ELOKUUTA 2022 NRO 91 PERUSTETTU 1916 – 106 VUOTTA KOKO SUOMEN ASIALLA MT.FI IRTONUMERO 4,00 € Elokuun Pirkka-lehti on ilmestynyt 3.8. Pirkkaja K-Ruoka-lehti Plussa-kortilla €. PERJANTAINA 5. Ilman Plussa-korttia 4,90 €. Vain K-kaupoista. Neljän sukupolven ruokalautasilla mikä on muuttunut?
Tälle perustalle Suomen puolustus ja asevelvollisuusjärjestelmä nojaavat”, totesi puolustusministeri Antti Kaikkonen MT:n haastattelussa 13.4. Esimerkiksi Saksan Frankfurtin ja Münchenin lentokentillä on ollut viime viikkoina runsaasti viivästyksiä ja lentojen peruutuksia. Suomalaisen politiikan suurten ja keskisuurten nimien Venäjä-ajatusten välittäminen on tietenkin jo demokratian ytimessä. Kaiken kaikkiaan Suomessa käytetään terveydenhuoltoon verraten vähän rahaa. Tämä nähdään myös hyökkääjää vastaan taistelevassa Ukrainassa, joka on kyennyt pitämään tietoverkot toiminnassa. Lentokoneiden moottoreiden pakokaasut muodostuvat samoista aineista kuin muidenkin moottoreiden päästöt. HUS:n mukaan myös alan opiskelijoiden halukkuus työskennellä kesäaikana on vähentynyt. Arvio ei sisällä cirrus-pilvien muodostumisen vaikutusta, sillä sitä ei vielä tunneta kunnolla, selviää Lentoliikennejailmasto-sivulta. Ruuhkat lentokentillä johtuvat siitä, että ilmailualalla on vähemmän henkilökuntaa kuin kasvanut matkustajamäärä vaatisi. Suomi, suomalaiset, suomalaisuus. Kirjoittaja on europarlamentaarikko (kok.) VIERAILIJA Suomalainen käsitys suhteesta Venäjään PETRI SARVAMAA petri.sarvamaa@ europarl.europa.eu PÄÄKIRJOITUS K ansalaisten usko Suomen kykyyn puolustaa koko maan aluetta ulkopuolisia uhkia vastaan oli vahva jo ennen kuin Venäjä käynnisti täysimittaiset sotatoimet Ukrainassa helmikuussa. Mutta Venäjä-taudin lonkerot ovat Suomessa paljon syvemmällä kuin politiikan lööpeissä. Vatsaa sisään vetäen, poskia suipistaen ja vain tarkkaan tietystä kulmasta. Helsinki-Vantaan lentokentällä tilanne on ollut rauhallinen, mutta matkustajamäärät ovat sielläkin tänä vuonna vilkastuneet. Lentoliikenteen päästöt ovat noin kolme prosenttia EU:n globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Pitää ymmärtää, että kaikkien edellämainittujen yritysten ja niiden valintojen takana on nimiä, ihmisiä. Tämän jälkeen usko on vain vahvistunut. Paljon on tekemistä myös palvelustaan suorittavien fyysisen kunnon kanssa: yhä useampi nuori laiminlyö riittävän liikunnan ja tätä vajetta joudutaan korjaamaan asepalveluksen aikana. Huolimatta siitä, että lentokoneiden tekniikka kehittyy, ympäristövaikutukset tulevat olemaan tuntuvat. Monet lentokentät ovat tänä kesänä ruuhkautuneet, koska ihmisten into matkustaa on niin suuri matkustusrajoitusten loputtua. Paikallisilla päättäjillä ja johtamisella on iso merkitys siinä, kuinka houkuttelevaa hoitotyö on. Saksa on mahdollisesti kestämättömän paineen edessä. Fennovoima, Fortum, Jokerit, Hartwall Areena, SRV, Ville Haapasalo tässä vain muutama ruokahalun herättelijä. Myös lisää rahaa tarvitaan, eikä maakuntaveroa kannata sen takia sulkea pois vaihtoehtojen joukosta. elokuuta 2022 Päätoimittaja: Jouni Kemppainen Päätoimittajan sijainen: uutispäällikkö Niklas Holmberg Toimituspäällikkö: Stina Haaso Sähköposti: etunimi.sukunimi@mt.fi Maaseudun Tulevaisuus on maaja metsätaloustuottajain äänen kannattaja. Julkaisija: Viestimedia Oy Pääkirjoitukset: Heikki Tuuri, Juhani Reku, Jouni Kemppainen ja Niklas Holmberg Alkuviikosta silmiin osui Helsingin Uutisten juttu Suomi-Venäjä -seuran tilanteesta. Näin määriteltyyn maanpuolustukseen sisältyy monia yhteiskunnan häiriöttömän toiminnan kannalta ratkaisevan merkittäviä tekijöitä, esimerkiksi toimiva ja häiriötön elintarviketuotanto, terveydenhoito ja välttämättömän infrastruktuurin ylläpito. Yleisesti ottaen tilanne on vaikein isoissa yliopistokaupungeissa. Tähän suuntaan myös nykyisellään pääosin asevelvollisuuteen perustuvaa maanpuolustusta kannattaa kehittää. Sitran mukaan lentoliikenne kasvaa tällä hetkellä noin viiden prosentin vuosivauhtia, eli se kaksinkertaistuu noin viidessätoista vuodessa. Ilman niitä moni julmuus ja sotarikos jäisi pimentoon ja todistamatta. Useiden tuntien, jopa puolen vuorokauden odotusajat ovat arkea monien sairaaloiden päivystyksissä. Ongelmia on myös muualla. Vastuu sosiaalija terveydenhuollosta siirtyy ensi vuoden alussa hyvinvointialueille, joiden päättäjät valittiin tammikuun aluevaaleissa. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) toukokuussa julkaiseman raportin mukaan 83 prosenttia haluaa, että Suomea tarvittaessa puolustetaan aseellisesti maahan kohdistuvaa hyökkäystä vastaan. Samalla pitäisi muistaa sekin kasvatuksen perussääntö, että syyllistämällä ja moittimalla lopputulos ei ole häävi. Asian pihvi on siinä, että väittämä ei pidä paikkaansa Suomessa on runsain joukoin ihmisiä, jotka pitivät mitä tahansa mahdollisena Venäjältä. Tässä tullaan nyt ristiriitaan, kun katsotaan maataloudelta ja metsätaloudelta vaadittavia ilmastotoimia. Pitää palata alussa mainittuun lauseeseen siitä, että ”ei taatusti kukaan Suomessa olisi voinut uskoa”. Lääkäreitä sen sijaan on useampia vertailumaita vähemmän. Myös alan palkat ovat muita Pohjoismaita matalammat. Kansalaisten korkea maanpuolustustahto on perusta sille, että suomalaiset itse uskovat maansa kykenevän suojautumaan ulkoisia uhkia vastaan. Noin 15 prosenttia nykyikäluokkiin kuuluvista karsitaan asepalveluksesta jo ennen sen alkua, ja samansuuruisella joukolla varusmiespalvelus jää kesken. Vanhustenhoidon hoitajavaje on ollut keskustelussa jo vuosia. Joka tapauksessa tilanne on sellainen, ettei sitä voi pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa hyväksyä. Kirjoittaja on MT:n toimittaja. Tästäkin luvusta on monenlaisia näkemyksiä. Perheja peruspalveluministeri Aki Lindénin mukaan Suomesta puuttuu 10 000-15 000 hoitajaa. Kirjoitin jonnekin reilut 10 vuotta sitten, että Suomen varsinainen itsenäistyminen alkoi vasta Neuvostoliiton hajottua 1990-luvun alkuvuosina. Vaikka lentokaaos tapahtuu nyt tuhansien kilometrien päässä meistä suomalaisista, on ilmastonmuutos asia, jonka pitäisi koskettaa meitä jokaista. Maatalouden kasvaneista ilmastopäästöistä on käyty julkisuudessa kiihkeää keskustelua viime aikoina. MT:n kyselyn perusteella jo 82 prosenttia suomalaisista pitää Suomen omaa puolustuskykyä melko tai erittäin hyvänä. Pahin tilanne on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, jossa tilannetta kuvataan katastrofaaliseksi. Usko ja tahto puolustukseen pitää säilyttää Suomen itsenäisyyttä ja suvereeniutta ei uhata ainoastaan asein. Välttämätön infrastruktuuri ei ole vain teitä tai sähköverkkoja. Kaikkien lentokenttien kapasiteetti ei tahdo kestää. Terveyskeskuksen päivystys on paikka jossa hyvinvointivaltion toiminta viime kädessä mitataan. Tilanne kärjistyy luonnostaan kesälomakaudella. Ihmiset ovat raportoineet myös kadonneista matkalaukuista. Ei pidä kuvitella, että tämä vaativa kansallinen prosessi olisi mitenkään valmis. Kiire ja stressi ajaa ihmisiä vaihtamaan alaa, tai hakeutumaan alun perin toisiin tehtäviin. Maanpuolustus ei kuitenkaan nojaa pelkkään aseelliseen palvelukseen eikä Suomen itsenäisyyttä ja suvereeniutta uhata ainoastaan asein. Medioissa on kesän aikana kerrottu järkyttäviä esimerkkejä siitä, miten potilaiden turvallisuus on vaarantunut päivystysjonoissa. Terveyskeskuksen päivystys on paikka jossa hyvinvointivaltion toiminta viime kädessä mitataan. Venäjän hyökkäyksen jälkeen olemme saaneet kuulla, nähdä ja lukea satojen suomalaisten tilityksiä heidän historiastaan, suhteestaan, uskomuksistaan, puheistaan ja teoistaan liittyen Venäjään. PÄÄKIRJOITUS Maaseudun Tulevaisuus 2 perjantaina 5. MT:n kyselyn tulokset ovat hyvin linjassa myös niiden kyselytutkimusten tulosten kanssa, joissa on selvitetty suomalaisten maanpuolustustahtoa. Euroopan lentokaaos on todennäköisesti vain ripaus siitä, mitä tulemme näkemään tulevaisuudessa. Naisten keskuudessa luotto on hieman alempi kuin miesten keskuudessa, mutta yhtä kaikki vahvasti myös naiset uskovat Suomen ja suomalaisten kykenevän puolustamaan rajojaan. Tämä on luonnollista ja ymmärrettävää, sillä niin jumalattoman kokoinen vaikutus Venäjällä on ja on aina ollut Suomeen ja suomalaisiin. heinäkuuta. Merkittävässä osassa keskeytyksistä taustalla ovat terveydelliset syyt. Mikään näistä ei itsenäisty sanan täydessä merkityksessä, ennen kuin tilitys on tehty perin juurin. Julkisuuteen on tultu joko itse tai toimittajien vaivaamana kuin kansalliselle rippialttarille. Toki monet suomalaisetkin lentävät nyt lomille, mutta suhteutettuna Saksan lentoliikenteeseen ja 83 miljoonan asukaslukuun se on vain marginaalinen osa. Uudet organisaatiot tarjoavat mahdollisuuden parantaa työn organisointia ja asettaa asiat tärkeysjärjestykseen. Haapasalon mainitsen nimeltä, koska hän on näkyvästi kertonut historiastaan, tosin tietysti valikoiden, mikä on vain inhimillistä. Ratkaisuksi lentoliikenteen päästöille on kaavailtu muun muassa uusiutuvia polttoaineita. Olisi tärkeää tarjota mielekkäitä maanpuolustustehtäviä myös sille 30 prosentille ikäluokasta, joka nykyisin putoaa asepalveluksen ulkopuolelle. Toiminta onkin tehokasta, kuten koronaepidemian hoito on osoittanut. Erityisesti yksi lause jäi pyörimään päähän: ”Ei taatusti kukaan Suomessa olisi voinut uskoa, että tällaista tapahtuu”, totesi juttuun haastateltu seuran Etelä-Suomen aluepäällikkö Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Ihmisen kaikesta toiminnasta lentoliikenteen päästöjen osuus ilmakehän lämmittämisestä on arvioiden mukaan noin 3,5–4 prosenttia. Niiden ongelma on tällä hetkellä kuitenkin hinta ja saatavuuus, kommentoi opettaja Heini Noronen-Juhola Haaga-Heliasta Ylen aamussa 19. Mutta opimmeko näistä tarinoista mitään. Lomalle hurautetaan pääosin lentokoneella. Vastuu ongelmien ratkaisusta on heillä. ”Koemme, että Suomi on puolustamisen arvoinen maa. Hoitajia on Suomessa enemmän kuin koskaan. Äärimmilleen viritetty koneisto ei kuitenkaan ole pitemmällä aikavälillä ihanteellinen tilanne. Tässä piilee myös asian vaikeus; jos meillä jotain halutaan Venäjästä oppia, täytyy olla rehellinen itselleen. Jätän tarkoituksella tästä pois lausujan nimen, ettei viesti osu liian pieneen maaliin. Samanaikaisesti, kun lentomatkustamista pitäisi päästösyistä vähentää, saksalaisten matkustamisinto sen kun yltyy. Samaan aikaan Puolustusvoimat ja puolustusministeriö joutuvat painimaan aivan toisenlaisen ongelman edessä. Tämähän kuulostaa tutulta, koska samaa keskustelua käytiin 1990-luvulla. Ennen Venäjän helmikuista hyökkäystä osuus oli 16 prosenttiyksikköä alempi. Jotain pitäisi tehdä, mutta konkreettisia, nopeita ratkaisuja on hankala keksiä. Noin 55 miljoonaa saksalaista teki vähintään viiden päivän lomamatkan vuonna 2019, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Kyseessä on äänestäjien kuluttajasuoja tulevissa eduskuntaja presidentinvaaleissa. Koronaepidemian myötä vakavat ongelmat levisivät perusterveydenhoitoon. Toisaalta onnistuneella viestinnällä Ukraina on pystynyt luomaan länsimaihin poliittista painetta sotilaallisen ja humanitaarisen avun saamiseksi. Tärkeämpää suomalaisen itsenäisyyden vahvistumisen kannalta on kuitenkin se, että suurin osa ei ole tullut eikä mistään hinnasta haluaisikaan tulla tilittämään Venäjä-suhdettaan. Suomalaisia. Taisi vain käydä niin, että peiliin katsottiin niin kuin meikäläinenkin tekee. Osa loputtomasta suomalaisjoukosta on tullut ripille omasta halustaan, mutta myös intresseistään johtuen. Suomessa on myös suhteellisesti enemmän hoitohenkilökuntaa kuin useimmissa Euroopan maissa. Jo perustuslaissa maanpuolustusvelvollisuuden määritellään koskevan kaikkia suomalaisia. TIMO FILPUS Euroopassa on meneillään mittava kriisi. Silti se on kaikkein eniten hoettu lause viime helmikuun 24. Ilman häiriötöntä ja turvallista tietoliikennettä nykypäivän yhteiskunta