Maaseudun Tulevaisuus 28.06.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

pääsevät alkamaan. Koskinen arvelee sen tapahtuvan toden teolla alkusyksyllä, kun ensin on saatu linjaukset yhteisen maatalouspolitiikan soveltamisesta. Sivu 6 Kaksi kolmasosaa viljelijöistä tutaa maatalouden kannattavuuskriisin omakohtaisesti. Gallup Elintarviketieto kysyi asiaa 600 viljelijältä Maaseudun Tulevaisuuden toimeksiannosta. Kannattavuuskriisin suurimmaksi syyksi viljelijät nimesivät kaupan toiminnan. Sivu 5 Puheet maatalouden kannattavuuskriisistä Lähde: Gallup Elintarviketieto ovat oman tilan näkökulmasta Eivät totta 0 Lievää liioittelua 20 40 SAARA OLKKONEN Eos Täyttä totta Melko totta 60 80 100 Sekalaiset viljalähetteet historiaan Pääosa vilja-alan toimijoista siirtyy syksyllä käyttämään uutta viljapassia. Joka kolmannelle se on täyttä totta, ja joka kolmatta se kirpaisee ainakin jonkin verran. Niin viljelijät kertoivat kesäkuun puolivälissä tehdyssä ky- selyssä. eteläisen Suomen 141-tuesta ja pohjoisesta 142-tuesta . Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) mukaan ministeriö neuvottelee siitä tuottajajärjestöjen kanssa. Kansallisia ratkaisuja tarvitaan ennen muuta siitä, mitkä tuotteet voivat saada tuotantoon sidottuja tukia. Tuotantoon sidottujen tukien määrä kasvaa uudistuksessa. Annamaija Tuloisela vaihtoi täydet kopat tyhjiin pellon laidalla. Sivu 9 VIIKONVAIHDE Suomi ei ole puolueeton Venäläisten viisuminhaku helpottuu JAANA KANKAANPÄÄ Sivu 8 Suomi ei ole enää puolueeton maa. PERJANTAINA 28. Se on jäsenmaille vapaaehtoista. PERUSTETTU 1916 . Sopu noudatti jo keskiviikon lehdessä esitettyjä päälinjoja. Koskisen mukaan ministerien ja parlamentin yhteistyö sujui ?yllättävän hyvin?. Sivu 9 PÄÄKIRJOITUS Nyt pitää keskittyä 141-neuvotteluihin YLIÖ Kehitysyhteistyön avulla lisää ruokaturvaa KOLUMNI Mepit näyttivät voimansa cap-uudistuksessa www.maaseuduntulevaisuus.fi Menetkö Farmariin? Mykoplasma riskinä. KESÄKUUTA 2013 | 1/3 www.maaseuduntulevaisuus.fi | NRO 74 . Sivu 10 5,0 8,1 Luottamusindikaattori toukokuu kesäkuu Viirukangaslude aloittaa puutteellisesti tunnettujen metsälajien juttusarjan. Talouteen luotetaan. Kuluttajat uskovat nyt talouteen hieman vahvemmin kuin toukokuussa. Sivu 12 Maatalousuudistus vaatii kansallista soveltamista Huono tulos kurittaa viljelijää Ministeri Koskinen: Seuraavaksi tiivistetään 141-valmistelua EU:n maatalousuudistus vaatii Suomessa vielä kansallista soveltamista. Se korvaa yritysten nykyiset, toisistaan poikkeavat viljalähetteet. Viljapassi on laadittu tuottajien, kaupan, teollisuuden ja muiden alan toimijoiden yhteistyönä. Sen avulla tiedot viljaerän matkasta kulkevat tilalta loppukäyttäjälle saakka. Sivu 8 Toritoimitus pistäytyi Rovaniemellä Maaseudun Tulevaisuuden toritoimituksen kesäkiertue alkoi keskiviikkona Rovaniemen kesämarkkinoilla. Rovaniemeläinen Pentti Haverinen toivoo, että toimitus kiertäisi enemmänkin ajankohtaisissa tapahtumissa eri puolilla Suomea. Ensi viikolla MT:n toimittajia voi tavata Seinäjoen Farmari-tapahtumassa. Sivu 7 Bioenergia pelastaa pusikoilta Sivu 11 Rumban Tuloiselan marjatilalla Hämeenkoskella kerättiin keskiviikkona varhaista mansikkalajiketta tahdissa Rumbaa. Se on Koskisen mukaan merkittävä ja Suomelle myönteinen muutos EU:n maatalouspolitiikassa. Edellisissä EU:n maatalousratkaisuissa tuotantoon sidottuja tukia on pyritty päinvastoin vähentämään. Sika- ja kanatilat eivät edelleen- kään voi saada tuotantoon sidottua tukea. Toinen kansallista päätöstä vaativa asia on, maksetaanko maatiloille korotettua tukea ensimmäiselle 30 hehtaarille. Siihen ansio oli myös Irlannin puheenjohtajuudella. Maatalousratkaisu merkitsee Tervetuloa osastollemme UO21 Farmariin 3.-6.7.2013 Suomessa myös sitä, että komission kanssa käytävät neuvottelut kansallisista tuista . Luontoarvojen puolesta Teijo täyttänee kansallispuiston kriteerit. Sivu 12 Maisemanhoidon kustannuksia voidaan kattaa myymällä puuta energiaksi. Viljelijät ja paliskunnat käräjöivät Sivu 8. Vastaavasti tuki leikkaantuisi 30 hehtaaria ylittävältä peltoalalta. EU:n maatalousministerien neu- vosto ja EU-parlamentti sopivat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta keskiviikkona. IRTONUMERO 1,50 e Kotoista ruista riittää ensi talvena vain joka kolmanteen leipään. Maailmalla valtiomme liikkuu niin YK:n, EU:n, Etyjin kuin Natonkin riveissä. Sivu 13 Lähteekö Soini eurovaaleihin? Salon Halikossa Peppi ja Marko Laineen lampaat laiduntavat suojavyöhykkeitä ja luonnonhoitopeltoja. Laineet palkittiin Suomen ympäristöystävällisimpinä viljelijöinä. Sivu 3 Ympäristökisan voitto Halikkoon Sivu 10 Suojelun vaikutukset selvitetään Salon Teijon retkeilyalueelle suunnitellaan kansallispuistoa. Valmistelussa täytyy nivoa yhteen runsas virkistyskäyttö ja tiukka luonnonsuojelu. Metsähallitus selvittää, paljonko kansallispuiston perustaminen maksaa ja pohtii, miten alue rajataan. Karja Saanko esitellä. tapahtumia ei pitäisi järjestää, jollei nautoja ole tutkittu mykoplasman varalta
Ratkaisijan paikalla ei ollut komissaari, vaan puheenjohtajamaa Irlannin maatalousministeri Simon Coveney. Lopuksi varoituksen sana cap-vouhotukseen kyllästyneille. Seuraava välitarkistus on vain kolmen vuoden päässä! Syökää kalaa Pohjalaisen mielestä on parmpi syödä roskakalaa kuin hyönteisiä. ?Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen professorilla Atte von Wrightillä on esittää terve vaihtoehto ötökkäsnackseille. Hän korvaisi hyönteissapuskat roskakaloilla. 2 Perjantaina 28. Myöskään maitokiintiö ei saanut jatkoa, eikä viljelijöiden neuvotteluasemaan elintarvikeketjussa tullut parannuksia. Siellä supermarkettien tomaatit tulevat EteläAfrikasta. Tällä hetkellä merkittävä osa maailman noin kahdesta miljardista pientuottajasta elää köyhyysrajalla. MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä tuotantoon sidotun tuen kasvattaminen oli hyvin pitkälti Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisella (kok.) on näytön paikka komission kanssa käytävissä 141-neuvotteluissa. juuri Euroopan parlamentin ansioita. Samoin on kysyttävä, kenellä on oikeus tuottaa ruokaa ja saada siihen tarvitsemaansa tietotaitoa. nousevat edes lähelle eurooppalaista keskiarvoa. Takkiin tulee taas Hollannin, Tanskan, Belgian ja Saksan tehotiloille. Kuinka paljon ruoantuotannosta halutaan jättää suurten investointien varaan vai halutaanko myös pientuottajien ääntä kuulla? YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n oikeus ruokaan julistuksessa 2005 korostetaan, että ruokaturva voidaan saavuttaa, kun tuotanto, säilyttäminen ja oikeudenmukainen jakautuminen varmistetaan. Vaikka meillä ruokaa tuotetaan ylen määrin ja mietimme enemmän kulutuksen hillitsemistä ja sen kohdentamista, on erityisesti Afrikassa kysymys vielä siitä, tuotetaanko ruokaa riittävästi. Lisäksi poikueet ovat olleet pieniä. Tilojen kannattavuus on heikentynyt jo pitkään, joten perusteet vakavien vaikeuksien tukien jatkamiselle ovat selkeät. Yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvät tuet ovat monitahoinen kokonaisuus, jossa 141-tuki on tärkeä osa. Kuluttaja äänestää jaloillaan hyvin helposti. Alkuperämerkintöjen pakollisuuden puute ei tarkoita, etteikö lihan alkuperää saisi kertoa. Merkintäpakko koskee vain naudanlihaa. Ei pelkästään sen takia, että jokaisen on hyvä ottaa vastuu omasta toimeentulostaan, vaan myös siksi, että elinkeinonharjoittaja osallistuu usein aktiivisesti myös yhteiskuntansa kehittämiseen. Kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä on keskitytty isompiin hankkeisiin ja vastuuta toimeenpanosta on siirretty paikallisille toimijoille. Jos paketissa on joutsenlippu, kuluttaja tietää ostavansa laatutavaraa. Mikäli ulkomaiseen lihaan joudutaan tur- myyteen. Vaikka monet investointisopimukset vaativat ottamaan huomioon paikallisen väestön oikeudet, niin niiden toimeenpanossa välttämättä tämä ei toteudu ja pientuottajien oikeudet jäävät varjoon. Ruoantuotannossa pitää ja voidaan tehdä ratkaisuja siitä, mitä tuotetaan, missä tuotetaan ja kenen ehdoilla. Vielä muutama vuosi sitten harva poliittinen päättäjä Euroopassa puhui ruokaturvasta, saati vaati sen vahvistamista. Asenteiden muutos näkyi myös siinä, että maatalouden viherryttämiseen tuli joustoja muun muassa siten, että metsäpinta-alan suhde maataloustuotantoon huomioidaan. Maatalouspolitiikan viherryttämisellä on monissa jäsenmaissa suuri vaikutus. Osaamista tarvitaan jo konsultin toimeksiannon määrittelemisessä ja tuloksien vaatimisessa. Tietotaidon siirtäminen on vieläkin kehityksessä keskeinen kysymys erityisesti, koska se halutaan tehdä paikallisia olosuhteita ja kulttuuria kunnioittaen. Onko maatalous tärkeä elinkeino? Maatalousneuvonta oli keskeinen osa kehitysapua aina 1980-luvulle asti. Suomessa ympäristöasiat on huomioitu jo aiemmin. Monet asiantuntijat muualta Euroopasta ovat käyneet ottamassa oppia Suomen ympäristötukijärjestelmästä. Vaikka neuvottelutulos onkin Suomen kannalta suhteellisen hyvä, kaikkia tavoitteita ei saavutettu. kesäkuuta 2013 Päätoimittaja Lauri Kontro Maa- ja metsätaloustuottajajärjestön äänenkannattaja . Kysymys on epäilemättä hankala, jos alkuperä ei ole tiedossa. Rahaa on liian vähän ja byrokratiaa liian paljon. Maatalousministereiltä kysyttäessä kaikki ovat yksimielisiä, että tulos oli oman maan kannalta vähintään tyydyttävä, ellei suoranainen torjuntavoitto. Edellisiin maatalousreformeihin verrattuna nyt muuttui kaksi asiaa. Vapaisiin markkinoihin uskova liberaali tuuli kääntyi takaisin markkinoiden sääntelyä korostavaan suuntaan. Jos joku olisi muutama vuosi sitten sanonut silloiselle maatalouskomissaarille Mariann Fischer Boelille, että seuraavassa reformissa tuotantoon sidottuja tukia lisätään, hän olisi kehottanut väitteen esittäjää tarkistamaan lääkityksensä. Sokeri- ja maitokiintiöt poistuvat, koska vanhoja päätöksiä ei enää pystytty perumaan. Renkaat kiinnitti Kirsi Ukkola. Alkuperä pitää tietää N ykyinen lainsäädäntö ei pakota ruokateollisuutta kertomaan kaiken lihan alkuperää. Ympäristö pelastuu, maatilojen kannattavuus paranee ja veronmaksajat alkavat yhtäkkiä rakastaa maataloustukia. Ympäristöjärjestöjen mielestä verorahaa tuhlataan tukiaisiin entiseen malliin, eikä viherpesu pelasta sen enempää lintuja kuin mehiläisiäkään. Tuottajajärjestöjen kanta on sama kuin ennen uudistusta. Niiden seurauksena oman ruuantuotannon merkityksen ymmärtäminen onkin lisääntynyt huomattavasti. Mikään ei saa päättäjää niin nöyräksi, kuin pelko putoamisesta seuraavissa vaaleissa. Meppien kanssa päätöksenteko on kuitenkin hitaampaa ja monimutkaisempaa. Kymmenen vuotta sitten cap-uudistus runnottiin kasaan yhden yön väännössä. Ennestään surkeat tuet niklas.holmberg@ maaseuduntulevaisuus.fi Nimilappu jalkaan Päivän kuva -ehdotuksia voi lähettää MT:n toimitukseen osoitteeseen lukijankuva@ maaseuduntulevaisuus.fi. Julkaistuista kuvista maksetaan palkkio. KOLUMNI: NIKLAS HOLMBERG EU:n maatalouspolitiikan uudistus on vihdoin valmis. Vaikka neuvotteluja on toki käyty jo aiemmin, antaa cap-ratkaisu myös näille neuvotteluille pohjan. Sika- ja siipikarjan jäätyä tuotantoon sidottujen tukien ulkopuolelle, ovat 141-artiklan mukaiset tuet elintärkeät eteläisen Suomen kotieläintiloille. Hyönteiset koetaan epäsuomalaisiksi ruoka-aineiksi, siitä ei päästä mihinkään. Savolaisprofessorilla on toinenkin hyvä syy epäillä ötökkäsapuskojen mielekkyyttä. Suomessa ei ole kotoperäisiä mutta samalla ruokaisia hyöntei- Raihnaisena kesälomille Hallituksen poliittista kevättä ei voi pitää Keskisuomalaisen mielestä menestyksellisenä. ?Viime viikolla hallitus kirjasi toimikautensa heikoimmat suosioluvut. Perustettu 1916 Toimituspäälliköt Jussi Martikainen Tiina Taipale Elintarviketeollisuus on tulevaisuuden alan Suomessakin, uskokaa vaan. Siipikarjan ja sianlihan kohdalla merkintä on vapaaehtoinen. Suomalainen teollisuus on joutunut kiertelemään kysymystä tuontilihan alkuperästä. Hallitus on myös leikannut kansallisia tukirahoja reippaasti. ?? selkeät. Älä anna miehelle kalaa, vaan anna hänelle onki ja opeta kalastamaan. Vanha hokema kehitysyhteistyön sisällöstä on vieläkin paikkansapitävä. Seuraavassa reformissa niitäkin voidaan haikailla takaisin. Toinen muutos on Euroopan parlamentin nousu tasaveroiseksi vallankäyttäjäksi. Aikaisemmissa uudistuksissa tuotantoon sidottuja tukia on vähennetty. Asenteiden ja mielipiteiden muutosten taustalla ovat koko maailmaan ravistaneet ruokakriisit. Samaa mieltä on myös parlamentin maatalousvaliokunnan varajäsen Petri Sarvamaa (kok.). Päätös yhteisestä maatalouspolitiikasta merkitsee sitä, että komission ja Suomen hallituksen väliset neuvottelut Etelä-Suomen kansallisten tukien jatkosta (artikla 141) voivat alkaa toden teolla. Koko Suomen maatalouden kannalta on tärkeää, että ministeri Koskinen onnistuu neuvotteluissa komission kanssa. Maatalouden tuista puhuttaessa pitää muistaa, että maatalous osallistuu vahvasti säästötoimiin sekä kotimaassa että Euroopassa. On arvioitu, että noin 60 prosenttia Afrikan viljelymaista on köyhtynyt. Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön kumppanimaille Afrikassa maatalous ja muut siihen kytkeytyvät elinkeinot ovat vielä keskeisessä asemassa. Etiopiassa, Mosambikissa, Sambiassa ja Tansaniassa yli 70 prosenttia väestöstä saa elan- Merkittävä osa maailman kahdesta miljardista pientuottajasta elää köyhyysrajalla. tonsa maataloudesta. Viimeisten vuosikymmenien aikana maailman ruoantuotanto henkeä kohti kasvoi globaalitasolla, mutta Afrikan ruoantuotanto henkeä kohden on juuttunut lähes samalle tasolle kuin 20 vuotta sitten. Haluaisin kuitenkin nähdä ne poliitikot, joilla tyynesti pitävät rajansa avoinna maataloustuotteiden viennille ja tuonnille samaan aikaan, kun äänestäjät mellakoivat ruoan takia. Epäuskottavana tätä pitävät myös monet ruoantuojamaat, joiden maaostot ja maatalousinvestoinnit omien rajojen ulkopuolelle ovat kasvaneet erittäin nopeasti. Pienviljelijöiden oikeudet uhattuina Monelle kehitysmaan maataloussektorille suurinvestoinnit voivat tarjota mielenkiintoisia mahdollisuuksia parantaa maatalouden infrastruktuuria ja tuottavuutta. Ruoantuotannon parantaminen pienviljelijöiden kouluttamisen ja mekanisoinnin parantaminen on hidas ja kallis tie. Pienviljelijät eivät halua maksimoida tuotantoansa, vaan minimoida riskinsä. Yksityissektorin investoinnit voivat moninkertaistaa maataloussektorin budjetin, ja ne pystyvät hallitsemaan riskejä paljon tehokkaammin esimerkiksi kastelujärjestelmien kautta. Ongelmaksi investoinnit muodostuvat silloin, kuin ne eivät paranna vastaanottavan maan ruokaturvaa, johtavat pienviljelijöiden maiden lunastukseen tai veden riittämättö- PÄIVÄN KUVA ARI AHLFORS Perusteet vakavien vaikeuksien tukien jatkamiselle ovat vautumaan, on myös sen alkuperä kerrottava. Vaikka alkuperän varmistaminen voi olla teollisuudelle kustannus, se ei voi olla mahdotonta. Sateentekijän paikka oli silloisella komissaarilla Franz Fischlerillä, joka pohjusti lehmänkaupat ja viilasi esitystään kunnes se kelpasi riittävän monelle maalle. Nyt loppuvääntöä käytiin yöllisen ministerikokouksen lisäksi yhteensä 42 trilogi-istunnossa. 15 ministerin sijaan kompromissia hierottiin 27 ministerin ja 22 mepin kokoonpanolla. jakolinja ei kulkenut hallituksen ja opposition välistä. Kunnissa ollaan hämillään, eikä oppositiolla luonnollisestikaan ole mitään syytä eikä pienintäkään halua pelastaa hallitusta.?. Tai ainakin melkein. Keskiviikkona meppien ja jäsenmaiden välille syntynyt poliittinen kompromissi pitää vielä nuijia lakipykäliksi sekä parlamentissa että neuvostossa. Sitten odotellaan komission toimeenpano-ohjeita ja kansallisen maaseutuohjelman hyväksyntää. He eivät pysty takamaan ruokaturvaansa eivätkä heidän menetelmänsä useinkaan ole edes ympäristön kannalta kestäviä. Valitettavasti valtiovetoiset neuvontajärjestelmät olivat tehottomia ja lähinnä kuluttivat valtioiden budjetteja. Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n rakennesopeutusohjelmien avustuksella valtioiden rooli rajattiin odottaen, että yksityissektori kehittyisi ja tarjoaisi neuvontapalveluja markkinoiden kysynnän mukaan sekä nostaisi kehitysmaissa maatalouden tuottavuutta asteittain. Näin ei kuitenkaan käynyt. Tehokkaampi ja usein tuettu tuotanto länsimaista ja tehokkaammilta markkinoilta kilpaili paikallisen tuotannon maanrakoon. Jos valmistaja ei tiedä edes mantereen tarkkuudella, mistä lihatuotteen raaka-aine on kotoisin, ei tuotetta pidä tuoda markkinoille. Vanha totuus on, että jos konstit eivät auta, kannattaa kertoa totuus. Lupauksista huolimatta viljelijöiden raskaaseen byrokratiaan ei ole tulossa helpotusta. Maatalousuudistus oli ensimmäinen, joka tehtiin niin sanotulla yhteispäätösmenettelyllä jäsenvaltioiden, Euroopan komission ja Euroopan parlamentin kesken. Ne pitäisi siten kaiketi tuoda ulkomailta. Tukia tasataan maiden välillä ja maiden sisällä. Hallitusrintaman sisällä on sooloiltu ja epäonnistuneita henkilövalintoja on paikkailtu ministerivaihdoksilla, mutta silti hallituksen omat rivit myös maakunnissa kapinoivat (Ksml 25.6.). Kun alkuperämerkinnät eivät ole pakollisia, myös järjestelmät ovat puutteellisia. Alkuperän varmistaminen vaatii työtä ja vaivaa. Avoimuudesta ja jäljitettävyydestä kannattaisi tehdä kilpailuvaltti. Meppien hyviä töitä ovat ylistäneet kilpaa niin MTK kuin maatalousministeri. Turvemaiden kyntökiellossa ulkomaalaiset europarlamentaarikot tuntuivat ymmärtävän paremmin pohjoisen olosuhteita, kuin Suomen oma hallitus. Se, että nykyinen europarlamentti on maatalousmyönteinen, ei tietenkään kerro mitään seuraavasta parlamentista. Cap-uudistus on kuitenkin osoittanut, että vaaleilla valituilla ihmisillä on paikkansa EU:n tuhansien byrokraattien vastapainona. Tällaisia ovat esimerkiksi biopolttoaineiden tuotanto, ilmastomuutokset sekä spekulaatiot elintarvikkeilla. Lisäksi sokerikiintiöistä luovutaan vuoden 2017 jälkeen. Ja kun eduskunnan perustuslakivaliokunta näpäytti lausunnollaan hallitusta hankkeiden, ?sekä ajallisesti että asiallisesti valitettavan heikosta koordinaatiosta,. Kuluttajat arvostavat tänä päivänä sitä, että pakkauksesta käy ilmi, mistä tuotteen raaka-aine tulee. Pääsyynä on saamattomuus kunta- ja sote-uudistuksessa. on kolmen vuoden aikana käsitelty yli 300 jutussa. No kuka voitti ja ketkä hävisivät? Jos mitataan euroissa, eniten voittivat Baltian maat. Paljon kalliimpaa on kuluttajien luottamuksen horjuminen. Pientuottajat eivät houkutelleet yksityissektorin investointeja, ja monessa maassa maatalous ajautui perinteisiin menetelmiin. Esimerkkinä tästä Sambia, jossa kaskiviljelyllä on ollut suuri rooli maan metsien tuhoutumisessa. Maatalouspolitiikasta päätettiin nyt ensimmäistä kertaa kuin ihan oikeassa liittovaltiossa. Eikä se nyt niin paha juttu ollut. Oikeuskansleri on pariin otteeseen muistutellut hallitusta lakien rajoista. Suomen saamat EU-tuet tulevat seuraavalla budjettikaudella vähentymään 50 miljoonaa euroa vuodessa. Se olisi ekologisestikin ajatellen epäviisasta vaikkapa kotoisiin särkisaaliisiin verrattuna.? Ohi on On äänestetty, tehty kompromisseja, äänestetty uudelleen ja tehty uusia kompromisseja. Cap-reformi on ollut melkoinen savotta. Kriisien yhteydessä on huomattu, ettei halpaa ruokaa olekaan maailmanmarkkinoilla rajattomasti. Viljelijän kannalta lohtu on laiha, koska etumerkki on silti miinus. Muilla mittareilla voittajat ja häviäjät riippuvat siitä keneltä kysytään. Komissaarin mielestä viherryttämisessä kaikki voittavat. Maatalouspolitiikassa piru asuu tunnetusti yksityiskohdissa. TIINA HUVIO Kirjoittaja on kehitysyhteistyötiedottaja ja koordinaattori Finnish Agri-agency for Food and Forest Development ry:ssä (FFD). FFD on vuonna 2012 MTK:n, SLC:n, ProAgria keskusten ja Pellervo-seuran perustama yhdistys, joka koordinoi kehitysmaiden ja suomalaisten tuottajajärjestöjen kummihankkeita. Raumalla saivat juhannuspäivänä renkaan jalkaansa kaksi lehtopöllön poikasta. Pöllöjen pesintä on tänä keväänä paikoin kovinkin myöhässä. Tietotaidon siirtäminen on jäänyt yhä enemmän paikallisten konsulttien harteille. Monessa maassa on syntynytkin joukko osaavia tekijöitä, mutta suomalaisestakin kokemuksesta voidaan todeta, että konsultin hankkiminen ei takaa hyvää lopputulosta. Suuri osa ruoantuotannon kasvusta on tullut viljelypinta-alan kasvusta. Absurdia kyllä, samanaikaisesti keskiluokka näissäkin maissa on omaksunut länsimaiset ruokatottumukset ja myös ylensyönnistä ja ylipainosta on tullut ongelma. Ruokakriisien riski kasvaa Ruokakriisi vuonna 2008 lisäsi tietoisuutta siitä, ettei halpaa ruokaa voi enää pitää itsestään selvyytenä, eikä ruokaongelma rajoitu pelkästään Afrikkaan. Luonnonvarojen rajallisuus sekä muut ilmiöt, jotka vaikuttavat maailmanlaajuiseen ruoantuotantoon ja hintaan, tulevat voimistumaan. Yhteisvaikutuksena esimerkiksi belgialainen maitotila voi menettää puolet nykyisistä tuistaan. Rahanjaossa Suomi pärjäsi paremmin kuin yksikään vanha EU-maa. Sika- ja siipikarjatuotanto jäivät kokonaan tuotantoon sidottujen tukien ulkopuolelle. Suomalaiset haluavat syödä nimenomaan kotimaista ruokaa. Kotimaisen lihan alkuperä on myös helposti todennettavissa. Lopullisen muotonsa päätös sai jäsenmaiden maatalousministereiden, Euroopan parlamentin ja komission edustajien välisissä neuvotteluissa Luxemburgissa. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) mielestä Suomen kannalta neuvottelutulos oli erinomainen, koska tuotantoon sidottujen tukien tasossa, epäsuotuisten alueiden määrittelyssä sekä viherryttämisessä otettiin huomioon Suomen pohjoiset olosuhteet. Yksi merkittävimpiä muutoksia nykyiseen maatalouspolitiikkaan onkin tuotantoon sidottujen tukien osuuden kasvattaminen. Sitten on äänestetty, tehty kompromisseja, äänestetty uudelleen ja väännetty taas uusia kompromisseja. Tämän lehden sivuilla ?cappia. Ne ovat hyvä proteiinin lähde, mutta joidenkin epäonnistuneiden kokeilujen jälkeen edelleen hyljeksitty raakaainevaranto. Ei kannata epäillä, etteivätkö roskakalaruuat myös hivelisi suomalaisten maku- ja varsinkin näköhermoja paremmin kuin ötökkälounaat. Moni kysyy oliko se kaiken vaivan arvoinen. Uudistuksen valmistelu starttasi kolme ja puoli vuotta sitten, kun maatalouskomissaari Dacian Ciolos¸ aloitti pestinsä. Sen jälkeen on kulutettu kymmeniä rekkakuormia paperia, istuttu satoja kokouksia ja tehty tuhansia muutosesityksiä. Nämä altistavat meitä ruokakriiseille. Yleisesti kaupan vapautta pidetään parhaimpana tapana hallita elintarvikkeiden hintaa kriisienkin aikana. ILKKA LAMPI KAUPPALEHDESSÄ Nyt on keskityttävä Kehitysyhteistyön tavoitteena 141-neuvotteluihin ruokaturvan parantaminen VIERASYLIÖ K eskiviikkona saatiin päätökseen Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan (cap) vuosia kestänyt uudistamisprosessi. Teollisuudenkin etu on kertoa avoimesti raaka-aineiden alkuperä. Se on paljon parempi vaihtoehto kuin selittely. LEHTIKATSAUS siä
lokakuuta. Pallosalamoita ne eivät kuitenkaan ole. Pallosalama on ilmiö, joka liikkuu hitaasti ja valaisee suunnilleen kuten voimakas hehkulamppu. Edelleen UUTISTAUSTA Kaikkea ei voi saada edes Timo Soini Kaikkea ei voi saada, joten perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kertoo viikonlopun puoluekokouksessa, tavoitteleeko hän paikkaa pääministerinä vai europopulistien johtajana. Jos Soini päättää lähteä ehdolle eurovaaleihin, hän vetää mukanaan Euroopan parlamenttiin kaksi tai kolme perussuomalaista. KANSANEDUSTAJA KAUKO TUUPAINEN TIMO SOINISTA Sote-uudistuksen vaikeat kysymykset sälytetään kuntien niskaan TROND H. Perusteluna oli, että uuden valtionosuusuudistuksen jälkeenkin rahat maksetaan kunnille. Pieni kunta saa edustajansa perustason yhteiseen toimielimeen, mutta sote-alueen elimessä perustason kunnilla on yhteinen edustus ei demokratia on välillistä. Niitä ovat negatiiviset ja positiiviset maasalamat sekä pilvisalamat. Mikä on pallosalama, tiedottaja Eija Vallinheimo Ilmatieteen laitokselta? Monet purkaukset, jotka ovat kiinni jossakin esineessä, esimerkiksi sähköpylväässä tai pistorasiassa, saattavat näyttää pallomaisilta. kesäkuuta 2013 UUTISET Keski-Suomessa ajatellaan laajemminkin, että hänet halutaan pitää kotimaassa. Puoluesihteeri Ossi Sandvik luopuu ja paikasta kisaa kymmenen ehdokasta. Varapuheenjohtajista haluaisivat jatkaa Hanna Mäntylä ja Juho Eerola. Koskemaan salamaa ei kuitenkaan pidä mennä, sillä siinä saattavat sormet palaa. MAIJA ALA-SIURUA. Keski-Suomessa ajatellaan laajemminkin, että hänet halutaan pitää kotimaassa?, jyväskyläläinen Tuupainen sanoo. Viikonlopun puoluekokous keskittyy Soinin päätökseen ja henkilövalintoihin. Soinin suosio nostaa puolueen suosiota koko maassa, mistä on hyötyä vielä seuraavissa vaaleissa 2015. Eurooppa houkuttaa Soinia, sillä eurokriittinen populistiliike etsii johtohahmoa. Ei olisi auttanut, vaikka opposition poissa olleet 13 ehdokasta olisivat olleet pai- kalla. Juhannuksen jälkeisestä ainoasta istunnosta ennen kesätaukoa oli poissa kaikkiaan 30 edustajaa, äänestyksestä 40. Uuteen lakiin tuli mutkia matkaan, sillä oikeuskansleri edellytti huhtikuussa, että kuntien tulee tietää myös samanai- kaisesti valmistellun sosiaali- ja terveysuudistuksen (sote) ennen kuin ne alkavat miettiä kuntaliitoksia. Hallitukselle tuli kiire, mutta se sai eduskuntaryhmien johtajat tekemään peruslinjauksia toukokuussa ja niitä täsmennettiin eilen torstaina. Uudistus on välttämätön, enkä en ole tavannut yhtään kuntapäättäjää, jonka mielestä sitä ei tarvittaisi?, Huovinen sanoi. EIJA MANSIKKAMÄKI Kuntien liitosselvitykset liikkeelle Eduskunta hyväksyi keskiviikkona uuden kuntarakennelain, joka velvoittaa kunnat laittamaan liitosselvityksensä liikkeelle. Laki tulee voimaan maanantaina ja velvoittaa kunnat tutkimaan liitosmahdollisuutta toisen kunnan kanssa. Lisäksi kolmesta varapuheenjohtajan paikasta kilpailee yksitoista muuta ehdokasta. Keskusta porskuttaa ohi suosiossa Puolueelle Soinin ja henkilövalintojen saama huomio käy hyvin. Hänen seuraajansa etsiminen lykkäytyy, sillä niin kauan kuin Soini on puheenjohtaja, puolueen linja ja vaalityön kärki kiteytyvät häneen. Oppositiopolitiikkakin voi olla mukavaa, sillä nykyiset KARI SALONEN Timo Soini kertoo Joensuun puoluekokouksen avauspuheessaan lauantaina, lähteekö hän ehdokkaaksi eurovaaleihin. PUOLUEKOKOUS Puoluejohto uusiutuu Istuvaa puheenjohtajaa Timo Soinia ei ole kukaan haastanut. Ehdolla varapuheenjohtajiksi ovat varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä ja toinen varapuheenjohtaja Juho Eerola, Ari Jalonen, Osmo Kokko, Lea Mäkipää, Jussi Niinistö, Kaj Turunen, Juha Väätäinen, Terhi Kiemunki, Marko Kulpakko, Aaro Mikkonen, Jaana Sankilampi, Outi Virtanen. Ehdolla puoluesihteeriksi ovat Pentti Helin, Ari Korhonen, Riikka SlungaPoutsalo, Niilo Kärki, Jari Lindström, Olli Sademies, Joukamo Kortesalmi, Seppo Huhta, Erkki Valtamäki ja Harri Lindell. Kokouksessa käsitellään puolueen eurovaaliohjelmaa. Sen rakentaa europarlamentaarikko Sampo Terho. valttikortit säilyvät eduskuntavaaleihin saakka. Paljon samaa kuin Orpon paperissa. Alle 20?000 asukkaan kunta ei saa järjestää sote-palveluita itse, vaan sen tulee kuulua joko sote-alueeseen tai perustason alueeseen. Sote-alue tarkoittaa aluetta, joka järjestää alueelleen palvelut perustasosta erikoissairaanhoitoon. Hän myönsi, että päätöksentekomallia on hankala selittää. Kaiken yläpuolella toimisi viisi yliopistotasoista erityisvastuualuetta ervaa, jotka voisivat myös erikoistua tehtävissään. ?Rakenteita muuttamalla pyritään turvaamaan riittävät peruspalvelut asuinpaikasta riippumatta. Tämä ei ole laatikkoleikki eikä meillä täällä Helsingissä ole kristallipalloa, vaan peräänkuulutan kuntien omaa vastuuta katsoa väestö- ja sairastavuusennusteitaan.? Lausunnot lokakuussa Kaikista puutteista huolimatta väliraportti lähtee nyt lausuntokierrokselle ja palautteen takaraja on 11. Jos näkee pallosalaman tulevan kohti, kannattaa väistää. ?Isoja asioita on auki?, peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) myönsi. Näyttää siltä, että kuntien ja ?jonkun muun. Kuntakoon on oltava tämä jo nyt ja kunnan pitää sovittaa muut palvelunsa yhteen vastuukunnan kanssa. 20?000?50?000 asukkaan kunta saa järjestää peruspalvelut omille asukkailleen, mutta senkin tulee kuulua muissa palveluissa sote-alueeseen. Pienelläkin kunnalla säilyy silti rahoitusvastuu. 3 Perjantaina 28. Perusteluna oli välien kiristyminen ja kuntalaisten kärsiminen. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi Ylelle, että yhteistyöhön ei ole aikaa tai palvelut kärsivät. Välillistä päättämistä Mitä uudessa raportissa sitten linjattiin. Jo nyt kohuja tulee harvemmin, asiaa useammin. AIMO VAINIO on MT:n toimittaja. aimo.vainio@ mt1.fi Katainen ei käräjille Samassa istunnossa eduskunta päätti yksimielisesti olla nos- tamatta syytettä pääministeri Kataista vastaan. Jo perustuslakivaliokunta katsoi, ettei Katainen ollut menetellyt lainvastaisesti tilatessaan kilpailuttamatta kalliin tutkimustyön filosofi Pekka Himaselta. EIJA MANSIKKAMÄKI PÄIVÄN KYSYMYS Mikä on pallosalama? Ukkospilvi on kuuropilven kehittyneempi muoto, jossa sähköistyminen lopulta purkautuu salamoina. Euron kriisi tuskin ratkeaa ja kuntauudistus on valmis aikaisintaan juuri ennen eduskuntavaaleja. Tosin euron ja kuntauudistuksen kritisoiminen voivat olla Soinin perillisille helppoja aiheita eduskuntavaaleihin. Asiat ovat äänestäjille tuttuja, joten kovan melun pitäminen riittää. Kävi kummin vain, Soini haluaa jatkaa puheenjohtajana ainakin vuoteen 2015 saakka. Puoluesihteeriksi on tunkua Puolue on siis risteyksessä. Odotetaanko Soinin päätöstä pelonsekaisin tuntein, kansanedustaja Kauko Tuupainen? ?Ehkä niin voi sanoa. Itse toivon, että hän ei lähde Eurooppaan. Ihmisen liikkeen ei pitäisi vaikuttaa pallosalaman liikkeisiin. Pallosalama ei vedä vaarallisuudessaan vertoja varsinaiselle salamalle. Eduskuntavaaleissa 2015 puolueen poliittinen ammattitaito on neljän vuoden eduskuntatyön harjoittelun ansiosta aivan eri tasolla kuin vuonna 2011. Se vie huomiota pois kannatuksen laskusta ja epäonnistuneesta oppositiopolitiikasta. Kun emme tiedä kantaa, työ etenee tehtyjen linjausten mukaan?, Huovinen sanoi. ?Kun kysymys on nyt herätetty voimakkaasti, siihen täytyy kiinnittää erityistä huomiota.? Huovisen mielestä kuntien itsehallintoa on korostettu keskusteluissa liikaa. ?Ihan yhtä tärkeää kuin kuntien itsehallinto on myös kansalaisten oikeus palveluihin. Selvitys- kumppani on nimettävä marraskuun loppuun mennessä ja selvitykset tehtävä ensi heinäkuussa. Keskusta ja perussuomalaiset vastustivat uutta lakia ankarasti, mutta oppositio hävisi taistelun äänin 96?63. HS:n kyselyssä perussuomalaiset sai politiikastaan yhtä hyvän arvosanan kuin hallituspuolueet. Soinin jälkeiseen aikaan valmistautumista ovat auttaneet kansanedustajien vastuulliset tehtävät eduskunnassa. Keskusta on porhaltanut ohi sekä suosiossa että politiikan onnistumisessa. Helsingin Sanomien juhannuksen alla julkaisemassa mielipidemittauksessa perussuomalaiset oli pudonnut kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Auki on esimerkiksi se, omistaako yliopistosairaalat jatkossa vastuukunta vai mennäänkö kuntayhtymämallilla. Myös palvelujen rahoitusta eli kuntien osuuksia mietitään tarkemmin vasta jatkossa. Karttojakaan ei työryhmältä tullut, vaikka sote-alueiden määräksi ilmoitettiin sama kuin aiemmin, 20?30. ?Perustuslaki tutkitaan? Myös eduskunnan perustuslakivaliokunnalle sälytetään töitä. Asioita on vileä paljon auki ja ratkaisujen perustuslaillisuus tutkitaan, osastopäällikkö Kirsi Paasikoski ja peruspalveluministeri Susanna Huovinen sanoivat torstaina. Sen ytimenä on vastuukunta eli yli 50?000 asukkaan kunta, joka on yleensä maakunnan keskuskaupunki. Perustason alue taas tarkoittaa aluetta, jossa peruspalvelut voi järjestää yli 20?000 asukkaan kunta. toivotaan nyt ratkovan niitä. Kuntien tulee miettiä paitsi sopivia sote-alueita eli käytännössä kuntarajoja myös muun muassa henkilöstön asemaa ja omaisuuden siirtoja. Tämä pitää tutkia perustuslain näkökulmasta, sanoi väliraportin valmistelusta vastannut osastopäällikkö Kirsi Paasikoski. Kunnille annetaan tai sälytetään vastuuta sote-lain muotoilusta - näkökulmasta riippuen. Vastuukuntamalli on mukana linjauksessa edelleen, vaikka kysymys maksu- ja päätösvastuusta tiedetään vaikeaksi. ?Valiokunta ei ottanut siihen kantaa, vaikka olisimme toivoneet. Se voi hävitä paukahtaen tai äänettömästi eikä aiheuta merkittäviä tuhoja kuten varsinainen salama. Mitä pitää tehdä, jos pallosalama tulee sisälle? Havaintojen mukaan pallosalama leijuu ilmassa vapaasti useita sekunteja, liikkuen hyvinkin hitaasti, mutta kohdatessaan esimerkiksi lattian, saattaa se kimpoilla siitä useita kertoja. Pallosalaman liike on niin hidasta, että tarkkaavainen ihminen ehtii väistää sen alta pois. Siihen postiin Soini olisi europarlamentaarikkona vahva ehdokas. Jos Soini päättää lähteä Eurooppaan, on puolueen välittömästi aloitettava uusien keskushenkilöiden etsiminen ja katkaistava napanuora Soiniin, sillä siinä tapauksessa hän ei ole uskottava vaaliveturi eduskuntavaaleissa. Soini on nimittäin pyhästi luvannut olevansa koko kauden Euroopan parlamentissa, jos sinne lähtee. Eikä siten olisi ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Soini jatkaa puheenjohtajana Toinen vaihtoehto on, että puolue ryntää täyttä häkää vuoden 2015 eduskuntavaaleihin, tavoittelee jytkyn jatkoa ja alkaa valmistautua hallitusvastuuseen. Siinä tapauksessa Soini on ehdolla pääministeriksi. Kuntien ohella väliraporttiin toivotaan muun muassa henkilöstön ja potilasjärjestöjen näkemyksiä. Loppuraportti eli hallituksen esitys valmistuu joulukuussa, lakiesitys annetaan eduskunnalle maalis?huhtikuussa 2014 ja lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015. Metropolialueen oma selvitys laaditaan lokakuun loppuun mennessä. Ministeri luonnehti annettua aikataulua hyvin kireäksi. Keskiviikkona eduskunnassa hyväksytyn kuntarakennelain mukaan kunnilla on puoli vuotta aikaa muuttaa yhdistymissuunnitelmiaan sen jälkeen, kun sotelaki on hyväksytty. myös hallituspuolueiden piirissä pidetään mahdollisena, että uudistusten takaraja venyy. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) olisi toivonut, että hallitus olisi ottanut opposition mukaan kuntauudistukseen. TROSDAHL/LEHTIKUVA Hallituksen tavoitteena oli kaksiportainen hallintomalli, mutta nyt kunnille annetaan useita vaihtoehtoja yhteistyöhön ja tasoja tulee ainakin neljä. Hallitus vastaanotti torstaina jälleen yhden sosiaali- ja terveysuudistusta (sote) pohtineen työryhmän tuotoksen. Sen linjaukset olivat pitkälti samoja, kuin kokoomuksen Petteri Orpon ja muiden eduskuntaryhmien puheenjohtajien huhtikuussa vetämät viivat. Lopputulos ei ole vieläkään valmis
4 Perjantaina 28. Kirjastoautosta luovuttiin, ja olemme naapurikunnan kirjastoauton varassa. Voisi sen kyllä tehdä inhimillisemminkin, koska mekin joudumme tekemään oman työmme ihan voimavarojemme rajoilla, jotta saadaan paperipinot korkeiksi virkamiesten pöydillä ja eläimille inhimillisemmän elämän kuin omamme. Teurasautoissakin viilennyssuihkut, ja kuljettajat elävät kuumuudessa. Tätä ilmausta ei edes käytetty. Tutkimus on ongelmallinen, sillä useat saamelaiset suvut ovat menettäneet kielensä kirkon ja valtion toimesta toteutetun suomalaistamisen seurauksena. Lisäksi haastattelututkimus toteutettiin pääsääntöisesti ainoastaan Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnissa sekä Sodankylän kunnan pohjoisosissa. Ei nimimerkkiä Juurikkaan hinta Sokerijuurikkaan hinta on alle puolet vuoden 1995 tasosta. Ei nimimerkkiä Laitumelle Miksi kukaan ei valvo. kesäkuuta 2013 MIELIPIDE Vaikka viime aikoina tilusjärjestelyiden määräraha ei ole vastannut niiden kysyntää, yhteiskunta tukee yhä merkittävästi tilusjärjestelyjä. Ei nimimerkkiä Lupiineja Juhannuksena tuli nähdyksi satoja kilometrejä lupiini piennarta. He valitsevat ne ojitus- tai tiehankkeet, joita aletaan valmistella. Päätökset ojitus- tai tiehank- Perussuomalaisilla demokratiavaje keiden toteuttamisesta tehdään yleisessä toimituskokouksessa, johon kaikki maanomistajat kutsutaan ja jossa maanomistajat voivat ottaa kantaa hankkeen toteuttamiseen. Vaikka viime aikoina tilusjärjestelyiden määräraha ei ole vastannut niiden kysyntää, yhteiskunta tukee yhä merkittävästi tilusjärjestelyjä. Puoluejohto ei halua kuulla puoluekokouksessa jäsenistönsä mielipidettä eurosta. Kalervo rakennetaan ja kunnostetaan viljelysteitä. Tilusjärjestelyä edeltää maanomistajien hakemuksesta käynnistyvä tarveselvitys, jossa selvitään mahdollisuudet tilusjärjestelyyn sekä hankkeen kannatus. Lehmät seisovat kesällä parsinavetassa. Miksi ne eivät pääse laitumelle, vaikka laki määrää? Lehmän ystävä Häkkidirektiivi Ukrainalaisten munien hinnan ei kuulu vaikuttaa Suomen hintatasoon. Tilusjärjestelyiden yhteydessä tehdään myös valta- ja salaojituksia sekä Kuntauudistus Euroopassa on käynnissä mielenkiintoinen ja Suomenkin kannalta tärkeä talouspoliittinen keskustelu. Kuukausi kuukaudelta ovat lisääntyneet puheenvuorot, joissa epäillään talouden taantumassa tehtävän budjettitasapainotusten onnistumisen mahdollisuuksia. Alkuperäiskansan itsehallintoelimen tulee edustaa koko alkuperäiskansaa voidakseen toimia legitiimisti, aivan kuten kunnankin tulee edustaa kaikkia kuntalaisia. Mikäli kieliperusteisesta saamelaismääritelmästä pidetään kiinni, tulee kielensä sulauttamisen johdosta menettäneiden metsäsaamelaisten ja muiden statuksettomien saamelaisten oikeusasema alkuperäiskansana tunnustaa erillisellä lainsäädännöllä. Statuksettomien saamelaisten kieltämisestä maksetaan kovaa hintaa, sillä oikeus kuulua alkuperäiskansaan on ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys. Mikko Kärnä kunnanjohtaja Enontekiö Sianlihan tuottamisesta on tehty synti S uomalaisten sananvapaus on sitä, että toimittajat saavat kirjoittaa vapaasti, mutta minun juttua ei julkaista, jos se on kiukkuinen, vaikka on oma nimi alla. En ole siis kiukkuinen, olen surullinen. Näiden pitäisi osaltaan tarjota varmuus myös riittävän työvoiman saannista ja työllisyysasteen nostamisesta pohjoismaisella tasolle. Vanha nyrkkisääntö on voimassa. Nyt kirjastoauton pysäkit ovat niin harvassa, että käytännössä koko palvelun olisi voinut lopettaa kokonaan ja käyttää siitäkin säästyneet rahat pääkirjaston kehittämiseen tai kuntamme talouden kohentamiseen?, Jemmariensis lukutoukkamus arvostelee. Hänellä lähin kirjastoauton pysäkki on nyt noin kymmenen kilometrin päässä, kun aiemmin sinne oli 600 metriä. Lomittaja harmittelee huonoja aikatauluja: ?Kirjastoauto kyllä pysähtyy kilometrin päässä, mutta aikataulu on työvuoroihini nähden sopimaton.? Menetkö Farmariin? Nyt kysymme Farmari-messuille lähdöstä. Kipeä päätös, minä lopetan. Miten suomalaisen ruuan tuottamisesta on saatu synti? Yksipuolisia sopimuksia teurastamon kanssa on koko mapillinen. Minä sitoudun, eivät he. Täällä byrokratia on viety niin pitkälle, että tuottaja väsyy jo siitä. Tämä nykyinen saamelaisalue ei vastaa historiallista saamelaisaluetta, joka on käsittänyt myös koko Sodankylän, Kuusamon, Posion, Kemijärven, Pelkosenniemen, Sallan, Savukosken ja Kittilän kuntien alueet. Tietoja ei myöskään kerätty edes koko tutkimusaluetta kattavasti. Tohtori Erika Sarivaara on määrittänyt palkitussa väitöskirjassaan statuksettomat saamelaiset saamelaisiksi, joilla ei ole virallista saamelaisstatusta. Saamelaisstatus on henkilöillä, jotka on merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Henkilön saamelaisuudesta päättää saamelaiskäräjien vaalilautakunta, joka koostuu viidestä pohjoissaamelaisesta henkilöstä. Näin ne eivät sinällään vaaranna budjetin tasapainon parantamiseen vuoteen 2015 mennessä liittyviä tavoitteita. Selvää on, että työllisyyteen pitää satsata enemmän tässä ja nyt. Lautakunta ei tunnusta metsäsaamelaisten ja osan inarinsaamelaisista oikeutta saamelaiseen identiteettiin. Periaatteessa luetteloon kuuluminen antaa ainoastaan mahdollisuuden äänestää ja asettua ehdokkaaksi saamelaiskäräjien vaaleissa. Käytännössä asia on monitahoisempi, koska vaaliluetteloon merkitsemisellä on myös syvempi merkityksensä identiteetin, kielen ja kulttuurin kannalta. Tarkoituksena ei ollut selvittää, kenen voidaan katsoa kuuluvan alkuperäiskansaan. Työllisyyttä tukevia toimia tarvittaisiin nyt erityisesti rakentamiseen, asuntotuotannon ja peruskorjauksen alueella. Kun on paljon käyttämätöntä kapasiteettia, on oikea aika tehdä vaikkapa välttämättömät homekoulujen peruskorjaukset. Päätöksillä on kiire, jotta ne ehtisivät vaikuttaa oikeaaikaisesti jo ensi talvena ja joka tapauksessa ensi vuoden aikana. Työllisyyttä välittömästi tukevien määrärahojen lisäykset voidaan tehdä määräaikaisesti. MAANMITTAUSNEUVOS ERKKI RÄSÄNEN LUKIJALTA-PALSTALLA VIERASKOLUMNI LUKIJALTA Talouslinjan tarkistusta Saamelaisuuden selkeä määrittely on vaikeaa O ikeusministeriö asetti viime kesänä työryhmän valmistelemaan ehdotusta saamelaiskäräjistä annetun lain tarkistamiseksi. Mutta kääntyy kuitenkin. Vuoden 2011 kesäkuussa nykyisen hallituksen ohjelmaa tehtäessä ajateltiin, että Eurooppa kääntyy kasvuun vuoden 2012 puolella. Ei sosiaalitukea. Päällekkäistä valvontaa joka suunnalta, ja aina tulee lisää velvoitteita, jonne pitää lähettää jokin tilasto ja tieto. Ei pysy perässä, ja siitä saa helpolla rangaistuskohteen, jolla poistetaan taas osa sitä kipeästi tarvitsemaamme tukea. Tarkastukset eivät ole neuvomista vaan sanktioita. Lihatalot tuovat ulkomailta lihaa, jonka alkuperää ei kukaan tiedä . Sen, mitä teurastamo on yrittänyt saada ymmärtämään, mutta ei ole tehonnut, saattoi loppuun elykeskus ja monta kuukautta jatkunut tarkastus. Eurooppalaisen taantuman jatkuessa myös Suomen kasvun liikkeellelähtö on lykkääntynyt. Uusimmat Tilastokeskuksen työllisyystiedot ovat hälyttäviä. Hän kuitenkin suosii kahden kilometrin päässä sijaitsevaa kirjastoa. ?Siellä voi lukea lehtiä ja valita kirjoja ihan rauhassa. Eurooppalaisen kasvun käynnistyessä myös Suomi pääsee kasvuvirtaan. viimeksi hevosia. Pakastealtaat kun saadaan näitä täyteen, niin voidaankin laskea kotimaisen hintaa. Tämä tilanne sikatiloilla on jo jatkunut niin kauan, että nousua ei enää koskaan usko tulevan sikalalle. Ajatus oli, että