Maaseudun Tulevaisuus 30.08.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Nurmijärvellä Hannu Grönroosin valot olivat keskiviikkoiltana kunnossa. Hallituksen lisätalous arvioesitykseen sisältyvät kemeravarat on käytettävä tänä vuonna. ?Nyt työt pitäisi saada nopeasti vauhtiin, koska vuotta on enää jäljellä neljä kuukautta?, maa- ja metsätalousministeriön ylijohtaja Juha Ojala sanoo. Sivu 6. Raaka öljyn hinta on kohonnut huhtikuun jälkeen lähes 12 dollaria barrelilta. EU esittää ilmaista valvontaa pienille yrityksille EU valmistelee valvonta-asetusta, joka voi vapauttaa maatilat ja elintarvikeketjun virallisten valvontojen maksuista. Vapautus koskee kaikkia EU:ssa toimia mikroyrityksiä. Työn yksitoikkoisuus alkoi kuitenkin hiertää tekevän miehen mieltä. Sivu 11 Tommi Seppälä pui keskiviikkona ohraa Lopen Hunsalassa. Sivu 9 Myllärin työ sopii oman tiensä kulkijalle, joka haluaa laittaa itsensä peliin, arvioi Kari Laukas. Sivu 12 Dekkari vie lukijan maaseudulle Uusi jatkokertomus alkaa. Suomessa periaatteena on ollut jo pitkään, että virallisista valvonnoista perittävä maksu kattaa niiden aiheuttamat kustannukset. Jos mikroyrityksiä ei voisi valvonnoista enää veloittaa, kustannukset täytyisi kattaa muilla keinoilla. Sivu 5 EU:N ASETUSUUDISTUS Valvontakäytännöt yhtenäisiksi EU:ssa työstetään uutta valvontaasetusta, jolla harmonisoidaan jäsenmaissa virallisia valvontoja. Pääperiaatteena on valvontojen maksullisuus. Onkohan jossain ruumis? Kirjailija Eija Piekkari kertoo, miten maaseudun murhamysteeri syntyy. Sivut 13 ja 23 Lipponen rohkaisee uudistuksiin Sivu 7 Nuoriin metsiin lisää tukea Nuorten metsien hoitoon on tulossa lisää tukea kolme miljoonaa euroa. Paikallismylly Savitaipaleella tarjoaa nyt omistajalleen mieluisan työmaan, jossa aika kuluu kuin siivillä. Kaukaan paperitehdas oli myllärin mielestä erittäin hyvä työnantaja. Sivu 3 Pesiskausi huipentuu. Korvaus nousi. Sivu 19 hallinto-oikeus korotti korvauksia Iijoen vesi voimasta. Maksuilla katetaan valvontojen kustannukset. Mikroyrityksille suunniteltu vapautus valvontamaksuista on puolestaan seurausta EU:n pyrkimyksestä helpottaa pienten yritysten toimintaedellytyksiä. Uudistus ei laajenna valvontaa tai tuo muita merkittäviä muutoksia käytäntöihin. Juhli luontoa. Henkivakuutus turvaa läheiset Lauantaina vietetään Suomen luonnon päivää. Takasivu Tuottajat eri mieltä ministeriön kanssa 141-tuen jatkosta Viljelijät eivät hyväksy maa- ja metsätalousministeriön kaavailuja luopua Etelä-Suomen kansallisesta 141-tuesta maidon- ja naudanlihantuotannossa. Ministeriö esittää, että märehtijöillä se korvattaisiin eläinkohtaisella cap-tuella. Torstaina ylimääräiseen kokoukseen koolle kutsuttu maito valiokunta katsoi, että ministeriön esitys vaarantaisi etenkin investoineiden tilojen maksuvalmiuden. KIMMO HAIMI ?Litrakohtainen, kuukausittain maksettava tuki on välttämätön. Tilanne kärjistyisi, jos kuukausitilistä lähtisi jopa yli 2?000 euroa?, maitovaltuuskunnan puheenjohtaja Mauri Penttilä arvioi. MTK:n nautajaoston puheenjohtajan Tomi Toivasen mukaan pelkällä cap-tuella ei turvata koti maista tuotantoa. ?Vakavat vaikeudet eivät ole poistuneet Etelä-Suomen tiloilta.? Sivu 3 Taloutta elvytetään rakentamalla Rakentaminen vie suurimman potin valtion toisessa lisäbudjetissa tälle vuodelle. Rakentamiseen kanavoidaan noin 290 miljoonaa euroa koko 346 miljoonan euron potista. ?Summa on niin pieni, että sellaisella ei talouden suunta käänny?, Pellervon taloustutkimuksen ekonomisti Janne Huovari linjaa. Hallitukselta odotetaan päätöksiä siitä, miten 8?9 miljardin euron kestävyysvaje kurotaan umpeen. Sivu 6 Metsäliitto kelpaa taas rahoittajille Sivu 10 Valot kuntoon Poliisi muistuttaa, että valojen ja heijastimien toimivuus on varmistettava niin traktoreissa kuin peräkärryissäkin ennen liikenteeseen lähtöä. PERUSTETTU 1916 . Sivu 7 PÄÄKIRJOITUS Hallituksella jo päätösten aika YLIÖ Kauppaneuvotteluilla haetaan elvytystä taantumaan KOLUMNI Laittomuus rehottaa autoverotuksessa www.maaseuduntulevaisuus.fi Onko kaavoituksesta ollut haittaa? 100,62 112,22 usd/bbl usd/bbl 28.4.2013 3 28.8.2013 28 82 Hinta nousee. Sivu 7 Satovahinkovakuutukset eivät innosta Vakuutusyhtiöt eivät ole järin innostuneita tarjoamaan viljelijöille vakuutuksia kasvintuhoojavahinkojen varalle. Ensi vuoden alusta lähtien valtio korvaa aiempaa vähemmän vaarallisten kasvintuhoojien aiheuttamia tuhoja. Eduskunnan maa- ja metsä talousvaliokunnan käsityksen mukaan vakuutuksia on tulossa markkinoille ennen vuodenvaihdetta, jolloin valtion maksamien korvausten määrä laskee tuntuvasti. Jos näin ei ole, pitää korvausjärjestelyn muutokselle säädettyä siirtymäaikaa valiokunnan puheenjohtajan Jari Lepän (kesk.) mukaan jatkaa. Takasivu Metsäliiton joukkolaina kiinnosti sijoittajia, iloitsee hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta. VIIKONVAIHDE Poutasää ajoi puimurit pelloille JAANA KANKAANPÄÄ Paperimies opetteli mylläriksi Suomalaiset yllättäen onnellisia Paperikoneen sylinterimies Kari Laukas vaihtoi ammattia ja ryhtyi mylläriksi. IRTONUMERO 1,50 e EU:n maataloudesta on 2000-luvulla hävinnyt 5 miljoonaa työpaikkaa. Korkein Miesten loppuottelut alkavat sunnuntaina ja naisten keskiviikkona. PERJANTAINA 30. Niitä ovat kaikki enintään 10 työntekijää työllistävät yritykset, joiden liikevaihto jää alle kahteen miljoonaan euroon. Komission esitys lähti lausuntokierrokselle viime toukokuussa. Suomessa valtaosa sekä maatiloista että elintarvikeyrityksistä täyttää mikroyrityksen määritelmän. Ilmaiseksi muuttuisivat esimerkiksi kaikki luomutuotannon edellyttämät tilavalvonnat. Sen sijaan maatalouden pintaalatukien tai eläinten hyvinvoinnin valvontoja muutos ei koskisi. Ne ovat viljelijöille maksuttomia jo nyt. EU:n suunnitelmat hirvittävät sekä maa- ja metsätalousministeriötä että Kuntaliittoa. ELOKUUTA 2013 | 5 www.maaseuduntulevaisuus.fi | NRO 101
KALEVA HOX! -PALSTALLAAN LEHDEN PÄÄKIRJOITUSSIVULLA VIERASYLIÖ Vapaakaupalla elvytystä EU:n ja USA:n taantumaan Helmikuussa 2013 USA ja EU julistivat aloittavansa kahdenkeskisen vapaakauppasopimuksen neuvottelut. Pentu jäi ehkä emostaan erilleen ja se huusi: ?Emo, missä olet???, Mulari pohtii. KOLUMNI: NIKLAS HOLMBERG Rikoslain mukaan varkaudesta tuomitaan sakkoon tai vankilaan. Tullin ja valtiovarainministeriön virkamiehiä nämä pykälät eivät kuitenkaan näytä koskevan. Aamulehti uutisoi kesällä, että tulli on perinyt käytettyjä autoja maahantuoneilta kansalaisilta 70 miljoonaa euroa laittomia veroja. EU-tuomioistuimen päätöksen jälkeen tulli teki selväksi, ettei vanhoja veroja palauteta, eikä niistä kannata valittaa. Säästökuuri vaikeuttaa tiedon saamista. Tietoja saadaan hyvin savimailta, mutta hiekka-, hieta- ja turvemailta niukasti. Yhteistä linjaa vaikea löytää Kauppasopimuksen vaikutukset riippuvat siitä, kuinka kattava ja kunnianhimoinen sopimus on tariffien ulkopuolisten kaupan esteiden neuvotteluissa. Velkaa sillä ei ja antaisi monelle mahdolvielä lyhennettäisi. lisuuden parantaa elämisen Talouden epätasapaino tasoaan omalla työllään. alkaa myös rassata Suomen Muutoksia hahmotellaan uskottavuutta lainan hakijana. myös opintotukeen. Tämä näkyy erityisesti USA:han vietäviin raakamaitotuotteiden, maidon ja juustojen, sekä alkoholijuomien etiketeissä ja merkinnöissä aiheutuvissa markkinoille pääsyn vaikeuksissa. Maataloustuotteiden kannalta SPS-määräykset ovat kauppaneuvotteluissa avainasemassa. USA ja EU asettavat toisilleen sekä lihalle että kasvisperäisille maataloustuotteille markkinoille rajoitteita. Pohjamutiin on varastoitunut fosforia paljon enemmän kuin vesiin. Pohjasta voi fosforia joinakin aikoina vapautua valtavia määriä. ja kaikki paha saa alkunsa EU:ssa. Euroopan unionia on helppo syyttää, mutta ehkä pitäisi palauttaa mieleen se, että kun syyttävä sormi osoittaa Brysseliin, kolme sormea osoittaa omaan napaan.? ?Suomi on ollut Euroopan unionin jäsenvaltio kohta 20 vuotta. Tai ainakin pitäisi olla. Paikallisella tasolla virkamiehet tekevät varmasti niin kuin on ohjeistettu, mutta ehkä pitäisikin miettiä sitä, millaisia ohjeita ministeriöistä virkamiehille annetaan.? Turve on valtava aarre Päätoimittaja Pekka Mervola puolustaa Keskisuomalaisessa kotimaista energiaa. ?Ydinvoimaa vihreät eivät ole saaneet kaadettua, mutta turve on helpompi saada jäämään soille. Tulli on tunnustanut rikoksen, mutta rahoja se ei aio palauttaa. Ei, vaikka esimerkiksi korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo on siihen kehottanut. ANTONY STARR Kirjoittaja opiskelee maatalous politiikkaa maa- ja metsätieteelli sessä tiedekunnan Viikissä. Hän oli kesäharjoittelijana FFD:ssä (Finnish agri-agency for Food and Forest Development ry). PÄIVÄN KUVA Kuka saastuttaa? I tämeressä on fosforia ja ravinteita liikaa. Tämä asia tiedetään, mutta siihen tieto tuntuukin sitten loppuvan. Itämeren pelastaminen ja kunnostaminen on suuren luokan kansainvälinen tehtävä. Altaan reunoilla asuu kymmeniä miljoonia ihmisiä, suurimmassa rannikkokaupungissa Pietarissa jo yksin viisi miljoonaa. Suomen ympäristökeskus on pyrkinyt laskemaan sitä, mistä päästöt Itämereen tulevat. Suuruusluokka voidaan arvioida ja tiedetään, että suurimmat päästölähteet ovat maatalous ja asutus. joita hän ei paljaspuhuttu paljon, mutta tanut . Se on kertomus uppiniskaisten virkamiesten taistelusta kansalaisia, vapaata kilpailua ja EU:n periaatteita vastaan. Oikeustaistelu on kestänyt vuosia, maksanut miljoonia euroja, eikä loppua näy. Veronmaksajien rahojen lisäksi taistelu syö uskoa oikeusvaltioon ja suomalaisen hallintoon. Suomalaisministerit saarnaavat EUkokouksissa sisämarkkinoiden ja vapaan kilpailun puolesta samaan aikaan, kun tullivirkamiehet tekevät kaikkensa, ettei kilpailu ulotu ainakaan Suomen automarkkinoille. Autovero otettiin käyttöön tilapäisenä ylellisyysverona vuonna 1958. Sen olemme mukaan julkisen talouden ra- edistymisen. Sillä rahalla ansiosidonnainen työttömyysturva. . aikoina. Hallitukselta odotetaan sekä taloutta Suomen kansantalous ja julkinen talous tasapainottavia että yritysten kilpailukykyä elävät nyt yli varojensa ja velaksi. Työpaikkojen ainoastaan puuttumalla laajan keskiluokan määrä laskee, ja suurin kato käy tärkeissä veroihin ja etuuksiin. JärjesUskottavuuden heiketessä ra- Pääministeri Jyrki Kataisen telmä palkitsisi opinnoissa han hinta nousee. Perustettu 1916 Budjetti syntyi, rakenteet jumissa J ulkisen talouden Katainen kuvaili sovittuja kestävyysvajeesta on päätöksiä . Koska EU muodostuu 28 valtiosta, voi kompromissia yhtenäisestä EU:n sisäisestä neuvottelulinjasta olla vaikea löytää. Kauppasopimus antaa osapuolille mahdollisuuden asettaa kansainvälisen kaupan sääntöjä, jotka loisivat etuja myös maailmankaupassa. Miksi siis asiat pitää tehdä Suomessa monin verroin vaikeammin kuin monessa muussa EU-valtiossa, vaikka säännöt ovat kaikille samat. Ainakaan vielä päätös ei ole tuhonnut maan taloutta tai romuttanut hyvinvointivaltiota. EU vai Suomi säädöshirmu? Iisalmen Sanomat epäilee, että EU:ta syytetään usein syyttä liiasta byrokratiasta. ?Ei ole kovin harvinainen toteamus turuilta, toreilta tai pelloilta se, että tämäkin asia on Euroopan unionin syytä. Kauppasopimuksen ulkopuolelle jäävät maat taas hyötyisivät hieman näistä yhteisistä uusista kaupan säännöistä, sillä se avaisi mahdollisuuden pääsyn suurimmille markkinoille, jossa olisi yhtenäiset säännökset. Kauppasopimus kuitenkin tasaa EU:n ja USA:n tuotantokustannuksia ja tuotantopanosten hintoja, joista sopimuksen ulkopuoliset maat jäävät paitsi. Kuinkahan pitkään menee siinä, että Suomi oppisi olemaan samanlainen jäsenmaa kuin muutkin. Malli pienentäisi kenneongelmat on ratkaistu. opintotukea ja painottuisi oppineet muutaman EteläEuroopan maan esimerkeistä. jatkossa opintolainoihin. Yhden prosenttiyksikön nousu velan Lasten kotihoidontuki on ilmeisesti halkoroissa tarkoittaa Suomelle lähes miljardin lituksen leikkauslistalla. on ihan yhtä laiton kuin ?kyllä-alv?. Tässä vaiheessa tulli antoi puoli tuumaa periksi ja palautti vuoden 2006 jälkeen laittomasti perityt verot. USA:n osavaltioilla on päätäntävaltaa omista säännöksistään, jolloin tuontituotteita joudutaan hyväksyttämään eri tahoilla eriävillä kriteereillä. Päätöksiä odotetaan vuosien kuluttua. 2008 Suomen autovero muutettiin päästöihin perustuvaksi. Vaikka EU tuokin gm-soijaa rehuna, on gm:n käyttö muilta osin EU:ssa kielletty. USA ja EU toimivat eri toimintaperiaatteilla koskien maataloustuotteiden turvallisuus- ja terveyssäännöksiä. EU toimii varovaisuusperiaatteen mukaisesti, kun taas USA noudattaa tieteellistä periaatetta, eli jos tuotteella ei ole tieteellisesti todistettuja haittavaikutuksia, sille ei voida asettaa rajoitteita. Virkamiehet kuitenkin säädättivät eduskunnalla lain jonka mukaan ennen vuotta 2006 luvatta kerättyjä veroja ei palauteta. Heinäkuussa korkein oikeus päätti vuosien oikeusväännön jälkeen, että tulli joutuu korvaamaan myös vuosina 2002? 2005 perityt laittomat verot. Tullin mukaan vahingonkorvausvelka on kuitenkin jo vanhentunut, eikä kansalaisilta varastettuja rahoja tarvitse palauttaa. Yleisen oikeustajun kannalta tullin näkemystä on vaikea käsittää. Se vaikuttaisi myös maailmanlaajuisiin säännöksiin. Yhdessä EU ja USA vastaavat melkein puolesta maailman bruttokansantuotteesta ja muodostavat noin kolmanneksen maailman kaupasta. Eriävien näkemysten johdosta neuvotteluja onkin luonnehdittu teknokraattisiksi. Yksi hankaloittava tekijä on USA:n hallinto-organisaatio, sillä se tuottaa markkinoille pääsyyn ongelmia eri säännösten ja lupa-asioiden johdosta. Tilanteessa ei ole järkeä. ja vain teoriassa työttömyyskorvaukseen. Pelkkä rikkaiden kurittuotannon työpaikoissa. taminen ei auta, koska heitä on liian vähän. Keynesiläisen talousopin mukaan nyt olisi Heikoimmassa asemassa olevia sivistynyt julkisen elvytyksen paikka. Kun tullin kanta lopulta todettiin kaikissa oikeusasteissa vääräksi, se sanoo että valitusaika on oikeusprosessin aikana kulunut umpeen. Nyt käydään oikeutta siitä, onko valitusaika mennyt umpeen vai ei. Kipaisin katsomaan. Ajattelin, että joku eläin jäi auton alle?, kertoo päivän kuvan ottanut Pirjo Mulari. Kuusen juurella kirkui pieni ilveksen pentu. Suomen liittyessä unioniin moni oletti sen koskevan myös autoja. EU ei määrää kuinka paljon jäsenmaa saa kerätä autoveroa. Tästä huolimatta tulli jatkoi vuosikaudet käytäntöä, jossa alvi lätkäistiin autoveron päälle. Antti Siilinin nostaman kanteen myötä EU-tuomioistuin päätti vuonna 2002, että Suomen verotuskäytäntö on EU-sopimuksen vastainen. Päätöksen jälkeen tulli nimesi tuontiautojen alvin ?ei-arvonlisäveroksi. elokuuta 2013 Päätoimittaja Lauri Kontro Maa- ja metsätaloustuottajajärjestön äänenkannattaja . On lakeja ja direktiivejä, joita pitää noudattaa . EU kieltää lihan tuonnin USA:sta lihatuotannon käytössä olevien kasvuhormonien takia. Tai sitten yleinen Suomen taloudellinen umpikuja tiedostekäsitys kriisin syvyydestä ampuu pahasti yli. taan yleisesti. Todellinen vääntö alkoi vasta budjettiseltä ja investoinneilta. Se oli monella tavalla järkevä päätös, mutta samalla kylvettiin uusi laittomuuden siemen tuontiautojen verotukseen. Käytettynä tuotavia autoja verotetaan päästöjen mukaan, vaikka samaa autoa olisi uutena verotettu eri perusteilla. Siis esimerkiksi vuosimallin 2005 suuripäästöisestä autosta joutuu nyt maahantuodessa maksamaan isomman veron, kun samanlaisesta autosta on vuonna 2005 maksettu. Kouvolan hallinto-oikeus totesi helmikuussa tullin käytännön lainvastaiseksi. Taas odotellaan korkeimman hallintooikeuden ratkaisua. Kiista tuontiautojen verotuksesta hakee vertaistaan. Hetken päästä metsästä kuului valtava huuto. Kauppataseemme vajeesta noin kolmannes aiheutuu energia tuonnista. suuriksi, mutta kertoi sen hirveys tuntuu silti useiden niistä vaativan vielä hahmottuvan hitaasti. jatkovalmistelua. Vuotuinen lisävelka vastaa Hallitus on antamassa suuruudeltaan jo kansalaisten työttömille mahdollisuuden ja yritysten tuloistaan maksa400 euron kuukausiansioihin mia veroja. ilman että ne vaikuttaisivat Teoriassa . Talouskasvua ei ole, eikä edes Merkittäviä talouspäätöksiä voidaan tehdä näkymiä tulevalle kasvulle. Siitä lähtien peltilehmää on lypsetty joka käänteessä. Ruotsissa autovero poistettiin heti EU-jäsenyyden alussa. Verotuksen pitää kuitenkin olla tasapuolista. Käytettynä tuodusta autosta ei saa periä enempää veroa kuin uutena tuodusta eikä yksityistä kansalaista saa verottaa enempää kuin virallista automaahantuojaa. Tavaroiden vapaa liikkuvuus tarkoittaa myös sitä, että kuluttaja maksaa arvonlisäveron siihen maahan, josta tavaran ostaa. Oikeustaistelu on kestänyt vuosia, maksanut miljoonia, eikä loppua näy. niklas.holmberg@ maaseuduntulevaisuus.fi Emo, missä olet? ?Touhusin pihalla, kun läheiseltä maantieltä kuului auton jarrutus. Tarkat luvut sen sijaan puuttuvat. Syken hydrologi Sirkka Tattari sanoo (MT 28.8.), että laitoksella pitäisi olla ainakin 10?15 tutkimusaluetta, kun niitä on nyt neljä. Sopimus olisi taloudellisesti yksi maailman kattavimmista. USA ja EU ovat toistensa ensisijaisia kauppakumppaneita ja investoinnin kohteita. 2 Perjantaina 30. kuten jo nykyistenkin velkojen hoitokuluilla Opinto- tai kotihoidontuen leikkauksilla . Kahdenkeskisten vapaakauppasopimusten on kritisoitu johtavan eri kauppasopimuksista koostuvaan vaikeasti hahmotettavaan kokonaisuuteen. EU ja USA neuvottelevat myös muiden maiden kanssa kahdenkeskisistä kauppasopimuksista. USA kieltää naudanlihan tuonnin EU:sta vedoten huoleen hullunlehmäntaudista. EU:n maantieteellinen nimisuojajärjestelmä elintarvikkeille aiotaan neuvotella immateriaalioikeuksien piirissä maatalouden sijaan. Varautuminen mahdollisiin markkinahäiriöihin on yksi osa neuvotteluprosessia. Suomen maatalouden kannalta on oleellista huomioida turvalausekkeiden valmistelussa pienten ja keskittyneiden markkinoidemme aiheuttamaa häiriöalttius. Itämeren sisäinen kuorma on uskomattoman suuri. Valumat ovat vähentyneet siellä, missä on tehty toimenpiteitä. Kaupunkien jätevesipuhdistamoista ja pelloilta tulevat valumat ovat kuitenkin vain yksi tekijä Itämeren kuormassa eivätkä edes suurin. Valitettavasti yhteiskunta pyrkii suojaamaan myös vaikeina Suomella ei ole enää rahaa keynesiläisyyteen. Tämä . Hetken päästä huuto loppui, ja pentu nousi vieressä olevaan kuuseen. ?Ilvesperhe saattoi olla ylittämässä tietä, kun auto jarrutti. Kotimaista energiaa eli puuta, vesivoimaa, turvetta ja vaikkapa tuulta kannattaisi käyttää lisääntyvästi.?. USA on neuvottelemassa eri Tyynenvaltameren maiden kanssa yhteisestä monitahoisesta kauppasopimuksesta. EU neuvottelee muun muassa Kanadan ja Ukrainan kanssa vapaakauppasopimuksista. EU on saanut tänä vuonna sovittua eri Latinalaisen Amerikan maiden kanssa kahdenkeskisiä kauppasopimuksia. Nämä onnistuneet ja käynnissä olevat kauppaneuvottelut tuovat lisäpaineita sekä kyseisiin vapaakauppaneuvotteluihin että WTO:n Doha-kierroksen loppuun saattamiseen. Kaupan esteet ja solmukohdat Ongelmakohtina neuvotteluissa ovat tullimaksut, markkinaalueiden eriävät säännökset ja lainsäädäntö, sekä kaupan lisäkohdat, kuten julkiseen hankintaan ja immateriaalioikeuteen liittyvät seikat. Suuressa osassa EU:n ja USA:n välisestä kaupasta tullimaksut ovat jo alhaisia. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) kuuden puolueen hallituksella on kestänyt liian kauan päästä yhteisymmärrykseen ongelmien vakavuudesta. Valitettavasti Torstaina iltapäivällä Katainen kertoi rakenSuomella ei ole rahaa nepaketinkin olevan kasassa, mutta tarkempaa tietoa hän lupasi vasta myöhemmin illalla. keynesiläisyyteen. ?? Toimituspäälliköt Jussi Martikainen Tiina Taipale Niin sanotun maalaisjärjen käyttö näyttää hiipuvan sen mukana, kun kansalaiset muuttavat maalta kaupunkeihin. Toisaalta USA:ssa tyypilliseen ruhojen maitohappokäsittelystä on päästy yhteisymmärrykseen. Kasvintuotannossa esiin nousee gm-keskustelu. Jo Euroopan mittakaavassa pienilläkin tuontimäärillä voidaan aiheuttaa merkittävää haittaa yksittäisten tuotteiden markkinoille esimerkiksi liha- ja maitotuotteissa. PIRJO MULARI Tattarin mukaan maatalous on petrannut ympäristöasioissa. Kauppakumppanien väliset kaupan esteet ovat lähinnä tariffien ulkopuolisia esteitä eli erilaisen USA:n osavaltioilla on päätäntävaltaa omista säännöksistään. lainsäädännön vaatimuksista. Kauppaneuvottelut tulevatkin keskittymään näihin tariffien ulkopuolisiin kaupan esteisiin ja herkkiin sektoreihin, kuten maatalouteen. Samoin nuorten euron lisää lainanhoitomenoihin. Asian irvokas puoli on se, että turvetta on voimaloissa korvattu kivihiilellä.? Suomelta kuluu nyt energian tuontiin kaksi kertaa enemmän rahaa kuin 2000-luvun alussa. Se taistaminen riittäisi siis vajeen vähentäisi syrjäytymisvaaraa paikkaamiseen. näiden verojen kaksinkerolisi erinomainen päätös. Suomi voi periä vaikka tuhannen prosentin autoveroa, jos kansa sitä haluaa. Tieto valumien määristä on välttämätöntä saada ajan tasalle. Muuten päästöjen torjuminenkin on vaikeaa. LEHTIKATSAUS Valtio varkaissa EU:n perusperiaatteisiin kuuluu tavaroiden vapaa liikkuvuus. Ilman kynnysten ylittämistä hallitus Tilanteen vaikeudesta hallitus voi syyttää jää kuitenkin vangiksi palavaan taloon. myös itseään. Tämä ohjaa kaupankäyntiä pois sopimuksen ulkopuolisilta mailta, heikentäen heiden asemaansa. EU?USA-vapaakauppasopimus saattaakin elvyttää WTO:n Doha-kierroksen, kun eri valtiot ovat valmiita tekemään kauppapoliittisia kompromisseja. Suomen valtio on koko EU-ajan rikkonut näitä periaatteita ja suosinut merkkimaahantuojia kansalaisten kustannuksella. EU-alueelta tuoduista tavaroista ei ole 1.1.1995 alkaen saanut periä Suomessa arvonlisäveroa. EU on maailman suurin maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuoja, USA taas on EU:n suurin maataloustuotteiden viennin kohde. Hallituspuolueiden on päätösten jälkeen. myös kyettävä kannattajiensa kannalta ikäviin Hallituksen oli eilisen aikana tarkoitus sopia päätöksiin. niistä rakenteellisista uudistuksista, joilla Päätösten syntyä vaivaavat edelleen sixjulkisen talouden lähes kymmenen miljardin packin liimaksi vaaditut lukuisat kynnyskysyeuron vaje korjattaisiin. mykset. EU:n maatalousviennistä 80 prosenttia koostuu lopputuotteista, erityisesti alkoholituotteet ovat suuri osa maataloustuotteiden viennistä (47 prosenttia). Vapaakauppasopimusten määrä on kasvanut huomattavasti 20:n viime vuoden aikana. ja jatkoi sen perimistä entiseen malliin. Pitkän valituskierteen jälkeen EU-tuomioistuin totesi vuonna 2009 että ?eialv. kattaisi monta kipeää tarvetta kotimaassa. kestävyysvajetta ei ratkaista. Tilanne ei tukevia päätöksiä. parane kunta- tai sote-rajoja piirtelemällä tai Keskiviikkona alkaneessa budjettiriihessään siirtämällä rahoitusvastuuta valtiolta kunnille. hallitus sopi nopeaan tahtiin tulevan vuoden Hallituksen on uskallettava tukea kotimaista talousarvion sekä lisäbudjetin kuluvalle vuotuotantoa ja työtä sekä karsia esteitä yrittämidelle. Toisaalta meri myös sitoo fosforia, onneksi, joten liikettä tapahtuu molempiin suuntiin. Kaiken kukkuraksi Itämeren rannoilta löytyi vastikään kaksi uutta aiemmin tuntematonta suurta teollisuuden fosforivuorta. Laskijoilla riittää töitä. Sopimus kattaisi sekä kaupan että investoinnit näiden kahden markkina-alueen kesken. Pyrkimyksenä on poistaa, tai vähintään alentaa, kahden markkina-alueen välillä olevat viimeiset kaupan esteet, eli tullitariffeja, sekä tariffien ulkopuolisia kaupan esteitä. Ajatuksena on, että tämä kahden suuren talousalueen sopimus stimuloisi laahaavia talouksia Atlantin molemmin puolin. Mikäli vapaakauppasopimus näiden talousalueiden välillä saadaan sovituksi, ovat sen vaikutukset merkittävät, sillä se olisi tähänastisesti suurin kahdenkeskinen vapaakauppasopimus
Suurin osa hyönteissyöjälinnuista . Suomessa maatiloilla työskentelee runsaat kolme prosenttia työvoimasta. NIKLAS HOLMBERG Alkutuotannon osuus työvoimasta EU-maissa vuonna 2010 Osuus, % 2 tai alle 2?4 4?8 8?20 Yli 20 Ei tietoa Lähde: Eurostat Valtioneuvosto päätti torstaina, että maatalouden kansallisista tuista hallituksen ja MTK:n kesken käytävien neuvottelujen takaraja on 12. Se olisi anteeksiantamatonta?, Toivanen sanoo. TUURE KIVIRANTA EU:n tiloilta hävisi viisi miljoonaa työpaikkaa BRYSSEL (MT) EU:n maatiloilta on 2000-luvun aikana hävinnyt lähes viisi miljoonaa työpaikkaa. Luvut käyvät ilmi EU-komission heinäkuussa julkaisemasta raportista. Täysiksi henkilötyövuosiksi muutettuna EU-maiden tiloilla työskenteli viime vuonna noin 10 miljoonaa henkeä, kun vuonna 2000 luku oli vielä melkein 15 miljoonaa. Jos osa-aikaiset työntekijät ja perheenjäsenet lasketaan erikseen, ahersi Euroopan pelloilla ja navetoissa vuonna 2010 lähes 25 miljoonaa ihmistä. Nopeinta maataloustyöpaikkojen kato on ollut Itä-Euroopassa. Jaosto muistuttaa, että tuen perusteena olevat vakavat vaikeudet eivät ole poistuneet Etelä-Suomen tiloilta. Jaoston puheenjohtaja Tomi Toivanen sanoo, ettei pelkällä cap-tuella pystytä turvaamaan kotimaisen naudanlihan tuotantoa. Neuvottelujen takaraja 12. syyskuuta Malta Kanariansaaret (Espanja) Azorit (Portugali) Madeira (Portugali) Réunion (Ranska) Martinique ja Guadeloupe (Ranska) Guyana (Ranska) PÄIVÄN KYSYMYS Lintujen syysmuutto etenee tavallista tahtia. Joko linnut ovat muuttaneet? Puinnit etenevät, koulut ovat alkaneet ja syksy tekee tuloaan. Miten lintujen syysmuutto on edennyt, tiedottaja Jan Södersved Bird Life Suomesta? Normaaliin tahtiin. Esimerkiksi öljyja valkuaiskasvituella voitaisiin edistää valkuaisrehuomavaraisuutta. Ilman kattavaa 141-tukea ei pystytä rakentamaan oikeudenmukaista ja tasapainoista tukiratkaisua, Kaila sanoo. Naudanlihantuotanto on riippuvainen 141:stä MTK:n nautajaosto vaatii hallitusta pitämään naudanlihantuotannon mukana 141-tuessa. Pelkästään Romaniassa maataloustyöt ovat vähentyneet yli kahdella miljoonalla henkilötyövuodella. 1,7 snt/l vuoden 2006 kiintiölle YHTEENSÄ 27 392 euroa 12 800 euroa 5 400 euroa 6 075 euroa 14 552 euroa 66 219 euroa Lehmäpalkkio 2015* 300 euroa/lehmä 400 euroa/lehmä 500 euroa/lehmä 600 euroa/lehmä 24 000 euroa 32 000 euroa 40 000 euroa 48 000 euroa * Ministeriön ehdotuksessa vuoden 2013 tuet korvattaisiin pelkällä lypsylehmäpalkkiolla, jonka tasoa ei ole vielä määritelty. Suomalaiset maidontuottajat vaativat yksimielisesti EteläSuomen kansallisen 141-tuen säilyttämistä myös tulevalla ohjelmakaudella. Vuosikymmenen aikana saarivaltion tiloille on syntynyt noin 14?000 uutta työpaikkaa. Maatalouden työpaikkojen väheneminen johtuu pääsiassa tuottavuuden noususta ja tilakoon kasvusta. Jos luvassa antoi arvoa, ei ole litrakohtaista tukea, on turettä torstain kokoukseen ha puhua tuotantoon sidotusta osallistui yli 50 tuesta.? tuottajaa Järjestö on laskenut, että korkeatuottoinen, yhden robotin puintikiireistä huolimatta. maitotila menettäisi kokonai?Se osoittaa suudessa lähes 20?000 euroa 141:n vuodessa, jos nykytuet yhdistetmerkitäisiin pelkäksi lehmäpalkkioksi. tyksen.? Vuonna 2013 maidon tuotantoon sidotut tuet Vetoomus pääministerille MMM:n valtiosihteeri Risto Artjoki puolusti ministeriön linjaa. Neuvottelut etelän litratuesta eli ?lisähinnasta. Yksimahaisille tukea haetaan, ?koska se on ainoa oljenkorsi näille tiloille?. Artjoki pitää lehmäpalkkiota haitallisena esimerkiksi keskituotosta enemmän tuottaville. Hän kuitenkin epäili myös nykyisen 141-tuen kannustavuutta. ?Tukihan on enää vain vähän yli kolme senttiä litralta.? Ministeriö on laskenut, että lehmäpalkkio voisi olla noin 550 euroa, jos tuotantoon sidottujen tukien osuus olisi noin 20 prosenttia. ?Tätä tasoa lähdetään hakemaan. Tämä kävi ilmi maitovaltuuskunnan ylimääräisessä kokouksessa Helsingissä torstaina. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) esittää, että jatkossa maidon kansalliset tuet korvattaisiin cap-tukiin kuuluvalla lypsylehmäpalkkiolla, jonka ensimmäinen osa maksetaan vasta vuoden lopussa. Maitovaltuuskunnan puheenjohtaja Mauri Penttilä luonnehti kuukausittain maksettavaa litratukea välttämättömäksi tilojen maksuvalmiuden turvaamisessa. ?Rahoituksen ongelmat näky- vät jo nyt meijeriosuuskunnissa tarvikekaupan maksuaikojen pidennyksinä. on jo lähtenyt Suomesta, joskin myöhäisiä yksilöitä näkee vielä syyskuussa, yksittäisiä jopa lokakuussa. Milloin viimeiset lajit lähtevät etelään? Esimerkiksi eräät vesilinnut muuttavat jäätilanteen mukaan, jolloin muutto voi olla vasta tammikuussa. Onko lintujen muuttoaikataulu tänä vuonna samanlainen kuin aiempina vuosina? Jokseenkin. Vuosi sitten suomalaistiloilla tehtiin vajaat 80?000 henkilötyövuotta, mikä on yli 30?000 vähemmän kuin vielä 2000-luvun alussa. Irlannissa kasvua Irlanti on ainoa EU-maa, jossa maatalouden työpaikat ovat lisääntyneet. ovat hänen mukaansa vaikeutuneet entisestään. Kasvu jatku tulevaisuudessa, sillä lähes puolet EU:n maatiloista on alle kahden hehtaarin kokoisia. PUHEENJOHTAJA TOMI TOIVANEN, MTK:N NAUTAJAOSTO Maitovaltuuskunta: Tilojen maksuvalmius vaarassa rapautua Jos Etelä-Suomen maidontuotannossa luovuttaisiin kansallisesta tuesta, se vaarantaisi etenkin investoineiden tilojen maksuvalmiutta entisestään. Pitkäaikaismuutoksia toki on, moni laji muuttaa nykyään pois entistä aikaisemmin. Kuinka pitkän matkan päähän linnut voivat muuttaa talveksi? Pisimmän matkan tekee lapintiira, joka käy kiertämässä Etelämantereen talven aikana. TUURE KIVIRANTA. Jos maataloudelle annetaan mahdollisuus, voisi maatalous olla kasvun veturina koko maalle.? 141-tuella on käynnissä ratkaisun viikot, kun maa- ja metsäta- lousministeriö nyt valmistautuu komission kanssa käytäviin neuvotteluihin. Nautajaosto vaatii ministeriötä lähtemään neuvotteluihin tosissaan ja pitämään kaikki nykyiset tuotantosuunnat mukana 141:ssä. ?Kädet pystyssä ei pidä lähteä neuvottelemaan. syyskuuta. Esitys tulisi saada hyväksyttyä valtioneuvostossa syyskuun lopussa ja viralliset neuvottelut komission kanssa on aloitettava lokakuun alussa, että tukea pystytään maksamaan keskeytyksettä ensi vuonna. Syynä takarajan asettamiseen on se, että hallitus ja MTK eivät ole toistaiseksi päässeet yksimielisyyteen EU:lle annettavan esityksen ehdoista. MTK:n mukaan 141- eli EteläSuomen vakavien vaikeuksien tuen tulisi sisältää kaikki nykyiset tuoteryhmät ja tuotantohaarat. Suomella olisi silloin tuotantoon sidottuja tukia viisi prosenttia muita maita enemmän.? Artjoen perusteet 141-tuesta luopumisesta eivät vakuuttaneet kokousväkeä. Maitovaltuuskunta päätti vedota pääministeri Jyrki Kataiseen (kok.), jotta Suomi hakisi EU:lta oikeuden jatkaa Etelä-Suomen litrakohtaisen kansallisen tuen maksatusta kuukausittain, vaikka maa- ja metsätalousministeriö ei aio ajaa asiaa. ?Taistelu 141:sen puolesta jatkuu?, Penttilä vakuutti. Esimerkki: lehmiä 80, peltoa 135 ha, keskituotos 10 700 kg maitoa yht. 856 000 kg B-alue keskituotos 10 700 kg 141-tuki 3,2 snt/l Cap-lypsylehmäpalkkio 160 e/lehmä Kansallinen kotieläinten ha-tuki 40 euroa/ha Ympäristötuen kasvipeitteisyystuki 45 euroa/ha Capin lisäosat arvosta 70% n. Maitovaltuuskunta ei hyväksy maa- ja metsätalousministeriön aikeita ajaa vain lehmäpalkkiota. ?Emme tuota lehmien häntiä Mauri Penttilä tai päitä vaan maitoa. Esimerkiksi Romaniassa vain kolmannes tiloista yltää kahden hehtaarin pinta-alaan. Perheviljelmät ovat Euroopassa maatalouden pääasiallinen muoto. Hallitus on kaavaillut maito- ja nautatukien siirtämistä capiin eli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tukiin. MTK:n maatalouslinjan johtajan Minna-Mari Kailan mukaan tuottajat edellyttävät, että kotieläintuotanto on kokonaisuudessaan mukana 141:ssä. ?Mukanaolo mahdollistaa tasapainoisen tukiratkaisun ja vahvistaa perusteluja 141-tuen jatkamiseen.? Kailan mukaan vahva tavoite on, että hallitus ja tuottajat löytävät yhteisen näkemyksen. Yksi ongelma on, että vaikka tukea kotieläintuotannolle tulisi lisää capin kautta, ei kokonaisrahoitus kasva. Capiin kaavaillaan nautapalkkioita Maa- ja metsätalousministeriön ajatuksena on nostaa nautaeläintukea eli lähinnä nautapalkkioita, joita maksetaan capin kautta. Kailan mukaan tuelle on myös muita ottajia. Tilanne kärjistyisi vakavalla tavalla, jos investoineen tilan kuukausitilistä lähtisi jopa yli 2?000 euroa.? Myös MTK ajaa jatkoa nykyisenkaltaiselle 141-järjestelmälle, jossa märehtijät ovat mukana. Maidontuotannon irrottaminen 141-esityksestä viestittäisi, että Suomi myöntäisi itse, ettei vakavia vaikeuksia enää ole, maatalousjohtaja Minna-Mari Kaila MTK:stä arvioi. MTK:n maitovaliokunnan puheenjohtaja Eero Isomaa pitää capin lehmäpalkkion tapaista tuotantoon sidottua tukea isona vaaranpaikkana suomalaisille maitotiloille. MARKKU VUORIKARI Ala on jo ennestään heikossa taloudellisessa tilanteessa. elokuuta 2013 UUTISET Kädet pystyssä ei pidä lähteä neuvottelemaan. Viljelijäperheiden jäsenet tekevät lähes 80 prosenttia EU:n maataloustöistä. Vain suurtilavaltaisissa T?ekissä ja Slovakiassa palkatun työvoiman osuus on viljelijäperheiden työpanosta suurempi. Vähiten ulkopuolista työvoimaa työskentelee Irlannin ja Puolan maatiloilla. Suomessa joka viides maatalouden työtunti on palkatun työntekijän tekemä. Keskimäärin viisi prosenttia EU-maiden työvoimasta työskentelee maataloudessa. Eri maiden välillä maatalouden työvoimaosuus vaihtelee Romanian 30 prosentista Britannian ja Belgian runsaaseen prosenttiin. Investointeja ei ole pystytty tekemään tiloilla viime vuosina ja tänä vuonna emolehmien lukumäärä Suomessa on lähtenyt laskuun. ?Tukien leikkaaminen tässä tilanteessa ajaisi naudanlihantuotannon alas?, Toivanen sanoo. Toivanen toteaa, että kotimaista ruokaa arvostetaan nyt enem- JOUKO KYYTSÖNEN TIINA TAIPALE män kuin koskaan. 3 Perjantaina 30. Se olisi anteeksiantamatonta. Myös Bulgariassa, Virossa ja Latviassa maatalouden työpaikoista on vuosikymmenen aikana hävinnyt lähes puolet. Suomessa maatalouden työpanos on pienentynyt noin kolmanneksen. esimerkiksi pääskyt, uunilinnut, kertut, kerttuset, siepot ja satakieli . Hän vaatii hallitusta takaamaan viljelijöille edellytykset tuottaa ruokaa myös jatkossa. ?Ruoka käy kaupaksi taantumassakin. Sään aiheuttamat erot näkyvät yleensä loppusyksyn muutossa
