Maaseudun Tulevaisuus 26.09.2014

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PERUSTETTU 1916 . ja?h?olenpit?a. www.maaseuduntulevaisuus.fi | NRO 112 . Perjantaina 26. syyskuuta 2014 | Maku. IRTONUMERO 1,50 e valio.fi/gefilus
Viikkoa myöhemmin mais tiaiset toteutettiin uudelleen, mutta tarjolla oli nyt kaksi kymmentäneljä erilaista hilloa. Nyt 60 prosenttia asiakkaista pysähtyi maistamaan, mutta vain kolme prosenttia heistä osti hillopurkin. Tulos oli selkeä: suuri vaihto ehtojen määrä kiinnosti, mutta teki valinnasta niin vaikean, että se usein jätettiin tekemättä. Ilmiö tunnetaan nimellä valinnan paradoksi. Myöhemmissä tutkimuksissa on todettu, että ihmiset kokevat stressiä ja ahdistuneisuutta, jos valinnanvara on liian suuri. Monet liike-elämän konsultit neuvoivat, että esimerkiksi internetin online-kauppojen kannattaisi rajoittaa asiakkaille tarjottavien vaihtoehtojen määrä alle seitsemään mutta kuitenkin yli kolmeen, jos halu aisivat kasvattaa myyntiään. Teknologia valvoo ja auttaa Kriitikot ehättivät julistamaan valinnan paradoksin kuitenkin jopa hölynpölyksi. Kritiikki nojasi seuraavaan järkeilyyn: ellei kuluttajalle tar jottavien vaihtoehtojen määrän kasvattaminen olisi kannattavaa ja kuluttajien arvostamaa, eivät kauppojen hyllyt, painetut tuotekuvastot tai online-kaup pojen sivustot sisältäisi niin suuria määriä vaihtoehtoja. Mutta informaatioteknologia älykkäine sovelluksineen kallistaa vaakakupin takaisin valinnan paradoksin suuntaan. Monet sovellukset helpotta vat kuluttajan päätöksentekoa rajaamalla automaattisesti, tai auttamalla kuluttajaa rajaamaan, esimerkiksi internetin onlinekauppojen tarjoamien vaihto ehtojen määrää. Tuki oli tarkoitus kohdistaa Venäjän tuontikiellosta eniten kärsineille meijereille. Hedelmien tukiosto-ohjelma jouduttiin keskeyt tämään, koska tukihakemukset olivat monin kertaiset todellisiin vientimääriin verrattuna. Ohjelmien epäonnistuminen ei anna hyvää kuvaa pääministeri Stubbin peräänkuulutta masta solidaarisuudesta. On tärkeää, että väärinkäytöksiin puututaan välittömästi. Onko kuluttajan itse määräämisoikeus enää pelkkä myytti? Ongelma kaipaa lisätarkaste lua. Ilkka Kanerva on pärjännyt vaativassa teh tävässä johtaessaan ETYJ-järjestöä Ukrainan kriisin rauhansovitteluissa. Jos SDP onnistuisi vielä rämpimään itsensä hallitukseen ja demarit saisivat ulkoministeriön avaimet, nykyinen ulkoministeri Erkki Tuomioja olisi eh doton ennakkosuosikki jatkokaudelle. Tiettävästi myös perussuomalaisten Timo Soini on jo pitkään nähnyt poliittisia päiväunia ulkoministeriön herruudesta. Metsätutka-selvityksen perusteella suurin osa metsänomistajista suhtautuu joko myönteisesti tai neutraalisti MTK:n jäsenyyteen. Terävimpiä kulmia on hiottu, eikä varmasti vähiten Soinin omien urapyrkimysten vuoksi. Väyrynen, Tuomioja ja Kanerva ovat kaikki poliittisia konkareita, joiden edustama linja on johdonmukainen. Kaikki edustavat hieman eri painotuk sin perinteistä ulkopolitiikan linjaa, jossa Suomi rakentaa kansainvälistä sovintoa ja välttää asettautumasta suoraan Venäjän vastapuolelle. 1990- ja 2000-luvuilla ulkoministeriys säilyi tärkeänä tehtävänä, mutta entisen EU-Suomella on ollut vaikeuksia asemoitua muuttuneessa turvallisuus poliittisessa tilanteessa. jukka.koivula@ maaseuduntulevaisuus.fi Lumisade ei joutsenia häiritse Laulujoutsenperhe uisken teli kaikessa rauhassa tiistaina aamupäivällä Joensuun Enossa, vaikka taivaalta tuprutti ensilumi. Joutsenten muuttomatka alkaa vasta, kun vesistöt alkavat jäätyä ja ruuan saanti vaikeutuu. KOLUMNI: JUKKA KOIVULA Kylmän sodan vuosina ulkoministe rin asema oli suomalaisessa politiikassa keskeinen. Olet valinnut housut ja asettanut ne ostoskärryyn. Mitään jäsenkatoa yhdistyksistä ei siten ole odotettavissa. Uudet jäsenmaksut ovat joissakin tapauksissa jopa alempia kuin aiempi metsänhoitomaksu. Kun tieto tästä on levinnyt kentällä, moni jäsenyydestä eronnut on palaamassa takaisin. Metsänhoitoyhdistykset ovat yksityismetsän omistajalle tärkeä etujen ajaja ja palveluorga ehdon kammoksi kutsuttu ilmiö. Tämä tarkoittaa, että kuluttaja tekee harvemmin ostopäätök sen, jos tarjolla on vain yksi vaihtoehto kuin jos tarjolla olisi useita vaihtoehtoja. Daniel Mohon tekemässä kokeessa toinen koehenkilö ryhmä teki ostopäätöksen, kun valittavana oli yksi DVD-soitin ja toinen ryhmä, kun valittavana oli kaksi DVD-soitinta. Perustettu 1916 Pakotetaakkaa pitää jakaa U krainan kriisin seurauksena Euroopan unioni ja monet muut länsimaat asettivat Venäjälle pa kotteita, joihin Venäjä on vastannut omilla pakotteillaan. Talouteen liittyvät pakotteet tulivat EU:n kannalta todella huonoon aikaan. Voidaan olettaa, että ulkoministeriys korostuu jatkossa hallituksen kolmanneksi tärkeimpänä salkkuna heti pää- ja valtiovarain ministerin jälkeen. Korvausten maksamista ei voi jättää yksittäisen jäsenmaan vastuulle, vaikka taakkaa pitää jakaa myös kansallisesti. Hallitus on esittänyt 20 miljoonaa euroa lisää kansalliseen tukeen. että kuluttaja tietää itse parhaiten, mitä haluaa, ja että yritykset tuottavat juuri kulut tajien haluamia palveluita ja tavaroita. Valinnanvaraa voi kuitenkin olla paitsi liian vähän myös lii kaa, ja informaatioteknologian kehitys voi koetella itsemäärää misoikeutta. Noin kymmenen vuotta sitten Columbian yliopiston professori Sheena Iyengar tutkimusryhmi neen raportoi kokeesta, jossa su permarketin tuotemaistiaisissa tarjolla oli ensin kuutta erilaista hilloa. Noin 40 prosenttia asiakkaista pysähtyi maistamaan ja näistä noin 30 prosenttia osti hillopur kin. 2 Perjantaina 26. Aikakauden henki kiteytyy osuvasti presidentin kalseaan totea mukseen: ilman hyvää ulkopolitiikkaa ei ole kohta sisäpolitiikkaakaan. 1960-luvulta 1980-luvulle ulkomi nisterin salkkua pitivät hallussaan etupäässä keskustalaiset. Tuskin kaikkea yhteydenpitoa Helsingin ja Kremlin välillä on tarpeellista, saati järkevää kierrättää jatkossakaan Brysselin kautta. Kaverista ministeri Ilkan mielestä ministeriksi pääsemiseen näyttää riittävän, että on pääministerin kaveri. ?Ensimmäisen kauden kansanedustajalle Sanni Grahn-Laasoselle annettiin muutamiksi kuukausiksi ympäristöministerin salkku. Laki poistaa pakollisen metsänhoitomaksun ja samalla poistuvat yh distysten puu- ja kiinteistökauppaa koskevat rajoitteet. Lain muutos tekee jäsenyyden metsänhoito yhdistyksessä vapaaehtoiseksi. Sen edun Stubb olisi voinut antaa jollekin muullekin kuin entiselle lehdistöavustajalleen.? Ulkoministerin salkku on yksi raskaimmista Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ulkopoliittinen tilanne lientyi ja Suo messa oli helpompi hengittää. Riittää, että on pääministeri Stubbin kaveri. Stubb muisti vain tuokion, että asiat ovat sitä miltä ne näyttävät. Nyt näyttää siltä, että poliittinen ura ampaisee nousuun sitä varmemmin, mitä läheisimmissä väleissä on puoluejohtajan kanssa. Koska päätökset on tehty yhdessä, myös seuraukset pitää kantaa yhdessä. Ehkä valinnan varaa on sittenkin liikaa ja kuluttaja tuntee tarvitsevansa keinoja vaihtoehtojen määrän vähentämiseksi. Tulevaisuudessa älypuheli meen liittyvä paikannustekno logia voi puolestaan paikantaa kuluttajan sijainnin myymälässä metrin tarkkuudella ja seurata, mitä tavaroita kuluttaja siirtää hyllyltä ostoskärryyn. Järjestelmä voi myös tehdä tarjouksen esimerkiksi seuraa vanlaisessa tilanteessa. Populistipuoluetta on jo hyvän aikaa trimmattu oppositiossa hallituskelpoiseksi. Näin siitä huolimatta, että päätösten vaikutukset eri jäsenmaissa ovat erilaisia. Valinnan vapauteen liittyy myös ajatus kuluttajan itsemääräämisoikeu desta . Niiden paikallistuntemus ja ammatti taito ovat kiistattomia. Pitkään jatku neessa taloustaantumassa oli näkyvissä merkke jä piristymisestä, mutta pakotteiden seurauksena orastava talouskasvu on lakastumassa. EU päätti pakotteista ja myöhemmin myös lisäpakotteista yksimielisesti. Juuston varastointitukea hakivat komission mukaan pääasiassa sellaisten maiden tuottajat, joilla ei ole ollutkaan vientiä Venäjälle tarkoitetut juustot jäivät Suomen markkinoille. Venäjälle. Selvitys kertoo kuitenkin, että neljä metsänomistajaa viidestä haluaa olla edelleen yhdistyksen jäsen, jos jäsenmaksu säilyy metsänhoitomaksun suuruisena. Orpo muistuttaa, ettei kysymys ole nyt mistään markkinahäiriöstä, vaan EU on ryhtynyt käymään kauppasotaa (MT 24.9.). Tähän saakka EU:n toimenpiteen pakotteiden vaikutusten vähentämiseksi ovat epäonnistu neet. Ahti Karja laiselle ja nuorelle Paavo Väyryselle kertyi noina vuosikymmeninä tuhansia ministeripäiviä. TIMO TAMMI Kirjoittaja on käyttäytymistaloustieteeseen perehtynyt opettajatutkija Itä-Suomen yliopistossa. PÄIVÄN KUVA Neljä viidestä U usi metsänhoitoyhdistyslaki tekee muutoksia metsänhoitoyhdistysten jäsenyyksiin. Kärryn sensori lukee housujen merkin, mallin ja värin ja lähettää tiedon kaupan tietojärjestelmään, joka hetken päästä lähettää puhe limeesi tarjouksen housuihin sopivasta vyöstä. Ostatko vyön, vaikka et kaup paan tullessasi niin aikonut ja vaikka et tiedä, saisitko saman laisen vyön naapurikaupasta halvempaan hintaan? esimerkit myönteisessä valossa: informaatioteknologia helpottaa kuluttajan päätöksentekoa. Epäilijät taas kysyvät, missä kulkee raja kuluttajan itse tekemän päätöksen ja älykkään teknologian tekemän päätöksen välillä. Venäjän vastapakot teena asettama elintarvikkeiden tuontikielto kohdistuu erityisesti Suomeen. Palkansaajien tutkimuslaitos PT arvioi viikko sitten julkistamassaan talousennusteessa, että pakotteet vievät monen EU-maan talouden kuilun partaalle. vähintäänkin ylläpitävät rekisteriä alueellaan olevista omaishoitajista ja heidän hoidettavistaan. Omaishoitajat tekevät korvaamatonta työtä . MTK:ta vierastavia on vain kahdeksan prosenttia vastaajista. Metsänhoitoyhdistysten tulevaisuus näyttää valoisalta. Yhtäältä Suo messa sitoudutaan EU:n pakotelinjaan, mutta toisaalta haetaan kahdenvälistä vuoropuhelua Venäjän kanssa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on toimillaan osoittanut, että EU-maa nakin Suomi voi olla oma-aloitteinen ja aktiivinen toimija maailmalla. syyskuuta 2014 Päätoimittaja Lauri Kontro Maa- ja metsätaloustuottajajärjestön äänenkannattaja . Kansakunnan tasapainoilu idän ja lännen välissä edellytti rautaista ammattitaitoa ulkosuhteissa. 1950-luvun alussa ulkoministerinä oli pitkäaikainen tuleva presidentti Urho Kekkonen, jonka vankkumaton valta-asema rakentui ennen kaikkea ulkopoliittisen korvaamattomuuden varaan. Jos tilanne kiristyi itänaapurissa, presidentti Kekkonen piti lähettää neuvottelemaan neuvostoliittolaisten kanssa. Uusi laki muuttaa monta asiaa, mutta viime kädessä metsänomistajan eduksi. Menestyäkseen jokaisen mhy:n on kuitenkin kyettävä vastaamaan kovenemaan kilpailuun. Se pärjää, joka tuottaa parhaat palvelut. Päivän kuva -ehdotuksia voi lähettää MT:n toimitukseen osoitteeseen lukijankuva@ maaseuduntulevaisuus.fi. Julkaistuista kuvista maksetaan palkkio. LEHTIKATSAUS ministeri saa sulan hattuunsa ja hyvän startin seuraaviin vaaleihin. PT:n mukaan Suomen vienti Venäjälle supistuu tänä vuonna miljardi euroa. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan pakotteilla ei kuitenkaan ole merkittäviä suoria vaikutuksia Suomen talouteen. Poikkeuksena on elintarvikevienti Venäjälle, jonka arvioidaan vähenevän tänä vuonna neljänneksen. Sianlihan vientikiellon Venäjä asetti jo paljon aikaisemmin Baltian eläintauti tilanteeseen vedoten. Pääministeri Alexander Stubbin (kok.) mie lestä pakotteiden ja tuontikieltojen rasitusten pitää jakaantua EU:ssa tasaisesti. Yhden vaihtoehdon tapauksessa noin 10 prosenttia koehenkilöistä päätti ostaa soittimen, kun useamman vaihtoehdon tapauksessa yli 30 prosenttia koehenkilöistä osti soittimen. Mohon tutkimus osoitti myös, että kuluttajat reagoivat negatiivisesti liian yksinkertai siin valintatilanteisiin ja ryhty vät tällaisissa tapauksissa etsi mään lisävaihtoehtoja. Lopulta kuluttajan itse määräämisoikeuden kohtalon ratkaisee kuluttaja itse. Sovellusten kehittäjien ja käyttöönottajien kannattaakin huomata kuluttajan ärsytys kynnys: kuluttaja saattaa palata perinteisempiin valintamene telmiin, jos kännykän, tabletin ja vaikkapa jääkaapin yhdistävä älykäs järjestelmä alkaa tehdä päätöksiä kuluttajan puolesta. laista keskusasemaa sillä ei enää ollut. Kaikissa kolmissa 2000-luvulla käy dyissä hallitusneuvotteluissa suurin eduskuntapuolue onkin haalinut itsel leen elinkeinoministerin salkun ulko ministerin sijasta. Euroopassa leimuava ulkopoliittinen kriisi on muuttanut asetelmaa myös Suomessa. Lähinnä minipätkä- Korvaamaton omaishoitaja Uusimaa-lehti muistuttaa, että omaishoitajien jaksamisesta pitää huolehtia. ?Olisi ensiarvoisen tärkeää, että omaishoitajat pystyisivät pitämään vapaansa ja huolehtimaan myös itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan. Jos omaishoitaja väsyy ja sairastuu, yhteiskunnan hoitopalvelujen piirissä voivat pian olla niin hoidettava kuin hänen entinen omaishoitajansakin. Kuten omaishoitajat aivan oikein muistuttavat, yhteiskunta säästää vuosittain suuren summan heidän avullaan. Väyrysen suunnitelmien toteutumiseen vaikuttaa paljon, valitaanko hänet keskustan puolue valtuuston puheenjohtajaksi marras kuussa. Alkuvuodesta voimaan astunut puolueen sääntömuutos takaa puolue valtuuston puheenjohtajalle auto maattisen pääsyn Säätytalolle hallitus neuvotteluihin, jos keskusta osallistuu niihin. Sel keimmin Nato-vastaisia ovat Väyrynen ja Tuomioja. Stubbin edustama ulkopolitiikan suuntaus taas nojaa vahvaan länsiintegraatioon, myös sotilaallisesti. Soinin ulkopoliittista linjaa sen sijaan on varsin hankalaa hahmottaa. Hän kuuluu niihin kokoomuksen kansanedustajiin, joiden ei tarvitse vakuuttaa valitsijaansa kokemuksellaan ja pätevyydellään. Ulkoministeriksi näyttäisikin olevan tunkua. Vähemmän yllättäen juuri keskustan Paavo Väyrynen on ilmoittanut kiin nostuneensa ulkoministerin tehtävästä toden teolla. Ruuan tuontikielto Venäjälle lisää tarjontaa muualla. Sen seurauksena ruokamarkkinoita uhkaa kaaos ja hinnat ovat vaarassa romahtaa. ?? Toimituspäälliköt Jussi Martikainen Tiina Taipale Todellisuudessa Suomi on nykyisin kansainvälisten suhteiden kääpiö, jonka saavutuksia ei tunneta maamme rajojen ulkopuolella. Tämä avaa niille suo ran tien valtakunnalliseen ja myös kansainväli seen edunvalvontaan. Komission ja jäsenmaiden on kuitenkin löydettävä oikeudenmukainen ratkaisu siihen, miten pakotteiden taakka tasataan jäsenmaiden kesken. EU-komissio käynnisti tukiosto-ohjelman pilaantuville hedelmille ja päätti maksaa tukea juuston varastointiin. Tukiohjelmat on jouduttu kuitenkin kes keyttämään alkuunsa. valitettavasti usein sanan kaikissa merkityksissä.?. Stubbin mukaan kysymys on taloudellisesta solidaari suudesta. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon (kok.) mielestä EU:n velvollisuus on korvata sen oman pakotepolitiikan aiheuttamat menetykset. Luulisi, että kuntien edustajat pitävät huolta omaishoitajista . Kaveria ei valintatilanteissa unohdeta. Muutama kuukausi ei riitä ministerille tekemään ympäristöministeriössä hyvää eikä onneksi pahaakaan. Useimmat metsänomis tajat ovat tottuneet käyttämään yhdistysten palveluja. Väyrynen ei sieltä helpolla poistu saamatta haluamaansa. Jos pääministeri Alexander Stubb (kok.) ei onnistu pitämään kokoomusta piikkipaikalla seuraavissa eduskunta vaaleissa, hän saattaisi päätyä joko val tiovarainministeriksi tai ulkoministe riksi, jollei sitten siirry takavasemmalle eurooppalaisiin huipputehtäviin. Myös kokoomuksella olisi tarjota tehtävään kokenutta kaartia. Neuvottelut siitä, miten tuki jaetaan, ovat vielä kesken, mutta suurin osa Orpon mukaan osoitetaan maito tiloille. EU:n pitää myös pohtia vakavasti, miten pa kotteet vaikuttavat EU:n sisäisiin markkinoihin, ja miten mahdolliset häiriöt voidaan estää. Pakotteiden aiheuttamat suorat tulonmene tykset ovat merkittäviä, mutta välilliset vaiku tukset saattavat olla vielä suuremmat. Kuluttajan itsemääräämis oikeushan tarkoittaa, että ku luttaja valitsee omien mielty mystensä mukaisesti eri vaihto ehdoista itselleen mieluisan. Haku- ja tarjousautomaattien rajaukset sulkevat kuitenkin osan vaihtoehdoista pois. Vaikka valinta on helpompaa, voi joku haku- ja tarjousauto maattien pois jättämistä vaih toehdoista ollakin kuluttajalle mieluisin. Ongelma on suurempi, jos älykäs järjestelmä tekee kulut tajan aiemman käyttäytymisen perusteella kuluttajalle esitet tävän valikon itsenäisesti, ikään kuin kuluttajan tarpeet ja halut kuluttajaa itseään paremmin tuntien. Vielä ongelmallisempi on tilanne, jossa kuluttajalle tarjo taan vain yhtä vaihtoehtoa. Kuka oikein päättää? Informaatioteknologian kannattajat näkevät yllä olevat Ärsytyskynnystä ei pidä ylittää Kuluttajan päätöksentekoon vaikuttaa myös yhden vaihto Informaatioteknologian kehitys voi koetella itsemääräämisoikeutta. HENRIKKI HETEMAA Elintarvikesektori kärsii pakotteista eniten. nisaatio. Suomen elintarvikeviennin arvo Venäjälle oli viime vuonna noin 430 miljoonaa euroa. Venäjän tuontikiellot kohdistuvat nyt pahiten maitosektorille. KARI HUOVIALA AAMULEHDESSÄ VIERASYLIÖ Uhkaako liika valinnanvara kuluttajan itsemääräämisoikeutta? Valinnan vapaus on länsimaisen kulttuurin perusarvo. Kilpailu todennäköisesti parantaa palvelujen laatua edelleen. Metsänhoitoyhdistykset voivat olla jatkossa suoraan MTK:n jäseniä. Mies on ottanut esimerkiksi niinkin merkittä vään kysymykseen kuin Suomen Natojäsenyyteen kantaa sekä puolesta että vastaan, tilanteesta riippuen. EU-Suomella on ollut vaikeuksia asemoitua muuttuneessa turvallisuus poliittisessa tilanteessa
Sivu 9 Tilaa lehti! tilaajapalvelu@ maaseuduntulevaisuus.fi Peurajahti alkaa. Uusi päivystysasetus vaatii, että sairaala hoitaa vähintään tuhat synnytystä vuodessa. SYYSKUUTA 2014 | 5 www.maaseuduntulevaisuus.fi | NRO 112 . Sivu 8 Paine jätevesiasetuksen uudistamiseen kasvaa MT:n päätoimittaja vaihtuu alkuvuonna Keskusta ehdottaa aikalisää ja karsisi turhia jätevesiremontteja Keskusta uudistaisi jätevesiasetuksen perusteellisesti ja perussuomalaiset hylkäisi sen kokonaan. PERJANTAINA 26. Loppuosa olisi verotonta. Metsä Groupin verojohtajan Anna-Liisa Aminoff-Lindbladin mielestä raja on liian alhaalla. Keski- ja Etelä-Euroopan metsiin sataa taivaalta typpeä jopa 60 kiloa hehtaarille vuodessa. Runsas typen määrä horjuttaa puiden ravinnetasapainoa. Sivu 10 Lentorobotti löytää sähköviat Sivu 8 Osuuskuntien verotus kiristyy Typpitulva kiusaa puita Euroopassa Osuuspääomalle maksettavan koron verovapaa osuus poistuu kokonaan, jos hallituksen esitys osuustoiminnasta toteutuu. Nykyisin korot saa verovapaana 1?500 euroon asti. Hallitus esittää, että pääoman korossa keveämmän ja raskaamman verotuksen raja olisi 2?500 euron kohdalla. 2?500 euron ylittävästä osasta 85 prosenttia olisi veronalaista pääomatuloa tai 75 prosenttia yritystuloa. Sivu 10 +0,8 % v. 2014 ?0,4 % PÄÄKIRJOITUS EU:n pitää jakaa pakotetaakkaa YLIÖ Kuka päättää, mitä kuluttaja haluaa? KOLUMNI Ulkoministerin salkun painoarvo kasvaa www.maaseuduntulevaisuus.fi Käytkö syksyllä teatterissa v. Puolueen mielestä siitä on jo koitunut ihmisille kohtuuttomia kustannuksia. Sivu 7 Maaseudun Tulevaisuuden (MT) päätoimittaja vaihtuu. Nykyinen päätoimittaja Lauri Kontro lopettaa lehdessä omasta aloitteestaan 31.1.2015. Aiemmin kansanedustajana hän piti sitä turhana. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) ei lupaa asetuksen kumoamista. Stubb muistutti torstaina eduskunnan kyselytunnilla, ettei ympäristöministeri ole vielä muodollisesti vaihtunut. Keskusta esittää asetuksen määräajan lykkäämistä. 2015 Heiveröistä kasvua. Etla laskee talousennustettaan selvästi keväästä. « LAURI KONTRO MARKKU VUORIKARI Kasvaa se Keski-Suomessakin! Maanviljelijä Tapio Helinin rehumaissi oli Kuhmoisissa viime viikolla jo reilusti miestä korkeampaa. Kun typpeä on liikaa, fosfori ei riitä. Suomessa taivaalta tuleva typen määrä on selvästi pienempi. Osuuskunta päättää saako palata VenäjäEK: Poukkoilu korvauksien karkottaa päätös venyy työpaikat LARI LIEVONEN Pohjois-Karjalassa kokeillaan sähkölinjojen tarkastukseen kymmenenkiloisia multi-koptereita, jotka kuljettavat kameroita. Sivu 6 Sivu 6 Sivu 7 Sivu 11 Sivu 9 VIIKONVAIHDE Joka kuudes kirjasto lakkautettu Kunnat ovat kymmenessä vuodessa lakkauttaneet joka kuudennen kirjastonsa. Viime vuonna jäljellä oli 815. Kirjastojen sulkeminen ei kuitenkaan vähennä kuntien saamaa kirjastotukea, jota maksetaan 63 euroa asukkaalta. Eduskun- taryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen kertoo MT:n haastattelussa, että asetuksen sisältöä on tarkasteltava uudelleen. Puolue esittää, että kuivan maan kiinteistöllä jätevesiasetusta sovellettaisiin vain silloin, kun kiinteistöllä tehdään rakennuslu- paa edellyttäviä peruskorjauksia. Jätevesi-investoinneista tulisi luopua kokonaan, mikäli kiinteistöllä on vähän käyttöikää jäljellä. ?Jos kiinteistöön ei muutenkaan enää investoida, ei ole järkeä vaatia, että maahan kaivettaisiin rahaa kiinni?, Tiilikainen sanoo. tai soita 020 413 2277 Peuran- ja hirvenmetsästyksen saa aloittaa huomenna lauantaina. Rahan käyttöä ei valvota. Sivu 14 Lakkautettujen kirjastojen tilalle on perustettu yksityisiä. Veeti Kuusela viihtyy Hausjärven Ryttylän kyläkirjastossa. MARKKU VUORIKARI. Hän siirtyy MTK-konsernin palvelukseen toisiin tehtäviin. ?Kontron johdolla MT on vahvistanut asemaansa suomalaisessa mediakentässä?, lehteä julkaisevan Viestilehdet Oy:n hallituksen puheenjohtaja Juha Marttila sanoo. Uusi päätoimittaja valitaan lähiaikoina. Sivu 9 »On miellyttävää saada jättää lehti seuraajalle hyvässä kunnossa. Sivu 12 Tuhat vuodessa. Perussuomalaiset ovat jättäneet lakialoitteen asetuksen kaatamisesta Jari Lindströmin johdolla. Eduskuntaryhmä pitää asetusta epäonnistuneena. Uusi kokoomuslainen ympäristöministeri Sanni GrahnLaasonen aikoo ottaa asetuksen harkintaan. IRTONUMERO 1,50 e Ulkomaalaiset tekevät 5 prosenttia maa- ja puutarhatalouden töistä. PERUSTETTU 1916 . Vienti ei käynnisty odotetusti
Mielestäni ei. Maamme viranomaisten pitäisi tutkia tätä asiaa ja ottaa siihen kantaa. Sijaisapua tarvitaan useimmin sairauden tai tapaturman takia. Palkattavia on miltei mahdoton löytää lomitusjärjestelmän ulkopuolelta. muitakin hommia. Ei nimimerkkiä Maito Mikähän on tehnyt raakamaidostamme niin vaarallista? Kenties se, kun ?välikädet? huitoo tyhjää. Rahoille halutaan enemmän vastinetta, vähemmän byrokratiaa. Maatalouden kohdalla huoli on ilmeinen. Idyllistä, eikö vain? Mieheni työteho ehkä laski, mutta hän koki tämän tärkeäksi ajaksi, meille kaikille. Syksyllä, puintien aikaan syntyi toinen lapsi. Ympäristöviranomaiset ovat tämän havainneet ja vaatineet toiminnan lopettamista. Turveyhtiö ei edes harkitse alueen sulkemista, vaan käyttää kaikki mahdolliset lainopilliset kiemurat ja parhaat lakitoimistot löytämään porsaanreikiä lainsäädännöstä jatkaakseen ympäristöä pilaavaa toimintaansa tällä alueella. Vapon lupaus 2012 tarkoittaa vesien käsittelytekniikkaa, ei vesistön suojelua. Jotta lupaus vuoden 2016 jälkeisistä puhdistustuloksista turpeenottoalueilla olisi uskottava, tulee ympäristölupahakemuksissa olla sitoumus tähän. Kiintoainespäästön vuositasolla tulee olla enintään 3,5 milligrammaa litrassa, mikä on ojitetulta luonnonsuolta virtaavan veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus. Ympäristölupamenettelyssä ei tällaista ole ehdotettu. Hakemuksissa esiintyy 7?11 milligrammaa litrassa, ja yhtiö kapinoi kaikin keinoin lupaehtojen tiukennusta vastaan. Toteutuvat päästöt ovat todelli- suudessa paljon suuremmat. Kansanedustajat, ministerit ja virkamiehet ovat kuunnelleet turveyhtiön lupauksia ilomielellä ja niihin on vedottu juhlapuheissa ja lainsäädännön valmistelussa. Satoisa lajike! Suurimmat niistä juuresharjaten puhtaiks pesin ja pihapenkeille, valkeaan muoviämpäriin naapureille maksutta tarjolle laitoin. Kiiom Mikko Kansa on harvoin yhtä mieltä mistään, mutta joskus löytyy asia, jonka lähes kaikki osapuolet suostuvat allekirjoittamaan. EU:n rahankäytön tehokkuuden ja vastuullisuuden parantaminen on yksi näistä. Lupaviranomaisilla on lainsäädännön mukaan velvollisuus jopa kieltää ympäristölle ja terveydelle vaarallisia jätteitä tuottava toiminta. Energiapolitiikassa on korostettu yleisesti kotimaisen energiaraaka-aineen käyttämisen lisäämistarvetta. Tämä pitäisi toteuttaa kuntiin sijoitettavilla kotimaisilla tuotantolaitoksilla, jotka parantaisivat työllisyyttä ja olisi kansantaloudellisestikin välttämättömiä. Myös elintarvikkeiden vienti ja maamme maine puhtaiden luomuelintarvikkeiden tuottajana vaarantuu ydinvoiman lisäämisen seurauksena. Marja-Leena Siitari FM Turveyhtiö Vapon lupaukset altion turveyhtiö Vapo on tehnyt viime vuosina kaksi juhlallista lupausta. Ne on julkistettu Helsingissä pidetyissä korkean tason seminaareissa. Vuonna 2012 yhtiö ilmoitti, että sen turpeenottoalueilla käytetään tietynlaisia vesien käsittelymenetelmiä vuoden 2014 jälkeen tai ne suljetaan vuoden 2014 lopussa. Suuremmissa yksiköissä tarvitaan enemmän työvoimaa, lomien järjestäminen on helpompaa ja lomailuun myös enemmän rahaa. Poliittiset päätökset monimutkaistavat tukijärjestelmää, jonka tueksi vaaditaan monimutkainen ja sekava valvontakoneisto. Vanhat asukkaat luulevat tilaa varastoksi. Viime vuonna yhtiö lupasi, että vuoden 2016 jälkeen avattavat uudet turpeenottoalueet ovat vedenpuhdistamoja, eli alueelta tuleva vesistökuormitus on vähäisempi kuin se olisi ilman turpeenottoa. Koko lomitus pois Melalta ja takaisin kuntaan, siellä se asiantuntemuskin on. Ei nimimerkkiä Mainos Lehtimainoksessa aurinkoisesti hymyilevä pariskunta päättää nostaa työtuloa. Kun tukipolitiikan suurin aikaansaannos on tehokas, mutta kallis ja tukahduttava valvontakoneisto eikä maatalouden edistäminen, lienee syytä tiedostaa ongelma. PETRI SARVAMAA on europarlamentaarikko (kok.). petri.sarvamaa@ europarl.europa.eu VIIKON KYSYMYS Tekikö hallitus oikein hyväksyessään Fennovoiman venäläisreaktorin? Kyllä Ei En ota kantaa % vastaajista 0 20 40 60 Suomeen ei haluta venäläistä ydinvoimaa V iikon kysymykseen vastanneet MT:n verkkolehden lukijat eivät sanottavasti innostu Fennovoiman venäläisestä ydinreaktorista. Tasan puolet vastanneista piti hallituksen päätöstä Fennovoiman ja venäläisen Rosatomin yhteistyön hyväksymisestä vääränä. Kielteistä vastaustaan kommentoineet tosin eivät esittäneet perusteluksi niinkään yhteistyötä venäläisen laitetoimittajan kanssa vaan esimerkiksi ympäristöseikkoja. Ydinvoimalle olisi vaihtoehtoja, muistuttivat useat kommenteissaan. ?Vaikka talvi on pitkä ja vähävaloinen, on Suomessa hehtaaritolkulla aurinkokennoille sopivia kattoja. Vielä pari vuodenkiertoa ja kuopuskin saapui mukana elotuulien. Pienoiset kumpareet mullalla kehystelin. Toimitusta valvoneen, alunpe- Kirjoittaja kasvatti perunoita kerrostalon pihanurmella. rin kivennapaisen Ilosen Erkin kera juur maan poveen pannuille emoperunoille lycka till toivotimme! Ja satoahan syyskuussa saimme! Kaikkensa antaneiden ekavarsien alta löytyi seitsemän suurta, viis keskikokoista ja seitsemän pientä potaatin poikasta! Viikon vierähettyä toisen tummuneen, nuutuneen varsikon alta taas yheksäntoista maaomenaa poimimme. 4 + 4 tuntia ja onhan karjatilalla ?vähän. Päivisin hän kävi traktoriajeluilla isänsä kanssa, istuksi konehallilla ja leikki kotonaan. He saavat kiivetä isänsä polvelle, lapsuuden kultaiseen tuoliin ja ripustaa käsivartensa isänsä kaulaan. He saavat oppia työnteon tärkeyden ja moraalin. He oppivat, ettei turhaan olla jouten. He oppivat kunnioittamaan isänmaataan, sen historiaa, luonnetta ja perinteitä. He erottavat toisistaan lehmän ja lampaan, ohran ja kauran. He poimivat metsästä puolukat ja sitovat pellolla lyhteet. saara olkkonen F V Ei nimimerkkiä Hei 62 v. Keskusta on esittänyt johdonmukaisesti turpeen ja metsähakkeen käyttämistä. nimimerkki reiman kommentoi viikon kysymystä VIERASKOLUMNI lukijalta Maataloustukien valvontojen nykytila on kestämätön Maatalouslomitus välttämätön viljelijän jaksamiselle M aatalouslomitus on erittäin tärkeä osa maanviljelijän sosiaaliturvaa. Se on säilytettävä sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. Koko Mela turha, koska asiakkaista 70 prosenttia on jo eläkkeellä. Synnytys Fennovoima ei tarkoita kotimaista ennovoiman ydinvoimaa on yleisesti julkisessa keskustelussa pidetty kotimaisena, jota se ei suinkaan ole. Uraanipolttoaine ja laitostoimittaja tulevat Venäjältä. Rikastettu uraani on samalla tavalla tuontipolttoaine kuin öljy ja kivihiili. Uskottavuus vaatii, että tukia ei makseta liikaa. Ei ainakaan yksin, toisen käydessä vieraalla töissä. Kun minä saan olla kotona alle kolmivuotiaiden lasteni kanssa, he tapaavat meitä molempia yhtä paljon. Ei huvita maksaa venäläisille siitä, mitä itsekin pystytään?, korosti nimimerkki Sipulia leukaluissa. ?Vois niitä risu- ja käpyreaktoreitakin kehittää, jos ei muuten niin olis niistä monelle ajankulua?, totesi puolestaan Johan Pomppas. ?Suomessa on valtavat määrät hyödyntämätöntä uusiutuvaa biomassaa?, korosti Seppo Kauppinen. 4 Perjantaina 26. Tähän lupauksilla on tietysti pyrittykin. ?Miksi sitä ei hyödynnetä johtuu poliittisesta päätöksenteosta.? Reijo Sutinen kertoi vastustavansa kaikista ilmansuunnista tulevia ydinvoimaloita. Reimanille ongelma sen sijaan on juuri venäläisyys. ?Ongelma ei ole Rosatom rakentamassa ydinvoimalaa vaan Rosatom omistamassa ydinvoimalaa.? Harrikkakuskin mielestä venäläinen taas ei välttämättä ole huono vaihtoehto. ?En näe venäläisten valmistamassa ydinreaktorissa ongelmaa, onhan ne toimineet aiemmin Suomessakin. Komissiossa on kantaa, että kyseessä on sosiaaliturvan sijaan yrittäjän tukea. Lomittaja tekee n. Komission linjauksiin voidaan saada poikkeuksia ja Suomen on niitä nyt haettava. EU-komission linjaukset eivät kerta kaikkiaan sovi Suomeen. Kun virheitä löydetään, on rangaistuksen kovuus toistuvasti epäsuhdassa rikkeeseen nähden. Hiili tuodaan ulkoa ja sekin saastuttaa?, kommentoi Markku Vähätalo. ?Aurinkovoima on kuulemma jo niin halpaa, mutta ei sillä sellua tuoteta, päin vastoin, kivihiilen osuus kasvaa jos verkkoon tulee kesäpäivisin paljon virtaa, mutta yöllä pitää saada korvaava voima jostain muualta?, perusteli Eero. Nyt kysytään teatterikäynneistä Syksyn aikana suomalaisten teatterien ohjelmistossa on runsaasti kotimaisia ensi-iltanäytelmiä sekä klassikkonäytelmiä ja musikaaleja. Oletko suunnitellut käyväsi syksyn mittaan teatterissa? Kerro se MT:n viikon kysymyksessä osoitteessa www. maaseuduntulevaisuus.fi. JUHANI REKU. syyskuuta 2014 mielipide Ongelma ei ole Rosatom rakentamassa ydinvoimalaa vaan Rosatom omistamassa ydinvoimalaa. Kopissa alkaa olla ahdasta. Ei pienyrittäjä voi ottaa puolentoista vuoden lomaa. Menneitä säädöksiä ei kuitenkaan purettu samaa tahtia, vaan uudet velvoitteet asettuivat vanhojen jatkeeksi. Sama kierre on jatkunut jo kauan. Jönsson ja lisäsi, että nykyisellään Suomi on riippuvainen venäläisestä kivihiilestä. Useat katsoivat ydinvoiman olevan vaihtoehto kivihiilelle, ei niinkään uusiutuville energialähteille. ?Tarvitsemme ydinreaktorin tuottamaan halpaa ja turvallista energiaa. Jouston varaa ei usein ole, vaikka järkevä selitys olisikin olemassa. Rakastettuina omassa kodissaan. He osaavat korjata omat polkupyöränsä ja muistavat katsoa nouseeko naapurin iäkkään leskirouvan piipusta savua. He oppivat kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja tutustuvat ammatteihin: on mylläriä, karjakkoa, seminologia, eläinlääkäriä, kaivurikuskia ja montaa muuta. Oppivat he myös runsaasti byrokratiasta, EU:sta ja Evirasta. Järjestötyöstä, vaikuttavuudesta ja yhteisöllisyydestä. Aktiivisesta kansalaisuudesta. Tämä on meidän arvovalintamme. Lomitusjärjestelmän kautta tuetaan viljelijöiden jaksamista ja annetaan mahdollisuus ansaittuihin lomapäiviin. Nyt se korvaantuu hiilellä. radioaktiivisista jätteistä huolehtimiseen. Fennovoiman ympäristölle ja terveydelle erityisen vaarallisten ydinjätteiden turvallista käsittely- ja loppusijoituspaikkaa ei ole. Antaako lainsäädäntö kunnille mahdollisuuden käyttää kansalaisten verovaroja tällaiseen tarkoitukseen. Näin ei ole. Suomalainen maanviljelys perustuu edelleen pitkälti perheviljelmiin, kun monessa muussa maassa viljely tapahtuu pääasiassa suuryrityksissä. Uraanin tuonti on riskialtista ja saanti rajallista tilanteiden muuttuessa. Joidenkin kuntien päätökset Fennovoiman osakkeenomis- Lomitus Molempien lupausten lunastamisen aika on käsillä. Pelastuvatko vesistöt? Kalmuneva Keski-Suomessa on yksi surkeimmista turpeenottopaikoista. Nauriita, perunoita, keräkaalia, herneitäkin soppii joutokäytössä oleville, kerrostalojenkin pihanurmikoille yhteisiks hyviks kasvuun laittaa. Tässä on myös mainio konsti maa- ja ruuhkaseutujen kansalaisten myönteiseen yhteistyöhön, aina aiheelliseen vuoropuheluun ja ymmärryksen lisäämiseen. Mutta teidän tulee jättää se valinta heille itselleen, hyvää tarkoittavaa holhousta on jo yllinkyllin. Kun meillä oli vain yksi alle yksivuotias, mieheni hoiti häntä oman työnsä ohessa, jotta minä saatoin käydä osa-aikatöissä iltapäiväkerho-ohjaajana. Töistä palatessani hain lapsen navetalta, jossa hän useimmiten istuksi tyytyväisenä lastenvaunuissa lypsimien tykytystä kuunnellen. Nyt Euroopan unionin komissiossa suunnitellaan kovia leikkauksia lomituksiin. Pahimmillaan leikkausten myötä jopa kolmasosa lomituspäivistä oltaisiin lopettamassa, sunnuntailomapäiviä vähennettäisiin ja puolisoiden olisi pidettävä lomiaan samaan aikaan. Yhteiskunnan tuella tai ilman. Kodissamme emme kasvata lapsia tuotantoon, he kasvavat kanssamme vahvaan ihmisyyteen. Pyydän, että antaisitte ihmisten erilaisissa elämäntilan- tajina johtavat vuosisataisiin sitoutumisiin mm. Tarjotkaa pieniäkin palstojanne, niittyjänne, nurmikoitanne hyötyviljelyyn! Siemenperunat lahjoittaneen juupajokisen Lundenin Martin oivaa neuvoa mukaellen tein toukokuussa Fiskarsin pätevällä pistolapiolla puolen metrin välein viis pientä aukkoa kerrostalomme edustan pihanurmeen. Kolmen kuopan pohjalle lisäsin luomulannoitteeks katiskalla kalastamistani särjistä keittämäni, niukkasuolaisen sopan tähteitä. Kasvu-uriinsa, ituja varjellen asettelin hellin sormin viis Nicola-merkkistä potaattia. Traktoriin mahtuu kyllä kaksikin alle metrin mittaista. Jos väärinkäytöksen riski on vähäinen ja asiat lähtökohtaisesti kunnossa, miksi tulisi käyttää yhtä paljon resursseja valvontaan kuin ongelma-alueella? Valvonnan optimointi ei olisi lepsuilua, vaan ylikasvaneen byrokratian järkeistämistä. Riskipohjainen tarkastusten toteuttaminen olisi kaikille osapuolille oikeudenmukaisempaa, halvempaa ja tehokkaampaa, ja lopulta ainoa kestävä vaihtoehto. Kyse on myös uskottavuudesta. Helposti tuntuu käyvän. Pienituloinen Miten ambulanssihoitajan nollan synnytyksen kokemus voi olla laadukkaampaa kuin sairaalan 999 synnytyksen vuosikokemus? Ei nimimerkkiä Siivous Olisipa siistiä kuin Anna Lassilan kolumnissa (MT 22.9.). Ei maatilaa voi jatkuvasti pyörittää pienten lasten kanssa. Ala on tiukimmin valvottuja koko unionissa - jäsenmaat käyttävät yhteensä lähes neljä miljardia euroa vuodessa pelkkään maataloustukien valvontaan. Nykyiset valvontamekanismit ovat kuitenkin jo kohtuuttomia ja ylimitoitettuja riskeihin nähden. Näin monimutkaisen järjestelmän ylläpitäminen syö tarpeettoman paljon resursseja jäsenmailta ja aiheuttaa suoranaista kiusaa myös hyvin asiansa hoitaneille tiloille. Tietenkin tukia tulee valvoa, mutta onko nykytilanne tosiaan kustannustehokas? Vuosi sitten hyväksyttiin EU:n yhteisen maatalouspolitiikan viimeisin uudistus. Sen yhteydessä valvontaa taas kiristettiin ja vaatimuksia lisättiin. Maan- viljelijän lomapäivien määrä on 26 vuodessa, muuten työpäiviä on seitsemän päivää viikossa. Kesällä komissiossa linjattiin, että sijaisapua leikattaisiin maksimissaan kolmeen kuukauteen vuodessa. Valtiotasolla byrokratia syö kuitenkin enemmän kuin valvonnalla saavutetaan hyötyä, ja päälle tulee viljelijän pikkutarkasta vahtimisesta kokema aktiivinen haitta. Nyt olemme tilanteessa, jossa moitteettomankin tilan kaikki osat saattavat joutua perusteellisen tarkastuksen kohteeksi ja kaikki tulkinnat tehdään tiukimman kautta virheiden välttämiseksi. Hyvin asiansa hoitaneille tiloille tulisi antaa löysempi lieka, vakavasti tai toistuvasti rikkoneille tiukempi. Ja miksei sama koskisi myös jäsenmaita. Kunkin päälle ripottelin runsaan litran verran läheisen Vesijärven kosteaa rantahiekkaa. Vesistöjämme noilla lupauksilla ei pelasteta. Pelastetaan reittivedet ry Jaakko Koppinen Keuruu Olavi Niemi Uurainen teissaan tehdä omat valintansa. Perukaa päätös kotihoidontuen jakamisesta vanhempien kesken ja antakaa perheiden itse valita. Kuten pääministerikin totesi: Lapsi on tärkein. Mari Kerola emäntä Kannus Millä rahalla Stubb kuvittelee pienituloisten pystyvän maksamaan aina korotettavan kiinteistöveron, lainaako rahat meille? Loppu tulee Apu tarpeen Viljan hinta tippunut viime syksystä 30-45prosenttia, maidon hinta alhaalla ja sikatilallisilla asiat vieläkin huonommin. Kukaan ei auta. Ei nimimerkkiä Potaatteja pihanurmikoilta E rityisesti niukkoina, ankeina aikoina on neuvokkuus kunniassaan. Yleinen ilmapiiri on saatu myötämieliseksi yhtiön hakemuksia ja näkemyksiä kohtaan. Kaikkien tarkastusten tulisi tulevaisuudessa pohjautua toimivaan ja läpinäkyvään riskianalyysiin, jonka myötä kokonaismäärää voisi vähentää reilusti. Areva on hyvä esimerkki siitä, että kaikkien hommat eivät toimi...? ?Suomessa on jo kaksi venäläisvalmisteista atomireaktoria. Miten kolmas mullistaisi asemaamme?, kysyi J. Vuosittaisen hintalapun suuruudesta huolimatta valvonnan työmäärä luo painetta lisätä resursseja edelleen. Muutoksen tulee lähteä Brysselistä. Suomalaisella perheviljelijällä ei käytännössä ole mahdollisuutta lomailla muuten kuin lomituspalvelun avulla. Etenkin kotieläintiloilla loman järjestäminen ilman lomitusta on hankalaa, koska eläimiä ei voi jättää yksin. Eläinten sairastamisetkin vaikuttavat lomalle pääsyyn. Maatalouslomituksella on taattu maanviljelijälle normaalit sosiaalietuudet kuten sairausvapaat, äitiys- ja isyyslomat. Komissiossa suunnitellaan äitiysloman pituudeksi kolmea tai kuutta kuukautta, kun palkansaajilla vanhempainvapaa on yksitoista kuukautta. Perheviljelijällä ei ole varaa palkata ulkopuolista apua omalla kustannuksellaan. Lomittajienkin määrä vähenisi suunnitelmien mukaan neljänneksen, tuhannella. Viljelijöiden toimeentuloa ovat ahdistamassa uhkaavien lomitusleikkausten lisäksi mm. liiallinen byrokratia. Hallituksen on puolustettava suomalaista maanviljelyä, estettävä lomituksen karsimisleikkaukset ja turvattava kotimainen elintarviketuotanto. Ari Torniainen kansanedustaja (kesk.) Vanhemmilla oltava valinnan vapaus A rvoisa hallitus, Kun te sanotte, että isää tulee kannustaa olemaan lastensa kanssa, käyttämään vanhempainvapaata äidin tavoin, olette oikeassa. Ei ole mukavaa rojujen siivous. Omat riittää Jätevesi Jos keskusta avaa jätevesiasetuksen, me jo investoinnin tehneet äänestämme varmuudella kokoomusta. Ei nimimerkkiä Veikkaan, että maaseudun jätevesiasioihin pannaan taas vauhtia, kun uuden ympäristöministerin nimi julkistettiin. Ei nimimerkkiä Perussuomalaisilta meni hyvä vaaliteema, kun uusi ympäristöministeri pistää jätevesiasetuksen jäihin. Järki voittaa Kiinteistövero Perukaa päätös kotihoidontuen jakamisesta vanhempien kesken ja antakaa perheiden itse valita, Mari Kerola kirjoittaa hallitukselle. He tietävät, lennähtääkö lyhdettään syömään punatulkku vai tilhi. Heillä ei ole kiire mihinkään vaan he saavat olla lapsia. Kaikki tämä luo jäykän ja varovaisen ilmapiirin, ja on poissa kasvusta. Nykytilanne on kestämätön kaikille, ei vain viljelijöille. Jäsenmaiden viranomaiset hukkuvat vaadittavan valvontatyön alle