julkisen sektorin taloutta päästään tasapainottamaan kasvun aika- kylätalot ja kasvatettiin lapset ja hoidettiin maatilat. Jos me suomalaiset löytäisimme tuon hengen uudelleen, niin pystyisimme muistuttamaan maailmaa, ettei suomalainen taivu ruotsalaisten, venäläisten tai Brysselin vallan alle, jos sitä emme tahdo. Petri Saunamäki Ilmajoki Ei väliä, en käytä kirjastoa % vastaajista0 10 20 30 40 50 Kirjastoauto on kätevä . Kun työt oli tehty kysyi hän ?Mitä olen velkaa?? Sanoin tietenkin, ettet mitään autoit vaalien alla niin paljon, ettei sitä kukaan uskoisi. Jonkin aikaa asiaa pohdit- tuani huomasin ympärilläni olevan totuuden nyky-Suomessa ei muisteta, kuinka tämä maa on rakennettu. Me-hengellä . Onko maatalousnäyttelyssä käynti itsestäänselvyys vai jäätkö mieluummin kotiin. Työttömyys kolkuttelee 300?000:n rajaa. Talouspolitiikassa kaivataan nyt myös Suomessa uutta ajattelua. Tukipolitiikka on saanut alkutuotannon ahtaalle. Sotkijat ovat muualta. Sieltäpäin on ihan hyviä muistoja?, vaari tunnelmoi. Iso-Jussille kirjastoauto on hyvin tärkeä, sillä matkaa kirjastoon on 18 kilometriä. Tasan eivät käy onnen lahjat. ?Oman kotikuntani talous on suorastaan syöksykierteessä. Noin viidennes vastaajista joutuu kulkemaan yli kymmenen kilometrin matkan lainatakseen lukemista. Kahden viikon aikana viikon kysymykseen vastasi runsaat 600 verkkolehden lukijaa. ?Meillä on maalla vielä niin hyvä palvelu, että kirjastoauto käy talvikaudella kerran viikossa pihassa?, iloitsee nimimerkki Maalla on laatuasumista monelta kantilta. Vaarilla käy kirjastoauto 500 metrin päässä. Työllisyyttä tukeva tuloratkaisu antaisi näköalaa niin yrityksille kuin kotitalouksillekin. Samaan kokonaisuuteen voisi liittyä julkisen talouden kestävyysvajetta pienentäviä pitkän ajan rakenneratkaisuja. Se kuvaa, kuinka vähän hallituksessa ymmärretään Suomen viennin merkitystä maan taloudelle. Ei nimimerkkiä Anteeksipyyntö Ville Niinistö. Euroalue on vajonnut yhä jatkuvaan taantumaan, ja Eurooppa on maailman suurista talousalueista edelleen suurimmissa vaikeuksissa. Finanssikriisin muuttuminen velka- ja työttömyyskriisiksi pitelee vahvasti Eurooppaa pihdeissään. Usko leikkauslinjan autuuteen on horjumassa, ja linjantarkistusta koskevat ulostulot alkavat olla valtavirtaa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, OECD ja moni yksityinen talouskeskustelija on jo jonkin aikaa kaivannut painopisteen siirtämistä kasvua tukeviin toimiin pelkkien leikkausten sijasta. EU:n komissio on sekin kääntänyt marssisuuntaa myöntämällä julkisen talouden vakauttamiseen lisää aikaa. Ranskalle komissio oli valmis antamaan kaksi vuotta lisää aikaisempien alijäämätavoitteiden saavuttamiseen. Amerikkalaiset ekonomistit ovat koko ajan varoittaneet Eurooppaa yhtäaikaisen leikkauspolitiikan vaaroista. Amerikkalainen, talouden Nobelilla palkittu Joseph Stiglitz kysyi kolme vuotta sitten tavatessamme, ovatko eurooppalaiset tulleet hulluiksi, kun uskovat taantumasta voitavan tulla ulos leikkauspolitiikalla. Jos kaikki säästävät yhtä aikaa, kokonaiskysyntä laskee ja sitä kautta on riski negatiivisesta kehästä. Nyt voidaan sanoa, että amerikkalaisten kritiikki on pitkälti osoittautunut oikeaksi. Suomessa talouspoliittinen keskustelun valtavirta kääntyy sekin hitaasti. Olen käyttänyt kirjaston palveluja yli 55 vuotta. Soinilla ei ole selvää kantaa Suomen eurojäsenyyteen. Tämä kansanvaltainen edustajisto edustaa saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä ja hoitaa saamelaisten kieltä, kulttuuria ja heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevia asioita. Saamelaiskäräjien 21 jäsentä valitaan saamelaisten keskuudesta vaaleilla joka neljäs vuosi. Vaaleissa äänioikeutettuja ovat saamelaiset, jotka on merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Saamelaiskäräjien vaaliluettelossa olevien henkilöiden merkitseminen luetteloon perustuu vuonna 1962 tehtyyn saamelaisneuvoston haastattelututkimukseen. Tutkimuksella selvitettiin, keiden suvussa saamen kieli oli äidinkielenä ja ketkä katsoivat kuuluvansa saamelaiseen kansanryhmään kyseisenä ajankohtana. Lisää liikkumatilaa syntyy, jos samanaikaisesti voidaan solmia taloutta vakauttava laaja työmarkkinaratkaisu. Ei nimimerkkiä Jos venäläinen yhtiö saa ulkomaille myytävälle sähkölle ydinvoimaluvan, luovutan sotilaspassini pois ja jälkikasvu saa mennä sivareiksi. Teija Ketola maatalousyrittäjä Paimio Tilusjärjestelyillä alennetaan viljelykustannuksia imimerkki Viljelijä Satakunnasta kirjoitti Maanmittauslaitoksen toiminnasta Maaseudun Tulevaisuudessa 17.6.2013. Kirjoituksessaan hän kritisoi Maanmittauslaitoksen toimintaa tilusjärjestelyssä tehdyssä perkaushankkeessa. Maatalouden kannattavuutta Suomessa painaa peltolohkojen pieni koko ja kaukainen sijainti viljelijän talouskeskuksesta. Osin peltojen pienuus on luonnonolosuhteiden aiheuttamaa mutta osin seurausta maanjako-olojen kehityksestä. Tilusjärjestelyissä maanomistajien pieniä ja pirstaleisia peltolohkoja kootaan yhteen ja sitä kautta alennetaan viljelykustannuksia. Oikeudellisesti kysymys on siitä, että henkilöä, jota ei ole merkitty vaaliluetteloon, ei pidetä saamelaisena. Yksiselitteisen juridisen määritelmän luominen saamelaisuudelle on haastavaa. Kansainvälisten sopimusten mukaan vähemmistöön kuulumisen tulee perustua sekä yksilön omalle itseidentifikaatiolle että ryhmähyväksynnälle. Nykytilanteessa osa alkuperäiskansaan historiallisesti ja kulttuurisesti kiistatta kuuluvasta väestöstä on kuitenkin ryhmähyväksynnällä rajattu alkuperäiskansan ulkopuolelle. Ryhmähyväksyntämallia voisikin karrikoidusti verrata siihen, että maamme hallitus päättäisi, ketkä äänestävät seuraavissa vaaleissa. Enontekiöllä nykyinen tilanne aiheuttaa jatkuvia ristiriitoja, eikä mikään virallinen taho aja statuksettomien saamelaisten asiaa. Ei nimimerkkiä Mitä jää? Montako terveenkokoista perheviljelmää on nykymenolla enää jäljellä vuonna 2020? J. ei siis minä tai hän, vaan me. Koko kansakunta yhdessä sillä yhteenkuuluvuuden tunteella, kun pettuleipää tehtiin, että myös naapuri sai jauhoja sillä hengellä, jolla rakennettiin eero.heinaluoma@ eduskunta.fi Ydinvoimaa Tuet erussuomalaisten puoluehallitus ei halua, että ensi viikonvaihteessa pidettävä perussuomalaisten puoluekokous ottaisi kannan eurojäsenyyteen, vaikka joukko puolueen vaikuttajia oli jättänyt sitä koskevan aloitteen. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja EERO HEINÄLUOMA on eduskunnan puhemies. VIIKON KYSYMYS Se on siinä Suomalaista tuotetta ja raaka-ainetta ei ole nostettu siihen arvoon kuin se pitäisi, ja kaikki tuotteet on alihinnoiteltu laatuun nähden, kirjoittaa Teija Ketola. na. Kukaan ei ole vaivautunut selvittämään, minne tuki todellisuudessa valuu. Kotimaisen teollisuuden on annettu vapaasti ostaa ulkomailta raaka-ainetta, ilman että tuotteita pystytään kunnolla jäljittämään. Suomalainen tuottaja taas on kovan tarkkailun alla ilman, että edes hyötyy siitä, että tuottaa lainmukaista raakaainetta. Valtion tukiosuus on vaihdellut 40?80 prosentin välillä sen mukaan mitä tehdään. Lisätietoa tilusjärjestelystä on Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla www.maanmittauslaitos.fi/tilusjarjestely ja yksittäisistä hankkeista www. maanmittauslaitos.fi/toimitukset. Erkki Räsänen maanmittausneuvos Maanmittauslaitos P Hanna Mäntylä, joka oli myös allekirjoittanut aloitteen, ei ottanut siihen kantaa (HS 21.6.). Juhannuksen alla Kuopion torilla Mäntylä oli vielä sitä mieltä, että Suomen pitäisi erota eurosta. Timo Soini toisti usein ennen suurta vaalivoittoa iskulausetta ?missä EU, siellä ongelma.? Vaalivoiton jälkeen mainittua slogania on kuultu aikaisempaa vähemmän. Uskottavampi selitys, kiitos. Olisiko mahdollisuus pyytää anteeksi suomalaisilta maanviljelijöiltä Itämeren sotkemisesta. Usea taho tietää jo, että kaikki ei ole sellaista kuin pitäisi, mutta hampaatonta KARI SALONEN on valvontakin, muiden kuin omien tuottajien osalta. Miksi pienet tilat halutaan lopettaa. Talouspolitiikan viritystä on tarkistettava enemmän työllisyyttä tukevaan suuntaan. Ei nimimerkkiä Maidon hinta Kuinka kaukana kirjasto tai kirjastoauton pysäkki on kotoasi? Alle 3 km 3-5 km 5-10 km 10-30 km Yli 30 km tasapuolisuus maataloustuissa on sitä, että tulon menetys korvataan ennen EU:ta. Ilman erityistoimia ensi talvesta tulee kovan työttömyyden talvi, ja silloin asioihin reagointi on jo myöhässä. Hallituksen budjettiriiheen kohdistuu nyt tavanomaista enemmän odotuksia. Prosentti työllisyysasteessa on kaksi miljardia julkisen talouden tasapainossa. Maidon hinta vuonna 1995 oli keskimäärin 32,17 senttiä, vuonna 2012 keskimäärin 42,60 senttiä litra. Soini ajaa sammutetuin lyhdyin. Taito Taskinen Kuopio Me-henki kadoksissa O lin jokin aika sitten auttamassa ystävääni pihatöissä ja kohtasin asian, joka loukkasi jonkin verran. jos se vielä tulee V altaosalla viikon kysymykseen vastaajista kirjasto tai kirjastoauton pysäkki on alle viiden kilometrin päässä. Vastaa viikon kysymykseen osoitteessa www.maaseuduntulevaisuus.fi. SUVI NIEMI. Ehdotuksen oli määrä valmistua toukokuussa, mutta työryhmälle myönnettiin lisäaikaa syksyyn saakka. Jatkoaikaa edelsi yli 30 tiedeyhteisön jäsenen vetoomus, jonka allekirjoittajat vetosivat Suomen valtioon, jotta saamelaisten asema Suomen alkuperäiskansana ja saamelaiskäräjien tehtävät sekä legitimiteetti saamelaisten perustuslaillisena itsehallintoelimenä eivät vaarantuisi. Vetoomus käsitteli tärkeää asiaa, mutta saamelaiskäräjien legitimiteettivajeen syy on päinvastainen kuin vetoomuksen allekirjoittaneet, ja siten saamelaiskäräjien nykypolitiikalle tukensa antaneet, olettavat. Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin. Kake Äänestys Hallituksen seitsemän ministeriä äänesti turkistarhauskiellon puolesta. Ensimmäinen kirjasto jossa asioin oli Nivalan kirjasto. Tottakai auttaa, koska valtuustot päättävät. Marssijärjestys Lotto MTV pilasi ensin jääkiekon MM-kisat ja nyt vielä lotonkin. Kiitos Kilpailuviraston. Maksamalla tukea typensidontakasveista, tielaitos saisi riittävän rahoituksen tienhoitoon. Säälittää ne, jotka kokoajan laajentavat. Kun meitä pieniä ei enää ole, niin otetaan teiltäkin pois ne suuruuden edut, tai vaaditaan vieläkin suurempia yksiköitä. Arvatkaapa miltä tuntuu kun puretaan hyviä kalustoja, joita emakkosikalaan aikoinaan laitettiin tulevaisuuden uskossa? Kuluttajat ovat jo kotimaisen tuotteen luomun lähiruuan ja tuottajan puolella, miksi ei teurastamo ole myös? Suomalaista tuotetta ja raakaainetta ei ole nostettu siihen arvoon kuin se pitäisi, ja kaikki tuotteet on alihinnoiteltu laatuun nähden. Sianlihan vain tiedän parhaiten, koska olen ollut alalla jo vuodesta 78, mutta nyt siitä vasta on tehty synti, kun on tuottaja. N Ministeri Virkkusen mielestä ajan pelaaminen kuntauudistuksessa ei auta. Hankkeella tulee olla maanomistajien vahva kannatus, ja sen hyötyjen tulee olla kustannuksia suuremmat. Maanomistajan peltoala pyritään pitämään samana tai sitä pyritään lisäämään. Järjestelyssä huomioidaan myös peltojen eriarvoisuus sekä maanomistajien erilaiset toiveet ja tavoitteet. Tilusjärjestelyn alussa maanomistajat valitsevat keskuudestaan 4?12 toimitsijaa
Kalske toteaa olleen riidatonta, että Kanerva sai etuja. Kalskeen mukaan ydinkysymys oli, vaikutettiinko Kanervaan nimenomaan VarsinaisSuomen liiton hallituksen puheenjohtajana. Jokaisella yhdistyksellä on talkoot vähintään kerran vuodessa. Talkoot on osa suomalaista elämänmuotoa, eihän tätä sanaakaan ole muissa kielissä. Vapaapalokunnat ovat vapaaehtoisorganisaatio, joka rakentuu talkookulttuurille. Autojärjestöt, jotka auttavat maantielle jääneitä autoilijoita, toimivat vapaaehtoistyön varassa. Yhdistyksen kirjanpito oli jäänyt tekemättä vuosina 2008?2009. MT?STT Rovaniemen kelkkatehtaan lahjussyytteet hylättiin Helsingin hovioikeus on hylännyt Rovaniemen kelkkatehtaaseen liittyvät lahjussyytteet. Rovaniemen kaupunginhallituksen silloinen puheenjohtaja Ari Ruotsalainen on todettu syyttömäksi. Hän siirtyi sivuun valtuustotyöstä huhtikuussa ja jäi odottamaan hovioikeuden tuomiota. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske harkitsee Kanervan lahjusjutun viemistä korkeimman oikeuden puntaroitavaksi. Tätä kysymystä käräjä- ja hovioikeus arvioivat täysin eri tavoin. Tuomioita lievemmäksi Hovioikeus lievensi Nova-johtajien tuomioita. PÄÄTOIMITTAJA LAURI KONTRO PUNKTISSA Viljelijät syyttävät kauppaa kannattavuuskriisistä PÄIVÄN PUNKTI Talkoot verolle Verottaja aikoo tutkia, pitäisikö palvelujen vaihtaminen Suomessa laittaa verolle. Suomihan pysähtyy, jos täällä lopetetaan talkoot. Oikea harmaa talous on ihan muualla kuin talkoissa. Harmaan talouden paljastamistalkoisiin onkin syytä toivottaa menestystä. Tavalliset talkoot lienee sentään helppo määritellä. Rikosnimikkeenä on myös eläintautilain rikkominen. Poliisin mukaan noin 150 naudan kasvattamossa eläimet joutuivat olemaan paksussa lantavellissä. Niin kertoo kesäkuun puolivälissä tehty mielipidekysely. Kaikkein suurimmaksi syyksi kauppaa syyttää joka kolmas viljelijä. Useimmin kauppaa syyttävät sikatilat, suuret tilat ja keskiikäiset viljelijät. Harvempi kuin joka kymmenes viljelijä katsoo, että kuluttajahintojen nousu olisi näkynyt myös tuottajahinnoissa niin, että ne olisivat nousseet tuotantokustannusten nousua vastaavasti. EU jakaa mielipiteitä Toiseksi useimmin viljelijät nimeävät maatalouskriisin aiheuttajaksi EU:n. Hovioikeuden mukaan tukea antaneilla yhtiöillä ei ollut vireillä sellaista hanketta, jonka vuoksi tukea olisi voinut pitää lahjuksena. Hovioikeus hylkäsi Kanervan virkarikossyytteen. Pohjois-Pohjanmaalla sähkökatkoja oli satoja. STT TALOUDESTA LYHYESTI Luottamus talouteen vahvistui Kuluttajien luottamus talouteen on vahvistunut hieman, kertoo Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattorin mukaan elinkeinoelämän suhdannetilanne pysyi kehnona. Rakentamisen luottamus nousi kesäkuussa, mutta kaikilla päätoimialoilla luottamus on heikko. Kaupan toiminta on suurin syy maatalouden heikkoon kannattavuuteen, viljelijät arvioivat. Kuluttajahintojen nousu ei ole näkynyt riittävästi tuottajahinnoissa. EETU SILLANPÄÄ Maatalouden heikkoon kannattavuuteen on syynä suurin syy lisäsyy Kaupan toiminta EU:n maatalouspolitiikka Maailmanmarkkinoiden tilanne Kansallinen politiikka Ruokateollisuuden toiminta Kaksi kolmasosaa viljelijöistä pitää kauppaa yhtenä pääsyyllisenä maatalouden kannattavuuskriisiin. 5 Perjantaina 28. Yritysten ja yh- teisöjen Lapin seminaarimatkojen väheneminen heikentää Lapin työllisyyttä 340 henkilötyövuoden verran. Tuomion pituus on vuosi ja kahdeksan kuukautta. Merisalon kuuden vuoden vankeustuomio kutistui neljäksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi. Hovioikeuden mukaan Merisalo käytti Nova-yhtiöissä määräysvaltaa ja oli luovuttamassa 4,2 miljoonaa euroa yhtiöiden varoja ilman perusteita. Vähiten teollisuutta ja myös maailmanmarkkinoita moittivat maidontuottajat. Kansallinen politiikka saa useimmin moitteita nuorilta ja suurten tilojen viljelijöiltä. Kahdelle kolmasosalle kriisi omakohtaista totta Kannattavuuskriisi on lähes joka kolmannelle viljelijälle Yritysten edustuskulujen verovähennys poistuu Kataisen hallitus päätti kehysriihessään keväällä 2013 poistaa yritysten ja yhteisöjen edustuskulujen verovähennysoikeuden. Nykyisin puolet edustuskuluista voidaan vähentää yhteisöverotuksessa. Kuluttajahintojen nousu ei ole viljelijöiden mielestä näkynyt riittävästi tuottajahinnoissa. omakohtaisesti täyttä totta, ja yhteensä yli kaksi kolmasosaa tuntee sen nahoissaan ainakin jollakin tavalla. Toisaalta joka neljäs viljelijä pitää kriisistä puhumista ainakin lievästi sanottuna liioiteltuna. Sikatilat ja 40?54-vuotiaat kokevat kannattavuuskriisin omakohtaisena totena muita useammin. Näin kysely tehtiin Gallup Elintarviketieto kysyi kannattavuuskriisistä kesäkuun puolivälissä 600 viljelijältä. Otos ja vastausten painotus on tehty niin, että tulokset edustavat Manner-Suomen viljelijöiden mielipiteitä. Kyselyn teetti Maaseudun Tulevaisuus. HEIKKI VUORELA Kanervan Nova-jutun lahjussyytteet nurin Helsingin hovioikeus on kumonnut kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) lahjustuomion. Myös liikemiesten Arto Merisalon, Tapani Yli-Saunamäen ja Toivo Sukarin syytteet lahjuksen antamisesta Kanervalle hylättiin. Kanerva toimi etujen saamisen aikaan Varsinais-Suomen liiton puheenjohtajana. Häntä syytettiin lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyttäjä epäili, että kelkkatehdashanketta olisi vauhditettu laittomasti. Oikein talkoiden verottamisesta tuskin verottajakaan paljon kostuisi. LAURI KONTRO on Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja. lauri.kontro@maaseuduntulevaisuus.fi Ukkonen katkoi sähköjä Eilinen ukkosmyrsky katkaisi sähköt yli 15?000:lta sähköyhtiö Elenian asiakkaalta. Eniten vikoja oli Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueella, missä on ilman sähköjä yhteensä noin 10?500 taloutta. Keski-Suomessa sähköt olivat poikki 3?600:lta ja Itä-Hämeessä yli 2?000:lta Elenian asiakkaalta. Lisäksi liki tuhat taloutta jäi ilman sähköä Etelä-Pohjanmaalla. Molemmissa tilaisuuksissa syödään ensin makkarat ja haukutaan sitten Helsingin herrat. Pitäisikö vähäisestä palvelujen vaihdosta verottaa. Pekka taas luo lumet Matin pihalta. Onko tässä kysymyksessä talkoot, naapuriapu vai veronkierto. Tutuimmat talkoot ovat taloyhtiöiden talkoot keväisin ja syksyisin. Eikä varmasti tulisi valmista. Myös kaupungeissa on jotkut asiat totuttu tekemään yhdessä ja ilmaiseksi. kesäkuuta 2013 UUTISET Talkoot on osa suomalaista elämänmuotoa, eihän tätä sanaakaan ole muissa kielissä. Niin siitä huolimatta, että kriisistä EU:ta syyttävät useammin iäkkäät kuin nuoret. Viljelijöiden osaamisen puutteet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Lähde: Gallup Elintarviketieto Onko ruuan kuluttajahintojen nousu näkynyt tuottajahinnoissa tuotantokustannusten nousua vastaavasti? Kyllä 0 Eos Ei 20 40 60 80 100 Lähde: Gallup Elintarviketieto Ilman EU:ta tilanne olisi Parempi 0 Samanlainen 20 Eos 40 Huonompi 60 80 100 Lähde: Gallup Elintarviketieto Sikatilat pettyneitä ruokateollisuuteen Maailmanmarkkinoiden tilanne, kansallinen politiikka ja ruokateollisuuden toiminta saavat kukin joka neljännen viljelijä syytöksen maatalouden kriisistä. Joidenkin mielestä myös viljelijöiden omassa osaamisessa on puutteita. Ruokateollisuutta syyttävät ennen muuta sikatilat. Se katsoi Sukarin antaman tuen lailliseksi vaalitueksi, joka ei poikennut tavanomaisesta. Kanervan puolueettomuus ei vaarantunut, eikä hän on ollut esteellinen maakuntaliitossa. Kanerva palaa Turun kaupunginvaltuustoon syksyllä. Entä talkoista? Ei kai nyt sentään. Sen mainitsee joka toinen viljelijä, useimmin iäkkäät ja pienten tilojen viljelijät. Kuitenkin vain joka neljäs viljelijä uskoo, että tilanne ilman EU:ta olisi nykyistä parempi. Lähes yhtä moni arvelee, että tilanne olisi päinvastoin vielä huonompi. Nuoret viljelijät ovat muita useammin sitä mieltä, että ilman EU:ta, pelkästään kansallisen politiikan varassa, olisi paremmin. Vuonna 2011 yritysten ja yhteisöjen edustuskulujen määrä oli 384 miljoonaa euroa. Yrityksille tehdyn edustuskulukyselyn mukaan edustuskulujen verovähennysoikeuden poistuminen vähentäisi yritysten ja yhteisöjen edustuskuluja 40 prosenttia eli 154 miljoonaa euroa. Koska edustuskulujen karsiminen vähentää yhteisöveron tuottoa ja heikentää matkailu- ja ravintolapalveluiden työllisyyttä, julkisen talouden todellinen hyöty jää noin yhdeksään miljoonaan euroon, toteaa PTT tiedotteessaan. Veroratkaisu moukaroi Lappia Eniten yritykset ja yhteisöt vähentäisivät kotimaisten ruokaja ravintolapalveluiden käyttöä, 57 miljoonaa euroa. Kolmen vuoden vankeustuomio kutistui kahdeksi vuodeksi ehdollista ja 90 tunniksi yhdyskuntapalvelua. Myös useimpien muiden tuomittujen tuomioita alennettiin ja osa niistä muuttui ehdolliseksi. Toimitusjohtajana toimineen miehen syytteet hylättiin kokonaan. Yhdistyksellä ei nukkehallitusta Hovioikeuden mukaan Kehittyvien maakuntien Suomella ei ollut nukkehallitusta, vaan rekisteriin oli ilmoitettu todelliset määräysvallan käyttäjät. Hovioikeus kumosi syytteet rekisterimerkintärikoksesta. Käräjäoikeus oli katsonut, että yhdistyksen todellisen päätösvallan käyttäjiksi olisi pitänyt ilmoittaa Merisalo ja Yli-Saunamäki. Kehittyvien maakuntien Suomen puheenjohtajana toiminut mies sai sakkoja kirjanpitorikoksesta. Siinäpä kysymys. Talkoot on maaseudulla perinne. Työllisyyden lasku lisää julkisen talouden menoja ja vähentää tuloja yhteensä 6,7 miljoonaa euroa, Pellervon Taloustutkimus PTT:ssä arvioidaan. Yhteisöveron tuotto pienenee 15 miljoonaa euroa arvioidusta. Kokonaisuudessaan kotimaisten matkailu- ja ravintolapalveluiden työllisyyden arvioidaan heikkenevän 600?970 henkilötyövuotta ilman välillisiä kerrannaisvaikutuksia. Tutkimuksen tulokset perustuvat yrityksille touko?kesäkuussa suunnattuun edustuskulukyselyyn. MT Puttosen tilan eläinsuojelu rikosjuttu syyteharkintaan Etelä-Savon poliisi on jättänyt syyteharkintaan jutun, jossa törkeästä eläinsuojelurikoksesta epäillään muun muassa MTK:n valtuuskunnan puheenjohtajaa. Rikosepäilyjen vuoksi hän pidättäytyi luottamustehtävän hoidosta viime helmikuussa. STT EU-budjetista syntyi sopu EU-maat ja Euroopan parlamentti ovat viimein päässeet sopuun EU:n rahoituskehyksistä vuosille 2014?2020. Puheenjohtajamaa Irlannin pääministeri Enda Kenny ja parlamentin puhemies Martin Schulz sorvasivat viime hetken ratkaisun torstaiaamuna Brysselissä. Irlanti tiedotti sovun syntymisestä jo viime viikolla, mutta myöhemmin kävi ilmi, etteivät he olleetkaan hyväksyneet sopua. Budjetin koko pysyy 960 miljardissa, mutta mepit saivat puristettua lupauksen siitä, että jäsenmaat myös maksavat kaikki luvatut EU-sitoumuksensa. Kompromissin mukaan jäsenmaat maksavat tämän vuoden budjetissa 11 miljardin euron alijäämän ja tulevien vuotuisia budjetteja täydennetään tarvittaessa. Käyttämättä jääneet rahat siirretään seuraavan vuoden budjettiin, eikä niitä palauteta jäsenmaille kuten tähän asti. Euroopan parlamentin odotetaan hyväksyvän kompromissin täysistunnossaan ensi viikolla. NIKLAS HOLMBERG Etenkin sianlihan tuottajat ovat perttyneitä kaupan ja teollisuuden toimintaan. Suuri osa suomalaista maaseutua on rakennettu talkootyön varassa. Kun sotien jälkeen piti rakentaa miljoonalle ihmiselle asunnot, omakotityömailla tehtiin yksi jos toinenkin talkootyötunti. Suunnilleen jokaisen rintamiestalon perusta ja katto on tehty talkoilla. Talkoilla tehdään vieläkin monia asioita, joita ei virallinen koneisto suin surminkaan tekisi. Uimaranta siivotaan talkoilla ja urheilukenttä laitetaan kuntoon talven jälkeen yhteisvoimin. Syyteharkinta tehdään Itä-Suomen syyttäjänvirastossa. Poliisi kertoi keskiviikkona, että useiden nautojen ja lam- paiden epäillään kuolleen heikon ravinnon ja myös erilaisten sairauksien vuoksi. Riistanhoito toimii talkooperiaatteella sekin. Lapin seminaarimatkoista vähennetään 28 miljoonaa euroa. Koska ruoka- ja ravintolapalveluiden verosisältö on korkeampi muihin toimialoihin verrattuna, edustuskulujen verovähennysoikeuden poistaminen vähentäisi julkisen talouden tuloja 8,5 miljoonaa euroa. Matkailualalla on keskeinen merkitys Lapin taloudessa ja työllisyydessä. Yli-Saunamäen ehdoton vankeustuomio muuttui ehdolliseksi. Jos hirvijahti järjestettäisiin kunnan töinä, se maksaisi 150 miljoonaa. Hovioikeus kuitenkin katsoi, että Ruotsalaisen saama tuki oli laillista vaalitukea. Lisäksi moottorikelkkatehdas oli itse valinnut yhteistyökumppaniksi Nova-yhtiöt. STT. Silloin siivotaan pihoja ja komeroita. Talkoot on myös sosiaalinen tapahtuma, lopuksi paistetaan aina makkaraa ja juodaan olutta. Makkaran grillaus kaupunki pihalla vastaa metsästäjien erätulia maastossa. YliSaunamäki oli luovutuksissa mukana 2,5 miljoonalla eurolla. Hovioikeus alensi myös Nova-yhtiöiden hallitusten pu- heenjohtajana toimineen Aija Merisalon tuomiota. Silmään on pistänyt se, että ihmiset ovat ryhtyneet auttamaan toisiaan. Matti käy vaihtamassa Maijan keittiöön lampun ja Maija puolestaan ulkoiluttaa Pekan koiraa. Ahtauden poistamiseksi ja siivouksen mahdol- listamiseksi lähes 40 nautaa vietiin teuraaksi. MTK:n valtuuskunnan puheenjohtajana toiminut Aarno Puttonen on yksi tilan kolmesta osakkaasta
Britannian konservatiivipuoluetta edustava Jim Nicholson kyseli tuoko uusi maatalouspolitiikka mitään parannusta viljelijöiden elämään. ?Vastaus on, että ei tuo?, hän täräytti. Jo 24 vuotta maatalousvaliokunnassa istunut Nicholson oli kuitenkin tyytyväinen siihen, että tämä oli ensimmäinen maatalousuudistus, jossa mepeillä oli todellista sananvaltaa. ?Enää Euroopassa ei ole maitojärviä ja voivuoria. Samasta toimesta ei makseta kahteen kertaan. Turvemaiden raivausta ei kielletty. Suorien tukien lisät Nuorille viljelijöille 25 prosentilla korotettu tuki 25?90 hehtaariin asti. Tuen enimmäismäärä nousee vuoristoalueella eli Suomessa pohjoisen C-alueella 450 euroon. Kritiikkiä tuli lähinnä vihreiden ja brittikonservatiivien riveistä. Vihreät olisivat halunneet ympäristömääräyksistä ja tiukempia ja brittikonservatiivit vapauttaa maatalouden kokonaan markkinoille. ?Viherryttämisen pitää olla muutakin kuin sanoja?, hollantilainen vihreä Bas Eickhout muistutti. Siihen asti mailla on aikaa kerätä puskurirahastoja. Ruotsin valtiovarainministeri Anders Borg ehti jo esittää, että sijoittajavastuun johdosta pankkien riskinotto vähenee, mikä voisi vaikeuttaa pk-yritysten lainansaantia. Maa- ja metsätalousministeriö on vastustanut sitä ainakin pakollisena. EU haluaa kohti alueellista tasatukea. RANSKALAISMEPPI MICHEL DANTIN DOMINIQUE HOMMEL/EUROOPAN PARLAMENTTI CAPISTA LYHYESTI Juurikasvaliokunta: Kohtuullinen Ratkaisija. Muualla se on 250 euroa hehtaarilta. Ympäristökorvauksitssa luomu erotetaan omaksi toimenpiteeksi. Tuottajaorganisaatiot Tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden hyväksyminen on pääsääntöisesti vapaaehtoista jäsenmaille. Uudistuksessa määriteltiin aiempaa tarkemmin organisaatioiden pelisäännöt muun muassa kilpailulainsäädäntöön nähden. HEIKKI VUORELA Koskinen neuvottelee MTK:n ja SLC:n kanssa EU:n maatalousuudistus edellyttää seuraavaksi kansallista soveltamista. Uudistus jättää joissain kohdin pelivaraa kansalliselle soveltamiselle. Tuotantotukea lisää Enintään 13 prosenttia tilatuen enimmäismäärästä + öljykasveille enintään 2 prosenttia. 13 prosentin ylittäminenkin on mahdollista, jos Suomi saa siihen erikseen komission suostumuksen. Nykyään tuotantoon sidotun tuen enimmäismäärä on 10 prosenttia. Yllä olevat luvut koskevat Suomea. Pääkasvia saa olla enintään 75 prosenttia. Sijoittajavastuu tulee käyttöön vuonna 2018. 30 hehtaariin asti. Se merkitsisi vastaavasti tuen pienenemistä yli 30 hehtaarin menevältä osuudelta. 141-valmistelu tiivistyy Samalla tiivistyy valmistautuminen komission kanssa käytäviin neuvotteluihin kansallisista tuista, ennen muuta Etelä-Suo- men 141-tuesta. Koskinen korosti torstaina pitämässään tiedotustilaisuudessa, että 141-valmistelu on ollut menossa koko alkuvuoden erilaisissa tapaamisissa. Torstaiyönä vahvistettu ratkaisu on Urpilaisen mukaan hyvä kompromissi. ?Kansallinen liikkumavara on rajallinen ja erittäin tiukoilla ehdoilla käytettävissä?, Urpilainen kertoo. Myönnytyksiä tehtiin Ruotsille ja Britannialle. Pohjois- ja Keski-Suomessa ja muualla 10?30 hehtaarin tilalla riittää 2 kasvia. ?Uskon, että juurikkaan viljely Suomessa jatkuu.? syllä. Se koskee muun muassa luonnonhaittakorvausta ja ympäristötukea. Epäsuotuiset alueet (lfa) ovat vastedes luontorajoitteisia (nca, nature constricted area). Vaatimus ei koske kuntia, joissa metsäalaa on vähintään kolminkertaisesti peltoon nähden. Pysyvän nurmen säilyttäminen. ?Maaja metsätalousministeriön ja Brysselin välillä on ollut pysyvä ilmasilta.? Toden teolla neuvotteluihin päästään kuitenkin vasta syk- MTK:n sokerijuurikasvaliokunta pitää syntynyttä ratkaisua EU:n maatalouspolitiikasta kohtuullisena. Sokerikiintiöistä luopuminen vuoden 2017 jälkeen on valiokunnalle pettymys, mutta sitä korvaamaan tulee komission valvoma toimialasopimusmenettely. Hehtaarirajaa tiukennetaan sen mukaan, mihin 2 prosentin osuus tuista riittää. kesäkuuta 2013 UUTISET Tuottajien neuvotteluasema ruokaketjussa vahvistuu. Sen puolesta taistelimme yhtenäisesti. Ikäraja on 40 vuotta. Tämä on pakollinen järjestelmä. ?Pinta-alatuki. Tee uusi kestotilaus tai vaihda määräaikainen kestotilaukseksi osoitteessa www.maaseuduntulevaisuus.fi/kestotilaus tai soita 020 413 2277. Suomen 2. Yksityiskohdista päätetään kansallisesti. Kiintiöt poistuvat Sokerikiintiöt poistuvat 2018. Se toi kahden vuoden jatkoajan aiempiin suunnitelmiin. Maitokiintiöt poistuvat 2015. Siksi useissa EUmaissa tukioikeudet muodostetaan uudelleen 2014. luetuin päivälehti puun valvontojen yksinkertaistamisesta?, neuvotteluista vastannut italialaiskonservatiivi Giovanni La Via sanoi. Valtataistelu harmitti Auki jäivät keskiviikkona ainoastaan EU-johtajien huippukokouksessa paaluttamat pykälät maiden välisestä rahanjaosta ja siitä, että suurimpia tilatukia ei leikata. Monet mepit arvostelivat neuvostoa siitä, että huippukokouksen kirjauksista ei suostuttu edes neuvottelemaan. ?Oli erittäin valitettavaa, että neuvosto ei suostunut neuvottelemaan rahoituskehyksiin liittyvistä kysymyksistä. Vaatimukset eivät koske tiloja, joilla on nurmea yli 75 prosenttia. Ekologinen ala 5 prosenttia vuonna 2015. Siitä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) sanoo keskustelevansa tuottajajärjestöjen kanssa. Merkittävin kansallisesti päätettävä asia on tuotantoon sidottujen tukien kohdentaminen. Lisäksi kansallisesti pitää päättää, maksetaanko maatiloil- le ?pinta-alalisää. Myöhemmin arvioidaan, nostetaanko se 7 prosenttiin 2018. Kiintiöt päättyvät, mutta tilalle tulevat sitovat toimialasopimukset. Suomessa lfa-tuesta käytetty nimi luonnonhaittakorvaus lienee käypä jatkossakin, mutta lyhenne muuttuu. Koko Suomi on edelleen oikeutettu luonnonhaittakorvaukseen. Ehdoissa rima on syytä asettaa korkealle. Myönteisenä Tynkkynen pitää päätöstä sokerikiintiöistä. Se antaa suomalaisviljelijöille mahdollisuuksia jatkossakin. EU-maat pääsivät sopuun pankkikriisien ratkomisesta BRYSSEL (MT) EU:n valtiovarainministerit pääsivät torstain vastaisena yönä yksimielisyyteen pankkikriisien ratkaisumalleista. kestotilaajana saat sen maksutta! Lukulautalehden käyttö on helppoa. 6 Perjantaina 28. Korotusta maksetaan viisi vuotta tilanpidon aloittamisesta. Vaatimus on aluekohtainen eli ei rajoita yksittäistä tilaa. Viherryttämisvaatimukset voidaan hyväksyä täytetyksi nykyisellä ympäristöohjelmalla, mutta silloin ympäristötukeen pitää keksiä jotain uutta. On kansallinen päätös, otetaanko se käyttöön vai ei. Samoin vapaaehtoinen on tukea alle 1?250 euroa vuodessa saavien pienten tilojen yksinkertaistettu tukihaku. Juurikasvaliokunnan mielestä kiintiöitä tärkeämpiä ovat juurikasostoista sopimisen ehdot, joita ostaja ja viljelijä noudattavat kiintiöjärjestelmästä luopumisen jälkeen. ?Syntynyt ratkaisu turvaa suomalaiselle juurikkaanviljelijälle pitkäaikaisen näkymän tuotannon kehittämiseen?, analysoi MTK:n sokerijuurikasvaliokunnan puheenjohtaja Pekka Myllymäki. Jäsen- maat yrittävät ottaa takaisin valtaa, jonka se on Lissabonin sopimuksessa antanut parlamentille?, liberaaliryhmän skottimeppi George Lyon moitti. Torstaina jäsenmaiden ja parlamentin välille syntynyt rahoituskehyssopu tarkoittanee kuitenkin, että yli 150?000 euron Siat ja kanat jäivät 141:n varaan EU-tukia leikataan 5 prosentilla. Uusi maatalouspolitiikka vaatii vielä muodollisen hyväksynnän parlamentissa ja neuvostossa. Pankin mennessä konkurssiin on siis mahdollista, että suuret talletukset menetetään. Suomi voi halutessaan säilyttää vanhat tukioikeudet, koska järjestelmä on jo uudistuksen tavoitteen mukainen. Tukileikkuri Jos tilan laskennallinen cap-tuki on yli 150?000 euroa vuodessa, yli menevää osaa leikataan 5 prosenttia. Suomessa leikkuri koskee nykytiedoin runsasta 20 tilaa. Keltainen kortti käyttöön Valvonta-asetukseen tuli pykälä, jonka mukaan viljelijä voi selvitä varoituksella pienistä täydentävien ehtojen rikkeistä. Tarkastusten määrää voidaan vähentää alueilla, jos rikkeiden määrä alittaa tietyn rajan. Jo aiemmin tehty päätös ei muuttunut cap-uudistuksessa. Komissio velvoitettiin kuitenkin seuraamaan tilannetta ja ryhtymään toimiin, jos markkinahäiriöitä syntyy. Lfa on vastedes nca Maaseutuohjelma tulee voimaan 2015. Oikealta muut päättäjät: maatalouskomissaari Dacian Ciolos¸, maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Paolo De Castro ja portugalilaismeppi Louis Manuel Capoulas Santos. Euroopan parlamentti sinetöi cap-uudistuksen yksityiskohdat Suomalaismepit kiittelevät parlamentin panosta. Sokerikiintiöiden loppu varmistui vuoteen 2017. BRYSSEL (MT) Europarlamentti ja EU:n jäsenmaat pääsivät keskiviikkona sopuun unionin maatalouspolitiikasta vuosille 2015?2020. Parlamentin maatalousvaliokunta antoi tukensa EU:n puheenjohtajamaa Irlannin sorvaamalle kompromissiesitykselle kokouksessaan Brysselissä. ?Saavutettu tulos on voitto Euroopan viljelijöille ja kuluttajille. Sen pitäisi näkyä sikojen ja siipikarjan kansallisten tukien rajujen leikkausten perumisena. Leppä: Pahimmalta vältyttiin Suomi välttyi pahimmalta EU:n maatalouspolitiikan uudistamista koskevissa neuvotteluissa, arvioi eduskunnan maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.). ?Kokonaisuutena neuvottelutulos on suomalaisten viljelijöiden kannalta parempi kuin pelättiin, mutta huonompi kuin mitä olisimme välttämättä tarvinneet.? ?Keskeisintä tämän neuvottelutuloksen kansallisessa arvioinnissa on, mihin täydentäviin toimenpiteisiin Kataisen hallitus nyt ryhtyy. Niissä on pystyttävä turvaamaan kansallisen tuen jatkuvuus ja riittävä taso. Tuottajien mielestä tulevissa neuvotteluissa tulee ottaa huomioon, että muilla tuotteilla tuotantoon sidottuja tukia nyt lisätään. Tallettajat ovat kuitenkin etusijalla muihin velkojiin nähden. Alle 100?000 euron talletukset on turvattu, eikä niihin kos- keta missään tilanteessa. Kansallinen liikkumavara jäi vähäiseksi Sijoittajavastuun mahdollisimman laaja toteutuminen oli Suomen tärkein tavoite neuvotteluissa. ?Sijoittajavastuu on Suomen pitkän linjan tavoitteen mukainen. Britannia esimerkiksi ei halua perustaa erillisiä rahastoja pankkikriisien hoitoon. 141-valmistelua ei tarvitse aloittaa alusta. HEIKKI VUORELA Sika- ja siipikarja jäivät edelleen tuotantoon sidottujen cap-tukien ulkopuolelle. MTK:n sika- ja siipikarjajaosto sekä kananmunavaliokunta korostavat nyt EU-komission kanssa käytävien neuvottelujen merkitystä. Useimmissa EU-maissa enimmäismäärä on jatkossa 8+2 prosenttia nykyisen 5 prosentin sijasta. Tuotantotukea voi maksaa jatkossa saman tuotelistan mukaan kuin nykyisin. Niillä ratkaisuilla on kiire.? Luonnonsuojeluliitto: Viherrytys vesittyi Suomen Luonnonsuojeluliiton mielestä komission esitys EU:n maatalouspolitiikan viherryttämisestä vesittyi ministerien ja EU-parlamentin käsittelyssä. Nyt hallituksen tuleekin parantaa maatalouden ympäristöasioita kotimaisilla päätöksillä, Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola patistaa. ?Ympäristötukien rima korkealle? Viherryttämisessä voitaisiin EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa mennä pidemmällekin, sanoi vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen torstaina. Tynkkysen mukaan ympäristötuet eivät voi olla yleisiä tukia, vaan niille pitää olla selvästi todennettavat perusteet. Vaatimuksia on kolme: 3 kasvia yli 30 hehtaarin tilal- la. Ne pelimerkit tulivat jakoon vasta keskiviikkona. Koskisen mukaan EU:n maatalousuudistus on silti odotusten mukainen. Artikla 141 edellyttää, että ensin Suomen on käytettävä täysimääräisesti yhteisen maatalouspolitiikan mahdollisuudet. Irlannin maatalousministeri Simon Coveney (toinen oikealta) keräsi kehuja kompromissin sorvaamisesta. Olemme menneet parempaan suuntaan.? Meppien yhteistyö tehosi Myös suomalaismepit olivat ratkaisuun tyytyväisiä. Maatalousvaliokunnan varajäsenen Petri Sarvamaan (kok.) mukaan EU-parlamentti muutti uudistusta monessa asiassa Suomen kannalta oikeaan suuntaan. ?Komission alkuperäinen esitys olisi ollut Suomelle katastrofi.. Euroopan parlamentti onnistui parantamaan alkuperäisiä esityksiä monissa asioissa?, maatalousvaliokuntaa vetävä italialainen sosialisti Paolo De Castro painotti lehdistötilaisuudessa. Valiokunnan keskustelussa mepit kehuivat sopua vuolaasti ja korostivat parlamentin roolia päätöksenteossa. Sen puolesta taistelimme yhtenäisesti?, markkinajärjestelyistä vastannut ranskalaismeppi Michel Dantin vakuutti. Syksyllä komissio on luvannut järjestää konferenssin, jossa maitoalan ratkaisuja mietitään vielä uudelleen. Valvonta-asetukseen mepit saivat neuvoteltua pykälän, jonka mukaan viljelijä voi selvitä pienistä täydentävien ehtojen rikkeistä varoituksella. Sanktiot määrättäisiin vasta isommista tai tahallisista rikkomuksista. ?Otimme komission ja jäsenmaiden kanssa tiukasti yhteen, mutta lopulta pääsimme so- www.maaseuduntulevaisuus.fi Lue lukulaudalta! Maaseudun Tulevaisuuden voi nyt lukea myös lukulaudalta, joka on painetusta lehdestä tabletille sovitettu versio. Sitä voi lukea kaikilla iPad- ja Android-lukulaitteilla sekä uusimmilla iPhone- ja Androidälypuhelimilla. TOTILA UUSI KES A JAN ETU ! Ole hyvä . Sen sijaan budjetista korvamerkitään summa, jonka on oltava heti irrotettavissa kriisinhallintaan. Direktiivi astuu voimaan vuoden 2015 alusta. Esimerkiksi rypsinviljelijöille tulee lisäkannuste ja sokerijuurikkaalle voidaan maksaa tuotantoon sidottua tukea.? Riikka Pakarisen (kesk.) mielestä lopputulos oli hyvä ja osoitti turhiksi huolet siitä, että europarlamentin vallan kasvu uhkaisi Suomea. ?Tuntuu siltä, että yksikin meppi voi todella vaikuttaa. Suomalaismepit ovat myös todella tehneet hyvää yhteistyötä cap-asioissa.? Pikkurikkeistä varoitus Keskiviikkona varmistui, että sokerikiintiöt lakkaavat 2017 eikä maitoalalle tule tarjonnansäätelyjärjestelmää sen jälkeen kun maitokiintiöt päättyvät 2015. Parlamentti olisi jatkanut kiintiöitä 2020 saakka ja luonut maitoon uuden sääntelyjärjestelmän ?Sokerissa kompromissi oli erittäin vaikea. Jatkossa päävastuu kustannuksista siirtyy veronmaksajilta sijoittajille ja pankkien omistajille. Pankkien horjuessa ensimmäisinä vastuuseen joutuvat osakkeenomistajat, sijoittajat ja velkojat, sitten pankkien kerryttämät rahastot ja vasta viime kädessä veronmaksajat. ?Toiveemme on, että sellaista tilannetta ei tarvitsisi nähdä, missä veronmaksajien rahoihin kajotaan?, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) kommentoi. Velkojiin luetaan myös tallettajat, joiden talletussumma ylittää 100?000 euroa. Menet vain lukulaitteella osoitteeseen lukulauta.mt1.fi Lue lisää eduista Maaseudun Tulevaisuuden nettisivuilta. Siat ja kanat eivät saa sitä jatkossakaan EUrahoista. Viherryttäminen 30 prosenttia tilatuesta maksetaan vain, jos tila täyttää viherryttämisvaatimukset. Sarvamaa nostaa saavutukseksi tuotantoon sidotun tuen nousun. ?Sian ja siipikarjan poisjääminen oli tietysti pettymys, mutta kyllä tämä tulos oikeasti parantaa monen viljelijän tilannetta. eli lisätuki enintään ensimmäisille 30 hehtaarille on jäsenmaille vapaaehtoinen. Toivon, että sitä olisi noudatettu jo tämän kriisin alusta.? Euron ulkopuoliset maat halusivat direktiiviin kansallista liikkumavaraa, mihin Suomi suhtautui nuivasti. Tuottajien neuvotteluasema ruokaketjussa vahvistuu. Ensi vuosi on vielä siirtymäaikaa, joten uudet säännöt tulevat voimaan pääsääntöisesti vuoden 2015 alusta. NIKLAS HOLMBERG Cap-uudistuksen pääkohdat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan capin uudistuksesta saatiin keskiviikkona maatalousministerien neuvoston ja EUparlamentin hyväksymä tulos. Virallisesti se tosin hyväksytään parlamentissa vasta syksyllä, kun ensin EU:n budjettikehys on lopullisesti hyväksytty. Urpilainen on eri mieltä. ?En usko, että tällä on konkreettista vaikutusta.? KATJA SAHLSTEDT
