Maaseudun Tulevaisuus 24.05.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hänen mielestään ympäristöpainotus on jättänyt muut asiat varjoonsa. Kannatusta pitäisi laajentaa lapsiperheiden ja koululaisten vanhempien keskuudessa. Vihreät valitsee viikonloppuna puoluekokouksessaan uuden puoluesihteerin. Emeritusprofessori Tuomo Martikaisen mukaan puolueella on hyvät edellytykset säilyä vahvana urbaanissa Suomessa. Sivu 9 Sähköasentajat harjoittelevat linjoille kaatuneiden puiden korjuuta Hämeenlinnan Evolla. Sivu 8 Lohen meriuistelu loppuu Sivu 21 Voimaa taivaalta Helikopteri levitti lannoitetta noin 25 metsähehtaarille Asikkalassa keskiviikkona. 2010 PÄÄKIRJOITUS Perusoikeudet kuuluvat myös maaseudun ihmisille YLIÖ Miksi sairausmenot nousevat edelleen? KOLUMNI Terveystiedot sikin sokin bittiavaruudessa www.maaseuduntulevaisuus.fi Uskallatko syödä ulkomaisia vihanneksia? 26 kuolee Duodecimin mukaan huomattavasti vähemmän kuin 1970-luvun alussa. Siianpyyntiin rajoituksia. MMM kaavailee merialueen siika verkkojen pienimmäksi solmu väliksi 43 millimetriä. PERJANTAINA 24. Sivu 21 yli 300 1970-luvun alku Vähemmän uhreja. Tammisaarekkeessa kasvavat iäkkäät tammet pääsevät nyt oikeuksiinsa. Tällöin on tingittävä muista kohteista.? Sivu 11 HARRI NURMINEN Eviran hälytyskello soi tiuhaan Suomen elintarvikeviranomaiset tekivät viime vuonna 81 ilmoitusta elintarvikkeiden vaarallisista ainesosista. Ruuasta löytyneet yllätykset kirjataan tarkasti ylös. Kuluvalla viikolla Elintarviketurvallisuusvirasto Evira jätti ilmoituksen esimerkiksi Rainbowpakastevihanneksista löytyneistä hulluruohon siemenkodista. Se kirjattiin EU:n elintarvikkeiden ja rehujen hälytysjärjestelmään. Bioenergia ja ydinvoima tulee säilyttää energiapolitiikan peruspilareina. ?Jatkakaa sitä?, kannusti IEA:n pääjohtaja Maria van der Hoeven torstaina Helsingissä. EU:n suunnitelmat biomassan kestävyysvaatimuksista voivat hänen mukaansa aiheuttaa ongelmia suomalaisille metsänomistajille. Vihreiden puoluesihteerin tehtävistä väistyneen Panu Laturin mukaan vihreiden pitäisi olla rohkeasti yleispuolue. Lapsia v. Turkiseläimillä on hyvinvointiongelmia. + Turkiseläimet voivat hyvin. . Tarhaajat voivat tehdä muuta työtä. + Uusia työpaikkoja on vaikeaa löytää jo nyt. . Sivu 5 Arvomaisemien hoito kannattaa Sivu 3 Metsuritaidot punnitaan KARI SALONEN Anne ja Tero Heikkilä ovat kunnostaneet yksitoista arvokasta maisemakohdetta Vehmaalla sijaitsevan tilansa mailla. Maaseudulla puolueen on vaikea lyödä läpi. Jatkossa koko lannan sisältämä fosfori lasketaan liukoiseksi. Typen osalta tilanne on vielä auki, sillä kansallisen nitraattiasetuksen uusiminen on kesken. Maa- ja metsätalousministeriö esitteli tulevan maaseudun kehittämisohjelman luonnoksen torstaina, minkä jälkeen se lähtee lausuntokierrokselle. Turkistuotanto on epäeettistä. + Saako ihminen käyttää eläimiä ylipäätään hyödyksi? Jatko kiinnostaa suomalaismeppejä Suomen 13 europarlamentaarikosta kymmenen hakee varmasti jatkopaikkaa ensi kevään eurovaaleissa, selviää MT:n mepeille tekemästä kyselystä. RKP:n Nils Torvalds kertoo ehdokkuudestaan kesäkuun puoluekokoukseen mennessä ja Satu Hassi (vihr.) sekä Riikka Pakarinen (kesk.) luopuvat. Energiapolitiikka saa kehuja Henkivakuutus turvaa läheiset Ehdokkaiden etsintä on parhaillaan kuumimmillaan. IRTONUMERO 1,50 e Suomalaisista yli 60 prosenttia suhtautuu metsästykseen myönteisesti. TOUKOKUUTA 2013 | 60 www.maaseuduntulevaisuus.fi | NRO 60 . Ympäristökorvaus on osa kehittämisohjelmaa. Osastopäällikkö Heimo Hanhi- MARKKU VUORIKARI Tehokkaalta tilalta fosforirajat voivat viedä kiinnostuksen järjestelmään. lahti maa- ja metsätalousministeriöstä arvelee, että koko ohjelman rahoitus pysyy kutakuinkin ennallaan, mutta muutoksia on tulossa rahojen jakamiseen eri tukimuodoille. ?Luomuala on kasvanut, samoin eläinten hyvinvoinnin tukeen kuuluvien tilojen määrä. Näin ollen näiden kahden vaatima rahamäärä on myös aiempaa suurempi. Sivu 21 Uusi ympäristökorvaus kiristämässä lannoitusrajoja Ympäristökorvauksen ehtoihin on tulossa tuntuvia muutoksia, selviää tuoreesta maaseutuohjelmaluonnoksesta. MTK pelkää, että peltojen kunnosta huolehtineet ja isoja satoja tavoittelevat viljelijät jättäytyvät uuden ympäristökorvauksen ulkopuolelle. Järjestön mukaan tukiehtojen valmistelussa ei ole otettu riittävästi huomioon niitä vaatimuksia, joita isot sadot ja pellon kunnosta huolehtiminen edellyttävät. Kiristyksiä on tulossa muun muassa fosforin ja typen käyttöön. Torres kertoo, että syynä on kypsymisen hidastaminen. Sivu 15. Sivu 5 Kolopesijöille koteja. Suomessa on noin 40 lintulajia, joita voi yrittää houkutella pesimään pöntössä. Sivu 22 Turkisväittelyssä sana vastaan sana ?Eläimet voivat hyvin, ympäristö voi hyvin, ihmiset, turkiskunnat, pienet pohjalaiset kylät voivat hyvin ja koko yhteiskunta hyötyy. Me turkistuottajat haluamme, että kansalaisaloite hylätään. Sivu 12 VIIKONVAIHDE Viinin viljely nousee vuorille Espanjassa viinitilat varautuvat ilmastonmuutokseen siirtämällä tarhoja ylemmäs vuorille. Viinitalon johtaja Miguel A. Haluamme myös työrauhan takaisin.? Näin sanoi turkistuottajien puheenjohtaja Kenneth Ingman torstaina eduskunnassa, kun maaja metsätalousvaliokunta järjesti julkisen kuulemisen turkistarhauksen lopettamista vaativasta kansalaisaloitteesta. Eläinsuojelijat puolustivat kantojaan, mutta tutkijat katsoivat, ettei kieltoon ole tieteellisiä perusteita. Sivu 7 PUOLESTA JA VASTAAN Turkistuotanto puntarissa . Lannoitus kiihdyttää metsän kasvua arviolta 10 vuotta. PERUSTETTU 1916 . Ehdokaslistat halutaan lyödä lukkoon syksyyn mennessä, jotta kampanjointiin jää aikaa. Puolueilla on vaaleissa paljon pelissä, sillä asetelmia haetaan jo alle vuoden päästä seuraaviin eduskuntavaaleihin. Sivu 6 ?Rohkeasti yleispuolueeksi? Kansainvälinen energiajärjestö IEA pitää Suomen energiapolitiikkaa hyvin onnistuneena
Maalaisjärkeä tarvittaisiin muuallakin kuin lannanlevityksessä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysasioissa tarve on yksinkertainen: haluaisin, että tietoni ovat yhdessä järjestelmässä, jotta jokainen minua hoitava ammattilainen löytää ne helposti, myös vuosien takaa. Mutta vastaanotolla sanotaan: ?Ei täältä löydy. Nämä myös kantavat riskin: menettävät aikaa, rahaa ja hermonsa. Potilas aktiiviseksi Moni potilas olisi välttynyt useilta lääkärissä käynneiltä sekä turhilta lääkkeiltä, jos olisi osattu hoitaa vaivojen aiheuttajia ennalta. Työiän pidentäminen vaatii uudenlaisia innovatiivisia menetelmiä sairauksien aiheut tajien havaitsemiseen. Maaseudun palveluohjelman esiselvityksen mukaan tekemistä olisi edelleen kotimaassakin. Vaikka valtiovalta haluaa määrätä kuntakoosta, kuntien tehtävistä ja ohjata kuntarakennetta esimerkiksi valtionosuusjärjestelmien avulla, vastuu palvelujen järjestämisestä kuuluu kunnille. ohjesääntö T arkan ohjesäännön mukaisesti toimivalla Suomen armeijalla on kelpo ohje myös yllättäviin tilanteisiin: kun ohjesääntö loppuu, otetaan järki käyttöön. Ohjesäännön loppumisella tarkoitetaan tilanteita, joita ohjesääntö ei tunne, tai joissa ohjesäännön noudattaminen johtaisi järjettömyyksiin. Armeijan kuria ja säntillisyyttä ei sellaisenaan tarvita siviilielämässä. Tämä ei koske ainoastaan maataloutta. Suomen olisi pakko kyetä rohkaisemaan kotimaista tuotantoa ja yrittäjyyttä. Varsinkin työpajatoiminnasta on monessa kunnassa saatu hyviä kokemuksia.? ?Työ- ja opiskelupaikkatavoitteet on toteutettava mahdollisimman täysimääräisesti.?. Osassa työpaikkaravintoloista terveysnäkökohdat otetaan huomioon, mutta ei kaikissa. Internetistä löytää kyllä selvityksiä kuhunkin vaivaan, ja sinne pitäisi lisätä potilaiden kokemuksia. Nykyisin keskustellaan ehkä liikaakin eri ravintoaineista ja esimerkiksi karppaamisesta. On selvää, että nykyihmisillä paino-ongelmat, jotka johtuvat liioista kaloreista ja liikunnan puutteesta, ovat pääasialliset syyt moniin sairauksiin ja myös uniapneaan. Jokainen meistä on oma yksilönsä allergioineen ja herkkyyksineen, mutta onneksi jokainen oppii iän myötä tuntemaan tavalliset terveysriskinsä. Tärkeä keino painonhallintaan on niukempien ruoka-annosten ottaminen lautaselle. Tämän pitäisi aiheuttaa potilaassa signaalin, että jotain on pielessä, mutta asia koetaan yleensä väsymyksestä johtuvaksi. Monissa ammateissa, joissa uniapnea voi aiheuttaa vaara tilanteita, tulisi panostaa rutiinitoimenpiteenä kyseisen sairauden ennaltaehkäisyyn. Hyvä ja riittävä yöuni on terveyden perusedellytys. Vanhan kansan sanonta, että kun nukkuu hyvin, on kuin laittaisi rahaa pankkiin, pitää paikkansa monella tavalla. Uniapnean tutkimuksiin ei helposti määrätä, koska vaivan vaikutuksia ei tunneta yleisesti. Kun uniapnea on jo aiheuttanut jonkin selkeän sairauden, hakeudutaan hoitoon. Potilas tuntee itsensä Potilaan kokemuksia ja ehdotuk- sia lääkärit usein vähättelevät. Eräskin lääkäri nauroi, kun potilas valitti kipeää jalkaa ja sanoin epäilevänsä siinä olevan veritulpan. Kiitos vain kaikille koodaajille. Mutta koneilla on myös pimeät puolensa. Omasta maasta saatava uusi energia on myös huomattavan edullista.? ?Keskeisessä asemassa on jälleen kerran Saksa. Ei lupaa hyvää tavallisen tallaajan potilastiedoille. Käytännöllisempääkin yritystä on. Esimerkiksi Uudenmaan kunnat koettavat saada pystyyn yhteistä tietojärjestelmää Apottia. Silloin peri aatteessa syntyy pieni virtapiiri, jonka johdosta amalgaami paikoista irtoaa elohopeaa ja sitä joutuu elimistöön. Sairauskierteen lopettaakseen monet ovat vaihtaneet kaikki amalgaamipaikat pois. Monikaan lääkäri ei lähde tällaista kallista toimenpidettä suosittamaan. Uniapnea jo kansantauti Monet potilaat viime vuosina ovat saaneet apua sairauksiinsa hoidattamalla eri tavoilla uniapneaa. kuntoon. Kuntaa kohti se tekee ?vain. Tämän vaivan kohdalla voidaan puhua jo kansantaudista. Luonto ei valitettavasti tottele EU-direktiivejä eikä ministeriön asetuksia. Viimeisen kylvöpäivän ehdottomuus tuli suurelle osalle suomalaisviljelijöitä selväksi jo ensimmäisenä EU-keväänä vuonna 1995. Märkyyden keskellä kylvettiin viljaa jopa käsin, vaikkei maa aina kantanut jalkamiestäkään. Onneksi liikuntaa edistetään monessa työpaikassa erilaisin kannustimin. lisi sellaisia sanoja kuin startup-yritys, prototyyppi, innovatiivinen palvelutuotekonsepti, kiihdytysprosessi ja kasvuhakuinen. Systeemien rakentamiseen on mennyt satoja miljoonia veroeuroja. Oikein kylmäsi lukea erästäkin tiedotetta, jossa kerrottiin ?sote-ict-liiketoimintaverkosto-hankkeesta?. Jos tieto on sirpaleista, voiko hoitokaan olla oikeaa? Totesin lautakuntani tietonikkarille, että eniten tässä taitaa puuttua tervettä järkeä, ei rahaa. ?Te asiantuntijat taidatte juonia tahallanne järjestelmistä niin hankalia ja kalliita, että me päättäjät emme ymmärrä. Maksamme kaiken kiltisti kyberkatastrofin pelossa, ja tietomiesten bisnekset pyörivät.? Mies katsoi minua niin kuin katsotaan bimboa blondia kuntapäättäjänaista, jonka mielestä asiat voi laittaa . Ne sammuilevat, temppuilevat, hukkaavat, virustavat eivätkä pelaa yhteen. Tietojärjestelmien koekaniineina ovat liian usein tavallinen ihminen, yritys ja yhteiskunta. 2 Perjantaina 24. Oletko ollut hoidettavana jossakin muualla?? Suomen kunnissa on satoja tietojärjestelmiä, mutta tieto seuraavaan hoitopisteeseen siirtyy vain paperilla potilaan itsensä kantamana. On arvioitu, että uniapneasta kärsii 150?000 suomalaista. MTK on vaatinut, että asetukseen saataisiin mukaan luonnonolot ymmärtävää maalaisjärkeä. ?Lanta pitää voida levittää olosuhteiden, eikä kalenterin mukaan?, MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola sanoo (MT 22.5.). Mitä kireämmiksi EU vetää päästötavoitteensa ja mitä enemmän se lisää erilaisia energiaveroja, sitä vaikeampi on EUmaiden teollisuuden kilpailla kansainvälisillä markkinoilla.? ?Erityisesti USA:ta on syytä varoa, sillä se on lähtenyt hyödyntämään voimallisesti Kanadan esimerkkiä noudattaen maaperänsä runsaita liuskekaasuvarantoja ja uskoo pääsevänsä kolmen, neljän vuoden sisällä omavaraiseksi energiahuollossaan. Vino hymy, pää hiukan kallellaan. Sanon silti: vaikka on älypuhelimet, tietoverkot ja it-infrat, järki puuttuu. Haamuraja lähestyy Pohjalainen varoittaa valtion velkamäärän kasvusta. ?Valtio on ottamassa tänäkin vuonna miljardimäärin uutta lainaa. Tavoitteena on juuri terveysja sosiaalitietojen yhdistäminen. Järjestelmä on kuitenkin kohdannut niin suuria epäilyjä, että Espoo päätti jäädä siitä pois ja moni muukin on alkanut empiä. Silti osaa säännöstöstämme tulkitaan, valvotaan ja toimeenpannaan aivan kuin järjenkäyttö olisi kokonaan unohtunut. Viljelijöille tämä on valitettavan tuttua. Ihmiset joutuvat usein valitsemaan kahden perustuslaillisen oikeuden välillä, eli oikeuden palveluihin tai oikeuden valita asuinpaikkansa. Raportin mukaan lainsäädäntötyössä pitäisi ottaa alueet paremmin huomioon. Tuntuu siltä, että monien ennenaikainen vanheneminen johtuu erityisesti hengityksen vajavuudesta. Näitä syitä on melko helppo selvittää, koska ne eivät vaadi sairaalassa oloa. Yhteiskunnan kannattaa satsata uniapnean poistamiseen, koska säästöjä saadaan enemmän kuin siitä aiheutuu kuluja. Kokemuksia muilta potilailta tulisi saada kaikkien nähtäväksi, hyvänä esimerkkinä ovat Hengitysliiton nettisivut. Samanlaisia keskustelu- ja potilaspalstoja tarvitaan lisää. Lääkärit voivat aktivoida potilaitaan kantamaan vastuuta kunnostaan ja liittymään erilaisiin paikallisiin terveysjärjestöihin. Paha tulppa jätti vaivoja lopuksi ikää. Syyt terveysongelmiin voivat olla yllättäviä, mutta nykyaikana tulisi jokaisella kansalaisella olla mahdollisuus itse analysoida, mistä johtuu, ettei tunne voivansa hyvin. Niissä kokemuksia analysoimalla voisi selvitä monia menetelmiä, joilla yhteiskunnankin terveysmenot saataisiin pienenemään ja turhia sairauspäiviä poistettua. PÄIVÄN KUVA Järki vs. Viranomaisten tehtävänä on valvoa, että suomalaisia kohdellaan asuinpaikasta riippumatta tasapuolisesti. Kuntaliitosten seurauksena syntyneet ja tulevaisuudessa syntyvät kunnat kantavat vastuun siitä, etteivät palvelut keskity vain keskuskaupunkeihin. Esimerkit jo toteutuneista kuntaliitoksissa eivät ole tässä suhteessa rohkaisevia. Palveluja suunniteltaessa ei saa unohtaa perus- ja ihmisoikeuksia. toukokuuta 2013 Päätoimittaja Lauri Kontro Maa- ja metsätaloustuottajajärjestön äänenkannattaja . Kokemusten perusteella voidaan väittää, että uniapnean yhteyksiä eri vaivoihin ja sairauksiin ei vielä kovinkaan tarkasti tunneta. Kuitenkin monet potilaat ovat kertoneet, että kun vaiva on poistettu, he kokevat uuden elämän alkaneen. Hyvä ja riittävä yöuni on terveyden perusedellytys. Enemmän tai vähemmän selkeitä yhteyksiä uniapnealla on aamuväsymykseen, aikuisiän diabetekseen, verenpaineeseen, aivoinfarkteihin, muistin heikkenemiseen, tarpeeseen käydä usein öisin wc:ssä ja myös todennäköisesti erilaisiin hermoston ja verisuoniston sairauksiin. Vaaralliseksi uniapnean tekee taipumus nukahtaa esimerkiksi liikenteessä tai töissä. Päätös kaikkien ydinvoimaloiden sulkemisesta jo lähivuosina oli yllättävä ja kova ratkaisu, jonka seurauksia saksalaiset joutuvat miettimään vielä monta kertaa. naps . Jos ja kun 7,8 lisämiljardia toteutuu, valtion lainamäärän arvioidaan nousevan jo 92 miljardiin euroon. Sadan miljardin euron haamuraja lähenee jo uhkaavasti, eikä talouskriisin taittumisesta ole mitään takeita. Kun bruttokansantuote pysyy samaan aikaan nollan tuntumassa, Suomi on vaarallisella kasvavan velkaantumisen tiellä.? ?Huolestuttavinta Suomen tilanteessa on se, että velkaantumista ei ole saatu loppumaan, ja tukeva talouskasvu antaa edelleen odottaa itseään. Pian aletaan olla niillä rajoilla, että on taas aika katsella lisäsäästöjä.? EU:n halu olla esimerkkinä ympäristö- ja energiakysymyksissä syö Savon Sanomien mielestä kilpailukykyä. . Miksi mennä riskillä mukaan alussa, kun voi mennä valmiiseen pakettiin myöhemmin? Apotti maksaa 350?450 miljoonaa euroa. LÄHIPOLIISI TIINA KUOSA KOLUMNISSAAN KESKI-UUSIMAASSA VIERASYLIÖ Sairauksien hoidosta syiden ehkäisyyn Suomalaisten yksityisesti käyttämät kulutusmenot terveydenhoitoon kaikista kulutusmenoista kasvoivat tilastokeskuksen mukaan vuoden 1985 2,6 prosentista 4,5 prosenttiin vuonna 2009. Samaan aikaan yhteiskunta kaksinkertaisti avoterveydenhoidon resurssit prosentista kahteen. Vaikka suomalaisten keskiikä nousee, kuten lähes kaikissa maissa, ei voida väittää kansan hyvinvoinnin lisääntyneen. Olennainen kysymys on nyt, kun keski-ikä nousee ja työikää halutaan pidentää, kuinka vanheneva väestö saadaan pysymään virkeänä ja aktiivi sena sekä asumaan kotonaan. Sairausmenot nousevat, mutta mistä tällainen kehitys johtuu? Analysoimalla omia kokemuksiaan huomaa monikin, että terveyspalvelut keskittyvät oireenmukaiseen sairauden hoitoon, mutta niiden todellinen syy jää usein selvittämättä. Mikäli lääkäristä ei ole apua, ihmiset joutuvat miettimään ja analysoimaan asioita sekä etsimään keinoja terveytensä kohentamiseen. Tiedetään tapauksia, joissa sairaus ei ole selvinnyt, vaan potilas on joutunut juoksemaan monilla lääkäreillä, ennen kuin taudinaiheuttaja on määritetty. Tilanne on hankala, jos ei saa oikeaa lääkitystä ajoissa ja potilas joutuu seurauksista kärsimään pitkään. Esimerkiksi yersinia-bakteerin aiheuttama niveltulehdus oli vielä vuonna 1978 monille erikoislääkäreillekin tuntematon. Monet kokevat saaneensa erilaisia vaivoja hampaiden amalgaamipaikoista, varsinkin jos niiden lisäksi suussa on kultapaikkoja. On laskettu, että energian osuus saksalaisten teollisuustuotteitten valmistuskustannuksista on kohonnut jo jopa kolmasosaan. Pienen Suomen ei kannattaisi jättäytyä liian kiltiksi, vaan hyödyntää USA:n tapaan täysimääräisesti ja ilman himoverotusta omat luontaiset energiavarantonsa.? Nuorisotakuu työn takana Iisalmen Sanomien mukaan nuorisotakuu on helpommin sanottu kuin tehty. ?Työvoimahallinto on hikisen urakan edessä, kun imua ei ole. Tiistaina julkistetut valtakunnalliset tiedot kertovatkin, että yli neljännes työttömiksi joutuneista nuorista ei ollut löytänyt työtä, opiskelupaikkaa tai vaikkapa työpajapaikkaa säädetyssä ajassa.? ?Työpaikan sijaan ratkaisu voi löytyä työkokeilun tai opiskelun kautta. Työpajatoiminta ja kuntoutusmuodot ovat tarpeellinen lisä, ja monissa tapauksissa ainoita keinoja auttaa ihmisiä työnsyrjään. Perustettu 1916 Perusoikeudet kuuluvat kaikille P erustuslain mukaan jokaisella suomalaisella on oikeus valita asuinpaikkansa. Tiedote vi- eija.mansikkamaki@ maaseuduntulevaisuus.fi Nuorena on vitsa väännettävä Päivän kuva -ehdotuksia voi lähettää MT:n toimitukseen osoitteeseen lukijankuva@ maaseuduntulevaisuus.fi. Julkaistuista kuvista maksetaan palkkio. LEHTIKATSAUS Liika kiltteys tulee kalliiksi Terveystiedot yhteen paikkaan, kiitos Suomen kunnissa on satoja tietojärjestelmiä, mutta tieto seuraavaan hoitopisteeseen siirtyy vain paperilla potilaan itsensä kantamana. JOUKO LAASASENAHO Kirjoittaja on metsäalan emeritusprofessori. Taipalsaarella harjoiteltiin lypsyhommia vanerisella lehmällä. Sisarukset Daniela ja Mikaela Kärnä vierailivat Solkein Pönniälän kylässä ja hoksasivat nopeasti ammattimaisen lehmän käsittelyn taidot. Lypsy sujui hyvin, kun toinen piteli lehmää ketjusta kiinni ja toinen lypsi. Lantaa ei voitu levittää määräaikana, ja kun levityskeliä vihdoin olisi ollut, säännöksiin oli turha anella joustoa. Muun muassa lannanlevitystä säätelevää kansallista nitraattiasetusta uusitaan parhaillaan. Valtiosääntöoikeuden professorin Tuomas Ojasen mukaan ongelmia on yhdenvertaisuuden sekä sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisessa. Vanhat kuntakeskuksetkin kuihtuvat, koska yksityisetkin palvelut lähtevät kunnallisten palvelujen perässä kasvukeskuksiin. Kunta- ja sote-uudistukset ovat jo törmänneet perustuslakiongelmiin. Tuotantoa määräillään kalenterin ja mittanauhan avulla, vaikka määräysten noudattaminen olisi tuotannon kannalta järjetöntä tai jopa mahdotonta. Näin ei asia useinkaan käytännössä ole, sillä kaavoituksella pyritään keskittämään asumista vain taajamiin. Asumista halutaan keskittää siitä huolimatta, että se aiheuttaa asuntopulaa ja nostaa asumisen kustannuksia huomattavasti. Toivottavasti maalaisjärjen vaatimus kelpaa perusteeksi myös ympäristöhallinnon virkamiehille. Lailla ja niiden toimeenpanolla on suuri vaikutus siihen, kuinka houkuttelevaa tuotannollinen toiminta yrittäjille on. Ellei näin haluta tehdä, pitää se myös suoraan kertoa. Jos Suomi haluaa hyödyntää vahvuuksiaan, pitää maaseudun elinmahdollisuuksia vahvistaa eikä heikentää. (MT 22.5.) Ojanen huomauttaa, että ihmiset ovat muodollisesti samalla viivalla, mutta käytännössä pitkät matkat heikentävät maaseudun asukkaiden oikeusturvaa. Samaan aikaan kun maaseudulla jää asuntoja tyhjilleen, huudetaan valtiota apuun uusien asuntojen rakentamiseksi erityisesti pääkaupunkiseudulle. Jos on uuden rakentaminen haja-asutusalueille vaikeaa, lisää maaseudulla asumisen ongelmia myös se, että keskittämispolitiikan seurauksena yhteiskunnan palvelut ovat karanneet entistäkin kauemmaksi. Ei ole yllätys, että tiistaina julkistetun Maaseudun palveluohjelman esiselvitys -raportin mukaan perusoikeus palveluihin ei toteudu maaseudulla. muutamia (kymmeniä) miljoonia euroja, mutta jokainen veroeuro on ansaittava. Mitä rahalla saa. Ojasen mielestä kansalliset, kansainväliset ja EU-sopimukset ihmisten perusoikeuksista tulisi olla kaiken lähtökohta. Maitokannut täyttyivät äkkiä. Hyvästä hygieniasta syntyi jopa kinaa: kumpikin sisaruksista halusi olla se, joka pyyhkii utareet ennen lypsyä. KOLUMNI: EIJA MANSIKKAMÄKI Tietokoneiden maailma on totisesti ihmeellinen: tietoa löytyy, laskut saa maksettua ja viestejä vaihdeltua käden käänteessä. Lääkäri kehotti tulemaan kahden viikon päästä vastaanotolle, jos vaivat jatkuvat. Onneksi potilas sai muuta kautta apua ja kahden viikon sisällä oli ollut jo kymmenen päivää sairaalassa. Nyt ne usein unohtuvat. Palvelujen puute vaikuttaa Ojasen mukaan eniten haavoittuvimpiin ihmisryhmiin: vanhuksiin, lapsiin, vammaisiin ja syrjäytyneisiin. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen kärkihankkeiden, kuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen, seurauksena haja-asutusalueiden palvelut uhkaavat siirtyä nykyistäkin kauemmaksi. Huolimatta siitä, että maan johtavat hallinto- ja perustuslakiasiantuntijat sekä terveys- ja sosiaalialan asiantuntijat ovat tyrmänneet hallituksen kaavailut useaan kertaan, aikoo hallitus viedä uudistukset läpi. Yhteiskunnan palvelut siirtyvät maaseudulla yhä kauemmaksi. Suomi on esiintynyt usein maailmalla opettajana ihmisoikeuskysymyksissä. Ruokalatoiminta on usein ulkoistettu, ja siksi valvontaa tarvitaan. KIRSI VUORINEN Palveluja lähtökohdaksi pitää ottaa perus- ja ihmisoikeudet. Viime syksynä kotieläintilat tuskailivat märkien ja tulvivien peltojensa kanssa. Hyvin todennäköistä on, että todellinen luku on huomattavasti suurempi. Vaiva liittyy yleensä kuorsaamiseen ja vaivan seurauksena voivat olla hyvin monenlaiset sairaudet ja ongelmat. Oikeus asua maaseudulla ei riitä, vaan siihen on oltava myös tasapuoliset mahdollisuudet. ?? Toimituspäälliköt Jussi Martikainen Tiina Taipale Pidetään huoli omista nuoristamme ja vähän naapurinkin nuorista, jotta saamme hyvän ja ansaitun kesäloman meille kaikille. Takaako järjestelmä sen, että jos lyön mökillä Keski-Suomessa kirveellä jalkaani ja pökerryn, paikallinen ensiapu löytää lääkeallergiani ja potilashistoriani, jotta saan oikean hoidon? Kysyin tätä oman kuntani sote-lautakunnan tietonikkarilta ja hän naurahti. No, ei se nyt sentään sitä takaa. Ei sieltä löydy kertaklikkauksella roko- tustietojakaan, jotka ovat meillä kaikilla hukassa. Kuinka vaikeaa on rakentaa yksi tietokanta, jossa olisi ihmisen koko terveyshistoria syntymästä korvatulehduksiin ja vaihdevuosista viimeiselle vuodeosastolle? Ambulanssihenkilö näkisi heti, onko tien varressa makaavalla epilepsia, diabetes, sydäntautitaustaa vai sittenkin kaatokänni. Jotkut pelkäävät tietosuojansa puolesta, mutta minä pelkään terveyteni puolesta. Uusia ongelmia on tiedossa, jos perustuslaista ja suomalaisten perusoikeuksista halutaan pitää kiinni
Biomassan kestävyyskriteerien ei pidä rasittaa kohtuuttomasti pienmetsänomistajia. IEA julkisti torstaina arvionsa Suomen energiapolitiikasta. Sen luovutti elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle (kok.) IEA:n pääjohtaja Maria van der Hoeven. Yhteisen kaasuterminaalin sijaintipaikan kohtalo on yhteistuumin haluttu jättää komission päätettäväksi. JUHA KAIHLANEN Vuoden terveystarkastaja Tapio Ruokamo Oulusta, olette työskennellyt viikon kuluttua 40 vuotta elintarvike- ja ympäristövalvonnan eri tehtävissä. Sitten on valitettavasti niitäkin, jotka yrittävät mennä sieltä, mistä aita on matalin. Tähän asti automaattinen tiedonvaihto on koskenut vain talletuskorkoja. Luxemburg ja Itävalta ovat suhtautuneet nihkeästi tietojenvaihtoon, mutta nyt nekin hyväksyivät päätelmät joiden mukaan asiasta päätetään vuoden loppuun mennessä. Biopolttoaineiden osuus Suomen energiantuotannossa on kansainvälisen energiajärjestön IEA:n korkein. IEA kannustaa Suomea bioenergiaan ja ydinvoimaan Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan Suomen energiapolitiikan peruspilareina tulee säilyttää bioenergia ja ydinvoima. 3 Perjantaina 24. Vuonna 2011 osuus oli neljänneksi alhaisin Ruotsin, Ranskan ja Sveitsin jälkeen. Biopolttoaineiden osuus Suomessa on koko IEA:n korkein. IEA toteaa, että Suomi on Euroopan metsäisin maa, ja metsätaloudella on keskeinen rooli uusiutuvan energian tavoitteiden toteuttamisessa. Euroopassa metsätaloutta on van der Hoevenin mukaan ali- arvioitu. Euroopan unionin suunnitelmat biomassan kestävyysvaatimuksista saattavat hänen mukaansa aiheuttaa ongelmia Suomessa. IEA suositteleekin Suomelle aktiivista osallistumista biomassan kestävyyskriteerien ja sertifiointijärjestelmän kehittämiseen. VUODEN TERVEYSTARKASTAJA TAPIO RUOKAMO KARI SALONEN TVO PÄIVÄN KYSYMYS Millainen on vuoden terveystarkastaja? Ydinvoiman osuus Suomen sähköntuotannosta voi nousta 60 prosenttiin, jos Teollisuuden Voiman neljäs voimala Olkiluotoon ja Fennovoiman Pyhäjoen voimala valmistuvat. Mikä on erityisesti muuttunut? Kun aloitin maaseudulla, siellä ei ollut alkuaikoina joka kylässä edes sähköä eikä vettä. Nyt toimijoiden on mahdollista rakentaa tilat niin, että toiminta on järkevää ja arimpienkin elintarvikkeiden säilyminen onnistuu. Aiemmin olit kunnassa työssäsi ihan yksin. Torjuntakynnys 0,5-1 0, kuoriaista, aikaisessa nuppuvaiheessa HUOM! Torjuu myös KAALIKOIN TOUKAT! H Käytä Mospilania (150 g/ha) K toisessa ruiskutuksessa. t Ruiskutus tehdään noin viikon kuluttua Avaunt® R -ruiskutuksesta. -r Torjuntakynnys 2-3 kuoriaista myöhäisessä m nuppuvaiheessa. Avaunt® ja Mospilan -ruiskutuksien vaikutus alkaa välittömästi. A Nuppujen tuhoaminen loppuu, vaikka kuoriaiset jatkavatkin liikkumista kasvustossa vielä muutamia päiviä. Kaikki sieltä tulevat muutokset eivät ole välttämättömiä täällä meidän oloissa, jossa meri on jäässä yhdeksän kuukautta. Niitä on ratkottu käräjäoikeudessakin. Olen kuitenkin iloinen, että koskaan ei ole ollut kitkaa ihmisten kanssa, on pärjätty niin alkutuotannon kuin teollisuuden toimijoiden kanssa. Nyrkit pystyssä -tilanteita ei ole tullut. Itse katson, että siitä seuraa vähän pöljiäkin ratkaisuja. Tilat noudattavat ohjeita hyvin ja yritysten henkilökunta on vuosien varrella kouluttautunut asioihin. Keskusteluun on käytetty aikaa viikko tai vaikka kuukausikin, jos on tarvittu. KAIJALEENA RUNSTEN Kahdella ruiskutuksella rapsikuoriaiset kuriin! P Pyretroidivalmisteiden resistenssio ongelma on todellinen Suomen r rypsi- ja rapsipelloilla. U UUSI tehoaine* tuo kaivatun ratkaisun! ja kaasumarkkinadirektiivien puutteellisesta toimeenpanosta. ?Syystä tai toisesta toimeenpanossa ei ole täysin onnistuttu. Siinä on parannettavaa?, Katainen myöntää. Verotietojen vaihto etenee Toinen asia päämiesten listalla oli veronkierron torjunnan tehostaminen. Huippukokouksen päätelmien mukaan automaattinen tiedonvaihto jäsenmaiden verottajien välillä laajennetaan koskemaan kaikkia tuloja. Raportti perustuu kansainvälisen arviointiryhmän vierailuun Suomessa keväällä 2012. Energiaa paljon tarvitsevan teollisuuden ja kylmän ilmaston vuoksi Suomen energiankulutus asukasta kohti on IEA:n jäsenmaista korkein. ?Suomi on erittäin riippuvainen maahantuoduista fossiilisista polttoaineista kuten öljystä, kaasusta ja hiilestä. On myös tärkeää, että EU käyttää näissä asioissa yhteistä ääntä esimerkiksi G20- ja OECD-kokouksissa?, Katainen muistuttaa. NIKLAS HOLMBERG K Käytä UUTTA Avaunt® (170 ml/ha) ensimmäisessä e ruiskutuksessa, aikaisessa a nuppuvaiheessa. Nyt päästöoikeuden alhainen hinta ei ohjaa enää investointeja vähähiiliseen tuotantoon. Tätä mieltä on ilmastopaneeli, jonka muodostaa kaksitoista suomalaista alan tutkijaa. EU:n päästökaupan kaltainen mekanismi on ilmastopaneelin mukaan todennäköisesti ainoa tie kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta. Nyt EU:n päästökauppa ei kuitenkaan kannusta enää investoimaan vähähiiliseen teollisuus- ja energiantuotantoon. ?Päästöoikeuden alhainen hinta on helpotus energiaintensiiviselle teollisuudelle, mutta samalla vähähiilistä toimintaa edistetään kalliisti muilla keinoilla, yleensä joko valtioiden budjeteista tai kuluttajien sähkölaskun lisänä?, Aalto-yliopiston energiatalouden professori Sanna Syri sanoo. Päästöoikeuden hinta on ollut viime aikoina noin kolme euroa hiilidioksiditonnia kohti. Päästökaupan ulkopuolisilla järjestelmillä tuetaan investointeja uusiutuvaan energiaan keinoin, joiden hinta on jopa 50?60 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Ilmastopaneelin mukaan nykyistä tiukempi päästökauppajärjestelmä toimisi kustannustehokkaammin, koska se muodostaisi yhden määrällisen tavoitteen kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. EU:n pitäisi rajoittaa ilmastopaneelin mielestä päästöoikeuksien määrää välittömästi, koska vuodet 2013?2020 kattavan kauppakauden tavoitteet ovat liian löysiä. Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen sanoo, että taloudellisen taantuman pitkittyessä päästöoikeuksien ylijäämä vain kasvaa. Elinkeinoelämän keskusliitto ja Energiateollisuus ehdottivat vastikään päästökaupan nostamista ainoaksi ohjauskeinoksi päästöjen vähentämiseksi. Samalla uusiutuvan energian tukijärjestelmä pitäisi purkaa. EK:n ja Energiateollisuuden mielestä päästöoikeuksien määrää ei kuitenkaan pidä karsia kesken kauppakauden ennen vuotta 2020. Vaikka ilmastopaneeli pitää päästökaupan ja tukijärjestelmien päällekkäisyyttä kalliina, niin ilmastopaneelin mielestä uusiutuvan energian tukia ei kannata leikata pois. JUHA KAIHLANEN EU-johtajat haluavat energiaverkot kiinni toisiinsa BRYSSEL (MT) EU-maiden päämiehet päättivät keskiviikkona eurooppalaisten energiamarkkinoiden tiivistämisestä. Päätelmien mukaan EU-alueen energian sisämarkkinat pitää saada toimimaan ensi vuoteen mennessä ja nykyisin eristyksissä olevien maiden sähkö- ja kaasuverkot pitää saada kytkettyä eurooppalaisiin verkkoihin vuoteen 2015 mennessä. ?Tarvitaan yhteiset markkinat, jotta energian hinnan nousua kyetään hillitsemään. 020 791 4040 Varmista kasvinsuojeluaineen turvallinen käyttö. Lue aina pakkausmerkinnät ja tuotetiedot ennen käyttöä.. Nyt on yhteistoiminta-alueet. toukokuuta 2013 UUTISET Keskusteluun on käytetty aikaa viikko tai vaikka kuukausikin, jos on tarvittu. Samaan aikaan EU-komissio on kuitenkin haastanut Suomen oikeuteen sähkö- ERIC HERCHAFT/LEHTIKUVA Yhdysvaltojen liuskekaasubuumi tuo entisestään paineita pitää energian hinta kohtuullisena, Jyrki Katainen sanoo. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n keskeiset suositukset Suomelle tiin vuonna 2020 ja mahdollisesti 60 prosenttiin vuonna 2025, jos Teollisuuden Voiman Olkiluodon neljäs reaktori ja Fennovoiman Pyhäjoen voimala valmistuvat. ?Jotta Suomen kunnianhimoinen ydinvoimaohjelma voidaan toteuttaa onnistuneesti, ydinjätteen sijoituspaikkoihin liittyvät kysymykset tulee myös ratkaista?, IEA:n raportissa todetaan. Kaasuyhteyksiä parannettava IEA kehuu Suomen sähkökaupan olevan pitkälle vapautettu ja yhdistetty kilpailuun perustuvaan pohjoismaiseen markkinaan Nord Pooliin. ?Kaasumarkkinoilla sen sijaan Suomen järjestelyt ovat selkeästi 1 2 3 4 Bioenergia ja ydinvoima pidetään peruspilareina, kun huolehditaan energian toimintavarmuudesta. Energiatehokkuutta parannetaan keskittymällä erityisesti liikenteeseen. Suomen tulee osallistua aktiivisesti EU-tason yhteistyöhön, joka tähtää yhteisymmärrykseen biomassan kestävyyskriteereistä. Yhdysvaltojen liuskekaasubuumi tuo entisestään paineita pitää energian hinta kohtuullisena?, pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi kokouksen jälkeen Brysselissä. Pääministerin mielestä EUmaiden energiapolitiikka on mennyt väärään suuntaan, kun joka maa on kehitellyt omia tukijärjestelmiään esimerkiksi uusiutuvan energian tuotannossa. ?Se voi pahimmillaan estää yhteisten energiamarkkinoiden syntyä ja nostaa hintoja.? Suomi on ajanut voimakkaasti EU:n energiamarkkinoiden tiivistämistä. Tästä aiheutuu huomattavia haasteita energian toimitusvarmuudelle?, van der Hoeven totesi. Biopolttoaineiden ja ydinvoiman varaan rakentuvaa Suomen energiapolitiikkaa hän kehui poikkeuksellisen hyvin onnistuneeksi. ?Jatkakaa sitä?, van der Hoeven kannusti. Kestävyyskriteerit huolestuttavat Fossiilisten polttoaineiden osuus on jo nyt Suomessa IEAmaiden alhaisimpia. Myös arvonlisäveropetosten ehkäisyyn ehdotetaan uusia toimia. ?Olen kokouksen tuloksesta positiivisesti yllättynyt. Muuten pienmetsänomistajille voi syntyä kohtuuton taakka. Suomen kanssa samanlaisia etuja on vahdittavana Ruotsilla ja Itävallalla. Suomi kuuluu niihin harvoihin Euroopan maihin, jotka rakentavat lisää ydinvoimaa. Ydinvoiman nykyinen 28 prosentin osuus sähköntuotannosta on nousemassa yli 30 prosent- llmastopaneeli haluaa kiristää päästökauppaa Euroopan unioni tarvitsee nykyistä tiukemman päästökauppasektorin päästövähennystavoitteen vuodelle 2030. Sertifiointijärjestelmän ei pidä aiheuttaa kohtuutonta taakkaa pienmetsänomistajille. Suomen pitää kehittää kaasuyhteyksiään ja -markkinoitaan alueellisen integraation pohjalta. Esimerkkiä voidaan ottaa pohjoismaisesta sähkömarkkinasta. ristiriidassa EU:n vision kanssa?, energiajärjestö huomauttaa. Suomeen maakaasu tulee Venäjältä yhdeltä toimittajalta. Suomen pitää IEA:n mukaan tarttua määrätietoisesti alueellisiin yhteistyön mahdollisuuksiin niin, että kaasua voidaan hankkia myös muualta. Van der Hoeven viittasi suunniteltuun maakaasuputkeen Suomen ja Viron välille sekä Suomen ja Baltian maiden yhteiseen nesteytetyn maakaasun (lng) terminaaliin. Elinkeinoministeri Vapaavuori totesi, että yhteistyö maakaasuhankkeissa Suomen ja Baltian maiden kanssa on edennyt myönteisesti. Joskus on lähdetty kesken kaiken ja palattu sitten uudelleen asiaan. Ne mahdollistavat erikoistumisen, mikä ei ole ollut lainkaan huono kehitys. Onko muutoksia, jotka eivät ole niin tarpeen? Ehkä liikaakin tehdään Brysselin reissuja. Se on tämä kaupallisuus. Mitkä ovat olleet vaikeimpia tilanteita? Muistan alkuaikojen tilanteet, joissa eläinsuojeluongelmat olivat esillä. Molempia valmisteita saa käyttää myös pohjavesialueilla. *Kestävien rapsikuoriaiskantojen ongelmaan TUKES on myöntänyt 120 vrk poikkeusluvan Avaunt®-valmisteelle, jonka tehoaine on uusi Indoksakarbi. farmit.net Berner Oy, kasvinsuojeluneuvonta puh
Autoilijat voivat hyvin odottaa sopivaa ohituspaikkaa. Riippuu tilanteesta. % vastaajista 0 Miten on? Toisin sanoen P. Liikarasvan vuoksi raakamaito lisää myös sydänkuolemia. ?Millään valvonnalla ei voida tietää, mitä bakteereita raakamaidossa milloinkin on. Jos taas liikennettä on sopivan vähän ja vähintään viisi autoa perässä, saatan antaa tietä mikäli se ei olennaisesti vaikeuta omaa liikkumistani.? 15 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei traktorin tarvitse väistää muuta liikennettä. Viikon kysymykseen vastasi 967 verkkolehden lukijaa. Nyt kysymme vihanneksista Seuraavaksi kysymme kasvisten syönnistä. Ennen kaikkea heillä oli näpeissään taito käsitellä puuta. Näissä epidemioissa bakteeri on usein peräisin ulosteesta; ehec-bakteereita voi asua lehmän suolistossa eläintä haittaamatta. EU:ssa raakuuden ihannointi tappoi 50 ja vahingoitti 4000 ihmistä vuonna 2011. Irtomyynti tulisi kieltää, ja myyntipakkauksiin pitää saada selkeät varoitusmerkinnät kuluttajien suojelemiseksi. Raakamaitoa ei saisi käyttää joukkoruokailussa eikä tarjota herkimmin vahingoittuville väestöryhmille kuten odottaville äideille, lapsille, sairaille tai vanhuksille. Jussi Tammisola MMT, FL, dosentti, erikoistutkija emeritus Helsinki U utta metsälakiehdotusta on arvosteltu siksi, ettei se täytä luonnon monipuolistamiselle asetettuja vaatimuksia. Niitä ei pidä sivuuttaa tulevissa energiaratkaisuissa. Laukaalainen Metener Oy on tullut jonkin verran tunnetuksi lannasta ja kasveista bio- kaasua tuottavien reaktoreiden rakentajana, mutta Gasek Oy:n Reisjärvellä rakentamasta pyrolyysireaktorista tiedetään vähemmän. Puuta kaasuttava reaktori tuottaa palaviksi aineiksi häkäkaasua, vetyä ja pienen määrän metaania, mikä kooste sopii polttomoottorien voimanlähteeksi ja myös lämmityskäyttöön. Pyrolyysikaasutuksessa puu ei saa olla täysin kuivaa. Se on paras tapa sujuvoittaa liikennettä. Ei tarvitse. onneksi kukaan ei kuollut. maisteri Loppi Eikö liikenneministeri muista, kuinka siirsi pari vuotta sitten pohjoisen yli 7 miljoonan euron tierahat Etelä-Suomeen. ?Toisaalta uudet traktorit kulkevat jo yli 60 km/h, joten väistämistarve vähenee?, hän jatkaa. ?Työpäivä se on meilläkin, eikä sitä mielellään pysäkillä vietä autoja väistellen. Henkilöautoille en juuri tietä erikseen anna, koska pääsevät helposti ohitse, raskas liikene taasen joutuu tekemään pitkän jarrutuksen sekä pitkän kiihdytyksen, joten tilaa saavat aina kun paikka ja tilanne sitä vaatii?, Jani kirjoittaa. Nimimerkki Tapauskohtaisesti ei anna tietä, jos liikennevirta on katkeamaton. Metsälaki on kuitenkin eri laki kuin luonnonsuojelulaki. Kun suomalaisten työteliäisyyttä kehutaan tai naisten yhdenvertainen asema valtion johtopaikoilla nostetaan esimerkkinä korkealle, suomalaisena sitä lähes punastuu. Vierailin äskettäin Yhdysvalloissa juhlallisuuksissa, jotka oli järjestetty niiden suomalaisten ja ruotsalaisten siirtolaisten kunniaksi ja muistoksi jotka saapuivat Amerikan itärannikolle 375 vuotta sitten. Suomalaissiirtolaiset olivat pääosin tavallista kansaa, kaski- ja metsätyöväkeä, joka vei mukanaan vaatteet päällään ja kirveen, sahan, ehkä lehmänkantturan. Turvallisuus tietysti ennen kaikkea, mutta lisäksi helppo tapa antaa kanssa-autoilijoille positiivinen mielikuva suomalaisista viljelijöistä?, toteaa Jiipee. Rapsutin on samaa mieltä: ?Tietä on hyvä antaa jo imagosyistäkin.? Myös Viljatilallinen antaa tietä, jos perään alkaa kertyä jonoa tai perässä on rekka. ?Yksittäisiä henkilöautoilijoita en juuri väistele pysäkeille, ellei tilanne juuri sitä vaadi. Valitsen myös hiljaisempia tienpätkiä mahdollisuuksien mukaan, ettei tarvitse olla vilkkaan liikenteen seassa traktorilla taikka puimurilla. Yöllä myös viedään kalustoa hankalampiin paikkoihin hiljaisen liikenteen aikana.? Nimimerkki traktorinpukilla itsekin ihmettelee, miksi valtatielle täytyy ängetä silloinkin kun rinnalla kulkee vanha tie, jonka nopeusrajoitus passaisi traktorille paremmin. ?Kiire on meilläkin? ?Ei-maanviljelijät usein katsovat että traktorikuskilla on aikaa odottaa, mutta kiire on myös maanviljelijällä?, kommentoi Maanviljeliä. Vastattavaksemme jää todella suuria kansallisia kysymyksiä. Pienenergian käyttöönotolla on kiire, ja tuotanto on saatava myös tukien piiriin. . Onko 1+1=2 vai 3? Osaatko laskea Ei myyty Kaksi kertaa olen kotimaisesta pyytänyt tarjousta, en ole saanut. Hirsirakentamisen taidoillaan siirtolaiset loivat muillekin uudisraivaajille tyyppitalon. Delawaressa pidetyssä pääjuhlassa Yhdysvaltain varapresidentti John Biden piti erinomaisen puheen. Niiden sivutuotteet ovat siirtyneet selluteollisuuden jalostettaviksi, mutta nyt tämä molemmille välttämätön yhteistyö on loppumassa, kun metsäteollisuus vetäytyy halpatuotantomaihin. Mikäli sivutuotteet otettaisiin energiakäyttöön ja sahat kelpuutettaisiin tuottamaan energiaa, saataisiin niistäkin 15 terawattitunnin lisä maamme vuotuiseen kulutukseen. Sahat ovat menekkivaikeuk sissa, ja lopettamispäätöksistä kuullaan lähes päivittäin. Tiedämme, että sahat maksavat 70 prosenttia saamastamme puutilistä. Mistä saamme nuo rahat, mikäli sahat pääsevät näivettymään, ja mikä on silloin maamme koko metsätalouden tulevaisuus. Jensen Espoosta toivoo, ettei enää kukaan maailmassa maajusseja lukuunottamatta voisi syödä maito- ja lihatuotteita. Ei nimimerkkiä Kokoomus uudistaa (MT 22.5.). Menikös niin, että Katainen tilasi yksin ?himaset?. He opettivat intiaanejakin käyttämään mukanaan tuomiaan työkaluja. Tasa-arvo ja yhdenvertainen kohtelu taustaan tai sukupuoleen katsomatta on meille jopa itsestään selvää. Maailmalla arvojamme ihaillaan. Laskutaito ja huumori alkavat loppua. Ei nimimerkkiä M aatalousministeriön johto on teettämässä säännöksiä, jotka rapauttaisivat maamme elintarviketurvallisuuden. Energian saanti on ollut parasta 30?35 prosentin kosteudessa, ja sopivinta raaka-ainetta on ilmakuiva hake. Energianmuodostus on tehokasta ja hiilijäämä vähäinen. Kaasuseoksessa on mukana vetyä, joka on ilmeisesti peräisin puun kosteudesta . ilmiön lisätutkimusta tarvitaan. Palamistulos ei likaa moottoria eikä saastuta ilmakehää. Reaktorin kehittäjä Eero Kangasoja on ajanut puukaasuautolla jo yli kymmenen Suomen energiankulutus 2011 Yhteensä 385,6 TWh Muut 2,6 % Tuulivoima 0,1 % Vesivoima 3,2 % Sähkön nettotuonti 3,6 % Turve 6,1 % Maakaasu 9,4 % Hiili 10,7 % Ydinenergia 17,5 % Puupolttoaineet 22,8 % Öljy 24,0 % Lähteet: Tilastokeskus ja Öljyalan keskusliitto vuotta. Puukaasulla ja kasviperäisellä biokaasulla ja on samoja ominaisuuksia. ?Mikäli tiellä on paljon liikennettä en väistä mihinkään, koska oma työpäivähän siinä menisi tienposkessa seisoessa. Uhka kohdistuu vakavimmin lapsiin ja nuoriin. Maitoperäiset ruokamyrkytysepidemiat ovat USA:ssa kaksi kertaa yleisempiä niissä osavaltioissa, joissa raakamaitotuotteita saa myydä . sen käyttöä olisi rajoitettava ja ehtoja tiukennettava. Tuholaisriski aika suuri. Ei nimimerkkiä Älkää ihmiset syökö sääskiä! Pääskysiltä loppuu ruoka. Huolestunut Lomituksesta Lomittajien tunneista revitään, juokse hiki hatussa. Viimeisimpien tulosten mukaan Suomi on erinomainen maa äideille. toukokuuta 2013 MIELIPIDE Mikäli tiellä on paljon liikennettä en väistä mihinkään, koska oma työpäivähän siinä menisi tienposkessa seisoessa. Tällä menolla loppuvat maidontuottajat. Maija Millä laskuopilla saisi maitotilin 39 senttiä/litra riittämään kaikkiin kuluihin. Osakkaat, järjestäytykää tuomareiden ylivaltaa vastaan. Riita tuloksena Ympäristöministeriön toiminta vaatisi selvityksen Energia- Delawaren alueelle, vastassa olivat seudun alkuperäisasukkaat, intiaanit. Suomalaiset tulivat alusta pitäen toimeen intiaanien kanssa. Kuuluuko traktorin väistää maantiellä esimerkiksi bussipysäkille, jos taakse kertyy autoletka? Selvä enemmistö, 63 prosenttia vastaajista, oli sitä mieltä, että kuuluu väistää, sillä se on paras tapa sujuvoittaa liikennettä. ?Hyvä antaa tietä mahdollisuuksien mukaan, varsinkin raskaalle liikenteelle, mutta myös henkilöautoille. 