Hallitus koostui niin monesta uudesta ja nuoresta ministeristä, että hallitusta alettiin nimittää nappulaliigaksi. Paasion nappulaliigassa pelasivat muun muassa Ulf Sundqvist, Matti Louekoski ja Seppo Lindblom. PÄÄTOIMITTAJA LAURI KONTRO PUNKTISSA A-Profit Piccolo A-Rehu YoghurLac A-FermMix TehoTrio. Teemme silti parhaamme, että asiallinen kritiikki otetaan huomioon. Samoin mieleen tulee hehkulamppukielto, energiatodistukset ja autoverotus. Voiko kyselyyn vastaamalla muuttaa säädöksiä? Sitä emme voi valitettavasti luvata. Yleensä hallituksiin valitaan kouliintuneita ja kokeneita kansanedustajia, joista monet ovat odottaneet vuoroaan vuosikausia. syyskuuta 2014 UUTISET Nappula liiga Uudet ministerit vihreitten tyhjiksi jättämille tuoleille on valittu. Voimala on sijoitettu maastoon havainnekuvassa. Sirpa Paatero, sd kehitysyhteistyöministeri Kotka Erkki Tuomioja, sd Jan Vapaavuori, Lauri Ihalainen, sd ulkoasiainkok työministeri ministeri elinkeinoministeri Helsinki Helsinki Helsinki na Ojala-Niemelä. Keskustan lappilainen kansanedustaja Eeva-Maria Maijala paheksui Ylellä uusia ministerinimityksiä. ?Eikö nykyinen hallitus todellakaan halua edustaa koko TVO ei saanut jatkoaikaa rakennusluvalle TVO:n ydinvoimaluvan täydennys ei etene eduskunnan käsittelyyn. Odottaminen ei ole ollenkaan paha asia, kokemuksesta ihminen yleensä viisastuu. Kokemus ei silti ole ainoa ansio, jolla voi päästä ministeriksi. Pääministeri kuitenkin ilmoittaa, että tällä joukkueella on tarkoitus voittaa vaalit. Hänelle kuuluvat myös valtion omistajaohjausasiat. Rahoitusmarkkina-asiat päätettiiin siirtää Rinteelle, liikunta-asiat puolustusministeri Carl Haglundille (r.) ja tulliasiat sisäministeri Päivi Räsäselle (kd.). Hallitustunnustelut jatkuvat Ruotsissa Pahnueen pienimmäisten pelastukseksi -R PÄIVÄN KYSYMYS Mikä suojelusäädöksissä mättää? Suomen ympäristökeskus on käynnistänyt verkkokyselyn kansalaisia harmittavista ympäristösäädöksistä. Mitä kyselyllä halutaan selvittää, tutkija Jari Lyytimäki? Kyselyn tavoite on selvittää kansalaisten tai yritysten arkea vaikeuttavia ympäristöön liittyviä lakeja, määräyksiä tai viranomaisten toimia. Välikysymys on kuluvan vaalikauden yhdeksästoista ja Alexander Stubbin (kok.) hallituksen toinen. Jatkossa äänestykset voivat sujua vielä täpärämmin, jos vihreätkin äänestävät epäluottamusta. KKK ja Stubb vaativat veroja alas Kokoomuksen puheenjohtajan, pääministeri Alexander Stubbin mielestä työn verotusta olisi ensi vaalikaudella kevennettävä ?kautta linjan? eli niin pienituloisten, keskituloisten kuin suurituloistenkin palkkaveroa tulisi alentaa. Tämän rahoittamiseksi on vähennettävä julkisia menoja ja kiristettävä kulutusveroja, Stubb sanoi Keskuskauppakamarin tilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona. Stubbin mukaan kasvun kannalta vähiten haitallisia veroja ovat kulutus- ja kiinteistöverot. ?Kun veropohja on laaja ja yhtenäinen, se mahdollistaa myös verokantojen alentamisen.? Myös Keskuskauppakamarin mukaan tuloverojen kevennys tukisi työllisyyttä ja lisäisi ostovoimaa, mikä olisi tärkeää kotimaisen kulutuksen kannalta. ideaalia PÄIVÄN PUNKTI Politiikka ei katso fyysistä vaan enemmänkin poliittista ikää. Onhan pääministerinäkin itse vänrikki Nappula. LAURI KONTRO on Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja. lauri.kontro@maaseuduntulevaisuus.fi Pohjoiseen jäi ministerityhjiö >> Hallituksesta lähtee tänään kaksi ministeriä ja tilalle tulee kaksi uutta. Suuri osa Suomea jää edelleen ilman ministeriä. Maantieteellisesti alueiden ministerikattavuus hiukan paranee, mutta laajat Lapin, Oulun ja Savo-Karjalan vaalipiirit eli entinen Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo jäävät yhä ilman omia ministereitä. Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Alexander Stubb (kok.) valitsi ?tiimiinsä? ensimmäisen kauden kansanedustajan, puolueen ensimmäisen varapuheenjohtajan, entisen avustajansa, forssalaisen valtiotieteiden maisteri Sanni Grahn-Laasosen, 31. SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne puolestaan paikkaa vihreiden jättämää aukkoa poimimalla joukkoihinsa toisen kauden kansanedustajan, kotkalaisen ehkäisevän päihdetyön ohjaaja Sirpa Paateron, 50. Vihreiden ministeri Ville Niinistö oli Varsinais-Suomen vaalipiiristä ja Pekka Haavisto Helsingin. Tasavallan presidentti myöntää erot ja nimittää uudet ministerit tänään. Kokoomuksen itäisimmäksi ministeriksi jää valinnan jälkeen mikkeliläinen Lenita Toivakka ja pohjoisimmaksi seinäjokelainen Paula Risikko. Ympäristöministeriksi oli tarjolla myös lappilainen Heikki Autto. Poliittinen historia on täynnä tällaisia ministerivalintoja. Paavo Väyrynen oli hädin tuskin kolmikymppinen, kun tuli opetusministeriksi. Esko Aho oli siinä iässä jo pääministeri, kuten Jyrki Katainenkin. politiikkaa ja paneutua ympäristölupien joustavoittamiseen ja harkita vielä hajaasutusalueiden jätevesiasetusta. Yhteistyö myös maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon (kok.) kanssa tulee olemaan tiivistä, mutta Orpon mukaan ympäristöasioita ei ryhdytä hoitamaan maatalouden ehdoilla. Paatero puolestaan kertoi ?riisuvansa kehityspolitiikasta valtiollista mystiikkaa?. Molemmissa hakemuksissa oli hänen mukaansa kyse hankkeiden toteuttamiseen liittyvien epävarmuustekijöiden huomioon ottamisesta. Suomea?? Maijalan mielestä sekä Lapilla että entisellä Oulun läänillä pitäisi olla oma ministeri, koska alkutuotannon ja matkailun näkymät ovat parhaat pohjoisessa ja arktisella alueella. Hallitusneuvottelut etenevät nihkeästi Ruotsissa. Sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Stefan Löfven on käynyt hallitustunnusteluja ympäristöpuolueen ja vasemmistopuolueen kanssa, vaikka ilmoittikin heti vaalien jälkeen, ettei aio ottaa jälkimmäistä mukaan hallitukseen. Kipukynnyksiä ovat hyvinvointipalveluista ja koulutuksesta saatavat voitot. Eikä vanha ole Petteri Orpokaan, vaikka onkin poliittisesti kokenut. Erityisesti Rädyn ja Grahn-Laasosen nimityksiä on arvosteltu, koska niissä Stubb ohitti kovalla kädellä eduskuntaryhmän keskiikäiset konkarit. päivään saakka. JARMO PALOKALLIO POLITIIKASTA LYHYESTI Hallitus sai luottamuksen Hallitus on saanut eduskunnan luottamuksen äänin 97?84 keskustan ja vasemmistoliiton välikysymyksen käsittelyn päätteeksi. TVO:n toimitusjohtaja Jarmo Tanhua sanoo tiedotteessa, että eduskunnan kannan kuuleminen olisi ollut oikein ja kohtuullista. Hän muistuttaa, että eduskunta on aikanaan todennut Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikön yhteiskunnan kokonaisedun mukaiseksi selvällä äänten enemmistöllä. Tanhua hämmästelee, kuinka hankalaa teollisen investoinnin tekeminen on Suomessa. Ei tasapuolista kohtelua Rinteen mielestä TVO ei saanut yhdenvertaista kohtelua, kun hallitus hylkäsi sen ydinvoimaluvan. Hakijoiden yhdenvertainen kohtelu olisi edellyttänyt, että sekä Fennovoiman että TVO:n luvat olisi viety eduskunnan tarkasteltavaksi, Rinne sanoo SDP:n tiedotteessa. Samalla toivomme voivamme poistaa turhia huolia, jos havaitsemme sellaisia. Poissa oli kahdeksan ja tyhjää äänestivät vihreiden kymmenen edustajaa. Välikysymys koski eriarvoistumista ja pienituloisten toimeentuloa. Hallitus äänesti elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) esityksestä. Yksi tavoitteista on saada selville säädösten sivuvaikutuksia ja hankkia samalla ennakkotietoa erilaisten säädösten vaikutuksista. Millaiset ympäristösäädökset tuntuvat kohtuuttomilta? Esimerkiksi jätevesiasetus on herättänyt paljon keskustelua. Hänen kannallaan olivat SDP:n ministerit Lauri Ihalainen ja Krista Kiuru. Loput ministereistä äänestivät Vapaavuoren esitystä. Vapaavuori esitti viime viikolla TVO:n lisäaikahakemuksen hylkäämistä, jota Rinne ei hyväksynyt. Rinteen vastaehdotus oli se, että TVO:lle myönnettäisiin pidennystä määräaikaan rakennusluvan hakemisesta 31.3.2019 saakka. kemukseen. Kokoomusryhmästä kerrotaan MT:lle, ettei nimestä riidelty, sillä Autto on tärkeällä paikalla ryhmänsä kolmantena varapuheenjohtajana. Hämettä taas pidetään tär- GrahnLaasonen lupasi toteuttaa arkivihreää politiikkaa. Paatero kertoi riisuvansa kehityspolitiikasta valtiollista mystiikkaa. Ministerit kotipaikkakunnittain Anna-Maja Henriksson, r oikeusministeri Pietarsaari Susanna Huovinen, sd peruspalveluministeri Jyväskylä Paula Risikko, kok liikenne- ja kuntaministeri Seinäjoki Pia Viitanen, sd kulttuuri- ja asuntoministeri Tampere Krista Kiuru, sd opetus- ja viestintäministeri Pori Päivi Räsänen, kd sisäministeri Riihimäki Sanni GrahnLaasonen, kok ympäristöministeri Forssa Petteri Orpo, kok maa- ja metsätalousministeri Turku Carl Haglund, r puolustusministeri Espoo keänä alueena maatalousministeri Jari Koskisen jätettyä politiikan. SDP:ssä Paatero on nyt idempänä kuin mäntsäläläinen Antti Rinne. Kotka kuuluu uuteen Kaakkois-Suomen vaalipii- Alexander Stubb, kok pääministeri Espoo Laura Räty, kok sosiaali- ja terveysministeri Helsinki riin, jossa olivat ennen Kymi ja Etelä-Savo. SDP:n pohjoisraja kulkee edelleen Jyväskylässä, mistä tulee Susanna Huovinen. Viimeisin nimitys oli ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen, Stubbin entinen avustaja. Nappulaliigaan kuuluivat jo ennakolta Lenita Toivakka ja Laura Räty. Esitys hakemuksen hylkäämisestä voitti äänin 10?3. Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) olisi halunnut, että asia viedään eteenpäin eduskunnalle. Risto Ryti oli 35-vuotiaana Suomen Pankin pääjohtaja. Politiikka ei katso fyysistä vaan enemmänkin poliittista ikää. Rafael Paasio kasasi 1970-luvulla kuuluisan demarien vähemmistöhallituksen. Politiikassa usein tarkoitus pyhittää keinot. Miksei hallitus voi joskus olla nappulaliiga. 5 Perjantaina 26. Vastapainoksi siinä oli mukana myös pelaajia mestaruussarjatasolta, Mauno Koivisto ja Kalevi Sorsa etunenässä. Pääministeri Alexander Stubb on päättänyt kokeilla nyt Paasion taktiikkaa. Ministereiksi otetaan untuvikkoja, joita yhdistää se, että he ovat Alexin kavereita. Onni suosi tällä kertaa Sanni Grahn-Laasosta (kok.) ja Sirpa Paateroa (sd.). Onnittelemme voittajia. Hallituksia on monenlaisia eikä niiden joukosta juurikaan löydy kahta samasta muotista veistettyä. Nimiveikkauksissa oli mukana myös rovaniemeläinen Johan- Lenita Toivakka, kok eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Mikkeli Antti Rinne, sd valtiovarainministeri Mäntsälä TVO TVO harmittelee päätöstä TVO:n ydinvoimalupaa voidaan käsitellä eduskunnassa vain, jos valtioneuvosto päättää viedä sen sinne. Teollisuuden Voima (TVO) harmittelee, ettei eduskunta päässyt ottamaan kantaa ydinvoimaluvan täydennysha- TVO ei saanut jatkoaikaa Olkiluoto 4:n rakennusluvan hakemiselle. Budjettikeskustelut ovat vielä käymättä, ruotsalaismedia kertoo. Vasemmistopuolue vaatii tiettävästi voitoista luopumista, jotta suostuu tukemaan Löfvenin budjettia. A-Rehu YoghurLac, vastasyntyneen porsaan pelastus A-Profit Piccolo, porsaan ensirehu aa li sä a h o i t u ks el la A Kolme hyvää yhdessä: maitojauhe, maitohappobakteerit ja elektrolyytit. A-Rahoituksella saat kätevästi joustoa laskujesi maksamiseen. Korko on tällä hetkellä 2,056 %. ä m ik aksua Lisätietoja: atriasika.fi tai 020 472 7325 Tehty vain hyvin sulavista raaka-aineista ?> tukee porsaan ruuansulatuskanavan kehittymistä. A-FermMix, avuksi vieroitukseen Runsaasti maitohappobakteereja sisältävä valkuaisrehu. Ehkäisee porsasripulia vieroituksen jälkeen. EIJA MANSIKKAMÄKI Rahastus yksityisillä kouluilla ja hyvinvointipalveluilla oli punavihreän blokin keskeinen vaaliase porvaripuolueita vastaan kaksi viikkoa sitten käydyissä valtiopäivävaaleissa. Neuvoteltavina ovat olleet myös polttoaineverojen kiristykset, ravintoloiden arvonlisävero ja viranomaistehtävien yhdistämiset. Pääministeriehdokas Löfven on muodostamassa vähemmistöhallitusta, mutta tarvitsee sekä oman että porvarileirin tukea, jotta ei joutuisi tukeutumaa maahanmuuttovastaisiin ruotsidemokraatteihin. >> EIJA MANSIKKAMÄKI Löfven on muodostamassa vähemmistöhallitusta, mutta tarvitsee sekä oman että porvarileirin tukea. MT?STT Tarvitsetko maksuaikaa? Järkivihreää jätevettä? Grahn-Laasosesta tulee ympäristöministeri ja Paaterosta kehitysministeri. Grahn-Laasonen lupasi ensi töikseen toteuttaa ?järkivihreää. Yksi tavoite on päästä kiinni viranomaisten tulkintojen vaihteluun. Missä säädöksiin voi ottaa kantaa? Sähköiseen kyselyyn voi vastata Otakantaa-palvelussa osoitteessa www.otakantaa.fi/ ymparistosaadokset. Aikaa on lokakuun 8. Joskus ministeriksi tullaan lähes suoraan koulun penkiltä
Loppuosa olisi verotonta. Tällä hetkellä korko on 1?500 euroon saakka verovapaata tuloa. Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu pitää veron kiristämistä eriarvoistavana. ?Osuuskuntien verotus kiristyy, mutta listaamattomien varakkaiden yritysten verotus on keventynyt. Se riippuu jäsenen toimialasta ja saajan yrityksen koosta?, Karhu sanoo. Karhun mukaan veron kiristyminen tuottaa valtiolle joitain miljoonia euroja vuodessa. AIMO VAINIO TEEMU LEINONEN ?Jos osuuskunnasta alkaa lähteä suuria joukkoja, se syö pohjan yhteisvoimalta ja johtaa ikäviin seurauksiin?, sanoo professori Iiro Jussila. Meijerinvaihtorintamalla paljon puhetta mutta vähän liikettä toa. Tuki on osoitettu innovatiivisten liikeideoiden toteutettavuustutkimuksiin. Venäjän-kuviosta johtuen koko Valio-ryhmällä on vaikeaa, mutta tilanne varmasti tasoittuu.? Hallitus päättää paluusta Osuuskunta Pohjolan Maidosta tuottajia on lähtenyt vain muutama, toimitusjohtaja Marko Puhto kertoo. Jos toisen meijerin tuottajaksi siirtynyt haluaa palata takaisin, päätöksen tekee osuuskunnan hallitus, Puhto kertoo. Päätös tehdään aina kulloisenkin tilanteen mukaan. Paluuseen saattaa säännöissä liittyä esimerkiksi tietty karenssiaika. Harvassa osuuskunnassa näistä asioista on kuitenkaan selkeästi sovittu, Jussila arvioi. ?Strategisesta näkökulmasta osuuskunnalle on yleensä parempi ottaa takaisin jäsen, joka haluaa palata?, hän sanoo. CGI voi vähentää Suomesta 350 työpaikkaa Tietotekniikkayhtiö CGI Suomi aloittaa yt-neuvottelut jopa 350 työpaikan vähennyksestä. Lisävauhtia sille antoi tulossa oleva nitraattiasetuksen muutos, joka vaikeuttaa solunesteen syyslevitystä. Raisioagro on antanut Finnamylille asiantuntijatukea perunaproteiinin kehitystyössä. Uuden prosessin tärkeä osa on haihdutus, josta Finnamyl on solminut sopimuksen energiayhtiö Advenin kanssa. Voi olla, että sitä yritystä, johon haluaisi palata, ei enää olekaan.? Osuustoiminnassa parhaat tulokset saavutetaan pitkäjänteisyyden kautta, professori korostaa. Jos osuuskunnasta alkaa lähteä suuria joukkoja, se syö pohjan yhteisvoimalta ja johtaa ikäviin seurauksiin. Toteutuville hankkeille on mahdollista saada lisätukea. Koko EU:ssa tukea saa 155 pkyritystä. Suomesta tukea saavat Coreorient ja Pixpolar Espoosta, Aurelia Turbines ja Linkker Lahdesta sekä Inray Mikkelistä. Inray kehittää tukkien ja biopolttoaineiden röntgenmittauksia, joilla saadaan tietoa pintaa syvemmältä. Coreorient kehittää yhteistyö- ja mobiiliratkaisuja. Tärkkelyksen valmistuksen sivutuotteena syntyvästä perunan solunesteestä aletaan tuottaa proteiinia kymmenen miljoonan euron investoinnin avulla. ?Sivutuotteena syntyvän solunesteen jatkojalostaminen on todella suuren luokan investointi pk-yritykselle?, toimitusjohtaja Ossi Paakki Finnamyliltä sanoo. Jatkojalostusta on kehitetty jo vuosien ajan. Suomessa IT-palvelumarkkinan kasvu on ollut vaatimatonta, CGI kertoi tiedotteessaan. talous on erotettu. Jäsenistön pitäisi siis yhdessä sopia menettelytavat, jotka koskevat jäsenen sisäänottoa, jäsenyyden päättymistä ja mahdollista paluuta. Yrityksen juustoliiketoiminnan vuosittainen liikevaihto on noin 50 miljoonaa euroa. Neuvottelut ovat vielä kesken. Osuuskuntien halu investoida vähenee ja ne jäävät huonompaan asemaan kuin osakeyhtiöt?, Karhu sanoo. Pellervo-Seuran ja Metsä Groupin hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta on pettynyt hallituksen esitykseen. ?Hallitus on päätynyt keinotekoiseen ratkaisuun, jossa ei ymmärretä osuuskuntien roolia suomalaisessa yhteiskunnassa?, Asunta totesi Pellervon seminaarissa keskiviikkona. Asiakasosuuskuntien mak- samiin bonuksiin, kuten osuuskauppojen bonuksiin, verottaja ei koske. Tuottajan verotus ei välttämättä nouse Metsä Groupin verojohtajan Anna-Liisa Aminoff-Lindbladin mielestä 2?500 euroa on liian alhainen raja. ?Sitä rajaa haluaisimme ylöspäin. Hankkeen toteuttaminen edellyttää myös Ruotsin kilpailuviranomaisen hyväksyntää. Atria ei kommentoi keskeneräisten neuvottelujen yksityiskohtia. Atria on yksi johtavista ruoka-alan yrityksistä Pohjoismaissa, Venäjällä ja Baltian alueella. Konsernin liikevaihto oli viime vuonna noin 1?411 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa on lähes 5?000 henkilöä. Suomen tuotantolaitokset ovat Nurmossa, Kuopiossa, Kauhajoella, Forssassa, Sahalahdella ja Jyväskylässä. SARI KESKITALO Komissiolta tukea viidelle pk-yritykselle EU-komissio tukee viittä suomalaista pk-yritystä yhteensä 250?000 eurolla. Kävi ilmi, että kyse ei ole vain viilauksesta, vaan historiallisesta kokonaisuudistuksesta?, Karhu kertoo. Esitys tuli osinkoverouudistuksen jälkimainingeissa. ?Jäsenenkin kannalta.? Jäsensuhteeseen liittyvien asioiden tulisi olla osuuskunnan säännöissä selkeästi määriteltyinä, Jussila sanoo. Laskua on tullut kesäkuusta lähtien yli 50 äyriä. Suomalaiseen hinnoitteluun muutettuna Arlan hinta Ruotsissa on viimeisimmän tiputuksen jälkeen noin 33 senttiä kilolta. Suomessa Arla maksaa tuottajille 46,8 senttiä kilolta. Ruotsin ja Suomen tuottajahintojen eroa Lantbruk alkoi selvittää, kun Maaseudun Tulevaisuus uutisoi valiolaisten osuuskuntien tuottajien siirtyvän Arlaan paremman hinnan mukana (MT 22.9.). Ruotsalaisen maidontuottajajärjestön puheenjohtaja Stefan Gård kummeksuu Arlan toimintaa. ?Näyttää siltä, että Arla kannustaa tuottajia lopettamaan yhteistyön ja perustamaan oman yrityksen, joka myy maitoa kalliimmalla?, Gård sanoo Lantbrukille. JUKKA LEHTINEN KIMMO HAIMI Suomessa Arla maksaa tuottajille 46,8 senttiä kilolta. Kuva Sipoon meijeristä.. Maailman satovuoden yli siirtyvät varastot ovat kasvaneet ja painavat hintoja alas. ?Paljon riippuu seuraavasta sadosta. Loppuosa solunesteestä väkevöidään lan- noitteeksi. Proteiinin paras käyttösovellus löytynee kalanrehuista, Finnamyliltä arvioidaan. S&P teki samoin jo keväällä. Nuoret ja vanhat viljelijät tiukoilla USA:ssa USA:n maatalous valmistautuu laihaan vuoteen 2015. Perusteet erottamiselle ovat olleet heikot. Ylijäämän palautus on kauppahinnan lisä eikä lisäosinko. Siinä linjana oli, että yhteisöveroa pienennetään ja omistamisen verotusta korotetaan. ?Silloinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) sanoi, että verottomat osingot loppuvat tästä maasta?, Karhu muistelee. Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen kertoi maanantain Maaseudun Tulevaisuudessa, että Arla on saanut tänä vuonna noin 40 uutta tuottajaa. Myös verkossa keskustelu meijerinvaihdosta käy vilkkaana. Soittokierros muutamaan meijeriin ei kuitenkaan viittaa siihen, että liikenne meijeristä toiseen olisi tällä hetkellä vilkasta. Kuusamon Osuusmeijeristä lähti huhtikuussa parikymmentä tuottajaa, toimitusjohtaja Jouko Juntunen kertoo. Silloin syynä olivat hänen mukaansa tilitysasiat: maitotili maksettiin kahdessa osassa ja maksua siirrettiin päivällä. Nyt liikennettä poispäin ei Juntusen mukaan ole. ?Syksyn tilanne on ollut rauhallinen.? Itämaito kasvaa tasaisesti Osuuskunta Itämaidon 2?200 jäsentilaa tuottavat noin neljänneksen Suomen maidosta. Osuuskunnasta on Venäjäntilanteen vuoksi lähtenyt vain yksi tuottaja, toimitusjohtaja Ilpo Lukkarinen kertoo. Itämaito syntyi 2010. Takaisin pääsy ei siis ole varmaa. SATU LEHTONEN Arla tilittää Ruotsissa Suomea vähemmän Ruotsissa Arla on laskenut tuottajahintaa rajusti, kertoo ruotsalainen Land Lantbruk. Viimeisin tiputus on lokakuulta, 316 äyristä 301,7 äyriin sataa maitokiloa kohti. Vanhat taas mieluummin vetäytyvät eläkkeelle kuin kärsivät tappioita. Ensi vuonna viljelyn kannattavuus on iso kysymysmerkki. USA:ssa on saatu peräkkäin kaksi hyvää maissi- ja soijasa- Hallitus kiristää osuuspääoman koron verotusta Muutos kiristää tuottajaosuus kuntien verotusta. Kiristys tuo valtiolle joitain miljoonia vuodessa, mutta vähentää osuus kuntien intoa investoida. Hallitus esittää, että osuuspääoman korosta eli osuuskunnalta saadusta ylijäämästä jatkossa 25 prosenttia olisi veronalaista pääomatuloa tai yritystuloa 2?500 euroon saakka. ja viljelijöitä . CGI työllistää nyt Suomessa noin 3?500 henkeä 17 eri paikkakunnalla. Yhtiön mukaan vähennystarpeen taustalla ovat kiristynyt kilpailu, asiakkaiden säästöpaineet ja toimialan rakennemuutos. Nordea ennustaa, että Fitch ei puutu Suomen luottoluokitukseen, mutta muuttaa Suomen näkymät negatiivisiksi. Karhun mukaan pääsääntö on kiristyminen, mutta joissain tapauksissa verotus pysyy ennallaan, tai jopa kevenee. ?Mitään yleisesti pätevää tietoa ei ole. Osa Kokemäen tuotannosta myydään paperiteollisuuden tarpeisiin. Elintarvikemyynnistä noin 40 prosenttia on vientiä. Siksi olisi tavanomaista, että sen voisi vähentää?, Aminoff-Lindblad sanoo. Metsäliiton nykytilanne ei kuitenkaan muutu, sillä se ei maksa ylijäämän palautusta. Tuottajaosuuskuntien jäsenille uudistus ei automaattisesti merkitse korkeampaa verotusta. Loput kolme neljäsosaa olisi verotonta. 2?500 euroa ylittävältä osalta veronalaista pääomatuloa olisi 85 prosenttia tai veronalaista yritystuloa 75 prosenttia. Kustannukset ovat ennätyskorkealla, viljan hinta alimmillaan neljään vuoteen. Ensimmäisiä uhreja ovat todennäköisesti nuoret viljelijät ? ja vanhat. Samalla Suomeen tuotavan soijaproteiinin ja kalajauhon tarve vähenee. 200 sopimusviljelijää Finnamyl Oy perustettiin vuonna 1999, mutta itse tehdas on toiminut Kokemäellä vuodesta 1942. Finnamyl sopimusviljelyttää tärkkelysperunaa 200 tilalla yhteensä noin 100?000 tonnia vuodessa. Kokemäellä valmistetaan ja pakataan perunatärkkelystä ja elintarvikkeita kaupan keskusliikkeille sekä elintarviketeollisuudelle. Silloin eduskunta palautti osuustoimintalain valmisteluun. ?Silloin oli erittäin kiire ja valmistelu oli puutteellista. Tuottajahinnoissa on nyt meijerien välillä suuria eroja, ja tilanne on saanut monet maidontuottajat pohtimaan meijerin vaihtoa. Jos tuottaja lähtee osuuskunnastaan ja haluaa myöhemmin palata, onko se mahdollista? ?Kaksipiippuinen juttu?, osuustoimintayritysten johtamisen asiantuntija, professori Iiro Jussila Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sanoo. ?Yhtäältä lähdetään siitä, että osuuskunnan jäsenyyden tulisi olla avointa ja vapaaehtoista eli osuuskunnasta voi lähteä ja myös palata.? Toisaalta Jussila painottaa solidaarisuusnäkökohtaa. ?Lähteminen on aina huono vaihtoehto. Jos metsäosuuskunta maksaisi ylijäämän palautusta tuottajaosuuskuntien tapaan, ei palautus olisi enää vähennyskelpoinen. Maatalousosuuskunnille ylijäämän palautus, esimerkiksi maidon jälkitili, on edelleen vähennyskelpoinen. ?Tässä maatalous ja metsä- Valio-ryhmä laski maidon hintaa syyskuun alussa Venäjän vastapakotteiden vuoksi. Niin arvioivat Iowan osavaltion pankit. Nuorten ongelma on, että heillä ei ole puskuria huonojen vuosien varalle. Luomuperunatärkkelystä myydään aina Kaukoitään asti. Finnamyl on Euroopan pienimpiä perunatärkkelyksen valmistajia, mutta luomuperunatärkkelyksen valmistajana maailman kolmen suurimman joukossa. Konserniin kuuluu myös Lapuan Peruna Oy, jonka koko tuotanto myydään paperiteollisuuden käyttöön. SATU LEHTONEN Atria myymässä juusto tuotannon Ruotsissa Atria neuvottelee juustoliiketoiminnan myymisestä Ruotsissa. lokakuuta. Suurista luottoluokittajista Fitch julkistaa arvionsa Suomen luottokelpoisuudesta tänään. Jos olisimme olleet aktiivisia, tulijoita olisi viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut enemmänkin.? Sekä uusien tuottajien ottamista että pois lähteneen jäsenen paluuta mietitään aina kulloisenkin markkinatilanteen mukaan, Lukkarinen sanoo. Hän ei halua sanoa jyrkästi, ettei kerran lähteneellä ole takaisin tulemista. ?Mutta on väärä peruste ajatella, että käyn muualla ja tulen takaisin, jos siltä tuntuu.? Lukkarinen korostaa, että kaikki tuottajat ovat osuuskunnalle tärkeitä. ?Haluamme maksaa heille sellaista hintaa, että he py- syvät. Osakeyhtiöiden kevyemmän verotuksen osinkojen raja on 150?000 euroa?, hän vertaa. Metsäosuuskunnille uudistus saattaa tuoda kaksinkertaiseen verotukseen. Sitä käytetään muun muassa ruuan ostamiseen suoraan viljelijältä. MT TALOUDESTA LYHYESTI Nordea: Luotto luokitus vaarassa ensi kuussa Nordea varoittaa, että Suomen kolmen A:n luottoluokitus voi olla vaarassa ensi kuussa. Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju uskoo, että luottoluokittaja Standard&Poor?s voi päätyä laskemaan Suomen luottoluokitusta, kun se kertoo arvionsa 10. 6 Perjantaina 26. ?Sen >> Jos olisimme olleet aktiivisia, tulijoita olisi viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut enemmänkin.« ILPO LUKKARINEN, ITÄMAITO jälkeen meiltä on lähtenyt alle kymmenen tuottajaa ja tullut suunnilleen saman verran. Takavuosina olemme siihen pystyneet ja uskomme, että myös tulevaisuudessa pystymme. on yksinkertaisesti liikaa?, iowalainen viljelijä Bill Horan sanoo. SAMI KARHU ?Pitkäjänteinen osuustoiminta tuo parhaat tulokset? SATU LEHTONEN Suuret sadot ovat painaneet maissin hinnan alas. » Osuuskuntien halu investoida vähenee ja ne jäävät huonompaan asemaan kuin osakeyhtiöt.« Osinkoja verotetaan johdonmukaisesti Osuuspääoman koron verottaminen oli esillä jo noin vuosi sitten. syyskuuta 2014 UUTISET Finnamyl investoi perunaproteiinin tuotantoon Finnamyl Oy julkisti keskiviikkona Kokemäen perunatärkkelystehtaan historian suurimman investoinnin. Jos tulee kolmas hyvä satovuosi, maissia . Sen PiggyBaggy on tavarakimppakyyti, jossa tavarankuljetuksia yhdistetään ihmisten muihin matkoihin. Adven rakentaa haihduttamon Finnamylin tehtaan viereen ja vastaa sen käytöstä. Uusi prosessi pienentää tehtaan ravinnekuormitusta ja vähentää hajua. Elintarvikkeisiin ja rehuihin Perunaproteiinia voidaan käyttää sekä elintarvike- että rehuteollisuudessa
MTK edellyttää, että korvauksia maksetaan myös sianlihalle, jonka tuonnin EUmaista Venäjä pysäytti jo talvella Baltian eläintautien takia. Menetyksiä on aiheutunut aiemmasta viennin estymisestä myös ruokaperunalle. Sunnuntaina maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon (kok.) ja MTK:n toimihenkilöiden tapaamisessa esille nousivat myös viljanviljelijöiden kannattavuusongelmat, joita korjuukauden sateet ovat pahentaneet. HEIKKI VUORELA Juuston varastotuki valui Italiaan BRYSSEL (MT) EU-komissio on lopettanut juuston varastointituen maksatuksen runsaan parin viikon jälkeen. Remontille voi hakea lykkäystä pakottavista syistä, kuten taloudellisista. AB-alueen yli 30 peltohehtaarin tiloilla on viljeltävä vähintään kolmea eri kasvilajia. Kasvilajivaatimus ei koske luomutiloja eikä sellaisia tiloja, joiden peltoalasta yli 75 prosenttia on nurmikasveilla ja kesannolla, jos muussa käytössä oleva peltoala on enintään 30 hehtaaria. JUHANI REKU TERVE KOTIELÄIN 6.10.2014 Num ilmesty ero y 6.10. Aineist opäi 1.10. ?Omasta jätevesiremontista on seitsemän vuotta. Olen tyytyväinen remonttiin ja se maksoi noin 2 000 euroa.? nusvalvonta tarkistaa, onko jätevesien käsittely tarpeen mukaista. Sen jälkeen hallitus taipui maataloustuloneuvotteluissa. Yhdessä onnistumisesta jäi kaikille mukana olleille tavattoman hyvät fiilingit.? Joukkokokouksia on järjestetty sen jälkeenkin, mutta osanottajien määrä on viime vuosina hiipunut. MTK:n johtokunta on viestittänyt kentälle, ettei joukkokokouksia järjestetä väkisin, mutta kylläkin silloin, kun kentällä on aidosti intoa tulla paikalle. Toimihenkilöpäivillä iloittiin äskettäisen byrokratiakapinan onnistumisesta Seinäjoella, etenkin kun otetaan huomioon, että se oli sadonkorjuuaikana. TAUSTA Viherryttämistuen kasvilajiluettelo kesken Ensi vuonna käyttöön otettava viherryttämistuki vaikuttaa monilla tiloilla viljelysuunnitelmaan, koska se edellyttää yli 10 hehtaarin tiloilla useamman kuin yhden viljelykasvin viljelyä. Se, mitä viherryttämistuen kasvilajivaatimuksessa eli viljelyn monipuolistamisvaatimuksessa lasketaan eri kasvilajeiksi, selviää maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston valmistelussa paraikaa olevasta kasvilajilistasta. MT:n toimitukseen yhteyttä ottanut lukija oli epätietoinen siitä, lasketaanko esimerkiksi viherkesanto tai viherlannoitusnurmi omiksi kasvilajeikseen. Lista ei ole vielä valmis, mutta kohtalaisen paljon tulevasta silti voidaan jo sanoa, kertoo neuvotteleva virkamies Pia Venäjä-korvauksiin etsitään varoja Vaatimus suurelle osalle yli 10 hehtaarin tiloista Kasvilajivaatimuksen mukaan tilan pitää tukialueesta ja tilan peltopinta-alasta riippuen viljellä vähintään kahta tai kolmea eri kasvilajia. C-alueella vähintään 10 peltohehtaarin tilalla pitää olla viljelyksessä vähintään kahta kasvia, samoin AB-tukialueella sijaitsevilla 10?30 peltohehtaarin tiloilla. ?Se on varmatoiminen ja edullinen.? Turhat investoinnit unohdettava Keskustan mielestä vain järkevät investoinnit tarvitaan. Monet turhat remontit jäisivät näin tekemättä. ?Suuri joukko maaseudun kiinteistöjen asukkaita, jotka eivät enää peruskorjaa omaa taloaan vähäisen käyttöiän vuoksi, vapautuu käytännössä tämän asetuksen toimeenpanosta?, Tiilikainen sanoo. ?Jos muutenkaan kiinteistöön ei enää investoida, ei ole järkeä vaatia, että maahan kaivettaisiin rahaa kiinni.? Ympäristönormeja ei voi unohtaa Herkästi pilaantuvilla alueilla on noudatettava edelleen määräyksiä. Tiilikainen sanoo, että etenkin rannoilla ja tärkeillä pohjavesialueilla noudatetaan kuntien rakennusjärjestystä ja ympäristösuojelumääräyksiä. ?Näillä alueilla asuvien kiinteistöjen omistajien pitäisi tietää, mitä heiltä edellytetään. Siksi viranomaisten pitää lähettää heille selkeä ohje ja kohtuullinen toimeenpanoaika, jos parannuksia tarvitaan.? Ihmisten syyllistämisen loputtava Tiilikaisen mielestä ihmisten syyllistämisestä on päästävä eroon. Yritämme korjata sitä nyt.? ?Emme kuunnelleet riittävän herkällä korvalla maaseudun ihmisiä. Epätietoisuus edellyttää sitä, että toimeenpanoa lykätään. Erityisen ilahtunut hän on siitä, että metsänomistajat kootaan selkeästi järjestöön. Haavisto kehotti pohtimaan, voitaisiinko nykyisten maa taloustukineuvottelujen aihepiiriä laajentaa. Lomituksesta puhuttaessa on Haaviston mielestä unohdettu, että itse asiassa järjestelmä on rakennettu viljelijän selkänahasta. ?Lomituksesta päätettiin aina tuloneuvotteluissa. EU:n maatalousministerien on määrä keskustella asiasta epävirallisessa kokouksessa Milanossa ensi viikolla. NIKLAS HOLMBERG Heikki Haavisto kaipaa yhteisöllisyyttä järjestötyöhön RAISIO (MT) MTK:n entinen puheenjohtaja Heikki Haavisto kaipaa järjestötyöhön enemmän yhdessä tekemisen meininkiä. Keskeytyksen syynä olivat todellisiin vientimääriin verrattuna moninkertaiset tukihakemukset, joista valtaosa tuli Puolasta. Komissio valmistelee parhaillaan pakettia, jossa tukea kohdennettaisiin suoraan eniten kärsineiden maiden tuottajille Suomessa, Baltian maissa ja Puolassa. Syynä on ylisuuri kysyntä ja tuen kohdistuminen väärille tuottajille. vä TERVE KOTIELÄIN-teemanumero 6.10.2014 Aiheina mm.: X X X X Laiduntava siipikarja Vasikkaterveys ja pikkuvasikoitten hoito Antibioottien käyttö Hyvinvointituen näkymät uudistusten jälkeen Hyödynnä suositun teeman huomioarvo ja ole mukana omalla ilmoituksellasi! Soita heti 020 413 2321 ja varmista näkyvyytesi! Aineistopäivä 1.10.2014 Aineistot sähköpostilla: ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi maaseuduntulevaisuus.fi Syys- ja kevätvehnä luetaan viherryttämistuessa eri kasvilajeiksi. Terve kotieläin -teema 6.10.2014 Suomen 2. 7 Perjantaina 26. Hän arvostaa myös näkökulman laajentamista ympäristöön ja ruokakulttuuriin. Sitä jää käyttämättä nykyisillä koroilla ja lainamäärällä. Ongelmana on, että säästöt eivät ole automaattisesti käytettävissä muihin maatalousmenoihin. syyskuuta 2014 UUTISET Keskusta korjaa virheitään jätevesiasetuksessa MARKKU VUORIKARI Puolueen mielestä jätevesiremonttia ei tarvita, jos kiinteistöön ei enää investoida ja se on jäämässä tyhjäksi. Kuivan maan kiinteistöllä jätevesiasetusta on noudatettava vain rakennuslupaa edellyttävien peruskorjausten yhteydessä. Keskusta esittää jätevesiasetuksen määräajan lykkäämistä. Samalla puolue esittää oman ratkaisunsa jätevesikysymykseen. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen kertoo Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, että määräaikaa siirtämällä syntyy mahdollisuus tarkastella vielä kerran asetuksen toimeenpanoa ja yksityiskohtia. Tiilikainen myöntää, että ?keskusta teki jätevesiasetuksessa virheen. Hän harmittelee, että yleensäkin nykymaailmassa yksilökeskeisyys jyrää yhteisöllisyyden. Yhteisöllisyys on asioiden yhdessä valmistelua, tarvittaessa joukkotapahtumia niiden vauhdittamiseksi ja isoja yhteisiä kampanjoita, Haavisto sanoi tavatessaan tiistaina MTK:n toimihenkilöpäivien osanottajat. Kimmo Tiilikainen uskoo, että jokainen jätevesiremontti on ollut tarpeellinen, eikä turha. Niistä noin 50?000 on oikeutettu ikäperusteiseen automaattiseen vapautukseen. 120?000 kiinteistöä odottaa edelleen remonttia. Viherlannoitusnurmi ja säilörehunurmi ovat sama kasvi Lehmusvuori maa- ja metsätalousministeriöstä. Joukkokokouksissa ennen tuhansia Esimerkkinä Haavisto muisteli joukkokokousta ja traktorimarssia Lahdessa 1977. ?Paikalla oli 10?000 viljelijää. Ja ohjeistaa, jos parannuksia tarvitaan.? Ja jos sellaisille on tarvetta, kolmiosainen sakokaivo ja maaperäkäsittely on riittävä, linjaa Tiilikainen. Näin ollen esimerkiksi syysvehnä ja kevätvehnä lasketaan eri kasveiksi. ?Myös kesannot muodostavat EU-säädöksen mukaan yhden kasvin?, Lehmusvuori toteaa. Näin ollen esimerkiksi sellainen tila täyttää kolmen kasvilajin vaatimuksen, jolla on ensi vuonna viljelyksessä kauraa, ohraa ja viherkesantoa. Samoin yhden kasvilajin muodostavat EU-säädöksen mukaan nurmet, Lehmusvuori kertoo. Nurmia ovat säädöksessä lohkot, joilla viljellään heinäkasveja ja muita nurmirehukasveja. Nurmiin lasketaan kuuluvaksi myös luonnonhoitopeltonurmi. Vahinko oli jo tapahtunut?, hän kertoo. Keskusta katsoo, että jäte vesiasetuksen kaatamisvaateiden lisäksi pitää voida esittää vaihtoehtoja. ?Asia ei huutamalla parane. Olemme esittämässä nyt selkeitä korjauksia asetukseen. Jatkossa keneltäkään ei pitäisi edellyttää turhia jätevesi-investointeja.? Asetus herättää edelleen Tiilikaisen mielestä virheellisiä mielikuvia. Hän sanoo, että keskusta samoin kuin muut puolueet, poliitikot ja ympäristö- ja rakennusviranomaiset ovat epäonnistuneet jätevesiasetusta koskevassa tiedottamisessa ja neuvonnassa. ?Jos ihmiset eivät tiedä, mitä heiltä vaaditaan. Maaliskuuhun 2011 mennessä 68 vuotta täyttäneet kiinteistönomistajat vapautettiin velvoitteista. Jätevesiremonteille annettiin myös lisäaikaa. Näin ollen säilörehunurmea ja luonnonhoitopeltonurmea ei lasketa viherryttämistuessa eri kasvilajeiksi. Viherlannoitusnurmen kohtalo vielä auki Viherlannoitusnurmen kohtalo kasvilajiluettelossa on sen sijaan vielä auki, Lehmusvuori kertoo. Viherlannoitusnurmi saatetaan luokitella joko nurmeksi tai seoskasvustoksi siemenseoksessa olevan apilan määrän mukaan. Lehmusvuori kuitenkin muistuttaa, että viherlannoitusnurmi lasketaan kuitenkin varmuudella kolmanneksi kasviksi, jos tilalla on esimerkiksi ohraa, kauraa ja viherlannoitusnurmea. Toimintaympäristö muuttunut Haavisto myönsi, että MTK:n tilanne on nyt monella tavoin toinen kuin hänen puheenjohtaja-aikanaan 1975?1994. ?Ei ole enää sitovia maataloustuloneuvotteluita eikä markkinointijärjestöjä, ja EU:n tuoma jako etelään ja pohjoiseen on syöpä viljelijöiden yhtenäisyydelle.? Haavisto sanoi ihailevansa, miten MTK on muutoksesta huolimatta pystynyt puolustamaan viljelijää. Niidenkin osalta kysyntä on ollut vähäistä Venäjän tuontikiellosta eniten kärsivissä maissa. Maitojauhetta on varastoitu varsinkin Saksassa, Espanjassa ja Liettuassa ja voita Irlannissa, Hollannissa ja Belgiassa. Puola ahnehti hedelmätukia Pari viikkoa sitten komissio keskeytti pilaantuvien hedelmien tukiosto-ohjelman, jonka tarkoituksena oli niin ikään auttaa Venäjän tuontikiellosta kärsiviä viljelijöitä. Kukaan ei tarpeetta tee sellaista, mitä ei edes vaadita.? Keskusta odottaa, että hallituksessa ryhdytään toimeen. ?Katsotaan, ehtiikö ympäristöministeriö tarttua asiaan. Meillä on ainakin tarjota valmiina toimintaohjeet.? Yhdellä päätöksellä monta asiaa Lykkäyksen ohella keskusta uudistaisi asetuksen sisältöä. Puolueen kehittämässä ehdotuksessa hyödynnettäisiin entistä paremmin nykyistä rakennuslupajärjestelmää. Kuivan maan kiinteistöllä jätevesiasetusta sovellettaisiin vain silloin, kun kiinteistöllä tehdään rakennuslupaa edellyttäviä peruskorjauksia. ?Samassa yhteydessä raken- Maataloustukineuvottelijat selvittävät, onko viljelijöiden Venäjä-korvauksiin käytettävissä varoja, jotka muuten jäävät maatalousbudjetissa käyttämättä. Yksi lisävarojen lähde voisi olla maatalouden korkotuki. Komission asettama 155?000 tonnin enimmäismäärä uhkasi tulla täyteen jo muutaman ensimmäisen päivän aikana. Lähes 90 prosenttia tukihakemuksista on tullut Italiasta. Juustoa on pantu varastoon EU:n piikkiin myös Irlannissa, Hollannissa ja Ruotsissa. Alunperin tuen piti kohdistua Venäjän tuontikiellosta eniten kärsineille meijereille. Esimerkiksi Valio kuitenkin ilmoitti jo aiemmin, ettei se ole kiinnostunut varastointituesta. Italialaismeijereiden varas tointi-innon arvioidaan johtuvan alan rakenteellisista ongelmista sekä siitä, että varastointi voi parantaa pitkään kypsytettävien italialaisjuustojen laatua. Saapasmaan juustovalmistajat ehtivät hakea EU:lta noin 10?15 miljoonan euron potin varastointikustannusten korvauksia. Voin ja maitojauheen osalta yksityisen varastoinnin tuki jatkuu. Ne hyväksyttiin maaliskuussa 2011 aivan vaalien alla, mutta päätökset jäivät jätevesikuohunnan alle.? JANNE IMPIÖ Kaikki nurmet ovat samaa kasvilajia Eri viljalajit ovat listauksessa eri kasvilajeja, ja myös syys- ja kevätkylvöiset viljat ovat listassa eri kasvilajeja. Silloin ei voi myöskään vaatia. luetuin päivälehti Painosmäärä 86 000 kpl 0 00 29 54 3 7 ärä 80 mä ikki a j ki Lev Lu / 13 TS M ) (K 13 20 (LT K1 4). Kesti luvattoman kauan ennen kuin tarvittavat lievennykset saatiin aikaan. Säästöt menevät valtion kassaan, ellei hallitus toisin päätä. Tähän mennessä hallitus on esittänyt lisäbudjetissa Venäjä- korvauksiin 20 miljoonaa euroa. Myös EU:lta odotetaan korvauksia Suomen viljelijöille. Keskiviikkona ei päätöksiä Valtion ja maataloustuottajien tukineuvottelut eivät keskiviikkona tuottaneet esitystä siitä, miten viljelijöille korvataan Venäjän-viennin estymistä. Esitystä ei haluta tehdä ennen kuin on selvitetty, kuinka paljon rahaa on lopulta käytettävissä. Suomessa eniten menetyksiä aiheuttavat maitotuotteiden viennin esteet. Ennen 2004 rakennettujen kiinteistöjen pitää täyttä vaatimukset 15.3.2016 mennessä. Elokuussa 2014 ympäristöministeriön mukaan remontteja on tehdään vuosittain 4?000?5?000. Haja-asutusalueiden vakituisista asunnoista kunnostettavien jätevesijärjestelmien määrä on noin 170?000. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) vastasi valmistelusta. Normeja lievennettiin tuntuvasti. Se ei ollut ylimääräistä, vaan viljelijät luopuivat vastaavasti jostakin.? HEIKKI VUORELA Jätevesiasetuksen vaiheet Talousjätevesien käsittelyä koskeva jätevesiasetus tuli voimaan Vanhasen I hallituksen aikana tammikuussa 2004 ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (r.) esittelemänä. Remonttien takarajaksi asetettiin 2013. Suuren vastustuksen vuoksi haja-asutusalueiden jätevesiasetus uusittiin 2010 ja uusi asetus astui voimaan 15.3.2011. Hän sanoo, että maaseudulla eletään hyvin luonnonläheistä ja ympäristöystävällistä elämää, kun rakennukset lämmitetään puulla, kalastetaan, sienestetään ja marjastetaan luonnonantimia. ?Ei tämmöisiä ihmisiä kannata syyllistää jätevesiasetuksella.? Tiilikainen ei halua syyttää entisiä ympäristöministereitä jätevesiasetuksen vuoksi. ?Ketään yksittäistä ihmistä ei pidä syyttää. Yhdessä tehdään virheet ja yhdessä paikataan.? Hänen mielestä Vanhasen toisen hallituksen ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) joutui kantamaan ison kuorman ja samaan aikaan ?häntä hakkasivat sekä omat että vieraat?. ?Samaan aikaan hän työskenteli lievennysten eteen