Rovaniemen kesämarkkinoiden lisäksi MT:n toimitus jalkautuu Seinäjoen Farmari-tapahtumaan, Joensuun Ilosaarirockiin ja Rauman Mustan pitsin yöhön. Aurinkoisessa säässä kauppa kävi hyvin Rovaniemen kesämarkkinat pidettiin Kauppatorilla tiistaista torstaihin. Tilaa verkkokaupasta tai kysy lisää asiakkuusvastaaviltasi! www.raisioagro.com . Kojujen kiertelyn lomassa he pysähtyivät herkuttelemaan muurinpohjaletuilla. se on kuohuva kuusenkerkkäjuoma?, Miettinen kertoo. Miettinen kiitteli hyvää säätä ja kertoi kaupan käyneen hyvin. Toiveissa on, että marjaa tulee hyvin tänä vuonna, jotta raakaainetta riittää jatkossakin. ?Nyt tulee vuosisadan sato?, Miettinen povaa pilke silmäkulmassa. Maatalousneuvottelut mietityttivät Marjaennustusten lisäksi ARTO LIITI markkinoilla puhuttiin muun muassa päivän politiikasta ja maakunnan ajankohtaisista aiheista. Monella kävijällä oli huoli suomalaisen maatalouden puolesta. Aina vaan huonompaan menee. Tänä vuonna Antti Pehkonen saapui markkinoille tyttärensä Annin kanssa nauttimaan lämpimästä kesäpäivästä. shop.raisioagro.com Rehut, viljat, tuotantopanokset ja -tarvikkeet. YaraMila? Yaran lannoitteet on suunniteltu suomalaiseen viljelyyn. YaraMila-valikoimasta löydät monipuoliset NPKS-lannoitteet tasapainoiseen lannoitukseen.. RAINO MIETTINEN, TUOTEPALVELUT TEIRA MT:n toritoimitus houkutteli keskustelemaan Rovaniemellä ARTO LIITI Toritoimituksessa käyneet pääsivät tutustumaan lehteen ja keskustelemaan toimittajien kanssa. Mikä uutinen on jäänyt mieleen? MT:n toritoimitus kysyi Rovaniemen kesämarkkinoiden kävijöiltä, mikä tämän viikon uutisaihe on jäänyt mieleen. Markkinoilta rinkelipussia hakemaan tullutta Riitta Huttusta mietityttivät Suomen ja Venäjän väliset suhteet. ?Päällimmäisenä mielessä uutisista on Venäjän presidentin Vladimir Putinin Suomen vierailu. Suhangon, Soklin ja Sakatin hankkeissa porotalouden ja luonnonsuojelun vaatimusten huomioon ottaminen teettää töitä. Matkailuelinkeinon kannalta eniten tunteita ja keskustelua on herättänyt Hannukaisen kaivos Kolarissa lähellä Yllästä. Northland Resourcesin Hannukaisen kaivoksen toteuttamisselvitys on keskeytetty, kun yhtiön Pajalan kaivos ajautui rahoitusvaikeuksiin Ruotsissa. JUHA KAIHLANEN TILAA LANNOITTEET MEILTÄ Valitse tarvitsemasi Yaran monipuolisesta lannoitevalikoimasta. Aurinkoinen sää houkutteli nauttimaan kesäpäivästä markkinakojuja kierrellen. Paikallisia herkkuja markkinakävijöille tarjosi Raino Miettinen Tuotepalvelut TeiRasta. Vuonna 2000 perustettu yritys valmistaa muun muassa naurislaatikkoa, hilloja ja mehuja. Maito ja lihapuolta on koeteltu viime vuosina. Nyt pitäisi kotimaisella tuella korvata se, mitä EU:lta jää saamatta.? ROVANIEMI (MT) Maaseudun Tulevaisuuden toritoimituksen kesäkiertue käynnistyi keskiviikkona Rovaniemen kesämarkkinoilta. Rovaniemellä toimitus otettiin vastaan aurinkoisissa merkeissä. 7 Perjantaina 28. Raaka-aineet tulevat Ylä-Lapista, ja tuotantolaitos on Rovaniemellä. ?Joka satokausi pyritään jokin uutuus saamaan. Hyvinhän suhteita näytetään nyt hoidettavan.? Isänsä kanssa markkinoille tullut Anni Pehkonen kertoi seuraavansa uutisia televisiosta, mutta nyt mieleen ei tullut mitään ajankohtaista aihetta. Antti Pehkonen muisti Putinin vierailun ja pohti muita viime aikojen tapahtumia. ?Venäjän presidentin vierailu on näkynyt, ja juhannuksen seudulla seurattiin säätä kovasti. Nyt ei ole ollut edes mitään, mitä Nykänen olisi tehnyt, tai mitään sellaista sensaatiota?, Antti Pehkonen naureskeli. Taisto Peura on ahkerasti seurannut EU:n maatalousneuvotteluja. ?Ministeri kehui, että meni hyvästi, ja myönteisin mielinhän sitä kuunteli. Epävarmojen riskialueiden rönsyt leikataan pois kaivosyhtiöiden suunnitelmista. ?Fennoskandian alue on nyt globaalisti entistä kiinnostavampi suurille kansainvälisille yrityksille, koska maariski on pieni, logistiikka toimii ja työvoimaa on saatavilla?, Lotvonen sanoo. Lapissa on menossa kolmen suuren kaivoshankkeen valmistelu: eteläafrikkalaisen Gold Fieldsin Suhanko Rovaniemen ja Ranuan rajalla, norjalaisen Yaran Sokli Savukoskella ja Anglo Americanin Sakatti Sodankylässä. ?Näiden suunnittelussa meidän pitää sovittaa yhteen kaivosteollisuuden, luonnonsuojelun, porotalouden ja matkailun intressit ja moninaiskäyttöön liittyvät asiat?, Lotvonen sanoo. Yaran Soklin hanke on pisimmällä ja yhtiöllä olisi valmius tehdä päätös kaivoksen avaamisesta jo tänä vuonna. Toimi nopeasti . kesäkuuta 2013 UUTISET Joka satokausi pyritään jokin uutuus saamaan. Jos Venäjän suhteita hoidetaan, kuten Urho Kekkosen aikaan, niin hyvä on. Maatalousneuvotte- lujen uutisointia on seurattu ahkerasti. Rovaniemeläisen Reima Räsäsen mukaan Suomen maatalouden tulisi olla omavaraisempi. ?Uhkana on, että Suomesta kanalat ja siankasvatus loppuu, ja kohta lehmätkin. näin varmistat tuotteiden saatavuuden ja parhaat toimitusajat. Liekö vielä EU:n tukineuvottelujen lopputulos lainkaan selvä?, Räsänen tuumi. EMILIA PALOJÄRVI >> EMILIA PALOJÄRVI JUHA KAIHLANEN Riitta Huttunen Taisto Peura Ajankohtaisia tapahtumia voisi kiertää enemmänkin ympäri Suomen.« PENTTI HAVERINEN >> Toki meilläkin markkinat ovat muuttuneet, kun matkailijoiden määrä Britanniasta ja Välimeren maista on vähentynyt. Venäjältä ja Japanista määrät ovat sen sijaan nousseet 20?30 prosentin vauhtia.« TESTAA TIETOSI,VOITA AJO-OPASTIN ! www.raisioagr o.com ESKO LOTVONEN Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen uskoo Lapin kasvuun kuin poro suuriin sarviinsa. Uudet kaivokset ja matkailu antavat vauhtia Lapin nousuun Kiinnostus pohjoisiin alueisiin kasvaa kansainvälisesti ROVANIEMI (MT) Lapin asema sekä kansallisessa että kansainvälisessä politiikassa on Rovaniemen kaupunginjohtajan Esko Lotvosen mukaan selvästi vahvistumassa. ?Tulevina vuosikymmeninä painopiste siirtyy pohjoiseen päin johtuen runsaista luonnonvaroista, joita voidaan ilmaston lämmetessä hyödyntää aiempaa paremmin arktisilla alueilla?, Lotvonen sanoo. Rovaniemi on ollut keskeisesti mukana kansainvälisessä yhteistyössä. Tänä vuonna se on kuohuva kuusenkerkkäjuoma. Vuonna 1991 käyntiin polkaistu Rovaniemiprosessi johti Arktisen neuvoston perustamiseen Kanadan Ottawassa 1996. Viime viikkoina kansainvälisen politiikan kiinnostuksen kasvu pohjoiseen on nähty Arktisen neuvoston kahdeksan maan ulkoministerien kokouksessa Ruotsin Kiirunassa ja Barentsin alueen pääministeri- en kokouksessa Norjan Kirkkoniemessä. Rovaniemen asemaa eri maiden yhteistyön linkittäjänä parantaa Lotvosen mukaan entisestään Euroopan unionin arktinen informaatiokeskus, jota ollaan perustamassa Lapin pääkaupunkiin. Kaivoshankkeissa ratkaisut lähellä Maailmanlaajuisesti kaivosteollisuuden hullut vuodet ovat talouskriisin myötä ohi. Gold Fieldsin Suhangosta on alustava toteuttamisselvitys ja rakentamisesta voitaisiin päättää ehkä 2015. Anglo Americanin Sodankylän Sakatti on Lotvosen mukaan ?vähän pidemmässä kuusessa?. Matkailu Venäjältä ja Japanista kasvaa Kaivosteollisuuden lisäksi Lapissa odotetaan Lotvosen mukaan kasvua matkailusta, vaikka monet alueet ovat maailmalla menettäneet turisteja talouskriisin vuoksi. ?Toki meilläkin markkinat ovat muuttuneet, kun matkailijoiden määrä Britanniasta ja Välimeren maista on vähentynyt. Venäjältä ja Japanista määrät ovat sen sijaan nousseet 20?30 prosentin vauhtia.? Lapin matkailun ja suurten kaivoshankkeiden välillä Lotvonen ei näe sovittamattomia ristiriitoja. MT:n toimituksen läsnäoloa tapahtumassa pidettiin positiivisena. ?Ajankohtaisia tapahtumia voisi kiertää enemmänkin ympäri Suomen?, rovaniemeläinen Pentti Haverinen toivoo lehdeltä. Kiertue kattaa neljä kesätapahtumaa
Poro kaivaa ruokansa pelloilta etenkin marras?joulukuussa, maan jäätyminen aiheuttaa tuntuvia satovahinkoja.? Aidat yhä korjaamatta Kuusamolainen maanviljelijä Henri Hentilä vaati peltojansa ympäröivän huonokuntoisen suoja-aidan korjaamista alueella toimivalta paliskunnalta. Arvioimislautakunta päätyi ratkaisussaan aitojen korjaamisen kannalle. Paliskunta valitti lautakunnan päätöksestä alioikeuteen, jonka ratkaisu noudatti lautakunnan linjausta. ?Paliskunnalle lankesi aidan korjauksen lisäksi maksettavaksi noin 55?000 euron oikeudenkäyntikulut. Maaseudun peruselinkeinojen keskinäiset voimasuhteet ovat erilaiset eri puolilla poronhoitoaluetta.? Aikion mallissa poronhoidon vyöhykkeiden raja kulkisi itä-länsisuunnassa halki Keski- Lapin noudatellen Kittilän ja Sodankylän kuntien etelärajoja. ?Saamelaisalueen ja osin vielä siihen liittyvän eteläpuoleisenkin alueen lihantuotannosta valtaosa on poronlihaa. Elinkeinoa säätelevä laki pitäisi rakentaa tosiasiallisen tilanteen mukaisesti.? Aikio sanoo, että edellinen poronhoitolaki oli nykyistä selkeämpi korvausasioissa. ?Vanhassa laissa lähdettiin siitä, että yhtäjaksoisella poronhoitoalueella maata ei saa luovuttaa muulle käyttäjälle ilman, että maanomistaja sitoutuu olemaan vaatimatta korvausta porojen tekemistä vahingoista.? Maaoikeuksista on käyty aina kilpailua maanviljelijän ja paimentolaisen välillä, kiista on yleismaailmallinen. ?Suomessa tulkinta on, että paimentolaisilla ei ole oikeutta maihinsa. Sen avulla tiedot viljaerän matkasta kulkevat tilalta loppukäyttäjälle saakka. Täyttövirheiden odotetaan vähenevän, kun käytössä ei enää ole monenlaisia lomakkeita. Joka porras täyttää oman osuutensa Viljapassi-lomaketta täyttävät osaltaan viljan ostaja, viljelijä, kuljettaja sekä vastaanottaja. VILJAPASSI Laajasti käyttöön Viljapassi otetaan käyttöön tämän syksyn sadon toimituksista alkaen. Lomakkeen ottavat käyttöön ainakin Altia, A-Rehu, Avena Nordic Grain, Hankkija-Maatalous, Helsingin Mylly, Kinnusen Mylly, Kesko, Myllyn Paras, Raisioagro, Suomen Viljava, Viking Malt ja Yrma. Passia voi käyttää viljan lisäksi myös öljy- ja valkuaiskasvien toimituksissa. Viljelijä saa viljapassin yleensä esitäytettynä viljan ostajalta. Lomakkeelle kirjataan kasvilaji ja -lajike sekä korjuuvuosi. Viljelijä kirjaa myös kasvuston mahdollisen glyfosaatti- ja korrensäädekäsittelyn sekä sen, onko sato tuotettu ympäristötuen piirissä olevalla lohkolla. Kuljettaja kirjaa kuljetukseen liittyvät tiedot sekä tiedot edellisistä lasteista ja lastitilan puhdistusmenetelmästä kuormien välillä. Kuorman vastaanottaja kuittaa kuorman vastaanotetuksi. Tarkoitus on, että viljelijälle, kuljettajalle ja vastaanottajalle jää oma kopio täytetystä viljapassista arkistointia varten. Yhdysvallat on toivonut Venäjältä Snowdenin luovuttamista. Putinin mukaan Venäjä ei voi luovuttaa Snowdenia. ?Herra Snowden on vapaa mies. Tästä hän oli lähettänyt paliskunnalle laskun, jota paliskunta oli kieltäytynyt suorittamasta. Käräjäoikeus määräsi paliskunnan suorittamaan maanomistajalle korvauksen työstä, joka olisi kuulunut poronomistajalle. Mitä pikemmin hän valitsee määränpäänsä, sitä parempi sekä meille että hänelle?, Putin sanoi. MT-STT. Viljelijä ei enää joudu ihmettelemään eri toimijoiden erinäköisiä dokumentteja.? Samalla lähestytään eurooppalaista tapaa toimia, Schulman sanoo. TUOTEPÄÄLLIKKÖ ILKKA PEKKALA, RAUTAKESKO Viljapassi korvaa toisistaan poikkeavat viljalähetteet Koko viljaketjun yhteistyönä syntynyt passi tulee käyttöön tämän syksyn toimituksista lähtien. Pääosa vilja-alan toimijoista siirtyy syksyllä käyttämään uutta viljapassia. Se aiheuttaa usein viljan vastaanotossa epäselvyyttä.? Yhtenäisen viljapassin tarpeesta on alalla puhuttu jo pitkään, Kiltilä toteaa. Kiltilä pitää hyvänä sitä, että lomakkeeseen kirjataan kasvuston saamat glyfosaatti- ja kasvunsäädekäsittelyt. ?Asiakkaamme kysyvät niitä silloin tällöin, esimerkiksi kun etanolia viedään ulkomaille. Viljapassin avulla meillä on dokumentit kuormista.? Laajaa käyttöä toivotaan Mitä laajempaan käyttöön viljapassi saadaan, sitä parempi, Rautakeskon viljakaupan tuote- Paliskuntien ja viljelijöiden riitoja puidaan käräjillä POSIO Maatilojen pelloilla laiduntavat porot ovat hiertäneet isäntien ja poronomistajien välejä eteläisellä poronhoitoalueella jo pitkään. ?Eri liikkeiltä on vilja-autojen mukana tullut monenlaista lippua ja lappua. Viime vuonna he jättivät Suomeen noin 1,3 miljardia euroa. Monipuolista keskustelua Niinistön mielestä parasta antia presidentti Vladimir Putinin tapaamisessa oli avoimeksi muodostunut keskustelu. Heille luettiin tuomio poronhoitolain rikkomisesta. Tuomiosta on valitettu hovioikeuteen. Taivalkoskella paliskunta sai langettavan tuomion tapauksessa, jossa poroja ei poistettu pellolta. Maanomistaja oli poistanut porot pelloltansa oma-aloitteisesti. Useita vastaavia riitaasioita on jätetty vireille alioikeuksiin. ?Peltoja käytetään porolaitumina? Lehtiniemi toteaa asian ongelman piilevän siinä, että vahinkojen synty sallitaan sen sijaan, että niitä pyrittäisiin aktiivisesti estämään. ?Nyt keskitytään vahinkojen arviointiin ja niiden syntytavan toteen näyttämiseen. Se korvaa yritysten nykyiset, toisistaan poikkeavat viljalähetteet ja yhtenäistää näin alan käytäntöjä. Viljapassi on laadittu Viljaalan yhteistyöryhmässä tuottajien, viljakaupan, teollisuuden ja muiden viljasektorin toimijoiden yhteistyönä. Yhtenäinen lomake tehostaa tiedon kulkua viljaketjun eri portaissa. Sivuilla on myös asiaan liittyvää muuta materiaalia. Vilja-alan yhtenäinen käytäntö helpottaa toimintaa ja parantaa jäljitettävyyttä Viljapassityöryhmää vetänyt MTK:n vilja-asiamies Max Schulman on erittäin tyytyväinen työn lopputulokseen. ?Nyt yhtenäistetään kuormien mukana kulkeva tieto. Kainuun liitolta hanke sai yli 600?000 euron rahoituksen. SATU LEHTONEN Nyt voi tilata levyn edullisesti kotiin toimitettuna soittamalla numeroon 040-143 2280 ?Paliskunnat saavat oikeudetonta hyötyä käyttämällä maatilojen peltoja porolaitumina?, sanoo maanviljelijä Heikki Lehtiniemi Posiolta. Riidat helpottuisivat poronhoitoalueen vyöhykejaolla Elinkeinojen välisten ristiriitojen välttämiseksi poronhoitoalue tulisi jakaa kahteen vyöhykkeeseen, sanoo saamelaiskäräjien pitkäaikaisena puheenjohtajana tunnettu porotutkija Pekka Aikio Sodankylästä. ?Pohjoisemmalla vyöhykkeellä poro olisi muun maankäytön edellä. Ehkäpä paliskuntien haluttomuus porojen poistamiseen pelloilta liittyy siihen, että peltoja halutaan tietoisesti käyttää porolaitumina.? Näytön kerääminen poron tekemistä vahingoista on maanomistajan vastuulla. Kukin toimija antaa omat ohjeensa lomakkeen täytöstä. Viljapassia voidaan käyttää myös tilojen välisessä viljakaupassa. Vastaavan tyyppinen asiakirja on käytössä muun muassa Britanniassa. SATU LEHTONEN Viljapassi-lomakkeen voi tulostaa vyr.fi-sivuilta. Asiakkaat arvostavat sitä.? SATU LEHTONEN Viljapassia esitellään muun muassa Farmarissa ja Västankvarnin peltopäivillä sekä yritysten omissa tilaisuuksissa. Sotkamoon rakennetaan biokaasulaitos Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT rakentaa Sotkamoon tuotantomittakaavan biokaasulaitoksen. ?Biokaasuteknologiaan liittyvien tuotekehityspalveluiden kysyntä on kasvanut?, tutkija Pasi Laajala MTT Sotkamosta kertoo. Viljelijä vastaa vahingonaiheuttajasta riippumatta siitä, että pellot ovat tukiehtojen mukaisesti viljeltyjä?, Lehtiniemi kertoo. Juttuun tavoiteltiin haastateltaviksi Kuusamon Oivangin ja Taivalkosken paliskuntien poromiehiä tuloksetta. KARI LINDHOLM KARI LINDHOLM päällikkö Ilkka Pekkala sanoo. Hän nostaa viljapassin hyvistä puolista esille tiedon viljaa kuljettavan auton edellisistä lasteista. On loistava asia saada alalle yhtenäinen käytäntö.? Viljapassi parantaa viljan jäljitettävyyttä. Siksi palvelutarjontaa halutaan lisätä. Uusi hanke vahvistaa biokaasuosaamista Kainuussa ja koko maassa, Laajala sanoo. MTT Sotkamossa aloitettiin biokaasuun liittyvä tutkimus vuonna 2008. Päätökset ovat olleet paliskunnille langettavia. ?Poronhoitolaissa on selkeitä puutteita, sillä porojen viljelyksille tekemät vahingot on aiemmin käytännössä sallittu. Viranomaisten mahdollisuus puuttua porojen aiheuttamiin peltovahinkoihin on vähäinen?, kritisoi MTK-Lapin johtokuntaan kuuluva maanviljelijä Heikki Lehtiniemi Posiolta. Viljelijät haluavat porojen pysyvän lain tarkoittamilla porolaitumilla eli metsässä. ?Ongelmana on, että metsissä ei ole talvikaudella juurikaan syötävää. ?Se on tärkeä asia omavalvonnan kannalta ja parantaa jäljitettävyyttä. Presidenttien keskustelut painottuivat kahdenvälisiin asioihin: rajaliikenteeseen, viisumeihin ja kaupankäyntiin. Niinistö kertoi selvitelleensä Putinille ulko- ja turvallisuus- poliittista keskustelua, jota Suomessa on keväällä käyty. Niinistö ja Putin kävivät keskustelua myös ulkomaalaisten maanomistajuudesta Venäjällä. Putin oli lisäksi ottanut omaaloitteisesti esillä lasten huostaanottoasiat. ?Älkää puuttuko asioihimme? Toimittajat tenttasivat Putinia Venäjän ihmisoikeuksista. Maassa on säädetty vastikään laki, joka kieltää ?homoseksuaalisen propagandan. Silloin tutkimusasemalle rakennettiin ensimmäinen biokaasureaktori. Tänä kesänä rakennettava kuivamädätysteknologiaan perustuva biokaasulaitos käyttää pääasiassa peltobiomassaa. MTT:n vanhemman tutkijan Elina Virkkusen mukaan pelloilla kasvava nurmi voi tuottaa kymmenkertaisen energiamäärän lantaan verrattuna, mutta sitä ei ole vielä juurikaan hyödynnetty. Vuo Gas -hankkeen päärahoittajia ovat Euroopan aluekehitysrahasto ja valtio. ?Kun sen tekemiseen nyt tuli mahdollisuus VYR:in kautta, lähdimme heti mukaan. Tapauksia on ratkottu alioikeuksissa, ja uusia tapauksia on vireillä. Osa Koillismaan porojen luvatonta peltoruokailua ja peltojen suoja-aitaamista koskevista riidoista on edennyt vahinkojen arvioimislautakunnista alioikeuksiin. kesäkuuta 2013 UUTISET Viljapassi on tärkeä asia omavalvonnan kannalta ja parantaa jäljitettävyyttä. Asiakkaat arvostavat sitä. Siihen saakka lapinkylät olivat maksaneet omista maistaan maaveroa. ?Tämä on nähtävissä Suomen lakikokoelmassa, laissa maaverojen lakkauttamisesta. 8 Perjantaina 28. Tosin viljapassiin liittyvät käytännöt voivat hieman vaihdella yrityksittäin. Näin ryhdyttiin ajattelemaan sen jälkeen, kun valtio lakkautti lapinveron maaverona uudella lailla vuonna 1924.? Isojaossa loikattiin poronhoidon yli. levittämisen alaikäisille. ?Emme puutu teidän asioihinne ja toivon, että te ette puutu meidän asioihimme?, ärsyyn- tynyt Putin vastasi homolakeja koskevaan kysymykseen. Kansainvälisesti mielenkiintoa herättivät Putinin kommentit Yhdysvaltain verkkourkintaa paljastaneesta Edward Snowdenista. Snowden on oleskellut Moskovan lentokentällä sunnuntaista lähtien. Eteläisemmällä alueella etusija annettaisiin muulle maankäytölle, kuten maataloudelle. ?Suurimmassa osassa läntistä EU:ta vastaava järjestel- mä on ollut käytössä jo vuosia, ja meiltäkin sitä on viljan viennin yhteydessä kyselty.? Viljapassin valmistelu osoitti hänen mielestään selkeästi, että viljaketjun toimijoilla on valmiutta tehostaa toimintamallejaan. Etua viennissä Altian hankintajohtaja Kari Kiltilä pitää viljapassin parhaana puolena käytäntöjen yhdenmukaistumista. Vahingon kärsinyt on asiassa jäävi, vahingon aiheuttaja kuitenkin istuu vahinkojen arvioimislautakunnassa. ?Lautakuntien jääviys koetaan ongelmalliseksi, jos paliskunnan edustaja ratkoo lautakunnassa oman paliskuntansa asioita?, sanoo MTK-Lapin puheenjohtaja Juhani Lampela Tervolasta. Maaseutuvirasto Mavi on linjannut, että mikäli porojen suoja-aita on rakennettu pellolle, peruslohkon rajat määräytyvät poroaidan sijainnin mukaisesti. ?Käytännössä paliskunnat aiheuttavat tiloille paitsi sadon, myös tuen menetyksiä. Tuomio on lainvoimainen, mutta aita on yhä kunnostamatta?, Hentilä kertoo. Muovinauha ei riittänyt Taivalkoskella käräjille edenneessä tapauksessa paliskunta oli kieltäytynyt arvioimislautakunnan määräämien suoja-aitojen rakentamisesta. Myöskään poroja ei poistettu pelloilta pyynnöstä huolimatta. Aidan sijaan paliskunta ja poronomistaja suojasivat pellot keltaisella muovinauhalla. Valtio siis ryösti saamelaisten maat lakimuutoksen avulla?, Aikio sanoo. KARI LINDHOLM Suomi avaa kymmenen viisumikeskusta Venäjälle ?Olemme avaamassa kaikkiaan kymmenen eri viisumikeskusta Venäjällä, jotta matkailu helpottuu?, kertoi presidentti Sauli Niinistö Venäjän presidentin Vladimir Putinin vierailun yhteydessä Naantalin Kultarannassa tiistaina. Kesäkuusta alkaen Suomen viisumia on voinut hakea viideltä uudelta paikkakunnalta, ja tämän vuoden aikana tulee vielä viisi toimipaikkaa lisää. Suomi on ulkoistanut viisumihakemusten käsittelyn Venäjällä yritykselle, jolla on viisumikeskuksia eri puolilla Venäjää. ?Yli kolmasosa Suomen matkailutuloista on peräisin venä- läisiltä matkailijoilta?, Putin huomautti. Venäläisten matkailijoiden virta Suomeen on kasvanut jatkuvasti viime vuosina
toteaa Katriina Tuloisela. Sopimusten jatkumisen takana on laatu. Emäntä kävelee poimijoiden vierestä ja kysyy englanniksi: ?Millainen pomo olen?. Talvenkestävyys tosin on vielä arvoitus. Luvut perustuvat tukihakemuksiin ja niihin haun jälkeen tehtyihin korjauksiin. Ruista on kasvamassa poikkeuksellisen vähän, 11?500 hehtaaria. Rumbasta emme vielä tiedä, riittääkö pelkkä lumipeite sille. Teen sopimukset ravintoloiden kanssa ja tiedän aika hyvin, paljonko ne tarvitsevat marjaa. Se määrä on pystyttävä toimittamaan, jotta asiakassuhteet säilyvät. - 27.7.2013 Kaupan päälle: Outlander t3 400 7990,- Warn RT25 -vinssi arvo 548,B.E.S.T.-käyttöturva* arvo 269,Pohjapanssari arvo 159,- + toimituskulut, sis. Rehuviljat syrjäyttivät vaativampia kasveja. Syysviljojen tilalle kylvettiin ohraa ja myös kauraa näyttää vaihtuneen jonkin verran oh- Öljykasvien ala voi puolittua 2014 raan, jonka kylvöala kasvoi lähes 8 prosenttia viime vuodesta. Kauran kasvu jäi puoleen ohrasta, 4,4 prosenttiin. ?Nopea kypsyminen jättää marjat pieniksi?, kertoo Vesa Tuloisela. Kun tähän vielä lisätään runsaan tarjonnan aiheuttama hinnan lasku, ei lopputulos ole tilojen kannalta kovin hyvä. ?Tänä vuonna media on toiminut hyvin. Joka päivä sadosta pakastetaan osa. ?Pakastemarja ei ole meillä se, jossa voidaan joustaa. Hiukan epäröivä vastaus kuuluu: ?Mukava.? ?Entä laadun suhteen?? tarkentaa Katriina Tuloisela. Nyt vastaus on selkeä: ?Hyvin vihainen!? Laadusta ei tingitä, ja se tehdään selväksi työntekijöille. Emännän ohje poimijoille on: ?Sinun on oltava valmis ostamaan poimimasi koppa täydestä hinnasta ja myös syömään se tyhjäksi.? Tällä mallilla huonot marjat jäävät kopista pois. HÄMEENKOSKI (MT) Tuloiselan marjatilan kesä on parhaimmillaan ja pahimmillaan. ?Ensin luultiin, että vuodesta tulee myöhäinen. 9 Perjantaina 28. Seuraavana päivänä linnut olivat jo nokkineet marjat pystystä kasvustosta. ?Rumba on Honeoyeta makeampi?, vertaa emäntä. ?Viljelyssä ei ole ollut ongelmia. Pari heikkoa öljykasvivuotta yhdessä EU:n torjunta-ainekiellon kanssa lienevät pääsyitä luopumiseen. Öljykasvien viljely on kutistunut jyrkästi. Olemme runsaslumisella alueella, emmekä käytä talviharsoja. Nopea pitää kuitenkin olla, sillä satokausi jää lyhyeksi. Marjatilalla tämä tarkoittaa paitsi kiirettä, myös tuloksen laskua. Rypsin ala romahti 36?500 hehtaariin, ja rapsin runsaat tuhannen hehtaarin lisäys paikkaa pudotusta vain vähän. Rapsin osuus lähentelee kolmasosaa öljykasvialasta. Sokerijuurikkaan ala kasvoi neljä prosenttia ja myös perunaalan piti kevään tukihakemusten mukaan kasvaa, mutta toisin kävi. Tilan aiemmat kokemukset lajikkeesta perustuvat kolmen rivin kokeiluun. Sen perusteella tilalla uskallettiin laskea Rumban varaan. Makea ja säilyvä Rumba ?Loistava syöntimarja, kaunis, kiiltävä, säilyvä?, Katriina Tu- loisela luettelee Rumban hyviä puolia. Rumba korvasi tilalla Honeoye-lajikkeen. Kolme vastaajaa ei halunnut kertoa suunnitelmistaan. Eniten luopumista harkitaan pienillä ja suurilla viljatiloilla ja vielä niin, että luopumishalut ovat suurimpia etelärannikon A-tukialueella, missä molemmat öljypuristamot sijaitsevat. EMÄNTÄ KATRIINA TULOISELA Mansikkaa toreille, kauppoihin ja ravintoloihin SAARA OLKKONEN Tuloiselan marjatilalla painetaan nyt töitä täysillä. Mansikan runsas samanaikainen tarjonta painaa tuottajien tulosta. Kaiken takana on laatu Tilan mansikka kulkee kuluttajille kolmea reittiä: myymälöiden ja toripisteiden kautta, kauppojen myyntipisteistä ja pakastettuna ravintoloiden pöydistä. Ravintoloiden kanssa on pitkiä asiakassuhteita ja kolmasosa tilan tuotannosta pakastetaan niiden tarpeisiin. Vehnää on kasvamassa 231?000 hehtaaria, mikä on 10?000 hehtaaria viime vuotista vähemmän. Rehuviljaa lisää Kaikkiaan viljaa on kasvamassa 1,179 miljoonaa hehtaaria, mikä on 26?000 hehtaaria enemmän kuin viime vuonna. Sitten tulivat helteet ja nopea kukinta, ja ollaankin aikaisessa?, emäntä Katriina Tuloisela kuvailee alkukesää. ?Asiakkaiden on oltava nyt tarkkana. Sekä lehdet että televisio ovat kertoneet lyhyestä satokaudesta, ja kysyntä on lähtenytkin hyvin käyntiin?, kiittelee Katriina Tuloisela. Iuliia Chorna vaihtoi päivätyönsä Ukrainassa Tuloiselan marjatilan töihin jo neljäntenä kesänä peräkkäin . HANNA SALONEN Lajiketanssia pellolla HÄMEENKOSKI (MT) Tuloiselan marjatilan varhaislajike on Rumba. 9 100,- ETUSI ARVO 2 086,- *24 kk tehdastakuu ja 36 kk B.E.S.T.-käyttöturva tarjoaa yhteensä 5 vuotta huolettomia kilometrejä. Can-Am-traktorimönkijöissä on edulliset käyttökustannukset. Kysy lisää lähimmältä jälleenmyyjältäsi: www.can-am.fi SKI-DOO ® LYNX ® SEA-DOO ® EVINRUDE ® ROTAX ® CAN-AM ® Tehoa toistolla! Alennus -20 % Kysy lisää p. ?Myöhäisempi on Polka, joten kesä on yhtä tanssia?, naurahtaa Katriina Tuloisela. Tanssilaji on tosin hiukan vaihtunut, vaikka lajike ei olekaan. Nyt vajetta paikataan tuonnilla. Syksyn hankalat korjuuolot vähensivät syysviljojen kylvöjä ja märkään maahan kylvetyt ja heikoiksi jääneet rukiit ja syysvehnät kärsivät talvituhoista. Vielä kevään tukihaun yhteydessä eläteltiin toiveita, ettei syysviljoja olisi tarvinnut rikkoa, mutta toisin kävi. Kotimaista kasviöljyä joutuu pian etsimään kaupan hyllystä ja rehuissa on vain ripaus kotimaista valkuaista. EU komissio päätti toukokuussa kieltää neonikotinoideja sisältävien torjunta-aineiden ja peittausaineiden käytön hyönteispölytteisillä kasveilla. 020 413 2321 brp.com. Zumbayhdistys ei pitänyt siitä?, kertoo emäntä. Nyt Tuloiselan marjatilalla poimitaan viime vuonna istutettua Rumbaa. emäntä sanoo. HANNA SALONEN Työ pakkaamossa ei keskeydy sähkökatkojenkaan aikana, sillä vanha vaaka toimii silloinkin. Katriina ja Vesa Tuloiselan takana siintää toukokuussa istutettu Polka-pelto. Kotoista ruista riittää joka kolmanteen leipään Rukiin sato kattaa hyvässäkin tapauksessa vain kolmasosan kotimaan ruistarpeesta. Istutusala supistui 500 hehtaaria ja pari prosenttia viime vuodesta. VEIKKO NIITTYMAA Rypsin ja rapsin peittauksessa ja tuholaisten torjunnassa käytettävien neonikotinoidien tuleva käyttökielto saattaa puolittaa öljykasvien viljelyn ensi vuonna. Öljykasvien viljelyhaluja kysyttiin Maaseudun Tulevaisuuden Gallup Elintarviketiedolla teettämässä kyselyssä. Ohra on kasvamassa 30?000 ja kauraa yli 15?000 hehtaaria enemmän kuin vuosi sitten. Ohran kylvöhalut kasvoivat eniten Kotka?Kokkola-linjan lounaispuolella, kun kauraa lisättiin tasaisesti koko maassa. Kesannolle ja muutoin viljelemättä jätettiin liki 5?000 hehtaaria viimevuotista enemmän peltoja, yhteensä 272?000 hehtaaria, vaikka vielä keväällä ounasteltiin kesantoalan kutistuvan. Sänkikesannot ja viherlannoitusnurmet kasvattivat osuuttaan. Öljykasvien viljelysuunnitelmat pitivät varsin hyvin kutinsa ja ala kutistui noin neljänneksen viime vuodesta. Heinäkuun puolivälissä mansikka on jo vähissä.? Helle on saanut varhaisten ja myöhäisten lajikkeiden satokauden osumaan päällekkäin. Alkukesän helteet olivat koko maassa samaan aikaan, joten mansikka kypsyy eri alueillakin yhtä aikaa. ?Täällä pääsato on alkamassa. Kaksi ruisleipää kolmesta leivotaan ensi talvena tuontiviljasta ja sekin sillä edellytyksellä, että rukiista saadaan keskinkertainen hehtaarisato. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike julkaisi torstaina tarkennettuja ennakkotietoja tämän kesän kylvöaloista ja pellon käytöstä. Sen ongelmana olivat epätasaisesti kypsyvät marjat. Kun marjat oli kypsyneet kannasta, kärki oli vielä raaka, eikä niitä voinut kerätä. Ruismaista kolmannes ja syysvehnistä yli neljäsosa jouduttiin rikkomaan talvituhojen takia. Heikoin tilanne on Uudella- KARI SALONEN Suurin osa ruisleivästä leivotaan ensi talvena tuontiviljasta. maalla, missä syysviljaa on kylvössä vain kolmannes viimevuotisesta, ja Hämeessäkin jäätiin alle puoleen Syysvehnän tilanne ei ole yhtä hankala kuin rukiin, sillä kevätvehnää kylvettiin lähes yhtä paljon kuin vuosi sitten, ja vehnää on kertynyt laareihin reilusti enemmän kuin kotimaassa kulutetaan. Vain kolmesti aiemmin 90-luvun alussa ala on ollut tätä pienempi. alv sh. Tänä vuonna kylvössä on 56?000 hehtaaria rypsiä ja rapsia, kun edellisvuonna yllettiin 68?000 hehtaariin. Ennätys on muutaman vuoden takaa, yli 140?000 hehtaaria. >> Kesäkuun puolivälissä tehdyn kyselyn mukaan reilu kolmannes arvelee jatkavansa viljelyä entiseen malliin ensi kesänä, ja saman verran kertoo luopuvansa viljelystä. Ala putosi jo nyt EU-ajan pohjalukemiin ja ensi kesä näyttää vielä synkemmältä. kesäkuuta 2013 MAATALOUS Rumba oli aiemmin nimeltään Zumba, mutta se piti muuttaa. Zumbayhdistys ei pitänyt siitä. Varsinais-Suomessa ollaan vain viikon verran edellä, vaikka yleensä ovat enemmän?, kertoo tilan isäntä Vesa Tuloisela. Satokautta pyritään jatkamaan keväällä istutetuilla taimilla. ?Rumba oli aiemmin nimeltään Zumba, mutta se piti muuttaa. Kielto astuu voimaan joulukuun alussa. Neonikotinoidien epäillään olevan erittäin haitallisia mehiläisille ja muille hyönteisille. Mehiläiskannan romahtaminen johtuu todennäköisesti kyseisten torjunta-aineiden käytöstä. VEIKKO NIITTYMAA OUTLANDER ? T3 400 HYÖTYYN JA VAPAA-AIKAAN Kuuma Kesätarjous Tarjousaika: 27.5. Silloin purettiin vuosina 1989 ja 1990 kertyneitä ruisvuoria. Kyselyyn vastasi 600 viljelijää, joista 49 viljelee tänä kesänä öljykasveja. Kesäkuun puolivälissä tehdyn kyselyn mukaan öljykasveja tänä vuonna viljelevistä reilu kolmannes arvelee jatkavansa viljelyä entiseen malliin ensi kesänä, ja saman verran kertoo luopuvansa kokonaan viljelystä. Runsas viidennes aikoo vähentää öljykasveja. Kun kevätistutukset tehdään melko myöhään, kypsyvät marjat vasta pääsatokauden jälkeen. ?Ajoitustaimien istutukseen tarvittaisiin kristallipalloa?, isäntä hymähtää. Nopeat syövät edulliset mansikat Kuluttaja saa lähipäivinä mansikkansa edullisesti
Ne ovat pidättäytyneet eläinkaupasta ja -kontakteista kahden näyttelyä edeltävän kuukauden ajan. Isännyyden alkuvaiheessa päätettiin perustaa suojavyöhykkeitä. Peltojen läpi mutkittelee kaksi jokea, jotka kulkevat syvissä uomissa. boviksen varalta. Tilan peltoja viljellään monipuolista viljelykiertoa noudattaen. Pelloilla suositaan talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja typpeä käytetään tehokkaasi hyväksi. Tästä johtuen myymme esittelykäytössä olleet VM-kylvökoneet nettohintaan! Käytä tilaisuus hyväksesi ja varmista omasi syyskylvöihin. ! Katso lähin myymäläsi www.yrma.net/yhteystiedot ja kysy myyjiltämme lisää! Yrittäjien Maatalous puh. Pyöränvälijyrä . kesäkuuta 2013 MAATALOUS Koen, että tämä on tunnustus kaikille niille viljelijöille, jotka ovat toteuttaneet tiloillaan ympäristönsuojelua. Jos hän pyytää sinua pysähtymään nostamalla käden pystyyn, pysähdy. Takaa voi olla tulossa lisää ratsukoita tai eläin voi olla säikähtänyt. Jos tiellä liikutaan ratsain, on hevosen paikka yleensä tien oikeassa reunassa. Suomenlammas tuo sikiävyyttä, emoominaisuuksia ja villan laatua, dorset raamikkuutta ja maidontuotantokykyä. Texelpässin käyttö tuo yhdistelmään lihaksikkuutta ja kasvunopeutta. Uusi lampola valmistui 2011. Tilalla on yksi palkattu työntekijä. Marko kasvattaa ja kouluttaa karjalankarhukoiria metsästykseen. Venäjällä tautitapaukset ovat johtuneet juuri saastuneen lihan syöttämisestä sioille. Viime vuoden helmikuussa Valko-Venäjällä hävitettiin sikoja. Hyvä jälleenmyyntiarvo Varustepakettiin sisältyy: . MAATALOUSYRITTÄJÄ PEPPI LAINE Afrikkalainen sikarutto jatkaa leviämistä Afrikkalaista sikaruttoa on jälleen havaittu uusilla alueilla EU:n rajoilla. Positiivinen julkisuus sai Laineetkin osallistumaan kisaan. Palkintoperusteluissa kiitellään, että Laineet ovat halunneet jakaa tietoa tekemistään ratkaisuista ja valinnoista muillekin. He ovat esitelleet tilaa monille ryhmille ja olleet Järkihankkeen nettisivuilla esimerkkinä, mitä viljelijät voivat tehdä ympäristön hyväksi ?Laineiden maatilayritys on hieno esimerkki tavanomaisesta tilasta. 8. Helsingissä. Peppi (vas.) ja Marko Laine vastaanottivat palkinnon keskiviikkona MTK:n Liisa Pietolalta ja WWF:n Sampsa Vilhuselta. TILAT Mikkola ja Muntola Laineen tilakokonaisuus koostuu Pepin kotitilasta, Mikkolasta, sekä Markon ostamasta Muntolasta. Vuokramaineen peltoa on 190 ja metsää 240 hehtaaria. Tuotannon tukijalkoja kasvintuotanto, lammastalous ja metsätalous. Uuhet ovat pääasiassa suomenlammas-dorsetristeytyksiä. Touko?kesäkuun vaihteessa eläinlääkäri otti nuorkarjasta sierainlimanäytteet ja tarkasti, esiintyykö eläimissä bakteerille tyypillisiä oireita. Käynnit, havainnot ja tutkimustulokset on kirjattu nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevaan. M. Pepillä on lammastöissä apuna paimenkoiria. Uusin toimintamuoto on majoituspalvelut: Muntolan päärakennus on remontoitu kokous- ja juhlatiloiksi. Laineiden tyttäret ovat 13- ja 15-vuotiaat. Nautojen taudit voivat levitä kesän tapahtumissa vielä Kylvökoneita hintaan ja kevätkampan VM 300 SK NYT NETTOHINTAAN! Suorakylvön edelläkävijä! KYSY LISÄÄ LÄHIMMÄLTÄ YRMA-MYYJÄLTÄSI . bovis -vastustusohjelmaa esitellään Farmarissa. Ohjelmalla halutaan estää taudin leviäminen ja luoda mahdollisuus käydä hallittua eläinkauppaa. Tulevaisuudessa kiinnostaisi kokeilla Yaran N-Sensor-teknologiaa, jolla voidaan määrittää kasvavan kasvin typentarve, Laine kertoo. Myös luomutuotanto voi tulla kysymykseen, mutta päätöksiä siirtymisestä ei ole tehty. ?Luomutila tai ei, apilanurmien ja palkokasvien hyödyntämisestä viljelykierrossa on varmasti opittavaa.? Öljykasvien viljelyn tulevaisuus askarruttaa. Parhaat kylvöominaisuudet sängelle ja muokatulle maalle . Pintavahdit Ole nopea, koneita on rajoitettu erä! Katso lisää! - vieskanmetalli.com Kylvökoneiden edustuksemme vaihtuu ja tarvitsemme varastoon tilaa uusille koneille. Tartunnan saaneille tiloilla laaditaan saneerausohjelma. 11 tilalla tautitapauksia Mycoplasma bovis -tilanteen selvitystyö on jatkunut koko kevään ajan. Suhteellisen lyhyessä ajassa siellä on otettu käyttöön monipuolisia keinoja ympäristön suojelemiseksi ja kielteisten vaikutusten vähentämiseksi?, kertoo meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen WWF Suomesta. MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola puolestaan kehuu voittajien edustavan maataloutta, jossa ruokaa tuotetaan panostamalla hyviin satoihin kestävästi tehostaen. 09-276 4550 . Tällöin kuljetaan tien vasenta reunaa niin, että hevonen on pientareen puolella. Huomioi hevonen liikenteessä Kohdatessasi ratsukon autolla tai muulla moottoriajoneuvolla hiljennä vauhtia ja ohita hevonen rauhallisesti käyttäen mahdollisuuksien mukaan vastakkaista kaistaa, opastaa Liikenneturva. Varmista, että välimatka ratsukkoon säilyy ohituksen jälkeenkin, Liikenneturva neuvoo. Maatilan ja ympäristöjärjestön yhteistyö onnistuu SALO (MT) Ympäristönsuojelua ja taloudellisesti tehokasta maataloutta voi harjoittaa rinnakkain. 10 Perjantaina 28. BOVIS Hengitystietulehduksia Mycoplasma bovis -bakteeri on maailmanlaajuisesti yksi yleisimmistä naudan hengitystietulehdusten aiheuttajista. Välittömästi ilmoitettava, valvottava eläintauti. Aiheuttaa lisäksi nivel-, korva- ja silmätulehdusta sekä luomisia. Tartuntaa on käytännössä mahdoton hävittää. Kehittää helposti vastustuskyvyn antibiooteille. Leviää kosketuksessa, pisaratartuntana ja myös eläinten kanssa kosketuksessa olleiden esineiden välityksellä. Bakteeri säilyy viileässä ja kosteassa ympäristössä kuukausia. Kuivuus, lämpö ja valo tappavat sen nopeasti. Mycoplasma bovis -tilanne Tartuntatiloja Tartuntaepäiltyjä tiloja 7 2 1 1 1 1 Lähde: ETT. Laineet ovat perustaneet erilaisia suojavyöhyke-, monimuotoisuus- ja luonnonhoitoalueita. Mikkolassa tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2006. Puoliso Marko seuraa, miten Liinu-tytär ja paimenkoira Sissi saavat lampaat tottelemaan. Palkitsemisen arvoista suojelua Salossa, Halikon Hajalassa sijaitseva Laineen maatilayritys voitti WWF:n ja MTK:n järjestämän kilpailun Suomen ympäristöystävällisimmästä tilasta. Nyt tautia on ilmennyt Valko-Venäjällä lähellä Liettuan ja Puolan rajaa. Maailman eläintautijärjestön, OIE:n, julkaiseman raportin mukaan tartunta on todettu yhdessä siassa 16 sian tilalla. Tartunnan lähteeksi on ilmoitettu rehu, josta ei ole tarkempaa tietoa. ?Tämä on maaresurssin käyttöä parhaimmillaan, sillä hyvillä sadoilla voimme turvata ruuantuotannon ja jättää tilaa luonnon monimuotoisuudelle.? kasvusto niitettiin ja paalattiin. Omaa kalustoa ei ollut, joten työ teetettiin ulkopuolisilla. Nyt kalusto-ongelmat ovat taakse jäänyttä aikaa, sillä suojavyöhykkeitä pitää kunnossa 150 uuhen lammaskatras. Vyöhykkeiden lisäksi lampaat laiduntavat siemennurmien odelmilla. Naapuriavusta nelijalkaisiin niittokoneisiin Laineiden maatilayritys koostuu Mikkolan ja Muntolan tiloista, joista Mikkola on Peppi Laineen kotitila. Laineet kasvattavat lampaita ja tuottavat muun muassa rehua, leipävehnää, mallasohraa, öljykasveja sekä viljan ja nurmen siemeniä. Yhtä lailla maanviljelijöiden ja ympäristönsuojelijoiden kannattaa kuunnella toisiaan ja edistää tärkeitä asioita yhdessä. ?Ei vastakkainasettelua vaan yhteistyötä?, sanoo maatalousyrittäjä Peppi Laine. Sen kerrottiin olevan harjoittelua tautitapauksen varalta. Venäjä ja Ukraina ovat kieltäneet sikojen sekä niiden sukusolujen ja sianlihajalosteiden tuonnin Valko-Venäjältä. Afrikkalaisen sikaruton leviämistä ei ole saatu Venäjällä kuriin. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on tutkinut 500 nautatilan näytteet. Ensimmäisen kerran bakteeria todettiin vasikoiden hengitystietulehduksen ja lehmän utaretulehduksen aiheuttajana Suomessa viime vuoden lopussa. Tutkimusten perusteella bakteeri on ollut taudinaiheuttajana 11 maatilalla. Lisäksi Jyväskylän ja Turun alueilla on kullakin yhdellä tilalla vahva epäily, mutta taudinaiheuttajaa ei ole osoitettu. Koska taudin levinneisyyttä ei tiedetä, ETT:n hallitus suosittelee varovaisuusperiaatetta eläinkauppaan tilojen välillä. Tauti leviää tilalta toiselle oireettomien tartunnan kantajaeläinten välityksellä. Esimerkiksi kuljetusstressi voi laukaista piilevän taudinkantajan bakteerierityksen. Nautojen tuontia ei tässä tilanteessa suositella, mikäli uutta eläinainesta on mahdollista saada alkioina tai spermana. MAIJA ALA-SIURUA M. Ne on pääsääntöisesti suorakylvetty, jolloin pelto on saanut levätä muokkaukselta. ?Jos niiden viljelystä kannattamattomana luovutaan, pitää miettiä korvaavia kasveja.? MAIJA ALA-SIURUA WWF ja MTK etsivät ympäristöystävällisintä maataloustuottajaa neljättä kertaa. Kilpailu oli osa WWF:n Itämeri-ohjelman ja Itämeren alueen viljelijöiden ympäristöfoorumin kilpailua. Sen voittaja julkistetaan 27. Kilometrien pituisten poimuilevien rantojen kyntö oli työlästä ja kasvinsuojeluruiskutusten teko kallistelevassa maastossa hankalaa. Aikaisemmin keväällä Latvia raportoi tautitapauksia villisioissa maan itärajalla. Suomea lähinnä tautia on todettu Pietarissa sekä Venäjän Karjalassa. LAURA KYLMÄMAA MAATALOUDESTA LYHYESTI Mikko Peltonen MMM:n tutkimusjohtajaksi Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Mikko Peltonen on nimitetty maa- ja metsätalousministeriön tutkimusjohtajan virkaan syyskuun alusta alkaen. Virkaan haki määräaikaan mennessä 21 henkilöä. Peltonen on toiminut tutkimusjohtajan tehtävässä vuosina 2008?2013. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, kunhan keskusteluyhteys säilyy. WWF:n edustajat ovat mukana esimerkiksi siellä, missä keskustellaan ja päätetään maatalouden ympäristötuista. Tämänkin takia on tärkeää, että heillä on yhteys käytännön viljelijöihin, Laine huomauttaa. Kasvinviljelyn ammattinäyttely Klo 9?15 INKOO Vapaa pääsy www.peltopaiva.fi JAANA KANKAANPÄÄ WWF ja MTK ovat palkinneet salolaiset Peppi ja Marko Laineen vuoden ympäristöystävällisimpinä viljelijöinä. Piensiemen/starttilantasäiliö . Isäntäpari pitää yhteistyötä ympäristöjärjestön kanssa palkitsevana. LAAJA KOEKENTTÄ KATTAVA KONEOSASTO HAVAINNOLLISIA TYÖNÄYTÖKSIÄ HAVAINTOPISTEITÄ Västankvarnin koetila . Näistä ongelmista haluttiin eroon. Aluksi suojavyöhykkeiden Uusi teknologia ja luomu kiinnostaa Maatilayrityksen kehittäminen on jatkuvaa työtä. ProAgria Etelä-Suomi EDUSTUS VAIHTUU VM:N ESITTELYKONEET NETTOHINTAAN! ?Eräs ohikulkija kiitti maisemasta luettuaan lehdestä, että hänen junasta ihailemansa lampaat ovat meidän?, Peppi Laine kertoo ympäristöpalkinnon saamasta huomiosta. Palkinto luovutettiin isäntäparille keskiviikkona. Laineet saavat kiitosta ympäristöasioiden laajasta huomioimisesta tilan kaikessa toiminnassa. ?Koen, että tämä on tunnustus kaikille niille viljelijöille, jotka ovat toteuttaneet tiloillaan ympäristönsuojelua?, Peppi Laine sanoo. Hänestä on hienoa, että järjestetään kilpailu, joka tuo esiin myönteisiä asioita maataloudesta. Hänen ja puolisonsa Markon isännöimille maille on yhteistyössä WWF:n kanssa rakennettu kaksi kosteikkoa. Laine kuvailee yhteistyötä ja WWF:n kanssa käytyjä keskusteluja erittäin palkitseviksi. Ymmärrys toisen arvoista ja tekemisistä on lisääntynyt molemmin puolin. info@yrma.net . boviksen, pälvisilsan tai tarttuvien sorkkatulehdusten osalta mitään ehtoja. ?Näyttelyiden tai junior handler -tapahtumien järjestäjien on otettava enemmän vastuuta tautiasioista vapaaehtoisesti ja huomioitava myös mykoplasman leviämisriski?, ETT:n toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi kirjoittaa yhdistyksen jäsentiedotteessa (2/13). Farmarin karjat tutkittu Ensi viikolla Farmari-maatalousnäyttelyyn Seinäjoella osallistu- vat karjat on tutkittu M. Sioille on saatettu syöttää ruokajätettä, jossa on ollut saastunutta sianlihaa. Nylands Svenska Lantbrukssällskap . Kestävin rakenne . Syksyllä tautia on löydetty myös Ukrainasta. Sitä ennen hän työskenteli ministeriössä ylitarkastajana, projektipäällikkönä ja erikoistutkijana. Aiemmin hän on ollut Helsingin yliopistossa tutkijana ja assistenttina sekä USDA Forest Servicen tutkijana. Seuraa ratsastajan tai ohjastajan käsimerkkejä. Kevyen liikenteen väylälle ratsastaja saa mennä, kun erillinen liikennemerkki kertoo sen olevan sallittua. Jos hevosta talutetaan, ovat taluttaja ja hevonen jalankulkijoita. www.yrma.net Eläintautien torjuntayhdistys ETT on huolissaan nautoja sairastuttavan Mycoplasma bovis -bakteerin leviämisestä. Yhdistyksen mukaan tänä kesänä järjestetään tapahtumia, joihin osallistuvilta nautatiloilta järjestäjät edellyttävät ainoastaan viranomaisvaatimusten täyttämistä. Niihin ei sisälly esimerkiksi M
