Maaseudun Tulevaisuus 23.08.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Rehn sanoi uskovansa hyvään lopputulokseen. Sivu 6 ?Maatiloilta leikattu raa?asti? »141-tuen poistuminen kokonaan johtaisi vakavien vaikeuksien ilmenemiseen kaikilla nykyään tukea saavilla sektoreilla.« PÄÄMINISTERI JYRKI KATAINEN (KOK.) JOHANNES TERVO on ratkaisevan tärkeää uusien työpaikkojen kannalta.? Budjettiin MTK:n johtokunta otti torstaina tiukan kannan. ?Kohtelu ei ole ollut tasapuolista, vaan maaseudulta on leikattu raa?asti. Takasivu +2,4 % Kotimaassa matkaillaan. ELOKUUTA 2013 | 39 www.maaseuduntulevaisuus.fi | NRO 98 . Laidunnusta kokeiltiin kesän ajan Kristian Bengtsin tilalla Närpiössä. Tämä ei ole pelkästään viljelijöiden, vaan koko Suomen tavoite?, Katainen totesi torstaina MT:lle. Katainen ja Koskinen vetoavat Rehniin, jotta ?komission varapuheenjohtajana teette kaiken voitavanne, jotta monipuolisen maataloustuotannon jatkuminen voidaan turvata myös EteläSuomessa pitkällä aikavälillä?. Rehn kertoi MT:lle vievänsä terveiset maatalouskomissaari Dacian Ciolos¸ille, joka vastaa tukineuvotteluista Suomen kanssa. PERJANTAINA 23. Sivu 9 Suomalaisten sahojen vienti Kiinaan on sujunut tänä vuonna paremmin kuin ruotsalaisten ja muiden eurooppalaisten kilpailijoiden, Suomen Sahojen toimitusjohtaja Kai Merivuori sanoo. Sahat vallanneet markkinaosuuksia Sivu 11 Sipilä nuivana Kataisen kutsulle Oppositiossa suhtaudutaan nuivasti hallituksen kaavailuihin kutsua myös oppositio keskustelemaan sote- ja kuntauudistuksista. ?Jälkijättöistä?, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vastasi torstaina pääministeri Jyrki KaAnne-Mari Kovalaisen haave toteutui, kun hän voitti ensimmäisen poronsa arvalla. Arpaonni avitti porotilalliseksi Sivu 16 ?Pelkkä EU-kritiikki ei riitä? Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (sd.) edellyttää EUkriitikoilta vaihtoehtoja pelkän arvostelun sijaan. Hän painottaa kuitenkin, että kriittisiä kantoja on kuunneltava. EU ei voi kehittyä suuntaan, jota jäsenvaltioiden kansalaiset vastustavat. taiselle (kok.) Mikkelissä. Sen sijaan miesten toriväittelyssä ei ilmennyt suuria linjaeroja: työllisyys, yrittäjyys sekä sosiaalija terveysuudistus ovat kiireellisyyslistojen kärjessä. PERUSTETTU 1916 . Hallituksen tulee peruuttaa maa- ja metsätiloille suunnitellut leikkaukset.? ?Leikkaukset ja verokorotukset on yritetty pitää maltillisina. Sivu 12 Tervetuloa osastollemme UO21 Farmariin 3.-6.7.2013 Pääministeri älähti 141-tuen jatkon puolesta MTK esittää yrittäjäohjelmaa Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on lähettänyt tiukkasävyisen kirjeen EU-komissiolle ja sen varapuheenjohtajalle Olli Rehnille. Kirjeessä Katainen edellyttää komissiolta ymmärtämystä 141-tuen jatkumiselle Suomessa kuluvan vuoden jälkeen. Maaseudun Tulevaisuus on saanut käsiinsä hallituksen alkuviikolla komissiolle lähettämän kirjeen. Kulutus on laskenut kymmenen prosentin vuosivauhtia valmisteveron myötä, johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitosta kertoo. Sivu 13 JANNE KOSKENNIEMI neet Katainen ja maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.). Katainen kuvaa 141-asiaa ?erittäin tärkeäksi EU-haasteeksi?. ?Haluamme välittää komission puheenjohtajalle viestiä tämän asian merkityksestä Suomelle. Sen ovat allekirjoitta- Hallituksen tulee perustaa yrittäjyysohjelma, jossa sukupolvenvaihdokset, rahoitus, työllistämisen jäykkyys ja säätely pannaan kuntoon, esittää tuottajajärjestö MTK budjettiriiheen valmistautuvalle hallitukselle. Yrittäjyyttä tulisi suosia roimasti nykyistä selvemmin, jotta Suomi saataisiin ylös talouskuopasta, MTK:ssa katsotaan. ?Puheissa keskitytään työuriin ja palkkoihin, vaikka pienyrittäjyys VIIKONVAIHDE Jäätelökesä vaihteeksi hyvä Jäätelöä myytiin tänä kesänä selvästi enemmän kuin viime kesänä, kertovat markkinoita hallitsevat Suomen Nestlé ja Unilever Finland sekä isoimmat kauppaketjut. Jäätelön kulutuksen lasku näyttää pysähtyneen. Jahtikauden Sivu 10 alussa on ammuttu kaksi karhua, joiden kaulaa Rktl:n tutkimuspannat ovat kalvaneet. ?Oksasakset ovat paras torjunta-aine?, hän sanoo tilallaan Kontiolahdella. Sivu 10. Pitäisi pohtia, mikä on tarkoituksenmukaista?, Kolatun vuohijuustolaa pitävä Janne Tolvi sanoi eilen Herkkujen Suomi -tapahtuman alla Helsingissä. Sivu 21 Pienet ja keskisuuret elintarvikeyritykset eivät kavahda kiristyvää kilpailua. Yrittäjät luottavat tuotteisiinsa ja ammentavat kilpailuvoimaa paikallisuudesta ja uskollisista asiakkaistaan, ilmenee tuoreesta toimintaympäristötutkimuksesta. Sivu 8 SAARA OLKKONEN Sivu 7 Konejätti edustaa nyt Sampoa Sivu 6 Reetta Lempinen myy luomuomenoita ja niistä tehtyä mehua erikoisliikkeille ja suoramyyntinä kuluttajille. Kotimaan Ulkomaiset Kotimaiset ?2,0 % PÄÄKIRJOITUS Hallituksen sisällä useita mielipiteitä YLIÖ Maan rakenne avainasemassa KOLUMNI Riistoa ja solidaarisuutta on moneen lähtöön www.maaseuduntulevaisuus.fi Mitä haittaa sateesta? matkailijoiden määrä Suomessa kasvoi ja ulkomaisten laski kesäkuusta 2012 kesäkuuhun 2013. Itä kiikarissa. Perunantuottajat tähyävät itään. Kuristuspantoja karhuilla. IRTONUMERO 1,50 e Vuonna 2015 nimipäiväkalenteriin tulee 39 uutta nimeä. Sivu 5 Tiukat lait Yrittäjät vaikeuttavat luottavat tuotantoa lähiruokaan Tiukka elintarvikelainsäädäntö ja sen valvonta herättävät närää pkelintarvikeyrittäjien keskuudessa. ?Byrokratian karsiminen olisi tärkeää. Maaseutua maltillisuus ei kuitenkaan ole koskenut.? Sivu 7 MARKKU VUORIKARI Kalkkunat viihtyvät laitumella Laidunkalkkunoiden kasvattamista eivät ole haitanneet eläintaudit tai pedot
Puolukkaa kasvaa koko Suomessa. Linjauksista ei kuitenkaan ole suurta yksimielisyyttä. Viimeinen tilaisuus siihen on ensi viikon budjettiriihessä. Tyypillisin poimintapaikka on kangasmetsä. Kolumni: JUSSI MARTIKAINEN Matkailu avartaa, ja lukeminenkin usein. Ensin olin jättää koko jutun lukematta. Helsingin Sanomat (HS 18.8.) seurasi tiedostavaa taide- ja aktivistiväkeä Kainuuseen Hyrynsalmelle, jossa tempaistiin thaimaalaisten marjanpoimijoiden kapitalistista riistoa vastaan. En tunne kovin montaa hyrynsalmelaista riistokapitalistia. Esa Kemppainen tuli paikalle. Maaperätieteen teorioiden pohjalta soisi, että kannusteet kohdennettaisiin maan fysikaalisen toimivuuden parantamiseen eikä kemiallisen kasvukunnon heikentämiseen. Paikallisten asukkaiden puuttuminen ei tunnu yllätykseltä. Viljavuusnäytteiden analyysitulokset osoittivat Maarit Auvinen Suomi ei ole enää eturivin oppilas. sin kasvu-uralle. Siitä seuraa, että hallintoon tarvitaan paljon asiantuntijoita tulkitsemaan säädösviidakkoa.? ?Kaikkiin epäkohtiin ei tarvita uutta lainsäädäntöä. Nyt on otettava vastuuta ja pitää huolta eri väestöryhmien tasapuolisesta kohtelusta. Päivän kuva -ehdotuksia voi lähettää MT:n toimitukseen osoitteeseen lukijankuva@ maaseuduntulevaisuus.fi. Julkaistuista kuvista maksetaan palkkio. LEHTIKATSAUS Solidaarisuushilloa etelän taideväelle Hyvällä asialla taideväki oli . Tulopoliittista kokonaisratkaisua juostaan nyt kulisseissa kasaan kovaa vauhtia. Vastaavasti mitä enemmän maassa on vettä, sitä enemmän maasta vapautuu fosforia veteen tasapainolain mukaisesti. Rauta taasen pelkistyy hapettomissa oloissa ja vapauttaa sitomansa fosforin. Teolliset työpaikat valuvat Suomesta ulkomaille. Meidän pitäisi pystyä ohjaamaan vesivirrat paremmin maan uumeniin, sillä muokkauskerroksen alapuolella on paljon fosforin pidätyspaikkoja. Tarkoitus on ansaita mahdollisimman paljon rahaa, jolla kotimaassa in- vestoidaan omaan maatilaan ja parannetaan perheen elintasoa. Suomalaisille tämä on tuttua Amerikan ja Ruotsin siirtolaisuudesta. Matkailu alkoi avartaa etelän taideväkeä, kun mv. Kuormitusta pystytään hillitsemään maan rakenteen hoidolla, kuten monivuotisia kasveja viljelemällä ja esimerkiksi kevennetyllä maan muokkauksella tai talviaikaisella kasvipeitteisyydellä. Eroosiota vähentävien toimenpiteiden kohdentaminen vesistön läheisyydessä oleville kalteville ja runsaasti fosforia sisältäville maille saadaan ympäristön kannalta suurin hyöty. On tärkeää huolehtia kalkituksella maan sopivasta pH:sta. Suojakaistoilla on tässä myös selkeä tehtävä, sillä pysyvä kasvillisuus juuristoineen sitoo maa-aineksen. Koska juuristo nostaa ravinteita syvältäkin kasvustoon, kasvillisuus tulisi niittää ja kerätä pois ja näin estää lahoavan kasvillisuuden ravinteiden huuhtoutuminen ja maanpinnan fosforipitoisuuden lisääntyminen. Siksi on tärkeää huolehtia kalkituksella maan sopivasta pH:sta. Kivennäismailla pH:n ollessa 6,5 ravinteet ovat kasville parhaiten käyttökelpoisessa muodossa, myös fosfori. Ja tietysti solidaarisuutta. Kun solidaarikko valitsee Alkosta viinipulloa illallispöytään, maun soisi toimivan kotimaisen ruuan kanssa. Suojavyöhykkeiden kunnossapitoon kuuluu kasvuston niitto ja keruu. Viljavuustutkimus ei kerro kaikkea Viljavuusfosfori kuvaa kasveille käyttökelpoisen fosforin määrää, muttei vesistöön vapautuvan fosforin määrää. Suomi tarvitsee investointeja ja työpaikkoja. Se on myös mahdollista niin kauan kun joku poimii marjat, keittää hillot, myy ne kovaan hintaan maailmalle ja maksaa kiltisti veronsa Suomeen. Samaa hilloa ovat myös paperi, lankku, koneet ja elintarvikkeet. Tiedostava kulttuuri- ja taideväki tuntuu tosin suosivan useimmiten tofua ja riisiä. Riisin epäkohtiin kuuluu, että sen thaimaalainen viljelijä joutuu etsimään lisäansioita pohjoisen oudoista metsistä. Erodoituneesta maasta voi vapautua vesistöön paljon suurempi fosforimäärä, kuin mitä P-luku antaa ymmärtää. Maahan on sitoutuneena paljon enemmän fosforia kemiallisesti kasveille käyttökelvottomaan muotoon maapartikkelin pinnalla oleviin rauta- ja alumiinioksideihin, mikä ei tule esille viljavuusuutossa. Tätä kemiallisesti sitoutunutta fosforia vapautuu vesistöön tasapainolain mukaan sitä enemmän mitä suurempaan vesitilavuuteen maa joutuu. Toisaalta nämä maahiukkasten oksidit sitovat fosforia samoin kuin pellossa. Siksi kannattaa pyrkiä pois lätäköistä ja hoitaa pellon kuivatus kuntoon. Suurin eroosiokuormitus pellolta tapahtuu kasvukauden ulkopuolella. Suojakaistan P-luku oli 4?8 mg/l. Metsämaan pH oli luontaisesti matalampi kuin peltomaan, mikä osaltaan vaikutti uuttuvan fosforin pienempään määrään. Kemiallisesti sitoutunutta fosforia oli 20?40 kertaa enemmän kuin viljavuusfosforia. Pellot ovat siis ravinteikkaimpia maitamme ja näin tuleekin olla. elokuuta 2013 Päätoimittaja Lauri Kontro Maa- ja metsätaloustuottajajärjestön äänenkannattaja . tuskin edes kertalippua kotikaupungin paikallisbussiin. Urpilainen haluaakin, että hallituspuolueet esittävät ensi viikon budjettiriihessä, millaisia merkittäviä rakennemuutoksia taloustilanteen oikaiseminen vaatii. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtamalla kuuden puolueen hallituksella on ollut suuria vaikeuksia tehdä konkreettisia päätöksiä, joiden avulla Suomen talous saataisiin takai- selvästi, että viljelysmaassa oli fosforia selvästi eniten verrattuna viereiseen metsämaahan tai pientareeseen. Viljelysmaan käyttötavalla ei ollut suurta vaikutusta maiden viljavuusfosforiin. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman innostui arvostelemaan jopa kokoomustaustaista tasavallan presidenttiä Sauli Niinistöä, vaikkei tällä talouspolitiikan kanssa ole edes tekemistä. Vasemmistoliitto on ollut vyöttävinään itsensä kiinni etukäteen erilaisiin kynnyskysymyksiin. Pitäisi harkita, milloin valistus ja asennekampanja ovat riittäviä järeiden Luottamus rapistuu Hallituksen kannatus on IltaSanomien mukaan vajonnut pohjamutiin. ?Vähäinen usko hallituksen toimintakykyyn kuuluu opposition toimenkuvaan, mutta Ilta-Sanomien tuore mielipidemittaus osoittaa epäuskon hiipineen myös hallituspuolueiden omien kannattajien riveihin.? ?Hallituksen jatkon kannalta hälyttävimmät luvut löytyvät vasemmistoliiton sarakkeesta, sillä peräti 76 prosenttia puolueen kannattajista ei usko hallituksen toimintakykyyn.? ?Vasemmistoliitossa epäluottamus hallituksen toimintakykyyn on suurempaa kuin keskustassa ja liki yhtä suurta kuin perussuomalaisissa. Sadan miljardin euron raja lähestyy uhkaavasti. Loppukesän aikana muun muassa valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselle (sd.) on selvinnyt, että Suomen taloustilanne on heikompi kuin vielä keväällä ennakoitiin. Mutta opposition tehtävä on myös tarjota selkeä uusi vaihtoehto ja sille pitää hakea kansan kannatus. Juha Sipilä haastajana on onnistunut tähän mennessä hyvin. Metsämaassa vastaavasti P-luku oli 2?4 mg/l. Niiltä odotettaan erittäin maltillista, mahdollisimman kattavaa tulopoliittista kokonaisratkaisua. Päättämättömyyttään hallitus on ulkoistanut myös muun muassa eläkeasioista päättämisen työmarkkinajärjestöille, vaikka ne eivät edustakaan koko kansaa. On tärkeää, että kaikkia suomalaisia koskevista asioista päätettään yhdessä. Asioiden onkin syytä mennä iskulauseiden edelle. Toimituspäälliköt Jussi Martikainen Tiina Taipale Maatalouden ravinnekuormitukset puhuttavat ja aiheesta. Maanviljelyskemisteiltä pyydettiin lisää tietoa maaperän reaktioista ja vesiensuojelusta (MT 12.8.). Haluamme painottaa, että maatalouden kuormituksen ongelmana on eroosio ja pintavalunnan suuri osuus kokonaisvalunnasta. Kuten thaimaalaiset poimijat, myös moni hyrynsalmelainen on joutunut lähtemään leivän perässä maailmalle. Uudet mahdollisuudet, bioenergia, cleantech, lähiruoka, uudet itpalvelut ja monet muut alat ovat tulevaisuuden tärkeitä liiketoiminta-alueita. Tehtävän vaikeutta lisää se, että elintaso ei lähivuosina nouse vaan pikemminkin laskee. On hyvin tärkeää, että taakka jaetaan oikeudenmukaisesti. Oleellista on, että pohjamaan fosforilukumme ovat huomattavasti pienempiä kuin pintamaan fosforiluvut. Jos valuva vesi pääsee pohjamaahan eikä virtaa pintamaassa, fosfori pidättyy pohjamaan vapaille pidätyspaikoille. Savimailla suurin osa fosforin huuhtoutumisesta tapahtuu kiintoaineksen mukana, mutta maalajin keventyessä veteen liuenneen fosforin määrä suhteessa kiintoaineksen mukana kulkeutuvan fosforin määrään kasvaa. Peltojen kuivatus saatava kuntoon Kasveille ja leville käyttökelpoisen liukoisen fosforin pitoisuuteen vaikuttavat maan viljavuusfosforin pitoisuus (P-luku) ja valumaveden määrä. Vaikka yleistäen voidaan sanoa, että mitä suurempi P-luku maassa on, sitä suurempi on huuhtoutumisriski, asia ei ole niin yksinkertainen eikä suoraviivainen. Keskusta näyttää rakentavan nyt kampanjansa asiakysymysten ja konkreettisten talouspoliittisten ehdotusten varaan. Joku joskus rikastuukin. Hallituksen sisällä on asiasta jopa enemmän kuin kaksi mielipidettä. Siitä lienee yksimielisyys, että hallituksen liikkumavara on hyvin pieni. Jos ja kun jonkinlainen sopimus saadaan aikaan, hallitus halunnee ryhtyä sen takuumieheksi veropaketilla. Tämä merkitsee työpaikkojen synnyttämistä koko Suomeen, ei vain pääkaupungin toimistoihin. Hänestä on väärin, että poimijat urakoivat 10?16-tuntista päivää ilman takuupalkkaa. Yhtään thaimaalaista poimijaa ei ollut ehtinyt hillotapahtumaan, joten heidän kantaansa HS:n jutussa ei kuultu. Muusta mediasta on selvinnyt, että poimijoiden työ on kovaa ja päivät pitkiä. Keskinäisen kyräilyn ja kynnyskysymysten asettelun aika on ohi. Lipiäisen marjasaaliilla ei tietysti lentolippuja ostella . A-P. Vaikka yksittäisiä myönteisiä esimerkkejä löytyy, on kokonaiskuva silti hyvin synkkä. Valtiontalouden alijäämä nousee ensi vuonna jälleen lähes seitsemään miljardiin euroon. Suomi ei ole enää eturivin oppilas, josta tultaisiin ottamaan mallia. elantonsa ottaa moni muukin kuin poimija tai viljelijä. Li Andersson, 25, opiskelee kansainvälistä ihmisoikeutta, rakastaa matkustamista Venäjällä, nauttii kiireettömistä säädösten sijaan. Hyvä, että aihe kiinnosti HS:ää, mutta itse pelkäsin jutun lukemalla pilaavani hyvän sunnuntaipäivän. Onneksi sivun alareunassa oli pieni kuva tutusta viljelijästä, Kemppaisen Esasta, MTK-Kainuun puheenjohtajasta (Hyviä puintikelejä vaan Esalle!). Niin metsämarjoista kuin maataloustuotteista . Pitkäaikaisen nurmen P-luku oli 9 mg/l ja viljamaan 8-12 mg/l. Ihmiset eivät usko, että kaikkia kohdeltaisiin tasapuolisesti. Hallituksen heikkous sataa luonnollisesti opposition laariin. Pakkohan oli lehteen tarttua. LIISA PIETOLA JANNE HEIKKINEN Pietola on maatalous- ja metsätieteiden tohtori, dosentti ja MTK:n ympäristöjohtaja. Riistoa ja solidaarisuutta on maailmassa moneen lähtöön. Normeja pitää myös purkaa Kokoomuksen kansanedustajien Lasse Männistön ja Sanni Grahn-Laasosen tiistaina jakoon panema pamfletti turhista laeista ja säädöksistä uppoaa Kalevan mukaan otolliseen maaperään. ?Normiviidakossa riittää perkausta, sillä Suomessa on sotien jälkeen julkaistu noin 73?000 säädöstä. Mustikoita ja puolukoita on paljon enemmän. Tamperelainen taiteilija Mikko Lipiäinen on kuitenkin varma, että thaimaalaispoimijoita riistetään. Ja vaikka vaaleihin on vielä aikaa, Sipilän mahdollisuudet pääministeripörssissä noteerataan korkealle ulkomaita myöten. Sekä hallitus että oppositio ovat saman kysymyksen edessä. Kalkki kannattaa sekoittaa maahan hyvin, jotta pH ei nouse paikallisesti yli 7 ja heikennä fosforin käytön tehokkuutta. Kasvukuntoa ei saa heikentää TEHO Plus ?hanke tutki maanäytteitä 0-20 cm:n syvyydeltä viljelysmaasta, metsämaasta ja pientareilta. Nykyisen hallituksen epäsuosio johtuu paljolti sekä kyvyttömyydestä tehdä ratkaisuja että kansalaisten kokemasta epätasaarvon tunteesta. Tarvitaan laaja yhteiskuntasopimus, jossa päätöksentekoon otetaan mukaan myös muut kuin vain työmarkkinajärjestöt. Perusteollisuudessa sekä metsäteollisuus, metalliteollisuus ja kaivosteollisuus ovat suurissa vaikeuksissa. Solidaarisuushillo-tapahtumassa oli tarkoitus poimia mustikoita, keitellä ne hilloksi ja myydä hillo thaimaalaisten poimijoiden työolojen parantamiseksi. Harmi tempauksen kannalta, yhtään paikallista tai kesäasukasta ei tapahtumaan ehtinyt ja aktivistien voimin metsästä irtosi vain muutama desi mustikoita. Nopeat thaimaalaiset olivat jo ehtineet itse poimia solidaarisuushillonsa marjat. Riistoa ja solidaarisuutta on maailmassa moneen lähtöön. jussi.martikainen@ maaseuduntulevaisuus.fi Mars metsään! Nämä joensuulaismetsän puolukat alkavat olla kypsiä kerättäväksi. E-vitamiinipitoisia marjoja voi poimia vielä lokakuussakin. Hallituksen toiveet ovatkin kohdistuneet työmarkkinajärjestöihin. Solidaarikoille selvisi pian, että Esa ja thaimaalaiset poimijat kuuluvat käytännössä samaan porukkaan. Myös Esa on painanut töitä kellon ympäri jo vuosikymmenet. Perustettu 1916 Oppositio lisää painetta Toimiva maan rakenne otettava perustavoitteeksi vesiensuojelussa Jyrki Katainen ja Juha Sipilä väittelivät Mikkelissä torstaina. Gallupien mukaan oppositio on nyt vahvoilla. Keskustan uusi johtaja Juha Sipilä on onnistunut kokoamaan omat joukkonsa yhteen. Peltojen sato tarvitsee ravinteensa nopeasti, metsälle riittää hitaampi tempo ja köyhempi maa. Ravinteikas maa pitää kuitenkin pysyä pellossa, jotta ravinteet saadaan tehokkaasti ruoantuotantoon. Budjettiriihen alla onkin jo herännyt hallituksen yhtenäisyyttä haastava kysymys: Koska ja miten vasemmistoliitto heittää pyyhkeen kehään??. Pääministeri Jyrki Katainen kohtasi väittelyssä keskustaopposition johtajan Juha Sipilän. Asia on monimutkainen ja tiedepiireissä myös kiistanalainen. Maan happamuudella (pH) on suuri vaikutus kasveille käyttökelpoisen fosforin määrään. Maan pH:n noustessa kasveille käyttökelpoisen fosforin määrä kasvaa, sillä kemiallinen sitoutuminen heikkenee. Säädösten määrän lisäksi sisällön laajuus yllättää. Tästä hallitus saa järjestöiltä pienen sulan hattuunsa. Talouden realiteetit ovat kuitenkin armottomia. Meistä on tulossa pikemminkin takarivin taavi. Opposition tehtävä demokratiassa on esittää vaihtoehto vallitsevalle menolle. Toisaalta pH:n noustessa yli 7 saatavuus heikkenee. 2 Perjantaina 23. Miten todellisia ne ovat, sitä ei kukaan osanne arvioida. Hallituksen viime keväänä tekemä veropäätös kismittää edelleen kaikkia ja siihen haluttaisiin korjausta. Jankon pidätyspinnoille päätyvä liukoinen fosfori ei karkaa yhtä helposti kuin pintamaan fosfori. Hyvin vettä imevän pellon maa-aines pysyy myös paremmin pellossa. Maa-aineksen kulkeutumista eli erodoitumista tapahtuu kaikilla maa-alueilla, kuten metsätalous-, turvetuotanto- ja rakennusalueilla, mutta merkittävin ravinnekuormitus eroosion myötä tulee yleensä pelloilta. Fosfori huuhtoutuu maasta vesistöön liukenemalla paikalleen jäävästä maasta tai veden mukana kulkeutuvasta eroosioaineksesta. Ei ihme, että odotamme joka asiasta ohjeistusta. riistoa tai ei . Riistäjä on marjateollisuus. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan talouden alamäki on jatkunut. Suunta näkyy myös valtiovarainministeriön ensi vuotta koskevassa budjettiehdotuksessa. Valtio joutuu ottamaan velkaa arvoituakin enemmän. Hallituksen esitykset ovat usein yli satasivuisia. Ja uutta pukkaa koko ajan. Tilaisuuden asetelma kertoi selvästi, että paikalla saattoi olla nykyisen pääministerin lisäksi uusi pääministeri. Kataisen kuuden puolueen hallitus valmistautuu talouspäätöksiin sekavissa tunnelmissa. Päähallituspuolue kokoomus on saanut osakseen voimakasta arvostelua sosialidemokraattien riveistä. Heikkinen maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja TEHO Plus -hankkeen erityisasiantuntija. päivän kuva Yhteiskuntasopimus V ielä keväällä arvioitiin, että syksyllä talous kääntyy parempaan suuntaan. Luultavasti thaimaalaisilla menee paremmin. Riistoa vastaan paikalle on tullut myös vasemmistonuorten turkulainen puheenjohtaja Li Andersson. Tämä kaikki tulee Nokian ja sen ympärillä olleen elektroniikkateollisuuden alasajon lisäksi. Onneksi suomalainen kollega sentään järjestää majoituksen. Leipä on tiukassa molemmilla. Jos haravoi neliökilometrin Hyrynsalmea, voi tavata keskimäärin 1,8 hyrynsalmelaista. Pietilä Keski-Uusimaassa vierasyliö M ikkelin torilla puhuttiin eilen politiikkaa. Jos thaimaalaiset poimijat tienaavat keskimäärin kolme euroa tunnissa, Esan ammatissa yltää viiden euron tuntipalkkaan. Olisi ihanne, että molemmat saisivat työstään kunnon korvauksen. Norminpurkutalkoot ovat joka tapauksessa tervetullut aloite karsia turhaa ja joutavanpäiväistä byrokratiaa.? aamuista, hyvistä elokuvista, yöllisistä kävelyistä, uusista ihmisistä ja kahvista. Tämä kaikki on varmasti ihanaa. Alumiinioksidi sitoo sedimenttien liukoista fosforia myös hapettomissa oloissa. Se ei ole poliittisen ilmapiirin kannalta ollenkaan huono asia. Nyt päätöksenteosta ovat ulkona muun muassa pienyritykset, maanviljelijät, eläkeläiset, työttömät sekä opiskelijat. Hallituksen on otettava aloite käsiinsä. Kiireettömiä aamuja on harvoin. Suomen menestys tarvitsee myös taidetta, kulttuuria ja monenlaista aktivismia. Esa kuului lähtökohtaisesti riistäjiin, koska majoitti poimijoita omistamallaan vanhalla kyläkoululla. Hyrynsalmelle asettunut taiteilija Antti Majava sovitteli tilannetta taitavasti. Niitä tuottaessa kilvan riistetään ja tullaan riistetyiksi. Pääministeri joutui Mikkelin torilla myöntämään nöyrästi, että jopa sote-uudistus on edelleen pahasti kesken ja levällään. Siitä oppositio ja hallitus ovat varmasti samaa mieltä. ?? Silloin kun muut painavat päänsä pensaaseen, voittajat kurottavat etunojaan, ostavat halvalla ja myyvät kalliilla seuraavana nousukautena
pantti 0,40 (0,59/l) P OTT I T T JÄ I 400 g (5,73/kg) ilman korttia 2,99/kpl (7,48/kg) 3 pl Pirkka juotavat jogurtit -23 % Pirkka ylikypsä saunapalvikinkkupala 00 3 4 prk -13 % -10 % -11 % 29 2 50 2 Valitse ostoskoriin vähintään kolme Pirkka-tuotetta ja näytä K-Plussa-korttia, niin olet mukana valtakunnallisessa arvonnassa. Voita yli kuukauden ruokaostokset 100 voittajaa KAIKISTA K-RUOKAKAUPOISTA Osallistu arvontaan K-citymarketissa, K-supermarketissa ja K-marketissa 22.8.?30.9. Arvonnan säännöt Pirkka.fi. asti, ellei toisin mainita.. elokuuta 2013 Ole tarkka, ota Pirkka Säästä ruokamenoissa, ota Pirkka. 00 5 3 ! a i t t e pak -38 % Pirkka Costa Rica Hae resepti Broileria ja salviakasviksia pirkka.fi tai skannaa koodi 95 4 rs Pirkka broilerin fileepihvi Voimassa 22.-25.8. 3 kpl 500-520 g (9,52-9,90/kg) hunajamarinoitu ja naturel ilman korttia 5,73/rs (11,02-11,46/kg) -13 % 50 4 2 kpl Voimassa 22.-25.8. 59 1 Voimassa 22.-25.8. 500 g (3,33/kg), 1 erä/talous ilman korttia 2,69/pkt (5,38/kg) ps Pirkka kesäporkkana 1 kg pussi, Suomi Voimassa 22.-25.8. Pirkka kesäperuna 2 kg pussi, Suomi ilman korttia 1,29-1,49/ps (0,65-1,49/kg) -31-40% 99 1 ps Voimassa 22.-25.8. -10 % 89 0 myös tumma paahto 60 5 pkt Voimassa 22.-25.8. kimppu Voimassa 22.-25.8. -20% -11 % Pirkka kiviuunipizzat Pirkka suomalainen mustikka Pirkka jäätelötuutit Pirkka Reilun kaupan ruusut 340?375 g, ei rucola-kinkku, ei Italialaiset savukinkut (6,00-6,62/kg) yksittäin ja ilman korttia 2,51/kpl (6,69-7,38/kg) 200 g (7,95/kg) ilman korttia 1,79/ps (8,95/kg) 6 x 69-70 g (4,74-4,81/kg) ilman korttia 2,51/pkt (5,98-6,06/kg) 10 kpl kimppu, Kenia 00 2 4 prk Voimassa 22.-25.8. 40 2 2 pl Pirkka vähälaktoosinen ruokakerma ja kevytkerma 2 dl, ei laktoositon (2,50/l) yksittäin ja ilman korttia 0,59/prk (2,95/l) kpl (sis. 3 Perjantaina 23. Ikäraja K-18. pantit 1,20) -32 % Pirkka riisivälipalat Pirkka Vichy ja kivennäisvedet 500 g (2,50/kg) yksittäin ja ilman korttia 1,39/pl (2,78/kg) 175 g, mansikka, vadelma, trooppinen ja omena-kaneli (3,43/kg) yksittäin ja ilman korttia 0,69/prk (3,94/kg) 1,5 l (0,40/l) yksittäin ja ilman korttia 1,29/pl sis. Arvontaan ei voi osallistua K-extrassa ja Ahvenanmaan K-kaupoissa. Tarjoukset voimassa 28.8
Vuodesta 2008 alkanut finanssikriisi ja vientiteollisuuden rakennemuutos ovat vieneet Suomesta 30 miljardia kansantuotteesta verrattuna normaaliin kasvu-uraan. Myöhemmin syksyllä alkavat myös eläkkeitä koskevat neuvottelut, joilla on merkitystä niin eläkkeidemme turvaamiselle kuin kestävyyspulmien ratkaisemisellekin. Suhdanteita voidaan lievittää työllisyyttä tukevilla täsmätoimilla, kuten asuntorakentamista ja peruskorjauksia vauhdittamalla. Kolmannes ilmoitti käyttävänsä säilöntään useita eri menetelmiä. Vastauksia kertyi noin 550. Kommenteista saisi koottua pikaoppaan säilöntään, niin monenlaisia vinkkejä kertyi. ?Kuivaaminen on hyvin varteenotettava vaihtoehto pakastamiselle. meillä töissä on alle 70 prosenttia työikäisistä kun muissa pohjoismaissa ollaan 75 prosentin pinnassa tai yli. Prosentti työllisyysasteessa on kaksi miljardia julkisen talouden tasapainossa ja viisi prosenttia on vaikutuksiltaan kymmenen miljardin potti. Valtiovarainministeri Urpilainen linjasi kesällä, että hallituksen tulee vastata ajan haasteeseen ja käynnistää sarja rakenneuudistuksia, joilla tähdätään ennen muuta työllisyysasteen nostamiseen. Näistä uudistuslinjauksista hallituksen pitäisi sopia ja viikon päästä siihen tarjoutuu budjettiriihessä tilaisuus. Rakenneuudistuskeskustelu avaa isoja kokonaisuuksia uudelleen pohdittavaksi koulutuksesta sosiaaliturvaan, energiaratkaisuista julkisiin palveluihin. ?Raju paluu 1950-luvulle?. Porkkanat ja perunat kellariin sellaisenaan. Tilanteen epäoikeudenmukaisuutta pahentavat vielä yritysjohtajien viimevuosien ylisuuret palkkojen ja palkkioiden korotukset. Hiukan karrikoiden voidaan jopa väittää, että jossakin yrityksissä johtajille maksetut palkat ja muut etuudet ovat suuremmat kuin yrityksen kaikille varsinaisille työntekijöille maksetut palkat yhteensä. Se siitä työnantajapuolen suurituloisten johtajien peräänkuuluttamasta Suomen kilpailukyvystä. Paikallinen lehti teki aiheesta jutun, jonka perusteella työvoimaviranomainen katkaisi työmarkkinatuen. Samaan aikaan ovat käynnissä työmarkkinaneuvottelut, joilla on yhteys budjettiratkaisuihin. Kuivatut elintarvikkeet eivät vie energiaa varastoinnissa?, muistutti Lauri Kumpulainen. ?Punajuurta olen pakastanut raasteena. Askolasta täydensi: ?Marjoja pakastin, mehustin ja hillosin. Kurpitsoista on joskus keitelty pikkelssiä ja nytkin niitä on kasvamassa. Säätelystä on tullut rasite terveen järjen käytölle ja tehokkaalle toiminnalle. Vaikka vastustan byrokratiaa yli kaiken, niin silti kannatan tähän maahan uuden viraston perustamista. Avomaankurkuista tein maustekurkkuja etikkaliemeen. Kukka- ja parsakaaleja pakastin, tilliä kuivasin. Valtion vuoden 2013 ylimmässä tuloveroasteikossa 100?000 euron ylittävästä tulon osasta vero on 31,75 prosenttia. Luumuista keitetään niitä hilloja, joihin täytyy hakea A-kaupasta hilloviinaksia ja joita ei anneta lapsille. Henkilön selitykset eivät auttaneet, vaan tuki katkaistiin ilman karenssiaikaa. Tämä tapaus on vain jäävuoren huippu. vapaamatkustajaluokan luomista Suomeen. Punajuuret aion keittää, soseuttaa ja pakastaa. Porkkanoita aion pakastaa raas- >> Marjoja pakastin, mehustin ja hillosin. Avomaankurkuista tein maustekurkkuja etikkaliemeen. Kukka- ja parsakaaleja pakastin, tilliä kuivasin.« nimimerkki s.k. teena sekä keittää ja soseuttaa pienimmät, siitä saa jouluksi porkkanalaatikkoa!? Entinen nautafarmari säilöö myös monipuolisesti: ?Marjoja tuli pakastettua, omenoista tehdään hilloa ja mehuja kellariin. Hapankaalia teen keräkaalista runsaasti, se on niin helppoa ja halpaa. Omenista tehdään sosetta. Myös sähköveroa on esitetty korotettavaksi. Eli ehdotuksessa on perinteisesti takerruttu samoihin tuotteisiin kuin aina aikaisemminkin. Näillä veronkorotuksilla valtion budjettivajetta ei kuitenkaan korjata. Vastaavaa terveen järjen vastaista toimintaa näkee jatkuvasti. Jos uusi dna on kasville epäedullinen, se vaimennetaan tai poistetaan. Myöskään geenin tuote ei voi olla kasville vahingollinen. Tutkijoiden osuus geeninsiirtoteknologian kehittämisessä on ollut havaita ja ottaa käyttöön tämä bakteerin ja kasvin luonnollisten molekyylien harmonisessa vuorovaikutuksessa tapahtuva prosessi. Ehdotankin GMO-jalostuksen uudeksi nimeksi LUMOjalostusta (sanoista luonnon molekyylit). Kristiina Himanen kasvien kehitysbiologian dosentti Helsingin yliopisto västä tulon osasta vero olisi 60 prosenttia. Ei tarvinnut lämpimällä vuodenajalla kuumentaa kattiloita ja pulloja, syksyllä niiden hukkalämpöä jo arvostaakin.? Nyt kysytään Tämän viikon kysymyksessä selvitetään, millaista haittaa viime viikon runsaat sateet ovat tuottaneet. KAIJALEENA RUNSTEN www.maaseuduntulevaisuus.fi. johtamistapa jyllää. Epäluottamusorganisaatioista parhaat osaajat etsiytyvät siten motivoivampiin kulttuureihin ja osaamisen taso laskee. Rohkaisen organisaatioiden ylintä johtoa käsittelemään luottamuksen merkitystä aidosti. Moderni johtajuus vapauttaa aikaa ja parantaa tuloksia. -puheessa Lipponen ilmoittautui kapitalistisen sekatalousjärjestelmän vankkumattomaksi kannattajaksi. Aarno ?Loka. Puolueen pääide- ologi Bo Ahlfors katsoi, että ?Lipponen on tehnyt lähes täydellisen virhearvion?. Voi vain ihmetellä, millä logiikalla Euroopan kannattaa estää sen omista tutkimuskeskuksista kumpuava maatalousinnovaatio ja tuotekehittely. Geeniteknisesti jalostettujen lajikkeiden ylimitoitetut lupakäsittelyt ja niiden kustannukset palvelevat kyllä monikansallisia suuryrityksiä, jotka niiden avulla pääsevät vahvistamaan monopoliasemaansa maailman ruoantuotannossa. Eurooppalaisen maatalouden jättäminen näiden ulkopuolisten hyväntekijöiden armoille on pelottavaa. Tulevaisuuden kasvinjalostuksen ja sitä kautta koko maatalouden alalla Eurooppa on hirttämässä itseään säädöstensä solmuihin. Suhtautumisesta geenitekniikkaan puuttuu muutenkin logiikka. Jutta Urpilaisen ay-liikkeen uhkailu on käsittämätön potkaisu ainoaan tukijalkaan. SDP:n siivotessa linjaansa ja keskustan palaillessa Mari Kiviniemen city-kepu-seikkailulta lähemmäksi alkiolaisia juuriaan, punamullalle näyttäisi tulevan hyvät edellytykset. Tilaisuus voi hyvinkin aueta vielä tällä vaalikaudella. Demarien nykypolitiikka on joka tapauksessa tullut tiensä päähän. Heikki Santala järjestöneuvos Kauniainen Uudet hallitusneuvottelut Pöpöfobiaa Poliittiset päättäjät kohtaavat pian kolmoishaasteen, eli heikon taloussuhdanteen, teollisuuden rakennemuutoksen sekä julkistalouden pitkän aikavälin kestävyysongelman. Ensi viikolla hallitus kokoontuu budjettiriiheen, josta on tulossa kaikkea muuta kuin rutiinisuoritus. Kasvin tumassa bakteerin dna:n siirtoon erikoistuneet molekyylit etsivät sopivan kohdan kasvin kromosomistosta ja kasvin omat molekyylit sulkevat uuden dna:n osaksi perimäänsä. Kasvin molekyylikoneisto alkaa säädellä uutta dna:ta kuin omaansa. Laitinen uutisoi seuraavana päivänä Lipposen puheen Helsingin Sanomissa otsikolla ?Sosialismi on hävinnyt kilpailun?. Lipposen mukaan se vastasi puheensa ydinsanomaa. Puheesta nousi demarileirissä valtava kohu. Samaa mieltä oli koko demarien kärkipää. Pihlajanmarjoista voisi taas yrittää tehdä hilloa; ensimmäisellä kertaa räksä ehti ensin ja viime syksynä marjojen poimimisessa oli kova työ, sillä pihlajiin oli iskenyt tauti.? S.K. Tulokset näkyvät kannatusluvuissa. SDP tarvitsee yläpäässä ja linjassaan suursiivouksen. Vetäjiksi tarvitaan kentän edustajat. ?Aatteellinen kehitykseni huipentui Lahdessa 10.10.1978 pitämääni puheeseen.? ?Linjan kirkastus. NIMIMERKKI HARRASTAN SÄILÖMISTÄ KOMMENTOI VIIKON KYSYMYSTÄ VIERASKOLUMNI lukijalta Ota kantaa tekstiviestillä Budjettiehdotus suosii suurituloisia V altiovarainministeriön budjettiehdotus jatkaa viime vuosien linjaa, jossa suurituloisten tuloverotusta on kevennetty huomattavasti. Asiantilan näkemiseksi ja ymmärtämiseksi voidaan verrata vaikkapa valtion tämän vuoden tuloveroasteikkoa vuoden 2002 veroasteikkoon. Osa heistä ei kuitenkaan uskalla toteuttaa johtamistapaansa, vaan ns. Puun kaupassa saa tehdashinnan ja vähennykset piilottaa. Lauri Vaara Pekko Pellonpoika Paljonko meijerit ovat maksaneet MMM:n byrokraateille, että saavat tinkimaidon myös meijerille. Kertomus melkein kuin meillä. Budjetin tasapainottamiseksi tarvitaan lisäksi muita veronkorotuksia ja myös menojen leikkauksia. Näin varsinkin, kun suurituloisten joukko Suomessa on kasvanut huomattavan suureksi. Tässä yhteydessä ei myöskään sovi unohtaa hallituksen keväisen kehysriihen osinkoverokohellusta, jonka seurauksena eräitä suuriakin osinkotuloja olisi verotettu hyvin lievästi. Kansalaisten keskuudessa vapaamatkustajalla tarkoitetaan henkilöä, joka ei osallistu käyttämiensä yhteisten palvelujen maksamiseen lainkaan tai tulojensa mukaisessa suhteessa. Suurituloisten huomattavan suuret osinko- ja tuloverokevennykset ovat huolestuttava kehityssuunta. Viinimarjat keitettiin höyrymehuksi. Mansikat ei kulu pakkasesta, mutta hillo kuluu talven aikana. Vadelmat keitän hilloksi. Tutkimusteni perusteella maassamme on paljon johtajia, jotka johtavat tai haluaisivat johtaa luottamuskulttuurin mukaisesti. Niillä on palkattu selvännäkijä. Emäntä myös Pystykauppa MTK vaatii viljan kaupassa ilmoittamaan toimitushinnan ja vähennykset. aitoa sosialidemokratiaa vain kolmesti, vaan pysyvästi: ?Lahden puheessani vedin linjan, jota noudatin kun 1980-luvulla ryhdyin poliitikoksi?. Uusi Suomi epäili hämäystä ja Lipposen vaalipyydystä ?sinisilmäisille porvareille?. SDP saikin Lipposen kauden ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 1995 suuren vaalivoiton kokoomuksen taantuessa. Seuraavissa vaaleissa SDP romahti ja menetti eduskunnassa 12 ?porvaripaikkaansa?. Alamäki on siitä lähtien ollut jatkuvaa. Lipposen linjan mukaiset tulonsiirrot palkansaajilta ja vähäväkisiltä elinkeinoelämän ja suuromistajien hyväksi, samoin veroratkaisut, ovat olleet työväestölle vahingollisia. Hallitusohjelma saa siis uutta sisältöä ja hallitus kokoaa joukkoja entistä enemmän vahvan työllisyystavoitteen taakse. Merkitykseltään nyt käynnissä olevat keskustelut vastaavat hallitusohjelmaneuvotteluja. Nyt alkavilla keskusteluille on syytä toivottaa kaikkea menestystä. EERO HEINÄLUOMA on eduskunnan puhemies. eero.heinaluoma@ eduskunta.fi Kuinka taltioit kesän ja syksyn antimet puutarhasta ja luonnosta? pakastamalla kuivaamalla säilömällä sokeriin hapan- tai etikkasäilönnällä tuoresäilönnällä (tuoremehu, raaste) umpioimalla useammilla edellä mainituista tavoista en harrasta säilöntää % vastaajista 0 10 20 30 40 50 60 Pakastaminen Byrokraattien suosituinta säilöntää mielivalta on purettava E räs henkilö meni hyväntekeväisyysyhdistyksen uusien toimitilojen avajaisiin keittämään ja tarjoilemaan kahvia. Nimestään huolimatta geenitekniikka ei ole ihmisen kehittämä teknologia vaan perustuu luonnon omien molekyylien vuorovaikutukseen. Evoluution myötä maaperän Agrobacterium bakteerikannalle on kehittynyt molekyylikoneisto, joka on erikoistunut siirtämään dna:ta kasvisoluun, yli eliökuntarajojen. Suhdanteet kääntyvät lopulta . Lobbaus, läppäys vai korruptio. Ei nimimerkkiä Kohtuus kadonnut Lehdissä oli kuuden johtajan lisäeläkkeet. Se tarkoittaa 12 miljardia euroa menetettyinä verotuloina. Julkisen talouden tasapainottamiseksi hallitus on tehnyt viiden miljardin tasapainotusohjelman, johon kuuluu menosäästöjä ja verojen korotuksia. Ratkaisevaa tasapainotukselle ja kestävyysvajeen paikkaamiselle on kuitenkin talouskasvun Olen juonut 57 vuotta niin sanottua raakamaitoa, enkä ole vieläkään kuollut. VIIKON KYSYMYS Harmittaa, suututtaa, ilahduttaa, ihmetyttää? Jaa mielipiteesi muiden lukijoiden kanssa lähettämällä se tekstiviestillä numeroon 173 172. Viestin enimmäispituus on 160 merkkiä ja yhden viestin hinta 50 senttiä. Viestin alkuun tunnus MT LU. Parisuhde Miehen on pidettävä huoli, että parisuhde on nimensä mukainen tärkein ihmissuhde, ja että se myös säilyy, vaikka olisi kuinka ?hyvät vanhemmat?. Ei nimimerkkiä Luopumisesta Maatiloille tarvittaisiin luopumiskoulutusta. Huulenheittäjä, jota ei pidä ottaa vakavasti? leimasi Lipposen pelleksi pitkäksi aikaa. Porvarileirissä oli tietysti ilo ylimmillään. Luottamuskulttuuri mullistaa lamaantuvan yhteiskuntamme kun hyödynnämme sitä aidosti sekä liike-elämän että julkisen hallinnon saralla. Geenimuuntelulla luodaan muun muassa uusia gerberoiden värimuunnoksia. Jukka Saksi Vantaa Demarit nahkurin orsilla P aavo Lipposen (sd) kepukauna huipentui Anneli Jäätteenmäen (kesk) pakkoeroon pääministerin paikalta 2003. Koemme itse arvostusta kun joku luottaa meihin. Tunne epäluottamuksesta taas tuottaa meille turhautumista. Moni työskentelee päivittäin epäluottamuksen ilmapiirissä. Massairtisanomisetkaan eivät selitä johtamiseen liittyvää luottamusongelmaa, vaan syyt ovat syvemmällä. Kun johtaja osoittaa luottamusta, hän saa myös itse luottamusta osakseen. Kyse ei ole johtajan sinisilmäisyydestä, vaan valinnasta käyttää arjen psykologiaa. Jäätteenmäki paljasti ex-pääministeri Lipposen Suomen linjan vastaiset salaiset Irak-sotaneuvottelut USA:n presidentin kanssa. Lipposelle ei käynyt kuinkaan. SDP:n alamäki sen sijaan sai lisävauhtia nahkurin orsille. SDP:n gallup-kannatus on nyt noin 16 prosenttia eli alempana kuin koskaan. Syinä alamäkeen puolue-eliitti selittää hallitusvastuulla ja muulla höpinällä. Vastaavasti vuoden 2002 ylimmässä tuloveroasteikossa jo 57?700 euron ylittävästä tulonosasta vero oli 36 prosenttia. Aikaisemmissa tuloverolaeissa ylin tuloveroaste Suomessa sai olla maksimissaan 80 prosenttia. Kun nykyisen progressiivisen veroasteikon suurin 31,75 prosentin veroaste koskee 100?000 euron ylittävää tu- lonosaa ilman ylärajaa, ei voi välttyä ajatukselta, että valtiovarainministeriö on jatkamassa ns. Kahdelta viime vuodelta yhteensä 8,03 miljoonaa euroa. Vuorineuvokset, ?kymmenen perhettä? ja koko elinkeinoelämä koki onnenpotkut. useimpien oletusten mukaan loppuvuodesta . Tässä tilanteessa olisin odottanut valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselta poliittista rohkeutta esittää suurituloisten tuloverotuksen kiristämistä. Oikeana ja kohtuullisena pitäisin sellaista valtion tuloveroasteikon muuttamista, jossa 1?000?000 euron ylittä- Geenimuuntelu on iso mahdollisuus Markku Vuorikari T aloustutkassa (MT 12.8.2013) pohdittiin Euroopan suhtautumista geenimuunteluun. Syyt ovat syvemmällä. Yksi keskeisimmistä syistä on Lipposen kaudesta, 1990-luvun puolivälistä tähän päivään jatkunut oikeistopolitiikka. Muistelmissaan Lipponen kertoo tykönään käyneensä ?ankaraa poliittis-filosofista pohdintaa?. Veroasteikon progressiivinen porrastus 100?000 euron ja 1?000?000 euron välillä voitaisiin tehdä 100?000 euron välein. Samalla tuloverotuksen kiertämisen estämiseksi osinkotulojen verotus tulisi muuttaa progressiiviseksi ja porrastaa yhdenmukaisesti valtion tuloveroasteikon kanssa. Palkan osinkoina nostavilta tulee lisäksi kantaa kunnallisvero. Vuosikertamarjoja on vieläkin tallella, kun yhtenä syksynä noudatin naapurin neuvoa pakastaa osa ja keittää mehuksi talvella. Mistä löytyisi apu samassa tilanteessa oleville? Surullinen äiti Diagnoosista Usko pois, kyllä Mela tietää mikä meitä vaivaa. parempaan. Tarvitaan johtamistekoja, esimerkiksi kontrollin vähentämistä, henkilöstön näkemysten huomioimista tai vastuun jakamista lisää. Luottamuksen ilmapiirissä johdettu organisaatio saa ylimääräisiä voimavaroja käyttöönsä. Ihmiset voivat paremmin, väärinkäytösten määrä vähenee ja motivaatio kasvaa. 4 Perjantaina 23. Otamme riskin luottaessamme toiseen ihmiseen. Pykäliä ja muita määräyksiä tulkitaan varmuuden vuoksi kaikkein tiukimmilla mahdollisella tavalla, jotta ?ei tehdä virhettä?. Suomi on holhousyhteiskunta, jossa kaikki mahdolliset asiat on etukäteen tarkkaan määritelty. Pakastin viinimarjat muovikasseissa ja mehustan lokakuussa. Puolueiden aatteesta ja ideologiasta erkaneminen on samaa kuin pappi saarnaisi ateismia. SKP:n puheenjohtaja Aarne Saarisen lausahdus ?Lipponen on Lipponen. Tuon viraston nimi kaikessa byrokraattisuudessaan voisi olla: Turhan byrokratian poistamisen ja estäminen virasto. Toisin sanoen kun tähän maahan säädetään uusia lakeja ja asetuksia tai muita hallinnollisia ohjeita ja määräyksiä, niin ennen sitä kyseinen virasto arvioisi homman mielekkyyden. Virasto myös perkaisi olemassaolevaa byrokratian viidakkoa ja tekisi ehdotuksia asiantilan korjaamiseksi. Reijo Tossavainen kansanedustaja (ps) M T:n viikon kysymyksen perusteella voidaan ounastella, että pakastaminen on selvästi yleisin tapa säilöä talteen marjoja, vihanneksia ja sieniä. Näin osinkoverotus voitaisiin muuttaa oikeaan ja kohtuulliseen muotoon ja koko verotus oikeudenmukaiseksi eikä hallituksen keväisen osinkoverouudistuksen valuvikoja tarvitsisi paikkailla. Näissä merkeissä toivotan menestystä hallituksen tulevalle budjettiriihelle. Keijo Penninkilampi Helsinki Luottamusjohtaminen on riskienhallintaa Johtaminen on riskienhallintaa ja luottamus ilmiönä on pohjimmiltaan riski. elokuuta 2013 mielipide Viisainta on keittää heti. Virhelinjalla on jatkettu Lipposen jälkeenkin. Hovi ja uskovaiset ovat säilyneet. Maissi syödään tuoreeltaan. Teollisuuden rakenneongelmat ja kestävyysvajeen joudumme hoitamaan kuitenkin kokonaan omin voimin. Ongelmat ovat vakavampia kuin edellisellä vaalikaudella tai hallitusneuvotteluissa 2011 ajateltiin. Lipposesta tuli vuorineuvosten lemmikki. Hän ei ?kieltänyt. ?vanhan liiton. Epäluottamuskulttuuri ruokkii kyräilyä, väärinkäytöksiä ja kontrollin lisäämisen tarvetta. Halu kulttuurinmuutokseen lähtee ylimmästä johdosta, jolta edellytetään luottoa siihen, että johtajuus kantaa ilman vahvaa kontrollia. Kuivaamista olen kokeillut omenalle ja sellerille, mutta se on jäänyt. Hapansäilöntää olen kokeillut hyvällä menestyksellä: olen tehnyt hapankaaleja, joihin olen lisännyt porkkanaa ja valkosipulia?, kirjoitti Harrikkakuski. Nimimerkki Harrastan säilömistä listaa: ?Tilliä, persiljaa, papuja ja sieniä pakastan. Nyt on kuitenkin tultu pisteeseen, että kaikenlaisten määräysten viidakosta on tullut bumerangi. Suurituloisten kyky nähdä palkkakustannukset oikeassa suhteessa on hämärtynyt korostetusti siinä, että he vertaavat omia palkkojaan toistensa palkkoihin. Oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden kannalta johtajien ja muiden suurituloisten palkkoja tulisi verrata eri alojen yleiseen palkkatasoon ja siellä vielä erityisesti työntekijäpuolen palkkatasoon. Valtiovaranministeriön budjettiehdotuksessa on esitetty korotettavaksi liikennepolttoaineiden, alkoholin, tupakan, makeisten ja virvoitusjuomien valmisteveroja. Hernettä on pakastettu aiemmin, mutta nyt fasaanit ja kyyhkyset hävittivät hernemaan tyystin.? Myy joutuu soveltamaan nilkan murtuman vuoksi: ?Osa säilönnästäni on nyt kahden tavan kombinaatio, koska en jaksa touhuta mehumaijan ja pullojen pesun kanssa. Lipposen katsottiin luopuneen puolueen linjasta ja loikanneen oikealle. Mikä järki ja kohtuus tässä touhussa on? Ei nimimerkkiä liikkeelle saanti ja työllisyysasteen nostaminen. Suomi on jäänyt pohjoismaisista kavereistaan pahasti jälkeen juuri työllisyysasteen kohdalla