Sen sisällä on 100?000 euron arvoiset elektroniikkalaitteet, joilla saadaan mahdollisimman tarkkaa kuvaa sähköpylväistä, muuntajista, linjojen riskikohteista ja vierimetsien hoitotilanteesta. Pilotointia tehdään parhaillaan Pohjois-Karjalan ensilumimyräkän ja pitkien sähkökatkosten jälkeisissä tunnelmissa. ?Joillekin laitteille sopivat myös Siperian olosuhteet?, Heinonen vakuuttaa. Pilotit Anttoni Jaakkola ja Atte Korhonen asettavat reitille ohjelmoidun lentorobotin lähtökuntoon. Niiden käyttöön saa tarvittaessa apua. Kokeilussa mukana ovat Mikkeli, Saarijärvi, Parainen, Pelkosenniemi, Oulu ja Ouluun kuuluva Kiiminki. 8 Perjantaina 26. Hakalan mukaan päivystyspalveluita ostetaan iltoja, öitä ja viikonloppuja varten. Kemi hakee poikkeuslupaa Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tuhannen vuosittaisen synnytyksen vaatimuksella turvataan hyvä valmius hätätilojen hoitoon. Pitkien välimatkojen alueilla saatetaan kuitenkin tarvita pienempiäkin synnytyssairaaloita, jotta hoito olisi saavutettavissa kohtuullisessa ajassa. Ministeriö voi tarvittaessa myöntää poikkeusluvan sairaalalle, kunhan se täyttää muut asetuksen edellyttämät vaatimukset potilasturvallisuudesta. Poikkeuslupaa synnytysten jatkumiseen aikoo hakea ainakin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, joka hoitaa nykyisin noin 700 synnytystä Kemissä. ?Laatuvaatimukset täyttyvät, joten poikkeuslupaa haetaan ainoastaan synnytysten määrästä?, johtajaylilääkäri Juha Kursu Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiristä toteaa. Poikkeusluvan voi saada maantieteellisen sijaintinsa vuoksi myös Kajaanin synnytyssairaala, jossa syntyy vuosittain noin 700 lasta. Lakkautuksia luvassa Kemin ja Oulaisten lisäksi synnytystoiminnan lakkautuksesta on keskusteltu ainakin Savonlinnassa, Salossa ja Porvoossa. Savonlinnassa synnytykset päättyvät jo tämän vuoden lopussa, sillä sairaalalla ei ole valmiutta välittömään keisarileikkaukseen eivätkä lääkärit päivystä sairaalassa, vaan kotona. Itä-Savon sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajan Pekka Nousiaisen mukaan kotipäivystys on ollut kuitenkin nopea, sillä päivystävät lääkärit asuvat kivenheiton päässä sairaalasta. Niin ikään Salossa päivystysjärjestelyt olisivat tulleet liian kalliiksi, joten synnytykset päättyvät, kun asetus tulee voimaan ensi kesänä. Porvoossa synnytetään toden- näköisesti ainakin vielä kaksi vuotta, sillä Naistenklinikka Helsingin Meilahdessa on remontissa. ?Säästöjä ei tule? Nousiaisen mukaan tunnelma Savonlinnan sairaalassa on apaattinen. Uudistuksen onnistumisella mitataan niin hallituksen kuin historiallisen epäsuositun presidentinkin sisäpoliittista onnistumista. JUHO VÄÄNÄNEN opiskelee Ranskassa. vaananen.juho@ gmail.com. Lisäksi edessä on läänien sekä kuntayhtymien uuden toimivallan ja tehtävien määrittäminen. Hallituksen, sekä erityisesti presidentti Hollanden asemaa mutkistaa se, että lakkautus vaatii toteutuakseen perustuslain muutoksen. Palvelu aiotaan valtakunnallistaa lähivuosina. MT TALOUDESTA LYHYESTI Timo Ritakallio Ilmarisen johtoon Työeläkeyhtiö Ilmarisen sijoitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio, 52, on nimitetty yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa uudessa tehtävässään ensi vuoden helmikuun alussa. Ilmarisen nykyinen toimitusjohtaja Harri Sailas, 62, jää eläkkeelle ensi toukokuussa. Rahoitusvakausvirasto Suomeen Hallitus esittää, että Suomeen pitää perustaa rahoitusvakausvirasto. Yhdellä käynnillä saa kunnan ja Kelan sekä poliisin lupahallinnon palveluja. Virastoasiat hoidetaan sähköisesti päätteillä. Siihen päästäksemme meidän on tehtävä jatkuvasti kehitystoimenpiteitä?, verkon kehityspäällikkö Jukka Ahonen PKS Sähkönsiirto Oy:stä sanoo. Asiakkaita yhtiöllä on 88?000 ja sähköjohtoja toistaiseksi eni- Pohjois-Karjalan Sähkön Sähkönsiirto Oy käyttää 200 000 euroa vuosittain linjojen tarkastuksiin ja huoltoihin. Uudesta tekniikasta etsitään kustannussäästöjä. ten ilmassa vedettyinä kaikkiaan 22?000 kilometriä. Siihen vaaditaan kolmen viidesosan enemmistö parlamentin molemmissa huoneissa. Sen sijaan laki läänien yhdistämisestä menee syksyllä parlamentin ylähuoneen toiseen käsittelyyn, josta ennustetaan myrskyisää. Ranskan maakuntaliiton (Assemblée de Départements) mukaan hallitus ei ole tarjonnut riittäviä todisteita siitä, mistä odotetut säästöt tulisivat. Ranskan toiseksi suurimman päivälehden Le Figaron siteeraaman hallintoasiantuntijan, Sceaux?n kaupungin pormestarin Philippe Laurent?in mukaan aluehallinnon kustannukset muodostavat vain pienen osan menoista, eivätkä hallituksen suunnittelemat säästöt olisi lähelläkään hallituksen tavoitetta. Tätä näkemystä tukee myös luottoluokitusyhtiö Moody?sin arvio, etteivät suunnitellut uudistukset tuota säästöjä tulevina vuosina. Perustuslakia muutettava Aluehallinnon uudistuksella on vielä pitkä matka maaliin ja hallitus on jo perääntymässä osasta tavoitteistaan. Maakuntahallitusten lakkauttamisesta luovuttaneen ainakin maaseudun osalta, jotta PRG pysyisi hauraassa hallituskoalitiossa. Hallitus on arvioinut uudistuksen tuovan viidestä kymmenen vuoden aikana kymmenen miljardin euron säästöt. Säästöjä vai ei? Ranskan vasemmistohallitusta on syytetty nurkkakuntaisuudesta uudistuksen valmistelussa. Jopa hallituskoalitioon kuuluva radikaalivasemmistopuolue PRG (Parti Radical de Gauche) äänesti ensimmäisessä käsittelyssä uudistusta vastaan, syyttäen hallitusta alueellisten sekä kunnallisten toimijoiden kuulematta jättämisestä. Hallitusta on myös syytetty uudistuksen säästöarvioiden epämääräisyydestä. Kyseessä on UAV-5 -prototyyppi. Heinonen visioi, että ilmaaluksilla luodaan lähivuosina tuhansia uusia työpaikkoja. Sähkölinjojen kuvaamisen lisäksi ne soveltuvat muun muassa metsävarojen kartoitukseen ja tarkkuusmaatalouteen. KATSO VIDEO www.maaseuduntulevaisuus.fi LIISA YLI-KETOLA UUTISTAUSTA Tilaajapalvelu netissä! Omat tiedot -osio on uudistettu! Omat tiedot-osiossa voit nyt: ? ? ? ? ? tarkastella omia tilauksiasi tehdä uusia tilauksia tarkistaa ja muokata yhteystietojasi tehdä tilapäisen ja vakituisen osoitteenmuutoksen tehdä tilapäisen jakelunkeskeytyksen (esimerkiksi loman ajaksi) Tarvitset vain yhden käyttäjätunnuksen! Hallinnoi Omat tiedot -osiossa Maaseudun Tulevaisuuden, Koneviestin ja Aarteen tilauksiin liittyviä asioita. Omat tiedot -osioon pääset kirjautumalla osoitteessa: www.maaseuduntulevaisuus.fi/kirjaudu Ranska piirtää karttansa uusiksi Ranskan presidentti François Hollande lanseerasi kesäkuun alussa maakuntalehdistössä julkaistussa kirjoituksessaan mittavan aluehallinnon uudistuksen. Ranskan kolmiportainen aluehallinto muodostaa 41 prosenttia koko Euroopan unionin aluehallintoyhtymistä. Vuosittain yhtiö kartoittaa 3?000 kilometriltä sähkölinjastoa riskejä, ja rahaa työhön palaa 200?000 euroa. ?Odotamme verkon tarkastuskustannusten pienenevän, tarkastuspalvelutoiminnan lisääntyvän ja sähkökatkojen lyhenevän nopeamman vikapaikkojen löytämisen ansiosta?, Ahonen listasi kokeilun mahdollisia hyötyjä. Uudet säännöt Trafissa Parhaillaan liikenteen turvallisuusvirasto Trafissa on tekeillä uudet ilmatilan käyttöä koskevat säädökset, joissa otettaneen huomioon lisääntyvä ammattimainen ja kaupallinen miehittämättömien kopterien käyttö. ?Trafissakin ymmärretään, että Suomi on tässä edelläkävijänä, ja tarvitaan kunnon pelisäännöt, joilla markkinoita voidaan uudelle toiminnalle synnyttää?, Heinonen toteaa. Nykyisellään lentolupakäytäntö on hänen mukaansa vähintäänkin monipolvinen. Miehittämättömien koptereiden lentopalveluita tarjoavia yrityksiä Suomessa toimii jo 20?30. Tämä miehittämätön ilma-alus sisältää kuvauselektroniikkaa noin 100 000 euron arvosta. Määrää aiotaan supistaa vähentämällä läänien määrää, lakkauttamalla maakuntahallitukset ja suurentamalla kuntayhtymien kokoa. Kätilö Merja Roiko harjasi heinäkuussa kolmen päivän ikäisen vauvan hiuksia Oulaskankaan sairaalan synnytysosastolla. usta. Sen tehtäviin kuuluisi muun muassa suunnitelmien laadinta pankkien ja sijoituspalveluyritysten kriisien varalta, valtiovarainministeriö kertoo tiedotteessaan. OIKAISU Kivihiilen kulutus laskenut Maaseudun Tulevaisuudessa väitettiin keskiviikkona 24.10. virheellisesti, että kivihiilen kulutus on Suomessa kasvanut. Tilastokeskuksen tuoreen tilaston mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden tammi?kesäkuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. MT Tuntuu oudolta, että jos ei ole valmiutta hoitaa leikkauksia öisin ja viikonloppuisin, myös päivisin tehtävät leikkaukset pitää lopettaa. Oulaskankaalla synnytykset jatkuvat päivystysringin turvin. OULU (MT) Sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyi tiistaina päivystysasetuksen, joka uhkaa sulkea pieniä synnytyssairaaloita. Uuden asetuksen mukaan synnytystoiminta sairaalassa edellyttää vähintään noin tuhatta synnytystä vuodessa. Lisäksi sairaalassa täytyy olla välitön valmius hätäkeisarileikkaukseen ja muun muassa lastenlääkäripäivystys. Päivystysrinkiin rahoitus Oulaisissa synnytysten jatkuminen Oulaskankaan sairaalassa on ollut epävarmaa. Synnytykset oli suunniteltu siirrettäviksi Ouluun ja Kokkolaan. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti tiistaina, että Oulaskankaan synnytykset jatkuvat. HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA PEKKA NOUSIAINEN, ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Oulaskankaalla riemuitaan synnytysten jatkumista PEKKA FALI Uusi päivystysasetus vaatii sairaalalta tuhat synnytystä vuodessa, valmiuden hätäkeisarileikkaukseen ja päivystävän lastenlääkärin. Tätä enemmistöä hallituksella ei ole. Uudistuksen jatkaminen lankeaa nyt pääministeri Manuel Valls?in juuri muodostetun toisen hallituksen tehtäväksi ensimmäisen kaaduttua talouspoliittisiin ristiriitoihin. Panokset uudella hallituksella ovat suuret. syyskuuta 2014 UUTISET Yritykset turvaamaan terveydenhuoltoa Lääkäripalveluyritykset ry turvaisi haja-asutusalueiden terveydenhuollon hyödyntämällä yksityisiä palveluita. Yhdistuksen mukaan perusterveydenhuollon palveluiden tuotannossa voidaan hyödyntää pienyrittäjiä ja rahoituksessa palveluseteleitä. Yhdistyksen mukaan lausuntokierroksella olevassa sote-uudistus-ehdotuksessa ylläpidetään ja luodaan raskaita rakenteita sinne, missä niitä ei tarvita. Lääkäripalveluyritykset vaatii, että sote-lakiin kirjataan palveluiden järjestäjän riippumattomuus tuottajasta, jotta yksityiset yritykset pääsevät osallistumaan palveluiden tuottamiseen. MT Kela, poliisi ja kunta samaan palvelupisteeseen Viidessä kunnassa alkoi tiistaina kokeilu julkisen hallinnon asiakaspisteestä. Ylintä tasoa edustaa lääni (Région), joiden kontolla on alueellisen talouden kehittäminen, infrastruktuurin ylläpito, sekä muun muassa toisen asteen koulutus. Lisää kilpailukykyä Uudistuksella tavoitellaan julkisen hallinnon koon pienentämistä. Läänien määrän vähentämisellä ja niiden toimivallan laajentamisella halutaan lisätä kilpailukykyä sekä tehostaa hallintoa rakenteiden keventyessä ja alueiden toimivallan ja rahoituksen lisääntyessä. Kuntayhtymien suurentamisella hallitus pyrkii kunnallisten palveluiden takaamiseen. Lähihallinnosta vastaa kunta, joita Ranskassa on 36?700 kappaletta. Sitä tosin ei voi lennättää sateella, myrskystä puhumattakaan. Lääninhallituksia virtaviivaistetaan ja niiden valtaa lisätään. Nykyisellään Ranskan aluehallinto muodostuu kolmesta tasosta. Siirtokuljetukset ja potilashotellitkin maksavat?, hän muistuttaa. SUVI NIEMI >> Säästöjä ei tule, sillä potilaat siirtyvät kauemmaksi. Siirtokuljetukset ja potilashotellitkin maksavat.« PEKKA NOUSIAINEN Lentorobotin käyttöä sähköverkon tarkastuksessa kokeillaan Ensimmäistä kertaa koko Euroopassa testataan miehittämätöntä ilma-alusta sähkövikojen paikannukseen LARI LIEVONEN JOENSUU (MT) ?Lentoroboteilla ei ole kunnon suomenkielistä nimeä vielä?, alan yrittäjä Tero Heinonen Sharper Shape Oy:stä harmittelee. Hänen mukaansa voi puhua miehittämättömistä ilmaaluksista, RPAS-järjestelmistä, UAV-koneista tai lentoroboteista, mutta ei lennokeista, koska ne viittaavat harrastajakoneisiin. Ensimmäisenä Suomessa Pohjois-Karjalan Sähkön Sähkönsiirto Oy ryhtyi kokeiluun, jossa lentorobotteja kameroineen ja laserkeilaimineen sovelletaan sähkönsiirtolinjojen huoltotarkastuksiin ja vikojen paikannukseen. Käytössä on teknistä huippua edustava UAV 5 -kone, joka muistuttaa pientä helikopteria. Synnytysten lisäksi lakkaa monia muita toimintoja. ?Päivystysasetus lopettaa leikkaustoiminnan kokonaan. Tuntuu oudolta, että jos ei ole valmiutta hoitaa leikkauksia öisin ja viikonloppuisin, myös päivisin tehtävät leikkaukset pitää lopettaa.? ?Säästöjä ei tule, sillä potilaat siirtyvät kauemmaksi. Tiuken- tuneisiin vaatimuksiin sairaanhoitopiiri vastaa lastenlääkärien päivystysringillä, jonka kustannukset ovat vuosittain noin puoli miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin valtuusto vahvistaa asian lokakuussa. Oulaskankaan sairaalan ylilääkäri Antti Hakala on päätöksestä riemuissaan. ?Tämä on enemmän kuin sata jänistä. Työntekijöille tosi iso juttu?, hän kommentoi. Nippa nappa tuhannen vuosittaisen synnytyksen sairaalassa hätäkeisarileikkaukset on pystytty hoitamaan. ?Keskimäärin 12 minuuttia ja 15 sekuntia on kulunut sektiopäätöksen tekemisestä siihen, että vauva on maailmassa?, Hakala kertoo. Lastenlääkäripäivystykseen ei olisi ollut varaa ilman sairaanhoitopiirin rahoituslupa- Oulaskankaan synnytys osaston työntekijät ja synnyttävät äidit ovat helpottuneita, että sairaanhoitopiirin hallitus näytti vihreää valoa synnytysten jatkumiselle. Yhden miehitetyn helikopterin sijaan robotteja voi hankkia laivueen. Pohjois-Karjalan Sähkön Sähkönsiirto Oy:n toiminta-alue on valtaosin hankalakulkuista metsää. ?Tavoitteenamme on noudat- taa uutta sähkömarkkinalakia, jossa sähkökatkojen enimmäispituudeksi harvaan asutulla alueella on määritelty 36 tuntia ja taajamissa kuusi tuntia. Niistä 80 prosentissa on alle tuhat asukasta. Välitason muodostaa 101 maakuntaa (Département), jotka vastaavat valtiovallan edustamisesta muun muassa poliisi- ja oikeustoimen osalta maakuntien tasolla. Polttomoottorilla varustetut laitteet voivat lentää kerralla kymmenen kilometriä. Säästöjä tavoitellaan Miehittämättömien kopterien tulevaisuuden käytössä olennaista on se, että laitteiden pääomakustannus on pieni
Fortumin johtaja Matti Ruotsala peräsi kohtuuhintaista energiaa ja sanoi, ettei hänen tarvinnut miettiä veromuutoksia samalla tavalla Valtran johtajaaikoinaan. ?Suomeen investoimista pitää nykyisin perustella enemmän kuin muualle?, Eloranta totesi. Eloranta ihmettelee pääministeri Alexander Stubbin (kok.) keskiviikkoisia haukkuja ?tempoilevasta veropolitiikasta?, kun hallitus itse uudisti yritysverotusta juuri yhdeksän kuukautta aiemmin. EK purkaisi sääntelyä rajoittamalla ympäristö- ja vesilupien valitusoikeutta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. ?Valituksista 70?80 prosenttia on turhia, mutta niillä saadaan tietoisesti hidastettua investointeja 16 kuukautta?, Mykkänen sanoi. Valitukset ovat koskeneet esimerkiksi turvetta, soita ja jätteenpolttoa. EK aikoo tarkentaa vero- ja sääntelylinjauksiaan myöhemmin ja esittää puolueetonta elintä arvioimaan päätösten työllisyysvaikutuksia. EIJA MANSIKKAMÄKI Tilaaja pääsee tarkastelemaan ja muokkaamaan tietojaan kirjautumalla sisään ja klikkaamalla sitten Omat tiedot -linkkiä. Meiltä saa Bonusta! 5. 2016 Vienti ei ole vauhdittunut kuten uumoiltiin. Tilaajapalveluun voi ottaa yhteyttä sähköpostilla (tilaajapalvelu@viestilehdet.fi) tai puhelimitse (020 413?2277 arkisin klo 8?16, hinta kiinteästä verkosta 8,35 snt/puhelu + 6,55 snt/min ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu ja 18,05 snt/ min). HENRIK SCHÄFER JUHANI VIITALA EK: Suomi sössi taloutensa ihan itse Suomi on sössinyt eli pilannut taloutensa omilla toimillaan, joten nykyisestä surkeasta tilanteesta on turha syyttää pelkästään muita tai edes suhdanteita. Näin sanoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK. 2015 v. Lehti on laadukkaan sisältönsä ansiosta kyennyt löytämään median murrosvaiheessakin uusia lukijoita sekä maaseudulta että kaupungeista?, sanoo Viestilehdet Oy:n hallituksen puheenjohtaja Juha Marttila. ?Uusi päätoimittaja saa johdettavakseen perinteikkään lehden, joka jatkaa uudistumistaan digitalisoituvassa maailmassa. Tähän asti ilmoituksia on pitänyt hoitaa lehtikohtaisesti ottamalla yhteyttä tilaajapalveluun sähköpostitse tai puhelimitse. Kansallisen mediatutkimuksen tuoreen selvityksen mukaan lehdellä on 329?000 lukijaa. Lehden kustannusyhtiön Viestilehdet Oy:n omistavat MTK ja MTK:n säätiö. Suomen nykyinen talouskasvuvauhti ei jaksa nostaa työttömyyttä nykyistä parempiin lukuihin, arvioi työministeri Lauri Ihalainen (sd.). Työttömyys alenee ensi vuonna noin 0,1 prosenttiyksiköllä 8,5 prosenttiin. Julkisen talouden alijäämää kasvatettaisiin tilapäisesti. Lehteä julkaisevan Viestilehdet Oy:n hallitus on käynnistänyt seuraajan etsinnän ja valitsee uuden päätoimittajan lähiaikoina. ?Kontron johdolla Maaseudun Tulevaisuus on vahvistanut asemaansa suomalaisessa mediakentässä. Viennin kivijalat ovat aika kapeat, kun 25 yritystä vastaa yli puolesta Suomen viennistä?, Ihalainen kommentoi asiaa keskiviikkona toimittajatilaisuudessa. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan talous kasvaa ensi vuonna noin 1,2 prosenttia. Kasvuodotukset ovat lieviä. Aiemmin työttömyyden leikkaamiseen vaadittiin noin kolmen prosentin bkt-kasvu. ?Paperista MT:tä tehdään varmasti vielä niin pitkälle kuin silmä siintää.? Etla haluaa alijäämää ylös ja työnantajamaksuja alas Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Vesa Vihriälä esittää työnantajamaksujen alentamista määräajaksi. Nykyinen päätoimittaja Lauri Kontro lopettaa uransa lehdessä omasta aloitteestaan 31.1.2015 ja siirtyy MTK-konsernin palvelukseen toisiin tehtäviin. Lauri Kontro, 61, on toiminut Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajana vuodesta 2000. Ensi vuodeksi ennustetaan parin prosentin lisäystä ja kolmea prosenttia vuonna 2016. Keväällä Etla odotti vientiin liki neljän prosentin lisäystä. Venäjän vienti on supistunut TIINA TAIPALE JANNE IMPIÖ Verkkopalveluissa uusia toimintoja Etlan talousennuste 2014?2016 Bruttokansantuote markkinahintaan Tuonti Vienti Investoinnit Kulutus Inflaatio, % Ansiotason muutos, % Työttömyysaste, % Suomen EMU-velka,% bkt:stä kussa ja yksi tasavallan tärkeimpiä sanomalehtiä. Verotus on myrkkyä liiketoiminnalle ja yritysten sijoittumiselle.? Julkinen sektori on paisunut viidellä miljardilla eurolla enemmän kuin kustannukset tai väestön ikääntyminen edellyttäisi, EK:n lakimies Kai Mykkänen laskee. Ennakoivaa politiikkaa Yritykset kaipaavat EK:n mukaan ennakoitavaa energiapolitiikkaa, jossa siirtohinnoittelu ja ydinvoimaloiden määrä ei poukkoile. Keväällä näytti vielä hyvältä. Määrän muutos edellisestä vuodesta, % v. Talouspakotteet jarruttavat taloutta useita vuosia, jos kriisi pitkittyy. Parhaassa tapauksessa Ve- näjän talous kasvaa prosentin ensi vuonna ja kaksi seuraavana. ?Se on kamalaa suomalaisen yhteiskunnan kannalta.? Maaseutu kärjessä Teollisia työpaikkoja on nyt 600?000, joista suoraan teollisuudessa 380?000 ja teollisuutta epäsuorasti palvelevina 217?000. Jälkimmäisistä merkittävin on maa- ja metsätalous eli ruuan- ja puuntuotanto pelloilla ja metsissä, 57?000 työpaikkaa. Perässä tulevat kuljetus ja varastointi, kauppa, liike-elämän palvelut ja muun muassa rakentaminen. EK:n mukaan teollisuuteen on mahdollista lisätä 200?000 työpaikkaa. 9 Perjantaina 26. Olemme kulkeneet vastavirtaan, kasvaneet ja onnistuneet. EU-maiden talous kasvaa vajaan prosentin tänä vuonna ja puolitoista ensi vuonna. Kustannuksiltaan Suomen kilpailukyky paranee hitaasti. Viennin vetoapu lykkääntyy, mikä huonon tulokehityksen kautta heijastuu investointeihin ja kulutukseen. Yksityinen kulutus supistuu vähän tänä vuonna ja kasvaa puoli prosenttia ensi vuonna. Ansiot nousevat hitaasti. Silloin kirjautumisjärjestelmä kehottaa vanhan muotoisten tunnusten käyttäjiä vaihtamaan tunnuksensa. Viestilehdet Oy:n tilaajapalvelu opastaa mielellään kirjautumisasioissa. TYÖMINISTERI LAURI IHALAINEN (SD.) Maaseudun Tulevaisuudelle uusi päätoimittaja alkuvuonna JAANA KANKAANPÄÄ Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja vaihtuu ensi helmikuussa. Euroalueen talous parani alkuvuonna, mutta hidastui keväällä. Ukrainan kriisi lisää Etlan mukaan epävarmuutta poikkeuksellisen paljon. Samaan hengenvetoon se toteaa, että alhosta on mahdollista päästä ylös. Keskustelimme lähdöstäni lehtiyhtiön hallituksen kanssa lähes puolen vuoden ajan, ja syksyn aikana palaset loksahtivat kohdalleen.? Kontro sanoo lopettavansa lehtimiesuransa tyytyväisenä. ?MT on erinomaisessa is- Päätoimittajan tehtävät alkuvuonna jättävä Lauri Kontro uskoo paperilehden pitävän pintansa, vaikka palveluja samalla sähköistetään. Myös lehtien tilaaminen omat tiedot -osion kautta sujuu näppärästi?, sanoo asiakkuuspäällikkö Sari Koskelainen Viestilehdet Oy:stä. Vanhat tunnukset lakkaavat toimimasta Lähiaikoina palveluun ilmestyy näkyville myös tieto tilausten laskutusjaksoista. Omat tiedot -osion käyttö edellyttää, että tilaaja on vaihtanut vanhan muotoisen, tilaajanumerosta koostuvan käyttäjätunnuksensa sähköpostiosoitteeksi. 2014 v. Kun talous on palveluvaltaistunut, riittää nyt hidaskin tahti. Ihalainen sanoo hallituksen reagoineen liian jähmeästi työelämän muutoksiin, kuten pätkätöiden ja yksinyrittämisen yleistymiseen. ?0,4 ?0,4 0,0 ?3,2 ?0,2 1,5 2,4 8,2 56,2 0,8 2,3 2,2 1,4 0,4 1,1 1,3 8,7 60,3 1,8 3,2 3,3 2,6 1,2 1,3 1,1 8,7 62,8 tuntuvasti. Osa tulisi tältä listalta ja osa aivan muualta. ?Mutta esimerkiksi metsäteollisuuden päättämien investointien ei pidä antaa hämätä liikaa?, Stora Enson johtaja Lauri Peltola sanoi. ?Ne eivät työllistä kovinkaan paljoa, ja lisäksi investoinnit tehdään enemmänkin yhteiskunnan toimintaympäristöstä huolimatta kuin siitä johtuen.? Julkiset menot alas EK:n keinoina kasvuun on koulutus, uusiin ideoihin kannustaminen ja työmarkkinoiden uudistaminen. Kokonaisveroaste pitää painaa nykyisestä 45 prosentista alle 40:een, julkisen sektorin osuus 59 prosentista alle 50:een, sääntelyä purkaa ja politiikkaa vakauttaa, Eloranta sanoi. ?Jos julkinen sektori on suuri, verotus on korkea. Lehden perustehtävä on jatkossakin suomalaisen maaseudun puolustaminen.? Paperinen lehti säilyy Kontro jättää nykyisen tehtävänsä hänen omasta aloitteestaan. ?15 vuotta valtakunnallisen sanomalehden vetäjänä on hurjan pitkä aika. Työttömyys lisääntyy. Teollisuuden investoinnit lisääntyvät vuoden 2015 loppupuolella. syyskuuta 2014 UUTISET Viennin kivijalat ovat aika kapeat, kun 25 yritystä vastaa yli puolesta Suomen viennistä. ?50% 1? ?70% ?25% 10? 20?. Vanhan muotoiset tunnukset lakkaavat toimimasta loppuvuonna. Tänä vuonna se ei kasva. Ensi vuoden bkt-kasvu on 0,8 prosenttia. Keinot ovat eri pituisia, mutta ne voidaan aloittaa nyt, sanoo vuorineuvos ja Metson entinen toimitusjohtaja Jorma Eloranta. ?Työmarkkinoihin voidaan haluttaessa vaikuttaa jo ensi vuonna, verotukseen ja paisuneen julkisen sektoriin supistamiseen hiukan hitaammin ja osaamisesta huolehtimiseen pitemällä aikavälillä?, Eloranta sanoi torstaina tilaisuudessa, jossa EK:n esitteli Kasvun manifestia. Manifesti perää valtiovallalta tekoja teollisuuden ja työpaikko- jen turvaamiseksi, sillä teollisten työpaikkojen osuus kansantuotteesta on pudonnut Suomessa viime vuosina kaikkia muita EU-maita nopeammin. Elorannan mukaan tuotannon perässä tuppaavat yleensä lähtemään yrityksen muutkin toiminnot. Se nousee ensi vuonna 62,8 prosenttiin. Suomen kokonaistuotannon Etla ennustaa supistuvan 0,4 prosenttia tänä vuonna. Meillä on hyvä joukkue tekemässä lehteä. On miellyttävää saada jättää lehti seuraajalle hyvässä kunnossa?, hän toteaa. ?Lehden suurimpia huolenaiheita tänä päivänä on jakelu, ja myös tästä syystä sähköisiä palveluja on pakko kehittää. Se ei kuitenkaan poista paperilehteä: paperista Maaseudun Tulevaisuutta tehdään varmasti vielä niin pitkälle kuin silmä siintää.? Kontro ei aio jäädä vielä eläkkeelle. Tällä rahoitetaan työnantajamaksuja määräajan. ?Tämä olisi velkaantumiskehityksen näkökulmasta turvallista ja sovitettavissa EU:n finanssipolitiikalle asettamien sääntöjen kanssa?, Vihriälä pohtii. Työttömyys alenee verkkaisesti nykyisellä talouskasvulla Vahvoja ja uskottavia rakenteellisia toimia tarvitaan Vihriälän mukaan samanaikaisesti. Eläkepaketti ei yksin riitä, vaikka se onkin tärkeä osa rakennepakettia. ?Toimenpiteiden yhdistelmä edellyttää huolellista valmistelua ja laajaa yksimielisyyttä.? Etla ennustaa Suomen julkisen talouden alijäämän jäävän alle kolmen prosentin viitearvon. Julkisyhteisöjen rahoitus alijäämä ylittää reilusti EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen 60 prosentin rajan. Tämän ja ensi vuoden lukujaan Etla alentaa keväästä yli prosenttiyksiköllä. Vihriälä harkitsisi ?fiskaalista devalvaatiota?. Ihalainen sanoo, että viennin pitäisi vetää, jotta työllisyystilanne paranisi nykyisestä. ?Vientivetoinen hyvinvointiyhteiskunta on äärettömän haavoittuva kansainvälisille murheille. Nousu on heiveröistä. Kysynnän kasvuun pystytään vastaamaan kapasiteetin käyttöastetta nostamalla. Viestilehdet Oy:n lehtien tilaajien omien tietojen hallintaa verkossa on uudistettu. Hän kertoo jatkavansa yhteiskunnallista vaikuttamista eri foorumeilla edelleen. Maaseudun Tulevaisuus on Suomen suurin erikoissanomalehti ja maan toiseksi luetuin päivälehti. Omat tiedot -osio näkyy tilaajille sähköisiin palveluihin kirjautumisen yhteydessä. Tilaajat voivat hallita palvelussa käyttäjätunnuksiaan, yhteystietojaan sekä MT:n, Koneviestin ja Aarteen tilauksia samalla kirjautumiskerralla. Palvelu on helpottanut merkittävän tilaajajoukon asiointia, koska esimerkiksi MT:n tilaajista noin joka viides tilaa myös Koneviestiä tai Aarretta. Uutena ominaisuutena palvelussa voi tehdä tilapäisiä osoitteenmuutoksia sekä jakelunkeskeytyksiä esimerkiksi loman ajaksi. Nämäkin keinot säilyvät edelleen käytössä. ?Jos haluaa vaikkapa, että loman aikana MT jaetaan mökille ja Koneviesti kotiosoitteeseen, se onnistuu. Tämä rahoitettaisiin julkisen talouden alijäämää kasvattamalla. Vihriälä teki ehdotuksensa torstaina, jolloin Etla julkaisi talousennusteensa
julkaistiin Atrian blogissa kesäkuussa 2014. ?Broilerin kasvattajan henkilökohtainen ja vastavirtaan uiva kirjoitus on harvinaisen koskettava. Turha byrokratia uuvuttaa tuottajia. Eestilä kehui ETT:n työtä lääkkeiden käytön minimoimiseksi Suomessa. Nyt maissi näyttää tosi hyvältä.? Riittävästi karjanlantaa Muovi on iso kustannus, mutta se pienentää lämpöä vaativan kasvin viljelyriskejä. ?EU-maissa kuolee vuosittain 25?000 ihmistä bakteereihin, joihin antibiootit eivät pure.. Ihantellinen korjuuaika olisi noin kolmen viikon kuluttua. Maissin hedekukat kurottelevat taivasta kohti, emikukista kehittyvät tähkät kasvavat alemmaksi kasvin lehtihankoihin. on pystyttävä seisomaan omien sanojensa ja tässä tapauksessa tuotteidensa takana.? Viestintätoimisto Manifeston ja Markkinointiviestinnän toimistojen liiton järjestämä Suomen paras yritysblogi 2014 -kilpailu järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Viljelijät toivovat investointien nopeuttavan ja tehostavan varastointia. ?Tärkeää on, että rekat voivat palata pellolle nopeasti. Se kaivettiin maahan. Kisan voittajat julkistettiin Markkinointiviestinnän viikolla Helsingissä keskiviikkona. SATU LEHTONEN Voittoisa kirjoitus osoitteessa http://atriablogi.fi/jaljitettavyyspaljastaa-hyvassa-huomassakasvaneen-broilerin/ MAATALOUDESTA LYHYESTI USA:n siipikarja tuottajat puolustavat antibiootteja Yhdysvaltain siipikarjatuottajien järjestö puolustaa antibioottien rutiininomaista käyttöä eläintuotannossa. Järjestön mukaan antibiootteja käytetään vastuullisesti eikä niistä aiheudu vaaraa ihmiselle. Uutistoimisto Reuters kertoi viime viikolla, että sen tekemien selvitysten perusteella USA:n siipikarjatuotannossa käytetään antibiootteja enemmän kuin viranomaisille on kerrottu.. Nyt ne vain avaavat luukut ja palaavat pellolle alle kahdessa minuutissa.? Vähän koneita, paljon käyttöä Viljelijät ovat viime vuosina hankkineet vilkkaasti uusia koneita. Ajattelin, että joka toinen vuosi sää on hankala vaativalle kasville. Viljeltyä on parisataa hehtaaria, siitä puolet on vuokramailla. Maissin lisäksi tilalla viljellään nurmisäilörehua ja viljaa. Maissi korjataan säilörehuksi, kun koko massan kuiva-aine Selkeät ohjeet pitävät taudit kaukana den viime vuoden aikana saaneet hyvän hinnan viljastaan, joten he ovat pystyneet tekemään investointeja. USA:n maatalousministeriön mukaan amerikkalaisten viljatilojen varastointikapasiteetti kasvoi 294,6 miljoonasta 330,2 miljoonaan tonniin vuosina 2006?2013. Seuraavasta maissisadosta odotetaan ennätyksellisen suurta. Muutamassa paikassa sitä on kokeiltu pitempään. Henkilötyövuosia tehtiin 73?000. Pioneer-rehumaissin tähkä oli vielä syyskuun puolivälin jälkeen varhaisella maitojyväasteella. Sitten tuli puolentoista kuukauden helle. Silloin osa kasvin sokereista on ehtinyt muuttua tärkkelykseksi. Kolme ja puoli metriä korkea kasvusto piilottaa aikuisen miehen helposti. ?Mietin, mitä hirvet mahtavat tuumia maissista. ?Laki ei saa mennä liian pieniin yksityiskohtiin. Sil- Markku Vuorikari HÄMEENLINNA (MT) Valtion säästötarpeet pakottavat säännösten ja normien purkuun, sanoi kansanedustaja eläinlääkäri Markku Eestilä (kok.) Eläintautien torjuntayhdistyksen (ETT) 20-vuotisjuhlaseminaarin avauspuheessaan torstaina. Eestilän mukaan normien purkua tarvitaan kipeästi. Rekat voivat ajaa säiliön päälle ja tyhjentää lastinsa nopeasti. Armstrong myös korvasi tilansa 40 vuotta vanhan kuivurin tornikuivurilla, jonka kapasiteetti on 45,7 tonnia tunnissa. Tiloilla on kansainvälisiä työntekijöitä ja eläinliikenne tilojen välillä on vilkasta.? ?Uusia tauteja on aina rajan takana?, Mäkelä muistutti riskeistä. Mäkelä totesi, että ruokamarkkinoilla voi tulla jatkossakin samanlaisia vaikeita aikoja kuin nyt on vientipakotteiden vuoksi. Maissi tarvitsee paljon vettä, ja pellon pitäisi kantaa painavat korjuukoneet lokakuussa. Kevätkyntö sopii maissille hyvin. ?Järjestelmämme vaatii, että satoa pystytään siirtämään pellolta siiloon 24 tuntia vuorokaudessa. Manningin siiloihin mahtuu 25?000 tonnia maissia. Sen tähkäsato on suuri. Vuokramailla kasvaa korkea ja myöhäisempi Pioneer, joka tuottaa enemmän varsi- ja lehtimassaa. Runsaasti lämpöä tarvitaan ?Tässä lohkon reunoilla oli kauraa, se on puitu pois?, Helin kertoo. Meneillään oleva tutkimus antaa aiheen tähän epäilyyn, kertoo tanskalaisen maatalousjärjestö Landbrug og Fødevarer. Asiasta uutisoi ensimmäisenä tanskalainen Tv Syd, jonka mukaan useampi kuin joka viides tanskalaisissa supermarketeissa myynnissä oleva sianlihapakkaus on saastunut multiresistentillä sikabakteerilla. MRSA-tartuntojen määrän kasvu selittää, että se löytyy entistä useammin myös lihasta, sanoi järjestön eläinlääkäri Jan Dahl tanskalaiselle uutistoimisto Ritzaulle. Tanskan elintarvikeministeri Dan Jørgensen on asettanut pikatyöryhmän selvittämään, mitä Tanskan sianlihan MRSA:sta tiedetään. Toimintaympäristö on muuttunut paljon 1990-luvulta. Tarvitaanko tartuntaa vastaan toimenpiteitä? MT Koko työvoimasta viljelijöitä ja viljelijäperheiden jäseniä oli lähes 70 prosenttia ja he tekivät lähes 80 prosenttia työtunneista. Ulkomaalaista työvoimaa tiloilla työskenteli 15?000 henkeä. He tekivät lähes viisi prosenttia alan työstä. Lähes joka toisella tilan hoidosta vastuussa olevalla on maatalous- tai puutarha-alan koulutus. SATU LEHTONEN Broilerintuottajan blogikirjoitus palkittiin Lapualaisen broilerintuottajan Suvi Rantala-Sarjeantin blogiteksti on valittu parhaaksi yksittäiseksi blogikirjoitukseksi Suomen paras yritysblogi 2014 -kilpailussa. Rantala-Sarjeantin teksti ?Jäljitettävyys paljastaa hyvässä huomassa kasvaneen broilerin. Hän totesi, että ETT on onnistunut toiminnassaan hyvin ohjeistamaan tuottajia ja elintarvikealaa monimutkaisista asioista yksinkertaisella tavalla. ?ETT on yhteiskunnallisesti merkittävä ja arvostettu yhdistys, joka on edistänyt suomalaista eläinterveydenhuoltoa ja elintarvikehygieniaa.? Eestilä toivoo, että tulevassa eläinsuojelulaissa huomioidaan byrokratian purku. Blogiteksti on avoin ja rohkea, ajatuksia herättävä ja ajankohtainen. Tekstistä välittyy broilerin kasvattajan ylpeys omaan tekemiseen?, tuomaristo perustelee valintaansa. Atrian Hyvä ruoka . Ei maissi mikään valkuaiskasvi ole, mutta se vähentää ostoväkirehun ja viljan tarvetta?, Tapio Helin kertoo. ?Logistiikkahyöty on melkoinen. Siksi tänä vuonna kylvimme biohajoavan muovikalvon alle.?, Helin toteaa. ?Juhannuksena oli viisi astetta lämmintä ja kasvusto näytti surkealta. ?Sadonkorjuukapasiteetti on hyvä pitää minimissään ja mieluummin vaikka vähän alimitoitettuna.? MIKE WILSON 2?300 kiloa nurmisäilörehua, 400 kiloa ohra-kauraa, 300 kiloa rypsipuristetta sekä kivennäiset ja suojattua rasvaa. ?Lehmät söivät rehua hyvin. Tuotos parani jonkin verran, mistä se sitten johtuikin.? REA PELTOLA Tanskan sikojen MRSA-tilanne hälyttävä Yli puolella tanskalaisesta sikakannasta voi olla MRSA-bakteeritartunta. ?Kyllä se tänäkin vuonna onnistuu.? ?Suomessa viljellään maissia melko vähän, varmaan alle tuhannella hehtaarilla. Nykyisin sitä on Pohjanmaalla ja Mikkelissäkin.? ?Kokonaan korjattava maissi kulkee maatalouslomakkeissa nykyisin nimellä vihervilja. Sadon kokonaismääräksi hän arvioi 35?000 tonnia. ?Varasto on kuin toinen puimuri, koska voimme puida vuorotta. Turhat kustannukset heikentävät Suomen kilpailukykyä.? Eestilä muistutti, että eläinten hyvinvoinnin takana on hyvinvoiva ihminen. Ja pystymme aloittamaan syysmuokkauksen jo syyskuun alussa puimurin perässä ajavalla traktorilla.? ?Mieluummin pieni alimitoitus? Myös kylvökone on ajossa 24/7-periaatteella. Kerralla korjattava 25 tonnin hehtaarisato parantaa lypsykarjatilan rehuomavaraisuutta. KUHMOINEN (MT) Hehtaarien juovikas pelto avautuu silmien edessä. Kotipelloilla kasvaa aikaista ja matalaa Activate-lajiketta. maanviljelijä Tapio Helin, Kuhmoinen Rehumaissi kasvoi kolmimetriseksi Tapio Helin kasvattaa rehumaissia toista vuotta. ?Koneet ovat kalliita ja vaativat paljon käyttötunteja?, Bob perustelee. Aiemmin amerikkalaisviljelijät hankkivat uusia puimureita ja traktoreita joka vuosi seisokkiajan minimoimiseksi. Manningin tilalla samat koneet pidetään kuitenkin kaksi tai ehkä kolmekin vuotta, jos maissin hinta pysyy nykytasollaan. ?Pidämme toimintamme mahdollisimman kustannustehokkaana?, Bob kertoo. Hyvä elintarviketurvallisuus kuitenkin takaa suomalaisille tuotteille kysynnän niin hyvinä kuin vaikeinakin aikoina. Maa- ja puutarhatalouden vuosityömäärä tuotantosuunnittain vuonna 2013 Maissirehu tarjotaan tilan lehmille appeena Iso-Ruolahden tilalla on 120 lypsylehmää ja saman verran nuorta karjaa. Maatalous on kovassa rakennekehityksessä ja tilakoko kasvaa. Liika sokeri haittaa märehtijöiden ruuansulatusta. Iso-Ruolahdessa maissikas- vusto säilötään laakasiiloihin. Maissisäilörehun päälle levitetään muovin sijaan 30 sentin paksuinen kerros perunapulppaa suojaksi. Kun rehua syötetään, perunapulppa sekoitetaan säilörehun joukkoon. Runsas lääkkeiden käyttö vahvistaa taudinaiheuttajia. le pitäisi vaihtaa oikea nimike, jotta lannoitemäärät saataisiin maissin tarpeita vastaaviksi?, Helin miettii. Myöhäinen korjuu Tänä vuonna maissisäilörehu korjataan lokakuun alussa, Tapio Helin arvioi. 10 Perjantaina 26. Samalta alalta saa noin 2,5 kertaa enemmän satoa ja tarvitaan vain yksi korjuukerta. Peltoa ja työaikaa jää muuhun käyttöön.? Iso-Ruolahdessa maissisäilörehu tarjotaan lehmille appeena. Viime vuonna jokaiseen 4?000 kilon rehuerään pantiin 1?000 kiloa maissisäilörehua, Amerikkalaisviljelijä investoi varastointiin Ohiolaisviljelijä Allen Armstrong turhautui siihen, että sadonkorjuu seisahtui, kun viisi puolirekkaa toi yhtä aikaa viljaa 1?600 hehtaarin pelloilta. Armstrong päättikin kolme vuotta sitten hankkia voimavirralla toimivan lastinpurkujärjestelmän sekä uuden 4?000 tonnin siilon. Siinä on viisi poistoaukkoa. Yhdistyksen toiminnalla halutaan varjella Suomen vapautta vakavista eläintaudeista. ?Meillä ei ole varaa yhteenkään vakavaan tautiepidemiaan. Tautien ennaltaehkäisyyn varat riittävät?, toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi sanoo. ETT:n hallituksen puheenjohtaja Ari Mäkelä totesi, että yhdistyksen työ ei ole vielä valmis. ?Muutosta on koko ajan. Aiemmin ne purkivat lastinsa 20 minuutissa. Toistaiseksi ne ovat väistäneet?, maanviljelijä Tapio Helin Kuhmoisten Ruolahdelta kertoo. Kesällä 2013 Tapio Helin kokeili maissinviljelyä ensimmäistä kertaa, saman tien 17,5 hehtaarin alalla. ?Uskalsin viimein kokeilla, koska meillä oli varastossa edellisvuotista säilörehua.? Tänä kesänä maissia kasvaa 21 hehtaarilla. Uudet aikaiset lajikkeet vaikuttavat lupaavilta. Kun keskilämpötila laskee alle viiden asteen, kasvuston kuivuminen nopeutuu. Pieni halla edistää kuivumista. Miksi puut ja ihmiset ovat noin pieniä? Maissi kasvaa rehevänä. Pulppakin on hyvää rehua lehmille. Sopii appeeseen ?Maissi maittaa karjalle. Rivit pyritään kylvämään pohjoinen?eteläsuunnassa, jotta aurinko pääsee paistamaan keskipäivällä rivien väliin. Hiekkainen, mutta hikevä maa on tarpeen. ?Maissin ajosilppuri vaatii suorat, hyvät linjat.? Maissi on kylvetty loivaan etelärinteeseen toukokuun lopussa. parempi mieli -blogi nousi myös Suomen paras yritysblogi -kilpailun pääsarjassa neljän parhaan jouk- Rapsirouhe Kmaatalouden myyntiin K-maatalous on aloittanut rapsirouheen irtotoimitukset Kalajoen satamasta. Rapsirouhe sopii seoskomponenttina säilörehun ja oman rehuviljan valkuaistäydennykseen. Vaihtelevista sääoloista johtuen erityisesti rehuviljan laatuvaihtelut ovat tänä vuonna suuret, K-maatalous muistuttaa. Valkuaistäydennyksen tarpeen määrittämiseksi oman säilörehun ja rehuviljan laatu kannattaa selvittää huolella. MT koon yhteensä 24 yritysblogin joukosta. 36-vuotias Rantala-Sarjeantti kertoo blogitekstissä olleensa aina ylpeä työstään. ?Oman nimen laittaminen tuotteisiin on kuin omalla nimellä kirjoittaisi yleisönosastolla . Lisäksi hän laajensi nykyisiä siilojaan niin, että kokonaiskapasiteetti lähes kaksinkertaistui 10?000 tonniin. Nopeuttaakseen sadonkorjuuta Armstrong hankki lisäksi 25,4 tonnia vetävän säiliön. Jos pakkasta tulee enemmän kuin pari astetta, kasvusto pitää korjata muutaman päivän kuluessa. Rehumaissi korjataan ajosilppurilla, jossa on maissipää. Ruskettuneet ja kuivan näköiset varret ja maitojyväasteen ohittaneet tähkät silputaan sekaisin. Sydän-Hämeen Rehunkorjuupalvelu Pälkäneeltä tulee tekemän rehun. ?Viime vuonna koneet tulivat puoli yhdentoista aikaan aamupäivällä. Olemmeko joutuneet keskelle satumaisemaa. Puoli kuuden aikaan 17,5 hehtaarin sato oli siilossa?, Helin muistelee. ?On hurjan näköistä, kun maissisilppu lentää silppurin vieressä ajettavan rehuvaunun kyytiin. Kosteudesta poistetaan viisi prosenttiyksikköä tunnissa, kun kuivattavana on 25 tonnia maissia. Työ ei ole valmis ETT perustettiin vuonna 1994, kun Suomi oli liittymässä EU:hun ja eläinten ja rehujen tuonti oli lisääntymässä. Viljakuormat voidaan ajaa suoraan purkuaseman päälle. tilalle hankittiin kaksi John Deere -traktoria, yksi kylvökone ja yksi leikkuupuimuri. ?Jos haluaisimme lisää viljelyalaa, tarvitsisimme lisää koneita, mutta niiden hinnat ovat tällä hetkellä huipussaan?, Bob Manning sanoo. Kuivuri pystyy käsittelemään sitä mukaa kaiken maissin, min- kä ympäri vuorokauden ajossa oleva puimuri korjaa. ?Tärkeintä on, että sadon käsittelyyn ei muodostu pullonkauloja?, Bob sanoo. Rouske vaan kuuluu.? Lypsykarja Viljanviljely Muu kasvinviljely Naudanliha Sekamuotoinen Avomaa Muu laidunkarja Kasvihuone Sika Muu nautakarja Siipikarja Henkilötyövuotta 0 REA PELTOLA Purkuaika kahteen minuuttiin Amerikkalaisviljelijät ovat vii- TUURE KIVIRANTA Lähde: Tike 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 Maito maatalouden suurin työllistäjä Lypsykarja on maatalouden ylivoimaisesti suurin työllistäjä henkilötyövuosina laskettuna. Kakkosena tulee viljantuotanto. Tiedot käyvät ilmi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) torstaina julkistamasta vuoden 2013 tilastosta. Viime vuonna maa- ja puutarhataloudessa työskenteli noin 150?000 henkilöä. Syyskuussa muovi on jo melkein kokonaan hajonnut. Karjanlanta sopii hyvin lannoitteeksi, siitä vapautuu typpeä koko maissin pitkän kasvukauden ajan. ?Maissi on tullut jäädäkseen meidän tilallemme?, Helin kertoo. Samalla on kuitenkin varottu, ettei koneita kerry yli tarpeen. Grangerissa, Iowassa sijaitsevalle Manningin 2?800 hehtaarin Mike Wilaon Ohiolainen viljelijä Allen Armstrong haluaa sadonkorjuun sujuvan nopeasti. syyskuuta 2014 maatalous Maissi on tullut jäädäkseen meidän tilallemme. Maan kuohkeus on tärkeää syväjuuriselle kasville. ?Viime vuonna maissi onnistui. Kuhmoislaisen Tapio Helinin pelloilla kasvaa tänä vuonna matalampaa ja varhaisempaa Activate-lajiketta sekä kuvan korkeaa Pioneeria. on vähintään yli 25 mutta mieluummin yli 30 prosenttia. Rehusta ei saisi tulla ollenkaan puristenestettä