Sitä kuten hiilen, öljyn ja kaasun käyttöä ja siirtymällä uusiutuvien luonnonvarojen kuten vesi-, tuuli- ja aurinkoenergian käyttöön. Puun poltto on katsottu viattomaksi. Suomessa pystytään kaikilla mittareilla niin valtakunnallisesta kuin alueellisestikin osoittamaan nyt ja vastakin vihreän bioenergian saannin pysyvä riittävyys. Tämän tiedon pitää riittää EU:lle. Pakollinen metsätaloussuunnitelma EU:n kontrollin tarpeisiin kohdistuen yksityisen metsänomistajan omaisuu- >> Pakollinen metsätaloussuunnitelma on vastoin nyt uudistuvaa Suomen metsälain henkeä ja kirjainta. Soiden ja lahopuiden suojelijoilta on kokonaan unohtunut se, että myös lahotessa vapautuu hiilidioksidia ja mikä pahinta, myös metaania. Jos soiden yltiöpäinen suojelu lopetettaisiin puhumattakaan idioottimaisesta soiden ennallistamisesta ja sen sijaan keskityttäisiin soiden hyötykäyttöön, saataisiin monta kärpästä yhdellä iskulla: kivihiilen poltto vähenisi jyrkästi ja turpeen ohella lämpövoimalat voisivat käyttää enemmän energiapuuta, jota on liiaksi asti. Rakentamalla lämpövoimaloita koko maa täyteen, ei tarvitsisi tuoda sähköä naapureista. Se on arvostettava asenne ja kestävän kehityksen lähtökohta. TIMO SOINI on kansanedustaja ja perussuomalaisten puheenjohtaja. timo.soini@ eduskunta.fi Kyllä, sadonkorjuuta. Kyllä, ne ovat heikentäneet sadon laatua. Miksi hevosluomuilua ja harrastamista tuetaan veronmaksajien rahoilla. Mikäli kiertäminen ei nyt maistu, ei kannata ihmeitä odottaa. Ihmiset eivät pidä siitä, että edustajat ovat välivuodet piilossa ja ilmestyvät pahvimukien ja ruusupuskien kanssa markettien eteen pari viikkoa ennen vaaleja. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä jalkautui Keski-Suomessa. (Kopijyvä 2011) kiinnittänyt huomiota siihen, että soistuminen onkin myöhäisempi ilmiö, joka johtuu maan kohoamisesta, joka on suurin Perämeren rannikolla. Kun jääkauden loputtua maamme paljastui merestä, maassamme ei ollut suota. No, kyllä kansa tietää ja Linna kommentoi. Politiikassa ei ole saavutettuja etuja. Suomenkielisille tarvitaan lastentarhoja, joissa puhutaan ruotsia tai englantia. Ei se riitä, vaikka olisi hyväkin stand up -koomikko. 4 Perjantaina 30. Kerrankin uskaltaa joku avautua. Ovatko viime viikkojen sateet haitanneet? Jaa mielipiteesi muiden lukijoiden kanssa lähettämällä se tekstiviestillä numeroon 173 172. Viestin enimmäispituus on 160 merkkiä ja yhden viestin hinta 50 senttiä. Viestin alkuun tunnus MT LU. Maidosta pula? Raakamaidosta alkaa olla pulaa. Kyllä. Uskon niin, enkä pelkästään usko vaan teen kentän kanssa sen eteen työtä joka päivä. Huonoilla ei ole mitään mahdollisuutta. Siksi kannatan Olli Rehnin euroehdokkuutta, mutta en hänen valintaansa. Nyt kun poliittinen syksy alkaa toden teolla, muistetaan huumori ja hyvä mieli. Pulaa on sitten varmaan ruotsinkielen ja englanninkielen hallitsevista lastentarhanopettajista mutta sehän avaa taas uusia työuria. Kaikesta huolimatta on muistettava, että 94 prosenttia suomalaisista on suomenkielisiä. Pitää olla linja ja kannatus. Ehkäpä ei tarvittaisi lisää ydinvoimaloitakaan. Sitä paitsi, ei turvesuo mene pilalle turpeenoton jälkeen. Tämän saavutuksen ekoväki haluaisi nyt tuhota ja enemmänkin. Käsitys siitä, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama, on yleisesti hyväksytty. Sanottakoon sitä sitten vaikka pakkosuomeksi. Ralph Jaari Helsinki Onko virkamies vai ministeri vastuussa lfa-tuen porrastamisesta pinta-alan perusteella? Luonnonhaitta on sama pintaalasta riippumatta. Järki käyttöön kontrollisuunnitelman, joka on hyödytön metsänomistajan metsänkäytön tarpeisiin ja yleisestikin itse metsänhoidollisiin tavoitteisiin. Samalla EU:n kontrollisuunnitelma tulisi loukkaamaan metsänomistajan omistamansa puutavaran kaupankäynnin vapautta. Näin EU:n voi sanoa loukkaavan suomalaista yksityisomistuksen vapautta. Tulevaan EU:n parlamenttiin tulee valita vain suomalaisten ja tavallisen kansan puolustajia. Aika on jo myös kysyä, mitä hyötyä meille on koko EUjäsenyydestämme. Suojeluun voitaisiin silti jättää vielä soista 30 prosenttia, jos nyt maan pinta-alan kymmenesosalla jotakin harvinaisuusarvoa on. Panu Hakola oikeuspsykiatrian emeritusprofessori Kuopio KARI SALONEN PÄIVÄN KYSYMYS Hillo on pop. Nyt Perussuomalaiset ovat vakiintuneet useamman kuukauden mittauksissa 18 prosentin puolueeksi muut seilaavat edestakaisin. Politiikassa pitää olla oma suunnitelma ja tuumaustunti on tärkein tunti. Ei myönnytyksiä, elleivät isokenkäiset leikkaa omia etujaan. Pohjan Akka Ryhtiä, SAK Etelän Jätkä Ei nimimerkkiä Tukipolitiikka Saanko tukea golfaukseen? Kuka vastaa? EU-direktiivit tulevat kalliiksi metsänomistajille ja muille veronmaksajille, kirjoittavat Esa Kinnunen ja Lauri Oinonen. kiolutta ja piilottelemassa sitä viinakauppojen takahuoneisiin. Veden virtaus hidastuu ja pysähtyykin. Eivät maidon hinta, lypsykarjatilan työmäärä ja kustannuskehitys houkuta nuoria jatkamaan tilaa. Tilallinen Heureka Pysytään lujana Suomen duunarit, pysytään lujana. Ruoka on kalliimpaa kuin koskaan ja tupakkaa ja alkoholia hinnoitellaan, säädellään ja piilotellaan pahemmin kuin kieltolain aikana koskaan. Veljeys ja tasa-arvokin on toteutettu niin, että pohjoiset veljet maksavat verot ja eteläiset velikullat kuluttavat ne. Direktiivejä sen sijaan piisaa niin kuin tulvavettä keväällä. EU:n moottoriksi ylistetty Saksa kuuluu tietojen mukaan samojen säädösten piiriin kuin Suomikin. Eläminen on vaan monin verroin yksinkertaisempaa Suomeen verrattuna ja virkamiesten puhdetöinä tehtailemiin direktiiveihin osataan suhtautua tervettä järkeä käyttäen. Maanteillä liikennöinti on ohjattu liikkuvaksi, eikä jokaisen nopeusrajoituksen muutoksesta kertovan kyltin takana ole paria virkaintoista konstaapelia tutkan, sakkovihkojen ja tuoretta mustetta pursuavien kynien kera kyttäämässä liikennettä. Suomen elintarvikekauppojen kassoille rantautuneet hassut tupakkapajatsot saisivat arjalaisen veljeskansan pudistelemaan epäuskoisena päätään. Kotimaassa kun rankan päivän raatamisen jälkeen voi mukavasti käydä lähiravitsemusliikkeessä nauttimassa ahkeruusoluen ja samalla tuprutella vaikka sikarin ilman pelkoa jonkin sortin terveystantan tarkastusta. Saksassa tupakan valikointi kun sujuu kätevästi muun elintarvikeostosten mukana ruokahyllyjen välissä olevasta tupakkahyllystä. Nykyiset päättäjät ovat kotimaisen talouskriisin keskellä tohkeissaan lantraamassa kes- Ota kantaa tekstiviestillä Jatkajalla on oltava selkärankaa napanuoran katkaisuun, vaikka välit menisivätkin. Toisin on käynyt. Tätä ovat monet metsänomistajat kaivanneet voidakseen hoitaa metsiään ekologisesti ja luonnon kannalta kestävillä menetelmillä. Nyt EU on tuomassa Suomen jokaisen metsänomistajan kustannuksella metsiin pakollisen ranskaa sekä auttavasti myös saksaa ja venäjää. En voi ymmärtää miksi ruotsin kielen pakollisuudesta puhutaan niin tunneperäisesti. Parempiakin syksyjä on minun 22 vuoden isännyyden aikana ehtinyt olemaan!? ?Viljat laossa sateiden vuoksi, perunan varsistoon tuli ruttoa, pellot aika märkiä paikoin, että siinähän noita. Elokuun sademäärä 160mm, siitä riittää sulateltavaa!. Karkea laskelma osoittaa, että maahan tuodun sähkön, kivihiilen ja kaasun hinnan säästöllä saataisiin vaihtotase tasapainoon puhumattakaan tuhansista työpaikoista. Kuopiolaiset ovat jo vuosia nauttineet tästä edusta. Kaikki me pyrimme saamaan Suomen paremmaksi, omista lähtökohdistamme. Vanhat puolueet, media ja tutkijat ajattelivat, että kyllä se siitä taittuu. Puita kasvaisi enää vain korkeimmilla soraharjuilla ja kallioilla. Turha odottaa apua muilta. Tämän kokenut Mieli muuttuu Keskusta olisi hyväksynyt v. Mitä tapahtuisi? Jatkaminen olisi todella helppoa. Autoilun piti halventua, elintarvikkeet mukaan lukien alkoholi ja tupakka piti saada liki kiittämällä, ja kansalaisten veljeys ja tasa-arvo piti nousta jopa useampaan potenssiin. Arkielämä on kuitenkin tavalliselle veronmaksajalle osoittautunut lupauksia ikävämmäksi. Kymmenen vuotta vanhoista liikaa perityistä autoveroista tapellaan edelleen tullin kanssa. Politiikka ei ole päiväperhoilua. Jostakin käsittämättömästä syystä meillä Suomessa turve on katsottu uusiutumattomaksi luonnonvaraksi. jopa Kepu pärjää. Vaaleihin on vielä aikaa, silti pohjat tehdään nyt. elokuuta 2013 MIELIPIDE Maatalouden suurin kannattavuutta heikentävä tekijä on pieni tilakoko ja pienet lohkot. Suomen kieli tulee ruotsinkielisten ja täällä työskentelevien ulkomaalaisten hallita kunnolla. Ei kaikkien tarvitse ruotsia osata mutta kielen osaaminen on kyllä eduksi työpaikkojen saamisessa ja opiskelussakin. Puhutaan sitten Åbo Akademista tai Nordeasta, aina ruotsin kielen taito on joko välttämätöntä tai se edistää urakehitystä. Mutta ruotsin kielen pakollisuus on kyllä väärin niin kuin kaikki muukin pakollisuus on väärin puhutaan sitten esimerkiksi vellin tai viilin pakollisesta syömisestä. Pikemminkin voittaneen sanoa että ruotsin kielen vapaaehtoisuus kannustaa opiskelemaan ruotsia samalla huolehtien siitä, että maailmankieli englanti tulee kunnolla opituksi. Mitä nuorempana ruotsin tai englannin opiskelu aloitetaan, sen parempi. Siitä voidaan tehdä peltoa, siihen voidaan istuttaa metsää, siitä saa luonnonystävän rakastamia kosteikoita, ja mikäli ei tehdä mitään, tilalle tulee uusi suo. Siispä kaikki käyttökelpoinen osa soistamme, joka on noin 15 prosenttia, olisi kiireesti otettava turvetuotantoon. Vaikka puintisää onkin ollut hyvä, sateiden vaikutus tuntuu. ?Laatu ei ole paras mahdollinen. Joka kymmenes vastaaja kertoi puintien tai muun sadon korjuun viivästyneen. Kommentteihin kertyi havaintoja siitä, että elokuussa on paikoin satanut niin paljon, että sato kärsii laatuvaurioista, vaikka varsinainen korjuu olisikin sujunut. Vastauksia kertyi nelisensataa, mikä kertonee siitä, että moni potentiaalinen vastaaja huristeli tärkeämmissä töissä puimurissa tai traktorissa. Viljatilallinen kertoi puineensa vehnää niin alhaisella kuin 14,9 prosentin puintikosteudella. Miksi meillä elämä on vaikeampaa ja kalliimpaa kuin muualla samassa kolhoosiyhteiskunnassa? Kuulutaanko me samaan alueeseen alkuunkaan vai ovatko meidän pykäläntulkitsijat ollenkaan tehtäviensä tasalla? Eikö yhteiskunnan etu pitäisi olla samassa linjassa yhteisön yksilön edun kanssa. Hiilidioksidin määrä nousee. Jokaiseen pientä isompaan asutuskeskukseen olisi rakennettava lämpövoimala, jonka hyötysuhde on erittäin hyvä. Siihen uhrataan kaiken lisäksi rahaa paljon enemmän kuin petojen pannoituksiin? Kaikkea ei kerrota Liittymissopimus Kepu EU-liittymissopimuksella varmisti etelän maidontuotannon alasajon. Ei nimimerkkiä Siemenkaupasta Lopultakin loppu Sky:n rahankuppaukselle! Jauholakki Pieni ei kannata Maatalouden suurin kannattavuutta heikentävä tekijä on pieni tilakoko ja pienet lohkot. Mitä ratkaisuksi? Isännyys Lukijalta-kirjoitukset voi toimittaa Maaseudun Tulevaisuuden toimitukseen postitse, sähköpostitse, faksilla tai tekstiviestillä. Toimituksen osoite on Maaseudun Tulevaisuus, PL 440, 00101 Helsinki. Kuoreen tai faksiin merkintä ?Lukijalta?. Sähköpostitse kirjeet lähetetään osoitteeseen lukijalta@maaseuduntulevaisuus.fi työurat, talouskasvu, maahanmuutto ja eurolinja. Kun Angela Merkel hiljattain sanoi, että Kreikan otto euroalueeseen oli virhe, media sanoi, että onpa viisas nainen. Kun sanoin sen itse jo 2010, kirjoitettiin, että olen härski populisti. Hän ihmettelee perusteita: miksi? Ehkä monilla luonnonsuojelijoilla on haaveena palauttaa maamme neitseelliseen alkutilaan, jota ihminen ei ole raiskannut. Keski-Euroopassa alkoholi kaikkine vahvuuksineen löytyy kätevästi samasta elintarvikekaupasta tai jopa huoltoasemalta aivan kuin tupakat ja muukin päivittäistavara. Inhimilliseen elämään kuuluva seksikin on kaupallistettu viranomaisten hyväksymänä, eikä sitäkään ahdaskatseiset niuhottajat pääse Pohjoismaita lukuun ottamatta säätelemään ja kriminalisoimaan. Kaikkea säännöstelyä ja älyttömiä direktiivejä perustellaan Euroopan yhtenäisyydellä. Vaikka palaessa vapautuu hiilidioksidia, puu kasvaessaan sitoo saman määrän. Siksi tiedän, että Sipilän hississä on kaksi suuntaa, ylös ja alas. 99 maan kiinteistöveron kuntatalouden tueksi. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tässä järjestyksessä. Kun en hyväksynyt järjettömiä euron tukipaketteja, syytettiin vastuun karttelusta. Suomen politiikassa on tapahtunut muutos, kuinka pysyvä, jää nähtäväksi. Kuten Timonen esittää, kolmen miespolven aikana on ojitettu soita 5,8 miljoonaa hehtaaria ja siitä koitunut lisäkasvu on vuodessa 28 miljoonaa kuutiometriä. Muut olivat tasaisen kannatuksen puolueita. Siinä välissä otin vastuun kotikaupunkini Espoon valtuustosta, Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Vakiintunut voima. Oli vain kallioita ja korkeimpia soraharjuja, jotka nopeasti alkoivat metsittyä. Metsäneuvos Erkki Timonen on kirjassaan ?Luonnoton metsäsirkus. « LAURI OINONEN den käyttöön on vastoin nyt uudistuvaa Suomen metsälain henkeä ja kirjainta. Tukitaan kaivureilla peltojen ja metsien laskuojat. Muutamassa vuodessa Suomen maatalous olisi romahtanut ja parin vuosikymmenen kuluttua myös metsätalous. kertoi puolestaan Näin Päijänteen itäpuolella. Entinen nautafarmari totesi, että sadonkorjuu ei ole suoraan kärsinyt sateista. ?Mutta olemme sellaisessa ?lenkissä. tietenkin ruotsinkieliset itse haluavat säilyttää oman kielensä pakollisuuden. Puhuin ruotsin kieltä vanhempieni kanssa lapsuudessa. Kävin suomenkielistä koulua ja kaverini olivat valtaosin suomenkielisiä, joten minusta tuli kaksikielinen, enemmän kuitenkin suomenkielinen. Sittemmin opin englantia ja Hei Lyly, savustakaa eläkeyhtiöistä ulos ne joilla on liian hyvät työsuhde-edut. Ei kaatosateessa ole mukavaa rakentaa.? Kaavoituksen haitat Uudessa verkkolehden viikon kysymyksessä haarukoidaan, miten kaavoitus toimii kunnissa maaseudun elinkeinojen näkökulmasta. KAIJALEENA RUNSTEN www.maaseuduntulevaisuus.fi Maat ovat paikoin niin märkiä sateiden jäljiltä, että puimuri ?ui aika syvässä?. Suomessa toisin kuin EU:n direktiiviesitys pakottaa, uudella metsälailla halutaan antaa lisää vapautta ja omistajan vastuuta metsänhoitoon. Kuvista päätellen soistuminen olikin täydessä käynnissä: vesi seisoi maassa ja oli hyvää vauhtia tukehduttamassa nuoret tukkipuut. Välähdyksen lopussa nuori naistutkija haltioituneena ihaili saavutusta ja toivoi työn jatkuvan muuallakin. Nyt kun ilmoitan, että olen valmis pääministeriksi, jos kannatusta on, sanotaan vallanhimoiseksi puoluepomoksi. Miksei meillä ole näin? Esa Kinnunen Tornio Nyt menet EU liian pitkälle S uomalaisena ei olisi voinut uskoa silmiään todeksi, kun luin uutista EU:n komissiossa jo pitkälti valmisteilla olevasta direktiivistä vaatien jokaiselle Suomen metsätilalle pakollista metsätaloussuunnitelmaa bioenergiaan liittyvän kontrollin vuoksi. Tulisi kiireesti selvittää, mitä kaikkia Suomen kansalaisten ja metsäpalan omistajien perustuslaillisia oikeuksia tämä direktiiviesitys jo lähtökohdissaan loukkaa. Suomessa metsät kasvavat paljon enemmän kuin niitä hakataan. Olemme yhä enemmän nettomaksajat EU:lle, annamme jatkuvasti rahaa euron pelastamiseksi ja vastineeksi saamme susia ja muita petoja ympärillemme sekä taloudelle ja tosielämälle vahingollisia direktiivejä. Lauri Oinonen (kesk.) Keuruu Lukijalta-osasto Myynti seis Nyt kannattaisi viljan myynti lopettaa, koska hinnat tippuvat joka viikko. Ei nimimerkkiä Pannoista Miksi kukaan ei moralisoi hirvien pannoista. Kokoomus ei koskaan. Metsien mies Kyllä, puunkorjuuta. Kyllä, jotenkin muuten. Sateet eivät ole aiheuttaneet haittaa. % vastaajista 0 20 40 60 80 Sateista paikoin laatuvaurioita T oissa viikon rajut sadekuurot eivät näytä aiheuttaneen MT:n verkkolehden useimmille lukijoille kovin pitkäkestoista riesaa maa- tai metsätalouden töihin. Neljä viidestä vastaajasta totesi, ettei haittaa ehtinyt syntyä. Niin meillekin tehdään. Jytkystä on kaksi ja puoli vuotta. NIMIMERKKI MITÄ RATKAISUKSI TEKSTIVIESTIPALSTALLA VIERASKOLUMNI LUKIJALTA Vakiintunut voima Suot yltiöpäisestä suojelusta hyötykäyttöön E n tiedä, olisiko pitänyt itkeä vai nauraa, kun televisiossa esitettiin suurena sankaritekona se, että eräs suo oli ennallistettu tukkimalla laskuojat. Itse puhuin Jyväskylässä, Muuramessa, Jämsänkoskella ja Jämsässä. Kuulijoita oli yhteensä viitisensataa. Idioottimainen turpeenkäyttövero olisi poistettava ja verotettava vaikka kivihiilen käyttöä. Seisova vesi tukehduttaa puut ja luonnonniityt ja lopputuloksena on yhä karumpi suo. Tuloksena on niin kuin nyt: pinta-alastamme on jo kolmasosa suota. Maataloustuet vain ruuan tuotantoon. Ruotsin kielen vapaaehtoisuus voi kannustaa L Solidaarisuushilloa Harmittaa, suututtaa, ilahduttaa, ihmetyttää? Lama 90 S ehtitietojen mukaan yli 60 prosenttia haastatelluista haluaa luopua ?pakkoruotsista?. Heidän käsityksensä on kuitenkin väärä. Lisäkasvu on, kuten Rosenlöf esittää noin 37 terawattituntia eli noin 10 prosenttia turve-energian määrästä. Turpeen katsominen uusiu- tumattomaksi on siis tosiasioiden vastainen kotoperäinen byrokratiapäätös, joka olisi kiireesti korjattava. Suota olisi yli puolet maamme pintaalasta. Tässä lehdessä (MT 1.7.13) oli Kari Rosenlöfin erinomainen kirjoitus turvetuotannon kultasuonesta, jonka nyt monet haluavat katkaista. Se uusiutuu hitaasti, jonka jokainen voi käydä toteamassa suolla. Kataisen hallitus tekee opposition elämän helpommaksi . Maat ovat paikoin niin märkiä sateiden jäljiltä, että puimuri ?ui aika syvässä?. Lakoviljaa joudutaan puimaan >> paljon, kaura laossa noin 60 prosenttia, kasvusääteetkään eivät pitäneet kasvustoja pystyssä niin mahdottomia vesisateita vastaan. Ennen Perussuomalaisten kannatus nousi ja laski, sama tilanne kuin SMP:lla oli aikoinaan. Tämä on siis selvän enemmistön kanta . Kävin kymmeniä lyhyitä keskusteluja, joista muutama havainto: median muotiaiheet eivät kiinnosta, homorummutus ei saa aikaa homoliittokeskustelua, eikä pakkoruotsikaan tullut vastaan kuin pari kertaa. Jotta ei kanta noihin asioihin jää epäselväksi, en kannata homoliittoja ja kannatan pakkoruotsin poistoa. Ihmisiä tuntuu kiinnostavat työ, yrittäminen, eläkkeet, maaseudun elinvoima, kunta ja soteuudistus, bensan hinta, Pankaa kuvaan Kataisen tilalle Holkeri, niin ymmärrätte, mistä on kysymys. Direktiivejä piisaa kuin tulvavettä uomen kansaa vietiin niin kuin litran mittaa, kun byrokraatit muiluttivat suomalaiset eurooppalaiseen autuuteen ja yltäkylläisyyteen. Hyvä ja loistava kolumni Martikaiselta (MT 23.8.). Faksinumero toimitukseen on (09) 694 3717. Se vaatii miettimistä. Lisäksi ruiskutusraiteet ottivat jälki-idäntää rajusti, että on pakko ajaa traktorilla ruiskutusraiteet ennen puintia lakoon. Parempiakin syksyjä on minun 22 vuoden isännyyden aikana ehtinyt olemaan!« NIMIMERKKI VILJATILALLINEN. mukana, että epäsuorasti toisten tilojen sadonkorjuun viivästyminen aiheuttaa myös meille omia ongelmia. Lisäksi sateet hankaloittivat normaalia elämänmenoa
Atrian liikevaihto oli 1,3 miljardia euroa. On hyvä, että muut tietävät Soinin hallitushalut hyvissä ajoin. ERITYISASIANTUNTIJA TARJA HARTIKAINEN, KUNTALIITTO. Historia osoittaa miten vaarallista uho voi olla. 5 Perjantaina 30. Jäsenmaiden näkemykset vaihtelevat suuresti: osa maista katsoo, ettei maksuista pitäisi säätää asetuksella lainkaan, osa taas haluaisi maksuttomuuden koskevan kaikkia yrityksiä koosta riippumatta. ?Selvää on, että asetus muuttuu siitä, mikä komission esitys on.? JUHANI REKU TÄSTÄ ON KYSE KOMMENTTI 70 asetusta tiivistetään viiteen Joku laskun aina joutuu maksamaan Asetus virallisista valvonnoista on yksi EU:n viidestä uudesta elintarvikeketjua koskevasta asetuksesta. Asetusuudistuksessa tavoitteena on yksinkertaistaa elintarvikeketjua koskevaa EU-säädösviidakkoa. Jos vain yksi yritys kymmenestä joutuisi valvontansa maksamaan, rahat yhdeksän muun yrityksen Nyt on kysyntää Olethan jo huomannut tilatiedot Atria Kulinaari -tuotteissa? Neljä suurinta tuottajaosuuskuntaa, Metsä Group, HK Scan, Valio ja Atria tekivät viime vuonna voitollisen nettotuloksen ja paransivat asemiaan markkinoilla, Osuustoimintalehden Osuustoiminnan vuosikirja kertoo. Vuosikirjan mukaan viime vuoden osuustoiminnan paras uutinen oli Metsä Groupin tervehtyminen. Selvää kuitenkin on, että kyse on miljoonista, ehkä jopa kymmenistä miljoonista euroista. Rahat jouduttaisiin keräämään ehkä veroina Vaikka yksittäisen yrittäjän näkökulmasta ajatus maksujen poistumisesta tuntuisi houkuttelevalta, Räsänen kehottaa ottamaan huomioon kokonaisuuden. ?Jostain rahat valvontoihin on otettava.? Käytännössä Suomi joutuisi rahoittamaan valvonnat valtion tai kuntien budjetista. Puheenjohtaja on huomannut, että sekalainen seurakunta alkaa olla puolueelle enemmän haitaksi kuin hyödyksi. ?Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että Valio joutuu hakemaan lisää vientimarkkinoita, pahimmassa tapauksessa myös maitojauheella?, tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen PTT:stä arvioi vuosikirjassa. JOUKO KYYTSÖNEN TALOUDESTA LYHYESTI Rakennusten tulvavahingoista 80 prosentin korvaus Rakennuksille, irtaimistolle ja teille viime vuonna aiheutuneista poikkeustulvien vahingoista korvataan 80 prosenttia tulvavahinkolain mukaisista kokonaissummasta, maa- ja metsätalousministeriö esittää asetuksessaan. Itse asiassa koko kontiosta ei ole vielä havaintoa. Soini sanoo, että perussuomalaisten pääsyn hallitukseen voivat estää vain perussuomalaiset itse. Perussuomalaisilla on mennyt hyvin. Gallupsuosio ei takaa voittoa vaaleissa. Kyse ei ole maatalousvahingoista. Yrittäjän tarjottava asiakkaalle kuitti valvontoihin pitäisi kaivaa muualta. Ajatus kustannusten vyöryttämisestä yhteiskunnan hoidettavaksi on viime kädessä yhtä fiksu kuin erään takavuosien porilaispoliitikon vaalilause. Asetus tekisi valvonnoista maksuttomia alle 10 hengen yrityksille, joita on valvottavista jopa 90 prosenttia. Luomutuotannon ehtojen valvonta kuuluu niihin virallisiin valvontoihin, jotka voisivat EU:n asetuksella muuttua useimmille tiloille maksuttomiksi. Valmisteilla oleva EU-asetus voi vapauttaa valtaosan viljelijöistä EU:n määräämien virallisten valvontojen maksuista. Vapautus koskee viljelijöiden lisäksi muitakin yrityksiä, jotka täyttävät EU:n mikroyrityksen määritelmän. Mikroyrityksissä on enintään 10 työntekijää ja niiden vuotuinen liikevaihto on alle kaksi miljoonaa euroa. Suomalaisia virkamiehiä valvontamaksujen poistaminen huolestuttaa. ?Suomessa valvonnat on rahoitettu pitkälti niistä perittävillä maksuilla. Mitä pienempi tila, sen suurempi on valvontamaksun osuus tilan tuotosta. Kun valvontamaksuja tarkastellaan kokonaisuutena, EU:n kaavailuista paljastuu nopeasti toinenkin puoli. Myös Kuntaliiton erityisasiantuntija Tarja Hartikainen on kansallisen jouston kannalla. Neuvostossa tähän mennessä käytyjen keskustelujen perusteella vaikuttaa Räsäsen mukaan siltä, että valtaosa jäsenmaista vastustaa vapautusta. Vähittäismyynti kasvoi kuitenkin 1,4 prosenttia. Ottaen huomioon yleisen taloustilanteen alkuvuosi sujui kohtalaisesti, SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä toteaa. Ota yhteyttä jo tänään! Annika Kilpiö, 040 661 3975 Raimo Murtoniemi 0400 664 714 Matti Myllylä 0400 281 832 Antti Arola, 040 669 4994 Juha Ryhänen 040 848 9907 Elina Juutinen, 040 358 3628 Susanna Vehkaoja 040 750 5167 www.atrianauta.fi Hyvä emotila, AtriaNauta ostaa pihvivasikkasi kilpailukykyiseen hintaan ja tukee työtäsi alan parhailla palveluilla. Tule tekemään kanssamme Suomen parasta pihvilihaa, joka kasvatetaan tunteella, rautaisella osaamisella ja sitoutuneella yhteistyöllä. ideaalia PÄIVÄN PUNKTI Kunnat ovat olleet aika varovaisia perimään maksua valvonnoista, joten niitä tehdään nykyäänkin paljon kuntien kustannuksella. Suomalaisviljelijä ei voi olla ainoa, joka valvonnoista maksaa. pihvivasikoille! Osuuskunnat paransivat JUHANI REKU Hallituksen lakiesityksen mukaan ensi vuoden alusta lähtien yrittäjän on aina tarjottava asiakkaalle kuitti tämän ostamasta tuotteesta tai palvelusta. Jos yrittäjä ei tarjoa kuittia, valvoja voi määrätä 300?1 000 euron laiminlyöntimaksun. S-ryhmän tulos laski 30 prosenttia S-ryhmän tammi?kesäkuun tulos laski 30 prosenttia viime vuodesta jääden 60,6 miljoonaan euroon. Riskinarviointiin perustuva valvonta olisi parhaimmillaan sitä, että jo todettuja hyviä toimijoita voitaisiin valvoa vähemmän.? JUHANI REKU Suomi haluaa kansallista joustoa Valmisteilla oleva EU:n valvonta-asetus voi vapauttaa mikroyritykset valvonnan maksuista. Siinä mielessä uudistus on suomalaisten kannalta hyvä. HK Scanin Ruotsin toiminnot ovat murheenkryyni panostuksista huolimatta. Toisaalta Atria tuntuu saaneen Venäjällä kurssin kääntymään?, kirjoittaa tutkija Tapani Yrjölä PTT:stä. HKScanin liikevaihto oli 2,5 miljardia euroa, kasvua oli reilu kaksi prosenttia edellisvuodesta. Eniten liikevaihto kasvoi Puolassa. Koska valvottavista yrityksistä 80?90 prosenttia täyttää mikroyrityksen kriteerit, niiden vapauttaminen maksuista vesittäisi valvontojen rahoituksen?, toteaa eläinlääkintöneuvos Leena Räsänen maa- ja metsätalousministeriöstä. Virallisilla valvonnoilla tarkoitetaan Räsäsen mukaan sellaista valvontaa, jossa esimerkiksi tarkastetaan lainsäädännön vaatimusten täyttäminen yrityksessä tai joka on edellytyksenä yrityksen toiminnan käynnistämiselle tai jatkamiselle. Tällaisia ovat esimerkiksi luomuvalvonnat, avomaa- tai perunaviljelyksille tehtävät viljelytarkastukset sekä siemenviljelystarkastus. Maatilojen lisäksi virallisia valvontoja tehdään esimerkiksi elintarvikeyrityksissä. Niistäkin suuri osa on mikroyrityksiä. Kunnissa kaavailut herättävät huolta Myös kunnissa maksuvapautukseen suhtaudutaan huolestuneesti. ?Kunnat ovat olleet aika varovaisia perimään maksua valvonnoista, joten niitä tehdään nykyäänkin paljon kuntien kustannuksella?, kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Tarja Hartikainen. Siitä huolimatta valvontamaksuja on peritty kunnissa vuosittain parin miljoonan euron arvosta. Jos 90 prosenttia yrityksistä vapautettaisiin valvontamaksuista, paineet valvontavastuun siirtämisestä kunnilta valtiolle kasvaisivat merkittävästi, Hartikainen korostaa. Maatalouden ja elintarvikeketjun virallisia valvontoja tekevät kuntien lisäksi myös elykeskukset, aluehallintovirastot sekä elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Leena Räsänen ei osaa sanoa tarkkaa summaa, kuinka suuren loven valvontojen rahoitukseen maksuvapautus aiheuttaisi. Se tekee pelin selvemmäksi. Soini tietääkin, että toista kertaa perussuomalaiset eivät voi livistää hallituksesta, jos kansa antaa kannatusta. Mutta vaikka pyrkyä onkin, pitää olla myös nostetta. Yhdessä asiassa Soinin puolue on jo nyt suurin. Metsänomistajien konserni on palannut elävien kirjoihin?, ekonomi Jorma Savolainen kirjoittaa. Kansainvälistyminen vaikeaa ?Kansainvälistyminen ei ole ollut helppoa suomalaisille lihataloille. Eikä hallitukseen mennä ilman vaalimenestystä. Viime kerralla perussuomalainen puolue itse kieltäytyi kantamasta vastuuta, jota heille tarjottiin. Nykyiset Eviran perimät maksut on määritelty maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa, ja ne perustuvat valtion maksuperustelakiin. Mikroyritysten vapauttaminen virallisten valvontojen maksuista on seurausta EUhankkeesta, jossa parannetaan mikroyritysten toimintaedellytyksiä, kertoo jaostopäällikkö >> Selvää on, että asetus muuttuu siitä, mikä komission esitys on.« TARJA HARTIKAINEN Päivi Mannerkorpi EU-komission terveyden ja kuluttajaasioiden pääosastosta. Mannerkorpi esitteli EU:n valmistelemia elintarvikeketjua koskevia asetuksia viime perjantaina komission Suomen edustustossa Helsingissä. Asetus muuttuu vielä Valvonta-asetus on paraikaa neuvoston ja parlamentin käsittelyssä. Se on puolue, jota enemmistö äänestäjistä ei kannattaisi mistään hinnasta. Maksut määräytyvät valvonnasta aiheutuvien kustannusten mukaan ja kaikki, mikä voi maksaa, on maksullista. ?Monessa jäsenmaassa on nyt noussut poru maksullisuudesta, koska tällä hetkellä valvontamaksut on rahoitettu esimerkiksi verottamalla koko elinkeinoa yhdessä. Hän vaati veroja valtion maksettavaksi. Tavalla tai toisella maksamatta jäävä lasku käydään nappaamassa yrittäjien kukkarosta. Tärkeintä onkin pitää huolta siitä, ettei maksuvapautta heru muillekaan EU-yrittäjille. Se, toteutuuko maksuvapautus komission esittämällä tavalla, riippuu jäsenmaiden siihen ottamista kannoista. Räsäsen mukaan Suomi kannattaa asetukseen mahdollisuutta kansalliseen joustoon, jotta valvontamaksut voidaan periä kansallisesta näkökulmasta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Jo nykyisellään valvonta kattaa Suomessa ne asiat, jotka uusi valvonta-asetus toisi virallisten valvontojen piiriin koko EU:ssa, toteaa eläinlääkäri Leena Suojala MTK:sta. Samalla harmonisoidaan valvontojen maksullisuus. Silti puoluejohtaja Soini on nyt nylkemässä karhua, jota ei ole kaadettu. Muita merkittäviä muutoksia se ei suomalaisiin valvontakäytäntöihin ole tuomassa. Asetus ei esimerkiksi laajenna valvontaa nykyisestä, toteaa eläinlääkintöneuvos Leena Räsänen maa- ja metsätalousministeriöstä. Suomessa valvonnoista perittävät maksut kattavat jo nyt pitkälti asetuksen perusperiaatteen mukaisesti niiden aiheuttamat kustannukset. Timo Soini tähtää pääministeriksi. Näin ainakin Soini itse vakuuttaa. Nyt hallituspaikka kutkuttaa Soinia niin paljon, että hän ilmoittautuu vapaaehtoiseksi ennen kuin kukaan on kysynyt mitään. Politiikassa pitää olla valmis palvelemaan isänmaata aina, kun siihen pystyy. Pelisäännöt yh- tenäistyvät ja muualla EU:ssa käytössä olevat kansalliset helpotukset poistuvat.? Suojala muistuttaa, että eläintautivalvontoja ja -seurantaa tai eläinten hyvinvointivalvontoja asetus ei koske, eikä niistä sen vuoksi ole tulossa jatkossakaan maksullisia. Mikroyrityksille myönnettäviin maksuhelpotuksien tai ilmaisten valvontojen Suojala ei usko toteutuvan. ?Ajatus on kaunis, mutta jo helpotusten tasapuolinen kohdistaminen on liian hankalasti toteutettavissa. elokuuta 2013 UUTISET Hallitushinku Soini hinkuu hallitukseen, kertoivat lehdet perussuomalaisten kokouksesta. Eikä Soinin pyrky pysähdy edes tavalliseen ministeripaikkaan vaan tähtäin on korkeammalle. Tämän vuoden alku on ollut Atrialle hyvä, HK Scania parempi. Lihan kulutus ei Suomessa kasva, joten kasvua haetaan ulkomailta. Liikevaihdoltaan kahden miljardin suuruinen Valio menetti markkinaosuuttaan perusmaitomarkkinoilla, kun kilpailuviranomaiset määräsivät viime vuonna Valion nostamaan hintoja. Valio menetti markkinaosuuttaan perusmaidoissa 10 prosenttia. Perusjohtajan mukaan 22 prosentin vaalituloksella otetaan Suomessa pääministerin paikka. Soinin uho on ymmärrettävää. Kurinpalautusta ainakin yritetään. Puolueessa on Halla-ahon siipi, sieltä löytyy Hakkarainen, Hirvisaari ja monta muuta levotonta. Mikään toinen puolue ei jaa kansan mielipiteitä niin jyrkästi kuin perussuomalaiset. Sen voi tulkita niinkin, että perussuomalaisten kannatus alkaa olla katossa. Siinä on perussuomalaisten ja Soinin kuningastien suuri pulma. LAURI KONTRO on Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja. lauri.kontro@maaseuduntulevaisuus.fi EU vapauttaisi viljelijät virallisten valvontojen maksuista JAANA KANKAANPÄÄ Viranomaiset pelkäävät EUasetuksen romuttavan virallisten valvontojen rahoituksen. Tällä hetkellä ketjua koskevia säädöksiä on 70, uudistuksen jälkeen niitä on jäljellä viisi. Valvontojen lisäksi uudet asetukset koskevat eläinten terveyttä, kasvien terveyttä ja lisäysaineistoja sekä asetuksista aiheutuvien kustannusten rahoitusta. Komissio lähetti asetukset lausuntokierrokselle toukokuussa. Äkkiseltään ajatus mikroyritysten vapauttamisesta virallisten valvontojen maksuista tuntuu reilulta. Esimerkiksi luomutila joutuu maksamaan tuotannon valvonnasta sadan euron perusmaksun sekä 7,50 euroa jokaiselta tarkastettavalta hehtaarilta. Olisiko se sitten veroina kerättävää rahaa vai otettaisiinko se pois jostain muualta, sitä on Räsäsen mukaan mahdotonta arvioida. ?Sitä paitsi viranomaisille aiheutuisi pahimmassa tapauksessa lisätöitä siitä, että jouduttaisiin arvioimaan yritysten kokoa ja sitä, ovatko ne oikeutettuja maksuvapautukseen.? Voisi olla myös riski, että mikroyrityksille annettava vapautus houkuttaisi suurempia yrityksiä pilkkomaan toimintojaan pienemmiksi, mikroyrityksen määritelmän täyttäviksi yrityksiksi. JUHANI REKU MTK: Ei suurta muutosta nykyiseen Suomalaisten viljelijöiden näkökulmasta valvonta-asetus ei tuo nykykäytäntöihin suurta muutosta. Sijoitetun pääoman tuotto koheni 9,7 prosenttiin, liikevaihtoa kertyi viisi miljardia euroa. ?Omavaraisuusaste on 35 prosentin tasolla, nousua kunnioitettavat seitsemän prosenttiyksikköä. Soini pelkää aiheellisesti, että politiikan spedepasaset vievät puolueelta uskottavuuden. Mutta menestyksen esteeksi voi nousta myös Soinin oma pyrky
Kuntaliiton laskelmien mukaan väestön vanheneminen lisää kuntien menoja noin prosentilla joka vuosi ja julkisen talouden kestävyysvajeesta puolet tulee juuri kuntapalveluista. Valtionosuuksista eniten ja vähiten hyötyvät kunnat 20 eniten hyöytyvää Edellisten erotus, %-yksikköä Vero-% ilman valtionosuuksia Vero-% 2013 Kunta Ranua 19,25 70,94 Rautavaara 20,00 63,92 Vesanto 20,00 63,80 Puolanka 21,00 63,98 Kivijärvi 20,00 62,94 Salla 20,00 62,06 Pudasjärvi 20,50 61,75 Kinnula 20,00 61,05 Luhanka 19,00 59,83 Enontekiö 20,75 60,52 Utajärvi 19,50 58,74 Kannonkoski 20,00 59,21 Ristijärvi 21,00 60,12 Rääkkylä 21,00 59,98 Taivalkoski 20,50 58,87 Utsjoki 20,75 59,01 Pihtipudas 21,00 59,22 Posio 20,50 57,78 Perho 20,50 57,55 Merijärvi 21,00 58,02 20 vähiten hyöytyvää 51,69 43,92 43,80 42,98 42,94 42,06 41,25 41,05 40,83 39,77 39,24 39,21 39,12 38,98 38,37 38,26 38,22 37,28 37,05 37,02 Edellisten erotus, %-yksikköä Vero-% ilman valtionosuuksia Vero-% 2013 Kunta Espoo 17,75 18,56 Kauniainen 16,50 17,77 Helsinki 18,50 20,94 Kerava 18,75 21,62 Kirkkonummi 19,00 22,14 Tuusula 19,25 22,50 Järvenpää 19,00 22,56 Vantaa 19,00 22,91 Nurmijärvi 19,00 22,92 Pirkkala 20,00 24,37 Siuntio 21,00 25,85 Vihti 19,50 24,48 Kaarina 19,00 24,23 Sipoo 19,25 24,52 Naantali 18,50 24,15 Masku 19,00 24,73 Porvoo 19,25 25,12 Inkoo 20,75 26,78 Hyvinkää 19,25 25,67 Muurame 19,50 26,00 0,81 1,27 2,44 2,87 3,14 3,25 3,56 3,91 3,92 4,37 4,85 4,98 5,23 5,27 5,65 5,73 5,87 6,03 6,42 6,50 Lähde: Kuntaliitto Kunnat ovat vaatineet, että kuntien tehtäviä pitää vähentää samaan aikaan leikkausten kanssa. Valtionosuuksilla on kunnille iso merkitys. Kymmenissä kunnissa vero nousisi yli kolminkertaiseksi. Valtio tasaa valtionosuuksilla verotuloja ja rahoittaa kuntien järjestämiä peruspalveluja, kuten sosiaali- ja terveyspalveluja sekä opetusta noin kahdeksalla miljardilla eurolla vuosittain. Kunnat ovat toivoneet val- tiolta rahaa muun muassa koulujen homekorjauksiin. Tiettävästi hallitus myönsi sitä nyt riihessä 100 miljoonaa euroa. Itse käyttäisin veroelvytystä. Se tarkoittanee, että SDP on pitänyt neuvotteluissa kiinni vaalilupauksestaan olla nostamatta eläkeikää. Eduskunta päättää lopullisesti budjeteista sekä perhe-, työ- ja opintoetuuksiin liittyvistä lakimuutoksista. Koonnut: Eija Mansikkamäki. Muutos tarkoittanee käytännössä, että vanhemmat menevät töihin ja kuntien pitää järjestää enemmän päivähoitopaikkoja. EIJA MANSIKKAMÄKI Kuntaliiton Prättälä: Liitokset tyssänneet Kuntien yhdistymisen valmistelut tyssäsivät sen jälkeen, kun kuntaliitoksista tuli periaatteellinen kysymys, arvioi Kuntaliiton Kari Prättälä Kuntalehdessä. Kunnissa on jo pitkään ollut selvä tietoisuus kuntarakenneuudistuksen tarpeellisuudesta, Prättälä arvioi. Kunnissa oli jo päästy vaiheeseen, jossa liitoksia arvioitiin käytännön hyötyjen ja haittojen näkökulmasta. Lentokentän rakentamisen aloittaminen on teknisesti niin vaativaa, että talouden kasvu on jo alkanut ennen kuin sen vaikutus elvytykseen alkaa?, Lehto sanoo. Finavian viestintäjohtajan Mikko Saariahon mukaan työt alkavat ensi vuonna. ?Mutta joka tapauksessa rakentaminen jatkuu useita vuosia?, Saariaho sanoo. Valtio pääomittaa Finaviaa 200 miljoonalla eurolla. Tiehankkeiden käynnistäminen sen sijaan on paljon helpompaa. Lisäksi vuoden 2014 budjettiin ehdotettiin keskiviikkona sataa miljoonaa euroa talonyhtiöiden korjausurakoihin. Liian pieni potti elvytykseen Lisäbudjetin työllisyysvaikutus on Lehdon arvion mukaan noin 3?500 työpaikkaa. ?Kerrannaisvaikutuksista voi tulla ehkä saman verran, joten parhaimmillaan saadaan 7?000 työpaikkaa lisää?, Lehto laskee. Huovari pitää pottia pienenä. ?Ei tällaisilla summilla talouden suuntaa käännetä. elokuuta 2013 UUTISET Hallitus ei voi yksin tehdä kuntauudistusta. Siihen tarvitaan myös kuntia. Kolmen miljoonan euron työllisyysvaikutus on noin 140 henkilötyövuotta. MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen kiirehtii metsäalan toimijoita yhteistoimintaan, jotta rahat saadaan hyödynnettyä järkevimmin. ?Jos yhteiskunta on valmis satsaamaan, niin nyt pitää ruveta tapahtumaan.? on oikeasti vireillä. ?Jos kunnat eivät itse ole vakuuttuneita siitä, että ne voivat itse tehdä uudistuksensa, saattaa olla, että kuntaliitokset loppuvat pitkäksi aikaa?, Prättälä sanoo lehdessä. Taustalla on hallituksen lähtökohta, että hallitus tekee kuntauudistuksen yksin. ?Hallitus ei voi yksin tehdä kuntauudistusta. KARI PRÄTTÄLÄ KUNTALEHDESSÄ Rakentajat veivät lisäbudjettipotin Eri ministeriöille myönnettiin rakentamiseen rahaa kaikkiaan lähes 290 miljoonaa euroa tämän vuoden lisäbudjettiin. Keväällä hallitus päätti siirtää kunnille myös jäteveron tuottoa. Lisäyksiä voi kuitenkin syödä esimerkiksi nyt ker- Varoja yli puolet käyttämättä Kemeravaroja on käyttämättä vielä yli puolet tälle vuodelle varatusta summasta. Niistä kolme miljoonaa on tukea kestävän puuntuotannon turvaamiseksi, eli kemera-rahaa. Kymijoen Korkeakosken kalatien rakentaminen sai miljoonan ja tulvien aiheuttamien vaurioiden korjaaminen 1,1 miljoonaa euroa. Lopullisesti lisäbudjetista päättää eduskunta. AIMO VAINIO RIIHESTÄ LYHYESTI Holm perää eläkeiän nostoa Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm katsoo, että kestävyysvajeen tukkiminen edellyttää eläkeiän nostoa ja kuntien taakan keventämistä. Se on nopea ja laajalle talouteen leviävä keino.? Verotuksen muutoksista ei oltu MT:n mennessä painoon vielä oltu päätetty. Maa- ja metsätalousministeriölle lisäbudjetti antoi 5,1 miljoonaa euroa. Työtulon vähimmäismäärä nousisi 710 eurosta 1?000 euroon kuukaudessa. Lasten päivähoito-oikeutta rajataan, jos vanhemmat ovat kotona. Lasten kotihoidontukea muutetaan siten, että kolmivuotisesta tukioikeudesta osa kohdennetaan isälle. Opintotuen kestoa leikataan, mutta tuen taso nousee nykyisestä. Kunta- sekä sosiaali- ja terveysuudistusta hiottiin ministerityöryhmässä, mutta tuloksista ei ollut tietoa. Tavoitteena on tehostaa julkista taloutta eli säästää. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen tavoittelemilla toimilla saadaan enemmän työtä, pidennetään työuria ja kohennetaan julkisen sektorin tuottavuutta. Osa rakennepäätöksistä jää hänen mukaansa auki ja niistä neuvotellaan syksyllä. Syksyllä neuvottelevat myös työmarkkinajärjestöt, joilta odotetaan päätöksiä etenkin palkoista. Eläkeratkaisulle laaditaan pääministerin mukaan syksyllä vasta aikataulu. Lehdon tulkinnan mukaan esimerkiksi Finavian pääomittaminen on elvytyksen kannalta auttamatta myöhässä. ?Sen olisi pitänyt tulla jo vuosi sitten. Summa ei ole riittävän suuri kääntämään talouden suuntaa. Elvyttämisen vakiokeino rakentaminen sai suurimman potin valtion toisesta lisätalousarviosta tälle vuodelle. ?Se on helppo keino elvyttää, jos on hankkeita, jotka saadaan nopeasti käyntiin?, Pellervon taloustutkimuksen ekonomisti Janne Huovari sanoo. Hallituksen eilen budjettiriihessä hyväksymän lisäbudjetin koko on 346 miljoonan euroa. Valtiovarainministeriön mukaan tavoitteena on edistää työllisyyttä mahdollisimman paljon. Siksi rakentamiseen suunnataan rahoista niin suuri osuus. Rakentamiseen liittyy kuitenkin myös ongelmia. ?Elvyttävä vaikutus on aika pieni ja on suuri riski, että rahat valuvat hintojen kohoamiseen tai Viroon?, Huovari sanoo. Poimintoja lisäbudjetista Rakennushankkeet Finavia, HelsinkiVantaan lentoasema 200,0 35,0 Homekoulujen korjaus Rakennusalan työllisyys on melko hyvä ja alalla käytetään paljon virolaisia alihankkijoita. Rakentamisen ulkopuolella suurimman summan sai työllisyyden edistäminen. Nyt niiden aikataulua aikaistetaan.? Töiden nopea käynnistyminen on elvytyksen kannalta oleellista. 25 miljoonasta eurosta suurin osa käytetään työvoimakoulutukseen sekä nuorten työllistämiseen. Seuraavaksi suurimmat potit olivat viiden miljoonan euron rahoitus puolustusvoimille materiaalihankintoihin sekä ammattikorkeakoulujen kehittämiseen myönnetty viisi miljoonaa. Innovaatioiden kaupallinen hyödyntäminen sai kolme miljoonaa. Teiden ja ratojen siltojen korjaus Terveydenhuollon rakennusten korjaus Eduskunnan peruskorjaus (3 vuotta) Puolustusvoimien rakennusten korjaus ja purku 25,0 15,0 10,0 Miljoonaa euroa 3,3 Työllisyyden edistäminen 10,0 Ammattillinen ja muuntokoulutus Nuorten työllistäminen Maahanmuuttajien ammatillinen ja kuntoutumiskolutus 10,0 5,0 Maa- ja metsätalous Hankkeet heti käyntiin Rakentaminen on Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikön Eero Lehdon mukaan Kemera 3,0 Tulvakorjaukset 1,1 Kymijoen kalatie 1,0 Lähde: VM hyvä keino elvyttää. ?Hankkeet ovat sellaisia, jotka jouduttaisiin tekemään joka tapauksessa. Sitten kuntaliitoksista tuli jälleen periaatteellisia kysymyksiä ja järkipuheet unohtuivat. Nyt kuntaliitokset ovat jumissa, vain muutama prosessi silla. Yrittäjiltä päiväraha edellyttäisi 15 kuukauden työssäoloa neljässä vuodessa nykyisen 18 kuukauden sijasta. Siihen tarvitaan myös kuntia.? Koska hallitus irtisanoutui pakkoliitoksista, ovat nykyiset selvitykset Prättälän mielestä näennäisiä. MT Näistä hallitus neuvotteli MT lähti painoon, ennen kuin hallituksen budjetti- ja rakenneriihi päättyi torstaina. Hallitus neuvotteli valtion ensi vuoden budjetista ja tämän vuoden toisesta lisäbudjetista, eikä niihin tehty hallituslähteiden mukaan isompia muutoksia. Rakenneuudistuksilla haettiin kestävyysvajeen umpeen kuromista eli 8?9 miljardin euron säästöjä. Eri lähteistä saatujen tietojen mukaan kuuden puolueen sekä ainakin kahden päivän ja yhden yön vääntö tuotti seuraavaa: Maatalouden tuet vähenevät ensi vuonna prosentin. Viljelijöiden EU-tuki 15 ja kansallinen tuki vähenevät 12 ja ympäristötuki nousee 5 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalouden rahat supistuvat kaikkiaan 66 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle varataan rahaa muun muassa teiden ja siltojen sekä asuntojen ja homekoulujen korjauksiin. Tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien verotus kiristyy. Bensiinin, dieselin sekä kotitalouksien ja julkisen sektorin sähkön verot nousevat. Asuntolainan korko vähennysoikeutta rajoitetaan 75 prosenttiin ensi vuonna. Osinkoverotusta muutetaan keväisistä päätöksistä siten, ettei varakkaita pörssin ulkopuolisten yritysten omistajia suosita eivätkä ammatin harjoittajat, kuten lääkärit voi saada työtuloihinsa edullista pääomaverotusta. Kiinteistöveron nostosta tai veropohjan laajennuksesta ei tullut tietoja neuvotteluista. Työttömät saavat ansaita 400 euroa kuukaudessa ilman, että työttömyysturva heikkenee. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehtoa lievennettäisiin ja työn vastaanottamisen ehtoja tiukennettaisiin. Kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) mukainen tuki sisältyy hallituksen lisätalousarvioesitykseen. Maa- ja metsätalousministeriön ylijohtajan Juha Ojalan mukaan kemerarahoissa on pitkästä aikaa pelivaraa niin, että tarpeelliset taimikonhoito- ja nuorten metsien harvennuskohteet voidaan toteuttaa. Aiempina vuosina rahat ovat loppuneet aina kesken. ?Nyt työt pitäisi saada nopeasti vauhtiin, koska vuotta on enää neljä kuukautta jäljellä?, Ojala sanoo. Tälle vuodelle varattua rahaa ei voi käyttää enää ensi vuonna, koska kemeravarat eivät ole niin sanottuja siirtomäärärahoja. Lisärahalla voidaan tukea taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen lisäksi myös kunnostusojitusta, metsäteiden rakentamista ja perusparannusta sekä metsänuudistamista. Ministeriö perusteli lisämäärärahan tarvetta erityisesti elvytys- ja työllisyysvaikutuk- Hallitus jatkoi kaksipäiväistä budjettiriihtään Jyrki Kataisen johdolla eilen torstaina. Valtionosuus pitää kuntia hengissä Hallituksen budjettiriihestä tihkuneiden tietojen mukaan hallitus aikoo säästää julkisesta taloudesta myös leikkaamalla kuntataloudelta. Jo kevään kehysriihessä päätettiin valtionosuusleikkauksista, jotka nousevat ensi vuonna yli miljardiin euroon. Tällä viikolla hallituksen kerrottiin kaavailevan myös toisen miljardin leikkaamisesta kuntien valtionosuuksista, mutta samalla vähennettäisiin myös kuntien tehtäviä. Hallituksen neuvottelut olivat vielä kesken MT:n mennessä torstaina painoon. Kuntaliiton mukaan keväinen leikkaus tarkoitti 1,25 prosentin nousupainetta kunnallisveroon ja toinen miljardi nostaisi korotuspaineen laskennallisesti 2,5 prosenttiyksikköön. Kuntaliitto on arvostellut leikkauksia voimakkaasti. Liiton mielestä ne vain siirtävät säästövastuuta valtiolta kunnille eivätkä paranna kestävyysvajetta. ?Opintotuen ja kotihoidontuen muutoksilla ja päivähoito-oikeuden rajaamisella ei kurota umpeen vajetta, vaikka ne lisäävätkin pitkällä aikavälillä työvoiman tarjontaa?, Holm sanoi Ylelle. Holm on huolissaan valtion velan kasvamisesta yli 100 miljardin euron ja velan bktosuuden kipuamisesta yli 60 prosentin. Jos niitä ei olisi, kaikkien kuntien veroprosentti nousisi nykyisestä. 6 Perjantaina 30. Hakkarainen arvelee, että pitkään jatkunut epätietoisuus pienpuun energiapuutuen jatkosta näkyy pieninä korjuumäärinä. ?Energiapuun käyttöä lienee vähentänyt myös Venäjältä tuleva hake.? Metsänomistajia Hakkarainen kannustaa ottamaan yhteyttä omaan metsänhoitoyhdistykseen, mistä saa neuvoja taimikon ja nuorten metsien hoitoon ja kemeravarojen hyödyntämiseen. Suomen Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspalveluiden päällikön Aki Hostikan mukaan budjetoituun suhteutettuna eniten käyttämättömiä kemeravaroja energiapuun korjuuseen on Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. ?Koko maassa rahoitustilanne on tänä vuonna korjuun kannalta loistava, jos vain energiapuulle riittää kysyntää?, Hostikka sanoo. JUHA KAIHLANEN BUDJETTI- JA RAKENNERIIHI rottu lasten kotihoidontuen remontti, vaikka hallitus onkin luvannut siihen 11 miljoonaa euroa. Ylitykset uhkaisivat Suomen korkeinta luottoluokitusta ja nostaisi velan korkoja. Keskusta tyrmää kotihoidontuen leikkaukset Keskusta ei hyväksy kotihoidontuen leikkaamista, koska se vaikeuttaa perheiden asemaa. ?Kotihoidontuki on kunnille ja valtiolle huomattavasti päivähoitoa edullisempi ratkaisu?, puolueen tiedotteessa sanotaan. Keskustan mukaan tärkeämpää olisi päättää työuran pidentämisestä, mutta eläkepäätöksiä ei uskalleta tehdä. JHL varoittaa kuntapalveluista Ammattiliitto JHL edellyttää hallitukselta malttia kuntapalvelujen uudistamisessa. Järjestön mielestä kuntauudistuksen sekä sote-uudistuksen vaikutukset tulisi selvittää ja henkilöstön viiden vuoden irtisanomisturvasta pitää kiinni. ?Kuntien velvoitteiden purku vaikuttaa palvelujen kattavuuteen, saatavuuteen ja laatuun. Jos velvoitteita ja palveluja vain siirretään yksityisen markkinavetoisen palvelutuotannon armoille, se johtaa kustannusten nousuun ja tulonsiirtoon kansalaisilta yrityksille?, JHL:n hallitus lausuu. LAURA KOTILA/VALTIONEUVOSTON KANSLIA Nuorten metsien hoitoon lisää rahaa ?Työt saatava nopeasti vauhtiin? Nuorten metsien hoitoon on tulossa lisää kolme miljoonaa euroa tälle vuodelle
