Kauppa hyytyi syksyllä Syyskuun muutos sekoitti autokaupan. Kotieläintiloihin kuivan kesän vaikutukset kohdistuvat kahta kautta: oma sato jäi monella heikoksi ja ostorehujen hinta on noussut. Keskiarvojen taakse kätkeytyy valtava vaihtelu, sillä satoerot alueiden ja tilojen välillä olivat suuret. Suomalainen Maaseutu sivu 10 KARI LINDHOLM Osallistu Wikli Groupin menestystarinaan www.wikli.fi/osakeanti Lähde: Luke, Taloustohtori Kannattavuuskerroin eräillä tuotantosuunnilla Sika Muu nauta kuin lypsyk. Viljan hinnan nousu ei auta pitkälle, jos myytävää on vähän. Ensi vuonna uudistus laskee autoveroa keskimäärin 700 euroa. Sivu 9 Kesän kuivuus syö kannattavuutta Autoveromuutoksesta miljoona lasku verottajalle Käytettyjen autojen tuonti kiihtyi syksyllä. Uudistus laskee autoveroa Valtiovarainministeriö korjaa syyskuun autovero uudistusta, joka kiristi suuripäästöisten autojen verotusta. Takasivu MIELIPITEET Pääkirjoitus: Hyvinvointivaltio ei ole itsestäänselvyys Vierailija: Luomulle ei sovi nihkeillä Toimittajalta: Juhlikaamme itsepäisyyttä Sivu 2 ”Kauppa on liian keskittynyttä” Korkeimman kunnia merkin itsenäisyyspäivänä saava Wihuriyhtiöiden hallitusten puheen johtaja Antti Aarnio-Wihuri on huolissaan kaupan keskittymisestä. Maito Viljanviljely 2000 02 04 06 08 10 12 14 16 2018 vuodet 2017 ja 2018 ennusteita –0,2 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 Viime kesän kuivuus näkyy selvästi tämän vuoden kannattavuuslukemissa. Siitä on tehty myös Jenni Haukion iltapuku Linnan juhliin. Näillä tiloilla vaikutukset näkyvät selvästi sekä maksukyvyssä että kannattavuudessa”, Tauriainen toteaa. Vähintään puolet viljanviljelijöistä ei saa ollenkaan korvausta omalle työlleen ja omalle pääomalle, Luonnonvarakeskus Luken tutkija Jukka Tauriainen kertoo. Maitotilojen kannattavuuskerroin alenee viime vuoden 0,44:stä 0,34:ään. Keskimäärin uudistus laskee veroa noin 700 euroa autoa kohti ensi vuonna. Käytettyjen tuonti kiihtyi Tehokkailla moottoreilla varustettujen käytettyjen autojen tuonti kiihtyi syksyllä. Sivu 10 METSÄ SÄÄ & LUONTO Lapissa on ollut poikkeuksellisen vähän lunta, mutta tilanne helpottaa tällä viikolla. Kaivinkonetta käytetään tarvittaessa. Sen takia valtio menettää jopa 200 miljoonaa euroa arvonlisäveroa. Sivu 3 Maaseudulla on pulaa työvoimasta Sivu 6 MTK:n vaaliohjelma esittää, että maatilat voisivat vuonna 2030 tuottaa enemmän energiaa kuin ne käyttävät. JOULUKUUTA 2018 NRO 143 PERUSTETTU 1916 – 102 VUOTTA SUOMEN ASIALLA IRTONUMERO 2,50 € WWW.MT.FI • • • Metalliteollisuuden alihankintaa tekevä Maviteknik yli kaksinkertaisti liikevaihtonsa viime tilivuonna. Autotuojien mukaan niistä jää valtiolta saamatta jopa 200 miljoonan euron edestä arvonlisäveroa. Asiakkaat ovat maailmalla. Autojen myynnin väheneminen 4 415 kappaleella syys– marraskuussa söi auto verokertymästä 30 miljoonaa euroa. Länsi-Lapin talvitiet hyvällä mallilla Pellolainen Kimmo Pantsar urakoi talviteiden perustamisen ja kunnossapidon parissa. Talvitiekohteita on tiedossa jo kymmeniä kilometrejä. Markku Vessman hitsaa jäähdytysvesikoneikon putkistoa Humppilassa. Sivu 12 KUNNIAMERKIT. ”Osalla tiloista sato jäi huomattavasti tilastokeskiarvoa pienemmäksi ja laatu heikommaksi. KESKIVIIKKONA 5. Se tarkoittaa, että omasta palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkotavoitteesta saavutetaan vain kolmannes. Sivu 4 MTK: Suomesta energiaomavarainen UUTISET Kaamos kiehtoo matkailijoita Sivu 7 Linnan juhlissa on puukuituisia pukuja Stora Enson Sirpa Välimaan huivi on valmistettu ioncell-menetelmällä koivuliukosellusta. Sivu 5 SANNE KATAINEN Humppilassa taivutettu teräsputki lähtee maailmalle Kimmo Pantsarin talvitieurakoissa puskutraktori on yleisin työkone
Mutta osaammeko arvostaa Suomen vakautta ja saavutuksia riittävästi. Nyt ai kuisten oikeuksilla kävellään lasten oikeuksien yli. Jos kättelyjono ja Edvin Laineen Tuntematon tun tuvat jo itseään toistavilta, itse päisyydelle voi nostaa hiljaisen maljan. Kyseessä on lakiin perustu va julkisoikeudellinen maksu, kuten kiinteistövero.” ”Maksua voi pitää eriar voistavana siksi, että sitä ei peritä hajaasutusalueilla asu vilta eikä se ole edes käytössä kaikissa kunnissa. Herää kysymys, ovatko luomun ja ympäristötoimen piteiden tavoitteet muuttuneet matkan varrella. Se myös osoitti, kuinka tärkeää on pitää yllä uskottavaa puolustus kykyä jo rauhan aikana. Naapuri maat ovat esimerkkinä siitä, että 2–3kertainen kulu tuksen kasvu on mahdollinen ja odotettavissa myös meillä. Jokaista harjannostajaista edeltää useampi epätoivon hetki. Luomu neuvonnan ja valvonnan kehittäminen yhtenäiseksi ja toimivaksi järjestelmäksi on toinen tärkeä tavoite. Matto oli saatava kuivumaan, mutta en jaksanut nostaa sitä. Olen naista on etsiä ratkaisua kansallisesta yhtenäisyydestä, niin vanhanaikaista kuin se joidenkin mielestä on. Samalla on syytä muistaa, että monet eivät ole päässeet menestykseen mukaan. Luudan varren ja ärräpäiden voimalla matto nousi narulle. Kaikki tämä vastaa kuluttajien toiveisiin edistää ympäristön ja eläinten hyvinvointia. Maatilojen kannattavuus kirjanpidon mukaan luomu tuotanto kannattaa tavan omaista tuotantoa paremmin. Oikeudenmukaisuus on jo Ruotsin vallan ja Venäjän autonomian ajalta tuttu voimavara, johon suomalaiset ovat tottuneet nojaamaan. Kotimainen maitolitra on itsepäisyyden nektaria. Sävyisämpi persoona olisi tuo hon aikaan alistunut kiltiksi vaimoksi, vaan ei Tove. Pyrkimykset lisätä luomu tuotantoa, moni puolistaa kotimaisten luomutuotevalikoimaa sekä parantaa luomuruuan saa tavuutta vähittäiskaupoissa ja ammatti keittiöissä eivät ole viherhömppää. Itsepäisyys auttoi silloin kin, kun luotiin kirjallisuus historian merkkiteoksia. Se tietää tasan tarkkaan, mitä jättää tekemättä Viimeksi koin kansallis tuntoamme pestessäni mattoa. Glooriaa ja ylistystä ei jaeltu Eino Leinolle, jota moitittiin tuotteliaisuudestaan. Itsepäisyyspäivänä on aika kiittää heitä kaikkia. 2 Maaseudun Tulevaisuus keskiviikkona 5. Luomussa monipuolinen viljelykierto ja eloperäisten lannoitteiden käyttö sitovat te hokkaammin hiiltä maa perään ja parantavat peltomaan kasvukuntoa. Naapurimaamme Venäjän tuorein aseellinen konflikti Ukrainan kanssa osoitti jälleen kerran, kuinka tärkeää perinteinen maanpuolustuksen ylläpito on. Jokaisessa käännetyssä pellossa on se jo näkymättö miin painunut kynnös, jossa tekijän on tehnyt mieli luovut taa. Syyksi on kerrottu, että ohjelma kauden alussa rahaa kului liikaa suojavyöhykkeiden ja kerääjä kasvien tukisitoumuksiin. Syyskuussa autojen päästöihin perustuvan muu toksen piti olla neutraali, mutta toisin kävi. Moni viljelijä ja tuottaja miettii nyt omaa ja tilansa tulevaisuutta. Ajan kuluessa vanhaan mak sutapaan tottuneiden määrä vähenee, mutta Suomen Pank ki on oikealla tiellä valmistel lessaan linjauksia käteismak sun turvaamiseksi edelleen.” Autoverotus yhä nykivää Autokaupan verotus on herkkä asia. ”Asiointi on siirtynyt verk koon, markkinoille on tullut uusia maksutapoja ja kortilla maksamisen vastaanottomah dollisuudet ovat lisääntyneet.” ”Varsinkin käteisen rahan käyttöön tottuneet ja muita maksutapoja vierastavat ikäih miset ovat tämän takia ongel missa. Vaikka Suomen yhtenäiskulttuuri muuttaa muotoaan, parhaat osat siitä olisi syytä pelastaa ja turvata. Kritiikin apeuttama Leino pakeni ulko maille mutta jatkoi tulevien polvien onneksi kirjoittamis ta. Vaikka hallituksen maanantaina tekemä korjauspäätös on oikea, se antaa edelleen kokonaisuudesta nykivän vaikutelman. Luomuun siirty minen nähdään yhtenä selviy tymisen vaihtoehtona. Kehityksen suunta on kuitenkin huolestuttava. Syitä ovat korkeampi myyn tihinta, pienemmät tuotanto kustannukset ja suuremmat tuet. Aina itsepäinen ei osaa luovuttaa oikealla hetkellä, mutta se on jo toinen tarina. TUULIKKI VIILO tuulikki.viilo@mt.fi. Kansainvälisesti katsoen Suomen puolustustahto ja kyky ovat edelleen hyvässä kuosissa. Kevään eduskuntavaalien lähestyessä tämä vanha totuus olisi syytä kaivaa taas esiin. Samalla korostuvat pohjoismaisen hyvin vointiyhteiskunnan saavutukset. Luomueläintiloilla jaloit telu, ulkoilu ja laidunnus kuu luvat pakettiin. Onko vuosikymmeniä jatkunut vakaus ja elinolojen kehit tyminen inflatoinut menestyksekkäi den uudistusten arvon. Arkinen maalaistalon pihapiiri on rakennuksineen itsepäisyyden historian näyt tämö. joulukuuta 2018 Päätoimittaja: Jouni Kemppainen Toimituspäällikkö: Jussi Martikainen Sähköposti: etunimi.sukunimi@maaseuduntulevaisuus.fi Maaseudun Tulevaisuus on maaja metsätaloustuottajain äänen kannattaja. Aikuinen saa siis päättää lapsen asioista. On syytä muistaa, että itsenäinen hyvinvointivaltio ei ole itsestään selvyys vaan suuri saavutus. Auto kaupan sujuminen on tärkeää myös valtiolle, joka kerää sitä miljardin euron tulot vuodessa. Osa van hemmista kieltäytyy sitkeästi rokottamasta lapsiaan. Onko lapsen kas vuympäristö turvallinen, jos siellä leviää tarttuvia tauteja?” ”Vaikka pakkolakeja ei luotaisikaan, jokin velvoite kuitenkin tarvitaan. Kun itsepäisten aikuisten itse päiset lapset ovat uskaltaneet elää itsensä näköistä elämää ja ahertaneet osansa, ovat asiat taas menneet hieman eteen päin. Äimän käkenä on moni eduskunnassakin. Samalla autokauppa hyytyi. Konsensus olisi saatava aikaan. Luomu ei ole yhtä riippuvainen vientituotteista kuin tavanomainen tuotanto. Osa syksyllä auton ostaneista kokee itsensä petetyiksi. Tavoite on, että vuoden 2020 mennessä Suomen peltoalasta luomussa olisi 20 prosenttia, kun tällä hetkellä ollaan 13 prosentin tuntu massa. Pitkät talvet ovat kuitenkin pitäneet huolen siitä, että täällä sitä on tarvittu keskimääräistä enem män. Luomun mene telmät myös lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja vähentä vät kemikalisoitumista. Runot olivat helskyttelyä, routavuo siromaanit todistuksia ”jär jettömästä ylimieli syydestä ja nonsalanssista”. Hallitus huomasi tämän taas karvaasti. Syrjäytymi nen on yhä vakava ongelma toiselle itsenäiselle vuosisadalleen suuntaa vassa Suomessa. Jo 2013 hallitusohjelmassa Suomen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi nostettiin lähi ja luomuruuan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun. Hetken tunsin selässäni säryn lisäksi suvun itsepäisten esiäitien hyväksyvän katseen. Elintasomme on korkea, ja se myös jakautuu kansainvälisesti katsoen huomattavan tasaisesti meille kaikil le. Luomuelin tarvikkeilla on tällä hetkellä kysyntää enemmän kuin on tarjontaa. Suomenhevonen, uljas sota sankarimme, on itsepäisyyk sissään jyrännyt aikamiehiä ruohotupsulle jo sukupolvien ajan. VIERAILIJA Lisää luomua! Pitkin Suomea on tyrmis tytty siitä, että ensi vuonna luonnon mukaisen tuotannon eli luomun laajenemista rajoi tetaan jyrkästi. Mihin lapsi voi valittaa, jos vanhem pien ideologia vaarantaa hä nen terveytensä?” Hulevesimaksu pakko maksaa Aamulehden mukaan hule vesimaksua voi pitää eriar voistavana, mutta se on pakko maksaa. Ennen kaikkea Ukrainan tapaus on hyvä esimerkki tilanteesta, johon ei pitäisi joutua. HANNA HALMEENPÄÄ kansanedustaja, vihreiden varapuheenjohtaja hanna.halmeenpaa@eduskunta.fi RAHIKAINEN pasi.s.rahikainen@gmail.com LEHTIKATSAUS Lapsilla oikeus terveyteen Satakunnan Kansan mieles tä aikuisten aatteet eivät saa vaarantaa lasten oikeuksia. Tove Jansson ei antanut pelon häiritä itseään tehdes sään pilapiirroksia Stalinista ja Hitleristä. Nyt enää kaksi kolmesta on valmis puolustamaan maata aseel lisesti tilanteessa, jossa konfliktin lopputulos on epävarma. Olisi kaikille eduksi, jos keskusteluun nostettaisiin sekä päästölähteet että hiilinielut, joilla jo syntynyttä vahinkoa yritetään korjata. ”Pohjanmaalla käydään tuhkarokkosotaa. Erinomainen herätys todellisuu teen tuli Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimuksesta, jossa suomalaisten maanpuolustus tahdon kerrottiin alentuneen huoles tuttavasti. TOIMITTAJALTA Itsepäisyyspäivän juhlat Itsepäisyys on arkinen osa yh teiskuntaa. Itsepäinen tietää, että elämä on kohdattava ja uudet asiat opittava. Itsepäinen ei välttämättä tiedä mitään, mutta on varma että ei aina kaan luovuta. Ei itsepäisyys ole suoma laisten yksinoikeus. Tavoitetta tukemaan silloi nen valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen ”Lisää luo mua! Hallituksen luomualan kehittämisohjelma ja kehit tämisen tavoitteet vuoteen 2020”. Ykkösasia on rahoituksen turvaaminen jäljellä ole van ohjelmakauden uusiin luomusopimuksiin. Vähintään puolet siitä, mitä kouluissakin lahjakkuudeksi sanotaan, on itsepäisyyttä. Kannattavuuteen vaikuttaa, että luomutilojen keskimääräi nen peltoala on noin kymme nen hehtaaria tavanomaisia tiloja suurempi. Käytettyjen autojen tuonti ulkomailta kiihtyi, kun kotimainen käytäntö koettiin epäreiluksi. Se pitää maaseudun ja sen elinkeinojen puolta sekä huolehtii maaseudun henkisestä ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Luomun lisäksi myös ympäristökorvauksen tukia leikataan vuonna 2020 noin kolmanneksella. Apua olisi saanut, mut ta sitä en halunnut pyytää. Tulos on huonoin 30 vuoteen. Yksi keskeisimmistä kuluttaja tottumusten muutostrendeistä on vastuullisuuden kasvu. Matosta tuli märkänä hirvittävän painava. Myös maksun suuruus vaihtelee kunnittain. Julkaisija: Viestilehdet Oy Jätä uutisvinkki toimitus@maaseuduntulevaisuus.fi Seuraa MT:tä verkossa maaseuduntulevaisuus.fi facebook.com/maaseuduntulevaisuus @maastul + PÄÄKIRJOITUS V iime kuukausien uutiset yhä epävarmemmaksi ja itsek käämmäksi käyvästä maa ilmasta nousevat taas esille Suomen juhliessa itsenäisyyttään. Ne ovat varteen otettavia reittejä kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuuden turvaamiseksi ja kannattavuuden paranta miseksi. Tuotantopanokset ovat pääasiassa kotimaisia, mikä hyödyttää kansantaloutta laa jemminkin. Valtion ja meidän päättäjien tehtävä olisi nyt puhkua ja puhaltaa siihen malliin, etteivät varjot lankea luomusuunnitelmien valopilkkujen ylle. Jos kansalla on käsitys siitä, että yrittämisestä, työn tekemisestä ja sosiaaliturvasta saatava raha jakaan tuu oikein, kansallinen yhtenäisyys ja järjestelmän legitimiteetti vahvis tuvat. Hyvinvointivaltio on suuri saavutus Kansallinen yhtenäisyys on yhä tärkeämpää, niin vanhanaikaista kuin se joidenkin mielestä onkin. ”Hulevesimaksua vastaan on turha pullikoida, vaikka sen kokisi epäoikeudenmukaisek si. Englantilainen suomen pystykorvakasvattaja tiesi kertoa rodun itsepäisyyden takaavan sen, että pysty korva pysyy Englannissa pienen porukan intohimona. Nykyisillä päätöksillä tavoite karkaa varmuudella kauemmas horisonttiin. Sen sisäi nen kehitys ei kelvannut lännelle, ja nyt se on heikosti valmistautuneena, velkaantuneena ja eripuraisena ison naapurinsa armoilla. Yhdessä sopiminen, oikeudenmukaisuudesta kiinni pitäminen ja kohtuuteen pyr kiminen ovat hyveitä, joita tarvitaan erityisesti nyt, kun maailmassa valtaa alaa isojen toimijoiden itsekkyys. Käteisnostoja tarjoavien pankkikonttorien määrä vähe nee, eivätkä kaikki vanhukset halua tai edes uskalla käyttää rahojen nostoautomaatteja. Määrätietoinen yleensä tietää, mitä on tekemässä. Pienestä piiperryksestä ei keskimäärin ole pitkään aikaan ollut kyse, vaikka markkinoilla volyymien pienuus onkin vielä ongelma. Osuus ruokamarkki noilla on vielä selvästi pienem pi kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Sama pätee ympäristöpoliittisiin toimiin, jolla torjutaan suomalais ten suurimmaksi turvallisuusuhaksi noussutta ilmastonmuutosta. Se on lopulta kaiken politiikan perusta. Kun voimat olivat menneet, jäljellä oli vain itsepäisyys. Jos maahanmuutto on osalle suomalaisista asia, joka aiheuttaa epäoikeudenmukaisuuden tunnetta, asiasta on uskallettava keskustella ja pyrkiä sen pohjalta ratkaisuihin. Länsi antaa Ukrainalle poliittisen tukensa, mutta juuri muuta Kiova ei ole Natolta tai Euroopan unio nilta saanut. Luo mu on ainoa kansain välinen kestävän ruuan tuotannon sertifiointijärjestelmä. Laki on heidän puolellaan. Suomen lapinkoirallekin voi opettaa vaikka mitä temppuja. Lastensuoje lulain henki pistää kuitenkin miettimään. Lähes jokaisessa pitkässä parisuhteessa koittaa päi vä, jolloin hanskat puetaan tiskistä takaisin käteen. Luomuelin tarvikkeilla on tällä hetkellä kysyntää enemmän kuin on tarjontaa. Se jossa selkää juili ja aura juuttui saviseen maahan. Tilat eivät ensi keväänä voi hakea luomukorvausta uusille peltoaloille, sillä rahat ovat lopussa, ellei uusia päätöksiä tehdä. Siksi sitä pitäisikin juhlia. Tampe reella hulevesimaksu on pien taloille keskimäärin 74 euroa, kun Nokialla omakotiasuja pääsee 49 eurolla ja Ylöjärvel lä sekä Lempäälässä 30 eurolla vuodessa.” Käteinen raha on katoava perinne Uusimaalehti arvioi, että kä teispalvelujen supistuminen on tapahtunut liian nopeasti. Viheliäinen kudelma ilkkui heiveröisiä voimiani. Vaikka Venäjä jatkoi aggressiivista politiikkansa aiempien miehitystoimiensa lisäksi, uusia pakotteita tai muita Venäjän vastai sia toimia ei ole tuoreeltaan noussut esiin. Sen taak se on nyt pystyttävä katsomaan. Heille, jotka kouluttavat kansallisrotujamme, toivon ämpärikaupalla kärsivällisyyt tä. Lasten rokottaminen ei ole pakollista. Muumienkin ensivastaanotto oli vaisu. Toisten osapuolten syyttelyllä tämäkään asia ei korjaannu. Tätä potentiaalia kotimaisilla ruokamarkkinoilla ja ruuan viennissä ei ole vielä lähimain kaan riittävästi hyödynnetty. Mutta jos suomen hevonen tahtoo kanssasi samaan suuntaan, saa maistaa sen korvien välistä puhaltavaa vapauden tuulta. Maatalouspolitiikassa ei sovi nihkeillä luomulle ja uusille urille, kaikki kestävät ja kannattavat vaihtoehdot tarvi taan! Nyt olisi korjausliikkeen paikka tarjolla avainpelaajille. Näyttää siltä, että osalle suoma laisista hyvinvointimme on liian itsestään selvää. Nykyisessä tilanteessa ei pitäisi jarrutella, vaan pistää kunnolla pökköä pesään! Suomessa luomumarkkinan arvo on noin 310 miljoonaa euroa. Ukraina oli itsenäisty misestään asti tiellä, jossa korruptio kasvoi ja maan sisäiset poliittiset jännitteet vain kiristyivät. Vaikka sade piiskasi lakoon edellisen kesän laihon ja kuivuus kärvensi seuraavan, vaikka kanttura astui varpaan murskaksi ja säädökset tuntu vat vievän viimeisenkin järjen hivenen, litra päätyy maito lasiin saakka
Indian journal of psychological medicine, 34(3), 255. päivästä lähtien uusiksi. Minulla oli jatkuvaa huimausta, enkä kyennyt ajattelemaan selkeästi. Valtio toivoo silti autoveron tuoton pysyvän Autoveromuutos kävi kalliiksi verottajalle Autokauppa hyytyi ja käytettyjen autojen tuonti räjähti käsiin. Tunsin oloni rauhaisammaksi, olo ei ollut enää levoton ja stressaantunut. Ehkä olisi ollut tässäkin asiassa parempi seurata rauhassa EU-maiden valtavirtaa. Ensi vuonna autoveron kevennyksen vaikutus on noin 90 miljoonaa euroa. Aina se ei kannata. Kykenin palaamaan töihin ja minulla on voimia perheen huolehtimiseen sekä kuntoiluun ja vapaa-ajan harrastuksiin. UUTUUS A prospective, randomized double-blind, placebo-controlled study of safety and e cacy of a high-concentration full-spectrum extract of Ashwagandha root in reducing stress and anxiety in adults. Chandrasekhar, K., Kapoor, J., & Anishetty, S. Keskimääräisen auton osalta autovero putoaa noin 5 000 euroon. Toyota Land Cruiser kallistui peräti 14 400 eurolla. Joulukuun alun korjaava veromuutos laski auton hintaa 8 700 euroa. Stressin rauhoittuminen vaikuttaa positiivisesti niin metaboliaan kuin syömistapoihin. Tällä kertaa lähtökohtana oli valtiovarainministeriön VTT:ltä ja Trafilta tilaama selvitys mittaustapamuutoksen vaikutuksesta. Minulla ei todellakaan ollut suuria odotuksia valmisteen vaikutuksen suhteen, Malin kertoo. Viimeisimpänä esimerkkinä on autoverotuksen sitominen uuteen päästönormiin. Eli sellainen auto, jota aiemmin myytiin 5,9 litran kulutusmielikuvalla, saattoi muuttua 7,5 litraa sadalla kilometrillä syöväksi. ”Joulukuun rekisteröinteihin markkinahäiriön väistyminen ei ehdi vaikuttaa. Valuuttakurssit suosivat tuontia, ja täkäläisiä ostajia kiinnostavista autoista on ylitarjontaa Ruotsissa. KOMMENTTI JARMO PALOKALLIO jarmo.palokallio@mt.fi Suomalaisia vaivaa taipumus ylisuorittamiseen. Autoverotus pistettiin joulukuun 3. Tuntui ikään kuin pitkäkestoiselta aivomyrskyltä. Land Cruiserin hinnannoususta vain puolet palautuu takaisin. Stressihormoni kortisolin tuotannon normalisoituessa ja kehon rauhoittuessa myös energia-aineenvaihdunta kehittyy positiiviseen suuntaan. Heikoille jäille ei kannata hyppiä ensimmäisenä. P<0,0001 HELPOTTAA STRESSIÄ KSM66 PLACEBO 44% 6% 70% 12% VÄHENTÄÄ LEVOTTOMUUTTA JA PARANTAA UNEN LAATUA 80% 60% 40% 20% 0% sekä muista terveyskaupoista ja -osastoista STRESSIN HALLINTAAN Yli 52 perättäistä viikkoa Ruotsin terveyskauppojen myydyin valmiste ja jättimenestys myös USA:ssa. Elimistö lopettaa lisääntyneestä kortisolin tuotannosta aiheutuvan ”energian varastoinnin” ja kehon kohonneiden sokerimäärien varastoitumisen rasvakudokseksi. Tutkimus kalorien kulutuksesta osoittaa: Stressi nostaa painoa 5,5 kg vuodessa HELPOTTAA STRESSIÄ JA LEVOTTOMUUTTA SEKÄ PARANTAA UNTA KSM66 vaikutukset stressin oireisiin, levottomuuteen ja unenlaatuun kahdeksan viikon käytön jälkeen (kaksi kapselia päivässä). Siihen liittyy kansallinen halu olla ensimmäinen kaikissa asioissa. Nyt Suomessa! • Helpottaa stressiä • Auttaa ylläpitämään psyykkistä ja fyysistä suorituskykyä • Edistää emotionaalista tasapainoa • Tukee nukahtamista • Edistää rentoutumista • Tukee palautumista • Tukee jaksamista • Tukee seksuaalienergiaa ja -toimintoja • Tukee lihasmassan kasvua yllä EU:n ja Suomen elintarviketurvallisuusviraston sallimat terveysväitteet 18 KLIINISTÄ TUTKIMUSTA 2 KK:N KUURI ALLE 30€ Harmonia KSM66:n sisältämä patentoitu, täyden spektrin KSM66-ashwagandhauute helpottaa stressin tunnetta ja oireita jo 2-3 viikon käytön jälkeen palauttaen ilon ja voiman. Jos käytettyjen autojen ulkomaille päätynyt arvonlisävero lasketaan mukaan, valtion veromenetykset nousevat pariin sataan miljoonaan euroon. ”Muutoksen laskentaperusteet määritettiin jo keväällä, kun uuden normin mukaan luokiteltuja autoja ei juuri ollut tarjolla”, kertoo hallitusneuvos Merja Sandell valtiovarainministeriöstä. Autotuojien mukaan autoveron tuotosta hävisi samalla noin 30 miljoonaa euroa. Sitä toivovat myös autotuojat. Upea tunne, jonka olin jo lähes unohtanut. Osa vähäpäästöisistä autoista hyötyi muutoksesta joitakin satoja euroja, mutta samalla joidenkin keskija suuripäästöisten autojen auto vero kiristyi tuntuvasti. Parin viikon käytön jälkeen alkoi tapahtua kummia, voimani alkoivat palautua. Tammi–helmikuussa autokaupan pitäisi sen sijaan jo palata plussalle”, odottaa Kallio.. Myös käytettyjen autojen tuonti-into liittyy uusien autojen verotuksen kovuuteen. Valtiovarainministeriö lupaili etukäteen, että muutos on laskennallinen eli sen ei pitänyt vaikuttaa autojen keskimääräiseen hinnoitteluun. Autoverotus siirtyi syyskuun alussa uuteen WLTP-päästönormiin perustuvaksi. Kortisolin tuotannon normalisoituminen vaikuttaa positiivisesti myös paljon energiaa kuluttavien suokupuolihormonien – mm. Silloin muutoksesta olisi voinut selvitä ilman autokaupan markkinahäiriötä ja verotulojen menetystä. JARMO PALOKALLIO KARI SALONEN Syyskuun veromuutos nosti Toyota Land Cruiserin hintaa 14 400 eurolla 134 200 euroon. noin miljardissa eurossa. Tässäkin asiassa Suomi päätti näyttää mallia muulle Euroopalle. Koska autokauppa on tunnetusti herkkä ala, veromuutos sai ostajat epäröimään. Se oli järkyttävää, sanoinkuvaamatonta väsymystä, joka ei poistunut lepäämällä. Uusien autojen arvonlisäveron tuotot putosivat nekin lähes vastaavalla summalla. Autokauppojen ovet lakkasivat käymästä vilkkaan elokuun jälkeen. Syksyn kauppaa jarrutti osaltaan se, että maahantuojilla ei ollut tarjolla uuden luokituksen mukaisia autoja. Jaksoin fyysisesti toimia paremmin ja tunsin itseni paljon iloisemmaksi. Ruokahalu ja aineenvaihdunta normalisoituvat. Siltä osin tämä on aito veroale”, vahvistaa tiedotusjohtaja Thomas Hallbäck Volvolta. ”Syy tähän on, että mittaustapa on aiempaa tarkempi. Esimerkiksi nelivetoisen Volvo XC60 automaatin hinta pomppasi ylös 2 800 eurolla. Aloitin kuitenkin käytön 3 kapselin päiväannoksella. ”Vaikka nelivetosen XC60:n hintaan jää vajaa tonni lisää, suurin osa meidän malleista halpenee. Tänä päivänä Malin on kiitollinen muutoksesta, joka hänen olossa tapahtui ja arvostaa elämän pieniä ilonaiheita. Käytettyjen autojen tuonnin kasvu ei ole yksin autoveromuutoksesta kiinni. testosteronin – tuotantoon. ”Käytettyjen autojen tuonti kiihtyi syksyllä entisestään. Valtiovarainministeriö laati keväällä asiaan liittyvät laskelmat parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella. Kannattiko hötkyillä. Se hyydytti uusien autojen kaupan ja kiihdytti käytettyjen autojen tuontia, mikä iskee valtion vero tuloihin kymmenien tai peräti satojen miljoonien eurojen loven, jos arvonlisäveromenetys otetaan huomioon. Muutos hämmensi muutenkin autonostajia, sillä autojen uudet viralliset, todellista kulutusta paremmin kuvaavat kulutuslukemat nousivat noin viidenneksellä. Syyskuussa autoja myytiin 2 590 kappaletta edellisvuotista vähemmän. (2012). Siihen vaikuttaa myös auton varustelu.” Sandellin mukaan häviäjiä ovat ne automallit, jotka on optimoitu edellisen päästömallin mukaan. Hoitojen ja ammattilaisen tuen sekä ohjeiden myötä Malin toipui, mutta palaaminen työhönsä esikoulun opettajaksi tuntui yhä mahdottomalta ajatukselta. Samalla verotuksen kiristymisestä eniten kärsineiden, suuripäästöisten käytettyjen autojen tuonti ulkomailta räjähti käsiin. Lue lisää www.ksm66. Hän taisteli riittämättömyydentunnetta vastaan, jota lopulta seurasi stressin aiheuttama täysi romahdus. Keho alkoi rauhoittua Malin tutustui paikallisessa terveyskaupassa henkilökunnan opastuksella Harmonia KSM66 -valmisteeseen. Muuten hyvä, mutta tuota tietoa oli niukasti tarjolla. ”Keskimäärin uudistus laskee autoveroa 700 eurolla vuonna 2019. Myös edellä mainitut suuripäästöinen Volvo ja Toyota kuuluvat häviäjiin. Valtio menettää niistä 150–200 miljoonan euron arvonlisäverot tänä vuonna”, laskee Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio. Sandellin mukaan syyskuun myyntikuoppa oli odotettu, sillä autokauppa kävi poikkeuksellisen kiivaasti ennen veromuutosta. Uudistus palauttaa autokohtaiset verot mahdollisimman lähelle sitä, mitä ne olivat ennen syyskuun alun mittaustapamuutosta. Ylipainolla ja stressillä on selvä yhteys toisiinsa. Se nosti niiden hintoja ja kiihdytti ennestään hyvään vauhtiin noussutta käytettyjen autojen tuontia. Se edellyttää automyynnin elpymistä. Mitä tästä opimme. Aivan samaksi veroa ei kuitenkaan saada, vaan tässäkin uudistuksessa on voittajia ja häviäjiä”, toteaa Sandell. joulukuuta 2018 UUTISET Uutispäälliköt: Niklas Holmberg uutispaallikot@mt.fi Toimitussihteerit: Laura Kuivalahti ja Pirjo Loiskekoski toimitussihteerit@mt.fi Loppuunpalanut opettaja sai elämänilon takaisin • Sanoinkuvaamaton väsymys • ”Tunnen itseni uudelleen syntyneeksi” Malin Zetherström 36, on esikoulun opettaja, joka kunnianhimoisesti pienten lasten ja työssä käyvän äidin tavoin taistelee arjen kiireessä. Työkyky palautui Nyt olen käyttänyt Harmonia KSM66 -valmistetta kahdeksan kuukauden ajan ja oloni paranee jatkuvasti. Vuonna 2014, Ohion Columbuksen yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että pitkäaikainen stressi voi vähentää elimistön päivittäistä energian kulutusta jopa 100 kalorilla. Automyynnin sakattua valtion verokertymästä jää saamatta kymmeniä miljoonia euroja pelkästään autoverona. Maaseudun Tulevaisuus 3 keskiviikkona 5. Oloni on todellakin kuin uudestisyntynyt. Olen kiitollinen, että voin jälleen nauttia elämästä ja pienistä, yksikertaisista ilonaiheista, Malin kertoo. Siksi Kallio kehuu uutta laskentamallia ja toivoo sen rauhoittavan auton ostajat. Lue lisää: www.ksm66. Sen perusteella tehty autoveromuutos osoittautui epäreiluksi suuripäästöisille autoille. Marraskuun loppuun mennessä vaje kasvoi 4 415 autoon. Toisin kävi. Tämä tarkoittaa vuodessa ylimääräistä painon kertymistä noin 5,5 kg
