Tänään Elosen leipomo työllistää yli 200 ihmistä. K-kauppias Reino Asiakas Anne Suomalaisia tuotteita Elosen leipomo TEET HYVÄÄ OSTAMALLA SUOMALAISTA. Menestysreseptinä on ollut monialaisuus leivistä leivonnaisiin ja kahviloista ravintoloihin. PERJANTAINA 4. JOULUKUUTA 2020 NRO 141 IRTONUMERO 3 € MT.FI PERUSTETTU 1916 – 104 VUOTTA KOKO SUOMEN ASIALLA TOIMITUSJOHTAJA JARI, ELOSEN LEIPOMO JÄMSÄ Elosen leipomon tarina alkoi 1966 ja Jari Elosen johdolla kasvu on moninkertaistunut viimeisen 15 vuoden aikana
Suomessa presidentin valtaa purettiin Mauno Koiviston ja Martti Ahtisaaren presidenttikausilla. Yhteiskuntaan sopeutumisessa auttaa myös kielen, tapojen ja kulttuurin oppiminen. Yhdysvaltain osavaltioilla on mahdollisuus poikkeussäännöillä nimetä osavaltion valitsijamiehet vaalituloksen vastaisesti. 1990-luvulla tulivat ensimmäiset pakolaiset Somaliasta. Trumpia äänestäneet ja häntä taloudellisestikin tukeneet republikaanivirkailijat saavat presidentin kannattajilta tappouhkauksia. Tässäkin työssä on sankaruutta tarjolla. Tämä asennoituminen on Suomelle eduksi, ja sitä kannattaa tukea riippumatta siitä, millaista politiikkaa Kreml kotonaan tai maailmalla harjoittaa.” Kohtaamiset ovat viruksen moottori Aamulehti muistuttaa koronan torjunnan perusteista. Samaa mantraa on toistettu monta kuukautta, ja sille on edelleen tarvetta.” Onnea, Sulkava! Itä-Savo onnittelee 390:tä vuottaan juhlivaa Sulkavaa. Demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden sai lopulta vaaleissa yli 80 miljoonaa ääntä ja istuva presidentti, republikaanien Donald Trump keräsi yli 74 miljoonaa ääntä. Merkkejä ihmiselämästä on Sulkavalta löytynyt jo esihistorialliselta ajalta, sillä muun muassa Vilkaharjulta ja Uitonvirralta on löytynyt kivikautista asutusta.” ”Sulkava on onnistunut tekemään hyvää yhteistyötä naapurikuntien ja eri organisaatioiden kanssa taatakseen riittävät palvelut kuntalaisilleen. Olisi tärkeää, että maahanmuutosta keskusteltaisiin kiihkottomasti, koska kyse on Suomen tulevaisuudesta. Pandemia osoitti esimerkiksi ruuan tuotannon riippuvuuden ulkomaisesta työvoimasta Suomessa ja koko Euroopassa. Olennaista siinäkin on tahto puolustaa maata. Maahanmuutosta kokemukset ovat tuoreempia. Maaseudun Tulevaisuuden Kantar TNS Agrilla teettämään kyselyyn vastanneista kolmasosa ei halua Suomeen lisää maahanmuuttajia, kolmasosa haluaa ja kolmasosa ei halua ottaa kantaa. Hallituksessa SDP on erottunut pääministerinsä Sanna Marinin ansiosta. joulukuuta 2020 Päätoimittaja: Jouni Kemppainen Toimituspäällikkö: Jussi Martikainen Sähköposti: etunimi.sukunimi@mt.fi Maaseudun Tulevaisuus on maaja metsätaloustuottajain äänen kannattaja. Presidenttiehdokas Trump sanoi aikoinaan, että hän voisi ampua New Yorkin 5th Avenuella ihmisen, eikä se vaikuttaisi hänen kannattajiinsa mitenkään. Miten vakiintunutkin demokratia voidaan voimakkaan johtajan häikäilemättömällä toiminnalla alistaa vallan väärinkäytöksille. (MT 2.12.) Maahanmuutosta puhuttaessa on otettava huomioon, että kysymys on monitahoisesta asiasta. Suomalaisia on lähtenyt satoja tuhansia työn perässä ensin pääasiassa Amerikkaan ja myöhemmin Ruotsiin. Viidestä suurimmasta kokoomuksen kannatus jäi nyt 15,9 prosenttiin, keskusta ja vihreät 12 prosentin tuntumaan. Tarkoitus on Vanhasen mukaan tuoda Suomeen huippuosaamista, innovaatiokykyä, pääomia ja pidemmän päälle myös investointeja. Se kasvatti suosiotaan 1,4 prosenttiyksikköä 20,9 prosenttiin. Suomeen myös muutti teollistamisen alkuvuosina osaavaa väkeä. Sitä varten yhteiskuntamme on pidettävä sellaisessa kunnossa, että olemme siitä edelleen yhdessä ylpeitä. Tärkeää on, että suomalaiset kokevat oman maansa tulevaisuudessakin puolustamisen arvoiseksi. Sekään ei ole luonnonlaki. Käynnissä on harvinaisen kyyninen ja julma valtataistelu, jossa moni republikaanipäättäjä odottaa, mihin kamppailu johtaa – ennen omien johtopäätösten vetämistä. (MT 27.11.) Suomen turvapaikkapolitiikka ei ole kaikilta osin onnistunutta. Huolimatta hajanaisuudestaan ja heikkoudestaan EU on sekä Suomelle että Ruotsille viiteyhteisö, johon kannattaa kuulua. Yksikään oikeudenkäynti ei ole johtanut toivottuun tulokseen, vaan Trumpin itsensäkin nimeämät tuomarit ovat todenneet kanteet perusteettomiksi. LEHTIKATSAUS Venäjä eri asia kuin venäläiset Kaleva pohtii kyselyyn viitaten, miksi suomalaiset suhtautuvat Venäjään entistä kielteisemmin. Samasta asiasta kirjoitti myös valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.). Oman viestinsä kanssa vaikeuksissa ovat hallituksessa keskusta ja oppositiossa kokoomus. Tämä näkyy edelleen muun muassa monien yritysten nimissä. Uusien osaajien houkuttelemisen lisäksi pitää Suomessa jo opiskeleville ulkomaalaisille olla mahdollisimman vaivatonta jäädä tänne töihin. Nyt Trump painostaa osavaltioiden republikaanisia vaalivirkailijoita, jotta nämä hylkäisivät annettuja ääniä ja vaalituloksia ei vahvistettaisi. Se pitää maaseudun ja sen elinkeinojen puolta sekä huolehtii maaseudun henkisestä ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Suomeen tuli ensimmäisiä pakolaisia Chilestä ja Vietnamista 1970-luvulla. Suomi on monelle venäläiselle mallimaa, jota ihaillaan ja arvostetaan. Trumpin kampanja on käynnistänyt oikeudenkäyntejä lähes kymmenessä osavaltiossa, joissa vaalitulos on pyritty kumoamaan väitteillä vaalipetoksista. Mielenkiintoista kyllä, häviöstään huolimatta Trump keräsi nyt noin 12 miljoonaa ääntä enemmän kuin neljä vuotta sitten, perustuen poikkeuksellisen korkealle nousseeseen äänestysaktiivisuuteen. Halu miellyttää johtajaa ja pyrkimys varmistaa oma istumapaikka vihreällä oksalla taitavat olla yleismaailmallisia ilmiöitä. PÄÄKIRJOITUS M aastamuuttoasiat ovat suomalaisille tuttu ilmiö vuosisadan ajalta. Gerdtin ja koko sodan kokeneen sukupolven henkinen perintö on tärkeä suomalaisen puolustustahdon ilmentymä. Viro toivoo puolustusyhteistyön syventämistä Suomen kanssa. Suuri yllätys on, että vasemmistoliittolaisista alle puolet kannatti maahanmuuton lisäämistä. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen muistuttaa, että työikäisistä ja -kuntoisista ihmisistä on jo nyt pulaa, puhumattakaan tilanteesta kymmenen vuoden kuluttua. Rauhan merkitys ymmärretään usein aivan liian myöhään. Puolueiden paineet erottua omalla viestillään kasvavat. Venäjä miehittää yhä Krimiä ja Itä-Ukrainaa. Tässä on paljon parantamisen varaa. Republikaanipuolueen johto ja kongressin jäsenet edelleenkin tukevat Trumpia tai vaikenevat tapahtuneesta. Erityisesti Baltian maissa katseet kohdistuvat nyt Yhdysvaltain seuraavaan presidenttiin Joe Bideniin. Ei ole suuri yllätys, että perussuomalaisten ja vihreiden äänestäjät edustavat ääripäitä. Hänen mukaansa hallitus aikoo nopeuttaa EU:n ulkopuolelta tulevien, oman yritystoimintansa, tutkimusosaamisensa ja verkoston Suomeen siirtävien oleskeluja työlupien käsittelyä. Oppositiossa Jussi Halla-ahon perussuomalaiset erottuvat olemalla tyytymättömiä lähes kaikkeen. Vietnamin sodan amerikkalaisiin sankareihin kuulunut senaattori McCane säilytti itsenäisyytensä ja rehellisyytensä, mutta hänkin sai tuta presidentin vihan. VTT:n erikoistutkija Sofi Kurki ja strategisen ennakoinnin päällikkö Sanna Malinen totesivat yliökirjoituksessaan, että Suomi on nyt erityisen vetovoimainen, ja meillä on ainutlaatuinen tilaisuus tarttua pandemian keskeltä nouseviin mahdollisuuksiin. Kunnassa onkin tänä vuonna aihetta tuplajuhliin, sillä samaisena vuonna perustettiin myös Sulkavan seurakunta. Painostus ulottuu myös perheenjäseniin. Itsenäisiä ajattelijoita ja rohkeita toimijoita tarvitaan kaikissa organisaatioissa. Vaikka viime vuosina tulijoita on ollut paljon vähemmän, keskustelu maahanmuutosta on jatkunut kiivaana. ”Sulkava erotettiin itsenäiseksi kunnaksi Säämingistä vuonna 1630. Euroopassa ja lähialueilla asiaa ei tarvitse edes muistella. Vaikka Suomen puolustus ei enää perustu reserviläisten mahdollisimman suureen määrään, yleinen asevelvollisuus on edelleen arvossaan. En tuota aikoinaan uskonut, mutta nyttemmin olen tullut toisiin ajatuksiin. Erityisesti viimeisen Mannerheimin ristin ritarin Tuomas Gerdtin äskeinen poismeno toi kouriintuntuvasti ja koskettavasti esille, ettei itsenäisyys ole itsestäänselvyys. Niin lähellä sota on. Varsinainen pakolaisaalto ylsi Suomeen vuoden 2015 syksyllä. Sen turvaaminen vaati huomattavan monilta isoja tekoja, toisilta äärimmäisen suuria. Muun muassa monille maahanmuuttajille armeijan käyminen on suuri ylpeyden aihe ja osoitus halusta antaa uudelle kotimaalleen jotain vastineeksi saamastaan mahdollisuudesta. Meillä on siitä paljon kokemusta. Idän ja lännen vuoropuhelun edistäminen, vastuun kantaminen kansainvälisistä velvotteista sekä demokratian ja ihmisoikeuksien puolustaminen ovat rauhan peruspilareita. 2 Maaseudun Tulevaisuus perjantaina 4. Täältä itään katsoessa on kuitenkin järkevää pitää erillään kaksi asiaa: Venäjän johdon politiikka ja venäläiset naapurissa asuvana kansakuntana. Tosin kumppaneita kaipaa myös Suomi. Kannatuslukuja aletaan jo peilata kevään kuntavaaleihin. Turvapaikan saaneiden kotouttamisesta pitäisi myös huolehtia. Maahanmuutto on monitahoinen asia Yhteiskuntaan sopeutumisessa auttaa kielen, tapojen ja kulttuurin oppiminen.. ”Toisten näkeminen fyysisesti on koronaviruksen leviämisen ehdottomasti suurin yksittäinen lähde. Myös talvisodan alkamisen muistopäivä palautti mieleen rauhan arvon. Presidentti Trump kutsui yhden osavaltion republikaanipäättäjiä luokseen nimenomaisena tarkoituksenaan edistää valitsijamiesten nimeämistä ja vaalituloksen mitätöintiä. Yhdysvalloissa tänä syksynä nähty valtapeli on meistä kovin kaukana, mutta ehkä tämä jaetun vallan lähtökohta pienempienkin riskien välttämiseksi on hyvä säilyttää. Mahdollisuus päästä hyvinvoinnista oikeudenmukaisesti osalliseksi on aivan olennaista. Trump tuhosi arvostelijansa säälimättömillä lausunnoillaan ja keinoja kaihtamattomalla mustamaalauksella. Tämä on hallituksen, alueellisten koronaohjausryhmien ja asiantuntijoiden pääsanoma nyt, kun toinen korona-aalto jyllää läpi koko Suomen, myös Pirkanmaalla.” ”Jos tapaamista ei voi välttää, on noudatettava turvavälejä, käytettävä maskia ja huolehdittava hygieniasta. Valko-Venäjan surkea ihmisoikeustilanne saattaa syöstä maan sisällissotaan ja laajentua jopa isommaksi konfliktiksi. Yhtä tärkeää on myös nykyisten reserviläisten, varusmiesten ja kantahenkilökunnan työ sotilaallisen iskukyvyn muodostamisessa. Siksi niitä on vältettävä. Korona on lisännyt etätyötä kaikkialla. Tilanne on heidän mielestään erityisen otollinen kansainvälisten osaajien houkuttelemiselle. Julkaisija: Viestilehdet Oy Jätä uutisvinkki toimitus@mt.fi Seuraa MT:tä verkossa MT.FI facebook.com/maaseuduntulevaisuus @maastul + Pääkirjoitukset Heikki Tuuri, pääkirjoitustoimittaja Jussi Martikainen, toimituspäällikkö Jouni Kemppainen, päätoimittaja TOIVANEN ilkka.toivanen@surffi.fi PÄÄTOIMITTAJALTA Maa tarvitsee puolustajansa Suomi käy sunnuntaina itsenäisyyspäivän viettoon poikkeuksellisessa tilanteessa ja poikkeuksellisen virittyneissä tunnelmissa. Samaa toivoo itse asiassa myös Ruotsi. Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeinen valtataistelu on hämmentävää seurattavaa. Hädässä olevia pitää auttaa, mutta ei ole kenenkään etu, että päätöksiä pitää odottaa joutilaana vuosikausia. Hänen odotetaan palauttavan Naton mielenkiinnon takaisin myös läntisen puolustusliiton reuna-alueille, jotka Donald Trumpin aikana jäivät useasti varjoon. Vielä kevään 2016 republikaanien esivaalin aikana Trumpia uskallettiin omassa leirissä arvostella, mutta ei enää. Presidentti Trump on väittänyt vaalitulosta peukaloiduksi ja sanonut kyseessä olevan Yhdysvaltain historian suurin petos. Armeijansa iskukyvyn ja uskottavan puolustuksen säilyttänyt Suomi on tällä hetkellä yllättävän haluttu kumppani. Mahdollisimman kiinteä yhteistyö Bidenin Yhdysvaltojen kanssa on tärkeää sekä meille että Ruotsille. Oman lisänsä asiaan tuo myös korona. Ero SDP:hen (20,6) on hiuksenhieno. (MT 21.11.) Kurki ja Malinen arvioivat, että käsillä saattaa olla maailmanhistoriallisesti ainutlaatuinen tilanne, jolloin suuri joukko korkean tason osaajia harkitsee uudelleen asuinja työpaikkajärjestelyjään. EERO HEINÄLUOMA europarlamentaarikko (sd.) eero.heinaluoma@ europarl.europa.eu Yhdysvalloissa tänä syksynä nähty valtapeli on meistä kovin kaukana. Työ on tunnetusti parasta kotouttamista. Vaikuttaa siltä, että saman termin alla ovat nyt muun muassa turvapaikanhakijat, pakolaiset, kiintiöpakolaiset, kausityöntekijät ja muu työperäinen maahanmuutto sekä ulkomaalaiset opiskelijat. ”Asenne olisi ehkä vieläkin kielteisempi, jollei Suomen ja Venäjän suhde valtiojohdon tasolla toimisi jotakuinkin mutkattomasti. ”Suomalaisten Venäjä-asenteiden muutos on ymmärrettävää viime vuosien tapahtumien valossa. Tänään suomalaisessa päätöksenteossa on roolinsa niin pääministerillä kuin presidentilläkin. Erottua pitäisi, jos mielii vaalimenestystä. Lyhyessä ajassa maahamme tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Menneiden vuosien pakon sijasta nykyiset asevelvolliset suorittavat armeijan yhä useammin omasta vahvasta halustaan. Se edellyttää saumatonta yhteistyötä eri viranomaisten kesken. Vuoropuhelu myös elinkeinoelämän kanssa on ollut tuloksellista, sillä kunnassa on menestyviä, kuntaan sitoutuneita yrityksiä, joiden verotulot ovat tärkeä kivijalka kuntataloudelle.” Se pärjää, joka erottuu Perussuomalaiset on noussut Ylen mittauksessa SDP:n ohi suurimmaksi puolueeksi (Yle 3.12.). Myös jäsenyys Euroopan unionissa on Suomelle mitä tärkeintä maanpuolustustyötä, vaikka asia joskus toisin nähdään. Oikeuspäätösten ohella Trumpin kampanja on pyrkinyt vaikuttamaan osavaltioiden republikaanipäättäjiin niin, että nämä syrjäyttäisivät vaalituloksella valitut valitsijamiehet. Maailman muuttuu nyt nopeasti. Aika monen yllätykseksi jännitys ei kuitenkaan päättynyt vaali-iltaan. Jaettu valta on kansalaisille turvallisin vaihtoehto. Sotaan varautumistakin tärkeämpää on kuitenkin rauhan puolustaminen. JOUNI KEMPPAINEN jouni.kemppainen@mt.fi @KemppainenJouni VIERAILIJA Jaettu valta on kansalaisille turvallisin vaihtoehto Yhdysvaltain marraskuiset presidentinvaalit olivat jännitysnäytelmä, jota koko maailma seurasi jo kuukausia ennen vaaleja. Venäjän painostava kansainvälinen käytös aiheuttaa huolta paitsi entisissä neuvostotasavalloissa myös muualla sen lähialueilla. Tämäkään ei auttanut. Azerbaidzanin ja Armenian konfliktin viimeisestä laukaustenvaihdosta ei ole kuin päiviä. Hyvä ja toimiva maahanmuuttopolitiikka auttaisi myös osaajien houkuttelemisessa
Korvataan tuontihakkeella Turveyrittäjien koneiden arvo vähenee 350 miljoonaa euroa ja voittoja jää saamatta kymmenen vuoden aikana 460 miljoonaa euroa. Tytöt harjoittelivat pimeässä suunnistamista Outokummussa eränuorten kokoontumisessa. Sivu 15 LARI LIEVONEN Suuntanuoli kohdilleen ja rasteja etsimään SÄÄ & LUONTO Viljelijöitä kannustetaan hakemaan uusia poikkeuslupia valkoposki hanhien kevätmuuton ajalle. Työpaikkoja katoaa 3 500. Apua tarvitaan heti valtiolta Lopettamaan joutuvat turve yrittäjät tarvitsevat heti apua valtiolta, Kone yrittäjät vaatii. Laitokset joutuvat investoimaan uusiin kattiloihin. Sivu 9 Ilmasto mukaan metsänhoitoon METSÄ Enemmistö jakaa perinteiset arvot Lähes kuusi kymmenestä suomalaisesta pohjaa elämänsä kodin, uskonnon ja isänmaan arvoille. Tuotto turpeesta jää saamatta, mutta velat jäävät. Sivut 11–14 KUNNIAMERKIT VALIO Loppusuoralla oleva capuudistus ei ole tuomassa olennaisia muutoksia tilan pitoon lähivuosina, asiantuntijat arvioivat. Turvetta korvataan yhä enemmän tuontihakkeella. Sivu 8 Cap-uudistuksessa muuttuu vain vähän Kuinka hyvin tunnet Tuntemattoman sotilaan. RITARIKUNNAT EU-rahoista ei apua turveyrittäjien miljarditappioon Yrittäjät ovat kärsimässä jopa 850–900 miljoonan euron tappiot turvetuotannon nopean lopettamisen vuoksi, Taloustutkimus selvitti. JOULUKUUTA 2020 NRO 141 IRTONUMERO 3 € MT.FI PERUSTETTU 1916 – 104 VUOTTA KOKO SUOMEN ASIALLA VIIKONVAIHDE • • • Kestotilaajana hyödyt eniten! Riikka Tanskanen (oik.) antaa Milla Karttuselle ja Minea Ketolaiselle vielä viimeiset ohjeet suunnan ottamista varten. Huoltovarmuus kärsii Turvetta tarvitaan kovilla pakkasilla lämpökeskuksissa, koska kostean hakkeen lämpö arvo ei ole riittävä. Takasivu Valio haluaa pysyä esillä Venäjällä Brändin näkyvyyden säilyttäminen Venäjällä onnistuu teettämällä Valiotuotteita paikallisilla alihankkijoilla. Sivu 5 UUTISET MAATALOUS Kätilö Ramstedt kannattaa pieniä synnytysyksiköitä Sivu 17 Sivu 18 Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta perustettiin vuonna 1919 ja Suomen Leijonan ritarikunta 1942. Turvetta korvaavaa polttoainetta on vaikea saada. PERJANTAINA 4. EUrahaa voi käyttää lähinnä koulutukseen, tappioiden paikkaamiseen siitä ei ole apua. Turvetta korvataan hakkeen tuonnilla. Viikonvaihde, sivu 5 Perinteiset arvot kuten koti, uskonto ja isänmaa muodostavat hyvän pohjan elämälle Koko kansan mielipide Lähde: Kantar TNS Agri Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä 27 % 31 % 12 % 7 % 23 %. Uutta on ilmastokestävyys eli ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen metsänhoidossa. 3 667 henkilöä saa kunniamerkin Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on antanut Valkoisen Ruusun 1. Sivu 4 MIELIPIDE Yliö: Ymmärrämme itsenäisyyden hinnan Lukijalta: Paperinen veroilmoitus kunniaan Tekstiviestit: Kaivosteollisuuden siirtomaa Sivu 10 Tapion metsänhoidon suosituksia uudistetaan. luokan komentajamerkin Paula Risikolle ja Timo Ritakalliolle
Turpeen tuotannossa toimii 442 yritystä ja kuljetuksessa 75 yritystä, jotka ovat lähes kaikki pieniä. EU:n oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin (JTM) tuet ja lainat auttavat maakuntia monipuolistamaan elinkeinojaan. Ei ole järkeä korvata turvetta hakkeella maista, jotka eivät sitoudu ilmastotalkoisiin.” JOUKO KYYTSÖNEN ”Toimeentulo loppuu” Marjo Väisäsen mukaan turveyrittäjät eivät aio vielä luovuttaa, vaikka tulevaisuus näyttää synkältä. Yrityksessä muutos näkyy turpeen toimituskauden merkittävänä lyhenemisenä, sillä turve on muuttunut kulutushuipun polttoaineeksi. Turpeen tuottajat ja kuljetusyritykset kärsivät 800–900 miljoonan euron tappiot turvetuotannon nopean alasajon vuoksi, todetaan Taloustutkimuksen Pasi Holmin johdolla tehdyssä tutkimuksessa. Ei taida paljon menekkiä olla turvekoneilla, ovat romurautaa.” Kontoniemi investoi palaturpeen tuotantoon viisi vuotta sitten yli puoli miljoonaa euroa. 4 Maaseudun Tulevaisuus UUTISET perjantaina 4. ”Menetykset on korvattava julkisista varoista, koska poliittisilla päätöksillä on viety yrityksiltä elinkeino.” ”Pienyrityksiä pitää auttaa selviytymään. Turve on aivan ylivoimainen, kun tehoa tarvitaan, ja turvetta on varmasti saatavissa.” Väisäsen mielestä ei voida olettaa, että töiden vähentyessä yrittäjät jäisivät ikään kuin varalle tuottamaan turvetta kylmän talven sattuessa. Kokonaisvaikutukset alan yrityksille voittojen ja käyttöomaisuuden arvon menetyksinä ovat noin 820 miljoonaa euroa. e – 10 vuoden aikana 434 milj. Siellä on myös linkki apurahojen hakuja hallintajärjestelmä Kasööriin, jota kautta apurahat haetaan 1.12.2020–31.1.2021. joulukuuta 2020 Uutispäällikkö: Niklas Holmberg uutispaallikot@mt.fi Toimitussihteerit: Pirjo Loiskekoski ja Heli Virtanen toimitussihteerit@mt.fi EU-rahat eivät auta yrittäjiä nykykriisissä JOUKO KYYTSÖNEN EU-rahat eivät auta turvealan pienyrityksiä akuutissa kriisissä. ”Varovaisesti arvioiden lakkauttaminen puolittaa yritysten käyttöomaisuuden arvon”, Holm sanoo. klo 10 pe 8.1. Alalta katoaa tutkimuksen mukaan suoraan 1 700 ja kerrannaisvaikutuksineen 3 500 työpaikkaa. klo 10 ma 4.1. Palaturveketjuun oli investoitu muutamassa vuodessa puoli miljoonaa euroa. ”Synkäksi vetää. Olisi edes viisi vuotta jatkunut, niin olisi päässyt eläkkeelle”, kuusikymppinen Kontoniemi tuumii. APURAHAT VUODELLE 2021 www.mmsaatio.fi Metsäalan hyväksi ”Ei paljon naurata” JOUKO KYYTSÖNEN Vapo irtisanoi tänä syksynä 45 vuotta turveyrittäjänä toimineen Pauli Kontoniemen sopimuksen Alavudella. Haketta tuodaan myös metsäteollisuuden tarpeisiin, ja tuontimäärä on kasvanut merkittävästi. Tilastoja energiahakkeen tuonnista ei ole saatavilla. Myös kansantalous kärsii, kun ulkomailta tuodaan haketta ja sähköä. Yritysten käyttöomaisuuden arvo laskee 360 miljoonaa euroa Yritysten vuosittainen liiketulos on ollut 46 miljoonaa euroa vuodessa eli kymmenessä vuodessa menetykset ovat 460 miljoonaa euroa. Lämmön hintaa nostaa myös se, että lämpölaitokset joutuvat investoimaan uusiin laitoksiin aiemmin laskettua käyttöikää nopeammin. Hallituksen tavoite on puolittaa energiaturpeen käyttö vuoteen 2030 mennessä, mutta nykytahdilla käyttö vähenee erittäin paljon nopeammin muun muassa vuoden vaihteessa voimaan tulevan veronkorotuksen vuoksi. Turvetta korvataan hakkeella, jota tuodaan yhä enemmän ulkomailta. Turpeen käyttö on estänyt kattiloiden korroosiota eli syöpymistä siinä olevan rikin vuoksi. Apurahoja myönnetään yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille hankkeisiin, jotka voivat olla myös monivuotisia. Turveyrittäjille liki 900 miljoonan tappiot, lämmön hinta nousee Koneiden arvon lasketaan putoavan puoleen Taloustutkimuksen selvityksessä. Tappioista noin 95 prosenttia tulee turvetuotantoyrityksille ja viitisen prosenttia kuljetusyrityksille. ”Huoltovarmuus pettää varmasti kovilla pakkasilla, jos turpeen alasajo jatkuu tätä vauhtia. Konsulttiyhtiö AFRY arvioi elokuussa työja elinkeinoministeriölle, että turpeesta nopeasti luopumisen kustannukset ovat vähintään 360–460 miljoonaa euroa, josta 150–250 miljoonaa euroa koostuu investoinneista uusiin kattiloihin ja koneiden ja soiden arvon laskusta 210 miljoonaa euroa. ke 23.12. Tulevaisuudessa lämmön ja sähkön hinta nousee, kun energiaturpeen käyttö loppuu. ”Nyt kysytään päättäjiltä, haluavatko he turvata huoltovarmuutta turpeella. Tutkimuksen tehneet Holm ja Juho Tyynilä olettavat, että yritystoiminta loppuu kokonaan ja turvekoneiden ja kaluston arvo putoaa 50 prosenttia verrattuna siihen, että koneita voitaisiin käyttää käyttöiän loppuun. Aineistot sähköpostitse ilmoitus@mt.fi Lehti ilmestyy Aineistot ma 28.12. JOUKO KYYTSÖNEN Turvetuotannon lakkauttamisen vaikutukset Lähde: Taloustutkimus Oy Koonnut: Jouko Kyytsönen Oletukset: yritystoiminta lakkaa yritysten käyttöomaisuuden käypä arvo laskee 50 prosenttia yrityksille jää velkaa 50 prosenttia nykyisistä veloista Turvetuotantoyritysten määrän vähennys 442 Henkilöstön vähennys yhteensä 1 400 Jäävien velkojen määrä/yritys 601 000 e – yhteensä 265 milj. Lehti ei ilmesty 25.12., 1.1. e EU-rahoista ei ole apua, koska niitä ei saa käyttää tappioiden paikkaamiseen. Siksi usean vuoden hankkeissa apuraha on haettavana aina vuosittain uudelleen. eikä 6.1. e Yritysten voittojen väheneminen vuodessa 98 000 e/yritys – yhteensä 43,4 milj. ”Kuka tämän maksaa yrittäjille?” Väisänen kysyy. Tilaa maksuton uutiskirje MT.FI/uutiskirjeet. Lisäksi turvealueiden vuokrasta soiden omistajille koituvat tappiot ovat kymmenen vuoden aikana 30–50 miljoonaa euroa, Holm arvioi. Sen ovat teettäneet Vapo, Koneyrittäjät, Turvetuottajat ja Metsäalan Kuljetusyrittäjät. Jos haluavat, ensimmäiseksi olisi peruttava hallituksen esitys turveveron nostosta, mikä voisi vielä vähentää hakkeen tuonnin kasvua.” ”Lisäksi pitää selvittää tarkkaan, mikä on tuontihakkeen todellinen hiilijalanjälki. ti 5.1. Vanhoja kattiloita ei voi käyttää, kun siirrytään hakkeeseen. Holm arvioi, että turpeen käytön nopea lopettaminen nostaa kaukolämmön ja mahdollisesti myös sähkön hintaa. Joulunajan poikkeusaikataulut Varaa oma ilmoituspaikkasi ilmoitus@mt.fi tai soittamalla 020 413 2321. Hintaa nostaa korvaavan polttoaineen kalliimpi hinta. ”Ensimmäiseksi olisi peruttava tuorein veronkiristys.” Marjo Väisänen lastasi Rautavaaralla keskiviikkona turvetta rekkaan Kuopiota lämmittämään. ke 30.12. Kuopiossa on kattiloissa savukaasupesurit eli lämpöpumput, joita kehittämällä voitaisiin osaltaan turvata turpeen käyttö, kun polttoa korvaavaa tehokasta tekniikkaa ei ole saatavissa. Hän sai talveksi lumenaurausurakan. Turpeen hintaa on nostanut päästöoikeuksien hinnan nousu parissa vuodessa viidestä eurosta hiilidioksiditonnilta 25 euroon. ”Kysyntä vähenee sellaista vauhtia, että yrittäjiltä loppuu toimeentulo.” ”Silti yrittäjät eivät ole valmiita vielä luovuttamaan.” Pariskunta Marjo ja Arto Väisänen pyörittää Energiapalvelu Väisänen Oy:tä, joka tuottaa Kuopion Energialle turvetta kolmen auton ja yli kymmenen traktorin voimin. ”Monella muulla yrittäjällä tilanne on paljon huonompi.” Turvetuotantokaluston ja alueiden arvo on romahtanut puhtaasti poliittisten päätösten vuoksi. ”Niitä voidaan käyttää koulutukseen ja vastaavaan, mutta mitä apua siitä tähän tilanteeseen on?” ”Alavudellakin on kymmeniä yrittäjiä joutunut lopettamaan tänä syksynä, kun Vapo sanoo sopimukset irti. Vasta sen jälkeen yrityksille voidaan alkaa rakentaa uutta tulevaisuutta vaikka EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varoista.” Vainonpään mukaan poliitikot eivät näytä ymmärtävän, ettei EU-rahoista ole apua nykytilanteeseen, koska niitä ei saa käyttää tappioiden paikkaamiseen. Koulua ne ehdottavat EU-rahalla, mutta on vähän vaikia kuusikymppiselle.” Kontoniemellä on maatila, mutta se ei elätä. Apuraha myönnetään kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan hankkeen edistymisen mukaan. Haketta tuovat sekä itsenäiset että kunnalliset lämpölaitokset. ”Onhan tämä aivan käsittämätöntä, kun näin hommat lopetetaan. ”Myös talouden optimointi olisi järkevää ottaa mukaan”, hän pohtii. ”Ensimmäiseksi täytyy korvata yrittäjille tuotannon loppumisesta aiheutuvat menetykset, jotta yritysten elinkelpoisuus ei katoa”, Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Marko Vainionpää vaatii. Apurahojen myöntämisestä päätetään maaliskuussa. e Käyttöomaisuuden arvon väheneminen 821 000 e/yritys – yhteensä 362 milj. Yrityksille jää lopettamisen jälkeen maksettavia velkoja puolet nykyveloista eli arviolta 275 miljoonaa euroa. Ensimmäiset sopimusten mukaiset vuoden 2021 apurahat on mahdollista maksaa huhtikuussa. Tappiot kouraisevat heti.” PENTTI VÄNSKÄ PENTTI VÄNSKÄ ”Turvealan tulevaisuus on muuttunut liian nopeasti synkäksi”, turveyrittäjä Marjo Väisänen Lapinlahdelta toteaa. ”Täältä loppui turvehommat monelta muultakin. Turvekalusto on räätälöity turpeen tuotantoon. MT.FI | Kokonaistavoittavuus 412 000 (KMT 2019) MT toivottaa rauhallista joulunaikaa ja kehoittaa huomioimaan aineiston poikkeukselliset toimitusajat. ”Sekin vaati investointeja lisää.” JOHANNES TERVO Pauli Kontoniemen turpeennosto Alavudella loppui tähän syksyyn. Metsämiesten Säätiö myöntää vuonna 2021 apurahoja 1,6 miljooonaa euroa strategiansa mukaisiin kohteisiin, joita ovat: OSAAMINEN • HYVINVOINTI VERKOSTOT • TUNNETTUUS METSÄKULTTUURI • ENNAKOINTI Tarkemmat tiedot apurahojen suuntaamisesta sekä hakuohjeet saa osoitteesta: www.mmsaatio.fi › Apurahat. Holmin mielestä turvekysymyksissä näytetään etenevän pelkästään ilmasto edellä. e Tappiot yhteensä (voiton ja käyttöomaisuuden arvon väheneminen) 796 milj. Turveveron tuoton alentuminen vähentää valtion tuloja käytön vähentyessä, vaikka veroa kiristetään
Yhtenäiskoulun keittiö ilmoittaa nuoriso-ohjaajalle, jos ruokaa jää. Halvin annos, puuro ja mehukeitto, maksaa 2 euroa, lohikiusaus 3,75 euroa. Alettiin miettiä, voisiko ylijäänyttä ruokaa viedä sinne. Hän on toiminut kaksi kautta hallituksen varapuheenjohtajana. Viime vuonna Aleksia myi ResQ:ssa 1 211 ruoka-annosta ja kokonaismyynti oli 3 380 euroa. Jopa alkuvaiheen kasvuyrityksillä investoinnit ovat menossa pakkasen puolelle, ilmenee EK:n Pk-Pulssiyrityskyselystä. Hovi työskentelee K-ryhmän tavarakaupan ja vastuullisuuden johtajana. Valio on päivittänyt strategiaansa viimeksi keväällä. Alihankkijoita on Finskan mukaan kymmenkunta. Yhteistyön merkitys ei tulevina vuosina vähene. Investointien arvioidaan supistuvan ensi vuonna kaikissa yrityskokoluokissa ja elinkaaren kaikissa vaiheissa. Tulokset olivat rohkaisevia. ”Olemme pystyneet tuottamaan hyvää mieltä sekä asiakkaille että aleksialaisille. Syksyllä mukaan tuli myös Klaukkalan koulu. Valion koko liikevaihdosta Venäjän osuus oli ennen vuoden 2014 muutoksia noin 20, nyt noin viisi prosenttia. Rakennusmateriaalina käytetään kotimaista puuta. Palvelussa ei myöskään ole aloitusmaksua. Määrästä noin puolet valmistutetaan sopimustuottajilla, kertoo Valio Venäjän toimitusjohtaja Kari Finska. Ranskalaiset croissantit leivotaan usein suomalaisesta voista. Etätyön lisääntyminen halutaan ottaa huomioon. JUKKA KOIVULA LAUKAA Ekokylän rakentamista suunnitellaan Vuonteella Lähivuosina Vuonteen peltomaisemia koristanee uudenaikainen ekokylä, Antti Puupponen (vas.) ja Niku Latva-Pukkila kertovat. Lisäarvojauheet ovat yksi perusteista tänä vuonna asetetuille maidontuotannon sopimusmäärille, sillä ne vievät muita jauheita enemmän tilaa kuivaustorneissa. Valiolla on Venäjällä vahva maine ja meidän kanssa halutaan olla yhteistyössä.” Tuotteita Valio-brändillä valmistavat laitokset täyttävät Valion vaatimukset, ja Valio on auditoinut ne. RIITTA MUSTONEN PETTERI KIVIMÄKI Vuonteen kylä Laukaassa on menettänyt lyhyessä ajassa paljon työpaikkoja. ”Yhteydenottoja tuli heti, kun uutiset vastapakotteista levisivät. ”Laktoosittomuus kasvaa globaalisti, ja meillä on etumatkaa osaamisessa valmistaa Eilatuotteita jauheeksi.” Valio on esimerkiksi kehittänyt laktoosittoman jauheen, jonka avulla voi vähentää sokeria suklaan valmistuksessa ilman, että maku muuttuu. Siinä otetaan huomioon kasvipohjaisten tuotteiden suosion kasvu etenkin länsimaissa. Kustannustuen jatkamiselle on huutava tarve, jotta emme menetä elintärkeitä työllistäjiä.” Pk-sektorin työnantajayritysten tilanne on romahtanut kuluneen 12 kuukauden aikana niin kysynnän, työntekijämäärän, investointien kuin viennin osalta. Odotukset lisäarvojauheille ovat suuret. Ennen pakotteita vastaavia yhteistyökumppaneita oli yksi. Nuorisotoimi hakee annokset ja tarjoilee iltapäivällä nuorille tai laittaa osan pakastimeen. Hovin edeltäjä, S-ryhmän marketkaupasta Virossa vastaava johtaja Ilkka Alarotu ei enää asettunut ehdolle. Paikallis tason rakennemuutostilanne iski Vuonteen kylälle ja Laukaan kunta lähti reagoimaan asiaan”, Laukaan vt. Tilapäisesti kuumeen alentamiseen sekä lievien ja kohtalaisten kiputilojen oireenmukaiseen hoitoon aikuisille ja vähintään 3-vuotiaille lapsille. ”Tarkoituksena on rakentaa tänne maaseudulle ekokylä, jossa ympäristöystävällisyys, lähiruoka-ajattelu ja sosiaalinen hyvinvointi kohtaavat”, Laukaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Antti Puupponen (kesk.) sanoo. Hovin lisäksi hallitukseen kuuluvat Sampo Päällysaho, S-ryhmä (uusi jäsen); Tuomas Salusjärvi, Valio Oy; Samuli Laurikainen, Snafu Oy; Pasi Tamminen, Lihatukku Harri Tamminen Oy; Niklas Kumlin, Helsingin Mylly Oy; Johanna Andersson, MTK ja Susann Rännäri, Luomuliitto. Varmista tuotteen soveltuvuus itsellesi apteekista, etenkin, jos sinulla on maksatai munuaissairaus tai käytät muita lääkkeitä. Joroisten Yhtenäiskoulussa hävikki saatiin lähes nollaan, kun ylijäänyttä ruokaa alettiin lahjoittaa nuorisotilan käyttöön. minuutti, Mattsson kertoo. Pro Luomulla on noin 80 jäsentä, jotka edustavat elintarvikealan vaikuttajia. Venäjälle Valio vie Suomesta vain lastenruokaa ja jäätelöä, muun viennin estävät rajoitteet. Valio teettää venäläisillä alihankkijoilla muun muassa maitoa Venäjän markkinoille. Laitoksissa valmistetaan maitoa, jugurtteja, kermaa ja juustoja. ”Koronakriisi on harventanut työnantajayritysten joukkoa elinkaaren molemmista päistä: alkuja kasvuvaiheessa on yhä vähemmän yrityksiä ja samalla osa omistajanvaihdostilanteessa olevista yrityksistä on joutunut lopettamaan toimintansa. Omassa tehtaassa Ershovossa Moskovan lähellä tehdään sulatejuustoa. Finnish Consulting Groupin, Keski-Suomen liiton ja Granlund Oy:n energia-asiantuntijan työn pohjalta kiteytyi ajatus uudenlaisesta ekokylästä. Ruotsiin viedään eniten jugurtteja ja laktoosittomia tuotteita. Maksupäätteitä tai kassakoneita ei tarvita. Kontillinen tavaraa lähtee maailmalle joka 20. Kunta osti Luonnonvarakeskukselta tyhjilleen jääneet kiinteistöt ja osan lakkautettua tutkimusyksikköä ympäröineestä maa-alueesta. MAIJA ALA-SIURUA Ylijäänyt kouluruoka ResQ:hun tai nuorille Kun kouluruokaa jää yli, on muitakin tapoja käyttää se kuin kipata biojätteeseen tai myydä henkilökunnalle. Motivan Hävikistä hyödyksi -webinaarissa Nurmijärven kunnan Aleksia-liikelaitoksen palvelupäällikkö Riitta Mikkola kertoi, miten kunta hyödyntää ResQ-sovellusta. Toinen kasvuala Aasiassa on vanhusten ravitsemus. (10/2020) vahvuus 1000 mg Lapsille Kotimainen, edullinen ja toimii! Investointilama vie koronakuoppaan Elinkeinoelämän yrittäjyysbarometri ennustaa pienille ja keskisuurille yrityksille vaikeaa ensi vuotta. kunnanjohtaja Niku Latva-Pukkila kertoo. Pro Luomun puheenjohtajaksi Harri Hovi Pro Luomun hallituksen uusi puheenjohtaja on johtaja Harri Hovi K-ryhmästä. Nuokkareilla kävi paljon nuoria, joilla ei ollut eväitä tai taskurahaa, kertoo kunnan puhtausja ruokapalvelupäällikkö Pia Mäkeläinen. Nurmijärvi kokeilee ResQ-sovellusta, ja Joroisilla ylijäämäruoka lahjoitetaan nuorisotilan kävijöille. ”Kunnan haltuun jäi noin 16 hehtaaria maata. Työntävä voima lisäarvojauheiden kehitykselle oli Venäjän viennin tyrehtyminen. Hän toteaa maidon olevan Valion kivijalka, vaikka kasvipohjaisten tuotteiden osuus länsimaisten kuluttajien ruokavalioissa kasvaa. Kerran tarjolla ollutta ruokaa ei myydä, ruoka pakataan kertakäyttöastioihin, annosten nimet kirjataan sovellukseen ja hinta määritellään edulliseksi, koska veronmaksajat ovat jo kertaalleen maksaneet ruuasta. Aikuisille Koko perheen parasetamolia sisältävä kipuja kuumelääke Paramax vaikuttava-aine: parasetamoli. Kunnan terveystarkastaja tarkasti nuokkareiden säilytysja tarjoilutilat ja omavalvontasuunnitelman. TERHI TORIKKA VALIO Valion oma tehdas sijaitsee lähellä Moskovaa. ”Vuosi 2021 vie pk-sektoria kohti investointilamaa”, otsikoi Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Pk-Pulssin puolivuosittain julkaisemansa yrittäjyysbarometrin tuloksen. Itsehoitolääke. Suunnitelma uudenlaisen ekokylän rakentamisesta Vuonteelle syntyi”, Latva-Pukkila sanoo. ”Olemme vasta matkan alussa. KIMMO LUNDÉN. Valio tähtää erikoisalueille, joissa sillä on mahdollisuus kasvaa merkittäväksi toimijaksi. Itsenäistyvät nuoret voivat viedä annoksia myös kotiin. joulukuuta 2020 UUTISET Venäjällä nykyisin myytävistä Valio-tuotteista noin 95 prosenttia myös valmistetaan itänaapurissa. ”Sovellus on nyt käytössä kuudessa toimipisteessä, mutta tarkoitus on laajentaa, kun päästään taas korona-ajasta normaaliin.” ResQ:n kautta voi myydä pieniäkin määriä kätevästi. Aloimme ideoida Vuonteen kylän kehittämistä uudelta pohjalta. Siellä valmistetaan Viola-tuorejuustoja ja leikataan muita juustoja. Laukaan kunta käynnisti hankkeen, jossa haettiin ratkaisuja työpaikkoja menettäneen tienoon kehittämiseksi. Alle 3-vuotiaille ja jatkuvaan käyttöön vain lääkärin ohjeen mukaan. Hinnasta menee ResQ:lle 25 prosentin komissio ja arvonlisävero. ResQ:sta saadut asiakasarvioinnit sparraavat meitä ja muuttavat myös käsitystä kouluruuasta”, Mikkola iloitsee. Lähimarkkinoiden merkitys on Valiolle suuri jatkossakin. Silti liikevaihto on edelleen vain kolmasosa silloisesta. Vuosi sitten Aleksia otti kokeiluun ResQ:n Seitsemän Veljeksen koululla Rajamäellä. Pelisääntöjen oli kuitenkin oltava selvät. Kaikkiaan Valio vie tuotteita noin 60 maahan. ”Uusien tuotealueiden ja tuotekehityksen rooli kasvaa entisestään, ja yhteinen työmme luomun tunnettuuden eteen on yhä tärkeämpää”, Hovi kertoo tiedotteessa. Potentiaali kannattavaan vientiin on merkittävä”, Mattsson toteaa. Uusiutuvalla energialla ja erityisesti aurinkovoiman hyödyntämisellä on ekokylähankkeessa keskeinen rooli. Pro Luomun uusi hallitus seuraavalle kaksivuotiselle kaudelle valittiin yhdistyksen syyskokouksessa tiistaina 1.12. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. ”Pk-yritykset ovat syvällä koronakuopassa”, tiivistää tuloksia EK:n Yrittäjyys-ryhmän vetäjä Jari Huovinen. Lastenruualle on lupaavat markkinat varsinkin Aasiassa, jonne Valio vie jo niitä runsaasti. Maaseudun Tulevaisuus 5 perjantaina 4. ”Maidon kulutus laskee länsimaissa, mutta kehittyvillä markkinoilla se kasvaa”, liiketoimintajohtaja Jussi Mattsson kertoo. ”Kaksi tämän kylän ja miksei kunnankin isoa valtiollista toimijaa lähti pois. ”Tämä malli on nyt merkittävä osa liiketoimintaa Venäjällä.” Kuudessa vuodessa toiminta on kehittynyt niin, että liikevaihto Venäjällä on viisinkertainen verrattuna siihen, mitä se oli heti rajojen sulkeutumisen jälkeen. Luonnonvarakeskus lakkautti kasvintuotannon tutkimusyksikön 2017 ja Laukaan avovankilan toiminnot siirrettiin Vuonteelta Jyväskylän keskustaajamaan tänä syksynä. Asuinalueesta on suunniteltu kylämäistä, kohtuullisen tiivistä muodostelmaa, jossa rakennukset sijaitsevat saman kylätien varrella. Hovin mukaan yhteistyö luomuketjussa on entistä toimivampaa ja Pro Luomu on osaltaan vienyt asiaa eteenpäin. Vuonteen ekokylähankkeen asemakaava on vireillä ja asiaa käsitellään kunnan ensi vuoden talousarviossa. Kasvua vientiin odotetaan etenkin lisäarvojauheista, jotka ovat pääasiassa lastenruokaa ja laktoosittomia. ”Pöydällä on hahmotelma paristakymmenestä omakoti talosta tontteineen, minkä lisäksi kylälle tulisi myös yksi rivitalo”, Puupponen sanoo. Valio pitää brändinsä esillä Venäjällä alihankkijoiden avulla Alihankkijaverkos toa on rakennettu vuodesta 2014, jolloin Valion vienti Venäjälle katkesi EU:n pakotteista johtuvien vasta pakotteiden vuoksi