Sopii muistaa, että tuona aikana Kajaanissa lopetti toimintansa vanha ?leivän isä. Sen on kyettävä lastaamaan, purkamaan ja kantamaan 16 tonnin painoinen kontti. Yhtiön toimitusjohtajan Janne Survosen mukaan kaupan johdosta tuotantoon on palkattava lisää väkeä. Valtra kouluttaa traktoreiden kuljettajat. Kainuu oli Itä-Uudenmaan jälkeen eniten tulotasoaan nostanut maakunta viimeisten kymmenen vuoden aikana. Ensimmäiset traktorit luovutettiin Suolahden tehtaalta eilen. Maavoimat tilasi Valtralta 106 traktoria kilpailutuksen jälkeen. Traktorit ovat N163 Direct -mallin liikennetraktoreita. Hankintasopimuksen arvonlisäverollinen hinta on yli 14 miljoonaa euroa ja työllistävä vaikutus Suomessa noin 30 henkilötyövuotta. Samassa yhteydessä hankitaan jokaiseen traktoriin SKJRakennustekniikan perävaunu. Sen kaupan arvonlisäverollinen hinta on noin neljä miljoonaa euroa, työllistävä vaikutus yli 13 henkilötyövuotta. Maavoimien operaatiopäällikkö prikaatinkenraali Petri Hulkko kehui nykyisten traktoreiden ominaisuuksia. Osapuolet sopivat silloin Iijoen Pahkakosken vesivoimalaitos talviväreissään Yli-Iissä Oulussa. käyttöoikeuden jatkamisesta väliaikaisesti, kunnes pysyvä ratkaisu asiasta saavutetaan joko yhteisestä sopimuksesta tai oikeusprosessin kautta. Metsähallitus piti tapausta periaateratkaisuna, koska omaisuutta siirrettiin liiketaloudelliseen yksityiseen käyttöön. Ennakkoratkaisuja tai linjauksia käyvän hinnan määrittämisestä vesivoiman omistajan ja voimalaitoksen omistajan välillä ei ollut. Lisäksi eri malleilla saatujen korvausten väliset erot ovat huomattavia. JOUKO RÖNKKÖ UUTISTAUSTA Talvivaara pysyy otsikoissa PEKKA FALI Kaivosyhtiö Talvivaara pysytteli otsikoissa myös kesällä. UPM:n paperitehdas. Ehkä sen tulokset antavat lisää tietoa. Työllisyys notkahti Kaivosyhtiön YT-neuvottelut päättyivät viime viikolla, ja yhtiön tiedotteen mukaan työntekijöiden määrää vähennetään 68:lla. PVOVesivoima Oy velvoitettiin maksamaan yhteensä 11,5 miljoonaa euroa. Korvaussumma pysyvästä käyttöoikeudesta vesivoimaan on yli 9 miljoonaa euroa suurempi kuin ympäristölupaviraston vuonna 2008 määräämä korvaus. Metsähallituksen viestintäjohtaja Juha Mäkinen pitää KHO:n ratkaisua tärkeänä kaikille maanomistajille. ?Liiketoiminnan ja maanomistuksen rajapinnat eivät aina ole ongelmattomia. Raskasmetallien vuoksi kalojen käyttöä ravinnoksi kannattaa rajoittaa. Raskasmetallien määrä lähijärvien vesissä sen sijaan ei ole mainittavasti kohonnut. Kolmisopessa kadmiumin määrä on jopa laskenut parin vuoden takaisesta. Uraania ei näy Talvivaaran pahimmaksi uhaksi mainittua uraania ei ainakaan näissä tutkimuksissa löydetty lähijärvien kaloista. Muutama työntekijä lomautetaan. Jo valmistusvaiheessa on huomioitu turvallisuus. Esimerkiksi etukuormain on varustettu rikkoventtiilillä, joka estää kuormaimen putoamisen, jos letku särkyy, markkinointipäällikkö Jarkko Hyyrönmäki selvitti. Kaupan syntyä edisti myös Valtran valtakunnanlaajuinen huoltoverkosto. Eilen luovutetut traktorit menivät Panssariprikaatiin, Reserviupseerikoululle ja Jääkäriprikaatille. Elämme toisenlaisessa maailmassa, mutta aluepolitiikan tarve ei silti ole kadonnut minnekään.? Lipponen ja Kääriäinen keskustelivat Itä- Suomen maakuntien huippukokouksen ?Titaanien taisto. Ka- lustolla kuljetetaan myös vettä ja polttoaineita. Tavarat konteissa Jokaiseen traktoriin huittislainen SKJ-Rakennustekniikka toimittaa koukkutartuntalaitteella varustetun perävaunun. Esimerkiksi matkailuperävaunuja on 71?833. JOUKO RÖNKKÖ KIMMO HAIMI Tiiviimpää Itä-Suomen yhteistyötä Lipponen ja Kääriäinen olivat yhtä mieltä siitä, että Itä-Suomea täytyy kehittää laaja-alaisesti yhteistyössä, maakuntarajat ylittäen. ?Venäjän merkitys kasvaa. Itä-Suomi voi olla tässä hyödyksi koko Suomelle?, Kääriäinen toteaa. ?Yhteistyö Pietarin suuntaan on asia, jossa Helsingin ja Itä-Suomen edut yhtyvät. Infrastruktuurin ja liikenneyhteyksien toimivuus sinne päin korostuu?, Lipponen sanoo. JUKKA KOIVULA ?Hallituksen pakko onnistua? KUOPIO (MT) Entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd.) katsoo Kataisen hallituksen olevan nyt selkä seinää vasten. ?Jos rakenneuudistuksia ei saada alulle tänä syksynä, aikaikkuna asioiden hoitamiseen tällä hallituskaudella sulkeutuu.? Rakenneuudistuksilla Lipponen viittaa erityisesti kunta- ja sote-uudistuksiin sekä kansallisen kilpailukyvyn parantamiseen. ?Esimerkiksi Kainuu voisi olla yksi kunta. elokuuta Kuopiossa. Kourallinen keskuksia vai koko Suomi? Lipponen pyöritteli mallia, jossa kehitetään 5?6 suurempaa keskuskaupunkia. Niillä pystyy kuormaamaan, purkamaan, hinaamaan ja siirtämään tavaraa. Maavoimien huollon tarkastajan eversti Jussi-Petri Hirvosen mukaan traktoreita tullaan käyttämään esimerkiksi tykistön ampumatarvikkeiden vientiin suoraan asemaan. Tänä vuonna maavoimat saa 33 traktoria. Loput tilauksesta toimitetaan vuosien 2014 ja 2016 välisenä aikana. REIJO VESTERINEN JANNE NOUSIAINEN Maavoimat tilasi Valtralta 106 traktoria. Jos meillä ei ole menestyviä isoja yksiköitä, resurssimme eivät riitä.? Kääriäinen korosti aktiivisempaa maaseudun roolia. ?Pääkaupunkiseutu on käyntikorttimme maailmalla, mutta myös maaseutu voi olla kansallista kilpailukykyämme nostava tekijä. Sen vuoksi Metsähallitus haki ratkaisua korkeimmasta oikeusasteesta.? Kiista rahasta Oikeuteen piti mennä, koska korvaussumman suuruudesta ei päästy muuta kautta sopuun. KHO:n mukaan korvaus tulee perustaa rakentamattoman vesivoiman markkinahintaan. Sen arvioimisen on perustuttava omaisuuden tuottoon. Samoin sähkön hinnan nousu 2000-luvulla tuli ottaa huomioon. Kiistan osapuolet sopivat vuonna 1981 PVO-Vesivoima Oy:n oikeudesta käyttää vesivoimaa Iijoen neljässä voimalaitoksessa. Määräaikainen sopimus päättyi vuoden 2005 lopussa. Muuten niistä ei ole hyötyä.? Oman perheen autoissa Martikainen pitää heijastinnauhaa häikäisysuojan ympärillä. Tämä kannattaa palauttaa mieliin nyt kun illat syksyä kohti pimenevät?, sanoo ylikonstaapeli Hannu Martikainen Liikkuvan poliisin tilannekeskuksesta. Heijastimien toimivuus on erityisen tärkeää varmistaa silloin, kun traktori tai peräkärry jätetään tien varteen pimeän ajaksi. ?Vuosittain sattuu useita ikäviä onnettomuuksia puutteellisten heijastimien vuoksi.? Auto voi törmätä liikenteessä olevaan tai pysäköityyn traktoriin tai sen peräkärryyn. Henkilövahinkoja voi syntyä niin auton kuin traktorin puolella. Valvotaan kuin muitakin Poliisi valvoo traktoreita ja peräkärryjä muun liikennevalvonnan ohessa. ?Valot ja renkaat ovat näkyvimpiä osia ajoneuvoissa, joten niiden kuntoon kiinnitetään aina huomiota.? Epäkohtiin puututaan, ja rikesakkoja tai päiväsakkoja kirjoitetaan, kun syytä on. Martikainen sanoo, että valituksia traktoreiden tai peräkärryjen kunnosta tulee harvoin, vaikka poliisille tulee muuten kaikenlaisia valituksia tuhkatiheään. Valvontapyyntöjäkään Martikainen ei muista tulleen erityisesti traktoreille. Valot ja liivit mukaan Martikainen sanoo, että traktorilla liikkuvalle sopivat samat ohjeet kuin muillekin pimeällä liikkuville ajoneuvon kuljettajille: Valot ja heijastimet kuntoon ja itselle mukaan valaisin ja heijastinlaite. Näitä neuvoja ylikonstaapeli teroittaa myös omalle perheelleen. ?Apuvälineiden pitää olla helposti käytettävissä. elokuuta 2013 UUTISET Pääkaupunkiseutu on käyntikorttimme maailmalla, mutta myös maaseutu voi olla kansallista kilpailukykyämme nostava tekijä. Se työllisti parhaina päivinään Talvivaaran verran väkeä. JOUKO RÖNKKÖ on MT:n toimittaja. jouko.ronkko@ mt1.fi. Lisäksi loppuvat työt liki sadalta määräaikaiselta, lähinnä kesätyöntekijältä. Myös vesienhallinnan johtaja Maija Vidqvist lähtee yhtiön palveluksesta syyskuun lopussa. Hän toimii sen jälkeen Talvivaaran konsulttina. Talvivaara työllistää vielä nyt, ennen vähennyksiä noin 670 Talvivaaran Härkäpuro värjäytyi kalkituksen vaikutuksesta keväällä. työntekijää. Jos joku pitää irtisanomisia merkkinä yhtiön lopun lähenemisestä, niin erehtyy. Loppu saattaa lähestyä, mutta irtisanomisilla sitä lykätään. Kulut pienenevät noin 5 miljoonaa euroa vuodessa. Vain kuoppa jää? Kaivostoimintaan kriittisimmin suhtautuvat sanovat, että kaivosyhtiöt kuorivat Suomesta kerman, ja jättävät tänne vain kuopat. Jos kuopat ovat avolouhoksia tai kaivoskuiluja, ne täyttyvät vedellä. Uutiset ympäristöongelmista eivät loppuneet, vaikka suuria pamauksia ei koettukaan. Siitä sen saa helposti mukaan. Heijastinliivit ovat vielä pa- rempi apuneuvo, ja ne ovatkin pakolliset monissa Keski-Euroopan maissa. Uusiutuvat energianlähteet sekä kaivosaihiot ovat nousevia aloja.? ?Kunhan keskukset menestyvät, voidaan tukea myös maaseutua?, Lipponen vastasi. Valot ja heijastimet kuntoon Traktorin perä valotkin pitää puhdistaa ennen liikenteeseen lähtemistä. OULU (MT) ?Valot ja heijastinlaitteet on tärkeää pitää kunnossa aina kun tiellä liikutaan. Vuosittain sattuu lukuisia onnettomuuksia puutteellisten heijastinlaitteiden vuoksi. Metsähallitukselle suuret korvaukset Iijoen vesivoimasta Linjaus haettiin korkeimmasta oikeusasteesta OULU (MT) Korkein hallinto-oikeus KHO on korottanut Iijoen vesivoimasta Metsähallitukselle määrättyjä korvauksia. Martikainen ei ota kantaa siihen, pitäisikö liivipakko säätää myös Suomeen. ?Ihminen voi ajatella itsekin?, ylikonstaapeli sanoo. Toinen varautumiseen sopiva ohje on: ?Ajaminen on ajattelemista?. Tilaston mukaan Suomessa on rekisteröitynä 391?998 traktoria. Tähän suuntaan kannattaisi mennä, ei ole syytä rakentaa raskaita väliportaita.? Vaikka hallituspohja on leveä, ei Lipponen koe monenkirjavuutta lähtökohtaisesti ongelmaksi. ?Johtamani hallitukset olivat erittäin toimintakykyisiä. Ensimmäiset luovutettiin torstaina. Näkyminen liikenteessä on usein ratkaisevan tärkeää. Toivotan nykyhallitukselle voimia ja rohkeutta.? Keskustan kansanedustaja Seppo Kääriäinen esitti viime viikonloppuna tieteellisen tutkimuksen teettämistä EU-jäsenyyden myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista Suomelle. Mallina on Britannian pääministerin David Cameronin vaatimus EU:n ja jäsenvaltioiden välisen vastuujaon selkiyttämisestä. ?Aikoinaan puhuin Euroopan demarien kokouksissa vakauden merkityksestä. Ei saa mennä liian lujaa, olipa kysymys sitten syventymisestä tai laajentumisesta. Tässä kohden tutkimus voi olla paikallaan?, Lipponen puntaroi. JUKKA KOIVULA Maavoimat hankkivat kotimaisia traktoreita ÄÄNEKOSKI (MT) Maavoimien alueellisten joukkojen huoltotehtäviä hoidetaan jatkossa kotimaisilla Valtra-traktoreilla. Myös niille, jotka sanovat ettei kaivosyhtiö selviä taloudellisesta ahdingostaan, tuli uskon vahvistusta. Ympäristöongelmista huolestuneet lukivat tarkkaan tiedot, joiden mukaan kaivoksen lähijärvien särjistä on mitattu kohonneita kadmium-pitoisuuksia. Keskusseutujen vahvistaminen ylipäätään on kaiken lähtökohta. KANSANEDUSTAJA SEPPO KÄÄRIÄINEN (KESK.) Lipponen: Suomeen 5?6 kasvukeskusta KUOPIO (MT) Paavo Lipposen (sd.) mukaan suomalainen aluepolitiikka on muuttunut viime vuosikymmeninä suuresti maailmanlaajuisen murroksen paineessa. ?Globaalit voimat ovat tehneet vanhanaikaiseksi politiikan, jossa työtä viedään alueille. 1980-luvulla aluepoliittinen tasapaino pitkälti saavutettiin, mutta nyt mennään siihen, että väestö, osaaminen ja innovaatiot keskittyvät muutamaan keskukseen?, Lipponen linjaa. Keskustan Seppo Kääriäinen yhtyy näkemykseen aluepolitiikan muutoksesta. ?Aluepolitiikan tietynlaista kulta-aikaa olivat 1960-, 1970- ja 1980-luvut. Monet kaivokset ovat suosittuja sukelluskohteita. Edellytys hyvälle lopetukselle on, että rahaa alueiden siistimiseen varataan riittävästi. Lain mukaan menetellen näin tapahtuu. Kerman kuoriminen ei näköjään aina kannata, sillä useampi kuin yksi Suomessa toimivista kaivosyhtiöistä hoippuu konkurssin partaalla. Ruotsalainen kaivosyhtiö Nordic Mines hakeutui heinäkuussa yrityssaneeraukseen. Sodankylässä toimivan Pahtavaaran kaivoksen omistajan Lappland Goldminersin yrityssaneeraushakemus hyväksyttiin kesäkuussa. Talvivaaran kaivosyhtiön omistajat taas ovat menettäneet omistuksensa arvosta jo 95 prosenttia. Työtä ja tuloja Kaivosten henkilökunnalle uutiset ovat ikäviä. Mittausmenetelmät ovat nykyisin erittäin tarkkoja ja pienetkin määrät kyllä löydetään. Kolmas koekalastus on jo tehty. 7 Perjantaina 30. -paneelissa toimittaja Hannu Lehtilän johdolla kansallisen aluepolitiikan tulevaisuudesta. Pohjois-Savon liiton järjestämä kaksipäiväinen huippukokous pidetään 29.?30. Talvivaarakin luultavasti jatkaa ? monien kauhuksi mutta toisten elannoksi. Talvivaaran merkitys koko maakunnalle näkyy, paitsi ympäristöuutisissa, myös taloustilastoissa. Yhtä hyvin palkattuja työpaikkoja ei helposti löydy enempää Kainuusta, Raahesta kuin Lapistakaan. Konkurssin partaalla kiikkuminen ei kuitenkaan vielä merkitse konkurssia. Niissä asuisi tu- levaisuudessa noin 80 prosenttia suomalaisista. ?Maailmankulttuurin voimat jylläävät sillä logiikalla, että ideat ja innovaatiot syntyvät suuremmissa keskuksissa
8 Perjantaina 30. Tulokset pyritään viemään Maito käytäntöön mahdollisimman nopeasti. Pentti Vänskä kimuksen johtaja Jutta Siivonen MTT:ltä. Eläinten ravitsemus, terveys ja kestävyys ovat tärkeitä tutkimuskohteita. Tavoitteena on, että lehmät tuottavat hyvin ja pysyvät kar- jassa kauemmin, jotta tuottajalle jää viivan alle enemmän euroja. ?Täällä ajatellaan tilakokonaisuutta eikä osaoptimointia.? MAIJA ALA-SIURUA Tutkimuspihatto kokeilee laitteet tuottajien puolesta Jutta Siivosen mukaan tutkimusnavetan tavoitteena on parantaa maitotilojen taloudellista tuottavuutta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Maaningan tutkimuspihatossa on matto, joka mittaa sillä kävelevien lehmien ontumista. Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja se laskutetaan tilauksen alettua. Tarjous on voimassa 8.9.2013 asti kotimaassa. BIOENERGIA-LIITE navettateknologioiden suomalaiseksi koelaboratorioksi (Maaninka Cow Lab). Kertyvää tietoa jaetaan nopeasti kentälle muun muassa maidontuottajien, neuvojien, luonnonvara-alan opettajien ja opiskelijoiden sekä elintarviketeollisuuden käyttöön. Tietoa kerätään lisäksi tietokantaan, joka on ulkomaistenkin tutkijoiden käytettävissä. MAIJA ALA-SIURUA Maaningan tutkimusnavetan lehmä astelee matolla, jolla tarkkaillaan eläimen mahdollista ontumista. kotieläintutkimuksen johtaja Jutta Siivonen, MTT Nurmi ruokkii suomalaiset Sianliha Puutarhakasvit (kasvihuone) Naudanliha Puutarhakasvit (avomaa) Rehuvilja Siipikarjanliha Leipävilja Peruna Kananmunat Öljykasvit Sokerijuurikas Muu peltoviljely Lehmät suurennuslasin alla Maaningan tutkimusnavetta on maailmanluokan mittausympäristö. ?Me tiedämme täällä lehmän elämästä kaiken mitattavissa olevan?, kuvailee kotieläintut- Teurastus ja lihanlajostus Leipä ja keksit Meijerituotteet ja jäätelö Oluet, virvoitusjuomat Kasvikset ja hedelmät Makeiset Kalatuotteet Alkoholijuomat Makaroni ja muut elintarvikkeet Rehut Myllytuotteet ja tärkkelys Öljyt ja rasvat Mausteet Kahvi, tee Sokerin valmistus Mallastus 00 0 Elintarviketeollisuuden työntekijät 2008 10 0 80 60 0 Lampaanliha Muu kotieläintalous 40 Tiede ja käytäntö yhdessä Maaningalla tutkimusta tehdään mahdollisimman käytännönläheisesti keskittyen ratkaisemaan maatilayritysten ongelmia. ?Ratkaisujen pohjalla on vahva tieteellinen osaaminen?, Virkajärvi kertoo. Käytännön sovellutuksista ovat esimerkkinä rehuarvot, joiden perustana olevaa tutkimusta tehdään jatkuvasti. Samoin tutkitaan erilaisia nurmenkorjuumenetelmiä. Kolmannen säilörehusadon korjuun yleistyminen on saanut puhtia muun muassa Maaningan tutkimuksista kertyneistä kokemuksista. Nurmen aiheuttama ympäristökuormitus on eräs tärkeä tutkimusalue. ?Vähennyskeinot ja säännöt eivät toimi, jos ei tiedetä millaista kuormitus on?, Virkajärvi sanoo. 0 20 0 Nurmi on Suomen eniten viljelty kasvi ja nautojen tärkein rehu. Vuoden 2011 nurmiala oli 670?000 hehtaaria, josta 34 prosenttia korjattiin säilörehuksi. Lehmiä meillä on noin 280?000. Ne lypsävät vuodessa runsaan kaksi miljardia litraa maitoa. Yksi maitotila työllistää kolme kertaa enemmän kuin viljanviljelytila. Maataloustuotteita jalostavan teollisuuden työpaikoista runsas 40 prosenttia on maidon- ja lihanjalostuksessa, kertoo professori Perttu Virkajärvi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT). Hän kertoi nurmentuotannon merkityksestä perjantaina 23. sektoreittain tutkimusta. 29,40 ?). Lähetä tekstiviesti: TILAUS KM3009 sekä nimesi ja osoitteesi numeroon 12147 tai tilaa netissä: www.koneviesti.fi/tarjous (Tilaustunnus: KM3009) Normaali tekstiviestin hinta. Maailmassa vastaavia mattoja on Maaningan navetan lisäksi vain yksi. Viljelijä Vaihda Viljasi rahaksi! Meille voit myydä kaikenkokoiset vilja- ja öljykasvieräsi Hae omasi! Ylärivi: Kenneth Ahlqvist Johan Andberg Matti Koskela Juha Mikola Matti Hämäläinen Bror Staffas alarivi: Matti Hallikainen Anne Perätalo Seija Uuskoski Hanna Ikävalko Andrea Landers Kristiina Åkerlund hYÖdYNNä sUjUVa kOkONaisPalVelUMMe eNNakkONäYTTeesTä TiliTYkseeN NYT LEHTIPISTEISSÄ! Tilaa Koneviesti itsellesi! 3 numeroa vain 23,90 . elokuuta 2013 maatalous Me tiedämme täällä lehmän elämästä kaiken mitattavissa olevan. Ihmissilmää tarkempi kone kertoo sorkkavaivoista ajoissa. Matto on prototyyppi, jollaisia on maailmassa vain kaksi. Toinen on Belgiassa. Noin 10?000 euroa maksava matto on esimerkki navettateknologista, jota Maaningalla tutkitaan käytännön oloissa. Tavoitteena on muun muassa selvittää, toimivatko laitteet ja koneet niin kuin niiden valmistajat lupaavat. Pihatossa on lisäksi koekäytössä laitteita, joilla mitataan muun muassa lehmien sykettä, pötsin pH:ta ja lämpötilaa, märehtimisen aktiivisuutta sekä kiimaa. Tutkijat kutsuvat pihattoa uusien ja kehitteillä olevien Teemana RASKASKONEVIESTI MAARAKENNUSKONEET . . (norm. Nimi- ja yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa henkilötietolain mukaisesti. Kumppanit Sinä ja Avena Ota yhteys: espoo Johan Andberg Hanna Ikävalko Andrea Landers Seija Uuskoski Matti Hallikainen kouvola Kenneth Ahlqvist Anne Perätalo 010 010 010 010 010 402 402 402 402 402 2520 2523 2521 2525 2526 010 402 2532 010 402 2524 Pori Matti Koskela Kristiina Åkerlund salo Matti Hämäläinen Juha Mikola Vaasa Bror Staffas 010 402 2528 010 402 2536 010 402 2535 010 402 2534 010 402 2529 www.avenakauppa.fi. elokuuta MTT Maaningan yksikön avoimet ovet -tapahtumassa. ?Maaningalla on maan johtava nurmiosaamisen keskittymä.? Lähde: MTT 20 0 00 40 00 60 00 80 0 10 0 00 0 Suomessa tehdään nurmituotannon huippu- Nurmenviljelyn merkitys yleisesti Maatalouden tuotto, milj. Palvelu toimii kaikissa kotimaan mobiiliverkoissa
Hänninen on puinut omia peltoja vuodesta 1990 alkaen. Hänninen pui keskiviikkona viimeisen kauralohkonsa. Muille hän on ehtinyt urakoida puinteja jo useampana päivänä. ?Karjatilallisella tahtoo olla kiireitä, omia peltoja pääsi puimaan vasta nyt?, Tihinen kertoo. Hänellä on puitavaa noin 40 hehtaaria. Ensimmäisen lohkon perusteella ohran laadussa ja määrässä ei ole moittimista. ?Normaali laatu. Lisäksi tilalla on emolehmiä ja rehualaa niitä varten. Puintityö hoituu yhden oman puimurin voimin. Pojan puidessa Tommi Sep- pälän isä Ari Seppälä korjasi apilasäilörehua. Viljan keskisadoksi hän arvioi 4?000 kiloa hehtaarilta. elokuuta. Usean viljan viljely helpottaa puintiaikana, kun kaikki viljat eivät valmistu kerralla.? Puinnit aloitettiin 21. Koko maan keskiarvona puinnit olivat viikon alussa noin puolivälissä. Pisimmällä puinnit ovat Uudellamaalla, jossa puinneista on arvioiden mukaan tehty 70?80 prosenttia. Kuuden hehtaarin lohkolta sato on neljän ja viiden tonnin välissä hehtaarilta. Sitä kurjet eivät sotke.? kin ohrat olivat 25?26-prosenttisia, viimeisten kaurojen kosteus alle 20 prosenttia. Jyvissä on kosteutta vain 13?14 prosenttia. Lähiopetus (11 pv) Oulussa tai Hämeenlinnassa. Ilmoittaudu 9.9. 9 Perjantaina 30. Ala oli tänä vuonna 25 prosenttia normaalia pienempi. Kevätvehnän viljelyala sen sijaan kasvoi Ruotsissa edellisestä vuodesta, mutta kevätvehnän hehtaarisato ei yllä samaan kuin syysvehnän. TUURE KIVIRANTA SAMI KARPPINEN Muhos Uusimaa Pohjois-Karjala Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Satakunta Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaan rannikkoalue Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Lähde: VYR.fi 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kannonkoski ?Helpoimpia puintisyksyjä? Kurjet riesana pelloilla ?Tämä syksy on ollut helpoimpia puintisyksyjä?, Asko Hänninen Kannonkoskelta Keski-Suomesta sanoo. tulokset voit lukea päivittäin graafisena esityksenä suoraan tietokoneeltasi. testisivut: www.reikalevy.fi/kuivausseuranta P I C K YO U R F U T U R E : : oamk.fi Jarno Tihinen pui ohraa Muhoksen Suokylällä Pohjois-Pohjanmaalla. JAAKKO KILPIÄINEN TEEMU ASIKAINEN Ohrapeltoja riittää vielä parin päivän töiksi, kauraa on jäljellä enemmän, Tommi Seppälä kertoo. Jyväkoko kärsi ?Sato on kooltaan lähes keskimääräinen. Toisaalta ohrassa on myös punahomeen merkkejä lakopaikoissa, ne kannattaa jättää puimatta. ?Viikon sadejakso ehti jo vaikuttaa myös kauraan, kauniin keltainen väri tummui.? SARI PENTTINEN Loppi Vielä muutama paikka vapaana: Puinti yhtä juhlaa Vehnän jyväkoko on kärsinyt alkukesän kuivuudesta, kertoo urakoitsija Eero Lappalainen. Maanviljelijä Tommi Seppälä pui keskiviikkona Lopen Hunsalassa ohraa. Viikon jatkuneiden poutien ansiosta olot olivat ihanteelliset, varsinkin verrattuna viime syksyn koneita upottavaan märkyyteen. ?Kyllä tää on niin juhlaa nyt. Oikein ilolla pui.? Yhteensä Seppälät viljelevät yli sataa hehtaaria viljaa. Uudellamaalla ohrista on puitu reilusti yli puolet. Kaurasta on puitu alueesta riippuen 10?70 prosenttia. Öljykasveista on puitu lähinnä syysöljykasveja. URAKOIJA EERO LAPPALAINEN, LIPERI Puinnit ovat puolessavälissä Puinnit ovat kuluneen viikon aikana edistyneet vauhdilla lämpimien poutasäiden ansiosta. elokuuta 2013 MAATALOUS Viikon sadejakso ehti jo vaikuttaa myös kauraan, kauniin keltainen väri tummui. ?Tällä korkeudella erittäin hyvä sato.? Ohran puinnit Hänninen aloitti 16. Laatu on kohdallaan. ?Kaura on vähän kevyttä, mutta ohra on todella hyvää.? Kaikki eivät Lopella edes kuivaa satoaan. mennessä! Oulu: oamk.fi/luova, lisätietoja 050 317 4870, antti.hirvonen@oamk.fi Hämeenlinna: hamk.fi/ilmoittaudu, lisätietoja 040 567 7627, minna.palos@hamk.fi. ?Onneksi elokuun alun sateiden jälkeen poutaantui. Kevätrypsin ja -rapsin puinteja vasta aloitellaan, ja niiden osalta puintikausi käynnistynee viljojen sadonkorjuun jälkeen. Puintikosteudet alhaalla Puintien edistymistä on kuluneella viikolla auttanut alhaiset puintikosteudet ja sen myötä lyhyeksi jäävät kuivausajat. Vyrin mukaan puintikosteudet ovat yleisesti olleet 13?18 prosenttia ja kuivausajat ovat viime vuoteen verrattuna olleet lyhyitä. Alhaisesta puintikosteudesta huolimatta pitää vilja käyttää kuivurissa kosteuden tasaamiseksi, ryhmä muistuttaa. Kuluneella viikolla lämpimiä päiviä ovat seuranneet varsin kylmät yöt, mistä johtuen aamu- ja iltakastetta on paikoin ollut runsaasti ja myös sumua on esiintynyt. « seuraa reaaliajassa kuivauksen edistymistä. testikuivaussiilossa on kamerat ja 12 mittaria, jotka kuvaavat prosessia. Nyt on näkyvissä jonkin verran kosteusvaurioita, Enemmän on kuitenkin kurkien tekemiä tuhoja. Linnut polkevat viljan lakoon. Iso parvi tekee äkkiä ison vahingon. ?Eläimille pitää olla ohraa, mutta mahdollisuuksien mukaan täytyy siirtyä kauraan. Yli puolenvälin on edetty myös Pohjois-Karjalassa, Varsinais-Suomessa, Hämeessä, Keski-Suomessa ja Satakunnassa. Syysrukiit ja syysvehnät on saatu korjatuksi lähes koko maassa. Rukiin ja syysvehnän sadonkorjuu jatkuu vielä tällä viikolla muun muassa EteläPohjanmaalla. Kevätviljoista eniten on puitu ohraa, alueesta riippuen 30?80 prosenttia. Puimureita ja traktoreita ei voinut välttyä näkemästä. Kasteen kuivumista on aamuisin jouduttu odottelemaan. Varoituksia hallaöistä on myös annettu. Laatu vaikuttaa hyvältä Yhteistyöryhmä toteaa viljan laadun vaikuttavan tällä hetkellä yleisesti hyvältä. Hehtolitrapainot ovat sekä ohralla että kauralla olleet hyvät: ohralla 65?71 kiloa ja kauralla 53?58 kiloa. Kaurassa on jonkin verran ollut pieniä, surkastuneita jyviä. Tiedot viljan laadusta tarkentuvat, kun puinnit etenevät. Sadot ovat olleet keskimääräisiä, joillain alueilla sitä korkeampia. Ruotsissa keskiverto sato Ruotsin tämän vuoden vilja- ja öljykasvisato on lähellä viiden vuoden keskiarvoja, kertoo Ruotsin maatalousministeriön Puintien edistyminen alueittain VYR asiantuntijaraadin arviot viikon 35 alussa Puinneista tehty % (Jordbruksverket) ennakkotilasto. Viljasadon ennakoidaan olevan länsinaapurissa neljä prosenttia pienempi kuin viime vuonna, yhteensä noin 4,9 miljoonaa tonnia. Syynä laskuun on edellisvuodesta pienentynyt syysvehnäala, kun viime syksyn märkyys haittasi kylvöjä. Rehuviljat Asikainen myy naapurikylään kotieläintilalle, leipäviljaa jätetään varastoihin niin paljon kuin mahtuu ja myydään sopivaan hintaan. 40 vuotta maatalousurakointia Liperin Roukalahden ja Tutjunniemen kylillä tehneen Eero Lappalaisen mukaan ohrasato näyttää tänä vuonna paikoitellen erittäin hyvältä. Seppälät käyttävät viljan varmuuden vuoksi silti kuivurissa. Viime syksynä öljyä paloi 15?000 litraa, tänä vuonna todennäköisesti alle 4?000. ?Se on hirmu säästö.? HENRIK SCHÄFER Biotaloudesta bisnestä 30 op Maksuton oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus korkeakoulututkinnon suorittaneille luonnonvara-alalla toimiville tai alalle siirtyville. Tavoitteena liiketoiminnan ja tilojen kehittäminen ja menestyminen hiomalla liiketoimintaa kilpailukykyisemmäksi. Syysrukiit ja -vehnät on saatu korjatuksi lähes koko maassa. Pelloista oli puitu alkuviikkoon mennessä alueesta riippuen 30?80 prosenttia, Vilja-alan yhteistyöryhmä (Vyr) kertoo. Määrä voi olla jopa hyvä, ainakin paikoin.? Ruiskuttaessa satotoiveet näyttivät hyviltä. Nyt on kiivain puintikausi meneillään?, toteaa MTK-Liperin puheenjohtaja Teemu Asikainen. Hänen viljelyalansa on 34 hehtaaria ja viljelyssä ruista, vehnää, kauraa ja ohraa, osa pelloista on nurmella. ?Omaa puimuria minulla ei ole, vaan käytän urakoitsijan palveluita. Hänninen ajaa viljansa muutaman kilometrin päähän Jussi Lappalaisen rahtikuivuriin. Tilan vilja-ala on 20 hehtaaria. Puolet on ohraa, puolet kauraa. Viljasato kierrätetään oman lypsykarjan kautta. Pohjoisessa Keski-Suomessa on varsin harvinaista, että puinnit saadaan päätökseen elokuun puolella. Kaura olisi saanut vielä jonkin aikaa tuleentua, mutta koska säätyyppi on muuttumassa epävakaisemmaksi, Hänninen päätti puida sadon pois. REIJO VESTERINEN Asko Hänninen purki keskiviikkona viimeisen kauralohkon satoa kärryihin Kannonkoskella. Rahtikuivuriin hän veti molemmat kärryt kerta-ajolla. testissä uusi sami-kartiopohjakuivaussiilo JOUKO RÖNKKÖ Liperi vertaa tuloksia ja säästä! Nyt puidaan kiivaasti JAANA KANKAANPÄÄ PEKKA FALI SEURAA TESTIn TUlokSIA nETISSä Aurinko paistoi keskiviikkona lämpimästi Liperin Tutjunniemessä. Mutta esimerkiksi vehnän jyväkokoa alkukesän kuivuus rokotti.. Kosteimmat- Jarno Tihinen aloitteli torstaina ohran puinteja Muhoksen Suokylässä. elokuuta ja Asikainen arvioi, että sunnuntaihin mennessä kaikki peltolohkot on puitu. »Onneksi elokuun alun jälkeen poutaantui. Vain yksi sadepäivä keskeytti kaksi viikkoa kestäneen työn. Ohra olisi vaatinut reilummin tautiaineita, pihistäminen kostautui satomäärässä. Mahtava puintisää on säästänyt kuivauskuluja
Sen riippuvuus julkisesta tuesta nähtiin liian suurena riskinä. ?Olemme linjanneet, että investoinnin pitää olla kannattava ihan omillaan. Metsätyö sopii naisille yhtä hyvin kuin miehillekin . Konsernin suuri rakennemuutos alkaa olla ohi. ?On ollut tosi mielenkiintoinen jakso, vaikka kaikkia vaiheita ei haluaisi elää uudelleen. Tunnelmat olivat vähän toiset vuonna 2005, kun havaittiin, ettei silloisella paketilla pärjää. Nyt keskitytään kilpailukyvyn parantamiseen ja toiminnan tehostamiseen valituilla toimialoilla.? Asunta siirtyi hallintoneuvostosta hallituksen jäseneksi 2005 ja on johtanut sitä vuodesta 2008. Puukauppa jää tavallisesti »Puukauppa jää tavallisesti miesten väliseksi neuvotteluksi. Onneksi on suunta selvästi muuttumassa.« MARTTI ASUNTA HENRIK SCHÄFER Puun hinnan lasku söi metsän tuottoa TIIMITÖITÄ TARJOLLA! Vapaa-aika on parasta, kun voi harrastaa yhdessä ja jakaa elämyksiä. OUTLANDER T3 MAX 500 DPS ? Myös kaksipaikkaisena! 9990,- sh. MYÖS TIELIIKENTEESEEN, T-AJOKORTTI JA 15 VUODEN IKÄ RIITTÄÄ! + toimituskulut, sis. Rotax 500 EFI V2 -moottori, polttoaineen suihkutus . Parhaat ostohenkilöt onnistuvat järjestämään hakkuukoneille pitkiä työmaita. Metsä Group varastoi Tampereen Lielahden entisellä massatehtaalla nykyisin energiapuuta. ?Voi olla, että nykyisissä hakkuumäärissä ollaan aika lähellä käytännön hakkuumahdollisuutta?, arvelee Martti Asunta. ?Jos joku tekee harvennusleimikon, joka ei ole vallan kauhean suuri, ostaja soittaa naapurit läpi, jotta saadaan kunnon keskittymä aikaiseksi. Vastavuoroisesti meidän hallinnossa on pidettävä jalat maassa, ettei lähdetä yltiöpäisiin hankkeisiin mukaan.? Osuuspääoma ei ole mikään lahjoitus, vaan sille maksetaan kunnon korko, Asunta muistuttaa. Jäsenten rahaa Metsäliitto tarvitsee investointeihin ja puskuriksi epävakailla maailmanmarkkinoilla. Ostaja on brasilialainen metsäyhtiö Suzano Paper. Kauppaan kuuluu harvestereita ja kuormakoneita. Komatsu huolehtii koneiden ylläpidosta viisi vuotta. Tukiriippuvaisiin hankkeisiin osuuskunta ei lähde, vakuuttaa hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta. HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA On sellaisia ismejä, että biojalostamo kuulostaa fiksulta laitokselta, kun sellutehtaassa on vanhanaikaisen tehtaan leima. Tosiasiassa sellutehdas on biojalostamon sydän, jossa pystytään hyvin tehokkaasti käsittelemään puuta, ottamaan siitä erilleen arvokkaat ainesosat ja tuottamaan jätteistä bioenergiaa.? Osuuskunta tarvitsee jäsenten pääomaa Asunta kiittelee osuuskunnan yli 123?000 jäsentä, jotka ovat pitäneet pääomansa yhtiössä vaikeinakin vuosina. Niin metsänomistajien valitsema edusmies kuin onkin, hän pitää ongelmal- lisena, että tukin hinta ei juuri jousta laskusuhdanteessa. ?Jos me haluamme pitää asemamme, huononkin suhdanteen aikana pitäisi saada tavaraa maailmalle. Hattua täytyy nostaa niille, jotka sieltä pysty- vät tällaisiin tehtäviin irtautumaan.? Tällä hetkellä osuuskunnan hallituksessa on yksi naisjäsen. Kuuluuko firmassa myös emäntien ääni? ?Liian vähän. Oli tosi hienoa huomata, että meihin luotetaan.? Harvennukset keskittäen kannattaviksi Metsätalouden kannattavuutta Asunta parantaisi hoitamalla taimikot ajoissa ja keskittämällä leimikoita. Automaattisesti kytkeytyvä . Mikä olisi se mekanismi. Vastaavasti kantohintojen lasku söi tuotosta 1,6 prosenttiyksikköä. Nimellishinnoilla laskettuna puuntuotannon tuotto nousi viime vuonna 4,5 prosenttiin. Vastaavasti mitattuna kolmen suurimman metsäyhtiön osakkeiden tuotto oli 13 prosenttia ja osakehuoneistojen 7 prosenttia. JARMO PALOKALLIO Komatsulle suuri kauppa Brasiliaan Metsäkonevalmistaja Komatsu toimittaa Brasiliaan yli 130 metsäkonetta. Hintojen laskusta kärsivää paperia se tekee enää Ruotsin Husumissa. Sielläkin yksi paperikone on muutettu valmistamaan aaltopahvin pintakartonkia. Suunnista lähimpään metsänhoitoyhdistykseen. Valtakunnallinen Metsänomistaja-viikko 2.?7.9. Tuoton paranemista jarrutti kantohintojen lasku. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan puuntuotannon sijoitustuotto parani vajaalla puolella prosentilla, mutta se jäi silti yli prosenttiyksikön aiempien kymmenen vuoden keskiarvosta. Puukaupoista eli liiketoiminnasta tuottoa kertyi 2,5 ja puuston kasvusta 1,4 prosenttiyksikköä. Yhtiö teki tammi?kesäkuussa 18,1 miljoonan euron tuloksen 44,6 miljoonan euron liikevaihdolla. ?Tornatorin alkuvuosi sujui suunnitelmien mukaisesti, ja näyttää siltä, että puun kysyntä säilyy hyvänä loppuvuonnakin. Metsämaan kauppa on jatkunut tasaisena?, kertoo toimitusjohtaja Arto J. tarjoaa tapahtumia ympäri Suomea. Warn RT25 -sähkövinssi . elokuuta 2013 METSÄTALOUS Alkuvuosi sujui suunnitelmien mukaisesti, ja näyttää siltä, että puun kysyntä säilyy hyvänä loppuvuonnakin. Löydä oman metsänhoitohoitoyhdistyksesi tapahatumat osoitteesta www.mhy.fi. Energiainvestointeja varovaisin askelin Husumia, kuten muitakin investointeja, punnittiin tarkkaan. Viime vuosina Metsä Group on suunnannut mittavia investointeja muun muassa bioenergian käytön lisäämiseen massatehtaidensa yhteydessä. e Sijoitetun pääoman tuotto, % 1?6/2013 44,6 35,4 18,1 8,0 Tornator tekee huipputulosta Stora Enson vanhoilla metsillä ja mannuilla operoiva Tornator kasvatti liikevaihtoaan alkuvuonna. Se on nähty, että tukipolitiikat voivat muuttua nopeasti.? Asuntaa ärsyttää puhe sellutehtaista hiipuvana teollisuutena. ?Suomen sellutehtaat ovat valtaosin hyvin elinvoimaisia. Viikon aloitustapahtumaa vietetään Kuopiossa 2.9. Tervetuloa tutustumaan tuottavaan taimikonhoitoon ja nauttimaan nokipannukahvit Pihkainmäessä klo 12 alkaen. ?Metsänhoitoyhdistys on jokaisen Minna Kauppi metsänomistajan ykkösrasti.? Metsänomistajat SAARA OLKKONEN Metsäliitto investoi maltillisesti bioenergiaan. Onneksi on suunta selvästi muuttumassa. Huurinainen. Yhtiön puukaupat nousivat alkuvuonna uuteen ennätykseen, 1,5 miljoonaan kuutioon. Tulos jäi silti hivenen viimevuotista heikommaksi. Tämänvuotisia lukuja ei kuitenkaan voi verrata suoraa aiempiin, sillä Stora Enson kanssa tehtävän puukaupan ja ennakkomaksujen rytmi on muuttunut, mikä on pienentänyt kassavirtaa. Puun hinnan pitäisi seurata tuotteen hintaa, tämä on tosi vaikea kysymys.? HENRIK SCHÄFER ?Hallintoon tarvitaan lisää naisia? TAMPERE (MT) Martti Asunta pitää tärkeänä, että Metsäliiton jäsenistössä riittää jatkossakin kiinnostusta hallintotyöhön. ?Meillä pitää olla kasvamassa kyvykkäitä ihmisiä, jotka toisaalta ovat juurevasti kiinni metsässä, mutta joilla on myös kokemusta ja näkemystä liikeyrityksen johtamisesta.? ?Maatalousyrittäjät ovat nykyisin kiireisiä. 3-asentoinen säädettävä ohjaustehostin . Valtakunnallisen teemaviikon aiheena on tänä vuonna ?Tuottava taimikonhoito?. Taimikonhoidon oikealla ajoituksella voidaan vaikuttaa tulevan metsän puulajisuhteisiin ja metsästä saatavaan taloudelliseen tulokseen. Kasvava energiapuun kysyntä tukee nuorten metsien kunnostusta. Metsänomistaja-viikolla metsänhoitoyhdistykset kautta maan järjestävät työnäytöksiä, iltamia, keskustilaisuuksia ja avointen ovien tapahtumia. Viikon tapahtumat löytyvät valtakunnallisesta kalenterista: www.mhy.fi/mhy/tapahtumat/ fi FI/tapahtumat/ MT Metsäliiton Asunta haluaa investoida jalat maassa TAMPERE (MT) Samalla kun puoli Suomea tuskailee tasapainottoman talouden kanssa, Metsä Groupin emoyhtiön osuuskunta Metsäliiton hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta voi ottaa rauhallisemmin. Omistajien luottamus lisää muidenkin rahoittajien suopeutta. ?Eihän mikään pankki tai rahoituslaitos usko firmaan, jos omistajat eivät usko siihen. Kun Metsäliitto laski liikkeelle joukkolainan, se ylimerkittiin. Ammattisijoittajat olivat yllättyneitä osuuskunnan hyvästä taseesta ja taloudellisesta asemasta. Puutuotteetkin ovat yltäneet kelvolliseen tulokseen. Silti Asunta on tyytymätön sahauksen jatkuvasti heikkoon kannattavuuteen. Tavoite 40 prosentin omavaraisuusasteesta lähenee, alkuvuonna se oli 35 prosenttia. ?Osuuspääomaa on jo lähes miljardi euroa, se on merkittävä asia. Kaupan jälkeen puut tavallaan jatkavat kasvuaan osuussijoituksina, jos myyjä haluaa. Tänä vuonna puukauppa on sujunut Metsä Groupin näkökulmasta hyvin. Joutsenon sellutehdas tuottaa puunkuoresta kaasuttamalla energiaa. Samankaltaista uudistusta harkitaan Kemin tehtaalle. Konserni päätti vuosi sitten luopua yhteisestä biodieselhankkeesta Vapon kanssa. myös metsurin työ, jos työtekniikka on hallussa ja varusteet ovat hyvät.? Asunta ei kuitenkaan nostaisi naisia hallintoon kiintiöiden avulla. ?Mieluummin näkisin, että osuus nousisi luontaisen kehityksen kautta.? seenkin samassa tahdissa kuin viime vuonna. Vilkas puukauppa ja ennätyksellisen suuret hakkuut vahvistavat Korhosen mukaan uskoa uusiin investointeihin. ?Ensi vuodesta emme odota ainakaan huonompaa?, Korhonen sanoo. Komatsun metsäkoneet kootaan Ruotsissa Uumajassa. Suuri osa komponenteista valmistetaan Suomessa. JUHA KAIHLANEN Tornatorin tulos tammi?kesäkuu 1?6/2012 40,1 32,2 18,5 7,3 Liikevaihto, milj. 10 Perjantaina 30. Viime aikoina jäsenet ovat sijoittaneet Metsäliittoon yhä enemmän rahaa. HUURINAINEN, TORNATOR Metsänomistajaviikko alkaa Metsänomistajaviikko polkaistaan käyntiin maanantaina Kuopiossa. Kaupan hintaa ei kerrota. Harvestereiden peruskoneet ovat Komatsu PC200-8F -kaivureita, jotka varustetaan Komatsu 370E -hakkuulaitteella ja Komatsu Forest -harvesteri- teknologialla. Vuodesta 2005 lähtien Metsäliitto on myynyt ja sulkenut tehtaita sekä maksanut velkaa pois. e Tilikauden tulos, milj. Ennakkomaksujen muutoksen vaikutus tasaantuu vasta ensi vuonna. Kiinteistökaupan osuus liikevaihdosta oli yhteensä 4,3 miljoonaa euroa. alv Outlander T3 MAX on markkinoiden ainoa peräkkäin istuttava 2paikkai nen traktorimönkijä. MTK:n jäsen, HYÖDYNNÄ JÄSENETUSI! YHTEISTYÖSSÄ BRP ja MTK Premium-tehdasvarustelu: . TOIMITUSJOHTAJA ARTO J. Onhan meillä myös tosi vahvoja naismetsänomistajia, mutta kyllä toivoisin, että hallinnossa olisi enemmän naisia.? ?Jotenkin nämä metsäasiat ovat niin perinteisesti äijien asioita. Koneyrittäjät kiittävät, ja tietysti myös firman maksukyky paranee. Harvennusten lykkäämisessä suhdannesyistä ei ole mitään järkeä.? Puukaupassa Metsä Group pyrkii olemaan tasainen ostaja, joka palkitsee uskollisuudesta. Säännöllinen myyjä huomioidaan esimerkiksi silloin, kun hänellä on kiire myydä myrskyn kaatamat puut. Huurinaisen mukaan etenkin metsämaa on käynyt hyvin kaupaksi. JARMO PALOKALLIO. Kuormatraktorit ovat viime keväänä markkinoille tulleita Komatsu 895 -koneita. Koneiden työmaat ovat Sao Paulon, Bahian ja Maranhaon osavaltioissa. Komatsu Forest Oy:n toimitusjohtajan Timo Korhosen mukaan Brasilia ja Venäjä ovat olleet viime aikoina päävientimaita. Suomessa metsäkonekauppaa käydään tänä vuonna jok- miesten väliseksi neuvotteluk si. e Liikevoitto, milj. Lisävarusteiden pikakiinnitysjärjestelmä (LinQ) 100 % Visco-Lok-neliveto Can-Am-traktorimönkijöissä on edulliset käyttökustannukset. Kysy lisää lähimmältä jälleenmyyjältäsi: www.can-am.fi SKI-DOO ® LYNX ® SEA-DOO ® EVINRUDE ® ROTAX ® CAN-AM ® brp.com Metsätalouteen panostaminen tuotti viime vuonna 2,2 prosentin sijoitustuoton metsänomistajille. Kaiken mahdollisen sijaan yhtiö on keskittynyt tuottamaan kartonkia, sellua, pehmopapereita, sahatavaraa, vaneria ja kertopuuta. Metsä Group on nyt Suomen suurista metsäteollisuuskonserneista kannattavin