Jotakin aion vielä ennen Jyrki Kangas eläkeikää tehdä, en ainoastaan elää vaimon palkalla loppuikää ni?, 52-vuotias Kangas sanoo. Joensuuta vastaan hänellä ei ole mitään. Asuntoja taloon tulee 186. Vantaan asuntomessujen puukerrostalon pääurakoinnin hoitaa Rakennusliike Reponen. Pölkky toimittaa rakennukseen puumateriaalin, Kuusamo Hir sitalot työstää runkorakenteet. Puuelementit valmistavat Kos kisen Oy ja VVR Wood. Stora Enso ja rakennuskon serni SRV kehuvat rakenta vansa Helsingin toistaiseksi korkeimpia puukerrostaloja Pukinmäen kaupunginosaan. Taloja valmistuu neljä ja niistä tulee 5?7-kerroksisia. Nykyiset palomääräykset sallivat korkeimmillaan kah deksan kerroksisen puutalon rakentamisen Suomessa. Muuten ylemmät kerrokset tulevat valmiina clt-tilaelementteinä?, Aaltonen selvittää. Kerrokset kootaan puisista tilaelementeistä huone kerral laan nosturilla nostaen. Tilaelementit on tehty Stora »Jätkäsaaren Wood City on suurin puurakennuskohde. Sinne nousee aikanaan Helsingin korkein eli kahdeksankerroksinen puutalo.« ANTTI AALTONEN Enson Pälkäneen tehtaalla. Ravinteiden puute heikentää puiden kasvua ja kykyä sitoa ilmakehän hiili dioksidia. Esimerkiksi männyn fosfori pitoisuus on laskenut selvästi parinkymmenen vuoden aika na. Kyseessä on suurin yksittäinen Metso-ohjelman suojelupäätös. Suojeltavien kohteiden markkina-arvo olisi yli 50 miljoonaa euroa. ?Toteutamme hallitusohjel man ja kehysriihen päätöksiä, vaikka valtion talousmetsien arvokkaimmat kohteet on jo ai emmissa prosesseissa siirretty metsätaloustoimien ulkopuo lelle?, kertoo metsätalouden kehitys- ja ympäristöpäällikkö Antti Otsamo Metsähallituk sesta. Luonnonsuojelujärjestöjen mielestä askel on oikeaan suun taan, mutta pinta-ala riittämä tön. Suurimmalla osalla Itä-Suomen yliopisto kiinnostui Kankaasta ojitetuista soista kasvua rajoit taa fosforipula. Jo muutaman kilon typpikuorma saattaa rehevöittää karuimpia kasvupaikkoja. Turvemailla pula ravinteista Turvemaat poikkeavat ravin netaloudeltaan kivennäismais ta. Pohjoiset havumetsät ovat keskieuroop palaisia metsiä herkempiä, mikä näkyy pintakasvillisuudessa. Pu kinmäessä kaava rajoittaa ker rosten lukumäärän seitsemään. Kesän alkuun mennessä Pukinmäen aseman lähistölle valmistuu liki 100 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa. SRV:n projektipäällikkö Antti Aaltonen kertoo, että parhaillaan asennetaan Pu kinmäen ensimmäisen talon viimeistä kerrosta. ?Rakennusten ensimmäiset betonikerrokset ja väestönsuo ja tehdään perinteisesti paikalla rakentaen. Sitä korkeammat vaativat lisäsuun nitelmia palontorjuntaan. Turvemailla taas on typpeä, joten siellä kasvua voi vauhdittaa fosforia ja kalia lisäämällä. Keski-Euroopassa sa man verran typpeä saattaa sataa taivaalta kahdessa vuodessa?, Rautio vertaa. Monin paikoin Keski-Euroo pan metsissä puusto ei enää käytä laskeutuvaa typpeä, vaan se valuu pohjaveteen. ERIKOISTUTKIJA PASI RAUTIO Typpilaskeuma kuristaa puuston kasvua Euroopassa Puiden ravinteiden saanti on heikenty nyt Euroopassa. Järjestöjen mie lestä valmistelussa unohdettiin avoimuus ja sidosryhmien osallistaminen. Metsästrategia tänä vuonna Kansallista metsästrategiaa valmistellaan metsäalan toimijoiden yhteistyössä tämän vuoden kuluessa. Pohjana on keväällä hyväk sytty valtioneuvoston metsä poliittinen selonteko, johon on koottu metsäpolitiikan tavoitteet aina vuoteen 2050 saakka. Metsästrategiassa metsä alaan lasketaan mukaan puuta jalostavan teollisuuden lisäksi myös metsistä saatavat aineet tomat tuotteet ja palvelut. Usewood konkurssiin Taimikonhoito- ja pienpuu korjuukoneita valmistanut Usewood Oy on hakeutunut konkurssiin, kertoo Metsälehti. Toimitusjohtaja Jussi-Pekka Useniuksen mukaan yhtiön kohtaloksi koitui rahoitus markkinoiden kiristyminen. Usewood Palvelut Oy jatkaa metsien hoitotöitä. Vuonna 2007 perustettu Usewood Oy ehti valmistaa 40 pienmetsäkonetta, joista valta osa myytiin Suomeen. Paheneva fosforipula alkaa pian rajoittaa kasvua monin paikoin Keski-Euroopassa. Fosforipula on kytköksissä taivaalta satavaan typpeen. EteläSuomessa typpilaskeuma on 2?4 kiloa, ja pohjoisessa se jää vajaaseen kiloon hehtaarille. ?Pohjois-Suomessa lannoi tuksissa metsään levitetään kertaluonteisesti 120 kiloa typpeä hehtaarille metsän kier toaikana, eli kerran reilussa 100 vuodessa. Ruotsiin meni puoli tusinaa konetta. Usewoodin koneet tehtiin Jyväskylässä. OIKAISU Väärä saha kuvatekstissä Stora Enso ja rakennuskonserni SRV rakentavat Helsingin Pukinmäkeen 5?7-kerroksisia puutaloja. Pääkaupunkiseudulla käydään kovaa kisaa, kuka rakentaa suurimman puukerrostalon Pääkaupunkiseudulle raken netaan kilpaa monikerroksisia puutalokohteita. Euroopan suurimmaksi puukerrostaloksi mainostettu, asuinpinta-alaltaan yli 10?000 neliömetrin puukerrostalo nousee Vantaan Kivistöön. Seitsenkerroksinen rakennus valmistuu ensi kesän asun tomessuille. Enimmillään typpeä sataa taivaalta yli 60 kiloa heh taarille vuodessa. Suomessa laskeuma on huo mattavasti pienempi. Kyl pyhuoneet varustaa valmiiksi kylpyhuone-elementeiksi STX Cabins Finland, ja ne asenne PUUKERROSTALOT Lyhyt rakennusaika Puurakentamisen etuna on lyhyt rakennusaika verrattuna betonirakentamiseen. Stora Enso ja SRV ovat kehittäneet yhteistyössä puurakentamisen järjestelmiä. Itävallassa Stora Enson tehtailla tehdään clt-levyt. Clt-levy (cross laminated timber) koostuu yksittäisistä ristiin liimatuista puulevyistä. Clt-levy soveltuu kantavaksi rakenteeksi myös kerrostaloissa. Opiskelijat voisivat muuttaa asuntolaan näillä nä kymin vuonna 2016. JUHA KAIHLANEN 24.9.) oli virhe kuvatekstissä. Käynnissä oleva kahden mie hen saha on Disston-merkki nen, ei Rinco. MT Tilaa lukuoikeus näköislehteen ja arkistoon. maaseuduntulevaisuus.fi METSÄSIJOITUS ? VIISAS VALINTA www.bonvesta.fi Suomen parhaat metsätilat. UPM BONVESTA. syyskuuta 2014 METSÄTALOUS Meillä typen puute rajoittaa edelleen kasvua kivennäismailla. Se voi korvata betonielementin. Stora Enson Pälkäneen tehtaalla tehdään tilaelementit, esimerkiksi kylpyhuonemoduulit, joiden sisään varsinaiset kylpyhuoneet valmistaa STX Cabins Finland. Valmiit asuntotilaelementit kuljetetaan rakennustyömaalle. Helsingin Pukinmäen työmaalla asennustahti on ollut 2?4 tilaelementtiä eli noin yksi asunto päivässä. Yksi kerros on noussut viikossa. Puutalon kerrokset kootaan tilaelementeistä huone kerrallaan nosturilla nostaen. taan puutilaelementtien sisään Pälkäneellä. Elementtien kantavat osat tehdään clt-levyistä, jotka on valmistettu Stora Enson tehtail la Itävallassa. Puukortteli alkuun vuodenvaihteessa SRV ja Stora Enso aloittavat vuodenvaihteessa Helsingin Jätkäsaareen kokonaisen puu kaupunkikorttelin, Wood Cityn rakentamisen. ?Jätkäsaaren Wood City on Suomen suurin puurakentami sen kohde. Myös porraskäytä vät tehdään työmaalla. 11 Perjantaina 26. Olen käynyt keskusteluja eri suun tiin. Sinne nousee myös aikanaan Helsingin korkein eli kahdeksankerroksinen puuta lo?, Aaltonen sanoo. Moottorisahakeräilijä Matti Kivistöstä kertovassa jutussa (?Sahakeräilijä herättää mui naishirvitykset eloon?, MT Puukortteliin tulee toimisto tiloja 12?000 neliömetriä, hotelli ja asunnot kattavat kumpikin 8?000 neliömetriä ja katutason liiketilat 700 neliömetriä. Puiden kunnon heikentyes sä myös kasvu romahtaa. Fosforin lisäksi neulasten rikki- ja kaliumpitoisuudet ovat monin paikoin laskeneet. Ravinnetasapainon järkky mistä on havaittu männyn lisäk si pyökillä. Keskieurooppalaiset kuuset voivat paremmin, sillä ne kasva vat vuoristoissa, jossa typpilas keumat jäävät pienemmiksi. Suomessa pienet laskeumat Suomen tilanne on selvästi pa rempi. Siitä voi olla pulaa rä meillä. Euroopan laajuinen tutki mushanke puiden lehtien ra vinnepitoisuuksista toteutettiin vuosina 1992?2009. Suomes sakin puiden lehvästön typpipi toisuudet ovat olleet nousussa. Toisaalta kokopuukorjuu lisää typen poistumaa. Typpikuorman suuruus ei kerro koko totuutta. Fosforin lisäksi suometsät tarvitsevat kalia ja booria kasvun kiihdyttämiseen. Myös käyttökelpoisen typen määrä vaihtelee turvemailla paljon. Turvemailla taas on typpeä, joten siellä kasvua voi vauhdit taa fosforia ja kalia lisäämällä?, kertoo erikoistutkija Pasi Rautio. Metsätalouden toimenpiteet voivat joko parantaa tai hei kentää maaperän ravinnetilaa. Puunkorjuu vähentää ravintei ta. Koska ravinteita on sitou tunut etenkin oksiin, lehtiin ja neulasiin, niiden korjuun lisääntyessä metsikön ravin netaloutta kannattaa seurata erityisen tarkasti etenkin köy himmillä kasvupaikoilla. Maan ravinnetilaa voi paran taa lehtipuiden suosimisella, lannoituksella, maanmuok kauksella ja kulotuksella. Typpeä sataa taivaalta Suurimmat typpilaskeumat koettelevat Keski- ja Etelä-Eu rooppaa. Li säksi kokonaisuuteen kuuluu 120 auton pysäköintitalo. Vuokra-asuntoja Wood Citys sä on lähes 100 ja hotellihuonei ta 190. Jätkäsaaren koko puukort telin pitäisi olla valmis vuonna 2016. Espooseen 12-kerroksinen puutalo Metsä Groupiin kuuluva Met sä Wood suunnittelee Aaltoyliopiston ja Espoon kaupungin kanssa 12-kerroksista puutaloa Tapiolan kaupunginosaan. Hankkeen rakennusurakoitsi jaa ei vielä ole valittu. Tuuliniityn kaavasuunni telmaan kuuluva opiskelijaasuntola nousisi lähes 50 metrin korkeuteen. Metsä Woodin hankkeesta vastaava Sami Koskinen sanoo, että 12-kerroksinen puutalo vaatii erityisen palosuunnitte lun ja palokonsultin selvityksen. Tuuliniityn tornia ryhdytään rakentamaan tämän vuoden lo pulla, jos suunnitelmat etenevät odotetusti. Hän kertoo asu neensa Joensuussa ja Kontio lahdella opiskeluvuosinaan 1982?1995. Ennen Metsähallituksen pää johtajaksi nimitystään Kangas ehti työskennellä kaksi vuotta Metsäntutkimuslaitoksen sil loisen Joensuun yksikön alaise na metsäsuunnittelun professo rina mutta teki työtä pääasiassa Kannuksessa. LIISA YLI-KETOLA METSÄSTÄ LYHYESTI Metsiä suojellaan 50 miljoonalla Metsähallitus siirtää yli 13?000 hehtaaria talousmetsiä suoje lualueiksi. Kun typpeä on liikaa, fosfori ei riitä, mikä näkyy neulasten värivikoi na ja latvusten harsuuntumise na. Taivaalta satavan typen määrä jää täällä murto-osaan keskieurooppalaisesta laskeu masta. ?Meillä typen puute rajoittaa edelleen kasvua kivennäismail la. Kun taivaalta sataa ylen määrin typpeä, puut eivät saa maasta riittävästi fosforia. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan useiden puiden ravin netalous on heikentynyt kah denkymmenen viime vuoden aikana Euroopassa. Soilla on pulaa fosforista, kalista, boorista, sinkistä ja kuparista. Luonnonsuojelujärjestöt moittivat suojelupäätöksen valmistelua. Se kuului YK:n Euroopan talouskomissi on alaiseen ICP Forests -ohjel maan. ?Tutkimuksen tulokset on syytä huomioida suunnitelta essa puuperäisen bioenergian käytön lisäämistä. Etenkin neu lasten ja lehtien mukana siirtyy paljon ekosysteemin kannalta tärkeitä ravinteita pois metsäs tä?, muistuttaa Rautio. JARMO PALOKALLIO JAANA KANKAANPÄÄ JOENSUU (MT) ?Ihan perätön huhu se ei ole?, Itä-Suomen yliopiston luon nontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan dekaani Jukka Jurvelin vastaa kysymykseen, onko Jyrki Kangasta kaavailtu professoriksi Joensuuhun. ?Konkreettisesti emme ole asiassa edenneet, mutta tosiasia on se, että yliopistokin tarkkai lee, mitä ympärillä tapahtuu. Kun yliopiston strategian kan nalta akateemisesti vahvoja ihmisiä on olemassa, ollaan kiinnostuneita eikä odotella, et tä joku jää eläkkeelle?, Jurvelin sanoo. Hän arvelee, että hyvää työtä Metsähallituksessa tehneellä Kankaalla on muitakin vaihto ehtoja mielessään. ?Hän on haluttu ihminen. Biotalous on sellainen moottori, jonka merkitys nousee meillä. Keskustelut Kankaan kanssa ovat siinä vaiheessa, että mitään varmaa en voi sanoa.? Metsähallituksesta maalis kuussa seitsemän vuoden pää johtajajakson jälkeen eronnut Jyrki Kangas tavoitettiin eilen Saariselältä, jossa hän viettää omien sanojensa mukaan ?hy vin ansaittua breikkiä?. ?Eiköhän ole vähän ennen aikaista kysellä sellaisia
12 Perjantaina 26. Reseptien pääosassa ovat kotimaiset raaka-aineet. Kesällä ympäristöministeri Ségolène Royal linjasi, että määrää voidaan tarvittaessa kasvattaa 36:een. Suden voi tappaa vain tarkoin määritellyin perustein, esimerkiksi puolustustarkoituksessa. Hallinto-oikeudet ovat peruuttaneet osan viranomaisten myöntämistä kaatoluvista, koska perusteita ei ole pidetty riittävinä. Laittomasta suden tappamisesta voi saada Ranskassa 15?000 euron sakot tai vuoden vankeutta. 24 kaatolupaa vuodessa Virallisen kannanhoitosuunnitelman mukaan Ranskassa voitaisiin myöntää vuosittain 24 ?Raha ei ratkaise ongelmaa? Ranskan valtio käyttää susivahinkojen torjumiseen vuosittain yhteensä 12 miljoonaa euroa. Mutta täällä tämä ei vaan toimi.? Kaatolupa nurin oikeudessa Elokuun lopulla Meusen maaherra antoi alueelle yhden sudenkaatoluvan. Vuoden aikana hyökkäyksissä on läänin alueella kuollut tai haavoittunut lähes pari sataa kotieläintä. Luonnonsuojelujärjestöt veivät kuitenkin päätöksen oikeuteen ja hallinto-oikeus peruutti luvan. Tuomioistuimen mukaan ennaltaehkäisevän kaatoluvan ehdot eivät täyttyneet, koska vahinkoja ei ole sattunut kahtena peräkkäisenä vuotena eivätkä ne ole olleet poikkeuksellisen suuria. Tuottajilla on kuitenkin oikeus ampua susi puolustustarkoituksessa, jos he yllättävät sen kiinni itse teossa. NIKLAS HOLMBERG Sähköistetyn susiaidan akku pitää vaihtaa parin päivän välein. Alppialueen lampaankasvattavat ovat irtisanoutuneet kansallisen susiryhmän työstä. Tuottajat vaativat suden poistamista EU:n luontodirektiivin ja Bernin luonnonsuojelusopimuksen tiukasti suojeltujen lajien listalta. sudenkaatolupaa. Pohjoisessa talvet ovat ankarampia, suurpetoja on enemmän eikä eläimiä ruokita aktiivisesti. Kauriskanta sen sijaan on kasvanut aina Keski-Suomeen asti. Valkohäntäpeuroja arvioidaan Keski-Suomen riistakeskuksen alueella olevan vain 1?000 ja kauriita 1?500. ETUNIMI SUKUNIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELIN SÄHKÖPOSTI Kyllä kiitos! Haluan saada Maahenki Oy:ltä uutisia, tarjouksia tai tietoa uutuuksista sähköpostitse. Maahenki Oy Tunnus 5010879 00003 Vastauslähetys. Neuvottelemme hallituksen kanssa, jotta kaatolupia saataisiin lisää?, Ranskan lammasalan toimialajärjestön puheenjohtaja Emmanuel Coste sanoo. Paikoin tunteet käyvät kuumina. Tämän vuoksi väri vaihdettiin oranssiin?, Purhonen sanoo. Oranssia väriä on oltava vähintään kaksi kolmasosaa lakin tai ylävartalon peittävästä metsästystakista. Kyttäyskopista peuroja ampuvia vaatimus ei koske. Tänä syksynä vaatetus on ensi kertaa oranssin väristä tai oranssinpunaista. ?Usea ihminen on punavihervärisokea. Leudot talvet ovat suosineet kannan kasvamista.? Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä harvempi on peurakanta. Kyseisellä tieosuudella tapahtuu eniten peurakolareita. Sylvain Renaudin näyttää paikkaa, jossa sudet viimeksi hyökkäsivät lampaiden kimppuun. Sudet piinaavat ranskalaistuottajaa Pedot ovat hyökänneet tänä vuonna Sylvain Renaudin lampaiden kimppuun jo kymmenen kertaa. 45 ?) kpl. Susi on levinnyt Ranskassa nopeasti uusille alueille. NICEY-SUR-AIRE, RANSKA (MT) Raatojen keräämisestä on tullut ikävää arkipäivää ranskalaiselle lampaankasvattajalle Sylvain Renaudinille. Huhtikuun jälkeen sudet ovat hyökänneet Renaudinin 250-päisen lammaskatraan kimppuun jo kymmenen kertaa. ?23 eläintä on tapettu ja kolmisenkymmentä haavoittunut. Alussa se järkytti, mutta nyt olen jo tottunut?, hän sanoo. Alueella 15 suden lauma? Renaudinin 90 hehtaarin tila Se ei kuitenkaan ole lopettanut hyökkäyksiä. sijaitsee koillis-Ranskassa Nicey-sur-Airen kylässä, keskellä kumpuilevaa peltomaisemaa. Riista- ja ympäristöhallinnon virallisissa kartoissa lähimmät sudet ovat noin 50 kilometriä etelämpänä. Kaatolupia on myönnetty hieman enemmän kuin viime vuonna. Metsästykseen arvioidaan osallistuvan yli satatuhatta metsästäjää. Matala aita ei kuitenkaan ole estänyt uusia hyökkäyksiä. Ranskan susikanta kasvaa nopeasti Vahingot kaksinkertaistuneet Viiden vuoden aikana korvattujen susivahinkojen määrä on yli kaksinkertaistunut. Viime vuonna petojen saaliiksi jäi yli 6?000 kotieläintä, joista valtaosa oli lampaita ja vuohia. (ovh. ranskalainen lampaankasvattaja Sylvain Renaudin Niklas Holmberg Hirven- ja peuranmetsästys alkaa viikonvaihteessa Metsästäjien pitää käyttää oranssin värisiä asusteita Hirvenmetsästyksen saa aloittaa syyskuun viimeisenä lauantaina, mutta osa seuroista lähtee jahtiin vasta lokakuun puolivälin jälkeen. ?Hirvien kiima-aika on parhaillaan, ja sen vuoksi moni seura haluaa siirtää jahdin aloitusta?, Keski-Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Jukka Purhonen sanoo. Peuroja aletaan metsästää yleisesti, kun maahan tulee lumi. Metsästysseuroja ja -seurueita on lähes 6?000. Hirvenmetsästys loppuu joulukuun ja peuranmetsästys tammikuun lopussa. sa vain kaksi. Renaudin kuitenkin arvioi, että lähialueen metsissä vaeltaa 15 suden lauma. Pedot eivät hänen mukaansa pelkää asuttuja alueita. Vielä 1990-luvulla yhdestä paikasta havaitut syksyiset muutot jäivät parhaimmillaankin pariin tuhanteen lintuun. Suomalaiset kurjet talvehtivat pääosin Pohjois-Afrikassa, jonne ne muuttavat itäisen Euroopan yli. Voit tilata kirjan myös puhelimitse soittamalla numeroon 09-7512020. TÄYTÄ, LEIKKAA IRTI JA POSTITA! BRYSSEL (MT) Ranskan susikanta on asiantuntija-arvioiden mukaan kasvanut viime vuosina noin 20 prosentin vuosivauhtia. Riista- ja ympäristöhallinto ONCFS arvioi maassa elävän 300 täysikasvuista eläintä ja satakunta pentua. Monen muun Euroopan maan tapaan Ranskassa sudet metsästettiin sukupuuttoon 1930-luvulla. Suojelutoimien myötä ensimmäiset yksilöt palasivat Italian rajan vastaiselle vuoristoalueelle vuonna 1992. Hiljattain sudet ovat levittäytyneet edemmäs länteen, sekä maan koillisosassa Meusen ja Mosellen lääneihin. Suden levinneisyys Ranskassa 2014 Kaatolupien määrä kasvanut Hirviä saa ampua 33?500 ja valkohäntäpeuroja 22?800. Ruokaohjeita ja luettavaa on yhtä hyvin taitavalle kokille kuin vasta-alkajalle. ?Emme halua lisää rahaa. Luontodirektiiviä pitää muuttaa ja kaatolupia pitää saada lisää?, hän vaatii. NIKLAS HOLMBERG Hirviä ja peuroja eri alueilla Peura- ja hirvikanta vaihtelee paljon maan eri osissa. Uudenmaan ja Satakunnan riistakeskuksen alueella hirviä on 3,5 kappaletta tuhatta hehtaaria kohden. syyskuuta 2014 luonto ja ympäristö Luonnonsuojelijat ja Pariisin päättäjät eivät ymmärrä tilannetta maaseudulla. Edellinen ennätys, 21?805 kurkea, oli laskettu syyskuussa 2007 Turussa. ?Oli se vaan hienon näköistä, kun pohjoisella taivaalla oli enimmillään tulossa kymmeniä parvia samanaikaisesti?, kuvailee Peter Uppstu vilkkaimpien hetkien tunnelmaa. Kurkien muutto alkoi maanantaina voimistuneen pohjoisvirtauksen mukana. Suomessa arvioidaan olevan 30?000?40?000 kurkiparia. Voit tilata kirjan myös Maahengen verkkosivuilta www.maahenki.fi. Kirjoita verkkokaupan hakukentään MTlukija1. . Peurat viihtyvät peltovaltaisilla alueilla. Tänä vuonna vahinkojen määrä on kasvanut entisestään. Ranskassa on yli 7 miljoonaa lammasta, mutta vahingot keskittyvät vuoristoseuduille, jossa laiduntavia eläimiä on vaikea suojella. Lapissa hirvikanta on pienin. Kyllä kiitos! Tilaan MT MAAHENKI maksaa tilauksen postimaksun kpl Maaseudun Tulevaisuuden Keittiössä kirjaa hintaan 30 . Heinäkuussa 350 suden pelästyttämää lammasta putosi alas jyrkänteeltä Iséren alueella Etelä-Ranskassa. ?Ongelma on pahin etelän alppialueella. Siellä voi odottaa saalista vaikka mustissa lämpöhaalareissa. SARI KESKITALO Oulujoesta siirretään lohia sivujokiin Kurkien muuton ennätys Sauvossa Oulujoesta alettiin torstaina siirtää lohia kutemaan Utos- ja Kutujokeen, jotka ovat Oulujoen sivujokia. Tarkoitus on, että ylisiirretyt lohet kutevat joissa ja kudusta syntyy omaan kotijokeensa leimautuneita lohenpoikasia. Ylisiirrettyjen lohien kalastus on kielletty. Oulujoella on lupa siirtää vuosittain viiden vuoden ajan yhteensä sata lohta Utos- ja Kutujokiin. Kanta on moninkertaistunut viime vuosikymmeninä ja kasvaa yhä nopeasti. Kymmenen vuotta sitten hirviä oli 25?000, nyt enää 12?000?, Purhonen sanoo. Peurakanta on vahvin Varsinais-Suomessa, Etelä-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. ?Peurojen ruokinta on lisääntynyt koko ajan. ?Lähiseudulla Bonnetissa sudet hyökkäsivät kirjaimellisesti keskellä kylää olevalle tilalle.? Valtio on maksanut korvauksia kuolleista eläimistä ja asentanut sähköistetyn suoja-aidan. Rinnakkaiselo ei toimi Petojen ja tuottajien rinnakkaiselo ei voi Renaudinin mielestä toimia alueilla, jossa kotieläimiä laidunnetaan. ?Yhdestä vuodesta selvitään, mutta jos tämä jatkuu, lampaat on pakko panna pois.? Luonnonsuojelijat ja Pariisin päättäjät eivät hänen mukaansa ymmärrä tilannetta maaseudulla. ?Susi on hieno eläin ja sille olisi tilaa asumattomilla vuoristoalueilla. Lohet pyydystetään Oulujoen suulta Merikosken voimalaitoksen alakalatiestä ja alakanavasta. Lohien pyydystämisestä ja kuljetuksesta vastaa Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto yhdessä Oulun Energian ja Pohjois-Pohjanmaan elykeskuksen kanssa. Elykeskuksen mukaan poikkeuksellisen pitkään jatkunut leuto ja lämmin sää on hidastanut lohien hakeutumista jokeen. Vasta viime päivien viileä sää ja yöpakkaset ovat alentaneet jokiveden lämpötilan lähelle kymmentä astetta, minkä seurauksena lohien aktiivisuus alakanavassa ja kalatiessä on kasvanut. Sauvossa sijaitsevasta Maalun näkötornista laskettiin tämän viikon tiistaina kaikkiaan 23?329 etelään muuttavaa kurkea 316 eri parvessa, kertoo BirdLife Suomi. Kyseessä on suurin Suomessa yhdessä paikassa yhtenä päivänä havaittu kurkien muutto. Kun maassa on lunta, verijäljet näkyvät. Turusta Tampereelle menevän tie 9:n varrella Loimaan Metsämaalla peuranmetsästys alkaa kuitenkin ensi viikonloppuna. Hintaan lisätään postituskulut. . 10 Nicey-sur-Aire Pariisi Pysyvä Satunnainen 200 km Lähde: Ranskan riista- ja ympäristöhallinto ONCFS miljoonaa menee ennalta ehkäiseviin toimiin, kuten aitojen rakentamiseen, ja 2 miljoonaa petovahinkojen korvauksiin. Costen mukaan raha ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa. LEHTEMME RESEPTIT NYT KIRJANA US O J R A T A J LUKI 30? Tarjoaa! MAASEUDUN TULEVAISUUDEN KEIT KEITTIÖSSÄ esittelee noin 200 herkulliseksi todettua ruokaohjetta, jotka on aiemmin julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden ruokasivuilla. Peura ei välttämättä kaadu heti, vaikka se saa kuolettavan laukauksen. Pohjois-Karjalas- Punalakit vaihtuvat oranssin värisiin Ennen metsästäjiä nimitettiin punalakeiksi. Vuodenkiertoa seuraavan jaottelun sijaan kirjan reseptit kulkevat lukijan askelin maalla, luonnossa, kotona ja vapaa-ajalla. Säilömiselle, leipomiselle, säästämiselle ja oppimiselle on omistettu omat lukunsa. KEITTIÖSSÄ opastaa sanoin MAASEUDUN TULEVAISUUDEN KEITT ja kuvin valmistamaan ruokia ja ruokalistoja sekä lisäämään kotimaisten raaka-aineiden tuntemusta. Osa viettää talvensa eteläisessä Euroopassa, kuten Serbiassa ja Espanjassa. SUVI NIEMI TILAUSKORTTI
Erilajisuuden tunne tulee myös tätä kautta?, Leea luonnehtii. MTK tuki rahallisesti näytelmän kirjoittamisen ennakkotutkimusmatkaa Mongoliaan. ?On todella miellyttävää ja molempia hyödyttävää, että yhteistyökumppani tulee näin sisällöstä käsin. Se saa kantaesityksensä Kansallisteatterissa Helsingissä 26. Työt nimittäin pitävät naisen pääkaupunkiseudulla. »Näytelmä on puheenvuoro ihmisen ja eläimen suhteen pitkästä jatkumosta, ihmisen kaipuusta eläinten yhteyteen.« LEEA KLEMOLA Neuleita liukuhihnalta Näytelmä on kolmas sisarusten yhdessä käsikirjoittama työ. ?Käytännössä tämä etenee niin, että puhumme tosi paljon. Halvaantuneen lampaan vanhainkotipaikka maksaa jo moninkertaisesti enemmän kuin siitä keritty villa tuo rahaa. Tältä näyttää syrjäisen Suomen arkitodellisuus Leea ja Klaus Klemolan kirjoittamassa uutuusnäytelmässä Maaseudun tulevaisuus. Nimi on lainattu lehdeltä, mutta muuta yhteyttä niillä ei ole. Maaseudun tulevaisuus näyttää kahtia revenneen Suomen Tulevaisuuden Suomi on kääntänyt selkänsä maaseudun asukkaille. Eläimillä on samat oikeudet kuin ihmisillä Kansallisteatterin uutuusnäytelmässä Maaseudun tulevaisuus. Tuotantoeläinten pito ei kannata. Roolihahmona on tanssiorkesterin rumpalina työskennellyt Jari Kuorikoski, joka käy kuoleman porteilla ja hakee elämäänsä uutta sisältöä maaseudulta. Mies ei ymmärrä maanviljelyksestä mitään mutta päätyy silti lampuriksi. Hän kunnioittaa eläimiä, koska ei tiedä niistä mitään. Uuden ajan paimenen tehtäväksi jää solmia ihmisen ja eläimen välinen yhteistyösopimus uudelleen. Painajainen ja utopia Näytelmässä Suomi on jakautunut kahteen lääniin. Pohjoisesta läänistä julkiset palvelut puuttuvat tyystin. Sitä voi tehdä porukassa mutta silti olla samalla yksin.? MTK yksi sponsoreista Maaseudun tulevaisuuden harjoitukset käynnistyivät syyskuussa. Minä puolestani kudon koko ajan?, Klaus kertoo. Neuleita syntyy lähes liukuhihnalta. Isoilla puikoilla kutova Klaus sai valmiiksi kahdeksan villapaitaa vain puolessatoista kuukaudessa. Myös näytelmässä kudotaan lähes koko ajan. Näytelmässä kudotaan koko ajan. Stand up -koomikko Ikivihreä Carola. Elämä on kuin villissä lännessä, virallista yhteiskuntaa edustaa enää vain yksi läänintaiteilija. Arkielämässä palvelujen heikentyminen harmittaa, mutta näytelmässä se nähdään myös mahdollisuutena. Sukulaistilan kiinteä suhde eläimiin jäi mieleen. ?Lehmät olivat tuotantoeläimiä ja sil- lä lailla suhtautuminen oli järkiperäistä. Niitä kohdeltiin kuitenkin yksilöinä.? Klaus uskoo, että useimmat karjaa pitävät yrittävät tarjota parastaan eläimilleen. Klaus vain seisoo näyttämöllä ja kutoo, vaikka koko maailma meinaa hajota ympärillä. ?Se on tietyllä tavalla lähellä lauman toimintaa. Näytelmästä povataan yhtä syksyn teatteritapauksista. Mukana on useita maan eturivin näyttelijöitä, muun muassa Jukka Puotila, Sari Puumalainen ja ensimmäistä kertaa vuosiin Suomessa näyttelevä Ville Haapasalo. ?Meillä on koolla aivan mahtava porukka, jossa on ihmisiä monesta eri näyttelijätyön koulukunnasta. marraskuuta. ?Näytelmä on puheenvuoro ihmisen ja eläimen suhteen pitkästä jatkumosta, ihmisen kaipuusta eläinten yhteyteen?, Leea sanoo. ?Siitä kaupunkilainenkin voi puhua, vaikka mitään maaseudun asiantuntijoita emme missään nimessä ole.? Pintavireeltään luovan humoristinen näytelmä pyrkii neuvottelemaan ehtoja, joilla ihmisellä olisi jälleen lupa käyttää eläimiä hyödyksi, myös ruuaksi. Ihminen rikkoi sopimuksen Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho tilasi sisaruksilta kantaesityksen teatterin päänäyttämölle vuonna 2011. Yksi keskeisiä teemoja esityksessä on ihmislajin yksinäisyys. Mietimme esimerkiksi henkilöitä ja Leea kirjoittaa tekstiä koneella. Ihmisen ja eläimen suhde lähti molemminpuolisesta hyödystä: ihminen tarjosi suojaa ja sai vastikkeeksi syötävää, lämmikettä sekä metsästys- ja paimenkumppanin. Ihminen kuitenkin rikkoi sopimuksen nostamalla itsensä eläinten yläpuolelle. Maaseutu edustaa näytelmässä paikkaa, jossa ihmiset ja eläimet tekevät yhdessä työtä. ?En usko ihmislajin selviävän ilman yhteyttä eläimiin?, Leea sanoo. Leea ohjaa näytelmän ja Klaus näyttelee sen pääosan. Tunnetuimpia Carolan Mika Eirtovaara kiertää Suomea tuomassa iloa lokakuun loskakeleihin. He viettivät lapsena kesiä isovanhempien luona Vetelissä, missä täti ja hänen miehensä pitivät isohkoa lypsykarjatilaa. Lapset saivat tuntumaa arkipäivän töistä, kuten heinänteosta ja lehmien hausta laitumelta lypsylle. Kunnat lakkauttavat pieniä kirjastoja, joten kyläläiset perustavat omia. Näin tehtiin vastikään Ryttylässä. Se syntyi, kun kristinusko nosti Jumalan yläpuolelle ja jätti eläimet ihmisen alapuolelle. Näytelmä leikkii ajatuksella, ettei ihminen kesyttänyt eläintä. 13 Perjantaina 26. Eläimiä paimennettiin maailmanalun maisemissa vapaasti ilman aitoja.? Klaus, Iloiset veronmaksajat -yhdistyksen jäsen numero kuusi, sanoo maksavansa veroja mielellään, kunhan hän tietää, että niiden vastineeksi on vastuunsa kantava yhteiskunta. ?Nykypolitiikka on hirveän lyhytnäköistä: satojen vuosien aikana rakennettu sosiaalinen rakenne rikotaan muutamassa vuodessa, eikä millään muulla ole arvoa kuin rahalla.? Jättinavetat arveluttavat Suomalainen maaseutu on Klemoloille tuttu lapsuudesta. syyskuuta 2014 VIIKONVAIHDE Oma kirjasto. Sivu 15 Kari Salonen Leea ja Klaus Klemola ovat käsikirjoittaneet Kansallisteatterin uutuusnäytelmän Maaseudun tulevaisuus, josta povataan syksyn teatteritapausta. Saamme siitä silloin muutakin kuin rahaa.? TIINA TAIPALE Nykypolitiikka on hirveän lyhytnäköistä: satojen vuosien aikana rakennettu sosiaalinen rakenne rikotaan muutamassa vuodessa.. Tietonsa hän hankkii tilaamalla alan ammattilehtiä. Myös Leea haaveilee, että voisi ?kaupungissa sijaitsevan omakotitalonsa pihalla pitää aasia ja ratsastaa sillä kauppaan Alepaan?. Ihminen voi elää vapaasti paikassa, jossa kukaan ei välitä. ?Jos kävisi pahin mahdollinen eli valtio vetäytyisi kokonaan, niin ehkä siellä asuvat pääsisivät rauhaan.? Maailmankuvaa Mongoliasta Ihmisten ja eläinten molemminpuolista riippuvuutta Klemolat pääsivät aistimaan ennakkotutkimusmatkalla Mongoliassa. ?Lähdimme sinne vähän naureskel- »Hulluus voi huipentua tuhannen lehmän navettaan, mutta ihminen haluaa tehdä oikeasti työtä eläimen, ei vain massojen kanssa.« KLAUS KLEMOLA len kashmirlankojen perässä, mutta sieltähän löytyi kokonainen maailmankuva. Sivu 14 Naurua pimeään. Tilakoon nopea kasvu ei tunnu kuitenkaan hyvältä. ?Hulluus voi huipentua johonkin tuhannen lehmän navettaan, mutta ihminen haluaa tehdä oikeasti työtä eläimen, ei vain massojen kanssa.? Jatkuva kaipuu maalle Leea ja Klaus ajattelevat joskus muuttoa maalle. ?Minulla, vaimollani ja lapsillani, meillä kaikilla on välillä kaipuu sellaiseen paikkaan, jossa voi elää ihan oikeaa elämää ja pitää eläimiä?, Klaus kertoo. Elokuvajärjestäjän töiden takia hän tuntee jonkin verran myös nykymaataloutta. Sivu 16 tulkitsemia kappaleita on Penkki, puu ja puistotie vuodelta 1971
Sitä ei meillä joutunut pitkään jonottamaan.? Kun kyläkirjasto korvaa sivukirjaston, napanuora pääkirjastoon katkeaa. Esimerkiksi kym- menentuhannen asukkaan Pedersöressä on pääkirjaston lisäksi edelleen viisi sivukirjastoa ja kolme lainausasemaa. Kuntapäättäjät tekevät kauas tulevaisuuteen ulottuvia arvovalintoja. Menoja on pakko leikata joka vuosi, mutta kaikki uudet verot solahtavat ilman korvamerkkiä pohjattomaan pussiin. Rinne on vastuuministerinä miellyttävä yllätys, kärsivällinen, asiallinen ja selkeä, aivan toista maata kuin edeltäjänsä. Ay-johtajana hän on vuosien mittaan oppinut toistamaan yhä uudelleen kylmiä totuuksia oman hallintonsa visapäille. Kokenut Ben Zyskowicz (kok.) on alusta pitäen vaatinut, että eduskunnan on korjattava hallituksen sekava lapsilisäpäätös. Sen päälle tulevat säästöt henkilöstökustannuksista. Terävän mukaan 1,3 miljoonan euron alijäämäinen talousarvio pakottaa nipistämään kaikesta mahdollisesta. Lapset tärkeitä asiakkaita Yksityiskirjaston puuhatädiksi tai omien sanojensa mukaan kirjastomummoksi ryhtyi vastikään eläkkeelle jäänyt opettaja Ulla Ollila-Perälä. Lisäksi kylillä kiertää kirjastoauto. Hausjärven kunnanjohtajan Päivi Terävän mukaan Ryttylän kirjaston lakkauttaminen toi välittömästi noin 30?000 euron säästöt. 14 Perjantaina 26. Uusia kirjoja ei ole ostettu kymmeneen vuo- teen, Putulan kyläaktiivi Anne Vallinen kertoo. ?Uusiakin kirjoja on saatu lahjoituksina, esimerkiksi Sofi Oksasen Puhdistus. ?Entäs japaninkielisiä sarjakuvia?? Nopein nappaa Harry Potterin. Osa oppilaista asettuu pieniin, punaisiin tuoleihin selailemaan satukirjoja ja sarjakuvia. Arja Juvonen (ps.) epäili, että kokeilulaki siirtää velvoitteita muille viranomaisille, joille ei kuitenkaan anneta siihen rahaa. Timo Heinonen (kok.) totesi kuntien velvoitteita lisätyn tälläkin vaalikaudella ja otti esimerkiksi arvaamattoman alkoholimainonnan rajoittamisen. Stubbin hallituksen suurella metelillä toitottamassa miljardihankkeessa päästään edes alkuun. Eduskunnan jyrkin sosiaalitantta, tohtori Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) varmisti, ettei yhdestäkään lakisääteisestä tehtävästä luovuta. Sen jälkeen kirjasto siirrettiin toiseen paikkaan, kunnes lakkautettiin. Kesällä kunnan kirjasto tyhjennettiin talkoovoimin ja sisältö tuotiin Museoviraston suojelemaan rakennukseen. Homma oli hikistä elokuun helteillä. Kirjasto on osa kuntalaisten peruspalvelua siinä missä peruskoulukin. Mallia sääntöihin on otettu muista yksityiskirjastoista. Kirjaston toimintaa rahoitetaan perustettavan kirjastoyhdistyksen jäsenmaksulla, joka on työssäkäyville viisi euroa vuodessa. Ollila-Perälä toivoo, että kirjastosta muodostuu kyläläisten olohuone, jossa kokoonnutaan askartelemaan ja kurssittelemaan. Poliittisesti se ei kestä. omarahoitukseen saatiin, kun Helsingin kirjamessut myönsi kirjastoyhdistykselle vuoden 2001 Rakkaudesta kirjaan -palkinnon. Kirjaston yhteydessä toimii suosittu divari. Kirjojen myyntituloilla maksetaan juoksevat kulut, kuten sähkö ja vakuutukset. TARJA HALLA. Kolmikanta, työministeri Lauri Ihalainen (sd.) lipoi huuliaan. Suomessa on paljon muutakin kuin ansiosidonnaista sosiaaliturvaa, jonka poliitikot toki ovat velttouttaan jättäneet työmarkkinajärjestöille. Kunnassa on yksi kirjasto, joka sijaitsee Oitissa. Viime vuonna oli jäljellä 815 kunnankirjastoa kirjastotilaston mukaan. Samaan aikaan miltei joka neljäs kirjastoauto katosi reitiltään. Lähes puolet muista palvelupaikoista, kuten koulujen yhteydessä toimivista lainausasemista, sulki ovensa. Alasajo vaihtelee suuresti kunnittain. Kokoomuksen toista siipeä edustava, maahanmuuttajien lastenvaunuja kadehtiva espoolaisrouva Pia Kauma ilmoitti heti, että hän ei kannata perusturvakokeiluja. Sosiaaliministeri Laura Räty (kok.) uskotteli, että sosiaaliturvauudistukset ovat Suomessa perinteisesti kolmikannan asioita. Tänä vuonna rahaa myönnettiin 63 euroa asukasta kohden. Tarkoitus on, että valtion tuki kattaa noin kolmanneksen kuntien kirjastojen kustannuksista. Hausjärvi halusi säästää Hausjärven liki 9?000 asukkaan kunta sai avustusta noin 560?000 euroa. Pakastekalusteiden keskihinta on nykyisin 1?200?1?300 nmk eli jokseenkin sama kuin televisioiden. Arttu Ukkonen nappasi hyllystä Harry Potterin. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) sanoi jokaisen hallituksen esityksen lisäävän hallintoa. PEKKA ALAROTU MT 50 VUOTTA SITTEN . Tällä hetkellä on markkinoilla 21 valmistajan tai maahantuojan pakastekalusteita. pellavapäinen tyttö hihkuu. LA 26.9. Alusasuja mainostettiin MT:ssä 24.9.1964. Suomi edelläkävijä pakastealalla Pohjoismaissa Vuonna 1944 tulivat ensimmäiset pakasteet kauppoihin. Suomi oli edelläkävijämaa pakastealalla Pohjoismaissa. Pakasteiden kulutus on vuosi vuodelta lisääntynyt. Syyskuun alussa koulun ja päiväkodin pihaan avattiin yksityiskirjasto, joka toimii vapaaehtoisvoimin. HAUSJÄRVI (MT) Kello soi välitunnin loppumisen merkiksi. Pakastaminen on mahdollista myös kotioloissa. Julkinen rahoitus loppuu, kirjoja ei voi tilata eikä kirjastoalan ammattilaisten apua ole kunnan laskuun saatavilla. Putulan kirjasto onnistui saamaan EU-tukea navetan ylisillä toimivan kirjastotilan kunnostamiseen. ?Hyvä pesämuna. Kansalle ei voi uskotella, että Suomen kansantalous kaatuu ja kolmen A:n luottoluokitus laskee kaikkein köyhimmille maksettavaan 70 miljoonaan euroon. Hallituksen jättänyt vihreä ryhmä äänesti välikysymyksessä tyhjää, mutta tosi kovat paikat ovat edessä. Vihreiden ryhmänjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto ilmoitti yksiselitteisesti, että vihreät kyseenalaistavat tulevina kuukausina hallituksen linjan lapsilisien leikkaamisessa ja takuueläkkeen jumittamisessa. Sinipunahallitus voisi kitkutella kolmen paikan enemmistöllään läpi koettelemusten. Hallituksen lienee taivuttava. Pääministeri Stubb selitti uuden eläketulovähennyksen kohdistuvan suurempaan joukkoon kuin takuueläkkeen korotus. Ekaluokkalaiset asettuvat jonoon kirjaston oven taakse odottamaan tutustumiskäyntiä. ?Ope, onko täällä dinosauruskirjoja?. Prosentuaalisesti lisäys oli suurin valmisruokapakasteiden kohdalla, toteaa kotitalousopettaja Tuula Jaakkola Kotitalouskeskuksen luentopäivillä torstaina. Vuonna 1963 kasvoi pakasteiden kulutus meillä 27 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vihreät ja vasemmistoliitto ovat ajaneet sitä pitkään ja myös perussuomalaisten ryhmänjohtaja Jari Lindström ilmoitti kiinnostuksensa. Vahvana esteenä on vanha kunnon sinipuna, mutta nyt kokoomuksen ryhmäpuhuja Anu Urpalainen piti perustusturvakokeilua erinomaisena asiana. Hän seuraa lasten hyörinää vierestä, juttelee ja lukee satuja. Ollila-Perälä ei voi ymmärtää, että kunnat hakevat säästöjä lakkauttamalla kirjastoja. Henkilökunta on paikalla osan ajasta tai ei ollenkaan. Viime vuosina omatoimikirjastoja on avattu kymmenkunta, muun muassa Ouluun ja Mynämäelle. Kyläkirjastoja vain muutama Vain harvassa tapauksessa kylien ja lähiöiden asukkaat ovat lähteneet perustamaan lakkautetun kirjaston tilalle yksityistä kirjastoa. Pioneereihin kuuluu Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistys Päijät-Hämeen Hämeenkoskella. Siksi kunnassa on oltava vähintään yksi kirjasto. Omatoimikirjastot ovat uusi keino keventää kustannuksia ja hankkia samalla lisää asiakkaita pidennetyillä aukioloajoilla. Asiakas pääsee iltamyöhälläkin sisään kirjastokorttiin liitetyllä ovikoodilla. Innostuksesta päätellen tietokonepelit eivät ole syrjäyttäneet lukemista. Käytännössä Ryttylän kirjasto palasi juurilleen, sillä vielä 13 vuotta sitten se toimi samassa rakennuksessa. Kokematon ministeri näyttää tämän tuosta kompastuvan asiantuntemattomuuteensa. Kunta lakkautti kirjaston, kyläläiset perustivat oman Ryttylässä ei jääty tuleen makaamaan, kun Hausjärven kunta lakkautti kylän kirjaston. syyskuuta 2014 VIIKONVAIHDE passipaikalla Kovat paikat Alexander Stubbin (kok.) kapea enemmistöhallitus selvitti ensimmäisen tulikokeensa kevyesti. Varmaan se on totta, mutta kaikkein köyhimmät eivät siitä hyödy mitään. Rautakehys kuristaa Heikoilla jäillä on myös oppositiopuolue keskusta. Välikysymyksen ryhmäpuhuja Tuomo Puumala selitti lapsilisäleikkausten peruuntuvan, kun tupakkaaskin veroa nostetaan 31 senttiä. Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) todisti taas rautaisesti, miksi keskustan tupakka-askimalli ei toimi. Eduskunta on itse säätänyt hallitukselle menokehykset, joita hallituksen on noudatettava. Näin muistelee OllilaPerälän mies Kari Perälä. Tällä hetkellä esillä on Pirkko Kolehmaisen taidetta. KATJA LAMMINEN Ryttylän yksityiskirjasto osoitteessa Koulutie 14 on avoinna ma klo 15?18, ti 10?14, to 15?16 ja 18?20. Kunnan kirjastoauto käy parittomina maanantaina klo 16.25?16.55. Kunnat saavat itse päättää, miten ne käyttävät valtion kirjastoavustuksen. Syyskuun puolivälissä kyläläiset juhlivat 25 vuotta täyttänyttä kirjastoaan. Asukkaiden perustamia lähiökirjastoja toimii ainakin Tampereen Pispalassa ja Turun Martissa. Napanuora katkeaa Yksityiset kirjastot nojaavat kirjalahjoituksiin. Koulun pihapiirissä sijaitsevassa kirjastossa on kätevää asioida. Kirjastoja lakkautetaan ja palveluja riisutaan Kunnat ovat lakkauttaneet kymmenessä vuodessa joka kuudennen kirjastonsa. Vain eduskunnalla on valta murtaa säätämänsä menokehykset. Kolmikantako yli kaiken? Keskusta on pitkän jahkailun jälkeen valmis kokeilemaan perustulomallia. Hän käynnistää piskuisen kokeilun kuntien velvoitteiden vähentämiseksi. Yli tuhat sivua tekstiä ei hirvittänyt ekaluokkalaista. Huolestuttavin Ollila-Perälän kuulema perustelu on, että ?siellä käy vain lapsia?. ?Lapsethan ovat tulevaisuuden kirjastonkäyttäjiä ja kulttuurivaikuttajia.? Lahjoituksia tehty paljon Esikoulun entiset tilat vuonna 1891 rakennetussa panimorakennuksessa jäivät sopivasti tyhjäksi, kun ryhmä muutti tuliterään päiväkotiin pihan toiselle puolelle. Kunta saa käyttää kirjastotuen miten lystää Aada Martin ja Veeti Kuusela löysivät heti mieluista luettavaa. Kyläkirjastoon on kertynyt mukava kokoelma lastenkirjoja. Ulla Ollila-Perälän luotsaama kyläkirjasto toimii vuonna 1891 rakennetussa talossa, jossa oli alunperin panimo. Joka kunnassa kirjasto Kulttuuriasiainneuvos Hannu Sulin opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, ettei laki määrää, millä lailla kuntien pitää kirjastopalvelut järjestää. Sulinin mukaan jokaisessa kunnassa kuitenkin on kirjastotoimintaa. ?Selvää alasajoa ei ole.? Ministeriö arvioi kuntien peruspalveluiden saatavuutta kahden vuoden välein. KATJA LAMMINEN Markku Vuorikari Sentään kokeillaan Hallintoministeri Paula Risikko (kok.) ei kolmikantaa pelkää. Talkootyöhön saatiin houkuteltua 40 kyläläistä. Aineistoa on lahjoitettu niin runsaasti, että vastaan otetaan enää uutuuskirjoja, hyväkuntoisia sarjakuvia, lastenkirjoja, levyjä ja vieraskielistä kirjallisuutta. Kyläläisten kulttuuritalo Ryttylän yksityiskirjastossa on lainattavissa noin 25?000 nimikettä. Mr. Lainat merkitään tilikirjaan, kunnes tietokonejärjestelmä valmistuu. Laina-aika on kuukausi ja myöhästymisestä peritään sakko
Ei vain ole riittänyt aikaa niiden opiskeluun. Jos olisi juhla, voitaisiin ottaa jälkiruuaksi vaikkapa piece of cake, pala kakkua. Kuskin valinnalla saattaa säästää tuhansia euroja koneen huollossa ja korjauksissa. ?Puimurit ovat kalliita investointeja. Saadaan sitä paitsi ruista ranteeseen. Ohraleipä ottaa silloin, kun rukiit loppuivat. ? ?Olen aina ollut kiinnostunut Leena Pienräihä odottaa ajovuoroaan. Torvi kääntyy napista painaen ja vehnän jyvät varisevat peräkärryyn. Pellon reunassa odottelee kahdeksan innostunutta naista. Vaikka ruoka saa mielen iloiseksi, ruualla ei leikitä. Ruoka syödään rauhassa, sillä hotkiminen ei ole elimistölle hyväksi. Suomessa tätä ilmaisua vastaava syötävä, helppo nakki, olisi lähinnä suolaista pikkupurtavaa. TOPI LINJAMA Anniina Seppä käsittelee puimuria tottuneesti. On tärkeää, että yhä useammat naiset oppisivat koneiden käytön, jotta molemmat voisivat tehdä samoja töitä.? Huolellinen kuski tuo säästöjä Miekanmaan mukaan naiset ovat puijina tarkempia ja huolellisempia kuin miehet. ? SAARA OLKKONEN Markus Miekanmaa tarkastaa puintijälkeä. Kämmenen alalta ei saisi löytyä seitsemää viljan jyvää enempää. Minäkin saan kokeilla maatalouskoneita. Reuna ei tosin ole tasainen. Viimeinen koitos on ajaa mahdollisimman lähelle traktorin peräkärryä. luulen. Luokse penkin jää tuo puu ja puistotie. Kuljen pois teitä tuulen.? Penkki, puu ja puistotie on tunnetuimpia Carolan (1941?97) tulkitsemista ikivihreistä. Vuonna 1971 levytetty kappale oli suomenkielinen versio saman vuoden Euroviisujen voittajasävelmästä Un banc, un arbre, une rue, jonka esitti kilpailussa Monacoa edustanut Séverine. Suomalaisille kelpasivat kummatkin tulkinnat, sillä sekä Séverinen että Carolan versiot nousivat Suomen singlelistalle kesällä 1971. Kansainvälistä tasoa Äskettäin edesmennyt Aarno Raninen (1944? 2014) teki jälkimmäiseen sovituksen, jonka suureellinen äänimaisema ei kalvennut alkuperäisesitykselle. Koneen nopeutta ja suuntaa säädellään oikealla kädellä ja vasemmalla ohjataan. ?On jännittävää istua puimuriin, kun tietää, että alla on hervoton kone. Pitää muistaa monta asiaa ja säädellä pöydän ja terien korkeutta, jotta korret eivät repeile. Koneen voiman tuntee, vaikka sisällä hytissä onkin hiljaista. Poikalapsella nalletkin alkavat usein päristä. Toiminnot ovat sähköisiä. Massaa koneella on lähes 10?000 kiloa. Tosin jos nyt tulee yllättävä tilanne, niin pakkohan se on mennä auttamaan, kun kerran osaan.? Traktori on Pietilälle tuttu. Leikkuupuimurilla ajo on kuitenkin teknisempää. Tutut pysähtyvät tienvarteen katselemaan puintiani?, Seppä nauraa. Onnistumisen kokemuksia ?Ihanaa. Nyt kun lapset ovat isoja, voin alkaa opetella. 15 Perjantaina 26. Se ei silti tarkoita, etteikö nainenkin voisi kiinnostua tekniikasta ja koneista.? Miekanmaan mukaan puimurit ovat aina olleet ajettavissa naisten voimilla. Koneen iso koko pelotti aluksi, mutta nykyajan puimureilla työ on loppujen lopuksi helppoa. Ensin ajan traktorilla pellon ympäri. Lopulta Carola kyllästyi kiertue-elämään ja vetäytyi julkisuudesta. 80-luvun alussa hän teki onnistuneen paluun musiikin pariin levylaulajana. syyskuuta 2014 VIIKONVAIHDE Saara Olkkonen IKIVIHREÄT Holger Eklund/lehtikuva Tummaääninen Carola valloitti suomalaisten sydämet. Carolan karisma koskettaa yhä ?Luona penkin on tuo puu ja puistotie, kaiken muun vei aika . Puimuri nytkähtää käyntiin kevyesti hoippuen. Ajonopeuden pidän pienenä. Tuijotan tarkasti vasempaan kulmaan, jotta pellolle ei jäisi viljarantua. Lakoontuneissa paikoissa pöydän korkeutta pitää säätää. Pysäytän koneen. Ajo sujuu niin sukkelaan ja kevyesti, että unohdan takana olevan kärryn kokonaan. Nyt tuli tunne, että mä osaan tän?, iloitsee Essi Pietilä Koski Tl:stä. ?Tekemällä oppii. Alkamassa on Sampo Rosenlewin ja Pro Agria Länsi-Suomen järjestämän naisten puintikurssin käytännön osuus. PORI Kurssin teoriajaksolle osallistui 40 puinnista kiinnostunutta naista. Hän kertoo tuntevansa monia isäntiä, jotka jakavat mielellään muut tilan työt mutta haluavat itse kylvää, ruiskuttaa ja puida. Essi Pietilä iloitsee hyvin sujuneesta ajosta. Kim Döfnäs oli mukana neuvomassa. KOMMENTTI Jalat täristen puimurista ulos ?En tiedä, onko kyse siitä, ettei naisiin luoteta. Onneksi näen sen peileistä ennen peruuttamisen harjoittelua. Puimurin kanssa onkin sitten eri juttu. Tulevaisuutta varjosti kuitenkin Alzheimerin tauti, joka nujersi taiteilijan vuonna 1997 vain 55-vuotiaana. RIKU-MATTI AKKANEN KANSAN SUUSTA Ruista ranteeseen Tällä viikolla katetaan pöytään vanhan kansan arkista ateriaa. Leivästä syönti aloitetaan, sanottiin Hattulassa. Usein rikkoontuminen johtuu siitä, että niillä on ajettu liian lujaa tai ei ole viitsitty laittaa tyhjennystorvea paikoilleen. Naiset ovat huolellisia, ja hitaasti ajettaessa myös jyvien hävikki pienenee. Nopeus kohoaa välillä yli viiteen kilometriin tunnissa ja vehnän korret leikkautuvat kauniisti juuri oikeasta kohdasta. Ainakin kotikulmilla Ulvilassa olen puijana harvinaisuus. Otetaan siis vielä kaksi kalaa. Ja potut pottuina. ?En ole ajanut aikaisemmin muita koneita kuin autoa ja sitäkin automaattivaihteilla.? koneista. Uusia koneita voi siirtää pikkurillillä ja työ on entistä siistimpää ja hiljaisempaa. ?Maatila on ensisijaisesti yritys. Carolan taustalla kuullaan muun muassa usean viulistin muodostamaa jousiryhmää. Viihteen monitoimimiehen Pertti Reposen (1941?98) kääntämä teksti pärjäsi sekin herkkyydessään ranskankieliselle sanoitukselle. Reponen oli tuottelias tekstittäjä, jolta syntyi omien sanoitusten lisäksi lukuisia iskelmien ja pop-laulujen käännöstekstejä. Käännösiskelmän kulta-aikaa ?On paikka, jossa rakastin ja josta kaiken antaisin. Näin antaisin.? 1960- ja 70-luvuilla suosittujen käännösiskelmien tekstit paikannettiin monesti uudelleen johonkin suomalaisille tuttuun paikkaan, esimerkiksi Kuusamoon tai Rööperiin. Joskus sanoittajat ottivat niin vapaat kädet, ettei lyriikalla välttämättä ollut enää mitään tekemistä alkuperäisen kanssa. Rakkauslaulut, kuten Penkki, puu ja puistotie, olivat puolestaan sanomaltaan yleismaailmallisempia. Esimerkiksi Reposen sanoitusta ei ole yritetty väkisin ?suomalaistaa?, vaan se on sisällöltään varsin uskollinen alkuperäiselle. Euroopan estradit kiinnostivat ?Mä meidät tahdoin säilyttää, nyt mitään kuitenkaan ei jää. Ei jää.? Suomenruotsalaisen aatelisperheen tytär Carola Standertskjöld herätti jo varhain huomiota sielukkaalla äänellään, jossa oli vaikutteita jazzista ja bluesista. Tunsin yhteyden maahan ja minusta tuli hetkellisesti osa ravintoketjua. Nyt ymmärrän, miksi monet isännät eivät halua jakaa puintivastuuta kenenkään kanssa. Puiminenhan on mahtavaa. SAARA OLKKONEN. En kykene tekemään säädöstä vauhdissa, vaikka napit ovatkin valmiiksi sormien alla. Ohjaaminen vasemmalla kädellä tuntuu oudolta. Jalka hakee kaasua ja kytkintä. Pienen ajon jälkeen varmuus kasvaa ja käännöskin sujuu hyvin vieressä istuvan Kim Döfnäsin vakuuttaessa, että oja on kaukana. Iso kone kääntyy ketterästi ja puintijälkikin vaikuttaa suhteellisen hyvältä. Pidän ajonopeuden niin alhaisena, että pystyn hallitsemaan kaiken.? Hienosäätöä syytä harjoitella Leena Pienräihä Loimaalta istahti ajajan paikalle toistamiseen. Joskus joudutaan tyytymään hätäleipään. Paljon tapahtuu nappia painamalla, esimerkiksi kytkintä ei tarvita.? ?Puinnin aloitus on vaikeinta. Mieheni pui ensin reunat ja minä jatkan keskeltä.? Maatilalla kasvaneelle Sepälle tilan töihin osallistuminen on tärkeää. Mietityttää, miten osaa hahmottaa sen reunat.? ?Puimurilla ajaessa pitää tarkkailla edessä olevaa aluetta, jotta osaa säätää pöydän korkeuden oikein ja havaita mahdolliset kivet. Olen istunut usein puimurin kyydissä, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun ajoin itse.? Kotipelloilla puimatta ovat enää rapsit, jotka Pietilä lupaa suosiolla jättää miehelleen. ?Pitää odottaa ensi syksyyn, että pääsen tositoimiin. Maailmantähteäkin Carolasta uumoiltiin, mutta suurempi kansainvälinen menestys jäi lopulta saavuttamatta. Suomessa laulajattaren karisma sen sijaan puri niin tv-ruudussa kuin konserttisaleissa. Kiitän Kimiä ja hyppään ulos puimurista jalat hieman täristen. Jännitti, mutta nyt voin sanoa, että olen puinut vehnää. Suomalaisen ruokapöydän perusraaka-ainetta. Myöhemmin selvisi, että hän oli katsellut koneen huojumista pellon reunalta ja ajatellut, että isälle on sattunut jotain, kun puimuri kulki niin hiljaa.? Puimurin pitäminen kurssissa on Pienräihän mielestä yllättävän hankalaa, vaikka suuren koon luulisi pitävän massan jykevästi paikoillaan. ?Pieni liike ohjaimella vaikuttaa voimakkaasti puimuriin, joten hienosäätöä pitää vielä harjoitella. Miehen ehdotuksesta hän oli kokeillut omaa puimuria, jolla piti rikkoutuneen osan vuoksi ajaa hiljaa. ?Poikani ajoi traktorilla kohti ja puimurin nähdessään kääntyi ympäri. Nälkä nimittäin pelastaa huononkin keitoksen. Impilahdella tiedettiin, että missä leipiä syödään, siellä leikkiä lyödään. Yritimme olla antamatta heille valmiita sukupuolirooleja, mutta niin siinä kävi, että tytärtä ei ole pellolla näkynyt ja molemmat pojat on laitettu ajamaan traktoria.? Koneita voi siirtää pikkurillillä Sampo Rosenlewin Markus Miekanmaa kehottaa jakamaan vastuun kaikista tilan töistä. ?Yleensä miehellä on luontaisesti tekniikka veressä. Otetaan vaikka viisi ruisleipää, sillä nilsiäläisen mukaan ei ole rukiisen leivän edelle käynyttä. Kim Döfnäs neuvoo vieressä. Ensimmäistä kertaa viljaa puimassa Aurinko kultaa puintia odottavan kuivan vehnäpellon Porin Lyttylässä. Mukaan rasvaa, sillä se sopii kaikkeen, kuten komit sanovat. Jos ruoka epäonnistuu, kannattaa viivyttää pöytään kutsua. ?Toivon, että loput mukana olleet ovat päässeet tositoimiin kotipelloilla?, Pro Agrian Annina Luotonen toteaa. ?Puijat muijat, muijat pui?, riimittelevät osallistujat ennen tositoimiin ryhtymistä. Nauru keventää tunnelmaa. Suurin osa on puimassa ensimmäistä kertaa. Kurssilta on tultu hakemaan rohkeutta ja osaamista leikkuupuimurin käyttöön. Puimurin koko pelotti aluksi Puimuri huojahtaa suuresta koostaan huolimatta kevyesti liikkeelle. Viisaus Vieremältä varoittaa, että joka ruokansa hotkii, se eukkoansa potkii. Ruokahalun sanotaan kasvavan syödessä, mutta nyt alkaa olla vatsa täysi. ?Pittää ottoo oravalta velekoo kul leipä loppuu?, sanoi iisalmelainen. Leipäpappi kirkossa tosin sanoi, ettei ihminen elä pelkästään leivästä. Puikoissa istuu ryhmän kokenein puija Anniina Seppä. ?Pari vuotta sitten mieheni kehotti kokeilemaan