Kyläyhdistys voi hankkia sellaisen noin 1 500 eurolla”, Paalanen sanoo. Lähimmät ambulanssit sijaitsevat Saarijärvellä ja Viitasaarella, joista molemmista apu saapuu Käräjämäelle arviolta puolessa tunnissa. ”Kannustamme kyläyhteisöjä myös iskureiden hankkimiseen.” Koulutuksia järjestetään lähtö kohtaisesti kaikkialla muualla paitsi maakuntakeskus Jyväskylässä. Suomesta otettiin vuonna 2019 käyttöön luonnonvaroja 178 miljoonaa tonnia. SYDÄNISKURI LÖYTYY NETISTÄ Lähimpien sydäniskureiden sijaintitiedot voi tarkistaa sivustolta www.defi.fi. Tartuntojen kokonaismäärä on noussut 26 422:een ja kuolleita on 408. ”Kun myyntiluvalliset rokotteet saapuvat maahan, aloitamme nopeasti”, peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) lupaa. joulukuuta 2020 Keväällä 2019 käynnistynyt ja ensi keväänä päättyvä kaksivuotinen Nopean avun Apurit -hanke jalkautuu moniin Keski-Suomen maaseutukyliin. ”Vaikka sydäniskuria ei voi käyttää väärin, on omaa osaamista hyvä pitää yllä, jotta tositilanteessa pystyy toimimaan nopeasti. Toimeentulotuesta maahanmuuttajille maksettiin 20 ja asumistuista 14 prosenttia. ”Vetoan kaikkiin kansalaisiin rajoitteiden tiukan noudattamisen puolesta.” Koronavirusepidemia pahenee tällä hetkellä nopeasti koko Suomessa. Wallin kuvaili tilannetta kohtuuttomaksi. Kultaisella ansiomerkillä kokouksessa palkittu Kari Niemi kysyi turvemaiden asemasta. Kannustamme kaikkia ihmisiä käyttämään iskuria matalalla kynnyksellä. Hankkeisiin mukaan pääsy edellyttää aktiivisuutta kyläyhdistykseltä. JUKKA KOIVULA KANNONKOSKI HANNU RAINAMO Mirja Hurskainen ja Reijo Vesterinen opettelivat elvytystä. Käräjämäen kylä Kannonkoskella on varautunut ja hankkinut oman sydäniskurin. ”Olemme käyneet kaikissa kunnissa. Sydäniskureiden markkinahinta on keskimäärin hieman yli 2 000 euroa. Koko Suomessa on noin 4 100 sydäniskuria. Taudin leviämisvaiheessa on nyt viisi sairaanhoitopiiriä: Helsingin ja Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen Kymenlaakson ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit. Vuonna 1978 syntynyt Leppänen vihittiin papiksi vuonna 2012. ”Tiukemmat ehdot pakkolunastuksiin” EIJA MANSIKKAMÄKI MTK-Varsinais-Suomi vaatii maanomistajien oikeusturvan parantamista pakkolunastustilanteissa. Suomessa on paljon maaseutualueita, joihin ambulanssin ja ensihoidon työntekijöiden saapuminen kestää verrattain kauan. ”Järjestämme kaksituntisia koulutuksia, joissa opetamme elvytystaitoja ja sydäniskurin käyttöä”, projektipäällikkö Irma Ahokas-Kukkonen kertoo. Kyläyhdistyksen Hurskainen kertoo, että osan Käräjämäelle hankitun iskurin kustannuksista maksoivat Kannonkosken kunta ja pankki, paikallinen yritys sekä Kannonkosken Lions-klubi. ”Olemme yhteydessä kyliin, joissa on oltava toimiva kyläyhdistys, jotta koulutus on mahdollista järjestää. Ahokas-Kukkonen huomauttaa, että kaikkia iskureita ei ole tuotu viralliseen rekisteriin. ”Tällaisilla vasteajoilla iskuri on syytä löytyä omalta kylältä. Uusia tartuntoja tulee eniten Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Oulussa ja Lahdessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on hankkeen osatoteuttaja. Luonnonvarojen kokonaiskäyttö oli vuonna 2019 runsaat 600 miljoonaa tonnia, sekin yli viisi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. ”Välttämätön matkustaminen on mahdollista, mutta vetoaisin, että joulua vietettäisiin lähipiirin kanssa ja hoidettaisiin yhteyksiä muualle Suomeen puhelimella tai videopuhelimella.” Rokotukset Suomi toivoo pääsevänsä aloittamaan vuodenvaihteen jälkeen. ”Lähin ensivaste on Kannonkosken kirkonkylässä, josta yksikkö saapuu tänne noin 20 minuutissa, jollei ole kiinni muissa tehtävissä”, Hurskainen kertoo. Monet paikat eivät ole ensihoidon välittömässä läheisyydessä, joten tosipaikan tullen tavallisten ihmisten elvytystaitojen olisi syytä olla kunnossa”, Ahokas-Kukkonen pohtii. Nimija yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa henkilötietolain mukaisesti. KaakkoisSuomessa huoli lomituksesta TERHI TORIKKA MTK-Kaakkois-Suomen syyskokous pidettiin hybridikokouksena sekä Luumäellä että sähköisesti. Pettilän mukaan taudin vakavuudesta kertoo se, että puolet tehohoidossa olevista on alle 60-vuotiaita ja tehohoito kestää koronapotilailla keskimäärin 13 vuorokautta. ”Lainsäädäntömme suorastaan kehottaa kuntia pakkolunastelemaan ihmisten omaisuutta. Myös Jyväskylän maaseutumaisissa kylissä on vierailtu”, Ahokas-Kukkonen kertoo. Liiton mukaan tilanne on nyt kestämätön, kun kunta voi lain nojalla ostaa tai pakkolunastaa maat itse määrittelemällään hinnalla, jolloin kyse ei ole vapaaehtoisesta kaupanteosta. Uinuvammilta kyliltä ei aina löydy sellaista toimijaa, jonka kanssa asioita voisi lähteä viemään eteenpäin.” Kaisu Paalasen mukaan sydäniskureiden määrä on kasvanut viime vuosina ilahduttavasti. jakso 4 numeroa vain 34,50 € (norm. Kyläyhdistykset saavat hankkeelta sydäniskurin ja alkusammuttimet”, Ahokas-Kukkonen kertoo. Määrä oli 2010-luvun pienin. Kun teimme kyläyhdistyksessä päätöksen oman iskurin hankkimisesta, ei sitä kukaan täällä vastustanut”, Käräjämäen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Reijo Vesterinen toteaa. Savitaipaleella tuottajille on Hovin mukaan tullut kirje, jossa kerrottiin, että yksikkö suurenee mutta palvelut säilyvät ennallaan. 46,40 €). Tilaukseen sisältyy myös Koneviesti Digi. Perustasolla ovat enää Itä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Lappi, ja loput 12 ovat siinä välissä eli kiihtymisvaiheessa. Maantieteellisesti lähimmät sydäniskurit ovat löydettävissä myös älypuhelimiin ladattavasta 112-sovelluksesta. Tarjous on voimassa 11.12.2020 asti kotimaassa. TILAA KONEVIESTI ITSELLESI! UUSIN LEHTIPISTEISSÄ NYT! S U O M E N K O N E U S K O T T A V I N A M M A T T I L E H T I R A S K A A N S A R J A N A M M A T T I L A I S I L L E N ro 16 20 20 So lis 75 , Te em an a ro ott ori ja no uk ink arh ott im et, JC B-a kk uk aiv uk on e, Vo ite luv irh ee t N ive lau ra t, Siip ika uh at M ets äk on ev ies ti Selkateksti_1620.indd 1 10.11.2020 15:10:28 Tutustumistarjouksena 1. Väestöön suhteutettu tapausten kasvu on suurinta Rautalammilla, Alajärvellä, Soinissa, Vantaalla ja Helsingissä. Hovi muistutti, että juuri päivystykset ovat äärimmäisen tärkeitä karjatiloille. Hän on työskennellyt hiippakuntadekaanina vuodesta 2019.. Liitto haluaa uuteen maankäyttöja rakennuslakiin nykyistä tiukemmat ehdot pakkolunastamiselle, yksityisille maanomistajille laajemmat oikeudet laatia asemakaava ja maalle oikean hinnan. Rokotteita annetaan kaksi annosta kolmen viikon välein. Väestöosuutemme mukainen rokotemäärä olisi tällä tietoa 1,23 prosenttia hankinnasta, eli se riittäisi noin 1,8 miljoonalle suomalaiselle. Pelottelua ei saa missään olosuhteissa käyttää julkisen vallankäytön välineenä.” Liitto muistuttaa, että pakko lunastus on voimakkain keino kajota perusoikeuksilla turvattuun omaisuuteen eikä sen käyttäminen voi olla pelkkä poliittinen päätös kunnassa. Lähes yhtä suuri se oli työttömyysturvassa, josta maksettiin maahanmuuttajille 27 prosenttia. ”On päivänselvää, että jotkut kunnat ovat menneet aivan liian pitkälle pakkolunastuksissaan. Riskikyliä löytyy Viitasaaren lisäksi myös Pihtiputaalta, Kinnulasta ja Keuruulta. Samassa kirjeessä kuitenkin todettiin, että viikonloppupäivystykset loppuvat. Kokonaiskäyttöön kuuluvat kotimaisten suorien panosten ja tuonnin lisäksi metsätalouteen ja kaivannaisteollisuuteen liittyvä käyttämätön otto sekä tuonnin piilovirrat. Esimerkiksi väestöltään Suomea vain hieman suuremmassa, mutta pintaalaltaan moninkertaisesti pienemmässä Tanskassa iskureita on 20 000. Keski-Suomen Sydänpiirin järjestämä hanke on ely-keskuksen maaseuturahaston rahoittama. HAE OMASI! HUS varoittaa: Korona tappaa myös terveitä Suomalaisten ei kannata tuudittautua siihen, että koronatartunnan saaneista tehohoitoon joutuvat vain iäkkäät ja perussairaat. Tammi–helmikuussa rokotettaisiin sosiaalija terveyshenkilöstöä, sen jälkeen ikääntyneitä ja perussairaita ja kevään kuluessa muuta väestöä, kaikkia maksutta. Vanhuuseläkkeistä ja työkyvyttömyyseläkkeistä kummastakin maksettiin maahanmuuttajille vain 2 prosenttia. 6 Maaseudun Tulevaisuus UUTISET perjantaina 4. Nopean avun Apurit -hankkeen vetäjät kannustavat kyläyhdistyksiä iskureiden hankkimiseen. Huolta aiheutti moni asia, mutta koronakriisissä nähtiin jopa joitakin myönteisiä vaikutuksia, kuten kotimaisen tuotannon arvostuksen kasvu. Tavallisesti tehohoidossa ollaan kolme vuorokautta. Leppänen sai 54,6 prosenttia annetuista äänistä vaalin toisella kierroksella. Nuorisosäätiö on maksukyvytön Helsingin käräjäoikeuden mukaan asuntoja nuorille tarjoava Nuorisosäätiö on maksukyvytön eikä säätiön velkasaneerausta voida jatkaa. Suomessa kolme neljästä tartunnasta on alle 50-vuotiailla, ja niistä puolet saadaan kotona ja neljännes työpaikoilla. Keskustataustaisen nuorisosäätiön entistä johtoa epäillään rikoksista. Laite on kyläyhdistyksen sihteerin Mirja Hurskaisen maatilan lämpökeskuksessa. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy verkosta viestilehdet.fi. Tätä rekisteriä hyödyntää hätäkeskus opastaessaan elottoman ihmisen auttajaa.” Käräjämäki hankki oman sydäniskurin kyläläisten käyttöön On paljon maaseutu alueita, joihin ambulanssin ja ensihoidon saapuminen kestää verrattain kauan. ”Toivoisin, että tässä edettäisiin ennemmin evoluution kuin revoluution kautta, hitaamman mallin kautta tasapainoon.” Lappeenrantalainen Petri Hovi esitti huolen lomituksen tulevaisuudesta. Jo hankkeen aikana on ollut tapauksia, joissa maallikot ovat pelastaneet henkiä sydäniskuria käyttämällä”, Paalanen kertoo. Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja se jatkuu edullisena kestotilauksena kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan. ”Kun vuonna 2017 koko maakunnassa oli vain 30 rekisteröityä iskuria, nyt niitä on jo noin 300.” Koko maassa rekisteröityjä sydäniskureita on tällä hetkellä noin 4 100. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Taneli Puumalainen kehottaakin suomalaisia välttämään tarpeetonta liikkumista myös joulun aikaan. Tilaa lähettämällä tekstiviesti: TILAUS KAV0019 sekä nimesi ja osoitteeseeni numeroon 13526. Torstaina kerrottiin 540 uudesta koronatartunnasta. ”Olemme Nopean avun Apurit -hankkeessa kilpailuttaneet iskurit. Tai netissä: koneviesti.fi/netti. ”Tautiin voivat oikeasti kuolla myös perusterveet keskiikäiset”, ylilääkäri Ville Pettilä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä huomautti torstaina. 17 kilometrin päässä Kannonkosken keskustaajamasta sijaitsevaan Käräjämäen kylään on hankittu oma sydäniskuri. ”Olemme löytäneet KeskiSuomesta viitisenkymmentä iskuria, joista suurin osa on viety rekisteriin. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on määritellyt riskikylät, jotka sijaitsevat kauimpana ensihoidon avusta. ”Näiden kuntien kylissä olemme valmentaneet kyläläisistä auttajaryhmiä, joille on opetettu hätäensiapua ja alkusammutusta. ”Tämä on erityisen riskialtista sydämenpysähdyksen sattuessa, sillä ensimmäiset kahdeksan minuuttia ovat kriittisimmät. Nuorisosäätiön hallituksen nykyinen puheenjohtaja Jari Laine kertoo STT:llä, että säätiö on päättänyt valittaa käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen. Keskustelua alustanut toiminnanjohtaja Jyrki Wallin MTK:sta valoi tuottajiin uskoa ja kannusti juttelemaan rohkeasti niiden kanssa, jotka ovat eri mieltä. Turun piispaksi Mari Leppänen Turun arkkihiippakunnan uudeksi piispaksi on valittu Mari Leppänen. Hän voitti vaalissa Jouni Lehikoisen. Kaisu Paalanen tarkkaili suoritusta taustalla. Suomi on mukana EU:n yhteishankinnassa. Maanomistajien luottamus yhteiskuntaan täytyy palauttaa”, liitto jyrisi syyskokouksensa julkilausumassa. Normaali tekstiviestin hinta. Luonnonvarojen käyttö laski Tilastokeskuksen mukaan kotimainen materiaalien kulutus laski kolme prosenttia edellisestä vuodesta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun lehtori Kaisu Paalanen painottaa kertaamisen merkitystä. EIJA MANSIKKAMÄKI Varmistetut koronatapaukset (COVID-19) Tapausta/100 000 asukasta viimeisen 14 vuorokauden aikana sairaanhoitopiireittäin 3.12.2020 Lähde: THL 46,9 10,0 65,9 32,8 63,2 43,9 67,9 67,7 48,6 61,8 18,3 29,8 106,4 33,4 46,8 26,5 198,7 137,4 13,3 29,8 63,5 LYHYESTI Maahanmuuttajille 13 prosenttia etuuksista Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien osuus Kelan perustoimeentuloa turvaavista etuuksista oli 13 prosenttia vuonna 2018. Tärkein koronan vastainen varotoimi on fyysisten kohtaamisten rajoittaminen. Sydän iskuria säilytetään kyläyhdistyksen sihteerin Mirja Hurskaisen maatilan lämpökeskuksessa. Esimerkiksi Viitasaaren Suovanlahdelle, Keiteleen itäpuolelle, ensihoidon saapuminen kestää 30–40 minuuttia. Osuus oli suurin takuueläkkeessä, josta maksettiin maahanmuuttajille 29 prosenttia
Maaseudun Tulevaisuus 7 perjantaina 4. Jotta maatalousyrittäjien kynnys ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon madaltuisi, Mela on tuottajaliittojen kanssa kilpailuttanut alueellisia työterveyshuoltopalveluiden sopimuksia. Traktorit estivät kuorma-autojen pääsyn varastolle ja ilmaisivat tyytymättömyyttä Edekan kauppakäytäntöihin. Tuet ovat hyödyttäneet eniten isoja tiloja, vaikka niissä onkin tilakohtainen yläraja. Maitotiloilla tukien osuus nettotuloista oli vain kolmanneksen. Tukikattoja on Neifferin mukaan mahdollista kiertää järjestelemällä tila erillisiin yrityksiin. Traktorimarsseja on ollut pitkin vuotta. Bremenin länsipuolella Clopenburgissa sijaitsevan päävaraston eteen kokoontui Nonstopnewsin mukaan maanantain vastaisena yönä viitisensataa viljelijää ja 400 traktoria. Kuvassa kasvaa soijaa. ”Esimerkiksi kahden osakkaan maatilayhtymä on voinut saada enimmillään kahden miljoonan dollarin tuen, kun samankokoinen yhtiömuotoinen tila on saanut vain 750 000 dollaria”, Paul Neiffer kirjanpitoyritys CliftonLarsonAllenilta sanoo. Huotarin mukaan lomituspalveluiden merkitys on akuutissa koronatilanteessa tavallistakin suurempi. Viivytysten takia aamukuljetukset myöhästyivät tai jäivät kokoaan toteutumatta. Käytännön toimien odotetaan toteutuvan aikaisintaan vuonna 2025, Huotari kertoo. Markkina-, koronaja riskienhallintatuet muodostavat tänä vuonna 40 prosenttia Yhdysvaltojen maatalouden nettotuloista. Laajin mielenilmaus kohdistui Lidliin. ”Amerikkalaistilojen kannattavuus paranee vuosina 2019 ja 2020. Toisinaan traktorit on ajettu isojen kaupunkien keskustoihin. Ilman tukia suurimmat tilat olisivat viime vuonna tehneet tappiota.” Minnesotan yliopiston maataloustilaston mukaan tuet muodostivat 126 prosenttia maatalouden nettotulosta yli 2 000 hehtaarin tiloilla. Protesteilla on haluttu kiinnittää huomiota viljelijöiden ahdinkoon. Välitä viljelijästä -projekti jatkaa ensi vuonna toimia viljelijöiden hyvinvoinnin ja työkyvyn tukemiseksi. joulukuuta 2020 MAATALOUS Yhteystiedot: maatalous@mt.fi HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ . Parikymmentä traktoria oli liikkeellä myös Münchenin pohjoispuolella Echingissä Edekan keskusvaraston edessä. MAIJA ALA-SIURUA. Koska yrittäjien jaksaminen on korona-ajan poikkeusoloissa erityisen kovilla, Mela on järjestänyt viljelijöille syksyn aikana hyvinvointitilaisuuksia. Hyvää itsenäisyyspäivää! Parasta suomalaiselle maataloudelle lantmannenagro.fi Koronaepidemian ja kauppasodan lievittämiseen tarkoitetut tukirahat ovat nostaneet monet amerikkalaiset tilat kannattaviksi. MIKE WILSON Tukien osuus maatilojen tuloista 2000–2019 USA EU 40 30 20 10 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2019 Osuus, % Lähde: Organization for Economic Cooperation and Development/Mike Wilson MIKE WILSON Yhdysvaltojen viljatiloilla tukien osuus tuloista on jopa yli 90 prosenttia. Tukien seurauksena myös tilojen kannattavuus paranee. VEIKKO NIITTYMAA Lantmännen Agrolla on vuosikymmenten kokemus suomalaisesta maatalouselinkeinosta. Haluamme yhdessä tuottajien kanssa varmistaa kotimaisen alkutotannon elinvoimaisuuden nyt ja tulevaisuudessa. Tuista ovat hyötyneet eniten yhtymämuotoiset tilat, koska jokainen osakas on voinut saada maksimimäärän tukia. Yhdysvaltojen maatalousministeriö ennustaa liittovaltion suorien tukien kokonaismäärän nousevan tänä vuonna 37 miljardiin dollariin. Siksi tarjoamme vain parasta suomalaiselle maataloudelle. Kymmeniä viljelijöitä traktoreineen kokoontui myös Aldin keskusvaraston eteen Wittlichiin lähelle Belgian rajaa, jossa he tukkivat varastolle kulkevan liikenteen. Traktorit saartoivat halpaketjujen tukkuja eri puolilla Saksaa Kohtuutonta ja epäoikeudenmukaista hinnoittelua kritisoivat maanviljelijät jatkavat protesteja Saksassa. Maatalous varautunut hyvin koronaan Maatalous näyttää selvinneen koronapandemiasta kohtuullisesti, eikä Mela-sairauspäivärahahakemusten määrä ole kasvanut. ”Epidemia kuitenkin pahenee monissa osissa maata, eikä huoli ole vielä ohi”, Melan valtuuskunnan kokouksessa torstaina puhunut Huotari sanoo. NYT, JOS KOSKAAN, TARVITAAN SUOMALAISTA SISUA. ”Suurimmat yritysmuotoiset tilat ovat osanneet kiertää tukikattoja ja hyötyä tukirahoista. Yliopiston selvityksen mukaan monet tilat olisivat tuottaneet viime vuonna tappiota ilman valtion tukiohjelmia. Se johtuu kokonaan valtion tukitoimista”, apulaisprofessori Pauline Van Nurden Minnesotan yliopistosta sanoo. Parhaiten kannattavalla viidenneksellä tiloista tukien osuus nettotuloista oli kolmannek sen. Tämän päälle tulee vielä 5,4 miljardia satovakuutusten maksuja. Sosiaalisessa mediassa on levinnyt kuvia, joissa näkyy pitkiä kuorma-autojonoja seisomassa keskusvarastoon johtavalla tiellä. ”Isot tilat ovat kannattavampia, mutta suuri osa kannattavuudesta johtuu tuista. Lomituksen hallinnon kehittämistä pohditaan parhaillaan sosiaalija terveysministeriön työryhmässä. 200–400 hehtaarin tiloilla tukien osuus oli 83 prosenttia nettotulosta ja keskikokoisilla 800–2 000 hehtaarin tiloilla 115 prosenttia. Kiitos kuuluu tilanteeseen varautuneille yrittäjille, ajantasaista tietoa tuottaneille viranomaisille ja tuottajaliitoille, toimitusjohtaja Päivi Huotari Maatalous yrittäjien eläkelaitos Melasta sanoo. ”Kaiken kaikkiaan maatalouden suorat tuet ovat tänä vuonna historian korkeimmat, kun inflaatio otetaan huomioon”, maatalousekonomisti Carrie Litkowski laskee. Presidentti Donald Trumpin hallinnon aikana päätetyt tukitoimet ovat myös kaventaneet maatalouden tukitason eroa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä. ”Tämä tukikierros opettaa, että tilojen kannattaa hankkia apua asiantuntijalta, joka ymmärtää, miten verotus, tukiohjelmat, vastuukysymykset ja maankäyttö nivoutuvat yhteen.” Maatalouden tuki nousi Yhdysvalloissa ennätystasolle Presidentti Donald Trumpin aikana päätetyt tukitoimet ovat kaventaneet maatalouden tuki eroa Euroopan unionin ja Yhdys valtojen välillä. Sunnuntaina illalla viljelijät ajoivat traktorinsa kolmen halpamyyntiketjun, Lidlin, Aldin ja Edekan, keskusvarastojen tuloteille ja estivät rekkojen pääsyn keskusvarastoille. Kokonaisuutena lähes puolet tuottajista olisi tehnyt tappiota ilman tukiohjelmia”, Van Nurden sanoo. Tärkeimpiä tuet ovat vilja-, nautaja sikatiloille, joiden nettotulosta yli 90 prosenttia muodostuu tuista. Tehtävämme on auttaa asiakkaitamme tuottamaan kuluttajille terveellistä ruokaa kestävästi, tehokkaasti ja kannattavasti. Luku on kahdeksanneksi korkein sitten vuoden 1933
Tutkimusprofessori Jyrki Niemi Lukesta ei näe, että cap-uudistuksella olisi olennaista vaikutusta maataloustuotantoon ja tilojen talouteen. EU haluaa nostaa luomualan nykyisestä 8 prosentista 25 prosenttiin peltoalasta vuoteen 2027 mennessä. 8 Maaseudun Tulevaisuus MAATALOUS perjantaina 4. Covid-19 on aiheuttanut suuria ongelmia teurastamoille muun muassa Saksassa. KUN ARVOSTAT. Ruuvia pitää kiristää seuraavilla kausilla. Ensimmäiset tapaukset havaittiin tämän vuoden maaliskuun alussa. Toistaiseksi 50 villisikanäytettä on tutkittu; neljästä on löydetty kyseistä salmonellaa. EU:n maksamat suorat tuet ja tuotantoon sidotut tuet säilyvät uudistuksen myötä lähes ennallaan, eikä olennaisia muutoksia odoteta maataloustuotteiden ja tuotantopanosten hintoihin tulevalla ohjelmakaudella. Harvinainen salmonella leviää villisioissa Harvinainen salmonellatyyppi Salmonella Choleraesuis leviää villisioissa Ruotsissa. Tilojen määrä vähenee, kuten tähänkin saakka, pitkälti teknologisen kehityksen takia. Tutkijan mukaan suurin riski liittyy siihen, etteivät jäsenmaat aseta selkeitä ja kunnianhimoisia tavoitteita esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle tai luonnon monimuotoisuuden edistämiselle. Tautia todettiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2018 villisioissa lähellä Ranskan ja Luxemburgin rajoja. Tyynenmeren saarivaltioista ASF:n tiedetään esiintyvän vain Papua-Uudessa-Guineassa. Syytä tähän ei tiedetä. Numeroimaton Sotiemme Naiset -rintamerkki 65,00 euroa Ostamalla tämän merkin lahjoitat siivouksen tai ikkunanpesun. Viime vuonna afrikkalainen sikarutto jatkoi voittokulkuaan Aasiassa. Kovin tarkkoja tietoja ei vielä ole, koska komission, parlamentin ja neuvoston kolmikantaneuvottelut capista ovat kesken ja saataneen päätökseen keväällä. Jäsenmaat voivat toteuttaa entistä kunnianhimoisempaa ilmastoja ympäristöpolitiikkaa, mutta selkeiden vaatimusten ja arviointikriteerien puuttuminen saattaa madaltaa tavoitteita. EU on julistanut maan virallisesti vapaaksi afrikkalaisesta sikarutosta (ASF), ja taudin aiheuttamat rajoitukset on purettu, Eläinten terveys ETT kertoo. Tartunta-alueen tuotantosiat tapettiin ja villisikojen metsästystä tehostettiin. Luonnonvarakeskus Luke ja Pellervon taloustutkimus PTT julkaisivat keskiviikkona raportin ”EU:n maatalouspolitiikka vuoden 2020 jälkeen ja Suomen maatalous”. Lisäksi jäsenmaat saavat lisää valtaa ja vastuuta päättää capin toteutuksesta, mikä edellyttää niiltä kansallisten strategiasuunnitelmien laatimista, Huuskonen toteaa. Viimeksi Salmonella Choleraesuis -bakteeria todettiin Ruotsissa 40 vuotta sitten, kunnes se ilmaantui tänä syksynä takaisin. Se vaatisi selkeää lisäystä luomuun siirtymisessä. Tuotantokustannukset ovat viljelyolojen takia selvästi markkinahintoja korkeammat, Niemi toteaa. Lisäksi niiden liikkumista rajoitettiin aitaamalla alue. Uusia tartuntoja todetaan jatkuvasti pääasiassa villisioissa mutta myös sikaloissa. Tänä syksynä Puolasta vaeltaneet villisiat onnistuivat hivuttamaan taudin sikajätti-Saksaan. Puolaan afrikkalainen sikarutto levisi idästä vuonna 2014 ja on sen jälkeen jatkanut matkaansa länteen villisikojen mukana. Raportissa tarkastellaan unionin tulevan rahoituskauden 2021–2027 maatalouspolitiikkaa ja sen vaikutuksia Suomen maaja elintarviketalouteen. Cap-uudistus ei mullista maataloutta – tilaluku jatkaa alenemista, samoin tulot Luke ja PTT arvioivat, että kunnianhimoisiin ympäristöja ilmastotavoitteisiin ei välttämättä ylletä. Uudistus nostaa kunnianhimoa ympäristöja ilmastoasioissa. Maataloustuilla on Niemen mukaan vain vähän ohjaavaa vaikutusta maatalouden rakennekehitykseen. Niemen mukaan rima on nostettu korkealle. Viljantuotanto säilynee nykyisellään, maidontuotanto alenee hieman ja naudanja sianlihassa lasku on jokin verran nopeampaa. Tuotantolaitokset ovat usein kylmiä, joten työskentelyolot ovat vaikeat, sanoo BMPA:n johtaja Nick Allen. Viime vuonna tautia todettiin Saksan lisäksi ensimmäisen kerran Kreikassa. Afrikkalainen sikarutto piinasi Belgiaa noin kaksi vuotta. Siipikarjantuotanto pärjää, ja broilereita ja munia tuotetaan lisää, vaikka kasvu hidastuu. Kiitos, Numeroitu Sotiemme Naiset -rintamerkki 105,00 euroa Ostamalla tämän merkin lahjoitat kaksi virkistyskäyntiä, jotka mahdollistavat ulkoilun, kahvituokion tai kauppakäynnin. Heinäkuussa 2020 saavutetun budjettisovun mukaan Suomen maatalouden rahoitus kasvaa kaudella 2021–2027 euromääräisesti 2,5 prosenttia kuluvaan kauteen verrattuna. Belgia pääsi eroon afrikkalaisesta sikarutosta, tauti leviää muualla Belgian sianlihantuottajat voivat huokaista helpotuksesta. Tutut trendit jatkuvat. Se merkitsee, että politiikkatoimia pitää kiristää seuraavilla ohjelmakausilla, mikäli tavoitteisiin halutaan päästä. Nyt Puolan ASF-tilanne näyttää kohentuneen. YHTEISTYÖSSÄ: LYHYESTI Lihateollisuus haluaa rokotejonon kärkipaikoille Lihateollisuuden tärkeimpien työntekijöiden halutaan olevan ensimmäisten joukossa, kun Britanniassa aloitetaan covid-19-rokotukset. Kun suuri joukko työntekijöitä sairastui koronaan, tuotantolaitoksia jouduttiin jopa sulkemaan. Kunnioitamme SOTIEMME NAISIA OMALLA MERKILLÄ TILAA SOTIEMME NAISET -MERKKI OSOITTEESTA: veteraanit.fi JATKAMME VETERAANITYÖTÄ VIIMEISEEN MIEHEEN JA NAISEEN. joulukuuta 2020 Yhteystiedot: maatalous@mt.fi LÖYTÖRETKI LAHJOJEN MAAILMAAN LEIKKITRAKTORIT SEKÄ PEHMEÄT PAKETIT VERKKOKAUPASTA SHOP.VALTRA.COM JA VALTRA MYYMÄLÖISTÄ KAUTTA MAAN. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (cap) tuleva uudistus ei tuo dramaattisia muutoksia Suomen maatalousmarkkinoille ja -tuotannolle. Afrikkalainen sikarutto on levinnyt laajasti itäisen Euroopan ja Baltian maihin. FeedStrategy-sivuston mukaan EU on hyväksynyt tiukimpien rajoitusten höllentämisen tietyissä maakunnissa, sillä uusimmista tuotantosikaloissa todetuista tautitapauksista on kulunut kolme kuukautta. Viranomaisten johdolla Belgiassa aloitettiin ripeästi toimet taudin leviämisen estämiseksi. Reaalisesti kasvu on vaatimatonta. Nyt sikojen ja sianlihan vienti unionin sisällä helpottuu ja voi alkaa uudelleen unionin ulkopuolisiin maihin. Toistaiseksi afrikkalaista sikaruttoa ei ole todettu tuotantosikaloissa. Niemen mukaan cap-uudistus on vaatimaton, jos ajatellaan Suomen ja EU:n asettamia ympäristöja ilmastotavoitteita. Niin oletettiin käyvän nytkin. Tuoreimpiin tapauksiin kuuluu 25 000 eläimen sikala, joka sioista 24 kuoli ja loput tapettiin. Järjestöjen mukaan rokotuksilla turvattaisiin paitsi työntekijöiden terveys myös lihanjalostuksen toimintavarmuus. Tutkija Heli Huuskonen Lukesta arvioi, ettei uudistus tuo merkittäviä muutoksia vaan tukipolitiikan perusrakenne säilyy entisellään. Venäjällä afrikkalaista sikaruttoa on ollut vuosia. Vaatimuksen ovat esittäneet Britannian lihanjalostajien järjestö (BMPA), Pohjois-Irlannin lihan viejät ja Britannian siipikarjaneuvosto. Tauti jatkaa leviämistään villisikojen joukossa kulkien hiljalleen lännemmäksi. OSTAMALLA SOTIEMME NAISET -MERKIN OSOITAT KUNNIOITUSTA NÄILLE ROHKEILLE NAISILLE SEKÄ TUET HEITÄ JA VETERAANEJA. Erityisesti Kiinan sianlihantuotanto on ollut pulassa herkästi leviävän taudin takia. Viranomaiset kannustavat metsästäjiä ja suurta yleisöä ilmoittamaan SVA:lle löytämistään sairaista tai kuolleista villisioista. Kyseistä salmonellaa löydettiin syyskuussa muutamalta sikatilalta ja sittemmin villisioista. Maataloustuotanto säilyy tuoreiden laskelmien mukaan aika lailla nykyisellään vuoteen 2027 asti, Niemi arvioi. PTT:n maatalousekonomisti Tapani Yrjölän mukaan rahoituksen kasvu on varsin poikkeuksellista ja merkittävää. VEIKKO NIITTYMAA MARKKU VUORIKARI Pellot pysyvät viljelyssä seuraavalla, vuoteen 2027 yltävällä maataloustukikaudella, mutta maitotilojen ja lehmien määrä vähenee entiseen tapaan. Tukien merkitys maatalouden tuloissa ja tuotantomäärien säilyttämisessä on meillä selvästi suurempi kuin muissa EU-maissa eikä se muutu. MAIJA ALA-SIURUA. Puolalla on kuitenkin pitkä matka siihen, että afrikkalainen sikarutto saataisiin kokonaan nitistettyä. Tautialueelta löydettiin tämän vuoden kevääseen mennessä 833 tartunnan saanutta villisikaa, joista viimeiset olivat olleet jo pitkään kuolleina. Tänä vuonna tauti levisi Intiaan. Tartuntoja on todettu lähes 190 villisiassa. Parhaillaan eläinlääkintäviranomaiset (SVA) selvittävät, kuinka laajasti salmonella on villisikojen keskuudessa levinnyt, kertoo Jordbruksaktuellt. Tartunta ei Belgiassa levinnyt yhteenkään sikalaan. Slovakiaan ja Serbiaan tauti livahti viime vuonna. Kun mukaan lasketaan elvytykseen tarkoitettu Next Generation EU -väline, Suomen maatalouden EU-rahoitus kasvaa kuusi prosenttia. Tähän saakka Suomen saama EU-rahoitus on asteittain pienentynyt. Euroopan ASF:n vaivaamista maista ainoastaan Tšekki on aikaisemmin yltänyt samaan kuin Belgia. Tšekki vapautui afrikkalaisesta sikarutosta viime vuonna. Lisäksi monet työntekijät kulkevat töihin samalla autolla, mikä lisää koronatartunnan riskiä