4 Perjantaina 24. NIMIMERKKI TAPAUSKOHTAISESTI VASTASI VIIKON KYSYMYKSEEN VIERASKOLUMNI LUKIJALTA Suomalaisen osaamisen huomaa maailmalla Mistä lähteistä tulevaisuuden energia? ?S uomi ei ole varautunut öljyn loppumiseen.. Sairaina vuosisatoina maito oli keskeinen leviämisreitti monille kuolemantaudeille, muun muassa lavantaudille ja tuberkuloosille. Tartuntatilastojen mukaan raakamaidossa pesii nyt suolistomyrkkyjä tuottavia stafylokokkeja sekä vaarallisia taudinaiheuttajia, kuten salmonella, kampylobakteeri, listeria ja ehec-bakteeri. Se raha kuuluu tuottajalle maidon perushinnan nostoon. Uskallatko enää syödä ulkomailta tuotuja vihanneksia vai popsitko mielihyvin mitä vaan? Vastaa viikon kysymykseen osoitteessa www.maaseuduntulevaisuus.fi SUVI NIEMI. Onko jo vanha vitsi? Verovelvollinen Varoitus Varokaa yhteisten maa-alueiden lunastusbuumia. Näin otsikoi tekstinsä Katja Koljonen 19.4. Maaseudun Tulevaisuudessa, käsitellessään kolmen tietokirjailijan vastikään ilmestynyttä teosta. Maksuja nostetaan. Fossiilisten polttoaineiden osuus on lähes puolet kaikesta käyttämästämme energiasta. Eikös se maksa, joka tilaa. Puu on öljyn jälkeen toisella sijalla, ja sen lisäämiseen on runsaasti käyttämättömiä mahdollisuuksia. Kun puuta ja myös kasvimassaa kaasutetaan, saadaan raaka-aineesta hyötyjä, joita ei saada poltettaessa. Se tähtää metsänkasvatuksen rationalisointiin ja sen tuottavuuden parantamiseen. Sellainen väite, että ihmisten hyvinvointi perustuu monimuotoisen luonnon varaan, on täyttä puppua. Yllättävän paljon 100 paalia kohden. Siisteys kunniaan Hintahissit Viljojen hinnat laskussa, mutta laskevatko apulannan, polttoöljyn ja sähkön hinnat? Ei. Kun ensimmäiset suomalaiset perustivat ruotsalaisten kanssa ensimmäisen pysyvän siirtokunnan Lannasta On korkeintaan esteettinen ympäristöhaitta, jos syksyllä tai keväällä levittää lumisateen valkaisemaan, kylmän kohmettamaan muokkautuvaan maahan lantaa. Ei nimimerkkiä Laskuharjoitus Jos myyn yhtiölle puuta, maksan 23 prosenttia alvia. Yhtiö lähettää myöhemmin uuden 23 prosentin alv-laskun. Maksako silloin 46 prosenttia alvia. vaikka niitä käytetään hyvin vähän, vain prosentti myydyistä maitotuotteista. Raakamaitotuotteista aiheutuvat infektiot ovat myös paljon vaarallisempia, sillä uhri joutuu sairaalaan 13 kertaa todennäköisemmin kuin muissa maitoperäisissä myrkytyksissä. Kuolleisuus suolistoinfektioihin väheni Englannissa sadasosaan viime vuosisadalla, jolloin maidon pastörointi tuli yleiseen käyttöön. ?Infernaalista. Niiden yhteinen säännöstelytilavuus on arvioitu 2,5 miljardiksi vesikuutiometriksi. Jos haluamme säilyttää elintasomme ja pitää sähkön hinnan kohtuullisena, tuuli- ja aurinkoenergian tuottaminen edellyttää näiden tasausaltaiden hyväksikäyttöä. Niiden käyttöönotto edellyttää yhteistyötä paikallisen väestön kanssa. Kyllä työn ja toimeentulon turvaaminen on ihmisille paljon tärkeämpi asia. Esimerkkinä mainitsen toistakymmentä vuotta sitten toimineen ministerin Sirpa Pietikäisen (kok.), joka antoi lausunnon, että ministeriö tähtää Suomen metsien saattamiseen luonnontilaan. Suuri päivälehti julkaisi jutun melkein sivun kokoisena ilman minkäänlaista kritiikkiä. Täällä ei pääse kulkemaan kuin traktorilla. Ei nimimerkkiä todistus Minä teen energiatodistuksen itse. Merkitsen luokaksi G, kaikkein huonomman. Energiakulutukseksi 60?000 kilowattia, ikkuna auki 120?000, kun asuinpinta-ala on alle 50 neliömetriä. En tietenkään voi ketään yllyttää väsäämään omaa energiatodistusta kaikkein huonoimman mukaan ylisuurella kulutuksella. Hän nosti esiin koulutustasomme ja osaavat naisemme. Biden puhui myös taidostamme neuvotella ja rakentaa kehitystä rauhanomaisesti. Suomalaiset rauhanturvaajat Afganistanissa hän muisti esimerkillisestä toiminnastaan. Varapresidentillä oli oiva ympäristö puhua. raakamaidosta tehtyä vanukasta. Turussa tinkimaito kuhisi viime kesänä ehec-bakteereita, ja lapsia joutui teholle . Silloinhan valtiovallan tarkoitus vesittyisi, kun kaikissa olisi vain luokka G. Koskaan en 31-vuotisen urani aikana ole nähnyt moista?, kauhistui konserttikiertueelle huoltajana osallistunut kirurgi Ilkka Toivio, kun salmonella kaatoi Helsingin Juniorijouset viikoksi tiputukseen saksalaiseen sairaalaan (HS 27.10.1990). Nuorille oli hotellissa tarjoiltu ?elävää ravintoa. Nouseeko hehtaarituet. Ostin saksalaisen. Ei nimimerkkiä Sääliksi käy Minua niin säälittää hevoset, joutuvat juoksemaan henkensä edestä, rahanahneen ihmisen takia. Ei nimimerkkiä 10 20 30 40 50 60 70 Väistäminen on hyvää mainosta viljelijöille M T kysyi viikon kysymyksessä traktorietiketistä. Siinä joku luonnonsuojelija on käynyt lopettamassa vajaan kymmenen rungon kasvun. Kun suojeluala on kymmeniä hehtaareja ja runkoluku ehkä useita tuhansia, kestää vähintään sata vuotta ennen kuin luonto itse pääsee korjaamaan tämän tuhotyön. Selvitystyön tulisi koskea myös soiden rauhoittamista. Pöyryn tutkimuksen mukaan suot ovat syntyneet maan nousemisen vuoksi vesistöjen pohjille. Kun maan nouseminen todennäköisesti jatkuu, niin jo noin sadan vuoden kuluessa suurin osa arvokkaasta turpees- ta on muuttunut lähes arvottomaksi mullaksi. Kolmas tutkimuksen arvoinen kohde olisi Kemijoen monitoimiallasvaihtoehdot. Eloon jääneistä moni sai vaarallisen veriripulin ja pysyviä munuaisvaurioita. Lääketieteen asiantuntijat ovat näistä vedätyshankkeista huolissaan. Näyttää siltä, että kurki kuolee ennen kuin suo sulaa. Erkki Raudaskoski Rovaniemi PEKKA FALI Puulla voitaisiin pitkälti korvata fossiiliset polttoaineet, Erkki Raudaskoski kirjoittaa. Ekoteko Keräsin paalimuovin kappaleita kauppakassillisen lumien sulettua. Tulos kertoo laajalti hyväksymistämme yhteisistä arvolähtökohdista. Suomalainen on kova tekemään työtä eikä turhista hötkyile vaan sopien ratkoo vaikeitakin solmuja. Pastörointi on riskin minimoimiseksi välttämätöntä?, varoittaa eläinlääketieteen professori Satu Pyörälä. ?Emme voi ottaa riskiä, että raskaana oleva saisi keskenmenon tai lapsi ruokamyrkytyksen?, vakuutti myös Valion teknologiajohtaja vielä joitakin vuosia sitten. Syömällä raakamaitotuotteen saamme ruokamyrkytyksen 150 kertaa todennäköisemmin kuin tavallisesta maitotuotteesta, osoittavat pitkäaikaiset tutkimukset. Altaiden kunnostaminen kalastukseen perustuvan elämysmatkailun aikaansaamiseksi toisi alueelle varallisuutta ja hyvinvointia. Se toisi sitä koko valtakuntaan, koska ?Eurooppa tekee energiaitsemurhaa, kun USA ja muu maailma kylpee liuskekaasussa ja -öljyssä?. Toivo Tammisalo valt.tiet. Suurtuotantoa harjoittava metsäteollisuus ei ole päässyt vielä edes alkuun biodieselin ja bioetanolin tuotannossa. EI. Ihmeellistä tämä maailman meno. Ei nimimerkkiä Lämmityksestä Jos haluat tehdä paljon tyhjää työtä, valitse klapilämmitys. Jos arvostat vapaa-aikaa ja edullisuutta, valintasi on maalämpö. Käytä järkeä Tuontiruokaa Ekoihmisten hyönteisten syönti periaatteessa ihan hyvä asia, mutta onko hyönteisten tuonti ulkomailta Suomen luonnolle hyväksi. Eikä kukaan arvostaisi ?paskapaperia?. Ei varmaan kukaan arvosta mielipidettäni, että on turhia papereita ennenkin nähty. Enkä yllytä ketään pyytämään kaveria kopioimaan paperia ystävältään, johon tietokoneella voi muuttaa omat tiedot, eihän niin saa tehdä. Holhousyhteiskuntalakipykäläviidakko riuduttaa. Arska Turust EERO HEINÄLUOMA on eduskunnan puhemies. eero.heinaluoma@ eduskunta.fi VIIKON KYSYMYS Kyllä kuuluu. Suomalaisten terveydellä ei saisi leikitellä vain muutaman lisäeuron kalastamiseksi kuluttajan kukkarosta. Raakamaito ei tuo etuja vaan uhkia terveydellemme . Rauli Partanen, Harri Paloheimo ja Heikki Waris kysyvät siinä, onko Suomi varautunut historialliseen ongelmaan. Öljy on meillä eniten käytetty energianlähde. Riskialtista raakamaitoa ajetaan markkinoille, kansanterveyden asiantuntijoiden kauhuksi (STM 13.2.2013). Ravinnossa meihin voi levitä yli 200 eri tautia. Mutta toimistojen ylisuuri lauma ei harvennusta näe. Haloo Maidon hinta Valio investoi vaan uusiin meijereihin. Intiaanit kutsuivatkin suomalaisia hikimajakansaksi. Kerroin omassa puheenvuorossani, että kenties suomalainen rauhanneuvotteluperinne alkoi Amerikasta. Ainakin tätä sopimisen jaloa taitoa on harjoiteltu suomalaisessa kulttuurissa pitkään. Usein tekee hyvää matkustaa oman kotiseudun ulkopuolelle, joskus kauemmaskin, jotta näkee mitä kaikkea hyvää meillä on ja kuinka pitkän matkan olemme kulkeneet rakentaessamme sitä. Kaukana kotoa myös ymmärtää kuinka säilyttämisen arvoisia työteliäisyytemme, tasa-arvoinen toistemme kohtelu, sovittelukulttuurimme ja monet muut hyveemme ovat. Näillä vahvuuksilla on selvitty kolmen kuukauden purjelaivamatka talvimyrskyissä Atlantilla ja monet vastoinkäymiset vuosisatojen aikana sen jälkeenkin. Molemmat ovat ympäristöystävällisiä; lannasta häviää kaasutettaessa haju, ja jäteliemi on lietelantaa tehokkaampaa lannoitetta. Metsät ja pellot tekevät Suomesta energiarikkaan maan. Kuitenkin näiden lähteiden käyttöönotto on ollut hidasta esimerkiksi Saksaan ja Itävaltaan verrattuna. Suomen pelloista voitaisiin ottaa 20 prosenttia energiakäyttöön ruoan- ja rehuntuotannon siitä kärsimättä. Vuotuinen energiantuotto olisi 15 terawattituntia, eli sama kuin yhden suuren ydinvoimalan tuotanto. Puulla voitaisiin pitkälti korvata fossiiliset polttoaineet. Molemmat energialähteet sopivat parhaiten hajautettuun käyttöön ja tuovat maaseudulle kipeästi kaivattua työtä. Energiasta puhuttaessa ei sovi unohtaa sahoja. He olivat syöneet erityisen rajulla ehecbakteerilla (VTEC) saastuneita raakoja luomuituja. Sitä tuli vasta sitten, kun paperitehtaat oli ajettu alas ja työntekijöille annettu lopputilit. Ympäristöministeriön toimi- TOIVO TAMMISALO Luonnonsuojelija on käynyt lopettamassa vajaan kymmenen rungon kasvun, Toivo Tammisalo kirjoittaa. alasta pitäisikin tehdä perusteellinen selvitystyö. Ohessa on kuva rauhoitetusta (suojellusta?) entisestä valtionmetsästä Lopelta. Karjanhoitoakin intiaaneille opetettiin. Ensimmäisissä intiaanisodissa 1600-luvulla suomalaisasujaimistojen kerrotaan säilyneen intiaanien hyökkäyksiltä. Rauhanneuvotteluissakin suomalaisia oli tulkkeina ja neuvottelijoina. Intiaaneilla ja suomalaisilla oli myös yhteistä sauna tai hikimaja, kuten intiaanit omaansa nimittivät. Meillä on siis hyvät eväät selvitä tämän päivänkin vaikeuksista. Kuuluuko traktorin maantiellä väistää esimerkiksi bussipysäkille, jos taakse kertyy autoletka? Tierahoista Säästetään lapset raakamaidolta Suomi on mallimaa monella mittarilla mitattuna
Suomessa marssitaan Helsingissä, Turussa, Vaasassa ja Oulussa, järjestäjät kertovat. Kansainvälisesti tapahtumaa organisoivat The Anti-Media, Activists. Osan mielestä asiaan taas on uhrattu liikaa vaikutusvaltaa. Monenlaista kannatusta Puoluesihteerin tehtävät tammikuussa jättänyt Panu Laturi kokee, että puolueen ympäristöpainotus on jättänyt muut asiat varjoon. ?Varapuheenjohtajavaalissa tulee näkymään alueellisuus.? Kaksi puheenjohtajaa? Puoluekokous saa käsiteltäväkseen aloitteen kahden puheenjohtajan mallista. Valtioneuvosto antoi muutoksesta asetuksen torstaina. Rakennuslainojen korkojen omavastuuksi jää muutoksen jälkeen 1,0 prosenttia. Railo on suorastaan yllättynyt, ettei julkisuudessa ilakoitu enempää vihreiden sädekehän särkymisellä. Kansanedustaja Anni Sinnemäen mukaan Haaviston kampanja osoitti, että Suomessa on iso ihmisjoukko, joka voi kannattaa vihreitä arvoja. Eduskunnasta pudonneen vihreiden oululainen jäsen Erkki ?Susi. Tuloerot Suomessa 5,3-kertaiset pienitu- vuodessa 1990-luvun lopulla ja ovat Suomessa edelleen Eu- loisimpien vastaavaan ryhmään uuden vuosituhannen alussa. tarvikkeista viikoittain Tilastokeskus roopan keskitasoa pienemmät, verrattuna. Edullisemmat ehdot ovat voimassa vuoden 2015 loppuun asti. Kuntajakolaki täydennettiin Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle täydennetyn esityksen kuntajakolaiksi. Hevosenliha on hyvä esimerkki elintarvikeketjussa tapahtuvasta tahallisesta rikollisesta toiminnasta. SATU PITKÄNEN vaikka ne kasvoivat kansainvälisesti verraten nopeasti 1990-luvun lopulla. Eurostatin tulo- ja elinolotilasto vuodelta 2010 paljastaa, että suhteellisesti pienimmät tuloerot olivat Norjassa ja Islannissa. Esitystä on täydennetty sosiaali- ja terveysuudistuksen yksityiskohdilla ja perustuslaillisilla arvioilla. Uudistuksen myötä Suomeen syntyy perustason palvelualueita, laajemman tason palveluista vastaavia sote-alueita ja erikoisvastuualueita. Hallitus joutui täydentämään lakiesitystään oikeuskanslerin kehotuksesta. SAK kannattaa laajaa sopimusta Palkansaajien keskusjärjestö SAK kannattaa liittokierroksen sijaan laajaa sopimusratkaisua syksyllä. SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mielestä sopimuskierroksen palkankorotuksen, veroasteikkojen inflaatiotarkastuksen ja työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksujen yhtäaikainen ratkaiseminen olisi järkevää palkansaajien ostovoiman näkökulmasta. NYT ON AIKA TILATA KASVINSUOJELUAINEET! Raisioagron valikoimasta kasvinsuojeluratkaisut kaikille tiloille. Taloustutkimuksen arvion mukaan vihreiden kannatus oli 7,2 prosenttia Niinistön aloittaessa pestinsä kesäkuussa 2011. Piikki kannatuksessa oli viime vuoden helmikuussa, kun Pekka Haavisto pääsi presidentinvaalien toiselle kierrokselle. Sen jälkeen kannatus on vakiintunut yhdeksän prosentin paikkeille. Sädekehä pirstaleiksi Kannatusta eivät horjuttaneet edes Niinistön ja Heidi Hautalan keväiset töppäilyt: ylinopeussakot, eduskunnan parkkihallin sääntöjen rikkominen ja pimeä palkanmaksu. Ennakkosuosikkina pidetään Miettistä ja haastajana Muhosta. Myös puolueen puheenjohtajistoon tulee uusia kasvoja. Varapuheenjohtajaehdokkaita on yhdeksän. Väistyvän puoluesihteerin Panu Laturin mukaan puolueko- Tuloerot Suomessa Euroopan pienimpiä Evira ilmoittaa Suomessa tuloerot ovat EurooVäestön suurituloisimman tämän jälkeen pieniä, kunnes vaarallisista elinpan seitsemänneksi pienimmät, kymmenyksen keskitulot olivat erot repesivät muutamassa laskee. Vuokraasuntojen perusparantamista varten hyväksyttyjen korkotukilainojen perusomavastuu on 2,35 prosenttia. Keskustelu niistä loppui lyhyeen. Yliopistonlehtori Erkka Railon mukaan vihreiden kriisiviestintä onnistui. Suomea tasaisemmin tulot jakautuivat myös Sloveniassa, Ruotsissa, T?ekissä ja Slovakiassa. Siksi on syytä olettaa, että samaa tuotetta saattaa olla myynnissä muuallakin Euroopassa. 105 ilmoitusta viime vuonna Vuonna 2012 Suomi teki RASFFjärjestelmään 105 ilmoitusta terveydelle vahingollisista elintarvike- ja rehueristä. Eri asia on, kuinka paljon on saatu aikaiseksi, vaikka hallitusvastuussa on oltukin. Syvällisemmin vihreitä kysymyksiä ajatteleva porukka on vaiennut?, hän kommentoi. PAULA TAIPALE Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö henkäisi kuntavaalien vaalivalvojaisissa. Mallia on käsitelty jo kolmesti aiemmin, ja vastustus on vähentynyt. Kahden puheenjohtajan malli on Euroopan vihreissä puolueissa yleinen. Suurten tuloerojen Sen jälkeen muutos on ollut Rainbow-pannukasviksista löytyneet hulluruohon siemenkodat ovat vain yksi elintarvikkeista tänä vuonna löydetyistä terveydelle vaarallisista ainesosista. Elintarvikevirasto Evira teki löydöksestä ilmoituksen EU:n RASFF-hälytysjärjestelmään (Rapid Alert System for Food and Feed), koska tuotteen valmistusmaa on Belgia. Heti seuraavina tilaston pohjalta löytyvät Portugali, Espanja, Kreikka ja Irlanti, joita yhdistää kansantalouden ja pankkisektorin hurja notkahdus. Suomessa tuloerot kaventuivat 1960-luvun puolivälistä 1980-luvulle. Free Press ja A Revolt . toukokuuta 2013 UUTISET Vihreä ympäristöministeri on asemoinut itsensä vahvasti . Syynä on vihreille tuttu mörkö, ydinvoima. Varapuheenjohtajaehdokas Anne Bland arvioi Savon Sanomissa (6.5.), että hallituksesta lähtö parantaisi puolueen uskottavuutta. paha yritys vastaan hyvä ympäristöministeri, ja asetelma on mennyt julkisuudessa hyvin läpi. ?Se olisi pitänyt pystyä muuttamaan.? Laturin mukaan vihreiden pitäisi olla rohkeasti yleispuolue, jolla on vahva ympäristöpainotus, ei toisinpäin. toukokuuta. March Against Monsanto -tapahtuma on tarkoitus järjestää yli 36 maassa. Vihreä liitto menetti 47 kunnallisvaltuutettua. Henkilövalinnat puoluekokouksen pääosassa Vihreiden huomenna käynnistyvässä puoluekokouksessa pääosaa näyttelevät henkilövalinnat. Puolueen puheenjohtajana jatkaa tukevasti Ville Niinistö. Hän ei ole saanut haastajaa. Puoluesihteerin paikasta kilpailee kolme ehdokasta: vantaalainen erityisopettaja Timo Juurikkala, turkulainen vihreän ministeriryhmän erityisavustaja Lasse Miettinen sekä helsin- kiläinen kehitysministeri Heidi Hautalan virkamiessihteeri ja lehdistöavustaja Sallamaari Muhonen. ?Työtaakan jakaminen voisi olla hyvä asia.? Vaikeudet liittyvät Sinnemäen UUTTA! LUKASVINSUOJE AINEET MYÖS VERKKOKAUPASTA KAIJALEENA RUNSTEN POLITIIKASTA LYHYESTI Vuokra-asunnoille lisää tukea Hallitus tehostaa vuokra-asuntojen rakentamisen tukeaan. Uusien vuokra-asuntojen rakentamista vauhditetaan nostamalla edelleen rakennuslainoille myönnettävää korkotukea. Ilmoituksista 81 koski elintarvikkeita. ?Suurin osa RASFF-järjestelmään ilmoitettavista löydöksistä tulee tullin valvontatutkimuksista?, sanoo Eviran ylitarkastaja Hilpi Jenu, jonka vastuulla ovat Suomen tekemät ilmoitukset hälytysjärjestelmään. Hulluruohon tapauksessa tieto tuotteeseen päätyneestä virheellisestä aineesta tuli kuitenkin kuluttajilta. ?Tietenkin myös tuotetta myyvällä yhtiöllä on velvollisuus suorittaa omavalvontaa kuten myös belgialaisella valmistajalla ja espanjalaisella raaka-aineen toimittajalla?, sanoo Jenu. ?Tässä tapauksessa sairastuneet kuluttajat ottivat yhteyttä SOK:hon, joka puolestaan ilmoitti Eviraan tuotteen takaisinvedosta?, lisää hän. Tänä vuonna RASFF-järjestelmään on Suomesta muun muassa ilmoitettu kaksi salmo- nellalöydöstä. Jenun mukaan kaikista terveydelle vahingollisista löydöksistä tiedotetaan kuluttajille, jos tuotteita on päässyt markkinoille. ?Hulluruohon tapaus on varsin poikkeuksellinen ja siksi siitä on myös uutisoitu paljon?, sanoo Jehu. Lisää uhkia tulevaisuudessa Suomen viime vuonna tekemien elintarvikeilmoitusten yleisimmät syyt olivat lisäaineet, koostumus, mikrobiologinen laatu ja mykotoksiinit eli homemyrkyt. Sosiaalipolitiikkaan tarvitaan entistä vahvempaa näkemystä. Kaupunkilaisten, nuorten ja Vihreiden kannatus Ville Niinistön ollessa puheenjohtajana % 12 Lähde: Taloustutkimus 10 8 Presidentinvaalit 6 4 2 0 2011 2012 2013 HEIKKI SAUKKOMAA/LEHTIKUVA hyvin koulutettujen puolueen kannatusta pitäisi hänen mukaansa pystyä laajentamaan pois korkeakoulupiiristä. Emeritusprofessori Tuomo Martikaisen mukaan puolueen vahvuus on, että kannatus on ankkuroitunut kahteen suuntaan: sosiaaliliberalismiin ja uusvasemmistolaisuuteen. Se voi olla myös uhka, jos kannattajia valuu osin vihertyvään vasemmistoliittoon. Hyvien aikojen puolue Martikaisen ja Railon mielestä ihmiset näyttävät ajattelevan, että vihreät ovat ylellisyyttä. ?Heitä äänestetään, kun ajat ovat hyvät.? Talouskriisi on Railon mukaan viime vuosina kääntänyt julkisuuden polttopisteen pois ympäristöasioista. Blandin mukaan hallituksen ydinvoimalinjaukset ovat langettaneet puolueen ylle huonon karman. Myös Turun vihreiden puheenjohtaja, puolueen varapuheenjohtajaehdokas Saara Ilvessalo on tyytymätön nykyiseen ydinvoimalinjaan. Ydinvoimasta on tullut puolueelle taakka. Kansanedustaja Osmo Soininvaara kirjoittaa vuosi sitten ilmestyneessä Vihreä politiikka -kirjassaan, että eduskuntavaaleissa osa äänestäjistä pettyi, kun vihreät eivät lähteneet edellisestä hallituksesta ydinvoimalalupien takia. Digital Anarchy. Marssin osallistujat osoittavat vastustavansa muuntogeenisiä elintarvikkeita ja muun muassa vaativat pakkauksiin pakollisia merkintöjä muuntogeenisten raaka-aineiden käytöstä eläinten ruokinnassa. SATU LEHTONEN maissa ne ovat yli kymmenkertaiset. Suurimmat tuloerot ovat Latviassa ja Bulgariassa, jotka ovat Euroopan köyhimpiä maita ja joissa tulot ovat yleisesti matalimmat. Yhdistyslain mukaan puolueella voi olla vain yksi puheenjohtaja. Puoluekokousaloitteissa vaaditaan myös muun muassa painokkaampaa ruokapolitiikkaa ja viinien ja oluiden myynnin sallimista ravintoloista ja pientuottajilta. PAULA TAIPALE. Soininvaara kirjoittaa kirjassaan, että vihreät ovat syntyneet monen yhdenasian liikkeen liittona. On feministejä, kaupunginosa-aktiiveja, ympäristönsuojelijoita, vammaisliikettä, eläinten suojelijoita, ydinvoiman vastustajia, auton vastustajia, kehitysmaa-aktiiveja ja maahanmuuttajamyönteisiä. Kaikki puolueen kannattajat eivät kuitenkaan vastusta ydinvoimaa Aiemmin mukana oli myös EU:n vastustajia. Ulkopuolelle ovat osin jääneet insinöörivihreät. Pulliaisen mielestä toisinajattelevat ovat puolueessa hiljentyneet. ?Ne, jotka ovat sitoutuneet nykyisen puoluejohdon politiikkaan, ovat pysyneet ruodussa. YLIOPISTONLEHTORI ERKKA RAILO ?Vihreiden äänestäminen on ylellisyyttä? Vihreät ei voi puoluekokouksessaan ohittaa kysymystä, miksei puolueen kannatus kasva. Ydinvoimasta on tullut puolueelle rasite. Vihreiden viikonlopun puoluekokouksessa lienee esillä kysymys puolueen kannatuksesta. Eduskuntavaaleissa 2011 puolue menetti kolmasosan kansanedustajapaikoistaan. Ville Niinistön puheenjohtajuuden aikana kannatus on noussut. Poikkeuksena on Talvivaara, joka on pitänyt puoluetta ja ympäristöministeriä julkisuudessa. ?Vihreä ympäristöministeri on asemoinut itsensä vahvasti . Ilmoituksia tehtiin eniten hedelmistä ja kasviksista sekä ravintolisistä. Järjestelmään voidaan ilmoittaa tuotteista, joiden tuoteselosteesta puuttuu jokin ainesosa. Toisaalta ilmoitetaan myös esimerkiksi raskasmetalleista ja taudinaiheuttajista, jotka ovat riski kaikille kuluttajille Viime viikolla julkaistu valtioneuvoston selonteko elintarviketurvallisuudesta piirtää tulevaisuudessa uhkakuvia elintarviketurvallisuuden valvonnalle. Selonteon mukaan epävakaa taloustilanne ja taantuva talouskasvu johtavat rikollisen toiminnan lisääntymiseen elintarvikeketjussa. Edellinen ruokaskandaali, jonka jälkiä pystyi seuraamaan RASFF-järjestelmästä oli nautana myyty hevosenliha. 5 Perjantaina 24. Toisaalta malli voi johtaa puolueen sisäiseen hajaannukseen. Kansanedustaja, puolueen entinen puheenjohtaja Anni Sinnemäki löytää mallista paljon hyvää. paha yritys vastaan hyvä ympäristöministeri, ja asetelma on mennyt julkisuudessa hyvin läpi?, Railo sanoo. Myös valtion omistajaohjauksesta vastaava kehitysministeri Hautala on pysynyt esillä kaivosyhtiön ongelmien takia. Monta yhden asian liikettä Viikonloppuna puoluekokoukseen Espooseen kokoontuu sekalainen porukka. Muutokset olivat vähäistä. Yleisimmin käytetty tuloeromittari eli Gini-indeksi oli vuonna 2010 Suomessa 25,8, kun Euroopan maiden keskiarvo oli 30,7. Indeksi saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja ja arvon 100, jos yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. Tuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista ja tulonsiirroista. kouksesta tulee jännittävä, sillä valintoja ei ole juntattu etukäteen. Kysy lisää asiakkuusvastaavilta! www.raisioagro.com . Etuna pidetään entistä kattavampaa kentää edustamista. Pulliaisen mukaan puolueelta on kuitenkin puuttunut sorminäppäryyttä nostaa keskusteluun asioita, joilla Haavisto sai kannatuksen. Ydinvoimalla ei voi voittaa Puoluekokouksen alla on väläytelty hallituksesta eroamista. shop.raisioagro.com Rehut, viljat, tuotantopanokset ja -tarvikkeet. mukaan lainsäädäntöön ja mallin hyvien puolien käytäntöön tuomiseen. Omat kannattajat kokivat, että kyseessä oli ajojahti. Pohjoismaista vain Tanskassa erot eniten tienaavien ja pienituloisten välillä ovat jonkin verran Suomea suuremmat. Geenimuuntelua vastaan marssitaan Biotekniikkayhtiö Monsantoa ja geenimuuntelua vastaan marssitaan laajasti lauantaina 25
Ainakin Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, parlamentin puhemies, EU:n ?ulkoministeri. Äänekäs ja palavasieluinen federalisti olisi kuitenkin vaikea pala monelle liberaaliryhmän puolueelle, kuten Suomen keskustalle. Talouskomissaari Olli Rehn lienee euroopanlaajuisesti yksi tunnetuimpia poliitikkoja. Räväkästä persoonastaan tunnettu Reding kuitenkin ärsyttää monia. Lisäksi olen yrittänyt tietoisesti panostaa myös EU-asioista tiedottamiseen ja kansalaisten kysymyksiin vastaamiseen koko maan alueella.? n Petri Sarvamaa (kok./EPP) ?Panostin ensimmäisestä päivästä lähtien verkoston luomiseen maatalouskysymyksissä ja tiedän, että olen jättänyt sormenjälkeni seuraavaan yhteiseen maatalouspolitiikkaan, joka toivottavasti pian hyväksytään lopullisesti.? n Hannu Takkula (kesk./Alde) ?Olen ollut mietinnön valmistelijana Kansalaisten Eurooppa -ohjelmassa ja varjovalmistelijana monissa koulutus- ja kulttuurialan ohjelmissa, muun muassa Erasmus for All -ohjelmassa, jotka kehittävät ja laajentavat maailman menestyksekkäintä opiskeluvaihto- ja yhteistyöohjelmaa.? n Sampo Terho (ps./EFD) ?Parlamentin EU-kriittisen siiven keskeisin saavutus on ollut EU-keskustelun järkevöityminen, kun olemme jatkuvasti tuoneet esiin myös kriittistä näkökulmaa entisen yksipuolisen kehumisen sekaan.? n Nils Torvalds (r./Alde) ?Kalastuspolitiikkaan. Ensi keväänä haetaan asemia jo vuoden 2015 eduskuntavaaleihin. EU-VAALIT ?Panokset ovat tosi kovat näissä eurovaaleissa. Jos taas nimetään mahdollisimman värittömiä ehdokkaita, kansalaiset tuskin innostuvat vaalista. teemaksi nousevan EU:n ilmastopolitiikan tehottomuuden ja sen aiheuttamat kustannukset. Meppipaikastaan luopuva Hassi sitä vaston nostaa ilmastonmuutoksen torjunnan suurimmaksi aiheeksi. Mepit sanovat ei puheenjohtajavaalille Suomalaismepit eivät juuri innostu eurovaalien muuttamisesta EU-komission puheenjohtajavaaleiksi. Hallituksen jatkuvat riidat ja kokoomuksen kannatuksen lasku voivat lisätä vetoa EU-virkaan. KARI SALONEN KUVAT: EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Martin Schulz Helle Thorning-Schmidt Pascal Lamy Guy Verhofstadt Olli Rehn Anders Fogh Rasmussen Sosialistien ehdokas on todennäköisesti europarlamentin saksalainen puhemies Martin Schulz. Vihreät haluavat säilyttää vähintään nykyisen kannatuksen. ?Henkilökohtaisesti ajattelen, että kolmannen paikan tavoittelu täytyy olla vaalien lähtökohta? Paananen sanoo. Ainakin kokoomus, keskusta, SDP, vihreät ja perussuomalaiset aikovat nimetä täyden listan ehdokkaita. Tähän mennessä tiedossa olevista ehdokkaista vahvin maataloustieto on keskustan Timo Kaunistolla. Puolueet ovat panostaneet selvästi enemmän ja ovat aikaisemmin liikkeellä?, Raunio sanoo. Suurten puolueiden pitäisi löytää 20 mitat täyttävää ehdokasta. 6 Perjantaina 24. Kehitetäänkö tiiviimpää vai löyhempää yhteisöä. Arvostelijoiden mukaan eurooppalainen ?pääministerivaali. Siksi käymme kampanjaa ajalla eikä rahalla?, Paananen sanoo. Puolueet päättävät teemoista syksyllä Puolueiden tavoitteista vaaleissa tiedetään vielä hyvin vähän. Keskustan vähimmäistavoite on säilyttää kolme paikkaa. Vedin neuvottelut, joiden tuloksena maaliskuussa voimaan astu- nut EU-laki kieltää laittomasti hakatun puun ja siitä tehtyjen tuotteiden myymisen EU-maissa. Sukupuoli voi auttaa. Puolan pääministeri Donald Tusk on tiettävästi Angela Merkelin suosikki komission vetäjäksi. Aivan eri tasolla kuin vuonna 2009?, valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta arvioi. Syynä on kotimaisten vaalien rytmi. Muita isoja asioita ovat roaming ja radiotaajuuspolitiikka.? n Riikka Pakarinen (kesk./Alde) ?Olen vaikuttanut paljon tulevan kauden maatalous- ja aluepolitiikan sisältöön muun muassa raportöörinä ja varjoraportöörinä.? n Sirpa Pietikäinen (kok./EPP) ?Poliittisen ryhmäni pääneuvottelijana tai muuten aktiivisessa roolissa olen vastannut mm. sisäpiiritiedon väärinkäyttöä ja markkinamanipulaatiota koskevan lainsäädännön valmistelusta sekä resurssitehokkuuteen, kuluttajansuojaan ja hankintalakiin liittyvistä asioista. n Mitro Repo (sd.) ?Parlamentissa olen ollut aktiivinen erityisesti kuluttajansuoja-, ihmisoikeus- ja koulutuskysymyksissä. Osan mielestä se voisi lisätä unionin demokraattisuutta, mutta toisaalta henkilökysymyksen pelätään syrjäyttävän asiakysymykset ja lisäävän komission valtaa. ?Vähän huono ajatus. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini toivoo puolueesta Suomen suurinta. Olen ollut mukana varmistamassa eurooppalaisen nuorisotakuun toimivuutta.? n Sari Essayah (krist./EPP) ?Eurooppalaiseen yhtenäiseen euromaksualueeseen siirtymiseen, koska olin Sepa-raportööri. Olen pystynyt vaikuttamaan demarien isoon linjaan.? n Anneli Jäätteenmäki (kesk./Alde) ?Tärkeinä pidän erityisesti maatalouspolitiikan uudistamista ja EU:n Arktisen politiikan kehittämistä. Kuripolitiikan kasvoiksi mielletty Rehn herättää kuitenkin myös paljon kielteisiä tunteita. Hänelle itselleen eurovaalit olisivat ainoa keino jatkaa EU-politiikassa komissaariuran jälkeen. Vahva nimi EU:n ulkoministerin paikalle on Tanskan ex-pääministeri ja Naton pääsihteerinä pian lopettava Anders Fogh Rasmussen. Tiettävästi hän ei halua vaalitaisteluun. Jo 20 vuotta meppinä istunut entinen kirjakauppias on yrittänyt nostaa omaansa ja parlamentin profiilia joidenkin ärsyyntymiseen saakka. Tanskan pääministeri Helle Thorning Schmidt on yksi harvoja menestyneitä demareita Euroopassa. Edellisistä vaaleista alkaa olla aikaa, mutta seuraavat eduskuntavaalit ovat alle vuoden kuluttua eurovaaleista. ?Tiedetään, että eurovaalien menestys heijastuu kansallisiin vaaleihin. Moni ehdokas odottaa Pekka Haaviston päätöstä mahdollisesta ehdokkuudesta?, viestintäsuunnittelija Marja Honkonen vihreistä sanoo. Varsinaiset julkiset vaalikampanjat alkavat vasta ensi keväänä. jää kuitenkin torsoksi, koska ihmiset äänestävät ensisijassa kansallisin perustein. Joka tapauksessa europarlamentin isot ryhmät aikovat nimetä ennen vaaleja oman ehdokkaansa EU-komission johtajaksi. ?Itse toivon, että keskustelua käydään enemmän rakentavassa hengessä siitä, miten EU:ta pitää muuttaa, jotta tämä maanosa selviäisi paremmin monista tulevaisuuden haasteista.? Eija-Riitta Korhola (kok./ EPP) taas uskoo tärkeimmäksi Tulevista eurovaaleista viritellään vaalia EU-komission puheenjohtajasta. Toiveena on, että kansalaiset pitäisivät unionia demokraattisempana, jos he saisivat äänestää komission vetäjästä. Olli Rehn taas voisi liberaalien kärkiehdokkaana tavoitella esimerkiksi EU:n ulkoministerin paikkaa, jos Katainen häntä suostuisi siihen esittämään. Jos demarien ahdinko Suomessa syvenee entisestään, ei liene myöskään täysin poissuljettua, että valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) jättäisi hyvästit kotimaan politiikalle ja lähtisi tavoittelemaan EU-virkaa sosialistien kampanjaveturina. NIKLAS HOLMBERG Oheiseen kuvasarjaan henkilöt on järjestetty siten, että ylärivillä on konservatiivit, alarivin kolme ensimmäistä ovat sosialisteja ja loput liberaaleja. He haluavat europarlamenttiin 85 58 269 Erkki Virtanen, vas. Merja Kyllönen, vas. Kaisa Penny, sd. Paavo Väyrynen, kesk. Timo Kaunisto, kesk. Jouni Ovaska, kesk. Jyrki Kasvi, vihr. Juhani Tamminen Peter Östman, kd. Sauli Ahvenjärvi, kd. Liberaalit (ALDE) Vihreät (Greens&EFA) 190 Konservatiivit (EPP) Sosialistit (S&D) 55 Brittikonservatiivit (ECR) (myös puolalaisia ja t?ekkejä) 35 28 Euroskeptikot (EFD) 34 Vasemmisto (GUE/NGL) Riippumattomat Yhteensä 754 paikkaa Lähde: EU ?Kampanjoida täytyy koko maassa ja se on kallista. Periaatteena on, että puheenjohtaja valitaan vaaleissa suurimmaksi nousseesta ryhmästä. Poliittiseen pakettiin leivotaan muitakin tärkeitä EU-virkoja. Ylipäätään suomalaismepit näkevät, että Suomessa EU:n tuleva suunta tulee olemaan tärkein yksittäinen aihe. Perussuomalaisten Sampo Terhon (ps./EFD) mielestä eurovaalit ovat viimeinen tilaisuus ottaa kantaa EU:n liittovaltiokehitykseen. Petri Sarvamaa (kok/EPP) pitää liittovaltiokeskustelua valitettavana. Eri asia on, haluaako nopeasti vahvistuvan jäsenmaan pääministeri siirtyä EU:n leipiin. Rautarouvaksikin nimitetty Liettuan presidentti Dalia . Grybauskaite toimi aiemmin EU:n budjettikomissaarina. Suorapuheisella naisella on musta vyö karatessa ja hän puhuu sujuvasti viittä kieltä. KARI SALONEN Fredrik Reinfeldt Jyrki Katainen Hyvällä menestyksellä Ruotsia johtanut pääministeri Fredrik Reinfeldt olisi kompromissiehdokas, joka kelpaisi briteillekin. Voi kuitenkin olla, että puheenjohtaja halutaan euromaasta. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) nimi voi nousta esille, jos puheenjohtajakandidaattia haetaan vahvasta euromaasta. Politiikka on myös Suomessa henkilöitynyt tavalla, joka ei mitenkään lisää demokraattista hyväksyvyyttä?, Torvalds pohtii. > > Varmasti pois ovat jättäytymässä ainoastaan Satu Hassi (vihr.) ja Riikka Pakarinen (kesk./Alde).« Eurovaaleissa ratkaistaan myös komission puheenjohtaja Katainen ja Rehn kaukana spekulaatioissa Viime kädessä oman komissaarin valinta on kunkin jäsenmaan hallituksen päätös. Mielenkiintoista on, suostuisiko esimerkiksi Saksan konservatiivinen liittokansleri Angela Merkel esittämään sosiaalidemokraattista maanmiestään Martin Schulzia EU-komission johtoon, jos Merkel voittaisi Saksan vaalit, mutta demarit nousisivat europarlamentin suurimmaksi ryhmäksi. Suomalaisten mahdollisuuksia nousta EU:n kärkipaikoille pidetään tällä kertaa heikkoina, koska Suomi on kuluneella kaudella pitänyt keskeiseksi noussutta talouskomissaarin paikkaa. Jos kriteereiksi pannaan miespuolinen konservatiivi kolmen A:n euromaasta, voisi pääministeri Jyrki Kataisella (kok.) kuitenkin olla pieni sauma komission tai Eurooppaneuvoston johtoon. Viime aikoina EU-ympyröissä sivuraiteelle joutunut Ranska tulee vaatimaan tärkeää paikkaa. Liberaalien ehdokkaaksi on vahvasti tyrkyllä Belgian expääministeri ja parlamentin liberaaliryhmän veturi Guy Verhofstadt. Huhujen mukaan liberaalit valitsisivat ehdokkaakseen Verhofstadtin, mutta tarjoaisivatkin virkaan Fogh-Rasmussenia.. Muut asiat liittyvät tavalla tai toisella kriisiin, joka ei ratkea jonkun osakysymyksen päätöksellä.? NIKLAS HOLMBERG Mahdollisia ehdokkaita EU-komission johtoon José Manuel Barroso Viviane Reding Donald Tusk . Dalia Grybauskaite EU-komission nykyinen puheenjohtaja José Manuel Barroso mielisi tiettävästi kolmannellekin kaudelle. Portugalilaisen maine on kuitenkin kärsinyt kolauksia esimerkiksi terveyskomissaari John Dallin eroon johtaneessa korruptiojupakassa. Jo kolmatta kauttaan komissaarina istuva luxemburgilainen Viviane Reding ei ole peitellyt halukkuuttaan nousta komission johtoon. ja talouskomissaari ovat osa puolueiden kesken jaettavia paikkoja. Poliittisen taustan lisäksi huomioon pitää ottaa jäsenmaiden keskinäinen tasapaino ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Toistaiseksi on epäselvää, aikovatko europuolueiden kärkinimet tehdä todellista vaalikampanjaa Eurooppaa kiertämällä, vai jäävätkö he enemmän nimellisiksi keulakuviksi. Tehtävä on vaikea, sillä laan. Istuvilla pääministereillä lienee ainakin vaikeuksia irrottaa puoli vuotta Euroopan toreilla kiertämiseen. Jos kandidaatteina on ristiriitoja herättäviä henkilöitä, monet kansalliset puolueet eivät välttämättä halua kampanjoida heidän puolestaan lainkaan. Henkilön täytyy olla sellainen, joka saa parlamentissa omassa ryhmässä riittävän hyvin äänensä esille?, SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen kertoo vaatimuksista. Osa vielä kyttää muiden tekemisiä Kesällä vielä tunnustellaan ja houkutellaan, syksyllä päätetään. ?Kuhina on nyt kovimmil- Euroopan parlamentin nykyinen paikkajako Talouskriisi ja EU:n suunta hallitsevat MT:n kyselyyn vastanneet mepit uskovat talouskysymysten ja EU:n tulevan suunnan hallitsevan vaalitaistelua. Liisa Jaakonsaari (sd.) ja Anneli Jäätteenmäki (kesk./Alde) nostavat työttömyyden vähentämisen keskeisimmäksi teemaksi. Sirpa Pietikäinen (kok./EPP) korostaa laajemmin EU:n sosiaalista ulottuvuutta. Torvaldsin, Sari Essayahin (krist./EPP) ja Hannu Takkulan (kesk./Alde) mielestä talous- ja eurokriisin ratkaisu yleensä tulee olemaan tärkein vaaliteema. Vihreiden Tarja Cronberg toivoo, että keskustelua hallitsisi EU:n tulevaisuus. Lisäksi sosiaaliturvan koordinaatiokysymyksiin työvoiman liikkuvuuden yhteydessä ja siinä suomalaisen sosiaaliturvan kannalta ongelmallisten kohtien selkeyttämiseen.? n Satu Hassi (vihr.) ?Ympäristöpolitiikkaan. Hän on ammatiltaan maanviljelijä. Keskusta myös nimesi yhdeksi teemaksi viljelijöiden toivoman byrokratian purkamisen. Vihreiden mukaan maatalousteema yhdistää puolueelle tärkeät ympäristö-, ruoka- ja elinkeinokysymykset. AIMO VAINIO Sarvamaa, Pakarinen ja Jäätteenmäki vaikuttivat maatalouteen Valtaosa suomalaismepeistä hakee jatkopaikkaa BRYSSEL (MT) Suurin osa nykyisistä suomalaismepeistä hakee jatkopaikkaa vuoden päästä pidettävissä eurovaaleissa. Varmasti pois ovat jättäytymässä ainoastaan Satu Hassi (vihr.) ja tyttönimensä takaisin ottanut Riikka Pakarinen (kesk./Alde). Nils Torvalds (r./Alde) kertoo halukkuudestaan RKP:n puoluekokoukseen mennessä. EUROVAALIT Essayah puolestaan muistuttaa, että jäsenmaiden hallitukset valitsevat omat komissaarinsa, joten parlamentti ei voi päättää komission koostumusta, vaikka puheenjohtaja tulisikin suurimmasta ryhmästä. Jäätteenmäen mielestä EU:n ?pääministerivaali. Iranvaltuuskunnan puheenjohtajana olen aktivoinut parlamentin jäseniä toimimaan ydinaseettoman maailman puolesta. toukokuuta 2013 UUTISET Puolueilla on eurovaaleissa paljon pelissä Eurovaaleihin on vuosi aikaa ja nyt eletään ehdokkaiden etsimisen kiihkeintä aikaa. Suurin osa ehdokkaista on selvillä syksyyn mennessä. Mutta ainakin SDP:ssä halutaan päättää ehdokkaista ajoissa. ehdokkaan täytyy olla tunnettu ja kokenut poliitikko, mutta jäähdyttelemään Eurooppaan ei voi lähteä. ?Koska koko Suomi on yksi vaalipiiri, pitää Euroopassa ajaa koko Suomen asiaa. Olen tehnyt paljon työtä EU:n instituutioiden avoimuuden kehittämiseksi ja vaatinut EU:ta puuttumaan veroparatiiseihin.? n Eija-Riitta Korhola (kok./EPP) ?Tein historiaa kaatamalla päästöoikeuksien siirron huhtikuussa. Lista lyödään lukkoon puoluevaltuuston kokouksessa marraskuun lopulla?, keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen sanoo. Osa ehdokkuutta miettivistä kyttää vielä muiden tekemisiä. ?Listan rungon, eli 6?8 pääehdokasta, on tarkoitus olla valmis alkusyksystä. Jos sosialistit päätyvät naiseen, entinen meppi voi olla vahva kandidaatti. WTO:n pääjohtajan paikalta pois jäävä EU:n ex-kauppakomissaari Pascal Lamy olisi vakuuttava ja liberaali sosialisti. ei ole mielekäs, koska EU:ssa on vaalien aikaan 28 maata ja kansaa valitsemassa edustajiaan parlamenttiin. ?Minun on henkilökohtaisesti vaikea nähdä sellaisia eurooppalaisia poliitikkoja, jotka tunnettaisiin hyvin ja joihin voitaisiin samaistua kaikissa EU:n jäsenmaissa.? Jaakonsaaren mielestä eurooppalaisilla puolueilla pitää kuitenkin olla yhteiset ohjelmat ja myös yhteisiä kasvoja ehdokkaina. ?Kansansuosion kalastelu ei välttämättä ole paras reitti teknisen valmistelu- ja asiantuntijaelimen puheenjohtajaksi?, Mitro Repo (sd.) taas muistuttaa. NIKLAS HOLMBERG BRYSSEL (MT) Maaseudun Tulevaisuus kysyi suomalaismepeiltä, mihin asiaan he ovat omasta mielestään vaikuttaneet eniten kuluneen vaalikauden aikana. n Tarja Cronberg (vihr.) ?Olen vaikuttanut EU:n yhteiseen, asevientisääntöjä koskevaan kantaan ja tukenut myös YK:n asekauppasopimusta. Komission ilmastopoliittisia hankkeita ei ole ennen kaadettu. Rikkidirektiivin raportöörinä sain laivojen päästörajat eteläisessä Euroopassa tiukkenemaan verrattuna kansainvälisessä merenkulkujärjestössä Imossa päätettyyn.? n Liisa Jaakonsaari (sd.) ?Olen toiminut työelämän kysymyksissä ja ulkoasiainvaliokunnassa ja muun muassa arktisen politiikan raportissa
Kantelija lisäksi huomautti toimitusta virheestä toistuvasti. Tämän perusteella JSN päätyi asiassa langettavaan päätökseen. TOIMITUSJOHTAJA PERTTI FALLENIUS, TURKISKAUPPIAS SAGA FURS Voiko kettu hyvin vai huonosti? KIMMO HAIMI Eduskunnassa kuultiin torstaina väitteitä turkistarhauksen puolesta ja sitä vastaan. Turkiksia tuotetaan muodin vuoksi?, kansalaisaloitetta ajanut eläinlääkäri Kati Pulli vertasi. Eläinsuojeluliitto Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara paheksui sitä, että suomalaiset ovat ponnistelleet lisätäkseen turkisten kysyntää kiinalaisessa muotimaailmassa. ?Jos tuotanto näyttäytyy epäeettisenä täällä, sen suosio laskee myös Kiinassa.? ?On aika hassua uskoa, että Kiina lopettaisi yhden toimialan vain siksi, että Suomi lopettaa?, vastasi turkiskauppias Saga Fursin toimitusjohtaja Pertti Fallenius. ?Viemme huippuosaamista kasvaville markkinoille. Saako ihminen käyttää eläimiä ylipäätään hyödyksi?? ?Jos tuotanto lopetetaan Suomessa, se siirtyy vielä enemmän Kiinaan ja muihin pienemmän sääntelyn maihin. Kiva esimerkki on Lontoo, jossa turkisten kysyntä kasvaa, vaikka turkistarhaus on maassa kielletty.? Pitäisikö myös lintujen ja -kanien häkkikasvatus kieltää, kysyi kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.). ?Jättäisin laajemmat eettiset keskustelut toisen kertaan?, Oikeutta eläimille -yhdistyksen Kristo Muurimaa vastasi. Tutkijat teilaavat kiellon Faktatietoa löytyi tutkijoilta. Turkiseläimillä on muiden kotieläinten tapaan hyvinvointiongelmia. Ingmanin mukaan yhden minkinnahan tuottaminen poistaa 18 ihmisen yhden päivän ravinnepäästöt ja ketunnahka vielä kolmanneksen enemmän. EIJA MANSIKKAMÄKI Turkistuottaja Kenneth Ingman on tyytyväinen siihen, että eläinsuojelijat ovat siirtyneet aktivismista demokratiaan. JSN huomautti MT:tä virheen oikaisussa Julkisen sanan neuvosto JSN on antanut Maaseudun Tulevaisuudelle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta koskien oleellisen virheen välitöntä oikaisemista. MT teki uutisen tilaisuudesta, jossa julkaistiin ravitsemusopas kuntapäättäjille. Uutisen mukaan oppaassa oli ravitsemusta, luomua, lähiruokaa sekä ruuan alkuperää käsittelevät osat. Ilmassa oli täysin vastakkaisia näkemyksiä etenkin eläinten terveydestä.« ko maalle, kun viennin arvo on alentunut?, hän sanoi. Luonto-Liiton Leo Straniuksen mielestä tarhaajat voivat siirtyä maanviljelyn, bioenergian tai matkailun pariin. Asiantuntijat valmistautuvat eduskunnassa julkiseen kuulemiseen turkistarhausaloitteesta. Vasemmalta Leena Ahola, Jaakko Mononen, Olav Jern ja Pertti Fallenius. Lainsäädäntöä tulee kehittää, mutta tarhauskiellolle ei ole eläinten hyvinvointiin liittyviä perusteluja, sanoivat Itä-Suomen yliopiston professori Jaakko Mononen ja yliopistotutkija Leena Ahola lausunnossaan. Heidän mukaansa turkiseläimet ovat sopeutuneet lisääntymään ihmisen tarjoamissa oloissa ja eläinsuojelijoiden vaatima minkkien uimavesi ja kettujen kaivaminen voidaan toteuttaa muillakin virikkeillä. ?Yhteen EU-tutkimukseen aina viitataan, mutta kymmenissä on sen jälkeen saatu lupaavia tuloksia vaihtoehtoisista virikkeistä?, Mononen sanoi. MMM:n eläinlääkintöneuvos Pirkko Skutnabb huomautti, että säädöksiä ollaan muuttamassa ensi vuonna. MTK keksii tekemistä Tarhauksen vastustajat esittävät alalle 10 vuoden siirtymäaikaa ja muun toimeentulon etsimistä sen jälkeen. Se jätettiin kuitenkin kertomatta, että kaikkiaan 68 prosenttia sallisi periaatteessa tuotannon jatkumisen ja vain 18 prosenttia lopettaisi sen. Kiina-kortti vilahteli Monessa muussakin kohdassa oli sana sanaa vastaan. Päivittäinen huolenpito vaikuttaa hyvinvointiin enemmän kuin häkkien senttikoko.? ?Myös ravihevosia ja sirkuseläimiä pidetään rahan vuoksi. Heidän mukaansa kysymyksessä on yleensä sivuelinkeino. toukokuuta 2013 UUTISET Viemme huippuosaamista uusille kasvaville markkinoille. JSN:n päätös (5052/SL/12) on luettavissa kokonaisuudessaan MT:n verkkolehdessä osoitteessa www. maaseuduntulevaisuus.fi Päätös löytyy asiaa koskevan verkkouutisen lopusta. JUSSI MARTIKAINEN Tarhauksella eduskunnan tuki Turkistarhauksen kieltämistä ajava kansalaisaloite jätettiin eduskunnalle maaliskuussa. Aloite oli ensimmäinen, joka keräsi 50?000 nimeä vaaditussa puolen vuoden ajassa. Valiokunta laatii aloitteesta mietinnön, jota varten se pyytää myös perustuslakivaliokunnan lausunnon yrittämisen vapauden näkökulmasta. Eduskunta päättää aloitteesta vielä kesäkuussa. Torstain keskustelu oli varsin laimeaa ja puheenvuoroja leimasi tarkoitushakuisuus. ?Vain vajaa neljännes suomalaista hyväksyy turkistarhauksen jatkumisen nykyisellään?, oli tarhausta vastustavien Animalian, Luonto-Liiton ja Oikeutta eläimille -järjestöjen keskeinen perustelu. Luku oli poimittu Maaseudun Tulevaisuuden viime marraskuisesta kyselystä. Tästä huolimatta virhettä ei korjattu. JSN:n mielestä olennainen virhe olisi pitänyt korjata heti, kun siitä tuli toimitukseen tieto. Tutkijoiden mukaan tarhauskiellolle ei ole eläinten hyvinvointiin liittyviä tieteellisiä perusteluja. ?Minun kylässäni ei ole kuin kiviä ja turkistarhausta. 7 Perjantaina 24. Näitä osia oppaassa ei kuitenkaan ollut. Kantelijan mielestä virhe oli siinä, kuinka Valtion ravitsemusneuvottelukunnan opasta luonnehdittiin. Kannattaja ovat päinvastaista mieltä. > > Keskustelussa oli sana sanaa vastaan. Mutta turkistarhauksella ei ole muuta yhteiskunnallista arvoa kuin raha. Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastajan Markku Himasen mukaan alalla ollaan päätoimisesti. ?Vientitulot ovat 643 miljoonaa euroa, mikä on merkittävää maaseudun elinkeinoille ja ko- KESKUSTELU ?Eläimen kaunis turkki ei takaa hyvinvointia, vaan on jalostuksen tulos.? ?Eläimillä on silmäongelmia, halvaantuneita raajoja, irtipurtuja häntiä ja kannibalismia.? ?On epäeettistä pitää yllä tuotantoa vain taloudellisista syistä.? ?Jos Suomi lopettaa tuotannon, se loppuu myös Kiinassa.? ?Suomessa käytetty sertifiointi ei vastaa edes Norjan ja Ruotsin peruslainsäädännön tasoa.? ?Turkistuotanto tuottaa ilmaa happamoittavia ja vesistöjä rehevöittäviä typpi- ja fosforipäästöjä.? ?Turkiseläimet kärsivät liikunnan ja virikkeiden puutteesta, turhautuvat ja voivat huonosti?, sanovat tarhausta vastustavat. Jos tarhaus lopetetaan, mitä sinne jää? Kivet.? Näin sanoi Suomen turkiseläinten kasvattajain liiton puheenjohtaja, Uudenkaarlepyyn Vexalassa turkistarhaa hoitava Kenneth Ingman torstaina eduskunnassa. Maa- ja metsätalousvaliokunta kuuli julkisesti eri osapuolia kansalaisaloitteesta, jolla vaaditaan tarhauksen lopettamista Suomessa. Ilmassa oli täysin vastakkaisia näkemyksiä etenkin eläinten terveydestä. Tarhauksen vastustajat esittelivät tarhoilta otettuja kuvia, joita Ingman kutsui ?hirvittäviksi?. ?Olen syntynyt alalle, enkä ole koskaan nähnyt tuollaista.? ?Lehmä saa käyttää aikaansa lajityypilliseen märehtimiseen ja maitoa tuotetaan Suomen elintarvikeomavaraisuuden vuoksi. Hollannista se siirtyi Puolaan.? ?Tuottajat panostavat eläinten hyvinvointiin muun muassa aloittamalla itse tilojen sertifioinnin.? ?Turkiseläin vähentää jätettä syömällä rehukalaa ja teurasjätteitä. Turkistarhausaloitteen allekirjoitti vajaat 70?000 kansalaista. Aloite tuskin johtaa turkistarhauksen lopettamiseen Suomessa. Kiva esimerkki on Lontoo, jossa turkisten kysyntä kasvaa, vaikka turkistarhaus on maassa kielletty. Uutinen julkaistiin 7.10.2012 MT:n verkkolehdessä sekä 8.10.2012 paperilehdessä. Kantelija kirjoitti huomionsa 8.10.2012 jutun nettiversioon kommenttina. Samana päivänä hän sanoo ilmoittaneensa väärästä tiedosta ja pyytäneensä oikaisua Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivuilla olevan palautelaatikon kautta. MT julkaisi kantelijan kommentin, mutta verkkolehden palautelaatikkoon kirjattu palaute ei tullut lehden johdon tietoon. Vastauksessaan kanteluun päätoimittaja Lauri Kontro toteaa, ettei kantelijan kaksi ?Vain terve ja hyvinvoiva eläin tuottaa hyvin nahan.? ?Eläimet voivat hyvin. Eduskunnassa sitä tukee kyselyjen mukaan kourallinen edustajia, eniten vasemmistoliiton ja vihreiden riveissä. Kansalaisista valtaosa hyväksyy turkistarhauksen. Maaseudun Tulevaisuuden marraskuussa teettämän kyselyn mukaan 24 prosenttia hyväksyy tarhauksen nykyisellään, 44 prosenttia tiukennetuin ehdoin ja vain 18 prosenttia on kiellon kannalla. Turkistuotanto työllistää Suomen turkiseläinten kasvattajain liiton mukaan suoraan 4?300 henkilötyövuotta ja lisäksi kausittain ja välillisesti 13?200 henkilöä. Nahkamyynnin arvo on satoja miljoonia euroja.. Saapumassa Pirkko Skutnabb ja Salla Tuomivaara. ?MTK pystyy kyllä lobbaamaan maaseudun elinkeinojen puolesta, jos vain poliittista tahoa on?, Kati Pulli kuittasi. ?Maidontuotannon arvo on Pohjanmaalla vain 75 prosenttia ja viljakasvien 40 prosenttia turkistuotannon arvosta?, Pohjanmaan maakuntajohtaja Olav Jern sanoi. Ympäristövaikutuksistakin kiisteltiin. Yksi minkinnahka poistaa Itämerestä ravinteita viisinkertaisesti päästöihin verrattuna.? viikkoa myöhemmin jättämässä palautteessa tai aiemmassa verkkouutisen kommentissa esitetty oikaisuvaatimusta. Lisäksi virhettä ei Kontron mukaan voinut pitää oleellisena, eikä kyseistä kohtaa sen vuoksi ryhdytty oikaisemaan. Kantelija taas piti lehden virhettä olennaisena. ?Virhe on korjattava heti? JSN toteaa ratkaisussaan, että lehti myöntää tarkistaneensa uutisen kantelijan palautteen perusteella tuoreeltaan ja todenneensa ravitsemusopasta koskeneen jaottelunsa virheel- liseksi