Salillinen ihmisiä nauraa räkättää, kun Eirtovaara pääsee vauhtiin. Stand upissa tunnelma ja esiintyjän elehdintä ovat kaikki kaikessa. Naurua syntyy niin eläinten käyttäytymisestä, erilaisista maailmankatsomuksista kuin eri kulttuureistakin. Tutkimuksen mukaan runsaasti naurava nimittäin elää keskimäärin kahdeksan vuotta pidempään kuin tosikko. ?Nauru pidentää ikää. Kokemukset saattavat olla yli kymmenen vuoden takaa, jolloin laji oli aluillaan Suomessa ja esiintymistä vasta harjoiteltiin. Nauru pidentää ikää Nykyään Suomessa työskentelee kymmeniä stand up -komiikan ammattilaisia. Ainoastaan poliittinen huumori ei Suomessa juuri kuki. Eirtovaara ei tiedä, mistä se johtuu. ?Ehkä puoluepolitiikkaa ei seurata niin paljon. Moni tietää esimerkiksi Sami Hedbergin ja Ismo Leikolan, jotka kiertävät ahkerasti kotimaassa. Lisäksi niskassa painaa neljänkympin kriisi. Vakioteema on myös sosiaalinen media ja sen valta ihmisiin. Pyörällä kaatuessa ainoa ajatus ilmalennon aikana saattaa olla ?mitä mä laitan tästä Facebookiin?? Luvassa on myös huumoria eläinten tekemisistä, sillä Eirtovaara liikkuu paljon luonnossa. Jos kukaan ei naura? Eirtovaara kiinnostui stand upista 80-luvulla nähtyään Eddie Murphy lavalla -elokuvan. Silloin komiikan laji ei ollut edes rantautunut Suomeen. ?Nykyään stand upista on jopa ylitarjontaa.? Eirtovaara tekee paljon muutakin kuin vääntelehtii yksin lavalla. Nauru on tapa käsitellä asioita. Jäänvirran mukaan aktiivisinta yleisöä löytyy Ylivieskasta. ?Siellä on ihan mahtava meininki stand up -keikoilla. Jos kaikkialla olisi yhtä iso osallistumisprosentti, Helsingissä esiinnyttäisiin Hartwall Areenalla.? Taiteenlajina stand up toimii täysin markkinatalouden ehdoilla. Eirtovaara onkin mestari muuntelemaan ääntään ja hyppelehtimään lavalla. Paikkakunnat ja ajat ovat nettisivulla www.mikaeirtovaara.com. >> Alueellisia eroja on, mutta saman show?n voi hyvin heittää niin Helsingissä kuin Kajaanissakin. >> >> Poliittinen huumori ei Suomessa juuri kuki. Yksi vakioteema on sosiaalinen media. Pyörällä kaatuessa ainoa ajatus saattaa olla ?mitä mä laitan tästä Facebookiin?? Kymmeniä ammattinaurattajia Stand up -esitysten mainoksiin törmää tuon tuostakin julkisilla paikoilla ja lehdissä. Jenkeissä on helpompaa, kun on vain kaksi isoa puoluetta.? Toki kaikkien huulilla pyörivät yhteiskunnalliset asiat ovat esitysten vakiomateriaalia. Purevia teemoja lähimennei- sudoku Taso: Vaikea Sudoku-tehtävän 449 ratkaisu. Markku Vuorikari Koomikko Mika Eirtovaara lähtee kaamoskiertueelle levittämään naurua ja iloa. Vitsiä syntyy niin lapsiperheen arjesta kuin metsäneläimistäkin. Tehtävä numero 450. Täytä ristikko siten, että jokaisella pysty- ja vaakarivillä ( ja paksuilla viivoilla rajatuissa 3 x 3 laatikoissa) on jokainen luku yhdestä yhdeksään. Kerran ja vain kerran! Apua Sudokun ratkaisuun osoitteessa: www.sudoku.org.uk edellisen ristikon ratkaisu Mika Eirtovaaralla on tuhansien keikkojen kokemus yleisön hauskuuttamisesta. Useimmiten vitsit kohdistuvatkin omaan nilkkaan tai ihmistyyppeihin. Lavalla on nähty vantaalainen, räkivä ja v**tua viljelevä teini, josta kasvaa kenties samaan tyyliin käyttäytyvä mummo: ?V**tu Bingo!. Hän näyttelee ja ohjaa. Syksyn mittaan teattereissa pyörii kolme hänen ohjaamaansa huumoripläjäystä: Klassikot lavalla Tampereen teatterissa, Kristian Turun Linnateatterissa ja Ihan kusessa Tampereen Työväenteatterissa. Eirtovaaran oma syksy on pyhitetty kiertueelle, joka tuo naurua pimeyden keskelle yli 30 paikkakunnalla. Lopuksi lavakoomikolle on esitettävä vakiokysymys: Mitä, jos kukaan ei naura? ?Kokemus tuo varmuutta. Riski siihen, ettei kukaan naura, pienenee kokemuksen myötä?, Eirtovaara pohtii. Totuuden nimissä hän ei muista yhtäkään esitystä, jossa kukaan ei olisi nauranut. KATJA LAMMINEN Nauru pitkästä ilosta -kiertue 26.9.?13.12. Tamperelaiset nauravat turkulaisille, suomalaiset ruotsalaisille ja niin edespäin. Alueellisiakin eroja on, mutta saman show?n voi hyvin heittää niin Helsingissä kuin Kajaanissakin. Niin monesta asiasta muodostuu turhaan tabuja.? Eirtovaaran mielestä mistä tahansa voi heittää huumoria, jos löytää sopivan näkökulman. pähkinä Vanhan ajan viihdyttäjä Eirtovaara tituleeraa olevansa vanhakantainen viihdyttäjä. Hän ei halua provosoida tai shokeerata ihmisiä. Se on terapiaa. 16 Perjantaina 26. Tulevalla kiertueella hän arvelee kuitenkin jättävänsä murteet rauhaan. Sen sijaan vitsiä vääntyy perhe-elämästä ja isyydestä, sillä Eirtovaaralla on kaksivuotias lapsi. Suomen stand up -klubin johtaja Antti Jäänvirta ei kuitenkaan puhuisi vielä lavakomiikan kultaajasta. ?Toki stand up on nousussa, mutta puolet suomalaisista ei edes kunnolla tiedä, mitä se on.? Jäänvirta toivoo, että ihmiset lähtisivät rohkeasti keikoille. Turhan monen kokemukset perustuvat nettivideoihin tai kuulopuheisiin, kuinka esityksessä ei kukaan nauranut. Suomalaiset nauravat samoille asioille kuin muutkin länsimaalaiset. syydestä ovat esimerkiksi alkoholiin tai homojen oikeuksiin kohdistuvat lait. Huumoria isyydestä Eirtovaara on hauskuuttanut myös murre-eroilla. Joskus hyväntahtoisen herjan kohteeksi joutuvat myös eturivissä istuvat. Tuhansia keikkoja Liki viidentoista keikkavuoden ja peräti 3?000 keikan kokemuksella Eirtovaara on oikea mies arvioimaan, mikä suomalaisia naurattaa. Periaatteessa mikä vain. Tarjolla ei ole valtion kulttuuriavustuksia. Jäänvirta suosittelee vahvasti heittäytymistä ammattinaurattajan armoille. syyskuuta 2014 VIIKONVAIHDE Vakaville asioille pitää nauraa Asiat, joiden puolesta ollaan valmiita kuolemaan, antavat syyn elää. Stand up -koomikko Mika Eir tovaara ei ymmärrä, miksei vakaville asioille saisi nauraa. ?Niille nimenomaan pitää nauraa. Se on sosiaalista liimaa.? KATJA LAMMINEN. Mehukkaimpina hän mainitsee Turun ja Savon murteet sekä Helsingin slangin
Skotlanti on iso vadelman tuottaja. Reseptit eivät ole vain sieltä täältä napattuja tuokiokuvia, vaan Jordanova on selvästi käyttänyt niiden kokeiluun ja kehittelyyn aikaa ja vaivaa. Kauraa on tarjolla myös monissa kekseissä, joita britit rakastavat nauttia teen kanssa tai ripotella rouheena jugurtin, puuron ja sämpylätaikinan sekaan. Skotlanti on kalastusmaa ja lohi ykköskala. Seurantojen aikana menehtyi yhteensä 62?000 potilasta. Runsaasti kuituja ruuastaan saavat menehtyivät tutkimusten seuranta-aikana noin viidenneksen epätodennäköisemmin kuin kuituja vain vähän syövät. Haggista tarjottiin syyskuisessa kongressissa niin perunamuussiin sekoitettuna kuin päätösillallisen alkupalapalleroinakin. Olipa sen maku saatu ujutettua perunalastuihinkin. Kuvitelkaapa: miltä maistuisivat maksalaatikkosipsit! Toinen skottien ylpeys on kaura. Saat mainiota keitto- ja kastikeainesta. kenään ja kaada voideltuun, reilunkokoiseen uunivuokaan. Mittaa maito ja jauhot kattilaan. Anna kiehahtaa hetken aikaa. Ripottele kasviksille hiukan suolaa. Peitä loppuvaiheessa, kun pinta on kauniisti ruskistunut. 200 g lanttua tai naurista 1 tl suolaa 2 laakerinlehteä 10 maustepippuria 1 tlk (70 g) vahvaa tomaatti sosetta 4 dl vettä 1 dl persiljasilppua Lado liha kerroksittain sipulilohkojen ja juurespalojen kanssa uunivuokaan. Lohi, kaura, marjat. Lisää sulatejuusto paloina ja sekoita, kunnes juusto on sulanut. Kaada kastike vuokaan ja kypsennä 175 asteessa noin kaksi tuntia. Leikkaa reiluiksi lohkoiksi. Sekoita joukkoon timjaminoksia. Rouhi pinnalle mustapippuria. Viimeistele pata persiljalla. Ruokaohjeissa käytetään toisinaan myös naatteja. Myös ruokien suhteen. Kaikki Skotlannissa käyneet tietävät haggiksen, tuon vähän maksalaatikon tapaisen sisäelinmuhennoksen, josta puuttuvat rusinat. Ja ei kun vain hilloja riitta.mustonen@ mt1.fi keittämään ja kisaamaan! Makumatkalla Vera Jordanovan kanssa Suomalais-bulgarialainen huippumalli ja näyttelijä Vera Jordanova on tehnyt uuden aluevaltauksen julkaisemalla keittokirjan. Tartuin Don?t Miss a Bite -kirjaan jossain määrin ennakkoluuloisena: kuuluuko reseptikokoelma kevyiden julkkistyrkkyjen sarjaan? Täydellisesti väärä oli olettamukseni, sillä kirja on sekä ruokaa että ruuanlaittoa rakastavan Jordanovan tarjoilema kiinnostava makumatka eri puolille Eurooppaa ja hänen nykyiseen asuinmaahansa Yhdysvaltoihin sekä kihlattunsa kotimaahan Kolumbiaan. Jordanova esittelee sekä makumuistojaan että noin sata reseptiään. Kuori on kermankeltainen ja malto valkea. Pitkät ja alaspäin ohenevat juuret korjataan myöhään syksyllä, kun ne ovat 20?30 senttiä pitkiä ja läpimitaltaan 2?3 senttiä. Juuret voi jättää maa-artisokan tavoin talven yli maahan ja korjata heti keväällä ennen kasvin kukintaa. Lado omenat kuutioina tai viipaleina uunivuokaan tai annosvuokiin. Lisää piparjuurta ja maista välillä, josko kastike on mieleisesi vahvuista. Tarjoa lämmin kastike rosollin kanssa. Uunijuurekset 6 annosta 1 pieni (300 g) lanttu tai nauris 3 (n. Superfoodia, olipa se sitten skottilaista tai suomalaista, mutta hyvää sellaista. WSOY. Persikka-pekonipossupata saa jokaisen näyttämään huippukokilta, kirjoittaaa Vera Jordanova. Kuitupitoinen ruoka ennakoi pitkää ikää Elinikää voi eteläkorealaistutkijoiden mukaan pidentää syömällä runsaasti kuitupitoista ruokaa, etenkin viljakuituja. Tutkimuksessa yhdistettiin seitsemän aikaisemman tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat yhteensä yli 900?000 potilaan terveystiedoista. Sekoita kasvikset ja mausteet kes- VINKKI Kuivaa juureksista sipsejä Porkkanasta, nauriista, raita- ja punajuuresta tulee herkullisen värisiä ja makuisia lastuja. Kuori juurekset ja vedä juustohöylällä tai perunankuorimaveitsellä ohuita lastuja. Kiehauta lastuja parin minuutin ajan suolalla maustetussa vedessä. Valuta vesi pois ja kuivaa uunissa tai kuivurissa 50 asteessa. Laita leivinpaperi uuniritilän päälle ja levitä juureslastut harvakseen sen päälle. Kokeile kuivata raastettuna erilaisia juureksia kuten selleriä, palsternakkaa, porkkanaa, lanttua ja sipulia. Juurekset saavat jäädä hiukan napakoiksi. Punajuuri-ohralaatikko 8?10 annosta 1 kg punajuuria 1?2 sipulia Uuniruokapäivän jälkiruokaherkku Tattari-omenavuoka 6?8 annosta 5?8 (900 g) hapanta omenaa 1 tl inkivääriä 2 rkl sokeria 75 g voita 3 dl tattarihiutaleita 1 1/4 dl sokeria 1 tl vaniljasokeria 1 dl kookos- ja limemaustettua ruokakermaa Tarjoiluun turkkilaista jugurttia Puolita omenat ja poista siemenkodat. Itse en ole niitä käyttänyt, koska niiden terveellisyydestä kiistellään. Sen sijaan aivan pieniä lehtiä ja versoja voin laittaa koristeeksi. Katkeilleet ja pintavaurioituneet juurekset on hyvä hyödyntää pian korjaamisen jälkeen. Rosolli on oma syyssuosikkini. Siinä juuresten makeus pääsee oikeuksiinsa. Syyssalaattiin kuutioin raakaaineet reilun kokoisiksi paloiksi. Joulurosolli koostuu pienen pienistä kuutioista. Sadonkorjuurosolli 6?8 annosta 4?5 (250 g) punajuurta 3 (200 g) porkkanaa 1 palsternakka 2 omenaa Keitä porkkanat ja punajuuret kypsiksi. Samoin palsternakka. Kuori juurekset ja leikkaa reilun kokoisiksi kuutioiksi. Kuutioi myös omenat. Sekoita ainekset varovasti keskenään. Tarjoa lisäksi lämmintä piparjuurikastiketta. Piparjuurikastike 6?8 annosta 2 rkl voita 1/2 dl vehnäjauhoja 5 dl täysmaitoa ripaus musta- tai valkopippuria 1/2 tl suolaa 1?2 rkl piparjuuriraastetta (ripaus sokeria) Sulata voi kattilassa. Syksyllä korjasin sadon ja saman tien keitin ensimmäiset juuret. Maku oli makea ja herkullinen. Juuri on kärjestä kapeneva ja siihen kehittyy runsaasti sivujuuria. Voitele reilun kokoinen uunivuoka (2 l). sekoita punajuurisuikaleet, sipulisilppu ja ohrasuurimot, kurkkusalaatti sekä suola. Kaada nesteet vuokaan. Nauti parsan tavoin sulatetun sitruunavoin kera. Lisää maito ja sekoita kastike tasaiseksi. Anna kiehua muutama minuutti. Kypsennä 200 asteessa yksi tunti ja 150 asteessa toinen tunti. Jos riitta vielä osaisimme markkimustonen noida maksalaatikon niin kuin skotit haggiksen, niin hyvät eväät meilläkin on. Tarjoa perunamuusin kanssa. Liha-kasvispata uunissa 6 annosta 800 g karjalanpaistilihaa 1?2 sipulia 3 porkkanaa ANNELI PESSALA Kaurajuuri maistuu vaikka sellaisenaan Keväällä näin siemenkaupassa kaurajuuren siemeniä. Kuivassa se nahistuu nopeasti. liinista, jota on huomattava osa kaurajuuren hiilihydraateista. ANNELI PESSALA. Tarjoa maustamattoman turkkilaisen jugurtin kera. ANNELI PESSALA Omenapaistos on saanut peitokseen tattarihiutalekuorrutuksen. 1 1/2 dl esikypsennettyjä, kokonaisia ohrasuurimoita 1 dl kurkkusalaattia 1 tl suolaa 1 prk (5 dl) maustettua ruokakermaa (kolme juustoa) 5 dl maitoa Kuori ja suikaloi punajuuret. Hienonna kuoritut sipulit. Yhteys koski vihanneksista ja varsinkin viljasta saatavia kuituja. Monissa tutkimuksissa on saatu näyttöä kuitujen terveellisyydestä. Kuitupitoisen ruuan on arvioitu vähentävän riskiä sairastua sydäntauteihin, aivohalvaukseen, verenpainetautiin ja diabetekseen. Sulata voi uunivuoassa ja pyöräytä kasvislohkot siinä. Niinpä lohta saa sekä savustettuna ja graavina että keitossa ja uunikalana. Ei sovi unohtaa marjoja. Itse aion kokeilla ensimmäiseksi persikkapekoni-possupannua. Jordanova ei ole unohtanut suomalaisiakaan aineksia: jäiset marjat kuumalla kinuskikastikkeella tai rukiinen lohipitsa maistuu varmasti monelle. Kansainvälisiä makupaloja tarjoileva kirja voisi olla vahva ehdokas jopa vuoden keittokirja -tittelistä kilpailtaessa; siitäkin huolimatta tai ehkä juuri sen vuoksi, että tekijä ei ole keittiöammattilainen. MAIKKI KULMALA Kirjan kuvitusta Vera Jordanova: Don?t Miss a Bite. Makuja ja muistoja maailmalta. 256 sivua. Erilaisia kaurapuuroaineksia esiteltiin uutuuksina, siis näitä meidänkin tuntemiamme pussipuuroja. Lisää mausteet ja veteen sekoitettu tomaattisose. Toistaiseksi ei ole varmuutta siitä, kuinka suurelta osin on kyse kuidusta ja toisaalta kuitupitoisten ruoka-aineiden muista terveellisistä vaikutuksista. Tuloksista kerrotaan Uutispalvelu Duodecimin verkkosivulla. TARJA HALLA Vuohenjuusto ja lehtipersilja maustavat vaaleat uunijuurekset. Syksy on juuresten juhlaa Juurekset maistuvat niin rouskuvan raakana kuin pehmeäksi haudutettuinakin. Näin syksyllä porkkanat ja muut juurekset ovat täynnä kesän makua. Meillä se olisi ehkä kala, ruis, marjat. Myös hänen lapsuudenperheensä ja isoäitiensä rakkaus ruokaan välittyy lukijalle näissä resepteissä kauniisti. Koska reseptit tulevat useista ruokakulttuureista, ainakaan kaikkiin ei ole saatavissa aineksia joka ruokakaupasta, mutta monenlaista näiden mukaan pääsee omassa keittiössä kokeilemaan. Lisää muut aineet. Kaada seos omenoille. Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia. Makea maku johtuu inu- Kaurajuuri säilytetään kosteassa ja kylmässä. Kuumenna sekoittaen, kunnes kastike sakenee. Kiehauta siinä jauhot. Dundeessa kisataan joka syyskuu siitä, kuka on World Jampion. Hilloa saarivaltakunnassa kuluu paljon, sillä teepöydän tutuin leivonnainen skonssi vaatii seurakseen aina hillon. Englannissa tähän lisätään vielä paksua kermaa, clotted cream, mutta Skotlannissa pannaan paremmaksi ja levitetään hillon alle voita. Jotenkin tuntui tutulta. Rouskutellaan niitä raakana mahdollisimman usein ja hyödynnetään päivittäisessä ruuanlaitossa. Valuta siirappi päälle ja kypsennä 175 asteessa noin 30 minuuttia. Lisää pinnalle juusto viipaleina ja jatka kypsentämistä noin 10 minuuttia. Ripota pinnalle inkivääriä ja sokeria. Sulata voi kattilassa. Kypsennä 150 asteessa kaksi tuntia. Painele vuoan pintaa pari kertaa ja laita alumiinifolio päälle, jos vuoka ruskistuu liikaa. Juuresruukku 6 annosta 8 (400 g) porkkanaa 5 (300 g) punajuurta 1 pieni (300 g) lanttu 1 (200 g) palsternakka 2 sipulia 2 rkl meiramia 1/2 rkl suolaa 5 dl kevytmaitoa 2 rkl vehnäjauhoja 1 pak (200 g) viherpippurisulatejuustoa Raasta juurekset ja sipulit karkeaksi raasteeksi. 17 Perjantaina 26. syyskuuta 2014 VIIKONVAIHDE Jaana Kankaanpää HELLAN KULMALLA Kaurapuuroa Skotlannista Ei tullut Skotlannista itsenäistä valtiota, mutta omanlaisensa alue se Britanniassa on. En ollut aikaisemmin tutustunut tähän vanhaan viljelykasviin, joten mielenkiinto heräsi heti. Juurista tihkuu maitiaisnestettä, jos pinta vaurioituu nostettaessa tai sitä leikataan raakana. Kaurajuuri sopii keittoihin, gratinoitavaksi tai keitettäväksi sellaisenaan. Mausta suolalla ja pippurilla. 400 g) porkkanaa 2 sipulia 1 (100 g) palsternakka 1/2 (noin 200 g) mukulaselleriä 25 g voita 1/2 dl vaaleaa siirappia 1 tl suolaa 2?3 oksaa tuoretta timjamia noin 1/2 tl mustapippurirouhetta 1 pak (150 g) chevrevuohenjuustoa Pinnalle lehtipersiljaa Kuori kasvikset. Mutta myös mansikat, herukat, karviaiset ja pensasmustikat rikastuttavat ruokapöytää. Nostaakseen profiiliaan marjamaana skotit ovat keksineet aloittaa kansainväliset hillokilpailut. Syysjuureksista tehty raaste on mehevää ja sopii sellaisenaan aterian lisäkkeeksi. Juurekset ovat tyypillisiä laatikko- ja pataruokien aineksia
Jos viime keskiviikon aloitusjakso meni ohi, niin ei hätää: Hyvien ja huonojen uutisten kuudennen tuotantokauden ensimmäinen osa nähdään uusintana sunnuntaina. Pää- osassa ohjelmassa on musiikki, mutta sen lisäksi kuullaan myös miehen haastattelu. Voi olla, että Jare Henrik Tiihonen alias Cheek (pyöreäposki) oli aika kaukana alkuperäisestä hiphopin ytimestä herkistellessään Vain elämää -ohjelmassa, mutta jotain uutta hän on tuonut suomalaiseen musiikkiin ja esiintymiseen. Kaukana ovat ajat, jolloin artistin murheellinen elämä oli lähes menestyksen ehto. Nyt Cheek voi varata Olympiastadionin kahdesti, vieläpä myydä nämä molemmat keikkansa loppuun vajaassa tunnissa. Suosiota ei haittaa, vaikka mies nappasi Sokka irti -albumillaan muutamassa viikossa kultalevyn ja lopulta multiplatinan. Voicen äänestyksessä voitetut kesähitit ja muut tuuletukset listojen kärjessä eivät haittaa. Monty Halls selvittää, mikä nuoria ja vahvoja sukeltajia tappaa. 20.45 Löytöretkiä maailmaan 21.00 Boardwalk Empire (16) 21.56 Yle Uutiset 22.01 Urheiluruutu 22.10 We Want More 23.10 Naurun tasapaino MTV3 06.00 Voittostudio 08.00 Ella Elefantti (S) 08.15 Mokon suuri maailma (S) 08.30 Hello Kitty . Lopulta tilanne ryöstäytyy täysin käsistä. Thamesin pohjasta löytyvä ase johdattaa ryhmän etelänmatkalle tutkimaan nuoren pojan murhaa. Voisiko Ylekin olla tehokkaampi. (S) 23.15 SM-liigan viikkomakasiini 23.45 Nelonen Pro: Moor Gääs 00.15 NCIS Rikostutkijat (12) 01.15 Virta (12) 02.15 Pelkokerroin 2.0 (12) 03.15 Eriskummalliset rikokset 03.55 Ennustaja-TV YLE TEEMA 04.00 Teematieto 10.00 Pohjoiseen tyyliin 11.00 Mayojen yö 12.55 Vinyylimania 14.15 Kuninkaittemme jäljillä 15.15 Tehtävä lähiössä 15.45 Gran Hotel (12) 16.30 Gran Hotel (12) 17.15 Gran Hotel (12) 18.00 Kino Klassikko: Metropolis (Saksa 1927) Tieteiselokuvan maineikas edustaja entistäkin täydellisemmäksi restauroituna, kertomus futuristisesta kaupungista, jossa työläiset uurastavat pienen yläluokan suunnitelmien mukaan. Kamppailu tanssiparketin mestaruudesta alkaa toden teolla, kun yksi pareista joutuu heittämään hyvästit kisalle. Uutisankkuri Peter Nyman tutustuttaa katsojat espanjalaiseen elämänmenoon. Riittäisikö pienempi ohjelmamäärä? Se nähtäneen pian, kun väkeä vähennetään. Onneksi emme elä valtiossa, jossa vallanpitäjien virallinen tiedotusväline on ainoa kanava saada tietoa. Kolme suosikkia 1. Hylätystä huvipuistosta löytyy nuoren naisen ruumis. Tyttöbändibuumista parodiaa tehneen Mascaran naisilla on eri näkemykset bändin lopunajan tapahtumista, erosiko Maria bändistä vai erotettiinko hänet. (16) 22.35 Yle Live: System of a Down 23.35 Elokuvan tarina Osa 3: Vuodet 1918?1932. Pureeko se tiukan paikan tullen ruokkivaa kättä, vaikka näykkäiseekin sitä esimerkiksi vaalitenteissä ja YleLeaksissä? Mitä kaikkea Ylen oikein pitää tuottaa. (12) 19.45 Arto Nyberg 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Tehdas 21.55 Pyhiinvaeltajan kuolema (16) 22.55 YleLeaks 23.10 Ykkösaamu YLE TV2 07.45 Unna Junná 08.00 Pikku Kakkonen Hyviä uutisia. Pääosissa: Krister Henriksson, Sverrir Gudnason, Tom Ljungman, Nina Zanjani, Lena Endre. 00.25 Southland (16) 01.25 Kuuma laki (12) 02.25 Voittostudio NELONEN 07.40 Bubble Guppies (S) 08.05 Lego Legends of Chima 08.30 Merieläinten pelastajat 09.00 Elixir 09.30 Elixir Sport 10.00 Arvostele mun illallinen Suomessa 12.00 Hotellit haltuun 13.00 Elokuva: Kuka on Harry Kellerman? (Who is Harry Kellerman/USA 1971) Dustin Hoffman on draama komedian pääosassa Yhdysvaltojen menestyksekkäin rock-säveltäjä Georgia Soloway, jonka surffailua ylitsevuotavan suosion aallonharjalla varjostaa ainoastaan mystinen Harry Kellerman. Ohjaus: Fritz Lang. Varapresidentin toimistoon kohdistuu paineita ja sitä syytetään toimimattomuudesta. klo 16.25 ja keskiviikko 1.10. (12) 20.30 Yle Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 YleLeaks 21.30 Uutisvuoto Vieraiksi saapuvat näyttelijät Jarmo Mäkinen ja Karoliina Blackburn. 22.00 Komisario Lewis (12) 23.30 Rouva varapresidentti 7/8. Srilankanleopardi tietää, mistä silloin saalista voi löytää. 19.35 Ryhmä Pullman 10.kausi alkaa. Vaikkei oikeus voittaisikaan, Palachin muisto jää kytemään vuosikymmeniksi. Se viitoittaa Tshekkoslovakian tulevaisuutta ja koko maailmanhistoriaa. (7) 15.00 Guinness World Records . 18 Perjantaina 26. Kuinka kaksi ongelmaista veljestä on joutunut juttuun mukaan? 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Rush Hour 2 (USA 2001) Suositun toiminta komedian jatko-osassa Jackie Chan ja Chris Tucker esittävät epäsuhtaista poliisiparia, joka sotkeutuu rahanväärentäjien juoniin lomaillessaan Hong Kongissa. Ohjaus: Brett Ratner. Ohjaus: Anne Fletcher. (7) 16.50 Putous 6 16.55 Kadonneen jäljillä 17.55 Peter Hispaniassa Madrid. N: Dustin Hoffman, Barbara Harris, Jack Warden, David Burns, Dom De Luise. Pian Wallanderille selviää, että uhreja yhdistää vuotta aiemmin tehty jalokiviliikkeen ryöstö, ja jäljet johtavat häikäilemättömän rikollis järjestön luo. (18) 03.00 Kylmäverisesti sinun 04.10 Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (7) YLE TEEMA 10.00 Tie Roomaan: Kaksi pientä elefanttia 10.45 Löytöretki 11.40 Taloraati: Wow! 12.30 Elokuvauksen alkeet 12.55 Tarjoilin Dalille 13.05 Elämän tarkoitus (S) 13.10 Ruokaratsia 13.35 Yle Live: Nine Inch Nails 14.40 Matka Metropolikseen 15.35 Tiededokumentti: Australian mantereella 16.35 Hakekaa kätilö! (12) 17.30 Historia: USA:n orjuuden vastainen liike 18.30 Sammakkokuningatar Jean-Philippe Rameaun lyyrinen komedia vuodelta 1745. Nuori nainen surmataan raa?asti, ja etsivät pääsevät paha maineisen jengin jäljille, jonka jäsenyysehtona on äärimmäisen väkivallan osoittaminen. Teki se mitä tahansa, se vääristää tiedotusvälineiden välistä kilpailua. klo 20.10 duskunta valitsee keskuudestaan 21-jäsenisen hallintoneuvoston kaitsemaan Yleä. Käytäntö on vähän kuin Venäjällä, jossa presidentti Putin nimittää Russia Today -yhtiön johdon. Vallan ja median vahvasta liitosta on seurannut usein ongelmia . Antiikin myytit heräävät eloon Pariisin Garnier-oopperan esityksessä. 21.00 Palava pensas (16) 22.15 Paluu Prahaan Elokuvaohjaaja Agnieszka Holland palaa opiskeluvuosiensa muisteloon . Kellerman soittelee säveltäjätaiturin ystäville ja kavereille vain kertoakseen, minkälainen lurjus mies tosiasiassa on. Sound Tracker Musiikki-nomadi Yaffa suuntaa Andalusian kumpuileville vuorille kuulemaan halveksitun vähemmistön kulttuuria, anarkismin ja yhteiskunnan vastaisen protestoinnin taustamusiikkia - flamencoa. 21.15 Palava pensas 3/3. N: Sandra Bullock, Ryan Reynolds, Mary Steenburgen, Craig T. Ensijärkytyksen jälkeen Andrew suostuu. Suosio kestää, vaikka suomalaisesta melankoliasta ei ole häivääkään. Tuleeko Cheekistä Veltto Virtasen ja Mikko Alatalon vanavedessä seuraava muusikkotaustainen kansanedustaja? Sauli Niinistön taustajoukoissahan hän jo seisoi avoimesti presidentinvaalien kampanjan aikana. Yle TV2 lauantai 27.9. Ja keskiviikkona nauretaan toiselle osalle. Nelonen sunnuntai 28.9. Selina päättää ottaa tiukan linjan ja uhkaa irtisanoa avaintyöntekijänsä. YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 27.9. 07.48 Pikku Kakkosen posti 07.54 Touhukkaat: Puna-Roosan lempiväri (S) 08.20 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu (S) 08.36 Babar ja Badun seikkailut 09.00 Galaxi 10.00 Nuoret mestarit: Partiomestari 10.30 Tartu Mikkiin 11.20 Meille tulee koiranpentu 11.50 Peltsin Lappi 12.20 Retrolissun ysärit: Ollaan sekaisin 12.49 Retrolissun ysärit: Bittiavaruuden tähtikaaret 13.17 Retrolissun ysärit: Ahistaa 13.50 Norjan kovin 14.30 Urheiluviikonloppu 14.45 Endurance quest 15.13 Urheiluviikonloppu 15.25 Rytmisen voimistelun MM 16.45 Urheiluviikonloppu 16.55 Palloilua: Käsipalloa 18.43 Urheiluviikonloppu 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 We Want More Mascara palaa yhteen. Vierailevana tuoma rina Duudsoneiden Jukka Hilden. 21.00 Brändärit (7) 21.30 Vedetään hatusta 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 MTV Sport Uutiset 22.35 Pahan ajojahti (16) 23.35 Americans (16) 00.40 Valtapeliä (12) 00.40 Voittostudio NELONEN 05.10 Ennustaja-TV 07.40 Bubble Guppies (S) 08.05 Lego Legends of Chima 08.30 Jaksa paremmin 09.00 Huvila & Huussi 10.00 SM-liigan viikkomakasiini 10.30 Nelonen Pro: Moor Gääs 11.00 Elixir 11.30 Elixir Sport 12.00 Merieläinten pelastajat 12.30 Eläintarhassa tapahtuu 13.00 Eläintarhassa tapahtuu 13.30 Hotellit haltuun 14.30 Hotellit haltuun 15.30 Totuuden anatomia (12) 16.25 Hyvät ja huonot uutiset 17.25 Tulossa: Vino Show 17.30 Vain elämää 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Guinness World Records . Central do Brazil Yle Teema 3.10. Kiero kilpailija kiinnostuu Willy-miekkavalaasta ja tekee kaikkensa saadakseen itselleen, kun taas Kirra ystävineen pyrkii löytämään Willyn parven ja palauttamaan poikasen luontoon. Suosio kestää kaiken menestyksen. Menestys on muuttunut myös rahaksi. kuka muu muka? J os et ole vielä ymmärtänyt, missä Cheek-maniassa on kyse, katso tämä Ruisrockissa tehty taltiointi. Jos pidät Cheekin musaa paskana, kuten entinen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki asian ilmaisi, sinulla on nyt mahdollisuus avartaa tai syventää näkemystäsi. syyskuuta 2014 RADIO- JA TELEVISIO-OHJELMAT TV1: puhelin 020 690 414 Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi Internet: http://tv1.yle.fi/ TV2: (03) 3456?111, 020 690 414 Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi Internet: http://tv2.yle.fi/ YLE KUVAPALVELU MTV: vaihde 010 300 300, (09) 6224?176 Internet: www.mtv.fi Nelonen: vaihde (09) 45451 Internet: www.nelonen.fi TV-KOLUMNI JUKKA PASONEN Ylen logo ja merkitys ovat muuttuneet kilvan ajan kuluessa. Ylellä varaa parantaa E Cheekin on helppo hymyillä, kun yleisöä riitti myös Ruisrockin Rantalavalla. Cheek . Muilla kun ei ole veronmaksajista koottua raha-automaattia. Vaikka laissa Yleisradio Oy:stä on säädetty monista tärkeistä ja ylevistä päämääristä, tulkinnalle jää silti paljon varaa. Helppo raha ajaa useimmat meistä laiskuuteen. Punaisellamerellä sijaitseva Blue Hole on monien mielestä maailman vaarallisin sukelluskohde. Paikallisten mukaan kyse on kirouksesta. hän valmistui ohjaajaksi Prahassa kun kaupunki kuohui neuvostomiehityksen alla. Ihmeelliset ennätys-videot 15.30 Onnea matkaan, Charlie! 16.00 90210 16.55 Himohamstraajat (7) 17.55 Hauskat kotivideot 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Olipa kerran (12) 20.00 The Voice Kids 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Spider-Man 2 (Spider-Man 2/USA 2004) (12) 23.40 Tulossa: Vino Show 23.45 Under the Dome (12) 00.45 Elokuva: Miekka miekasta (The Challenge/USA-Japani 1982) Toimintaseikkailu nyrkkeilijä Rickistä (Scott Glenn), joka värvätään kuljettamaan arvokas samurai-miekka Yhdysvalloista Japaniin. Sitten tuore pari lähtee Alaskaan vakuuttamaan Andrew?n omalaatuisia sukulaisia suunnitelmansa erinomaisuudesta. Joka jaksossa nähdään kaksi vierailijaa ja ensimmäisessä jaksossa katsojia hauskuttavat näyttelijät Minna Kivelä ja Teemu Aromaa. 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Odottamaton ehdotus (The Proposal/USA 2009) Sandra Bullock esittää räväkän romanttisen komedian pääosassa kanadalaista kustannuspomoa Margaretia, jota uhkaa karkoitus Yhdysvalloista työluvan puuttumisen vuoksi. Neuvokas nainen päättää ratkaista ongelman menemällä naimisiin assistentinsa Andrew?n (Ryan Reynolds) kanssa. Uhri tunnistetaan sarjakuvapiirtäjäksi, joka piirsi ennen vain mustavalkoisia kuvia. Hiljattain tyyli muuttui täysin. suomalaisen mainonnan historia 13.50 Siivoushullut 14.50 Free Willy 4: Pako Afrikasta (Free Willy: Escape from Pirate?s Cave, USA 2010) Free Willy -elokuvasarjan neljännessä ja viimeisessä elokuvassa nuori Kirra-tyttö muuttaa isänsä sairasloman ajaksi isoisänsä Gusin luo Etelä-Afrikkaan. Millaisia laattoja jaksaa tuijottaa seuraavat vuosikymmenet? 18.45 Kriminalisti Dolly 2.0. (16) 00.40 Teematieto. Onnistuvatko naiset sopimaan vanhat kaunansa? 20.10 Yle Live: Cheek 21.08 Kova laki: Erikoisyksikkö Tappelijat. Paljastava uutinen. Ohjaus: Aleksi Mäkelä. Ihmeelliset ennätys-videot Uudessa sarjassa katsotaan mitä kaikkea ihmiset maailmalla tekevätkään päästäkseen Guinnesin ennätysten kirjaan! Tänä iltana vuorossa alusvaate-ennätys mistäpä muualta kuin Japanista, sekä tatuoiduin eläkeläismies, ihmispatjadominot ja paljon muuta. Sarjaa juontaa Sampo Marjomaa. 19.30 Vino Show Kausi 1. klo 21.00 Vuonna 1998 valmistuneessa elokuvassa etsitään isää brasilialaisittain. Kuva sai kaksi Oscar-ehdokkuutta. 3. klo 1.00 Niilo Ihamäki ja Eila Tarvanen maistelevat maakuntaruokia. JUKKA PASONEN jukka.pasonen @mt1.fi NELONEN LAUANTAI YLE TV1 27.9. 08.00 Yle Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Vallan kaupungit 09.00 Yle Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 YleLeaks 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.15 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.25 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.35 Yle Uutiset Häme 11.45 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.55 Yle Uutiset Itä-Suomi 12.05 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.15 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.25 Oddasat 12.40 Sydämen asialla (7) 13.30 Dokumenttiprojekti: Ääniä El Altosta (S) 14.30 Strada 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Pisara 15.15 Vielä virtaa (S) 15.45 Prisma: Millainen on tulevaisuutemme? 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Ravisuora 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Jaakko ja maailmanvalloittajat 18.45 Avara luonto: Saaret meren sylissä Sri Lanka . (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto ja Jokeri 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Wallander: Ampuja (Wallander: Skytten, Ruotsi 2009) Ystadissa koetaan kauhunhetkiä, kun poikkeuksellisen taitava tarkkaampuja alkaa tappaa ihmisiä. Dokumentti seuraa myös Palava pensas -sarjan tekoa. Matka alkaa Madridista, missä Peter perehtyy jalkapalloon, flamencoon ja yöelämään. 18.55 Naapurit-arvonta 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tanssii Tähtien Kanssa Kymmenen tähtiparia valloittaa kilpatanssilattian vauhdikkaan quick stepin ja hersyvän jiven tahtiin. Uusi huikean hauska koko perheen viihdeohjelma alkaa! Vino Showssa maamme huippunäyttelijät laittavat itsensä täysillä peliin, kun he joutuvat improvisoimaan sekä nokkeluutta että fysikkaa vaativissa tehtävissä. Ohjelman vakiokasvoinan nähdään Minttu Mustakallio, Niina Lahtinen, Ville Virtanen ja Eero Ritala, ja sarjaa juontaa Robin Svartström. Jokainen jakso päättyy kohtaukseen vinossa huoneessa ja tänään jakson päätteeksi selviää, kuinka sujuu synnytys 22 astetta vinossa huoneessa. Puola 2013. 23.30 Uusi Kino: Kotihippi Jenni Samion lyhytelokuvassa asumisongelmat hoidetaan mutkikkaasti ja totuutta vältellen. monsuunisaari. Viikkoja kestävät monsuunisateet piiskaavat Sri Lankan tasankoja, mutta sen jälkeen sateeton jakso kestää kuukausia. Brian käyttäytyy kollegan läksiäisissä kuin raivopää ja joutuu hyllytetyksi. N: Samuli Edelman, Katariina Kaitue, Kerli Kyllönen, Santeri Kinnunen, Kristo Salminen. Eräänä päivänä hän löytää parvestaan eksyneen miekkavalaan poikasen, josta tulee Gusin ränsistyneen huvipuiston uusi vetonaula. klo 21.15 Docventures selvittää kulttuurin kuihtumista. 2. Kätkeytyykö kuviin tärkeä viesti. klo 22.00 08.01 Nimipäiväonnittelu: 28.9. 08.03 Niksi-Nella (S): Nellan tuutulaulu 08.09 Vekarat! (S) 08.34 Katinkontti 08.45 Petteri Kaniini (S) 09.00 Galaxi 10.00 Uusi päivä (S) 11.25 Lapsiperhe avun tarpeessa 12.05 Pan Am (12) 12.55 Urheiluviikonloppu 13.10 Mestarien liigan makasiini 13.34 Urheiluviikonloppu 13.45 Rytmisen voimistelun MM 14.43 Urheiluviikonloppu 14.55 Rytmisen voimistelun MM 16.20 Urheiluviikonloppu 16.35 Palloilua: Jalkapalloa 18.56 Urheiluviikonloppu 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Doctor Who (12) 20.00 Syvyyksien mysteerit Egypti. (S) 23.40 Uusi Kino: Henkisesti läski (S) 00.00 Teematieto SUNNUNTAI YLE TV1 28.9. 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Saaret meren sylissä 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.55 Yle Uutiset 10.00 Totuus yksityisestä vanhustenhoidosta 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 A-studio 12.15 Kaikkea kaupan 12.45 Sydämen asialla (7) 13.35 Akuutti 14.05 Kiehtova maailma: Vallan kaupungit 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.15 Vielä virtaa (S) 15.45 Historia: Miehemme Berliinissä 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Putkiremontti Asukkaiden on vielä lyötävä omat unelmansa lukkoon. Elävä arkisto: Populaarikulttuuri Yle Puhe 3.10. Nelson, Betty White, Denis O?Hare. O: Ulu Grosbard. Oma levy-yhtiö pitää siitä huolen. Jotain samaa on kaikissa tilanteissa valkaistun hymynsä väläyttävässä pääministerissämmekin. RiP: Remix Manifesto Yle TV2 1.10. Keikka Gibraltarilla 1/2. Saavatko Jan Palachin omaiset puolueettoman oikeudenkäynnin. (12) 23.30 Rytmisen voimistelun MM 00.30 Luther (16) MTV3 08.05 Ella Elefantti (S) 08.20 Mokon suuri maailma (S) 08.35 Paavo Pesusieni (S) 09.00 Pokémon (7) 09.25 Superpahisten liiga (S) 09.55 Eliaksen verkkoseikkailu 10.00 Pilanpäiten 10.25 Teknavi 11.25 Salatut elämät (S) 11.55 Salatut elämät (S) 12.25 Salatut elämät (7) 12.55 Salatut elämät 13.25 Salatut elämät (7) 13.55 Karvinen 2 (7) 15.30 Kiiltokuvia (7) 16.30 Brändärit (S) 17.00 Hjallis 18.00 Maajussille morsian 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 MTV Sport Uutiset 19.25 Pulttibois (S) 19.55 Kotirauha (Suomi 2011) Draama rakennusyrittäjästä, joka on rakentamassa velkarahalla perheelleen taloa. onnistu kanssani! (S) 08.40 Hunajapupuset (S) 08.50 Chaplin (S) 09.00 Pokémon (7) 09.25 Nakke Nakuttaja (S) 09.50 Scooby-Doo! Mystery Incorporated (7) 10.15 Loton ja Jokerin tulokset 10.20 Suomen kaunein koti 11.20 Koko Suomi leipoo 12.20 Vapun valtakunta 12.50 Nyt uutta Suomessa . muun muassa Berlusconin Italiassa ja Putinin Venäjällä. Samoja pyrkimyksiä on nyt havaittavissa myös Viktor Orbanin johtamassa Unkarissa ja Recep Tayyip Erdoganin Turkissa. Ylenkään toiminta vallan vahtikoirana ei ole ongelmatonta. (7) 20.25 Sami Yaffa . Lama pysäyttää bisnekset, mutta julkisivu on pidettävä yllä vaikka haasteita tuovat rahattomuuden lisäksi vaikeat perhesuhteet. Jakso 1/10