Mukana saattoi olla joskus muitakin. D-lääke oli nopea apu pahaan tautiin, vientiteollisuuden kannattamattomuuteen. Devalvaatio tuli aina tilaamatta ja yllättäen. Suomen luottoluokituksen pysyminen parhaassa AAA-luokassa on tärkeää, jotta yrityksemme saavat edullisesti lainaa. Nopea elvytys voisi olla Orpon mukaan 200 miljoonan euron luokkaa ja kohdistua rakentamiseen sekä liikenteeseen. Kohteina voisivat olla muun muassa metsäteollisuuden ja uusien suurrekkojen vaatimat vahvemmat tiet ja sillat. Keskustan esittämään kasvurahastoon Orpo vastaa, että idea on hyvä, mutta että sellainen on jo tekeillä työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) alaisuudessa. Myöskään näkemys sosiaalija terveysuudistuksessa ?ei ole niin kovin kaukana. Kuria pitää löytyä enemmän kuin eurossa. Kataisen mielestä myös poliitikoilta pitää kieltää jumittuminen, jos isänmaan etu vaatii suunnan tarkistamista. SDP:n on katsottu jumittavan uudistuksia, kun se ei suostu eläkeiän nostamiseen. MTK-Etelä-Savon puheenjohtaja Juha Paajanen kävi lavalla ojentamassa Kataiselle ja Sipilälle paikallista hanhenmaksaa, hunajaa ja ruisleipää ?evääksi syksyn tiukkoihin neuvotteluihin?. Mikkelin torilla tavanneet puoluejohtajat Jyrki Katainen (vasemmalla) ja Juha Sipilä olivat asioista samaa mieltä, kunnes keskusteluun nousi kuntauudistus. Tätä keskusta vaatii Puolueiden kannatusmittausten kärkeen noussut oppositiopuolue keskusta vaatii hallitusta muuttamaan Suomen suunnan. Tähän saakka talouteen on kohdistettu vain uskomushoitoa, eikä rohkeita eväitä talouskasvuun, uusiin työpaikkoihin ja palveluiden turvaamiseen ole esitetty, keskusta suomii viime viikolla julkistamassaan ratkaisulistassa. ?Hallituksella on nyt painetta, kun kaikki käyrät osoittavat alaspäin, eikä hallituksen ohjelma mennyt niin kuin se kuvitteli?, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen sanoo. Keskusta kaipaa kokoomuksen tapaan työmarkkinaratkaisua ja sen lisäksi ratkaisuja nuorisolle, matalapalkka-aloille, työttömille, ikääntyneille, osatyökykyisille, perheille, pienyrittäjille ja viljelijöille. Yrityksiä keskusta muistaisi kuten kokoomuskin: antamalla yhteisöveroa vastaavat huojen- nukset myös pienemmille yrityksille yritysmuodosta riippumatta sekä vapauttamalla pienet osingot veroista. Ensimmäisen työntekijän palkkaamista pitäisi tukea, ja valtion rahaa laittaa teiden ja rakennusten kuten koulujen korjaamiseen. Keskusta on esittänyt yritysten tukemiseksi kasvurahastoa ja sen siemeneksi valtion omaisuuden kuten TeliaSoneran osakkeiden myyntiä. Tiilikaisen mukaan hallituksen vastaus omalla kasvurahastollaan on vain ?henkäys. Se tarkoittaa, että valuutta voi välillä heikentyä, mutta sen pitää pystyä myös vahvistumaan. Jos Suomen valuutta olisi edelleen markka, pitäisi valtiolla olla kassassa muutakin kuin velkaa. elokuuta 2013 uutiset Yksimielisyys kaatui kuntauudistukseen päivän punkti D-lääke Siihen aikaan, kun isä lampun osti, tunnettiin talouspolitiikassa D-lääke. D tarkoitti devalvaatiota. Aina silloin tällöin muutaman vuoden välein Suomen Pankki devalvoi eli alensi markan ulkoista arvoa. Se taas heikentää viennin kilpailukykyä. Bisnes meinasi kuitenkin kaatua, kun normitus oli niin tiukkaa. eli alle kymmenes siitä, mitä keskusta tarkoittaa. Se haluaa 3?5 miljardin euron rahaston, josta jakaa valtion, eläkeyhtiöiden ja yksityisten rahaa aloittaville yrityksille, joilla on nyt ongelmia rahoituksen saannissa. Kun työllistäminen pääsisi näin vauhtiin, voitaisiin nostaa eläkeikää tai ainakin keventää yli 63-vuotiaiden verotusta. Sen sijaan keskusta ei koskisi Vihreät elvyttäisi korjaamalla Sote kiristi Sipilän Kataisen ja Sipilän yltiösopuisalta näyttänyt suhde alkoi säröillä vasta lavalta laskeutumisen jälkeen, kun toimittajat kysyivät herrojen yhteistyöstä kuntauudistuksessa. Kataisen mukaan sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) aikoo kutsua keskustan ja perussuomalaiset keskustelemaan uudistuksesta. Nyrpeän oloisen Sipilän mielestä kutsu tulee jälkijättöisesti, koska kuntarakennelaki on jo voimassa. ?Toivon, että oppositio lopettaisi kuntaliitosten estämisen?, Katainen vetosi. ?Emme ole estäneet?, Sipilä kiisti, kun Katainen muisteli opposition antaneen keväällä jarrutuskehotuksia maakuntiin. Uusi vaalipiiri veti Puheenjohtajien yhteisesiintyminen Mikkelin torilla juontui siitä, että kokoomuksen eduskuntaryhmä piti kesäkokoustaan keskiviikkona ja torstaina Lappeenrannassa ja Mikkelissä, ja keskustan kansanedustajat kokoontuivat Mikkelissä loppuviikon. Saman ilmansuunnan valinta ei selity porvarihallituksen lämmittelyllä, vaan pikemminkin uuden vaalipiirin haltuunotolla: Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit yhdistetään Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi seuraavissa eduskuntavaaleissa. Kumpikin puolue jalkautuikin uuteen vaalipiiriin urakalla: ministerit, kansanedustajat, valtiosihteerit ja avustajat kiersivät toreja, kuntia, yrityksiä ja yhteiskunnallisia laitoksia kymmenien kilometrien säteellä sekä Lappeenrannan että Mikkelin ympäristössä. Esimerkiksi elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) kävi vihkimässä Muukon tuulipuiston ja keskustalaiset kiersivät niin maaseutumatkailuyrityksiä kuin ABC-asemiakin. Osassa yrityksiä puolueet piipahtivat aivan peräkanaa. 5 Perjantaina 23. SDP voisi suostua eläkeiän nostoon, jos siitä päättäisi vasta seuraava hallitus. Palkkaratkaisun pitää Orpon mukaan syntyä ja palkankorotusten olla lähellä nollaa. Meidän kannattaa kouluttaa tulevaisuuden osaajia, joille riittää työtä myös tulevina vuosikymmeninä?, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Toivola sanoo. Kansanedustajat kokoontuivat juonimaan suunnitelmia hallituksen ensi viikon budjettineuvotteluihin sekä politiikan syksyyn. MT POLITIIKASTA LYHYESTI Urpilainen lupaa rahaa rakentamiseen Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) kertoo, että vuoden toinen lisäbudjettiesitys tulee julki tänään. Urpilaisen mukaan Finaviaa pääomitetaan 200 miljoonalla eurolla Helsinki-Vantaan lentokentän laajentamiseksi ja maakuntakenttien turvaamiseksi. Lisäbudjettiesitykseen sisältyy myös muun muassa teiden, ratojen ja siltojen kunnostusta sekä homekoulujen ja varuskuntien kosteusvaurioiden korjausta. Hallituksen on tarkoitus tehdä lopullinen päätös lisäbudjetista ensi viikon budjettiriihessä. OIKAISU Tutkimuksia vain yli 2?500 kiloa myyviltä Toisin kuin MT:n pääkirjoituksessa 21.8. kirjoitettiin, maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltava asetus ei edellytä alle 2?500 kiloa tinkimaitoa vuodessa myyviltä tiloilta mikrobiologisia tutkimuksia maidosta ja ulosteesta. Ulostetutkimuksia ei puolestaan vaadita vuohitiloilta vaan ainoastaan lehmänmaitoa myyviltä tiloilta. MT SILLÄ SELEENI! Syksyn lypsykarjarehujen pääasia on nyt... 2.9. Olisimmeko paremmassa asemassa kuin nyt? Olisimme, mutta vain yhdellä ehdolla, sillä, jonka Ruotsi on onnistunut täyttämään. Talouspolitiikan pitää olla kunnossa. Ymmärrän kyllä kuluttajansuojaa, mutta tämä kertoo myös työn tekemisen ja yrittämisen arvostuksesta.? Kataisen mukaan sääntelyä voisi purkaa esimerkiksi kuntaliitosten yhteydessä mahdollisesti muodostettavissa vapaakunnissa. EIJA MANSIKKAMÄKI Tähän hallitus on valmis opinto- ja kotihoidontukeen. Opintoja voisi nopeuttaa lisäämällä esimerkiksi kesäopetusta ja opiskelupaikkoja maakuntiin. Työurien pidentäminen kotihoidontukea leikkaamalla iskisi ?härskisti. Oma valuutta ei salli, että löysäillään ja eletään kuin pellossa. Ruotsi on politiikassaan onnistunut, mikä kertoo siitä, että länsinaapurissa osataan jotakin. kriisitietoisuus hallituksessa ei ole ollut kohdallaan eli kokoomus ei ole saanut uudistuksia läpi, hän perustelee. EIJA MANSIKKAMÄKI Vihreiden eduskuntaryhmän mukaan uusien työpaikkojen luominen on tärkein peruste, kun hallitus valitsee tulevia elvytystoimia. Hallituksen täytyy kohdentaa elvytysrahoja raideliikenteeseen, homekoulujen korjaamiseen ja energiatehokkuuden edistämiseen sekä sähkön pientuotantoon, linjasi eduskuntaryhmä kesäkokouksessaan Asikkalassa keskiviikkona. ?Liikenneinvestoinneissa on tärkeää, että vähintään puolet potista sijoitetaan raideliikenteeseen. Meillä katseltiin kaiholla sitä, kun Ruotsi kellutteli kruunua alaspäin. Pankkiiriguru Björn Wahlrooskin on puhunut heikon euron puolesta. Entäpä jo Suomikin olisi säästänyt oman valuuttansa kuten Ruotsi. Onnistumisen seurauksena kruunu on kuitenkin alkanut vahvistua merkittävästi. Samalla voisi uusia alan tietojärjestelmät. Keskustan malli ei ole kelvannut hallituspuolueille. EIJA MANSIKKAMÄKI Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpon mielestä Suomi saadaan nousuun parantamalla kilpailukykyä, sopeuttamalla julkista sektoria ja tekemällä maltillisia elvytystoimia. Linjauksia on määrä tehdä hallituksen budjettineuvotteluissa ensi viikon torstaina ja päätöksiä tämän vuoden kuluessa. Yritysveroihin kaavaillaan muutoksia, joilla estetään veronkiertoa. Kumpikin tukisi kasvavia yrityksiä ja rahoittaisi sitä myös yksityisellä rahalla. Sipilän mukaan kansan muutosvalmius on nyt suurempaa kuin poliittisten päättäjien. kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) ä m ik aksua Tarvitsetko maksuaikaa? A-Rahoituksella saat kätevästi joustoa laskujesi maksamiseen. Korko on tällä hetkellä 2,072 %.. Myös EU-komission varapuheenjoh- taja, mikkeliläinen Olli Rehn vieraili kummankin puolueen kokouksessa. MTK:takin molemmat tapasivat. Uusia leikkauksia? Kesäkokousten tarkoitus on käydä läpi eduskunnan ja hallituksen asialistoja sekä hioa kantoja ja kynsiä tulevaan syksyyn. Kokoomuslaisia oli tiettävästi varoiteltu jo siitä, että ensi keväänä edessä olisivat uudet, miljardin euron leikkaukset. Jyrki Katainen patisti kokouspuheessaan kaikkia hallituspuolueita avarakatseisuuteen ensi viikon budjettiriihessä. ?Jos kaikilla on yksi kynnyskysymys, kuudesta asiasta ei silloin neuvotella, jos kaksi, kahdestatoista.? Kokoomus on erityisen halukas pidentämään työuria: se ehdotti nuorille alempaa verotusta ensimmäisille työvuosille ja työnantajille alennettuja maksuja ja irtisanomisneuvottelujen keventämistä nykyisestä 20 hengen yrityksistä jopa 50 työntekijän yrityksiin saakka. Keskustan toivotaan luopuvan maakuntamallistaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa. Stora Enso sulki tehtaita Suomessa, mutta paljon vähemmän Ruotsissa. Kallis euro vei työpaikkoja Suomesta. Nytkin helpottaisi, jos euro devalvoituisi. Euro toi myös halvat korot, mistä Suomikin on hyötynyt paljon. Kaikki ei ole kuitenkaan ollut mettä ja hunajaa. Keskusta pääsee Orpon mukaan sanomaan sanansa sote-uudistukseen kuntien ja eduskunnan kautta. Orpo painottaa uudistuksissa nopeutta. Miksi siis mitään ei ole tehty, vaikka alamäki on jatkunut jo viisi vuotta? ?Tilanne on pahempi kuin uskottiin, lähes pysyvä olotila, eikä Suomi näytä nousevan niin kuin muut.? Myöskään ?kaikkien. Jos dollari maksoi eilen neljä markkaa, se saattoi huomenna olla jo viitosen. Yleensä devalvaatio tehtiin metsäteollisuuden vuorineuvosten vaatimuksesta. Se on kuitenkin ongelma, jonka kanssa ruotsalaiset ovat tottuneet elämään. >> Ruotsista on tullut menestyksensä vanki. LAURI KONTRO on Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja. lauri.kontro@maaseuduntulevaisuus.fi Heikki Saukkomaa/Lehtikuva Hallitus ja oppositio jaksoivat nyökytellä toisilleen Mikkelin torilla kokonaisen tunnin, mutta kuntauudistus rikkoi sovun. MIKKELI, LAPPEENRANTA (MT) ?Meillä on tästä hyvin samanlainen näkemys.? Näin toistelivat toisilleen lähes asiasta kuin asiasta pääministeri Jyrki Katainen (kok.) oppositiojohtaja ja pääministeripörssin suosikki Juha Sipilä (kesk.), kun he keskustelivat torstaina Mikkelin torilla. Tunnin keskustelussa tuhatpäisen kansanjoukon edessä ilmeni, että niin työuria, palveluja kuin yrittämistäkin ollaan valmiita uudistamaan vieläpä lähes samanlaisin keinoin. Kumpikin puolue kosiskeli kansaa sopalla: keskusta lohi- ja kokoomus jauhelihakeitolla. Kumpikin puoluejohtaja lämpeni myös biotaloudelle ja yritysrahastoille. keskustasta, Orpo sanoo, vaikka kokoomus nojaakin kuntiin ja keskusta maakuntiin. Kiinteä kurssi on loukku. Jokainen kuitenkin tiesi, että joskus se tulee. Kun markat vaihtuivat euroon, ei voitu enää devalvoida. Rakentamalla luodaan työpaikkoja ja myös parannetaan rakennusten energiatehokkuutta?, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen sanoo. Työn vastaanottamista pitää helpottaa purkamalla loukkuja, joissa lyhyen työsuhteen palkka hupenee vähentyviin tukiin. ?Pätkätyön kannattamattomuudesta kertoo tosiasia, että työttömältä jää keskimäärin vain 37 prosenttia käteen lyhytaikaisesta työstä, koska työttömyysturva ja tuet leikkautuvat samalla?, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto sanoo. Työn vastaanottamisen kannustaminen auttaisi helpottamaan nuorisotyöttömyyttä. ?Silti nuorisotakuuta on vaikea toteuttaa, ellei resursseja ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätä. Jos ei voida devalvoida, on talouden rakenteiden joustettava. Ruotsi valitsi toisin ja päätti pitää oman valuuttansa kruunun. Kenties työpaikat alkavat palailla Ruotsista takaisin Suomeen. Ruotsista on tullut menestyksensä vanki. alkaen myös uudet TosiTäysrehu ja TosiPuolitiiviste TosiTuottajalle! Katso lisätietoja ja tilaa: www.a-kauppa.fi tai soita AtriaNauta-tuottajapalveluun 020 472 7060 sä li Seleenin saanti tulee varmistaa erityisesti käytettäessä kotoisten rehujen lannoituksessa runsaasti karjanlantaa. Edullisin ja varmin tapa on lisätä seleeni hyvin imeytyvässä muodossa suoraan karjan ruokintaan. aho it u ks el aa nyt 50 %:sti orgaanista! -R la Syyskuun alusta kaikkien A-Rehun täysrehujen ja puolitiivisteiden seleeni on A ideaalia Pätkätyön kannattamattomuudesta kertoo tosiasia, että työttömältä jää keskimäärin vain 37 prosenttia käteen lyhytaikaisesta työstä. Listaamattomien yritysten tulosta ei voisi nostaa kevyellä pääomatuloverolla, vaan ansiotuloveroprosentilla. Koska pienet yritykset eivät hyödy keväällä päätetystä yhteisöveron alennuksesta, niille suunnitellaan muita huojennuksia. Pienet, alle tuhannen euron osingot saatetaan vapauttaa veroista. Nuorten työllistämiseen täytyy löytyä keinoja, jotka ovat myös yrityksille helppoja, Orpo linjaa. Kilpailukykyä lisää työn tarjonnan lisääminen. Kokoomuslaiset tyrmäsivät kokouksesta tihkuneet tiedot, että osa kokoomuslaisista vaatisi sote-uudistusta lähtöruutuun. Joustoa pientuottajille Sen sijaan Katainen vati sääntelyn purkamista. ?Kävin sorsajahdin yhteydessä Savitaipaleella eräällä maatilalla, joka valmisti makkaraa. Sipilä on vaatinut kasvurahaston perustamista, ja Kataisen mukaan kaksi on jo tekeillä. Hallituksella on siihen keinonsa sekä alkupäähän, keskelle että loppuun. Keskustelussa voivat olla niin opinto- ja kotihoidontuen ehtojen kiristäminen, työn vastaanottamiseen patistaminen kuin eläkeiän alarajan nostaminenkin. Muutos toisi työtä, korjaisi vaihtotasetta ja auttaisi aluetaloutta, ?kun puu nyt sattuu kasvamaan ympäri maata?. Kuntapalvelut se turvaisi kaksiportaisella kotikuntamaakunta-mallilla. Siinä maakunta vastaisi kaikesta terveydenhuollosta, vaativasta sosiaalitoimesta sekä toisen asteen koulutuksesta, ja kunnat kaikesta muusta. ikäluokkaan, jonka elämä on Tiilikaisen mukaan hankalaa palapeliä muutenkin. Energiaverotus pitäisi muuttaa niin, ettei kivihiili enää voittaisi turvetta. Näin annetaan ulospäin kuva vakaasta Suomesta, jossa ei esimerkiksi lakkoilla
Siitä jaetaan 75 prosenttia nettona vuosittain. OP-Vuokratuotto ei boikotoi Oulua. elokuuta 2013 UUTISET Vuoden 2012 verotustiedoilla minun verotettavasta tuloistani 75 prosenttia lähtisi, jos 141-tukea ei olisi. Agco hoitaa Sampojen myynnin Pohjoismaissa. Agco osti kaksi vuotta sitten kymmenesosan Sampo-Rosenlewin osakkeista. euroa 3,4 milj. Tiedot ilmenevät Suomen Yrittäjien jäsenille lähetetystä kyselystä, johon vastasi 5?200 yrittäjää. Ammattiliitot häiriköivät Stora Ensoa Uruguayssa Ammattiliitot hidastavat työtaisteluillaan rakentamisen edistymistä Stora Enson Uruguayn tehtaalla, uutisoi Kauppalehti. euroa Lähde: Lähi-Tapiolan puolivuosikatsaus Lähi-Tapiolan alueyhtiöt saavat lisää maksutuloa ?Lähi-Tapiolan alueyhtiöt pystyvät jo hyvään paikalliseen palveluun?, vahinkoyhtiön toimitusjohtaja Jukka Kinnunen vakuuttaa. Erikoissijoitusrahastolla on sen kahdeksantena kuukautena 1?250 sijoittajaa. mennessä: 010 272 3896 tai ritva.imppola@oamk.fi. Pääkonttorin rooli muuttuu asiakastyön tukemiseksi. Palkkio laskee yhteen prosenttiin viiden vuoden päästä. Murto aloittaa Suomen suurimman työeläkeyhtiön johdossa ensi vuoden alussa. S-ryhmälle logistiikkakeskus Sipooseen Skanskan ja Lemminkäisen työyhteenliittymä allekirjoitti sopimuksen S-ryhmän logistiikkakeskuksen ensimmäisen vaiheen rakennusurakasta. Sopimuksen arvo on hieman vaille sata miljoonaa euroa. Keskus rakennetaan Sipoon Bastukärriin ja se valmistuu vuonna 2018. Pk-yrittäjät haluavat eroon lomarahoista Enemmistö pk-yrittäjistä karsisi Yrittäjäsanomien mukaan lomarahoja ja pekkaspäiviä. koneagria-messut Jyväskylässä 10.10. . Niitä rakennetaan kaikkiaan 19 kasvukeskuksen ympärille eri puolille maata. Keskusyritys palvelee pääkaupunkiseutua. Vahinkovakuuttaminen on alueyhtiöiden perusta, kun Lähi-Tapiola uusii rakennetaan. Tapiola ja Lähivakuutus ilmoittivat puolitoista vuotta sitten yhdistyvänsä. Lähi-Tapiola-ryhmän rakentaminen on Kinnusen mukaan aikataulussa. Vakuutusmaksuja siirtyy alueyhtiöille. Ryhmä julkisti keskiviikkona yhtiöittensä tulokset puolelta vuodelta. euroa Liikevoitto Tammi-kesäkuu 2013 79,3 milj. Sinne pääsee 50?000 euron osuudella. ?Ajattelemme sijoituksen vastaavan yhden asunnon hintaa?, kiinteistörahastojohtaja Kim Särs mitoittaa. Asuntorahasto tarjoaa omaa sijoitusasuntoa riskittömämpää vaihtoehtoa. John Deere on maailman suurin maatalouskoneiden valmistaja. Puimurit toimitetaan John Deeren väreissä. Yrittäjistä 70 prosenttia poistaisi molemmat ja 23 prosenttia joko pekkaspäivät tai lomarahat. jyväskylä Innovation oy:n ENKAT-hankkeen esitys nurmibiomassan käytöstä biokaasulaitoksen raaka-ainee na 9.10. . Rahastot omistavat satoja asuntoja, mikä hajauttaa riskiä. Johtava lakimies Jari Virta Finanssialan keskusliitosta myöntää asuntorahastojen tulevan Suomeen myöhään Ammattilainen hoitaa rakennuttamiset ja vuokraamiset. Rahastot omistavat satoja asuntoja, mikä hajauttaa riskiä. Asuntorahasto on vaihtoehto sijoitusasunnon ostamiselle. muihin maihin verrattuna. Lainsäädäntö esti osin. euroa 40,0 milj. Lisää tietoja on luvassa tänään perjantaina. Zürichistä tavoitettu toimitusjohtaja Jali Prihti SampoRosenlewilta pitää sopimusta ja yhteistyötä isona päänavauksena ja tärkeänä yhtiölle. Paikkoja on rajoitetusti ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Lähtö Oulun linja-autoasemalta klo 7.00 . Alkupanos oli 100?000 euroa. Asiantuntemusta annetaan. Koulutukseltaan Murto on kauppatieteiden tohtori. Muiksi kuluiksi lasketaan 0,6 prosenttia vuosittain. Kulut vaihtelevat hieman asuntorahastoittain. JUHANI VIITALA Vahinkoyhtiö Pankki Henkiyhtiö Kiinteistöyhtiö 107,6 milj. Pankki paransi selvästi, ja henkiyhtiökin menestyi. Vahinkovakuutuksen tulos itse asiassa heikkeni, sillä varausten jälkeen vertailukelpoista liikevoittoa jää 79 miljoonaa euroa. Vähimmäissijoitus on 500 euroa. OP-Pohjolan uuteen vuokratuottoon pääsee aina vuosineljänneksen viimeisenä päivänä. Takana on nyt kaksi merkintäpäivää sekä 1?050 sijoittajaa ja 62 miljoonan euron sijoitukset. ?Seuraava merkintäpäivä on syyskuun lopussa?, toimitusjohtaja Samuli Sipilä OPRahastoyhtiöstä sanoo. Satasilla tai kymppitonneilla sisään Ihan jokamiehen rahasto OPVuokratuotto ei ole. Päivitetty ohjelma ja lisätietoja: oamk.fi/bioelogia. Ilmoittauduthan sitovasti maanantaihin 9.9. Pienet kunnat ajavat palveluja alas. haapajärven ammattiopiston biokaasulaitos . Sen jälkeen yhtiö keskittyy John Deeren puimureihin. VEIKKO NIITTYMAA TALOUDESTA LYHYESTI Risto Murto nousee eläkeyhtiö Varman johtoon Työeläkeyhtiö Varman uudeksi toimitusjohtajaksi nousee yhtiön varatoimitusjohtaja Risto Murto, 50. Yhdistetty kulusuhde heikkeni kolmisen prosenttia, yli 98 prosenttiin. Kannattavuusraja on sata prosenttia. Vakuuttamisen pitää Kinnusen tavoitteissa liiketoimintana kattaa vahinkomenot ja liikekulut. Siihen asti puimurit olivat Hankkijan myynnissä. Hankkija jatkaa kaupantekoa syksyyn. Asenteet muuttuvat niin, ettei asuntoa tarvitse välttämättä omistaa. Asuntoon sijoitetaan vuosia Asuntorahasto ostaa uusia asuntoja Helsingin seudulla Kehä I:n ja Kehä III:n väliltä. Kriteerinä on 45 minuutin työmatka keskustaan. Sijoitustuottojen varaan ei tuloskehitystä voida rakentaa. Alkuvuoden kulusuhdetta heikensi hiukan, että fuusioyhtiö kehitti voimalla tietotekniikkaa. Vahinkoyhtiö näyttää yli 140 miljoonan euron liikevoittoa. Suursijoittajien sarja tuotti 4,1 prosenttia. Tuotto koostuu vuokrista ja arvonnoususta. Sijoitusjohtaja Antti Valkama Ålandsbankenista uskoo vuokra-asuntojen kysyntään. Väki ikääntyy. Rahat ohjataan erityisesti Etelä-Suomessa sijaitseville kotieläin-, kasvihuone- ja puutarhatiloille. Kirjelmässä Katainen korostaa, että ?hallitus pitää ensiarvoisen tärkeänä, että monipuolista maataloustuotantoa voidaan ylläpitää maan kaikissa osissa?. ?Tämä on tärkeää niin ympäristönäkökulmasta, perinteisten maaseutumaisemien säilyttämisen vuoksi kuin maatalouden ja elintarviketeollisuuden työpaikkojen ylläpitämisen näkökulmista.? ?Etelä-Suomen kansallinen tuki on hyvin tärkeä erityisesti kotieläintaloudessa ja kasvihuone- ja puutarhatuotannossa, jotta tuotannon kannattavuus voidaan turvata.? Sekään ei ole riittänyt, sillä tuesta huolimatta kotieläintuotanto on vähentynyt selkeästi Etelä-Suomessa. ?Tuen poistuminen kokonaan johtaisi vakavien vaikeuksien ilmenemiseen kaikilla nykyään tukea saavilla sektoreilla?, Katainen kuvaa tilannetta komissiolle. Kesällä sovittu cap-ratkaisu tarjoaa Kataisen mukaan osalle tiloista vaihtoehtoja EteläSuomen vakavien vaikeuksien lievittämiseksi, mutta ei poista tuen tarvetta kokonaan. Pääministeri vaatii Suomelle oikeutta korottaa tuotantosidonnaisten tukien prosenttia, jotta Etelä-Suomen maidontuo- tantoon ja naudanlihan kasvatukseen voidaan ohjata nykyistä korkeampia tukia. 141-tuen jatkuminen on elintärkeää tuotantosuunnille, joille ei ole mahdollista maksaa tuotantosidonnaisia tukia capjärjestelmän kautta, kirjelmässä muistutetaan. Tulomenetyksiä jopa 75 prosenttia MTK Etelä-Savon puheenjohtaja Juha Paajanen ja MTK-Mäntyharjun puheenjohtaja Jukka Leikkonen kävivät Mikkelin torilla tapaamassa maa- ja metsätalousministeriä 141-ratkaisun merkityksestä. ?Vuoden 2012 verotustiedoilla minun verotettavasta tuloistani 75 prosenttia lähtisi, jos 141-tukea ei olisi?, Leikkonen sanoi. Jokamiehelle alkaa löytyä asuntorahastoja >> Tavalliselle asuntosijoittajille alkaa löytyä asuntosijoittamisen vaihtoehtoja. Biokaasulaitos hannu koivusen kahden robotin lypsykarjatila Virroilla . euroa 1,8 milj. Matkan hinta on kohderyhmälle noin 150 euroa/henkilö ja muille noin 300 euroa/henkilö. Osakkeet ostetaan nyt takaisin ja yhtiö on taas kokonaan Prihdin suvun omistuksessa. Sampo-Rosenlewin pääsy John Deeren myyntiin luo aika harvinaisen tilanteen, sillä kaksi alan isoa toimijaa markkinoi samaa konetta. Vuoden takainen vastaava liikevoitto oli 107 miljoonaa. Yhtiö pisti jemmaan 61 mil- joonaa euroa seuraavien vuosien varalta. Asunnot vuokrataan normaali-ihmisen tulohaarukkaan. Tampere, Lahti, Jyväskylä ja Kuopio sopivat Ålandsbankenille mutteivät esimerkiksi Oulun ja Turku. Niihin siirretään voimavaroja Espoon pääkonttorista. Alueyhtiöt aloittivat tämän vuoden alusta. Prihdin mukaan puimurin värillä ja nimellä ei ole merkitystä yhtiölle, kunhan puimurit on koottu Porissa. Vihiä asiasta saatiin jo kesällä, kun vientisatamassa seisoi Deeren väreihin maalattuja Sammon puimureita. Prihdin mukaan alkuun läh- detään maltillisesti ja pienillä tuotantomäärillä. Ålandsbanken on laajentamassa esimerkiksi Kirkkonummelle. Tapiola perusti vuonna 2009 ensimmäisenä Suomessa asuntorahaston. Paluu Ouluun noin klo 20.00 Matkaohjelmaan voi tulla vielä joitakin muutoksia. Tuottotavoitteeksi ilmoitetaan kuusi prosenttia kulujen jälkeen. Lähi-Tapiola rakentaa samoin pääkaupunkiseudulle ja myös Keravalle. Sinne on rakenteilla kokonainen talo kuten Kuopioonkin. euroa 49,5 milj. Nyt käynnistys aiotaan aloittaa syyskuussa. Euroalue vakautuu odotettua nopeammin Yhdistetty ostopäällikköindeksi kohosi elokuussa korkeimmilleen yli kahteen vuoteen. Tuotannon ja palvelujen näkymiä kuvaava indeksi nousi 51,7:ään heinäkuun 50,5:stä. PUHEENJOHTAJA JUKKA LEIKKONEN, MTK-MÄNTYHARJU John Deere myymään Sammon puimureita Porilainen puimurivalmistaja Sampo-Rosenlew aloittaa yhteistyötä yhdysvaltalaisen John Deeren kanssa. Laitoksen toteuttajina on Suomen pienin itsenäinen energiayhtiö Jeppo Kraft Andelslag, jonka omistajina ovat 440 kyläläistä. Tuotto nousi kymmeneen prosenttiin. Yhtiöt korostavat asuntosijoittamisen pitkäjänteisyyttä, viidestä kymmeneen vuotta. Ålandsbanken myy asuntonsa viimeistään kymmenen vuoden jälkeen. Rehn vieraili siellä kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa. Rehn kertoi MT:lle vievänsä terveiset maatalouskomissaari Dacian Ciolos¸ille, joka vastaa tukineuvotteluista Suomen kanssa. ?Maatalouspolitiikka on muuttunut edellisten neuvottelujen jälkeen ja yhteisen maatalouspolitiikan keinoja tulee käyttää, mutta pidän tärkeänä, että myös kansallinen vakavien vaikeuksien tuki voi jatkua?, Rehn sanoi. Hän sanoi uskovansa hyvään lopputulokseen. Elinehto karjatiloille ja puutarhoille 141-tuen maksuvaltuus on voimassa tämän vuoden loppuun. Tukipotti on tänä vuonna 63 miljoonaa euroa. euroa 0,8 milj. euroa 0,9 milj. Ne lisääntyivät kolmanneksen edellisvuodesta. JUHANI VIITALA. Vähimmäissijoitus on 30?000 euroa. Lähi-Tapiola tuo syksyllä markkinoille uusimman asuntorahastonsa. Matala korkotaso aktivoi etsimään hyviä tuottoja. ?Moni finanssiyhtiö saattaa vielä tulla markkinoille?, Virta vihjaa. Ålandsbankenin asuntorahasto antoi ensimmäisenä puolena vuotena 3,6 prosentin tuoton piensijoittajille. Tämä ei ole pelkästään viljelijöiden, vaan koko Suomen tavoite?, Katainen totesi torstaina Maaseudun Tulevaisuudelle. Komissioon lähti alkuviikolla Kataisen allekirjoittama kirjelmä, jonka MT:n toimitus on saanut käsiinsä. ?Paperin merkitys on osoittaa vahva poliittinen sitoutumisemme asiaan, koska asia on hankala neuvoteltava ja sen juridinen perusta on kyseenalaistettu?, Katainen kommentoi asiaa. Erityisterveiset lähettiin komission varapuheenjohtajalle Olli Rehnille, jonka toivottiin ?tekevän kaiken voitavansa, jotta monipuolisen maataloustuotannon jatkuminen voidaan turvata myös Etelä-Suomessa pitkällä aikavälillä?. Kokoomuslainen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (vasemmalla) tapasi Mikkelin torilla MTK:n Jukka Leikkosen ja Juha Paajasen. Komissaari uskoo hyvää lopputulokseen Katainen sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) luovuttivat vetoomuskirjeen myös Rehnille torstaina Mikkelissä. Juuri valmistunut jepuan Biokaasu oy:n biokaasulaitos. Rahasto ostaa yksittäisasuntoja. ?Ne menevät hyvään hintaan kaupaksi, paremmin kuin vuokratalot?, Valkama perustelee. Ålandsbankenin asuntorahasto perii neljän prosentin lunastuspalkkion sijoituksesta, jos rahastosta lähtee alle vuodessa. Stora Enso myöntää myöhästymisen mutta ei näe aikataulussa suuria ongelmia. Sellutehtaan piti käynnistyä jo vuoden ensimmäisen neljänneksellä. Arvio on laskennallinen. Lähi-Tapiolan vahinkovakuutus kannatti niukasti. Ilmoittautumisajan jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan jo aiheutuneet kulut. Tervetuloa mukaan reissuun! Katainen: 141-asia on koko Suomen EU-haaste Hallitus on lähettänyt EU- komissiolle alku viikosta pääministerin allekirjoittaman vetoomuksen Suomen 141-tukien puolesta. HEIKKI SAUKKOMAA/LEHTIKUVA Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) kuvaa 141-asiaa ?erittäin tärkeäksi EU-haasteeksi?. ?Haluamme välittää komission puheenjohtajalle viestiä tämän asian merkityksestä Suomelle. Aikanaan selviää, tulevatko vihreät Sammot myyntiin myös Suomessa. Agcoon kuuluva Valtra ryhtyi myymään Sammon puimureita kevättalvella. Hinta tarkentuu lähtijöiden määrästä riippuen. Hinta sisältää ohjelman mukaiset tutustumiskäynnit, bussimatkat ja majoituksen jaetuissa kahden hengen huoneissa. Ruokailun ja muut kulut osallistuja kustantaa itse. MatkaohjelMa 8.10. . Niissä on elvytetty liikaa asuntoja rakentamalla, joten vuokrat eivät nouse tarpeeksi. Sijoitusjohtaja Stefan Wik- ?Asia on tärkeä, siksi tästä neuvotellaan?, ministeri vastasi. ?Mutta helppoa se ei ole koskaan ollut, ja taso on aina ollut laskeva?, hän lisäsi. Koskisen mukaan Suomi tavoittelee ensi vuodelle tämänvuotista tukitasoa ja kuudelle seuraavalle uutta sopimusta. EIJA MANSIKKAMÄKI VEIKKO NIITTYMAA KESKUSTELE ESKU E ESKUSTELE ES S SKUSTELE SK SKU SKUS SKUST KUS KUSTELE KU UST USTELE S STELE TELE TELE LE VE ER ERKKOLEHDESSÄ RKKOLEHDESSÄ KKOLEHDESS KKOLEHDESSÄ KOLEHDESS VERKKOLEHDESSÄ Voit kommentoida juttua Maaseudun Tulevaisuuden verkkolehdessä osoitteessa www.maaseuduntulevaisuus.fi. TUKI 141 taas esillä Vakavien vaikeuksien 141tuki neuvoteltiin täydentämään EU:n maataloustukia. Tukea voidaan maksaa, jos kaikki muut tukimuodot on ensin käytetty. 141-ratkaisu umpeutuu vuoden lopussa. Suomi hakee 1+6 vuoden ratkaisua, jossa ensi vuosi mennään nykyisillä ehdoilla. Neuvottelutahti kiihtyy syyskuussa ja tuloksia odotetaan marraskuun lopussa. Tulos määrittelee pitkälti sika- ja siipikarjatilojen ja puutarhojen elinmahdollisuudet Etelä-Suomessa. Lähi-Tapiola-ryhmän alkuvuosi 2013 Liikevoitto Tammi-kesäkuu 2012 lund sanoo Ålandsbankenin asuntorahaston tavoittelevan oikealla sijoitusstrategialla hyvää arvonnousua. Toiveet ovat kuitenkin korkealla. Sampo-Rosenlew jatkaa yhteistyötä Agcon kanssa. Laitoksen käyttämä pääraaka-aine tulee putkilla neljältä lähellä sijaitsevalta isolta sikatilalta ja perunatehtaalta. . 6 Perjantaina 23. Ammattilainen hoitaa rakennuttamiset ja vuokraamiset. Asiakkaille palautetaan vakuutusmaksujen alennuksina muutama kymmenen miljoonaa euroa vuodessa. Alle kahden prosentin sijoitustuottoja Kinnunen kehuu hyviksi markkinatilanteeseen nähden. Alkuvuosi ei suosinut Lähi-Tapiolan tapaista korkosijoittajaa. Osakkeet tuottivat erinomaisesti. ?Tuottovaateet täyttyvät pitkäaikaisissa sijoituksissa.? Pääjohtaja Erkki Moisander ilahtuu yhtiöryhmän hyvästä kannattavuudesta sekä henkiyhtiön maksutulosta. Säätiöitä ja eläkeyhtiöitä sekä sata yksityistä sijoittivat. Deere ryhtyy markkinoimaan Sampo-Rosenlewin 3?000-sarjan puimureita läntisessä Euroopassa. Asiasta kerrottiin keskiviikkona Saksassa, missä John Deere esitteli syksyn uutuusmallejaan. Alle 50 pisteen indeksiluku ennakoi talouden supistumista, ja yli 50 pisteen luku kasvua. Odotuksia talouden elpymisestä vauhdittivat Saksan yksityisen sektorin kasvukäyrät. Ranskan luvut olivat puolestaan odotuksia heikommat. O u L u N S E u d u N A M M AT T I KO R K E A KO u L u : : oamk.fi Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) BioE-logia-hanke järjestää Opintomatka KoneAgria-messuille ja eri biokaasukohteisiin 8.?10.10. Matka on ensisijaisesti suunnattu Pohjois-Pohjanmaan maaseutuyrittäjille. Muilla on periaate sama. Sijoittaja maksaa 2,25 prosentin hallinnointipalkkiota Ålandsbankenin asuntorahastossa. Vain seitsemän prosenttia jättäisi molemmat ennalleen. Tällä se varautuu korvausten maksamiseen jo sattuneista tapaturmista. Finanssitalot perustavat uusia asuntorahastoja, joihin mukaan pääsee muutamalla satasella tai kymppitonnilla. Ålandsbankenin asuntorahasto aloitti viime vuoden viimeinen päivä