Kalusto ja henkilöstö siirtyivät Metsäkonepalvelun tytäryhtiölle MKP Sverige AB:lle joulukuun alussa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ryhmäpäällikön Timo Saksan mukaan ilmastonmuutosta voidaan hillitä parhaiten nettohiilensidonnan kasvulla. ”Metsänomistajat haluaisivat kasvattaa sekametsiä, mutta hirvituhojen pelossa he perustavat puhtaita kuusikoita.” MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola toivoi uusilta suosituksilta niin ikään sekapuustoisuutta, vaihtoehtoja ja tuhonkestävyyttä. Nykytiedon valossa poistuneen puun määrä vaikuttaa hänen mukaansa hiilitaseeseen kuitenkin enemmän kuin se, millä tavalla puut poistetaan. Tänä vuonna mukaan linjattiin uutena ilmastokestävyys. Uudistustyön etenemistä ja tutkijoiden koostamia tietopaketteja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen metsiin esiteltiin torstaina Tapion järjestämässä verkkoseminaarissa. Kesän 2018 kirjanpainajan tuhot ovat kärjistäneet tilanteen vaikeaksi. Rahoittajana toimii maaja metsä talousministeriö. Metsien suojelusta kymmenen prosenttia olisi täyssuojelua ja 20 prosenttia osittaisesti suojeltua. Ne laaditaan metsä-, ilmastoja ympäristöalan tutkijoiden, asiantuntijoiden ja tiedon käyttäjien yhteistyönä. Tutkimustieto jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen vaikutuksesta hiilinieluun on hänen mukaansa osin ristiriitaista. Kuka vastaa, jos hiihtäjä tai päiväkotilapsi jää alas rysähtävän ison puun alle. Liikenteessä on vaarallisempaa.” JUHA AALTOILA Helsinki lahottaa puistonsa vaarallisiksi Suunnistajan kannattaa iltarasteilla valita reitti oikein, ettei jumitu kuusirytöön, kuten Ilmo Kolehmainen (vas.) ja Esko Laitinen. ”Jos kirjanpainajan tuhot laajenevat, niin luonnonsuojelua kohtaan voi tulla vastareaktio. Hän toimii metsäkeskuksen pohjoisen palvelualueen asiakkuuspäällikkönä. Maamme nykyinen metsäpolitiikka vaatii täyskäännöstä.” HANNA LENSU UPM vähentää 181 työpaikkaa Suomessa UPM vähentää päättyneiden yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen 202 tehtävää, joista Suomessa on 181. Maaseudun Tulevaisuus 9 perjantaina 4. Globaalien tukitoimintojen uudelleen järjestely ja virtaviivaistaminen viidessä maassa vähentävät 67 tehtävää, joista 46 on Suomessa, yhtiön tiedote kertoo. Helpommin sanottu kuin tehty. Metsänhoitajat Ilmo Kolehmainen ja Esko Laitinen laskevat kumpikin liikkuneensa keskuspuistossa yli tuhat kertaa, neljänäkymmenenä vuonna. Harvenevien kuusikoiden seasta nousee lehtipuiden kirjo uudeksi metsäksi. Suomessa metsäyhtiöt ovat ulkoistaneet puunkorjuun metsäkoneurakointiyrityksille, mutta Ruotsissa metsäyhtiöillä on vielä paljon omaa puunkorjuukalustoa. Keskuspuiston metsien tila huolestuttaa miehiä. JUHA KAIHLANEN Metsämiesten Säätiön hallitus naisistuu Metsämiesten Säätiön hallitus teki henkilövalintoja syyskokouksessaan maanantaina. Siitonen sanoo olevansa luonnonsuojelija. Haluamme suojella pikaisesti kaikki valtion vanhat, yli 140-vuotiaat ja muuten luontoarvoiltaan merkittävät metsät”, Ketola sanoo. Liikunnan harrastaminen jatkuu. Esimerkiksi kasvukauden pidentyminen lisää puuston kasvua mutta nostaa kirjanpainajatuhoriskiä etenkin etelässä. Metsätalouden vesistöhaitat ovat mittavat, ja metsänieluja tarvitaan ilmastonmuutoskamppailussa. Ohjelmaa valmistelleessa työryhmässä oli puheenjohtajana Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Jenni Pitko. Suomen ja Ruotsin puunkorjuumarkkinat eroavat toisistaan. Metsäkonepalvelu Oy perustettiin Ruovedellä 1970. Tavoitteena metsänhoidon kokonaiskestävyys. ”Ilmastokestävyys on moniulotteinen ilmiö. Kirjanpainajat lisääntyivät rajusti kesän 2018 kuumuudessa ja kuivuudessa. ”Todennäköisyys on hyvin pieni, että täällä puun alle jää. Koska kuusen juuret ovat saven päällä, puu kaatuu herkästi. ”Kuolevan kuusen runko ja juuret lahoavat petollisen nopeasti märällä rehevällä maalla. Suositukset tarjoavat eri vaihtoehtoja, joista voi valita itselleen sopivimman. Puut saatiin pois. Yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja oli Tauno Tolppa, joka kuului myös omistajiin. Tämän vuoksi Risto Nurmela vetäytyy hallituksesta ja tilalle tulee 1. Onko tavoitteena metsän hiilivaraston maksimointi vai tukin tuottaminen pitkäaikaisiin hiilivarastoihin. Toimenpidekieltoa ei voitu asettaa, koska hakijana oli yksityishenkilö. Suurimmassa osassa talousmetsiä on hyödynnettävä jatkuvaa kasvatusta avohakkuiden sijaan”, toteaa Pitko. MKP-konsernilla on yhteensä noin 160 työntekijää ja noin sata metsäkonetta Suomessa ja Ruotsissa. Uudistuvat metsänhoidon suositukset neuvovat, miten metsillä voi hillitä ilmastonmuutosta ja millaista metsänhoitoa sopeutuminen vaatii. Yksinkertaista: ota saha ja kaada lahot puut maahan lahoamaan ötököille ja kääville monimuotoisuudeksi. Metsäkonepalvelu Oy on MKP-konsernin emoyhtiö, jonka kotipaikka on Hämeenlinna. ”Ympäristölle haitalliset metsätalouden tuet on lakkautettava ja ohjattava ympäristön tilaa parantaviin toimiin, kuten luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden suojeluun. KARI SALONEN Helsingin keskuspuistosta on tullut lahojen puiden takia vaarallinen paikka ulkoilijoille. ANNI-SOFIA HOPPI Metsänhoidon suosituksissa varaudutaan tuhoriskeihin ”Hirvituhojen pelossa metsänomistajat perustavat puhtaita kuusikoita.” TIMO KUJALA. Kirjanpainajan elon kierto on nopea, ja kasvava kanta ehtii tehdä isot tuhot aikana, jonka toimenpidekiellon käsittely ja riitely kestävät. ”Tämä selittää valtaosin kuusten kuolemiset.” Pahimmalta tuhokohteelta yritettiin estää noin 60 kuusen kaato. Säätiö on sääntömuutoksensa kautta sitoutunut siihen, että hallituksen jäsenet ovat aktiivityöelämässä aiemman ikäpykälän sijaan. UPM:n mukaan yhtiö tarjoaa tukea niille, joita henkilöstövähennykset koskettavat. Suomalaisilta sellutehtailta häviää 80 työpaikkaa ja UPM Metsältä 55 työpaikkaa. joulukuuta 2020 METSÄ Yhteystiedot: metsa@mt.fi Metsäkonepalvelu Oy laajenee Ruotsissa Suomen suurin puunkorjuuyritys Metsäkonepalvelu Oy vahvistaa asemaansa Ruotsissa ostamalla Reko Gallringsentreprenad AB:n päätehakkuutoiminnot. Ketolan mielestä Suomen nykyinen metsätalous on ylittänyt luonnon kantokyvyn. Kuivat helteet voisivat laajentaa tuhoja rajustikin Metsän uudistuminen on toki turvattua. Kaikkien toimenpiteiden odotetaan tuovan yhteensä 130 miljoonan euron vuotuisen kustannussäästön. Sekametsien suosiminen nousi esiin monessa puheenvuorossa. Suositusten noudattaminen on vapaaehtoista. Kalevi Vehmanen pitää Helsingin keskuspuistoa turvallisena paikkana. ”Tarvitsemme ilmastotavoitteiden saavuttamiseen metsiä. Sitä on tarpeen tarkastella tutkimustulosten ja suositusten käyttäjien näkökulmasta”, sanoi metsänhoidon suositusten koordinaattori Kalle Vanhatalo Tapiosta. Luonnonvarakeskuksen tut kija Juha Siitonen kertoo kartoittaneensa kaupungin toimeksiannosta syitä kuusten kuolemiin. Yhtiö työllistää Ruotsissa 23 konetta. ”Yrityskauppa on osa strategiaamme olla Ruotsin johtava puunkorjuuyritys. tammikuuta 2021 alkaen Maria Isolahti. Aiemmin tänä vuonna UPM on ilmoittanut useista toimenpiteistä, joilla vähennetään kustannuksia eri liiketoiminnoissa ja varmistetaan tulevaisuuden kilpailukykyä. JUHA KAIHLANEN Vihreät: Kolmannes metsistä suojeltava Vihreät esittää hakkuumäärien vähentämistä, kolmannesta Suomen metsistä suojeltaviksi ja polttoaineveroa voimalaitoksissa poltettavalle puubiomassalle. Kolehmainen näyttää kaatunen kuusen levymäistä, ohutta juurakkoa. Metsänhoidon suositukset tarjoavat jatkossa metsänomistajille ja metsäammattilaisille keinoja ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Ilmastokestävyys tulee osaksi Tapion metsänhoidon suosituksia. JUHO MÄKELÄ METSÄNHOIDON SUOSITUKSET Metsänomistajille ja metsäammattilaisille koottu kokoelma metsänhoidon parhaista käytännöistä. Lannoittamalla, valitsemalla nopeasti kasvavia lajikkeita, pidentämällä kiertoaikaa tai vähentämällä hakkuita, Soimakallio esitti. Luonnonsuojelulain mukaan yhdistyksen valitus esimerkiksi liito-oravan elinpiirin tai linnun pesän takia on otettava käsittelyyn. Gregowin mukaan Ilmatieteen laitos kehittää parhaillaan apukeinoja eri riskien seurantaan, jotta esimerkiksi myrskyjä osattaisiin ennakoida nykyistä paremmin. ”Vaikka täytyyhän niille pienille ötököillekin olla suojaa ja syötävää”, Marja-Leena sanoo. Erovuoroisista hallituksen jäsenistä jatkamaan valittiin Jarkko Niemi ja Anne Toppinen. uuden metsäpoliittisen ohjelman. Muutosturva sisältää uudelleentyöllistymiseen tähtääviä palveluita ja koulutusta. Suositukset perustuvat tutkimustietoon ja päivittyvät tiedon lisääntyessä. Meillä on jatkuva halu laajentua joko orgaanisesti tai yritysostojen kautta”, MKP Sverige AB:n toimitusjohtaja Mattias Rin gström sanoo tiedotteessa. Tauno Tolpan poika, metsäneuvos Timo Tolppa jäi eläkkeelle ja jätti toimitusjohtajan tehtävät Janne Märkä lälle viime kesän lopulla. Niin ikään sääntömuutoksen myötä säätiö luopuu yhdeksän henkilökohtaisen varajäsenen käytännöstä ja siirtyy ensi vuoden alussa kolmen yleisvarajäsenen käytäntöön. Puiden korjuulla haluttiin saada saastunut puu ja siinä aikuistuvat tuhohyönteisen toukat pois puistosta. Ohjelma esittää keinoja, joilla sitä voi ylläpitää kestävästi”, arvioi työryhmän toinen puheenjohtaja, dosentti Tarmo Ketola tiedotteessa. Eivätkä kaatuneiden puiden rydötkään ole ihanteellisia metsän virkistyskäytön kannalta”, hän sanoo. ”76 prosenttia metsien luontotyypeistä on uhanalaisia ja yli 700 lajia uhkaa kuolla sukupuuttoon ensisijaisesti metsätalouden vuoksi. ”Oikea-aikaisuus ja nopea uudistaminen oikeilla keinoilla korostuvat entisestään metsien käsittelyssä.” Metsänhoidon vaikutuksia hiilensidontaan esitellyt Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio korosti aikajänteen merkitystä hiilinielujen tarkastelussa. Laitinen kehuu Vantaan Hakunilan ja Espoon Oittaan ulkoilualueiden hoitoa, jossa järki on mukana työssä, liikkuminen turvallista, luonto monimuotoista. Yrityskaupan jälkeen korjuumäärä kasvaa noin 3,0 miljoonaan kuutiometriin ja liikevaihto noin 30 miljoonaan euroon vuodessa. Yhtä oikeaa tapaa ei ole, sillä metsätalouden hiilihyötyjä voi tarkastella monella tapaa eri tapaa. Siitonen odottaa mielenkiinnolla ensi kesää. Tapio koordinoi työtä. Sekametsien puolesta puhui myös metsänomistaja ja liikemies Timo Kujala. ”Nuoret metsät ovat tehokkaita hetkellisiä hiilinieluja, kun taas vanhoihin metsiin on kertynyt kumulatiivisesti hiiltä vuosien saatossa.” Miten metsänomistaja voisi sitten parhaiten edistää hiilinielujen kasvua. Yleisvarajäseniksi valittiin Taaleri Varainhoito Oy:n osakesijoitusjohtaja Mika Heik kilä, e2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila ja Ponssen henkilöstöjohtaja Paula Oks man. ”Haluan asteittain lopetella yrittäjänä ja päätin selvittää, onko MKP:llä kiinnostusta ottaa osa liiketoiminnasta haltuunsa”, kertoo puolestaan Reko Gallringsentreprenad AB:n omistaja Conny Jo hansson. Hallituksen jäsenten toimikausi on kolme vuotta kerrallaan. Marja-Leena ja Hannu Salme la ovat ihmetelleet kaatuneiden puiden määrää. MKP Sverige AB:n kotipaikka on Eksjö, joka sijaitsee runsaat 250 kilometriä Tukholmasta lounaaseen Smålandin maakunnassa. Varapuheenjohtajana jatkaa Erkki Eteläaho ja sijoitustoimikunnan puheenjohtajana Jarkko Niemi, säätiö tiedottaa. Osa muutoksista voi vaikuttaa puustoon samaan aikaan sekä myönteisesti että kielteisesti. Maunulan ja Metsälän kaupunginosien seutu on hankala, tasaikäistä vanhaa kuusikkoa, Siitonen sanoo. Kalevi Vehmanen pitää keskuspuistoa turvallisena paikkana. ”Myös metsätaloudella on merkittävä rooli suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Jatkossa on tiedossa vaikeuksia, sillä uudehko Pro Luonto -yhdistys seuraa valppaasti menoa metsissä. Luken Saksan mukaan puulajien monipuolistamisella voitaisiin hallita tuhoriskejä jo metsän uudistamisvaiheessa. Sopeutuminen taas vaatii riskienhallintaa metsänuudistamisessa ja kasvatuksessa. Hannu sanoo, ettemme tänne myrskyn aikana tulisi. Vihreiden puoluevaltuuskunta hyväksyi sunnuntaina 29.11. Juha Mäkinen jatkaa säätiön hallituksen puheenjohtajana. ”Tuulituhojen riski kasvaa, routa vähenee ja puiden korjuu vaikeutuu”, Ilmatieteen laitoksen yksikönpäällikkö Hilppa Gregow listasi
Vai pitävätkö he itseään sellaisina koko maailman omistajina, että he voivat tehdä toisten omistamillakin mailla aivan mitä huvittaa. Inkeri Niemitalo Ei sillä mitään kehitetä, jos tukipolitiikka jatkuu vaan ennallaan. Lähetä korkeintaan 160 merkin viesti numeroon 173 172. Samoin käy mielenterveyden häiriöiden kohdalla ja niiden kustannukset ovat vuosi tasolla noin kuusi miljardia. Korona on osoittanut huoltovarmuutemme olevan haavoittuva. Pitävät metsiämme kuin ominaan. Ari Prihti Punkalaidun Liian pitkä digiloikka Teemasivulla Juhani Reku esitti ansiokkaasti ohjeistusta, miten hankitaan Suomi.fi-tunnukset tulevia metsäveroilmoituksia varten (MT 25.11.). Onko asiasta MTK:n virallinen päätös. Tänä päivänä maanpuolustustahtomme on Euroopan kärkeä. Toinen yhtä törkeä esimerkki aivan lähimenneisyydestä. Suomalaiset puolustivat nuoren isänmaamme itsenäisyyttä vuosien 1939–1945 välisenä aikana niin rintamalla kuin kotirintamallakin. Tiina Waris Tuet Halla-aho. Luonnosta nauttimisen ja mielen hoitamisen terapeuttiseksi keitaaksi. Siinä ei ole mitään moitittavaa tai pahaa, että jokamiehenoikeudella kuka tahansa saa käydä kävelemässä metsissä, nauttimassa luonnosta ja poimimassa marjoja sieltä aivan vapaasti. 10 Maaseudun Tulevaisuus MIELIPIDE perjantaina 4. Hän myös piti selvänä, että tällaista henkeä suomalaisista löytyisi edelleen kovan paikan tullen. Tänä päivänä tehty investointi nykyisten sääntöjen mukaan optimoituna voi seuraavan ohjelmakauden sääntöjen mukaisesti olla toimimaton, kun poliittiset innovaatiot on otettu käyttöön. Lähetä kirjoitus lukijalta@mt.fi tai Maaseudun Tulevaisuus, PL 440, 00101 Helsinki. Helppoa on, mutta rahaa ei siitä tule. Tehdään vain liikaa kannattamatonta jauhetta. Sami Pietilä Suuressa kuvassa vain tuotteesta markkinoilta saatavan hinnan korjaus voi maatalouden tilannetta korjata. Sen ratkaisee meistä jokainen toiminnallaan. Sieltä tulevat raaka-aineet. Vastuunsa on myös päättäjillä. Oikeudenmukaisen, vahvan yhteiskunnan rakentaminen on paitsi oikeanlaisia tekoja, myös oikeanlaisia tapoja. Seppo Kotilainen Iisalmi Vanhassa vara parempi, paperi nen veroilmoitus kunniaan, niin tuetaan paperi teollisuutta. Jos on, eroan jäsenyydestä välittömästi. Jo pelkkä investoinnin 7000 euron minimiavustus kokonaiskustannuksista on järjetön. Vielä maanantaina satojen ystävien muistokynttilät loivat lämmintä tunnelmaansa syksyiseen koleuteen, kuvaaja kertoo. Kirjoita viestin alkuun tunnus MT LU (huomaa välilyönnit). Kannabiksen käyttö on lisääntynyt kaikista eniten. Eheän Suomen rakentaminen on yhteinen etu Saamme sunnuntaina viettää maamme itsenäisyyspäivää. Ovatko tällaiseen kurittomuuteen ja vallattomuuteen syyllistyvät sekä täysin vailla käytöstapoja olevat kallioiden porailijat ja tekopesien puihin naulailijat todella niin tyhmiä, että he eivät ymmärrä mistään mitään. Se on varmempaa kuin nämä liian pitkät digiloikat. Kannabiksen viihdekäyttö tulee lisäämään syöpätauteja. Kun itsenäisyyspäivänä kohotamme siniristilipun salkoon tai sytytämme kaksi kynttilää ikkunalaudalle, kannattaa myös muistaa näitä viestejä. Seurauksena tulee olemaan kannabislääkkeen väärinkäyttö muiden reseptilääkkeiden tavoin. Rutiköyhästä, rajun sisällissodan repimästä kansasta kasvoi maa, joka puolustautui onnistuneesti ylivoimaista hyökkääjää vastaan ja joka rakensi yhden maailman tasa-arvoisimmasta ja onnellisimmista valtioista. Sovittelu ja rakentaminen toistemme kuuntelu sekä myötäeläminen vahvistavat meitä. Kuolinpesän osakkaat eivät voi esimerkiksi pankkitunnuksilla käydä ketään valtuuttamassa, mutta kuva passista käy. Hyviäkin asioita voi edistää tavoilla, joilla aiheutetaan isoja vahinkoja. Antti Kaikkonen puolustusministeri (kesk.) YLIÖ Vahvojen ehdoilla rakennettu yhteiskunta on heikko. Pauli Rämö Näyttää siltä, että joutuu lopettamaan. Tällä kertaa valtiovallan suosiollisella hyväksynnällä. Tämä edellyttää kuitenkin myös jusseilta markkinoiden ymmärtämistä. Miksi. Ei nimimerkkiä Siirtomaa Suomi on kaivosteollisuuden unelma. Ei nimimerkkiä VERKOSSA SANOTTUA Capuudistus herätti keskustelua Se, että cap-uudistus ei mullista maataloutta ja tilojen määrä jatkaa alenemista, nosti sekä synkeitä mietteitä että ratkaisupohdintoja MT:n Facebookissa. Aivan kuin yksityisellä maanomistuksella ei olisi heidän mielestään mitään merkitystä. Hallituksen veropäätöksen merkitys pieni. Epäilemättä kansamme historialla on tähän suuri vaikutus. Julkaisemme kirjoituksen nimimerkillä vain poikkeus tilanteessa. Lisäksi tutkimustieto aineesta on suhteellisen vähäistä ja tutkimustulokset ristiriitaisia. Vertailun vuoksi olisi hyvä laskea, kuinka paljon löpöä poltetaan sotaleluissa, kun ynnätään kaikki maailman valtiot. Tähän muut prosentteja sisältävät turhakkeet päälle. Vanhassa vara parempi, paperinen veroilmoitus kunniaan, niin tuetaan paperiteollisuutta. Tuon nettisuon kun on ensin kahlannut läpi, tulee eteen vielä liitteiden liittäminen. Vaikka maamme onkin muuttunut hurjalla tavalla, uskomme edelleen samoin kuin kahdeksan vuosikymmentä sitten: Suomi on meidän suomalaisten yhteinen koti, ponnistelujen ja puolustamisen arvoinen isänmaa. Politiikka ohjaa tukien ja tukiehtojen kautta toimintaa. Onnea kaikille tähän taistoon! Kannattaa ottaa samalla puhelinyhteys Kansalaisneuvontaan. Imukyky paranisi paljon ja saataisiin turpeen korvike. Nyt Marttila ja MTK haluaisivat vielä laajentaa kannabiksen tuotantoa. Anni Pirkola Kehittäminen on viimeiset 15 vuotta ollut joko tai sitten on pakotettu yli-investoimaan. Juha Hankamäki. Taudin kustannukset ovat jo nyt noin miljardi euroa joka vuosi. Jos korona-aikana on passi voimassa etelänlomaa varten, niin ei hätiä mitiä. Olemme kaikesta huolimatta varsin onnellisessa asemassa. Ihmiset haluavat asua omillaan. Esimerkiksi energiapolitiikkamme ei tue huoltovarmuutta, ostamme energiastamme edelleen merkittävän osan idästä. Hienot puheet huoltovarmuudesta ei näy tilillä. Vikkelin kaivaa kullat pois ja kiireesti takasin veroparatiisiin. Viestin hinta on 50 senttiä. Uskon, että yhtä lailla isänmaallisuutemme ja maanpuolustustahtomme taustalla on myös kokemus siitä, että Suomi on hyvä ja oikeudenmukainen kotimaa. Euroopan unionin maiden keskinäinen mutta myös laajempi kansainvälinen riippuvuus asettaa haasteita huoltovarmuudelle. Mielenkiintoista, sanoisin. Ei nimimerkkiä Maitomäärä Valiolla ei litraakaan liikaa maitoa. Ei nimimerkkiä Pellon käyttö Onko eläintuotanto oikea ”pahis”. Mika Sainila Ilmasto on muuttunut aina ja tulee tulevaisuudessakin muuttumaan, tehtiin me mitä tahansa. Aiheina ovat muun muassa kalat ja puutarhanhoito. Sen sijaan yhtenäinen kansa kykenee voittamaan suurimmatkin vaikeudet. Itsenäisyytemme alkuvaiheille oli leimallista epävarmuus, anarkian mahdollisuus ja suurvaltapolitiikan mukanaan tuoma sodan vaara. Mikä lääke muka annostellaan tupakan tai karjalanpiirakoiden avulla. Voimmeko luottaa idän tempoilevaan ja osittain röyhkeään politiikkaan. Ilpo Pernaa Kauhava Törkeää toimintaa On se kumma, että niin monet suhtautuvat epäkunnioittavasti ja suorastaan törkeästi meidän metsänomistajien omaisuuttamme kohtaan. ”Meidän pitää ehdottomasti säilyttää yksimielisyys. Hän oli myös isä, isoisä ja aviomies, joka teki pitkän työuran metsäteollisuuden palveluksessa. Tämä kaiken lisäksi kauniilla, jäkäläsammalaisella ja harvamäntyisellä kalliolla, joka oli tarkoituksenani rauhoittaa ja jättää kokonaan metsänhoidollisten toimenpiteiden ulkopuolelle. Hyvinvointimme perusta metsätalous vaietaan kuoliaaksi. Massiiviset investoinnit, jotka jäävät ideologisen poliittisen ohjauksen takia käyttämättä ovat todellista ympäristön tuhoamista. Vahvojen ehdoilla rakennettu yhteiskunta on heikko. Maailmalla on runsaasti esimerkkejä, miten eriarvoinen maa, jossa alueita, väestöryhmiä tai epäoikeudenmukaisuuden tunnetta sivuutetaan, mätänee sisältä. Uutisen mukaan näitä kansantauteja voidaan välttää, kun polttamisen sijaan suositaan syötäviä tuotteita, esimerkiksi karjalanpiirakoita. J52 Hakkuut Erkki Lähde (MT 30.11) Onko vastaavasti teidän mielestänne pankkiryöstö, jos nostaa pankista omalta tililtä rahaa. Kannabismyönteiset tahot yrittävät valkopestä huumetta korostamalla sen lääkinnällistä käyttötarkoitusta. Sisäinen eripura vaikeuttaa ulkoisten uhkien torjumista. Tempoilu poliittisessa ohjailussa ei ole järkevää. Ilman määrätietoista vaikuttamista huoltovarmuutemme kärsii. Uutisessa kerrottiin kannabistalouden suuresta rahallisesta arvosta mutta ei sanaakaan kansanterveydellisistä kuluista ja sairauksista. Päivi Nyman Karjaa Kannabis on vaarallinen huume Lehti uutisoi MTK:n olevan myönteinen hampun viljelylle (MT 30.11.). Whiskyn tuotantoon käytetään 38 miljoonaa hehtaaria parasta viljelymaata. Suomalaisia Gerdt muistutti antamissaan haastatteluissa siitä, että ilman yksimielisyyttä ja yhtenäisyyttä Suomi ei olisi selvinnyt sodasta. kommentti: ”Maataloustuet kasvaneet joka vuosi.” Ei poistettu. Mitään väestöryhmää tai aluetta ei sovi sivuuttaa. Sattuupa omalla kohdallani olemaan 93-vuotias äitini kuolinpesän osakkaana. Kirjoita napakasti Toivomme napakoita kirjoituksia pituudeltaan korkeintaan 2 000 merkkiä välilyönteineen. Koronavirus vaikuttaa lähes kaikkeen tekemiseemme – koulunkäynnistä harrastuksiin, valtion johtamisesta Puolustusvoimien kertausharjoituksiin. Joonas Potkonen Investointiavustuksista pitäisi luopua kokonaan, niillä on saatu aikaan vain ylisuuria yksiköitä. Tästä historiamme on vahva todiste. Se on myös oivallinen tapa kunnioittaa veteraanien perintöä. Energiateollisuus on toiminut sen mukaisesti. Ilmeisesti se oli luonnonsuojelijoiden rakentama ja puuhun hilaama. Uusi teknologia on haavoittuvaa ja riippuvaista maamme rajojen ulkopuolisiin tapahtumiin. Ei nimimerkkiä Kuivikkeet Fundeerasin, että mitäs jos otettaisiin pellolta kaikki olki talteen ja jauhettaisiin pieneksi. Eikä vain ympäristökysymyksissä, vaan esim. Ei nimimerkkiä Öljynpoltto Nyt hävitetään öljykattiloita. Vapaus tehdä työtä ja yrittää, korkea koulutustaso, heikompiosaisten tukeminen, hyvinvoinnin jakaminen oikeudenmukaisesti. Ymmärrämme itsenäisyyden hinnan ja merkityksen. Jos ei, niin miksi ei. TEKSTIVIESTIT Turve Turpeen alasajon askelmerkit on asetettu 20 vuotta sitten. Vaihtoehdoksi jää rollaattorirouvan kuljettaminen lähimpään verotoimistoon 30 kilometrin päähän. käytetystä tavarasta vaikka mitä, mutta pakotetaan kuluttamaan turhia resursseja ja ostamaan aina uutta! Eikö tähän saisi muutosta. Saatte uskoa, että suututti ja pisteli vihaksi. Lähetä kuva osoitteeseen lukijankuva @maaseuduntulevaisuus.fi. Poliittisten ratkaisujen pitää elää ajassa, mutta oppia kannattaa hakea syvältä suomalaista arvopohjasta ja kokemuksista. Hyvää itsenäisyyspäivää. Siis mitä. Martti Se on valhe Iltalehden keskusteluissa 30.11. Se oli jollekin haukalle tarkoitettu, mutta oli täysin asumaton ja käyttämätön tekopesä. Jos ei investointi ole kannattava ilman avustuksia, se pitää jättää tekemättä. Sydäntautien määrä tulee kasvamaan entisestään, ja tämänhetkiset kustannukset ovat vuosittain noin miljardi. Se ei saa olla edistämässä huumemyönteisyyden kasvua. Ote perukirjasta ja liuta nimikirjoituksia ei siis riitä. Kuolinpesän (Y-tunnuksellinen) osakkaista pitää olla voimassa oleva kuva passista tai henkilökortista. Eläkepäivillään hän edusti veteraanisukupolvea tavalla, joka herätti meissä kaikissa kunnioitusta ja ihailua. Raju vastakkainasettelu on käyttövoimaa monelle asialle, mutta ei lujalle yhteiskunnalle. Tosiasiallisesti tuo on viihdekäyttöä. Huoltovarmuus tulee aina asettaa ideologian edelle, kaikissa olosuhteissa. Hän ei ollut vain sankaritekoja tehnyt veteraani. Passi ei ole ollut vuosiin voimassa ja eipä tätä varten aiota hankkiakaan. Lienee harkittua riskin ottamista näinä aikoina. Marttila väittää lääkekannabiksen olevan merkittävä hoitokeino maailmalla. Eikä nuokaan toimet vaikuta ilmastoon millään tavalla, mutta ilmeisesti se itsensä kurittaminen on sen varjolla nykyään in. Liitä mukaan yhteystietosi. Siksi meidän tulee kiinnittää huomio muun muassa energiaturpeen kiihtyvään alasajoon toisenlaisesta näkökulmasta, ja se on huoltovarmuus. Antti Arminen Maatalous vaatii paljon pääomaa suhteessa tuottoon. Mitä kylvetään ja milloin myydään. Tai ollaan kylvämättä ja myymättä, ellei hinta miellytä. Teemme niin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Niissä puhuu kovalla hinnalla hankittu viisaus. EU:lla muka jotain tavoitteita, miksei nyt tehdä jotain. Tästäkin syystä oikeudenmukaisuuden ja koko Suomen mukana pitämisen on oltava politiikan lähtökohta. Siellä ystävälliset asiakaspalvelijat auttavat. Maamme asiat ovat melko hyvällä mallilla, niin kansainvälisesti vertailtaessa kuin tarkasteltaessa maamme yli satavuotista itsenäistä historiaa. Mikä on aikamme perintö tuleville sukupolville. Joko tiedät, kuka siivoaa sotkut. joulukuuta 2020 Kommentoi verkossa Kommentoi juttua verkossa osoitteessa mt.fi Lähetä kuva Toivomme kuvia, joiden taustalla on tarina. Viikko sitten minulla oli kunniatehtävä olla mukana saattamassa viimeiselle matkalleen Tuomas Gerdt, Mannerheim-ristin ritareista viimeinen. Ei nimimerkkiä Posti Ei kai Postin toimien kalleus ole Valion syy. Paavokin puhui vain ravinnosta. Sitä en voi kuitenkaan millään ymmärtää enkä hyväksyä, että esimerkiksi jotkut geologiset tutkijat voivat mennä porailemaan kallioon reikiä toisen maille ilman maanomistajan lupaa edes ilmoittamatta toimistaan mitään, kuten olen joutunut kokemaan. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion, ja lehti voi käyttää niitä uudelleen. Maanviljelyn keskeisenä tavoitteena ja ohjenuorana on kaikkinainen terveyden edistäminen. THL:n tilastojen mukaan lääkkeiden väärinkäyttö on lisääntynyt koko 2000luvun ajan. Huoltovarmuus turvattava Huoltovarmuuden turvaamiseksi Suomen tulee aktiivisesti edistää varautumispolitiikkaa EU:ssa ja laajemmin kansainvälisesti. Jokainen asia pitäisi laskea kymmeneen, ennen kuin ruvetaan häirintälausuntoja antamaan.” Gerdt esitti myös vakaan toiveen: ”Ei enää koskaan sotaa.” Tähänkin meidän on hyvä yhtyä. Viime aikoina on ilmennyt erimielisyyksiä. Pyynnöstä huolimatta ei poisteta tai viivytellään. Tuolla hintaa jo rakentaa esim. Kannabis on huume, jonka kaikkia haittoja ei edes tiedetä. Ei nimimerkkiä Mielipiteen muokkausta Iltapäivälehtien maatalouskeskustelussa joku heittää puuta heinää. Johtajat ovat johtaneet, mutta tavalliset suomalaiset ovat tehneet uhraukset, työn ja tulokset. Ei nimimerkkiä Kettutytöt Pian ovat taas kettutytöt liikkeellä. Ota kantaa tekstiviestillä Jaa mielipiteesi muiden lukijoiden kanssa. Marttila korostaa viljelyä vientiin ja lääkekäyttöön. Vanhasta kuusikosta, tukkikokoisesta puusta, löytyi hakkuun yhteydessä yllättäen suurilla nauloilla runkoon kiinni hakattu teräsverkkopohjainen kyhäelmä. Liitä mukaan yhteystietosi ja lyhyt kertomus kuvasta. Ei tämä resepti huono ole. Ajatuskulku on, ettei huume voi olla vaarallista, koska sitä käytetään kipua lievittävänä lääkkeenä. Ei nimimerkkiä Viherpesua ”Metsäradiosta” on tehty Ylen viherpesuosaston kanava. Ei nimimerkkiä Maaseudun merkitys Mihin maaseutua tarvitaan. Aivan kuin sata vuotta sitten, tänäkin päivänä ympäri maailman on liikkeellä voimia, jotka ajavat ihmisiä toisiaan vastaan kauniiden lupausten ja kovien puheiden voimalla. Investointien takaisinmaksuaika on pitkä. Yhtenäistä maata eivät mitkään uhkat lannista. Potentiaalia on nähtävä kaikkialla ja kaikissa, ja sitä on oltava rohkeutta kehittää. Myös kaupunkien asumistuet on lopetettava. Kannan toi esille MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Ei ole kannattavuutta edes nyt. Eheän Suomen rakentaminen on meidän kaikkien etu. Poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti jakautunut yhteiskunta on kotina kehno ja linnakkeena hutera. Se ei pidä paikkaansa, sillä kyseinen aine on marginaalinen lääkekäytössä. Hinta oli kova, mutta kansakuntamme kesti sodan kauhut – ja sitä seuranneen työlään jälleenrakennuksen vuodet. Eikö taannoin ”yrityspuolue” (kokoomus) ajanut postinkannon sekavoittamista ja kokonaisuuden kallistamista. LUKIJAN KUVA SEPPO PELKONEN Isänmaan puolesta taistelleelle Viimeinen Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt kätkettiin Lepolan hautausmaan multiin lauantaina Lappeenrannassa. tilojen kehittämisessä. Valheellisen tiedon levittämistä. Näyttää erittäin huonolta maataloudessa