Turhat julkkikset ja turhien julkkisten kaverit. Matti, Henry, Mattiesko ja Tony pitivät käyrän nousussa, Carmen menetti missikruununsa ja Ninja S näytti mallia maailmalle. erikoisia äänitehosteita. 20.00 Akuutti. Akuutti täyttää 20 vuotta! Juhlalähetyksen vieraaksi saapuu arkkiatri Risto Pelkonen. 2012 10.15 Nuoret lääkärit 11.10 Puutarhasissit 11.45 New Yorkin herkut 12.15 Muuttohaukantie 13.15 Mutsis oli apina 13.40 Uusi päivä (S) 14.08 Uusi päivä (S) 14.36 Uusi päivä (S) 15.05 Pasila 2.5 . Mikä on heidän perintönsä nuoremmille naistähdille? 21.00 Kino: Central do Brasil (Central do Brasil/Brasilia 1998). Walter Sallesin palkittu elokuva Rio de Janeiron juna-asemalla lukutaidottomien köyhien kirjeitä laativasta naisesta, joka lähtee 9-vuotiaan pojan kanssa etsimään tämän isää. suomalaisen mainonnan historia 14.35 Perhe pelissä (7) 15.05 Alueellinen sääennuste 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Jamie Oliverin säästöateriat 16.15 Hansin matkassa 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Koko Suomi leipoo. Perinneleivonta. kierroksen ottelu PSG?Barcelona. 23.50 Retrolissun ysärit: Millennium 00.20 Jalkapallon mestarien liiga. Kooste toisen kierroksen otteluista. 00.50 Kimppakolmoset (12) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale 11.10 Lääkärit 13.35 Pomo piilossa 14.35 Moderni perhe (S) 15.05 Alueellinen sääennuste 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.15 Suomen kaunein koti 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Peter Hispaniassa. Jakso 2. Ryan Gosling on tyylitellyn toimintatrillerin pääosassa kylmäpäinen stuntmies, joka osallistuu öisin vaarallisiin ryöstöihin ajamalla pakoautoa. Oman tiensä kulkija rakastuu yllättäen naapuriinsa, nuoreen äitiin Ireneen (Carey Mulligan), jonka menneisyys vetää vaaralliseen alamaailmaan. New York (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Viking Lotto ja Jokeri 22.30 MTV Sport Uutiset 22.45 Teknavi 21.00 Elokuvan tarina. Osa 4: 1930-luku. Ensimmäisen Taken-elokuvan tapahtumista on kulunut kaksi vuotta. Kiivas kamppailu jätti jälkensä koko kansakunnan historiaan. 21.55 Elävä arkisto: Antti Tuuri 21.55 Arkistovieraana: Antti Tuuri. Kirjailija Antti Tuuri kertoo haastattelussa elämästään ja urastaan. Toimittaja Marko Gustafsson. 22.10 Arvet (1987). The Spin-Off 15.30 Doctor Who (12) 16.30 Nuoret mestarit: Partiomestari 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 We Want More 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.20 Urheiluruutu 19.24 Yle Uutiset sää 19.30 Retrolissun ysärit: Megajulkkixet. (16) 23.30 Kino Suomi: Vastanaineet (1997). Samuli Edelmann on Kata Kärkkäisen esikoisromaaniin perustuvan särmikkään draaman miespääosassa Aki, johon elämälleen suuntaa etsivä yksinhuoltaja Milla (Irina Björklund) ihastuu silmittömästi. Esa-Pekka Salonen ja RSO esittävät: Beethovenin Sinfonia nro 2 & Stravinskyn Tulilintu (kokonaisversio). The Spin-Off 23.50 Jäynäjäbä (12) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 11.10 Lääkärit 13.35 Neljä huonetta 14.35 Mike & Molly (S) 15.05 Viikonvaihteen alueellinen sääennuste 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Enbuske & Linnanahde Crew 16.15 Koko Suomi leipoo 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 18.30 Vapun valtakunta 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (S) 20.05 Posse 21.30 Hjallis 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Conan . Ohjaus: Atro Lahtela. Kuinka ihmiskunta on löytänyt lääkkeet kipuja, tauteja ja luonnon omia myrkkyjä vastaan? Kipuja vastaan taisteltiin aikoinaan yrttien, pajunkuoren ja unikon avulla, mutta kuinka aspiriini keksittiin? 22.15 Kino Suomi: Silmä silmästä (1999). Antti Tuurin käsikirjoittamassa näytelmässä pohjalaisen minkkitarhurin elämä suistuu raiteiltaan, kun kauan poissa pysytellyt Amerikan veli saapuu vaatimaan osuuttaan perintötilasta. 22.52 Viikon kertoja: Antti Tuuri (1982). Rooleissa Eeva Putro ja Kasimir Baltzar. Tavikset ja julkkikset saavat sanoa sanottavansa maasta ja sen kulttuurista. Ohjelman laulut ovat saavuttaneet kulttisuosion. 22.50 Docventures: jälkikeskustelu 23.50 Silminnäkijä: Vammaisen oikeus rakastaa 00.20 Kimppakolmoset (12) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10 Lääkärit 13.35 Kiinan kesytön luonto 14.35 Ensisilmäyksellä (7) 15.05 Alueellinen sääennuste 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Unelmakoti puoleen hintaan 16.15 Peter Hispaniassa 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Hansin matkassa. Jakso 4. Onko lääketeollisuuden tavoitteena potilaan terveys vai suuret voitot. Hanna, Aleksi ja Milla astuvat sisään kolmeen suomalaiseen mallitaloon, jotka asukkaat ovat viimeistelleet kukin mieltymystensä mukaan. 21.00 Kiiltokuvia. Osa 3. Mark Cousinsin 15-osainen dokumenttisarja elokuvan kehityksestä. The Spin-Off 21.00 Naurun tasapaino. Koomikoiden työ jatkuu yleisölleen pyhien asioiden äärellä kun he kohtaavat Valkeakosken Hakan ja näiden fanit. 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Ironside (16) 22.45 Luck (16) 23.35 Kimppakolmoset. 14/14. Sweeney. Jaksossa tavataan myös amisheja ja Ville löytää uusia ystäviä pienestä kuppilasta. 20.57 Keno 21.00 NCIS Rikostutkijat (12) 22.00 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! 23.00 Weeds (12) 23.35 Weeds (12) 00.10 NCIS Rikostutkijat (12) 01.10 Frasier (S) 01.40 Holmes NYC (12) 02.40 Blue Bloods (12) YLE TEEMA 16.30 Tehtävä lähiössä 17.00 Kuninkaittemme jäljillä 18.00 Historia: Suursodan päiväkirjat 1/8. Rikollispomo Murad (Rade Sherbedgia) aikoo yhä kostaa poikansa kuoleman Millsin käsissä - keinoja kaihtamatta. Sound Tracker 17.55 Rokokoon aika 19.00 RSO Musiikkitalossa. Suora. Mitä kuuluu Simo Rouvalille. (12) 22.45 Olen Beyoncé. Laulaja, lauluntekijä, bisnesnainen, vaimo ja äiti omakuvassa, joka tarjoaa harvinaisen kurkistuksen supertähden maailmaan. Ohjaus: Beyoncé ja Ed Burke. 00.15 Teematieto Hyödyn nä näkyvy ys Suom en 2. Johanna Oras. Love. Make yrittää parhaansa voittaakseen rakkaansa takaisin. Talent House. (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Pukumiehet (7) 23.35 Harryn laki 00.35 Luuserit (12) NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (S) 07.30 Disney esittää: Timon ja Pumba (S) 07.55 Lazy Town (S) 08.25 Waverly Placen velhot 08.55 Huippusalaiset reseptit 09.50 Sisustuskaksoset 10.20 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 10.50 Ennustaja-TV 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Sisustuskaksoset 13.50 Huippusalaiset reseptit 14.45 Britannian paras leipomo 15.50 Manhattanin äitiyskonsultti (S) 16.50 Arvostele mun illallinen Suomessa 17.20 Frasier (S) 17.50 The Voice Kids 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Matkaoppaat 19.30 Poliisit (7) 20.00 Haapasalo Goes America. Kausi 1. barbaari (Conan the Barbarian, Yhdysvallat). Seikkailuelokuva barbaarista nimeltä Conan, joka joutuu orjaksi, kun hänen perheensä ja kylänsä asukkaat tapetaan. Kuilun partaalla. Ensimmäinen maailmansota syttyy elokuussa 1914. 19.00 Gran Hotel (12) 20.00 Rokokoon aika 21.00 Historia: USA:n orjuuden vastainen liike 3/3. Taistelua orjuutta vastaan oli käyty USA:ssa jo vuosikymmenien ajan, kunnes vuonna 1863 presidentti Lincoln antoi julistuksen orjuuden lakkauttamisesta. Salosen konserttivieraana Li Andersson. 21.20 Tiededokumentti: Mikä ei tapa, vahvistaa 1/3. Kipu. Pääosissa: Kasimir Baltzar ja Eeva Putro. Ohjaus ja käsikirjoitus: Ville-Veikko Kerimaa 23.40 Uusi Kino: Cause finale. Runollinen, syntinen tunnelmointi, keskiössä kielletyn sensuellit tuokiot kahden nuoren ihmisen välillä. FBI-tutkijat (12) 01.00 NCIS Rikostutkijat (12) 02.00 Frasier (S) 02.30 Brad Meltzerin tulkinnat 03.30 Blue Bloods (12) YLE TEEMA 04.00 Teematieto 16.15 Löytöretki 17.00 Tiededokumentti: Tekisinkö geenitestin. Katri Helena ja Paula Koivuniemi edustavat vuosikymmenestä toiseen suomalaistakestotähteyttä. Suomalaisneuvostoliittolainen elokuvasovitus Kalevalan Sampo-sikermästä koko perheelle. 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.05 Arto Nyberg 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Uutisvuoto 19.00 Prisma: Ihmiskeho, mikrobien ekosysteemi. Menneisyyden kauhut paljastuvat nuorelle kuvanveistäjälle, joka palaa kotiseudulleen valmistaakseen kirkkoon kaksi veistosta. Lempi, Lilin teini-ikäinen tytär, joutuu kavereineen vaarallisille poluille. Shotta tulee järkiinsä, kun taas Lilin heikkohermoinen äiti Soile joutuu vastakkain menneisyyden kanssa. Lontoo (16) NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen 07.30 Disney esittää: Timon ja Pumba (7) 07.55 Lazy Town (S) 08.25 Waverly Placen velhot 08.55 Huippusalaiset reseptit 09.50 Sisustuskaksoset 10.20 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 10.50 Ennustaja-TV 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Sisustuskaksoset 13.50 Maistuvimmat liikeideat 14.50 Britannian paras leipomo 15.50 Fashion Star 16.50 Deittikamera 17.20 Frasier (S) 17.50 Hotellit haltuun 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Vain elämää. Kausi 3. klo 17.55 23.15 Kallista kipua (12) 00.10 Revolution (16) 01.10 UEFA Champions League -huippuhetket 1.10. 01.40 Voittostudio NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (S) 07.30 Disney esittää: Timon ja Pumba (7) 07.55 Lazy Town (S) 08.25 Waverly Placen velhot 08.55 Huippusalaiset reseptit 09.50 Sisustuskaksoset 10.20 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 10.50 Ennustaja-TV 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Sisustuskaksoset 13.50 Huippusalaiset reseptit 14.45 Britannian paras leipomo 15.50 Tanssin superäidit 16.50 Arvostele mun illallinen Suomessa 17.20 Frasier (S) 17.50 Hotellit haltuun 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Matkaoppaat 19.30 Poliisit (S) 20.00 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! Jakso 4/12. (S) 14.50 Arkistokuvia: Jussit on jaettu ja juhlittu (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Tänään otsikoissa 15.50 A-studio 16.20 Kuningaskuluttaja 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Vallan kaupungit 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Prisma Studio. Mistä syntyy vahva inho jotain ruokaa kohtaan. Anne Flinkkilän vieraina myös äitinsä omaishoitajana toiminut näyttelijä Tom Lindholm ja puolisoaan hoitanut eläkeläinen Anja Virtanen. 22.50 Yle Uutiset 22.55 The Hour (12) 23.50 Kaikkea kaupan YLE TV2 KESKIVIIKKO YLE TV1 näkee tien poskessa romuttuneen auton, jonka sisällä nuori nainen tekee kuolemaa. Nainen pyytää mitä oudointa viimeistä palvelusta. Mallitalojen mahdollisuuksia. Ville yllättää myös itsensä omalla suorituksellaan. Toimittajana Kirsi Skön. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Uusi suomalainen. Korkeanpaikankammoinen Ville yllätetään Amerikanmalliin isosti heti matkan alussa. Hän päätyy pienlentokoneen ohjaimiin Chicagon yllä. syyskuuta 2014 TELEVISIO-OHJELMAT YLE KUVAPALVELU MAANANTAI YLE TV1 29.9. 05.55 Jaakko ja maailmanvalloittajat 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Akuutti 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Totuus yksityisestä vanhustenhoidosta 12.10 Kuningaskuluttaja 12.40 Sydämen asialla (7) 13.30 Sampo. Satu Sammosta. klo 19.00 NELONEN 05.00 Ennustaja-TV 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (S) 07.30 Disney esittää: Timon ja Pumba (7) 07.55 Lazy Town (S) 08.25 Waverly Placen velhot 08.55 Huippusalaiset reseptit 09.50 Sisustuskaksoset 10.20 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 10.50 Ennustaja-TV 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Sisustuskaksoset 13.50 Huippusalaiset reseptit 14.45 Britannian paras leipomo 15.50 Olipa kerran (12) 16.50 Arvostele mun illallinen Suomessa 17.20 Frasier (S) 17.50 The Voice Kids 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Matkaoppaat 19.30 Poliisit (7) 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Minä ja Morrison (Suomi 2001). Seiska nosti tyrkyt kanteen. 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Totuus rakkaudesta 21.00 Black Box (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Charlien enkelit (12) 22.45 Retrolissun ysärit: Megajulkkixet 23.15 Funny or Die Presents 23.40 Ironside (16) 00.25 Kimppakolmoset (12) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale 10.40 Vapun valtakunta 11.10 Lääkärit 13.35 Grand Designs . Pääosissa: Ryan Gosling, Carey Mulligan, Bryan Cranston, Christina Hendricks. Ohjaus: Nicolas Winding (18) 01.25 Frasier (S) 01.55 Castle (12) 02.55 Rekkakuskit jäällä (7) 03.55 Ennustaja-TV YLE TEEMA 04.00 Teematieto 15.20 Anarkismia Euroopassa 16.50 Elävä arkisto: Antti Tuuri 16.50 Arkistovieraana: Antti Tuuri 17.05 Arvet 17.47 Viikon kertoja: Antti Tuuri 18.00 Tekijänä: Jussi Leinonen 18.30 10 kirjaa jotka muuttivat maailmaa 19.00 Historia: Brittien jäljillä Australiassa 20.00 Iskelmä-Suomi: Kuningattaret. 2/10. luetu imman päiväle radio- ja hden tv-sivu illa! Soita heti 020 413 2321 ja varaa ilmoitustilaa! Valittavanasi on kaksi kokoa: 2 x 100 mm (81 mm x 100 mm) 980 ? 3 x 70 mm (124 mm x 70 mm) 980 ?. Gøtzsche. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Boss (16) 23.00 Yle Uutiset 23.05 Ulkolinja: Asevientiä Ruotsista Kiinaan YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 09.00 McLeodin tyttäret (7) 09.45 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 10.15 Satuhäät . Synkkänä yönä mies 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 3.10. 06.52 Sormilla vai puikoilla 06.58 Metkat Mesiläiset (S) 07.07 Tilda ja hänen ystävänsä (S) 07.20 Kasper ja Liisa (S) 07.30 Tarinoita maailmalta 07.36 Pikku perunat (S) 07.40 Pikku Kakkosen posti 07.45 Max ja Meeri (S) 07.54 Harri ja dinot (S) 08.16 Apina opena 08.32 Taikaplaneetta (S) 09.00 McLeodin tyttäret (7) 09.45 Matkakumppanit 10.15 Syvyyksien mysteerit 11.00 Jacobin rakkaudet 11.15 Mutsis oli apina 11.40 Luontoretkellä: Norjan uusi lintulaji 12.10 Muuttohaukantie 12.40 Muuttohaukantie 13.10 Erätulilla 13.40 Nuoret lääkärit 14.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 15.00 Putoojat (12) 15.25 Doctor Who (12) 16.30 Ihan sama (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.20 Urheiluruutu 19.24 Yle Uutiset sää 19.30 Satuhäät . unelma-asunnot 14.35 Putous 6 14.40 Millerit (7) 15.10 Alueellinen sääennuste 15.15 Mitä tänään syötäisiin? 15.20 Tanssii Tähtien Kanssa 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) 20.05 Suomen kaunein koti. Jakso 4. Kalajoella sijaitsevan Hotelli-ravintola Lokkilinnan omistaja ei ole ottanut johtajan vastuuta hotellistaan. J. Simpson, Nancy Marchand. 23.20 Elokuva: Drive (Drive/USA 2011). Timo on virolainen, hänen vaimonsa Maryan somali. Molemmat pyrkivät toteuttamaan unelmansa Suomessa. 22.36 Yle Uutiset 22.40 Kotikatsomo: Tehdas 23.30 Putkiremontti YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 29.9. 06.52 Fungi (S) 07.00 Karhunpaini 07.07 Pikku Toni (S) 07.12 Nelli ja Iiro (S) 07.21 Tommin kiertävä sirkus 07.32 Maukka ja Väykkä (S) 07.43 Olivia (S) 07.56 Harri ja dinot (S) 08.17 Muumilaakson tarinoita 08.40 Late Lammas (S) 09.00 McLeodin tyttäret (7) 09.45 Tanskalainen maajussi 2008 . Yy-kaa-koo, kaikki päättyy aikanaan, 1990-lukukin. Euro suututti kansan ja ufotutkijat ennustivat maailmanloppua. 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Isot ja pienet (S) 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.35 Jalkapallon mestarien liiga. 2. Jakso 1/8. hypnoosia ja pohtii, voiko samaan tapaan päästä irti kaikista inhoista. 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Kenttäsairaalan sisaret 21.55 Erikoisryhmä Stuttgart 22.40 Yle Uutiset 22.45 Prisma: Ihmiskeho, mikrobien ekosysteemi 23.35 Jaakko ja maailmanvalloittajat YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 09.00 Pan Am (12) 09.40 New Yorkin herkut 10.10 Lapsiperhe avun tarpeessa 10.50 Meille tulee koiranpentu 11.20 Uusi päivä (S) 11.50 Onnenetsijät 12.20 Muuttohaukantie 12.50 Muuttohaukantie 13.20 Retrolissun ysärit 13.50 Kivikauden elämää 14.30 Totuus rakkaudesta 15.00 Putoojat (12) 15.25 Doctor Who (12) 16.30 Törmäyskurssi (S) 16.31 Pok ja Mok (7) 16.38 Råtta Booris parantaa tapansa (S) 16.44 Martine (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.45 Minun maisemani 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.20 Urheiluruutu 19.24 Yle Uutiset sää 19.30 Retrolissun ysärit: Millennium. Jakso 48/56. Millaisen tien Iskelmä-Suomen kuningattaret ovat kulkeneet. (16) 23.00 Weeds (12) 23.35 Weeds (12) 00.10 NCIS Rikostutkijat (12) 01.10 Frasier (S) 01.40 Eriskummalliset rikokset 02.20 Blue Bloods (12) 03.20 Ennustaja-TV YLE TEEMA 04.00 Teematieto 16.00 Hetkiä kaupungissa 16.30 Tiededokumentti: Teiniaivoissa myrskyää 18.00 Fata Morgana (S) 19.00 Gran Hotel (12) 20.00 Tekijänä: Jussi Leinonen 20.30 10 kirjaa jotka muuttivat maailmaa 21.00 Sami Yaffa . Madridista La Manchaan. Uutisankkuri Peter Nyman matkaa Madridista miekkamiesten Toledoon, tapaa kinkunleikkaajienmestarin sekä taistelee tuulimyllyjä vastaan. 21.00 Mentalist. Punaisella listalla. (16) 01.05 Eurojackpot ja Jokeri 01.10 24 . Meidän kaikkien sisällä on valtavasti pöpöjä, joista jotkin ovat pahoja, mutta monet ovatkin hyödyllisiä. 19.55 Tarinoita metsästä : Tikat 20.00 MOT. Avioerolapset voivat joutua vuosiksi äidin ja isän valtataistelun kohteeksi. (The Story of Film: An Odyssey, 2011) (16) 22.05 Kino: Nawalin salaisuus (Incendies, Kanada 2010). Nawal Marwanin kuollessa hänen lapsensa saavat tehtäväkseen palata Libanoniin ja kohdata äitinsä tarkoin varjellut salaisuus. Ohjaus: Denis Villeneuve. 00.10 Teematieto TORSTAI YLE TV1 2.10. 05.55 MOT 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.15 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.25 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.35 Yle Uutiset Häme 11.45 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.55 Yle Uutiset Itä-Suomi 12.05 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.15 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.25 Oddasat 12.40 Sydämen asialla (7) 13.30 Isoviha (Suomi 1939) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.55 Novosti Yle 16.57 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Yle Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin? 09.40 Viking Loton ja Jokerin tulokset 09.45 Kauniit ja rohkeat 10.10 Emmerdale 10.40 Emmerdale 11.10 Lääkärit 13.35 Nyt uutta Suomessa . Tänään nähdään kuinka hyvin leipureilta onnistuu Viipurinrinkilän muotoilu. 21.00 Enbuske & Linnanahde Crew 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Kuuma laki (12) 23.35 Pahan ajojahti (16) 00.35 Terriers (12) NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen 07.30 Disney esittää: Timon ja Pumba (7) 07.55 Lazy Town (S) 08.25 Waverly Placen velhot 08.55 Huippusalaiset reseptit 09.50 Sisustuskaksoset 10.20 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 10.50 Ennustaja-TV 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Sisustuskaksoset MTV3 1.10. 05.55 Strada 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.15 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.25 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.35 Yle Uutiset Häme 11.45 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.55 Yle Uutiset Itä-Suomi 12.05 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.15 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.25 Oddasat 12.40 Sydämen asialla (7) 13.30 Sadan miekan mies (7) 14.45 Arkistokuvia: Olinhan siellä minäkin (S) 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Tänään otsikoissa 15.50 MOT 16.20 Putkiremontti 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Haamuarmeija. Toisen maailmasodan aikaan pieni Yhdysvaltain armeijan erikoisyksikkö onnistui näyttävillä trikeillä harhauttamaan saksalaisjoukkoja. Boko Haram -järjestö kidnappasi 200 koulutyttöä. Löytyykö geenikartalta reitti pitkään, terveeseen elämään? Yle TV1 maanantai 29.9. Anne-Marin seikkaillessa Saharassa oman äidin kanssa, Alanyassa eräs turisti saa huonoja uutisia Suomesta. 19.30 Poliisit (S) 20.00 The Voice Kids 20.57 Keno 21.00 Toimintatorstai: Taken 2. Liam Neeson palaa entisen CIA-agentin Bryan Millsin rooliin räjähtävässä toimintatrillerissä, joka kuljettaa sankarinsa yhdessä tyttärensä Kimin (Maggie Grace) ja entisen vaimonsa Lenoren (Famke Janssen) kanssa eksoottiseen Istanbuliin. Mutta haluaako joku tietää olevansa geeninkantaja? 18.00 Pohjoiseen tyyliin 19.00 Gran Hotel (12) 20.00 Taiteen maantiede: Saksa 1/3. Patojen ja kattiloiden Picasso Hans Välimäki matkustaa Ranskan Rivieralle taidemaalari Johanna Oraksen vieraaksi. 21.00 C.S.I. Uutisankkuri Peter Nyman aloittaa Espanjan matkansa Madridista uudessa sarjassaan. Pääosissa: Leslie Nielsen, George Kennedy, Priscilla Presley, Ricardo Montalban, O. Sound Tracker 21.50 Kino: Intohimorikoksia (Crime d?amour, Ranska 2010). Hitchcockmainen jännäri armottoman liikenaisen ujommasta alaisesta, joka saa lopulta nöyryytyksistä ja tappioista tarpeekseen. Ohjaus: Alain Corneau. 2012 12.20 Muuttohaukantie 12.50 Muuttohaukantie 13.20 Kätevä emäntä (S) 13.50 Tartu Mikkiin 14.40 Isot ja pienet (S) 15.15 Doctor Who (12) 16.30 Galaxi 16.31 Nokkelikot (7) 16.40 Mimun maailma (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.45 Löytöretkiä maailmaan 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.20 Urheiluruutu 19.24 Yle Uutiset sää 19.30 Erätulilla 20.00 Silminnäkijä: Terveyttä Suomesta 20.30 Naurun tasapaino Extra 20.35 Pasila 2.5 . Huntingtonin tauti on perinnöllinen keskushermoston sairaus, joka pystytään nyt geenitesteillä toteamaan. Kirjailija Antti Tuuri lukee novellinsa ?Lauantain huvit?. Toimittaja Timo Hämäläinen. 23.05 Hetkiä kaupungissa 23.35 Teematieto pääosassa on Suomen kansa vuonna 1970. Tämä entinen raviohjastaja on käynyt hotellilla harvakseltaan ja vastuualueet hotellin toiminnassa ovat hämärtyneet. Puhallettavien valetankkien lisäksi käytössä oli mm. Pääosissa: Ludivine Sagnier, Kristin Scott Thomas. 23.30 Uusi Kino: Make . Pääosissa: Joel Rinne, Tauno Palo, Hilkka Helinä. Äänielokuva, suuret amerikkalaiset elokuvagenret ja eurooppalaisen elokuvan nerokkuus. Perheonnen sinetiksi Alice ja Mitch päättävät mennä kunnolla naimisiin. MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 13.50 Huippusalaiset reseptit 14.45 Britannian paras leipomo 15.50 Himohamstraajat (S) 16.50 Arvostele mun illallinen Suomessa 17.20 Frasier (S) 17.50 Haapasalo Goes America 18.55 HS-uutiset 18.58 HS-sää 19.00 Matkaoppaat. Kausi 4. suomalaisia rakkaustarinoita 20.15 The Wedding Band (7) 21.00 Tartu Mikkiin: Live 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Muistin vanki (12) 22.45 Haven (12) 23.25 Pasila 2.5 . Kun epäilty eräästä Janen vanhasta tutkimuksesta löydetään murhattuna, Jane ja Lisbon pyydetään rikospaikalle. Ullan salaisuus paljastuu, ja vie pohjan koko Lilin elämältä. 19 Perjantaina 26. Jakso 3/8. Apulannan keulamiehen Toni Wirtasen päivänä lennetään korkealla ja lauletaan kovaa. Musiikkiesitykset pureutuvat syvälle kivenkovaan rokkariin. 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Mies ja alaston ase (Naked Gun: From the Files of Police Squad/USA 1988). Huippusuositun Mies ja alaston ase -elokuvasarjan käynnistänyt hervoton vauhtikomedia, joka sai alkunsa tv-sarjasta Hei, me pamputetaan. suomalaisia rakkaustarinoita 11.05 Alivaltiosihteerin televisioohjelma 11.20 Uusi päivä (S) 11.50 Matkakumppanit 12.20 Muuttohaukantie 12.50 Muuttohaukantie 13.20 Retrolissun ysärit: Millennium 13.50 Ajankohtainen kakkonen 14.35 Isot ja pienet (S) 15.05 Putoojat (12) 15.30 Doctor Who (12) 16.30 Galaxi 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.20 Urheiluruutu 19.24 Yle Uutiset sää 19.30 Kätevä emäntä (S) 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Isot ja pienet (S) 21.00 Docventures: Elokuvan esittely 21.15 Perkele . Painajainen. Ville Haapasalon huikea matka pitkin Amerikan Route 66 -tietä alkaa. Venäjällä käsittämättömän suosittu ja siellä paljon ohjelmia tehnyt Ville lähtee nyt Länteen, Amerikkaan, josta myös Villellä on ollut omat ennakkokäsityksensä. Länsimaiden tuella Nigeria painostaa järjestöä lopettamaan väkivallan. Nigerian armeijan omat keinot ovat kyseenalaisia, tunnustuksia haetaan kiduttamalla epäiltyjä. (16) 22.50 Yle Uutiset 22.55 Pyhiinvaeltajan kuolema (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen: Neposen ja Nallen aamu 09.00 McLeodin tyttäret (7) 09.45 Luontoretkellä: Syvyyksien saalistaja 10.15 Höyrylaivan juhlavuosi 10.50 Tätä on rakkaus 11.20 Uusi päivä (S) 11.50 Tanskalainen maajussi 2008 . Tuomioistuimet ovat nyt alkaneet laittaa kuriin riiteleviä vanhempia. Ohjaus: Ville Kerimaa. TIISTAI YLE TV1 30.9. 05.45 Aamusydämellä 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset alueilta 12.25 Oddasat 12.40 Sydämen asialla (7) 13.30 Kaikki rakastavat (Suomi 1935) Kotimaisen elokuvan rakastetuimman parin, Ansa Ikosen ja Tauno Palon, ensimmäinen yhteinen elokuva. Ruokainho voi kyykyttää, mutta on keinoja päästä inhosta eroon. Ohjaus: Olivier Megaton. 22.55 NCIS Rikostutkijat (12) 23.55 Frasier (S) 00.25 Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (7) 01.25 Blue Bloods (12) 02.25 Pelkokerroin 2.0 (12) 03.25 Ennustaja-TV YLE TEEMA 16.15 Tie Roomaan: Kaksi pientä elefanttia 17.00 Sami Yaffa . Uusi ravintolapäällikkö ohjaa hotellin ravintolaa fine dining -henkiseksi, mikä ei ole Sukulan mieleen laisinkaan. 20.57 Keno 21.00 Under the Dome 22.00 Hyvät ja huonot uutiset 23.00 Castle (12) 00.00 Criminal Minds . Mv. 14.50 Arkistokuvia: Bensiini . Pääosissa: Meri Nenonen, Jani Volanen. Jaettu maa. Pääosissa: Jukka Rasila, Miina Turunen. Ohjaus: Atro Lahtela. Peter Hispaniassa. Katsoja voi tutustua kotisohvallaan muun muassa jalkapalloon, flamencoon ja yöelämään. MTV 3 sunnuntai 28.9. liikenteemme elinneste 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Tänään otsikoissa 15.55 A-studio: Talk 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Hakekaa kätilö! (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Strada 22.00 Inhimillinen tekijä. Laitoin omaiseni laitokseen. Marika Lintala hoiti erityislastaan kotona, kunnes uupui. Pääosissa: Arnold Schwarzenegger, James Earl Jones, Max von Sydow, Sandahl Bergman, Gerry Lopez, Mako. Pääosissa: Liam Neeson, Maggie Grace, Famke Janssen, Leland Orser, Rade Sherbedgia, Jon Gries, D.B. Dürerin töitä. 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän 18.55 Downton Abbey (12) 20.05 Kuningaskuluttaja 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja:Tähtäimessä Boko Haram. Milla uskoo viimein löytäneensä elämäänsä onnen ja rauhan tajuamatta, että Akin seikkailut lain väärällä puolella ovat uhka heille kaikille. Irina Björklund palkittiin suorituksestaan parhaan naispääosan Jussi-patsaalla, minkä lisäksi elokuva oli Jussi-ehdokkaana myös vuoden parhaan elokuvan ja parhaan leikkauksen kategorioissa. Pääosissa: Irina Björklund, Samuli Edelmann, Eva Röse, Roope Karisto, Baltasar Kormakur, Yorick Van Wageningen. Ohjaus: Lenka Hellstedt. (S) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 MTV Sport Uutiset 22.35 Rizzoli & Isles (16) 23.35 The Good Guys (12) 00.35 Super Fun Night (S) Emäsparit kartalla. kuvia Suomesta. Jörn Donnerin terävän ajankuvan PERJANTAI YLE TV1 3.10. 05.55 Prisma Studio 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset alueilta 12.25 Oddasat 12.40 Sydämen asialla (7) 13.30 Kolmastoista koputus (Suomi 1945) Simo Penttilän kirjoittama seikkailukomedia kahden merimiehen seikkailuista vakoilijoiden ja kaunottarien parissa Göteborgin satamassa. Ohjaus: Ilmari Unho. Haastateltavana Peter C. Ihmisen perimä saatiin kartoitetuksi kymmenisen vuotta sitten. Prisma Studio kokeili mm. Toni Wirtasen päivä. Taidehistorioitsija Andrew Graham-Dixonin matka Saksan maalaustaiteen historiaan alkaa Reinin laaksosta. Stefan Lochnerin keskiaikaisen raamatunkuvituksen lisäksi hän esittelee mm
Viki ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 10.55 11.00 11.03 12.00 12.15 12.45 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Pikkujuttu Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Merisää 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 23.00 23.03 23.33 00.00 00.05 03.15 04.02 Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Pop eilen . Tarja Närhi 04.02 Euroopan taivaan alla YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03 Brysselin kone 07.03 Puheen Iltapäivän viikko 07.45 Tarinoita lapsille 08.00 Yle Uutiset 08.05 Viikon kansanedustajat 09.15 Leikola ja Lähde 10.00 Yle Uutiset 10.03 Minna Marsh 11.00 Yle Uutiset 11.02 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu 16.00 Yle Uutiset 16.30 Urheiluilta: jalkapallokierros 18.30 Politiikkaradion viikko 20.00 Kalle Haatanen 21.00 Aspekti 22.00 Yle Uutiset 22.05 Puheen Aamun viikko RADIO NOVA 08.00 Mamma Maria! . Johanna Korhonen selvittää, miksi vaate kiertää niin vinhasti. Yle Radio 1 torstai 2.10. Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Jälki-istunto . Susanna Vainiola. YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto:Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.40 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 08.40 Sami Yaffa Sound Tracker 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Minna Marsh 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.08 Puheen Iltapäivä 17.15 Urheilijaelämää 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Minna Marsh 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . SYRJÄÄLÄN SANOMAT 14.03 Puheen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Lindgren & Sihvonen 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Viikonloppu 16.30 Urheiluilta: jääkiekkokierros 20.00 Alivaltiosihteerin viikko 20.22 Pressiklubi 20.50 Tohtori Raimo . syyskuuta 2014 RADIO-OHJELMAT LAUANTAI YLE RADIO 1 27.9. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Tekijä: Modisti Fiona Timantti 08.35 Aristoteleen kantapää: Äänet pään sisällä . valtakunnan terapeutti 21.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 22.00 Yle Uutiset 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Mikä maksaa? RADIO NOVA 08.00 Mamma Maria! . Minna Kuukka ja Ile Jokinen 10.00 Vapun valtakunta . Lukijana Esko Salervo. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: Tuntematon sotilas . Maria Leppänen 11.00 Radiorodeo . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Vuoropuhelu Linnan romaanin kanssa. 19.50 Suomi tänään 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.06 Sää. 20.07 Euroopan taivaan alla 21.00 Yle Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle JUKKA PASONEN YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 05.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 08.40 Tauko 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: jääkiekkokierros 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Susanna Vainiola. 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasan lauantaivieras 14.30 Poppikoulu 15.00 Yle Uutiset 15.03 Urheiluradio 15.10 Entisten nuorten sävellahja 15.50 Veneilysää 15.52 Entisten nuorten sävellahja 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Entisten nuorten sävellahja 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Jokaniemen sävelradio 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluradio 18.08 Sekahaku . Elina Kottonen ja Ile Jokinen 18.00 Illallinen . Elina Kottonen ja Ile Jokinen 18.00 Illallinen . Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Jälki-istunto . Elli Collan 22.00 Radio Novan yö KESKIVIIKKO YLE RADIO 1 1.10. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: ex-uutisankkuri Arvi Lind. 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Aristoteleen kantapää. 17.45 Tekijä 18.20 Radioteatteri esittää: Volter Kilpi: Kirkolle, osa 60. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Euroradion konsertti-ilta 21.30 Musiikkia 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja. Joht. Jussi Halli 19.00 Non Stop musiikkia 22.00 Radio Novan yö. Tarja Närhi Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Metsäradio Yle Uutiset 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 23.00 23.03 23.33 00.00 00.05 03.02 04.02 Urheiluradio Sää. Bluesministeri Esa Kuloniemi Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Jake Nyman Yle Uutiset Taustapeili Illan vieras Yle Uutiset ja sää Yöradio Levylautakunta Kissankehto . toissapäivänä Yle Uutiset Taustapeili Minna Pyykön maailma Yle Uutiset ja sää Yöradio Taustapeili . Maailman halutuin tiedenainen. 18.00 Ehtookelloina Iitin kirkon kellot. 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Lukupiiri: Minna Canthin naiset 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Mikä maksaa? Suomalaiset peliyritykset. 23.00 Radio 1 vastaa 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 10.00 11.00 11.02 13.00 13.02 17.00 20.00 22.00 00.00 YleX Aamu Remix Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset YleX Himotuimmat Yle Uutiset YleX Viikonloppu YleX Toiveet YleX Himotuimmat (u) Parasta ennen! (u) Yöradio YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Hajatusmusiikkia . Samuli Aaltonen 15.00 SPOTIFY TOP 100 . Elina Kottonen ja Ile Jokinen 18.00 Illallinen . Docventures 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä. 17.15 Jokapaikan Reetta. Vappu Pimiä 15.00 Radio Nova Liikenteessä . Kai Ulmanen. 04.47 Aamupala 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Aamupala 05.50 Merisää 05.52 Aamupala 06.00 Yle Uutiset 06.03 Sää. 06.04 Aamupala 06.30 Suomi soi 07.00 Yle Uutiset 07.03 Sää. 07.04 Onnen sävel 07.50 Merisää 07.53 Onnen sävel 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Onnen sävel 09.00 Yle Uutiset 09.05 Sää. 09.06 Lauantai-Suomi 09.15 Minna Pyykön maailma 09.40 Lauantai-Suomi 10.00 Yle Uutiset 10.03 Sää. 10.04 Lauantai-Suomi 10.50 Tohtori Raimo . valtakunnan terapeutti. 11.00 Yle Uutiset 11.03 Levylautakunta 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.15 Lauantai-Suomi 12.45 Merisää 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Lakatut varpaankynnet . Ile ja Matti Yle Uutiset Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Jälki-istunto . Susanna Vainiola. 23.00 Yle Uutiset 23.03 We want more. Miljoonasade 23.35 Suomi tänään 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 02.15 Anonyymit kotikiusatut YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 09.31 Nauraakohan ne mulle? 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Lindgren & Sihvonen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 17.15 Urheilijaelämää 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: jääkiekkokierros 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Lindgren & Sihvonen 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 06.00 Perjantaiperjantai! . Tarja Närhi 18.50 Merisää 18.55 Suomi tänään 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio. Reetta Arvila tutustuu avoimin mielin erilaisiin yhteisöihin ja ihmisryhmiin kaupunkien ja kylien kaduilla ja kokoontumistiloissa. 17.15 Jokapaikan Reetta 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Riku ja Tunna . Musiikiillinen voileipäpöytä, josta löytyy paikoin tukevampaakin purtavaa. 23.00 Yle Uutiset 23.03 Ajantasan lauantaivieras 23.30 Suomi tänään 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 03.15 Taustapeili 04.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 10.55 11.00 11.03 12.00 12.15 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Pikkujuttu Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio RADIO NOVA 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Toimittajana Outi Paananen. (Suora lähetys Musiikkitalosta). 19.40 Kreutzersonaatista Kreutzersonaattiin. 20.05 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu. 21.00 Sergei Lemeshev laulaa venäläisiä kansanlauluja. 21.15 Brysselin kone 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita 22.55 Kuuluttajan vieras: ex-uutisankkuri Arvi Lind. 23.10 Yöklassinen YLE PUHE YLE X 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto:Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 08.40 Tuoteseloste 09.31 Nauraakohan ne mulle? 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Riku ja Tunna . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Viki ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 10.55 11.00 11.03 12.00 12.15 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää. Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Pikkujuttu Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Maakuntaradio 15.50 Veneilysää 15.52 Maakuntaradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Maakuntaradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Urheiluradio 17.30 Taustapeili 18.00 Yle Uutiset 18.03 We want more. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Esa-Pekka Salonen. Suomalainen ostaa ja poistaa kaapistaan vuodessa toistakymmentä kiloa vaatteita. mitä ne sanovat. 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Radio 1 vastaa 11.00 Kuusi kuvaa: Susanna Rahkamo 11.45 Musiikkikamari 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Välilevyjä 14.00 Todellisia tarinoita 14.50 Kuuluttajan vieras: toimittaja Mikko ??Peltsi?. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö TIISTAI YLE RADIO 1 30.9. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Sari Helin 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kirjakerhon Viikon kirja 18.00 Romano mirits 18.20 Radioteatteri esittää: Volter Kilpi: Kirkolle, osa 59. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Kaiken maailman musiikkia 20.30 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma. 21.15 Filmiryhmä 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Radioteatteri esittää: Linnunradan käsikirja liftareille, osa 16/25. 22.45 Etnohetki 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset Uutiset YleX Aamu . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Elina Kottonen ja Samuli Väänänen 18.00 Non Stop musiikkia 22.00 Radio Novan yö SUNNUNTAI YLE RADIO 1 28.9. 07.00 Yle Uutiset 07.03 Kalle Haatanen 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerhon Viikon kirjat 08.45 Romano mirits 09.00 Yle Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Vantaan Myyrmäen kirkon kellot kutsuvat. 10.00 Jumalanpalvelus Myyrmäen kirkosta, Vantaalta. 11.00 Horisontti 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 13.00 Riston Valinta 14.00 Näistä levyistä en luovu: musiikkivieraana kuvataiteilija, lavastaja Mikko Rantanen. 15.00 Radioteatteri esittää: Tuntematon sotilas . Viki ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.11 10.00 10.03 10.55 11.00 11.03 12.00 12.15 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 17.30 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa: Suora linja Pikkujuttu Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Taustapeili Yle Uutiset Sekahaku . 20 Perjantaina 26. Miljoonasade 18.35 Suomi tänään 18.50 Merisää 18.55 Suomi tänään 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.06 Elämänmenoa 0203-17600 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.06 Sää. 20.07 Kantritohtori Teppo Nättilä 21.00 Yle Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Rocktoimittajan iltapäivällinen ? Tero Liete. Jussi Halli 19.00 Non Stop musiikkia 22.00 Radio Novan yö MAANANTAI YLE RADIO 1 29.9. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Arvojen löytöretkellä, osa 6/10. 17.40 Kulttuurin huumehistoria 18.00 Kolmannen maailman puheenvuoroja. Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 2 D-duuri. Elli Collan 22.00 Radio Novan yö PERJANTAI YLE RADIO 1 06.00 06.05 06.15 06.25 06.56 07.00 07.15 07.45 07.50 08.00 08.15 09.00 Yle Uutiset Hartaita säveliä Aamuhartaus Aamusoitto Päivän mietelause Yle Uutiset ja sää Aamusoitto Hartaita säveliä Aamuhartaus Yle Uutiset ja sää Ykkösaamu Yle Uutiset 3.10. 05.00 Aamupala 06.30 Maakuntaradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Urheiluradio 07.17 Maakuntaradio 07.50 Merisää 07.53 Maakuntaradio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Urheiluradio 08.17 Maakuntaradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää. 09.11 Maakuntaradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Ajantasa 10.55 Pikkujuttu 11.00 Yle Uutiset 11.03 Maakuntaradio 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.15 Maakuntaradio 12.37 Anonyymit kotikiusatut 12.42 Maakuntaradio 12.45 Merisää 12.55 Suomi tänään 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Maakuntaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Maakuntaradio 15.50 Veneilysää 15.52 Maakuntaradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Maakuntaradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Urheiluradio 17.30 Taustapeili 18.00 Yle Uutiset 18.03 Puhelinlangat laulaa 18.50 Merisää 18.55 Puhelinlangat laulaa 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.06 Puhelinlangat laulaa 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.06 Sää. 20.07 Puhelinlangat laulaa 21.00 Yle Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Lakatut varpaankynnet . vuoropuhelu Linnan romaanin kanssa. 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 20.50 Jonathan Biss ja kamppailulaji nimeltä musiikki. 21.15 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu. 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Julkinen sana 22.50 Arvassalo ry 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 08.00 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu . Peltola. 15.00 Radioteatteri esittää: Linnunradan käsikirja liftareille, osa 16/25. 15.40 Etnohetki 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Maailmanpolitiikan arkipäivää 17.40 Kolmannen maailman puheenvuoroja. vuoropuhelu Linnan romaanin kanssa. 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja: Latinalaiset sisarukset . Luonto-Suomen metsätähtiä -ilta vietetään Lahden seudulla. Kysy vanhojen metsien elämästä ja eliöistä. Tero Liete. 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Sunnuntai-Suomi 17.30 Luontoretki 17.40 Suomi tänään 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluradio 18.08 Sää. 18.09 Elokuvamusiikin ilta 0203-17600. 18.50 Merisää 18.55 Elokuvamusiikin ilta 0203-17600. 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.08 Elokuvamusiikin ilta 0203-17600. 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.08 Sää. 20.09 Elokuvamusiikin ilta 0203-17600. 21.00 Yle Uutiset 21.03 Taustapeili 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Levylautakunta 23.00 Yle Uutiset 23.03 Tähtisumua 23.45 Suomi tänään 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 03.02 Sekahaku . toissapäivänä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Jake Nyman 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Sunnuntai-Suomi 12.06 Kansanradio 12.40 Sunnuntai-Suomi 12.45 Merisää 12.55 Sunnuntai-Suomi 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Kissankehto . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Jukka Mikkola 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 YleX Jälki-istunto Remix 10.00 Uuden musiikin ratsia 11.00 Yle Uutiset 11.02 Jani Hellemaa & Aapo Rönkkö Remix 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 Supersunnuntai 20.00 YleX Jatkot Remix 23.00 Encore 00.00 Yöradio YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Lempimusiikkia 04.54 Aamupala 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Aamupala 05.15 Eväsreppu 05.21 Aamupala 05.50 Merisää 05.52 Aamupala 06.00 Yle Uutiset 06.03 Sää. 06.04 Aamupala 06.30 Aamukahvilla 07.00 Yle Uutiset 07.04 Suomi soi 07.50 Merisää 07.53 Sunnuntai-Suomi 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Sunnuntai-Suomi 08.10 Luontoretki 08.20 Sunnuntai-Suomi 08.30 Tohtori Raimo . latinankielinen viikkokatsaus. 18.20 Radioteatteri esittää: Volter Kilpi: Kirkolle, osa 62. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Euroradion konsertti-ilta 21.00 Musiikkia 21.35 Maailmanpolitiikan arkipäivää 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Ääniversumi: Gray 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 20.00 22.00 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu . Asiantuntijoina luonnossa ovat professori Heikki Setälä ja lehtori Heikki Kolunen, toimittajina Juha Laaksonen ja Paula Jokimies. 18.50 Merisää 18.55 Luonto-Suomen metsätähtiä 0203-17600. 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.06 Luonto-Suomen metsätähtiä 0203-17600. 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.06 Sää. 20.07 Café Tropical 21.00 Yle Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Uudenkansanmusiikki 23.00 Yle Uutiset 23.03 Kansanradio 23.37 Suomi tänään 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio . Pyöreä pöytä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Luonto-Suomen metsätähtiä 0203-17600. Docventures 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu . Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Jälki-istunto . klo 11.00 17.30 Taustapeili . Maailman halutuin tiedenainen. 18.20 Radioteatteri esittää: Volter Kilpi: Kirkolle, osa 58. Maria Leppänen 10.00 Radiorodeo . valtakunnan terapeutti. 08.40 Sunnuntai-Suomi 09.00 Yle Uutiset 09.05 Sää. 09.06 Iskelmäradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Sää. 10.04 Pop eilen . Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Jälki-istunto . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Elli Collan 22.00 Radio Novan yö TORSTAI YLE RADIO 1 06.00 06.05 06.15 06.25 06.56 07.00 07.15 07.45 07.50 08.00 08.15 09.00 09.05 10.00 10.05 11.00 2.10. Yle Uutiset Hartaita säveliä Aamuhartaus Aamusoitto Päivän mietelause Yle Uutiset ja sää Aamusoitto Hartaita säveliä Aamuhartaus Yle Uutiset ja sää Ykkösaamu Yle Uutiset Muistojen bulevardi Yle Uutiset Mikä maksaa? Valkoista valoa: Valkopyykkiä 12.55 Suomi tänään 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Maakuntaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Maakuntaradio 15.50 Veneilysää 15.52 Maakuntaradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Maakuntaradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Urheiluradio 17.30 Taustapeili 18.00 Yle Uutiset 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää 18.28 Suomi tänään 18.50 Merisää 18.55 Suomi tänään 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.06 Radioteatteri esittää: Tuntematon sotilas . Pyöreä pöytä Café Tropical YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto:Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 15.01 140 merkkiä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 17.15 Naurun tasapaino 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta: jääkiekkokierros 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Päivä tunnissa 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Italia ja Ranska, osa 2 18.00 Jumalanpalvelus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 19.45 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua. Viki ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala 06.30 Maakuntaradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Kirjakerho 18.00 Musiikkikamari 18.15 Nuntii Latini . Ravitulokset 19.08 Lempimusiikkia 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.08 Sää. 20.09 Hajatusmusiikkia . Samuli Aaltonen 15.00 Radio Nova Liikenteessä . Kai Ulmanen. 21.00 Yle Uutiset 21.03 Poppikoulu 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Koe-eläinpuisto 23.00 Yle Uutiset 23.03 Koe-eläinpuisto 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 03.15 Poppikoulu YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03 Aspekti 07.03 Puheen Iltapäivän viikko 07.45 Tarinoita lapsille 08.00 Yle Uutiset 08.05 Puheen Aamun viikko 10.00 Yle Uutiset 10.03 Riku ja Tunna . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Maailman halutuin tiedenainen. 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu . toiveiden yö 03.40 Luontoretki 04.02 Kantritohtori Teppo Nättilä 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 M-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Filmiryhmä 18.00 Arvassalo ry 18.20 Radioteatteri esittää: Volter Kilpi: Kirkolle, osa 61. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti. Elina Kottonen ja Ile Jokinen 18.00 Illallinen . Viki ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin toiveshow Parasta ennen! DJ Orion Yöradio YLE RADIO SUOMI Valkoista pyykkiä. Docventures 11.00 Yle Uutiset 11.02 Ali ja Husu 12.00 Puheen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset . Susanna Vainiola. 14.00 Yle Uutiset 14.03 Musiikkia lepopäivän ratoksi 15.00 Yle Uutiset 15.03 Urheiluradio 15.08 Tähtisumua 15.50 Veneilysää 15.52 Sunnuntai-Suomi 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Rocktoimittajan iltapäivällinen