Leipomo kuului myllyn vakioasiakkaisiin jo edellisen myllärin aikana. Leipuri arvostaa lähijauhoja Tienhaaran mylly toimittaa joka toinen viikko jauhokuorman Satun makiat -leipomoon Luumäelle. ?Leivomme aina suomalaisista tuoreista jauhoista?, leipomo voikin rehelli sesti luvata kotisivuillaan. Leipuri-kondiittori Satu Neuvosen mukaan jauhojen tuoreus vaikuttaa makuun. ?Esimerkiksi ohra kitkeröityy, kun se seisoo varastossa pitkään.? Isojen myllyjen jauhoja saisi halvemmalla. ?Haluan käyttää lähialueella tuotettuja jauhoja kotimaisuuden ja laadun takia?, maalaistalosta yrittäjäksi lähtenyt Neuvonen sanoo. Kuutostien suosittu leipomo-kahvila tunnetaan muun muussa juureen leivotuista ruisleivistään. elokuuta 2013 VIIKONVAIHDE Kaalien eliittiä. Talvella pitää olla reilusti päällä, sillä suuri osa myllystä on lämmittämätöntä tilaa. Salmisen mielestä myllärin työ sopii oman tiensä kulkijalle, joka haluaa laittaa itsensä peliin. ?Meillä on tässä Karin kanssa aika hyvä tiimi.? Kohtuullinen tienesti Tienhaaran Mylly Oy on ollut Kari Laukaksen omistuksessa vuodesta 2005. Kesäkuussa päättyneellä tilikaudella tehtiin myyntiennätys, liikevaihtoa kertyi 232?000 euroa. Sivu 12 Murhan jäljillä. Nyt näyttää siltä, että jatkajia on haettava muilla keinoin. Myllyliittoon kuuluu enää alle 40 toimivaa myllyä, joista kaikki eivät näytä jäävän henkiin. Liiton verkkosivulla on tälläkin hetkellä lista puolesta tusinasta yrityksestä, jotka ovat äskettäin lopettaneet tai lopettamassa toimintaansa. Koivula toivoo jatkamisesta kiinnostuneiden henkilöiden ottavan yhteyttä Myllyliittoon tai suoraan paikallismyllyyn. ?Viljelijäperheistä voisi löytyä halukkaita jatkajia. Parsa vähentää myös riskiä sairastua syöpään. Siihen kuuluvat esimerkiksi ruisleivät, kalakukot, lepuskat ja rieskat. Tienhaaran myllyllä on myyntiä yrittäjien mukaan riittävästi. Palvelu on niin suosittu, että varauskirja huhti? toukokuulle täyttyy nopeasti. Valo- ja varjopuolia Myllärin työssä on omat valo- ja varjopuolensa. ?Pienmyllärin elämä on hyvin työteliästä, mitään ei saa ilmaiseksi. Mylly olisi luonteva tapa hankkia lisäarvoa viljalle.? Järjestö suunnittelee parhaillaan myös myllärin koulutusta, joka osaltaan mahdollistaisi myllyjen henkiinjäämistä. Tykkäsin entisestä työstäni, mutta sitten ei ollut enää voimia tehdä kahta työtä.? Salminen hoitaa viljan ostot, kirjanpidon, laskutuksen, suoramyynnin ja markkinoinnin. Myllyn yläkerrassa hän täyttää pussit, jotka menevät lähiseudun kauppoihin ja omaan suoramyyntiin. Viljelijä ei tyydy päivän hintaan Viljaa hankitaan lähialueelta puoli miljoonaa kiloa vuodessa. Yhtiö on velaton. Laukas laskee nyt tienaavansa kolme neljäsosaa paperimiehen palkasta plus osingot sen päälle. ?Lähtökohta oli se, että jos saan puoletkaan siitä sylinterimiehen palkasta, olen hyvin tyytyväinen.? TARJA HALLA Kuutostien Satun Makiat -leipomon suositut ruisleivät leivotaan Tienhaaran myllyn jauhoista. Sivu 13 Onnellinen kansa. Jos meinaa lähialueelta viljaa saada, siitä pitää olla valmis maksamaan. Eläkkeelle jäänyt mylläri perehdytti paperimiestä uuteen ammattiin neljän kuukauden ajan. ?Sen jälkeenkin Heikki on käynyt antamassa vanhemman myllärin neuvoja.? Myllärin avopuoliso Tuula Salminen jatkoi alkuun vanhassa ammatissaan optikkoliikkeen myyjänä. Kannattaviakin myllyjä seisahtaa, kun myllärit jäävät eläkkeelle. Perinteisesti mylly on siirtynyt suvussa seuraavalle sukupolvelle. Pitää ymmärtää sähkön kulkua, tehdä peltitöitä ja puusepäntöitäkin. Sanoin, että jos opetat minut mylläriksi ja niin kauan kuin tarve vaatii, voidaan tehdä kaupat.? Lupaus opetuksesta kirjattiin kauppasopimukseen. Eija Piekkarin kirjoittama, maalaiskylään sijoittuva dekkari alkaa MT:n jatkokertomuksena. Ne sijaitsevat lähiseudulla kuten viljatilatkin. Miksikö. Suomalaiset ovat kuviteltua onnellisempia. Vanhat mielikuvat on aika romuttaa. 11 Perjantaina 30. Ohrarieskakin on osa alueen leipäperinnettä. Yrityksen virallinen nimi on Leipomo Konditoria Sanelko Oy. TARJA HALLA. Viljan toimittajia on muutamia kymmeniä. Uusi mylläri puolisoineen vaalii huolella jopa vuosikymmeniä vanhoja kauppasuhteita viljelijöihin. Kyllä isot myllyt yrittävät kaapata meidän asiakkaita?, Salminen sanoo. Myyntivaltteja ovat tuotteiden tuoreus, kotimaisuus, lisäaineettomuus ja joustava palvelu. ?Maailman paras ohrajauho? Myllyn koneet ovat edellisen yrittäjän aikaisia. ja lähti mylläriksi. Asiakkaita, jotka arvostavat lähellä tuotettuja jauhoja, pitää palvella hyvin. ?Viisi vuotta tein kahta työtä ennen kuin sanoin itseni Lähtökohta oli se, että jos saan puoletkaan siitä sylinterimiehen palkasta, olen hyvin tyytyväinen.« KARI LAUKAS Tienhaaran mylly on toiminut nykyisellä paikallaan vuodesta 1954. Vanhimmat asiakassuhteet ovat kestäneet jo vuosikymmeniä. ?Meillä on tässä Karin kanssa aika hyvä tiimi?, Tuula Salminen toteaa. irti. ?Mehän seuraamme Vyrrin (vilja-alan yhteistyöryhmä) sivuja. Toisaalta ei tarvitse pyöritellä peukaloitaan, aika kuluu kuin siivillä?, Laukas sanoo. Myllärin pitää osata monta eri hommaa, Laukas kertoo. Ikivanha ammatti tarjoaa nyt kaikkea sitä, mistä palkkatyössä jäi paitsi. SAVITAIPALE (MT) Mylläriksi ei ryhdytä hetken mieli johteesta. Vanhin asiakassuhde on 60-luvulta ja uusin viime kesältä. Uusi asiakassuhde syntyy tyypillisesti niin, että Salminen vie näytejauhoja leipomon kokeiltavaksi. Etenkin ruis- ja ohrajauhojen tarjonta näyttää sopivan hyvin eteläkarjalaiseen leivontaperinteeseen. Yhteistyökumppani on Pyhäjärviinstituutti. Suomessa alkaa olla viimeiset hetket säilyttää paikallista mylläriperinnettä. Vielä 1960-luvun alussa maassa toimi pari tuhatta pientä myllyä. Paikallismyllyjen markkinaosuus on viitisen prosenttia koko tuotannosta. TARJA HALLA ?Pienmyllärin elämä on hyvin työteliästä, mitään ei saa ilmaiseksi?, Kari Laukas sanoo. Paperikoneen sylinterimies ryhtyi mylläriksi >> Paperikoneen sylinterimies Kari Laukas jätti taakseen ?maailman parhaan työnantajan. Ohra ja ruis jauhetaan vasaramyllyllä ja vehnä valssimyllyllä. Sen takia, kun me osaamme ostaa oikeaa ohralajiketta ja viljelijä osaa viljellä sitä oikein.? Lajiketta mylläri ei sano, se on liikesalaisuus. Tienhaaran myllyn palveluihin kuuluu siemenviljan lajittelu ja peittaus. Myllyn osto oli vielä monen neuvottelun päässä. ?Ostin tämän myllyn vasta kun olin tarpeeksi monta kertaa Heikin (mylläri Heikki Jalo) kanssa tarinoinut. Jopa jauhosäkkien nostelu on taitolaji. ?Vanha mylläri opetti senkin. Viljan laatu on kilpailuvaltti, josta maksetaan päivän hintaa enemmän. Kun perinteikäs Tienhaaran mylly tuli myyntiin, Kari Laukas alkoi varovasti miettiä ammatinvaihdosta. Takana oli 30 vuotta vuorotyötä UPM:n Kaukaan tehtaalla paperikoneen kuivan pään sylinterimiehenä. Nykyistä enempää ei kahden ihmisen voimin ehditä tuottaa. ?Ei ole itsestään selvää, että asiakassuhteet pysyvät. Ei viljelijä tyydy päivän hintaan?, Salminen kertoo. Viljan laatu tarkastetaan näytteistä myllyn pienessä laboratoriossa. Vanhoja asiakassuhteita Suurimpia asiakkaita ovat leipomot. Nostat käsillä ja jaloilla, et selällä.? Myllärin työ on pölyistä, meluista ja raskastakin, Salminen luettelee. Parsa on terveys vaikutuksiltaan kaaliperheen eliittiä. Koko uran aikana tehtaalla ei ollut lomautuksia eikä yt-neuvotteluja. ?Kaukas oli erittäin hyvä työnantaja, maailman paras.? Työn luonne alkoi kuitenkin hiertää miehen mieltä. ?Työ muuttui äärettömän yksitoikkoiseksi valvomossa istumiseksi, olla köllöttelyksi.? Vanhemman myllärin opissa Laukas otti opintovapaata ja meni yrittäjäkurssille. Sivut 13 ja 23 Jaana KankaanpÄÄ Myllyliitto etsii jatkajia Pula jatkajista varjostaa paikallismyllyjen tulevaisuutta, Myllyliiton puheenjohtaja Seppo Koivula kertoo. Kaura litistetään hiutaleiksi höyryttämättä. Kun mylläriä pyytää kehumaan tuotteitaan, vastaus tulee äkkiä. ?Meillä on maailman paras ohralesty jauho
Valtaosa eduskuntaryhmää lojui vaalitappion jälkeisessä syvässä koomassa. Seuraavana kesänä parivaljakon uurastus palkittiin puoluekokouksen varapuheenjohtajaäänestyksessä. Monet keskipolven kansanedustajat eivät tajua, että politiikan tekotapa on muuttunut. Se reagoi hetkellisiin tapahtumiin, joita tulee ja menee. Valiokuntatyökin pohjustetaan nykyisin täysistunnossa. Hyvä esimerkki on perussuomalaisten Pirkko Mattila, joka parissa vuodessa nousi omalla työllään takarivistä valiokunnan puheenjohtajaksi. Itse antaisin epäröimättä Paunun väljille busseille monopolin tai säätäisin ne ihmiskuljetuksen vähimmäisnormiksi. PEKKA ALAROTU viikon värssy Eipä Suomen Sampo saata ehtyä kun uusimme työtä huonosti tehtyä vuotava katto tahi homeinen talo vastuun periaate, aina yhtä jalo tekijä lähtee, huonosti muistaa selittely priimaa, hyvin luistaa korvat luimuun päättäjillä aroilla taas sutta elvyttävät verovaroilla ja kun verorahakaan ei enää riitä jo lainaluukuille luikkivat siitä JUHA AALTOILA Saara Olkkonen Onnea ongelmien keskellä Samaan aikaan tilastot kertovat, että meillä riittää ongelmia vaikka muille jakaa, päihderiippuvuuksista työuupumukseen. Pelkästään masennuslääkkeitä käyttää yli 400?000 suomalaista. ?Kerran laskin kaikki yhteen, ja sain tulokseksi, että 101 prosenttia suomalaisista kärsii jostakin ongelmasta?, Ojanen naurahtaa. ?Kyse on varmasti jonkinlaisesta kasautumisilmiöstä. Hallitus kiisti närkästyneenä kaikki tuollaiset aikeet opposition houreena. Hallituksella oli vannoessaan sormet selän takana ristissä. Kansantalouden ykkösasiantuntijaksi Ruotsista pestattu Juhana Vartiainen oli lausunut tavoitteen ääneen. Kun valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok.) ajoi ainoana vaihtoehtona ay-liikkeen romuttamista, SAK todisti, ettei se ollut vaihtoehto ollenkaan. Suomeen on luotu uutterasti kriisitietoisuutta. Kiitollisuutta ei ole koskaan liikaa.? Myös oman keskinkertaisuuden hyväksyminen auttaa. ?Olemme toki ainutlaatuisia ihmisiä omalla tavallamme, mutta emme me kaikki voi huippuja olla. Harvoin äitiyslomalainen pääsee poliittisilla avauksillaan julkisuuteen. Kyseessä on klassinen silmänkääntötemppu. Hän ei kiusaa itseään omaan minään liittyvillä kamalilla kysymyksillä ja pohdi jatkuvasti tilaansa.? Katse kannattaa kääntää toisiin ja antaa hyvän kiertää. ?Jos juuri nyt ei ole mitään suurempia murheita, silloin kannattaa olla kiitollinen ja osoittaa se heille, ketkä ovat osallisina: puoliso, lapset, ystävät, läheiset ja työtoverit. Palkankorotus, rakastuminen tai onnellisuusoppaiden pikaniksit vaikuttavat yllättävän vähän. ?Yhdysvalloissa on tutkittu tyytyväisyyttä jo 1940-luvun lopulta lähtien. Nyt on lipsahdettu kriisihysterian puolelle. ?Onnellinen ei haikaile menneisyyteen eikä tulevaisuuteen, että siellä asiat olisivat jotenkin paremmin?, emeritusprofessori Markku Ojanen toteaa. Kiitollisuutta läheisille Onnellisuusprofessorilta on tivattu onnen salaisuutta satoja kertoja. Oppositio esittää joka vuosi useamman lain ja typerän pykälän hylkäämistä. Ojanen erottaa tunneonnen ja tyytyväisyysonnen toisistaan. ?Tunneonni on sitä, joka on koko ajan pienessä liikkeessä ja väpätyksessä. LA 31.8. Metsätöissä 45?000 työntekijää Työvoimatilanne metsätöissä oli viime viikon lopussa suunnilleen viimevuotisissa määrissä. Sitä pidetään joutavana politikointina. Onneksi eduskunta on viime vuosina ryhdistäytynyt. elokuuta 2013 VIIKONVAIHDE passipaikalla Sormet ristissä Suomalaiset luultua onnellisempia Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen alkutaipaleella keskusta teki sille välikysymyksen lasten kotihoidon tuen leikkaamisesta. Valta siirtyy virkamiehille, jotka saavat läpi mitä tahansa. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ilmoitti, että selvityksiä on tarpeeksi, nyt hallituksen pitää tehdä päätöksiä. Nyt hän on uskottava ministeriehdokas seuraavaan hallitukseen. Vastuuta, ei kohellusta Esko Ahon (kesk.) hallitus markkinoi ratkaisujaan aina ?ainoana vaihtoehtona?. Pienen puolueen ministerille se on oikeastaan kylliksi. Mielikuva synkistä suomalaisista ei vastaa todellisuutta, sanoo onnellisuusprofessori Markku Ojanen. 45?000 työntekijää, mitä vastaa 44?000 vuosi sitten. Kansainvälisissä tutkimuksissa loistamme onnellisimpien sijoilla. Rehula herätti Lempäälä Pohjolan perukoilla asuu melankolinen, kateellinen ja sulkeutunut kansa, jolla on heikko itsetunto. Flow-tila, ajan riento, on aika arvokas asia, sillä siinä ei ehdi kiinnittämään huomiota itseensä ja tulkitsemaan asioita liikaa, mihin taas ahdistuneet ja masentuneet ihmiset usein kietoutuvat.? Liikunnan lisäksi Ojanen harrastaa elokuvia. ?Vanhan ajan länkkärit ovat suosikkejani. Ojanen tunnustautuu melankoliaan taipuvaiseksi maailmanparantajaksi. ?Sitä havahtuu usein maailman ja oman itsensä rikkinäisyyteen.? HENNA VAINIO. Sinä aikana vauraus on lisääntynyt ja yhteiskunta kehittynyt, mutta ihmisten kokema onnellisuus on pysynyt silti samalla tasolla.? Onni pakenee etsijää Onnellisuuden tielle voi silti osua mutkia. Uusimmista härveleistä ja pankkitilin muhkeasta saldostakaan tuskin on pysyvämpää iloa. ?Tutkimusten mukaan onnellisuus laskee sitä enemmän, mitä enemmän ihmisellä on materialistisia asenteita.? Onnellisuuden tavoittelu itsessään on yksi todellisista onnen esteistä. Opposition työkenttä on eduskunnan istuntosali. Paljon vähäjärkistä on jäljellä, kuten linja-autojen turvavyöpakko. Moni kansanedustaja huolehtii sydämensä pohjasta minkkien häkkitiloista ja kalkkunoiden kuljetuskopeista. Luultavasti tämä kansanedustaja ei ole koskaan matkustanut kesäkuumalla täpötäydessä linja-autossa satoja kilometrejä yhteen asentoon kahlehdittuna. Linja-autoliikenteen vapauttaminen tuskin tätä ongelmaa lainkaan helpottaa. Kokonaistyövoima metsä- ja uittotöissä oli nyt n. Puutavaran teossa oli nyt 27?000, uitoissa 4?800 ja erilaisissa muissa, kuten metsänhoitotöissä, 13?500. ?Maanviljelys on pitänyt haihattelijan jalat maassa?, naurahtaa lempääläinen psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen, joka viljeli maata opiskelun ja uran ohessa 1980-luvulle asti. Kotitila Tammelassa on yhä toinen koti, jossa voi rentoutua metsätöissä ja huristella vuosimallin 1960 Fordson Dexta -traktorilla. Sotaorpona syntynyt Ojanen otti äitinsä ja enonsa avustuk- sella jo 14-vuotiaana vastuuta 70 hehtaarin tilasta, jonka isä oli hankkinut ennen kaatumistaan jatkosodassa. ?Hommaa riitti, mutta ei siihen varsinaista tragediaa liittynyt. Raflaavia neuvoja hän ei suostu antamaan, kehottaa vain olemaan murehtimatta omaa onnellisuuttaan liiaksi. ?Mielestäni onnellinen ihminen ei haikaile menneisyyteen eikä tulevaisuuteen, että siellä asiat olisivat paremmin. Vaikka eno oli sairaalloinen ja jouduin tekemään aika usein raskaimmat työt, siinäkin oli se hyvä puoli, että kunto koheni.? Usko ja perhe voimana Töissä hankittu kunto myös auttoi koulukiusaamisesta kärsinyttä poikaa. ?Sen jälkeen ei kukaan pystynyt kiusaamaan ainakaan fyysisesti, kun työnsin kuulaa pari metriä pidemmälle kuin muut.? Kokemuksilla saattoi olla vaikutuksensa ammatinvalintaan. ?Sitä joutui paljon miettimään, että mikä minussa oikein on vikana, kun olen niin hyvä kiusanteon kohde.? Päällimmäiseksi jäi kuitenkin tunne siitä, että maalla vietetty lapsuus antoi hyviä eväitä. Tätä mielikuvaa me itse usein puheissa ruokimme. ?En tosiaan tiedä, mistä tämä käsitys tulee, sillä se on ihan puuta heinää?, tuhahtaa psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen, joka on onnellisuuden tutkimuksen pioneereja Suomessa. Kansainväliset tutkimukset nimittäin todistavat, että suomalaiset sinnittelevät sisukkaasti vuodesta toiseen onnellisimpien kansallisuuksien joukossa. Vastikään sosiaaliministerinä toiminut Juha Rehula (kesk.) epäilemättä tunsi valtiovarainministeriön leikkaussuunnitelmat. Hänen välikysymyksensä ennen kunnallisvaaleja vaikutti kotihoidontuen säilymiseen vähintään yhtä paljon kuin ministeri Räsänen. Rehulan ja toisen sosiaalipoliitikon Annika Saarikon toimeliaisuus oli käytännössä ainoa elämänmerkki keskustan ensimmäisen oppositiovuoden aikana. Erityisesti Grahn-Laasosta pitää onnitella. Jos onni kuvitellaan suurten huippuhetkien täyttämäksi ideaalitilaksi, sitä on mahdoton saavuttaa. Ihmiseltä jää helposti näkemättä se, mitä hänellä on tässä ja nyt. Lintujen huolettomuudesta voisi ihminenkin ottaa oppia. Todellisuudessa vaihtoehtoja oli, joskin kaikki olivat huonoja. Silti se on kummallinen paradoksi, että samanaikaisesti ihmisillä on aikamoisia kremppoja ja murheita, ja kuitenkin he sanovat olevansa tyytyväisiä elämäänsä.? Tunnetta ja tyytyväisyyttä Yksi selitys voi löytyä onnellisuuden käsitteestä, jonka määrittely on vaikeaa. 12 Perjantaina 30. Ministeriöiden virkamiesten hölmöimpiä pykäliä muutetaan hallituspuolueiden johdolla tai myötävaikutuksella. Tilanpidossa oppi vastuuntuntoa ja työteliäisyyttä. ?Kristinusko ja perhe ovat minulle tärkeitä voimanlähteitä?, kahden aikuisen pojan ylpeä isä nimeää tukipilareikseen. Melankoliaan taipuvainen Intohimoinen tutkija ei ole malttanut luopua työstä eläkkeellä- kään, vaan uusia kirjoja syntyy yhä tiiviissä tahdissa. ?Eihän minua ole olemassakaan, kun kirjoitan. Sittemmin Räsäsen ansiolistalle on kertynyt kaksi paljon suurempaa menestystä: Liikkuvan poliisin lakkauttaminen ja kymmenien tuhansien ihmisten karkottaminen evankelisluterilaisesta kirkosta. Olen varmaankin aika romanttinen mies, joka haluaa, että hyvä voittaa pahan.? Tavallista tallaajaa lohduttanee tieto, ettei onnellisuusprofessorikaan ole aina onnensa kukkuloilla. Eikä huipullakaan niin hauskaa ole kun miettii, miten tuskallista nerojen elämä on usein ollut.? HENNA VAINIO KUKA? Onnellisuusprofessori Markku Ojanen Tampereen yliopiston psykologian emeritusprofessorin erikoisalaa ovat onnellisuus, hyvinvointi, positiivinen psykologia ja mielenterveyden kysymykset. Ojanen on julkaissut kolmisenkymmentä kirjaa ja pitänyt yli 300 yleisöluentoa. Julkisuus on tuonut Ojaselle lempinimen ?onnellisuusprofessori?. Tänä vuonna julkaistuista kirjoista Murra onnellisuuden esteet käsittelee onnen esteitä ja niiden voittamista. Onnellisuuden käsikirja käy läpi onnellisuusohjeiden hyötyä ja hyödyttömyyttä. Maanviljelijäpojasta kasvoi maailmanparantaja MT 50 VUOTTA SITTEN . Valtiovarainministeriö ei koskaan luovu pinttymistään. Kotihoidontuen säilyminen markkinoitiin tuolloin ministeri Päivi Räsäsen (kd.) saavutuksena. Poliitikkojen vastuulla on valita, kenen selvityksiä uskotaan, kun arviot kestävyysvajeestakin vaihtelevat miljarditolkulla. Kahlehditun osa Kansanedustajat Lasse Männistö (kok.) ja Sanni GrahnLaasonen (kok.) saivat hyvin läpi ehdotuksensa turhien lakien karsimisesta. Tyytyväisyysonni on taas tulkinta siitä, mitä elämä on yleisesti antanut ja ottanut.? Suomalaiset lienevät siis tyytyväisiä elämään kokonaisuutena, vaikka vaikeuksia olisikin. Seuraa hyviä ja huonoja uutisia onnea etsiville. ?Tunneonnea pystyy säätelemään helpommin, kun taas tyytyväisyysonni muuttuu paljon hitaammin.? Jälkimmäistä eivät hetkauta pienet tai välttämättä isommatkaan vastoinkäymiset, toisaalta sen tasoa on myös vaikeampi nostaa. Yksinäisyys ja vastoinkäymisten kasautuminen vähentävät luonnollisesti tyytyväisyyttä. Tuo on vastenmielistä populismia ja osoittaa Sipilän kokemattomuutta tai vastuuttomuutta. Kriisiaikoina on selvityksiä tehtävä entistäkin huolellisemmin
Suurenmäentietä mennään kohti taloja, joiden asukkaita rikosylikonstaapeli Krisse Elo joutuu kuulustelemaan dekkarissa Pako portin alta. Kirjailija ei keskity vain murhiin, vaan lukija pääsee seuraamaan kylän elämää ja asukkaiden edesottamuksia. Päähenkilö Krisse asuu kylässä ja käy töissä Lahden poliisilaitoksella. Piekkari on asunut samassa kylässä vuosikymmeniä syntymästään alkaen. Jos koko seutu Tampere mukaanlukien löytäisi yhteisen kannan, olisi valtionkin sitä kuunneltava. Originelleja ovat myös Kasolan veljekset, jotka kuuluvat Krissen ystäväpiiriin. Uskottavia yksityiskohtia Vaikka tarinat ovat keksittyjä, Piekkari tekee tarkkaa työtä uskottavuuden eteen. Helpointa on ollut kuvata Tyypillisiä murhan motiiveja ovat rahanhimo ja kosto, Eija Piekkari pohtii. Toivolan nuorisoseurantalolla on esitetty Eija Piekkarin kirjoittamia näytelmiä. Kyläläiset innoissaan Alussa Piekkaria hiukan pelotti, miten kyläläiset suhtautuvat kotokulmiensa käyttöön murhapaikkoina. ?Viime syksynä minut pyydettiin Länsi-Hollolan Marttojen tilaisuuteen Toivolan seurantalolle puhumaan kirjoittamisesta. Kun tamperelainen kirjailija Seppo Jokinen sai luetella kymmenen parasta kotimaista dekkaria, Piekkarin teos Pako portin alta ylsi seitsemännelle sijalle. ?Rikosylikonstaapeli Krisse Elo on tervetullut lisä suomalaiseen sepitepoliisikuntaan. Piekkari kunnostautuu var- Ominta sarkaa Kesti kauan ennen kuin dekkarista tuli Piekkarille ominta sarkaa. Kolmekymppisenä hän alkoi kouluttautua monilla eri kirjoittajakursseilla. Kukaan ei siis joudu huonoon valoon. Kirjailija on myös muuttanut jonkin verran talojen väriä ja asentoa. Selvityksestä on hyötyä, päädytäänpä mihin tahansa. Selvitystä ohjaavat yhdessä kaikki kahdeksan kuntaa, jotka käyvät säännöllisiä keskusteluja. sekä ?EU-malli?. Vanhan polkan tasahyppy sujui kevyesti toistakymmentä vuotta. Kun dekkarissa mennään pellavatalkoisiin tai vaikkapa hevostalliin, kirjailija turvautuu yksityiskohtien kuvauksissa usein ystävä- ja tuttavapiiriinsä. Psykologisesti se ratkaisee. KASVIMAAN KERTOMUKSIA Parsakaali on kaaliperheen eliittiä Kaali, Brassica oleracea, on maailman eniten viljelty vihannes, jos on uskominen YK:n elintarvike- ja maatalous järjestö FAO:n satotilastoja. Kaalia on viljelty yli pari vuosituhatta. Rahat systeemille tulisivat jäsenkunnilta. Kolmas malli kantaa mahtipontista nimeä ?Metropolimalli?. Ehkäpä se johtuu pienestä kustantajasta ja sen rajallisesta markkinointibudjetista. Yllättävää arvostusta tuli pari vuotta sitten Aamulehdessä. Valtio on alunperin tarjonnut tätä mallia Helsingin seudun kunnille. Väliin kylän taloissa ta- pahtuu verhojen takana asioita, joita lukija jää pohtimaan vielä murhan selvittyäkin. Piekkari on dekkaristina saanut turhan vähän julkista tunnustusta. Tämäkään malli ei vaadi kuntaliitoksia, mutta sen päättävä elin metropolivaltuusto valittaisiin suorilla vaaleilla. Esitetyssä mallissa verot ohjattaisiin suoraan seutukaupungille, joka sovitun jakosäännön mukaan ohjaisi edelleen rahaa kunnille ja autonomisille alueille. Viides malli olisi sitten kuntaliitosten kautta toteutuva Suur-Tampere, jossa olisi huomattavia ongelmia, muun muassa kustannusten automaattinen kasvu, demokratian heikentyminen sekä reuna-alueiden palvelujen purkaantuminen. Nämä ovat mallit. tapahtuvaa. Maalla on tehty murhia muissakin dekkareissa, mutta maalaiselämästä ei sinänsä paljonkaan kirjoiteta.? rikosylikonstaapeli Krissen kansantanssiharrastusta. Vain niiden sijainnista voi päätellä jotain kirjassa nimettyjen teiden perusteella. Tänä syksynä ilmestyy kirjailijan kuudes dekkari Kaislikon kätkössä. KIRJA Kehuttu dekkari alkaa jatkokertomuksena Kirjailija Eija Piekkari kuljettaa rikostarinaa notkeasti ilman turhia rönsyjä ja raskaita maalailuja. Dekkarin ystävän on helppo lähteä rikosylikonstaapeli Krisse Elon matkaan ratkomaan murhan arvoitusta. Pohjoismaiseen tyyliin tarinaan kietoutuu Krissen yksityiselämä. Naseva replikointi kuljettaa juohevalla tavalla tarinaa?, Jokinen toteaa. Pako portin alta lähtee liikkeelle lokakuisena aamuna hirvenmetsästäjän passipaikalta. Kirjailija ei itse metsästä, mutta tarinat ovat tuttuja niin edesmenneen isän, ex-puolison kuin aikuisen pojankin kertomina. Yksityiskohdat ovat siis kohdallaan. Vuonna 2011 ilmestynyt teos Pako portin alta alkaa tässä lehdessä jatkokertomuksena sivulla 23. TARJA HALLA Eija Piekkari: Pako portin alta. 277 sivua. Myllylahti 2011. TARJA HALLA. 13 Perjantaina 30. Kunnat siis olisivat itsenäisiä mutta harmonisointia tehtäisiin kautta linjan. Autonomiset alueet tarkoittavat, että Tampereen kaupunki jakautuisi 4?5 itsenäiseen palvelutuotantoalueeseen. Piekkari haluaakin tietoisesti täydentää dekkaripaikkakuntien kirjoa. Maalla eletään toisin Maalla eletään kirjailijan mielestä edelleen eri tavalla kuin kaupungissa. Samaan aikaan hän opiskeli öljyvärimaalausta. ?Jossain vaiheessa maalaaminen vei voiton. Murhaaja antaa vallan sille pahalle, joka meissä kaikissa on.? sinkin dialogin saralla. Malli on vähän huonossa maineessa Helsingin seudun yhteistyökokemusten valossa. Neljäs malli on virallisissa asiakirjoissa nimellä ?Eurooppalainen kaupunki?. Niihin pitää suhtautua loogisina kehikkoina, joista yhdistämällä ja rakentamalla voisi löytyä sopiva toimintatapa. Se tarkoittaa, että valtuustot valitsisivat erityisen seutuvaltuuston ja seutuhallituksen sekä joukon työjaostoja. Tulokset olisivat yhdessä sovittuja kuntia ohjaavia ?direktiivejä?. Tähän ei ole kukaan oikein tyytyväinen. Tulos on epädemokraattista näennäis tekemistä. Malli numero 2 kantaa otsaketta ?Yhdentyvä kaupunkiseutu?. Kirjoissa ratkotaan murhia keskellä Hollolan Sairakkalan kylän arkea. HOLLOLA (MT) Kaksi korppia lennähtää pellon yli Suurenmäentietä kohti. ?Onkohan jossain ruumis?, kirjailija Eija Piekkari sanoo dekkaristin huumorilla auton etupenkiltä. Piekkari on esittelemässä Sairakkalan kylän murhamaisemia toimittajalle ja kuvaajalle. Painavia asioita voivat olla esimerkiksi joukkoliikenne, yhdyskuntarakenne, jätehuolto ja niin edelleen. olisi aina on kylien liikeyksi komissaarin paikka. toiminta-asiamies. Tärkeää on myös millä sanoilla vaikeita asioita kuvataan. Ja fiksuja yhteistyömuotoja ollaan laajalti valmiita miettimään. Tämäkin malli lähtee kunnallisvaalien yhteydessä äänestettävästä seutuvaltuustosta. Sitä on kuvattu myös nimellä ?Seutukaupunki. Siksi epäilyt kohdistuvat pikemmin lähipiiriin kuin satunnaiseen kulkijaan. ?Haluan kertoa tarinan, jossa murhaaja on tavallaan täyspäinen ihminen. Se on selvää, ettei yksikään kunta halua luopua itsenäisyydestään. Siis olemassa oleva seutuhallinto pienin parannuksin. Siitä on kirjailijalla omakohtaistakin kokemusta. elokuuta 2013 VIIKONVAIHDE Jaana Kankaanpää perjantaivieras Tampereen kaupunkiseudun vaihtoehdot Tampereen seudun kunnat selvittävät ex-maaherra Rauno Saaren johdolla seudun yhteistyömalleja. Kaikki olivat vain innoissaan.? Eräskin maanviljelijä tietää tarkkaan, mitkä kuvitteelliset tapahtumat sijoittuvat hänen tilalleen. ?Omistaja ostaa aina monta kirjaa, kun pidän julkistamistilaisuuksia.? Kyläläiset tietävät, ettei kirjoissa ole jäljitelty heistä ketään. Hän on asunut suurimman osan elämästään Sairakkalan kylässä. Murhan jäljillä maalaiskylässä Kirjailija Eija Piekkari on nostanut suomalaisen maalaiskylän dekkarisarjansa päänäyttämöksi. Nytkin on yksi työ kesken. Se on alkuvaikeuksien jälkeen löytänyt hyvin käytännöllisen uran. Varsinkin jos jokaisella yhteisen toiminnan sektorilla työskentelisi seutuvaltuuston jäsenistä valittu toimialahallitus, jota kutakin johtaisi ?komissaari. Selvitys kattaa valtion asettaman kuntaliitosselvityksen mutta sisältää paljon muutakin. Yhteistyö olisi siis ?kuntien päälle ja niiden lisäksi. Suuri osa maalauksista menee maalle ampumatauluiksi.? Ennen dekkarisarjaa Piekkari kirjoitti puolisen tusinaa näytelmää Sairakkalan nuorisoseuralaisille ja ohjasikin ne itse. Kursseilta löytyneet kirjoittajakaverit lopulta ?hätistivät? kokeilemaan dekkaria. Kirjailija ei ole missään vaiheessa luopunut leipätyöstään. Hän toimii projektipäällikkönä kansainvälisessä it-alan yrityksessä. Ensimmäinen dekkari Haamupari ilmestyi vuonna 2009. Tänä syksynä tulee markkinoille sarjan kuudes osa Kaislikon kätkössä. Murhan tekijä ei ole Piekkarin kirjoissa mielisairas tai muutenkaan vinksahtanut henkilö. Parsakaali kannattaa syödä raakana tai vain kevyesti käsiteltynä, jottei sen ravintoarvo kärsi. TOPI LINJAMA Kirjailija Eija Piekkari tuntee dekkariensa maisemat. Yhtään pahaa sanaa en kuullut. Seminaarit ovat tärkeä osa työskentelyä. Yhteistyömalleista niin sanottu 0+ tarkoittaa nykyistä kuntayhtymämuotoista yhteistyötä. Remonttitalkoita ja yhteisiä juhlia ei ole unohdettu. ?Maalla on myös kummallisia ihmisiä, jotka hyväksytään ja joita jopa rakastetaan. Joukkoon kuuluu pari poliisituttuakin. Moni huippudekkaristi sitoo tapahtumat kaupunkiin, kuten Seppo Jokinen Tampereelle tai Outi Pakkanen Helsinkiin. ?Maalaistyttönä. Sanomalla pelkästään ei on uhkana, että ratkaisuvalta annetaan johonkin ulkopuolelle. Tuo ajatus seutukaupungista kiinnostaa. Sata grammaa tuoretta parsakaalia sisältää päivän C-vitamiiniannoksen. Parsakaalin on todettu vähentävän riskiä sairastua syöpään. Kukinnon lisäksi parsakaalista voi syödä lehdet ja varret, elleivät ne ole alkaneet puutua. Sillä on 8?12 jäsenkuntaa tai autonomista aluetta. Ajatus on, että seudun asiat ovat yhteisiä ja painavimmat niistä hoidetaan yhdessä. Seutukaupunki olisi juridisesti aluekuntatyyppinen päätöksenteon taso, jossa hoidettaisiin raskaat ison mittakaavan palvelut. Kaupungissa tällainen ihminen joutuu helposti hylätyksi.? Piekkarin kirjoissa tulevat vastaan taivaita tähyilevä UfoUimonen, Könösmummo ja baarissa alituiseen istuva Maskotti. Siinä ajassa lajista on jalostettu lukuisa joukko muotoja, jotka poikkeavat huomattavasti toisistaan. Kaalin juuret ovat Välimeren rannoilla, missä sen villiä muotoa tavataan yhä. Kreikkalaiset tunsivat 300-luvulla ennen ajanlaskun alkua kolme erilaista lehteä tuottavaa kaalimuotoa. Muutamaa vuosisataa myöhemmin orjat korjasivat roomalaisten pelloilta keräkaalin ja parsakaalin tapaisia muotoja. Jälkimmäinen säilyi erityisesti italialaisten herkkuna, ja heidän kasville antama nimi broccoli tunnetaan ympäri maailmaa. Kukkakaalia viljeltiin 600-luvulla, punakaalia 1000-luvulla. Kaaliperheen nuorisoa ovat kyssä-, kurttu- ja ruusukaali, jotka tulivat vasta 1500-luvulla. Parsakaali on terveysvaikutuksiltaan kaalijoukkion parhaimmistoa. Yhdessäoloa on enemmän ja ihmisiä tunnetaan laajalti. Nykyään koti sijaitsee Hollolan kuntakeskuksessa. ?Haluan pitää maaseudun kuvauksen aina mukana. ja jokaisella kunnalla ? JUHA KUISMA pienimmälläkin
Tänä vuonna juoksemaan 14. Matkan ja liikkumistavan saa kukin osallistuja valita itse. Lenkin jälkeen vuorossa on sauna, salaattia ja patonkia, kunniakirjojen ja osallistumispalkintojen jako sekä arpajaiset. Kotikutoiseksi kehuttu tapahtuma kerää osallistujia paitsi Sauvon kirkonkylältä, sudoku Taso: Vaikea Sudoku-tehtävän 395 ratkaisu. Tehtävä numero 396. Täytä ristikko siten, että jokaisella pysty- ja vaakarivillä ( ja paksuilla viivoilla rajatuissa 3 x 3 laatikoissa) on jokainen luku yhdestä yhdeksään. Kerran ja vain kerran! Apua Sudokun ratkaisuun osoitteessa: www.sudoku.org.uk edellisen ristikon ratkaisu myös kauempaa kaupungeista. Paikallistapahtumaan on tultu juoksemaan Helsingistä ja Tampereeltakin. Idea omanlaisestaan maratonista sai alkunsa, kun Taina Mikkosen ystävä Anne Raunio joutui sairaalaan vuonna 2005. Ystävykset olivat sopineet juoksevansa sinä kesänä ensimmäisen puolimaratoninsa, mutta nyt juoksutapahtumat menivät heiltä sivu suun. Ideana on, että kuka tahansa voi osallistua. Reitin varrella on lehmiä ja hevosia, ja yli puolet matkasta on hiekkatietä. Mikkonen lisää, ettei kyläläisten apua pidetä itsestäänselvyytenä. ?Joka vuosi kysytään, saammeko taas juosta teidänkin pihan poikki. 14 Perjantaina 30. Mikkosta kylmäävät kasvottomat juoksutapahtumat, joissa toisilleen vieraat juoksijat numeroidaan ja laitetaan maalissa paremmuusjärjestykseen. Mun Maratonilla ei tehdä voittoa. Ja että milloin olette menossa lypsämään, etteivät portit vain ole kiinni, kun juoksijat tulevat.? KATJA SAHLSTEDT Sauvolainen Henna Ekman juoksee letkeästi omaa maratoniaan.. syyskuuta pääsee 150 ensimmäisenä ilmoittautunutta, koska paljon sen enempää ei urheilutalolle mahdu. Enää järjestämiseen eivät riitä muutaman puuhaajan voimat. Talkoolaisiksi tarvitaan ystävien ja sukulaisten lisäksi kyläläisiä. Apua tarvitaan muun muassa reitin liputtamiseen, juomapisteille, ensiapupäivystykseen ja ruuanlaittoon. Tapahtuman järjestämiseen ovat osallistuneet niin partiolaiset, martat kuin lähiseudun yritykset. tällä kertaa juoksemaan. Tapahtuman vetovoima piilee yhteisöllisyyden ja hyvän hengen lisäksi mahdollisuudessa räätälöidä maraton itselleen sopivaksi. ?Kunhan nyt ei autolla tule?, Mikkonen lisää. Raunio, Mikkonen ja Heikkilä kiittävät kyläläisiä, jotka joka vuosi suhtautuvat myönteisesti kolmikon avunpyyntöihin. Ja juostessa kuitenkin vain miettisi, että riittävätkö patongit?, Mikkonen sanoo. Ystävysten tavoite on pitää Mun Maraton letkeänä ja kaikille avoimena. Ilmoittautumismaksuja peritään vain sen verran, ettei itse mennä miinukselle. Vaihtoehtotapahtuma valloittaa Mun Maratonin omintakeinen TAPAHTUMAN TAKANA tyyli puree. Ennen maratonia lämmitellään yhdessä alkujumpalla. Matkan voi kävellä, juosta, pyöräillä tai sauvakävellä. Lehti-ilmoituksen ansiosta osallistujamäärä nousi yli sataan. elokuuta 2013 VIIKONVAIHDE Esa Mikkonen Ei voi syyttää kuin itseään, jos ei osaa kävellä avatusta ovesta sisään. pähkinä Mun Maratonille voi lähteä juosten, sauvakävellen tai vaikka pyörällä. Sauvossa maratonilla syödään suklaarusinoita Mun Maratonista voi jokainen tehdä itsensä näköisen. SAUVO (MT) Sauvossa juostaan joka syksy Mun Maraton. Lisäksi mukana oli Mikkosen äiti, joka sauvakäveli lyhyemmän matkan. Maalissa kaikki saivat kaulaansa pipariset mitalit. Toisella kerralla tapahtumasta ilmoitettiin paikallislehdessä, ja se siirrettiin Sauvon urheilijoiden talolle. Matkaeväänä juoksijoille oli tarjolla muun muassa suklaarusinoita. Tänäkin vuonna paikallinen maanviljelijä on lahjoittanut tapahtumaan kurkkuja, jotka Raunio suolaa juoksun jälkeen tarjottaviksi. Juoksupolulta huoltojoukkoihin Ensimmäiset viisi vuotta Mikkonen ja Raunio juoksivat tapahtumassa aina, nyt he keskittyvät järjestämiseen. ?Juoksemisesta ei hirveästi nauti, kun on kaksi edeltävää yötä valvonut. Mikkonen kertoo, että eräänä vuonna juomapisteestä oli huolehtinut sangen liikuntavastainen henkilö, joka tapahtuman jälkeen oli ilmoittanut lähtevänsä mukaan seuraavanakin vuonna . Vanhempi tytär toimi kuskina siltä varalta, että joku ei jaksaisi juosta koko matkaa. Puolimaratonin juoksijoita oli Mikkosen ja Raunion lisäksi kaksi: kolmas Mun Maratonin järjestäjä Hanna Heikkilä sekä Mikkosen sisko. Lyhin matka on neljä kilometriä, pisin kokonainen maraton. Mikkosen ei auttanut kuin järjestää oma. Koko kylän harrastus Apujoukoiksi Mikkonen sai kaksi tytärtään juomapisteistä huolehtimaan