Kouluttaja Ossi Hakkarainen opastaa Marko Knorringia. Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt simulaattorin, jonka avulla voidaan arvioida sähkö- ja tietoliikenneverkkojen toimintaa esimerkiksi myrskyn tai lumen aiheuttamien katkosten aikana. Ohjelma on valmis käyttöön vuonna 2015. Työkalun avulla kyetään arvioimaan ja lyhentämään sähkökatkojen pituutta ja parantamaan verkkoja. Simulaatiotyökalulla voidaan selvittää esimerkiksi tietyllä voimakkuudella etenevää myrskyä ja sitä, kuinka ensin mykistyy sähköverkko ja sen jälkeen tietoliikenneverkko. Aiempien myrskyjen tuhoja mallintamalla voidaan verkkojen kriittiset kohdat tunnistaa. Tietoliikenneyhteyksiä voidaan parantaa suuntaamalla toimivien asemien verkon antennit uudelleen rikkoutuneen aseman alueelle päin sekä liikuteltavien tukiasemien avulla. Simulaatiotyökalun avulla voidaan automaatiolla ja etäohjattavilla erottimilla rajata vikaalue mahdollisimman pieneksi. Tosin sähköverkon erottimista suurinta osaa ohjataan käsin. Sähkönsyöttö voidaan suunnitella kulkemaan vaihtoehtoista reittiä tietoliikenneverkossa. Simulaatiosta on apua myrskyjen lisäksi esimerkiksi lumikatkojen arviointiin. Työkalu on kehitetty SGEM (Smart Grids and Energy Markets) -tutkimusohjelmassa, jossa VTT:n kumppaneita olivat ViolaSystems, ABB, Fortum, NSN sekä Telia Sonera. Simulaation lisäksi verkkojen luotettavuutta parannetaan maakaapeloinnilla, sähkölinjan vieressä olevien puiden ja metsien hoidolla, sähköntuotannon hajauttamisella, automaatio- ja etähallinnalla ja sähkönsaannin varmentamisella akkujen tai aggregaattien avulla. naan tarjolla myös tavallisille metsänomistajille. MARKKU VITIKAINEN MARKKU VUORIKARI Työnantaja vastaa riittävistä taidoista Sähköasentajien koulutuskäytännöt vaihtelevat verkkoyhtiöstä toiseen. Pystymme nykyisillä laitteilla polttamaan pellettiä 5?7 prosentin osuudella?, Hanasaaren voimalaitospäällikkö Jarmo Hagström kertoo. ?Osuutta on ilman muutosinvestointeja vaikea suurentaa.? Helsinki on suuri kasvihuonepäästöjen tuottaja. Se on pitkien narujen väliin jännitetty teräketju, jonka avulla kaksi henkilöä voi sahata korkeallakin sijaitsevan puun poikki etäällä seisten. Jotta teräketju saadaan asentoon, narun toinen pää singotaan painon ja ritsan avulla rungon yli. Kaupunkilaisten taito pysyy yllä Vantaan energia lähettää työntekijöitään ja urakoitsijoiden henkilöstöä vauriopuukoulutukseen säännöllisesti. Keskusteltiin capista, kalastuksesta ja metsäasioista?, Koskinen kertoo. Ministerin mukaan Suomen viestit ovat menneet mepeille hyvin perille. Ennen kursseja hakkuukone käväisee töytäisemässä runkoja langoille. Vauriopuukursseja on toisi- Liuskekaasu heikentää Euroopan kilpailukykyä Yhdysvaltojen ja Kiinan lisääntyvä halvan liuskekaasun tuotanto ja käyttö heikentää Euroopan ja Suomen kilpailukykyä entisestään maailmalla, energiateollisuuden toimitusjohtaja Juha Naukkarinen arvioi yhdistyksen kevätpäivillä Oulussa torstaina. ?Yhdysvallat on liuskekaasun ja -öljyn avulla siirtymässä takaisin edullisen fossiilisen energian aikaan ja energiaomavaraiseksi.? Metsäteollisuus investoi USA:an Kaasun ja energian halventunut hinta tuo Yhdysvalloille Naukkarisen mukaan merkittävän kilpailuedun Eurooppaan nähden, mikä näkyy kasvaneina investointisuunnitelmina kemian-, metsä- ja metallinjalostusteollisuudessa. ?Myös eurooppalaisella teollisuudella on jo suunnitelmia tuotannon siirtymisestä Atlantin toiselle puolen.? Kiinalla on maailman suurimmat liuskekaasuvarat, mutta muutoin melko vähän omaa energiaa. Vaativaa työtä voi harjoitella Hämeen ammattikorkea koulun ?kylmällä. toukokuuta 2013 UUTISET Viisas metsuri ei varmaan lähde sellaisella kelillä töihin kuin me mennään. Naukkarisen mukaan maa voi saada jo lähitulevaisuudessa kilpailuetua liuskekaasusta ja edullisesta energian hinnasta. ?Vaikka Euroopassakin on liuskekaasuesiintymiä, on niiden hyödyntäminen huomattavasti vaikeampaa ja epävarmempaa kuin USA:ssa ja Kiinassa. Se johtuu erilaisista tuotanto- ja ympäristöoloista, tiheästä asutuksesta ja sääntelystä.? Euroopassa liuskekaasua on muun muassa Puolassa, Unkarissa ja Baltian maissa. Liuskekaasun tuontia Eurooppaan rasittavat melko korkeat nesteytys- ja kuljetuskustannukset. Energian hintaero jäämässä pysyväksi ?Mannerten välinen merkittävä hintaero saattaa siis olla pysyvä.? Naukkarisen mukaan Suomen ja EU:n täytyy tehdä energia- ja ilmastopäätöksissä kustannustehokkaita ratkaisu- ja eli käytännössä toimittava markkinoiden ehdoilla, jota päästökauppa ohjaa. ?EU:n pitäisi luopua energiainvestointien tukemisesta, joka uhkaa tuhota sähkön markkinaehtoisuuden.? Naukkarisen mukaan jopa 80 prosenttia eurooppalaisista tuotantoinvestoinneista pohjautuu poliittisesti päätettyihin tukiin. ?Rakenteilla on todella kallis järjestelmä, johon Euroopalla ei ole varaa.? Energiateollisuuden puheenjohtajan Matti Rintasen mukaan tahtotila on Suomessa fossiilisia polttoaineita vastaan, mutta markkinatilanne niitä suosiva. JOUKO KYYTSÖNEN Valtiolta sata miljoonaa tukea kaasuterminaaleihin Suomi varautuu tukemaan investointeja nesteytetyn maakaasun lng-terminaaleihin noin sadalla miljoonalla eurolla tänä ja ensi vuonna. Rahat sisältyvät hallituksen tämän vuoden lisätalousarvioon, joka annettiin torstaina eduskunnalle. Nesteytetyn maakaasun terminaaleja on suunniteltu ainakin Turkuun ja Tornioon. linjalla Evolla. HÄMEENLINNA (MT) Kuusi on kellistynyt sähkölinjan päälle latva miltei vaakatasossa nuokkuen. Viime vuonna energiantuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 3,4 miljoonaa tonnia ja ne kasvoivat edellisvuodesta noin neljä prosenttia. Esimerkiksi lentoliikenteen päästöt ovat noin 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. JOUKO KYYTSÖNEN HENRIK SCHÄFER BRYSSEL (MT) EU-komissio vetää pois kiistellyn esityksensä asetuksesta, joka olisi kieltänyt oliiviöljyn tarjoilun uudelleentäytettävistä pulloista ja kannuista. Maatalouskomissaari Dacian Ciolosin mukaan poisvedon syynä on esityksen nostama kritiikki varsinkin EU:n pohjoisissa jäsenmaissa. ?Tavoitteena oli parantaa oliiviöljyn laatua ja suojella kuluttajia, mutta emme ottaneet riittävästi huomioon oliiviöljyn kuluttajamaiden näkemyksiä?, Ciolos myöntää. Lehdistössä oliiviöljyasetusta ehdittiin jo verrata surullisenkuuluisaan kurkkudirektiiviin, joka sääteli vihannesten muotoa. > > Tavoitteena oli parantaa oliiviöljyn laatua ja suojella kuluttajia.« Esityksestä äänestettiin viime viikolla maatalouden hallintokomiteassa. 8 Perjantaina 24. Se on hengenvaarallista. ?Myrskytilanteessa maallikko voi halutessaan poistaa puita liikenneväyliltä ja näin auttaa vi- kapartiota pääsemään nopeammin paikalle,. Tämän vuoksi esimerkiksi myrskyjen yhteydessä ei maallikoilta voida ottaa työapua vastaan. Myös Fortumista painotetaan, ettei maallikko saa mennä työskentelemään sähkölinjoille. Mitä pitää tehdä? Joukko metsuriasuisia miehiä häärää puun ympärillä. Suurmyrskyn jälkeen sähkömiehet paiskovat pahimmillaan pitkiä päiviä tuulessa, pimeällä, syvässä hangessa. Verkko pitäisi tietysti saada kuntoon niin pian kuin mahdollista, mutta turvallisesti. ?Viisas metsuri ei varmaan lähde sellaisella kelillä töihin kuin me mennään?, arvelee Markku Vitikainen. Harjoittelun tarve korostuu kaupungeissa. Komissaarin mukaan ongelmana on varsinkin se, että ravintolat huijaavat asiakkaita täyttämällä laadukasta öljyä sisältävät pullot huonolaatuisilla ja halvoilla oliiviöljyillä. EU:n tuottajajärjestö CopaCocega tyrmäsi komission päätöksen tuoreeltaan. ?On täysin naurettavaa, että komissio vetää esityksen pois poliittisen painostuksen takia. Esitystä on valmisteltu yli vuosi ja 15 jäsenmaata tukee sitä. Uudelleentäytettävien pullojen kieltäminen olisi yksinkertainen toimi, joka hyödyttäisi sekä kuluttajia että tuottajia?, pääsihteeri Pekka Pesonen painottaa. NIKLAS HOLMBERG Koskinen lobbasi meppejä Strasbourgissa BRYSSEL (MT) Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) tapasi europarlamentaarikkoja tiistaina ja keskiviikkona Strasbourgissa. ?Tapasimme kaikki suomalaismepit ja cap-uudistuksen raportöörit. Esityksessä tuesta ei ole määritelty, mille laitoksille ja kuinka paljon tukea annettaisiin. Lisäksi EU päättää isosta lng-terminaalista, jonka sijoituspaikaksi Gasum on Suomessa kaavaillut Inkoota tai Porvoota. Tämän terminaalin odotetaan saavan EU-tukea. Hämeen ammattikorkeakoulu tarjoaa päivän mittaisia kursseja Evolla. ?Koulutuksen idea on, että tätä ei voi harjoitella muualla. Taito pysyy yllä?, selittää Pekka Vihanto, yksi oppilaista. Oikeat tuhot iskevät melko harvakseltaan mutta yllättäen, ja silloin aikaa harjoitteluun ei ole. Kaksi sahaa puuta latvasta poikki toisten seuratessa sivusta. Määräenemmistöä ei syntynyt sen puolesta eikä vastaan, joten periaatteessa komissiolla olisi toimivalta päättää toimeenpanosta. Asetusesitys oli osa oliiviöljyn tuotantoketjua vahvistavaa toimintaohjelmaa. opastaa Fortumin käyttöpäällikkö Jari Ahlstedt. Fortum edellyttää urakoitsijoiltaan, että nämä osaavat poistaa kaatuneet puut sähkölinjoilta. Tärkeintä sähkölinjoilla työskennellessä on sähköturvallisuuden osaaminen, sillä kaatuneista puista riippumatta sähkö on jo itsessään vaarallista. Joskus linjoja kunnostavissa työryhmissä on sekä metsureita että sähköasentajia. Suomen suurimpien verkkoyhtiöiden Elenian ja Fortumin verkoista huolehtivat ulkopuoliset urakoitsijat. Vantaalla, kuten muissa suurissa kaupungeissa, suurin osa johdoista kulkee maan alla, joten sähkötyöntekijät joutuvat puunkorjuuseen verraten harvoin. Asentajat pätevöityvät urakoitsijoiden järjestämien kurssien ja käytännön perehdyttämisen kautta. Fortum järjestää itse viankorjaajille päivän mittaisen koulutuksen, joka käsittelee sähköturvallisuutta ja viankorjausta. Sähköverkon työntekijöiden vauriopuukoulutus kuuluu muun muassa Eltel Networks Oy:n käytäntöihin, kertoo toimitusjohtaja Juha Luusua. Yhtiöllä on noin 800 sähköasentajaa eri puolilla Suomea. Sen asiakkaita ovat lukuisat eri verkkoyhtiöt. Tilastokeskuksen tietojen mukaan sekä sähkö- että metsätyöt ovat verraten vaarallisia. Palkansaajien työtapaturmia sattui vuonna 2010 näillä aloilla 100?000 henkeä kohti yli 3?000, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin kaikilla aloilla keskimäärin. Eniten tapaturmia, suunnilleen kaksinkertainen määrä sähkö- ja metsätöihin verrattuna, sattui talonrakentamisessa, elintarviketeollisuudessa ja maataloudessa. HENRIK SCHÄFER > > Myrskytilanteessa maallikko voi halutessaan poistaa puita liikenneväyliltä ja näin auttaa vikapartiota pääsemään nopeammin paikalle.« Evon vauriopuukurssilaiset kokeilivat ensi kertaa narusahaa, jonka avulla korkealla repsottavan latvan voi katkaista turvallisen matkan päästä. JARI AHLSTEDT Sähköasentaja voi joutua vaativimpiin metsuritöihin Sähköverkkotyöntekijät joutuvat usein poistamaan linjoilta puita. ?Maatalouspolitiikassa parlamentilla on Suomen kanssa paljon yhteisiä näkemyksiä.? Koskinen uskoo edelleen, että cap-uudistus saadaan maaliin Irlannin EU-puheenjohtajuuskaudella kesäkuuhun mennessä. ?Siitä tuntuu olevan erilaisia arvioita, mutta eiköhän se yhteinen näkemys löydy.? NIKLAS HOLMBERG. Useimmat ovat sähköasentajia, joiden töihin kuuluu sähköverkon kunnossapito. Sähkölinjoja hoitavat työntekijät saattavat joutua kaikkein vaativimpiin metsurin töihin, vaikka puunkaato-oppi ei kuulu sähköalan tutkintoon. Siksi taitoja on hyvä, ellei jopa elintärkeää, harjoitella. Hämeen ammattikorkeakoulun kouluttajat Ossi Hakkarainen ja Kalervo Lahtinen opastavat, millä tekniikoilla puita korjataan linjoilta ja niiden lähistöltä turvallisesti ja tehokkaasti. Kurssin kokeilussa on ensi kertaa narusaha. Nämä vastaavat työnantajina siitä, että väki on tehtäviensä tasalla. Elenia edellyttää laatujärjestelmänsä mukaan urakoitsijoiden henkilöstöltä sähköalan koulutusta sekä kohteesta riippuen eri lisäkoulutuksia, kuten tieturva-, tulityöturva- tai sähkötyöturvallisuuskoulutusta. Metsurin taitoja ei missään näistä vaadita, mutta käyttöpäällikkö Turo Ihosen mukaan on selvä asia, että vain ammattilaiset saavat tehdä töitä sähköverkon läheisyydessä. Varsinkin EU:n eteläiset jäsenmaat ja tuottajat ovat vaatineet toimia, joilla oliiviöljyn tuottajahinnat saadaan JOUKO KYYTSÖNEN nousuun ja laatuimagoa vahvistettua. Laitoksen vaihtoehtoinen sijoituspaikka on Viron Paldiski. Lng eli nesteytetty maakaasu vie huomattavasti kaasumaista vähemmän tilaa, joten sitä voidaan varastoida sekä kuljettaa Myrskysimulaattori lyhentää sähkökatkoja pitkiäkin matkoja meritse. Terminaalit mahdollistavat maakaasua käyttävien laivojen yleistymisen Itämerellä ja terminaalien lähellä sijaitseva teollisuus voisi käyttää kaasua. Maallikkokursseilla ei kuitenkaan työskennellä sähkölinjoilla, vaan opetellaan konkeloiden ja muiden hankalien puiden korjuuta metsässä. Puupellettiä viisi prosenttia Helsingin kivihiileen EU pyörtää päätöksen oliiviöljydirektiivistä Helsingin Energia aikoo käyttää jatkossa Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksissaan kivihiilen joukossa puupellettejä siten, ettei uusia investointeja laitteisiin tarvita. Hanasaaren voimalaitoksella on tehty viime syksystä lähtien polttokokeita, joilla on selvitetty, kuinka suuri osuus kivihiilestä on mahdollista korvata puupelletillä ilman suurempia muutoksia jauhimiin tai polttimiin. ?Kokeissa hiilimyllyjen toimintaa pelletin kanssa saatiin parannettua. Maaseudun verkkoyhtiöiden alueilla puita kaatuu linjoille jatkuvasti. Vauriopuukursseja myös metsänomistajille ?Kokemattomuus on suurin riski puiden kaadossa?, kouluttaja Ossi Hakkarainen arvelee. ?Silloin tilanteita ei osaa ennakoida.? Evolla on pidetty vauriopuukursseja 1980-luvulta saakka. Harjoittelua varten metsään on rakennettu noin 200 metriä pitkä aidon oloinen sähkölinja, jossa ei kulje virtaa. Lisäksi Suomi ei olisi riippuvainen pelkästään Venäjän kaasusta. JOUKO KYYTSÖNEN Nojallaan makaavan rungon sahaaminen on vaarallista, koska puu on jännityksessä
Pettersson myös uumoilee, että neuvojilla riittää melkoisesti töitä siinä vaiheessa, kun haku seuraavan kerran avautuu. ?Uusien sopimusten lisäksi silloin päivitetään myös niitä sopimuksia, joita on jatkettu tänä Eduskunta hyväksyi kaupan kilpailulain Erä Valion papu-siemenkasvissekoitusta vedetään myynnistä hulluruohoepäilyn vuoksi, kertoo Evira. Mahdollisesti myrkyllisiä hulluruohon siemeniä sisältävää tuotetta on toimitettu suurkeittiöille. Siinä kävi ilmi, että saarekkeissa kasvoi useita harvinaisiksi käyneille maatalousmaille, esimerkiksi metsälaitumille ja hakamaille, tyypillisiä kasveja. ?Aluesuunnitelman tekijä kertoi meille löydöistään. Autojen osista voidaan kierrättää yli 95 prosenttia. Ajoneuvorekisterissä on noin 3,5 miljoonaa autoa, joista korkeintaan 3 miljoonaa on liikenteessä.. Valio on saanut ilmoituksen asiasta belgialaiselta tavarantoimittajaltaan. Takaisinveto koskee vain parasta ennen päiväyksellä 5/2014 merkittyjä tuotteita. Heikkilät olivat tehneet hienoa työtä?, Pettersson kertoo. Eron voi kuvitella nytkin, vaikka kevät ei ole vielä vaihtunut kesään ja suuressa osassa lumoalueista kasvaa vielä lähinnä valkovuokkoa. Kesän mittaan kasvillisuus monipuolistuu, ja maasta työntyy esiin erilaisista historiallisista vaiheista kertovia kasveja. Pölkkyruohon, mäkikauran, aholeinikin ja nurmilaukan kaltaiset niitty- ja hakakasvit ovat vanhojen laidunmaiden kasveja. Sikoangervo puolestaan on tyypillinen rautakautisille asuinpaikoille. Eläinten sijaan hoitotyö tehdään ihmisvoimin Heikkilän tilalla ei ole laidunnettu eläimiä 1970-luvun lopun jälkeen. Lohkoille on tehty suunnitelmassa luetellut vuosittaiset hoitotoimenpiteet. Sen tuotteita myydään yli 50 maassa. Suomessa Cloettalla 160 työntekijää. Suomen Pankki vaatii lainakattoa Suomen Pankki kantaa yhä huolta kotitalouksien velkaantumisesta ja vaatii asuntolainoille kattoa. ?Velkaantumisen jatkuminen heikentää kotitalouksien ja samalla koko kansantalouden kykyä sopeutua talouden negatiivisiin yllätyksiin?, varoittaa pankin johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) ehti jo kertaalleen torpata asuntolainoille esitetyn katon. Puoli miljoonaa autoa kateissa Suomessa on yli puoli miljoonaa haamuautoa. Sarja alkaa. Maisemanhoidonneuvoja Riitta-Liisa Pettersson (oik.) kertoo Anne Heikkilälle, että aittaa uhkaavan lahon puun voi kaataa. Seuraavaksi Heikkilät aikovat kunnostaa rannan. vennusjäte kuljetettiin pois tai poltettiin. ?Silloin meinasi mennä usko koko hommaan, koska työtä oli enemmän kuin suunnitelmaan oli kirjattu. Toimenpiteistä on pidettävä hoitopäiväkirjaa. Toimenpiteet eivät saa sisältyä ympäristötuen perus- toimenpiteisiin tai täydentäviin ehtoihin. Lumo-kohteen pitää olla kasvi- ja eläinlajien säilymisen ja lisääntymisen kannalta tärkeitä alueita. Sopimusaluetta ei saa lannoittaa eikä käsitellä kasvinsuojeluaineilla. Kiista koski työn vaativuusluokitusta ja työvuorojärjestelyjä. Toimitusjohtaja Juha Murto-Koivisto kertoi torstaina illansuussa, että kiista saatiin sovittua. Heikkilöiden poika Turkka (ensimmäinen oikealla) aikoo tuoda kesäksi hevosia laiduntamaan yhdelle hoitokohteista. Pusikoituneista peltosaarekkeista tuli arvokkaita maisemakohteita Laiduntavien eläinten puuttuminen ei estä maatilaa sitoutumasta luonnon ja maiseman hoitamiseen. Työvuoroon jäi hänen mukaansa saapumatta tiistaina kaksi ja keskiviikkona kolme henkilöä. Kesäkuusta alkaen sen nimeksi tulee Cloetta Suomi. Sen jälkeen Cloetta-nimi on käytössä kaikissa konserniin kuuluvissa maissa. Kolmen Cloetta-veljeksen vuonna 1862 perustamalla makeistalolla on merkittävä markkina-asema Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Hollannissa ja Italiassa. Niitä kertyi kaikkiaan 11, yhteensä hieman yli 5,4 hehtaaria. Lohkoista pienin on vain 0,07 hehtaaria ja suurin 1,28 hehtaaria. ?Kun viime syksynä kävin katsomassa kohteita, en meinannut uskoa silmiäni. Vehmaalaisella tilalla viiden hehtaarin arvokohteet on hoidettu ihmisvoimin. VEHMAA (MT) Vielä muutama vuosi sitten vehmaalaisten Asutustien ja Ristinkyläntien risteyksessä olevat metsäsaarekkeet olivat kuin mitkä tahansa muut peltosaarekkeet: paljon tuomivesakkoa, koivua ja risukoksi ränsistyneitä katajia. Nyt maisema on muuttunut. Pusikot ovat hävinneet, ja maisemaa hallitsevat nyt niiden seasta paljastuneet komeat tammet, paikoin myös pähkinäpensaat. Muutos lähti liikkeelle Taivassalossa ja Vehmaalla tehdystä yleissuunnitelmasta. Käytännössä se on niittoa raivaussahalla. ?Kun vesat hävitetään alueelta vuosittain, työmäärä on huomattavasti vähäisempi. MurtoKoiviston tietojen mukaan kantelu raukesi, koska asia saatiin liittojen kesken ratkottua sovitteluteitse torstaina. Murto-Koivisto arvioi kiistasta aiheutuneen enemmän henkistä kuin taloudellista haittaa. Vesakkorisut ehtivät kasvaa vuodessa niin vähän, ettei niitä silloin ole tarpeen kuljettaa pois lohkolta?, Pettersson neuvoo. JUHANI REKU Erityistukisopimuksia ei tehtäne ensi vuonnakaan Viljelijät eivät voineet tehdä maatalouden ympäristötuen erityistukisopimuksia tänä vuonna. Ainoa poikkeus oli sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta ja kotieläintuotannosta sekä eituotannollisten investointitukien jatkoksi haettavat erityisym- päristötuet. Sen sijaan rekisteröidyille yhdistyksille sopimusten tekeminen oli rajoitetusti mahdollista tänä vuonna. Laidunnus on tapauskohtaisesti sallittua ja se tulee toteuttaa niin, että se ei aiheuta alueen kasvillisuuden haitallista rehevöitymistä tai eroosiota. Alueen hoidossa käytettävien kasvilajien on oltava alueelle tyypillisiä luonnonkasveja. Sopimuksen noudattamista valvoo elykeskus. MAISEMA MAHDOLLISUUTENA Sarja esittelee maiseman merkitystä elinympäristölle. Seuraavan kerran sopimuksia voinee tehdä maaseudun kehittämisohjelman uuden ohjelmakauden alettua vuonna 2015. Vaikka uusia erityisympäristötukia ei voisikaan ensi keväänä tehdä, uusien hoitokohteiden miettiminen kannattaa aloittaa jo hyvissä ajoin, neuvoo Pro Agria Suomen Talousseuran maisemanhoidonneuvoja Riitta-Liisa Pettersson. Sopimuksen edellyttämän hoitosuunnitelman valmiste- luun kannattaa varata riittävästi aikaa. Tuotetta ei ole vähittäismyynnissä. STT Eduskunta on hyväksynyt lainmuutoksen, jolla pyritään edistämään tervettä kilpailua vähittäiskaupassa. Uuden lain ansiosta viranomaiset voivat nykyistä helpommin puuttua asiaan, jos kaupan suurtoimijat esimerkiksi sanelevat kohtuuttomia ehtoja tavarantoimittajille. Lakiin kirjataan nyt, että kaupan toimija on määräävässä markkina-asemassa, jos sen markkinaosuus vähittäismyynnistä on vähintään 30 prosenttia. Rajan ylittävät tällä hetkellä S-ryhmä ja K-ryhmä. Lainmuutoksen sisältö hyväksyttiin yksimielisesti. S- ja K-ryhmät vastustivat lakia ankarasti. Valio ottaa puhelimitse yhteyttä jokaiseen asiakkaaseen. Tuotantosuunta on vaihtunut lihanaudoista sikoihin, ja pelloilla viljellään viljaa ja sokerijuurikasta. Koska laiduntavia eläimiä ei enää ole, kaikki lumo-kohteet on hoidettu ihmistyönä. Jokaiselle kohteelle tehtiin aluksi peruskunnostus. Kierrätys on maksutonta. Toholammin meijerin henkilöstön kokonaisvahvuus on 70. KAIJALEENA RUNSTEN Leaf Suomi on ollut osa Cloettakonsernia helmikuusta 2012 alkaen. toukokuuta 2013 UUTISET Kun viime syksynä kävin katsomassa kohteita, en meinannut uskoa silmiäni. Ero oli todella valtava. Ensi kevään tilanteesta ei tässä vaiheessa ole tietoa. Viljelijät eivät pääse teke- mään uusia sopimuksia ehkä ensi vuonnakaan. Niiden puusto harvennettiin ja har- TUKI Hakamaita ja metsälaitumia raivattaessa suuri osa katajista kannattaa poistaa. Pylväsäiset katajat ovat kuitenkin rauhoitettuja. toteuttamista. Runsaan vesakoitumisen hillitsemiseksi Alkuraivauksen jälkeen työ on myös helpottunut huomattavasti. 9 Perjantaina 24. Ero oli todella valtava. MAISEMANHOIDONNEUVOJA RIITTA-LIISA PETTERSSON, PRO AGRIA SUOMEN TALOUSSEURA KARI SALONEN Toholammin Maitokolmiolla työkiista Maitokolmion Toholammin tehtaalla oli lyhyt työkiista, kun Meijerialan ammattilaisiin (MVL) kuuluneita toimihenkilöitä jäi pois töistä tiistaina ja keskiviikkona. Mielenilmauksen syynä he pitivät huonoa henkilöstöpolitiikkaa. Niiden mukaan laki esimerkiksi lisää tuontia, koska pieniä kotimaisia toimittajia ei voi enää suosia. K-ryhmän mielestä kauppiaiden omistamat kaupat ovat yksittäisiä yksiköitä, joten ne eivät ylitä 30 prosentin rajaa. OIKAISU Nimi väärin Länsi-Maidon toimitusjohtaja on Kari Aakula, ei Jyrki, kuten keskiviikon Maaseudun Tulevaisuuden Valio-jutussa virheellisesti mainittiin. Pahoittelemme virhettä. vuonna ja ensi vuonna.? Petterssonin mukaan neuvojiin kannattaa ottaa yhteyttä viimeistään loppukesästä, jotta uusien kohteiden suunnittelutöissä päästään liikkeelle riittävän ajoissa. JUHANI REKU JOUKO KYYTSöNEN MT TALOUDESTA LYHYESTI Leafista Cloetta Suomi Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan kaikkien eläinten, kasvien, sienten ja mikroorganismien sekä niiden elinympäristöjen ja elottoman luonnon moninaisuutta. Jokaisen ympäristötukeen sitoutuneen viljelijän pitää huolehtia siitä, että monimuotoisuus ei vaarannu tilan mailla. Ympäristötuen perustoimenpiteiden lisäksi viljelijä voi edistää monimuotoisuutta tekemällä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen -erityistukisopimuksen (lumo) joko viideksi tai kymmeneksi vuodeksi. Tuen saaminen edellyttää viljelijältä toimenpiteiden suunnittelua ja niiden aktiivista syyttä, löytyi tänään yhteinen näkemys.? Maitokolmio piti lakkoa laittomana ja ehti viedä sen työtuomioistuimeen. Hän suositteli ottamaan yhteyttä Pro Agriaan, koska arvokkaiden maisemakohteiden hoidosta on mahdollista saada tukea?, kertoo Tero Heikkilä. Pro Agria Suomen Talousseuran maisemanhoidonneuvoja Riitta-Liisa Pettersson laati Tero ja Anne Heikkilälle hoitosuunnitelman, jonka pohjalta isäntäpari ryhtyi kunnostamaan arvoalueita. Kasvit kertovat historian kerrostumista Suunnitelmaa tarvittiin myös kymmenvuotisen luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen -erityistukisopimuksen (lumo) hakemiseen. Ne on poistettu liikenteestä mutta ei ajoneuvorekisteristä. Suomen Autokierrätyksen mukaan haamuautot on esimerkiksi romutettu, hylätty sorakuopan reunalle tai viety Afrikkaan. Auton saa pois rekisteristä toimittamalla sen kierrätyspisteeseen. Sitä Heikkilät hakivat elykeskuksesta keväällä 2008. Pettersson kävi hoitosuunnitelmaa laatiessaan läpi kaikki Heikkilän tilan lumo-kohteiksi sopivat lohkot. Tuntui, ettei muuta voimakasta alkuraivausta on hyvä jaksottaa muutamalle vuodelle. Nyt jälkeenpäin Heikkilät kiittelevät aikataulua varsin joustavaksi. ehdi tehdäkään?, Tero Heikkilä muistelee. Petterssonin mukaan tukiehdot antavat alkuraivaukseen aikaa noin kolme vuotta. Kyseessä on pakastettu tuote, joka on pakattu 2 x 2,5 kilon pakkaukseen. Hänen mukaansa kysymys oli ennen kaikkea tiedon puutteesta. ?Asioihin, joista oli erimieli- Valion pakasteessa myös hulluruohoepäily Suomen talousseuran maisemanhoidonneuvoja Riitta-Liisa Pettersson (toinen vasemmalta) on tyytyväinen Anne ja Tero Heikkilän (toinen oikealta) aikaansaannoksiin arvokkaissa luonto- ja maisemakohteissa
Lue aina pakkausmerkinnät ja tuotetiedot ennen käyttöä. ! Katso lähin YRMA-myymäläsi osoitteesta www.yrma.net/myymalat www.yrma.net Nurmijärven Nummenpään valuma-alueella on testattu kipsin tehoa fosforipäästöjen vähentäjänä vuodesta 2008 lähtien. Tulokset ovat hyvät. Neljän vuoden keskiarvona kipsikäsittely vähensi hiukkasiin sitoutuneen fosforin huuhtoutumisen puoleen, erikoistutkija Petri Ekholm Suomen ympäristökeskuksesta kertoo. Kipsi nostaa maan johtolukua, ja sitä seuraamalla kipsin tehon säilymistä ja hiipumista voi seurata. Ekholmin tietojen mukaan vastaavaa kipsin käyttötutkimusta ei ole tehty muualla maailmassa. sopii moniin tankkiseoksiin . Hän muistuttaa, että aikoinaan mansikan tyvilahosta mietittiin, mitä tehdä. Muualla tuttu tauti Toiminnanjohtaja Hannu Salo Viljelijä pohtii yhteiskannetta punamätäkorvauksista homma on siinä?, Väätäinen muistelee tunnelmiaan, kun kirje viranomaisilta saapui. Ensimmäiset tulokset tulivat kesken kiivaimman poimintasesongin. ?Se oli suurin piirtein, että > > Ne, joilla ei tautia ole, miettivät, hankkiako taimia ulkomailta vai kotimaasta.« HANNU SALO Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitosta ei usko, että punamätä lopettaa mansikanviljelyn Suomesta. ?Ruotsissa on ollut tauti 40 vuotta ja siellä edelleen viljellään mansikkaa?, hän toteaa. Saman taudin kanssa ovat mansikanviljelijät tekemisissä monessa muussakin maassa. Salo uskoo, että tautia on ollut jo aiemmin, mutta sitä ei ole osattu etsiä. Kasvustotuhot on pantu muun muassa talvivaurioiden, juurilahon ja tyvilahon sekä istutusvirheen piikkiin. Pärjätäkseen punamädän kanssa viljelijän on kiinnitettävä tarkempaa huomiota viljelytekniikkaan ja -hygieniaan. Keinoiksi Salo nostaa muun muassa välikasvien käytön, korotetut penkit, salaojituksen lisäämisen ja nykyistä lyhemmän viljelykierron. Nyt Kipsi vähentää tehokkaasti fosforin huuhtoutumista Hiilikin pysyi kipsikäsitellyssä pellossa paremmin Pakettiratkaisu k i k i -k kevätviljat ilj 12 h ha, syysviljat ilj 1 10 ha 1 kpl Premium Classic TM SX 150 g ja 2 kpl Starane 180 3 litran pakkausta ® . Hollantilaiset ovat kuitenkin väittäneet, että punamätää on ollut suomalaispellossa jo aikai- semmin. Väätäinen toteaa, että hänen pelloistaan punamätä löytyi lohkolta, jolla ei koskaan aiemmin ole viljelty mansikkaa. Ensimmäiset taimet istutettiin keväällä 2011 peltoon, josta tauti löytyi. Toinen hollantilaisten väite on, että punamätää esiintyy notkokohdissa. Muualla kipsiin jää kadmiumia ja radioaktiivisuutta. SATU LEHTONEN taimitoimittaja vetoaa siihen, että Naktuinbouw hoitaa asiaa. Naktuinbouw tarkastaa taimikasvatusta Hollannissa. Tarkastuslistalla eivät kuitenkaan ole ne taimet, jotka on kasvatettu esimerkiksi ValkoVenäjällä ja Puolassa, mutta tuotu hollantilaisina Suomeen. Tähän mennessä punamätää on löytynyt vuosina 2009, 2010 ja 2011 tuoduista taimieristä. Vastavierailulla Huhtikuun alussa ryhmä suo- malaisia marjanviljelijöiden edustajia vieraili Hollannissa. Silloin hollantilaisten viesti oli, ettei taimitarhoilta ole tarkastuksissa löytynyt punamätää. Marjanviljelijöiden vierailun jälkeen Naktuinbouw pyysi Suomesta tarkempia tietoa taimieristä, joiden mukana punamädän epäiltiin tulleen peltoon. Evira kokosi viljelijöiltä asiakirjoja ja taimitodistuksia ja lähetti tiedot Hollantiin. SOILI RIEPULA Valiokunta: Alkuperämerkinnät kaikkiin lihatuotteisiin Kaikkiin lihaa sisältäviin elintarvikkeisiin on saatava selkeät lihan alkuperämerkinnät, ItäSuomen MTK-liittojen lihavaliokunta vaatii tiedotteessaan. Merkinnät pitää saada myös ravintoloiden ja suurkeittiöiden käyttämään lihaan ja lihavalmisteisiin. Tämä on yksi keino, jolla lihantuotannon kannattavuusongelmia voitaisiin lähteä ratkomaan. Valiokunta toteaa, että ymmärrystä kannattavuuskriisin kourissa olevaa lihantuotantoa kohtaan on tullut, mutta teot puuttuvat. Kriisin seurauksena sikaloita ja nautakasvattamoja jää pois tuotannosta eikä uusia investointeja juurikaan tehdä. Porsaat ja vasikat jäävät vaille loppukasvatuspaikkoja, ja koko lihaketjun toiminta on vaarassa häiriintyä. Valiokunta vaatii, että tuottajien ja teollisuuden väliset tuotantosopimukset neuvo- tellaan uudestaan niin, että ne ovat kohtuulliset kummallekin osapuolelle. ?Meille on vielä arvoitus, pystyykö lohkoilla viljelemään järkevästi.? SOILI RIEPULA VAARALLINEN KASVINTUHOOJA Jokaisen virallisesti Hollannissa tarkastetun taimierän mukana seuraa taimitodistus. Tosin punamädälle ei ole torjuntaainetta. Punamätä on tullut hollan- tilaisten satotaimien mukana. Satotaimista luopuminen ole helppoa, koska niitä ei vielä tuoteta Suomessa. ?Ne, joilla ei tautia ole, miettivät, hankkiako taimia ulkomailta vai kotimaasta.? SOILI RIEPULA Aiheuttaja sienen kaltainen mikrobi, joka tuhoaa mansikan juuriston ja heikentää satoa. Esiintyy maailmanlaajuisesti. Luokiteltu vaaralliseksi kasvintuhoojaksi. Ei vaikuta marjaan eikä leviä sen kautta. Säilyy maassa pitkään, jopa 15 vuotta. Aiheuttaa ongelmia, jos maaperä kostea ja ilma samaan aikaan viileä. Tartunnan saaneiden juurten kärkiosissa sivujuuret tuhoutuvat, juuristo harvenee ja tummuu, sisäosa punaruskea. Punamätäepäilystä on ilmoitettava sähköpostilla Eviraan tai oman alueen elykeskuksen kasvintarkastajalle. Vaitonaiset hollantilaiset vierailivat Suomessa Kaksi klassikkoa yhdessä viljan rikkojen kimppuun Hollantilaisen taimituotantoa valvovan viranomaisen Naktuinbouwin edustajat vierailivat kuluneella viikolla Suomessa. erinomainen teho gramma-aineiden resistenssin hallintaan ja jo syntyneeseen ongelmaan . Kaikki eivät edes halua tutkituttaa peltojaan, vaikka taudin oireita on näkyvissä. Viime kesänä suomalaisilta mansikkatiloilta tehtiin ensimmäiset laboratoriokokeissa todennetut mansikan punamätälöydöt. Kaikkiaan punamätä todettiin syksyyn mennessä 55 tilalla. Punamätä tuhoaa kasvustoja ja rajoittaa pellon käyttöä. Pyynnöistä huolimatta taimituottajat tai -välittäjät eivät suostu kommentoimaan asiaa. Yksi toimituottaja on lähettänyt suomalaisille asiakkailleen kirjeen, jossa kiistää taimissaan olleen punamätää. Jatkossakin tulee uusia tiloja, joilla se todetaan?, linjaa jaostopäällikkö Raija Valtonen Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran valvontajaostosta. Mansikkatiloille on lähetetty Eviran ohjeet miten toimia, jos tilalla todetaan punamätää. Myöhemmin tuli uusi kirjeitä, joiden sanoma oli lievempi: viljely voi jatkua. Neuvonta on esittänyt muun muassa viljelykierron nopeuttamista ratkaisuksi punamädän aiheuttamiin ongelmiin. Jos mansikoiden hinta ei nouse, kierron nopeuttaminen ei Väätäisen mukaan lyö leiville, koska taimikustannukset kallistuvat. Tauti taimista Punamätä tuli Suomeen hollantilaisen taimimateriaalin mukana. Jos teho kestää neljä vuotta, vuosikustannukseksi tulee 50 euroa, Kauppila laskee. Kipsin voi levittää kostean kalkin levityskalustolla. Se suositellaan kynnettäväksi maahan. Sopiva levitysmäärä on koetulosten mukaan neljä tonnia hehtaarille. Kauppila toteaa, ettei kipsi vaikuta maan happamuuteen tai viljavuuteen eikä sadon määrään. Liuenneen fosforin huuhtouma pieneni neljänneksellä. Lisäbonuksena havaittiin, että kipsi paransi maan hiilensitomiskykyä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n arvion mukaan Suomen peltojen hiilivarat hupenevat jatkuvasti: mineraalimailla 0,4 prosenttia vuodessa. ?Tämän köyhtymisen pysäyttäminen olisi paitsi viljelijän ja vesistöjen etu, myös hyödyksi taistelussa ilmastonmuutosta vastaan?, tutkija Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seu- dun vesiensuojeluyhdistyksestä sanoo. Neljän vuoden ratkaisu Kipsikäsittelyn teho näyttäisi hiipuvan neljäntenä vuonna. Yara Suomen johtava agronomi Raimo Kauppila pitää kipsiä hyvänä siirtymäkauden ratkaisuna. Taimia tilalta, jolla punamätä on todettu, ei saa myydä. Hävittäminen ei onnistu Iivanainen vakuuttaa, että viranomaispuolella asiaa ei ole ohitettu olankohautuksella, vaan kyse on yhteisestä huolesta. ?Emme punamätää yritäkään hävittää. Yksi syy on se, ettei maailmasta löydy montakaan Siilinjärven kaltaista puhdasta apatiittiesiintymää. TOIMINNANJOHTAJA HANNU SALO, HEDELMÄN- JA MARJANVILJELIJÄIN LIITTO Viljelijät pelkäävät mansikan punamädän löytymistä SOILI RIEPULA Monelle viljelijälle mansikan punamätä on niin vakava asia, ettei sen löytymisestä omilta mansikkapelloilta haluta kertoa. Toimenpideohjeet eivät Valtosen mukaan muutu. Kasvinterveyslaki ei mahdollista punamädän aiheuttamien vahinkojen korvaamista viljelijöille valtion varoista. ?Jos on aivan poikkeuksellinen tilanne, korvausta voi hakea?, Valtonen toteaa. Salon mukaan punamätä saattaa olla täällä hankalampi tauti kuin vaikkapa Keski-Euroopassa, missä viljelykierto on lyhyempi ja käytössä ovat kohopedit. ?Kyllä siihen keinot keksitään?, Salo miettii. ?Meillä korkeimmalla mäellä on punamätä?, Väätäinen kuittaa. Hän epäilee, että viime kesän tutkimuksissa nousi esiin ongelman jäävuoren huippu. Monella tilalla on tautia, mutta sitä ei haluta myöntää. Classic SX sopii myös apilapitoiselle suojaviljalle ja Starane 180 satovuosien nurmille Varmista kasvinsuojeluaineen turvallinen käyttö. Se on hyvä ottaa talteen. Punamätä ei näytä levinneen kaikille lohkoille. Mansikan punamätä säilyy maassa jopa 15 vuotta Mansikanviljelijä Tuomo Väätäisen ilme on vakava. ?Sen käytön voi lopettaa, kun maan liian korkea fosforipitoisuus on saatu tavoitetasolle.? Kipsi olisi hänen mukaansa tehokas vesiensuojeluratkaisu varsinkin eroosioherkille savimaille Itämeren valumaalueella. Järvien valuma-alueelle sitä ei suositella, sillä järviluonnossa kipsistä vapautuva sulfaatti voi kiihdyttää rehevöitymistä. Lannoitetehtaan sivutuote Kipsiä syntyy Yaran Siilinjärven kaivoksella fosforilannoitetuotannon sivutuotteena. Itse kipsi maksaa noin 20 euroa tonnilta. toukokuuta 2013 MAATALOUS Ruotsissa on ollut tauti 40 vuotta ja siellä edelleen viljellään mansikkaa. Edustajat tutustuivat täkäläiseen mansikanviljelyyn sekä punamätätilanteeseen. Sitä julkisuuteen ei haluta kertoa, sivuttiinko hollantilaisten ja suomalaisten keskusteluissa punamätäkorvauksia tai kertoivatko hollantilaiset, onko heidän taimitarhoillaan punamätää. Hollantilaiset kokoavat keskusteluista raportin, jota Elintarviketurvallisuusvirasto Evira saa kommentoida. Sen jälkeen se lähetetään alan toimijoille eli käytännössä marjanviljelijöiden etu- ja neuvontajärjestöille, kertoo jaos topäällikkö Raija Valtonen Evirasta. Virasto isännöi Naktuinbouwin Suomen vierailua. Valtosen mukaan hollantilaisten kanssa käytiin hyviä keskusteluita. Kun rahti- ja levi- tyskulut lasketaan mukaan, kertakustannus on noin 200 euroa hehtaarille. ei pohjavesirajoituksia, eikä olki- tai jälkikasvirajoituksia . Eviraan on tullut muutama korvaushakemus, mutta niitä ei ole vielä käsitelty. Otolliset olosuhteet Suomen olosuhteet ovat otolliset punamädälle, joka tarvitsee viileyttä ja kosteutta. Se ei onnistu. Suomen valtio niitä ei maksa, ja yksittäiselle viljelijälle korvausoikeudenkäynti Hollannissa tulee kalliiksi. Punamätää löytyi Väätäisen mansikkapellolta viime kesänä. Hän oli uumoillut tartuntaa, ja näytteiden tulokset vahvistivat asian. Näytteitä otettiin pelloilta neljässä erässä. Vasta toissa kesänä istutettu kasvusto oli tuhottava, kun siinä ilmeni viime kesänä punamätä. Nyt siitä ei enää puhuta. ?Keskusteltiin paljon mansikantuotannosta Suomessa ja taimituotannosta Hollannissa.? Vastauksia vailla Viljelijät ovat peränneet korvauksia hollantilaisilta taimituottajilta, mutta maksajia ei löydy. Sopimuksiin on saatava mukaan kustannus klausuulit. Lainsäädännön keinoin on sallittava tuottajien ja teurastamojen sopimusten kehittäminen niin, että niissä voidaan sopia hintaraameista ja toimitusmääristä. Valiokunta haluaa saada kuriin myös kaupan sanelumenettelyn. > > MT Kriisin seurauksena sikaloita ja nautakasvattamoja jää pois tuotannosta eikä uusia investointeja juurikaan tehdä.. 10 Perjantaina 24. Tauti ei tartu marjoihin eikä leviä niiden kautta. Kasvintarkastuksia tekevä Juho Iivanainen Pohjois-Savon elykeskuksesta uskoo, että ongelma on löydettyä laajempi. Hän tietää, että yksittäisen tilan osalta punamädän löytyminen on kova paikka. ?Onko häpeä vai pelko, ettei haluta tunnustaa ja kartoittaa?, Iivanainen miettii. ?Miksei ongelmapeltoja haluta tutkituttaa, vaikka se on viljelijälle maksutonta?? Pielavetinen Tuomo Väätäinen miettii, olisiko viljelijöillä halukkuutta yhteiskanteeseen, jolla vaadittaisiin korvauksia punamädän saastuttamien mansikan taimien tuottajilta. Väätäisen mielestä tuhoista pitää saada korvauksia
Se ei kelvannut. Pietola ihmettelee myös ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättämislinjausta. 208,08 . Lisätoimenpiteitä ei jatkossa enää ole. Uuden järjestelmän peltotoimenpiteet ovat joko tilakohtaisia tai lohkokohtaisia. Nyt se laajennetaan koskemaan myös muunlaista tilan toiminnan kehittämistä?, kertoo neuvotteleva virkamies Tiina Malm maa- ja metsätalousministeriöstä. Yhteistyötoimenpiteen tarkoituksena taas on nimensä mukaisesti lisätä biotalouden toimijoiden keskinäistä yhteis- työtä, kertoo neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen. ?Maaseudun elinkeinorakenne tarvitsee vahvoja elinkeinoja. Toimenpide kuulostaa järkevältä, mutta jostain syystä korvaus koskee vain ostettavia lannoitevalmisteita kuten puhdistamojen kuivajaetta, mutta tilalta saatavat vastaavat ravinnelähteet kuten niittonurmet on suljettu pois. ?Käsittämätöntä. alk. Luonnon monimuotoisuutta vaalitaan ja ravinteiden kierrätystä on nostettu entistä enemmän esiin, vaikka sisällössä on hiomista.? VEIKKO NIITTYMAA Lisätoimenpiteitä ei jatkossa enää ole Ympäristökorvausjärjestelmästä tulee uudella ohjelmakaudella kaksiportainen nykyisen kolmen portaan sijaan. Ravinnetaseet ja laajaperäinen nurmituotanto ovat jatkossa osa ravinteiden tasapainoinen käyttö -toimenpidettä. Luomu itsenäistyy Luonnonmukainen tuotanto on jatkossa oma itsenäinen toimenpiteensä. Kaikki lausunnot ovat julkisia. JUHANI REKU Maaseudun kehittämisohjelman luonnos luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.maaseutu.fi. MTK: Ohjelma ei kannusta hyvään satoon eikä maan hoitoon Torstaina julkistettu Maaseudun kehittämisohjelman luonnos vuosille 2014?2020 ei tyydytä MTK:n ympäristöjohtajaa Liisa Pietolaa. 8,67 ?/kk (norm. Jos toimenpiteet kohdistuvat peltoalueiden ulkopuolelle, niistä tehdään erillinen ympäristösopimus. Tukisopimustyypit vähenevät nykyisestä. Niiden kilpailukyvyn kehittymistä hidastaa uusien innovaatioiden liian hidas käyttöönotto.? Yhteistyö voisi olla esimerkiksi tuotteistamista ja markkinointia, jonka tuloksena voisi syntyä luontoperäisiä, terveyttä ja hyvinvointia edistäviä hoitoja elämyspalveluita. EU-säädöksiä odotetaan vielä Kehitysohjelman luonnos on koottu sen valmisteluun osallistuneiden kahdeksan työryhmän tekemien esitysten pohjalta. Rahoituksen lisäksi myös esityksen sisällössä on vielä joitakin aukkoja, jotka täydentyvät sitä mukaa, kun EU:n säädökset valmistuvat, Malm kertoo. ?Emme esimerkiksi vielä tiedä, mitkä asiat kuuluvat viherryttämiseen ja sen myötä eivät voi kuulua ympäristökorvauksen piiriin.? Peltojen valumavesien hallinta on yksi kolmesta päälinjasta kahden vuoden päästä käyttöön tulevassa ympäristökorvausjärjestelmässä. Vaikka uuden ohjelmakauden mukaiset toimenpiteet eri tukimuotoineen tulevatkin käyttöön vasta vuonna 2015, valmisteluaikaa ei ole tuhlattavaksi asti. Lopullisen esityksen on määrä valmistua alkusyksystä ja lähteä EU-komission käsitte- lyyn lokakuussa, kertoo maatalousneuvos Taina Vesanto. ?Komissio arvioi esityksen sen perusteella, ovatko kaikki toimenpiteet toteutettavissa ja valvottavissa. 505 ? 24 kk yht. ?Ohjelmasta puuttuvat kannusteet hyvän sadon tuottamiseen ja maan kunnosta huolehtimiseen.? Pietola kertoo arvostelleensa valmistelua jo pitkään kannusteiden puuttumisesta. ja liittymä 16,08 ?). Joidenkin toimenpiteiden paisuminen vie rahaa muilta toimenpiteiltä. MARKKU VUORIKARI Maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteet 2014?2020 Koulutus ja tiedonvälitys Neuvonta Investoinnit Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen Luonnonmukainen tuotanto Luonnonhaittakorvaus Eläinten hyvinvointi Leader Yhteistyö Maaseudun kehittämisohjelman rahoitus vuosille 2014? 2020 on vielä auki, mutta siihen kuuluvien toimenpiteiden . Julkisella tuella vedetään yhdyskuntajätteitä sisään, mutta peltoperäiset jätetään pois.? Pietola kritisoi myös peltojen perusparannusten linjauksia. Ympäristökorvausta esitetään muun muassa säätösalaojille, mutta toimenpide ei yllä esimerkiksi salaojitusten korjauksiin. Sopimuskausi 24 kk yht. alk. Tele Finlandin Perus-liittymän kuukausimaksu 0,67 ?/kk, normaalihintaiset kotimaanpuhelut ja tekstarit 7 snt/min ja kpl. Tarjous voimassa 2.6.2013 asti. Puhelin & liittymä alk. 767 ?/kk (24 kk) Tele Finlandin löydät osoitteesta tele.fi ja myös K-citymarketista! Katso lähin myyntipisteesi: tele.fi/myyntipisteet Tutustu koko valikoimaan osoitteessa tele.fi. Viljelijän osaamiselle ei anneta riittävästi mahdollisuuksia, Pietola toteaa. Ehdotuksen mukaan fosforin käyttömääriä aiotaan edelleen kiristää. 289 ? 24 kk yht. 11 Perjantaina 24. 352,08 ? Puhelin & liittymä alk. 867 ?/kk Perustaso: Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset kasvinsuojelututkinto, ruiskun testaus, fosforin enimmäiskäyttö Ravinteiden tasapainoinen käyttö, tilakohtaiset toimenpiteet lohkokirjanpito, viljavuusanalyysit, pelto- ja puutarhakasvien lannoitusrajat, ravinnetaselaskenta, (suojakaistat) (24 kk) Puhelin & liittymä alk. 1467 ?/kk (24 kk) Sitoumuksen lohkokohtaiset valittavat toimenpiteet Ilmasto Ravinteiden kierrätys Monimuotoisuuden ja maiseman edistäminen Valumavesien käsittely (hoitotoimenpiteet: säätösalaojitus ja säätökastelu ja valumavesien kierrätys) Ympäristönhoitonurmet (suojavyöhykkeiden, Natura 2000 -peltolohkojen, turvepeltojen, pohjavesialueiden, happamien sulfaattimaiden nurmiviljely sekä luonnonhoitopeltonurmet) Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Katteen käyttö puutarhakasveilla ja perunalla Peltoluonnon monimuotoisuus monimuotoisuuspellot, kerääjäkasvit, viherlannoitusnurmet, saneerauskasvit) Vaihtoehtoisten kasvinsuojelumenetelmien käyttö puutarhakasveilla Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito (perinnebiotoopit, luonnonlaitumet, reunavyöhykkeet, lintupellot) Alkuperäisrotujen kasvatus Lähde: MMM voi saada tukea samoista asioista kahdesta eri järjestelmästä.? Eläinten hyvinvoinnin tuki on tähän asti ollut vain nauta- ja si- Vesitiivis Ympäristö Kosteikkojen hoito Vähennetty lannoitus puutarhakasveilla Lietelannan sijoittaminen peltoon Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen Lannan levitys kasvukaudella Suunnitelmaan perustuva erillinen sopimus Valumavesien hallinta katilojen ulottuvilla. KANSLIAPÄÄLLIKKÖ JAANA HUSU-KALLIO, MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Uudet suuntaviivat maaseudun kehittämiseen Maaseudun kehittämisohjelman tarkat rahasummat ovat vielä hämärän peitossa, mutta rahoitus pysynee kutakuinkin ennallaan. 184,08 ? Puhelin & liittymä alk. 1067 ?/kk (24 kk) muuttunevat myös nykyisestä viisivuotisesta sitoumuksesta vuosittaisiksi ehdoiksi. JUHANI REKU * Maksuaikaa jopa 24 kk ilman korkoa ja laitteet ilman sim-lukitusta. Esimerkkilaskelma: Nokia Lumia 620 ja Perus-liittymä yht. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion mukaan yksinkertaisuus on eduksi sekä tuen hakijalle että hallinnolle. Husu-Kallio toivoo, että ohjelmaesitys käynnistää vilkkaan, lausuntoja poikivan keskustelun, jonka pohjalta lopullinen, EU:n komissiolle lokakuussa lähetettävä ohjelma voidaan viimeistellä. alk. asti. 280 ? 24 kk yht. Lisäksi lannan fosfori ehdotetaan otettavaksi huomioon kokonaan, kun tähän asti on tyydytty 85 prosenttiin. Typpirajat ovat auki, vaikka luonnokseen ne sisältyvät. Kansallinen nitraattiasetus on edelleen valmistelussa eikä ympäristökorvauksen typpirajoja voida lyödä lukkoon ennen sen valmistumista. Typen käyttöä leikataan, jos luonnoksen ravinnetaulukot jäävät voimaan. Ravinteiden käyttömäärissä on satotason mukaiset korjaukset, mutta ne ovat riittämättömiä tiloille, jotka hakevat isoja satoja. Pietola kertoo ehdottaneensa ohituskaistaa peltojen kunnosta huolehtineille. Tilanne ei ole korjaantunut. Hän epäilee, että peltojen kunnosta huolehtineita ja isoja satoja hakevia viljelijöitä jättäytyy uuden ympäristökorvauksen ulkopuolelle. alk. Esimerkiksi nykyiset erityistukisopimukset, luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja perinnebiotooppien hoito, yhdistetään. Vähennetty lannoitus -lisätoimenpidettä ei uudessa järjestelmässä enää ole, ei myöskään typpilannoituksen tarkentamista peltokasveilla. tukimuotojen . Perustuen ravinnerajojen sijasta katsottaisiin ravinnetaseita ja viljavuustutkimuksia sekä kohennettaisiin peltojen kasvukuntoa. Lausuntoja voi antaa 25.6. Tällöin on tingittävä muista kohteista.? Tilaneuvontaan tulossa uusi tuki Pääosa nykyisen ohjelmakauden toimenpiteistä säilyy myös uudella ohjelmakaudella, joskin niiden sisältöä saatetaan muuttaa aiemmasta. Kaikille viljoille on samat fosforirajat. Nyt valmisteilla ovat myös tukiehdot lampaille, vuohille ja siipikarjalle. Hyvinvoinnin tuen ehdot Kestävä kumppani Sony Xperia Go Samsung Galaxy XCOVER Puhelimen svh. Esimerkiksi ympäristökorvausjärjestelmästä on katoamassa useita nykyisiä tukimuotoja. Säilyvien toimenpiteiden lisäksi ohjelmaan on luvassa täysin uusiakin, esimerkiksi tilaneuvonta- ja yhteistyötoimenpiteet. ?Täydentävien ehtojen neuvonnasta on saatu sitä koskevassa hankkeessa hyviä kokemuksia. (puhelin 192 . ?Tällainen ei edistä resurssitehokasta maataloutta.? Onko maaseutuohjelman ympäristöosuudessa mitään hyvää? ?Toki on, paljonkin. Tähän asti se on ollut yksi ympäristötuen erityistukisopimuksista. Luomun itsenäistyminen selkiyttää myös muiden toimenpiteiden valitsemista luomutiloilla, kertoo neuvotteleva virkamies Tiina Malm maa- ja metsätalousministeriöstä. ?Tosin edelleenkään tilat eivät Ympäristökorvaukset ja niiden perustason vaatimukset Viisivuotinen sitoumus HUOLETON KESÄ pienellä hintalapulla Hyvä hinta-laatusuhde Aurinkoa heijastamaton Nokia Lumia 620 * Nokia lumia 820 Puhelimen svh. 208,08 ? Puhelimen svh. Viimeksi käsittely vei komissiossa vuoden.? Aikaa pitää olla myös kansalliseen toimeenpanoon sekä koulutukseen ja neuvontaan, muistuttaa Malm. Tavoitteena yksinkertaisuus Kaikki ohjelmaa esitelleet virkamiehet korostavat, että tavoitteena on kokonaisuudessaan nykyistä yksinkertaisempi tu- kijärjestelmä. 10,67 ?/kk). toukokuuta 2013 MAATALOUS Tavoitteena on sekä tuen hakijan että hallinnon kannalta yksinkertainen järjestelmä. Heitä ei palkita riittävästi ympäristön eteen tehdystä työstä eivätkä he pysty ulosmittaamaan tekemäänsä hyvää työtä. Ohjelmassa on entiseen tapaan rajoitteita ja taulukoita, joilla suitsitaan etenkin fosforin mutta myös typen käyttöä. Kuivatuksen puutteet ovat kasvava ongelma. 349 ? 24 kk yht. 256,08 ? Puhelimen svh. suuntaviivat ovat jo selvillä. Maa- ja metsätalousministeriö esitteli kehittämisohjelman luonnoksen vuosille eilen torstaina. Kehittämisohjelmaan kuuluvat nykyisen ohjelmakauden tuista muun muassa ympäristötuki, luonnonhaittakorvaus, eläinten hyvinvoinnin tuki ja useat maaseudun hanketuet. ?EU:n rahoitus on jo selvillä. Se säilyy suunnilleen nykytasolla. Sen sijaan kansallisesta rahanjaosta ei ole vielä päätöstä. Sitä odotetaan lähiviikkoina?, kertoo osastopäällikkö Heimo Hanhilahti maa- ja metsätalousministeriöstä. Hanhilahti ennakoi, että myös kansallinen rahoitus pysyy kutakuinkin nykytasollaan. Nykytasoinenkin rahoitus tietää silti muutoksia siihen, miten rahat tullaan jakamaan eri tukimuotojen kesken. ?Luomuala on kasvanut, samoin eläinten hyvinvoinnin tukeen kuuluvien tilojen määrä. Näin ollen näiden kahden vaati- Ympäristökorvaukset Lähde: MMM ma rahamäärä on myös aiempaa suurempi. alk