luokan ritarimerkki myönnettiin MTK:n II varapuheenjohta jalle Mauno Yliselle. Maaseudun Tulevaisuus 11 perjantaina 4. Suomen Leijonan ansioristin saa Maanomistajien arviointikeskuksen johtaja Vesa Hakola. luokan Vapaudenristi Kallonen Kari Markku, teol lisuusneuvos; Virtanen Ilkka Tapio, professori 3. Lisäksi Vapaudenristin ritarikunta on myöntänyt itsenäisyyspäivänä 13 kunnia merkkiä sotilasansioista. KOONNUT: JUHO MÄKELÄ, LAURA KUIVALAHTI Ilkka Niiniluoto Tuomas Pöysti Timo Ritakallio Jukka Suvitie Eija Mansikkamäki Hannu Ripatti Vesa Hakola Minna Keränen Vuorimäki Harri Petteri, lähe tystöneuvos, Helsinki; Vuori nen Jyrki Erik, dekaani, pro fessori, Tampere; Välimaa Jussi Pekka, professori, Jyväskylä Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali Ahola Jussi Tapio, teollinen muotoilija, Espoo; af Enehielm Christina Marianne, magister i teaterkonst, Helsingfors; Hovi Seppo Johan, musiikki neuvos, ; Karttunen Anssi, sellisti, Rans ka; Kyrö Tuomas Tapani, kirjai lija, käsikirjoittaja, ; Laine Lauri Juhani, taidemaa lari, Helsinki; Lehmussaari Raija Irmeli, koreografi, balet tipedagogi, Turku; Lehtolainen Leena Katriina, kirjailija, Inkoo; OksanenHalonen Vuokko Au likki, kirjailija, runoilija, ; Perko Jukka, jazzmuusikko, saksofonisti, ; Reimaluoto Taisto Ilmari, näyt telijä, Helsinki; Siren Kirsi Helena Susanna, teatterinjohtaja, ohjaajadrama turgi, Helsinki; Tapaninen Ulla Maija, näytte lijä, Helsinki Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki Aaltonen Jukka Uolevi, johta ja, Salo; Blom Taru Irja Anneli, aluejoh taja, Turku; Brisson AnneMa rie, hallitusneuvos, Helsinki; Broas Markku Petri, ylilääkäri, Rovaniemi; Grundstén Henri, kehitysjoh taja, Tolkkinen; Hakala Liisa Kaarina, johtaja, Pirkkala; Halonen Jukka Aar ne, toimittaja, tietokirjailija, Vantaa; Hassinen Heikki An tero, toimitusjohtaja, Seinä joki; Heikkinen Kati Susanna, ylijohtaja, Helsinki; Heino Jussi Pellervo, tilastojohtaja, Kerava; Helismaa Ilpo Olavi, hallitus neuvos, Helsinki; Helve Heikki Olavi, kuntayhtymän johtaja, Siilinjärvi; Hentinen Mikko Pentti, talousneuvos, Joutsa; HurmalaKanerva Leena Mar ja, aluesyyttäjä, ; Ihanus Jukka Mikael, ministe rin erityisavustaja, Helsinki; Il monen Maria Kristiina, profes sori, Ohkola; Immonen Minna Kristiina, käräjätuomari, Ori mattila; Jansson BerntJohan Olav, landskapsfogde, Mariehamn; JuurakkoPaavola Taina Han nele, johtaja, Hattula; Järvinen Tarja Anita, lainsäädäntöneu vos, Kirkkonummi; Kalamäki Katja Johanna, lä hetystöneuvos, Lieto; Kallio maa Milla Piritta, pääsihteeri, Helsinki; Keränen Ulla Helena, tulosyksikön johtaja, Hyvinkää; Konttila Tarja Liisa, ylilääkäri, Kuusamo; Kovala Tero Tapio, ylilääkäri, Kirkkonummi; Ku piainen Pirjo Riitta, ylilääkäri, Savonlinna; Lappi Airi Hannele, käräjätuo mari, Iisalmi; Lehmusvaara Ant ti Ilmari, kuntayhtymän johtaja, Lappeenranta; Lehtonen Heik ki Sakari, tutkimusprofessori, Vantaa; LeppäahoLakka Jaana Tuulikki, ylilääkäri, Muurame; Luojus Raine Herman, toimi tusjohtaja, Tuusula; Matinheikki Matti Olavi, yh dyskuntajohtaja, Oulu; Mietti nen AnnaLeena, neuvotteleva virkamies, Helsinki; Nieminen Eija Marjaana, yli lääkäri, Kokemäki; Nieminen Jukka Kalervo, toimitusjohtaja, Tuusula; Nissinen Matti, lähe tystöneuvos, Espoo; Pesonen Niilo Juhani, kirkko herra, yhteisen kirkkoneuvos ton pj, Oulu; Peuhkuri Sari Nina Anneli, johtava tutkimuspääl likkö, Kouvola; Peura Pekka Ju hani, Levóninstituutin johtaja, Vaasa; Rahkonen Ossi Juhani, puheen johtaja, Yhdysvallat; Reijonen Eero Juhani, rakennusneuvos, Liperi; Rekiaro Matti, ylilääkäri, yksikön johtaja, Seinäjoki; Ren tola Pasi Päiviö, talouspäällikkö, Tuusula; Saarikoski Vesa Antero, kun tayhtymän johtaja, Jyväskylä; Tilander Sirpa Maria Hannele, yksityishammaslääkäri, Muu rame; Valkosalo Kari Juhani, toimi tusjohtaja, Kankaanpää; Valo nen Kari Juhani, maatalous neuvos, Järvenpää; Ylinen Mauno Veikko, maan viljelijä, Kauhava KUVAT: TROND H. Suomen Leijonan 1. PellervoInstituutin toimitusjohtaja Jukka Suvitie saa Suo men Valkoisen Ruusun ritarimerkin. Suomen vanhin ritarikunta, Vapaudenristin ritarikunta perustettiin sisällissodan aikaan maaliskuussa 1918. Maaseudun Tulevaisuus julkaisee painetussa lehdessä perjantaina poimintoja kunniamerkkien saajista. luokan Vapaudenristi Holkeri Matti Juhani, rehtori; Satamo Seppo Kalevi, lehtori 1. Suomen Leijonan I luokan komentajamerkin saajien joukossa on oopperalaulaja Karita Mattila ja kansanedustaja Johannes Koskinen. Taiteilijoille ja kirjailijoille annettavan Suomen Leijonan Pro Finlandia mitalin saavat muun muassa kirjailija Tuomas Kyrö, näyttelijä Ulla Tapaninen ja musiik kineuvos Seppo Hovi. 2. luokan Vapaudenristi miekkoineen Dahl Olli Jaakko Juhani, evers tiluutnantti; Santtila Matti Ar mas, liikuntapäällikkö; Seppälä Elias Sakari ylikapellimestari 3. joulukuuta 2020 KUNNIAMERKIT 1918 Vapaudenristin ritarikunta on ritarikunnista vanhin. MTK:n assistentille Minna Keräselle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein. Tämän vuoden korkeimman kunniamerkin Suomen Leijonan suurristin saavat akateemikko Ilkka Niiniluoto ja oikeuskansleri Tuomas Pöysti. luokan Vapaudenristi Holmberg Kai Kalevi, kunnia konsuli; Iljin Kimmo Juhani, toimitusjohtaja; Kallio Jorma Antero, kehityspäällikkö; Sysi lampi Timo Eero Elias, kiin teistöpäällikkö 4. Kunniamerkkejä annetaan itsenäisyyspäivänä tunnustukseksi huomattavista siviilitai sotilasansioista. Suomen Valkoisen Ruusun 1. Kaikki kunniamerkin saajat löydät MT:n verkkosivuilta osoitteesta mt.fi. luokan Vapaudenristi miekkoineen Talikka Kari Arto, toiminnan johtaja 4. luokan Vapaudenmitali Piispanen Jarmo Juhani, raja vartiomestari Suomen Leijonan suurristi Niiniluoto Ilkka Maunu Olavi, akateemikko, kansleri emeri tus, Helsinki; Pöysti Tuomas Henrik, Valtioneuvoston oikeus kansleri, Espoo Suomen Valkoisen Ruusun I luokan komentajamerkki Risikko Paula Sinikka, kansan edustaja, valiokunnan puheen johtaja, Seinäjoki; Ritakallio Timo Olavi, pääjohtaja, Helsinki Suomen Leijonan I luokan komentajamerkki Jalkanen Sirpa Tuulikki, pro fessori, Kaarina; Jääskeläinen Petri Mikko, eduskunnan oikeus asiamies; Koskinen Johannes Hannu Erkki, kansanedustaja, valiokunnan puheenjohtaja, Hämeenlinna; Mattila Karita Marjatta, oopperalaulaja; Teli vuo Irma Liisa Kristiina, oikeus neuvos, Helsinki; Timonen Pekka Veikko Juhani, kanslia päällikkö, Espoo Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki Huovila Mika Kalervo, oikeus neuvos, Helsinki; Hämäläinen Keijo Johannes, rehtori, Jyväs kylä; Niemelä Jari Kalevi, rehtori, professori, Helsinki; Pesonen Timo, pääjohtaja, Bel gia; Seppälä Veli Mika, oikeus neuvos, Nurmijärvi; Suviranta Outi Kyllikki, oikeusneuvos, Helsinki; Vitzthum von Eck städt Christoph, konsernchef, styrelseordförande, Helsing fors; Välimäki Tuomas Albert, johtokunnan jäsen, Lahti Suomen Leijonan komentajamerkki Ahtila EijaLiisa, taiteen aka teemikko, –; Broman Harri Jorma, kauppaneuvos, Joen suu; Buchert Ulla Johanna, pääjohtaja, Espoo; Essayah Sari Miriam, kansanedustaja, kristillisdemokraattien pj, La pinlahti; Fjäder Sture Roger, ordförande, Helsingfors; Ha kala Jouni Erkki Ensio, johtaja, Kirkkonummi; Harmaakorpi Vesa Kalevi, professori, Hei nola; Jalanko Risto Heikki, hovioikeudenlaamanni, Espoo; Jansson Bo Rolf Fredrik, toi mitusjohtaja, Helsinki; Jun tikka Martti Juhani, laaman ni, Rauma; Karjalainen Erkki Sakari, pääsihteeri, Helsinki; Karlamaa Kirsi Tuija, pääjoh taja, –; Kiviniemi Jyrki Samuli, laamanni, Rovaniemi; Korho nen Klaus Martti, ulkoasiain neuvos, Helsinki; Kyöstilä PirkkoLiisa, ulkoasiainneuvos, Helsinki; Laitinen Leena An neli, toimitusjohtaja, Tuusula; Långbacka Ralf Runar, taiteen akateemikko, –; Majanen Juha Antti, hallinto ja kehitysjohta ja, ylijohtaja, Espoo; Nieminen Juha Einari, laamanni, Joen suu; Nieminen Markku Saka ri, professori, Helsinki; Oika rinen AnttiJussi, pääjohtaja, Ilmajoki; Oikarinen Kyösti Sakari, hammaslääketieteen professori, Oulu; Ottman Juha Tapio, ulkoasiainneuvos, Hel sinki; Peltonen Petri Olavi, alivaltiosihteeri, Helsinki; Per kiömäki Jari Juhani, rehtori, MuT, Kerava; Pyykkö Kimmo Tapani, professori, Helsinki; Rajakangas Timo Kalevi, ul koasiainneuvos, Sveitsi; Ranto Esko Kalevi, ylijohtaja, Vantaa; Renkonen Risto Lauri Olavi, professori, dekaani, Espoo; Roos Nina Kristina, bildkons tnär, Helsingfors; Rotinen Eija Marjatta, ulkoasiainneuvos, Es poo; Salovaara Jukka Mikael, ulkoasiainneuvos, Helsinki; Savela Antti Sakari, laaman ni, Oulu; Similä IlkkaPek ka Antero, ulkoasiainneuvos, Helsinki; Sinkari Jari Pekka, ulkoasiainneuvos, Helsinki; Stjernvall Pia Marita, ulko asiainneuvos, Helsinki; Syvä järvi Antti Samuli, rehtori, Ro vaniemi; Telanne Kai Markus, toimitusjohtaja, Tampere; Uu sitalo Reino, teollisuusneuvos, Pyhtää; Westermarck Jukka Kristian, tutkimusjohtaja, pro fessori, Turku; Vidgrén Juha Einari, hallituksen jäsen, Vie remä; YläAnttila Merja Han nele, toimitusjohtaja, Helsinki Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki Aaltonen Pirjo Pauliina, hovi oikeudenneuvos, Helsinki; AaltoSetälä Erja Katriina, pro fessori, Tampere; Aho Mikko Tapani, toimialajohtaja, Hel sinki; AlaFossi Mika Matias, toimitusjohtaja, Ilmajoki; Anti la Raimo Sakari, osastopäällik kö, ylijohtaja, Akaa; Aro Hannu Tapio, ylilääkäri, Turku; Atjo nen Päivi Maritta, professori, Joensuu; Castrén Petri Eero, talousjoh taja, Helsinki; Grönlund, Kim mo, professor, Åbo; Haapasalo Harri Jouni Olavi, professori, Oulu; Hagros Kati, digitalisaatiojohtaja, Espoo; Hartikainen Sirpa Anita, pro fessori, Kuopio; Heikinheimo Sanna Aune Pauliina, poliisi johtaja, Helsinki; Heiskanen Eino Jussi Tapio, hovioikeu denneuvos, Helsinki; Helenius Juha Pekka, professori, Mikkeli; Holm Alf Roger, direktör, Hel singfors; Huhtala Kalevi Juha ni, professori, Tampere; Hurri Heikki Olavi, lääketieteellinen johtaja, Espoo; Hänninen Pekka Erkki, professori, Turku ; Junkkari Reijo Sakari, johtava kihlakunnanvouti, Oulu; Järven tausta Marja, professori, Saksa; Kaivola Juhani Ossian, pu heenjohtaja, Helsinki; Karila Kirsti Anneli, professori, Tam pere; Karjalainen AnnaMaija, ICTjohtaja, ylijohtaja, Lap peenranta; Karjomaa Sari, toi mitusjohtaja, Espoo; Kaski Sa muel Jarkko Ilari, professori, Helsinki; Kasurinen Hannu An tero, divisioonan johtaja, Hel sinki; Kauppi Jutta Johanna, johtaja, Hämeenlinna; Kaup pila KariMatti, hovioikeu denneuvos, Helsinki; Kemppi Vasama Maria Teresa, hallituk sen puheenjohtaja, Lahti; Kil peläinen Tero Aatu Väinämö, professori, Helsinki; Kinnunen Essi Emilia, esittelijäneuvos, Turku; Knaapila AriJussi, toi mitusjohtaja, Helsinki; Kokko nen Marja Liisa, metsäneuvos, Vihti; Kontkanen Erkki Lauri Olavi, professori, Tuusula; Ko ponen Leena Riitta, sairaanhoi toalueen johtaja, Espoo; Kor honen Jaakko Kullervo Petteri, hovioikeudenneuvos, osaston johtaja, Vaasa; Koski Kimmo Juhani, toimitusjohtaja, Hel sinki; Koukka Juha Tapio, toi mitusjohtaja, Kuopio; Kröger Teppo Kalevi, professori, Jyväs kylä; Kuosmanen Pauli Samuel, professori, johtaja, Tampere; Laine Janne Tapio, vararehtori, Espoo; Lantto Ossi Olavi, valio kuntaneuvos, Helsinki; Lappa lainen Raimo Ilmari, professo ri, Tampere; Lehtonen Lasse Antero, diagnostiikkajohtaja, Espoo; Leino Timo Juhani, yli lääkäri, Espoo; Leinonen Petri Heikki Johannes, esittelijäneu vos, Espoo; Liesivuori Pekka Rudolf Matias, vanhempi oi keuskanslerinsihteeri, Helsin ki; Liimatta Jonas Ossian, yli johtaja, vastuualueen johtaja, Oulu; Lundin Johan Edvard, tutkimusjohtaja, Helsinki; Manninen JariJussi, liiketoi mintaalueen johtaja, Espoo; Mannonen Matti Tapio, johtaja, Helsinki; Merisaari Rauno Ta pani, ulkoasiainneuvos, Helsin ki; Muilu Tommi Antti Markus, ylijohtaja, vastuualueen joh taja, Hämeenlinna; Mustonen Pasi Tapio, johtaja, Kirkkonum mi; Mäkelä Marke Johanna, dekaani, professori, Helsinki; MäkiKala Jyrki Mikael, talous johtaja, Espoo; Määttä Pekka Tapio, laamanni, Kajaani; Niemelä Kari Olavi, professo ri, Tampere; Niinivirta Jorma Kalervo, johtava hallintovouti, Turku; Nikoskinen Keijo Ilkka Edvard, professori, varadekaa ni, Espoo; Nummi Jyrki Tapio, professori, Helsinki; Ossa Jaakko Antero, professori, Turku; Peltola Heli Maarit, professori, Joensuu; Pertola Jukka, halli tusammattilainen, Tanska; Pih laja Pirjo, kirkkoneuvos, hal lintoosaston johtaja, Helsinki; Pihlman MarjaRiitta, osasto päällikkö, Helsinki; Puttonen, Jari Antti, professori, Helsinki; Puumalainen Mika Matti Tane li, ylilääkäri, Helsinki; Rapo Jari Juhani, yritysliike toiminnan johtaja, Helsinki; Rautava Päivi, tutkimusylilää käri, Turku; Ruohola Jarkko Ilari, asianajaja, Raisio; Ruo kanen Heikki Tapani, päätoi mittaja, Helsinki; Ruotsalainen Keijo Matti, professori, Oulu; Ruth Kimmo Tapio, työmarkki naneuvos, Helsinki; Ruusuvuo ri Johanna Elisabeth, profes sori, Tampere; Räisänen Jyrki Antero, professori, Vantaa; Saarinen Jarkko Juhani, pro fessori, Kiiminki; Saarinen Timo Antero, poliisipäällikkö, Espoo; Sakaranaho Tuula He lena, professori, varadekaani, Vantaa; Saksela Kalle Martti, professori, Espoo; Salakoski Tapio Ilmari, professori, Turku; Salmivalli Eija Christina, pro fessori, Turku; Saxholm Tuula Anneli, rahoitusjohtaja, Helsin ki; Schmidt Kaj Harald Walter, johtaja, Espoo; Selenius Carl Hugo, utskottsråd, Vanda; Silvo Ismo Olavi, johtaja, Helsinki; Smale Adam James, dekaani, Vaasa; Soininen Jukka Tapio, hovioikeudenneuvos, Kuopio; Sormunen SirpaHelena, laki asiainjohtaja, Helsinki; Suomi nen Jaakko Heikki, professori, Turku; Suominen Jari Juhana, divisioonan johtaja, Helsinki; Sutela Marja Tellervo, varareh tori, Tampere; Taatila Vesa Pekka, rehtori toimitusjohtaja, Turku; Tam milehto Mika, ylijohtaja, Hel sinki; Teperi Juha Markus, va rarehtori, Tampere; Tiihonen Timo Juhani, professori, Jyväs kylä; Torsti Pilvi Tuulia, val tiosihteeri, Helsinki; Tulokas Pekka Päiviö, valmiusjohtaja, Järvenpää; Tuominen Marja Johanna, professori, Rovanie mi; Turunen Tuija Anneli, pro fessori, Rovaniemi; Uitto Jouni, professori, LT, Yh dysvallat; Uusisilta Kaija Irene, viestintäneuvos, Järvenpää; Vapalahti Olli Pekka, profes sori, Helsinki; Vidgrén Mervi Aliisa, toimitusjohtaja, ammat tikorkeakoulun rehtori, Iisal mi; Vihermaa Kyösti Juhani, puheenjohtaja, Espoo; Voipio Pulkki LiisaMaria, strategia johtaja, ylijohtaja, Helsinki; Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö on päättänyt antaa isänmaan palveluksessa an sioituneille kansalaisille 3 654 Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan kun niamerkkiä tunnustukseksi huomattavista siviili ja sotilasansioista. Suomen Leijonan komentajamerkin saavat esimerkiksi Luonnonvarakeskus Lu ken pääjohtaja Johanna Buchert ja Ponssen hallituksen jäsen Juha Vidgrén, Ylen toimitusjohtaja Merja YläAnttila ja ruokaviraston pääjohtaja AnttiJussi Oika rinen ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. luokan komentajamerkki myönnettiin kansanedustaja Paula Risikolle ja OP:n pääjohtajalle Timo Ritakalliolle. Itsenäisyyspäivänä myönnetään 3 667 kunniamerkkiä Suomen Leijonan suurristi menee oikeuskansleri Tuomas Pöystille ja akateemikko Ilkka Niiniluodolle. TROSDAHL/LEHTIKUVA, LAURA KOTILA/VALTIONEUVOSTON KANSLIA, VESA LAITINEN, JAANA KANKAANPÄÄ, HANNA LINNOVE, ARVIOINTIKESKUS. Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi on myönnetty Maaseudun Tulevaisuuden toimittajalle Eija Mansikkamäelle ja MTK:n kenttäpäällikölle Hannu Ripatille. Maa ja metsätaloustuottajajärjestö MTK:n luottamushenkilöistä kunniamerkin saavat esimerkiksi Ari Varis, Veijo Karkkonen, Merja Pursiainen, Matti Kanto la ja Irma Tuohitaival. Se perustettiin vuonna 1918. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta perustettiin 1919 ja Suomen Leijonan ritarikunta 1942
Pitkään eduskunnassa ja politiikassa eri tehtävissä vaikuttanut Risikko toimi eduskunnan puhemiehenä vuosina 2018–2019. Hän sanoo arvostavansa huomionosoitusta suuresti. KIMMO LUNDÉN ”Komentajamerkki sopii pohjalaiselle naiselle” Kansanedustaja Paula Risikko (kok.) saa Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. Vieläko Paula Risikko tavoittelee kokoomuksen puheenjohtajuutta, jos tilanne avautuu. Hänelle ja koko veteraanisukupolvelle kiitos siitä, että saadaan asua itsenäisessä maassa.” Tälle teemalle aikoo Risikko perheensä kanssa maltillisest hiljentyä Seinäjoella. ”Tosi paljon arvostan sitä. 12 Maaseudun Tulevaisuus perjantaina 4. Risikko pyrki aikoinaan myös kokoomuksen puheenjohtajaksi Jyrki Kataisen jälkeen. Risikko on kiitollinen siitä, että on saanut toimia poliittisella urallaan pitkään. ”Kaikki on nähty! Hyvässä ja pahassa, sanon suoraan”, Risikko toteaa MT:n haastattelussa. Itsenäisyyspäivää juhlistetaan ensi sunnuntaina uudella tavalla, kun perinteistä itsenäisyyspäivän vastaanottoa ei järjestetä presidentinlinnassa. Tietysti korona-aikakin teköö sen, mutta muutenkin hiljennytään kunnioittamaan itsenäisyyspäivän sanomaa”, Paula Risikko kertoo omista suunnitelmistaan. luokan komentajamerkin huomionosoituksena työstään eduskunnassa. Ei tule mielehenkään”, Risikko kieltäytyy pohjalaisittain. Risikko haluaa olla kiitollinen itsenäisestä Suomesta. ”En todellakaan, meillä on hyvä puheenjohtaja (Petteri Orpo). joulukuuta 2020 KUNNIAMERKIT KARI SALONEN Kansanedustaja Paula Risikon (kok.) tekstiviestillä saama onnittelu kannattajalta oli ytimekäs: ”Komentajamerkki sopii pohjalaiselle naiselle!” Viidessä eri hallituksessa ministerinä ja vuodesta 2003 kansanedustajana toimineelle seinäjokiselle Paula Risikolle myönnettiin Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. ”Ensi sunnuntaina mennään hyvin paljon perheen keskellä, ei mitään sen kummempaa. Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki Airiola Olli-Matti, toimitusjohtaja, Kälviä; Arola Antti, ryhmäpäällikkö, Hirvilahti; Ekblom Carl-Henrik, verkställande direktör, Ingå; Enbuske Matti Pekka, yliopistonlehtori, Simo; Erovaara-Williams Taina Irmeli, johtava sääntelyasiantuntija, Helsinki; Eskelä-Haapanen Sirpa Eliisa, yliopistonlehtori, Kyröskoski; Hakala Juha Matti, toimitusjohtaja, Pietarsaari; Harjukelo Asko Tapani, kehittämispäällikkö, Rovaniemi; Heikelä Meria, johtaja, Iso-Britannia; Heikkilä Ismo Petri, johtaja, Rovaniemi; Heine Kirta, hallitusneuvos, Kirkkonummi; Heiskanen Ari Tapio, yksikön päällikkö, Liperi; Hiironen Juha Eero, toimitusjohtaja, Kokkola; Hiukka Anne-Kristiina, kunniakonsuli, Yhdysvallat; Honkanen Hannu Veikko Kalevi, johtava lääkäri, Pudasjärvi; Huhtala Kari Jaakko, osuustoimintajohtaja, Siuntio; Häkkinen Pirjo Hannele, tehtaanjohtaja, Riihimäki; Ihaksinen Mika Johannes, rikostarkastaja, -; Isopahkala Petri Johannes, tuotantopäällikkö, Järvenpää; Jantunen Kai Mikael, hiippakuntadekaani, rovasti, Savonlinna; Jarva Marko Tapani, pormestari, Pirkkala; Joutsensaari Jarmo Petri, johtaja, Kangasala; Kaisanlahti Timo Henrik, johtava asiantuntija, Helsinki; Kankaanpää Teija Sinikka, tehtaanjohtaja, Ulvila; Keravuori-Rusanen Anu Marietta, lainsäädäntöneuvos, -; Keski talo Heikki Harri Tapani, tulosaluejohtaja, Rovaniemi; Kesäläinen Riku Henning, henkilöstöjohtaja, tehtaanjohtaja, Lieto; Knaapi Anne Kaarina, varapääsihteeri, johtaja, Helsinki; Korkeila Juha Antero, rahoituspäällikkö, Tervakoski; Kukkonen Panu Markus, budjettineuvos, Helsinki; Laakso Mika Kaarle, ketjujohtaja, Hollola; Lagerblom Mikael Alexander, toimitusjohtaja, Saksa; Lahti-Koski Tuula Marjaana, terveysjohtaja, Järvenpää; Lahtinen Kirsi Marjaana, johtava asiantuntija, Järvenpää; Lavanti Mikko Tapio, myyntijohtaja, Turkki; Lehmusvuori Pia-Helena, neuvotteleva virkamies, Sääksmäki; Mattila-Wiro Päivi Martta, neuvotteleva virkamies, Ylöjärvi; Nevalainen Kari Pekka Vilhelm, hätäkeskuksen päällikkö, Iisalmi; Niemelä-Pentti Saija-Liisa, kuntayhtymän johtaja, Rovaniemi; Norrena Anders Karl Edvard, ekonomichef, ledningsgruppmedlem, Grankulla; Norrgård Börje Alvar, företagare, Kristinestad; Ollinkoski Petri Juhani, verojohtaja, Seinäjoki; Panula Timo Ari Mikko, tehtaanjohtaja, Seinäjoki; Parkkonen Jouni Olavi, hallituksen jäsen, Laitila; Pemberton Marja Helen, päätoimittaja, Helsinki; Puurunen Terttu Irja Anneli, apteekkari, Pudasjärvi; Reiman Pertti Tapani, johtaja, Vaala; Riski Tom Juhani, hyvinvointipalveluiden johtaja, Kaarina; Romppainen Heikki Sakari, tehtaanjohtaja, Kempele; Saarnio Ari Kalervo, projektijohtaja, Taipalsaari; Salila Jari Olavi, lainsäädäntöneuvos, Inkoo; Salmi-Niklander Kirsti Anneli, yliopistonlehtori, Karkkila; Salonius-Pasternak Charly Johan, vanhempi tutkija, Helsinki; Siivola Heli Kaarina, EU-erityisasiantuntija, Sääksjärvi; Suvitie Jukka Olavi, toimitusjohtaja, Tampere; Tenojoki Maija Helena, rehtori, opetusneuvos, Punkaharju; Tuomolin Mari Katriina, verojohtaja, Tuusula; Uotinen Marianna Eija, erityisasiantuntija, Belgia; Vilhunen Leila Johanna, EUerityisasiantuntija, Belgia; Välimäki Erkki Antero, elinvoimajohtaja, Seinäjoki Suomen Leijonan ritarimerkki Aaltonen Ismo Tapani, kiinteistöjohtaja, Turku; Aaltonen Juha Sakari, aluejohtaja, Turku; Aho Laura Helena, neuvotteleva virkamies, Helsinki; Ahola Raija Liisa, henkilöstöpäällikkö, Lohja; Alamäki Ahti Antero, toimitusjohtaja, Tornio; Ali-Laurila Mirkka Marketta, lektor, Pyhämaa; Alppi Ulla Leena, kouluttaja, Tampere; Anttila Kirsi Annikki, palvelupäällikkö, Oulu; Arjanne Niina Marika, ylitarkastaja, Helsinki; Arvio Kalle Pertti, toimitusjohtaja, Ruukki; Berg Esa Matias, johtaja, Tampere; Bärlund Hanna Maria, erikoissuunnittelija, Vantaa; Eerola Osmo Tapio, yliopettaja, Kaarina; Fagerström Mats Sture, yritysturvallisuuspäällikkö, Karjaa; Graeffe Petri Tapani, toimitusjohtaja, Järvenpää; Gunslay Nicolas Alain Marie, päätuottaja, Rovaniemi; Haataja Jyrki Tapio, aluekehityksen johtava asiantuntija, Kajaani; Hakanen Pertti Arvo Konrad, maatalousyrittäjä, Sastamala; Halonen Pasi Tapio, kiinteistöja tekninen päällikkö, Pöytyä; Hanstén Sten Johan, områdesförsäljningsdirektör, Vasa; Haukkasalo Hannu Juhani, kunnanjohtaja, Hyvinkää; Heikkilä Marja Ilona, johtaja, Karstula; Heiniluoma Jari Juhani, kaupunginjohtaja, Parkano; Hentinen Tero Juha Tapio, aluepäällikkö, Oulu; Hietala Sari Helena, kehittämispäällikkö, Hattula; Honkalampi Jukka Petter, tarjousryhmän esimies, Muurame; Hopponen Paavo Sulevi, tuotantojohtaja, Liperi; Hyvönen Pekka Kaarlo Tapani, kaupunginjohtaja, Outokumpu; Hägglund Frank-Ole, palvelupäällikkö, Tammisaari; Hänninen Jaakko Esko Aleksi, pitäjänneuvos, Juva; Ikäheimo Jouni Antero, teknologiajohtaja, Kurikka; Ilvesviita Pirjo Tuulikki, erätalouspäällikkö, Rovaniemi; Isotalo Matti Veijo, pelastuspäällikkö, Ylöjärvi; Johnson Tor Peter, sivistysjohtaja, Kokkola; Jokela Marko Kristian, ylitarkastaja, –; Kainulainen Erja Maritta, erityisasiantuntija, Hausjärvi; Kaistinen Jukka Ahti Tapani, talousja henkilöstöjohtaja, Muurame; Kangasvieri Jukka Henrik, pelastuspäällikkö, Kokkola; Kantola Matti Uolevi, maaja metsätalousyrittäjä, Sysmä; Kataja Jyrki Tapani, asiantuntija, Saarijärvi; Kettunen Martti Juhani, yliopettaja, Pyhtää; Kihlman Maini Pepita, chef för Centret för internationella ärenden, Kyrkslätt; Koistinen Pekka Eerik, ylikomisario, Suonenjoki; Korpua Kimmo Tapani, yrittäjä, toimitusjohtaja, Kuusamo; Kreus Mirkka Irina, osastopäällikkö, Akaa; Kääntä Airi Elina, terveyskeskushammaslääkäri, Kalajoki; Laalo-Hokkanen Päivi Maritta, koulutusjohtaja, Mäntsälä; Lappi Jukka Sakari, Mela-asiamies, Virolahti; Lavonen Hannu Tapani, metsäasiantuntija, Miehikkälä; Leblay Tarja Anja Marita, opetusneuvos, Kirkkonummi; Lehtonen Jari Tapio, aluepäällikkö, Tampere; Litmanen Jari Olavi, jalkapalloilija, Viro; Matilainen Leena Mirja Helena, tutkimusja kehityspäällikkö, Kauniainen; Nieminen Jukka Tapio, aluepäällikkö, Ylöjärvi; Nordling Niklas Mikael, chef för organisationsutveckling, Kyrkslätt; Nurmikari Pekka Aarno Johannes, maanmittausinsinööri, Porvoo; Olander Heimo Antti Juhani, aluejohtaja, Tuusula; Olkkonen Jarmo Juhani, eläinlääkintäjohtaja, Sysmä; Orrainen Minna Susanna, palvelujohtaja, Uurainen; Packalén Hanna Regina, translator, Mäntsälä; Pajasmaa Mika Petteri, pankkilakimies, varatuomari, Akaa; Perttu MarjaHelinä, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Järvenpää; Pesonen Liisa Anneli, erikoistutkija, Nummela; Puhakka Osmo Hannu, aluepäällikkö, Joensuu; Pusa Anna-Kaisa Adelina, kaupunginjohtaja, Vaasa; Pykäläinen Tuija Maaret Sinikka, kaupunginvaltuutettu, Lappeenranta; Rahiala Esa Markku Olavi, erityisasiantuntija, Ulvila; Rantasalo Juha Ari Olavi, teknillinen johtaja, tulosaluejohtaja, Nousiainen; Rouhiainen Jaakko Antero, maanviljelijä, Juva; Rytivaara Marja Helena, perusopetuksen rehtori, Siilinjärvi; Saaristo Heikki Juhani, johtava työmarkkina-asiamies, Lohja; Savela Heikki Jaakko Juhani, tuotekehitysjohtaja, Oulunsalo; Sokka Pekka Väinö Antero, suunnittelujohtaja, Loppi; Sundblom Jarl Trygve, agronom, Geta; Syrjänen Kimmo, ryhmäpäällikkö, Lieto; Tervo Merja Annukka, palvelualuepäällikkö, Rovaniemi; Tolonen Riitta Asta Aulikki, talousjohtaja, Suomussalmi; Tuomela Arto Johannes, rikostarkastaja, –; Turpeinen Pekka Akseli, sivistyspalveluiden toimialajohtaja, rehtori, Taivalkoski; Ukkonen Mervi Helena, viestintäpäällikkö, Hyrylä; Valkeapää Tuomo Antero, johtava asiantuntija, Kirkkonummi; Valtonen, Jarmo Sakari, palvelupäällikkö, Orimattila; Vento, Jaana Maritta, hallintopäällikkö, Vihti; Vesterinen, Paula Elina, portfolion ja kehittämisen päällikkö, Vihti; Wrange, Kim Johannes, yliopettaja, Kontiolahti; Vuorinen, Jouko Antero, tehdaspäällikkö, Kalajoki; Yliluoma, Leena Katariina, vastaava lakimies, varatuomari, Seinäjoki; Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi Aikio Kaisa Kirsti Inkeri, erikoistoimittaja, Inari; Andersin Leila Kyllikki, kaupunginlakimies, Raasepori; Beurling-Pomoell Juha Tuomas, pääsihteeri, Helsinki; Blomroos Marja-Leena, lehtori, Eurajoki; Fågel Jesse Eemil, tietohallintopäällikkö, Nokia; Grekula Vesa Ilkka, toimittaja, Kuusankoski; Grönberg-Rantalainen Ann-Kristin, chef för arbetarskydd, Evitskog; Grönlund Joonas Hermanni, kaupunginvaltuuston 1. ”Oma paappani menehtyi 27-vuotiaana rintamalla. varapuheenjohtaja, Lappeenranta; Haikka Marja Elina, B-kanttori, Raisio; Harju Ilkka Urho, satamainsinööri, Raahe; Heinonen Jarmo Keijo Tapani, tietohallintojohtaja, Varkaus; Henttonen Anne Merja Helena, lehtori, Savonlinna; Hietamäki Jorma Eevert, radiojuontaja, Jyväskylä; Hokka Päivi Tellervo, yliaktuaari, Söderkulla; Holmström Jorma Rainer, hankintajohtaja, Kaarina; Huhta Maija Irmeli, lehtori, Hyvinkää; Huhtamäki Kirsi Armi Maria, rikoskomisario, Kittilä; Huldén Carola Susanne, klasslärare, rektor, Kronoby; Huovinen Jukka Esa, järjestelmäintegraatiopalveluiden johtaja, Karkkila; Hynönen Ulla Maija, lukion ja yläasteen rehtori, Inari; Illiminsky Anne-Marie, myyntipäällikkö, Hamina; Isokoski Olavi Antero, kappalainen, Ylikiiminki; Jaatinen Raimo Olavi, metsätalousinsinööri, Pieksämäki; Jalava Anna-Kaisa, rikoskemisti, Järvenpää; Jortama Pirjo Hannele, kehityspäällikkö, Kempele; Jouppila Tiina, suunnittelukoordinaattori, Seinäjoki; Jurmu Vesa Mikael, toimitusjohtaja, Posio; Järvenoja Anna Kristiina, henkilöstöasiantuntija, Vihti; Kalliokoski Seppo Juhani, lehtori, Sodankylä; Kankaanpää, Päivi Johanna, vanhempi asianuntija, Klaukkala; Karkkonen Veijo Uuno Tapio, maatalousyrittäjä, Karttula; Karsi-Ruokolainen Paula, kunnanjohtaja, Oulu; Kaski Kalle Juhani, työsuhdepäällikkö, Sastamala; Kaukosuo Emil Juhani, insinööri, Juuka; Kaunismäki Martti Juhani, kiinteistöyrittäjä, Lapua; Kokkonen Sari Anneli, ryhmäpäällikkö, Mäntyharju; Koljonen Saija, erikoistutkija, Laukkavirta; Korpela Heikki Olavi, turvallisuuspäällikkö, Hyllykallio; Kotila Anne Irmeli, liikuntatoimenjohtaja, Seinäjoki; Kula, Nils Stefan, rektor, Nykarleby; Kulmala Jarmo Johannes, aluejohtaja, Littoinen; Kumpulainen Tytti Sisko Marjatta, pankinjohtaja, Söderkulla; Kunnari Keijo Aatami, lakimies, Sotkamo; Kuosmanen Minna Sinikka, henkilöstöpäällikkö, Juuka; Kylliäinen Kirsi-Maria Hannele, rikoskomisario, -; Laajala Lauri Matias, kunnanjohtaja, Perho; Laajala Pasi Matias, tutkija, Sotkamo; Laaksonen Mikko Juhani, rikoskomisario, ; Lahnalampi Janne Sakari, maaseutupäällikkö, Lapua; Lahtinen Timo Heikki Tapani, turvallisuuspäällikkö, Laitila; Lakka Tero Juhani, asianajaja, varatuomari, Muurame; Laukkanen Ilkka Tapio, toimitusjohtaja, Akaa; Leinonen Sanna Kristiina, lukion lehtori, Kaskinen; Linsuri Ari Ilmari, johtaja, Muurame; Långgård Kjell Tomas, lantbruksföretagare, Malax; Lähivaara Kari Markku, kuljetusyrittäjä, Siilinjärvi; Löf Carola Barbro Johanna, förvaltningschef, Pedersöre; Mansikkamäki Eija Marjaana, toimittaja, Kerava; Manto Erja Maaria, tuottaja, Helsinki; Marttila Anna-Maija, tietoasiantuntija, Mäntsälä; Mikkola Mari Kristiina, kunnanhallituksen puheenjohtaja, Lieto; Myllymäki Pekka Kalevi, maanviljelijä, Mynämäki; Mäki Päivi Maria, sivistysjohtaja, Liminka; Mäki-Leppilampi Anne Katriina, hyvinvointipalvelujohtaja, Kannus; Mäkinen-Aakula Marjo Elina, maatalousyrittäjä, Orivesi; Mänty Jorma Tapani, huoltoyksikön päällikkö, Littoinen; Niemelä Hannu Matias, A-kanttori, Haukipudas; Nissinen Airi Aino Marjatta, ylihoitaja, Suonenjoki; Nordbo Jan Kristin, tekninen johtaja, Somero; Nurminen Teija Hannele, aluejohtaja, Forssa; Oksa Jaana Katariina, johtava hoitaja, Säkylä; Pallonen Jorma Tapio, tutkimusjohtaja, Kirkkonummi, Paukkeri Tarja, kehittämispäällikkö, Mäntyharju; Perttilä Kimmo Petteri, johtava asiantuntija, Mäntsälä; Perttu Kai Jeri, sivistysjohtaja, Ylivieska; Peuha Toni Henrik, rikoskomisario, Muurame; Pukema Tero Antero, merenmittauspäällikkö, Merimasku; Pynttäri Juha Petri, rikoskomisario, Janakkala; Randell Jari Juhani, liiketoiminnan kehitysjohtaja, Littoinen; Rantala Vesa Hermanni, kunnanjohtaja, -; Rantanen Vesa Juha, toimitusjohtaja, Jokioinen; Ratia-Kämäri Sari Annikki, myyntijohtaja, Parola; Rinta Jarmo Tapio, toimitusjohtaja, Isokyrö; Ripatti Hannu, kenttäpäällikkö, Mikkeli; Räisänen, Kari Olavi, myyntijohtaja, Muurame; Rämö Sari Johanna, tutkija, Forssa; Räsänen Antti-Juhani, poliisilakimies, Kempele; Sihvonen Aulikki Sirkka Katriina, osastonhoitaja, Kontio lahti; Siidorov Eija Tellervo, toimistopäällikkö, Iisalmi; Springare Sanna Katriina, rikoskomisario, -; Sulkunen Pia Marita, ylitarkastaja, Muurame; Teir Niklas Erik, inköpsdirektör, Solf; Tiusanen Lars Olavi, politices magister, S:t Karins; Tuominen Taina Katriina, päällikkö, Masku; Tyynelä Marjo Susanna, rikoskomisario, -; Uusitalo Elina Marja Terttu, erityisasiantuntija, Siuntio; Valkama Juha, kunnanjohtaja, Uurainen; Valkama Minna-Maarit, laboratoriopäällikkö, Raahe; Wasström Anders Rudolf, lantbrukare, Snappertuna; Vesamäki Unto Kalevi, kaupunginjohtaja, Haapajärvi; Wiander Britta Marianne, ylitarkastaja, Loimaa; Wikström Tom Christian, erityisasiantuntija, Karjaa; Virta Pertti Kalervo, perhepsykoterapeutti, Kemijärvi; Witting Hans Kristian, ympäristöja turvallisuuspäällikkö, Helsinki; Ylönen Aune Irene, palvelupäällikkö, Niemisjärvi Suomen Leijonan ansioristi Aalinniemi Päivi, psykologi, Hausjärvi; Aalto Iiris Elisabet, notaari, Vaasa; Aalto Jorma Kalervo, vanhempi kehitysinsinööri, Järvenpää; Aho Jarmo Matti Akusti, maanviljelijä, Pälkäne; Aho Juhani Erkki, kiinteistöpäällikkö, Jyväskylä; Ahola Jukka Pekka Tapani, tutkimusja tuotekehityspäällikkö, Lempäälä; Ahola Jussi, vanhempi myyntipäällikkö, Valkeakoski; Ahonen Sari Johanna, palvelutuotantopäällikkö, Mäntsälä; Ahvenniemi Erkki Antero, suunnittelija, Jyväskylä; Alenius Hannu Antero, toimitusjohtaja, Inari; Alho Tomi Juhani, tienpidon asiantuntija, Valkeakoski; Alikoivisto Juha Kaarlo Alarik, liikennekeskuspäällikkö, Rusko; Angervuori Pirjo Aulikki, ympäristönsuojelun asiantuntija, Mikkeli; Antikainen Jari Matti Olavi, aluevastaava, Kuopio; Aronen Juha Pekka Tapani, vanhempi pääsuunnittelija, Akaa; Asikainen Vuokko Unelma, tarkastaja, Vaasa; Asmundela Saara Inkeri, rikoskomisario, Loppi; Aulaskari Leena Marjatta, tietopalvelusuunnittelija, Oulu; Bäckström Carola Maria, bibliotekschef, Korsnäs; Bäckström, Carola Maria, skattesakkunnig, Vanda; Donner, Paul Immanuel, toimitusjohtaja, Parainen; Eerola, Leena Hannele, tiimipäällikkö, Järvenpää; Erkinharju, Visakimmo, vuoromestari, Kouvola; Fincke, Pekka Antero, metsäasiantuntija, Hamina; FonsellLaurila, Kati Rea Hannele, suunnittelija, Somero; Forsell, Göran Martin, palotarkastaja, Porvoo; Forsström, Lena Marika, yksikön johtaja, Loviisa; Gullqvist, Stina-Britt Marguerite, chef för småbarnspedagogiken, Korsholm; Hakala Anne Maarit, maatalousyrittäjä, Vaasa; Hakola Vesa Veli, kiinteistöarvioija, aluejohtaja, Espoo; Hakkarainen Jaana Kristiina, palveluesimies, Kuopio; Halminen Juha Antero, asiantuntija, Rauma; Hanhinen Matti Tapio, hankintapäällikkö, Rautavaara; Hauru Lassi Tapio, kuljetuspäällikkö, Oulu; Hedman Sofia, psykolog, Nykarleby; Heikkilä Harri Juhani, luotsi, Lappeenranta; Heikkilä Tommi Tapio, komisario, Oulu; Heikkinen Auli Marie, suunnitteluinsinööri, Kuopio; Heikola Petri Juhani, toimitusjohtaja, Taivassalo; Heino Jarmo Juhani, päätoiminen erityisopettaja, Riihimäki; Heinonen Marko Olavi, Kodin Terran johtaja, Hämeenlinna; Heinänen Salla, toiminnanjohtaja, Tuusula; Herranen Teuvo Juhani, geologi, Kruunupyy; Hietamäki Hannu Emil, maanviljelijä, Parkano; Hietanen Perttu Eljas, toimitusjohtaja, Korpilahti; Hiltunen Eeva Riitta Helena, kirjastotoimen ylitarkastaja, Mikkeli; Hoppari Sirkka Marketta, terveystarkastaja, Keminmaa; Horppila-Jämsä Liisa Helena, ylitarkastaja, Muurame; Hottinen Timo Tapio, aluepäällikkö, Heinävesi; Huovila Jari Jaakko, prosessiteknologiapäällikkö, Pirkkala; Hyyryläinen Pasi Juha Antero, rikosylikonstaapeli, Nurmijärvi; Hänninen Osmo Tapio, käyttöinsinööri, Imatra; Hänninen Petri Antero, ylietsivä, Taipalsaari; Härkönen Jyrki Juhani, koneyrittäjä, Suonenjoki; Härkönen Pentti Paavo, tulliylitarkastaja, Kotka; Härmälä Rainer Juhani, suunnittelun asiantuntija, Muurame; Iisakka Pekka Antero, operaatiopäällikkö, Oulu; Ikola Simo Hermanni, kehitysjohtaja, Lapua; Illmer Kari Alfred Ilari, hydrogeologi, Jyväskylä; Iltanen Marko Armas, ylikonstaapeli, Mynämäki; Isojärvi Pia Satu Soilikki, projektikoordinaattori, Karjaa; Jaakola Heikki Kalevi, maatalousyrittäjä, Ylivieska; Jaakkola Tuomo Olavi, asiakkuuspäällikkö, Eurajoki; Janhunen Sari Anneli, myyntijohtaja, Pornainen; Jokinen Eija Liisa Tuulikki, hallinnollinen johtaja, Nummela; Jukkala Marja Anneli, kaavoitusarkkitehti, Jyväskylä; Juvonen Otso Uolevi, kaupunginsihteeri, Kalajoki; Jäppinen Merja Helena, laatupäällikkö, Pieksämäki; Järvinen Kimmo Juhani, ylikonstaapeli, Lohja; Kaarre Timo Helmer, projektipäällikkö, Rovaniemi; Kakko Osmo Ensio, luotsi, Kotka; Kalliokoski Elina Annikki, palvelupäällikkö, Tuusula; Kallioniemi Ilkka Antero, asiakkuusjohtaja, Honkajoki; Kallström Arja-Riitta, aluekehityspäällikkö, Kotka; Kalpa Tiina Hannele, toimittaja, Nousiainen; Kanerva Samuli Jouko Tapani, asiakaspalvelupäällikkö, Lappeenranta; Kangas, Birgitta Ann-Mari, verksamhetsledare, Karleby; Kankaristo, Pirjo Birgitta, talouspäällikkö, Raisio; Kanniainen Ville Sakari, asiantuntija, Jyväskylä; Kantola Harri Tapio, koestusasiantuntija, Vaasa; Karjalainen Sirpa Hannele, rahoituspäällikkö, Kuopio; Karkoski Anne Susanna, veroasiantuntija, Varkaus; Karppinen Veijo Viljo, taksiautoilija, maanviljelijä, Nurmes; Karvonen-Köykkä Auli Helena, erikoisasiantuntija, Muhos; Kasanen-Talvitie Marja, laatuja turvallisuuskoordinaattori, Jämsänkoski; Kaukiainen Seppo Tapani, vanhempi projektipäällikkö, Järvenpää; Kemppainen Tarja Irmeli, asiantuntija, Humppila; Ketola Pete Pertti Pellervo, nuorisotyönjohtaja, Seinäjoki; Kiljunen, Kyösti Heikki Antero, metsäasiantuntija, Mikkeli; Kinnunen Sisko Anneli, terveydenhoitaja, Kuhmo; Kohonen Kirsi Johanna, nuorisotoimen ylitarkastaja, Mäntyharju; Kohvakka-Turja Leena Marjatta, kaupunginvaltuutettu, Lappeenranta; Koivumäki Jouni Mikael, tuotetukipäällikkö, Ylöjärvi; Koppanen Kari Juhani, ylikonstaapeli, Lempäälä; Korhonen Hannu Matti, palvelukodin johtaja, Rautalampi; Korhonen Terho Veli Tapio, komisario, Jyväskylä; Korpela Pasi Anssi, palomestari, Taipalsaari; Korpinen Marko Atte Kalevi, tuotemyyntipäällikkö, Hollola; Kortesoja Hanna-Maria, yrittäjä, toimitusjohtaja, Lapua; Koskiaho, Anu-Susanna, käräjäsihteeri, Pirkkala; Kujanpää Katri Elina, yrittäjä, Kankaanpää; Kupiainen Mika Tom Juhani, palotarkastusinsinööri, Valkeakoski; Kurki Jorma Antti Johannes, pääsuunnittelija, Hämeenlinna; Kurula Pentti, perhetukikeskuksen esimies, Järvenpää; Kähärä Helena Annukka, työvoimapalveluasiantuntija, Joensuu; Kärki Ella Katariina, yrittäjä, Nurmes; Kärkkäinen Arto Pekka, tarkastaja, Kirkkonummi; Käsmä Esa Tapio, suunnittelija, Mikkeli; Lahti Timo Uolevi, rikosseuraamusesimies, Pello; Lakka Kimmo Antero, tulliylitarkastaja, Lappeenranta; Lankinen Reijo Juha Petteri, prosessipäällikkö, Lempäälä; Lassila Erkki Matti, toimitusjohtaja, Veteli; Lehtinen Armi Birgitta, vammaispalvelupäällikkö, tulosaluejohtaja, Jämsä; Leivo Eija Annikki, kirjastotoimenjohtaja, Inari; Leppänen Reijo Johannes, toimittaja, Ikaalinen; Liimakka Jukka Tapani Herman, hätäkeskustietojärjestelmän aluepääkäyttäjä, Vaasa; Liljedahl-Lund Yvonne Marie, tekniska verkets chef, Pedersöre; Lindblom Pasi Yrjänä, seismologi, Riihimäki; Lindholm Jari Pekka Olavi, komisario, Jyväskylä; Lipponen Sami Kalle, tutkija, Turku; Maasalo Jussi Matti, tekninen päällikkö, Kurikka; Malin Kimmo Tapani, yliopisto-opettaja, HTM, Kuhmoinen; Malkki Sirpa Marjatta, psykologi, Kitee; Markela Marko Juhani, hallintoja talousjohtaja, Rauma; Markkanen Kyösti Herman, ryhmäpäällikkö, Muhos; Markkanen Outi-Marja, sosiaalityön johtaja, Äänekoski; Marttila Marja Leena, vastaava farmaseutti, Tuusula; Mattila Tiina Anneli, ylitarkastaja, Hämeenlinna; Matturi Ulla Maarit, Luontokeskuksen hoitaja, Liminka; Miettinen Ari-Petri, reaktori-insinööri, Rauma; Mikkonen Pasi Juhani, toimitusjohtaja, Pihtipudas; Molander Staffan Kurt Anders, verkställande direktör, Jakobstad; Montonen Tiina Leena Linnea, päiväkodinjohtaja, Kotka; Murtoniemi Raimo Tapio, asiakkuuspäällikkö, Vimpeli; Myllykoski Nina Marie, ympäristöasiantuntija, Kaarina; Myllymäki Jarmo Olavi, palomestari, Raahe; Myllärinen Marja-Leena, verotarkastaja, Nokia; Mäkiranta Jaana Kristiina, psykologi, Kauhajoki; Määttä Tapio Petteri, maanviljelijä, Nurmes; Niemi Jani Petri Tapani, ylikonstaapeli, Akaa; Nousiainen Risto Eljas Antero, maanviljelijä, Pielavesi; Nuorala Aili Maria, vanhustyön asiantuntija, Alavieska; Nurminen Matti Juhani, pääsuunnittelija, Kangasala; Olva Anne-Kaisa Anita, kiinteistöpäällikkö, tulosalueen johtaja, Kuusamo; Orrenmaa Margit Hannele, rehtori, Seinäjoki; Pajula Maija-Liisa, johtava sosiaalityöntekijä, Seinäjoki; Parviainen Jukka Tapio, meijeriteknikko, Janakkala; Pasanen Unto Olavi, talouspäällikkö, Puumala; Peltoniemi Esko Sakari, maanviljelijä, Haapajärvi; Pelttari Päivi Mirjami, asiakaspalvelupäällikkö, Sastamala; Pentti Anne Kyllikki, tietokirjailija, toimitusjohtaja, Naantali; Peura Anne Maritta, sosiaalityöntekijä, Laukaa; Pihanen Juha Tapani, tuottaja, hallituksen puheenjohtaja, Hollola; Pikkarainen Eeva Marjatta, toiminnanjohtaja, Kuhmo; Pitkäranta Juhani Antero, maatalousyrittäjä, Seinäjoki; Poti Jorma Yrjö Kalevi, kiinteistönhoitaja, yrittäjä, Jämsä; Puhakka Pirkko Liisa, asiantuntijatiimin tiimipäällikkö, Polvijärvi; Pullinen Ari Juhani, komisario, Janakkala; Puumala Sanna Johanna, kehittämisasiantuntija, Alavus; Puustinen Raimo Pekka, tehdasratkaisujen teknologiapäällikkö, Nurmijärvi; Rajamäki Maria Annikki, osastonhoitaja, Seinäjoki; Rantala Hanne Susanna, viestintäpäällikkö, Seinäjoki; Rantanen Harri Tapani, tiimiesimies, Laitila; Rekonen Ulla Maija, palvelujohtaja, Jyväskylä; Riihimäki Juha, vanhempi tutkija, Hämeenlinna; Riissanen Markku Juhani, tuoteomistaja, Porvoo; Ringbom Reijo Pentti Juhani, kunnossapitopäällikkö, Rauma; Saari Jukka Tapio, kuvataiteen lehtori, Akaa; Saarimäki Joni Jouni Matias, komisario, Turku; Salonen Esa Elias, rikosseuraamusesimies, Hämeenlinna; Salonen Timo Olavi, projektihankintapäällikkö, Naantali; Samulin Matts Henrik, jordbrukare, Pedersöre; Santanen Paula Helena, erityisluokanopettaja, Loimaa; Savolainen Arto Tapio, osastoinsinööri, Tammela; Savolainen Kai Markus, farmaseutti, Utajärvi; Savolainen Mika Tapio,. Risikko kertoo ansiomerkin olleen hänelle suuri yllätys. Tämä on tullut tekemällä.” 60 vuotta viime kesäkuussa täyttänyt Risikko arvelee eduskunnan esittäneen hänelle ansiomerkkiä. Luulen, että hänkin tuolla taivaanpankolla taputtaa tälle kunniamerkille. luokan komentajamerkki