Lisää vihersilppu ja anna maustua kylmässä. Sima ja olut ovat suosittuja juomia. Virolaiset arvostavat kalaa Virolainen keittiö on saanut vaikutteita saksalaisesta, tans kalaisesta, ruotsalaisesta, venäläisestä ja puolalaisesta keittiöistä. Annostele kylmää keittoa päälle. Virolainen silakkakeitto 8 annosta 600 g silakkafileitä 1/2 tl suolaa 5 dl kalalientä 3 laakerinlehteä 2 tl kokonaisia mauste pippureita 1 iso sipuli hienonnettuna 2 (150 g) porkkanaa kuutioina 5 (400 g) perunaa lohkoina 1 l maitoa 1 1/2 rkl vehnäjauhoja 1 dl mätitahnaa 1 rkl voita 1/2 dl hienonnettua tilliä Ripottele silakoille suolaa. Lisää kiehuvaan kalaliemeen mausteet, sipuli ja porkkanat. Anna kiehua hetki. Tapahtuma on osa Metsähallituksen luontopalveluiden ja Marttaliiton yhteistä Innokkaimmat poimijat Mennään eikä ovat jo löytäneet koreihinsa meinata-kampanjaa, joka kutsuu suomalai- syksyn sienisatoa. set luontoon. Sieniretkiä järjestetään alueellisesti ympäri Suomen. Lisätietoa alueellisista tapahtumista saa paikallisista marttapiireistä. TARJA HALLA Uusi ruokakauppa syntyi osakeannilla Tuottajien ja kuluttajien yhdessä omistama luomuruokakauppa on avattu Tampereen keskustassa. Elintarvikkeiden kotiinkuljetuksesta tunnettu Luomu laatikko Oy laski liikkeelle uusosakkeita kootakseen tarvit tavan rahoituksen myymälän investointeihin. Yleisölle suunnatussa osakeannissa oli 8. Pese sitruuna kuumalla vedellä. Nyt on meidän kuluttajienkin aika tarttua toimeen. Haastan jokaisen, joka näkee kaupan hevi-tiskissä punakeltaisen nimellä myytäviä kotimaisia omenoita antamaan suoraa palautetta kauppiaalle. Lisää sokeri ja vesi. Sekoita kastikkeen aineet keskenään. Tarjoa punajuuripihvejä juustokastikkeen, paistetun sipulin ja perunasoseen kanssa. Rahkavanukas 8 annosta 1 prk (250 g) maitorahkaa 1 dl kuohukermaa 1 dl maitoa 1/2 dl mannasuurimoita 3 munaa 1/2 dl sokeria 1 rkl vaniljasokeria 1 tl sitruunan raastettua kuorta 1 rkl sitruunamehua Tarjoiluun sokeroitua herukkasurvosta Sekoita rahkaan kerma, maito ja mannasuurimot. Tarjoa tuoreen ruisleivän kanssa. ? Kaali-lihapata 5?6 annosta 1 kg valkokaalia 3 omenaa 250 g suikaloitua possunlihaa 1 rkl voita 1 dl vettä 1 dl ruohosipulisilppua 2 rkl siirappia 1 tl suolaa 1/2 tl mustapippurirouhetta 1 rkl meiramia 1 rkl rakuunaa 1 prk smetanaa Suikaloi kaali ja kuutioi omenat. Kypsennä 175 asteessa noin 2 1/2 tuntia. Poista kansi tai folio kypsentämisen lopussa, jotta pinta saa väriä. Punajuurikeitto 6 annosta 3 (noin 600 g) punajuurta 2 avomaan kurkkua 2 maustekurkkua 5 dl turkkilaista jugurttia 5 dl piimää 2 tl suolaa 1 dl vihersilppua; tilliä ja persiljaa Lisäksi 6 perunaa 3 munaa tillisilppua Keitä punajuuret, kuori ja raasta karkeaksi raasteeksi. Kuutioi tai raasta kuoritut tuoreet kurkut. Lisää muna hyvin Latvialaisten kahvipöytäsuosikki on marjapai. Raasta ohueksi raasteeksi. Silakka on suosittu kala. Laita lautaselle kuuma peruna, munanpuolikas ja tillisilppua. Jos herukat ovat hyvin kypsiä, niin vettä ei tarvitse lisätä. Viimeistele keitto mätitahnalla, voinokareella ja hienonnetulla tillillä. Voitele uunivuoka voilla. Suklaa, hunaja, omenat, pähkinät ja pihlajanmarjat tuovat makua herkkuleivonnaisiin ja jälkiruokiin. Liettualaiset rakastavat perinteitä Liettuan keittiö on tunnettu yksinkertaisuudestaan. Tarjoa haaleana jäätelön kanssa. Vinkki: Voit käyttää punaherukoiden tilalla myös karviaisia. duta kokoon pienessä vesimäärässä, valuta. Vaaditaan lajiketieto esiin! Tiloilla omenat poimitaan ja niitä käsitellään hellävaroen. Siksi jokainen kotimaista omenaa arvostava kauppias MAIJA ansaitsee kiitoksen, kuten ALA-SIURUA myös ne hevi-osastojen hoitajat, jotka muistavat kohdella hedelmiä varoen. Posket ruskeiksi ruhjottu maija.ala-siurua@ mt1.fi omena ei mene kaupaksi. Sienineuvojat taas liikkeellä Marttojen koulutetut sienineuvojat tunnistavat ruokasieniä lauantaina eri puolilla maata. Näyttelypöytiä pystytetään muun muassa toreille ja marttojen toimitiloihin. Esillä on ruokasienien lisäksi näköislajeja ja myrkkysieniä. Martat kertovat myös sieniruokien valmistamisesta ja säilönnästä. Leikkaa rusinat pieniksi paloiksi joukkoon. Leipä on erittäin pyhä asia virolaisille. Juures-sieniruukku paistuu kaikkien Baltian maiden keittiöissä. Makea tumma leipä muistuttaa saaristolaisleipää. Peitä vuoka kannella tai alumiinifoliolla. Keitä lisäkeperunat. 2 rkl siirappia 1 dl rikottuja ohrasuurimoita 2 dl ruokakermaa 6 dl maitoa Suikaloi kaali ja höyrytä tai hau- AJANKOHTAINEN JÄLKIRUOKA Makea marjapai kuuluu latvialaiseen kahvipöytään Punaherukkapai 10 annosta Pohja 100 g voita 1 dl sokeria 1 muna 2 1/2 dl vehnäjauhoja 1 tl kardemummaa 1 tl leivinjauhetta Hilloke 5 dl punaherukoita 1/2 dl rusinoita 2 dl sokeria 1 rkl vettä Täyte 1 rasia (200 g) sitruuna tuorejuustoa 1/2 dl maitoa 1 muna 1 rkl vaniljasokeria 1/2 dl sokeria Tarjoiluun vaniljajäätelöä tai -kastiketta Perkaa herukat kattilaan ja survo hiukan. Peitä vuoka leivinpaperilla tai foliolla, kun pinta on saanut sopivasti väriä. Tarjoa puolukkasurvoksen tai -hillon sekä mehevän porkkanaraasteen kanssa. Punajuuripihvit 16 kpl 1 (200 g) punajuuri 3 (200 g) perunaa 1 sipuli 1/2 pussia (75 g) aurajuustomurua 4 munaa 1/4 tl mustapippuria 1/2 tl muskottipähkinää 1/2 rkl meiramia Paistamiseen voita Juustokastike 2 dl turkkilaista jogurttia 1/2 pussia (75 g) aurajuusto murua 1 tl sokeria 1/2 dl persiljaa hienonnettuna Kuori punajuuri, perunat ja sipuli. Ruisleipää syödäänkin päivän kaikilla aterioilla. Kypsennä 175 asteessa noin puolitoista tuntia. Illalla nautitaan kevyt päivällinen. Liettuassa on tapana kattaa pöytään ensin leipä. Järjestön verkkosivuilta löytyy esimerkiksi mausteisen suppilovahverohillon resepti. Innokkaimmat poimijat ovat jo löytäneet koreihinsa syksyn sienisatoa, esimerkiksi herkkutatteja, mustatorvisieniä ja myöhäissyksylle ominaista suppilovahveroa. Kantarelleja löytyy monien iloksi runsaasti, samoin kuin vaaleaorakasta. Kehnäsieniä on paikoitellen mukavasti. Martat osallistuvat sienineuvonnalla myös Suomen luonnon päivän pääjuhlaan Espoossa luontokeskus Haltiassa. Kaada vesi joukkoon. Anna hautua hiljalleen kannen alla noin puoli tuntia. Hienonna sipulit ja paista voissa jauhelihan kanssa. Mausta jauhelihaseos. Kummankin lajike on merkitty selvästi näkyviin laatikon päällä roikkuvaan hintatauluun. Marjat ovat punaherukoita tai karviaisia. sekoittaen ja kuivat aineet. Taputtele taikina 24-senttisen piirasvuoan pohjalle ja reunoille. Lusikoi hilloke pinnalle. Suolaiset piirakat kuuluvat kansallisruokiin. Sienistä poimitaan erityisesti kantarellia. Vatkaa tuorejuustoon maito, muna ja sokerit. elokuuta 2013 VIIKONVAIHDE Jaana Kankaanpaa Hellan kulmilla Raike ja Jaspi tarvitsevat apua Hyvinkään Citymarketin kauppias ansaitsee kiitoksen. Kaupan hevi-osastolla kotimaiset omenat on laitettu esille yhtä näyttävästi kuin ulkomaiset lajitoverinsa. Suomalaisia on tarjolla kahta erilaista. Pilko puhdistetut sienet pannulle ja kuumenna kunnes neste on haihtunut. Tarjoa haaleana herukkasurvoksen kanssa. ANNELI PESSALA. Paista 175 asteessa noin 40 minuuuttia kunnes seos hyytyy ja pinta saa väriä. Aamiainen ja lounas ovat päivän tärkeimmät ateriat. Aamulla syödään puuroa tai pannukakkua. Lisää kaalisuikaleet ja ruskista. Lisää mehua ja kuorta seokseen. Keitä välillä sekoittaen hiljalleen sakeaksi hillokkeeksi, noin 20 minuuttia. Jäähdytä. Vatkaa pohjan voi ja sokeri keskenään. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja levitä seos voideltuun uunivuokaan. Kuutioi tai suikaloi maustekurkut. Monilla paikkakunnilla luetaan lasten kanssa yhdessä vuonna 2012 julkaistua Miina ja Manu juhlivat -kirjaa, jossa opitaan mitä keliakia tarkoittaa. MT Liettuassa kylmä punajuurikeitto tarjotaan kuuman perunan, munaviipaleiden ja yrttisilpun kera. syyskuuta. Tänä vuonna viikon teemana on Kun lapsella on keliakia. Keliakia on elinikäinen sairaus, joka koskettaa koko lapsen lähipiiriä. Keliakiaviikon aikana keliakiayhdistykset järjestävät eri puolilla Suomea monenlaisia tapahtumia keliaakikkolapsille ja heidän vanhemmilleen. Perustana ovat oman maan, metsän ja meren antimet. Ruokaa ostetaan paljon toreilta, sillä keittiössä eletään sesonkien mukaan. Sadan euron hintaiset osakkeet tuottivat yhteensä 120?000 euroa. ?Ihmiset haluavat muutosta ja ovat valmiit toimimaan sen eteen?, toimitusjohtaja Sari Kuusisto toteaa. Osakeanti toteutettiin yhdessä eettisen pankkitoiminnan kehitysosuuskunnan Ehtan kanssa. Kaikkiaan 320 uutta osakasta saa panostuksensa vastineeksi kuukausittain vaihtuvia tarjoustuotteita. Lisää perunalohkot ja suikaloidut silakkafileet. Sekoita jugurtti, piimä ja kasvisraasteet. Vatkaa munat keskenään ja sekoita joukkoon. Mausta seos. Nostele taikinaa pihveiksi ohukais- tai paistinpannulle ja paista miedolla lämmöllä noin viisi minuuttia puoleltaan. Keitä munat, jäähdytä, kuori ja halkaise tai viipaloi. Omenoidenkin satokautta kannattaa seurata ja niiden saapumisesta myyntiin kertoa kuluttajille. Hedelmän- ja Marjanviljelijän liitto ja tuottajat tekevät varmasti parhaansa suomalaisen omenan eteen. Ruoka on maukasta ja täyttävää. He pääsevät vierailemaan tuottajatiloilla järjestettävissä tapahtumissa, juhlissa ja talkoissa. Tila kaupungissa -myymälän valikoimista löytyvät kaikki peruselintarvikkeet, kuten vihannekset, juurekset, monipuolisesti liha- ja maitotuotteet, tuore leipä sekä ympäristö ystävälliset luomupesuaineet ja -kosmetiikka. TARJA HALLA Keliakia koskee koko perhettä Valtakunnallista keliakiaviikkoa vietetään 2.?8. Lisää omenakuutiot, smetana ja mausteet. Anna hautua kypsäksi. Paista 200 asteessa noin puoli tuntia. Sen vieressä komeilee toinen taulu, jossa kerrotaan kuvien kera muutaman lajikkeen ominaisuudet ja käyttötarkoitus. Tämän paremmin ei omenan ystävää voisi palvella! Toivon, että hieno esimerkki kannustaa muita kauppiaita. Nytkin aivan liian moni kauppa myy lajiketta, jonka nimenä näyttää olevan puna-keltainen. Vielä kun näkisi, että joku rohkea kauppias ottaisi koti maiset omenat sisäänvetotuotteekseen. Vatkaa munat ja sokerit joukkoon. Ripottele mausteseosta ja kaada kastiketta kerrosten väliin. Kermaa ja smetanaa kuluu paljon samoin juustoja. Kasviksista herneet ja pavut ovat suosittuja. Kaada kerma kattilaan ja lisää juustoraaste. Sekoita kuumentaen, kunnes juusto sulaa. Lado kasvisviipaleet ja sienet kerroksittain voideltuun kahden litran uunivuokaan tai pieniin annosvuokiin. elokuuta mennessä merkitty osakkeita kaikkiaan 1?200 kappaletta. Maltainen omenasämpylä täydentää keittoaterian. Vieraisilla Baltian keittiöissä Baltiassa on aina osattu valmistaa moni puolisesti ruokaa kaalista, perunasta ja juureksista. Sadonkorjuun aikaan Latvian, Liettuan ja Viron keittiöissä tuoksuvat erityisesti sieni- ja kasvisruuat. 15 Perjantaina 30. Lisää juusto. Sekoita maidon joukkoon vehnäjauhot ja kaada kattilaan. Keitä kypsäksi. Lounaalla pöytään katetaan keittoa, liharuokaa ja perunoita. Uunissa haudutetut kasvislaatikot ja erilaiset pataruuat ovat kestosuosikkeja. Jälkiruuat ja leivonnaiset saavat makua esimerkiksi marjoista. Latvialaiset ovat herkkusuita Latvialaiset ovat todellisia herkuttelijoita. Sekoita suola ja mausteet keskenään. Ohrasta ja rukiista on keitetty puuroa ja velliä. Levitä seos taikinapohjalle. Rannikolla sitä on syöty tuoreena, muualla suolasilakkana. Raasta sitruunan kuorta. Myös makeat leivonnaiset kuuluvat oleellisesti latvialaiseen elämänmenoon. Ruskista liha padan pohjalla kevyesti. Sadonkorjuun herkkuruoka syntyy paistinpannulla keitetyistä perunoista, pekonista, maalaisjuustosta ja sipulista. Ruista ja ohraa suositaan leivissä. Lanttu, nauris ja juurekset ovat arvostettuja raakaaineita yhä. Juures-sieniruukku 8 annosta 1/2 l kantarellia 500 g porkkanoita 500 g lanttua tai naurista pala (200 g) selleriä 2 isoa sipulia 1/2 rkl suolaa 2 tl timjamia 1 tl rosmariinia 1/2 tl mustapippuria 1 prk (3,3 dl) ruokakermaa, kolme sipulia 2 dl punaleimaemmentalia raasteena Kuori kasvikset ja leikkaa hyvin ohuiksi viipaleiksi. Enkä nyt tarkoita mitään alennusmyyntejä vaan samanlaista mainontaa kuin mansikat, herukat ja vadelmat saavat sesongin ollessa parhaimmillaan. Voit hauduttaa ruoan myös leivinuunin jälkilämmössä. Jauheliha-kaalilaatikko 6 annosta noin 800 g valkokaalia 2 sipulia 300 g jauhelihaa 2 rkl voita 1/4 tl valkopippuria 2 rkl meiramia 1 1/2 tl suolaa n
pienet yhden konttorin pankit, jotka haalivat tallettajia lähinnä Venäjältä. Landis. huuto lammelta Kaakkuri on Etelä-Karjalan syrjäisten suolampien kuningaslaji. 18.45 Muisti: Huutolaiset Suomessa huutokaupattiin ihmisiä vielä 1930-luvulla. Moderni perhe MTV3 5.9. Pankkeja kaatui ja työttömyys hyppäsi viidestä prosentista yli 20:een. (16) 23.55 Löytyykö uusi Leonardo? YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 31.8. 07.48 Kaapo (S) 08.13 Muista laulaa 08.19 Anniina Ballerina (S) 08.47 Babar ja Badun seikkailut (S) 09.00 Galaxi 09.01 Karvinen (7) 09.17 Ota banaani! (S) 09.27 Galaxin mestari: Partiomestari 10.00 Karhuset (S) 10.25 Tartu Mikkiin 11.15 Yle Uutiset Uusimaa 11.25 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.35 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.45 Yle Uutiset Häme 11.55 Yle Uutiset Keski-Suomi 12.05 Yle Uutiset Itä-Suomi Hallitus pani toimeen rajut säästöt. (12) 21.30 Pulttibois 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.35 Lotto ja Jokeri 22.40 Hockey Night Extra 22.50 C.S.I. Latvian hallitukselle eurojäsenyys on kiitos ja tunnustus kovasta säästökuurista. Nyt alkaneen talousnousun myötä Latvian pankkisektori on vilkastunut. O: Alan Poul. 23.10 Nelosen uutiset 23.20 Nelosen sää 23.25 Tudors (16) Cromwellin tuho. T: Illume, 2008. 23.50 Suomalainen elokuvaohjaaja: Peter von Bagh Henkilökuva elämää suuremmasta elokuvamiehestä. O: Leon Ichaso. Sarjan 11. Nuoret ?häpäi- YLE KUVAPALVELU 19.15 Luontohetki: Sarvijäärien kesäpäivä. Kovakuoriaisiin kuuluvat sarvi jäärät elävät Etelä-Suomen viimeisissä luonnonvaraisissa metsissä, saarekkeissa talousmetsäalueiden keskellä. 19.45 Nuorille töitä. tuotantokausi päättyy. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.30 Ennätystehdas 20.00 Syksyn sävel -retro Vuosi 1998. Ohjaus: Renny Harlin. (16) 22.55 Taivaan pilarit 1/8 Anarkia. Pääosissa: Jim Carrey, Zooey Deschanel, Bradley Cooper. (16) 01.45 4D: Maailman oudoin rasvaimu (12) YLE TEEMA 15.55 Yle Live: The Killers 17.05 Historia: Unelma äänioikeudesta. Sarja jää tauolle. 00.30 Lost (16) 01.30 Dr. 76 kertaa kihloissa olleen naistenmiehen Pertti Ylermi Lindgrenin tarina. Nyt! Uuden ajan Robina Hood, Marika Makaroff kehottaa rikkaita yritysjohtajia satsaamaan rahansa sinne missä sitä eniten tarvitaan. 20.30 Yle Uutiset 20.45 Lotto 20.51 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Havukka-ahon ajattelija (S) 21.50 Löytöretkiä maailmaan 22.05 Silta (16) 23.05 Ykkösaamu YLE TV2 07.45 Pikku Kakkonen 07.46 Nimipäiväonnittelu: 1.9. 07.48 Lauri kilpa-auto (S): Lauri kadottaa kaverinsa 08.00 Pikku perunat (S) 08.04 Vekarat! (S) 08.29 Sasu (S) 08.41 Apina opena 09.00 Galaxi 09.01 Karvinen (7) 09.15 Onks noloo 09.20 Late lammas: Kauhujen talo (S) 09.29 Hillitön hotelli: Lisko vapaalla jalalla (S) 09.55 Ötökät (S) 10.00 Karhuset (S) 10.25 Tulli 10.52 Tulli 11.21 Tulli 11.50 Tulli 12.19 Tulli 12.55 Matkapassi: Itä-Texas. 6/6. USA:n toiseksi suurin osavaltio on karjapaimenien, rodeon ja öljyn valtakuntaa. 13.40 Uusi päivä (S) 14.07 Uusi päivä (S) 14.35 Uusi päivä (S) 15.05 Mestarien liigan makasiini Jalkapallomakasiini. 15.30 X-games 16.20 Kenttäratsastuksen EM 18.00 Rytmisen voimistelun MM 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheilukatu 2 19.30 Sissipuutarhurit Nuorisokylän vauvat vaativat lystimpää leikkitilaa Vuosaaressa. Sissit dyykkaavat tarvikkeet pihalle ja pippaloihin yhteisössä, jossa yli 40-vuotiaat ovat kiellettyjä! 20.00 Kettu Valkoinen paholainen. (S) 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 The Voice Kids Nähdään 8?14-vuotiaiden laulaja lupauksien uskomattomia esityksiä. 20.57 Keno 21.00 Varasuunnitelma The Back-Up Plan/USA 2010). The Valleys on mitä koukuttavinta huonon maun viihdettä . Finaalikaksikko tekee CoverGirl-mainoksen ja heidät kuvataan Vogueen. 16.35 Tulossa: The Voice Kids 16.40 Elokuva: Elämäni pullukkana (To Be Fat Like Me/USA-Kanada 2007). 9/10 Okinawa. klo 9.30 MTV3 08.05 Baby Looney Tunes (S) 08.30 Hirviöallergiaa (S) 09.00 Nakke Nakuttaja (S) 09.25 Pokémon (7) 09.50 Angry Birds Toons (S) 09.55 Beyblade: Metal Fury 10.20 Kotia kohti 11.20 Grand Designs . Sen rinnalla BB on tylsää laatuohjelmaa. Musiikkikanava MTV:llä pyörivä The Valleys osoittaa vastaansanomattomasti, että ihmisten unelmat ovat samanlaisia kaikkialla. Etelä-Walesin laaksoissa, syvällä maaseudulla, ainakin haaveillaan tähteydestä. Sarjassa joukko mallin, muusikon ja urheilijan urasta unelmoivia nuoria tuodaan pääkaupunki Cardiffiin toteuttamaan unelmiaan. Suomeksi sanottuna nuoret esittelevät silikonejaan ja sekoilevat yössä. ?There?s no going back?, takaisin ei ole paluuta, on sarjan slogan. Maa kävi vararikon partaalla. LAUANTAI YLE TV1 31.8. 08.00 Yle Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Ylväät paholaisrauskut 09.00 Yle Uutiset 09.05 Ylen aamu-tv 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Palanen: Kunniataulu 11.00 Yle Uutiset 11.05 Pisara 11.10 Avara luonto: Elämän mahti 12.00 Akuutti Täsmäsädehoito antaa uutta toivoa syöpäpotilaille. 12.30 Dokumenttiprojekti: Kummisetäni thaimorsian 13.30 Luontoretkellä: Sopuleita ja naaleja 14.00 Strada 14.30 Pieni keittiö Pariisissa 5/6. Ihmeelliset ennätysvideot 10.00 Neljän tähden illallinen 10.30 Neljän tähden illallinen 11.00 Neljän tähden illallinen 11.30 Neljän tähden illallinen 12.00 Eläintenpelastustiimi 12.30 Eläinten ABC 13.00 Koiralle koti 14.05 Onnea matkaan, Charlie! (S) 14.35 Prom Queen 15.35 Huippumalli haussa Finaali. Oikeasti hauska komediasarja. PAULA LIESMÄKI paula.liesmaki @mt1.fi 08.20 LIVE: Tiedä ja Voita 09.00 Jaksa paremmin 09.30 Yllätyskokki Niki 10.00 Junior MasterChef 10.55 Tulossa: The Voice Kids 11.00 Huvila & Huussi 12.00 Matkaoppaat 12.30 Eläintenpelastustiimi 13.00 Eläintenpelastustiimi 13.30 Eläintenpelastustiimi 14.00 Olipa kerran elämä . Ohjaus: Richard Donner. Pääosissa: Bruce Willis, Mos Def, David Morse. 23.50 The Wire (16) MTV3 08.05 Dibitassut (S) 08.30 Mokon suuri maailma (S) 08.45 Kivisten ja Sorasten uudet seikkailut (S) 09.15 Winx-klubi (S) 09.45 PopPixie (S) 10.00 Pokémon (7) 10.25 Pilanpäiten 10.30 Kiihdytysajot: Power & Speed 11.05 Diili 12.50 Suurin pudottaja 13.50 Perheleffa: Scooby-Doo ja samuraimiekka (Scooby-Doo and the Samurai Sword, USA 2009) (7) 15.15 Kauhukeittiö Poikamiehet ensi kertaa keittiössä. 16.10 Kauhukeittiö Ramsayn kengissä. 17.05 Suurin pudottaja Finaali, osa 1. klo 14.40 Mitchin taistelu pulun kanssa on piirtynyt verkkokalvoilleni loppuiäksi. (12) 00.45 Purjehdusta: 49er Grand Prix NELONEN 05.00 Älypää-TV 15.15 Dietrich Fischer-Dieskau: Syksyinen matka 17.00 Tiededokumentti: Sanojen planeetta 18.00 Kahdella pennillä toiveita (Due soldi di speranza / Italia 1953) Valloittava, Cannesissa palkittu rakkauselokuva Napolin lähistöllä elävien kahden nuoren takkuisesta tiestä rakkautensa hyväksymiseen ja avioliittoon. O: Renato Castellani. klo 13.00 Helsingin, Lissabonin ja Ateenan merten ja asukkaiden äänet saavat musiikillisen hahmon. 2. Brittilaulajatar Florence Welch yhtyeineen ja kuoroineen akustisessa konsertissa, joka kuvattiin New Yorkin vanhimmassa synagogassa joulukuussa 2011. Monet latvialaispankit ovat nähneet tilaisuutensa erityisesti sen jälkeen, kun venäläiset suurtallettajat pakenivat Kyprokselta. Saarivaltion esimerkki ei Latviaa huoleta . Tiukkatunnelmainen toimintatrilleri FBI:n murhaajaprofilointiin erikoistuneen yksikön kokelaista. Euron maa ottaa käyttöön ensi vuoden alussa. Komission selonteon mukaan Latvia täyttää kaikki euroalueen jäsenvaatimukset. Maa on muun muassa painanut budjettialijäämänsä alle kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Takana on raskas vyönkiristys. Latvian talous romahti vuonna 2008 rajusti. Halvin tarjous voitti. Kaunahenkeä hillasoilla. Kaksiosaiseen finaaliin huipentuu Suurimman pudottajan historian pisin kausi. 18.00 Suurin pudottaja Finaali, osa 2. Metsätalouden tehostuminen on verottanut elinpaikoistaan nirsoja jääriä. Yle TV1 sunnuntai 1.9. mainio vuosi (A Good Year, USA 2006). Japani. Hanna Pakarinen ja hänen musiikkinsa 14.30 Konttori (7) 15.00 Konttori (S) 15.30 Huippumalli haussa 16.25 Kohtalon sanelemaa (Next Stop Wonderland/USA 1998) Romanttinen komedian sairaanhoitaja Erinistä, jonka äiti päättää laittaa tytön aseiat järjestykseen ihmissuhderintamalla. (16) 23.45 Glades Pieneen floridalaiskaupunkiin sijoittuva poliisisarja murhaosaston älykkäästä ja charmantista etsivä Longworthista, jonka kanssa on kuitenkin hankala tulla toimeen. Sarja alkaa. Päihteet olivat viedä Marko Peitsoman ja Jari Sulkusen hengen alle kolmekymppisinä. 09.45 Arjen huimapäät Masto- ja antenniasentaja. 09.55 Yle Uutiset 10.00 Muistoja ja musiikkia 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Puutarhurin maailma 13/13. (7) 17.00 Mike & Molly (S) 17.30 Riemuloma Kanarialla 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.30 Yes Man (Yes Man, USA 2008). O: Pekka Mandart. 18.45 Avara luonto: Kapinsuula kalastaa Afrikan eteläisimmän kärjen tuntumaan kokoontuu kaksi jättiläismäistä sardiiniparvea ja silloin riittää kapinsuulille ruokaa. 19.35 Ryhmä Pullman (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.15 Viisi päivää: 2/2. Nyt Latvian talous kasvaa EUmaiden kovinta vauhtia. Painajainen on ohi . Sarvijäärien kesäpäivä -luonto dokumentti valottaa eteläsuomalaisissa metsissä elävien vahvaleukaisten kovakuoriaisten elämää. (7) 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Junior MasterChef 20.00 Hauskat kotivideot 20.50 Tulossa: The Voice Kids 20.57 Keno 21.00 Elokuva: El Cantante . vai onko? Ulkolinja näyttää, että talouskriisin hinta on ollut kova säästöluokan mallioppilaalle. Taloustilastojen kaunistuminen ei näy useinkaan tavallisten latvialaisten elämässä. Toby etsii kuivuutta kestäviä kasveja Hunting Hallin puutarhasta. 12.15 Kukkaron herraksi 12/12. Draamakomedia kauniista ja suositusta high school -tytöstä Alycesta, joka päättää osallistua dokumenttielokuvakilpailuun päästäkseen haluamaansa yliopistoon. klo 22.00 21.05 Kreivi (Suomi 1971). (16) 23.20 Nelosen uutiset 23.30 Nelosen sää 23.35 Mindhunters (Mindhunters/USA-HollantiBritannia-Suomi 2004). Syksyn sävel -98 oli Janne Tulkin läpimurto, vaikka voitto menikin Marita Taavitsaisen superhitille Andre. 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Tulosruutu 22.30 Hockey Night Extra 22.40 Yön selkään (Into the Night, USA 1985) (16) Vauhdikas jännityselokuva unettomuudesta kärsivästä insinööristä, joka joutuu painajaismaiseen seikkailuun auttaessaan tappajien takaa-ajamaa naista. Latvian lapsiköyhyysluku on EU:n suurimpia, ja työttömyyttä ja huonoja palkkoja on ulkomaille 12.15 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.25 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.35 Oddasat 12.50 Ravisuoran lämmitys 13.00 Pressiklubi 13.30 Kuningaskobran jäljillä Kaksi tanskalaistoimittajaa lähtee etsimään maailman pelätyintä käärmettä, kuningaskobraa. 14.50 Perhokalastuksen MM 15.45 Huikeat Helmarit 16.45 Kenttäratsastuksen EM 18.15 Ravisuora Pohjoismaiden tasokkaimmat kylmäveriset taistelevat mestaruudesta. 19.00 Yle Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset sää 19.30 Taivaan tulet (12) 20.20 Rytmisen voimistelun MM 21.00 Boss (16) 21.55 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.10 16 Blocks (12) (USA 2006). Australia oli ensimmäinen maa, jossa naisille myönnettiin täydet poliit tiset oikeudet runsaat sata vuotta sitten. 18.00 Treme (12) 19.00 Dietrich Fischer-Dieskau: Syksyinen matka 20.45 Avaruuskansiot 21.00 Teemalauantai: Peter von Bagh 70 21.00 Peter von Bagh esittelee Kreivin ?Se on onnellisten nuorten tekemä elokuva.. Salsan kuninkaalliset (El Cantante/USA 2006). O: John paennut kriisin aikana jo yli 100?000 latvialaista. Euroon liittymisellä Latvia haluaa vahvistaa suhteitaan länsimaihin ja vähentää riippuvuuttaan Venäjästä. klo 19.15, uusinta maanantai 2.9. N: Hope Davis, Alan Gelfant, Victor Argo, Cara Buono, Holland Taylor, Jose Zuniga. Sveitsiläinen raportti kohutuista e-pillereistä. sevät Walesin maineen?, paikalliset poliitikot ja julkkikset ovat mananneet. Minä en kuitenkaan paheksu. unelma-asunnot 12.20 KIDSing 13.45 Selviytyjät 14.45 A Good Year . Holtittoman kännien kiskomisen ja seksin vonkaamisen jälkeen tämä pitänee paikkansa. Sarjaa olisi hyvin helppo paheksua. Ohjelmassa mm. Ohjaaja Peter von Bagh esittelee kesällä 1970 kuvatun, ainoaksi näytelmäelokuvakseen jääneen Kreivin. Ulkomaisten talletusten määrä on jo noin puolet maan talletuskannasta. O: Brad Anderson. 16 Perjantaina 30. klo 22.00 Mikä ajoi mediamoguli Rupert Murdochin omaan ansaansa, skandaalilehdistön lööppeihin? 3. Toimintajännärissä ikääntynyt poliisi saa hikisen homman yrittäessään viedä tappajien vaaniman vangin 16 korttelin matkan vankilasta oikeus talolle. Haastattelija Liselott Forsman, ohjaus Marjaana Mykkänen ja Esko Rautakorpi. T: Yle Kulttuuri, 2010. 00.43 Teematieto SUNNUNTAI YLE TV1 1.9. 08.00 Yle Uutiset 08.05 Avara luonto: Kapinsuula kalastaa. Aasian mantereesta eronneessa Japanissa maa järkkyy ja saarilla on kymmeniä toimivia tulivuoria. 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Kaakkuri . Tästä ei kuitenkaan tarvitse mennä pidemmälle. Kolme suosikkia 1. Mikko Järvisen, Kai Rantalan ja Satu Härkösen toteuttama äänite on vuodelta 2004. Yle Radio 1 sunnuntai 1.9. N: Marc Anthony, Jennifer Lopez, John Ortiz, Manny Perez, Federico Castelluccio, Nelson Vasquez. Kuka on tämä amerikkalaisen yhteiskunnan tarkkanäköinen ja teräväkielinen havainnoitsija. elokuuta 2013 RADIO- JA TELEVISIO-OHJELMAT TV1: puhelin 020 690 414 Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi Internet: http://tv1.yle.fi/ TV2: (03) 3456?111, 020 690 414 Sähköposti: ohjelmapalaute@yle.fi Internet: http://tv2.yle.fi/ YLE KUVAPALVELU KARI SALONEN Latvian vienti on kriisin jälkeen piristynyt. Ventspilsin satamasta viedään puuhaketta täydellä kapasiteetilla muun muassa Suomeen ja Ruotsiin. MTV3: vaihde 010 300 300, (09) 6224?176 Internet: www.mtv3.fi TV-KOLUMNI Nelonen: vaihde (09) 45451 Internet: www.nelonen.fi MTV 3 The Valleysin Aron on kotoisin 15?000 asukkaan Tredegarista, Jenna 11?000 asukkaan Tonyrefailista. Nuoret Walesin mainetta viemässä S Säästöluokan mallioppilas pakotti 100?000 asukastaan ulkomaille L atviasta tuli heinäkuussa virallisesti 18. Only If for a Night, Drumming Song ja Breaking Down. 22.55 Raivoisat riimit 00.17 Teematieto. Phil 02.25 Älypää-TV YLE TEEMA Jatkuuko nahkurin suku. niin överiä, että samaistumispinta hahmoihin jää sopivan ohueksi. N: Jeff Goldblum, Michelle Pfeiffer, Richard Farnsworth, Irene Papas, Vera Miles, Dan Aykroyd. 00.55 Jälkiä jättämättä (16) NELONEN 05.00 Älypää-TV 07.20 LIVE: Tiedä ja Voita 08.00 Start! 08.30 Start! 09.00 Eläintarhojen elämää 09.30 Guinness World Records . Rupert Murdoch, lööppien kuningas Yle TV1 3.9. Sen sijaan olen kesällä jämähtänyt useamman kerran The Valleysin ääreen. euromaa. Riiassa ja Brysselissä kilisteltiin maljoja. (12) 21.00 The Pacific: Tyynenmeren taistelutoverit. (16) 21.58 Yle Uutiset 22.03 Urheiluruutu 22.15 Novellielokuva: Kaupunkilaisia (7) Epäonni pakottaa kaksi miestä turvautumaan B-suunnitelmaan Juho Kuosmasen novellielo kuvassa. 22.45 Amerikan frendi (12) 23.15 The Wire (16) 00.10 Silminnäkijä: Kohtalokas e-pilleri. Afrikan eteläisimmän kärjen tuntumaan kokoontuu kaksi jättiläismäistä sardiiniparvea ja silloin riittää kapinsuulille ruokaa. 09.00 Yle Uutiset 09.05 Aamusydämellä Pultsarin uusi elämä. eikä edes joihinkin itätalletuksiin liittyvä sitkeä rahanpesuepäily. Poliitikot eivät ole niistä tietävinäänkään. Yle TV1 torstai 5.9. Hillakuumedokumentti kulkee pohjoisen hillasoilla. Saalistushenkeä värittävät siellä ahneus, kateus ja salamyhkäisyys. Erityisesti ovat aktivoituneet niin sanotut putiikkipankit . Rachel Khoo hankkii pariisilaiselta ruokatorilta ainekset raikkaaseen vuohenjuustosalaattiin. 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Tarinateltta Martti Suosalo ja Maria Heiskanen isännöivät suomalaisten häkellyttävimpiä tarinoita rakkaudesta, ilosta, surusta ja arkipäivästä. 15.20 Tarinateltta 15.30 Pokka pitää (S) 16.00 Kotirintaman naiset (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Haukka ja kyyhkynen 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Kettu osaa monta asiaa Kettu on moniosaaja, sopeutuva niin elinympäristön kuin ravinnon suhteen. Mv. 22.35 Helsinki, ikuisesti. Todellisin Helsinki on vain valkokankaalla. Arkistomateriaaliin ja suomalaiseen taiteeseen perustuva von Baghin elokuva etsii Helsingin sielua ja henkeä. Rothin lisäksi hänestä puhuvat ystävät, mm. Mia Farrow. 21.00 Eagles-historia (12) Uusi 2-osainen dokumentti legendaarisesta country rock -yhtyeestä. 22.10 Yle Live: Florence and the Machine. Radioateljee: Muistojen musiikkia Yle Radio 1 1.9. (S) 19.35 Kootut askeleet: Jyrki Karttunen 20.00 Philip Roth omin sanoin 80-vuotias Philip Roth on aikamme palkituimpia kirjailijoita. Kausityötä tekevä karaokekuningas pyytää apua velkaantumisensa katkaisemiseksi. 12.45 Prisma: Minä, ihminen 13.35 Prisma Studio Pystymetsästä huippu-urheilijaksi. Voiko toimittajasta tulla mestarijalkapalloilija kuukaudessa? 14.05 Historiaa: Sivilisaation kehto Turkista löytynyttä Göbekli Tepen temppelialuetta ryhdyttiin rakentamaan jo noin 11 500 vuotta sitten. 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Löytöretkiä maailmaan 15.30 Pokka pitää (S) 16.00 Kotirintaman naiset (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Avara luonto: Elämän mahti. Sallalaisessa Kursun kylässä lakkojen kypsyminen pysäyttää normaalin elämänmenon. miestä, joka sanoo kaikkeen kyllä. Kyllä-kerhossa hänen elämänsä kukoistaa uusien ystävien ja tyttöystävän myötä, mutta asenteella on myös haittapuolensa. Ohjaus: Peyton Reed. Peter Maylen romaaniin pohjautuvassa elokuvassa lontoolainen keinottelija Max Skinner (Russell Crowe) perii setänsä provencelaisen talon ja viinitilan, jossa hän vietti suuren osan lapsuudestaan. Jim Carrey esittää amerikkalaisessa draamakomediasa Carl Allenia . klo 16.05 uomen Big Brotherin julkkisversio alkaa ensi tiistaina Subilla. Tositelevisiosarjan talon asukkaat ovat siis ensi kertaa Suomessa julkisuuden henkilöitä. Big Brother Suomen Facebook-ryhmässä mukaan toivotaan muusikoita, näyttelijöitä ja urheilijoita. Itse en ole juuri jaksanut BB:tä katsoa. Kreivin naisina Irma Martinkauppi, Titta Karakorpi, Elina Salo ja Kirsti Wallasvaara. Ohjaus Peter von Bagh. (7) Romanttinen komedia Manhattanilla eläinkauppaa pyörittävästä kaunottaresta (Jennifer Lopez), joka etsii Sitä oikeaa
korruption saari 21.30 Strada Ivan Puopolon ja Tuulianna Tolan juontama ajankohtaisohjelma. 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Yle Uutiset 22.55 Poliitikon aviomies Uusi sarja. R: Leif Wager, Gunvor Sandkvist, Tauno Majuri ja Mirjami Kuosmanen. ?kun helvetti jäätyi?. Lue lukulaudalta! Maaseudun Tulevaisuuden voi nyt lukea myös lukulaudalta, joka on painetusta lehdestä tabletille sovitettu versio. Sitä voi lukea kaikilla iPad- ja *Android-lukulaitteilla sekä uusimmilla iPhone- ja Android-älypuhelimilla. *4.0 käyttöjärjestelmäversiosta alkaen Ole hyvä . N: Steve Martin, Dan Aykroyd, Phil Hartman, Glenne Headly, Daryl Mitchell. N: Clint Eastwood, Geraldine Page. O: Lisa Cholodenko. N: Nastassia Kinski, Malcolm McDowell, John Heard, Annette O?Toole, Ruby Dee, Scott Paulin ja Ed Begley jr. (Mv). 14.30 A-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Muisti: Huutolaiset 16.20 Tunturipeuroja 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Euroopan ruokatoreilla 20.00 Prisma Studio 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Poliitikon aviomies (12) 22.00 Rupert Murdoch, lööppien kuningas 22.50 Yle Uutiset 22.55 Prisma: Voiko älykkyyttä kasvattaa? 23.50 Pankki maailman valtiaana? 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 The Cleaner (USA 2007) Renny Harlinin ohjaama trilleri rikospaikkoja siivoavasta miehestä. Bonobot ja simpanssit nauravat myös, varsinkin jos niitä kutitetaan, mutta mitä neurologit ja käyttäytymis tieteilijät ovat saaneet selville naurun alkuperästä? 21.50 Kino Suomi 21.50 Kino Suomi: Houkutuslintu (1946) Mv. Ensimmäisenä vuorossa on Budapestin kauppahalli, josta turistit hankkivat paprika- ja hunajatuliaisensa. Yle TV1 tiistai 3.9. liikenteemme elinneste 12.30 Ulkosuomalaisen tarina 13.00 Tukkipojan morsian (Suomi 1931, 95?). R: Marta Kontula, Kaarlo Kytö. (7) 00.43 Teematieto PERJANTAI YLE TV1 6.9. 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Ulkosaariston loistoa 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Kansallismaisemat: Väisälänmäki 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35 A-studio: Talk 12.30 Ulkosuomalaisen tarina 13.00 Paimen, piika ja emäntä (Suomi, 1938). alkaen paluusta yhteen 14 vuoden jälkeen vuonna 1994 . amerikkalainen lohikäärme (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Melissa ja Joey (S) 08.45 Ullan unelmakakku 09.20 Luksusmammat 09.50 Tuhluriprinsessat 10.20 Sarahin sisustusvinkit 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Luksusmammat 13.20 Tuhluriprinsessat 13.55 Sarahin sisustusvinkit 14.25 Ullan unelmakakku 15.00 Häähullut (7) 16.00 Hurja remontti 17.00 Neljän tähden illallinen 17.30 90210 (12) 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Poliisit 19.30 Poliisit 20.00 Hauskat kotivideot He-Manin, E.T.:n ja Krystlen valtakausi on täällä! 20.57 Keno 21.00 Älä pelkää pimeää (Don?t Be Afraid of the Dark/USAAustralia-Meksiko 2010). Yksityisetsivä, tuomari ja asianajaja kertovat. 21.00 André Brink, valkoinen afrikkalainen Eteläafrikkalainen kirjailija André Brink on rotusyrjinnän vastaisen taistelun esikuva. luetuin päivälehti. amerikkalainen lohikäärme (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Melissa ja Joey (S) 08.45 Ullan unelmakakku 09.20 Luksusmammat 09.50 Tuhluriprinsessat 10.20 Sarahin sisustusvinkit 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Luksusmammat 13.20 Tuhluriprinsessat 13.55 Sarahin sisustusvinkit 14.25 Ullan unelmakakku 15.00 Häähullut (7) 16.00 Huippumalli haussa 17.00 Neljän tähden illallinen 17.30 Ruotsin miljonääriäidit 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Poliisit 20.00 Junior MasterChef 20.57 Keno 21.00 NCIS Rikostutkijat (16) 22.00 Beck: Myrskyn silmässä (16) (Beck . Anne Aallonen, entinen tenniksen ammattilainen, on asunut jo vuosia Hong Kongissa. 13.00 Voi meitä! Anoppi tulee. (Suomi 1933). MV. amerikkalainen lohikäärme (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Melissa ja Joey (S) 08.45 Ullan unelmakakku 09.20 Luksusmammat 09.50 Tuhluriprinsessat 10.20 Sarahin sisustusvinkit 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Luksusmammat 13.20 Tuhluriprinsessat 13.55 Sarahin sisustusvinkit 14.25 Ullan unelmakakku 15.00 Häähullut (7) 16.00 Hurja remontti 17.00 Neljän tähden illallinen 17.30 Junior MasterChef 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Poliisit 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! Vilppulassa sijaitseva Ravintola Isabella on joutunut liian pitkään kaltoin kohdelluksi. 20.57 Keno 21.00 Nashville (S) 22.00 Nashville (S) 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 Poliisit 23.45 Defenders (12) 00.45 Olipa kerran (7) 01.45 Olipa kerran (12) 02.40 Hestonin huikeat pidot 03.45 Perhe on pahin (S) 04.20 Älypää-TV YLE TEEMA 17.00 Tiededokumentti: Neandertalinihmiset 18.00 Prisma Studio 18.30 Hannu Lintu, ylikapellimestari RSO:n uusi ylikapellimestari Hannu Lintu kertoo ajatuksiaan työstä ja musiikista Outi Paanasen haastattelussa. Pelimies (Solitary Man/USA 2009). Lintu seuraa vuorollaan nimekkäitä, maailmallakin tunnettuja suomalaiskapellimestareita RSO:n johdossa. 19.00 RSO Musiikkitalossa RSO:n ylikapellimestari Hannu Linnun avajaiskonsertti suorana Musiikkitalosta! Tüür: Klarinettikonsertto (ke) ja Ravel: Daphnis et Chloe. 21.30 Kulttuurimatkalla Sisiliassa 1/3. Uusi tuotantokausi alkaa. 20.57 Keno 21.00 Solitary Man . Poliittisen islamin nousu 1917?1979. YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 6.9. 06.52 Ariol (S) 06.57 Meillä asuu: Gekko 07.09 Lulu kilpikonna (S) 07.22 Sirkuslauluja 07.40 Pikku Kakkosen posti 07.46 Hupsu pikku pupunen (S) 07.53 Dinojuna (S) 08.16 Oktonautit (S) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Hehku 09.30 Yle Uutiset alueilta 10.50 Oddasat 11.05 McLeodin tyttäret (7) 11.50 Näin Norjassa Sjöstrandin perhe muutti Venäjälle 1800-luvun lopulla, eikä perheestä kuultu pitkään aikaan mitään. 12.00 Elämää ja pyörätuolirugbya 1/8. (S) 14.35 Palanen: Viimeinen työpäivä. (12) NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot 07.25 Disney esittää: Jake Long . Menet vain lukulaitteella osoitteeseen lukulauta.mt1.fi TOTILA UUSI KES A JAN ETU ! Lue lisää eduista Maaseudun Tulevaisuuden nettisivuilta www.maaseuduntulevaisuus.fi Suomen 2. (12) 23.10 Kino Suomi: Läpi usvan (1948). Davis menettää työnsä radiossa. (S) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formula 1: Vapaat harjoitukset 23.05 Korpraali McB (The Beguiled, USA 1971). O: Paul Schrader. O: Erkki Karu. N: Urho Somersalmi, Helena Koskinen, Hemmo Kallio, Aku Käyhkö ja Uuno Montonen. N: Mimmi Lähteenoja, Birgit Kronström, Kaisu Leppänen, Joel Rinne, Paavo Jänne. (7) 14.30 Sivutiellä luonnossa Valtatie 50 kulkee Aurlandista Holiin. 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Tänään otsikoissa 15.55 Kiehtova maailma: Euroopan ruokatoreilla 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Naisten paratiisi Uusi sarja. New York (16) 23.35 C.S.I. Elokuvallinen muotokuva suomalaisen teatterin ja elokuvan suuresta persoonallisuudesta Tauno Palosta. (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. Mustat pilvet kerääntyvät Marjan ylle, kun mies entisestä elämästä palaa. (7) 20.00 Kuka oikein olet?: Leo Friman 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Horisontti: Sisilia . New York (16) 00.35 Mike & Molly (12) NELONEN 05.00 Älypää-TV 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot 07.25 Disney esittää: Jake Long . (12) 23.55 Islam ja länsi 1/2. amerikkalainen lohikäärme (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Melissa ja Joey (S) 08.45 Ullan unelmakakku 09.20 Luksusmammat 09.50 Tuhluriprinsessat 10.20 Sarahin sisustusvinkit 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Luksusmammat 13.20 Tuhluriprinsessat 13.55 Sarahin sisustusvinkit 14.25 Ullan unelmakakku 15.00 Häähullut (7) 16.00 Hurja remontti Sankari-isän muistolle. Hän valottaa myös Tauno Palon kanssa tekemänsä henkilödokumentin taustoja ja tunnelmia. 21.55 Arkistovieraana: Peter von Bagh 22.10 Docventures: Elokuvan esittely 22.25 Docventures esittää: Talouden madonluvut 00.03 Docventures: Live 00.50 Sivuraiteilla 01.20 The Pacific: Tyynenmeren taistelutoverit (16) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Tunteita ja tuoksuja (S) 10.35 Emmerdale (7) 11.05 Emmerdale 22.30 Kino: Paluu (Vozvrashtshenie/Venäjä 2003). Venetsian Kultaisen leijonan voittanut venäläiselokuva veljeksistä tunteiden vuoristoradalla, kun vain valokuvasta tuttu isä tulee ja haluaa pojat mukaansa. Ruotsista Suomeen palannut yleisurheilija joutui menemään Suomessa takaisin kaappiin. Silminnäkijä kysyy, pitääkö homovastaisia asenteita ymmärtää. Yle TV2 torstai 5.9. Jännitysdraama uutta elämää aloittavasta ilotyttö Marjasta. Vuonna 1888 syntynyt Panda Farnana oli ensimmäinen Belgiassa korkeakoulututkinnon suorittanut kongolainen. Eläkkeelle jääminen on aina yhden aikakauden loppu, mutta samalla myös uusi mahdollisuus. 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Eduskunnan kyselytunti Suora lähetys eduskunnasta. 16.55 Novosti Yle 16.57 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Rakkaudesta puutarhaan 19.45 Löytöretkiä maailmaan 20.00 Pieni keittiö Pariisissa 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Latvia . 1/3. Monen Afrikan öljyvaltion, kuten Gabonin ja Päiväntasaajan Guinean presidentit elävät ylellisyydessä, kansan nähdessä nälkää. YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 4.9. 06.52 Babar ja Badun seikkailut 07.05 Fungi (S) 07.12 Seikkailija Saku (S) 07.19 Sanasieppari 07.31 Olivia (S) 07.55 Dinojuna (S) 08.19 Oktonautit (S) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Hehku 09.30 Yle Uutiset alueilta 10.50 Oddasat 11.05 McLeodin tyttäret (7) 11.50 Maailmanmenoa 12.00 XL-sukupolvi 12.30 Hehku 13.00 Elämäni eläimet 13.35 Urheilukatu 2 14.00 Riistametsällä 14.30 Suorana: Kortesmäki. 15.00 Näin Norjassa 15.10 Ajankohtainen kakkonen 16.00 Sivuraiteilla 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.50 Hupipätkät (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Sivuraiteilla 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Suorana: Kortesmäki Joona Kortesmäen viihteellinen keskusteluohjelma. 21.00 Taivaan tulet (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Keskiviikon ravisuora 11.35 Jamie Oliverin herkullinen Iso-Britannia 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Asunto 23 (7) 14.40 Moderni perhe (S) 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Jamie Oliverin Amerikan herkut 16.15 Riemuloma Kanarialla 16.50 Uutiset 16.55 Suomen ja maailman sää 17.00 Kauniit ja rohkeat (S) 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Riemuloma Kanarialla 20.00 45 minuuttia Special: Ratikkaa vahvempi tyttö 21.00 Kauhukeittiö 21.55 Viking Lotto ja KeskiviikkoJokeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Diili 00.25 Viidenkympin villitys Draamasarja kolmesta keski-ikäisestä kaveruksesta, jotka hakevat yhä paikkaansa maailmassa. FBI-tutkijat (16). 22.00 Toimintatorstai: Young Guns . Katri haaveilee Santerin rakkaudesta ja Ruuhi niemen emännyydestä, kariutuvatko unelmat kun Santeri kihlaa Veikkolan rikkaan Annastiinan? O: Roland af Hällström. N: Annette Bening, Julianne Moore, Mark Ruffalo, Mia Wasikowska. Bilko, USA, 1996). Eroottinen kauhuklassikko kissamaisesta Irenasta, joka muuttaa New Orleansiin veljensä luokse. Phil 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Poliisit 20.00 Huippumalli haussa Nicki Minaj. taiteilijasuvun vuosisata 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.05 Kootut askeleet: Alpo Aaltokoski 20.30 Se päivä muutti Suomen: Avioliittolaki. Kaksi merimiestä sotkeutuu salakuljetukseen ja hämäräkauppoihin. (12) 00.10 Teematieto KESKIVIIKKO YLE TV1 4.9. 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Muisti: Huutolaiset 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Kansallismaisemat: Köyliönjärvi 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35 Aamusydämellä 12.15 Arjen huimapäät: Masto- ja antenniasentaja 12.25 Ulkosuomalaisen tarina 12.55 Meidän poikamme merellä (Suomi 1933, 94?) O: Erkki Karu. N: Georg Malmsten, Kati Aspelin, Aku Käyhkö, Jaakko Korhonen. Musiikkielokuva railakkaasta meripojasta.(S) 14.30 MOT 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Avara luonto: Kapinsuula kalastaa 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historiaa: Kadonnut mayayhteisö 19.55 Akuutti 20.25 Viking Lotto 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 22.00 Taivaan pilarit (16) 22.55 Yle Uutiset 23.00 Ulkolinja: Afrikan upporikkaat valtiaat. Suositun polii tikkopariskunnan mies, ministeri Aiden Hoynes ottaa poliittisen riskin. (12) 22.50 Nelosen uutiset 23.00 Nelosen sää 23.05 Poliisit 23.35 Olipa kerran (12) 00.35 Olipa kerran (12) 01.30 Olipa kerran (7) 02.30 Perhe on pahin (S) 03.05 Maailman vaarallisimmat tiet (7) YLE TEEMA 04.00 Teematieto 16.50 Historia: Maahanmuuttajien Australia 17.45 Lastuja . Pääosassa Samuel L. Mv. 14.40 Löytöretkiä maailmaan 14.55 Pisara 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Tänään otsikoissa 16.00 Avara luonto: Elämän mahti 16.50 Novosti Yle 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.25 Yle Uutiset sää 18.30 Tosi tarina: Hakiksen jengi 19.00 Prisma: Voiko älykkyyttä kasvattaa? 20.00 MOT 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Hyppy 22.55 Yle Uutiset 23.00 Kotikatsomo: Havukka-ahon ajattelija (S) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen: Jyrkin ja Neposen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 2.9. 06.52 Mohvelit (S) 06.59 Maapallottelua 07.02 Popi Kissa (S) 07.16 Norsulan perhe (S) 07.27 Oiva-nallen oivallukset 07.35 Satuja Soitosta 07.45 Paula (S) 07.55 Dinojuna (S) 08.18 Oktonautit (S) 08.40 Tero hoitaa (7) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Hehku 09.30 Seikkailuja Tanskan saarilla 11.30 McLeodin tyttäret (7) 12.15 Tanskalainen maajussi 12.45 Hehku 13.15 Pressiklubi 13.45 Niklaksen keittiössä 14.15 Uusi päivä (S) 14.42 Uusi päivä (S) 15.15 Uusi päivä (S) 15.40 Ääliö ulkomailla 16.29 Galaxi 16.30 Galaxin mestari 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.45 Hupipätkät (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Sivuraiteilla 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Suorana: Kortesmäki 21.00 Bomb Girls (12) 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Ylipainosta eroon leikkauksella? 