toukokuuta 2013 METSÄTALOUS Kuitupuun hinta pitää kertoa jopa neljällä, jotta saa tukin hinnan. 12 Perjantaina 24. Kortejärven mukaan lannoitus yleensä parantaa metsämarjojen satoa. Suomessa on tähän modernisoimiseen huippuosaamista ja koneita?, sanoo Finpron Indonesian vientikeskuksen päällikkö Tarja Kuokkanen yhdistyksen tiedotteessa. Finpron mukaan suomalaisen modernin metsäsektorin markkinamahdollisuudet ovat perinteisissä metsämaissa Indonesiassa ja Malesiassa sekä kehittyvän metsäsektorin maissa, kuten Vietnamissa. Lisäksi Saharan eteläpuolisissa Afrikan maissa ollaan siirty- mässä luonnonpuusta plantaaseihin, mikä avaa suomalaisille kone- ja laitevalmistajille uusia mahdollisuuksia. ?Tällä hetkellä maissa on kysyntää esimerkiksi sahatekniikalle sekä puunkorjuun ja -kuljetuksen koneille ja laitteille?, sanoo yhdistyksen projektipäällikkö Jussi Havia. Finpro on kansallinen suomalaisyritysten vientiä ja kansainvälistymistä edistävä organisaatio, joka toimii lähes 50 maassa. Lannoitus on metsätalouden kannattavin investointi. Marjoja ja sieniä voi huoletta poimia vaikka heti lannoituksen jälkeen. Metsämaa sitoo ravinteet tehokkaasti. Tuhkaa voidaan levittää myös talvella sen ravinteiden hidasliukoisuuden takia. Yara Suomen avainasiakaspäällikkö Petri Kortejärven mielestä yksityismetsien lannoitusta olisi paljon varaa lisätä. Ruotsissa lannoitusalat ovat vuosittain 20?40 prosenttia suuremmat kuin Suomessa. ?Suuri massa metsänomistajista ei ole tietoisia metsänlannoituksen mahdollisuuksista. Lannoitus ei pilaa puun laatua vaan parantaa. Ennen kuusikuidun ja -tukin hintaero oli 1,5-kertainen?, huomauttaa Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen. Oikein ajoitettu lannoitus muuttaa metsikön kuitupuuta monin verroin arvokkaammaksi tukiksi. Alasta kolmasosa on terveyslannoituksia, joihin voi saada kemeratukea. Lannoitusala on pysynyt tasaisena viime vuodet, mutta yksityismetsien lannoitukset ovat vähentyneet vuoden 2009 yli 20?000 hehtaarista alle 15?000 hehtaariin viime vuonna. Yksittäisen työkuvion minimikoko on yksi hehtaari. Asikkalassa lannoitettiin työnäytöksessä keskiviikkona noin 25 hehtaaria. Minimiala on noin 8?9 hehtaaria, mutta tavoitteeksi kannattaa asettaa 20?30 hehtaaria. Maalevityksen etu on edullisuus ilmalevitykseen verrattuna, ja se sallii yksittäistenkin kohteiden toteuttamisen. Lentolevitys vaatii riittävän laajan, yhdeltä lentopaikalta saavutettavan keskittymän, jotta helikopterin kannattaa tulla paikalle. ?Minimi on 5?200 kiloa lannoitetta eli 8?9 hehtaaria?, Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen lannoitusvastaava Vilho Laakso kertoo. Ennen kuusikuidun ja -tukin hintaero oli 1,5-kertainen. Metsäsertifiointisäännöt kieltävät lannoittamasta pohjavesialueilla ja 20?50 metriä lähempänä rantaa. Suometsissä levityslennot tehdään sarkojen suuntaisesti. Lentäjä näkee sähköiselle kartalle piirretyt ojalinjat, joihin lannoitetta ei levitetä. Lentolevityksenä toteutus on vaivatonta. HARRI NURMINEN AURA PILKAMA ASIKKALA (MT) Kuusikuitupuun halpeneminen viime vuosina parantaa metsänlannoituksen kannattavuutta. ?Kuitupuun hinta pitää kertoa jopa neljällä, jotta saa tukin hinnan. Helikopterin levittimeen mahtuu 700?1000 kiloa kerrallaan. LANNOITUS Tuottoisa investointi Lannoitus lisää puun kasvua noin kymmeneksi vuodeksi. Metsänsalpietari on kemiallinen lannoite, jota levitetään pieninä rakeina. Metsää lannoittamalla puiden kasvu paranee 8?10 vuodeksi. TOIMINNANJOHTAJA JARI YLI-TALONEN, PÄIJÄT-HÄMEEN METSÄNHOITOYHDISTYS Metsäteollisuuden puun käyttö kiihtyy Aasiassa Kuitupuun halpeneminen kannustaa lannoittamaan Aasian maiden metsäteollisuus on kehittynyt huimaa vauhtia, ja puun kysyntä on kasvussa. Tapion ohjeiden mukaan suometsän lannoitus tulisi tehdä ennen ojien perkausta, jotta ravinteita pääsisi vesiin mahdollisimman vähän. HENRIK SCHÄFER Mitä enemmän lannoitetta yhdeltä lentopaikalta voidaan levittää, sen alhaisemmaksi jäävät kaikkien osallistujien kustannukset. Alueen metsäsektori on siirtynyt luonnonmetsistä puuplantaaseille, mikä on moninkertaistanut plantaasien määrän. Puuplantaaseille siirtyminen avaa uusia mahdollisuuksia suomalaiselle alan osaamiselle. ?Puuplantaaseilla on kasvava tarve tehostaa toimintaansa modernisoimalla ja koneistamalla koko tuotantoketju istutusvaiheesta hakkuuseen ja toi- mituksiin. Laakso otti alueen metsänomistajiin yhteyttä ja kokosi halukkaat mukaan. ?Järeys tärkein kriteeri? Metsien lannoituksia kemiallisilla lannoitteilla tehdään vapun ja syyskuun lopun välillä, kertoo Taru Pietilä lannoituksia toteuttavasta ja tuhkalannoitteita valmistavasta FA-Forest Oy:sta. Talvisin yhtiön helikopteri levittää tuhkalannoitteita, joilla ehkäistään suometsien ravinnepuutoksia. Siksi lannoituksia suunnataan juuri 30?60-vuotiaisiin havupuuvaltaisiin metsiin, joiden arvokasvu on nopeinta. Lannoitusinvestoinnin on laskettu tuottavan noin 15 prosentin koron. Yhdistys kokoaa kimpan Metsänlannoituksista 75 prosenttia tehdään helikopterilevityksenä. Menetelmän etu on levityksen tasaisuus, riippumattomuus maasto-olosuhteista ja puustovaurioiden välttäminen. Maalevitys traktorilla edellyttää, että kuviolle on ajourat ja maasto kantaa. Varttuneen kasvatusmetsän puusto karttuu noin 15 kuutiometrillä hehtaaria kohti verrattuna lannoittamattomaan metsään. Lannoitus maksaa lentolevityksenä 300?500 euroa hehtaarilta. Suomessa lannoitetaan vuosittain noin 50?000 hehtaaria metsää. Metsähallitus ja teollisuus ovat lisänneet lannoituksiaan. Ari Vuori lannoitutti metsäänsä kolmatta kertaa. Tällä kerralla kyytiä sai noin 50-vuotias ojitettu korpikuusikko.. Mukana oli viiden eri omistajan metsää. Järeys on tärkein laatukriteeri metsäteollisuudelle.? Suomen Sahat Marjat saa syödä Metsänhoitoyhdistysten aktiivisuudella on suuri vaikutus yksityisten metsänomistajien lannoitusintoon. Päijät-Hämeessä yksityismetsiä on lannoitettu verrattain vilkkaasti koko 2000? luvun ajan, yhteensä noin 10?000 hehtaaria. Yleinen luulo on, että lannoitus pilaisi marjat, sienet ja vedet. Näin ei ole
Maitorotuiset sonnivasikat tulevat tilalle välikasvatettuina. ?Mitä se tarkoittaa?? Lyytinen selventää, että vasikat syntyvät maitotiloilla ja siirtyvät sieltä ensin välikasvattamoon. Lanta valuu pois palkkien välistä. Isäntä kertoo, että kasvatuspaikkoja on 300, pian 350. 13 Perjantaina 24. Taustalla sonnien omistajat Timo Lyytinen ja Taina Ripatti. Kotimainen lihanauta syntyy maitotilalla ja kasvaa ryhmässä Nuori pariskunta yllättyi lihanautatilalla siisteydestä, lypsyrotuisuudesta ja ryhmäkarsinoista. Kotimatkalla askarrutti suomalaisten vieraantuminen ruuan tuotannosta. laittamaan suojavarusteet ja katsomaan apevaunua. Jarosta kiinnostaa, tuottaako tila kaiken rehun itse. ?Säilörehu on tärkein. ?Yleensä ne ovat rauhallisia kun itse on rauhallinen, mutta karsinaan ei voi mennä yksin ja siellä täytyy tarkkailla selustaansa.? Sonnit eivät laidunna Puheeksi tulee myös ulkoilu. Lähellä voi olla aika, jolloin ei tiedetä, mistä liha kauppoihin tulee, eikä kotimaista enää tarjota.? ?Omat tiedot liian niukat? Paluumatkalla Jaronen ja Poutiainen toteavat, että kotimaista nautaa voi syödä hyvillä mielin jatkossakin. ?Siistiä oli, ja eläimillä tilaa. Pian muutama sonni nauttii jo Jarosen rapsutuksesta. Rahaliikenne täytyy suunnitella ja paperityötä on paljon. Olisi kyllä hienoa, jos eläimet pääsisivät ulos?, Taina Ripatti sanoo. Vieraita kiinnostaa myös, missä sonnit päättävät päivänsä. ?Atrian suljettua Kuopion teurastamon naudat viedään Kauhajoelle.? Teurastuksesta jutellessa Jaronen kysyy, miten tuottajan palkka määräytyy. Isäntä kertoo, että teuraista maksetaan eräkoon, vuoden tuotannon, lihakkuuden ja rasvaisuuden sekä eläimen painon perusteella. Eläinliikenne vaihtelee välillä, samoin tulot. Ennen eläintiloihin menoa puetaan asianmukainen suojavarustus. ?Tuet maksetaan pari kertaa vuodessa, mutta laskuja tulee jatkuvasti. Välillä joutuu sopimaan rahoituksesta.? No entä se suoramyynti, saako tilalta ostaa lihaa? ?Sitä kysytään paljon. Ovatkohan eläimet karsinoissa vai päästään kiinni?, Poutiainen miettii matkalla. ?Varmaan siellä on siistiä ja tilavaa, tuotanto on kuulemma aika kontrolloitua ja teollista nykyään?, Jaronen miettii. ?Sekin kiinnostaa, minkälainen päivä- ja vuosirytmi tilalla on.? Säilörehut omilta mailta Vastauksia pohdintoihin saadaan Timo Lyytisen ja Taina Ripatin omistamalla Simpukan tilalla Tuusniemellä. Ennen navettaan menoa Lyytinen kysyy vieraiden kokemuksia naudanlihan tuotannosta. Pidempi loma on edessä syksyllä kun työhuiput ovat ohi. ?Pystyttekö ihan poistumaan täältä?, Jaronen tarkistaa. ?Kyllä! Yleensä lähdemme aina johonkin.? Entä harrastukset, ehdittekö harrastaa, ja mitä Tuusniemi tarjoaa. Suoramyynti vaatisi kuitenkin erilliset tilat ja teurastamon, joten emme voi myydä?, tuottajat harmittelevat. Onko tuottajalla vapaa-aikaa? Keskustelu jatkuu kahvipöydässä. Lihan ja puun alkuperään voi tutustua Bosgårdin kartanon luontopolulla. Tälle tilalle ne tulevat sieltä vajaan puolen vuoden ikäisinä ja kasvavat teuraskypsiksi, eli 18?21 kuukauden ikään. Sonnit pidetään aina samassa ryhmässä, jotta vältytään turhilta nahisteluilta. Vieraille on yllätys, että lihanaudoista valtaosa on lypsylehmien jälkeläisiä. Ovatkohan ne karsinoissa? Jaronen ja Poutiainen odottavat mielenkiinnolla vierailua nautatilalle. ?Mukava nähdä, millaisia eläimiä ja minkälaisista oloista meidänkin lautasille päätyy?, Jaronen sanoo. ?Ei ole oikein ennakkokäsitystä, millaiset vaatimukset Suomessa on. Sympaattinen alpakka soveltuu terapiaan, koska se on lempeä kuuntelija. ja heinäkuussa. toukokuuta 2013 VIIKONVAIHDE Itkijätyypin viherbravuuri. ?Pakkohan näitä on silittää, ihania pörröturpia.? Hän huomaa, ettei sonneilla ole sarvia. ?Vasikat nupoutetaan, eli sarven alut poltetaan, jotta eläinten hoito ja eläminen ryhmässä on helpompaa?, Lyytinen kertoo. Rapsuttelun ohessa käydään läpi sonnien ikiä ja painoja. Suurimmat ovat vasta lähteneet teuraaksi, joten kookkaimpia ovat nyt noin 450-kiloiset. ?Kovasti kiinnostaisi ostaa suoraan tuottajalta.? Omissa ryhmissä ritilän päällä Navetassa sisällä selviää, että sonnit elävät noin 20 eläimen ryhmissä betonipalkkien päällä. Vaikka jotakuta hirvittäisikin, se olisi silti parempi kuin vieraantuminen.? Hän ihmettelee myös, miksi kukaan Suomessa haluaa hyökätä ruuan tuottajia kohtaan esimerkiksi ilkivallalla. ?Toiminta on niin säädeltyä, että hyökkäykset pitäisi suunnata ennemmin lainsäädäntöön.? Häiriköintiin ja luvattomiin vieraisiin liittyvä kysymys oli isännän mielestä vieraiden yllättävin. Ensi viikolla broilerintuottaja kertoo kuluttajalle työstään. Kulkeeko tila suvussa? Myös eri sukupolvien roolit tulevat puheeksi. Timo kertoo, että hän on ostanut tilan vanhemmiltaan ja Taina on kotoisin kaupungista. Se yllätti, että ryhmiä ei sekoiteta?, Jaronen toteaa. ?Odotin ehkä, että eläimet olisi yksilöllisemmin rajattu?, Poutiainen sanoo. Hän huomasi myös, että omat tiedot maataloudesta ovat melko niukat. Aiheen käsittely koulussa ei ole jäänyt mieleen, jos sitä on ollutkaan. ?Olisi tärkeää tietää, miten ruokaa tuotetaan. Se tulee omilta mailta, viljaa ja kivennäiset ostetaan?, isäntä kertoo. Myös rehun gm-vapaus kiinnostaa. Ruokinta on gm-vapaa, koska tila käyttää vain omaa ja naapuritilojen viljaa, ei ostettuja täysrehuja, joista osassa voisi olla mukana geenimuunneltua soijaa. TUUSNIEMI (MT) Nauta on suosittu paisti- ja grilliherkku, mutta sen tuotanto on monelle vierasta. Kuopiolaiset kolmikymppiset Merja Jaronen ja Pekka Poutiainen ovat kumpikin joskus käyneet maitotilalla, mutta lihantuotantoeläimistä tuttuja ovat vain ystäväperheen ylämaannaudat. Kotona uunissa muhii usein karjalanpaisti ja kesällä grillataan ulkofileetä. ?Naudanlihaa kuluu ehkä 30 kiloa vuodessa?, Poutiainen arvioi. Tutkijoina työskentelevä lapseton pari pyrkii tarkasti valitsemaan kaupassa kotimaista, mutta alkuperätiedon löytäminen ei aina ole helppoa. Myös navetan ilman oli odotettua raikkaampi. ?Eivät, koska ne eivät tahdo pysyä aitojen sisäpuolella. Myös niistä osa kasvattaa eläimet vasikasta teuraaksi ja osa myy vasikat loppukasvatukseen. Emolehmiä on noin 56?000 ja emolehmätiloja noin 1?400. Lähteet: Tike, Gallup Elintarviketieto, MTK, Atria Maallikko maatilalla Pekka Poutiainen ja Merja Jaronen (edessä) saivat Simpukan tilalla kokea, miltä sonnin karhea kieli tuntuu. Ne ovat lapsuudesta ja ruokalautaselta. Navetan ovensuulla pysähdytään ?Pakkohan näitä on rapsuttaa? Navetassa pitkät karheat kielet hamuavat heti uteliaina kohti. En vastusta, jos joku haluaa jatkaa, mutta en myöskään itke, jos kukaan ei halua?, Timo toteaa. Vieraat arvelevat, että maatalous taitaa nykyään vaatia aika paljon muutakin kuin eläinten hoitoa ja traktorilla ajoa. ?Kyllä. Aika karua kohtelua: ensin nuoret pistetään poimimaan nokkosia ja sitten ne syötetään heille. Vieraat kysyvät vielä muun muassa työrytmistä ja vapaasta. Lomaa perhe pitää hieman touko. Sivu 17 Alpakalta apua. Teuraaksi mennessä painoa on 600?700 kiloa, josta saadaan lihaa 300?350 kiloa. Ovatko sonnit vihaisia. Poutiainen kysyy. ?Voi, meillä olisi pitänyt olla Tuusjärven Tuiskeen paidat päällä?, emäntä harmittelee. Urheiluseura on herätelty viime vuosina eloon ja Timo käy pojan kanssa pelaamassa monenlaista. Sivu 14 Tervetuloa maatilalle. ?Sitä ei ole tullut ajateltua.? Hänelle jäi vierailusta hyvä mieli. ?Valveutuneita kuluttajia, toivottavasti he syövät kotimaista lihaa jatkossakin.? TERHI TORIKKA Me olemme ylpeitä, että saamme tuottaa kotimaista lihaa. Lähellä voi olla aika, jolloin ei tiedetä, mistä liha kauppoihin tulee, eikä kotimaista enää tarjota.. Niillä kasvoi samaan aikaan noin 115?800 sonnia, keskimäärin 73 tilaa kohden. Tavallinen tilakoko on nykyisin 100?300 sonnia, suurimmilla tiloilla sonneja on yli tuhat. Sonneja kasvatetaan sekä kylmäkasvattamoissa kuivikepohjalla että lämpimissä kasvattamoissa ritiläpalkkipohjalla. Maitorotuiset sonnit kasvavat noin 550 grammaa päivässä. Yhdestä sonnista saadaan lihaa keskimäärin 340 kiloa, jolloin sen elopaino teurastettaessa on noin 650 kiloa. Lisäksi naudanlihaa tuotetaan emolehmätiloilla, jotka kasvattavat yleensä liharotuja. Pääsevätkö sonnit kesälaitumelle? Vierailijat yllättyivät, että sonnit elävät ryhmäkarsinoissa. Vaimon rakas harrastus on sisustus, joka vie hänet välillä eri puolille maata ja ulkomaillekin. PÄIVÄRYTMI Timo Lyytisen työpäivä keväällä Herätys noin kello 5.00 Eläinten ruokinta ja hoito 2,5?3 tuntia Aamiainen Lapset kouluun kello 8.10 Sääennusteen tarkastus, pankkiasioiden hoitoa, päivän töiden suunnittelua. Peltotöitä, paluu kotiin 15?16 aikaan Ruokailu Navetan iltatyöt, noin 17?19 Työtilanteen salliessa aikaa lasten kanssa tai jalkapallo- ja sählyharrastus pojan kanssa. Jos on kiire, peltotyöt jatkuvat noin klo 21 asti, välillä puoleen yöhön. Työhön kuluu kesäisin noin 14 tuntia päivässä, talvella noin puolet vähemmän. Kahvipöydässä jutellaan harrastuksista ja lomista. Timo Lyytinen ja Taina Ripatti perheineen lähtevät usein vapaalla pois tilalta, esimerkiksi kaupunkilomalle. Juttusarjassa kerrotaan kuluttajan ja tuottajan kohtaamisista ruuan alkulähteillä. Perheessä on neljä lasta, mutta jatkajaa ei ole mietitty. ?Maatalous muuttuu kovasti. Sivu 16 Pentti Vänskä NAUDANLIHANTUOTANTO Tavanomaisella tilalla 100?300 sonnia Pääosa suomalaisesta naudanlihasta tulee maitotiloilla syntyneistä lypsyrotuisista sonneista. Sonneista pieni osa kasvatetaan teuraiksi syntymätilallaan, osa ternivasikasta teuraaksi samalla tilalla ja osa kolmivaihekasvatuksessa, jossa tila on erikoistunut joko vasikoiden kasvatukseen tai loppukasvatukseen, kuten Simpukan tila tässä jutussa. Nautatiloja, joilla ei ole lypsylehmiä eikä emolehmiä oli viime vuonna 1?590. Ennen tuskailtiin veroilmoituksen kanssa, mutta nyt se on läpihuutojuttu EU-papereihin verrattuna. Niissä pitää olla tarkka, sillä inhimillisistä erehdyksistäkin voi tulla isoja sanktioita.? Oven suussa hyvästellessään emäntä vielä tiivistää tuottajien työn. ?Me olemme ylpeitä, että saamme tuottaa kotimaista lihaa
Hän myös päättää, miten ja mitä eläintä terapiassa käytetään. Terapiakäytössä on eduksi, että vain harvalla on ennakkokäsityksiä alpakasta. Isot pojat eivät kuitenkaan luota heihin loppuun asti. He ovat yleensä tunnollisia ja usein myös periaatteellisia poliitikkoja. toukokuuta 2013 VIIKONVAIHDE Jaakko Kilpiäinen PASSIPAIKALLA Lyödyn puolustus Ministeri Maria Guzenina-Richardsonia (sd.) on arvosteltu kohtuuttomasti. Tess on toinen lauman terapiaeläinsertifikaatin saaneista alpakoista. vaan vilpittömästi hyväksyy ihmisen?, sanoo Suonpää. Suonpää kertoo, että eläinavusteinen terapia voi tulla kysymykseen etenkin silloin, jos asiakkaalla on tunteisiin ja niiden tunnistamiseen liittyviä vaikeuksia. Eläimen avulla saattaa olla helpompi saada yhteys omiin tunteisiinsa. Terapeutti päättää, otetaanko eläin mahdollisesti osaksi terapiaprosessia. Tyttö oli aivan onnensa kukkuloilla?, Hartikainen kertoo. Hartikaisen tekemiä laitosvierailuja kutsutaan eläinavus- ALPAKKA Arvokasta villaa Alpakka on kotoisin Etelä-Amerikan vuoristosta ja sitä kasvatetaan yleensä villan vuoksi. Yhdestä alpakasta saadaan vuodessa säkillinen villaa, jonka lämmöneristys on monta kertaa lampaanvillaa parempi. Intiaanien ponchot valmistetaan alpakanvillasta. Lähisukulaisestaan teiseksi toiminnaksi. Vasemmalla ylhäällä lauman johtaja, harmaankirjava alpakkaorhi Nooa. Guzenina-Richardson kiitti ensin kohteliaasti hyvästä kysymyksestä (20 sekuntia). Kansanedustajana Guzenina-Richardson voi olla vaikka kuinka hyvä. Edellytykset on Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) olisi mielellään jatkanut. Savimaat vaatisivat pikaista sadetta, jotta taimistosta tulisi tyydyttävä. Hän onnistui odotettua paremmin ja paljon paremmin kuin edeltäjänsä Henna Virkkunen (kok.). Eduskunnassa hän on ollut epä-älyllinen räksyttäjä, eräänlainen puheenjohtaja Jutta Urpilaisen huonompi minä. Opposition ykkösketju tuskin Viitasen kanssa käsiään likaa, mutta esimerkiksi Antti Rantakankaan (kesk.) kaltaiset kolmosketjun vastakarvaajat saatavat kokeilla mailanpäällä mukavasti asuntoministerin kylkiluita. Peruspalveluministerin tehtävä on hallituksen vaativimpia. Koira ottaa kontaktia rohkeammin ja tuttavallisemmin, alpakka on varauksellisempi. Pitkäkaulaisen eläimen pää keikkuu parissa metrissä. Terapia-alpakat sertifioitu Hartikaisen laumassa on kaksi terapiaeläinsertifikaatin saa- nutta alpakkaa, Tess ja Celma. Sertifikaatin myöntää Alpakkaterapia ry. Terapiaeläimelle asetetaan monia vaatimuksia. Pitkästä keskustelusta huolimatta kukaan ei osannut kertoa, mikä muka muuttuu. Moni edustaja ihmetteli kaupan hurjaa painostusta lakiesitystä vastaan. Kumpikin tapa voi olla eläinavusteisessa terapiassa paikallaan?, Suonpää sanoo. Alkuvuodesta toimintansa käynnistäneessä Auroosassa työskentelee kymmenkunta sosiaali- ja terveydenalan ammattilaista. Sitten hän kertasi kysymyksen pääkohdat (45 sekuntia). Sen tulee esimerkiksi sietää ihmisjoukkoja, kovia ääniä ja yllättäviä tilanteita. Sitten hän alkoi hahmotella ongelmaa omin sanoin. Eläin laskee turpansa lähelle naamaani ja nuuhkii. Ei hönkäile niin kuin lehmä eikä tungettele tai kerjää huomiota kuten koira. Nousen. Hartikainen sanoo Somacin läheisyyden auttavan vatsahaavaan samannimistä lääkettä paremmin. Orhi Nooa on viereisessä haassa. Krista Kiuru (sd.) kykenee hänet paikkaamaan. Ministeri Pia Viitasen (sd.) asema on hankalampi, vaikka hän on asuntoasioihin etukäteen perehtynyt. Näytelmä nosti hänet puolueen kruununperilliseksi. Väärällä alalla Kunnissa on tapana jakaa luottamustehtävät valtuustovaalien äänimäärien perusteella. 1.20 kohdalla puhemies Eero Heinäluoma (sd.) huomautti, että minuutti alkaa olla täynnä. Äänimagneetti Guzenina-Richardson epäonnistui ministerinä etukäteen vahvimmalla alueellaan, julkisuuden hallinnassa. Harri Jaskari (kok.) totesi, ettei yksikään tavarantoimittaja uskaltanut eduskunnan valiokunnalle kertoa omalla nimellään kohtaamistaan kilpailun vääristymistä. Lukuisia tapauksia salissa silti lueteltiin niin paikallisten tuotteiden ongelmista kuin kohtuuttomasta hinnoittelustakin. Terapia-alpakka Tess tulee luokse ja tekee hienovaraisesti tuttavuutta. Oikealla Somacin emä Sara. Alpakat apuna elämän ongelmissa Alpakkaa kasvatetaan lähinnä villan vuoksi, mutta sympaattista eläintä käytetään yhä useammin myös terapiassa. LIPERI Alkuun tunnustus ja varoitus: alpakoihin saattaa vaikka rakastua. Istun kyykyssä alpakkahaassa. Vasemmalla alhaalla sen jälkeläinen, valkoinen Somac. Eläin ei luokittele, Hanna Hartikainen tuntee alpakoidensa luonteenpiirteet. Puolet asiakkaista tulee maksusitoumuksella kunnasta, toinen puoli tulee terapiaan omalla kustannuksellaan. TOPI LINJAMA. Ministerin tärkeimmät ominaisuudet ovat kyky omaksua ja hallita asioita sekä tehdä päätöksiä ja vastata niistä. Eduskunnan kyselytunnin minuutti on ministerin ammattitaidolle armoton mittari. Viimeiset valtuudet puuttuvat. Kokoomuksen ryhmänjohtaja Petteri Orpo sai tällaiset valtuudet. LA 25.5. Juurikas taimelle seitsemässä päivässä Näin vauhdikasta taimelletuloa ei sokerijuurikas ole esittänyt muulloin kuin tänä keväänä: hietamailla juurikas tulla tupsahti taimelle jo seitsemän päivää kylvön jälkeen. Normaalisti taimettumisaika on kaksi viikkoa, kertoi viljelyspäällikkö Eino Lottanen Turengin sokeritehtaalta. Huomattava osa kylvöksistä on taimella. Sylkevät ja säntäilevät eläimet jäävät ilman sertifikaattia. Alpakat ovat melko vaiteliasta väkeä. Parhaiten taimettuminen on tapahtunut hietamailla, joissa aina on riittävästi kosteutta. Siitä syntyy monia kieroutumia. Äänimäärä kertoo ihmisten luottamuksesta mutta ei kovin paljon kyvystä hoitaa asioita. Eduskuntaan tapa ei sovi alkuunkaan. Pehmeä ja suurisilmäinen alpakka on luonteeltaan utelias mutta ei tungetteleva. ?Alpakalla ei ole samalla tavalla miellyttämisen halua kuin esimerkiksi koiralla. Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) kertoi tuoreimpana esimerkkinä paikallisten vihannestuottajien pakottamisen yhteispakkauksiin ja sitä kautta satojen kilometrien ylimääräisiin kuljetuksiin. Anne Louhelainen (ps.) sivusi hyvin lievästi eduskunnan itse aiheuttamaa ongelmaa, suuria ketjuja suosivaa ylitiheää säädösviidakkoa. Vieraiden tullessa se esittää bravuurinsa, takajaloilla seisonnan. On väitetty hänen riitelynsä ministeri Paula Risikon (kok.) kanssa estäneen sote-sovun syntymisen. Edellisessä hallituksessa syytettiin ministereitä Paula Risikko ja Liisa Hyssälä (kesk.) samasta asiasta. Puolue joutui heittämään hänet ulos sopivalla pikavuoropysäkillä. Tess siirtyy kohteliaasti hieman etäämmäksi. Liperiläisellä Hanna Hartikaisella on viisi alpakkaa. Kolme emää on yhdessä haassa parikuisen Somac-vasan kanssa. Savimaat kärsivät nimittäin kuivuudesta, ja paikoin pahastikin. Terapia-alpakka auttaa esimerkiksi masentunutta löytämään iloa elämään. Ponien, hevosten ja kultaisten noutajien lisäksi Auroosassa on kolme sertifioitua alpakkaa. Terapia eri eläinten kanssa on erityyppistä, kertoo Sanna Suonpää, toinen Auroosan perustajista. ?Yhteistä on se, että eläin kohtaa ihmiset sellaisina kuin olemme. Se ei hae aktiivisesti kontaktia vaan lähestyy ihmistä varovaisen kohteliaasti. Susanna Huovinen (sd.) selvitti viime kaudella oppositiosta käsin porvarihallituksen jätevesisotkun, joten edellytyksiä onnistumiseen on. Kaupan kova ote Kilpailulain muutoksella yksimielinen eduskunta tehosti määräävään markkina-asemaan päässeiden S- ja K-ryhmän toiminnan läpinäkyvyyttä. Se eroaa eläinavusteisesta terapiasta, jota antaa terveydenhuolto- tai sosiaalialan ammattihenkilö. Eläinavusteisessa toimin- laamasta alpakka eroaa selvimmin kokonsa puolesta: alpakka painaa 60?80 kiloa. Suomessa alpakankasvatus alkoi vuosituhannen vaihteessa ja nyt niitä arvioidaan olevan 600. Lähinnä kuivaa heinää syövä alpakka on helppohoitoinen. Alpakan vasa maksaa viitisen tuhatta euroa. nassa eläin on pääosassa, kun taas eläinavusteinen terapia on Hartikaisen mukaan ihmiskeskeisempää. TOPI LINJAMA Eläinavusteista terapiaa Luvialaisessa Terapia ja hyvinvointipalvelu Auroosassa eläinavusteinen terapia on arkipäivää. Ne lähinnä ynisevät hyväksyvästi. ?Kun raskaan työpäivän jälkeen tulee kotiin ja sanoo, että ?voi Tess kun mulla oli kauhea päivä?, niin hän sanoo ?mmm?. Ja kun sanoo, että ?olenhan minä kuitenkin kaikkein paras?, niin hän sanoo taas ?mmm??, Hartikainen nauraa. Eläin keskiössä Ensimmäiset alpakat HartikaiJaakko Kilpiäinen nen hankki vuonna 2004. Alpakat ovat toimistosihteerinä työskentelevälle Hartikaiselle ensi sijassa harrastus. Hän tekee Sirpucan alpakoina tunnettujen eläintensä kanssa parikymmentä reissua vuodessa vanhusten luo, sairaaloihin, päiväkoteihin ja erilaisiin tapahtumiin. Mielisairaalakäynniltä Hartikaisen mieleen muistuu surullinen nuori tyttö. ?Tess meni vierailun lopuksi ihan tytön eteen ja painoi päänsä hänen rintaansa vasten. Sanoin tytölle, että voi että se Tess sinuun ihastui ja että kylläpä sinä olet eläinihminen. Itse asiassa en muista neljän vuosikymmenen ajalta yhtään tapausta, ettei samaan ministeriöön osuneiden eri puolueita edustavien naisministerien olisi väitetty riitautuneen sovittamattomasti keskenään. Eivät naisministerit ole sen pahempia riitelemään kuin miehetkään. 14 Perjantaina 24. Sen vuoksihan tuoreen tuotteen saaminen suomalaisesta päivittäistavarakaupasta on käytännössä mahdotonta. PEKKA ALAROTU VIIKON VÄRSSY Järven rannan motoparkki suviaamuun heräilee isä, poika aittaselta koneita jo keräilee siima korren katkaisee pyykkitolpan juuresta kuoriketta sampo jauhaa pajunoksast´ suuresta isä nauttii olostansa istuu nurmen leikkurilla on ajolinja sulavainen niin kuin kilpurilla poika siitä mönkijällä postin laatikolta ajaa Kimi eilen melkein voitti ei riemulla juur´ rajaa päivä iltaan huhkittuna on levon rauhan hetki eevinruutin tuuppimana alkaa uistinretki JUHA AALTOILA MT 50 VUOTTA SITTEN
Tekoja voi tehdä yksilöinä, ryhminä ja maittain. Parhaita rypäleitä tuottavat usein vanhat köynnökset. Pullolliseen viiniä tarvitaan noin 1,5 kiloa rypäleitä. Lähde: Torres Ei lippujen ja lappujen syynäämistä Arvelen, että monella on käsitys, että tarkastuslautakunta syynäisi kuitteja ja pöytäkirjoja ja etsisi sellaista, mitä ei toivoisi löytävänsä. Hänen kerrotaan joskus jopa pyytäneen taksikuskia lopettamaan auton tyhjäkäynnin odottelun ajaksi. ?Meillä kaikilla on moraalinen velvollisuus toimia ilmastonmuutosta vastaan. Hyvä pohja löytyi pitkän nettinuottailun jälkeen Tohmajärveltä, ja sitä parantaen saatiin käypä itsearviointilomake. Jokainen tarkastuslautakunnan jäsen seuraa jotakin toimialaa ja saa sen kokoJUHA KUISMA usasiakirjat. Penedésin tilan lähellä sijaitsee yksityinen ravintola Mas Rabell ja Barcelonan keskustassa Vinoteca, joissa viinejä voi yhdistää laadukkaisiin ruoka-annoksiin. Ravintoloiden listalla ovat kaikki Torresin viinit. Uusimpia palveluja ovat esimerkiksi sokkoruokailut sekä kuumailmapallossa järjestettävät viinimaistiaiset. TERHI TORIKKA Miguel A.Torres uskoo, että työ ympäristön hyväksi on yhä suurempi vahvuus myös brändille tulevaisuudessa. asia. Muodon pitää olla lyhyt, vuosivertailun mahdollistava ja nopeasti vastattavissa. Loppuvuosina on kylien liikeotimme myös tavaksi, että toiminta-asiamies. jokainen jäsen kirjoittaa alueeltaan pohjatekstin arviointikertomukseen. Hyvin on tuokin toiminut. YRTTIMAAN TARINOITA Viiniköynnöksiä Katalonian Penedésissä. Tulevaisuutemme omarahoitteisena perheyhtiönä näyttää hyvältä, samoin koko Espanjan viinialan tulevaisuus.? Torres haluaa pysyä viinitilana, joka tuottaa sekä edullisia viinejä laajaan kulutukseen että pieniä laatuviinieriä maailman parhaisiin ravintoloihin. Suunnitelmissa on tulevaisuudessa tehdä viiniä kaikilla Espanjan tunnetuimmilla viinialueilla ja lähteä mukaan myös kuohuviinibisnekseen. Johtaja näkee valtavan kasvun mahdollisuuden esimerkiksi Kiinassa, missä vasta opetellaan viinikulttuuria. TERHI TORIKKA Mehusta viiniksi Viinit ovat nykyisin paljon parempia kuin ennen, vastaa Miguel Torres, kun kysyn miten tuotanto on muuttunut yli 70-vuotiaan miehen elinaikana. ?Kemiaa ja biokemiaa ymmärretään nykyisin paremmin.? Varsinainen prosessi on silti perusperiaatteiltaan sama kuin jo vuosisatoja sitten. Valkoviinin valmistuksessa rypäleet murskataan ja niistä puristetaan mehu. ?Torresilla vei sukupolven ajan löytää oikea paikka jokaiselle rypäleelle. Onnistuakseen on löydettävä erityisen hyvä ilmaston ja maaperän yhdistelmä?, Miguel A. Teelusikallinen murskattua humalaa laitetaan haaleaan veteen muutamaksi tunniksi ja rohto juodaan tuntia ennen ateriaa. Humala kasvaa monimetriseksi köynnökseksi. Alkukesällä se venyy vaaksan päivässä. TOPI LINJAMA Torresin vierailijakeskuksessa käy vuosittain 120 000 turistia. Torres on rakastunut suomalaisen luonnon antimiin kuten kalaan sekä maisemiin ja ystävällisiin ihmisiin. Torres käy Suomessa vuosittain. Hänelle on myönnetty Suomen Leijonan Ritarikunnan komentajan kunniamerkki ansiokkaasta tuontiyhteistyöstä. Lähde: Torres Suomi Tuotannon ohessa turismia Viinitiloista monet ovat luoneet tuotannon ympärille viime vuosina aiempaa laajemmin myös turismia ja ravintolapalveluja. Espanjalaisella Torresin viinitilalla on Katalonian Penedésissä vierailijakeskus, jossa käy vuosittain noin 120?000 vierasta. Heistä 30 prosenttia tulee Venäjältä ja tekee runsaasti ostoksia, Torresin vierailija- keskuksessa kymmenen vuotta työskennellyt suomalainen Kati Jauhiainen kertoo. Vierailijat pääsevät viinitilalla näkemään viinitarhoja ja -kellareita, maistelemaan viinejä sekä tekemään ostoksia. Erikoisuutena on tunneli, jossa viininteon vuosirytmiä havainnollistetaan eri vuodenaikojen ääni- ja tuoksumaailmalla. Torresilla on lisäksi myös viisi muuta viinitilaa, joilla voi vierailla. Tilat varautuvat tulevaan ostamalla maata vuorilta, missä lämpötila on muutaman asteen tasamaata matalampi. RANSKA ANDORRA Madrid ESPANJA KATALONIA ESPANJA BARCELONA, ESPANJA (MT) Viinirypäleet ovat erittäin herkkiä ympäristötekijöille, kuten lämpötilalle ja koville sateille. Erilaiset vuodet tuottavat hieman erilaisia rypäleitä, ja asteen tai parin pysyvä muutos ilmastossa vaikuttaa merkittävästi rypäleen laatuun. ?Vaikutus on paljon suurempi kuin vaikka tomaatille?, suuren espanjalaisen viinitilan Torresin johtaja ja pääomistaja Miguel A. Loppuja sertifioidaan vähitellen ja mailla käytetään vain biologisia torjunta-aineita. Chilessä ja Kaliforniassa kaikki yhtiön viljelykset ovat jo luomua. Miguel Torres muistuttaa kuitenkin, että viinin tuottaminen luonnonmukaisesti ei välttämättä tarkoita toimintaa ilmastonmuutosta vastaan. ?Toivottavasti ilmastoasiat otetaan tulevaisuudessa huomioon myös luomussa. Kunnan kuitit ja dokumentit katsoo valantehnyt tilintarkastaja (JHTT) apulaisineen. Tarkastuslautakunta on kiinnostunut siitä, että kunnan prosessit juoksevat oikein. Kylmä talvi tappoi paljon haitallisia hyönteisiä, ja pitkään pysyneen lumen jäljiltä maaperässä syvällä on runsaasti kosteutta. Viinintuotanto pakenee ilmastonmuutosta vuoristoihin Viinitiloilla ilmastonmuutos on jo todellisuutta. Lisäksi päätimme, että kriittisten havaintojen ohella siinä pitää olla kiitosta ja kehujakin, jos joku sellaiset ansaitsee. Tarkastuslautakunta on tavallaan kolmas piste, josta kunta katsoo kunnanhallitusta ja sen alaisia toimialoja. Torres sanoo. Hän kertoo, että viinintuottajat ympäri maailman ovat jo pitkään nähneet hyvin konkreettisesti ilmaston muuttuvan. Torresin päätuotantoalueella Kataloniassa keskilämpötila on noussut yhdellä asteella 40 vuodessa. ?Sadonkorjuu alkaa nyt kymmenen päivää aiemmin kuin 20 vuotta sitten.? Kypsymistä täytyy hidastaa Lämpimämpi ilmasto tekee rypäleistä makeampia, eivätkä niiden kuori ja siemenet välttämättä kypsy samaa tahtia. Lausunpa kuitenkin: kunnan tarkastuslautakunnan jäsenyys on mielenkiintoinen kokemus, jota voi suositella kelle tahansa. 15 Perjantaina 24. Tarkastuslautakunta on siis valtuuston ?silmä?, joka katsoo organisaatiota. Parhaimmillaan tarkastuslautakunta sparraa kunnanhallitusta kehittämään kunnan prosesseja. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tulokset sieltä ovat hyviä. Lisäksi yhtiö on ostanut maata 1?200 metrin korkeudesta. ?Siellä on vielä liian kylmä, mutta voimme kasvattaa siellä Barcelona 100 km rypäleitä ehkä 20 vuoden kuluttua?, johtaja arvioi. Päästöjä alas kolmannes per pullo Bisnekseen liittyvän ennakoinnin lisäksi Torresin viinitila pyrkii omalla toiminnallaan hidastamaan ilmastonmuutoksen etenemistä. Yhtiö suosii uusiutuvaa energiaa, ekologisesti tehokkaita kuljetuksia ja pyrkii vähentämään veden kulutusta sekä hiilidioksidipäästöjä. Esimerkiksi viime vuonna käyttöön otettu biomassakattila vähentää sähkön kulutusta noin kymmenellä prosentilla ja kaasun kulutusta peräti 95 prosentilla. ?Ekologisuus on aina kuulunut yhtiömme filosofiaan, mutta Al Goren elokuva Epämiellyttävä totuus sai meidät lisäämään toimia ympäristön hyväksi?, Torres kertoo. ?Kutsuin perheen koolle ja päätimme investoida kymmenessä vuodessa kymmenen miljoonaa euroa Torres & Earth -ohjelmaan. Siis erilaisia virheitä, ohijunailuja, ehkä rötöksiäkin. Punaviini käytetään 25?30 asteessa 8?28 päivää. Kun kuorista on irronnut riittävästi väriä ja tanniineja, viini juoksutetaan pois niiden seasta. Jäljelle jäänyt kuorimassa puristetaan ja puriste sekoitetaan osaksi tai kokonaan varsinaiseen viiniin. Käymisen loputtua punaviini siirretään pohjalle painuvan hiivasakan poistamiseksi toistuvasti uuteen astiaan, kunnes se on kirkasta. Ennen pullotusta valko- ja punaviinejä voidaan kypsyttää tammitynnyreissä tai terästankeissa viikoista useisiin vuosiin. Kypsyessä viini lepää ja maut kehittyvät. Perinteisellä menetelmällä kuohuviinit valmistetaan miedoista viineistä sokeria ja kuohuviinihiivaa lisäämällä. Tämän jälkeen viinin annetaan käydä uudelleen pullossa, jolloin käymisessä muodostuva hiilidioksidi jää viiniin ja tekee siitä kuohuvaa. TERHI TORIKKA YHTIÖ Torres Perheyhtiö Torres on perustettu vuonna 1870. Yhtiöstä vastaa viides sukupolvi. Torres tuottaa viinejä Espanjan lisäksi Chilessä ja Yhdysvaltojen Kaliforniassa. Viinejä viedään 140 maahan. Pohjoismaista Torresin viinejä tuotiin ensimmäisenä Suomeen 1972. Suosituin tuote Suomessa on Sangre de Toro. Lähde: Torres. Kuumassa ilmassa rypäleet voivat myös palaa. Ilmaston muuttumisen vuoksi tulevien vuosien haaste on kypsymisen hidastaminen, Torres kertoo. Yhtiö tekee jatkuvasti kokeita hitaammin kypsyvien rypäleiden kehittämiseksi. Toistaiseksi Torres ei ole joutunut vaihtamaan rypälelajikkeita. Siihen on kuitenkin jo varauduttu. ?Tuotantoalueemme Kataloniassa kestää vain yhden tai kahden asteen lämpötilan nousun.? Suurempaan lämpötilan nousuun Torresin perheen omistama viinitila on varautunut ostamalla yli sata hehtaaria viinitarhoja tuhannen metrin korkeudesta Pyreneiltä. Keskuksen ympärillä avautuvat yhtiön viinitarhat. Miguel A. Tarkoittaa siis, että jäsenet vastaavat nimettömästi A4-lomakkeelle, jossa on 16 kysymystä. Allekirjoitimme juuri neljännen arviointikertomuksen, ja siihen tämä kansalaisvelvollisuus osaltani jääkin. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjämme 30 prosenttia pulloa kohden vuoden 2008 lukemista vuoteen 2020 mennessä.? Parhaillaan Torresin koetilalla tutkitaan yhteistyössä Sevillan yliopiston kanssa muun muassa mahdollisuuksia kerätä viinin käymisessä syntyvää hiilidioksidia levien avulla. Se katsoo kunnan tavoitteiden toteuttamista kuntalaisten ja palveluiden käyttäjien näkökulmasta. Viinin laatuun ja makuun vaikuttavat alue, ilmasto, maaperä, rypäle, viinin ikä ja viinitekijän osaaminen. Suurin merkitys on rypäleellä. Hiilidioksidi olisi tarkoitus muuttaa orgaaniseksi hiileksi ja käyttää lopulta biopolttoaineena. Ympäristötyöstä brändille lisäarvoa Ympäristöstä huolehtiminen on johtaja Torresille sydämen KUKA? Suomi viehättää viinimestaria Humalaa olueen ja tyynyntäytteeksi ?Jokaisessa talossa pitää olla humalisto, ja istuttakoon talonpoika joka vuosi hyviä juuria neljänkymmenen salon varalle, kunnes näitä tulee kaksisataa kokonaiseen taloon?, sanotaan vuoden 1734 lain rakennuskaaressa. Olut oli vanhan kansan juomista tärkeimpiä. Humalan sisältämä lupuloni lisää ruokahalua . Kuluva kesä näyttää viinintuotannon kannalta suotuisalta. Laki humalan viljelystä on kuitenkin voimassa edelleen. Humala antaa oluelle makua ja kirkkautta sekä ehkäisee pilaantumista. Humalakylpy illalla tai emitähkät tyynyn alla edistävät unentuloa. Toivo Rautavaara kertoo Terveyskasvikirjassaan, että humalalla on hoidettu ruuansulatushäiriöitä. Torres kertoo. Lisäksi rypäle tarvitsee oikean määrän auringonvaloa ja vettä. Viiniköynnös voi elää yli sata vuotta. Jotta kunnanhallitus varmasti oivaltaa, mihin kohtiin pitää vastata kertomalla huomautetun asian korjaamisesta, lihavoimme nuo kertomuksen kohdat. Toisena toimintavuonna otimme käyttöön niin sanotun toimielinten itsearvioinnin. Myös humalat tuotiin ulkomailta. Humalanviljelyn merkitys väheni. Uskon, että tulevaisuudessa kuluttajat ovat yhä tietoisempia ilmastonmuutoksesta ja valitsevat brändejä, jotka toimivat aktiivisesti ilmaston hyväksi.? Luomu ei takaa viinin ekologisuutta Kolmannes Torresin 1?800 hehtaarin viinitarhoista Espanjassa on sertifioitu luomutuotantoon. Koska oluenpanoon tarvittava humala oli kallista ja sitä jouduttiin tuomaan ulkomailta, jo 1300-luvulla määrättiin lailla, että jokaisen talonpojan oli kasvatettava humalaa. Humalan emipähkylät kävivät verottajalle siinä missä vilja ja turkikset. 1800-luvulla panimoteollisuus siirtyi baijerilaiseen oluenvalmistustapaan. Tällä hetkellä pidän parempana eurooppalaista luokitusta ?ekologisesti kestävä?.? Luokituksen kehitys aloitettiin viime syksynä pidetyssä vii- nikonferenssissa. ja virtsaneritystä, minkä jokainen olutta juonut tietää. Humalaa viljeltiin jonkin verran myös rohdoskäyttöön. Humalalla on rauhoittava vaikutus. Näin tämä ei mene. Siinä oppii, miten kunta toimii. Tarkastuslautakunnan asema kunnan organisaatiossa on viime aikoina merkittävästi vahvistunut. Se esittelee kertomuksensa suoraan valtuustolle. toukokuuta 2013 VIIKONVAIHDE Terhi Torikka PERJANTAIVIERAS VIINIKÖYNNÖS Tarkastuslautakunta Pullo viiniä 1,5 kilosta rypäleitä Olen ollut neljä vuotta kotikunnassani tarkastuslautakunnan puheenjohtaja. Kuoret poistetaan. Rypälemehu pumpataan puiseen, teräksiseen tai lasitetusta betonista tehtyyn isoon astiaan, jossa viini käy matalassa lämpötilassa kahdesta neljään viikkoa. Punaviiniä tehdessä rypäleet murskataan myös, mutta ne siirretään kuorineen astiaan käymään. Että vastuut, sijaistukset, päätöksentekoketjut, laskujen hyväksynnät ja niin edelleen ovat rakenteellisesti kunnossa. Lautakunta pitää vuodessa toistakymmentä kokousta. Se kuulee eri toimialojen viranhaltijoita, jotka kertovat alueestaan. ?Tavoitteena on kokonaisarvio viinin kaikista ympäristövaikutuksista.? Viini maistuu Espanjan turisteille Espanjan vaikea taloustilanne koskettaa myös Torresia. Se arvioi kunnan toimintatapojen tarkoituksenmukaisuutta. Ideana on, että kerran vuodessa kunnan jokainen toimielin arvioi työskentelyään. Se pääsee vierailemaan jäteveden putsarilla, terveyskeskuksessa, päiväkodeissa ja koulussa. Kun kunnalla on neljä keskeistä toimialaa, on kukin toimiala vuorollaan perusteellisemman tarkastuksen kohteena. Neljässä vuodessa tulee siis käytyä läpi koko kunta. Arviointikertomus on vahva paperi Kun aloitimme, teimme päätöksen, ettei arviointikertomus saa olla 16:ta sivua pitempi. Kotimaan markkinat ovat supistuneet neljänneksellä, joten viennin osuus yhtiön myynnistä on tällä hetkellä noin 75 prosenttia. Näkymät eivät silti ole Miguel Torresin mielestä synkät. Espanjan myyntiluvut nousivat tänä vuonna turismin ansiosta muutamalla prosentilla viime vuodesta. ?Olen luottavainen
Karja laiduntaa lähes puolet vuodesta etupäässä luonnonlaitumilla, Aarne Schildt kertoo. Tilan toinen osakas Marcus Walsh vastaa metsistä ja matkailupalveluista. ?Ei kaikki punainen liha ole pahasta? Bosgårdin kartano toivottaa kulkijan tervetulleeksi lauantaina avautuvalle nykyajan karjapolulle. 16 Perjantaina 24. ?Ei kaikki punainen liha ole pahasta?, sanoo Aarne Schildt, toinen tilan isännistä. PORVOO (MT) Schildtin suvun omistamasta kartanosta tehtiin viime vuonna kahden isännän osakeyhtiö. Laidun on Natura-alue, jonka pitäisi pysyä kahlaajien ja monien muidenkin lajien vuoksi avoimena. Tukkumyynti ei kannata Bosgård myy kaiken lihan suoraan kuluttajille. Kaiken lisäksi tilalta myytävä liha on uusmaalaisten lähiruokaa. ?Eläimet voivat Suomessa erittäin hyvin. Tilaukset sujuvat etupäässä netin kautta. Kesäkuussa tilalla avautuu myös oma kauppa ja kahvila. ?Suoramyynti on äärettömän hyvä lääke kannattavuuteen?, Schildt sanoo. Suomalaista syytä suosia Suomessa tuotettu naudanliha on Schildtin mielestä paras vaihtoehto, jos kuluttaja haluaa vähentää ympäristökuormitusta. Bosgårdissa on päästy rehuomavaraisuuden ansiosta ravinteiden suljettuun kiertoon. Valtaosa pelloista on nurmea, joka sitoo typpeä. toukokuuta 2013 VIIKONVAIHDE Markku Vuorikari Byrokraatti on muovannut työstään kapulan, jonka voi työntää toisten rattaisiin. PÄHKINÄ Charolaiskarjan pomo pääsee pian laitumelle emolehmien joukkoon. Hintaa nostettiin saman tien, mutta Schildtin mukaan maltillisesti. Näköala luontopolulta: karja laiduntaa Naturaan kuuluvalla vesijättömaalla. Aitaus ja valvonta tekevät siitä hyvin työvoimavaltaista. Laiduntaminen on kuitenkin Schildtin mukaan olennainen osa karjan hyvinvointia. ?Vasta laitumella ne pääsevät kunnolla toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään. Luonnonlaitumella kuten rantaniityllä saadaan kaksinkertainen hyöty, kun laidunnus estää samalla umpeenkasvua.? Luontopolulta voi katsella esimerkiksi vesijättömaalla käys- kentelevää karjaa. Tilanne on toinen siellä, missä lihantuotannon vuoksi kaadetaan sademetsää, syötetään eläimille soijaa ja dumpataan tuotanto ulkomaille.? Walshin mielestä naudanliha on luksustuote, jonka hinta on naurettavan halpa. ?Suosittelen kuluttajille vähemmän lihaa ja enemmän huomiota eläinten hyvinvointiin. Maaseutumaisemamme on riippuvainen näistä uskomattoman hienoista eläimistä.? Palveluja tulossa lisää Bosgård Oy on emoyhtiö, jonka liikevaihto yltää Schildtin mukaan tänä vuonna reiluun 700?000 euroon. Liiketoimintaa vahvistetaan tällä hetkellä palvelujen kehittämisellä ja lihan jatkojalostuksella. Luontopolku maksoi kaikkine tietöineen noin 20?000 euroa. Opasteet on laadittu suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. Aarne Schildt, 30, vastaa 250-päisen charolaiskarjan hoidosta ja Marcus Walsh, 48, metsänhoidosta sekä matkailupalveluista. Isännät eivät ole sukulaisia. ?Osakeyhtiö on tapa, jolla useampi perhe voi omistaa maatilan?, metsäalan yrittäjänä toiminut Walsh sanoo. Tie osakkaaksi avautui, kun hän etsi omaa maatilaa ja hakeutui Bosgårdiin harjoittelijaksi. ?Tajusin, että Marcuksesta tulee varteenotettava kilpailija, jos ei lyödä hynttyitä yhteen?, Schildt naureskelee. SUDOKU Taso: Vaikea Läpileikkaus maatilasta Upouusi luontopolku johtaa RISTIKKO Sudoku-tehtävän 382 ratkaisu. Tehtävä numero 383. Täytä ristikko siten, että jokaisella pysty- ja vaakarivillä ( ja paksuilla viivoilla rajatuissa 3 x 3 laatikoissa) on jokainen luku yhdestä yhdeksään. Kerran ja vain kerran! Apua Sudokun ratkaisuun osoitteessa: www.sudoku.org.uk EDELLISEN RISTIKON RATKAISU kartanon pihalta laitumien, peltojen, metsien ja perinnemaisemien äärelle. Matkailijaryhmät voivat tilata oppaan, mutta myös omatoiminen kiertely on sallittua. TARJA HALLA. Ei kaikki lihantuotanto suinkaan ole ympäristölle tai eläinten hyvinvoinnille haitallista. Isännät omistavat pääosan myös ravintola- ja majoituspalveluihin erikoistuneesta Bosgård Catering Oy:stä. Investointia uuteen kylmäpihattoon on harkittu, mutta nykyisillä lihan hinnoilla miljoonaluokan investointi ei näytä houkuttelevalta. Opastetaulujen QR-koodeista löytyy kännykän avulla lisää tietoa, vaikkapa kottaraisen paluusta laitumille. ?Karjanhoidon lisäksi yleisö saa ulkonäyttelyssä läpileikkauksen eteläsuomalaisen maatilan luonnosta, toiminnasta ja historiasta?, Walsh tiivistää. Hänen erikoisalaansa on jatkuva kasvatus, johon luontopolun metsäkohteilla voi tutustua. Esillä on myös riistanhoito. Yleisölle avoin ja ilmainen polku on isäntien mielestä tärkeä keino lisätä tilalla tuotetun lihan arvostusta. Walsh muistuttaa, ettei lähes puolen vuoden laidunkausi ole suinkaan halvin tapa tuottaa lihaa. Walshin mukaan tukkumyynti on tuhoon tuomittu ajatus. ?Jos meidän pitäisi myydä liha tukkuhinnalla, koko homma kaatuisi siihen.? Toukokuun alussa laidunlihasta tuli virallisesti myös luomulihaa