varapuheenjohtaja, Loviisa; Katajainen Saila Katriina, rikosylikonstaapeli, Tampere; Kaukonen Merja Marita, asiakkuuspäällikkö, Rantasalmi; Kemppainen Heikki Olavi, toimitusjohtaja, Kajaani; Kemppainen Sirkka Marjatta, päiväkodinjohtaja, Siikalatva; Kemppi Valtteri Johannes, ylikonstaapeli, Turku; Kerola Mari Tuulia, toiminnanjohtaja, Kannus; Keränen Kari Unto Johannes, aktuaari, Hyvinkää; Keränen, Minna Katariina, assistentti, Espoo; Keskimölö Päivi Johanna, henkilöstösuunnittelija, Kemi; Keskinen Juha Olavi, hallituksen puheenjohtaja, Tampere; Kesti Niina Hannele, hallituksen puheenjohtaja, Rusko; Ketoja Arja Kyllikki, 4H-toiminnanjohtaja, Kurikka; Kettunen Martti Antero, vakuutusedustaja, maanviljelijä, Vieremä; Kettunen Pentti Olavi, metsäasiantuntija, Kontiolahti; Kilpiö Tero Marko Juhani, kaupunginvaltuutettu, yrittäjä, Kauhajoki; Kilponen Juha Pekka Jussi, tarkastaja, Haapajärvi; Kinnunen Irma Annikki, markkina-aluevastaava, Imatra; Kinnunen Pirkko Tuulikki, sairaanhoitaja, Jyväskylä; Kitinprami Sari Anneli, palvelupäällikkö, Iittala; Kivelä Heikki Matias, ruiskumestari, Tampere; Kivikallio Elina Maria, sosiaalilautakunnan puheenjohtaja, Koski Tl; Kivisaari Hannu Olavi Johannes, kasvintuotantoasiantuntija, Lapua; Klasila Jani, johtokeskuspäivystäjä, Sammatti; Klemettinen-Kataja Johanna, ministerin sihteeri, Porvoo; Koivisto Hilkka Tuulikki, diakonissa, Säkylä; Koivisto Jari Tapani, vanhempi konstaapeli, Tampere; Koivisto Kare Johannes, kalatalousasiantuntija, Rovaniemi; Koivisto Kari Antero, kaluston käytönsuunnittelija, Riihimäki; Koivisto Kimmo Antero, lapsija nuorisotyön ohjaaja, Säkylä; Koivistoinen Reijo Sulevi, projektipäällikkö, Kuopio; Koivukangas Pekka Olavi, valmiuspäällikkö, Rovaniemi; Koivula Kai Juhani, taksiyrittäjä, Lieto; Koivuoja Jukka Jaakko Tapani, maatalousyrittäjä, Kalajoki; Kokkoniemi Teija Anja Hannele, lupaesimies, Sodankylä; Kolehmainen Tuula Hannele, lupa-asiantuntija, Raisio; Komulainen Erja Sinikka, etuuskäsittelijä, Pudasjärvi; Kontinen Hilpi Irma Anelma, kihlakunnanulosottomies, Mikkeli; Kontinen Osmo, melaasiamies, Tyrnävä; Kontinen Tuomo Juhani, metsäasiantuntija, Ristiina; Kontkanen Päivi Marja-Liisa, siivouspäällikkö, Rovaniemi; Kopra Jussi Esko Tapani, aikataulutusinsinööri, Järvenpää; Kordelin Kai Markus Juhani, kunnossapitoinsinööri, Rauma; Korpi Pasi Johannes, ylikonstaapeli, Tampere; Kortelainen Sami Antero, tehdaspalvelupäällikkö, Oulu; Korva Ahti Ensio, radioverkkoasiantuntija, Leppävesi; Koskelo Markku Tapani, maanviljelijä, Pälkäne; Koskenkorva Jorma Johannes, laatuinsinööri, Vaasa; Koski Maija-Liisa, puutarhuri, Lappeenranta; Kouvalainen Juha-Perttu, yrittäjä, toimitusjohtaja, Joensuu; Kuisma Niina Susanna, ikääntyvien palvelujen esimies, Säkylä; Kukkohovi Pertti Rauno, kartoittaja, Oulu; Kukola Outi Maria, talousja henkilöstösihteeri, Pöytyä; Kultalahti Päivi Katariina, kehittämissuunnittelija, Evijärvi; Kumpu Kalle Tapio, työnjohtaja, Riihimäki; Kumpuniemi Mikko Juhani, rikosylikonstaapeli, Pomarkku; Kuparinen Ari Juhani, taksiyrittäjä, Lappeenranta; Kurikkala Anne Elina, osastonhoitaja, Kalajoki; Kurikkala Tiina Anna-Kaarina, osastonhoitaja, Savonlinna; Kurttila Terttu Helena, osastonhoitaja, Rovaniemi; Kuusisaari Matti Juhani, yksityisyrittäjä, Evijärvi; Kymäläinen Kristiina Else, maatalousyrittäjä, Salo; Käki Jukka Sakari, rikosylikonstaapeli, Lahti; Kämäräinen Leena Marjatta, kirjanpitäjä, Joensuu; Kärkelä Pilvi Sisko, yrittäjä, Kihniö; Köykkä Lasse Tapio, ylietsivä, Järvenpää; Laakkonen Teemu Valtteri, toimitusjohtaja, Kotka; Laatikainen Timo Juhani, vanhempi opettaja, Kuopio; Lafond Elsa Anneli, kielenkääntäjä, Kaskinen; Lahti Matti Juhani, ylikonstaapeli, Paimio; Laitinen Aatu Olavi Bernhard, maanviljelijä, Kuopio; Lammi Tuomo Erkki, vastaava yksilöohjaaja, Ylöjärvi; Lampela Heikki Juhani, maanviljelijä, Tervola; Lampinen Arto Olavi, kauppias, Asikkala; Lampinen Seppo Matias, työnjohtaja, Multia; Lankinen Hannu Sakari, osastomestari, Kouvola; Lapinniemi Jarmo Tapani, kunnossapitopäällikkö, Oulu; Lapinniemi Reijo Antero, liikenneohjaaja, Oulu; Laurila Ilkka Erkki Eevert, kauppias, Turku; Lavikainen Heli Hannele, osastonhoitaja, Liperi; Lavu Kari Sakari, kuljetusyrittäjä, Karstula; Lehikoinen Eija Raakel, kirjanpitäjä, Joensuu; Lehtimäki Jarno Johannes, tuotantopäällikkö, Somero; Lehtola Ari-Pekka, teknisen palvelun johtaja, Eurajoki; Lehtola Arja Inkeri, kunnanvaltuutettu, Lappajärvi; Lehtomaa-Termälä Kirsti Marjatta, tarkastaja, Joensuu; Lehtonen Pasi Kalervo, palotarkastaja, Yläne; Lehtopelto Marko, paloesimies, Inkoo; Leinonen Asta Tuulikki, vanhustyön diakoniatyöntekijä, Oulu; Leinonen Jyrki Kalevi, tuotantomestari, Porvoo; Lempinen Paula Kaarina, sairaanhoitaja, Lumijoki; Liewendahl Katarina Cecilia, sjukskötare, Föglö; Liiten Mervi Hillevi, ruokahuoltopäällikkö, Lieksa; Lindelöf-Sahl Harriet, ungdomssekreterare, Kristinestad; Lindfors Päivi Marjatta, 4H-toiminnanjohtaja, Sastamala; Lindholm Charlotte, hälsovårdare, Mariehamn; Lindman Krister, hemvårdsledare, Borgå; Lindqvist Mats Mikael, lektor, Karleby; Lindvall Mikael, jordbrukare, Nykarleby; Lokasaari Seppo Juhani, projektivastaava, Kangaskylä; Lopperi Markku Tapio, korjuuesimies, Mäntyharju; Louet-Similä Kaisa, palvelupäällikkö, Siikalatva; Luhti Juhani Tarmo, pääkäyttäjä, Kärkölä; Lukin-Keiski Katja Maarit, muusikko, Lahti; Lundberg Åsa Maria, bibliotekarie, Brändö; Luukkaala Liisa Linnea, maatilatarkastaja, Vesilahti; Luukkonen Ahti Alvari, resurssipäällikkö, Savonlinna; Luukkonen Pasi-Jukka Olavi, taksiyrittäjä, Puumala; Lämsä Kerttu Kyllikki, kunnanvaltuutettu, Taivalkoski; Lätti Veli Erkki Sakari, maanviljelijä, kalastaja, Kokkola; Mahosenaho Taimi Eliisa, maisemaja ympäristöasiantuntija, Oulu; Malm Mikko Antero, ylietsivä, Jyväskylä; Manns Esme Inkeri, tarkastaja, Myrskylä; Mattila Päivi Aulikki, vuoromestari, Salo; Mattila Rauno Tapio, tulenkestävien materiaalien asiantuntija, Raahe; Mattila Satu Johanna, vanhempi laadunvarmistuskemisti, Liminka; Mertsalmi Ilkka, toimitusjohtaja, Padasjoki; Metsäkivi Sari Johanna, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, Vihti; Miettinen Janne Petteri, johtokeskuspäivystäjä, Mäntsälä; Miettinen Simo Petteri, ylikonstaapeli, Lohja; Miinalainen Antti Olavi, kehitysinsinööri, Äänekoski; Mikkelinen Arja Anitta, taloussihteeri, Lohja; Mittilä Pekka Tapani, sisäinen tarkastaja, Orimattila; Moilanen Anu Silvia, maksatustarkastaja, Rovaniemi; Moilanen Tuula Marjatta, kaupunginvaltuutettu, Lappeenranta; Moisander Sirpa Anneli, laboratoriomestari, Ypäjä; Mujunen Jukka Jarmo, metsäasiantuntija, Joensuu; Murtokanta Raine Juhani, ylikonstaapeli, Lempäälä; Murtola Terttu Anneli, ruokinnan erityisasiantuntija, Iisalmi; Mustajärvi Seija Helena, kihlakunnanulosottomies, Riihimäki; Mustonen Ari Pekka, vanhempi opettaja, Kuopio; Myllymäki Anna-Liisa, luottamushenkilö, Kurikka; Mäkelä Arto Juhani, maatalousyrittäjä, Sastamala; Mäkelä Kari Pekka, varikkopäällikkö, Nokia; Mäkimaa Jari Kalevi, voimalaitosteknikko, Rauma; Mäkinen Jari, voimajohtoyliasentaja, Hausjärvi; Mäkitaavola Gösta Peter, yrittäjä, Tornio; Mäkitalo Ari Henrik Tapio, sosiaalityöntekijä, Savonlinna; Mällönen Eero Tapio, ylikonstaapeli, Joutsa; Mänkäri Timo Juhani, maatalousyrittäjä, Salo; Männistö Kari Tapani, varaosamyyjä, Seinäjoki; Määttä Veli Antero, kaupunginvaltuutettu, Kuusamo; Mölsä Oili Anneli, hallintoja talousjohtaja, Punkalaidun; Niinistö Minna, luottamushenkilö, Kauhava; Nilsén Sini Pilvi, sairaanhoitaja, Keminmaa; Nordman Klaus Henrik, maanviljelijä, Pori; Nurmi Auno Ensio, kuljetusyrittäjä, Askola; Nurmi Juhani Mikael, kihlakunnanulosottomies; Nybjörk Marie Elisabet, klasslärare, Korsnäs; Nygrén Merja Riitta Johanna, työllisyyskoordinaattori, Outokumpu; Nykänen Heikki Olavi, maaseutuyrittäjä, Mikkeli; Nykänen Raimo Martti Antero, toimitusjohtaja, Veteli; Nylund Jan Runar Emanuel, projektledare, Borgå; Ohma Terttu Kaarina, sairaanhoitaja, Valkeakoski; Oikarinen Anu Maria, luottamushenkilö, Masku; Oinonen Pia Susanna, apulaisosastonhoitaja, Savonlinna; Oinonen Satu Kristiina, rikosylikonstaapeli, Kuopio; Ojanperä Vesa Heikki, ympäristösihteeri, Siikajoki; Ojansuu Ismo Paavo, puistotyönjohtaja, Tammela; Oravainen Paula Marianne, vastaava hoitaja, Tyrnävä; Paananen Matti Kalervo, paikkatietoinsinööri, Paavola; Pahkajärvi Jani Juhani, ylikonstaapeli, Hyvinkää; Pajunen Hans Niklas, klasslärare, Kronoby; Paldan Katja Marja, sosiaaliohjaaja, Miehikkälä; Papunen Arto Pentti Olavi, liikennesuunnittelija, Joensuu; Parikka Mikko Tapio, suojeluja palopäällikkö, Imatra; Parkkari Merja Kaarina, käräjäsihteeri, Vaasa; Parkkila Jari Heikki, palvelupäällikkö, Kemi; Pekonen Petri Heikki Juhani, maanviljelijä, Mikkeli; Pelto Mika, urheilutoimenjohtaja, Lempäälä; Peltonen Juha Pekka, ylikonstaapeli, Tampere; Pentti Seija Elisa, sairaanhoitaja, Kalajoki; Pihlajakangas Päivi Annikki, sairaanhoitaja, Kannus; Pitkänen Matti Kalevi, yrittäjä, Tuusniemi; Pitkänen Päivi, terveydenhoitaja, Porvoo; Pitkänen Sanna Katariina, yrittäjä, Pöytyä; Pohjola Veli Matti, taksiyrittäjä, Kuusamo; Pokki Jarmo Kalevi, metsäasiantuntija, Lahti; Puolakka Armi Helena, kaupunginvaltuutettu, Lappeenranta; Pursiainen Merja Elina, maatalousyrittäjä, Rautavaara; Pöllänen Esa-Pekka, ylikonstaapeli, Jyväskylä; Ramström Hans-Erik, bibliotekarie, Mariehamn; Rantanen Tapio Johannes, rikosylikonstaapeli, Masku; Ratamaa Timo Tapio Reinhold, metsäasiantuntija, Mäntyharju; Rauhala Hanna Eeva-Maria, vastaava sairaanhoitaja, Koski Tl; Reinikainen Virpi Kristiina, maidontuotannon asiantuntija, Hirvensalmi; Rentola Sanna Sylvia, rikosylikonstaapeli, Mäntsälä; Riihimäki Urho Rikhard, myyntipäällikkö, Alaskylä; Rintakuusi Erkki Olavi, luottamushenkilö, Kiuruvesi; Rintala Maija Anneli, kiinteistöassistentti, Ii; Risku Vaula Anne Inkeri, diakonissa, Hämeenlinna; Romppanen Anne Sisko Helena, bioanalyytikko, Kontiolahti; Roos Sirkku Anne Irmeli, farmaseuttinen neuvonantaja, Kirkkonummi; Rosenlindt Jari Kalevi, virastomestari, Siltakylä; Rossi Risto Olavi, kaupunginvaltuutettu, Viitasaari; Rousku Juha-Pekka, vuorotyönjohtaja, Valkeakoski; Ruhanen Kai, agrologi YAMK, Kiuruvesi; Ruuhinen Olli Pekka, maaseutuasiamies, Evijärvi; Ruupunen Pekka Lauri Antero, turvallisuuspäällikkö, Varkaus; Ruutikainen Arto Eerik, haastemies, Rovaniemi; Rökman-Pakkanen Virpi Johanna, sosiaaliohjaaja, Virolahti; Rönnblad Taina Teresa, maksatusasiantuntija, Raasepori; Röpelinen Carita Riia Maria, toiminnanjohtaja, Savonlinna; Saari Paavo Tapani, vanhempi suunnitteluinsinööri, Mustasaari; Saarimäki Mika Heikki, maatalousyrittäjä, Alavus; Saarinen Maini Marketta, perintäsihteeri, Juupajoki; Sahlman-Kiiski Anne Marjatta, kuraattori, Tuusula; Salmela Jukka-Pekka, ylikonstaapeli, Rovaniemi; Salmio Marita Kaarina, vastaava työterveyshoitaja, Noormarkku; Sand Nancy Ann-Christine, sjukskötare, Närpes; Saxen Henrik, puistotyönjohtaja, Ikaalinen; Selander Jaakko Sakari, ylikonstaapeli, Rovaniemi; Seppinen Pekka, maaseutuasiamies, Oulainen; Seppälä Martti Antero, ylikonstaapeli, Jyväskylä; Seppäläinen Satu Anneli, suunnittelija, laatupäällikkö, Kontiolahti; Siipola Marjo Anneli, sairaanhoitaja, Kalajoki; Siitari Sari Maarit, tutkimusassistentti, Inari; Siitonen Harri Olavi, kunnossapitoinsinööri, Imatra; Siivonen Miika Johannes, ylikonstaapeli, Naantali; Silvennoinen Erja-Liisa, palkanlaskija, Kihniö; Silvennoinen Katja Marjaana, laatuja turvallisuuspäällikkö, Punkaharju; Silvennoinen Pertti Antero, palomestari, Kitee; Sinisalo Jarmo Juhani, toimitusjohtaja, Pöytyä; Sipi Marja-Liisa Inkeri, yrittäjä, Lahti; Sissonen Juha Simana, rikosylikonstaapeli, Kontiolahti; Sistonen Mika Olavi, ylikonstaapeli, Kotka; Smeds Laila Helena, vastaava sairaanhoitaja, Tornio; Snellman Anne Marketta, kaupunginvaltuutettu, FT, Oulu; Sorjonen Mikko Erkki Kullervo, rikosylikonstaapeli, Mikkeli; Sorsa Kirsi Anita, tutkintasihteeri, Joensuu; Sortti Päivi Tuulikki, osastonhoitaja, Rovaniemi; Suomi Kimmo Petteri, kiinteistöpäällikkö, Kaarina; Syvänperä, Tiia-Leena, rikosylikonstaapeli, Jyväskylä; Säilä Mika-Antti Akseli, asiantuntija, Mäntsälä; Söderholm Karl Mikael, jordbrukare, Saltvik; Tainio Eija Katriina, avoterveydenhoidon osastonhoitaja, Kalajoki; Taivalmäki Aila Margit, kulttuuripalvelupäällikkö, Seinäjoki; Takku Teija Hannele, lupaesimies, Lieto; Tallavaara Urpo Kalervo, suunnittelija, Tornio; Talonen-Levula AnneMaija, yrittäjä, Parkano; Talvitie Esa Heikki, ylikonstaapeli, Tampere; Tammelin Heidi Carita, museotoimenjohtaja, Vihti; Tamminen Markku Kauko Juhani, taksiyrittäjä, Uurainen; Tapaninen Hannu, vahinkotarkastaja, Asikkala; Tavio Tero Matti, kaupunginhallituksen jäsen, Naantali; Tervo Pekka Jaakko, liikuntapaikkamestari, Liminka; Tervonen Kari Petri Juhani, työmaapäällikkö, Lappeenranta; Tervonen Pekka Sakari, rikosylikonstaapeli, Raahe; Tikander Solveig, sjukskötare, Mariehamn; Tikkanen Nadja, farmaseutti, Lappeenranta; Tikkanen Timo Olavi, logistiikkasuunnittelija, Iisalmi; Timmerbacka Heli Elisabet, rikosseuraamustyöntekijä, Hyvinkää; Timonen Jari Juhani, korjaamoesimies, Oulu; Tingvall Seppo Kalevi, kaavoituspäällikkö, Orivesi; Tirkkonen Marjo Riitta Helena, alue-esimies, Kuopio; Tirkkonen Ruuth Helena, kihlakunnanulosottomies, Lahti; Tirkkonen Veijo Ilmari, pääluottamusmies, Kuopio; Tjeder Sari Elise, terveydenhoitaja, Pyhtää; Toivola Teppo Aleksi, varastonhoitaja, yrittäjä, Kuortane; Torkkeli Tuula Anneli, fysioterapeutti, Kangasala; Tuohimaa Eija Kaarina, toiminnanjohtaja, Jyväskylä; Tuohitaival Irma Tellervo, tilitoimistoyrittäjä, maanviljelijä, Ikaalinen; Tuoma Anne Irmeli, sairaanhoitaja AMK, Kouvola; Tuomaala Pentti Uolevi, yleinen edunvalvoja, Pudasjärvi; Tuominen Hannu Tapani, metsäasiantuntija, Hamina; Tuominiemi Jukka Hannu, toimitusjohtaja, Jyväskylä; Tuovinen Olli Matti, asiakasvastuullinen johtaja, Kuopio; Tuppura Leena Riitta Marjatta, toimitusjohtaja, Savonlinna; Turkia Juha Veli, yrittäjä, Lappeenranta; Turkki Auli Marja Helena, suunnittelija, Ii; Tykkyläinen Pentti Tapio, kunnanhallituksen puheenjohtaja, Ilomantsi; Tynkkynen Tarja Maarit Talvikki, fysioterapeutti, Savonlinna; Tyynelä Heikki Risto, yrittäjä, asennusvalvoja, Jyväskylä; Uotila Jarmo Juhani, röntgenhoitaja, Harjavalta; Uotila Tuija Anneli, tekstiilikäsityönopettaja, Kouvola; Ursin Sirpa Hannele, talouspäällikkö, Oulu; Utriainen Kari, rakennusmestari, Kemi; Valkeinen Matias Valtteri, ylikonstaapeli, Nurmijärvi; Wallius Helena Anna-Maria, ylikonstaapeli, Hämeenlinna; Valtonen Virpi, vastuullisuusasiantuntija, Mäntsälä; Varho Matti Reima, turvallisuuspäällikkö, Rauma; Varjonen Jouni Johannes, tulliylitarkastaja, Naantali; Varjonen Leena Annukka, fysioterapeutti, Uusikaupunki; Veivo Sointu Marketta, yksilövalmentaja, Pudasjärvi; Vellonen Kari Esa Juhani, asiakkuuspäällikkö, Nokia; Venäläinen Ari Juhani, ylikonstaapeli, Tuusniemi; Widd Kenneth, speciallärare, Malax; Viitaharju Kalevi Johannes, toimitusjohtaja, Parkano; Viitala Esko Juhani, energiaja talousasiantuntija, Pudasjärvi; Viitanen Eira Anita, varhaiskasvatusyksikön johtaja, Tampere; Viljas Mari, sairaanhoitaja, Liminka; Vilkki Mika Tapio, laadun ja toiminnan kehitysasiantuntija, Vaasa; Villikka Leena Anneli, sairaanhoitaja, Kouvola; Virkki Heli Päivi Tuulikki, sairaanhoitaja, Savonlinna; Virta Juha Matias, kunnossapitomestari, Tornio; Vitikainen Vesa Antero, ylikonstaapeli, Pori; Vuokila Juha Veli, huoltomestari, Tornio; Vuotila Aulis Antero, yrittäjä, Kalajoki; Väisänen Hannele, ylipäivystäjä, Kuopio; Väisänen Pekka Gunnar Johannes, huoltomestari, Kuopio; Väisänen, Sirkku Kaarina, lehtori, Lappeenranta; Väyrynen Tero Tuukka Johannes, rikosylikonstaapeli; Väätämöinen Seppo, lohkovarustelupäällikkö, Raisio; Ylikoski Tuomo Tapio, paloesimies, Ylivieska; Ylikulju Auvo Johannes, työnjohtaja, Raahe; Ylikulju Sauli Henrik, ylikonstaapeli, Liminka; Ylinen Anne Anita, verotarkastaja, Raahe; Yli-Suutala Pertti Juhani, ylimestari, Uusikaarlepyy; Ylönen Jari Kalevi, tutkimusteknikko, Haukipudas; Ylönen Saila Johanna, henkilöstöasiantuntija, Lempäälä; Åkerlund Niko Jouni Petteri, rikosylikonstaapeli, Tampere; Örri Antti Juhani, ylikonstaapeli; Österberg Jimi Petteri, ylikonstaapeli, Lohja Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali Aalto Voitto Kalervo, tekninen osaaja, Ylöjärvi; Aaltola Erkki Juhani, vuoroesimies, Jyväskylä; Aho Matti-Pekka, työsuojelupäällikkö, Mäntsälä; Alajääskö Leena Tuulikki, vuoropäällikkö, Rovaniemi; Alakoski Jaana Maarit Helene, laborantti, Turenki; Ala-Sankola Ritva Elina, asiantuntija, Hollola; Alhonen Anne Maria, asiantuntija, Porvoo; Ammunet Marja Leena, asiantuntija, Ylivieska; Antas Tina Helena Sylvia, äldre konstapel, Borgå; Antin-Juntunen Monica, rahoitusasiantuntija, Lohja; Anttila Anne Maarit, vuoropäällikkö, Jyväskylä; Anttila Kimmo Antero, ratkaisuasiantuntija, Kotka; Anttila Taru Sointu Elisabet, käräjäsihteeri, Oulu; Arenius Pasi Markus, hätäkeskuspäivystäjä, Kerava; Arola Timo Veikko, materiaalivastaava, Nokia; Aronen Lena Kristina, asiakaspalvelun asiantuntija, Vilppula; Asumaa Jukka Heikki, erikoisammattimies, Suonenjoki; Autio Kirsi Anneli, vanhempi konstaapeli, Tervakoski; Axell Ulf Lennart, ungdomsarbetsledare, Larsmo; Björk Hanna Helena, tutkintasihteeri, Janakkala; Björn Marlene Gunilla, korvauskäsittelijä, Vihti; Blomqvist Jörgen, äldre konstapel, Iniö; Collander Maarit Anneli, asuntosihteeri, Ylöjärvi; Danielsson Gerd Monica, ansvarig hemvårdare, Saltvik; Dunder Terttu Anita, toimistosihteeri, Tornio; PETTERI KIVIMÄKI MTK:n ll varapuheenjohtaja Mauno Ylinen Kauhavalta on yksi arvostetun Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin (SL R I) saajista tänä vuonna. Paljon tunteja on takana. MTK-Etelä-Pohjanmaan varapuheenjohtajan pesti 1997 vaihtui puheenjohtajuudeksi 2002?05. Aloitin MTK:ssa aikoinaan 1990-luvun puolivälissä nuorten valiokunnassa. Jotain on saatu myös aikaan.” Tunnustus on hänen mukaansa poikkeus järjestötoiminnan arkeen. ”Kaikesta päätellen asioiden hoidossa on onnistuttu. Maaseudun Tulevaisuus 13 perjantaina 4. ”Joskus järjestössä vaikuttamisen tulokset voivat näkyä vasta vuosien päästä. Päivä voi mennä jopa työn merkeissä tilan kyntöhommissa.” Sitä voisi Ylisen mukaan vielä edistää näillä keleillä ennen roudan tuloa Ekolan kylän pelloilla. HARRI KALLIO-KURSSI ”Suuri tunnustus”, sanoo MTK:n Mauno Ylinen Agronomi Mauno Yliselle on myönnetty Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki.. ”Olisi sitten pois kevään kiireistä. ”Yleensä lähestytään silloin, kun jokin ongelma pitää ratkaista.” Maatilan töissä työn tuloksen voi nähdä välittömästi, mutta järjestötyössä tilanne on toisin. Hän näkee tunnustuksen siinä valossa, että pitkä, neljännesvuosisadan mittainen tekeminen MTK:n ja muun järjestötoiminnan saralla on kantanut satoa. Ylipäätään aika kova juttu luottamusmiesuraa ajatellen”, Ylinen sanoo. No, eiköhän myös pieni juhlahetki näissä merkeissä järjesty.” Ylinen toimi vuodesta 1995 lähtien kaksi vuotta MTK:n nuorten valiokunnassa, jonka puheenjohtajana hän osallistui muun muassa Euroopan nuorten tuottajien kokouksiin. ”Koronan takia ei paljon tulla liikkumaan. ”Suuri tunnustus tämä on, vaikka jotakin tiesin olevan tekeillä. Keskusliiton johtokuntaan hän nousi 2006 ja keskusliiton toiseksi puheenjohtajaksi 2009. joulukuuta 2020 KUNNIAMERKIT ylitarkastaja, Kokkola; Savolainen Veli Juhani, riskipäällikkö, Siilinjärvi; Seppälä Ritva Anneli, johtava sosiaalityöntekijä, Kouvola; Siekkinen Antti, tuotantoinsinööri, Suolahti; Silkkari Marja-Leena Tuulikki, projektikoordinaattori, Orimattila; Sipilä Elvi Kaisa Annikki, johtaja, Alavieska; Sipponen Jukka Kalevi, prosessiasiantuntija, Lapinlahti; Sjöblom Kristian Mikko Jalmari, suunnittelupäällikkö, Perttula; Sjöstrand Ingela Elisabeth, barnomsorgschef, Mariehamn; Sjövall Susanne, avdelnings skötare, Mariehamn; Smolander Hannu Pekka, maanviljelijä, Tuusniemi; Sorvali Nicky Tapani, tuoteomistaja, Tuusula; Soudunsaari Raimo Matias, vanhempi projektipäällikkö, Kerava; Taka Miiko Anneli, päätoiminen erityisopettaja, Jyväskylä; Tallila Timo Antti, perusturvajohtaja, Hämeenkyrö; Talvala Leo Tapio, tulliylitarkastaja, Lappeenranta; Tamminen Timo Juhani, kirjastotoimenjohtaja, Kangasala; Tervaniemi Mikko, maanviljelijä, Mänttä-Vilppula; Toivanen Aki Juhani, johtava palotarkastaja, Salo; Toivola Mika Petri, tuoteja kemikaaliturvallisuuden asiantuntija, Eurajoki; Torppa Jussi Aarne Ensio, toimitusjohtaja, Veteli; Tupeli Juha Olli, rakennusmestari, Seinäjoki; Ukkonen Aki-Veikko, luokanopettaja, rehtori, Eura; Ukskoski Anni Kristiina, koulutusasiantuntija, Järvenpää; Vaahtoniemi Jussi Kaarlo Matias, ylikonstaapeli, Lapua; Vaattovaara Marita Karin, verotarkastaja, Rovaniemi; Vadén Veli-Matti, vastaava suunnittelija, Hyvinkää; Vainio Lea Marika, sovellusasiantuntija, Nummela; Valpas Paula Helena, hallinnollinen ulkoasiainsihteeri, Tolkkinen; Varis Ari Veikko, maanviljelijä, Pyhäjärvi; Varjola Juha Antti, turvallisuusasiantuntija, Nastola; Vehmanen Jukka Matti, toimittaja, Turku; Vento Jari Juhani, koneyrittäjä, Rautjärvi; Vesalainen Risto Heikki, palotarkastaja, Tuusula; Viitasalo Mauri Antero, automaatiotekniikan pääinsinööri, Rauma; Vilén Heta Maarit, yritysyhteistyökoordinaattori, Kouvola; Villa Markku Tapio, suunnittelupäällikkö, Lappeenranta; Voutilainen Sanna Elina, toiminnanjohtaja, Raisio; Vuopio Mirja Elina, erityisasiantuntija, Pello; Vuori, Pia Marita, toimitusjohtaja, Hattula; Vuorinen Kimmo Ilari, ryhmäja järjestelmäpäällikkö, Tampere; Väliaho Arja Tuulikki, talousjohtaja, Soini; Ylikauma Hilkka Alina, tuotannonsuunnittelija, Haapavesi; Yli-Korpela Juha Mikko Tapio, metsäopetuksen lehtori, Perho; Ylinen Janne Kristian, rikosseuraamusesimies, Laihia; Yli-Parri Juha Paavo Kustaa, yrittäjä, Punkalaidun; Åberg Päivi Outi Hannele, apulaisrehtori, Forssa; Åsvik Mikael Andreas, jordbrukare, Kronoby; Österlund Bengt Runar Alfons, yrittäjä, Lappohja Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein Aamuvuori Antti Markus, rikosylikonstaapeli, Kuopio; Aarnio Soile Tiina, maaseutuasiamies, Alajärvi; Ahola Jyrki Valfrid, maanviljelijä, Pälkäne; Ahonen Veli-Matti, vapaa-aikaohjaaja, Miehikkälä; Alahautala Osmo Elias, maaseutuyrittäjä, Alavieska; Ala-Katara Severi Matias, yrittäjä, Kihniö; Alén Sirpa Satu Sinikka, kirjaamisasiantuntija, Lohja; Alenius Sinikka Marita, sosionomi, Pori; Ali-Löytty Timo Juhani, työnjohtaja, Vesilahti; Alkkiomäki Jari Olavi, suunnitteluasiantuntija, Kihniö; Andsten Tero, korjaamopäällikkö, Lohja; Antinjuntti Erkki Ilmari, ylikonstaapeli, Tornio; Anttila Jani Petri Juhani, ylikonstaapeli, Turku; Arbelius Tarja Kaarina, yrittäjä, Kiuruvesi; Backman Thomas Carl-Johan, maskintekniker, Borgå; Björklund Helena, sairaanhoitaja, Raisio; Bobacka Sten Johannes, verkställande direktör, Larsmo; Brokvist Hannele Elma Inkeri, tarkastaja, Maalahti; Brännare Anna-Leena, opettaja, Vihti; Carlberg Yvonne Maria, hälsovårdare, Raseborg; Ekblom Anna-Lisa, sjukskötare, Geta; Ekman Terhi Leena, kirjanpitäjä, Mikkeli; Emet Ronnie, paloesimies, Pietarsaari; Eriksson Kjell Kristian Vilhelm, överkonstapel, Jomala; Erlands Kaj Henrik, maatalousyrittäjä, Teuva; Ervonen Erja Annikki, laboratorioteknikko, Kokkola; Eskelinen Sari Johanna, sairaanhoitaja, Valkeakoski; Eskola Eija Liisa, osastonhoitaja, Kangasala; Furu Johanna, sjukskötare, Jomala; Grenman Erkki Olavi, liikenneohjaaja, Lahti; Haanpää Hannakaisa, ateriaja siivouspalvelupäällikkö, Kangasala; Haapahuhta Pentti Eero Juhani, kaupunginvaltuuston jäsen, Sastamala; Haavisto Jukka Tapio, laatuja ympäristöpäällikkö, Salo; Haavisto Marjo Aulikki, sairaanhoitaja, Valkeakoski; Hackspik-Tuomisto Merja, luottamusmies, Kangasala; Hakkarainen Erja Marketta, toimitusjohtaja, Lahti; Halmela Henri Untamo, ylikonstaapeli, Kangasala; Halonen Heikki Juha Pekka, vanhempi konstaapeli, Jyväskylä; Hammar Pasi Tapio, tekninen asiantuntija, Uusikaupunki; Hanski Vesa Juhani, ylikonstaapeli, Turku; Hassinen Sirkka Tarja Elina, taksiyrittäjä, Ilomantsi; Haverinen Jarmo Sakari, kihlakunnanulosottomies, Siuntio; Heikkinen Riitta Marjatta, ohjaaja, Oulu; Heikkinen Urpo Olavi, maatila-asiantuntija, Kempele; Heikkurinen Raija Anneli, lähetyssihteeri, Lahti; Heinonen Jaakko Kalevi, tarkastaja, Mikkeli; Heinämaa Hannu Juhani, tarkastaja, Tammela; Helanummi Kaisa Marjanne, suunnittelupäällikkö, Keminmaa; Helisten Sirkka Liisa, varhaiskasvatuksen johtaja, Joensuu; Helkala Marita Kristiina, palveluesimies, Kouvola; Hellgrén Jussi Tapani, linja-autonkuljettaja, Kihniö; Hellund Stefan Jan Henrik, vägmästare, Pedersöre; Herlevi Marjo Helena, asiantuntija, Orimattila; Heurlin Eeva Inkeri, kaupunginvaltuutettu, Paimio; Hietala Sari Maaria, kihlakunnanulosottomies; Hietalahti Tapio Niilo, taksiyrittäjä, Kittilä; Hietanen Satu, toimitusjohtaja, Hausjärvi; Hiltunen Antti Jarmo Tapio, metsäasiantuntija, Iisalmi; Hiltunen Hanna Mari, tarkastaja, Oulu; Hokkanen Pirkko Tuulikki, elintarviketarkastaja, Helsinki; Hollmén Manu Ilmari, bioenergia-asiantuntija, Siikainen; Holmgren Hans-Mikael, tekninen tuottaja, Vaasa; Holmström Barbro, sjukskötare, Mariehamn; Honkalampi Seija Liisa, vastaava työterveyshoitaja, Nurmijärvi; Hoppu Juha Antero, sairaanhoitaja, Lempäälä; Huhtala Marianne Maarit, pitopalveluyrittäjä, Isojoki; Huhtinen Päivi Marjaana, jalostusasiantuntija, Koski Tl; Huimala Ari Petri Kalervo, huoltoinsinööri, Kouvola; Hummelin Jukka Tapio, projektipäällikkö, Raisio; Huopana Tarja Tuulikki, emäntä, Perho; Huovinen Markku Pekka Juhani, kuljetusyrittäjä, Joensuu; Huttunen Anne Helena, asumispalveluesimies, Kiuruvesi; Huttunen Satu Päivikki, koulunjohtaja, Kontiolahti; Hyöppinen-Sipari Ulla-Riitta, kaupunginvaltuutettu, Lappeenranta; Hämäläinen Alpo Olavi, kuljetuspäällikkö, Lohja; Hämäläinen Risto Tapani, kunnanvaltuuston jäsen, Koski Tl; Hänninen Senni Tuulikki, sijoitusjohtaja, Mikkeli; Höysti Lasse Walter, kriminalöverkonstapel, Åbo; Ikola Virpi Kaisu Marketta, vastaava psykiatrinen sairaanhoitaja, Kemijärvi; Ikäheimonen Sirpa Helena, terveydenhoitaja, Rantasalmi; Isopoussu MarjaLeena, vastaava sairaanhoitaja, kätilö, Kuusamo; Ivanoff Arja Anneli, ravintopalvelupäällikkö, Virolahti; Jalkanen Marjo-Birgitta, metsätalousinsinööri AMK, Siilinjärvi; Jantunen Jari Juhani, kunnossapitopalvelupäällikkö, Heinola; Jarske Päivi Johanna, kihlakunnanulosottomies, Tampere; Jauhiainen Terttu Sinikka, director cantus, Kerimäki; Joensuu Jarno Johannes, paloesimies, Pori; Jokiainen Virva Maarit Annikki, ravitsemustyönjohtaja, Pori; Jokinen Juha Antero, vastaava asiantuntija, Kankaanpää; Jokinen Juha Tapio, taksiyrittäjä, Riihimäki; Jokinen Raina Kaarina, vastaava ohjaaja, Tampere; Julkunen Onni Tapio, metsäasiantuntija, Kaavi; Junnila Timo Uolevi, maatalousyrittäjä, Siikajoki; Junno Anssi Petteri, kunnossapitopäällikkö, Perttula; Junttila Risto Pietari, toiminnanjohtaja, Kemijärvi; Juustovaara Hannu Kalervo, kouluttaja, Tornio; Juvakka Leena Maria, työsuojelupäällikkö, Porvoo; Järvelin Jarmo Antero, ylietsivä, Mäntsälä; Järvenpää Mirja-Liisa, vanhempi rikoskonstaapeli, Pori; Järvinen Joni Olavi, rikosylikonstaapeli, Pori; Järäinen Virpi Marjukka, suuhygienisti, Nousiainen; Kaikkonen Riitta Anneli, analyytikko, Tervakoski; Kajander Rauno Juhani, maanviljelijä, Pöytyä; Kakko Päivi Hannele, asiakirjahallintoasiantuntija, Hämeenlinna; Kallio Asko Veli Ilmari, vastaava työmaapäällikkö, Seinäjoki; Kallio Pentti Anton, toiminnanjohtaja, Kaarina; Kamppinen Tuomo Matti, toimitusjohtaja, Vaasa; Kangas Paavo Martti, asiantuntija, Nivala; Kangas Pentti Veli Tapani, toimitusjohtaja, Kittilä; Kares Jaana Maria, asiakaspalvelukoordinaattori, Sastamala; Karhio Hilkka Liisa, tehdaslogistiikkapäällikkö, Vehniä; Karhu Timo Hannu Iisakki, yrittäjä, koristepuuseppä, Isokyrö; Kari Jorma Juhani, maanviljelijä, muusikko, Kauhava; Karjalainen Juha Tapani, sähköasentaja, työnjohtaja, Kuusamo; Karjalainen Katariina, tarkastaja, Oulu; Karkulahti Jouni Jari, talouspäällikkö, Kangasala; Karlsson Paula Marjatta, apulaisosastonhoitaja, Hollola; Karvonen Juha, kaupunginhallituksen 2. Olen lohduttanut nuorempia jäseniä, että tuolloin tehdyt päätökset alkavat nyt pikku hiljaa toteutua.” Itsenäisyyspäivän juhlinta on tänä vuonna vähäisempää kuin tavallisesti – kaikille tutuksi tulleesta syystä. Kunniamerkin saaja kuulee kunniamerkistä toimittajalta kesken valkosipulin lajittelua – tavaraa on menossa joulumyyntiin