Sääntelyä on puret tu ja esimerkiksi maatalouden tuotantorakennuksia koskevia lupa ja ilmoitusmenettelyjä on sujuvoitettu”, Sahi sanoo. ”Olisiko esimerkiksi maam me sisäiselle tukialuejaolle jo tain tehtävissä?” MTK:n valtuuskunnan puheenjohtajan, keskustan kansanedustajan Eerikki Viljasen mukaan brexitin yhtey dessä tehtävät muut muutok set ovat vaikeita, koska EU:lla on paljon tekemistä pelkässä brexitissä. Ylen tvohjelmissa esimerkiksi on hyvin valikoitunut poruk ka puhumassa elinkeinomme asioista, mutta pöydän äärestä ei löydy viljelijää.” Paula Pusa Keuruulta puo lestaan korosti MTK:n roolia edunvalvojana. ”Yhden jäsenmaan vaatiessa jotakin tulisi uusia vaatimuksia myös muilta jäsenmailta.” Pekka Vitie Lammilta ky syi, mitä pitäisi vastata henki lölle, joka kysyy perusteluita rehusoijan käytölle. Metsissä ja pelloilla on nykyistä suurempi hiilensidon tapotentiaali”, Sahi linjaa. Nykyinen kasvu on noin 110 miljoonaa kuutiota. Myös useampi nuori luopuu heikon kannatta vuuden takia”, Anne Nykänen Mikkelistä muistutti. Toiseksi Viljasen mukaan markkinatilanne ja tuotannon kannattavuus pitäisi saada sel laisiksi, että pärjätään kotimai sella valkuaisella. Kaupun ki ja maaseutu ovat toistensa kumppaneita. Siksi ohjelmassa on jotain uuttakin. MTKEteläSavolle tämä sopii, sillä kaikkien kär kien pohja löytyy maaseudulta. Viljelijöitä rasittavaa viran omaisten valvonnasta seuraa vaa virheiden pelkoa voisi vä hentää, jos viranomaisella olisi velvollisuus tarjota kehittämis ratkaisu havaittuun puuttee seen. 18.00 Teijo-Talot Oy:n toimitilat os. ”Viljelijät ja metsänomista jat ovat hyviksiä, joilla on tarjo ta ratkaisuja ilmastonmuutok seen. Eduskuntavaalien alla kes kustelussa on paljon luonnon suojeluun liittyviä ehdotuksia. Esimerkiksi maaseu dun investointeja rajoittavaan työvoimapulaan on löydettävä ratkaisuja. Tässä ei ole vielä rajoja saavutettu. Siksi Luonnon varakeskuksen, Ilmatieteen lai toksen sekä kasvinjalostuksen tutkimusresurssit on turvatta va ja tutkimustieto saatava laa jasti käytäntöön. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ympäristöasiat ovat esillä monessa kohtaa ohjelmaa. Kulisseissa MTK tekee todella paljon viljelijöiden eteen.” Kokousväelle puhunut MTK:n tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen nosti puheen vuorossaan esiin turvepeltojen ilmastokuormituksen. Lihantuottaja Vesa Liehu AkaaSääksmäen MTKyhdis tyksestä oli huolissaan mai dontuotannon vähenemisen vaikutuksesta muuhun koti eläintalouteen. joulukuuta 2018 Maaseudun Tulevaisuuden Itsenäisyyspäivän poikkeusaikataulu MT.FI 307 000 printtija näköislehden lukijaa (KMT S2017/K2018) Suomen 2. On valittava kannustavia ohjauskeinoja ra joittavien sijaan.” Syyskokouksessa käytettiin useampi puheenvuoro lomitus asioista. Ari Hautsalo Viitasaarelta pitää keskustelua viljelijöitä syyllistävänä. Martti Mäkelä Pihtiputaal ta jakaa Lahden huolen ja pe räänkuuluttaa median vastuuta. 5Gverkkojen saatavuus maa seudulla varmistetaan ja perus palveluvelvoite nostetaan 100 megabittiin sekunnissa. Hintsantie 2, Raisio Perniö 12.12. 18.00 Lantmännen Agro K.Mylén os. 19.00 Juustoportti, Mäntsälä Orimattila *) 12.12. Ympäristö keskustelussa maanomistajan oikeusturva pitää varmistaa. 19.00 Myötätuuli UUSIMAA Mäntsälä *) 12.12. Maataloustuottajain yhdistysten johtokunnat Sipilä ja Kalmari eri mieltä pakotteista Kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) toivoo, että EU:n ja Ve näjän välisistä pakotteista voi taisiin jollain aikavälillä luo pua. ”Voisiko olla muita tehok kaampia keinoja ratkaista Ve näjän ja Ukrainan välinen kriisi, kuin nykyiset pakotteet?”, Kal mari kysyy. käsittely. ”Uusi normaali tuntuu ole van, että menestyvän tilan merkki on, jos kykenee lyhen tämään lainansa ja ostamaan tuotantopanokset seuraavalle vuodelle.” MTK:n olisi Tero Lahden mie lestä nyt terävöitettävä vies tiään. Valtio ei voi kuitenkaan kunnille täl laista mahtikäskyä antaa. Ti 4.12. Niiden han kinta onkin paljolti maakunnan oma asia. Ne päivät, kun joku muu tekee linjauksia näis tä asioista, eivät välttämättä enää ole kovin kaukana”, hän jatkaa. 18.00 Nakkila Luvian Op:n kokoustila Punkalaidun 13.12. 19.00 Kuntoutuskeskus Kankaanpää Ruokailu klo 18, ilmoittautumiset sihteerille. 18.30 Ravintola Aitola Lassila 10.12. Maatalouden heikko kannattavuus huoletti. ”Meillä MTK:n sisällä pitäi si olla edes keskusteluvalmius tästä asiasta. Karstulalainen myös häm mästelee viljelijäväen vaito naisuutta, kun taloustilanne useilla tiloilla on jo pitkään ol lut vaikea. luetuin päivälehti Varaa oma ilmoituspaikkasi ilmoitus@mt.fi tai soita 020 413 2321 Ilmestyy Aineistot Pe 7.12. Niissä MTK haluaa huolehtia maanomistajan oikeusturvasta. ”On erikoista, miten pienen porukan näkemys siitä, että ko timainen alkutuotanto tuhoaa ympäristön, saa jatkuvasti run saasti mediatilaa. ”Mistä voi johtua, että tämän elinkeinon edustajat eivät juuri pääse mukaan keskusteluihin. ”Maaseutu ja yritysvaiku tusten arviointi on otettava käyttöön kaikessa päätöksen teossa ja viranomaisvalmiste lussa – jokaisessa kunnassa ja kaupungissa sekä maakunta tasolla”, liiton julkilausumassa kirjoitetaan. 11.00 Seurakuntatalo Sodankylä 11.12. Haluttiin muun muas sa tietää, eikö lomitusasioita kannattaisi siirtää maa ja metsä talousministeriön alai suuteen. 18.30 Ravintola Keidas Pirkkala 1 ) 13.12. hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä vahvistetaan jäsenmaksut vuodelle 2019. Pe 7.12. Tieverkkojen korjausvelkaa puretaan yli hallituskausien ulottuvalla ohjelmalla 1,5 mil jardilla eurolla. 11.30 Ukkohalla Saaga-kabinetti Hyrynsalmi, Ristijärvi, Puolanka 1 ) 1 ) Yhdistyksen ylimääräinen yleinen kokous, sääntömuutoksen 2. ”Paksuturpeisia peltoja on noin 10 prosenttia kaikista Suo men pelloista, ja niiden päästöt ovat noin 50 prosenttia kaikista maatalouden päästöistä”, Lap palainen havainnollistaa. Nopeiden verkkoyhteyksien pitää olla kaikkien saatavilla. JUKKA KOIVULA LAUKAA Suomen EU-sopimus auki brexitin yhteydessä. Melan koordinoima Välitä viljelijästä hanke pitäisi va kiinnuttaa. MTKPohjoisSavon kokous kannanotossa maankäyttömuo tojen maksulliset ohjauskeinot eivät myöskään saa kannatusta. 11.00 Hotelli Karhu PIRKANMAA Ylöjärvi 1 ) 12.12. Kokouksessa puhunut MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Eerikki Viljanen (kesk.) kommentoi aihetta painokkaasti ja totesi, että vil jelijät eivät ole ilmastopahiksia. 18.00 Lallintalo Jämijärvi 11.12. Suomi voisi olla energia omavarainen. Ottakaa siis rohkeasti kantaa”, hän kan nustaa. ”Ne johtaisivat vain lisä kustannuksiin, joita ei saa markkinoilta pois. Leppä myönsi, että luopu mistuelle tarvitaan uusi toimin tamalli. ”Jakolinjat taajamamerkin eri puolille ovat keinotekoisia. Sahi muistuttaa, että maa seutu voi tuoda kasvua Suo meen. Mutta on hallitus jossain on nistunutkin. ”On tärkeää vaikuttaa ja hyökätä jo ennen keskustelun alkamista. Sen vuoksi meidän kaikkien tulee vedota kuntiin ja niiden päättä jiin, jotta ne toteuttavat vastaa vaa vaatimusta kuin valtio”, lii ton syyskokouksessa puhunut maa ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo. 19.00 Lassilan mms-talo Kankaanpää 10.12. ”Suomen ja Baltian elintarvi kesektorit ovat ottaneet pakot teiden kautta vastaan erittäin raskaan iskun. Köyliö 11.12. Lomituspaketti pitäisi saada mahdollisimman valmiiksi en nen vaaleja. Liiton johtokuntaan syys kokous valitsi Juha Partasen Pielavedeltä, Perttu Sirviön Ii salmesta ja Jouko Åkerlundin Vieremältä. ”Pellon ja metsien hiilen sidontaroolille on saatava huo miota. Hyvä esimerkki on nistuneesta vapaaehtoisesta elinympäristöjen hyväksi teh dystä työstä on Metsoohjelma. ”Pitää toki keskustella turve pelloista, mutta samalla täytyy nostaa keskusteluun se tosi asia, että aika moni muukin asia saastuttaa tässä maassa kuin maatalous. Täl lainen kysymys heitettiin il moille maanantaina Iisalmessa MTKPohjoisSavon syysko kouksessa. 18.00 Hintsan aitta os. ”Ei kannata, sosiaali ja ter veysministeriö on oikea mi nisteriö. ”Vaatimusten pitäisi aina perustua ensin vapaaehtoi suuteen. Huonotuottoisia maita kan nustetaan metsitettäväksi, mi käli kohteilla ei ole merkitystä maataloudessa tai luonnon mo nimuotoisuuden lisääjinä. Neuvotteluissa Venäjän kanssa voitaisiin pääs tä parempiin tuloksiin, jos jän nitteitä lievennettäisiin”, Kal mari sanoo. 18.30 Juhla Karhu LAPPI Kolari 11.12. Miksi sitä tuodaan. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Venäjäpakot teista ei voida luopua. Kokouksessa suunniteltiin tulevaa, mutta myös muistutet tiin perusasioista. ”Vuodesta 2010 nykypäi vään tultaessa maatalouden yrittäjätulosta on kadonnut miljardi euroa. ”Jos puhutaan, ettei MTK tee yhtään mitään, on väitteen taustalla puhdas tietämättö myys. MTK:n valtuuskun taan valittiin Jukka Huuskonen Kiuruvedeltä ja Johanna Seppälä Siilinjärveltä. AIMO VAINIO MTK:n vaaliohjelma: Metsien kasvu 150 miljoonaan kuutioon ”Metsissä ja pelloilla on nykyistä suurempi hiilensidonta potentiaali.” ANTTI SAHI Luomumaitotilallinen Martti Mäkelä Pihtiputaalta perää median vastuuta siinä, että eri näkökantoja kuultaisiin monipuolisesti julkisessa keskustelussa. Joutnantie 73, Perniö Rusko ja Vahto 13.12. Toisaalta Kalmari ei usko, että pakotteita voisi purkaa juuri nyt. PETTERI KIVIMÄKI MTK-Keski-Suomen puheenjohtaja, maidontuottaja Tero Lahti Karstulasta toivoo, että viljelijöitä kuultaisiin nykyistä paremmin julkisessa keskuste lussa. Valitettavas ti nuoret viljelijät eri puolilla maata usein ilmaisevat huo lensa siitä, mikä on elinkeinon kannattavuus tulevaisuudessa tällä menolla.” Maa ja metsätalousvalio kunnan puheenjohtaja, kan sanedustaja Anne Kalmari (kesk.) korostaa, että Sipilän hallitus on parantanut julkisia ruokahankintoja, vauhdittanut ruokavientiä ja saanut tulok sia elintarvikkeiden alkuperä merkinnöissä. ”Surkeimmin on epäonnis tuttu maatalouden kannatta vuuden parantamisessa. Orikedonkatu 12, Turku Kokouksissa käsitellään maataloustuottajain yhdistysten sääntöjen 10 §:n 2 momentissa mainitut asiat; mm. Hän mainitsi, ettei tila saisi enää vasikoita kasvatukseen, jos maidontuo tanto loppuu. ”Luopumistukijärjestelmä mahdollisti vanhojen luopu misen riittävän ajoissa ja sen loppuminen heikentää nuorten kiinnostusta tulla enää tilanpi don jatkajiksi. Järjestö muun muassa haluaa, että viljelijöille annettua julkis ta rahaa käytetään ympäristön hyödyksi. JUKKA KOIVULA LAUKAA Viljelijät haluavat äänensä paremmin kuuluviin Onko meidän tehtävämme pe lastaa ilmasto, kun Helsinkiä lämmitetään kivihiilellä. Työ siis siirtyy seuraavalle hallitukselle. Kohteita on ollut tarjolla aina enemmän kuin on ollut rahaa lunastaa niitä”, totesi Viljanen kokousväelle. 4 Maaseudun Tulevaisuus UUTISET keskiviikkona 5. Taustalla on ajatus Suomen maa ja metsätalouden osaami sen myymisestä kehityshank keiden käyttöön. Se on myös paras tae viljelijän sosiaaliturvan säily miselle ja antaa tuen hyväksyn nälle vahvemman oikeutuksen EUnäkökulmasta”, vakuutti kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.). Kotimaisten raakaaineiden ja hajautetun energiantuo tannon avulla Suomi voisi olla energiassa omavarainen vuo teen 2040 mennessä. Maataloutta pide tään ongelmien aiheuttajana ja perinteisesti meidän roolimme on ollut puolustautua.” Ympäristöjärjestöt, kuten WWF, yrittävät vaikuttaa yhä kiivaammin muun muassa EU:n tukipolitiikan valmisteluun. ”Olen kuitenkin sitä miel tä, että Minskin sopimuksessa kaikkien osapuolten olisi tulta va vastaan”, Kalmari toteaa. MTK hakee sovittelevaa sä vyä kaupunkien ja maaseudun vastakkainasetteluun. MTK:n mielestä nii tä ovat nuorison kouluttaminen sekä maahanmuuttajien ja ul komaisen työvoiman työllistä misen helpottaminen maaseu dun ammatteihin ja yrityksiin. Kivihiili, autoilu ja lentäminen kaikki saastuttavat paljon.” Tommi Lunttila Äänekoskelta on huolissaan nuorista viljeli jöistä. MTKEteläSavo on valmis ole maan yhteistyössä mukana.” Yksi konkreettinen keino olisi nostaa ruoka osaksi julkis ta päätöksentekoa. ”Päinvastoin on haettava uusia mahdollisuuksia, koska tukien merkitys on todennäköi sesti jatkossakin vähenemään päin.” Jari Eerola LammiTuulok sesta esitti, että MTK:n ilmas tolinjausten tulisi näkyä myös liiton toimintasuunnitelmassa Hämeessä. 10.00 Matkailutila Naaranlahti KAAKKOIS-SUOMI Valkeala 12.12. Syynä on se, että maatalouden kannattavuuden huono kehitys on nyky hallituksen suurin epä onnistuminen. SATAKUNTA Huittinen 10.12. MTK-Hyrynsalmi, MTKRistijärvi ja MTK-Puolanka purkautuminen ja liittyminen MTK-Suomussalmi ry:een. ”Parantuneen talouskasvun myötä biotalouteen on tullut uusia työpaikkoja ja uusia inves tointeja. SARI PENTTINEN IISALMI Eerikki Viljanen: Viljelijät eivät ole ilmastopahiksia ”On tärkeää vaikuttaa ja hyökätä jo ennen keskustelun alkamista.” EERIKKI VILJANEN MTK-Etelä-Savo mukana maakunnan kasvuideoissa Etelä-Savon maakunnan kasvun kärjiksi on valittu ruoka, vesi ja metsä. Uudet tutki mukset kuitenkin kertovat, että nurmet sitovat oletettua enemmän hiiltä ja metsät kas vavat paljon enemmän kuin oli aiemmin uskottu”, Lahti sanoi liiton syyskokouksen avaus puheenvuorossaan maanantai na Laukaassa. Olisiko brexitin yhteydessä hyvä sauma neuvotella uusiksi myös Suomen EUsopimuksia, tie dusteli Pia Parikka Heinolasta MTKHämeen syyskokouk sessa Janakkalan Kiipulassa tiistaina. Esi merkiksi viljeltyjen maiden hii lensidonnasta on saatava lisää tutkittua tietoa. Viljanen vastasi, että ensin nä on syytä kiittää kysyjää kiin nostuksesta alkuperää kohtaan ja päätöksestä valita kotimaista lihaa. ”Valtion ruokahankintoja tehdään vain niiden kriteerien pohjalta, jotka vaaditaan ko timaiselta tuotannolta. 19.00 Pikku Itävalta Nakkila 13.12. Kehitysyhteisyhteistyöhön varattuja määrärahoja on lisät tävä lähemmäksi 0,7 prosentin osuutta bruttokansantuottees ta. AIMO VAINIO Maataloustuottajain yhdistysten SYYSKOKOUKSET pidetään 10.12.–16.12.2018 maataloustuottajaliitoittain seuraavasti ETELÄ-SAVO Punkaharju 10.12. Tässä on kuiten kin MTKlainen juonne: koko maan kehittymisen kannalta on välttämätöntä, että myös maa seudulla on mahdollisuus asua ja yrittää. Etusija olisi kotimaisilla hankinnoilla ja pai kallisilla tuotteilla. Näillä sanoilla on evästetty perhe ja peruspalve luministeri Annika Saarikkoa (kesk.), kertoi MTK:n johto kunnan jäsen Kati Partanen. Tavoittee na on, että maatilat tuottaisivat enemmän energiaa vuonna 2030 kuin kuluttaisivat. Jani Pekkola Hauholta kommentoi yleistä maatalous politiikkaa sanoen, ettei taak sepäin menneisyyteen kan nata juuri katsella ja haikailla sitä. ”Seuraavaksi tarvitsemme myös ravintolaruokiin alku perämerkinnät”, Kalmari sa noo. Myös kuntaliitok sissa maaseudulle laajentuneet alueen kaupungit. klo 16 Ma 10.12. MTK:n mielestä metsien kasvua pitää lisätä, jotta vuotui nen kasvu nousisi 150 miljoo naan kuutiometriin. Siksi MTKEteläSavo toivoo maakunnan tason päätöksiltä laajaa maaseutukulmaa. Kokouksissa toimitetaan yhdistysten johtokunnan tarvittavien jäsenten, aluevastaavien, liittokokousedustajien sekä tarvittavien edustajien vaali eri tehtäviin. TUURE KIVIRANTA. Biotalouteen voisi luoda 100 000 työpaikkaa lisää. 19.00 Juustoportti, Mäntsälä *) Kahvit klo 18.00, klo 18.30 Nivos Oy:n esitys VARSINAIS-SUOMI Raisio 11.12. klo 10 MTK:n ensi kevään eduskunta vaalien ohjelmassa vaaditaan tietenkin maatalouden kan nattavuuden parantamisesta. EU päätti pakotteista yhteisesti ja yhtei sesti on päätettävä myös niistä luopumisesta. Liitto muistuttaa, että koko maakunta on käytännössä maaseutua. 18.00 Pataravintola Mylly 1 ) vuosikokous, käsitellään sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat POHJOIS-SUOMI Suomussalmi, 12.12. Siinä tavoitteet eivät ole toteutuneet alkuunkaan”, MTK:n toimin nanjohtaja Antti Sahi toteaa. Olemme hiilensitojia.” Viljanen muistutti, että kaikki tulevat vaalit ovat ilmasto ja ympäristövaaleja, joissa ruuan tuotanto sekä metsät ovat kes kustelun keskipisteenä. ”Valittu hymistelystrategia ei nyt tunnu toimivan
Viimeiset toimitukset ovat menneet Etelä-Amerikkaan, Afrikkaan ja Kaukoitään.” Asiakkaina on suomalaisia nostolaite ja koneja laitevalmistajia, jotka toimivat maailmalla. KIMMO LUNDÉN SANNE KATAINEN Kun pääasiakkaiden markkinat maailmalla vetävät, se tuo toimitusjohtaja Esa Kohtamäen mukaan työtä ja liikevaihtoa Humppilassa toimivalle Maviteknikille. Kohtamäen mukaan tuotteista suurin osa menee vientiin, kotimaahan jäävien toimitusten osuus myynnistä on 15–20 prosenttia. Konsernina yhtiön liikevaihto ehkä hieman laskee viime vuodesta, toimitusjohtaja Kohtamäki ennustaa. Maviteknikin päätuotteena ovat koneikot, putkista taivutetut koneen osat, joita käytetään esimerkiksi polttoaineen, veden ja öljyn käsittelyyn. Mitä voisimmekaan yhdessä saavuttaa, jos suomalaiset sijoittaisivat varallisuuttaan aiempaa enemmän kotimaisiin yrityksiin, asuntoihin, kiinteistöihin ja metsään. Nykyisin pääosa tuotteista tehdään teräsputkista, hiiliteräsputkista tai haponkestävästä tai alumiinista. Yhdessä Suomen hyväksi Suomi on vauras maa, mutta me pystyisimme parempaankin. op.fi/sijoitasuomeen. Tue paikallista, sijoita Suomeen. Maaseudun Tulevaisuus 5 keskiviikkona 5. Metalliteollisuudessa tarpeen ovat koneenrakennuskuvien lukutaito ja ammatillinen osaaminen valmistuksessa. Viime vuoden liikevaihdon nopean kasvun taustalla on Kohtamäen mukaan ”hyvä veto maailmanmarkkinoilla”, erityisesti yhtiön yhden pääasiakkaan isot toimitukset. Yhtiön tuotantotilat Janakkalassa ja Humppilassa alkavat tulla vastaan. Liikevaihtonsa viime vuonna 12,7 miljoonaan euroon 2,3-kertaistanut Maviteknik Oy nousi MT:n listalle. Liiketoiminnan tulosta ennen poistoja, rahoituseriä ja veroja kuvaavaa käyttökatetta kertyi 1,5 miljoonaa euroa. Henkilöstön palkkaaminen on oma haasteensa. Kohtamäki ja hänen yrityskumppaninsa Olli Kokko ostivat Maviteknikin vuonna 2008. Yhtiö valmistaa myös muita hydrauliikkaa ja sähköasennuksia sisältäviä koneita ja laitteita. Yhtiö ei julkista alihankinnan asiakkaitaan. joulukuuta 2018 UUTISET ”Pyörimme putken ympärillä. Yritys kuuluu Samet Group -konserniin, jonka toinen yhtiö Samet Oy toimii Janakkalan Tervakoskella. Janakkalassa toiminta siirtyi yrityskaupalla nykyisille omistajille vuonna 2002. Omana tuotteena on Hesetyökone järjestelmä – perälevyjä lanoista tiehöyliin. Siksi OP tarjoaa kattavimman valikoiman Suomeen sijoittavia sijoituskohteita. ”Asenne ja tekemisen halu vievät jo pitkälle.” Maviteknik taivuttaa putkista kasvua Humppilassa toimiva kone paja yhtiö yli kaksin kertaisti viime vuoden liike vaihtonsa lähes 13 miljoonaan euroon. Maaseudun Tulevaisuus selvitti maaseutumaisissa kunnissa toimivien yritysten 50 eniten liikevaihtoaan kasvattanutta yritystä suurpainoksessaan 19. ”Tilat eivät ihan riitä nykyiseen kysyntään ja neuvotteluja mahdollisesta laajennuksesta on käynnistetty”, Kohtamäki kertoo. Samet on tunnettu kuparituotteiden valmistaja, mutta nykyisin pääosa tuotteista tehdään teräksestä, niin hiiliteräksestä kuin ruostumattomasta ja haponkestävästä sekä alumiinista. Kanta-Hämeessä toimivan yrityskaksikon yhteenlaskettu liikevaihto on noin 14,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 kasvu on selkeästi tasoittunut kantahämäläisessä yrityksessä. Kohtamäen mukaan valmistusta on ollut jo 1960-luvulta lähtien. Vuodesta 2004 toimintaa on harjoitettu Tervakoskella kunnan teollisuusalueelle rakennuttamassa hallissa, jonka yhtiö on myöhemmin lunastanut omaksi. ”Tämä on globaalia liiketoimintaa. Asentaja Ari Pihlajamäki laittaa traktorin perään liitettävää Hese-monitoimilevyä lähetyskuntoon. Liikevaihdon kasvun myötä Maviteknikin käyttökatekin parani huomattavasti viime tilikaudella. Putkimainen tuote muokataan sellaiseksi, että se sopii järjestelmään tai osaksi koneeseen”, kuvaa toimitusjohtaja ja Maviteknik Oy:n toinen omistaja Esa Kohtamäki metalliteollisuudelle alihankintaa tekevän yhtiön liiketoimintaa Humppilassa. Alma Talent Tietopalveluiden tulosanalyysin perusteella Maviteknikin tuloskunto on ollut pitkän ajan tarkastelussa erinomainen. lokakuuta. Viime tilivuonna yhtiön nettotulos lähes kolminkertaistui 1,1 miljoonaan euroon. Viiden viimeisen tilikauden yhteenlaskettu nettotulos on ollut 2,8 miljoonaa euroa. Yhtiö työllistää konsernina 52 henkilöä
Maaseutu työllistää aiempaa enemmän, työvoimasta pulaa Kolmannes maa seutuyrityksistä on joutunut kieltäytymään tilauksista osaaja pulan vuoksi. Tämän vuoden liikevaihdokseen yhtiö arvioi 230 miljoonaa ja liiketulokseksi 28 miljoonaa euroa. Sinisten tavoitteena on saada varuskunta joka maakuntaan. ”Ensinnäkin talouskasvu on ollut kovaa tänä vuonna myös maaseudulla, toiseksi sen odotetaan jatkuvan ensi vuonna yllättävän suurena ja kolmanneksi osaajapula vaivaa pahasti etenkin kaupunkien läheistä maaseutua.” Tänä vuonna työllisyys lisääntyi 36 prosentissa kaupunkien läheisen maaseudun yrityksistä ja 22 prosentissa se vähentyi. Tutkimuksen aineisto kerättiin lokakuussa ja siihen vastasi yhteensä 544 työnantajayritystä. ”Kriittisin tilanne on kaupunkien läheisellä maaseudulla, jossa peräti 43 prosenttia yrityksistä ei ole pystynyt vastaamaan tilauksiin osaajapulan takia.” Kaupunkien ympärillä on paljon vientiyritysten alihankintayrityksiä. ”Aikaisemmat hallitukset ovat tehneet suuren virheen lakkauttaessaan varuskuntia jopa Suomen itärajalta. ”Selvitys vahvistaa käsitystä maaseutuyrittäjyyden mahdollisuuksista, vaikka eri alueiden lähtökohdat vaihtelevatkin. Tämän lisäksi hallitus voi ehdottaa lisäosingon jakamista. Sinisen tulevaisuuden puolustuspoliittisen ohjelman keskeinen viesti on, että Suomen puolustuksen on oltava uskottava. Tavoitteena on yli neljän prosentin keskimääräinen vuosittainen liikevaihdon orgaaninen eli toiminnallinen kasvu. KATJA LAMMINEN Viljelijät ovat keskiössä ilmastotyössä ”Nyt tarvittaisiin neuvontaa ja koulutusta.” TIINA HUVIO Kaura mukaan Raision uuteen strategiaan Elintarvikeyhtiö Raisio ottaa käyttöön terveelliseen ruokaan pohjautuvan uuden strategian vuoteen 2022 asti. Katovuodet yllättävät ilmaston lämmetessä entistä tiuhempaan. Jäsenjärjestöinä FFD:ssä ovat MTK, SLC, Pellervo-Seura ja ProAgria Keskusten Liitto. ”Maaseutu tuottaa talouskasvua oletettua enemmän, mutta osaajapula jarruttaa kuitenkin kasvua, sillä lähes kolmannes kaikista yrityksistä on joutunut kieltäytymään tilauksista työvoimapulan takia”, johtava asiantuntija Jari Huovinen EK:sta kertoo. Kehitysmaissa ei voida istuttaa metsää ainoastaan hiilinieluksi, jos tilalliset eivät saa toimeentuloaan. ”Nyt tarvittaisiin neuvontaa ja koulutusta.” Vuonna 2012 perustetun FFD:n juuret ovat MTK:n aloittamassa solidaarisuustyössä kehitysmaiden tuottajien hyväksi. Viljelijät ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä luonnonvarojen, kuten maaperän, veden ja kasvien kestävä käyttö riippuu paljon heistä. Sen takia, että siitä saa elinkeinonsa niin suuri määrä ihmisiä. Vuonna 2021 Raision tavoitteena on 260 miljoonan euron liikevaihto ja 32 miljoonan euron vertailukelpoinen liiketulos vuoden 2018 liiketoimintoihin verrattuna. Raisio jatkaa investointeja brändeihin eli vahvoihin tuotemerkkeihin, joita ovat varsinkin Benecol ja Elovena, tutkimukseen ja kehitykseen sekä omaan tuotantoon. Ensi vuonna yhtiön uudet liiketoimintasegmentit ovat Terveelliset elintarvikkeet ja Terveelliset ainesosat. ”35 prosenttia Afrikan maaperästä on köyhtynyt ja väestö kasvaa kohisten. ”Miksi Suomessa ja Ruotsissa on niin paljon metsää. Yhtiö uudistaa osinkopolitiikkansa. Se olisi tärkeää koko maan puolustamisen kannalta”, sinisen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kari Kulmala toteaa. Puolue julkaisi tiistaina puolustuspoliittisen ohjelmansa. ”Ilmastomuutoksen mukanaan tuomia pakolaisia on jo yli 94 miljoonaa ja määrän pelätään lisääntyvän”, Huvio toteaa. Kannustamme yrittäjiä kasvuun maaseudun yritysrahoituksella. Strategia ei eroa suuresti aiemmasta, jossa terveelliset elintarvikkeet olivat myös pääosissa. MATTI TUOMINEN. JOUKO KYYTSÖNEN Työvoimapula maaseudulla Lähde: EK 70 % 71 % 10 % 17 % 20 % 13 % Yritysten jakautuminen alueittain Osaajapulan takia tilauksista kieltäytyneet alueittain Ydinja harvaan asuttu maaseutu 3 000 yritystä Kaupunkien läheinen maaseutu 4 000 yritystä Kaupungit 17 000 yritystä Yhteensä 24 000 yritystä kieltäytynyt tilauksista osaajapulan takia. Huvion mukaan järjestö vie maailmalle tietoa metsien kestävän talouskäytön tärkeydestä. Näistä 394 oli kaupungeissa, 56 kaupunkien läheisellä maaseudulla ja 94 ydinmaaseudulla toimivia yrityksiä. Vaikka metsiä on suojeltava, tarvitaan myös talousmetsää.” Huvio muistuttaa, että 2,4 miljardia ihmistä käyttää yhä puuhiiltä kotitaloutensa ensisijaisena energialähteenä. Ohjelmajohtaja Tiina Huvion mukaan tilanne antaa mahdollisuuden nostaa esille FFD:n tekemää kehitysyhteistyötä sekä suomalaisen maaja metsätalousosaamisen vientiä. joulukuuta 2018 Kysy lisätietoja lähimmältä Hankkijan konemyyjältä PUHDAS KOTIMAINEN RUOKA LAADUKKAILLA KOTIMAISILLA KONEILLA www.agronic.fi www.avant.fi www.junkkari.fi www.palax.fi www.ala-talkkari.fi www.antti-teollisuus.fi www.stark.fi Maaseudun yritykset palkkaavat työvoimaa tänä ja ensi vuonna selvästi aiempaa enemmän, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ja maaja metsätalousministeriön Maaseutu-Pulssitutkimuksesta ilmenee. JOUKO KYYTSÖNEN Siniset: Varuskunta jokaiseen maakuntaan Sinisen tulevaisuuden mielestä jokaiseen maakuntaan pitäisi saada varuskunta. Huovinen hakisi työvoimapulaan ratkaisua kolmelta suunnalta: vahvistamalla oppilaitosyhteistyötä, parantamalla työvoiman liikkuvuutta ja kasvattamalla perinteisten toimialojen arvostusta. Se rakentuu kahdelle tukijalalle, kolesterolia alentavaan Benecoliin ja kauraan, Raisio kertoi tiistaina. 6 Maaseudun Tulevaisuus UUTISET keskiviikkona 5. Jos viljelijöillä on osaamista, selkeät omistussuhteet maihinsa, tukea investoinneille sekä mahdollisuus kohtuulliseen toimeentuloon, pitävät he huolta näistä resursseista myös pitkällä aikavälillä. Terveelliset ainesosat -yksikköön keskitetään kalanrehut, Bene coltuotteiden ainesosan myynti sekä viljapohjaisten elintarvikkeiden ja ainesosien myynti teollisuudelle ja suurkeittiöille. Kehitysmaiden maaja metsätaloustuottajia tukeva Food and Forest Development Finland (FFD) edustaa maaseudun kehitysjärjestöjen yhteenliittymää Agricordia sekä FAO:n metsäjärjestöjä tukevaa ohjelmaa Puolassa ilmastoneuvottelujen sivutapahtumassa, jossa käsitellään maataloutta ja ilmastoa. Suomen on kyettävä vastaamaan sotilaalliseen painostukseen, nopeasti kehittyvään uhkaan ja sotilaalliseen hyökkäykseen. Osaajapulaa voi pahentaa se, ettei maaseutu houkuttele työntekijöitä yhtä paljon kuin kaupungissa sijaitsevat yritykset. Ydinmaaseudulla kysynnän lisääntymiseen uskoi 37 prosenttia ja vähentymiseen 10 prosenttia yrityksistä. Seuraavan 12 kuukauden aikana työntekijämäärän arvioi lisääntyvän kaupungeissa 36 prosenttia yrityksistä, kaupunkien läheisellä maaseudulla 22 ja ydinmaaseudulla 23 prosenttia yrityksistä. Kaupunkien läheisellä maaseudulla 54 prosenttia yrityksistä arvioi kysynnän lisääntyvän ja 11 prosenttia sen vähentyvän. Tämä on tärkeää myös yleisesti. Maaja metsätalousministeriön johtavan asiantuntijan Juuso Kalliokosken mukaan maaseudun näkymät ovat osaajapulasta huolimatta myönteisiä. Samalla pitäisi saada lisättyä metsäpintaalaa, joten maatalouden tuottavuus per hehtaari on tärkeää, samoin maankäytön suunnittelu.” Huvion mukaan maaperän tuottavuutta saadaan parannettua paikallisilla konsteilla. Hän tiivistää tutkimuksen tulokset kolmeen pääasiaan. Kehitysmaiden viljelijöillä ei ole EU-tukia eikä muitakaan suojamekanismeja, joten menetetty sato merkitsee usein joko nälkää tai pakolaisuutta. Sen saajista kolmannes aikoo kasvaa ulkomailla.” Huovisen mukaan kaikista Suomen työnantajayrityksistä 29 prosenttia eli noin 24 000 on joutunut kieltäytymään tilauksista henkilöstöpulan takia. Terveelliset elintarvikkeet -yksikkö keskittyy kuluttajabrändeihin markkina-alueenaan Eurooppa. Yhtiön tärkein tavoite on strateginen kasvu orgaanisesti ja yritysostoin. Vertailukelpoinen liiketulostavoite on yli 10 prosenttia liikevaihdosta. Tavoitteena on jakaa vuosittain osinkona 50–100 prosenttia jatkuvien liiketoimintojen osakekohtaisesta tuloksesta. Yhtiö aikoo laajentua uusille markkinaalueille Euroopassa mutta samalla vahvistaa ydinliiketoimintojaan. Ydinmaaseudulla työllisyys lisääntyi 27 prosentilla ja vähentyi 16 prosentilla yrityksistä
Uponorinaikana Vuoden talousjohtajaksi 2015 valittu Palomäki kertoi tuolloin vah tivansa erityisesti myyntiä ja kassavirtaa. Syväkurkkujen mukaan Palomäen on voinut vaatia HKScaniin joku talon sisällä selityksiin kyllästynyt tai vaik kapa rahoittaja. Joten: mitä myydään vai myydäänkö kaikki. On tehtävä strategisia valin toja. Adamovan koti on Lah dessa ja työsopimus Loma kylä Vallessa huhtikuun loppuun. ”Jos on stressaantunut, niin täällä kyllä rentoutuu”, Vataja vakuuttaa. Täällä ei ole bilepaikkoja.” Kunnassa on hänen mukaan sa pulaa vuokraasunnoistakin. ”Kirjailijoiden riittävän toi meentulon turvaaminen on moniäänisen kirjallisuutem me elinehto. Tutkimuksen toinen kysymys rauhoitti yleistä paniikki mielialaa: ”Olisitteko itse valmis osallistumaan maan puolustuksen eri tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan?” 84 prosenttia vastasi myöntävästi. Kirkkaalla säällä taivaanrannan taakse jäävä au rinko värjää taivaan pastellisä vyillä. Käy huonosti, jos tuottajien pitkämielisyys päättyy ja kovin moni päättää lähteä ja vaatia mennessään pois LSOosuuspääomaansa. Samaan syssyyn vaihtoon lähti hallituksen puheen johtaja, broilerintuottaja Mikko Nikula. Hallitus voi kuitenkin katsoa peiliin ja kysyä: onko nykyinen tapa palkata ja potkia toimitusjohtaja pois muuta man vuoden välein – ja hukata samalla monta miljoonaa eu roa ja todella monta makkara pakettia – hyvä ja oikea. Utsjoki on hyvin erityyppinen kuin Levi tai Ruka. Pienen markkina maan kilpailuväki saattaisi hyvinkin katsoa läpi sormien alan keskittymistä. kenraali vastasi ytimekkäästi: ”Kuolla kuuluu!” Karu kadettihuumori istuu kenraalissa yhtä tiukassa kuin vankka maanpuolustushenki. Yhtäkkiä hän onkin se, joka imuroi ja odottaa vaimoa töistä. Petteri Valle pyörittää isänsä perustamaa yritystä vaimonsa Anne Vallen sekä heidän poi kansa Erik Vallen kanssa. Vihreistä peräti 64 prosenttia on sitä mieltä, että yleinen kansalaispalvelus saattaisi olla paikallaan molemmille sukupuolille. Armas Nuorgam esittelee pienen pojan gáktia eli saamenpukua Ravintola Deatnussa. Lainauskorvaus on oikeudenmukainen kom pensaatio siitä, että jokainen suomalainen saa nauttia maa ilman parhaasta kirjastolai toksesta ja korvauksetta lukea suomalaista kirjallisuutta”, kommentoi kirjailija Timo Parvela Sanasto ry:n tiedot teessa. LAURA KUIVALAHTI Tilaa lukuoikeus näköislehteen MT.FI/nakoislehti. Ravintolassa suositaan lähi alueen poroa, riistaa, kalaa, sie niä ja marjoja. 