MTK vaatii leikkausten peruuttamista. Maa- ja metsätaloutta on kuritettu hallituskauden aikana jo yli sadan miljoonan euron leikkauksilla, jotka ovat kohdistuneet lähinnä viljelijätukiin ja sosiaaliturvaan, MTK:n johtokunta arvioi kokoontuessaan torstaina. Lisäksi kustannukset ovat kasvaneet, kun polttoaine- ja pääomaveroja on kiristetty. Johtokunta vaatii, että maaseudun yrittäjien vyönkiristystä ei voi enää jatkaa ja ensi vuodelle esitetyt leikkaukset tulee peruuttaa. ?Maatalousleikkaukset eivät maltillisia? Sopeuttamistoimet on Suomessa pidetty yleisesti maltillisina lisäämällä velanottoa, valtio velkaantuu vuosittain 8?9 miljardilla eurolla. Puheenjohtaja Juha Marttilan mukaan leikkaukset eivät kuitenkaan maataloudessa ole olleet lähelläkään maltillisia, niin kuin muilla aloilla. Myrkyllinen sekään ei ole, mutta kelvoton. Joko suppilovahveroita löytää. Muutto hidastui viime vuoden vastaavasta ajasta neljä prosenttia. Entistä useampi suomalainen elää vanhaksi. Toivon, että nämä äänet kuuluisivat kunnissa, jotka näitä asioita miettivät.? KATJA SAHLSTEDT www.maanparannus.com Suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri on SDP:n kolmannen kauden kansanedustaja. Asuu Vaasassa perheensä kanssa. Koulutukseltaan insinööri ja kauppatieteen ylioppilas. Vaasan kaupunginvaltuutettu ja Pohjanmaan maakuntaliiton valtuuston puheenjohtaja. Valiokunnan puheenjohtaja vuodesta 2011. Suuri valiokunta toimii eduskunnan ja hallituksen linkkinä. Se kuulee erikoisvaliokuntia sekä Brysselissä kokoustavia ministereitä ja muodostaa eduskunnan kannan EU-asioihin. kalkitus kannattaa Älä märehdi Kunta saa myöntää teollisuusalueelle tuulimyllyluvan LounaisSuomi sammuttaa tievaloja Hallitus esittää lainmuutosta tuulimyllyjen rakentamisen helpottamiseksi. Siinä on kuitenkin poimujen sijaan heltat. Sammutus koskee hiljaisimpia tieosuuksia. rakennuslain mukaan vaikutuksiltaan merkittävät rakentamishankkeet eivät ole mahdollisia poikkeusluvalla, vaan tuulimyllylle vaaditaan uusi kaava. Samalla lakia muutetaan siten, että rakennuslupa tuulivoimalalle voidaan myöntää yleiskaavan perusteella, vaikka se ei ole vielä valitusten johdosta lainvoimainen. Rakentamista ei kuitenkaan saa aloittaa ennen kuin yleiskaava on tullut voimaan. JOUKO KYYTSÖNEN JOUKO KYYTSÖNEN TURHIA Kyllä kalkitus kannattaa! Hyvin kalkittu nurmi palkitsee sekä lehmän että isännän! Koska lypsylehmät ja kasvavat lihanaudat tarvitsevat runsaasti kalsiumia, on nurmirehusi kalsiumpitoisuuden oltava yli 5 g/kg kuivaainetta. Säästöä pitäisi kertyä 200?000 euroa vuodessa. Sitä ei suositella syötäväksi. Sen erottaa rustoisesta nupista. Kultaheltta on samannäköinen sieni. Monelta on unohtunut, minkä takia uudistusta tehdään. ?Sote on uudistus, joka täytyy tehdä. Kunta voisi myöntää teollisuus- tai satamaalueelle poikkeusluvan yhden tuulimyllyn rakentamiseen. Alueen pitää olla asemakaavoitettu ja jo rakennettu. Lailla halutaan edistää tuulivoiman rakentamista, joka kilpistyy nykyisin usein rakennus- ja kaavaehtoihin. Teollisuus- tai satama-alueella tuulivoiman vaikutusten ympäristölle uskotaan jäävän vähäisemmiksi kuin muualla. Nykyisen maankäyttö- ja Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella sammutetaan tievaloja öisin noin viidesosalla valtion teistä elokuun lopusta lähtien. Ei kunnissakaan ole hallitus-oppositioasetelmaa.? Uudistuksen yhteydessä on Kumpula-Natrin mielestä keskitytty liikaa huonoihin puoliin ja puhuttu vain säästöistä. Yli 75-vuotiaiden määrä on noussut kolmen vuoden aikana tasaisesti, yhteensä yli 25?000 hengellä. Yli 75-vuotiaita on noin kahdeksan prosenttia koko väestöstä. KAIJALEENA RUNSTEN ovat pieniä verrattuna siihen, mitä vuosittain menetetään pelkästään teollisuuden ja viennin hiljenemisen takia. ?Kreikka ei ole aiheuttanut Suomen talousongelmia.? Vaikka Kreikka saataisiin jaloilleen, Suomi rämpisi edelleen. Jarrua integraatiokeskustelulle Jäsenvaltioiden ja unionin suhde on tällä hetkellä EU:n kuumimpia puheenaiheita. Talouskriisin myötä unioni on muuttunut entistä jäsenvaltiokeskeisemmäksi, mutta osa haikailee vaikeuksien voittamiseksi yhtenäistä liittovaltiota. Kumpula-Natrin mukaan integraatiopuheissa on menty osin jo liiankin pitkälle. Kumpula-Natrin mukaan ongelma on, että asiantuntijoiden sanottavat on vaimennettu poliittisella riitelyllä. ?Itse tapasin alussa innostuneita sairaanhoitajia, joiden mielestä oli todella järkevää, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon rajasta pystyttäisiin luopumaan. Sillä säästetään sähköä kuusi prosenttia nykyiseen verrattuna, Varsinais-Suomen elykeskus arvioi. Valtion teitä on alueella 960 kilometriä, josta noin 190 kilometrillä sammutetaan valot yön hiljaisimpaan aikaan puolestayöstä aamuviiteen. Esimerkiksi sukupolvenvaihdoksia pitäisi helpottaa, samoin mahdollisuuksia palkata lisää väkeä pienyrityksiin tai maatiloille. Nyt yrittäjyys jää palkkaratkaisun ja työurien pidentämisen varjoon, vaikka yrittämisellä Suomi voitaisiin todella saada menestymään. PÄIVÄN KYSYMYS Yrittäjyysohjelma valmisteluun Hallituksen tulee valmistella yrittäjyysohjelma, jossa selvitettäisiin yritysten rahoitus, sukupolvenvaihdokset sekä nykyistä joustavampi palkkaus, Marttila vaatii. Lisäksi tulee karsia pykäläviidakkoa, joka tekee yrittäjän elämän vaikeaksi. ?Sukupolvenvaihdosten hankaluus on valtava ongelma, joka koskee vahvasti myös maatiloja sekä metsätiloja?, Marttila sanoo. ?Sukupolvenvaihdosiässä on vuosittain kymmeniä tuhansia yrityksiä. On hyvin erilaisia suppilovahveroita. Kosteikkovahvero on poimuisempi ja oranssimpi. Niiden erottamiseen pitäisi olla kuva. 7 Perjantaina 23. Kosteikkovahvero on harvinaisempi. Palveluja tulee nykyaikaistaa esimerkiksi mobiilipalveluin ja potilaiden ja perheiden toiveita paremmin kuunnellen.? Kumpula-Natri ymmärtää, että uudistuksesta ei aluksi pidetä. ?Mutta eivätpä kansalaiset pidä siitäkään, että lääkäriin jonotetaan viikkoja eikä päiviä.? Hän muistuttaa, että pallo on nyt kunnilla. ?Paljon kuulee, että odotetaan hallituksen linjausta. elokuuta 2013 UUTISET Rustonupikka kasvaa samoilla paikoilla kuin suppilovahvero. Perheiden omistamat yritykset toimivat ja työllistävät Suomessa ja investoivat Suomeen?, puheenjohtaja toteaa. Hallituksen pitää MTK:n mukaan uskaltaa panostaa tulevaisuuden kasvualoihin, uusiutuvaan energiaan, puurakentamiseen ja kotimaiseen ruokaan eli vahvasti maaseutuyrityksiin. JOUKO KYYTSÖNEN Kumpula-Natri: EU-kriittisyydestä on otettava opiksi KARI SALONEN Vaikka EU-vastaisuus on lisääntynyt lähes kaikissa unionin jäsenmaissa, kriittiset eivät vielä ole päävastuussa yhdenkään maan hallituksessa. Suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra KumpulaNatrin (sd.) mukaan tilanne, jossa maan hallitus heittäytyisi yhteistyökyvyttömäksi muun EU:n kanssa, on teoreettinen. ?Luulen, että aika moni eurokriittinen puolue vallassa ollessaan joutuisi miettimään asioita realistiselta pohjalta ? mitä voi saavuttaa ja miten.? Hän korostaa, että kun jokin asia on Suomelle erityisen merkittävä tai hankala, on entistäkin tärkeämpää, että neuvottelutaktiikka on oikea. ?Oman maan asioita saa yhteisessä pöydässä rakentavalla tavalla paremmin läpi.? VALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJA ?Meitä auttaisi Nokian kokoinen ihme tai monta pientä ratkaisua.? Kriitikkojen esitettävä vaihtoehtoja Puheenjohtajan mukaan kriittisiäkin on kuunneltava, sillä EU:ta ei ole olemassa ilman jäsenvaltioiden kansalaisten tukea. ?EU ei voi kehittyä eri suuntaan kuin mitä ihmiset ovat mieltä. Nyt toivo- Suomen väkiluku lähes 5,5 miljoonaa Suomen väkiluku hipoo 5,5 miljoonaa ulkomailta saapuneiden muuttajien ansiosta, kertoo Tilastokeskus. Sen erottaa rustoisesta nupista. Hän vaatiikin hallitukselta maaseudun tasapuolista kohtelua. Lisäksi hallituksen pitää uskaltaa tehdä rakenteellisia uudistuksia, joissa suositaan yrittäjyyttä, MTK vaatii. Nyt yrittäjyys jää palkkaratkaisun ja työurien pidentämisen varjoon, vaikka yrittämisellä Suomi voitaisiin todella saada menestymään. MTK:n mukaan yrittäjät pystyvät työllistämään ja nostamaan Suomen ahdingosta, kun vain yrittämisen mahdollisuuksia parannetaan. VARATOIMINNANJOHTAJA ARJA KUOSMANEN, MARTTALIITTO MTK ihmettelee hallituksen raakaa leikkauslinjaa >> MTK:n johtokunnan mukaan maatalouden sopeuttaminen on ollut ?raakaa. Sitä ei suositella syötäväksi. Jos puolestaan maan magnesiumpitoisuus on liian alhainen, korjaa tilanne kätevästi Aito Magnesiumilla! Maksuaikaa elo-lokakuussa noudetuille kalkeille 30.11.2013 asti! VALKOISELLA VIHREÄÄ. Maan sisäinen muuttoliike hiljeni viime vuodesta neljällä prosentilla. Maahanmuutto tasaantui aavistuksen viime vuoden seitsemään ensimmäiseen kuukauteen nähden. Kuntien välisiä muuttoja kertyi tammi? heinäkuussa 141?450. Molemmat ovat hyviä sieniä. Mihin muihin sieniin suppilovahveron voi sekoittaa? Onko niistä jokin myrkyllinen? Rustonupikka kasvaa samoilla paikoilla kuin suppilovahvero. Kultaheltta on harvinainen. ja sama linja jatkuu hallituksen budjetissa. Kriittisyydestä täytyy ottaa opiksi.? Eurooppaa ei kuitenkaan rakenneta pelkälle arvostelulle. Unionille täytyy esittää myös vaihtoehtoja. Hän allekirjoittaa väitteen, jonka mukaan Suomi on suuri pieni maa. ?Maa voi olla kokoaan suurempi, kun valitsee hyvin ne asiat, joihin haluaa vaikuttaa.? ?EU ei voi kehittyä eri suuntaan kuin mitä ihmiset ovat mieltä?, sanoo suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri. Kreikkaa on turha syyttää Eniten vettä eurokriittiset ovat saaneet myllyynsä Kreikan muilta mailta saamasta tuesta. Kreikasta on tullut talouskriisin symboli. Kumpula-Natri muistuttaa, että Suomen Kreikalle myöntämät lainat ja lainojen takaukset ?Soten tarkoitus unohdettu? Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) mukaan sote-uudistus on ollut vaikeampi pala kuin alussa osattiin arvata. Hämmentäviä ovat olleet erityisesti opposition kielteiset reaktiot. ?Kun itse vasta perehdyn johonkin linjaukseen, oppositiosta tulee jo haukut. Niissä on paljon lajin sisäistä muuntelua. Miksi haluat erottaa ne. Kauhean nopeasti he perehtyvät, tai sitten he eivät edes perehdy?, KumpulaNatri sanoo. Hän haluaisi nähdä hallituksen ja opposition tekevän yhteistyötä. ?Tässä kuitenkin käsitellään paikallistason palveluja. ?Euroopan integraatio tarvitsee hyvin toimivat jäsenmaat.? Toisaalta moniin asioihin tarvitaan myös yhteistä eurooppalaista säätelyä. Esimerkiksi Euroopan laajuiset digimarkkinat eivät vielä toimi maiden erilaisten lainsäädäntöjen takia. Kumpula-Natrin mukaan keskustelu EU:n yhdistymisestä liittovaltioksi on epäkypsää. Vielä ei ole edes määritelty, millaisesta liittovaltiosta puhutaan. ?Esimerkiksi Yhdysvalloissa osavaltioilla on vahva rooli. Osavaltio voi mennä konkurssiin, ja toinen osavaltio ei voi vastata toisen veloista.? KATJA SAHLSTEDT Suppilovahverot voi säilöä tai kuivata talven varalle. Miten suppiloja kosteikko vahveron erottaa toisistaan? Sienestäjän koriin saattaa päätyä monenlaisia sieniä, jotka tulkitaan suppilovahveroiksi. Kosteikkovahvero on samannäköinen ja yhtä arvokas ruokasieni. Miten suppilovahveron ja kosteikkovahveron erottaa toisistaan, Marttaliiton varatoiminnanjohtaja Arja Kuosmanen? Niillä on eroa kasvupaikoissa. Se kasvaa kosteammissa paikoissa ja suosii kalkkipitoisia alueita. Väkiluku kasvoi tammi?heinäkuun aikana 13?050 hengellä, kaksi prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Lisäyksestä luonnollista eli sitä, että lapsia syntyi enemmän kuin väkeä kuoli, oli 3?800 eli vajaa kolmannes. Joka toinen maahanmuuttaja oli Suomen kansalainen eli paluumuuttaja, ja toinen puoli saapujista oli ulkomaalaisia. Maan sisäinen muuttoliike laantui selvemmin. Millä alueilla niitä esiintyy? Ainakin Keski-Suomesta ja Pohjois-Karjalasta löytyy jo. Isompia ne ovat siellä, missä kesällä on satanut. Ne ovat myöhäisiä sieniä ja niitä voi kerätä vielä jäätyneenäkin. HANNA SALONEN KUKA? taan, että kunnat itse katsovat, millä rakenteilla ne pystyvät toimimaan.? Varsinkin oppositio on väittänyt, ettei keskustelussa ole kuultu riittävästi asiantuntijoita
elokuuta 2013 uutiset Ei ole kenenkään etu, että tuotetta on liikaa markkinoilla. lähiruokaa totta kai -seminaarissa torstaina Helsingissä. Kilpailun kiristyminen ei pelota Oma seutukunta on edelleen pk-yritysten tärkein markkinaalue. Samoin niitä on hunajan ja lihan jalostajilla. Veikko Niemi, Kaipiainen . Niistä huolimatta Sévon kokee, että ruokakulttuuri on taantunut. ?On keskitytty suuren mittaluokan teolliseen ruuantuotantoon, jota sitäkin tarvitaan. Itse pidän laajaa valikoimaa hyvänä.? HANNA SALONEN Laatujärjestelmät yleistyvät pienissä elintarvikeyrityksissä Saara Olkkonen Ympäristöstä huolehtiminen sekä paikallisuus ovat pk-ruokayrityksen menestymisen edellytyksiä. Hän on ollut tekemässä elintarvikealan pkyritysten toimintaympäristö -tutkimusta. Taloudellisesti houkutteleva Hankkeen tavoitteiden pitää olla selkeitä ja hyödyttää yrityksiä. Maassa on suurten kauppaketjujen järjestelmät, Itella ja Matkahuolto. ?Ei ole kenenkään etu, että tuotetta on liikaa markkinoilla. Puheenjohtaja kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio MMM:stä. Hallituksen lähiruokaohjelma. luomutuottaja Aira Sevón, Gobbas Gård Evira valmistautuu maahan pyrkiviin kasvintuhoojiin Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kehittää parhaillaan uutta mallia, jonka avulla kotimaista maa-, metsä- ja puutarhataloutta uhkaaviin kasvintuhoojiin pystytään varautumaan jo ennalta. ?Tulokaslajien muodostama uhka on varsin suuri. Taloudellinen tulos on tärkeysjärjestyksessä vasta sijalla viisi. Internetistä on muodostunut tärkein markkinoinnin työkalu. Yritysten menestystä rajoittavat eniten lainsäädäntö, asiakasmäärät ja tuotteiden menekki. Erityisesti lihan jalostajat kokevat lainsäädännön ja valvonnan jarruttavan toimintaansa. Tutkimus tehdään säännöllisesti Toimintaympäristötutkimuksia tehdään noin neljän vuoden välein. Lisäksi ilmaston lämpeneminen auttaa tulokaslajien sopeutumista Pohjolaan. Silmällä pidettäviin vieraslajeihin lukeutuu esimerkiksi mäntyankeroinen, jonka leviäminen Suomeen olisi metsämännylle tuhoisaa. ?Laji saattaa levitä vaikkapa puutavaran tai trukkilavojen mukana?, kertoo vanhempi tutkija Anne Uimari Metsäntutkimuslaitokselta (Metla) Suonenjoelta. Priorisointimalli sisältää protokollan, jonka avulla uusien tuholaisten riski voidaan arvioida mahdollisimman tarkasti. Malli auttaa hahmottelemaan, millä todennäköisyydellä uudet tuholaiset saapuvat maahan. ?Menetelmän avulla arvioidaan myös, millä todennäköisyydellä lajit pystyvät meille asettumaan, ja kuinka suuren uhkan tänne asettuneet lajit muodostavat?, Tuomola kertoo. Vielä ei ole myöhäistä Vieraslajien maahantuloa pystytään Tuomolan mukaan jossain määrin estämään, kunhan rajoittavat toimenpiteet aloitetaan hyvissä ajoin ennen lajien saapumista. Priorisointimallien kehittämishanke jatkuu ensi vuoden loppuun. Koska yritysten pitää usein osallistua hankkeen rahoitukseen, toimenpiteiden pitää olla riittävän houkuttelevia yrityksen näkökulmasta, Mäkinen-Hankamäki painottaa. Hän vinkkaa, että tutkimuksia kannattaa käyttää apuna tavoitteiden asettamisessa. ?Tavoitteiden toteuttamiseksi pitäisi käyttää joustavasti erilaisia keinoja, kuten yhdistelmiä eri hanketyypeistä. Rahoitusehtojen pitäisi tukea keinovalikoimaa ja hankkeen sisäisen byrokratian määrää pitäisi kutistaa.? Ruuan ympärille rakennettujen hankkeiden ja ohjelmien ansiosta esimerkiksi yritysten verkostoituminen on mennyt Mäkinen-Hankamäen mielestä eteenpäin. MAIJA ALA-SIURUA Ruokapolitiikkaa Lähiruoka- ja luomuohjelmia Kansallisen ruokapolitiikan taustalla ovat kansallinen ruokastrategia ja ruokapoliittinen selonteko. Työtä ohjaa Ruokapolitiikan neuvottelukunta, jonka toimikausi on 1.2.2013? 1.2.2016. Jokaisen on löydettävä oma markkinarakonsa.? Tehdäänkö muualla jotain toisin? Sevón on seurannut läheltä muiden EU-maiden hankkeita. Pasi Tarkiainen, Rasivaara TERVETULOA LÄhIMPÄÄN VALTRA-PISTEESEEN PYYTÄMÄÄN TARJOUSTA! Kysy lisää! Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi Hyväkin hanke saattaa laiskistaa, mutta huonot saavat yrittäjän kiukkuiseksi. Hän viljelee puolisonsa kanssa Gobbas Gård -luomutilaa Myrskylässä Itä-Uudellamaalla. Hankkeissa ei pidä poteroitua vaan rohkeasti tuoda esiin uusia näkemyksiä, ottaa vastaan arvostelua ja arvioida omaa toimintaa kriittisesti. ?Tasapäistäminen estää tuoreiden ajatusten ja uusien kasvojen esiinmarssin.? Sevón painottaa hankevetäjän merkitystä. Nyt mukana oli 258 yritystä. Yritysten liikevaihto oli keskimäärin 1,4 miljoonaa euroa. Pienin liikevaihto, 87?000 euroa, oli hunajatuotteita valmistavilla yrityksillä. Syynä on etenkin kansainvälinen kaupankäynti, joka tarjoaa näille nopean levittäytymisväylän myös Suomeen?, kertoo Eviran tutkija Juha Tuomola. Tarkoituksena on kohdentaa kansallisen kasvinterveyslainsäädännön valvontaa entistä enemmän riskipitoisiin lajeihin. Kysymys on sadoista vierasperäisistä tuhoojalajeista. ?Kyseessä ovat lukuisat eri sienet, virukset, bakteerit, hyönteiset ja muut tuhoeläimet?, Tuomola sanoo. Taimikauppa tuo metsätauteja Kun ihmisten liikkuvuus ja taimikauppa ulkomailta lisääntyvät, myös metsätautien määrä kasvaa. Hanke itsessään ei saisi olla etusijalla vaan siinä asetetut tavoitteet, joiden saavuttamiseksi on käytössä erilaisia keinoja. ?Pk-elintarvikeyrityksien toimintaa ja kehittymistä edistävä hanke on sellainen, jossa eri kokoiset ja eri maantieteellisiltä alueilta olevat yritykset voivat oppia toisiltaan, verkostoitua ja kehittää liiketoimintaansa?, sanoo asiantuntija Sari Mäkinen-Hankamäki Jyväskylän ammattikor- keakoulusta. Sen sijaan vain muutama vie tuotteitaan ulkomaille, kertoo tuore tutkimus. Pienet ja keskisuuret elintarvikeyritykset laativat laatujärjestelmiä aikaisempaa useammin, vaikka monille käsite on vielä epäselvä. Myös suoramyynti vähittäiskauppaan tai yksityisiin ammattikeittiöihin on yleistä. Valtakunnallisiin tukkukauppoihin myy tuotteitaan noin viidennes yrittäjistä. Laatujärjestelmät ovat yleisiä hunajaa tuottavissa yrityksissä. Yritysten mielestä kilpailutilanne on hieman kiristynyt, mutta se ei uhkaa toiminnan jatkuvuutta. Yhteishankintoja tekee puolestaan kolmannes yrityksistä. Kyllä me tiedämme alaa vaivaavat ongelmat.? Monessa hankkeessa on ta- voitteena jakaa hyviä käytäntöjä yrittäjien kesken. ?Liian usein hankevetäjä monistaa yrittäjän menestyskonseptin eteenpäin, vaikka pitäisi auttaa kehittämään tilan tai yrityksen toimintaa?, Sévon sanoo. Täällä Atria ja Snellman koetaan lähialueen toimijoiksi?, pohti Korpela. Tuotantotapa esillä Kokkolan Prismassa uutta tuotetta tuotiin esiin infolapuilla, joissa kerrottiin broilerien tuotantotila ja -tapa. ?Muutaman tunnin perusteella ei oikein voi sanoa menekistä?, naurahti Korpela. ?Toivotaan että tuote pysyy valikoimissa. Kilpailuun vastataan myös karsimalla kustannuksia, hankkimalla uusia asiakkaita ja parantamalla tuotteiden turvallisuutta. Uskolliset asiakkaat, hyvä imago ja henkilöstön osaaminen ovat toiminnan ydin. Siksi lapset pitää esimerkiksi kouluissa johdattaa lähiruuan äärelle. Viljasen mukaan tavoitteena on karsia lähiruokaohjelmien päällekkäisyyksiä ja auttaa yrittäjiä löytämään lainsäädännön joustokohdat. ?Asemasta riippumatta meistä jokainen voi edistää lähi- ja luomuruokaa?, muistutti maakuntajohtaja Asko Peltola Etelä-Pohjanmaan liitosta. Mallia asian järjestämiseksi voi ottaa Ruotsista.? Taantumista hankkeista huolimatta Hanke poikineen on vuosien saatossa rakennettu kotimaisen ruuan ympärille. 8 Perjantaina 23. Luomu ja lähiruoka kiinnostaa ihmisiä yhä enemmän?, totesi myyntipäällikkö Antti Korpela torstaina. Maaseudun Tulevaisuus kertoi keskiviikkona kauhavalaisesta Hermanni Huhtalasta, joka tuottaa luomubroilereita. Pajuniemi Oy ja S-ryhmä tekevät tuottajan kanssa yhteistyötä. Ensimmäiset luomubroilerit olivat myynnissä Prismoissa torstaina. ?Ehkä nämä herättävät enemmän tunteita ruuhka-Suomessa. Jokaisen on löydettävä oma markkinarakonsa. Mukana hankkeessa ovat Eviran lisäksi myös Metla sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT. Evira kartoittaa parhaillaan myös kasvintuhoojien leviämisväyliä. KARI LINDHOLM Luomubroileri ei aiheuttanut heti ostoryntäystä Kokeilu käynnissä Prismoissa Huhtalan tilan luomubroilerit eivät olleet myyntimenestys Kokkolan Prismassa ensimmäisenä myyntipäivänään. ?Jonkun verran niistä on kyselty. Vastaavasti suurin liikevaihto, 4,7 miljoonaa euroa, muodostui maitoa jalostavissa yrityksissä. Tutkimusaineistossa oli eniten yrityksiä, joiden liikevaihto jäi alle 100?000 euron. MAIJA ALA-SIURUA Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 -raportti luovutetaan MMM:lle 30.8.2013. Lähiruualla vankka poliittinen tuki Lähi- ja luomuruualla on vankka poliitikkojen, virkamiesten ja maakuntahallinnon tuki. Näin ainakin vakuutettiin Lisää luomua . Paikallisuus on aikaisempaa tärkeämpi kilpailuetu. Asiakkaat ja imago toiminnan kulmakivet Yritykset ovat mielestään hinnoitelleet tuotteensa kilpailukykyisesti. lähiruokaa totta kai -seminaarin puheenvuoroissa torstaina Helsingissä. Valtakunnalliset luomu- ja lähiruokaohjelmat luovat suuntaviivat kehitystyölle. ?Ohjelmat ovat kuitenkin vasta alku, nyt tarvitaan yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi?, painotti maatalousylitarkastaja Leena Seppä maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM). Hän kaipaa kehittämistyön pohjaksi nykyistä tarkempaa luomutilastointia sekä tietoa luomutuotevirroista: miksi luomutuotetut tuotteet eivät päädy luomuna markkinoille. >> Ohjelmat ovat kuitenkin vasta alku, nyt tarvitaan yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi.« leena seppä Lähiruokaohjelmaa esitellyt MMM:n lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen haastoi maakunnat ja kunnat mukaan lähiruuan edistämiseen. ?Kysymys on siitä, miten kunnat arvottavat rahansa.? Hän muistutti, että ruuasta on turha puhua, jos sitä ei arvosteta. Yhtään uutta ei kaivata, koska se ei ole taloudellisesti järkevää.? Sévonin mielestä tarvitaan lakimuutos, jotta toistensa tuotteita kuljettavat tuottajat eivät tarvitsisi kallista kuljetusyrittäjiltä edellytettävää kuljetuslupaa. ?Nykyinen laki estää lähiruuan kuljetuksia. Vastaavia voisi olla useammin kuin kerran vuodessa. Sevón kaipaa tuottajien käyttöön kohtuuhintaisia tai ilmaisia myyntipaikkoja Yhdysvalloissa suosittujen suoramyyntitorien, farmer?s marketien, tapaan. MAIJA ALA-SIURUA Hyvällä hankkeella on kirkkaat tavoitteet Hankemaailman heikkous on asiantuntijan mielestä toiminnan jatkuvuudesta huolehtiminen. Uutta löydetään, kun ymmärretään, että teolliselle ja pienimuotoiselle ruuantuotannolle on tilaa.? Hänen mielestään Herkkujen Suomi -lähiruokatapahtuma on esimerkki siitä, miten kotimaisen ruuan tunnettuutta voidaan edistää. SYYSETUJA ON TAKATASKUT PULLOLLAAN JA NE YLLÄTTÄVÄT SINUT VARMASTI. LUPAUKSEMME 2013 ARVOMME heinä-elokuussa uudesta Valtra-traktorista tai Sampo Rosenlew -puimurista tarjouksen pyytäneiden kesken 3x1000 litraa polttoainetta. ONNITTELUT TOUKO-KESÄKUUN ARVONNAN VOITTAJILLE: Ari Hapuli, Jyväskylä . Vientiyritysten määrä on pysynyt ennallaan. Pääosin tuotteet myydään kuluttajille omasta myymälässä tai torilla. Kaikilla aloilla järjestelmän laatineiden osuus jää silti alle 40 prosentin. Yritykset tekevät entistä useammin kuljetus-, jakelu- ja tutkimusyhteistyötä, kertoi asiantuntija Sari Mäkinen-Hankamäki Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. ?Julkisen vallan on näytettävä esimerkkiä, mutta lopulta on hyvä muistaa sanonta ?valtio olemme me?.? Lähi- ja luomuruuan syöminen on Peltolasta vastuullista toimintaa maailmassa, jossa ruuasta on pula: ?Kun syöt lähellä tuotettua, syöt omalta lautaseltasi.? MAIJA ALA-SIURUA Viljelijä kaipaa hankkeisiin tuoreita ajatuksia Nyt on takataskut täynnä RAHAKKAITA SYYSeTujA NYT KANNATTAA POIKETA VALTRAMYYNTI-PISTEESSÄ PYYTÄMÄSSÄ TARJOUS UUDESTA VALTRA-TRAKTORISTA JA SAMPO ROSENLEw -PUIMURISTA. Ympäristöasioiden huomioiminen on noussut kilpailueduksi, selviää tuoreesta Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö -tutkimuksesta. Viidessä vuodessa laatujärjestelmän laatineiden yritysten määrä on kasvanut 11 prosenttiyksikköä. Laatujärjestelmiä on eniten vihanneksia, juureksia ja perunatuotteita jalostavissa yrityksissä. Parhaimmillaan hän on kuunteleva ja valmis tekemään yhteistyötä yrittäjien kans- >> Liian usein hankevetäjä monistaa yrittäjän menestyskonseptin eteenpäin, vaikka pitäisi auttaa kehittämään tilan tai yrityksen toimintaa.« aira sevón sa sen sijaan, että alkaa opettaa itsestäänselvyyksiä. ?Emme me ole lauma lehmiä tai lampaita. Hänelle on jäänyt tunne, että muualla hankerahoilla tehdään aivan erilaisia asioita kuin Suomessa. Sahaavatko suomalaiset omaa oksaansa halutessaan viimeistä pilkkua myöten täyttää hankkeen rahoituksen vaatimukset sisällön kustannuksella? ?Jokainen maa laatii oman lainsäädäntönsä hankerahoituksesta ja sen kohdentamisesta?, Sevón muistuttaa. Logistiikkaan tekoja hankkeiden sijaan Pk-tuottajille logistiikka on ratkaisematon ongelma, joka vuodesta ja hankkeesta toiseen nousee esiin. ?Yhtään uutta hanketta ei tarvita pohtimaan logistiikan järjestämistä. Siinä lähiruoka tarkoittaa paikallisruokaa, joka edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria, on tuotettu ja jalostettu oman alueen raakaaineista, ja joka markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella. Hallituksen luomuohjelma. Tavoitteena monipuolistaa kotimaisten luomuelintarvikkeiden tarjontaa, lisätä luomutuotannon määrää ja kannustaa luomuruuan kuluttamiseen.. Vientiyhteistyöhön on ryhtynyt vain muutama prosentti. Käsiparit tekevät edelleen enemmän töitä kuin koneet. Mäkinen-Hankamäki piti alustuksen tutkimuksen tuloksista Luomua lisää . Yrittäjän osaamista aliarvioiva vetäjä ja tyhjänpäiväinen hankematka eivät kiitoksia kerää. ?Onnistunut hanke innostaa mukaan tarjoten uusia, poikkitieteellisiä ajatuksia ja näkemyksiä?, sanoo luomutuottaja Aira Sevón
Pedotkaan eivät ole verottaneet parvea. Silmämääräisesti hitaammin kasvavat värilliset rodut näyttävät hieman valkoisia pienemmiltä. Näillä leveyspiireillä ei valojen sytyttäminen paljon kesällä vaikuta?, huomauttaa Bengts. Kalkkunat ovat kuitenkin menneet itse yöksi suojaan. ?Edes aitaa ei tarvitse laittaa kulkuaukon eteen, vaan ne pysyvät yön sisällä.? Aidan korkeudesta saatiin myös ristiriitaisia neuvoja. ?Joku sanoi, että metrin korkuinen aita riittää kalkkunoille. Toiset väittivät, että pitäisi olla kolmemetrinen. Britanniassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa free range -tuotantomuoto on saanut suuren suosion. Ainakin lehdet maistuivat linnuille. Se tulee automaatteihin peitetystä peräkärrystä, jota luonnon eläimet eivät pääse sotkemaan. ?Kaikki on mennyt hyvin? Linnuilla ei ole ollut terveys ongelmia kesän aikana. Sitten ajattelin, että ne lepäävät, koska saavat enemmän liikuntaa.? Asiantuntijoiden mukaan linnut valmistautuvat hautomaan munia. Ensimmäinen muna löytyikin eilen. Karikon mukaan kalkkunat tulevat sukukypsiksi suotuisissa olosuhteissa 20 viikon ikäisinä. ?Pitkän päivän vaikutuksesta linnut ovat saavuttaneet sukukypsyyden.? Tuotantoa jatketaan, jos kysyntää riittää Ensimmäiset kalkkunat tulivat Bengtsin tilalle vuonna 1999. Kalkkunahalliin mahtuu 12?000 lintua. Kristian Bengts on huomannut, että kysyntää erilaisille tuotantomuodoille on. Laiduntavien kalkkunoiden liha myydään itse kaupoille sekä suoramyyntinä kuluttajille. ?Jos kuluttajat ottavat laidunkalkkunan hyvin vastaan, täytyy ensi kesänä järjestää parempi ilmanvaihto sääsuojaan.? Bengts on suunnitellut free range -tuotantoakin, jos se ottaa tuulta siipiensä alle Suomessa. ?Talvea varten täytyy rakentaa jämerämpi sääsuoja.? Hitaammin kasvavien untuvikkojen saatavuudesta ei ole jatkoa ajatellen varmuutta. ?Emme halua tuoda untuvikkoja ulkomailta tautiriskien takia.? LAURA KYLMÄMAA Tavanomainen kalkkunan lihantuotanto on tarkkaan sää deltyä sopimustuotantoa. Kalkkunoiden laidunnuskokeilu sujui haasteista huolimatta hyvin. NÄRPIÖ (MT) Kalkkunaparvi tulee auringon noustessa ulos sääsuojasta Kristian Bengtsin tilalla Närpiön Ylimarkussa. Päivällä kalkkunat lepäilevät varjossa kasvuston suojassa. Välillä ne ottavat hiekkakylpyjä, välillä mutakylpyjä jaloille. Näitä asioita ei hallissa kasvava kalkkuna saa kokea. Bengtsin tuhatpäinen kalkkunaparvi laiduntaa hehtaarin alueella. ?Kyllä moni tuntematonkin on käynyt ihmettelemässä, mitä siellä pellolla on.? Kasvatuskausi laitumella Bengtsin tilalla, Oy Hemmanet Ab:llä, laiduntavat kalkkunat ovat kuoriutuneet huhtikuussa. Kalkkunoiden laiduntaminen liittyy Satafood kehittämisyhdistys ry:n luomukalkkunahankkeeseen. ?Luomuhanketta varten oli varattu hitaammin kasvavia siitoskukkoja, joten laidunkalkkunoiksi saatiin niiden jälkeläisiä?, kertoo Satafoodin kehitysasiantuntija Sirkka Karikko. Osa laiduntavista kalkkunoista on tavanomaisia valkoisia kalkkunoita. Linnut kasvoivat aluksi tavanomaisten kalkkunoiden kanssa. Muuten teollisuus ei ole onnistunut markkinoinnissa. Kalkkunan liha hukkuu tällä hetkellä muuhun siipikarjalihaan. 9 Perjantaina 23. Bengtsin tila sijaitsee Närpiön Ylimarkussa. TUOTANTOMUODOT Luomukalkkunatiloja ei tällä hetkellä ole Kristian Bengts pystytti kalkkunoille sääsuojaksi pressukatoksen. Laitumelle ne laskettiin juhannuksen tienoilla. Ruokintaa ja laidunnuksen aloittamisajankohtaa lukuun ottamatta laidunnus noudattaa luomulaidunnuksen kriteereitä. Riskitkin ovat samat kuin luomulaidunnuksessa. Alussa oli paljon kysymyksiä Asiantuntija-apua on ollut hyvin saatavilla, kiittelee Bengts. Tietoa laiduntamisesta haettiin ulkomailta. elokuuta 2013 maatalous Ranskalainen kalkkunatohtori neuvoi laittamaan illalla sääsuojaan valot päälle, niin kalkkunat menevät itse yöksi suojaan. Laiduntamisen vaikutuksista päiväkasvuun ja lihan laatuun ei Bengtsin mukaan voida sanoa mitään ennen ensi viikon teurastusta. ?Mustat ovat vaikuttaneet hieman aggressiivisemmilta kuin valkoiset kalkkunat.? Katso video! Hän on huomannut, että laitumella kalkkunat istuskelevat. ?Hallissa en ole kiinnittänyt siihen huomiota.? ?Aluksi pelästyin, että ne ovat sairaita. Tarjonta ja ku- luttaja eivät välttämättä löydä toisiaan.? ?Teurastus ja erikoisrehujen valmistus pienissä erissä voivat olla myös haasteellisia.? Tähän mennessä tuotettua luomukalkkunan lihaa on markkinoitu lähinnä jouluna kokonaisina pakastekalkkunoina. Eläin ten lääkitsemistarve on vähäistä. Free range -tuotantomuodos sa kalkkunoilla on tavanomaisis ta kalkkunoista poiketen ulkoi lumahdollisuus ympäri vuoden. Yleensä käytetään tavallista hitaammin kasvavia rotuja. Laidunkalkkuna on kasva nut kesän ajan laitumella, jonka pinta-alat ja varustus ovat sa mat kuin luomussa. Luomukalkkunoita on kasva tettu Suomessa muutamalla ti lalla 2000-luvun vaihteen mo lemmin puolin. Luomutuotannon vaatimuksiin kuuluu alhaisempi eläintiheys, luonnonvalo, ulkoilu toukokuun alusta syyskuun loppuun ja kokkidiostaatiton luomurehu. Luomussa yksittäisen tuotan toyksikön lihasiipikarjarakennus ten yhteenlaskettu käyttöpintaala ei saa ylittää 1?600 neliömetriä. Pääsääntöisesti luomueläimet ruokitaan omalla tilalla kasvate tuilla luomurehuilla. Vesi ja rehu tulevat linnuille suljettua järjestelmää pitkin, etteivät luonnon eläimet pääsisi sotkemaan niitä. Rehua laitumella kuluu enemmän kuin hallissa. Kalkkunat on rokotettu kaksi kertaa sikaruusua vastaan. Siinä linnut laiduntavat ympäri vuoden. Ainakaan tässä vaiheessa talvilaidunnusta ei kokeilla Suomen oloissa. Rehuomavaraisuuden on oltava vä hintään 20 prosenttia. Poikkeussäädöksen mukaan alle kolmen päivän ikäisten tavanomaisten untuvikkojen hankkiminen luomutuotantoon on sallittua elykeskuksen luvalla. Ulkoilun on arveltu tuovan mukanaan haasteita eläin Linnut suosivat mutakylpyjä jaloille, jos laidun antaa niihin mahdollisuuden. ten terveydelle ja elintarvike turvallisuudelle. Riskejä pienentää laidunkierto, kalkkunoiden rokotus sekä jyrsi jöiden ja muiden lintujen karkot taminen. Luomukalkkuna kiinnostaa vaikka riskit ovat suuret Viljelijät ovat kiinnostuneita luomukalkkunan kasvattamisesta, vaikka erityisesti laiduntamiseen liittyy riskejä, toteaa Satafoodin kehitysasiantuntija Sirkka Karikko. Luomukalkkunatuotannon mahdollisuuksia Suomessa arvioidaan Satafood kehittämisyhdistys ry:n kolmivuotisessa luomukalkkunahankkeessa. ?Viime kesänä laidunnuskokemus jäi vähäiseksi, sillä silloin satoi tosi paljon. Se on yksi syy kulutuksen vähenemiseen. Kaikki neuvot eivät soveltuneet edes Suomen kesään. ?Ranskalainen kalkkunatohtori neuvoi laittamaan illalla sääsuojaan valot päälle, niin kalkkunat menevät itse yöksi suojaan. Tänä kesänä löytyi onneksi tila, joka pystyi ja halusi laittaa osan linnuista laitumelle.? Viime vuoden luomukokeilun perusteella voidaan Karikon mukaan todeta, että kalkkunoiden luomuruokinta onnistuu. Laidunnuksen haasteista, esimerkiksi tautiriskeistä, saadaan tärkeää tietoa tämän vuoden kokemuksista. Laidunnus lisää riskien ohella myös tuotannon kustannuksia. ?Siihen liittyy kuitenkin lisäarvo, josta kuluttaja on oletettavasti valmis maksamaan.? Kysyntä ja markkinointi haasteena Luomun korkea kustannustaso heikentää tuotteen kilpailukykyä. ?Lihasta tulisi saada 2,5-kertainen hinta tavanomaiseen verrattuna, jotta se olisi taloudellisesti kannattavaa." "Voi olla, että kuluttaja jättää siitä syystä luomukalkkunan ostamatta.? Koemarkkinoinnissa kauppa on pitänyt hintaa liian korkeana. ?Laidunnus voisi olla yksi vaihtoehto tavanomaisen tuotannon ja luomutuotannon välillä.? Karikko epäilee, että erikoisemmat tuotantomuodot johtavat saatavuusongelmiin. ?Tuotanto on marginaalista ja erät ovat pieniä. Portin kohdalla oli aluksi vain metrin korkuinen este, jonka yli ne pääsivät.? Laidunnus lisää kustannuksia Tilalle koitui lisäkustannuksia muun muassa aidan rakentamisesta, sääsuojasta sekä rehu- ja vesijärjestelmien teosta. Kesän aikana sääsuojana on toiminut kevyt pressurakennelma. Kristian Bengts toi kalkkunoille kaatuneen koivun virikkeeksi. kalkkunatilallinen Kristian Bengts Laidunnus on luontaista kalkkunoille Johannes Tervo Laiduntaminen lisää kalkkunatuotannon kustannuksia. Siihen liittyy myös riskejä, esimerkiksi luonnon lintujen levittämät taudit. Teimme 1,8metrisen. ?Kalkkunalla pitäisi olla ehdottomasti oma erillinen hyllypaikka.? LAURA KYLMÄMAA n kantrilehti.fi Mitä lemmut, mikä boogie?. Kalkkunat ovat pysyneet sen sisäpuolella
Ne pysäyttivät puinnit monin paikoin täysin useiksi päiviksi. Puinteja päästiin osassa maata jatkamaan viikonloppuna, mutta maanantaina Suomen ylitse pyyhkäissyt saderintama toi peltotöihin taas pakollisen tauon. elokuuta 2013 maatalous Siellä on kasvava keskiluokka, joka haluaa ostaa laadukkaita elintarvikkeita ja on valmis maksamaan niistä. Suomi pystyy tätä laatua tarjoamaan?, Honkala toteaa. JUKKA KOIVULA Satoa 135 eri omenalajikkeesta Saara Olkkonen KONTIOLAHTI (MT) Laaja lajikevalikoima sopii meille erinomaisesti, koska olemme erikoistuneet palvelemaan itsepoimijoita, sanoo omenanviljelijä Reetta Lempinen Lempisten Luomuomenasta Kontiolahden Romolta. Yhteensä kolmen hehtaarin laajuisella omenatarhalla kasvaa noin 1?800 hedelmäpuuta. Siellä ovat kasvavat markkinat.? ?Olisi suosittava kotimaista? Kouvolalainen Jari Frantsi käytti pakkaajan puheenvuoron. Alalla 23 vuotta toimineen yrittäjän mielestä Suomessa pitäisi syödä lähtökohtaisesti vain kotimaista ruokaa. ?Lähiruokapuhe on silkkaa puppua niin kauan, kun ku- luttajat ostavat ulkomaista. ?Mitään valmista mallia tai yhdistelmää ei ole olemassa näille korkeuksille. Omena kyllä menestyy, kunhan löytää hyvän yhdistelmän.? Perusrunkoina tarhan omenapuissa on käytetty perinteistä voimakaskasvuista Antonovkaperusrunkoa, voimakkaasti kasvua hillitseviä perusrunkoja, välipuurunkoja sekä lievemmin kasvua hillitseviä perusrunkoja. ?Kokeilut eivät ole nopeita, sillä sadon odottamiseen menee viisi vuotta.? Lempisen lempilajike vaihtelee kauden eri vaiheissa. Nyt viljelijää viedään kuin pässiä narussa?, Frantsi pahoittelee. Peltopäivien kaukaisimmat vieraat saapuivat Jepualle Skotlannista saakka. ?Kaikessa viljelyssä olisi keskityttävä siihen, että maaperän biologinen, kemiallinen ja fysikaalinen tila ovat tasapainossa. Tämän kolmion varaan rakentuvat viljelystä saatava hyvä taloudellinen tulos sekä luonnon hyvinvointi?, esitelmöi skottilaisen Glenside -yhtiön toimitusjohtaja Ian Robertson. JUKKA KOIVULA Perunan vienti Venäjälle vetää yhä UUSIKAARLEPYY (MT) Venäjä näyttäytyy edelleen houkuttelevana suuntana kotimaisen perunan viennille, vaikka Venäjä asetti EU:sta tuotavalle perunalle tuontikiellon heinäkuun alussa. Siemen- ja ruokaperunaa ei saa tällä hetkellä viedä itänaapuriin. Parina viime vuonna jo hyvältä näyttänyt sato on mennyt pilalle sateiden vuoksi nostovaiheessa.? ?Tavoitteena on, että peltopäivät järjestetään jatkossa joka toinen vuosi eri puolilla perunaSuomea?, kertoo Juhani Rahko Pro Agriasta. Elintarvikkeiden kauppatase miinuksella Suomalaisten elintarvikkeiden viennin arvo vuonna 2011 oli 1,6 miljardia, tuonti neljä miljardia. ?Vienti on kasvussa, mutta kahvin, vihannesten ja hedelmien tuonnin takia kauppatase elintarvikepuolella on reilusti miinuksella?, Jepualla keskiviikkona puhunut konsultti Pekka Kauhajokelainen Timo Myllymäki esitteli ruokaperunaa perunantuottajien peltopäivillä Jepualla. Honkala huomauttaa. Honkalan mielestä esimerkiksi perunapakkausten kehitystyöhön on keskityttävä, ja samalla uusia markkinoita on etsittävä maan rajojen ulkopuolelta. ?Pietari, Moskova ja Petroskoi ovat lähialueitamme. Lempinen pitää oksasaksia tehokkaimpana torjuntakeinona. Jos jossain näkyy toukkia, leikkaan toukkaisen osan oksasta pois ja kuljetan sen tilalta pois, hän kertoo. Omenakääriäinen ilmaantui noin kolme vuotta sitten tarhalle ensimmäisen kerran. Tarjonta ja kysyntä ovat hyvin tasapainossa.? Lempinen uskoo luomuomenan kysyntään ja sen kasvuun, kunhan hinta ei karkaa liian korkeaksi. Monta perusrunkoa Luomuomenatarhalla tiettyjen torjunta-aineiden käyttö olisi sallittu. Tapahtuma pidettiin tänä vuonna toista kertaa. Näytteilleasettajana Jepualla ollut peruna-alan yrittäjä Timo Myllymäki Kauhajoelta kehuu kuluvaa satokautta varsin hyväksi. ?Tämän vuoden erikoisuus on, että ruokaperunan hinta on ollut Suomessa koko Euroopan halvinta.? Myllymäki luottaa eritoten siihen, että vientimarkkinat Venäjälle toimivat jatkossakin. Perunamies Aki Aunola huomauttaa, etteivät kysyntä ja satokausi kulje aina käsi kädessä. ?Lisäksi satoja on hyvin vaikeaa ennustaa tässä vaiheessa vuotta. Suomi pystyy tätä laatua tarjoamaan. Toisaalta heikentynyt ruplan kurssi on suomalaisen viennin kannalta epäedullinen. ?Julkisuudessa ilmoitettu syy Venäjän asettamalle tuontikiellolle oli epäluottamus eurooppalaisten tuotteiden alkuperään ja kasvinsuojelusertifikaattiin. Tuotteiden alkuperän kanssa on tiettävästi ollutkin epäselvyyttä, mutta toisaalta vuoden päivät WTO:n jäsenenä ollut Venäjä pelaa poliittisesti omaan pussiinsa?, Venäjän kauppaa perunantuottajien peltopäivillä arvioinut konsultti Pekka Honkala sanoi. ?Toisaalta henki on ollut sellainen, että tuontikiellon solmun uskotaan aukenevan syyskuussa Euroopan ja Moskovan kesken käytävissä keskusteluissa.? Isot idänmarkkinat Venäjän talouskasvu on hyytynyt hieman takavuosien huipputahdista, mutta se on kotimaiselle vihannesalalle edelleen suurin vientimaa. Suomesta vientiin suuntautuvista maataloustuotteista miltei kolmannes päätyy Venäjälle. ?Siellä on kasvava keskiluokka, joka haluaa ostaa laadukkaita elintarvikkeita ja on valmis maksamaan niistä. Viljelijät ovat etukäteen ilmaisseet suunnittelevansa syyskylvöisten kasvien viljelyalan kasvattamista. Valtaosa vastaajista arveli, että syysviljojen viljelyalassa ei olisi tapahtumassa suurta muutosta. Viime vuonna syyskylvöisten kasvien kylvöala jäi sateisen syksyn takia tavanomaista pienemmäksi. Halukkuutta viljelyalan kasvattamiseen vaikuttaisi raatilaisten mukaan olevan muun muassa Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Kasvustot ovat myös lakoontuneet. Monilla lohkoilla sade on pehmittänyt pellon pintaa niin, että töiden jatkaminen vaatii usean päivän poudan. Vyr:n tietolähteenä olevat asiantuntijaraatilaiset arvioivat, että pääosa rukiista ja yli puolet syysvehnästä on puituna ainakin Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Varsinais-Suomessa. Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Savossa rukiin puinti on lähellä puoltaväliä ja syysvehnän puinteja on aloiteltu. Monella tilalla syysviljojen kylvöt ovat vielä edessäpäin ja kylvöjen toteutumiseen vaikuttaa lähiviikkojen säät ja puintien edistyminen. Syysöljykasvien kylvöt on pääosin jo tehty. JUHANI REKU Tilaa kuivuritäyttö. Nyt. MPÖ2 Premium on käytössä edullisin moottoripolttoöljy. konsultti Pekka Honkala Venäjästä Kerääjäkasvien hyötyjä testataan Pirkanmaalla Pirkanmaalla on ryhdytty keräämään tietoa kerääjäkasvien tuottamista hyödyistä varhaisperunaviljelyksillä. En ymmärrä miksi tänne ängetään ulkomaista perunaa, onhan sitä omastakin takaa. Säästöä polttoainekulutukseen ja huoltokustannuksiin. Teho Opti Premium on puolestaan käytössä edullisin polttoöljy lämmityslaitteisiin ja se sopii myös erinomaisesti kuivurikäyttöön. Teho Opti Premium pitää suuttimet ja palopinnat puhtaampina sekä puhdistaa aiemman lian. Säästöä lämmitys- ja huoltokustannuksiin. Tilaa netistä www.st1.fi tai soita 0800 166 266. Hyvä satokausi hellii perunanviljelijöitä Esko Keski-Vähälä Perunasato on hyvä, mutta hinta alhaalla. ?Ruokaperunan hinta on ollut Suomessa tänä vuonna koko Euroopan alhaisin?, peruna-alan yrittäjä Timo Myllymäki huomauttaa. UUSIKAARLEPYY (MT) Peruna-alan yrittäjät kohtasivat Uudenkaarlepyyn Jepualla keskiviikkona ja Kristiinankaupungin Dagsmarkissa torstaina järjestetyillä perunantuottajien peltopäivillä. Tila on ollut saman suvun hallussa jo 200 vuotta. ?Meillä viljellään osin epäammattimaisesti siinä mielessä, että osa tarhasta on kokonaan nurmikolla ja vain uusimpien puiden aluset on katettu kankaalla.? Kaksinkertaisesti puita Lempinen käy tilan ulkopuolella töissä, syksyisin tosin harvakseltaan. Jos haluaisi saada pelkästään omenatarhasta elantonsa, pitäisi puumäärä kaksinkertaistaa, satokautta pidentää muilla hedelmäpuilla ja mehustamotoimintaa kasvattaa, luettelee Lempinen. Tällä hetkellä koko luomuomenasato saadaan hyödynnettyä. Itsepoiminnan lisäksi tilalla toimii mehustamo. Suuttimet ja ruiskupumppu pysyvät puhtaina ja optimaalisissa säädöissä. Se ylittää markkinoilla olevien perinteisten moottoripolttoöljyjen ominaisuudet puhtaana pitävien ja pesevien tehoaineiden ansiosta. Myyntimehujen lisäksi mehustetaan asiakkaille. »Kokeilut eivät ole nopeita, sillä sadon odottamiseen menee viisi vuotta.« REETTA LEMPINEN ?Emme ole lähteneet tavoittelemaan pääsyä kauppaketjuihin. Pärjäämme itsepoiminnalla, omalla jatkojalostuksella ja myymällä omenoita pienille erikoisliikkeille. Lohkolle kylvettiin heinäkuun lopussa öljyretikkakasvusto. Lohkolla mitataan kerääjäkasvin typensitomiskykyä mittaamalla maan liukoista typpeä öljyretikka-alalta ja paljaaksi jätetyltä verranteelta. Mittaukset toistetaan ensi keväänä. Omenasatoa odotetaan 4?500?5?000 kiloa. ?Lämpimän ja sateettoman sään ansiosta pölytys onnistui hyvin, eikä kuivuus ole vaivannut?, kuvailee Lempinen kuluvaa satokautta. ?Sato on kyllä kypsynyt etuajassa.? Omenatarha sijaitsee etelärinteellä ja maa on hikevä. ?Minä haluan kasvattaa omenapuita, jotka pärjäävät ilman kastelua ja pysyvät tukematta pystyssä.? Tarhan vanhimman osan noin 40 omenapuuta on istutettu 1930- ja 1940-lukujen vaihteessa. Tavoitteena on saada tietoa myös ravinteiden säilymisestä seuraavan kasvin käyttöön. Ympäristökompassi-hanke on perustanut myös aluskasvi- koeruutuja eri puolille Pirkanmaata. Ruuduilla testataan raiheiniä yksin ja yhdessä valkoapilan kanssa eri viljojen aluskasvina. Hankkeen edustajien mukaan aluskasvit eivät ole silmämääräisesti arvioiden kilpailleet liian aggressiivisesti satokasvien kanssa. Puintien jälkeen selviää, miten hyvin ne peittävät pellon pinnan ja täyttävät tehtävänsä typensitojina. Pro Agria Etelä-Suomen kerääjäkasvikoe on osa vuosina 2012?2014 toteutettavaa Pirkanmaan Ympäristökompassi-hanketta, joka tähtää maatalouden vesistökuormituksen vähentämiseen valuma-aluekohtaisesti ja tilatasolla. JUHANI REKU Keltakukkainen öljyretikka on sekä perunalle että sokerijuurikkaalle sopiva kerääjä- ja saneerauskasvi. Se torjuu perunalohkoilta tehokkaasti ankeroista. Puinnit edenneet viime viikon jälkeen hitaasti Puinnit ovat edistyneet Viljaalan yhteistyöryhmän (Vyr) laatiman puintikatsauksen mukaan hitaasti. Viljelijöiden hermoja ovat koetelleet viime viikon rankat sadekuurot. Säät ovat hidastaneet myös aikaisten ohrien ja kaurojen puinteja. Niiden puinnit ovat vielä varsin alussa. Syysviljojen kylvöala vielä arvoitus Vyr tiedusteli tämän viikon kyselyssään raatilaisiltaan myös arviota syysviljojen ja -öljykasvien viljelyalasta. Pro Agria Etelä-Suomen Ympäristökompassi-hankkeen tavoitteena on selvittää, millaisia hyötyjä varhaisperunan noston jälkeen kylvettävästä kerääjäkasvista voisi lohkon viljelykunnolle ja ravinnevalumille olla. Varhaisperuna korjataan pääsääntöisesti elokuun alkuun mennessä. Noston jälkeen maa jää useimmiten paljaaksi vaille eroosioriskiä pienentävää ja ravinteita sitovaa kasvipeitettä. Perunan jälkeen maassa on sidottavaksi erityisesti perunalta käyttämättä jäänyttä typpeä seuraavan viljelykasvin käyttöön. 10 Perjantaina 23. Typensidonnan lisäksi kerääjäkasvi tuottaa maan rakennetta parantavaa biomassaa perunanviljelyn kuluttamaan maahan. Kerääjäkasvi vähentää myös tautiriskiä ja torjuu tehokkaasti peruna-ankeroista (MT 7.8.). Hankkeen kerääjäkasvikoe perustettiin Orivedelle Tuomo Lepistön varhaisperunalohkolle. Se verottaa satoa vuosittain muutaman sadan kilon verran. Laajan lajikevalikoiman lisäksi Lempinen on käyttänyt laajasti eri perusrunkoja. Eri kanelilajikkeiden lisäksi hän nimeää kuitenkin MTT:n jalosteen Pekan yhdeksi suosikikseen. SARI PENTTINEN Ahvenanmaa Häme Varsinais-Suomi Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Kaakkois-Suomi Pohjois-Karjala Pirkanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Kainuu Satakunta Pohjois-Savo Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa kg/ha 0 Koko maassa keskimäärin 8 215 kg/ha Lähde: Tike, puutarhatilasto 3 000 6 000 Omenanviljely Suomessa vuonna 2012 Ahvenanmaa 270 ha 9 000 12 000 15 000 Sato 2003?2012 Miljoonaa kg 6 5 4 Muu Suomi 386 ha 3 2 1 PohjoisKarjala 11 ha 0 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Lähde: Tike, puutarhatilasto. Siellä mehustetaan myyntiin tilan omaa Tarha on erikoistunut palvelemaan itsepoimijoita. Omenan hehtaarituotos TE-keskuksittain vuonna 2012 Syyslajike Pekka on poikkeavan tummakuorinen. luomuomenatäysmehua ja -tuoremehua