ei toimi edes poikkeustilanteissa. Elokuu on tärkein lomakuukausi monille keskieurooppalaisille. TOIMITUKSELTA Euroopan lentokaaos vaatii toimia JANICA PÖRHÖNEN janica.porhonen@mt.fi T erveydenhuollon päivystyspalvelut ovat kesän aikana ruuhkautuneet pahasti eri puolilla maata. (MT 18.5.) Vaikka lukema oli MTS:n kyselyhistorian korkein, suomalaisten maanpuolustustahto on ollut korkea aiemminkin. Ja sehän jos jokin on tunnetusti vaikeaa. Saksaan on suunniteltu tilapäistä työvoimaa lentokentille esimerkiksi Turkista, mutta koko kriisiä se tuskin tullee ratkaisemaan. päivän jälkeen. Pitää myös muistaa, että alueelliset erot ovat isoja. Koska maanpuolustus on muutakin kuin aseellista palvelua, jokaiselle maansa puolustamiseen valmiille on varmasti osoitettavissa hänen taitojaan ja kykyjään vastaavia tehtäviä erilaisissa uhkaja poikkeustilanteissa. Koko ikäluokalle tarjolla oleva asetai aseeton palvelus tukee osaltaan puolustustahdon ja -uskon säilymistä. Päivystyksen ongelmat täytyy ratkaista. Silloin jää totuus näkemättä. Ongelman syy kaikille tuttu hoitajapula. Kuka heitti minkäkin Venäjän antaman prenikan roskikseen ja missä vaiheessa tapahtumien kulkua, sitä valistuneet kansalaiset saavat nyt tykönään miettiä. Matkustamista rakastavat erityisen paljon saksalaiset, ainakin jos katsoo kansainvälisiä tilastoja. Se pitää maaseudun ja sen elinkeinojen puolta sekä huolehtii maaseudun henkisestä ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Niin EU:ssa kuin Suomessa fokus pitäisi olla ilmastotoimien suhteen lentoliikenteessä. Miksi monien poliittisten tahojen mielenkiinto on maaja metsätalouden ilmastotoimissa, kun samanaikaisesti Euroopan lentokaaos saattaa räjähtää käsiin. (MT 1.8.) Suomen puolustuskykyyn luottavat yhtä vahvasti niin eri väestökuin ikäryhmätkin
UUTISET | Sivu 6. Kyse isoista rahoista EU ei salli siirtoa Valmiiksi ahdingossa UUTISET | Sivu 4 JOUNI PORSANGER Tamperelainen Johanna Niemi ja mänttävilppulalainen Marita Niemi vierailivat pukin luona heinäkuussa Joulupukin pajakylässä Rovaniemellä. Polton syytä ei tiedetä. Kesäisin poroja pääsee ruokkimaan ja silittämään pajakylässä pääsymaksua vastaan. UUTISET | Sivu 9 Kaasusoihtu näkyy Suomeen asti Venäjä polttaa maakaasua Nord Stream -putken lähtöpäässä entisen Säkkijärven pitäjän alueella. SÄÄ | Sivu 26 Fyysinen työ kuluttaa kengittäjää KIMMO HAIMI Suomen Kengityssepät ry:n puheenjohtaja Hannele Pylväläinen on kengittänyt hevosia parikymmentä vuotta. HEVOSET | Sivu 24 Itärajan kuntien sadan miljoonan EU-tuki vaarassa Sota Ukrainassa keskeytti EU:n ulkorajaohjelmat, joilla on suuri vaikutus Itä-Suomen taloudelle ja työllisyydelle. Joulupukki päivystää kesälläkin JOUNI PORSANGER Laerke Holm Mikkelsen antoi Batman-nimiselle siperianhuskylle halin heinäkuussa Husky Parkissa Rovaniemellä. Liekki näkyy Suomeen saakka. Venäläisturismin väheneminen ja idänkaupan hiljeneminen kurittavat Itä-Suomea. Joulupukin pajakylä sijaitsee noin kahdeksan kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta pohjoiseen. Mukana olivat myös Picija Omra-koirat. LUKEMISTO | Sivut 11–12 Itäpuun tuonti jatkui kesäkuuhun Pakotteet alkoivat leikata sahatavaran tuontia Venäjältä kesäkuussa. UUTISET | Sivu 7 Raision tulos koheni kesällä UUTISET | Sivu 5 ”Mitään keinoja ei voi sulkea pois” Suurimmat lihaosuuskunnat eivät tyrmää tuottajajärjestön ehdotusta toimialan yhteistyöstä. ELOKUUTA 2022 NRO 91 PERUSTETTU 1916 – 106 VUOTTA KOKO SUOMEN ASIALLA MT.FI IRTONUMERO 4,00 € Kestotilaajana hyödyt eniten! • • • Korkeakoulu tuo mukanaan hyvää Yliopisto tai ammattikorkeakoulu on kaupungille eräänlainen tuplajättipotti, joka hyödyttää alueen elinkeinoelämää ja tuo kansainvälisiä rahavirtoja. Rahat halutaan säilyttää Itä-Suomessa, mutta ne ovat EU:n korvamerkitsemiä. 112,5 miljoonaa euroa oli varattuna Venäjän kanssa toteutettaviin ulkorajaohjelmiin. PERJANTAINA 5. Havupuut ja isot lehtipuut viilentävät rakennuksia helteellä ja vaimentavat pohjoistuulen vaikutusta. Venäläisen sahatavaran tuontimäärät Suomeen puolittuvat tänä vuonna. Teollisuuslogistiikka pitää miettiä uudelleen. Ensi talveksi yritys aikoo palkata lisää väkeä. ”Jo viime talvena olisi myyty enemmän, jos olisi ollut tarpeeksi työntekijöitä.” Santa Claus Reindeer eli Joulupukin porot järjestää talvisin muun muassa rekiajeluita ja revontulisafareita. Kesällä Joulupukille saapuu muutama kirje päivässä. Näin uskoo Joulupukin pajakylässä toimiva matkailuja ravintolayrittäjä Ari Körkkö. Karjalan radan kunnostus on ensisijalla. UUTISET | Sivu 8 Maataloustiede tukee yhteiskuntaa LUKEMISTO | Sivu 13 Pihan arvokasvit. Taustalla ovat kustannukset ja eläinten hyvinvointi. Eniten matkustajia tulee Italiasta, Espanjasta, Britanniasta, Ranskasta ja Saksasta. Porojen syöttämisen lisäksi siellä voi muun muassa halata huskyja, vierailla kotieläinpihalla, tavata itse Joulupukin ja lähettää kirjeen Joulupukin Pääpostista. Matkailuala lähtee tulevana talvena uuteen nousukiitoon, kun koronan aikana patoutunut kysyntä purkaantuu. Joulun alla määrä kasvaa jopa 30 000:een päivässä. Suurin osa rahoista olisi mennyt hankkeisiin itärajan kunnissa. Valtaosa kävijöistä on ympäri vuoden ulkomaalaisia turisteja. EU:n lainsäädäntö ei salli varojen siirtämistä pois yhteistyöstä rajoilla. Sesonkiaikaan joulu–helmikuussa yrityksellä on yli 30 työntekijää. Myös aasialaisturistien määrä on hiljalleen palautumassa koronan jäljiltä
Etelä-Karjala on myös osallisena, mutta sen saama rahoitus on vähäistä. Sen turvaamiseksi raideliikenne vaatisi investointeja. Kauppaa pelottaakin mahdollinen hintojen ja palkkojen kilpajuoksu. EU-rahojen epääminen alueelta on ollut yksi isku lisää paikalliselle taloudelle. Ei voi muuta sanoa kuin että harmittaa.” JUKKA-PEKKA BERGMAN LARI LIEVONEN, SAARA LAVI, HANNA KOIKKALAINEN Venäläiseen puuhun ja turismiin turvautunut rajaseutu on kärsinyt Suomessa eniten Ukrainan sodasta ja idän kaupan hiljentymisestä. Autoteeman aiheina mm: • Autokaupan kuulumiset ja syksyn näkymät • Joko on sähköauton aika, vai vieläkö polttomoottori pitää pintansa • Riittääkö peltipoliisi liikenteen valvontaan + Koeajoja MT:n lukijoist a 54% omistaa vähintä än kaksi autoa * Puolisivu vaaka 380 x 255 mm 9 282 € Tabloid-koko 236 x 365 mm 8 225 € Kokosivu 380 x 510 mm 18 420 € * Lähde: Mind 2021 MT:n lukijoista 39% ilmoittaa hankkivansa uuden tai käytetyn auton 6 kk sisällä* MT.FI | Kokonaistavoittavuus (printti + verkko) 514 000 (KMT 2021) EU:n ulkorajayhteistyöohjelmiin oli varattuna 112,1 miljoonaa euroa, joista suurin osa olisi mennyt itärajan kuntiin. Uuden ohjelmakauden projekteja ei ehditty edes suunnittelemaan, kun Ukrainan sota alkoi ja ohjelma lopetettiin. Suuret nimelliskorotukset nostaisivat palkkakulujen määrää hinnoissa. Tämä jättää Suomen yksin ehdotuksensa kanssa. Kaakkois-Suomen ulkorajaohjelman johtaja Jukka-Pekka Bergman Etelä-Karjalan liitosta kertoo ohjelmien työllisyysvaikutuksen olleen paikalliselle taloudelle merkittävä. Inflaatio syö kaupan myyntiä. Toisaalta on mahdollista, että korkotason nousu jää odotettua hillitymmäksi. ”Kyllä me tosi käärmeissämme olemme. ”Tämä on taloudellisesti yksi suurimmista EU:n ulkorajaohjelmista. Sikanen näkee, että Etelä-Karjalan tulevaisuuden kannalta olemassa olevan teollisuuden säilyttäminen on ehdotonta. Euromääräisen liikevaihdon kasvu nojaa pelkästään kustannusten ja hintojen nousuun, Kaupan liitto kertoo tiedotteessaan. ”Kyllä me näemme, että tämä on kehittämisrahojen siirtoa länteen ja pääkaupunkiseudulle alueilta, jotka kärsivät muutoinkin kaikista eniten uudesta geopoliittisesta tilanteesta.” Etelä-karjalassa EU:n ohjelmarahoja on käytetty esimerkiksi raja-asemien ennallistamiseen, yliopistotutkimukseen ja -yhteistyöhön ja Hiitolanjoen kunnostukseen. Keskimäärin vähittäiskaupan arvonlisäverottomista kuluttajahinnoista yli puolet on kotimaisia suoria ja epäsuoria palkkakuluja. Rahat haluttaisiin Itä-Suomeen, mutta EU:n lainsäädäntö on esteenä. Karjalan rata on pakko saada kuntoon.” Viime päivinä venäläisten turistien vierailu on puhuttanut. Alueen vahvistamistoimille on nyt kova tarve”, Sikanen kertoo. Karjalan rata on pakko saada kuntoon.” SATU SIKANEN Vähittäiskaupan liikevaihdon määrä putoaa tänä vuonna runsaat 2,5 prosenttia ja ensi vuonna enemmän Kaupan liiton tuoreen ennusteen mukaan. Tämä leikkaisi myös kaupan työllisyyttä”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoo tiedotteessa. Ennakkotietojen mukaan myynnin määrä on ensimmäisellä vuosipuoliskolla supistunut 2,6 prosenttia ja euromääräinen liikevaihto kasvanut 3,9 prosenttia. Saimaan kanavan sulkeutumisen ja Venäjän puuntuonnin loppumisen myötä liikennevirrat ovat muuttuneet. Asumisen ja liikkumisen kallistuminen näkyvät ostosten ja kuluttajapalveluiden vähenemisenä. ”Komissio on suhtautunut varautuneesti maakuntien ehdotukseen, jossa rajaohjelmien varoja siirrettäisiin kansalliseen ohjelmaan.” Suomen alueellinen edunajaja Itäja Pohjois Suomen EU-toimisto on ollut myös lobbaamassa asiaa Brysselissä. Ei voi muuta sanoa kuin että harmittaa”, Bergman huokaisee. ”Jos talouskasvu Euroopassa pysähtyy, euro heikkenee, Kiinan koronasulut jatkuvat tai Ukrainan sodan vaikutus energian hintoihin syvenee, kauppa voi sukeltaa ennustettua pahemmin. Eri toimialojen työvoimakustannukset veroineen kasaantuvat moninkertaisesti kaupan hintoihin, koska se hankkii tuotteita ja palveluja muilta aloilta. Itärajan kunnat kärsivät eniten JUSSI PITKÄNEN ”Teollisuudelle on oltava kilpailu kykyinen logis tiikka jatkossa kin. 9,5 miljoonaa euroa on siirretty itärajan ohjelmilta EU:n sisärajayhteistyöohjelmiin. Rahalla on myös tuettu korkeakouluja, kehitetty yritysyhteistyötä yli itärajan sekä tehty erilaisia ympäristöhankkeita kuten Hiitolan joen patojen purkaminen. Ostovoiman supistuminen leikkaa myyntiä, ja asiakkaat ostavat halvempia tuotteita. Raaka-aineiden hintojen nousu on jo hidastunut, ja energian saatavuuskin voi olla pelättyä parempaa. Sikanen muistuttaa, että turistien määrä on kuitenkin varsin vähäinen verrattuna aikaan ennen koronaa. Itäinen Suomi ja erityisesti Etelä-Karjala menettivät hetkessä paljon. ”EU:n lainsäädäntö antaa ainoastaan mahdollisuuden siirtää rahoja rajaohjelmien sisällä. ”Olen ymmärtänyt, että työryhmä hakee muutamia konkreettisia toimia, jotka voitaisiin ottaa huomioon budjettiriihessa. Kainuu, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo ovat kokonaan poissa ohjelma-alueista. Raportin pitäisi valmistua elokuussa. Rahat ovat yhä olemassa, mutta niiden lopullinen kohtalo on auki. Komissiossa ei ole oltu kovin innoissaan Suomen ehdotuksesta.” EU:ssa myös Baltian mailla ja Puolalla on Venäjän kanssa ulkorajayhteistyöohjelmia, jotka ovat jäissä. Sikanen kertoo, että paikalliset suhtautuvat asiaan kaksijakoisesti. Erityisen suurta lohkaisua Itä-Suomen kehittämiseen tuskin kuitenkaan nähdään syksyn budjettiriihessä. Kyse on siis satojen työpaikkojen menetyksestä lyhyellä aikajänteellä. Tämän vuoden osalta EU-rahojen käytöstä on jo päätetty. Yli sata miljoonaa euroa ja sadat työpaikat ovat vaakalaudalla Itä-Suomessa Venäjän hyökkäys Ukrainaan keskeytti itärajan EU-ohjelmatyön. JUSSI PITKÄNEN ”Tämä on taloudellisesti yksi suurimmista EU:n ulkoraja ohjelmista. Autot ja liikenne -teemanumero 2.9.2022 Varaa oma ilmoituspaikkasi ilmoitus@mt.fi tai soita 020 413 2321. Joka tapauksessa rahat jäävät Suomelle. Investointihalukkuus Venäjän rajan läheisyyteen näyttää myös heikentyneen. elokuuta 2022 Uutispäällikkö Aimo Vainio, toimitussihteerit Leila Nurminen, Jarno Mela ja Juhani Reku. UUTISET Maaseudun Tulevaisuus 4 perjantaina 5. Hän sanoo kuitenkin olevan epävarmaa, onnistutaanko tässä. Hallitukselta toivotaan ratkaisua asiaan, jotta tilanteeseen saataisiin selkeys. Aineistot sähköpostitse 30.8. Lisäksi inflaatiopelot säikäyttävät kuluttajia. Venäjän hyökkäys