Tarjoa heti. Vinkki: Jos pidät miedosta kahvin mausta, valmista juoma seuraavasti: käytä 1 1/2 dl maitoa ja 1/2 dl kahvia. ANNELI PESSALA Täysmehuista, vedestä ja erilaisista hedelmäpaloista, marjoista, syötävistä kukista ja yrteistä pakastetut jääkuutiot piristävät juhlaboolia. Onnittelumaljan voi tehdä myös sima- tai mehupohjaan. Pane ainekset kannelliseen purkkiin. 17 Perjantaina 24. Laimenna vedellä janojuomaksi. Vinkki: Käytä simaksi pienellä hiivanokareella. ? Katajainen kotikalja 5 l vettä 2 pientä katajanoksaa 3 dl kaljamaltaita 1 1/2 dl sokeria 1/2 tl hiivaa Kiehauta vesi ja laita huuhdotut katajanoksat 15?30 minuutiksi veteen. Tavallisimmin siman mausteena käytetään tuoreita mustaherukan lehtiä. Voikukan terälehdistä tulee hennon keltainen ja raparperista hempeän vaaleanpunainen sima. Hiivalla käyttäminen saa juoman poreilemaan mukavasti. Kesäsimaan hiivaa tarvitaan aivan pieni nokare. Käytä maitoa, jos olet tottunut käyttämään maitoa kahvissa. Kaada kahvi kupin pohjalle ja juokseva maitovaahto kahvin päälle. Siivilöi kalja, lisää sokeri ja vesitilkkaan liuotettu hiiva. Sprite) Pese ja viipaloi hedelmät lasikannuun tai boolimaljaan. Mintun oksat maustavat ja pakastemansikat jäähdyttävät juoman raikkaaksi. Onnittelumalja useimmiten kuohuviiniä Cappuccino 1 annos noin 1/2 dl espressoa tai tummapaahtoista kahvijuomaa 1 dl kahvimaitoa (sokeria) Kuumenna maito kattilassa liedellä. Rose?s lime) 7 1/2 dl sitruuna-limettijuomaa (esim. Hakemistojen avulla reseptit löytyvät helposti. Reseptit ovat mukavan kesäisiä ja niillä saa maistuvaa tarjottavaa moneen kesäiseen juhlaan. Mehukuutiot eivät sulaessaan tee juomaa vetisen makuiseksi. Herukanlehtisima eli louhisaaren juoma 1 l mustaherukan lehtiä 2 sitruunaa 7 dl sokeria 5 l vettä 1/4 tl hiivaa Huuhtele mustaherukanlehdet ja pane sankoon. Tunnistin itseni. Janon saa sammumaan raikkaalla jääteellä. Kansainvälinen kahvibuumi on tehnyt suomalaisillekin tutuksi tummapaahtoiset kahvit ja monenlaiset erikoiskahvit, kuten espresson, cappuccinon ja latten. Juhlissa kahvin ja teen lisäksi vieraille voi tarjota mehupohjaista boolia. Liuota hiiva ensin pieneen vesitilkkaan ennen lisäämistä kädenlämpöiseen juomaan. Anna juoman käydä huoneenlämmössä seuraavaan päivään. Sprite) 2 dl maustettua kivennäisvettä Koristeeksi limetinkuorisuikaleita sitruunamelissan lehtiä mehujääpaloja Sekoita kylmät ainekset ennen tarjoilua. Peitä astia pyyheliinalla, sillä liian tiivis kansi hidastaa käymistä. Sekoita, kunnes sokeri sulaa. Tuuleta hyvin keittämisen aikana. Siivilöi keitinvesi pois ja huuhtele sienet runsaalla kylmällä vedellä, mieluiten juoksevan veden alla. Keitä toistamiseen viisi minuuttia. Vihreiden lettujen äärellä kukaan ei kuitenkaan ole koskaan valittanut. Se hetki on nyt, tajusin taas viime perjantaina töistä kotiin palatessani. Voisin paistaa nokkoslettuja, viestitin nuorilleni ja pian innokasta porukkaa jo päivysti hellan kulmilla. Päätin tehdä niin ison taikinan, että siitä riittäisi paistettavaa seuraavaksikin päiväksi, kun veljen perheen oli määrä piipahtaa syömään. Yllättäen porukan joukossa oli myös australialainen journalismin tutkija. Nämä ovat jälkiruokaa, veljen tyttö selitti vieraalle, joka sai eteensä vastapaistelun viherräiskäleen. Australialaista nauratti, kun hänelle kerrottiin raakaaine. Liuota sienet runsaassa kylmässä vedessä, jotta saat niistä kaiken hiekan, etanat ja roskat pois. Kuumenna kattilassa kolme kertaa enemmän vettä kuin sieniä on. Pullota ja anna tekeytyä kylmässä seuraavaan päivään. ? Alkoholiton sangria 10?12 annosta 2 appelsiinia 1 limetti tai sitruuna 3 rkl sitruunamehua 1 l rypälenektaria 5 dl appelsiinitäysmehua jääkuutioita 1 plo (5 dl) sitruuna-limettijuomaa (esim. Anna käydä huoneenlämmössä noin vuorokauden. 102 sivua. kahvimaitoa (laktoositonta) 1 litraa. Laske keittoaika siitä, kun vesi alkaa uudelleen kiehua. Lisää omenasiideri ja omenatäysmehu sekä täysmehujääpalat ja mintunlehdet. Vatkaa vispilällä, jotta maito vaahtoutuu hiukan. Pese limetti kuumalla vedellä ja harjalla. Kuplia juomaan saa lisäämällä joukkoon hiilihappopitoista kivennäisvettä tai limsaa. Maustettu sima on myös hyvä onnittelujuoma. Lisää jääkuutiot ja viimeiseksi, juuri ennen tarjoilua, sitruuna-limettijuoma. Hedelmäbooli 1 l ananastäysmehua 1 l appelsiinitäysmehua 1 l sitruunajuomaa tai kivennäisvettä jääpaloja puinen grillitikku ja siihen ananaspaloja Sekoita kylmät juomat ja lisää jääpaloja. Mutta siinä suhteessa olen tullut aika karskiksi. Pese sitruunat huolellisesti ja kuori ne. Poista valkoinen osa ja leikkaa viipaleiksi. Tavallisista raaka-aineista syntyy yllättäviä yhdistelmiä. Laita isoon tölkkiin tarjolle. ? Jääkahvi 1?2 annosta 1 1/2 dl tummapaahtoista, kylmää kahvijuomaa 1 rkl sokeria tai siirappia jääkuutioita (1/2 dl kylmää maitoa) Laita tarjoilulasit pakastimeen jäähtymään. nuori nainen Kantrin tuottaja. kiitteli moneen kertaan vielä lähtiessään. Itkijätyypin viherbravuuri toimi edelleen. mia@kantrilehti.fi Kesä on monen ruokajuhlan aikaa kirjan kuvitusta Helsingin Sanomien ruokatoimittaja Katja Bäcksbacka on koonnut valikoiman kesäherkkuja pääasiassa lehdessä vuosina 2009?2012 julkaistuista resepteistä Ruokatorstain kesä -keittokirjaksi. Kirja on jaoteltu teemoittain: pihatalkoot, vappu, kevään juhlat, juhannus, heinäkuun helteet, rapujuhlat, Valokuvaaja Elvi Rista on sadonkorjuu ja kesä tuonut ruokakuvaan huumorisäilöön. näkökulmaa. Hakemistoista reseptit löytyvät sekä aakkosittain että ruokatyypeittäin alkuruuista jälkiruokiin järjestettynä. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja laita huuhdotut sienet kuumaan veteen. Keitä vähintään viisi minuuttia. Valuta kermavaahto kahvin päälle ja ripottele pinnalle suklaarouhetta. ? Kylmä kanelikahvi 1?2 annosta 1 dl maitoa 1 dl kylmää, vahvaa kahvia 1?2 tl sokeria 2 palaa (2 dl) pehmeää vaniljatai suklaajäätelöä Pinnalle ripaus kanelia Mittaa aineet korkeaan kulhoon. Koristele booli. ? Raparperijuoma 1 sitruuna 2 l raparperipaloja 2?3 l vettä 5 dl sokeria Pese sitruuna kuumalla vedellä ja kuori ohuelti. Kaada päälle loput mehut. toukokuuta 2013 VIIKONVAIHDE Hellan kulmilta Itkijätyypin viherbravuuri ?Mä en ole niinkään kitkijätyyppiä, vaan enempi itkijätyyppiä?, totesi ystäväni aikoinaan ja minua nauratti. 2 kuppia kahvijuomaa . Ravista voimakkaasti ja kaada 1?2 lasiin. Iso lasipurkki on mainio tarjoiluastia boolille. Lisää sitruunankuoret, -viipaleet ja sokeri sankoon. Kaada päälle kiehuva vesi ja sekoita, kunnes sokeri sulaa. Jäähdytä kädenlämpöiseksi. Liuota hiiva vesitilkkaan ja lisää juomaan. boolia 3 desilitraa . 25 vieraalle tarvitaan kahvipaketti (500 g) ja 8 litraa vettä . Halkaise sienet. Sekoita, kunnes suklaa sulaa. Täytä iso kannu kylmällä vedellä ja sujauta joukkoon mintun tai sitruunamelissan oksa. Suomalaiset ottavat luonnosta kaiken irti; veljeni oli tarjonnut hänelle mahlajuomaa. Santsaamaan vierasta ei tarvinnut kahta kertaa kehottaa, lautanen ojentui välittömästi. MIA PALOKALLIO ?They were really, on kuukausiliite really good!. Ripota pinnalle kanelia. kuului selän takaa, kun huristeltiin alamäkeä ja nokkoset tuoksuivat metsäpolun vierillä. Assosiaatio oli selkeä. Etenkin hanskat kädessä on helppo olla karski. Nokkosletut ovat meidän perheen sesonkiherkku. Sitä se taisi olla jo silloin, kun nyt täysi-ikäinen kuopus istui pyöräni tarakalla turvaistuimessa. ?Saadaanko tänään lettuja?. Pane grillitikkuihin ananaspaloja ja laita tikku lasiin koristeeksi. Ruususen jäätee 10?12 annosta 3 pussia ruusunmarjateetä 1/2 l kiehuvaa vettä 1/2 l omenasiideriä tai simaa 1/2 l omenatäysmehua jääpaloja omenatäysmehusta runsaasti tuoreita mintunlehtiä Valmista vahva ruusunmarjatee. Sesonkiherkkunikin sopii parhaiten meille itkijätyypeille. Polttavaa villivihannesta löytyy aina, vaikkei kylväisi, niittäisi eikä varsinkaan kitkisi. Sadonkorjuu tosin voi joskus melkein itkettää. Erilaisilla hedelmäpaloilla, yrteillä sekä syötävillä kukilla jääkuutioista saa kauniita koristeita boolimaljaan. Veden lisäksi voi jäädyttää boolissa käytettyä mehua. Vatkaa kuohkeaksi. Lisää joukkoon jäisiä mansikoita ja muutama kokonainen mintun oksa. ? Juhlabooli 12?15 annosta 1 l päärynämehujuomaa 1/2 dl sitruunamehua 1/2 dl limetinmakuista juomamixeriä (esim. Ja illalla paistettiin nokkoslettuja. Myöhemmin vihreillä letuilla on vuosien varrella ruokittu yksi jos toinenkin vieraisille tullut poikien kaveri. Aika karua kohtelua: ensin nuoret pistetään poimimaan nokkosia ja sitten ne syötetään heille. Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi ja mausta vaniljasokerilla. Kaada juoma kuppeihin. Ota oksat pois ja kaada vesi maltaiden päälle. Tee ohuita suikaleita perunankuorimisveitsellä. Se pehmentää ja pyöristää makua. Huolehdi, ettei kahvijuoma seiso pannussa yli puolta tuntia, ja että booli pysyy kylmänä. Iso booliastia kannattaa jäähdyttää suurilla mehujääpaloilla, koska ne sulavat kuutioita hitaammin. Poista valkoinen osa ja viipaloi hedelmäliha. Pane raparperipalat, sitruunankuori ja -viipaleet purkkiin ja kaada päälle kylmää vettä niin paljon, että palat peittyvät. onnittelujuomaa 1 1/2 desilitraa, 0,75 litran pullosta tulee 6?8 lasillista . Aika moneen joutuu kuitenkin etukäteen miettimään raaka-ainehankintoja, eli mitään spontaaneja nappaan penkistä vihanneksia ja katson reseptin -tyyppiä ne eivät ole. Kirja on täynnä kokeilemisen arvoisia ohjeita. Hiiva käyttää sokeria hiilihapoksi. Hiilihappo sitoutuu parhaiten kylmään juomaan, joten säilytä sima pullotettuna kylmässä ja tarjoile myös kylmänä. MÄÄRIÄ Paljonko juotavaa vierasta kohti? Jääkahvi, suklaakahvi ja cappuccino maistuvat suomalaisellekin kahvikissalle. . Pullota ja säilytä kylmässä. Huuhtele sienet lopuksi huolellisesti, valuta ja puristele liika vesi pois. Jäähdytä ja ota teepussit pois. Makeuta halutessasi. Suklaakahvi 4?5 annosta 6 dl tummapaahtoista kahvijuomaa 80 g tummaa suklaata Päälle 1?2 dl kuohukermaa 2 tl vaniljasokeria suklaarouhetta Pilko suklaa kahvipannun pohjalle ja suodata kahvijuoma päälle. Sienet ovat käyttövalmiita joko ruokaan tai pakastettavaksi. ANNELI PESSALA Juomia arki- ja juhlajanoon Jaana Kankaanpää Onnittelumaljan ja kahvin lisäksi kesäjuhlissa kuluu janojuomia. Anna jäähtyä haaleaksi. Lisää joukkoon sitruunamehu. HS Kirjat. AJANKOHTAINEN SIENI Ja an aK an ka an pä ä Korvasienet ovat alkukesän todellista herkkua. Muista käsitellä korvasienet huolella Korvasienet on aina keitettävä kahteen kertaan ennen ruuaksi valmistamista. Harjaa näkyvä hiekka pois. Siivilöi ja pullota. Viileässä juoma valmistuu noin viikossa eli sopivasti koulujen päättäjäisjuhliin. Mansikkainen appelsiinibooli 20 annosta 2 l appelsiinitäysmehua 1,5 l sekahedelmäjuomaa (Pommac) tai sitruunajuomaa (Sprite) 5 dl pakastemansikoita 4?5 mintunoksaa Sekoita kylmät juomat juuri ennen tarjoilua. Lehdistä talteen otettuja reseptejä voi nyt pikkuisen raivata arkistosta, kun ne on koottu kirjaksi. Upeasti reseptejä tukevat Elvi Ristan hienot kuvat, joissa pilkahtaa myös huumoria. MAIKKI KULMALA Katja Bäcksbacka: Ruokatorstain kesä. Sulje purkki ja anna olla kylmässä 4 vuorokautta. Siivilöi ja lisää sokeria 500 grammaa mehulitraa kohti. Itse ilahduin makean chilikastikkeen ohjeesta, jonka joskus otin talteen ja sittemmin olen hukannut
Deborah Voigt, Waltraud Meier ja Jay Hunter Morris. Orkesteria johtaa Fabio Luisi. 21.00 Teemalauantai: Brando! Kertomus siitä, mitä tapahtui lokakuussa 1967, kun kuuluisaa Unicef-lähettilästä kuljettanut lähes hävinnyt alueelta metsästyksen vuoksi. Luontoaktivistit vastustavat kiivaasti kansallisikoni kengurun kannan harventamista. Nyt ekologit pannoittavat kenguruita saadakseen tietoa niiden liikkeistä. (12) 22.55 Nelosen uutiset 23.05 Nelosen sää 23.10 Totuuden miekka 00.10 Elokuva: Paranormal Activity Maailmanlaajuiseksi ilmiöksi noussut kauhutrilleri, jossa nuoripari alkaa kokea outoja uudessa kodissaan. 2/2 (16) 23.00 Kuka oikein olet? Rosie O?Donnell 23.40 Sotien haavat eivät parane (K15) YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 25.5. 07.48 Kaapo (S) 08.13 Pikku Kakkosen posti 08.20 Anniina Ballerina (S) 08.46 Babar ja Badun seikkailut 09.00 Galaxi 09.02 Mimosan kummitustarinat 09.05 Kesäleiri (7) 09.17 Late lammas 09.25 Galaxin mestari 10.00 Pikkukarhun tarinoita 10.25 Tartu Mikkiin 11.15 Yle Uutiset Uusimaa 11.25 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.35 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.45 Yle Uutiset Häme 11.55 Yle Uutiset Keski-Suomi 12.05 Yle Uutiset Itä-Suomi 12.15 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.25 Yle Uutiset Pohjois-Suomi Tutkijoiden mukaan Canberran alueella kenguru populaatio on kasvanut räjähdysmäisesti. Touhu menee höösäämiseksi. ?Eikös olekin Petteri ihan valtavan tärkeä asia, että paras kaverisi Vili on täällä sinun kanssasi?? ?Adalmiina, sinä olet tanssinut koko ikäsi ja näytät nauttivan siitä kovasti. klo 13.30 12.35 Oddasat 12.50 Pressiklubi 13.20 Peliuutiset 13.40 Peltsin Lappi 14.10 Extremen maailma 14.25 Hehku 14.55 Norjalaiset muodinluojat 15.25 Yle Live: YleXPop2012 16.55 Luontoretkellä: Kotkamies ja taiteilijat 17.25 MotorSport 17.55 Maailman matkailuaarteet 18.05 Matkapassi: Venetsia 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset sää 19.30 Taivaan tulet (12) 20.20 Maailman matkailuaarteet 20.30 Jopet-show (7) 21.00 Jopet-show (7) 21.30 Jalkapallon mestarien liiga. Loppuottelu Dortmund - Bayern München. Lapsia ei äänes tetä ulos, vaan jatkoon. Juontajat Niina Backman ja Marko Keränen yrittävät kaikkensa, että esiintyjillä olisi rento ja turvallinen olo. Harjunpääbestselleriin perustuva rikossarja. Öisillä kaduilla kulkee outo hiipijä, taitava tiirikoija Tipi. O: Arthur Penn. Etelä-Amerikka. (The Furious Force of Rhymes, USA 2010) 22.25 Yle Live: Janelle Monae Roskilde-festivaalin 2012 keikkasarjan aloittaa huipputaitava, futuristista tanssittavaa hiphopia, R&B:tä, soulia ja rockia esittävä amerikkalaislaulaja, joka on käynyt muutaman kerran Suomessakin. 23.25 Albert Camus?n elämä. 01.06 Teematieto. N: Brendan Fraser, Josh Hutcherson, Anita Briem, Seth Meyers, Jane Wheeler. Concorde-lentokone syntyi tutkijoiden, insinöörien, muotoilijoiden ja stailaajien yhteistyönä. Ääntä nopeampi matkustajakone kuvaa aikakauttaan, mutta oli samalla edellä aikaansa. 21.00 Raivoisat riimit Dokumenttielokuva hiphopista globaalina protestimusiikkina. O: Joshua Atesh Litle. Laki korvataan usein oman käden oikeudella. Elokuva perustuu Jules Vernen klassikkoromaaniin. O: Eric Brevig. (12) MTV3 07.50 Ystävien kylä (S) 08.05 Looney Tunes Show (S) 08.30 Katti kaiken tietää! (S) 09.00 Gumballin mieletön maailma (S) 09.30 Angry Birds Toons (S) 09.35 Beyblade: Metal Fury (7) 10.00 Pientä pintaremonttia 11.00 Kaappaus keittiössä 12.00 Salatut elämät (7) 12.30 Salatut elämät (7) 13.00 Piilokamera 13.30 Formula 1: Ennakkotunnelmat 14.00 Villi tusina Bakerin 12-henkinen perhe muuttaa suurkaupunkiin, kun isä Tom Baker saa unelmatyön jalkapallojoukkueen valmentajana. Pesäpallo. 18 Perjantaina 24. (12) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Formula 1: Extra 19.30 Uuno Turhapuro armeijan leivissä Osa 1/7. Pääosissa: Sandra Bullock, Hugh Grant, Alicia Witt, Dana Ivey, Robert Klein, Heather Burns. puolilaillisia järjestysjoukkoja. (S) 16.00 KIDSing 17.30 Mike & Molly (12) 18.00 Maailmanparantaja Osa 1/3. Miksi hän tekee niin? 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Rakkauden nälkä. Kuka sytyttelee ja miksi? Yle TV1 sunnuntai 26.5. O: Shawn Levy. Rakastan sinua Huippumenestykseksi kohonnut koskettava draamakomedia onnellisesti naimisissa olevasta Hollysta (Oscar-voittaja Hilary Swank), joka menettää avio miehensä yllättäen. klo 20.00 MTV3 Suorassa Kidsing-finaalissa laulavat lauantaina Miska, Tatu, Olga, Oona, Jooa ja Jenni. Kolme suosikkia 1. Takaa-ajon dramaattisesta päätöksestä vanhempi konstaapeli Marko Kilpi. 21.00 Borgiat, maan ja taivaan valtiaat (16) 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Märät säpikkäät 7/10. Wagner 200: New Yorkin Metropolitan-oopperan Ring-sarjan on ohjannut Ropert Lepage. Tositarina Kotkasta, jossa kerros talo on joutunut toistuvasti tuhopolttojen kohteeksi. Jos ottelussa pelataan jatkoaika, seuraavat ohjelmat siirtyvät myöhemmäksi. 23.45 The Wire (16) MTV3 08.00 Smurffit (S) 08.25 Ystävien kylä (S) 08.40 Tom & Jerry Kids Show ( 09.05 Winx-klubi (S) 09.35 PopPixie 09.55 Pokémon (7) 10.20 Jokakoti.fi 10.50 Perheleffa: Spirit . Kanarianlomalla Pyry putoaa kuitenkin globaalin eriarvoisuuden kuiluun tavalla, joka sysää hänet törmäys- TV3:lla pyörivä lasten laulukilpailu Kidsing on mitä valloittavin ohjelma. 9?14-vuotiaat tenavatähdet ovat osoittautuneet ällistyttävän lahjakkaiksi ja päämäärätietoisiksi. Formaattikin on varsin lempeä pieniä idoleita ajatellen. Alcantaran perhe (7) 14.10 Bon Jovi: Kerran olimme kauniita 15.35 Kausikortti: Iloinen työpaja! 16.25 Tiededokumentti: Kaavioiden kauneudesta 17.15 Suomen historian myytit: Häjyt. N: Marlon Brando, Jane Fonda, Robert Redford. 00.10 Tiededokumentti: Seksin ABC (12) 01.10 Teematieto SUNNUNTAI YLE TV1 26.5. 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Maapallo lintujen silmin 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.40 Toinen minä: Marion Rung 09.55 Yle Uutiset 10.00 Tuotemerkitty elämä 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Viimeinen pisara (S) 12.00 Kuka oikein olet? Rosie O?Donnell 12.40 Prisma: Oudoimmat luonnonilmiöt 13.35 Schrödingerin kissa: Tiedettä tutkaillen 14.05 Historiaa: Purjelaivojen hautausmaa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Kahdeksan vuodenaikaa 1/4. (7) 19.20 Elävä arkisto: Proge Elävän arkiston progejaksossa nähdään mm. Kotkassa Peikon polulla on kerrostalo joka on joutunut tuhopolttojen kohteeksi. Kerrostalon asukkaat elävät pelon vallassa. Onko tanssi osa laulu-uraasi myös tulevaisuudessa?? Aargh, mitä johdattelua! Lapsella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin vastata rönsyilevään kysymykseen epävarma joo. Arvoisat juontajat, älkää tuputtako lasten suuhun valmiiksi pureskeltuja ajatuksia. Olen varma, että heidän päässään pyörii paljon kiinnostavia ja ennaltaarvaamattomia vastauksia, jos niille annettaisiin tilaa. Tuomari Antti Tuiskukin taipuu suoltamaan lause generaattoristaan ihan käsittämätöntä puppua. ?Kyllä on kaiken a ja o, että visio ei näy pelkästään musiikkivideossa, vaan että punainen lanka näkyy myös musiikissa, ja että artisti pystyy sitä ruokkimaan...? Enemmän lasten laulua ja kommentteja, vähemmän juontajien hölötystä, kiitos! kurssille koulun ja koko suomalaisen yhteiskunnan kanssa. Kaupunkia piinaa murtoaalto. Kuninkaalliset häät Nelonen 28.5. Kuka on polttaja. Pekka Vähäsöyrinki 17.02 Kouluratsastuksen SM 18.15 Raviurheilua Elitloppet Tukholman Solvallassa. Juontaja Joanna Kuvaja ja selostaja Marko Lähteenmäki. 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheilukatu 2 19.30 Kettu (12) 20.30 Toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Kun appiukosta tulee ministerismies, voi suhteilla päästä vaikka Santahaminaan suorittamaan keskenjäänyttä varusmiespalvelustaan. Päätösteoksessa laulavat mm. Brittitoimittaja Louis Theroux tapaa mm. Yliluonnollisen riivaajan läsnäolo yritetään tallentaa videokameralla, ja öiset tapahtumat kasvattavat pelkoa päivä päivältä. O: Oren Peli. Linnake Toisen kauden päätösjakso. 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Matka Maan keskipisteeseen Brendan Fraser esittää huimassa seikkailuelokuvassa tutkija Trevor Andersonia, joka etsii kadonnutta veljeään. Nordfjellin eteläsaamelainen perhe Rörosissa elää kahden kulttuurin rajalla, mutta poronhoito takaa yhä pääasiallisen elannon. Heidän elämäntapansa on kytköksissä vuodenaikojen vaihteluun. 15.50 Viinakeisarin salaisuus 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Foylen sota (12) 20.00 Tosi tarina: Peikonpolku. ?Kuski näytti, että anna tulla vaan.. klo 19.30 2010-luvun tenavatähdet loistavat kilpailun finaalissa. SUVI NIEMI suvi.niemi@ mt1.fi 16.00 Frasier 16.30 Victoria?s Secret Fashion Show 2012 17.30 Kuninkaalliset häät 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Olipa kerran (12) 20.57 Keno 21.00 Elokuva: P .S. Haastattelussa Rekku Rechardt. 19.40 Kootut askeleet: Kenneth Kvarnström 20.00 Tekijänä: Tiina Vihtkari 20.30 Design-klassikko: Concorde-lentokone 14/20. Mystinen ihosairaus riivaa terrierin pentua, jonka iho on karvaton ja rupien peittämä. Nelonen lauantai 25.5. Dokumenttielokuva suuren elokuvatähden ja pienen pohjoisen maan kohtaamisesta. O: Jukka Kuosmanen ja JP Pulkkinen, YLE 2011. 22.00 Armottomat (The Chase, USA 1966) Vankikarkurin paluu etelän pikku kaupunkiin kiristää seriffin, öljy pohatan ja muiden asukkaiden välit räjähdyspisteeseen. (12) 22.05 Vera Stanhope tutkii (12) kulkemaan alikulkutunneleita pitkin. Kenguruille on myös kehitetty ehkäisyrokotteita, joilla pyritään säännöstelemään syntyvyyttä. YLE TV2 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen 08.01 Nimipäiväonnittelu: 26.5. 08.03 Lauri kilpa-auto 08.13 Musapoksi: Värejä 08.17 Puu Fu Tom (S) 08.40 Apina opena 09.00 Galaxi 09.01 Hevostähdet 09.11 Pok ja Mok (7) 09.21 Pihaleikit 09.27 Galaxi: Bofori (7) 10.00 Vili Vilperi (S) 10.25 Tanssiurheilua 11.20 Satuhäät 12.10 Jalkapallon mestarien liiga 12.40 Pikku prinsessa (S) 14.15 Extremen maailma 14.40 Hartain toive: lapsi 15.35 Työ on elämää varten 16.15 Intohimosta hiihtoon . Poliisi tuntuu voimattomalta. Hauras Juliet alistuu kohtaloonsa: vankila odottaa häntä ja hänen vielä syntymätöntä lastaan. Miten käy perheen 13-vuotiaalle tyttärelle, joka jää yksin menetet tyään käytännöllisesti katsoen molemmat vanhempansa. (S) 20.00 Paholaisen tytär (12) 21.00 Kosto (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.35 Formula 1: Monacon osakilpailu 23.35 Formula 1: Extra 23.45 Ilman johtolankaa (16) 00.45 Jokakoti.fi NELONEN 05.00 Älypää-TV 07.35 LIVE: Tiedä ja Voita 08.15 Yllätyskokki Niki Kevyitä herkkuja 08.45 Jaksa paremmin 09.15 Eden 09.45 Eden Pihaklubi 10.15 Huvila & Huussi 11.15 Elixir 11.45 Extreme Run 12.15 Koiralle koti 13.20 Eläintenpelastustiimi 13.50 Eläintenpelastustiimi 14.20 Vaaleanpunainen pantteri 14.30 Frasier 15.00 Frasier 15.30 Frasier YLE KUVAPALVELU Pelkoa Peikonpolulla. Päätuomari Antti Tuisku nousee itsekin lavalle, mukanaan finalistit sekä kaikki semifinalistit. 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Tulosruutu 08.30 Elixir 09.00 Start! Koeajossa Kian täydellisesti uudistunut tila-auto Carens 7-paikkaisena. Ohjaus: Marc Lawrence. Puukkojunkkarit eli häjyt herättivät 1800-luvulla pelkoa Etelä-Pohjanmaalla ryöstelemällä ja tappamalla. klo 20.00 Prinsessa Madeleinen häitä odotellessa voi tunnelmoida suomalaisen tavispariskunnan häitä, jotka näytetään suorana lähetyksenä ja kuninkaallisin menoin. 3. villi ja vapaa (S) 12.30 Salatut elämät (S) 13.00 Salatut elämät (7) 13.25 Inside Grand Prix: Monaco 14.00 Formula 1: Ennakkotunnelmat 14.30 Motor Forum: Rallicross SM 15.00 Pilanpäiten 15.05 Junioriliiga 2013 Jakso 10. Mutta keitä häjyt olivat, ja mikä oli ?häjyylyn. N: Steve Martin, Bonnie Hunt, Piper Perabo, Tom Welling, Hilary Duff, Kevin Schmidt. Espoon Pesiksen järjestämä D-ikäluokan ylialueellinen turnaus Espoonlahden urheilupuistossa. 16.05 Piilokamera 16.35 Pilanpäiten 16.50 Top Gear 18.00 Formula 1: Monacon aika-ajot 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Formula 1: Extra 19.30 KIDSing Finaali. (S) 00.35 UEFA Champions League -huippuhetket: Finaali 01.10 Southland (16) NELONEN Koiralle koti. Tapauksia tutkivaa Harjunpäätä vaivaa unettomuus, mutta hän ei tiedä miksi. Pääosissa: Hilary Swank, Gerard Butler. Ohjaus: Richard LaGravenese. (16) 01.55 Perhe on pahin YLE TEEMA 14.30 Yle Live: Bon Jovi 15.30 Historia: Valistusajan perintö 16.25 Jumalten tuho. toukokuuta 2013 RADIO- JA TELEVISIO-OHJELMAT TV1: puhelin 020 690 414 Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi Internet: http://tv1.yle.fi/ TV2: (03) 3456?111, 020 690 414 Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi Internet: http://tv2.yle.fi/ YLE KUVAPALVELU MTV3: vaihde 010 300 300, (09) 6224?176 Internet: www.mtv3.fi Nelonen: vaihde (09) 45451 Internet: www.nelonen.fi TV-KOLUMNI Älä pane sanoja lapsen suuhun M Tuhansia kenguruita kuolee vuosittain autokolareissa. Nyt se on kuitenkin tottumassa ihmiseen. Kiehtova maailma -sarjan dokumentti kertoo keinoista, joilla kaupunkilaiset ja kengurut voivat elää sopusoinnussa. NELONEN LAUANTAI YLE TV1 25.5. 08.00 Yle Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Joanna Lumleyn Kreikka 09.00 Yle Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Löytöretkiä maailmaan 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Tanskan puutarhasuunnittelun juhlavuosi 12.00 A-studio: Stream 12.30 Totuus rakkaudesta 13.00 Dokumenttiprojekti: Sattuman syyt 13.50 Kuvia pronssissa 14.35 Rakkaudesta puutarhaan 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Viimeiset sanani 15.40 Luonnon ihmeitä 15.55 Viinakeisarin salaisuus (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.05 Hakekaa kätilö! (12) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Tuhat kuvaa liito-oravasta 18.45 Avara luonto: Maapallo lintujen silmin 4/5. Kidsing MTV3 25.5. Kuolemansynti: Tissikateus. Yle TV1 tiistai 28.5. Viimeisen 50 vuoden aikana niiden määrä on pompannut muutamasta sadasta kymmeniin tuhansiin. Syy on ihmisen: kengurun luontainen peto, dingo, on 22.30 Lotto ja Jokeri 22.35 Kahden viikon iskuaika Romanttisessa komediassa nuori naisjuristi työskentelee upporikkaan kiinteistöalan sijoittajan palveluksessa. syy? Sakari Kuosmanen lähtee selvittämään häjyjen historiaa. 18.00 Kino Klassikko: Viskiä, viskiä! (Whisky Galore/Englanti 1949) Komediaklassikossa viskilastissa ollut laiva haaksirikkoutuu skotlantilaissaaren edustalle, ja virkavalta yrittää pitää juonikkaat janoiset erossa lastista. O: Alexander Mackendrick. Elokuvaversiosta laajennettu Turhapuro-tarina. Kuusi parasta laulajaa Tatu, Olga, Jooa, Oona, Jenni ja Miska finaalissa. (S) 23.35 Nelosen uutiset 23.45 Nelosen sää 23.50 Mad Men Lapsia ja vanhempia (12) 00.55 Lost (16) 01.55 Perhe on pahin 02.30 Älypää-TV YLE TEEMA 12.55 Francon jälkeen . Selostus Antti Ennekari. Lontoo, Iso-Britannia. Kuvassa tohtori Don Fletcher ja ekologi Claire Wimpenny tutkivat kuollutta harmaaisokengurua Australian Canberrassa. Kuivuus ajaa kengurut kaupunkiin A ustralian pääkaupungissa Canberrassa harmaaisokenguru aiheuttaa harmaita hiuksia. Kuivuus on ajanut kengurut etsimään mehevää ruohoa kaupungin puistoista ja asukkaiden pihoilta. Jopa kaksimetrinen pussi eläin on vaaraksi niin ihmisille ja heidän omaisuudelleen kuin itselleenkin. Australian liikenteessä auto ja kenguru ottavat yhteen tuhansia kertoja vuosittain. Kenguru on potkaissut pikkulasta ja pompannut ikkunasta sisään. Kuvissa söpö eläin on normaalisti ujo ja välttelee ihmistä. Pomppijoita koetetaan esimerkiksi saada lentokone laskeutui Seutulaan. Dokumentin jälkeen nähdään Arthur Pennin elokuva Armottomat. 21.00 Marlon Brando tuli Suomeen Lokakuussa 1967 Marlon Brandoa kuljettanut lentokone laskeutui Seutulaan. Wigwamin, Tasa vallan Presidentin ja Tabula Rasan esiintymisiä 70-luvulla. klo 22.05 Saamelaiskaksikon ristiretki etelään on piristävintä katsottavaa pitkään aikaan. Jakso 7/10. N: Katie Featherston, Micah Sloat, Mark Fredrichs. 1/3. Patagoniassa isomyrskyliitäjät seuraavat valaita etsiessään haaskoja ruuakseen. Amazonilla papukaijat ovat oppineet käyttämään savea rohtonaan. Entä kuinka kondorinpoikanen oppii lentämään? 19.40 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Lotto 20.51 Urheiluruutu 21.15 Oikeuden edessä: Juliet. Sarja alkaa! Pyry pääsee pois Vihdistä opiskelemaan Helsingin kuvataidelukioon. Kuolemansynti: Tissikateus. 2. Märät säpikkäät Yle TV2 26.5. Asennutamme autoon vetokoukun. 09.30 Koirakouluttaja Tanja Karpela Kauden viimeinen jakso. 10.00 Neljän tähden illallinen 10.30 Neljän tähden illallinen 11.00 Neljän tähden illallinen 11.30 Neljän tähden illallinen 12.00 Eläintenpelastustiimi 12.30 Eläintenpelastustiimi 13.00 Eläinten ABC 13.30 Koiralle koti (S) 14.35 Eläintenpelastustiimi 15.05 Shake It Up (S) 15.35 90210 (7) 16.30 Neljän tähden talkoot 17.00 Neljän tähden talkoot 17.30 Neljän tähden talkoot 18.00 Neljän tähden talkoot 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Hauskat kotivideot 19.30 Fort Boyard . klo 19.00 22.30 Angry Boys (12) 23.00 The Wire (16) 23.55 Theroux: Kovaa lakia Johannesburgissa. Etelä-Afrikan Johannesburg on yksi maailman väkivaltaisimmista kaupungeista
Tämän jälkeen on vuorossa samurai myytti, jonka mukaan ensin aseen esiin ottava häviää, ja miehet perehtyvät Kendoon, japanilaiseen kamppailulajiin. 23.40 Kuuntelija (12) 00.40 30 Rock (S) 22.25 Perhe tekee veneretken Osa 2 (1978) Opettavainen vene retki nuoren Teemu Selänteen perheen kanssa jatkuu. Miehemme Damaskoksessa. hippiäiti, yksinhuoltaja ja ylihuolehtivainen äiti. Teini-ikäisen kapinointi voi viedä koko perheen terapiaan. 23.00 Catwalkin kuningatar (S) 23.55 True Blood (16) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Tunteita ja tuoksuja (7) 10.35 Emmerdale (7) 11.05 Emmerdale (S) 11.35 Jamie Oliverin ruokamanifesti 14.10 Alueellinen sääennuste 14.15 Luontodokumentti 15.15 Mitä tänään syötäisiin? 15.20 Isän tyttö (S) 15.50 Pomo piilossa 16.50 Uutiset 16.55 Suomen ja maailman sää 17.00 Kauniit ja rohkeat (7) 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Duudsonit tuli taloon 21.00 House Painajaisunien riepoteltavana (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Isänmaan puolesta (16) 23.40 Vihjeet hukassa Steppaavat etsivät. purjehdus 19.00 Historia: Saastaiset kaupungit 19.50 Tyylin alkulähteillä 20.00 Erityisiä naisia Maria Montessori (1870?1952) oli Italian ensimmäisiä naislääkäreitä, harras katolinen ja kiinnostunut kasvatuksesta. 20.45 Rakennustaiteen aarteita 21.00 Suomen historian myytit: Kieltolaki Kirjailija Kjell Westö palaa 1920luvun kieltolain aikaan ja selvittää muun muassa, ketkä harjoittivat viinan salakuljetusta ja miksi. Ja mikä olikaan naisten rooli trokauksessa ja lopulta myös lain kumoamisessa? 21.50 JFK . Kaappaus keittiössä -ohjelma matkustaa Ouluun ja selvittää, miten tiukalla opiskelijabudjetilla voi syödä hyvin ja terveellisesti. Toteutus Laura Joutsi, Jonni Roos ja Liisa Vihmanen. Päätösjaksossa Peltsi nousee Lapin hienoimmille tuntureille ja oivaltaa shamaanin sanoman. Kaupunkipuutarha. Pääosissa Steven Seagal (Machete), Pam Grier (L-koodi) ja Sharon Stone (Basic Instinct). 01.05 V (12) NELONEN 05.00 Älypää-TV 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Stitch! 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Transformers Rescue Bots 08.30 Vaaleanpunainen pantteri 08.40 Ullan unelmakakku 09.10 Luksusmammat 09.40 Juhlat puutarhassa 10.15 Lapsiperheen taloprojekti 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Luksusmammat 13.20 Juhlat puutarhassa 13.55 Lapsiperheen taloprojekti 14.25 Ullan unelmakakku 14.55 Outo, uusi elämä (7) 15.55 Häähullut 17.00 Frasier 17.30 Hyvät ja huonot uutiset 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden talkoot 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Huvila & Huussi 20.57 Keno 21.00 Elokuva: The Hurt Locker Intensiivinen toimintatrilleri Yhdysvaltain armeijan timantinkovasta pommiryhmästä, joka joutuu uhmaamaan kuolemaa päivittäin rintaman etulinjassa. unelma-asunnot 16.50 Uutiset 16.55 Suomen ja maailman sää 17.00 Kauniit ja rohkeat (7) 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (7) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Uuno Turhapuro muuttaa maalle 1986 (101?) O: Ere Kokkonen. N: Vesa-Matti Loiri, Marjatta Raita, Marita Nordberg, Tapio Hämäläinen, Spede Pasanen, Simo Salminen, Olavi Ahonen, Helge Herala, Marja Korhonen ja Elli Castrén. 21.30 Vedetään hatusta 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 MM-ralli: Kreikka . Pertti Nättilän suunnittelema ohjelma purjehduksesta harrastuksena ja intohimona. 23.18 Sodan vangit (16) KESKIVIIKKO YLE TV1 29.5. 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Pimeän puolella: Rahan hehku 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Ensyklopedia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Kahdeksan vuodenaikaa 11.45 Aamusydämellä 12.20 Vanha suola janottaa 12.50 Pojat (Suomi, 1962, 100?) O: Mikko Niskanen. kaikkien jatko-osien äiti (12) 01.30 Totuuden hetki 02.30 MM-ralli: Kreikka NELONEN 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Stitch! 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Transformers Rescue Bots 08.30 Vaaleanpunainen pantteri 08.40 Ullan unelmakakku 09.15 Luksusmammat 09.45 Juhlat puutarhassa 10.20 Lapsiperheen taloprojekti 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Luksusmammat 13.20 Juhlat puutarhassa 13.50 Lapsiperheen taloprojekti 14.20 Ullan unelmakakku 14.50 Outo, uusi elämä (7) 15.45 Häähullut 16.45 Frasier 17.30 Huvila & Huussi 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Splash! 21.55 Keno 22.00 Elokuva: Tähtivieras Dave (7) 23.55 Nelosen uutiset 00.05 Nelosen sää 00.10 Elokuva: Villit kuviot (16) 02.20 Perhe on pahin 02.55 Älypää-TV YLE TEEMA 17.05 Maailman satamat 17.35 Elävä arkisto: Köydet irti! 17.35 Perhe tekee veneretken, osa 1 18.02 Tietoisku: purjeveneen turvaköydet 18.05 Perhe tekee veneretken, osa 2 18.30 Harrastus . Mv. 14.45 Bagatelli pomppalero 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Tunne sää: Pakastettua elämää 19.00 Benidorm (12) 19.50 Toinen minä: Aku Syrjä 4/12. Linnake 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden talkoot 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Myytinmurtajat Päänsärkyä kaksintaistelusta Parivaljakon kohteena on kaksin taisteluun liittyviä sanontoja ja myyttejä. Ohjaus: Andrew Davis, USA 1988 (96?). Kennedyn murhasta ja New Orleansin piirisyyttäjän John Garrisonin pakkomielteisistä tutkimuksista salaliittoteorioineen. N: Kevin Costner, Tommy Lee Jones, Gary Oldman. 00.50 Raivoisat riimit 02.14 Teematieto Radio- ja tv-sivuilla ilmoituksesi huomataan. Valittavanasi on kaksi kokoa: 2 x 100 mm (81 mm x 100 mm) 970 ? 3 x 70 mm (124 mm x 70 mm) 970 ? Hyödynnä näkyvä ilmoituspaikka! Kysy lisää ilmoitusmyynnistä: p. Dokumentti näyttää mitä orjuus on nyt ja miten tunnettuja merkkituotteita valmistetaan. 22.50 Yle Uutiset 22.55 Prisma: Oudoimmat luonnonilmiöt 23.45 Oddasat YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 28.5. 06.52 Jääkarhu Otto (S) 07.03 Musapoksi: Leppäkerttu moi 07.07 Timppa (S) 07.18 Tule leikkimään! 07.20 Tinga Tinga -tarinat (S) 07.34 Isot koneet 07.39 Pipsa Possu: Naamiaiset 07.44 Neppajymykerho 07.51 Muumilaakson tarinoita 08.15 Disney esittää: Ystäväni Tiikeri & Nalle Puh (S) 08.38 Sirkustelua 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Paluumuuttajat 09.30 Yle Uutiset alueilta 10.50 Oddasat 11.05 Norjan rannikoilla 12.30 Uusi päivä (S) 13.00 Uusi päivä (S) 13.40 Cherry Healey: Vanhemmuus 14.40 Luonnon antimia 15.10 Olli Lindholm . Walkmansoitin mullisti musiikinkuuntelun. Vuonna 1979 markkinoille tullut kevyt, paristoilla toimiva c-kasettisoitin mahdollisti musiikin kuljettamisen mukana. Päähenkilöksi kohoaa erikoisyksikön uusi johtaja William James (Jeremy Renner), joka sukkuloi kylmäpäisesti sala-ampujien silmien edessä kuin olisi kuolematon. N: Jessica Schwartz, Thomas Kretscmann, Guillaume Delorme, Heinz Hoenig. Romy Schneiderin lyhyestä ja myrskyisästä elämästä kertova elokuva. 20.45 Rakennustaiteen aarteita 21.00 Kevätuhri Pietarissa Pietarin Mariinski-baletti esittää Vaslav Nijinskyn alkuperäistä vastaavan koreografian, jonka Millicent Hodson lähes 10 vuoden uurastuksen jälkeen sai rekonst ruoitua. Kansallispuistossa on tarjolla hikistä työtä, mutta onneksi Muonionjoki viilentää ja antaa saalista. 20.00 Pressiklubi 20.30 Kultainen unelma 21.00 Tartu Mikkiin Katsojien äänestämässä toiveuusinnassa Mansesta kajahtaa! Tamperelaishenkisessä musa rymistelyssä mukana ovat Mikko Alatalo, Mika Sundqvist, Pate Mustajärvi ja Costello Hautamäki. 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Lain viitta (12) 22.55 Märät säpikkäät (12) 23.20 Angry Boys (12) 23.50 Rakas naapuri (12) 00.10 Rakas naapuri (12) 00.35 Doctor Who (12) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Tunteita ja tuoksuja (7) 10.35 Emmerdale (S) 11.35 Luontodokumentti 14.05 Viikonvaihteen alueellinen sääennuste 14.10 Minuuttipeliä 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Parisuhteellista (7) 15.45 Grand Designs . toukokuuta 2013 TELEVISIO-OHJELMAT MAANANTAI YLE TV1 27.5. 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Pimeän puolella 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Ensyklopedia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Mannerheim ja Pietari 11.55 Värikästä hääloistoa 12.30 Vanha suola janottaa 13.00 Älä nuolase (Suomi 1962, 107?) O: Aarne Tarkas. Phil (12) 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden talkoot 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Elokuva: 007 . Yhdysvalloissa tuhannet linnut putosivat kuolleina taivaalta, se ei kuitenkaan ollut maailmanlopun enne. 19.50 Nykyajan ihmeet 20.00 MOT 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Etanan planeetta. Quantum of Solace (12) 23.15 Nelosen uutiset 23.25 Nelosen sää 23.30 Frasier 00.00 Olipa kerran (12) 01.00 Totuuden miekka 02.00 Pulkkinen 02.30 Perhe on pahin 03.05 Älypää-TV YLE TEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Historia: Saastaiset kaupungit 17.50 Avaruuskansiot 18.00 Lähikuvassa Erland Josephson 19.00 Francon jälkeen . Kun tilaa on vähän, pitää osata valita oikeat kasvit ja kalusteet. Eri uskonto kuntiin kuuluvat evankelisluterilainen Jenni sekä jehovan todistaja Otto saavat pian esikoisensa. 21.00 Kohde (12) 21.55 Viking Lotto ja KeskiviikkoJokeri 22.00 Kymmenen Uutiset 17.00 Tiededokumentti: Legendaarinen aspiriini 17.45 Sikkimin päivät ja yöt 18.30 Ruokaratsia 19.00 Romy Schneiderin elämä (Romy, Saksa 2009) O: Torsten C. (12) 23.10 Borgiat, maan ja taivaan valtiaat (16) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Tunteita ja tuoksuja (7) 10.35 Emmerdale (7) 11.35 Jamie Oliverin herkullinen Iso-Britannia 14.10 Alueellinen sääennuste 14.15 Amerikan lapsityrannit 15.15 Mitä tänään syötäisiin? 15.20 Parisuhteellista (7) 15.50 Pientä pintaremonttia 16.50 Uutiset 16.55 Suomen ja maailman sää 17.00 Kauniit ja rohkeat (S) 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Erilaiset äidit Osa 2. Jean Counetin dokumentti kuljettaa katsojan latvialaisen sairaalan eri kerrosten kautta läpi ihmiselämän. Musiikin tekeminen on hänelle etsimistä ja taiteessa tärkeintä on sanoma, ei raha. 21.30 Design-klassikko: Sony Walkman. N: Vesa-Matti Loiri, Liisa Nevalainen, Pentti Tarkiainen, Kauko Helovirta. Rumpali ajaa traktorilla. Massikka hurisee ja lehmät ammuvat, kun Eppu Normaali -yhtyeen rumpali ja Akun tehtaan toimitusjohtaja Aku Syrjä on isäntänä emolehmätilalla Ikaalisissa. 20.00 Rakkaudesta puutarhaan 4/12. 2/2. Australian rannikolla voi nähdä maapallon mahtavimman vaahto kylvyn, mistä siellä oikeasti on kyse. T: Cobra Films, Belgia ja Illume Oy/2009. 23.39 Teematieto TIISTAI YLE TV1 28.5. 05.55 MOT 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Pimeän puolella: Toinen todellisuus 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Ensyklopedia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Tuotemerkitty elämä 12.10 Löytöretkiä maailmaan 12.25 Vanha suola janottaa 12.55 Naiset jotka minulle annoit (Suomi 1962, 96?) O: Aarne Tarkas. Konsertin teemana on ?Wagner ja Verdi?. Laulusolistina tenori Michael Schade. 23.45 Teematieto PERJANTAI YLE TV1 31.5. 05.55 Vieras menneisyydestä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Tunne sää: Pakastettua elämää 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Ensyklopedia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Tosi tarina: Peikonpolku 11.35 A-studio: Talk 12.30 Vanha suola janottaa 13.00 Kun tuomi kukkii (Suomi 1963, 99?) Kertomus kulkukauppiaasta, joka rakastuu ison talon tyttäreen, jolla on muitakin ottajia. T: BBC. Kumman video saa enemmän katsojia? 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Newsroom (7) 22.00 Ulkolinja: Kitkerä totuus suklaasta. Komedia kahdesta huoltoaseman hoitajasta, jotka tekeytyvät öljymiljonääreiksi. 14.55 Pisara 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Tänään otsikoissa 16.00 Kuka oikein olet? Rosie O?Donnell 16.40 Ensyklopedia 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Pimeän puolella: Toinen todellisuus 19.00 Prisma: Oudoimmat luonnonilmiöt. Paavo Rintalan romaaniin perustuva elokuva oululaisten poikien elämästä jatkosodan aikana. Samalla hän esittelee turvaköysien käyttöä merellä ja perustelee niiden hyödyllisyyttä. 1/4. Tv-sarja tulkitsee nämä uudet visiot televisiolle. Päivittämisen paikkoja. Henna, Iisa ja Niina saavat mietittäväkseen, miten Gunillan oma kotitalo Porvoossa saataisiin viimeistelemällä ostajia miellyttävämpään kuntoon. 21.00 Kaappaus keittiössä Jakso 6. N: Mauno Kuusisto, Tamara Lund, Leo Lastumäki, Siiri Angerkoski, Matti Oravisto. avoin tapaus (JFK/USA 1991) Oliver Stonen muhkea elokuva John F. RalliExtra 22.45 C.S.I. mies Yöstä 16.00 Sissipuutarhurit 16.29 Galaxi 16.30 Galaxin mestari: Koulujen Taisto 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Doctor Who (12) 18.50 Naurupalat (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Sissipuutarhurit Dodoillen viherrystä asukastalolle. Ulko-ompeluksia, kukkakenkiä ja vesisotaa sissiagitaattori Minna Kivelän johdolla. 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Cop . Vedestä löytyy auto, jossa on hukkunut nainen. (12) TORSTAI YLE TV1 30.5. 05.55 Vieras menneisyydestä 1809 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Tunne sää: Kun lumi peittää 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Ensyklopedia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Vaalien välissä: Kataisen kevättodistus 13.00 Vanha suola janottaa 13.30 Lumikki ja 7 jätkää (Suomi 1953, 67?) (S) Tuttuun satuun perustuva musikaalikomedia nuoresta neidosta. O: Ville Salminen. Suoma lainen peruskoheltaja Ensio Itkonen joutuu jälleen uusien tilanteiden eteen. 22.50 Harrastus . (S) 14.40 Falco tinnunculus (S) 14.45 Löytöretkiä maailmaan 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Tänään otsikoissa 15.55 Kiehtova maailma: Kengurukopla 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Tunne sää: Luvassa lämmintä 19.00 Hakekaa kätilö! (12) 20.00 Totuus rakkaudesta 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio: Stream 21.30 Värikästä hääloistoa Vanee ja Muralithas ovat Tanskassa syntyneitä tamileja. N: Anna Mouglalis, Mads Mikkelsen. N: Eija Inkeri, Heikki Heino, Pentti Viljanen, Hannes Veivo, Reino Valkama. 3/3. Norjalainen tiedemakasiini. YouTube on maailman katsotuin videokanava, jolla uutistoimisto Reutersin mukaan on 4 miljardia käyttökertaa päivässä. Brittitoimittaja Louis Theroux kokee kaupungin rankkaa arkea poliisien seurassa. klo 21.00 NELONEN 05.00 Älypää-TV 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Stitch! 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Transformers Rescue Bots 08.25 Waverly Placen velhot (7) 08.50 Ullan unelmakakku 09.20 Luksusmammat 09.50 Lauran matkakuvia: Tukholma 10.20 Sarahin sisustusvinkit 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Luksusmammat 13.20 Juhlat puutarhassa 13.55 Lapsiperheen taloprojekti 14.25 Ullan unelmakakku 14.55 Outo, uusi elämä (7) 15.55 Dr. (12) 00.40 Louie (12) NELONEN 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Stitch! 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 07.55 Transformers Rescue Bots 08.20 Waverly Placen velhot (7) 08.50 Ullan unelmakakku 09.20 Luksusmammat 09.50 Lauran matkakuvia: Tukholma 10.20 Sarahin sisustusvinkit 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Luksusmammat 13.20 Lauran matkakuvia: Tukholma 13.55 Sarahin sisustusvinkit 14.25 Ullan unelmakakku 14.55 Outo, uusi elämä (7) 15.55 90210 (7) 17.00 Frasier 17.30 Dr. Paine työssä ja perheenäitinä voi ajaa myös syrjähyppyihin. 10 suomalaista kuva taiteilijaa katsoi Kalevalaa uusin silmin. (16) 22.55 Uusi Kino: Elämää kerroksissa (Inhale/Exhale). Perhe Riikonen. 3/3. Alcantaran perhe (7) 20.15 Musiikin muisti : Rekilaulu 20.30 Maailman satamat 21.00 Tekijänä: Kasperi Laine Kasperi Laine eli Laineen Kasperi kirjoittaa, räppää ja suunnittelee äänimaailmoja teatteri- ja tanssi esityksiä varten. purjehdus (1964) Vesille tekee venosen mieli. Vakiintuminen. Ensimmäisen lapsen saaminen on käännekohta perheen elämässä, mutta entäpä jos nainen asettaakin työuransa etusijalle. (7) 14.30 MOT 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Avara luonto: Maapallo lintujen silmin 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Tunne sää: Kun lumi peittää 19.00 Historiaa: Viikinkimiekan salaisuudet Viikingit olivat aikansa hurjimpia sotureita, mutta vain harvoilla heistä oli käytössään aikakautensa ylivertainen ase, pelätty Ulfberhtin miekka. Kuvassa opiskelija Jukka. MTV3 tiistai 28.5. 15/20. Kuurosokean Yuong-Chan tarina on koskettanut ihmisiä kaikkialla maailmassa. Hän kieltäytyy alistumasta eristäytyneisyyteen ja oppii rakastamaan maailmaa omalla tavallaan. 22.55 Yle Uutiset 23.00 Kotikatsomo: Juoksuhaudantie (12) 00.50 Oddasat YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 27.5. 06.53 Popi Kissa (S) 07.05 Nökö ja Simppa (S): Porkkanakärpänen 07.12 Saturetki 07.23 Jussin matkat (S) 07.36 Humps (S) 07.43 Neppajymykerho 07.51 Muumilaakson tarinoita 08.14 Disney esittää: Ystäväni Tiikeri & Nalle Puh (S) 08.37 Sirkustelua 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Paluumuuttajat 09.30 Sissipuutarhurit 10.00 Hartain toive: lapsi 11.00 Norjan rannikoilla 12.30 Ravintola kaltereiden takana 13.00 Spanielipentueen elämää 13.30 Pressiklubi 14.00 Veljesten keittiössä 14.30 Islannista maailman huipulle: Saga Sigurdardóttir 15.00 Yle Live: Chisu 16.00 Peltsin Lappi 16.29 Galaxi 16.30 Galaxi: Bofori (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Doctor Who (12) 18.50 Naurupalat (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Sissipuutarhurit 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Satuhäät 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Cherry Healey: Vanhemmuus. Se muutti ihmisten käyttäytymistä ja identiteettiä. 