Sanur Loikoile rannalla tai kiertele kaupungilla ostoksilla. 17.3. Kyseiset sahat ovat investoineet muun muassa sisä- ja ulkoverhoustuotteisiin. Tuote sinänsä ei onnistumista vielä takaa. paikallisten englanninkielisten oppaiden palvelut ja opastukset . Halutessasi voit osallistua maatilan työhön ja oppia istuttamaan/keräämään riisiä. Candidasa?Tenganan?Pasir Putih?Tirtagangga?Candidasa Tutustumme Tenganan kylään, jossa asuivat Balin ensimmäiset asukkaat. Matka jatkuu yhdelle Balin kauneimmista rannoista Pasir Putihiin. Rentoudumme valkoisella hiekkarannalla ja uimme kristallinkirkkaassa vedessä. Myöhemmin vierailemme Tirta Ganggapalatsissa, jossa nautimme lounaan. 14.3. suomalaisen matkanjohtajan Pirjo Pitkosen palvelut LISäTIEDoT JA VARAUKSET Puh. retket ohjelman mukaisesti . Ubud Ubudin kaupunkierros ja käynti paikallisilla markkinoilla sekä Don Antonio Blancon museossa. Markkinahäiriö kurittaisi nopeasti mäntytukin myyjiä?, Merivuori sanoo. kulttuurillisiin arvoihin. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on koonnut oppaan metsäkulttuurin tunnistamiseen ja pohtimiseen. Lovina?Kintamani?Besakih?Candidasa Varhain aamulla lähdemme rannalle todistamaan delfiinien aamu-uintia. Päivän aikana nautimme lounaan tulivuori Mount Baturin ja Batur-järven henkeäsalpaavien maisemien äärellä. Vierailemme Besakih-temppelissä, joka sijaitsee Balin korkeimman tulivuoren rinteellä saaren itäosassa. Sanur?Denpasar Aamiaisen ja yhteisen jäähyväislounaan jälkeen lähtö lentokentälle. 18.3. Oppaan esimerkkialueena toimii Päijät-Häme. Oppaasta on hyötyä myös kylä- ja kotiseutuyhdistyksille. Tapion mukaan metsäkulttuuri näkyy meillä vahvasti niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Sahojen kannalta oleellista olisi tasoittaa sekä puun tarjonnan että hinnan suuria vaihteluita. Tänä syksynä EOS:n työlistalla on myös Japanin päätös myöntää tukea kotimaisen puutavaran käyttäjille. Johanssonin mukaan sahat painivat saman ongelman kanssa sekä Keski-Euroopassa että Pohjoismaissa. MAASEUDUN TULEVAISUUDEN LUKIJAMATKA Maatalous- ja luontomatka BALILLE 8.?18.3.2014 Suomi napsinut markkinaosuuksia ruotsalaisilta Suomalaiset ovat pärjänneet Kiinan sahatavaramarkkinoilla tänä vuonna paremmin kuin ruotsalaiset ja muut eurooppalaiset kilpailijat. Suomen Sahojen toimitus johtajan Kai Merivuoren mukaan vienti Kiinaan pelasti sahojen toisen vuosineljänneksen. elokuuta 2013 METSÄTALOUS Sahatavaran jalostaminen perustuu varsin erilaiseen liiketoimintakonseptiin ja osaamiseen kuin sahaaminen. TOIMITUSJOHTAJA KAI MERIVUORI, SUOMEN SAHAT Merivuori: Jalostuksella ei pärjää ilman kannattavaa perussahausta MARKKU VUORIKARI Jalostettujen puutuotteiden tuotannosta on turha haaveilla, ellei perussahaus kannata, Suomen Sahojen toimitusjohtaja Kai Merivuori sanoo. Sahojen jalostusasteen nostosta on puhuttu vuosikymmeniä. Monet näkevät jalostuksen lisäyksen alan ainoaksi keinoksi pärjätä. Itsenäisiä sahoja edustavan Suomen Sahojen toimitusjohtajan Kai Merivuoren mielestä jalostuksesta hokeminen perustuu valitettavan usein virheellisiin käsityksiin. ?Jos perussahaus on kannattamatonta, niin jalostuksella se ei muutu kannattavaksi.? Sahan yhteydessä jalostuksen tuotantomäärän pitää olla riittävän suuri, jotta jalostuksella on sahalle strategista merkitystä. Silloin käy helposti, että sahausta ryhdytään väkisin vääntämään jalostukseen sopivaksi, ja osa tuotannosta muuttuu kannattamattomaksi. ?Jalostuksessa pitää olla sellainen tuotevalikoima, että jalostuksen raaka-ainetarpeet soveltuvat suureen osaan sahan tuotantoa?, Merivuori sanoo. Jos jalostukseen joudutaan hankkimaan raaka-ainetta ulkopuolisilta toimittajilta, sahauksen ja jalostuksen synergiaetu katoaa. >> Suomalaiselle sahurille voi olla kannattavaa ryhtyä jalostamaan lähellä asiakasta.« KARI MERIVUORI Liimapuun valmistajista onnistunut esimerkki on PohjoisSavossa toimiva Keitele Group, joka tekee japanilaiseen puutaloon kaikki puuosat lujuuslajiteltuina määrämittoihin asiakkaan toiveiden mukaan. Sahan yhteydessä merkittävää jalostustoimintaa on Pölkky Oy:llä Kuusamossa, Junnikkalan Sahalla Kalajoella ja Koskisen Oy:llä Kärkölässä. Ubud?Jatiluih?Lovina Tutustumme Taman Sari Buwana -tilaan. Täällä pääset kokemaan balilaista maanviljelijän elämää. Hyvin sahatavaraa imee myös Japani, vaikka japanilaisten varastot lienevät täynnä. ?Nyt avainkysymys on, pystytäänkö markkinaosuudet pitämään.? Saksalaiset ja ruotsalaiset ovat viime kuukausina lisänneet kauppaa Kiinaan ja kilpailu asiakkaista kiristyy. jalostamaan lähellä asiakasta. Tätäkään en lähde suosittelemaan vientimarkkinoilla, ellei asiakaskunta ole valmiina ja Uusille yrityksille on tilaa Sahatavaran jalostusasteen nostoon Merivuori näkee monta tietä. ?Kysymys kuuluu, onko jalostaminen sahurin bisnestä vai yrittäjätoimintaa, jollaista meillä ei vielä ole tarpeeksi.? Ikkunateollisuudessa on jo siirrytty uuteen työnjakoon, kun sahan ja ikkunatehtaan välille on syntynyt jalostavia yrityksiä. Ikkunatehtaat eivät enää tee karmin aihioita, vaan ostavat aihiot puusepäntehtailta, jotka puolestaan hankkivat omat raaka-aineensa useilta sahoilta. Jalostuksen ketjuttaminen on tuttua monilla toimialoilla kuten konepajateollisuudessa. ?Puutuoteteollisuudessa tällaista kehitystä on ollut 10?15 vuoden ajan.? Merivuori toivoo, että Suomessa kotimarkkinoilla toimivat sahatavaraa jalostavat hyvät yhtiöt laajentuisivat myös vientimarkkinoille, vaikkapa yhteistyössä ulkomaisten asiakkaiden kanssa. Sahojen keskeinen tehtävä ketjussa on Merivuoren mukaan kehittää ja tuottaa tehokkaasti asiakkaiden tarpeisiin sahatavaratuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Saha- ja höylätavaran vienti Euroopasta Kiinaan kuukausittain m3 14 12 Jalostus on kannattavinta siellä, missä siitä saadaan suurin suhteellinen kilpailuetu. Asunto-osakeyhtiömuotoisessa talossa maalauskustannus on asuntoa kohden noin 3 000?4 000 euroa. Taloyhtiön mukaan asukkaat pitävät kustannuksia hyväksyttävinä, sillä maalauksen jälkeen rakennus on julkisivun osalta uudenveroinen. Arkkitehti Pauli Lindströmin suunnittelemat puiset pienkerrostalot ja rivitaloyhtiö ovat säilyneet puuosiltaan pääosin hyväkuntoisina, myös vesivahingoilta on säästytty. Asukkaiden mielestä puurunkoisten talojen äänieristys toimii hyvin, asunnot ja porraskäytävät ovat hiljaisia ja miellyttäviä. Metsäkulttuuri tutuksi oppaalla Metsänomistajia houkutellaan tutustumaan omien metsiensä Sahat haluavat tasaista puuvirtaa Euroopan sahureita edustavan EOS:n tuore puheenjohtaja Måns Johansson pitää sahauksen suurimpana ongelmana epätasaista tukin tarjontaa. Näemme myös Ubud Royal Palatsin, joka on rakennettu 1700-luvulla on yhä Ubudin kuninkaallisen perheen kotina. Lounastamme Balin eläintarhassa ja vierailemme Tohpatin kylässä. 11.3. Saapuminen Helsinkiin. Hintaan sisältyy: . Asiakkaiden tarpeet poikkeavat toisistaan ja näin myös niitä palveleva liiketoiminta. Denpasar?Ubud Saapuminen Denpasariin, josta kuljetus KeskiBaliin Ubudin ja Petulun kyliin. lennot reittikoneilla turistiluokassa, lentokenttäkuljetukset . essa: /hlö Huone y hdelle o maan käyttöö n + 350 ?.. Vierailemme myös Tunjunkin kylässä paikallisessa koulussa sekä kookosviljelmillä. Lounaan nautimme perinteisen maatilan keittiön herkuista. Lähtö Helsingistä. 9.3. Siksi jalostukseen panostaminen on haastavaa sahurille, joka rämpii perusteollisuuden kannattavuusongelmissa.? Höyläämön asiakkaat voivat olla taloteollisuudesta, puusepänteollisuudesta tai puutavarakaupasta. Jumalten saareksi kutsutulla Balilla matkailijaa odottavat sademetsien veistämät riisipellot, vehreät vuorenrinteet, kauas kantavat savannit, upeat hiekkarannat, rikas kulttuuri ja maailman ystävällisimmät ihmiset. Matkaohjelma 8.3. Kontron jälkeen toiseksi kisassa sijoittui Lahden Radion päällikkö Päivi Kuisma, jonka pino todettiin kisan kauneimmaksi. Puukerrostalojen huolto edullista Lahden keskustan tuntumassa sijaitsevassa Puu-Paavolassa on kesän kuluessa tehty ensimmäisiä huoltomaalauksia, kymmenisen vuotta puurunkoisten rakennusten valmistumisen lompakko kunnossa?, Merivuori sanoo. Hyvä esimerkki asiakkaiden keskelle jalostukseen inves- toineesta sahayrityksestä on Seinäjoella pääpaikkaa pitävä Luoman Oy, joka tekee puutarhamökkejä myös Saksassa. JUHA KAIHLANEN jälkeen. Se vaikeuttaa sahatavaran vientiä Euroopasta Japaniin, kertoo Land-Lantbruk. JUHA KAIHLANEN METSÄSTÄ LYHYESTI Lauri Kontrosta klapineuvos Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Lauri Kontro julistettiin klapineuvokseksi Anianpellon markkinoilla Vääksyssä elokuun alkupuolella käydyn klapikisan päätteeksi. Klapikisaan median edustajat haastoi markkinapäällikkö Matti Mäkiaho. 09 412 9344 Rekisteritunnus: KKV 3725/00/MjMv Small 24995 Sähköposti: soile@soiletours.com www.soiletours.com SoileTours on Kuluttajaviraston hyväksymä rekisteröity matkanjärjestäjä. Matkan hinta jaetuss a kahde n hengen huone 2 792 . Vaikka metsästäjät ovat tinkineet hirvikantaa alaspäin, paikoin jopa viidennes männyntaimikoista on tuhoutunut. Koko läänin alueella hirvet ovat tuhonneet 12 prosenttia alle neljämetrisistä männyntaimista. Tervetuloa mukaan kulttuuri- ja maaseutumatkalle Indonesiaan ja Balin saarelle. ateriat ohjelman mukaan . Sanur Nauti rannalla hieronnasta ja hemmoteluhoidoista tai teetä itsellesi uusi puku mittatilaustyönä. 16.3. Jatkamme bussilla matkaa saaren pohjoisosaan rantakaupunki Lovinaan. 12.3. Paikallinen nähtävyys ovat valkoiset haikarat. 10.3. Siitä kertovat lukuisat vaikeuksiin ajautuneet liimapuun ja höylätavaran tekijät. Suutari lestissään, sahuri lankuissaan Suutari pysyköön lestissään tai paremminkin sahuri lankuissaan. Ohje voi olla Merivuoren mukaan hyvä monelle sahayritykselle. ?Sahatavaran jalostaminen perustuu varsin erilaiseen liiketoimintakonseptiin ja osaamiseen kuin sahaaminen. Tuotekehitykseltä, logistiikalta ja palvelulta vaaditaan enemmän. Havusahatavaran vienti Kiinaan Miljoonaa 16 10 8 6 lähellä asiakasta tai siellä, missä on halpaa työvoimaa. ?Suomalaiselle sahurille voi olla kannattavaa ryhtyä 1 000 m3 Lähde: Suomen Sahat 12 Muut Chile Uusi Seelanti USA Kanada Venäjä 10 +9,1 % 8 6 4 4 2 2 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1?6/ 1?6/ 2012 2013 0 2011 Lähde: Suomen Sahat Muut Latvia Romania Itävalta Saksa Ruotsi Suomi 2012 2013 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 Huolimatta vilkkaasti käyvästä kaupasta sahatavaran hintojen korotukset ovat jääneet Merivuoren mukaan 2?3 prosenttiin. Metsänomistajia hän kiittelee ymmärryksestä sahoja kohtaan kesän aikana. Tukkien hinnat ovat kääntyneet loivaan laskuun ja tarjonta on pysynyt vilkkaana. Suomessa sahatavaran kulutus laskee Sahateollisuus on pystynyt kasvattamaan tuotantoa viisi prosenttia ja viennin arvoa toistakymmentä prosenttia tänä vuonna. majoitukset hyvätasoisissa hotelleissa jaetussa 2 hengen huoneissa aamiaisilla . Candidasa?KertaGosa?Sanur Aamiaisen jälkeen ajamme Klungkungiin. Saavuttuamme Sanuriin lounastamme paikallisessa ravintolassa. 15.3. 11 Perjantaina 23. Iltapäivällä matkalla Candidasaan pysähdymme Sibetanin kylään ja käymme Salak-viljelmillä. 13.3. Viennin arvon nousu perustuu pääosin määrän kasvuun. Kotimaassa sahatavaran kulutus laskee. Nyt tarvitaan Merivuoren mukaan hyvää yhteispeliä sahojen, työntekijöiden ja metsänomistajien kesken, jotta Aasian elpyvä kysyntä voidaan hyödyntää. Jos sahatavaran viennin arvon nousu jatkuu nykyi sellään vuoden loppuun, se tietää sata miljoonaa euroa enemmän vientituloa kuin viime vuonna. ?Meillä on jonkinlaiset pelimerkit käsissä ja jos malttia löytyy, sahat voivat napsia markkinaosuuksia ruotsalaisilta.? Kasvaneet vientimäärät Kiinaan ja Japaniin korvaavat menetyksiä, joita on syntynyt kaupan hiivuttua Englantiin ja Hollantiin. Sahureiden ennusteita uhkaa synkistää Egyptin kriisi, jonka kehittymistä on vaikea arvioida. ?Egypti on akuutein huoli. Egyptin pankkien ja maksuliikenteen toimivuutta on seurattava erittäin tarkasti. Sahateollisuudessa usein näin on ?Kysymys kuuluu, onko jalostaminen sahurin bisnestä vai yrittäjätoimintaa, jollaista meillä ei vielä ole tarpeeksi?, Suomen Sahojen toimitusjohtaja Kai Merivuori sanoo. Hirvituhot jatkuvat Ruotsissa Västerbottenin metsänomistajat ovat järkyttyneitä tämänvuotisista hirvituhoista
Peli soveltuu uudenajan oppimateriaaliksi kouluille sekä muille ryhmille. Kartassa ovat muun muassa metsästys sekä kalastusalueet. MT rialueilla että järvissä. Poliisi tutkii tapausta epäiltynä eläinsuojelurikoksena. RAKENNUSTEEMA -erikoisnumero ärä ä m s o n i Pa pl! 86 000 k Ministeri Koskinen: Panta ei vahingoita suurpetoa / 11 TS (KM 11) 0 /2 (LT 2 K1 ) Ruunaan retkeilyalueella liikkuville julkaistiin keskiviikkona ilmainen mobiilisovellus Tienoo. Sovelluksella retkeilijä saa alueen tiedot matkapuhelimeensa. Hän voi antaa palautetta ja kertoa esimerkiksi hyvistä reiteistä tai metsistä. Tienoo on osallistavan suunnittelun mobiilisovellus. Etutassun leveys oli 14 senttiä. Rktl on asentanut seurantapannat 135 karhulle vuosina 1998?2013. Meriveden pintalämpötila vaihtelee Suomenlahden 16 asteesta sisälahtien 20 asteeseen. Järvien havaintopaikoista kahdellatoista on havaittu runsas sinileväkukinta ja kahdella Erittäin runsaasti Runsaasti Hieman Lähde: Järviwiki/Syke erittäin runsas. Karhun lihat todettiin ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi. Torstaina ilmeni Kuhmossa vastaavanlainen tapaus, kun ammutun uroskarhun kaulasta löytyi pannan aiheuttamia hiertymiä. >> Kuluvan pyyntikauden alussa on ammuttu jo kaksi karhua, joiden kaulaa panta on kalvanut pahasti. Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti eilen iltapäivällä, että rktl keskeyttää nuorten karhujen pannoitukset. Rktl selvittää pantojen käyttöön liittyvät ongelmat ja pyrkii löytämään pehmeämpiä seurantakeinoja karhujen liikkuvuustutkimukseen. REIJO VESTERINEN Kyyjärvellä maanantaina kaadettu karhu nyljettiin, vaikka liha ei kelpaa ihmisravinnoksi. Nylkemässä etualalla Tero Värikoski (vas.), Tero Lahtinen ja Mauno Kangasniemi. RAKENNUSTEEMASSA AihEENA MM: Viisi pantasutta saanut pentuja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) pannoittamista susista ainakin viidellä on tämänvuotiset pennut. Pantasusien pentueista kolme syntyi Kuhmossa, yksi Keuruulla ja yksi Pyhännällä. Karhujen pannoituspaikalle oli ilmoituksen mukaan viety hevosen osia 1.5. ja 31.7. Havaintojen määrä on tavanomainen ajankohtaan nähden, kertoo Suomen ympäristökeskus leväkatsauksessaan. Lisääntyminen johtuu todennäköisesti tyynestä säästä. luetuin päivälehti 00 90 9 1 3 25 rä ää ki 83 m k a kij Levi Lu tehty Kuhmossa, jossa elää yli kolmannes pantasusista. Sotkamossa, Nurmeksessa ja Rautavaaralla on kussakin noin kymmenesosa Suomen pantasusista. Viime talvena pannoitettiin 17 sutta maaliskuun 5. Normaalisti pannan pitäisi toimia ainakin vuoden ajan. Panta ei myöskään ollut uusinta mallia, jossa muoviosien välissä on pala puuvillaa. Kangas hapertuu vuodessa?parissa ja panta katkeaa siltä kohtaa. Rktl:n ylijohtajan Eero Helteen mielestä tapaus on harmillinen ja harvinainen. Merkityillä paikoilla aarteenetsijät vastaavat kysymyksiin, jotka liittyvät ympäröivään maisemaan, metsiin tai rakenteisiin. elokuuta 2013 LUONTO JA YMPÄRISTÖ Pannan alla niskassa oli ihoa jäljellä, muualla panta oli syöpynyt lihaan ja sidekudokseen. Silloin se oli kaksivuotias ja painoi 55 kiloa. Kaadetun karhun painoksi metsästäjät punnitsivat 149 kiloa. Karhujen Seurantapanta ei vahingoita suurpetoa, maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) vastasi helmikuussa kuuden kansanedustajan tekemään kyselyyn. Koskisen mukaan panta ?voi aiheuttaa karvan kulumista, mutta ei muutoin vahingoita eläintä?. Vastaushetkeen mennessä riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (rktl) oli vuosina 1998?2012 pannoittanut 131 karhua, 142 sutta, 63 ilvestä ja seitsemän ahmaa. Ministerin mukaan lähettimet ovat samaa mallia, joita käytetään laajoissa tutkimushankkeissa muissa Pohjoismaissa. Palvelu avautunee syyskuun puolivälissä ja sitä jatketaan kevättalvella niin kauan kuin koirilla tapahtuva metsästys on luvallista. REIJO VESTERINEN Ruunaan retkeily Sinilevän määrä alueesta voi antaa on tavanomainen ovat lisään- Levätilanne palautetta kännykällä Sinilevähavainnot tyneet viikon aikana sekä me22.8. . Edestä katsoen poikkileikkaukseltaan pyöreissä pannoissa on automaattinen pudotusmekanismi. Rktl:n ministerille antamien tietojen mukaan seurantalait- pannoitus on Helteen mukaan loppumassa tai ainakin vähenemässä ratkaisevasti. Testialueeksi valikoitui Pohjois-Karjalassa Lieksassa sijaitseva Ruunaan retkeilyalue. 12 Perjantaina 23. Tuulettomalla säällä sinilevät voivat kohota veden pintakerroksiin. Sinilevää on havaittu Turun rannikko- ja saaristoalueen sekä itäisen Suomenlahden rannikon ja ulkomeren havaintopaikoilla. Naantalin rannikkoalueen havaintopaikalla on ollut runsaasti sinilevää. Myös Helsingin rannikkoalueella ja Selkämeren eteläosassa on nähty sinilevää. Leväkukintojen kehittymiselle on edelleen riski Suomenlahden rannikolla. ja huhtikuun 3. elokuuta. Järvivesien pintalämpötilat viilenevät hitaasti. Ne ovat nyt Etelä- ja KeskiSuomessa 16-18 asteen välillä ja pohjoisessa 11 ja 17 asteen välillä. MT. Kyyjärven kaltaista hiertymävammaa ei laitoksen tietoon ole aiemmin tullut. ?Asianosainen ei toimita eteenpäin itselle kielteisiä asioita?, eläinsuojeluvalvontaa pitkään tehnyt eläinlääkäri sanoo. Snellman-Junnan mukaan pantojen vaikutuksista saa niukasti tietoja. Vuonna 2011 merkityn karhun panta oli syöpynyt syvälle eläimen kaulaan. Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen kunnaneläinlääkäri Pekka Snellman-Junna kieltäisi karhujen pannoitukset, jos hänellä olisi toimivalta asiaan. Sen verran kamalaa jälkeä oli lähetinpanta tehnyt Kyyjärvellä maanantaina kaadetun karhun kaulaan. ?Pannan alla niskassa oli ihoa jäljellä, muualla panta oli syöpynyt lihaan ja sidekudokseen?, Snellman-Junna kuvailee. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (rktl) mukaan uroskarhu oli pannoitettu Keuruulla vuonna 2011. välisenä aikana. Eläinlääkäri Matti Ikkalan mukaan ilmoitus olisi pitänyt tehdä etukäteen. ?Rktl joutuu tulevaisuudessa olemaan julkisempi laitos, nyt suurpetotutkimusta tehdään melkeinpä salaa?, Ikkala sanoo. Karhu kävi laitumella olleen hevosen kimppuun viime viikon perjantaina kohtalaisen lähellä hevoshaaskaa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (rktl) on saanut maa- ja metsätalousministeriöltä määräyksen keskeyttää nuorten karhujen pannoitukset. Kuluvan pyyntikauden alussa on ammuttu jo kaksi karhua, joiden kaulaa panta on kalvanut pahasti. Maanantaina Kyyjärvellä kaadettiin uroskarhu, jonka kaulaan panta oli tehnyt niin pahat vammat, että asiasta on tehty rikosilmoitus. Niidenkään tilalle uutta poikkeuslupaa ei voida antaa. Kyyjärven karhun panta ei ole ainoa Keski-Suomen poliisin tutkima rktl:n toimi. päivän välisenä aikana. Pannoitetuista susista 12 oli lisääntymisikäisiä, loput nuoria. Neljä sutta oli pannoitettu jo aiemmin. Pantasusien paikannukset ovat rktl:n mielestä keskeinen aineisto susikannan seurannassa, saalistustutkimuksessa ja selvitettäessä susien liikkumista esimerkiksi ihmisasutuksen tuntumassa. Netti korvaa susipuhelimen Myös palveleva susipuhelin, josta metsästäjät voivat jahtikauden aikana tiedustella pantasusien ylimalkaisia olinpaikkoja, perustuu pantasusien paikannuksiin. Viime syksynä susipuheli- meen tuli neljässä kuukaudessa 5?491 soittoa. Tulevalla metsästyskaudella rktl pyrkii näyttämään pantasusien sijainnit internetin välityksellä 10x10 kilometrin ruuduissa. Tutkija Samuli Heikkisen mukaan palvelussa pitäisi näkyä noin 18 pantasutta. Jos kyseessä olisi ollut luvanvarainen hirvieläin, luvansaaja olisi saanut uuden pyyntiluvan. ?Karhun kohdalla näin ei ole?, Keski-Suomen riistapäällikkö Jukka Purhonen sanoo. Vuosittain Suomessa menee monttuun muutama trikiinin saastuttama karhunruho. Kyyjärven karhun pannan mekanismi ei toiminut. Saksassa valmistettu panta ei toiminut muutoinkaan, se lähetti sijaintitietoja vain toukokuusta syksyyn. mennessä Aineistopäivä 2.9. Aineistot sähköpostilla: ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi Painosmäärä 86 000 kpl Suomen 2. Tämä alue valittiin korkeiden ja jatkuvasti kasvavien kävijämäärien perusteella. >> Palautetta käytetään metsien suunnittelussa Ruunaan alueella. Sovelluksessa on neljä pääelementtiä: interaktiivinen kartta, info-osio, palauteominaisuus ja interaktiivinen aarteenetsintäpeli. Aarteenetsintäpelissä kävijät ohjataan sovelluksessa olevan kartan avulla ennalta valittuihin paikkoihin. KUNNANELÄINLÄÄKÄRI PEKKA SNELLMAN-JUNNA, POHJOISEN KESKI-SUOMEN YMPÄRISTÖTOIMI Eläinlääkäri kieltäisi karhujen pannoitukset JERE MALINEN Kyyjärvellä ammutun pantakarhun tutkinut eläinlääkäri aikoo esittää maa- ja metsä talousministeriölle, että pannoitukset kielletään. Lampolan rakentaminen Rakennusteema 4.9.2013 REIJO VESTERINEN Rktl keskeyttää karhujen pannoitukset REIJO VESTERINEN www.maaseuduntulevaisuus.fi teet eivät ole aiheuttaneet minkäänlaista lajille epätyypillistä käyttäytymistä. Kuuden kansanedustajan käsityksen mukaan villin eläimen kaulaan laitettu panta aiheuttaa kantajalleen haittaa. Jos panta hankaa eläimen ihon rikki, haava ja iho saattavat tulehtua. Tulehduksen vaivaama eläin saattaa hakeutua etsimään ravintoa ihmisasutuksen läheltä ja käyttäytyä arvaamattomasti. Pahimmassa tapauksessa tulehdus saattaa tappaa eläimen, kyselyn tehneet kansanedustajat toteavat. Suurpetojen pannoituksesta halusivat tietää perussuomalaiset Reijo Hongisto, Pentti Oinonen, Pirkko Mattila ja Lauri Heikkilä sekä keskustan kansanedustajat Anne Kalmari ja Timo V. Susien pannoituksia jatketaan yhteiskunnan kysynnän takia. Tutkimusohjelmista sovitaan Helteen mukaan viime kädessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Suurpetotutkimuksen osuus on 1?1,5 miljoonaa rktl:n noin 24 miljoonan euron budjetista. ?Villin eläimen nukuttamisessa on haaverin mahdollisuus, nyt petti tekniikka?, Helle sanoo. Laitos aikoo selvittää pannan valmistajan kanssa, mikä meni pieleen ja onko muissa maissa sattunut vastaavaa. Helteen mukaan suden tai ilveksen pannoituksessa ei vastaavaa ongelmaa ole. Suurpetojen kaatomäärä on muutoinkin vähäinen, lisäksi suositellaan, ettei pantakarhuja ammuttaisi. Snellman-Junna lähettää tekemänsä eläinsuojelutarkastuspöytäkirjan Saarijärven poliisin lisäksi ainakin kahteen aluehallintovirastoon, rktl:lle, maa- ja metsätalousministeriöön sekä eläinsuojelulautakunnalle. Panta ei pudonnut Nykyisissä seurantapannoissa on ajastettu pudotusmekanismi, rktl tiedottaa. Tutkimusmestari Seppo Ronkainen ilmoitti eläinlääkärille Saarijärven Pylkönmäellä olevasta hevoshaaskasta viime perjantaina 16. Tarkoituksena ei ole ainoastaan kerätä aineistoa metsäsuunnittelua varten, vaan parantaa kävijöiden viihtyvyyttä testialueella. Tulevaisuudessa sovelluksen kautta tullutta palautetta käytetään metsien suunnittelussa Ruunaan retkeilyalueella. Metsähallitus on kehittänyt Tienoo-sovelluksen yhdessä Helsingin yliopiston ja Simosol Oy:n kanssa. Eniten pannoituksia on Nume ilmesty ro y 4.9. ? Lämmöneristys, maalaus ja ulkovalaistus maatiloilla Aineist opäivä 2.9. Teemanumero on monipuolinen ja kattava kokonaisuus rakentamisesta. Lehti myös säilytetään pitkään. Hyödynnä suositun teeman huomioarvo ja ole mukana omalla ilmoituksellasi. Soita heti 020 413 2321 ja varaa ilmoitustilaa teemanumerosta! Varaukset 28.8. Keuruun pantasudella on tiettävästi yhdeksän pentua. Pannoittamattomille susipareille on syntynyt pentuja ainakin Köyliössä ja Lieksassa. Rktl on asettanut lähetinpannat 140 sudelle vuosina 1998? 2013. Nuorilla susilla ja ilveksillä kaula on lähes yhtä vahva kuin aikuisilla. Ei uutta pyyntilupaa Kuristavan kaulapannan vaivaaman karhun liha oli ihmisravinnoksi kelpaamatonta. Korhonen. Rktl:n tutkimuspanta aiheutti pahat vammat uroskarhun kaulaan
Yksi mutka matkassa on Valion luomukerman pieni pakkauskoko. Saksassa asiakastiloja on eniten, tuhatkunta. Ruotsissa aktiivisia tiloja on 7. ?Valko herukkaakin voi kokeilla?, Saarnisto sanoo. Määrän tulee olla riittävä: esimerkiksi mansikoita on ostettu tänä kesänä 10?000 kiloa. Saarnisto, Huotari ja Wikholm käyvät itse kaikilla marjatiloilla, jotka toimittavat tuotteita jäätelöön. Kolme kaveria haluaa myös kertoa kuluttajille marjojen alkuperän. Lisäksi jäätelönmyynnistä hyötyvät kauppa, kioskipitäjät ja kuljetusala. vain vanilliinista. Raaka-aineiden kotimaisuuden lisäksi tuotelupaukseen kuuluu, että tehdas ei käytä keinotekoisia lisäaineita. Jäätelössä on kuitenkin johanneksenleipäpuuta. Maatalon jäätelö toimittaa kuivaaineet: reseptit, mausteseokset ja pakkaukset. Purkit täytetään piripintaan. ?Samalla saadaan gmo-vapaus, joka on ollut asiakkaiden toive?, Saarnisto kertoo. Miehet haluavat tehdä vielä enemmän yhteistyötä maatilojen kanssa. Kuutamokutsujen parasta antia ovat kotona keitetyt jokiravut tai täpläravut. Alan edunvalvonta jatkuu edelleen ETL:n kautta. Suomen suurimmat jäätelönvalmistajat ovat molemmat ulkomaisessa omistuksessa. Lisäaineetonta kinuskia ei löytynyt, joten se tehdään itse. Sivu 15 Tarinan tähden. Valio toimittaa tehtaalle maidot ja kermat. Kategoriapäällikkö Leena Metsäniitty Valiolta kertoo, että luomukermaa myydään vain kahden desilitran pakkauksissa, sillä isommille pakkauksille ei ole ollut riittävästi kysyntää. ?Teollisuudessa ei ole kovin paljon ollut kiinnostusta luomukermaan. elokuuta 2013 VIIKONVAIHDE Rapujuhlan aika. Jäätelöön ei myöskään pumpata ilmaa. Syksyn aikana pakkausten pohjaan ilmestyy merkintä, mistä tilalta marjat tulevat. Wikholm hehkuttaa estotta suomalaisten marjojen makua. Huhti? heinäkuun aikana myimme S-ryhmässä reilut 8,5 miljoonaa kiloa jäätelöä?, kertoo pakasteista ja maitotalouden välipaloista vastaava valikoimapäällikkö Katja Tapio SOK:sta. Myös Unilever Finland Oy:stä kerrotaan, että kesä oli hyvä. Tuotanto ei ole pystynyt vastaamaan kysyntään, ei lähellekään. Uusia työntekijöitä on aloittanut seitsemän ja loppuvuonna aloittaa vielä kolme. Sää vaikuttaa etenkin irtojäätelön myyntiin, ja hellepäiviä on riittänyt. Myös Ruokakeskosta kerrotaan, että kesän hyvät säät ovat vaikuttaneet myönteisesti jäätelön myyntiin viime vuoteen verrattuna. SOK:kin myi jäätelöä kesäkuussa hyvin, selvästi paremmin kuin edellisvuonna. ?Heinäkuussa myynti sen sijaan jäi viime vuotta heikommalle tasolle. Unilever valmistaa tuotteita Suomessa Sipoon tehtaalla. PAULA LIESMÄKI Jäätelöä purkittavat Jaana Alichel, Juha-Pekka Järvinen ja Aino Koivunen. Valkosuklaa tulee Belgiasta, sillä Suomesta ei löytynyt vaniljasta tehtyä valkosuklaata . Väri ja maku tulevat marjoista. 3 kaverin jäätelö tuli myyntiin maaliskuussa. Ensimmäinen tila lähti mukaan 2009, nyt Suomessa on 10 aktiivista tilaa, jotka myyvät itse valmistamaansa jäätelöä, kertoo Skandinavian maapäällikkö Anna Näslund. Maatalon jäätelö -konsepti on käytössä 21 Euroopan maassa. Syynä on jäsenten määrän vähentyminen yhteen. Sivu 14 Jaana Kankaanpää Kolme kaveria pysyy kaukana esanssi kilpailusta Jäätelön kulutuksen lasku näyttää pysähtyneen kesällä, kertoo Suomen Nestlén viestintäpäällikkö Aino Pajukangas. Lopulliset myyntiluvut saadaan kuun lopussa, mutta alustava tuntuma on, että irtojäätelöt, tuutit ja puikot ovat menneet kaupaksi mukavasti. Viikkoa vanhempaa jäätelöä ei tehtaassa ole. Teolli suudessa ei ole kovin paljon ollut kiinnos tusta luomu kermaan. Yksittäisiä kyselyitä on tullut. Maidon jatkojalostus kiinnostaa talouskriisissä Kolmen kaverin jäätelöt ovat kalliimpia kuin perusjäätelöt, premium sektorilla taas halvempia kuin kilpailijoiden tuotteet. 3 kaverin jäätelötehdas siirtyy käyttämään luomumunia. Samalla saadaan gmo-vapaus, joka on ollut asiakkaiden toive. Linia Smirnova rikkoo munia kulhoon. Maatalon jäätelö -tuotemerkin suosio kasvaa Suomessa hiljakseen. Koko jäätelömarkkina supistui Pajukankaan mukaan veron myötä kahdessa vuodessa 20 prosenttia. Toimialayhdistys lopettaa Jäätelöteollisuus työllistää Suomessa suoraan 400 henkeä. Ne ostetaan Kuorttisen tilalta Lappeenrannasta. Mövenpick-jäätelöt tulevat Sveitsistä. Lisäksi jäätelöä voi tarjota myyntiin esimerkiksi kahviloihin, kauppoihin, bensa-asemille, ravintoloihin ja hotelleihin. PAULA LIESMÄKI. Sen verran yritys on käyttänyt markkinointiin: 80 euroa nuorten jalkapalloseuran tukemiseen ja 12 euroa Facebookissa mainostamiseen. Sanaa ovat levittäneet ruokabloggarit, jotka ovat innostuneet jäätelön kotimaisuudesta ja aidoista mauista. Kolme kaveria tuo vielä loppuvuonna markkinoilla 1?3 uutta makua: mustaja punaherukan, ehkä vaniljan. Tuotannossa vastaan on tullut koko ajan pullonkauloja. Yksittäisiä kyselyitä on tullut.? Pieni jäätelövalmistaja tekee paljon itse. Pieni helsinkiläinen yritys on löytänyt menestysreseptin. Perustana ovat kotimainen maito, kerma, kananmunat ja marjat. Ensin sitä myi kourallinen tuttuja kauppiaita. mutta ei keinotekoinen aine, vaan oikea puu. Ruokabloggarit kiinnostuneet aitoudesta Miehet näkevät, että pitkän päälle suomalaisella maidolla ja marjalla on mahdollisuuksia menestyä myös ulkomailla. Nyt jäätelöä ei pystytä toimittamaan muualle kuin Uudellemaalle. Tehdas aikoo kasvattaa tuotantoa talvea kohti. Niillä Saarnisto ja Huotari väänsivät kotona jäätelöä. Oppia haettiin myös Italian Bolognasta jäätelöyliopistosta. ?Se ei ollut meidän juttu, he käyttivät paljon aromiaineita ja valmiita tiivisteitä?, Saarnisto kertoo. Puolen vuoden kotikokeilujen jälkeen oikea rakenne löytyi. Kuluttajien ajattelu on muuttunut lähileipomoiden kannalta edulliseen suuntaan. Ala tarjoaa myös kesällä nuorille sesonkityötä, johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarvike teollisuusliitosta kertoo. ETL:n toimialayhdistystä Suomen Jäätelöteollisuus ry:tä ollaan kuoppaamassa. Se on rakenteeseen vaikuttava lisäaine . ?Rakastan erilaisia tyyppejä?, esikoiskirjailija Antti Heikkinen sanoo. Kun kesä on irtojäätelöiden, tikkujen sekä tuuttien aikaan, syksyllä käperrytään sohvalle isomman pakkauksen kanssa. 92 eurolla on päästy pitkälle. Sveitsissä pääkonttoriaan pitävä Nestlé osti Valion jäätelöliiketoiminnan vuonna 2004 ja brittiläinen Unilever Ingman Ice Creamin 2011. Nestlé valmistaa lähes kaikki Suomen Nestlén myymät jäätelöt Turengin jäätelötehtaalla. Sivu 17 Lähileipä suosiossa. Nyt kerrostalojen välissä Helsingissä Kontulassa toimiva tehdas toimittaa jäätelöitään yli 50 kauppaan pääkaupunkiseudulla. Bolognan jäätelöoppi ei kolahtanut Primulan entisen leipätehtaan 400 neliömetrin tilat ovat käymässä pieniksi. Jäätelöä myytiin tänä kesänä selkeästi enemmän kuin viime kesänä. Kommentin kirvoittaa jäätelö, jota mies maistaa. ?En ole laittanut yhtään?, jäätelötehtailija Heikki Huotari toteaa. Huotari on yksi Kolmen kaverin jäätelötehtaan perustajista. Sadan ihmisen testiryhmä testaa jäätelöitä niin kauan, että maun tunnistaa silmät kiinni. ?Alle 10 makua riittää tehtaallemme mainiosti?, Saarnisto sanoo. ?Kysyntää on, mutta tämä ei ole pikajuoksu vaan maraton.? PAULA LIESMÄKI Jäätelötehtailijat Ilkka Wikholm (vas.), Heikki Huotari ja Sauli Saarnisto ovat alunperin Porista, Kuhmosta ja Vaasasta. ?Lähes jokaisella on tarina kerrottavanaan.. Jäätelöstä ei kuitenkaan ollut omakohtaista kokemusta ennen viime vuotta. Miehet ostivat internetistä jäätelökoneet 360 eurolla. Lisäaineet ovat yleisesti käytössä. Kinuski ja kastikkeet omaa tuotantoa Myös luomujäätelön valmistusta on mietitty. ?Hieno juttu, että pystymme jatkojalostamaan suomalaista maitoa.? Huotarin mukaan kotimaisten marjojen ostaminen on arvovalinta. ?Huomasimme, että niitä käytetään jäätelössä älyttömän vähän?, Saarnisto täydentää. Kolme kaveria ei ole havainnut juurikaan kilpailua aidoista marjoista tehdyissä jäätelöissä. Nyt makuja on myynnissä kolme. Merkintä marjatilasta tulossa pakkauksiin 3 kaverin jäätelön luomumansikat tulevat Kärkäisen tilalta Jokioisilta. Käynnissä on siirtyminen luomumuniin. Viestintäpäällikkö Riitta Jantusen mukaan sää vaikuttaa varsinkin hetken mielijohteesta ostettujen jäätelöiden myyntiin. 60 prosenttia Suomessa myytyvästä jäätelöstä myydään kesällä. Pieni helsinkiläinen jäätelötehdas haluaa olla uranuurtaja marjajäätelöiden valmistuksessa. Maun perustana ovat kotimainen maito, kerma, kananmunat ja marjat. ?Vähän vähemmän voisit laittaa väriainetta?, huomauttaa mies ruokakaupassa. Myös laitteet saa ketjun kautta kilpailukykyiseen hintaan. Tilallinen itse hankkii marjat, hedelmät, kerman, maidon ja kananmunat. ?Pääosa aineksista tulee siis alueelta?, Näslund sanoo. Suurimmalla osalla Maatalon jäätelöä tekevistä tiloista on Suomessa oma kahvila tai kauppa. Viime viikolla valmistui uusi pakkashuone, joka mahdollistaa tuotannon kahdessa vuorossa. Hellekesä pysäytti jäätelön kulutuksen laskun Vero iskenyt kotipakkauksiin Jantusen mukaan valmistevero on laskenut etenkin halvimpien tuotteiden eli litran pakkausten myyntiä. ?Isojen kotipakkausten myynti takkuaa edelleen?, Pajukangas kertoo. Pajukankaan mukaan valmisteveron vaikutus näkyy kotipakkauksissa raskaimmin: hinnannousu näkyy pakkauksessa selvemmin kuin tuutissa. Valmistevero otettiin Suomessa käyttöön 2011 ja sitä korotettiin 2012. Lisää tarvitaan jatkossa. Tuotannosta vastaava Huotari, myyntiä tekevä Sauli Saarnisto sekä strategiaa ja rahoitusta hoitava Ilkka Wikholm siirtyvät pikkuhiljaa johtotehtäviin. Miehillä on pitkä tausta elintarvikealalta. He toivovat lisää marjantoimittajia, joilta ostaa mustikoita, vadelmia, mansikkoita, musta- ja punaherukoita. Toimisto on Alankomaissa. Konsepti on tarkoitettu vain viljelijöille. 13 Perjantaina 23
En ole vieläkään keksinyt, mitä muualla pystyisin tekemään, mitä en täällä pystyisi.? Heikkisen mukaan pienet kylät tuppaavat yksinkertaisesti ahdistamaan ihmisiä jossain vaiheessa. ?Sitten kun pääsee yli siitä tosiasiasta, että monia ihmisiä toisten asiat kiinnostavat paljon enemmän kuin omat, sitten on helppo olla.? Teatteria harrastava paikallislehden toimittaja muistuttaa monin tavoin kirjansa päähenkilöä. tai kenties juuri siksi . Jos näen kauniin rantamaiseman, vedän auton levikkeelle ja jään kuuntelemaan maisemaa. Tulee sellainen olo, että on kotona, vaikka navigaattorin mukaan kotiin olisi vielä 200 kilometriä.? Suunnitelmissa sukellus menneeseen Kirjan julkaisun takia Heikkisellä on viime aikoina ollut niukanlaisesti aikaa seisottaa autoa tienposkessa. Pihkatapista on vastikään otettu toinen painos, ja Juice Leskisen elämäkerran on tarkoitus ilmestyä ensi syksynä. Pöytälaatikossa Heikkisellä on kaksi käsikirjoitusta, jotka odottavat vuoroaan. karjanpito ei napannut. Maalle tekee kuitenkin edelleen mieli. ?Ei minusta viljelijää tule, mutta maalla asuja.? Heikkiselle maaseutu merkitsee kotia. ?Ei ole väliä, missä päin Suomea se maaseutu sijaitsee. Päätöksiähän oppositio tältä hallitukselta vaatii ja niitä se myös saa. Tähdätty laukaus Pääministeri Kataisen vetäytymistä lihavampien patojen ääreen on vatvottu viikkokausia. Sitä paitsi eläköitymisikä nousee koko ajan muiden toimien ansiosta. Suurten johtajiensa, Kalevi Sorsan, Ulf Sundqvistin ja Erkki Liikasen aikaan SDP lupasi vaaleissa vain sellaisia asioita, joita sen nimikkovirkamiehet olivat pitkälle valmistelleet. Prof. Konkreettiset vaalilupaukset antoivat näennäisen vaalimenestyksen. Todellisuudessa SDP pääsi hallitukseen, koska keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi ohjasi puolueensa niin syvälle vitelikköön, että pois pääsy vaati kuskin vaihdoksen. Höykäsen pöläys Vanhasen esitys olisi nostanut eläkeikää 1948 syntyneistä lähtien. Pienen pitäjän nurkkakuntaisuutta pääsi pakoon muuttamalla toimittajan töiden perässä. ?Kyllähän jokaisella päälle 20-vuotiaalla on sellainen olo, että helvettiin täältä ja äkkiä.? Paluumuuttaja ei ahdistu Nyt kun Heikkinen on palannut Nilsiään, hän myöntää, ettei koskaan ollut syytä kokonaan lähteäkään. ?Elämä sisäänajoi tänne. Yhtäläisyyksistä kysyttäessä Heikkinen siteeraa Pentti Saarikoskea. ?Vaikka kirjailija kirjoittaa sammakosta, hän kirjoittaa itsestään, koska kirjoittaa sammakosta itsensä kautta.? Omin sanoin hän veistelee saman runollisemmin: ?Raamit, se elämänpiiri, on totta. Maalaus raamien sisällä on fiktiota.? Koti on siellä missä maaseutukin Kuten Jussin, myös Heikkisen lapsuus oli yksinäinen. 14 Perjantaina 23. elokuuta 2013 VIIKONVAIHDE Esikoiskirjailijan sydän on maaseudulla PASSIPAIKALLA Yksin Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Jyrki Katainen toivoo, että vaalilupaukset vihdoin unohdettaisiin. Alaraja olisi nyt 63 vuotta kuusi kuukautta. Suvun odotusten ja omien unelmien välillä on edelleen ratkaisematon ristiriita, mutta sovinto ei ole mahdoton. Lehmistäkin on kotitilalla jo luovuttu. Kirjailija Antti Heikkinen on palonurmelaisen maitotilan poika, jota kaupunki kutsui lukion jälkeen. Hitustakaan hän ei kerro, miten vastikkeellisuus nykyisestä poikkeaisi. Jälleen ajankohtainen kirjailija Pentti Haanpää muuten käsitteli teeman oivallisesti kirjassaan Jauhot. Mutta kun valtiovarainministeri Urpilainen kaivaa koipussista edeltäjänsä Iiro Viinasen (kok.) oikean käden, kansliapäällikkö Erkki Virtasen, sosiaaliturvaa leikkaamaan, siitä syntyy brutaalia jälkeä. Kokemattoman Urpilaisen eläkeikälupaus pystyi vain hieman hidastamaan vääjäämätöntä kehitystä. Pian tulee päätöksiä Miksi eläkeuudistus on elämää suurempi asia. Isosisko kirjoitti ylioppilaaksi, kun Heikkinen oli vuoden vanha, veli pääsi ripiltä. Vaikka Heikkinen oli jatkuvasti mukana tilan töissä . Näistä on ennen muita mainittava juurikaskärpänen. Se on nuoren miehen kasvutarina, sukupolviromaani ja kuvaus maalaisuudesta, savolaisuudesta ja suomalaisuudesta. Kirjan päähenkilö Jussi on maitotilan poika, jonka harteille tilanjatkajan viittaa turhaan sovitellaan. LA 24.8. Juurikaskärpäsen toinen sukupolvi ruskettaa lehdistöä Tuhoeläintilanne on yleensä ollut lohdullinen viljelijöiden kannalta. Koettu on myös, ettei hän niitä omasta päästään keksi. Vuonna 1995 Jaakonsaaren tehtäväksi annettiin lukea niin sanottu Liisan lista, julma luettelo leikkauksista, jotka Paavo Lipposen (sd.) ykköshallitus ensi töikseen toteutti. Jaakonsaari palkittiin työministerin viralla, jossa hänen käskettiin joka käänteessä hokea, että hallitus puolittaa työttömyyden. Kuka nyt latasi Liisan pyssyn? PEKKA ALAROTU viikon värssy Asta löysi eloonsa uutta pohjaa personal treineri menoa ohjaa päättää mitä Asta syö ja lukee trendikamppeisiin Astan pukee oli Astan olemus ennen harmaa nyt on astunta, istunta varmaa Asta osaa myös viksusti sanoa punaisella viinillä hillitä janoa ottaa hienosti tilan eikä anoa kaihda ei itsensä esille panoa minä-tuotanto maassa kasvaa lamasta ruosterattaat rasvaa? Asta ihailua saa, tunnustusta kasvoi mieli liki kokoomusta itsetuntoon luottaa vahvaan suitsee liiat vaateet rahvaan jos Sinä et itse tällaiseen yllä sano personal treinerille kyllä! JUHA AALTOILA MT 50 VUOTTA SITTEN . Urpilaisen SDP torjui esityksen SAK:n tuella yleislakon uhalla. Urpilainen vannoi, että ikärajaan ei tällä vaalikaudella kosketa, jos SDP pääsee hallitukseen. Urpilaisen jo salaa sopima esitys nostaa sitä 2017 eli 1954 syntyneistä alkaen. Jokainen järjellinen ymmärtää, ettei eläkeuudistuksen heitto vuodella tai kahdella ole asia, joka Suomeen tässä lamassa vaikuttaisi vähääkään. Veikko Kanerva Tuhoeläintutkimuslaitokselta Tikkurilasta kertoi Maaseudun Tulevaisuudelle vielä, että kun nuoria toukkia ja munia on edelleen runsaasti on aiheellista vielä suorittaa torjuntaruiskutuksia. Pentti Vänskä Nilsiän kasvatti Antti Heikkinen pakeni maalta kaupunkiin, palasi takaisin ja kirjoitti kirjan. NILSIÄ (MT) Antti Heikkisen esikoisteos Pihkatappi on kunnianhimoinen kirja. Teatteria ja kirjoittamista harrastava nuorimies pakenee savolaisesta syrjäkylästä kaupunkiin heti kun voi. Hän elättää itsensä toimittajana ja palaa synnyinseuduilleen vasta, kun pienet piirit lakkaavat ahdistamasta. Vain muutamia tuholaislajeja on ollut runsaasti, ja niiden aiheuttamat vahingot ovat olleet huomattavia. Nyt parastaikaa tekee tuhoaan toinen sukupolvi, jonka toukat ovat jo monin paikoin aiheuttaneet lehdistön ruskettumista. SDP:n ryhmänjohtaja Jouni Backman valittaa, että SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen jätetään hallituksessa yksin. Vaaleissa ei pitäisi koskaan luvata mitään ehdotonta. Ainoastaan asettaa tavoitteita, joita kohti edetään voimien ja kykyjen mukaan. Viime vaalikaudella pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) esitti eläkeiän alarajan nostamista asteittain 63 vuodesta. Hän esittää Urpilaista ehdolle EU:n komission johtoon. Liisa Jaakonsaarella ei ole tapana ampua tähtäämättömiä laukauksia omaa puoluettaan koskevissa asioissa. Sen ensimmäinen sukupolvi esiintyy sangen runsaana taimien ollessa pieniä. Siltala. >> Siksi varmaan sekä kirjoitan että näyttelen, että rakastan erilaisia tyyppejä. Viisaat poliitikot ohjaavat keskustelun sivuraiteelle saadakseen ?työrauhan?. Kun Timo Soini (ps.) marssii homojen oikeuksia vastaan Pariisissa ja Paavo Arhinmäki (vas.) heiluttaa niiden puolesta lippua Moskovassa, ei siitä ole kenellekään mitään haittaa. Sosiaaliministeri Paula Risikko (kok.) kerää sympatiaa vaatimalla sosiaaliturvaa vastikkeelliseksi. Varjoon on jäänyt, että Urpilaisella ja hänen puolueellaan on suurempi hätä. Vanha kehäkettu, europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) nosti kissan pöydälle. Jatkossa Antti Heikkinen tuntee olevansa kotona, kunhan vain on maaseudulla. hänen tekisi mieli paneutua syvällisemmin menneisiin sukupolviin, joita Pihkatapissakin sivutaan. ?Tekisi mieli mennä ihmiskuvauksen kautta menneeseen aikaan.? Heikkinen allekirjoittaa väitteen, jonka mukaan se, joka ei vanhaa tunne, ei uuttakaan ymmärrä. ?Oleva ja tuleva ovat tärkeitä asioita, mutta niistä saa enemmän irti tuntemalla menneisyyden.? Hänen mukaansa historiantuntemus auttaa ymmärtämään muita ihmisiä. ?Siksi varmaan sekä kirjoitan että näyttelen, että rakastan erilaisia tyyppejä. Perhe asui syrjässä ja vanhemmat olivat koko ajan töissä. ?Käytännössä se tarkoitti, että olimme kotona koko ajan. Kesälomareissuja ei koskaan tehty minnekään.? Sisaruksista ei ollut paljon seuraa. Lähes jokaisella on tarina kerrottavanaan.« antti heikkinen Antti Heikkinen on työskennellyt myös stand up -koomikkona.. Lähes jokaisella on tarina kerrottavanaan.? KATJA SAHLSTEDT Antti Heikkinen: Pihkatappi. 275 sivua