24-vuotias Adamova päätyi Uts joelle henkilöstövuokrausfirman kautta. Lisäksi kesken on yhtiön ja entisten Vironjohtajien välienselvit tely. Miksi. ”Siinä on täti, joka ei kauaa selittelyjä kuuntele”, eräs syvä kurkku luonnehtii MT:lle. Virallisesti tietenkin tappio kierteen katkaisemisek si. Viime viikolla ruokalistalta löytyi yrittäjä Petteri Vallen ampumaa hirveä. Korvauksia sai yhteensä 8 469 kirjallisuuden tekijää. Yhtiö on ottanut kallista hybridilainaa ja laatinut säästöohjelman. Uuden tehtaan eri toimittajilta ostetut laitteistot eivät pelaa yhteen, mutta vika ei ole Latvasen. Palomäki vaikutti myös kriisiyhtiö Componentan hal lituksessa vuodet 2012–2017. Tämä lienee ainoa asia, jossa vihreät ja perussuomalaiset ovat samaa mieltä. Lahtipenkille sovitellaan myös ylikapasiteetista kärsivää sianlihaa, mutta se ei taipune. Tuomas Salusjärvi on johtaja Valiolla, mutta ehkä kiinnostavin kaikista on vuo teen 2017 Uponorin talousjoh tajana toiminut kauppatietei den maisteri Riitta Palomäki. HKScanin ongelmaksi yli päätään on mainittu koko ket jun omistus alkutuotannosta kauppaan, kun kilpailija Atria tekee asioita kevyemmin. Helppona ratkaisuna maini taan Viron Rakverentehtaan myynti, vaikka Atrialle, joka on jo Virossa. Myös 64 prosenttia persuista suosittaa yleistä kansalaispalvelusta. Pääsimme käy mään muun muassa poroerotuk sessa”, Pfluger henkäisee. ”Alkushokki kesti pari päivää, mutta uskon, että viih dyn hyvin.” Adamova kehuu työnteki jöiden yhteishenkeä sekä sitä, että työnantaja hankki hänelle asunnon. Vallen työntekijä, ravintola päällikkö Armas Nuorgam kertoo, että työntekijöitä on hankala saada. Jos toimari nauttii 54 166 euron kuukausipalkkaa, pitäisi saada jotakin aikaiseksikin. Suomessa on maksettu lai nauskorvausta yleisten kirjas tojen lainoista vuodesta 2007 lähtien. Esimerkiksi Ruotsin Ken nelliiton arvion mukaan 35 000 koiraa tarvitsee siellä psyykenlääkitystä vuosittain ilotulitteiden takia. Vaikka suomalaista maanpuolustus ja turvallisuuspoliittis ta keskustelua käydään syvällä vanhoissa poteroissa, pientä liikettä näyttää silti tutkimuksen valossa tapahtuneen. Kuu, tähdet ja revontulet valaisevat pimeää tietä. Ensimmäiset kauhistelevat tviitit räjähtelivät jo bittiavaruudessa. Molemmat on rakennet tu kotimaisesta lamellihirrestä. Pillastunut, karkuun pääs syt hevonen on vaarallinen liikenteelle ja on suuressa vaarassa loukkaantua, sanoo Suomen Hippoksen asian tuntijaeläinlääkäri Reija Junkkari. Yksi löytyy hampaan kolosta: lihatalon osuuskunta päättäjistä moni olisi halunnut nyt Latvasen tilalle nimitetyn Tero Hemmilän toimitus johtajaksi jo vuonna 2016. Monille yhtiön toimintaa seuranneille oli kaikkea muuta kuin yllätys, että 12 vuosi neljännestä peräkkäin tappiota tehneen pörssiyhtiön toimitus johtaja pantiin kiertoon. HKScanin seitsenhenkises sä hallituksessa istuu Kiskolan, Mäkilän ja Onnelan lisäksi yksi Ruotsin ja kaksi Suomen kan salaista. Talvisesonki joulusta pää siäiseen, lohestusaika kesä kuusta elokuuhun sekä ruska aika vetävät yleensäkin hyvin. ”Pohjoiseen on vaikea hou kutella nuoria. Näin mittausta äkkisel tään tulkittiin mediassa. PEKAN PYSSYSTÄ PEKKA ERVASTI politiikan toimittaja velipekkaervasti@gmail.com @ErvastiPekka Alle 25-vuotiaissa maanpuolustustahto näyttää luhistuneen 17 prosenttiyksikköä. tammikuuta. SUVI JYLHÄNLEHTO UTSJOKI SAARA LAVI Lahtelainen tarjoilija Anastasia Adamova muutti Utsjoelle töihin talveksi. Monet lemmikit ja koti eläimet pelkäävät räiskinnän voimakkaita ääniä ja valonvä lähdyksiä. MAIJA ALA-SIURUA Onko HKScanin edessä lahtipenkki – ja kaiken takana nainen. Työvoiman saata vuus kuitenkin mietityttää. Paineet ovat valtavat niin tuottajaomistajien kuin pörssinkin puolelta. Laajentaminen on edelleen Val len mielessä. Isännän ääntä HKScanissa käyttää suurin omistaja LSO Osuuskunta, jonka viisi henkistä hallitusta johtaa naudanlihantuottaja Matti Murto. Armas Nuorgam tarjoili. Uutistausta EIJA MANSIKKAMÄKI eija.mansikkamaki@mt.fi Läänityksistä päätellen nautapuolue on HKScanissa selvästi oppositiossa. Maaseudun Tulevaisuus 7 keskiviikkona 5. Tuoreimman Maanpuolustustiedotuksen suunnittelu kunnan tilaaman mieli pide mittauksen perusteella tahto puolustaa Suomea epätoivoiseltakin näyttäväs sä tilanteessa olisi Nepposta lukuun ottamatta hapertu massa. Eni ten matkailijoita tulee Saksasta, Ranskasta, Belgiasta, Hollan nista ja Britanniasta. Joulua kohti ulkomaalaisten asiakkaiden osuus kasvaa. Lomakylän yrittäjä Petteri Valle kertoo, että varauskirja on täynnä maaliskuun loppuun saakka. Viime vuodesta läh tien korvausta on maksettu myös korkeakoulukirjastojen lainoista. Hän pitää alueen ihmisistä ja luonnosta. Nyt näyttää siltä, että jonkinlainen universaali kansalais palvelusvelvollisuus saa kannatusta jopa odottamattomalta suunnalta: vihreiltä. Tuloksen kerrotaan olleen kiitettävä. Sveitsissä asuva Ansa Pfluger sekä hänen Kauniaisissa asuva siskonsa Sara Vataja viettävät nyt jo toista yhteistä kaamos lomaansa Lomakylä Vallessa Tenojoen varressa Utsjoella. ”Paikallisuus ja saamelaisuus ovat tärkeä osa yrityksemme filosofiaa”, Petteri Valle sum maa. Itselläni on aina vaikeuksia motivoitua vakavahenkiseen tasaarvokeskusteluun sellaisen henkilön kanssa, joka ei ole suorittanut pakollista ase tai siviilipalvelusta. Yritys järjestää luonnon läheistä ohjelmaa, muun muas sa poroajeluja, vaellusretkiä ja riekonpyyntiä. Tähtisädetikku jen käyttöä aloitteella ei halu ta rajoittaa. Lohenkalastus on kesäisin tärkein aktiviteetti. Asiantuntijan mielestä kannattaisi odottaa paria seuraavaa selvitystä ennen kuin nuoriso juliste taan käpykaartilaisiksi. Kirjailija saa kirjastolainasta 25 senttiä Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto on tilittänyt kirjallisuuden tekijöille yh teensä yli 8,3 miljoonaa eu roa tekijänoikeuskorvauksia. Marraskuu ja toukokuu ovat hiljaisimmat kuukaudet. MT:n tietojen mukaan konsultti selvitti toimitus johtajan ja hallituksen välistä yhteistyötä vain viikkoja ennen Latvasen potkuja. Nuorgamin mukaan kesällä tarvetta olisi jopa neljälle uu delle käsiparille. Ja sattumaa tai ei, mutta kun Palomäki tuli HKScanin hallitukseen vuonna 2017, ta lousjohtaja Tuomo Valkonen jätti talon samana vuonna. Luvut näyttävätkin hät kähdyttäviltä: alle 25vuo tiaissa maanpuolustustahto näyttää luhistuneen vuodessa 17 prosenttiyksikköä, 66 prosentista 49 prosenttiin! Tutkimuksen toteuttaneen Taloustutkimuksen tutkimusjoh taja Tuomo Turja toppuutteli kauhistelijoita jo mittauksen julkistamistilaisuudessa. ”Hirsi oli helppo valinta, sillä luonto ja ekologisuus ovat lä hellä sydäntä”, Valle kertoo. ”Tykkään vaeltaa ja viihdyn ulkona ja luonnossa”, Adamova kertoo. Ehkä todellakin kannattaa odotella vielä vuosi tai pari ja katsoa sitten, mille tasolle yleinen maanpuolustustahto asettautuu. joulukuuta 2018 UUTISET Kun kokoomuksen entiseltä kansanedustajalta Olli Nepposelta kysyi eduskunnan käytävällä: ”Mitä kuuluu?”, evp. ”Toimitusjohtajan lähtö on yhtiön hallituksen, ei omista jan asia”, Murto sanoi potkujen jälkeen (MT 30.11.). Keskustelu asevelvollisuuden ulottamisesta koskemaan myös naisia – tai ainakin jonkinlaisen kansalaispalveluksen ulottaminen sekä miehiin että naisiin, näyttää nostavan pää tään. Kaamos kiehtoo monia mat kailijoita. Onko HKScanissa vilkkaassa johtajatuuletuksessa lopulta kuitenkin kysymys tuotanto suuntien taistosta, hinnalla millä hyvänsä. Kirjailija saa yhdestä kirjasto lainasta 25 senttiä. Vastuuta ei tosin tunnu ottavan kukaan muukaan. Turjan varoitus tuli pari sekuntia myöhässä. Sattumaa tai ei, Palomäki on myös OP Osuuskunnan hallintoneuvoston jäsen. Korvauksista suurin osa eli noin 8,2 miljoonaa euroa koostui lainauskorvauksista. Broilerintuotantoa ei kan nata hyvien kulutusnäkymien vuoksi hukata, vaikka Rauman tökkivä teurastamo riivaakin sekä yhtiön mainetta että taloutta. Tavoitteena on, että ilo tulituksia saavat siirtymäajan jälkeen järjestää ainoastaan ammattimaiset, luvan saaneet ilotulittajat. Näistä läänityksistä päätellen nautapuolue on HKScanissa selvästi oppo sitiossa, joten nautapuolen myynnistä kuiskutellaankin – Atrialle. Kiinnostavaa nähdä, mihin nämä luvut asettuvat ensi vuo den mittauksessa. Siskokset ihastuivat alueen luontoon, jokeen ja ihmisiin. Tämänhetkistä tilannetta helpotti, kun Nuorgam sai saliin uuden tarjoilijan, Anastasia Adamovan. ”Viime vuonna luulimme, että istuisimme vain mökissä kirjaa lukien, mutta täällä olikin vaikka mitä tekemistä. Ilotulitteet myös huonon tavat ilman laatua. Luonto houkuttelee matkailijoita, mutta ei riittävästi työvoimaa EU:n pohjoisin hotelli Utsjoella suunnittelee laajennuksia, mutta työvoiman saatavuus mietityttää. Kansalaisaloite rajoittaisi ilotulituksia Rajat räiskeelle kansalais aloitteen tavoitteena on vä hentää ilotulitteiden tervey delle, hyvinvoinnille, eläimille ja ympäristölle aiheuttamia haittoja. Sattumaa tai ei, Componenta parani pilkkomalla ja on nyt plussalla. Lihataloissa on yleensä kiirettä joulun alla, mutta HKScanin toimitusjohtaja Jari Latvaselle ilmaantui yllättäen aikaa hoitaa perheen joulusii vous. Kahden kysymyksen vastausten jakautumisessa on selvää ristiriitaa. Luikkiiko nuoriso käpykaartiin. Suomi-neidon päälaella Uts joella aurinko nousee seuraa van kerran 17. Eilen avattu kansalaisaloite päättyy 4.6.2019, ja sen takana on neljätoista eläin, terveys, potilas ja vammaisjärjestöä. Varapuheenjohtajana toimii broilerintuottaja Ilkka Uusitalo ja muina jäseninä on kaksi sianlihantuottajaa ja yksi broilerin ja sianlihantuottaja. Myös maailmalla yhä yleisty vät sisäilmaongelmat painoivat materiaalin valinnassa. Hänelle työnteko Utsjoella sopii hyvin. Latvasen ja Nikulan tilalle nimitetyn Reijo Kiskolan mukaan lyhyen ajan tehostamisohjelma ei kuiten kaan riitä. Pystyykö Hemmilä kääntä mään yhtiön suunnan, jää näh täväksi. Alaa seuraavien mielestä HKScanin tuleekin juuri nyt pitää kiinni kassavirrastaan, jotta laskutus ja maksami nen pyörivät. Kaamokseen hän tottui no peasti, mikä yllätti hänet itsen säkin. Valle on investoinut hiljattain paljon: jouluna 2015 avautui ra vintola ja marraskuussa 2016 hotelli. Korvaus perustuu teosten yhteenlas kettuun lainausmäärään. LSO:n hallintoneuvos toa johtaa sianlihantuottaja Jari Mäkilä, joka istuu myös HKScanin hallituksessa niin ikään sianlihamies Marko Onnelan kanssa. Järjestöt muistuttavat, että ilotulitteet aiheuttavat joka vuosi tulipaloja sekä vakavia silmä, kuulo, palo ja käsi vammoja. On muitakin syitä ja seli tyksiä. Puheissa on ollut mukana myös ruotsalainen Lantmännen, HKScanin omistaja
Joskus ehtona on, että koneet toimi tetaan vasta, kun rahat ovat tilillä. Pieneh kö yritys ei voi menestyä kopi oimalla muita, vaan tuotteiden on oltava uniikkeja. Neonikotinoideillekin haet tiin ensi kesäksi poikkeuslupaa, mutta sitä Tukes ei hyväksynyt. Brasilia on kasvattanut nau danlihan vientiä noin kymme nen prosenttia viime vuodesta. Työntekijöitä 25. Tällä hetkellä Biofarm on rehu yhtiön suurin omistaja. Kiina on jo kuluvan vuoden ai kana ostanut 40 prosenttia edel lisvuotista enemmän naudan lihaa. Pölyttäjät eivät altistu neo nikotinoideille, koska sokeri juurikas on kaksivuotinen kas vi, joka ei ennen sadonkorjuuta kuki eikä siis houkuttele pölyt täjiä, Tukes perustelee. Turvallisuus ja kemikaali virasto (Tukes) myönsi Buteo Start FS 480 valmisteelle poik keusluvan kevätrypsin ja rap sin siementen teolliseen peit taukseen. Kasvun odotetaan jatkuvan ensi vuonna. Johansson tuli Elholle reilut kolme kuukautta sitten naapu rikunnassa sijaitsevalta Wika rilta. Biofarm on suomalainen yh tiö, jolla on kahdeksan yksityis tä omistajaa. Osa tuotteista tehdään itse Karkkilan tehtaalla, mutta esi merkiksi eläinten lääkkeet os tetaan päämiehiltä, Biofarmin toimitusjohtaja Mikko Koivu kertoo. joulukuuta 2018 Yhteystiedot: maatalous@mt.fi Maatalousneuvoksen tuoteperheestä löytyy jokaiselle sopiva ratkaisu. • maaja metsätalouden kirjanpidon • yrityskirjanpidon, eri yhtiömuodoilla • veroilmoitukset ja alv-ilmoitukset verottajalle • ostolaskut maksatukseen ja kirjanpitoon kertakirjauksella • laskutuksen • palkanlaskennan • laskutuksessa ja ostoreskontrassa sisäänrakennettu sähköisten myyntilaskujen ja ostolaskujen lähetys ja vastaanotto Maatalousneuvoksella hoidat kätevästi: Vaihda vanha kirjanpito-ohjelmasi uuteen Maatalousneuvokseen EDULLISEEN VAIHTOHINTAAN! Puh. Tuotekehi tyksessä on useita Vaasassa opiskelleita insinöörejä, joka ovat palanneet kotiseudulle viljelijöiksi. Miltä Elho näyttää viiden vuoden päästä. Konepajatyö ei tahdo kiinnostaa suomalaisia, vaikka kyse on siististä sisä työstä. Siitä hyötyvät eten kin merkittävät naudanlihan vie jät, kuten Etelä Amerikan maat, Australia, UusiSeelanti sekä muutamat Euroopan maat. LEADING MILK COOLING SOLUTIONS WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus • Lisävarusteena lämmöntalteenotto • Ympäristöystävällinen R134a kylmäaine Alueesi huolto (24h) ja myynti Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Seinäjoki: Ville Kamppila 050 307 0002 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748 WWW.KYLMAKARKI.FI TOIVOTAMME RAUHALLISTA JOULUNALUSAIKAA! Uusi valmiste öljykasvien peittaukseen, vanhoille ei enää lupaa Neonikotinoideja sisältäviä val misteita ei enää ensi kasvukau della saa käyttää öljykasvien peittaukseen. Yhtiö vietti tänä vuonna 30vuotisjuhliaan. SATU LEHTONEN Lehtilannoitteita valmistava Biofarm odottaa vakaata kasvua Lehtilannoitteiden kysyntä on kasvanut tasaisesti, mikä on tuonut lisää kilpailua alalle, to teaa kehitysjohtaja Mika Brofeldt Biofarmista. Pa kastettua naudanlihaa Kiinaan voivat myydä ainakin Irlanti, Alankomaat, Tanska, Ranska ja Britannia. Työntekijöitä on 140. Kolme toimialaa tuke vat toisiaan. Asiasta uutisoi Global meatnewsverkkosivusto. Valmistaa, tuo maahan ja markkinoi tuotteita maalouteen, hevosille ja lemmikeille. Valmiste sisältää teho aineena flupyridifuronia. Ennusteen toteutuminen merkitsee, että maataloutta ja ruuantuotantoa tarvitaan, niis tä täytyy pitää huolta. ”Ehkä se, että tehdään enem män hyviä päätöksiä kuin huo noja. Huoleen on kuitenkin aihet ta. Kasvua haetaan viennistä ja uusia yhteydenottoja tulee. Liikevoitto ennen veroja noin 2 miljoonaa euroa. Tilalle on pitkään odotettu vaihtoehtoja, ja nyt sellainen tulee. Mikä on Elhon menestyksen salaisuus. Tuot teita myydään sekä omalla että useilla muilla tuotenimillä. Viennin osuus on viitisen prosenttia liikevaihdosta. Perheyhtiö, omistajat Löfvikin suvun toista ja kolmatta polvea. Karkkilassa toimiva Biofarm on valmistanut yli 20 vuotta lehtilannoitteita, ja tuotantoa on hiljalleen kasvatettu. Liikevaihto oli 10,0 miljoonaa euroa (2017). ”Toivomme, että päätös kannustaa viljelijöitä pitä mään rypsin tai rapsin mukana viljely suunnitelmissa tai ehkä jopa ottamaan sen uutena kas vina mukaan.” Avena haki poikkeuslupaa öl jykasvien siementen peittauk seen yhdessä Maa ja metsä taloustuottajain Keskusliiton MTK:n kanssa. Pännäisissä on Suomen toiseksi matalin työttömyys aste, 2,8 prosenttia. Ilman sitä eten kin koulutetun väen saaminen voisi olla vaikeaa. Tulos on ollut vähintään tyy dyttävä. Päätuotteita kivenkeruukoneet, niittomurskaimet, silppurit ja käärintäkoneet. Patentti suojaa ja myös varmistaa, ettei loukata kilpailijan patentteja. Digitalisaatio ja sähköinen kaupankäynti ovat Biofarmin kaltaiselle yritykselle sekä uhka että mahdollisuus. Edellinen kausikin oli hyvä. Tänä vuonna tähdä tään yli 23 miljoonaan euroon. Patentteja yhtiöllä on työn tekijää kohti enemmän kuin Nokialla. Elho esitteli Helsingin maa talouskonemessuilla järeän traktorikäyttöisen silppurin, josta tuli ehdoton vetonaula osastolle. • viljelijälle / metsänomistajalle • pienyrityksille • eri yhtiömuodoille • yhdistyksille • tilitoimistoille Maatalousneuvosta voi käyttää monenlaisessa ympäristössä – omassa tietokoneessa, lähiverkossa tai Suonentiedon SaaS-palvelussa. Sokerijuurikkaalle Tukes myön si poikkeusluvat neonikotinoi deja sisältävillä valmisteilla peitattujen siementen kylvöön. Pöydällä on tuore YK:n raportti, jossa maailman väestön ennus tetaan nykyisestä 7,7 miljardis ta 9,8 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. ”Todennäköisesti tuotanto ei sanottavasti poikkea nykyi sestä, mutta liikevaihto on sel västi suurempi kuin nyt”, Jo hansson povaa. Kasvien lisälannoitteita valmistettu yli 20 vuotta. Viennissä eksoottisiin pää on pidettävä kylmänä. Maailmalta ei löydy juuri vastaavia tuotteita ja Koivu uskoo, että vientimah dollisuuksia on. VEIKKO NIITTYMAA BIOFARM OY Perustettu vuonna 1988, toimitilat sijaitsevat Karkkilassa. Jos kone on havaittu hyväksi Suomessa, se yleensä sopii myös muille markkinoille. Vien tiä on lähinnä naapurimaihin, mutta mukana on myös eksoot tisempia maita kuten Sri Lanka. Suomen ei ole varaa jäädä jal koihin. Kolme vuotta kehitettyä ko netta lanseerataan ensi vuodel le Suomessa. ”Tieto Tukesin myöntämästä poikkeusluvasta on huojenta va viljelijöille sekä öljykasveja raakaaineena käyttävälle teol lisuudelle”, Avena Nordic Grain Oy:n toimitusjohtaja Antti Snellman sanoo. Valmiste tarvitsi poikke usluvan, koska sitä ei ole vielä rekisteröity kasvinsuojeluaine rekisteriin. Tähän saakka työntekijöitä on löydetty. Markkinat muuttuvat no peasti. Se on Tukesin mukaan pölyttävil le hyönteisille haitattomam paa kuin EU:ssa rajoitetut neonikoti noidit. Liikevaihto 19,9 miljoonaa euroa (2017). ”Vaikka työpaikka on uusi, ala on tuttu vuosien ajalta.” Johanssonin mukaan Elho on kasvanut äärirajoillaan. Viennin osuus 70 prosenttia tuotannosta. On parempi testata kone perusteellisesti kotimaas sa ja kerätä riittävästi käyt täjäkokemuksia, ennen kuin konetta ryhdytään viemään ul komaille.” Johanssonin mukaan viljeli jöiden tarpeet eivät sanottavas ti poikkea eri maissa. Jos yhdellä on vai keuksia, kaksi muuta paikkaa vat, Koivu toteaa. VEIKKO NIITTYMAA PEDERSÖRE ESKO KESKI-VÄHÄLÄ Kivienkorjuukoneet ovat olleet menestystuote niin kotimaassa kuin viennissä, toteaa toimitusjohtaja Michael Johansson Elholta. ”Tarkoitus on löytää lisää käyttöä isoille traktoreille.” ”Ruotsiin olisi haluttu heti kuusi konetta, mutta emme luvanneet. Yhtiö on palkannut lähes 40 työntekijää parin vuoden aika na. Tärkeimmät vientimaat ovat Kiina ja Chile. Maan naudan lihan tuotannon ennustetaan kasvavan kaksi prosenttia ensi vuonna. Liikevaihto on kasvanut ta saisesti muutaman prosentin vuodessa, viime vuonna se oli hitusen alle 10 miljoonaa euroa. Konepajayhtiö Elhon tilauskirjat pullistelevat Yrityksen liikevaihto on kasvanut nopeasti, jatkossa odotetaan maltillisempaa kasvua. Myös vientiponnisteluja on li sätty. TERHI TORIKKA. Markkinoille on saatu muun muassa uusia lemmikkien sydä men ja maksan toimintaa tuke via tuotteita, jotka ovat saaneet hyvän vastaanoton. Viimeksi koneita lähti Domini kaaniseen tasavaltaan, ja tuo rein kysely tuli Keniasta. Johansson pitää yhtiön lähi vuosien näkymiä valoisina. ASF kasvattaa naudanlihan kulutusta Afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviäminen Kiinassa ja Belgias sa johtanee muiden proteiinin lähteiden kulutuksen kasvuun maailmanlaajuisesti, arvioi Rabo bank tuoreimmassa rapor tissaan. Suurin hyötyjä olisi Raboban kin arvion mukaan kiinalainen naudanlihantuotanto, mutta myös naudanlihan viennin Kii naan uskotaan kasvavan. Pahinta on, jos päätöksiä ei tehdä ollenkaan”, Johansson miettii. Ensi kauden tilauskirjat ovat poikkeuksellisen täynnä tähän aikaan vuodesta. Biofarmin toiminta nojaa kolmeen samankokoiseen toi mialaan: maatalouteen sekä he vosten ja lemmikkien rehuihin ja terveystuotteisiin. Kotimaan myynti kasvoi hieman, mutta suurin lisäys tuli viennistä. Sen teho on ollut hyvä ja aiemmin käytet tyjen peittausaineiden tasolla, Snellman kertoo. Parhaat kasvunäkymät ovat lemmikkieläinten puolella. Lisäksi sokerijuurikasta seu raa viljelykierrossa kasvi, joka ei ole pölyttäjiä houkutteleva. Yhtiö on myös osakkaana karjanrehuja valmistavassa Re huxissa yhtiön alusta saakka. Jo nyt ulkomailta saa tilattua lemmikkien rehusäkin kotiovelle toimitettuna edul lisemmin kuin säkin saa alan kaupasta Suomessa. Parissa vuodessa liikevaihto kasvoi kolmanneksen lähes 20 miljoonaan euroon viime vuonna. Huonojakin tehdään ja se pitää hyväksyä. Monessa kilpailijamaassa kuten Ruotsissa työvoimati lanne on parempi korkeam man syntyvyyden ja työperäi sen maahanmuuton ansiosta. 017-264 2642 myynti@suonentieto.fi www.suonentieto.fi Lataa ILMAINEN DEMOVERSIO ota yhteyttä, niin keskustellaan lisää! MAATALOUSNEUVOS SOPII KAIKILLE Oma taloustieto kätevästi hallinnassa! NYT Ensi kauden tilauskirjat ovat poikkeuksellisen täynnä, to teaa toimitusjohtaja Michael Johansson Elholta Pännäi sistä Pohjanmaalta. OY ELHO AB Perustettu 1968 Pännäisissä, Pohjanmaalla, missä tuotantolaitokset sijaitsevat edelleen. Liikevoitto 0,8 miljoonaa euroa. Ulkomaalaisia on töissä jonkin verran. Ensi kesänä toimitettavien koneiden valmistus on täydessä vauhdissa Elhon tehtaalla Pännäisissä. Uutta valmistetta on testattu Suomessa viljelijäkokeissa vuo sina 2017 ja 2018. Omistajina kahdeksan suomalaista yksityishenkilöä. Koivu toivoo, että ostajat arvostavat kotimaista työtä ja laatua. Johansson pitää Vaasaa ensi arvoisen tärkeänä opiske lukaupunkina. Tuotantoa kehitetään pitkä jänteisesti, eikä pikavoittoihin uskota. Biofarm pyrkii markki noimaan tuotteet jatkossakin jälleenmyyjien kautta. Ensimmäistä kertaa yhtiö on osallistunut kaksille kan sainvälisille alan messuille. 8 Maaseudun Tulevaisuus MAATALOUS keskiviikkona 5
VAIN MIELIKUVITUS ON RAJANA KESLA-KUORMAIMEN KÄYTÖLLE MITÄ KAIKKEA SINÄ VOISITKAAN TEHDÄ KESLA-KUORMAIMELLA. Minikopterien paino ra jataan 25 kiloon ja maksimi lento korkeus 120 metriin. joulukuuta 2018 MAATALOUS Yhteystiedot: maatalous@mt.fi Minikopterit eli droonit ovat tutkijoiden huulilla ympäri maailmaa, ja ala kehittyy hui maa vauhtia. Siipikarjatalouden kannatta vuusennuste on muita tuotanto suuntia epävarmempi, koska otos on pieni. Ennusteen epävarmuus huo mioon ottaen näkymä ei toden näköisesti ole aivan näin loh duton. Ja panissa ja Kiinassa drooneja käytetään torjuntaaineiden levittämiseen, mutta EU:ssa lento levitys on kiellettyä. ”Vuonna 2018 kannattavuus kerroin jää 0,29:ään. www.kesla.com Heikko sato söi tuloja ja kasvatti kuluja Maatalouden kannattavuus jää edellisvuotta heikommaksi, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore ennuste kertoo. Rasit teena ovat heikko sato ja sen myötä kasvavat ruokintakus tannukset. Tilakohtaiset tulokset on painotettu kuvaamaan 35 500 suurimman maatalous ja puu tarhayrityksen keskiarvotulok sia. Vaikka kehitys on nopeaa, taloudellisesti kannat tavia ratkaisuja joudutaan vielä odottamaan tiloilla. Kun yrittäjätulo jaetaan palkka ja korkovaatimusten summalla, saadaan suhteellista kannattavuutta kuvaava kan nattavuuskerroin. Luken ennakkotilaston mukaan viljasato jää viidenneksen edel lisvuotta pienemmäksi. Selvät tapaukset löytyivät luotettavasti, mutta hieman ru tosta kärsiviä peltoja oli vaikea luokitella”, Kooistra sanoo. MYYNTI: AGCOSUOMI.FI. Tutkija Esa Tyystjärvi Turun yliopistosta on tutkinut parina vuonna hukkakauran etsimistä kopterilla kuvatuilta pelloilta. Maaseudun Tulevaisuus 9 keskiviikkona 5. Sikatalouden kannattavuus kerroin alenee 0,54:ään. EU valmistelee sääntelyn harmonisointia, ja uudet säännökset tulevat ehkä jo ensi vuonna. Yrittäjätuloa jää keskiverto maatilalla 11 300 euroa. Jos tuotoista vähennetään kaikki kustannukset eli myös yrittäjän palkkavaatimus 15,8 euron mukaan sekä oman pää oman tuottovaatimus, tulos jää miinukselle. Myös lento lupia tullaan vaatimaan. VEIKKO NIITTYMAA VEIKKO NIITTYMAA Lammert Kooistra on tutkinut minikoptereita pian vuosi kymmenen Wageningenin maatalousyliopistossa Hollannissa. Hukkakauroja löydettiin, mutta tekniikka asettaa edel leen rajat. Kooistra ennustaa, että muu tokset ovat nopeita, ja ensim mäiset rikkoja ja kasvi tauteja tunnistavat kamerat ja mini kopterit lentävät viiden vuoden sisällä. Viljatilojen keskimääräinen kannattavuus jää nollaan. Kooistra oli viime viikolla Amsterdamissa EU:n drooni kokouksessa. Koptereille kehitetään käyttöä maatiloilla Lammert Kooistra: Viiden vuoden päästä mini kopterit löytävät rikat ja kasvitaudit. Pyöröpaalien kuormaus, kuivikkeen jako, hiekan kuormaus, appeen jako, kivien kerääminen, hirsirakentaminen, ojien puhdistus, rakennusten purku, lehtija nurmijätteen raivaus, vain muutamia mainitaksemme. ”Hollannissa on tutkittu muun muassa perunan lehti ruttoa ja sen leviämisen arvioi mista droonien ottamista ku vista. Uu det säädökset saattavat helpot taa tätä, Kooistra toteaa. ”Mahdollisuuksia on vaik ka kuin paljon, mutta miten ja millä aikataululla ne ovat kau pallistettavissa keskiverto tilan käyttöön?” Kooistra pohti. Selvää kuitenkin on, että kohonneet rehukustannukset heikentävät siipikarjatalouden kannattavuutta selvästi edellis vuoteen verrattuna”, Tauriainen jatkaa. Viljan hinta on noussut, mikä korvaa tilannetta osittain. Kameroiden pitää Tyyst järven mukaan kehittyä vielä huimasti, jotta kuvien laatu riittää korkealta kuvattaessa. Maatalousyritysten keski määräinen liikevaihto on tänä vuonna 140 700 euroa. ”Ennusteen mukaan siipi karjatalouden kannattavuus romahtaa tänä vuonna nollaan. SATU LEHTONEN Yrittäjätuloa jää keskivertomaatilalla 11 300 euroa.. Hollannissa pitää tuhota pe runakasvusto, jos rutto on pääs syt valloilleen. Kaksipäiväiseen seminaariin osallistui lähes 80 alan ammat tilaista Suomesta ja EU:sta. Jotta hukkakaurat voidaan havaita luotettavasti, droonin pitäisi lentää ehkä viiden metrin korkeudessa. Vuoden 2018 tulokset perus tuvat noin 820 kirjanpitotilalle tehtyihin yrityskohtaisiin en nusteisiin, joissa otettiin huo mioon panos ja tuottajahin tamuutokset, tukimuutokset sekä alueittaiset keskisatomuu tokset kasveittain. Tutkija Lammert Kooistra Wageningenin yli opistosta Hollannista kuitenkin rauhoittelee. Myös ruiskutuksia voidaan siirtää droonien harteille tai vaihtoehtoisesti kopterit ku vaavat pellon ja pienet pelto robotit hoitavat kasvinsuojelun kameroilla saatujen tietojen perusteella. Automaattisesti lentävän minikopterin on oltava vähin tään 30 metrin korkeudessa jo turvallisuussyistä. ”Tuotantokustannusten vä hentämisen jälkeen maa talous ja puutarhayritykset jäävät keskimäärin 29 700 euroa tap piolle”, Tauriainen kertoo. Maitotilojen kannattavuus kerroin alenee 0,34:ään. Nyt tarkkuus on kolmen sentin luokkaa, kun kasvintunnistus edellyttää 2–3 millin erottelu kykyä. Taustalla on ennen kaikkea viime kesän kuivuus, joka syö tuloja ja kas vattaa kuluja. Kooistra oli yksi pääpuhujis ta viime viikolla Naantalissa pi detyssä Suomen ensimmäisessä minikopterien maa ja metsä talouskäyttöön keskittyneessä seminaarissa. Se onnistuu vain käsiohjauksella, jolloin osa pel losta jää helposti kuvaamatta. Eurooppa on jäänyt jälkeen muun muassa minikopterien käytössä kasvinsuojeluun. Vä hintään puolet viljanviljelijöistä ei saa lainkaan korvausta omalle työlleen ja omalle pääomalle. Tuotantokustannukset pysy vät kutakuinkin samoina kuin viime vuonna. Tämä tar koittaa, että maatalousyrittä jän tuntipalkka jää 4,6 euroon tavoitteen ollessa 15,8 euroa”, tutkija Jukka Tauriainen Lu kesta kuvaa. Tukien osuus liikevaihdosta on 36 pro senttia
HELI VIRTANEN IONCELL Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kehittämä menetelmä, jolla voidaan valmistaa selluloosamuuntokuituja. ANNI-SOFIA HOPPI JAANA KANKAANPÄÄ Stora Enson liukosellun tuotepäällikkö Sirpa Välimaalla on ioncell-menetelmällä valmistettu huivi. Lähde: Aalto-yliopisto Ioncell-menetelmän ekologisuutta lisää se, että raakaaineena voidaan käyttää liukosellun lisäksi kierrätyspaperia ja -pahvia sekä tekstiilijätettä. Kääriäisen mukaan myös viskoosiprosessi on kehittynyt entisestä, ja uusissa tehtaissa on suljettu kemikaalikierto. Lämpötila ulkona: -0ºc, sisällä: +15ºc: Polttoaineen kulutus n. Sen on määrä valmistua vuonna 2020. Lisäksi se on saanut kolmen miljoonan euron suuruisen lainan Business Finlandilta. Se kuvastaa suomalaista koivikkoa.” Tekstiilien kasvava kysyntä rohkaisee investoimaan Useat yritykset ovat ilmoittaneet tänä vuonna investoivansa puupohjaisten tekstiilien kokeelliseen valmistamiseen Suomessa. Yritys on saanut tehdasinvestointiaan varten OP Ryhmältä Euroopan investointipankin takaaman 4,5 miljoonan euron lainarahoituksen. Suunnitteilla on kuitenkin rakentaa pilottilinjasto, joka käynnistyisi vuonna 2020. ”Tekstiilikuidun valmistaminen vaatii pitkäjänteistä kehitystyötä”, Kääriäinen kertoo kokemuksesta. ”Viskoosi on edelleen kilpailukykyinen materiaali, ja siitä voi valmistaa muutakin kuin vaatteita. Siinä sellutehtaiden tyhjiin konehalleihin rakennettaisiin led-tekniikalla valaistavia kasvihuoneita. Heidät palkittiin tiistaina Metsäteollisuus ry:n satavuotisjuhlassa. ANNI-SOFIA HOPPI ”Uusien vastuul listen tekstiilien esiinmarssi on kuitenkin ehdot tomasti terve tullut kysynnän yhä kasvaessa.” SIRPA VÄLIMAA. Tekstiilien kierrätysasteen nosto on sekä Välimaan että Kääriäisen mielestä välttämätöntä. Tekstiiliteollisuus on yksi maailman saastuttavimmista aloista. ”Olemme vilpittömän iloisia ja ylpeitä siitä, että olemme päässeet mukaan kehittämään puukuitujen käyttöä tekstiileissä. Hänen mukaansa Suomessa on luotu 2010-luvulla vahva puupohjaisten tekstiilien osaamispohja, joka alkaa nyt poikia investointeja. Teolliseen tuotantoon menetelmä olisi valmis 2025, jos pilotointi onnistuu. 10 Maaseudun Tulevaisuus METSÄ keskiviikkona 5. Airrex_236x150.indd 1 21.8.2018 16.14 Lähde: Aalto-yliopisto Puuta Hukkalämpöä Älykäs kasvihuone Sähköä Sähköä Sellutehtaan ja kasvihuoneen yhdistelmä Sellutehdas fosfori kalium kalsium Lannoitteita ja hiilidioksidia Sellutehdas-kasvihuone voitti keksintökilpailun Aalto-yliopiston opiskelijat Mikko Niemeläinen ja MillaMari Vastavuo voittivat Metsäteollisuuden Wood U Make It Happen -innovaatio kilpailun. Puvun raaka-aine eli koivuliukosellu on valmistettu Joensuussa Uimaharjussa Stora Enson Enocellin tehtaalla. Esimerkiksi puuvillan viljely vaatii valtavan määrän maata ja vettä, kun taas puu saa kasteluvetensä suoraan taivaalta.” Kääriäisen mukaan ioncell-menetelmän tavoitteena on korvata ennen kaikkea puuvillaa ja öljypohjaisia tekstiilejä. Tilalle tulivat kaksi uutta osakkeenomistajaa: Maki.vc ja Beata Domus. ”Relapsin kaltainen ekosysteemi lähestyy uudella tavalla ruoantuotantoa ja energiankulutusta. Valtaosa tehtaan liukosellusta menee tällä hetkellä Kiinan-vientiin. Voittajien keksintö on kasvihuone, joka hyödyntää sellutehtaan hukkalämpöä ja mineraalivirtoja. Niemeläisen ja Vastavuon mielestä Suomessa on erittäin korkeatasoista kasvihuoneteknologian ja metsäteollisuuden osaamista, joiden yhteistyö luo ennennäkemättömiä mahdollisuuksia ruuantuotannolle. Yritys jätti marraskuussa ympäristölupahakemuksen. ”Olemme muutoksen aallonharjalla. Keksintö kantaa nimeä Relaps. Spinnova kertoo tuottavansa selluloosapohjaista tekstiilikuitua ilman liuotustai muita kemiallisia prosesseja. Se tarttuu rohkeasti globaalien megatrendien luomiin haasteisiin, kuten ympäristöongelmiin ja väestönkasvuun”, Jaatinen kiittelee. Aalto-yliopistolle Haukion puvun valmistaminen oli osa pidempiaikaista tutkimusprojektia. Uusien vastuullisten tekstiilien esiinmarssi on kuitenkin ehdottomasti tervetullut tekstiilien kysynnän yhä kasvaessa”, Välimaa toteaa. Viskoosiin verrattuna ioncell-menetelmän etuna on, että sen valmistaminen onnistuu myös tekstiilijätteestä”, Kääriäinen selittää. ”Projekti toteutettiin pääosin käsityönä. Ostamme mäntyja kuusitukkileimikoita Eteläja Keski-Suomesta. ”Meillä ei ole varaa hassata raaka-ainetta. versowood.fi Ota yhteyttä: Soita 010 8425 100 tai löydä oman alueesi puunostaja versowood.fi Puukauppa Versowoodin metsäasiantuntijat HALLILÄMMITIN KOLMEN VUODEN TAKUULLA JA HUOLTOPALVELULLA Katso lähin jälleenmyyjäsi tai soita: www.rexnordic.com puh. Mitä tänään tehdään öljystä, voidaan huomenna tehdä puusta”, Välimaa muistuttaa. Suomalainen koivu sai kunniatehtävän, kun tasavallan presidentin puolison Jenni Haukion kerrottiin pukeutuvan itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla puusta valmistettuun iltapukuun. Pilottitehtaan on määrä käynnistyä tämän vuoden lopussa. Valmistuessaan tehdas tulee olemaan maailman kuudenneksi suurin liukosellun tuottaja”, Välimaa taustoittaa. Sekä Metsä Groupin että KaiCell Fibersin valmistusteknologioiden taustalla on Aaltoyliopisto. Välimaan mukaan kuluttajien tietoisuus on kuitenkin kasvanut. Syksyllä kuidusta tehtiin lankaa, ja lopuksi puvun kangas kudottiin käsin. 2,5L / vrk 3 VUODEN TAKUU 24h HUOLTOPALVELU VOITA RALLIPÄIV Ä ITSELLES I JA 5 KAVERILL ESI Osta Airrex diesel-läm mitin ja voita 10-kertais en Suomen mestarin Juha Salon rallipäivä! Lue lisää netistä. Yleisin selluloosamuuntokuitu on viskoosi, jonka valmistuksessa käytetään myrkyllistä rikkihiiltä. ”Tällä hetkellä on meneillään seitsemän erilaista projektia, jotka liittyvät joko tekstiilikuitujen raaka-aineisiin tai valmistusmenetelmiin.” Stora Enso ilmoitti viime vuonna investoivansa 52 miljoonaa euroa Enocellin tehtaaseensa. ”Vuoden päästä näihin aikoihin olemme ajamassa tuotantoa ylös. Investoinnin jälkeen tehtaalla on sekä lehtiettä havuliukosellun linja. Tehdas muutetaan valmistamaan jatkossa vain liukosellua. Koska tilaa on valtavasti, se voitaisiin vuokrata useammallekin kasvihuoneyrittäjälle. Keväällä suomalainen Spinnova Oy ilmoitti perustavansa niin ikään puupohjaisen tekstiilikuidun pilottitehtaan Jyväskylään. KaiCell Fibers suunnittelee Paltamoon omaa biojalostamoa, jossa se valmistaisi havusellun lisäksi arbron-kuitua tekstiiliteollisuuden raaka-aineeksi. Ioncell-menetelmä on vielä tutkimusvaiheessa. Lisäksi se on allekirjoittanut yhteistyösopimuksen kiinalaisen tekstiiliteollisuuteen erikoistuneen CHTC Groupin kanssa. Metsä Group ilmoitti toukokuussa rakentavansa Äänekosken tehtaan kylkeen yhdessä japanilaisen Itochun kanssa puupohjaisen tekstiilikuidun koelaitoksen. Tällä hetkellä valtaosa kierrätetyistä tekstiileistä menee polttoon energiaksi. ”Tekstiilien kierrätyksessä tulisi tavoitella paperin tilannetta, jossa sama raaka-aine käytetään uudelleen monta kertaa. ”Se oli yksi elämäni parhaimmista päivistä, kun pääsin seuraamaan, miten koivuliukosellusta tehdystä langasta saatiin neulottua huivi. Puupohjainen tekstiili pääsee paraatipaikalle Linnan juhlissa Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio pukeutuu itsenäisyys päivän vastaanotolla suomalaisesta koivusta valmistettuun iltapukuun. Jos pilotointi onnistuu, voi menetelmää käyttää teollisen mittakaavan tuotannossa vuonna 2025. Myös Stora Enson tehtaalla odotellaan torstai-iltaa jännityksellä. Yrityksen omistuspohja muuttui syksyllä, kun VTT Ventures luopui strategiansa mukaisesti omistuksestaan. I Ei tarvitse pakoputkea ulos I Biodiesel, diesel tai polttoöljy I Ei puhallinta, ei nosta pölyä I Termostaattiohjattu (0–40°C) I Siirreltävä, ei asennusta I Hiljainen, vain 48 dB I Ei polttavan kuumia pintoja I 13kW, 15kW ja 22kW -mallit KULUTUSESIMERKKI Eristetty teollisuushalli, tilavuus: 500m³. Ioncell on yksi kotimaisen osaamisen taidonnäytteistä”, iloitsee liukosellun tuotepäällikkö Sirpa Välimaa Stora Ensolta. joulukuuta 2018 Yhteystiedot: metsa@mt.fi Tehdäänkö tukkikaupat. Myös kerrosviljely voisi tulla kyseeseen. Ioncell-kuitujen valmistuksessa käytetään Helsingin yliopiston professori Ilkka Kilpeläisen kehittämää myrkytöntä ja turvallista ionista liuotinta. Investoinnin suuruus on noin 40 miljoonaa euroa, ja tuotannon on määrä käynnistyä ensi vuoden lopulla. Kesällä liukosellusta tehtiin Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kehittämällä menetelmällä ioncell-kuitua. 040 180 11 11 AIRREX AH-200/300/800 Lähes hajuton diesel-infrapunalämmitin 100% hyötysuhteella. Kiertotalousajattelu ei ole uutta metsä teollisuudessa, mutta sen yhdistäminen kasvihuoneviljelyyn näin kokonaisvaltaisesti on”, Niemeläinen ja Vastavuo sanovat. Ioncell-menetelmän laajempaa testaamista varten ollaan nyt rakentamassa pilottilinjastoa. Kuvassa näkyy liukosellusta tehtyjä laboratorioarkkeja. Liukosellusta valmistettavaa viskoosia on yleisesti moitittu valmistusprosessissa käytettävän myrkyllisen rikkihiilen takia. Metsä Groupin suoraliuotusmenetelmää ovat olleet kehittämässä myös Helsingin yliopisto, VTT Oy ja saksalainen tutkimuslaitos TITK. Puku luovutettiin viime viikolla, ja odotamme nyt innolla tulevia Linnan juhlia”, kertoo projektia vetänyt professori Pirjo Kääriäinen Aalto-yliopistosta. Yrityksen enemmistöosakas on brasilialainen selluyhtiö Fibria. Metsä Group käyttää tulevaisuudessa tekstiilin raaka-aineena biotuotetehtaan valmistamaa ei-kuivattua paperisellua. ”Täytyy vain uskaltaa kokeilla ja leikitellä villeilläkin ideoilla ilman ennakkoluuloja.” Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajan Timo Jaatisen mukaan voittajatyöllä on hyvät kehitysmahdollisuudet ja skaalauspotentiaali. ”Haimme neuvoja eri alojen asiantuntijoilta ja yhdistimme niitä. Itsenäisyyspäivän vastaanotolla nähdään maistiainen KaiCell Fibersin havuselluloosasta tehdystä tekstiilikuidusta, kun paltamolainen kansanedustaja Marisanna Jarva (kesk.) pukeutuu juhlissa puupohjaiseen iltapukuun