22.00 Sodan vangit 21/24. (Mv.) (7) 14.30 A-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 SF-tarina 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Pimeän puolella: Rahan hehku 19.00 Kiehtova maailma: Kengurukopla 19.50 Villit eläinystävämme 20.00 Schrödingerin kissa: Tiedettä tutkaillen. Hyvää halvalla. Kari matkustaa Ouluun ja selvittää kahden nuoren miehen kanssa, miten tiukalla opiskelijabudjetilla voi syödä hyvin ja terveellisesti. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. Phil (S) 17.00 Fort Boyard . Kyttä (16) 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Kuninkaalliset häät 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Twilight . New York (16) 23.35 Kallista kipua (12) 00.35 30 Rock (S) YLE KUVAPALVELU Kitkerä totuus. Mv. N: Rauha Rentola, Stig Fransmann, Elina Salo, PehrOlof Sirén, Risto Mäkelä. 19 Perjantaina 24. Suklaan raaka-aineen hinta on romahtanut. Yhä useammin kaakaopapuja poimivat lapset. O: Åke Lindman. Juontajat tekevät oman videonsa. (12) 21.58 Kalevala nyt Santeri Tuori. klo 22.00 NELONEN 05.00 Älypää-TV 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Mikki Hiiren kerhotalo (S) 07.25 Disney esittää: Stitch! 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Transformers Rescue Bots 08.30 Vaaleanpunainen pantteri 08.40 Ullan unelmakakku 09.15 Luksusmammat 09.45 Juhlat puutarhassa 10.20 Lapsiperheen taloprojekti 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Luksusmammat 13.20 Juhlat puutarhassa 13.55 Lapsiperheen taloprojekti 14.25 Ullan unelmakakku 14.55 Outo, uusi elämä (7) 15.55 Häähullut 17.00 Neljän tähden illallinen 17.30 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden talkoot 19.30 Elämän kevät -konsertti 20.57 Keno 21.00 Greyn anatomia (12) 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 Frasier 23.45 Pelkokerroin 2.0 (12) 00.45 Totuuden anatomia (12) 01.45 Pulkkinen 02.15 Perhe on pahin 02.50 Älypää-TV YLE TEEMA Hyvää halvalla. Cherry Healey perehtyy vanhemmuuden haasteisiin. Elämä harhojen kanssa on pelottavaa, mutta vanhemmiten sairaus on hieman helpottanut. 22.50 Yle Uutiset 22.55 Newsroom (7) 23.55 Oddasat YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 31.5. 06.52 Possu Pallero (S) 07.04 Hertan maailma 07.08 Lulu kilpikonna (S) 07.22 Lauri kilpa-auto (S) 07.34 Nyt mennään! 07.41 Hupsu pikku pupunen 07.45 Pikku Kakkosen posti 07.52 Muumilaakson tarinoita 08.15 Disney esittää 08.40 Sirkustelua 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Paluumuuttajat 09.30 Yle Uutiset alueilta 10.50 Oddasat 11.05 Norjan rannikoilla 12.30 Uusi päivä (S) 13.00 Uusi päivä (S) 13.30 Tiilenpäät 14.00 Koiramies kiertää Islantia 14.30 Strömsö 15.10 Satuhäät 16.00 Hehku 16.30 Galaxi 16.32 Velhot, jätit ja susihukkaset (7) 16.45 Karvinen (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Doctor Who (12) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Peltsin Lappi Tunturit. Ulkolinjan dokumentti näyttää, mitä orjuus on nyt ja miten tunnettuja merkkituotteita valmistetaan. Kuvassa nuori norsunluurannikkolainen poika haravoi kaakaopapuja. Yle TV1 tiistai 28.5. Kuinka miekka tehtiin ja miten se muutti aikakautensa historiaa? 19.55 Viimeiset sanani 16.31 Roni Neutroni (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Doctor Who (12) 18.45 Naurupalat (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Nolojen tilanteiden mies (S) 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Taivaan tulet (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Keskiviikon ravisuora 22.10 Theroux Killadelphiassa Philadelphia on USA:n väkivaltaisin kaupunki. Fischer. Tuberkuloosi. Sarjan hollantilaiset jaksot. Syöpää sairastava puuseppä Jan on tärkeä henkilö perheelleen, kotikylälleen ja seurakunnalleen. Vaikka kuolema on väistämätön, hän ei ole lakannut toimimasta yhteisönsä hyväksi. 20.25 Viking Lotto 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Vaalien välissä: Kataisen kevättodistus 23.00 Yle Uutiset 23.05 Ulkolinja: Aseiden Yhdysvallat 00.00 Oddasat YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 29.5. 06.53 Hanna Ankka (S) 07.04 Ystävykset (S) 07.10 Sana-Arkku: Variksen pesimispuuhat 07.20 Kasper ja Liisa (S) 07.33 Ika Oka (S) 07.43 Neppajymykerho 07.53 Muumilaakson tarinoita 08.16 Disney esittää: Ystäväni Tiikeri & Nalle Puh (S) 08.39 Sirkustelua 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Paluumuuttajat 09.30 Yle Uutiset alueilta 10.50 Oddasat 11.05 Norjan rannikoilla 12.30 Uusi päivä (S) 13.00 Uusi päivä (S) 13.30 Urheilukatu 2 14.00 Tanskalaisten lempikakut 14.30 Parveke uusiksi 15.10 Ajankohtainen kakkonen 16.00 Sissipuutarhurit 16.30 Galaxi MTV3 MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Tunteita ja tuoksuja (S) 10.35 Emmerdale (S) 11.05 Emmerdale (S) 11.35 Jamie Oliverin etniset herkut 14.10 Alueellinen sääennuste 14.15 Amerikan lapsityrannit 15.15 Mitä tänään syötäisiin? 15.20 Erilaisia suhteita (7) 15.50 Pomo piilossa 16.50 Uutiset 16.55 Suomen ja maailman sää 17.00 Kauniit ja rohkeat (7) 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (7) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Pientä pintaremonttia Jakso 17. Omia kasvatusmetodejaan esittelevät mm. (16) 23.40 Nelosen uutiset 23.50 Nelosen sää 23.55 Frasier 00.40 Breaking Bad (16) 01.40 Lost (16) 02.40 Pulkkinen 03.10 Perhe on pahin 03.45 Älypää-TV YLE TEEMA 17.00 Tekijänä: Kasperi Laine 17.30 Design-klassikko: Sony Walkman 18.00 Kun Saksa miehitti Tanskan 18.50 Rakennustaiteen aarteita 19.00 Candlefordin postineiti 20.00 Maailman vaarallisimmat taudit 2/2. N: Leo Jokela, Tommi Rinne, Leni Katajakoski, Elina Salo, Tarja Nurmi, Marjatta Kallio. Jos kaikki on kohdallaan, puutarhassa mahtuu nauttimaan elämästä ja viihtymään yhdessä, ja jopa kasvattamaan lähiruokaa. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Paha suklaabisnes 22.45 Yle Uutiset 22.50 Radan rakentajat (12) 00.25 Oddasat YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 30.5. 06.53 Bertin ja Ernien suuret seikkailut (S) 06.59 Hertan maailma (S) 07.03 Tarinoita maailmalta 07.09 Jessin kanssa (S) 07.20 Katinkontti Remix 07.35 Stella ja Sami (S) 07.47 Pikku perunat (S) 07.53 Muumilaakson tarinoita 08.16 Disney esittää 08.40 Sirkustelua 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Paluumuuttajat 09.30 Yle Uutiset alueilta 10.50 Oddasat 11.05 Norjan rannikoilla 12.30 Uusi päivä (S) 13.00 Uusi päivä (S) 13.30 Urheilukatu 2 14.00 Iloa puutarhasta 14.30 Parveke uusiksi 15.10 Tartu Mikkiin 16.00 Taistelulentäjät 16.30 Galaxi 16.31 Tero hoitaa (7) 16.39 Galaxi 16.41 Pikku Nikke (S) 16.53 Galaxi 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Doctor Who (12) 18.50 Naurupalat (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Hehku 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Solsidan (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 True Blood (16) 22.55 Hehku 23.25 Taivaan tulet (12) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Tunteita ja tuoksuja (7) 10.35 Emmerdale (S) 11.05 Emmerdale (S) 11.35 Amazing Race 14.00 Alueellinen sääennuste 14.05 Jamie Oliverin kotona 14.40 Jamie Oliverin helpot herkut 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Middle (S) 15.45 Dino X 16.50 Uutiset 16.55 Suomen ja maailman sää 17.00 Kauniit ja rohkeat (7) 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Suomen surkein kuski 21.02 Mentalist (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Ketonen & Myllyrinne 23.10 Nico (Above the Law, Yhdysvallat) Taistelulajien taitaja Steven Seagal tekee ensiesiintymisensä valkokankaalla oikeamielisenä Nico Toscanina. Valeri Gergijev johtaa orkesteria. 21.40 Kevätuhri: Vuosisadan tanssi Tuore yhteisdokumentti sijoittaa Igor Stravinskyn mullistavan teoksen vuoden 1913 poliitiseen ja kultuurilliseen maisemaan ja pohtii sen maailmanlaajuista merkitystä. 23.10 Kino: Coco Chanel & Igor Stravinsky (Ranska 2009) Tyylikäs draama muodin valtiattaren ja köyhtyneen venäläissäveltäjän suhteesta. Tarina alkaa Kevätuhrin ensi-illasta Pariisissa 29.5.1913. O: Jan Kounen. Suvun komeat hääperinteet saavat jatkoa, kun nuoripari vihitään, sillä häihin saapuu satoja vieraita komeine lahjoineen. 22.00 Inhimillinen tekijä Kalevi Rinne on sairastanut 45 vuotta skitsofreniaa. Epäilys (12) 23.35 Nelosen uutiset 23.45 Nelosen sää 23.50 Frasier 00.20 Start! 00.50 Maailman vaarallisimmat tiet 01.50 Pulkkinen 02.20 Perhe on pahin 02.55 Älypää-TV YLE TEEMA 16.45 Lähikuvassa Erland Josephson 17.45 Suurin kiinalainen ravintola Weijun Chenin dokumentti on kurkistus Kiinaan energisen ja mielenkiintoisen johtaja rouva Qinin kautta. 020 413 2321. Tuotanto YLE Kulttuuri. 22.05 Kesäkonsertti Schönbrunnista Wienin Filharmonikot esiintyvät suorassa ulkoilmakonsertissa Lorin Maazelin johdolla. Miami (16) 23.45 Hot Shots! 2 . West Lake on maailman suurin kiinalaisravintola, jossa on noin 5 000 asiakaspaikkaa. Dokumentin lyhyempi versio. 18.40 Ludvig XVI (7) 20.10 Kun Saksa miehitti Tanskan 21.00 Historia: Valistusajan perintö 21.55 Elävä arkisto: Köydet irti! 21.55 Perhe tekee veneretken Osa 1 (1978) Nuoren Teemu Selänteen perhe neuvoo onnettomuusaltista, välinpitämätöntä ja tietämätöntä keskivertoveneilijää Ensio Itkosta varustautumaan vesille kunnolla ja käyttäytymään oikein. 22.22 Tietoisku: Purjeveneen turvaköydet (1980) Jukka Kuoppamäki purjeveneilee perheensä kanssa. Ensin Adam ja Jamie hyppäävät villin lännen maailmaan kokeilemaan pistoolia, veistä ja jopa vesi-ilmapalloa. Maailmassa menehtyy vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä tuberkuloosiin. 20.30 Melanooma 21.00 Tiededokumentti: Seksin ABC
Maria Leppänen 15.00 Ajoneuvos liikenteessä . Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.15 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 17.30 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 23.00 23.03 23.57 00.00 00.05 03.15 04.02 Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Yle Uutiset maakunnastasi Yle Uutiset ja sää Yle Uutiset maakunnastasi Merisää Suomen radio Yle Uutiset Urheiluradio Yle Uutiset maakunnastasi Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Taustapeili Yle Uutiset Poplaari Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Elämänmenoa 0203-17600 Yle Uutiset Urheiluradio Sää Kantritohtorin juurihoitoa Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Nousevan auringon talo Yle Uutiset Iskelmä-Suomi Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Yöradio. Raimo Tyykiluoto 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . Raimo Tyykiluoto 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . Raimo Tyykiluoto 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . Jussi Wistrand 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä . Raimo Tyykiluoto 16.30 Politiikkaradion viikko 19.00 Kalle Haatanen 20.00 Alivaltiosihteerin viikko 20.22 Pressiklubi 20.50 Roman Schatzin Maamme-kirja 21.30 Urheiluilta: Jalkapallon Mestarien liigan loppuottelu 21.45 Harpo puhuu, osa 71 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maailmanpolitiikan arkipäivää 22.30 Brysselin kone 23.15 Julkinen sana RADIO NOVA 08.00 Viikonloppu vapaalla . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . toissapäivänä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Nousevan auringon talo 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Sunnuntai-Suomi 12.06 Kansanradio 12.40 Viikon luontoääni 12.45 Merisää 12.55 Sunnuntai-Suomi 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Iskelmä-Suomi 14.00 Yle Uutiset 14.03 Pääministerin haastattelutunti 15.00 Yle Uutiset 15.03 Urheiluradio 15.08 Tähtisumua 15.50 Veneilysää 15.52 Sunnuntai-Suomi 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Sunnuntai-Suomi 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Suomi tänään 17.20 Aristoteleen kantapää 17.45 Suomi tänään 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluradio 18.08 Sää 18.09 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600. Raimo Tyykiluoto 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . Ravitulokset 19.08 Lempimusiikkia 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.08 Sää 20.09 Olipa kerran radio 21.00 Yle Uutiset 21.03 Poppikoulu 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Koe-eläinpuisto 23.00 Yle Uutiset 23.03 Koe-eläinpuisto 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 03.15 Poppikoulu YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto:Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03 Eve Mantu 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamun viikko 10.00 Yle Uutiset 10.03 Maria Pettersson 11.00 Yle Uutiset 11.02 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikonloppu . Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . Marko Miettinen 19.30 Puheen ilta 21.33 Päivä tunnissa . Ravitulokset 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Uudenkansanmusiikki 23.00 Yle Uutiset 23.03 Kansanradio 23.37 Metsää ja luontoa 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio . toiveiden yö 03.40 Luontoretki 04.02 Kantritohtorin juurihoitoa YLE PUHE 00.00 01.00 02.00 03.00 04.00 05.00 06.00 06.30 06.40 07.00 07.02 07.30 07.40 08.00 08.03 08.30 08.40 09.00 09.02 09.30 09.31 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.05 12.30 13.00 13.02 14.00 14.03 15.00 15.01 16.00 16.03 17.00 17.08 18.00 18.03 21.00 21.33 22.00 22.05 23.02 23.30 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri Elävä arkisto:Kulttuuri Elävä arkisto: Kotimaa Elävä arkisto: Maailman tapahtumat Elävä arkisto: Urheilu Elävä arkisto: Populaarikulttuuri Yle Puhe esittää Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Päivä Yle Uutiset Puheen Päivä Yle Uutiset Puheen Päivä Politiikkaradio Yle Uutiset Perttu Häkkinen Yle Uutiset Puheen Iltapäivä . Ile Jokinen ja Minna Kuukka 10.00 Perjantaiperjantai! . Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . Aki Räty Taustapeili Bluesministeri Esa Kuloniemi YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto:Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Jari Sarasvuo 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Annika Metsäketo ja Samuli Väänänen 15.00 Ajoneuvos liikenteessä . Janne Virtanen 22.00 Radio Novan yö TIISTAI YLE RADIO 1 28.5. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Eve Mantu 11.00 Figaro: Brittenin Peter Grimes 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Klassikkoparatiisi 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Viikon kirja 18.00 Eurooppalaisia puheenvuoroja 18.20 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvingin seikkailut, osa 15 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Kaiken maailman musiikkia 20.30 Radion sinfoniaorkesterin iltasoitto 21.15 Brysselin kone 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Radioteatteri esittää: Hanhen selästä, osa 99: Ujoa lasta ken pelkäisi 22.30 Taiteilijaelämää 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset Uutiset YleX Aamu . Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.33 Päivä tunnissa . Pesäpalloilua 21.00 A-studio: Talk 22.00 Yle Uutiset 22.05 Aspekti 23.05 Mikä maksaa? RADIO NOVA 08.00 Paloja viikolta 10.00 Viikonloppu vapaalla . Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . Elli Collan 20.00 After Work . Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä -Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta . Jussi Wistrand 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Maria Pettersson 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . Koti maan kesäkohteista kuuntelijoiden kanssa keskustelee toimittaja-kirjailija Veikko Neuvonen, juontajina Markus Turunen ja Asko Hauta-aho. Yle Radio Suomi keskiviikko 29.5. Maria Leppänen 13.00 KidSing . Miia Krause 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.33 Päivä tunnissa . Salme Unkuri 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 05.00 Enbuske & Linnanahde Crew . klo 18.03 10.05 Kalle Haatanen 11.00 Valkoista valoa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 M-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Filmiryhmä 18.00 Tiedevartti 18.20 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvingin seikkailut, osa 17 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Tampere Filharmonian konsertti 19.35 Väliajalla lähikuvassa ylikapellimestarikautensa päättävä Hannu Lintu 20.00 Filharmonian konsertti jatkuu 21.25 Jälkikoirat 21.45 Selim Palmgrenin pianosarja Toukokuu 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita 22.55 Kuuluttajan vieras 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu . Elina Viitanen ja Samuli Väänänen 22.00 Radio Novan yö MAANANTAI YLE RADIO 1 27.5. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Epookki 18.15 Viikon luontoääni 18.20 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvingin seikkailut, osa 14 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Radioteatterin valiouusinta: Runar ja Kyllikki, osa 1/2 20.00 Jazzradio 20.30 UMO Live! 21.15 Julkinen sana 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Valkoista valoa: Eläintarinoita 22.50 Valomusiikkia 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 08.00 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu . Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . Antti Tuisku ja Annika Metsäketo 15.00 Spotify Chart Show Global . Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . Elina Viitanen ja Samuli Väänänen 18.00 Radio Novan Music Only! 22.00 Radio Novan yö SUNNUNTAI YLE RADIO 1 26.5. 07.00 Yle Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvingin seikkailut, osat 12 ja 13 08.20 Kulttuuritunti: Viikon kirja 09.00 Yle Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Alatornion kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Alatornion kirkosta 11.00 Horisontti 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 13.00 Radioateljee esittää: Riesa 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatterin valiouusinta: Runar ja Kyllikki, osa 1/2 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Todellisia tarinoita 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Adventtikirkon jumalanpalvelus Lahdesta 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 19.55 Luciano Berio ja historiallisten hetkien maamerkit 20.25 Sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.00 Jatzofrenia 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 YleX Iltapäivä Remix 10.00 Uuden musiikin ratsia 11.00 Yle Uutiset 11.02 Suorana: Virtanen 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 Kristiina Wheeler & Cristal Snow . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Miia Krause Yle Uutiset Puheen Iltapäivä . Miia Krause 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . All Stars 12.00 Spotify Lista Suomi . Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Janne Virtanen 22.00 Radio Novan yö KESKIVIIKKO YLE RADIO 1 29.5. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Hienostelua: Ajelu harvinaisella Riva-veneellä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Aristoteleen kantapää 17.45 Kulttuuritunti: Tekijä 18.20 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvingin seikkailut, osa 16 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Igor Stravinskyn Kevätuhri 100 vuotta 21.05 Musiikkia Kevätuhrin vanavedestä 21.30 Eurooppalaisia puheenvuoroja 21.45 Romano mirits 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10 Yöklassinen LAURI SALMINEN YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu . Metsäradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää Bluesministeri Esa Kuloniemi Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Tähtisumua Suomi tänään Yle Uutiset Taustapeili Illan vieras Yle Uutiset ja sää Yöradio Levylautakunta Kissankehto YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto:Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä . Jussi Wistrand 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä . Pyöreä pöytä 12.45 Merisää 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Lauantai-Suomi 13.10 Kerro pieni tarina 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasan lauantaivieras 14.30 Poppikoulu 15.00 Yle Uutiset 15.03 Urheiluradio 15.08 Entisten nuorten sävellahja 15.50 Veneilysää 15.52 Entisten nuorten sävellahja 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Entisten nuorten sävellahja 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Levynpyörittäjän kylä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluradio 18.08 Lakatut varpaankynnet 18.50 Merisää 18.55 Suomi tänään 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio. Jussi Wistrand 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä . 20 Perjantaina 24. Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Raimo Tyykiluoto 22.00 Yle Uutiset 22.05 Jari Sarasvuo 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 05.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvingin seikkailut, osa 18 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Euroradiokonsertissa Isabelle Faust ja Alexander Melnikov 21.35 Maailmanpolitiikan arkipäivää 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Ajan kulusta 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 20.00 22.00 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu . SYRJÄÄLÄN SANOMAT 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro Parasta ennen! DJ Orion Yöradio YLE PUHE YLE RADIO SUOMI 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kotimaa 02.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 05.00 Aamupala 06.30 Maakuntaradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.15 12.37 12.42 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 17.30 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 22.47 23.00 23.03 23.33 00.00 00.05 02.15 03.15 Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Yle Uutiset maakunnastasi Yle Uutiset ja sää Yle Uutiset maakunnastasi Anonyymit kotikiusatut Maakuntaradio Merisää Suomen radio Yle Uutiset Urheiluradio Yle Uutiset maakunnastasi Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Taustapeili Yle Uutiset Puhelinlangat laulaa Merisää Puhelinlangat laulaa Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Puhelinlangat laulaa Yle Uutiset Urheiluradio Sää Puhelinlangat laulaa Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Lakatut varpaankynnet Suomi tänään Yle Uutiset Taustapeili Maailmanpolitiikan arkipäivää Yle Uutiset ja sää Yöradio Anonyymit kotikiusatut Radio teatteri esittää: Rikosromaani YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto:Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä . Raimo Tyykiluoto 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Viikonloppu . Salla Vuolteenaho 18.00 Yle Uutiset 18.30 Urheiluilta: Lentopallon maailmanliigaa: Suomi . Raimo Tyykiluoto . Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.15 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 17.30 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 22.56 23.00 23.03 23.33 00.00 00.05 03.15 04.02 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Yle Uutiset maakunnastasi Yle Uutiset ja sää Yle Uutiset maakunnastasi Merisää Suomen radio Yle Uutiset Urheiluradio Yle Uutiset maakunnastasi Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Taustapeili Yle Uutiset Maailmanpolitiikan arkipäivää Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Puheet ja teot Yle Uutiset Urheiluradio Sää Euroopan taivaan alla Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Lähikuvassa Suomi tänään Yle Uutiset Taustapeili Minna Pyykön maailma Yle Uutiset ja sää Yöradio Taustapeili . Salme Unkuri 22.00 Yle Uutiset 22.05 Leikola ja Lähde 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 06.00 Perjantaiperjantai! . Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Salla Vuolteenaho 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . Miia Krause Yle Uutiset Puheen Iltapäivä . toukokuuta 2013 RADIO-OHJELMAT LAUANTAI YLE RADIO 1 25.5. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvingin seikkailut, osat 9?11 08.30 Aristoteleen kantapää 09.00 Yle Uutiset 09.05 Figaro: Ring tunnissa 10.05 Syntymäpäiväsankari: Arto Bryggare 11.00 M-studio 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Mikä maksaa? 13.55 Radio 1 vastaa 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Hanhen selästä, osa 99: Ujoa lasta ken pelkäisi 15.25 Kamarimusiikkia 15.40 Tiedevartti 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Näistä levyistä en luovu 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Maailmanpolitiikan arkipäivää 17.40 Eurooppalaisia puheenvuoroja Saksan pelko 18.00 Ehtookelloina Sievin kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Tämän runon haluaisin kuulla 21.00 Runollista iltamusiikkia 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 10.00 11.00 11.02 13.00 13.02 17.00 20.00 22.00 00.00 YleX Aamu Remix Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset YleX Himotuimmat Yle Uutiset YleX Viikonloppu YleX Toiveet YleX Himotuimmat (u) Parasta ennen! (u) Yöradio YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Levynpyörittäjän kylä 04.47 Aamupala 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Aamupala 05.50 Merisää 05.52 Aamupala 06.00 Yle Uutiset 06.03 Sää 06.04 Aamupala 06.30 Suomi soi 07.00 Yle Uutiset 07.03 Sää 07.04 Onnen sävel 07.50 Merisää 07.53 Onnen sävel 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Onnen sävel 09.00 Yle Uutiset 09.05 Sää 09.06 Lauantai-Suomi 09.15 Minna Pyykön maailma 09.40 Lauantai-Suomi 09.50 Radioteatteri esittää: Elämän auetessa 18/36 10.00 Yle Uutiset 10.03 Sää 10.04 Kissankehto 11.00 Yle Uutiset 11.03 Levylautakunta 11.57 Vakioveikkausvihjeet 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.15 Taustapeili . Raimo Tyykiluoto 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maria Pettersson 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 05.00 Enbuske & Linnanahde Crew 10.00 Konttori . Salla Vuolteenaho 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä . Ile ja Matti Yle Uutiset Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Pyöreä pöytä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Luontomatkailijan Suomi 0203-17600 18.50 Merisää 18.55 Luontomatkailijan Suomi 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.06 Luontomatkailijan Suomi 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.06 Sää 20.07 Café Tropical 21.00 Yle Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.15 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa: Suora linja Yle Uutiset Yle Uutiset maakunnastasi Yle Uutiset ja sää Yle Uutiset maakunnastasi Merisää Suomen radio Yle Uutiset Urheiluradio Yle Uutiset maakunnastasi Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio 17.30 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 22.47 23.00 23.03 23.33 00.00 00.05 03.02 04.02 Taustapeili Yle Uutiset Sekahaku Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Suomi tänään. Jussi Halli 19.00 Radio Nova kohteessa . Jussi Wistrand 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä . Toimittajina Josper Knutas ja Kai Ulmanen. 18.50 Merisää 18.55 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.08 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.08 Sää 20.09 Lähikuvassa 21.00 Yle Uutiset 21.03 Taustapeili 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 22.05 23.00 23.03 00.00 00.05 03.02 04.02 Yle Uutiset ja sää Levylautakunta Yle Uutiset Puheet ja teot Yle Uutiset ja sää Yöradio Sekahaku Euroopan taivaan alla YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto:Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää 06.28 Brysselin kone 07.13 Julkinen sana 08.00 Yle Uutiset 08.05 Aspekti 09.05 Mikä maksaa? 10.00 Yle Uutiset 10.03 Perheen aika 10.45 Tarinoita lapsille 11.00 Yle Uutiset 11.02 Jari Sarasvuo 12.00 Puheen Viikonloppu . Jussi Halli 19.00 Spotify Chart Show Global . Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . Janne Virtanen 22.00 Radio Novan yö TORSTAI YLE RADIO 1 06.00 06.05 06.15 06.25 06.56 07.00 07.15 07.45 07.50 08.00 08.15 09.00 09.05 10.00 Yle Uutiset Hartaita säveliä Aamuhartaus Aamusoitto Päivän mietelause Yle Uutiset ja sää Aamusoitto Hartaita säveliä Aamuhartaus Yle Uutiset ja sää Ykkösaamu Yle Uutiset Muistojen bulevardi Yle Uutiset 30.5. Luontomatkailijan Suomi. Miia Krause Yle Uutiset Puheen Iltapäivä . Pyöreä pöytä Café Tropical 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Yle Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . Sunnuntaisirkus 19.00 YleX Jatkot Remix 22.00 Encore 00.00 Yöradio YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Lempimusiikkia 04.54 Aamupala 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Aamupala 05.15 Eväsreppu 05.21 Aamupala 05.50 Merisää 05.52 Aamupala 06.00 Yle Uutiset 06.03 Sää 06.04 Aamupala 06.30 Aamukahvilla 07.00 Yle Uutiset 07.04 Suomi soi 07.50 Merisää 07.53 Sunnuntai-Suomi 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Sunnuntai-Suomi 08.10 Luontoretki 08.20 Sunnuntai-Suomi 08.30 Radioteatteri esittää: Rikosromaani 08.45 Sunnuntai-Suomi 09.00 Yle Uutiset 09.05 Sää 09.06 Iskelmäradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Sää 10.04 Pop eilen . Jussi Wistrand 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Leikola ja Lähde 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . Miia Krause Yle Uutiset Urheiluilta: Jalkapallokierros Puheen ilta Päivä tunnissa . Raimo Tyykiluoto Yle Uutiset Perttu Häkkinen Puheen Aamun parhaat Politiikkaradio RADIO NOVA 05.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Janne Virtanen 22.00 Radio Novan yö PERJANTAI YLE RADIO 1 31.5. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Mikä maksaa? 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Uudet levyt 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Svengaava iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Kirjakerho 18.15 Nuntii Latini . Portugali 21.33 Päivä tunnissa . Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala 06.30 Maakuntaradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Urheiluradio 07.17 Maakuntaradio 07.50 Merisää 07.53 Maakuntaradio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Urheiluradio 08.17 Maakuntaradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Maakuntaradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Ajantasa 11.00 Yle Uutiset 11.03 Yle Uutiset maakunnastasi 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.15 Yle Uutiset maakunnastasi 12.45 Merisää 12.55 Suomen radio 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Yle Uutiset maakunnastasi 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Maakuntaradio 15.50 Veneilysää 15.52 Maakuntaradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Maakuntaradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Urheiluradio 17.30 Taustapeili . Elli Collan 22.00 Radio Novan yö. Salla Vuolteenaho 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . Raimo Tyykiluoto 16.00 Yle Uutiset 16.03 Leikola ja Lähde 17.00 Ali ja Husu 18.00 Urheiluilta: Jalkapallokierros. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Miia Krause 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä . Miia Krause 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä . Raimo Tyykiluoto 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu
Kuitenkin lähes joka viides hyväksyy suurpedon luvattoman tappamisen, jos lupia ei saa. Hieman yli puolet haastatelluista on sitä mieltä, että pihaan tulleen suurpedon saa tappaa. Kolmanneksen mielestä susia on liikaa, neljä kymmenestä on toista mieltä. Hirvieläinjahdilla eniten kannattajia Hirvieläinten metsästystä kannattaa kolme neljästä haastatellusta. Luonnonlohi nousee jokiin istukkaita aiemmin. Rydgrenin mukaan tämän vuoden tavoitteena on, että yli puolet lohikiintiöstä olisi istukaslohia. Langin mukaan uusi EU:n viherryttämisohjelEtelä-Pohjanmaan elykeskus euroa. Hän näytti maastossa, ESKO INBERG miten riistavahinkotutkimus tehdään. Satunnaisotannalla valituista tutkimuspisteistä lasketaan kaikki kauriin tai saksanhirven tärvelemät puuntaimet. Kauriit www.luontoon.fi/tapahtumat. syövät puuntaimia tai tärvelevät niitä sarvillaan. Tutkimus selvittää samoin merimetsoista. tai tappamiseen. kolmen vuoden välein vahinkoREIJO VESTERINEN kehityksen. Hankkeen budjetti on 50?000 ?Tutkimus antaa pelkkiä suosituksia?, Ramona Pohl-Veber Baijerin metsästäjäliitosta koAJANKOHTAISTA LUONNOSSA rostaa. Heistä 13 prosentilla oli omia metsästyskokemuksia. Myönteinen suhtautuminen metsästykseen on lisääntynyt ja kielteinen vähentynyt, kun tuloksia verrataan vuonna 2004 tehtyyn edelliseen kyselyyn. Mielipidetiedusteluja on tehty vuodesta 1986 lähtien, suhtautuminen on nyt myönteisempää kuin kertaakaan aiemmin. Suurpetojen metsästys saa nyt enemmän arvostelua kuin vuonna 2004. Ulkomaisiin satamiin purettiin viime vuonna lähes neljännes suomalaisten silakka- ja kilohailisaaliista, tämä osuus ei sisälly hintatilastoon. Siian, lohen, kirjolohen ja taimenen hinnat on laskettu peratulle kalalle, muiden lajien hinnat perkaamattomalle. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa, joka on kalasta 13 prosenttia. REIJO VESTERINEN Itämerellä uistelevat ruotsalaiset vapaa-ajankalastajat joutuvat päästämään saaliiksi saadun luonnonlohen jatkossa takaisin mereen. Riistaruuan merkitystä korostavat etenkin alle 30-vuotiaat. Aiempia tutkimuksia useampi näkee metsästäjät myös luonnonsuojelijoina. Niiden hyödyntämistä pitäisi jatkaa ja kehittää. Siikakantojen tilan parantamiseen kaavaillaan vuodet 2013?2018 kattavaa ohjelmaa. Säätelytoimien on suunniteltu tulevan voimaan vuoden 2016 alussa. REIJO VESTERINEN Ruotsi kieltää luonnonlohen meriuistelun Metsästysreviirin vuokramies Helmut Sieghörtner (vas.) ja Baijerin metsästäjäliiton Ramona Pohl-Veber laskevat koealalta kauriiden tärvelemiä pyökin ja tammen taimia. siirretään lähimpään metsään, saadaan vääristyneitä tuloksia. Valoisassa reunametsässä on paljon luontaisia taimia. Helsinkiläisistä ja Uudellamaalla asuvista melkein puolet ei hyväksy suurpetojen pyyntiä. Viime vuonna kalastajat saivat lohesta ja siiasta huonomman hinnan kuin edellisvuonna. Suurin syy hinnanlaskuun on Norjasta tuotava viljelty lohi. Vuonna 2012 suomalainen kalastaja sai peratusta lohikilosta 3,50 euroa. Kilpailuaika päättyy 30.9. Kalas- jelulailla rauhoitettu lintulaji. Edellisvuodesta hinta halpeni 35 prosenttia, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilasto kertoo. Siian kilohinta halpeni 3,88 euroon. Merenkurkussa ja Perämerellä saisi käyttää tiheämpiä verkkoja. Mereen laskeviin puroihin ja jokiin ministeriö kaavailee siian syysrauhoitusta, muiden lohikalojen tyylistä. Ministeriön esitykset pohjautuvat siikatyöryhmän muistioon, joka valmistui helmikuussa. Työryhmän mukaan ammattikalastajien siikasaaliin arvo oli noin 2,8 miljoonaa ja vapaaajankalastajien saaliin arvo noin 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2011. Siikasaaliin arvo on yli neljännes rannikon ammattikalastuksen arvosta. Näin todistaa merimetsokanta on herättänyt keväisin ja syksyisin Pohjan- Baijerin metsästäjäliiton putunteita siellä, missä lintuja maan rannikon kautta. heenjohtaja Jürgen Vocke. Karhupelko on yleisintä Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomessa, susipelko Länsi-Suomessa. Haastatellut metsästäjät pelkäävät enemmän karhua kuin sutta. REIJO VESTERINEN ten lohikalojen hinnoissa. Kuhasta, ahvenesta, hauesta ja muikusta kalastajille maksettiin suunnilleen saman verran kuin vuonna 2011. Silakan vienti ulkomaille vetää Silakan ja kilohailin keskihinnat nousivat hieman. Suurin osa Suomen satamiin purettavasta elintarvikesilakasta viedään ulkomaille. kesäkuuta alkaen. ?Haluamme vahvistaa luonnonlohen suojelua. Lintuja on paljon jo Itämeren piirissä pesivä ala- maanomistajalle tehtyyn kyseSuomenlahdella ja eteläisellä laji saapuu Pohjanmaan ranni- lyyn vastanneista 95 prosenttia Selkämerellä. kolle huhtikuun loppupuolella oli tyytyväisiä metsästysalueiSelvitysalueella pesii ennak- ja lähtee etelään elo?syyskuus- densa vuokralaisiin. kotietojen mukaan yli tuhat me- sa. Metsäntutkijoiden mukaan rimetsoparia, kuusi prosenttia Merimetso hävitettiin Itäme- kauriiden, saksanhirvien ja Suomessa pesivästä kannasta. ren pesimälajistosta 1800-luvun gemssien tärvelemiä puunJoidenkin selvitysten mu- lopulla. Kuljetus lähtee kello 10 Tampereen rautatieasemalta. Ilmoittautumiset sähköpostiin pirkanmaa@sll.fi tai puhelimitse 040?515?4557. Kansallispuistoissa tapahtuu Meneillään on myös Metsähallituksen ?Terve metsä, terve vuori!. Villisikalaumat KARI SALONEN ovat paikoin paha riesa maissiviljelmillä. Untermetzbachin kunnan pormestari Helmut Dienst on tyytyväinen, kun villisikojen vahingot ovat vähentyneet. Kunnalla on maata 2?700 hehtaaria ja se on jaettu kahdeksaan metsästysalueeseen. Metsää yritetään uudistaa luontaisesti. Sen maksavat EU:n alue- ma parantaa riistan elinoloja on käynnistänyt kaksivuotisen kehitysrahasto ja Etelä-Pohjan- ja mahdollistaa maissipeltojen hankkeen, jolla selvitetään maan elykeskus. siirron pois metsänreunoista. merimetsokannan kokoa ja Euroopassa pesii kaksi merivaikutuksia Merenkurkussa ja metson alalajia. Kutujokien vaellussiikojen ja poikasten määristä ei ole edes arvioita. Luontaisesti lisääntyvän vaellussiian lisäksi merestä pyydystetään myös istutettua vaellussiikaa ja merikutuista siikaa. Kun koeala Maa- ja metsätalousministeriö kaavailee rajoituksia merisiian pyyntiin. RiistaEuroopan kansallispuistoeläinten maa- ja metsätaloudelpäivää vietetään tänään 24.5. le aiheuttamat vahingot maksaa Teemana on ?Puistoni. Soidinajan ulkopuolella koiraan selkäpuoli on väritykseltään ruskea ja sen vatsalla on tummia täpliä kellertävän oranssilla pohjalla. Naaras on samannäköinen ympäri vuoden. 830 esiintyy. kolmen vuoden välein, kuinka tajilta ja vapaa-ajanasukkailta Elykeskukset voivat myöntää paljon riistaa tulee alueilta amkysytään heidän näkemyksiään poikkeuslupia lajin häirintään pua. Tarinani.. Intohimetsästysoikeuden vuokralaimoni. -kirjoituskilpailu, jossa kerätään itäsuomalaisiin kansallispuistoihin liittyviä tarinoita. Vesilinnuille kaivetusta lammikosta on ammuttu parhaana vuotena ainakin 150 sorsaa. Sieghörtner maksaa metsästysalueestaan vuokraa noin 2?000 euroa vuodessa. Lisätiedot saa netistä suurimmat vahingot. ensimmäinen pe- män kuin kertaakaan vuoden kalastusta, toisen mukaan eivät sintä Suomessa tavattiin vuonna 1986 jälkeen. haittaa. 1996. Maanomistajien liitto ja metHanke selvittää nyt alueen Merimetso on luonnonsuo- sästysoikeuden haltija sopivat merimetsojen määrän. Rauhoituksen turvin se taimia oli viime vuonna vähemkaan merimetsot haittaavat on palannut. Dienst ymmärMerimetsot ovat jättäneet jälkensä maisemaan Suomentää, ettei urakka ole helppo. lahdella ja eteläisellä Selkämerellä. Hassbergin seudulla maissia kasvaa vain kymmenesosalla peltoalasta, muualla Saksassa ja Baijerissa huomattavasti enemmän, paikallisen maaseutuoppilaitoksen rehtori Herbert Lang kertoo. Hän kertoo ajankohtaisista luontoasioista tällä palstalla noin kahden viikon välein. Vääristyneitä tuloksia Pettstadtissa 408 hehtaarin metsästysalueen itselleen vuokrannut Helmut Sieghörtner arvostelee tutkimusmenetelmää. 21 Perjantaina 24. Jokaisen muunkin erikseen kysytyn riistaeläimen pyynnin hyväksyviä on enemmän kuin kielteisesti suhtautuvia. Miehet suhtautuvat metsästykseen naisia myönteisemmin. Yleisestä hyväksynnästä huolimatta metsästys on vastaajien joukossa harvinaisempaa kuin marjastus, sienestys tai kalastus. Viidennes vastaajista pitää metsästyksen tarkoituksena riistan pyyntiä ruuaksi. toukokuuta 2013 LUONTO JA YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖSTÄ LYHYESTI SLL täyttää 75 vuotta Suomen luonnonsuojeluliitto täyttää toukokuun lopulla 75 vuotta. Ammattikalastajia ohjataan käyttämään lohirysiä. Lohirysillä pyynti alkaa 19. kesäkuuta. Luonnonlohen tilanne on heikko useissa Ruotsin joissa. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES varoittaa, että tilanne on huononemassa erityisesti Ruotsin eteläisissä lohijoissa Mörrumilla ja Em-joella. Viranomaiset aikovat jatkaa tilanteen tarkkailua ja lisätä suojelutoimenpiteitä. SARI PENTTINEN > > Tarkoituksena on kohdentaa ammatti- ja vapaa-ajankalastajien pyyntiä istukaslohiin.« MARTIN RYDGREN. Ehdotus siiankalastuksen säätelystä on lähetetty lausuntokierrokselle. Kalastusasetukseen esitetään, että siian verkkopyynnissä käytettävien verkkojen solmuvälin tulisi meressä olla vähintään 43 millimetriä. Vapaa-ajankalastajien lohipyyntiä ei ole kiintiöitu. Jo aiemmin Ruotsin viranomaiset ovat päättäneet, että lohen avomeripyynti on Itämerellä kielletty. Parhaat tekstit palkitaan majoituspaketeilla. Tutkimuslaivat Itämerellä Turun yliopiston, Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimusalukset Aurelia, Saduria ja Muikku suuntasivat ensimmäistä kertaa yhdessä tutkimaan vedenalaista luontoa. Maanantaina alkaneella kaksiviikkoisella matkalla tutkitaan muun muassa Hankoniemen edustan riuttoja ja Saaristomeren kanjoneita. Tarkoitus on selvittää happitilannetta, pohjaeliöstöä ja veden laatua. Uusi EU:n viherryttämisohjelma parantaa riistan elinoloja ja mahdollistaa maissipeltojen siirron pois metsänreunoista. Pinnan tuntumassa, vesikasvillisuuden seassa voi piilotella vesilisko, jonka matalana ja hiljaa paikoillaan pysyttelevä katsoja saattaa nähdä. SARI KANTINKOSKI Kirjoittaja opiskelee luontokartoittajaksi. Ainoastaan istukaslohien ottaminen saaliiksi on sallittua. Ruotsissa istukaslohilta leikataan aina rasvaevä, joten ne on helposti tunnistettavissa. Uudet lohenkalastuksen säännöt astuvat voimaan 1. Vajaan viidenneksen mielestä kyse on vietin toteuttamisesta, ulkoilusta, liikunnasta tai henkisestä virkistäytymisestä. Mukaan ei ole laskettu silakka-, kilohaili- eikä turskasaalista. Työryhmä joutui tunnustamaan, ettei siikakantojen tilasta tiedetä riittävästi. REHTORI HERBERT LANG, SCHWEINFURTIN MAASEUTUOPPILAITOS Saksalainen metsästäjä maksaa riistavahingot SAMI KARPPINEN Metsäkauriit ja villisiat aiheuttavat suurimmat vahingot Pohjois-Baijerissa. PETTSTADT, SAKSA (MT) Saksassa ei ole riistavahinkojen korvausjärjestelmää. Edellisvuonna kalastaja sai 13 prosenttia parempaa hintaa. Kalanviljelijöille maksettiin kasvatetusta kirjolohikilosta 3,20 euroa, kasvatetusta siiasta 6,73 euroa eli noin viidenneksen vähemmän kuin vuonna 2011. Kasvatetun kirjolohen reaalihinta on laskenut alle puoleen 1980-luvun lopun huippuhinnoista. retkellä Suomen ensimmäiselle luonnonmuistomerkille, Siikanevan Ollinkivelle. Ihmisten liikkeistä häiriintyneet kauriit siirtyvät metsän puolelle ja syövät siellä taimiainesta, kun- nes siirtyvät takaisin pellolle. Sieghörtnerin reviiriltä ammutaan vuodessa noin 18 kaurista. Kauriin vahingoittamiksi lasketaan 20?130 senttiä korkeat taimet, elleivät ne selvästi ole jäniksen syömiä. Merisiian pyyntiin tulossa rajoituksia Pohjanmaan rannikolla alkaa merimetsohanke Piilottelevaa elämää viettävä vesilisko ilmestyy kutemaan pieniin lammikoihin ja ojiin. Vesiliskot juhlapuvuissaan Toukokuu on vilkasta aikaa luonnossa, sillä kaikkialla tuntuu olevan paljon tapahtumia, eikä luontoa tarkkaileva tiedä oikein mihin päin päätään kääntäisi. Pienten ojien ja lammikoiden äärellä kannattaa kuitenkin viivähtää, sillä vesiliskot kerääntyvät parhaillaan kutemaan. Vesilisko viettää hyvin piilottelevaa elämää ja mahdollisuus havaintoihin on todennäköisin juuri näinä hetkinä kun liskojen soidin on meneillään. Vesilisko on läheistä sukua sammakoille ja kuuluu salamanterieläimiin. Tapahtuman nen. kunniaksi monessa kansallisMetsäkauriit ja villisiat aipuistossa on viikonloppuna heuttavat Pohjois-Baijerissa ohjelmaa. Tarkoituksena on kohdentaa ammatti- ja vapaa-ajankalastajien pyyntiä istukaslohiin?, selittää Ruotsin meri- ja vesiviranomaisten tutkija Martin Rydgren. Ruotsalaisten ammattikalastajien lohikiintiö Itämerelle vuodeksi 2013 on Euroopan unionin päätöksen mukaan 30?465 lohta. Kiintiö pieneni 11 prosentilla viime vuodesta. Kiintiö on jaettu Perämerellä ja muilla rannikkoalueilla osiin. Kiintiön jakamisella halutaan suojella luonnonlohia ja suosia istukaslohia. Pyyntiä yritetään muun muassa ohjata niiden jokien edustoille, joihin on rakennettu vesivoimaa ja lohia istutettu paljon. Vapaa-ajankalastajien lohenpyyntiä kiinteillä pyydyksillä on myöhennetty luonnonlohen suojelemiseksi. Pituutta liskolla on noin 7?8 cm. Vesiliskot hakeutuvat seisovien pienvesien ääreen kutuaikaan, jolloin myös koiraiden väritys vaihtuu soidinasuun. Koiraan mustatäpläinen vatsa hehkuu tuolloin punaisena ja sen selkäpuolelle muodostuu noin puolen sentin korkuinen aaltoileva harja. Kutuajan jälkeen vesiliskot siirtyvät maalle ja niitä pääsee näkemään vain harvoin vaikka ne saattavat asustaa aivan ihmisasutuksen tuntumassa niityillä, pelloilla ja puutarhoissa. Vesilisko liikkuu maalla lähinnä yöaikaan tai sateisella säällä ja käyttää ravinnokseen pääasiassa selkärangattomia. Seisovavetisen ojan tai pienen lammikon tuntumassa kannattaa hetkeksi pysähtyä tarkastelemaan vettä. Toinen alalaji Vuokraajat tyytyväisiä Pohjoisella Selkämerellä. pesii Pohjanmeren ja Pohjois- Maanomistajien ja metsästäjien Voimakkaasti lisääntynyt Atlantin rannikolla ja muuttaa yhteistyö toimii. Siksi kauriiden määrää on rajoitettava ja uudistusaloilta kauriit pitäisi pitää kokonaan pois. Tuontilohen hintamuutokset näkyvät myös kotimais- Valtaosa tuomitsee suurpetojen salakaadot. Aiempaa pienempi enemmistö uskoo, että metsästäjät noudattavat säännöksiä. Karhua pelkää 46 prosenttia haastatelluista, sutta 47 prosenttia. Maan suurimman ympäristöjärjestön työtä juhlistetaan 25.5. Uroksia saaliissa on vajaat kymmenen, loput vasoja. Naaraskauriita ammutaan ani harvoin. Kauriinvasojen pahimpia vihollisia eli kettuja Sieghörtnerin reviiriltä poistettiin viime vuonna lähes 30. Hänen jahtireviirilleen osuneet kolme tutkimuspistettä ovat kaikki pellolla. Enemmän rahaa kuluu riistan ruokintaan. REIJO VESTERINEN Valtaosa suomalaisista hyväksyy metsästyksen Norjan lohi laskee kalan hintaa Yli 60 prosenttia suomalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti, neljännes neutraalisti, 13 prosenttia kielteisesti, Suomen riistakeskuksen teettämä tutkimus paljastaa. Taloustutkimus Oy:n tekemässä tutkimuksessa haastateltiin 15?79-vuotiaita suomalaisia