Niinpä yötyön osuus kasvaa suhteellisen suureksi. ?Kun asiakas ostaa tuoretta, niin hänen pitää saada oikeasti tuoretta?, Juho Meriläinen toteaa. Säilöntäaineita ei käytetä. Leivässä on jauhoja, vettä ja suolaa. Turha kysyä, missä on Suomen paras ruisleipä: ?Meillä?, Juho Meriläinen vastaa. Leipomoyritys mummon perintöä Vuodesta 1947 Seppo Meriläisen äiti leipoi pullat ja leivät kotonaan Lumijoella ja myi tuotteet Oulun torilla. Kun toiminta laajeni, rakennettiin leivintupa. Vuosikymmenten mittaan yritystä laajennettiin, ja uusia tiloja rakennettiin lisää. Meriläiset pyörittävät myös lounaskahvilaa sekä kahvilaa Oulun keskustassa. JOUKO RÖNKKÖ Osallistuu Herkkujen Suomi -tapahtumaan Helsingissä. Valmistaa perinteistä ruisleipää, ohrarieskoja, kahvileipiä ja konditoriatuotteita. Perheyritys, jossa mukana Seppo ja Marja-Leena Meriläinen sekä sisarukset Juho, Marjaana ja Johanna Meriläinen sekä lounas kahvilan vastaava Kimmo Kesälahti. Työvoimaa yhteensä noin kymmenen henkilöä.. Täytyy luottaa siihen, että kuluttajat haluavat lähiruokaa ja lähileipomon tuoreita tuotteita?, summaa Juho Meriläinen Meriläisen leipomosta Oulusta. Hän ehti muuttaa Ruotsiin ja työskennellä hotellisiivoojana ennen kuin hän sai kokeilla laulutaitojaan Seitsemän seinähullun veljeksen solistina 1960-luvun puolivälissä. Tuolloin Lea otti myös taiteilijanimen Laven käyttöön, koska yhtyeen mielestä Luukinen oli liian arkinen nimi. Edelleen lavalla Yli neljänkymmenen vuoden uran tehnyt Lea Laven käy edelleen esiintymässä silloin tällöin ja laulajattaren suunnitelmissa on myös konserttikiertue tulevana syksynä. Henkilökohtaisia kultalevyjä Lealla on seitsemän ja sen lisäksi yksi platinalevy. Lisäksi sen on havaittu ehkäisevän masennusta ja osteoporoosia. Tomaatin käsittely parantaa lykopeenin imeytymistä merkittävästi. Näytti siltä, että suuret valtakunnalliset leipomot jyräävät pienet.? Lyhyet kuljetukset tavoitteena Lähiruoka-ajatus ja mahdollisimman lyhyet kuljetusmatkat olivat tavoitteena silloinkin, kun Meriläisen leipomo päätti siirtyä pienestä Lumijoen kunnasta Oulun Maikkulaan. Kommandiittiyhtiön vastuullista yhtiömiestä, Seppo Meriläistä hieman surettaa, että maaseutuyritys muutti kaupunkiin. Vanhat toimitilat kaipasivat kuitenkin perusteellista saneerausta. Uuden toimitalon rakentaminen keskelle tärkeintä markkina-aluetta tuntui viisaammalta vaihtoehdolta. Myös valmistautuminen sukupolvenvaihdokseen vaikutti. Nuorempi polvi oli jo muuttanut Ouluun. Seppo Meriläinen myöntää, että 40 kilometrin matka Ouluun oli leipomolle hankala. Uudessa talossa on 1?700 neliötä. Lyhyt kuljetusmatka on kilpailuetu. ?Kyllä sen maistaa, jos munkki on eilinen.? Lähileipomoiden onneksi kuluttajien ajatukset ovat viime vuosina kääntyneet. Puolivalmisteita ei harrasteta. Helsingin Rautatientorille lähi- ja luomuruokayrittäjiä. elokuuta 2013 VIIKONVAIHDE Pekka Fali IKIVIHREÄT TIMO HÄMÄLÄINEN/LEHTIKUVA Lea Lavenin tumma tulkinta teki hänestä yhden Suomen suosituimmista naisartisteista. Iskelmätaivaan kiintotähti ?Tuo tumma nainen, kohtaloni taikoi eteen mun. Hän maljaan mustaan juoman teki noidutun. Tuo tumma nainen tanssi kuten liekit nuotion. Hän kertoi huominen on mulle onneton.? Käännösiskelmän Tumma nainen myötä Lea Laven (oik. Luukinen, 1948?) pääsi suomalaisten suosioon ja kerralla iskelmätaivaan kiintotähdeksi. 15 Perjantaina 23. Samoin ketsuppi, johon valtaosa maailman tomaattisadosta käytetään. TOPI LINJAMA Lähileipomossa kahvileipien valmistus on edelleen käsityötä. Lähileipomo kilpailee tuoreudella Paikallisuuden ja lähiruuan arvostus on noussut selvästi. tapahtuman takana OULU (MT) ?Pieni leipomo ei voi kilpailla hinnalla suurten ketjujen kanssa. Tomaattia pidettiin myrkyllisenä, eikä syyttä, sillä sen vihreät osat todella sisältävät myrkyllistä solaniinia. Hänet on valittu vuoden naissolistiksi 1989 ja vuoden esiintyjäksi 1997. RIKU-MATTI AKKANEN KASVIMAAN KERTOMUKSIA Tomaatilla tauteja torjumaan Tomaatti saapui Eurooppaan Kolumbuksen tuliaisina Andeilta, missä intiaanit olivat syöneet villitomaattia ammoisista ajoista. Uusi kasvi herätti vanhalla mantereella epäluuloja. Sen vuoksi tomaattimehu tai öljyssä kuumennetut tomaatit ovat tuoretta tomaattia parempia lykopeenin lähteitä. Kahvileipien teko on edelleen käsityötä. ?Suuria määriä varten on koneita, mutta me emme leivo niin paljon.? ?Työn ja kuljetusten rinnalla raaka-aineiden hinta ei ole läheskään yhtä merkittävä?, Juho Meriläinen sanoo. Yötyö on leipomossa hinnaltaan kaksinkertaista päivätyöhön verrattuna, ja yöllä työt pitää aloittaa. Vetonaulana on kaakonkulman uusin lähiruoka, ?ruisläppä?, lämpimänä tarjottava litteä leipänen. Hämäläisillä elintarvikeyrityksillä on tarjota muun muassa hunajaa Kärkölästä, forssalaisia porkkanahilloja sekä marjajalosteita ja vihanneksia Hauholta. Keskisuomalaiset tarjoavat maakunnan parhaita suklaasta kaalikääryleisiin ja hunajasta kalakukkoihin. Se vähentää riskiä sairastua eturauhassyöpään, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä diabetekseen. Sitä syötiin jo silloin öljyn, suolan ja pippurin kanssa. Ruisleivän taikinan teko alkaa puoli tuntia Herkkujen Suomi kolmatta kertaa Herkkujen Suomi -tapahtuma kokoaa 22.?24.8. Flaamilainen Matthias de L?Obel kirjoitti 1581, että ?jo vahva löyhkäävä haju antaa selvän viitteen siitä, miten epäterveellisiä ja huonoja ne ovat syötäviksi?. Ennakkoluulottomat italialaiset ottivat kuitenkin tomaatin omakseen jo 1500-luvulla. Esillä on muun muassa luomuhunajaa ja onnellisten lampaiden säilykelihaa. Lapista tulee perinteisellä reseptillä leivottua rieskaa, poron- ja karhunlihasta sekä oman alueen kuhasta valmistettuja ruoka-annoksia, luonnonmarjoista valmistettuja hilloja ja hyytelöitä, lisäaineettomia kuivaruokia sekä marmeladimakeisia, kaskinauriita ynnä muuta. Lounais-Suomen osastolta löytyy herkullisia tuotteita vihanneksista luomulihaan sekä monenmoisia lisukkeita. Pohjois-Pohjanmaa on nyt ensimmäistä kertaa mukana. Kuopion alue näyttäytyy Herkkujen Suomessa etenkin villiyrteillään. Uudenmaan teltassa on tänä vuonna paljon ruoka-annosten valmistajia. Marja-Leena Meriläinen valmistaa korppuja perinteiseen tapaan. Seppo Meriläinen aloittaa ruisleivän teon taikinasta. MT yritys Meriläisen leipomo Ruokaleivän menekki on tasaista ympäri vuoden. ennen puolta yötä. Meriläisellä on periaatteena, että kaikki tehdään alusta lähtien uutta. Viime vuonna tapahtumassa vieraili 60?000 ihmistä. Tarjolla on koko Suomen parhaita makuja maisteltavaksi ja mukaan ostettavaksi. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan osastolla on kymmenkunta yritystä tuotteineen; leipää ja leivonnaisia, hilloa ja lampaanlihaa. Kappale julkaistiin Lavenin kolmannella albumilla Niin vuonna 1974. Kyseessä oli alun perin amerikkalaisen laulajatar Cherin hitti Dark Lady, johon suomenkieliset sanat laati Pertti Reponen (1941?1998). Sävellyksen levylle äkkäsi puolestaan Suomen tuotteliaimpiin naissanoittajiin lukeutuva Chrisse Johansson, joka oli tekstittänyt useita lauluja myös Lavenille. Tuottajanakin tunnetun Johanssonin onnistui saada halvalla ulkomailta lauluun taustat, joten kaikki oli valmista lauluosuuksia lukuun ottamatta. Teema sopi aikaan ?Ei noussutkaan, hän autostaan. Hän silitti kissaansa vain helmassaan. Hän viittoi käymään mua vierelleen. Kun käski hän niin tiesin sen teen.? Reposen sanoitus oli varsin uskollinen alkuperäistekstille, joka kertoi tummanpuhuvan tarinan noitanaisesta ja tämän rakastajasta. Mystiikkaa tihkuva teksti oli lisäksi kuin tarkoitettu tumman ja kohtalokkaan lauluäänen omistavalle Lavenille. Aavemainen lyriikka mustissa kulkevasta naisesta sopi hyvin myös ajan henkeen 1970-luvun alussa, jolloin erilaiset kummitusjutut aaveliftareineen olivat hyvin suosittuja. Pitkä tie menestykseen Lea Lavenin uralle Tumma nainen merkitsi käännekohtaa. Suosion ollessa kovimmillaan laulajattarella riitti keikkoja lähes kuukauden joka päivälle. Nykyisin Ouluun kuuluvalla Haukiputaalla köyhiin oloihin syntyneelle Lealle iskelmätähteys ei ollut alkujaan selviö. Sinne mahtuvat kaikki tarvittavat koneet ja työpisteet. Lisäksi talossa on lounaskahvila ja myymälä. Muuttamaan päästiin viime vuoden pyhäinpäivänä. ?Kaksoispyhän aikana siirrettiin koneet ja tuotanto. Ei siinä katkosta tullut?, Seppo Meriläinen myhäilee. Työvoima maksaa Juho Meriläinen arvioi, että leipomoala on aika tiukasti kilpailtu. Suurimpia menoeriä ovat työvoimakustannukset ja logistiikka. Nyt lähiruoka on arvossaan, eikä enää tuijoteta pelkkää hintaa, Meriläinen sanoo. ?Viitisen vuotta sitten tilanne oli toinen. Meille ensimmäiset tomaatit tulivat vasta 1800-luvun lopulla. Punaisen värinsä tomaatti saa aineesta nimeltä lykopeeni. Nykytutkimus osoittaa L?Obelin olleen pahasti väärässä, sillä lykopeeni on varsinainen ihmeaine
Nyt elämä rakentuu porojen ympärille. pähkinä PELLO (MT) Pellon Puolamajärvellä asuva Anne-Mari Kovalainen haaveili kauan omista poroista ja siihen liittyvästä elämäntavasta. Hän on viihtynyt aina luonnossa ja pitää eläimistä. Hänelle sanottiin, ettei poroja voi ottaa, kun ei ole poromerkkiä. Vastasin heille, että haluan sen kotiin.? Vasa sai korviinsa poromerkin yhdeltä ja piltan eli muovisen lisämerkin toiselta poromieheltä. ?Talvella syötin sille kilin heinää sekä hommasin väkirehua ja jäkälää.? ?Kyllä vähän arvelutti keväällä päästää Nalleksi kutsuttua poroa metsään. Työporukkaa tarvitsee paljon esimerkiksi erotuksiin, vasanleikkuuseen, teurastukseen ja aitojen korjaamiseen. ?Nyt porohommissa on meillä Palojärven paliskunnassa neljä eri ettoporukkaa. 16 Perjantaina 23. Seitsemän vuotta sitten hän voitti ensimmäisen poronsa arvalla Lankojärven poro kisoista. Väki ukkoutuu ja nuoria hommiin sitoutuneita poromiehiä tarvittaisiin lisää.? Tulot rakentuvat monesta osasta Porotalous elää kiinni vuodenaikojen ja vuosien rytmissä. Tämä näkyy myös poronhoitajan tilipussissa laihempina ja lihavampina vuosina. ?Kun lihat myy suoraan kuluttajalle, saa niistä paremman tuoton.? Lisätuloja Kovalainen on hankkinut majoitustoiminnasta nyt toista vuotta. Pihapiiristä löytyy persoonallisia ja eritasoisia majoituspalveluita Puolukkamaan pirtit -nimen alla. ?Voin majoittaa pihapiiriin 23 henkeä ja 15 kilometrin päähän 6?8 henkilöä.? Lisäksi hän työskentelee talvisin pari kuukautta läheisellä tilalla porosafareilla. Pientä lisää hän saa marjojen ja valokuvien myynnistä. LAURA KYLMÄMAA Päättäjien ratkaisut näkyvät tuotannossa Kannattavuusongelmat ovat leimanneet pitkään porotaloutta etenkin lisäruokinnan ja petovahinkojen takia. ?Poronliha on hyvää ja luonnollisesti tuotettua. Nalle täytti merkin kolmen poron kiintiön. Myöhemmin hän on ostanut vielä kuusi merkkiä, joissa kolmessa oli mukana isommat karjat. Osa innostuu poroista hetkeksi, mutta sitten töiden takia tai taloudellisista syistä porohommat jäävät muille.? sudoku Taso: Vaikea Sudoku-tehtävän 394 ratkaisu. Tehtävä numero 395. Täytä ristikko siten, että jokaisella pysty- ja vaakarivillä ( ja paksuilla viivoilla rajatuissa 3 x 3 laatikoissa) on jokainen luku yhdestä yhdeksään. Kerran ja vain kerran! Apua Sudokun ratkaisuun osoitteessa: www.sudoku.org.uk edellisen ristikon ratkaisu Anne-Mari Kovalainen tekee poroille lehtikerppuja talven varalle. Viime talvena Kovalaiselta meni yksi vaadin. Muualla Lapissa petovahinkojen määrät ovat vielä aivan toista luokkaa. ?Uskon siihen, että asiat korjataan niin, että tuotanto kannattaa.? ?Lappi ilman poroa olisi suuri menetys myös matkailulle.? Myös kaivostoiminta mietityttää Kovalaista. Anne-Mari Kovalainen toivoo, etteivät päättäjät tee ratkaisuillaan porotaloutta kannattamattomaksi. ?Suomi myy ulkomaalaisille omat puhtaat maat. Kisojen vasa-arvoista hän voitti kuin voittikin itselleen kauan toivomansa poron. ?Poromiehet tulivat kysymään minulta, että mitä sen vasan kanssa nyt tehdään. Meidän ettoporukassa on säännöllisesti neljän hengen työporukka. elokuuta 2013 VIIKONVAIHDE Haave omista poroista toteutui Moni on valmis tekemään yleisesti hyväksymättömiä asioita saadakseen hyväksyntää. Janne Koskenniemi Anne-Mari Kovalainen muutti 20 vuotta sitten Etelä-Pohjanmaalta Lappiin. Niiden myötä hän on nyt porotuen piirissä. ?Varmaan poromiehet aluksi ajattelivat, että onkohan tuosta mihinkään. Ihmettelen, jos sen tuotanto ajetaan alas?, sanoo poromies Anne-Mari Kovalainen. Ilveksen tappamina on vuosittain löydetty Palojärven paliskunnasta parisenkymmentä poroa. Joskus tuntuu, että vedätetään.? Porohommia on vaikea hoitaa yksin. Pitkään hänellä olikin vain kilejä, ankkoja ja kanoja. Ensimmäinen poro arvoista Vuonna 2006 Kovalainen oli katsomassa Lankojärven porokisoja. Miten nyt yhden ainokaisen poron voisi enää syksyllä löytää?? Opit muilta poromiehiltä Syksyllä Kovalainen meni ensimmäisiin erotuksiin ja sai Nallen kotiaitaan. Kovalainen osti poromerkin, jossa oli valmiina jo kaksi vaadinta. Viimeaikaisen uutisoinnin perusteella en ole niin varma siitä, että kaivostoiminnan jälkeen alueita voitaisiin surutta hyödyntää laitumena.? LAURA KYLMÄMAA. Suomenlapinkoirat ovat avuksi etenkin, kun poroja täytyy ajaa pois viljelyksiltä. Päättäväisyydellä ja innolla Kovalainen kuitenkin lunasti paikkansa poromiesten riveissä. ?Teen kaikki työt mitä miehetkin: ajan mönkijää, nyljen, suolistan ja otan poroja kiinni. Näissä hommissa täytyy olla lujaluontoinen eikä saa ottaa itseensä.? Hänen lapsuudenkodissaan on ollut huoltoasema ja aikaisemmin Kovalainen on työskennellyt kuljetusalalla. ?Miesten maailma on minulle tuttu.? Poronhoidon Kovalainen on oppinut kuuntelemalla muiden poromiesten kokemuksia. ?Poromiesten sanomisia täytyy välillä punnita
Leikatun konjakin juuret tosin juontavat Suomessa jo 1800-luvun puoliväliin. Jonna Pulkkinen selvittää jaloviinan ja paloviinan historiaa luotaavassa teoksessaan Jallu sekä paloviinan että jaloviinan historiaa. Hän kertoo laajasti myös alkoholipolitiikan vaiheet vapaista viinanpolttooikeuksista kieltolakiin ja viinan verotuksen moni muotoiset kuviot. Jaloviinassa yhdistyy kahden eri tislausmenetel män tuotteet, rypäleviinistä pannutislattu konjakki ja viljasta kolonnitislattu etanoli. Kruunutilli ja sitruunalohkot täydentävät näyttävää rapuvatia. Oikeat otteet A B Ravut ovat sormiruokaa 1. Pienemmillä kus tannuksilla kuutamokutsut voi järjestää pakastetuilla tuonti ravuilla tai katkaravuilla. Rapu on makeassa vedessä viihtyvä äyriäinen. Pakasta yön yli. Kun vesi kiehuu viimeisen ravun lisäämisen jäl keen, niin keitä hiljalleen 8?10 minuuttia. Kokoa saksien ja pyrstön lihat leivän päälle. Sulata voi kattilassa. Voitele paahtoleipä ja kasta tillisilppuun. Kohota lei vinliinalla peitettynä. >Kuva A 4. 17 Perjantaina 23. Pane ti lalle kukinnot ja tuoreita varsia. Jäähdytä ravut nopeasti liemes sään ja anna maustua kylmässä vähintään puoli vuorokautta. Nosta hyvin valutetut ravut laa kealle vadille sakset ulospäin. Koristele vati kruunutillillä ja sitruunalohkoilla. Näin saataisiin myös sian ja naudan ruhot tarkemmin talteen. Nykypäivän makkaran lisäaineet ovat kuluttajalle suuri kysymysmerkki. Yleisintä merkin käyttö on suurissa elintarvikeyri tyksissä. Joutsenlippu-tuotteen raaka-aineista on oltava vähintään 75 prosenttia kotimaisia. Suorista pyrstö sormien väliin, avaa veitsellä reunasta ja nosta pyrstöliha pois. Koristele marjoilla. ANNELI PESSALA. Väännä pyrstö irti ja imaise mehu keskiosasta. >Kuva B 5.Tartu selkäpanssariin silmien takaa ja väännä panssari irti kokonaisena. Kaavi kuoren alla oleva kellertävä rapuvoi veitsellä lautaselle tai suuhun. 6. Avaa saksen kylki rapuveitsellä ja irrota liha. Sulata voi kattilassa ja kuullota valkosipulit. Esimerkkejä löytyy jo kaupan makkara hyllyistä. tarja.halla@ TARJA HALLA mt1.fi kirja Jaloviinan historiaa ja nykyisyyttä Paloviinan ja konjakin yhdistelmä, johon on lisätty vettä ja sokeriväriä, on lähes kieltolain päättymisestä alkaen maistu nut suomalaisille jaloviinana. Täplä ravun tuntee saksissa olevista valkoisista läiskistä. Monien mielestä tyttörapu on maukkaampi mätinsä ansiosta. Ulkonäöstä voi tunnistaa suku puolen: koiraalla on suhteellises ti isommat sakset kuin naaraalla ja naaraalla on leveämpi pyrstö kuin koiraalla. Rapujen syöntiin ei kannata ryhtyä nälkäisenä. Siitä huolimatta parhaillaan tutkitaan, aiheuttaako fosfaatti luukatoa ja nitriitti syöpää. Kumpaakin näistä aineista makkarateollisuus käyttää laajasti. Epäilyttäviä aineita ei TARJA HALLA ole pakko käyttää tai mää riä voidaan olennaisesti vähentää. Keitä pari minuut tia. Kaada kattilaan pari desiä kiehautettua vettä ja murenna liemikuutio, sekoita. Jatka veden lisäämistä aina, kun aiemmin lisätty vesi on imeytynyt riisiin. Imaise saksista liemi. 2. Rapuja voi varata ruokailijaa kohti 3?5, jos rapujen jälkeen on tarjolla pääruoka. Pääruokana rapuja tarvitaan tu sina henkeä kohti. Raikas sitruunavesi maistuu rapujen kanssa janojuomana. Pisteitä heruu väliin rutkasti enemmän kuin saksalais- tai ruotsa laisherkuille. Tukholman sukulaiseni ovat samaa mieltä. Professori Kyösti Variksen suunnittelema merkki julkistettiin joulukuussa 1993. Projekti saatiin käyntiin ennen EU-aikaa maatalouden menekinedistämisvaroilla. Lisää, kun vesi taas kiehuu. Mausta halutessasi sitruunamehulla. Työnnä saksen kärki rapuveitsen reikään ja napsauta poikki. D C Pyrstön avaus: avaa veitsellä reunasta ja nosta pyrstöliha pois. Rapujuhlien menuehdotus Merellinen keitto Punainen sämpylä Ravut, katkarapusalaatti tai -kasari Paahtoleipä, voi, tilli, sitruuna Sienirisotto Salaatti Manteli-herukkajäädyke Rapuleipä on valmis nautittavaksi. Katkarapusalaatti 6 annosta 2 dl turkkilaista jogurttia 1/2 dl makeaa chilikastiketta 1 rkl sitruunamehua 300 g kuorittuja isoja katkarapuja 1 rasia (250 g) kotijuustoa 1 pieni kerä jäävuorisalaattia 1/2 punasipulia Koristeeksi: hienonnettua ruohosipulia tilliä, sitruunalohkoja Sekoita jogurttiin chilikastike ja sitruunamehu. Anna kastikkeen maustua jää kaapissa samalla, kun valmistat salaatin. Sulata ja valuta kuoritut kat karavut. Paista 225 asteessa noin 12 minuuttia. Manteli-herukkajäädyke 10 annosta 1/2 dl sokeria 60 g (1 dl) kuorittuja manteleita 1 prk (3,3 dl) kuohukermaa 3 dl mustaherukoita 1 1/2 dl sokeria 2 tl vaniljasokeria Hienonna mantelit rouheeksi. Mittaa sokeri puhtaalle ja kui valle paistinpannulle. Sekoita mausteet, hiutaleet ja punajuuriraaste joukkoon. Lisää jäähtyvään keitinliemeen nippu ruohosipulia. Merellinen keitto 6 annosta 2 (150 g) porkkanaa 1/2 (100 g) palsternakkaa pala (75 g) selleriä pala (75 g) purjoa 2 rkl voita 1/2 tl kurkumaa 10 dl vettä 1 kalaliemikuutio 150 g kylmäsavulohta 150 g katkarapuja 2 dl kuohukermaa 1/2 tl sitruunapippuria 1/2 dl hienonnettua tilliä 1 rkl sitruunamehua Leikkaa kasvikset tulitikku maisiksi suikaleiksi. Sekoita kie huvaan veteen suola ja sokeri sekä osa tillin varsista. Minerva. Joutsenlippu täyttää 20 vuotta Hyvää Suomesta -alkuperämerkki täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Irrota saksen pienempi haara. Ripottele annok sen päälle pastajuustoraastetta. Punajuurisämpylät 15 kpl 3 dl maitoa 25 g hiivaa 1 tl suolaa 1 dl ruishiutaleita 2 (3 dl) punajuurta ohuena raasteena n. Suomalainen jokirapu on useimpien mielestä hienoimman makuista. Eikä suomalaista jaloviinaa viedä ulkomaille kuin korkeintaan tuliaisina ja turistiviemisinä. Kulttuuripiireissä jaloviinalla on kulttimaine. Irrota sakset ja taita ensimmäisen nivelen koh dalta. Niistä on tullut näinä yltäkylläisyyden aikoina ongel majätettä. Ohraryynit, peruna ja jauhotkin passaisivat edelleen aina kin minun ja ehkä monen muunkin nautiskelijan makuun. Lihaisuuden arvostus kertoo jotain ajastamme. Lisää kermavaahtoon nugaarouhe ja marjasose. Kaada seos jäädyke- tai kak kuvuokaan. Tarjoa rapean patongin kera. Sienirisotto 5?6 annosta 1/2 l tatteja, kantarelleja tai suppilovahveroita 3 rkl voita 2 (120 g) sipulia 3 rkl voita 3 dl risottoriisiä n. Koristele ruohosipuli silpulla, tilliä ja sitruunalohkoil la. Lisää ku kinnot vasta jäähdytysliemeen. Pudota ravut yksitellen kie huvaan veteen, isot ensin. Sekoita rouhitut mantelit sokerin joukkoon. Kaada seos leivinpaperille, anna jäähtyä. Rouhi nugaa veitsellä karkeak si jäähtyneenä. Lisää suika loitu kirjolohi, sulatetut katkara vut ja kuohukerma. Juoman tähtien määrä kertoo konjakin ja paloviinan suhteesta, mutta tarkat sekoitussuhteet ovat liikesalaisuus. Historiansa huippu kohdan nimen omaan yhden tähden jaloviina koki vuonna 1962, jolloin tuote oli Alkossa toiseksi myydyin väkevä viina. Jaloviinaa voisi kuvailla leimallisesti suomalaiseksi, sillä vastaavanlaisia sekoitettuja viinoja ei juuri valmisteta. Tällainen suuntaus tuntuu meikäläisestä tuhlaukselta, kun satun edustamaan ryyni makkarasukupolvea. Perinteisesti makkaraan on käytetty vähäarvoisia ruhon osia. Lisää kattilaan kolme ruokalusikallista voita ja riisit. Siirrä sieni-sipuliseos pois kattilasta. Käytännössä kotimaisuusasteen keskiarvo on noin 95 prosenttia. Joutsenlippu tunnetaan tutkimusten perusteella hyvin. Merkittyjä elintarvikkeita pidetään turvallisina ja laaduk kaina. Hyvää Suomesta -merkki nousi viime vuonna kärkisijoille Taloustutkimus Oy:n teettämässä bränditutkimuksessa. Suomen kolme arvostetuinta brändiä olivat Fazerin Sininen, Fazer ja Hyvää Suomesta -joutsenlippu. TARJA HALLA Saksiniekkojen elokuinen näytös Jaana KankaanpÄÄ Kirkkaan punaisena hehkuva rapuvati on elokuisen juhlan keskipiste. Sopiva suola, hyvä tillin maku ja oikea tarjoilu lämpötila saavat ravun ystävien suut messingille. Suomalainen jokirapu on ra pujuhlien suurinta herkkua. Kannan vähetessä rapuvadilla on entistä useammin viljeltyjä täplärapuja. Keitä muutama minuutti, kunnes kasvikset ovat juuri ja juuri kypsiä. Meillä on ollut Suomessa ja muissakin länsimaissa tähän varaa. Ennen vanhaan tehtiin eri makkarat herroille ja hamp pareille. Joutsenlippu löytyy kaikkiaan noin 8?000 elintarvikepakkauksesta. Ruokatieto aikoo käynnis tää kampanjan merkin käytön laajentamiseksi, markkinoin ti- ja viestintäpäällikkö Minna Kantén kertoo. 8 dl sämpyläjauhoja 50 g voita sulatettuna Liuota hiiva kädenlämpöi seen maitoon. litra vettä Poista suoli. 1 kasvisliemikuutio 1 rkl tuoretta timjamia 1 rkl sitruunamehua Tarjoiluun: 1 dl pastajuustoraastetta Puhdista ja viipaloi sienet. Kuumenna niitä alhaisella läm möllä paksupohjaisessa kattilas sa tai paistokasarissa kunnes yli määräinen neste on haihtunut. Lisää voi ja hienonnetut sipulit. Kuullota. Älä keitä, etteivät kat karavut sitkisty. Vatkaa kerma vaahdoksi. Napsauta kärki poikki ja imaise saksen liha. 3. Tarjoa ravut viileinä, mutta ei liian kylminä. Pakasterapujen sulatus: Valmista liemi kuten edellä. Käytä suolaa puolta vähemmän. Kaada kiehuva liemi jäisille ravuille. Jaloviinan ja paloviinan historia. 208 sivua. Kohota leivinliinalla peitettynä kaksin kertaiseksi. Leivo pitkulaisiksi sämpylöik si. Maatiloilla valmistettiin teurastuksen jälkeen kotimakkaroita, joihin kului paljon ryynejä ja ruhon halvimpia osia. Vanhan ajan resepteille ja niiden kehittelylle olisi nyt tilausta. Alusta joukkoon jau hot ja viimeiseksi rasva. Li säksi tarjotaan raikasta valkovii niä tai olutta, myös alkoholiton vaihtoehto on hyvä muistaa. Rapuateria päättyy raikkaa seen jälkiruokaan. Rapujen keittäminen 40 elävää rapua 5 l vettä 1 1/2 dl karkeaa suolaa 2?4 sokeripalaa reilusti tuoretta kruunutilliä Tarkista, että ravut ovat eläviä eikä saksien väliin eikä maha puolelle jää mutaa tai hiekkaa. Huuhtele ja pese tarvittaessa pehmeällä harjalla. Varaa iso kattila. Valmis risotto on kosteaa ja mehevää. Lisää risottoon sieni-ja sipu liseos. Mausta timjamilla ja sit ruunamehulla. Kuumenna ja mausta. Punaiset saksiniekat ovat elokuun rapukutsujen pääroolissa. Ota tillit pois kattilasta reikäkauhalla. Lisää runsaasti tilliä. Anna rapujen sulaa ja maustua liemessä pari tuntia jääkapissa. Vinkki: Kokeile valkosipulia keitin veteen, pari kolme kynttä riit tää viiteen litraan vettä. Kuumenna sekoitellen kunnes riisi on kuultavaa. Lisää vesi ja murennettu liemikuutio. Työnnä isomman saksen kärki rapuveitsen reikään ja napsauta poikki. Poista suoli, joka näkyy yleensä pyrstön pinnassa mustana juovana. >Kuva D 8. Laita päälle loput tillin varret pitämään ra vut veden alla. Lisää me hut ja kerma. Alkuruuak si voi syödä lämmintä keittoa sämpylän kera. Yhden tähden juoma on suosittua muusikkojen takahuonejuomana ja myös moni kirjailija tuntee aineen. Historian lisäksi Jallu-kirjaan on otettu muutamien tunnetuimpien drinkkien reseptejä ja myös muutama ruoka, joiden valmistuksella jaloviinalla on osuutensa. MAIKKI KULMALA Jonna Pulkkinen: Jallu. Leikkaa saksilla lovi toiseen päähän ja avaa hiukan ikään kuin ravun saksiksi. Ruskista hitaasti kunnes sokeri on vaa leanruskeaa. Sekoittele vä lillä ja anna kiehua kannen alla miedolla lämmöllä kypsäksi, yh teensä noin 18 minuuttia. Monen Suomen reissun alkajaisiksi on avattu jääkaappi ja napattu sieltä ensimmäiset nakit jo kylmiltään. Makkarat ovat muuttuneet viime vuosina ja vuosikym meninä aina vain lihaisemmiksi. Painele, jotta ravut pysyvät koko ajan veden alla. Kypsät ravut ovat punaisia, ja selkäpanssari noussut koholleen pyrstön päältä. Ota jääkaappiin puoli tuntia ennen tarjoilua. Kuullota niitä hetki. elokuuta 2013 VIIKONVAIHDE HELLAN KULMILLA Makkarassa jo turhan paljon lihaa Suomalainen makkara on Pohjolan huippua, jos katsoo vaikkapa Akateemisen kiuasseuran makutestejä. >Kuva C 7. Esimerkiksi siksi, että osa kuluttajista haluaa vähentää punaisen lihan kulutusta oman terveytensä tai ilmaston vuoksi. Jaa ainekset kerroksittain annosmaljoihin ja lusikoi päälle kastike juuri ennen tarjoilua. Ensimmäinen Hyvää Suomesta -merkitty tuote oli Atrian lenkkimakkara. Nykyisin Joutsenlippua hallinnoi Ruokatieto yhdistys ry, johon kuuluu yli 260 merkkiä käyttä vää jäsenyritystä. Soseuta marjat. Lisää marjasoseeseen sokeri ja vanil jasokeri. Tarjoa paahtoleivän kanssa. Katkarapukasari kahdelle 2 annosta 200 g katkarapuja 2 valkosipulin kynttä 50 g voita 1 dl omenatäysmehua 1 tl sitruunamehua 1/2 dl kuohukermaa 1/4 tl valkopippuria 1/4 tl suolaa Väännä pyrstö irto ja imaise mehu keskiosasta. persiljaa tai ruohosipulia Sulata ja valuta katkaravut. Viipaloi kuoritut valkosipulin kynnet. Lisää katkaravut, kuumenna ja mausta. Valuta juusto talouspa perin päällä ja leikkaa noin 1,5 x 1,5 sentin kuutioiksi. Pese, kuivaa ja revi salaatti. Hienonna sipuli. Aina vakuutellaan, että käytetyt lisäaineet ovat koko EU:ssa sallittuja. Lisää kurkuma ja kas vikset voisulaan
(U) 18.40 Villit eläinystävämme 18.50 Avara luonto: Pyreneiden vuoristossa. . Maija Vilkkumaasta kuoriutui kirjailija. 14.30 Pieni keittiö Pariisissa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Tarinateltta 15.20 Tarinateltta 15.30 Pokka pitää (S) 16.00 Ylämaan kettu (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Haukka ja kyyhkynen 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Korentolampi Luontodokumentissa seurataan pienen lammen kiehtovaa elämää niin veden pinnalla kuin pinnan allakin. Silta Yle TV1 25.8. Phil (S) 04.30 Älypää-TV 21.10 Räpsy ja Dolly . (12) 23.10 Glasnost rock: Eesti vabaks! 00.10 Glasnost rock: Rock Summer 88. Sota Ranskaa ja keisaria vastaan häämöttää horisontissa. Anna/USA 2008) Sotaelokuva mustista amerikkalaissotilaista saksalaisten, fasistien ja partisaanien keskellä italialais kylässä Toscanassa vuonna 1944. 00.45 The Wire (16) MTV3 08.05 Dibitassut (S) 08.30 Mokon suuri maailma (S) 08.45 Kivisten ja Sorasten uudet seikkailut (S) 09.15 Winx-klubi (S) 09.45 PopPixie (S) 10.00 Pokémon (7) 10.25 Pilanpäiten 10.30 Kiihdytysajot: Power & Speed 11.05 Motor Forum: Rallicross SM 11.35 Diili 13.25 Inside Grand Prix 14.00 Formula 1: Ennakkotunnelmat 14.30 Strongman Champions League: Rekanvedon MM 15.30 Kauhukeittiö 16.25 Kauhukeittiö 17.25 Remonttimestari Remonttimestari saumaa kylpyhuonetta, nikkaroi venetelineet ja rakentaa pitkospuut. 18.00 Formula 1: Belgian aika-ajot 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Formula 1: Extra 19.30 Ennätystehdas 20.00 Syksyn sävel -retro Vuodet 1996?1997. (12) 00.45 Lost (16) 01.45 Dr. Espanjan ja Ranskan rajaseudulla kohoava Pyreneiden vuoristo on monen harvinaisen kasvin ja eläimen kotiseutua. 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.15 Viisi päivää: Uusi sarja (Five Days II) 1/2. Naispoliisi vie äitiään sairaalaan mutta matka katkeaa kun joku jättäytyy junan alle. 22.55 New York, amerikkalainen unelma YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 24.8. 07.47 Kaapo (S) 08.13 Muista laulaa 08.19 Anniina Ballerina (S) 08.47 Babar ja Badun seikkailut (S) 09.00 Galaxi 09.01 Karvinen (7) 09.17 Ota banaani! (S) 09.26 Galaxin mestari: Partiomestari 10.00 Karhuset (S) 10.25 Tartu Mikkiin 11.15 Yle Uutiset Uusimaa 11.25 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.35 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.45 Yle Uutiset Häme 11.55 Yle Uutiset Keski-Suomi 12.05 Yle Uutiset Itä-Suomi 12.15 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.25 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.35 Ravisuoran lämmitys 12.45 Uusi päivä (S) 13.12 Uusi päivä (S) 13.45 Herdalenin metsänneito Herdalenin laakson rinteitä on käytetty laidunmaina jo 300 vuoden ajan, ja vuonomaisema on päässyt mukaan Unescon maailmanperintölistalle. 14.25 Apua, meille syntyy vauva 17.15 Maailmanmenoa: Koiranelämää. Tulevallakin viikolla pelkästään MTV3, Nelonen, Ava ja Liv esittävät ainakin 16 erilaista ruuanlaitto-ohjelmaa. Tekeekö tv näin meistä parempia arkipäivän kotikokkeja. klo 22.05 Siltamurhaajaa etsitään nyt poliisien omista riveistä. TIINA TAIPALE tiina.taipale@ mt1.fi YLE TEEMA 15.50 Kino: Sirkus (The Circus, USA 1928) Charles Chaplinin pitkä mykkäelokuva. 18 Perjantaina 23. 5/6. Pääosissa: Henry Thomas, Dee Wallace-Stone, Robert McNaughton, Drew Barrymore, Peter Coyote. klo 18.03 Ohjelma taustoittaa kansainvälisen politiikan tapahtumia ja ulkomaan uutisia. 3. N: Matti Pellonpää, Raija Paalanen, Kari Väänänen, Pertti Sveholm. Kaksitoista Suomen parasta junnukokkia kilpailee Junior Masterchef -keittiössä. Kokkiohjelmat tarjoilevat unelmia T Yle Teema lauantai 24.8. eli Pariisi odottaa (Suomi 1990) Matti Ijäksen lempeä komedia rakkaudesta. Käsikirjoitus Arto Melleri ja Matti Ijäs. Nuoret päättävät yrittää valtakunnan pelastamista kuningas Mirazin tyrannialta yhdessä Narnian todellisen kruununperijän prinssi Kaspianin kanssa. Nelonen lauantai 24.8. klo 15.35 Yle Teema sunnuntai 25.8. Hollantilainen Gerrit Rietveld suunnitteli puisen nojatuolin vuonna 1918, ja maalasi sen sinisellä ja punaisella vuonna 1923. 20.05 John Irvingin maailma Dokumenttielokuvassa kuljetaan menestyskirjailijan perässä romaanien tapahtumapaikoilla ja Irvingille tärkeissä maisemissa sekä tavataan romaanihahmojen esikuvia. 21.00 Eagles-historia (12) Uusi 2-osainen dokumentti 1970-luvun legendaarisesta country rock -yhtyeestä. (16) 21.57 Yle Uutiset 22.02 Urheiluruutu 22.15 Novellielokuva: Tokio Baby (7). Kari Vepsä pääsi Onnenmaahan ja Eino Grönillä oli vähemmän kiirettä, enemmän aikaa. (12) 20.57 Keno 21.00 Cowboys & Aliens Toimintaseikkailu käynnistyy, kun etsintäkuulutettu Jake Lonergan (Bond-tähti Daniel Craig) herää muistinsa menettäneenä keskellä Arizonan erämaata mystinen ranneke kädessään.Pääosissa: Daniel Craig, Harrison Ford, Olivia Wilde, Sam Rockwell, Clancy Brown, Adam Beach, Paul Dano. Ohjaus: Jon Favreau. Madagaskar. Eristäytyneisyytensä vuoksi Madagaskarin eläimistöstä ja kasvistosta valtaosa on lajeja, joita ei tavata missään muualla. 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Foylen sota (12) 19.50 Luonnon ihmeitä Grand Canyon 20.00 Kirjaohjelma: Mikä meitä pelottaa. Ei välttämättä, sillä valtaosassa ohjelmia Paluu Narniaan. Avausosa käsittelee jättimäisen suosion vuosia siihen asti kun bändi hajosi syviin erimielisyyksiin vuonna 1980. Huono tapainen Beethoven-koira sekoi tetaan vahingossa varakkaan perheen täydellisesti koulutettuun bernhardinkoiraan. Äijäkästä menoa tarvitaan purkuhommista ulkoharjoittelupaikan rakentamiseen. 20.00 Kettu (12) 21.00 The Pacific: Tyynenmeren taistelutoverit. O: Charles Chaplin. N: Charles Chaplin, Jackie Coogan, Edna Purviance. John Irvingin kanssa sitä, miksi luemme asioista, jotka meitä eniten pelottavat. 20.30 Yle Uutiset 20.45 Lotto 20.51 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Yksinen Kaksi omapäistä naista haaksi rikkoutuu autiolle saarelle. klo 21.55 Tammikuussa menehtynyt Paavo Pentikäinen kertoo tiestään näyttelijäksi. 2. Matt LeBlanc näyttelee elämää suurempaa itseään komediassa, jossa brittikäsikirjoittajapari yrittää siirtää menestyssarjaansa Hollywoodiin. (12) 00.05 Nelosen uutiset 00.15 Nelosen sää 00.20 Elokuva: Unknown . (S) 17.00 Tiededokumentti: Sanojen planeetta 18.00 Kino Klassikko: Kaupungin valot (City Lights/USA 1931) Kesän rakkauselokuvien sarjan päättää Charlie Chaplinin klassikko mykän elokuvan ja äänifilmin, naurun ja kyyneleiden välimaastosta: tarina kulkurista, miljonääristä ja sokeasta kukkaistytöstä. RalliExtra 19.30 E.T. Paljastavat muistijäljet (Unknown/USA 2006). Taltiointi Tallinnassa kesällä 1988 järjestetystä kolmipäiväisestä rockfestivaalista. 01.34 Teematieto SUNNUNTAI YLE TV1 25.8. 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Pyreneiden vuoristossa 08.50 Villit eläinystävämme 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.40 Arjen huimapäät: Nosturinkuljettaja 09.55 Yle Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus: Nojatuolikirkko 10.45 Arkistokuvia: Kunniankukko (S) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puutarhurin maailma 12.10 Schrödingerin kissa: Tiedettä tutkaillen 12.40 Prisma: Minä, ihminen. (12) 23.10 The Wire (16) 00.05 Theroux ja pornotyöläiset (12) 15.00 Olipa kerran elämä . Ihmeelliset ennätysvideot 10.00 Neljän tähden illallinen 10.30 Neljän tähden illallinen 11.00 Neljän tähden illallinen 11.30 Neljän tähden illallinen 12.00 Eläintenpelastustiimi (7) 12.30 Eläinten ABC 13.00 Koiralle koti 14.05 Onnea matkaan, Charlie! (7) 14.35 Prom Queen 15.30 Huippumalli haussa 16.30 Elokuva: Crossroads: A Story of Forgiveness (USA 2007). elokuuta 2013 RADIO- JA TELEVISIO-OHJELMAT TV1: puhelin 020 690 414 Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi Internet: http://tv1.yle.fi/ TV2: (03) 3456?111, 020 690 414 Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi Internet: http://tv2.yle.fi/ YLE KUVAPALVELU Chaplin kestää aikaa MTV3: vaihde 010 300 300, (09) 6224?176 Internet: www.mtv3.fi Nelonen: vaihde (09) 45451 Internet: www.nelonen.fi TV-KOLUMNI NELONEN J o sata vuotta sitten elokuvauransa aloittanut Charlie Chaplin on tänäkin päivänä yksi alan arvostetuimmista tekijöistä ja hänen elokuviaan katsotaan yhä uudelleen. Chaplin muistetaan etenkin roolistaan pikku kulkurina eli herrasmiehen tavat tuntevana maankiertäjänä, jonka tunnusmerkkinä oli liian pieni takki, liian isot housut ja kengät, knalli, keppi sekä viikset. Koomikko ei tyytynyt vain naurattajan rooliin, sillä jo varhaisissa töissään Chaplin toi esille myös yhteiskunnan eriarvoisuutta. Sekä kulkuri että monet hänen myöhemmät hahmonsa olivat yhteiskunnan ulkopuolella jääneitä ihmisiä, jotka turhaan yrittivät parantaa asemaansa. Chaplin oli todellinen mykkäelokuvien monitaituri: hän näytteli, ohjasi, käsikirjoitti, tuotti ja jopa sävelsi elokuviensa musiikin. Yle Teema esittää tällä viikolla kaksi Chaplinin tunnetuimpiin kuuluvaa elokuvaa, Chaplinin poika ja Kaupungin valot. Lauantaina nähtävä Chaplinin poika on tunteisiin vetoava klassikko kulkurista, joka ottaa huostaansa kodittoman pikkupojan. Kaupungin valot on tarina kulkurista, miljonääristä ja sokeasta kukkaistytöstä. Torni on viimeksi saanut väriä pintaan 70-luvulla ja kaipaa nykyaikaistamista. 11.30 Matkaoppaat 12.00 Matkaoppaat 12.30 Matkaoppaat 13.00 Matkaoppaat 13.25 Matkaoppaat 13.55 Tulossa: The Voice Kids 14.00 Eläintenpelastustiimi 14.30 Eläintenpelastustiimi Kolme suosikkia 1. Tiivistunnelmainen trilleri käynnistyy, kun viisi muistinsa menettänyttä miestä herää varastorakennukseen teljettyinä. 02.10 Turpa rullalle (7) 02.40 4D: Tulin äidiksi 70-vuotiaana (7) 03.40 Dr. (S) 16.25 Tiededokumentti: Dawkinsin maailma 17.15 Historia: Äänioikeus naisille! 18.10 Treme (12) 19.30 Concertgebouwn juhla konsertti 21.00 Kesäkino: Rakkaus odottaa 21.00 Ijäs ja Sveholm esittelevät elokuvan akavuosina eräänlaista tosi-tv:tä edustivat erilaiset tietokilpailut. Ruudun ääressä jännitettiin koko perheen kanssa yhdessä, kuinka visailijat selvisivät kiperistä kysymyksistä. Jossain vaiheessa visailuja oli tarjolla runsaasti. Legendaarisesta Tuplasta ja kuitista puhutaan yhä, vaikka sen lopettamisesta on jo aikaa. Antti Heikki Pesosen palkintoja kahminut lähiöelokuva. Eläinrakas aikuisopiskelija ja yksinhuoltaja pyytää Kukkaron herraksi -ohjelmaa selvittämään velkojaan. 14.05 Historiaa: Tietokone antiikin ajalta 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Löytöretkiä maailmaan Muurahaisten ja ampiaisten arvoitus. 15.30 Pokka pitää (S) 16.00 Kotirintaman naiset (7) (Landgirls) 1/15 Lapsuuden loppu 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Avara luonto: Elämän mahti. Phil (S) 03.35 Älypää-TV MTV3 08.05 Baby Looney Tunes (S) 08.30 Hirviöallergiaa (S) 09.00 Nakke Nakuttaja (S) 09.25 Pokémon (7) 09.50 Angry Birds Toons (S) 09.55 Beyblade: Metal Fury 10.20 Kotia kohti 11.20 KIDSing 12.50 Pilanpäiten 13.00 Motor Forum: FINRace 13.30 Formula 1: Ennakkotunnelmat Belgia 14.00 Selviytyjät 15.00 Esittelyssä: Koko Suomi leipoo 15.05 Beethovenin neljäs (Beethoven?s 4th, USA). Vuosina -96 ja -97 kisassa oli uusia yrittäjiä ja konkareita. Pääosissa Armi Toivanen, Santeri Mäntylä, Max Ovaska, Asko Sahlman. Maapallomme on pullollaan kiinnostavia ihmisiä, eläimiä, kasveja ja tapahtumia. 17.25 Matkapassi: Kanariansaaret ja Baleaarit. Matkapassiopas Alex Riley tutustuu Espanjalle kuuluviin Mallorcaan, Ibizaan ja Kanariansaariin. 18.15 Ravisuora Jyväskylän Killerin Toto75-kierros ja pääkilpailuna suomenhevosten Derby. 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset sää 19.30 Ratsastuksen EM 20.30 Jopet-show (7) 21.00 Boss (16) 21.53 Yle Uutiset 21.58 Urheiluruutu 22.05 Santa Annan ihme (16) (Miracle at St. Huikea seikkailuelokuva käynnistyy, kun Pevensin sisarukset palaavat Englannista Narnian maagiseen maailmaan vuosi Velhon ja leijonan tapahtumien jälkeen. Dutton. Ohjaus: David Koepp. (7) 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Hauskat eläinvideot 19.30 Guinness World Records . klo 18.00 Chaplinin poika on elokuva klassikko vuodelta 1921. Kuvassa Charles Chaplin ja Jackie Coogan. LAUANTAI YLE TV1 24.8. 08.00 Yle Uutiset 08.05 Merihirviöiden hautausmaa 09.00 Yle Uutiset 09.05 Avara luonto: Elämän mahti 10.00 Yle Uutiset 10.05 Itämeren rannoilla 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Kultaryntäyksen aavelaivat 12.00 Viimeiset lohitilalliset Helge ja Kirsti Furnes asuvat Bolstadvuonon rannalla, jossa on kalastettu lohta ja viljelty maata iät ajat. 12.30 10 kirjaa rikoksesta 13.00 Dokumenttiprojekti: Uskaltaa muistaa 14.00 Strada Tutkijat Jaakko Hämeen-Anttila ja Jussi Perälä pitävät nykyistä huumepoliitiikkaa vääränä. (S) 17.00 Mike & Molly (S) 17.30 Riemuloma Kanarialla 18.00 Riemuloma Kanarialla 18.30 Riemuloma Kanarialla 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 MM-ralli: Saksa . Miten voi kotimainen musiikkivideo vuonna 2013? Tässä koosteessa nähdään palkitut musiikkivideot ja kuulumiset tuoreeltaan Oulun musiikkivideofestivaaleilta.. RalliExtra 22.40 Tappajahai 2 (Jaws 2, USA) Tappajahai-elokuvan jatko-osa, jossa lomakaupunki Amityn asukkaat ja poliisimestari joutuvat kohtaamaan entistä kammottavamman merihirviön.(16) 00.55 Jälkiä jättämättä (16) 01.55 MM-ralli: Saksa NELONEN 05.00 Älypää-TV 07.20 LIVE: Tiedä ja Voita 08.00 Start! 08.30 Start! 09.00 Eläintarhojen elämää 09.30 Guinness World Records . (12) 23.25 Nelosen uutiset 23.35 Nelosen sää 23.40 Tudors Anna Kleveläinen. Ihmeelliset ennätysvideot 20.00 Hauskat kotivideot 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Narnian tarinat: Prinssi Kaspian (The Chronicles of Narnia: Prince Caspian/USA-Puola-SloveniaTsekki 2008). Vähän tuoreempia visailusuosikkeja olivat muun muassa Heikoin lenkki, Haluatko miljonääriksi ja Megavisa. Nyt ainakin kotimaiset visailut ovat lähes tyystin kadonneet ruudusta. Niiden sijasta katsojia houkutellaan television ääreen erilaisilla kodinsisustukseen ja ruuanlaittoon keskittyvillä ohjelmilla. Ne ovat olennainen osa etenkin kaupallisten kanavien ohjelmistoa. The Extra-Terrestrial O: Steven Spielberg, USA 1982, 115. (S) 19.30 Design-klassikko: Rietveld-tuoli. Maailmanpolitiikan arkipäivää Yle Radio Suomi 29.8. Arkistovieraana: Paavo Pentikäinen Yle Teema 27.8. ) 21.50 Esittelyssä: Koko Suomi leipoo 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.35 Lotto ja Jokeri 22.40 Formula 1: Belgian osakilpailu 23.40 Formula 1: Extra 23.50 Strongman Champions League: Rekanvedon MM 00.50 MM-ralli: Saksa 01.20 Purjehdusta: 49er Grand Prix NELONEN YLE TEEMA 15.35 Kino: Chaplinin poika (The Kid, USA 1921) Tunteisiin vetoava klassikko kulkurista, joka ottaa huostaansa kodittoman pikkupojan. Mukana myös Aki Louhela ja diskattu Tarja Lunnas. 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Tulosruutu 22.30 MM-ralli: Saksa . O: Kari Hautanen. Tommi Kainulaisen novellielokuva teini-ikäisestä Saarasta, jonka kohtalona on olla jumissa vanhempiensa maatilalla. NELONEN kokkaillaan lähinnä gourmet-aterioita. Ehkä näissäkin ohjelmissa kyse on enemmän unelmista. Ne vaalivat ajatusta, että kuka tahansa osaa laittaa huippuruokaa, jota voi nauttia kauniisti sisustetussa kodissa yhdessä läheisten kanssa. 22.40 Amerikan frendi 1/7. klo 21.00 05.00 Älypää-TV 08.20 LIVE: Tiedä ja Voita 09.00 Jaksa paremmin 09.30 Unelmien talo 10.00 Koti Suomessa 10.30 Huvila & Huussi Ennen tähtitornina toiminut upea rakennus remontoidaan perheen nuorison omaksi mökiksi. Siss Vik pohtii mm. Sitä pidetään yhtenä Chaplinin parhaista elokuvista ja erityisesti loppukohtausta yhtenä elokuvahistorian hienoimmista. Lapsetkin kokkaavat tv:ssä tiistaista alkaen. Komedia suurista elämänvalinnoista. N: Seela Sella, Leea Klemola. KK: Laura Ruohonen. O: Auli Mantila.(12) 22.05 Silta (16) 23.05 Viikon rikos YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 25.8. 07.48 Lauri kilpa-auto (S): Peltsi pelästyy 08.00 Vekarat! (S) 08.25 Musapoksi: Kumipallo 08.28 Sasu (S) 08.40 Apina opena 09.00 Galaxi 09.01 Karvinen (7) 09.13 Galaxi 09.15 Onks noloo 09.20 Late lammas 09.29 Hillitön hotelli: Kuolettavan trendikäs (7) 09.55 Ötökät (S) 10.00 Karhuset (S) 10.25 Kunnes avioero koittaa Joukko tanskalaisia pohtii eroon päättyneen suhteensa vaiheita. 11.05 Minun maisemani 11.20 Kohtauspaikka: Ysiluokka 14.05 X-games 15.05 Mestarien liigan makasiini 15.30 Yleisurheilun Eliittikisat 18.15 Ratsastuksen EM 19.00 Yle Uutiset 19.10 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset sää 19.30 Sissipuutarhurit Nyrkkeilijöiden isku osuu säkin ohi treeninavetan pihaan Kirkkonummella. 1/2 Millaisia elintoimintoja ihmisessä on käynnissä jatkuvasti ja miltä ne mikroskooppisilla kameroilla kuvattuina näyttävät? 13.35 Kukkaron herraksi 11/12. Phil (S) 02.40 Dr. Hanna Pakarinen ja hänen musiikkinsa 15.30 Konttori (S) 16.00 Konttori (S) 16.30 Huippumalli haussa 17.30 Neljät häät 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Salainen ikkuna (Secret Window/USA 2004) Pääosissa: Johnny Depp, John Turturro, Maria Bello, Timothy Hutton, Charles S. (16) 22.40 Korsoteoria (2012) ?Mä laitan sut uskomaan onnellisiin loppuihin.. 8/10. Iwo Jima. Seikkailu käynnistyy, kun Pevensin sisarukset palaavat Narnian maagiseen maailmaan. O: Alison Ellwood (2013). 23.00 Yle Live: Oulun Musiikkivideofestivaalit 2013