Kuva Leningradin alueen Tihvinästä. Ruotsalainen Södra laski lehtikuitupuista maksettavaa hintaa kolmella eurolla kuutiometriltä maanantaista lähtien. Lajiteltua koivukuitupuuta ostetaan 36 eurolla ja haapakuitupuuta 33 eurolla kuutiometriltä. Puuta kertyy noin 60 kuutiometriä hehtaarilta, kun rannan harvennuksesta irtoaa tukkipuunkin mitat täyttäviä runkoja. ?Ainespuun lisäksi kone ottaa alle kahdeksan sentin paksuisia runkoja energiapuuksi . Ensimmäinen puisto on nimeltään Peltovaara ja sijaitsee HENRIK SCHÄFER Jällivaaran lähellä, kirjoittaa Land-lehti. Alue on yli 3?000 hehtaarin laajuinen. Toiveiden pitää vä- MAISEMA MAHDOLLISUUTENA Sarja on ideoitu yhdessä Maaja kotitalousnaisten kanssa. littyä korjuuyrittäjälle asti, jotta tulos on mieluinen?, Satomaa muistuttaa. Järvenrantakohteilla pyritään luomaan monimuotoinen reunavyöhyke, jossa kaikkea kasvillisuutta ei poisteta, mutta näkymää avataan. Satomaan mukaan hakkuun jälkeen jatkohoidoksi sopisi laiduntaminen, jos eläimiä vaan on saatavilla. Katetaan kustannuksia Maisemanhoidon ja integroidun puunkorjuun, eli yhdistetyn aines- ja energiapuunkorjuun avulla voidaan rahoittaa maisemanhoitoa. Jos yhdeltä kohteelta irtoaa vähemmän kuutioita kuin toiselta, hakkuita kannattaa tehdä usealla kohteella samalla vaivalla. Näin paremmin puukuutioita tuottavat alueet kompensoivat korjuukustannuksia toisaalla, Satomaa selventää. ?Maiseman huomioiminen energiapuunkorjuussa ei tuota maanomistajalle lisäkustannuksia?, Närhi vakuuttaa. Parhaimmillaan se kasvattaa hakkuutiliä. Maisemanhoidon kannattavuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa myös yhteistyöllä, Suomen metsäkeskuksen julkisten palveluiden bioenergia-asiantuntija Tanja Lepistö toteaa. Jos yhtenäisen maisemaalueen kaikki maanomistajat ryhtyvät yhteistuumin maisemoimaan metsikköjä, hakkuukertymä kasvaa ja maisema paranee laajalla alueella. SUVI NIEMI PEKKA FALI Mekaaninen metsäteollisuus ei innostu Venäjän Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenyydestä, kirjoittaa Idän metsätieto. Byrokratia ja korruptio koetaan päällimmäisiksi viennin haasteiksi. Hinnanalennuksen jälkeen lajittelemattoman lehtikuitupuun hinta on 28 euroa. Sahattavien lehtipuiden hintojen alennukset vaihtelevat puulajin ja mittojen mukaan, tiedottaa Södra. Paperin kysynnän kasvun painopiste pysyy Aasiassa. Taantuman kouriin jääneessä Euroopassa kulutus laskee edelleen. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) mukaan lehtien levikit ovat edelleen pudonneet Euroopassa talouskriisin aikana. Pari vuotta sitten paperikaupassa näkyi lievää elpymistä, mutta sen jälkeen kysyntä on jatkanut laskuaan ja viime vuonna oltiinkin jo alemmalla tasolla kuin vuonna 2009. Metla ennustaa, että paperin kysyntä pysyy tänäkin vuonna heikkona Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Myös vienti Yhdysvaltoihin kasvoi merkittävästi. Metsäsektori vaatimaton Metsäsektorin merkitys on vaatimaton Venäjän kansantaloudelle. Verkostoitumattoman yrityksen on usein vaikea löytää paikallisia yhteistyökumppaneita. Fin Forelialla on seitsemän taimitarhaa. Metsäteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on alle yhden prosentin ja teollisuustuotannosta kahden prosentin luokkaa. Nurmijärvellä pakataan kuusentaimia. Fin Forelian taimitarhat sijaitsevat Nurmijärvellä, Saarijärvellä, Rovaniemellä, Kerimäellä, Tohmajärvellä, Tuusniemellä sekä Pieksämäellä. Osakekauppa ei aiheuta muutoksia yhtiön toimintaan. MT Paperin kysynnän kasvu jatkuu Aasiassa Rantametsään tehtiin tavallinen harvennus, mutta hakkuukone otti myös pieniläpimittaiset puut pois. Ennen harvennusta ja maiseman avausta Juorkunajärvelle pystyi hädin tuskin näkemään. Maarit Satomaa ja Eero Närhi mittailevat energiapuuksi joutavia runkoja harventamattomassa ryteikössä. METSÄSTÄ LYHYESTI Tulevaisuuden akku puusta Marylandin yliopistossa Yhdysvalloissa on kehitetty akku, joka on valmistettu osaksi puukuiduista, kirjoittaa Tekniikka & Talous. Akussa käytetään ionisiirrossa litiumin sijaan natriumia, kuten monissa ladattavissa paristoissakin. 11 Perjantaina 28. kesäkuuta 2013 METSÄTALOUS Toiveiden pitää välittyä korjuuyrittäjälle asti, jotta tulos on mieluinen. Sen kysyntä kasvanee myös tänä vuonna. MT Metsäkoneiden myynti tökkii Metsä- ja maatalouskonejätti John Deere kertoo metsäkoneiden kaupan sujuneen kankeasti eikä parempaa ole näkyvissä. Siitä huolimatta yhtiön viimeisin vuosineljännes oli kaikkien aikojen paras. Hyvin käyvä maatalouskonekauppa kasvatti yhtiön liikevaihtoa lähes kymmeneksellä. Samalla yhtiön voitto nousi yli miljardiin dollariin. Siitä johtuen Suomen paperivienti hiipuu tänä vuonna viitisen prosenttia. Tuotanto laskee saman verran. Maailmanlaajuisesti paino- ja kirjoituspaperin tilanne näyttää hieman paremmalta. Aasiassa paino- ja kirjoituspaperien kulutus ja tuotanto ovat jatkaneet kasvuaan ja samalla sellun kulutus on lisääntynyt. Pakkausmateriaalien osalta >> Suomen paperivienti hiipuu tänä vuonna viitisen prosenttia. kulutuksen nousu Aasiassa on ollut erityisen voimakasta. Kiina veturina Kiina on Aasian kulutuksen kasvuveturi. Lähiasukkaat olivat tyytyväisiä jälkeen. vat myös kontaktien puute ja kulttuurihaasteet. Vaikeudet kotimaisessa toimintaympäristössä heijastuvat myös yritysten kiinnostukseen Venäjän vientiä kohtaan. Toisaalta suomalaisten tuotteiden hintakilpailukyky ei tällä hetkellä ole riittävä Venäjän markkinoille. Venäjällä kilpailu metsäteollisuudessa on jo kovaa ja tulee todennäköisesti vielä kiristymään WTO-jäsenyyden myötä. Vaikka WTO-jäsenyyden koetaan kasvattavan Venäjän markkinavetovoimaa, mekaanisessa metsäteollisuudessa sen suorat vaikutukset koetaan vain neutraalina kehityksenä. Pientoimijavaltaista mekaanista metsäteollisuutta vaivaa- 10?000 kuution vienti Suomalaisten metsäteollisuustuotteiden kokonaisvienti Venäjälle vastaa noin 600 miljoonaa euroa. Siellä on sekä luonnon- että kulttuuriarvoja ja talousmetsää. ?Puistossa käytämme monimuotoisesti metsänhoitomenetelmiä ja toimenpiteitä. Sitä perustettaessa Suomen Metsäkeskukselle siirtyi alueellisilta metsäkeskuksilta useiden taimiyhtiöiden omistuksia. Fin Forelia ylsi viime vuonna 8,6 miljoonan euron liikevaihtoon ja yritys on ollut pitkään voitollinen. Asiasta kirjoittaa ruotsalainen sanomalehti ATL. Kokonaisviennin osuus EU:n Metsäteollisuuden osuus Venäjän viennistä on laskenut viime vuosina. vähän kuin voita leivän päälle?, leimikon ostanut L&T Biowatin metsäpalveluasiantuntija Eero Närhi kuvailee. Maiseman kohennuksen lisäksi palstan omistava perikunta tienaa hakkuista kohtuullisen tilin. Tukkipuun Biowatti välittää Pölkyn sahalle Kuusamoon, kuitupuun Stora Enson sellutehtaalle Ouluun ja haketetun energiapuun lämpölaitoksille Ouluun tai Puolangalle. Sahatavaran vienti Venäjälle ei innosta ENERGIAPUUN KORJUU Ilman tukia usein kannattamatonta Harvennuksilla tehtävään energiapuun korjuuseen voi toistaiseksi hakea kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella kolmea eri tukea. Pinta-alaan perustuva nuoren metsän hoitotuki edellyttää, että hehtaarilta poistetaan yli tuhat ja jäljelle jää alueen ja puulajin vaatima määrä runkoja. Tilavuuteen perustuvaa tukea myönnetään, kun hoitokohteelta on korjattu ja myyty vähintään 20 kiintokuutiota energiakäyttöön. Jatkohoitona lampaita Juorkunan kylämaisema on yksi Pohjois-Pohjanmaan arvokkaista maisema-alueista. ?Vielä 1950-luvulla järvenrannassa laidunsi karjaa?, maisemasuunnittelija Maarit Satomaa Pro Agria Oulun maaja kotitalousnaisista kertoo. Metsänhoitohankkeen toteutusselvityksen laatimisen tuki edellyttää, että ammattilainen on dokumentoinut toteutuksen. Kemeratukihakemukseen liitetään toteutusselvitys. Selvityksen teettämiseen saa tukea, jos sen on laatinut ammattilainen. Maataloustukia voidaan mahdollisesti myöntää energiapuukohteiden jatkohoitoon, jos maalla on aiemmin ollut laiduneläimiä. Viime vuosikymmeninä rantalohkoilta on kerätty lähinnä kotitarvepuita. Hakkuiden jälkeen alueen käyttäjillä on hienot maisemat sekä rannalta että järveltä. ?Haluttu lopputulos edellyttää hyvää suunnittelua ja yhteistyötä. ?Me näemme vahvaa vastustusta metsien hoidon tehostamista kohtaan.? ulkopuolelle on nyt 43 prosenttia. Juorkunajärven rantametsää harvennettiin viime viikolla. Metsäteollisuuden osuus on laskenut niin viennissä kuin työvoiman määrässä viimeisten vuosien aikana. Tiedot Venäjän metsäteol lisuuden vuodesta 2012 on päivitetty Idän metsätiedon internetsivujen tilastot ja graafit -osioon. Södra laskee lehtikuitupuun hintaa Vienti kasvaa EU:n ulkopuolelle Puutavaran vienti Euroopan ulkopuolelle on tulevaisuudessa nykyistä tärkeämpää suomalaisille ja ruotsalaisille sahoille, ennustaa Wood Resource Quarterly. Koska maan oma sellun tuotanto on kasvanut verkkaisesti, suuri osa kulutuksesta on tuontisellun varassa. Paperituotteiden osalta Kiina on kyennyt lisäämään myös omaa tuotantoaan. Pehmopaperi poikkeaa muista paperituotteista, sillä sen kulutus on kasvanut jatkuvasti sekä kehittyneillä että kehittyvillä markkinoilla. Myös edel- liset neljännekset ovat sujuneet hyvin, joten John Deeren johto odottaa yhtiön tekevän tälle vuodelle kovan tuloksen. Toisaalta yhtiö odottaa, että metsäkoneiden kysynnän alavire jatkuu tänä vuonna. Pohjois-Amerikassa kauppaa ovat hiljentäneet sateiset säät ja Euroopassa heikko talouskasvu. MT. Yhtiö tuottaa noin 70 miljoonaa metsäpuun tainta kotimaan ja ulkomaan markkinoille. Maisemanhoito ja energiapuun korjuu voidaan yhdistää. Ideana on vahvistaa jo olemassa olevia luonnonarvoja ja saada niitä lisää?, sanoo SCA Metsän toimitusjohtaja Mats Sandgren. Toisella ruotsalaisella metsäjätillä Sveaskogilla on ollut samankaltaisia ekopuistoja jo pitkään. Ruotsalaiset: Lisää metsien suojelua Ruotsalaisten mielestä metsä on luontotyyppi, jota on tärkeintä suojella WWF:n tekemän mielipidetutkimuksen mukaan. 92 prosenttia kyselyyn vastanneista haluaa, että lakeja tiukennetaan ruotsalaisen metsän suojelemiseksi, kirjoittaa sanomalehti ATL. WWF:n pääsihteerin Håkan Wirténin mukaan vanhojen luonnonarvoiltaan arvokkaiden metsien määrä vähenee. Metsä on niin tiheää, ettei parinkymmenen metrin päässä rantaviivasta järvestä näy häivähdystäkään. Pelkkien risujen takia koneyrittäjä ei ole koneketjuaan palstalle rahdannut. Ilmeet ovat tyytyväisiä. ?Mukavaa, kun tulee lisää näkyvyyttä?, metsäpalstan vieressä asuva Matti Rämet myhäilee. Järvellä liiteleviä joutsenia kelpaa tarkkailla, kun edestä on raivattu noin hehtaarin verran tiheäkasvuista metsää pois. Sääskienkin luulisi kaikkoavan pöheikköjen mukana. Toinen lohko on vielä harventamatta. Suurin osa viennistä koostuu paperiteollisuuden tuotteista, lähinnä paperista ja kartongista. Mekaanisen metsäteollisuuden idän vienti on ollut vaatimatonta. Viime vuosina vienti on ollut noin 10?000 kuution luokkaa, joka vastaa noin kolmea prosenttia alan kokonaisviennistä. Tuotteet ovat pääsääntöisesti olleet jalostusarvoltaan matalia, kuten sahatavaraa ja vaneria. Idän metsätiedon julkaisema artikkeli perustuu Maria Pirttilahden pro gradu -työhön. MT Fin Forelia siirtyi kokonaan Metsähallitukselle Suomen suurin metsäpuiden taimia kasvattava yritys Fin Forelia Oy siirtyy kokonaan Metsähallituksen omistukseen. Suomen metsäkeskus myi 43 prosentin osuutensa Metsähallitukselle maanantaina. ?Osakekauppa sopii hyvin Metsähallituksen strategiaan. Taimituotanto on keskeinen osa metsätalouden kokonaisuutta ja näin ollen osa Metsähallituksen ydintehtävää. Taimituotanto on luonteva osa liiketoimintaamme?, Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas sanoo. Osakekaupan taustalla on viime vuoden alussa tapahtunut Suomen Metsäkeskuksen syntyminen. MAISEMASUUNNITTELIJA MAARIT SATOMAA, PRO AGRIA OULUN MAA- JA KOTITALOUSNAISET Rantaryteikkö harvenee lähiseudun lämmikkeeksi Kun maaseudulla laidunnus harvinaistuu, rantatörmiä uhkaa umpeenkasvu. Ryteikköjen harvennus avaa maisemaa ja tuottaa lähiseudulle bioenergiaa. UTAJÄRVI (MT) Juorkunajärven rannan asukkaita Pohjois-Pohjanmaan Utajärvellä on tullut seuraamaan, miten rantametsän harvennus etenee. Tämä tekee akusta myös ympäristölle vähemmän haitallisen. Puukuituja käytetään uudessa akussa pohjamateriaalina. Niiden etu moniin perinteisesti käytettyihin jäykkiin materiaaleina verrattuna on joustavuus Akkutyyppiä tuskin nähdään tulevaisuudessa esimerkiksi kännyköissä, sillä natrium ei varastoi energiaa läheskään yhtä tehokkaasti kuin litium. Juttu on julkaistu ScienceDaily:ssä. SCA esittelee monimuotoisuutta Ruotsalainen metsäjätti SCA perustaa monimuotoisuuspuistoja. Kiinassa sellun kulutus on moninkertaistunut kymmenen vuoden aikana. Viisi vuotta sitten osuus oli 27 prosenttia. Suomalaisten sahojen tärkeimmät EU:n ulkopuoliset markkinat ovat Japani ja Egypti. Viennin osuus tuotannosta on 55 prosenttia. Ruotsalaisille sahoille Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka ovat isoimmat vientimarkkinat. Vienti Kiinaan nousi hurjat 130 prosenttia tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana
12 Perjantaina 28. Itärajan pinnassa on paljon haaskaruokintapaikkoja, Pelkästään Kuhmossa, Suomussalmella ja lähikunnissa on yli 60 haaskaa, Pohjois-Karjalassakin lähes saman verran.? ?Pedot oppivat kiinnostumaan moottoriajoneuvojen ja ihmisten hajuista ja äänistä, Etelä- ja Kaakkois-Suomen kuivilla, auringon paahtamilla kedoilla asusteleva viirukangaslude (Geocoris ater) ei ole mikä tahansa ötökkä. kesäkuuta 2013 LUONTO JA YMPÄRISTÖ Ympäristöministeriö rauhoittaisi taimenet Ympäristöministeriö (YM) esittää nieriän, meritaimenen, järvitaimenen ja järvilohen sekä meriharjuksen rauhoittamista toistaiseksi kaikelta kalastukselta. YM ilmaisi kantansa lausunnossaan maa- ja metsätalousministeriön kalastusasetuksen muutosesitykseen. Itämeren lohen ja meritaimenen alamitaksi YM esittää 65 senttiä. Ravinnokseen ötökkä napsii lähinnä kasvien siemeniä. Viirukangaslude on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Kunnian saavat seinälukki, sulkukotilot, valeskorpionit, seitikit, kultapistiäiset ja tyvityynyjäkälä. kun nämä tuovat ruokintapaikalle lohenperkeitä, sianraatoja tai koiranruokaa.? Haaskoja käytetään kuvausta ja tarkkailua helpottamaan. Riistantutkijat houkuttelevat karhuja pannoitettaviksi haaskojen avulla. Länsi-Suomessa ruokitaan isoja petolintuja haaskoilla, joilla vierailee myös suurpetoja. Muualla tiukemmat määräykset Yhdistyksen mukaan muissa EU-maissa haaskaruokintaan suhtaudutaan tiukemmin. Näitä tiheässä kannassa hitaasti kasvaneita muikkuja riitti kalastettavaksi usean vuoden ajan. Muikkujen seurantaa Ennen vuoden 2012 hyvää vuosiluokkaa syntyi Itä-Suomen järvissä kaksi, muualla yksi heikompi vuosiluokka. Alamitoilla pitäisi turvata se, että kukin kalalaji pääsee kutemaan ainakin kerran ennen pyydystetyksi joutumistaan. Kansallisen lohistrategian muodostamisen yhteydessä pitää YM:n mielestä tehdä pidempiaikaiset ja pysyvät muutokset kalastusasetukseen. REIJO VESTERINEN Iijoen suulta lohia voimalapatojen ohi Iijoen suulta siirretään tänä kesänä 300 lisääntymisikäistä merilohta voimalapatojen ohi jokeen. Lude komeilee Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelman (Putte) logossa. Korkeasta asemastaan huolimatta viirukangaslude on huonosti tunnettu. Hänen mielestään Matildan kylän tuntuman voisi ainakin rajata ulkopuolelle, jotta sillä on tilaa kehittyä. Euroopan aluekehitysrahasto Eakr antaa 77 prosenttia, alueen kunnat ja kaupungit, PVO-Vesivoima sekä Metsähallitus loput. REIJO VESTERINEN Muikku on saaliin määrän ja arvon perusteella sisävesien ammattikalastajien tärkein saaliskala. Odotettavissa hyviä muikkusaaliita Tänä kesänä on odotettavissa hyviä muikkusaaliita, sillä keväällä 2012 syntyi runsas muikkukanta moniin järviin. Vuonna 2012 syntyneet muikut tulevat kudulle tulevana syksynä, minkä vuoksi kutevia muikkuja tulee todennäköisesti olemaan edellisvuotista enemmän. Nyt muikkusaaliissa palataan tavalliseen tilanteeseen, jossa pääosan saaliista muodostavat edellisenä keväänä kuoriutuneet, toisella vuodella olevat muikut. Monissa järvissä syntyi peräkkäisiä vahvoja muikkuvuosiluokkia viime vuosikymmenen lopussa. Metsästäjät pelkäävät, että hirvikanta röyhähtää. ?Asia pitää perata kunnolla ja antaa esitys, miten metsästys voidaan turvata?, pohtii Nordström. Toinen askarruttava asia on Matildanjärven virkistyskalastuksen kohtalo. Ihmisravinnoksi mahdollisesti joutuvia eläimiä ei saa ruokkia haaskoilla, koska myös ihmisen ruokaan voi päätyä vaikkapa sioille syötettyjä lääkkeitä. REIJO VESTERINEN Missä lude luuraa? Viirukangaslude asustelee Kaakkois-Suomessa avoimilla, Mikael Nordström laatii selvityksen kansallispuiston perustamisesta. Kenties suurin ongelma on vallitseva metsästyskielto. Pedot ovat hätyytelleet koiria sekä seuranneet traktoreita pelloilla ja lapsia päiväkodin pihalla. Yhdistyksen mielestä suurpedot eivät tyypillisesti käyttäydy näin. ?Pedot opetetaan tulemaan ihmishajun lähelle. Salon kaupunki toivoo, että teiden varsille jätetään tilaa esimerkiksi pyöräteille. Kirjolohi houkutteli Sami Vuorisen ja Teppo Honkasen Matildanjärvelle kalaan. Lapin järvissä kutukannat olivat edelleen keskinkertaisia. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos seuraa vuosittain muikkukantoja ammattikalastajille suunnatulla kyselyllä. Tutkimuslaitoksen kevättalvella 2013 tekemä kysely lähetettiin runsaalle sadalle avustajalle ja se koski noin 80 muikkujärveä. MT Suomalaisviehe Euroopan paras Suomessa suunniteltu ja käsin tehty heittoperho on valittu parhaaksi uutuustuotteeksi Euroopan kalastusalan ammattilaismessuilla Wienissä. Eumer Spin Tube Natural -heittoperho on tarkoitettu ahvenen, kuhan ja taimenen vapakalastukseen. Viehettä heitetään tavallisella virvelillä, ei perhokalastusvälineillä. ?Lähes jokaisen kalastuksen harrastajan toiveena on oppia heittämään perhoa. Siinä sovitetaan yhteen virkistyskäyttö ja suojelu, lasketaan kustannukset ja laaditaan rajausehdotus. Teijo Verkkokielto loppuu Saimaalla paahteisilla paikoilla, kuten kedoilla ja niityillä. Vastuullinen kalastaja varjelee ympäristöä, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö muistuttaa. Kalastusta harrastaa arviolta 1,6 miljoonaa suomalaista. Järjestön mukaan varsinkin suosituimmissa kalastuskohteissa eväspaperit ja matopurkit pilaavat ympäristöä. Joka vuosi suuri määrä lintuja loukkaantuu tai kuolee tartuttuaan siimoihin. Seppo Leinonen on ikuistanut luteen Putteohjelman logoon. Saimaannorppia suojaava verkkokalastuskielto loppuu Saimaalla 30.6. Vuosittain tietoon tulleiden kalanpyydyskuolemien määrä on kuitenkin pysynyt samansuuruisena kiellosta huolimatta, sillä yydyskuolemat ovat siirtyneet loppukesälle ja syksylle. ?Toivomme saimaalaisten asentavan katiskoihinsa nielurajoittimet ja jättävän loppukesäksi verkot pois?, Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piirin toiminnanjohtaja Timo Luostarinen sanoo. Myös kalatalouspäällikkö Jorma Tiitinen Etelä-Savon elykeskuksesta vetoaa kalastajiin. ?On kalastajien oma etu, että rajoitusaikaa jatketaan vapaaehtoisesti. Sattumalta sahakin soi taustalla, sillä paikallinen yrittäjä on palkattu kunnostamaan luontopolun portaita ja pitkospuita. Vuonna 1964 perustettu suojelualue on monella tapaa ainutlaatuinen. Sen historia ulottuu 1600-luvulle. Nordströmin päänvaivana on tehdä esitys mahdollisen kansallispuiston rajauksista. Kokonaisuutta täydentävät Punassuon soidensuojelualue ja Hamarijärven luonnonsuojelualue. Retkeilijöitä palvelee yli 40 kilometrin reitistö, joka tutustuttaa eteläisen rannikkoseudun luontoon ja maisemiin. Nordströmin täytyy punnita, voiko lohenpyynnin siirtää jollekin toiselle järvelle tai kenties rajata kansallispuiston ulkopuolelle. Vanhat muikut tasoittivat saaliita näinä vuosina. Kutukannat olivat sen sijaan heikohkoja eteläisessä Suomessa viime syksynä. Järveen istutetaan kirjolohta, mikä houkuttelee kalastajia. Kumpikin vaihtoehto on kimurantti. Nordström arvioi, että paikalliset suhtautuvat kansallispuistoon lempeästi, koska alueella on ollut retkeilyalue jo parikymmentä vuotta. 200 lohta on jo siirretty. Tavoitteena on palauttaa jokeen vahva lohikanta, jonka kutualueille nousun voimalapadot estivät. Niiden paino on vaihdellut 5 ja 15 kilon välillä. Kalastuksen valvontaa on tehostettu huomattavasti, jopa ympärivuorokautiseksi. Seassa kasvaa myös vieraslajeja ruukin kartanon perintönä. Teijossa on totuttu kulkemaan luontoa kunnioittaen. KATJA KOLJONEN Teijon retkeily- ja luonnonsuojelualue Salo Kirjakkala Salo Teijo Perniö Kemiö Matilda 2 km Retkeilyalue Luonnonsuojelualue Natura 2000 -alue Asukasyhdistys: Haaskat kesyttävät sudet ja karhut Viirukangaslude avaa huonosti tunnettujen metsälajien sarjan Haaskaruokinta kesyttää sudet ja karhut, susialueen asukasyhdistys Taajamasusi ry väittää. Yhdistyksen mukaan tänä vuonna susia on nähty asuinalueilla, kaupungeissa ja moottoriteillä. Vain metsästyksen ja kalastuksen kohtalo mietityttää. SALO (MT) Kookkaiden haapojen ja muiden lehtipuiden kahina säestää kulkijan matkaa Sahajärven luonnonsuojelualueella. Ensimmäisenä siirtokesänä 2009 saatiin siirretyksi 50 lohta, viime kesänä jo 259. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan siirretyt lohet ovat olleet terveitä. He toivottavat kansallispuiston tervetulleeksi, kunhan kalastusmahdollisuus säilyy. Mirja Laurila ja Elina Nurmi piipahtivat uittamassa järven mukaan nimettyä Matilda-koiraa. Järjestö neuvoo silppuamaan siimanpätkät ja heittämään ne roskiin, jotta en eivät vahingoita lintuja myöskään kaatopaikoilla. Vesillä liikuttaessa on otettava huomioon muut kalastajat ja ranta-asukkaat. Toisen mökin tai veneen vieressä kaahailu tai saunalaiturin päässä kalastelu ei ole hyvien käytöstapojen mukaista, järjestö muistuttaa. ?Rauhassa kalastettaessa kaikki voivat nauttia kesästä ja kalastuksesta niin kuin niistä kuuluukin nauttia.? Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö. Kansallispuistoon vierasperäistä lohta ei saa enää istuttaa. Parhaiten lajin erottaa etuselän pituussuuntaisesta juovasta. Sen 13 piirin 600 seurassa toimii yhteensä noin 50?000 kalastuksen harrastajaa. REIJO VESTERINEN Ruukki on jättänyt jälkensä Teijon vanhoihin metsiin SAARA OLKKONEN Teijon retkeilyalue sopisi kansallispuistoksi jylhien maisemiensa, lehtojensa ja suojelualueidensa takia. Kokonaisuuden kruunaa vanha ruukkikylä. Ylempänä sijaitseva Sahajärvi on padottu. Turvataanko metsästys? Puistoa vastustavia soraääniä on kuulunut vähän. Lude on ihmissilmälle kovin pieni, vain hieman yli kolmen millin pituinen. Viirukangasluteella on kangasluteille tyypillinen leveä pää ja suuret, ulkonevat verkkosilmät. Vehreä lehto, korkeuserot ja vesiputoukset niitä ylittävine siltoineen saavat mielikuvituksen laukkaamaan. Voisi kuvitella, että metsässä asustaa jos nyt ei menninkäisiä, niin monia eläimiä liito-oravista ilveksiin. Unenomaista tunnelmaa korostavat eksoottiset kasvit, kuten jättikokoiseksi kasvanut alppiruusu, joka tuo tropiikin tunnelmaa keskelle suomalaista metsää. Suomenlahden valtion vesillä tämä alamitta on jo käytössä. Myös järvilohen ja kuhan alamittoja YM korottaisi, mutta ei kerro, paljonko. Se saakin kunnian aloittaa puutteellisesti tunnettujen eliöiden kesäisen esittelysarjan. Viikolle 32 asti Suomen ympäristökeskus esittelee yhden lajin joka viikko. Alueelta on vastikään kaadettu kookkaita tuijia, jotta kotimaiset lajit saisivat elintilaa. Rajaukset vielä tekemättä Luonnonpuisto on vain yksi osa Teijon retkeilyaluetta, josta suunnitellaan kansallispuistoa. Metsähallituksen erikoissuunnittelija Mikael Nordström tekee kesän aikana selvityksen, miten noin 3 500 hehtaarin virkistyskäyttö ja suojelu nivotaan yhteen. Selvitykseen lasketaan, paljonko puiston perustaminen maksaa suorasti ja välillisesti muun muassa Metsähallituksen menettäminä hakkuutuloina. Luontoarvojen puolesta kansallispuiston kriteerit taatusti täyttyvät. Kolmevuotinen hanke on jatkoa Vaelluskalat palaavat Iijokeen -projektille, joka toimi vuodet 2008?2011. Voimalaitospatojen ohi rakennettavien kalateiden kautta toivotaan lohien jälleen nousevan jokeen kutemaan. Kalatalousviranomainen on myöntänyt lohien siirtoluvan vuoteen 2016 asti. Pidättäytymällä norpille vaarallisista pyydyksistä kalastajat turvaavat verkkokalastuksen jatkumisen ilman laajennettuja pakollisia rajoituksia.? MT. Eläinlääkäri tarkastaa siirrettävät lohet. Tänä kesänä on siirretty jo 200 merilohta. Viime kädessä suojelusta päättää eduskunta. Teijon retkeilyalueella kohoaa jylhiä maisemakallioita, metsäkankaita, järviä, korpipainanteita ja avosoita. Laurila ilahtui kuullessaan, että kansallispuistossakin saa ulkoiluttaa kytkettyä koiraa. Teijon Luonnonpuistossa on lehtipuita ja lehtokasvillisuutta. Nyt se on mahdollista ilman erillistä perhovapaa?, Eumer Finlandin markkinointi- ja tuoteasiantuntija Olli Ojamo sanoo. Ojamon mielestä alan median ja tukkuostajien äänestyskäyttäytyminen osoitti, että panostus uuden tuotteen luomiseen on ollut oikea. Vuonna 2007 perustettu yritys valmistaa ja kehittää kalastustarvikkeita sekä järjestää kalastusmatkailua ja -kursseja. Yrityksen pääpaikka on Merikarvialla. Efttex-messut ovat Euroopan kalastustarvike-elinkeinoelämän yhdistyksen erikoismessut. REIJO VESTERINEN Vastuullinen kalastaja ei roskaa ympäristöä Roskien ja siimanpätkien paikka ei ole luonnossa. Hankeväki toivoo, että lohille annetaan llisääntymisrauha Iijoessa syys-lokakuussa. Iijoen kalatiet -hankkeen kokonaiskulut ovat yli miljoona euroa. Kokonaisuutta täydentää Kirjakkalan ruukin perinneympäristö arvokkaine rakennuksineen. Sen ja muiden harvinaisten paahdelajien suojelua edistetään laitumien, harjujen ja niittyjen luonnonhoidolla. Uusia elinpaikkoja voidaan luoda teiden pengerryksille, soramontuille tai vaikkapa kesämökin pihalle. MT Erittäin uhanalainen viirukangaslude viihtyy aukeilla paikoilla. Vieraslajit on istutettu aikoinaan ruukin kartanon maille
Sekä Viro että hiljattain myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö ovat arvioineet, että Nato lisäisi Suomenkin turvallisuutta. Miksi tämä jäsenyyskysymys on niin vaikea? ?Ei se ole vaikea, vaan hyvin selvä. Meille riittää kumppanuus, ja tämä on myös suomalaisten enemmistön näkemys?, Tuomioja sanoo. ?Vaikeaksi tämän tekee se, että yleensä äänessä ovat Nato-jäsenyyden kannattajat. Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Natojäsenyyden hakemista.? ? ? ? Suomi kehittää puolustuskykyään sotilasliittoon kuulumattomana maana ja seuraa sotilaspoliittista kehitystä, EU:n puolustusulottuvuuden kehitystä sekä Naton muutosta ja turvallisuuspoliittista tilannetta erityisesti lähialueilla.? ? Ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu hyviin kahdenvälisiin ja kansainvälisiin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, monenkeskiseen yhteistyöhön ja uskottavaan maanpuolustukseen.? ? Suomi toimii aktiivisesti pohjoismaisen puolustusyhteistyön syventämiseksi.? ? Suomi toimii aktiivisesti EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja siihen sisältyvän yhteisen puolustuspolitiikan kehittämiseksi.? ? Osallistuminen kriisinhallintatehtäviin tukee turvallisuuden ja vakauden palauttamista kriisitilanteissa, vahvistaa omaa puolustuskykyämme ja lisää maamme painoarvoa kansainvälisessä politiikassa.? EIJA MANSIKKAMÄKI. Kuka päättää, millaista politiikkaa maamme edustaa? Ulkopolitiikasta päättävät yhdessä presidentti ja hallitus. Suomi häärii kuitenkin maailman kriisipesäkkeissä erilaisten järjestöjen tunnusten alla. EU saisi Britannian ja Ranskan paikat. Näin useampi maa pääsisi päättämään ja ydinporukasta tulisi sama kuin rikkaiden maiden talouspainotteisesta G20:sta. Suurella YK:lla on painoarvoa ja Euroopan neuvoston sopimuspohja on vahva, sillä sen käytössä on ihmisoikeussopimus ja -tuomioistuin. 13 Perjantaina 28. Eri asia kuin Eurooppa-neuvosto eli EU-huippukokous. Pohjois-Atlantin liitto Nato (28 jäsenmaata Yhdysvalloista Albaniaan): Suomi harjoittaa Naton kanssa yhteistyötä rauhankumppanuuden pohjalta. Mahdollisuus hakea jäsenyyttä. Perustuslaki Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen. Se on sotilaallinen mutta muuttuva järjestö. ?Voihan olla, että 20 vuoden kuluttua Natoa ei enää tarvita eikä sitä ole.? usein Nato. Suomi on siis Naton kanssa paljon tekemisissä. Melko veltto, mutta modernisoitavissa. Suomen Etyj- ja Nato-valtuuskuntien puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) pitää Etyjiä tärkeänä toimijana, sillä se on tuonut vakautta Eurooppaan. Norsu-yhteistyössä ovat mukana Norja, Ruotsi ja Suomi. Lisäksi kahdenkeskistä yhteistyötä Ruotsin kanssa. Kansainvälinen kriisinhallinta: Osallistuminen on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tavoitteena parantaa kansainvälistä ja myös Suomen omaa turvallisuutta. ? Vaikka kansainväliset järjestöt tekevät päällekkäistäkin työtä, niissä kannattaa olla mukana, sanoo ulkoministeri Erkki Tuomioja. Ulkoasiainministeriö Suomi pitää yllä uskottavaa kansallista puolustusta, joka nojaa yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustusjärjestelmään, tavoitteena koko valtakunnan alueen puolustaminen.? Hallitusohjelma Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja harjoittaa yhteistyötä Naton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Päämaja Strasbourgissa Ranskassa. Ja miksi? Maailma on muuttunut. Euroopan ihmisoikeussopimus ja -tuomioistuin. Sitovat sopimukset. Se tarkoittaa muun muassa yhteisiä harjoituksia ja mahdollisuutta osallistua YK:n rauhanturvaoperaatioihin. ?Saamme tietoja ja kokemusta, joista on hyötyä oman puolustuksemme järjestämisessä?, Tuomioja perustelee. Kriisinhallinnassa Suomi voi esiintyä Nato-, Etyj- tai EU-joukkojen lipun alla. Tälläkin hetkellä suomalaissotilaita on maailmalla kymmenissä paikoissa, muun muassa Kashmirissa ja Lähiidässä. Suurimmista kohteista Afganistanista joukot vedetään ensi vuonna pois ja Libanonissa niitä lisätään. ?Kaikilla näillä operaatioilla on YK:n valtuutus?, Tuomioja painottaa. EU-ulkopolitiikassa Suomella on veto-oikeus, mutta YK:n turvaneuvoston pakotepäätös sitoo jäsenmaita. Sotilaalliseen voimankäyttöön sekään ei voi velvoittaa. ?Mutta jos YK:lta tulisi pyyntö, olemme kyllä valmiita vastaamaan myönteisesti?, Tuomioja vastaa kysymykseen juuri nyt ajankohtaisesta Syyriasta. ?Nato-kysymys on hyvin selvä? Jos sotilaallista voimaa tarvitaan, YK:n antamaa tehtävää lähtee hoitamaan Vaikka sotatietoa jaetaan, yhteistyö ei murenna omaa puolustustamme eikä se ole vaihtoehto Nato-jäsenyydelle tai omalle puolustukselle, Tuomioja sanoo. ?Puolustusmäärärahat ovat riittävällä tasolla, ja välttämättömät tehtävät on pystytty hoitamaan. Suomen piti mennä mukaan Nato-harjoituksiin, mutta sitten alettiin miettiä tilannetta, että valvonnan kohteeksi osuisi venäläinen kone. kumppanuussuhde. Sieltä suomalaisetkin ovat saaneet oikeutta. Päätökset ovat muuttaneet pysyvästi ihmisoikeusnormistoa esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen osalta. Etyj tekee samantyyppistä työtä ihmisoikeusasioissa ja vaalitarkkailussa ja lisäksi kriisinhallintaa ja asevalvontaa, mutta vailla sitovia sopimuksia. Järjestönä se on Tuomiojan mielestä ?huonommassa hapessa. Metsäylioppilaat etsivät Hyytiälässä tulevaisuuden polkujaan. Miten tämä sopii puolueettomuuteen? Suomi ei ole puolueeton ?Suomihan ei ole puolueeton maa?, ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) korjaa. ?Suomi ei kuulu sotilasliittoon, mutta puolueettomuudesta lakkasimme puhumasta, kun liityimme Euroopan unioniin. Kaikesta voidaan kyllä keskustella, mutta samalla esiin voi tulla seikkoja, jotka eivät palvele hyviä suhteitamme Venäjään tai Yhdysvaltoihin.? Nato-kysymyksen hankaluuden osoitti Islannin ilmavalvonta. Olemme sitoutuneet EU:n arvoihin ja siellä harjoitetaan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.? Suurin osa EU-maista on myös Naton jäseniä, ja Suomellakin on Natoon suhde . Sekä Euroopan neuvoston että Etyj:n jäsenmaksu on vajaat neljä miljoonaa euroa. ?Rauhan ja vakauden ylläpitäminen ja konfliktien estäminen tulee paljon halvemmaksi kuin aseidenkäyttö ja sotiminen.? SUOMEN LINJA Mukana monessa järjestössä Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Suomi osallistuu turvallisuus- ja puolustuspoliittisten järjestöjen kautta kansainväliseen yhteistyöhön: Euroopan unioni (Kroatia on 28. jäsenmaa 1.7.): Suomi tukee EU:n vahvistamista turvallisuusyhteisönä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan avulla. Euroopan neuvosto: Euroopan vanhin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Talouden valta on kasvanut ja sen raja politiikkaan hämärtynyt, valtioiden väliset riippuvuudet lisääntyneet ja sodan uhka vaihtunut monin paikoin pakolais-, rikollisuus-, tauti-, kyber- ja ympäristöuhkaksi. Eurooppaa ennen jakaneista sotilasliitoistakin toinen on kadonnut kokonaan. Mikä on Suomen rooli ja ääni tässä maailmassa. Päätettiin jättää aseet pois. Tuomiojan mukaan Venäjän kanta Suomen Nato-jäsenyyteen on tullut selväksi, vaikka ?ei se meidän ratkaisuihimme vaikutakaan?. Samaan aikaan Venäjä varustautuu myös lännessä. Norsu ei murenna puolustustamme Suomi onkin panostanut pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön Nordef- con ja Norsun kautta. Yhteistyöllä haetaan kustannustehokkuutta. Yläneellä on perinne- kasvimaan lisäksi tehty muistipeli, jonka avulla voi opetella kasveja. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.? Yhdistyneet kansakunnat: 193 jäsenmaata. kuin Euroopan neuvosto. Hän osallistuu huomenna Turkin Istanbulissa alkavaan Etyj-kokoukseen, jossa myös isäntämaan kurdi- ja mielenosoitusasiat noussevat esille. Suomi siis jatkaa järjestöjen jäseninä, eivätkä jäsenmaksutkaan ole Tuomiojan mukaan kalliita. Sivu 15 Kasvit tutuiksi. Somerniemen kesätorilta voi ostaa melkein mitä vain, eikä ihme, sillä myyjiä on parisensataa. kesäkuuta 2013 VIIKONVAIHDE Elämälle suunta. Se käsittää yhteisiä harjoituksia ja aluevalvontaa sekä samanaikaisesti tehtyjä tarvikehankintoja. Tämä vaihtoehto sopii hyvin Natoa ja Venäjää karsastavalle kansalle. Puolustusministeriön juuri eläköityneen viestintäpäällikön Jyrki Iivosen mielestä kysymys on pikemminkin sekä taloudellisesta että poliittisesta pakkoraosta. ?Suomi ei kuulu sotilasliittoon, mutta puolueettomuudesta lakkasimme puhumasta, kun liityimme Euroopan unioniin.? Rauhantyö on sotaa halvempaa Entä muut järjestöt, joissa Suomi on mukana, onko niistä hyötyä? Presidentti Niinistö arvosteli äskettäin sekä EU:ta että YK:ta saamattomuudesta ja päätöksenteon jähmeydestä ja toivoi Suomea mukaan myös järeämpiin talouspöytiin. Tuomioja laajentaisi YK:n turvaneuvostoa 20?25 jäseneen ottamalla uusia pysyviä ja vaihtuvia jäseniä nykyisten viiden ja kymmenen sijaan. Sivu 16 Monenlaista myytävää. Luotiin Kansainliiton jatkajaksi toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1947. Etyj eli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö: 57 jäsenmaata. Pitää esillä turvallisuus-, ihmisoikeusja ympäristöasioita, tekee asevalvontaa ja vaalitarkkailua. Päätökset poliittisia, eivät oikeudellisesti sitovia. Toistaiseksi emme ole hankkineet mitään yhteiskäyttöön.? Nyky-Nato näyttäytyy joka tapauksessa vanhan kylmän sodan perinteen mukaisena sotilasliittona tai yleisempänä turvallisuusuhkiin vastaavana järjestönä. Sivu 14 Millä äänellä Suomi maailmalla esiintyy? Valtioiden sisäisiä asioita on yhä vähemmän ja sopimukset sitovat politiikkaa yhä enemmän. Suomikin on monessa pöydässä mukana. Euroopan unioni, Euroopan neuvosto, Etyj, Nato. Ulkopolitiikka, turvallisuuspolitiikka, puolustuspolitiikka. Kriisinhallinta, sotilastarkkailu, kansainvälinen yhteistyö. Missä kaikessa Suomi on oikein mukana. 47 jäsenmaata, pyrkii parantamaan ihmisoikeuksia, elinoloja ja demokratiakehitystä. Päämaja Wienissä Itävallassa. Nordefco-puolustusyhteistyötä Nato-maiden Norjan, Tanskan ja Islannin sekä ei-Nato-maa Ruotsin kanssa
Koko 26-vuotisen elinkaarensa ajan tori on täyttänyt sille alkujaan asetetun tehtävän. ?Tämä on kokoontumispaikka, jonne osa kyläläisistä tulee joka viikonloppu. Myyntipaikat jaetaan saapumisjärjestyksessä, ainoastaan koko kesäksi paikan varanneilla on kiinteä oma paikka. Kesätorilla myydään paljon muutakin kuin vihanneksia, juureksia ja marjoja. Vastuukuntamalli tarkoittaa karkeasti sitä, että näiden kuntien valtuustot päättäisivät kaikkien suomalaisten sosiaali- ja terveyspolitiikasta. Ei politiikan tukeminen ole rikos. Toripäivänä ennen avaamista myyjille osoitetaan myyntipaikat. Esimerkiksi kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) kotikaupungin Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson (kok.) johtaisi koko Keski-Suomea. Eduskunnan keskustelua vääristää, että lähes 60 prosenttia kansanedustajista asuu noissa suurissa kunnissa. Järjestäjiä eli tuttavallisemmin toripoliiseja on vain viisi, mutta siitä huolimatta tehtävää riittää niin ennen toria, sen aikana kuin sen jälkeenkin. ?Joka perjantai siistitään parkkipaikat kuntoon ruohonleikkurilla. Zyskowicz saivarteli, että perustuslakivaliokunnan kanta lykkää kuntauudistusta loputtomiin, koska aina tulee uusia tuntemattomia tekijöitä. Töllin mukaan sote-menot ovat 60 prosenttia kuntien menoista. Esimerkiksi työkäsinemyyjä, leikkokukkamyyjä ja vihannesmyyjä ovat olleet mukana joka vuosi?, Linnilä listaa. Vaikka osa kauppiaista on pysynyt vuodesta toiseen, on myyjissä myös vaihtuvuutta. ?Noin puolet myyjistä on paikalla koko kesän, loput vaihtuvat. Esimerkiksi puhemies Erkki Pystysen (kok.) kaudella 1980-luvulla istuntokausilla oli tapana venyä. Venyminen ei juurikaan johtunut professori Pystysen pikkutarkkuudesta. Puuhioketta on sataman kautta lähtenyt noin 200 tonnia. SOMERO (MT) Somerniemen kylässä Somerolla Varsinais-Suomessa on yksi Suomen suurimmista kesätoreista, ellei jopa suurin. Idea kesätorin takana on varsin yksinkertainen: tehdään kyläläisille kokoontumispaikka. Kokoontumispaikka kesätorista todella tulikin, eikä pelkästään kyläläisille. ?Oli vuosi 1986. Torin aikana tulee huolehtia, että vessat ovat kunnossa ja paperia riittää. Lopuksi alue vielä siivotaan?, Somerniemi-seuran puheenjohtaja, yksi toripoliiseista, Anne Pentikäinen luettelee. Kerran vuodessa torialueella järjestetään talkoot. ?Keväisin järjestämme siivoustalkoot, joihin keräämme kyläläisiä lehti-ilmoituksella?, Pentikäinen selittää. Tori ei saa ulkopuolista rahoitusta, vaan kaikki rahat tulevat toripaikkojen vuokratuloista. ?Kuluja tulee yllättävän paljon. Teuvo Hakkarainen (ps.) uhosi mittauttavansa suuressa salissa horoskoopin teettäjä Kataisen luottamuksen. LA 29.6. Inkoon uusi syväsatama palvelee puutavarakauppaa Inkoossa sijaitsevan Suomen uusimman syväsataman liikenne on ensimmäisenä puolivuotiskautena päässyt hyvään alkuun. 14 Perjantaina 28. kesäkuuta 2013 VIIKONVAIHDE PASSIPAIKALLA Kesäpäivä salissa Eduskunnan työn jatkuminen yli juhannuksen ei ole tavallista mutta ei ainutkertaistakaan. Kuntajakolaki vietiin läpi odotetuin numeroin. Sen sijaan sosiaali- ja terveysuudistuksen toteutumista kaavaillussa muodossa aprikoitiin hallitusryhmissäkin. Meillä poliitikko sai alioikeudessa toista vuotta vankeutta, kun kaverit järjestivät hänelle syntymäpäivä juhlat. Yhtä perusteltu oli eduskunnan yksimielinen päätös pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) kohdalla. Vilkkaimpina viikonloppuina kävijöitä voi olla jopa 6?000?7?000?, toritoimikunnan puheenjohtaja Leo Malkki kertoo tyytyväisenä. Toripoliisilla riittää tehtävää Toukokuun lopusta elokuun loppuun joka lauantai järjestettävä tori pyörii vapaaehtoisvoimin. Vastuun tapahtumasta kantaa viiden vapaaehtoisen ryhmä. Saivartelijat vauhdissa Puhemies Eero Heinäluoman (sd.) vetoomus ottaa oppositio mukaan kuntauudistuksen valmisteluun ei hallitusta heilauttanut. Suurten kaupunkien edustajia tällainen pohdinta ei sanomattomasti kiinnosta. Kanerva hirrestä Hovioikeus vapautti kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) lahjussyytteistä. Tosipaikassa meni taas kerran maha kuralle. PEKKA ALAROTU VIIKON VÄRSSY Löytyy vanhasta leidistä harvasta kymmenen tervettä varvasta kivusta irveen vääntyy suu hankaa kumpparin syrjää vaivaisenluu Täytyi nuorena olla niin korea nilkka ylhäällä, sääri sorea oli nautinto, tuotti huvia tutkia Hopeapeilistä kenkien kuvia Irja pitää kenkää leveänmallista Villensä tukee, kynkästä, allista kiukkua puhisee vanha Ville joutais´ kenkämuotiukot käräjille JUHA AALTOILA MT 50 VUOTTA SITTEN . Kiistojen päätteeksi yleensä äänestetään heti, joten terassille ei voi unohtua päivystämään. Eduskunnan työtavat ovat järkevöityneet ja romanttisista kesäisistä yöistunnoista on päästy. Kotiin vietäväksi voi hankkia vaikkapa puukengät, varpuvispilän, näkkileipä kaulimen tai kahvipaketeista tehdyn halkokorin. Leo Malkki, Anne Pentikäinen ja Marjukka Malkki vastaavat kukin osaltaan kesätorin järjestelyistä. TAPAHTUMAN TAKANA Tavoitteena tuttuus ja turvallisuus Järjestäjät eivät osaa nimetä mitään tiettyä syytä Somernie- men kesätorin menestykselle. ?Aluksi tämä oli absurdi juttu, koska juntit olivat perustaneet keskelle ei-mitään tällaisen. Täällä ei myöskään ole järjestyshäiriöitä?, Pentikäinen kertoo. Nykyään puhutaan uudistumisesta olipa kyseessä mikä asia tahansa. Niin syntyi idea kesätorista. Vessat ja esiintyjät ovat suuri menoerä.? Myynnissä melkein mitä vain Torilla myydään liki kaikkea. ?Pitäisi lähteä siitä, mitä täällä ei myydä. Kaksi kolmasosaa on kirpputorimyyjiä. ?On muutamia sellaisia myyjiä, jotka ovat olleet mukana alusta asti. Aikoinaan moni tuli aamuyöstä päättämään soralaista tukka pystyssä ja äänesteli miten sattui. Kylän kokoontumispaikasta tuli Suomen suurin kesätori JAANA KANKAANPÄÄ Somerniemen kesätori kerää kesälauantaisin tuhansia kävijöitä. Satamassa on käynyt 28 alusta ja hiiltä on purettu noin 30?000 tonnia, samoin jonkin verran kipsikiveä ja masuunikuonaa. Somerniemellä ei Ari Hietanen on käynyt puolisonsa Liilia Pallingin kanssa torikauppaa Somerniemen kesätorilla jo 15 vuotta. kuitenkaan ole lähdetty siihen kelkkaan. ?Kesätorin on tarkoitus olla turvallinen ja tuttu keidas, vastaisku sille, että kaiken pitää nykyään uudistua. tulemaan torille joka kesälauantai? ?Tämä on sosiaalinen tapahtuma?, Linnilä perustelee. ?Ajattelen, että se on viikon ainut vapaapäivä, kun tulen tänne?, Pentikäinen kiteyttää. ANNIINA KESO. Kylän miesten kanssa pohdimme, että kokoontua voisi muutenkin kuin kerran vuodessa tai kyläläisen lapsen rippijuhlissa. Juurikin vaihtuvuus on varmasti torin suosion salaisuus?, Pentikäinen pohtii. Marjukka Malkki ja Lea Hellstedt opastavat torimyyjät omille paikoilleen. Vastuukuntamallin mahtumista perustuslain puitteisiin epäili muun muassa vasemmistoliiton sosiaaliasiantuntija Erkki Virtanen. Hän kyseli, onko kunta- ja sote-uudistuksen niputtaminen yleensä järkevää. Keskustelun herkullisinta antia oli entisen kuntaministeri Tapani Töllin (kesk.) ja veteraaniedustaja Ben Zyskowiczin (kok.) sanamiekkailu. Lahjomalla hyötyminen on. Suuressa maailmassa poliittinen korruptio on sitä, että poliitikko työntää yhteisiä rahoja omiin tai lähipiirinsä taskuihin. Zyskowiczia sapetti, kun perustuslakivaliokunta ei suostunut ottamaan etukäteen kantaa sote-uudistukseen ja antoi kunnille pitkän harkinta-ajan. Entinen oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) selitti kärsivällisesti moneen kertaan, ettei perustuslakivaliokunta voi ryhtyä lainvalmistelijaksi. Ihmisiä saattoi siksi kiinnostaa?, Linnilä miettii nauraen. Toinen selitys menestykselle saattaa olla paikan henki. ?Tällä torilla myyjät eivät riitele keskenään. Kalevi Sorsan (sd.) ja Paavo Väyrysen (kesk.) kukkotappelu vain oli tuohon aikaan makeimmillaan. Riviedustajia venyminen ärsyttää. Kun mukaan lasketaan Mikkelin, Kajaanin ja Kokkolan kaltaisten osavastuukuntien edustajat, ei uhattujen pikkukuntien kansanedustajista suurta ryhmää kerry. Sallalainen Hanna Mäntylä (ps.) tiivisti, ettei lähipalveluja saa korvata etäpalveluilla. Linnilä on ollut mukana alusta asti. ?Ensimmäiset viisitoista vuotta olin toripoliisina, mutta viimeiset yksitoista olen muuten vain kuulunut kalustoon?, Linnilä kertoo. Linnilän lähdettyä toripoliisirinkiin liittyi Malkki. ?Tulin mukaan, koska ajattelin, että täällä opin tuntemaan kylän ukot ja emännät, ja niin kyllä tapahtuikin?, Malkki juttelee. Pentikäinen puolestaan on tullut mukaan järjestelyporukkaan, koska on Somerniemiseuran puheenjohtaja. Mutta mikä saa toripoliisit ? niin entisen kuin nykyisetkin . Himastutkimuksen tilaamisessa ei ainakaan hänen osaltaan ollut mitään lainvastaista. Poliittinen vastuu on eri asia. Ratkaisu on perusteltu. Mikäli uudistuksia tehdään, niiden tulisi syntyä samoin kuin idea toristakin, spontaanisti?, Pentikäinen perustelee. ?Toripäivä viikon ainut vapaapäivä? Linnilä, Malkki ja Pentikäinen ovat tulleet mukaan kesätori- toimintaan kukin omaa reittiään. Kunnan on tiedettävä tämän uudistuksen sisältö, kun se päättää omasta kohtalostaan. Pieni anoo, iso sanoo Yli 50?000 asukkaan kunnissa asuu noin puolet suomalaisista. Näin jälkeenpäin voi tosin sanoa, että tori oli täysin järjetön keksintö?, alkuperäiseen ideointiporukkaan kuulunut Kai Linnilä naurahtaa. Vaikka idea aluksi tuntuikin käsittämättömältä, toiminta polkaistiin käyntiin heti seuraavana vuonna. Täältä ei saa viinaa eikä tupakkaa?, Linnilä kiteyttää. Alkoholittomuus on yksi kesätorin pääperiaatteista. ?Jo edesmennyt entinen Somerniemi-seuran puheenjohtaja sanoi, että tänne ei tuoda kaljatelttaa eikä pomppulinnaa. Samaa linjaa olen minäkin noudattanut?, Pentikäinen nauraa. Aluksi torille kelpuutettiin myyjiksi vain alkutuottajia. ?Nopeasti kuitenkin huomasimme, että se ei riitä palvelemaan asiakkaitamme, joten annoimme myös jälleenmyyjien tulla?, Linnilä selittää. Tällä hetkellä torilla on myyjiä kahdensadan molemmin puolin hieman viikonlopusta riippuen