Koska kyseessä on huolellinen käsityö, jokaisen kehyksen tekoon kuluu aikaa useita tunteja.” Yrityksen käyttämä puu on lähes täysin kotimaista koivua, joka hankitaan viiluina Hollolasta, Lappeenrannasta ja Lohjalta. KEHYKSET ELINTARVIKKEET KEPPIHEVOSET HUONEKALUT HUOPATUOTTEET KÄÄNNÖSPALVELUT KOSMETIIKKA JA HYGIENIATUOTTEET ELÄINTEN RUUAT SIRKAT JA RUOKAHYÖNTEISTEN TUOTANTO LIPUT JA MAINOKSET TURVALLISUUTTA VESILLE PERÄKÄRRYT TYÖASUT JA HAALARIT Hyönteisruoan kysyntä moninkertaistuu tulevina vuosina. ”Oma vaikutuksensa oli muutama vuosi sitten myös sillä, että monet brändit tuovat Aasiasta korkeintaan välttävän laatuisia puukehyksiä.” ”Heikko ulkomaalainen laatu antaa helposti väärän kuvan puisista kehyksistä, mikä ei tietenkään ole etujemme mukaista”, Hänninen harmittelee. Siellä lentävät linnut, siellä riehuu tuuli ja solisee puro, sen eliöstö ja kasvusto on juuri niin rikasta kuin kansakin, joka toivotetaan keskustakirjastoon tervetulleeksi. Metsän sanotaan olevan teoksen ytimessä. Hyvälaatuinen suomalainen puu on materiaali, mitä voi hyödyntää moniin eri tarkoituksiin.”. Niinpä istuskellessani eräänä päivänä rannalla päätin, että teen ne itse”, Hänninen muistelee. Metsä on luonnon kirjasto. HOKKA OY Kemijärvi puh. 0400 963 171 HALUTESSASI MUKAAN TEEMAPALSTALLE, SOITA 040 1810470/ MYYNTIMESTARIT OY Salpakatu 2 Joensuu Puh. Hinta: 100 €. ”Valmistamme kolmen hengen voimin viikossa 10–20 kehystä. Esitykseen osallistuu 207 tanssijaa. Hänninen vakuuttaa samalla kehitystyön jatkuvan. Nyt on oikea aika aloittaa hyönteisalalla. Silmälasin puukehykset syntyvät käsityönä Kehysten tuotanto muistuttaa askartelua, kotimainen koivu sopii hyvin materiaaliksi. ”Taidon karttuminen kestää aina aikansa vaatien samalla itse kuria, kärsivällisyyttä ja luottamusta omaan kehittymiseen.” ”Mikäli kärsivällisyys ei riitä tai kehittymishalu loppuu, saattaa käsityö vaikuttaa hitaalta ja vaivalloiselta valmistustavalta. shop.lahtiset.fi MYYMÄLÄ AVOINNA JOULUUN ASTI MA-PE KLO 9-16 JA LA KLO 9-14 Iloinen verkkokauppa Perinteisiä huopikkaita sekä uusia suomalaista design-tuotteita. Sirkkafarmit toimittaa entocube.com Turun Haalarituote Oy Vakiotie 13 21420 Lieto www.haalarituote.fi p. Maaseudun Tulevaisuus 11 keskiviikkona 5. Kraa Kraan tuotteet ovat keränneet monia palkintoja. Meriittilistalla on myös tänä vuonna tullut Von Wright -innovaatiopalkinto ammattitaitoisesta toimimisesta käsityöalalla. Kraa Kraa Eyewearin toiminta on kuitenkin saanut tuulta purjeisiin, ja yrityksen kehyksiä myydään ympäri Suomea. Pohtiessani sen sopivuutta kehyksiin olin varma siitä, miten ne tulee toteuttaa. SUOMALAISTA LINNUNRUOKAA Marketeista kautta maan Lue lisää: www.elainruoka.com haastaviin talviolosuhteisiin Hokka Boating Pelastusliivi Muotoutuva pallorakenne tekee liivistä joustavan ja käyttömukavan. TOMI OLLI TAMPERE RAMI MARJAMÄKI ”Minun oli hankittava uudet silmälasit, mutta en löytänyt mieleisiäni. Tanssiteoksessa nähdään kaikkiaan 207 esiintyjää lapsista ikäihmisiin. TÄYTTEESTÄ EI OLE TINGITTY. Niitä hankimme Saksasta. ”Kotimaisen puun laatu on hyvä ja saatavuus kohdillaan. ”Metsä inspiroi ja suo lepopaikan. Ammattitanssijoiden lisäksi mukana on oppilaita Kaisaniemen ala-asteelta, Kallion lukiosta ja Sibeliuslukiosta, ikäihmisiä eri puolilta Helsinkiä sekä Reijo Aittakummun johtama Sibeliuslukion kamarikuoro. Saamme lisäksi säännöllisesti kyselyjä eri puolilta maailmaa.” Hänninen sanoo Suomessa suhtauduttavan turhan usein nihkeästi käsityöhön, siitä halutaan joskus jopa päästä kokonaan eroon. Teosta tukevat UPM ja Maaseudun Sivistysliitto. ”Aluksi puuviilut lajitellaan, leikataan ja liimataan. Hokka Sailing kelluntapukine Hyvät kelluntaominaisuudet. joulukuuta 2018 METSÄ Yhteystiedot: metsa@mt.fi Ikuiset muistot Eiri-kehyksiin. 050 388 6620, juhtamyynti@juhta.fi Perävaunut ja trailerit suoraan valmistajalta TAATUSTI KOTIMAINEN Katso lisää tuotteistamme www.juhta.fi JUHTA.fi RATKAISU KULJETUSTARPEISIIN NIIN TYÖSSÄ KUIN VAPAA-AIKANA Kotimaisin voimin Vuonna 2012 perustettu tamperelainen Kraa Kraa Eyewear on persoonallinen yritys. Lopuksi kehys viilataan ja hiotaan lopulliseen muotoonsa monivaiheisessa käsityöprosessissa.” Puiset kehykset otettiin aluksi vastaan hieman epäilevästi, koska materiaali oli uusi. Sitten kehittelin tuotetta reilun kahden vuoden ajan ennen toiminnan käynnistämistä.” Kraa Kraa Eyewearin kehysten valmistus, tuotekehitys ja muotoilu tehdään yrityksen omalla verstaalla Tampereella. Nykyisin yrityksen ytimenä toimii kolmen hengen tiimi, jossa vaikuttavat Hännisen lisäksi Torsti Mäkinen, 36, ja Kirsti-Maija Syvänen, 31. Huopaliike Lahtinen Ay vedetön huulija ihovoide Suomalainen klassikko jo vuodesta 1936. Kotimaisen puun osuus kehyksissä on kuitenkin kokonaisuudessaan noin 90 prosenttia.” Tuotanto muistuttaa askartelua, jossa käsityön osuus on kehyksestä riippuen 80–90 prosenttia, Hänninen sanoo. ”Teos etenee ulkolavalta kirjaston kolmeen kerrokseen kuvastaen luonnon ja ihmisen kiertokulkua: siementen kasvua taimiksi ja puun matkaa paperiksi, kirjoiksi ja sitä kautta lukutaidoksi ja sivistykseksi”, UPM:n tiedote kertoo. Metsässä ja kirjastossa on vapaus kohdata omat ajatuksensa rauhassa sekä kunnioittaa tiedettä ja taidetta, viisautta ja kanssaihmisiä”, teoksen ohjaaja ja koreografi Brotherus kuvailee. Hinta: 180 €. ”Älykäs ja harjaantunut käsityöammattilainen on kuitenkin jotain sellaista, mitä kone ei voi koskaan korvata. 014 768 017 Avoinna: ma–pe 9–16. Kehykset valmistetaan lähes täysin käsityönä suunnittelusta kehyskoteloihin saakka. Metsästä ovat peräisin myös tanssijoiden painopaperista tehdyt asut. ”Minun oli hankittava uudet silmälasit, mutta en löytänyt mieleisiäni. Jalostettuaan asiaa mielessään Hänninen oivalsi, kuinka kehykset täytyy toteuttaa. Oodi metsälle -teosta esittää 207 ihmistä Koreografi ja tanssitaiteilija Hanna Brotheruksen Oodi metsälle -tanssiteos esitetään uuden keskustakirjaston avajaispäivänä Helsingissä tänään keskiviikkona. ”Olemme pari viime vuotta tehneet perusparannuksia toimintaamme ja kehittäneet nykyisiä prosesseja sekä toimintatapoja. Yrityksen sielulla Matti Hännisellä, 37, syttyi idealamppu omien tarpeiden ansiosta. Lisäpontta mies sai siitä, että hän oli työskennellyt puuseppänä vuodesta 2009 saakka. Niinpä istuskellessani eräänä päivänä rannalla, päätin tehdä ne itse”, Matti Hänninen muistelee Matti Hännisen yrityksen puisia silmälasinkehyksiä myydään Suomessa ja Japanissa. Sen suojissa syntyy puisia silmäja aurinkolasien kehyksiä. Muotoutuva pallorakenne. Tällöin automaatio alkaa helposti kiehtoa käsityön kustannuksella.” Kraa Kraa Eyewear on saanut roppakaupalla tunnustusta. Nyt on kuitenkin taas aika jatkaa uusien tuotteiden kehittämistä.” ”Toivon samalla, että metsänomistajat muistavat vaalia ja hoitaa omaisuuttaan. Tilaa Jouluksi verkkokaupasta: www.eirikehykset.fi .com Susanna seniorisänky säätöpohjalla alkaen 938 € Tunnelmaa kotiisi Laadukkaasti kotimaista Ilmainen toimitus kotiovelle välillä Helsinki Rovaniemi! Soita 040 709 3156 SINÄ HALUAT OSTAA SUOMALAISTA ME TEEMME SEN MAHDOLLISEKSI! www.suomikaluste.fi TEHTAANMYYMÄLÄ Partalantie 267, 42100 Jämsä Puh. 040 835 4257, 0400 237 728 myynti@hokka.info, www.hokka.info Testivoittaja Vene 2017 Testivoittaja Vene 2017 Turun Eines Oy Verstaskatu 12, 20360 Turku www.turuneines.fi LIHAPIIRAKAT, JOISSA ON NÄKÖÄ JA KOKOA. JUHA KAIHLANEN ”Meillä on edustus myös Japanissa, mikä on tärkeä maa. Lisäksi kotimaisen koivun rakenne ja tekniset ominaisuudet sopivat hyvin suorituskykyä vaativiin rakenteisiin.” ”Ulkonäön ja värin vuoksi kehysten pintakerros voi olla myös esimerkiksi pähkinää tai tammea. Yrityksen Deco-kehykselle myönnettiin vuonna 2013 kansainvälinen Red Dot Design Award Honorable Mention -palkinto, ja vuonna 2015 Nestor-kehyksille napsahti kansainvälinen Eyewear of the Year -palkinto. Kehyksen muodon pääpiirteet tekee kone. Tämä pätee erityisesti silloin, kun materiaalissa on luonnollista variaatiota, mihin täytyy kyetä reagoimaan.” Tamperelaisyrittäjä painottaa myös kärsivällisyyden merkitystä käsityön suhteen. ”Puu oli minulle tuttu materiaali
joulukuuta 2018 KUNNIAMERKIT Osastopäällikkö Minna-Mari Kaila SVR R I Toimituksen ja päätoimittajan assistentti Anita Munter SL Ar Toimituspäällikkö Jussi Martikainen SVR R Päätoimittaja Jouni Kemppainen SVR R I Keskusjärjestön puheenjohtaja Holger Falck SVR R I Maanviljelijä Eero Isomaa SL R Itsenäisyyspäivänä myönnetään 3 775 kunniamerkkiä T asavallan presidentti Sauli Niinistö, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien suurmestari on tänä itsenäisyyspäivänä päättänyt antaa ansioituneille Suomen kansalaisille yhteensä 3 759 kunniamerkkiä. Olen myös aina tehnyt vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten urheilun, ehkä silläkin on merkitystä.” Suomalaisia maidontuottajia hän kannustaa ennakkoluulottomuuteen ja kasvuun. ”Itsenäisyys on hyvin tärkeä ja siitä on pidettävä huolta.” Joulukuun kuudetta mies juh lii kotona perinteisesti vaimon kanssa. Täydelliset kunniamerkin saajien luettelot löytyvät Ritarikuntien sivuilta www.ritarikunnat.fi ja Vapaudenristin Ritarikunnan sivuilta www.vapaudenristinritarikunta.fi. Olympiavoittaja Iivo Niskanen ja paralympiavoittaja Matti SuurHamari saavat Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin solkineen. Tunnustus lämmittää niin ikään pitkän journalistin uran tehneen miehen sydäntä. Nyt jos koskaan pitää myös osallistua aktiivisesti ja rakentavasti ilmastoasiois ta keskusteluun, jotta oikeat argumentit tulevat esille, eikä poliittisessa paineessa tehdä vääriä ratkaisuja.”. Maaja metsätaloustuottajajärjestön MTK:n luottamusja toimihenkilöistä mitalin saavat tänä vuonna maanviljelijä Eero Isomaa. luokan Vapaudenristi miekkoineen Kelloniemi Esa Tuomo, everstiluutnantti 3. Hän kertoo itse olevansa autuaan tietämätön päätöksen taustoista ja perusteluista, mutta ajattelee taustalla vaikuttaneen hänen elintarvikealalla tekemänsä pitkäjänteisen työn. Maaseudun Tulevaisuudessa mitalin saavat päätoimittaja Jouni Kemppainen, toimituspäällikkö Jussi Martikainen ja toimituksen ja päätoimittajan assistentti Anita Munter. toiminnanjohtaja Visa Merikoski, toimitusjohtaja Marja Savioja, kiinteistöasiantuntija Vesa Yli-Hongisto, agronomi Arto Laine, maatalousyrittäjä Lea Haavisto, maatalousyrittäjä Timo Ikola, maatalousyrittäjä Maarit Kallio, maanviljelijä Jukka Kittilä, maanviljelijä Ari Miettinen, maaseutuyrittäjä Pentti Pentinmäki, yrittäjä Aila Rytkönen, maanviljelijä Hannu Karppila, maanviljelijä, maatila-asiantuntija Pekka Lokinperä, maanviljelijä Jyrki Malm, maatalon emäntä Päivi Peltola ja maataloustyöntekijä Henna Poutiainen. mus., Porvoo; Juva, Kersti Anna Linnea, suomentaja, Helsinki Koivisto, Tarmo Uolevi, sarjakuvataiteilija, Helsinki; Korhola, Marja Anitta, teatterinjohtaja, tanssitaiteilija, Vantaa; Lavaste-Ailio, Aila Mirjam Kaarina, dramaturgi, teatterinjohtaja, Laukaa; Liulia, Marita, taiteilija, ohjaaja, Helsinki; Nissinen, Salme Marjatta, pukusuunnittelija, Helsinki; Parm, Tapani Ilmo Sakari, ohjaaja, Helsinki; Peltola, Sirkka-Liisa, näytelmä kirjailija, Tampere; Tuominen-Niittylä, Ekaterina, keramiikkataiteilija, Pornainen; Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki solkineen Niskanen, Iivo Henrik, olympiavoittaja, Kuopio; Suur-Hamari, Matti Lauri Antero, paralympiavoittaja, Imatra Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki Ahola, Kirsi Anneli Elisabeth, johtaja, Helsinki Andersson, Rolf Göran, hallituksen puheenjohtaja, Helsinki; Antikainen, Päivi Johanna, viestintäneuvos, Helsinki; Auvinen, Satu Maarit, ylilääkäri, Äänekoski; Berglund, Marjo Brita, kvestori, Espoo; af Björkesten, Marit, direktör, Esbo; Bystedt, Paul ClasGöran, verkställande direktör, Japan; Bäckström, Tora, överläkare, Mariehamn; Eiro, Laura Katariina, hallitusneuvos, Espoo; Erola, Eila Marjatta, ylilääkäri, Helsinki; Erämaja, Veikko Tapani, kappalainen, TT, Rauma; Esko, Anna Talvikki, lähetystö neuvos, Ranska; Felt, Teija Maria Marjukka, työmarkkinaneuvos, Espoo ; Fjäder, Christian Olof, johtaja, Espoo; Fröberg, Ann-Mari Linnea, lähetystöneuvos, Norja; Haapalehto, Heli Marja-Liisa, kihlakunnansyyttäjä, Turku; Hakoila, Risto Ilmari, talousjohtaja, Helsinki; Hakola, Jyrki Sameli, johtaja, Järvenpää; Hamberg, Max Gustaf, tietoasiain neuvos, Vantaa; Hamnström-El-Nigomi, Pirjo, vanhempi neuvonantaja, Tanska; Hantula, Jarkko Ilmari, tutkimus professori, Vantaa; Harmaala, Ari Kalevi, johtaja, Helsinki; Heikkinen, Erja Ritva Kaarina, ryhmäpäällikkö, tiedeasiainneuvos, Vantaa; Heikkinen, Stefan Thomas Christian, lähetystöneuvos, Helsinki; Heinilä, Mika Johannes, poliisi ylitarkastaja, Hämeenlinna; Helopuro, Sanna Katriina, lainsäädäntöneuvos, Espoo; Hiedanpää, Juha Pekka, tutkimus professori, Turku; Hiekka, Olavi Viktor Aarne, toimitusjohtaja, Turku; Hovilehto, Seppo Tapio, ylilääkäri, Lappeenranta; Huopaniemi, Risto Pertti, hallintojohtaja, Helsinki; Hurskainen, Ritva Anneli, ylilääkäri, tulosyksikön johtaja, Hyvinkää; Huttula, Pekka Olavi, varatoimitusjohtaja, Helsinki; Hyrkäs, Tapio Väinö, ylihammas lääkäri, Espoo; Hyvärinen, Esa Antero, johtaja, Espoo; Hämäläinen, Esa Juhani, hallinto johtaja, Espoo; Hämäläinen, Päivi Marjaana, hankejohtaja, Helsinki; Hämäläinen, Sonja Hanna Elina, neuvotteleva virkamies, Helsinki; Härkönen, Sauli Jari, julkisten hallintotehtävien päällikkö, Kuopio; Härönoja, Reetta Marika, lähetystöneuvos, Belgia; Höök, Tuula Marita, ylitarkastaja, Helsinki; Ilme, Jarno, johtaja, Helsinki Ilonen, Pia Jaana, arkkitehti, Helsinki; Isoaho, Marja-Terttu Hillevi, ylilääkäri, Lapua; Jalanko, Anu, tutkimuspäällikkö, Espoo; Juholin, Elisa Tuulikki, professori, VTT, Helsinki; Järvinen, Kari, arkkitehti, Helsinki; Järvinen, Klaus Markus, hallintooikeustuomari, Helsinki; Kammonen, Osmo Juhani, viestintäja brändimarkkinointijohtaja, Espoo; Karjula, MarjaLiisa Tellervo, ylilääkäri, Raahe; Kaski, Pia Janika, käräjätuomari, Oulu; Kekkonen, Jukka Mikael, lainsäädäntöneuvos, Helsinki Kiiskinen, Timo Arvo, professori, Helsinki; Kiuru, Essi Helena, hallintojohtaja, Oulu; Knuuttila, Henna Kaarina, lähetystöneuvos, Helsinki; Koskela, Katja Päivikki, lähetystöneuvos, Itävalta; Koski, Kari Paul, kaupunginjohtaja, Rauma; Koskinen, Annakaisa, johtaja, Helsinki; Koskinen, Minna Kristiina, käräjätuomari, Rantasalmi; Kuparinen, Flora Marja-Leena, lähetystöneuvos, Puola; Kuusi, Markku Vesa Ilmari, ylilääkäri, Espoo; Kyrölä, Erkki Tapani, tutkimusprofessori, Helsinki; Kärkkäinen, Katri Anneli, tutkimusprofessori, Oulu; Lahelma, Ville Veli, lähetystöneuvos, Helsinki; Lahti, Miia Maria, lähetystöneuvos, Helsinki; Lahtinen, Ilkka Juha Kalevi, käräjätuomari, osaston johtaja, Espoo; Laiho, Raija Leena Hellevi, tutkimusprofessori, Helsinki; Laitinen, Jorma Kullervo, poliisiylitarkastaja, Tampere; Lankinen, Mari Helena, lähetystöneuvos, Helsinki; Lehtinen, Rauli Eigil, hygieniker, Mariehamn; Lehtoviita, Jorma Olavi, johtaja, Tampere; Lehtovuori, Tuomo Olavi, ylilääkäri, Helsinki; Leinonen, Eeva Sofia, jaostopäällikkö, Helsinki; Lemström, Johan Mikael, johtaja, Espoo; Lihavainen, Heikki, tutkimusprofessori, Helsinki; Lindgren, Laura Johanna, lähetystöneuvos, Helsinki; Lindholm, Pehr Alexander, toi mitusjohtaja, Kauniainen; Linna, Antti Tapani, istuntoasiainneuvos, Vantaa; Länsitalo, Jorma Juhani, johtaja, Espoo; Marttunen, Matti Jussi Mikael, valiokuntaneuvos, Vantaa Meskanen, Pihla, toimitusjohtaja, rehtori, Helsinki; Miettunen, Anni Katriina, johtaja, Kemi; Miller, Teija Marita, valiokuntaneuvos, Espoo; Mustonen, Juha Petri, lähetystö neuvos, Helsinki; Mutanen, Jouni Mikko, kaupunginjohtaja, Naantali; Mäkelä, Eija Anneli, hallinto-oikeustuomari, Akaa; Mäkinen, Matti Elias, lakimies asessori, Turku; Mäkipää, Raisa, tutkimusprofessori, Helsinki; Mäkiranta, Marja-Terttu, hallitusneuvos, Helsinki; Mämmelä, Aarne Olavi, tutkimusprofessori, Oulu; Niemelä, Pauli Martti Konrad, kirkkoherra, Oulu; Niinistö, Jaakko Tuomas, apulaiskaupunginjohtaja, Vantaa; Nikkanen, Pekka Olavi, toimitusjohtaja, Tampere; Nikkola-Sihto, Anja Maria Annikka, ylilääkäri, toiminta yksikön johtaja, Seinäjoki; Nissinen, Hanna Mirjami, lähetystöneuvos, Helsinki; Nissinen, Mikko, Boston Ballet'n taiteellinen johtaja, Yhdysvallat; Nylund, Tuula Hannele, ylilääkäri, Espoo; Oinonen, Teija Kaarina, osastopäällikkö, Helsinki; Olander, Marit Elisabeth, tietohallintopäällikkö, Espoo; Ollikainen, Kai Petri, esikuntaja talousjohtaja, Helsinki; Osenius, Johanna Maria, alue kehitysjohtaja, Helsinki; Pajarinen, Jukka Matias, lähetystöneuvos, Etiopia; Palomäki, Atte Artturi, viestintäjohtaja, Helsinki; Peitsaro, Panu Pekka, kuntayh tymäjohtaja, johtajaylilääkäri, Savonlinna; Pellinen, Jukka Pekka, hallinto ylilääkäri, Helsinki; Pesonen, Laura Pirita, hallinto-oikeustuomari, Vantaa; Pietarinen, Jarmo Untamo, toi mitusjohtaja, Kauniainen; Pihlajamäki, Riitta, päällikkö, Helsinki; Pirhonen, Virpi Marjatta, käräjä tuomari, Tampere; Pirinen, Tiina Susanna, käräjätuomari, Asikkala; Pirttilä, Irma Anneli, rehtori, Lappeenranta; Pohjankukka, Kirsti Johanna, lähetystöneuvos, Helsinki; ”Arvostan, vaikken ole merkkien perässä juossut” Suomen Valkoisen Ruusun I luokan komentajamerkki annetaan tänä vuonna Wihuri-yhtiöiden hallitusten puheenjohtajalle Antti Aarnio-Wihurille. ”Onhan se kohtuutonta, että leipä maksaa kaupassa kahdesta kolmeen euroa, mutta tuottajan osuus siitä on 10 senttiä. On upeaa, että journalismille ja monipuoliselle yhteiskunnalliselle keskustelulle annetaan arvoa.” ton osuustoimintakurssille.” ”Olen omalla ajalla ollut mukana myös Maanpuolustuksessa sekä muun muassa Ilmatorjuntasäätiön johtokunnassa. luokan Vapaudenristi Henriksson Kirsi Mirjam, johtaja; Kari Mika Pekka, kansanedustaja; Lammi Risto Reino Tapio, osastopäällikkö 3. ”Kynttilä pannaan palamaan ja syödään jotain parempaa. Kauppa on liian keskittynyttä ja se vääristää voimakkaasti elintarvikealaa, niin kuin on nähty HKScanin tilanteessa. luokan Vapaudenristi miekkoineen Kukkonen Martti Juhani, eversti 2. 12 Maaseudun Tulevaisuus keskiviikkona 5. ”Kunniamerkki on iloinen yllätys, arvostan todella” Yksi Suomen Leijonan komentajamerkin saajista on Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme. Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saavat muun muassa taiteilija Eija Ahvo, sisustusarkkitehti Tapio Anttila, sarjakuvataiteilija Tarmo Koivisto ja näytelmäkirjailija Sirkka-Liiusa Peltola. ”Olen iloinen ja otettu huomionosoituksesta. Vaikkei mies ole merkkien perään, tuntuu kunnianosoitus Suomen itsenäisyyspäivänä hyvältä. Lapset tulevat sitten jouluna.” Itsekin maanviljelijänä Aarnio-Wihuri sanoo mielellään sanan tuottajien puolesta. 2. luokan Vapaudenristi Järvinen Heikki Juhani, valtio tieteiden maisteri; Lahti nen Hannu Aimo Antero, maanviljelijä; Porvali Martti Veikko, varatuomari 4. Olen muun muassa ohjannut graduja ja osallistunut Joensuun Yliopis”Olen iloinen, että journalismille annetaan arvoa” Päätoimittaja Jouni Kemppaiselle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki. JARKKO SIRKIÄ Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme. Se on toki mukavaa minulle, mutta kunnia kuuluu Maaseudun Tulevaisuudelle ja aiemmillekin työnantajilleni Ylelle, Turun Sanomille ja EK:lle.” ”Olen tehnyt toimituksellista työtä yli 30 vuotta. luokan ansiomitali Reini Leena Kaisa, sotilaskotisisar Suomen Valkoisen Ruusun I luokan komentajamerkki Aarnio-Wihuri, Antti Ilmari, hallituksen puheenjohtaja, Kaarina Suomen Leijonan I luokan komentajamerkki Alanko, Kari Seppo Juhani, ulkoasiainneuvos, Helsinki; Kohonen, Teuvo Kalevi, akateemikko, Espoo; Kulmala, Markku Tapio, akateemikko, Helsinki; Kyöstilä, Karl Heikki, toimitusjohtaja, Helsinki; Noras, Arto Erkki, sello taiteilija, professori, Helsinki; Vasama, Tapani Päiviö, hovioikeuden presidentti, Vaasa Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki Filatov, Tarja, kansanedustaja, Hämeenlinna; Grahn-Laasonen, Sanni Kaisa, opetusministeri, Forssa; Heikkilä, Pauli Anton Mikael, toi mitusjohtaja, Espoo; Huber, Satu Maaria Annika, toimitusjohtaja, Helsinki; Kantor, Ari, oikeusneuvos, Helsinki; Lindström, Jari Tapani, työminis teri, Kouvola; Niinimäki, Jouko Juhani, rehtori, Oulu; Niinistö, Jussi Lauri Juhani, puolustusministeri, Helsinki; Salmi, Ilkka Tapani, kansliapäällikkö, Helsinki; Suomen Leijonan komentajamerkki Aalto, Jukka Tapani, osastopäällikkö, Kirkkonummi; Aho, Kari Jussi, hallituksen puheenjohtaja, Helsinki; Andersin, Henrik Gustaf Alexander, hallituksen puheenjohtaja, Kauniainen; Ekholm, Kai Rauno, ylikirjastonhoitaja, professori, Vantaa; Eloranta, Jarkko Tapani, puheenjohtaja, Helsinki; Hautala, Heidi, Euroopan parlamentin jäsen, Helsinki; Hellstén, Aimo Tapani, varatoi mitusjohtaja, Helsinki; Holopainen, Outi Maria, ulko asiain neuvos, Helsinki; Hurme, Annikka Susanna, toimitusjohtaja, Helsinki; Isomoisio, Ritva Irene, hallintooikeuden ylituomari, Kaarina; Isotalo, Olli Pekka, toimitusjohtaja, Helsinki; Kantola, Timo Pekka, ulkoasiainneuvos, Helsinki; Kariniemi, Juha Pekka Olavi, hallituksen puheenjohtaja, Säkylä; Kauhanen, Olli-Pekka, kuvanveistäjä, Espoo; Kauppi, Lea Hannele, pääjohtaja, Helsinki; Kivinen, Lauri Simo, toimitusjohtaja, Helsinki; Korpivaara, Marja Riitta, ulkoasiainneuvos, Helsinki; Kujala, Arto Juhani, osastopäällikkö, Sipoo; Lamminen, Kirsti Johanna, toimitusjohtaja, Espoo; Meurman, Jukka Heikki, professori emeritus, Espoo; Michelsson, Christer Gustaf, ulkoasiainneuvos, Emäsalo; Miettinen, Timo Ensio, hallituksen puheenjohtaja, Helsinki; Mikkola, Leena-Kaisa, ulkoasiainneuvos, Helsinki; Nurmi, Asko Erik, hovioikeudenlaamanni, Lieto; Paavola, Maija-Leena, eduskunnan pääsihteeri, Helsinki; Pakarinen, Pia Riika Birgitta, apulaispormestari, Helsinki; Pyhäjärvi, Pirjo Leena, hallinto-oikeuden ylituomari, Rovaniemi; Saarenheimo, Tuomas Kaarlo, alivaltiosihteeri, Helsinki; Saarinen, Tero Kalevi, taiteellinen johtaja, Helsinki; Salonen, Marianne, hovioikeudenneuvos, Turku; Santala, Satu-Leena Elina, ulkoasiainneuvos, Nummela; Saunanoja, Olli Ilmari, käräjäoikeuden laamanni, Espoo; Savolainen, Markku Juhani, ylilääkäri, professori, Oulu; Scheinin, Patrik Mikael, professori, Helsinki; Tarkka, Aino Helena, hallintoja kehitysjohtaja, ylijohtaja, Helsinki; Timonen, Topi Tuomas Jussi, toimitusjohtaja, Espoo; Unkila, Teija Hannele, osaston johtaja, hovioikeudenlaamanni, Rovaniemi; Valo, Maarit Anneli, professori, Jyväskylä; Varpe, Riitta Kaarina, toimitusjohtaja, Tampere Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki Ahonen, Esa Alpo Tapio, hallinto ylilääkäri, Kajaani; Alakukku, Laura Elina, professori, Hyvinkää; Alasuutari, Anja Maarit Helena, professori, Lempäälä; Antti, Sampo Edward, toimitusjohtaja, Helsinki; Apilo, Ari Juhani, tietohallintopäällikkö, Helsinki; Bobacka, Johan Bengt Mikael, professor, Pikis; Falck, Holger Karl Johan, centralförbundsordförande, Sibbo; Fortelius, Hannu Lennart Mikael, professor, Helsingfors; Friman, Johan Ragnar, autokaupan toimialajohtaja, Espoo; Haglund, Caj Hilding, professor, Esbo; Hakkarainen, Veli Heikki, hovioikeu denneuvos, Kuopio; Hallenberg, Tuomas Veikko, johtaja, Helsinki; Haukipuro, Kyösti Aatos, ylilääkäri, Helsinki; Heikinheimo, Markku Tapani, professori, Tuusula; Huotari, Ari-Pekka, sijoitusjohtaja, Espoo; Huovinen, Pentti Olavi, professori, Turku; Hurme, Aino Anna Liisa, johtaja, Espoo; Huttunen, Tapio Aukusti, poliisi päällikkö, Turku; Hyvönen, Eero Antero, professori, Espoo; Hyönä, Jukka Uolevi, professori, Turku; Jaaksi, Asmo, arkkitehti, Helsinki; Janhunen, Juha Antero, professori, Helsinki; Jokinen, Aksu Marko, vanhempi oikeus sihteeri, Vantaa; Juntti, Markku Johannes, professori, Oulu; Järvinen, Pauli Juhani, liiketoimintajohtaja, Espoo; Kaila, Minna-Mari Kyllikki, osastopäällikkö, Hyvinkää; Kaitue, Karri Pekka, oikeustieteen lisensiaatti, Espoo; Kangasjärvi, Jaakko Sakari, professori, dekaani, Helsinki; Kanninen, Markku Tapani, professori, Helsinki; Kautinen, Kari Johannes, johtaja, Helsinki; Kellomäki, Minna Auli Eliisa, dekaani, Kangasala; Kemppainen, Jouni Petteri, päätoimittaja, Kirkkonummi; Kivelä, Antti Juhani, johtaja, Jämsä; Knip, Jan Mikael, professor, Helsingfors; Koivisto, Virva Johanna, esittelijäneuvos, Kirkkonummi; Kolbe, Laura Kristiina, professori, Helsinki; Kolehmainen, Ari Antero, toi mitusjohtaja, Hämeenlinna; Koskela, Jarl Krister, kirkkoherra, lääninrovasti, Vaasa; Kosma, Veli-Matti, professori, Kuopio; Kuha, Sauli Johannes, poliisi päällikkö, Oulu; Kunelius, Risto Kalevi, professori, Tampere; Kuosmanen, Petri Olavi, professori, Espoo; Kättö, Mika Heikki, lainsäädäntöjohtaja, Helsinki; Laine, Ale Matti, professor, Åbo; Lammi, Risto Reino Tapio, osastopäällikkö, Helsinki; Lapintie, Annika Anita, kansanedus taja, Turku; Lehtilä, Olli Ilmari, liiketoimintajohtaja, Helsinki; Linnolahti, Jarno Pertti, vastuualuejohtaja, Joensuu; Lipponen, Martti Sakari, apulaiskaupunginjohtaja, Espoo; Loukusa, Pirkko Kaarina, hovioikeudenneuvos, Vaasa; Lähetkangas, Irma Helena, ylijohtaja, Helsinki; Merivirta-Helle, Marjo Anneli, viestintäjohtaja, Espoo; Mustakallio, Sinikka Eeva Katariina, vararehtori, yliopistonlehtori, Tampere; Myllyharju, Marja Johanna, professori, Oulu; Mäkelä, Jyrki Mikael, professori, Pirkkala; Mäki, Ismo Uskali, professori, Hämeenlinna; Naukkarinen, Ossi Ville Johannes, varadekaani, professori, Nurmijärvi; Nieminen, Kari Antero, esittelijä neuvos, Hollola; Nurmi, Pekka Akseli, johtaja, Helsinki; Ovaska, Seppo Jari, professori, Hyvinkää; Ovaskainen, Seppo Juhani, hovioi keu denneuvos, Helsinki; Palola, Jorma Kalervo, neuvottelu päällikkö, Helsinki; Parkkila, Seppo Markku Juhani, professori, vararehtori, Vesilahti; Partanen, Jari Pentti Juhani, valtio sihteeri, Helsinki; Pekkarinen, Päivi Anneli, hallitusneuvos, Helsinki; Poikkeus, Anna-Maija, professori, Jyväskylä; Porkka, Kimmo, professori, ylilääkäri, linjajohtaja, Helsinki; Pulli, Tapani Johannes, varatoimitusjohtaja, Rauma; Puranen, Jorma, valokuvataiteilija, Helsinki; Rantala, Olli-Pekka Juhani, osastopäällikkö, Helsinki; Rasilainen, Aki Petteri, hovioikeudenneuvos, Kouvola; Rinne, Aino Katri Kristiina, kirkkoherra, Turku; Rissanen, Riitta, rehtori, toimitusjohtaja, Kuopio; Ristola, Juhapekka, osastopäällikkö, Järvenpää; Rusanen, Jarmo Juhani, professori, Oulu; Saarinen, Ilkka Kalle, kaupallinen neuvos, Helsinki; Saarto, Tiina, professori, ylilääkäri, Helsinki; Salminen, Seppo Jaakko, johtaja, Turku; Saranto, Kaija Kristiina, professori, Helsinki; Seppä, Erkki Juhani, osastonjohtaja, käräjätuomari, Kokkola; Sillanpää, Pekka Samuli, esittelijäneuvos, Turku; Snellman, Hanna Kyllikki, professori, vararehtori, Helsinki; Sopo, Jöran Valdemar, toimitusjohtaja, Kokkola; Strandberg, Timo Einar, professori, Helsinki; Temmes, Maj-Lis Anneli, toi mitusjohtaja, Helsinki; Tennberg, Nina Monica, tutkimusprofessori, Rovaniemi; Terhonen, Jukka, rakennusneuvos, hallituksen puheenjohtaja, Tampere; Toimela, Juha Kalervo, varatoimi tusjohtaja, Helsinki; Turpeenniemi-Hujanen, Taina, tulosalueen johtaja, professori, ylilääkäri, Oulu; Turunen, Timo Ilkka, neuvotte leva virkamies, Helsinki; Ujula, Jukka-Pekka, kaupunginjohtaja, Porvoo; Vainio, Kari Antero, vastaava päätoimittaja, Turku; Vallittu, Pekka Kalevi, professori, Turku; Vanhanen, Teemu Kullervo, esittelijäneuvos, Kerava; Vesikansa, Jyrki Äänis Kaleva, artikkelitoimittaja, Helsinki; Vihriälä, Helena Marita Hannele, hovioikeudenneuvos, Helsinki; Viitala, Riitta Liisa, professori, Vaasa; Vilkkonen, Laura Katariina, osastopäällikkö; Wirén, Ari Matti Anton, työtuomio istuinneuvos; Virolainen, Petri Heikki, sairaalajohtaja, Lieto; Visakorpi, Tapio, dekaani, Tampere; Vähäpesola, Jari Tapani, johtaja, Muurame; Väisänen, Kari Pekka Juhani, toimitusjohtaja, Helsinki; Välijärvi, Jouni Ensio, professori, Jyväskylä; Välimäki, Maritta Anneli, professori, Turku; Yli-Rajala, Juha Reita, konsernijohtaja, Tampere; Ylönen, Hannu Juhani, professori, Vihtavuori; Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali Ahvo-Saartamo, Eija Helena, taiteilija, Kirkkonummi; Anttila, Tapio Juhani, sisustusarkkitehti, Lahti; Hyökki, Matti Anton, kuorokapellimestari, dir. Maaseudun Tulevaisuus julkaisee ohessa poimintoja kunniamerkkien saajista. luokan Vapaudenristi miekkoineen Hakala Timo Heikki Samuel, toiminnanjohtaja; Loukkola Rauno Markku Olavi, toiminnanjohtaja 4. Kaksi isoa ketjua pystyy kylmästi kilpailuttamaan kotimaiset toimijat ulos.” MERI VILEN HEIKKI SAVOLAINEN ABC-STUDIOT OY Antti Aarnio-Wihuri juh lii itsenäisyyspäivää kotona. Vapaudenristin ritarikunta, jonka suurmestari tasavallan presidentti myös on, myöntää tänä itsenäisyyspäivänä yhteensä 16 kunniamerkkiä. Korkeimman kunniamerkin, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan komentajamerkin, saa tänä itsenäisyyspäivänä monialayritys Wihurin pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Antti Aarnio-Wihuri. luokan Vapaudenristi Erwes Erik Kalevi, puheenjohtaja; Koponen Pirjo Marjatta, koulu sihteeri; Kähkölä Raija Helena, puheenjohtaja; Lehtimäki Matti Johannes, insi nööri; Siukosaari Timo Reino Kustaa, ekonomi Vapaudenristin 1. ”Lisäksi olen halunnut tukea nuoria antamalla aikaani ja jakamalla osaamista. ”Jotta maidon tuottajahinta saadaan nousuun tarvitaan pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä läpi ketjun: jatkuvaa parantamista ja innovatiivisia ratkaisuja. Yrityksen puolelta tarvitaan kannattavuuden parantamista ja samaan aikaan panostamista uuteen kasvuun asiakaskokemuksen ja kuluttajakysynnän parantamisen kautta.” ”Meidän kaikkien tulee viestiä kotimaisen maatalouden ja ruoan puolesta