(U) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen: Neposen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 26.8. 06.53 Mohvelit (S) 06.58 Kukasta kukkaan: Lumme 07.04 Popi Kissa (S) 07.17 Norsulan perhe (S) 07.28 Oiva-nallen oivallukset 07.35 Satuja Soitosta 07.45 Paula (S) 07.55 Dinojuna (S) 08.19 Oktonautit (S) 08.40 Tero hoitaa (7) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Luokkakuva 09.30 Unelmien puutarha 10.00 Muuttoapua uusperheelle 11.00 Luontoretkellä: Valaita näkyvissä! 11.45 Laivuri ja tyttö 12.15 Tanskalainen maajussi 12.45 Hehku 13.15 Niklaksen keittiössä 13.45 Uusi päivä (S) 15.15 Ääliö ulkomailla 16.00 Soramonttuprinsessat 16.30 Galaxi 16.31 Galaxin mestari 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.45 Naurupalat (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Tulli 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Suorana: Kortesmäki 21.00 Bomb Girls (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Kauneuskupla 23.05 Seksiministeriö 23.35 Boss (16) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 07.55 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.10 Melissa ja Joey (S) 08.40 Huippukokki lähtee maalle 09.10 Reissussa lasten kanssa 09.50 Lauran matkakuvia: Tukholma 10.20 Yhteinen taloprojekti 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Reissussa lasten kanssa 13.30 Tuhluriprinsessat 14.00 Yhteinen taloprojekti 14.30 Huippukokki lähtee maalle 15.00 Häähullut (7) 16.00 Hurja remontti 17.00 Matkaoppaat 17.30 Ruotsin miljonääriäidit 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Poliisit 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Jätä se! (7) 23.45 Nelosen uutiset 23.55 Nelosen sää 00.00 Poliisit 00.30 Olipa kerran (12) 01.30 Olipa kerran (12) 02.30 Olipa kerran (12) 03.30 Maailman vaarallisimmat tiet (7) 04.30 Älypää-TV YLE TEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Historia: Maahanmuuttajien Australia 18.00 Ranskalainen kylä (12) 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Haittaako jos poltan? Dokumentti tupakoinnin muuttuneista kulttuurisista merkityksistä: miten elokuvien tyylikäs sauhuttelija muuttui terveyskampanjoiden avuttomaksi potilaaksi. 95?) O: Eero Leväluoma, Erkki Uotila. Tavoittaako Jöback Piafin herkkyyden ja haavoittuvuuden? 21.00 Maustekauppiaiden jäljillä Sahrami ja vanilja. (16) 23.35 Vihjeet hukassa (7) 00.35 Work It (7) NELONEN 05.00 Älypää-TV 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo 07.25 Disney esittää: Jake Long . Pääosissa: Pierce Brosnan, Linda Hamilton, Charles Hallahan, Grant Heslov, 00.45 Mr. (7) 14.40 Vuosirenkaita 14.50 Palanen: Laatokan ympäri . Sortavala 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Tänään otsikoissa 16.00 Avara luonto: Elämän mahti 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Rakkaudesta puutarhaan 3/6. Lahdenpohja 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Kiehtova maailma: Ylväät paholaisrauskut. Peter Jöback matkaa viihdemusiikin tähtien ja hittien syntysijoille. New York (16) 23.35 C.S.I. Paholaisrauskuista tiedetään kovin vähän ja vain harva on nähnyt niitä luonnossa. 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Downton Abbey (12) 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Mikä meitä lihottaa? 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Horisontti: Britannian upporikkaat ja ruti köyhät. (Mind If I Smoke?, Ranska 2012) 20.50 Lyhyesti: Tuolit puhuvat Merzin Spiraali. (S) 23.10 Nelosen uutiset 23.20 Nelosen sää 23.25 Bloodsport . Peter Jöback matkaa viihdemusiikin tähtien ja hittien syntysijoille. Wille haluaa tietää, onko rakkaus aitoa. 22.30 Kotikatsomo: Yksinen (12) 23.30 Yle Uutiset 23.35 Eutanasia, kyyneleitä vai helpotus. R: Eija Karapää, Erkki Uotila, Kalle Rouni, Assi Raine. Huoltajuuskiistaa käyvien vanhempien poika katoaa. 20.00 Lillian Roxon, rockin äiti (Mother of Rock, the Life and Times of Lillian Roxon, Australia 2010). Henkilökuva rockjournalismin pioneerista ja feminististä, jonka ystäväpiiriin 1960?1970-lukujen New Yorkissa kuuluivat mm. Kolmen hollantilaisen lääkärin ja potilaan sekä heidän omaistensa koskettava seurantadokumentti pohtii kuolemaa. 34/36 (12) 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Peter Jöback, täysin sydämin Osa 2/3: Pariisi. Perhe hajoamisen partaalla. 19 Perjantaina 23. Behind the Scenes 12.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Asunto 23 (7) 14.35 Moderni perhe (S) 15.05 Mitä tänään syötäisiin? 15.10 Minuuttipeliä 16.00 Hännänheiluttajat 16.30 Salatut elämät (7) 17.00 Salatut elämät (7) 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Riemuloma Kanarialla 20.00 Duudsonit tuli taloon Jakso 8. klo 13.00 19.30 Poliisit 20.00 Junior MasterChef 20.52 Tulossa: The Voice Kids 20.57 Keno 21.00 NCIS Rikostutkijat (12) 22.00 Beck: Herran nimeen 00.00 Nelosen uutiset 00.10 Nelosen sää 00.15 Weeds (12) 00.50 Poliisit 01.20 NCIS Rikostutkijat (12) 02.20 Älypää-TV YLE TEEMA 17.00 Juhannusjuna 2012 18.00 Ranskalainen kylä (12) 18.48 Avaruuskansiot 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Peter Jöback, täysin sydämin Osa 1/3: New York. Ikäihmisetkin rakastavat puutarhaa vaikka sen hoitaminen on käynyt jo mahdottomaksi. 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Pieni keittiö Pariisissa 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Vakooja, joka järisytti maailmaa 2/2. T: BBC 22.00 Kino: Nälkä (Hunger 2008, Britannia). Naturalistinen kuvaus vankila kapinasta, jota IRA-aktivisti Bobby Sands johti vuonna 1981. Saavuttaakseen poliittisen vangin statuksen hän aloitti ruokalakon äärimmäisin seurauksin. Ohjaus: Tim Matheson.(16) 00.50 V (12) NELONEN 05.00 Älypää-TV 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo 07.25 Disney esittää: Jake Long . Rupert Murdoch oli yksi maailman rikkaimmista miehistä, jota pelkäsivät monet vallanpitäjät. 22.40 Prisma: Minä, ihminen 23.25 Yle Uutiset 23.30 Pienet kameliratsastajat Lähi-idän kamelikilpailuissa ohjastaa yhä tuhansia pieniä lapsia, jotka on myyty talleille jopa 2-vuotiaana. 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo 07.25 Disney esittää: Jake Long . Mahdollinen remontti ei nuorta miestä pelota. N: Jack Lemmon, Judy Holliday, Kim Novak. 01.05 Teematieto PERJANTAI YLE TV1 30.8. 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Merten siirtolaiset 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Kansallismaisemat: Koli 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35 Puutarhurin maailma 12.35 Ulkosuomalaisen tarina 13.05 Erehtyneet sydämet (Suomi 1944. Tuolille tapahtui 1920-luvulla sama kuin sähkö kitaralle 1960-luvulla, sanoo Rudi Merz, joka 1960-luvulla pääsi Yrjö Kukkapuron oppiin tekemään muovituoleja. 21.00 Philip Roth omin sanoin 80-vuotias Philip Roth on aikamme palkituimpia kirjailijoita. Willen kummisetä on menossa naimisiin thainaisen kanssa. unelma-asunnot 11.45 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 12.20 Esittelyssä: Koko Suomi leipoo 13.55 Alueellinen sääennuste 14.00 Asunto 23 (7) 14.25 Moderni perhe (S) 14.55 Mitä tänään syötäisiin? 15.00 Kaappaus keittiössä 16.00 Harjakaisen & Piisisen talkoot 16.30 Salatut elämät (7) 17.00 Salatut elämät (7) 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Harjakaisen & Piisisen talkoot 20.00 Pomo piilossa 21.00 Kauhukeittiö 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Dante?s Peak (Dante?s Peak, USA 1997) Jännitysdraama pikkukaupunkia uhkaavasta tulivuorenpurkauk sesta ja liittovaltion palveluksessa olevasta tulivuorten tutkijasta. O: Roger Donaldson. Peter Jöback matkaa viihdemusiikin tähtien ja hittien syntysijoille. 21.00 Historia: Unelma äänioikeudesta. Meksikossa hän tapaa intiaaneja, jotka pitävät itseään vaniljan suojelijoina. 3/3. Viimeiseen asti (Bloodsport/USA 1987) (16) Tositapahtumiin perustuva tiukka toimintaelokuva, joka kertoo Hongkongissa pidettävistä salaisista taistelulajien olympiakisoista. 01.20 Poliisit 01.50 Poliisit 02.20 4D: Maailman oudoin rasvaimu (12) 03.20 Älypää-TV YLE TEEMA 16.10 Elävä arkisto: Paavo Pentikäinen in memoriam 16.10 Arkistovieraana: Paavo Pentikäinen 16.16 Hiiriä ja ihmisiä 18.00 Ranskalainen kylä (12) 19.00 Isä Matteon tutkimuksia Eroriitoja. (16) 23.50 Sodassa raiskattujen puolella Sodissa miehet palkitaan mutta naisten kärsimykset unohdetaan. Margot Wallström taisteli lähes vuoden sodissa raiskattujen naisten puolesta muuttaakseen YK:n kannan: nyt raiskausta pidetään yhtenä sodankäynnin muotona. (U) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 30.8. 06.53 Ariol (S) 07.03 Kim ja Kai 07.10 Lulu kilpikonna (S) 07.25 Ihmejuttu 07.31 Lauri kilpa-auto (S) 07.54 Dinojuna (S) 08.18 Oktonautit (S) 08.39 Sohvaset (S) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Hehku 09.30 Yle Uutiset alueilta 10.50 Oddasat 11.05 McLeodin tyttäret (7) 12.00 Kilpa-auton rakentaja 12.30 Hehku 13.00 Pelastakaa sotamies Osen 13.30 Elämäni eläimet 14.00 Tanskalainen maajussi 14.35 Kivikauden elämää 15.15 Ääliö ulkomailla Koomikko Karl Pilkington matkustaa Japaniin, jossa hän testaa sumo painia, syö sushia, vierailee temppelissä ja nukkuu kapselihotellissa. 16.00 Tulli 16.29 Galaxi 16.30 Sutaistu sankari Roy (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.45 Mikaelin naiset: Erin 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Tulli 20.00 Pressiklubi 20.30 Rytmisen voimistelun MM 21.00 Niklas Moisander: Tie Turusta tähtiin 21.30 Jalkapallon Super Cup FC Bayern München . Kylmän sodan aikana KGB:n sisällä toimi vakooja koodinimeltä Farewell. 22.00 Ulkolinja: Afrikan upporikkaat valtiaat. Australia oli ensimmäinen maa, jossa naisille myönnettiin täydet poliittiset oikeudet. Lynn pääsee tekemään töitä kurpitsatilalle. 15.00 Häähullut (S) 16.00 Tyyliä vai ei 17.00 Neljän tähden illallinen 17.25 Tulossa: The Voice Kids 17.30 Junior MasterChef 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Poliisit 20.00 Tuuri 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Snatch . Avausosa käsittelee jättimäisen suosion vuosia siihen asti kun bändi hajosi syviin erimielisyyksiin vuonna 1980. O: Alison Ellwood (2013). Stephen Kingin novelliin perustuva, 1940luvulle sijoittuva mestariteos nuoresta pankkiirista, joka saa elinkautisen vankeustuomion. Pariisista hän etsii Edith Piafin tulkintojen salaisuutta. New York (16) 00.35 Täydelliset parit (S) NELONEN 05.00 Älypää-TV 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita NELONEN Kiinalaista ruokaa. (12) 23.40 Kino: Rakkaani, antaudun. Hävyttömät (Snatch/Britannia-USA 2000) Vauhdikas toimintakomedia jätti läistimantin ryöstöstä. & Mrs. amerikkalainen lohikäärme (7) Tarina jatkuu. O: Steve McQueen. Toimittaja Fredrik Önnevall tutustuu Kiinan ruokakulttuuriin. Tässä jaksossa brittikokki Heston Blumenthal liikkuu 1980-luvun tunnelmissa. 00.55 Dexter (16) 02.00 Dr. Toisen tuotantokauden päätösjaksossa Jane kollegoineen tutkii palomiehen kuolemaa tuhoisassa tulipalossa. amerikkalainen lohikäärme (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Melissa ja Joey (S) 08.45 Ullan unelmakakku 09.20 Luksusmammat 09.50 Tuhluriprinsessat 10.20 Sarahin sisustusvinkit 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Luksusmammat 13.20 Tuhluriprinsessat 13.55 Sarahin sisustusvinkit 14.25 Ullan unelmakakku 15.00 Häähullut (7) 16.00 Tyyliä vai ei 17.00 Neljän tähden illallinen 17.30 Huvila & Huussi 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Poliisit 19.30 Poliisit 20.00 Hauskat kotivideot 20.50 Tulossa: The Voice Kids 20.57 Keno 21.00 Saanko luvan? (Shall We Dance/USA 2004). N: Richard Gere, Jennifer Lopez, Susan Sarandon, Stanley Tucci, Bobby Cannavale, Lisa Ann Walter, Anita Gillette. ja kasvavat entisestään. 21.30 Strada 22.00 Britannian kuningasperheen filmiaarteet 23.00 Yle Uutiset 23.05 Maailma vailla loppua 8/8. Mv. klo 20.00 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Ylväät paholaisrauskut 19.48 Luonnon ihmeitä 20.00 Prisma Studio 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Maailma vailla loppua (16) 21.50 Rupert Murdoch, lööppien kuningas 1/2. amerikkalainen lohikäärme (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 07.55 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.10 Inspector Cartoons (7) 08.15 Melissa ja Joey (S) 08.45 Huippukokki lähtee maalle Kampasimpukoita Kanadasta. Lynn tutustuu Vancouverin rannikolla kampasimpukoiden viljelyyn. 09.15 Reissussa lasten kanssa 09.50 Tuhluriprinsessat 10.20 Yhteinen taloprojekti 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Reissussa lasten kanssa 13.30 Tuhluriprinsessat 14.00 Yhteinen taloprojekti 14.30 Huippukokki lähtee maalle Kurpitsakimara. N: William Shatner. Kuvassa Vilma Haavisto (Rosa Hautala). Yle TV2 maanantai 26.8. Henry on yhteis asumisen jälkeen ostamassa ensi asuntoa. Pääosaa esittää ohjaaja Carl von Haartman. 14.30 Elisabeth kohtaa: Denis Mukwegen 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Tänään otsikoissa 16.00 Avara luonto: Pyreneiden vuoristossa 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historiaa: Sivilisaation kehto 19.55 Akuutti 20.25 Viking Lotto 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Taivaan pilarit (16) 23.00 Yle Uutiset 23.05 Ulkolinja: USA:n kodittomat lapset YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 28.8. 06.52 Babar ja Badun seikkailut 07.04 Fungi (S) 07.12 Seikkailija Saku (S) 07.19 Sanasieppari 07.30 Olivia (S) 07.55 Dinojuna (S) 08.19 Oktonautit (S) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Hehku 09.30 Yle Uutiset alueilta 10.50 Oddasat 11.05 McLeodin tyttäret (7) 12.00 XL-sukupolvi 12.30 Hehku 13.00 Elämäni eläimet 13.30 Urheilukatu 2 13.55 Ajankohtainen kakkonen 14.30 Suorana: Kortesmäki 15.05 Maailmanmenoa: Filippiinien bussikulttuuri 15.15 Ääliö ulkomailla 16.00 Tulli 16.30 Galaxi 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.48 Hupipätkät (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Tulli 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Suorana: Kortesmäki 21.00 Taivaan tulet (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Keskiviikon ravisuora 22.10 Docventures: Elokuvan esittely 22.25 Docventures esittää: Kumare 23.45 Docventures: Jälkipuinti 00.30 The Pacific: Tyynenmeren taistelutoverit (16) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Suurin pudottaja 10.45 Amazing Race 11.45 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 12.20 Esittelyssä: Erilaiset äidit 13.55 Alueellinen sääennuste 14.00 Asunto 23 (7) 14.30 Moderni perhe (S) 14.55 Mitä tänään syötäisiin? 15.00 Jamie Oliverin Amerikan herkut 16.00 Riemuloma Kanarialla 16.30 Salatut elämät (7) 17.00 Salatut elämät (7) 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Riemuloma Kanarialla 20.00 Duudsonit tuli taloon (S) 21.00 Kauhukeittiö 21.55 Viking Lotto ja KeskiviikkoJokeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Diili Tunteet pinnassa. Phil (7) 02.55 Älypää-TV YLE TEEMA 17.00 Tiededokumentti: Sanojen planeetta 18.00 Ranskalainen kylä Uutisia Annasta. Tieto Ension kuolemasta lamaannuttaa Vilman ja Janin vauvasta iloitsevan Haaviston perheen. Sarjan päätösjakso. 21.00 Koko totuus (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Hockey Night Extra 22.45 Vihollisen keskellä: Kolumbia (Behind Enemy Lines 3: Colombia, USA) Kolumbian hallitus ja sissijoukot ovat sodassa keskenään. (7) 14.40 Vuosirenkaita 14.50 Palanen: Laatokan ympäri . Mykän kauden jännityselokuva vakoilusta talvi sessa Helsingissä. Kate Humble tutustuu maailman kalleimman mausteen sahramin kasvattajiin Marokossa ja Espanjassa. Kesän uusintojen jälkeen kakkosen Uusi päivä -sarja jatkuu nyt uusilla jaksoilla. (12) 01.15 Teematieto YLE TEEMA 17.00 Korsoteoria (12) 17.30 En ole tyhmä! 18.00 Ranskalainen kylä (12) 19.00 Isä Matteon tutkimuksia 20.00 Peter Jöback, täysin sydämin Osa 3/3: Berliini. FBI-tutkijat (16) 22.00 Toimintatorstai: Lara Croft Tomb Raider: Elämän lähde (16) 00.25 Nelosen uutiset 00.35 Nelosen sää 00.40 Poliisit 01.10 Lost (16) 02.10 Maailman vaarallisimmat tiet (7) O: Mark Robson. amerikkalainen lohikäärme (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 07.55 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.10 Inspector Cartoons (7) 08.15 Melissa ja Joey (S) 08.45 Huippukokki lähtee maalle 09.15 Reissussa lasten kanssa 09.50 Tuhluriprinsessat. 10.20 Yhteinen taloprojekti 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Reissussa lasten kanssa 13.30 Tuhluriprinsessat 14.00 Yhteinen taloprojekti 14.30 Huippukokki lähtee maalle 15.00 Häähullut (7) 16.00 Tyyliä vai ei 17.00 Neljän tähden illallinen 17.30 90210 (7) 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden illallinen KESKIVIIKKO YLE TV1 28.8. 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Kadotettu sukupolviko? 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Kansallismaisemat: Vanajavesi 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35 Aamusydämellä 12.10 Arjen huimapäät: Nosturinkuljettaja 12.20 Arkistokuvia: Kuitulevy, talonne lämmin villapaita (S) 12.30 Ulkosuomalaisen tarina 13.00 Korkein voitto (Suomi, 1929). Kimppakämpästä omaan kotiin. Ensimmäinen suomalainen äänielokuva. Andy Warhol ja Iggy Pop. 21.00 Kino: Rakkautta koleran aikaan (Love in the Time of Cholera/USA 2007) Gabriel Garcia Márquezin romaani sovituksessa nuorena torjuttu mies yrittää parantaa haavansa kymmenillä rakastajattarilla. N: Javier Bardem, Benjamin Bratt. O: Mike Newell. Fagervik 11.00 Yle Uutiset 11.05 Suomi tuli Saamenmaahan 12.00 Merten siirtolaiset 12.30 Ulkosuomalaisen tarina 13.00 Koskenlaskijan morsian (Suomi 1923). Millainen naisten asema Australiassa ennen uudistusta oli ja kuinka voitto saavutettiin? 21.55 Elävä arkisto: Paavo Pentikäinen in memoriam 21.55 Arkistovieraana: Paavo Pentikäinen (1938?2013) kertoo 22.11.2011 kuvatussa haastattelussa, kuinka hänestä tuli näyttelijä. 22.00 Hiiriä ja ihmisiä (1977) John Steinbeckin 1937 kirjoittama näytelmä köyhistä kalifornialaisista maatyöläisistä George Miltonista ja hänen erottamattomasta kumppanistaan Lenniestä. Bloom Toinen kuherruskuukausi. Uusi sarja. Neljä jäljellä olevaa kisaajaa joutuvat perus telemaan, ketkä kaksi jatkavat finaaliin. 05.00 Älypää-TV 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo 07.25 Disney esittää: Jake Long . elokuuta 2013 TELEVISIO-OHJELMAT YLE KUVAPALVELU MAANANTAI YLE TV1 26.8. 05.55 Ulkosuomalaisen tarina 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Kohtauspaikka: Ysiluokka 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Kansallismaisemat: Snappertuna . Mutta haluaako joku tietää olevansa geeninkantaja. (12) 23.20 70-luvun sekahaku 00.08 Teematieto TIISTAI YLE TV1 27.8. 05.55 Ulkosuomalaisen tarina 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Kohtauspaikka: Ysiluokka 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Kansallismaisemat: Tammerkoski 11.00 Yle Uutiset 11.05 Jumalanpalvelus: Nojatuolikirkko 11.50 Luontoretkellä: Vuosi Vassfaretissa 12.30 Ulkosuomalaisen tarina 13.00 Nuori luotsi (7) 14.20 Arkistokuvia: Jussit on jaettu ja juhlittu (S) 14.30 A-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Estradilla: Alivaltiosihteerin juhlat 00.25 UEFA Champions League -huippuhetket: Keskiviikko 28.8. 00.55 Viidenkympin villitys (S) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 27.8. 06.52 Jääkarhu Otto (S) 07.06 Timppa (S) 07.18 Taide on tehtävä 07.34 Riku ja Rami 07.42 Neppajymykerho 07.48 Pipsa Possu 07.56 Dinojuna (S) 08.20 Oktonautit (S) 08.41 Tero hoitaa (7) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Hehku Uusi lifestyle-sarja alkaa! Kiti, Emilia ja Elina kokeilevat stressinmittausta, vedenpitäviä ripsivärejä sekä pornahtavia lajeja. 09.30 Yle Uutiset alueilta 10.50 Oddasat 11.05 McLeodin tyttäret (7) 12.00 Niklaksen keittiössä 12.30 Hehku 13.00 Mitä Kiinassa syödään? 13.30 Huuhkaja . (16) TORSTAI YLE TV1 29.8. 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Akuutti 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Kansallismaisemat: Heinävesi 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35 A-studio 12.30 Ulkosuomalaisen tarina 13.00 Aatamin puvussa ja vähän Eevankin (Suomi 1931) O: Jaakko Korhonen. N: Elsa Stenberg, Joel Rinne, Yrjö Tuominen, Kaarlo Saarnio, Heikki Välisalmi. Monen Afrikan öljyvaltion, kuten Gabonin ja Päiväntasaajan Guinean presidentit elävät ylellisyydessä, kansan nähdessä nälkää. 23.00 Yle Uutiset 23.05 Silta (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 29.8. 06.52 Bertin ja Ernien suuret seikkailut (S) 06.58 Viikon vihannes: Minttu 07.02 Annin keijukoulu (S) 07.32 Stella ja Sami (S) 07.44 Neppajymykerho 07.56 Dinojuna (S) 08.19 Oktonautit (S) 08.40 Tero hoitaa (7) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Hehku 09.30 Yle Uutiset alueilta 10.50 Oddasat 11.05 McLeodin tyttäret (7) 11.50 Meri leikkipaikkana 12.30 Hehku 13.00 Näin Norjassa 13.10 Sportmagasinet 13.40 Tartu Mikkiin 14.30 Suorana: Kortesmäki 15.05 Maailmanmenoa 15.15 Ääliö ulkomailla 16.00 Tulli 16.30 Galaxi 16.33 Kesäleiri (7) 16.50 Ystäväni hevonen 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.45 Hupipätkät (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Tulli 20.00 Silminnäkijä: Kohtalokas e-pilleri 20.30 Pasila (12) 21.00 Jopet-show (7) 21.25 Poliisi-tv 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Rita Hayworth . Mad Men. Pääosissa Paavo Pentikäinen ja Mauno Blomqvist. 23.40 Treme (12) YLE KUVAPALVELU MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Suurin pudottaja 10.45 Formula 1: Belgian osakilpailu 11.45 Monster Jam . Rothin lisäksi hänestä puhuvat ystävät. 21.55 Film noir: Kiihotus (Shame/The Intruder/ USA 1961) Muukalainen saapuu etelän pikkukaupunkiin ja alkaa kiihottaa asukkaiden rasismia. O: Roger Corman. Ohjaus: Guy Ritchie. Millaisia vaikeita pohdintoja geenitestaus aiheuttaa? 22.00 Albert Camus?n elämä (Albert Camus - une vie) Draama kuvaa suuren kirjailijan, kriitikon ja filosofin elämäntaipaleen tärkeitä hetkiä ja ihmisiä, jotka vaikuttivat hänen ajatteluunsa, toimintaansa ja koko elämäänsä. pahan onnen lintu? 14.00 XL-sukupolvi 14.30 Suorana: Kortesmäki 15.00 Minun maisemani 15.15 Ääliö ulkomailla 16.00 Tulli 16.30 Galaxi 16.31 Tero hoitaa (7) 16.40 Martine (7) 17.00 Pikku Kakkonen 17.54 Älä luovuta! 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.48 Naurupalat (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Tulli 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Suorana: Kortesmäki 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.35 Jalkapallon mestarien liiga 23.50 Urheilukatu 2 00.15 Jalkapallon mestarien liiga MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Suurin pudottaja 10.45 Hännänheiluttajat 11.15 Remonttimestari 11.50 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 13.55 Alueellinen sääennuste 14.00 Asunto 23 (7) 14.30 Moderni perhe (S) 14.55 Mitä tänään syötäisiin? 15.00 Jamie Oliverin Amerikan herkut 16.00 Riemuloma Kanarialla 16.30 Salatut elämät (7) 17.00 Salatut elämät (7) 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Riemuloma Kanarialla 20.00 Kotia kohti Jakso 10. (16) 00.25 Taivaan tulet (12) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Suurin pudottaja 10.40 Diili 13.55 Alueellinen sääennuste 14.00 Asunto 23 (7) 14.25 Moderni perhe (S) 14.55 Mitä tänään syötäisiin? 15.00 Pomo piilossa 16.00 Riemuloma Kanarialla 16.30 Salatut elämät (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Harjakaisen & Piisisen talkoot 20.00 Hansin matkassa 21.00 House Sivupersoonia. Myyrä satimessa, peli kovenee. Käsittelyssä mm. 020 413 2321. Huntingtonin tauti on perinnöllinen keskus hermoston sairaus, joka pystytään nyt geenitesteillä toteamaan. Jöback osallistuu rohkeaan performanssiesitykseen. 21.00 Tiededokumentti: Tekisinkö geenitestin. Kekseistään kuuluisa yritys kasvoi yli 100 sitoutuneen työläisen tehtaaksi. 14.55 Pisara Runoilija Olli-Pekka Tennilä. 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Tiedolla köyhyyttä vastaan 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Kohtauspaikka: Ysiluokka 19.00 Prisma: Minä, ihminen 19.45 Euroopan tiede 20.00 Kukkaron herraksi 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Kummisetäni thaimorsian. (Phffft!/USA 1954) Hilpeä romanttinen komedia eroavista aviopuolisoista, jotka yrittävät kovasti välttää toisiaan etsiessään uusia ihastuksia. Radio- ja tv-sivuilla ilmoituksesi huomataan. Valittavanasi on kaksi kokoa: 2 x 100 mm (81 mm x 100 mm) 970 ? 3 x 70 mm (124 mm x 70 mm) 970 ? Hyödynnä näkyvä ilmoituspaikka! Kysy lisää ilmoitusmyynnistä: p. Kuinka paljon laulajan tulee paljastaa sisintään yleisölle. Housen ryhmä saa tutkittavakseen teinitytön, jonka oireet eivät sovi mihinkään sairauteen. Mykkäelokuva Väinö Katajan romaanin mukaan, joka kuvaa tukkilaisten ja maanviljelijöiden välisiä ristiriitoja. 14.10 Vuosirenkaita 14.20 Keksitehtaan työtaistelu Newyorkilaisella leipomolla on pitkät juuret. amerikkalainen lohikäärme (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Melissa ja Joey (S) 08.45 Huippukokki lähtee maalle 09.15 Reissussa lasten kanssa 09.50 Tuhluriprinsessat 10.20 Yhteinen taloprojekti 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Luksusmammat 13.20 Tuhluriprinsessat 13.55 Sarahin sisustusvinkit 14.25 Ullan unelmakakku 14.55 Tulossa: The Voice Kids 15.00 Häähullut (7) 16.00 Muodin uudet huiput 17.00 Neljän tähden illallinen 17.30 Ruotsin miljonääriäidit 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Poliisit 20.00 Huvila & Huussi Kohteena on täysin uusi mökki. Perheen pojille tehdään huone alakertaan ja vanhemmat saavat makuuhuoneen yläkerran parvelle. 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds . (S) 21.00 House (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rizzoli & Isles Liekeissä. Ruusuntuoksua. Pulloloiden diplomaattiperhe on vuosien ulkomailla asumisen jälkeen muuttanut takaisin kotiin. (12) 23.15 Eagles-historia Uusi 2-osainen dokumentti 1970luvun legendaarisesta country rock -yhtyeestä. Chelsea FC. 23.55 Poliisi-tv 00.20 Pasila (12) 00.45 Novellielokuva: Tokio Baby (7) 01.10 Amerikan frendi (12) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Suurin pudottaja 10.45 Grand Designs . (12) NELONEN 05.00 Älypää-TV 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo 07.25 Disney esittää: Jake Long . Kuka on tämä amerikkalaisen yhteiskunnan tarkkanäköinen ja teräväkielinen havainnoitsija. Tuloerot rikkaiden ja köyhien välillä Britanniassa ovat valtavat . avain pakoon (The Shawshank Redemption, USA 1994). Mitä lääkäri miettii kun kuolemansairas potilas pyytää kuolinapua. (16) 23.10 Nelosen uutiset 23.20 Nelosen sää 23.25 Poliisit 23.55 Hestonin huikeat pidot 1980-luvun pidot. Matka alkaa eteläisestä Kiinasta, Shipingin kaupungista, joka tunnetaan tofun valmistuksesta. Yle TV2 tiistai 27.8
Maria Leppänen 15.00 Ajoneuvos kesäliikenteessä . Docventures 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 19.00 Radiomafian Kohtaaminen 19.30 Puheen ilta 21.00 Yle Puhe esittää 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Riku ja Tunna . Tapio Pajunen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Riku ja Tunna . Millä keinolla? Jaa tarinasi, kommenttisi tai kysymyksesi liittyen tupakan polton lopettamiseen. Toimittajana on Reetta Arvila. 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.06 Sää 20.07 Kantritohtorin juurihoitoa 21.00 Yle Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Nousevan auringon talo 23.00 Yle Uutiset 23.03 Iskelmä-Suomi 23.57 Suomi tänään 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 03.15 Taustapeili 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto:Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio . Elli Collan 22.00 Radio Novan yö TIISTAI YLE RADIO 1 27.8. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Eve Mantu 11.00 Figaro 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12 Yle Uutiset ja sää 12.15 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Klassikkoparatiisi 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Viikon kirja 18.00 Kolmannen maailman puheen vuoroja Saudi-Arabian hajoaminen on mahdollista. SYRJÄÄLÄN SANOMAT 11.02 12.00 13.00 13.02 14.00 14.03 15.00 15.02 16.00 16.03 18.54 Perttu Häkkinen Puheen Viikonloppu . Metsäradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää Bluesministeri Esa Kuloniemi Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Tähtisumua Suomi tänään Yle Uutiset Taustapeili Illan vieras Yle Uutiset ja sää Yöradio Kissankehto YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Maria Pettersson 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Tiina Lundberg Miksi ruoasta on tullut intohimo? Yksi suosii luomua, toinen kasvisruokaa, kolmas on innostunut superfoodista, neljäs Jutan ihmedieetistä, viides karppaa, vaikka se onkin jo vähän out ja kuudes saa vatsavaivoja maidosta ja vehnästä. 19.00 Radiomafian Kohtaaminen 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maria Pettersson 23.02 Puheen Aamun vieras 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . toissapäivänä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Nousevan auringon talo 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Sunnuntai-Suomi 12.06 Kansanradio 12.40 Viikon luontoääni 12.45 Merisää 12.55 Sunnuntai-Suomi 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Iskelmä-Suomi 14.00 Yle Uutiset 14.03 Pääministerin haastattelutunti 15.00 Yle Uutiset 15.03 Urheiluradio 15.08 Tähtisumua 15.50 Veneilysää 15.52 Sunnuntai-Suomi 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Kiveen hakatut 16.35 Sunnuntai-Suomi 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Suomi tänään 17.30 Tohtori Raimo . Ile ja Matti Yle Uutiset Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . Sunnuntaisirkus 19.00 YleX Jatkot Remix 22.00 Encore 00.00 Yöradio YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Kerro pieni tarina 04.54 Aamupala 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Aamupala 05.15 Eväsreppu 05.21 Aamupala 05.50 Merisää 05.52 Aamupala 06.00 Yle Uutiset 06.03 Sää 06.04 Aamupala 06.30 Kylillä 07.00 Yle Uutiset 07.04 Suomi soi 07.50 Merisää 07.53 Sunnuntai-Suomi 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Sunnuntai-Suomi 08.10 Luontoretki 08.20 Sunnuntai-Suomi 08.30 Radioteatteri esittää: Terveiset Kutturasta 08.45 Sunnuntai-Suomi 09.00 Yle Uutiset 09.05 Sää 09.06 Iskelmäradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Sää 10.04 Pop eilen . Mikko Jylhä Yle Uutiset Eliittikisat, Tampere Radiomafian Kohtaamisia RADIO NOVA 08.00 Musiikkia ja paloja viikolta 10.00 Viikonloppu vapaalla . Lukijana Ville Tiihonen. Mikko Jylhä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . Béla Bartók: Pianokonsertto nro 3. Daniele Gatti, sol. Tapio Pajunen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Maria Jungner 19.00 Radiomafian Kohtaaminen 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen 23.02 Puheen Aamun vieras 23.30 Politiikkaradio . Tapio Pajunen Puheet päreiksi. Mikko Jylhä Yle Uutiset Puheen Viikonloppu . Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . mestarilaulajien esityksiä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12 Yle Uutiset ja sää 12.15 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Aristoteleen kantapää 17.45 Kulttuuritunti: Tekijä 18.20 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osa 31 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Euroradion konsertti-ilta 21.30 Kolmannen maailman puheen vuoroja. Elina Viitanen ja Samuli Väänänen 22.00 Radio Novan yö SUNNUNTAI YLE RADIO 1 25.8. 07.00 Yle Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osat 27 ja 28 08.20 Kulttuuritunti: Viikon kirja 09.00 Yle Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Alatornion kirkon kellot kutsuvat 10.00 Tornion seurakunnan jumalan palvelus Alatornion kirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia Pyhän Nikolaoksen kirkosta Kotkasta 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Roman Schatzin Maamme-kirja Suomalaiset ulkomailla 13.00 Kiveen hakatut 13.30 Suvisäveliä 14.00 Musiikin voima: Petteri Kaukoranta Musiikki ja ihmeparantuminen. Toimittajana Timo Asikainen. 15.00 Radioteatterin valiouusinta: Voimamies, osa 2/2 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Todellisia tarinoita 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja Mesenaatit. Mikko Jylhä 15.30 Yleisurheilun Eliittikisat, Tampere 16.03 Leikola ja Lähde 17.00 Ali ja Husu 18.00 Urheiluilta: Jalkapallokierros 21.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 21.55 Lehtikatsaus 22.00 Yle Uutiset 22.05 Aspekti 23.05 Mikä maksaa? RADIO NOVA 08.00 Musiikkia ja paloja viikolta 10.00 Viikonloppu vapaalla . Maria Leppänen 17.00 Spotify Chart Show Top 100 . 20 Perjantaina 23. (Suora lähetys Musiikki talosta.) Lisää perhosia. Ile Jokinen ja Minna Kuukka 10.00 Vappulandia 15.00 Ajoneuvos kesäliikenteessä . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Witold Lutoslawski: Musique funèbre. Toimittaja Eeva Luotonen. 18.00 Kootut selitykset: Performanssitaide 18.15 Viikon luontoääni: Pikkukäpylintu 18.20 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osa 29 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Radioteatterin valiouusinta: Voimamies, osa 2/2 20.00 Jazzradio 20.45 Jazzradio Live! 21.15 Julkinen sana 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 M.A. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Pyöreä pöytä Café Tropical YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Saudi-Arabian hajoaminen on mahdollista. 18.00 Ehtookelloina Laihian kirkon kellot. 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Oopperailta: Kimmo Hakolan Akseli Turun musiikkijuhlilla 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 10.00 11.00 11.02 13.00 13.02 17.00 20.00 22.00 00.00 YleX Aamu Remix Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset YleX Himotuimmat Yle Uutiset YleX Viikonloppu YleX Toiveet YleX Himotuimmat (u) Parasta ennen! (u) Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Aamupala 05.15 Radioteatteri esittää: Terveiset Kutturasta 05.30 Aamupala 05.50 Merisää 05.52 Aamupala 06.00 Yle Uutiset 06.03 Sää 06.04 Aamupala 06.30 Suomi soi 07.00 Yle Uutiset 07.03 Sää 07.04 Onnen sävel 07.50 Merisää 07.53 Onnen sävel 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Onnen sävel 09.00 Yle Uutiset 09.05 Sää 09.06 Lauantai-Suomi 09.15 Minna Pyykön maailma 09.40 Lauantai-Suomi 09.50 Tohtori Raimo . Vakioveikkausrivi 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Iskelmäradio 23.00 Yle Uutiset 23.03 Kaikki rakastavat 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 03.02 Sekahaku 04.02 Euroopan taivaan alla YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää 06.28 Brysselin kone 07.13 Julkinen sana 08.00 Yle Uutiset 08.05 Polkupyörällä Intiassa 08.35 Puheen Aamun viikko 10.00 Yle Uutiset 10.03 Perheen aika 10.45 Tarinoita lapsille: 11.00 Yle Uutiset 11.02 Jari Sarasvuo 12.00 Puheen Viikonloppu . Liisa Liimatainen esittelee tunnetun saudiarabialaisen oppineen Salman Al-Audan näkemyksiä. 18.20 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osa 30 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Kaiken maailman musiikkia 20.30 Radion sinfoniaorkesterin iltasoitto 21.15 Brysselin kone 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Radioteatteri esittää: Hanhen selästä, osa 76: Vastarannan kiisket 22.35 Kiveen hakatut 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset Uutiset YleX Aamu . tenori Sergei Lemeshevin äänitteitä 21.35 Maailmanpolitiikan arkipäivää 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Muistojen musiikkia 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 20.00 22.00 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu . Jani Rajalin 22.00 Radio Novan yö MAANANTAI YLE RADIO 1 26.8. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12 Yle Uutiset ja sää 12.15 Kaksi lukua Helsingin historiaa, osa 1: Vanhakaupunki 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Eeva Luotosen kirjahistoria Mitä kasakka Grigori Melehov teki vallankumouksessa? Vieraana Venäjän kirjallisuuden vt professori Tomi Huttunen. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö PERJANTAI YLE RADIO 1 30.8. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Mikä maksaa? 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12 Yle Uutiset ja sää 12.15 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Verdi 200 . latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osa 33 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Helsingin juhlaviikot 2013: Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.50 Lähikuvassa amerikkalaiskapellimestari Kent Nagano 20.15 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 20.55 Kiihkosta väräjää sydän . Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Suorassa lähetyksessä ovat mukana Mikko Lagerström, Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen. Yle Radio Suomi keskiviikko 28.8. Yefim Bronfman, piano. Mikko Jylhä Yle Uutiset Puheen Viikonloppu . Ravitulokset 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Uudenkansanmusiikki 23.00 Yle Uutiset 23.03 Kansanradio 23.37 Metsää ja luontoa 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio . Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.15 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 17.30 18.00 18.03 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa: Suora linja Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Taustapeili Yle Uutiset Sekahaku 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 22.47 23.00 23.03 23.33 00.00 00.05 04.02 Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Suomi tänään. Mikko Jylhä Yle Uutiset Puheen Viikonloppu . Mikko Jylhä 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . mestarilaulajien esityksiä 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Svengaava iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Viikon taiteilija: Näyttelijä Heidi Krohn 18.15 Nuntii Latini . Elli Collan 23.00 Radio Novan yö. valtakunnan terapeutti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Sää 10.04 Kissankehto 11.00 Yle Uutiset 11.03 Lauantai-Suomi 11.57 Vakioveikkausvihjeet 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.15 Kylillä 12.45 Merisää 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Lauantai-Suomi 13.10 Kerro pieni tarina 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasan lauantaivieras 14.30 Suomi tänään 14.35 Hitin kaava 14.55 Lauantai-Suomi 15.00 Yle Uutiset 15.03 Urheiluradio 15.08 Entisten nuorten sävellahja 15.50 Veneilysää 15.52 Entisten nuorten sävellahja 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Entisten nuorten sävellahja 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Levynpyörittäjän kesäsiirtola 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluradio 18.08 Lakatut varpaankynnet 18.50 Merisää 18.55 Suomi tänään 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio. Toimittajana on Tapio Pajunen. RADIO NOVA 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . valtakunnan terapeutti 17.40 Suomi tänään 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluradio 18.08 Sää 18.09 Kontaktiohjelma 0203-17600 18.50 Merisää 18.55 Kontaktiohjelma 0203-17600 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.08 Kontaktiohjelma 0203-17600 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.08 Sää 20.09 Lähikuvassa 21.00 Yle Uutiset 21.03 Taustapeili 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio. Osa 6/6: Urpo Lahtinen. 18.00 Horisontti 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Helsingin juhlaviikot 2013: Quartet Lab 20.00 Haastateltavina Quartet Labin jäsenet 20.20 Konsertti jatkuu 21.00 Jatzofrenia 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 YleX Iltapäivä Remix 10.00 Uuden musiikin ratsia 11.00 Yle Uutiset 11.02 YleX Festarikesä 2013 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 Kristiina Wheeler & Cristal Snow . Haastattelu on uusinta kesäkuusta 2013. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Elli Collan 22.00 Radio Novan yö KESKIVIIKKO YLE RADIO 1 28.8. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Verdi 200 . Luonto-Suomen perhosbaari kertoo, miten kotipihan saa kukoistamaan, millä kasveilla houkutellaan perhosia ja kuinka rakentaa kosteikko sammakoille ja vesikasveille. - Toimittajana Lotta Emanuelsson. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Mikko Jylhä 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . Tapio Pajunen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Miia Krause 19.00 Radiomafian Kohtaaminen 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Puheen Aamun vieras 23.30 Politiikkaradio . Vesa Heikkinen ja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. RADIO NOVA 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.15 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio 12.45 Merisää 12.55 Suomi tänään 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Maakuntaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Maakuntaradio 15.50 Veneilysää 15.52 Maakuntaradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Maakuntaradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Urheiluradio 17.30 Taustapeili 18.00 Yle Uutiset 18.03 Poplaari 18.50 Merisää 18.55 Suomi tänään 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.06 Elämänmenoa 0203-17600 Tupakoinnista eroon pääseminen vie aikaa ja vaatii ponnisteluja. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala 06.30 Maakuntaradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Urheiluradio 07.17 Maakuntaradio 07.50 Merisää 07.53 Maakuntaradio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Urheiluradio 08.17 Maakuntaradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Maakuntaradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Ajantasa 11.00 Yle Uutiset 11.03 Maakuntaradio 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.15 Maakuntaradio 12.45 Merisää 12.55 Suomi tänään 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Maakuntaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Maakuntaradio 15.50 Veneilysää 15.52 Maakuntaradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Maakuntaradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Urheiluradio 17.30 Taustapeili . Pyöreä pöytä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Luonto-Suomen perhosbaari 0203-17600 Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Suorassa lähetyksessä ovat mukana Mikko Lagerström, Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen. 18.50 Merisää 18.55 Luonto-Suomen perhosbaari 0203-17600 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.06 Luonto-Suomen perhosbaari 0203-17600 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.06 Sää 20.07 Café Tropical 21.00 Yle Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö TORSTAI YLE RADIO 1 29.8. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Kalle Haatanen 11.00 Valkoista valoa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12 Yle Uutiset ja sää 12.15 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 M-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Filmiryhmä 18.00 Tiedevartti 18.20 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osa 32 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Helsingin juhlaviikot 2013: Kuninkaallinen Concertgebouw -orkesteri. Docventures 23.02 Puheen Aamun vieras 23.30 Politiikkaradio . Nummisen musiikkiohjelma: Musiikillisia kontrasteja 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 08.00 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu . klo 18.03 20.00 Huippuhetkiä Helsingin juhla viikoilla 2013 20.20 Konsertti jatkuu 21.05 Eve Mantu 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita 22.55 Kuuluttajan vieras 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu . Tapio Pajunen RADIO NOVA 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Joht. Saudi-Arabian hajoaminen on mahdollista. 21.45 Romano mirits 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Aikamme suomalaista musiikkia 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Tärkeintä on löytää tarpeeksi motivoivat syyt lopettaa ja keinot jatkaa tupakoimattomuutta mahdollisten repsahdusten jälkeen. Oletko sinä onnistunut pääsemään eroon tupakoinnista. Tapio Pajunen Päivän kansanedustajana Aino-Kaisa Pekonen (vas). Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.15 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 17.30 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 22.56 23.00 23.03 23.33 00.00 00.05 03.15 04.02 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Taustapeili Yle Uutiset Maailmanpolitiikan arkipäivää Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Puheet ja teot Yle Uutiset Urheiluradio Sää Euroopan taivaan alla Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Lähikuvassa Suomi tänään Yle Uutiset Taustapeili Minna Pyykön maailma Yle Uutiset ja sää Yöradio Taustapeili . Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin toiveshow Parasta ennen! DJ Orion Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala 06.30 Maakuntaradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Urheiluradio 07.17 Maakuntaradio 07.50 Merisää 07.53 Maakuntaradio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Urheiluradio 08.17 Maakuntaradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Maakuntaradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Ajantasa 11.00 Yle Uutiset 11.03 Maakuntaradio 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.15 Maakuntaradio 12.37 Anonyymit kotikiusatut 12.42 Maakuntaradio 12.45 Merisää 12.55 Suomi tänään 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Maakuntaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Maakuntaradio 15.50 Veneilysää 15.52 Maakuntaradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Maakuntaradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Urheiluradio 17.30 Taustapeili 18.00 Yle Uutiset 18.03 Puhelinlangat laulaa 18.50 Merisää 18.55 Puhelinlangat laulaa 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.06 Puhelinlangat laulaa 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.06 Sää 20.07 Puhelinlangat laulaa 21.00 Yle Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Lakatut varpaankynnet 22.47 Suomi tänään 23.00 Yle Uutiset 23.03 Poplaari 23.50 Suomi tänään 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 02.15 Anonyymit kotikiusatut 03.15 Radioteatteri esittää: Terveiset Kutturasta YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Kotimaa 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Leikola ja Lähde 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Maria Jungner 19.00 Radiomafian Kohtaaminen 21.33 Päivä tunnissa 22.00 Yle Uutiset 22.05 Leikola ja Lähde 23.02 Puheen Aamun vieras 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 06.00 Perjantaiperjantai! . Jussi Halli 18.00 Musaa ja sporttia . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . toiveiden yö 03.40 Luontoretki 04.02 Kantritohtorin juurihoitoa YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto:Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio . elokuuta 2013 RADIO-OHJELMAT MARKKU VUORIKARI LAUANTAI YLE RADIO 1 24.8. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osat 24?26 08.30 Aristoteleen kantapää 09.00 Yle Uutiset 09.05 Figaro: Puccinin Turandot 10.05 Syntymäpäiväsankari 11.00 M-studio 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12 Yle Uutiset ja sää 12.15 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Mikä maksaa? 13.55 Radio 1 vastaa 14.00 Välilevyjä: Yhden hitin ihmeet. 15.00 Radioteatteri esittää: Hanhen selästä, osa 76: Vastarannan kiisket 15.30 Kamarimusiikkia 15.40 Tiedevartti 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Näistä levyistä en luovu 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Maailmanpolitiikan arkipäivää 17.40 Kolmannen maailman puheenvuoroja. Jussi Halli 19.00 After Work . Ravitulokset 19.08 Lavalauantai 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.08 Sää 20.09 Olipa kerran radio 21.00 Yle Uutiset 21.03 Hitin kaava 21.23 Suomi tänään 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Koe-eläinpuisto 23.00 Yle Uutiset 23.03 Koe-eläinpuisto 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 03.15 Hitin kaava YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03 Aspekti 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 09.00 Tiina Lundberg 10.00 Yle Uutiset 10.03 Maria Pettersson 11.00 Yle Uutiset
Jeesus sanoi hänelle: ?Mitä laissa sanotaan. 21 Perjantaina 23. Siihen meitä kehotetaan, kun Jeesus sanoo meille: ?Mene ja tee sinä samoin.? Sodankyläläisen Portsailin osastolla on porotuotteiden ohella makeita nauriita, joita esittelee Sheree Bridges. Yleisö täytti heti Herkkujen Suomen Omakuvapostimerkki täyttää 10 vuotta Omia kuvia on saanut postimerkkeihin jo kymmenen vuoden ajan. Juhlan kunniaksi Itella Posti on uudistanut omakuvapostimerkkien palvelukonseptin. Tarjolla on muun muassa tekstitervehdyksiä ja valmiita kuvavalikoimia. Tähän mennessä on valmistettu noin 8 miljoonaa omakuvapostimerkkiä. Erikoisuuksia haetaan.? Peltosen osastolla on lämpimiä ruoka-annoksia, joissa on raaka-aineina muun muassa lounaissuomalaisten yritysten jalostamaa kirjolohta ja erilaisia makkaroita. ?Kaikki raaka-aineet ovat varmasti suomalaisia?, Peltonen painottaa. Peltosirkun tilan yrittäjä Sirkku Holttinen Hämeenlinnasta on tuonut tapahtumaan muun muassa marja- ja vihannestuotteita ja jatkojalosteita. Kolmatta kertaa mukana oleva Holttinen toteaa, että kahdella ensimmäisellä kerralla menekkiä oli hyvin erilaisilla tuotteilla. ?Nämä kaksi vuotta ovat olleet hyvin erilaisia. Joskus avuntarve on ilmeinen, joskus on hyvä kysyä, mikä on hätänä. Samaa tietä sattui tulemaan pappi, mutta miehen nähdessään hän väisti ja meni ohi. Samanlaiset yritykset eri puolilla Suomea kohtaavat erilaisia tilanteita, mutta silti valvonnan tulee olla tasa-arvoista?, Syväniemi selittää. Myös lainsäädäntöä uudistetaan liian nopealla tempolla. ?Koska lainsäädäntö muuttuu koko ajan, yrittäjien investointihalukkuus vähenee. Herra, minun Jumalani, sinua minä huusin avuksi, ja sinä teit minut terveeksi. Lähimmäistä tulee kohdella sillä tavoin, kun toivoo vastaavassa tilanteessa itse tulevansa kohdelluksi. Kun hän saapui paikalle ja näki miehen, hänen tuli tätä sääli. Lainopettajat Jeesuksen aikana pohtivat sitä lakkaamatta. 10:27 Nimipäiviä Tänään perjantaina: Signe, Varma Huomenna lauantaina: Perttu Ylihuomenna sunnuntaina: Loviisa Mietelause Ei sikiä siipilintu päivän Perttulin perästä. Vanhaa ajantietoa Haapavedeltä MERKKIPÄIVIÄ 80-VUOTIAS Ilari Satka 25.8. Keuruu. SANA SUNNUNTAIKSI elintarviketuottajan työtä Vaikka byrokratiaa halutaan vähentää, ei kotimaisen ruuan laatua ja turvallisuutta haluta riskeerata, MTK:sta korostetaan. Viranomaissäädökset ja niiden valvonta herättävät vahvoja mielipiteitä pk-elintarvikeyrittäjissä. ?Vaikka elintarvikelainsäädäntöä uudistettiin syksyllä 2011, toimintaansa aloittaville pienyrittäjille ei edelleenkään ole olemassa selkokielisiä ohjeita lainsäädännön vaatimuksista ja niiden edellyttämistä toimenpiteistä?, MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi harmittelee. ?Yrittäjät tarvitsevat ja toivovat koulutusta enemmän valvo- valta viranomaiselta suoraan.? Nykyinen elintarvikelaki korostaa riskiperusteisuutta ja ilmoitusmenettelyn käyttöönottoa. Tarvetta ei enää tarvitse herätellä, kysynnän vain pitäisi löytää tarjonta?, Syväniemi iloitsee ja korostaa, että vaikka byrokratia nostetaan esille, tärkeintä on suomalaisen ruuan turvallisuus ja laatu. Helsingin yliopiston Ruraliainstituutissa on parhaillaan käynnissä tutkimus lähiruuan vaikutuksista alueen talouteen. ?Tutkimuksen pääviesti on, että ruuan ostaminen lähialueelta ei ole riskisijoitus, vaan ostot poikivat alueelle työllisyyttä ja rahaa. 30:3?4 24.8. Mies vastasi: ?Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.. Ps. 30:6, 12 25.8. Jeesuksen tulkinta oli toinen: jokainen ihminen on lähimmäinen. Silloin, kun suoranainen avuntarve ei ole nähtävisRaija Lehtinen sä, kannattaa muistaa, että sydämellään näkee paremmin kuin silmillään. elokuuta 2013 PÄIVÄSTÄ TOISEEN Suomalainen ruoka, sen ostaminen ja siitä nauttiminen on isänmaallinen teko. Yrittäjien on esimerkiksi vaikeaa saada tarvitsemaansa tietoa, ja he joutuvat asioimaan monien viranomaisten kanssa. ?Suomi on laaja maa. Halpaa ruokaa ei ole. MTK:N PUHEENJOHTAJA JUHA MARTTILA 23.08.13 Lainsäädäntö mutkistaa Aurinko nousee Helsingissä kello 5.53 ja laskee kello 20.51 Oulussa kello 5.29 ja laskee kello 21.10 Utsjoella kello 4.49 ja laskee kello 21.37 Päivän sana 23.8. Me olemme hänen tähtensä taivaskelpoisia, mutta tarkoitetut elämään tässä maailmassa Jumalan kunniaksi ja lähimmäistemme parhaaksi. Hän hyväksyy meidät kaikesta vioistamme huolimatta ja rakastaa meitä. ?Monella on Hämeessä kesämökki ja he löytävät tapahtumassa minun tilani.? MAIKKI KULMALA Yrittäjä Lassi Ruuska loimutti lohta saarijärveläisen Roppilan tilan osastolla. Musiikkiteatteri Kapsäkin tanssiryhmä Will Funk For Food viihdytti esityksillään Herkkujen Suomen yleisöä. ?Suomalaiset heittävät vuodessa roskiin 24 kiloa ruokaa eli näin paljon?, kertoi Anna Kepanen (vas.) Helsingin seudun ympäristöpalveluista Anna Laurilalle. Hilla Martikainen (vas.) ja Marjo Särkkä-Tirkkonen tutustuivat Maija Pelanderin esittelemiin Lindrothin puutarhan kasviksiin.. Ensimmäisenä vuonna meni enemmän jatkojalosteita, paseerattua mansikkasosetta ja mehua hanapakkauksessa?, Holttinen kertoo. ?Viime vuonna, kun oli mukana vadelmia, myin marjoja enemmän kuin jatkojalosteita. Siinä mielessä avoimin mielin olen täällä, että ei tiedä, mitä menee minäkin vuonna. Holttinen pitää tärkeänä, että tapahtumassa tapaa myös uusia asiakkaita. Siten sillä on suuri merkitys myös Suomen taloudelle?, projektipäällikkö Leena Viitaharju sanoo. ?Laaturuoka on aina hintansa väärti? Torstaina Herkkujen Suomi -tapahtuman avannut Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen totesi, että ruualla on keskeinen rooli työpaikkojen luojana. ?On tärkeää säilyttää elinvoimainen maaseutu, jossa vaalitaan puhtaita raaka-aineita?, hän sanoi. Hän arvioi, että jos suotuisa kehitys Helsingin matkailussa jatkuu, kasvaa sekä raaka-aineiden että ravintolapalveluiden kysyntä. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila korosti omalta osaltaan kotimaisen ruuan merkitystä. ?Laaturuoka on aina hintansa väärti. Sitten hän nosti miehen juhtansa selkään, vei hänet majataloon ja piti hänestä huolta. Tämä johtuu siitä, että lakeja ja niiden tulkitsijoita on niin monia.? Laissa monta kompastuskiveä Syväniemen mielestä elintarvikelainsäädännössä on muutamia keskeisiä ongelmia. Sinä muutit itkuvirteni karkeloksi, riisuit yltäni suruvaat- teen ja puit minut ilon pukuun. Sitten he lähtivät tiehensä ja jättivät hänet henkihieveriin. Mies vastasi: ?Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.. Puhuttiin lain tärkeimmästä käskystä: rakastamisesta. Jumalaa tuli rakastaa yli kaiken ja lähimmäistään niin kuin itseään. Jeesus sanoi: ?Oikein vastasit. Palveluun on ladattu lähes 100?000 erilaista kuvaa. Jeesus opetti toisin kuin lainoppineet. Hän meni miehen luo, valeli tämän haavoihin öljyä ja viiniä ja sitoi ne. Herra, sinä pelastit minut tuonelasta. Hän kysyi: ?Opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta saisin omakseni iankaikkisen elämän?. 10: 25-37 KIMMO HAIMI Jeesuksen perässä O nko meille kysymys taivaaseen pääsystä jokapäiväinen huolenaihe. Merkkejä on tehty runsaasti sekä yksityis- että yrityskäyttöön. Uusiin merkkeihin voi saada esimerkiksi 150 merkin tervehdystekstin, jonka voi lisätä 10 postimerkin arkille. ?Tervehdystekstiksi sopii vaikka päivänsankarin onnitteluteksti tai esimerkiksi yrityksen slogan?, tuotepäällikkö Petri Pohjolainen Itellasta sanoo. Asiakkaat voivat suunnitella merkkien kuva-aiheet itse. Tarjolla on myös valmis kuvavalikoima, josta löytyy aiheita erilaisiin juhlamerkkeihin. MT Helsingin rautatientorilla taiteiden yöksi torstaina avautunut Herkkujen Suomi veti alueen täyteen yleisöä heti porttien avauduttua. Perjantaina ja lauantaina jatkuvassa tapahtumassa on mukana yli 120 lähi- ja luomuruokayrittäjää eri puolilta Suomea. Ristiinalainen Marjo Särkkä-Tirkkonen oli varta vasten saapunut tutustumaan tapahtuman anteihin. ?Täällä on edustettuna koko Suomi. Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi oli ryöstetyn miehen lähimmäinen?? Lainopettaja vastasi: ?Se, joka osoitti hänelle laupeutta.? Jeesus sanoi: ?Mene ja tee sinä samoin.? Luuk. Seuraavana aamuna hän otti kukkarostaan kaksi denaaria, antoi ne majatalon isännälle ja sanoi: ?Hoida häntä. MTK:n haastattelemien pk-elintarviketuottajien kokemukset osoittavat, että riskiperusteinen valvonta on menossa päätöstasolta käytäntöön. Hautaan vaipuvien joukosta sinä toit minut takaisin elämään. Osaisiko Jeesus vastata kysymykseen oikein. Tee näin, niin saat elää.? Mies tahtoi osoittaa, että hän noudatti lakia, ja jatkoi: ?Kuka sitten on minun lähimmäiseni?? Jeesus vastasi hänelle näin: ?Eräs mies oli matkalla Jerusalemista Jerikoon, kun rosvojoukko yllätti hänet. Kun Jeesus puhui laupiaasta samarialaisesta, hän puhui itsestään. Pyhän evankeliumissa se kysymys esitetään Jeesukselle. Jokainen odottaa kohtuullisuutta ja tasa-arvoisuutta, ei usein sen enempää. Periaatteessa lähimmäisen rakastaminen on ihan normaalia elämää, mutta miksi se on meille usein niin vaikeaa? Miksi me löydämme helposti itsemme niistä ohimenneistä: papista ja leeviläisestä. Meillä on loppujen lopuksi yksi pelastus tässäkin asiassa. Vanhan kristillisen tulkinnan mukaan todellinen laupias samarialainen on Kristus. Esimerkiksi äskeisen osaston latva-artisokat olivat löytö, niitä viedään kotiinkin. Myös eri puolilta Suomea tulevan erilaisen leipäkulttuurin näkee täällä?, Särkkä-Tirkkonen sanoo. Mäntyharjulaiset Risto ja Astrid Asplund olivat PottuPuoteineen tapahtumassa toista kertaa. ?Käytämme sipsien valmistukseen tuoretta suomalaista perunaa. Rosvot veivät häneltä vaatteetkin päältä ja pieksivät hänet verille. Tämä taas hidastaa toiminnan kehittämistä, mikä on sääli, koska kysyntää tuotteille olisi?, Syväniemi sanoo. Vaikka pk-elintarviketuottajat painivat elintarvikelainsäädännön kanssa, on heidän työssään valopilkkujakin. ?Koko Suomi huutaa lähiruokaa. Illalla on vieraana itku mutta aamulla ilo. Syväniemi pitää tätä positiivisena kehityksenä. ?Toisaalta käytäntöjen saaminen yhdenmukaisiksi ja sujuviksi ruohonjuuritason valvonnassa koko maassa on vielä iso haaste.? Syväniemen mietteet jakaa myös Kolatun vuohijuustolaa Somerolla pitävä Janne Tolvi. ?Suomessa ei ole yhtäkään elintarvikeyritystä, jossa ei olisi jotakin huomautettavaa. Luuk. Ps. Lähimmäisyyttä ei voi rajata koskemaan vain joitain harvoja ja valittuja. Jokaista apua tarvitsevaa tulee auttaa kansallisuuteen, ikään, sukupuoleen tai ihon väriin katsomatta. Mistä sitten voi tietää, mitä vailla lähimmäinen kulloinkin on. Hän sitoo haavamme ja lääkitsee meidät. Mooseksen lain mukaan lähimmäinen oli toinen israelilainen. Tänne tulijat ovat valikoitunut joukko, joka tulee varta vasten. Seurasi pitkä ajatustenvaihto Mooseksen laista. Lainopettaja halusi panna Jeesuksen koetukselle. Jos sinulle koituu enemmän kuluja, minä korvaan ne, kun tulen takaisin.. Tarjonta on mielenkiintoista. Mitä sinä itse sieltä luet?. Monet haluavat sipsinsä ilman suolaa ja mausteita, mutta monille ne maistuvat chilin, valkosipulisuolan, yrttisuolan tai dippien kera?, toteaa Astrid Asplund. Porilaisen Lännen juhlapalvelun yrittäjä Raipe Peltonen kertoo, että tapahtumaan odotetaan aiemman kokemuksen perusteella väkiryntäystä. ?Lähiruoka ja yleensä suomalainen ruoka on trendikäs juttu. Niitä tullaan täältä selvästi hakemaan. Jos on, pitää kuluttajan herätä pohtimaan ja kysymään, mistä tämä ruoka tulee, kuka sen on tuottanut ja millä keinoilla?, Marttila perusteli. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee menestyvän maatalouden lisäksi yrittäjiä sekä olemassa oleville yrityksille mahdollisuuksia kasvuun. Marttila tiivisti puheensa viestin lyhyen ytimekkäästi: ?No farms, no food! (Ei maatiloja, ei ruokaa!)? ANNIINA KESO Muuan lainopettaja halusi panna Jeesuksen koetukselle. Samoin teki paikalle osunut leeviläinen: kun hän näki miehen, hänkin väisti ja meni ohi. Mutta sitten tuli samaa tietä muuan samarialainen
KR 47 500,00 . Aj. esittely tu erä CLAAS Rollant - maailman eniten rajoitetOISmyyty pyöröpaalain! ERIK N! HINTA A Kysy tarjous lähimmästä K-Maataloudesta tai konemyyjältäsi. www.k-maatalous.fi K-MAATALOUS tasainen levitys työsyvyys jopa 15 cm . ?. ?. Sen vuoksi on hyvinkin mahdollista, että Siirin Älli saa pitää tempon sille sopivana. ?. Ranjia Oy, Pori. Traktori etukuormaajalla takapotkukin käy. KR 28 500,00 . KR 25 000,00 . ?. 0400 491436 Mkl. Ostetaan muutamia heti poikivia hiehoja tai hiljattain poikineita lehmiä. 2120 18,7 19,6 19,0 20,9 19,2 18,9 19,0 19,7 18,9 12,7a 18,3 17,4 2. al kaen Jaakko Laitinen. Tiivituote Oy Eskopuu Oy TERO SIPAKKO Kierros 34 Toto75 1. Myös ei kats. Kaikenk. alkaen myyntipäälliköksi vastuualueenaan ikkuna- ja ovi teollisuuden älytuotteet. Pihlavan Ikkuna Oy Myyntipäälliköksi kuluttajamyyntiin on nimitetty 1.6. ?. P. lähtö: 11 Vislakka, 5 Ponnen Aatos, 6 Sopun Haaste, 7 Turponi (4, 3) 4. LÄHTÖ Ryhmäajo 2600 m Jyväskylä 1 Nagareboshi Gin/Mika Forss 2 A.B.S. Hän aloittaa Finatexissa 9.9. UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö FM, VTM Anna-Maria Wiljanen on nimetty UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön toiminnanjohtajaksi. ?. ?. 18,3a 15,0a 15,3a 18,2a 16,1a 15,6a 17,8a 14,8a 16,8a 17,0a 16,6a 17,1a 1 4 4 3 3 4 4 5 2 2 2 2 3. ripeä ajonopeus ? ? LIETEVAUNUT MULTAUSLAITTEET PUMPPUKUORMAIMET Lisätietoja: Veli-Pekka Palmu, puh. ?. lähtö: 2 A.B.S. KR 490,00 . KR 8 790,00 . ?. Lumilinko, Henkilönostin. P. Fiat 640. 044 9695731. Ostamme käteisellä: M-B, Man, Volvo, Scania, ym. KR 3 200,00 . Noud. 044 5876100. ?. ?. alkaen. Finanssivalvonta DI Jyri Helenius on nimitetty Instituutiovalvonnan rahoitussektoritoimiston päälliköksi 29.7. KTM Lasse Corin on nimitetty analyytikoksi Taloudellinen analyysi -toimistoon 1.8. KTT, YTM Kati Pajunen on nimitetty tilinpäätösasiantuntijaksi (IFRS) 1.8. Suomen Yrittäjät Kasvatustieteiden lisensiaatti Veli-Matti Lamppu on nimitetty koulutuspolitiikasta vastaavaksi johtajaksi. Finatex Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry:n uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu oikeustieteiden kandidaatti Anna-Kaisa Auvinen. 0400-646200, 0500-659678. Pieni 4-veto traktori etukauhalla. Esim. ?. 08-alueelta. P. 040 5865052. Heti toimitukseen 9 Patentoitu paalinsiirto 9 Puhdistuksen ja huollon helppous 9 Suomenkielinen käytönohjain 9 Vakiona automaattinen Lincolnkeskusvoitelujärjestelmä 9 Korkea tehokkuus myynti: Huittinen 050 381 5452 | Iisalmi/Kainuu 040 681 5508 | Jyväskylä 040 825 8230 | Kankaanpää 050 340 0704 | Kokkola 0500 561 265 | Konnevesi 040 500 7509, 0400 544 594 | Kouvola 0400 997 188 | Lahti 0400 997 188 | Laitila 050 381 5452 | Seinäjoki 0400 232 190, 050 364 9506 | Tre-Pirkkala 0400 157 623 | Turku 0400 820 193, 040 725 2526 | Ylivieska 040 484 8192 | Alavus 0500 929 200 | Joensuu 050 311 2071 | Kuopio 044 088 1931 | : Oulu 010 7557 313| Rovaniemi 010 7557 450 | Tornio 010 7557 250 | Ylitornio 010 7557 151 Myyjätiedot: KR = Koskinen Reijo SI = Suominen Ilkka NM = Nyström Mickel Hinta (alv 0) Myyjä 5 900,00 . 24,1a 24,8a 26,3a 26,3a 24,1a 23,4a 23,1a 26,1a 23,9a 25,6a 24,0a 25,9a 4. 8 T Tempo kuivalantavaunu Piko hyrd.halkaisija polttomoottorilla 700 mm Vesitankki pyörillä 3000L Jako levitysvaunu 10 m3 Ares XL 3.0 P Tempo kalkinlevitin teli Jyrät hinattavat 3 osaiset Pilkemaster Evo 36 erillishalkaisulla ja puunnostajalla vm.-11 Lavetti teliakselistolla ja rampilla jarrullinen PILKEMASTER 30 VM 2010 PUUNNOSTIN Överum 4-siipiset sarka-aurat puoliautom.PilkePatu Juko Multiseed 3.0 suorakylvök. Ei kovin kaukaa Kauhajoelta. Tiedot eläimistä hintatietoineen sähköpostilla: uutee@suomi24.fi LAUTASMUOKKAIN hinattava leveys 3-4 m. ?. alle 3000 h. P. 0400 456865. Rautaromu, sekapelti ja autot. Noudetaan nopeasti nosturiautolla. ?. ?. 0400 250111. IMUVAUNU 8m³ tai suurempi. P. 6. ?. Euro-Teli Oy, Hki p. KR 1 290,00 . KR 11 300,00 . LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Jyväskylä 1 Westcoast Pirate/Mika Forss 2 Vikens Pine (SE)/Matti Nisonen 3 Westcoast Spider/Harri Koivunen 4 Tomorrowland (US)/Ari Moilanen 5 Merlino Grif (IT)/Tomi Haapio 6 Elora Hanover (US)/Marko Hakkarainen 7 Westcoast Lord/Iikka Nurmonen 8 Benjamin Duo/Tapio Kalaja 9 Anthony/Jari Autio 10 Asante/Antti Teivainen 11 Armstrong Transs R (DE)/Hannu Torvinen 12 Amber Diablo (SE)/Tapio Perttunen 2100 ?. Se ei ollut Teivossa edes karsinnoissa, eikä sen riittävyydestä nuorten tammojen joukossa ole siten selkeää näyttöä. LÄHTÖ Ryhmäajo 2600 m Jyväskylä 1 Edla/Toni Törmänen 2 Hilkkerman/Markku Taskinen 3 Nauriskydön Veto/Jukka Kauppinen 4 Tuikun Poju/Kaarlo Ahokas 5 Ponnen Aatos/Veli-Erkki Paavola 6 Sopun Haaste/Niko Jokela 7 Turponi/Peter Lindroos 8 Lentopiki/Risto Tupamäki 9 Hiskin Muisto/Esa Holopainen 10 Multi Tella/Henri Bollström 11 Vislakka/Mika Forss 12 Topper/Terho Rautiainen 2600 ?. KR 1 255,00 . ?. ?. ?. Bobbo (SE)/Lars-Erik Stenberg 3 Xena Kemp/Juhani Tapani 4 Blue Finn/Toni Granath 5 Vilukko (SE)/Akseli Lahtinen 6 Time Iron/Ari Kela 7 East Coast Emma/Matti Nisonen 8 Pine Ross/Robert Michel Verbaan 9 Chamma Chamma (US)/Juha Utala 10 Sweet Jack/Heikki Hietanen 11 Lucas Småbo/Hannu Hietanen 12 East Star Glide/Pekka Vehviläinen 2600 ?. KR 1 300,00 . KR 7 200,00 . Atria nauta -organisaatiossa asiakkuuspäällikkönä, joka vastaa Keski-Suomen maitotilojen asiakkuuksista. Siirin Älli vetää perille? Derby päättää lauantain T75kierroksen Jyväskylässä. P. Vipotiina/Pertti Puikkonen 12 Erikasson/Harri Koivunen 2100 ?. KR 12 000,00 . Turvallinen kauppa, parempi hinta. ?. minkkitarhat. KR 6 500,00 . lähtö: 9 Hullumies, 10 Franko, 8 Köppinen, 12 Erikasson (1, 11) 5. ?. 0400 932741. KYNTÖAURAT mielellään 4-5-siipiset, kääntyvät. ?. ?. KR 390,00 . ?. Hän aloittaa tehtävässään 1.10. Kestotilaajan etuja: Lukuoikeudet Maa seudun Tulevaisuuden ja Kantrin näköislehtiin sekä arkistoihin Lukuoikeus internetin sääpalveluun Suomalainen Maaseutu -lehti 12 x vuodessa Ostamme kaiken sellaisen, joka maistuu metallille. ?. ?. TM 12 000,00 . KUUSENHAVUA. KR 4 800,00 . Turolii/Antti Teivainen 7 Vieskerin Valo/Pertti Niveri 8 Köppinen/Kari Rosimo 9 Hullumies/Seppo Sarkola 10 Franko/Ari Moilanen 11 I.P. KR 25 000,00 . KR 7 000,00 . 045 6787936. Lautasäes hinta alle 3000 . ?. ?. P. Käteism. ?. huom. ?. KR 4 290,00 . 0400 801959. Porkkanaa, palsternakkaa, selleriä ja lanttua. KR 17 900,00 . ?. ?. 042 490 011 www.konefarmi.fi N* yt ap Rehunkorjuuseen/oljenpaalauk- Claas Uniwr ia paalaim VAIHTOKONEET TURUSSA Tuotekuvaus Lietevaunu 15 m3 omavalmiste Sami juontokoura Madeks 16 T maansiirtovaunu,Lisälaitakasetilla Scan Varilabor paluuaura SB 3,kuorimet ja tukipyörä Korkealta kippaava kauha Vaihtolava perävaunu 1 aks. Maksan reilusti käteisellä. Romuliike ostaa p. -06 Potila SKH540 s-piikkiäes etuladalla vm.-00 Tuotekuvaus Hillspridare 2015 lannanlevitin repijäkeloilla Valmet 500 Traktori ohjaamolla Farmi120 Laatikkoleikkuri Kuhn Alterna FC 400 vm.-07 Schäffer 450 T vm.-03 NHK 6000 käärinvaunuvm.-01 Kingcat + Pihtitalikko Kverneland käärin Kverneland Taarup T 8 käärin Pöttinger novacat 305 ED 2009 Pöttinger 306 Novacat ED etukone Tielana omav. KVERNELAND UN 7517 Käärin Bergmann TSW 800 vm.-08 Schäffer 570 T vm.-03 01220143 Schäffer 3045 ohjaamolla 2002 aj 3200 h Schäffer 4042 vm.-02 4200 h Pihtitalikko 120 CM SC sovite Schäffer pihtitalikko sc sovite 120 cm Farmi Chipper CH160 T Hakkuri Valtra N 101 HT + Etuk V 45 Bergmann 5210 S ME Comfort 800/26,5 renkaat Myös yksikköpaalaimia heti toimitukseen! seen uudella Claas Uniwrapilla. akselinen lapiorullaäes n. Valtamerilaivat, junanvaunut, maatalouskoneet, kuorma-autot ja perävaunut. ?. ?. KR 2 000,00 . 0500 443602, Nummela. Valmet Metso, vähän ajettu ja oikean hintainen kiinnostaa. P. ?. KR 2 000,00 . KR 5 100,00 . SI 1 000,00 . kaunista, tuuheaa, koristekäyttöön. www.havupuu.fi p. ?. lähtö: 3 Astrid Wibb, 1 Funny Farm (4, 10) 7. ?. elokuuta 2013 päivästä toiseen NIMITYKSET RAVIT A-Tuottajat Oy Agrologi Sirpa Leppävuori aloitti 31.7. KR 150,00 . KR 1 000,00 . Yhtä etua vastustajat eivät Siirin Älliltä ole kuitenkaan vieneet. ?. ?. Afrikan vientiin Hiace, Corolla, Hilux, Dyna ym. KR 31 500,00 . KR 1 500,00 . P. lähtö: 1 Westcoast Pirate (11, 3) 6. 0500 820404. Kotim. KR 2 500,00 . ?. KR 6 000,00 . 044 9697772. Jous. KR 14 900,00 . 11,6a 12,9a 10,7a 13,5a 14,6a 13,3a 12,5a 13,6a 12,5a 14,8a 11,8a 12,9a 8/15,6a 1/15,7a 1/10,7a 1/15,1 5/15,1a 1/15,6 2/12,8a 3/15,1a 7/14,7a hll 5/11,8a 7/14,7a 1/11,6a 1/12,9a 1/13,8a 1/14,5a 1/16,0a 1/13,3a 2/12,6a 2/13,6ax 6/15,6 2/15,4a 1/12,6a 9/16,8a 2/13,3a 3/14,3a 6/15,2ax 1/14,2a -a hpl 0/14,9a 3/15,1a 6/14,1a 4/15,2a 2/15,7a 8/14,4a 2/12,9ax 5/13,3a 7/17,0a 2/11,7a 1/15,1a 1/17,0a 2/15,3a 3/15,0a 2/14,1a 6/14,2a 2/14,8a 1/14,8a 12/14,8ax 2100 ?. NM 6 900,00 . KR 3 890,00 . alkaen Peitsa Juujärvi. Insinööri Seppo Viljanen on nimitetty 15.7. ?. Jokivarren Kunkku ei ole viime viikon karsintajuoksun perusteella ihan samassa vedossa kuin Kuopion kisan aikoihin, ja voittaakseen sen pitäisi kuitenkin olla aivan parhaassa tällissä. Siirin Ällin ohella varmaksi jää niin ikään ykköspaikalta koko matkan johtoa tavoitteleva Westcoast Pirate, joka on viime esityksensä perusteella löytämässä sen tason, jota nelivuotiskauden alkupuolisko lupaili. Viime lauantaina loistanut Vislakka kohoaa lähdössään selväksi suosikiksi. ?. ?. KR 6 400,00 . Sa malla varmistuu se, kuka viisivuotiaista suomenhevosista suuntaa aikuisten kilpailuihin ikäluokan kärkinimenä. Kuninkuusraveihin asti valtikka oli tiukasti Siirin Ällin hallussa. 23,6a 103 300 24,6a 44 260 26,6a 15 500 25,9a 13 840 23,5a 49 990 23,7a 44 370 24,4a 31 380 26,4a 5 490 25,1a 23 150 28,1a 7 510 25,6a 5 360 28,5a 7 132 2/27,5 1/26,9 3/26,6ax 10/32,9a 5/25,8ax 1/26,7 2/24,4a 1/28,4 2/26,0a 1/30,9 1/27,5a k 1/24,2a 11/30,0x 6/27,3ax 7/27,1ax hll 11/27,6x hpl 3/28,6 1/26,5ax 5/28,1a -a hpl hva 2/23,6a 4/24,6a 1/27,7a 4/27,2 1/23,5a 3/23,7a -a hpl 2/28,4a 2/25,1a 1/29,4 5/25,6a 2/35,0 1/28,0a 2/28,0a 3/28,4a 3/30,0a 1/27,5a 4/30,1ax 5/29,5ax 6/29,6ax 2/27,5a 4/29,0a 5/30,1a 6/37,1a 42 33 46 40 38 31 46 34 49 49 48 33 350 923 508 310 043 755 590 120 790 358 080 889 Meira Myyntipäälliköksi suurkohdemyyntiin on nimitetty 1.8. 045 1106695. OSTETAAN AUTONROMUT + MUUT METALLIT. ?. Ahti Antti-Roikon luotsaama ruuna ampaisee auton takaa aina muita vauhdikkaammin matkaan ja selvinnee tälläkin kertaa vaikeuksitta johtopaikalle. Kun palkintopotti on tämän vuoden isoin, muutkin kuin ykkössija ovat arvokkaita, eikä hevosten mahdollisuuksia haluta pilata liian rohkeilla ratkaisuilla. ?. Bobbo, 3 Xena Kemp, 6 Time Iron, 5 Vilukko, 11 Lucas Småbo, 9 Chamma Chamma (4, 12) 3. ?. ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Jyväskylä 1 Siirin Älli/Ahti Antti-Roiko 2 Virikari/Heikki Torvinen 3 Merran Emil/Antti Teivainen 4 Ekebo Monique/Niko Jokela 5 Jokivarren Kunkku/Ari Moilanen 6 Vixen/Akseli Lahtinen 7 Kupori/Teemu Okkolin 8 Apilan Pallosalama/Oiva Käsnänen 9 V.G. ?. ?. ?. etuladalla vm. ?. ?. alkaen työpäälliköksi vastuualueenaan erityisesti rakennusliikkeet. KTM Raimo Sinisalo on valittu Meiran uudeksi toimitusjohtajaksi. Kuntarahoitus Varatuomari Mikko Pukkinen on nimitetty Kuntarahoitus Oyj:n neuvonantajaksi 20.8. lukien. Cleantech Finland Kaisa Hernberg on nimitetty Finpron hallinnoiman Cleantech Finlandin ohjelmajohtajaksi 1.9. ?. ?. P. 040 8388030, Kari. Heti kät. Visku/Arto Hammar 6 B. 040 5144095. TRAKTORI 60-80-luvulta. Lounais-Suomi. KR 4 500,00 . ?. 0400 705734 email veskin@toholampi.fi VALTRA/QUICKE 950, 970 UM etukuormain. 050 5993932. Sipulin verkkopussituslaite. P. Ensin mainittu ottaa lähdön komentoonsa, ja jälkimmäinen nousee haastamaan joko matkan varrella tai viimeistään lopussa. Koska valtaosa pelistä kohdistuu tähän kaksikkoon, vihjesysteemiin tulee yllätyshaku- na mukaan Moonlight Love. ?. P. ?. ?. 22,1a 21,5a 22,4a 22,6a 21,1a 21,2a 21,3a 20,8a 21,0a 20,6a 20,2a 20,2a 5. KR 1 900,00 . 3 m leveä. ?. Marko Taittosen valmennettava teki Pikkukunkussakin erinomaisen juoksun, mutta rinnalla toista rataa ilman vetoapua taivaltanut Jokivarren Kunkku runttasi ratkaisuhetkillä selityksittä ohitse. Taso ikäluokan huipulla on lavea ja erot hevosten kesken ovat kaventuneet. ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Jyväskylä 1 Noriko/Jani Ruotsalainen 2 Tementeri/Ari Kela 3 Helmen Vili/Iikka Nurmonen 4 Lassikko/Veli-Erkki Paavola 5 A.T. 040 5627242. Jyväskylä säteellä 50 km omarantainen maa/metsäpalsta oktrakennusoikeudella tai rakennuksineen. ?. Tehtävä on paperilla jopa aavistuksen helpompi, mutta Vislakalla on edelleen laukkariski eikä peliosuuden reilu kasvu välttämättä kata sitä täysin. Avauskohde on sarjamääritykseltään erikoinen, ja sitä on myös itse lähtö, kun perusmatkalta lähtevien kilpailijoiden voittosummat liikkuvat parista sadasta reiluun 30 000 euroon. Tammakriteriumin kärkikaksikko Chantal Web ja AnLady erottuu muusta porukasta. 0500 382 821 VIELÄ TÄLLE SYKSYLLE. NOUTO. POHJOIS-KARJALA Ykköskierrätys Oy, 045 8614004. Tuoreimmat uutiset voit lukea verkkolehdessä. maaseuduntulevaisuus.fi Puran rakennuksia/peltikatot esim. ?. ?. Vipori/Jouko Tarvainen 10 Veetuli/Matti Nisonen 11 Vermon Voitto/Olavi Koivisto 12 Voiton Tyttö/Hannu Hietanen 23 350 2 750 260 2 840 1 400 2 170 5 950 5 000 4 240 33 550 550 22 623 1/18,7 3/19,9a 2/22,7 10/17,9a 5/21,4a -a hrp 5/18,1a 2/17,0a 6/18,9 4/12,7a 6/38,0x 3/15,5a 8/21,9ax 3/19,3a 4/21,1x 3/16,4a 1/21,5 2/20,3 3/17,7a 3/16,1a 6/18,5ax 1/15,4a 2/24,2 6/12,7a 1/15,7a 7/21,8 5/19,0 12/18,5ax 3/20,6 3/18,6a 4/15,4a 8/17,8a 3/17,2a 2/16,0a 1/19,4 8/16,7a 1/14,8a 8/18,0a hpl 7/18,9a 2/19,2 4/18,4a 4/17,4a -a k 7/18,3a 2/15,0a 5/18,3 5/17,4ax 490 380 520 750 800 750 590 000 700 830 250 400 2/19,2 6/15,0a 2/17,4 1/18,2a 1/18,9a 5/16,1a 1/19,4a 4/16,7 4/16,8a 1/17,3 1/16,6ax 1/20,1 hpl 2/16,1a 5/20,8 hpl 1/16,1a 1/15,6a k 2/14,8a 2/17,0a -a hpl k 1/18,4a 4/19,2ax 2/16,1a 2/15,3a 5/17,4 8/16,9ax 6/16,0a 7/18,7a -a k 1/18,5a 3/17,0a 1/18,0ax 1/17,8a 2/18,9a 3/16,5a -a k 1/16,9 -a hll 1/17,5 3/17,8a -a hpl L 22.8. 1/18,8a 1/17,4a 7/17,1a 48 36 42 23 33 39 45 27 47 22 47 49 269 389 090 450 130 470 393 300 030 280 870 850 1/25,3 8/25,9ax 3/29,4a hpl 3/24,7a -a k 1/23,1a 4/26,4 8/26,8x 10/27,8a 11/24,5a 3/29,0x 9/24,1ax 10/26,9x 1/29,0 5/27,7x 1/25,6 4/27,7 4/25,0ax 2/26,5a 11/25,4a 5/25,6a 2/26,5a 10/28,2ax 5/24,6a 8/27,9x 6/27,2ax 1/28,1 1/25,2a 3/26,9 7/24,8a 2/26,1a 3/25,8a 14/29,2x -a hpl 4/27,9x 8/26,1a 7/26,9a 2/28,7 1/28,0 3/26,4a O 19.8. 4/25,8a hlo2/33,4 4/26,6a 1/28,9x 1/25,9ax 5/25,9a 90 174 100 79 89 199 94 196 141 180 494 560 790 460 330 700 375 155 410 580 380 320 820 064 10/25,6a 4/m27,5 4/26,3 hlo10/22,8a 7/21,9a 5/23,6a 11/23,4ax 3/24,1 7/22,9 5/21,4ax 4/23,4a 2/21,0a 3/23,2a 9/m28,9x 2/24,8x 1/25,2 7/24,2a 10/28,0a 11/25,3ax 14/32,7x 6/24,5a 2/23,4a 6/27,1a 5/23,7a 4/26,6a 3/m25,2 12/27,1x 6/26,5 9/22,8a 2/21,2a 8/22,8a 7/27,2x 1/23,9a 10/22,8ax 7/22,2a 6/22,5a 1/24,6a hlo8/22,4a 8/25,5a -a hpl 2/25,7a 7/23,9x 1/25,7a 3/21,4a 1/21,0a 9/28,4a L 22.8. 3/25,8a 12,7a 54 670 13,8a 65 795 12,3a 72 540 13,4a 66 850 12,6a 84 657 12,5a 103 831 12,6a 62 146 13,6a 69 930 13,3a 51 540 13,1a 79 620 11,4a 67 170 11,8a 113 579 2/13,2a 5/14,4a 5/13,7a 4/14,9a 1/15,7a 3/17,5a 2/13,1a -a hpl 8/17,8a 1/16,6a 1/14,5a 4/17,6a 3/12,7a 3/15,0a 1/13,5 hpl 4/16,1a 3/16,1a 2/15,3a 2/14,3ax 2/16,2a 4/14,4a 1/13,8a 5/13,8a 9/15,6a 3/15,6a 4/12,8a -a hll 1/18,7a 1/14,0a 1/12,6a 4/14,7a 10/15,2a 2/15,0a 1/13,2a 6/14,2a 1/14,6a 2/13,8a 11/16,6 1/17,2 1/14,3a 1/13,9a 2/14,5a 1/14,3a 3/15,0a 1/15,2a T 20.8. 2/14,1a 2100 ?. SI 1 900,00 . KR 15 300,00 . KR Varasto Turku Turku TKK, Kouvola Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku 4 700,00 . LÄHTÖ Tasoitusajo 2100 m Jyväskylä 1 Chantal Web/Tommi Kylliäinen 2 Vicky Flame/Ville Tonttila 3 Safine/Peter Lindroos 4 Christalsine/Jari Kinnunen 5 Globe Linda/Sami Vehviläinen 6 La Nette/Laura Tainio 7 Moonlight Love/Harri Koivunen 8 She?s No Angel/Henri Bollström 9 Uptown Pilot/Esa Holopainen 10 An-Lady/Antti Teivainen 11 Corner?s Magdalena/Tero E Mäenpää 12 Eden Duo/Ari Moilanen 2100 ?. k-autot ja moottorit. ?. ?. 0400 590704. John Deere puimuri varaosiksi. P. P. Myös kaikki jalometalli. 0400 533267. Ostetaan itsekantavaa kattopeltiä. 0400 602325. Kuivaajan esipuhdistajan syklooni + muita tarvikkeita, 0400 453405. MAATILAKAIVIN ja farminostin P. ja kesantomurskain tai niittokone. P. ?. ?. Soita ja tarjoa ! Iki-Metalli Oy p. ?. lähtö: 1 Chantal Web, 10 AnLady, 7 Moonlight Love (12, 9) 2. NM Hinta (alv 0) Myyjä 32 000,00 . HRO Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Varasto Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Tulossa HRO = Hakala-Rahko Ossi TM = Tapani Matti puh. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Jyväskylä 1 Funny Farm/Mika Forss 2 Flying Dutchman/Kari Rosimo 3 Astrid Wibb* (SE)/Ari Moilanen 4 San Marino Wood (FR)/Harri Koivunen 5 Barcelona F (SE)/Niko Jokela 6 Don Qui Trot* (SE)/Hannu Torvinen 7 Amazing Sunrise/Iikka Nurmonen 8 Volume Hoss/Heikki Hietanen 9 Sahara Flygirl/Juhani Tapani 10 Orderly (SE)/Hannu Hietanen 11 Green Pepper/Jani Ruotsalainen 12 C?mon Laukko/Ari Kela 7. Myös korjattavaksi. KR 41 900,00 . lähtö: 1 Siirin Älli (5, 2) 3 x 6 x 4 x 4 x 1 x 2 x 1 = 576 riviä = 28,80 euroa Inwido Finland Oy KTM Jerkko Eskelinen on nimitetty 6.8. 22 Perjantaina 23. Viime kilpailuissa sillä on ollut juoksujen suhteen toistuvasti epäonnea, joten parannuspotentiaalia on olemassa. Vihjesysteemi: 1. ?