23.05 Seksiministeriö 23.35 Sivuraiteilla 00.05 Boss (16) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Tunteita ja tuoksuja (7) 10.35 Suurin pudottaja 11.35 Monster Jam . Uskottomuuden todistajina toimivat salapoliisit ja perhetutut. (S) NELONEN 05.00 Älypää-TV 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot 07.25 Disney esittää: Jake Long . Jännitysdraama. O: Roland af Hällström. Törmäilykomedia. kestotilaajana saat sen maksutta! Lukulautalehden käyttö on helppoa. Mitä seurasi. Nyt! 12.20 Arkistokuvia: Bensiini . Bloom Toimintasarjassa kaksi naimisissa olevaa entistä CIA-agenttia, palaavat vakoilun jännittävään ja romanttiseen maailmaan ja jatkavat samalla menestyvää pitopalveluyritystään. I stormens öga 2009) 23.55 Nelosen uutiset 00.05 Nelosen sää 00.10 Poliisit 00.40 Olipa kerran (12) 01.40 Olipa kerran (12) 02.40 Perhe on pahin (7) 03.15 NCIS Rikostutkijat (16) 04.15 Älypää-TV YLE TEEMA 17.00 Juhannusjuna 2012 18.00 Veitsen terällä: Lisäkilpirauhanen 18.30 Design-klassikko: Aallon Paimio-tuoli 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 22.10 Elokuvan henkilöitä: Tauno Palo (1981). (16) 01.15 Mr. (16) 01.35 V (12) NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot 07.25 Disney esittää: Jake Long . Palermon vanhat kappelit edustavat saaren kauneinta rakennustaidetta. YLE KUVAPALVELU YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 3.9. 06.52 Jääkarhu Otto (S) 07.03 Runokuva 07.05 Timppa (S) 07.16 Taide on tehtävä 07.22 Jessin kanssa (S) 07.33 Riku ja Rami 07.42 Neppajymykerho 07.48 Pipsa Possu 07.56 Dinojuna (S) 08.19 Oktonautit (S) 08.40 Tero hoitaa (7) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Hehku 09.30 Yle Uutiset alueilta 10.50 Oddasat 11.05 McLeodin tyttäret (7) 11.50 Maailmanmenoa: Pizzanpyörittäjien kuningas 12.00 Niklaksen keittiössä 12.30 Hehku 13.00 Mitä Kiinassa syödään? 13.30 Luontoretkellä 14.00 XL-sukupolvi 14.30 Suorana: Kortesmäki 15.00 Hartain toive: Lapsi 16.00 Sivuraiteilla 16.30 Galaxi 16.31 Tero hoitaa (7) 16.41 Martine (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.50 Hupipätkät (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Sivuraiteilla 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Suorana: Kortesmäki Hunajata, hunajata, hunajata mulle. Jimmy edustaa murhasta syytettyä, joka on kotoisin samoilta kulmilta kuin hänkin. Ohjaus: Roland af Hällström. Olisiko opettajan, yleisurheilijan tai sotilaan parempi pysyä kaapissa? 20.30 Pasila (12) 21.00 Jopet-show (7) 21.25 Poliisi-tv 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Haven (12) 22.45 Sivuraiteilla 23.15 Taivaan tulet (12) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Tunteita ja tuoksuja (S) 10.35 Emmerdale (S) 11.05 Emmerdale (7) 11.35 Pieniä potilaita 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Asunto 23 (7) 14.40 Moderni perhe (S) 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Pomo piilossa 16.15 Riemuloma Kanarialla 16.50 Uutiset 16.55 Suomen ja maailman sää 17.00 Kauniit ja rohkeat (7) 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Riemuloma Kanarialla 20.00 Pomo piilossa 21.00 House (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Enbuske & Linnanahde Crew 23.20 Kissaihmiset (Cat People, USA 1982). kello 20.00 14.25 Ullan unelmakakku 15.00 Häähullut (7) 16.00 Hurja remontti 17.00 Neljän tähden illallinen 17.30 90210 (7) 18.30 Nelosen uutiset 18.50 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Poliisit 20.00 Olipa kerran (12) 20.57 Keno 21.00 Criminal Minds . amerikkalainen lohikäärme (7) 07.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit (S) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Melissa ja Joey (S) 08.45 Ullan unelmakakku 09.20 Luksusmammat 09.50 Tuhluriprinsessat 10.20 Sarahin sisustusvinkit 12.10 LIVE: Tiedä ja Voita 12.50 Luksusmammat 13.20 Tuhluriprinsessat 13.55 Sarahin sisustusvinkit YLE KUVAPALVELU Takaisin kaappiin. Palermon vanhat kappelit edustavat saaren kauneinta rakennustaidetta. 21.00 Kino: The Kids Are All Right (USA 2010) Draamakomediassa naispariskunnan perhekemiat sotkeutuvat, kun teini-ikäiset lapset päättävät löytää biologisen isänsä. Viina vaatii kovan veron. Mv. Tyrkyttääkö media homomyönteisyyttä. kalavesillä 12.00 Riistametsällä 12.30 Hehku 13.00 Metten kesäiset jälkiruokaherkut 13.30 Sportmagasinet 14.00 Elämää ja pyörätuolirugbya 14.30 Suorana: Kortesmäki 15.00 Maailmanmenoa 15.10 Tartu Mikkiin 16.00 Sivuraiteilla 16.30 Galaxi 16.33 Kesäleiri (7) 16.50 Ystäväni hevonen 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.50 Hupipätkät (S) 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Sivuraiteilla 20.00 Silminnäkijä: Liikaa homotusta. Pääosissa: Laila Jokimo, Eino Kaipainen. Vauhdikas komedia kersantti Bilkosta. O: Jonathan Lynn. Viisi ruotsalaista pyörätuoliin päätynyttä nuorukaista on perustanut rugbyjoukkueen. 12.30 Hehku 13.00 Pelastakaa sotamies Osen 13.30 Elämäni eläimet 14.00 Tanskalainen maajussi 14.30 Hymy Pyllyyn Omituinen sekoitus estradiviihdettä, gameshowta ja sketsiviihdettä. 15.00 Minun maisemani 15.15 Strömsö Jonathan aloittaa syyskauden kitkemällä kukkapenkin. 16.00 Sivuraiteilla 16.29 Galaxi 16.30 Sutaistu sankari Roy (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 McLeodin tyttäret (7) 18.45 Mikaelin naiset: Manna Tänä iltana laulaja Mikael Konttisen seuraksi legendaariselle M1studiolle saapuu Manna. 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.16 Urheiluruutu 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Sivuraiteilla 20.00 Pressiklubi 20.30 Niklas Moisander: Tie Turusta tähtiin. N: Romola Garai, Bill Nighy, Hugh Bonneville. (16) 23.30 Sivuraiteilla MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Tunteita ja tuoksuja (S) 10.35 Emmerdale (S) 11.05 Emmerdale (S) 11.35 Kevin?s Grand Design 14.05 Alueellinen sääennuste 14.10 Asunto 23 (7) 14.40 Moderni perhe (S) 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Jamie Oliverin Amerikan herkut 16.15 Riemuloma Kanarialla 16.50 Uutiset 16.55 Suomen ja maailman sää 17.00 Kauniit ja rohkeat (S) 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (7) 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Riemuloma Kanarialla 20.00 Pientä pintaremonttia 21.00 Koko totuus (Whole Truth, Yhdysvallat). Täydellinen todistaja. (12) 00.16 Teematieto TORSTAI YLE TV1 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Akuutti 10.00 Euroopan villihevoset 5.9. 10.50 Kansallismaisemat: Eteläpohjalaiset lakeudet 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35 A-studio 12.30 Ulkosuomalaisen tarina Honkkari. Viisiosainen sarja kiertelee Euroopan ruokatoreja. Miksi avioliittolakia muutettiin. Suomi?Espanja. 23.35 Poliisi-tv 00.00 Sivuraiteilla 00.30 Pasila (12) 00.55 Novellielokuva: Kaupunkilaisia (7) 01.25 Amerikan frendi (12) MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55.fi 09.30 Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin? 09.45 Tunteita ja tuoksuja (S) 10.35 Emmerdale (S) 11.35 Enbuske & Linnanahde Crew 12.25 Pilanpäiten 14.05 Viikonvaihteen alueellinen sääennuste 14.10 Asunto 23 (7) 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Kaappaus keittiössä 16.15 Riemuloma Kanarialla 16.50 Uutiset 16.55 Suomen ja maailman sää 17.00 Kauniit ja rohkeat (S) 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Riemuloma Kanarialla 20.00 Kersantti Bilko (Sgt. Hänestä tuli kriittinen siirtomaahallinnon arvostelija, mutta sai yllättäen vihollisia myös kotimaassaan. 21.55 Elävä arkisto: Peter von Bagh 70 vuotta (2013) Elokuvahistorian professori kertoo lapsuudestaan, elämästään ja ansiokkaasta urastaan elokuvien parissa. Taidehistorioitsija Andrew Graham-Dixon ja kokki Giorgio Locatelli matkustavat Sisiliassa tutustumassa kulttuuriin, arkkitehtuuriin ja ruokaan. Nuoret sankarit (Young Guns, USA 1988) (16) 00.15 Nelosen uutiset 00.25 Nelosen sää 00.30 Poliisit 01.00 Perhe on pahin (S) 01.35 Lost (16) 02.35 Maailman vaarallisimmat tiet (7) 03.35 Älypää-TV YLE TEEMA 16.55 Erikoisia tapauksia (S) 18.00 Parfyymien maailma 19.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Prisma Studio Onko valehtelusta hyötyä. Michael Douglas esittää draamakomedian pääosassa huikean karismaattista yrittäjävelhoa Beniä, joka on taipuvainen nauttimaan elämästä täysin rinnoin ja niin monen naisen kanssa kuin mahdollista. Jackson. Behind the Scenes 11.50 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat 12.25 Pilanpäiten 14.05 Alueellinen sää-ennuste 14.10 Asunto 23 (7) Komedia peräkyliltä New Yorkiin muuttavan sinisilmäisen Junen ja tämän moraalittoman uuden kämppiksen Chloen yhteiselosta. 14.40 Moderni perhe (S) 15.10 Mitä tänään syötäisiin? 15.15 Minuuttipeliä 16.15 Harjakaisen & Piisisen talkoot 16.50 Uutiset 16.55 Suomen ja maailman sää 17.00 Kauniit ja rohkeat (S) 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Riemuloma Kanarialla 20.00 Duudsonit tuli taloon (S) 21.00 House (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rizzoli & Isles (12) 23.35 Vihjeet hukassa (7) 00.30 Work It (7) NELONEN 05.00 Älypää-TV 06.40 LIVE: Tiedä ja Voita 07.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot 07.25 Disney esittää: Jake Long . Komedia nuoresta parista ja tarmokkaasta anopista. Draama elokuva lapsuudenystävistä, jotka palaavat Irakin rintamalta voittajina kotikaupunkiinsa Teksasissa. 23.05 Nelosen uutiset 23.15 Nelosen sää 23.20 Stop-Loss . Ohjaus ja käsikirjoitus Peter von Bagh. 23.10 Treme 2/10. O: Erkki Karu. Pääosissa: Mia Backman, George Malmstén, Eva Virtanen, Uuno Laakso. (12) 00.00 Uusi Kino: Turun Taideakatemia 20 vuotta (7) 00.56 Teematieto TIISTAI YLE TV1 3.9. 05.55 MOT 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Intohimona autobingo 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Kansallismaisemat: Saaristomeri 11.00 Yle Uutiset 11.05 Avara luonto 12.05 Horisontti: Britannian upporikkaat ja rutiköyhät 12.30 Ulkosuomalaisen tarina 13.00 Olenko minä tullut haaremiin (Suomi 1932, 88?) O: Waldemar Wohlström. & Mrs. Ohjaus: Andrei Zvjagintsev. Nicklessin perhe kaipaa remonttiapua, sillä heidän kotinsa on lahoamassa. 17.00 Eläintenpelastustiimi 17.30 Dr. klo 19.00 20.00 Parfyymien maailma 21.00 Historia: Kongon kiistelty sankari. 20 vuotta sitten avioeroon haettiin oikeudessa syyllisiä. Niklas Moisander osoittaa jälleen, että kovalla työllä voi Suomestakin nousta eurooppalaisen jalkapalloilun huipulle. 21.00 Jalkapallon MM 2014 -karsinta. Taidehistorioitsija Andrew Graham-Dixon ja kokki Giorgio Locatelli matkustavat Sisiliassa tutustumassa kulttuuriin, arkkitehtuuriin ja ruokaan. elokuuta 2013 TELEVISIO-OHJELMAT MAANANTAI YLE TV1 2.9. 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 Luontohetki: Sarvijäärien kesäpäivä 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Kansallismaisemat: Punkaharju 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35 Nuorille töitä. Dokumentissa hän palaa lapsuutensa maisemiin ja muistelee kasvuaan valkoisena rotusyrjinnän värittämässä yhteisössä. Kuinka kauan ihmiskunta on nauranut. Prisma Studio testaa, miten peruspertistä koulitaan kivenkova valehtelija. 20.30 Hannu Lintu, ylikapellimestari 21.00 Tiededokumentti: Naurun biologiaa. Psykologinen jännityselokuva Yhdysvaltain sisällissodan pohjoisvaltojen korpraalista, joka joutuu haavoittuneena hoitoon etelävaltalaismieliseen tyttöinternaattiin. O: Donald Siegel, 1971. säästöluokan mallioppilas. Latvia nousi rajulla säästökurilla EU:n mallimaaksi, mutta mikä on inhimillinen hinta? 22.55 Yle Uutiset 23.00 Silta (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 5.9. 07.16 Katinkontti Remix 07.32 Stella ja Sami (S) 07.44 Neppajymykerho 07.50 Pikku perunat (S) 07.56 Dinojuna (S) 08.19 Oktonautit (S) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Hehku 09.30 Yle Uutiset alueilta 10.50 Oddasat 11.05 McLeodin tyttäret (7) 11.50 Erätulilla . (16) 22.45 Eagles-historia Uusi 2-osainen dokumentti legendaarisesta country rock -yhtyeestä. Toinen osa käsittelee bändin ?toista näytöstä. Kutsu taisteluun (Stop-Loss/USA 2008) (16) 01.35 Poliisit 02.05 Poliisit 02.35 Älypää-TV YLE TEEMA 16.00 Se päivä muutti Suomen: Avioliittolaki 16.30 Elävä arkisto: Peter von Bagh 70 vuotta 16.30 Arkistovieraana: Peter von Bagh 16.45 Elokuvan henkilöitä: Tauno Palo 17.45 Historia: Maahanmuuttajien Australia 18.40 Isä Matteon tutkimuksia (7) 20.00 Kulttuurimatkalla Sisiliassa 1/3. 17 Perjantaina 30. T: Arte 21.55 Vuoden 39 salaliitto (Glorious 39, Britannia 2009). Stephen Poliakoffin kirjoittama ja ohjaama trilleri, jossa nuori nainen törmää natsimieliseen suunnitelmaan toisen maailmansodan aattona
Anna Moffo laulaa 21.50 Kehtolaulu Camille Saint-Saensin tapaan 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 YleX Iltapäivä Remix 10.00 Uuden musiikin ratsia 11.00 Yle Uutiset 11.02 YleX 13.00 Yle Uutiset 13.02 YleX Viikonloppu 17.00 Kristiina Wheeler & Cristal Snow . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osa 38 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Euroradion konsertti-ilta 20.30 Illan kamarimusiikkia 21.35 Maailmanpolitiikan arkipäivää 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Ääniversumi 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 20.00 22.00 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu . Jussi Wistrand 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Ali ja Husu 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Ravisuoran ennakko 17.30 Taustapeili 18.00 Yle Uutiset 18.03 Puhelinlangat laulaa Puh. Raimo Tyykiluoto Päivä tunnissa summaa ja taustoittaa päivän uutisia ja puheenaiheita. 22.00 Yle Uutiset 22.05 Perttu Häkkinen Ohjelmassa yritetään ymmärtää suomalaista yhteiskuntaa. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Ravitulokset 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Uudenkansanmusiikki 23.00 Yle Uutiset 23.03 Kansanradio 23.37 Metsää ja luontoa 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio . Yleensä mielenkiintoisimmat havainnot tulevat eteen silloin, kun niitä vähiten odottaa. Miia Krause Yle Uutiset Urheiluilta Radiomafian Kohtaaminen Yle Puhe esittää Päivä tunnissa . 0600-17600 (0,33 e/min. Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 06.30 07.00 07.15 07.17 07.50 07.53 08.00 08.15 08.17 09.00 09.05 09.11 10.00 10.03 11.00 11.03 12.00 12.15 12.45 12.55 13.00 13.03 13.06 14.00 14.03 15.00 15.05 15.50 15.52 16.00 16.15 17.00 17.20 17.30 18.00 18.03 18.50 18.55 19.00 19.03 19.06 20.00 20.03 20.06 20.07 21.00 21.03 21.30 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 22.47 23.00 23.03 23.33 00.00 00.05 03.02 04.02 Aamupala Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Merisää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa: Suora linja Yle Uutiset Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset Urheiluradio Maakuntaradio Yle Uutiset Ajantasa Yle Uutiset Maakuntaradio Veneilysää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Maakuntaradio Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Taustapeili Yle Uutiset Sekahaku Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Urheiluradio Suomi tänään. Raimo Tyykiluoto 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . Jussi Wistrand Politiikkaradio Yle Uutiset Riku ja Tunna . Ohjelmasarjassa käsitellään kattavasti lapsiperheiden asioita, 16.55 Alivaltiosihteeri. Suvi Puukangas Yle Uutiset Maria Pettersson Puheen Aamun vieras Politiikkaradio RADIO NOVA 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Elli Collan 23.00 Radio Novan yö. Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . Pelimannius ei katso ikää! Mitä kaikkea tapahtuukaan lasten kansanmusiikkikentällä? 20.30 Radion sinfoniaorkesterin iltasoitto Tapani Länsiö: Elämän lauluja (Gabriel Suovanen, baritoni, joht. Radioteatterin kuunnelmassa isä tuntee olevansa ponnistuksen velkaa pojalleen. Maria Leppänen 15.00 Ajoneuvos kesäliikenteessä . Luonto-Suomen tarina illassa kuullaan jälleen mielenkiintoisia luontotarinoita. Sunnuntaisirkus 19.00 YleX Jatkot Remix 22.00 Encore 00.00 Yöradio YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Lempimusiikkia 04.54 Aamupala 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Aamupala 05.15 Eväsreppu 05.21 Aamupala 05.50 Merisää 05.52 Aamupala 06.00 Yle Uutiset 06.03 Sää 06.04 Aamupala 06.30 Aamukahvilla 07.00 Yle Uutiset 07.04 Suomi soi 07.50 Merisää 07.53 Sunnuntai-Suomi 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Sunnuntai-Suomi 08.10 Luontoretki 08.20 Sunnuntai-Suomi 08.30 Radioteatteri esittää: Terveiset Kutturasta 08.45 Sunnuntai-Suomi 09.00 Yle Uutiset 09.05 Sää 09.06 Iskelmäradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Sää 10.04 Pop eilen . 14.03 Lehtien sivuilta havaintoja luonnosta ja ympäristöstä, 15.01 Iltapäivän vieras, 16.55 Alivaltiosihteeri. Ile ja Matti Yle Uutiset Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . Jussi Wistrand 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Perttu Häkkinen 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . toissapäivänä 11.00 Yle Uutiset 11.03 Nousevan auringon talo 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Sunnuntai-Suomi 12.06 Kansanradio 12.40 Viikon luontoääni 12.45 Merisää 12.55 Sunnuntai-Suomi 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Iskelmä-Suomi 14.00 Yle Uutiset 14.03 Musiikkia lepopäivän ratoksi 15.00 Yle Uutiset 15.03 Urheiluradio 15.08 Tähtisumua 15.50 Veneilysää 15.52 Sunnuntai-Suomi 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Sunnuntai-Suomi 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Suomi tänään 17.30 Tohtori Raimo . Miia Krause Koripallon EM: Suomi-Turkki Yle Uutiset Radiomafian Kohtaaminen Puheen ilta Yle Puhe esittää Päivä tunnissa . yle.fi/yoradio 03.15 Taustapeili . Raimo Tyykiluoto 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottavat vastaan professori Pekka Laaksonen ja toimittajat Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg. 18.50 Merisää 18.55 Luonto-Suomen tarinailta 0203-17600 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.06 Luonto-Suomen tarinailta 0203-17600 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.06 Sää 20.07 Café Tropical 21.00 Yle Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio. Raimo Tyykiluoto 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . Juontajana Matti Härkönen ja asiantuntijana Antti Pohja. 21.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 21.55 Lehtikatsaus 22.00 Yle Uutiset 22.05 Aspekti 23.05 Mikä maksaa? RADIO NOVA 08.00 Musiikkia ja paloja viikolta 10.00 Viikonloppu vapaalla . Elli Collan 22.00 Radio Novan yö KESKIVIIKKO YLE RADIO 1 4.9. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras 11.00 Hienostelua: Vieraillaan oopperafestivaalilla EteläRanskassa 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12 Yle Uutiset ja sää 12.15 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Kantapöytä 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Aristoteleen kantapää 17.45 Kulttuuritunti: Tekijä 18.20 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osa 36 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin ja ylikapellimestari Hannu Linnun uuden kauden avajaiskonsertti 19.40 Haastateltavana Hannu Lintu 20.05 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.10 Jälkikoirat 21.30 Puheenvuoroja 21.45 Romano mirits 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10 Yöklassinen 05.00 Aamupala 06.30 Maakuntaradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Urheiluradio 07.17 Maakuntaradio 07.50 Merisää 07.53 Maakuntaradio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Urheiluradio 08.17 Maakuntaradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Maakuntaradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Ajantasa 11.00 Yle Uutiset 11.03 Maakuntaradio 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.15 Maakuntaradio 12.45 Merisää 12.55 Suomi tänään 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Maakuntaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Maakuntaradio 15.50 Veneilysää 15.52 Maakuntaradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Maakuntaradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Urheiluradio. toiveiden yö 03.40 Luontoretki 04.02 Kantritohtorin juurihoitoa YLE PUHE 06.00 06.30 06.40 10.00 10.03 12.30 13.00 13.02 14.00 14.03 15.30 18.00 19.00 19.30 21.00 21.33 22.00 22.05 23.02 23.30 Yle Puhe esittää Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Päivä . Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . klo 19.03 06.28 Brysselin kone 07.13 Julkinen sana 08.00 Yle Uutiset 08.05 Polkupyörällä Intiassa 08.35 Puheen Aamun viikko 10.00 Yle Uutiset 10.03 Perheen aika 10.45 Tarinoita lapsille: 11.00 Yle Uutiset 11.02 Riku ja Tunna . Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Elli Collan 22.00 Radio Novan yö TORSTAI YLE RADIO 1 5.9. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Kalle Haatanen 11.00 Valkoista valoa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12 Yle Uutiset ja sää 12.15 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 M-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Filmiryhmä 18.00 Tiedevartti 18.20 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osa 37 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Sinfonia Lahden Sibelius-festivaalin avajaiskonsertti. Jussi Halli 19.00 After Work . haastateltavana erikoistutkija Tommi Koivula Maanpuolustuskorkeakoulusta. 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Radioteatteri esittää: Hanhen selästä, osa 78: Pelastajat 22.35 Taiteilijaelämää 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset Uutiset YleX Aamu . Raimo Tyykiluoto 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Viikonloppu . Salla Vuolteenaho 18.00 Yle Uutiset 18.03 Radiomafian Kohtaaminen 19.30 Jalkapallon MM-karsinta 22.00 Yle Uutiset 22.05 Leikola ja Lähde 23.02 Puheen Aamun vieras 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 06.00 Perjantaiperjantai! . Salme Unkuri Yle Uutiset Riku ja Tunna . Lämpimästi tervetuloa mukaan kuulemaan, mitä tämä maa on syönyt!?? 23.02 Puheen Aamun vieras 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . Miia Krause Uutiset tunnin välein. Salme Unkuri 22.00 Yle Uutiset 22.05 Ali ja Husu 23.02 Puheen Aamun vieras 23.30 Politiikkaradio RADIO NOVA 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Keski-ikäisen miehen unelma on valmentaa 76-vuotiaasta isästään menestyvä veteraaniurheilija. Raimo Tyykiluoto 16.00 Urheiluilta: Pesäpallon ensimmäinen SM-loppu ottelu 16.03 Leikola ja Lähde 17.00 Ali ja Husu 18.30 Urheiluilta: Jalkapallokierros 18.30 Jaro - HJK, Mariehamn - Inter, MYPA - Honka, VPS - RoPS. Toimittajana Helena Hanikainen. (Suora lähetys Sibeliustalosta) 19.45 Väliajalla tunnelmia Sibelius-festivaalilta 20.05 Konsertti jatkuu 21.05 Eve Mantu 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita 22.55 Kuuluttajan vieras 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 Yle Uutiset YleX Aamu . klo 15, uusinta maanantai 2.9. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Okko Kamu. . elokuuta 2013 RADIO-OHJELMAT LAUANTAI YLE RADIO 1 31.8. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osat 29?31 08.30 Aristoteleen kantapää 09.00 Yle Uutiset 09.05 Figaro: Stravinskyn Hulttion tie 10.05 Syntymäpäiväsankari 11.00 M-studio 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12 Yle Uutiset ja sää 12.15 Ajankohtainen Ykkönen 13.00 Mikä maksaa? 13.55 Radio 1 vastaa 14.00 Välilevyjä: Musiikkia tehostamassa 15.00 Radioteatteri esittää: Hanhen selästä, osa 78: Pelastajat 15.30 Kamarimusiikkia 15.40 Tiedevartti 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Näistä levyistä en luovu 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Maailmanpolitiikan arkipäivää 17.40 Puheenvuoroja 18.00 Ehtookelloina Hattulan kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Musiikin voiman sävel on vapaa / 09?144 800 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Musiikin voiman yö YLE X 06.30 10.00 11.00 11.02 13.00 13.02 17.00 20.00 22.00 00.00 YleX Aamu Remix Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset YleX Himotuimmat Yle Uutiset YleX Viikonloppu YleX Toiveet YleX Himotuimmat (u) Parasta ennen! (u) Yöradio YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Levynpyörittäjän kesäsiirtola 04.47 Aamupala 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Aamupala 05.50 Merisää 05.52 Aamupala 06.00 Yle Uutiset 06.03 Sää 06.04 Aamupala 06.30 Suomi soi 07.00 Yle Uutiset 07.03 Sää 07.04 Onnen sävel 07.50 Merisää 07.53 Onnen sävel 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Onnen sävel 09.00 Yle Uutiset 09.05 Sää 09.06 Lauantai-Suomi 09.15 Minna Pyykön maailma 09.40 Lauantai-Suomi 09.50 Tohtori Raimo . Docventures 12.00 Puheen Viikonloppu . Jussi Wistrand Politiikkaradio Yle Uutiset Maria Pettersson Yle Uutiset Puheen Iltapäivä . Elli Collan 22.00 Radio Novan yö PERJANTAI YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 6.9. 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Mikä maksaa? 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12 Yle Uutiset ja sää 12.15 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Uudet levyt 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Svengaava iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Viikon taiteilija: Teatterineuvos Eila Roine Toimittaja Lisa Enckell. Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala 06.30 Maakuntaradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Urheiluradio 07.17 Maakuntaradio 07.50 Merisää 07.53 Maakuntaradio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Urheiluradio 08.17 Maakuntaradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Maakuntaradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Ajantasa 11.00 Yle Uutiset 11.03 Maakuntaradio 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.15 Maakuntaradio 12.45 Merisää 12.55 Suomi tänään 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Maakuntaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Maakuntaradio 15.50 Veneilysää 15.52 Maakuntaradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Maakuntaradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Urheiluradio 17.30 Taustapeili 18.00 Yle Uutiset 18.03 Poplaari 18.50 Merisää 18.55 Suomi tänään 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.06 Kulttuuriosasto 0203-17600 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.06 Sää 20.07 Kantritohtorin juurihoitoa 21.00 Yle Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 21.40 21.50 21.55 22.00 22.05 23.00 23.03 23.57 00.00 00.05 03.15 04.02 Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Nousevan auringon talo Yle Uutiset Iskelmä-Suomi Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Yöradio Taustapeili Bluesministeri Esa Kuloniemi YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä . Miia Krause Uutiset tunnin välein. Raimo Tyykiluoto 16.00 Yle Uutiset 18.54 Radiomafian Kohtaamisia YLE X 06.30 06.31 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 19.00 22.00 22.05 23.02 00.00 RADIO NOVA 08.00 Musiikkia ja paloja viikolta 10.00 Viikonloppu vapaalla . Pyöreä pöytä 04.02 Café Tropical YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä . Docventures Puheen Aamun vieras Politiikkaradio RADIO NOVA 06.00 Enbuske & Linnanahde Crew . 18 Perjantaina 30. Sakari Oramo). 21.15 Brysselin kone: EU:n puolustuspolitiikka . Uutuuskomedia on Petri Tammisen käsialaa. Yle Radio 1 sunnuntai 1.8. valtakunnan terapeutti Valtakuntaa terapoi tohtori Raimo, joka taitaa kaikki tunnetut ja tuntemattomat tulevaisuuden terapiamuodot. Jani Rajalin 22.00 Radio Novan yö MAANANTAI YLE RADIO 1 2.9. 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12 Yle Uutiset ja sää 12.15 Kaksi lukua Helsingin historiaa, osa 2: Vironniemi 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Eeva Luotosen kirjahistoria 18.00 Kootut selitykset: Kuraattori 18.15 Viikon luontoääni: Valkoposkihanhi 18.20 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osa 34 18.30 Hartaita säveliä 50 vuotta 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Radioteatteri esittää: Isä urheilee 19.45 Arkisto: Jalokiven välkettä Eräjärven kallioissa 20.00 Jazzradio Live! 21.15 Julkinen sana 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Valkoista valoa: Muusista sushiin Johanna Korhonen pohtii, milloin ruoka lakkasi olemasta mahantäytettä ja liikunta muuttui harrastukseksi? 22.50 Valomusiikkia 23.10 Yöklassinen YLE X 06.30 06.31 08.00 10.00 10.03 11.00 11.03 13.00 13.02 17.00 17.01 Yle Uutiset YleX Aamu . Lehtien sivuilta tunneasioita, 15.01 Puheen Iltapäivän viikon kysymys. Ravisuoran ennakko 17.30 Taustapeili . Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva. ??Käykäämme yksissä tuumin riemukkaaseen ruumiinavaukseen. Uutiset tasatunnein Klo 02-03 Genesis -tunti. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI Isä urheilee. Metsäradio Yle Uutiset Urheiluradio Sää Bluesministeri Esa Kuloniemi Yle Uutiset Päivä tunnissa Yle Uutiset selkosuomeksi Novosti Yle Urheiluradio Merisää Suomi tänään Yle Uutiset ja sää Tähtisumua Suomi tänään Yle Uutiset Taustapeili Illan vieras Yle Uutiset ja sää Yöradio Levylautakunta Kissankehto YLE PUHE 06.00 06.30 06.40 10.00 10.03 12.30 13.00 13.02 14.00 14.03 18.00 18.03 19.00 21.00 21.33 22.00 22.05 23.02 23.30 Yle Puhe esittää Yle Uutiset Puheen Aamu Yle Uutiset Puheen Päivä . Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin toiveshow Parasta ennen! DJ Orion Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala 06.30 Maakuntaradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Urheiluradio 07.17 Maakuntaradio 07.50 Merisää 07.53 Maakuntaradio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Urheiluradio 08.17 Maakuntaradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Maakuntaradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Ajantasa 11.00 Yle Uutiset 11.03 Maakuntaradio 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.15 Maakuntaradio 12.37 Anonyymit kotikiusatut 12.42 Maakuntaradio 12.45 Merisää 12.55 Suomi tänään 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Maakuntaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Maakuntaradio 15.50 Veneilysää 15.52 Maakuntaradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Maakuntaradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Urheiluradio. Raimo Tyykiluoto . Raimo Tyykiluoto 13.00 Yle Uutiset 13.02 Puheen Viikonloppu . Virallinen ohjelma. 15.30 Koripallon EM: Suomi-Ruotsi 18.00 Yle Uutiset 19.00 Radiomafian Kohtaaminen 21.00 Yle Puhe esittää 21.33 Päivä tunnissa . Virallinen ohjelma. 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluilta 19.00 Radiomafian Kohtaaminen 21.00 Yle Puhe esittää 21.33 Päivä tunnissa . + pvm, tekstiviestillä RS (väli) LANGAT toivelevyn nimi numeroon 16149 (0,40 e/ viesti) yle.fi/puhelinlangatlaulaa 18.50 Merisää 18.55 Puhelinlangat laulaa 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.06 Puhelinlangat laulaa 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.06 Sää 20.07 Puhelinlangat laulaa 21.00 Yle Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Lakatut varpaankynnet 22.47 Suomi tänään 23.00 Yle Uutiset 23.03 Poplaari Kotimaista musiikkia uuteen malliin välipuhuu Kirsi Väänänen. 23.50 Suomi tänään 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 02.15 Anonyymit kotikiusatut 03.15 Radioteatteri esittää: Terveiset Kutturasta YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä . Ile Jokinen ja Minna Kuukka 10.00 Vappulandia 15.00 Ajoneuvos . Se voi olla erikoinen tapahtuma erämaassa tai yllättävä asia lähimetsässä. Ohjelma on uusinta vuodelta 2007. 18.15 Nuntii Latini . Docventures Yle Uutiset Puheen Iltapäivä . Maria Leppänen 17.00 Spotify Chart Show Top 100 . Ile ja Matti Yle Uutiset Uuden musiikin aamuvuoro Yle Uutiset Etusivu Yle Uutiset YleX Iltapäivä . Sari Seppälä ja Annika Metsäketo 14.00 Radio Novan Iltapäivä . Jussi Wistrand 12.30 Politiikkaradio 13.00 Yle Uutiset 13.02 Leikola ja Lähde 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä . Jussi Halli 18.00 Musaa ja sporttia . Pyöreä pöytä 12.45 Merisää 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Lauantai-Suomi 13.10 Kerro pieni tarina 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasan lauantaivieras 14.30 Poppikoulu 15.00 Yle Uutiset 15.03 Urheiluradio 15.08 Entisten nuorten sävellahja 15.50 Veneilysää 15.52 Entisten nuorten sävellahja 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Entisten nuorten sävellahja 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Levynpyörittäjän kylä 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluradio 18.08 Lakatut varpaankynnet 18.50 Merisää 18.55 Suomi tänään 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio. Pääosissa Martti Suosalo, Jukka Puotila ja Erja Manto. 10.00 Yle Uutiset 10.03 Sää 10.04 Kissankehto 11.00 Yle Uutiset 11.03 Levylautakunta 11.57 Vakioveikkausvihjeet 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.15 Taustapeili . Elli Collan 22.00 Radio Novan yö TIISTAI YLE RADIO 1 06.00 06.05 06.15 06.25 06.56 07.00 Yle Uutiset Hartaita säveliä Aamuhartaus Aamusoitto Päivän mietelause Yle Uutiset ja sää 3.9. 07.15 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Eve Mantu 11.00 Figaro 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12 Yle Uutiset ja sää 12.15 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Klassikkoparatiisi 15.00 Yle Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Kulttuuritunti: Viikon kirja 18.00 Puheenvuoroja 18.20 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osa 35 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Kaiken maailman musiikkia: Lasten kansanmusiikki. SYRJÄÄLÄN SANOMAT JYRKI VALKAMA/YLE KUVAPALVELU 15.00 Yle Uutiset 15.02 Puheen Viikonloppu . Joht. Ravitulokset 19.08 Lempimusiikkia 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.08 Sää 20.09 Olipa kerran radio 21.00 Yle Uutiset 21.03 Poppikoulu 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Koe-eläinpuisto 23.00 Yle Uutiset 23.03 Koe-eläinpuisto 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 03.15 Poppikoulu YLE PUHE 06.00 Yle Uutiset 06.03 Aspekti 07.03 Perheen aika 07.45 Tarinoita lapsille: 08.00 Yle Uutiset 08.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 10.00 Yle Uutiset 10.03 Maria Pettersson 11.00 Yle Uutiset 11.02 Perttu Häkkinen 12.00 Puheen Viikonloppu . Aino ja Mäkkäri Yle Uutiset Uuden musiikin iltavuoro YleX Jatkot Yle Uutiset Yle Puhe Encore Yöradio YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala 06.30 Maakuntaradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.15 Urheiluradio 07.17 Maakuntaradio 07.50 Merisää 07.53 Maakuntaradio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.15 Urheiluradio 08.17 Maakuntaradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Maakuntaradio 10.00 Yle Uutiset 10.03 Ajantasa 11.00 Yle Uutiset 11.03 Maakuntaradio 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.15 Maakuntaradio 12.45 Merisää 12.55 Suomi tänään 13.00 Yle Uutiset 13.03 Urheiluradio 13.06 Maakuntaradio 14.00 Yle Uutiset 14.03 Ajantasa 15.00 Yle Uutiset 15.05 Maakuntaradio 15.50 Veneilysää 15.52 Maakuntaradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.15 Maakuntaradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.20 Urheiluradio 17.30 Taustapeili 18.00 Yle Uutiset 18.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää 18.28 Suomi tänään 18.50 Merisää 18.55 Suomi tänään 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.06 Puheet ja teot Toimittajana Leena Mattila 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.06 Sää 20.07 Euroopan taivaan alla 21.00 Yle Uutiset 21.03 Päivä tunnissa 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Lähikuvassa Mirkka & Madrugada Toimittajana Telle Virtanen 22.56 Suomi tänään 23.00 Yle Uutiset 23.03 Taustapeili 23.33 Minna Pyykön maailma 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio. yle.fi/puhe, 16.03 Perheen aika. Tuomas Enbuske, Aki Linnanahde ja Minna Kuukka 10.00 Konttori . Elina Viitanen ja Samuli Väänänen 22.00 Radio Novan yö SUNNUNTAI YLE RADIO 1 1.9. 07.00 Yle Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Radioteatteri esittää: Sattumuksia Jänislahdella, osat 32 ja 33 08.20 Kulttuuritunti: Viikon kirja 09.00 Yle Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Alavieskan kirkon kellot kutsuvat. 10.00 Jumalanpalvelus Alavieskan kirkosta 11.00 Horisontti 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 13.00 Radioateljee esittää: Muistojen musiikkia 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri esittää: Isä urheilee 15.40 Arkisto: Ajokortti vuodelta 1913 ? veteraaniautoilija muistelee 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.05 Todellisia tarinoita 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.15 Kaksi lukua Helsingin historiaa, osa 1: Vanhakaupunki 18.00 Joensuun vapaaseurakunnan jumalanpalvelus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Helsingin juhlaviikot 2013: Valistuksen ajan orkesterin konsertti 20.00 Sir Roger ja puhtaan äänen metsästys 20.25 Konsertti jatkuu 21.20 La Bellissima . Jean Sibelius: Musik zu einer Scene; Pelléas ja Mélisande, sarja orkesterille. . Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . Ile Jokinen ja Elina Viitanen 18.00 Illallinen . valtakunnan terapeutti 17.40 Suomi tänään 18.00 Yle Uutiset 18.03 Urheiluradio 18.08 Sää 18.09 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600 18.50 Merisää 18.55 Kadonneen levyn metsästäjät 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.03 Urheiluradio 19.08 Kadonneen levyn metsästäjät 20.00 Yle Uutiset 20.03 Urheiluradio 20.08 Sää 20.09 Lähikuvassa 21.00 Yle Uutiset 21.03 Taustapeili 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.35 Novosti Yle 21.40 Urheiluradio 21.50 Merisää 21.55 Suomi tänään 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Levylautakunta 23.00 Yle Uutiset 23.03 Puheet ja teot 00.00 Yle Uutiset ja sää 00.05 Yöradio 03.02 Sekahaku 04.02 Euroopan taivaan alla YLE PUHE 06.00 Yle Uutiset 06.03 Maailmanpolitiikan arkipäivää Yle Uutiset YleX Aamu . Pyöreä pöytä Pyöreässä pöydässä puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Kommentoi yle.fi/tauspeili -kotisivulla tai Twitterissä #pyöreäpöytä. 18.00 Yle Uutiset 18.03 Luonto-Suomen tarinailta 0203-17600 Luonto- ja retkikokemuksista syntyy monenlaisia tarinoita, jotka elävät parhaimmillaan jopa vuosikymmenien ajan