Seuran päämaja sijaitsee vieressä, entisessä juustokellarissa. ?Tuossa vieressä oli meijeri, joka purettiin 1960-luvulla. syyskuuta 2014 PÄIVÄSTÄ TOISEEN Kun monet palvelut ovat hävinneet, kyläbaari on kesäaikaan tärkeä sosiaalinen keskus kyläläisille ja kesäasukkaille. Näin he myös rukoilevat teidän puolestanne ja ikävöivät teitä sen ylenpalttisen armon vuoksi, jota Jumala on osoittanut teille. Se oli hieman pienempi kuin kaksi edellistä, mutta hyvän kokoinen sekin. Katselin käsittämätöntä saalistani. Naapurikylässä Vartsalassa toimi iso saha.? Muut menivät, baari säilyi Ajan muutos näkyy kyläyhteisössäkin. Kysymys jää monelta nuorelta ja ehkä vanhemmaltakin vastaamatta, vaikka hän sanaa sujuvasti käyttääkin. Tankero syntyi noin 40 vuotta sitten. Sitten jokin tuntui nykivän. 22.09.2006 Adela Ingrid Gabriella s. Jos kotikunta ei kuntoutusta tarjoa, iso osa veteraaneista jää ilman?, Seppä murehtii. Seppä muistuttaa, että vanhuspalvelulakikin velvoittaa kuntia selvittämään iäkkäiden palvelutarpeet ja laatimaan heille henkilökohtaiset palvelusuunnitelmat. Tähän veteraanikuntoutuksen hakeminenkin liittyisi luontevasti. Kyläkoulu toimii vielä ylempänä kylässä ja kirkko saaren puolella. Aktiivinen kyläyhteisö taistelee lossin puolesta. 26.09.2013 Toivottavat: äiti, isä ja isosiskot Ellen Iris Elisabeth s. Ministeriö ei tätä ymmärrä, vaikka he ovat itse tehneet ohjeet?, Seppä sanoo. Hän vertaa tilannetta maastoon ja karttaan. Vedin, ja yhtä suuri lahna pomppi taas siiman päässä. Katri palaa päiväkotiin lastentarhanopettajaksi ja entinen Nokia-insinööri Antti etsii töitä. EIJA MANSIKKAMÄKI Makkaraperunoista on kehkeytynyt Lossirannan suosikki. Kylätoiminta juurtunut Pohjanmaalle Kylätoiminta on juurtunut vahvimmin Pohjanmaalle, entisen Vaasan läänin kyliin. Lähes yhtä elinvoimaista toiminta on Satakunnassa ja Kainuussa. Maakunnittaiset erot käyvät ilmi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin raportista. Se paikallistaa aktiivisen kylätoiminnan etenkin ydinmaaseudulle, monipuolisen alkutuotannon alueille. Pohjanmaan kylissä on ylivoimaisesti eniten hanketoimintaa. Vähiten hankkeita on toteutettu kylätoimikuntien johdolla Lapissa ja Uudellamaalla. Tyypillistä pohjalaiskylille on aktivoida nuoria, rakentaa ja kunnostaa yhteisiä toimitiloja sekä pyörittää tavaroiden ja tilojen vuokrausta. Yhteistyö kunnan ja muidenkin tahojen kanssa on muita alueita vilkkaampaa. Harvaan asutulla maaseudulla kylätoiminta on vähäisintä. Lapin kyläyhteisöt ovat kuitenkin olleet aktiivisimmin JAANA KANKAANPÄÄ liikkeellä valtakunnan tason vaikuttamisessa. >> Enemmistö haluaa pitää kylätoiminnan erillään kunnan peruspalvelujen tuottamisesta.« KYSELY Verkkosivut joka toisella Toimivat verkkosivut on raportin mukaan vain joka toisella kyläyhdistyksellä. 9:14?15 27.9. Vapa vääntyi mutkalle ja huojui. Lahna menetti henkensä ja pääsi edellisen kaveriksi. ANTTI JA KATRI HALLAMAA 26.09.14 Makkara ja musiikki valtasivat Aurinko nousee Helsingissä kello 7.13 ja laskee kello 19.08 Oulussa kello 7.12 ja laskee kello 19.05 Utsjoella kello 7.07 ja laskee kello 18.58 Päivän sana 26.9. Bussi kulki Kokkilasta Salon kautta Helsinkiin. Baarin seinillä riippuu mustavalkovalokuvia rahti- ja purjealuksista, joilla kuljetettiin tavaraa ja ihmisiä saariin ja mantereelle. ?Puutavaraa ja kaikkea muutakin. Raportti nojaa neljä vuotta sitten kerättyyn kyselyyn, joten verkkonäkyvyys lienee jo parempi. Kärjessä oli Uusimaa, jossa kolme neljästä kyläyhdistyksestä tiedotti toiminnastaan verkkosivuilla. Tänä vuonna 100 täyttäviä tai vanhempia veteraaneja oli vuoden alussa 169. Sepän arvio on, että noin 75 prosenttia veteraaneista voisi osallistua kuntoutukseen, jos heillä olisi siihen subjektiivinen oikeus. Olin onkinut samassa paikassa jo parina vuotena, enkä ollut saanut kuin pieniä ahvenia ja särkiä. Ja saman tien kolmas lahna tarttui onkeen. Kauhukseni vedin kahdesti mustanruskean jokiravun rannalle. Isännän kontrabasso ei siis lepää ylhäällä baaritiskin päällä vain sisustussyistä. Keittiön suosituin annos on HK:n Sinisestä paistetut makkaraperunat, jonka päällä risteilee ketsuppia, sinappia ja omatekoista chili-majoneesia. ?Ruokalajiksi valittiin yksinkertaista tarjottavaa. Autuas se, jonka sinä valitset! Hän saa tulla luoksesi ja asua pyhäkössäsi. Nousin seisomaan ja aloin nostaa. Vain yksi on tarpeen. Ajattelin vanhempien tulevan pian katsomaan, missä viivyn. Häikäisevänsininen sudenkorento pysyi paikallaan ilmassa. Rakastin sinistä savea, jota eräänä päivänä löysin onkipaikkani läheltä joenpohjasta. Nostimme naapurintytön kanssa savea rannalle ja muotoilimme tiiviistä aineesta erilaisia patsaita. Kor. Ravitse meidät huoneesi antimilla, temppelisi pyhyydellä! Ps. 65:5 28.9. Taitoin pajunoksasta haarakohdan, poistin lehdet ja pujotin lahnan kiduksen raosta hankaan. Olin niin innoissani, että heitin ongen samaan paikkaan, erään ison kiven joenpuolelle. Suurin osa näytti reunoistaan mustilta, keskiosa loisti hopeisena. Moni kunta tätä jo noudattaa, mutta parannettavaa on vielä. Seppää huolestuttaa myös veteraanikuntoutukseen myönnettävien varojen riittävyys. Parhaillaan käytävissä valtion budjettineuvotteluissa kuntoutukseen ensi vuodelle on luvassa varoja 30,6 miljoonaa euroa, miljoona enemmän Toiminnanjohtaja Markku Seppä pitää tärkeänä, että kunnat tarjoavat veteraaneille kuntoutusta. kuin budjettiehdotuksessa alun perin esitettiin mutta neljä vähemmän kuin tänä vuonna. ?Tämän vuoden alussa laitoskuntoutus kallistui monessa paikassa kolmella prosentilla. Kuntoutuksen hinta riippuu kuntoutettavan kunnosta. Viime vuonna valtion kuntoutusvaroja riitti vain noin 60 prosentille siihen oikeutetuista. Kun kuntoutus alkoi, veteraaneja oli elossa noin 400?000 ja valtaosa heistä oli 50?60-vuotiaita. Isäntä tarttui itse bassoon elävän musiikin illoissa. Tammenpään kartanossa. ?Kehitys on mennyt niin kuin muillakin kylillä?, Antti Hallamaa sanoo. Lossiranta-ravintolassakin on historian havinaa, sillä se oli ennen linja-autotalli. Kesätyöt vaihtuvat talvilajeihin. 10:41?42 Nimipäiviä Tänään perjantaina: Kuisma Huomenna lauantaina: Vesa Ylihuomenna sunnuntaina: Arja, Lenni Mietelause Ainoa keino löytää mahdollisen rajat on mennä niiden yli mahdottomaan. Arthur C. He pystyivät itse hakemaan kuntoutukseen. ?Nykyään valtaosa ei enää pysty tekemään hakemusta. Sitten Karjalainen kulki tarhassa ja nimitti kaikki eläimiä tankeroiksi. Tästä tuli niin suosittua pilailuviihdettä 1970-luvun puolivälin Suomessa, että lauluyhtye Kivikasvot jopa teki siitä ihan nimikkokappaleen Tankeros Love. Nyt pyydystäminen kävi joutuisammin. Ihmettelin, kun korkki usein makasi lamallaan, eikä pystyssä, vaikka jokin nyki siimassa. Enemmistö kyselyyn vastanneista haluaa pitää kylätoiminnan erillään kunnan peruspalvelujen tuottamisesta. Toisaalta noin puolet ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun kyläyhteisöistä uskoo, että paikallisten peruspalvelujen saatavuus on tulevaisuudessa yhä enemmän yhdistysten vastuulla. Kylätoiminta keskittyy alle 500 asukkaan kyläyhteisöihin. Yli tuhannen asukkaan yhteisöt ovat raportin mukaan melko harvinaisia. TARJA HALLA KALAJUTTU Lahnakesä, osa 2 Ongenkoho, aito reunastaan ruhjoutunut pullonkorkki, keikkui pinnalla ja liukui hitaasti kosken suuntaan. Huokaisin helpotuksesta, kun otukset olivat taas omissa oloissaan. Nostin ongen ja vedin korkkia alemmas niin, ettei koukku ainakaan laahaisi pohjaa. Joki soitti lempeänä kuhisevaa musiikkiaan. Kesälauantai-iltaisin bändinurkassa soi elävä musiikki. ?Lähes kaikki muusikot ovat tuttujani?, itsekin bänditouhuja ikänsä harrastanut Hallamaa sanoo. Se keikkui viikkokausia listojen kärjessä. JUHA NEVALAINEN bussitallin Angelniemellä EIJA MANSIKKAMÄKI Kesä on ohi ja saman tien sulkeutuu moni kotoisa kuppilakin. SALO (MT) Yksi kesäkapakka on Salossa merenrannalla sijaitseva Lossiranta. Clarke Paljon onnea 1-vuotias ILONA SOFIA CATHARINA s. Löysimme myös valtavat määrät jokisimpukoita. Vähiten verkkosivuja käytettiin Lapissa. Vuoden 2014 kylä tiedottaa tehokkaasti pellolla ja verkossa. Älysin laskea ongen ja tartuin kalaan kuin hukkuva pinnalla uivaan kaislaan. Vieressä on venesatama ja kaupungin pitämä perinteikäs Kokkilan uimaranta ja rantasauna. ?Tässä toimi baari jo 1960-luvulla. Onneksi rapu pääsi aina heti irti ja ryömi ruohikossa ilkeän näköisenä. Inhosin rapuja sydämestäni, enkä halunnut koskea niihin sormenpäälläkään. Mutta Herra vastasi: ?Martta, Martta, sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista. Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä pois.? Luuk. Kiitos Jumalalle hänen sanomattoman suuresta lahjastaan! 2. Siiman päässä oli jotain painavaa. Tuijotin kohoa rävähtämättä, kunnes se painui veden alle kuin betonitappi. Kun ikää tulee lisää, myös kunto hiipuu ja kuntoutusluokka muuttuu. Alle 35-vuotiaita on mukana eniten Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan ja Uudenmaan kylätoiminnassa. Peruspalvelut halutaan kunnalta Kylätoiminnan ydin näyttää tutkija Vesa Rouhiaisen mukaan säilyvän perinteisenä. Kamalimpia olivat niiden monet raajat, joita ne ojentelivat hitaasti. Enempää en kalastanut, vaan lähdin ylpeänä kotiin saaliineni. Kotona äiti paistoi lahnat ja niitä syötiin puoli viikkoa pottujen kanssa. Aikaa kului. Silloisilla poliitikoilla oli usein hyvin juureva tapa ääntää englannin kieltä, ja tähän joukkoon kuului myös moninkertainen ministeri Ahti Karjalainen. Joku nikkaroi sitten vitsin Karjalaisesta ul- komaisessa eläintarhassa, jossa oli varoituskyltti All animals are dangerous. 21 Perjantaina 26. Emme ymmärrä miksi, se oli kaunis rakennus.? Vanhoista kuvista näkee, että se oli suorastaan kartanomainen. En kuitenkaan halunnut jättää niitä kuolemaan, vaan työntelin puukepillä takaisin veteen. Se raahautui matalaan ruohikkoon ja näytti päässeen irti. Ja mitä tapahtuikaan, pian oli toinen kiinni. Istuin pitkään kivellä, eikä tapahtunut mitään. Onneksi voi vieläkin kokea parhaita lapsuusmuistojaan uudestaan, vaikka lahnakesästäkin on jo 55 vuotta. MARJA-LIISA AHVENNIEMI Helsinki. Suomen kylätoiminta ry on valinnut vuoden kylän vuodesta 1985 alkaen. Tyypillinen kylätoimija on 50?65-vuotias ja asunut pitkään kotiseudulla. Antti ja Katri Hallamaan pyörittämä kuppila sijaitsee Angelniemellä, Kokkilan kylässä, Kemiöön vievän lossin rannassa. Parempikuntoisten palvelut ovat edullisempia. Kun tavallisesti styroksilautasilta tarjottava pikaruoka tulee oikeilta lautasilta, siitä tuli suosittu.? Maitoinen kylähistoria Baarirakennuksen omistaa kuuluisa suunnistusseura Angelniemen Ankkurit. Se oli suurin koskaan saamani kala. Otin kiven, painoin polvellani lahnaa ja löin sitä kahdesti niskaan. No niin teki, mutta mikä se tankero on. Isä ei oikein piitannut, kun oli varsinainen lihansyöjä. En unohda niitä koskaan. Nämä olivat jotain aivan toista. 23.03.2010 60-VUOTIAS Veteraanien asia nuorien vastuulla Veteraanien asioista huolen kantaminen on viimeistään nyt siirtynyt nuorempien sukupolvien vastuulle, sanoo lauantaina 60 vuotta täyttävä Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Markku Seppä. Veteraanien keski-ikä on yli 90, ja heitä on elossa noin 29?000. Oksanhanka oli ihmeen painava, kun laskin sen kauemmas varjoon. Nopeasti, onki veteen, ennen kuin parvi vaihtaa suuntaa. Maito on siis virrannut täällä vahvasti, mutta maitotiloista vain harva on jäljellä, yksi niistä Lossirannan aidan takana Katri ja Antti Hallamaan kesätyö oli tänäkin suvena oma baari Salon Angelniemessä. ?Jos ne näyttävät erilaisilta, maasto on oikeassa.? MAIKKI KULMALA Markku Seppä viettää syntymäpäiväänsä tänään vastaanotolla Katajanokan Kasinolla ja huomenna lähipiirinsä kanssa. Häntä voi muistaa kartuttamalla Sotaveteraaniliiton perinnerahastoa, tilinro FI36?5541?2820?0099?35. KIELEN KIPINÖITÄ Lets spiik tankero Johtaja puhui televisiossa ihan kamalaa tankero-englantia. Angelniemi kuului Halikkoon vuoteen 1916 asti ja uudelleen vuodesta 1967, kunnes koko Halikko liitettiin Saloon vuonna 2009. Angelniemen kunta ulottui myös Kemiön saaren puolelle, mutta kylän keskus oli täällä Kokkilan kylässä. Kokkila oli vireimmillään 1950-luvulla: yli 1?200 asukasta, pankki, terveysasema ja neuvola, kauppoja, meijeri ja posti. 1990-luvun jälkeen niistä ei ollut jäljellä yhtään ja nyt asuk- kaitakin on enää kolmannes silloisesta. Tieleitos miettii aika ajoin yö- ja päivävuorojen harventamista, mutta kyläläisten mielestä se vaikeuttaisi kulkemista kuntakeskukseen Saloon ja esimerkiksi sairaanhoitoon. Lossi veisi myös osan Lossirannan asiakkaista. ?Kun monet palvelut ovat hävinneet, kyläbaari on kesäaikaan tärkeä sosiaalinen keskus kyläläisille ja kesäasukkaille?, Hallamaat sanovat. Nyt on edessä talvi ja baari pannaan säppiin ensi vappuun saakka. Pian vedestä ryöpsähti kala, jonka tunsin heti lahnaksi. Ja se oli iso! Syöksyin eteenpäin ja vedin saalista etäämmälle rannasta. Ihailimme niiden kuorien värejä ja muotoja. Kuljin aina vähän matkaa mukana, vedin ylös ja heitin uudestaan. Me aloimme pitää paikkaa nelisen vuotta sitten, kun omalle jälkikasvulle piti saada kesätyöpaikat?, Antti Hallamaa kertoo. Murkku- ja aikuisikäiset Henteri, Helmiina ja Helisa häärivät yrityksessä edelleen. Lossiranta käsittää hämyisen baaripuolen sekä näkymän merelle tarjoavat sisä- ja ulkoterassit. Kauneimmissa oli hieman sinistä tai vihreää tai mustia ja valkoisia pilkkuja. Ongenkorkki kellui nyt pystyssä
0500 822386. Mökki/harrastetraktori, korjattavakin, oma haku. Hydraulinen työntövarsi . LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Lappeenranta 1 Jaguar Point/Jyrki Tammimetsä 2 Global Ocean (SE)/Miika Tenhunen 3 Black Dunnock/Ari Moilanen 4 Vilukko (SE)/Tommi Kylliäinen 5 Amadeus Boko (SE)/Heikki Laakkonen 6 Top Dreamcatcher (SE)/Hannu Torvinen 7 Xtra Hot Kemp/Esa Holopainen 8 Theo de Villeneuve* (SE)/Antti Teivainen 9 Valentin Laday (SE)/Iikka Nurmonen 10 Sweet Hope/Kari Rosimo 11 Shes so Lovely U.S* (US)/Mika Forss 12 Frau Stahl (SE)/Seppo Markkula 2100 ?. Työ tekijäänsä opettaa ja kiittää. Makoisaa syksyn jatkoa. Turun Osuuskauppa Turun Osuuskaupan marketkaupan toimialajohtajaksi on 23.9. Turvallinen kauppa, parempi hinta. 21,4a 21,7a 21,3a 20,9a 21,2a 21,5a 20,4a 21,0a 22,0a 21,7a 20,9a 21,5a 104 111 156 112 136 129 177 208 132 115 207 121 220 232 260 144 800 950 330 570 040 469 230 060 3/21,7a 1/23,5a 3/22,0a 8/24,0a 3/21,2a 10/22,2a 12/24,1 6/24,9a 1/22,0a 2/23,5a 10/26,5a 8/25,4 6/23,0a 1/23,6ax 2/24,1a -a hpl 2/23,7 8/24,0ax 7/21,9a 5/23,0a 6/25,7a 8/22,3a 1/21,2a 3/23,7a 12/26,4a 12/23,6a 8/23,1ax 1/25,1 6/21,9a 11/23,1ax 3/21,1a 4/21,2a 4/26,8x 1/24,1a 10/24,6a 6/21,5ax 5/21,4a 11/25,1 10/24,2a 2/25,6x 5/24,6a 3/24,4ax 1/27,9 hlo7/24,3a 2/24,4a 1/24,9 1/20,9a 4/24,6a 4. ?. huom. Nimityksen teki ympäristöministeriö. Suomen Pankki Eduskunta on nimittänyt kansanedustaja Jukka Kopran (kok.) Suomen Pankin tilintarkastajaksi. . Express Cup, 6 Löten?s Anselm, 11 Liliana Li (3, 1) 5. ?. ?. ?. ?. Mailin matka suosii tiettyjä hevosia, mutta Hullumiehelle siunaantunut takarivin lähtöpaikka tasoittaa kummasti puntteja. juhlamieltä symboloi laulussa isältä saatu himmeli. Kappale vaikuttaa omakohtaisesti koetulta ja sitä se osin onkin. ?. Euro-Teli Oy, Hki p. 5-hydrauliikan lohkoa . Cape/Arto Komulainen 3 Celebration Hope/Iikka Nurmonen 4 Lord Ivar/Esa Holopainen 5 De Toy Zena/Ari Moilanen 6 Löten?s Anselm/Tommi Kylliäinen 7 Mon Amour/Jani Ruotsalainen 8 Agnese/Ilkka Föhr 9 H.B. ?. k-autot ja moottorit. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Lappeenranta 1 Suiketar/Mika Forss 2 Turbo-Impi/Teemu Okkolin 3 Meliisi/Heikki Karjula 4 Varjonova/Harri Koivunen 5 Wimba/Tero E Mäenpää 6 A.T. Sinne ei ihan näy, kun sälekaihtimia rap sauttaa. Siellä muuan nainen, jonka nimi oli Martta, otti hänet vieraakseen. ?. Myös korjattavaksi. ?. 0400-646200, 0500-659678. PONSSE ERGO H7 hakkuupäällä, ajettu max 1000 h. P. ?. Monenlaisessa on myös monenlaista potentiaalia. Tulevan pyhänseudun evankeliumi vie meidät Jerusalemin kaupungin liepeille, Betanian kylään. Martta ja Maria olivat erilaiset siskokset, lisäksi heidän kanssaan asui Lasarusveli, joka oli Jeesuksen sydänystävä. Talo oli siis Herrallemme tuttu ja samoin talon touhu. lähtö: 9 Pörnä-Tyttö (2, 3) 6. ?Tunsin kaikki ja kaikki tunsivat minut. Elämä oli semmoista pientä ja luonnonmukaista, mutta paljon harrastettiin ja yhdistyselämä oli aktiivista.? Nuoren pojan harrastuksiin kuuluivat urheilu, partio, 4H ja tietenkin musiikki. P. P. ?. metalliromut. Pienen ihmisen RAVIT Kyösti Mäkimattila on sanoittanut 24. ?. ?. lokakuuta julkaistavan joululevyn nimikkokappaleen Joulumuistoni. TARJA HALLA SANA SUNNUNTAIKSI Pörnä-Tyttö tammakisan kärkinimi Kuninkuusravien yhteydessä ajetussa Pikkukunkku-kilpailussa ikäluokkansa oriit ja ruunat kukistanut Pörnä-Tyttö kohtaa Lappeenrannan lauantaisessa Villinmiehen Tammakilvassa pelkästään kilpasiskojaan. Kaikenkuntoiset käy. 0407340596 VALMET 8400 liikennemalli. P. Tämä asettui istumaan Herran jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettaan. Martalla oli kädet täynnä työtä vieraita palvellessaan, ja siksi hän tuli sanomaan: ?Herra, etkö lainkaan välitä siitä, että sisareni jättää kaikki työt minun tehtäväkseni. Vihjesysteemi: 1. ?Minulla on kotona isältä saatu himmeli. ?. 040 5498891. Perunannostokone riviin pudottava Juko. pihakoneeksi. ?. 044 3351254. Ostetaan luomuheinää ja kuivikeolkea. 0400 110079. TIMBERJACK 1010 A tai B malli hyvä kunt. 0400 602325. Traktori 4-veto hl. P. lokakuuta julkaistavan joululevyn nimikkokappale, Joulumuistoni. Mahtoiko Lasarus olla tuolla kerralla reissun päällä, koska hänestä Luukas ei mainitse mitään. 7. 20-30 lehmän pitoon soveltuva. Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä pois.? Luuk. ?. ?. ?. Se jäi vain kymmenyksen tammojen SElukemista. Sisäradalta lähtevä Donna Linda on juoksun toistaessaan vaikeasti lyötävissä, mutta täyttä luottamusta sille on kuitenkin vaikea antaa. 044 9746078. Agrolux kääntöauran leikkureita. Kaikki huomioidaan. P. ?. Valmet 6000-sarja etukuormaajalla tai ilman. P-Karjala. alkaen. Heti kät. Pirkanmaalta. P. ilt. 040 5907672. Pyöräkuormaaja ?miel. ?. Express Cup/Hannu Torvinen 10 Beggel Vanaja/Sami Nummi 11 Liliana Li* (SE)/Jarmo Saarela 12 Bonehill?s Glide/Petteri Kivelä 2600 ?. 22 Perjantaina 26. 040 5142087. Maitotila tai vast. ?. 17,5a 16,7a 17,3a 16,1a 14,6a 16,0a 14,9a 15,3a 16,0a 16,3a 16,0a 15,2a 3 3 1 2 3 2 4 4 4 4 4 4 180 300 895 180 350 800 050 150 040 270 968 145 5/19,0ax 1/16,7a 8/19,6x 8/17,3a 1/14,6a 1/16,5a 3/16,3a 1/17,1a 9/21,6ax 3/16,5a 5/17,7a 7/16,9a 1/17,5a 8/17,6x 4/17,4a 7/18,4 -a hll 1/16,0a 3/14,9a 1/15,3a 6/16,0a 9/18,2a 1/16,1a 3/17,1a 1/17,6a hpl 2/17,8a hll 1/15,5a -a hpl 2/15,1a 1/17,9a 1/16,3 1/16,4a 7/15,8 2/17,9a 7/19,9ax 1/16,9a 1/17,3a 1/16,1a 5/14,9a 7/17,7ax -a hpl 2/16,1a 4/16,2a -a hrp 3/16,4a 1/16,9 5. Yhdenlainen voi tuhoutua kerralla, mutta monenlainen on sitkeää sinnittelemään vastoinkäymisten keskellä. 0400 431538. EDU VOIMLALINEN KONE! G-MAX 125 ja G-MAX 165 RAJOITETTU ERÄ NIMITYKSET Stora Enso Metsätalousinsinööri Kari Kuusniemi on nimitetty Stora Enson metsänhoitopäälliköksi 22.9. Se on karsintatappiosta huolimatta vahva ehdokas 20?000 euron muhkean ykköspalkinnon viejäksi. Pörnä-Tyttö oli epäonninen karsintojen lähtörata-arvonnoissa, sillä se sai numeron kaksitoista. ?. Mitenkähän mahtaa olla isäntien huushollitaitojen laita? Tapasin tässä taannoin kolme kaunokaista kultakutria, maatilan mainioita tyttäriä. lähtö: 3 Surprise Lord (5, 2) 2. P. 0400 663242. Etukuormaajallinen takavetotraktori. 040 5620826. Hyvät Kverneland Variomat 3-siipiset paluuaurat. Stoneisle Lilian pystyy vähänkin helpomman reissun saadessaan kovaan suoritukseen, ja kärjen rinnalta oman karsintaeränsä hoidellut Snowline Dream oli oikein vakuuttava. Reilummin merkkejä tulee lämminveristen alimpaan divisioonaan sekä kylmäveristen avoimeen lähtöön. ?. Kaikki ajallaan tuntui olevan Jeesuksen ajatus. Mahtoikohan aterian jälkeen tulla Martan vuoro jäädä vieraan kanssa keskustelemaan aterian maittavuudesta ja muusta mahdollisesta. 10: 38?42 Ostamme jatkuvasti metallia: autot, traktorit, maatalouskoneet ym. syyskuuta 2014 PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nyt aikuisiällä tajuan, kuinka paljon sieltä (kotoa Yläneeltä) ammennan, kuinka hyvä minun on ollut sieltä ponnistaa. Ajatuksiaan pellosta kertoo myös muusikon isä Antti Mäkimattila omalla nettisivullaan. Myös ei kats. Kaikenk. ?. lähtö: 2 Herbie Sisu (5, 1) 7. P. 54+18 3-portainen PowerShift vaihteisto Todella kattava varustetaso mm. . Ranjia Oy, Pori. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtajana jatkaa diplomiinsinööri Matti Räinä. Ajovoimanotto vakiona . lähtö: 11 Hullumies, 2 Pulun Pilke, 4 Camri, 10 Suivikas, 5 39 14 35 4 4 3 2/22,7a 6/25,8a 1/27,0a 3/31,2 5/30,9a hpl hll 8/32,5ax 2/23,7a 1/28,7 7/31,5 5/32,5a 10/27,9a 15/30,8x 2/26,0a 4/30,4x 3/30,2 13/34,2x 5/32,9x 3/32,5 1/24,6a 2/28,0 12/31,9x 11/33,0x 9/30,3a 1/28,3a 3/26,9a 1/30,2 4/30,9 10/33,7x hrp 5/32,2 6/26,4a 3/29,2 1/30,8a 5/31,5 2/29,1a 1/27,2a 1/29,0a 3/29,7a 4/28,1a 4/29,8a 5/29,9a 6/29,9a 2/27,3a 3/27,7a 5/28,8a 6/29,5a 11,3a 83 725 11,5a 80 082 11,7a 67 079 12,3a 52 196 11,4a 111 219 11,5a 124 114 12,5a 56 040 11,6a 87 547 12,2a 89 680 11,8a 115 931 12,0a 44 970 11,2a 79 970 7/13,8a 7/14,0a 8/12,0a 8/16,5a 2/12,0a 5/15,0a 2/15,2 6/14,1a 2/13,2a 7/15,7a 3/13,7a 5/12,5a 3/12,3a 5/13,4a 3/13,6a 5/13,2a 3/14,7a 4/15,0a 2/16,6a 3/12,7a 9/14,2ax 10/13,9a 1/13,0a 7/14,1a 4/12,0a 1/13,1a 11/14,5a 4/13,9a 7/14,3a 12/15,0a 1/15,7a 6/13,4a 5/13,4a 2/13,3a -a hpl 2/12,1a 2/13,2a 1/11,5a 4/15,0 -a hpl 4/13,0a 5/13,6a 6/16,9a 7/12,3a 1/14,5a 6/12,1a 1/13,2a H 24.9. 13,3a 12,7a 11,8a 13,7a 14,2a 12,9a 14,6a 13,6a 12,5a 13,1a 13,8a 13,2a 2/14,9a 2/15,2 3/14,3a 8/13,7a 1/15,7a 1/13,5 1/17,4a 11/17,2a 1/12,5a 1/15,5L 2/13,8a 9/16,7a 1/15,3a 8/16,8a 3/14,7a 3/15,8a 6/16,1a 6/14,5a 4/17,6a 5/15,2a hrp 1/13,1a 1/15,3 1/14,0a 3/14,7 4/14,5a 5/15,4a 9/14,0a 1/14,9a 2/13,4a 4/16,7a 2/14,0a 1/14,8 5/14,6a -a k 1/14,5a 1/13,4a 1/14,2a 1/14,8a 2/14,3a 2/14,5a 3/13,8a 3/14,6a 3/15,0a 1/14,4a 2/13,7a 2/15,0a 3/14,6a 2 39 8 3 1 25 45 27 37 16 51 7 17 20 10 19 49 220 790 850 965 180 060 690 660 390 580 220 965 400 498 245 375 920 161 165 661 755 180 210 877 Siirin Älli, 8 Virijori, 9 Mokomani (3, 6) 4. alkaen nimitetty Mikko Rauhanen. Pohjois-Pohjanmaan elykeskus Pohjois-Pohjanmaan elykeskuksen elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtajana jatkaa agronomi Leila Helaakoski. Nimityksen teki työ- ja elinkeinoministeriö. POTILA-joustoäes n. Apumiehen istuin ym.ym Kuvan traktori erikoisvarustein Nyt rajoitettu erä monipuolisia peruskoneita järkevään hintaan. Pyydä raju tarjous! OULU Puh. ?. Nyt vain syntyi keskustelu Marian osaamisen arvosta. Jeesus otti selkeän kannan molempien siskosten työn arvokkuudesta. 3 m, kippaava kauha ja trukkipiikit nostolaitt miel. 045 2592638. Kädet täynnä työtä M eitä ihmisiä on monenlaisia . 040 4154968. PUIMURI John Deere, Massey Ferguson, Volvo, Claas, Fahr, Sampo 500 tai 580. Hydr.jarruventtiili . Kaikenkuntoiset käy. ?. ?. ?. Tutuiksi tulivat monet maatalouden työt enon maatilalla. ?Se istuskelu traktorin takapyörän kurakaaren päällä on ollut aika tuttua hommaa.? »Istuskelu traktorin takapyörän kurakaaren päällä on ollut aika tuttua hommaa.« KYÖSTI MÄKIMATTILA Peltoa ei voi unohtaa Eipä ihme, että Mäkimattila puhuttelee kyntöpellolla huutavia kurkia runossaan Syksylle. Ykköskierrätys Oy P. Martta oli touhukas . LÄHTÖ Ryhmäajo 1609 m Lappeenranta 1 Keisar/Hannu Torvinen 2 Pulun Pilke/Mika Forss 3 Vieskerin Valo/Pertti Niveri 4 Camri/Tuomas Pakkanen 5 Siirin Älli/Ahti Antti-Roiko 6 Tapsan Tahti/Tapio Perttunen 7 Turoveli/Ari Moilanen 8 Virijori/Jorma Naumanen 9 Mokomani/Jukka-Pekka Kauhanen 10 Suivikas/Antti Teivainen 11 Hullumies/Seppo Sarkola 12 Yllin Kyllin/Teemu Okkolin 1609 ?. Maalaispojan lapsuudessa riittää täysveriselle muusikolle ammennettavaa. Viime vuoden tangokuningas Kyösti Mäkimattila keikkailee tänä vuonna enemmän kuin koskaan. Välissä on kahdeksan kilometriä suomalaista peltomaisemaa.? Keikkakalenterin sivuja availlaan jo vuoden 2016 puolelta. ?Suunnitellaan niin pitkälle kuin mahdollista ja silti eletään hetkessä, jalat savessa.? Kierros 39 Toto75 1. 040 8765516. Paluuaurat Kverneland tai Överum 3- tai 4 -siipiset automaatit. P. Nyt aikuis iällä tajuan, kuinka paljon sieltä ammennan, kuinka hyvä minun on ollut sieltä ponnistaa.? 1980-luvun lapsuutta leimasi Mäkimattilan mielestä ennen muuta turvallisuus. 040 9638251. SORA-MARA tai vast., myös kunnostettava käy. Vuosi päättyy joulukonserttien sarjaan, jossa kuullaan lokakuussa julkaistavan joululevyn kappaleita. Mäkimattilan sanoituksissa ja runoissa nousee esille lapsuuden maaseutu. ?. lähtö: 1 Donna Linda, 6 Stoneisle Lilian, 9 Snowline Dream (3, 4) 1 x 4 x 7 x 8 x 1 x 1 x 3 = 672 riviä = 33,60 euroa TERO SIPAKKO Jeesus vaelsi eteenpäin opetuslastensa kanssa ja tuli erääseen kylään. ?. Sano hänelle, että hän auttaisi minua.? Mutta Herra vastasi: ?Martta, Martta, sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista. ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 1609 m Lappeenranta 1 Felix Pro/Jarmo Saarela 2 Blue Porsche (US)/Iikka Nurmonen 3 Surprise Lord/Mika Forss 4 Garlands Dream (US)/Hannu Torvinen 5 Oracle (SE)/Ari Moilanen 6 Orlando (US)/Kari Rosimo 7 Womanizer S (SE)/Tommi Kylliäinen 8 Magical Queen/Hannu-Pekka Korpi 9 Mr Exquisite (US)/Tapio Perttunen 1609 ?. Hän syntyi Yläneellä, joka kuuluu nykyään Pöytyän kuntaan. ?Elin siellä elämäni ensimmäiset kuusitoista vuotta, ne ratkaisevat vuodet. ?. ?. ?. Se jäi takarivin uloimmalta paikalta takapareihin ja joutui kiertämään sieltä kirivaiheessa pitkään parijonon ulkopuolella. Kiri kantoi hyvin perille, mutta tasaisen reipasta tahtia kärjessä pitänyt Turbo-Impi pysyi edellä. Kakkossija tiesi finaaliin parempaa lähtörataa. Erika/Jani Ruotsalainen 7 Sorjan Säihke/Niko Jokela 8 Vivanter/Tommi Kylliäinen 9 Pörnä-Tyttö/Esa Holopainen 10 Julianne Dahlia/Jukka-Pekka Kauhanen 11 Villihuuma/Henri Bollström 12 Ypäjä Esteriina/Juha Utala 2100 ?. 22,7a 23,3a 23,8a 29,7a 28,1a 29,8a 29,9a 29,9a 23,7a 27,7a 28,8a 29,5a 6. ?. ?. 0400 563162. URSUS tai ZETOR TRAKTOREITA kuormaajalla tai ilman. 040 8765516. KOVA-SEKÄ PYÖRÖPAALAIMIA: John Deere, Claas, Welger ja muita merkkejä. LÄHTÖ Ryhmäajo 2600 m Lappeenranta 1 Gabriella Sunsign/Kari Rosimo 2 E.V. ?. ?. 041 7718560. FIAT 80-90 NOPEA MALLI, vain hyvä. ?. 040 3739327. Ostamme käteisellä: M-B, Man, Volvo, Scania, ym. ?. 040 9630047. Massey Ferguson traktori 675, 690 tai 698, hyväkuntoinen. P. 12,7a 11,8a 12,9a 11,7a 13,7a 12,5a 11,7a 12,9a 14,3a 15,0a 12,7a 14,0a 21 42 32 33 38 49 36 49 22 47 41 28 730 885 240 740 995 041 236 625 409 260 671 105 7/12,9a 4/11,8a 1/13,5a 1/13,7a 9/16,9 1/15,0a 6/15,6 4/16,8a -a hll 5/15,3a 10/15,7a 1/15,7 -a hpl 4/16,7a 2/14,7a -a hpl 1/19,5 -a hpl 1/13,7a 3/14,8a hpl 4/15,4ax 3/14,5a 1/20,8 6/15,3a 10/15,6ax 1/14,0a 1/13,9a 5/16,9a 9/14,9a 4/15,0a 1/m16,5a 2/15,3a 11/16,3x 6/13,9a 4/14,9a 2/15,7a 8/15,3a 4/15,1a -a hpl 2/13,7a 8/15,7a 8/15,5a 2/15,0ax 5/15,0a 6/15,0a 2/14,7 4/15,7a 3. ?. ?. ?. Vain yksi on tarpeen. ?. 5-15000?. P. ?. ?. Martalla oli sisar, Maria. Ari Moilanen ajoi Heikki ja Martti Pellikan tammalla rohkeasti johtopaikalta ja pakotti suosikki Stoneisle Lilianin kiertämään koko 2?100 metrin matkan toista rataa ilman vetoapua. Veto kesti hienosti loppuun asti, ja Donna Linda voitti huippuajalla 13,4a. Hydraulinen kaltevuudensäädin . ?. ?. Maria enemmän seuraihminen. Tuollaiseen taloon olisi mukava päästä vieraaksi, sillä tulijasta aivan varmasti Ossi Poikonen pidettäisiin hyvä huoli. ?. Ilmainen arviointi. Nimityksen teki Liikennevirasto. Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen johtajaksi on valittu diplomiinsinööri Jonas Liimatta. Noud. 044 5876100. LÄHTÖ Ryhmäajo 1609 m Lappeenranta 1 Order By Boss (US)/Tommi Kylliäinen 2 Herbie Sisu* (SE)/Ari Moilanen 3 Naughty la Marc (DK)/Esa Holopainen 4 Kontroll Broline* (SE)/Kari Venäläinen 5 Costatantisoldi (SE)/Risto Airaksinen 6 Classical Duo/Hannu-Pekka Korpi 7 Flower?s Windy/Henri Bollström 8 Hilight Kemp (US)/Tapio Perttunen 9 Doug Careliano/Iikka Nurmonen 10 Elora Hanover (US)/Kari Rosimo 11 Pay Back Runner/Arto Komulainen 12 BWT Hellion/Antti Teivainen 1609 ?. ?. ?. lähtö: 3 Black Dunnock, 1 Jaguar Point, 4 Vilukko, 9 Valentin Laday (5, 11) 3. He menivät mummon kanssa pöyhimään kasvatusvasikoiden rehuja maittavampaan malliin. Mummolle taisi tehtävä olla ennen kokematon, koska yksi tytöistä huudahti: ?Isi, mummolla on kaupunkilaisen kädet!? Maalainen työntää kätensä reilusti rehuun, samoin kuin Martta pullataikinaan. ?. Emännät pyörittelevät koneita siinä missä miehetkin. Mäkimattila tarjoaa mieluusti sanoituksia arvostamilleen säveltäjille. ?Valmiita lauluja on parisataa ja aihioita toinen mokoma.? Joulumuistona himmeli Uusimpia sanoituksia edustaa 24. Eiköhän Mariakin tiskaamisen touhut taitanut. Ei ole helppoa ymmärtää erilaisia yhtä arvokkaiksi, usein kai vaadimme samanlaisuutta tasa-arvon mittariksi. Ilmaistuin . pieni linkku. P. ?. VUODEN 2013 TANGOKUNINGAS KYÖSTI MÄKIMATTILA Lapsuus maalla kimmeltää tangokuninkaan teksteissä Juuri kynnetty pelto huokaa sysimustana tanssilavojen suosikin Kyösti Mäkimattilan runossa. Käteism. ?. ?. ?. ?. Vuotta nuorempien lämminveritammojen mittelö 35?000 euron voittorahoista on säästetty päätöskohteeksi. Donna Linda oli karsintojen positiivisin yllättäjä. ?. P. ?. Afrikan vientiin Hiace, Corolla, Hilux, Dyna ym. Maisemassa, johon peltoaukea ja metsänlaita kuuluvat samaan tapaan kuin lapsuudessakin. ?Vanhemmat asuvat sopivan matkan päässä. P. ?. PörnäTytön omistaja Petri Laine ja ohjastaja Esa Holopainen pääsivät valitsemaan ysipaikan, josta valjakko seuraa nopeiden avaajien mukana heti kärkikuvioihin. Koska toinen karsintavoittaja Meliisi ajautuu hyvin todennäköisesti johtoon mielivän Turbo-Impin rinnalle, voi Pörnä-Tyttö saada erittäin suotuisan juoksun toisessa parissa ulkona. Pörnä-Tyttö nousee vihjesysteemissä varmaksi, koska kierros on kokonaisuudessaan hankala ja ainoastaan vanhempien lämminveristen kovimpien sarjojen suosikit Surprise Lord ja Herbie Sisu erottuvat selkeämmin tukipilareiksi. Viisivuotiaiden suomenhevosten suurkilpailu ajetaan viidentenä kohteena. Ensi sunnuntain aiheena onkin ?Jumalan huolenpito?. Martta hääri keittiössä ja Maria piti vieraalle seuraa. Martan reaktio on inhimillinen ja hyvin ymmärrettävä. Ei ole kiva tehdä raskaita töitä, kun toinen vain laiskottelee. Toiselta puolen olisi ollut perin outoa ja epäkohteliasta jättää arvovieras oman onnensa nojaan köksäilyn ajaksi. Epäilemättä Jeesus osasi arvostaa myös Martan osaamista ja panosta, sillä eipä Nasaretin Mestarin suukaan tainnut tuohesta olla. ?. ?. Tarjoa 0400-366892. VM-Aitosuorakylvin, Jussi täyttör, Viljateliperäv.n120hl. ?. Ilmastointi . Hänelle kypsyvän viljan tuoksu on unohtumaton, lähes riipaiseva. ?Isältä olen saanut kynän ja äidiltä nuotin, näin luulisin.? Mäkimattila on julkaissut kaksi runokirjaa, joista Otavan kustantama Rakkaani esitellään pian Turun kirjamessuilla. Laulujen sanoituksia on syntynyt paljon, sävellyksiä vähemmän. 045 150 5700 Katso lisätiedot www.hstarvike.fi. Hän askartelee niitä itse.? Mäkimattila perheineen asuu nykyään Turun Paattisilla. ?. P. Erilaisetkin toki voivat oppia samoja töitä, jos vain haluavat ja heitä siihen kannustetaan. Nykypäivän maatilalla ei taida juuri enää olla miesten ja naisten töitä. 117 ja 158hv Iveco 6,7L 6-syl. Tier3 päästötasolla . ?. onneksi! Seurakuntakin on parhaimmillaan ollessaan moniääninen kuoro ja kirkko kuin kirjava keto. Kun Jumala luo, hän tekee monenlaista. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Lappeenranta 1 Donna Linda/Antti Teivainen 2 Eden Duo/Hannu-Pekka Korpi 3 Je L?Adore/Ari Moilanen 4 Moonlight Love/Hannu Torvinen 5 Geena Ale/Mika Forss 6 Stoneisle Lilian/Esa Holopainen 7 Out Of Ordinary/Jarkko Ristimäki 8 Angelina Vacation/Kari Rosimo 9 Snowline Dream/Santtu Raitala 10 Elegance Angelique/Iikka Nurmonen 11 Make Me Happy/Harri Koivunen 12 BWT Hard As A Rock /Giuseppe Pistone 2100 ?. ?. 12,4a 10,1a 9,9a 11,7a 9,9a 10,4a 9,9a 10,9a 11,2a 216 468 317 245 603 167 555 339 128 092 719 340 907 652 640 672 750 848 -a hpl 2/14,3 1/09,9a 5/16,9 2/11,5a 2/13,8a 10/11,2a 7/14,0 4/14,3a 8/15,3a 7/12,0a 4/10,5a 7/13,8a 8/11,7a 4/10,9a 4/11,6a 6/13,1a 3/15,0a 5/15,6 4/13,3a 5/10,9a 7/17,4 2/13,5a 6/11,8a 4/13,7a 1/13,1a 7/15,0a 6/13,6a 8/13,7a 1/12,2a 7/14,6a 2/12,4a 8/13,7a 7/13,7a 3/11,3a 3/13,3a 2. 050 5113824. Ost. lähtö: 7 Mon Amour, 2 E.V. Cape, 4 Lord Ivar, 5 De Toy Zena, 8 Agnese, 9 H.B. ?. P. 044 744 6000 SEINÄJOKI Puh
5000 ? sis alv. Toimitukset heti. 0400 852663. Volvo F 7 4x2 vm. hyvä, vaiht. 050 3837705. Nuffield 4/65 -68 rek.+ek., h. alv). P. H. ?Löytö?. P. Kouvola 0400 997 188 . 24%. 27800 . Timberjack 810A93 2pr ketjut, hp. 50 km/h. Hinta 67000 . 36000 . 10 aj 101 h ( Savonlinna ) ? Työtehopaketti ( jatkop,lohkolä,ym ym ) ? Erittäin nätti, uudelle häpeämätön kone. ? Huollettu seuraavalle omistajalle valmiiksi Ei sisällä arvonlisäveroa, Nyt: 15 000 e Kaikkiin koneisiin suoralla kaupalla saatavilla hyvä rahoitus. Tartu puhelimeen! Hankkija Oy Kuopion konekeskus Mikkelin/Savonlinna konemyynti ERÄ LUMILINKOJA SAAPUNUT US! PYYDÄ TARJO OULU Puh. 13900 . +alv. 38 000 e alv 24 % Sampo Rosenlew 2045 mekaaninen ? ? ? ? ? 1993 1600h 3,1m pöytä Hyvä ja toimiva Sampo 29 500 e alv 24 % ? ? ? ? 1994 1500h 3,4m pöytä 27 500 e alv 24 % ? ? ? ? 1989 1600H 3,45m pöytä 9 500 e alv 24 % Massey Ferguson 25 hydro Massey Ferguson 20XP Pekka Oja AGCO Suomi Oy Valmetinkatu 2, 44200 Suolahti 0400 541 236 pekka.oja@agcocorp.com jyrki.sahinjoki(at)agrimarket.fi www.agrimarket.? UNIA KOS S KUltIvAAttOrI ? Jäykkäpiikkinen sänkikultivaattori ? Työleveys 3 m ? Piikit kahdella rivillä ? Jousilaukaisu ? Putkipakkerilla ? Sileät tasauskiekot Rajoitettu erä erikoishintaan! Salaojien kunnossapitoon EK TILAAKSEEN ITU TOIM KK K 6.900,- alv 0% myynti: Huittinen 046 921 2451 . 23700 . 040 706 3300. SUOKONEEN MERI MJK 3.2 VEITSIJYRSIN, HYVÄSSÄ KUNNOSSA, TÄNÄ KESÄNÄ UUSITTU MM. 06 4785087. Sarka-aurat Kverneland 4x16?, autom., tukip. SC330 kampanja on voimassa lokakuun 2014 loppuun. K-MAATALOUS Mikkelin & Savonlinnan vaihtokone varastojen syystyhjennys John Deere 6930 PQ -07 + Quikke 65 aj: 6739h ( Savonlinna ) ? 50km/h ? Xeobip 710 ja 600 Uusi rengastus (arvo 8000 e) ? huoltosopimus kone ? Kattava varustelu Suoralla kaupalla 69 990 e sis: alv Valtra Valmet 8300 aj: 13000 h -93 ( Mikkeli ) Iso traktori sellaista hakevalle. Apevaunun eteen, kärryn vetoon tai metsään Suoralla kaupalla, kuka ehtii. 0400 336486. VALTRA 202 D vm. 1,6 m . Senoco Oy, p. Luiska ja kynsikauha. nro P. 0400 407560, myös ilt. 0400 836941. SAMPO ROSENLEW 2045 HT 120 HYDRO vm. 6200h . Kiinteällä puomilla, työlev. Valtra 55 ek, soft+selecto+hydr.kauh.luk. . P. 50km/h . 32500 . 040 5653428 Sampo COMIA C8 4-veto 112.500 . P. 115 ?/kpl sis. 050 3616452. Silppurivaunu JF V-125 -98, Tuhti kippivaunu, JF 850 silppuri, 25 m 3m 500x17?. alv 0%. CASE 4230 + ISME 1500 18.000 . SUoSITUT alueaurat . +alv. P. +alv. P. Tied. Leikkuupään kelluntamahd. 5.890,- (alv 0%) + toim.kulut Voimassa 30.9.2014 saakka. MASCHIO LARA 850 T puomimurskain ? ? ? ? 34.570,(alv 0%) + toim.kulut Lisäetuna sivusiirtolaite S120 hintaan 1.590 ? Uuden ILSBO M150 ketjumurskaimen ostajalle. Puomin ja leikkuupään kellunta Ulott 8,3 m, 1,5 m leikkuupäällä Tarkka ergonominen Joystic! Sis. renkaat + paripyörät. 3,42 m 3 v. 5-s. 3900. 045 150 5700 Tuomme käytettyjä TRUKKEJA suoraan Japanista mm. 0500 152986. VOLVO FH16, 6x4, rautajousinen veturi+kippipuoliperävaunu. P. + marg. nostotehot 1-7 tn. Myös isoja sähkö- ja dieseltrukkeja. Hyväkuntoisia käytettyjä trukin akkuja!! Myös irtokennoja! Yli 30 konetta, rahoitusmahdollisuus. Ei välikäsiä, edulliset hinnat. PETA-METALLI OY Valmistaa ja myy: Betonin tasosekoittimia Lietepumppuja Lietteenlevitysvaunuja/ vaihtolava Potkurisekoittimia 06 5256301/0400 907004 www.peta-metalli.fi Hyvä valikoima käytettyjä ja huollettuja sähkö-, kaasu- ja dieseltrukkeja. 046 5555734. Kaivinkoneen kanto/kiviharoja ja laikkumätästimiä. P. 720tkm, kasettilava, kats. Vaihto, rahoitus, kysy tarjous. 3,3 m 5.780,- (alv 0%) + toim.kulut Hinta sis. 37000 . 045 1367652 Fiat Winner 130 vm.-91. 2008 . 4500 h. Siisti, kaikilla herkuilla. 040 5700833. Yleisperävaunu, tuorerehuvarustus, YLÖ 6500 25 m³, 8-pyöräinen alusta. Hintapyyntö 3800 . P. 3,65 m . 2750 ?. P. 260 tkm, peruutustutka, Toyotan täyd. alv 0%. Yht. +alv. P. 8500 ?. -98, muovisiivet. 010 7683404 Agrimarket Konekeskus Kouvola. CASE CS94 + ISME 140L 22.000 . 3-7 m. 050 5619290.. Hyvä olkikone. 050 5113824. Överum sarka-a. 0400-763201 Tero Talvitie, Ilmajoki. Vasara- ja 2x vastaterät ja laajakulmaakseli 8.570,- (alv 0%) + toim.kulut MASCHIO Giraffa 210 Uudistettu piennarmurskain . Hinta 56400 ? sis. 050 5923352. MF 135 -70, MF 185 -72, h. 4.500 ?/kpl. Alavus 0500 929 200 ? Joensuu 050 311 2071 ? Jyväskylä 0400 164 716 ? : Oulu 010 7557 313 ? Rovaniemi 010 7557 450 ? Tornio 010 7557 250 ? Ylitornio 010 7557 151 www.turunkonekeskus.fi Pickup auton HIEKOTIN yli 1m³. Lautaslevitin 12v. 040 5154605 Oulu. LANNANPOISTOLAITTEET / VARAOSAT POMO / MERIVIRTA hydrauliosat, taittopyörät, vetopalkit, kaapimet, kelkkakaapimet, virtsaritilät, vetonaru ym. AKOMIT OY p. Pituus 5 m, laitakorkeus 160 cm. 050 5923352. Sisu E 11 6x2 -00 tienhoitoauto/ Hiab 122-4 radio-ohj. HKL250 550 ?. P. 45700 . -14 3,9 m pöytä, uudenveroinen. Tied. +alv. P. alv 0%. New Holland TS90 + ISME 1400 22.000 . +alv. P. estesuoja . Myös lähetetään. www.pohjanmaanylijaamatuote.fi Sarka-aurat Överum 4-siip., autom., muovisiivet, tukip., 2200 ?. P. H. H. 0500 727885. AURA-AUTO SISU E11 8x4, vm. P. +alv. KARTIOMURSKA pieni 2,5 t. 08 ( Mikkeli ) ? Matala, kestävä ja toimiva niittopalkki ? Terässormi murskain ? Niittokorkeuden hydraulinen säätö ? Siisti niittomurskain ! Nyt 16 000 e sis alv Avant 420 Runko-ohjattava . alv 0%. 0400 663242. Kestävät ja laadukkaat kyntöaurojen 0400 120 001 0400 203 499 0400 120 001 24 h WWW.ERKKISAARI.FI JOHN DEERE 6600, vm. P. 0400 836941. VILJANLAJITTELIJAPÄIVÄ la 27.9 klo14.30-16 Koiskalassa Lahdessa. Uusia lajittelijoita edullisesti. www.agrola.fi tai p. Hp. Karkaistut ketjut 2 kpl, . -10, aj. Ulott. Siisti ja hyväkuntoinen Sampo . traktorikäytt. 24000 . Kuopio 046 656 1572 ? Lahti 0400 350 170 . 0400 836941. Avant 520 teleskooppipuomilla, vm. 0400 809036. MAANVILJELIJÄT HUOM! Salaojakone Ukko-Mara/Ford, työkunnossa. P. P. alv. P. 0400 485516, askoarvo.fi. Valtra 6850h ? MASCHIO GIRAFFONA 260 JÄREÄ piennarmurskain . P. P. alv. Nostokyky 1-5 tn ja nostokork. 044 744 6000 SEINÄJOKI Puh. Ilmapenkki . +alv. Eristetty 8m³ VESIKÄRRI 3 t. 040 5458002. Hyndai 160-7 siisti kone, vm.-05. aj. alv 0%. VALMET 742 pyöräkuormaaja 6.500 . sovitteet ja nivelakseli! ILSBO Ketjumurskain M150 . 0400 763201 / Talvitie. Cabe TENSUPER kesantosilppuri 06 4847150 0500 263400 www.tapiopirttinen.fi Apevaunu lietsolla JEANTIL MVV P 26 2xpystyruuvi 26 m³, vm-10, telialusta. -84 Hiab + kippilava, kats. 040 5874883. Kesla 4560 FL hakkuri vm.-06, aj. UUDeT zoom-aurat . 34500 . 17 t. sis. Leikkuulev. 0500 177572. aj. 0400 182066. Kumitelakaivuri JCB 8080, -05, 3700 h, 4 kauhaa. Ilmastointi . halv. farmari. 0400 836941. Kaivinkoneen Kuljetusauto Volvo FH12, 3-akselinen, vm. +alv. P. -04. Y-Agro Oy Aura Kimmo Raininko 040 9009514. Valtra 6750-4 -03, etukuormain, palapintarenk. VAIHTEISTO JA RUMPU. H. huoltokirja, 2 x renk, tod. APILANHANKAAJA. 040 5874883 E-Savo. -s3shydraulimoottoria -sJopas500smsletkulla -sHydraulinenspuomisto -s5smäntäinensvesipumppu KKK K www.kjellman.fi Soitas0424720s600 VALMET 840.3 JATKOPERÄ, vm. 045 1358532. KAIVINKONE Yuchai 135 vm.-05. Aj. 0400 641994. New Holland TM165, -01, 5800h etunoslol. P. syyskuuta 2014 ILMAT vIILeNee jA KAUSI LäheSTYY. 20 kpl KYNTÖAUROJA SARKA/PALUU Valtra 8050 Mega TILAA UUSI FMG-AURASI NYT! . 3,2 m, varmatoim. 2001 . Uusimaa p. -04. P. alan tavaraa. Siisti laite! Soita! Kjellman Pirkkala, Seppo 0500-224406 PALUUAURAT KVERNELAND E 160, 3X16, vm. 2013, ajettu 5250 km. P. -08, Encon 10 robolla, rasvari, eberi, kauhat, automaatti, uudet renkaat. Vaihto/rahoitus. alv 0%. Konekesko, Pori Juha Setälä p. 1,5 m, ulott. Laitila 050 381 5452 ? Seinäjoki 050 364 9506 ? Tre-Pirkkala 0400 157 623 ? Turku 020 7459 700 ? Ylivieska 040 484 8192 . Jarruventtiili . Fiat 13090 vm.-85. Konekesko Huittinen Vänniä p. P. 300 cm. 050 5633153. Toyota Corolla Verso 2.2D, vm. sis. Kysy lisää! Kjellman Pirkkala, Seppo 0500-24406 Pyöröpaalain NH 658 hp. sis. 23 Perjantaina 26. 50km/h . 0500 139268, Seinäjoki. MUOVISIIVET Hinta alk. alv 0%. alv. -91, h. 044 2111381. KAIVUULAITE ESA 90 sekä Fiat sovitteet siihen. 7000H . P. 2 kpl va raketjuja! Kuvissa mahdoll. 040 5700833. TILAA NYT nettikaupastamme Dondi RHP jankkuri 06 4847150 0500 263400 www.tapiopirttinen.fi Dalbo AXR 500 hinattava lautasäes T-pakkerilla. Tume 3800 hinattava lapiorullaäes, kumipakkerilla ja jälkiharavalla, vm. 050 5023598 Vähän käyt. 59 900 e alv 24 % Sampo Rosenlew 2045 Classic vm. Case 885/89 4-veto, Quicke ek., h. 03/14, hp. 2000, aj. 0500 177572. RAUTAINEN VAIHTOLAVA vaijerilaitteille. Jouset edessä ja takana . P. 040 8452337. DAEWOO 220 -95 800-laput, luiska, kynsikauha, kantohara. vero. 2010. Toyota, Nissan, Yale, ym. 950 H, 3.45 m pöytä, ilmastointi, siisti kone. 0400 744283 www.mattirantti.fi JCB 4CN 4x4x4 vm. +ALV. 040 5800351. Suzuki Vitara vm.-91, ei ruostetta, ryhdissä oleva. +alv. P. Työlev. Kari Tervi, p. leikkuupuimuri JF MS 105, vm -81. 050 5619290. AlfaLavalin putkilypsykone + muuta parsinavetta kalustoa. P. Työlev. Kevyt, kaksi pyörää. Sopiva traktorikoko 75-100 hv. Hp. 5200 h, pitkä alusta, laput 700 mm, lisähydr, webasto. Ursus 1634 -97. P. P. -07 AJETTU 17000 h. P. 2003 ? Matti Rantti KY P. Mp-Lift 265 soft+selecto+hydr.kauh.luk. . (sis. 0400 534132. Patu 8,5 tn metsäteliperävaunu, taittuva aisa, etusermi, 8 pankoa, 2900 . +alv. P. sis.alv. -97, 5400 t, viljatilan traktori, paripyörät, 21000. pultit, sis. 5200 h. Ym,ym . 18900 e New Holland TM 140 + Trima 480ek . ja pto, 42. Ilmastointi . +alv. P. 0500 152986. tai soittamalla 0400?895 174 Toimitukset kaikkialle Suomessa. 2-veto! NH TS100 SLE -02, 5500h, 19500 . 040 5454410. Case 4240 vm. vain 1137 h + peräkärry, yht. alv. alv 0%. Konekesko , Pori Juha Setälä p. 0400 868154. Lähes uusi Dacia Duster 1,6i, vm. 2200 ?, Tume kylvöl. tehdastakuu! 5.990,- (alv 0%) + toim.kulut Voimassa 30.9.2014 saakka. ELHO SC Tornado 330 ketjumurskain . 39 900 e alv 24 % Valtra N142D portaaton NYT KoKo AURAMALLISToSSA helposti irrotettavat, ruuvikiinnitteiset sovitteet. ? ? ? ? ? ? ? ? 2010 3500h Valtra 55 ek, soft+selecto 50km/h ecospeed Ilmastointi Jouset edessä ja takana Ym.ym. 72 900 e alv 24 % ? ? ? ? ? ? 2008 5800h Mp-Lift 265, soft+selecto 50km/h Teollisuusetuakseli 72 500 e alv 24 % ? ? ? ? ? ? ? ? 2006 3637h 3-lohkoa Etupainot Etulokasuojat Päävirtakytkin sähköinen Radio 13 000 e alv 24 % Valtra T151eH pohjanmaanylijaamatuote.fi P. +alv. 040 7636631 Porvoo. IH 585 XL TARPEETTOMANA, vm. kaiken varalta Belarus 952,3 KYSY TARjoUS SINULLe SopIvASTA AURASTA vALTRA-MYYjäLTäSI! AGCO Suomi Oy Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi Valtra N141A . 03 aj: 5500 h ( Mikkeli ) ? PC vaihteisto ? super steering etuakseli ? hyvin hydrauliikka ? asialliset renkaat Suoralla kaupalla: 35 000 e sis Alv Amazone UF 1200 -06 kasvinsuojelu ruisku ( Savonlinna ) ? 15Q puomisto ? Vaahtomerkkari ? Amaspray ohjain ? Suutinten suojat viimeisissä lohkoissa Pakkaselta suojaan: 10 000 e sis Alv Forester 4650 Rumpuhakkuri ( Mikkeli ) ? KESLA kunnostama -14 ( 8000 e ) valmis töihin ? Iqan ohjaus ? Jarrullinen alusta ? Kaupanpäälle RKP Kourakuormain ja uusi Kiren sammakkojalka pukki Rumpuhakkuri lämmityskauden alta : 34 000 e sis alv John Deere 530 Hinattava niittomurskain . -98 Solid etukuormaajalla. P. 044 7755755. Valtra T130 ek, vm.-05. -85, aj. 0500 180 671 akomit.oy@gmail.com KALKKIA PUHDASTAKIN PUHTAAMPAA Muru kalkki: SALO PORVOO Älykäs kalkki: SÄKYLÄ Myös suoraan yhteisöostona Virosta, laivoittainkin. Kuorma-auton alustoja traktorin perävaunuksi, eri varusteilla. Akselistoja, runkoja, ym. 13.900 . Raj.erä. 3 t. 2,12 m, ulott. +alv. Etelä-Savo p. 044 5333777. Valmet 701 isäntälinjanharvesteri, vm. P. LH865 puintitappiomittari . 3.700 . + alv. 0400836941. Jyrki Sahinjoki, 010 768 3415 ? ? ? ? ? ? ? ? 2004 6400h Hi-troll Webasto Ilmastointi Ilmapenkki Ym.ym 42 500 e alv 24 % Puimurit Sampo Rosenlew 2055 hydro ? ? ? ? ? 1993 1160h 4,2m pöytä HD puintikela Wile 2000 Controller ajotietokone . MoNIKäYTTÖISeT perhosaurat . 040 1426508. FIAT KOBELCO B200, -05, 11500 h. H. ym. Materiaalina huippulaadukas hiilikarkaistu booriteräs. Säh.truk.Heli CPD30C vm.-08 kt 470 nt 3500 kg nk 4,2 m.Tosihyvä Tarj.hint.8800?+alv.0400-221068. John Deere 1070D ECO lll mahdollisine sopimuksineen. -08, aj. P. Hp. 112000. 23500 . ja vkl. Valtra C100 +Q45-04/lumiaura hiekotin, polanneterä, linko, hp. 33500 . hintaan kuulumattomia lisävarusteita. www.k-maatalous.fi Koroton maksuaika 31.12.2014 saakka. alv. - rautaiset kulutusosat - purkuosat - sarka- ja paluuauroja - maatalouskoneita P. -99, katsast., hyvässä kunnossa, tarpeettomana. Iisalmi 040 681 5508 ? Kankaanpää 050 340 0704 ? Kiuruvesi 050 353 0864 ? Kokkola 0500 561 265 . Soita! Kjellman Pirkkala, Seppo 0500-224406 Varaosat . Helsinki p. 0500 269944, Jalasjärvi. VALMET 901.4 350.1, 9800 h 12.09. 2,57 m työlev., ulott. 6000 h, nosturi Kesla 500. Kone kunnossa. 040 7170908. KETJUJA Traktoreihin, metsäkoneisiin ym