Ukrainaan kuitenkin keskeytti ohjelmien valmistelun. Tuntuu kuin meiltä vietäisiin tuhkatkin pesästä”, Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen tilittää. Kaupan kasvupyrähdys on ohi ANNE JOUTSENLAHTILANKINEN ”Työn verotusta keventämällä palkkakulujen vaikutus hintoihin lievenisi, ja samalla tuettaisiin ostovoimaa.” JAANA KURJENOJA. Haapalan mukaan Baltian maille rahojen siirto sisärajaohjelmiin sopii vallan mainiosti ja Puola pyrkii siirtämäät ohjelmat Ukrainan rajalle. ”Olemme pyrkineet vaikuttamaan työja elinkeinoministeriöön, EU-komissioon ja poliittisiin päättäjiin, jotta edes osa rahoista voitaisiin kohdentaa rajaseudun maakuntiin. Ostovoiman turvaaminen on olennaista kaupan kehitykselle, ja siksi työn verotuksen keventämisen pitäisi olla tulevan hallituksen ykköstavoitteita. Itäisen Suomen saavutettavuus on teollisuuden näkökulmasta huonontunut. Petri Haapalainen työja elinkeinoministeriöstä kertoo ministeriön edesauttavan rahojen saamista Itä-Suomeen. Kotimaiset palkkakulut ovat suurin kustannuserä myös ulkomailla valmistettujen tuotteiden hinnoissa. Ennen kuin komissio tarttuu asiaan, selvyyttä tilanteeseen ei saada. Kaupan liiton mielestä ostovoiman tukemisen työn verotusta keventämällä pitäisikin olla yksi suurimmista veropoliittisista tavoitteista. Eduskuntaryhmät ovat esittäneet rajoitteita venäläisten turistien viisumien saantiin. Kehitys on jatkunut vielä jyrkempänä alkuvuoden. Tasaiset, myös pienituloisiin kohdistuvat veronkevennykset saadaan perusvähennyksen, työtulovähennyksen ja valtion tuloveroasteikon yhteismuutoksilla. Niukka ostovoima ajaa yrityksiä kiivaaseen kustannuskilpailuun, jolloin panostukset yrityksen kehittämiseen ja uusien ideoiden luomiseen pienenevät. Tilanne on kuitenkin täysin auki”, kertoo Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen. Venäjän varaan ei ole enää helmikuun jälkeen laskettu mitään, mutta osa jo korona-ajan kurittamista yrittäjistä on tyytyväisiä venäläisten turistien paluuseen. Kysymys on siitä saadaanko ne kohdennettua itärajan maakuntiin. Siitä voi laskea, että puhutaan sadoista työvuosista ja tuhansista työtunneista.” Nyt evätyn tulevan ohjelmakauden rahoitus olisi ollut entistä suurempi. mennessä. Kaupan liitto ennustaakin vähittäiskaupan liikevaihdon määrän supistuvan tänä vuonna lähes kolme prosenttia ja ensi vuonna hieman enemmän. Venäjän sijaan kumppanimaita ovat Ruotsi, Norja ja Viro. Tämän vuoksi itärajan maakunnat voivat jäädä ilman niille aikaisemmin osoitettuja saataviaan. Työryhmä on järjestänyt asianosaisten toimijoiden kuulemisia ja lausuntokierroksen. ”Meidän teollisuudelle on oltava kilpailukykyinen logistiikka jatkossakin. Nämä rahat suuntautuvat siis Länsija Etelä-Suomeen, Pohjanmaalle sekä Lappiin. Maakuntajohtaja Satu Sikanen on tyytymätön tilanteeseen. Ulkorajaohjelmien rahoilla on aikaisemmin rahoitettu esimerkiksi raja-asemien ja teiden ennallistamista. ”Kaksi kolmasosaa rahoituksesta on mennyt palkkoihin. Lappeenrannan toiseksi suurin teollisuuden työllistäjä Fazer ilmoitti siirtävänsä toimintansa Lahteen. Kustannusten ja hintojen nousun vaikutus alkoi näkyä vähittäiskaupassa viime vuoden lopulla. Rajaohjelmien sisällä rahoja voidaan siirtää, mutta ei sieltä ulos. ”Työn verotusta keventämällä palkkakulujen vaikutus hintoihin lievenisi, ja samalla tuettaisiin ostovoimaa”, Kurjenoja sanoo. Keväällä koottu varautumisen ministeriöryhmä on lähtenyt selvittämään toimia itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi. Hallitus on ryhtynyt toimiin. Kyseessä on nykyisen hallituksen viimeinen riihi, jonka päätökset kantavat ensi hallituskaudelle. Saimaan kanavan uudistamiseen varatut 95 miljoona euroa menivät sivu suun. Nyt jo päättyneen ohjelmakauden projektit viedään Suomen puolella loppuun ilman Venäjää
elokuuta kello 12–17. Nyt yritystä pyörittää hänen poikansa. Senaatin keskustelussa korostettiin Suomen ja Ruotsin vakaata demokratiaa, kehittynyttä taloutta ja erityisesti Suomen korkeaa puolustuskykyä. ”Olen aina kysynyt jokaiselta kauppiaalta hinnan. Kolmas hyvä hillavuosi on painanut hintaa alas Ranualla hillaa ovat poimineet niin ukrainalaiset kuin venäläisetkin. Kaikki poimijat eivät suinkaan ole ulkomaalaisia. ”Ensimmäiset hillat tulivat myyntiin 13. Ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto kasvoi 13,9 prosenttia ja oli 108,7 miljoonaa euroa. Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä eurooppalaisen Rendez vous aux Jardins -verkoston kanssa. Hyvin ovat tulleet toimeen keskenään”, Sääskilahti toteaa. Hawleynkin vastustus jäsenyyttä kohtaan oli käytännössä vain symbolista. He ovat kotoisin läntisestä Ukrainasta, moni heistä Kiovasta. Se kannustaa vaihtamaan ajatuksia puutarhojen vaikutuksista ilmaston lämpenemiseen ja pohtimaan ratkaisuja. Iissä asuva 76-vuotias Auvo Kaimio on viimeiset parikymmentä vuotta poiminut hillaa myyntiin. Kuluvan kauden viljasatoon liittyy aina epävarmuuksia, mutta tällä hetkellä näkymä kasvavan sadon osalta on joka tapauksessa viime vuotta parempi, Raisiossa arvioidaan. NHL, Bundesliiga) sekä Formula 1 – ja paljon muuta! Varmista paikkasi 5.8. En muista, että olisi aiemmin ollut näin montaa hyvää vuotta peräkkäin”, Sääskilahti kertoo. Asiasta kertoi ensin Mirror-lehti. Vaikka hilla-aika on jo loppusuoralla, Sääskilahti vakuuttaa, että ostajille marjaa vielä riittää. Suomen Nato-jäsenyyden on nyt ratifioinut 23 yhteensä 30 jäsenmaasta. Torin muillakin kojuilla hinta on sama. Myös paikallinen poimintakulttuuri on edelleen vahva. Valtaosan saaliistaan Kaimio myy vakituisille asiakkailleen, jotka tilaavat häneltä hillaa etukäteen. Penkkiurheilijoille on tarjolla mm. ”Raaka-aineiden saatavuuden varmistaminen oli korkealla prioriteeteissamme katsauskauden aikana, sillä riittävyys syntyneessä poikkeustilanteessa on ollut epävarmaa”, Kuusniemi sanoo. Lisäksi hän painotti Yhdysvaltojen olevan vahvasti sitoutunut Suomen ja Ruotsin turvallisuuteen. Tänä vuonna hän poimi sata kiloa, ja viimeisen ämpärillisen hän myi torikauppiaalle Oulussa maanantaina. Vertailukelpoinen liiketulos parani huhti–kesäkuussa vertailukaudesta 0,3 miljoonaa euroa 4,4 miljoonaan euroon. Oulun torikojuilla pääartikkeli on nyt Hailuodon mustikka. Sääskilahden mukaan Ranualla myös paikallinen poimintakulttuuri on edelleen vahva. Uskomme, että pitkällä aikavälillä kasvisruokatrendi jatkuu. Raision liikevaihto toisella vuosineljänneksellä kasvoi 11,2 prosenttia ja oli 55,5 miljoonaa euroa. Hänen odotetaan allekirjoittavan päätöksen pikimmiten. Keskeisten raaka-aineiden hinnannousu on ollut alkuvuodesta ennennäkemätöntä ja koettellut yhtiön kannattavuutta. heinäkuuta Reisjärveltä”, Kauppinen-Suikki kertoo. Sääskilahti on maksanut poimijoille 8–10 euroa kilolta. Tapahtuma toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012. Hänellä olisi ollut mahdollisuus viivyttää päätöstä, mutta hän suostui yksimieliseen päätökseen asian nopeasta käsittelystä. Jatkuvien liiketoimintojen liikevaihdon huomattavaan kasvuun vaikuttivat sekä kohonneet myyntihinnat mutta myös uusien tuotteiden menestys markkinoilla, yhtiön puolivuosikatsauksessa sanotaan. Äänestystuloksen ratkettua presidentti Biden julkaisi tiedotteen, jossa kehui äänestystulosta ja senaatin nopeutta asian käsittelyssä. Sivujen avulla voi myös suunnitella reittikartan, jonka avulla ehtii päivän aikana vierailla useassa kohteessa. Yhtiön kaikki vienti Venäjälle loppui maaliskuun alussa. Alle kymmenen euron hän ei ole poimimiaan hilloja myynyt. kelpoinen, % Omavaraisuusaste, % 1–6/2021 1–6/2022 Raision tulos tammi-kesäkuu Jutta Mykrä Lähde: Raisio TUURE KIVIRANTA USA ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden Yhdysvaltain senaatti puolsi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointia keksiviikon ja torstain välisenä yönä Suomen aikaa. HERMANNI HÄRKÖNEN Mirror: Susi tappoi lapsen Venäjällä Kolme poikaa oli uimassa metsän syrjäisessä joessa, kun susi hyökkäsi heidän kimppuunsa surmaten yhden ja vahingoitten toista jalkaan ja niskaan. Ainoan ei-äänen antoi Missourin republikaanisenaattori Josh Hawley. Monella kuluttajalla on edellisvuosienkin hillaa vielä pakkasessa, Kaimio toteaa. ”Muutama venäläinenkin on ollut. Esille nousivat myös talvija jatkosota esimerkkinä suomalaisten taistelutahdosta ja sitkeydestä. Vertailukelpoinen liiketulos tammi–kesäkuussa oli 5,9 miljoonaa euroa. Mukana on siirtolapuutarhoja, yksityispihoja ja alan nähtävyyksiä. Yksi lapsi pääsi paikalta pois vahingoittumattomana. Alkuvuosi on vaatinut ruokatalo Raisiossa nopeita liikkeitä. Raisio on myös päättänyt lopettaa kalanrehuliiketoimintansa. Yhteistyökumppaneina ovat Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Ljudmila ja Nikolai Borisoffin puutarhasäätiöt, Kotipuutarha-lehti, Martat ja Kekkilä. Ennen Yhdysvaltoja jäsenyyden ratifioi keskiviikkona Italia, ja tiistaina Ranska. Kauppinen-Suikki kertoo, että marjaa on riittänyt hyvin ja se on ollut hyvälaatuista. Hillakauppa huipentuu tulevana viikonloppuna Ranuan hillamarkkinoilla. Lisäksi Kentuckyn senaattori, niin ikään republikaani Rand Paul äänesti tyhjää. Sain nostettua kilohintaa ensin tarjotusta yhdeksästä eurosta kymmeneen euroon.” Hyvän hillasadon vuoksi poimijahinta on alhainen. alkavan takuulla jännittävän kauden eturivissä! V premium -kanavapaketti tarjoaa Valioliigan ohella myös muuta laatusisältöä: huippuurheilua, uutuuselokuvia ja sarjoja, palkittuja dokumentteja sekä luontoja lastenohjelmia. Päivän yhteinen eurooppalainen teema on ”Puutarhat ilmastonmuutoksessa”. Merkittävimmät hinnankorotukset astuivat voimaan vasta kesäkuun alussa. Toinen vuosineljännes, jolloin Raisio sai vietyä kohonneita raaka-aine-, pakkausja kuljetuskustannuksia myyntihintoihinsa, oli kannattavuudeltaan huomattavasti ensimmäistä parempi. 7–9-vuotiaat pojat olivat uimassa Kideron kylässä. Kalanrehuliiketoiminnan poismyynnin uskotaan toteutuvan kuluvan vuoden aikana. heinäkuuta Kaukasuksella sijaitsevassa Dagestanin tasavallassa, joka kuuluu Venäjälle. Lopulta poika löytyi, mutta häntä ei voitu enää pelastaa. Raisio on antanut uuden taloudellisen ohjeistuksen vuodelle 2022. Mutta se vaatii innovaatioita”, Kuusniemi sanoi. Mukana on parisataa uutta kohdetta, ja kokonaisuudessaan osallistujamäärä on ennätyksellisen suuri. ”Julkisuudessa on puhuttu vegekuplan puhkeamisesta. 850 puutarhaa avautuu vierailijoille ANNE JOUTSENLAHTILANKINEN. UUTISET Maaseudun Tulevaisuus 5 perjantaina 5. ”Nuorempikin väki on innostunut poimimaan”, hän iloitsee. Seuraavaksi ratifiointi etenee presidentti Joe Bidenin pöydälle. Myyntihinta on edullinen, sillä monesti asiakas joutuu joutuu pulittamaan kilosta 20 euroa tai enemmänkin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan pakotti Raision muuttamaan yhtiön rakennetta, toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi totesi esitellessään yhtiön puolivuosikatsausta keskiviikkona. 