Tällä hetkellä moni asia kiinnostaa. Heillä on ollut säännöllisin väliajoin tapaamisia, ja ilmeisesti ihmissuhteista on ollut myöhemmin paljon hyötyä?, Laura tietää. ?Täällä syntyneet ystävyyssuhteet kestävät läpi elämän. Ja tiedän jo, että kun menen viikonloppuna käymään kotona, vanhempiani kiinnostaa kovasti keskustella Hyytiälästä.? Kallea sen sijaan ei haittaa, vaikka kaveripiiri kotipuolessa ei ihan ymmärrä nuoren miehen tulevaisuudensuunnitelmia. ?Siellä ne kaupungissa naureskelevat, että Kalle se jossain Juupajoella syöttää itseään hyttysille. Takana metsurin asussa Paavo Lyytikäinen ja sinisessä asussa aseman johtaja Antti Uotila. ?Ensin kaikki puimaan, sitten kaikki uimaan, sitten kaikki joukolla kuivaamaan.? Innasen ikivihreä teki ilmeisen vaikutuksen myös Urjalan kuntapäättäjiin. Minun mielestäni se olisi alalle suuri menetys.? ?Kuinka kukaan voi olla suuri metsäalan asiantuntija, jos hänellä ei ole minkäänlaista käsitystä ruohonjuuritason tekemisestä?? STINA HAASO. Modernimman selityksen mukaan halkeilua aiheuttavat epätasaiset kosteusolot. Mutta mieluummin teen itselleni merkityksellistä työtä köyhänä kuin jotain, mistä en tykkää rikkaana.? Kaikilla tulevaisuuden työpaikka ei ihan vielä siinnä varmana silmissä. ?Nyt pitäisi päättää isosta asiasta, kun syksyyn mennessä valitaan lopullinen opintosuunta. Tuholaisten torjumiseksi nauriit on hyvä peittää harsolla. TOPI LINJAMA Metsiemme nuoret toivot Hyytiälä jättää jäljen tulevaisuuden metsänhoitajiin. Se kattaa palkat, tilakulut ja laitteet. Metsäasemalla on käytössään 29 hehtaarin tonttinsa lisäksi myös parituhatta hehtaaria Metsähallituksen maita. Ympärivuotista henkilöstöä asemalla on 19 ja kesätyön tekijöitä kymmenkunta. Tämän kokemuksen hienouden ymmärtää vasta paikan päällä.? Espoolainen Kalle Greis nauttii käytännön töistä. Vihtiläinen Laura Nikinmaa on viettänyt Hyytiälässä kesiään jo lapsena. >> Kyllähän se on vaikea olla metsäalan asiantuntija, jos ei itse osaa töitä käytännössä.« TIMO MÄKELÄ Vilppulalainen Timo Mäkelä vietti välivuoden rauhan turvaajana Afganistanissa. Jossain siintää ammatti Mikä minusta tulee isona. kuten veljekset Kiven romaanissa . Innanen (s. Se vaikutti jopa pääainevalintoihin. Levy poiki muitakin hittejä kuten Elsa, kohtalon lapsi sekä Gunnar vierasmaalainen. Kappaleissaan Innanen irvaili etenkin tangomusiikille, joka oli lavatanssin ystäville lähes pyhä asia. Kaikuja Kalevala-ajalta ?Jyske varstojen nyt alla orsien, yössä kertoo meille kutsun sen. Tartu varstaan vaan ja tule Urjalaan, riennä juosten uimalaan.? Urjalan taikayö maalasi kuvan agraari-Suomesta, joka 1960-luvun lopulla joutui vähitellen taka-alalle rakennemuutoksen seurauksena. ?Laulussa on menneen ajan nostalgiaa ja riihiromantiikkaa sekä umpikorven taikaa. 1931) ikuisti suomalaisen kesäidyllin kappaleeseen Urjalan taikayö vuonna 1967. Säilöttäväksi aiottu nauris on vanhastaan syljeskelty kaskeen vasta juhannusviikolla. satoi tai paistoi?, vakuuttavat nuoret palatessaan metsän mittausharjoituksesta. Laura, Kalle ja Timo sekä 49 muuta metsäylioppilasta opiskelevat parhaillaan Hyytiälän metsäaseman perinteisellä kesäkurssilla. ?Minusta täällä on sikakivaa. Jos haluaa valmistua metsänhoitajaksi, ensimmäisenä kesänä joutuu uhraamaan aikaansa sen yhdeksän viikkoa. Joillain on asiasta jo selkeä kuva, kuten vihtiläisellä Nikinmaan Lauralla: ?Minusta tulee metsäntutkija. Naurisvarkaat . Erik Lindströmin säveltämä ja Innasen sanoittama jenkkaparodia ilmestyi jälkimmäisen esikoisalbumilla Rakkauden ja onnensatumaan täysivaltainen suurlähettiläs. Urjalan taikayö nousi singlelistan kärkikolmikkoon jo saman vuoden syksyllä. Joku kurssikaveri tulee takuulla vastaan tulevaisuudessa työelämässä?, uskoo Laura. Kesäkurssin porukasta muodostuu yleensä niin tiivis, että yhteisö jää elämään jatkossakin. ?Omat vanhempani ovat opiskelleet aikoinaan täällä. Siitä seitsemän viikon perästä ?nauris miehuuvellaan komeiloo?, kuten Alajärvellä sanottiin. Naurismaat ja -kuopat sijaitsivat kaskimailla joskus hyvinkin kaukana taloista. Näen itseni jossain metsäteollisuuden palveluksessa?, pohtii Kalle. Myös Timo uskoo päätyvänsä metsäteollisuuden puolelle töihin. ?Tutkijan hommaan minusta ei ole. Nauris kuuluu vanhimpiin viljelykasveihimme, mistä yhtenä todisteena on se, ettei kasvin nimeä ole lainattu muista kielistä. Nauriin kuiva-ainepitoisuus on puolet perunaa pienempi, mistä syystä peruna sisältää enemmän hiilihydraattia ja proteiinia. Harjoittelukesä Juupajoella sijaitsevalla metsäasemalla hitsaa metsäylioppilaat tiiviiksi ryhmäksi. JUUPAJOKI (MT) Vesisade on juuri lakannut, kun Laura Nikinmaa, 21, Kalle Greis, 21, ja Timo Mäkelä, 22, kurvaavat polkupyörillään Hyytiälän metsäaseman pihaan. ?Työt tehdään . Aiheen vaakuna on saanut pilkkanimestä. ?Kiikalan naurisäijät? viljelivät vielä vanhanaikaisesti naurista, vaikka muualla oli jo siirrytty perunaan. Ennen perunan valtakautta nauris oli suomalaisten tärkein juures. Kunnanvaltuusto lahjoitti laulajalle elinikäisen käyttöoikeuden rantatonttiin, joka tosin olisi ollut liian kallioinen kesämökin paikaksi. Innanen sai lisäksi kunnian esiintyä Urjalan kunnan satavuotisjuhlissa marraskuussa 1968. Laulun mukaan on myöhemmin nimetty muun muassa Urjalasta Huittisiin johtava matkailutie Taikayöntie, leirintäalue ja festivaali. Mainittakoon, ettei umpihelsinkiläisellä taiteilijalla ole juuria Urjalaan, vaikka niin voisi luulla. Muusikosta taidemaalariksi Radiopakinoitsijanakin tunnettu Innanen lopetti laulujen tekemisen 1980-luvun puolivälissä ja alkoi keskittyä maalaamiseen. Miehen naivistisissa teoksissa esiintyvät härmäläiset perustyypit karvalakkeineen ja suurine sieraimineen. Mutta minusta tämä on sen arvoista?, Kalle vakuuttaa. Kesän jälkeen jokainen näistä tulevaisuuden metsäammattilaisista tietää, mitä tarkoitetaan esimerkiksi taimikon perkauksella ja ensiharvennushakkuulla. ?Vaikka itse ei työelämässä joutuisi käytännön metsänhoidon kanssa tekemisiin, täältä hankitaan ammatille kuitenkin perusta. Mutta nauriissa on perunaa enemmän Cvitamiinia ja kalsiumia. Nauriinkylvöön ehtii hidaskin naurisäijä tai -eukko. Maatilalla syntynyt ja kasvanut nuorimies ehti armeijan jälkeen käydä rauhanturvaajana Afganistanissa. ?Metsä on minulle tuttu ja turvallinen paikka. Viittaan nyt esimerkiksi kartelleihin.? Uotila itse muistelee lämmöllä omaa kesäänsä Hyytiälässä 34 vuotta sitten. ?Kesä 1979 oli monen opiskelijan elämässä käännekohta. Aika moni tässä opiskelijaporukassa on metsänomistajia itsekin ja juuret pitävät tiukassa otteessaan täällä Suomessa.? STINA HAASO MAJOITUSTILALLE TARVETTA Kuhinaa metsäasemalla Hyytiälän metsäaseman vuosittainen budjetti on noin miljoona euroa. Tämä kesä on todella selvittänyt päätäni, ja huomaan olevani aivan oikeassa paikassa.? Myös vilppulalainen Timo Mäkelä tunnustaa löytäneensä vihdoin varmuuden tulevaisuudelleen. saattoivat helposti aiheuttaa ikävän yllätyksen viljelijälle. Uskomuksen mukaan nauriit halkeilivat, jos naurismaalla nauretaan. Majoitustilojen seiniin on kirjoitettu vuosikymmenten terveiset tulevaisuuden opiskelijoille. Käytännön opetus pitää pintansa Metsäalan tulevaisuuden toivot ovat innokkaita, arvioi Hyytiälän aseman johtaja Antti Uotila seurattuaan tämän kesän opiskelijoita Hyytiälässä nyt muutaman viikon. ?Täällä syntyy elämänmittaisia ihmissuhteita ja verkostoja, joista on sekä hyötyä että haittaa. Näen sen tien itselleni selkeästi viitoitettuna ehkä osaltaan siksi, että isäni on professorina Viikissä ja perheessäni tutkijan työ on kaikille tuttua.? ?Tutkijan palkka ei tosin kummoinen ole, ja apurahoista joutuu tappelemaan. Kesällä syötäviä nauriita voi kylvää pitkin kevättä parin viikon välein. Urjala on lisäksi hyvin vanha paikannimi, jossa kalskahtaa Kalevala-aika?, Innanen kertoi Maaseudun Tulevaisuudelle vuonna 2002. Kunnanisät ilahtuivat Erilaiset mittaustyöt kuuluvat olennaisena osana kenttäkurssiin. Luultavasti jotain metsävarojen käyttöön ja suunnitteluun liittyvää.? Ulkomailla työskentelyä kolmikko ei pidä mahdottomana ajatuksena, mutta suurta hinkua maailmanvalloitukseen heistä ei pursua. ?En sulje sitä mahdollisuutta pois, mutta ensisijaisesti toivoisin työllistyväni Suomeen. 15 Perjantaina 28. Osmo Suominen (oikealla) neuvoo Teemu Anttilalle (vas.), Kalle Greisille ja Sanja Kontiolle, miltä puun korkeuksilta katkonta tulee suorittaa. Eräässä maalauksessa on kuvattu myös Urjalan taikayö. Suomen tunnetuimpiin naivisteihin kuuluvan Innasen tauluja on vuosittain esillä Naivistit Iittalassa -näyttelyssä, joka on tänä kesänä auki 25. Lisäksi asemalla viettää aikaansa vaihteleva joukko tutkijoita. Kesäkurssien aikaan aseman väkimäärä moninkertaistuu, sillä paikalla on päivittäin yli sata henkeä. Majoitustilaa talvella on noin sata vuodenpaikkaa. Kesällä käytössä on lisäksi 70 vuodepaikan Impivaara, joka toimii kesäkurssilaisten kotipesänä. Vanha Impivaara (vasemmalla) toimii opiskelijoiden kesä majoitustilana. Joskus kuvittelin, etten haluaisi tehdä töitä metsän kanssa, mutta täällä sitä vaan ollaan ja nyt tuntuu hyvältä.? Ystävyyssuhteet läpi elämän Kokemuksena seitsemän tai yhdeksän viikon harjoittelu perusasioiden äärellä on ainutlaatuinen. Taloudellisesti se tarkoittaa, että ensi talvena on tiukempaa. Itse olin kurssiltani ainoa, joka valitsi metsäpatologian.? Aseman johtajan mielestä on tärkeää, että alan tulevat asian- tuntijat osaavat myös käytännön töitä. ?Me opetamme täällä nuorille metsäalan perusasioita tutkitun tiedon kautta. Jokainen osallistuu täällä taimikonhoitotöihin, istuttaa puita ja käyttää sekä raivaus- että moottorisahaa.? Uotila puolustaa käytännön opetusta kynsin ja hampain. ?Säännöllisin väliajoin käydään kädenvääntöä siitä, voitaisiinko nämä kesäkurssit lopettaa. elokuuta saakka. RIKU-MATTI AKKANEN KASVIMAAN KERTOMUKSIA Naurismaalla ei naureskella Salon kaupunkiin liitetyn Kiikalan vaakunassa komeilee kultainen nauris. kesäkuuta 2013 VIIKONVAIHDE RAMI MARJAMÄKI IKIVIHREÄT PEKKA FALI Nykyisin Martti Innanen siirtää ajatuksensa naivistisiin maalauksiin. Riihiromantiikkaa Urjalassa ?Läpi Urjalan ja kautta Huittisten kuuluu hirveä jyske varstojen, nytpä maistuu työ, varstat maihin lyö, tää on Urjalan taikayö.? Martti ?Huuhaa. Se on se suuri kysymys, joka pyörii Hyytiälässä jatkuvasti nuorten mielessä. Kyllähän se on vaikea olla metsäalan asiantuntija, jos ei itse osaa töitä käytännössä?, pohtii Timo. ?Monelle tämä kesä on se hetki, kun viimeistään selviää, onko tämä ala se oma juttu?, lisää Kalle. Kaupunkilainen kaipasi käytäntöä Espoolainen Kalle Greis tunnustaa nauttivansa kesästä täysin siemauksin, vaikka suurin >> Monelle tämä kesä on se hetki, kun viimeistään selviää, onko tämä ala se oma juttu.« KALLE GREIS osa asioista on hänelle aivan uusia. ?Minulla ei ole koskaan ollut mitään unelma-ammattia. Kun kaverit hakivat opiskelemaan kauppakorkeakouluun ja oikeust ieteelliseen, minä halusin jotain käytännönläheisempää. Porukka hitsautuu väistämättä yhteen, kun saman vuosikurssin väki paitsi opiskelee ja tekee harjoitustöitä yhdessä myös asuu kesän ajan saman katon alla. ?Täällä verkostoidutaan valmiiksi
Kasvimaalle on istutettu 99 kasvilajia, jotka ovat kaikki Yläneen kylän rajojen sisäpuolelta. ?Jotta kasvi voi päästä kasvimaalle, sen täytyy olla kasvanut Yläneellä vähintään viisikymmentä vuotta?, puutarhan parissa pakertava Hanna-Leena Kaihola kertoo. ?Kasveja on haettu erilaisista paikoista. Pääsääntöisesti kasvimaa on valmis, mutta on siellä vielä hieman tilaa täydentää.? Korvan kasvitarhan nimeä kantavan kasvimaan lähtökohtana ovat olleet yläneläisen 1900-luvun alkupuolella eläneen kasviharrastaja Anton Korvan elämäntyö sekä kotiseutumuseon alueelle siirrettyjen rakennusten oma kasviympäristö. Puutarhan rakentaminen on ollut osa Perinnekasvit museopuutarhassa -hanketta, jossa paikalliset harrastajat ovat saaneet asiantuntija-apua Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:lta ja Turun yliopiston museologian oppiaineelta. Puutarha rakentaminen alkoi vuonna 2010, ja kaksi vuotta myöhemmin se tuli valmiiksi. ?Ilman talkoohenkeä, rahalahjoituksia ja MTT:n asiantuntija-apua perinnepuutarha ei olisi syntynyt?, Kaihola kiittelee. SUDOKU Helppohoitoisia tavallisuuksia Perinnekasvimaalle on valittu helppohoitoisia kasveja. ?Olemme erikoisuuksien Taso: Keskivaikea RISTIKKO Sudoku-tehtävän 386 ratkaisu. Tehtävä numero 387. Täytä ristikko siten, että jokaisella pysty- ja vaakarivillä ( ja paksuilla viivoilla rajatuissa 3 x 3 laatikoissa) on jokainen luku yhdestä yhdeksään. Kerran ja vain kerran! Apua Sudokun ratkaisuun osoitteessa: www.sudoku.org.uk EDELLISEN RISTIKON RATKAISU PASI LEINO Yläneen kotiseutumuseon perinne kasvimaalle on kerätty 99 yläneläistä kasvi lajia. kesäkuuta 2013 VIIKONVAIHDE Perinnekasvimaalla kasvaa vain paikallisia kasveja Ei syytä paniikkiin, meillä kaikilla on tasan loppuelämämme aikaa tehdä, mitä haluaa. PÄHKINÄ PÖYTYÄ (MT) Varsinaissuomalaisen Yläneen kotiseutumuseon puutarhassa on harvinainen perinnekasvimaa. Löytyy niin yrttimaata, raparperi- ja perennapenkkiä kuin yläneläistä humalaa ja Huvitus-omenapuutakin. Pääsääntöisesti kaikki kasvit ovat perennoja, mutta on joukossa muutama kaksivuotinenkin, joka siementää itse. ?Kasveja ei periaatteessa kas- tella tai muutenkaan hoideta. Kaksi tai kolme kertaa vuodessa on isommat talkoot, muuten museon kesäopas katselee kasvien perään?, Koskela kertoo. ?Vain sinä kesänä, kun kasvi istutetaan, sitä hoivataan. 16 Perjantaina 28. Kukkivia kasveja riittää koko kesäksi, etualalla idänunikko. Korvan kasvimaa on jaettu siisteihin penkkeihin. Anja Koskela (vas.), Hanna-Leena Kaihola, Arimo Helmisaari ja Pertti Peltola ovat tehneet ahkerasti töitä perinnekasvimaan eteen. sijasta etsineet tavallisuuksia. Haluamme viestiä, että vanhat omat pohjoismaiset kasvimme kestävät ja selviävät vähällä hoidolla?, puutarhan rakentamiseen osallistunut Anja Koskela perustelee. ?Kyllähän se kasvista jotakin kertoo, jos se on viisikymmentä vuotta selvinnyt hengissä Suomen ilmastossa. Erikoisuuksien sijasta maahan on pantu helppohoitoisia tavallisuuksia. Yläneen kotiseutumuseon perinnekasvimaalta löytyy 99 kasvilajia. Nykyään Suomeen tuodaan paljon ulkomaisia kasveja, jotka eivät menesty täällä kunnolla.? Kasvit on jaoteltu siisteihin penkkeihin. Haluamme varmistaa, että se varmasti juurtuu kunnolla.? ?Kukaan ei ole yksin mitään? Yläneen kotiseutuyhdistys valittiin tämän vuoden kotiseutuyhdistykseksi täysin vapaaehtoisvoimin toimivien yhdistysten sarjassa. ?Tavattoman keskeinen asia on, että tänne voi tulla kaikkina muina päivinä paitsi maanantaina. Harvoin myöskään kotiseutumuseolla on niin laaja tapahtumagalleria kuin meillä?, Kaihola pohtii valinnan syitä. Palkinto saa yhdistyksen nöyräksi. ?Vaikka olemme mielissämme palkinnosta, se tuo vastuuta meille. Osa on tullut hylätyiltä pihoilta, osa taas hoidetuista puutarhoista. Olemme saaneet tänne yli 80 prosenttia niistä lajeista, joita tänne voidaan saada. Kyllä maailma on sellainen, että ei kukaan ole yksin mitään.? Perinnepuutarhallakin lienee osuutta palkitsemiseen. Haluamme jatkaa samaan malliin kuin tähänkin asti?, yhdistyksen puheenjohtaja Arimo Helmisaari pohdiskelee. ?Palkinto on yhteistyön hedelmä. Vaikka samantyyppisiä hankkeita voi olla muuallakin, juuri Yläneellä erityistä on MTT:n tarjoama asiantuntija-apu. ?Teemme hieman epätyypillisempää kotiseututyötä?, Helmisaari tiivistää. ANNIINA KESO
Ellet leivo tai tee samalla uunissa jotain ruokaa, niin käytä leivänpaahdinta viipaleiden paahtamiseen. Leikkaa juusto viipaleiksi ja levitä paahdetun viipaleen päälle. Salaatti syntyy tuoreista rehuista kuin itsestään. Tänä vuonna vietimme mittumaaria seitsemän ystävättären voimin Päijänteen rannalla Sysmässä. Ota vaniljatanko pois. Sekoita tasaisen kuohkeaksi. Kaada seos pakastimen kestävään kulhoon. Lisää joukkoon muut ainekset. Pistä tikku happoiseen mansikkaan ja kasta suklaasulaan tai paksuun suklaakastikkeeseen. Paistamiseen juoksevaa rasvaseosta Tarjoiluun vaahtoutuvaa mansikkakermaa mansikka-raparperihilloa Vatkaa munien rakenne rikki kulhossa. Käytä sokeria mansikoiden makeuden mukaan. Kaada seos vedellä huuhdeltuihin annosvuokiin, kahvikuppeihin tai litran jää- Mansikkasohjo 4?5 annosta 1 l kypsiä mansikoita 2 rkl sitruunamehua (2 rkl vettä) 1 dl sokeria 100 g appelsiinituorejuustoa Koristeeksi mintun-, basilikantai sitruunamelissan lehti Huuhtele marjat, jos ne ovat multaisia. Voit käyttää myös pakastemansikoita. Soseuta mansikat sauvasekoittimella tai monitoimikoneella. Tarjoa jälkiruokana tai välipalana. Mansikkajäädyke 6?8 annosta 2 prk (à 200 g) makeaa mansikkarahkaa 3 rkl sokeria 1 tl vaniljasokeria 3 dl mansikoita 1 prk (2 1/2 dl) vaahtoutuvaa mansikkakermaa Koristeluun noin 2 dl mansikoita tummaa suklaata Yhdistä rahkaan sokerit ja mansikat soseena tai pieninä paloina. Etsi mansikkapaikka pellonpientareelta, sillä ahoeli metsämansikan kukkia oli runsaasti kesäkuun alussa. Villin mansikan maku tuo muistot lapsuuden mansikkamaidosta. Mansikkalajikkeiden maku ja rakenne vaihtelevat. Makuyhdistelmän kruunaa pippurinen bruschettaleipä. 1 ruukku jääsalaattia 1?2 kevätsipulia varsineen 1 pak (300 g) mozzarellapalloja mustapippuria, suolaa 400 g vesimelonia 100 g ohuen ohutta kinkkua 1/2 l mansikoita meloni ja mansikkaviipaleet salaatin päälle. 17 Perjantaina 28. Sekoita kaikki ainekset keskenään juuri ennen tarjoilua. Jos mansikat eivät ole kovin makeita, lisää siirapin määrää. Tarjoa jäätelön tai kotijuuston kanssa. Mansikkamozzarellasalaatti 4?5 annosta >> Etsi mansikkapaikka pellonpientareelta, sillä metsämansikan kukkia oli runsaasti kesäkuun alussa. Villin mansikan maku tuo muistot lapsuuden mansikkamaidosta. Mansikan makeus ja Aura-juuston suolaisuus täydentävät toisiaan kylmässä mansikkakeitossa. kesäkuuta 2013 VIIKONVAIHDE Marja-aika alkaa mansikoista HELLAN KULMILLA Nyt sitä saa! Nyt sitä saa, nyt sitä saa, vatsansa täyteen mansikkaa... Juhannus on vähän kuin joulu, mutta oikeastaan paljon parempi. Siinä missä kinkku, laatikot ja lipeäkala pitää vääntää veren maku suussa kolmesataa vuotta vanhan perinteen mukaisesti, juhannusruuista ei tarvitse ottaa paineita. Riittää kun heittää uudet perunat veteen ja kääntää grillin kuumaksi. Tarjoa vaahdotetun mansikkakerman ja viipaloitujen (sokeroitujen) mansikoiden tai raparperimansikkahillon kera. Mansikkabruschetta 6 annosta, 12 kpl 1 moniviljapatonki 1 pkt pippurijuustoa (Musta Pekka) 12 mansikkaa tuoretta basilikaa Leikkaa patonki vinottain viipaleiksi, 12 viipaletta. Ohjeista voi koostaa tarjottavaa myös omien mieltymysten mukaisiksi kokonaisuuksiksi. Reseptien annoskoot vaihtelevat tavallisista neljän hengen ohjeista jopa 16?20 hengelle riittäviin. Vatkaa joukkoon jugurtti ja sokerit. Tarkista makeus. Jos mansikat ovat hyvin mehukkaita, niin vesilisäystä ei tarvita. Kesäsipulin renkaat kruunaavat salaatin ja naatit paistan voissa. Jos vielä saa naapurimökin kalastajalta tai lähikaupasta savumuikkuja, ateria on täydellinen. Yritän parhaillani oikein toitottaa itselleni, että muistan syödä tarpeeksi mansikoita. Tarkoituksena on sekä rentoutua vieraiden kanssa että samalla syödä hyvin, kuten hän toteaa. Sitä pikkuisen vierastan, miksi jonkun työtavan pitää olla ?hirmu näppärää ja samperin siistiä?, mutta jos ronskista kielenkäytöstä ei piittaa, niin mutkatonta kesätarjottavaa miettivälle Lisa Lemken ohjeista on varmasti hyötyä. MAIKKI KULMALA Lisa Lemke: Syödään porukalla. Tervetuloa kesäpöytään! 176 sivua. Ripota annosten keskelle juustomurua. Tarjoa heti virkistävänä alkukeittona tai väliruokana mansikkabruschetan kanssa. Mansikkasalsa 1 litra mansikoita 4 rkl vaaleaa siirappia 1 rkl raastettua sitruunankuorta 1/2 tl mustapippurirouhetta 5 rkl tuoretta minttua hienonnettuna Pilko mansikat lohkoiksi. Lado viipaleet uunipellille ja paahda 250 asteessa noin kaksi minuuttia. Lisää mausteet ja minttu hienonnettuna. Kieliversioita voivat käyttää Ruokatiedon jäsenet samoissa elintarvikkeissa, joille on myönnetty suomenkielisen merkin käyttöoikeus. Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Kantén Ruokatiedosta pitää ruokaviennin kasvattamista tärkeänä, koska sen avulla moni yritys voi parantaa taloudellista kannattavuuttaan ja mahdollisuuksiaan työllistää lisää henkilöstöä. ?Hyvää Suomesta -merkki korostaa, että elintarvikkeen raaka-aineet on kokonaan tai pääosin tuotettu Suomessa. Ruuan valmistus ja pakkaaminen tapahtuvat luonnollisesti täällä?, Kantén sanoo. ?Hyvää Suomesta -merkittyjä elintarvikkeita on merkin koko 20-vuotisen taipaleen ajan mennyt myös rajojemme ulkopuolelle. Sekoita joukkoon mehu tai siideri. Anna turvota noin 30 minuuttia. Paista taikinasta rasvassa pieniä tai isoja ohukaisia. Levitä päälle hienonnettu kevätsipuli ja valutetut mozzarellapallot. Viipaloi mansikat ja nosta viipaleita pippurijuuston päälle limittäin. Talvella aina harmittaa, miksen syönyt niitä enemmän. Kun aurinko paistaa yöt läpensä ja kedon kukat hekumoivat, alkaa näilläkin leveyksillä tapahtua. Ruoka kasvaa, ja viikko SUVI NIEMI on toisensa jälkeen valikoiMT:n toimittaja. ma lisääntyy. Tuskin maltan odottaa, että saan rynnistää poimurin kanssa mustiksuvi.niemi@ mt1.fi kametsään. Kesäruokaa porukalle Ruotsalainen keittokirjailija Lisa Lemke on hiljattain suomeksi julkaistussa Syödään porukalla -kirjassaan ideoinut kesäisen leppoisten tapaamisten tarjottavia. Kokonaisuuksista löytyy ohjeita niin piknikeille, brunsseille kuin päivällisillekin, mutta tärkeintä on, että ystävät syövät yhdessä ja nauttivat kesästä ja herkuista. Purkita tai tarjoa heti lämpimänä jäätelön tai jäähtyneenä lettujen kanssa. Vaniljainen raparperimansikkahillo letun kanssa on vastustamaton makupari. Sitruunaa, vaniljaa, suklaata Minttua, basilikaa, rosmariinia, sitruunatimjamia Raparperia, vesimelonia, avokadoa, appelsiinia Balsamicoa, kuusenkerkkä- siirappia, makeaa chilikastiketta Kotijuustoa, mozzarellaa, halloumijuustoa, vuohenjuustoa, valko- ja sinihomejuustoja Mansikkaa talveksi Pakasta mansikka kokonaisena, viipaleina tai survottuna. Käytä pakastukseen tiiviitä pakastusrasioita, sillä mansikan aromi on voimakas. Parhaiten väri, maku ja C-vitamiini säilyvät, kun lisäät hiukan sokeria rasiaan. Keitä hillosokerin tai hillomarmeladisokerin kanssa hilloksi. Litra mansikoita painaa noin 500 grammaa.. Juhannussapuska loihdittiin letkeän kesämusan voimin. Leikkuulaudoista ja veitsistä suorastaan tapeltiin, kun kaikki halusivat osallistua aterianvalmistukseen. Ja miten hyvältä kaikki maistuikaan leppoisassa kesätuulessa mökin verannalla! Rakastan tätä aikaa, kun kaupasta ei tarvitse rahdata ruokaa selkä vääränä. Ruokavalioni koostuu kesällä lähes pelkästään uusista perunoista, sinappisillistä, salaatista ja mansikoista. Jauha myllystä juustopalloille hiukan mustapippuria ja ripaus suolaa. Kuori ja kuutioi meloni. Lisää Ahomansikat ja jugurtti kerroksittain 4 annosta 2 dl kuohukermaa 3 dl kreikkalaista jugurttia 1/2 dl sokeria 1/2 tl vaniljasokeria 2 dl ahomansikoita Koristeeksi sitruunamelissantai mintunlehti Vaahdota kerma. Kastele vuoan ulkopinta nopeasti kuumaan veteen tai irrottele esimerkiksi veitsen avulla vuoasta. Koristele tuoreilla mansikoilla ja suklaarouheella Sitruunaletut noin 40 pientä lettua 2 munaa 5 dl maitoa 2 1/2 dl vehnäjauhoja 1 tl suolaa 1 rkl sokeria pienehkön sitruunan raastettu kuori 1/2 dl juoksevaa rasvaseosta Sohjo on pehmeää kotijäätelöä. AJANKOHTAISTA SÄILYKEPURKKIIN VINKIT Vaniljainen raparperimansikkahillo Mausta ja maistele mansikan kanssa noin 6 dl hilloa 2 l raparperinpaloja 3 dl mansikoita 1 vaniljatanko 500 g hillosokeria noin 1 dl vettä Kuori raparperit ennen viipalointia. Vaahdota mansikkakerma ja lisää seokseen. Uusia lajikkeita tulee lähes joka vuosi, joten maistele ja etsi oma suosikkisi. Raparperi ja mansikka ovat tuttu makuyhdistelmä. Leikkaa kinkkuviipaleet puoliksi ja pyöräytä ruusukkeiksi salaatin joukkoon. Sekoita kastikkeen aineet keskenään ja tarjoa kastike eri kulhosta. Mansikka-jugurttikastike 2 dl turkkilaista jugurttia 2 dl mansikoita 1/2 rkl sokeria 1 tl suolaa 1/2 tl mustapippuria 3?4 basilikan oksaa tai 1 tl tuoretta rosmariinia Huuhtele ja kuivaa salaatti. Revi se vadille. Kokeile erilaisia yrttejä ja juustoja mansikan kanssa salaateissa sekä jälkiruokana. Peitä foliolla ja pakasta yli yön. Nosta annosjäädykkeet jääkaappiin noin 20 minuutiksi ja isompi jäädyke noin 40 minuutiksi ennen tarjoilua, jotta se pehmenee sopivasti. Keitä ilman kant- ta noin 20 minuuttia, kunnes raparperi on pehmeää. Puhdista mansikat ja viipaloi. Sekoita välillä, jotta jäätyy tasaisesti. Annostele laseihin sohjona ja koristele tuoreella basilikalla. Tarjoa hellepäivän välipalana tai jälkiruokana. Vinkki: Anna jäätyä läpikotaisin, niin voit tehdä seoksesta jäätelöannoksen. ANNELI PESSALA dyke- tai kakkuvuokaan. Kannattaa katsoa ohjeen alusta, kuinka monelle ohjeen on ajateltu riittävän. Löysin resepteistä kivoja yllätyksiä, kuten piparjuurisitruunavoin ja porkkanavuohenjuustodipin sekä punajuurista, perunoista ja vuohenjuustosta makunsa saavan uunipiiraan. Mukavaa, että Lemke opastaa myös suunnittelemaan ruuat ja tarjoilut etukäteen silloin, kun tarjottavaa pitää valmistella isommalle porukalle. Perkaa mansikat ja soseuta sauvasekoittimella tai monitoimikoneella. WSOY. Hyvää Suomesta myös venäjäksi ja englanniksi Suomen ruokaviennin edistämiseksi on suomalaisen ruuan Hyvää Suomesta -alkuperämerkki käännetty myös venäjäksi ja englanniksi. Koristele basilikanlehdillä. Kylmä mansikkakeitto 6 annosta 1 l tuoreita mansikoita ripaus mustapippurirouhetta myllystä 1 dl sokeria 2 rkl tuoretta minttua 1 l omenatäysmehua tai päärynäsiideriä Annoksiin 1 pussi (150 g) sinihomejuustomurua Perkaa mansikat ja huuhdo ne tarvittaessa. Pane raparperit, mansikkaviipaleet, halkaistu vaniljatanko ja vesi kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja lisää hillosokeri. Anna olla pakastimessa muutama tunti. Anna jäähtyä jääkaappikylmäksi ennen tarjoilua. Jaa keitto lautasille. Tarkista maku, lisää halutessasi sokeria. Monille venäläisille Hyvää Suomesta -merkki onkin jo tuttu, ja se tuo epäilemättä lisäarvoa ruokavientiä Venäjälle harjoittaville yrityksille.? Hyvää Suomesta -tuotteiden ainesosien keskimääräinen suomalaisuusaste on 95 prosenttia, ja merkin käyttöä valvotaan. MT JAANA KANKAANPÄÄ Kesän makeimmat mansikat poimitaan suoraan suuhun. Kun mansikoita on syöty riittävästi sellaisenaan, on aika valmistaa myös raikkaita ja makeita jälkiruokia. Marja-aika alkaa kotimaisilla mansikoilla. Lisää muut aineet (pese sitruuna kuumalla vedellä ennen raastamista). Jaa marjat ja jogurttivaahto kerroksittain annoskulhoihin
Phil Orchestre de Paris soittaa Paavo Järven johdolla. Näyttelijät: Maritta Viitamäki, Niiles-Jouni Aikio. 22.45 Valkoinen peura (Suomi 1952) Ulkomaillakin palkittu fantasiaelokuva tuli sieluisesta lappalaiskaunottaresta, jonka kirous muuttaa peuraksi. Ohjaus: Erik Blomberg. (16) 01.15 Turpa rullalle (12) 01.45 Perhe on pahin 02.20 Dr. Toby pohjustaa lampea ja luo keskelle kaupunkia niityn, joka kelpaa perhosillekin. 12.05 Kuka oikein olet?: Ashley Judd 12.45 Prisma: Kasvimaailman mahti 13.35 Kukkaron herraksi 3/12. Ensimmäisessä jaksossa Retu ja Tahvo joutuvat ilkeän noidan satimeen. 09.10 Winx-klubi (S) 09.40 PopPixie (S) 10.00 Pokémon (7) 10.30 Jokakoti.fi 11.00 Kiihdytysajot: Power & Speed 11.35 Diili Huippukalliita hampurilaisia Sarja jatkuu yhdeksännen tuotantokauden jaksoin. 13.25 Inside Grand Prix: Britannia 14.00 Formula 1: Ennakkotunnelmat 14.30 MTV3 TOTAL Kesä 2013 14.35 Pilanpäiten 14.40 Perheleffa: Kuin kissat ja koirat (7) 16.25 Kauhukeittiö 17.25 Remonttimestari Remonttimestari asentaa terassin kaiteet, opastaa rakenteiden tiivistämistä ja valmistelee erkkerin tapetointia 18.00 Formula 1: Britannian aika-ajot 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Formula 1: Extra jakso Uusi uljas geenitekniikka. Ohjelmassa tutkitaan, miten geenitekniikan avulla tuotetaan ruokaa. Nykyisin lihaa voidaan jo tuottaa keinotekoisesti laboratoriossa. Ohjelmaa voi suositella sekä geenitekniikan kannattajille että vastustajille. Välipalana voi nauttia päivän uutiset ja A-studion ajankohtaiset. Ilta etenee ja aihe vaikeutuu. Putken päättää Dokumenttiprojektin Ja kirkko vaikeni. Dokumentti paljastaa, miten vaikeneminen lasten hyväksikäytöstä ylsi syvälle katolisen kirkon rakenteisiin, aina Vatikaaniin saakka. Yle TV1 maanantai 1.7. Arjen historia klo 18.30 Uusi uljas geeni tekniikka klo 19.00 Ja kirkko vaikeni klo 21.30 YLE KUVAPALVELU 20.45 Lotto 20.51 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Kodit ja kalusteet 1/3. Pianosolistina on Elisabeth Leonskaja. Ohjelma: Pärt, Silhouette (kantaesitys); Grieg, pianokonsertto a-molli (op.16); Sibelius, sinfonia n:o 2, D-duuri. Kaijan jätti hittien uudet versiot nostattavat kädet ilmaan. Phil 02.55 Dr. Näyttelijät: Mirjami Kuosmanen, Kalervo Nissilä, Åke Lindman. Vuonna 1956 alue nimettiin kansallispuistoksi. 20.00 Silkkitie 30 päivässä 20.45 Lyhyesti: Tuolit puhuvat 21.00 Sounds of the Seventies 4/10. klo 17.20 Jaksossa käsitellään Thatcherin ajan Englantiin sijoittuvaa sarjaa House of Cards. 2. (16) 23.40 The Wire (16) 00.35 Taistelulentäjät MTV3 08.00 Dibitassut (S) 08.25 Ystävien kylä (S) 08.40 Kivisten ja Sorasten uudet seikkailut (S) Retu, Tahvo, Vilma ja Betty jatkavat kivikautisia seikkailujaan. Tänään ?Tahdon. Television tiiliskivet Yle Radio 1 4.7. tuotantokausi. 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Kuudes aisti (The Sixth Sense/USA 1999). Bruce Willis esittää tunnelmalla ladatun trillerin pääosassa arvostettua lastenpsykologia Malcolm Crowea 23.15 Nelosen uutiset 23.25 Nelosen sää 23.30 Mad Men (12) 00.35 Lost (12) 01.35 Perhe on pahin 02.05 Dr. klo 15.35 ja sunnuntai 30.6. (12) 21.55 Vera Stanhope tutkii (12) 23.25 Vihreä vallankumous YLE TV2 Tour de France. Joukko amerikkalaisia potilaita nousi kapinaan, alkoi vailla koulutusta lääkitä itseään ja kumppaneitaan. He käynnistivät kansanliikkeen, joka muutti maailmaa. 14.28 Nykyajan ihmeet 14.40 Rakkaudesta puutarhaan 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Elämäni unelma 1/8 Tore Strömöy isännöi ohjelmaa, jossa hän toteuttaa ihmisten toiveita. 15.50 Kuvakirjeitä Euroopasta 16.00 Ylämaan kettu (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Haukka ja kyyhkynen 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Lomamatka 70-luvulle: Datsun minkä teit! 18.45 Avara luonto: Itä-Afrikan hautavajoama 19.35 Kuvauspaikalla: Itä-Afrikan hautavajoama 19.50 Puolueet koolla: Perussuomalaiset 2013 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.00 Tangomarkkinat 2013: Matkalla finaaliin Uudet ehdokkaat tämän vuoden tangolaulukilpailun Kuninkaaksi ja Kuningattareksi esittäytyvät! Ohjelman juontavat Piia Pasanen ja Mikko ?Peltsi. (12) 22.45 Angry Boys (12) 23.15 The Wire (16) 00.10 Taistelulentäjät 00.50 Jalkapallon Confederations Cup: Loppuottelu MTV3 08.00 Ystävien kylä (S) 08.15 Looney Tunes Show (S) 08.45 Nakke Nakuttaja (S) 09.10 Gumballin mieletön maailma (S) 09.40 Angry Birds Toons (S) 09.45 Beyblade: Metal Fury (7) 10.10 Kotia kohti Kauniin kodin metsästys i että en malta odottaa kesälomaa, mökin rantaa, saunaolutta ja yöradiota. Varsinkin odotan yöradiota, sillä radion kuuntelu edustaa minulle irtautumista muusta maailmasta. Ohjelmallakaan ei ole niin väliä (kunhan on sentään asiallista, eikä mitään tyhjänpuhetta), sillä se on väylä uusille ajatuksille. Lauantaina ja sunnuntaina iltapäivällä voi uppoutua klassisen pyöräkilpailun Tour de Francen historiaan. Yle TV2 lauantai 29.6. Free To Be Me. Deep Purplen Black Nightistä tuttu toteamus otsikoi tämän jakson. Luvassa 70-luvun heviä, progea ja pub-rockia: Free, Jethro Tull, Yes, The Sensational Alex Harvey Band ja Dr. (Toots and the Maytals: Reggae Got Soul, 2011) (U) 23.35 Seksiä auringon alla 00.20 Teematieto. Phil 03.45 Älypää-TV NELONEN 05.00 Älypää-TV 08.15 LIVE: Tiedä ja Voita 08.55 Jaksa paremmin 09.25 Unelmien talo 09.55 Koti Suomessa Syntyperäiset porvoolaiset Nina ja Sami sekä 5-vuotias Nelli-tyttö haaveilevat uudesta kodista Wanhan Porvoon idylliseltä puu taloalueelta. 10.25 Huvila & Huussi Perinteikäs sukumökki remontoidaan täysin uudelleen kolmelle sukupolvelle sopivaksi. 11.25 Matkaoppaat 11.55 Matkaoppaat 12.25 Matkaoppaat 12.55 Matkaoppaat 13.25 Eläinten ABC Kolme suosikkia 1. Peltola. 22.00 Ylikomisario Banks (16) 23.30 Kuka oikein olet?: Ashley Judd YLE TV2 07.46 Pikku Kakkonen 07.47 Nimipäiväonnittelu: 29.6. 07.48 Kaapo (S) 08.12 Kikattava Kakkiainen 08.18 Anniina Ballerina (S) 08.46 Babar ja Badun seikkailut 09.01 Galaxi 09.02 Galaxi: Pippuriparrat 09.10 Kesäleiri (7) 09.22 Late lammas: Late trapetsilla (S) 09.31 Dino-Dan (7) 10.00 Karhuset (S) 10.25 Tartu Mikkiin 11.20 Yle Uutiset Uusimaa laista arkea viime vuosisadalta. Ohjelma käy ajatusten herättäjäksi, sillä aihe on illan asioista kevein. Astetta vaativampi mutta vielä mielenkiintoisempi on seitsemältä alkava Prisman 11.25 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.30 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.40 Yle Uutiset Häme 11.45 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.55 Yle Uutiset Itä-Suomi 12.00 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.05 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.20 Uusi päivä (S) 12.50 Uusi päivä (S) 13.20 Ravisuoran vihjeet 13.30 Näin Norjassa 13.40 Matkapassi: Paluu Uuteen-Seelantiin 14.35 Yle Live: Olavi Uusivirta 15.35 Tour de France Tour de France -pyöräilykilpailu on 100-vuotisen historiansa aikana aina innostanut kilpailijoita ja katsojia. Lean ja Poten uusioperheen suhteet mutkistuvat, kun Pote ei puhu ja Lea käy yhä useammin uimassa. N: Heli Sutela, Jari Nissinen. 18 Perjantaina 28. T: LGM, Ranska. 20.40 Rakentajat 21.00 Kesäkino: Pohjoinen rakkaus Suomalaista rakkautta käsittelevässä kesäsarjassa nähdään kaksi tarinaa Lapista, villistä luonnosta ja villeistä vieteistä. 21.00 Maa on syntinen laulu (1973) Timo K. Tässä osassa käydään lävitse kilpailun historiaa 1960-luvulta nykypäivään. 16.55 Showtanssin SM 17.55 Raviurheilua: Suur-Hollola-ajo 18.50 Jalkapallon Confederations Cup: Pronssiottelu 21.00 Nic Hamiltonin ralliunelma 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Elma ja Liisa Pamela Tolan ja Pihla Viitalan elokuva kahden ystävyksen kepeästä ilotteluretkestä. Phil 03.10 Dr. Tootsin lisäksi mukana Eric Clapton, Keith Richards ja Jimmy Cliff. Sen kasvatus on suurta bisnestä, joka uhkaa merta ja luonnonkaloja. 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puutarhurin maailma 4/13. (7) 17.00 Mike & Molly (S) 17.30 Riemuloma Kanarialla 18.00 Riemuloma Kanarialla 18.30 Riemuloma Kanarialla 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Formula 1: Extra 19.30 Uuno Turhapuro armeijan leivissä Elokuvaversiosta laajennettu Turhapuro-tarina. kesäkuuta 2013 RADIO- JA TELEVISIO-OHJELMAT TV1: puhelin 020 690 414 Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi Internet: http://tv1.yle.fi/ TV2: (03) 3456?111, 020 690 414 Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi Internet: http://tv2.yle.fi/ YLE KUVAPALVELU MTV3: vaihde 010 300 300, (09) 6224?176 Internet: www.mtv3.fi Nelonen: vaihde (09) 45451 Internet: www.nelonen.fi RADIOKOLUMNI KARI SALONEN Yöradion musiikkitunnilla soitetaan myös kuuntelijoiden toivomuksia. Radio soi kesässä A Dokumentaristi Alex Gibney paljastaa dokumentissa Ja kirkko vaikeni, kuinka katolinen kirkko vaikeni ympäri maailmaa tapahtuneesta lasten hyväksikäytöstä. Täyttä asiaa koko maanantai-illan H einäkuun ensimmäisenä päivänä Ylen ykköskanavalla nähdään erittäin mielenkiintoinen putki asiaohjelmia. Kello puoli seitsemän alkava Arjen historia esittelee suoma- LAUANTAI YLE TV1 29.6. 08.00 Yle Uutiset 08.05 Hotellien salattu maailma 08.50 Maailman matkailuaarteet 09.00 Yle Uutiset 09.05 Avara luonto: Suuri kiertokulku 10.00 Yle Uutiset 10.05 Itämeren rannoilla 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara Lähetystyöntekijä Kirsti Kirjavainen asui sisällissodan keskellä Nepalissa. 11.10 Lähdin Turkkiin 12.00 Tätä on rakkaus 12.30 10 kirjaa rikoksesta 13.05 Dokumenttiprojekti: AIDS-pioneerit 1980-luvulla AIDS merkitsi ruttoa, varmaa kuolemaa. Tylyt tytöt Hollywood-supertähti Lindsay Lohanin pääosittama terävä komedia sijoittuu säälimättömään high school -maailmaan, jossa kilpailu elintilasta ja suosiosta on kovempaa kuin viidakossa konsanaan. Esimerkiksi jaksossa Sopranos pohditaan jätehuoltokonsultti Tony Sopranon myötä elämisen kykyä ja miksi siitä on hyötyä mafia johtajana. Mutta mitä ihmettä, jalkapallon Confederations Cupin finaali ei tule Ylen radiosta! Se on paha puute. Elina hakee asuntoasiantuntija Miran ja sisustussuunnittelija TeaMarian avustuksella uutta kotia yhdessä tyttärensä kanssa kantakaupungin alueelta. 11.10 Kaappaus keittiössä Kari vierailee helsinkiläisessä perheessä, jossa yksinhuoltajaäiti ja teini-ikäinen poika eivät koskaan pääse nauttimaan hyvästä kotiruoasta. 12.05 KIDSing 13.00 Motor Forum: FINRAce 13.30 Formula 1: Ennakkotunnelmat 14.00 Selviytyjät 15.00 Tulossa heinäkuussa: Koko totuus 15.05 Illat meren rannalla (Nights in Rodanthe, Australia) Romanttisessa draamassa Paul (Richard Gere) on huippukirurgi, joka on uhrannut perhesuhteensa työlleen. Trondheimin sataman vanha merikylpylä perustettiin jo vuonna 1858. 14.20 Yleisurheilua: Keihäskarnevaalit 16.00 Tour de France Pyöräilykilpailun historiakertomus jatkuu. Välillä täytyy miettiä tuota, sitten taas huomio kiinnittyy ohjelmaan ja se johtaa ajatukset sinne tai tänne. On harmi, että radion kuunteleminen on niin erityinen tilaisuus, sillä arkena paljon laatuohjelmaa katoaa eetteriin. Onneksi Yle Areena auttaa tähänkin ongelmaan. Television tiiliskivet on yksi erinomainen sarja, jonka kaikki jaksot voi kuunnella verkossa. Television tiiliskivet on ohjelmasarja 2000-luvun tv-sarjoista. (S) 23.49 Teematieto YLE TEEMA YLE TV1 17.05 Tiededokumentti: Impotenssi 18.00 Historia: Brittiavioliitto 1900-luvulla 19.00 Paavo Järvi johtaa pohjoisia sointuja SUNNUNTAI 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Itä-Afrikan hautavajoama 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä 30.6. 09.45 Toinen minä: Anna Kortelainen 09.55 Yle Uutiset 10.00 Lohi, punainen kulta? Kirjolohi on suosituin kala ruokamme. 1. N: Pierce Brosnan, Greg Kinnear, Hope Davis. Maisemaa hallitsevat rotkot, punaiset kalliot ja jylhät kosket. Tässä osassa kerrotaan kilpailun historiasta 1960-luvulle. 16.30 Yleisurheilua: Loikka- ja moukarikarnevaalit 18.15 Ravisuora 19.00 Yle Uutiset 19.05 Yleisurheilua: Loikkakarnevaalit 19.40 Taivaan tulet (12) 20.30 Jopet-show (7) 21.00 Naurun tasapaino 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Matadori Rikoskomediassa kaupparatsu ja palkkamurhaaja kohtaavat sattu malta meksikolaisen hotellin baarissa yllättävin seurauksin. O: Richard Shepard. Ihmeelliset ennätysvideot 20.00 Hauskat kotivideot 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Mean Girls . Tanja on ongelmapelaaja, joka haluaa toimia varoittavana esimerkkinä nuorille huolettoman velan ottamisen seurauksista. 14.05 Historiaa: Greelyn retkikunta 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Elämäni unelma 15.50 Kuvakirjeitä Euroopasta 16.00 Ylämaan kettu (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Avara luonto: Suuri kiertokulku Joka vuosi miljoonat seeprat ja gnut vaeltavat Serengetin tasangolle ja saalistajilla riittää ruokaa. 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Foylen sota (12) 20.00 10 kirjaa rikoksesta 20.30 Yle Uutiset 07.46 Pikku Kakkonen 07.47 Nimipäiväonnittelu: 30.6. 07.48 Vekarat! (S) 08.12 Kikattava Kakkiainen 08.18 Puu Fu Tom (S) 08.42 Apina opena 09.01 Galaxi 09.02 Kauhutarinat 09.05 Pok ja Mok (7) 09.13 Eläimet töissä 09.22 Raimo (7) 09.31 Hillitön hotelli: Karmea kakara Tervetuloa hotelliin, jonka omistajia eikä kanta-asiakkaita voi syyttää tavanomaisuudesta! (7) 10.00 Vili Vilperi (S) 10.25 Elefanttiprinsessa (7) 10.50 Elefanttiprinsessa (7) 11.15 Elefanttiprinsessa (7) 11.35 Elefanttiprinsessa (7) 12.00 Elefanttiprinsessa (7) 12.40 Laivakokin apulaisen uudet seikkailut 13.40 Paloautolla Oslosta Mongoliaan 14.10 Näin Norjassa Merikylpylä. sanovat Tuula Pihlajaniemi ja Petteri Polttokallio. 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Hauskat eläinvideot Koko perheen viihdeformaatti, jossa tunnetut koomikot esittävät sadoittain koomisia eläinhahmoja ja tilanteita. 19.30 Vain elämää Kaija Koon päivänä jauhot pöllyävät ja Kaija pistää muut artistit talkoohommiin. Mukan romaaniin perustuva naturalistinen elokuva nuoresta Martasta, poromies Oulasta ja heräävästä seksuaalisuudesta 1940-luvun Lapissa. Ohjaus: Rauni Mollberg. (S) 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Hauskat eläinvideot 19.30 Guinness World Records . Feelgood. 21.35 Yle Live: Jimmy Cliff Jamaikalainen reggae-maestro iloisen energisellä keikalla Ruisrockin maisemissa heinäkuussa 2012. 22.35 Toots, reggaen legenda Dokumentti legendaarisesta jamaikalaisesta Toots and the Maytals -yhtyeestä ja reggaen historiasta. (S) 20.00 Amazing Race Japanista kiirehditään Kiinan Kunmingiin, jossa parit voivat itse selvittää vikkelimmän keinon syöksähtää Lijiangiin, mutta jo pakolliselle lennolle ehtiminen aiheuttaa toisille ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. 21.00 Kosto (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.35 Lotto ja Jokeri 22.40 Formula 1: Britannian osakilpailu 23.40 Formula 1: Extra 23.50 Southland Poliisisarja, joka vie Los Angelesin väkivallan varjostamille kaduille ja kaduilla järjestystä ylläpitävien poliisien arkeen.(16) 00.50 Jokakoti.fi 13.55 Koiralle koti 15.00 Eläintenpelastustiimi 15.30 Eläintenpelastustiimi 16.00 Eläintenpelastustiimi 16.30 Huippumalli haussa 17.30 Kuninkaalliset häät Sarjassa seurataan viikottain aina yhden parin vihkimistä suorana lähetyksenä Helsingin Vanhassa kirkossa. Ihmeelliset ennätysvideot 10.00 Neljän tähden illallinen 10.30 Neljän tähden illallinen 11.00 Neljän tähden illallinen 11.30 Neljän tähden illallinen 12.00 Eläintenpelastustiimi 12.30 Eläintenpelastustiimi 13.00 Eläintenpelastustiimi 13.30 Eläinten ABC 14.00 Koiralle koti 15.05 Shake It Up (S) 15.35 Huippumalli haussa 16.35 Elokuva: Lumottu lelukauppa Koko perheen fantasiaseikkailu kaikkien aikojen häikäisevimmästä lelukaupasta, jota Molly (Natalie Portman) johtaa putiikin omistajan herra Magoriumin (Dustin Hoffman) suojeluksessa. klo 16.00 19.30 Ennätystehdas 20.00 Syksyn sävel -retro 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Tulosruutu 22.30 Painajainen perheessä (Meet the Fockers, Yhdysvallat) Perhe on painajainen -komedian jatko-osassa luvassa on lisää hulluja yhteenottoja ja nolostut tavia tilanteita. Ohjaus: Jay Roach. N: Ben Stiller, Teri Polo, Robert De Niro, Dustin Hoffman, Barbra Streisand ja Blythe Danner (12) 00.35 Aina vaarassa (12) NELONEN 05.00 Älypää-TV 07.20 LIVE: Tiedä ja Voita 08.00 Start! 08.30 Start! 09.00 Eläintarhojen elämää 09.30 Guinness World Records . O: Kimmo Taavila. KK: Venla Mäkelä. Polje Suomen suveen 18.00 Kino Klassikko: Kilimanjaron lumet (12) 19.50 Kansallismaisemat: Oulankajoki Sijaitsee Kuusamossa tunturien takana. Yöradio Yle Radio Suomi joka päivä klo 00.05 Pitää seuraa ja herättää yöajatuksia. 3. Maakuntaradio Radio Suomen taajuudella arkisin klo 6.30?17.00 Missä kuljetkin, maakunta radio kertoo paikalliset uutiset. AIMO VAINIO aimo.vainio@ mt1.fi YLE TEEMA 17.00 Tiededokumentti: Mielen syövereissä 17.50 70-luku: Tietoisku . (7) 23.05 Nelosen uutiset 23.15 Nelosen sää 23.20 Elokuva: Väkivallan vihollinen 3 Charles Bronson palaa kostajaarkkitehti Paul Kerseyn rooliin räjähtävässä toimintaelokuvassa, joka sijoittuu New Yorkin vaarallisimmille syrjäkujille