Maaseudun Tulevaisuus 13 keskiviikkona 5. joulukuuta 2018 KUNNIAMERKIT RITARIKUNNAT Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein Suomen Valkoisen Ruusun mitali Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki Ahlberg, Rurik Sylvester, kom mundirektör, Korsholm; Ajaste, Timo Antero, poliisitarkastaja, Helsinki; Anttilainen, Sanna Kat riina, johtava lakimies, Jyväskylä; Autio, Iiris Maria, toiminnanjoh taja, Helsinki; Beversdorf, Jaana Maarit, vies tintäpäällikkö, Tampere; Bondén, Hans Erik, verkställande direk tör, Kaskö; Bragge, Heidi Johan na, vanhempi yliopistonlehtori, Mäntsälä; Brander, MariKaisa Hannele, viestintäpäällikkö, Helsinki; Ferm, Tom Kristian, asiakkuus ja veronkantojohtaja, Helsinki; Heikka, Timo Tapani, sidosryh mäjohtaja, Helsinki; Heikkilä, Markku Tapani, tiede viestinnän päällikkö, Oulu; Heinrichs, Rita, henkilöstöpäällikkö, Kirkkonum mi; Helle, Pekka Juhani, erikois tutkija, Oulu; Hirvonen, Ahti Kalervo, neuvotteleva virkamies, Helsinki; Hokkanen, Hannu Ta pio, yliopistonlehtori, Joensuu; Huttunen, Jouni Jarmo Sakari, konsernin rahoitusjohtaja, Hel sinki; Huttunen, Markus Johan nes, hyd rologi, Espoo; Hyytiä, Arto Sakari, henkilöstöjohtaja, Raisio; Hänninen, Juha, kaupun ginvaltuuston puheenjohtaja, TM, Oulu; Ilvespää, Heikki Kaarlo, tutki musjohtaja, Jyväskylä; Jokinen, Kari Juhani, johtava tutkija, dosentti, Helsinki; Jou sinen, Erkki Juhani, tekninen kehityspäällikkö, Mikkeli; Jout järvi, Sami Petteri, komisario, Joensuu; Järvenpää, Ari Juhani, poliisitarkastaja, Turku; Kahela, Merja Kristiina, ap teekkari, Hyvinkää; Kallioniemi, Eliisa Johanna, päätoimittaja, Helsinki; Karttunen, Kari Olavi, tehtaanjohtaja, Mänttä; Ke panen, Pekka Antero, johtaja, Kajaani; Keskinen, Ilkka Samuli, tuotantojohtaja, Ojakkala; Knip, Anders Ragnar Wilhelm, puheen johtaja, Mustasaari; Kontio, Eeva Hentriikka, eläinlääkintöneuvos, Espoo; Koponen, Merja Irene, johtaja, Siilinjärvi; Kortesmaa, Tarja Kristiina, yliaktuaari, Kerava; Kotilainen, Ari Tapio, projekti neuvonantaja, Joensuu; Kotivuori, Hannu Kaarlo, maa kuntamuseon johtaja, Rovanie mi; Kumpulainen, Kirsi Jaana Marjatta, yliinsinööri, Jyväskylä; Kuuskoski, Katri Maija Inkeri, kirkolliskokouksen pääsihteeri, Helsinki; Kynäslahti, Ari Juhani, tuotehallintajohtaja, Helsinki; Kärpänoja, Pirkko Pauliina, yli mikrobiologi, Lahti; Laari, Sakari, sosiaalineuvos, Kouvola Laitinen, Kaisa Hannukka, vies tintäneuvos, Helsinki; Lehtinen, Maaria Salme Elina, tiedeasian tuntija, Kirkkonummi; Lepistö, Ahti Antero, erikoistutkija, Kera va; Lindholm, Lasse, yhteyspääl likkö, Turku; Liuska, Ritva Liisa, verojohtaja, Oulu; Loiskekoski, Maarit Kristiina, neu votteleva virkamies, Muu rame; Luukkanen, Jyrki Johan nes, eri tyisasiantuntija, Tampere; Lähesmaa, Jukka Veikko Sakari, erityisasiantuntija, Espoo; Martikainen, Jussi Olavi, toimi tuspäällikkö, Mäntsälä; Masalin, MikkoPetteri, apulaispoliisi päällikkö, Kerava; Mettomäki, SirkkaLiisa, vies tintäjohtaja, Helsinki; Nieminen, Ulla Kaisa, palvelu johtaja, Uusikaupunki; Nurmi, Tanja Maarit, tutkija, Lohja; Palenius, Esa Johannes, vero johtaja, Espoo; Paloneva, Matti Ilmari, koti ja laitoshoidon johtaja, Vaasa; PanulaOntto, Esa Tapani, rahoitusjohtaja, Espoo; Parikka, Tuulikki Anne Maria, toimialuejohtaja, Nokia; Perä huhta, Minna Helena, neuvot televa virkamies, Forssa; Pietilä, Erkki Mikael, yrittäjä, Nokia; Piilola, Eeva Kristiina, hallin topäällikkö, Sipoo; Potka, Timo Kalevi, johtaja, Laihia; Pöysä, Hannu Kalervo, johtava tutkija, Joensuu; Rahja, Jaakko Juhani, johtaja, Kirkkonummi; Rahkonen, Päivi Sinikka, kunnanjohtaja, Hollola; Rantamaula, Jari Eino, toimitus johtaja, Oulu; Reinert, Eija Riitta Anneli, IT kehittämispäällikkö, Vantaa; Remmer, Satu Aila, palvelujoh taja, Rauma; Ryynänen, Antti Tapani, maa oikeusinsinööri, Rovaniemi; Räsänen, Timo Pek ka, kaupallinen johtaja, Helsinki; Salo, Reijo Kalevi, verojohtaja, Salo; Saukkomaa, Harri Uolevi, hallituksen puheenjohtaja, Hel sinki; Savander, Sami Santeri, kihlakunnanvouti, Kempele; Savolainen, Heikki Jukka Olavi, metsänhoitojohtaja, Jyväsky lä; SieviKorte, Tuija Tellervo, yksi kön päällikkö, Akaa; Sillan taka, Olli Mikael, apteekkari, Mäntsälä; Sjöholm, Anne Marja, vies tintäpäällikkö, Helsinki; Smolander, Mirja Pauliina, mak satusjohtaja, Joensuu; Solismaa, Teuvo Tapio, tehtaanjohtaja, Lappeenranta; Sukula, Arto Lauri Kalevi, pankkitarkastaja, Porvoo; Sääksmäki, Ari Olavi, johtaja, Inkoo; Tamminen, Hanna Kaisa, vies tintäjohtaja, Espoo; Tanskanen, Mikko Tapio, kihla kunnanvouti, Tampere; Tehomaa, Jarkko Vilhelm, teh taanjohtaja, Varka us; Tilli, Juha Antero, johtaja, Veikkola; Timonen, Ossi Alek santeri, johtaja, Espoo; Toivola, Vesa Ilmari, johtaja, Taipalsaari; Tolvanen, Mika Petteri, johtaja, Valkeakoski; Tuominen, Kari Ju hani, aluepäällikkö, Rovaniemi; Tuomisto, Timo Juhani, tehtaan johtaja, Kyröskoski; Valanta, José Ilmari, elinkeino johtaja, Lahti; Wallenius, Jaakko Kalevi, ylikomisario, Mäntsälä; VantunenHerala, Kirsi, toimin nanjohtaja, Koria; Vierimaa, Kaija Maritta, yksikönjohtaja, Seinäjoki; Virto, Juha Tapani, pelastuspäällikkö, Turku; Wrang, Esa Juhani, toimialajohtaja, Rai sio; Väliaho, Kari Olavi, johtaja, Hämeenlinna; Ylinen, Markku Juhani, rovasti, Seinäjoki; Suomen Leijonan ritari merkki Aaltonen, Jukka Martti Jalmari, pankkitarkastaja, Espoo; Aal tonen, Niko Kristian, palvelu päällikkö, Turku; Aaltonen, Paula Kristiina, toiminnanjohtaja, Espoo; Aho, Jyrki Olavi, poliisi tarkastaja, Hyvinkää; Ahvonen, Anssi Topi Johannes, erikoistut kija, Laihia; Arkko, Vesa Kalevi, toimitusjohtaja, Jyväskylä; Björkman, Veli Matti, päällikkö, Äänekoski; Blomster, Dan Bern hard, ympä ristö ja turvallisuus johtaja, Helsinki; Ekman, Juha Santeri, tuotanto tilajohtaja, Vantaa; Enberg, Mats Christian, ratkaisukeskuksen päällikkö, Raasepori; Erkkilä, Jukka Mikael, yksikön päällikkö, Espoo; EronenJarva, Hanna Mari, eri tyisasiantuntija, Espoo; Haapala, Kari Matti, rikosyli kons taapeli, Järvenpää; Halme, Kari Tapani, yksikön päällikkö, Kouvola; Hangasluoma, Jari Ju hani, johtaja, Kouvola; Hanhela Lappeteläinen, Leila Maarit, johtava asiantuntija, Rovaniemi; Holmström, Sauli Ilmari, eläinlääkäri, Taivalkoski; Honkavaara, Eija Maarit, tutki muspäällikkö, Espoo; Hultén, Thomas John Eric, verkställande direktör, Jakobstad; Hursti, Heik ki Johannes, toiminnanjohtaja, Vantaa; Hyvärinen, OlliMatti, johtaja, Keuruu; Isomaa, Eero Artturi, maanvilje lijä, Nivala; Juhola, Kalervo Aulis, palo esimies, Hyvinkää; Jukola, Timo Antero, viher työpäällikkö, Lohja; Jänkälä, Päivi Susanna, johtava yritysasiantuntija, Rovaniemi; Kallio, MaijaRiitta, amanuenssi, Lahti; Karhapää, Heimo, seura kuntaneuvos, Joensuu; Kari, Arto Jorma Rikhard, yksikön johtaja, Akaa; Karusaari, Riitta Anneli, koulutuspäällikkö, Kittilä; Kilk kilä, Sami Markus, liiketoiminta johtaja, Espoo; Kilpiäinen, Seppo Olavi, paikka tietoasiantuntija, Kuopio; Kiukas, Vertti Samuli, pääsihteeri, Helsinki; Kivipelto, Taavi Kyösti, maanmittausin sinööri, Alajärvi; Klemelä, Heli Marketta, talouspäällikkö, Salo; Knuutinen, Markku Antero, met säasiantuntija, Mikkeli; Korho nen, Kari, johtava hallintopäällik kö, Joensuu; Korhonen, Kari Ville Antero, asiantuntija, Joensuu; Kortesmaa, Pekka Tapani, tuote turvallisuuspäällikkö, Porvoo; Kuitunen, Pekka Johannes, met sänhoidon asiantuntija, Kouvola; Kuosmanen, Jari Mikko, aluejoh taja, Muurame; Kurkilahti, Mika Juhani, erikoistutkija, Raisio; Lampola, Eero Armas, projekti päällikkö, Punkaharju; Lamppu, VeliMatti, johtaja, Helsinki; Latvalahti, Matti Tapani, yksi könpäällikkö, Vantaa; Lavi, Timo Petri, kehityspäällikkö, Rauma; Leppänen, Marjut Hilkka Tel lervo, kehittämispäällikkö, Sei näjoki; Liede, Hannele Kristiina, johtava veroasiamies, Helsinki; Liitsola, Kirsi Johanna, erikois tutkija, Espoo; Lintilä, Janne Tapani, toiminnanohjauspäällik kö, Tampere Liukkonen, Toni, yritysinfra johtaja, Turenki; Loponen, Jari Petteri, maanviljelijä, Ylöjärvi; Mattila, Hannu Antero, tie tohallintopäällikkö, Pirkkala; Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi Ahlnäs, Alf Ossian, lantmäte riingenjör, Vörå; Alaruikka, Jari Allan Antero, tuotantopäällikkö, Rovaniemi; Artela, Kaj Tom Vik tor, brandchef, Esbo; Asikainen, Pasi Henrik, toimitusjohtaja, Vaasa; Backman, Annika Marja Ia, van hempi tutkijainsinööri, Porvoo; Backman, Rolf Ingemar Mauri, johtaja, Nummenkylä; Berndt son, Jouko Tapio, vanhempi tutkijainsinööri, Sipoo; Elonheimo, Maija Iiris, toimit taja, Espoo; Eskola, Mika Severi, koulutuspäällikkö, Porvoo; Falck, Susanna Leena, tilin tarkastusneuvos, Helsinki; Forss, Klas Mårten Rafael, lant bruksföretagare, Kimito; Grönholm, Tarja Maria, kehittä mispäällikkö, Turku; Haapalainen, JussiVeikko, vanhempi suunnittelija, Kerava; Hakala, Pasi Tapio, rehtori, Ala vus; Hartikainen, Eero Antero, tuo tannon päällikkö, Jyväskylä; Heikkilä, Pertti Anton Kristian, aluejohtaja, Rovaniemi; Heikki lä, Teijo Tapani, riski päällikkö, Tampere; Himanka, Kauko Olavi, palopäällikkö, Kalajoki; Huomo, Keijo Juhani, suunnittelupääl likkö, Kirkkonummi; Huttula, Jani Petteri, liikenteenhallinta vastaava, Oulu; Huttunen, Minna Katriina, liikenteen ja maan käytön asiantuntija, Tampere; Huttunen, Risto Heikki, auto maatioosaston päällikkö, Luh tajoki; Huuhtanen, RistoPekka, apulaisjohtaja, Lohja; Hynynen, Valma Tuulikki, lakimies, Lapin lahti; Hyyryläinen, Anja Tuulik ki, kanttori, YliIi; Hämäläinen Ylikahri, Maikki, vanhustyön johtaja, Lempäälä; Immonen, Jyrki Tapio, ylitar kastaja, Raisio; Jämsén, Arja Helinä, yksikön johtaja, Heinävesi; Järvinen, Aki Olavi, geodeetti, Hämeenlinna; Kangasniemi, Jouko Markus, ekonomisti, Ikaalinen; Kaski Nurmi, Arja, sisäisen tarkastuk sen päällikkö, Espoo; Katainen, Jari Pekka, pankinjohtaja, Kou vola; Kemppainen, Riitta Sisko Hannele, tutkija, Forssa; Ko lehmainen, JariPekka, johtaja, Heinola; Kontula, Merja Riitta, etuuskäsittelypäällikkö, Kotka; Kovalainen, Markku Reino Ta pio, joh tava veroasiantuntija, Kempele; Kuittinen, Juha Pekka, riista päällikkö, Kontiolahti; Kuivala, Kari Johannes, van hempi asiantuntija, insinööri, Ikaalinen; Kukkola, Timo Heikki, raken nus tekniikan pääinsinöö ri, Rauma; Kuosmanen, Asta Helena, johtava asiantuntija, Järvenpää; Kuusiluoma, Vuokko Hannele, perusturvajohtaja, Parkano; Laine, Antti Henrik, tutkija, Salo; Laine, Arto, agronomi, MMM, Hämeenlinna; Laitila, Mika Hannu, investointipäällik kö, Hämeenlinna; Lakso, Timo Jaakko, maakuntasuunnittelija, Lapua; Lassila, JuhaPekka, palomestari, Vantaa; Lehikoinen, Juha Kullervo, pelastusylitarkas taja, Helsinki; Liira, Lauri Mark ku Tapani, rahoi tuspäällikkö, Lappeenranta; Lindell, Tuomo Olavi, konepäällikkö, Mikkeli; Lindström, Pirkko Liisa, kun nanjohtaja, Jämsä; Luomi, Seppo Tapani, tutkimus ja kehityspääl likkö, Järvenpää; Mankinen, Jorma Antero, liikennejohtaja, Hamina; Mankkinen, Leena Kristiina, toi minnanjohtaja, Ylöjärvi; Manninen, Arto Juhani, tilintar kastusneuvos, Kerava; Mattila, Jukka Pekka, johtaja, Laukaa; Meritähti, Maarit, johtaja, Lohja; Mikkola, Petri Antero, tuotan topäällikkö, Kerimäki; Mikkola, Tuija Heli Maarit, talous ja hallintopäällikkö, Val kea koski; MukkaKoivumäki, Mari Pau liina, päärakennearvostelija, Isojoki; Mäkilä, HannaLeena, johtaja, Mietoinen; Mäkinen, Mikko Matti, apulaisjohtaja, Väs terskog; Mäkivaara, Juha Seppo, opera tiivisten toimintojen pääl likkö, Jämsä; Nevalainen, Seppo Juhani, tutkija, Joensuu; Oijala, Teppo Juhani, metsän hoitopäällikkö, Jyväskylä; Pajula, Esa Pekka, toimitus johtaja, Perho; PanulaOntto Suuronen, Anni, ympäristön suojelun asiantuntija, Mik keli; Patronen, Jorma Sakari, NDT asiantuntija, Jämsä; Penttilä, Timo Tapio, tutkija, Sipoo; Pih lava, JuhaMatti, tutkija, Rusko; Pursiainen, Tomi Jarkko, ris kienhallintapäällikkö, Porvoo; Rainio, Markku Kalevi, pankin johtaja, Marttila; Rajala, Juha Pekka Jalmari, palopäällikkö, Helsinki; Rantanen, Raija Anneli, toimitusjohtaja, Nurmes; Rasila, Jorma Heikki Tapani, palopääl likkö, Pyhäjärvi; Reivala, Markus Tapani, tuote kehitysjohtaja, Orivesi; Rohola, Arto Heikki, myyntipäällikkö, Pälkäne; Ron kainen, Reima Kalervo, kartasto päällikkö, Orimattila; Rossinen, Marko Ilmari, kunta asiamies, Seinäjoki; Rusi, Meeri Aulikki, koulutus ja tutkimus päällikkö, Lieto; Räihä, Eija Tuulikki, toimitusjohtaja, Rova niemi; Saarikoski, Jorma Yrjö Johan nes, toimitusjohtaja, ekonomi, Teuva; Sairanen, Lea Tuulikki, asiakkuuspäällikkö, Savonlinna; Salonen, Pertti Kalevi, hankinta päällikkö, Tolkkinen; Sanasvuori, Elisa Hannele, tieinsinööri, suunnittelupäällikkö, Porvoo; Seitajärvi, Erkki Juhani, sivistys johtaja, Haapavesi; Setälä, Hanna Kaarina, tieinsinööri, Lempäälä; Seurujärvi, Pirjo Hannele, puis tonjohtaja, Utsjoki; Simons, Leif Robert, verkställande direktör, Närpes; Sjögren, Matti Mikael, vastuu riskien asiantuntija, Hel sinki; Strandberg, Henrik Jakob, jord brukare, Nykarleby; Taipale, Paavo Ilmari, yhdys kuntatekniikan päällikkö, Nukari; Tiainen, Mirja Anneli, kehittämispäällikkö, Janakkala; Tillander, Kati Kristiina, riskien hallintapäällikkö, Espoo; Toiva nen, Seija Riitta, toimitusjohtaja, Joroinen; Toivonen, Asko Adolf, konepäällikkö, Jämsä; Toivonen, Esa Kallepekka, agro logi, Nurmi järvi; Toivonen, TeemuTaavetti, pelastuspäällikkö, Tampere; Tu lonen, Arja Hannele, koulutus ja tutkimuspäällikkö, Raisio; Uimonen, Jarmo Kalevi, luon nonhoidon asiantuntija, Pori; Vainionpää, Riitta Anneli, tuo tantopäällikkö, Vantaa; Vannesluoma, Juha Erik, kulje tusyrittäjä, Vantaa; Vasara, Eilamarjatta, kirjastonjohtaja, Sastamala; Vilkuna, Johanna Marketta, liikenneasiantuntija, Helsinki; Välttilä, Sari Helena, proviisori, Nummela; Pouta, Maire Anneli, johtaja, Oulu; Putkonen, Antti Ilmari, lähetystö neuvos, Helsinki; Rahikainen, Marko Kristian, poliisiylitarkastaja, Mikkeli; Rantala, Aulis Erkki, johtaja, Kokkola; Rantanen, Teppo Ju hani, toimitusjohtaja, Rauma; Riehkalainen, Päivi Kristiina, henkikirjoittaja, Oulu; Rinne, Outi Marketta, tutkimusprofes sori, Jokioinen; Rinnemaa, Jyrki Tapio, käräjä tuomari, osaston johtaja, Helsinki; Ropponen, Tapio Jaakko, johtaja ylilääkäri, Helsinki; Rouhiainen, Marjut Hannele, asianajaja, Mikkeli; RuohonenLerner, Pirkko, Euroopan parlamentin jäsen, Porvoo; Rönnberg, Kaj Henrik, ylihammas lääkäri, Helsinki; Saarikoski, Outi Kaarina, lähe tystöneuvos, Itävalta; Saarinen, Kari Juhani, talousjohtaja, Helsinki; Saario, Matti Juhani, johtaja, Helsinki; Salmenpohja, Hanna Marketta, terveyskes kuslääkäri, LL, Lohja; Salokan nel, MarjaRiitta, henki löstö ja hallintojohtaja, Helsinki; Sa lomaa, Satu AnnaMaria, lähe tystöneuvos, Helsinki; Santala, Pentti Ilmari, maanviljelijä, Kauhajoki; Saramies, Elina Tuulikki, vakuutusoikeustuo mari, Vantaa; Savolainen, Riitta Päivikki, käräjätuomari, Kerava; Sederholm, Heidi Maria, henki löstöpäällikkö, Espoo; Seitsalo, Samu Petteri, johtaja, Helsinki; Simola, Niko Sakari, puheen johtaja, Helsinki; Sippola, Erkki Kalevi, laboratorion johtaja, Vantaa; Sjövall, Juha Eerik, ylilääkäri, Tampere; Sulavuori, Maarit Hannele, perhe ja sosi aalipalvelujen johtaja, Kerava; Tamminen-Dahlman, Anne Anitta, ylitarkastaja, Helsinki; Tanner, Jussi Samuli, lähetys töneuvos, Helsinki; Taskinen, Heikki Antero, johtaja, Espoo; Tiusanen, Hannu Tapani, apulais ylilääkäri, Turku; Toiva nen, Heikki Juhani, hallintooi keustuomari, Turku; Tolvanen, Anne Kristiina, tutkimusprofes sori, Oulu; Valmari, Pekka Juhani, yli lääkäri, Rovaniemi; Valtonen, Timo Olavi, erikoistutkija, Helsinki; Viima, MarjaLiisa, hallintooikeustuomari, Hel sinki; Willman, Mervi Anneli, lukiokou lutuksen päällikkö, Klaukkala; Voionmaa, Lauri Alarik Jonatan, lähetystöneu vos, Helsinki; Vuopala, Katri Susanna, ylilääkäri, Rovaniemi; Vuorikoski, Mikko Antero, asiakkuusjohtaja, Helsinki; Vuorinen, Anu Birgitta, ryhmän päällikkö, opetusneuvos, Hel sinki; Ylitalo-Katajisto, Kirsti Han nele, hyvinvointijohtaja, Oulu Mattila, Kari Markku Juhani, la boratoriopäällikkö, Tampere; Merikoski, Visa Pekka, toimin nanjohtaja, Tampere; Metsola, Erkki Juhani, johtaja, Valkea koski; Mäenpää, Maritta Helena, apulaisrehtori, Inari; Mäenpää, Raimo Kullervo, tietohallinto johtaja, Espoo; MäkiPetäys, Jari Juhani, tuotantojohtaja, Rauma; Mäkitalo, Kari Asko Juhani, erikoistutkija, Rovaniemi; Määt tänen, Jarkko Tapio, kaupun ginjohtaja, Lieksa; Mölsä, Terhi Sinikka, toimitusjohtaja, Vantaa; Niemi, Harri Mikko Ensio, johtaja, Kouvola; Niemi, Kari Kristian, johtava asiantuntija, Turku; Närhi, Markku Tapio, kehittämispalveluiden päällikkö, Jyväskylä; Paasikallio, Minna Katriina, tii miesimies, Espoo; Pajunen, Markku Juhani, osaston johtaja, Tuusula; Palander, Ullamaija Katriina, ylitarkastaja, Hyvin kää; Palomäki, Timo Johannes, vanhempi asiantuntija, Harja valta; Paloniemi, Juhani Matti, tekno logiajohtaja, Kiviniemi; Palosaari, Markku Juhani, van hustyön pastori, Oulu; Peiponen, Pekka, kehittämispäällikkö, Kuusamo; Peltomaa, Jyrki Mar kus, kaupunginjohtaja, Huitti nen; Pihl, Håkan Bertel, chefsge olog, Pargas; Pihlajamäki, Tapio Matti, toimitusjohtaja, Eura; Pohjola, Ossi Mikael, toimitus johtaja, Lohja; Puurunen, Pekka Juhani, tieinsinööri, Turku; Pöllänen, Erkki Olavi, toimitus johtaja, Pälkäne; Pölönen, Anja Annikki, kehityspäällikkö, ETM, Ahveninen; Raassina, Marita Annikki, ylitarkastaja, Kemijärvi; Raati kainen, Heli Johanna, päällikkö, Leppävirta; RintaJouppi, Meeri Marjatta, ympäristötervey denhuollon johtaja, Alavieska; Riponiemi, Marko Alari, fosfaat tiosaamiskeskuksen päällikkö, Kuopio; Rousu, Ari Eino Juhani, rehtori, Ilmajoki; Ruokoja, Esko Johannes, tuotantomestari, Kokkola; Ruskeeniemi, Timo Matias, eri kois asiantuntija, Kirkko nummi; Räty, Pekka Antero, pelastuspäällikkö, Yli vieska; Salkojärvi, Tarja Sinikka, työ terveyshuollon erityislääkäri, Janakkala; Salonen, Timo Olavi, järjestelmäomistaja, Valkea koski; Savioja, Marja Kaarina, toimitusjohtaja, Isojoki; Snicker Järvinen, Teija Hannele, tieinsi nööri, apulaisjohtaja, Helsinki; Talikka, Petri Juhani, pelas tuspäällikkö, Hämeenlinna; Tallberg, Tom Henrik, pelastus ylitarkastaja, Oulu; Tammiranta, Leena Kirsti Marjatta, johtava veroasiamies, Merikarvia; Tiiro la, Esa Tapani, erityisasiantun tija, Kempele; Toivonen, Tapio Paul, geologi, Kokkola; Tolonen, Jyrki Olavi, aluejohtaja, Rova niemi; Tuominen, EevaLiisa, osto palvelupäällikkö, Vantaa; Valkonen, Sauli Juhani, eri koistutkija, Pernaja; Wasström, Pernilla Helena, talousjohtaja, Örn, Karola Gunilla, kvalitet schef, Korsholm; Suomen Leijonan ansioristi Aalto, Petri Antero, maanmit tausteknikko, Turku; Aalto, Risto Olavi, kaavoituspäällikkö, Savonlinna; Alanko, Timo Ka lervo, verotarkastaja, Heinola; Alatalo, Juuso Hannu Anders, hal linnon asiantuntija, Mynä mäki; Alitalo, Marjo Kristiina, erityis asiantuntija, Loimaa; Antila, Jaana Hannele, palvelu ryhmäpäällikkö, Järvenpää; Anttila, Harri Olavi, ympäristö tarkastaja, Espoo; Anttila, Katri Tuulia, maatalous yrittäjä, Kurik ka; Anttila, Marja Kristiina, maa seutukoordinaattori, Kaarina; Aro, Pasi Tapani, kauppias, Jo ensuu; Aulasuo, Kimmo Juhani, myyntipäällikkö, Lappeenranta; Autio, Asko Kullervo, tarkastaja, Alajärvi; Backman, Peter Alexis, vero asiantuntija, Hanko; Bengs Lattunen, Carola, försälj ningsassistent, Malax; Bister, Seppo Kalevi, rahoitusjohtaja, Lahti; Björk, Peter Lars Wilhelm, toimitusjohtaja, Pietarsaari; Björkgård, Karin Helena, miljö vårdssekreterare, Kronoby; Björkholm, Bernt Anders, verks tällande direktör, Malax; Brandt, EevaLiisa, riskienhallintapääl likkö, Helsinki; Eskelinen, Pirkko Kaarina, lomatoimenjohtaja, Iisalmi; Flemming, LiseLotte Birgit ta, planerare, Korsholm; von Frenckell, Asta Dagmar Maria, kätilö, agrologi, Nakkila; Fri, Pauliina Maria, ylitarkastaja, Lappeenranta; Friman, Kirsi Maria, controller, Espoo; Gröhn, Simo Kaarlo Elias, tuo tantopäällikkö, Vantaa; Grön dahl, Janne Kristian, rakennus mestari, Paimio; Haavisto, Lea Hannele, maa talousyrittäjä, Kannus; Haka, MariLiisa, yritysneuvoja, Les tijärvi; Hakala, Pasi Vilhelm, palomes tari, Toholampi; Hakola, Maire Elise, palvelujoh taja, Ilmajoki; Hallman, Johanna Helena, biologi, Jyväskylä; Har tikainen, Seija Marjatta, asiak kuudenhallintapäällikkö, Kauni ainen; Hautaaho, Kalevi Artturi, aluejohtaja, Alavus; Heikkinen, Markku Tapio, luonnonsuojelu asiantuntija, Mikkeli; Helminen, Anna Karoliina, kaupunginhal lituksen puheenjohtaja, Imatra; Hernesniemi, Veijo Tapani, maitotilayrittäjä, Kannus; Holm, Henrik Carl Magnus, lantbruka re, Nykarleby; Ikola, Timo Matti, maatalous yrittäjä, Isokyrö; Jaakola, Päivi Marketta, rahoi tusasiantuntija, Oulu; Jantu nen, Juha Antero, meteo rologi, Helsinki; Jumppanen, Rauno, apulaispalopäällikkö, Rääkkylä; Junna, Marja Helena, materiaali päällikkö, Jalasjärvi; Kallio, Maarit Kaarina, maa talousyrittäjä, Sastamala; Kan nala, Allan Juhani, toimitusjoh taja, Ylitornio; Kantola, Juha Sakari, maatalousyrittäjä, Soini; Karjalainen, Esa Erkki Tapani, maa talousyrittäjä, Kankari; Karlström, Tiina Maria, koti eläinagrologi, Oulunsalo; Kataja, Kaija Kyllikki, verotarkastaja, Kuopio; Kaunisharju, Leila An neli, tapahtumakoordinaattori, Seinäjoki; Kauppinen, Anja Kaa rina, talouspäällikkö, Hankasal mi; Kautto, Tuija Annikki, toimis topäällikkö, Äänekoski; Kenttälä, Eero Kalevi, aluevastaava, Ro vaniemi; Kerminen, Anne Kaa rina, kehityspäällikkö, Häntälä; Kietäväinen, Seppo, hallituksen puheenjohtaja, Juva; Kiiskinen, Kari Juha, työsuojelupäällikkö, Äänekoski; Kinnunen, Aulis Oskari, tuote suunnittelija, Joen suu; Kittilä, Jukka Kalevi, maan viljelijä, Pälkäne; Kivekäs, Marja Leena, rahoitus asiantuntija, Rovaniemi; Kivelä, Pirjo Maritta, maksu liikennepäällikkö, Lohja; Klen, Tuula Marjatta, verotarkas taja, Kouvola; Koivumaa, Jouni Veli Tapio, erityis asiantuntija, Paakkola; Kojo, Hannu Ensio, tarkastaja, Ylöjärvi; Kokko, Ari Juhani, logistiikka päällikkö, Van taa; Komulainen, Jouko Päiviö, myyntialuepäällikkö, Heinola; Komulainen, Päivi Hanna Kyl likki, liikenneturvallisuusasian tuntija, Kuopio; Kopola, Paula Anneli, henki löstöpäällikkö, Val keakoski; Korhonen, Anu Sisko Marjaana, apulaistoimistopääl likkö, Mänty harju; Koskela, Jari Jukka Hannu, toimi tusjohtaja, Kankaanpää; Koski, Kaarlo Veli Tapio, maaseutuasiantuntija, Jyväskylä; Kotilainen, Jarkko Sakari, suun nittelija, Kemijärvi; Kouvonen, Sami Jouko Olavi, toi mitusjohtaja, Mänttä; Kuos manen, Toivo Johannes, kun nossapitoasiantuntija, Vantaa; Kuusisto, Hannu Olavi, rahoi tusjohtaja, Ulvila; Kylmälä, Kaija Anneli, controller, Rovaniemi; Kyrö, SirkkaLiisa, kunnanval tuutettu, Lumijoki; Lahtinen, Anne Tellervo, rahoi tuspäällikkö, Kaarina; Lammela, Pekka Tapio, myyntipäällikkö, Aura; Lankinen, Mika Petteri, palomes tari, Littoinen; Lap palainen, Päivi Marjaana, yri tyskehitysasiantuntija, Kajaani; Larki, Reima Ilari, verotarkastaja, Helsinki; Lassas, Tony Ralf Arvid, yritys asiantuntija, maatalous yrittäjä, Loviisa; Latvala, Keijo Johan, hankintapäällikkö, Lohja; Laukkanen, Kimmo Petri Juhani, tehtaan laskentapäällikkö, Kemi; Laurila, Petteri, myyntijohtaja, Turku; Lehtikankare, Antti Pekka, työ päällikkö, Kaarina; Lehtilä, Sirke Anita, puutar hayrittäjä, Laitila; Lehtinen, Jari Juhani, kuljetusyrittäjä, Loimaa; Lehtinen, Simo Juhani, toimitusjohtaja, Kuusankoski; Lepistö, Veikko Tapani, huoltoso pimusmyyntipäällikkö, Kaarina; Liimatainen, Jyrki Tapio, geologi, Eurajoki; Liimatta, Eila Kaarina, verokontrolleri, Espoo; Liimatta, Hannu Kaarlo Juhani, viestin tä ja yhteiskuntasuhtei den päällikkö, Ruokolahti; Liimatta, Heimo Juhani, lehtori, Ruo kolahti; Lindholm, Ari Tapani, kuljetus yrittäjä, Kangasniemi; Lindqvist, Isa Ursula, forskare, Jockis; Lundberg, Anders Mats Erik, affärsområdeschef, Vörå; Lundström, Juha Arto Tapani, toimitusjohtaja, juustomestari, Ypäjä; Mattila, Timo Juhani, palomes tari, Raahe; Mellanoura, Juhani Oma Kalervo, tutkija, Merikar via; Mero, Timo Heikki, tuote päällikkö, Järvenpää; Metso, Hannu Johannes, biologian ja maantieteen lehtori, Savukoski; Miettinen, Ari, maanviljelijä, Siilinjärvi; Miettinen, Ulla Si nikka, maatalousyrittäjä, YTM, Vieremä; Moilanen, Heikki Eerik, yritys asiantuntija, Rovaniemi; Munter, Anita Sylvia, toimituk sen ja päätoimittajan assistentti, Porvoo; Murto, Risto Juhani, ympäris tö päällikkö, Lohja; Muu rinen, Heljä Maritta, raaka aineiden hankintapäällikkö, Pyhäjoki; Myllymäki, Timo Ilma ri, suunnitteluinsinööri, Laihia; Mäenpää, VeliAapo, ympäris tö päällikkö, Tornio; Mäkitalo, Lasse Olavi, kunnanrakennusmestari, Enontekiö; MäkiUuro, Jarmo Kalevi, toimi tusjohtaja, maa talousyrittäjä, Hämeenlinna; Niemeläinen, Asko, talouspal velusihteeri, Joensuu; Nieminen, Satu Marjaana, Smarketryh mäpäällikkö, Mikkeli; Niemistö, Päivi Helena, henkilöstöjohtaja, Kauhava; Noro, Maria Kristiina, myyntipäällikkö, Hämeenlinna; Nurmela, Jarmo Matti Juhani, palveluesimies, Alajärvi; Nykä nen, Jukka, vakuutuspäällikkö, Järvenpää; Nykänen, Mari Jo hanna, kalastusbiologi, Jyväsky lä; NylundDoktar, Greta, byrå chef, Vörå; Nyman, Pasi Antero, palotarkastaja, Pudasjärvi; Oinonen, Kari Tapio, riskipääl likkö, Kuopio; Otranen, Kauko Olavi, pääsuunnittelija, Akaa; Paananen, VeliMatti, kala talousasiantuntija, Jyväskylä; Paavola, Pekka Yrjö Tapani, maa talousyrittäjä, Kauhava PalinHelkala, Sanna Mari, johtava henkilöstöasiantuntija, Myllykoski; Parviainen, Teija Espoo; Vesanen, Aarne Sakari, tehdas palvelupäällikkö, Hä meenlinna; Vilkki, Juha Pekka, pelastus ylitarkastaja, Tampere; Virtanen, Seija Anneli, toimin nanjohtaja, tut kija, Helsinki; Yli-Hongisto, Vesa Ilmari, kiin teistöasiantuntija, Sastamala