400 euron viljan hinnat näkyivät väistämättä yhtiön alkuvuoden tuloksessa. Hän toteaa viljan hintojen olevan edelleen korkeat, mutta ne ovat laskeneet kevään huipusta. Venäjästä haluttiin nopeasti irti. Hillakauppaa Ranualla pitkään pyörittänyt Reijo Sääskilahti kertoo, että tänä kesänä on ollut noin 40 ukrainalaista poimimassa hillaa hänelle myytäväksi. Yhtiö odottaa jatkuvien toimintojensa liikevaihdon olevan 220?230 miljoonaa euroa ja vertailukelpoisen liiketuloksen 17?20 miljoonaa euroa. Nyt poimijahinta on 9 euroa. Poliisit etsivät surmansa saanutta poikaa tunnin metsästä, jonne susi hänet raahasi. ”Vahvan taseen mahdollistamana kannustimme myös talousvaikeuksissa olevia viljelijöitä lyhyillä maksuajoilla sekä tarjoamalla ennakkomaksua tulevasta sadosta.” Kuusniemi kertoo, että maksamalla viljelijöille jo keväällä tulevasta sadosta ennakkomaksuja, yhtiö varmisti normaalin viljelyalan säilymistä ja siten raaka-ainesaantiaan. euroa – % liikevaihdosta Tulos ennen veroja Sijoitetun pääoman tuotto, vert. Lähes yksimieliset päätökset ovat Senaatissa nykyään harvinaisia. Tapahtuman järjestävät Puutarhaliitto ry ja Svenska Trädgårdsförbundet rf. Tosin myös aiemmat Nato-ratifioinnit ovat keränneet vastaavia enemmistöjä. Loukkaantunut poika on toimitettu sairaalahoitoon, sillä susi oli purrut häntä pahoin. SUVI JYLHÄNLEHTO ”En muista, että olisi aiemmin ollut näin montaa hyvää vuotta peräkkäin.” REIJO SÄÄSKILAHTI KAI TIRKKONEN Oululainen Paula Kauppinen-Suikki on ollut torikauppiaana 45 vuotta. Kaimion mukaan vähäsatoisena hillavuotena poimija saattaa saada kilosta 15–16 euroa. Tiskissä komeileva hilla tulee Kittilästä tutulta perheeltä, joka tuntee alueen hillapaikat. Oulun kauppatorilla hilla maksoi keskiviikkona 16 euroa per kilo. elokuuta 2022 Tilaa V premium ja Elisa Viihde Viaplay Total -kanavapaketti osoitteesta antennitv.. Pitkän linjan torikauppias Paula Kauppinen-Suikki myy hillaa 16 euron kilohintaan. HERTTA-MARI KAUKONEN Avoimet Puutarhat -tapahtuma järjestetään sunnuntaina 7. euroa Liiketulos, milj. /tilaa D an ie l Le al /A F P / R it za u S ca n p ix Ian Kington/AFP/Ritzau Scanpix Justin Tallis/AFP/Ritzau Scanpix Glyn Kirk/AFP/Ritzau Scanpix Paul Ellis/AFP/Ritzau Scanpix Varmista paikkasi 5.8. Kysyntään ja raaka-aineiden hintakehitykseen liittyy edelleen epävarmuutta, joka kuvastuu annetuissa vaihteluväleissä. Useissa puutarhoissa on erikoisohjelmaa, johon voi tutustua etukäteen Avoimetpuutarhat.fi-tapahtumasivuston puutarhakuvauksissa. Suden hyökkäys tapahtui 28. Viime vuonna liikevaihto oli 200 miljoonaa ja vertailukelpoinen liiketulos 21,3 miljoonaa euroa. Tyhjää äänestänyt Paul on äänesti Montenegron ratifiointia vastaan 2017 ja Pohjois-Makedonian ratifiontia vastaan 2019. ”Kaikki siteet Venäjälle ovat poikki. Tuloksen perusteella toimet näyttävät purreen. maailman parhaat jalkapalloja jääkiekkoliigat (esim. Päätös tehtiin äänin 95–1. ”Sato on ollut hyvä, tämä on jo kolmas peräkkäinen hyvä hillavuosi. Yhtiö luottaa strategiassaan kasvipohjaiseen ruokavalioon. alkavan takuulla jännittävän kauden eturivissä! Valioliiga käynnistyy elokuussa! OULU Soiden arvomarja hilla kuumentaa joskus tunteita pohjoisessa, mutta Ranualla marjastajat voisivat jopa edistää maailmanrauhaa. Yli puolet Raisioaquan myynnistä meni Venäjälle, maaliskuusta alkaen ei yhtään. Lehdessä on julkaistu kuvia suden hyökkäyksen kohteeksi joutuneesta lapsesta, joten herkimpien ei kannata aukaista artikkelia. Nyt kerätään korpihillaa. Oulun kauppatorilla käy keskiviikkona kolea viima, mutta asiakkaita riittää säästä huolimatta. ”Suurimmat riskit raaka-aineiden saatavuudesta ovat nyt ohi”, Kuusniemi sanoo. Raisio onnistui siirtämään kasvaneet kulut hintoihin 108,7 5,9 5,4 3,3 2,5 78,3 95,5 8,9 9,3 9,7 7,6 80,5 Liikevaihto, milj. Ja tulevat olemaan”, Kuusniemi sanoo. Sen jälkeen poiminta-alue on siirtynyt koko ajan pohjoisemmaksi. Tavallista nykyaikana on myös se, että yli oman tarpeen poimivat kauppaavat hillaa Facebook-ryhmissä, jolloin marjat pääsevät suoraan suolta kuluttajien jääkaappeihin ja pakastimiin. Toisen vuosineljänneksen aikana Venäjän kuluttajaliiketoiminnan myynti saatiin päätökseen
Ne syövät raakaa lihaa: possua, nautaa ja joskus poroa sekä hirveä. Ensi talveksi yritys aikoo palkata lisää työn tekijöitä. ”Joulu–maaliskuu on vilk kainta. ANNI-SOFIA HOPPI JOUNI PORSANGER Ari Körkön poika Ville Körkkö on kesätöissä perheyrityksessä. UUTISET Maaseudun Tulevaisuus 6 perjantaina 5. Halialueella koirat saavat temmeltää vapai na ja turistit voivat leikittää, rapsutella ja helliä niitä mielin määrin. Kesällä postitoimis tossa työskentelee kuusi tont tua, talvella lähes tuplamäärä. ”Marjat ovat hyviä vastapoi mittuina, mutta pannaan niitä myös pakkaseen, että saa ottaa puuron kanssa pimeämmällä kin ajalla.” Jouluvalmistelut ovat pukin mukaan jo hyvällä mallilla. ”Turistiporot ja ajelut ovat ensisijainen tulonlähde”, Körkkö sanoo. ”Pukki koetaan hyvän mielen hahmoksi, jolle on tur vallista purkaa tuntemuksiaan.” Joulupukki saa kirjeitä kesälläkin ANNI-SOFIA HOPPI Vaikka jouluaatto on vielä kau kana, on Joulupukin Kamma rissa käynnissä täysi tohina. ”Ensimmäisenä juoksevat johtokoirat ovat nopeita ja po rukan aivot”, Kylmäoja kertoo. Lumi-vasa lepäili kodassa itikoilta ja auringolta suojassa. Sesonkina määrä tuplaantuu yli 30:een. Joulupukin Pääposti sijaitsee Joulupukin pajakylässä vajaan kymmenen kilometrin päässä Rovaniemeltä. ”Kun illalla pääsen kotiin Korvatunturille, vaihdan short sit jalkaan ja menen laiturin päähän istumaan ja onkimaan.” Kalastamisen lisäksi pukki nauttii uimisesta. Myös pukin tervehdys on suosittu.” Joulupukille lähetetään paljon kirjeitä Euroopasta, etenkin Puolasta, Baltian maista ja Bri tanniasta. Kahlaamisen sijaan koirat päättivät käyttää niitä juomakuppeinaan. Vaatimet saavat olla kesän vasoineen va paana metsässä, mutta ajoporot pidetään visusti aitauksessa. Hyvän rekiporon koulutus kestää Körkön mukaan vuosia. Turisteille on tarjolla muun muassa opastettu vierailu tar hassa, keskiyön huskypatikka tai huskyhaleja. Yksi kesäherkku on kuiten kin ylitse muiden: pohjoissuo malainen mansikka. Kun lamput sam mutetaan, alkaa silmä tottua ja huomaa näkevänsä”, Körkkö sanoo. Työuran jälkeen koirille et sitään adoptiokodit, joissa ne saavat viettää leppoisia eläke päiviään. ”Uskon uuden nousukauden alkavan, kun patoutunut ky syntä purkaantuu. ”Osaan kirjeistä pyritään vastaamaan. Suurimmassa osassa kirjeistä on lahjatoiveita. ”Metsä olisi porolle paras paikka, mutta jos ajohärkä kuo lee kolarissa, sen arvoa on vai kea määrittää”, Körkkö taus toittaa. Pihamaalla kuuluu vain puiden latvoissa puhaltavan kesätuu len huminaa ja kenkien alla rouskuvan hiekan narskuntaa, kun turistilauma astuu odot tavaisena sisään Husky Parkin portista. Aiemmin maidontuottajina toimineet Ari ja Irja Körkkö vaihtoivat lehmät kokonaan poroihin kuutisen vuotta sitten. ”Moni lähettää itselleen kor tin. Kuumin sesonki sijoit tuu joulu–helmikuulle. Poroja ei saa ajaa puhki”, Körkkö painot taa. Huskypuiston kuumin se sonki on talvella joulu–tammi kuussa. Talvisin yritys järjestää asi akkailleen rekiajeluita ja revon tulisafareita. Moni lähti koronaaikana muualle.” Ranskalaiset Théo Duriez ja Ophélie Delalleau syöttivät Tuuli-nimiselle porolle pajua heinäkuussa. Körköt pyörittävät pajakylässä myös ravintola Ko tahovia ja Joulumuorin taloa. ”Koirat rakastavat juokse mista. Pukin kanssa otetun yhteiskuvan voi lunastaa itsel leen vierailun jälkeen maksua vastaan. Turistien yleisimmät kysy mykset ovat ”osaavatko porot lentää” ja ”mikä poroista on Petteri”. Mikä suojaa kyl mältä, suojaa myös kuumalta”, kertoo matkailu ja ravintola yrittäjä Ari Körkkö. ”Pöpistä voi tulla paras re kiporo. Turistien yleisin harhaluulo on, että kaikilla huskyilla on si niset silmät. Parhaimmillaan kirjeitä saa puu sesonkiaikaan jopa 30 000 päivässä. Kylmäojan mukaan ympä rivuotinen ja monipuolinen toiminta auttoi yritystä selviä mään koronaajan yli. ”Näyttelylinjaisilla on hie man lyhyemmät jalat ja pidempi turkki”, viime talvena Husky Parkin oppaana aloittanut Elisa Kylmäoja kertoo vierailijoille. ”Täällä käy reilu määrä lapsia joka puolelta maailmaa. Kymmenet turistit odottavat heinäkuisena kesäpäivänä malt tamattomina pukin tapaamista. ”Yösafari pimeällä on mo nille elämys. Se ei saa nykiä ja sen on oltava helppo ohjattava.” Tällä hetkellä ajohärkiä on noin 45. Tontut uskovat tulevan tal ven olevan vilkas ja lähellä huippuvuosien kävijämäärää. Horsma on joulupukin porojen suurinta herkkua Matkailuyrittäjä povaa alalle uutta nousukiitoa. Jo viime tal vena olisi myyty enemmän, jos olisi ollut tarpeeksi työnteki jöitä. Tarha on auki myös kesällä. ”Horsma on porojen herk kua. Keskellä valjakkoa juokse vat tiimikoirat ovat nimensä mukaisesti kaikkien kanssa toi meen tulevia joukkuepelaajia. Keskellä kylää sijaitsevan Santa Claus Reindeer Oy:n aitauksessa pötköttelee kesä päivänä kymmenisen poroa ja muutama vasa. Aitauksessa turistit pääsevät vapaasti ruokkimaan ja silittä mään poroja viiden euron pää symaksua vastaan. Luonnossa porot syövät kesällä kolmeasataa eri kasvia”, tietää Körkkö. elokuuta 2022 ROVANIEMI Jos haluaa nähdä joulupukin poroja muulloinkin kuin joulu aattona taivaalla lentämässä, kannattaa suunnata Joulupu kin pajakylään Rovaniemen napapiirille. Kesäiltaisin pukki rentoutuu ja lataa akkuja tulevaan jouluun laiturin nokassa. Kirjeitä kirjoittavat myös ai kuiset. Turistien opastaminen on parantanut kielitaitoa nopeasti. Helteillä kaikenlainen koirien treenaaminen on ehdottomasti kielletty. Eniten matkus tajia tulee Italiasta, Espanjasta, Britanniasta, Ranskasta ja Sak sasta. ”Ne aloitetaan jo tapanin päivänä. Valtaosa sen koirista on käyttölinjaisia, mutta jou kossa on myös muutamia näyt telylinjaisia. ”Korvatun turilla on mukava pieni lampi. Kesällä ajoporot saavat naut tia ansaitsemastaan lomasta le väten ja laiduntaen. Erityisesti päivä kotien ja koulujen, jolloin saa daan vastattua monelle lapselle kerralla.” Postikonttorilla on riittänyt kesälläkin kuhinaa, vaikka ko rona on verottanut kävijöitä jonkin verran. Nyt porotalous ja matkailutoi minta ovat kytkeytyneet tiu kasti yhteen. Onpa joukossa kaksi koiraakin. ”Lepo on tärkeää. Vuosien saa tossa kirjeitä on tullut yli 20 miljoonaa. Moni kirjoittaa pukille englanniksi, osa omalla äidinkielellään. Lumien tultua ajelut jatkuvat erimittaisilla safarirei teillä. ”Tontut auttavat, jos pukki ei ymmärrä. Myös aasialaisturistien määrä on hiljalleen palaamassa entiselleen koronan jäljiltä. Myös kotimaan mat kaajia käy tervehtimässä pukkia. Husky Parkiin syntyy uusia pentuja pari kertaa vuodessa. Myös Kiinasta, Ja panista ja EteläKoreasta tulee usein postia. ”Kesäisin käy talvea vähem män porukkaa, mutta silti ihan mukavasti.” Kesäisin koirat saavat pää asiassa levätä ja kerätä voimia tulevaan talveen. Kesä ja etenkin heinäkuu on matkailuyritykselle melko rau hallista aikaa. Huskyjen ruokavalio on tark kaan suunniteltu. Aidon joulupukin näkeminen on monelle turistille unelmien täyttymys. Rekien lisäksi tarhasta löytyy kesäajoon suunniteltu pyöräl linen kärry. Tänäkin kesänä puk kia on matkustettu tapaamaan merten takaa muun muassa Australiasta, EteläAfrikasta ja Chilestä. Lapset kaipasivat kou luun, ja kavereita sekä isovan hempia oli ikävä. Marras–joulukuussa ton tut häärivät näkyvämmin ja la jittelevat kirjeitä”, Katjatonttu vinkkaa. Poroajeluiden kuumin sesonki on joulun aikaan, mutta poroja pääsee paijaamaan myös kesällä. Niin kesällä kuin talvellakin valtaosa kävijöistä on ulkomaa laisia turisteja. ANNI-SOFIA HOPPI JOUNI PORSANGER. Sen voi jättää erilliseen laa tikkoon niin, että kortti postite taan vasta jouluksi. Turistien suosituimpia mat kamuistoja ovat erilaiset esineet ja kortit, joista löytyy Napapiirin oma erikoisleima. Purkakarva eli uusi ja kiiltävä karva on puske massa juuri esiin vanhan alta. Joskus alussa hankalasta tapa uksesta voi kuoriutua porukan priimus. Se on se salaisuus.” Loppukesästä pukki aikoo suunnata vielä marjametsään. Suomi oli pariskunnan neljä kuukautta kestävän road tripin 17. Riittävästä levosta huolehtiminen on tär keää, joten valjakkoajelut jär jestetään aina koirien ehdoilla. Se on viralli nen Joulupukin posti ja Poh joisSuomen ainoa Postin oma myymälä. Valjakossa on yleensä 12 koi raa, joilla on jokaisella omat tar kasti määritellyt tehtävänsä. Osa aitauksista on sen vuoksi ympyrän muotoisia.” Koirien työpäivien määrä vaihtelee sen mukaan, montako valjakkoa ja kuskia on kulloin kin käytettävissä. Vaikka ulkona on vielä täysi kesä, Joulupukin Pääpos tissa katseet on jo hiljalleen käännetty syksyyn. ”Tiedätkö, miksi se maistuu makeammalta. ”Vastaan aina, että porot len tävät vain aattoiltana”, Körkkö vitsailee. Pukki sai pos