Ettei kenellekään jää paha mieli. 23.10 Hannibal (Hannibal, Yhdysvallat). Tittelin saa, jos onnistuu kiipeämään seitsemän varsin erilaisen tunturin laelle. 14.45 Gilmoren tytöt (7) 15.31 Summeri (7) 15.55 #lovemilla: Vessanseinä 15.56 Summeri (7) 16.30 Sohvasurffaajat: Jordania 1/2. (16) 00.10 Nelosen uutiset 00.20 Nelosen sää 00.25 Konttori (S) 00.55 Californication (12) 01.35 Californication (16) 02.10 Lost (12) 03.05 Dr. FBI-tutkijat (16) 22.00 Toimintatorstai: Mindhunters Renny Harlinin ohjaama, huippunäyttelijöillä roolitettu tiukkatunnelmainen toimintatrilleri FBI:n murhaajaprofilointiin erikoistuneen yksikön kokelaista. Palkittu Alex Gibney paljastaa kuinka katolinen kirkko vaikeni ympäri maailmaa tapahtuneesta lasten hyväksi käytöstä. kesäkuuta 2013 TELEVISIO-OHJELMAT MAANANTAI YLE TV1 1.7. 06.25 Ruskean kastikkeen maa 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Ruma Suomi 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Jäniksenä Varkaudessa 12.05 Kirjakylän rakentajat 12.30 Ruskean kastikkeen maa 13.00 Kaksi hauskaa vekkulia (Suomi 1953, 88?) O: Lasse Pöysti. N: Lasse Pöysti, Toini Vartiainen, Pentti Viljanen, Tapio Rautavaara. Musiikkikomedia kahdesta ystävyksestä. N: Lasse Pöysti, Elina Salo, Leo Lastumäki, Birgitta Ulfsson. Anna on täyttänyt kotinsa keräily- ja muistoesineillä. Nyt tytär Annika haluaisi pitää valmistujaisjuhlat, mutta sitä ennen on päästettävä irti menneisyydestä ja tehtävä tilaa sukulaisille. 15.30 Melissa ja Joey (7) 16.00 Tyyliä vai ei 17.00 Matkaoppaat 17.30 Dr. Sigrid Faltinin dokumentti seurailee laulun reittejä ja sen muuttumista maasta toiseen. PERJANTAI YLE TV1 5.7. 06.25 Ruskean kastikkeen maa 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Arjen historia 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Tosi tarina: Jimi Sumén . Stereo. 21.00 Kino: Fur (USA 2006). (S) 14.30 Voiko luontoa korjata? 14.55 Pisara 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Kuka oikein olet?: Ashley Judd 16.40 Ensyklopedia 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.16 Yle Uutiset sää 18.20 Päivän kasvo 18.30 Arjen historia 19.00 Prisma: Uusi uljas geenitekniikka. (110?) (12) 23.20 Nelosen uutiset 23.30 Nelosen sää 23.35 Elokuva: RoboCop Toimintatrillerin moderni klassikko, jossa virantoimituksessa kuolleesta poliisista rakennetaan kyborgi: täydellinen poliisi, joka on puoliksi kone puoliksi ihminen. (12) NELONEN 05.00 Älypää-TV 07.00 LIVE: Tiedä ja Voita 11.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.00 Eläintarhojen elämää 12.30 Onnea matkaan, Charlie! (S) 13.00 Waverly Placen velhot (7) 13.30 Unelmien talo 14.00 Eden 14.30 Himosiivoojat Tilaa juhlille. Free To Be Me. Golfaajia ja naturisteja. 20.00 Duudsonit tuli taloon 21.00 House (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rizzoli & Isles (12) 23.35 Vihjeet hukassa Ei mikään lemmenlaiva (7) 00.30 Louie Hammaslääkäri. Mikä sen merkitys on eri kulttuureissa? Puolalainen dokumentti esittelee kokoelman rakkaustarinoita eri puolilta maailmaa. Linnunrataan kuuluu yli 200 miljardia tähteä. 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Paul Merton ja matkailun ihmeet 20.45 8 mm katse: Jonglööri Tuuli Juutin isä oli jonglööri ja taikuri, joka matkusti perheineen maailmalla ja kuvasi matkoillaan mm. O: Phie Ambo. Luolassa 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Doctor Who (12) 18.50 Naurupalat (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.07 Yle Uutiset 19.20 Urheiluruutu 19.30 Sohvasurffaajat: Päätepiste. FBI-tutkijat (16) 22.00 Metcalfe: Viimeinen tuomio (16) 23.40 Nelosen uutiset 23.50 Nelosen sää 23.55 Konttori 00.25 Hestonin huikeat pidot Mahtavien Tudorien aika. Radiojuontaja Bailey on laihduttanut 30 kiloa, mutta pukeutuu edelleen valtaviin T-paitoihinsa ja roikkuviin farkkuihinsa. 17.00 Matkaoppaat 17.30 90210 (12) 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Amerikan hauskimmat kotivideot 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Neljät häät 20.57 Keno 21.00 NCIS Rikostutkijat (12) 22.00 Beck: Viimeinen todistaja. Kuvassa ohjaaja Rauni Mollberg, näyttelijä Maritta Viitamäki ja Timo K. Pienoispommit ovat surmanneet jo 13 neuvosto agenttia, ja Pyhimys saa tehtäväkseen suojella eversti Smolenkoa junamatkalla Berliinistä Pariisiin. (12) 18.50 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Paul Merton ja matkailun ihmeet 20.45 8 mm katse: Poika 21.00 Tiededokumentti: WC:n tarina. tuotantokausi. Phil 04.10 Älypää-TV YLE TEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Historia: Britti-imperiumin perintö 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot Galaksit. Mukan rohkeasta esikoisromaanista tehty elokuva keräsi teattereihin yli 700?000 katsojaa, enemmän kuin yksikään muu elokuva 1970-luvulla. (12) 00.50 Totuuden hetki NELONEN 05.00 Älypää-TV 07.00 LIVE: Tiedä ja Voita 11.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.00 Eläintarhojen elämää 12.30 Onnea matkaan, Charlie! (7) 13.00 Waverly Placen velhot 13.30 Unelmien talo 14.00 Eden Edenin historian ensimmäisessä teemajaksossa Minna ja Tommy tutustuvat kaupunkiviljelyyn. Kaupungin hylkäämä joutomaa otetaan hyötykäyttöön yhdessä lähitalojen innokkaiden viher peukaloiden kanssa. 14.30 Häähullut (7) 15.30 Melissa ja Joey (S) 16.00 Tyyliä vai ei 17.00 Matkaoppaat 17.30 Leijonan Luola 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Huvila & Huussi 20.00 Hauskat kotivideot 20.57 Keno 21.00 Elokuva: The Box (The Box/USA 2010). Cameron Diaz ja James Marsden esittävät psykologisen trillerin pääosissa pariskuntaa, joka saa käsiinsä salaperäisen laatikon. O: Richard Kelly. Neuvostoliitossa ja Japanissa sattumuksia ja läheisiään. (12) 23.10 Nelosen uutiset 23.20 Nelosen sää 23.25 Konttori Sabre 23.55 Olipa kerran (7) 00.55 Olipa kerran (12) 01.55 Perhe on pahin 02.30 Dr. Voiko sokerista tulla yhtä riippuvaiseksi kuin nikotiinista? 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Hotellien salattu maailma 21.50 Estradilla: Tangon maailmat 23.05 Yle Uutiset 23.10 Luvattu maa (16) 00.55 Eurojackpot YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 5.7. 06.53 Ariol (S) 06.57 Meillä asuu: Käärme 07.03 Possu Pallero (S) 07.13 Lulu kilpikonna (S) 07.26 Prinsessalaulu 07.28 Lauri kilpa-auto (S): Musiikkia missä vain 07.39 Kaapo ja Late: Voimistelu-hevonen 07.45 Hupsu pikku pupunen 07.52 Muumilaakson tarinoita 08.16 Disney esittää: Ystäväni Tiikeri & Nalle Puh (S) 08.39 Sohvaset (S) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Hullu juttu 09.30 Yle Uutiset alueilta 10.30 Teinidracula (7) 11.01 Summeri (7) 12.00 Elefanttiprinsessa (7) 12.30 Uusi päivä (S) 14.45 Gilmoren tytöt (7) 15.31 Summeri (7) 15.55 #lovemilla: Vessanseinä 15.56 Summeri (7) 16.30 Sohvasurffaajat: Junalla halki Bulgarian 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Doctor Who (12) 18.50 Naurupalat (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.07 Yle Uutiset 19.20 Urheiluruutu 19.30 Sohvasurffaajat: Karu ja kaunis Romania 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Tartu Mikkiin 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Luther (16) 23.00 Doctor Who (12) 00.00 Elma ja Liisa (12) 00.40 Angry Boys (12) MTV3 08.00 Aamusää 09.00 Tunteita ja tuoksuja (S) 09.45 Suurin pudottaja 10.45 Grand Designs . O: Steven Shainberg. N: Nicole Kidman, Robert Downey Jr. Millaisia huuhdeltavia käymälöitä roomalaiset käyttivät, entä kuningatar Elisabet I. harmaa eminenssi 11.55 Aamusydämellä 12.35 Ruskean kastikkeen maa 13.05 Tyttö lähtee kasarmiin Komedia tytöstä, joka ilmoittautuu armeijaan auto-onnettomuudessa loukkaantuneen veljensä nimissä. O: Aarne Tarkas (S) 14.20 Kuvauspaikalla: Itä-Afrikan hautavajoama 14.30 Elävä kulttuurimaisema 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Avara luonto: Itä-Afrikan hautavajoama 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.16 Yle Uutiset sää 18.20 Päivän kasvo 18.30 Arjen historia 19.00 Historiaa: Tekstiilitehtaan tulipalo. (12) 23.00 Sounds of the Seventies 4/10. (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. Seitsemän Emmypalkintoa voittanut tv-elokuva kertoo tositarinan naisesta, jonka autistisuus rajoitti ihmistuntemusta, mutta sai ymmärtämään eläimiä. Yle TV2 keskiviikko 3.7. Mitä rakkaus on. Cherry Healey perehtyy pillerinpopsijoiden ja riippuvuuksien maailmaan. 23.05 Catwalkin kuningatar (S) MTV3 08.00 Aamusää 09.00 Tunteita ja tuoksuja (7) 09.45 Suurin pudottaja 10.45 Formula 1: Britannian osakilpailu 11.45 Monster Jam . (18) 01.40 Californication (12) 02.15 Californication (16) 02.50 4D: Söin itseni hengiltä 03.50 Perhe on pahin YLE TEEMA 16.40 Elävä arkisto: Sarah Vaughan & Lionel Hampton 16.40 Newport jazzfestival 17.20 Hampton Helsingissä 1966 18.00 Pyhimys (12) 18.55 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Paul Merton ja matkailun ihmeet 20.45 8 mm katse: Yrjö Hyrkkäsen elämää. Vaikeneminen ylsi Vatikaaniin asti, ollessaan vielä kardinaali myös paavi Benedictus XVI tiesi asiasta. 23.00 Yle Uutiset 23.05 Kotikatsomo: Kodit ja kalusteet (12) YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen: Neposen aamu 06.52 Nimipäiväonnittelu: 1.7. 06.53 Nökö ja Simppa (S): Kuvaräpsytin 07.00 Kukasta kukkaan: Kevään kukkia 07.05 Popi Kissa (S) 07.19 Jussin matkat (S) 07.31 Maltti ja Valtti (S) 07.43 Paula (S) 07.53 Muumilaakson tarinoita 08.17 Disney esittää: Ystäväni Tiikeri & Nalle Puh (S) 08.41 Hupsis: Pyöräretkellä 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Hullu juttu 09.30 Sissipuutarhurit Vihervallankumous kissatalon pihalla! 10.00 Muuttoapua uusperheelle 11.01 Summeri (7) 11.26 Summeri (7) 12.00 Elefanttiprinsessa (7) 12.30 Jalkapallon Confederations Cup: Loppuottelu 14.45 Gilmoren tytöt (7) 15.31 Summeri (7) 15.55 #lovemilla: Vessanseinä 15.56 Summeri (7) 16.30 Sohvasurffaajat: Libanon 2. Ihminen on muokannut vuosituhansien ajan kasveja ja eläimiä jalostaen niitä omiin tarkoituksiinsa. 19.50 Euroopan tiede Exgenesis - Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy - ja hoitokeinot. 20.00 Kukkaron herraksi 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Ja kirkko vaikeni. O: Léonide Moguy. N: George Raft. 23.10 70-luvun sekahaku 23.57 Teematieto TIISTAI YLE TV1 2.7. 06.25 Ruskean kastikkeen maa 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Arjen historia 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Lohi, punainen kulta? 12.05 Juuret Suomessa 12.35 Ruskean kastikkeen maa 13.05 Aatamin puvussa ja vähän Eevankin Agapetuksen kuuluisa komedia järvilomalla vaatteensa menettäneistä ystävyksistä. Sohvasurffaajien matka saa paahteisen päätöksen karavaanin rantautuessa Siinaille. 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Taivaan tulet (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Keskiviikon ravisuora 22.10 Theroux Miamin jättivankilassa 23.10 Temple Grandin HBO:n tv-elokuva kertoo tositarinan autistinaisesta. New York (16) 00.30 Täydelliset parit (S) 01.00 Näin tehtiin The Lone Rider NELONEN 05.00 Älypää-TV 07.00 LIVE: Tiedä ja Voita 11.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.00 Eläintarhojen elämää 12.30 Onnea matkaan, Charlie! (S) 13.00 Waverly Placen velhot (S) 13.30 Unelmien talo 14.00 Eden 14.30 Himosiivoojat 15.30 Melissa ja Joey (S) 16.00 Tyyliä vai ei Muodot esiin. Ohjaus Kanerva Cederström. Phil 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Amerikan hauskimmat kotivideot 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Huvila & Huussi Romanttisesti rempallaan olevasta kesäkeittiöstä tehdään toimiva ja ajanmukaisempi kunnioittaen keittiön ja koko pihamaan ainutlaatuista vanhaa tunnelmaa. 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds . Välähdyksiä savitaipalelaisen Yrjö Hyrkkäsen elämästä; tervanpoltosta, jäätikköretkeilystä ja moottorisahan käytöstä. Behind the Scenes 12.00 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 14.05 Alueellinen sää-ennuste 14.10 Middle (S) 14.40 30 Rock (S) 15.10 Selviytyjät Suomi 16.05 Hännänheiluttajat 16.35 Salatut elämät (7) 17.05 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 Riemuloma Kanarialla Jakso 7. klo 23.10 MTV3 08.00 Aamusää 09.00 Tunteita ja tuoksuja (7) 09.45 Suurin pudottaja 10.45 Amazing Race 11.45 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 12.20 50 parasta ravintolaa Tertin Kartano, Mikkeli. 12.25 Pilanpäiten 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Middle (S) 14.40 30 Rock (S) 15.10 Top Chef Suomi 16.05 Riemuloma Kanarialla 16.35 Salatut elämät (7) 17.05 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Suurin pudottaja Neljä semifinalistia kohtaa mara tonissa, ja matkalla törmätään mahtaviin maisemiin ja fiiliksiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 Riemuloma Kanarialla 20.00 Erilaiset äidit 21.00 Kohde (16) 21.55 Viking Lotto ja KeskiviikkoJokeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Diili 00.25 Kuuntelija (12) NELONEN 05.00 Älypää-TV 07.00 LIVE: Tiedä ja Voita 11.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.00 Eläintarhojen elämää 12.30 Onnea matkaan, Charlie! (S) 13.00 Waverly Placen velhot (S) 13.30 Unelmien talo 14.00 Eden 14.30 Himosiivoojat 15.30 Melissa ja Joey (7) 16.00 Tyyliä vai ei 17.00 Matkaoppaat 17.30 Jutta ja puolen vuoden superdieetit Heidi on 32-vuotias kokki, joka on aina kärsinyt väärien ruokailutottumusten aiheuttamasta ylipainosta. 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Amerikan hauskimmat kotivideot 19.30 Neljän tähden illallinen 20.00 Tuuri 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds . sairaus parantaa. Jimi Suménin elämä eteni rockkliseen mukaisesti. (12) 06.51 Pikku Kakkonen: Neposen aamu 06.52 Nimipäiväonnittelu: 3.7. 06.53 Babar ja Badun seikkailut (S) 07.05 Fungi (S) 07.13 Sanasieppari 07.24 Kasper ja Liisa (S) 07.36 Puut 07.39 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.53 Muumilaakson tarinoita (S) 08.17 Disney esittää: Ystäväni Tiikeri & Nalle Puh (S) 08.40 Hupsis: Parketin puhdistus 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Hullu juttu 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.35 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi Tosielämän hevoskuiskaaja. Phil 03.20 Dr. Vuonna 1911 syttyi New Yorkissa tuhoisa tulipalo, jossa menetti henkensä 146 vaatetehtaan työntekijää, useimmat nuoria siirtolaisia. Tragedia vauhditti työturvallisuuslakien uudistusta tehtaalla ja myöhemmin koko maassa. 19.55 Juuret Suomessa 20.25 Viking Lotto 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Elisabeth kohtaa: Boris Tadic 22.05 Treme (12) 23.30 Yle Uutiset 23.35 Ulkolinja: Teollisuus hylkää Kiinan YLE TV2 Maa on syntinen laulu. Ranskasta, Intiasta ja Papua-Uusi-Guineasta. 21.45 Film noir: Rohkeita otteita. (Whistle Stop/USA 1946) (12) Ava Gardnerin läpimurtoelokuva, rikosjännäri kotikaupunkiinsa palaavasta kaunottaresta, joka herättää kilpailua ja murha-aikeita entisissä poikaystävissään. Pakolaisleiri 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Jalkapallon Confederations Cup 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.07 Yle Uutiset 19.20 Urheiluruutu 19.30 Sohvasurffaajat: Jordania 1/2. N: Cameron Diaz, James Marsden, Frank Langella, James Rebhorn, Holmes Osborne, Gillian Jacobs. (7) 14.30 A-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Tangomarkkinat 2013: Huippuhetket 2012 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.16 Yle Uutiset sää 18.20 Päivän kasvo 18.30 Arjen historia 19.00 Hotellien salattu maailma 19.45 Suuri kiertokulku-sarjan kuvauksissa. Feelgood. 23.35 Kosketuksessa: Sir Elwoodin Hiljaiset Värit 00.33 Teematieto Radio- ja tv-sivuilla ilmoituksesi huomataan. Valittavanasi on kaksi kokoa: 2 x 100 mm (81 mm x 100 mm) 970 ? 3 x 70 mm (124 mm x 70 mm) 970 ? Hyödynnä näkyvä ilmoituspaikka! Kysy lisää ilmoitusmyynnistä: p. Luvassa 70-luvun heviä, progea ja pubrockia: Free, Jethro Tull, Yes, The Sensational Alex Harvey Band ja Dr. (16) 23.54 Teematieto 08.00 Aamusää 09.00 Tunteita ja tuoksuja (S) 09.45 Suurin pudottaja 10.45 Diili 12.30 MTV3 TOTAL Kesä 2013 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Middle (S) 14.40 30 Rock (S) 15.10 Pomo piilossa Realitysarja, jossa seurataan pomoja, jotka soluttautuvat omiin firmoihinsa. 16.05 Riemuloma Kanarialla 16.35 Salatut elämät (7) 17.05 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 Harjakaisen & Piisisen talkoot 20.00 Suomen surkein kuski 21.00 Mentalist (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Ketonen & Myllyrinne Osa 8. Komedia hyväsydämisen keksijän ponnisteluista. 14.30 A-studio 15.00 Yle Uutiset YLE KUVAPALVELU YLE TEEMA 04.00 Teematieto 17.00 Juhannusjuna 2012 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Paul Merton ja matkailun ihmeet 20.45 8 mm katse: Marketti 21.00 Historia: Brittiavioliitto 1900-luvulla 22.00 Elävä arkisto: Sarah Vaughan & Lionel Hampton 22.00 Newport jazzfestival Jazzlaulajatar Sarah Vaughan esiintyy Tukholmassa taltioidussa konsertissa. 22.40 Hampton Helsingissä 1966 Jazzmuusikon Lionel Hamptonin konsertti Helsingin Kulttuuritalolla. 23.20 Historia: Kun Saksa pommitti Englantia 00.06 Teematieto KESKIVIIKKO YLE TV1 3.7. 06.25 Ruskean kastikkeen maa 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Arjen historia 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Jens Christian Hauge . (S) 14.45 Arkistokuvia: Kesäinen matka Vaasa . Phil 03.40 Älypää-TV 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Avara luonto: Suuri kiertokulku 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.16 Yle Uutiset sää 18.20 Päivän kasvo 18.30 Arjen historia 19.00 Benidorm (12) 19.50 Toinen minä: Pirkka-Pekka Petelius 20.00 Rakkaudesta puutarhaan 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Iskelmä-Suomi: Yes Sir, alkaa polttaa 22.05 Ulkolinja: Intian voimanaiset. Luolassa 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Shanghai Noon (12) MTV3 08.00 Aamusää 09.00 Tunteita ja tuoksuja (S) 09.45 Suurin pudottaja 10.45 Hännänheiluttajat 11.15 Remonttimestari 11.50 Tulossa heinäkuussa: Koko totuus 11.55 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 12.30 50 parasta ravintolaa 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Middle (S) 14.40 30 Rock (S) 15.10 Selviytyjät Suomi 16.05 Riemuloma Kanarialla 16.35 Salatut elämät (7) 17.05 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Suurin pudottaja YLE KUVAPALVELU 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 Riemuloma Kanarialla 20.00 Kotia kohti 21.00 Koko totuus Pilottijaksossa syyttäjä Katie Peale ja puolustusasianajaja Jimmy Brogan ovat vastakkain jutussa, jossa nuhteettomalta vaikuttavaa historianopettajaa syytetään oppilaansa raiskauksesta ja murhasta. O: Ridley Scott, Englanti/USA 2001 (131?). TORSTAI YLE TV1 4.7. 06.25 Ruskean kastikkeen maa 06.55 Ylen aamu-tv 09.30 Arjen historia 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Päivän kasvo 11.00 Yle Uutiset 11.05 Löytöretkiä luontoon 11.35 Nykyajan ihmeet 11.45 Lähdin Turkkiin 12.30 Ruskean kastikkeen maa 13.00 Justus järjestää kaiken (Suomi 1960, 84?) O: Lasse Pöysti. Phil 03.55 Dr. Intohimoinen henkilökuva menestyvästä valokuvaajasta Diane Arbusista, joka luopuu pikkuporvarillisesta perheelämästä etsiessään itseään ja taidettaan. (18) 01.35 V 80-luvulla legendan maineen saavuttaneseen scifi-tarinaan perustuva sarja. Eksyksissä 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Doctor Who (12) 18.50 Naurupalat (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.07 Yle Uutiset 19.20 Urheiluruutu 19.30 Sohvasurffaajat: Jordania 2. Sarjassa seurataan Avarassa luonnossa esitettävän Suuri kiertokulku-sarjan kuvauksia. 20.00 Lomamatka 70-luvulle: Nyt meni hermot! 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Luvattu maa (16) 22.45 10 kirjaa rikoksesta 23.15 Yle Uutiset 23.20 Prisma: Uusi uljas geenitekniikka YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen: Neposen ja Nallen aamu 06.52 Nimipäiväonnittelu: 2.7. 06.53 Jääkarhu Otto (S) 07.04 Runoja ja roskia: Havaintoja (S) 07.08 Timppa (S) 07.20 Kotkaperhe 07.26 Onnea on. 07.28 Tinga Tinga -tarinat (S) 07.39 Neppajymykerho 07.45 Pipsa Possu: Siivotaan (S) 07.53 Muumilaakson tarinoita (S) 08.17 Disney esittää: Ystäväni Tiikeri & Nalle Puh (S) 08.40 Hupsis: Linna 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Hullu juttu 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.35 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 09.40 Yle Uutiset Lounais-Suomi 09.50 Yle Uutiset Häme 09.55 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.05 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.10 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.15 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 10.30 Teinidracula (7) 11.01 Summeri (7) 11.26 Summeri (7) 12.00 Elefanttiprinsessa (7) 12.30 Uusi päivä (S) 13.00 Uusi päivä (S) 13.30 Rebecca ja Fiona 13.45 Tunturikuningatar Romsdalenissa toimittaja ja kahden lapsen äiti Jannicke Farstad tavoittelee Tunturikuningattaren arvonimeä. O: Paul Verhoeven. (12) NELONEN 11.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.00 Onnea matkaan, Charlie! (7) 12.30 Onnea matkaan, Charlie! (S) 13.00 Waverly Placen velhot (S) 13.30 Unelmien talo 14.00 Eden Minna Toivanen sekä Tommy Kilponen päättävät kesyttää Krisse Salmisen villiintyneen pihan. Haastavan tontin täytyy toimia sekä oleskelussa että lasten leikeissä. 14.30 Himosiivoojat 15.30 Melissa ja Joey (S) 16.00 Hurja remontti 17.00 Vain elämää 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Amerikan hauskimmat kotivideot 19.30 Neljän tähden illallinen Vierailemme Turussa, jossa illallista kotonaan valmistaa kansanedustaja Janina Andersson. 20.00 Huippumalli haussa 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Killers Katherine Heigl esittää vauhdikkaan toimintakomedian naispääosassa Jeniä, jolta hurmaava Spencer (Ashton Kutcher) vie jalat alta Ranskan Rivieralla. T: TjuBang Film, Tanska ja Making Movies, Suomi. 23.10 La Paloma Ikivihreä La Paloma levisi 1860luvulla Baskimaasta koko maailmaan. Walesilaisjuontaja Ifor ap Glyn tutkii, millaisia nerokkaita ratkaisuja käymäläkulttuurissa on eri puolilla maailmaa tehty. 21.50 Mekaaninen rakkaus Voiko ihminen rakastaa robottia? Voiko kone korvata ihmisen? Dokumenttielokuva roboteista, ihmisestä, ja ihmisen rakkauden ja läheisyyden kaipuusta. Vasta vakavan sairauden myötä Sumén tajusi mikä elämässä ja musiikissa on tärkeintä. 11.35 Puutarhurin maailma 12.35 Ruskean kastikkeen maa 13.05 Matkalla seikkailuun Kemisti Hellner valmistaa elämää pidentävän ihmelääkkeen, mutta pelkää keksinnön joutuvan varkaiden käsiin. Kolmannen kauden eeppisiin mittoihin kasvava päätösjakso. Viimeisetkin sillat palavat iloisesti tuhkaksi. Phil 03.55 Älypää-TV Yle Teema lauantai 29.6. 1/2. Ruoka. 020 413 2321. Deep Purplen Black Nightistä tuttu toteamus otsikoi tämän jakson. Ja kaikessa on mukana ääni! Ohjaus Pia Andell. (16) 00.10 Nelosen uutiset 00.20 Nelosen sää 00.25 Weeds (12) 01.00 Konttori 01.30 NCIS Rikostutkijat (12) 02.30 Perhe on pahin 03.05 Dr. Eksyksissä 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Uusi päivä (S) 21.00 Bomb Girls (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Cherry Healey: Addiktiot Ihmisillä on erilaisia keinoja paeta todellisuutta. klo 21.00 YLE TEEMA MTV3 04.00 Teematieto 17.00 Tiededokumentti: Stradivarin perilliset 18.00 Pyhimys (12) 18.50 Avaruuskansiot 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Paul Merton ja matkailun ihmeet 21.00 Silkkitie 30 päivässä Ville Haapasalo matkaa KeskiAasiassa, Silkkitiellä. 21.45 John Rabe Kun japanilaiset hyökkäsivät 1937 Nanjingiiin, natsi ja liikemies John Rabe pelasti yli 200 000 kiinalaista joukkomurhalta. Hannibal Lecter palaa Yhdysvaltoihin kymmenen vuotta Uhrilampaiden tapahtumien jälkeen. 19 Perjantaina 28. Lihavuusepidemia. Sampat Pal Devin perustaman kansanliikkeen naiset ovat nousseet kepit kädessä puolustamaan oikeuksiaan ja vaatimaan viranomaisia toimimaan naisten hyväksi. 23.05 Yle Uutiset 23.10 Seinää vasten (16) YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen: Jyrkin aamu 06.52 Nimipäiväonnittelu: 4.7. 06.53 Bertin ja Ernien suuret seikkailut (S) 06.59 Viikon vihannes: Herne 07.03 Annin keijukoulu (S) 07.14 Katinkontti Remix 07.29 Stella ja Sami (S) 07.41 Neppajymykerho 07.46 Pikku perunat (S) 07.52 Muumilaakson tarinoita 08.16 Disney esittää 08.39 Hupsis: Vesirännin maalaus 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Hullu juttu 09.30 Yle Uutiset alueilta 10.30 Teinidracula (7) 11.01 Summeri (7) 12.00 Elefanttiprinsessa (7) 12.30 Uusi päivä (S) 13.30 Elämäni eläimet: Bondi Beachin lääkäri 13.55 Tartu Mikkiin 14.45 Gilmoren tytöt (7) 15.31 Summeri (7) 15.55 #lovemilla: Vessanseinä 15.56 Summeri (7) 16.30 Sohvasurffaajat 17.01 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Doctor Who (12) 18.50 Naurupalat (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.07 Yle Uutiset 19.20 Urheiluruutu 19.30 Sohvasurffaajat: Junalla halki Bulgarian 20.00 Uusi päivä (S) 21.00 Solsidan 21.25 Solsidan 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 True Blood (16) 01.25 Taivaan tulet (12) 02.10 Naurun tasapaino N: Anthony Hopkins, Julianne Moore, Ray Liotta, Gary Oldman ja Giancarlo Giannini. 1. Mv. Phil YLE TEEMA 17.00 70-luvun sekahaku 17.48 Kansallismaisemat: Tammerkoski 18.00 Pyhimys Pommitehdas. Phil 02.50 Dr. Timo K. unelma-asunnot 11.45 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 12.20 50 parasta ravintolaa 12.25 Pilanpäiten 14.05 Viikonvaihteen alueellinen sääennuste 14.10 Middle (S) 14.40 30 Rock (S) 15.10 Kaappaus keittiössä 16.05 Harjakaisen & Piisisen talkoot 16.35 Salatut elämät (7) 17.05 Salatut elämät (7) 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Tulosruutu 19.25 Päivän sää 19.30 Hännänheiluttajat Suuren surun syövereissä 20.00 Pomo piilossa 21.00 Kauhukeittiö (Hell?s Kitchen USA, Yhdysvallat) Kaiken maailman kananmunat. Avajaisillallisen ajauduttua miltei katastrofiin Ramsay pistää kokkikokelaat palaamaan perusteisiin ja valmistamaan kananmunia perinteikkäästi. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formula 1: Vapaat harjoitukset 23.05 Flight 93 Koskettava TV-elokuva kertoo United Airlinesin lennosta 93, joka 11.9.2001 suuntasi New Jerseystä kohti San Franciscoa. Uumaja 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Iskelmä-Suomi: Yes Sir, alkaa polttaa 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.13 Yle Uutiset alueeltasi 18.16 Yle Uutiset sää 18.20 Päivän kasvo 18.30 Arjen historia 19.00 Downton Abbey (12) 19.50 Luonnon ihmeitä 20.00 Mikä meitä lihottaa? 1/8. Hän kuitenkin hylkäsi 80-luvulla kansainvälisen pop-tähden uran. Intiassa nuoria naisia on raiskattu ja moni on menehtynyt. Komisario Martin Beck ja luottomiehensä Gunvald Larsson sukeltavat ihmismielen pimeälle puolelle trillerissä, jossa jahdataan Tukholmaa järkyttävää sarjamurhaajaa. Mukka. 09.40 Yle Uutiset Lounais-Suomi 09.50 Yle Uutiset Häme 09.55 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.05 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.10 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.15 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 10.30 Teinidracula (7) 11.01 Summeri (7) 11.26 Summeri (7) 12.00 Elefanttiprinsessa (7) 12.30 Uusi päivä (S) 13.00 Uusi päivä (S) 13.30 Elämäni eläimet: Bondi Beachin lääkäri 13.55 Ajankohtainen kakkonen 14.45 Gilmoren tytöt (7) 15.31 Summeri (7) 15.55 #lovemilla: Vessanseinä 15.56 Summeri (7) 16.30 Sohvasurffaajat: Jordania 2. Vastauksia etsitään mm. Tämänkertaisissa pidoissaan brittikokki Heston Blumenthal paneutuu kuningassuku Tudoreiden aikaisiin salaisuuksiin ja ajan ruokaan. 01.25 Perhe on pahin 02.00 Dr. Osittain MV. 21.00 Rakkauden arvoitus 1/2. O: Yrjö Nortia. O: Matti Kassila. New York (16) 23.35 C.S.I. Ensi viikolla puretaan koko vyyhti
Elli Collan 15.00 Kesäiltapäivä . Hollanti 21.00 Ali Show 21.33 Päivä tunnissa . valtakunnan terapeutti 10.00 Yle Uutiset 10.03 Sää 10.04 Kissankehto 11.00 Yle Uutiset 11.03 Mörönperän versot 11.30 Lauantai-Suomi 11.57 Vakioveikkausvihjeet 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.15 Kylillä 12.45 Merisää 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Lauantai-Suomi 13.10 Kerro pieni tarina 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasa 14.30 Lauantai-Suomi 14.35 Hitin kaava 14.55 Lauantai-Suomi 15.00 Yle Uutiset 15.03 Urheiluradio 15.08 Entisten nuorten sävellahja 15.50 Veneilysää 15.52 Entisten nuorten sävellahja 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Entisten nuorten sävellahja 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Levynpyörittäjän kesäsiirtola 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluradio 18.08 Lakatut varpaankynnet 18.50 Merisää 18.55 Suomi tänään 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio. Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 11.30 11.33 12.00 12.15 12.30 12.32 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 13.30 13.32 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa: Suora linja Yle Uutiset Suomen radio Yle Uutiset maakunnastasi Suomen radio Yle Uutiset ja sää Suomen radio Yle Uutiset maakunnastasi Suomen radio Merisää Suomen radio Yle Uutiset Urheiluradio Suomen radio Yle Uutiset maakunnastasi Suomen radio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio 17.00 17.20 17.28 17.35 17.55 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 22.47 23.00 23.03 23.33 00.00 00.05 04.02 Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Suomi tänään Laulava Babitzinin perhe, osa 1 Suomi tänään Yle Uutiset Sekahaku Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Suomi tänään. Lea Miettinen 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . Nummisen musiikkiohjelma: La Paloma -variaatiot 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 08.00 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu . Alan Gilbert, sol. Samuli Aaltonen Kesäpäivä . Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . Osa 2. 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Aikamatkoja 70-luvulle 1/3: 70-luvun lomamatkailua 18.00 SRK:n suviseurat Pudasjärveltä 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 20.25 RSO:n myöhäisillan kamarimusiikki: Johannes Brahmsin Klarinettikvintetto h-molli 21.00 Jatzofrenia 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 YleX Iltapäivä Remix 10.00 Uuden musiikin ratsia 11.00 Yle Uutiset 11.02 Syntisten sunnuntai 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 Kristiina Wheeler & Cristal Snow . Nummisen musiikkiohjelma. Ohjelma on yhdistelmä faktaa, pohdintaa ja musiikkia. Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . mestarilaulajien esityksiä 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Svengaava iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Romantiikan heinäkuun Epookki: Heinrich Heine 18.20 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvingin seikkailut, osa 43 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Euroradiokonsertissa New Yorkin filharmonikot Joht. Samuli Aaltonen 11.00 Kesäpäivä . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 11.00 Kesäpäivä . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 11.00 Kesäpäivä . Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 11.30 11.33 12.00 12.15 12.30 12.32 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 13.30 13.32 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 17.28 17.35 17.55 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 23.00 23.03 23.57 00.00 00.05 04.02 Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Suomen radio Yle Uutiset maakunnastasi Suomen radio Yle Uutiset ja sää Suomen radio Yle Uutiset maakunnastasi Suomen radio Merisää Suomen radio Yle Uutiset Urheiluradio Suomen radio Yle Uutiset maakunnastasi Suomen radio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Suomi tänään Laulava Babitzinin perhe, osa 2 Suomi tänään Yle Uutiset Poplaari Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Kulttuuriosasto 0203-17600 Yle Uutiset Urheiluradio Sää Kantritohtorin juurihoitoa Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Nousevan auringon talo Yle Uutiset Iskelmä-Suomi Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Yöradio Bluesministeri Esa Kuloniemi YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 06.00 Tiina Lundberg 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Jari Sarasvuo 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Maria Jungner 19.58 Radiomafian Kohtaaminen: Holle Holopainen (1993) 21.33 Päivä tunnissa . Raimo Tyykiluoto 22.00 Yle Uutiset 22.05 Maria Pettersson 23.02 Puheen Aamun parhaat 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 07.00 Kesäaamu . mestarilaulajien esityksiä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Julkinen sana: Romanttiset lukemistot 13.00 Klassista kahteen 14.00 Romantiikan klassikko 14.15 Hector Berliozin sinfonia Harold Italiassa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Romanttinen Aristoteleen kantapää: Romantiikka Leinon runoudessa 17.45 Romantiikan heinäkuun Tekijä: Modisti Fiona Timantti 18.20 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvingin seikkailut, osa 41 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Mäntän musiikkijuhlat 2013 20.50 21.30 21.45 22.00 22.05 23.10 Musiikkia konsertin jälkeen Eurooppalaisia puheenvuoroja Romano mirits Yle Uutiset ja sää Aikamme suomalaista musiikkia Yöklassinen YLEX 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu . Elli Collan 15.00 Kesäiltapäivä . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 11.00 Kesäpäivä . Elli Collan 23.00 Radio Novan yö. Lea Miettinen 16.00 Yle Uutiset 16.03 Leikola ja Lähde 17.00 Ali ja Husu 18.00 Urheiluilta: Jalkapallokierros 21.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 21.55 Lehtikatsaus 22.00 Yle Uutiset 22.05 Aspekti 23.05 Mikä maksaa? RADIO NOVA 07.00 Kesäaamu . Antonín Dvorák: Karnevaalialku soitto. Béla Bartók: Viulukonsertto nro 1. Pjotr Tshaikovski: Sinfonia nro 4 f-molli. 20.50 Kamarimusiikkia Bantryn musiikkijuhlilta 21.35 Maailmanpolitiikan arkipäivää 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Ääniversumi: Metroploin metro 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 20.00 22.00 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 11.00 Kesäpäivä . Nummisen musiikkiohjelma: Klassisen ja jazzin flirttailu 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Arjen mytologiat: Yksilöllisyys 12.45 Saint-Saëns: Johdanto ja Rondo capriccioso 12.55 Romantiikan heinäkuu: Rakkauskirjeitä historian suurmiehille, 1/10 13.00 Klassista kahteen 14.00 M-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Television tiiliskivet 18.00 Tiedevartti 18.20 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvingin seikkailut, osa 42 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Mikkelin musiikkijuhlat 2013 20.00 Igor Stravinskyn Kevätuhri 100 vuotta 20.20 Konsertti jatkuu 21.05 Romantttisia Historian ääniä: Seurustelu 1960-luvulla 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Romantiikan heinäkuun Todellisia tarinoita: Kolme tarinaa ensirakkaudesta 22.55 Kuuluttajan vieras 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu . SYRJÄÄLÄN SANOMAT 11.00 Yle Uutiset 11.02 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikonloppu . Raimo Tyykiluoto 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Yle Puhe esittää 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 07.00 Kesäaamu . Metsäradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää Bluesministeri Esa Kuloniemi Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Tähtisumua Suomi tänään Yle Uutiset Kiveen hakatut Illan vieras Yle Uutiset ja sää Yöradio Kissankehto YLE PUHE 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Kalle Haatanen 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Maria Pettersson 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Tiina Lundberg 19.00 Ali Show 19.58 Radiomafian Kohtaaminen: Jussi Raittinen (1993) 21.33 Päivä tunnissa . Ile ja Matti Yle Uutiset Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . Lea Miettinen 15.38 Maria Jungner 16.35 Miia Krause 17.32 Jenny Lehtinen 18.30 Urheiluilta: Lentopallon maailmanliiga: Suomi . Sanna Kiiski 23.00 Radio Novan yö PERJANTAI YLE RADIO 1 5.7. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Maria Leppänen 15.00 Radio Nova kesäliikenteessä . Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala 06.30 Maakuntaradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Urheiluradio 07.17 Maakuntaradio 07.50 Merisää 07.53 Maakuntaradio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Urheiluradio 08.17 Maakuntaradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Maakuntaradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Ajantasa 11.00 Yle Uutiset 11.03 Suomen radio 11.30 Yle Uutiset maakunnastasi 11.33 Suomen radio 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.15 Suomen radio 12.30 Yle Uutiset maakunnastasi 12.32 Suomen radio 12.45 Merisää 12.55 Suomen radio 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Suomen radio 13.30 Yle Uutiset maakunnastasi 13.32 Suomen radio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Maakuntaradio 15.50 Veneilysää 15.52 Maakuntaradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Maakuntaradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Urheiluradio 17.28 Suomi tänään 17.35 Laulava Babitzinin perhe, osa 3 17.55 Suomi tänään 18.00 Yle Uutiset 18.03 Luonto-Suomen kyyilta 0203-17600. kesäkuuta 2013 RADIO-OHJELMAT LAUANTAI YLE RADIO 1 29.6. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvingin seikkailut, osat 34?36 08.30 Aristoteleen kantapää 09.00 Yle Uutiset 09.05 Figaro 10.05 Syntymäpäiväsankari: Juha Hurme 11.00 M-studio 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Mikä maksaa? 