14 Maaseudun Tulevaisuus perjantaina 4. Tuotettu Osuuskunnan asenteella, jossa jokaisesta pidetään huolta, tavoitellaan aina parempaa ja uskotaan että hyvät teot kantavat. WWW.NÄRPIÖNVIHANNES.FI /NARPIONVIHANNES WWW.KASVISRESEPTIT.FI /KASVISRESEPTIT Kotimaisia kasviksia moniin yhteisiin hetkiin. Kotimaisten kasvisten puolesta.. joulukuuta 2020 KUNNIAMERKIT Ekholm Jarkko Thorvald, vanhempi konstaapeli, Kaarina; Ekström Mika Kalevi, vanhempi konstaapeli, Kuhmo; Elamaa Kari Johannes, vanhempi rikoskonstaapeli, Ylivieska; Engblom Sonja Helena, äldre konstapel, Lemland; Engren Helena Elly Mariann, förvaltningssekreterare, Malax; Erkkilä Anna-Maija, tuotantotyöntekijä, Kangasala; Eskelinen Tiina Hannele, maatalousyrittäjä, Vieremä; Eskola Timo Olavi, toiminnanjohtaja, Savonlinna; Fisk Tomi Petri, vanhempi konstaapeli, Kempele; Fors Reetta-Leena, vanhempi konstaapeli, Pyhäjoki; ForsanderHakunti Carmelita, kanslisti, Kokkola; Forsström Kai Rainer, tiiminvetäjä, Sääksmäki; Gustafsson Sirkka-Liisa, palveluneuvoja, Rajamäki; Haapala Arja Helena, järjestelmäasiantuntija, Seinäjoki; Haaranen Arto Mikael, maanviljelijä, Ilomantsi; Haatanen Aino Kaarina, lähihoitaja, Kaavi; Haka-Risku Kimmo Mikael, vanhempi konstaapeli, Raahe; Hakola Päivikki Anneli, toimistosihteeri, Kotka; Hakola Raija Tuulikki, luottamushenkilö, Kurikka; Hakuli Mirva Orvokki, sihteeri, Lappeenranta; Halminen Seija Katriina, asuntosihteeri, Pöytyä; Happonen Marko Henri Tapio, logistiikkasuunnittelija, Valkeakoski; Harju Eeva Sinikka, kirjanpitäjä, Pelkosenniemi; Haulos Pirjo Kaarina, asiakaspalvelusihteeri, Hämeenlinna; Hautala Tiina Marianne, perintäsihteeri, Kurikka; Hautamäki Marjo Päivi Anitta, laborantti, Haapavesi; Heikkilä Anne Elisabet, toimistosihteeri, Kalajoki; Heikkilä Arto Ilmari, haastemies, Loimaa; Heikkinen Eine Marjatta, verosihteeri, Lapinlahti; Heikkinen Jouna Petri, laborantti, Porvoo; Heikkonen, Tuula Maaria, operaattori, Tuusula; Heinilä Päivi Marketta, toimistosihteeri, Kihniö; Heinonen, Jani Tapio, vanhempi konstaapeli, Oulu; Heinonen, Mervi Hannele, palvelupäällikkö, Oulu; Heinonen, Niina Marjatta, hätäkeskuspäivystäjä, Luvia; Heinonen, Tiina Erja Tuulikki, premium-asiantuntija, Hämeenlinna; Heiska, Arja Mailis, järjestelmäasiantuntija, Haapajärvi; Heiska, Jari Jooseppi, isännöitsijä, Seinäjoki; Heiskanen, Eine Marjatta, lupasihteeri, Varkaus; Heiskanen, Mika Henrik, haastemies, Lahti; Heiskanen, Mika Petteri, vanhempi konstaapeli, Kuopio; Hermansson, Sari Anneli, koulutusassistentti, Lieto; Hietaketo, Liisa Katariina, lupasihteeri, Janakkala; Hietakoivisto, Marita Kaarina, luottamushenkilö, Karvia; Hietala, Pirjo Ulla Maija, yksikön sihteeri, Kokkola; Hietala, Päivi Marjatta, alkionsiirtoseminologi, Kokkola; Hihnala, Olli Tapio, vanhempi konstaapeli, Kuopio; Hirvenoja, Marita Hannele, palvelusihteeri, Lempäälä; Hirvi, Tarja Päivikki, laadunvarmistusasiantuntija, Järvenpää; Hirvonen, Siru Salli Ailakki, sotaveteraani, Virolahti; Hohenthal, Seppo Tapani, vaunuasentaja, Kokkola; Hohtari, Raimo, koneasentaja, Tornio; Holm, Juha Esa, yrittäjä, Laukaa; Holopainen, Päivi Helena, rahoitusasiantuntija, Tuusula; Honkanen, Armi Kaarina, laborantti, Porvoo; Horttanainen, Sari Johanna, vanhempi rikoskonstaapeli, Imatra; Huhta, Markku Antero, hydrauliikkamekaanikko, Hämeenlinna; Hukari, Antti Juhani, vanhempi rikoskonstaapeli, Pudasjärvi; Huopainen, Heikki Johannes, vanhempi rikoskonstaapeli, Savonlinna; Huotari, Pekka Kalevi, työsuojeluvaltuutettu, Kouvola; Huovinen, Ann Monika, tutkintasihteeri, Liminka; Huovinen, Riitta Hannele, emäntä, Muhos; Huuho, Jaana Hannele, lupasihteeri, Kitee; Hytönen, Kirsi-Marja Tuulikki, tekninen työntekijä, Viinijärvi; Hyökki, Juha Kalevi, koneasentaja, Riihimäki; Hägg, Päivi Alma Kristiina, projektisihteeri, Lahti; Häggblom, Anneli, jordbrukare, Nykarleby; Häggblom, Jan Sigvard, materiaalinkäsittelyn operatiivinen esimies, Porvoo; Häggblom, Tomas Eric, vanhempi konstaapeli, Loviisa; Häkli, Paavo Antero, vuoroesimies, Imatra; Hämäläinen, Jarmo Yrjö Juhani, työsuojeluvaltuutettu, Kokemäki; Hörkkö, Terhi Anita, asiakasneuvoja, Kaarina; Idström Päivi Kirsi Maarit, johdon assistentti, Imatra; Iisakka, Hanne Maritta, vanhempi rikoskonstaapeli, Lumijoki; Iivarinen, Ritva Orvokki, asiantuntija, Kuopio; Ijäs, Leena Anneli, tuotannon suunnittelija, Valkeakoski; Immonen, Antti Ilmari, vanhempi konstaapeli, Kuopio; Inkeröinen, Jukka Pekka, vanhempi konstaapeli, Rovaniemi; Isosaari, Heikki Mikael, perushoitaja, Seinäjoki; Isosalo, Eija Kaarina, palveluvastaava, Muhos; Isotalo, Hannu Ari Juhani, työllistämisvastaava, Lieto; Issakainen, Tommi Valtteri, vanhempi konstaapeli, Oulu; Jansson Esko Ensio, moottoriasentaja, Tampere; Jansson, Timo Erkki Juhani, laadunvalvoja, Hanko; Jestoi, Katja Maarit, hätäkeskuspäivystäjä, Kuopio; Jokimies, Pirkko Suvi Aulikki, nuotistonhoitaja-järjestäjä, Lappeenranta; Jokinen, Tuija Anneli, VAS-koordinaattori, Masku; Jokiranta, Seppo Sakari, ylipalomies, Harjavalta; Jomppanen, Ritva Anita, toimistosihteeri, Inari; Joutsen, Miikka Tuomas Olavi, etsivä, Kirkkonummi; Julku-Ulvinen, Sirkku Teresa, käynnissäpitäjä, Rauma; Junkki, Harri Kristian, kunnossapitoasentaja, Rusko; Juntunen, Esa-Pekka, kalastusmestari, Simo; Juntunen, Janne Eemeli, vanhempi rikoskonstaapeli, Iisalmi; Juntunen, Maija Hilkka, käräjäsihteeri, Kajaani; Juntunen, Maiju Anneli, perintäsihteeri, Porvoo; Järvi, Sirpa Hannele, taloussihteeri, Valkeakoski; Kaarela Oili Sinikka, tiedottaja, Oulu; Kaasalainen, Antti Juhani, prosessinhoitaja, Kyröskoski; Kainulainen, Mirja Anneli, hoiva-avustaja, Nurmes; Kaivos, Tomi Mikael, vanhempi rikoskonstaapeli, Kirkkonummi; Kallio-Kujala, Timo Jaakko, jalostustyöntekijä, Peräseinäjoki; Kalliokulju, Veijo Rainer, vuoromestari, Lieto; Kallo, Leena Tellervo, verosihteeri, Nurmijärvi; Kaltiokumpu, Eila, konsulinja hallinnollinen assistentti, Ruotsi; Kanerva, Marketta Tuulikki, asiakaspalvelukoordinaattori, Valkeakoski; Kangas, Jussi-Pekka, vanhempi konstaapeli, Oulainen; Kangas-Hynnilä, Mika Antero, vanhempi konstaapeli, Oulu; Kangastie, Merja Katriina, taloussihteeri, Seinäjoki; Kanninen, Jarmo Juha, toimistosihteeri, Lestijärvi; Kantanen, Erja Tuulikki, vanhempi rikoskonstaapeli, Haapajärvi; Kantola, Mikko Tapio, vanhempi konstaapeli, Tuusula; Karhu, Risto Jarmo Juhani, pääluottamusmies, Kouvola; Karhunen, Pekka Juhani, verosihteeri, Lapinlahti; Karkkunen, Ahti Olavi, asiantuntija, Tammisaari; Karlsson, Kerstin, primärskötare, Mariehamn; Karri, Ritva Orvokki, viestijä, järjestövastaava, Kokkola; Kasanen, Eija Inkeri, vanhempi rikoskonstaapeli, Liperi; Kattelus, Hannu Juhani, hätäkeskuspäivystäjä, Hollola; Kauppinen, Jarkko Ilmari, vanhempi rikoskonstaapeli, Kankaanpää; Kehus, Reijo Yrjö Juhani, tukiasematestaaja, Ii; Kela, Lea Inkeri, lupasihteeri, Suomussalmi; Kenttä, Juha Tapani, koneenhoitaja, Keminmaa; Keronen, Mervi Anneli, lupasihteeri, Vesilahti; Keskinarkaus, Ritva Orvokki, kirjanpitäjä, Rovaniemi; Keski-Nisula, Marko Juhani, vanhempi konstaapeli, Oulu; Keso, Miia Johanna, vanhempi rikoskonstaapeli, Tampere; Ketelä, Liisa Kaarina, ostaja, Vaasa; Ketola, Marita Leila Kyllikki, ohjaaja, Pirkkala; Ketonen, Riitta Talvikki, palkkasihteeri, Forssa; Keturi, Sirpa Kaarina, hallintosihteeri, Jyväskylä; Kiiskinen, Merja Anitta, käynnissäpitäjä, Lappeenranta; Kilpeläinen, Marjo Anneli, asiantuntija, Kerava; Kitinprami, Jukka Joel, koneistaja, Raahe; Kiuru, Jaana Orvokki, toimistosihteeri, Hämeenlinna; Kiuru, Matti August, vanhempi rikoskonstaapeli, Valkeakoski; Kiuru, Reima Ensio, ylipalomies, Hailuoto; Kivelä, Matti Samuli, vanhempi rikoskonstaapeli, Vaasa; Kivi, Tuija Kaarina, asiakkuuspäällikkö, Jyväskylä; Kivistö, Jari Sakari, koneenhoitaja, Heinola; Kivistö, Minna Kaarina, viestintäsihteeri, Lappeenranta; Kluge, Eija Riitta, IT-asiantuntija, Hamina; Kohonen, Kari Olavi, hitsaaja, Kitee; Kohtanen, Mirja Hannele, apulaistarkastaja, Järvenpää; Koikkalainen, Kari Jouko, konduktööri, Kotka; Koivisto, Jorma Kalevi, konduktööri, Riihimäki; Koivisto, Teppo Juhani, vanhempi konstaapeli, Saarijärvi; Koivisto, Tuula Sinikka, vuoropäällikkö, Kuopio; Koivuluoma, Anne-Mari Kristiina, myyntipäällikkö, Seinäjoki; Koivunurmi, Riitta Elisa, ravitsemistyönjohtaja, Kiuruvesi; Kolari, Seppo Olavi, vuorotyönjohtaja, Hämeenlinna; Komu, Sirpa Iida, asiantuntija, Iisalmi; Komulainen, Topi Markku Juhani, ruokinta-asiantuntija, Lapinlahti; Kontas, Outi Elisabet, asiantuntija, Pori; Kontiainen, Tanja-Maarit, asiantuntija, Seinäjoki; Kontio, Natalia, apulaistarkastaja, Kirkkonummi; Koponen, Jaana Marjatta, toimistosihteeri, Varkaus; Koponen, Margit Hellevi, laaduntarkkailija, Varkaus; Koponen, Mike Markus, vuoromestari, Mänttä; Koponen, Toivo Ensio, järjestelyapulainen, Rääkkylä; Korhonen, Jari Kalevi, vanhempi konstaapeli, Kuopio; Korhonen, Susanna Marjaana, assistentti, Tampere; Korhonen, Teija Riitta, hätäkeskuspäivystäjä, Kajaani; Korpela, Minna Eeva Tuulia, tutkintasihteeri, Hyvinkää; Kortejärvi, Ulla-Maija, perushoitaja, Valkeakoski; Koskela, Päivi Anneli, maatalousyrittäjä, Kauhajoki; Koskelin, Heli Marita, tutkintasihteeri, Rauma; Koski, Kari Eemeli, käyttöpäivystäjä, Oulu; Koskinen, Lasse Kari Tapio, ydinpolttoaineenkäsittelijä, Siltakylä; Koskinen, Laura Johanna, assistentti, Kerava; Koskiniemi, Pauliina Susanne, hätäkeskuspäivystäjä, Mustasaari; Kosunen, Sari Päivi Johanna, vanhempi konstaapeli, Lappeenranta; Kotanen, Jani Markus, vanhempi konstaapeli, Petäjävesi; Kovanen, Pirjo Leena, palveluneuvoja, Hyvinkää; Kovero, Raija Liisa, keittäjä, Rääkkylä; Kukko, Seidi Kristina, kiinteistösihteeri, johdon sihteeri, Kirkkonummi; Kukkola, Jukka Seppo Tapani, myyjä, Kouvola; Kukkonen, Raija Tuulikki, hallintosihteeri, Rauma; Kultala, Anu Tellervo, vanhempi rikoskonstaapeli, Turku; Kultala, Eila Elisa, maanviljelijä, Pyhäjoki; Kunnari, Leena Irmeli, kirjanpitäjä, Kauhava; Kuurtamo, Teemu Kalervo, vanhempi konstaapeli; Kuusimaa, Mirja Marjatta, myyntineuvottelija, Tornio; Kyrö, Päivi Annikki, siivoustyönohjaaja, Kirkkonummi; Kyröläinen, Jukka Tapio, automaatioasentaja, Rauma; Käkönen, Veli-Pekka, laitosmies, Valkeakoski; Kämäri, Jouni Tapani, hotellipäällikkö, Parola; Kämäräinen, Leila Irmeli, suunnittelija, Rovaniemi; Kärki, Jouni Mikael, vanhempi konstaapeli, Kontiolahti; Kärki, Matti Tapani, äänija valaistusmestari, Nurmes; Köykkä, Jari Antti, kaupunginvaltuutettu, Kauhajoki; Laakkonen Petri Marko Sakari, vanhempi konstaapeli; Lahti, Anja Päivikki, verosihteeri, Siikajoki; Lahti, Mari Elina, vanhempi rikoskonstaapeli, Tampere; Lahti-Mononen, Henna, lupasihteeri, Virrat; Lahtinen, Erja Helena, verosihteeri, Pori; Lahtinen, Jukka Tapio, automaatioasentaja, Lohja; Lahtinen, Seija Hannele, sisältökoordinaattori, Vaasa; Laihonen, Marja Helena, sijoitusasiantuntija, Halikko; Laine, Eija Maria, QC-laborantti, Naantali; Lairi, Ossi Kalevi, ylipalomies, Lappeenranta; Laitila, Vesa Tapani, maatalouslomittaja, Alavus; Laitinen, Aki Juhani, asentaja, Virtasalmi; Laitinen, Ilkka Sakari, vanhempi konstaapeli, Varkaus; Lakso, Ari Aatos, vanhempi suunnitteluinsinööri, Vaasa; Lammi, Timo Juhani, vanhempi konstaapeli, Turku; Lamminsaari, Olavi Ensio Mikael, asentaja, Jyväskylä; Lappalainen, Ismo Tapio, testiteknikko, Nokia; Lappalainen, Marko Olavi, myyntiedustaja, Kuopio; Lappalainen, Outi Johanna, vanhempi konstaapeli, Jyväskylä; Lappalainen, Silja Maarit, palkkapalvelusihteeri, Joensuu; Lassfolk, Marketta Tellervo, lupasihteeri, Kristiinankaupunki; Lassila, Johanna Eliina, vanhempi rikoskonstaapeli, Hämeenlinna; Lassila, Mervi Hannele, kiinteistösihteeri, Kouvola; Lastikka, Ari Juhani, vanhempi konstaapeli, Kalajoki; Laukkanen, Sari Birgitta, vanhempi rikoskonstaapeli, Savonlinna; Laurila, Anitta Kyllikki, lupasihteeri, Savukoski; Laurila, Helena Anneli, tutkimusmestari, Loppi; Laurila, Pirjo Irmeli, toimistosihteeri, Turku; Lauronen, Saila Outi Anneli, arkistosihteeri, Pyhäjoki; Lehmusjoki, Eeva Maritta, järjestelmäasiantuntija, Tikkakoski; Lehtinen, Eija Pauliina, suurtalouskokki, Kouvola; Lehtinen, Erja Tellervo, asiantuntija, Kauhajoki; Lehtinen, Hannele Margareta, palkkasihteeri, Isojoki; Lehto, Seppo Väinämö, tuotepäällikkö, Lappeenranta; Leinonen, Anu Tuulikki, käräjäsihteeri, Kuopio; Leinonen, Elvi Irene, oikeusapusihteeri, Vihti; Leinonen, Jaana Maarit, talousasiantuntija, Keminmaa; Leinonen, Päivi Kristiina, rahoitusasiantuntija, Seinäjoki; Leppälä, Juha Veli Sakari, vanhempi konstaapeli, Ruotsi; Leppänen, Raimo Kalervo, prosessinhoitaja, Kyröskoski; Liias, Minna Kristiina, asiantuntija, Kurikka; Liimatainen, Tapio, toiminnanohjaaja, Saarijärvi; Lindblom, Fred Christer, äldre konstapel, Kimitoön; Lindeman, Tuula Hannele, ratkaisuasiantuntija, Riihimäki; Lindholm, Aija Marjaana, henkilöstöhallinnon asiantuntija, Pyhtää; Linna, Esa Matias, työnjohtaja, Perho; Lintula, Jaana Susanna, assistentti, Hämeenlinna; Liukko-Allen, Minna-Leena, suunnittelija, Nastola; Loisko, Marko Juhani, vanhempi konstaapeli, Pori; Loukusa, Erkki Johannes, kalanviljelijä, Taivalkoski; Luhtala, Hannu Tapio, vuoropäällikkö, Seinäjoki; Lukkarila, Jaakko Juhani, maanviljelijä, Kokkola; Lukkarinen, Ritva Anneli, asiantuntija, Kuopio; Lundell, Toni Petteri, vanhempi konstaapeli, Lahti; Luukkanen, Risto Juhani, nuorisotyönohjaaja, Mikkeli; Luukkonen, Anette Elisabeth, nödcentraloperatör, Pargas; Lähdes, Petri Markus, vanhempi konstaapeli, Mynämäki; Lähteinen, Leena Susanna, lupasihteeri, Tampere; Länkinen, Jorma Antero, yrittäjä, Saarijärvi; Lätti, Anni Kaarina, keittiövastaava, Kokkola; Mailander Riitta-Liisa, kirjastovirkailija, Lohja; Makkonen, Tuomo Antero, kokoonpanija, Kitee; Malin, Kirsi Maritta, tienpidon assistentti, Kouvola; Malinen, Eija Sisko Annikki, hankesihteeri, Kajaani; Malvela, Maj-Len Johanna, kanslist, Raseborg; Manelius, Kari Pekka, tietopalvelusihteeri, Lahti; Mannil, Sami Niklas, äldre konstapel, Vasa; Manninen, Irma Marketta, työnjohtaja, Aura; Manninen, Seppo Juhani, tullitarkastaja, Lappeenranta; Marin, Marjo Eila, sihteeri, Järvenpää; Markkanen, Kirsi Marja Helena, hallinnollinen avustaja, Kerava; Mattila, Arja Elina, verosihteeri, Liminka; Mattila, Kirsi Satu Kyllikki, taloussihteeri, Riihimäki; Mattila, Tanja Elina, asiakkuusasiantuntija, Lahti; Merenluoto, Tiina Susanna, tutkintasihteeri, Oulu; Mertanen, Tarja Kaarina, keittiöpäällikkö, Loimaa; Metsäranta, Maija-Liisa, ratkaisuasiantuntija, Kotka; Miettinen, Sami Tapani, vanhempi konstaapeli, Hollola; Mikkola, Tomi Petteri, vanhempi konstaapeli, Jyväskylä; Moilanen, Heikki Tapani, haastemies, Kajaani; Moilanen, Tapani Yrjö, NC-koneistaja, Joensuu; Multanen, Mauri Kalevi, kirvesmies, Punkalaidun; Murkka, Minna Sisko, lähihoitaja, Lempäälä; Mustikkamaa, Auli Anneli, ratkaisuasiantuntija, Ylivieska; Mustonen, Marjatta Kaarina, hallituksen jäsen, Lohja; Mutikainen, Marko Olavi, vanhempi konstaapeli, Liperi; Myllykangas, Paula, siivoustyönohjaaja, Toholampi; Myllymäki, Meri Hannele, hätäkeskuspäivystäjä, Järvenpää; Mäenpää, Pirjo Anneli, jakeluesimies, Pori; Mäentaus, Aulikki, pääkirjanpitäjä, Virttaa; Mäkelä, Taina Hannele, ohjaaja, Tampere; Mäkelä, Tiina Marita, työvoimahankinnan asiantuntija, Rauma; Mäkelä, Timo Tapio, tislaaja, Isokyrö; Mäki-Kala, Pirkko Helena, pankkitoimihenkilö, Kurikka; Mäkinen, Jukka Matias, salaojaurakoitsija, Ylistaro; Mäkinen, Tuire Marjo, asiantuntija, Forssa; Mäkitalo, Ulla Riitta, seminologi, Kalajoki; Määttä, Jari Reijo Sakari, vanhempi rikoskonstaapeli, Kuusamo; Naskali Jussi Tapani, vanhempi konstaapeli, Orimattila; Naumanen, Riikka Helena, vanhempi rikoskonstaapeli, Kerava Niemi, Anneli Birgitta, palkkasihteeri, Orivesi; Niemi, Jari Aleksanteri, vanhempi konstaapeli, Vaasa; Niemi, Pirjo Sinikka, karttaoperaattori, Seinäjoki; Nieminen, Hans Kristian, nödcentralsoperatör, Korsholm; Nieminen, Tapio Antero, erikoisammattimies, Hartola; Nihti, Seija Elina Tuulikki, siivoustyönjohtaja, Virrat; Niska, Aila Margit, käräjäsihteeri, Tornio; Niskanen, Maila Helena, yrittäjä, Sievi; Nissinaho, Kimmo Petteri, vanhempi rikoskonstaapeli, Oulu; Nissinen, Pasi Pekka Juhani, vanhempi rikoskonstaapeli, Sipoo; Nissinen, Tuula Anneli, osastosihteeri, Lappeenranta; Nupponen, Pia Henrica Christina, vanhempi rikoskonstaapeli, Sipoo; Nuutinen, Matti Tapani, maanviljelijä, Polvijärvi; Nykyri, Juha Petteri, vanhempi konstaapeli, Rovaniemi; Ohisalo Helena Sinikka, rekisterisihteeri, Liperi; Ojanen, Jere-Juhani Olavi, maatalousyrittäjä, Orivesi; Ollila, Tarja Helena, vanhempi rikoskonstaapeli, Suomussalmi; Orava, Ari Mikko, konetyönjohtaja, Hämeenlinna; Paasto Pekka Tapani, prosessinhoitaja, Kyröskoski; Pajukoski, Jari Ilmari, ahtaaja, Pori; Palo-Oja, Hannu Antero, tilanhallintasuunnittelija, Oulu; Panhelainen, Lea Kyllikki, maksatustarkastaja, Joensuu; Parkkima, Elina Kyllikki, toimistosihteeri, Pelkosenniemi; Pasma, Sinikka Anneli, koulutussihteeri, Tornio; Pekkola, Jari Pekka Tapani, hitsaaja, Tampere; Peltonen, Minna Kristiina, energia-asiantuntija, Hämeenlinna; Perätalo, Sami Jarkko Mikael, vanhempi konstaapeli, Oulu; Pesu, Hannu Tapio, käynnissäpitäjä, Lappeenranta; Pikkarainen, Päivi Helena, tuotevalmistaja, Lapinlahti; Pippuri, Pasi Jarno Tapani, vanhempi rikoskonstaapeli, Mikkeli; Poikonen, Tita Birgit, vanhempi konstaapeli, Leppävirta; Puisto, Vesa Tapani, kiinteistönhoitaja, Imatra; Pulkkinen, Aino Marjatta, toimittaja, Kiuruvesi; Pulliainen, Sirpa Irmeli, luotonvalvoja, Kerava; Puodinketo, Kari Tapio, lähihoitaja, Tuusniemi; Purmonen, Jouni Ilmari, laboratorion tekninen toimihenkilö, Porvoo; Putila, Pertti Juhani, kirkon nuorisotyönohjaaja, Oulu; Puustinen, Veikko, erityispeltiseppä, Savonlinna; Pääkkönen, Elvi Kaisa, tutkimusmestari, Sauvo; Pöyhtäri, Raimo Sakari, ohjaaja, Kalajoki; Rahikainen Taina Inkeri, käräjäsihteeri, Mikkeli; Rajala, Michael Christoffer, äldre konstapel, Korsholm; Rajamäki, Jyrki Juhani, palomies, Vaasa; Rajaniemi, Ari-Matti, meijeristi, Seinäjoki; Rantala, Eero Juhani, mekaanikko, Oulainen; Rantanen, Jarmo Juhani, vahtimestari, Jyväskylä; Rantapere, Pekka Juhani, käyttöteknikko, Eurajoki; Rautiainen, Sinikka Tuulikki, käytöntarkkailija, Huutomäki; Rautio, Jari Petteri, vanhempi konstaapeli, Oulu; Rautio, Rauno Juhani, kaupunginvaltuutettu, Paimio; Reinikainen, Tarja Kyllikki, ratkaisuasiantuntija, Heinola; Riipinen, Arja Päivi Kyllikki, ohjaaja, Hämeenlinna; Riittinen, Raimo Kalevi, vanhempi konstaapeli, Mäntyharju; Rimmi, Timo Markku Ilmari, tieliikennekeskuksen liikennepäivystäjä, Lempäälä; Rinkinen, Janne Petteri, vanhempi konstaapeli, Savonlinna; Rinne, Juha Jouko Tapani, vanhempi konstaapeli, Järvenpää; Rinne, Tiina Riitta, asiakasneuvoja, Ylöjärvi; Ristimäki, Tapio Hannu Kalevi, vanhempi konstaapeli, Lohja; Ristimäki, Timo Juhani, vuoroesimies, Vaasa; Roos, Eeva-Leena Johanna, asiantuntija, Himanka; Rosendal, Merja Helena, QC-laborantti, Rusko; Rostedt, Mika Kalevi, allasmies, Ulvila; Rytkönen, Tiina Anneli, asiantuntija, Joroinen; Räsänen, Lasse Emil, hallituksen puheenjohtaja, Turku; Räty, Esa Juhani, kaupunginvaltuutettu, Lieksa; Saarela Jussi Hannu Paavali, meijerityöntekijä, Seinäjoki; Saarinen, Tapio Kalevi, pastamies, Kouvola; Saarnio, Jorma Kalevi, vanhempi konstaapeli, Muhos; Sahlström, Salli, laitosapulainen, Paimio; Sainkangas, Mikko Antero, asiantuntija, Jyväskylä; Sakko, Tuula Anneli, palkanlaskija, Porvoo; Salmela, Maija Leena, hätäkeskuspäivystäjä, Raahe; Salmén, Leif Gunnar, byggnadstekniska nämndens vice ordförande, Hammarland; Salminen, Ari-Pekka Antero, ICE-hallin koneenhoitaja, Valkeakoski; Salminen, Eija Marjatta, sovellusasiantuntija, Loviisa; Salminen, Timo Antero, haastemies, Ylöjärvi; Salo, Eira Kaarina, asiakasneuvoja, Rovaniemi; Salo, Sirpa Sinikka, hallintopalvelusihteeri, Kokemäki; Salonen, Ilse Karita Orvokki, asiantuntija, Jämsä; Salonen, Santra-Mari, levikkipäällikkö, Soini; Samuelsson-Carlsson, Marie-Louise, barnskötare, Geta; Sandberg, Jussi Petteri, luottamushenkilö, Masku; Saren, Maarit Johanna, vanhempi konstaapeli, Paimio; Saunamäki, Veli Tapio, etumies, Kälviä; Savander, Riitta Sinikka, diakonissa, Hattula; Saviranta, Erkki Antero, automatiikka-asentaja, Uurainen; Sihvonen, Pasi Petteri, automaatioasentaja, Rauma; Siivonen, Matti Ilmari, yhdistystoimija, Savonlinna; Sillman, Urpo Mauri Tapani, arkistoavustaja, Järvenpää; Sivonen, Elsa Helena, luottamushenkilö, Kiuruvesi; Sjöberg, Mikko Ville, vanhempi rikoskonstaapeli, Siikajoki; Skogster, Tarja Sinikka, pääkirjanpitäjä, Koskenkylä; Soininkallio, Ulla Eliisa, lupasihteeri, Inari; Springare, Helena Mirjami, palveluneuvoja, Tervola; Stenberg, Eija Anneli, luottamushenkilö, Savonlinna; Suokas, Suolanen, Päivi Anneli, konduktööri, Kotka; Suominen, Pasi Pentti Tapani, vanhempi konstaapeli, Järvenpää; Suonpää, Riitta Helena, palveluneuvoja, Pori; Svala, Liisa Maarit Irene, maksatustarkastaja, Kajaani; Syrjäläinen, Sanna-Maija, hallintosihteeri, Kotka; Syrjänen, Sinikka Mirjam, lähihoitaja, Virrat; Särkelä, Jouni Mikael, vanhempi konstaapeli, Mäntsälä; Särkkä, Jukka Uolevi, vanhempi konstaapeli, Kuopio; Tapanainen Marko Erkki Juhani, vanhempi konstaapeli, Vihti; Niko Tapani Ilmari, vanhempi rikoskonstaapeli; Tervo-Viitanen, Eija Kaarina, farmanomi, Jyväskylä; Tiainen, Marja Leena, seminologi, Pihtipudas; Tiesmaa, Arto Antero, tullivartija, Tornio; Tiikkainen, Vilho Einari, koneistaja, Vieremä; Tiirola, Juhani, vanhempi rikoskonstaapeli, Kajaani; Tikka, Tommi Mika Juhani, vanhempi konstaapeli, Oulu; Tokola, Pertti Juhani, ylipalomies, Raahe; Turunen, Kauko Jalmari, hitsaaja, Kesälahti; Turunen, Pirkko Helena, lastenhoitaja, Pello; Tyni, Pekka Edvard, vanhempi rikoskonstaapeli, Kuusamo; Tyynismaa, Matti Antero, työnjohtaja, Kauhava; Tölmälä, Marja-Liisa, tutkimusmestari, Loppi; Ukkola Jukka Matti, ylipalomies, Muhos; Ukonmaanaho, Teija Kristiina, vanhempi konstaapeli, Oulu; Vainio Markus Harri, vanhempi konstaapeli, Salo; Vallin, Riku Jussi, etsivä, Ruovesi; Vallius, Lea, työttömien neuvoja, Kontiolahti; Valo, Arto Kalevi, puheenjohtaja, Ivalo; Valtanen, Kalevi Kaarlo, vuoroesimies, Sotkamo; Valtonen, Sanna Marja-Riitta, seminologi, Lestijärvi; Veittikoski, Jari Arto Antero, koulutusinsinööri, Hämeenlinna; Venejärvi, Minja Ilona, vanhempi rikoskonstaapeli, Joensuu; Vesterback, Vivan Margareta, hemserviceledare, Korsnäs; Wickholm, Lars Johan Olof, etumies, laadunvalvoja, Box; Viianen, Soili Marjatta, asiantuntija, Laihia; Viinikainen, Mika Ilmari, palveluesimies, Jyväskylä; Winqvist, Jonna Maarika, vanhempi konstaapeli; Winter, Frej Wilhelm, ilmailuasentaja, Sipoo; Virta, Erkki Juhani, automaatioasentaja, Kaskinen; Virta, Keijo Tapio, luistiasentaja, Raahe; Virta, Maarit Hannele, vanhempi rikoskonstaapeli, Eura; Virtanen, Jouni Kalevi, maatalouskoneasentaja, Masku; Voutilainen, Oiva Akseli, hevosajuri, Polvijärvi; Vuorinen, Hannu Tapani, vanhempi konstaapeli, Uusikaupunki; Väisänen, Aimo Eino Kalervo, luottamushenkilö, Kiuruvesi; Väkeväinen, Nina Marika, kehityspäällikkö, Kankaanpää; Västilä, Suvi Kristiina, kuljetusja huolinta-asiantuntija, Vaasa; Väänänen, Petri Markus Olavi, etsivä, Järvenpää; Yli-Sipilä Jari, etumies, laadunvalvoja, Huittinen Suomen Valkoisen Ruusun mitali Aalto Juha Tapani, suntio-talonmies, Turku; Aikio, Hannu Martti Tapani, levittimen kuljettaja, Tervola; Alatalo, Anna-Liisa, koneenhoitaja, Turku; Auvinen, Taimi Orvokki, yhdistystoimija, Kontiolahti; Dahl Kari Valter, kokoonpanija, Vaasa; Dufva, Aila Orvokki, tekstiilityöntekijä, Pirkkala; Edsvik Göte Mattias, skogsarbetare, Kronoby; Einiö, Esko, kuorimonhoitaja, Kotka; Fahlsten Jaana Katariina, koneenhoitaja, Porvoo; Haansuu Mika Juhani, operaattori, Pornainen; Hakala, Kari Nils, loppukokoonpanija, Vaasa; Hakala, Markku Olavi, laitosmies, Tammela; Hanhineva, Tuula Kaarina, palvelusihteeri, Valkeakoski; Havela, Kauno, postityöntekijä; Hiltunen, Ari Johannes, hydrologinen havaitsija, Pudasjärvi; Himanen, Markku Timo Johannes, yhdistystoimija, Mikkeli; Hirvasniemi, Vesa Juhani, hehkuttaja, Hämeenlinna; Hjulbom-Puro, Anne Eila Elisabeth, tuotantoavustaja, Nummela; Hourula, Juha Pasi, käyttömies, Pyhäjoki; Huhtasaari, Riitta Tellervo, pakkaaja, Kauhajoki; Huhtasalo, Pasi, kunnallisteknisten töiden ammattimies, Ikaalinen; Huuskonen, Kari Juhani, kirvesmies, Viitasaari; Hytti, Timo Tapani, lajittelulaitoksen hoitaja, Lappeenranta; Jansson Kari Juhani, laitosmies, Tammela; Jansson, Susanna, lagerbiträde, Mariehamn; Jantunen, Markku Juhani, panostaja, Lappeenranta; Joas, Miika Johannes, sellunvalmistaja, Kotka; Junnila, Jouko Juhani, kojeasentaja, Nurmijärvi Juntunen, Mikko Juhani, kojeasentaja, Helsinki Juvonen, Mika Petteri, kirvesmies, Lohja; Järviniitty, Pirkko, vapaaehtoistyöntekijä, Jyväskylä; Kaitamäki Jari Tapani, prosessienohjaaja, Siilinjärvi; Kangas, Timo Kalevi, tuotantotyöntekijä, Sastamala; Kantola, Ismo Juhani, koneistaja, Orivesi; Kantoluoto, Tarja Veera Elina, palveluvastaava, Syvänniemi; Kirjala, Ari Juhani, laitosoperaattori, Salo; Klemola, Erkki Olavi, verhoilija, Veteli; Koitto, Vesa Antero, painokoneen hoitaja, Valkeakoski; Koivunen, Satu Päivikki, tuoteryhmävastaava, Vääksy; Koivuniemi, Kauko Valte, käynnissäpitäjä, Alavus; Korkeamäki, Eija Annikki, tuotteen loppukokoonpanija, Vaasa; Korkee, Sari Marketta, tekstiilityöntekijä, Tampere; Koskenkorva, Risto Aulis, varastonhoitaja, Kuusamo; Kristén, Tom Erik, kadunlakaisija, Porvoo; Kuronen, Taavi, postityöntekijä, Pielavesi; Kurvinen, Petri Olavi, kunnossapitoasentaja, Huittinen; Kuusela, Sirpa Valpuri, postityöntekijä, Sodankylä; Kylä-Laaso, Harri Ensio, koneistaja, Lempäälä; Lahti Päivikki Hilja, kokki, Hämeenkyrö; Laine, Sirkka Anneli, palvelusihteeri, Valkeakoski; Lanteri, Mimmi Marit Elisa, setittäjä, Vaasa; Lappalainen, Arvi Kalevi, valmistuksenohjaaja, Iisalmi; Leinonen, Annikki, postityöntekijä, Vieremä; Lepokallio, Minna Maarit, latoja, Lohja; Leppänen, Marko Olavi, prosessinhoitaja, Mänttä; Lindroos, Marika Ilona, vastaanottovartija, Rauma; Martikainen Martti Onni Juhani, kunnossapitotyöntekijä, Tornio; Muhonen, Kari, hydrologinen havaitsija, Karstula; Muhonen, Mirva Sinikka, lääkintävahtimestari, Savonlinna; Mustaniemi, Jari Tapio, talonmies, Kuusamo; Muurinen, Ari Tapani, käyttömies, Raahe; Myllynen, Päivi Kaarina, maatalousyrittäjä, Kiuruvesi; Mäkelä, Heikki Tapani, hydrologinen havaitsija, Kuhmalahti; Mäkimartti, Matti, ohjaamonhoitaja, Keminmaa; Mänty, Heikki Antero, vartija, Rattosjärvi; Nenonen Maire Tuulikki, siivooja, Lempäälä; Nevanperä, Tuula Anneli, vapaaehtoistyöntekijä, Ylivieska; Nguyen, Thi Phuong Thao, kokooja, Porvoo; Niemi, Anne Irmeli, tuoteryhmävastaava, Loppi; Nikko, Mika Kristian, koestaja, Vaasa; Niskala, Erkki Antero, teurastaja, Seinäjoki; Nuorala, Jouko Juha, palomies, Raahe; Paakkunainen Maarit Helena, kuivaaja, Punkaharju; Peerna, Ilmar, vanhempi autonasentaja, Mäntsälä; Peltola, Jari Ensio, käynnissäpitäjä, Mänttä; Perälä, Taina Ansa Tellervo, lastenohjaaja, Lempäälä; Pihlajamaa, Eino Ahti Matias, asentaja, Veteli; Pitkänen, Esa Juhani, traktorin kuljettaja, Tuusniemi; Pulkkinen, Seppo Tapio, varastotyöntekijä, Nilsiä; Pyhälä, Merja Tuula, elintarviketyöntekijä, Seinäjoki; Pylkkö, Marja Sinikka, taloudenhoitaja, Lappeenranta; Rantanen Jukka Jyrki, prosessinhoitaja, Harjavalta; Rasila, Esko Ilmari, palomies, Pyhäjärvi; Riihimäki, Ilkka Antero, materiaalinohjaaja, Ylöjärvi; Ritola, Raine Juhani, siipikarjatyöntekijä, Seinäjoki; Ruohoniemi, Petri Eerik, prosessinhoitaja, Kouvola; Ruostetoja, Tapio Ilmari, koestaja, Vaasa; Ruotsalainen, Pentti Päiviö, prosessinohjaaja, Siilinjärvi; Salo Aarno Ilpo Tapani, asentaja, Hattula; Salo, Tero Markus, laitosmies, Tammela; Salonen, Petri Heikki Tapani, massamies, Tampere; Saukko, Jukka Kaleva, huoltotyöntekijä, Vaasa; Seulanto, Ari Tapani, prosessinhoitaja, Kyröskoski; Sillanpää, Jukka Kalevi, varastotyöntekijä, Lemu; Sippola, Pasi Kalevi, kirvesmies, Ikaalinen; Soini, Esa Mikael, CNC-sorvaaja, Laitila; Sten, Ruth Berit, ihopsättare, Vasa; Stolt, Marita Kirsti Kyllikki, teatterisihteeri, Pirkkala; Sulopuisto, Raisa Päivikki, juomalaiteasentaja, Mäntsälä; Suominen, Jouni Kalevi Ilmari, koneasentaja, Rauma; Suonpää, Janne Niilo Vihtori, koneistaja, Urjala; Tammimetsä-Willman Sirpa, perhetyöntekijä, Vihti; Tiainen, Kalle Olavi, varaosamyyjä, Kesälahti; Tynkkynen, Kyösti Tapani, hioja, Punkaharju; Uusikartano Kari Tapani, hitsaaja, Turku; Wessman Gustav Mikael, kalustonhuoltaja, Kantvik; Vesterberg, Anders Gustav, hydrologisk observatör, Närpes; Widjeskog, Kim Vilhelm, palomies, Mustasaari; Vieri, Sirpa Marjatta, tuotteen loppukokoonpanija, Vaasa; Viertola, Raija Kyllikki, tuotteen loppukokoonpanija, Vaasa; Vihervä, Pertti Juhani, OPAX-linjan hoitaja, Valkeakoski; Virtanen, Jouni Yrjö, laitosmies, Tammela; Volanen, Tenho Valio, kirjastovirkailija, Pertunmaa; Väisänen, Margaretha Kristina, ateljeeompelija, Parainen; Väisänen, Merja Kristiina, hydrologinen havaitsija, Puolanka Kylvä hyvää
Olen itse kulkenut metsällä isän mukana pienestä pitäen, mutta harrastuksen pariin on varmasti vaikea tulla, jos perheessä kukaan muu ei eränkäynnistä ole kiinnostunut”, Tanskanen pohtii. Idea siihen syntyi Polvijärven 4H-yhdistyksen MetKa-kehittämishankkeessa, jota rahoittaa EU. Jordanin kakkosasunnon kellariin murtauduttiin viime vuonna. Eränuorten kokoontumisia markkinoitiin perinteisillä paperimainoksilla kauppojen seinillä sekä MetKa-hankkeen Facebook-sivulla. Ylitä asesäilytyksen minimivaateet PYYNTIPAIKALLA SARI PENTTINEN sari.penttinen@mt.fi LYHYESTI Susihavainnosta kannattaa ilmoittaa Susihavainto kannattaa aina ilmoittaa paikalliselle suurpetoyhdyshenkilölle, joiden yhteystiedot löytyvät riista. Jahtikuksan tuotannosta vastaavat Olli Kangas ja Panu Hiidenmies. Tilanteissa, joissa susi voi aiheuttaa ihmiselle vaaraa, arvioi poliisi tarvittavat toimenpiteet. Marraskuu on kalastuksen osalta hiljainen kuukausi Ruunaalla. Tutkimus perustui kalastuskaudella 2018 lohenkalastusluvan hankkineille yli 2 500 kalastusmatkailijalle lähetettyyn kyselyyn, jonka vastausprosentti oli yli 70 prosenttia. Mutta tämäkään ei vielä riitä, sillä kaappi on sijoitettava niin, että se vastaa turvatasoltaan ja valvottavuudeltaan vakituista asuntoa tai muuta pysyvää oleskelupaikkaa. Yhdeksänvuotias Kiira Karttunen ja kymmenenvuotias Essi Hirvonen päättivät lähteä viiden rastin radalle ilman aikuista avustajaa. marraskuuta asti, joten kalastus kohdistuu muihin lajeihin. Ruunaan koskia kunnostetaan Uhanalaisten järvilohien ja -taimenten elinoloja kohennettiin Lieksassa Ruunaan retkeilyalueen koskissa. Vorot veivät kokonaiset seinästä irrotetut turvakaapit, joissa oli 21 asetta. Suomen puolella kalastusmatkailijoiden määrä vähentyi noin 65 prosenttia säädösmuutosta edeltävistä vuosista. Kyselyn perusteella yli puolet kalastusmatkailijoista oli vuonna 2018 yli 50-vuotiaita. Lapset ovat hienosti osanneet ottaa toisensa huomioon ikäerosta huolimatta.” Jos tapaamiskertoja olisi ollut enemmän, Tanskanen olisi mielellään opastanut lapsia esimerkiksi riistankäsittelyssä, riistaruokien valmistamisessa ja käynyt ihan oikeasti metsällä. Metsästysseurojen vapaaehtoisten lisäksi Tanskasen apuna nuoria ohjaamassa on ollut hänen siskonsa Riikka Tanskanen. Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousi kalastusvuorokausien saatavuus ja lupajärjestelmän toimivuus. Erillinen autotallirakennus tai -katos eivät ole hyväksyttäviä säilytyspaikkoja, eivät myöskään kerrostai rivitalojen erilliset varastotilat ullakolla tai kellarissa. ”On todella mukava tarjota lapsille tällaista toimintaa. Kunnostuksilla parannetaan vaelluskalojen lisääntymisja poikasalueita. Tanskanen myöntää yllättyneensä iloisesti, kun kerhoon ilmoittautui 21 lasta, puolet tyttöjä ja puolet poikia. Vuonna 2017 voimaantulleen Tenon kalastussäännön tarkoitus oli pienentää Suomen ja Norjan yhteisen rajajokialueen kalastusmatkailupainetta kolmanneksella, mutta se vähentyi noin puolella. kerroksessa ja aseita säilytettiin kellarissa. Eräaiheinen viikkovideo julkaistaan joka torstai kello 20.30. Pääpaino on yleisissä eränkäyntitaidoissa, kuten puukon käsittelyssä, nuotion tekemisessä ja suunnistuksessa.” Toki eränuoret ovat päässeet myös kokeilemaan jousella ja ilmakiväärillä ammuntaa, tutustuneet metsästyskoiriin ja rakentaneet riistanruokintakatoksia. MT:n metsäsystä käsittelevä, Jahtikuksan kanssa yhteistyössä tehdyn eräohjelman jaksot löytyvät MT:n verkkosivuilta haku-toiminnolla eräohjelmasanalla.. Tanskassa kynnys hälytysjärjestelmän hankkimiselle ylittyy jo kymmenestä käsiaseesta. SARI PENTTINEN OUTOKUMPU LARI LIEVONEN Riikka Tanskanen oli suunnistusapuna Milla Karttuselle ja Minea Ketolaiselle viiden rastin suunnistusradalla, joka kierrettiin illalla otsalampun valossa. Eräkerhot eivät ole vain tuleville metsästäjille Outokumpulaiset ja polvijärveläiset lapset opettelivat suunnistusta otsalampun valossa. Naru napaa kohden, tarkasta kompassin kulkusuuntanuoli ja valitse kiintopiste. Tämän lisäksi neljässä miljoonassa eurossa on huomioitu kalastuslupamaksut ja muut tulot sekä kerrannaisvaikutukset, tiedottaa Luonnonvarakeskus (Luke) tutkimuksestaan. Kuten Jordanin tapaus osoittaa, edes hyväksytty turvakaappi ei välttämättä pysäytä voroa, joka tietää mitä tekee ja miten toimia. Pukkelon Erän puheenjohtaja Kari Saukkonen opetti eränuoria suunnistamisen alkeissa. Petoyhdyshenkilöt pyrkivät varmistamaan havainnot, tiedottaa Suomen riistakeskus. Eräkirjailija Erkki Tuomisen poika Markku Tuominen luovutti isänsä kirjallista jäämistöä: metsästyspäiväkirjoja, kirjojen käsikirjoituksia, aineistoa hänen toiminnastaan Kennelliitossa ja Metsästäjäin Keskusjärjestössä. Ohjeet koskevat myös karhua, ilvestä ja ahmaa. Jos taloudessa on yli viisi ampuma-asetta, ne on joulukuun ensimmäisestä päivästä alkaen pitänyt säilyttää lukollisessa, hyväksytyssä turvakaapissa. Varmuuden vuoksi aikuisten kanssa toki sovittiin, missä nähdään, jos rastit eivät jostain syystä löytyisi. Suunnistuksen alkeiden opettelu ei ole aina aivan helppoa edes päivänvalossa, Outokummussa eränuoret harjoittelivat suunnistusta pimeässä. Yhtä vaikuttava ja museolle arvokas on Tuomisen laaja, noin 15 000 valokuvan kuvakokoelma.. PEKKA FALI Tenon lohen vaikutus Utsjoen paikallistaloudessa oli vuonna 2018 yli neljä miljoonaa euroa. ”Kun ideoin tapaamisten sisältöä, aiheista oli runsauden pulaa. Istutetun, rasvaeväleikatun taimenen kuturauhoitus on voimassa 30. Samalla halutaan tehdä metsästysja kalastusseurojen toimintaa näkyväksi sekä saada seurat verkostoitumaan, luettelee kerhon vastuuohjaaja Aino Tanskanen. On kuljettu pitkä matka niistä ajoista, kun moni säilytti aseitaan käden ulottuvilla, pahimmillaan ladattuna. Kirjoittaja on MT:n erätoimittaja. Maaseudun Tulevaisuus 15 perjantaina 4. Kalastusmatkailijat olivat tyytyväisimpiä Tenojokivarren luonnonmaisemaan, lohen laatuun ja majoituspalveluihin. Uusi lähetys julkaistaan MT:n etusivulla, vanhat videot löytyvät osoitteesta mt.fi/erä. Museo saa harvoin arkistoonsa eräkirjailijoiden käsikirjoituksia, joten Tuomisen arkistoluovutus on museolle erittäin arvokas. Kerhon järjestelyissä ovat mukana Mutkan Eräveljet ja Pukkelon Erä. Tanskassa ja Norjassa yli 25 aseen säilytys on suojattava myös hälytysjärjestelmällä. Mieluummin niin, että lainsäätäjän asettama minimi ylittyy reilusti kuin rimaa hipoen. Syyttäjän mukaan tämä ei riitä. Alle 30-vuotiaiden osuuden huomattava pieneneminen johtui osittain säädösmuutoksista, todetaan Luken tiedotteessa. Kuin tilauksesta ja teemaan sopivasti Helsingin Sanomat uutisoi marraskuun viimeisellä viikolla, että vuorineuvos Kari Jordan sai syytteen ampuma-aserikkomuksesta. SARI PENTTINEN Kalastusmatkailu merkittävä tulonlähde Utsjoella Aki Heikkinen kalasti kesäkuussa 2019 Tenolla. Eränuoret on eräkerho, joka kokoontuu kuusi kertaa. Katso video Katso video verkossa osoitteessa mt.fi/erä 4 000 000 Tenon lohen vaikutus Utsjoen paikallistaloudessa oli vuonna 2018 yli neljä miljoonaa euroa. Tästä syystä suomalaiset kalastusmatkailijat ostivat jo vuonna 2018 satoja kalastusvuorokausia myös Norjasta. Kirppu virtaan ja Neitikoskeen kuljetettiin helikopterilla 450 tonnia soraa. Tenon kalastusmatkailijat käyttivät kauppatavaraja palveluhankintoihin noin 2,6 miljoonaa euroa, josta paikallistalouteen jäi 1,6 miljoonaa euroa. ”Kyllä kokoontumissa haastavinta on ollut varmaan pitää järjestystä yllä ja suunnitella toiminta niin, että kaikki jaksaisivat keskittyä”, siskokset pohtivat. Mutta vielä on matkaa kuljettavana entistäkin turvallisemmassa aseiden säilyttämisessä ja niiden kanssa toimimisessa. Ilmoita yleiseen hätänumeroon 112, jos susi ei poistu ihmisen havaittuaan tai jää liikkumaan ihmisasutuksen välittömään läheisyyteen. Jos kalastusmatkailijoiden rahankäytön oletetaan vähentyneen samassa suhteessa, lohenkalastuksesta syntyvät kokonaisvaikutukset ovat vähentyneet kalastusvuorokausien kiintiöinnin seurauksena yli viisi miljoonaa euroa. Uhanalaiset järvitaimen ja -lohi ovat rauhoitettuja ympäri vuoden. Tuomisen jahdeistaan pitämät tarkat päiväkirjat alkavat vuodesta 1949 ja päättyvät vuoteen 2012. Jos susi on aiheuttanut vahinkoa kotieläimille, ota yhteyttä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen. Nyt tehtävät kunnostukset ovat hankkeen viimeisiä toimenpiteitä. Lauantaisin kello 19.00 ilmestyy jonkun eränkävijän jahtikokemuksesta tehty video. Lukoilla hän ilmeisesti viittaa kerrostalon ulko-oveen, varastokäytävän oveen ja kellaritilansa oveen. Lasten pipojen päällä keikkui otsalamput, samoin avustamassa olleiden aikuisten. Lupavuorokausikiintiöt ovat edelleen samat kuin vuosina 2017–2020. Aineistona käytettiin myös Luken ja Lapin ely-keskuksen tilastoja sekä paikalliskalastajilta ja yrittäjiltä kerättyä tietoa. fi-sivustolta. Vuorineuvos kiistää syytteen, sillä hän kertoi HS:lle, että hyväksytyt turvakaapit olivat kolmen lukon takana. Aseiden omistajan on oleskeltava aseidensa kanssa samoissa tiloissa pysyvästi. Hän korostaa, että kerho ei ole vain metsästäville tai metsästyksestä kiinnostuneille lapsille. Tytöt pohtivat, että yksinään pimeässä saattaisi pelottaa mutta ei kaverin kanssa. joulukuuta 2020 Sivun tuottaja: Sari Penttinen sari.penttinen@mt.fi ERÄ Erästelyvideoita monta kertaa viikossa MT julkaisee Jahtikuksamediakanavan tuottamia videoita MT.fi/erä-uutispalvelussa. Riittämättömyyden ei pitäisi tulla kyllä yllätyksenä, jos on vähäänkään perehtynyt aseiden säilytyksen vaateisiin ja lukenut aiheita käsitteleviä artikkeleja alan lehdistä. Kalastusmatkalla tärkeintä on luonnonvaraisen lohen kalastaminen ja luonnon rauhasta nauttiminen. Mutta löytyiväthän ne, kaikki 7–12-vuotiaat kerholaiset kiersivät koko radan onnistuneesti. Tutkimuksen rahoitti Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ruunaan koskia on kunnostettu useampana vuonna osana Lieksanjoen vaelluskalakärkihanketta. Syyttäjän mukaan Jordan on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta säilyttänyt ampuma-aseita ja aseen piippua ampuma-aselain vastaisesti. Kakkosasunto sijaitsee kerrostalon 11. Metsästysmuseolle arvokas kokoelma Metsästysmuseo sai arvokkaan arkistoja kuva-arkistoluovutuksen. Tavoitteena on lisätä lasten, nuorten ja perheiden tietoisuutta metsästykseen ja kalastukseen sekä metsään ja luontoon yleisesti liittyvistä harrastusmahdollisuuksista omalla asuinalueella. Vastuulliseen aseenkäsittelyyn kuuluu myös vastuullinen aseiden säilyttäminen. ”Ja kaikkea tehdään leikin varjolla, sillä kerholaiset ovat 7–12-vuotiaita. Vaikka tiloissa olisikin hyväksytty turvakaappi. Esimerkiksi Essi Hirvonen suhtautuu kielteisesti eläinten ampumiseen, mutta nauttii muuten luontoon liittyvästä tekemisestä. He molemmat ovat Itä-Suomen yliopiston opiskelijoita, maatilan tyttöjä