tissa jopa kasvomaskeja lapsilta, jotka olivat huolissaan iäkkään pukin turvallisuudesta. ”Vasalla on jopa 3 500 karvaa neliösentillä. Par haimmillaan kävijöitä on ollut 75 000 vuodessa. Matkailuyritys työllistää kesäi sin viitisentoista työntekijää. Valtaosa huskyista nauttii huomiosta ja tulee kerjäämään kävijöiltä rapsutuksia jo esitte lykierroksen aikana aitauksen reunalle. Turistien kuskaaminen ra tasreellä alkaa syksyisin ilman jäähdyttyä ja poron karvan vah vistuttua. Heinäkuun kuumim milla viikoilla koirille oli tar jolla lasten uimaaltaita viilen tymistä varten. Kesäisin poroja pääsee rap suttamaan pajakylässä arkisin päiväsaikaan. Joulupukki saa vuosittain noin puoli miljoonaa kirjettä yli 200 eri maasta. Tiskin takana näkyy punainen nuttu ja joululaulut raikaavat turistien puheensorinan taus talla. Moni muistaa toivoa lahjoja myös muille kuin itselleen”, Katja tonttu kertoo. ”Vain noin 20 prosentilla on siniset silmät, 70 prosentilla ruskeat ja lopuilla jonkinlainen sekoitus”, Kylmäoja selventää. Pukin voi tavata ympäri vuoden maksutta Joulupukin pajakylässä sijaitsevassa Kam marissa. Huskyhalit sulattavat turistien sydämet Sille ja Laerke Holm Mikkelsen silittävät Batman-nimistä huskya Husky Parkissa Rovaniemellä. He saivat ensikosketuksen matkailualaan, kun pajakylästä pyydettiin ensin paria poroa näytille ja sen jälkeen vielä tu ristien ajeluttamiseen. Talvisin ehdoton hitti on valjakkoajelu Lapin kuvan kauniissa maisemissa. Lapsilta olen pyytänyt kirjeitä syksymmällä sitten, kun he ovat päättäneet, mitä halua vat toivoa.” Korvatunturin isäntä ui ja onkii ANNI-SOFIA HOPPI Johanna Niemi ja Pici sekä Marita Niemi ja Omra vierailivat pukin luona heinäkuussa Joulupukin pajakylässä Rovaniemellä. Talviaikaan koirille anne taan aamuisin lämmin ja lihaisa keitto ja myöhemmin tuhdimpi ateria. Ne aloittavat vetotreenit noin kahdeksan kuukauden iässä. maa. Ei uskoisi, että alueel la asustaa yli 100 siperianhus kya! Vuonna 1995 perustettu huskypuisto sijaitsee Joulupu kin pajakylän vieressä Rova niemellä. Kesällä kirjeitä tulee yleensä pari per päivä. Se on ollut au ringossa koko päivän. Kesäi sin niille riittää yksi tuhti annos päivässä. Saunassa käyn myös joka ilta ja sieltä sitten pulahtamassa.” Onkimisen lisäksi pukki puuhailee iltaisin joulumuorin kanssa kasvimaalla, jossa kasvaa muun muassa herneitä ja pork kanaa. Meillä kaikki alle 100vuotiaat ovat lap sia, niin se on aika iso joukko”, joulupukki kertoo hymyillen. ”Aamuisin portit suljetaan ja koirat pääsevät juoksemaan va paasti ympäriinsä pienissä ryh missä”, Kylmäoja sanoo. Joukon hännillä eli suoraan reen edessä juoksevat pyöräkoi rat ovat yleensä vahvoja urok sia, joilta vaaditaan voimaa reen käännöksissä. Katja-tonttu auttaa turisteja kirjeiden lähettämisessä Joulupukin Pääpostissa Rovaniemen napapiirillä. Keulaporo on tärkeä. ”Kesällä tontut saavat vähän hengähtää”, kertoo postikont torissa työskentelevä Katjatonttu. Parhaimmillaan postissa on vieraillut jopa puoli miljoonaa kävijää vuodessa. Koronan vaikutus lapsiin näkyi viime ja toissa vuoden kirjeissä. Pariskunta pyöritti maata loutta ja poronhoitoa jonkin aikaa rinnakkain, kunnes mat kailutoiminta vei mennessään. Iltaisin porot kul jetetaan takaisin kesälaitumelle noin 20 kilometrin päähän Ke mijoen rannalle Rovaniemen maalaismaisemiin
AUTOISTA JA KULKUNEUVOISTA, MAATALOUSTARVIKKEISTA, TYÖKALUISTA, POLTTOAINEESTA JA -ÖLJYSTÄ SÄÄSTÄ JOPA 70 % NORMAALIHINNOISTA Virolahdella Kaakkois-Suomessa rajan tuntumassa on tehty lukuisia havaintoja Suomeen asti näkyvistä liekeistä Venäjän puolelta. kesäkuuta jyrkästi. ”Tilanne on ollut poikkeuksellinen, en muista vastaavaa”, Tilli sanoo. elokuuta 2022 mtkhankinnat.fi Tiesitkö jo monipuolisista jäseneduistasi. Mereltä liekit näkyvät erityisen hyvin”, Virolahden Hurpussa aivan Suomen ja Venäjän merirajan tuntumassa asuva Veli Tilli kertoo. Yksi mahdollisuus liekeille on, että kaasua joudutaan polttamaan, koska paine Gryazovetsista Säkkijärvelle johtavassa Venäjän sisäisessä siirtoputkistossa uhkaa kasvaa liian korkeaksi, kun kaasun vientiä Saksaan on leikattu. Katso ohjeet ja kaikki jäsenedut sivulta OTA KÄYTTÖÖN MERKITTÄVIÄ SÄÄSTÖJÄ TUOVAT JÄSENEDUT mtkhankinnat.fi 30 YHTEISTYÖKUMPPANIN EDUT ETUJA MM. Ketalan mukaan ylijäämäkaasua poltetaan kaasukentillä ja öljyntuotannossa. Kompressoriasemilla soihdutukseen turvaudutaan harvemmin. Saat edut käyttöön helposti. Tilli sen sijaan on käynyt mereltä Suomen aluevesiltä katsomassa ja kuvaamassa Venäjän puolelta Portovayasta näkyviä tulia. ”On mahdollista, että jos kaasun siirtoa nopeasti vähennetään, niin paine pyrkii putkistossa kasvamaan ja ylimäääräinen kaasu on pakko polttaa”, petrokemian prosessien turvallisuusasiantuntija Mikko Ketala Insteam Consulting Oy:stä sanoo. Sittemmin kaasutoimitukset on laskettu viidesosaan. Kolme päivää kaasutoimituksen ensimmäisen leikkaamisilmoituksen jälkeen Portovayassa Suomen rajan tuntumassa aloitettiin soihduttaminen. Venäjän kaasuyhtiön Gazpromin mukaan sen oli pakko laskea Saksaan menevän kaasun toimitusmäärät 40 prosenttiin tavanomaisesta, koska Kanadassa huollossa ollutta kompressori aseman kaasuturbiinia ei Venäjään kohdistettujen pakotteiden vuoksi ollut palautettu. Liekki on näkynyt Suomeen saakka jo viikkoja. Tilannetta kommentoineen Rajavartioston esikunnan mukaan mitään erikoista ei ole havaittu Venäjän puolella. Liekit on paikallistettu Nord Stream kaasuputken alkupäähän tai sen läheisyyteen rakenteilla olevan nesteytettyä maakaasua tuottavan LNG-laitoksen rakennustyömaalle. MTK Hankinnat on neuvotellut sinulle MTKja Mhy-jäsen parhaat jäsenalennukset 30 yhteistyökumppanin kanssa. PASI JAAKKONEN ”Jos liekki on 30-metrinen, niin siinä palaa kaasua karkeasti sadan megawatin teholla.” MIKKO KETALA VELI TILLI NASA/KUVANKÄSITTELY AATU JAAKKOLA. Venäjä leikkasi kaasunsiirto Säkkijärven kompressoriaseman kautta Nord Stream -putkeen 14. ”Otin valokuvia, vaikka niissä liekit eivät näytä ensinkään niin isoilta kuin luonnossa.” Suomen puolelta on mahdoton sanoa, tulevatko liekit rakenteilla olevasta Portovayan maakaasunnesteytyslaitokselta vai sen tuntumassa olevalta Nord Stream 1 ja 2 -kaasuputkien kompressoriasemalta. UUTISET Maaseudun Tulevaisuus 7 perjantaina 5. Liekkejä kuvanneen Veli Tillin mukaan kaasua poltetaan yhden arviolta 100 metriä korkean piipun kautta. Yleensä kaasuputkiston liika paine päästetään ulos varoventtiin kautta. Nord Stream putken lähtöpäässä Venäjällä kaasusoihtu on rajan lähellä asuvien mukaan palanut aikaisempaa voimakkaammin viime viikkoina. Jos niiden kautta ei kaasua saada vuodatettua tarpeeksi ulos, ylimääräinen kaasu voidaan joutua polttamaan turvasoihdusssa eli soihduttamaan. Kuvan otti virolahtelainen Veli Tilli. ”Liekki on suurimmillaan ollut kolmasosa piipun pituudesta eli sellaiset 30 metriä”, hän arvelee. Petrokemian prosessien turvallisuuskonsultin mukaan sellaisessa liekissä palaa maakaasua hyvinkin yhden ison voimalaitoksen kulutuksen verran. Itärajan takana taivasta iltaisin valaisseet tulet alkoivat näkyä kesäkuun puolivälissä ja ne ovat jatkuneet siitä asti välillä voimistuen ja välillä kokonaan tauoten. Hurpun Merivartioasema sijaitsee parin kilometrin päässä Tillin kotoa. Satellittikuvien tallentamat poltot vahvistavat Suomen puolella tehtyjen havaintojen ajoitusta. ”Jos liekki on 30-metrinen, niin siinä palaa kaasua karkeasti sadan megawatin teholla”, Mikko Ketala Insteam Consulting Oy:stä arvelee. Tulisoihtu roihuaa kaasuputken lähtöpäässä Venäjän epäillään polttavan ylimää räistä maakaasua satojen mega wattien teholla turvasoihduissa. Soihduttaminen on jatkunut muutamia poikkeuksia lukuunottamatta siitä asti. Yksi syy kaasunpaineen nousemiseen putkistossa voi olla se, että kaasun syöttöä kaasukentiltä putkeen ei ole voitu tai haluttu laskea vastaamaan sitä vähentynyttä kulutusta, joka Nord Stream -putkeen menee. ”Sieltä Säkkijärven suunnasta kaasuputken alkupäästä loimotus näkyy meidän pihaan. Maakaasun polttamisen tuottama lämpö näkyi yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan metsäpaloista varoittavan FIRMS-järjestelmän satelliittikuvissa
Nautaverkosto avasi keskustelun eläinten kuljetuksen ja teurastuksen järkevöittämisestä. Atrialaisten Itikka osuuskunnan ja Lihakunnan toimitusjohtaja Risto Lahti näkee nautaverkoston huolen täysin aiheellisena. Punaja valkoherukkaa kasvatetaan pääosin teollisuuden raaka-aineeksi. ”Mielestäni verkosto on kiinnittänyt huomiota oikeaan asiaan. Hänen mukaansa tuottajahinta olisi saatava tasolle, joka turvaa suomalaisen lihantuotannon jatkuvuuden ja kehittymisen. Sikaja siipikarjataloudessa ei ole nautarekisterin kaltaista kirjanpitoa eläinmääristä. Hänen mukaansa kehittynyt eläinkuljetusketju mahdollistaa halutun muutoksen. ”Tässä on pyritty varmistamaan, että tuki saadaan ylipäätään aikaiseksi ja maksuun.” ”Meidän täytyi keväällä tukipakettia luodessa huomioida komission antama maksuaikataulu siitä, että tuet täytyy olla AB-alueella maksettuna syyskuun loppuun mennessä”, hän jatkaa. Kuljetusten joutuisuus edistäisi samalla eläinten hyvinvointia, mikä sekin on tuottajien huolenaihe. Mustaherukan viljelyala on noussut viiden viime vuoden aikana selvästi. MAARIT CEDERBERG Pinoa foods panostaa vertikaaliviljelyyn Vertikaaliviljelyn teknologiaa kehittävä Pinoa Foods on rakentanut uuden kerrosviljelmän Espooseen. Kriisituki antaa Lukkariniemen mukaan väärän mielikuvan, että tuesta olisi ollut apua kustannusten kattamisessa. Myös hän näkee ongelman hyvin laajana eikä lähde tarkemmin spekuloimaan toimialayhteistyötä. Sikaja siipikarjatiloille maksettava mukautustuki on haettavissa ensi maanantaista alkaen 18. Kymmenen viime vuoden aikana arviointimallit ja laskentamenetelmät ovat kohdistuneet erityisesti genomitiedon suoraan ja tehokkaaseen hyödyntämiseen. ”Miksi käyttäisimme aikaa, tilaa, vettä ja sähköä siihen, että kasvattaisimme kasvin aikuiseksi salaatiksi, kun jo versosta löytyy kaikki kasvun ainekset, kuten vitamiinit ja kivennäisaineet, tiiviimmässä muodossa?” kysyy Pinoa Foodsin toimitusjohtaja Markus Liljestrand. ”Emme ole nähneet tukipuolella toivomaamme muutosta. ”Tämä on tuottajien yhteinen huoli. Versoja viljellään muun muassa niiden nopean kasvatussyklin ja hyvän ravintosisällön vuoksi. Uhkana on globaalin ruokahuollon kriisiytyminen entisestään ja meillä kuluttajan arvostaman kotimaisen naudanlihan heikentyvä saatavuus”, Kemppi summaa. Kuljetusketju on nykyisellään sekava. Lukkariniemi arvioi, että suurin osa tiloista, jotka ovat oikeutettuja tuotannosta irrotettuun tukeen tällä hetkellä, ovat investoineet vuoden 2008 jälkeen. Karviaista viljellään ammattimaisesti 33 hehtaarin alalla. Käsin poimittuja herukoita ja karviaisia on ollut jo myynnissä, ja valkoherukan koneellinen poiminta on alkanut maan keskiosia myöten. Myös mustaherukan koneellinen poiminta on käynnistymässä. Pataman mukaan kilpailulainsäädäntö ei lähtökohtaisesti ottaisi kantaa kulujen karsimiseen, vaikka tuotannon ala onkin jo valmiiksi hyvin keskittynyt. SANNA HIETAMÄKI ”Lukelle hanke avaa upean mahdollisuuden laajentaa olemassa olevaa jalostusarvojen genomisen ennustamisen osaamista kasvijalostukseen.” ESA MÄNTYSAARI MTK:n nautaverkosto ehdottaa lihataloille yhteistyötä eläinkuljetuksiin ja teurastuksiin. Viimeiseen kymmeneen vuoteen tätä ei ole enää nähty. UUTISET Maaseudun Tulevaisuus 8 perjantaina 5. Versoja ja yrttejä viljellään kuudessa kerroksessa entisen logistiikkakeskuksen hallissa, kertoo yritys tiedotteessaan. Kasvinjalostuksen innovaatiot tarjoavat lisää vaihtoehtoja kuluttajille huomioiden samalla viljelijöiden päivittäiset haasteet. Siitä 400 hehtaaria on luomutuotannossa. Näiden taustalla olevien lihaosuuskuntien edustajat eivät tyrmänneet nautaverkoston ajatusta. Kotimaisen tuotannon kehityssuunta nähdään myös LSO:lla