13.55 Radio 1 vastaa 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Hanhen selästä, osa 55: Lasernenä 15.30 Kamarimusiikkia 15.40 Tiedevartti . toissapäivänä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Nousevan auringon talo 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Sunnuntai-Suomi 12.06 Kansanradio 12.40 Viikon luontoääni 12.45 Merisää 12.55 Sunnuntai-Suomi 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Iskelmä-Suomi 14.00 Yle Uutiset 14.03 Musiikkia lepopäivän ratoksi 15.00 Yle Uutiset 15.03 Urheiluradio 15.08 Tähtisumua 15.50 Veneilysää 15.52 Sunnuntai-Suomi 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Kiveen hakatut 16.35 Sunnuntai-Suomi 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Suomi tänään 17.30 Tohtori Raimo . Sanna Kiiski 23.00 Radio Novan yö TIISTAI YLE RADIO 1 2.7 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Romantttisia Historian ääniä: Seurustelu 1960-luvulla 11.00 Figaro: Verdin La Traviata 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Muurahaiset ja me 1/8: Muurahaisten valtakunta 13.00 Klassista kahteen 14.00 Romantiikan pitkä kaari: Takaisin luontoon! 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Romantiikan heinäkuun Viikon kirja: Romantiikkaa vai rakkautta? 18.00 Romantiikan heinäkuu: Tristan 18.20 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvingin seikkailut, osa 40 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Kaiken maailman musiikkia 20.30 Radion sinfoniaorkesterin iltasoitto 21.15 Brysselin kone 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Radioteatteri esittää: Hanhen selästä, osa 55: Lasernenä 22.35 Kiveen hakatut 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset Uutiset YleX Aamu . Lea Miettinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . Lea Miettinen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . Ile Jokinen 19.00 Kesäilta . biodiversiteetti suojaa allergioilta 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Näistä levyistä en luovu 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Maailmanpolitiikan arkipäivää 17.40 Eurooppalaisia puheenvuoroja. Sota jonka ei anneta unohtua. 18.00 Ehtookelloina Anttolan kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Göteborgin sinfoniaorkesteri Musiikkitalossa 21.00 Franz Schubertin kamarimusiikkia 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Radio 1 vastaa 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 10.00 11.00 11.02 13.00 13.02 17.00 20.00 22.00 00.00 YleX Aamu Remix Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset YleX Himotuimmat Yle Uutiset YleX Viikonloppu YleX Toiveet YleX Himotuimmat (u) Parasta ennen! (u) Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Aamupala 05.15 Radioteatteri esittää: Terveiset Kutturasta 05.30 Aamupala 05.50 Merisää 05.52 Aamupala 06.00 Yle Uutiset 06.03 Sää 06.04 Aamupala 06.30 Suomi soi 07.00 Yle Uutiset 07.03 Sää 07.04 Onnen sävel 07.50 Merisää 07.53 Onnen sävel 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Onnen sävel 09.00 Yle Uutiset 09.05 Sää 09.06 Lauantai-Suomi 09.15 Minna Pyykön maailma 09.40 Lauantai-Suomi 09.50 Tohtori Raimo . Sanna Kiiski 23.00 Radio Novan yö TORSTAI YLE RADIO 1 06.00 06.05 06.15 06.25 06.56 07.00 07.15 07.45 07.50 08.00 Yle Uutiset Hartaita säveliä Aamuhartaus Aamusoitto Päivän mietelause Yle Uutiset ja sää Aamusoitto Hartaita säveliä Aamuhartaus Yle Uutiset ja sää 4.7. YLE KUVAPALVELU 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Kalle Haatanen 11.00 M.A. Elli Collan 15.00 Kesäiltapäivä . Maria Leppänen Spotify Global . Maria Leppänen ja Ile Jokinen 11.00 Spotify Suomi . Lauri Salovaara ja Jussi Pohjonen 19.00 After Work . Lea Miettinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . Glen Dicterow, viulu. toiveiden yö 03.40 Luontoretki 04.02 Kantritohtorin juurihoitoa YLE PUHE 06.00 Maria Jungner 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Jenny Lehtinen 19.00 Ali Show 19.47 Radiomafian Kohtaaminen: Danny Showt (1993) 21.33 Päivä tunnissa . Kanada 21.00 Radiomafian Kohtaamisia 23.30 10 kirjaa rikoksesta RADIO NOVA 07.00 11.00 15.00 19.00 20.00 23.00 Kesäaamu . Numminen esiintyy ohjelmissa toimittajana ja keskittyy klassiseen musiikkiin sekä jazziin. Yle Radio 1 torstai 4.7. Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . Sanna Kiiski 23.00 Radio Novan yö KESKIVIIKKO YLE RADIO 1 3.7. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Romantiikan heinäkuu: Wagner 200 . Samuli Väänänen Nova Stage klubi-ilta Kesäilta . Lea Miettinen 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . Samuli Väänänen 23.00 Radio Novan yö MAANANTAI YLE RADIO 1 1.7. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja: Suomalaisen tieteen tila ja tulevaisuus 11.00 Romanttisia välilevyjä: Myyttinen parisuhdeopas 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Aikamatkoja 70-luvulle 2/3: Reporadio esittää 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume: Romantiikan perusteet 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Eeva Luotosen kirjahistoria 18.00 Romantiikan heinäkuu: Mefisto 18.15 Viikon luontoääni 18.20 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvingin seikkailut, osa 39 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: Uuden aallon kuunnelmia 19.50 Arkisto: Kesälomista 20.00 Jazzradio 20.45 Jazzradio Live! 21.15 Julkinen sana 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 M.A. Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . klo 11.00 18.03 Miia Krause 19.00 Ali Show 19.58 Radiomafian Kohtaaminen: Pate Mustajärvi (1991) 21.33 Päivä tunnissa . Annika Metsäketo 15.00 Radio Nova kesäliikenteessä . valtakunnan terapeutti 17.40 Suomi tänään 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluradio 18.08 Sää 18.09 Tangoilta 0203-17600 18.50 Merisää 18.55 Tangoilta 0203-17600 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.08 Tangoilta 0203-17600 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.08 Sää 20.09 Tangoilta 0203-17600 21.00 Yle Uutiset 21.03 Mörönperän versot 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Iskelmäradio 23.00 Yle Uutiset 23.03 Kaikki rakastavat 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 04.02 Euroopan taivaan alla YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää 06.28 Brysselin kone 07.13 Julkinen sana 08.00 Yle Uutiset 08.05 Polkupyörällä Intiassa 08.35 Puheen Aamun viikko 10.00 Yle Uutiset 10.03 Perheen aika 10.45 Tarinoita lapsille: 11.00 Yle Uutiset 11.02 Jari Sarasvuo 12.00 Puheen Viikonloppu . Ravitulokset 19.08 Lavalauantai 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.08 Sää 20.09 Olipa kerran radio 21.00 Yle Uutiset 21.03 Tangomarkkinat 2013: Matkalla finaaliin 21.50 Merisää 21.55 Tangomarkkinat 2013: Matkalla finaaliin 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 22.10 Novosti Yle 22.14 Koe-eläinpuisto 23.00 Yle Uutiset 23.03 Koe-eläinpuisto 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 03.15 Hitin kaava YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 01.00 Elävä arkisto: Kulttuuri 02.00 Elävä arkisto: Kotimaa 03.00 Elävä arkisto: Maailman tapahtumat 04.00 Elävä arkisto: Urheilu 05.00 Elävä arkisto: Populaarikulttuuri 06.00 Yle Uutiset 06.03 Aspekti 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 09.00 Tiina Lundberg 10.00 Yle Uutiset 10.03 Maria Pettersson . Sunnuntaisirkus 19.00 YleX Jatkot Remix 22.00 Encore 00.00 Yöradio YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Kerro pieni tarina 04.52 Aamupala 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Aamupala 05.15 Eväsreppu 05.21 Aamupala 05.50 Merisää 05.52 Aamupala 06.00 Yle Uutiset 06.03 Sää 06.04 Aamupala 06.30 Kylillä 07.00 Yle Uutiset 07.04 Suomi soi 07.50 Merisää 07.53 Sunnuntai-Suomi 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Sunnuntai-Suomi 08.10 Luontoretki 08.20 Sunnuntai-Suomi 08.30 Radioteatteri esittää: Terveiset Kutturasta 08.45 Sunnuntai-Suomi 09.00 Yle Uutiset 09.05 Sää 09.06 Iskelmäradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Sää 10.04 Pop eilen . Raimo Tyykiluoto 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen 23.02 Yle Puhe esittää 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 07.00 Kesäaamu . Jaana Ahtiainen 19.00 Spotify Global . Ile Jokinen 19.00 Kesäilta . 20 Perjantaina 28. Oluen talous 11.00 Musiikin voima: Uli Kontu-Korhonen 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.15 Ihminen koneena, osa 2/9 13.00 Klassista kahteen 14.00 Romantiikan heinäkuu: Wagner 200 . Raimo Tyykiluoto 22.00 Yle Uutiset 22.05 Jari Sarasvuo 23.02 Yle Puhe esittää 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 07.00 Kesäaamu . Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset YleX Ruisrockissa Parasta ennen! DJ Orion Yöradio YLE RADIO SUOMI 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa 11.00 11.03 11.30 11.33 12.00 12.15 12.30 12.32 12.37 12.42 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 13.30 13.32 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 17.28 17.35 17.55 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 22.47 23.00 23.03 00.00 00.05 Yle Uutiset Suomen radio Yle Uutiset maakunnastasi Suomen radio Yle Uutiset ja sää Suomen radio Yle Uutiset maakunnastasi Suomen radio Anonyymit kotikiusatut Suomen radio Merisää Suomen radio Yle Uutiset Urheiluradio Suomen radio Yle Uutiset maakunnastasi Suomen radio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Suomi tänään Laulava Babitzinin perhe, osa 5. Suomi tänään Yle Uutiset Puhelinlangat laulaa Merisää Puhelinlangat laulaa Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Puhelinlangat laulaa Yle Uutiset Urheiluradio Sää Puhelinlangat laulaa Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Lakatut varpaankynnet Suomi tänään Yle Uutiset Poplaari Yle Uutiset ja sää Juurimusiikin yö YLE PUHE 06.00 Miia Krause 07.00 Yle Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.30 Yle Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Yle Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Yle Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.02 Ali Show 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Yle Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Leikola ja Lähde 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset 16.03 Puheen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Puheen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Ali Show 18.30 Urheiluilta: Lentopallon maailmanliiga: Suomi . Ravitulokset 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Uudenkansanmusiikki 23.00 Yle Uutiset 23.03 Kansanradio 23.37 Metsää ja luontoa 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio . Ile Jokinen 19.00 Kesäilta . Vieraana tunnettu luontokuvaaja Urpo Koponen. 18.50 Merisää 18.55 Luonto-Suomen kyyilta 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.06 Luonto-Suomen kyyilta 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.06 Sää 20.07 Café Tropical 21.00 Yle Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio. Sanna Kiiski Radio Novan yö SUNNUNTAI YLE RADIO 1 30.6. 07.00 Yle Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Radioteatteri esittää: Tapani Löfvingin seikkailut, osat 37 ja 38 08.20 Kulttuuritunti: Viikon kirja 09.00 Yle Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Imatrankosken kirkon kellot kutsuvat 10.00 Imatran seurakunnan Big Band Festivalin jumalanpalvelus Imatralta 11.00 Horisontti 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 13.00 Kiveen hakatut 13.30 Suvisäveliä 14.00 Musiikin voima: Anna Riikonen 15.00 Radioteatteri esittää: Uuden aallon kuunnelmia 15.50 Arkisto: Saunavihdan teko 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Todellisia tarinoita Kodittoman koti-ikävä. Ile Jokinen 19.00 Kesäilta . Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.10 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 11.30 11.33 12.00 12.15 12.30 12.32 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 13.30 13.32 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 17.28 17.35 17.55 18.00 18.03 18.28 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 22.56 23.00 23.03 23.28 23.33 00.00 00.05 04.02 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Suomen radio Yle Uutiset maakunnastasi Suomen radio Yle Uutiset ja sää Suomen radio Yle Uutiset maakunnastasi Suomen radio Merisää Suomen radio Yle Uutiset Urheiluradio Suomen radio Yle Uutiset maakunnastasi Suomen radio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Suomi tänään Laulava Babitzinin perhe, osa 4 Suomi tänään Yle Uutiset Maailmanpolitiikan arkipäivää Suomi tänään Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Kaikki rakastavat Yle Uutiset Urheiluradio Sää Euroopan taivaan alla Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Lähikuvassa Esa Pulliainen Suomi tänään Yle Uutiset Aristoteleen kantapää Suomi tänään Minna Pyykön maailma Yle Uutiset ja sää Yöradio Café Tropical YLE PUHE 06.00 07.00 07.02 07.30 07.40 08.00 08.03 08.30 08.40 09.00 09.02 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.05 12.30 13.00 13.02 14.00 14.03 15.00 15.01 16.00 16.03 17.00 17.08 18.00 Jenny Lehtinen Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Ali Show Yle Uutiset Puheen Päivä Yle Uutiset Puheen Päivä Yle Uutiset Puheen Päivä Politiikkaradio Yle Uutiset Ali ja Husu Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset Puheen Iltapäivä Yle Uutiset M.A. Lea Miettinen 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . Elli Collan 15.00 Kesäiltapäivä . Raimo Tyykiluoto 22.00 Yle Uutiset 22.05 Leikola ja Lähde 23.02 Yle Puhe esittää 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 07.00 Kesäaamu
Muita markkina-alueita ovat Japani, Kiina, Hongkong, Filippiinit, Hawaiji, Alaska, Meksiko, Guam ja Puerto Rico. Työmäärä yllättää usein uudet yrittäjät Puiden kasvatustahti on hiipunut Hladkyn kuusiviljelmällä sitä mukaa, kun isännälle on karttunut lisää ikää. 68 vuotta on riittävä eläkeiän tavoite sekä hänelle itselleen että koko kansalle. Kiander viettää kesälomaansa Puumalan mökillä ?t?ehovilaittain. Kaikki me joudumme Jumalan tuomioistuimen eteen. Room. alkaen. Itella LuK Esa Viitamäki (synt. 1958) on nimitetty Itellan tietohallintojohtajaksi. He vetivät veneet maihin ja jättäen kaiken lähtivät seuraamaan Jeesusta. Pelkästään Oregonissa kaadetaan vuosittain yli 6 miljoonaa puuta joulukuusiksi. 13:6 30.6. alkaen vastuualueenaan lihan ja lihavalmisteen tuotteistuksen johtaminen. ETM Anu Saranpää on nimitetty siipikarjasta ja valmisruoasta vastaavaksi tuoteryhmäjohtajaksi arkkinoinnin ja tuotekehityksen organisaatioon 1.5. Mutta lasken vielä verkot, kun sinä niin käsket.. Minä luotan sinun armoosi, saan iloita sinun avustasi. 14:10 29.6. Suurien kaupunkien Salemin ja Portlandin liepeillä on valtavia, satojen hehtaarien laajuisia joulupuumetsiä, joissa kasvaa miljoonia kuusia. Osavaltio tuottaakin maailmanmarkkinoille enemmän joulukuusia kuin yksikään muu kolkka maailmassa. Pietarin ja hänen kalastuskumppaneidensa suureksi hämmästykseksi kalastuskunnan kummatkin veneet täyttyvät ääriään myöten kalasta. Tuosta hetkestä lähtien kalastajat kutsutaan opettelemaan ihmisten kalastamista. ?Heitä syvemmälle!. Hän ja koko hänen venekuntansa olivat pelon ja hämmennyksen vallassa kalansaaliin tähden, samoin Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, jotka olivat Simonin kalastuskumppaneita. Lopetettuaan puheensa Jeesus sanoi Simonille: ?Souda vene syvään veteen, laskekaa sinne verkkonne.? Tähän Simon vastasi: ?Opettaja, me olemme jo tehneet työtä koko yön emmekä ole saaneet mitään. Bob Hladky korostaa, että kukaan ei elätä itseään pienellä kuusiviljelmällä. ?Täällä Pleasant Hillin kulmilla on useampia pieniä kuusiviljelmiä, mutta kenellekään täällä se ei ole pääasiallinen tulonlähde. Mutta lasken vielä verkot, kun sinä niin käsket. Lähipiirissä. SANA SUNNUNTAIKSI Kun Jeesus eräänä päivänä seisoi Gennesaretin järven rannalla ja väkijoukko tungeksi hänen ympärillään kuulemassa Jumalan sanaa, hän näki rannassa kaksi venettä. Sitä vain ei olla ymmärretty melkein missään, kun on tehty suurella innolla ilmastopolitiikkaa ja nostettu energian hintaa.? Turpeen käytön lisääminen olisi nopein tapa parantaa vaihtotasetta, kun kivihiilen ja öljyn tuonti vähenisivät. Vuonna 2011 osavaltiossa oli 775 kuusiviljelmää. Oregonin rajojen ulkopuolelle viedyistä joulukuusista 92 prosenttia päätyi Kaliforniaan. Siellä hän on seurannut 16 vuotta ympärillä tapahtuvaa maaseudun murrosta: palvelut ja ihmiset katoavat ja loput vanhenevat. ?Vaikka olen kaupunkilainen, säälin sitä, että maaseutu tyhjenee. Kuopio. Luuk. Se oli aluksi varsin pienimuotoista mutta alkoi vuosien saatossa kasvaa. Sitten hän opetti kansaa veneessä istuen. Tästä lähtien sinä olet ihmisten kalastaja.. Puista huolehtiminen jatkuu kesän yli ja syystalvella 8?12-vuotiaat puut myydään joulukuusiksi.? Kuusenkasvatusta eniten koko maailmassa Joulukuusiviljelmät ovat Oregonissa yleisiä ja niitä on eri puolilla osavaltiolta. Tämä neuvo pätee myös ihmisten kalastamiseen. Mutta Jeesus sanoi hänelle: ?Älä pelkää. Mittakaava oli suurimmillaan 1980-luvun taitteessa, jolloin kuutta eri joulukuusilajia myytiin yhteensä 3?000 kappaletta vuosittain?, Hladky muistelee. Myyntivoitto käytettiin lasten koulutuksen rahoittamiseen. Myös puun käyttöä pitäisi lisätä. Suomi on siis tyrinyt ilmastopolitiikan suostumalla liian tiukkoihin päästönormeihin. ?Ei niistä enää irtikään pääse, mutta ennen seuraavia sitoumuksia voisi miettiä tarkemmin, mikä on Suomen etu.? Myös investointien hankinta ulkomailta on ponnetonta eikä Jaakko Kiander asuu edelleen synnyinseudullaan Itä-Helsingissä. Suomen menestystä kansainvälisissä vertailuissa osata hyödyntää. Kiander tuli tutuksi talouden tv-kommentaattorina toimiessaan Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajana. Sitä ennen hän toimi Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa, mutta viimeiset kolme vuotta palkan on maksanut eläkeyhtiö Ilmarinen, jonka taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja hän on. alkaen vastuualueenaan valmisruoan ja siipikarjan tuotteistuksen johtaminen. n kantrilehti.fi Mitä lemmut, mikä boogie?. Tämä neuvo Jouko on annettu kaikille ihmisten kalastaAla-Prinkkilä jiksi kutsutuille. Jeesus kehottaa Pietaria kalastamaan syvässä vedessä ja vieläpä keskellä päivää. Ammattikalastajana Pietari suhtautuu saamaansa neuvoon epäillen. Tätä syntiin langenneen ihmiskunnan perustilaa kuvataan psalmissa 130 seuraavasti: ?Syvyydestä minä huudan sinua, Herra. Hän siirtyy tehtävään LähiTapiolan tietohallintojohtajan tehtävästä. Viitamäestä tulee myös laajennetun johtoryhmän jäsen. Atria Suomi Oy KTM Tuomas Kujala on nimitetty lihasta ja lihavalmisteesta vastaavaksi tuoteryhmäjohtajaksi markkinoinnin ja tuotekehityksen organisaatioon 1.5. Nämä tulivat, ja he saivat molemmat veneet niin täyteen kalaa, että ne olivat upota. Jos tällä aikoo lyödä leiville, tarvitsee nykypäivänä noin 40 hehtaaria ja 100?000 puuta?, Hladky arvioi. >> Päivittäin työskentelen tilallani, mutta selän takia pitää ottaa kevyemmin. Moni ei tiedä sitä, että tämä vaatii työtä ympäri vuoden.« BOB HLADKY kevät. Tutustukaamme siis entistäkin syvällisemmin tuohon meille annettuun verkkoon. Noin viiden hehtaarin alalla kasvaa nykyisin yli 12 000 puuta. ?Joulukuusibisnes alkoi 1969. Ensi sunnuntain evankeliumi voidaan tiivistää näihin sanoihin. Näin he tekivät ja saivat saarretuiksi niin suuren kalaparven, että heidän verkkonsa repeilivät. He viittoivat toisessa veneessä olevia tovereitaan apuun. Jumalaan nähden ihmiskunta ui todella syvällä. Matkoilla. Talousneuvos Viljo Rönkkö 30.6. Yli 80-vuotias mies kiertää kuitenkin edelleen ahkerasti puualan messuilla ympäri Yhdysvaltain Northwestiä. ?Päivittäin työskentelen edelleen tilallani, mutta selän takia pitää ottaa kevyemmin.? Kuusten kasvatuksen pariin hakeutuu jatkuvasti uusia harrastajia. Jos sinä, Herra, pidät mielessäsi synnit, Herra, kuka silloin kestää?. JOHTAJA JAAKKO KIANDER, ILMARINEN Joulukuusien kasvatus on iso bisnes Oregonissa JUKKA KOIVULA Kahdeksankymppinen puufarmari Bob Hladky työskentelee kuusiensa parissa päivittäin. OREGON, YHDYSVALLAT Pleasant Hillin pikkukaupungissa Oregonissa asuva Bob Hladky on kasvattanut maillaan joulukuusentaimia yli 40 vuotta. Onneksi Jumalan rakkaus ulottuu kaikkein syvimpiinkin syvyyksiin saakka. Paavali kirjoittaa roomalaiskirjeensä kahdeksannessa luvussa seuraavasti: ?Olen varma siitä, ettei kuolema, eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.? ?Heitä syvemmälle!. Tai sinä toinen, kuinka voit halveksia veljeäsi. Saimaan rantaa ja kehittämismahdollisuuksia olisi, jotenkin sinne pitäisi saada elinvoimaa.? Elämän ensimmäiset 50 vuotta ovat opettaneet, että tärkeimpiä elämässä ovat perusasiat. ?Terveys ja perhe.? EIJA MANSIKKAMÄKI Valtiovarainministeriö Valtioneuvosto on nimittänyt VT Tuomas Saarenheimon valtiovarainministeriön alivaltiosihteerin määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.9.2013?29.2.2020. Yleisradio Jyri Kataja-Rahko, 37, on nimitetty alueellisesta journalismista ja radion ajankohtaistoimituksesta vastaavan Yle Alueiden päälliköksi 15.8. Sen avulla saamme kalastaa lähimmäisiä taivasten valtakuntaan. Kuinka sinä voit tuomita veljesi. Näin he tekivät ja Tänään perjantaina: Leo Huomenna lauantaina: Pekka, Petri, Petra, Petteri, Pietari, Pekko Ylihuomenna sunnuntaina: Päiviö, Päivö Mietelause En keksi tänään mitään mitä tekisin mieluummin kuin olisin oma itseni, ikiaikaisessa elossa tässä auringonpaisteessa... Edwin Arlington Robinson MERKKIPÄIVIÄ 95-VUOTIAS 60-VUOTIAS Kansaedustaja Simo Rundgren 29.6. Kolari. 50-VUOTIAS Talousjohtaja Jaakko Kiander 29.6. Helsinki. Eläkkeellä oleva entinen musiikinopettaja saa mukavasti sivutienestejä harrastuksestaan. ?Muutin Oregoniin itärannikolta vuonna 1961, ja samana vuonna istutin ensimmäiset puut pihapiiriini.? Seudulla kasvaa useita eri puulajeja, jotka Hladky on istuttanut omin käsin. Ps. Työmäärä kuitenkin yllättää monet. ?Moni ei tiedä sitä, että tämä vaatii työtä ympäri vuoden. Uudet joulupuut istutetaan kevättalvesta, minkä jälkeen taimia pitää huoltaa koko JUKKA KOIVULA Bob Hladky on toiminut sivutoimisena joulukuusifarmarina Oregonin Pleasant Hillissä jo yli 40 vuoden ajan. 50-VUOTIAS NIMITYKSET Suomen nousu tarvitsee turvetta Maan talous mataa ja tuoreet työttömyysluvut ovat tylyjä. Huono syntymäpäivälahja lauantaina 50 vuotta täyttävälle taloustieteilijä Jaakko Kianderille, joka ahdistui jo viisivuotiaana Prahan miehityksestä ja suri öljykriisin aikaan sitä, että lämmin kylpyvesi ja öljy loppuvat ja bussinkuljettajan ura tyssää ennen kuin hän saavuttaa edes ajokortti-iän. Nykyisin valtiotieteen tohtori Kiander ei enää menetä yöuniaan, vaan miettii ratkaisuja. Viime lamassa hän haukkui kolmekymppisenä taloustutkijana sekä maan hallituksen että Suomen Pankin liian kireästä lamanhoidosta. Nyt kun devalvaation mahdollisuutta ei enää ole, oikeistodemarina itseään pitävä Kiander perää ?laajaa kilpailukyvyn korjausta?. ?Joudumme sietämään jonkin aikaa valtiontalouden alijäämää. Kilpailukyvyn parantamista pitäisi nyt priorisoida.? Yritysveron alentaminen oli hyvä, mutta hallituksen pitäisi myös löysätä velkatavoitteensa aikataulua ja keventää energiaja tuloveroja. ?Energian hinnan merkitys kilpailukyvylle on tällaisessa kylmässä, pitkien etäisyyksien ja energiaintensiivisen teollisuuden maassa yhtä suuri kuin palkkojen. kesäkuuta 2013 PÄIVÄSTÄ TOISEEN 28.06.13 Aurinko nousee saivat saarretuksi niin suuren kalaparven, että heidän verkkonsa repeilivät. 21 Perjantaina 28. 5: 1?11 Heitä syvemmälle! ? Heitä syvemmälle!. Siihen saamme itsekin tarttua ja antaa Suuren Kalastajan nostaa meidät syvyyksien pimeydestä korkeuksien kirkkauteen. Katso video! Energian hinnan merkitys kilpailukyvylle on tällaisessa kylmässä, pitkien etäisyyksien ja energiaintensiivisen teollisuuden maassa yhtä suuri kuin palkkojen. Neuvosta huolimatta saatamme tyytyä kalastamaan matalissa rantavesissä, koska emme usko pyyntivälineemme ulottuvan syvyyksiin saakka. Jumalan sanasta kudottu taivasten valtakunnan verkko on kuitenkin suunniteltu nimenomaan syväkalastusta varten. Mitä syvemmälle se heitetään, sen paremmin se kerää saalista. Luuk. Kalastajat olivat nousseet niistä ja huuhtoivat verkkojaan. Minä laulan kiitosta Herralle, hän pitää minusta huolen. Jeesus astui toiseen veneistä ja pyysi Simonia, jonka vene se oli, soutamaan rannasta vähän ulommaksi. Kunnioituksesta Jeesusta kohtaan hän kuitenkin noudattaa tämän kehotusta. Tämän nähdessään Simon Pietari lankesi Jeesuksen jalkoihin ja sanoi: ?Mene pois minun luotani, Herra! Minä olen syntinen mies.. 5:5?6 Helsingissä kello 3.58 ja laskee kello 22.49 Oulussa kello 2.26 ja laskee kello 0.17 Nimipäiviä Päivän sana 28.6. Herra, kuule minun ääneni, tarkatkoot sinun korvasi minun rukoustani. loikoillen ja lueskellen
?. Koiraa voi myös jäähdyttää kastelemalla. Lämpöhalvauksesta kärsivä koira läähättää voimakkaasti, jalat saattavat pettää alta, se voi oksentaa ja tajunnan taso laskea. Koira voi myös mennä sokkiin. Oireet alkavat yleensä, kun ruumiinlämpö nousee yli 41 asteen. Ensiapuna koira tulee siirtää viileämpään paikkaan ja kastella haalealla vedellä. ?. ?. Jääkylmä vesi lisää kehon rasitusta ja saattaa laskea ruumiinlämmön liian alhaiseksi. Se pärjää toki kärjen rinnaltakin, kuten Ylivieskassa nähtiin, mutta sellaisella juoksunkululla Suur-Hollolan viimevuotinen voittaja Up-Date Hoss saa takarivistä paremman mahdollisuuden. Tuoreimmissa starteissaan ratkaisuvaiheessa kärkikamppailusta laukanneet Piispalan Santeri ja Vislakka ovat suomenhevosten ryhmän perusmerkit. Sisempää kiihdyttävä Rim Bay Gabriel ansaitsee suosikkiaseman pitkällä matkalla. ?. lähtö: 5 Rim Bay Gabriel, 7 Bret Boko (4, 2) 6. ?. Se tarkoittaa lähes automaattisesti sitä, että viisi ja jopa kuusi oikein tulokset saattavat jäädä ilman voitto-osuutta. Panokset on syytä kohdistaa pelkästään täysosuman tavoitteluun. Ensimmäinen välierä on helppo. LÄHTÖ Ryhmäajo 2640 m Lahti 1 Joivi/Hannu Kamppuri 2 Turmaliini/Janne Ulmas 3 Piispalan Santeri/Jani Ruotsalainen 4 Hiskin Muisto/Harri Koivunen 5 Vektorin Maine/Jukka-Pekka Kauhanen 6 Vislakka/Mika Forss 7 Siron Veijari/Jari Nylund 8 Virin Santeri/Timo Toiviainen 9 Multi Tella/Harri Sulku 10 Turponi/Peter Lindroos 11 Hurmuri-Humu/Esa Holopainen 12 Valvi/Ilkka Korpi 2640 ?. 12,5a 10,4a 12,4a 13,3a 12,5a 10,9a 9,7a 1 11,3a 10,2a 12,3a 92 287 177 75 82 306 057 123 156 248 170 471 927 233 036 300 855 205 580 405 4/14,1a hll -a hpl 3/15,7a 3/13,3a 2/15,8a 2/11,0a 4/12,9a 9/12,7a 6/12,3a 9/14,8a 1/13,7 9/14,6 11/16,7a 3/14,0a 9/11,9a 1/13,4a 1/11,9a 4/13,1a 5/13,4a 4/14,0a -a hpl hlo10/16,7 5/14,1a 1/13,0a 2/13,6a 3/11,5a 6/11,3a 3/10,2a 5/13,4a 4/16,1x 0/17,1 6/13,8ax 10/14,5 7/13,7 8/14,8a 4/10,5a 4/14,7a 10/13,0a 2/12,3a 2. ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 2140 m Lahti 1 Order By Boss (US)/Tommi Kylliäinen 2 Pike River/Peter Ingves 3 Tomorrowland (US)/Mika Forss 4 Mr Exquisite (US)/Tapio Perttunen 5 Elora Hanover (US)/Janne Korpi 6 Rapkin (SE)/Reijo Suomalainen 7 Quantum Aramis (SE)/Jani Ruotsalainen 8 Westcoast Spider/Harri Koivunen 9 Buck Boko (SE)/Esa Holopainen 10 Rainbow Zet/Mikael Kopola 11 Large Leader/Hannu Hietanen 12 Sir November (DE)/Seppo Markkula 2140 ?. ?. 2660 ?. ?. 24,9a 27,1a 24,1a 24,7a 24,1a 24,0a 26,1a 26,2a 28,0a 26,2a 22,7a 24,2a 29 37 25 43 33 27 24 30 19 34 27 33 710 708 720 530 250 070 200 280 080 893 010 306 6/25,2a -a hpl 1/27,2a 6/26,1a 1/25,4a 1/25,0 10/26,2 6/28,3a 3/28,7x 2/26,2 5/26,6 2/25,5a 5/27,2a 8/27,5 1/29,0ax hpl 1/25,4a 1/25,2 hpl 2/29,6 10/28,4a 8/28,0a 5/22,7a 3/26,6a 6/27,9 9/29,9x 1/24,1a 8/28,7a 9/24,1a 9/24,0ax 3/27,2 4/27,5a 9/28,9x 4/27,6x 3/23,6a 3/25,3 7/26,0 hml1/28,4a hlo4/26,6 4/25,7 5/24,5a hlo/26,1 3/25,9 9/29,8 9/28,2ax 4/25,8 M 27.6. 3/24,2a 5. ?. ?. 1 lahjalehtitilaus/talous. Tarjous on voimassa 31.7.2013 asti ja se koskee uusia kotimaan tilauksia. ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 2140 m Lahti 1 Vanquish/Mika Forss 2 Alone Hope/Janne Soronen 3 Surprise Lord/Harri Koivunen 4 Air Gunner/Ari Moilanen 5 Brave Eight/Akseli Lahtinen 6 Luck Smith/Tuomas Korvenoja 7 Jester Bowl/Jani Ruotsalainen 8 Classical Duo/Hannu-Pekka Korpi 9 Super Frido/Seppo Markkula 10 Up-Date Hoss/Antti Teivainen 2140 ?. ?. Samalla voin hyödyntää heti oheisen kesäedun. ?. Tasoerot ovat terävimmän kärjen osalta kohtalaisen selvät, eikä merkkejä tarvitse levitellä kovinkaan paljon. lähtö: 3 Surprise Lord, 10 UpDate Hoss, 4 Air Gunner (2, 7) 4. 15,5a 14,1a 13,5a 13,0a 14,0a 13,9a 12,8a 13,9a 14,0a 13,3a 11,8a 13,8a 25 30 21 39 34 34 39 32 30 48 40 30 956 675 495 330 210 166 660 389 305 710 830 039 2/17,1 4/19,4a -a hpl 3/13,0a 9/16,3ax 5/16,2a 1/15,4a 3/16,7a 6/16,8 10/15,7a 2/13,9a 7/17,0a 5/17,2 9/18,8 5/13,5a 1/13,4a 1/14,4a 4/15,2a 8/13,6a -a hll hpl 8/16,3a 8/12,4a 6/18,3x 1/16,0a 1/14,4a 1/15,9a 2/14,7a 1/14,0a 1/14,4a 8/15,1 1/15,4a 3/15,0a 1/14,8a 9/15,0a 3/14,9a -a hll 4/14,1a H 26.6. 7/13,6ax 2/13,9 11/16,2a 1/14,1a 7/14,7a 2/16,0a 8/17,8a 1/11,8a 4/15,6a 6. ?. Puhelimitse: numerosta 020 413 2277 (ark. ?. ?. ?. Kestotilaaja voi hyödyntää edun vain kerran. ?. Ne tarjoavat viilennystä, jos koira haluaa niiden päällä loikoilla.? Lähde: Ruotsin Kennelliitto Muistathan kertoa lahjatilauksesta lahjan saajalle! TILAUKSEN LAHJOITTAJAN (KESTOTILAAJAN) TIEDOT: Vettä tarjolle Kesällä lemmikillä on oltava raikasta vettä tarjolla ja mahdollisuus päästä auringon paahteelta suojaan. ?. ?. lähtö: 7 Maxwell Mayday, 9 Edward Ale (1, 4) 3. ?. Sille on ollut tarjolla tärkeimmissä kisoissa vain kakkossija, mutta kapasiteettinsa puolesta Edward Alella on kaikki mahdollisuudet nousta kansainvälisiin arvotapahtumiin. Niistä sillä on jo kokemusta tämän kevään osalta, mutta varovaisten ajojen jälkeen se ei ole päässyt näyttämään koko osaamistaan. Surprise Lord on johtoon päästessään vahvoilla kolmannessa erässä. >> Lemmikillä pitää olla aina raikasta vettä tarjolla ja mahdollisuus päästä suojaan auringonpaisteelta. Kierros 25 Toto75 Seiskaa kohti Voit tilata myös Osoite ______________________________________________ SARI PENTTINEN RAVIT Mikäli sinulla ei vielä ole kestotilausta, voit tehdä kestotilauksen alla olevalla tilauskortilla tai voit muuttaa määräaikaisen tilauksesi kestotilaukseksi samalla tilauskortilla. ?. ?. ?. ?. ?. 2700 26,9 28,1 26,8 28,1 26,7 28,6 27,3 25,8 27,5 26,6 26,5 27,0 25,1 24,9 11 10 30 8 16 18 13 40 18 41 20 18 56 75 370 340 970 960 770 450 520 030 430 140 825 720 500 210 10/32,3x 2/26,4a 6/30,7x 4/28,1 4/27,9a 6/29,8 13/31,8 2/25,8 2/29,6 2/26,3a 8/27,5 5/27,9ax 2/25,7a 8/23,9a 1/28,4 7/31,1ax 7/25,9a 3/28,1 4/26,0ax 4/28,9 3/27,1a 1/25,7a -a hpl 4/25,8a 1/27,4 10/28,5 1/25,8 7/23,4a 1/26,9 6/28,1 2/26,6a 5/29,0 8/28,9 4/29,5x 5/27,3 -a hpl -a hpl 2/26,6 7/28,1x 8/27,0 2/25,1 3/24,9 3/28,5 2/28,6 4/26,8 2/26,3a 4/26,7 6/28,6x 1/30,7x 1/25,8 7/27,5 1/26,9 Lo 24.6. 1/25,9ax 6/24,5ax 3/23,1a 7. Netissä: www.maaseuduntulevaisuus.fi/etukk . ?. ?. Poliisia on vaadittava tulemaan paikalle ja tarvittaessa murtautumaan autoon?, painottaa Pulli. ajan a Kestotil ETU Tilaa lehti ystävälle ilmaiseksi kuukaudeksi! LAHJATILAUS Kestotilaajan kesäetuna voit tilata veloituksetta Maaseudun Tulevaisuuden yhdelle ystävälle 1 kk:n ajaksi. ?. Pääset heti hyödyntämään kestotilaajan kesäedun! Nimi _________________________________________________ Kuuma koppi ?Rakentakaa koirien ulkotarhoihin aurinkosuojia kankaista, valokatteista tai vanerilevyistä. Koirankoppi kuumuu, eikä tarjoa suojaa paahteessa?, sanoo SEY:n vapaaehtoinen eläinsuojeluvalvoja Taina Björnholm PohjoisKarjalasta. Hän ehdottaa koirankopin sisälämpötilan mittaamista. ?Koiralle voi viedä tarhaan myös märkiä froteepyyhkeitä. ?. 12,3a 54 650 12,8a 59 717 13,4a 62 250 11,2a 71 198 12,7a 96 731 14,0a 100 827 12,1a 86 914 12,3a 61 640 12,4a 75 482 13,4a 90 235 12,7a 104 106 12,6a 113 688 3/13,9a 1/13,0a 2/15,8a 1/14,4a 6/13,3a 6/18,4a 4/12,8a 1/14,5a 4/14,9a 4/17,0a -a hpl 1/13,5a 1/12,3a 2/13,6a -a hll 2/11,2a 5/16,1a 8/16,5x 3/14,4 9/15,6a 7/14,2 8/16,3a 1/13,6a 1/17,3 10/12,7a 6/15,0a 3/13,6a 1/13,7a 11/15,0a 5/16,0a 2/15,9a 7/12,3a hpl 3/14,3a 2/13,3a 1/17,0 2/14,0a 5/12,8a 1/14,0a 2/15,7 5/13,9a 2/17,7a 1/15,6 5/16,1 H 26.6. 3/13,4a 1/14,7a H 26.6.. LÄHTÖ Tasoitusajo 2640 m Lahti 1 Zeus/Tapio Perttunen 2 Kiida Palma/Esa Holopainen 3 Vixen/Akseli Lahtinen 4 Villikunkku/Seppo Markkula 5 Histuli/Henri Bollström 6 Hanslankari/Risto Tupamäki 7 Fortunatar/Ari Moilanen 8 Lumi-Hessu/Ari Kela 9 Maisero/Saku Mikkola 10 Virikari/Hannu Torvinen 11 Hevirokki/Juha Utala 12 Tuli-Karkelo/Tapio Kukkonen 13 Rapin Aatos/Harri Koivunen 14 Vieskerin Valo/Pertti Niveri 2640 ?. (MM3071) Haluan tilata Maaseudun Tulevaisuuden edulliseen kestotilaushintaan 185 ?/vuosi. Kesäetulehdellä ei voi jatkaa voimassaolevaa tilausta. ?. ?. ?. 14,0a 12,4a 10,0a 12,9a 12,4a 12,0a 12,3a 11,5a 11,8a 10,3a 56 105 119 68 51 111 91 114 46 307 300 772 800 043 790 860 115 964 505 408 7/16,0a 8/13,6a 2/14,5a 2/12,9a 4/15,8a 11/15,3a 10/16,4a 3/13,4a 1/17,0a 1/14,0a 4/15,7a 1/12,8a 2/13,1a 2/15,2 2/12,4a 3/14,0a 5/13,7a 8/11,5a 1/15,5a 1/12,9a 4/18,5 6/14,3a 2/10,0a 4/16,1 6/14,7a 4/14,0a 1/14,0a 5/15,4a 2/11,8a 4/10,3a 5/14,2a 5/12,4a 1/13,9a 1/13,6a -a k 5/13,6 2/12,3a 10/15,5ax 1/14,7a 5/12,5ax 4. ?? 11,1a 11,7a 12,5a 12,7a 12,7a 11,8a 10,7a 12,0a 11,2a 179 141 141 72 67 144 366 197 256 088 528 497 865 721 769 140 880 852 1/12,7a 5/16,3a 6/14,1a 6/15,8a 8/18,5a 9/13,9a 1/15,4a 5/14,6a 1/14,3a 1/14,1a 8/14,3a 6/14,6a 6/13,9a 1/13,9a 7/14,3ax 5/15,0a 7/13,7a 7/11,4a 4/12,3a 3/13,2a 4/13,2a 2/14,7a 2/13,7a 12/16,0x 6/11,3a 3/13,7a 1/14,0a 1/12,7a 9/14,0a 5/12,8a 2/14,1a 5/12,9a H 26.6. 1/12,9 14/16,2 4/11,9a 3. Lahjatilaus alkaa haluamanasi päivänä, kuitenkin kuukauden sisällä tilauksen jättämisestä. . Ei ymmärretä miten nopeasti auto lämpenee tukalaksi.? ?Jos näkee autoon jätetyn koiran, jolla on tukalat oltavat, tee ilmoitus poliisille. klo 8?16) Mainitse tilaustunnus MM3070 ? LAHJATILAUSKORTTI Maaseudun Tulevaisuus maksaa tilauksen postimaksun. Postinumero ___________Postitoimipaikka _____________ Puhelinnumero _____ - _______________________________ Sähköposti __________________________________________ Asiakasnumero (pakollinen tieto) ______________________ Löydät asiakasnumerosi lehden etukannesta nimesi yläpuolelta. LAHJAN SAAJAN TIEDOT: MM3070 Nimi ________________________________________________ Osoite ______________________________________________ Postinumero ___________Postitoimipaikka _____________ Puhelinnumero _____ - _______________________________ VIESTILEHDET OY Sähköposti ___________________________________________ Tunnus 5015109 Info: M1 Haluan lahjatilauksen alkavan: heti ______________ (pp.kk.vvvv, viimeistään 1 kk:n sisällä) En vielä ole kestotilaaja: Tilaukseni on määräaikainen, mutta haluan jatkaa sitä edulliseen kestotilaushintaan vain 185 ?/vuosi. Samalla hyödynnän oheisen kesäedun. Annettuja nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Näin auto lämpenee Kellonaika Lämpötila ulkona Säätila Lämpötila autossa 08.30 09.30 10.30 11.10 12.00 13.30 + 14 °C + 18 °C + 20 °C + 20 °C + 23 °C + 22 °C pilvinen pilvinen puolipilvinen aurinkoinen aurinkoinen aurinkoinen + 19 °C + 38 °C + 47 °C + 57 °C + 62 °C + 85 °C 00003 VASTAUSLÄHETYS Viikonloppu on varattu raviurheilun saralla Suur-Hollolalle. Lahden raviradalla Jokimaalla ratkeaa sunnuntaina sekä suomenhevosten että lämminveristen ison potin ottaja, mutta jälkimmäisen kisan osallistujat selvitetään sitä ennen lauantain välierissä. Kaikki välierät ovat mukana T75-kierroksella. ?. kesäkuuta 2013 PÄIVÄSTÄ TOISEEN Järjestä koiralle vettä ja varjoa SARI PENTTINEN ?Ihmiset eivät aina ymmärrä, miten eläimet kärsivät kuumuudesta?, sanoo toiminnanjohtaja Kati Pulli. Koirat ovat ihmisiä alttiimpia lämpöhalvaukselle. ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 3140 m Lahti 1 Piece Of Metal/Juha Utala 2 Amadeus Boko (SE)/Heikki Laakkonen 3 An-Anna Bella/Henna Halme 4 Hide And Seek/Jouni Nummi 5 Rim Bay Gabriel/Risto Airaksinen 6 Theo de Villeneuve* (SE)/Erik Skutnabb 7 Bret Boko (SE)/Ari Moilanen 8 C?mon Laukko/Ari Kela 9 Natari Streamline* (SE)/Peter Lindroos 10 Anthony/Jari Autio 11 Green Pepper/Tuomas Pakkanen 12 Citius* (SE)/Ville Tonttila 3140 ?. ?. Kummankaan lähtöpaikka ei ole kehuttava, mutta Maxwell Mayday pääsee matkaan eturivistä, mikä antaa sille etulyöntiaseman. Kati Lindsbergin valmennustallin hevoset olivat keväällä kipeitä. Niin myös Maxwell Mayday, joka tauolta palatessaan teki kuitenkin heti ehkä elämänsä juoksun, sillä täyden matkan tasoitusajon SE-tulos 12,9 syntyi kuolemanpaikalta ja vielä helpon oloisesti. Petri Puron valmentama Edward Ale on samaa ikäluokkaa Brad de Veluwen kanssa. 2680 ?. ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 2140 m Lahti 1 Aaron De Veluwe/Tuomas Korvenoja 2 Kamikaze Comery/Hannu-Pekka Korpi 3 Day Cruise/Antti Teivainen 4 Inverigo/Tommi Kylliäinen 5 All In/Jani Ruotsalainen 6 Orlando Croft/Teemu Okkolin 7 Maxwell Mayday/Ari Moilanen 8 Antonio Duo/Janne Korpi 9 Edward Ale/Peter Ingves 10 Poissa 2140 ?. ?. ?. Ne eivät hikoile, vaan yrittävät läähättämällä jäähdyttää itseään. ?Erityisen tukalat oltavat on lyttynaamaisilla koirilla, joilla on rakenteensa vuoksi hengitysvaikeuksia muutenkin?, kuvailee Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) toiminnanjohtaja Kati Pulli. Tiedottamisesta huolimatta joka kesä joku jättää koiransa läkähtymään kuumaan autoon. ?Harkinta pettää. ?. ?. ?. ?. ?. ?. ?. ?. ?. ?. lähtö: 3 Piispalan Santeri, 6 Vislakka, 5 Vektorin Maine (12, 7) 5. ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 2140 m Lahti 1 Kiikku?s Lordi/Juha Utala 2 She Loves You/Seppo Markkula 3 Felix Pro/Tommi Kylliäinen 4 Vincent Van Kemp/Antti Teivainen 5 Bluehill?s Hero/Hannu Torvinen 6 Magical Queen/Janne Korpi 7 Brad De Veluwe/Tuomas Korvenoja 8 Sunrise Lover/Esa Holopainen 9 Amazing Soul/Jukka Kinnunen 10 Ribaude/Harri Koivunen 2140 ?. 22 Perjantaina 28. lähtö: 7 Brad de Veluwe (2, 9) 2. ?. ?. (MM3072) Minulle saa lähettää Viestilehdet Oy:n uutisia, tarjouksia ja tiedotteita matkapuhelimeeni sähköpostiini . ?. ?. ?. Risto Airaksisen suojatti pystyy pitämään vauhdin tasaisen rivakkana, eikä Bret Bokon tehtävä ole kadehdittava, mikäli se jää alussa Rim Bay Gabrielin takapuolelle. Tasoitusennätykseen perustuvan ennakkomaksullisen Cup-kilpailun sarjamääritys suosii nuorempia suomenhevosia, joista Lumi-Hessu ja Rapin Aatos ottivat tiukasti yhteen jo karsintavaiheessa. Niiden edeltä matkaan pääsevä Vixen pääsi karsinnoissa kunnon vauhtiin vasta aivan lopussa, mutta rahkeet riittävät kaiken onnistuessa voittoonkin. Vihjesysteemi: 1. ?. ?. ?. ?. Kupongille tulee ainoastaan numero seitsemän, eli koko kilpailun suurin suosikki Brad de Veluwe. Sillä oli Elitloppetin jälkeen ähkyn oireita, mutta se selvisi siitä nopeasti ja tulee mukaan täydessä terässä. Toisen välierän taistelupariksi erottuu Maxwell Mayday? Edward Ale. lähtö: 8 Lumi-Hessu, 13 Rapin Aatos, 3 Vixen, 10 Virikari (14, 4) 7. ?. lähtö: 3 Tomorrowland, 4 Mr Exquisite, 1 Order By Boss, 2 Pike River, 9 Buck Boko (12, 11) 1 x 2 x 3 x 3 x 2 x 4 x 5 = 720 riviä = 36 euroa TERO SIPAKKO Ensimmäinen välierä on helppo. Kupongille tulee ainoastaan numero seitsemän, eli koko kilpailun suurin suosikki Brad de Veluwe. 1