Miten joku voisi mennä takaisin äitinsä kohtuun ja syntyä toisen kerran?? Jeesus vastasi: ?Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. Hän tuli yöllä Jeesuksen luo ja sanoi: ?Rabbi, me tiedämme, että sinä olet Jumalan lähettämä opettaja. Samoin on jokaisen Hengestä syntyneen laita.? ?Miten tämä kaikki on mahdollista?. Mahdolliset muistamiset: Kiuruveden Rintamaveteraanit fi45 4600 0010 4591 27, Kiuruveden Kehitysvammaistentuki fi37 4600 0010 4590 77. Lastenhoitaja Sari Siponen 19.7. Mikä ihmisen mielestä voi olla sievää ja koristeellista, voi Laaksosen mukaan olla linnuille jopa vaarallista. Varmaan hautakiveenkin laitetaan se. Paikalliset tuotteet on identiteettikysymys. Henki on kuin tuuli ja tuuli on kuin henki . Puu-uunileipää on leivottu sata vuotta, ja remmissä on neljäs polvi yrittäjiä. Eikä vain puu-uunileipää, vaan satoja muita herkkuja ässistä ja lusikkaleivistä voipulliin ja tervakonvehteihin. Nykyinen toimitusjohtaja Kaija Marin tietää, miksi leipomo on menestynyt. Kiuruvesi. Leipurit kisaavat Kööpenhaminassa Suomen Leipuriliiton leipurimaajoukkue kilpailee sunnuntaina ja maanantaina Kööpenhaminassa Pohjoismaiden välisestä leipomoalan mestaruudesta. Kaikista ammattiin valmistuvista 14?300 on suorittanut tutkintonsa oppisopimuskoulutuksessa. MT Fariseusten joukossa oli Nikodemos-niminen mies, juutalaisten neuvoston jäsen. 3: 1?15 Pneumaattista E nsi sunnuntai on Pyhän Kolminaisuuden päivä. Helluntain jälkeinen pyhäpäivä omistettiin läntisessä kristikunnassa vuonna 1334 kirkon jumalauskon syvimmälle ilmaisulle . Jos haluaa tehdä pöntön luonnonpuusta sorvaten, se kannattaa lahoamisen hidastamiseksi kuoria. ?Pääasia, ettei katto vuoda. Myös pöntön pohja kannattaa rakentamistavasta riippumatta upottaa, että vesi valuu hyvin pois?, Laaksonen vinkkaa. Kirjaan ei ole otettu petolintujen avopesien rakentamista, koska se on Laaksosen mukaan ammattilaisten hommia. TOIMITUSJOHTAJA KAIJA MARIN, PEKKA HEIKKINEN & KUMPP. 24.05.13 Kololinnuille KIRJA Aurinko nousee Helsingissä kello 4.22 ja laskee kello 22.14 Oulussa kello 3.22 ja laskee kello 23.11 26.5. Se kertoo tavasta elää täällä. eloa pihapiiriin. 224 sivua. kesäkuuta Lukuvuosi päättyy peruskouluissa ja lukioissa lauantaina 1. kesäkuuta. Ei kukaan pysty tekemään sellaisia tunnustekoja kuin sinä, ellei Jumala ole hänen kanssaan.. Hän on mukana monissa Kainuun elintarvikehankkeissa. ?Mähän kuljen Kainuu à la carte-leima otsassa. Perinteinen käsittelemätön ja höyläämätön lauta sekä vaneri ovat Laaksosen mukaan satunnaiselle pöntöttäjälle parhaita materiaaleja. Voin olla ylpeä niistä ja kertoa, mitä me osataan.? ?Meidän leipä on ihan erilainen kuin länsisuomalainen. Tutuinta paineilmaOssi Poikonen käyttö taitaa olla busseissa. vapaasti hengittäen ja ilman turhia paineita! ?Hyvvää sen olla pittää? Pekka Heikkisen leipomo täyttää sata vuotta Nyt voi tilata levyn edullisesti kotiin toimitettuna soittamalla numeroon 040-143 2280 RIITTA MUSTONEN KAJAANI (MT) Jos Kajaanista pitäisi tuoda tuliaisia, niin varma paikka niiden ostoon on Välikadulla, missä sijaitsee Pekka Heikkisen leipomo. Joh. Kreikan kielessä tuuli ja henki ovat sama sana . 22 Perjantaina 24. Jeesus vastasi hänelle: ?Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa.? Nikodemos kysyi: ?Miten joku voisi vanhana syntyä?. Siksipä kai monet modernina itseään pitävät ilmoittavat etteivät voi uskoa . pneuma . Ilman paineilmaa matka päättyisi saman tien, ja joskus paukkupakkasilla päättyykin. Eikö meidän ikuisuutta kaipaaville sydämillemme Jumalan hengen kosketus ole yhtä olennaista kuin pneumatiikka bussille. Paasilinna. Koulut päättyvät 1. Leipomoa on rakennettu kivi kiven päälle eikä suurin laajennuksin.? Pekka Heikkisen leipomo haluaa olla paikallinen käsityön tekijä, jossa ohjeena on, että ?hyvvää sen olla pittää?. ?Aina pitää ajatella, että ostaisinko ite omalla rahalla tämän tuotteen?, Marin linjaa. Leipomoon kasvaneet Kuopiolainen leipurinkisälli Pekka Heikkinen perusti leipomon Kajaaniin vuonna 1913. Poika Tauno Heikkinen jatkoi yritystä Saimi-vaimonsa kanssa. Kaija Marin, Taunon ja Saimin vanhin tytär, kasvoi leipomossa. ?Petolintujen pesintäavusta kannattaa aina olla yhteydessä paikallisiin lintumiehiin, jotka tietävät esimerkiksi meneillään olevista seurannoista?, Laaksonen sanoo. MAIKKI KULMALA Juha Laaksonen: Pihan linnut ja pöntöt . Ylioppilaaksi päästyään hän päätti, että tänne hän ei ikinä tule takaisin. Mutta kuinkas kävikään? Äiti soitti, että tule äkkiä töihin, isä on sairaalassa. Uuden alun mahdollisuus, jota Jeesus tarjoaa ja vaatiikin Nikodemokselta, taitaa olla juuri sitä, mitä mekin syvimmässämme janoamme. 3:3?4 Päivän sana Nimipäiviä 24.5. nostaen ja kantaen, avaten ja sulkien, jarruttaen ja päästäen taas vapaaksi lähtemään. Hyvän hengen matkaa ja hyvällä tuulella . Ihmeissään he kyselivät toinen toiseltaan: ?Mitä tämä oikein on??Mutta jotkut pilkkasivat: ?He ovat juovuksissa, makeaa viiniä täynnä.. Jeesus vastasi hänelle: ?Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa.. Itse hiukan epäilen, kuinka hyvin käpytikan, hömötiaisen tai västäräkin houkuttelu pönttöihin mahtaa onnistua. Tutuista lajeista talitiainen, kottarainen ja kirjosieppo hakeutuvat mielellään pihapiiriin asetettuihin linnunpönttöihin. Myös västäräkki pitää ihmisen tekemistä rakennelmista, mutta varsinaiset sille tarjotut pöntöt eivät lajia juurikaan houkuttele. Laaksonen on koonnut laajasti tietoa, mistä materiaaleista eri linnut tekevät pesänsä ja kauanko pesän rakentaminen kestää. Uskontunnustuksiemme ilmaisema yksi Jumala kolmessa persoonassa on yhä tieteen ja tiedon aikakaudellakin järkemme ulottumattomissa. Helsinki. Muistamiset Maanpuol. siinäpä hieno tapa kuvata jumalisuuden salaisuutta arjen ja elämän tasolla. Me olemme tottuneet pneumatiikkaan teknisten ratkaisujen yhteydessä. Ilman paineilmalla, siis kahlitulla tuulella toimivia laitteitta ei yksikään tehdas toimisi. samalla hekin kuitenkin toivovat jotain järjen yläpuolelle ulottuvaa tunnetta tai tietoisuutta. Evankeliumissa etsijän ja ihmettelijän paikalla on Nikodemos, Jeesuksen ajan juutalainen hallitusmies Jerusalemista. Ministerismies ei kai kehdannut tulla päivällä paljon parjatun ja päivitellyn opettajan puheille, mutta tuolla kerralla yö oli päivää viisaampi. ?Meillä on ollut ammatistaan tarkkoja ja tiukkoja ihmisiä. Paikallinen elintarvike vetää matkailijoita ja työllistää.? RIITTA MUSTONEN Pekka Heikkinen & Kumpp. 100 vuotta. Hän kuoli viime maaliskuussa 97-vuotiaana. velimies hoiti leipomon, Kaija kahvila-myymälän. Kunnes velikin sairauden takia joutui luopumaan leipomon johdosta nelisen vuotta sitten. Johtoon astui Kaija. ?Tein kaupat veljeni kanssa, ja kaksi lapsistani ilmoitti, että he haluavat tulla töihin. He eivät tienneet, mitä ajatella. kolminaisuudelle. Ap.t. Päivän suomenkielinen otsikko on ?Salattu Jumala?. Juuso vetää neljännen polven leipurina leipomoa ja Kaisa myyntiä. Yhdessä johdetaan, ja minä vastaan taloushallinnosta?, Kaija Marin selvittää. Ylpeä paikallisesta Kaupankäynnin rakenne on muuttunut rajusti kaupan ketjuunnuttua. Ps. 68:10?11 Tänään perjantaina: Tuukka, Touko Huomenna lauantaina: Urpo Ylihuomenna sunnuntaina: Minna, Vilma, Vilhelmiina, Miina, Mimmi Mietelause Urpaanuksesta kylmäkin kesä lämpiää. Vanhaa säätietoa Askolasta MERKKIPÄIVIÄ 85-VUOTIAITA 50-VUOTIAITA Talousneuvos Eino Paloniemi 26.5 Pudasjärvi. Sinun väkesi elää siellä, hyvyydessäsi sinä huolehdit köyhistä, Jumala. Nikodemos kysyi: ?Miten joku voisi vanhana syntyä. Veli oli vasta opiskelemassa leipuriksi, ja niin Kaija palasi Kajaaniin. Veljen valmistuttua työnjako oli sama kuin aiemmilla polvilla: Kaija Marinin äiti Saima Heikkinen teki töitä leipomossa 87-vuotiaaksi. Kajaanin Välikadulla musiikillinen kakkuteltta sunnuntaina 26.5.. Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä. Vanhan uudistamista ei voi loputtomiin venyttää, vanha nahka vain ratkeaa jossain rypynpoiston vaiheessa. Evankelista Johannes leikittelee kreikan kielellä, kun hän kertoo Jeesuksen ja Nikodemoksen yökohtaamisesta. Jousitus toimii, jarrut toimivat ja ovet avautuvat ja sulkeutuvat, kuinkas muuten kuin pneumaattisesti. Nikodemos kysyi. Jeesus vastasi: ?Etkö sinä, Israelin opettaja, ymmärrä sitä? Totisesti, totisesti: me puhumme mitä tiedämme ja todistamme siitä mitä olemme nähneet, mutta te ette ota vastaan meidän todistustamme. Raimo Ilaskivi 26.5. Kilpailun järjestää Tanskan Leipuriliitto, ja siihen osallistuvat Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska. Suomea kilpailussa edustaa Suomen Leipuriliiton leipu- rimaajoukkue kokoonpanolla Katri Mäkinen, Elonen Oy Leipomo (taitotyö), Joachim Wunsch, Finnbakels Oy (ruokaleivät) ja Jari Viljamaa, Harjun Leipomo Oy (kahvileivät). Joukkueen valmentajana ja kilpailun tuomarina toimii Veli-Matti Ahvenharju, Royal Bakery Oy. MT SANA SUNNUNTAIKSI kelpaa pönttökin MAIKKI KULMALA Jos haluaa houkutella pihapiiriinsä koloissa pesiviä lintuja, niille kannattaa tarjota pönttöjä. Luontokirjailija Juha Laaksonen on koonnut tuoreimmassa Pihan linnut ja pöntöt -kirjassaan runsaan tietopaketin kolopesijöistä ja niille rakennettavista pöntöistä. ?Pikkulinnun pönttöjä on rakennettu 1800-luvun lopulta alkaen ja vesilinnun pönttöjä jo paljon kauemmin, varmaan siitä alkaen, kun on keksitty, että munat ovat hyvää syötävää?, kertoo Laaksonen. Jos joku ihmettelee, missä koloja suosivat linnut pesivät ennen kuin niille ryhdyttiin rakentamaan pönttöjä, Laaksonen muistuttaa tikkojen merkittävästä työstä kolojen rakentajina. Jokainen koloissa pesivä laji suosii omanlaistaan pönttötyyppiä ja myös kokeneilla pönttöjen tekijöillä on niille omat niksinsä. ?Ammattimaiset pöntöttäjät tietävät, miten pönttöjä tehdään: millaiset lentoaukot, sisämitat ja materiaalit ovat parhaita, mihin ja miten pöntöt on syytä ripustaa?, Laaksonen kirjoittaa. Laaksosen kirjassa pääosa pönttötiedoista on peräisin kotkalaiselta Urpo Koposelta. Hänellä on laaja kokemus pönttöjen rakentamisesta, ja hän pitää jatkuvasti yllä noin 1?500:aa pönttöä. Nelisenkymmentä kolopesijää Pihan linnut ja pöntöt on tiettävästi ensimmäinen Suomessa Tällainen haavasta valmistettu pönttö kestää kauemmin, jos sen kuorii, opastaa Juha Laaksonen. julkaistu kattava teos linnunpöntöistä ja niiden asukkaista. Suomessa pesii nelisenkymmentä lintulajia koloissa, onkaloissa, maakuopissa tai linnunpöntöissä. Kirja listaa näistä 28 lajia tavallisimpina pöntöissä pesivinä lajeina. Jos te ette usko, kun puhun teille tämän maailman asioista, kuinka voisitte uskoa, kun puhun taivaallisista! Kukaan ei ole noussut taivaaseen, paitsi hän, joka on taivaasta tänne tullut: Ihmisen Poika. Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän.? Joh. Pyhä Kolminaisuus ei ole mikään ?tuulimyllyn lämmittäjä?, jollaiseksi savolaiset mainitsevat turhanaikaisen. Näkymätön Jumalan Henki tekee työtään meissä meidän elämänmatkamme aikana . Älä kummeksu sitä, että sanoin sinulle: ?Teidän täytyy syntyä uudesti.. Sillä on myös suuri taloudellinen merkitys. Matkoilla. Pankinjohtaja, YTM Ahti Siponen 21.5. Kiuruvesi. Ylipormestari, valtiot. Esimerkiksi keraaminen pönttö saattaa olla pohjasta tiivis, jolloin siihen kertyvä sadevesi hukuttaa poikaset tai muovipönttö voi kuumentua liikaa. Lintu ei kaipaa pönttöön maaliakaan. tri. Myös ammatillisissa oppilaitoksissa lukuvuosi päättyy viikon 22 aikana. Peruskoulun päättötodistuksen saa noin 60?000 nuorta, ylioppilaaksi valmistuu 28?100 ja ammattiin valmistuu 75?300 opiskelijaa. Ammattiin valmistuvista 55?300 on perustutkinnon suorittajia, 14?700 opiskelijaa on suorittanut ammattitutkinnon ja 5?300 erikoisammattitutkinnon. Varmaan hautakiveenkin laitetaan se. Paikalliset tuotteet on identiteettikysymys. Tuki FI52 5780 0710?0095?10, viesti Raimo Ilaskivi 85 v. Yhteinen vastaanotto kotona lauantaina 15.6. klo 11?17. Sinä, Jumala, annat runsaat sateet, nääntyneen maasi sinä saat jälleen kukoistamaan. 2:12?13 25.5. 15:tä lajia pidetään lisäksi sellaisina, joita voi yrittää houkutella pönttöön. ja puheessa merkitys pitää ymmärtää asiayhteydestä. Tuuli puhaltaa missä tahtoo. Hän kertoo myös, montako munaa naaraat munivat, minkä kokoisia ja värisiä ne ovat, kuten myös, hautooko koiras ja kuinka kauan hautominen kestää. Linnut ja ihmiset näkevät pönttöjen maailman eri näkökulmista. Pekka Heikkisen tuotteilla oli vielä 60-luvulla lähes kaksisataa jälleenmyyjää, kun nyt koko Kainuussa ei lie niin monta kauppaa. Nykyisin Pekka Heikkisen leipiä myydään paikallisissa ruokakaupoissa, mutta konditoriatuotteet ovat tarjolla vain omassa myymälässä. Tunnetuin tuote on edelleen puu-uunileipä, jota saa jopa paikallisen ABC:n lounaalla, mutta uutena nousee tervaleipä. Esimerkiksi Sotkamon Jymyn pesäpallo-otteluissa Helsingissä myydään Kainuun kassia, jossa on tervaleipää. Kaija Marin tunnetaan innokkaana lähiruuan puolustajana. toukokuuta 2013 PÄIVÄSTÄ TOISEEN Mähän kuljen Kainuu à la carte-leima otsassa. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee
Osuma huolehtii vetotöistä. Hyvä hinta. Soita heti. ?. ?. 0400 261308. KOVAPAALAIMIA / PYÖRÄPAALAIMIA John Deere, Welger, Claas, Krone ym. 040 7602416, Kitee. Remontti kesken. ?. Kumpikin pystyy pitämään tempon tasaisen kovana ja parantamaan ennätystään. Kotiradan hevoset Express Type ja Ribaude ovat lämpöisten avoimen lähdön rankinglistoilla korkealla, sillä kaikki parhaat eivät ole paikalla. 040 7632633. Metsätraktori Valmet Terra. Kaivinkone Lokomo 3-4, laahakauhalaitteet. ?. PohjoisKarjala. Sitä ei kannata myöskään unohtaa. Erikasson on suomenhevosten tasoitusajon paras hevonen, mutta neljänkymmenen metrin takamatkalta sillä on tiukka tehtävä. Osuma/Ari Moilanen 12 Bokalle/Teemu Okkolin 13 Köppinen/Antti Teivainen 14 Hullumies/Seppo Sarkola 15 Erikasson/Harri Koivunen 16 Oktaavia/Kari Venäläinen 2/16,2 7/17,1a 11/16,3ax 3/19,1 8/16,8a 3/15,0a 7/18,3a 4/16,3a 5/17,0a 5/15,6a 9/15,8a 2/15,0a 6/15,7a 7/15,8a 2/15,8a 1/16,6a 4/13,7a 8/18,2a 8/14,3a 14/20,1 5/14,0a 12/16,5a 1/16,9a 6/14,1a 5/14,8a 5/14,3a 1/16,0a 1/13,1a 1/14,3a 2/13,5a 3/14,5a 3/13,6a 4/14,6a 9/15,5a 9/16,5a 2/14,4a 4/19,7a 4/19,1a 8/19,3 6/14,7a 280 900 610 260 052 340 090 640 530 600 760 110 5/30,1a 5/27,6a 1/30,3 3/30,8 2/32,9ax 7/31,5x 6/30,1a 4/28,9a 5/31,0x 1/30,3a 1/30,0 2/29,5 9/30,5 9/31,7 10/35,6ax 2/29,8a 7/29,0a 9/32,8 6/28,9a 1/29,1a 2/29,7 8/32,4ax 1/29,8 1/30,2a 2/29,5a 1/29,8a 1/29,4ax 1/31,1 7/28,8a 2/30,0x 6/25,8a 3/24,1a -a hll 5/30,4ax hll 1/28,5 3/27,8a 1/30,1a 4/28,0a 4/27,9a 3/28,1a T 21.5. -a hpl T 21.5. hll 6/29,1a 2/27,2a -a hpl 630 890 200 960 800 510 190 860 830 800 830 500 1/19,5a hpl 1/21,2 9/21,9 hlo4/20,6a 2/17,3a 3/21,0 2/18,2a -a hpl 1/17,8 5/18,2a 1/18,2a 7/17,8a 5/18,0a 1/18,2 4/18,5a 1/18,2a 1/18,7a 1/19,6 2/17,0a 1/18,8a 1/17,9 2/19,9ax 2/17,3x 2/20,0a 1/17,9a 1/17,0 1/17,8a 2/18,0ax 2/16,8a 2/16,9a 4/16,4ax 1/17,3a hpl 4/19,4a -a hpl 7/20,0a 1/16,9a 1/15,6a 2/16,8 -a hll -a hpl 8/17,6 5/14,9ax hpl 1/17,2a 7/21,1ax 3/17,6 36 850 1/27,7 2/24,1a hlo7/27,1a 3/25,3 24,0a 26,2a 27,1a 26,1a 25,9a 26,3a 23,7a 25,4a 23,4a 24,0a 46 33 37 36 29 20 38 50 37 49 865 993 408 640 570 510 474 000 710 040 9/26,0 1/28,7 2/28,9 7/27,4a 3/29,6a 3/28,0a 11/28,7 2/27,0ax 2/28,8 12/26,4x 2/26,2a 8/30,4 hpl 3/29,6 2/26,6a 9/29,2x 2/27,7 -a hpl 10/29,5 7/27,9 3/26,7x 5/27,3 1/27,4 1/28,9 6/30,7x 2/26,8a 8/25,4ax 2/25,4a 5/26,8a 1/26,3a 2100 ?. 2140 ?. 1986-2003. ?. 045 6787936. 2-pyörätraktori tai pikkutraktori peräjyrsimellä edullisesti. P. LÄHTÖ Ryhmäajo 1609 m Turku 1 What is Love/Antti Teivainen 2 Maggie Cloud/Ari Moilanen 3 Anne?s Song/Risto Airaksinen 4 Justine?s Joy/Mika Forss 5 BWT Typhoon/Liisa Nummi 6 Sahara Flygirl/Juhani Tapani 7 Alexandretta/Hannu Torvinen 8 Cecilia Duo/Ilkka Korpi 9 Ray?s Elation/Akseli Lahtinen 10 Poissa 11 Poissa 12 Memory Leader/Teemu Okkolin 1609 ?. ?. Hallitsevaa ponikuningatarta valmentaa ja ohjastaa 11-vuotias sipoolainen Mats Havulehto. 050 3601900. näyttelypäällikkö Kirsi Hutri. Kuvittajien Kaiku-palkinto läpimurrosta kuvittajana on myönnetty Christer Nuutiselle ja ansioituneen opetusmateriaalikuvittajan Kukkopalkinto Salla Savolaiselle. Palkittujen tekijöiden töitä on esillä Helsingin Päärautatieaseman Postihallissa 1.6. asti. Kieku ja Kaiku jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2005. Kukko lisättiin palkintokategoriaan vuonna 2007. Ostamme jatkuvasti metallia: autot, traktorit, maatalouskoneet ym. Ykköskierrätys Oy, p. ?. LÄHTÖ Tasoitusajo 2100 m Turku 1 Valvi/Ilkka Korpi 2 Imun Tiina/Mikko Huttunen 3 Vislakka/Mika Forss 4 Kupori/Arto Laaksonen 5 Taikasalama/Tapio Katainen 6 Hilan Taika/Hannu Hietanen 7 Piiron Taiga/Jorma Turta 8 Sekottaja/Seppo Markkula 9 Kopernikus/Heikki Laine 10 Poppuli/Akseli Lahtinen 11 I.P. ?. ?. ?. ?. toukokuuta 2013 PÄIVÄSTÄ TOISEEN Urheilu on Ravisuora-ohjelman selkeä ykkösasia. alkaen kaupalliseksi johtajaksi Tuoreet leipomotuotteet -liiketoiminta-alueelle. Hänen vastuullaan on tuoreleivän myynti ja markkinointi Suomessa. Taiteilija Seppo Polameri viimeistelmässä Ilta juomapaikalla -dioraaman taustaa Luonnontieteellisen keskusmuseon Maailman luonto -näyttelyyn. Kuvittaja Seppo Polameri palkittiin Kuvittaja, graafikko ja taidemaalari Seppo Polameri on saanut elämäntyöstään Kuvittajat ry:n Kieku-palkinnon. Palkinto myönnettiin Polameren luonto- ja eräaiheisista kuvituksista ja Luonnontieteellisen museon dioraamojen eli luontokokonaisuuksien taustamaalauksista. Elävien kuvituskuvien lisäksi Seppo Polameri on erityisesti luontoaiheisten maalausten mestari. Luonnontieteellisen museon näyttelyissä Helsingissä on kymmeniä Polameren tekemiä taustamaalauksia. Polameren maalaukset elävät jatkuvasti niin valaistuksen kuin tarkastelukulman mukaan ja sulautuvat saumattomasti dioraaman muihin osiin. Moni yksityiskohta avautuu vasta pienen matkan päästä. Läheltä katsottuna huolimaton viiva, maaliroiske tai väri paljastuu etäämmältä katsottuna huolella suunnitelluksi kokonaisuudeksi tai muodoksi. ?Polameren ilmaisuvoimainen, elävä viivankäyttö yhdistettynä tarkkaan ja anatomisesti oikeaoppiseen esittä- vyyteen on hämmästyttävä yhdistelmä?, palkintoraati toteaa. Polameri tavoittelee töissään spontaania ilmaisua ja kertoo pyrkivänsä toteuttamaan esittävät kuvansa abstraktia lähentelevällä tekniikalla. ?Suuren maalauksen kehittyminen yhdestä mustasta paksusta viivasta henkeäsalpaavaksi, kevättalven aurinkoa hohkaavaksi talvimaisemaksi tai Afrikan keskipäivän helteessä hehkuvaksi savanniksi on aina yhtä salaperäistä ja yllättävää?, toteaa Luonnontieteellisen keskusmuseon Ostamme kaiken sellaisen, joka maistuu metallille. 0400 411334. Hyväkunt. P. ?. ?. ?. ?. lähtö: 2 Westcoast Pirate, 8 Going Strong, 1 Young Angus Kemp, 5 Nike di Girifalco, 9 Alex von Bentz, 11 Anthony, 4 A Real Rarity (10, 7) 1 x 1 x 2 x 4 x 3 x 5 x 7 = 840 riviä = 42 euroa TERO SIPAKKO Kierros 21 Toto75 1. lähtien. Sosiaali- ja terveysministeriö Valtiotieteiden maisteri Juuso Rönnholm, 28, on nimitetty sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon erityisavustaja Ulla Heinolan sijaiseksi tämän äitiys- ja vanhempainvapaan ajaksi. Säästöpankkiliitto KTM Kirsi Autiosalo, 42, on nimitetty Säästöpankkiliiton riskienhallintajohtajaksi 20.5. alkaen. Vaasan Oy KTM Minna Cousins on nimitetty 25.4. ?. ?. sis.alv. Lahtinen, p. 23 Perjantaina 24. Sillä on takarivin lähtöpaikka, mutta hieman tavallista pidempi matka tasoittaa puntteja eikä vastassa ole nyt yhtä kovaa hevosta. Lämminveristen alasarja on tuottanut monesti isojakin yllätyksiä. 0400-646200, 0500-659678. TRAKTORIN JUONTOVINSSI ESIM. ?. ?. ?. 040 8785976. MAIKKI KULMALA 8- ja 9-vuotiaat Irish cob tammat parivaljakkona, kärryt ja valjaat. Erilaisia puoliveriratsuja 10 kpl. P. Maksan reilusti käteisellä. Romuliike ostaa p. Valtamerilaivoista, junavaunuista, maatalouskoneisiin ja polkupyöriin. Iki-Metalli Oy p. Heti! P. ?. 0440 656900. Heti kät. 24,1a 5. ?. 040 5015789. Kunnossa oleva lautasniittokone. P. ?? ?? ?. Harri Koivunen käänsi sen taustalta varhain reissuun, ja loppumatka taittui kolmatta sekä toista rataa ilman vetoapua. Hurja-Ero oli viime lauantaina tappiosta huolimatta niin ikään mainio ja kuuluu Rapin Aatoksen ohella kaikkiin peleihin. Tamman toinen omistaja on hänen veljensä Carl-Emil. Suomenhevosten Elitkampen on nyt Tementerin varassa, sillä eilen selvisi, että Diktaattori joutuu jäämään pois imusuonentulehduksen vuoksi. Elitloppetin finaali ajetaan sunnuntaina. Afrikan vientiin Hiace, Corolla, Hilux, Dyna ym. Turvallinen kauppa, parempi hinta. Pippuri/Seppo Sarkola 8 Viipori/Pertti Ketola 9 Holari/Juha Jalonen 10 Palomestari/Jari Kinnunen 11 Caramba/Hannu Torvinen 12 Hovin Elvis/Markus Porokka 2600 ?. 0440 608498. Ost. Toyota tms. ?. kerran Euroopan arvostetuimpiin kuuluvasta palkinnosta. 16 hevosen kutsukilpailuun ovat mahtuneet mukaan sipoolaisen Lars Ingmanin Oy:n omistama Brad de Veluwe rattaillaan sen valmentaja Tuomas Korvenoja sekä Onkel Investin Ruotsissa kilpaileva Formula One, jota valmentaa Reijo Liljendahl ja ajaa Björn Goop. Varsinkin vasta viisivuotiaaseen Brad de Veluween, joka juoksi viime vuonna ikäluokkansa maailmanennätyksen 09,7a, kohdistuu suuremmat odotukset kuin suomalaisiin aikoihin. ?. P. 0500 376598. Ostetaan kiintiöitä Tilatukioikeuksia C2 - C4-alue. P. Myös ravituristeja matkaa lahden yli jopa useampi tuhat. Kotimaan T75-kierros on järjestetty Elitloppet-viikolla jo pidemmän aikaa perjantaina Turun Metsämäessä. Syynä on yleisradiolain muutos, jonka mukaan Yle ei saa lähettää mainontaa tai tuottaa sponsoroitua ohjelmaa. Myös ei kats. Kaikenk. ?. ?. HENKILÖ & PAKETTIAUTOJA. lähtö: 11 Caramba (3, 1) 3. ?. ?. ?. ?. ?. 045 2348860. TRAKTORI 2- tai 4-veto, 5090 hv. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Turku 1 Carmel (SE)/Hannu Hietanen 2 Daniel Palema* (SE)/Kari Venäläinen 3 Antonio Duo/Ari Moilanen 4 Express Type/Seppo Markkula 5 Orlando Croft/Teemu Okkolin 6 Brisco Rodeo (CA)/Antti Teivainen 7 Amazing Soul/Jukka Kinnunen 8 Einar Celeber (SE)/Hannu Torvinen 9 Victor Fog/Peter Lindroos 10 Ribaude/Harri Koivunen 11 Glenwood (SE)/Mika Forss 12 Evert Kyu (IT)/Akseli Lahtinen 2100 ?. alkaen. A-Tuottajat/Atria Oyj MMM, agronomi Jaakko Kohtala on nimitetty Atria Sika -palveluun hankintapäälliköksi 2.9. P. ?. Sitä on jopa verrattu 1970-luvun suursuosikkiin Charme Asserdaliin, mikä ei ole aivan suotta, sillä ?Brad? kuuluu jo nyt kaikkien aikojen eniten ansainneisiin Suomessa syntyneisiin ravureihin. Suomalaisia sykähdyttää viikonlopun päälähdössä varmasti myös italialaisomisteinen mutta Suomessa valmennettava Nesta Effe, joka on voittanut kotimaan kevään molemmat suurkilpailut, Prix d?Etain Royalin ja Finlandia-ajon. Viikonloppu tarjoaa niin paikalle matkaaville suomalaisille kuin television ja netin kautta seuraaville paljon muuta jännitettävää: Ruotsin pääradalla kilpailee lähes 40 suomalaisomistuksessa olevaa ravuria. Hevosurheilu-lehti nosti keskiviikkona suomalaissuosikkien joukkoon myös Pomona II:n, joka kisaa A-raviponien Mini Elitloppetissa. alkaen. A-Rehu Oy:n myynnistä, markkinoinnista ja viljakaupasta vastaavaksi johtajaksi on nimitetty MMM, agronomi Tapio Kumpu-Huhta- Fazer Food Service Andreas Berggren on nimitetty Fazer Food Servicesin toimitusjohtajaksi. Heureka Tiedekeskussäätiön hallitus on valinnut tiedekeskus Heurekan uudeksi toiminnanjohtajaksi maatalous- ja metsätieteiden tohtori, vesihuoltoteknisen mikrobiologian dosentti, tekniikan kunniatohtori Anneli Paulin. NLC Ferry AB Oy NLC Ferry AB Oy, joka paremmin tunnetaan nimellä Wasaline, on nimittänyt KTM, insinööri Jan Teirin, 44, uudeksi toimitusjohtajaksi 21.5. Ranjia Oy, Pori. Telakaivuri 3-5 tn, edullinen ja ehjä. 2-5000 ?. 13,1a 13,8a 13,0a 14,5a 13,2a 14,1a 14,8a 13,7a 14,4a 2. P. metalliromut. ?. 045 1106695. OST. 11,2a 12,3a 12,0a 10,5a 11,8a 11,2a 12,3a 12,1a 13,0a 12,3a 12,3a 11,0a 266 281 197 287 144 218 152 150 127 245 139 203 022 738 280 251 769 175 580 987 220 705 438 314 10/15,2ax 6/13,1a 6/14,5a 1/16,4a 4/18,2 11/16,6 2/14,9a 8/18,3 6/16,6a 1/19,0 6/15,6a 7/13,7a 7/13,6a 3/m13,3a 3/15,4a 5/14,4a 4/13,7a 9/16,5a 1/16,9a 8/14,6a 10/17,0 5/13,0a 5/18,0a 7/14,6a 1/12,7a 2/m15,5a 7/16,7 -a hpl 3/14,2a 9/13,8a 7/14,8a 5/15,9x 5/13,9a 2/13,0a 3/13,0a 4/13,1a 7/12,4ax 4/14,3a 5/14,6a 5/12,3a 3/16,2 6/14,4a 9/12,7a 7/14,5a 5/17,3 6/12,3a 4/13,5a 3/13,3a 7. ?. ?. Perusmatkalta lähtevä Valvi tai välikarsinan I.P. Lähtö nähdään suorana Yle 2:n lähetyksessä, joka alkaa kello 18.15. KAIJALEENA RUNSTEN Ylen ravilähetykset pyritään turvaamaan Hippos ja Yleisradio ovat ryhtyneet pikaisesti laatimaan viikoittaisten raviohjelmien lähettämisestä toimintamallia, joka kelpaisi Viestintävirastolle, kertoo Suomen Hippoksen puheenjohtaja Mika Lintilä. Viestintävirasto on päättänyt, ettei Yle saa enää lähettää Veikkauksen arvontoja. iltaisin. New Holland TS100A 4X4 ja katettu peräkärry. Traktori 33.500. ?. ?. ?. alkaen. Myyntijohtaja Juhani Kuoppala keskittyy jatkossa sikarehujen hankinta-, myynti- ja kehitystehtäviin sekä rehustusratkaisujen kehittämiseen. Atria Nauta -palvelun johtajaksi on nimitetty MMM Sinikka Hassinen 1.8. alkaen. la 2.9. Vihjesysteemiin tulee sen kohdalle silti vain kaksi merkkiä, sillä kaikki kolme starttiaan voitokkaasti hoidellut Callum ja poikkeuksellisen lahjakkaalta vaikuttava Shadow Woodland erottuvat muusta joukosta aika selkeästi. Rapin Aatos teki Forssassa kovan volttiajan vahvalla esityksellä. ?. 0400 633738, miel. huom. ?. ?. ?. k-autot ja moottorit. Osuma, 15 Erikasson (14, 4) 6. 040 9010670. Rautaromu, sekapelti ja autot. Noudetaan nopeasti nosturiautolla. 045 1328177. Euro/3-piste ADAPTERI. P. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Turku 1 Moonlight Cherry/Jarmo Virtanen 2 Pension Killer/Mika Taittonen 3 Callum/Peter Lindroos 4 Natural Tan/Seppo Markkula 5 BWT Firecracker/Toni Nieminen 6 Carlos High/Kari Venäläinen 7 Stone Capes Liz/Akseli Lahtinen 8 Demonic Don/Antti Teivainen 9 Bocelli Web/Mika Forss 10 Shadow Woodland/Ari Moilanen 11 Lovely Dart/Harri Koivunen 12 Roverandom/Hannu Hietanen 2100 ?. ?. Mailin matkalla käytävän kisan paras palkitaan kymppitonnilla. Karsinnat ajettiin vajaat kolme viikkoa sitten Seinäjoella. Eräänsä vakuuttavasti hallinnut What Is Love oli pitkästä aikaa sellainen kuin parhaimmillaan pystyy olemaan. Mikäli Seppo Mäntyniemen tamman vire pysyy samanlaisena, sillä on paikka johtaa myös finaalia lähdöstä maaliin. Killerin kierroksella Simeliukselle hävinnyt Caramba saa uuden mahdollisuuden kylmäveristen alimmassa divisioonassa. 045 1390384. Ostetaan edullinen JUURESTEN KYLVÖKONE. 27,6 26,8 26,2 30,6 26,0 27,1 26,5 25,1 24,9 25,1 24,0 25,8 23,3 22,5 23,0 24,2 28 23 22 26 29 23 28 51 44 58 60 58 192 127 514 161 506 710 750 080 820 080 270 845 049 750 250 920 430 080 414 440 1/30,6 hpl 4/28,6a 3/26,7a 11/30,2a 8/29,5 9/30,1a 1/24,9a 10/29,9a 3/29,0 10/28,3 5/27,1ax 5/24,2ax 11/27,1 1/23,5a 13/31,5 1/27,1a hlo8/30,6x 7/31,0 2/31,1 6/28,3 6/28,5ax 3/27,9 5/27,0 9/m35,2 3/26,3 14/28,9 -a hll 7/26,1 7/25,4 1/25,4a 6/26,9 2/25,5a 3/26,6a 5/30,7 4/28,4ax 7/29,4 7/27,9a hlo8/29,0x 1/27,1a 8/29,7 2/26,7 9/30,5ax hlo6/28,8ax 9/25,8a 7/26,3ax 7/25,3a 9/25,3 4/29,4 11/30,3x 2/25,4a 7/25,3 2/26,8a 1/25,2x -a hll 3/27,0ax 6/25,8 -a hpl 6/27,9 2/24,5 1/22,9a 5/23,9a 8/32,7 6/25,2a 6. 046 5316396.. Täkyksi voi nimetä Carmelin, joka oli Porin voiton jälkeen oikein hyvä myös Killerin Eliitissä. lähtö: 1 Valvi, 11 I.P. 11,8a 13,5a 14,3a 12,8a 14,7a 14,4a 13,7a 15,0a 13,2a 14,0a 13,3a 13,6a 49 49 29 32 47 31 43 29 49 29 48 37 131 270 650 021 538 050 350 783 390 145 710 360 4/12,7a 3/16,3a 1/17,9 2/17,0a 1/15,9a 2/15,3a 1/17,3a 1/17,6a 2/16,8a 8/16,7 2/19,2a 1/15,4a 3/15,0a 3/16,3a 3/17,5a 3/15,4a 11/18,0a 10/15,4a 4/13,9a 1/16,7 2/15,0a 1/15,2a 10/15,7a 5/16,1a 2/13,5a 1/13,5a 7/16,1a 2/17,0a hlo5/16,5a 4/16,9a 3/15,9a 1/15,5 2/15,4a 3/16,8a 8/16,3a 2/15,3a 4/13,8a 4/14,9ax 2/15,8a 1/17,2 5/14,8a 3/17,7 5/15,1a 1/16,6a 6/13,2ax 1/15,3a S 20.5. 4/16,2a 14,7a 39 66 45 9 27 43 25 45 9 030 260 600 010 388 290 780 710 729 5 910 7/30,1 2/26,2 4/26,9 2/26,3a 7/25,9a 5/28,5a 3/26,2 2/25,1 5/26,0 2/25,4a Suurien odotusten Elitloppet ajetaan taas Tukholmassa Brad de Veluwe ja Pomona II ovat Suomen ykkösedustajat Ruotsissa. Pohjoismaiden suurimmassa ravitapahtumassa Elitloppetissa on usean vuoden jälkeen suomalaisittain aitoa jännitettävää. Tukholman sylissä Solvallassa ajetaan sunnuntaina 62. ?. lähtö: 10 Rapin Aatos, 12 Hurja-Ero, 6 Virikari, 1 Kemun Tutu (3, 11) 5. Edellisellä kerralla HurjaEron jälkeen toiseksi sijoittunut Virikari tuli päätöskilometrin takaa-ajoasemista alle 1.22:n lukemiin ja viimeiset 700 metriä peräti aikaan 20,7. lähtö: 4 Express Type, 10 Ribaude, 1 Carmel, 2 Daniel Palema, 5 Orlando Croft (3, 11) 7. taka- tai 4-vetotraktori. Hl. ?. ?. Käteism. KAIKKI KIINNOSTAA REIPAS KAUPPA JA NOPEA NOUTO. MYÖS LOPPUVELAN LUNASTUS! MYÖS ASUNTOVAUNUT JA -AUTOT KIINNOSTAA. ?. 2120 ?. ?. ?. P. 040 7700238. Telakaivinkone 10-15 tn, miel. 2000-luvulta. ?. ?. ?. 0500 176243. Ostetaan maitokiintiö C2 alue. P. PUHEENJOHTAJA MIKA LINTILÄ, SUOMEN HIPPOS RAVIT Varmoilla liikkeelle Viikonloppuna ravataan Tukholmassa Elitloppet sekä kasa muita isopalkintoisia kilpailuja, joihin Suomesta osallistuu Brad de Veluwen johdolla paljon hevosia. Pelin palautusaika päättyy perjantaiiltana noin kello 18.20. Avauskohteena ajetaan heti illan suurkilpailu, viisivuotiaiden lämminveristen Kasvattajakruunu. lähtö: 3 Callum, 10 Shadow Woodland (2, 9) 4. ?. P. Noud. 044 5876100. 044 3351254. Ostamme käteisellä: M-B, Man, Volvo, Scania, ym. ?. Samalla toki todetaan pelitulokset, mutta ennen kaikkea tämä on urheilulähetys?, Lintilä kertoo Hippoksen ja sen tytäryhtiön Fintoton kannan. Hevosurheilu-lehti uutisoi viime viikolla, että Hippos ja Fintoto puolustautuvat myös sillä, että ne maksavat Ylelle vain tuotantokustannuksia siitä, että Yle hoitaa ohjelman nauhoittamisen. KAIJALEENA RUNSTEN LUOMUS NIMITYKSET Aalto-yliopisto TkT Risto Nieminen on nimitetty Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulun dekaaniksi ja yliopiston johtoryhmän jäseneksi 1.7. ?. ?. ?. 17,8a 16,9a 15,6a 17,5a 18,0a 16,8a 16,9a 14,9a 17,3a 17,2a 17,1a 18,2a 3 4 3 3 4 3 2 4 3 4 2 1 4. Käytännössä Lottoarvonnan viikoittainen lähetys Ylen kautta loppuu syksyllä. Samalla Viestintävirasto kertoi tutkivansa myös Ravisuoralähetyksen ympärillä liikkuvat rahat, ellei Yle oma-aloitteisesti anna riittävää näyttöä siitä, että ohjelma ei ole sponsoroitu. Ravisuorassa näytetään T75peliin kuuluvat lähdöt. ?Meillä on se selkeä ero Lottoon, että urheilu on ohjelman selkeä ykkösasia. Samalla toki todetaan pelitulokset, mutta ennen kaikkea tämä on urheilulähetys. ?. Pikaisesti p-auto miel. ?. lähtö: 1 What Is Love (3, 2) 2. Suotraktori leveillä teloille. Tarjoa! P. ?. 27,8a 27,0a 28,0a 27,9a 27,6a 30,1a 25,8a 24,1a 30,6a 28,2a 27,2a 26,0a 10 6 10 8 12 8 10 13 11 12 12 11 3. LÄHTÖ Ryhmäajo 2600 m Turku 1 Jekku Patteri/Pertti Puikkonen 2 Merran Emil/Antti Teivainen 3 Kujanpään Jyräys/Mikko Huttunen 4 Temen Lordi/Mika Forss 5 Loisto-Piirto/Seppo Markkula 6 Kiida Palma/Harri Koivunen 7 I.P. ?. traktorin PERÄKÄRRY maansiirto-/viljalaidoilla. ?. ?. ?. ?. P. sis.alv ja peräkärry 6.800. LÄHTÖ Ryhmäajo 1609 m Turku 1 Young Angus Kemp/Kari Venäläinen 2 Westcoast Pirate/Mika Forss 3 Amerque/Jouni Nummi 4 A Real Rarity (SE)/Kauko Ketola 5 Nike Di Girifalco (IT)/Ari Moilanen 6 San Marino Wood (FR)/Harri Koivunen 7 Robin Maguire/Seppo Markkula 8 Going Strong (SE)/Akseli Lahtinen 9 Alex Von Bentz/Antti Teivainen 10 Capehill?s Luca/Jouni Riikonen 11 Anthony/Jari Autio 12 Global Lively (SE)/Hannu Torvinen 1609 ?. NORMET JL306 30 KN+HYDRAULINEN HALKOJA METRINEN. Euro-Teli Oy, Hki p. Se laukkasi rajussa kiihdytyksessä, jatkoi neljännessä parissa ulkona ja tuli maaliin tiiviin porukan mukana. Vihjesysteemi: 1. ?. 040 4728350 TOYOTA HIACET vm. Suon kunnostuslaitteita. P. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Turku 1 Kemun Tutu/Seppo Markkula 2 Poissa 3 Luiskeri/Ari Kela 4 Turponi/Peter Lindroos 5 Turmaliini/Janne Ulmas 6 Virikari/Hannu Torvinen 7 Vixen/Akseli Lahtinen 8 Turon Viima/Hannu Hietanen 9 Raisu Jussi/Hannu Kamppuri 10 Rapin Aatos/Harri Koivunen 11 Jonnan Emeritus/Janne Haapiainen 12 Hurja-Ero/Jari Nylund 2100 ?? ?. P
7.7. Parkano, Alaskylä, kolme palstaa, yhdessä, myös tukikelp. DB 880/990/ 996/1210. ensimmäinen viilun säätö ja muistisylinteri Lapiomuokkain IMANTS 45 DRH 290 SX-terät, 7 riviä. Tarj. klo 12.00 mennessä: Pukkilan kunnanhallitus, Pukkilan kunta Hallitustie 2, 07560 Pukkila Tarjouskuoreen merkintä ?peltotarjous? Pukkilan kunta pidättää oikeuden hylätä tarjoukset. Lisätiedot: www.pukkila.fi tai maaseutusihteeri, p. Hydr. koneikko, h. 160 m2 halli, hevostilaksi tai yritystoimintaan. Rakennuksen kerrosala on 893 m2 ja tilavuus 3585 m3. 0400 329359. Ulvila, Kullaa, metsätila 26 ha/3900 m3, asuinkäyttöön sopivat rakennukset, Tarj. 0400 705940. Claas Dominator 140H, -05 MF 590 -79, etuk. 0400 221175. JD 8345R vm.-11 noin 600 h + mahdollisuus ostaa myös levikepyörät. Hinta alv 0, 155.000 ?. Rauma. Seinäjoki 0400 232 190 . 040 7457734. PURETAAN Valmet 8350, 6300, 6100, 9100, 705, 605, 903. P. -66, 3.200?. Fiat 414, vm. alv. pohjanmaanylijaamatuote.fi P. Tarj. -99, Valtra 170 ek vm. Hp 70 000 ? Ruovesi, tyylikäs maatilan päärakennus, ulkorakennuksia ja puutarhaa. Myytävän luomupellon osuus 12,5 ha Tarjoukset suljetussa kuoressa ma 10.6. 2002 MYYDÄÄN POISTOHINTAAN! Asialla on kiire! P. P. 91 000 ?/tarj. Perho metsät. 0% P. ?2-toim.?, kauha, piikit, takapaino ja ketjut ym, h. 0400 763201. Takapyöräkylvökone TUME KL 2500 nostolaitemalli. Hp. P. Rakennuksessa on kaksi kerrosta. Kiinteistön maa-alueen pinta-ala on noin 1,15 ha. Koulukiinteistössä osa tiloista on vuokrattu asuinkäyttöön. Kiinteistöstä on tehty kuntoarvio vuonna 2011. Kiinteistö myydään tarjousten perusteella. Kunnanhallitus on määrittänyt kohteelle 50.000 euron tavoitehinnan. Kirjalliset ostotarjoukset, joissa on selvitys rakennuksen tulevasta käyttötarkoituksesta, tulee tehdä 14.6.2013 klo 16.00 mennessä osoitteeseen Juvan kunta, Juvantie 13, 51900 JUVA. Kuoreen merkintä: ?Ostotarjous Järvenpään koulukiinteistöstä?. Kunta pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset. Lisätietoja antavat: rakennusmestari Timo Ruotsalainen, 0400 555873 ja hallintojohtaja Pasi Marjakangas, 0400 113120. Siisti ja hyväkuntoinen Scania kasettiauto, hinta 35.000?. P. (sis. 7,8 ha Tarj. 900 ?. P. 31.5. Ruovesi, Hanho 61 ha/5070 m3, tie uusi metsäsuunnit. Talo 0,5 ha tontilla 28 000 ? Sastamala, Kiikoinen, maatila, pelto 8,3 ha, metsää 26,9 ha, runsaasti rakennuksia, käyttökelpoinen as.rak. Pelto 3,6 ha, metsä 7,3 ha. Kirkonkylän laidassa. Hp 290 000 / tarj. P. 044 5950389. LAVETTI ja MAANSIIRTOKÄRRY 13-23 t. Tarj 10.6. Timo Vesterinen 0500 812 792 Lavia, 10,7 ha / 650 m3. Tornio 010 7557 250 . 1.800?. 1000 . 245. 20% uudesta. P. 0400 862098. Myydään maataloukoneet/-irtaimisto; puimuri, 2 traktoria+muu kalusto. 24%) tasainen levitys . TUR VARIO 5-s. i mas aa osa ! r a V jois a 9.500 ? Nopeille päättäjille muutama kone vapaana vielä kevääksi. TILAA AURAT NYT SYYSKYNNÖILLE, SILLÄ ENNAKKOTILAUSAIKA PÄÄTTYY 31.5.2013! MyyNTI: Huittinen 0500 829 832 . Rekisterissä. Hinta alv 0, 155.000 ?. Massey Ferguson 5455 vm. 050 5233765, V-S / Muurla. Ennakko12.500 . 1 ha. P. 0500 180256. Konekesko OY, Pirkkala Isto Parikka 050 3872528. aj 390 h, pöytä 390 cm, ilmast, tappiomitt, säiliön korotus renk. 149 000. 0400-157701, 0400-895174 www.maatalouskoneet.fi - kantoharat - myös tilaajan mitoilla - erilaisille liittimille Konehuolto T. sis. 17 ha/760 m3 + kaksi rantarak.paikkaa valtatie 13 lähellä. Rakennukset n. Ovat Koillis-Savossa p. P. P. truk. Tre-Pirkkala 0400 157 623 . Nostovoima 1600 kg . Hp. 5.900 ?. 500?. trakt. sähköliittymä, voidaan myydä tilat erikseen. 18500 ?. Kysy lisää P. -89 Vila 1605 kuormaajalla, ml 4100 h, hyväkuntoinen. 0500 721764. HYVÄ VALIKOIMA sähkö/kaasu/ja diesel TRUKKEJA. 040 5768592, Hollola. Kverneland ES 3 siipiset Variomat paluuaurat. Hp. Myyd. 700h Mascus 1374B7EF. ripeä ajonopeus myös verkkolehdessä. Tilaa lukuoikeus näköislehteen ja arkistoon: maaseuduntulevaisuus.fi KETJUJA KAUHAT HEFTATTUNA ? LIETEVAUNUT MULTAUSLAITTEET PUMPPUKUORMAIMET Huippu yksilö yli 200:n eri traktorimalliin Claas 46, 2kpl, Claas 250, Claas 255. 0500 592548. Hieno Massey-Ferguson 5465 Case IH Puma CVX195, 2010 Etunostol., Isobus, GPS, n. 0400 228559, Turku. Maastoauto Hyundai Tucson -05 diesel, automaatti, siisti, runsaasti varusteita, kahdet renkaat, vetokoukku, vaalean vihreä, 8300 ?. P. Renk. 044 7788075 Karis Järn Ab Karjaan Rauta Oy Lohjan K-Maatalous Tynninkuja 5, 08200 Lohja McCONNEL tehokkaat vaakatasomurskaimet nostol. 0400 164464. Valmet 505 vm. -03, Valtra 140 ek vm. P. Nostovoima 1500 kg . 0400 913400. Pientila n. Rovaniemi 010 7557 450 . Kunto hyvä. AgriToukola Oy, p. 0400 221351. Metallintyöstökoneita mm. Hp 210 000 ? Sastamala, Rautajoki 6,8 ha, josta osa jokirantapeltoa, metsää 4,9 ha/1000 m3 rakennuspaikka keskustan tuntumassa. ja rantarak.paikkoja 50 ha/1150 m3. rakennukset. Hp. (alv-0), sijainti 100 km H:gistä Lapinjärvi. peltoa 7,5 ha. Alavus 0500 929 200 . 040 5074453. Trukkilavanostin, käyttämätön. P. 9.6. Sastamala, Ritajärventie, m-ala 6 ha/1000 m3. 1950 ?. P. 15.400 . Sisu SL170 vm. 9.6. Hämeenkyrö, 3 tilaa 9,6 ha/1300 m3. 0400 895174. Clayson 8030, aj. H. 0400 588735. Case Quadtrac 385 vm.-08 aj. -99, kats.,v-koukku, siisti. 3.900 ?. (sis. 040 962 5910, 0400 340 486 www.kone-konkari.fi Erä Jeantil Gti 8500 vaunuja RAIVA raivausveitset Väderstad Rapid 400 Super XL 39000 ? Shokkihinta 14900,? ? ? Tume HKL 3000 JC 12000 ? Kuumagalvanoitu säiliö takaa pitkän käyttöiän Saatavilla monipuoliset täyttövarustukset Jeantilin 1-akseliset vaunut ovat itsestäänselvyys karjatiloilla, joilla lanta levitetään nurmelle. Karjatilojen suosikki Suomessa -JEANTIL Juko HT 3000 5000 ? Katso lisää: www.kjellman.fi Kysy lisää: 0424 720 600 Myynti: Rauta- ja maatalouskaupat www.finnraiva.fi 08-652 0247 0400 308 998 VUOKRA A HANKI OM TAI AKSI ? Suomen olosuhteisiin suunniteltu siipimalli Tume HKL 2500 peittausl. 2000 ? Ennakkohinta 8950,- ? Valmistettu RUUKIN teräksestä - ERINOMAINEN HINTA-LAATUSUHDE IBIS XL 4-s. VARIO 4-s. alv 0 % VARIO 5-s. arvo 36 000 ?. 040 9009548. Y-Maatalous Nivala. PELTOJYRÄT työlev 7.2 m hydr.työ-/kulj.asentoon. Näillä ehtii! Kysy lisää! Ab Tomas Kjellman Seppo Tuominen 0500-224406 Aggregaatti: 150 kW generaattori ja 240 HV Mersun moottori 1980-luvulta. 1.000. Akkupaimen Vahti 20B hinta 180 . P. 17.600 ? hinta alv 0 % Junkkari Simulta 2500 KH. P. 1976, hinta 2.500?. P. Myydään palstoittain. 0400 407560, Vantaa Mig-hitsauskone Wallius 560A. P. P. + alv. Uuden veroinen Kasi-kasvinsuojeluruisku vm. -07, ajettu vain 1020 h, ilmast, ilmaist, jarruventtiili 3 lohkoa, 4 ylätyövaloa, ym. Renk. Alajärvi 0400 663438. Käytettyä tarhauskalustoa: Rehusiiloja, kylmäkone (valovirta), ruok. Nostokorkeus 280 cm . Hp. kaikki kerrallaan. P. Tehokas hydrauliikka esim. P. + alv. sis alv, myös vaihto. P. 0500 660106. SUORAN KAUPAN TARJOUKSET Valtra 8400 vm. 28.6. Ruovesi, Hanho, maatilan nätti talouskeskus, 1919 rak. sis alv. P. 040 5068738. - liitinlevyt SALAOJITIN - LEVYLEIKKAUS Tuurinkoski-yhtymä Oy 0400661205 PALJON HYVIÄ uusia ja käytettyjä RENKAITA ja PARIPYÖRIÄ. Raju / APV vanteistot. Suursäkkinostin 295? Trukkipiikit alkaen 335? Härmänpelto Oy 06 4845175, www.harmanpelto.fi KÄYTETTYJÄ KAUHOJA P. 24% Henrik Sundblad P. yhd. Kaikki koneet ovat toimivia. Myyd. 5.500?. Vammas tiehöylä, h. 2008. 0400 474 934 OPEL Vectra farmari vm. 044 2103050. Volvo Buster 400 vm. Nostokorkeus 288 cm . 040 7028485, 040 7320423. Purkupojat Oy HETI SAATAVANA alv. venttiilistö. 0400 763201. puh. www.senoco.fi P. 31.5. Teisko, Kaanaa m-ala 22 ha/2250 m3. 9.900?. 0% ? Täydellisesti varusteltu, vakiona mm. 14.6. Marita Säämäki 040 522 4322 Kihniö, Kankari metsäm-ala 9,5 ha. Hp 18 000 ?/tarj. Parkano, metsäm-ala 31 ha, Hp 90 000 ? m-ala 2: 4 ha sora-alue. 0400 335983. Hakki OH 60 klapikone, traktorikäytt., kuin uusi. P. 0400 221351. MB-ML 350 V6 173 kw. alv. Tarj. 050 5487034. Pidä peltosi tuottavana myös sateisina kesinä. Ostimme erikoiserän Homburg Ecoa Suomi varustuksella Sähköinen kauko-ohjain huuhteluletkun syötölle 5-mäntäinen pumppu Teliveto letkunsyötölle Tilaa nyt ! Maksu ja toimitus keväällä 2013 Katso lisää www.kjellman.fi Kysy lisää 0424 720 600 HAKELÄMPÖKESKUKSEN LAITTEET: Laka PS 700kW, 3xtankopurkaimet, 2xhakeruuvit, ohj.laitteet. 050 5667466. Fendt Favorit 824, vm. Rakennuksen valmistumisvuosi on 1953. 0500 164290. Nyt myös kesämökkejä, rantatontteja ja kuivan maan tontteja, tutustu! Lietevaunut M-F 6180, -95, 15.700. Kankaanpää 050 340 0704 . Kaikki työvaiheet: sorvaus, varaus ja nurkkaloveus. Käyttöönkoulutus kuuluu hintaan. Lisälaitteena vannesaha H. Tarj. Ylitornio 010 7557 151 VAIHTOKONEET PORVOO: Timo 040?7571 407 kaivinkoneet New Holland LB115B, vm 07, 7300h. New Holland LB115B, vm 10, 3100h. traktorit New Holland TS115A, vm 04, Trima etukuormaimella. New Holland 8260, vm 98, 10000h. Ford 7000, 2 toimi etukuormailmella. Fordson super major, vm 62, etukuormaimella. puimurit New Holland TX32, vm 90. VAKKOLAN OSA OY www.vakkolanosa.fi CN-HUOLTOKESKUS OY www.cnhuoltokeskus.fi PAALIKÄRRYT 8 ja 10 m alk. P. 80 %. 2000. Hp. alv. 0440 394167. 2 kpl kelohirsikehikko 32/42 m². www.karjalanmanty.com p. Lahti 0400 997 188 . P. ja hinattavat LAHTI: Jani 050?4477 567 traktorit Valtra N141 HT advance, vm 08, kuormaajalla. New Holland T5070DC, vm 10, kuormaajalla. John Deere 6400, vm 95, kuormaajalla. Valtra 6650 HT, vm 00, kuormaajalla. puimurit New Holland 8030. New Holland TC5050, vm 08, 280h. New Holland TC54, vm 03, 1404h. Sampo Rosenlew 600, vm 84. Elho 700 lannoitteen pintalevitin. Siisti ja hyväkunt. Tarj. 28.6. Janne Savilahti 044 760 7788 Juupajoki, Hirvijärvi, m-ala 20 ha/2900 m3, Tarj. Iisalmi 040 681 5508 . Uusia Pronar 420 karhottajia. 25.6. Miika Bucktman 040 557 3947 Sastamala, Suodenniemi 60 ha/6500 m3 metsätal. Lilla-Harrie 4.3 m, hp. Per.lait.nost., siisti, ehyt. P. miell. 6.000 . 16.6. Parkano, Kuivasjärvi metsät. Tarj. noin 4300 h. 0400 766148. METSÄTAIMIEN ISTUTUSKONEITA KAIVINKONEISIIN. P. Säiliö 1000, 12,5 m. Hp 300 000 ? Jukka Pusa 0400 636 113 Somero, metsätila 87 ha/10 600 m3. Tarj, 13.6. Salo, Pertteli, 2 tilaa, peltoa 11,6 ha, metsää 11 ha, yhdessä tai erikseen Tarj. 22.000? + alv 24%. Peltoa, metsää vanha puutarha. Oulu, 0500 994380. Konekesko OY, Pirkkala Isto Parikka 050 3872528. FAREFIN 6.28 KUROTTAJA -07, 4500 h, nostolaite, vetokoukku, voimanotto, hydrauliikkaa ym. P. 14.6. Karstula/Kyyjärvi, yhteismetsäosuus n.9%/1486 ha. 16.6. Parkano, Aurejärvi, metsät. Työpaino 1750 kg . 044 2103050. Käyt. Tee tarjous! Parkano, Sydänmaa, metsät. Hp 60 000 ? Marttila, metsätila 8 ha/400 m3, tie halki tilan. 1500 . Vaikka peräkärryaihioiksi. 050 3407060. Paraisilla Mielisholmin saari, tontti 4500 m², mökki n.45 m², länsirantaa 45 m, oma kaivo, sähköliittymä, autotie perille. alv. 0400 126869 / 040 8470724 / 050 5919979. PURKUOSIA - kaikki kauhamallit Hommaa pihhaan ?Mörkö-Major? -50, konejumi. + alv. 050 4106018 Tehoa toistolla! Alennus -20 % Samsung/Volvo EC130LC kaivinkone, -98. 040 8670532, Salon seutu. KRONOS 3150 L lapiorullaäes NOKKA 190 H lautasniittokone 3x16 KVERNELAND kääntöaurat 5 m tasausäes. 050 5470784. Valmet 705-4 PowerPlus vm. -90/89, vähän ajettu, loistok. P. särmäyskone. 800 laput, tukisukset, kallistuva luiskakauha, kaikki öljyt ja suodattimet vaihdettu. 22000 ?+alv24%. P. Huippu hyvät. Loimitraktori.fi P. työsyvyys jopa 15 cm . 050 5241136. Junkkari Simulta 2500 KH+hslaite. Arvioitu hinta 220 000 ?. 0400 636 113 etunimi.sukunimi@metsatilat.fi www.metsatilat.fi Palkkio 4,5% (sis.alv)/sopimuksen mukaan, minimi 1900 e sis. 0400 440891. vm. sis.alv. Konekuutio Oy, 040 7743834. Valmet 1102 traktori etukuormaajalla, vm. 0400 596423, 02-alue. Varaosiksi SAMPO 30 tai vast. Traktorikäyttöinen HAKKURI puuravara KOURA. Vm.-03 190 tkm, vetokyky 3280 kg, 4 veto, autom. 040 5639496 VAHTITUOTE Lisätietoja: Veli-Pekka Palmu, puh. 31.5. Ruovesi, Jäminkipohja, m-ala 6,9 ha/1450 m3. alv. Renkaat 31 x 15.5-15 28.900,- alv 0 % Hinnat sisältävät lohkolämmittimen ja päävirtakatkaisimen Uutta vast. Jyväskylä 040 825 8230 . Tarjouksenkin voi tehdä Sastamala, Myllymaa, peltoa 4 ha, metsää 6 ha, hyvät rakennukset, mm. 7000h, hyvä, h. 0400 820 193 Koskinen på svenska: 0500 561 265 Snellman Jälleenmyyjät: www.konefarmi.fi Case IH 956XL vm. 31.5. Perho metsät. Renkaat 26 x 12.00-12AS 22.800,- alv 0 % Schäffer 2033 . 041 7820405. PUKKILAN KUNTA MYY PELTOJA tukioikeuksineen - Kanteleella 1,44 ha - Syvänojalla. Vaatimatt. toukokuuta 2013 Dexta/ Major/ Ford 4000. MF 135/165/590. alv Juvan kunta myy Järvenpään entisen koulukiinteistön Järvenpään koulukiinteistö sijaitsee osoitteessa Sulkavantie 913, 51900 JUVA. Vapautuu kesäk. paripyöriä: 710/70x42, 580/70x42, 650/65x42, 620/70x42, 20.8x42, 710/70x38, 580/70x38, 650/65x38, 20.8x38, 18.4x38, 16.9x38, 600/65x38, 520/70x38, 480/70x38. arvo 136 000. Tarj. 0500 232840, Tampere. Sisu SK 250 vm. -03. P. Yhteisala 63 ha. 0400 811166.. 045 1302171. Caterpillar D 6 C, hirsihöylä ja metsäkone Lokomo 925. P. Vaski 5 m hinattava jyrä. Potila 5 m hinattava pyörä-äes P. Kubota diesel 33 hv . 0400 686050. Imupainevaunun kompressorin LAMELLIA. 2 ha. 0400 576910. Nummi Universal, max 2,5 t, 5 m, 1 t, ehyt, siisti. Honda ECMT6500 gener. -05, h. Verkkovirtakäyttöinen Vahti 1000 hinta 170 . 040 5639496. Schäffer 2028 . 31.5. Kälviä 12 ha/670 m3, palstan läpi Riekunoja, jossa kämpän paikka Hn 21 000 ?/tarj. 06 4331950. FIATAGRI-VARAOSAA Varastosta ja pikana Italiasta. www.vv-kone.fi P. P. 1250 . ruohonleikkuriin . Minkom. Hp 86 000?, rakennuspaikka erikseen 0,7 ha tontilla 26 000?. 11.6. Rauno Hakala 0400 124 832 Salo, pelto 16 ha, metsää 14 ha/900 m3, yleiskaava-alue keskustan tuntumassa. 24%) 44300 Konnevesi, puh. -08. Hyvät varusteet! Hp. 040 5683864. VALTRA 8550 Hitech, Ek 990 -01, 6800 h, 50 km/h, ilmastointi. H. P. Konnevesi 0400 544 594 . 0400 970386. Kainuussa 192 ha metsätila, aineistopuuta n. 7.7. Sauli Kallio 044 7393 110 Ruovesi, Jäminki 36 ha/6100 m3, 60% tukkia, uusi metsäsuunnit. Tarj. 2.700?. 0400 824858, roopenkone.com HUIPPU-UUTUUS SUOMESSA! Malli 045 1331221, 1331222 Pälkäne. Käytetyt JDtakuuvaraosat, 040 410 6585 www.peuraosa.com DEEREN VARAOSAT TILAA KETJUT NYT. Toimitukset rahtivapaasti koko maahan. P. Laukkanen Oy 02 4875965 - 0500 226028. www.konehuoltolaukkanen.fi Käyt. Mekaaninen Euro-sovite . as.rakennus 100 m2, ulkorakennuksia. 4,7 ha metsää, 2,69 ha viljeltyä, oma metsälampi. trakt. 409DLA (pikkuvika), kuivurinpuhallin, pohjaverkkoja, hyllyjä, kulmaluukkuja, kattopeltiä pit. 7000 ?. 34.000 . -84, 2-aks. -66, h. Työpaino 2000 kg . 050 4079299, Loimaa. WWW.RENTTI.COM 050 379 9992, 050 447 7818 PETA-METALLI OY Valmistaa ja myy: Betonin tasosekoittimia Lietepumppuja Lietteenlevitysvaunuja/ vaihtolava Potkurisekoittimia 06 5256301/0400 907004 www.peta-metalli.fi HIRSISORVI: Tukista suoraan erilaisiksi rakennushirsiksi. 9.6. Kari Jeskanen 0500 335 526 Ullava 23,5 ha/1600 m3. P. -91, 3-aks. 040 3222211. Jauhomylly Haukka HM 30 2 kpl, jauhosiilo, kierukkakuljettimia useampia. alk. Kuva Salon Maatalouspalvelusta p. Molemmissa vaihtolavalaitteet. 58 000 ?/tarj. Juha Laitinen 0400 298 601 Kiikanojantie 23, 38300 Sastamala, puh. Etelä-Savo 044 587 0161? : Oulu 010 7557 313 . Hn. 11.000 m³. Tee tarjous. Tarj. 36 ha Tarj. P. Same Explorer 2W 90 Pro -05, 770 h, 4-v., vaihto halv./ etuk. 2.400?. Loimaa, 0400 913400 FORD FOCUS 1.8 TD, vm. -85, aj. Kubota diesel 26 hv . 750/R26, 360/80-20, hyvin huollettu ja pidetty. HP 69500 . P. Ylivieska 040 484 8192 . 0400 576910. Tume KL2500 HSC peittausl. 2000 ? Kaikki hinnat sis. Hp.3600 ?. 050 9222270. Kaivinkoneen kanto/kiviharoja ja laikkumätästimiä. P. 24 Perjantaina 24. sis alv. pohjanmaanylijaamatuote.fi P. Tarj. 14.6. Punkalaidun, maatila pelto 4 ha, metsää 9,6 ha/2300 m3, remontoitava talo. Tontilla sähköliittymä, oma kaivo. 045 1302171 Puskutraktori Case h. 2000 ?. Tarj. P. 14,9R28 ja 18,4R38. HP 43900 . tai eriks. Hp. Kouvola 0400 997 188, 040 565 0908 . P. 0500 873534. Samsung/Volvo Kaivinkone, -98. 800 laput, tukisukset, kallistuva luiskakauha, kaikki öljyt ja suodattimet vaihdettu. Palax 55 (Honda) klapisirkkeli -03, h. 15.6. Ikaalinen, Karpanperä 27,8 ha, kaksi lampea, lupa 80 m2 lomarakennukselle, tie perille. Tarj. 0500 269944, Jalasjärvi. Siltanosturi 3.2 tn, ajomoottorit, jänneväli 4.7 m, h. 0500 382 821 Päivän uutiset ? Monipuolinen ja laaja auravalikoima - IBIS XL 3-4 siipiset paluuaurat mekaanisella viilunleveyden säädöllä - IBIS XXL 4-5 siipiset paluuaurat mekaanisella viilunleveyden säädöllä - VARIO 3-5 siipiset paluuaurat hydraulisella viilunleveyden säädöllä - TUR 3-5 siipiset sarka-aurat mekaanisella tai hydraulisella säädöllä Traktoreihin, metsäkoneisiin ym. OSTA SUORAAN PANKEILTA eurotuonti.com Kotimaiset VAHTI-sähköpaimenet suoraan valmistajalta. . Mek.puomisto, sähköohjaus, hissi ja vakain. P. 03 3634008, 0400 625373. Paripyörät: 18.4R38, 540/65R28, 520/85R38, 20.8R38, 520/70R38, 420/85R28. P. 040 9126008. Ajokone Valmet 830.3. P. P. 31.5. Juupajoki, Hirvijärvi m-ala 20 ha/2230 m3, Tarj. Vaihto/ rah. 8500 ?. P. 040 5433228. Kenttäsirkkeli Laimet 120 hyväkuntoinen. + alv Kevätsiivous kylvökoneista . 0400 895174. VAHTI 1000 säHKöpAImEn John Deere 6620+Isme 1800 etuk. 2300h, -05, siisti. kiekkoleikkurit kaikissa vantaissa, kuorimet sekä Variossa hydr. 4.000?. Traktorilavetti, h. 0400 261308. S-PIIKKIÄKEET: Lilla-Harrie 6.4 m, hp. 4000 ? sis.alv. H. Turku 020 7459 700 . 0400 221351. Puu-ukon unelma! Pieni koukkulava-auto MAN 8,153 vm.-96, Hiab, kats. Hn. 0400 824858 www roopenkone.com Traktoreiden varaosat ja tarvikkeet verkkokaupasta www.TRAKTORIMIES.fi KAIVINKONEEN KAUHOJA www.kauhoja.net P. Kokkola 0500 561 265 . 500?. 040 5068738. Homburg salaojan huuhtelulaite Heti toimitukseen. 050?4103 603 ekotjanst.fi 045?8962 992 0500?567 611 Kasi ruisku 1300/15 m runsas lisävarustus, uusi. Hardi 600/10 m, hyvä. Patruuna 3970 -02+metsäkärry. Kuhn 353 niittomurskain, uusi. Rauch apulannalevitin, uusi. Japa klapikoneita, useita. P. 044 7629799. Volvo F6S, vm.-84, kylmä-pakkaskaappi 8 x 2.4. P. 31.5. Sastamala, m-ala 11,8 ha/1800 m3 Tarj. 1000 h, h. 25.000 ?. P. Joensuu 050 311 2071 . 31.5. Sastamala, Kaltsila 5,4 ha/970 m3 metsätal. 4.200?. Kippiperävaunu+peräveto 2x4m, h. 040 5214921. Hinattava lapiorullaäes Tume 3000 S 5600 . 17 ha Tarj. tarj. 49.900 . P. 0400 437357. Ruisku Hardi Master 1000, 15 m mekaaninen puomi+mek