huolestuttavana. On varmasti sellaisia tiloja, joissa tällä tuella saadaan jokin erääntyvä lasku maksettua”, Lukkariniemi sanoo. elokuuta asti. Tällöin kuljetusmatkaa ja -aikaa säästyisi. Viime vuosina kehitystä ei kuitenkaan ole tapahtunut. ”Yhteistyömme Luken kanssa tuo lisää tarkkuutta ja nopeutta Bayerin laajoihin tietopohjaisiin jalostusohjelmiin. Vuoden 2008 jälkeen tehdyt laajennukset tuotannossa eivät siis tule huomioiduksi tukihaussa tai tukien korotuksissa. SAARA OLKKONEN ”Vaikeahan tähän on tyytyväinen olla.” MARI LUKKARINIEMI Herukoiden poiminta hyvässä vauhdissa Herukan satonäkymät ovat hyvät, kerrotaan Hedelmänja Marjanviljelijäin liiton tiedotteessa. ”Pyrimme olemaan asian kanssa proaktiivisia. Bayer Crop Science on sitoutunut toimittamaan parempia ratkaisuja viljelijöille. ”Koska osa tuen varoista saadaan Euroopan unionilta, tuen maksun perusteena olevien yksiköiden määrittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta ei tulisi seuraamuksia siitä, että määrät eivät ole oikein.” Nykyhetken eläinmäärien keräämiseksi olisi täytynyt toteuttaa erillinen valvonta, mikä olisi ollut hankalaa. Valtaosa eli vajaat 1800 hehtaaria herukanviljelyalasta on mustaherukkaa. ANNE JOUTSENLAHTILANKINEN Kuluttajien kasvava kiinnostus terveellisiä elämäntapoja ja lähiruokaa kohtaan on lisännyt kotimaisen mustaherukan kysyntää. Pinoa Foodsin käyttämä viljelypinta-ala on yhteensä noin 450 neliömetriä. Tuotannon keskittäminen harvempiin yksiköihin tulee nähdä Lahden mukaan osana pitkää jatkumoa. ”Lukelle Mix4Crops-hanke avaa upean mahdollisuuden laajentaa olemassa olevaa jalostusarvojen genomisen ennustamisen osaamista kasvijalostukseen”, Luken tutkimusprofessori Esa Mänty saari toteaa. Eläimiä teurastetaan vain kahdesta kolmeen päivään viikossa,” Patama kertoo. ”Vaikka lähin teurastamo olisi 50 kilometrin päässä, eläin saatetaan nykyisellään kuljettaa 500 kilometrin päähän. Alkutuotannon kehittyminen edellyttäisi sekin investointeja, mutta Lahden mukaan mahdollisuudet ja halukkuus ovat tällä hetkellä alhaisella tasolla. Liha-alan ylivoimaisesti suurimmat toimijat ovat HKScan ja Atria. MTK:n nautaverkoston sihteeri Saara Patama kertoo keskustelunavauksen takana olevan erityisesti kolme syytä: kustannusten nousu, tuotantomäärien lasku ja eläinten hyvinvoinnin kehittäminen. Mustaherukan yleisimmät lajikkeet ovat vanha ruotsalaisperäinen ’Öjebyn’ sekä skotlantilainen ’Ben Tron’. Kaikki keinot tuotannon turvaamiseksi halutaan kuitenkin selvittää. Tämä on johtanut siihen, etteivät eläimet ohjaudu läheskään aina lähimmälle teurastamolle. ”Atria-ryhmän historiassa teollinen rakenne on ollut aina muutoksessa. ”Lisäksi luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotusta ollaan nostamassa. ”Esimerkiksi jo maksetut energiaja etenkin polttoaineveron palautukset kohdentuvat myös sikaja siipikarjatiloille, joilla on viljelyksiä.” Myös korotettu luonnonhaittakorvaus on tilojen käytettävissä. Punaherukan valtalajike on ’Punainen Hollantilainen’. VIKKE SCHILDT ”Vaikka lähin teurastamo olisi 50 kilometrin päässä, eläin saatetaan nykyisellään kuljettaa 500 kilometrin päähän.” SAARA PATAMA JOHANNES TERVO. elokuuta 2022 Luke ja Bayer yhteistyöhön Luonnonvarakeskuksen Genomiikka ja jalostus -ryhmä ja Bayer ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka tavoitteena on rakentaa uusi ohjelmisto kasvien geneettiseen valintajalostukseen, Luke kertoo tiedotteessaan. Hänen mukaansa yhteistyö voitaisiin toteuttaa suurimpien lihatalojen välillä siten, että logistisesti haasteellisimmat teuraskuljetukset ohjattaisiin toisen yhtiön laitoksiin. Myös Suomessa jalostetut ’Mikael’, ’Mortti’ ja ’Marski’ ovat varsin yleisiä. Tehokas tuotantoprosessi mahdollistaa mahdollisimman korkeat tuottajahinnat. Viimeisimpien tilastojen mukaan punaherukan viljelyala oli 161 hehtaaria ja valkoherukan 43 hehtaaria. Helsinkiläislähtöisen yrityksen perustajat halusivat hyödyntää tyhjiä varastohalleja ja muita hukkatiloja ruuan tuotannossa. ”Mitään muutakaan toimenpidettä, jolla kotimaisen lihantuotannon jatkuvuutta voidaan turvata, ei voi jättää selvittämättä”, Kemppi kommentoi. Keskiössä ovat kustannussäästöt ja eläinten hyvinvointi. Pohjoisen C-tukialueella lisämaksut toteutetaan tuen korotuksina, jossa tuki perustuu AB-alueen tavoin tuotannosta irrotetun tuen viitemäärään. Tästä syystä Bayer panostaa kasvinjalostukseen. Siinä poltetaan käytännössä tuottajien rahaa tien päälle,” Patama toteaa. Kuljetuskustannuksia ei myöskään huomioida lihatilissä osuuskuntien periaatteista johtuen. Alaan kohdistuvat ongelmat nähtiin kuitenkin paljon logistiikkaa laajempana kokonaisuutena. Tärkeää on myös, että eläinkuljetuksiin liittyvä lainsäädäntö tunnistaa harvaan asutun maamme erityispiirteet”, Lahti kommentoi. ”Ensin olisi siis toteutettu tukien hakeminen ja sen jälkeen vasta eläinmäärien valvonta.” Pihamaa muistuttaa, että sikaja siipikarjataloudelle menevä tuki tai sen korotus ovat vain yksi osa 300 miljoonan euron kriisitukipakettia. Prosessien tehostamisen ja ruuan kuluttajahintojen nousun lisäksi Lahti esittää ratkaisuksi muutoksia maatalouspolitiikkaan. Tuottajajärjestö haastaa osuus kuntia tehostamaan yhteistyötä Lihaosuuskuntien toimitusjohtajat eivät lähde tarkemmin spekuloimaan yhteistyöstä. Kyseessä on maaja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Pekka Pihamaan mukaan prosessia nopeuttava valinta. Tämä herättää huolta osuuskunnissa. Hänen mukaansa yhteistyö ja investoinnit sitovat tuottajia vahvasti omiin osuuskuntiinsa. JUKKA HÄMÄLÄINEN Maatalouden huoltovarmuuspaketissa sikaja siipikarjataloudelle sekä kananmunantuotannolle kohdistetun kriisituen jako määräytyy vuonna 2008 vahvistetun viitemäärän perusteella. Se tullee maksuun vuoden 2023 toukokuussa.” Myös kiinteistöveron palautuksia on suunnitteilla. ”Kehittämässämme tuotantoympäristössä voimme ohjata esimerkiksi täsmäkastelua sekä ilmankiertoa langattomasti digitaalisella ohjauselektroniikalla hyödyntäen moderneja IoT-standardeja”, kertoo yrityksen teknologiapäällikkö Juuso Määttä tiedotteessa. Samalla peräkylällä saattaa käydä kolmen eri lihatalon auto samana päivänä,” Patama kertoo. Tuottajahinta ei nousustaan huolimatta riitä kattamaan merkittävästi nousseita tuotantokustannuksia. ”Ainoa keino saada kustannuskriisitilanne korjattua myös kallilla lannoitteilla kylväneille viljanviljelijöille on se, että lihanja maidontuottaja saa riittävän hinnan omalle tuotteelleen, jotta kotieläintilallinen pystyy maksamaan rehuviljasta riittävän hinnan.” Kriisituki jaetaan 2008 vahvistetulle viitemäärälle SANNA HIETAMÄKI Ajantasaisten eläinmäärätietojen keräämiseksi olisi täytynyt toteuttaa erillinen valvonta. Kyseessä on Suomen suurin versojen kasvatukseen keskittyvä vertikaaliviljelmä. ”Mieluummin edes tämä tuki kuin ei tukea lainkaan. Nykyistä mallia ei pidetä parhaana mahdollisena. Luonnonvarakeskus (Luke) on 20 vuoden ajan kehittänyt tehokkaita tietoteknisiä ratkaisuja jalostusarvojen arviointiin eläinjalostuksessa. Punaja valkoherukan sekä karviaisen pinta-alat ovat säilyneet tasaisina. Atrian ja HKScanin taustalla olevien lihaosuuskuntien toimitusjohtajat eivät halua sulkea mitään keinoa pois tuottajien vaatiessa järkeistystä naudanlihan tuotantoketjuun. ”Vaikeahan tähän on tyytyväinen olla”, sanoo MTK:n liha-asiantuntija Mari Lukka riniemi. Kuljetuskustannukset ovat Pataman mukaan entistä merkittävämpi tekijä tuotannon kannattavuudessa. Uusi ohjelmakausi on kova pettymys kotieläinsektorin näkökulmasta.” HK:n taustalla olevan LSO:n toimitusjohtaja Veikko Kemppi on pitkälti samoilla linjoilla kollegansa kanssa. Alkutuotannon erittäin vaikea tilanne johtaa siihen, ettei mitään keinoja voi sulkea pois.” Lahti kuitenkin huomauttaa, että maantieteen merkitys on vähentynyt teurastamojen sijoittelussa. Myös sadetta saatiin kypsymisaikaan riittävästi, minkä ansiosta marjat ovat kasvaneet kookkaiksi. Se olisi ollut hankalaa. ”Yhtiöiden nautateurastamot toimivat tällä hetkellä vajaateholla. Teurastamojen määrä on pysynyt vakiona, mutta samalla nautojen määrässä on nähty noin viidenneksen pudotus”, Lahti toteaa. Tukea voivat saada AB-alueen tilat, joille on myönnetty viime vuonna sikaja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea. ”Lihantuotannon kustannukset ovat nousseet rajusti. Se tullee maksuun lokakuulla. Osa sadosta päätyy tuoremarjana torikauppaan. Eurot pitäisi saada aktiiviselle tuotannolle, mutta politiikka ohjaa vielä nykyiselläänkin väärään suuntaan. Kasvustot eivät juuri kärsineet pakkasista, ja pölyttäjät ovat olleet ahkerina. Rakennamme jalostusohjelmia varten uuden toimintamallin tuottaaksemme viljelijöille enemmän satoa ennennäkemättömällä nopeudella täsmäjalostusta hyödyntäen”, toteaa Bayerin viljelykasvien jalostuksen johtaja Mike Graham. ”Silloinhan viitemäärä vastaa vain murto-osaa todellisesta tuotantomäärästä.” Hänen mukaansa pakettia ei kuitenkaan olisi pystytty jakamaan paremmin näiden reunaehtojen puitteissa ja hän ymmärtää, että tukien myöntämiselle täytyy olla lainsäädännölliset perusteet. Pinoa Foods kertoo myös, että sillä on rakenteilla uudenlainen viisikerroksinen tuotantoyksikkö, jossa pystytään tuottamaan kuukaudessa noin 56 kilogrammaa versoja yhtä lattianeliötä kohden. Ne ovat kasvaneet huomattavasti energian hintojen mukana
Rajoitukset eivät kuitenkaan koskeneet kaikkea FSC-sertifioitua puuta, jota voitiin tuoda vielä kesäkuun ajan.” Rajoitukset eivät pysäyttäneet toimituseriä, joista kaupat oli tehty ennen pakotepäätöksiä. Baltiassa ei ole myydä Suomeen, sillä päinvastoin Suomi vie sinne. Talouden kasvun hidastuminen, inflaatio ja korkojen nousu näkyvät suoraan kysynnän hidastumisena rakennusalalla ja hyvä suhdanne on ohi”, Perttilä sanoo. Toinen ryhmä lähtee 15.8. ”Ei ole potentiaalia, mistä tuoda sahatavaraa Suomeen. ”Viiden ensimmäisen kuukauden aikana sahatavaraa on tuotu 209 000 kuutiometriä ja vielä voisi tulla siihen noin 30 000 kuutiota lisää”, projektipäällikkö Kari Perttilä Sahateollisuus ry:stä sanoo. HENRIK HOHTERI Venäjä kärsii paperija pahvipulasta Venäjän elintarviketeollisuus on pyytänyt viranomaisia hyväksymään elintarvikepakkauksille uudet standardit, jotka pienentäisivät vaadittuja etikettikokoja ja kasvattaisivat yksittäisten tuotteiden pakkauskokoja. Venäjän tuonnin loppuminen antaa vain rajoitetusti suomalaissahoille hinnoitteluvoimaa uudessa markkinatilanteessa. ”Pohdimme lisäksi parhaillaan päivitystarpeita metsätuhoja koskevaan lainsäädäntöön, jotta olisimme jatkossa paremmin varautuneita vastaavanlaisiin nopeisiin ja arvaamattomiin tilanteisiin.” Juurikäävän torjuntavelvoite taas voimaan Juurikäävän torjunta on tärkeää, sillä se aiheuttaa metsätaloudelle merkittäviä vahinkoja. Kartongin tuotanto kasvoi prosentin verran. Asetuksen oli tarkoitus olla voimassa marraskuun loppuun asti, mutta tavoitteena oli jo alun perin palauttaa kantokäsittelyvelvoite ennalleen, jos torjunta-aineiden saatavuus paranee. Sahatavaran tuotannon määrä väheni 2,5 prosenttia, vanerin 2,1 prosenttia, sellun 23,7 prosenttia ja paperin tuotanto 29,3 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Suomi osallistuu kansaisväliseen pelastutoimintaan kansanvälisten järjestöjen ja EU:n kautta. Valko-Venäjällä toimivan Belsat TV:n tietojen mukaan pyyntö on valtion viranomaisten harkinnassa, ruotsalainen uutissivusto Papper och massa kertoo. A1-laatuiset pelletit maksoivat kuluttajalle 15 kilon pusseissa myytyinä heinäkuussa 7,18 euroa per pussi. Molemmat ryhmät työskentelevät Kreikassa noin 15 vuorokautta. Tämän lisäksi myös kuljetukset Venäjältä EU-maihin ovat jäissä. Juurikäävän torjuntavelvoitteen lieventäminen herätti keväällä jonkin verran närkästystä. Venäjän sodan jo alettua nähtiin tuonnissa hetkellinen huippu, kun venäläisen kuusisahatavaran siivittämänä sahatavaran tuonti kohosi