040 4160036. Rehupaalia, kesän 2014 satoa. Kuljetus järjestyy! 050-3545807 Harsot, marjarasiat, mansikkamuovit. ja takopiikit 545 ? HÄRMÄNPELTO Oy 06 4845175 Konehuolto T. 3,3 ha:n määräala tilatukioikeuksineen, Riihimäki rakennuksineen, Muonio Kanta-Hämeen ulosottovirasto Metsähallitus Pellon Group Oy | www.pellon.com ANASTETTU tienvarsiniittoyksikkö New Holland 110-90DT Rek. Kuljetukset koko Suomeen. 040 5015789. N YT H U U TOKAU PA S S A RAKENTAJAT! Uusia lämpölasielementtejä. 0400 848851 Joensuu, www.katinkultaiset.net. TR. grillimakkaraa Toivomme ennakkoilmoittautumista lounaalle Anelman kautta. 03 3634008, 0400 625373. Renkaat vanteineen, koko 650/ 65x38-20,8x38-18,4x38-14,9x2816,9x28, ym. 050 512 6041 Maalaistalon kuolinpesän koneirtaimiston HUUTOKAUPPA la 27.9. -00 + kauha Case IH MX 110 4x4, vm. keittolounas YHTEISTYÖKUMPPANIT KYSY LISÄÄ 08 447015 EDULLISTA ERISTEVILLAA ! Kysy lisää: 0400 621233 www.ursaeriste.fi Rundbue Peltihallit Korkeus 3,15 m, Leveys 5 m, Pituus 6 m Betonielementtihallin runkoa: pilarit, sokkelit, kattotuolit max 1300 m² halliin leveys 15,75 m. P. Priimaa, 2-laatua ja sekundaa. 040 5068738. Farmi KH 25 motokoura. 5000 . 044 3795636. KANANUORIKOITA saatavana jatkuvasti. 040 5796381. pekka.karhu@karjanhankinta.fi Renkaat 21.3x24 10-pulttinen vanne 4 kpl 1000 ?+alv. P. Laukkanen Oy 02 4875965 - 0500 226028. www.konehuoltolaukkanen.fi Paripyörät 710/70R42, 650/65 R42, 520/85R42, 540/65R30, 460/85R30, 520/85R38, 420/85 R28, 540/65R28, 18.4R38, 20.8R 38. Osto - myynti. P. SEO Tervola . Hilden, Inkoo 040 8331901. PELTOJA JA MAATILOJA. P. P. 0400 662182. Hirsitalo 122m², 18000?! Huvila 63m², 5900?! Rantatilat. LVI- ja konetyö Kaasila . P. P. 1 käyntiovi, teräslattia, 5 lastausluukua katossa. P. Kuljetukset koko Suomeen. -00 271 kW, sääd.alusta, 70tkm Louhelan Realisaattori Oy Konehallit, konekatokset ja myös muut teräsrakenteet. P. Myös muita kokoja. Maksetaan erittäin hyvä vuokra. 050 5866967. PUUSEPÄT. 040 9306230 KOPPAKÄRRYT. P. Sami Pietilä 044 9984015. 050 5113824. Shet.poneja ja Isl.hevosia. Eri-ikäisiä. Tarj.h. alv. Ota yhteyttä! Myydään kuivia koivuklapeja 40 kpl 1,5 kuution säkkejä. Tied. sis. Alkaen 14800?! P. Trukki Kalmar -94 sähkö 6 tn 4,20 m. AgriMarket, Keminmaa . puh. 045 1350065 Norjanharmaahirvikoira 7 kk, uros. Lely A4 manager . 040 7456837 Orimattila. Syksyn saapuessa on jälleen Kunnon tuottajamessujen aika. Lakkapää Oy . 0400 504788, Pälkäne. MESSUJEN RETKIKOHDE: ELHO Teollisuustie 6, 38910 PÄNNÄINEN Kestotilaus on aina edullisin. VILLAELEMENTTEJÄ (pelti/ kovavilla/pelti). 1850 ?+alv. 0457 3439 730 NOSTO-OVET Maalatkaa TERVAMAALILLA mökit, saunat, aitat, kodat! Paras suoja hometta ja pilkkuja vastaan! Soita ja tilaa p. klo 12.00 Koskelantie 98, 32410 Niinijoki Siporex harkkoa noin 600 lavallista montaa kokoa. alv, 580/70R42 1290 . 0440 490990. Hyvälaatuista ruokaperunaa suursäkkeihin pakattuna. Kaikki ovat joko nupoutettu tai sarvet sahattu. 0400 565 366, 045 859 3201. Kuvan Tuulisuojahalli hintaan: 3590 e alv 0 % Hinta alv:n kanssa: 4451,60 e Toimitus sisältää kaikki tarvittavat kiinnitystarpeet ja RAHDIN. Toimitus vapaasti auton päällä. www.bila.ax P. 0400 662 182. Ismo Tuominen, Lahti 03-781 7470, 0400-197 344 info@vaakamyynti.fi KOTIMAISTA LAATUPELLETTIÄ HIEHOHUUTOKAUPPA Telineessä on mekanismi, jolla säkin irrottaminen on helppoa! Katso lähin jälleenmyyjä www.espegard.fi www.espegard.fi 044-7700 277 . Polarkate Oy . sis. 040 5500157/Varsinais-Suomi. Kaksi 4kk norjanharmaahirvikoiranarttua. Pellon mattoruokkija Graphics-ohjauksella ? Välitämme kuivaa heinää sekä esikuivattua rehua. 040 5688567 Edullisesti . 050 5210082. Messuosastojen lisäksi on mahdollista tutustua mm. 0400 340513. FIATAGRI-VARAOSAA Varastosta ja pikana Italiasta. www.vv-kone.fi P. 0400 841169 Päijät-Häme. Edullista KUIVIKETURVETTA! P. Myös pyöröpaaleissa turvekutterisekoituksia. P. 040 7061049. Lapinlahdella Haapamäentiellä pelto 2,1 ha. Useita lajikkeita. Lue lisää: . 540/65R30 790 . 050 2694, L1.fi ja h4.fi Kohde 94670 BELLUS-liukuovilaitteet 25 vuotta! sarana-kippi-palo-ovet SUOMI-laatua 025391639 bellusoy.com 0440391639 Kohde 95570 Hirsiaitan kehikko 1900-luvulta, 3,4x3,4 parvimalli. P. -98 Scania R 560 6x2 , vm. 392-YAA Puomisto AJO 410, Pumppuyksikkö PATU Kouvolan Näkkimistöstä. Mahd. alv. P. tuotekehityskeittiön arki VANERIA.FI . -09 + pyörittäjä pihdeillä, ml. 040 5796381, 044 5817723. Kiireellisesti huippusukuinen 3-v. SH-ori. P. Koroton osamaksu, kotiin kuljetus. 50 mm. P. (4 ?/ kpl). P. Katso tori.fi. Tuppeensah. Kuvia kohteesta www.huutokauppapojat.fi. Tied. sis. P. nostureihin yms. Pintakarkaistua pyöröterästä arto.lehtiniemi@auraosa.fi www.auraosa.fi p.050 3029418. Kultaisennoutajan urospentu, luov.heti. alv. Mittalaite syke- tai rullakouraan. www.koneenrakennus.fi P. havainnot 0500 151713 tai poliisille. 0400 671274. Ahvenanmaanlampaita edullisesti, status3. tuotekehitykseemme uudessa koekeittiössä. MESSUOHJELMASSA . 040 8221 205. Tappeja ja holkkeja, kaivink. Pyöräkuorm. 0400 456790 / Tapio Tammilehto. Halutaan vuokrata peltoa. G. OSTETAAN teuraskarjaa. Keminmaan Rakennuspalvelu . 6 km, Kärkniemi vas. Lisätietoja: Erik Söderholm 040?5777 840 Huutokauppaluetteloita voi tilata ja tarjouksia jättää Faba Osk. Päivi Huhtinen 0400?614 059, paivi.huhtinen@faba.fi, www.faba.fi/elainkauppa/huutokaupat HUUTOKAUPPA ke 1.10. 03 5437053. Jorma Kaasila ja Hanna-Leena Keränen Itäpuolentie 1741 95300 TERVOLA Automaattinavetta 78 lehmälle . 044-7700 278 KUIVIKETURVETTA Etelä- ja Keski-Suomen alue. TERVETULOA! Nuffield - Leyland - DB - BMC varaosia. Pentu sirutettu, rekist. eläin.lääk.tarkastama, 1200 ?. P. Remonttimies Heikki Hamari Kärkniemen kartanossa Sauvossa ti 7.10.2014 klo 11.30. Myytävänä 33 siemennettyä hiehoa (15 ay, 18 hol), jotka ovat lähtöisin tuotosseurantatiloilta. Tmi Rakennus ja Muuraus . 040 8753367. ETUKUORMAAJAVAAKA Hinta 890,sis. 020 413 2321 fax (09) 694 4766 JOPAS ON www.monenlaista.fi Kohde 94769 ilmoita@huutokaupat.com 010 396 2000 (ma-pe 9-17, la-su 10-14) Ylikaasilan tila UUTUUS TELINE NYT SAATAVILLA Kohde 96159 Kobelco 70SR, vm. 20-35 cm, paksuus n. 050 5052424 JST Kuivikelpalvelut irto- ja säkkitavarana. Täytä varastot talveksi. Tilaukset ja tiedustelut: P. 0400 155144 Tarjolla kahvia, jugurttia ja makkaraa! TERVETULOA! Yhteistyössä: . P. 0400 668624. AVOIMET OVET www.espegard.fi Kohde 91470 Ulosmitattu 8,34 ha peltotila n. 044 2590396, 0500 788241. 9 m merikontteja esim. P. 99 m, lev. Käteismaksu Kerro tapahtumasta ilmoituksella. p. viljalle Raumalla ja Kouvolassa. 0500 660106. Messut antavat kaikille kiinnostuneille naudan- ja siantuottajille mahdollisuuden tutustua Snellmanin Lihanjalostukseen ja yhteistyökumppaneidemme toimintaan. Kevytmuokkarin vantaat+varaos. Retronik p. SUURETKIN erät myös LATTIAKASVATUKSENA. SUKSEN KANALA LOIMAA 050-5537 747 24.10.14 ja 15.2.15 poikivat AYhiehot edullisesti tarj. RENKAITA EDULLISESTI! Esim. 7960h + kapellirahtilava, ml. P. 041 5716116. Maitolaitureita valmiita ja asiakkaan toivomusten mukaisia. P. 16 200h + Quicke 675 kuorm., ml. 018 32850 P. Näyttö klo 10.00. Somerniemellä Hämeenhuhdantie 42. kuivia tammilankkuja n. Tosikko, Facet, Eragon, Mikko, Bento, Sol, Bismark, Rödding, Salomon, Cadiz ja Superstition. Salmonellakoe otettu. Kuljetus järjestetään ja maksuaikaa myönnetään. Ajo-ohje: Sauvon kirkolta Karunaan n. perusteella. P. Kysy tarjousta. P. Ts. 776tkm LM EastTrade Janvas Oy Kristian Mustajoki Tmi to 2.10.2014 klo 11-15 Helposti asennettava Kohde 95835 Maserati 3200 GT, vm. H. syyskuuta 2014 Valkoinen ja ruskea HY-LINE www.purkuporssi.fi/katso kartta KAUHAT HEFTATTUNA - kaikki kauhamallit PURKUOSIA yli 200:n eri traktorimalliin - kantoharat Purkupojat Oy - myös tilaajan mitoilla 045 1331221, 1331222 Pälkäne. - erilaisille liittimille - liitinlevyt DEEREN VARAOSAT SALAOJITIN - LEVYLEIKKAUS Tuurinkoski-yhtymä Oy 0400661205 RENKAAT MAATALOUSKONEISIIN UUSIA JA KÄYTETTYJÄ RENKAITA JA PARIPYÖRIÄ. RAJU/APV.VANTEISTOT. Suursäkkinostin 295 ?, putkipiikit 335 . Raahen Teräsrakenne Oy, p. 050 3775147. PELKÄÄTKÖ ROSVOJA? Kaso ja Kaipio kassakaappeja. Puh. 0400 578998 tai 040 5549104. Pian poikivia hiehoja, lehmiä, nuoria hiehoja. P. 050 3833330. Kestää SYKSYN pakkaset! asennettuina (myös moottorilla). Laadukkaat, toimivat, takuulla. Projektimyynti 044 9677078, Seinäjoki 0400 564282, Lahti 0500 843468, Vaasa (17-21) också på svenska 040-564 2425 www.ovimestari.com Rekkakuorma, 18 lavaa, n. johdon ajankohtaiskatsaus Filmivaneri 6,5-50 mm Valkeavaneri 6,5-15 mm Havuvaneri 5-24 mm Toimitukset edullisesti ympäri Suomen . Hiehojen isinä mm. 24 Perjantaina 26. Lely Discovery . 040 7739232. Traktoreiden varaosat ja tarvikkeet verkkokaupasta www.TRAKTORIMIES.fi NUORIA AY-LEHMIÄ. P. Myös isoja kokoja. P. Pellon FEEDLINE R-type: UUSI Module DFD 19 m³ täyttöpöytä, UUSI CutMix 8 m³ . klo 11.00. Vaihto myös teuraisiin. Tänä vuonna Snellmanin tuottajamessut järjestetään uuden makkaratehtaan tiloissa Pietarsaaressa perjantaina 3.10. klo 10?16. Asetinlaite hyvä akku, parakki 7,5 m x 3,40 m. Maksu euroilla. 400 ?. 500 kpl, uusia halli-, katto-, seinäym.valaisimia, 1-erä 2000 . parikymmentä messuosastoa Kemijärvellä rantametsätila 22.7 ha sekä mökki/eräpaikka Roi, lom. 040 8283082. Käyttämätön Nokia Forest King 710/ 45- 26,5 HD-telin vanteilla. Löpösäiliö, teräketjuja, laippoja. P. P. www.marvipak.fi P. 0400 510331, 040 5796381. ? ? ? ja kännykkäyhteydellä, sekä rehunsiirtoon Pellon BC600 mattokuljetin Pellon Ergo-kalusteet ja wingflex parsipedit sekä muottiprofiilipäädyt Pellon UUTUUS hygieniasilta robotille Pellon kipattavat juoma-altaat Pellon nostoikkunat ja ledvalot NHK-keskus: . Lely Nautilus 8000l tilasäiliö Lisätietoja: Jorma Kaasila p.0400-926316 Pellon: Kalle Karhu p. Kysy lisää. www.kainastonponitalli.com P. 040 5583134 Toivakka. Nyt edullisesti nuoria lehmiä ja poikivia hiehoja. konekenttä anelma.snellman.fi . Sähköasennus Aula . Tarjouskaupalla. Soitot klo 16 jälkeen 0449256049 Halutaan vuokrata PELTOA 60 km:n säteellä Tuusulan Jokelasta
. Kaatio ehti kääntää päätään, mutta horjahti tuolilta alas. Ulla viskasi paperitollon päin Simoa ja marssi naama paprikana ovelle. mitään välikohtausta ei olisi koskaan sattunutkaan. . v r r P P P e e Noutopalvelu v e v i i i e e w w w r r P P e e v e v v i i w w w r r r P P e esä eläkkeellew v v ie ie iePitkäaikaP e e e w re iew r r P P e e v v v i i i i s e n to i m i tu s j o h ta j a m m e s i i r ty e s e e w w r r P P P e e v e v v i i wmeuuttare r r r P P v v v ie ie ew Pre ew Pre w eim w w P P e e e v v i i iets e e e w w r r r P e e v v v i i ew e e w w salaojituksiin, r r Syksyn P P P e e v e T v vij i i i e e w w w r r r P P e e v e v o i m i tus j o h ta a a v i w w w r r r P P P e e v vi ie ie iie e e e w w re iew r r P P P e e v v v i i i T o i m tu s jo h ta ja l ta e d e l l y täm m e v a h v a a p a n k k i a l a n e e w w r r P P P e e v e katso lähin urakoitsija: v v i i r r P P v e isenjapk-w v vsen ie ie u s ta m a a s e u tu y r i ttäm y r i ty s te nr a h o i tu k ew Pre ew Pre w e,w w r P P Pr ktuonketem e e e v v i i i e e e w w r r r P e e v v v u s ta ,m a r k k i n o i n n i l l i s tajatu h a k u i s taty i i ew e w w w r r P P Pötapaasekävie www.salaojaurakoitsijat.fi e e v eopm v vsialoasm i i e e w w w r r r P P l a i n i l l i s te ne a s i o i d e nk äy tän n ö no i s ta . e e v e v w w w r r r P P P e e vi vi ie ie i e e e w w re iew r r P P P e e v v v i i i e e w w w r r P P P e e v e v v i i A rv o ta m m eh y v i äy h te i s ty ö -jai h i s s u h d e ta i to jas e k ä w e w w r r rstu P P ja vkonetyöt e e v em v v Maa-, metsätalousie ie e e w e w w r r r P P P e e v i i i s i to u m i s tam äär äti e to i s e e n p a n k k i m m ek e h i ttäm i s e e n . PL 211, ev evasuvaksiliittyä vi v ew Pre w i 00531 e e e w i w r jäseneksi. Ei hätää,vi KANANUORIKKOJEN u k k i o , p u h .0 4 0 0554 30 9jato i m i tu e e w r re iew rsjoehtajaEsaiew P P P ev ev eTökkiikö vi vi So i i i7e20 e w w r r r P P P e e v e v v SOPIMUSKASVATTAJIA i J o k i n e n , p u h . 0 4 0 54 8 0 . e e e 0400 P w w w r r r P P P soita numeroon 351535. e e v e v v i i i e e Kysynnän kasvaessa w e w w r r r P e e v e v v i i i Tietokoneestasi tulee nopeampi rnsioluetteloiineeew P P v v tarvitsemmePerikokoisiavie ie itehakemukseP w a l l i n to n e u v o s to l l eo s o i te tu ta n re jälkeen. Pr view Pre Pr view Pre iew huollon e e v ev H v lattiapoikasten rahtikasvattajia. e w w w r r r P e e e v i Teen kotikäyntejä jap l k k a to i v o m u k s i n e e np y y d äm m el äh e ttäm ään w w r re P P P e eKveiismkietiisetään v v / koko Suomi. Marko ie ie HaavistoP050r 516 5381.iew i.1ae0 e e w w re iew r r P P ev e e v v v i i 1 7 . 20 1 4o s o i tte l l aL u o p i o i s te nOs u u s p a n k k i , 1 5, e e w w r r r P P P e e v e v v i i AMMATTITYÖVOIMAA w yrityksessä r P P P etai v v p i o i n e nta ie o p . ?. v ie ie Virosta r Onko ongelmia ew Pre ekonkurssi w w w r rsae.jokinen@ P Pr 367v60iLeuow e e e v maatalous- jav rakennustöihin.P i i e e w e w w r r r P P e uhkaako ja menetät e e v v i i e e Tomi Oksaw e ESTREK w w r r rOY /www.estrek.fi P P P e e v e v vi i i i luottotietosi. Autamme ratkaisuse e w w w r r r P P P e e v e v v 0400 703079 e 046P w w w r r P P sa heti. Hinnat sisältävät alv:n. re e e w e w hallitseva tunnollinen ja ahkera w r r P P P e e v v v i i i e e e w w w r r P P P e e v e v v i METSÄKONEENKULJETTAJA i i e e w e w w r r r P P e e w töitä Kokkolan lähialueilta. w w r r rne e np u h e e jo h ta jaJ a a n a J o k i n e n , P P ev ev evetsii vi vi vi LisätiPetojaantavavt h ie ie iaelhliatullkinsto e e w e w w r r r P P P e e v v P. 050 4921400/Matias. i i i e p u h . 0 4 0 0 9 7 5 388, n e u v o s to n p u h e e n jo h ta ja H a n n u e e w w w r r HAETAANe HY-LINE P P P e v e v v i i i e e w e w w r r r P P e v tietokoneesi. Hävitään sitten suosista jiipeen... ? Puhu sitten stadia! Kaatio rupesi kiusaamaan. ? Ne kyllä snaijaa P v e w r P v i Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 0355-3787 e e P . Kaikkihan tietää että tosiasiassa me ollaan talon toimivin tiimi. mennyksensä unohdetuksi. Pr view PrRivi-ilmoitukset e r i Nimimerkki-ilmoituksia julkaistaan vain käteismaksulla. Koskinenkin tiesi sen. Hän asetti sen keskelle pöytää niin että kaikki näkivät mitä hän siihen piirteli. . Katsos nyt! Jos Kaija saa esimerkiksi viisi ääntä ja Simo vaikkapa kuusikymmentä, mutta häviää yhdellä äänellä, niin eikö ne Kaijan viisi ääntä olisi silloin Simolta syötyjä. En minä mitään mollaa. i P Simon diplomatia kuulosti niin kömpelöltä että ainakin Ullan olisi . Kaatio, Pekki ja Ulla olivat väkivaltajaoksen ? Jeps! Hyvä jos Kaijastakin on jotain hyötyä. Hän ei ehtinyt kauan TILAUS- JA JAKELUASIAT P e v r8?16.00) iew e kokenein ryhmä. Sen tietää tässä talossa kaikki. ovat 1-eräisiä. Kestotilaus laskutetaan kunkin laskutusjakson alussa voimassa olevalla kestotilaushinnalla. Tilaukset toimitetaan force majeure (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.) varauksin. Viestilehdet Oy:n asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Tarkempi hinnasto on nettisivullamme Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisussa sattuneesta virheestä tai poisjäämisestä on ilmoiev vänä. että myrskyn keskus oli siirtymässä lämpimän rintaman tieltä sivuun. Kaatio meni väliin erotuomariksi. r ja lisätietoja saat myös tilaajapalvelun puhelimesta. tuksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Noudatamme r Pr työyhteisöömme e e Tekstaa: v e i i r v e P 179300vie P työehtosopimusta. v ja viesti nroon yksityisen P vi Pr view re Pr view Pre iew eSEURAA ev sosiaalipalvelualan vvoiilähettää w e w w r r e 2,5?/viesti, CrOy,PL396, Hki 12 e Hakemukset ansioluetteloineen 31.10.2014 e w r P e e w i w ENSAM? r r Pmennessävijoko postitsePosoitteeseen:iTapolan P v e Kyläyhteisö, ie re ew re iewRing våra flrickor. PSOITA vie evVågad livewline.P Villiäemenoa vi kesämisuilla: e v P P e Raikkolantie 40, 16350 Niinikoski tai sähköisesti: v w r e r r e v 0700 P P 9 8776 vie rekry@tapola-camphill.fi vi ew1,98 ?/min ew Pre w ie HETI 0700 393939. Arw r P P e i i Pr e v e e w r P e v v EW-line PL 100rTammisaari w gonavis Oy, PL 124, 04401, Jpää. i w i r Tiedustelut ja yhteydenotot puhelimitse arkisin klo 13-15 e e P e v anne.karkela@ w r e ie w tai sähköpostitse: re iew 0447722824 Kärkelä ev w P ewww.tapola-camphill.fi vi 2.5 . Ulla tulistui. Hän palasi asiaan tyynesti kuin . . Ei se niin mene, Kaatio huokaisi. www.ewline.org e i P v e i w r r P Pr / Anne e v i tapola-camphill.fi tai nettisivuiltamme LAPIN SHAMAANI. Klo 21-24. P P re iew ev ie re iewP. kehitysvammaisten ja tukeminen i työtehtävissä P v e e ie w Argonavis Oy, PL124, w r r P P e e v v i w i e v e e w w r r P P e e v Odotamme Sinulta maatalouden peruskoulutusta ja tietoaw v e w i i r e e Juttuseuraa aikuisille e r P P i i r P Arvostamme vi ew Pre etulla Pre w ie w AUTTAA 0600v 302022 P Pr jakykyä ev SABINA evluomu-/biodynaamisesta vviljelystä. i i P e v e e w w r r e toimeen erilaisten ihmisten kanssa, joustavuutta halua e v v i w i r CrOy, 00121 w 0700 r Hki iew r P e e v v 11 111P e ie PL396, ie tehtävääsi. re iew P sitoutua e w i w r r 2,75? / alkavaP minuutti. P e e v v i P 1,90 ?/min+pvm. v e e w r r P P eTarjoamme Sinulle mahdollisuuden kansainväliseeni v e Hki. Koskinen hyppäsi Kustantaja: KARISTO OY P re iewSeppo Jokinen ev ie Pr view Pre iew evwww.maaseuduntulevaisuus.fi pöytänsä takaa ylös. r P v w r Osa 60 P e v Hiirileikki e . syyskuuta 2014 v i 25 w r P e ie e w r P Pr view Pre iew ev v i e w r P e w re iew P ev e vi v i e w w r r P e e v i w P P Pr v?ieHELGE Pr view Pre iew PÖYRÖÖT ev ?w ev v?ie vie OUTO VALO VIIVI JA WAGNER . Tosipaikan tullen he olivat valmiita puolustamaan Ullan sympatioista nauttia. Puhelin 020 413 2277 (ma-pe w r P Ilmoitusten jättöaika Veepee! Mulle on se ja sama miten likaista vaalikampanjaa toisiaan ja tekemään isojakin uhrauksia toistensa hyväksi. P v ie pe klo 10.00 keskiviikon lehteen ma klo 16.00 sinä. . Jeps, Simokin uskalsi avata jo suunsa. Se puhuu hyvää ruotsia. e e P (Metsänomistajanumero mv 4,10 ?/pmm, 4,75 TOIMISTO TOIMITUS e v i r w r . Pyydetään Palosen Kaijalta apua. Siinä tilanteessa sai a-nelosarkki kelvata. Ei sanaakaan! Koskinen läimäytti kämmenellään pöytää. Stokiksessa mitä sä staaplaat. e v i w r w r Ilmoitushinnat 2014: Hintaan lisätään 24 %P alv. Levikki 80 754 kpl (LT 2013) Lukijamäärä 329 000e(KMT S2013/K2014) e v e . Hän ei kuitenkaan sanonut Hinnat perustuvat laskutusjakson alussa voimassa olevaanP hinnastoon ja ie Lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päimitään. min +PLsa. Minä en tommosten paskiaisten seuraa kaipaa. Hän otti Koskisen pöydältä paperin ja kynän ja rupesi kärsivällisesti selittämään: . Asiat tässä riitelee eikä ihmiset, Kaatio pyyhki hihaansa. Simo virnisti huojentuneena ja yritti ilmeisesti saada äskeisen hämKäyntiosoite: Simonkatu 6, Helsinki toimitus@maaseuduntulevaisuus.fi e(Koulutus w 8,50 ?/rivi (2-5eriviä) . 041 5716116. P e e v e v v i i i e e w e w w P P P v w PELLOKSI re iew re iew re METSÄRAIVIOT Pr vie Pr vie Alennus ev ev vi vi-20 % Pr vie vi e w w w r r P P P e e e i w w w r r r P P e e e v v ie ie ie e e w jyrsinmenetelmällä. e w w r r r P P P ev w e e v v v i i i e e e w w r r r P P P e e v e v v P. 03 7775914, 0400 713905. i i i e e w P P P ie re iew Pr view Pre iew Pr view Pre iew ev ev ev vi vi ie v w w w r r r P e e v w w r r P P P e e v e v v ie ie ie re ie e e w w w r r r P P e e v e v v i i P e e w e w w r r r P P P v e e re ew re iew re iew P P P ev ev vi vi vi i i ie e w w r r P P P e e v e v v r P P Pr view Pre iew revi w P Pr view Pre iew Pr view Pre iew ev ev vie vie v w w r r e e e e e w w w Etsimme r r P P e joukkoomme e v e v v e i i r P w r r r P P v v ie ie P vi ew Pre ew Pre w w tuntevaa re viljelyä P P Pluomu-/biodynaamista e e v v i w i ie e e e w w r r P e e v v v e w i i r e e w i w w r r P P e r P v e e e maatalouden ie re iew re iew P P ev ev vi vi i i P e v w w r r P P Pr viewammattilaista, e e v v w r HETI: 0700-123-123 r rkuuluu iSYDÄMELLISET P Pja maatilanvtiimiin. e NÄKIJÄTw SOITA v vArgonavis ie ie Tehtäviin re iew P yhteisöömme ew Pre ew0700 579 w ie wjoka voisirliittyä r P P e e e v 2,01 ?/ min. Oy, PL 124, EIJA 104 i P v e e e w w r r P e e v v v 04401 0700 570 106 e w w r rja kesäpossut) P P Jpää. min+pvm,Pplr87 40321viJkle KESKUSNEITI w ie . Oy 6870773. P Yhdessvä iheyvä tulee.Pr e e vi vi ie iPalvelut e e e w w re iew r r P e e v v i i i e e w w w r r P P P e e v e v v i i Hirsirakennusten veisto käsityönä e r P P Ppuista. Jukopliut Faksi 020 413 2294 maanantain lehteen e v . Kaijalla on enemmän kokeTilaushinnat kotimaassa ev w Vastuu virheistä r musta poliisina kuin sinulla ja hänestä on varmasti yhtä paljon hyötyä luullut letkauttavan siihen jotain sukkelaa. . lähellä viljelijää r r P P e e v v i i e e w ew Pre w w r r P P e e v v i i e e e w w r r P P e e v v i i i e e w w r r P P e e e eViljavuustutkimukset w w Tilauslomakkeet w r rmaanäytteet P P ev ev voiwtäyttää evi ev vi i i e e w e w r r r P P e v v Lähetä nyt meille. i i i e e e w w r r P P P e e v v v i i i e e w w r ja tulostaa kotisivuiltamme. Maanäyterasiat tilattavissa r P P e näytteet e e wmissä tahansa w re iew rlähetä P P ev evalan w ev vi vi i i sivuiltamme tai e w e w r r r P P e e v v i i e e e w w r r P P P e e v v näyterasioissa. v i i i e e AgroAnalyysit Oy w w r r P P e e e w re iew re iew Korvenkyläntie P P ev ev 201 w ev vi vi i i w e w r r r P P e e v v i e 25170 Kotalatoie e w w r r P P P e e v v v i i e e w w r r P P e e v (02) 737v6460 e w Puh. re iew P P ev e vi vi i ie groPrnalyysit www.agroanalyysit.fi e w w r r P Pr view Pre iew e e v v i e e w w r r P P e e v v i i e e w w r r P P e v e re iew re iew P P ev ev vi vi i ie w w r r P P Pr view Pre iew e e v v e e w w r r P P e e v v i i e e w w PELTOLAN KONE OY r P P e v e re iew re iew P Pr vie ev ev vi vi i w w r r P P Pr view Pre iew e e v e e w w r r P P e e v v i i Tuotantotilojen e e w w w P P e v re iew re iew Pr vie Pr SISÄPURKUTYÖT ev ev vi vi ie w w r r P P Pr view Pre iew e e v e e w w r r P P e e v v i i e L u o p i o i s te n Os u u s p a n k k i o n h y v i n v a k a v a r a i n e n , p i a n 1 0 0 e w w w P P Navetateyms i eSikalat w re iew r Pr vie Pr OtaKanalat ev ev ennvassaPirkaw vi i ie vuPotiraseOsuuspainekkw iP äl k än e e n k u n m a a l l a ,6 0ev yhteyttä ja pyydäP purkutarjous! e w w r r r P e v i e e e w w r r P P 040-706 4076 P e e v v v i i k m p ääs s ä T a m p e r e e l ta . T a s e e m m e o n 35 m i l j . e u r o a , i e e w jarjäseeniä pankillaw P v00jahenkilö-P ew Pre w Pr view Pre iew Pr romupeltola@gmail.com ev m m eo nn o i ne 1 1 ev vi vi i ie omista e e w w r r r P e e v v i i myös metalliromua ew e e w wOstamme k u n ta an e l j ä. Huomautukset on tehtävä P Koskinenkin tunsi pulssinsa tasaantuvan. Ulla! Sinä et lähde mihinkään! Ja te kaksi! hän osoitti Simoa ja KaatioP eMaanantai, keskiviikko v i w r e w r e ja perjantai ILMOITUKSET v e w ILMESTYMISPÄIVÄT r ta. Onneksi se Simon tsekkaama Nastolan taulukauppias saatiin raakattua pois sotkemasta kuviota. Hän veti paperille pitkän viivan ja kirjoitti sen toiseen päähän TRE ja toiseen PORI. . Raattamoisen tapaus sattui Tampereella ja Anssi Latvalan Porissa. Hän piirsi viivan keskivaiheille kaksi ympyrää ja jatkoi: jatkuu. P P. 0400 468732 Pr vOtaieuusiwsuuntaPelämääsi. ev(vain ppm). ev vie r P v w w r r e P v w auttaja/ennustaja, myös r P P e Luotett. v ie ie re iew e e w r P e v v JUTTUSEURAA 0700-41962 w i unien tulk. SARI 0700 84 444. r P e w r MLÄ.ieRoy, PL 85 Trere1,69 ?/min+pvm. P 1,99v?/min+pvm. e v i P v ie JT P04600 w e v P Pr view Pre iew e v e w r w i r e e re P v e w i r P e v i P e v e w r P r re iew P ev vi ew Pre w ie P w i r P e v e v e i r P e v i w . Yhteisössä asuu ja elää työtä tehden 46 kehitysvammaista aikuista. Tietää tietää! Mutta onhan se niinkin että Kaija syö Simolta ääniä... 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Ulla nappasi paperin, ruttasi sen palloksi ja yritti tunkea Kaation suuhun. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä Tilaajapalveluun. Näköislehti ja arkisto: www.maaseuduntulevaisuus.fi/kirjaudu tilaajalle lakon tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi keskeytyy. Soitettaessa 0204-alkuisiin numeroihin hinta on lankapuhelimesta soitettaessa 8,35 snt/ puhelu + 6,55 snt/min ja matkapuhelimesta soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 18,05 snt/min. Maksuliikenne: Maksun saaja Viestilehdet Oy Nordea FI2410103001007384 OP FI5457230220406222 Sampo FI2080001600063128 SWIFT/BIC NDEAFIHH OKOYFIHH DABAFIHH Sivunvalmistus: Viestilehdet Oy Paino: Lehtisepät Oy, Jyväskylän paino 2014 Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. . MARK TRAIL w r r e e e e w w r r P P e e v i i r r P P v v ie ie ew ew Pre w w P P e e v v i i e e w w r r e e v v i w w r r P P e vi ie ie e e w re iew r P P e ev v v i i e w w r r P P e e v v i P P Pr view Pre iew Pr view Pre iew ev ev vie vie w w w r r e e e e e w w r r P P e e v v i i i e e w w r r P P e e v v w w r r P P e ev vi vi ie ie e e w w re iew r r P P e e v v i i e e w w r r P P P e e v v i i w w AgroAnalyysit r r P P e e v v v ie ie e e w w . vie P hoitovjailypsy e e LEILA vi vi vi ?. Lehti ei ole korvausvelvollinen, jos sen lähettäminen 12 kk 6 kk 3 kk 1 kk Kestotilaus ew ossa Sal ny imaine ritys Kot A A OP P o h jo l a ry h m äo nSu o m e ns u u r i n?n a n s s i ry h m ä,jo n k am u o d o s ta v a tn o i n 1 80o s u u s p a n k k i as e k ä ry h m änk e s k u s y h te i s öOP P o h jo l ao s kty tär -ja l äh i y h te i s ö i n e e n .OP P o h jo l a l l ao n1 20 0 0ty ö n te k i jää ja4 , 3m i l jo o n a a a s i a k a s ta .w w w . o p . ? Tapolan Kyläyhteisö on Orimattilan Niinikoskella sijaitseva sosiaalialan organisaatio, joka tarjoaa kehitysvammaisille aikuisille asumispalveluja ja työtoimintaa. En mä hei svenskiä osaa. w r e v e r P Sähköposti ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi e Viestilehdet Oy w i r P e i . VÄINÖ . Miksi aina niin päin? Yhtä hyvin Simo syö Kaijalta. . Pitäisihän sinun ymmärtää yksinkertaista vaalimatematiikkaa. Jos huone olisi ollut hämärämpi, salaman leiskahduksen olisi saattanut nähdä paljain silmin. Vanhojen v v ie iehirsi- Pr ew Pre ew Pre w w P Pr view Pre iew e e ev asiakkaan v v i i e e w w w r r r e e v v kunnostukset/alahire w w Tehoa w r r P P P e e toistolla! vi e vi v ie ie irakennusten e e w e w w r r r sien vaihdot. Yhteisön sydän on maatila, jota viljelemme biodynaamisesti. 208 ? 113 ? 67,60 ? 34 ? 196 ?/12 kk Kestotilaus jatkuu automaattisesti, ellei tilaaja peruuta tilausta. Mutta silmistä näki kuin sinusta. Kuten olette varmaan itsekin huomanneet, nämä tapaukset asettuvat kaikki Tampere-Pori -akselille. Ei yhtä ainutta sanaa! Koskisen yllätykseksesi Ulla meni Simon puolelle. w i r P e Tekstissä ?/pmm, 4,45 ?/pmm, v?) w4-väri4-väri r 3,80 P vi ie mustavalkoinen Hän istui alas ja puhisi vielä itsekseen: . Onhan se niin että kelles teet, mutta varo mollaamasta Kaijaa! w r Sähköposti tilaajapalvelu@maaseuduntulevaisuus.fi e perjantain -?ke klo 16.00 e r P muullekaan sitä kehtaa hikeentyä ellei parhaalle kaverilleen. . Istui vain kädet puuskassa ja tuijotti seinää. Ruvetaan tekemään jonkinlaista linjausta! Hän kaipasi kunnon fläppitaulua. Kuulumme kansainväliseen Camphill -liikkeeseen. Mitä muutakaan toi oli. Henkilökunnastamme osa asuu yhteisössä jakaen myös vapaa-aikansa asukkaittemme kanssa. Siinä toinen sovinistiporsas! Ulla keskeytti. huolehtiminen r e e w w peltotyöt www.ValonEnkeli.fi r r P P e e v e w i www.keskusneiti.fi r P e w i w r r e e e v 04401 J:pää P v ohjaaminen P ie . Tässä huoneessa ei puhuta enää yhtä ainutta sanaa niistä vaaleista. P e w i r P e e i P 413 2321 v w (ma?pee8?16.00) i r 020 P Onko selvä? ie Puhelin v e JULKAISIJA Faksi P (09) 694 4766 ev v i w r e Kaatio nousi takaisin tuolille ja mutisi: . Enemmänkin. Pre LIVE Tekstari-seuraa! w w yhteisössä P PSTL. w r P ev vi ie e w r P e v i e w r P e v i i e w P re iew Pr vie ev ev vi w w r r P e e e w r P P e v i i e w P w re iew Pr vie ev ev vi e w r r P e i ew w r P P e v v i ie e w r P e e v Perjantaina 26. Ihan kuin hiekkalaatikossa tappeleva kakaralauma! Eikä edes Pekki ? Ei huonompi ajatus, Koskinekin innostui. ? Kaija kyllä joutaa Meie v Tekstin jälkeen mustavalkoinen 2,85 ?/pmm, 4-väri 4,45 ?/pmm P Avoinna ma?pe 8?16.00 020 w PPuhelin: e3,95 ?, 4-väriw5,15 ?) ie413 2100 r (Työpaikat ole paikalla. salmelta lainaksi. e r mustavalkoinen i Postiosoite: PL 440, 00101 Helsinki Faksi: ev(09) 694 3717 P P 3,15 ?,v4-väri v mustavalkoinen ie 4,85 ?) . lehmien ew Pre w e e e w i w r muista eläimistä (lampaat, kanat r P P ARMI 0700 579 112 e e e i i r v e e w i w w P P 2,28 P e v w re AUTTAA: re iew Pr vie ev ev vi vi
Pitkälle kehitettyjen raakaominaisuudet, joita laadukkaan nurmirehun aineiden ja tasokkaan tuotekehitysohjelman tuotanto edellyttää ja joista Silotite-kalvo ansiosta SilotitePro on tavallista kalvoa Näitä ovat esimerkiksi alhainen brochure SF 16/08/04 tunnetaan. 9:10 Side 1 ohuempi ja rullassa on jopa175533Agrolux % enemmän hapen läpäisevyys sekä erinomainen kestävyys kalvoa. On oltava huolellinen, ettei peruna pääse pilaantumaan. Auma on peiteltävä huolella tulevien pakkasöiden varalta. Riittävästä ilmankierrosta on huolehdittava, jotta peruna ei kärsi hapenpuutteesta. Perunamassan pinnan pitäisi olla mahdollisimman tasainen, sillä kosteus tiivistyy auman korkeisiin kohtiin. Lue lisää eduista Maaseudun Tulevaisuuden nettisivuilta www.maaseuduntulevaisuus.fi mukuloiden laatuun on kiinnitettävä erityishuomiota: perunan raaka- ja keittotummuminen voi muodostua ongelmaksi varastointikauden aikana. AJANKOHTAISTA KASVINSUOJELUSTA Varaston lämpötila hallitusti alas Ensimmäisten viikkojen lämpökäsittelyn jälkeen perunavaraston lämpötila lasketaan hitaasti alas, jotta vältetään loppusyksylle tyypilliset lämpötilan heilahtelut varastossa. Terve perunasato voidaan jäähdyttää lopulliseen noin neljän asteen varastolämpötilaan vasta marraskuussa. Sen kehityksessä on hyödynnetty uusinta tekniikkaa ja laadukkaita raaka-aineita. Liikemerkki värillinen / hopea www.farmit.net/konemessut Rahan ja arvokkaan ajan lisäksi SilotitePro säästää myös ympäristöä. 010 3211 950 Kestotilaajana saat aina enemmän! Maaseudun Tulevaisuuden kestotilaajana saat: Ilmatieteen laitos kertoi Twitterissä torstaina, että keskiviikon ja torstain välisenä yönä satoi runsaasti lunta varsinkin Kainuusta Länsi-Lappiin ulottuvalla alueella. Yhdellä rullalla voidaan siis kääriä ja repeytymättömyys. 33 % enemmän paaleja, mikä vähentää rullien vaihtoon kuluvaa aikaa ja lisää tuntia Monipuolinen ja kehittynyt kohti käärittyjen paalien määrää. Mustavalko TAMPERE 16.?18.10.2014 Ympäristön kannalta parempi vaihtoehto Valmistaja: minster films Worcester Road, Leominster, Herefordshire HR6 0QA, England T: +44 (0) 1568 617 220 F: + 44 (0) 1568 611 435 E: agrisales@minsterfilms.com W: www.silotite.com www.makingbestsilage.com Member of Nokian Tyres KOTIMAISEN ENERGIAN LÄMPÖKESKUSJÄRJESTELMÄT www.biofire.fi. = 50% musta Enemmän paaleja, vähemmän rullia Uuden sukupolven kalvolla käärit paaleja enemmän kuin koskaan... Liikemerkki värillinen / musta Paremmat ominaisuudet tuorerehun valmistukseen Myynti: Tekniset tiedot Paksuus Leveys tekniikka Pituus SilotitePro on suunniteltu erityisesti paalainkäärinyhdistelmiä varten, ja sitä voidaan käyttää ilman muutoksia jo olemassa olevissa koneissa. Tilanne on vuodenaikaan nähden hieman poikkeuksellinen, tällaisia lumimääriä ei ole totuttu näkemään, vaikka tunturialueelle ollaankin?, kertoi Hotelli Iso-Syötteen Juuririkkakasvien torjunta sängestä Nyt on sopiva aika tarkastaa ensi vuonna perunalle tulevat pellot ja tarvittaessa ruiskuttaa juuririkkakasvit sängestä glyfosaatilla. Myöhään lokakuussa glyfosaatilla ruiskutettavat pellot on turvallisinta laittaa ensi vuonna viljalle, ja vasta sitä seuraavana vuonna perunalle. Perunantutkimuslaitos http://www.petla.fi Pääjärjestäjät: Yritystunnukset 25.2.2005 LISÄKSI MUKANA YLI 100 TOIMIJAA Maatalous on nopeiden muutosten keskellä. Sekä urakoitsijat että maanviljelijät etsivät ympäristöystävällisiä ratkaisuja, joiden avulla he voivat tehostaa ja edistää toimintaansa. ?hopea. Perunan itämislepo alkaa purkautua marras?joulukuussa. Tuolloin yölämpötilat ovat yleensä jo riittävän matalia pudottamaan varaston lämpötilan hallitusti. Monin paikoin lunta oli torstaiaamuun mennessä kertynyt 10?20 senttiä. Posiolla mitattiin torstaiaamuna 25 senttiä lunta. Siksi se on ihanteellinen valinta niin ammattiviljelijöille kuin urakoitsijoille. Väri 19 µm 750 mm 2000 m Valkoinen Suositeltava esikiristys ennen käyttöä: 55-70 % SilotitePro-kalvoa on testattu laajoissa kenttäkokeissa Euroopassa sekä johtavissa nurmirehun tutkimuslaitoksissa. Valtakunnan ylin lämpötila +8,7 astetta mitattiin Utössä. MT mimyräkkä on tuonut lunta IsoSyötteelle torstaiaamuksi paikoin jopa 40 senttiä. Jakson alussa sadealue liikkuu maamme yli itään, sää on myös hyvin tuulista. Ilmatieteen laitoksen virallisissa mittauksissa vastaavana ajankohtana on enemmän mitattu lunta vain vuonna 1968 vuodesta 1961 alkaneen seurantajakson aikana. Aamulla runsaasti lunta oli Ilmatieteen laitoksen mittausasemista myös Rovaniemellä, jossa oli lunta 20 senttiä. ?Talvi on ainakin vierailulla, jos ei ole tullut vielä jäädäkseen. Illan ja yön aikana jatkunut lu- Torstaina päivällä tilanne näytti tältä Rovaniemen Juotasniemessä tien 81 varrella. Tärkkelysperunasta hyvä sato Ruokaperunasta on nostettu kaksi kolmasosaa, tärkkelysperunasta kolmannes. Ruokaperunasato on jäämässä 20 prosenttia viimevuotista pienemmäksi. Myöhäiset tärkkelyslajikkeet ovat tuottamassa aikaisempiin vuosiin verrattuna melko hyvän tärkkelyssadon, yli 6?000 kiloa hehtaarilta. AKSELI BOR -kaura Suurta satoa aikaisin VIIDEN VUOROKAUDEN SÄÄ NRO 112 . Nostokauden edetessä ja nostojen siirtyessä myöhäisiin, reheväkasvuisiin lajikkeisiin ongelmaksi on TÄYDELLISEN SÄÄPALVELUN yrittäjä Juha Kuukasjärvi Pudasjärveltä. Ilmatieteen laitos kertoo myös, että tiistaina oli vuodesta 1961 alkaneen seurantajakson kylmin syyskuun 23. SYYSKUUTA 2014 SÄÄ EILEN KOSTEUSTILANNE Runsas lumentulo yllätti LIIKENNEVIRASTO/KELIKAMERA Torstain vastaisena yönä lunta kertyi syyskuuksi paikoin yllättävän runsaasti pohjoisessa Suomessa. Lämpimämpää ilmaa virtaa koko maahan KASVUKAUSI LOUNAASTA VIRTAA LÄMPIMÄMPÄÄ ilmaa koko maahan. Siksi Spotlightin hyöty näin myöhään käytettynä alkaa olla kyseenalainen, sillä sääriskin vuoksi nostoa ei voi enää pitkään lykätä. Jos ruokaperunaa joudutaan nostamaan tuleentumattomana, Nostossa huonosti irtoavat mukulat Kulunut kesä on ollut monella tavoin haasteellinen perunanviljelijöille. Yön alin lämpötila on 4 ja 10 asteen välillä, Lapissa voi parina yönä esiintyä yöpakkasta. ENNUSTETTU SADEMÄÄRÄ ON 10?20 milliä. SEURAAVAN VIIDEN VUOROKAUDEN aikana pohjoisesta virtaa kylmempää ilmaa, ainakin jakson alussa sateet ovat vähäisiä. Parasta rehunsäilöntään www.eurotrading.fi SÄÄPALVELUN PUHELINNUMEROT p. Viikonvaihteessa sää on vaihtelevaa, maan etelä- ja keskiosassa on melko aurinkoistakin. PERUSTETTU 1916 PERJANTAINA 26. päivä. Syyskuun jälkipuoliskon viileys ja vähäinen valo vielä hidastavat perunan tuleentumista. Ellei viime öiden halla ole tuhonnut koko kasvustoa, rehevien varsistojen murskaus helpottaa jonkin verran nostoa. Varsistonhävitysaineista Spotlight tuleennuttaa rönsyjä ja edistää mukuloiden irtoamista, mutta vaikutus alkaa tuntua vasta 2?3 viikon kuluttua ruiskutuksesta. Haitallisia lämpöpiikkejä ei synny. noussut mukuloiden huono irtoavuus rönsyistä. Perunan kasvu oli pysähdyksissä keskikesän kuivimpaan ja kuumimpaan aikaan, mikä kostautuu nyt myöhäisten lajikkeiden viivästyneenä tuleentumisena. Kuumassa säässä horrokseen vaipunut peruna heräsi elokuun sateissa uuteen kasvuun. Tärkkelyspitoisuus on ollut reippaasti yli 19 prosenttia. Kesän alhaisen ruttopaineen takia myös luomutärkkelysperunasta on odotettavissa kohtalaisen hyvä sato. Myöhäisen nostoajankohdan takia tärkkelysperunaa joudutaan varastoimaan aumoissa. Aivan jakson lopulla maan pohjoisosan yli liikkuu matalapaine, samalla pohjoisesta alkaa virrata kylmempää ilmaa. PÄIVÄN YLIN LÄMPÖTILA on 10:n ja 16:n, pohjoisessa 4 ja 12 asteen välillä. Kalvon ohuuden ansiosta paalien käärintään kuluu vähemmän materiaalia, mikä vähentää käytön jälkeen hävitettävän kääremateriaalin määrää. SilotitePro on uuden sukupolven Ohuudestaan huolimatta SilotitePro:lla on ne ympäristöystävällinen ja tehokas perinteisen Silotite-kalvon keskeiset käärintäkalvo