050 3530864, 040 6815508. Petkus 541 viljanlajittelija. P. 0400 299715. PORVOOSSA 0400 203 499 Stiga Park Pro Diesel TehoJuko ja 5 m pitkä perunankuljetin. 169 tkm, huippu kuntoinen, 9.990 alv. 02 7216666, fax. AL V) (SIS. 040 5628765, Pyhäjoki. Tanskandogin pentuja, luov. P. + alv. P. 18700 ?. KULTIVAATTORI Lemken Smaragd 400 KÜA. 050 5233765, V-S/Muurla. Hyväkuntoinen Fendt Favorit 824 vm. + alv. 06/13. P. Manitou 932 vm. P. lohkoa, jarruvent., ym. 13.000 sis alv. P. alv. 0%. 9000 ?. P. 040 5344721. Volvo FL 6 -90 lämpökori webastolla, perälaitanostin, hyväkunto, h. elokuuta 2013 TEHOA LANNANLEVITYKSEEN! Laajasta lannanlevitysvaunujen valikoimasta löydät sopivan vaihtoehdon lannan-, turpeen- ja erilaisen maanparannusaineiden levitykseen, niin omaan tarpeeseen kuin urakointiinkin. 126 hv. renk. ALV TARKKUUSLEVITTIMET Asa-Lift Combi-st-elb Semi porkkanannostokone, n. -98, uusi pumppu, aj. 040 5582560. Valtra x120 vm. 3500 ?. 0400 362167. K-auton käyt. 6.000?. P. sis. alv. 0500 269944, Jalasjärvi. Erä erikoisvahvoja 9 ja 13,5 m merikontteja, esim. 050 5537046. New Holland T6050 Plus vm.-11, aj. 0500 535057. 1-2,5 tn sähkötrukit vm.-95 -09. P. P. Kannattaa kysyä. www.loimihuolto.com. Ollut koko ajan suojassa. P. 1.6.-13. AL 5000 kg:n taotut trukkipiikit + VOLVO teline . 050 3530864, 040 6815508. Sampo 2045H puimuri 1800 h John Deere 6930 PQ 760 h Quike 65 etuk. John Deere6920 9000 h, Quicke etuk. John Deere3350 9590 h, Quike 770 etuk. Massey Ferguson 4270 3200 h, MP LIFT etuk. CASE 845 XL 9367 h, Pehtoori etuk. -99 -12 -02 -90 -01 -90 Tapio Huttunen 010 76 84038 www.agrimarket.fi HORSCH-vaihdokit syksyn kylvöihin ja muokkauksiin Krause 5200-N -03 suorakylvökone, työleveys 3 m VM 300 SK -08 hyvin varusteltu suorakylvökone VM 400 SK -08 hyvin varusteltu suorakylvökone Dalbo AXR-H 50 -04 lautausmuokkain Myydään 25 kW aggregaatti Perkinsin koneella, tosi hyvä. Hp. P. Volvo FL 10 -88, Multilift vaijerilaitteilla, 10.000 . H. -56, kunnossa ja rekisterissä, hinta: 2.200.- P. 040 3222211. Volvo V70 2,5 TDI vm. sis alv. nettikone id 1206086. P. 0400 157701. - liitinlevyt PURKUOSIA www.espegard.fi Asuntovaunut Solifer 6002 -88, teli, kats., h. 050 3530864, 040 6815508. työleveys 4 m, tehdas/täyskunnostettu alakerta Massey Ferguson 206, vm. 0400 531298. Traktoreiden varaosat ja tarvikkeet verkkokaupasta www.TRAKTORIMIES.fi FIATAGRI-VARAOSAA Varastosta ja pikana Italiasta. www.vv-kone.fi P. P. P. 040 5230902. KALKKIA SALOSSA 0400 120 001 Muru kalkki: Öljynpuristimet, moniöljypolttimet ja esteröintilaitteet. Www.biottori.fi 044 7168000. Lely Splendino 320 PC -10. tosivähän niitetty, 17890 . + alv. Työmaa mukaan. KULJETUSAUTO MAN -95, kant. Härmänpelto Oy 06 4845175. H. marg.verolla. Pinoitettu pyöräkuormaajan ajamaton rengas 20.5x25?. 25000 . 040 7070086. Myydään BEAGLE UROS, synt. 5.3. 14.500 . P. Säädettävät . 0400 720623, Turku. Vermeer puumurska vm. 2008/2010, 9900 ?+alv Rehuvaunu Seko Samurai 500/150 vm. P. P. 0%. 7500 . P. Kulj. 500kpl laatikoita 1,1x1,1x1m, sarka-aurat, hinattavat Kverneland 6x14. P. 040 5120089. Wibergs Grubber 16 H Murskaavaa ylivoimaa -HTehokasHsilputusroottori -HKestävä,HlujaHrakenne -HHyväHulottuvuus -HNopeaHajettava -HLaukaisumekanismi Konekesko Oy, Loimaa 050-3724851, Pasi Rasimus Kubota L245DT Maailman johtavalta ? Euroja omasta karjanlannasta ? Levitä karjanlanta tasaisesti nurmelle hyötykäyttöön ? Omalla Jeantil -vaunulla levität karjanlannan Sinulle sopivimpaan aikaan vm.-01, 4500 pöytä, pöytävaunu, 4-veto, ilmastointi, tappiovahti, 1830 h. P. 06 4331950. KYNTÖ/kevytmuokkarin vantaat, siivet, maapuolet! Heti varastosta. P. viikolla 37, rekekister., el.tarkastamia. Jämsä, p. Kaikki toimii. 0400 545255. VOLVO FH 12 vm. Hp. sis.alv. P. 0400 456737. Nissan Barco dsl vm.-96, aj. ISO 9001 -normit täyttävät . 040 8301051. Hieno. 0400 686050. Valmet 945.1, koura, hyväkuntoinen, 7000 . 040 5639496 Harmaa Fergu bensa/petrooli -51, asiallinen kunto, rekisterissä. P. 320 tkm, 2 renkaat, ei rek. + alv. P. 040 5447800. Ponsse Ergo-H73 -06, 9500 h. P. -08, 3600 h. 050 3530864, 040 6815508. Rehukoneet, toiselle ja kolmannelle sadolle! -02 -06 -03 -02 -06 -08 -04 Seppo Mairinoja Konefarmi Kouvola p. 20.07. 0400 836941. Daewoo 140 LC vm. 050 5219333.. 0400 836941. Kaivinkoneen kanto/kiviharoja ja laikkumätästimiä. P. 39.500 ?. sis. LPR 050 36096032. Tarjoukset voimassa 23-30.8.2013, sis. 02-5460195, 0400 591152. SAMPO ROSENLEW 580 -91. Markkinoiden parhaimpia, mallisarjan viimeisempiä. + alv Konekesko Oy Pirkkala 050 3872528 Isto Parikka MF 7495 Dyna-VT vm. Kuormain Evi 2400, kärry Hakki 8, 2-palkkirunko, hydraulinen aisaohjaus. P. Täyttävät ISO 9001 -normit . -06, 1250 h. Piennarmurskain Agrimaster 260 vm. 0400 864863. TEKO 14 maansiirtoperäkärry. Överum 3-siipiset aurat. P. 9500 ?. P. 1700 h. -01, 6x4, koukkulaitteet + koukkulavaperäkärry, 3 kpl hakelavoja. + alv. P. P. 0400 652903. Pakettiauto MB Vito 111 -06, aj. Jousilukitus Hinta ny t 995,) KYSY TARJOUS MYYJÄLTÄSI! 020 743 2041 045 206 6236 0400 899 979 040 568 6787 0400 164 716 0500 567 969 Kempele Kitee Kuopio Lempäälä Loimaa Mikkeli Rovaniemi Sotkamo Tornio Virrat Ylitornio Ylivieska 040 779 1454 040 037 3879 044 088 1931 050 443 0934 0500 257 280 0400 636 973 010 7557 452 046 882 4712 010 7557 253 0400 236 588 010 7557 151 040 515 1361 Kaupinkatu 4, 45130 Kouvola. Varaosat: 020 743 2045. www.agrikymi.fi Nopea ja edullinen muokkaus Kronos lapiorullaäes soveltuu hyvin: ? ? ? ? ? Kevyeen, nopeaan tai vähennettyyn maanmuokkaukseen Karjanlannan ja kompostin tehokkaaseen multaamiseen Aikaiseen sänkimuokkaukseen Nurmien kynnöksen muokkaamiseen Pitkäaikaisten nurmien ja laidunten ilmastointiin Moni viljelijä on palannut takaisin lapiorullaäkeeseen, koska se on monipuolisempi muihin äestyyppeihin verrattuna. Kronos lapiorullaäes kuohkeuttaa ja jättää maan ilmavaksi. Valmistaja: Myynti: www.agrimarket.fi Wikar Oy Ab www.harrows.kronos.fi puh. (06) 823 2300 Lantavaunut Myydään ESTREN CRIMPER M1400 VALSSIMYLLY, sis. 1400 ?. P. 0400 830129. Metsä-Säämänen Oy Puh 0500 373420. Metsäyhdistelmät: Kuormain Patu 1800, kärry Patu 75. + alv. P. väh. + alv. P. P. 3.500. OPEL MERIVA 1.6 -06, hp. 2300 h. renkaita 8.25x16, 8.25x20, 9.00x20, 10.00x20, 11.00x20. 2004, koukkulaite, liuku+taitto, soralavalla. P. Hp. P. 050 5237483, Seinäjoki. PETA-METALLI OY Valmistaa ja myy: Betonin tasosekoittimia Lietepumppuja Lietteenlevitysvaunuja/ vaihtolava Potkurisekoittimia 06 5256301/0400 907004 www.peta-metalli.fi METSÄVAUNUJA Patu 425 + omavalmistevaunu 5900 . 33 000. 1500 ?. CITROEN C5 HDI -03 Kombi, 2 renkaat, kats. 1250 ?. P. Ilmastointi. Siisti ja hyväkuntoinen, vähän ajettu. H. 040 8374622. Klapikone Palax 70 S TR/SM -07, ammattikone, vähän käytetty. P. + alv./tarjous. 7500 ?. 07/13, tosi hyvä ja siisti. 23 Perjantaina 23. 13.000 ?. Tuhti M 100 korokelaidat, rullapressu, h. 0400 639491. MF 6270 -02, 5400h., 27.800 . 0400 603128, kulj. 0500 506755. PUN. Tässä hyvä ja kevyt ajokone ja vaikka kylvökoneen eteen keväällä. 044 9537878. Case IH Puma CVX195, 2010, etunostol., Isobus, GPS, 700h Mascus 1374B7EF. rokotettu, sirutettu. P. 4.800. Tarjous 49900 ?, rahoitus järjestyy. MYYTÄVÄNÄ LIERIÖNIITTOKONE v.2012, lev 180, vähän käytetty, tilasta luopumisen vuoksi. Hinta 2850 ?. 040 4147355, Pori. Kuhn FC 300G -97 4050. + alv. P. 0400 895174. Harjupellontie 13, 31640 HUMPPILA Puh. 0400 895174. Mitsu Pajero 3.2 Did -00, lyhyt, aj. 256 tkm. 040 3222211. VALMET 565 vm. (03) 437 8801 LAUTASMUOKKAIN Väderstad Carrier 350 -07 hinausvarustus, etulata. sis. H. -08. P. 0400 365 837. Potila kultivaattori 13 P + Mixeri. Kronos kourakuormain 250 H + telivaunu. 2012, 2 kpl, vähän ajettuja. Soita ja kysy: 0400 836941. Volvo + Bruks autohakkuri, aj. noin 2500 h, siisti. P. + alv. ASUNTOVAUNU CABBY -85 , kats. -04. -85, puitu n. 0400 478364, Turku. Sisu E 12 8x2 vm. 0400 725006. VAMMAS MAJOR vm. P. 050 5345394. Salaojakoneen käytettyjä ketju Maran kaivuteriä ja ketjupyöriä. Viinikellarin tekijöille100 mm tiili salaojaputkia. alv. 040 5802577. VOLVO N12 VL-LAITTEELLA. P. laurell 2,55 leveä 86m³ -97, rekisterissä, suoraan ajosta, h. 040 7243035. KARHUKOIRAN narttupentu KVA-vanhemmista Evijärvellä, s. 040 5700833, Hämeenkyrö. SAMPO ROSENLEW 2065 HT 150 vm. + alv, juuri katsastettu. P. Retronik Ky 050 5210082. KAIVINKONEEN KAUHOJA www.kauhoja.net P. 0400 328871. MF 4445 + Isme etukuormain vm.-10, aj. 2600 ?. 040 5893692, Rovaniemi. Lokomo 131 pyöräalustainen kaivuri, hinta 9500 . P. 050 3530864, 040 6815508. Karjatilojen suosikki Suomessa -JEANTIL Varmo siilokela -03,1650 . P. Etunostolaite, etuvoimanotto, 4 hydr. 2400 . Toyota Aygo -08, 24 tkm, 2 renkaat, h. + alv. P. -82, hytillinen, vähän ajettu 1126h. Erittäin siisti ja hyväkuntoinen. P. 0400 977932. FORDSON MAJOR vm. 040 5639496 ? Ylivoimainen levitystarkkuus ? Pieni voimantarve ? Varaosapalvelu lähellä Sinua John Deere 942, aj. Pöytä 3.90, HD-levitin, vähän ajettu, huollot tehty. P. 0400 816750, Porvoo. KERÄILIJÄT HUOM! Hyväkuntoinen Esa puimakone. www.funfunkennel.fi P. Itsesitoja ja lyhteiden teko- ja pussituslaitteet. + alv P. Aj VAIN 1020 h MF5465 Speedshift vm.-07 Katso lisää: www.kjellman.fi Kysy lisää: 0424 720 600 Seko Sam 500/153 apevaunu Seko Sam 600/170 apevaunu Seko Sam 500/130 apevaunu traktori/sähkökäyttöinen Claas Liner 650 T karhotin Krone 5 XL noukinvaunu McHale F550 paalain Welger RP420 paalain TBE-S 250 ammattilaisille SoitaH0424720H600 VIELÄ MUUTAMA VAUNU HETI TOIMITUKSEEN 18 ?/tn ALV 0 % Claas RC 250 -00, 7260. 2002 , 5500 ?+alv kuvat: akr.fi AKR OY LOIMAA, 040-5743066 HIN. 300 ?. P. Päivystys Keisala 0400 368 332, myös ilt. marg.verolla. Hakki 2400A + omavalmistevaunu 1-akselinen, kevyt 4900 . 050 5373834. Viljan hapotin ja Renki takakuormain. Ferme Agri Oy Porvoo 0400 203499, Malmberg. Kääntöauroja: Kverneland ES 4-siip., Kverneland E 3x16, muovisiivillä. 310tkm. Hyväkuntoinen farmari kaksilla aluvanteilla. 100kg. P. 050 5732940, Hyvönen. New Holland BR 7060 pyöröpaalain -08, 7000 paalattu, 9690. traktorilavetti, siisti, 7500 e + alv. P. 2001, 8x2, multilift, 20t, napaperä, rullat, juuri kats. P. 0400 864863, HML. 22 ?/tn ALV 0 % elokuussa tilatut Krone AMT 323 CV -01, todella siisti 7700. Sopii viljalle, lietteelle. P. 0400 437432, Ylivieska. VAIHTOKONEET IISALMESTA RIVAKKA GREENMAKER litistemylly -08, 7580. 8000 h, siisti, 24.800?+alv. 08-3113133, 040 5085833. Ostetaan sepänalasin n. alv 24% NOUKINVAUNUT Krone 4 XRL/GL,-04 28.900,Krone 6/4 XL, -02 19.900,Krone 5XL, -05 29.900,Krone 6XL,-06 29.900,Taarup 470 -01,8-pyörää 13.800,NIITTOMURSKAIMET John Deere 131 etukone, -10 11.900,John Deere 1360, -99 8.900,JF GM265,-95 3.500,Junkari NM-320H,-03 6.100,PERHOSNIITTOKONE John Deere 131 -07 John Deere 388, -07 33.900,KÄÄRIJÄ Kverneland 7517 käärijä 5.200,- Konefearmi Oy, Seinäjoki Tapio 0400-232190, Terho 050-3649506 Perunanostokone Super Faun 1700, Belarus lantakärri 5t, isot tr. takarenkaat 16,9-38, 8pr. Hyväkuntoiset. 24 500 sis. alv. 040 5344721 Atlas Copco paineilmavaunukompura 9,5 m³, h. 050 5470784. JOHN DEERE 955-935 puimurin käytettyjä varaosia. 050 5455499. New Holland 5070 hydro vm. aluilla, uudet. 0400 602325. MF390, 4x4, -96, 2400h, 12/12suunnanv., hp. 0400 868838, Sipoo. 3-aks. -11. 1000 l ja 1200 l, 6 ?. P. n. 10900 h. 42.300 . Kuljetukset ja rahoitus. TRAKTORIT: MF, Leyland, Nuffi, DB, IH. P. 050 5210082. Hanhenjalkakärjet kultiv./s-piikkiäkeisiin. vanteineen 315/80R22.5, 295/80R22.5, alk. 30?/kpl+alv. 2600 ?. Fiat 415 -66, h. 4.200?. P. alv. 0400 407560 Vantaa. Klapisäkit ja muut suursäkit ZYMOTEC OY. 125 tkm, juuri kats. 040 4139584. www.kjellman.fi 24 ?/tn ALV 0 % Älykäs kalkki: SÄKYLÄSSÄ Y-Maatalous Aura Oikokuja 6, 21380 Aura Kimmo Raininko 0400 320889 Myydään kesantomurskaaja ORSI WGR 3200. voimassa. Punkalaidun p. 1000 h www.maatalouskoneet.fi P. P. P. sis. ja viikonl. KAUHAT HEFTATTUNA - kaikki kauhamallit - kantoharat - myös tilaajan mitoilla - erilaisille liittimille VAIHTOKONEITA Valtra T151 Advance vm.-08 Quicke 65 ek, aj. -08, 880 h, 15`pöytä, ruumenten levitin, renkaat 800-65-32, takarenkaat 16.0x20. Kaikki vaunut täyttävät kasvukauden aikana tehtävän levityksen ympäristövaatimuksen SFS-EN 13080. 12m 3 ja 14m 3 TARKKUUSLEVITTIMET TAOTUT TRUKKIPIIKIT ERIKOISERÄ SAKSALAISTA HUIPPULAATUA! . 0400 993893. www.purkuporssi.fi/katso kartta UUDET JA KÄYTETYT PUIMURIEN OSAT EDULLISIMMIN SUOMEN SUURIMMALTA MICRON-SIVELYLAITTEET PIENANNOSRUISKUT www.marvipak.fi 040 9306230. MANSIKKAMUOVIT, KATEHARSOT www.marvipak.fi P. 0400 534223. ilmast, ilmaist, jarruvent, 14.9R28 ja 18.4R38 Hp. marg.verolla. Nosturi (koukonen) vaunu Hakki 7T 5500 . 0400/682111. KUROTTAJA FARESIN 6.28, vm -09 2600h, H. -85, 2 kauhaa, suotelat. -99, siisti, 2-paik. 3150 h, yksi om., uudet takarenk, 61.000 ? Fendt 926 Vario -99 etunostol., runsas varustelu, siisti kone 40.500 ? MF 5465 Dyna-4 -11 MF 955 ek, aj.1700 h, yksi om. 53.700 ? Kubota B1700HST -00 alaleikkuri, kerääjä, työlaiterunko, 3600 h 11.290 ? -83 työlaiterunko, etuvoimanotto 4.900 ? linkku, servo ohj., sähk. Sisältää telineen, jossa sovitteet paikallaan ETUKUORMA SOVITTEINEN! ? Taakse levenevä lava ? Tarkka levitys aina 25 m saakka ? Erillisjousitettu akselisto, suuret renkaat 00 kg 00 kg uus 25 Kantav uus 20 449,- 499,- Kantav PTU10D ja 14D TARKKUUSLEVITTIMET ? Kantavuudet 10 t ja 14 t ? Suuri työleveys ? 4-ketjuinen pohjakuljetin 8-luokan nostoketjua V) (SIS. luiska- ja ojakauha, laikkumätästyslevy, suoraan työmaalta. + alv . P. 040 5212642, E-P. Heti puintiin Sampo Rosenlew 2085 TS ? (SIS. 0500 820080. 24 h Deutz Fahr K 110 -07 Quicke 45 etukuormaaja, 1700 h, 49.500 ?. Peräkärry Palms 1500 -11, korokelaidat, vähän käytetty, h. 0400 836941. VALMET (Valtra) 700 4x4 vm. sis alv. P. järjestetään. Jeantil lantavaunujen suosio ei ole sattumaa! Sampo 680 vm.-89, 3 m pöytä, aj. Loimihuolto Oy. Jousilukitus . Trukkipiikit alk. 335 . 040 5112071. ESPANJANVESIKOIRAN PENTUJA s. 3400 ?. P. 05/14 asti. Pieni vero. P. 0400 624712. Volvo Buster 400 -66, h. 3200 ?. Laukkanen Oy 02 4875965 - 0500 226028. www.konehuoltolaukkanen.fi Tuurinkoski-yhtymä Oy 0400661205 Käytetyt JDtakuuvaraosat, 040 410 6585 www.peuraosa.com HYVÄ VALIKOIMA RENKAITA JA PARIPYÖRIÄ Raju/APV-vanteistot, Trelleborg, Mitas, Alliance ja Continental renkaat. 040 7254177. Käyt.peräk. 040 5210302. Toimitus myös laivoittain suoraan Virosta. Salaistentie 652, 24240 Salo p. 2002, tarjoa. 0400 365 837. Sisu E11 vm. alv. Valmet 565 hytillä, erittäin hyvä. 3600 . alv. P. viljan tai lietteen säilytykseen. -7216655 Traktorikäyttöinen puunkuorintakone, soveltuu 3-20 cm paksulle puulle. 235 h, uutta vastaava. H. 0500 139268. www.halikonkumipalvelu.fi Lapiomuokkain IMANTS 45 DRH 290 SX-terät 7 riviä. -87 metsäkoneenkuljetusauto 3-akselinen. P. nettiauto id 5786178 P. Burstner City 480 -88, kats., h. 040 9306230. jari.latvala@jarilatvala.com 63610 Tuuri (kun käyt Keskisellä)tuuri.fi Keskus 06-539 5500. P. 8.000 ?, 93000 km. Ruostesuoj., 2 renkaat, 1 omist. Pirkanmaa, 040 7172155. VOLVO V70 Tdi -98, aj. HALON HALKAISUKONE. 019 419428. Tr-sovitteinen hydr. 040 5212642, E-P. Valitse Espegardin laadukkaat klapisäkit ja telineet! BigBag-, lava- ja piensäkit sekä Espegardin kestävät Verkkosäkit www.espegard.fi 044-7700 277 myynti@espegard.fi Erikoiserä 9 m ja 13,5 m Bulkmerikontteja käyntiovella, teräslattioilla. P. Ei rek. Pienellä remotilla katsastukseen, muuten hyvä, ei ruostetta. 0440 490990 www.halerpalvelut.com NYT ON HYVÄ AIKA! Kiväärin äänenvaimentajat. www.ouluntyostokeskus.com P. P. P. P. 0440 669194 80 hl kylmäilmakuivurikärry kipillä 999 ?, sorminiittokone 170 ?. Somero p. alustan ja baggerin,1 kpl hintaan 29900,00 alv 0% P. 0400 800065. Valmiina ajoon. 7800 ?. P. 050 3530864, 040 6815508. Ketjupurkukärry 4-aks. järjestyy. www.harmanpelto.fi PUIMURIN RENKAAT Michelin 620/70r26 Claasin vanteilla, uudehkot 50 ha puitu. P. pöydän kytkentä + nosto, siisti, 2 900? Matti Gröhn 0500-257914 SAVONLINNA TILAISUUS sairauden vuoksi: KAIVINKONE DAEWOO -02 12.500 h, telat 900, tukisukset molemmin puolin, sis. 044 3292509. POHJANPYSTYKORVAN UROSPENTUJA MUURAME. P. 040 5932639. ? 4-ketjuinen pohjakuljetin 8-luokan nostoketjua ? Ital. levityskoneisto ? Tarkka levitysjälki ? Suuret renkaat ? Jarrut ? Kevyt omapaino Kouvola Imatra Isojoki Juva Jyväskylä Kauhava MURSKA 700S VALSSIMYLLY. Peruskunnostuksen jälkeen vain, vähän jauhettu. Hinnat sis. 040 5910707. Sisu SM 300 vm. www.halerpalvelut.com 0440 490990, 045 2308270. Quicke 760 etukuormain, Eurosovite. 0400 420145. Dieselvaunukompressori + hiekkapuhalluslaitteet kaukosäädöllä. P. 0400-997188 POISTOHINTAAN Niittomurskain Kverneland 4232 LT vm. Hinta 60.000. 050 3530864, 040 6815508. Telikärry Tuhti M90 ja Tuhti M85. Alajärvi 0400 663438 katso kuvat www.jarviseudunkone.fi Entisöijät k-auto Kontio Sisu 4-veto, 10 tn hiab, -73, Perkins kone, 3?/kg. Hp. 45.900 . alle 1000 h, tosi siisti. paku, ilmast., 2 renk. H. Hp. 0400 313276. 0400 120 001 WWW.ERKKISAARI.FI ELEVAATTORI -HIHNAT -KUPIT -PULTIT KAIKKIIN MERKKEIHIN Myydään SUURSÄKKEJÄ nostolenkeillä, pohja-aukolla, 900 . H. 03 3634008, 0400 625373. 600/65r38 2kpl, 480/65r28 2kpl. MF 6000-sarjan vanteilla ja Good Year-renkailla, hp. 17 tn, hyvät renkaat, lämmitin, makuuhytti, radio, kats. 17.800?. Sastamala, p. 040 5670280. Tume Novacombi -04 hinattava 16-piikkinen syväkultivaattori, työleveys 4 m PURETTUNA PUIMURIT: Sampo 360-600, MF 86-520, Fahr 66-750. 0400 836941. 360 kWh kpa kattila liikkuva arina sähkökeskus ym. Säädettävät . Reipas ja oppimishaluinen, metsästäjälle. P. + alv. P. 0400 226518. Sisu 3-akselinen 20 tn multilift vaihtolavalaitteella, kats. 0400 418353. Lypsyasema SAC 2x8, vm. 0400 589506. Elho HMN 320 C -00, 4900?+alv. P. 0400 836941. Sisu SM 300 metsäkoneritilä, 9.700. H. 1500 ?. OPEL VECTRA 1.8 D -96, 2 renkaat. alv 0%, mukaan iso kauha ja euroadapteri. Soita lisätietoja 040 5640879. Laikkumätästin NTP 10 -kiinnikkeellä, hydraulinen, 2700 . 040 7385655. Myydään kiintiöitä Myydään maitokiintiö 197000L C2-alue. P. -65, hyvä ja edull. -05 F-line aj. Retronik p. 040 7199210. Halkoja käsinkoskematta. Halkomaxi.com 0400 808552. SALAOJITIN - LEVYLEIKKAUS yli 200:n eri traktorimalliin Purkupojat Oy 045 1331221, 1331222 Pälkäne. DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. P. 1800 ?. MERCEDES VITO -02, 112 DI pakettiauto, aj. 050 3530864, 040 6815508. Sampo Rosenlew 580 vm. 1998 suunnanvaihtajalla - Valtra 630 etuk., pikak., kauha - renk.80 %, kone Vaalassa. Hp
Hyvät metsästysmaastot. 020 7639640 www.metehe.fi VILLAELEMENTTEJÄ (pelti/ kovavilla/pelti). Puusto n. 30.000. 1140 m3. 040 5535797. Hp. 08 447015 www.vaneria.fi -puintinäytöksiin! Juha Sydänmaa 0400 549 129 NOSTO-OVET Kuvassa lisävarusteita. Tervetuloa MESSURAVINTOLA Näytöspaikat: KE 21.8. Tamminiementie 180, 07590 Askola PE 23.8. Ristikankaantie, 32700 Huittinen TI 27.8. Taipaleentie, 61410 Ylistaro Olemme pellolla klo 10 . 6.9. Kaksi erillistä peltopalstaa. Tarj. Tuhti konekatosten edullisuus suhteessa monipuolisiin käyttötarkoituksiin ja sen toimivuuteen on erinomainen! . 16.9. Marita Säämäki 040 522 4322 Rauma 6 ha/400 m3, keskustan lähellä. 4000 ?. Hintanäkemys 15000 ?. Puusto n. Tarj. Upea ranta/koskipaikka. 0400 364 465 tai Pasi Lähdetie, puh. pihapiiri. 0400 546105. LUOMUSIEMENIÄ: Ada-syysvehnä ja Sangaste-ruis Turvenuija Oy, 0400 657756. Myyd. (Hintaesim. Tarj. 29.8. 1960 m3. Tarj. Lisät. Hp 90 000 ? Vesilahti, 12 ha taimikkovalt. tila. 30.8. Halsua 11 ha/650 m3 + rantatontti ja yksit. Tarj. 580 m. 040 5600775, Merja Rautio MAATILA Mikkelissä n. 0400 398384. 1,46 ha/okt 132m² Haimoo Vihti. Okt rak.1888. klo 10 - 15 Tuutin pellolla: 5 km Askolan kirkolta Sorvasuontien varrella, opastus Askolantieltä Tehtaan edustaja paikalla - Tervetuloa! Rauhaisalla paikalla vaatimaton saunamökki uintimahdollisuudella asuntoautoilijalle. 12.000 m2. 17 säästä riippumatta. Lisätietoa puimureista osoitteesta: www.konekesko.fi/claas-puimurit Tehoa toistolla! Alennus -20 % Maissin viljelyyn ja lajikkeisiin torstaina 29.8. 4.9. Kauhajoki 112 ha/5300 m3. Tarj. www.oksamessut.fi OKSA 2013 myös facebookissa Messuilla mukana mm. PYÖRÖPAALIHEINÄÄ 213 kpl, kuljetus sop. 29.8. toimistorakennus, kaksi navettaa oheistiloineen, autokorjaamo, varastorakennuksia ja nykyaikainen hakelämpökeskus. 30.9. Kari Jeskanen 0500 335 526 Kurikka, Jurva 7 ha/1000 m3. Tarj. 0500 373441. OLIVIN 10 kpl pihatossa kasvanutta TIINETTÄ HIEHOA. P. Satunnaiseen käyttöön, 100km säteellä Turusta. P. 050 5185122. EDULLISET SEINÄ- JA KATTOPELLIT SUORAAN TEHTAALTA. Metehe Oy P. 49 ha. tulevan kauden luomu- härkäpapua. Puusto n. tarjousta!!! Tiedustelut: Tuula Heikkilä, p. klo 10 mennessä p. Tarj. Omaa rantaviivaa. Rantayleiskaavaa laaditaan parhaillaan. Tilalla on 54 ha peltoa ja 5 ha muuta maata. 279t?. Tied. mukaan!! P. 1720 m3. P. Hyvät tieyhteydet. Hp. Kouvola Maidontuotannon lopettamisen johdosta pihatosta nupoja, syyspoikivia lehmiä ja hiehoja. Tarkkailukarja. Mikkelintie 441, Pieksämäki) keskiviikkona 4.9. P. kehät, kiinnikkeet ja katto sekä seinäpellit. Perustukset, pystytys, puutavara ja ovet eivät sis. Tilalla omaa vesialuetta n. H. Hintanäkemys 130000 ?. i. klo 12:00. Lisätietoja Ralf Rehnberg, puh. lokakuuta löydät MTK-Hämeen ja MTK-Uudenmaan kotisivuilta. Ilmoittautumiset viim. 30.9. Kankaanpää 6 ha/800 m3. Tarj. Hintanäkemys 100000 ?. Traktorit koeajossa . 30.9. Antti Rantanen 040 529 0668 Ylöjärvi, Sontu, m-tila+rakennuksia 13 ha/1600 m3. vesialuetta 10 ha. tarj. 4,5ha, metsää n. Myyjä pidättää oikeuden hylätä kaikki tarjoukset. Tarkemmat tiedot löydät nettisivuiltamme osoitteesta www.vikinggenetics.?. Nyt myös kesämökkejä, rantatontteja ja kuivan maan tontteja, tutustu! Huittinen, VT 12 tuntumassa 9 ha metsätila, jossa iso kallioalue, vieressä louhittu. 4.9.!. Puusto n. muk. 040 5408555. ANGUSSONNI 1850. klo 10?14 Iskolantie 11, Sonkajärvi Katso esitetiedot: www.metsatilat.fi /jarvisuomi Tule tutustumaan markkinoiden nykyaikaisimpaan puimurimallistoon. Näytöksissä esillä seuraavat puimurit: Tule tutustumaan VikingGeneticsin sonnien jälkeläisiin sekä ASMO-lehmiin Iskolan karjassa. P. Puusto n. elokuuta 2013 Syysviljojen siemenet, Reetta bor-ruis ja SW Magnifik-vehnä. Parsinavetassa ja laitumella kasvaneita sarvellisia, kesyjä ja käsiteltyjä AY-HIEHOJA. Syksyllä / talvella poikivia, sekä siemennnysikään tulevia nuoria hiehoja tarkailukarjasta. Ystävällisin yhteydenotto terveisin, Teijo Saarela 050-4990331 teijo.saarela@pp.inet.fi tiina valkoruusu 040-7274170 tiina. valkoruuusu@pp.inet.fi. 15.9. Hämeenkyrö 3,2 ha/540 m3. Tarj. klo 15 menn. Keuruu Liesjärvi 23,3 ha. 050 360 9075. Kiinteistö myydään tarjousten perusteella. 3010 m3. Kolme erillistä. erikoisritilät yms. 0400 777192. Kotimaiset lajikkeet Ruotsalaisten ykkösvalinta Uppsalaa myöten! Kustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen. REETTA RUKIIN ja URHO SYYSVEHNÄN SIEMENIÄ. 08 2707200, 02 7626200. SERTIFIOIDUT SIEMENET Rukiit: Walet ja Reetta bor SW Magnifik syysvehnä Peräniityn tila Huttinen p. 105ha rakennuksineen. Tarj. 30 kpl. Tarj. 050 5448575. Heti valmiina, suoraan tilaajalle toimitettuna. Kultajyvä OY Hämeenlinna 050-3208270, 050-3434170 Pian poikiva holstein-hieho, 2 holstein-hiehoa, 1 PSK-hieho B-alueelta, listat tyrni@sci.fi Lisätiedot 040 5757884. 12-vuotias SH-TAMMA ratsastukseen tai siitokseen Laukaassa. P. 28.8. Jukka Pusa 0400 636 113 Lavia 11 ha/1385 m3. Mukana myös kattava valikoima karjatalouden tuotteita ja palveluita yhteistyökumppaneiden omilla osastoilla. Tilaisuuteen on vapaa pääsy! Tervetuloa! Tucano 430 6 metrin pöydällä Avero 240 4,5 m taittopöydällä Lexion 670 TT 7,5 m pöydällä (vain Huittisissa) asennettuina (myös moottorilla). Laadukkaat, toimivat, takuulla. Projektimyynti 044 9677078, Seinäjoki 0400 564282, Lahti också på svenska 040-564 2425 www.ovimestari.com Käytettyä TRUKKIsekä VARASTOHYLLYÄ edullisesti. www.rackman.fi P. 045 341 6990 Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa EDULLISTA ERISTEVILLAA ! Kysy lisää: 0400 621233 www.ursaeriste.fi NAUTARITILÄT EDULLISESTI!! Valmistanne ne mustana tai kuumasinkittynä. 15.9. Hämeenkyrö 20 ha/2800 m3. tarj. 02 5391639. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi. A.T.Eko enn. P. 0400 429351, 040 5015596. Joutsa Rutalahti 27,2 ha. 0400 565 366, 045 859 3201. 1 kpl Hirsihuvila 74m² 5790?! Sauna/Aitta 2690?! Ok-talo 126m² 19t?! P.0502694. Hallin teräsrunko purettuna koko 15x60 m, kuljetusmahdollisuus. P. klo 15 menn. TILAA KONEKATOS NYT, saat sen vielä syksyksi! Laadukkaat Tuhti-konekatokset NYT erikoishintaan! Edullista säilytystilaa! . Hoidetut metsät. Kangasala, 050 5702088 Hevostrailerimyynti Pekka Tissari Fincandy Oy VAPAA PÄÄSY, KESKUSTASTA BUSSIKULJETUS PHWVDWLODW IL AINUTLAATUINEN KIINTEISTÖ- JA MAATILAKOKONAISUUS PIEKSÄMÄELLÄ VikingGenetics myy Pieksämäellä sijaitsevan kiinteistö- ja maatilakokonaisuuden. 040 5669661. Tervetuloa Renkoon tutustumaan ESITTELY 0400 997 188 Mairinoja www.turunkonekeskus.fi Seuraava MetsäPlus ilmestyy 26.8. Painos 106 000 kpl Paikalla kasvinjalostaja Limagrainin edustaja Ole Schmidt kertomassa maissin viljelystä ja lajikkeista. Tarj. Kysy edull. 0400 190005, Kauhava. AY-HIEHO syyskuunlopulla poikiva. 0400 977108. info@kultajyva.com Siemenet syksyn kylvöille! Syysvehnät ARKTIKABOR URHOBOR OLIVIN P. Paljon eri malleja. Priimaa, 2-laatua ja sekundaa. Kiinteistöjen kerrosala on n. ja torstaina 5.9. 040 4177904. Kuiviketurvetta Keski-Suomesta. Satoisin lajikekokeissa kts. 045 11 22 444 Faba ja Pohjois-Savon karjakerho yhteistyökumppaneineen järjestävät Karjapäivän Iskolassa 28.8. Tarj. Vireliina R enn. MTT virallisten laj.kok. tulokset 2005-2012 METSÄ. 21.1. Hp. Tie palstalle. Uutuus koneita . 130000 ?. Multia Sinervämäki määräala n. Peltoa n. Kysy lisää ! Antti Salla, p. 3.9. Esko Liukku 0400 179 476 Kannus 4 ha/800 m3. 65000 ? Multia Multia 2,47 ha. 8 ha. P. 5520 m3. H. 24.9. Timo Vesterinen 0500 812 792 Perniö, m-ala 20 ha/700 m3. Tarj. Kysy! Koivuklapeja 1,5 m³:n säkkeissä, yht. 420 m. Työnäytöksiä . lumialue 1.8) www.k-maatalous.fi Esim. KS10 Tuhti 17,9 m x 10,2 m ,0 3 2 . 9 %) (alv 0 lut ku . +toim K-MAATALOUS KATTO- JA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaille edullisesti ja nopeasti. Taipaleen Teräs Oy Savilahdenkatu 5?7 Mikkeli p. 31.8. Ikaalinen 21 ha/3200 m3 + rakennukset. 24 Perjantaina 23. 0400/0500 333666. . 0400 242838. ELLVIS Saneerauskasvit kylvösiementä www.naturcom.fi Syysrukiit REETTABOR EVOLOBOR sekä muita hybridejä. Tarj. Kysy tarjousta. P. 17.9. Koski Tl, 8 ha/2100 m3 + pieni talo.Tarj. 29.8 klo 15 menn. Karstula Vahanka määräala n. lattiat, seinät, katot, pakkaus.... Muista myös edulliset poisto/hävitys erät!!!!! Nyt myös levyt määrämittaan sahattuna näpäkästi!!! Nopeat toimitukset ympäri Suomen!!! P. Hinta-arvio 550.000?/ tarjous. 0400 636 113 etunimi.sukunimi@metsatilat.fi www.metsatilat.fi Palkkio 4,5% (sis.alv)/sopimuksen mukaan, minimi 1900 e SALLA, Kotala entinen koulu mukavuuksin, erä- ja kalamaiden lähellä. 13.9. Himanka 6,5 ha/720 m3. Taj. 11.9. Rusko 7 ha/560 m3. Messutarjouksia . 50 ha. Tarjoukset 15.10.2013 mennessä osoitteella VikingGenetics Finland Oy/PMK kiinteistö, PL 95, 15871 Hollola tai sähköpostilla ralf.rehnberg@ kiarto.?. Omaa rantaviivaa n. 10,2 m syvyydellä valitsemallasi pituudella Huom! Hinta sis. hintaan. Tarjous voimassa 30.8.2013 saakka, toimitukset 16.9.31.12.2013. Omaa rantaviivaa n. klo 9 alkaen Esittelyssä aikainen uutuuslajike Activate. VM3000DS Esittelyssä puintinäytöksessä ASKOLASSA Ti 27.8. palstaa. TAI esim. angussonni ja 2 anguslehmää yht 3.750?. 3.9. Kiikoinen, maatila 37 ha. Hp 210 000 ? Kokemäki, Sääksjärvi, maatila 32 ha, rantaa. 29.8. Kokemäki, Kyttälä maatila. Tee tarjous! Kokemäki, Kauvatsa 8 ha/900 m3. Punkalaidun, 25 ha/400 m3, isot taimikot + vanhat rakennukset. Hp 120 000 ?. Tie palstalle. Myös mitt. Kohteen esittely (os. 040 8235938, 0400 661379. Filmivaneria runsain määrin, melekeen joka lähtöön ja makuun!!! Filmivanerit 6,5-30 mm!! Edullista valkeaa vaneria 6,5-12 mm!!! Esim. 020 4132 321 tai sähköpostilla ilmoitus@ maaseuduntulevaisuus.fi MTK-Hämeen, MTK-Uudenmaan ja NSP:n nuoret suuntaavat jälleen Viroon! Älä jää katselemaan kaverin kuvia, vaan lähde itse paikan päälle kokemaan Oktoberfest ja Suuri Suomalainen. Lisätiedot maaseutunuorten Tarton matkasta 4.?6. P. Kysy! 040 4459189. SH-ORI 2 v. 0400 835770 tai 03-7654477, Kärkölä. Kiuruveden maatiaiskananuorikoita, 35?/kpl. 96ha. Tarj. Hp. JA MAATALOUSMESSUT Junttilan tila Vammala, p. tori.fi tai p. Hyvää ruokaa . 24.4. Talouskeskuksessa on mm. Tarj. P. klo 15 menn. Karstula Vahanka 4,4 ha. 30.8. Timo Heikkilä 0400 167 825 Kiikanojantie 23, 38300 Sastamala Puh. toimistot, varastot, navetat... Havuvaneria 12-30mm!!! Esim. e. Viehättävä päärak. Pihapiirissä s+at+navetta+lato. Hyvinhoid. 0400 799049. BELLUS-liukukiskot ja ovet. www.bellusoy.com tai soita esite ja hinnasto, p. 100000 ?. Karstula Vahanka 30,07 ha. Mukana myös Borealin, Raisioagron ja Bernerin edustajat. Kokoontuminen Antti Koljosen tilalla osoite Loukastentie 1, Renko. Kahvitarjoilu Tekstin jälkeiset ilmoitukset jätettävä 23.8
Aktivoi tilauskaavake kohdasta: Tilauksen voi tehdä ensisijaisesti netissä. 2?/min+pvm. Tilaisuus on maksuton (lounas omakustanteinen). Ilmoittautumiset 28.8. VIIVI JA WAGNER . Pl 107 Hki52 Ota uusi suunta elämääsi. Luotett. JT 04600 MLÄ. Maalaisneiti etsii juttuseuraa mukavasta miehestä. Netissä myös lisää ohjeita. www.ekokem.fi > Palvelut > Ympäristö- ja jätepalvelut > Maatalouden muovijätteet. OUTO VALO . 044 3002944. PÖYRÖÖT . elokuuta 2013 huutokaupat.com SUOMEN SUURIN realisoitavan omaisuuden kauppapaikka YHTEISTYÖKUMPPANIMME ESITTELEVÄT: Kohde: Kohdenro: Kohdetta myy: LASTENHOITAJA suom. Tietoa uudistuvasta eläinsuojelulaista . 25 Perjantaina 23. HELGE . Tee tilaus netissä. - belg. perheeseen Belgian maaseudulle. Tilalla hevosia ja koiria. Meri Siljama, +32486105674. meri.maarit@gmail.com PALJON ULOSMITATTUA OMAISUUTTA JA KONKURSSIPESIÄ Monitoimikoneenkuljettaja saa vakituisen paikan (Parkano). JP Metsäkoneurakointi Oy, p. P. mennessä sähköpostilla osoitteeseen: sonja.pyykkonen@hamk.fi tai puhelimitse 040 752 5421. TERVETULOA! Tilaisuuden järjestää Uusimaaseutu-hanke. Lisää tietoa ja tapahtumia: www.uusimaaseutu.fi LIIKENNELUPAKOULUTUS KUORMA-AUTO, LIIKENNETRAKTORI TAI LINJA-AUTO YRITTÄJÄKSI Toteutus viikonloppuisin pe . MARK TRAIL Löydä uusi ura täältä. Kerrostalokolmio Chris Craft Fiskari, vm 1972, BMW M5, vm. Lisät: projektipäällikkö ossi.sippola@ekokem.fi 050-589 5107 Tehdään navetat, hallit, OK-talot yms. Kestotilaus laskutetaan kunkin laskutusjakson alussa voimassa olevalla kestotilaushinnalla. Tilaukset toimitetaan force majeure (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.) varauksin. Viestilehdet Oy:n asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Katso luettelo huutokauppa.tarjoustukku.fi Juttuseuraa aikuisille Tietoa nautoja ja lampaita koskevasta eläinsuojelulainsäädännöstä ja -valvonnasta sekä ennakkotietoa vuonna 2014 voimaan tulevasta uudesta eläinsuojelulaista. EW-line PL 100 Tammisaari 2.5 . 2,34 . rakennusmaalaukset. PPT-Maalaus P. 03 7775914, 0400 713905. Oulussa alkaa 20.9.2013 Toimi nopeasti ja ilmoittaudu mukaan! Meiltä myös perustason ammattipätevyydet! DIR koulutuspäivät netissä gli.fi YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSET. Ympäristökonsultti: www.yip.fi Lisätiedot: Kristian Lella 050 919 22 63 tai kristian.lella@gli.fi KONEKUSKI HAKEE TÖITÄ! maatalous, metsä, maanrakennus P. www.ewline.org Empaattinen, luotettava selvänäkijä Raija Oja 0700 86880 ratkoo ongelmasi, ihmissuhteet, itsetunto, raha, työ. Vågad live line. 0700 11 111 0700 9 8776 1,90 ?/min+pvm. Fia. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä Tilaajapalveluun. Näköislehti ja arkisto: www.maaseuduntulevaisuus.fi/kirjaudu ILMOITUKSET Puhelin Faksi Sähköposti 020 413 2321 (ma?pe 8?16.00) (09) 694 4766 ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi Ilmoitushinnat 2013: Hintaan lisätään 24 % alv. Tekstissä mustavalkoinen 3,60 ?/pmm, 4-väri 4,35 ?/pmm, (Metsänomistajanumero mv 3,85 ?/pmm, 4-väri 4,55 ?) Tekstin jälkeen mustavalkoinen 2,75 ?/pmm, 4-väri 4,35 ?/pmm (Työpaikat mustavalkoinen 3,60 ?, 4-väri 4,95 ?) (Koulutus mustavalkoinen 2,95 ?, 4-väri 4,65 ?) Rivi-ilmoitukset 8,30 ?/rivi (2-5 riviä) Nimimerkki-ilmoituksia julkaistaan vain käteismaksulla. Ilmoitusten jättöaika maanantain lehteen perjantain -?- pe klo 10.00 ke klo 16.00 keskiviikon lehteen ma klo 16.00 Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. maastopuvun m62 takkeja ja housuja, Millog Oy:n Tervolan sarkapukuja, peitehuopia, makuupusseja, varsikenkiä, toimipisteessä nahkasaappaita, teräskypäriä, suojavaatteita, hylsyjä, puulaatikoita, kenttäkeittimen etukattiloita jne. Tilaa heti, niin varmistat noudon vielä kesän 2013 kuluessa. Hinnat sisältävät alv:n. 0400 192145. Osaavalle JD ajokone-/mototöitä Etelä-Karjalassa. Lehti ei ole korvausvelvollinen, jos sen lähettäminen tilaajalle lakon tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi keskeytyy. Soitettaessa 0204-alkuisiin numeroihin hinta on lankapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/ puhelu + 7 snt/min ja matkapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min. Maksuliikenne: Maksun saaja Viestilehdet Oy Nordea FI2410103001007384 OP FI5457230220406222 Sampo FI2080001600063128 SWIFT/BIC NDEAFIHH OKOYFIHH DABAFIHH Sivunvalmistus: Viestilehdet Oy Paino: Lehtisepät Oy, Jyväskylän paino 2013 Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä.. P. + pvm/min, Telefon Tre. Jutteluseuraa etsivälle mukava kesätyttö tarjolla! Ota rohkeasti yhteyttä! soita 24h/vrk! 1,7e/ min+ppm puh. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisussa sattuneesta virheestä tai poisjäämisestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. 0700-9-4466 N.N. 050 5450395. Vantaalla alkaa 29.11.2013 www.gli.fi Peltikattomaalaukset, pinnoitetut, tiili, korkeapainepesut yms. min + Lsa. 0400 836941. Henkilöliikennekoulutus (Joukkoliikennelupa) EU Palvelusopimusasetus ja lakimuutos luo mahdollisuuksia enemmän myös uusille linja-autoyrittäjille 1.7.2014 alkaen. METSÄRAIVIOT PELLOKSI jyrsinmenetelmällä. P. klo 8.00-16.00 Tiedustelut: 040 315 7999 poistetun materiaalin huutokauppa torstaina 29.8. KTS. 040 5900898, 0400 542262, 0400 630663. Jyväskylässä alkaa 25.10.2013 www.maaseuduntulevaisuus.fi ILMESTYMISPÄIVÄT Maanantai, keskiviikko ja perjantai JULKAISIJA Viestilehdet Oy Sanomalehtien liiton jäsen Levikki 81 774 kpl (LT 2012) ISSN 0355-3787 Lukijamäärä 323 000 (KMT 2012) TOIMISTO Avoinna ma?pe 8?16.00 Postiosoite: PL 440, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Simonkatu 6, Helsinki TOIMITUS Puhelin: 020 413 2100 Faksi: (09) 694 3717 toimitus@maaseuduntulevaisuus.fi TILAUS- JA JAKELUASIAT Puhelin Faksi Sähköposti 020 413 2277 (ma-pe 8?16.00) 020 413 2294 tilaajapalvelu@maaseuduntulevaisuus.fi Tilaushinnat kotimaassa Hinnat perustuvat laskutusjakson alussa voimassa olevaan hinnastoon ja ovat 1-eräisiä. 010 396 2000 (ma-pe 9-17, la-su 10-14) SA-KAUPPA MYYNTIPÄIVÄT INFOTILAISUUS NAUTOJEN JA LAMPAIDEN ELÄINTENSUOJELUSTA Kivalontie 294, Tervola (ent. klo 9.00-15.00 la alueella järjestetään puolustusvoimien käytöstä to 29.8. 15 Paikka: Laurea ammattikorkeakoulu (Uudenmaankatu 22, Hyvinkää) Ohjelma 10.00 Kahvitarjoilu 10.30 Nautoja ja lampaita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö ja sen valvonta Ylitarkastaja Helena Hepola, Evira 12.00 Lounastauko 13.00 Erilaiset kotieläintiloille tehtävät eläinten hyvinvointitarkastukset. Tervolan varikko) MYYDÄÄN PUOLUSTUSVOIMIEN HYLKÄÄMÄÄ JA KÄYTÖSTÄ POISTAMAA MATERIAALIA KIINTEÄLLÄ MYYNTIPÄIVÄT HINNALLA mm. auttaja/ennustaja, myös unien tulk. 2006 70 m2, Jyväskylä Aqua Home 34, Turku Riihimäki 49957 48877 49846 49531 Old Eminence JN-Kiinteistöt Huutokaupat Paranko Maaseudun Huutokaupat Tule tekemään löytöjä. toimii alueensa maatalous-, metsätalous- ja maaseutuyrittäjien edunvalvojana. Liiton jäseninä on 32 maataloustuottajain paikallista yhdistystä ja niillä noin 8.000 jäsenmaatilaa ja ?maaseutuyritystä suomenkielisellä Etelä-Pohjanmaalla. Soita! 99599372900 1144 1,97e/min+ppm N.N. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. huutokaupat.com MUITA ILMOITTAJIA: ulosottoviranomaiset |konkurssipesät | puolustusvoimat | poliisi | metsähallitus ilmoita@huutokaupat.com puh. SARI 0700 84 444. 1,99 ?/min+pvm. Tarkempi hinnasto on nettisivullamme ja lisätietoja saat myös tilaajapalvelun puhelimesta. 12 kk 198 ? 6 kk 106,80 ? 3 kk 63,90 ? 1 kk 32,20 ? Kestotilaus 185 ?/12 kk Kestotilaus jatkuu automaattisesti, ellei tilaaja peruuta tilausta. la . 0600-9-0606 1,97e/ min+ppm N.N. su! Koulutukset ovat Liikenteen turvallisuusviraston Trafin hyväksymää lupakoulutusta. Kuorma-auto ja liikennetraktorikoulutus Rovaniemellä alkaa 30.8.2013 Tampereella alkaa 6.9.2013 MAATALOUSMUOVIEN NOUTOPALVELU maksaa edelleen vain 85 ?/ tonni + alv. VÄINÄMÖINEN . Etelä-Pohjanmaa on vahva ja monipuolinen maatalousmaakunta, jossa maaseutuelinkeinojen kehittämiseen panostetaan voimakkaasti. Haemme maatilatalouden etujärjestötoiminnasta ja järjestötyöstä kiinnostunutta KENTTÄPÄÄLLIKKÖÄ Kenttäpäällikkö vastaa liiton järjestötyön suunnittelusta ja johtamisesta sekä hoitaa vaihtelevaa järjestö- ja edunvalvontatyötä jäsenistön ja sidosryhmien keskuudessa. Järjestötyössä keskeisiä tehtäviä ovat jäsenyhdistysten toiminnan ohjaus ja tukeminen, erilaisten kokousten, koulutuspäivien ja järjestöllisten kampanjojen ja toimenpiteiden järjestäminen. Edellytämme ja arvostamme erityisesti ? AMK-agrologin tai MMM/agronomin koulutusta ? Vahvaa ja monipuolista maatalouden järjestötyön osaamista ? Maatalouspolitiikan ja edunvalvontakysymysten tuntemusta ? Hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja ? Hyvää suullista ja kirjallista osaamista ? MS-Office-ohjelmien osaamista Liiton toimisto sijaitsee Seinäjoella. Toimen haltijalta edellytetään matkustusvalmiutta ja joustavuutta. Vapaamuotoiset hakemukset palkkatoivomuksineen pyydämme lähettämään pe 27.9.2013 mennessä osoitteella MTK-Etelä-Pohjanmaa, Huhtalantie 2, 60220 SEINÄJOKI. Kuoreen merkintä ?kenttäpäällikkö?. Lisätietoja toimesta antavat toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi, gsm. 040-5200258 ja puheenjohtaja Johanna Kankaanpää, gsm. 040-7204322. facebook.com/GLiyhtiot Maatalousrakennusten suunnittelu ja kustannusarviot. Insinööritoimisto Argillander Oy pete.argillander@luukku.com P. www.sa-kauppa.fi l www.huutokaupat.com/puolustusvoimat ENSAM? Ring våra flickor. Samalke 28.8. 040 7290723, E-P:n alue. Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan Liitto . mitä on odotettavissa? Eläinlääkäri Leena Suojala, Tuotantoeläinten hyvinvointiyhdistys HUUTOKAUPPA JANAKKALA la 31.8.2013 klo 10. PL107 Hki52 Olisi kiva jutustella ja tutustua lähemmin. PL107 Hki52. 70+ NAISET 0700 414 907 50+ NAISET 0700 414 963 CR, PL396, Hki12, 2-2,34 min+pvm AITO-VARMA-NÄKIJÄ: 0700 51040 1,98 ?/min+pvm. PL 359, 00121 Hki. Aika: 5.9.2013 klo 10 . Starius PL 85, Tre KUUMA KAHDEN KESKEN Live! 0700 415969 24 h/vrk. Hot erc PL 169 Tre. MTKEtelä-Pohjanmaa r.y
Lähinnä Pohjois-Lapissa voi tulla yksittäisiä sadekuuroja. Roundup Goldin saat kätevässä patentoidussa 20 litran kanisterissa, joka tyhjenee nopeasti läikkymättä ja roiskumatta. Tehoaine glyfosaatti 450 g/l. MAIJA ALA-SIURUA >> Vadelma sato jää noin 550 000 kiloon, mutta on odotettua parempi.« Hannu Salo Meiltä myös glyfosaatit suoraan tilalle toimitettuna, Kysy lisää lähimmästä Agrimarketista. Lue aina käyttöohjeet ja noudata niitä. Käyttöohjeet ja käyttöturvallisuustiedotteet www.agrimarket.fi. PERUSTETTU 1916 Perjantaina 23. Tänä vuonna sato jäi alla kymmenen miljoonan kilon kuuman ja kuivan kesän seurauksena. Kesällä pelättiin, että helteiden kypsyttämät marjat jäävät peltoon, koska kuluttajat eivät ole tottuneet heti juhannuksen jälkeen alkavaan säilöntäkauteen. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton tiedotus kuitenkin toimi, ja kuluttajat lähtivät ajoissa liikkeelle. Kotimaisen mansikan etu on, että se tulee markkinoille ensimmäisenä, joten satokauden alkamista seurataan kiinteästi. Mansikantuotannon erikoinen piirre on, että heikko sato ei heijastu suoraan tuottajahintoihin, Salo sanoo. Mansikkatilojen liikevaihto jää tältä kaudelta selvästi viime vuotta heikommaksi. Kesäomenat poimittu ja myyty Kesäomenien satokausi alkaa Manner-Suomessa olla ohi ja hedelmät pääosin myyty. Nykyisin almanakkatoimisto suhtautuu hyvin varovasti poistoihin. Saarelma-Paukkala mainitsee, että kalenterissa on edelleen esimerkiksi kolme sellaista nimeä, joita vuodesta 1965 alkaen ei yksikään lapsi ole saanut etunimekseen. Glyfosaatti, jossa erikoiskiinnite . Uudelleen almanakkaan tuli säätietoja vuonna 1978?, Palviainen kertoo. MAIKKI KULMALA http://almanakka.helsinki.fi Torju juolavehnä juurineen Touchdown Premium . Ei vaahtoa . Yölämpötilat ovat yleisesti 5 ja 10 asteen välillä, hallaa voi esiintyä maan pohjois- ja länsiosassa. Sää on enimmäkseen poutaista ja aurinko paistaa laajalti. Bioformuloitu perusglyfosaatti alkuperäisvalmistajalta . ja uskoi niiden ennustavan säitä. ?Sääennuste oli vuonna 1705 ilmestyneessä ensimmäisessä almanakassa. Ne ovat: Aava (25.3.), Annu (9.12.), Enna (23.1.), Iisa (11.2.), Isabella (11.2.), Isla (14.9.), Janni (12.4.), Juuli (12.4.), Kiira (12.8.), Melissa (5.5.), Mimosa (6.11.), Mirella (30.4.), Nanna (9.7.), Nadja (9.8.), Nita (22.10.), Pipsa (7.10.), Saaga (17.10.), Sarita (19.7.), Seela (22.11.), Stella (16.10.), Taika (7.3.) ja Vanessa (25.2.). ?myrskyn merkeiksi. Viimeinen sääennuste oli 31.12.1886, jolloin Pojat saivat 17 uutta nimeä. Ne ovat: Eemi (30.8.), Hugo (3.2.), Jooa (20.3.), Joose (19.3.), Kasper (20.10.), Kimi (20.3.), Luka (18.10.), Milo (7.9.), Nooa (15.12.), Noel (23.12.), Okko (13.8.), Paulus (25.1.), Peetu (29.6.), Robin (7.6.), Sasu (14.1.), Sisu (28.2.) ja Tiitus (4.1.). Lähde: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto almanakassa luki pakkasta. Ensi viikon kuluessa korkeapaine väistyy kaakkoon, mutta edelleen sää jatkuu poutaisena. PÄIVÄLÄMPÖTILA ON ETELÄSSÄ enimmäkseen 20 asteen vaiheilla ja pohjoisessakin 15 ja 20 asteen välillä. Vuoden 2015 uudistuksen ovat laatineet dosentti Minna Saarelma-Paukkala ja professori emerita Marianne Blomqvist. Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin on nyt otettu nimiä, joita on annettu ensimmäiseksi etunimeksi vähintään 500 lapselle uudistusta edeltäneen 50 vuoden aikana, eli vuoden 1965 jälkeen. ?Nimistö edustaa alle 50-vuotiaiden suomalaisten nimiä. Koska vanhempien ikäpolvien nimet on otettu huomioon jo aiemmissa uudistuksissa, nekin ovat edelleen mukana kalenterissa?, sanoo SaarelmaPaukkala. Uusia nimiä edustaa esimerkiksi miestennimi Sisu, joka on yleistynyt nopeasti 2000-luvulla. ?Sisu sijoitettiin almanakassa Kalevalanpäivälle?, kertoo Saarelma-Paukkala. Juuri nimen yleisyys on keskeisenä perusteena sille, että nimi pääsee almanakkaan. Kuitenkin vasta 1980-luvulta alkaen uusien nimien valinta on tehty nimien yleisyyden perusteella. Sisu-nimisiä poikia oli ennen 2000-lukua parisenkymmentä, mutta Saarelma-Paukkala arvioi, että heitä oli nyt uusista nimistä päätettäessä jo yli tuhat. Aiemmin nimiä on nimiuudistusten yhteydessä myös poistettu. Nyt saatavana myös uusi pakkauskoko 5 litraa . Marjojen sokeripitoisuus on ollut jopa 17?19 prosenttia?, kertoo toiminnanjohtaja Hannu Salo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta. Puutarhavadelmien satokausi alkaa olla lopuillaan, tosin kausihuoneista kerätään marjoja vielä jonkin aikaa. Länsi- ja Lounais-Suomen vadelmakasvustot olivat pahoin talven vaurioittamia, joten satotoiveet eivät olleet kovin korkealla. Itä- ja Kaakkois-Suomessa marjoja sen sijaan saatiin kohtuullisesti. ?Vadelmasato jää noin 550?000 kiloon, mutta on odotettua parempi?, Salo kertoo. Viime vuoden puutarhavadelmasato oli 840?000 kiloa. Herukkapensaista kerättiin 1,7 miljoonaa kiloa marjoa. Viime vuoden sato oli runsas kaksi miljoonaa kiloa. Pensasmustikat näyttäisivät tänä vuonna tuottavan saman määrän marjoja kuin edellisvuonna, 82?000 kiloa. Pieni mansikkasato ei nostanut hintoja Mansikat ovat määrällisesti ja taloudellisesti tärkein puutarhamarja Suomessa. Vihreä kasvu maalta on vastaus Suomen haasteisiin Nro 98 . enemmän kuin pelkkä glyfosaatti . elokuuta 2013 Entistä useampi pääsee juhlimaan nimipäiväänsä Viiden vuorokauden sää Jukka Pasonen Vuonna 2015 suomalaiseen nimipäivä kalenteriin tulee 39 uutta nimeä ja suomenruotsalaiseen 57 uutta nimeä. kosteustilanne Sää eilen Puintipoutaa SUOMEN YLLE VAHVISTUU korkeapaine. Tehoaineen juurakkokulkeutuminen erittäin tehokasta . Glyfosaatti 360 g/l Transsorb-teknologian ansiosta Roundup Gold imeytyy kasviin nopeasti ja alkaa tehota heti. Käyttömäärä 2,4 ?3,2 l/ha, ei tarvita erillistä kiinnitettä. Perinteen juuret juontavat uskonpuhdistuksen ajan Saksaan, jolloin katolisesta pyhimysten juhlinnasta siirryttiin maallisempaan ihmisten juhlintaan?, SaarelmaPaukkala kertoo. Nimipäivien juhlinta on ollut yleisintä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. ?Sotien jälkeen tuli syntymäpäiväkulttuuri, mutta edelleen nimipäiväkulttuuri pitää pintansa?, sanoo Saarelma-Paukkala. Pimennyksetön vuosi Suomessa Ensi vuonna 2014 eletään Suomessa kalenteritietojen valossa varsin poikkeuksellista vuotta, sillä yksikään vuoden aikana sattuvasta yhteensä neljästä auringon- tai kuunpimennyksestä ei näy meillä. ?Tämä on tilastollinen harvinaisuus?, kertoo tähtitieteilijä, erikoissuunnittelija Asko Palviainen. Kuivuus kutisti puutarhamarjojen satoja Maaseudun Tulevaisuuden kestotilaajana saat: Kytkyet Helsingin yliopisto tarkistaa nimipäivälistat viiden vuoden välein. Nämä nimet ovat Suometar, Kustavi ja Väinämö. ?Emme me sentään presidentin toista nimeä almanakasta poista?, Saarelma-Paukkala sanoo. Lue lisää eduista Maaseudun Tulevaisuuden nettisivuilta www.maaseuduntulevaisuus.fi Kuivan ja kuuman kesän seurauksena puutarhamarjojen sekä omenien sato jää viimevuotista pienemmäksi, mutta on erittäin maukas. ?Näin makeita mansikoita ei ole ollut vuosiin. Alkukesän kuivuuden seurauksena sato jää viime vuotta kolmanneksen pienemmäksi, Salo ar vioi. Samasta syystä syysomenien sato pienenee neljänneksellä. Talviomenapuut sen sijaan ovat saaneet vettä, joten omenoiden kokonaissato voi olla neljän miljoonan kilon luokkaa. Viime vuonna omenasato oli viisi miljoonaa kiloa. >> Nimipäivä perinne on tullut meille Ruotsista.? Minna Saarelma-Paukkala Keltainen Yliopiston almanakka lähti painoon toukokuussa. Palviainen mainitsee, että yksi kalenterin tieto on jo sen jälkeen vanhentunut. ?Neptunuksella on nyt 14 kuuta, kun niitä kalenterin painoon mennessä tunnettiin vain 13.? Almanakassa on runsaasti edelleen tietoa paitsi Auringon ja Kuun vaiheista, myös planeettojen liikkeistä. Näitä planeettoja koskevia merkintöjä kansa kutsui ennen JUHLIEN AIHETTA Uudet nimet 2015 almanakassa Tytöt saivat almanakkaan 22 uutta nimeä. Glyfosaatti 360 g/l Tyytyväisten käyttäjien pyynnöstä JÄLLEEN VALIKOIMISSA! Roundup Gold Roundup Bio . Ensi viikolla yöt hieman lämpenevät. ENNUSTETTU SADEMÄÄRÄ ON 0?2 milliä. SEURAAVAN VIIDEN VUOROKAUDEN aikana sää muuttuu vähitellen epävakaiseksi, mutta edelleen sateet jäänevät vähäisiksi ja lämpötilat ovat lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Tu r v a l l i s u u t t a syksyyn Ilmatieteen laitos Kestotilaajana saat aina enemmän! TÄYDELLISEN SÄÄPALVELUN kuntoon! Kasvukausi Kytkyet cowcomfort teemavkot 33-36.indd 19.8.2013 13:34:35 Suomenkielisessä almanakassa on vuonna 2015 yhteensä 873 nimeä, joista 455 on naisten nimiä ja 418 miesten nimiä. ?Silloin ainakin 85 prosenttia suomalaisista pystyy viettämään ensimmäisen nimensä nimipäivää?, mainitsee SaarelmaPaukkala. Suomen ortodoksiseen nimipäiväkalenteriin on tiettävästi lähiaikoina tulossa suuri uudistus. Suomen saamelaisen nimipäiväkalenterin toimitti Pekka Sammallahti vuonna 1995, eikä siihen ole tulossa nyt muutoksia. ?Muissa pohjoismaissa ei saamenkielistä nimipäiväkalenteria ole?, Saarelma-Paukkala mainitsee. Pohjoismaissa juhlitaan nimipäiviä Nimipäivien viettäminen on suomalainen ja pohjoismainen, lähinnä ruotsalainen perinne. ?Nimipäiväperinne on tullut meille Ruotsissa