maaliskuussa 71 000 kuutiometriin. Sahatavaran tuonti Venäjältä puolittuu tänä vuonna Venäjälle asetettujen pakotteiden vaikutus ei näkynyt vielä alkuvuoden tilastossa, mutta heinäkuussa vientirajoitteet alkoivat purra. Pelastusopisto vastaa lähetettävien pelastustyöntekijöiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja materiaalilogistiikasta. välisenä aikana. Keskeisen tuontimaan putoaminen pois pelistä vaikuttaa koko sahatavaramarkkinaan, sillä korvaavaa tuontia on vaikea löytää lähialueilta. MTK arvioi huhtikuussa, että torjuntavelvoitteen lieventäminen voi johtaa metsänomistajan tulojen menettämiseen. Juurikäävän torjunta-aineisiin liittynyt epävarmuus on nyt poistunut, joten torjuntaa koskevat velvoitteet voi palauttaa ennalleen. Kansainväliseen pelastustoimeen liittyvän avun lähettämisestä vastaa sisäministeriö. Helposti leviävä juurikääpä tappaa kuusia ja mäntyjä vuosittain noin 50 miljoonan euron edestä. alkaen myös eteläisen Suomen havupuuvaltaisia ja keskisen Suomen kuusivaltaisia turvemaita. Lievennyksen tarkoitus oli ehkäistä tilanteita, joissa torjunta-aineen loppuminen johtaisi huoltovarmuuden kannalta tärkeiden hakkuiden keskeytymiseen. päivästä alkaen torjuntavelvoite poistui turvemailla tehtävien hakkuiden yhteydestä ja kantokäsittelyyn velvoittava lämpötilaraja hakkuukohteella nostettiin nollasta seitsemään celsiusasteeseen. Ehdotettujen muutosten tarkoituksena on välttää paperin, kartongin ja muiden raaka-aineiden pulaa tuotannossa. Sodan aiheuttama kysyntäpiikki venäläisen sahatavara kaupassa näkyi myös muualla Euroopassa, kun varastoja täytettiin. Toukokuun 6. ”Asialla ovat olleet lähinnä jobbarit ja kauppahuoneet, jotka ovat edelleen myyneet tuomansa erät. Toiminta on jossain määrin herättänyt pahaa mieltä kentällä, jossa on kysytty eivätkö kaikki toimijat lopetakaan tuontia yhtä aikaa”. Sellun ja paperin tuotannon vähenemiseen vaikuttaa UPM:n tehtaat pysäyttänyt työmarkkinataistelu. Metsäteollisuuden tuotanto väheni Metsäteollisuuden tuotantomäärät laskivat huhti-kesäkuussa viime vuoteen verrattuna, kertoo Metsäteollisuus ry. Hinta oli heinäkuussa 440,3 euroa tonnilta, mikä on 19,9 prosenttia enemmän kuin kesäkuussa ja 97,8 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten, uutissivusto Timber-online kertoo. Suomelta apua Kreikan maastopaloihin ANNIINA JOKINEN Molemmat ryhmät työskentelevät Kreikassa noin 15 vuorokautta. Tänä vuonna Venäjältä tuodun sahatavaran määrän ennustetaan laskevan puoleen, kun kevättalvella asetut tuontikiellot ja rajoitukset alkavat vaikuttaa. UUTISET Maaseudun Tulevaisuus 9 perjantaina 5. Niiden levinneisyysalue kasvaa kohti pohjoista ilmaston lämpenemisen seurauksena. Tuonti jatkui noin 30 000 kuution kuukausitasolla aina toukokuun loppuun ja pakotteet alkoivat purra toden teolla vasta heinäkuusta eteenpäin. Sellun ja paperin tuotannon vähenemiseen vaikuttaa UPM:n tehtaat pysäyttänyt työmarkkinataistelu, joka päättyi huhtikuun puolivälissä. Kaikki lähtijät kuuluvat Pelastusopiston kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden rekisteriin. Torjuntavelvoite koskee 15.8. ”Kesäkuun jälkeen Venäjän tuonnin pitäisi mennä nollaan. Pakotteiden voimaantulossa on ollut viivettä, jonka vaikutus näkyi vielä kolme kuukautta niiden asettamisen jälkeen. JUKKA HÄMÄLÄINEN Pelletit kallistuvat Itävallassa Pellettien hinta nousi jälleen Itävallassa. ”Huhtikuu oli ensimmäinen kuukausi, jolloin konfliktialueiden sertifioitua puuta koskevat rajoitteet astuivat voimaan. Varauspäivä 26.8. ”80 prosenttia sahatavarasta menee rakentamiseen. 22–23 Pesimärauhaa . Ensimmäinen ryhmä auttajia lähti matkaan maanantaina. Sahatavaraa tuotettiin huhti-kesäkuussa 3,2 miljoonaa kuutiometriä, vaneria 0,3 miljoonaa kuutiometriä, sellua 1,7 miljoonaa tonnia, paperia 0,8 miljoonaa tonnia ja kartonkia 1,1 miljoonaa tonnia. Juurikääpää voi torjua käsittelemällä kannot joko urealiuoksella tai biologisella harmaaorvakkasieneen perustuvalla torjunta-aineella. Sahatavaran tuonti Venäjältä Suomeen on vaihdellut 500 000–600 000 kuutiometrin välillä vuodessa. 8–9 Ryppyinen herkku Korvasieniä voi kasvattaa jätepaperi viljelmällä. Torjuntavelvoitetta lievennettiin toukokuussa väliaikaisesti, koska kantokäsittelyaineiden saatavuus oli epävarmaa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Pelastustoiminnan alaisiin tilanteisiin kuuluvuat luonnon tai ihmisten aiheuttamat katastrofit ja onnettomuudet, joissa maan omat resurssit eivät riitä. Tuoreiden kantojen kautta leviävää ja lahovikoja aiheuttavaa juurikääpää tulee metsätuholain mukaan torjua havupuuvaltaisilla riskialueilla tehtävien hakkuiden yhteydessä 1.5.–30.11. alkaen, maaja metsätalousministeriö kertoo tiedotteessa. ”Säännösten tavoitteena on turvata metsien hyvä terveydentila sekä minimoida juurikäävän aiheuttamia taloudellisia vahinkoja pitkällä aikavälillä”, kertoo maaja metsätalousministeriön metsäja bioenergiayksikön päällikkö, metsäneuvos Erno Järvinen. Kreikka on pyytänyt Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismilta apua maastopalojen hallintaan. Timo Filpus Lähde: Tulli Sahatavaran tuonti Venäjältä 1-5 2022 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 30 489 m 3 34 532 m 3 40 914 m 3 71 491 m 3 31 525 m 3 Yhteensä 1-5: 208 951 m 3 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu m 3 Mänty höylätty Mänty sahattu Kuusi höylätty Kuusi sahattu. Viime vuonna Viroon vietiin sahatavaraa 428 000 kuutiometriä. Venäjän tuonnin osuus Suomen sahatavaran kokonaiskulutuksesta on asettunut noin 15 prosentin tasolle. Venäjältä tuodaan lähinnä leveitä lankkuja ja lattiapalkkeja, jotka Suomessa höylätään ja lujuuslajitellaan. PASI JAAKKONEN MARKKU VUORIKARI, SANNE KATAINEN, KUVANKÄSITTELY: AATU JAAKKOLA Mainostaja, kysy lisää ilmoitus@mt.fi tai soita 020 413 2321 Lukijoita 255 000 (KMT 2021) + näköislehti Suuri eränumero MT Metsä nro 7 ilmestyy 5.9. Ryhmiä johtavat Pelastusopiston valtakunnallisesta asiantuntijarekisteristä valitut Itä-Uudenmaan pelastusjohtaja Peter Johansson ja palomestari Petri Lyttinen. Venäjän Ukrainassa aloittama sota vaikuttaa puutavarakauppaan kolmella tapaa: EU on kieltänyt puutavaran tuonnin eivätkä PEFCja FSCpuutavarasertifikaattien myöntäjät enää hyväksy venäläistä puutavaraa. 12–13 Juurikäävän torjuntaa koskevat pysyvät säännökset tulevat taas voimaan 15.8. Baltian oma sahatavaratuotanto menee edelleenjalostettuna vientiin tai heidän oman talonrakennusteollisuutensa tarpeisiin. Alkukevät mentiin vielä hyvissä merkeissä, mutta nyt tilanne on synkistymässä. Linnut on huomioitava yhä tarkemmin kesähakkuiss a 16–20 Leiskuva päänäytös Metsän kulotus muistuttaa tulen vaaroista. • hirvenmetsästys • riistasaaliiden kehitys • puukauppa ja puun hinnat • moottorisahat N:O 6 | 2019 MT.FI/METSÄ MAASEUDU N TULEVAISUU DEN AJANKOHTA ISLEHTI METSÄSTÄ Puukauppa keikahti Tukin kysyntä vaihtui kisaan harvennus leimikoista. Torjuntaan velvoittava vuorokauden alin lämpötila hakkuukohteella on jälleen nolla astetta. Sahatavaraa on haettu venäläissahoilta suomalaisella kalustolla, sillä venäläiset rekat eivät ole päässeet rajan yli. Pakotteiden voimaanastumisen jälkeen venäläistä puutavaraa ovat tuoneet lähinnä pienet yksityiset toimijat. Toukokuun loppuun katkeavan tilastointijakson aikana Venäjältä tuotiin sahatavaraa keskimäärin 30 000 kuutiometriä joka kuukausi. Venäjä on Suomeen tuotavan sahatavaran tärkein tuontimaa. Venäjä on ollut Suomen tärkein sahatavaran tuontimaa. MTK korosti, että metsänomistajille tulee viestiä tehokkaasti muutoksen merkityksestä metsien terveydelle ja mahdollisuudesta vaatia juurikäävän torjuntaa. Kansainvälinen pelastustoiminta on valtiosopimuksiin ja lainsäädäntöön perustuvaa avun antamista ulkomaille ja avun vastaanottamista Suomeen. Käsittelyaineiden saatavuutta koskeva epävarmuus on nyt väistynyt, joten torjuntavelvoite palautetaan elokuun puolivälissä ennalleen. Pelastuspalvelumekanismin kautta pyydettiin apua etukäteen nyt ensimmäistä kertaa. Metsätaloudelle merkittäviä taloudellisia tappioita aiheuttavan juurikäävän torjunta on tärkeää myös metsien terveyden näkökulmasta. Kokonaan EU-pakotteet kieltävät sahatavaran tuonnin Venäjältä 10. Alkuvuodesta Suomesta on viety Viroon 115 000 kuutiometriä kuusisahatavaraa ja saman verran mäntyä. Puhallustoimituksena pelleteistä sai maksaa keskimäärin 445,7 euroa tonnilta. elokuuta 2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä seuranneet pakotteet eivät vielä alkuvuodesta merkittävästi leikanneet venäläisen sahatavaran tuontia, ilmenee Tullin tilastoista. ANNIINA JOKINEN RAMI MARJAMÄKI Suomi lähettää 50 pelastustyöntekijää auttamaan Kreikan metsäpalojen hallinnassa, kertoo valtioneuvosto tiedotteessa. Käytännössä kaikki Suomeen tuotava sahatavara on lähtöisin Venäjältä. Lisäksi toimintaa harjoitetaan kahdenvälisten ja monenkeskisten valtioiden välisten sopimusten puitteissa. Lähteen mukaan pakkausten hintojen arvioidaan nousseen Ukrainaan tehdyn hyökkäyksen seurauksena 40–50 prosenttia helmikuun tasosta. heinäkuuta, kun siirtymäaika päättyy. JUKKA HÄMÄLÄINEN Pakkausten hinnat ovat nousseet 40–50 prosenttia helmikuun tasosta. Venäjä on ollut sahatavaran tärkein tuontimaa. Se nähdään, kun seuraavat tuontitilastot valmistuvat”, Perttilä sanoo. Esimerkiksi harmaaorvakkaliuoksen ja urean myyjien mukaan torjunta-aineita oli varastoissa riittävästi. ”Venäjältä tuodaan myös paljon pitkää kuuden metrin sahatavaraa, jonka hinta on suomalaista edullisempi”. Sekä kuusenjuurikääpä että männynjuurikääpä ovat yleisiä koko eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Niiden mielestä käsittelykauden rajaaminen oli turhaa
Näin toimien myös korollinen laskelma antaa oikeuden mukaisen tuloksen. Yritys on siitä maksanut veron. Luken oppaassa Metsän jatkuvasta kasvatuksesta (Metsäkustannus /Luonnon varakeskus, Tallinna 2020) on esitetty vertailulaskelma (s. Tätä taustaa vasten on kä sittämätöntä, miksi venäläiset pääsevät osallistumaan tors taina Jyväskylässä alkavaan MMralliin.” ”FIA:n ohjeiden mukaan venäläiset saavat ajaa Jyväs kylässä ilman maatunnuksia ja maansa lippuja. Tämä ero tulee todennäköisesti suoraan Luken laskentamallista eikä sillä ole maanomistajan saamien todel listen tulojen kanssa mitään yhteistä. Suomessa ei vastusteta uusiutuvaa energiaa. Sitä ennen häiritsevän pärinä lopettami sessa vastuunkanto on selvä. Tuulivoimaloiden yhteenso vittaminen asutuksen ja luonto arvojen kanssa on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Ei nimimerkkiä Lomitus Miten lomittajalla saa teettää alle 4 tunnin työpäiviä ja vielä kahdessa erässä. Ensin pitäisi kuitenkin ratkaista tuulivoimaan liittyvät epä kohdat ja laittaa sitä ohjaava lainsäädäntö kuntoon. Kirjoituksessa mainittu 1 500 megawatin teho on käytännössä nettotehona vain 500 megawattia. Energiaomavarai suuden, maailman rauhan ja ilmastonmuutoksen kannalta olisi järkevämpää käyttää turvetta kuin venäläistä öljyä tai maakaasua. Viestin hinta on 50 senttiä. Huoltoteiden alle jää metsää vähintään hehtaari voimalaa kohden. Jyväskylän MMrallin kil pailunjohtaja Kai Tarkiainen sanoi tiistaina Ylelle, että jär jestäjät ehkä voisivat estää ve näläisten kilpailemisen, mutta se saattaisi johtaa kisan sulke miseen MMsarjasta.” TEKSTIVIESTIT Hirvituhot Istutin mäntyä ja taimikon hoidossa suosin raudustakin. Itse asiassa metsätilalla on kuviokohtaisesti jaksollinen kasvatus (tasaikäis kasvatus), mutta koko tilan puitteissa suunniteltu jatkuva kasvatus (eriikäiskasvatus). Voimalapaikkoineen, huoltoteineen ja sähkölinjoi neen tuulivoimarakentaminen pirstoo ja hävittää luonnon varaisten eläinten elinalueita, katkaisee ekologisia yhteyksiä ja tuo luontoympäristöön sinne kuulumatonta melua ja valoja. Epä varman ja ailahtelevan sähkön varaan ei kannata laskea. Myös valtakunnanverkkoa joudutaan lisääntyvän