0400 674511, Lieksa. AIKUISOPISTO Koulutuksia aikuisopistossa Luonnonvara- ja ympäristöalalla Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto 4.9.2013-12.6.2014 Tämän ammattitutkinnon suorittanut voi toimia karjanhoitajana, lomittajana, esimiestehtävissä ja työnohjaajana. Lisätietoja: Pirjo Löfqvist, kouluttaja, 050 3860902, pirjo.lofqvist@keuda.fi Maatalouskoneasentajan ammattitutkinto 10.9.2013-12.6.2014 Käytännön opetus tapahtuu alan työpaikoissa, opiston Valtra-huoltopisteessä sekä huoltoauton mukana maakunnassa. Lisätietoja: Jukka Maja, opinto-ohjaaja, 050 414 5678, jukka.maja@keuda.fi Viljelijän EU-kurssi 12.9.2013?30.5.2014 Viljelijän EU-kurssi antaa maatalousyrittäjälle pätevyyden tilanpidon jatkamiseen, TE-keskuksen vaatiman koulutuspätevyyden investointitukiin, MELA:n vaatiman pätevyyden luopumistukeen ja mahdollisuuden päivittää tiedot ajantasalle. 044 5123407, Paltamo. Myyd. tukikelpoisia psk lehmiä ja hiehoja. 25 Perjantaina 24. 24. Emällä myös suurriista veret. 0400 142938. HARMAANORJANHIRVIKOIRAN PENTUJA valiovanhemmista. Luov. 040 5729428. Myydään 3 azorienkarjakoiran urospentua. 020 7639640 www.metehe.fi Höylätyt: 2-laatu ympärihöylätyt esim. ROCLA 2,4 t pumppukärryjä. P. 0400 220557. Dreeverin pentuja, ajavista vanhemmista, luov. Talouslaatu. Katso lisää! Hallitie 26, 51200 Mustavalkeassa tunnuksessa: Kangasniemi muu täysin mustaa, M-kirjain 50% musta Hyvin pienessä koossa selkeyden vuoksi kaikki mustaa. Myynti: 0443 544 084 ja 0440 343 350, rotomon@rotomon.fi Meiltä myös rotomon.fi laituriponttonit! RAJ. ERÄ! 12 m2 999 ? (Norm. / kpl. priimaa että 2-laatua. P. 27.5. 06-4785179 www.ptlvuollet.fi Erä merikontteja, uutta vastaavia, pituus 13,5 m, korkeus 2,65 m, 86 m³, 7 kattol. Tark. Karita-herne, Kontuhärkäpapu, Nokka-timotei. Peräniityn tila, Huittinen P. 0400 729390. Hyväsukuisia Hereford -siitossonneja. lattiat, seinät, katot, pakkaus.... Muista myös edulliset poisto/hävitys erät!!!!! Nyt myös levyt määrämittaan sahattuna näpäkästi!!! Nopeat toimitukset ympäri Suomen!!! P. viljalle. www.halerpalvelut.com 0440 490990, 0400 632908. NYT ON HYVÄ AIKA! Kiväärin äänenvaimentajat. www.ouluntyostokeskus.com P. kehikko, halk 20m, kork. n. 050 5185122. EDULLISTA ERISTEVILLAA ! Kysy lisää: 0400 621233 www.ursaeriste.fi Kysy lisää: 03 475 6100 www.jita.fi Uusi galvanisoitu kontti 2,25m - 1250 sis alv 24% 3,00m - 1390 4,00m - 1690 Öljy/kemikaali - 2440 044 - 356 9000 MYYDÄÄN SAHATAVARAA Edullista taloussahatavaraa, myös höylättynä. Hinnat: kuivatut vajaasärmälaudat 120 ?/m sis. alk. P. 040 5563270 Klapisäkit & muut suursäkit. Zymotec Oy p. 040 5594027. Kannettava kylvölaite 139? www.saven.fi Puh. 040 7181445, Merimasku. SLOVAKIANCUVAC urospentuja. Valkoinen laumanvartija. Luovutus:14.6.alkaen. 020 7469 211, 040 734 5210. PYÖRÖHIRSIKEHIKOT KARJALASTA www.joensuunaurinkoinen.com Filmivaneria runsain määrin, melekeen joka lähtöön ja makuun!!! Filmivanerit 6,5-30 mm!! Edullista valkeaa vaneria 6,5-12 mm!!! Esim. 29.000 ?. 0400 288 500 JÄTEVESIT Ä M L E T S E J R JÄ lta! - kysy tehtaa Myyd. 0400 716787, Tampere. Koulutettuja suomenpienhevosia, eri ikäisiä ja sukupuolia. toimistot, varastot, navetat... Havuvaneria 12-30mm!!! Esim. 0400 668 624 EDULLISET SEINÄ- JA KATTOPELLIT SUORAAN TEHTAALTA. Metehe Oy P. 040 7759888, Jyrki Ankelo ABERDEEN ANGUS- siitossonneja, USA:n ja Kanadan keinosiemennysisistä Puustin Angus. Tied. Merijärvi, 044 5455966. 3 kpl -12 synt. + alv.! Kysy myös muita malleja. PUUTAVARALIIKE VUOLLET KY puh. madotetut. p. Tiedust. 2m, 3m leveinä osina. 040 5555555. henri.lignell@niskoshallit.fi www.niskoshallit.fi Teräshallit, konekatokset, edullisesti suoraan valmistajalta. Raahen Teräsrakenne Oy p. Luov. 0400 565366, 045 8593201 Yhteydenotot: Keitele Timber Oy (ma-pe klo 8.00-16.00) Jari Paananen, puh. Uraanin Arseenin - Humuksen poistoon sekä veden Neutralointiin 3250 e alv 0 % Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin Toimitus suoraan pihallesi Vapaasti auton päällä. KYSY TARJOUS! Maalaistalon pihapiiri tai eläinyst. talo, hevosenpitomahd. NUOTTA + NUOTTAVENE. P. posti/mh. P. 30x40, 40x40 180 ?/m3 sis. esim. p. www.salmensuu.com P. 08-3113133, 040 5085833. SIRKUSTELTAN rautainen ymp. muot. 0400 589221. HEVOSKULJETUSVAUNU, teli Reko vm. 050 3290727. www.bila.ax P. 045 1101228. Valkoisenpaimenkoiranpentuja, luonnetestatut, terveet vanhemmat, iloiset pennut luovutusikäisiä, h. 0400 333666, 0500 333666. Lähes puoleen hintaan! VIERASMAJA Rotomon Oy Vierasmajaksi, aitaksi, lasten omaksi mökiksi. vk. 040 8785976. Myydään/vuokrataan koti maalta. Rak -81, n 115 m2, hp. 0457 3439 730 QVI r JOGP!BLWBêMUFS ê +PVUTB r XXX BLWBêMUFS ê VERKKOKAUPPA Savenmaa ESKON KONEHALLI 109? ERÄ Rumpuputkia Värillinen tunnus: sininen: C100,M65 (Pantone 301) ø vihreä 315/275 8 m SN8 C100, Y100 (Pantone 355) (täysin häkein) (sis.alv) Puuelementtirakenteinen konehalli, helppo pystyttää vaikka miesvoimin. Tarjous peruskoko 12x24 m hintaan 16.550 . H. p. 0500 365995. Asterix, Annabella, Siikli ja Ariel perunaa. 040 5563270, turva-aidat.fi Käytettyä panssariaitaverkkoa k. Fin 14064/08. P. MAITOKIINTIÖ C2-alue. Soita ja tarjoa. Rajoitettu erä. 85.000?. Loimaan Orisuolla, 050 5747806. MÖKILLE TAI KYLPYLÄÄN, VAPAITA LOMA-AIKOJA, www. sepanlomapalvelut.fi 0400 838850 KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Halli näytillä Farmari messuilla Kuvan Tuulisuojahalli hintaan: Raudan . Mangaanin Radonin . 45x105, 95x95 190 ?/m3 sis. Highland-lehmävasikoita. 23 vk . P. alv:n, 2-laatu ympärihöylätyt esim. 0500 785543 / Antti Toivonen. ALPAKOITA Keski-Suomessa www.alpacas.fi NUPO SIMMENTAL-SIITOSSONNI. 019 419 428. Haemme Maaseutuopiston Perhon yksikköön Riista-alan opettajaa TYÖAVAIN 35700 Tarkemmat tiedot löydät osoitteista www.kpedu.fi > avoimet työpaikat www.kuntarekry.fi > Hae työavainta Ahkerat lukijamme ovat kiinnostuneita opiskelumahdollisuuksista. Täytä sähköinen hakemuslomake 31.5.2013 klo 17.00 mennessä osoitteessa www.kuntarekry.fi Lisätietoja: Yksikön johtaja Matti Louhula, p. LAMPAITA ja KARITSOITA. P. 1.398 ?) Laaja valikoima! Tiedustelut/esitteet 02 2590 200 info@ultimatemarket.com Puoleen hintaan rajoitetusti! ILMALÄMPÖPUMPPU Valitse tilalle Toshiban inverter teknologia. 399 ? (n. 08 447015 www.vaneria.fi Teemme räätälöityjä NURMEN SIEMENSEOKSIA Meiltä myös NURMISIEMENET timotei: Iki, Tenho puna-apila: Bjursele, Altaswede alsike- ja valkoapila nurmi- ja ruokonata raiheinä: 1-v., moniv. LISÄKSI SAATAVANA herne: rokka rypsi: Apollo ja Cordelia Tilausjärjestyksessä nopeimmille. NOSTO-OVET Yli 30 vuoden kokemus! Heinää pienissä ja isoissa paaleissa sekä säilörehupaaleja Nokialla. Valmistamme myyntiin TYNNYRISAUNOJA. Valkeakoski, Siirtohöylä Puntala 0400 237696 www.pihaunelma.fi Pilarikehäiset PVC-hallit. Kysy kevättarjous! Niskos Hallit p. Isällä hirvi 1 + villisika diplomi. Kasvattaja myy. Kurssin jälkeen opinnot ovat mahdollista täydentää maatalousalan perustutkinnoksi. Lisätietoja: Outi Pakkanen, kouluttaja, 050 415 0964, outi.pakkanen@keuda.fi Koulutuksiin haetaan sähköisellä hakulomakkeella, jonka löydät osoitteesta www.keuda.fi/aikuisopisto. toukokuuta 2013 Rundbue Peltihallit Korkeus 3,15 m, Leveys 5 m, Pituus 6 m Hieno 8 ha rantatontti Kuhmossa. H. 74m² 5900e Sauna37m² 4990e P.050-3202222 050-5534677, (06)7642311 SINIMAILANEN MAISSI kylvösiementä www.naturcom.fi 08 2707200, 02 7626200 Edullista italian LEMA raiheinää, 1-vuotinen. P-K E-S, E-K, P-S-alue. 0,38 ?/kpl. POTILANTIILI 0400 766148. Puutavaran höyläystä SIIRTOHÖYLÄLLÄ. Näyttö viikolla 22. email: eero.poyhonen@e-press.fi P. 0400 637249. BELLUS-liukukiskot ja ovet. www.bellusoy.com tai soita esite ja hinnasto, p. Luovutusikäsiä. Tied. Luottotiedot tarkistetaan. 0400 221351 SINIMAILASET, VIRNAT, HERNEET, HÄRKÄPAPU, APILAT, NURMIKASVIT, VILJAT ja ÖLJYKASVIT. Junttilan tila, Vammala 0400 777192, 044 5130009. SERTIFIOIDUT SIEMENET: Ohrat: Marthe, Ingmar. 040 7315268. Hirsihuvila väriv. alv:n. B-laadun liimapalkit alk. 1 uros, 4 nartt. 0400 833802, Masku JÄMTLANNINPYSTYKORVAN PENTUJA Hyväsukuisia sekä karhuverisiä s.16.3 1uros 2 narttua vapaana pennut rekist., ja sirut., 300. rokotet. 050 3390765, Mikkeli. Käytt. Kaurat: Belinda. P. 0400 930750 Keuda - Työelämän taitaja www.keuda.fi. 0400 777688. AITAPYLVÄITÄ ja kyllästettyä puutavaraa suoraan valmistajalta. Kaikki aitaustarvikkeet ja verkot varastosta. P. Loppi, 050 5050235. Rist. 370 ?/m3 sis. Rautalampi, 040 5544950. ITÄSIPERIANLAIKAN PENTUJA, synt. P. Hintap. 1.000 ?. 044 3438576 tai 044 3014148. VUOKRATAAN 2 tervettä huippusukuista lv-siitostammaa. Molemmat varsoneet. Erittäin siisti. P. 040 0806879, Kajaani. Suomen pk: n 2 urospentua hirviä haukkuvista vanh. P. 850 ?) kokenut kumppani Asiantunteva ja joustava kumppani takaa onnistumisen putkihommissa. Laitetaan yhdessä hommat putkeen! Kotiin, konttoriin, autotalliin 130 m2 asti. Sadevesiputket Salaojaputket Rumpuputket Lieteputket Kaivot Tarvikkeet Tied./esitteet 02 2590 200 info@ultimatemarket.com asennettuina (myös moottorilla). Laadukkaat, toimivat, takuulla. Projektimyynti 044 9677078, Seinäjoki 0400 564282, Lahti också på svenska 040-564 2425 www.ovimestari.com Käytettyä TRUKKIsekä VARASTOHYLLYÄ edullisesti. www.rackman.fi P. Turva-aidat.fi p. 0400 222820. Isoa Ariel ja Marabel perunaa. P. 020 7469 212, 040 548 2170 Timo Huikari, puh. sirut. 2200 mm. 50 ?/kpl. Haukkunut luonnon karhua. P. P. 0400 703 314. Asunto OK-talossa Luoteis-Pirkanmaalla, puutarhapeukalolle, venepaikka. 0400 221351 249? Huurre-kylmiö 150x180x200cm. Asikkala, p. alv:n. 3 TIILET EDULLISESTI piippuun, seinään, takkaan. Hinnat alk. P. -04. alv:n, kuivatut lankut 140 ?/m3 sis. 15.1.2013, metsästyskausi 20.8.-31.3. 5 . 02 5391639. NOSTO-OVET ja ovikoneistot. Profidoor, P. 03 7153181. Mönkijän /traktorin 12v keskipakolevitin Suuri erä uusia 12 - 24 V puhaltimia ja muuntajia 220-12/24 V. Alk. 044 725 0655 www.kpedu.fi AGNUS - SONNEJA - HIEHOJA KESÄN ASTUTUKSIIN. www.vapola.fi Tied. Valitse. P. alv:n. Villaelementtejä pelti / kovavilla / pelti edul. 2,5 ?/m +alv. 24%. P. 1000 ?. Pennut Urjalassa. P. 040 5575591. Pulsaattopesukoneita lingolla Heinolasta kodinkonepuolakka.fi 199. 03-6725502, 0400 644996. Pienistä vasikoista-tiineisiin hiehoihin. Merinomi Oy. P. Lisätietoja: Johanna Kuittinen, koulutusassistentti, 050 415 0772, johanna.kuittinen@keuda.fi. Oletko 20-29-vuotias vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa? Myydään Katso mielenkiintoiset koulutusvaihtoehdot Keudan aikuisopistossa www.keuda.fi kiintiöitä Myyd. Hp. P
SOG monitoimityökalut, veitset ym. Yhdistelmäaseita DEKO (lupavapaa) Suomi m/31 675 . 26 Perjantaina 24. 0400 170 626 Tutus Retkiaiheet: muutostyöt. leirintä . ?????????????? Pieneläintuhkaamo Korvenlehto Itämerenkatu 16, 00180 Helsinki Puh. 09-135 44 55, 09-135 13 58 Halutessasi mukaan teemapalstalle, soita 0401 810 470/ Myyntimestarit Oy Opintoretki Keski-Suomen perinnemaisemiin ti 11.6. www.proagriae-s.fi tai p. ?????????. 040 559 5529 tai Daniel Öhman p. ravintola . sis. Jousiaseet ASESEPÄNLIIKE BR-TUOTE OY Haaraojantie 99, 57210 Savonlinna p.050 5906957/Suunnitteilla pentueita! www.rautarantala.com Salaista puhelinseuraa tarjolla mukavalle miehelle. 044 311 0330 Internet: www.ajokoirajarjesto.fi sähköposti: saj.fsk@dnainternet.net Odotamme yhteydenottoasi! KOIRAHIERONTAA! -Kotitrimmit ja VIPstore edustajaMikkelin seudulla, Krista Korppinen Puh. kahvit. Retken järjestää ProAgria Etelä-Suomen Ympäristökompassi ?hanke. Kalastuksen ammattilainen . 0400 329 243 / 044 0999905 ja retkeilyyn varusteet meiltä mm. kalastus Experience KL Oy Uudistuneet nettisivut Hossa www.erakontio.fi www.bestgear.fi Tarjolla talli- navetta- ja sikalakalusteita huimin tarjoushinnoin! Pienet määrät heti mukaan! ONNISTUNEESEEN VAELLUKSEEN Krieghoff, Baikal, Browning, Thompsoncenter, breda, Rössler,ym. Aseet ja tarvikkeet. Katso rajanase.com Pahkataide Oy Mäyräkoira on monipuolinen metsästys koira, joka sopii myös kaveriksi. ????????????????????????????????????? ?????????????????????????????????? MINKINTUOTANNON UUDET TUULET . 09-135 44 55, 09-135 13 58 Kaikki mitä tarvitset aseesi vaimentamiseen SUOMEN JAHTIVARUSTE KY www.jahtivaruste.fi Hästöntie 432, 25500 Perniö gsm 0400?842 196 e-mail: silentum@luukku.com www.mayrakoiraliitto.fi Messut www.finnenterprise.fi Finn Enterprise Oy, Pohjoisranta 22, 00170 Helsinki Puh. rakennusmaalaukset. PPT-Maalaus P. Vågad live line. 0700 9 8776 EW-line PL 100 Tammisaari 2.5 . Koiran koulutus . 0400 635 187 www.hipu.fi Kanootit, kajakit, veneet Myynti ja vuokraus www.welhonpesa.fi puh 09-8798886 Kalastusmatkailu Stormälön Mökkikylä Lomamökit Saaristomeren rannalla www.tapanijohansson.fi Puh. Alueena koko Suomi. Sähkö-Tare 0400 377900. www.sahko-tare.fi AgroAnalyysit Oy Korvenkyläntie 201 25170 Kotalato Puh. ja vaihtoaseet Smidt&bender, Leupold, Apel, Mak,ym. Perhokalastus, Retkeily, Keittiö ENSI VIIKON MA-PE 27.5.-31.5.klo 10-15. Ks. Refleksivaimentimet ja BR-kiikarinjalat. 03 7775914, 0400 713905. asianmukaisella kalustolla. Veljekset Silvennoinen Oy 040 5589000 / 0400 502358. Elementtirakenteiset teräsaidat 92 x 50 Hanki heti Aipo-aita kotisi ja lemmikkiesi turvaksi. Hinta: alkaen 29,90 e/metri 0400 710786 www.aipo.fi Eläinfysioterapiaa Satakunnassa EläinFysio Kissamäentie 78, 28560 Pori puh: 044-502 8841 elainfysio@gmail.com Eläintarvikekauppa Asianajaja, varatuomari Pirkka Lappalainen, Tampere. ??????? Lahjatavaroita www.pahkataide.fi 0400?589 603 Asekorjaamoja Koirahieronta Koirahoitola ????????????????. 0400 933738 SUORITETAAN ELÄINKULJETUKSIA Peltikattomaalaukset, pinnoitetut, tiili, korkeapainepesut yms. KYLMÄLUOMA RETKEILYKESKUKSET Ilmoittautumiset 3.6. Riistakamerat . toukokuuta 2013 Viljavuustutkimukset ossa Sal AgroAnalyysit . PL107hki52 TUOTTEITA ELEKTRONIIKASTA METSÄSTYKSEEN Aseseppiä ja tarvikkeita KOIRAMÄEN LEMMIKKIELÄINHOITOLA Koirien päivähoitoa ja aktivointia Riihimäenkatu 71, Hyvinkää haukkuset.net, info@haukkuset.fi facebook.com/haukkuset, 020 7928720 PALVELEVA KIIKARI- JA KAUKOPUTKILIIKE Erävarausteet Lemmikkieläinhoitola Rotujärjestöt Juttuseuraa aikuisille Kiikareita Koirien hyvinvointi Pieneläintuhkaamo Eläinuurnat Erävaatteita Asekaapit ELENIA TARKASTAA SÄHKÖVERKKOA HELIKOPTERILLA Lentotarkastamme keskijänniteverkkoa 28.05.2013-15.08.2013 seuraavissa maakunnissa: Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä-, Keski- sekä Pohjois-Pohjanmaa. Etón Aurinkokenno radiot, aurinkokenno/bluetooth musiikkisoittimet ja vara-akut. +46 70 594 9390 / Visimind AB Lisätietoja lentotarkastuksesta: Jukka Rajala p. 168 e Ammunnan ABC naisille 13.7. 044 294 1760 Hylkeen metsästystä Perämerellä Meriluonto ohjelmapalvelu Haukipudas (Oulu) www.seanature.net p.0400-154600 www.hossa-kylmaluoma.fi Kalastusvälineet Welhonpesä.fi Metsästys Kalaherkut arkeen ja juhlaan Puh. 0400 315 924 / Elenia Oy Kalastuksen erikoisliikkeitä Jatkosalmentie 6 89920 Ruhtinansalmi p. Maastokierros Harjun perinnemaisematilalla ? ? Eränkäynti Kalastus ja majoitus HOSSA . 0700-94466 N.N. 08-711 314 www.kainuunkalatuote.fi Kalastusretket Merenkurkun saaristossa www.pescamare.fi puh: 044-527 2314 Piharakennuksia Risteilyjä MARINE LINES OY Tilaus- ja reittiliikennettä Hangon saaristossa ja Bengtskärin majakalle. Kalastusmatkat, ruskaretket saaristoon ja keväisin linturetket jne. keittimet, riippumatot, tarpit? www.retkeilysoppi.fi Keräilyaseet Käynti tai matkahuoltotoimitus Yli 30v kokemuksella palveluksessasi Tutustu nettisivuihin ja soita Myynnissä alkuperäisiä aseita (keräilykappaleita) Eräastiat Matti 0500?526 008 sta? kemu OKKA) ttäko R ?Ken YLKÄS ( MI P A J L I V Aseiden äänenvaimentimet SILENTUM & NOISE STOPPER VAIMENTIMET Riistakurssi 17.?20.6. PL 359, 00121 Hki. Koira-aidat Koira-, lammas-, ym. AITAVERKKOJA EDULLISESTI Rautarantala Oy / 09 8765291 Suomen suosituin kiväärivaimennin on myös maailman suosituin. 0400-81 6789 ENSAM? Ring våra flickor. 03-2227344, 050 5176902, www.pirkkalappalainen.fi TILAAMALLA NETISTÄ, JÄÄ AIKAA MUUHUNKIN! www.tassumassu.com Aseet ja ampumatarvikkeet Saviklaneetista kaunis uurna kun sen aika on. Kuvat ja tilaukset osoitteesta www.eläinuurnat.fi Vesiterapiaa, juoksumattoharjoittelua ja koirahierontaa Back-on-Track koirille ja ihmisille Järvenpään keskustassa www.sasta.fi www.koirienhyvinvointikeskus.fi p. Soita! 99599-372900 1144 1,97e/ min+ppm N.N. (09) 6859 0800 www.fotofennica.fi . Hinnasto ja tutkimustilauslomakkeet kotisivuiltamme tai puhelimitse. -erikoisnumeron. Koirahierojakoulu HAKUAIKASI ON ALKANUT Syksyllä 2013 alkaa koirahierojakurssi Tampereella. Saat ammatin vuodessa koirien hyvinvoinnin parissa. Tampereen Koirahierojakoulu p. +358 40 500 3476 oparikylmaluo@suomi24.fi Kalastustarvikkeet Suomen Onkipoika Oy 100% Suomalaisia kalastustarvikkeita! Laadukkaat pehmopaperit suoraan maahantuojalta edullisesti! www.onkipoika.fi Tällä ilmoituksella Pohjois-Suomen Erämessuilla kaikista yli 2 e vieheistä 1 e alennusta. Puh. Koirapaikannus . alk. ???????. 040 5900898, 0400 542262, 0400 630663. METSÄRAIVIOT PELLOKSI jyrsinmenetelmällä. P. alv Täydellinen yhdistelmä-asevarasto www.finnenterprise.fi Finn Enterprise Oy, Pohjoisranta 22, 00170 Helsinki Puh. www.ewline.org 70+ NAISET 0700-414-907 60+ NAISET 0700-414-906 50+ NAISET 0700-414-963 18+ NAISET 0700 414-905 Cr, PL396, Hki12 2-2,34 min+pvm Nuori neiti vailla rohkeaa puhelinseuraa! Ota yhteyttä! soita 24h/ vrk! 1,7e/min+ppm puh. 0400 689 208 www.hirsilato.fi Oppilaitoksia Rantatelakoita KALATALOUS YMPÄRISTÖ Uudenlainen rantatelakka helpompaan veneilyyn Luonnollista oppia Saaristomeren äärellä! ! UUS UUT 050 3622 154 www.veneroller.fi Valmistaja: Autorobot Finland Oy Saaristolomat ?????????????????? Kalatukkuja KAINUUN KALATUOTE OY Opastetut kalastusretket Kalatalous ja ympäristö www.livia.fi 025885500 ??????????????????????? ?????????????????????? ?????????????????????? ???????????????? ?????????????????????? ????????????? ??????????????????????? Vapaa-ajan kalastajien neuvonta Halutessasi mukaan teemapalstalle, soita 0401 810 470/ Myyntimestarit Oy Kalassa hyvässä seurassa! www.vapaa-ajankalastaja.fi. (013) 896862, 0500 925066 JAPSTIFFIN.COM KOIRAPÄIVÄKOTI HAUKKUSET LIVE tekstari-seuraa! Tekstaa EMÄNTÄ ja viestisi nroon 179300 2,5 ?/viest.i Cr, Pl396, Hki 12 KUUMA KAHDEN KESKEN Live! 0700 415969 24 h/vrk. Hot erc PL 169 Tre. menn. 050 534 1559 HEVOSTALLI JA KOIRAHOITOLA PYYHKÄYKSEN PILTTUUT Jämsä 0400 713944 p. opintoretki 7.6.2013 Pohjanmaalle Turuntie 33, Huittinen 045 1128 622 l myynti@digimesta.com Riista- ja kalaruokaa Rajan Ase Lieksa 100% Natural www.teuvolouhisola.fi DigiMesta.com Asepajoja Asekorjaukset, huollot ja Kuksat, Puukot, taskumatit, kossupiiput ja muut pahkatyöt. Yksilölliset aktiivikuulosuojaimet ???????????????????? ???????. +358 50 384 4692 oparihossa@suomi24.fi Kylmäluoma Pajuluomantie 20 93540 Tyrövaara p. 2?/min+pvm. AITO-VARMA-NÄKIJÄ: 0700 51040 2?/min+pvm. Myös rehu- lanta- ja juurikasankeroisanalyysit. Alueista ilmoitetaan tarkemmin suurimmissa paikallislehdissä ennakkoon. Sähköverkoston tarkastus kuuluu toimenpiteisiin, joilla parannamme sähkönjakelun varmuutta. Helikopteri lentää matalalla johtojen tuntumassa. Oikeudenkäynnit ja omaisuusjärjestelyt kokemuksella ja ammattitaidolla. P. Turuntie 35, 31400 Somero Puh. min + Lsa. ???????? ???????????????????????????????????????????????? ????????????????????????????????????? Os. www.brtuote.fi 80170 J:suu. valikoimaa os.www.merivirta.fi. Retkeilyvarusteita Deaktivoidut KP31, KP44, Pk27 Parhaat tuotteet verkkokaupastamme! MERIVIRTA OY:N PIHAMARKKINAT SOMEROLLA Ase- ja erätarvikkeita Aseet, kiikarit ja sepäntyöt tu! Sikaloiden ja kanaloiden muuttaminen minkintuotantotiloiksi -mallilaskelmat , käyttäjäkokemuksia toteutetuista rakennus- ja laiteratkaisuista. Uusille minkintuottajille suunnatut asiantuntijapalvelut Tarkemmat tiedot: www.mtk.fi/satakunta -> ajankohtaista www.patakunkku.com www.asetalvitie.fi Aseet, patruunat, tähtäimet, sepäntyöt Leirit ja kurssit SUOMEN TUNNETUIN HAUDUTUSPATA Tekee hyvää ruokaa ilman valvontaa. puh. PL107hki52 Olisi kiva jutella ja ties jos jotain muutakin keksittäis... puh. SjT:n laboratoriotoiminnan jatkaja yli 30 vuoden kokemuksella. AgroAnalyysit Vialliset sähköasennukset / laitteet ovat syynä useimpiin tulipaloihin maatiloilla. TURVAA omaisuus/kotieläimet suorittamalla lakisääteinen määräaikaistarkastus yli 35 A maatiloille tai vapaaehtoinen riskien arviointi kaikenkokoisille tiloille. lähellä viljelijää E T S M Ä A S J TY S Ä R E ny imaine ritys Kot APALSTA R I O K Lähetä nyt maanäytteet meille. Tiedustelut: 0400- 536 930, www.marinelines.fi Perinteiset puuliiterit, venevajat ja autokatokset kuoritusta pyöröhirrestä. Puh. Starius PL 85, Tre ?????????. 020 7472808. Opintoretken hinta on 30 euroa (+alv 24%), sis. Erävarusteet . Pahoittelemme lentojen mahdollisesti aiheuttamaa häiriöitä. Lisätietoja tarkastuksen aikataulusta: Joonas Hovinen p. (02) 737 6460 www.agroanalyysit.fi Suoritetaan Pellon raivausta Jyrsinmenetelmällä. Kone on Tammelassa. Somero ja ympäristökunnat P. ????????????????????????????? ??????????????????? Aholanmäentie 281a, 46750 Liikkala 0458953953 / 0505298672 www.pienelaintuhkaamokorvenlehto.fi A j o ko i r A h A r r A S tA j A ! Liity jäseneksi rotujärjestöön! Saat jäsenetuna Ajokoiramieslehden 6 numeroa vuodessa ja liittymislahjana ?Pennusta Ajavaksi koiraksi. 06 5281 203 www.ahtihuvila.fi ?????????? ? ? ? ? ? ? ????????????? ???????????????????????????????????????????????????? ????????????????????????????????????????? ?????????????????????????????????. 18.00 Halutessasi mukaan teemapalstalle, soita 0401 810 470/ Myyntimestarit Oy KALASTU S JA VAPA A-AIKA (Tampere-Orivesi-Korpilahti-Hartola, paluu samaa reittiä) Tutustuminen Kotiahon perinnebiotooppeihin Lounas Ruohtulan tilalla, omakustanteinen . mökkejä . 040 744 3366, www.koirahierojakoulu.fi, paivi@koirahierojakoulu.fi Suomen Ajokoirajärjestön toimisto Uusikatu 57-59, 90120 OULU, puh. 0600-9-0606 1,97e/ min+ppm Markiz PL107hki52 0700 11 111 1,90 ?/min+pvm. Fia. alk.37e Metsästyskurssi naisille 20.?22.9. 040?8396 350, www.metsakartano.com Tarvikkeita MP-MYYMÄLÄ ARMEIJATUOTTEIDEN ERIKOISMYYMÄLÄ MAANPUOLUSTUSYHTIO.FI PUH: 09-4056 2014 EMAIL: MP-MYYMALA@MAANPUOLUSTUSYHTIO.FI TP-STORESTA LAATUA VAPAAAIKAAN WWW.TP-STORE.FI Overboard vesitiiviit reput, laukut, elektroniikka suojat ym. klo 8.00
040 549 2860 rautalamminlukio.fi RATSASTUS . Turpeinen tunsi Tuulian vatsan hytisevän, vaikka naurua ei kuulunutkaan. 4. Matias ajoi kovaa, kovempaa kuin ehkä koskaan elämässään niinkin mutkaista tietä, mutta Valma istui vierellä viilipyttymäisen tyynenä. Neiti selitti silmät loistaen: jatkuu. MARK TRAIL TA S L A P S TU S A S T A R Eläinfysioterapiaa Hyvinvointipalvelut Länsi-Uusimaa Eläinfysioterapiaa Pieneläintuhkauspalvelut Etelä-Suomi Eläinten hyvinvointipalvelut Kaisa Ylimys-Ahlroth Fysioterapiaa hevosille ja koirille P. VÄINÄMÖINEN . Se on ostanu paarin sieltä. . En viittiny sanoo Violalle, mutta mulle on myönnetty semmonen supventio-laina tän liikeyrityksen laajentamiseen. Mitä neiti Aaltonen itseasiassa sanoi. . 040 5208 174 kaisaylimys@hotmail.com www.kaisaylimys.kotisivukone.com Uusimaa Suomen Eläintuhkaus Oy Eläinystäväsi kauniille muistolle! ennairaM Marianne Rissanen www.ennairam.fi 040-779 4025 PKL akupunktiohoitaja, olibaani@kymp.net eläinrefleksologi Pukkilantie 201, 07600 MYRSKYLÄ p. Mä maksoin sen. Oli mahdotonta kuvitella, että jatkuvasti vesillä liikkuva Raineri olisi hukuttanut itsensä tuttuun järveen, vieläpä tyynellä ilmalla. . . Ei, kun Viola vaan muuttaa. . Ajo-opetusta raviponeilla ja ajokursseja. Puh 040?7349561. -Laidunkatokset Ravitie 41330 Vihtavuori -Kävelytyskoneet Puh. Ei, kun tosta jassusta. Valkoiset ruusut alkoi soida sydämeen ottavasti. . On. opsit pudasjarvi@osao.fi, P. Se palasi Turpeisen kainalon alta markan kolikko mukanaan. Turpeinen jännittyi hiukan tuntiessaan pyöreitten käsivarsien puristuksen vatsallaan ja pehmeät rinnat selkäänsä vasten. VIIVI JA WAGNER . Neiti kääntyi katsomaan häntä epämääräinen hymy kasvoillaan. . Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. toukokuuta 2013 PÖYRÖÖT . Hänen pitää katsella ympärilleen. Mihinkäs sinä sitten menet? . Tarkempi hinnasto on nettisivullamme ja lisätietoja saat myös tilaajapalvelun puhelimesta. 12 kk 198 ? 6 kk 106,80 ? 3 kk 63,90 ? 1 kk 32,20 ? Kestotilaus 185 ?/12 kk Kestotilaus jatkuu automaattisesti, ellei tilaaja peruuta tilausta. Eiks kasa oo sama kun läjä? . Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä Tilaajapalveluun. Näköislehti ja arkisto: www.maaseuduntulevaisuus.fi/kirjaudu ILMOITUKSET Puhelin Faksi Sähköposti Vain muutaman huijarin tähden 020 413 2321 (ma?pe 8?16.00) (09) 694 4766 ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi Ilmoitushinnat 2013: Hintaan lisätään 24 % alv. Tekstissä mustavalkoinen 3,60 ?/pmm, 4-väri 4,35 ?/pmm, (Metsänomistajanumero mv 3,85 ?/pmm, 4-väri 4,55 ?) Tekstin jälkeen mustavalkoinen 2,75 ?/pmm, 4-väri 4,35 ?/pmm (Työpaikat mustavalkoinen 3,60 ?, 4-väri 4,95 ?) (Koulutus mustavalkoinen 2,95 ?, 4-väri 4,65 ?) Rivi-ilmoitukset 8,30 ?/rivi (2-5 riviä) Nimimerkki-ilmoituksia julkaistaan vain käteismaksulla. Ilmoitusten jättöaika maanantain lehteen perjantain -?- pe klo 10.00 ke klo 16.00 keskiviikon lehteen ma klo 16.00 Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Sen paarin nimi on muuton Kasa Viola, Turpeinen sanoi. Ratsastusvalmennusta, hevosten koulutusta, kurssit ja leirit erikokoisille ryhmille, tilausravintola erilaisiin tapahtumiin. SRL:n hyväksymä ratsastuskoulu. . 27 Perjantaina 24. 010 27 21085 www.osao.fi Viro Tilavat tallipaikat täysihoidolla Vaiklassa alk.150 eur/kk Meillä useita hevosia Suomesta hoidossa ja koulutuksessa Lisätieto www.vaikla.ee Puh: 0417525376 Teroituspalveluja Koko Suomi TEROITUSPALVELU SIHVO OY Clipperin terien teroitusta ja uusia teriä! Kysy lisää, 040 528 5309 Sysmä info@teroituspalvelusihvo.fi Etelä-Pohjanmaa Vaellustalleja Satakunta Koko Suomi Satakunnan hevosalan neuvonta, tiedotteet ja tapahtumat osoitteessa www.riimupiiri.fi ja Facebookin Riimupiiri -ryhmässä! Tule Rautalammin ratsastuslukioon p. Valma alkoi yllättäen nauraa, sikäli yllättäen, että Matias ei ollut kuullut hänen nauravan ääneen kuin kerran aikaisemmin, sinä aamuna kun syndikaatti sulki ihmisiltä tien kirkkoon. Minä sanon nyt mielipiteeni kun olemme hänen kanssaan kahden. Hän varoo tuota naista. Koko perheelle AVOINNA JOKA PÄIVÄ! ratsuksi, raveihin ja näyttelyihin, www.ilolanmaatilamatkailu.fi 040 596 8027 2-12 vuotiaita. 040 172 3602 hevosklinikka@hevosklinikka.fi www.fabodantientalli.fi Pirkanmaa Myytävänä hevosia Hevoshieroja Ongelmanratkaisukeskeistä ja tavoitteellista hevoshierontaa Ammattitutkinnon suorittanut hevoshieroja Leila Peltokangas Puh. Turpeinen pudotti sen läpeen ja näppäili numerokirjainyhdistelmän. Aika outo nimi! . Teki mieli heittää se nurkkaan, tai lattialle ja hyppiä päällä. Tuulian ilme lientyi. LUKIO= KIURUVEDEN LUKIO Hevostrailereita Koko Suomi BÖCKMANN HEVOSTRAILERIT MYYNTI, VAIHTO, VARAOSAT Puh. 0400 600 901 www.boeckmanncenter.fi HEVOSTRAILERIMYYNTI PEKKA TISSARI Savelantie 38 b, 79100 Leppävirta puh. Niin onkin. Epäili hukkuneen! . Hän nojasi tukevat kämmenensä levyautomaatin kulmiin ja jäi siihen. Lehti ei ole korvausvelvollinen, jos sen lähettäminen tilaajalle lakon tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi keskeytyy. Soitettaessa 0204-alkuisiin numeroihin hinta on lankapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/ puhelu + 7 snt/min ja matkapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min. Maksuliikenne: Maksun saaja Viestilehdet Oy Nordea FI2410103001007384 OP FI5457230220406222 Sampo FI2080001600063128 Werner Söderström Osakeyhtiö SWIFT/BIC NDEAFIHH OKOYFIHH DABAFIHH Sivunvalmistus: Viestilehdet Oy Paino: Lehtisepät Oy, Jyväskylän paino 2013 Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. osa 116 . HELGE . Hevosurheiluvarusteiden korjaukset . Mitähän se Kasa tarkottaa? . Tuulia kysyi. . Voi olla, että avioituminen kunniallisen, kypsän naisen kanssa rauhoittaisi häntä ja hän voisi hoitaa virkaansa kaikella sen vaatimalla arvokkuudella, kuten teki edeltäjä rovasti? . 0207 568 764 set@suomenelaintuhkaus.fi www.suomenelaintuhkaus.fi Ratsastustallit Laidunkatoksia Eläinlääkäripalvelut LAUKAAN ELÄINSAIRAALA OY WWW.HEVOSELLE.FI Hippoksen hyväksymä PONIRAVIKOULU ja SRL:n hyväksymä RATSASTUSKOULU. Ratsastustunteja sekä lapsille että aikuisille. Kesällä ratsastusleirejä, viikonloppu leirejä ympäri vuoden. 040 757 2528 Myydään kilttejä, hyväsukuisia shetlannin- Majoitus - Ruokaa - Kokoukset - Juhlat - Ratsastus poneja ja russponeja. 0207 568 760, f. Ei mitään. Hukkuneen! Rainerin hukkuneen? . ratsastuksenohjaajia . Mitäs Viola siihen sanoo? . 010 320 6050 -Avaimet käteen asennus Puh. Sen tyyppiset ihmiset eivät kaihda mitään keinoja. Matias rypisti kulmiaan, sillä neidin puhe meni yli horisontin hänen miettiessään mitä ihmettä Rainerin mökillä oli tapahtunut. hevostenhoitajia . Hinnat sisältävät alv:n. maatalousalan perustutkinto kysy lisää, p. Asennusyritys on tuhat kertaa parempi. Pannaan paikat remonttiin, uudet mittarit ulos ja silleen. . Juu, Tampereelle. Olisin pannu Ikaalisten haitaripoikien Valkoset ruusut, mutta vei toi jassu kolikot, Turpeinen sanoi. . Äskeiseen palatakseni: tässä pitäjässä on kyllä säädyllisiäkin naisia, jos niikseen tulee. 044 7250 616 Pk/yo: hevostenhoitaja. Aikuiset: hevoshieroja, kengittäjä, ravivalmentaja, hevostenhoitaja. www.kpedu.fi/kaustinen info.kaustinen@kpedu.fi lukio kurssia hevosopintoja l asunnot ratsutallin vieressä l oppilasvaihto Italiaan ja Saksaan l 12 Valjasseppä Keski-Suomi LAAJAVALJAS www.ruovedenlukio.fi l Ratsastuspainoitteinen Retki- ja vaellustallit yhdessä osoitteessa www.vaellustallit.fi Halutessasi mukaan teemapalstalle, soita 0401 810 470/ Myyntimestarit Oy Valjasseppä Eeva-Liisa Sorainen 050-467 1674 Liimattalantie 364, 44150 Äänekoski www.laajavaljas.net Y 2191329-8 Vammaisratsastus Etelä-Pohjanmaa LEHTIMÄEN OPISTO Ratsastusterapiaa, vammaisratsastusta www.lehtimaenopisto.fi Heikki Luoma www.maaseuduntulevaisuus.fi ILMESTYMISPÄIVÄT Maanantai, keskiviikko ja perjantai JULKAISIJA Viestilehdet Oy Sanomalehtien liiton jäsen Levikki 81 774 kpl (LT 2012) ISSN 0355-3787 Lukijamäärä 323 000 (KMT 2012) TOIMISTO Avoinna ma?pe 8?16.00 Postiosoite: PL 440, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Simonkatu 6, Helsinki TOIMITUS Puhelin: 020 413 2100 Faksi: (09) 694 3717 toimitus@maaseuduntulevaisuus.fi TILAUS- JA JAKELUASIAT Puhelin Faksi Sähköposti 020 413 2277 (ma-pe 8?16.00) 020 413 2294 tilaajapalvelu@maaseuduntulevaisuus.fi Tilaushinnat kotimaassa Hinnat perustuvat laskutusjakson alussa voimassa olevaan hinnastoon ja ovat 1-eräisiä. Meinaatteks te muuttaa Tampereelle? . Täytyy, tota, heittää muuttokuorma sinne lähipäivinä. Tuulia jäi katsomaan Turpeista hypistellen pölyriepuaan. Painoiko se poskeaankin lapaluitten väliin? . ulosh? Sanan mukana purkautui Turpeisen koko patoutunut pahaolo, ja hänen ryhtinsä painui sananmukaisesti kasaan. Vastaan tuli tavallista jyrkempi kurvi, jonka auto otti neljän pyörän luisussa. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisussa sattuneesta virheestä tai poisjäämisestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Kestotilaus laskutetaan kunkin laskutusjakson alussa voimassa olevalla kestotilaushinnalla. Tilaukset toimitetaan force majeure (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.) varauksin. Viestilehdet Oy:n asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. www.caprilap.fi. Lisätiedot 040-7176556 Tove Westerlund Koko Suomi www.loimihaka.fi 0400-805285 Kaakkois-Suomi Hevosopintoja Ilmajoella ?Hevostalouden perusja lisäkoulutusta ?Lyhytkursseja ?Kilpailuja, tapahtumia . täydennyskoulutus . 013 824 570 Etelä-Suomi Pohjanmaa Fäbodantien Talli Keski-Suomi Koko Suomi Ratsastusopisto Itä-Suomi Oulun seudun ammattiopisto OSAOn Pudasjärven yksikkö kouluttaa . Hän astahti Turpeisen taakse kietoen käsivartensa tämän ympärille. 0400 298 566 uudet ja käytetyt hevostrailerit. www.hevostrailerit.com www.kiuruvedenlukio.fi Keski-Pohjanmaa KESKI-POHJANMAAN MAASEUTUOPISTO, KAUSTISEN RAVIOPISTO p. Sitä on kuulemma jossain Kyyjärvellä semmonen huoltoaseman paari, jossa on vielä kahdenkymmenen pennin jassu. Pitävät oikein mestaruuskilpailuja siellä. OUTO VALO . Mistähän ne saa siihen kolikoita? Turpeinen pureskeli viiksiäään osaamatta nähtävästi päättää palaisiko yläkertaan vai lähtisikö ulos. . Älä nyt? . Ei sulla olis markkaa? Tuulia veti toisen kätensä pois. Hemmetin, hemmetin petolinnunperse, aina se palasi juuri silloin kun kaikki alkoi sujua paremmin. . 040 757 3683 www.sedu.fi Koko Suomi Myytävänä laadukkaita suomessa syntyneitä ratsuhevosia. henk. Minä jään tähän. Lopettakaa nyt hyvä ihminen siitä asiasta! Hätäännyksensä keskellä Matiasta ärsytti Valman puhe niin, että hän lisäsi vauhtia. Onko se nyt varmaa, ettei Metsäkukat enää soi? . Viola lähti sitten. Satuloiden sovitukset ja toppaukset Tavattavissa myös Kouvolan ja Lappeenrannan raveissa. Ota askel hevosalan koulutuksiin www.salpaus.fi Puh: 040 5757 249 www.lohjanalueenratsastuskeskus.fi Hyvää heinää hevosille! Tallipaikkoja www.harjunopk.fi Pohjanmaa Hevosalan palveluita Elsa Kettunen 040- 5262 152 Muurikkala Koko Suomi Koulutusta Hevosten ja ponien ajokoulutusta ammattitaidolla Satulaseppiä Caprilap Oy Hevoskoulutusta Varsinais-Suomi www.joensuunratsastusopisto.net Säilöheinää Koko Suomi Pohjanmaa - Keski-Suomi Kuurna-Kulhontie 93, 80910 Kulho Puh
Ensi viikolla sää jatkuu epävakaisena maan eteläosassa. PÄIVÄLÄMPÖTILA on 14?20 astetta, Pohjois-Lapissa on ajoittain viileämpää. Vioitusoireita voi kesäkuun alussa havaita siellä, missä kanta on suuri. Ajoissa tehdyllä kuoriaisten ja kärsäkkäiden torjunnalla vähennetään varhaisia nuppuihin kohdistuvia vioituksia. toukokuuta, mutta toukkien esiintymishuippu on todennäköisesti vasta edessäpäin. Kaalikoita on tullut ilmavirtausten mukana kaukokulkeumana. Kuminakoin torjunta pyritään ajoittamaan pieniin toukkiin kuminan ruusukeasteella ennen kuminan kukinnan alkamista. Alueellista eroa kuminakoin lentohuipun ajoittumisessa ja toukkien kuoriutumisajankohdassa voi olla paljon, joten toukkien tarkkailu on tarpeen oikean torjunta-ajankohdan määrittämiseksi. TOUKOKUUTA 2013 p. Myös ensimmäiset tuomikirvat ja kahukärpäset on jo havaittu Jokioisten seuranta-ansoista. Ilmatieteen laitoksen Aluksi on melko poutaista VIIDEN LÄHIVUOROKAUDEN AIKANA sää on aluksi melko poutaista ja vain ajoittain voi tulla paikallisia sadekuuroja. Omenakempin vioituksia alkaa näkyä kukinnan alkaessa. Pikkuhedelmäkääriäisen feromonipyydysten asennusaika on kukinnan alkaessa. Yölämpö-tila on 5?13 astetta. ENNUSTETTU SADEMÄÄRÄ on maan etelä- keskiosassa 5?20 milliä, maan pohjoisosassa 0?2 milliä. Parempi on tehdä tarvittavat käsittelyt ennen kukinnan alkua. Mansikan harmaahomeen ja härmän torjunta alkaa kukinnan alkaessa. Herukat Kukinnan aikana tarkkaillaan kirvojen ja pistiäistoukkien ja kukinnan lopulla karviaiskoisan toukkien esiintymistä. Harmaahomeen torjunta-aineiden haittavaikutukset petopunkkeihin ovat vähäiset. Mansikkapunkin torjuntaan käytettävät petopunkit saalistavat myös ripsiäisiä. Kukinnan aikana sallittujen hyönteisten torjunta-aineiden käyttöä kannattaa harkita tarkkaan, sillä ruiskutukset saattavat häiritä pölytystä. Samalla kannattaa kiinnittää huomiota ilmavirtausten mukana tulleisiin kaalikoihin. Pyretroidiruiskutusta voi harkita, jos havaitaan keskimäärin 1 kirppa/ sirkkataimi tai 30 prosenttia sirkkalehtien pinta-alasta on syöty. Rapsikuoriaisia on runsaasti liikkeellä ja niiden tarkkailu syysöljykasveilla on ajankohtaista ennen kukinnan alkamista. Kirppavioituksia voi ilmetä nopeasti, jos taimettuminen on hidasta tai epätasaista. Kirvojen torjunta etenkin nuoressa kasvustossa kannattaa tehdä ajoissa. Vatunäkämäpunkin uusi sukupolvi punkkeja on kehittymässä. Vattukärpäsen vioittamat kasvuversot poistetaan juhannukseen mennessä ennen toukkien koteloitumista. Kaikkien uusien versojen hävittäminen touko?kesäkuun vaihteessa heikentää vatunvarsisääsken ja vattukärpäsen lisääntymismahdollisuuksia mutta voi heikentää myös tulevaa satoa tuottavaa kasvustoa. Pikkuvattukirvan vioituksia on jo ilmaantunut versojen kärkiin. Uutuus Parasta rehunsäilöntään . Karistusnäytteessä esiintyvät muurahaiset ovat merkki kirvojen esiintymisestä. PERUSTETTU 1916 PERJANTAINA 24. Myös herukanversosääsken vioituksia ilmaantuu kukinnan jälkeen, torjunta lähinnä taimistoissa voi olla tarpeen. Herukkakoin aikuisten lentoa voi havainnoida silmämääräisesti kesäkuun alkupuolella. Herukansilmukoi aikuistuu vasta juhannuksen jälkeen. Käsittelyjä vaikeuttavat kylmät yöt ja tuuliset päivät. KASVUKAUSI Kevätviljat Säiden lämpeneminen on lisännyt tuholaismääriä pellolla. Juuri orastuvat kevätviljakasvustot voivat olla alttiita kirppavioituksille, jos lämmin ja kuiva sää jatkuu. Sademäärissä on suurta paikallista vaihtelua. SEURAAVAN VIIDEN VUOROKAUDEN AIKANA sää jatkuu epävakaisena ja melko lämpimänä. KOSTEUSTILANNE SÄÄ EILEN Kevättarjous! 50 tolppaa + 400 m nauhaa = 149,DeLaval lasikuitutolpat ja aitanauhat nyt erikoishintaan! Öljykasvit Lämmin sää suosii kirppoja, joiden tarkkailu on nyt tarpeen taimettuvilla kevätöljykasveilla. Korvakärsäkkäiden biologinen torjunta ajoitetaan kukinnan alkuun ja myöhemmin loppukesällä tehtäväksi. Mansikkapunkin kemiallinen torjunta tehdään ennen kukinnan alkua ja biologinen torjunta kukinnan alkaessa. Ensimmäiset juuri kuoriutuneet toukat on havaittu 21. Omenakirvan, omenankäärökirvan ja omenanratamokirvan vioitusoireita alkaa jo olla näkyvissä. Haavinäytteessä esiintyvät muurahaiset ovat merkki kirvoista. Kaalikoin toukkatilanne kannattaa tarkistaa uudelleen kukinnan loppuvaiheessa. Kumina Kuminakoin lento on jatkunut Jokioisilla jo parisen viikkoa, mutta selkeä lentohuippu osui vasta viime viikonloppuun. Tiaklopridi kuuluu neonikotinoideihin, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia mehiläisiin. Viikonvaihteessa etelästä lähestyy sadealue, joka leviää maan etelä- ja itäosaan. Etenkin vattukuoriaisen tarkkailua jatketaan kukinnan alettuakin mahdollisen uusintakäsittelyn tarpeen toteamiseksi. Vatunvarsisääsken munintalento on alkamassa kesäkuun Bolukset nautakarjalle UUTUUS! Bolukset ovat helppo ja varma tapa varmistaa riittävä ja hallittu hivenaineiden saanti märehtijöillä. Annostelu on nopeaa, vaikutus on pitkäaikainen ja vaikuttavien aineiden saanti tasaista. Patentoitu rakenne! Lisätietoja: www.suomenrehu.fi sekä www.agrimarket.fi Poikimahalvauksen ennaltaehkäisemiseen Hivenaine- ja vitamiinibolus ummessaolokauden ruokintaan Hivenaineita sisältävä bolus kasvaville naudoille Omena Ennen kukinnan alkua ja heti kukinnan jälkeen otettavalla haavinäytteellä arvioidaan etenkin mittareiden, yökkösten ja lehtikääriäisten toukkien sekä omena- ja luumuleikkurin torjunnan tarvetta. 010 3211 950 Kaalikoit tulivat VIIDEN VUOROKAUDEN SÄÄ ERJA HUUSELA-VEISTOLA Hyönteisiä on tullut ilmavirtausten mukana kaukokulkeumana itäkaakosta useamman kerran parin viime viikon aikana. Erityisen runsaasti ja monin paikoin on havaittu kaalikoita, joka ei talvehdi Suomessa. AJANKOHTAISTA KASVINSUOJELUSTA lopulla. Pieniä mustapäisiä toukkia kannattaa etsiä lehtiruusukkeen keskeltä. Mansikka Vihannespunkin muninta jatkuu. Herukkalasisiiven vioittamia kuihtuvia oksia kannattaa hävittää ennen perhosten aikuistumista kesäkuussa. Mustaherukanäkämäpunkin leviämistä voi vielä kesäkuun alkupuolelle saakka vähentää rikkilannoiteruiskutuksin, käsittelyllä on vaikutus myös vihannespunkkiin ja herukanrataspunkkiin. Herukan varistetaudin torjunta puna- ja valkoherukalla ja karviaisella sekä joillakin mustaherukkalajikkeilla ennen kukintaa ja heti kukinnan jälkeen. Kirppojen torjunta viljakasvustoissa on kuitenkin vain harvoin tarpeen, sillä viljat kestävät vioitusta huomattavasti öljykasveja enemmän. Vattukuoriaisen tarkkailussa myös valkoansat toimivat kukinnan alkuun asti. Vatinäytteillä ennen kukintaa arvioidaan vattukärsäkkään ja luteiden esiintymistä ja torjuntatarvetta. Biologinen torjunta voi helpottaa tilannetta etenkin kausihuoneissa, mutta pahoin saastuneessa kasvustossa vaikutus on epävarmaa. Myös vihannespunkin torjunta kausihuoneissa on ajankohtaista, ansaripetopunkki soveltuu hyvin biologiseen torjuntaan myös vadelmalla. Kaalikoiongelmia voi ilmetä vasta myöhemmin kesällä kaali- ja öljykasveilla, sillä eniten haittaa aiheuttavat yleensä vasta toisen sukupolven toukat. Ilmavirtausten mukana on tullut myös massavaelluksistaan tuttua koivukirvaa. Syysviljat Syysviljoilla on havaittu jonkin verran kirppoja, mutta niiden vioitus ei juurikaan hidasta kasvua, eikä torjunta syysviljoilla ole tarpeen. Vehnän kääpiökasvuviroosin (WDV) mahdolliset oireet näkyvät kasvustossa punertavina heikommin kasvavina laikkuina, joita esiintyy yleisemmin metsän reunoissa ja suojakaistojen läheisyydessä. Rikkakasvien torjunta on tärkeää etenkin huonosti talvehtineista ja aukkoisista viljakasvustoista. Bonsilage ALFA nurmipalkokasvien säilöntään www.eurotrading.fi ? NRO 60 . Joka tapauksessa pihlajanmarjakoin torjuntatarve on arvioitava paikallisesti. Tarkkailkaa kaalikoita. MTT kasvinsuojelupalvelu www.mtt.fi/kasper. Pihlajanmarjakoin feromonipyydykset asennetaan omenan kukinnan loppupuolella. Hedelmäpuupunkin toukkia esiintyy nyt ruusukelehtien alapinnalla, torjunta kannattaa tehdä tarvittaessa viimeistään kukinnan päätyttyä. Omenaruven tartuntariski on suuri sateen sattuessa. Kaali Pikkukaalikärpäsen lento on lämpösummiin perustuvan ennusteen mukaan huipussaan Etelä-Suomessa ja osin KeskiSuomessakin. Herukan harmaahomeen ja härmän torjunta mahdollista myös kukinnan aikana. Vadelma Vattukuoriaisen ja vattukärsäkkään runsautta ennen kukinnan alkua voidaan arvioida karistusnäytteen avulla. Pikkuhedelmäkääriäisen lento ja muninta jatkuu kukinnan ajan. Omenakääriäisen feromonipyydysten asennus on ajankohtaista kukinnan puolivälissä; samaan aikaan aloitetaan torjunta feromonien avulla. Pihlajan kukinta ei vielä ole alkanut eikä arviota pihlajanmarjakoin torjunnan tarpeesta voida vielä esittää. Muiden tuhoeläinten ruiskutusten vuoksi petopunkkien levitystä voi joutua viivyttämään, suositeltavat varoajat ennen petopunkkien levitystä ovat pyretriinillä viikko, tiaklopridilla (Calypso) varoaikaa ei käytännössä tarvita, sen sijaan pyretroideilla tarvitaan vähintään kuusi viikkoa. Vihannespunkin biologiseen torjuntaan kausihuoneissa käytetään ansaripetopunkkia, jonka varoaika tiaklopridille on kaksi viikkoa