”Olen aina käynyt Jokimaalla raveissa, ja nykyään seuraan raveja TotoTV:stä päivittäin. Arctic Challenge-ohjastajakilpailu ja TOTO75 -kierros. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Rovaniemi 1 Rue De Roi/Mauri Jaara 2100 15,4a 16 592 -a hpl 2/17,5 8/19,1ax 2/16,2a 2 Universe Leader/Hannu Hietanen '' 13,5a 18 848 8/16,0a 5/15,8a 7/14,3a 1/14,0a 3 Big Sexy Deli/Hannu Torvinen '' 13,8a 18 911 1/14,7a 3/14,5a 4/15,9a 4/17,1a 4 B.S. Kari Lähdekorven juontama TalkKari sekä Juha Jokisen ja Tapio ”Tappi” Hoikan juontama MT Ravit vierailee eri puolilla maata talleilla ja raveissa. Monipuolisen taustan hän uskoo olevan hyödyksi uusissa haasteissa. (SE)/Ville Pohjola '' 11,6a 32 496 2/11,6a 2/15,1a 1/15,0a 5/15,9 10 Asterisque/Mauri Jaara '' 15,1a 24 431 1/16,7a 11/16,3ax 5/15,2a 1/15,2a 11 Rose Töll* (SE)/Hannu Torvinen '' 14,5a 20 808 4/15,5a 6/16,5a 9/18,5a 6/17,1a 12 Ypäjä Lamborghini/Olli Koivunen '' 14,6a 20 203 3/16,4a 5/18,6a 7/22,2 6/16,3a 7. Solkio on tehnyt tähänastisen työuransa muissa ympyröissä, mutta ravit ovat hänelle lapsuudesta asti tuttu ja rakas harrastus. Toto75-kierros ravataan huomenna lauantaina Rovaniemellä. Ohjelmassa mm. Yllätysvalmis ruuna saanee namureissun johtavan takana. ”Kontaktiverkosto ulottuu ympäri maailman. Pekka Kairtamo on ollut Jokimaan puheenjohtaja jo vuosia. ”Ravit on ilmailun ohella toinen intohimoni, ja on tosi hienoa, että tästä saa itselleen työn.” Solkio on koulutukseltaan lentäjä ja lennonopettaja, mutta nyt hän työskentelee yläasteella erityisopettajana. ”Olen ollut niissä hommissa ajoratamaalausfirmassa. MT.FI | Kokonaistavoittavuus 412 000 (KMT 2019) MT26 kanavan RAVILAUANTAIN RAVISIRKUS siirtyy Napapiirille Rovaniemen raviradalle. 16 Maaseudun Tulevaisuus RAVIT perjantaina 4. Gold (NO)/Marko Känsälä '' 14,1a 16 458 5/15,4a 2/17,6a 3/15,8x hlo8/15,6a 5 Carmalt Mustang/Santtu Raitala '' 13,8a 18 530 8/16,4a 4/16,5a 1/14,8a 5/13,8a 6 Ariston* (SE)/Ville Pohjola '' 13,0a 13 127 7/18,0a 1/17,3a 2/m19,2 8/17,6a 7 El Senor Deo (US)/Jarmo Saarela '' 12,7a 19 463 1/17,7 6/17,5 7/17,2a 3/m19,6 8 Quick Right* (DE)/Niko Jokela '' 14,6a 16 893 7/18,4a 11/20,0a 2/18,4a 1/16,2a 9 Ridgehead Laurette (SE)/Veli-Pekka Toivanen '' 13,5a 14 104 8/13,5a 3/17,4a 2/16,4a 1/14,9a 10 Wannabe Star/Marko Pellinen '' 13,6a 18 536 7/17,5 4/16,9a 6/17,0 3/15,5a 11 Midleton/Matti Nisonen '' 13,9a 9 725 8/18,2 7/17,0a -a hpl 1/17,2a 12 Gambling Face (SE)/Olli Koivunen '' 12,9a 18 648 1/16,8 3/15,2a 12/18,4a 8/16,9a 2. Kun suunta oli määritelty, oli helpompi jatkaa toiminnanjohtajan hakua. Strategia kirkasti sitä, mitä painotetaan ja millaista tyyppiä haetaan”, Kairtamo kuvailee. Yhdistykselle haettiin toiminnanjohtajaa ensimmäisen kerran jo alkuvuodesta, kun Tomi Himanka siirtyi Suomen Hippoksen markkinointija kehityspäälliköksi. Pisimmälle Solkion urheilupolku johti salibandyssä, jota hän on pelannut liigatasolla Suomessa ja Sveitsissä. Troopers on hyvä matkustaja. Rivin varmat ovat sopivat vastukset omissa taistoissaan kohtaavat ja napakkaa talvikuntoa esittäneet Universe Leader ja No Limit Star. Jokainen kävijä on yhtä tärkeä.” Lentävä urheilumies laskeutuu Jokimaalle Suuren raviradan johtoon hyppääminen ei hirvitä Niko Solkiota, sillä hän on ollut monessa mukana. Uskon soluttautuvani porukkaan aika hyvin”, Solkio kertoo. ”Tausta on tietysti vähän erilainen kuin monella muulla näissä hommissa, mutta rekryssä kävi hyvin selkeästi ilmi, että etsittiin ihmistä, sopivaa persoonaa.” Vahvuudekseen mies katsoo Lahden seudun paikallistuntemuksen. Illalla ajettavan Toto75-kierroksen kohokohta on Ice King -lähtö. Jääkuninkaan titteliä tavoittelevat yhden vaisun kisan jälkeen pontevampaa menoa osoittanut Pohjoismaiden mestari Joriini, keulaan tähyilevä Koskelan Akseli ja kirivoimainen Vaellus. Lisäksi olen myynyt ja pitänyt paljon koulutuksia, esimerkiksi työturvallisuuteen liittyen.” Solkio asuu toistaiseksi Espoossa mutta on kotoisin Lahden kupeesta Hollolasta. Master Don sekä voimillaan jyräävät Frankenstein Am ja Troopers. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Rovaniemi 1 Regent Zet (SE)/Olli Koivunen 2100 11,1a 294 144 6/14,9a 2/14,8a 7/14,0a 8/13,5a 2 Tellmeastory* (SE)/Tuomas Pakkanen '' 11,8a 173 161 1/16,0 1/15,0 8/14,3 -a hpl 3 Top Of The World/Jarmo Saarela '' 10,7a 302 331 3/14,7a 3/16,7a 3/14,9a 6/14,9a 4 Baretta Boko (SE)/Kari Alapekkala '' 11,2a 141 090 3/11,5a 7/15,4a 7/m17,2a 4/18,5 5 Stay Alert (SE)/Antti Teivainen '' 11,5a 167 620 4/14,8a 1/16,5a 2/17,8 5/14,8a 6 Maffioso Face (SE)/Mauri Jaara '' 10,9a 285 973 4/15,0a 5/14,3a 9/m20,8a 6/19,7x 7 Flynn Boko (SE)/Mikael Niva '' 10,4a 100 603 3/14,1a 8/14,0a 3/18,3x 10/15,4a 8 Ypäjä Hereiam/Tapio Perttunen '' 11,0a 136 943 2/14,4a 4/15,8a 5/m17,0a 7/m14,8a 9 Cupido Sisu* (SE)/Santtu Raitala '' 11,1a 181 139 1/14,5a 6/m15,3a 1/14,5a 2/14,4a 10 Callela Leonard/Petteri Joki '' 11,8a 188 791 -a hpl 2/13,0a 2/16,7a 2/14,6a 11 Farzad Boko (SE)/Antti Ala-Rantala '' 10,9a 141 263 2/12,8a 10/13,9a 2/16,2 3/13,2a 12 Hesiod* (US)/Hannu Torvinen '' 10,5a 225 997 3/12,3a 3/13,1a 3/13,3 4/14,5a Hevonen/ohjastaja matka ennätys voittosumma tuoreimmat lähdöt Hevonen/ohjastaja matka ennätys voittosumma tuoreimmat lähdöt. ”Laitetaan nuoremmat Hermanni (Paavola) ja Toni (Salo) matkaan. Troopersia ohjastaa Antti Teivainen, kun vakiokuski Markku Hietanen ja valmentaja itse jäävät kotimiehiksi Etelä-Pohjanmaalle. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Rovaniemi 1 Lucky Moose/Antti Teivainen 2100 14,5a 27 424 1/m15,5a 9/17,0a 7/m17,8 5/m14,8a 2 Staro Kung Fu (SE)/Santtu Raitala '' 13,7a 22 605 1/16,1a 10/18,4a 7/18,2 3/20,4x 3 Party Hard (US)/Tuomas Pakkanen '' 11,5a 27 326 13/17,1 4/13,3a 8/18,2 2/16,9a 4 Enge Barack (SE)/Matti Nisonen '' 13,4a 32 553 3/16,4 1/19,1a 8/17,2a 1/16,3a 5 Libertin (SE)/Mika Jauhola '' 12,3a 33 680 -a hpl 7/15,8a hpl 2/16,4a 6 Execute (SE)/Niko Jokela '' 12,4a 32 498 3/13,3a 5/16,6 7/17,1a 5/16,7a 7 Bajkal Graff (SE)/Jarmo Saarela '' 13,4a 38 128 5/16,3a 5/15,9a 1/16,4a 2/15,0a 8 Listas Hector (SE)/Kari Alapekkala '' 14,2a 25 788 1/16,9a 2/20,0 8/17,0a 1/16,4a 9 Kitzune G.G. Tule kanavalle lauantaina 5.12. Kameran takana on tv-tuotantojen ammattilainen Jukka Heiskala. 5.12. Hän on myös nähnyt ravi radan vetäjän työkentän muutoksen vuosien saatossa. Jyväskylässähän vastuskin oli hurja, mutta Ylivieskassa ruuna ei ollut toivotunlainen. ”Vuorovaikutustaitojen ja verkostoitumisen arvo on koninkertaistunut 15:n viime vuoden aikana”, hän näkee. 11 Armani Press/Mika Jauhola '' 13,3a 47 489 1/14,8a 2/17,6a 4/14,7a 9/16,3a 12 Surprise Leader/Hannu Hietanen '' 12,5a 56 359 2/13,7a 3/16,2a 2/15,5a 2/15,6a 6. Mukaan vihjepyydykseen poimitaan myös ruunaruhtinas Pertturi ja avoimella tasolla debytoiva voitokas Koveri. ”Otettiin keväällä kunnon aika lisä, ja sen aikana käytiin johtokunnassa läpi Jokimaan strategia. Tällä hetkellä hän on kuitenkin hevoseton mies. Tunnen aika hyvin alueen sekä Lahden urheilumaailman.” ”Pyrin tekemään aktiivista yhteistyötä yritysten ja urheiluseurojen kanssa”, hän kaavailee. Yhteen iskevät johtopaikasta kamppailevat Zultanio ja M.T. Sellainen tavoite on, että saataisiin vähän uuttakin väkeä hankittua raveihin, mutta samalla pidetään hyvää huolta vanhoista asiakkaista. HUOM. Lahden Hevosystäväinseuran puheenjohtaja Pekka Kairtamo kuvailee ratkaisua onnistuneeksi. Olen ennenkin tehnyt opettajan töitä kouluissa, ja nyt olen jouluun asti niissä hommissa”, Solkio luettelee. Hetken aikaa ruuna heiluu kopissa, mutta asettuu sitten.” ANTTI PYLKKÄNEN TOTO75-VIHJEET Lähtö 1: 2 Universe Leader (9,1) Lähtö 2: 8,9,7,6 (1,4) Lähtö 3: 1 No Limit Star (7,3) Lähtö 4: 4,8,2,6,9 (7,5) Lähtö 5: 5,4,8,7 (12,3) Lähtö 6: 9,10,4 (5,6) Lähtö 7: 2,11,1,9,12 (5,10) 1 200 riviä x 0,05 e = 60 e Aikalisä auttoi strategian kirkastamiseen Jokimaan raviradan toimintaa pyörittää Lahden Hevosystäväinseura ry. LÄHTÖ Tasoitusajo 2100 m Rovaniemi 1 Valtori/Tuomas Pakkanen 2100 28,1 23 225 1/27,9a 8/27,2a 3/28,6a 1/29,1 2 Iinan Prinssi/Juhani Harmoinen '' 27,4 25 510 5/27,5a 2/26,7a 4/27,5a 5/27,6 3 Aika-Sisu/Roni Waarna '' 27,3 23 086 6/29,8 4/29,6a 3/31,0a 3/29,4 4 Lakori/Ville Pohjola '' 24,8 39 450 hpl 3/29,2 5/28,7 3/27,3a 5 Julianne Dahlia/Jukka-Pekka Kauhanen 2120 24,5 49 995 6/25,6a 3/26,9x 9/26,7a 4/28,8x 6 Tarun Tykki/Antti Teivainen '' 23,8 54 943 4/26,9 10/27,3 4/26,6 3/27,5a 7 Kartier/Heikki Mikkonen '' 24,5 69 375 9/28,1x 2/25,9 11/27,3a 4/30,1ax 8 Pikku-Ryti/Mauri Jaara '' 25,3 63 110 2/27,6 1/27,3a 1/27,6 2/28,8a 9 Draken/Santtu Raitala '' 25,2 50 050 k 7/27,9x 3/28,5x 1/28,7a 3. Laitetaan vain terävämpää hokkia alle”, kertoo valmentaja Jouko Paavola. Siinä mielessä odotuksia menestyksen suhteen on. Vanhat löytyvät osoitteesta mt.fi/ hevoset. Regent Zet jäi kyseisessä kovassa Kavioliigassa pussiin, ja kipakasti kiihtyvä Janita Luttusen treenattava pystyy ykkösradalta yllätykseen. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Rovaniemi 1 Vixen/Markus Porokka 2100 20,6a 226 475 6/26,4a 4/26,8a 5/25,1a -a hpl 2 Vaellus/Petteri Joki '' 21,9a 147 450 1/25,4 2/23,8a 2/24,9a 9/25,5a 3 Sjö Vinn* (NO)/Antti Ala-Rantala '' 21,4a 131 781 4/26,6x 7/27,4a 5/m30,5 6/25,1a 4 Koskelan Akseli/Jukka-Pekka Kauhanen '' 20,7a 221 410 7/26,8a 3/24,9a 4/24,9a 4/24,2a 5 Josveis/Santtu Raitala '' 20,1a 324 471 9/23,0a 9/26,3a -a hrp 5/25,0a 6 Koveri/Antti Teivainen '' 22,7a 83 625 1/26,3a 2/24,9a -a hpl 2/26,6 7 Faste Viking* (NO)/Kari Alapekkala '' 22,4a 98 978 -a hll 4/22,4a 8/24,0ax 11/27,9a 8 Joriini/Hannu Hietanen '' 20,8a 233 018 1/22,0a 2/25,2a 8/25,4a 3/24,1a 9 Pertturi/Roni Waarna '' 20,7a 89 160 3/26,4a 4/25,0a 1/24,4a 7/26,7a 5. joulukuuta 2020 Sivun tuottaja: Antti Savolainen antti.savolainen@mt.fi 5.12. ”Lentoyhtiön kotikenttä oli Tukholma ja SAS:n lentoja lennettiin ympäri Eurooppaa, mutta asuin koko ajan Espoossa.” Työkokemusta Solkiolla on myös raviradan toiminnanjohtajalle tärkeistä myynnistä ja markkinoinnista. Jokimaalla hän on pyörinyt katsojana pikkupojasta alkaen. LÄHTÖ Tasoitusajo 2100 m Rovaniemi 1 No Limit Star (SE)/Tapio Perttunen 2100 15,6 12 580 10/16,4a 6/15,8a 1/15,7a 1/15,7a 2 Massives Mistress (SE)/Matti Nisonen '' 17,0 9 153 3/18,5 3/16,3a 6/17,8a 9/17,4a 3 Kirsberg/Marjut Eero '' 16,4 10 745 hpl/mhpl/m1/17,0 9/20,5ax 4 Kivarin Merengue/Tuomas Vasala '' 18,1 7 800 1/17,1a 2/16,6a 1/17,2ax 3/17,1a 5 Kivarin Salsa/Olli Koivunen '' 17,2 7 576 1/17,2 6/19,0a 8/18,0a 2/17,4a 6 Roo/Mikael Niva '' 16,3 9 523 10/18,8 6/20,9 6/m22,8 7/18,6a 7 Want To Wheels/Niko Jokela '' 13,3 14 789 2/15,8a 3/16,8a 6/16,4a 3/14,1a 8 Cover Princess/Santtu Raitala '' 16,4 11 706 2/18,5a 5/18,0a 4/23,4 2/18,8 9 Girl on Fire* (SE)/Hanna Ranta '' 18,0 9 051 4/18,0 6/16,8a 2/17,8a 3/16,8a 10 Miss Mythos (SE)/Mauri Jaara 2120 15,8 23 270 10/17,6x 10/16,9 3/18,7 3/16,8a 11 Madonna S.T. Uusi lähetys julkaistaan MT:n etusivulla. LÄHTÖ Ryhmäajo 2100 m Rovaniemi 1 Dwight Sisu* (SE)/Hannu Torvinen 2100 12,6a 47 294 2/15,2a 5/15,8 10/17,0a 3/16,6 2 Dreaming Blues/Tuomas Pakkanen '' 13,3a 54 356 3/m18,8 1/m19,9 2/m16,1 8/m14,9a 3 Kivarin Raindance/Mauri Jaara '' 13,5a 49 278 1/14,9a 4/15,2 5/16,3 5/15,7a 4 Zultanio (IT)/Olli Koivunen '' 12,7a 55 284 5/13,6a 2/15,1a 5/14,1a 1/15,4a 5 M.T.Master Don (SE)/Antti Ala-Rantala '' 12,3a 54 712 6/14,0a 6/14,5a 7/13,0a 3/15,9a 6 Electric Eye Am (SE)/Petteri Joki '' 13,3a 45 198 1/15,1a 1/17,3a 9/16,7a 10/17,0a 7 Troopers/Antti Teivainen '' 13,0a 44 420 2/15,7a 6/15,5a 6/16,5 5/17,4 8 Frankenstein Am* (SE)/Tapio Perttunen '' 12,3a 45 864 6/15,9a 4/14,3 2/13,2a 2/16,0 9 Herrera Boko (SE)/Santtu Raitala '' 12,4a 56 761 6/16,4L 6/15,7a 9/17,0a 1/15,2a 10 Hard To Trick/Martti Pellikka '' 11,4a 51 945 1/12,9a 2/15,4a 1/15,5 Ku 1.12. ”Olin melkein neljä vuotta irlantilaisessa lentoyhtiössä perämiehenä, mutta yhtiö meni keväällä koronan myötä konkurssiin. VILLE TOIVONEN VILLE TOIVONEN Hevosenomistajakokemusta Niko Solkiolla on yhden kimppahevosen verran. ”Tuskin kauan kuitenkaan.” Napapiirin sankarit ratkeavat lauantaina illansuussa Rovaniemellä on lauantaina edessä järjestyksessään toinen Arctic Horse Race. Syksyn hakukierroksella toiminnanjohtajaksi oli yli 40 hakijaa. MT Ravit ja TalkKari sunnuntaisin MT:n nettisivuilta löytyy tuore raviohjelma joka sunnuntai kello 11. Yritetään hyödyntää kaikki se, mitä varastossa on.” ”Paljonhan työ on myyntiä ja markkinointia, näkyvyyden ylläpitämistä. Viimeksi mainittu on voitokas vääntäjä, joka ei kuitenkaan ole ollut kahteen tuoreimpaan starttiinsa parhaimmillaan. ”Olen käynyt läpi urheilupolut jääkiekossa, jalkapallossa ja salibandyssa. Hakuprosessi kuitenkin katkaistiin koronakriisin puhjettua. klo 16.00 alkaen. ”Ratojen muun liiketoiminnan kehittämisen tärkeys on korostunut, vaikka perustehtävä on tietysti laadukkaiden ravien järjestäminen.” VILLE TOIVONEN Viikon väistö Toto75, lähtö 2: Vahvaa virettä esittänyt Valtori kohtaa aiempaa merkittävästi tiukemman vastuksen, ja voittokannassa jatkaminen on kiven alla. Vaikka en henkilökohtaisesti tunne kaikkia ravivalmentajia ja muita, tiedän heidät kyllä vähintään kasvoilta. Viikon yllättäjä Toto75, lähtö 7: Seinäjoen Kavioliigassa vaille kiritilaa jäänyt Regent Zet kiihtyy kiivaasti. Lämminveristen Heat Kingiin kaasuttelevat Tammer-ajossa muut tyrmännyt Tellmeastory, Petri Salmelan iskukykyinen kaksikko Hesiod – Cupido Sisu ja viime lauantaina vallan väkevästi esiintynyt Farzad Boko. Yksi illan korkealaatuisimmista koitoksista nähdään viidennessä kohteessa. Väliaikaisena toiminnanjohtajana toimi aiemmin Seinäjoen ravirataa vetänyt Pertti Immonen. LÄHETYSAIK A! RAVILAUAN TAI MT26 KANAVALLA LA. ”En tiedä, mistä on kiikastanut. Tiistaina ajoin treeniä Troopersilla, ja hevonen tuntui aivan normaalilta. Katso video verkossa osoitteessa www.mt.fi Kun Niko Solkion, 32, nimitys Lahden raviradan toiminnanjohtajaksi julkistettiin viime viikolla, hänen nimensä ei soittanut kelloja monellakaan raviihmisellä. KLO 16.00 ALKAEN Kuva: Katri Helminen KIERROS 49 TOTO75 1. (DE)/Jarmo Saarela '' 15,3 27 160 5/14,1a 11/16,4a 5/16,2a 3/17,1 12 Alfas Finans (SE)/Petteri Joki '' 15,2 25 783 6/16,7a 7/17,0a 10/15,3a 5/15,2a 13 Make Me Rich* (SE)/Mika Jauhola '' 16,1 16 463 5/16,7a 9/17,1a 8/20,1a 2/m17,6 14 Enigma Sisu* (SE)/Kari Alapekkala '' 15,6 24 659 5/17,0a 4/17,3a 1/21,9 5/17,1a 15 Tiia Tempest/Antti Teivainen '' 15,8 17 571 2/17,7 8/16,1a 2/16,8a 7/17,6a 16 Amorce Savage/Tuomas Pakkanen '' 15,2 24 181 12/16,2ax 6/14,6a -a hpl -a k 4
Laulun ensimmäisessä säkeistössä kehotetaan unohtamaan arjen murheet ja valmistautumaan jouluun. Maaseudun Tulevaisuus 17 perjantaina 4. TUYEN RAMSTEDT Syntynyt 1984 Vietnamissa, asunut Suomessa 10vuotiaasta. Synnytysosastolla nukku minenkin kävi Ramstedtille tutuksi. Teksti julkaistiin samana vuonna Joulupukkilehdessä, jossa Noponen oli toimittajana. joulukuuta. joulukuuta 2020 IHMISET & KULTTUURI IHMISET & KULTTUURI Katso vastausohjeet osoitteesta mt.fi/ystavapalvelu. Matka synny tysyksikköön Bodøhön kesti yli kaksi tuntia. ”Kotisynnytyksestä kiinnostuneet ymmärtävät erittäin hyvin, että kotisynnytys ei aina ole mahdollinen.” ”Välimatkaa oli alle tuhat kilometriä, ei siis edes nelinumeroista lukemaa.” Arkihuolesi kaikki heitä, mieles' nuorena nousta suo! Armas joulu jo kutsuu meitä taasen muistojen suurten luo. Perhe: 7vuotias poika. Kun pendelöi kahden kau pungin väliä ja tekee pitkiä päiviä sekä palkansaajana ja yrittäjänä alalla, jossa kohda taan ihmiselämän koko tun neskaala, palautuminen työstä on ensiarvoisen tärkeää. Häme 53 19315 nuorekas sporttinen savuton mies. Ramstedt pitää noita vuosia arvokkaana kokemuksena. Niinpä hän ajoi joka toinen viikko Raahen ja Bodøn väliä ollakseen lapsensa kanssa puolet kuukaudesta. Työskennellyt kätilönä muun muassa synnytys ja lapsivuodeosastoilla ja äitiyspoliklinikalla Raahessa, Oulaisissa ja Kokkolassa 2009–2017. Nor jassa olosuhteiden haastavuut ta lisäävät vuoristoisuus ja vuo nojen rikkoma rannikkolinja. Yleinen käsitys kätilön työn kuvasta rajoittuu pelkkään syn nytyssalityöskentelyyn, mutta se ei ole koko totuus. Englantilainen rock-yhtye ilmoitti hajoavansa 40 vuotta sitten. Määrittelee elämänsä tärkeysjärjestykseksi: 1) lapsen, 2) työn ja 3) urheilun, johon kuuluu maraton ja triathlonharrastus. Eräät seurakunnat järjestävät joululauluvaelluksia ja jo keväältä tuttuja parvekelaulajaisia. Nimipäivät Tänään: Airi, Aira Lauantaina: Selma Sunnuntaina: Niko, Niilo, Niklas, Niki, Niila, Nikolas, Nikolai Päivän sana Kristus sanoo: ”Minä seison ovella ja kolkutan. Kun poika alkoi lähestyä esikouluikää, oli aika päättää, missä lapsen olisi paras käydä koulunsa. Myös pakettien aivan vii meinen lähetyspäivä on maa nantai 21. Joulu lähestyy IKIVIHREÄT RIKU-MATTI AKKANEN rikumatti.akkanen@pellervo.fi Eräät seurakunnat järjestävät joululauluvaelluksia ja jo keväältä tuttuja parvekelaulajaisia. joulukuuta. Syttyi siunattu joulutähti yöhön maailman raskaaseen. ”Maratonin juokseminen tuli ensin, mutta pari vuotta sitten halusin haastaa itseni. Ramstedt näkee suuren eron siinä, miten Suomessa ja Nor jassa puhutaan synnytysten tur vallisuudesta ja riskitekijöistä. Doula on synnyttäjän tukihen kilö, joka tulee myös mukaan synnytykseen. Postilla on kolme kiireellisyysluokkaa joulu tervehdyksille kotimaassa. Jouluruno syntyi hänen vapaaajan asunnollaan Inkoossa keskellä kesää 1916. Hän ehdotti joululauluaan myös virsikirjaan sen hartaan tunnelman vuoksi. ”Matkasynnytykset sattuivat lähes aina yöllä. Valmistui Oulun ammattikorkeakoulusta terveydenhoitajaksi 2008, kätilöksi 2009 ja seulontakätilöksi 2011. ”Välimatkaa oli alle tuhat kilometriä, ei siis edes nelinu meroista lukemaa”, Ramstedt kertoo optimisesti. KAIJALEENA RUNSTEN. Triathlo nissa oli mukavasti haastetta, sillä olen hidas uimari”, Tuyen Ramstedt naurahtaa. Turvaväleistä huolehti ville lauluniekoille on tarjolla lisäksi Kauneimmat joululaulut karaokea. Vaasa 55 19312 Reipas 187cm tumma mies hakee luonnosta pitä vää kumppania mukavaan yhdessäoloon näin alkuun. Helsingin piispa Teemu Laajasalo kiteytti joulutervehdykses sään vuonna 2017 laulun sanoman näin: ”Ihmisellä on huolia. YSTÄVÄÄ ETSIMÄSSÄ Mies etsii naista 19318 Vapaa, nuorekas ja terveelliset elämäntavat omaava maajussi kaipaa maalla viihtyvän nuorem man naisen seuraa. Nykyään lapsi on isänsä luona Raumalla alku viikot ja äitinsä hoivissa Rau malla ja Kangasalla loppuviikot. Toisena ikimuistoisena yönä Ramstedt joutui ”liftaamaan” rannikkovartioston kyytiin päästäkseen saareen, jossa syn nyttäjä perheineen asui. Norjassa syrjäseutujen asuk kaille tarjotaan päivystävää palvelua, jossa kätilö lähtee en sihoidon ja synnyttäjän tueksi ambulanssiin. Myöhemmät ovat torstai 17. paajakso. Kylmä voisko nyt olla kellä, talven säästä kun tuoksahtaa. Kappale on monelle tuttu niin koulun kuoroista kuin Kauneimmat joululaulut tilai suuksista. Hän on ollut samalla kannalla uransa alusta asti ja ajatus vahvistui, kun hän työskenteli kaksi vuot ta norjalaisessa pikkukunnassa. Vaikka öljyvaltion rahat riittivät kunnankätilön öiseen päivystyspalveluun, tämä ei kuitenkaan päässyt kunnan piikkiin taksilla takaisin omaan terveyskeskukseen vaan piti odottaa seuraavan ambulans sin lähtöä. Täällä ei nähdä ammattilais ten ruohonjuuritason osaamista eikä oteta huomioon perheille aiheutuvaa stressiä siitä, että lähimpään keskus tai yliopis tosairaalaan on matkaa”, hän sanoo. Jatko katsotaan yhdessä. Työskentelee nykyään Tampereella Taysissa ja Hatanpään sairaalassa sekä yrittäjänä omassa Sydämen Syke yrityksessään Tampereella ja Raumalla. Hän toimi ensimmäiset vuotensa PohjoisPohjanmaalla aikaan, jolloin Raahen ja Oulaskankaan yksiköt lakkautettiin. Häme 52 19314 Etsin huumorilla ja rehellisyydellä varustettua miestä.Muitakin hyviä varus tuksia saa olla ”Repussasi”. He tietävät, että kätilöllä on juridinen vastuu päättää, jos on syytä siirtyä sai raalaan.” Vaikka Ramstedt kokee työnsä tärkeäksi osaksi elämäänsä, hä nen 7vuotias poikansa on kui tenkin aina ykkönen. Toinen säkeistö kertoo syvällisemmin joulun merkityksestä koko ihmis kunnalle. Ramstedt on vakaa julkisen terveydenhuollon kannattaja. Töissään hän on silti nähnyt, miten monet äidit kaipasivat enemmän neuvontaa kuin, mitä neuvolassa oli mahdollista tiu koissa aikarajoissa antaa. Valtaosa asiakkaista tulee ultraäänitutkimukseen, mutta myös kotisynnytyksen mahdol lisuus herättää kiinnostusta ja kysymyksiä. Vaikka varsinaista virttä laulusta ei tullut, kappale jäi elämään ja vakiintui joulun ikivihreäksi. 3:20 JUSSI PARTANEN Kätilö Tuyen Ramstedt pohti yrittäjyyttä jo uransa alussa, mutta oman yrityksen aika oli kypsä vasta viime vuonna. Mieleen painui yö, jolloin kä tilö näki synnyttäjän luo saavut tuaan, että tämän synnytys on jo niin pitkällä, ettei yli kolmen tunnin matka kotoa Bodøhön olisi enää järkevä. Kirjoittaja on Osuustoimintalehden toimituspäällikkö. Tänä vuon na Ramstedt avasi toisen toimi pisteen Raumalle. Ideana on, että on olemassa Joku, jolle voi heittää huolet.” Laajasalon mukaan joulutähti, josta laulussa kerrotaan, ei ole kaukana historiassa, vaan läsnä omassa ajassamme. Kappaleen ideana ei ole kuitenkaan se, että keskitytäänpä nyt jouluun ja unohdetaan nämä ikävät huoliasiat. joulukuuta. Ran nikkovartioston suosiollisella avustuksella tuleva äiti ja kätilö pääsivät myös takaisin mante reelle, jossa ambulanssi oli val miina etuvalot kohti Bodøtä. Ram stedtille henkireikä on urheilu, tarkemmin sanottuna maraton ja triathlon. Tuyen Ramstedtin elämän ykkösasia on hänen 7-vuotias lapsensa, kakkosena tulee työ ja kolmosena kestävyysurheilu. Kauneimmat joululaulut kaikuvat tänäkin vuonna koronarajoi tuksista huolimatta. Ramstedtillä riittää tarinoita kerrottavaksi vuosilta 2017 ja 2018, jolloin hän työskenteli kunnankätilönä Meløyssä Poh joisNorjassa. Eurooppaan tervehdyksiä ehtii vielä lähettää kiireel lisemmällä ”priority”tak salla tulevana maanantaina. Euroopan ulkopuolisen joulupostin lähettäjät ovat jo auttamatta myöhässä. Yrityksen kautta hän tarjoaa esimerkiksi raskaudenaikaisia ultraäänitutkimuksia sekä dou laus ja kotisynnytyspalveluja. Kuten Suomi myös Norja on pitkien välimatkojen maa. ”Ratkaisuissani menen aina lapsen hyvinvointi ja tulevai suus edellä.” Ramstedtilla on pojan isän kanssa yhteishuoltajuus. KeskiSuomi 50 Nainen etsii miestä 19320 Hei! Toivoisin löytä väni rehellisen,ystävällisen elämänkumppanin.Arvostan perinteistä,kilttiä miestä. ja maanantai 21. Suomen ja Norjan kaltaisissa kehittyneen terveydenhuollon maissa lähes kaikki riskitapa ukset huomataan jo neuvolassa. Kotisynnytyksestä kiinnos tuneet nähdään Ramstedtin mukaan turhan usein sairaala tai auktoriteettivastaisina. Kätilö, joka vaikka liftaa saareen Kätilö Tuyen Ramstedt on pien ten synnytysyksiköiden vank kumaton kannattaja. Yhtyeen rumpali oli kuollut aiemmin syksyllä. Paikkakunnaksi va likoitui Rauma. ”Suomessa pieniä synnytys yksiköitä väitetään turvattomik si. Euroopan pakettien viimei nen päivä on tuleva maanantai ja Pohjoismaiden ja Baltian maanantai 14.12. Posti suosittaa paketin maksamista verkossa ja toimittamista au tomaattiin tai postin asiamies pisteeseen. Ajan hengen mukaisesti joululauluja lauletaan myös tieto koneiden äärellä striimausta seuraten. Norjanvuosina hän työs kenteli kaksi viikkoa Norjassa, mitä seurasi kahden viikon va TUOVI MÄKIPERE Suomi voisi hakea mallia synnytys yksiköiden määrään Norjasta, toivoo kätilö Tuyen Ramstedt. Olin usein vähällä oksentaa niillä vuoristoteillä, sillä paikalliset ambulanssi kuskit ajoivat ihan täyttä rallia”, hän muistelee. Laulu henkilöityi niin vahvasti oululaissäveltäjään, että aikanaan puhuttiinkin Madetojan joululaulusta. Ramstedt kokee, että hä nen ammattitaitonsa kätilönä perustuu nimenomaan siihen moni puoliseen työnkuvaan, joka pienessä yksikössä oli mahdollista. Jo vastavalmistuneena kätilönä Tuyen Ramstedt oli perustanut toiminimen mutta jättänyt yri tyksensä hautumaan vuosiksi pöytälaatikkoon. Nuorena kätilönä pienissä yksiköissä Ramstedt pääsi hoi tamaan niin raskaana olevia, synnytyksiä, vauvoja kuin gyne kologisia potilaitakin. Perhe asui lahdenpouka massa. Muihin Pohjoismaihin paitsi Tanskaan ja Baltiaan ne ehti vät ensi viikollakin. ”Kokemukseni mukaan koti synnytyksestä kiinnostuneet ymmärtävät erittäin hyvin, että kotisynnytys ei aina ole mahdollinen. Monet odottavat perheet kaipaavat hänen mukaansa enemmän neuvontaa kuin mitä neuvolan tiukoissa aikarajoissa oli mahdollista saada. Tanskaan kortin saa kulkemaan enää ”priority” hintaan. Kasvanut Kokkolassa, asuu Kangasalla. Äitiysneuvolakätilönä ja päivystävänä kätilönä Meløyssä PohjoisNorjassa 2017–2018. etsii pirtsakk kaa naisystävää. Sanat jouluiseen sävelmään kirjoitti Alpo Noponen, joka oli Rantasalmella 1862 syntynyt kirjailija. Koro napandemian vuoksi paketit ja tervehdykset olisi pitänyt lähettää marraskuun puolivä lissä. ”Norjassa ajatellaan, että synnytyksestä tekee turvallisen nimenomaan se, että yksiköitä on tiheässä.” Ramstedt lisää, että tilasto jen valossa 90 prosenttia syn nytyksistä sujuu normaalisti. Asiakkai den ikähaitari oli sikiöstä lähes satavuotiaaseen. Ramstedt huomauttaa, että urallaan hän on ehtinyt kokea jo kahden synnytysyk sikön lakkauttamisen. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.” Ilm. Soittele Rohkeasti! Uusimaa 65 Nyt on joulupostin lähettämisen aika Kotimaan joulukorttien vii meinen lähetyspäivä edul lisemmalla ikimerkillä on tänä vuonna maanantaina 14. 4.–6.12.2020 Hyvästi Led Zeppelin. Viime vuonna hän totesi, että aika olisi kypsä yksityiselle kätilöpalvelulle. Loppuvuonna 2019 Ram stedt perusti Tampereella pit kään toimineen Silja Seppälän Vauvantaiyrityksen yhteyteen oman vastaanoton. Arkihuolesi kaikki heitä on Leevi Madetojan (1887–1947) säveltämä joulunajan kestosuosikki. Hän toivoo, että Suomen synny tysyksiköiden lakkautuksista puhuttaessa haettaisiin oppia naapurimaasta. Lapsi syntyi kotona olohuoneessa, jonka ikkunois ta avautuivat maalaukselliset vuoristomaisemat. Täpötäysien kirkkojen sijaan tilaisuuksia pidetään mahdol lisuuksien mukaan ulkotiloissa