Vastaavasti sisäpelijoukkueen kotiutusteho on suuressa roolissa. Pippuri/Harri Koivunen 10 Kiida Palma/Ari Moilanen 11 V.G. ?. Lähtö on muiden finaalien tavoin tasaisen tasokas, mutta Bret Bokon monipuolisuus nostaa sen suosikiksi. Holger Ehlertin valmentamat hevoset ovat alkaneet niittää menestystä myös Suomen radoilla. Resora Lb löi tiistaina muutaman Suomen eturivin kolmevuotiaan, ja keskiviikkona Oudry dei Veltri oli paras Vermon tammalähdössä. ?. ?. ?. Tunnetaso nousee silloin niin itsellä kuin kentälläkin.? Jos oma joukkue voittaa, sitä juhlitaan asiaankuuluvasti. Nyt! -kampanjaa, jonka avulla nuoria tuetaan matkalla työelämään. Ohjaus- ja neuvontapalvelut tuottaa Sitra ja Pelastakaa lapset -järjestö. STT käydään tiukka vääntö Tomi Olli Kiihkeä pesäpallokausi huipentuu mitalipeleihin. ?. LÄHTÖ Tasoitusajo 2100 m Turku 1 Girl?s Hope/Arto Hammar 2 Super Rainbow/Kai Kulhoranta 3 Callela Topclass/Seppo Markkula 4 Born For Speed* (NO)/Juha Utala 5 Absolut Newport (DE)/Risto Airaksinen 6 Linda Wind/Teemu Okkolin 7 Absolute Ruler/Antti Teivainen 8 Cabernet/Olli Koivunen 9 Emily Felix/Mika Taittonen 10 Millstone?s Lissom/Mika Forss 11 Chantal De Veluwe/Tommi Kylliäinen 12 Moonlight Cloud/Jani Ruotsalainen 13 Like A Star/Ari Moilanen 14 Jaqueline Mon Ami/Timo Leivo 15 Oudry dei Veltri* (IT)/Roberto Vecchione 16 Amber Diablo (SE)/Tapio Perttunen 2100 ?. Valokuvaksi käy mustavalko- tai värikuva, koolla ei väliä. Vipori/Jouko Tarvainen 12 Samurai Rok/Niko Jokela 2100 ?. 20,6a 20,3a 21,0a 20,1a 22,3a 23,1a 21,7a 21,0a 20,2a 21,0a 21,0a 20,8a 180 284 141 159 156 75 354 367 560 271 326 202 320 078 380 040 770 470 605 109 064 200 956 580 2/23,4a 4/23,5a 6/24,5a 4/24,6 3/23,7a 1/25,0a 1/22,7a 5/21,8ax 5/23,7a 1/21,0a 0/25,1a 14/32,7x 10/22,8ax 2/24,9a 1/23,9a 4/23,8a 4/22,3a 1/23,1a 3/26,5a 0/23,7ax 6/22,5a 6/23,8a 2/21,4a 7/27,2x 9/28,4a 3/21,1a 1/21,0a 4/22,6 4/26,1a 1/24,2x 2/25,4a 2/23,1a 3/25,8a 1/21,9a 0/23,3a 3/21,4a 9/25,0a 9/23,1ax 7/24,9a 1/21,8 5/23,8 1/25,1a 1/24,4x 4/21,5a 10/25,1a 7/27,0a 2/21,3a 1/24,0a n kantrilehti.fi Mitä lemmut, mikä boogie?. elokuuta 2013 päivästä toiseen Katsomossa unohtuvat työelämän murheet, sillä siellä voi suunnata energian pelkästään oman joukkueen kannustukseen. ?. ?. Jälkimmäisellä on lauantaina aika tiukka tehtävä neljänkympin takamatkalta, mutta vahvana menijänä se ohittaa kyllä useimmat vastustajat. Orsian pitäisi olla tallikaveriaan parempi, ja on viisivuotislähdössä syystä suosikki. Katso video! 3. ?. ?. ?. Suosikkia joukosta on mahdoton nimetä. Yleisö asettaa suurimmat toiveet varmastikin kotiradan Erikassonille, jonka paluu radoille kuninkuuskisan jälkeen ei sujunut kovin hohdokkaasti. Sillä on edelleen jonkinlainen laukkariski, mutta takarivi tuo siihen hieman helpotusta. Bret Boko jää varmaksi sillä ajatuksella, että Ari Moilanen luotsaa sen Robin Maguiren sisäpuolelta suoraviivaisesti johtopaikalle ja pitää siitä kiinni loppuun asti. ?. Runkosarjassa naisten otteluita seurasi keskimäärin 553 katsojaa. ?. Ratkaisuksi hän ennakoi erikoisempaa tapahtumaa. ?Kentästä lähtevä virhepomppu kimpoaa sotkamolaisen takapuoleen ja siitä maisemiin?, Ojanperä nauraa. Pelillisesti kaksikko painottaa takatilannepeliä. ?Ulkopelin pitävyys kotiutustilanteissa on äärettömän tärkeää. 19 Perjantaina 30. Olemme myös huomanneet, että pelin jälkeen tuntuvat työelämän paineet helpommilta käsitellä, kun on saanut päästellä katsomossa höyryjä?, pohtivat yrittäjinä toimivat miehet. Kauden ratkaisupelit ovat kaksikolle luonnollisesti tärkeitä tapahtumia. ?Kyllähän ne huipentavat kaiken. ?. ?. Myös lukkarien onnistuminen on avainasia, sillä finaalit ovat pienten marginaalien peliä. Lehden mennessä painoon oli välieräparien Lapua?Lappeenranta ja Pori?Jyväskylä lopputulos auki. Vimpeli ja Sotkamo kohtaavat jälleen miesten finaalissa. Määrä on hiuksenhienosti viime kautta suurempi. Eniten silmäpareja otteluihin pyydysti Pori 1?213 katsojan keskiarvollaan. Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Arto Ojaniemi on tyytyväinen lukuihin. ?Pesäpallo kiinnostaa ympäri Suomea, mikä on hieno asia. Sankari/Teemu Okkolin 5 Viinun Tuuri/Esa Holopainen 6 Rallimus/Pertti Puikkonen 7 Välkyn Tuisku/Pekka Vehviläinen 8 Räjähdys/Tero E Mäenpää 9 I.P. Kiriä ei tarvitse aloittaa niin aikaisin, kun Erikasson pääsee kiihdytysvaiheessa revittelemättä kärkiporukan tuntumaan. Pelimielessä lähtö on tasainen, eikä merkkejä kannata säästellä. Erikassonia voi toki kokeilla yhtenä varmaehdokkaana, mikäli tekee hajotuksen eli useita pienempiä systeemejä, joissa useista vaihtoehdoista esimerkiksi kahden tai kolmen ideahevosen on hoidettava hommansa. Vihjesysteemi on hinnaltaan huokea, kun siihen on valittu kolme yksinäistä merkkiä. Palsta on maksuton. ?. ?. ?. ?. Joh. 4:10 31.8. 13,6a 14,1a 13,5a 12,5a 11,6a 12,7a 12,5a 11,8a 14,3a 14,0a 12,6a 13,0a 34 29 40 49 58 49 49 48 50 35 30 39 120 040 310 090 910 800 790 380 858 810 643 399 2/13,6ax 2/15,0a 1/14,5a 2/12,6a 1/16,2 8/12,7a 6/15,6 1/12,6a 2/15,4a 6/16,3a 5/13,2a 2/15,0a 6/14,1a 2/14,6a 1/14,2a 3/15,1a 7/14,2a 1/14,7a 4/15,2a 8/14,4a 2/15,7a 10/17,2 2/14,9a 7/14,3a 2/14,1a -a hpl 1/15,1a 3/15,0a 2/11,6a 5/14,2a 6/14,2a 1/14,8a 2/14,8a 5/15,2a 1/15,6a 2/15,2a 8/14,9a 1/14,1a 10/15,5a 2/14,0a 5/12,1a 7/12,7a 7/14,8a 6/14,6a 3/14,3a 4/14,2a 6/16,7a H 28.8. 6. Niistä alimman divisioonan suosikki Vihjesysteemi: 1. ?. ?. Pippuri, 11 V.G. Vipori, 5 Viinun Tuuri (2, 8) 2. 12,3a 12,4a 11,9a 11,5a 12,5a 11,6a 12,7a 11,5a 9,2a 11,9a 12,7a 10,6a 72 89 26 153 225 30 56 114 61 378 73 82 540 582 844 793 250 088 270 964 866 586 165 543 1/13,5 2/13,6a 4/13,3a 3/13,5a 1/12,8a 4/15,4a 3/12,7a 6/13,7a 8/11,8ax 7/12,1a 7/13,7a 1/13,6a 4/12,8a 2/14,9 6/15,4a 9/12,0a -a hpl 4/15,8a 9/15,6a 11/16,0x 1/13,7a 2/11,9a 5/12,9a 9/14,7a 11/16,6 1/15,4 4/12,9a 6/14,6a 2/12,6a 3/14,3a 1/14,6a 6/17,7ax 1/11,6a 3/12,3a -a hpl 1/10,6a -a hpl 4/15,4a 3/11,9a 8/11,5a 7/12,5a 4/13,9a 4/14,3a 9/15,9ax 8/12,8ax 9/12,9a -a hpl 1/11,3a 7. My Press/Seppo Markkula 10 Malabar Kroisos/Kimmo Kalliola 11 Arison/Hannu Hietanen 12 Löten?s Nobody/Mika Forss 2100 ?. ?. ?. Se teki Jyväskylässä johtopaikalta huippuajan täydellä matkalla, ja asetelma puoltaa sitä voimakkaasti. Vislakka on näyttänyt kahdella viime kerralla, että sen vauhtisekä voimavarat ovat nykyisessä sarjassa vastustajille liikaa. Kirjallisesti lähetettävissä tiedoissa tulee olla merkkipäivän viettäjän nimi, ikä, merkkipäivän ajankohta, titteli, kotipaikka ja mahdollinen lyhyt maininta merkkipäivän vietosta. ?. ?. ?. ?. ?. 1. Perhepiirissä. Lähetä merkkipäiväilmoitus Maaseudun Tulevaisuuteen Merkkipäiväpalstalla julkaistaan vain päivänsankarin suostumuksella lähetettyjä merkkipäivätietoja. Siinä on rakkaus . Merkkipäivätiedon tulee olla toimituksessa viimeistään viisi päivää ennen lehden ilmestymistä. ?. ?. Jos vastustaja on parempi, se ottaa päähän. ?Vietämme myös paljon aikaa muiden kannattajien kanssa, sillä yhdessä on mahtavaa juhlia menestystä tai sitten purkaa tappion tuomaa pahaa mieltä. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Turku 1 Westcoast Spider/Harri Koivunen 2 Buck Boko (SE)/Markku Nieminen 3 Simb Lex Luthor (SE)/Tapani Salojensaari 4 Alien Lady/Tuomas Korvenoja 5 Liquorice Pipe/Antti Teivainen 6 BWT Typhoon/Liisa Nummi 7 Westcoast Pirate/Mika Forss 8 Classical Duo/Hannu-Pekka Korpi 9 Big Sky Hurricane (US)/Ari Moilanen 10 Orsia* (IT)/Roberto Vecchione 11 Inverigo/Tommi Kylliäinen 12 Air Gunner/Kari Rosimo 2100 ?. 23,4a 25,9a 23,9a 23,1a 23,2a 24,4a 22,4a 24,1a 24,9a 24,0a 23,3a 24,1a 33 50 48 40 50 41 54 48 30 52 39 34 740 150 530 606 900 780 785 269 680 870 310 720 6/23,4a 10/28,2ax 11/25,4a 2/23,3a 7/26,0a 1/25,8 4/23,3a 9/24,1ax 7/24,9a 2/26,5a 4/24,6a 1/26,1a 3/24,4a 3/26,5a 2/25,7a 4/27,9x 5/25,9a 6/26,1ax 3/25,8a 4/26,6a 3/25,3a 2/23,1a 1/24,1a 6/25,9a 3/26,1 2/25,3 2/25,2 hll hlo9/25,6ax 2/24,4ax 2/24,4a 3/24,5a 4/26,2x 5/24,6a 8/26,1a 7/26,2a hlo7/26,0a 8/27,2ax H 28.8. -a hpl 1/25,9ax 1/25,1a 4/26,8a 1/25,4a 7/27,1x 3/25,6x 7/25,9ax 2/26,3a 5. ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. Sotkamossa. Muiden finaalien pelipäivät ovat 7.9 ja 8.9. Nämä pysähtyivät matkan päähän ja huusivat: ?Jeesus, opettaja, armahda meitä!? Luuk. lähtö: 9 Erikasson, 10 Boker, 4 Rokne Eld, 2 Pihlajan Aaroni, 1 Franko, 11 Särpefanten, 8 Wik Stjernen, 5 Virijori (3, 6) 480 riviä = 24 euroa TERO SIPAKKO 1. Kun hän oli tulossa erääseen kylään, häntä vastaan tuli kymmenen spitaalista miestä. ?. Valtakunnallinen chat-palvelu tarjoaa nuorille kahdenkeskistä tukea verkossa oman elämän suunnan etsimiseen. Suunta-ohjaajat ovat nuorten tavattavissa verkossa joka päivä, arkisin kello 17?22 ja viikonloppuisin kello 14?20. Vähintään vuoden loppuun kestävässä palvelukokeilussa nuoria kohtaavat muun muassa koulutetut vapaaehtoiset, korkeakouluharjoittelijat ja nuorisoalan ammattilaiset. ?. ?. lähtö: 10 Orsia, 12 Air Gunner, 9 Big Sky Hurricane, 4 Alien Lady, 2 Buck Boko (1, 7) 7. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Turku 1 Iinan Missi/Juhani Harmoinen 2 Veeran Linkki/Hannu Torvinen 3 Diporex/Antti Teivainen 4 I.P. ?. ?. 16,2a 15,9a 14,9a 16,4a 15,7a 15,1a 13,8a 16,3a 14,7a 14,6a 15,5a 16,1a 1/16,3a 1/15,9a 2/20,6 5/17,2ax 7/18,2a 3/18,4 1/18,3 1/18,6a 2/14,7a 1/16,0a 3/15,5a -a hpl 10/18,5ax 4/16,1a 1/16,7a 1/19,6 1/17,0 1/15,7a 3/15,8a 8/17,9a 7/17,0a 7/16,7a 2/16,0a 3/17,4a 2/16,5a -a hpl 3/17,1a 3/16,7a 1/15,7a 1/15,1a 2/15,9a -a hpl 3/16,8a 2/16,7a 8/15,8a 6/18,6a 6/17,9a 4/16,5a 1/14,9a 2/16,4a 2/16,8a 2/17,5 4/15,9a 1/16,3a 8/17,4a 3/18,2a 10/17,0ax 1/16,1a 17 14 19 15 19 8 17 13 20 12 28 20 5 5 8 6 10 11 7 9 4 4 7 7 650 420 090 290 450 055 030 960 390 280 350 480 4. ?. ?. Pronssimitalista taistelevat Pattijoki ja Joensuu. Naisten finaalisarja käynnistyy keskiviikkona 4.9. Mestaruuteen vaaditaan myös kolme voittoa. 17:12?13 Päivän sana Nimipäiviä 30.8. Kiri hyytyi Killerin radan pitkällä loppusuoralla viime lauantaina, ja sijoitus jäi heikoksi. Erikasson on tällä kertaa parempi, ja lähtöpaikka nopeiden avaajien takana suosii. ?. ?. Kyseessä on laji, joka nostattaa tunteita ja tarjoaa jännitystä. ?. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Turku 1 Son Of Ocean/Juha-Matti Paavola 2 Enrico La Renta/Hannu-Pekka Korpi 3 Anya Von Bentz/Anssi Nurminen 4 Elite Of Vice/Timo Toiviainen 5 Club Nord Royal/Tapio Perttunen 6 Marlene Trick/Iikka Nurmonen 7 Benon Prince/Ari Moilanen 8 Make Me Money/Harri Koivunen 9 R.R. ?. ?. Maaninka. ?. ?. lähtö: 3 Anya von Bentz (5, 7) 4. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Turku 1 Tosi-Jänkä/Juha-Matti Paavola 2 Topper/Terho Rautiainen 3 Hiskin Muisto/Esa Holopainen 4 Valvi/Ilkka Korpi 5 Kemun Tutu/Harri Koivunen 6 Lumi-Hessu/Ari Moilanen 7 Vilkkaan Virke/Teemu Okkolin 8 Edla/Toni Törmänen 9 Virin Santeri/Timo Toiviainen 10 Vislakka/Mika Forss 11 Vauhti-Mona/Antti Teivainen 12 Piispalan Santeri/Jani Ruotsalainen 2100 ?. ?. Onkin hienoa, että ihmiset tiedostavat sen ja viihtyvät katsomoissa?, Ojaniemi iloitsee. Pesäpallo on intohimo Vimpeliläisille Jari Toppiselle ja Hannu Vainiolle pesäpallo on äärettömän tärkeää. ?Pesäpallo on osa elämää. Käymme katsomassa pelejä aina kun vain mahdollista?, miehet kertovat. ?Pesäpallokatsomossa unohtuvat työelämän murheet, sillä siellä voi suunnata energian pelkästään oman joukkueen kannustukseen. ja 15.9. Mestaruuteen vaaditaan kolme voittoa. 112:5?6 1.9. ?. Vedon Mikko Kanala (oik.) ja Sotkamon Immo Rautiainen aloittavat väännön sunnuntaina. Laji kiinnostaa ja herättää tunteita Miesten Superpesiksen otteluita seurasi runkosarjassa keskimäärin 1?589 silmäparia ottelua kohti. Määrä on kuusi prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Suurimmat yleisömagneetit olivat 2?223 katsojaa kerännyt Hyvinkää, 2?107 silmäparia houkutellut Vimpeli sekä 2?100 pesisintoilijaan yltänyt Sotkamo. Naisilla pesäpallo jatkaa Suomen suurimpana joukkueurheilulajina yleisökeskiarvon perusteella. Pesäpallokatsomon ja kannattajien sosiaalinen yhteenkuuluvuus on ehdottomasti yksi pesäpallon helmistä?, Toppinen ja Vainio sanovat. Pesäpallon finaalivaihe nostaa myös toiminnanjohtaja Ojaniemen tunteet korkealle. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Turku 1 Franko/Antti Teivainen 2 Pihlajan Aaroni/Akseli Lahtinen 3 Hullumies/Seppo Sarkola 4 Rokne Eld* (NO)/Svein Ove Wassberg 5 Virijori/Tero E Mäenpää 6 Pulun Pilke/Mika Forss 7 Marimin/Arto Hammar 8 Wik Stjernen* (NO)/Gunnar Austevoll 9 Erikasson/Harri Koivunen 10 Boker/Esa Holopainen 11 Särpefanten* (NO)/Jan Roar Mjölneröd 12 Köppinen/Kari Rosimo 2100 ?. ?. ?. ?. 2120 ?. lähtö: 9 I.P. ?. lähtö: 10 Vislakka (6, 4) 5. ?. ?. ?. Hyvin käy sen, joka on armelias ja lainaa omastaan muille, sen, joka aina toimii oikeuden mukaan. Tänään perjantaina: Eemil, Eemeli Huomenna lauantaina: Arvi Ylihuomenna sunnuntaina: Pirkka Mietelause Syyskuussa kun lehti lähtee, niin maaliskuussa keli loppuu. Vanhaa säätietoa Rantsilasta merkkipäiviä 50-VUOTIAS Maatalousyrittäjä Heikki Väänänen 4.9. 15,4 16 680 20,6 14 070 15,7 14 030 15,7 12 650 17,0 13 115 16,5 16 590 15,2 17 440 16,0 12 745 16,3 10 470 14,9 17 350 17,4 14 930 14,7 18 950 15,7 32 420 14,6 21 760 12,4a 158 607 13,8 113 979 -a hpl 9/19,2a 3/17,1a 3/15,7 1/17,8a 4/15,1a 1/13,8a 4/15,2a 9/17,9ax 1/13,5a 4/14,1a 1/16,9 1/15,1a 1/15,7a 7/15,1a 5/13,8a 1/m15,9 1/15,6a 3/14,4a 5/17,7a 2/17,8a 5/15,2ax 1/14,6a 8/16,0x 1/15,8a 2/14,2a 3/15,8a 2/15,7 3/15,9a 1/17,7 5/13,4a 6/14,2a 1/m16,7 1/16,2a 1/16,0a 9/13,5ax 8/15,7a 12/16,5 5/15,2 2/15,0a 1/16,1a 7/15,2a 4/17,5a 2/16,1a 2/15,0a 1/13,6a 4/13,8a 2/14,1a 2/m15,4 3/16,2a 10/15,7 1/16,7a 1 1/15,0a 3/15,2a 1/15,3a 6/16,3 2/14,9 5/16,7a 1/14,7 10/15,9 1/14,6 H 28.8. 5/14,4a 3. ?. ?. ?. ?. Miesten finaalisarja käynnistyy sunnuntaina ja naisten vastaava ensi viikon keskiviikkona. Pesäpallofinaalit ovat sytyttäneet niin Sotkamon Jymyn pelinjohtaja Mikko Kuosmasen kuin Vimpelin Vedon virkaveljen Risto Ojanperän juniorivuosista lähtien. ?Pesäpallo on myös tunnelaji. Sotkamon kylänraitillakin kuulen usein uusia ehdotuksia pelin pyörittämiseen. ?. ?. 2140 ?. Tiedot postitetaan osoitteeseen: Maaseudun Tulevaisuus, ?Merkkipäivät?, PL 440, 00101 Helsinki, tai lähetetään sähköpostilla osoitteeseen merkkipaivat@maaseuduntulevaisuus.fi. Suunta-palvelu tarjoaa nuorille tukea verkossa Nuorille on perustettu uusi Suunta-palvelu verkossa. Odotamme kovaa taistelua, sillä kentällä on ehdottomasti sarjan kaksi parasta joukkuetta.? TOMI OLLI Finaalit vuorossa Miesten Superpesiksen loppuottelut Sotkamon ja Vimpelin välillä alkavat sunnuntaina 1.9. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Turku 1 Volume Hoss/Niko Jokela 2 Abandon Fire/Tommi Kylliäinen 3 San Marino Wood (FR)/Harri Koivunen 4 Amazing Sunrise/Iikka Nurmonen 5 Bret Boko (SE)/Ari Moilanen 6 Robin Maguire/Seppo Markkula 7 Sahara Flygirl/Juhani Tapani 8 Green Pepper/Jani Ruotsalainen 9 Orderly (SE)/Hannu Hietanen 10 Rim Bay Gabriel/Risto Airaksinen 11 Caesar De Veluwe/Janne Soronen 12 Southwind Tequila (US)/Kari Venäläinen 2100 ?. ?. sekä tarvittaessa 14.9. ?. ?. Mies kehuu tunnelman olevan kuin rakkaustarinasta. ?Kun mestaruus ratkeaa, se nostaa aina tunteet pintaan ja vesi kihoaa silmäkulmiin. Usein mestaruuden ratkeamiseen liittyy myös jonkinlaista draamaa, mikä kihelmöi entistäkin enemmän.? ?Toivon niin miesten kuin naistenkin finaalisarjoista mahdollisimman pitkiä, sillä silloin yleisö saa nauttia tunnepitoisista kansallispelielämyksistä mahdollisimman paljon?, Ojaniemi toteaa. TOMI OLLI ravit Erilaisia vaihtoehtoja pyörittelemällä Turussa ravataan tällä viikolla sekä perjantaina että lauantaina, jolloin ohjelmassa on kylmäveristen pohjoismaiden mestaruus. pesäpalloa seuraavat Jari Toppinen ja Hannu Vainio, Vimpeli 30.08.13 Pesäpallomestaruudesta Aurinko nousee Helsingissä kello 6.10 ja laskee kello 20.30 Oulussa kello 5.51 ja laskee kello 20.44 Utsjoella kello 5.20 ja laskee kello 21.03 Oikeamielinen ei koskaan horju, hänet muistetaan ikuisesti. lähtö: 15 Oudry dei Veltri, 14 Jaqueline Mon Ami, 7 Absolute Ruler, 8 Cabernet (10, 12) Anya von Bentz on viime esityksensä perusteella parhaan tuntuinen varma. Ps. Se on hyvä asia, sillä pesäpallossa riittää aina spekuloitavaa?, Kuosmanen sanoo. Risto Ojanperä on samoilla linjoilla. ?Nuorena miehenä odotin kauden huipennusta todella innokkaasti, eli sama tunne oli jo silloin päällä?, Ojanperä kertoo. ?En osaa sanoa, sytyttääkö finaalivaihe Vimpelissä juuri runkosarjaa enemmän, sillä kylä elää pesäpallosta läpi kauden intohimoisesti. ?. ?. Kilpailu päättää T75-pelin finaalikierroksen, jolle ei kertynyt lisärahaa jaettavaksi. Naapurimaiden terävin kylmäveriparhaimmisto ei ole mukana tavoittelemassa 40?000 euron ykköspalkintoa, mutta kolme kisaan lähtenyttä norjalaishevosta tarjoavat kotimaan edustajille joka tapauksessa riittävän vastuksen. ?. ?. ?. ?. ?. ?. Chat-sivu löytyy osoitteesta www.yle.fi/ suunta. Palvelu on osa Ylen kokoamaa Nuorille. 27,0a 26,0a 25,9a 26,8a 24,7a 26,8a 25,9a 26,3a 25,6a 26,4a 24,6a 24,6a 350 970 360 420 440 110 160 680 290 540 150 094 5/27,4a 1/30,1a 6/28,6x 3/28,1 -a hpl 6/28,5x 5/27,5 2/28,2ax 1/25,6a 6/26,6a 1/26,5ax 4/25,8a 1/27,0a 2/27,1x 2/28,0a 9/26,8ax 4/27,1a 4/27,3 4/26,7 hll 1/25,3 9/33,4ax 2/25,1a 2/27,0a 2/27,4ax 4/26,3a 2/26,0a 4/27,3ax 3/25,5 5/28,4 2/25,9a 1/27,0a 1/26,7 3/27,3 2/27,5a 6/26,0a Jo 26.8. 2/26,0a T 27.8. 5/30,9 1/25,9a 8/26,8a Jo 26.8. 9/28,4ax T 27.8. hpl 4/24,6a 2/27,1 2. ?. Joskus paikallisessa kahvilassa saattaa varttitunnin kahvihetki venyä parituntiseksi, kun kyläläiset haluavat vaihtaa näkemyksiä pesäpallosta?, Ojanperä hymyilee. PESÄPALLO Viidenteen finaaliin Finaalisarjasta miehet odottavat tasaista vääntöä. Kuosmasen mukaan ratkaisu venyy viidenteen peliin, minkä Sotkamo voittaa kotiutuslyöntikisassa. Ojanperä odottaa myös viiden ottelun sarjaa. lähtö: 5 Bret Boko (9, 2) 6
20 Perjantaina 30. alv. P. 0400 407560 Vantaa. Quicke 760 etuk. P. 040 7515331. Ulkoministeriö Ulkoministeriö on nimittänyt Susanna Niinivaaran Suomen Pietarin-pääkonsulaatin lehdistövirkamieheksi 1.10. H. Maksan reilusti käteisellä. Romuliike ostaa p. Euro-Teli Oy, Hki p. -01 MRT4975 AX, 4-siipiset, kiekkoleikkurit, hydr. Kalle Silfverberg, 34. heilleen siitä valtavasta työstä, jonka he ovat tehneet maamme hyväksi. Muistomerkin paljastaa Pauli Tahvanainen ja siunaavat kirkkoherra Armi Rautavuori ja rovasti Kalevi Kokkonen. Muistomerkki paljastetaan lauantaina 31.8. Hän aloitti työssään 5.8. Tieto Oyj Mattias Isaksson on nimitetty Tiedon markkinointi- ja viestintäjohtajaksi 1.10. Tuomas Välimäen, 43, viiden vuoden määräajaksi 31.8.2018 saakka. SEK Public Oy Sari Siikasalmi on nimitetty viestintätoimisto SEK Public Oy:n toimitusjohtajaksi 1.10. alkaen. (SIS. He huusivat: ?Jeesus, paranna meidät, armahda meitä!? Jeesus paransi miehet, ja he lähtivät iloisina koteihinsa. Vain yksi miehistä palasi takaisin. Noud. 044 5876100. -06, kauha, haarukat, ml. 0400 596423. VALMET 565 vm. karitsoita, lampaita, hevosia kilp.kyk. 9600h, hyvä ikäisekseen, hinta 35.000. 200 ?. Kymmenen miestä oli piilossa kivien takana. sis.alv., rahoitus järjestyy. SAMPO 680, vm. P. 040 7602561. WM8500 Esittelykone vm. 15.900. kello 12. MT ALK. . Silloin minua hävetti. Myöhemmin olen ollut kiitollinen äitini huolenpidosta ja siitä, että hänellä oli aikaa lapsilleen. John Deere 6610SE vm. 2200 h. -02, aj. 040 5700833. - hydraulisesti liikkuvat sivuputket - kumivaimennus aisassa - jarru telin ensimmäisissä pyörissä www.temtuote.com Puh. 050 3271889. Teho-Juko perunannostokone. P. 0400 649 678 jyrki.akkanen@valtra.com Deutz-Fahr 135 Agrotron etukuormaajalla Q970, 50 km/h, ilmast., j.venttiili, hp. 040 5022895. Nordea vähittäispankki Varatoimitusjohtaja, YTM Sara Mella, 45, on nimitetty vähittäispankin uuden Operationstoiminnon vetäjäksi Suomessa ja Baltiassa. Sara Mellan seuraajaksi on nimitetty MMM Jussi Mekkonen, 41. P. Leveydet 2500 - 2650 mm ? (SIS. 040 7095766. VALMET 6400 ek Q45, palarenkaat, ml. 040 5796381, sähköposti pekka.karhu@karjanhankinta.fi, www. sis.alv NH TDD90-4 vm.-07 ml 560, 90 hv, ml 560, Trima 2.0 etuk., Uuden veroinen kone 31 000 . 040 8765516. Rautaromu, sekapelti ja autot. Noudetaan nopeasti nosturiautolla. 15 jalkaa ruumentenlevitin, edullisesti. P. valmistusmaa Saksa . sis.alv Case JXU 100 vm.-04 ml 3700, Trima 360 etuk., ilmastointi, pikavaihde hydr.suunnanvaihto palapintarenkaat 38 900 . 050 5233765, V-S/Muurla. TB 211 maatilan ympäristönhoitoon Sampo Comia C6, UUSI HEINÄTYÖKONEITA YLIVIESKASTA -NVasaraterillä -NKestävä,NlujaNrakenne -NHyväNulottuvuus -NNopeaNajettava -NLaukaisumekanismi -08 15.500 ? ?Welger DoubleAction -08 24.193 ? ?JF 900 -01 6.500 ? ?Lely 320 -08 10.080 ? ?McHale 991 BE käärin -01 8.065 ? ?JohnDeere 578 Maxicut -03 6.854 ? ?JohnDeere 678 Kombi -04 29.674 ? Tuotetiedot ja kuvat: www.konefarmi.fi/ vaihtokoneet Juhani Rajaniemi 040-4848192 KONEFARMI YLIVIESKA www.kjellman.fi SoitaN0424720N600 4,2 m pöytä, 4-veto, ilmastointi, renk 750/65 R26 ja 550/45 R22,5, tasausp. lukko, kamera, ajotietokone LH500, jne. Nettohinta ilman vaihtoa, Hp.109 000. He olivat parantumattomasti sairaita. Kverneland KÄÄNTÖAURA. P. 0400 485516, www.askoarvo.fi KUROTTAJA FARESIN 6.28, vm -09 2600h, H. P. 2300 h, Lumberg 345 linkku vm. 045 1390384. Asa-Lift Minicombin KULJETINMATTO. 2013, 175 h. sis. seosrehuruokinnan erityisasiantuntijana koko PohjoisSavon alueella, toimipaikkana Nilsiä. Agrologi AMK, m myo Arja Mustonen palasi 1.7. ALV) (SIS. 0400 372807. Puuntyöstökoneita: Kestotilaajan etuja: Caterpillar 924 G linkku vm. 044 5121129. Härmänmaa / Ylihärmä Nivelakseli levykytkimellä FF2, tuuma 38-6, 64 hv, uudehko, hp. Toimivia, korjattavaksi sekä varaosiksi. P. 1800 mm NYT Kauha lev. 0500 211902. Lännen 860 traktorikaivuri -02, 400 kg:n tärytin, 2 kpl Cobra kallioporakoneita. n. 06 5256301. Metsäyhdistelmät: Kuormain Patu 1800, kärry Patu 75. karjanhankinta.fi Kyyttö-hiehoja tai -vasikoita. 24 t?. 040 7571407/Vakkolan Osa Oy. Klapikone Palax 70 S TR/SM -07, ammattikone, vähän käytetty. P. Tarpeettomana, siistikuntoinen, Lahdessa. Haler-Palvelut Oy, 044 3098027. PURETTUNA PUIMURIT: Sampo 360-600, MF 86-520, Fahr 66-750. ALV) Harjupellontie 13. 33 000. alkaen Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito -osaston maatalouden kasvinsuojelusta vastaavaksi myyntipäälliköksi. Valmet Oyj OTK, eMBA Markku Honkasalo on nimitetty Valmet Oyj:n talousjohtajaksi. Hinta 29.000? + alv. huom. -03, aj. Vasikka- ja tuotantoeläinvälitys, tuottajapalautukset, nopeat kuljetukset koko Suomen alueella. Kysy lisää, se kannattaa. P. laukaisulaite, kuorimet, kumitukipyörä, siistit ja hyväkuntoiset. 0500 443602, Nummela. 4-vetotraktoreita alle 4000 h kuormaimella tai ilman. pienkuormaimet, kuten Avant, Weidemen, ym. ym. Quicke 970, aj. 0500 172320. Ost. nimitetty tekniikan tohtori, DI Jouko Toivanen. Myynti- ja markkinointijohtajaksi on nimitetty FM Anu Vauhkonen. Belarus traktoreita sekä leikuuupuimuri MF 440. Hp. 0400 157701. VALMET 901.4 6pr, -10, 10 000h Nisula 330, 11m puomi. Hyväkuntoinen harvennuskone. P. 0400 932741. Tulikivi Oyj Tulikiven uudeksi talous- ja hallintojohtajaksi on 26.8. 42.000 ?. P. sis. Puintikunnossa, uusi säätöseula. 0400 266596. James 52D-4 ml 15238 h Käy ja kukkuu vm.-87 11 600 . 0400 868838, Sipoo. Traktorilana 4-terällä+hara, 1900?. Hyväkuntoinen, 5.800 (sis. 2012 Erittäin hyvillä varusteilla. KYSY TARJOUSTA!! Nyt tehoja viljan ja perunan kuljetuksiin ym. Perävaunu 36 m3 Case IH JXU105 PSE -10, 950 h, 106 hv, metsäohjaamo, suunnanvaihto ilman kytkintä, ilmastointi. www.etukone.fi P. 0500 350723 tai 040 5251048. Lumitöihin Fiat - Hitachi FR 70 -94 hp. ei tukkeutumista . nurmiviljelyn erityisasiantuntijaksi, toimipaikkana Lapinlahti. John Deere puimuri varaosiksi. P. Käteism. alkaen Ville Seuri, 33. Seurin työparina kotimaantoimituksen varaesimiehenä aloittaa Mira Mäkelä, 41. HS:n kaupunkitoimituksen esimiehenä jatkaa Minttu Mikkonen, 37. Myös ei kats. Kaikenk. Hyvässä kunnossa aj. NEW HOLLAND TC5060 esittelykäytöstä, 20 h. Kalevin ja minun äidit toivat meitä. 0500 269944, Jalasjärvi. Lokomo 910 ja vaihtolavakärry. Suoraan ajosta. 02-5460195, 0400 591152. Case IH Puma CVX195, 2010, etunostol., Isobus, GPS, 700h Mascus 1374B7EF. Hinta 2.200. -89, vaaka, kauha, ml. P. Myös kaikki jalometalli. Hänen työparinaan kaupunkitoimituksen varaesimiehenä aloittaa 2.9. Kukaan ei ollut osannut parantaa heitä. Miehet tunsivat Jeesuksen. 040 5015789. Myynti: Lisätietoja: www.agrok.fi Hinnat( alv 0%) + rahti Olli Nykänen 0400-792268, olli.nykanen@agrok.fi Lauri Ylä-Ajos 045-3232177, lauri-yla-ajos@agrok.fi Aluemyynti: Katso www.agrok.fi Tehoja syksyn perunannostokiireisiin 1-2,5 tn sähkötrukit vm.-95 -09. P. 040 3739327. Viestintätoimisto Desk Anu Petäjä on nimitetty Viestintätoimisto Deskin suunnittelujohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. - sovitteet mallikohtaisesti 8.950 3.995 Laimet 100, tukkipöytä, yläterä hakkurilinja + muita varusteita. P. kokonaistyöleveys 355 cm MU-H/S 250 ,. ALV) Kiitollisuus M unakan kansakoulun ensimmäiselle luokalle asteli kahdeksan ekaluokkalaista 49 vuotta sitten eli tarkalleen 1.9.1964. Vain kahta ekaluokkalaista vanhemmat toivat kouluun ensimmäisenä päivänä. -65, hyväkuntoinen ja edullinen. ym. P. elokuuta 2013 päivästä toiseen HUIPPULAADUKKAAT sana sunnuntaiksi Jeesus kulki kivikkoista tietä. 050 3774551, autojani@hotmail.com. NIMITYKSET Pro Agria Pohjois-Savo Agrologi AMK Marjaana Mikkonen aloitti äitiysloman sijaisena 1.8. moottori. Täysin huollettu, hyväkuntoinen, suoraan puintiin, edullisesti. P. P. alkaen. REHUOHRAA. Valmistettu 2007 Hinta 25.500?, sis alv 24% Valtra X-120, linkkukone Kuopio vm. lyhyt silppu 6.955 MU-H/S 200 ,. n. + alv. P. 31640 HUMPPILA Puh. alkaen Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito -osaston liiketoiminnasta vastaavaksi osastonjohtajaksi. MMM Kyösti Nissi on nimitetty 1.9. J:kylä, p. k-autot ja moottorit. -05, rasvari, vaaka, kauha, ml. sis.alv Case Ih PUMA 155 MC vm-11 ml 1380, 155 hv, ilmastointi, 40km/h, jarruventtiili, ym 78 000 . Hyvä. P. Hänet on nimitetty myös varatoimitusjohtajaksi. Helsingin Sanomat HS:n kotimaantoimitusta vetää 2.9. Voisiko tuo pieni sana tänään muuttaa suurta maailmaa? Leena Luokkamäki Ainakin hivenen parempaan suuntaan. Rukous Hyvä Jumala, Taivaallinen isä. Auta meitä näkemään hyviä asioita. Kiitos, että saan elää. Kiitos luonnon kauneudesta. Kiitos hyvistä ihmisistä lähelläni. Kiitos elämästä. Kiitos uskosta. Kiitos, että saan rukoilla ja pyytä apua. Kiitos kiitollisuudesta, sillä kiitollisuus karkottaa mielemme pimeyden. Anna sydämeeni iloa ja rauhaa. Aamen. Agrologi, agronomi MMM Anne Idström aloitti 27.8. -01, takanostolaite, lumikauha, ml. Esittelykäytöstä edullisesti. 0500-684462, 0500-684463 Valtra 6300 vm. pöytä, 6-syl. 040 5700833. Kesanto- ja piennarmurskaimet Järeä rakenne! Saksan markkinajohtaja! . (sis. 0400 977932. Seppo Keskinen 0400-267373 ?Welger 235 pro? Maailman johtavalta Murskaavaa ylivoimaa Erikoiserä 5950,Työleveys 210 cm alvN0% MF 6270 -02, 5400 h., 27.800 ? alv. alv). ALV) Yleiskauha lev. Nopea käteiskaup. -92, aj. 2000h, isot renkaat, hyväkuntoinen, hp. 040 5015789. Uusi ORSI PUOMIMURSKAAJA LEADER 655, p. Myös korjattavaksi. P. 0500 820404. Pyöräkuormaajat Forssasta: Myyd. 0400 596423. Lapiomuokkain IMANTS 45 DRH 290 SX-terät 7 riviä. 044 3351254. Ostetaan sepänalasin n. 80-90. 1500 mm NYT 439,479,529,629,649,785,- (SIS. Valtamerilaivat, junanvaunut, maatalouskoneet, kuorma-autot ja perävaunut. syntyneitä. P. alv 0%, mukaan iso kauha ja euroadapteri. Soita lisätietoja 040 5640879. Nupoja, Hol.-hiehoja vuoden ikäisiä. alv. P. 040 8677559. PAALIKÄRRY 18 TN PERUNANNOSTOKONEITA AVR Spirit 6100 ....................2012 Grimme SE 75-30.................2001 Underhaug 5640 ..................2005 Grimme GZ 1700 DL............1998 www.farmers.fi 045-8901400 Paluuaurat Agrolux vm. P. P. Miehet sairastivat spitaali-tautia. 2001, etuk. Afrikan vientiin Hiace, Corolla, Hilux, Dyna ym. ALV) t t kk Pieni 4-veto traktori etukauhalla. Esim. P. 040 5498891. Heti puintiin Sampo Rosenlew 2085 TS HITACHI EX75UR-5, telakaivinkone. 13.000 h, Kramer 380 4x4x4 vm. 0400 365 837 Hapon kestävä/palavan nesteen säiliö, 10 m³, h. Tied. 100kg. P. 040 5103127, Esko Väänänen, Nilsiä. Heti kät. H. Ranjia Oy, Pori. Toyota, M-B henkilö- ja pakettiautoja, myös vialliset. 2000 mm NYT (SIS. Hän aloittaa uudessa tehtävässään 2.9. Mawell Group Torbjörn Lindh on nimitetty Mawell Groupin uudeksi toimitusjohtajaksi. Ostamme käteisellä: M-B, Man, Volvo, Scania, ym. suljettu murskainkammio vastaterillä . Ursus-sovitteet. Hyvä. 8400 h, Liebherr 531 linkku vm. 2.500?. Myyd. 0440 321779. Sampo Rosenlew 410. P. 0400 830129. Halkoja käsinkoskematta. Halkomaxi.com 0400 808552. Lukuoikeus internetin sääpalveluun Fiat 4-veto esim. Tarjous 49900 . 040 8676547 / Powerforest. PETA-METALLI OY Valmistaa ja myy: Betonin tasosekoittimia Lietepumppuja Lietteenlevitysvaunuja/ vaihtolava Potkurisekoittimia 06 5256301/0400 907004 www.peta-metalli.fi höyläkoneita, yhdistelmäkoneita, porakoneita, tappikoneita, katkaisusahoja, kasauspuristimia, vannesahoja, tarkistussahoja, purusuodattimia/-putkia, aihion liimausautomaatti ym. sis.alv./ vaihto. Q45, 2200 h, palarenkaat, h. 44000 . ALV) (SIS. P. sis.alv Jyrki Akkanen AGCO Suomi Oy Kaupinkatu 26 Kouvola P. 0400 192548, Laitila. Suomalainen Maaseutu -lehti 12 x vuodessa KAIKKI RASKAAN SARJAN AMMATTILAISIA. JOHN DEERE 955-935 puimurin käytettyjä varaosia. 050 5455499. Trukkilavahyllyjä, pääty 45 kpl, palkki 95 kpl+reng.hyllyt, palkit 16+55 kpl, 2500?. P. Hän halusi kiittää Jeesusta. ?Kiitos Jeesus, kun paransit minut, mies sanoi Jeesukselle.? ?Hyvä, kun palasit kiittämään?, Jeesus sanoi. ?Kiitos on hieno asia.? Luukas 17:11?19 (selkokäännös ) Ostamme kaiken sellaisen, joka maistuu metallille. 0%. n. 045 6787936. Lautasäes hinta alle 3000 . Soita ja tarjoa ! Iki-Metalli Oy p. 040 7070086. RUOTSALAISET KAUHAT SUORAAN JÄTTITUKUSTA! SOVITTEET PAIKALLAAN, ERIKOISVAHVIKKEET, HARDOX 500 Kauha lev. Tarjoa! 0400 261843. Rintamamiehille muistomerkki Lahja ja Viljo Tahvanaisen lapset ovat rakentaneet muistomerkin kaikkien rintamamiestilallisten sekä vanhempiensa kunniaksi Enon kunnan Pohjan kylän Alapohjalle. Muistomerkki on kiitollisuuden osoitus kaikille rintamamiestilallisille ja heidän per- KOVA- sekä PYÖRÖPAALAIMIA John Deere, Welger, Claas, Rivierre Casalis, MF. 2250 mm NYT HARMAALEPPÄ MASSAPUUTA. P. Fiat 640. alv). murskaimen leveys 200 cm . kokonaistyöleveys 425 cm MU-FM Hydro 120 ,. 040 5893692, Rovaniemi. Kaivinkoneen kanto/kiviharoja ja laikkumätästimiä. P. Kiitoksen sanominen myöhästyy usein: hoksaamme, että olisi pitänyt kiittää, mutta se sana jäi sanomatta. Sana kiitos on yhtä merkittävä kuin sana anteeksi. 0400 365 837. Ponsse Ergo-H73 -06, 9500 h. P. huippulaatua mm. patentoitu mekaaninen esteenylitys, työskentelyalue 60 ° alaviistoon ja 90 ° pystyasennossa . ruokinnan ohjauksen ja tuotosseurannan asiantuntijana, toimipaikkana Vieremä. Agrologi Jouni Rantala aloitti 15.8. 3100 h P. 0400-646200, 0500-659678. PUIMUREITA: John Deere, Massey Ferguson, Volvo, Fahr, Claas ja Sampo 500 ja 580. sis.alv JD 6830-4 vm.-09 LUKIJOITA NYT JO 195 000. EIKUN LISÄÄ LÖYLYÄ! Myytävää Koneviestin lukijoille? Soita Väinö Keto, 0500 451 459 vaino.keto@koneviesti.fi www.koneviesti.fi Konekesko Oy, Loimaa 050-3724851, Pasi Rasimus Claas Dominator 58 Special, 1800 h, 12. 0400 705734 email veskin@toholampi.fi Lukuoikeudet Maaseudun Tulevaisuuden ja Kantrin näköislehtiin sekä arkistoihin Alipainekompressorien lamellien valmistus ja myynti. Peta-Metalli Oy p. P. Valmet 6400 Mezzo + ek. 040 7571407/ Vakkolan Osa Oy. Case IH MXU100 -06, Trima+3.0 etukuormain, 3890 h, 101hv, takarengas 420/85.38, ilmastointi, huollettu, hydr.tuotto 80l/min. www.etukone.fi P. 0440 321732. 3-aksilainen, hyvillä varusteilla. ja kesantomurskain tai niittokone. P. FORD 5000, vm. 1975, 6000 h. 29.000. sis.alv Valmet 705-4 ml 7800, 83 hv vm-84 13 600 . 0400 596423. NEW HOLLAND T7.200 PC50, vm. talousasiantuntijana, toimipaikkana Kiuruvesi. Berner Oy Agronomi, MMM, eMBA Antti Korpiniemi on nimitetty Berner Oy:n toimitusjohtajaksi 1.9. alkaen. Agronomi, MMM Kalle Erkkola on nimitetty 1.9. +alv 24% P. 040 5581366, Kirkkonummi. Sampo 500. 0500 517226. ISOT LUMIKAUHAT Juko perunakone rivinostin. P. P. 0400 539772. ml 2020, 145 hv, 40km/h, Quicke 65 etukuormain, Ilmastointi, jarruventtiili, 110l/min hydr.tuotto Siisti 69 500 . (03) 437 8801 KARJANOMISTAJAT Ei enää arvailua mikä teuraseläimesi tilityshinta on kilolta, sillä maksamme teuraastasi kiinteän takuuhinnan (ei rasvaeikä luokkavähennyksiä) myös pihvi- ja luomueläimet. Ost. hinnoin. vain 3700h, vm. Aj. 0400 768763. vm.-01, 4500 pöytä, pöytävaunu, 4-veto, ilmastointi, tappiovahti, 1830 h. 2001. 1986, 2200 h, 7.340. alle 3000 h. P. 4000 ?. P. sis.alv. Miel. 1.5. metalliromut. 044 9600251. VALTRA 8950. P. lähtien. Kausi on kolmivuotinen. Kauha lev. 1250 mm NYT Kauha lev. Kuormain Evi 2400, kärry Hakki 8, 2-palkkirunko, hydraulinen aisaohjaus. P. 0400 625745, Pirkanmaa. Suomen Pankki Suomen Pankin johtokunta on nimittänyt rahapolitiikka- ja tutkimusosaston päälliköksi kauppat. 7600 h. 044 5816440. Ostamme jatkuvasti metallia: autot, traktorit, maatalouskoneet ym. 045 1106695. Rikkinäiset akut sekä kuparia ja alumiinia. murskaimen leveys 250 cm . LM TRAC 680 -00, pumput uusittu, huippusiisti, konelava 4,50 x 240 järeä 2.200?. Myös vaihto. hydraulivetoiset 120-160 cm työleveydellä . P. 0440 179283. Jyväskylä säteellä 50 km omarantainen maa/metsäpalsta oktrakennusoikeudella tai rakennuksineen. P. Turvallinen kauppa, parempi hinta. 1000 h. P. 044 9600251. Metsäkäyttöön soveltuva maataloustraktori. Pieniä sanoja, joilla niillä on suuri merkitys. viljelyn lopettamisen takia. P. 040 5880749. SAMPO ROSENLEW 580 H vm.91, hytillinen, aj. toht. 6700 h, Jake-etunostolaite + nivelaura 2.8 m. 040 5639496 New Holland 8030, vm. 46000 . 040 5639496. 0400 596423. CASE 685 XL 4x4 PURETAAN. P. TRAKTORIT: MF, Leyland, Nuffi, DB, IH. P. PohjoisKarjala. P. Ykköskierrätys Oy, p
Peltoa n. paluuaura vm. 0500 813454. Audi A6 3.0 TDi Quatro vm. Retronik 050 5210082. Metsätilat Rantatontit HYVINKÄÄ KYTÄJÄRVI 116 ha puusto 10 723 m3, 450 t?/tarjous, huom. -01, 6x4, koukkulaitteet + koukkulavaperäkärry, 3 kpl hakelavoja. 6:lle, takatalli, 32 t?. Fiat Challenger 2,8D -05, aj. veitsileikkuri 12,00 ? kuorimen kiinnike 26,00 . sis. 020 413 2321 Tynnyrit rahtivapaasti perille toimitettuna! ? Lisätietoja: Veli-Pekka Palmu, puh. pultit sekä alv 24 % www.mvagent.com Kärsämäentie 49 20360 Turku P. tarjoukset viim. 53 tkm. P. P. P. Yleisöljy, sopii bensiini- ja dieselmoottoreihin, useimpiin vaihteistoihin, hydraulijärjestelmiin ja öljykylpyjarruilla varustettuihin akselistoihin. Maailmanlaajuinen myyntimenestys KAIVINKONEEN KAUHOJA www.kauhoja.net P. maapuoli pitkä 44,00 . 03 3634008, 0400 625373. Myyd. 0400 895174. . paikkaa, voi tarjota kokonaisuudesta tai rak.paikoista erikseen, hp kokonaisuus 240 t?/tarjous. SYSMÄ SAARI Päijänne rantatontti 0,6 ha, tie perille, 150 t?/tarjous. * Nieminen 040 547 0472 Katso esitteet ja kartat: www.es-metsatilat.fi Mariankatu 8 A 10, 15110 Lahti Puh. 040 5162311/Ulpu KEVYT- sekä kyntömuokkarin kulutusosat myös muovisiipiä Retronik 050 5210082, myös ilt. P. 0400 514846 HYVÄ VALIKOIMA RENKAITA JA PARIPYÖRIÄ Raju/APV-vanteistot, Trelleborg, Mitas, Alliance ja Continental renkaat. 96ha. Hp. vannas 29,00 . SEKO Sam 5 500/173 paalikauha -09 27.642. alv. vannas 32,00 . P. 5.9. * Laitinen 0400 481 103 JANAKKALA MONIKKALA/ VANANTAKA noin 13 ha puusto 1611 m3, 58 t?/tarjous * Määttä 040 595 6785 NASTOLA RUUHIJÄRVI 7,945 ha, puusto 511 m3, 30 t?/tarjous HEINOLA HUJANSALO 10,7 ha puusto 1514 m3, 65 t?/tarjous * Mäkiranta 050 307 6801 SYSMÄ SUURIKYLÄ 7,4 ha tila, jolla 1 rantarak.paikka Päijänteen rannalla, puusto 1603 m3, 260 t?/tarjous. SYSMÄ SAARI Päijänne 1,8 ha määräala kokonainen saari, jossa 2 loma-asunnon rak. v. 12/2001, 250000 th. -7216655 Roka-tilasäiliö 2500 L, vm. 2.500?. P. Scania 36, vm. järjestetään. Lämmitettävät uimuri juomakupit+ muuntajat. P. -04 JF 3202 GMS Flex niittomurskain ...................vm. P. -04 JF FCT 900 tarkkuussilppuri Schäffer 222 pienkuormain vm. kärki 15 mm 8,00 ? kärki kovametalli 19,50 Hinnat sis. p. -11 Premium Business. -91. -83 alkaen Siipi 124,00 . Kone Salossa. Varaa nyt oma McHale-koeajosi Konemyynti: Huittinen 040 381 5452 Iisalmi/Kainuu 040 681 5508 Jyväskylä 040 825 8230 Kankaanpää 050 340 0704 Kokkola 0500 561 265 Konnevesi 040 500 7509 Konnevesi 0400 544 594 Kouvola 0400 997 188 Lahti 0400 997 188 yli 200:n eri traktorimalliin Seppo Mairinoja Konefarmi Kouvola p. 9 hehk. Ilmastointi, vetokoukku, tummenn. autotalli. Tark. nettikone id 1215341. Siisti. P. -88, aj. -04 Welger 235 Prof paalain .... 0400 429351, 040 5015596. Kampanja koskee ao. 040 8487794. Nettiasunto.com id:65601. Mobil Delvac 1 5W-40 Mobil Delvac MX ESP 15W-40 Mobil Delvac MX ESP 10W-30 Mobil Delvac MX 15W-40 Mobilfluid 426 ihinta Katso lisää: www.kjellman.fi Kysy lisää: 0424 720600 tasainen levitys . 87 tkm. Hinta 22.000?. Litiumpohjainen monikäyttöinen ajoneuvojen yleisvoiteluun ja pyöränlaakereihin NLGI 2 Kronos lapiorullaäes soveltuu hyvin: MB 200 CDI FARMARI AUTOMAATTI vm. työsyvyys jopa 15 cm . Hyvä. 2000, RL 10-pesurilla. 0400 516941. K-MAATALOUS www.k-maatalous.fi 13 900,- PUHDASTA KALKKIA Muru kalkki: SALO 0400 120 001 PORVOO 0400 203 499 22 ?/tn ALV 0 % elokuussa tilatut 24 ?/tn ALV 0 % Suunnitelmissa: INKOO 19,5 ?/tn ALV 0 % Älykäs kalkki: SÄKYLÄSSÄ 18 ?/tn ALV 0 % KÄYTETYT KONEET KANKAANPÄÄSTÄ Patu Pilke klapikone Claas 470 S Liner karhotin JF niittomurskain CM 2650 Valmet 500 traktori -69 Evi metsäkuormainpaketti Velsa 10 tn perävaunu Agrolux 3-siipinen kääntöaura Sisu takakuormain Farendlöse lieriöniittokone Seppo Ruokola 050 3400704 Marko Yli-Kauhaluoma 0400 766736 HYVÄ PELTOTILA 252 HA. Katso oikotie kohde 7910079 Soita p. 5:lle. Huolletut, siistit. 8.7 ha. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä. -73 D kippi + hiab MR, aj. 0400-997188 Tuotetiedot ja kuvat www.konefarmi.fi/vaihtokoneet/karjatalouskoneet Juhani Rajaniemi 040-4848192 KONEFARMI YLIVIESKA syyskesälle 2013 Konefarmin aluemyyjältä PURKUOSIA Claas Liner 650 T karhotin vm. Erittäin hyvä. Härmänpelto Oy 06 4845175. 0400 527891. www.ekotjanst.fi Boris 0500-567611 Vaasa TWISTER -SIILOT Purkupojat Oy Tarpeettomana hyväkunt. / tynnyri Kevyeen, nopeaan tai vähennettyyn maanmuokkaukseen Karjanlannan ja kompostin tehokkaaseen multaamiseen Aikaiseen sänkimuokkaukseen Nurmien kynnöksen muokkaamiseen Pitkäaikaisten nurmien ja laidunten ilmastointiin Moni viljelijä on palannut takaisin lapiorullaäkeeseen, koska se on monipuolisempi muihin äestyyppeihin verrattuna. Kronos lapiorullaäes kuohkeuttaa ja jättää maan ilmavaksi. Valmistaja: Myynti: www.agrimarket.fi Wikar Oy Ab www.harrows.kronos.fi puh. (06) 823 2300 Sho kk 0,- 14 95 alv 0 % Jeantil puree myös jäiseen paaliin ! Suomi talvivarustepaketti kaupanpäälle Sähköinen hallinta pohjakuljettimelle Hardox lietso Hardox repijäterät Vahva pohjakuljetin alennusvaihteistolla Käytetyt koneet Katso lisää 2 900,www.kjellman.fi 3 950,Kysy lisää 4 900,8 900,0424 720 600 9 900,- Agronic 160 Elho Rotocut Taarup 832 Kverneland 842 -07 Jeantil PR 2000 -07 Jeantil PR 6200 -07 Hinnat alv 0% nnyrin Mobil-ty or XP Pelt ostajalle uojaimet ulos -radioku PÄÄLLE! KAUPAN 89,-) VIELÄ TÄLLE SYKSYLLE Köckerling 460 Quatro kultivaattori -09, aj. Hp. 45.900 . (06) 4212 100 myynti@seinajoensisustus.fi. www.harmanpelto.fi DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. 040 5022895, Kärkölä. Kääntöauroja: Kverneland ES 4-siip., Kverneland E 3x16, muovisiivillä. P. 110 tkm, alkovi, 2 renk., rek. 0400 603128, kulj. WC/HUOLTORAKENNUS Lämpöeristetty, sähköistetty. SIIRRETTÄVÄ. H. 020 413 3720 seinajoensisustus.fi Rajut den satokau ukset! tarjo Emännän unelma rantamajaan tai konehalliin Leipuri-isännän unelma keittiöön GENIUS MEERI 1 injektoritakka Korkeus: 1896 mm Leveys: 650 mm Syvyys: 650 mm Paino: 560 kg valkoisena leivinuuni Korkeus: 1785 mm Leveys: 1050 mm Syvyys: 1050 mm Paino: 3610 kg 4720? 6595? rahteineen rahteineen asennettuna Muut värit 4980? kuvan kipinäsuoja 120? SEINÄJOEN SISUSTUS Lämpöenergia 82-92kWh! asennettuna Meerin ostaja, kysy tilatessasi lisäbonusta! Viilutie 4 60510 Hyllykallio Puh. 3000 ?. 050 4079299 Loimaa. ARSKA 6000 S viljankuivaamokoneisto. 128 tkm, juuri kats., hyväkorinen, imastointi, ABS, vak. nop. 100 ha. Läh. Vehon huoltama, vähän ajettu, hinta 41.000 sis.alv. P. P 040 5021859. Radiokuulosuojain Peltor XP (Arvo ? LIETEVAUNUT MULTAUSLAITTEET PUMPPUKUORMAIMET VOLVO FH 12 vm. 0400 680226. SKODA 130 RAPID vm. siisti STRONGA koukkulavapk. 1. viilunsäätö ja uudet kulutusosat. H. Vaihtorahoitus. -65, Puputti, aj. P. Kts. 569,00 . Trukkipiikit alk. 335 . (02) 275 4444 | mepu@mepu.com | www.mepu.com Paalisilppurit Ostimme erän Jeantil PR 2000 paalisilppureita 53900 ( norm. vain kesäisin, hp. Määräala, pinta-ala sopimuksen mukaan. Mahdollisuus ostaa tai vuokrata tukikelpoista peltoa n. vm. KUHN Euromix 1380 -07 13.500 ? . -08 Welger RP 420 muuttuvakammioinen paalain ..........vm. rintapala 19,50 . 0500 506755. Kauhavalla 2 metsätilaa 49ha. Myydään tarjousten perusteella Rn:o 233:403:29-1 ja 4-199. Pentti Kivimäki, p. 050 4115128. KVICK-FINN kultivaattori www.konefarmi.fi leikkaa ja roottori nostaa rikkakasvien juuret pintaan kuolemaan, jolloin kasvi kuolee. Tutustu koneisiin suomenkielisillä kotisivuilla: www.mchale.net Eritt. Edullisia löytöjä! Soveltuu tilasi tarpeisiin voit valita kartio- tai tasapohjasiilon laaja valikoima (alkaen . Päivystys Keisala 0400 368 332, myös ilt. 02 7216666, fax. . 0500 940663, Kymenlaakso. TOYOTA HILUX -08, aj. 044 5610110 24 h 040 7301 454 0400 120 001 Toimitus myös laivoittain suoraan Virosta. WWW.ERKKISAARI.FI ELEVAATTORI -HIHNAT -KUPIT -PULTIT KAIKKIIN MERKKEIHIN www.halikonkumipalvelu.fi Salaistentie 652, 24240 Salo p. vain 350 ha, 30000 ?. P. ripeä ajonopeus M-B Elegance E200 automat. -97, aj. P. 21 Perjantaina 30. 105ha rakennuksineen. 18 tn. 32 m asti) TYNNYRIKAMPANJAT Säästää aikaa ja vaivaa innovatiivinen valumuottiratkaisu tasapohjasiiloihin Soita 02 275 4444 tai lue lisää www.mepu.com. il Neste O nyrin y t aine n -voitelu ajalle ost e P Greas Neste M TRUUNAPA -RASVA O K AUPAN K K I LAAT ! PÄÄLLE . 0400 451341. WWW.KONERAUTA.FI verkkokaupasta tietotekniikkaa, sähkötyökoneita, elektroniikkaa, toimistokoneita, tulostimia, sisustustavaraa. + alv. -09 Welger 235 Suomi paalain vm. 0400 845984, Mäntsälä. Tehdaskunnostettuja Murska valssimyllyjä, 350S - 2000S2x2. P. Maapuoli lyh. 0400 545255. MAATILA Mikkelissä n. 050 5488595, Karkkila. LUOMU tilan kultivaattori Öljynpuristimet, moniöljypolttimet ja esteröintilaitteet. Www.biottori.fi 044 7168000. Aluemyynti: Laitila 050 381 5452 Seinäjoki 0400 232 190 Seinäjoki 050 364 9506 Tre-Pirkkala 0400 157 623 Turku 0400 820 193 Turku 040 725 2526 Ylivieska 040 484 8192 Alavus 0400 809 600 Joensuu 050 311 2071 Oulu Tornio Ylitornio Rovaniemi Er. Diesel. 050 5730558. Jätä ilmoitus p. 050 5947858. 010 7557 313 010 7557 250 010 7557 151 010 7557 450 VM-takalana 2,5m. P. renkaita 8.25x20, 9.00x20, 10.00x20, 11.00x20, 14.5x20. 0400 123448. Lypsyasema SAC 2x8, vm. 0400 890537. Myydään tarjousten perusteella MAATILAN TALOUSKESKUS Säkylässä, 4 h+keittiö+kellaritilat, öljy-/puulämmitys, rak. tori.fi tai p. ja vkl Käyt.peräk. 208 L tynnyreitä: ? ? ? ? ? As.auto Fiat Sharky 2,3 -08, aj. 70 tkm, rek. P. lasit, ruosteeton. Espanjassa lentokenttä ajossa. Primakunnossa. 0400 205689, Lohja. Myydään metsämaata noin 62 ha, Pielaveden Jokijärvellä, puuta 9500m³, järvenrantaa 0,5 km, tie alueen läpi. 4,5ha, metsää n. 0400 466022. SIJOITTAJAT HUOM! Jyvät jemmaan hyvän sään aikana myy viljasi korkeamman hinnan aikana. Nopea ja edullinen muokkaus Henkilöauto, ko. P. . Hinta-arvio 550.000?/ tarjous. 06 4331950. Traktoreiden varaosat ja tarvikkeet verkkokaupasta www.TRAKTORIMIES.fi Mepu Oy | Mynämäentie 59, 21900 Yläne | p. -05 HUOLLA PUIMURISI KUNTOON. PUIMURIN KOHLINLAAKEREITA Fahr, Sampo, MF, JD, Volvo, CL. Loput -25%. 0400 854479. Serap -tilasäiliö 3500 L, vm. -98 Pesuri + nesteann.laite. Koneikko irrallaan. -02 McHale F550 paalain .........vm. 50 tkm. -08. P. MR. P. Kaikki asunnot vuokrattuja. Koneella nostettu juurikasta vain n. 7800 ?. P. kiekkoleikkuri 38,00 . säädin, airbag, parkkitutka, 2 alut. 33,50 . SEKO Sam 5 500/150 -04 15.725 ? . Agrolux RSD 397, 3-ter. KUHN Euromix 2580 -07 26.016 ? . -99, aj. 0500 382 821 Bedford vm. kärki vakio 6,50 . Juko 100 valm.nro 9Y15667, varust. automaattiohjauksella. 0500 171669. Myydään Rautavaaran keskustassa kaksi rivitaloa, 12 huoneistoa, kaksioita sekä kolmioita, yhteensä 753 m² + isot yleis- ja varastotilat mm. -06, Suomi-auto. Lisät. maansiirtolavalla, kant. 040 5251465. rivitalot ovat kaukolämmössä. KUHN 1460 -01 13.672 ? Esipuhdistin Jaakko 200?, viljaruuvi 100?, trukkihaarukka hydraulisylinterillä 800?. P. ja Alina parret. P. ) Kampanja-aika on 1.9. Hydr. 0500 164290. Käytetyt JDtakuuvaraosat, 040 410 6585 www.peuraosa.com VOITELUAINEET VERKKOKAUPASTA kaikki tynnyrit toimitetaan ilmaiseksi varaosakauppa.fi FIATAGRI-VARAOSAA Varastosta ja pikana Italiasta. www.vv-kone.fi P. omistaja. 31.10.2013 ja kampanja on tarkoitettu vain öljyn loppukäyttäjille, ei jälleenmyyjille. Rajoitus - kuulosuojaimia vain 1kpl / asiakas, tilausmäärästä riippumatta VOLVO S 80 bensa vm. 0400 527891. /astia Neste MP Grease 10 x 400 g . ja viikonl. kyntöauroihin vm. 1963, on myös muita rakennuksia. 18.10.2013 ja kampanja on tarkoitettu vain öljyn loppukäyttäjille, ei jälleenmyyjille. Etusi 60 . 14. hyväkunt. 16 . 0400 686050. Ford Transit 100 T 300 www.purkuporssi.fi/katso kartta UUDET JA KÄYTETYT PUIMURIEN OSAT EDULLISIMMIN SUOMEN SUURIMMALTA jari.latvala@jarilatvala.com 63610 Tuuri (kun käyt Keskisellä)tuuri.fi Keskus 06-539 5500. 4,2 m, jopa . 290.000 ?. P. Mukana liitäntäjohto MP3 -soittimelle Kampanja-aika on 1.9. Laukkanen Oy 02 4875965 - 0500 226028. www.konehuoltolaukkanen.fi Neste Farm Universal 10W-30 200 L 500776299 erittäin nopea pystytys, jopa kahdessa päivässä 045 1331221, 1331222 Pälkäne. KVERNELAND PELLAVANNYHTÖKONE. P. 78 tkm, 1. elokuuta 2013 Vielä muutamia McHale Fusion3 yhdistelmäkoneita VAIHTOKONEITA KOUVOLASTA SISÄRUOKINTAKAUSI LÄHESTYY Seosrehuvaunuja heti toimitukseen Ylivieskasta VANHAAN HINTAAN Koneita heti toimitukseen! . 044 3700611. DeLava putkilypsykone ja väkirehurobotti + mylly. alv 0% . Siisti. P