nosto! Hinnat alkaen 1590 . 270 tkm, uudet kesä- ja talvirenkaat aluvanteilla. P. + alv. Turku 0400 822244. Puutavarakuormain Hakki 3970 -02 ja metsäkärry 8 tn, Pakolan tekemä. 10.000 . Euro-Teli Oy, Hki p. 0400 566148. Valmet 6600 vm. -93 siist,i hyvin pidetty, 8200 h ajettu, etukuormaimella, hp. P. Saa olla laittoa. P. -87, 500 tkm, paljon hydr., Robsonit. 0400 591118 Pori. M-B S430 vm. H. 88 aj. 33000 ? Hinnat alv 0% Huolletut ja tarkastetut vaihtopuimurit Lahdesta New Holland TX30 vm. / tarjous. Tied. -00, aj. 050 3651803 Hirvensalmi. Maaseudun Tulevaisuus on jaossa Farmarissa 3.?6.7. Soita heti 020 413 2321 ja varaa ilmoitustilaa! Pellon raivaukseen. Silloin kun paras on kyllin hyvä. 4-vetotraktoreita alle 4000 h kuormaimella tai ilman. 2700 . P. 16950 ? Welger RP 420 Master paalain ..................... Tervetuloa! Reino & Raija Louko P. 2010 aj. 540 h, p. Fordson Major traktori vm. P. 050 5614134. 2 rehuvaunua ja pyöröpaalain. P. Yösähkö. -01 Tr. -04, kylmäauto. H. 050-4499516 Myydään eläköitymisen vuoksi Sampo Rosenlew 680 leikkuupuimuri. ei alv. Otettu käyttöön v. 1990, käyttötunteja 1385 h. 2 hyvät renkaat. Hp. 0400 895174 www. 0400 836941. ELEVAATTORI www.halikonkumipalvelu.fi KVICK-FINN Light 2750 vm. 0400 576910. PAALIKÄRRYT 8 ja 10 m alk. 044 3292921. Sampo Superior 3085 vm.-09, 400 h, Geringhoff taittava pöytä 540. 0400 868521 Kauhava/Karjala. Citroen Jumper 06. 03/13. Thermoking kylmäkone. 040 5796917. Salaistentie 652, 24240 Salo p. 1350 h pöytä 300 cm 30200 ? Deutz Fahr 1080 vm.84 aj. Valtamerilaivoista, junavaunuista, maatalouskoneisiin ja polkupyöriin. Iki-Metalli Oy p. 040 8781540. Metsäkärry kuormaimella. Puh. + alv, juuri katsastettu. P. 045 6313940, Pöytyä. in . aktiivijyrsin 5 tai 6,5 m . 26.500 . 4900 h. 040 8765516. Pyöröpaalisäilörehua 2012-13 satoa. klo 12.00 eläinkenttäosastollamme tehdään Suomessa harvinainen julkistaminen. Myydään tarjousten perusteella. H. 0400 622144. Valtra 8050 ht vm. tapiopirttinen.fi 06 484 7150 l 0500 263 400 Sorvi, pisin puu 6 m, h. 5500 ?. Lähetetään kuvia ja lisätietoa P. -88, akseliväli 3.8, Multilift CLF 18 vaihtolavalaitteella. -84, hinta 6.000?. tapiopirttinen.fi 06 484 7150 l 0500 263 400 JF CM 2650 lautasniittomurskain, Potila kultivaattori 13p+ Mixeri. Patu 2500 kourakuormain+vaunu+ kaivurivarustus, rehupihti, sorakahmari. -98, aj. Käteism. Kyseinen henkilö on antanut vahvan panoksen suomalaiseen nurmen hoitoon ja kasvuun. Ystävällisin terveisin Boris Lindgård p. 044 9697772. Belarus 4-vetotraktoreita, MF leikkuupuimuri ja pyöröpaalain. P. -92 aj. Toimiva. 050 5837196. ERITTÄIN HYVÄKUNTOINEN SORAPUOLIKAS Scania R 164 -04, soraperävaunu Langendorf -06. 2500 h pöytä 300 cm 12000 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron Lahti Marko Suuronen p. 2008, aj. P . P. P. www.nettikone.com ID1195047. 6500 ?. Höylähirren salvoskone 40-145 mm, h. 050 3279315. Pakettihintaan traktori Valmet 604 ja traktorikaivuri Vammas kersantti, siisti. 045 1545424. FIAT DUCATO 3,0L 160 HV 2008 138 000 KM PITKÄ / MATALA 14.700 . Virallinen Einböck Mr Pro. Myös hakekontti 40 m³ metallinen. P. Levikki 81 774 (LT 2012) Katso lisää: www.kjellman.fi Kysy lisää: 0424 720 600 VAIHTOKONEET KOUVOLASTA Claas Liner 650 Twin karhotin ....................... Puh. 045 2697696, Karvia. Tuulilasivene Lohi + 20 hp. Johnsson (retro) Hp. 0400 836941. Uudehko nosturilla varustettu täysperäyhdistelmä sopimusajoineen. -94, 4x4, asiallinen. 040 5032548, iltaisin klo. 7500 ? Kuhn G A4121GM karhotin ...................... 040 7384375. Heinänpöyh. ALV. P. sis. Länsi-Uusimaa. P. 040 5543778, 0400 389205. Pikkupaaliheinää hevosille sekä rehuviljaa rekkakuormittain. Haetaan. 0400 325429. Toyota Hilux vm. 0440 214253. Maitotankki Wedholms 2000 litra. P. Kainuu / Pohjois-Pohjanmaa. P. -02, aj. maatalouskoneet.fi Valtra T130 vm .-04 ajettu 8000 h, etujouset, sähkölohkot, ym. hyväkuntoinen. P. 0400 212000. PITKÄPUOMIKAIVURI 15 m Åkerman H9B 18 000 h. 040 5015789. Heti kät. Edull. P. 42000 . Kaikki edullisesti. 0440 800957, Tampere. Ford Transit vm. Hinta 12.200 sis. 0500 269944, Jalasjärvi. DOOSAN DX 180 LC vm. 050 5055287, Vaasa. KULTIVAATTORI KÖCKERLING vario, iso, työlev. Klikkaa heti www.koneareena.fi VETERAANITRAKTORIT Maksuton palvelu yksityishenkilöille, jossa voit laittaa myyntiin vm -65 tai vanhemman traktorisi. www.koneareena.fi/ veteraanitraktorit URAKOINTIPALVELUT Koneyrittäjien ilmoitusareena, josta löydät ammattitaitoiset ja luotettavat tekijät ympäri Suomen. www.koneareena.fi Jos olet ostamassa aj. 0400 705940. HETI VARASTOSTA! P. P. P. Myös ei kats. Kaikenk. Teli avat. Hyväkuntoiset. P. p. P. Valmet 860.1 -04. 0500 873534. Kaivinkone Daewoo 55 vm. 040 3739327. Ostamme käteisellä: M-B, Man, Volvo, Scania, ym. 0400 201810. Sisu SM 300 metsäkoneritilä, 9.700. 2025 tai 2035. -7216655 VOLVO FL 10 vm. Vaihd. Afrikan vientiin Hiace, Corolla, Hilux, Dyna ym. P. 040 7515331. ? Euroja omasta karjanlannasta ? Levitä karjanlanta tasaisesti nurmelle hyötykäyttöön ? Omalla Jeantil -vaunulla levität karjanlannan Sinulle sopivimpaan aikaan Jeantil lantavaunujen suosio ei ole sattumaa! ? Ylivoimainen levitystarkkuus ? Pieni voimantarve ? Varaosapalvelu lähellä Sinua Karjatilojen suosikki Suomessa -JEANTIL VIELÄ MUUTAMA VAUNU HETI TOIMITUKSEEN Hyödyn n näkyvy ä ys! Aineistot: ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi Suomen 2. + alv. P. 7000 . alum. 0400 192548. Naarva 1500-25 . P. 045 77502612. K-A KYLMÄAUTOJA Volvo FL614 -02, Lumikko kylmäk. Man 1224 -99 Carrier kylmäkone MB Sprint 316-03, Lumikko kylmäk. P. Hyvä kuntoinen, siisti ja vähänajettu. 2700 ?. -99, makuuhytillä, kontti, pl-nostin. 0400-646200, 0500-659678. PUIMUREITA: John Deere, Massey Ferguson, Fahr, Claas, Volvo ja Sampo 500 ja 580. 6900 ? Krone KWT 10.50 pöyhin ........................ 041 4382981. JOHN DEERE 6430 vm. alv. P. 8000 h, siisti, 24.800?+alv. P. Hyvä. Hp. Juhlimme työn merkeissä. Tällöin saamme kiittää ja onnitella myös Teitä hyvästä ja antoisasta yhteistyöstä näiden kuluneiden vuosien osalta. HUOM. Keskiviikko 3.7. Helppo kiinnittää nostovarsiin. 0400 160937. PERUNAA KUORINTAAN. P. 0500 876788 Sipoo. KUHN FC 353 GC vm. koneenkuljetuslavetti, siisti, 8900 e + alv. 12.900 ?. Volvo FL 6 vm. -58. 0400 836941. Retronik lammaskalusteet, tarvikkeet FARMARISSA osastoilla KE-21 ja 23. P. 0400 763201, Ilmajoki. pohjamaanylijaamatuote.fi LUOMU tilan kultivaattori Netti palvelee myös ilmoitusasioissa. Jätä rivi-ilmoitus helposti Online-lomakkeella: maaseuduntulevaisuus.fi Sampo 410 vm. 3900 ? McHale F550 paalain ..................... 050 5210082. Myydään / annetaan 200 lihasian karsinat purettaviksi. 2000 ?. Tolppasorvi, aitatolpasta sähköpylvääseen, h. käyt. 040 7343158 Pirkanmaa. Case IH Puma CVX195, 2010 etunostol., Isobus, GPS, 700 h Mascus 1374B7EF. P. 0400 333569. Volvo FL 10 6x2 AV 4500, vaihtolava, vm. Myös korjattavaksi. 050 3559029. 770 tkm. 0500 876788. Öljynpuristimet, moniöljypoltti met ja esteröintilaitteet. Www.biottori.fi p.044 7168000. CABE FINLANDIA 250 piennarmurskain. 06 5256301. LAVETTI ja MANSIIRTOKÄRRYT 13-23 t. 040 7181574. www.senoco.fi 3-aks. H. Hp. Luiska- + kynsikauha 16 500 . H. karheeja 9 m . -00 6500 h lasikatto, ilmastointi taakseajo 50km/h kronos 5000 L sähkö ohj. Rote keulapumppu Jake 800. P. 2003, keulapumppu, jakesovite 800, metsärenkaat, taakseajo, hp. 44.800?+alv. paneeli-hirsihöylä, traktorikäytt., h. 0400-997188 JYRY - alkuperäinen salaoja-aura ja suodatinkankaan kietoja www. k-autot ja moottorit. 040 9005099 Salo. Työmaavaunu h- tai p-autolla hinattava. 5-kutt. Maksan reilusti käteisellä. Romuliike ostaa p. Hyväkuntoinen, hp. Mynämäki. P. käy halpa moposkootteri. 0500 552641. Rautaromu, sekapelti ja autot. Noudetaan nopeasti nosturiautolla. + alv. 0400 742467, Lohja Scania T144 8x2 letkukasett perävaunu Jyki hp. kas. -83 hytillinen. Paljon uusia osia. P. Piikit, kallistus, sivusiirtolaturi. 040 7328210. Uutta vastaavaa NH6070 PC PG. P. 0500 567611 ja team Ekotjänst. imuri 30, 40 tai 50 m3 veitsijyrsin 6,5 tai 9,5 m . 11.000 ?. Sisu E14 8x2 auravar.autom. 0400 576910. Traktorin takakaivin LEWIS. kokoojavaunu Raussin Metalli Ky 05-366 6295 tai Taisto 0400-886 295 ? ? Kotimainen klapikone, joka nostaa ja siirtää, perinteiset klapikoneet historiaan. Ensiesittely Farmarimessuilla energia osastolla. Tutustu www.regon.fi Pakkauskone Staalkat FB 102 S. Vuosimalli 2001. laidat, paneelipohja. H. 02 7216666, fax. 12 000 ?. P. alv. 040 8765516. Ostetaan kiintiöitä MAITOKIINTIÖ C1-C2 ALUE. TARJOA. 24300 ? Welger 235 Profi paalain ..................... 12000h, telat+ketjut+mittas. Paineilmakompressori Jere 200+mutteriväännin 1? Pentti Häihälä, 0400 546307. TURVEKONEITA Sähkötrukki Hyster vm.-82, nostot. Noud. 044 5876100. 050 5983000. Seppo Mairinoja Konefarmi Kouvola p. Huollet. 4000 ?. Sorvi, pisin puu 7,5 m, h. 6-kutt. 040 5210302. Husqvarna 410 TE -12/96 cross/ enduro, valkokilpinen, siisti, erit. hyväkunt. H. H. 0500 257 280 Oy Ekotjänst Lindgård Ab Boris & Isabella Lindgård KUTSU Kutsumme Teidät 10 v. 044 2522142. KVICK-FINN kultivaattori leikkaa ja roottori nostaa rikkakasvien juuret pintaan kuolemaan, jolloin kasvi kuolee. www.ekotjanst.fi Boris 0500-567611 Vaasa Junkkari J 12 viljalaidoilla, jarrut, uudenveroinen. 880 ?. P. 045 77502612. Volvo FM 7 vm. P. 044 2581380 tai 044 5086995. VALTRA 6600 vm. 044 3292921. Ponsse Beaver vm. -85, karjatilalta, huollettu, vyörenkailla, hinta 10.000 + alv p. 70-85 tai varaosiksi. 0400 306099. Alipainekompressorien lamellien valmistus ja myynti. Peta-Metalli Oy p. -paripyörät Vanajan alust. P. 0500 876788 Sipoo. www. H:linna, puhelin 0400 843350. Daewoo 140 LC vm. nettiauto. mek. 040 5769839. Halutaan ostaa KUORIMAKONE pienpuulle. H. 4500 ?. p. 044 7308113. Teräskaarinen konehalli purettavaksi. 23 Perjantaina 28. kääntäjä 9,5 tai 19 m . 8500 ?. yht. 13.900 . luetu 2 n e Suom ehti! päiväl KAIVINKONEITA Lukijoita 323 000 (KMT 2012) Katso lisää www.rotator.fi Timberjack 1110 D -04. YLÖ KP-420, YLÖ-KP 320, YLÖ RH-250. Puh. 0400 537890. HARDI LY 361/1200/12 m HYB ruisku, EC-säätöl, triplet, filleri kats, -12. ei alv. perävaunu LRR, hp 38.000 ?. P. 1240 h pöytä 345 cm 42000 ? New Holland 8030 vm.89 aj. P. Ranjia Oy, Pori. KOVA- sekä PYÖRÖPAALAIMIA John Deere, Welger, Claas, Rivierre Casalis, MF. Eristetty koppi. 18 jälkeen. Sampo Rosenlew 650 vm. P. 050 3049277, Ilmajoki. SAMPO 680 vm. 0400 778151, Lohja. Claas Consul tarjousten perusteella. 0400 861564. Valtra X120, vm. 1735 h pöytä 400 cm mukana pöytäautomatiikka, rinneseulasto 2-kelakone 55 000 ? Claas 58 vm. Molemmat 8-pyöräisiä. 050 5256216. Kääntöaurat 3-siipiset, klapikone. P. 2470 h pöytä 360 cm. 32000 ? Claas 48 vm. listahöylä, h. 0400 509136. Lautasniittokone Vicon varaosiksi. 4,85, pöytävaunu. P. 0400 979282. SISU E11 8x4 -98, sora-auto. P. -64, aj. perävaunut 1 aks. 0400 749662. Kaivinkoneen kanto/kiviharoja ja laikkumätästimiä. P. 0400 566148, P-Pohj.maa Trukki Hyster 3.20 diesel vm. -99, piikkien sivusiirto ym. 045 6787936. PUIMURI Sampo Ros. -93 aj. -98 aj. 1100 h, työl. 2010, kylmälaitteet. P. 1150 . SIS. Satakunta / Lavia p. juhlan kunniaksi vierailemaan osastoillamme konekenttä KK 47 ja eläinkenttä KE 61 FARMARISSA. -85, 12` pöytä, hytillinen, tarpeettomana. Kylmä ja lämmin 9200 . P. 1250 . Tarjoa! 0400 261843. PUIMURI JOHN DEERE malli 935-1055. P. + alv. P. 0400 861564. www.koneareena.fi Konekaupan oikea osoite. koneareena.fi N! MYYDÄÄ VETERAANITRAKTORIILMOITUS VELOITUKSETTA! ? Klikkaa yläpalkista ?VETERAANITRAKTORI T? ja jätä myynti-ilmoitus! Liittymällä palveluntarjoajaksi pääset verkkoon 24/7 sekä KV-urakointihakemistoon (painos 35 000 kpl) VAIHTOKONEET Helppo ja nopea tapa löytää sopiva työkone. 040 8571212. 1590 ? PETA-METALLI OY NIITTOMURKAIMIA Elho 320 HNM, Krone 243, JF 2800, JF 2400 PYÖRÖPAALAIMIA Claas 255, Claas 250, Claas 46. 480 -07. P. 040 7461642. Levikki 81 774 (LT 2012). 6570 h, ketjut, siivapyörä. Tied. 2000 ?. P. P. P. 044 2746376. Clayson 1520, vm. 0400 313276. VIELÄ TÄLLE KESÄLLE! koneita, kysy tarjous: Tapio Rintala 0500 257280 ORIPÄÄNTIE 999, 21900 YLÄNE puh. kesäkuuta 2013 Käytettyjä hirsikoneita Lantavaunut Ostamme kaiken sellaisen, joka maistuu metallille. Nopea käteiskaup. 040 5816817. Alkuperäinen talonpoikaiskaappi, mopo Honda Monkey vm. 0440 137957. Ratasvetoinen lautasniittokone, vähän käytetty. 050 5983000. Hyväkuntoinen Fordson Super Dexta vm. veto, housukippi. Hyvä lava. 4500 ? Lely Rotonde 510 CD karhotin ...................... -79. 0500 876788 Sipoo. Ford 4000 -67 Vilske etuk. H. 250 tkm. Hp. 0400 636259. Kesantoleikkuri, sauvaohjattava ruohonleikkuri, jankkuri, ha-lavettiperäkärry, 25 tn lannoitteita. Loimaa p. 10.000 . P. 044 9600251. JF 900/1150 tarkkuussilppureita. Vain järkikuntoiset ja -hintaiset huom. 050 3363224, Rauma, Lappi. JOHN DEERE 2254 vm. 2005 nättikone Maaninka. -01 uudehkoilla teloilla. P. ei alv. Kats. Toimivia, korjattavaksi sekä varaosiksi. P. 17.900 ?. 2000 ?. Omalla pumpulla. giljotiinikoura + puomi ntp-10 kiinnikkeellä, -07. P. 21.000 + alv. P. luetuin päivälehti Lukijamäärä 323 000 (KMT 2012) . 040 9009548. Laimet 100 yläsaha, aggregaatti, tukkipöytä, myös vaihto. P. 050 5650338 Rauma. URSUS tai ZETOR TRAKTOREITA kuormaajalla tai ilman. Kunnossa olevat tai korjattavaksi. P. sis alv. Valmistaa ja myy: Betonin tasosekoittimia Lietepumppuja Lietteenlevitysvaunuja/ vaihtolava Potkurisekoittimia 06 5256301/0400 907004 www.peta-metalli.fi -HIHNAT -KUPIT -PULTIT KAIKKIIN MERKKEIHIN Sampo 600 puimuri, vm. Kysy lisää. Erä uusia Kosiarka lierioniittokoneita! Työleveydet 1.65, 1.85 ja 2,10 m, hammaspyöräveto, 2 lieriötä, vapaakytkin, jousilaukaisu, kuljetusasento taaksekäännettynä tai hydr. Turvallinen kauppa, parempi hinta. P. 1412 h pöytä 360 cm. 45000 ? Sampo 2045 Hydro vm. Ks. 0400 767320 Parkano. Volvo Farmari 850 -96, juuri kats. P. H. Ferme Agri Porvoo 0400 203499 Malmberg. Lantavaunu Terra pystykela, Tempo vaakakela, Varmolift rehunjakovaunu, Amazone pintalevitin, vasikan karsina-aitoja, Eurosovite rehukoura. P. 26900 ? Pöttinger 8600 + 306 perhosniittokone mattoperällä Welger 235 Suomi paalain ..................... 045 1106695. Ostetaan käytetty Teuva A1 pata Etelä-Savon alueelta. P. huom. P. 98 aj. P. 2000 kg. P. -06, kahdet kärjet. P. alv 0. P. 13.800 ?. 2400 ?. Myydään tai vaihdetaan tavaraan. P. 040 7735670, Lapinjärvi. Kuivuri Mepu 330, sekä uusia viljasiiloja. 21.000 e + alv. P
24 Perjantaina 28. (02) 420 64600 www.grene.fi Hinnat verollisia hintoja RYK10100-nivelakseli Metsätilat Maatilat . 050-3202222 www.h4.fi PYÖRÖHIRSIKEHIKOT KARJALASTA www.joensuunaurinkoinen.com BELLUS-liukukiskot ja ovet. www.bellusoy.com tai soita esite ja hinnasto, p. 040 5846131. Lyhytkarvaisen saksanseisojan urospentu, synt. P. 5.5.13. 0457 3439 730 RAJOITETTU ERÄ NOPEILLE ! Tehokas 6,5kW "kokotalo" AGGREGAATTI 698? Myös 3-vaiheisena ja dieselinä. Katso lisää, tilaa heti! HUOM. WC-septitankilla jääkaap, liesi, mikro, lämm. 019 419 428. Islanninhevonen Nanna frá Iso Tiirikka. Nyt myös erä sisäeristykseen sopivaa sekundaelementtiä alk. P. 0400 686050. 045 1331221, 1331222 Pälkäne. DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. 0400 635275. TERVAMESTARIN TERVAMAALI. AITO JA OIKEA PUUNSUOJA. P. 10 e/m². Metsäsuunnitelma 2022 Sf Tilalla 2 rak. 050 3271125. Hienoja eri-ikäisiä SHETLANNINPONEJA myytävänä. 050 5210082. Jätä oma ilmoitus . 050 5951294, Luvia. Suomenpystykorvan 2 urospentua. 0400 836941. Lisätietoja: www.agrimarket.fi KAUHAT HEFTATTUNA - kaikki kauhamallit - kantoharat - myös tilaajan mitoilla - erilaisille liittimille - liitinlevyt SALAOJITIN - LEVYLEIKKAUS FIATAGRI-VARAOSAA Varastosta ja pikana Italiasta. www.vv-kone.fi P. Palkitut vanhemmat. P. Soveltuu myös pienten puiden raivaamiseen. Erasure® raivaussahan trimmeripäällä siistit luonnollisesti myös nurmikon reunat. 040 7115811 / Hannu, 040 5303450 / Heikki. oikotie.fi kohde:7776135 KAJAANISSA 54 ha:n TURVETUOTANTOALUE. asti. Nastola Immilä peltoa 19,5 ha EU-tukikelpoista, salaojitettua, vuokrattuna, 175 000 ?/tarjous Sysmä Nuoramoinen 4,708 ha taimikkotila Nuoramoisjärven rannalla, grillikota, 29 000 ?/tarj. Lahti Koiskala tontti 2500 m2 20 000 ?/tarjous * puh. Muutama pintanaarmuja saanut aggregaatti...............499? Verkonvaihtokytkin vain..........298? Tiedustelut/esitteet 02 2590 200 info@ultimatemarket.com TEE LYÖMÄTÖN INVESTOINTI! 998? (n. 0400 352820. Varkaus komea hyväk. 044 7393111. 1 vuotias SUOMENAJOKOIRANARTTU. 2 kerros tanssi/liikuntasali näyttämöllä kokonaisala 700 m2 kunnallistekniikka omat. 040 5563270, turva-aidat.fi Myydään ylivuotisia säilörehupaaleja a´20 . 040 740 3442 Hannonen Hattula Pelkola 12,42 ha puusto 1892 m3, 49 000 ?/tarj. * puh. Tosi hyvä messutarjous tarjolla. Luovutus 12.7. P. Puh. P. Soita 044 5574321. KARHUKOIRANPENTUJA. P. 08-3113133, 040 5085833. Viipaleparakki 90 m² sopii sosiaali/varasto/asuinkäyttöön. nopea asennus (säiliön matala rakenne) . P. 0500 164290. KAIVINKONEEN KAUHOJA www.kauhoja.net P. eläin- ja palkkivaa`at Vesisäiliö 1000 l hanalla. P. 050 4069293. uudesta tehtaasta suoraan asiakkaille edullisesti ja nopeasti. Taipaleen Teräs Oy %) (alv 0 lut .ku +toim K-MAATALOUS Halli on pystytettynä Seinäjoki Areenan viereen. Tasaisesti tehoa siirtävät kolmiharjaiset muotoputket . 0500 860099. Käytettyä TRUKKIsekä VARASTOHYLLYÄ edullisesti. www.rackman.fi P. kehät, kiinnikkeet ja katto sekä seinäpellit. Perustukset, pystytys, puutavara ja ovet eivät sis. lis er ää as ur etr RAIVAUSPÄÄ ERASURE -Yli 40 cm³, sopii 20 ja 25,4 mm akselille -Hydrauliletkulla Letkupaketti 7 kpl 2990HPS310007 er 39,90 TRIMMERIPÄÄ ERASURE MINI he ad om UUTUUS! 2990HPS310107 39,90 Tutustu myös kompaktin kokoiseen, helposti asennettavaan Jita Harmaavesisuodattimeen, joka soveltuu sakokaivon jälkeisten jätevesien käsittelyyn. TILAA KONEKATOS NYT, saat sen vielä syksyksi! Laadukkaat Tuhti-konekatokset NYT erikoishintaan! Edullista säilytystilaa! . Hyvin koulutettu, viisikäynti hyväluonteinen, tumma rautias tamma. 044 0661048 Moottorivene Sea Ray 290, 2x Volvo 170 hv diesel, täyd.varustus 4-6 makuup. P. koukkuvaa?at . siilo-, kuivuripunnitus . ympärystäyttöhiekan vähäinen tarve . 03 3634008, 0400 625373. Käyt. 1.500 ?) Kotiin, ASENNA!konttoriin, U autotalliin 130 m2 asti. NETT Rajoitetusti nopeimmille! Tied./esitteet 02 2590 200 info@ultimatemarket.com oheistuotteineen ,0 5 3 . 7 Korkeus 3,15 m, Leveys 5 m, Pituus 6 m Toshiban inverter teknologia. KATTO- JA SEINÄPELLIT Tuht 13,5 m x 10,2 m Rundbue Peltihallit ILMALÄMPÖPUMPPU 1h, 2h, 5h + kk Puhoskylässä. Kauppaa n/järvelle 300 m. 050 3533094. Kesä- ja syyspoikivia hiehoja, nuoria hiehoja, sonni- ja lehmävasikoita. Tuhti konekatosten edullisuus suhteessa monipuolisiin käyttötarkoituksiin ja sen toimivuuteen on erinomainen! . 040 5540249, Sauvo. www.bila.ax P. 020 413 2321 fax (09) 694 4766 ilmoitus@ maaseuduntulevaisuus.fi 7000 m² rantatontti Kuopiossa, Vehmersalmella. 050 4630397. Jämtlanninpystykorvan pentuja huippusukuisista vanhemmista. P. 0400 365187. Islanninhevosia ja shetlanninponeja sekä varusteet. P. 050 3833330. Aurinkosähkö ja -lämpölaitteet. Www.biottori.fi p. 24 ha josta 11 ha luomussa, laidunmaata yms. P. P. 040 7791201. Kuvassa lisävarusteita. m Etukuormaajavaaka . P. 0400 668 624 tu! e a j a a l ti Kesto Öljylämmityskattila 80 kw + 5000l säiliö JKL. 293 ?. tark., rokotettu. P. 040 5796381, pekka.karhu@karjanhankinta.fi YLÄMAANKARJAHIEHOJA 2012 syntyneitä. P. 044 5182671 www. 5900 ?. P. hintaan. Tarjous voimassa 30.8.2013 saakka, toimitukset 16.9.31.12.2013. www.k-maatalous.fi Grene Oy Mestarintie 2 25700 Kemiö Puh. molemmat tuloputket samassa kaivannossa säiliölle Järeät trimmeripäät Gates® hydrauliletkulla! Kapasiteetti 750 l/vrk! Erasure® raivaus-/trimmeripää poistaa vihdoin katkeilevan siimaongelman silloin, kun harvennetaan vähän tiheämpää ja paksumpaa aluskasvustoa. Erasure® raivaa vadelmapensaikon ongelmitta, samoin nokkoset, ohdakkeet ja vesakon ym. 0500 376598. 5 KPL EMOLEHMIÄ vasikoineen. P. 040 8235938, 0400 661379. Iloinen kesä Ale! Hirsitalot-Saunat lähes ilmaiseksi, Alk. 02 5391639. Laituri / ponttooni 5x10 m, kantavuus 3500 kg. 13,5 m, kork. Priimaa ja 2-laatua edullisesti. 0400 695108. EDULLISET SEINÄ- JA KATTOPELLIT SUORAAN TEHTAALTA. Metehe Oy P. ajoneuvovaaàt . UO13 VAAKATALO OY Tule tutustumaan! . 1350 m2 H. 020 7639640 www.metehe.fi Näköislehti ja arkisto Teräshallit, konekatokset, edullisesti suoraan valmistajalta. Raahen Teräsrakenne Oy p. Leikkaavan pinnan kulutus on alhainen, raivaat yhdellä terällä monta tankillista. Ka ww tso w. Kuljetus järj. 050 5185122. Engl.springerspanielin urospentu, sirutettu, el.lääk. alv 24% Tarjous voimassa 30.6. P. Tavataan messuilla. Kuvan Tuulisuojahalli hintaan: 3250 e alv 0 % Toimitus suoraan pihallesi Vapaasti auton päällä. RUOKOHELPI kylvösiementä www.naturcom.fi 08 2707200, 02 7626200. NICOLA ja VAN GOGH perunaa kylmävarastosta. P. Laituri Kivijärvellä. P. Iso päärakennus ja navettarakennus. 89500? Loun.Suomi. www.halerpalvelut.com 0440 490990, 0400 632908. VAIHTOLAVAKARJAKORI vaijeri/ koukku, alumiini/rosteri, 250x860, hissi omalla hydrauliikalla, VAK. P. P. P. P. Kaikkiin puimurimalleihin. P. Käyttökohteita esim. 0400 925005. LUOMURYPSIÄ 30 tn. P. Retronik P. 80 kpl, 30?/kpl sis.alv. 2,65 m, 86 m³, 7 kattol. kesäkuuta 2013 Ahtaan tontin ja selvän säästön Uutuus! Jita Kombi Erillisviemäröinnin edelläkävijyyttä yhdessä paketissa. Umpisäiliön sisällä erillinen saostussäiliö harmaille vesille. 10,2 m syvyydellä valitsemallasi pituudella Huom! Hinta sis. 27.5.2013. Luovutus vko. 0400 482707. METSÄTILA 79 ha LAPPEENRANTA. 040 7323411 Kangasniemi. Cockerspanielin pentuja. oik. 23% info@vaakatalo.com www.vaakatalo.com 03-7817470, 0400-689134 03-7817470, 0400-689134 www.vaakatalo.com Erä merikontteja, uutta vastaavia, pit. vain 22.000 ?. P. Varaosia saatavissa (ei kertakäyttöinen) . 0400 164043. Suomenajokoiran pentuja ! Huippusukuisia. 0400 241058, Leppävirta AITAPYLVÄITÄ ja kyllästettyä puutavaraa suoraan valmistajalta. Kaikki aitaustarvikkeet ja verkot varastosta. P. 044 5391695. Klapisäkit & muut suursäkit. Zymotec Oy p. P. 545.000 ? www.talona.fi P. H. kaivannon pieni koko ja syvyys Säästät aikaa ja rahaa! VAAKATALO OY Metsäpalsta 3,4 ha. 0400 355266. Loviisan Kuninkaankylässä määräala 8 ha metsää. Miksi? ERASURE® RAIVAUSSAHAN TRIMMERIPÄÄT . P. 050 4366513, Tampere. Tehoa toistolla! Alennus -20 % Kustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen. Täydennyskalkitus rehunurmille. V I L J E L I J Ä! Siirry UUTEEN kalkitusaikaan HETI: .c 2990HPS310100 64,90 Letkupaketti 7 kpl 990,- Kysy lisää 03 475 6100 Laitetaan yhdessä hommat putkeen! www.jita.fi CE-MERKITTY -Yli 25 cm³, sopii 20 ja 25,4 mm akselille -Hydrauliletkulla Rinstrum R320 yhteenlaskutoiminnolla HIRSIKEHIKKO, käsinveistetty, uusi. 040 7210103. sis. Ponit ovat Maalahdessa. ym. 0400 565 366, 045 859 3201 DREEVERIN PENTUJA palkituista vanhemmista. Rn:o 8:15. Hollolasta. alv. rantatonttia. Tiedustelut 040 7175686. METSÄTILA 160 ha TaivalkoskiJokikylä. Synt. 044 3795636, Oulu. Traktoreiden varaosat ja tarvikkeet verkkokaupasta www.TRAKTORIMIES.fi Welger AP 41 männän ohjainpuita poistohintaan. 0400 638206, Ylöjärvi. Luomuheinää pyöröpaaleissa apilavaltaista n. 0400 201810. NYT ON HYVÄ AIKA! Kiväärin äänenvaimentajat. www.ouluntyostokeskus.com P. Comerin tehtaalla valmistettu laadukas pikkuakseli yleiskäyttöön . talo Huvipirtti, jossa asuintilat 2 h + k + wc kahvila, keittiö, myymälä, työhuone, saunatilat. 045 2330987 WWW.URHONKIEVARI.FI Esim. Vuokra alk. 040 5015789. Uutuus! im 2990HPS310000 64,90 Farmarissa os. 0400 259320 15.8. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi. 29. + alv Hämeenkoskella. 06 4331950. Puimurien seulat. esim. Puh. kasvinsuojeluruiskut, vinssit, lannoitelevittimet, teräpalkkiniittokoneet, seiväskairat, pienet klapikoneet. 59,90 sis. peräkärryn renkaita 8.25/16, 8.25/20, 9.00/20, 10.00/20, 11.00/20, 14.5x20, 14.00/20. Laukkanen Oy 02 4875965 - 0500 226028. www.konehuoltolaukkanen.fi Muokkauskoneiden kulutusosia, automaat. ankkurointi molemmille säiliöille samalla kertaa . letkukelat, farmisäiliöden pumput, FARMASISSA os. 23. Asikkala p. Jyväskylä. Lisätiet. 10 i KS Nestekalkki lietteeseen, Ca 50, nop; 100 Kuiva HIENOKALKKI Ca 50, nop 45 Myynti, kuljetus ja levitys ( Täys palvelu ) HKT-yhtiö Hämeen kalkkitukku Oy , Riihimäki puh: 0400- 207 088, Jaakko Paju NOSTO-OVET asennettuina (myös moottorilla). Laadukkaat, toimivat, takuulla. Projektimyynti 044 9677078, Seinäjoki 0400 564282, Lahti också på svenska 040-564 2425 www.ovimestari.com Kysy lisää: 0400 621233 www.ursaeriste.fi Villaelementtejä. P .040 7220365. Newfoundlandinkoiran pentuja. P. 044 7168000. Käytä etusi heti osoitteessa: www.maaseuduntulevaisuus.fi/kirjaudu. agri-broker.de Tuurinkoski-yhtymä Oy 0400661205 Käytetyt JDtakuuvaraosat, 040 410 6585 www.peuraosa.com PURKUOSIA yli 200:n eri traktorimalliin Purkupojat Oy Paripyöriä / renkaita 16,9x28 650/65x42 - 710/60x42 ym. viljalle. P. 2690 ?! P. Myös muita kokoja. kaiken varalta p. 040 595 6785 Määttä Katso esitteet ja kaikki kohteet: www.es-metsatilat.fi Family Timber Finland Oy Mariankatu 8 A 10, 15110 Lahti LUOMUMANSIKKATILA Nurmijärvellä. 0400 516 941. EDULLISTA ERISTEVILLAA ! KK SAKSANSEISOJAN luvutusikäinen narttupentu metsästäjille. P. 60 ?/ kpl
Eilisiltana kahdeksantoista kolmekymmentä. Puffetti. Hän otti avainnipun pöydän laatikosta. Juurikkalan ilme muistutti etäisesti hymyä, jos jätti katsomatta konstaapelin silmiin. Virpi seisoi edelleen selin autoon, käsivarret ristissä, aikomattakaan nousta kyytiin. . 25 Perjantaina 28. alan työt. P. Hakemuksen voi laittaa sähköpostiin stigarv@online.no, pyydämme hakemukseen myös suosituksia vastaavanlaisesta työstä. 0600-9-0606 1,97e/ min+ppm N.N. P. Virpi, muista mitä minä eilen sanoin. Minä nimenomaan katsoin kelloa niiden laukausten jälkeen, nehän kuuluvat järven yli kuin vierestä, ja se oli kahdeksantoista kolmekymmentä. Hakkarainen täsmensi. . Meillä! . Koeaika 4 kk. Palkkaus taloushallintoalan TES:n mukainen, myös palkkatoivomuksen voi esittää. Hakemukset ansioluetteloineen 19.7.2013 klo 16.00 mennessä sähköpostilla osoitteeseen mtk.tilitoimisto@gmail.com. Lisätietoja antavat Matti Ahvonen, puh. VIIVI JA WAGNER . pärehöyläystä, puintia, kivimyllyllä jauhamista, paalausta ja miten laitetaan heinää seipäälle Ilmoittaudu: Karlsson Ola 0400-124636 tai Karell Bo 0400-762281. Lisätietoja: Karlsson Mona 040-7737830 EROTU MUISTA! Kysy meiltä lisää. Kerro tapahtumasta ilmoituksella. p. 100 näyttelyesinettä, vanhoja traktoreita ja työvälineitä, kuorma-autoja ja paikalla on myös Suomen Puolustusvoimat Skinnarviikista . 03 7775914, 0400 713905. Peltikattomaalaukset, pinnoitetut, tiili, korkeapainepesut yms. Kaikki tuntuu niin sekavalta. . Virpi näytti jotenkin järkyttyneeltä ja lähti ulos mitään sanomatta. Hakkarainen salasi voitonriemunsa ja istahti odottamaan. 4. Kylmälehto laskeutui hetkeä myöhemmin poliisiaseman portaat henkselit kädessään, housujaan kannatellen, hyppelehtien portaalta portaalle kuin västäräkki. Missä. 0400 950 653 sekä osoitteesta http://www.mt-tilipalvelut.fi Maalaisneiti etsii juttuseuraa mukavasta miehestä. 020 413 2321 fax (09) 694 4766 Tervetuloa koko perhe isovanhemmista lastenlapsiin! Soita 020 413 2321 www.maaseuduntulevaisuus.fi ILMESTYMISPÄIVÄT Maanantai, keskiviikko ja perjantai JULKAISIJA Viestilehdet Oy Sanomalehtien liiton jäsen Levikki 81 774 kpl (LT 2012) ISSN 0355-3787 Lukijamäärä 323 000 (KMT 2012) TOIMISTO Avoinna ma?pe 8?16.00 Postiosoite: PL 440, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Simonkatu 6, Helsinki TOIMITUS Puhelin: 020 413 2100 Faksi: (09) 694 3717 toimitus@maaseuduntulevaisuus.fi TILAUS- JA JAKELUASIAT Puhelin Faksi Sähköposti 020 413 2277 (ma-pe 8?16.00) 020 413 2294 tilaajapalvelu@maaseuduntulevaisuus.fi Tilaushinnat kotimaassa Hinnat perustuvat laskutusjakson alussa voimassa olevaan hinnastoon ja ovat 1-eräisiä. Onko kuultu muita laukauksia? . Juurikkala ei muistanut sellaista tapahtuneen koskaan ennen. . 0500-260383 Ajo-ohje: www.pellon.com Tervetuloa! Yhteistyössä: LVI-Jptec Oy RKL Poukkula Pellon Group Oy | www.pellon.com Kemiön traktorikavalkadi 6.7. Vågad live line. 0700 9 8776 EW-line PL 100 Tammisaari 2.5 . Ajetaan kolmistaan kaupunkiin juhlimaan Varmasedän vapautumista. Vai mitä, Varma? . Työt pääsääntöisesti Etelä-Pohjanmaan alueella. Tierock Oy Ilmajoki 040 5640375. VASARAT PAUKKUU AVOIMET OVET Urjalassa, Punkalaitumentie 1235, sunnuntaina 30.6. Minä en tule. . Hakkarainen kysyi käsi ovenkahvalla. . jos sinulla on traktori tms maatalouskone tai muu näyttelyesine, tuo mukanasi, kuka tahansa voi tuoda näyttelyyn esineitä . 0449156714. Haetaan ammattitaitoista pyöräalustaisen kaivinkoneen kuljettajaa. Koneet uusia. Auton luona odotteleva Virpi katseli poispäin. maatalon irtainta. Katso Google: vasarat paukkuu. 0400 112 104 Automaattinavetta lypsyrobottivarauksella 65 lehmän robottipihatto automaattisella seosrehukeskuksella Toteutettu APILA-pihatto rakennusprojektina ?esivalmistetut tehdaselementit ?esiasennetut laitteet ?navetan kokonaisrakennusaika 12 viikkoa ?kustannustehokas kokonaisuus Automaattinen 5 komponentin Feedline-rehukeskus, Pellon mattoruokkija, Graphics 2013 ohjausautomatiikka, Prinzing-avokourulannanpoisto virtsanerotuksella, KuraP käytävämatot, H&P seinäelementit Pellon nostoikkunoilla, Termater-kattoelementit Apila valoharjalla, Pellon ERGO L + Wingflex + ergoBOARD makuuparret, UUTUUS Betonimuottipäädyt, Pellon kalusteet, Pellon palovaroitinjärjestelmä Tule katsomaan ja kuulemaan sekä kysymään uudesta rakennustavasta! Tarjolla makkaraa, jugurttia ja kahvia Lisätietoja: Jouni Uusisalo p. Hänen ilmeensä kertoi kuitenkin huonosti nukutusta yöstä. Ei kiitos, seura ei kiinnosta. Hakkaraisen leuka järähti hieman ja hän sanoi toruvasti: . 0700-9-4466 N.N. JT 04600 MLÄ. 1,90 ?/min+pvm. Fia. Kylmälehto itse väittää olleensa pappilassa koko illan. Tässä on pelissä enemmän kuin uskotkaan. . 040 1949077 koko maa. METSÄRAIVIOT PELLOKSI jyrsinmenetelmällä. P. MARK TRAIL MAATALOUSKIRJANPIDON OSAAJAA Tehtäviin kuuluu maa- ja metsätalouden kirjanpito ja veroilmoitusten täyttö, henkilöverotus ja palkanlaskenta. Et tule. www.ewline.org Jutteluseuraa etsivälle mukava kesätyttö tarjolla! Ota rohkeasti yhteyttä! soita 24h/vrk! 1,7e/ min+ppm puh. Poliisi on tehnyt hätiköityjä ratkaisuja. Kylmälehto istuutui takapenkille ylimielinen ilme naamallaan. Edellytämme hakijalla olevan kokemusta maataloustöistä. HELGE . Virpi horjahti häntä vasten ja konstaapeli tajusi huumaantuneena pitelevänsä hyvälle tuoksuvaa naista syliotteessaan. jatkuu. Vapisenko. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Todistettavasti puoli seitsemältä. . No, mikäs nyt? . Tarjoamme monipuolisia tilitoimistopalveluja. Työntekijöitä on neljä, kaksi kokoaikaista ja kaksi osa-aikaista. Erinomainen aidiö. min + Lsa. Hinnat sisältävät alv:n. Pitkäaikaisen työntekijämme jäädessä eläkkeelle etsimme ammattitaitoiseen joukkoomme ENSAM? Ring våra flickor. Mihin sinä menet? . PL107 Hki52 KUUMA KAHDEN KESKEN Live! 0700 415969 24 h/vrk. Hot erc PL 169 Tre. Kaikki alan työt anturasta vesikattoon koko Suomen alueella. Aivan. . auttaja/ennustaja, myös unien tulk. Tarkempi hinnasto on nettisivullamme ja lisätietoja saat myös tilaajapalvelun puhelimesta. 12 kk 198 ? 6 kk 106,80 ? 3 kk 63,90 ? 1 kk 32,20 ? Kestotilaus 185 ?/12 kk Kestotilaus jatkuu automaattisesti, ellei tilaaja peruuta tilausta. Pitele vähän aikaa. Sinähän ihan vapiset. . Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä Tilaajapalveluun. Näköislehti ja arkisto: www.maaseuduntulevaisuus.fi/kirjaudu ILMOITUKSET Puhelin Faksi Sähköposti Heikki Luoma Vain muutaman huijarin tähden 020 413 2321 (ma?pe 8?16.00) (09) 694 4766 ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi Ilmoitushinnat 2013: Hintaan lisätään 24 % alv. Tekstissä mustavalkoinen 3,60 ?/pmm, 4-väri 4,35 ?/pmm, (Metsänomistajanumero mv 3,85 ?/pmm, 4-väri 4,55 ?) Tekstin jälkeen mustavalkoinen 2,75 ?/pmm, 4-väri 4,35 ?/pmm (Työpaikat mustavalkoinen 3,60 ?, 4-väri 4,95 ?) (Koulutus mustavalkoinen 2,95 ?, 4-väri 4,65 ?) Rivi-ilmoitukset 8,30 ?/rivi (2-5 riviä) Nimimerkki-ilmoituksia julkaistaan vain käteismaksulla. Ilmoitusten jättöaika maanantain lehteen perjantain -?- pe klo 10.00 ke klo 16.00 keskiviikon lehteen ma klo 16.00 Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Pl 107 Hki52 Juttuseuraa aikuisille 0700 11 111 Ota uusi suunta elämääsi. Luotett. Älähän nyt, no, äläs nyt? . Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyden nroon +47 918 57 184. Suomalainen kirvesmies porukka vapautumassa. Soita! 99599372900 1144 1,97e/min+ppm N.N. Tää menee kyllä ohi. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisussa sattuneesta virheestä tai poisjäämisestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Virpi vaikutti aivan tahdottomalta. . Poishan se on sitten laskettava. Minä hoidan tarjoilun ekonomisen puolen. . Asumme kuuluisan Tenojoen rannalla n. Poliisiasemalle. . Kun Virpi sanaa sanomatta kääntyi ja nousi poliisiaseman portaat, hän huolestui yhä enemmän. . VÄINÄMÖINEN . 3000 asukkaan kunnassa. Vähempikin piisaa. . mulla on niin paha olo. Ei halunnut sentään saattaa koko kunnan luottamusmiesjohtoa samaan liemeen, vai pitäisikö sanoa samaan tyrmään! Hakkarainen kohosi täyteen mittaansa ja jatkoi synkän uhkaavasti: . Rakennuspalvelu M.O Ulvila P. PL107 Hki52. PÖYRÖÖT . No, mitä nyt. PL 359, 00121 Hki. Olisi kiva jutustella ja tutustua lähemmin. Eduksi lasketaan liikekirjanpidon tuntemus, soveltuva koulutus ja alan työkokemus. Hakemamme henkilö on tarkka, joustava, yhteistyökykyinen ja valmis sitoutumaan pitkäaikaiseen työsuhteeseen. klo 12 SUURI VANHOJEN MERSUJEN HUUTOKAUPPA, 20 kpl. Katri ja Mika Lahti ma 1.7.2013 klo 10-14 Reinontie 69 43520 Kiminki (Karstula) Harrastajan koko varasto varaosineen. Myös 2 kuorma-autoa, traktori, yhdistelmäkylvökone ym. Lehti ei ole korvausvelvollinen, jos sen lähettäminen tilaajalle lakon tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi keskeytyy. Soitettaessa 0204-alkuisiin numeroihin hinta on lankapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/ puhelu + 7 snt/min ja matkapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min. Maksuliikenne: Maksun saaja Viestilehdet Oy Nordea FI2410103001007384 OP FI5457230220406222 Sampo FI2080001600063128 Werner Söderström Osakeyhtiö SWIFT/BIC NDEAFIHH OKOYFIHH DABAFIHH Sivunvalmistus: Viestilehdet Oy Paino: Lehtisepät Oy, Jyväskylän paino 2013 Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. osa 130 . SARI 0700 84 444. 1,99 ?/min+pvm. Juurikkala sai kontaktin Virpin silmiin, mutta vain puoleksi sekunniksi, sillä tämä ei kestänyt katsetta. Virpi! Varma on sentään sinun kummisetäsi ja kunnanvaltuutettu. Virpi kääntyi hitaasti katsomaan isäänsä. Mihin sinä olet lähdössä? . 431 4691, 0400 533 472 www.vesikaivot.fi Turku Sähkömoottorit sekä aggregaatit huolto ja korjaus (käämintä) nopeasti ja edullisesti, takuutyö. Nouto ja palautus. P. voit seurata erilaisia työvaiheita esim. Omituista. 050 575 2171 tai Merja Virtanen, puh. . Hakkarainen huolestui, sillä hän tajusi ettei nyt ollut kyse normaalista oikkuilusta. 2?/min+pvm. VESIKAIVOJEN puhdistukset, peruskorjaukset, uusien teot ym. 040 5900898, 0400 542262, 0400 630663. MAATALOUSTYÖNTEKIJÄÄ haetaan Pohjois-Norjaan Haemme ympärivuotista työntekijää maito- ja lihakarjatilallemme. Juurikkala astahti vaistonsa käskemänä lähemmäs, eikä vaisto pettänytkään. Tervetuloa! P. Siihen aikaan Kylmälehto oli minun ja kunnanjohtajan seurassa ja taatusti ilman asetta. . 050 523 5483, Anni Kekki, puh. rakennusmaalaukset. PPT-Maalaus P. OUTO VALO . Sitä täytyy miettiä. . Ei tosin suostu kertomaan missä oli sitä ennen. . Kät.maksu. Niin minäkin luulen. Juurikkala oli niristänyt kahvikannun tyhjäksi, avannut munkkipussin ja istahtanut juuri kirjoituskoneen ääreen kuullessaan koputuksen. Virpin outo ilme sai hänet laskemaan kerran haukatun munkin pöydälle ja nousemaan ylös: . n. Tanassa on monipuolinen luonto vaeltaa, metsästää ja kalastaa. Minulla on. Tilamme sijaitsee Pohjois-Norjassa Tanan kunnassa, Suomen rajalla. Minä en. Ei ole epäilystäkään etteikö me puhuta samoista laukauksista! Minä voin antaa valaehtoisen todistuksen vaikka heti. . Kestotilaus laskutetaan kunkin laskutusjakson alussa voimassa olevalla kestotilaushinnalla. Tilaukset toimitetaan force majeure (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.) varauksin. Viestilehdet Oy:n asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. en tiedä. kesäkuuta 2013 Taakseajolalaitteisiin sopiva Lely Storm 130R-tarkkuussilppuri, vaihdetaan emännäks kelepoovaan työimmeiseen/vaemoehokkaaseen www.viljo.fi. MT-tilipalvelut on MTK-Joutseno ry:n omistama vuonna 1968 perustettu tilitoimisto Joutsenossa Lappeenrannassa. Kuulkaahan nyt, konstaapeli! Hakkarainen sanoi ystävällisesti. Ei ole ainakaan tiedossa. Hakkaraisen ilme palautui tavanomaiseen yrmeyteensä. klo 11-17 Axxell Brusaby Kemiö . Hakkarainen näytti mieheltä joka on pelastanut Papillonin Pirunsaarelta. Kylmälehto seisoi tukevasti meidän pihassa silloin kun ammuttiin
Yleensä sinilevää on näin runsaasti vasta heinäkuun loppupuolella. Sinilevää on havaittu yhteensä 54 havaintopaikalla. Ensi viikon alussa sää jatkuu epävakaisena. PÄIVÄLÄMPÖTILA ON 20?28, Keski- ja PohjoisLapissa 15?20 astetta. Paras sääskien havainnointi- ja torjunta-aika on illalla tuulen tyynnyttyä. Viljoilla rikkakasvien torjunta tehdään viljan pensomisvaiheessa. Piilevä voi muodostaa massaesiintymiä jopa jään alla. Talviverkkojen likaantuminen on voimakkainta, kun Melon voimalaitospadon kautta lisätään juoksutusta tammi?maaliskuussa. Suomen ympäristökeskuksen ja Pirkanmaan elykeskuksen mukaan haitan perimmäinen syy on järven ravinnepitoisuuksien kasvu. Suositeltu torjunta-ajankohta on, kun +10 asteen ylittävää lämpösummaa on torjuntakynnyksen ylittymisestä kertynyt yli 80 astetta eli olosuhteista riippuen noin 8?12 vuorokauden kuluttua torjuntakynnyksen ylittymisestä. Viikonloppuna Suomen eteläpuolella vallitsee korkeapaine, joten maan etelä- ja länsiosassa sää on melko poutaista ja aurinkoista. Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on keskimäärin 1 sääski/6 tähkää, sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/3 tähkää. KESÄKUUTA 2013 www.peltopaiva.fi Tarkkaile vehnän sääskiä VIIDEN VUOROKAUDEN SÄÄ JAANA KANKAANPÄÄ Kasvukauden tehoisa lämpösumma oli 529 päiväastetta Jokioisilla 25.6. Paikoin sadekuuroja KOSTEUSTILANNE SÄÄ EILEN ETELÄINEN VIRTAUS TUO vielä viikon loppupuolellakin sade- ja ukkoskuuroja etenkin maan itäja pohjoisosaan. Viikonloppuna myös Lapissa lämpenee. Kukinnan alkaessa torjunta on vielä sallittua neonikotenoidi-valmisteilla, jos niitä ei ole aiemmin kasvukaudella käytetty, tai Mavrikvalmisteella mehiläisten lentoajan ulkopuolella (klo 21?06). Täyskukinnan aikaan tuholaistorjunta ei ole sallittua millään valmisteella. Kaalikoin toukkia kannattaa myös edelleen tarkkailla. Torjuntakynnys on muutama toukka kasvia kohti ja torjunta on mahdollista pyretroidi- ja pyretriinivalmisteilla kukinnan jälkeen. Valkuaiskasvit Hernekääriäisen lentohuippu on alkanut Etelä-Suomessa ja monin paikoin torjuntakynnys on jo ylittynyt. Ohjeellinen kynnysarvo kuivaherneelle on vähintään 10 kääriäistä missä tahansa pyydyksessä kahtena peräkkäisenä tarkastuskertana. Voimakkaassa tautipaineessa parhaimmat tulokset saadaan käyttöohjeiden korkeimmilla annoksilla. Mikäli oireita ei vielä esiinny, voi torjunnan ajoittaa ohralla ja kauralla lippulehtivaiheeseen ja vehnällä tähkälletulovaiheeseen. Kasvinviljelyn ammattinäyttely NRO 74 . Kevättalvella likaantuminen on yhdistetty lisääntyvään säännöstelyjuoksutukseen ja vedenpinnan voimakkaaseen laskuun. Tutkimuksessa tarkasteltiin Pyhäjärven kalastajien vuosina 1989?2010 tekemiä kalastuskirjanpitomerkintöjä. Yölämpötila on 10?20 asteen välillä. SADEMÄÄRÄ ON LAAJALTI 10?25 milliä, maan eteläosassa paikoin enemmän. Havainnot keskittyvät itäiselle Öljykasvit Rapsikuoriaistarkkailu on edelleen ajankohtaista myöhäisillä öljykasveilla. Lähipäiville ennustetut ukkoset voivat hajottaa jo muodostuneet levälautat takaisin vesimassaan. Hellejakson seurauksena järvien lämpötilat ovat maan etelä- ja keskiosassa 20?25 astetta, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 17?21 astetta ja Lapissa 8?17 astetta. Merialueilla on havaittu vähäisiä määriä sinilevää. Sadekertymissä on suurta paikallista vaihtelua sateiden kuuroluontoisuuden vuoksi. SEURAAVAN VIIDEN VUOROKAUDEN AIKANA sää on epävakaista ja jopa helteistä. Kestotilaajana saat aina enemmän! Maaseudun Tulevaisuuden kestotilaajana saat: Farmaritarjoukset Vasikkaliivi 49,Karjaharja 2095,Te r v e t u l o a F a r m a r i i n ! TÄYDELLISEN SÄÄPALVELUN Lue lisää eduista Maaseudun Tulevaisuuden nettisivuilta www.maaseuduntulevaisuus.fi Ilmatieteen laitos KASVUKAUSI Viljat Tähkä-ja vehnäsääskien tarkkailu on ajankohtaista tähkälle tulosta kukintavaiheeseen saakka varsinkin niillä alueilla, joilla aiemmin ollut sääskiongelmia. Tarkkailu on tarpeen, jos muninta-olosuhteet ovat hyvät eli jos illalla on tyyntä ja sateetonta ja lämpötila yli 14 astetta. Kevättalven juoksutukset ja vedenkorkeuden muutokset lisäävät limoittumishaitan todennäköisyyttä. REIJO VESTERINEN Mutta onneksi näin on vain emoyhtiön nimessä. Hankkija-Maatalous Oy on jatkossa Hankkija Oy. Tuotannollista ja aurinkoista kesää!. Axialin käyttöaikaa riittää hukkakauran lippulehtiasteelle. Viljojen kasvitautiriski on nyt suuri. Torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin aikuisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella. Toukokuun alkupuolella kylvetyillä viljoilla alkaa tähkä tulla jo esiin. Vioittuneet kasvit erottuvat muusta kasvustosta vaaleina tai vaaleanpunertavina laikkuina, joissa havaittavissa kukkakaalimaisesti epämuodostuneita kukintoja. Kevätvehnässä voi esiintyä muun muassa rusko- ja verkkolaikkua sekä erilaisita ympäristötekijöistä johtuvia värimuutoksia. Oireita esiintyy myös peitatulla siemenellä kylvetyissä kasvustoissa. Kemiallinen torjunta kannattaa vain hyväkuntoisissa kasvustoissa. Kosteuden tai kuivuuden vikuuttamat kasvustot voivat entisestään kärsiä torjuntaainekäsittelyistä. Ainevalintaa ja käyttömäärää ohjaavat esikasvi, muokkaus, siemenen peittaus, lajikkeen taudinkestävyys ja havaitut kasvitaudit. Saaristossa ja Ahvenanmaalla munien kuoriutuminen alkaa muutamaa päivää myöhemmin. Omenaruven tartuntariski on edelleen olemassa sateen sattuessa. ja talven 2011?2012 kokeissa selvisi likaantumisen pääsyyllinen. Havainnoista 45:ssä sinilevää on vähän. Runsas pintakukinta on todettu kuudella havaintopaikalla ja erittäin runsas kolmella paikalla. Syksyn Omena Omenakääriäisen lento on vilkastunut ja viikolla 26 muninta jatkuu. PERUSTETTU 1916 Klo 9?15 INKOO PERJANTAINA 28. Ohranrengaslaikun harmaanvihertävät laikut erottuvat alimmilla lehdillä. Pistelaikkua (DTR-laikkua) on runsaasti vehnän alalehdillä erityisesti monokulttuurilohkoilla. Kääriäisen torjuntatarve ja -ajankohta määräytyvät lohkokohtaisesti Kaali Pikkukaalikärpäsen ensimmäinen lento on lähes loppunut koko maasta aivan pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta. Kaalikoin toukkia kannattaa edelleen pitää silmällä. Porkkana Porkkanakärpäsen lento on miltei loppunut koko Etelä- ja Keski-Suomesta, pohjoisesssa lento on edelleen huipussaan. Porkkanakempin lento jatkuu. MTT Kasvinsuojelupalvelu www.mtt.fi/kasper Maatalous on nyt historiaa Levätilanne 27.6. Erittäin runsaasti Runsaasti Hieman Lähde: Järviwiki/Syke Suomenlahdelle ja Perämeren pohjukkaan. MT Piilevä limoittaa verkkoja Pirkanmaalla Rihmamainen piilevä aiheuttaa kalanpyydysten limoittumista Pirkanmaan Pyhäjärvessä. Lounais-Hämeen havaintojen mukaan toukkien kuoriutuminen alkaa viikon 26 alussa. Kasvustoissa on paljon vaihtelua kasvuston kehitysasteen ja kunnon välillä. Levää on havaittu keskimääräistä enemmän koko maassa Lappia lukuun ottamatta. Tuorehernetuotannossa kynnysarvo on pienempi: yli 3 kääriäistä kahtena peräkkäisenä tarkastuskertana. Suomen ympäristökeskus ja Pirkanmaan elykeskus selvittivät likaantumisen syitä. Kalastajien havaintojen mukaan pyydysten likaantuminen alkaa syksyllä veden viiletessä alle kymmenasteiseksi. Tyvitaudit näännyttävät paikoin yksittäisiä oraita. Kevätvehnässä esiintyy myös ruskolaikkua. Pihlajanmarjakoin toukkien kuoriutumisen alku ajoittuu kesäkuun loppuun keskimääräistä lämpimämmän sään vallitessa. Fungisidikäsittely kannattaa tehdä voimakkaimman hellepiikin jälkeen. Paikalliset sadekuurot ja kasvustojen rehevöitymiset ovat nopeuttaneet lehtilaikkutautien etenemistä. Torjuntakynnys lähellä kukinnan alkua on 2?3 kuoriaista/kasvi. Kukkivan hernekasvuston käsittely pyretroideilla on sallittua vain mehiläisten lentoajan ulkopuolella, klo 21?06 välisenä aikana. Kumina Kuminan rengaspunkin vioitukset alkavat näkyä, kun siemenet kehittyvät ja kasvusto tuleentuu. Verkkolaikku on jatkanut etenemistään erityisesti alttiissa lajikkeissa. feromonipyydystarkkailun ja herneen käyttötarkoituksen perusteella. Sateiden siirtämiä rikkakasvitorjuntoja voi tehdä vielä gramma-aineilla, fenoksivalmisteita ei ole vioitusvaaran johdosta järkevää käyttää. Hukkakaura alkaa tulla röyhylle ja kemiallisen torjunnan teho heikkenee. Kasvitautien lisäksi kevätviljapelloissa esiintyy eri ympäristötekijöistä johtuvia värimuutoksia. Järvissä sinilevää normaalia enemmän Sinilevän määrä järvissä on lisääntynyt juhannusviikosta