TARKIMMAT SYÖTTÖMÄÄRÄT. JUHA NIINISTÖ juha.niinisto@tumeagri.fi 040 4506484 PEKKA KAARTINEN pekka.kaartinen@tumeagri.fi 040 4506482 HEIKKI SOLA heikki.sola@tumeagri.fi 040 5111545 OLLI LÖNNROOS olli.lonnroos@pel-tuote.fi 040 593 6913 JUKKA-PEKKA HOFFRÉN jukka-pekka.hoffren@pel-tuote.fi 040 845 4999 Itä-Suomi: VIRALLISESTI HYVÄKSYTTY ISOBUS YHTEENSOPIVA KYLVÖKONE VAKIONA LANNOITTEEN, SIEMENEN JA HEINÄNSIEMENEN/STARTTIFOSFORIN KAUKOSÄÄTÖ. TARKKA TYÖSYVYYS. Eräs kolmikko jää kiinni elintarvikkeiden varastamisesta. -01, vähän kylvetty, h. Varsinainen elämäkerta Hurriganes – Albumit 1973–1988 -teos ei ole, mutta se on paljon enemmän kuin pelkkä levyhistoriikki. SUPER NOVA COMBI OSTAMME KÄTEISELLÄ: MB, Man, Volvo, Scania, ym. Mikä kaupunki Tuntemattomassa sotilaassa vallataan syksyllä 1941. Vesa Kontiainen: Hurriganes – Albumit 1973–1988. Kuka näyttelijä esitti Kariluotoa Aku Louhimiehen ohjaamassa Tuntematon sotilas -elokuvassa. myös kuolinpesät. A) Lahtinen B) Penttinen C) Korsumäki 14. joulukuuta 2020 IHMISET & KULTTUURI Yhteystiedot: ihku@mt.fi Visa verkossa Teetkö tämän visan mieluummin verkossa. Euro-Teli Oy, Hki, p. Get On raikui lujaa Suomen lisäksi kiertueilla Ruotsissa ja Englannissa. 0400 191306 Maatalouskoneita KAURANKUORIJA, pieneen käyttöön. Ketä hahmoa ovat Tuntemattoman sotilaan elokuvaversiossa näytelleet Kosti Klemelä, Risto Tuorila ja Jussi Vatanen. Hurriganesin tosifanit lukevat tietopaketin varmasti kerralla alusta loppuun. Samalla Ganes asetti riman korkeuden ainakin niille yhtyeille, jotka ovat tavoitelleet pohjan perukoilta maailmanmaineeseen. Myöhemmin tämän kansankielisen ilmaisun teki tunnetuksi myös pääministeri Paavo Lipponen. Maksu heti. Väinö Linnan kirjan hahmoista on muodostunut rakastettuja arkkityyppejä, joille elokuvaversiot ovat antaneet kasvot. Sekä aurat Kverneland ja Överum. Jännittävää kyllä, kaksi viimeksi mainittua tulivat tunnetuiksi progeyhtye Wigwamista, mutta heistä kumpikin oli myös suoraviivaista rockia veivanneen Hurriganesin taustahahmoja. Saris peräkärry/klapikärry vm. Mitä hahmoa Paula Vesala esitti Aku Louhimiehen elokuvaversiossa. 0400-646200, 0500-659678. 041 7525580. Rauni Mollbergin ohjaama Tuntematon sotilas tuli ensi-iltaan 1985. Tiedon luotettavuutta puolestaan korostaa jokaisen luvun lopusta löytyvä lähdeluettelo. VALMET 20 tai 502. Varaosakoneetkin käyvät! P. Ketkä jäivät henkiin Tuntemattomassa sotilaassa. Myydään Maaja metsätaloustuotteita Ostetaan Kiinteistöjä Markkinapaikka MT teki kiperän tietovisan klassikkoteoksesta itsenäisyyspäivän ja Väinö Linnan (1920–1992) juhlavuoden kunniaksi. k-autot ja moottorit. jo hautoja peittävi hanki… hanki...” Kuka lausuu tämän Tuntemattoman Sotilas -romaanin viimeisen repliikin nyyhkytyksen lomassa hammasta purren. Luutnantti Lammio määrää heidät seisomaan kovennettua eli seisomaan asennossa täyspakkauksen ja kiväärin kera. 18 Maaseudun Tulevaisuus perjantaina 4. P. 8000 € + alv. P. p. 040 546 5367 Ostetaan öljypellavansiementä. ”Me kuulimme… Saimme kuulla... Lisäksi siitä on tehty lukemattomia näyttämösovituksia. AINA. 1970-luvun alun progeyhtyeet uskoivat virtuoosimaisen soiton voimaan, mutta Hurriganes osoitti, että rock ’n’ rollilla voi menestyä myös taloudellisesti. Painosmäärässä sen edellä ovat vain kouluopetuksessa kuluneet Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat, Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja Elias Lönnrotin Kalevala. Laineen elokuvaa Tuntemattomasta sotilaasta on esitetty televisiossa itsenäisyyspäivänä yhtäjaksoisesti vuodesta 2000 lähtien. Oik eat vas tau kse t: 1B , 2C , 3B , 4A , 5B , 6A , 7A , 8B , 9B , 10 B, 11 B, 12 C, 13 B, 14 B, 15 C Hurriganes on käsite suomalaisessa populaarikulttuurissa. JUHO MÄKELÄ JOHANNES WIEHN LOVE RECORDS SUOMEN FILMITEOLLISUUS SF OY / ELONET Tämä kolmikko jää kiinni elintarvikkeiden varastamisesta. Mikä se oli. Ken on kyseessä. A) Johannes Holopainen B) Juho Milonoff C) Matti Ristinen 7. Myyd. TULEVAISUUDEN TEKNIIKKAA JA KÄYTTÖMUKAVUUTTA www.tumeagri.fi @tumeagri SUORAT SÄHKÖMOOTTORIKÄYTÖT; EI VÄLYKSIÄ. TAKAPYÖRÄSTÖ JA VANTAISTO PORRASTETTU AJOSUUNNASSA. Kuka on ensimmäinen nimeltä mainittu hahmo Tuntematon sotilas -romaanissa. 0505572023 Simulta 3000 HT LV pakkeri, jälkihara, vm. A) Rokkaa B) Koskelaa C) Hietasta 9. 0400 661593 Ostetaan metsätila. Kiertue kuivui kuitenkin kokoon, kun Badding ei ilmestynyt keikoille. kello 15. 0400 585819. Kohtaus esittää Petroskoin eli Äänislinnan paraatia. Hurriganes ymmärsi niin ikään kaupallisen yhteistyön merkityksen. P. P. -18, uutta vastaava. 040 1350115. Ketkä Tuntemattoman sotilaan henkilöistä olivat kotoisin Pohjanmaalta. Toisaalta tällaista ”rock-tiiliskiveä” on mukava lueskella myös sieltä täältä, kulloisenkin kiinnostuksen mukaan. ”Antaahan tyttö, jos se äitiinsä tulee, ja jos se taas isäänsä tulee, niin suorastaan pyytää.” Kuka lausui Tuntemattomassa sotilaassa naisista näin. 560 sivua. Nahkurin orsilla tavataan”. Se on 1980-luvun neljänneksi katsotuin kotimainen elokuva. A) Puukko B) Kaaripyssy C) Kirves 12. tonttia voi olla iso ja järvi eduksi. Johtohahmo, laulaja-rumpali Remu Aaltonen huolehti määrätietoisesti, että yhtyeen keikkapalkkiot olivat kunnossa. Bazar. Opuksesta selviää paljon myös mielenkiintoista triviatietoa. A) Lotta Raili Kotilaista B) Veeruskaa C) Lyyti Rokkaa 13. Kirjailijan syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta joulukuussa. Rocktietäjä Kontiaisella on ollut kova urakka käydessään läpi kaikkiaan 32 levytystä. Ostetaan traktorit, kaivinkoneet, kuormaajat yms. Ketkä saivat rangaistuksen. P. A) Sarastie B) Kaarna C) Rahikainen 4. Ostetaan 4-veto traktori Valmet tai MF vm. Tuntematon sotilas -romaani julkaistiin joulukuussa 1954. HYVÄ LÄPÄISEVYYS KEVYILLÄKIN MAILLA. Vuonna 1967 Tauno Pylkkänen teki Tuntemattomasta sotilaasta oopperan. Suomi on kuollut… ja sen... Turkulaisen iskelmäduon organisoimalla rokkikiertueella esiintyi lisäksi Rauli Badding Somerjoki. Romaani Tuntematon sotilas ilmestyi vuonna 1954. A) Suomen sodasta B) Talvisodasta C) Jatkosodasta 3. A) Petroskoi B) Viipuri C) Murmansk 8. Kirjasta ei ole onneksi tullut myöskään liian luettelomaista. 044 0427259 Koneita PYÖRÖPAALAIMIA Krone, Welger ja Claas, sekä kanttipaalaimia Welger, John Deere, Claas ja Rivera. Mistä sodasta Tuntematon sotilas kertoo. Jokaisen albumin kohdalla kerrotaan studiotyöskentelystä, kappaleista, levyn saamasta vastaanotosta sekä listasijoituksista. 1. Vesa Kontiaisen 550-sivuinen järkäle vahvistaa kuvan yhtyeestä, joka määritti suomirockin suuntaviivat kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Se julkaistaan osoitteessa mt.fi 6.12. HiTech. ARTIC-FILMI OY / ELONET. Bändin jäsenet esiintyivät Beavers-farkuissa sekä toimivat Shellin ja Säästöpankin mainoskasvoina. Lukukokemusta elävöittävät värikuvat albumien kansista. Tiedätkö hahmojen nimet. Kun sotamies Honkajoki tuli täydennysmiehenä komppaniaan, hänellä oli mukanaan henkilökohtainen ase. Suuresta tietomäärästään huolimatta kirja on helposti luettava ja visuaalisesti selkeä. A) Rokka, Suen Tassu ja Korpela B) Määttä, Lehto ja Rahikainen C) Riitaoja, Lahtinen ja Sihvonen 11. Luutnantti Lammio määrää heidät seisomaan kovennettua eli seisomaan asennossa täyspakkauksen ja kiväärin kera. Ääneen pääsevät Hurriganes-muusikoiden eli Remun, Ile Kallion, Albert Järvisen ja Cisse Häkkisen lisäksi useat suomirockin eturivin vaikuttajat, kuten Atte Blom, Otto Donner, Jukka Gustavson ja Måns Groundstroem. Tiiliskivimäinen teos kertoo yhtyeen ja myös sen jäsenten soololevytyksistä. A) Vanhala B) Honkajoki C) Jalovaara Testaa tietosi: Tunnetko Tuntemattoman sotilaan. 045 157 4599 Valtra 6000-8000 srj. Kuvassa muun muassa näyttelijät Eero Aho, Joonas Saartamo ja Samuli Vauramo. Kuka murjaisee romaanissa: ”Ei niitä hanki pitele. A) Kaarna, Hauhia ja Salo B) Rahikainen, Vanhala ja Määttä C) Koskela, Ukkola ja Sarastie 15. Kolme ohjaajaa on tehnyt Tuntemattomasta sotilaasta elokuvaversion: Edvin Laine 1955, Rauni Mollberg 1985 ja Aku Louhimies 2017. Esimerkiksi Hurriganes kiersi 1970-luvun puolivälissä Matti ja Teppo Ruohosen kanssa. Tarjoa 0505733916 / Antti OSTETAAN, vanha hirsirunkoinen talo. Aku Louhimiehen ohjaamaa Tuntematon sotilas -elokuvaa kuvattiin Suomenlinnassa Helsingissä lokakuussa 2016. Lahden seudulta 1015km keskustasta. 0447615057 Traktoreita, ehjiä ja epäkuntoisia! Nopea käteiskauppa. A) Mäkilä, Salo ja Ukkola B) Hauhia, Mäkilä ja Asumaniemi C) Honkajoki, Salo ja Mäkilä 5. ”Mää en ol mittä muut lukenu ku joskus Turu Sanomi senjälkken ku mää vaivasest kansakoulust pääsi.” Näin virkkoo eräs varsinaissuomalainen Tuntemattoman sotilaan hahmo. A) Rahikainen B) Mäkinen C) Lahtinen 2. A) Sihvonen B) Hietanen C) Vanhala 10. RIKU-MATTI AKKANEN Hurriganesin tuotanto pääsee oikeuksiinsa järkälemäisessä kirjassa Crazy Days -albumin kansi vuodelta 1975. Saa olla remontoitavaa. Kuka Tuntemattoman sotilaan henkilöistä sanoo seuraavan sitaatin: ”Kortti tuo ja kortti vie, mutta maanviljelys on ihan onnenkauppaa.” A) Rokka B) Ukkola C) Hietanen 6. -82-88. Tuntematon sotilas on kenties Suomen tunnetuin romaani
Hp. Hp. Puusto KAAVI, Karsikkovaara, Kelosaaren länsipuolella 27,28 ha. IISALMI, Nieminen. Tarj. Hp. Puusto 1230 m3. Tarj. Siipilumikauhat • Työleveydet 1776-4540 mm • Tilavuudet 495-3500 l • Vakiona paineakku • Painot 440-1050 kg 3.350,Mallit 1800-2600 Alkaen Nivelaurat 5.250,VM-mallit Alkaen Hiekoittimet SL-2000 2.450,SL-2000 VERKKOKAUPPA.TURUNKONEKESKUS.FI • Työleveydet 1750-3280 mm • Painot 450-580 kg • Työleveys 2000 mm • Paino 375 kg Hinnat alv %. P. 48 000 €. Hp. Laukkanen Oy 02 4875965 0500 226028. www.konehuoltolaukkanen.. PIHTIPUDAS, Kasvatusmetsävaltainen tila hyvän tieyhteyden päässä. 48 000 €. 45 000 €. p. 60 000 €. Hp. Tarj. 57 500 €. Maahantuonti ja myynti | Agri-Kymi Oy | Kaupinkatu 4, Kouvola | 0400 130 130 Katso lähin jälleenmyyjäsi netistä: agrikymi.. Paino n. eld Leyland David Brown varaosia. Kasvissuojeluruisku 8 1000 L. 21.12.2020 mennessä. 045 3416 990 Myydään metsätilat IISALMI, Nieminen. 75 000 €. 42 000 €. PIHTIPUDAS, Kuljunperä 17,3 ha. Taimikkovaltainen kohde. 21.12.2020 klo 15 mennessä. Hp. Puusto 900 m3. 169 000 €. Puusto 1300 m3. PIHTIPUDAS, Liitonmäki 40,6 ha. Laadukkaat KOTIMAISET, tunnetut EUROSTEEL-kauhat Seinäjoelta. Puusto 5100 m3. Hp. 010 289 3000 www.nipere.fi ”Kuori rahaa!” HAMAX 300 myllyjärjestelmät Traktorilietsot trailerilla tai nostolaitesovitteisena Työkoneita DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Puusto 1300 m3. Varaosia ja tarvikkeita RIVAKKA KAIKILLE TILOILLE, TEHOKKAAT KOKONAISUUDET Soita ja kysy lisää puh. paalain JF800 2-root. Tarj Hp. 020 7459 700. 3060 m3. 06 5256301. Puusto 1000 m3. Puusto noin 1330 m3. Puusto KAAVI, nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää, n. Hp. Kierrätysmaksu lisätään hintoihin. VALTRA / VALMET Kierrätysosat takuulla. 4.500 € (2,6m ) P. Hp. Tarj. 2 kpl 540/65R30 IT-697 2 kpl 650/65R42 IT-697 9 900,2 kpl 540/65R28 IT-697 2 kpl 650/65R38 IT-697 8 900,IT 697 NETTOHINTA KOKO KIERROS VARASTOVANTEILLA! 540/65R28 ja 650/65R38 Alliance 4480 Vredestein 5750 Firestone 5780 Bridgest. Hp. www.tlatvala.. Minna Canthin katu 11 A 14, 70100 KUOPIO P. Peta-Metalli Oy P. Viljavat maapohjat. Viljeltyä peltoa 3,2 ha. Teiden varrella. KIVIJÄRVI, Saunakylä 22,3 ha. 2.1.2021. 0400 924367 Myydään Valmet Moto 911.1 VM 2003 Työkunnossa oleva kone joutilaana / mielellään vaihto 20 tonniseen kaivinkoneeseen. , Valmet + hydr.pumput. Kaavaan merkitty paikka loma-asuntoa varten. Tarj. SONKAJÄRVI, Sukeva. Harvennettavaa, hoidettavaa ja polttopuuta. 75 000 €. 5940 064845175 HÄRMÄNPELTO METSÄTÖIHIN NISULALTA NISULA N4 Vuosimalli: 2012 Ajotunnit: 10 300 Hakkuupää: Nisula 425H, kouranvaihtovalmius Mittalaite: Nisula NCU3 (kuutiointi) Varusteet: 710-renkaat, ketjut, kantokäsittely ym. 60 000 €. 21.12.2020 mennessä. Puusto n. Tarj. 050 535306 RENGASKEIDAS! RENGASLIIKEPAUSSU.FI SOITA HETI 0400 241 027! Kaikkien koneurakoitsijoiden ja maanviljelijöiden Traktorit Henkilö,paketti,ja kuorma-autot Työkoneet Vanhat ja harvinaiset koot KRONE CF155 XC yhd. Hinta: 39 900 € + alv HYUNDAI 180 LC-3 + TMK ENERGIAKOURA Vuosimalli: 1998 Ajotunnit: 14000 Varusteet: TMK-energiakoura Alakertaa käyty läpi! Hyvä kone. MHY Lakeuden laatimat arviot ja kartat kaupan kohteista sekä tarkemmat ohjeet tarjousmenettelystä löytyvät kaupungin nettisivuilta: www.kauhajoki.fi Kirjalliset sitovat tarjoukset tulee jättää viimeistään 31.1.2021 klo 15.00 mennessä osoitteella: Kauhajoen kaupunki, teknisten palvelujen toimiala, PL 500, 61801 Kauhajoki. Juha Sydänmaa 0400 549 129 Juha Sydänmaa 0400 549 129 PIHTIPUDAS, Peninki 12,1 ha. Mittalaite: Nisula NCU3i (kuutiointi) Varusteet: Puutavarakoura Hinta: 94 000 € + alv Tällä koneella puut kannolta tienvarteen VALTRA 6850 + KESLA 305T Vuosimalli: 2002/2007 Ajotunnit: 8900 Varusteet: 50km/h, metsärenkaat ym. Hoidettu PIHTIPUDAS, metsätila hyvällä sijainnilla. LAPINLAHTI, Karvasalmi, 21,99 ha LAPINLAHTI, Karvasalmi, 21,99 ha LAPINLAHTI, metsätila. 050-4335609 Tappeja ja holkkeja kaivink. 21.12.2020 klo 15 mennessä. Alkuperäiset PRONAR lumiaurat H. Hp. Tarj. Kiinteistöt ja tontit Alipainekompressorien lamellien valmistus ja myynti. Tarj. Kysy tarjous! LIPERIN HÖYLÄÄMÖ OY 83100 LIPERI info@liperin.fi 050 596 8396 JÄÄKETJUT • traktoreihin • työkoneisiin, rekkoihin ja mönkijöihin • nastaketjut • neliskanttinastalliset liikenneketjut • paljon kokoja -helppo asentaa Tilaa netissä tai soita 0400 895174/ 0400 157701 480/65R28 ja 600/65R38 Alliance 3980 Vredestein 4400 Firestone 4460 Bridges. Hp. Puusto 1000 m3. KAAVI, Vehkalahti, Kaiturintien halkoma KAAVI, Vehkalahti, Kaiturintien halkoma KAAVI, metsätila 30,7 ha. Hinta: 32 000 € + alv VALMET 815 + METSÄPERÄVAUNU Vuosimalli: 1989 Ajotunnit: 13000 Varusteet: Mekaanisesti vetävä metsäperävaunu, Kronos 5010 takasillassa, ketjut Metsänomistajan unelma Hinta: 32 100 € + alv Soita ja pyydä kuvat NISULA FOREST OY puh. Kohteiden tarkemmat tiedot osoitteessa www.metsatilat.fi SAMI-tienhoitokoneet Katso kaikki mallit verkkokaupasta ja tilaa tai soita puh. 0500 269 944 JALASJÄRVI. 21.12.2020 klo 15 mennessä. www.auraosa.. 044 0219911 Maaja metsätaloustuotteita JÄLLEENMYYNTI: www.agrirengaspiste.fi Lisatiedot: Juha Yrjänä 040 510 0566 juha@gripenwheels.fi Esa Väinölä 0400 511600 esa@gripenwheels.fi RENGASPISTE KYSY TARJOUS MYÖS MUIHIN YHDISTELMIIN SEKÄ MITTATILAUS VANTEILLA! Hinnat sis.alv 24%. Puusto 5100 m3. 8.12.2020. Hp. Jukka Haataja 0400 172 274 KAAVI, Karsikkovaara, Kelosaaren länsipuolella 27,28 ha. 2.1.2021. arto.lehtiniemi@auraosa.. Hyödynnä tarjous ja ennakkotilaajan edut. Nuf. 45 000 €. 050 3029418. Sinikka Voutilainen 040 720 1114 MULTIA, Vehkoo MULTIA, Vehkoo MULTIA, määräala n. Puusto 900 m3. 4820 064845175 HÄRMÄNPELTO MT.FI/saa Kestotilaajana hyödyt eniten! Lisää koneita löydät KoneAreenasta koneareena.fi MT.FI/metsapalvelu Tilaa lukuoikeus MT.FI/nakoislehti. 0442180118 Antti Rinkinen 040 595 4155 Juha-Pekka Toukola 0400 862 098 www.agtm.fi facebook.com/agritoukola AgriToukola Machineryn myyntitiimi palvelee Sinua: Jyrki Hasila 050 596 8992 Olli Soro 0400 350 870 Exacut ECQ-jakaja – Exacut-ECQ jakaja nostaa levitystarkuuden uudelle tasolle – Ero levitysmäärässä lyhimmän ja pisimmän letkun välillä on vain 2 %! – Exacut-ECQ jakaja on TUKKEUTUMATON – Leikkuri ei pääse nousemaan irti leikkauspinnasta, koska siinä ei ole jousta – Leikkauspinnan aukko on pienin kohta. Hoidettu PIHTIPUDAS, Peninki 12,1 ha. Hp. www.valparts.fi Tino 040 553 4600 • Mico 040 1678 818 Purkukoneiden osto 040 553 4600 ELÄINTEN KUIVIKE Kutterin lastu on valmistettu keinokuivatusta kuusija mäntysahatavarasta. Katso mallit/mittakuvat www.vemitek.. 21.12.2020 klo 15 mennessä. Metsää 28,2 ha. Siitä eteenpäin aukon koot kasvavat kohti suulaketta Vogelsang Veitsimultaimet – Työleveydet 12 m, 15 m ja 18 m (tulossa 21 ja 24 m) – Rakenteensa ansiosta sopii lähes kaikkiin lietevaunuihin – Mahdollisuus puolittaa työleveys – Tule ja tutustu Kauhajoen kaupunki myy metsäalueita Kauhajoen kaupunki myy erikokoisia metsäalueiden määräaloja Ylimysjärven pohjoispuolelta ja Kauhajoen entisen kaatopaikan ympäristöstä tarjousten perusteella. 45 000 €. 58 000 €. 125 000 €. Monipuolinen kohde! KIVIJÄRVI, Saunakylä 22,3 ha. Tarj. Tarj. P. Pääosin varttuPIHTIPUDAS, Liitonmäki 40,6 ha. alk. Varttunutta ja nuorta kasvatusmetsää. Pääosin varttuPIHTIPUDAS, nutta kasvatusmetsää sisältävä puustoinen metsätila. P. 21.12.2020 klo 15 mennessä. Tarj. 16.12.2020. 42 000 €. 48 paalia/lava. Rahtivapaasti toimitettuna. Hinta voimassa 31.12.2020 saakka. 45 000 €. Tarj Hp. 010 289 2040 KAIVINKONEEN kanto / kiviharoja, kivenkeruuharat salaojakaapeliojaja kuokka-, metsäoja-, luiska-, sekä tasauskauhat, routapiikit sekä laikkumätästimiä. joulukuuta 2020 Valmet käytettyjä varaosia 15, 20, 33, 359, 361, 565, 500, 502, 602,702. Syöttöpumput MF, Major, Nuf. Pintakarkaistua pyöröterästä myös kromattuna. Tunti/ kierroslukumittarit . 8.12.2020. Pyöräkuorm. Hinta: 96 400 € + alv Hyvä kone harvennuksille JARCRAC-COMBI Vuosimalli: 2017 Ajotunnit: 1700 Hakkuupää: Nisula 325H, sahakontrolli ym. 169 000 €. karhotin JF ketjupurku perävaunu PRONAR T 400R noukinvaunu ÖVERUM 4975 kääntöaurat aj.n.30 ha P. 0400 781762. Hp. 45 000 €. 21.12.2020 klo 15 mennessä. 2 575 m3, pääosa varttunutta kasvatusmetsää. Tarj. 25,6 ha. Runsaat hakkuumahdollisuudet. 21.12.2020 klo 15 mennessä. Hp. 60 000 €. 2/3 nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää, aukeaa 6,8 ha. Uudistuskypsää metsää 2,3 ha. 010 289 3000 Traktorikäyttöiset hiertävät valssimyllyt G7, G8 ja G10 Imupuhallushierre/valssimylly, 2-kokoluokkaa Kaurankuorija Eskontie 2, 64700 TEUVA Puh. Hp. 0500 660106. PIHTIPUDAS, Kuljunperä 17,3 ha. Tarj. Tarj. Hp. 050-4335609 Peräkärry Kipa 110. Hp. LOGSET 504F. Hp. Hp. P. 21.12.2020 mennessä. Puusto 3270 m3. Hp. 48 000 €. HEINÄKONEET ENNAKKOHINNOIN MAATALOUSRENKAAT.FI P. Tarj. 044 0897717 MAANLÄHEISTÄ KONEKAUPPAA Etuniittokoneet alkaen 10.900 € (sis alv 24%) Hinattavat niittokoneet alkaen 20.500 € (sis alv 24%) Perhosniittokoneet alkaen 28.500 € (sis alv 24%) Lisäksi pöyhimet, karhottimet, kesantoja piennarmurskaimet Kun teet kaupan 18.12.2020 mennessä, varmistat parhaimman hinnan heinäkoneellesi. 42 000 €. Kuoreen tunnus ”Metsän myynti”. IISALMI, Metsää 12,5 ha. Lähes pölyämätön tuote. 21.12.2020 klo 15 mennessä. Jussi Miekkavaara 0400 345 212 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@metsatilat. Maaseudun Tulevaisuus 19 perjantaina 4. 20 kg. 75 000 €. 45 000 €. Monipuolinen kohde! KIVIJÄRVI, Taimikkovaltaista metsää 16,9 ha, omaa vesialuetta 4,3 ha ja Penttilän yhteismetsäosuus 1,338 % (1277 ha). yms. 169 000 €
050 4315250 Kankaanpää Kiinteä huopavuori, vettähylkivästä nahasta, laaja lesti ja liukueste kumipohja. Myös saneeraukset alan parhaalla kalustolla. Nykyisen toiminnanjohtajamme jäädessä eläkkeelle haemme TOIMINNANJOHTAJAA kehittämään ja johtamaan liiton toimintaa yhteistyössä luottamushenkilöiden, jäsenkunnan ja sidosryhmien kanssa. 014 768 017 Itselle, lahjaksi, kotiin ja tuliaisiksi – nyt myös verkkokaupasta Suomalaisia huopatuotteita jo vuodesta 1921 lahtiset.fi Varkaudessa valmistetut kotimaiset maskit Nopeasti ja edullisesti Allergiakaupasta. ja vkonloppu LUOMUrehuviljaa: Vehnää, ohraa, kauraa p. joulukuuta 2020 klo 10.00 alkaen Tiedepuiston Minerva -kokoustilassa, Länsikatu 15, Joensuu Teams -etäkokouksena koronapandemian takia. Nivala Puh. Pressut myös määrämittoina, esim. Liiton toimisto sijaitsee Joensuussa. 045 156 8446 Kokoukset IHANA RITA odottaa soittoasi tehdään kivaa yhdessä! 24h 0700-90089 1,98€ min + pvm Rip Pl 6 65301 VSA. Lypsy ja eläintenhoitotyöt. LVISUIHKONEN.FI Kuljetukset halki Suomen ja ympäri Eurooppaa Kuljetus kuin kuljetus, yrityksille ja yksityisille Kysy hinta meiltä: tel. Lastausluukuilla ja tilavuus 54 m³. Karkkila. Tarjoamme – hyvän työyhteisön ja luottamushenkilöiden sekä MTK:n keskusliiton tuen – nykyaikaisen tietojenhallintajärjestelmän – vaihtelevan ja monipuolisen työn – mahdollisuuden vaikuttaa maaseudun ja maakunnan kehittämiseen Tehtävä tulee ottaa vastaan 1.2.2021 tai sopimuksen mukaan. 0400 882090 PUROLAN KARTANO OY Esikuiv.pyöröpaaliheinää kuljetus sop.mukaan hp:35e/kpl+alv pellon reunas. Valmistamme kontit mittojen mukaan kylmä-/ pakastekontit TEHDAS: Lummetie 1, 31400 Somero, 040–5108 906 info(at)vilart.fi 0400 184 328 metsästyskontit VILART TEEMU HEINONEN OY Kontteja teemme lähes joka lähtöön: kylmäsäilytyksestä lämpimiin toimisto-työskentelytilalaitetila-kioskikontteihin ja märkätiloista kuiviin tiloihin. käsittely) sekä toimitetaan liiton johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali vuodelle 2021, valitaan jäsenet liiton johtokuntaan erovuoroisten tilalle, valitaan jäsen ja varajäsen MTK:n valtuuskuntaan vuosiksi 2021–2022. Projektimyynti: 044 9677078, Seinäjoki 0400 564282, Lahti 050 4134 112 www.ovimestari.com Helsingin Tehotorjunta Oy VUODESTA 1983 ALKAEN Tuholaistorjunta-alan ammattilaiselta haittalintujen torjuntaan HELSINGIN TEHOTORJUNTA OY kalevi.kauppinen@helsingintehotorjunta.fi www.helsingintehotorjunta.fi BUDDY SUN AURINKOPANEELIESTE UUTUUS TUOTTE ENA ECOBIRDS LINTUESTEET KAIKKI MAATALOUDEN SIEMENET EDULLISESTI JA HELPOSTI KAIKKIALLE! Kts. 044 271 9227 • info@akvafilter.fi 19650 Joutsa • www.akvafilter.fi NYT ON PUHTAAN VEDEN AIKA! AKVA FILTER ® kotimaiset painesäiliösuodattimet Raudan Mangaanin Humuksen Radonin Uraanin Arseenin Hajuja makuhaittojen poistoon Happamuuden neutralointiin • Varmatoiminen laatua takuulla • Suuri suodatusteho • Automaattinen tai manuaalinen vastavirtahuuhtelu • Helppo huoltaa harvat huoltovälit • Materiaali ruostumaton teräs • Korvaa tarvittaessa vanhan painesäiliön PYYDÄ TARJOUS! Omakotitaloihin Maatalouteen Vesiosuuskunnille Kesämökille KULTAJYVÄ OY Sertifioidut kylvösiemenet ennakkoon edullisesti, toimitus keväällä. Ilmoittaudu viljelijätilaisuuksiin verkossa elixi.?/webinaarit/ WEBINAARI 9.12.2020 klo 9.30-11.30 Tervetuloa ja Elixi Oilin kuulumiset, toimitusjohtaja Ville Kauppinen Pellavan viljelyssä onnistumisen keskeiset tekijät, agronomi Ari Klemola V. 0400-546105 Toistolla tehoa MT.FI/ilmoitus. Myös lattiat terästä. Soita ja pyydä malli. Tapahtumat Naisia 18-66v 0700-41966 1,69€/min+pvm HR Pl 168 Hki Huutokaupat Koulutus ja työ Työpaikat ja virat Palveluja tarjotaan Henkilökohtaiset AIKUISTEN KOHTAUSPAIKKA 0700 11 111 2 € / alkava min +pvm STl Oy, PL 211 Hki 53 RETU-APILANURMISEOS LYPSYLAIDUNSEOS® kylvösiementä www.naturcom.. 2000 jäsentilaa. 010 583 1880 Konttitukku Rakennustarvikkeita Hengityssuojaimia, kotiin toimitettuna! www.wiselime.com Muut tuotteet Tekstiilejä ja tarvikkeita NOSTO-OVET myös taittoja rullaovet Asennettuina, myös moottorilla. alaskankenka.. Valmistamme mittatilauskontit alusta loppuun asti itse, joten asiakas saa juuri sellaisen kontin kuin tarvitsee. Ilmoittautumisohjeet liiton nettisivuilla. Pyydä tarjous www.vilart.fi Kontit kuljetetaan nosturiautolla ympäri Suomen laitetilat Puh. Vaihto ja palautusoikeus. Edellytämme – vahvaa maaja metsätalouden sekä maaseudun yritystoiminnan tuntemusta – talousja johtamisosaamista sekä esimieskokemusta – hyvää kirjallista ja suullista esiintymistaitoa, kielitaito katsotaan eduksi – yhteistyökykyä, ulospäin suuntautuneisuutta ja hyviä verkostoja Arvostamme tehtävään soveltuvaa koulutusta. Kokoustilaan voimme ottaa vain max. Esim hallien liukuovet. Pitkävartiset 85€ lyhytvartiset 75€ plus postimaksu. 20 Maaseudun Tulevaisuus perjantaina 4. Liiton alueella toimii 13 MTK-yhdistystä, joilla on n. www.allergiakauppa.fi PERÄKÄRRYT HUOPATUOTTEET ESLA POTKUPYÖRÄT KASVOMASKIT KOTIMAISIN VOIMIN Aidosti kotimaiset peräkärryt ja venetrailerit Tutustu tuotevalkoimaamme www.juhta.fi Joe nsu ussa teht y kylmäkontit raatokontit Valmistamme mittatilauskontteja, jotka ovat asiakkaan tarpeisiin räätälöityjä täysin käyttövalmiita lisätiloja, jotka voidaan varustaa asiakkaan toivomilla ominaisuuksilla. Kokoukseen osallistuminen edellyttää ilmoittautumista 9.12.2020 mennessä. 3,50 € /kpl. elina.toikka@pp8.inet.fi TEE NYT ÖLJYPELLAVAN VILJELYSOPIMUS! Parhaat ehdot ennen 31.12.2020 . Laadukkaat, toimivat, takuulla. 2020 viljelyn haasteet ja niihin ratkaisuja, Ari Klemola Viljelijäkysymysten käsittely Tervetuloa, www.elixioil.?, puh. Pestyt työvaatteet alk. Katso kuvat ja tee tarjous osoitteessa: konkurssihuutokauppa.fi Huutokaupat päättyy alkaen 8.12.2020 Tiedustelut Willanen 045 787 114 31 Toimeksiantaja : Betamet Piping Oy konkurssipesä Konkurssihuutokauppa.fi MTK-Pohjois-Karjala on yksi 14 maakunnallisista MTK-liitoista, joka yhdessä MTK:n ja MTK-yhdistysten kanssa hoitavat alueellista edunvalvontaa PohjoisKarjalassa. Tehtävä edellyttää matkustamista, työskentelyä iltaisin ja joustavuutta työajoissa. WWW.SIEMENKAUPPAA.FI TAI SOITA P. 08 270 7200, 02 762 6200 Viljaja lietesäiliöksi sopivia 9m Bulk merikontteja Lahti, Parkano, Urjala ja Joensuu. Kaurat Ohrat Vehnät Benny Alvari Helmi Harmony Fennica Iceman Niklas Toria Jaarli Perttu Vanille Quarna Sandy Vertti Sertori Ota yhteyttä: info@kultajyva.com 050–3208 270 www.kultajyva.com facebook: Kultajyvä Oy Haetaan työntekijää lypsykarjatilalle. joulukuuta 2020 Myydään nettihuutokaupalla Caterpillar kurottaja sekä valtava määrä metallipajan koneita ja työkaluja, trukki, pressuhallia ym. 0400 832 768 tai 040 2540 621 Maataloustuottajain Pohjois-Karjalan liitto MTK-Pohjois-Karjala r.y:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään maanantaina 14. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 §:ssä mainitut syyskokoukselle kuuluvat asiat, päätetään liiton sääntöjen muuttamisesta (2. Asunto mahd. P. P. JOHTOKUNTA Myydään JOULUKUUSIA viljeltyjä , soita 0500473236 Halutessasi mukaan teemapalstalle, soita 040 720 7981 / Myyntimestarit Oy Huopaliike Lahtinen Ay | Partalantie 267, 42100 Jämsä | Puh. 045 6572262, myös ilt. Kokemusta kymmenistä nykyaikaisista navetoista. Hakemus ja CV palkkatoivomuksineen tulee toimittaa viimeistään 30.12.2020 sähköpostilla jouni.makisalo@gmail.com Lisätietoja tehtävästä antavat MTK-Pohjois-Karjalan puheenjohtaja Jouni Mäkisalo 0500 672 866 ja toiminnanjohtaja Vilho Pasanen 040 550 4848 Kotimaiset NAHKASAAPPAAT suoraan valmistajalta. Koot 48-37 LVI SUIHKONEN OY urakoi ja suunnittelee navetoiden LVI-työt Pirkanmaalta Lappiin. 02 48 41 007 www.koskenautokeskus.fi myynti@koskenautokeskus.fi www.tilasiemen.fi Pakkaamot 010 217 6777 Myyntipalvelu 010 217 6776 Siemenet tilinpäätökseen! Ohrat RGT PLANET KWS FANTEX FENNICA BOR ULJAS VERTTI BOR ALVARI BOR KAARLE BOR BREDO JALO Härkäpavut SAMPO BOR LOUHI BOR Vehnät KWS MISTRAL SIBELIUS HELMI BOR QUARNA BOR CALISPERO JAARLI BOR IISAKKI BOR Kaurat AVENUE MATTY PERTTU BOR NIKLAS BOR OIVA BOR DONNA BOR KONTIO TAIKA BOR Herneet ASTRONAUTE BAGOO SISU BOR MATILDA BOR Nurmisiemenet ja seokset REPEÄMÄTÖN PRESSUKANGAS Loppuunmyyntihinta 2,50 € /m. Edunvalvontakatsauksen pitää MTK:n kotieläinasiamies Rauli Albert etänä. koneiden ulkona suojaukseen. 20 henkilöä. 02 777 630 Vanhempi nainen etsii seuraa! Soita 0700-399717 (2,59€/min) Heliad Oy, PL 396 00121 HKI Liimapuisia kasvihuoneen kaaria p.0405450695 KYLVÖSIEMENET JUNTTILASTA VILJAT, INGRID-HERNE RIIKKA-ENGLANNINRAIHEINÄ KAROLINA-RUOKONATA NUUTTI-TIMOTEI, SAIJA-APILA NURMISEOKSET, LAIDUNSEOS MYÖS LUOMUTILOILLE! JUNTTILAN TILA, SASTAMALA P.040 4177292, 0400 777192 WWW.JUNTTILANTILA.FI Edullista KUIVIKETURVETTA p.0404160036 Sekalaiset PPpressuovet ja liuskaverhot lujaa kotimaista ammattilaatua! www.ppkaihdin.. Maatalouden, teollisuuden suojauskäyttöön
Samassa haetaan myös lupaa käyttää ammuttuja valkoposkihanhia ruokana. Idässä ja pohjoisessa on päivällä pääosin poutaista, paikoin tulee heikkoa lumisadetta. Ohjepäivityksellä pyritään muun muassa varmistamaan poliisin toiminnan yhdenmukaisuus, Poliisihallituksen poliisitarkastaja Vesa Pihajoki sanoo. Poliisi päivitti suur petoohjeistustaan Poliisihallitus päivitti ohjeen, joka ohjaa poliisin käytännön toimintaa suurpetoasioissa. Ehtojen täyttäminen on vaikeaa, jos tehokkaita karkotustoimia ei ole.” Lupia olisi tarkoitus hakea tilakohtaisesti, ei yhteislupina. SARI PENTTINEN Takaa onnistuminen parhailla Peltosiemen-lajikkeilla Aina viljelijän asialla! NIKLAS BOR Suomen eniten viljelty kaura Puhtaasti viljelty maa ruokkii kaikkia asujiaan. Suurpetojen ihmisille aiheuttamaa vaaraa arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Täydentävät ehdot velvoittavat estämään lintujen ulosteen pääsyn rehuihin, ja luomuehdot velvoittavat laiduntamaan karjaa laidunkaudella joka päivä. Päätökset tehtiin hanhien etu ja luonnonsuojelulaki edellä, maatilojen ahdinko oli toisarvoista”, moittii polvijärveläinen emolehmätuottaja Seppo Laasonen. Päivitetty versio astui voimaan tiistaina. ”Jäljelle jäävien keinojen vaikutus hanhien käyttäytymiseen on olematon ja lyhytkestoinen. luetuin päivälehti! Varsinais-Suomen ely-keskus myönsi tiloille poikkeuslupia valkoposkihanhien häirintään syysmuuttojen ajalle vuosina 2020 ja 2021. ”Poliisitoiminnan tulee olla laadukasta läpi Suomen. Monille tuottajille tuli yllätyksenä, että karkotustoimia rajoitettiin ja kiellettiin luonnonsuojelualueiden sekä maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden läheisyydessä. Tilanteeseen on saatava muutos.” Laasonen toivoo, että mahdollisimman moni itäsuomalainen tila, etenkin karjatila, hakisi keväälle poikkeuslupaa. ”Tiloilla tulee olla päätäntävalta omista pelloistaan. Hän kertoo, että tilanteesta on käyty lukemattomia keskusteluja tuottajien ja päättäjien kanssa. Poliisilain mukaisten toimivaltuuksien käyttäminen on aina viime sijainen keino puuttua suurpetojen aiheuttamiin äkillisiin ja akuutteihin turvallisuusuhkiin”, Pihajoki huomauttaa. ”Nyt poikkeuslupaa haetaan maatilojen toiminnan, talouden, rehuomavaraisuuden sekä eläinten hyvinvoinnin ja terveyden turvaamiseksi. ® BESTON -kalkituskuonan hiilijalanjälki on hyvin pieni. MT sää PERJANTAINA 4. Ostamalla pinkkiä paalimuovia tuet Rintasyöpä-yhdistyksen toimintaa. Liite on toimitettu maakuntien maaseutusihteereille eteenpäin jaettaviksi. ”Suurpedon karkottaminen hoidetusta pihapiiristä tai laitumelta eläintä vahingoittamatta ei ole laissa kiellettyä.” On kuitenkin huomioitava, että mikäli suurpetoa karkotetaan eläintä vahingoittamalla tai sitä seurataan ja ajetaan pihapiirin tai laitumen ulkopuolella, on toiminta silloin metsästyslain vastaista. Havaintoympäristöllä ja sen olosuhteilla on myös iso merkitys, kun harkitaan erilaisia toimintavaihtoehtoja, ohjeessa kuvaillaan. 3 € hyväntekeväisyyteen valitsemasi värin perusteella. ”Valkoposkille haettava uusia poikkeuslupia” Viljelijät haluavat kaikki mahdolliset keinot käyttöön valkoposkihanhien kevätmuuton ajalle. Arvioinnissa käytetään mahdollisuuksien mukaan apuna eri asiantuntijoita. Päivitetyssä ohjeessa on myös selkeytetty Suomen riistakeskuksen ja poliisin rooleja eri konfliktilanteiden hoidossa.” Nyt ohjeessa otetaan kantaa suurpedon omaehtoiseen karkottamiseen. Sillä ei Pihajoen mukaan ole poliisilain perusteella toimivaltaa arvioida tai säädellä jonkin alueen siedettävää susimäärää. Sähköiseen lupahakemukseen on saatavilla valmis liite, jossa hakemusta perustellaan tilan toimintojen kannalta. Syntyi ajatus hakea keväälle uusia poikkeuslupia valkoposkien karkottamiseen. ”Päätökset tehtiin hanhien etu ja luonnonsuojelulaki edellä, maa tilojen ahdinko oli toisarvoista.” SEPPO LAASONEN KYSY LISÄÄ LÄHIMMÄSTÄ HANKKIJAN MYYMÄLÄSTÄ! VERKKOKAUPPA: hankkija.fi Ostamalla keltaista paalimuovia tuet Sylvan työtä syöpää sairastavien lasten, nuorten ja heidän läheistensä hyväksi. Käsittelyaika on kolmesta neljään kuukautta, eli hakemukset tulisi olla perillä joulukuun puoleen väliin mennessä, jotta päätökset ehtisivät ennen kevättä. CERTIFIED ISO 14001 ® Luomutuotantoonkin sopiva BESTON -kalkituskuona on ekologisen kierrätyksen malliesimerkki, miten teollisuuden sivutuotteesta on kehitetty ja jalostettu luontoa rasittamatta kalkitusaineiden parhaimmistoa. Suurpetotilanteissa muun muassa tehtyjen havaintojen laatu, luotettavuus, määrä ja ajankohta vaikuttavat tilannearvioon ja sen pohjalta mahdollisesti tehtäviin toimenpiteisiin. PAALAUSTARVIKKEIDEN ENNAKKOMYYNTI KIIHTYY! +3 -3 20 15 10 5 2 1 Sade-ennuste (mm) 4.12.–6.12. Ensimmäisen kerran ohje julkaistiin keväällä vuonna 2018. Olennaisinta on hakea lupaa juuri niille peltolohkoille, jotka ovat tilan toiminnalle tärkeimpiä. Tänään Huomenna -1 -3 -2 -4 -1 -2 -1 -3 -1 -2 -1 -2 -0 -2 +0 -2 +1 -1 +1 -2 +1 -1 +2 -1 -2 -8 +0 -3 +3 -1 +2 -3 +2 -1 +2 -1 +2 -0 +3 +0 +3 +1 +3 +1 +5 +1 +4 +1 Aurinko nousee Helsingissä kello 9:04 ja laskee kello 15:17 Oulussa kello 9:59 ja laskee kello 14:18 Utsjoella kello ja laskee kello ensi yö Helsinki +3 Turku +3 Jomala +5 Pori +2 Niinisalo +1 Tampere +2 Jokioinen +1 Lahti +2 Kouvola +3 Lappeenranta +2 Mikkeli +2 Ilomantsi -0 Joensuu +1 Kuopio +1 Lapinlahti -0 Viitasaari +0 Jyväskylä +2 Ähtäri +0 Kauhajoki +0 Vaasa +1 Ylivieska -1 Kajaani -1 Oulunsalo -1 Pudasjärvi -2 Suomussalmi -2 Kuusamo -3 Rovaniemi -3 Pello -2 Salla -4 Sodankylä -3 Kilpisjärvi -4 Utsjoki -2 la +5 +5 +6 +4 +3 +3 +3 +4 +4 +3 +3 +1 +1 +2 +1 +1 +2 +1 +2 +3 +2 +1 +1 +1 +0 -1 -1 -1 -2 -3 -3 -3 su +4 +6 +7 +6 +4 +4 +4 +3 +3 +3 +3 +1 +1 +3 +2 +3 +3 +2 +4 +5 +3 +2 +3 +2 +1 +1 +1 +1 +1 +0 -6 -10 ma +4 +4 +6 +4 +3 +3 +2 +2 +2 +2 +2 -1 +1 +2 +1 +2 +1 +2 +3 +4 +2 +1 +2 +2 +1 +1 +2 +0 +1 +1 -6 -6 ti +2 +1 +3 +1 -1 +0 -0 -1 -0 -0 -0 -4 -1 -1 -2 -1 -1 -2 -1 +0 -3 -4 -3 -6 -6 -8 -3 +1 -3 -1 -5 -5 ke -1 -1 +3 -1 -2 -2 -2 -2 -1 -2 -2 -3 -2 -2 -3 -2 -1 -3 -2 -1 -3 -4 -3 -6 -6 -6 -3 +0 -4 -2 -3 -1 Sadeluokituksessa on kaksi intensiteettiluokkaa. Tuuli on kohtalaista, puuskissa navakkaa. Maan länsiosassa on lumisadealue, joka liikkuu illan aikana kohti koillista. Luonnon lumen syvyys (cm) 3.12.2020 100 80 60 40 20 10 1 Lähiajan sää Pilvisyys on runsasta koko maassa. SARI PENTTINEN LARI LIEVONEN Valkoposkihanhien kevään päämuutto alkaa tyypillisesti toukokuun puolivälissä. Lupapäätös maksaa 150 euroa. Perustuslaissa säädetyin tavoin yhdenvertaiset palvelut pitäisi toteutua riippumatta siitä, missä kansalainen Suomessa asuu”, Pihajoki sanoo. JOULUKUUTA 2020 NRO 141 MT on Suomen 2. Ostamalla sinistä paalimuovia tuet eturauhassyöpää sairastavien potilaiden ja heidän läheistensä hyväksi tehtävää työtä. Lämpötila on ja -5 asteen välillä, etelärannikolla ollaan plussan puolella. Ennuste päivisin klo 14.. On myös perusteltua hakea lupaa koko alalle, jos kaikki pellot ovat tärkeitä ja rehuomavaraisuus ei muuten täyty. Kevätkarkotuksia on tehtävä ääneti, sillä häirintäkeinoista jätettiin pois voimakkaat äänikarkotteet ja ampuminen. ”Ohjeessa on otettu käyttöön Suomen susikannan hoitosuunnitelmaan vuonna 2019 määritelty luokittelu huolta, uhkaa tai vaaraa aiheuttavien susien käytöksen arvioinneissa. Poliisi on turvallisuusviranomainen. ”Riistaeläinkantojen säätely, suojelu ja kannanhoito ovat ministeriön sekä Suomen riistakeskuksen toimialaan kuuluvia asioita. TUETAAN YHDESSÄ VALITSE VÄRISI! Ostamastasi kampanjavärisestä rullasta lahjoitetaan 3 € hyväntekeväisyyteen valitsemasi värin perusteella. Lisäksi halutaan ohjata poliisitoimintaa entistä tarkemmin tilanteissa, joissa suurpeto aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle. 5 vrk:n sääennuste 4.12.–9.12. Hänen mukaansa poliisin toimintalinjauksiin ei tule ohjepäivityksen myötä merkittäviä muutoksia