4 ?/kpl KATTOHUOPAA hitsattavaa- ja palahuopaa h. 040 1311979 / Sanna Yli-Ii. NRO 1 Bernhandinkoiran pentuja, pk. P. Pieni syntymäpaino ja hyvä kasvu. Osaat asettua lukijamme saappaisiin ja tiedät, mitä hän tarvitsee menestyäkseen ammatissaan tai harrastustensa parissa. Lähetä CV:si sekä hakemuksesi palkkatoiveineen 15.9.2013 mennessä osoitteessa www.mercuriurval.fi, viitteellä FI-05061. 12. 050 3312855. Tarjouserä kattopeltiä 5,95 ?/m² Useita värejä, pinnoitetakuu 10 v. Metehe Oy, 020 7639640. www.metehe.fi EDULLISTA ERISTEVILLAA ! Ostimme vuolukivitehtaan konkurssipesän varaston. 040 755 9580 www.bridgeway.fi BridgeWay Consulting Oy MAATALOUSMUOVIEN NOUTOPALVELU maksaa edelleen vain 85 ?/ tonni + alv. | ROVANIEMI 4.9. alk 6,5 ?/m² KALUSTELEVYÄ 16 mm pinnoitettua 4 ?/m² Tavarat Turussa, kuljetus järjestyy P. - Jari Leija, Atria Tuki ja turva myös investoinnin jälkeen - Jari Virrankoski, DeLaval Kuinka turvaat alkutuotannon edellytykset - Keuruun kaupungin edustaja Toimitusjohtajan ajatuksia tulevaisuudesta - Antti Tukeva, OSK Maitosuomi Iltapäivän puolella myös muita haastatteluja ja tietoiskuja ajankohtaisista asioista. Puhelinseuraa etsivälle tyttö tarjolla! Ota rohkeasti yhteyttä! Soita 24 h/vrk! 1,70 ?/min+pvm. | HÄMEENLINNA 18.9. LuE LISÄÄ: www.SuOMENLATu.fI/jMO jmo-kiertue-maaseuduntulevaisuus.indd 1 METSÄRAIVIOT PELLOKSI jyrsinmenetelmällä. P. 040 5293507. Tervetuloa! Jokamiehen oikeudet UUTISET Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan jokamiehenoikeuksista. Soita! 99599372900 1144 1,97e/min+ppm N.N. 050 5619748, Ilmajoki. KUIVIKETURVETTA Satakunnasta. Lue lisää www.kesko.fi tai www.k-maatalous.fi. Lue tarkemmin www.metsastajaliitto.fi Haemme Vantaalle, Rautakesko Oy:n K-maatalous-yksikköön KOTIELÄINTARVIKKEIDEN TUOTEVASTAAVAA Vastaat: ? Yhteistyöstä koti- ja ulkomaisten tavarantoimittajien kanssa ? Tuotteiden hankinnasta ja myynnistä, kilpailukyvystä ja valikoimasta ? Markkinoinnin ja myynnintukimateriaalin tuottamisesta ja myyjäkoulutuksesta ? Myynnin tukemisesta mm. P. Kysy! 040 4459189. Kantavia HF-hiehoja, 9 kpl. P. | TAMPERE 17.9. P. www.ewline.org Juttuseuraa aikuisille 0700 11 111 1,90 ?/min+pvm. Fia. P. MMM tai KTM ? Käytännön työkokemusta maatalouskaupan alalta ? Tuontikaupan työkokemusta sekä matkustusvalmiutta ? Hyvää englannin ja kohtuullista ruotsin kielen taitoa, muu kielitaito katsotaan eduksi ? Tietoteknistä perusosaamista (esim. Tyypillinen lukijamme on miespuolinen, maalla asuva yrittäjä, jonka työ ja vapaa-ajan harrastukset liittyvät koneisiin sekä luontoon. Edistämme tekniikan tehokasta ja taloudellista käyttöä; autamme hankintapäätösten teossa kertomalla uutuuksista ja koeajamalla koneita käytännön olosuhteissa. Koneviesti ilmestyy 18 kertaa vuodessa ja sillä on 196 000 lukijaa. tarjousta!!! Kuvan Tuulisuojahalli hintaan: 3250 e alv 0 % Toimitus suoraan pihallesi www.bila.ax Jomala P. rakennusmaalaukset. PPT-Maalaus P. erikoisritilät yms. syntyneitä VENÄJÄNAJOKOIRAN pentuja. Vanhemmat kovia petoajureita. Luov. Koneviestin toimituksessa työskentelee 10 henkilöä. Lisää tietoa lehdestämme: www.koneviesti.fi Haemme Koneviestiin työkoneita, koneiden korjausta ja huoltoa tuntevaa Maatilat menestykseen -hanke järjestää yhteistyössä ProAgria EteläSuomen lammasneuvonnan ja Lihasulan Säätiön kanssa lammastapahtuman Hämeenkyrössä perjantaina 13.9. tOIMIttAJAA Paikka: Osaran maatalousoppilaitos, Huikuntie 33, Osara, Hämeenkyrö Päivä alkaa klo 8.45 lammasseminaarilla. Pässihuutokauppa alkaa klo 14.00. Olet kiinnostunut tekniikasta ja tunnet Koneviestin monipuoliseen aihepiiriin kuuluvat koneet, laitteet ja ajoneuvot. Sis. suunnittelu, tieavustusten haku, toteutus ja laadunvarmistus. Ota yhteyttä: toimisto@bridgeway.fi tai puh. 0400 565 366, 045 859 3201. 2 kpl TERÄSSILTA. 2012 Pyreneittenmastiffin pentuja kahdesta eri yhdistelmästä. P. Kok. Kysy tarjousta. P. Leikkaa talteen. Varattavissa 26.7. 0500 504602. Kotimaiset lajikkeet Kiinnostuitko. 050 572 3773 Heikura & Pohjamo OY Heikura & Pohjamo OY Heikura & Pohjamo OY Osoite: Loilantie 32, Keuruu Opastus valtatieltä 23 (Keuruu-Virrat-tieltä) Lisätietoja: Rauno Liimatainen, 040-702 8996. Paljon eri malleja. Sen asiakkaita ovat maatalousyrittäjät. 4 ?/m² KATTOTIILIÄ h. muk. 0457 3439 730 Turussa puretaan betonielementtikaiteita 36 kpl, syyskuussa. SOVI ILMAINEN NOUTO! Jatke Oy P. Tee tilaus netissä. 050-502 3569. www.k-maatalous.fi K-MAATALOUS Lammasseminaari ja Pässihuutokauppa 13.9.2013 Koneviesti on osa Viestilehdet Osakeyhtiötä, joka on vakavarainen ja kehittyvä kustannusyhtiö. PESTYJÄ RUOTSALAISIA TYÖVAATTEITA HALVALLA. Soita p. K-maatalous tarjoaa luotettavasti, kilpailukykyisesti ja ammattitaitoisesti maa- ja metsätaloustuotannossa tarvittavat koneet, tarvikkeet ja palvelut sekä tekee viljakauppaa. TAI esim. angussonni ja 2 anguslehmää yht 3.750?. Aktivoi tilauskaavake kohdasta: Tilauksen voi tehdä ensisijaisesti netissä. Pl 107, Hki 52. 70+ NAISET 0700 414 907 50+ NAISET 0700 414 963 CR, PL396, Hki12, 2-2,34 min+pvm Olisi kiva jutustella ja tutustua lähemmin. Excel, Word, Power Point, Outlook, SAP) Etsitään ajokoneyrittäjää. Joensuu-Juuka-Kontiolahti alue. Tiedustelut 0400 809036. Tarjoamme sinulle: ? Mahdollisuuden kehittää omaa osaamista ja edetä työtehtävissä konsernin sisällä ? Kaiken tehtävän vaatiman lisäkoulutuksen sekä Kesko-konsernin henkilöstöedut RAKENNUSTAITOINEN MIES vailla töitä. 8tn. P. 050 3583328 tai 0400 808528. Kankareen Charolais, Pertteli. AY-LEHMÄVASIKOITA 1-14 kk, nupoutettuja, kesyjä, valiosonniisistä. 0400 406933. Myyd. 08-3113133, 040 5085833. Erä uusia pulsaattoripesukoneita lingolla Heinolasta. 040 5923500. 3 kpl syys-lokakuulla poikivaa nupotettua ay-hiehoa tarkkailukarjasta. P. Eläinlääkärin tark. ja sirutettu. Koska haluamme keskittyä ydinosaamiseemme, DINO-henkilönostimiin, haemme nyt Marasalaojakoneiden varaosaliiketoiminnalle jatkajaa. MYYDÄÄN LIIKETOIMINTA ILMAISEKSI BETONILAATTOJA TOIMITUSSIHTEERIN ÄITIYSLOMASIJAISTA EDULLISET SEINÄ- JA KATTOPELLIT SUORAAN TEHTAALTA. Metehe Oy P. P. 0700-9-466 N.N. Toimitus sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa, Maalaistentalossa. Posti/mh. HIRVILUPIA MYYTÄVÄNÄ. aamukahvin, lounas omakustanteinen). Ilmoittautumiset 9.9.2013 mennessä: Puh. PL 359, 00121 Hki. Maalaisneiti etsii juttuseuraa mukavasta miehestä. 22 Perjantaina 30. Mäkinen Oy www.rklmm.fi . Englannin kieltä tarvitset kansainvälisissä tapahtumissa ja tutustuessasi alan kirjallisuuteen sekä konevalmistajien tuottamaan materiaaliin. Siemenet syksyn kylvöille! Syysvehnät ARKTIKA URHOBOR BOR Saneerauskasvit kylvösiementä www.naturcom.fi 08 2707200, 02 7626200. PALUUAURAT Agrolu MRS 4975, muovisiipiset 4+4, hyväkuntoiset. P. 020 747 2808 Jutteluseuraa etsivälle mukava kesätyttö tarjolla! Ota rohkeasti yhteyttä! soita 24h/vrk! 1,7e/ min+ppm puh. 040 2517385. Työ alkaa loka?marraskuussa 2013 sopimuksen mukaan. 0400/0500 333666. LIMOUSINSONNI 4v, rauhallinen ja nupoutettu. asiakastilaisuuksissa ja messuilla sekä tuoterekisterin ja hinnastojen ylläpidosta Dinolift Oy suunnittelee, valmistaa, markkinoi ja myy rakennus- ja siihen liittyvälle teollisuusalalle DINO-merkkisiä henkilönostimia ja niiden varaosia, sekä tarjoaa tuotteisiin liittyviä jälkimarkkinointipalveluja, kuten tekninen neuvonta, koulutus ja huolto. Priimaa, 2-laatua ja sekundaa. 0400 529897. ELLVIS Pysyy pystyssä ja pitää laatunsa! Tieosuuskunnat HUOMIO! Tarjoamme täyden palvelun paketin teiden ja siltojen parantamisesta. P-Karjala, p. Myös mitt. www.halerpalvelut.com 0440 490990, 045 2308270. NYT ON HYVÄ AIKA! Kiväärin äänenvaimentajat. www.ouluntyostokeskus.com P. PL107 Hki52. KUUMA KAHDEN KESKEN Live! 0700 415969 24 h/vrk. Hot erc PL 169 Tre. 050 5293960. Suomen Metsästäjäliiton Jahti?Jakt -jäsenlehdelle etsitään energistä ja osaavaa Kysy lisää: 0400 621233 www.ursaeriste.fi Dinolift Oy myy Mara-salaojakoneiden varaosavaraston, varaosien myyntioikeuden ja omavalmiste-osiin liittyvät valmistusoikeudet ja dokumentaation. Kyselyt: Toimitusjohtaja Karin Nars, karin.nars@dinolift.com / 050 5942321. Odotamme sinulta: ? Aitoa innostuneisuutta maatalouskaupan tavara-alalle ja positiivista asennetta ? Liiketoimintalähtöistä ja tulosvastuullista ajattelutapaa ? Oma-aloitteisuutta, yhteistyökykyä ja esiintymishalukkuutta ? Soveltuvaa korkeakoulututkintoa, esim. 0400 237519. NOSTO-OVET asennettuina (myös moottorilla). Laadukkaat, toimivat, takuulla. Projektimyynti 044 9677078, Seinäjoki 0400 564282, Lahti också på svenska 040-564 2425 www.ovimestari.com L-laattoja 3,8x1,8 m + 1,2 m, paino 3,2 t, yht. 0500 711862. ANGUSSONNI 1850. Kajaani, p. 0400 815058 myös ilt. Ketjun vahvuuksia ovat tuotevalikoiman, palveluiden ja jälkimarkkinoinnin kattavuus sekä oman alueensa ja paikalliset olosuhteet tuntevat K-maatalous-kauppiaat. suomenajokoiran narttupentu koe/näyt. viljan tai lietteen säilytykseen. | ESPOO 8.9. palkituista vanhemmista, ikä 3.5kk. P. Nyt edullisesti; takkoja, leivinuuneja, helloja sekä pönttöuuneja. 0400 487964, mansikkapusu.fi Ammattitaitoinen pyöräkoneenkuljettaja/yrittäjä talvikaudeksi lumitöihin Varsinais-Suomeen. P. Lisät: projektipäällikkö ossi.sippola@ekokem.fi 050-589 5107 Peltikattomaalaukset, pinnoitetut, tiili, korkeapainepesut yms. min + Lsa. Hakemukset liitteineen ja palkkatoivomuksineen 15.9.2013 klo 15 mennessä katariina.korpua@metsastajaliitto.fi VILLAELEMENTTEJÄ (pelti/ kovavilla/pelti). 0400 731 811, kaie.ahlskog@proagria.fi kiertueella REETTA bor-ruis SW MAGNIFIK-vehnä Kultajyvä Oy, Hämeenlinna 050-3208270, 050-3434170 info@kultajyva.com Päivän tarkempi ohjelma ja netti-ilmoittautuminen: www.proagriae-s.fi > Tapahtumat > Pirkanmaa Tarjoamme Sinulle näköalapaikan alan johtavassa lehdessä, ajanmukaiset työvälineet, motivoituneen työyhteisön sekä puolueettoman ammattilehden tekoon tarvittavat resurssit. 5kkn ikäisiä Azorinkarjakoiran urospentuja työkäyttöön. vko.38. Navettaan tulee valmius toiselle robotille ja Herd Navigatorille. Laajennusosassa on DeLaval ruokinta-asemat, myös kivennäisten automaattiannostelu suoraan siilosta ruokinta-asemiin, DeLaval CC1800-makuuparret ja -sisustuslaitteet. TERVETULOA AVAJAISTEN YHTEYDESSÄ JÄRJESTETTÄVÄÄN SEMINAARIIN ?KUINKA ME NAVETTA MAKSETAAN? OLIVIN Syysvehnämiehen luottolajike! Lisätietoja tapahtumasta sekä pässien ilmoittamisesta huutokauppaan: Lammasyritysasiantuntija Kaie Ahlskog, p. P. 050 5630771. Klapisäkit ja muut suursäkit ZYMOTEC OY. Paikalla Suomen Latu ja MTK. Tapahtuma tulossa? Kerro ilmoituksella ja soita p. 044 5930393, Rauma. K-maatalous-ketju muodostuu 83 K-maatalous-kaupasta. 03 7775914, 0400 713905. ENSAM? Ring våra flickor. Sisäistät Koneviestin lukijoiden arvomaailman. Kykenet työskentelemään itsenäisesti, olet joustava ja vuorovaikutustaitosi ovat hyvät. Lehden teko on ryhmätyötä, jossa tarvitaan kykyä toimia yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa sekä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja aikatauluihin. Työssäsi annat lukijoillemme koneiden huoltoa, kunnossapitoa ja taloudellista käyttöä helpottavia ohjeita. 1. P. ja vkl. Erä erikoisvahvoja 9 ja 13,5 m merikontteja, esim. Tilaa heti, niin varmistat noudon vielä kesän 2013 kuluessa. Rekisteröityjä. 020 7639640 www.metehe.fi UEH-380 VALUHARKKOJA 2-laatu h. 0400 907848. Karkeakarvaisen MÄYRÄKOIRAN pentuja ajavista ja palkituista vanhemmista. Netissä myös lisää ohjeita. www.ekokem.fi > Palvelut > Ympäristö- ja jätepalvelut > Maatalouden muovijätteet. 018 32850 P. Kerrot heille tekniikan kehityksestä, uusista työkaluista ja korjausmenetelmistä. Vågad live line. 0700 9 8776 EW-line PL 100 Tammisaari 2.5 . 0400 767722. Kantavia nupoja ch-hiehoja sekä vuotikkaita ch-hiehoja. P. 050 5185122. NAUTARITILÄT EDULLISESTI!! Valmistanne ne mustana tai kuumasinkittynä. Katso: http://www.mhy.fi/siikalakeus/fi Itämäen yhteismetsä UUSI PUUVENE 5 m x 1,60 m. Tee tarjous! Laitan kuvan. P. Isä KVA-A, emän isä KVA-A (FI, SE, DK). P. 22x2,3m. Kysy edull. 010 217 6777 www.tilasiemen.fi SERTIFIOIDUT SIEMENET Rukiit: Walet ja Reetta bor SW Magnifik syysvehnä Peräniityn tila Huttinen p. Tiivistät omat ja lukijoilta saamasi vinkit tekstiä, kuvia ja videoita sisältäviksi koosteiksi. Arvostamme selkeää ja johdonmukaista kirjallista ilmaisua, kokemusta koneiden käytöstä ja huollosta sekä vähintään opistotasoista koulutusta. 019 419428. Suursäkkejä 1-2 m³ lähetetään. 0500 517226. 03 7153181. Kodinkone Puolakka. Pl 107 Hki52 Ohjelmassa klo 11.00 alkaen mm. Millä taataan maidon hinta - Annikka Hurme Valio Oy. Tukiviidakon ja muuttuvan maitoalan syövereissä - Juha Marttila, MTK Kuka kasvattaa vallattoman sonnipojan. P. Kuljetukset ja rahoitus. 020 413 2321 SODANKYLÄ 2.9. elokuuta 2013 Rundbue Peltihallit Korkeus 3,15 m, Leveys 5 m, Pituus 6 m Käytettyä TRUKKIsekä VARASTOHYLLYÄ edullisesti. www.rackman.fi P. 0600-9-0606 1,97e/ min+ppm N.N. Lisätietoja tehtävästä antaa Koneviestin päätoimittaja Uolevi Oristo, puh. 21 kpl. Laatat Espoossa. P. 0700-9-4466 N.N. 0400 806879. Kustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen. Aamupäivän seminaarin hinta on 15 eur + alv 24 % (sis. JA + 35. P. 0400 408 912 tai uolevi.oristo@koneviesti.fi. 2?/min+pvm. RAKENNUSLIIKE M. Dinolift myy myös Mara-salaojakoneiden ja Esa-kaivureiden varaosia sekä James-etukuormaimia ja sen varaosia. 050 4015207, Kälviä. Koneviesti on jo 60 vuoden ajan ollut Suomen tärkein maa- ja metsätalouden sekä maanrakennuksen tekniikasta kertova ammattilehti. klo 10-15.00! Kahvi ja makkaratarjoilu! Anu Fräntilä-Riihosen ja Janne Riihosen navetta on muutettu lypsyasemapihatosta 70 lehmän robottinavetaksi. PL107 Hki52 27.8.2013 10:02:29 Tervetuloa Keuruulle VMS-robottipihaton avoimien ovien päivään pe 6.9. 040 5535797. | HYVINKÄÄ 9.9. 040 5900898, 0400 542262, 0400 630663. Syysrukiit Kysy jäljellä olevia! p. 4 ?/m² FILMIVANERIA 9,12,15 ja 18 mm h. 041 7495343. Täytä hakemuksesi www.kesko.fi/tyopaikat -linkin kautta 9.9.2013 mennessä. Lisätietoja tehtävästä antaa Myyntijohtaja Antti Korpinen, puh
Kestotilaus laskutetaan kunkin laskutusjakson alussa voimassa olevalla kestotilaushinnalla. Tilaukset toimitetaan force majeure (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.) varauksin. Viestilehdet Oy:n asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Matkalla vierailemme maitotiloilla Tukholman ja Jönköpingin välisellä alueella. Katse seikkaili taas lumisella pellolla ja ajatuksiin putkahti taas kysymys, mistä tuo kivi on siihen tullut. Kohta on siinä pellolla, radiopuhelimesta rasahti ääni. Hän saisi ammuttua hirven, jolla olisi kuusitoista piikkiä sarvissaan. Ei mitään liikettä. Paikka, jossa hän seisoi, oli ehdottomasti todellakin hänen onnenpaikkansa, siitä hän osui aina, siinä hän osasi keskittyä niin kuin piti. Siinä hän siis seisoi, vaihtoi painoa jalalta toiselle ja hypisteli kiväärin lukkoa. Eihän se koskaan ollut edes ladattu ja Nokelainen käsitteli sitä yleensä kuin keppiä. Haukku kuului lähempää. Hankealueen ulkopuolisille hinta noin 980 e/hlö + alv. Ei ääniä. Ilmoittautumiset viim. 040 582 8258 tai Mikko Lindberg p. 044 714 3770. Tervetuloa mukaan mielenkiintoiselle matkalle! ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja ProAgria Keski-Suomi/ MaitoPisnes-hanke maaseuturahasto www.maaseuduntulevaisuus.fi ILMESTYMISPÄIVÄT Maanantai, keskiviikko ja perjantai JULKAISIJA Viestilehdet Oy Sanomalehtien liiton jäsen Levikki 81 774 kpl (LT 2012) ISSN 0355-3787 Lukijamäärä 323 000 (KMT 2012) TOIMISTO Avoinna ma?pe 8?16.00 Postiosoite: PL 440, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Simonkatu 6, Helsinki TOIMITUS Puhelin: 020 413 2100 Faksi: (09) 694 3717 toimitus@maaseuduntulevaisuus.fi TILAUS- JA JAKELUASIAT Puhelin Faksi Sähköposti 020 413 2277 (ma-pe 8?16.00) 020 413 2294 tilaajapalvelu@maaseuduntulevaisuus.fi Tilaushinnat kotimaassa Hinnat perustuvat laskutusjakson alussa voimassa olevaan hinnastoon ja ovat 1-eräisiä. VIIVI JA WAGNER . Tarkempi hinnasto on nettisivullamme ja lisätietoja saat myös tilaajapalvelun puhelimesta. 12 kk 198 ? 6 kk 106,80 ? 3 kk 63,90 ? 1 kk 32,20 ? Kestotilaus 185 ?/12 kk Kestotilaus jatkuu automaattisesti, ellei tilaaja peruuta tilausta. 0400 589 569 ja Sari Morri p. p. Lehti ei ole korvausvelvollinen, jos sen lähettäminen tilaajalle lakon tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi keskeytyy. Soitettaessa 0204-alkuisiin numeroihin hinta on lankapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/ puhelu + 7 snt/min ja matkapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min. Maksuliikenne: Maksun saaja Viestilehdet Oy Nordea FI2410103001007384 OP FI5457230220406222 Sampo FI2080001600063128 osa 1 1. Ilmoitushinnat 2013: Hintaan lisätään 24 % alv. Tekstissä mustavalkoinen 3,60 ?/pmm, 4-väri 4,35 ?/pmm, (Metsänomistajanumero mv 3,85 ?/pmm, 4-väri 4,55 ?) Tekstin jälkeen mustavalkoinen 2,75 ?/pmm, 4-väri 4,35 ?/pmm (Työpaikat mustavalkoinen 3,60 ?, 4-väri 4,95 ?) (Koulutus mustavalkoinen 2,95 ?, 4-väri 4,65 ?) Rivi-ilmoitukset 8,30 ?/rivi (2-5 riviä) Nimimerkki-ilmoituksia julkaistaan vain käteismaksulla. Ilmoitusten jättöaika maanantain lehteen perjantain -?- Kustantaja: MYLLYLAHTI OY SWIFT/BIC NDEAFIHH OKOYFIHH DABAFIHH Sivunvalmistus: Viestilehdet Oy Paino: Lehtisepät Oy, Jyväskylän paino 2013 Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. Jari Luomela seisoi liikahtamatta ja pyydysti katseellaan liikettä metsänreunasta. Oli hyvä, että lunta oli, se antoi valoakin ja helpotti tähtäämistä ja osumista. Kun Luomelalta myöhemmin kysyttiin, miksi hän oli valinnut sen paikan, hän selitti kärsivällisesti uudestaan ja uudestaan, että se oli hänen ?onnenpaikkansa?. Hän yritti laskea sekunteja, mutta sekosi pian laskussa ja aloitti alusta pudottaen samalla hansikkaan oikeasta kädestään. . Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisussa sattuneesta virheestä tai poisjäämisestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Haukunnan sävystä ymmärsi heti, että koira ajoi. 23 Perjantaina 30. Tukholma. Olisi nyt pysynyt liikkumatta. Komea laukaus, aivan nappiin, suoraan lapaan. Sitä ei varmasti ollut näkynyt siinä edellisenä vuonna. ma 9.9. Vierailupäivänämme Elmiassa on lypsykarjanäyttely-päivä. Matkan tarkempi ohjelma: www.proagria.fi/ep > Tapahtumat. Matka toteutetaan lentäen, Vaasa/Jyväskylä . Opinnoissa tai opetustyössä ansioituneille tarkoitetussa apurahahakemuksessa on esitettävä ne perusteet, joilla apurahaa haetaan. Yhdistys ilmoittaa päätöksistä asianosaisille lokakuun aikana. Hakemukset on toimitettava syyskuun 2013 loppuun mennessä osoitteella: Varsinais-Suomen Emäntäkoulutuksen Kannatusyhdistys r.y., c/o Sirpa Lehtimäki, Vasallinkatu 1 A 2, 20780 Kaarina. Tiedustelut: Sirpa Lehtimäki p. Ajankulukseen hän keskittyi katselemaan vastapäätä könöttävää ladonräppänää. VÄINÄMÖINEN . Luomela huomasi jännittyvänsä. Uudestaan hän keskitti korvansa kuuntelemaan ja yritti kohdistaa katseensa tiukasti pellonrajaan. Katse pysähtyi kuitenkin jo toisen kerran pellolla olevaan kiveen. Onko se ollut siinä ennen? Häntä hermostutti odottaminen. Sitten hän käänsi päätään vasemmalle ja silmiään siristäen yritti erottaa jotain liikettä. Tilakohteina on kehittyviä, maidontuotantoon panostavia tiloja erilaisilla rakennusratkaisuilla. Yhden päivän vietämme Elmia-näyttelyssä, jossa on kotieläin ja tekniikkateemavuosi. MARK TRAIL L-S KONEPÄIVÄT 31.8 ORIPÄÄ Lounais-Suomen Koneyrittäjät ry järjestää 31.08.2013 metsäalan työnäytöksen. Paikka on Oripään ja Mellilän välissä, osoitteessa Huovintie 570 Oripää. Tapahtumapaikka on avoinna klo 9-16. Tapahtumaan odotetaan yli 2000 osallistujaa. Tapahtuman tarkoitus on tuoda esille eri konetyöalojen toimijoita ja heidän yhteistyökumppaneitaan. Mukana ovat suurimmat metsäkonevalmistajat: John Deere, Komatsu, Logman, Metsätyö, Nisula, Ponsse, Raunio, Sampo Rosenlew ja Sisu. Lisätietoja www l-skonepaivat.fi Metsänomistajat Ilmoita tapahtumista täällä. HUUTOKAUPPA JANAKKALA la 31.8.2013 klo 10. Mielessään hän manasi sitä, että hirvi tulisi liikaa vasemmalta, siellä oli ensin Nokelainen vastassa. Mutta miehen tuntien hän samalla luotti siihen, että tämä olisi palannut vielä autonsa luo ja istuisi siellä kannon nokassa eväitään mussuttaen, termospullo töröttäisi maassa jalkojen välissä ja kivääri nojailisi huterasti jonkun puun kylkeen. Sitten hän vain seurasi sitä ristikossa. jatkuu. elokuuta 2013 PÖYRÖÖT . Koirien haukkukaan ei vielä kuulunut. Hän katseli peltoa, sen takana nousevaa havupuiden tiuhaa rivistöä, haisteli kostean metsän tuoksua ja tunsi, että tämä olisi hyvä päivä. Se oli Muurasen. tunnustusapurahaa myös joku muu. Kirjallisesta hakemuksesta tulee ilmetä hakijan ja mahdollisen tunnustusapurahan esittäjän nimi ja yhteystiedot, koulutukseen liittyvissä hakemuksissa apurahan aiottu käyttötarkoitus sekä hakijan tarpeelliseksi katsomat lisäselvitykset ja anottu euromäärä. Jos haukku kuuluisi vasemmalta, hirvi saattaisi olla hänen edessään pellolla arvaamattoman nopeasti. Hän kuulosteli. Siitä paikasta hän oli ampunut ennenkin ja se paikka oli hänen onnenpaikkansa. Päivä oli alkamassa ehdottomasti kaikkien hyvien merkkien saattelemana, kun sää oli poutainen, melko kirkas, vaikkei aurinko paistanutkaan. Kylmää, mutta olihan jo lokakuu yli puolenvälin, luntakin saattaisi kohta tulla kunnon kerros, vaikka ihan pysyvä. Luomela kuuli vaimean rasahduksen oikealta puoleltaan ja kirosi mielessään Saaren Hannua. Se näytti vaalenevassa aamuhämärässä ruskealta, vaikka päivänvalossa se oli punamultaa ja sen katto lotkotti lommolla keskikohdalta. OUTO VALO . Ääni tuli vasemmalta, Kastarin suunnalta. Luomela kohottautui pystympään ja nosti kiväärin kainaloonsa. HELGE . Tulevat Hujasen pellon yli. Luomela nosti aseen ja tähtäsi matalaa pusikkoa metsänreunassa, sitä joka oli pellon ja Hujasen maiden välissä. Siitä paikasta hän oli edellisenä syksynä ampunut hirven. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä Tilaajapalveluun. Näköislehti ja arkisto: www.maaseuduntulevaisuus.fi/kirjaudu ILMOITUKSET Puhelin Faksi Sähköposti Eija Piekkari Pako portin alta 020 413 2321 (ma?pe 8?16.00) (09) 694 4766 ilmoitus@maaseuduntulevaisuus.fi pe klo 10.00 ke klo 16.00 keskiviikon lehteen ma klo 16.00 Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Matkan hinta on noin 490 e/hlö + alv. 040 706 3386, koulutus.ep@proagria.fi tai www.proagria.fi/ep > Tapahtumat Lisätietoja: Juhani Torkko p. Hinnat sisältävät alv:n. Katso luettelo huutokauppa.tarjoustukku.fi Varsinais-Suomen Emäntäkoulutuksen Kannatusyhdistys r.y. julistaa haettavaksi APURAHOJA Apurahaa voidaan hakea seuraaviin tarkoituksiin: - Varsinais-Suomen emäntien perus- ja jatkokoulutukseen, - Varsinais-Suomen emäntien koulutukseen liittyvään VarsinaisSuomea palvelevaan tutkimus- ja julkaisutoimintaan sekä - emäntien koulutustoimintaa harjoittavien Varsinais-Suomessa toimivien yksityisten ja yhteisöjen taloudelliseksi tukemiseksi. - Apurahaa voidaan hakea myös tunnustukseksi emäntäkoulutuksessa ansioituneille varsinaissuomalaisille perus- tai jatkoopiskelijoille ja erityisessä tapauksessa alan opettajalle. Apurahaa voi hakea hakija itse ja ns. Ladon ja hänen paikkansa välillä pellolla oli puolittain lumeen peittynyt möykky, jota ei osannut kuvitella muuksi kuin kiveksi. Ei mitään. Joskushan kiviä nousee maasta routimisen seurauksena, mutta miten se on kohonnut niin korkealle vuodessa. Vai onko se sittenkin koholleen jäänyt, tuulen pyörittämä jätesäkki. Koiran haukku rikkoi hiljaisuuden, se kuului kaukaa, mutta selvästi erottuen. Ristikossa vilahtivat puunrungot ja sitten yllättäen miehen kääntyessä aivan vasemmalle siinä näkyi liikettä. Yöllä satanut ohut uusi lumi auttoi metsästäjiä, jäljet olisivat näkyneet hyvin, jos vaan joku olisi tehnyt jälkiä, mutta mikään ei ollut aamuyöstä liikkunut. . 050 60222. Eteläpohjalainen ja keskisuomalainen maidontuottaja, L ÄHDE TUTUSTUMAAN RUOTSAL AISEEN MAIDONTUOTANTOON Tervetuloa opintomatkalle Ruotsiin 23.?25.10.2013. Muutaman vuoden päästä se romahtaisi, jos ei joku tekisi sille jotain. Mistä tuo kivi on tuohon tullut, Luomelan mieleen tuli taas. Kaikki pienetkin tuulenvireet olivat seisahtuneet, odotus riippui ilmassa. Hirvi ponnahti Luomelan näkyville sittenkin liian nopeasti, häneltä meni monta sekuntia saada se kunnolla tähtäimeen
Rahti lisätään. Ensi viikon alussa sää muuttuu jälleen poutaisemmaksi. Jakson ennustettu sademäärä on maan pohjoisosassa pääosin 0?5 milliä ja maan etelä- ja keskiosassa 5?20 milliä. Suomen luonnon päivää juhlitaan ensimmäistä kertaa lauantaina. Päivän ideana on juhlia luontomme tuomaa iloa ja oivaltaa sen hyvinvointia edistävä vaikutus, tiedottavat muun muassa ympäristöministeriö ja Metsähallitus. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio on Suomen luonnon päivän suojelija. Luonnon päivästä on tarkoitus tehdä perinne ja virallinen liputuspäivä, jota vietetään elokuun viimeisenä viikonloppuna. Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitoksen Kestotilaajana saat aina enemmän! Maaseudun Tulevaisuuden kestotilaajana saat: TÄYDELLISEN SÄÄPALVELUN 3 säkkiä 100? Kasvukausi Poikkeuksena on korvausjärjestelmän muutos, joka astuu voimaan siirtymäajan jälkeen ensi vuoden alussa. Siirtymäaika säädettiin, jotta viljelijöiden käyttöön saataisiin kehitettyä torjuntatoimien korvaamiseen tarkoitettuja vakuutuksia tai rahastoja, kertoo Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Leppä ei kerro, että maa- ja metsätalousvaliokunta olisi vakuutusten lisäksi muutoin edistänyt korvausongelman ratkaisua. Korvaa aiempaa vähemmän Valtio korvaa vuodesta 2014 lähtien aiempaa vähemmän vaarallisten kasvitautien ja tuholaisten hävittämiskustannuksia. Viljelijällä on jatkossa oikeus saada valtiolta korvausta kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet Elintarviketurvallisuusviraston tai elykeskuksen antaman torjuntapäätöksen noudattamisesta vaarallisen kasvitaudin tai tuholaisen hävittämiseksi. Vielä tänä vuonna kasvinterveyskorvauksia maksetaan samoilla perusteilla kuin aiemmin. MAIJA ALA-SIURUA Suomen luontoa juhlitaan lauantaina SEURAAVAN VIIDEN VUOROKAUDEN aikana sää jatkuu vaihtelevana ja lämpötila on lähellä ajankohdan tavanomaisia lukemia. Parret kuiviksi Mikäli tuottajille ei ole ensi vuoden alussa tarjolla vakuutuksia kasvintuhoojien aiheuttamien vahinkojen varalta, pitää korvausmenettelyn muutokselle säädettyä siirtymäaikaa jatkaa, sanoo maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk). ?Tuottajia ei saa jättää missään tapauksessa tyhjän päälle. Vakuutustuotteet pitää olla olemassa tai sitten lainsäätäjien pitää siirtää lain alkamisaikaa.? Siihen Leppä ei ota kantaa, miten todennäköistä siirtymäajan venyttäminen on. Maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa 29.11.2012 päivätyssä mietinnössään, että valiokunnalle toimitetun selvityksen mukaan vakuutusala on tuomassa markkinoille tuotteita, joiden avulla tuottajat voivat vakuuttaa tuotantonsa. ?Mikäli tällaisia tuotteita ei olekaan tulossa, se pitää selvästi kertoa. Jahti saa jatkua taas 11. PERUSTETTU 1916 Perjantaina 30. Pallo on nyt vakuutusyhtiöillä?, Leppä sanoo. Uudistettu laki kasvinterveyden suojelemisesta astui voimaan viime tammikuussa. Lue lisää eduista Maaseudun Tulevaisuuden nettisivuilta www.maaseuduntulevaisuus.fi Paljon tapahtumia Lauantaina tapahtumia järjestetään yli 40 eri puolilla maata. Niinistön mukaan on ihme, että ensimmäistä Suomen luonnon päivää vietetään vasta vuonna 2013. SARI PENTTINEN Luonto-Liitto juhlii Luonto-Liitto juhlii 70-vuotista taivaltaan Suomen luonnon päivänä. Hyvä ravitsemustilanne edesauttaa selviytymistä pitkästä talvesta, ja perhonen on keväällä hyvissä voimissa ja valmis jatkamaan sukua. SARI KANTINKOSKI Kirjoittaja opiskelee luontokartoittajaksi. Koskee suoria tilatoimituksia. www.agrimarket.fi . Sen löytää niin kotipuutarhasta, pihapiiristä ja myös metsän reunasta ja metsäaukeilta. Erityisen hyvin suruvaippaa houkuttelevat ylikypsät, hieman käyneet hedelmät ja marjat, joiden kimpusta voi löytää kerralla useita makean perässä lentäneitä perhosia. Nyt elokuulla lentävät suruvaipat ovat kuoriutuneet loppukesällä ja valmistautuvat talvehtimaan. Vihreä kasvu maalta on vastaus Suomen haasteisiin Nro 101 . Tervetuloa valitsemaan karjasi tarpeisiin sopivin ratkaisu! Farmarin Pihattokivennäinen Farmarin Seoskivennäinen 295 ? 255 ? Täyskivennäinen lypsylehmille /ssk 900 kg esko Inberg Täyskivennäinen lihakarjalle Hinnat alv 0 %. Öisin lämpötila on pääosin 4 ja 10 asteen välillä. syyskuuta saakka. Sunnuntaina lounaasta saapuu matalapaine ja maan etelä- ja keskiosassa sataa monin paikoin, paikoin voi myös ukkostaa. syyskuuta alkaen. Syyskuun alusta alkaen päästään myös muflonin pyyntiin. Tämä riistaeläin on Suomen harvinaisimpia, sitä esiintyy vain muutamilla saarilla. Pohjoisimmassa Lapissa eli Enontekiöllä, Inarissa, Muoniossa ja Utsjoella alkaa 1. Tässä esimerkkejä pysyvästi edullisista hinnoistamme. Ideana on, että virallisten tapahtumien ohella jokainen voi juhlistaa luontoa juuri itselle sopivalla tavalla. Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) avaa päivän valtakunnallisen pääjuhlan Suomen Luontokeskus Haltiassa Nuuksiossa. Tuotetiedot: www.suomenrehu.fi /ssk 900 kg. syyskuuta hirvenmetsästys, jota kestää 20. Siipiä koristaa sininen pilkkurivi sekä näin syksyllä kermankeltainen reunus. Sitten on liki kolmen viikon tauko. Päivälämpötila on suurimmassa osassa maata 15 ja 20 asteen välillä, Lapissa on osaksi viileämpää. Nämä syksyllä lentävät suruvaipat tervehtivät meitä uudelleen keväällä jolloin ne myös parittelevat ja munivat. Perhonen viettää kylmän ajanjakson horroksessa ja hakeutuu suojaan rakennuksiin ja varastoihin tai kivenkoloihin ja puukasoihin. Vaikka tuleva talvi kuluu horroksessa, tarvitaan kylmien kuukausien varalle runsaasti energiaa. Suruvaipat tankkaavat nyt ahkerasti ravintoa. Ehdolle ovat ennakkoon asettuneet luontotoimittaja Vesa Luhta Inarista ja yliopiston lehtori, dosentti Sirkku Manninen Helsingistä. MT Levätilanne 29.8. Erittäin runsaasti Runsaasti Hieman Koloradonkuoriainen perunan lehdellä. kommentti Lähde: Järviwiki/Syke Kallis vakuutus ei kiinnosta ketään Sinilevähavainnot lisääntyneet Vakuutusyhtiöt eivät ole järin innostuneita tuomaan markkinoille kasvintuhoojien aiheuttamia tuhoja korvaavia vakuutuksia. Yhtiöiden kannalta riskit ovat suuret ja vakuutettujen määrä pieni. Ajavaa koiraa saa käyttää kaurisjahdissa kuitenkin vasta 29. Hänelle ei ole tullut toistaiseksi vastaehdokkaita. Liittovaltuuston nykyinen puheenjohtaja Tuire Laurinolli ei puolestaan ole jatkamassa. syyskuuta. Myös metsäkauriin pyyntikausi alkaa sunnuntaina. Siksi vakuutukset olisivat erittäin kalliita, eivätkä ne olisi asiakkaiden kannalta kovin houkuttelevia. Kasvintuhoojavakuutusten oletetaan kiinnostavan lähinnä puutarhatuottajia, erityisesti kasvihuonepuolta sekä hedelmien ja marjojen tuottajia. Kasvihuoneyrityksiä oli viime vuonna noin 1?400. Marjoja viljeli vajaa 1?900 yritystä. Mahdollisia vakuutuksen ottajia ovat myös perunoiden viljelijät esimerkiksi koloradonkuoriaisen tai peruna- ankeroisten varalta. Ruoka- ja ruokateollisuusperunaa viljeli viime vuonna runsaat 700 tilaa. Vakuutusyhtiöt muistuttavat, että kaikki yrittäjät eivät kuitenkaan ottaisi vakuutusta, joten yritysten määrä ei ole sama kuin mahdollisten asiakkaiden määrä. Yksi ratkaisu ongelmaan voisi olla, että puutarha- ja tuottajajärjestöt vakuuttaisivat jäsenensä. Tällainen ryhmävakuutus todennäköisesti nostaisi jäsenmaksuja, joten järjestöjen kannalta asia ei ole aivan yksinkertainen. Jotain kuitenkin pitää tapahtua, sillä korvausjärjestelmä muuttuu ensi vuoden alusta. Jänisten metsästys alkaa sunnuntaina AJANKOHTAISTA LUONNOSSA Ensi sunnuntaina 1. Hän kertoo ajankohtaisista luontoasioista tällä palstalla noin kahden viikon välein. Nyt kannattaa tulla kivennäiskaupoille! Kivennäisrehukattaus sisäruokintakaudelle on nyt valmiina. Maan keskija pohjoisosassa esiintyy paikoin hallaa, Lapissa lämpötila voi laskea jopa pakkasen puolelle. lokakuuta ja se päättyy marraskuun lopussa. REIJO VESTERINEN Metsäkauriita. MAIJA ALA-SIURUA Tyyni ja lämmin sää on lisännyt sinilevähavaintoja Suomen merialueilla. Keväällä reunuksen väri on huomattavasti vaaleampi ja kuluneempi. Sukupuolet muistuttavat toisiaan, mutta naaras on kooltaan koirasta hieman suurempi. Suruvaippa viihtyy monenlaisissa elinympäristöissä. Ne on koottu tapahtumakalenteriin internetiin osoitteeseen www.suomenluonnonpaiva.fi. Tapahtumia on järjestämässä yli 60 organisaatiota. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriö kutsuu ihmisiä tutustumaan viidelle luomuti- lalle eri puolilla Suomea ja Siuntionjoen kalatiehen. Erilaisia retkiä järjestetään useita ja myös sieniin liittyviä tapahtumia on monta. Levää on havaittu keskimääräistä enemmän kuin yleensä tähän aikaan vuodesta. Myös järvillä sinilevät ovat runsastuneet ja havaintojen määrä on suurempi kuin ajankohtana tyypillisesti. Erittäin runsaasti sinilevää on havaittu Halikonlahden rannalla Salossa. Ajankohdan pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna havaintoja on nyt jonkin verran keskimääräistä enemmän. Ilmatieteen laitoksen leväennusteen mukaan lähipäivien sinileväkukintariski on suurin läntisen Suomenlahden rannikolla. MT Loppukesällä kuoriutuneen suruvaipan siipien reunus on kermankeltainen. Loppukesän kauneutta Elokuun loppu alkaa jo häämöttää, mutta lämpimiä päiviä vielä riittää vaikkapa perhosten tarkkailuun. Järjestämme myös erilaista toimintaa luonnossa?, sanoo Luonto-Liiton puheenjohtaja Pia Pässilä. Liittokokouksessa valitaan uudet puheenjohtajat ja päätetään pitkän aikavälin painopisteistä. Luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Risto Sulkava on asettumassa ehdolle kolmatta kertaa. Toisen sukupolven suruvaipat ovat nyt liikkeellä ja ne on helppo tunnistaa. Suruvaippa on yksi suurimpia päiväperhosiamme, sen siipien kärkiväli on 6?7 senttimetriä. Siipien yläpinta on samettimaisen tummanruskea. syyskuuta alkaa joidenkin riistalajien metsästyskausi. Päättäjien mielestä vakuutusyhtiöiden pitää jatkossa tarjota vakuutuksia tuhojen varalta. Epävakaisinta etelässä kosteustilanne Sää eilen VIIDEN LÄHIVUOROKAUDEN AIKANA sää on aluksi suurimmassa osassa maata poutaista ja puolipilvistä tai pilvistä, lähinnä maan eteläosassa tulee paikoin sadekuuroja. Metsäjänis- ja rusakkojahti kiinnostaa suurta metsästäjäjoukkoa. Jänisten pyynnin ohella voi aloittaa villikanin metsästyksen. Siihen vain harva lähtee. Jänisjahti kestää helmikuun loppuun. Syyskuun alusta lähtien luvallista riistaa ovat lisäksi merilinnut alli sekä tukka- ja isokoskelo. Linnuista myös fasaanin metsästyskausi alkaa 1. Liitto pitää myös liittokokouksensa tulevana viikonloppuna Polvijärvellä PohjoisKarjalassa. ?Luonto-Liitto suojelee metsiä, Itämerta ja suurpetoja sekä pohtii kulutus- ja ilmastokysymyksiä. elokuuta 2013 Kasvintuhoojakorvauksiin jatkoaikaa? Viiden vuorokauden sää Kari Salonen Valtio korvaa ensi vuoden alusta lähtien huomattavasti aiempaa vähemmän kasvintuhoojien aiheuttamia vahinkoja