joulukuuta 2018 KUNNIAMERKIT Suomen Valkoisen Ruusun mitali Aho, Maarit Hannele, asiakasomistajaneuvoja, Seinäjoki; AlaRenko, Kielo Tellervo, pakkaaja, Ilmajoki; Arminen, Kari Eerik, mittausmies, Kuusamo; Bäcklund, Anja Gunilla, kokerska, Lovisa; Elo, Mika Tapio, turvahenkilö, palomies, Rauma; Hannuksela, Anneli Tellervo, yrittäjä, Kauhajoki; Heino, Matti Juhani, palovartija, Turku; Heinonen, Tuula Marjatta, elintarviketyöntekijä, Seinäjoki; Hiltunen, Tero Tapio, kokki, Siilinjärvi; Jokinen, Arto Matias, postityöntekijä, Turku; Järnström, Henning Karl Göran, louheautonkuljettaja, Parainen; Kaasinen, Anja Kyllikki, verovalmistelija, Helsinki; Kasanen, Elvi Tellervo, keittiöapulainen, Tuusniemi; Keltomäki, Anja Liisa, vapaaehtois työntekijä, Rusko; Keski-Rauska, Asko Olavi, kuljetusmies, Akaa; Kiander-Husari, Heini Riitta, kartanpiirtäjä, Ikaalinen; Kipinoinen, Ari Seppo Mikael, juomalaiteasentaja, Turku; Koistinen, Merja Liisa, ravitsemis työntekijä, Sonkajärvi; Korpela, Harri Kalevi, sähköasentaja, Turku; Kosonen, Päivi Anneli, laadunvalvoja, Punkaharju; Kuisma, Anne Kaarina, keittäjä, Tuusula; Kukkonen, Terho Matias, biologisen vedenpuhdistamon hoitaja, Pattijoki; Kähtävä, Aini Helena, ravitsemis työntekijä, Alavieska; Lampinen, Rauno Eerik, käynninvarmistaja, Äänekoski; Latva, Janne Petteri, kunnossapitotyöntekijä, Inkeroinen; Lipponen, Eeva Liisa, liikennemyymälätyöntekijä, Nurmes; Luotonen, Riitta Tuulikki, laitos huoltaja, Merikarvia; Lyhykäinen, Erkki, kunnossapito asentaja, Ilomantsi; Majamäki, Annikki Kaarina, proses sinhoitaja, Kyröskoski; Mathlin, Arja Elma Birgitta, havaitsija, Siikajoki; Moilanen, Jorma Reino Tapani, havaitsija, Laukaa; Mäkelä, Sirpa Ester, kokki, Ikaalinen Männikkö, Pekka Antero, korjausmies, Parainen; Nordblom, Marina Inga-Britt, kock, Jomala; Peltonen, Mirjami, keittäjä, Kauhajoki; Perko, Riitta Helena, tuotantotyöntekijä, Kangasala; Pesonen, Irma Irmeli, ravitsemistyöntekijä, Kuusamo; Rajala, Armi, kokki, Virrat; Rissanen, Mauri Sakari, lemmikkieläinruokatyöntekijä, Kuopio; Salminen, Eija Aulikki, liikennemyymälätyöntekijä, Padasjoki; Salo, Marjo, elintarviketyöntekijä, Kangasala; Soukka, Kari Esko, koneenkuljettaja, Kerava; Tofferi, Tapani Aulis, havaitsija, Halsua; Toivanen, Erkki Juhani, havaitsija, Rautavaara; Uliczki-Peltola, Maria, elintarviketyöntekijä, Kangasala; Westergård, Viola, köksbiträde, Mariehamn; Väisänen, Seija Annikki, ruokapalvelutyöntekijä, Outokumpu; Ylöstalo, Ossi, havaitsija, Kouvola Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein Aalto, Ari Hannu Tapani, yhdistelmäajoneuvon kuljettaja, Urjala; Aaltonen, Jaana Sinikka, puutarhuri, Urjala; Ahlbom, Kari Erkki Johannes, yrittäjä, maanviljelijä, Somero; Aho, Merja Sinikka, myymäläpäällikkö, Kouvola; Ahomies, Pekka Juhani, tiemestari, Kouvola; Ainali, Olli Arvo Elias, mela-asia mies, Kalajoki; Alamattila, Jaakko, kunnan luottamushenkilö, Enontekiö; Alanen, Ari Pekka, tavaratalojohtaja, Lohja; Alasentie, Antti Esko Juhani, yrittäjä, Tammela; Alatalo, Heli Merja Tuulikki, kasvintuotannonja kirjanpidon asiantuntija, Pyhäjärvi; Altonen, Janne Tapani, tuote sovellusasiantuntija, Akaa; Ammesmäki, Anita Maria, myyntikoordinaattori, Vimpeli; Anderson, Ruben Andreas, företagare, Vörå; Aro, Katri Anneli, suurtalouden työnjohtaja, Kannus; Backman, Mathias Christian, miljövårdschef, Nykarleby; Björkskog, Kenneth Valdemar, vahinkoneuvoja, Kokkola; Eriksson, Liss-Mari, tavaratalojohtaja, Rauma; Eteläniemi, Timo Tapani, taksiyrittäjä, Virrat; Gästrin, Aira Anne Mirjami, tavaratalonjohtaja, Helsinki; Haapaniemi, Anu Marika, lupa esimies, Orimattila; Haikara, Ari-Pekka Johannes, paloesimies, Raahe; Haikka, Juha Elias, maatalous yrittäjä, Orivesi; Hakanen, Teuvo Aarne, yrittäjä, Ylöjärvi; Halme, Mervi Hannele, ratkaisuasiantuntija, Lahti; Hartikainen, Toivo Aulis, yrittäjä, Kaavi; Hautamäki, Oili Helinä, kunnan luottamushenkilö, Enontekiö; Heikkilä, HannaMaija Kristiina, tuotantoesimies, Hämeenlinna; Heikkilä, Sirpa Anneli, ruoka palvelupäällikkö, Ylöjärvi; Heikkinen, Ilpo Tapani, rahoituspäällikkö, Oulu; Heinonen, Terttu Tellervo, verotarkastaja, Somero; Heinänen, Raimo Sulo Osmo, yrittäjä, Mikkeli; Hirvonen, Ville Pertti Eljas, maaja metsätalousyrittäjä, Rääkkylä; Holopainen, Hans Axel, trädgårds mästare, fastighetsskötare, Kyrkslätt; Holopainen, Seppo Juhani, kuljetusyrittäjä, Varkaus; Honkanen, Heikki Mikael, luottamushenkilö, Pelkosenniemi; Honkonen, Ari Petteri Johannes, myyntipäällikkö, Kempele; Huhta-Halkola, Jouko Heikki, tienpidon asiantuntija, Vaasa; Huhtala, Jarmo Jaakko Iisakki, hedelmällisyysneuvontaseminologi, Kauhajoki; Hyttinen, Eeva Annikki, toi min nanjohtaja, Ristijärvi; Häger, Carita Marianne, lant bruksföretagare, Nykarleby; Hämynen, Pirjo Anneli, toiminnanjohtaja, Juuka; Hämäläinen, Jukka Pekka, esi mies, Hämeenlinna; Häyhä, Markku Kullervo, tiemestari, Raahe; Hölsö, Aino Marjatta, marketpäällikkö, Kouvola; Ikonen, Sari Anneli, korvausratkaisija, Vantaa; Ikonen, Timo Olavi, metsä asiantuntija, Ilomantsi; Itkonen, Riitta, ryhmäeläkeasiantuntija, Helsinki; Jansson, Carl-Johan, skogsbruksingenjör, Raseborg; Joensuu, Arto Elias, aluepäällikkö, Jämijärvi; Jokinen, Ilkka Tapani, asiakasvastuupäällikkö, Nurmijärvi; Jokinen, Teijo Antero, ympä ristönsuojelusihteeri, Ikaalinen; Juntunen, Risto Ilmari, maanviljelijä, Kiuruvesi; Jurkola, Janne Tapani, sähkö insinööri, Yläne; Juva, Kari Eerik, korjaamopäällikkö, Mietoinen; Jylhä, Laila Inkeri, talousmes tari, Hämeenlinna; Järvelä, Matti Ilmari, työnjohtaja, Vimpeli; Järvelä, Vesa, vuoropäällikkö, Jyväskylä; Järvenpää, Esko Kalervo, koneteknikko, Jämsä; Järvinen, Jussi Pekka, ryhmä päällikkö, Seinäjoki; Kaivo, Juhani Elias, palotarkastaja, Somero; Kakkonen, Kyösti Mikko Juhani, rakennusmestari, Pyhtää; Kallio, Erkki, tekninen myyjä, Parkano; Kallio, Veikko Olavi, rakennusmestari, Merikarvia; Kangastalo, Risto Yrjö Sakari, yksityisyrittäjä, Siikajoki; Kangasvieri, Raija Helena, hallintoassistentti, Kokkola; Karppila, Hannu Juhani, maanviljelijä, Kangasala; Karvinen, Hemmo, kunnossa pitoinsinööri, Punkaharju; Kasakkamäki, Jari Kalevi, taksiyrittäjä, Lahti; Kauppinen, Tarja Kaija Hannele, toiminnanjohtaja, Mikkeli; Kaurila, Matti, myynti-insinööri, maanviljelijä, Pöytyä; Kellokumpu, Seppo Antero, kuljetuspäällikkö, Kajaani; Keskitalo, Miia, aluepäällikkö, Mynämäki; Kilpeläinen, Aulis, metsäasiantuntija, Haapavesi; Kiviluoma, Kari Juhani, tavaratalojohtaja, Seinäjoki; Koiramäki, Pirkko Anneli, kaupunginvaltuutettu, Ähtäri; Koivisto, Juha Petri, tutkimusteknikko, Lemi; Koivisto, Pentti Kalevi, maanviljelijä, toimitusjohtaja, Pälkäne; Koivulampi, Hanna Maria, maatalousyrittäjä, Alajärvi; Komppa, Esko Antero, maanviljelijä, Hirvensalmi; Korhonen, Jari Markku, taksiyrittäjä, Karkkila; Korhonen, Jouko Antero, alue luottamusmies, Sotkamo; Koskiranta, Pertti Olavi, maaja metsätalousyrittäjä, Pori; Krapu, Merja Helinä, yrittäjä, Oulainen; Krooks, Karita Hannele, ympäris tön suojelupäällikkö, Varkaus; Kuismanen, Ulla Marketta, verosihteeri, Espoo; Kujala, Arja Elisa, kotieläin asiantuntija, Kurikka; Kuusniemi, Jari Johannes, taksiyrittäjä, Ylöjärvi; Kuutti, Virpi Anneli, keittiömes tari, Vaasa; Laaninen, Sirpa Lahja, marketpäällikkö, Tyrnävä; Lagerström, Ari Kalevi, yrittäjä, Kustavi; Lahti, Hilkka Helinä, maksuliikennepäällikkö, Kokkola; Laine, Tommi Iikka Johannes, maanviljelijä, Isokyrö; Lammi, Päivi Marjaana, Ruokaja siivouspalvelupäällikkö, Urjala; Lampinen, Leena, rahoituspäällikkö, Karstula; Lappeteläinen, Väinö Antero, toi mitusjohtaja, Haapavesi; Laulaja, Jyrki Tapio, kauppias, Porvoo; Laurell, Terhi Marita, ratkaisu asiantuntija, Lahti; Lehtonen, Kari Arvo, palomies, Turku; Leinonen, Auli Kristiina, maksatusasiantuntija, Joensuu; Liimatainen, Seppo Olavi, tuotantomestari, Kotka; Lindström, Pirjo Marita, veroasiantuntija, Kerava; Lokinperä, Pekka, maanviljelijä, maatila-asiantuntija, Hausjärvi; Lonkila, Petri Olavi, maatalousyrittäjä, Kiuruvesi; Luukkanen, Harri, yrittäjä, Savonlinna; Lönnqvist, Lars Rolf, myyntipäällikkö, Lohja; Makkonen, Matti Sakari, metsäasiantuntija, Sulkava; Malm, Jyrki Juhani, maanviljelijä, Karijoki; Manninen, Petri Tapani, metsäasiantuntija, Viitasaari; Matikka, Jari Olavi, päivämestari, Hämeenkyrö; Mattila, Vesa Juhani, ketjupäällikkö, Seinäjoki; Merisalo, Veikko Juhani, laatuteknikko, Valkeakoski; Mikkola, Matti Voitto Juhani, myyntipäällikkö, Forssa; Mikkonen, Tuomo Antero, haastemies, Kerava; Mollgren, Jyrki Juhani, kauppias, Tuusula; Multala, Leena Johanna, ruoka palvelusuunnittelija, Kouvola Munck, Lars, varastopäällikkö, Lohja; Mutanen, Teuvo Markku, maaseutuasiamies, Polvijärvi; Mäcklin, Juha Ensio, metsäasiantuntija, Kemi; Mäkelä, Matti Arvo, maanviljelijä, Merikarvia; Mäkelä, Riitta Annikki, rahoitusasiantuntija, Kokkola; Mäkynen, Seppo Ilari, kunnossapitomestari, Myllykoski; Mänttäri, Outi Inkeri, johtava maksatusasiantuntija, Valkeala; Määttänen, Mika Tapio, taksiyrittäjä, Kotka; Möttönen, Ilpo Tapani, kaupunginpuutarhuri, Kankaanpää; Nieminen, Jouko Tapio, kunnossa pitoja käyttöasentaja, Jokioinen; Nikkinen, Mirva Päivikki, liikennemyymäläpäällikkö, Iisalmi; Niskanen, Marja-Leena, asiakasneuvoja, Valkeakoski; Norja, Anja Helena, talousasiantuntija, Alavus; Norman, Matti Juhani, taksiyrittäjä, Tampere; Nyman, Markku Ensio, yrittäjä, Kaus tinen; Ohenoja, Aino-Marjatta, ruokaja puhtauspalvelupäällikkö, Utajärvi; Ojala, Esko Martti, maanviljelijä, Kauhajoki; Onnela, Toivo Veli Aulis, rakennusmestari, Alavus; Paananen, Timo Sakari, metsäasiantuntija, Viitasaari; Pakarinen, Ilpo Teijo Ensio, suunnittelija, Sulkava; Pakarinen, Kati Miia Marjaana, ympäristöagrologi, Turku; Partanen, Anne Maritta, asiantuntija, Lapinlahti; Passi, Pirjo Helena, tarkastaja, Alavieska; Patja, Petri Tapani, maksatusasiantuntija, Jyväskylä; Peltola, Päivi Sisko, maatalonemäntä, Hamina; Peltola, Tuomo Hannes, maanviljelijä, Virolahti; Peltomäki, Jussi Tuomas, yrittäjä, Merikarvia; Pennala, Sami Pekka, maanviljelijä, Alavus; Pentikäinen-Laine, Maija, maanviljelijä, Hartola; Peräkorpi, Anita Maarit, marketpäällikkö, Kauhajoki; Pesonen, Reijo Kalevi, ympä ristö terveystarkastaja, Kouvola; Pietarila, Anssi Urho Juhani, isännöitsijä, Siikajoki; Piippo, Seppo Ensio, maataloussihteeri, Kiuruvesi; Piri, Mika Petri, yrittäjä, Kauhava; Pohjanen, Hannu Tuomas, maanviljelijä, Sastamala; Poutiainen, Henna, maatalous työntekijä, Leppävirta; Prihti, Ari Petri Juhani, maatalous yrittäjä, Punkalaidun; Pärnänen, Raimo Antero, maanviljelijä, Pihtipudas; Raitamäki, Heli Sisko, maksatus asiantuntija, Turku; Rajaniemi, Esa Kalervo, toimitusjohtaja, Kokkola; Ranta, Mika Tapani, marketpäällikkö, Tampere; Rauhansuu, Janne Olavi, maa talousyrittäjä, Pöytyä; Rauva, Mikko Johannes, kauppias, Sastamala; Repo, Seija Irene, laboratorio mestari, Joensuu; Riekki, Seppo Kalevi, toimitusjohtaja, Kuusamo; Rinta-Hiiro, Helena Tuulikki, pääkirjanpitäjä, Ähtäri; Ronkainen, Jari Juhani, yrittäjä esimies, Joensuu; Ronkainen, Juha Antero, aluemyyntipäällikkö, Laihia; Roos, Juha Eerik, ryhmäpäällikkö, Salo; Ropponen, Heikki Petteri, rakennusSuomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali Ahlgren, Rolf Åke Emmanuel, fastighetsskötare, Lappträsk; Aho, Hannu Kalervo, tuotantotyöntekijä, Teuva; Ahola, Armi Heleena, osastosihteeri, Haapavesi; Ahonen, Jari Uolevi, varastonhoitaja, Hämeenkyrö; Ahonen, Minna Johanna, ravintolapäällikkö, Jyväskylä; Ali-Kippari, Jyrki Ismo, tuoteasiantuntija, Hämeenlinna; Anola-Pukkila, Tiina Inkeri, kotitalousasiantuntija, Joensuu; Aro, Mika Matti, palomies, Kokkola; Arvio, Henri, maanviljelijä, metsä koneenkuljettaja, Mynämäki; Bäck, Tarja Kati Margit, tienpidon assistentti, Oulu; Eerola, Arja Leena Tuulikki, tuotekehittäjä, Valkeakoski; Ekola, Terttu Helena, ratkaisuasiantuntija, Kauhava; Ekroos, Keijo Tuomo Nikolai, lossinkuljettaja, Kustavi; Enlund, Jan Anders Benjamin, palomies, Kokkola; Enlund, Marja Kaarina, verosihteeri, Kotka; Haasiomäki, Osmo Anselmi, palomies, yrittäjä, Lestijärvi; Hakala, Jukka Antero, salaojaurakoitsija, maanviljelijä, Somero; Harju, Taina Tellervo, toimistosihteeri, Enontekiö; Harju-Villamo, Anja Aleksandra, talouspäällikkö, Isojoki; Hartikainen, Lea Maritta, kartoittaja, Polvijärvi; Hatunen, Juhani Antero, sähköasentaja, Oulu; Heininen, Pirjo Helena, palkkasihteeri, Kalajoki; Henttonen, Matti Juhani, käyttöpäivystäjä, Kuusankoski; Hokkila, Anne Helena, verosihteeri, Vantaa; Holkeri, Leena Anneli, laborantti, Forssa; Holvi, Tuula Helena, marketkaupan sihteeri, Mikkeli; Honkanen, Pertti Veli Antero, postityöntekijä, Nurmes; Hovi, Jorma Uolevi, palomies, Lappeenranta; Huhtala, Tuula Anneli, verosihteeri, Kirkkonummi; Huttunen, Kimmo Petri Juhani, palomies, Lappeenranta; Id, Jari Alexander, postityöntekijä, Helsinki; Ikonen, Tiina Mirjami, kotitalousasiantuntija, Kuopio; Innanen, Riitta Helena, postinkäsittelijä, Helsinki; Jalonen, Vesa-Matti, tuotantotyöntekijä, Huittinen; Janatuinen, Veikko Ortamo, palomies, Imatra; Jämsä, Birgitta Anneli, meijeristi, Laitala; Kaihua, Ilpo Tapio, kartoittaja, Rovaniemi; Kallio, Petri Matti, ylipalomies, Paimio; Kannisto, Aino Annikki, pankkitoimihenkilö, Siikajoki; Karhu, Eero Juhani, maanviljelijä, Ruukki; Karhu, Päivi Johanna, kuljetussuunnittelija, Isokyrö; Karvinen, Arto Tapani, palomies, Imatra; Karvonen, Eero Kalevi, prosessihoitaja, Siikajoki; Kinnunen, Matti Mauno, koneenhoitaja, Siikajoki; Koivisto, Kaisa Matilda, matkailuyrittäjä, Ylitornio; Koivisto, Raija Tuulikki, laboratoriomestari, Siilinjärvi; Koivuranta, Taina Tuulikki, elintarviketyöntekijä, Valkea koski; Kosonen, Markku Juhani, käyn nissäpitäjä, Äänekoski; Kukkola, Ulla Kaarina, maatalouslomittaja, Kalajoki; Kulo, Jukka Rainer, isännöitsijä, toi mitusjohtaja, Mynämäki; Kylä-Laaso, Tuula Kaarina, kotitalousasiantuntija, Kangasala; Kärenlampi, Sauli Eino, maitotila-asiantuntija, Oulu; Laiho, Erja Marjatta, emäntä, Mynämäki; Lehmus, Aulikki Anne-Maria, laboratoriomestari, Vesilahti; Lehtisaari, Into Johannes, maaseutuasiamies, Koski Tl; Lehto, Monica Alice, kirjanpitäjä, Mustasaari; Lehtoranta, Reijo Juhani, haastemies, Siilinjärvi; Leppämäki, Petri Tapio, hedelmällisyysneuvontaseminologi, Virrat; Luukka, Liisa Marjatta, myyViestilehdet Oy maksaa postimaksun VIESTILEHDET OY Tunnus 5002596 Info: M2 00003 VASTAUSLÄHETYS Lehden saaja ______________________________________________________________________________________ Lähiosoite _________________________________________________________________________________________ Postinumero ___________________ Postitoimipaikka ______________________________________________ Lehden maksaja ___________________________________________________________________________________ Lähiosoite _________________________________________________________________________________________ Postinumero ___________________ Postitoimipaikka ______________________________________________ Puhelin _______ – ________________ Sähköposti _____________________________ @ ____________________ Tilaus on määräaikainen. 18 nroa = 119,00 € (KAV8069) . luetuin päivälehti on maaseudun yrittäjän paras tietolähde. Tuntee koneet ja hallitsee tekniikan. varapuheenjohtaja, Lieksa; Sairanen, Maija Ellen Kaarina, maaseutusihteeri, Parikkala; Sallila, Jarmo Juhani, yrittäjä, Eurajoki; Sariola-Teittinen, Leena Kaarina, korvausratkaisija, Helsinki; Savikko, Ari Jussi, tutkimusmestari, Inari; Segerman, JariPekka Kalevi, palo esimies, Lieto; Seppälä, Päivi Elina, veroasiantuntija, Mäntsälä; Seppänen, Tarja Alice, laboratorioinsinööri, Kirkkonummi; Seppänen, Ulla Katariina, veroasiantuntija, Hämeenlinna; Siltala, Uolevi Tauno, valmistus mestari, Askola; Sinisilta, Tuula Marjatta, myymäläpäällikkö, Helsinki; Siuvo, Janne Olavi, maatalousyrittäjä, Nokia; Skog, Glenn Gustav, trafikant, Karleby; Soisalo, Tiina Marjatta, kotieläin asiantuntija, Ilmajoki; Sorsa, Timo Heikki, yrittäjä, Suonenjoki; Stolp, Jukka Tapio, kaupunginpuutarhuri, Kalajoki; Strand, Teuvo Johan, yrittäjä, Rovaniemi; Sundberg, Teuvo Antero, taksiyrittäjä, Jokioinen; Syrjälä, Taito Oskari, yrittäjä, Tammela; Takala, Teea Marika, marketpäällikkö, Seinäjoki; Tervonen, Ari Matti, metsäasiantuntija, Kuopio; Toivanen, Sisko Elisabet, maanviljelijä, tilitoimistoyrittäjä, Kiuruvesi; Toivola, Kirsi Maaret, maatalousyrittäjä, Paimio; Tokola, Erkki Tapio, maatalousyrittäjä, Siikajoki; Tolonen, Aino Helena, keittiömestari, Sotkamo; Tuijula, Immo Pellervo, maatalousyrittäjä, Masku; Tuomi, Ann-Maarit, maksatusasiantuntija, Turku; Turunen, Esa Matti Ensio, maanviljelijä, Rääkkylä; Turunen, Veijo Kalevi, maanmittausteknikko, Vihti; Tuure, Mikko Henrikki, paloesimies, Lappeenranta; Uusitalo, Kari Matti, yrittäjä, maanviljelijä, Teuva; Uusitalo, Tuulikki, toiminnanjohtaja, Orimattila; Vahtola, Pentti Juhani, aluemyyntipäällikkö, Kiiminki; Vaittinen, Tiina Orvokki, marketpäällikkö, Pennala; Vakkamäki, Sirpa Sinikka, ratkaisuasiantuntija, Vihti; Valkonen, Pekka Tapani, sähköinsinööri, Lempäälä; Wallsten, Tom Kristian Vilhelm, paloesi mies, Pietarsaari; Vatanen, Risto, agrologi, yrittäjä, Sonkajärvi; Weijo, Pialiisa, maksatusasiantuntija, Jyväskylä; Viertola, Esa, kaupunginpuutarhuri, Turku; Viikari, Päivi Mirjami, maksatus asiantuntija, Tampere Viitala, Vesa Tapani, maanviljelijä, Kaustinen; Willstedt, Sven Johan August, byggnadsoch miljöinspektör, Saltvik; Väli-Torala, Tapio, yrittäjä, toimitusjohtaja, Heinola Ylikauma, Erkki Juhani, meijeriteknikko, Haapavesi Yli-Rahnasto, Auli Marja Ilona, kotieläinasiantuntija, Kauhajoki Örling, Satu Katriina, laboratoriomestari, Forssa Matti, rakennuttamispäällikkö, Kauhava; Ylönen, Terho Juhani, maan käyttöasiantuntija, Mikkeli; Äikiä, Petri Juhani, keräyspäällikkö, Helsinki mäläpäällikkö, Lappeenranta; Makkonen, Teuvo Kalevi, käyttömestari, Hamari; Marttila, Eliisa Tellervo, kokki, Jokioinen; Mella, Jarmo Matti, keittiömestari, Vantaa; Miettinen, Päivi Hannele, maatalousyrittäjä, Kuopio; Moisanen, Tauno Olavi, maanviljelijä, Sotkamo; Mononen, Maini Hilja Hannele, laboratorioteknikko, Kontiolahti; Mustonen, Hannu Tapani, konepuuseppä, Polvijärvi; Mustonen, Juha Viljami, kalanviljelijä, Kuusamo; Mustonen, Veli Tuomo Tapio, maanviljelijä, Sotkamo; Mäkinen, Timo Kalervo Juhani, asentaja, Akaa; Männikkö, Raili Kyllikki, tarjoilija, Muhos; Mäntynen, Esko Juhani, koneenhoitaja, Heinola; Määttä, Inga-Riitta, verosihteeri, Vantaa; Nevalainen, Marianna, verosihteeri, Joensuu; Niemelä, Tarja Aulikki, haastemies, Sodankylä; Niskanen, Erja Birgit, verosihteeri, Järvenpää; Nykänen, Heta Helvi Annikki, kotitalousasiantuntija, Kuopio; Ojala, Pirjo-Liisa, myyntireskontran hoitaja, Seinäjoki; Osola, Anja Seija Helena, laboratoriomestari, Nurmijärvi; Palovaara, Kullervo Johannes, ruokinta-asiantuntija, Ranua; Parviainen, Hannu Tapani, vuoroesimies, Lohja; Peltonen, Jukka Olavi, mekaanisen kunnossapidon asentaja, Valkeakoski; Perämaa, Ari Juhani, sähköasentaja, Vesilahti; Pietarinen, Jarmo Kari Kalevi, kuljetusyrittäjä, Liperi; Pirtonen, Kari-Pekka, kuljetusesimies, Lieksa; Pitkänen, Tuija Orvokki, ravintolapäällikkö, Kerava; Pohto-Latvala, Raili Eliisa, siipikarjatyöntekijä, Seinäjoki Putaala, Jukka Olavi, postityöntekijä, Oulu; Pääkkö, Sirkka-Liisa, seminologi, Sodankylä; Pöyhiä, Jouni Kalevi, prosessinhoitaja, Joutseno; Rajakangas, Sirkka Kaija Annikki, luottoriskiasiantuntija, Kiuruvesi; Rajalahti, Heli Maarit, palvelutyöntekijä, emäntä, Alavus; Rantala, Anja Tellervo, yrittäjä, Alajärvi; Reinikainen, Asko Tapani, ylipalomies, Helsinki; Reinilä, Juhani Vilhelm, myyntivastaava, Seinäjoki; Ristimäki, Timo Tapio, käyttömes tari, Parkano; Roppola, Rauha Maria, myymälä esimies, Siikajoki; Ruotanen, Eija Irene, verosihteeri, Lahti; Rötkönen, Virpi Maarit, tienpidon assistentti, Rovaniemi; Saari, Ari Antero, koneenhoitaja, Valkeakoski; Saarinen, Ilkka Kalevi, yrittäjä, Raisio; Salminen, Ismo Juhani, sellunkeittäjä, Kouvola; Salonen, Kaija, verosihteeri, Oulu; Soikka, Juha, yrittäjä, maanviljelijä, Juupajoki; Sorvisto, Teija Sirkku, hallintoassistentti, Kokkola; Suhonen, Kirsti Annikki, alkionsiirtoseminologi, Kankaanpää; Särkelä, Eila Marjatta, verosihteeri, Vantaa; Taipale-Kuure, Riitta, rahoitusasiantuntija, Lohja; Tolvanen, Miia Annika, maanviljelijä, Nurmes; Toppila, Pauli Kalevi, maanviljelijä, Siikajoki; Torniainen, Aija Maritta, rahoitusneuvoja, Mikkeli; Tumelius, Sinikka Orvokki, verosih teeri, Oulu; Tuomala, OlliPekka Tapani, prosessiasiantuntija, Pornainen; Tuomela, Heikki Eino Johannes, maanviljelijä, Teuva; Turunen, Aune Marjatta, maatilan emäntä, lähihoitaja, Pihtipudas; Tynjälä, Ilkka Tapani, postityöntekijä, Oulu; Valle, Sami Kuttura, vanhempi konstaapeli, Inari; Westermark, Rolf Vidar, ylipalomies, Sipoo; Westman, Juhani Ensio, sähköasen taja, Outokumpu; Viberg, Juha Asseri, sähköasentaja, Harjavalta; Vihervirta, Tuija Kaarina, laborantti, Loimaa; Vilmusenaho, Tauno Johannes, autoilija, Siikajoki; Väänänen, Pirkko Hillevi, eläkeratkaisuasiantuntija, Espoo; Yli-Paavola, Jari Tapio, sähköasen taja, Pyhäranta;. Lahjatilauskortti Anna joululahjaksi luettavaa! Suomen 2. 020 413 2277 (ark. 11 nroa = 79,00 € (AAV8058) . 8–21). Lehtitilaus muistuttaa antajastaan pitkän aikaa. Kyllä kiitos! Tilaan lahjaksi rastimani lehden: Maaseudun Tulevaisuus Koneviesti Aarre . 78,00 €) 9 nroa 79,00 € (norm. 9 nroa = 79,00 € (KAV8069) . 108,00€) 6 nroa 49,00 € (norm. 3 kk = 58,00 € (MAV8112) . Tilaus alkaa joulun jälkeen, seuraavasta mahdollisesta numerosta ja se laskutetaan tilauksen alettua. Tietoa ja hyötyä ammatti miehille. 6 kk = 89,00 € (MAV8112) . Tulosta lahjan saajalle lahjakortti verkosta viestilehdet.fi/lahjakortti Tilaa helposti: l Täytä ja postita viereinen kortti l Soita 020 413 2277 (klo 821) l Tilaa netistä: www.viestilehdet.fi/joulu 3 kk 58,00 € (norm. Halutessasi voit kieltää yhteystietojen käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n asiakaspalveluun: Viestilehdet Oy/Asiakaspalvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy verkosta www.viestilehdet. Tarjous voimassa 24.12.2018 asti kotimaassa. 18 numeroa vuodessa. 14 Maaseudun Tulevaisuus keskiviikkona 5. 6 nroa = 49,00 € (AAV8058) Antamiasi tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 70,80€) Tilaa heti Huippuedulli nen tarjous voimassa 24.12. Aarre tarjoaa tietoa ja elämyksiä metsäasioista kiinnostuneille. Ilmestyy 3 kertaa viikossa. saakka! Liisa, talouspäällikkö, Kuusamo; Passell, Kenneth Christian André, käyttöpäällikkö, Pietarsaari; Pellinen, Seppo Kalevi, tilapalvelupäällikkö, Lappeenranta; Peltonen, Sirpa Liisa, maankäyttöasiantuntija, Mikkeli; Pentinmäki, Pentti Tapio, maaseutuyrittäjä, Karvia; Perälä, Matti Olavi, kuljetus yrittäjä, Korpilahti; Peräntie, Asko Auvo, kuljetus yrittäjä, Rauma; Pesonen, Ari Tapio, kuljetus yrittäjä, Pyhäjärvi; Pienimäki, Mika Petri, hankintapäällikkö, Laukaa; Pietilä, Pentti Uolevi, toimitusjohtaja, Lempäälä; Pirttijärvi, Hannu Henrik, tavara liikenteen vuoropäällikkö, Kuopio; Pulkkinen, Pertti Väinö Antero, kunnossapitopalvelupäällikkö, Imatra; Pyöttiö, Maire Sylvia, rekisteriteknikko, Joroinen; Rantanen, Jukka-Pekka, tietohallintoasiantuntija, Sysmä; Rauhala, Anne Maria Helena, kehittämispäällikkö, Seinäjoki; Rautala, Paavo Juhani, laatupäällikkö, Eura; Rautio, Jussi Veli, tuotantopäällikkö, Valkeakoski; Ristaniemi, Hannu Olavi, toi mitusj ohtaja, Kauhava; Rojola, Tero Tapani, toimistopäällikkö, Liminka; Rosendahl, Mikko Sakari, myyntijohtaja, Paimio; Rosendahl, Rainer Charles, sala oja teknikko, Närpiö; Ruotanen, Sirpa Aila Orvokki, sijoitusjohtaja, Kokkola; Rytkönen, Aila Jaana Marjatta, yrittäjä, Ylivieska; Rönkkö, Juho Petter Tapio, maa talousyrittäjä, Iisalmi; Salminen, Minnamaria, toiminnanjohtaja, Oulu; Salopelto, Juha Sakari, tutkimuspäällikkö, Tuusula; Savola, Heikki Lauri Tapio, maanviljelijä, Ähtäri; Schildt, Juha Kalevi, hankinta päällikkö, Jyväskylä; Seres, Don Johan, markanskaffningsansvarig, Vasa; Sämpi, Leena Marjatta, talousja hallintopäällikkö, Kannus; Taskinen, Matti Kalervo, rahoitusjohtaja, Kirkkonummi; Tauriainen, Juha Pentti, kuljetusyrittäjä, Taivalkoski; Teir, Jan Anders, verksamhets ledare, Kristinestad; Terhemaa, Jorma Tapani, tuo tepäällikkö, Vantaa; Tervo, Pertti Juhani, liikennöitsijä, Sodankylä; Thölix, Tor Peter Johan, jord brukare, Närpes; Tiainen, Lasse Johannes, luottojohtaja, Saarijärvi; Toivonen, Harri, kiinteistöpäällikkö, Hämeenlinna; Toivonen, Miikka Tapio, palo mestari, Mynämäki; Tompuri, Kimmo Matti, tiimiesimies, Rauma; Tornberg, Pertti Johannes, luottojohtaja, Rovaniemi; Tuomisto, Hillevi Kerttu Anita, palvelupäällikkö, Kaustinen; Tuppurainen, Leo Antero, projektipäällikkö, Muhos; Turunen, Raimo Antti, nuohoojamestari, Taipalsaari; Tuuri, Kari Matti Tapani, ylikons taapeli, Hämeenkyrö; Törmänen, Osmo Kullervo, toi mitusjohtaja, Kuusamo; Uosukainen, Minna Estella, ympäristöpäällikkö, Hämeenlinna; Valkama, Pekka Antero, luottojohtaja, Vantaa; Valmunen, Simo Sakari, konetekniikan suunnittelija, Rauma; Valtari, Juhani Mikael, avain asiakaspäällikkö, Lahti; Varjanto, Virpi Heli Anneli, toi mistopäällikkö, Ilmajoki; Viikki, Jorma Aarno Kristian, projektipäällikkö, Hämeenlinna; Vilén, Mika Johannes, arvovirtapäällikkö, Sipoo; Virtanen, Kari Juhani, palomes tari, Rajamäki; Ylikulju, Markku Sulevi, taksiyrittäjä, Raahe; Ylirinne, Jorma insinööri, Leppävirta; Rosengren, Stig Erik, jordbrukare, företagare, Kristinestad; Ruohonen, Hannu Matti, metsä asiantuntija, Hämeenlinna; Ruokanen, Vuokko Hannele, maa taloussihteeri, Kuusamo; Ryyppö, Vesa Matti, yrittäjä, isännöitsijä, Lohja; Saastamoinen, Esko Juhani, kaupunginhallituksen 2. 11 kertaa vuodessa
Esimerkiksi Uudessakaupungissa vain 12 prosenttia äänioikeutetuista kävi vaaliuurnilla. Yhtenäistä vaalipäiväkäytäntöä ei vielä tunnettu, joten vaali päivä vaihteli paikka kunnasta riippuen. Ilmastonmuutos paneelin IPCC:n raportti sysäsi laukalle niin tutkijat, mediat kuin kuuluisan pienen ihmisen ajatuksineen. Metsänomistajat ja biometsäteollisuus kantaa upeasti vastuuta maapallon hiilinielusta. Sata vuotta sitten Suomi oli nykyistä keskusjohtoi sempi maa, jossa esimerkiksi köyhäinhoito toimi edelleen säätyyhteiskunnasta periyty neiden lakien pohjalta. Kaupungeissa yhteiskun nallisesti toimeliaisiin naisiin oli totuttu, joten esimer kiksi Helsingin kaupungin valtuustoon valikoitui yhdek sän naista. Kunnollinen tieverkosto on myös harvaan asutuilla seu duilla välttämättömyys. Tietysti voi tehdä valtauksen omalle maal le tai perustaa hautausmaan. Tämä on Suomen vahvuus #muistovuosi1918 @juhasipila pääministeri (kesk.) Suomi on hieno maa. Pienet tilat ovat lopettaneet kun isot eivät pysty suuren velka määrän takia. Metsä hallituksella – valtion jäsenten metsistä – on jo noin 2/3 suojelu alueita (kuusi miljoo naa hehtaaria), joilta puuta ei korjata ja talouskäytössä kolmasosa. Porvaripuolueiden edustajista koostuneet listat voittivat sosialidemokraattien listat 64 prosentin ääniosuudella. Tärkeintä olisikin nopeasti vähentää päästöjä. Äänestysprosentti oli koko maassa vain 24,5 prosenttia. Vaalien jälkeen istuttiin yhteiseen pöytään päättämään yhteisistä asioista. Tutkija Tuet Työttömän peruspäiväraha ja toimeentulotuki tulisi mielestäni yhdistää perus tuloksi eli noin 800 euroksi. Liitä mukaan yhteystietosti ja lyhyt kertomus kuvasta. Tosin hän, joka haluaa kaiken tehtävän tiukasti ilmastoperusteisesti, niin eikös silloin tulisi uudis taa myös ne vanhat metsät ja suojelu alueet, joilla hiilen sidonta on jo loppunut. Ilmaiset kalastus ja metsästys luvat köyhille. Erityisen vaikeaksi on käymässä yksityisteiden kun nossapito. Ei pidä korjata sellaista, mikä ei ole rikki ja ei ainakaan verottamalla, rajoittamalla tai kieltämällä. Tukesin mukaan 46 yhtiötä etsii malmeja Suomesta. Varakkaiden kuntalaisten huoli demo kraattisen paikallishallinnon kuntatalouksia raunioittavas ta vaikutuksesta osoittautui turhaksi. Kuntien tulisi nykyistä enemmän kohdistaa neuvonta ja ohjeistuspalveluja tiehoitokunnille. Mui takin argumentteja kauralle varmasti toki on. Säälin kansaa. Auringon ottoon. Tarkista faktat ja muutenkin näkemystäsi turpeen käytöstä. joulukuuta 2018 MIELIPIDE Kommentoi verkossa Kommentoi juttua verkossa osoitteessa mt.fi Lähetä mielipidekirjoitus Toivomme napakoita kirjoituksia pituudeltaan korkeintaan 2 000 merkkiä välilyönteineen. Muutamalla paikka kunnalla vaalit ehdittiin järjes tää vasta tammikuussa 1919. Ai hettakin on. On edelleen välttämätöntä pitää koko Suomi asuttuna ja elinkeinotoiminnan piirissä. Kymmenet tuhannet sisällissodan tapahtumien vuoksi kansalaisluottamuk sensa menettämään tuomitut punaiset eivät voineet äänestää tai asettua ehdolle. Maapallon puuvarannoksi arvioidaan noin 434 miljardia kuutiota. Esimerkiksi Kuopion maalaiskunnassa sosiali demokraatit voittivat vaalit ja saivat puolet eli 18 edustajaa valtuustoon, maalaisliitto sai omalla listallaan 11 edusta jaa ja muut porvaripuolueet yhteensä ainoastaan seitsemän edustajaa. Pitkät leudot syksyt ja vähäroutaiset talvet – joskus myös todella sateiset kesät – tuovat tulevaisuudessa lisää haastetta tienpitoon. Kirjoita viestin alkuun tunnus MT LU (huomaa välilyönnit). Maaseudun elinkeinot, kuten maa ja metsätalous ja matkailu, eivät menesty ilman kunnollisia tieyhteyksiä. Myös lapsenlapsemme tarvitsevat hiilinielunsa. Sivusta seurannut Turve Risto Lahti! Turve ei ole uusiutuva polttoaine, vaan luokitellaan fossiiliseksi. Ilmastokeskustelussamme on sen alkumetreillä jääty jankkaamaan jatkuva peitteisen ja jaksollisen metsän kasvatuksen paremmuudesta. julkkiksia. Olennaista onkin, keiden esittämiin faktoihin nojaten toimimme kestävästi ja vaikut tavasti. Lähetä kuva Toivomme kuvia, joiden taustalla on tarina. Jollei 1700luvun valtaus periaatetta muuteta ennen Cetan astumista voimaan, on maanomistajilla olemattomat mahdollisuudet vaikuttaa valtaajien toimiin. Eri tyinen mielenkiinto kohdistuu hiilinielujen lisäämiseen. Lähetä korkeintaan 160 merkin viesti numeroon 173 172. Tätä ajattelutapaa pitää edistää Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa. Vapaakaupan huumassa Avi ja Ely lakkautetaan. Syyvä pittää, eikä tehotuottajat Euroopassa hiilinieluja mieti, bisnes on bisnestä! Esteri Pulkkinen. Neljä vuotta olisi ollut aikaa uudistaa kaivoslaki ja rojaltijärjestelmä, sekä saada kaivosverotus ajan tasalle. Taina Uusitalo VTT YLIÖ Vuoden 1918 kunnallisvaalit eivät edustaneet demokratian riemuvoittoa. Marita Astala Näyttävät eri puolueiden nuoret kilpailevan kuka hölmömpää esittää muka ilmastomuutoksen rajoittamisen nimissä! Hannu Fabritius Ei he vielä hoksaa, että tulee han sitä vähemmän puhdasta ruokaa sitte ulkomailta. Arvostettu ilmastoasiantun tija sekä Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas näkee (MT 7.11.) hiilinielujen kasvattamisen pitkän aikavälin ilmastopoli tiikkana. Esimerkiksi kunnallisesta kansanäänestyksestä luo vuttiin. Esimerkiksi Vilppulassa 24 edustajasta 17 oli sosiaalidemokraatteja, Pusulassa kuntalaisten asioista päätti 14 sosialidemokraattia ja seitsemän porvaria ja pienessä Kuusjoen kunnassa sosiali demokraatit saivat 18 edusta jasta peräti 12 paikkaa. Todella kiinnostava ja tiivis paketti ruuan ympäristövaikutuksis ta. Uudistus oli kansanvallan toteutumisen kannalta välttämätön, sillä pie nillä paikkakunnilla muutamat kartanoherrat päättivät varal lisuuteen sidotun äänioikeus asteikon turvin itsevaltaisesti kotikuntansa asioista. joka sen maksaa. Ensimmäiset kuntavaalit sisällissodan jälkeen Suomen ensimmäisistä yleiseen ja yhtäläiseen ääni oikeuteen perustuneista kunnallisvaaleista tulee joulu kuussa kuluneeksi sata vuotta. Taaja missa tiestö hoidetaan yhteisin verovaroin. Ei nimimerkkiä Luomu Luomun viljelijät ovat löytäneet ikiliikkujan. Vuoden 1918 vaalit pe rustuivat edellisen vuoden marraskuussa säädettyihin kunnallislakeihin. Sopimus astuu voimaan, kun kaikki jäsenmaat ratifioivat sen. Juhani Olavi Kärkkäinen Maatalouden alkutuotanto työllistää noin 300 000 henkilöä, onkohan sitä huomioon, että mistä sitten näille sitten uudet työ paikat. Äänestysaktiivisuudessa oli huomattavia paikallisia eroja. Sulo Eskelinen puheenjohtaja Pohjois-Karjalan talous ja luonto ry TEKSTIVIESTIT Hinnat Toivottavasti HK:n tuottaja hinta nousee yhtä hyvin kuin Yaran lannoitteiden hinnat. Tämä edellyt tää uudelta edus kunnalta ja hallitukselta riittävää ja alueel lisesti tasapuolista satsausta tiestöön. Nykyis tä valtioosuusjärjestelmää ei tunnettu ja useampien kuntien kassa riitti hädin tuskin laki sääteisiin velvollisuuksien täyttämiseen. Lähetä kuva osoitteeseen lukijankuva @maaseuduntulevaisuus.fi. Vuoden 1918 kunnallisvaalit eivät edustaneet demokratian riemuvoittoa. Yhteiskunnan tuki on vähäistä. Muutos ilmastoolosuhteissa vaatii lisää panostusta teiden perus korjauksiin ja ylläpitoon. Teiden hoitorasitus on siirtynyt tieosakkaiden vastuulle. Kanada tunnetaan metsis tään ja siellä on puuvarantoa noin 47 miljardia kuutiota. Ei nimimerkkiä Politiikka Tiilikaisen tapaisten ymmär tämättömien poliitikkojen takia sähkön siirtohinta nousee vielä 35–40 prosenttia. Sosialidemokraattien yhdis tystoiminta ei kunnallisvaalien alkaessa ollut kaikilla paikka kunnilla kunnolla edes käyn nistynyt, joten paikallisaktiivit eivät ehtineet kerätä vaalilis toja ajoissa. Vasta Suomen yleinen vaurastuminen mah dollisti kunnallisten hyvin vointipalveluiden kehittymisen. Jo nyt modernissa ruuan tuotannossa olisi kysyntää esimerkiksi koti maiselle herneproteiinille, mutta Suomessa ei kyetä vastaamaan kysyntään. Maaseudulla naispuoliset kunnanvaltuutetut olivat erit täin harvassa. Suhteeton, aatteellinen ilmastoahdistus Ilmastomuutos ahdistaa. Kaikki lohkot arvioitava. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion, ja lehti voi käyttää niitä uudelleen. Maatalous ei kansan kas visperäiseen ruokaan siirtyessä suinkaan katoaisi mihinkään vaan päinvas toin moni puolistuisi ja virkistyisi. Meillä on siihen myös aihetta. Maamme pintaalasta jo 14 prosenttia on varattu kaivosteollisuudelle. Uudet kunnallislait antoivat yhtäläisen ääni ja vaali oikeuden kaikille täysiikäisille suomalaisille sukupuoleen ja varallisuuteen katsomatta. Samalla monien yksityisteiden käyttäjä määrä on vähentynyt ja ylläpitorasitus kohdistuu entistä pienemmälle osakasmäärälle. Kaivos valtaus omalle maalle. Ottaen huomioon hävityn sisällissodan on sosialidemo kraattien yli kolmannekseen yltävää äänimäärää pidettävä kuitenkin huomattavana. Päätehakkuiden täyskiellolle eikä yksinomaan jatkuvalle kasvatukselle ole ekologisia ja taloudellisia perusteluja. Toi menpiteiden vaikuttavuudesta on käynnissä laaja tieteellinen sekä poliittinen taistelu. Ei ole harvinaista, että kuopat kesäisin, sekä lumi, sohjo ja jää talvisin vaarantavat liikenne turvallisuutta. Uusien kansanvaltaisten kunnallislakien säätäminen herätti aikanaan pelkoa suur tilallisten ja tehtaanomistajien keskuudessa. Yksi osoitus siitä on se, että tänään liputetaan suomalaisen demokratian kunniaksi. Ympä ristöministerikin ylisti uutta Luovaa, vaikka enemmin siitä on tulossa kaivosteollisuuden etujärjestö kuin valtion riippu maton virasto. Tämä määrä tuottaa kuitenkin jonkun verran vero tuloja Suomelle. Pohjolan kylmä ilmasto vaatii lihansyöntiä. Perusparannus ja kunnossapitoavustuksia on vuosien mittaan supistettu. meille suomalaisille vastaus ongelmiin on #demokratia. @AnttiRinnepj SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Talousmetsätaloudessa yhdistyvät taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Suo men houkuttelevuutta lisää valmis infra ja se, että käytän nössä GTK lahjoittaa maaperä tiedot ulkomaalaisille toimi joille. Liitä mukaan yhteystietosi. Monissa pienissä maalais kunnissa kunnanvaltuutetut vaihtuivat lähes kokonaan, kun enemmistö kuntalaisista äänesti sosialidemokraatit valtuustoon. @ErnoJärvinen tutkimuspäällikkö MTK Kauran ilmastovaikutus on suunnilleen samaa luokkaa kuin lehmästä tulleen. Viestin hinta on 50 senttiä. Lisäksi lompakko, vaaka ja työnantaja kiittävät. Lähetä kirjoitus lukijalta@maaseuduntulevaisuus.fi tai Maaseudun Tulevaisuus, PL 440, 00101 Helsinki. Toimenpiteitä vaaditaan nyt ja heti hallitukselta. Omistaja Pellon hinta Sukupolvenvaihdoksessa hyvällä peltolohkolla on oltava eri hinta kuin rapa kunnossa olevalla. Metsänhoitotieteen pro fessori Heli Peltola ilmaisee edellisen kauniisti (Saimaa 3/2018), että ”lopputulokseen vaikuttavat vahvasti tarkas telun näkökulma ja aikajänne sekä vastaajan omat intressit”. Ongelmasta on paljon puhuttu, mutta teot ovat olleet varsin vähäpätöisiä. Ne tekee töitä pakkasessa. Samoin on toimittava metsänhoito yhdistysten ja metsänomistaji en paikallistasolla. En ymmärrä maatalouden alas ajoa, ei ole kenenkään etu. Porvarilistat olivat voittoisia kaupungeissa, sillä ainoastaan Tampereella ja Kuopiossa sosialidemokraat tien listat saivat enemmistön äänistä. Vaalien lähestyessä minis teri Orpo puhuu kestävän kehityksen tärkeydestä. Viljelijä Rakennekehitys Valio on vauhdittanut rakenne kehitystä enemmän kuin mikään muu. Yhteinen huoli kaikkialla: Kestävä metsä talous on lähtö kohdiltaan pitkäjänteistä, ylisukupolvista. Siihen sopii huonosti pyrkimys pika voittoihin ilmasto politiikassa. Eduskunta hyväksyi touko kuussa äänin 141–42 EU:n ja Kanadan välisen vapaakauppa sopimuksen Cetan. Kanadan metsissä on viime vuosina ilmennyt vakavia huo lenaiheita. Maaseudun Tulevaisuus 15 keskiviikkona 5. Siinä ei keskitytä metsien hakkuiden rajoittamiseen. Eli Suomen ympäristö ja työlain säädäntö ei täysi määräisenä koskisi kanadalaisia kaivosyh tiöitä. Molemmat tavat soveltuvat – ja jo vuosikymmeniä käytettyi nä – eri puolille maatamme erilaisilla metsälohkoilla. Äänestäjien oikeus vaihtaa kunnanvaltuutettuja riittä vän usein taattiin säätämällä vaalikausi kolmen vuoden mittaiseksi, minkä lisäksi kolmannes edustajista oli vuo sittain erovuorossa. Ota kantaa tekstiviestillä Jaa mielipiteesi muiden lukijoiden kanssa. Suomen vahvasti kasvava kokonaispuuvaran to on siitä vain 2,5 miljardia kuutiota. Kiitos @LukeFinland @LauriReuter biotekniikan tohtori Tasan 100 vuotta sitten Suomessa alkoi ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen ääni oikeuteen perustuneet kunnallis vaalit. Ra haa tiestön ylläpitoon ei tunnu riittävän. Venäjän ja Brasilian vastaavat luvut ovat molem milla noin 81 miljardia. Kyllä on tyhmää sakkia. Me maallikot voimme mätkiä edelleen toisiamme ni mellä tai nimimerkin suojista uskomme varassa. Lupa prosesseja nopeuttamaan tulee 2020 aloittava Luova. Kas vava puutavaran kuljetustarve edellyttää nopeaa alemman tieverkon kunnostamista. Niin näh dään myös IPCC:n raportissa. Heikkokuntoista tiestöä on kesällä ja talvella, ylemmällä ja alemmalla tieverkolla. Il maston muuttuminen on otet tava ennakoivasti huomioon tienpitoa suunniteltaessa. @MarttilaJuha puheenjohtaja MTK Käytännön ilmastotekoja: 100 kertaa polkupyörällä töihin ja takaisin (JärvenpääHelsinki J ärvenpää) vuonna 2018 on ajettu. Jari Laiho Laitila Maanomistajilla on olemattomat mahdollisuudet vaikuttaa valtaajien toimiin. @jussipesonenUPM UPM:n toimitusjohtaja Tviitit on poimittu osoitteesta www.twitter.com VERKOSSA SANOTTUA Eläintuotantotukien poistoa ei kannateta Kokoomusnuoret poistaisivat eläintuotannon tuet ja aset taisivat hiiliveron (mt.fi 1.12.). Paikalliset erot olivat kuitenkin suuret. Ukko 67 TVIITIT Euroopan metsänomistajat koolla Brysselissä. Globaali osuutemme hiilidioksidipäästöistä on noin 1,4 promillea – siis promillea. Vaikka valintamme olisi koko metsävarantomme täyssuojelu ja metsätalouden alasajo, ei se riittäisi globaalien ilmastohaasteiden ratkaisuun. Esimerkiksi valtatie 6 Joensuusta pohjoi seen on talvella usein huonosti aurattu, polanteinen ja jäinen – suorastaan vaarallinen. Äänestämässä kävivät sisällis sodan osa puolet. LUKIJAN KUVA ARI AHLFORS Hyinen pulahdus ”Koskikara ei jää kylmästä vedestä paljon välittänyt vaan sukelteli alituiseen ruuanhakuun Euran Kauttuankoskella”, kertoo Ari Ahlfors. Pitkän aikavälin tarkastelu on hiilinieluissa tärkeintä – ajattelen toistaiseksi. Laajat yliikäiset, pystyyn kuolevat metsät, niiden tuholaisten määrän kasvu sekä metsäpalot vaikuttivat niin, että Kanadan metsien netto päästöiksi arvioitiin vuonna 2015 noin 220 miljoona tonnia. Jussi Huttunen maakuntaneuvos pienmetsänomistaja Syrjäseutujen tiestö Suomen tieverkosto on ra pautumassa kunnossapidon puutteeseen. Ihmis ten päivittäinen asiointi ja ter veydenhoito vaativat toimivan tiestön. Kaupungeissa äänestys prosentti oli lähes 45, mutta maaseutupaikkakunnilla viidennes äänioikeutetuista käytti oikeuttaan. Monissa tie kunnissa ei ole enää riittävästi omia voimavaroja tiehoito kunnan hallintoon ja tien hoidon järjestämiseen. Valtion väylähankkeet keskit tyvät eteläisen Suomen väylien kehittämiseen. Erityisen vähäistä kunnallis vaaleihin osallistumi nen oli niillä paikkakunnilla, joissa sosialidemokraateilla ei ollut omaa listaa. Suhteellinen tarkastelu joko helpottaa tai lisää ahdis tusta. Eri toten yhden totuuden markki noijat, metsiemme hoidossa ja hakkuissa, mätkivät jo toi mittajia sekä tutkijoita, jotka uskaltavat tarjota vaihtoehtoja. Keneen minä luotan, mitä voin ja minun pitää tehdä – nyt hetikö. Tämän jälkeen Suomi päätyy entistä vahvemmin yli kansallisten yhtiöiden kylmään syleilyyn. Sopimus antaa yri tyksille mahdollisuuden haas taa valtio oikeuteen, jos valtio toimii niiden etuja vastaan. Monilla paikka kunnilla sosiali demokraatteja myös estettiin järjestämästä vaalikokouksia tai heidän ke räämiään listoja ei hyväksytty. En äänestä Jalostus Risteytyseläimetkö jalostus eläimiä. Korkeatasoiselle suomalai selle metsäosaamiselle on edel leen kysyntää monissa suurten metsävarojen maissa. Lisäksi Nobel palkittu Holmström kannustaa päättä jiä luomaan kahden kerroksen työmarkkinat ja lisäämään maahanmuuttoa teollisuuden tarpeisiin. Julkaisemme kirjoituksen nimimerkillä vain poikkeustilanteessa. Liian lyhyt aikajänne hiilinieluissa on ongelma myös EU:n sitoumuksissa. Maa kasvaa kättenpäälle panemisella. Valtuustot säilyivät hyvin miesvaltaisina, vaikka sisällis sodan seurausten vuoksi enemmistö äänioikeutetuista vuoden 1918 vaaleissa oli nai sia. Eija Kivinummi Ihan kaikki näistä ei taida olla eläintuottajia kuitenkaan. Finnwatchin mukaan verolainsäädännön puutteiden takia metallikaivosten osuus bruttokansantuotteesta on vain 0,1 %, vaikka metalleja louhitaan vuosittain miljardin arvosta. Älkää valitko vaaliehdokkaiksi enää entisiä missejä ja urheilijoita ym. Muutamilla paikkakunnilla torppareita, pienviljelijöitä ja maaseudun muuta vähävaraista kansaa edustanut maalaisliitto esiintyi menestyksekkäästi omalla listallaan. Tomi Willstedt Miljoona kuljetukseen tukea, millä ne autot kulkeekaan. Edes takaisin ajetaan tavaraa, turhuutta Kiinasta tilataan. Myös kunnissa on syytä kohdentaa nykyistä enemmän varoja yksityisteiden kun nossapitoon. Se oli monin kertaisesti enemmän kuin Suomen metsien hiilinielu. Sisällissodan järkyttämät porvaripuolueiden kansanedustajat päättivät ra joittaa liian kansanvaltaiseksi koettua kunnallislainsäädän töä. Parempi tulevaisuus Nyt tarvitaan Valioon tulos johtajaa muuten meillä ainainen kriisi. Köyhät ei matkusta etelään talvella. Äly hoi älä jätä Puolueille. Erityisen huonosti vasem misto menestyi ruotsinkielisil lä paikkakunnilla, joissa enem mistö työväestöstä äänesti RKP:n ehdokkaita. Vielä 1940luvul la Suomessa toimi kunnanval tuustoja, joissa ei ollut yhtään naisedustajaa
Ensi vuonna museon aukioloaikoja laajennetaan kesäkauden lisäksi koulujen talvija syyslomaviikoille. Entinen rakennuspuolen ammattilainen aikoo sijoittaa yritykseen kuusinumeroisen luvun. Otava. Petobongaus on suunnattu kavereille, joilla on vihreä puku päällä, iso kamera ja valtava parta.” Talvisodan alkamisesta tulee kuluneeksi 80 vuotta marraskuussa 2019. Haapojan isoisä taisteli valkoisten puolella vuoden 1918 sisällissodassa pohjoisen lohkossa rintamalla. Suomen itsenäisyys täyttää torstaina 101 vuotta. Täällä olikin jo vähän sarkaa.” Haapojan mukaan paikalliset eivät aina huomaa, kuinka merkittävä paikka Suomussalmi on Suomen sotahistoriassa. ”Voi vain kuvitella, miten sormet jäätyivät lähes 40 asteen pakkasessa. ”Kuolleen venä läisen alta pal jastui voiklimppi. Kenraalin iltahuutoa lukiessa tulee väkisin mieleen eräs toinen kirkaspäinen johtaja. Natointoilijamme kokivat karvaan pettymyksen, kun Hägglund vaihtoi leiriä. 62:10 Kenraali sekosi vain kerran Sotaväkiajalta muistan, miten esimies käskynsä jälkeen aina tiedusteli: ”Onko kysyttävää?” Kenenkään en muista oikeuttaan käyttäneen. Kenraalilla on myös varaa muuttaa mielipidettään, kun olosuhteet muuttuvat. Sisällissodassa tehtiin puolin ja toisin ilkeyksiä. Hänellä on tapana kakaista kokemusperäinen sanottavansa selkeästi ulos, jolloin kuulijalla tai lukijalla on mukavaa. Toisaalta se oli kuitenkin perusta Suomen itsenäisyydelle.” Haapoja muistuttaa, että talvisota kosketti koko kansaa: naisia, lapsia ja vanhuksia. Niillä oli mukana myös naisten vaatteita ja soittopelejä, koska he luulivat, että suomalaiset kulkevat ryysyissä. ”Villikarhujen näkeminen on elämys kaikille ensikertalaisille. ”Pidän niitä murhina, koska teot olivat harkittuja. No, Suomussalmella kuoli hyvin lyhyessä ajassa kymmeniätuhansia miehiä.” Jalkaväkisotilaan henkilökohtainen varustus oli talvisodan alussa mallia Cajander silloisen pääministerin mukaan. ”Se on heille vähän vaikea asia, kun venäläiset saivat niin pahasti turpiinsa Raatteentiellä. Suomalaisen joulun taikaa -joulukalenteri Suomalainen maaseutu tarjoaa työtä ja työpaikkoja tuhansille yrittäjille ja työntekijöille. Tietysti on nostettava aina esiin veteraanit, jotka olivat kuoleman kanssa tekemissä 24/7. Venäläisten jatkosodassa tekemät partisaani-iskut ovat edelleen herkkä asia Suomussalmella. Venäläiset söivät esimerkiksi jäätyneitä hevosia ja mustaa limppua. 5.–6.12.2018 Siniristi liehumaan. Artun vastuulle siirtyvät mm. Neuvostoliiton diktaattorin suunnitelma oli katkaista Suomi kahtia kapeimmalta kohdalta, mutta tavoite meni täysin mönkään. ”Isä sanoi, että hän ei ollut mikään sotasankari Lauri Törni. Haapoja vaalii veteraani-isänsä muistoa talvisotamuseossa Kauhava lainen Reima Haapoja sai kipinän sotahistoriaan isältään Olavi Haapojalta, jonka viisivuotinen sotataival alkoi Suomussalmelta ja Raatteelta joulu kuussa 1939. Maaseudun Tulevaisuuden Suomalaisen joulun taikaa -joulukalenteri on hatunnosto suomalaiselle maaseutuyrittäjyydelle. Nimipäivät Tänään: Selma Torstaina: Niko, Niklas, Niilo, Niki, Nikolai Päivän sana Lähtekää, menkää ulos porteista, valmistakaa tie kansalle, valmistakaa, tasoittakaa valtatie, raivatkaa pois kivet, kohottakaa lippu merkiksi kansoille! Jes. Jätä maksullinen ilmoitus osoitteessa www.mt.fi/ilmoitus Ystävää etsimässä -palvelu toimii osoitteessa mt.fi. Tekstiviestin hinta on 1,90 euroa. Vuokrasopimus Suomussalmen kunnan kanssa on viisivuotinen. He rasvasivat käsiään jopa tykkirasvalla, mikä oli todella tyhmä idea.” Raatteentien taistelu sai Stalinin hikoamaan Moskovassa. Tarjolla on myös kahden hengen koppeja, joissa on paremmat taustat valokuvaukseen. Lukenut mies PEKKA ALAROTU Gustav Hägglund: Kenraalin iltahuuto. Hägglund on nykyisin elävistä Suomen sotilaista ylivoimaisesti ansioitunein. Erota tiedot välilyönnillä toisistaan. Asiakkaat viedään hirsistä rakennettuun karhujen katselupaikkaan iltaseitsemältä ja paikalta poistutaan kello yhdeltä yöllä. Haapoja paketoisi sotaturismin kanssa yhteen esimerkiksi Hossan kansallispuiston, kirjailija Ilmari Kiannon kotipaikan Turjanlinnan sekä karhuja lintu bongauksen. REIMA HAAPOJA Kauhavalaisesta Reima Haapojasta tulee Raatteen Portin talvisotamuseon yrittäjä vuoden 2019 alussa. Enempää isä ei kertonut.” Venäläisiltä loppui yksinkertaisesti ruoka Suomussalmella, koska he purkivat niin surkeasti materiaalin, joka jäi kauas linjojen taakse. Hägglund nimittäin huomasi, että Natoon liittyneiden maiden vahvat armeijat ajettiin lyhyessä ajassa alas. Oma väki nousi osittain vastarintaan. Hän muistuttaa, että kaikissa sotajutuissa aika kultaa muistoja. seuraavat konemerkit: Antti-Teollisuus, Junkkari, Ala-Talkkari, Hese ja Fliegl. Repun voi laittaa selkään ja testata miltä 30 kilon paino tuntuu.” Henkilökohtaisesti tärkein museoesine Haapojalle on hänen isänsä sotilaspassi. Ne eivät olleet tappoja, kuten Pohjanmaalla, jossa häjyt tappelivat mies miestä vastaan.” Raatteen Porttiin on yritetty houkutella myös venäläisturisteja, mutta talvisotamuseo ei ole oikein innostanut itärajan takana. Hän aloittaa Raatteen Portin talvisotamuseon yrittäjänä Suomussalmella vuoden 2019 alussa, kun käsi ei kestänyt enää rakennustöitä. Suurella osalla ukrainalaisia ei ollut hanskoja käsissään. Ei ihme, että puolustusvoimain komentaja Gustav Hägglund hämmentyi politiikan toimittajien lounasvieraana 1990-luvulla. Se oli suoma laisten pelastus.”. Haapoja on pitänyt jo kolmen vuoden ajan pientä jatkosotanäyttelyä Raatteentien päässä. Hän aikoo ostaa myös Raatteen Portin majatalon ja tehdä yhteistyötä Raatteen petobongausyrityksen kanssa. Jos Suomen hallitus olisi tehnyt päätöksen, että Neuvostoliitolle annetaan sen vaatimat alueet, täältä olisi lähdetty vaikka hankojen kanssa vastaan. Tarkat ohjeet palvelun käyttöön löytyvät verkkosivuilta. Presidentti Urho Kekkonen ei varmaan tuntenut Hägglundin johtajan teesejä, mutta päiväkirjojensa perusteella hän toimi sataprosenttisesti niiden mukaan. joulukuuta 2018 Ilmoita nimityksestä, tervehdi, kiitä, onnittele tai kerro perhetapahtumasta Maaseudun Tulevaisuuden ilmoituspalstalla. Ilmoituksia julkaistaan lehdessä perjantaisin, ja kaikki ilmoitukset löytyvät verkosta. Toimittajat rupesivat oikeasti kyselemään ja kenraali sekosi pasmoissaan. 16 Maaseudun Tulevaisuus PÄIVYRI keskiviikkona 5. ”Isää pelotti hirveästi ja kädet tärisivät, eikä hän oikein saanut selvää, mitä kaverille oli tapahtunut. Hänen eteensä tuotiin pimeässä suomalainen sotilas, ja tehtävänä oli tutkia, onko mies hengissä vai kuollut. Suomalaisten jälkeen eniten kävijöitä tulee Ruotsista, Saksasta ja Yhdysvalloista. ”Sanotaan, että venäläisillä oli yksi kuorma-auto täynnä kortsuja Oulun voitonjuhlia varten. Kenraali arvelee, että hänen sekoilujensa takia jäivät taisteluhelikopterit hankkimatta Suomeen. Haapoja aikoo markkinoida petobongausta erityisesti hollantilaisille turisteille. ”Se oli armoton ja järkyttävä sota, joka sisälsi teloituksia, vankileirejä, nälkää ja tuskaa. Olavi Haapoja kertoi pojalleen tarinan, kuinka he käänsivät jäätyneen venäläisen kuorma-auton lavalta taistelujen jälkeen. Kenraali jakoi kirjallisesti aineistonsa ja aikoi lähteä. Erota tiedot välilyönnillä toisistaan. Kuvamateriaali partisaanien raakuuksista on saanut monelle kyyneleen silmään. Sitä henkeä ei ollut enää jatkosodassa, koska se oli hyökkäyssota.” JUHO MÄKELÄ SUOMUSSALMI Raatteen Portin uusi yrittäjä haluaa yhdistää Suomussalmella sotahistorian turismin ja luontomatkailun. ”Uudistetussa näyttelyssä pääsee esimerkiksi koskettelemaan deaktivoituja aseita. Se oli suomalaisten pelastus.” Voittoisalta Puolan rintamalta Suomussalmelle tulleet ukrainalaiset eivät olleet tottuneet pakkaseen, Haapoja kertoo. Voi oli yltä päältä veressä, mutta suomalaiset krapsivat puukolla sen puhtaaksi.” ”Kun sotilaat lähtivät kotoa, äidit varmistivat, että pojilla ja mie hillä on lämmintä vaatetta mukana. ”Vapaussota, heimosota, legendaarinen talvisota, jatkosota ja venäläisten miehitys marraskuun loppupuolelle 1944 asti”, hän luettelee. Häntä kiinnostaisi järjestää talvisotamuseossa myös tapahtumia yhteistyössä muiden yrittäjien kanssa. Osa ihmisistä pelkää aidosti karhuja. Suomalaistenkaan huolto ei toiminut aina talvisodassa tulipalopakkasten vuoksi, joten miehillä oli ankara nälkä. Täydellisyyteen hän ei pystynyt. Hän ei nyt perustele, minkä vuoksi kalliit lelut piti muka silloin välttämättä hankkia. ”Kuolleen venäläisen alta paljastui yllättäen kunnon voiklimppi. Maanpuolustuksen on parempi olla suoraan yhteydessä Yhdysvaltoihin kuin nojata sen etupäässä muuhun tarkoitettuun työkaluun. Kalenterin löydät osoitteesta suomalaisenjouluntaikaa.fi MMM Arttu Koivulahti (25) on nimitetty tuoteryhmäpäälliköksi työkonekauppaan 5.11.2018 alkaen. Kaukopartiomiehen autenttinen reppu on yksi museon vetonaula. Talvisotamuseossa on vieraillut tähän mennessä 30 eri kansallisuutta. ”Sotilasteltassa voisi yöpyä talvella 20–30 asteen pakkasessa aidoissa talvisodan olosuhteissa, ja tarjolla olisi esimerkiksi eräruokaa, vangin ruokaa ja venäläisten ruokaa.” Hän yhdistää jatkossa Raatteen Porttiin kesäisin karhujen katselua. Hän pitää vuotta 1918 hirvittävänä murhenäytelmänä, jossa kuoli paljon enemmän suomalaisia kuin talvi sodassa. Halutessaan karhuja voi bongata aamuun asti. Venäjällä opetetaan kouluissa, että talvisota oli pieni rajakahakka. 140 sivua. Eduskuntakaan ei suostunut kaikessa tottelemaan hallitusta, mikä armeijan hierarkian näkökulmasta on aivan omituista. Hän yritti vain tehdä mahdollisimman hyvin ne tehtävät, mitä lääkintäaliupseerille oli määrätty.” Haapojan isän ensimmäinen sotatehtävä oli kirjailija Ilmari Kiannon maisemissa. Voi oli yltä päältä veressä, mutta suomalaiset krapsivat puukolla sen puhtaaksi. Komentaja-aikanaan Hägglund vei läpi suurimman puolustusvoimauudistuksen vuosikymmeniin. Ilmoituksen jättäminen tekstiviestillä Lähetä tekstiviesti numeroon 173172. Hän korostaa, että pelkkä sotahistoria ei riitä matkailijoiden houkuttelemiseksi Suomussalmelle. Ilmoituksen voi jättää tekstiviestillä tai verkossa. ”Kun sotilaat lähtivät kotoa, äidit varmistivat, että pojilla ja miehillä on lämmintä vaatetta mukana. Ilmoitukseen vastaaminen Lähetä tekstiviesti numeroon 173172. Jos karhuja ei näy, maksamme rahat takaisin. Talvisodan Raatteentien motteja on Haapojan mielestä mystifioitu Suomessa valtavasti vuosikymmenten ajan. Kirjoita viestin alkuun kirjaimet YS ja sen jälkeen haun kohde (MN=mies hakee naista, NM=nainen hakee miestä jne.), telealuetunnus, ikäsi ja haluamasi teksti. Suomussalmi Raate Raatteentie Suomi Venäjä 5 km MISKA PUUMALA Reima Haapoja uskoo sotahistorian vetovoimaan. Haapoja uskoo, että juhlavuosi tuo piristysruiskeen museon kävijämääriin. Arttu siirtyy konekaupan palvelukseen Hankkijan sisältä. Osalle suomalaisista sotilaista ei ollut antaa kuin kivääri, kokardi, sotilaspuvun housut ja miehistövyö. Kirjoita viestin alkuun kirjaimet YS ja sen jälkeen ilmoituksen numero sekä haluamasi viesti. Pääset joka päivä tutustumaan yhteen yrittäjään sekä hänen tarinaansa ja samalla voit osallistua päivän palkinnon arvontaan. Voi oli todella hyvää kovassa nälässä.” Raatteen Portti siirtyy Reima Haapojan haltuun vuoden 2019 alussa. ”Talvisodan henki oli uskomaton. Artun tavoittaa puhelimella 010 768 3041 tai sähköpostilla arttu.koivulahti@hankkija.fi. Haapoja painottaa, että katselupaikka on täysin turvallinen ja autolla pääsee kymmenen metrin päähän mökistä
Kierrosluku-/tuntimittar. Ohimarssia on mahdollista seurata Maaherrankadun varrelta. -09, aj. Ritarikunnat ja niiden kunniamerkit ovat keskeisintä osaa Suomen valtiollisesta palkitsemisjärjestelmästä, joka pohjautuu Ruotsin ja Venäjän ajan perinteisiin. 495,SIS.ALV. Paraatin ottaa vastaan Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Petri Hulkko, ja paraatijoukkoja komentaa Maavoimien esikuntapäällikkö kenraalimajuri Markku Myllykangas. Myös kunnostettavat käyvät. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta juhlii satavuotisjuhlaansa tammi kuussa 2019. pohja, eurosov, h. Muistan tapauksen vielä yli 30 vuoden jälkeen. MYÖS HYDRAULISELLA SIVUSIIRROLLA. ALK. 649,SIS.ALV. P. 4910 h. 549,SIS.ALV. Sata vuotta ritarikuntia Suomen ensimmäinen ritarikunta on vuonna 1918 perustettu Vapaudenristin ritarikunta. P. Tämä on myös samalla pieni viittaus taannoiseen keskusteluun lasten osallistumisesta metsästykseen.” Lähetä oman tarinasi kuvineen osoitteessa mt.fi/eläintarina! MT:n joulukalenterissa julkaistaan lukijoiden eläintarinoita. Osana ritarikuntien juhlanäyttelyä on esillä myös presidentti Mauno Koiviston kunniamerkkejä. 1700€ +alv. P. 1800 mm tilavuus 0,8m 549,SIS.ALV. Traktoreita Ostetaan hakkuuaukko/taimikko Turun alue/Mänttä-Vilppula alue. ovh: 449,NYT: 399,(sis alv.) JATKOPIIKIT/PARI MT-TUKKU .FI KY Harjupellontie 13 31640 HUMPPILA (03) 437 8801 RU 399,OVH 499,SIS.ALV. Ritarikuntien suurmestarit ovat presidentti Urho Kekkosesta alkaen korostaneet, että palkitsemisen on katettava koko yhteiskunta. KAUHA lev. Euro-Teli Oy, Hki, p. MAIKKI KULMALA HENRIK HOHTERI Siniristi lippu on ollut Suomen virallisena lippuna käytössä 28.5.1918 alkaen.. P. www.ape-import.com. Kiinteistöjä Suomalaisesta tehtaasta Suomalaiselle viljelijälle WWW.TUMEAGRI.FI Pekka Kaartinen 040 450 6482 Juha Niinistö 040 450 6484 Heikki Sola 040 511 1545 Itä-Suomi, PEL-tuote Oy Olli Lönnroos 040 593 6913 Jukka-Pekka Hoffren 040 845 4999 HYÖDYNNÄ TUME JC JA TITAN KONEIDEN NETTOHINTAKAMPANJAT: Voimassa 15.12 saakka. com/puolustus, twitter.com/ puolustusvoimat, youtube. SUORAAN TUKUSTA! 3-PISTE ADAPTERI keinuvipulukitus Euro/Trima-sovite 599,599 ,SIS.ALV. 2000kg VOLVO-sovitteisena SISÄLTÄÄ: TELINE, JOSSA SOVITTEET PAIKALLAAN JA JOUSILUKITUS. -16 peräk sov. JÄREÄ KIVITALIKKO • Leveydet:1350, 1600, 1900mm, 2000mm • Sovitteet paikallaan • Piikki Ø35mm • Poikkirauta 40mm AITO RUOTSALAINEN Valmistettu DOMEX 650 MCD hienojakoteräksestä! Hardox 500 Huulirauta, sovitteet paikallaan, erikoisvahvistettu! ISOT LUMIKAUHAT 2500 2650 mm 1,4-2,5m³ 785,SIS.ALV. Seppeleenlaskun jälkeen on vuorossa jumalanpalvelus Mikkelin tuomiokirkossa. 0500 269 944 JALASJÄRVI. KAUHA lev. P. Ajokoiramme haukku kuului eli jänis oli ajossa. Omat muistikuvani jäävät tähän, enkä muista sitä, että ajokoiramme olisi tullut vähän ajan päästä perässä. Kunniamerkkien vaihto on myös osa valtioiden välistä kohteliaisuusdiplomatiaa. -11, aj. Koneita SI LVA M E T S Ä L A N N O I T T E E T Ostetaan KIVI-PEKKA EDUT 2019 PELTUOTE pel-tuote.fi ENNAKKOTILAAJAN ETU: Hydraulisesti nouseva nostorumpu peruskoneen hinnalla tai 6-metrinen kone KP5 hinnalla (arvo 5.400e) KIVIPEKKA RAHOITUS Koroton maksuaika 31.12.2019 saakka Olli Lönnroos 040 593 6913 olli.lonnroos@pel-tuote.fi | Jukka-Pekka Hoffren 040 845 4999 jukka-pekka.hoffren@pel-tuote.fi Seppälänsalmentie 181, RANTASALMI Pyöräkone Komatsu 250 WA, vm.-89. ALK. Tuhti M85. 040 5137357. Hiekoitin vm. com/puolustusvoimat, instagram.com/puolustusvoimat.fi ja snapchat/inttielamaa. Majorin osia. 0400-645838 Dosan DX 80R vm. 1500 mm tilavuus 0,6m 495,SIS.ALV. Julkisen arvonannon osoittaminen kannustaa meitä rakentamaan Suomesta entistä vahvemman, tasa-arvoisemman ja paremman maan elää”, kirjoittaa kaikkien ritarikuntien suurmestari, tasavallan presidentti Sauli Niinistö juhlanäyttelyjulkaisun saatesanoissa. 629,SIS.ALV. Paraatikatselmus alkaa kello 12 Mikkelin torilla, ja ohimarssi on vuorossa kello 13 Maaherrankadulla. Olitpa myymässä, ostamassa tai onnittelemassa, kaikki onnistuu Ilmoitusautomaattimme kautta. P. Puolustusvoimien kalustoon voi tutustua Raatihuoneenkadulla kello 9.30–15. 0407158587 Maaseudun Tulevaisuuden ilmoitusautomaatti Itsepalveluliittymällä voit jättää erilaisia rivitai kuvailmoituksia lehteen silloin, kun sinulle parhaiten sopii. kysy tarjous. ”On voitava palkita myös ne henkilöt, jotka eivät etsi huomiota mutta antavat paljon lähimmäistensä tukemiseksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi. Näistä lähes 80 prosenttia on ansioristejä tai mitaleita. 2250 mm tilavuus 1,2m 649,SIS.ALV. P. ym. Siihen osallistuu joukkoja Maa-, Merija Ilmavoimista, Maanpuolustuskorkeakoulusta ja Rajavartiolaitoksesta sekä veteraanija maanpuolustusjärjestöistä yhteensä noin 900 henkilöä. Kävelimme metsätietä pitkin, kun yhtäkkiä editsemme juoksi hirvi, jota jänis ’jahtasi’. Päivä alkaa kello 9.40 seppeleenlaskulla Päämajapatsaalle Mikkelin torilla. 1250 mm tilavuus 0,4m 429,SIS.ALV. 0400 924367 Akut, kaapelit, kupari, sähkömoot. 799,SIS.ALV. Paraatin järjestelyistä vastaa Karjalan prikaati. puominhallinta! SOITA 0424 720 600 Maatalouskurottajat 4200 kg NOSTOKYKY 6,9 m NOSTOKORKEUS 153 hp MAX. . KAUHA lev. Valmet 502. Maaseudun Tulevaisuus 17 keskiviikkona 5. Testaa heti osoitteessa: MT.FI/ilmoitus l VALMIITA ILMOITUSPOHJIA l HELPPOKÄYTTÖINEN l AVOINNA 24 H / VRK l MAKSU HETI Perheilmoitukset Ilmoitusautomaatilla -50 % Kansallisarkistossa on parhaillaan esillä Suomen ritarikuntien satavuotisjuhlanäyttely, jossa voi tutustua valtiollisten ritarikuntien historiaan ja nykyisyyteen. SÄDE AARLAHTI Valtakunnallinen paraati Mikkelissä Itsenäisyyspäivän valtakunnal linen paraati järjestetään tänä vuonna Mikkelissä. 0400-646200, 0500-659678 Uskomattoman nope a . KAUHA lev. Televisiossa lähetys Yle TV 1:ssä paraatista alkaa kello 13, ja uudelleen paraatin tunnelmia voi katsoa Yle TV 1:ssä kello 17.10. Uusille koneille huippuedullinen rahoitus, kysy! TARKASTETUT/KUNNOSTETUT TUME VAIHDOKIT LÖYDÄT: vaihtokoneet.tumeagri.fi Myydään Valmet 15, 20, 33, 359, 361, 565, 500, 502. Vapaudenristien ja Vapaudenmitalien perustamisesta tuli kuluneeksi sata vuotta maaliskuussa 2018. www.tlatvala.. 040-8481850 Kardaanit Euroopasta,toim.aika n.1vk. 0500 853816 OSTAMME KÄTEISELLÄ: MB, Man, Volvo, Scania, ym. joulukuuta 2018 PÄIVYRI Yhteystiedot: paivyri@mt.fi Kalenterin luukut ovat luettavissa verkkosivuilla osoitteessa mt.fi/joulukalenteri Kuorma-auton renkaiden rengaskone 3800 ja tasapainoituskone 1500 Uusia takuulla Alv0% 0400624722 Tre HUIPPULAADUKKAAT RUOTSALAISET KAUHAT: ILMAN VÄLIKÄSIÄ! ILMAN VÄLIKÄSIÄ! 995,SIS.ALV. Jokainen kansalainen ja Suomen hyväksi toiminut ulkomaan kansalainen, joka on antanut erityisen merkittävän panoksen toiminnassaan, voi saada tunnustusta myös Suomen valtiolta. Paraatia voi seurata tunnisteilla #PV100 ja #paraati Puolustusvoimien kanavilla: facebook. KYSY! SAKSALAISIA TAOTTUJA TRUKKIPIIKKISARJOJA SAKSALAISIA TAOTTUJA TRUKKIPIIKKISARJOJA 799,SIS.ALV. 046-5445714 John Deere 6430 Premium vm. MAIKKI KULMALA KANSALLISARKISTO Vapaudenristin suurristi miekkoineen Suomen Valkoisen Ruusun suurristin rintatähti Suomen Leijonan suurristin rintatähti miekkoineen Viides luukku: Koira ajoi jänistä, jänis hirveä ”Tilanteeni liittyy jänismetsästykseen ja ikää minulla oli silloin alle seitsemän vuotta. Suomen Leijonan ritarikunta perustettiin vuonna 1942. P. P0400 680726. Puolustusvoimat 100 -juhlavuoden huipentavan paraatin teemana on Puolustusvoimat – 100 vuotta valmiutta. 429,SIS.ALV. 050-3815452 KAIVINKONEEN kanto / kiviharoja, salaoja / kaapeliojakauhoja ja muita kauhoja, sekä routapiikkejä. TEHO AGRIPLUS 42.7 VS EVO2 Saatavilla myös p a l a r e n k a i l l a! Edenhall juurikkaannostokone 422 tai vastaava. Olimme jänismetsällä. 041 7525580. Jänis oli aivan hirven kannoilla. 0503466405 Valtra N-sarja (pieni) p. . Ylessä paraatikatselmusta voi seurata Radio Suomessa kello 11.55 alkaen ja ohimarssia kello 12.55 alkaen. Suomen ritarikunnat 100 vuotta -näyttely on esillä Kansallisarkistossa, Rauhankatu 17, Helsinki, 20.12.2019 asti. 2000 mm tilavuus 1,1m 629,SIS.ALV. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Kenttähartauden pitää Maavoimien kenttärovasti Vesa Aurén. Näyttelyn lisäksi ritarikuntien kotisivuille www.ritarikunnat.fi on koottu laajasti ritarikuntien historiasta kertovaa aineistoa. Jyväskylä p.0400635117 Työkoneita Uusi kauhahiekoitin, lev 150cm, telasyöttö, jousit. P. KAUHA lev. Vuosittain myönnettyjen kunniamerkkien määrä on suuri. 785,SIS.ALV. Etukuormaimen asennettava VARUSTELEVY SOPII MYÖS VANHOIHIN ETUKUORMAIMIIN! SISÄLTÄÄ EURO/TRIMA -SOVITE JA KEINUVIPULUKITUS PYÖRÖja KOVAPAALAIMIA Krone, Claas, Welger sekä KYNTÖAURAT Kverneland ja Överum. ovh: 349,NYT: 299,(sis alv.) 5tn. 2500kg 425,SIS.ALV. Edullinen. Isäni osasi kertoa minulle vielä vuosien jälkeen, missä tilanne oli tapahtunut, kun tapahtuma tuli puheeksi. k-autot ja moottorit. Uusi hydr.pumppu hyvät renkaat. Täyskoteloitu, lukituksella Pituus 2500 mm 2,5tn. 5000kg 475,SIS.ALV. 4300 h. Jalan marssivien osastojen lisäksi paraatissa on Maavoimien valmiusyksiköiden kalustoa, yhteensä yli 50 ajoneuvoa
Noudetaan! Lehtisaaren Tila, 050 5610 445 Haluatko paremman satotason. ketjukuljetin 4,3, m Piko 732 + 3,5 m kuljetin Japa 600 oma hydr. 0700 92838 erityisalana ihmissuhdekriisit, ym. P. 06–3844 600, 044 569 0003, 050 5276 588, 0440 366 675 UUSI PATRUUNA JA FARMA KUORMAINYHDISTELMIÄ VARASTOSSA JA VAIHTOKONEPULA KÄYTETYT KUORMAIMET Patruuna 762 CD + Patruuna 9 t telivaunu, hydr. alv. 40 vuotta toiminut taimitarha nettikauppoineen logistisesti Suomen parhaalla paikalla Hämeenlinnassa. TIISTAINA 11.12. UUSI INNOVATIIVINEN N5-HARVENNUSHAKKUUKONE LYÖMÄTÖN KONE HARVENNUKSILLE JA TURVEMAILLE Kalle Mattsson / Nisula Forest Oy, p. 050 5696085 JULKINEN ULOSMITATUN IRTAIMEN HUUTOKAUPPA MYNÄMÄELLÄ Torstaina 13.12.2018 kello 11.00 alkaen, näyttö klo.10.00 alk. Hyväk. koko Suomi Myynti/valm. Kestotilaajana hyödyt eniten! Netti palvelee myös ilmoitus asioissa. 040 510 6009 tai reijo.flink@atria.com Nyt on hyvä aika. P. Renault Mascott -03 6,5 tn. 0407505379 Koulutus ja työ Moottoriajoneuvoja Varaosia ja tarvikkeita MYYTÄVÄNÄ Kalajoella Rautio kk tila Hankala 5:27, p-a 52,47ha. polttoainesäiliö vl-kiskoin, oiko/taso höylä, traktorin lisälaitteita ym.ym. J.Kangas Ylihärmä P. Kokemusta kymmenistä nykyaikaisista navetoista. 14 900€ sis alv. hydr seisontajalka, vähän ajettu Bigab 10-14 + Hiab 071 kappaletavaranosturi + maansiirtolava Metsjö Flex koukkulavavaunu teli 710x26.5 KLAPIKONEET Käyt Pilkemaster evo 36 tr Puunnostin poistokuljetin Hakki Pilke UH 27, oma hydr + kuljetin Japa 700 oma hydr, 5.16 ton halkaisu 3,8 m kuljetin, siisti Palax combi M2, kovametalliterä, oma hydr. 0400 310182 RENKAITA järkevään hintaan esim. 050 5053523 tai 0400 261820 Halerpalvelut Oy Koristekasvien taimitarha ! Huippupaikka! Myydään eläköitymisen ja sairauden takia n. 0440 800 128 Mökki Suomussalmella Kiantajärven rannalla. Tosi edullisia. 040 5574940, jolle tarjoukset! Edullista KUIVIKETURVETTA p.0404160036 Kestotilaajana hyödyt eniten! Kestotilaajana hyödyt eniten! MT.FI/metsapalvelu Löydät MT:n myös verkosta. Vapaamuotoisissa hakemuksissa tulee olla huomioituna seuraavat seikat: – stipendejä myönnetään gradujen ja opinnäytetöiden tekemiseen – vuoden 2018 myönnettävät stipendihakemukset tulee olla perillä 31.12.2018 mennessä – opinnäytetyön tulee liittyä lihantuotantoon, rehustukseen tai muuhun sellaiseen, jonka voidaan katsoa edistävän kotimaista lihantuotantoa – stipendien suuruus riippuu työn laajuudesta ja merkityksestä – hakijalta toivotaan omaa ehdotusta stipendin suuruudesta – selvitys joko keskeneräisestä tai valmiista lopputyöstä – hakijan yhteystiedot – hakemukset tulee toimittaa sähköisesti osoitteella: teresa.lindstrom@atria.com Lisätietoja: toimitusjohtaja Reijo Flink, puh. kääntö KÄYT. Edullisesti! P. Lisätietoja Anssi Pelto-Arvo p. 18 Maaseudun Tulevaisuus keskiviikkona 5. Sekalaiset Kuivaa heinää 175 kg kanttipaalissa 66 /kpl. 3000 € /kk. Uusi Farma BC18, hinta 2990 sis. Alv0. P. Hlöauto Audi 100 farmari -88. Myynnissä esim;-91 MF 3080-B90 4X4 traktori,-00 MF 28 leikkuupuimuri, useita Valmet traktoreita;-91/ 8300 4X4, -82/ 903, -79 /1102+puukuormaaja, -77/ 702S+etukuormaaja, -76/ 702. Sopii hyvin perheyritykseksi, mutta mahdollisuudet vaikka mihin! Ota epäröimättä rohkeasti yhteyttä! +358 50 5722 634 myynti@rengontaimitarha.. esiohjaus, kääntö/puomivaimennus, hydr vinssi, SIISTI Patruuna 747 + Jusmara 8 t telivaunu, 2-vipu ergo hydr jalat SIISTI HaKKI 2400A + EVI 9 T TELIVAUNU, 4 pankkoa, hydr jalat, SIISTI Farmi HK 1000 + telivaunu, hydr jalat, hinta 3500 + alv Hakki 4170 + Hakki 10 ton tuplarunkokärry, hydr esiohjaus Hakki 3310 H + 10 ton teli kärry Hakki 29 + 8 ton telikärry Hakki 3010 A + Lame 10 ton telikärry EVI 2600 + Kronos 8 ton telikärry IRTOKUORMAIMET Patruuna 866 CD hydr esiohjaus, hydr tukijalat, hydr. , varastossa Metsäkone Timberjack 1110 vm.99 31000 h, loglift-nosturi 10 m, hyvät renkaat, etuketjut, takaketjut, AC, webasto, hyväkunt. Maatalouskoneet.. Myös kuljetukset. 040 502 9960 Kuulutukset Huutokaupat Palveluja tarjotaan Työpaikat ja virat Henkilökohtaiset ä h k ö t a r v i k k e e t verkkokauppa www. Seinäja kattovikaisia 6 m, 12 m ja 13,5 m merikontteja eri satamissa. Bargman TSV800 täsmälevitin, teli, Tomahawk 5050 pyöräpaalisilppuri UUSI, EDULLINEN Käyt Elho pyöräpaalileikkuri Käyt kilpi pyöräpaalileikkuri Volvo S80, SUMMUM 3,2 vm -07, ajettu 135 tkm, on ollut uudesta asti omassa käytössä, huippusiisti. www.valparts.fi Tino 040 553 4600 • Mico 040 1678 818 Purkukoneiden osto 040 553 4600 Käytettyä TRUKKIHYLLYÄ sekä VARASTOHYLLYÄ edullisesti. Valmiit vuokralaiset. jalat Evi 255 hydr. SÄHKÖ LILJA OY Elon Sora ja Sepeli Oy Makkaratarjoilu! Myydään HEINÄÄ. NOSTO-OVET 040-7730010 DOORWAY.FI NOSTO-OVET myös taittoja rullaovet. Laihialla. 0503585040 Maaja metsätaloustuotteita Muut tuotteet Rakennustarvikkeita Tarjotaan vuokralle Vuokrataan Maatalouskoneita Tapahtumat Kiinteistöt ja tontit Yrityksiä Väderstad Rapid 400C Hyväkuntoinen kone!!! P. Projektimyynti 044 9677078, Lahti 050 4134 112 Seinäjoki 0400 564282 www.ovimestari.com. 11/18, siisti, h. 019 419 428 Stipendi haettavissa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen maatalousalan opiskelijoille Itikka osuuskunta myöntää osuuskunnan 100-vuotisjuhlarahastosta vuosittain stipendejä omalta toimialueeltansa kotoisin oleville yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. Mitsubishi Canter -88 6 tn. LAADUKKAAT GREEN POWER VÄLIPAKKAIMET Tilaa ennakkoon ja säästä! Tarjous voimassa 15.12.18 saakka. jalat, monivipuventtiilipöytä Patruuna 50 2-vipu ergo hydr tukijalat Hakki 2500 A sähkö on/off-pöytä, aut.jatke hydr. 11.12.2018 klo 10-14 · Kirkkokuja 77, 63640 Jukaja, Laihia Tervetuloa Juhana Hilmolan tilalle avoimet ovet Uuden emolehmärakennuksen Tarjolla makkaraa ja kahvia! Tervetuloa Saloon tutustumaan Lautkosken Tila Oy:n uuteen 240-paikkaiseen lämminkasvattamoon. Katso kuvia+listaa osoitteesta www.LSRealisointi.fi TERVETULOA !! Lounais-Suomen Realisointi Oy/ Meklari Markku Bang, p. Maksuaika 7 vrk. Huutokaupassa myydään ulosottokaaren 5 luvun 75 § mukaisesti kaikki maatilan ulosmitattu irtain omaisuus, ellei pakottavaa estettä tätä ennen tule. 0500 660106. KLO 11-14 AVOIMET OVET Osoite: Teemu Nummiluikki, 044 566 9900 Katja Vättö, 040 865 2270 Lisätietoja: Pappilankyläntie 452, Kuusjoki Opastus Kuusjoen keskustasta Vainiontien kautta. Maija ja Viljo Heikkinen P. AJAX 3,2 nivelaura, euros. Kiväärin äänenvaimentajat www.ouluntyostokeskus.com 08-31131 33, 040-5085833 Ostetaan REHUVILJAA! Kauraa, ohraa ja vehnää. Hiekoitin k-auto ROCLA 24 v. f i n n p a r t t i a . K-auton alusta vankkuri 2-aks. P. P. Konehuolto T. joulukuuta 2018 + 400 MUUTA KONETTA. Niittomurskain Elho arrow 3700 molemminpuolin niittävä, vähän ajettu LANTAKÄRRYT Uusi Alima ES-11 hydr.perälauta, 4-pohjaketju, pystykela 13-kuut. 3000l. 370 € Monitra plus 10/30 510 € / tynnyri Super HPD 15/40 535 € / tynnyri Super HPD 10/40 610 € / tynnyri Kaikki hinnat sisältävät alv 24 % Vähätalo Yhtiöt, Salo KYSY MYÖS MUITA VOITELUAINEITA Kaikki Teboil voiteluaineet P. Asennettuina (myös moottoreilla). 050-5537747 Loimaa. eld Leyland David Brown varaosia ja etukuormain traktoreita. 040-8676494 LISÄTIETOJA NISULAFOREST.COM URJALAAN 11.12.2018 klo 10-14 osoitteeseen Lellantie 115 TERVETULOA TYÖNÄYTÖKSIIN SONKAJÄRVELLE 13.12.2018 klo 10-14 osoitteeseen Honkakoskentie 2639 (1.5 km Paisuasta päin) . 040-8481850 Nuf. DEEREN varaosat suoraan hyllystä JD puimurien osat edullisesti. f i Noutohalli Joutnantie 76, 25500 Perniö, puh 02 727 200 F i n n p a r t t i a s t a Käytä hyödyksi valttejamme: edulliset hinnat suuret varastomäärät nopeat ja varmat toimitukset MST 188 x 50 mm_MST 188 x 50mm 27.11.2018 17:22 Sivu 1 MB kuorma-auto -86 14 tn. 2004 Toyota Corolla h-auto, -01 Toyota Hiace 2,4 dsl p-auto, jarruton kuomullinen peräkärry, useita omavalmisteisia traktorinperäkärryjä kipillä, kasvinsuojeluruiskut, kylvökoneet, useita äkeitä. Moottoripalkit, tukivarret, etuakselit sekä taka-akselit kaikkiin henkilöja pakettiautoihin, uusina sekä käytettyinä. Deutz Kubota moottorit-varaosat-huolto www.kratmo.. Sovimme nyt syksyn aikana kauden 2019 LVI-urakat. P. vaimennin 3 pistekiinn. Päätöksen stipendien myöntämisestä tekee osuuskunnan hallitus. Junkkari 250GT hakkuri, kuormasyötöllä no stress nivelakseli Käyt Hakki hakehakkuri 250 hydr syöttö Soolo tukkisaha 5 m pöytä, husqvarna 262 xP ketjusaha, vähän käytetty Edullinen isäntälinjan kone JOBO ST75 sykeharvesteri ketjusaha, mittalaite, varastossa Uusi Narva S23 sykeharvesteri, varastossa, edullinen TRAKTORIT JD 3140-4 SG2 hytti -87 uudet renkaat, ilmastointi ajettu 4700 h, siisti MF375-4, -89, 4549 tuntia, 1 omistaja John Deere 1640-2 -81 David Brown 995 -73 Fiat 680 DT -4 -79 Valmet 604 -83 Valmet 502 vm -76, hieno VETERAANIT Ford 4000 -65 Ford Dexta 2000 -66 Harmaa Ferkku -58 UUSI MAC KONEKULJETUSLAVETIT 2ja 3akseliset, matala malli 84 cm Käyt metsäkonelavetti 12 ton, teli Uusi Bigab 20-24 teli, 600x22, 5 sähköhydr konttilukitus, lokasuojat, varastossa Bigab koukkuvaunu 17-20 -07, jousitettu teli sähköhydr ohjaus tuplalisähydrauliikka. VALTRA / VALMET Kierrätysosat takuulla. Stipendejä myönnetään niin kauan kuin varoja rahastossa on. Katso www.nettimökki.com, nro 1632. Japa Pilke + kuljetin ja nivelakseli Estre HM 200 pilkekone + kuljetin Ennakko VM Prime+ 700 hinattava S-äes, palalata+jälkihara 250 pyörät, täysteli 16900,00 + alv Uusi Falc TLF 2500 ulottuvuus 4.13 72 terää, järeä malli (etunostolaiteelle tai takanostolaitteelle) isompi, käy myös isommille ja leveämmille traktoreille LUMIAURAT Stark NL4000 Nivelaura Volvo SOV U-aura 4,2 m, Fin-kauha euros. 18/4R38............720 € 18/4R34......................690 € 14/9R-24 ................... Vuokratuotto n. ENERGIAKOURAT ProSteel 4 Ø20, kuin uusi, hieno Narva 1000-23E keräävä Narva Kesla 23G vähän käytetty Käyt Farma BC18 vähän ajettu Uusi kymppikoura 140 NTP 10-kiinn. Kuljetus. 2,32€ +pvm. Osoitteessa; Mynämäki, katso tarkempi osoite Ke. Kasvattamossa on panostettu eläinten hyvinvointiin asentamalla kumimatot eläinten makuualueelle. 040 558 1605 Nyt edullisesti alkuperäiset MF suodattimet Ilmainen toimitus 2018 www.greenpoweragri.com Uuden 120-paikkaisen hiekkaparsipihaton avajaiset tiistaina 11.12. 0440 851071 LVI SUIHKONEN OY LVISUIHKONEN.FI urakoi ja suunnittelee navetoiden LVI-työt Pirkanmaalta Lappiin. 0400 616 494, 0400 514 924 Tynnyrien toimitus rahtivapaasti Akut edullisesti! Nyt on aika ostaa KETJUT! Grip X nastaja liikenneketjut. P. P. Opiskelun tulee liittyä maaja/tai kotieläintalouteen. Hp. KONEKOSKI.FI Varaosat: 0400-477147 Huolto tilaukset: 050-3765148 Valtra ja Valmet huolto– ja varaosapalvelut Uusikaupunki Tampere Pori H:Linna Hyvinkää Lohja Turku Forssa Loimaa Toimipiste Liikkuva korjaamo Toyota Hilux, vm -08, 2 renkaat, kats. 320.000 € . Sami kauhahiekotin SL 2000 ja SL 2300 3-pist/Euro sov. jatke, hydr. MT.FI/ilmoitus Tilaa MT Maaseudun Tulevaisuus koostuu kolme kertaa viikossa ilmestyvästä painetusta sanomalehdestä ja jatkuvasti päivittyvästä MT.FI-uutissivustosta. 040 7022065 ÅLANDS HUSHÅLLNINGSSÄLLSKAP REKRYTERAR VD med ett särskilt uppdrag att bidra till det åländska lantbrukets utveckling Läs mer på www.landsbygd.ax/hushallningssallskapet Ok-talo+2 tuotantohallia Laitilassa. 050 5185122. KYSY! KULJETUS YMPÄRI SUOMEN! Vöyrin Kone ja Traktori Oy www.vmt.fi P. Patruuna 970 CD laippasov., hydr esiohjaus, hydr. Tarjoa rohkeasti. MT.FI/tilaa. 050 4542999 Klapisäkit ja muut suursäkit ZYMOTEC OY P. Rahtivapaa toim. 12.12.2018 ilmoituksesta + netistä. Suodattimet tarjoushinnoin. tai puhelimitse 0400 895174 Selvännäkijä Seija Holm ratkaisee ongelmasi jo yhdellä soitolla. Laukkanen Oy 0500 226028, 02 4875965 www.konehuoltolaukkanen.. vaimennin Patruuna 3200 hydr. 040 5156725 KYLVÖSIEMENET JUNTTILASTA VILJANJA NURMEN SIEMENET HERNEEN SIEMENET VILJAJA NURMISEOKSET MYÖS LUOMUTILOILLE! JUNTTILAN TILA, SASTAMALA P.0400 777 192, 040 41 77292 WWW.JUNTTILANTILA.FI Isoja palapinta renkaita, myös pienempiä! P. www.rackman.. Laadukkaat, toimivat, takuulla. jatke sähköpöytä, HIENO FMA 1800 5,0 m mek. jalat, SIISTI Farmi vinssi + kuormauspuomi, hydr kääntö Renki juontokoura mek. 2 kpl hlöauton peräkärryjä. Oili Jalonen Oy P. P
Omaverossa näkyvät vuosien 2012–2017 verotuspäätösten yksilöintiedot, kuten päätöspäivä, päätös numero ja verolaji. Mavi on koonnut nettisivuil leen tietopaketin luomukorvauk seen ensi vuodelle kaavailluis ta rajoituksista. Maaseudun Tulevaisuus 19 keskiviikkona 5. Kotieläintilan hehtaa rikorvaus on kotieläintilan koro tuksen verran eli 134 euroa kor keampi. Tänä vuonna luomussa olevat lohkot liittyvät Mavin mukaan automaattisesti omaan luomu sitoumukseen, kun ne lisätään Vipupalvelussa päätukihake mukseen. Maataloustukien maksuaikatauluja 2018 Lähde: Maaseutuvirasto *) Kotieläinkorotus maksetaan ensi vuonna Joulukuu Perustuki, ennakko noin 95 prosenttia tuesta Viherryttämistuki, ennakko noin 95 prosenttia tuesta Nuoren viljelijän tuki, ennakko noin 95 prosenttia tuesta Peltokasvipalkkio, ennakko noin 95 prosenttia tuesta EU:n lypsylehmäpalkkio ajanjaksolta 1.1.–15.9. Suunnitelmat eivät rajoita korvausten maksamista nykyi sille luomutiloille. EUkomissio on päättänyt jat kaa yksimahaisten valkuaisrehun poikkeuslupaa vuoden 2020 lop puun. Poikkeuksena on vain tilanne, jossa viljelijä on ilmoittanut levityksen tarpeesta kunnan ympäristö viranomaiselle loka kuun loppuun mennessä. Lista valottaa maa ja metsätalousministeriön suunnitelmien vaikutuksia niin nykyisiin luomutiloihin kuin luomua harkitseviinkin tiloihin. Vaihto onnistuu myös toi sinpäin, kotieläinsitomuksesta kasvintuotannon sitoumukseksi. 312,00 162,00 81,00 Digi kestotilaus 166,80 83,40 41,70 Kaikki hinnat ja tilausvaihtoehdot osoitteessa mt.fi/tilaa Kestotilaus sisältää MT:n verkkopalvelut: uutispalvelun, näköislehdet ja arkistot sekä sääpalvelun. Tavanomaista rehua käyttävän luomutilan on pidettävä kirjaa käyttämistään rehuista ja varmis tettava, ettei tavanomaisen valku aisrehun määrä ei ylitä sallittua viittä prosenttia 12 kuukauden jaksolla. Osoitelähde:Viestilehdet Oy:n asiakasja markkinointirekisteri. Tilaus laskutetaan laskutusjakson alussa voimassa olevalla hinnalla. Positiivilista kotieläintilan tukena A, D C C A, B C, D D A C A, B, D C A, C A, D C A, B, C D D D D D C A, D A, B, D D C D C D A, B, C D D D A, B, D D Rehunvalmistajat, joilla rehuhygienia-asetuksen mukainen laadunvalvontasuunnitelma • Sata-Öljy Oy • Suomen Viljava Oy • Vilomix Finland Oy C varastointia/ käsittelyä A, B, D • AP-Mylly Oy • Farmirehu Tapani Korpela • Hauhon Myllärit Oy • Hilannon Mylly ky • Oripään Koneasema Oy • Pohjanmaan Rehujauhatus Oy • Rehunsekoittamo Terho Mylly Oy • Rehupalvelu Kulmanen • Rehupalvelu Torikka & Isolauri Oy • Samuli Simula Oy • Tarvasjoen Rehupojat Oy • Tilaviljasekoitus Oska Oy Rehujen ja rehuraaka-aineiden tuojat Rahtisekoittajat • Agrox Oy • Alavuden Öljynpuristamo Oy • Altia Oy/Koskenkorva • A-Rehu Oy – Koskenkorva – Varkaus • Avena Nordic Grain Oy – Avena Kantvik Oy • Biofarm Oy • Biokasvu Oy • Elixi Oil Oy • Oy Feedex Ab • Finnamyl Oy • Hankkija Oy – Kotka – Seinäjoki – Säkylä – Turku • Isofarmi Oy • Kankaisten Öljykasvit Oy • Kinnusen Mylly Oy • Kärki Nutrition Oy (Kärki-Agri) • Lappajärven rehu osk. Ilmoitusten viimeinen jättöaika: maanantain lehteen perjantaina kello 10.00 keskiviikon lehteen maanantaina kello 16.00 perjantain lehteen keskiviikkona kello 16.00 Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisussa sattuneesta virheestä tai poisjäämisestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Poikkeusluvan ehdot pysyvät samoina kuin tähänkin asti. Luomutilaksi voi ryhtyä myös ilman sitoumusta. Ilmoitus kuivalannan aumauksesta: www.ymparisto.fi > Asiointi, luvat ja ympäristövaikutusten arviointi > Lomakkeet > Maatalouden ympäristön suojelun lomakkeet Verotusta voi korjata useita vuosia Viime vuoden verotus päättyi 31.10. MUISTA MYÖS Lannan voi tarvittaessa aumata Nitraattiasetus sallii kuiva lannan varastoinnin aumattuna, kun lannan kuivaainepitoisuus on vähintään 30 prosenttia. Luonnonmukaiselle kasvi tai kotieläintuotannolle maksetaan korvausta luomusitoumuksen perusteella myös ensi vuonna. Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.). Poikkeuslupaa jatkettiin vii meksi viime vuonna, jolloin käyt tö sallittiin tämän vuoden lop puun. Aumauksesta ilmoitetaan ympä ristöhallinnon lomakkeella, joka on tulostettavissa ympäristö hallinnon nettisivulta. Nitraattiasetuksen mukaan lantaa tai orgaanisia lannoite valmisteita ei saa levittää pelloille enää marraskuussa. Aumaamisesta pitää tehdä ilmoitus kunnan ympäristö viranomaiselle viimeistään 14 vuorokautta ennen aumausta. Vaikka uusia luomusitoumuksia ei tehdä eikä luomun piiriin voi saada uutta alaa, sitomukseen voi entiseen tapaan liittää sellai sia lohkoja, jotka ovat olleet jon kun muun luomutilan luomu sitoumuksessa tänä vuonna. Käytetyn valkuaisrehun määrä lasketaan maatalousperäisten rehujen sisältämästä kuiva aineesta. EU:n nautapalkkio ajanjaksolta 1.1.–15.9. Lista luomun muutoksista: www.mavi.fi > Tuet ja palvelut > Viljelijä > Luonnonmukainen tuotanto Muistilista TEKSTI: JUHANI REKU GRAFIIKKA: JUKKA PASONEN Mavi listasi neuvot luomuun ensi vuodelle Luomuun voi siir tyä, vaikka uusia luomusitoumuksia ei ensi vuonna tehtäisikään. Avomaanvihannesten viljelyssä korvaus on 600 euroa hehtaarilta. Vuosien 2012– 2016 verotusta on mahdollista muuttaa viiden vuoden ajan verovuoden päättymisen jäl keen eli vuoden 2012 verotuk seen voi hakea muutosta vielä tämän vuoden loppuun. Luo musikojen ja siipikarjan rehus ta saa 12 kuukauden aikana olla muuta kuin luonnonmukaista rehua enintään viisi prosenttia. Rekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. TILAUSJA JAKELUASIAT Puhelin: 020 413 2277 (arkisin kello 8–21) Sähköposti: tilaajapalvelu@mt.fi Verkko-osoite: mt.fi Tilaushintoja kotimaassa: 12 kk 6 kk 3 kk Painettu + digi kesto 246,00 132,00 66,00 Painettu + digi määräaik. Lantaa ei saa levittää lumi peitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. PALVELUNUMEROT 0204-alkuiset numerot ovat maksullisia. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Sen sijaan päätösten sisältö näkyy Oma verossa vasta verovuodesta 2018 alkaen eli ensi vuonna ve rotuksen päättymisen jälkeen. 11.12. Tavanomaisten valkuaisrehuja voi käyttää luomusikojen ja siipi karjan ruokinnassa myös kahtena seuraavana vuonna. Tämänhetkisen tiedon mukaan ensi vuonna ei tehdä lainkaan uusia luomusitoumuksia eikä vanhojen sitoumusten alaa kas vattaa. Rajoitus koskee kaikkia tiloja riippumatta siitä, onko tila si toutunut ympäristökorvaukseen vai ei. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä Tilaajapalveluun. Luonnon mukaisen tuotannon voi aloittaa ilmoittamalla tilansa luonnon mukaisen tuotannon valvonta järjestelmään. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä myös sähköisesti Omavero palvelussa. PAINO Lehtisepät Oy, Jyväskylän paino 2018. n lokakuun arvonlisäverojen maksun eräpäivä muilla kuin vuosimenettelyssä olevilla arvonlisäverovelvollisilla.. joulukuuta 2018 PÖYRÖÖT VENETSIJÄRVI MUSTA HEVONEN VIIVI JA WAGNER VÄINÖ MIKA MOKANEN (MA JA KE) SOPULISTIT (PE) MUKULA MARK TRAIL JULKAISIJA Viestilehdet Oy Puhelin: 020 413 2155 Postiosoite: PL 440, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Simonkatu 6, Helsinki Verkko-osoite: viestilehdet.fi ISSN 1458-8021 Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen toteutustai jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaisesti. Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. Tavanomai sen rehun käyttö edellyttää, että luomutilalla ei ole saatavilla luon nonmukaista valkuaisrehua. n Viimeinen päivä ilmoittaa lokakuussa tehdyistä raken nusurakoista verottajalle. Jos tilinumeroa ei ole ilmoitettu Verohallintoon, palautus maksetaan maksuosoituksena OP:n välityksellä. n marraskuun työnantajasuori tukset, muut ennakonpidätyk set ja lähdeverot: Omaaloit teisen veroilmoituksen eräpäivä Omaveropalvelussa. Jos verotusta on tarpeen muut taa, se tehdään kirjallisella oi kaisuvaatimuksella, esimerkiksi lomakkeella 3308 (Tuloveron oikaisuvaatimus). (06) 412 6999 D = rehuseosten valmistus E = omavalvontaohjelma, ulkomainen * = tuontitoiminta satunnaista A = rehuraaka-aineiden tuonti C = rehuraaka-aineiden valmistus B = rehuseosten maahantuonti Kivennäisja vitamiinivalmisteiden tuonti ja valmistus sekä rehuaineiden ja rehuseosten jälleenmyynti eivät kuulu positiivilistatoiminnan piiriin, mikäli niiden ei katsota aiheuttavan salmonellariskiä. Lehti ei ole korvausvelvollinen, jos sen lähettäminen tilaajalle lakon tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi keskeytyy. Myös nykyisen kasvintuotan non sitoumuksen voi vaihtaa ensi vuonnakin kotieläinsitoumuk seksi. Valkuaisrehupoikkeus yksimahaisille jatkuu luomussa Luomutila voi käyttää osittain tavanomaista valkuaisrehua, jos luomurehua ei ole saatavilla. Kestotilaus jatkuu automaattisesti, ellei tilausta peruuteta. ILMOITUSMYYNTI Puhelin: 020 413 2321 (arkisin kello 8–16) Sähköposti: ilmoitus@mt.fi Ilmoituksia voi jättää myös itsepalveluna osoitteessa mt.fi/ilmoitus. Viime vuoden verotusta on mahdollista muuttaa kolmen vuoden ajan verovuoden päättymisen jälkeen eli vuoden 2020 loppuun. Verotuksen päättymisen jälkeenkin omia verotietojaan voi vielä muuttaa. 12.12. • Lapuan Peruna Oy • Liperin Mylly • Nordic Soya Oy • Pohjois-Pielaveden Maatalouspalvelu Oy • Raisioagro Oy – Kouvola – Raisio – Ylivieska • RehuX Oy • Satarehu Oy • Berner Oy • Feed Imports Oy • Feedline Ltd • Oy Henry Teirs Ltd • HK Scan Finland Oy • Lantmännen Agro Oy • Lantmännen ek för/Lantbruk, Holmsundin tehdas (Ruotsi) Västeråsin tehdas (Ruotsi) • NHK-Keskus Oy • Nutrisuin Suomi Oy • RV Eurotrading AG Oy • Oy Teollisuushankinta TH Ab • VetAgro Oy • WK Agro Oy A B A A A, B A, B E E B B A, B B A, B B Lisätietoja puh. Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Lomake Verohallinnon sivuilla: www.vero.fi > Tietoa Verohallinnosta > Yhteystiedot ja asiointi > Lomakkeet TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 5.12. Tällöinkin lantaa saa levittää vain, jos olosuhteet sen sallivat. n Veronpalautukset vuodelta 2017 maksetaan pankkitileil le (muut kuin yhteisöt). Eläinten terveys ETT ry pitää kotieläintilan tueksi positiivilistaa rehualan yrityksistä, jotka sitoutuvat muun muassa tarkastamaan jokaisen tuomansa tuotantoeläimille tarkoitetun rehuerän ja rehujen raaka-aineet salmonellan varalta. Tilan ei tarvitse hakea tavan omaisen valkuaisrehun käyttöön erillistä lupaa, kunhan tila ei ylitä poikkeusluvan sallimaa enim mäismäärää. Lomak keen yhteydessä on lueteltu tarkemmin niin aumalle ja sen sijainnille kuin lannalle asetetut vaatimukset. Kasvinviljelytilalle korvausta maksetaan 160 euroa hehtaarille vuodessa
Sallan Naruskalla ja Kuusamon Kiuta könkäällä lunta ei tiistaina ollut lainkaan. Kysy lisää 2019 sopimuslisistä ja viljelysopimuksista myyjältäsi! Kasvuohjelman resepti Nousu-ohralle: • Kylvölannoitus: YaraMila Y3 N 89 kg/ha • Rikkatorjunta: Pixxaro Pro-pakkaus: Pixxaro EC 0,25 l/ha + Primus 0,075 l/ha • Kirvojen torjunta: Danadim Progress 0,4 l/ha • Kasvunsääde: Moddus Evo 0,15 l/ha • Lehtilannoitus: YaraVita Starphos 3 l/ha • Täydennyslannoitus: YaraMila NK1 N 18 kg/ha • Tautiaine: Elatus Era 0,6 l/ha KASVUOHJELMALLA NOUSU TUOTTI 1007 KG/HA ENEMMÄN SATOA JA VALKUAINEN PARANI 129 KG/HA! Sadon laatutiedot Minimipanostus Kasvuohjelma HLP kg 66,9 67,3 Rv % 11,7 11,9 Tärkkelys 62,1 61,7 Minimipanostus: YaraMila Y3 N 88 kg/ha, Pixxaro EC 0,25 l/ha + Primus 0,075 l/ha, Dadadim Progress 0,4 l/ha. Lapissa lumipeitteestä puuttuu noin 20 senttimetriä Lumisateiden ansiosta tilanne muuttuu lähemmäs normaalia tämän viikon aikana. Tilaa lähettämällä tekstiviesti: TILAUS KAV9002 sekä nimesi ja osoitteesi numeroon 13526. Lähipäivinä lumitilanne voi normalisoitua, päivystävä me teorologi Hannu Valta Ilma tieteen laitokselta kertoo. 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Sa to kg /h a Minimipanostus Kasvuohjelma NOUSU – kaksitahoinen ohra havaintokaistatulos, Elimäki 2018 HYÖDYNNÄ KASVUOHJELMAN RESEPTIT VILJELYSSÄSI Tutustu kaikkiin Kasvuohjelman koetuloksiin: hankk. MT.FI:hin QR-koodin kautta Vielä perjantaina aasialais turistit joutuivat Rovaniemellä vetämään lentolaukkujaan vesi sateessa. ”Tämänhetkinen tilanne poikkeaa tyypillisestä Lapissa noin 20 senttiä, maan etelä ja keskiosissa 2–10 senttiä.” Lumipeitteen vähyys johtuu lauhasta marraskuusta. a. Normaali tekstiviestin hinta. Sen vuoksi lunta ei päässyt muodostumaan.” VILLE SIISKONEN. Tieto ei pidä paikkaansa. VUOSIKERTA KÄYTETTY MF 6100 -SARJA PIENI MAASTURI SUZUKI JIMNY TEEMANA RAKENTAMINEN Vertailussa 8-tonniset kaivukoneet HELPOSTI SIIRRETTÄVÄT PUOLUEETON TEKNINEN AMMATTILEHTI NRO 17 5.12.2018 IRTONUMERO 10,90 € (SIS. 36,00 € ). marraskuuta ja Helsingissä 31. ALV.) 66. Tarjous on voimassa 26.12.2018 asti kotimaassa. TILAA KONEVIESTI ITSELLESI! UUSIN LEHTIPISTEISSÄ NYT! Helsingin MaatalousKonemessut • EuroTier • Metsälannoitusta mönkijällä • Mammut-betoninsekoitin Pieni otsikko ISO OTSIKKOOOOOO PUOLUEETON TEKNINEN AMMATTILEHTI IRTONUMERO 10,90 € (SIS. Siiskosen mukaan marras– joulukuun vaihteessa Lapin pohjois ja keskiosissa on tyy pillisesti 20–30 senttiä lunta. Tai netissä: koneviesti.?/netti. 5 vrk:n sääennuste 5.12.–10.12. Yksi rapu painaa keskimäärin noin 45 grammaa. Sen vuoksi lunta ei päässyt muodostu maan”, Siiskonen kertoo. 180 160 140 120 100 80 Lähiajan sää Matalapaine on Suomen yllä ja sää on epävakaista sekä pilvistä. VUOSIKERTA Hae omasi! N ro 17 20 18 Te em an a ra ke nta m ine n, Kä yte tty M F 61 00 , N äy tte lyu utu uk sia , Su zu ki Jim ny Ku ro tta jat myynti 010 217 6776 vaihde 010 217 6777 www.tilasiemen.fi ASTRONAUTE Herneiden ykkönen! Palvelevasta siementalosta TEE VILJELY SOPIMUS! Saat sopimuslisän Nousuja Propino-ohralle, Harmony-kauralle ja Kreivi BOR kevätvehnälle, kun hankit siemenet viljelysopimusalalle Hankk. Ilmatieteilijät määrittelevät harvinaiseksi tilanteen, joka toistuu 10–30 vuoden välein ja poikkeukselliseksi tilanteen, joka toistuu harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Myös etelässä maa voi muut tua valkoiseksi hajanaisten lu misateiden ansiosta. Tuuli on enimmäkseen kohtalaista, etelässä ja lännessä myös puuskaista. Si sävesien kuhasaalis oli Luon nonvarakeskuksen tilaston mu kaan 710 000 kiloa. 1–5 5–10 Senttimetriä 10–25 Lähde: Foreca Rovaniemi Oulu Kajaani Kokkola Vaasa Jyväskylä Kuopio Mikkeli Lahti Tampere Turku Helsinki Kouvola Lappeenranta Seinäjoki Pori ”Pitkä lauha etelävirtaus piti lämpötilat plussan puolella pohjoista myöten. alta. Paikoin tulee myös jäätävää tihkua. 30 vrk sadesumma (mm) 4.11.–4.12. JOULUKUUTA 2018 NRO 143 +3 -3 20 15 10 5 2 1 Sade-ennuste (mm) 5.12.–7.12. Viikonlopun ja alkuviikon lumisateet hieman kaunistivat maisemaa, mutta lumitilanne on silti paikoin kehno talven aktiviteetteja ajatellen. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy verkosta viestilehdet.?. Jos lauantain matala paine jaksaa nousta, lunta voi tulla vielä 5–10 senttiä lisää.” Keskiseen Suomeen tulee lähipäivinä 5–10 senttiä lunta. /kasvuohjelma-koetulokset Oikaisu MT:n uutisessa ”Muikku yhä yk könen – kuhan merkitys nousi” (MT 3.12.) mainittiin virheelli sesti, että täplärapua olisi viime vuonna nostettu sisävesistä pai nossa mitattuna enemmän kuin kuhaa. Marraskuun lopulla Suo meen tuli kylmää ilmaa, mutta silloin oli kuivaa, joten lunta ei kertynyt. Länsi ja etelärannikolla on niin ikään pitkälti lumetonta, muualla lunta on parin sentin kerros. Yli kymmenen päivän pää hän sään ennustettavuus vai keutuu, joten joulun lumitilan netta hän ei lähde arvailemaan. Lapin eteläosista KeskiSuo meen ja PohjoisKarjalaan ulot tuvalla alueella lunta on näihin aikoihin tyypillisesti 10–20 senttiä lunta ja Länsi ja Etelä Suomessa 1–10 senttiä. SUVI JYLHÄNLEHTO UTSJOKI–ROVANIEMI-OULU SAARA LAVI Utsjoella oli viime viikolla vajaan kymmenen sentin lumipeite. Tänään Huomenna +0 -5 -1 -4 -0 -4 +1 -3 +1 -1 +1 -1 +1 -4 +1 -2 +2 -3 +2 -1 +2 -2 +2 -2 -2 -9 -1 -17 -2 -16 -2 -8 -1 -5 -1 -3 -1 -5 -1 -5 -1 -5 -1 -3 -1 -6 -2 -5 Aurinko nousee Helsingissä kello 9:04 ja laskee kello 15:17 Oulussa kello 9:59 ja laskee kello 14:18 Utsjoella kello ja laskee kello yöllä Helsinki +5 Turku +3 Jomala +3 Pori +2 Niinisalo +1 Tampere +2 Jokioinen +2 Lahti +2 Kouvola +3 Lappeenranta +3 Mikkeli +2 Ilomantsi +1 Joensuu +1 Kuopio +2 Lapinlahti +2 Viitasaari +2 Jyväskylä +2 Ähtäri +1 Kauhajoki +1 Vaasa +2 Ylivieska +1 Kajaani +1 Oulunsalo +1 Pudasjärvi -0 Suomussalmi -1 Kuusamo -3 Rovaniemi -2 Pello -3 Salla -3 Sodankylä -3 Kilpisjärvi -5 Utsjoki -5 to +1 +1 +2 +1 -1 -1 -2 -2 -3 -2 -0 -2 -1 -1 -1 -1 -1 -2 -1 -0 -2 -2 -1 -2 -2 -3 -1 -2 -4 -1 -4 -0 pe +1 +1 +4 +1 -0 -1 -0 -1 -0 -1 -3 -5 -4 -3 -4 -3 -3 -3 -1 -0 -4 -5 -3 -5 -6 -6 -7 -11 -8 -10 -15 -11 la +4 +5 +5 +3 +1 +1 +2 +0 +0 -2 -1 -3 -3 -3 -3 -2 -1 -1 +1 +0 -2 -3 -3 -3 -4 -5 -4 -5 -6 -7 -9 -17 su +4 +2 +4 +2 +1 +1 +1 +1 +1 +1 +1 -1 -1 +1 +0 +1 +1 +1 +1 +1 +1 -0 +1 -0 -1 -2 -1 -3 -3 -3 -9 -9 ma +2 +1 +2 +0 -0 -0 -0 -0 +1 +1 -1 -0 -1 -0 -1 -0 -1 -1 -1 -0 -1 -1 -1 -2 -2 -3 -2 -4 -3 -3 -8 -4 Kestotilaajana hyödyt eniten! MAATALOUSRENKAAT www.agrirengaspiste.fi 3 numeroa vain 29,90 € (norm. MT sää KESKIVIIKKONA 5. lokakuuta, Jy väskylässä 26. Palvelu toimii kaikissa kotimaan mobiiliverkoissa. Kuhan jälkeen seuraavak si runsain saaliskala oli kuore 480 000 kilolla. ”Maan etelä ja keskiosissa lunta on tavanomaista vähem män, mutta ei poikkeuksellisen tai harvinaisen vähän.” Eniten lunta on Käsivarren Lapissa. ”Keskiviikon ja torstain ai kana Lappiin sataa 5–15 senttiä lunta. Täplärapuja pyydettiin 783 000 kappaletta. ”Pitkä lauha etelävirtaus piti lämpötilat plussan puolella pohjoista myöten. ”Ensi viikolla korkeapai ne vahvistuu eli sää on tavan omaista kuivempi”, Valta sanoo. ”Lapin maakunnassa on har vinaisen tai poikkeuksellisen vähän lunta”, Ilmatieteen lai toksen ilmastopalvelun meteo rologi Ville Siiskonen kertoo. Nimija yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa henkilötietolain mukaisesti. Kilpisjärven mittaus pisteellä oli tiistaiaamuna 15 senttimetriä lunta. Lumiraja tuli vastaan Sodankylän tietämillä. Lämpötila on laajalti 0...+3, Lapissa 0...-5 astetta. Tilaustunnus: KAV9002. Lumen syvyys 4.12.2018. Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja se laskutetaan tilauksen alettua. Maan keskija pohjoisosassa sataa monin paikoin räntää tai lunta, etelämpänä aluksi myös vettä. Pysyvä lumipeite on Ilma tieteen laitoksen tilastojen mukaan tullut Sodankylässä keskimäärin 26. ALV.) 66. joulukuuta. Monin paikoin Lapissa on vain pari senttiä lunta. Myös itä rajalla on paikoin yli 10 senttiä lunta