tuulivoiman vuoksi vahvistamaan, ja leveiden voimajohtojen alle jää vielä enemmän metsää. Tuulivoimaa ei ole tarpeen rakentaa lisää, ainakaan siinä määrin kuin nyt on suunnit teilla. Kasvava osinko vaatii kasvavia riskejä – ja nyt ne laukesivat Venäjän aloittamassa sodassa ja ener giasodassa.” ”Seuraavan hallituksen on selkeytettävä omistajapoli tiikkaa. Etenkin hallituspuolueiden suulla kuulee puhuttavan, että asiaan vaikuttaa vain ja ainoastaan Venäjän sota Ukrainaa vastaan. Vaikka vain kolmasosa suunnitelluista voimaloista rakennettaisiin, niin hiilinielu jen häviäminen on merkittävää ja toisin kuin avohakkuissa se on pysyvää. Tätä taustaa vastaan Luon nonvarakeskuksen (Luke) ver tailulaskelmissa omaksutulle tarkoitushakuiselle korkojen käytölle ei ole metsätalouden maksukäytännöstä johdetta vissa olevaa perustelua. Tämä sisältää viljelytaimien jalostushyötyä, onnistumisvarmuutta, parhai den puiden kasvattamista, suu rempaa kasvua, suuremman myyntimäärän ja korkeamman puun hinnan. Tähän pien yrittäjillä ei ole varaa. Timo Kivimaa eläkkeellä oleva metsänhoitaja entinen vanhojen metsien suojelutyöryhmien jäsen Toimintaa kuvataan kuin oltaisiin aloittamassa autiomaan metsittämistä. EU tilaa Putinilta lisää kaasua. Jokainen tuulivoimala tarvitsee ympärilleen 1–2 hehtaarin alueen, jolta puusto ja muu kasvillisuus on poistet tava kokonaan. Lähetä kuva osoitteeseen lukijankuva@maaseuduntulevaisuus.fi. Aivan kuten muuallakin, myös Suomessa sähkön pörssissä määräytyvää hintaa pitäisi nyt poikkeusoloissa pystyä rajoittamaan vähintään ensi talven ajaksi niin, että se todella näkyy kansalaisten sähkölaskuissa. Tuulivoimalan lapoihin kuolee lintuja, lepakoita ja hyönteisiä. Uudistuksia ei tule tehdä vain uudistuksen vuoksi ja valmistelussa tulee ottaa huo mioon erilaiset yritysmuodot. Ei nimimerkkiä Ennustajille Viisistä viimeisistä eduskunta vaaleista keskusta on ollut kolme kertaa Suomen suurin puolue. Sari Palmu puheenjohtaja Suomen Keskustanaiset Yrittäjien eläkeuudistuksen huomioitava myös pienyrittäjät S ähkön seitsemän vuoro kauden keskihinta oli 17,31 senttiä kilowatti tunnilta ja 28 vuorokauden 24,16 senttiä kilowattitunnilta. HANNU ARVE S ilja Keränen kirjoittaa, että tuulivoimaa vastus tetaan harhaanjohtavin perustein ja että sen haitat luonnon monimuotoisuudelle ovat ilmastosyistä hyväksyt täviä (MT 1.8.). Talouden näkymien heiken tyessä Suomi on tällä hetkellä todella haastavassa tilanteessa. Turve ajettiin alas holtit tomasti ja täysin turhaan. Ei nimimerkkiä. Korjatkaa epäkohta. Jokainen tuuli voimahanke tarvitsee liityntä linjan, jolla sähkö siirretään valtakunnanverkkoon. En ymmärrä Ohitukset Vieläkin on ohituskaistoja, joista ei ilmoiteta ennakkoon. Viljelykustan nusta vastaavat tuotot haetaan moninkertaisina vuosikym menten päästä, vaikka tuotot on jo edeltävässä kohteen avo hakkuussa saatu. Myös hintojen nousun hillitsemiseksi ja huolto varmuuden turvaamiseksi turpeen säilyttäminen olisi elintärkeää. Onko MMralli tärkeämpi kuin ihmishenget Ukrainassa, Ilkka-Pohjalainen kysyy. Olemme jo irtaantuneet Venäjän energiariippuvuudesta. Tuulivoimalle kasataan suuria odotuksia, sen toivotaan pelastavan ilmaston ja ratkai sevan energiakriisin. Tuulivoiman ympäristö taselaskelmassa tulee myös ottaa huomioon kuljetukset, perustukset, pystytys, purkami nen, romutus ja kierrätys. Sähkön hinta katto olisi kaikkien, mutta etenkin hauraimmassa asemassa olevien suomalaisten etu. Miksi sitä verotetaan toiseen kertaan. Sitä vasten voi sanoa, että valtio sai mitä tilasi.” Fortum-tavoitteissa iso ristiriita Omistajaohjausta on selkey tettävä, vaatii Talouselämä. Myös urheilutapahtu mia ja kilpailuja Venäjä me netti. Kapteeni MM-kisat Iso edustus MMkisoissa, ei mitään kerrottavaa jälki polville. Kirjoittaja sortuu itse ennakkoluuloihin, hämmentä mään ja mustamaalaamaan kritiikkiä esittävät epäuskot tavina luonnon tuhoajina ja öljyyhtiöiden kätyreinä. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion, ja lehti voi käyttää niitä uudelleen. Val tion osinkotuotoista on tullut Fortumista noin puoli miljar dia euroa vuosittain. Lähetä kuva Toivomme kuvia, joiden taustalla on tarina. Julkaisemme kirjoituksen nimimerkillä vain poikkeustilanteessa. LUKIJAN KUVA Elokuun alun auringonsilta Angelniemen Karhuselällä Salossa. ”Mopot pärisevät pitkin kylän rattia lähes vuoden ym päri, mutta kesäaikaa niiden melu häiritsee tavallista isom paa joukkoa asukkaiden yrit täessä nukkua ikkunat auki.” ”Ensi viikolla alkavien kou lujen myötä yöllinen ajelu rauhoittunee. Suuri osa niiden osista valmistetaan Kii nassa ja Intiassa, joihin maihin me jätämme valmistuksen pääs töt. Edellä mainitussa Luken korol lisessa vertailulaskelmassa ei ole todellista vertailutilannetta, vaan siinä on järjestelty toimenpiteitä niin, että jaksol lisen kasvatuksen osalta ensimmäinen toimenpide on metsänviljely. Pienyrittäjien joukossa on valtava määrä muun muassa naisvaltaisten alojen edustajia, kuten partu reita, kampaajia, kosmetologeja, unohtamatta monia korjaamo alan yrittäjiä, jotka työllistävät pääsääntöisesti itsensä. Tarvitsemme Suomea ja suomalaisia auttavia energia poliittisia ratkaisuja, jotka tehdään järki, siis todella järki, ei ideologiat edellä. Suomen uusiutuvan energian osuus ko konaisenergian kulutuksesta on 44 prosenttia, Saksassa vain 18 prosenttia. Lähetä korkeintaan 160 merkin viesti numeroon 173 172. ”Oppositio yrittää aina ottaa kaiken ilon irti, kun valtion omistamissa yhtiöissä kuo huu, vaikka myös oppositiossa tiedetään varsin hyvin laista ja hyvästä hallintotavasta tulevat rajoitukset. Tuulivoimaloiden raken taminen edellyttää raskasta maanmuokkausta, joka voi vaikuttaa maaperän veden kiertoon ja kosteuteen. Kala tarttui innokkaasti uistimeen, kertoo kuvan ottanut Hannu Arve. Rahan tuhlausta, yrityspuolella konkurssi. Aikanaan varat varmistettiin hakkuutulosta vakuustalletuksin (metsälaki 1928). Ota kantaa tekstiviestillä Jaa mielipiteesi muiden lukijoiden kanssa. Tuulivoimalat ovat massiivi sia rakennuksia, ja tuulivoima hankkeet laajalle levittäytyviä teollisuusalueita. Aluksi jatkuvan kasvatuk sen tuotot voivat kyllä olla merkittävästikin paremmat siirryttäessä toimimaan ala harvennetuissa ja hoidetuissa metsissä. ”Fortumissa valtiolla on ristiriitaiset tavoitteet turvata osingot ja energiahuolto. Pystytysalueiden ja huolto teiden rakentamiseen tarvi taan suuria määriä mursketta, joka on myös louhittava ja tuotava paikalle jostakin. Se on yleensä viisainta, mutta riskinä on, että omistajaohjaus halvaantuu ja yhtiö alkaa elää täysin omaa elämäänsä.” ”Voidaan kysyä, miten hyvin Fortumin hallituksen kokoonpanot ovat heijasta neet sitä, että valtiolla on For tumissa myös strateginen, Suomen huoltovarmuuteen liittyvä intressi. Turha kaunistella ostoksilla! Ei nimimerkkiä Putinin kansalaisista 80 pro senttia hyväksyy Ukrainan sodan. Fingrid joutuu investoimaan kantaverkkoon tuulivoiman takia 3 miljardia. Meidän on ajateltava itseäm me sillä kukaan muu ei sitä tee. Vaikka hakkuusta on juuri saatu tuloja, ne on jätetty laskennasta pois ja otettu tilalle uudistushakkuu 65 vuoden päästä. Monin paikoin tuulivoimalat ovat jo viemässä viimeiset yhtenäiset luonto alueet. Liitä mukaan yhteystietosi. Omasta mielestäni Suomi olisi voinut ja voisi edelleen tehdä asioita toisin; pitää hintoja matalammalla ja oma varaisuutta korkeammalla laajempaa energiapalettia hyödyntäen. Suunnittelua varten on tiloilla käytössä metsien kehitysluokitus (muun muassa taimikot, nuoret kasvatus metsät, varttuneet kasvatus metsät ja uudistuskypsät) ja tavoitteellinen metsätalous suunnitelma. Viime viikkoina on käynyt ilmi, että lakiuudistusta tehtäes sä pienyrittäjiä ei ole huomioitu tarpeeksi. Poliitikoille helpointa on antaa yhtiöiden olla, ottaa osingot – ja pelätä pahinta. EU:n ja Saksan pelleily ydinvoimaa vastaan on pahimmillaan kohtalokasta koko Euroopalle. Metsätila on käsittelykuvioiden kokonaisuus, jossa koko tilan alueella voidaan tehdä haluttuja metsänhoito toimenpiteitä ja hakkuita. Mieluum min on lähdetty maksimituot tojen perässä Venäjälle ja Sak saan suuria riskejä ottaen. Keskikokoisella metsätilalla metsäkuvioita voi olla useita kymmeniä. Pitääkö antaa viisumit ja olla kuin Ellun kanat. Toimintaa kuva taan kuin oltaisiin aloittamassa autiomaan metsittämistä. Yrittäjien eläkelakiuudis tukseen on mahdollista tehdä muutoksia ja täsmentää sitä. Kaikella tällä on väistämä tön vaikutus luonnon moni muotoisuuteen. Kirjoita viestin alkuun tunnus MT LU (huomaa välilyönnit). Energian hinnan jyrkkä nousu, kaikkien muiden nousevien kustannusten lisäksi, huolettaa ja puhuttaa kansalaisia, vierailitpa missä päin Suomea tahansa. Kuusen kasvatukseen soveltuvalla kivennäismaakohteella nykyi sen viljelymetsän kiertoajan nettotuotot ovat noin 40–50 prosenttia korkeammat kuin jatkuvalla kasvatuksella samalla kiertoajalla olisi. Lähetä kirjoitus lukijalta@maaseuduntulevaisuus.fi tai Maaseudun Tulevaisuus, PL 440, 00101 Helsinki. Liitä mukaan yhteystietosi ja lyhyt kertomus kuvasta. YLIÖ Jatkuva kasvatus sopii vain erityiskohteille K äytännön metsätalou dessa tulot ja menot ovat tilakohtaisia ja ne kirjataan metsätalouden tuloiksi ja menoiksi näin myös metsä verotuksessa. Valmisteluvaiheessa on kuultu palkansaajajärjestöjä ja myös Suomen Yrittäjiä. Ydinvoima tuntuu olevan kirosana monissa piireissä. Aiheuttaa turhia vaaratilan teita. Luontopaneeli ja Luke ovat äskettäin suositelleet jatkuvan kasvatuksen (eriikäiskasvatus) käyttöönottoa jaksollisen kasvatuksen (tasaikäiskasvatus) vaihtoehtona, ja samalla ne ovat ilmoittaneet sen olevan kannattavampaa kuin jaksol linen kasvatus. Halutaan yrittäjän palkka alas. Vanhemmille ja huoltajille.” Venäläiset ulos MM-ralleista Kolme venäläistä osallistuu Jyväskylän MMralliin. Myös sähköasemat ja muu infra edellyttävät puuston hakkaamista. ”Useat kansainväliset laji liitot sulkivat Venäjän ja sen liittolaismaa ValkoVenäjän urheilijat kansainväliseltä ta solta. Uudistuksia toteutettaessa täytyy muistaa myös yksin yrittäjät, naisyrittäjät sekä pienyrittäjät. Silmään pistää se, että For tumin hallituksissa on istunut runsaasti ulkomaalaisia ja ul komailla uraa luoneita suo malaisia, joille Suomen huol tovarmuus tuskin on mikään ykkösprioriteetti. Suomessa tuuli voimalat sijoitetaan metsiin, ei ennestään rakennettuun ympäristöön, kuten muualla maailmassa. Kuka kantaa vastuun. Kuka/ketkä ovat neuvotelleet näin ala arvoisia työehtoja. Yksi metsään rakennettu sähkölinjakilometri vie viisi hehtaaria metsäalaa. Venäjään kompastu nut Fortum pitää pelastaa ja loilleen ennen omistajan isoa ratkaisua: Pieni siivu pörssi yhtiöstä vai sataprosenttinen valtioomistus?” Mopojen pärinä häiritsee kesällä Sipoon Sanomat käsittelee pääkirjoituksessaan mopoili joiden aiheuttamia häiriöitä. Jokainen tuulivoimala tuodaan Suomeen ulkomailta. Se aiheuttaa suuria kustannuksia ja työmäärää viranomaisille sekä turhaa työtä tuuliyrityksille ja maanomista jille sekä huolta asukkaille. Lakiuudistuksen myötä eläkemaksut nousisivat osalla yrittäjistä kaksin tai jopa kolminkertaisiksi. Sen sijaan tavallisilla metsä taloudessa käytetyillä korko kannoilla (3, 4 ja 5 prosenttia) yhtä kuviota koskevien tuot tojen laskennallinen odottelu johtaa jaksollisen kasvatuksen osalta epäluotettaviin tuloksiin. Sotakassa Venäjä muodostuu venäläi sistä, jotka sotivat ja tappavat Ukrainassa. Ei kuulopuheita. Monet pienyrittäjät pohtivat ilman uudistustakin yritystoimintansa jatkomahdollisuuksia. Pienyrittäjät ovat tehneet adressin eläkelainmuutoksesta eduskunnalle. Sieltä haettuna tulojen nykyarvo on laskelmassa vain osa todellisista. Eniten metsä alaa vähentävät kuitenkin sähkölinjat. Ne on varattu metsälain määräämän uudis tamisvelvoitteen kattamiseen eikä niitä voi ajatella sijoitetta vaksi muualle. Yksi tuuli voimala vaatii tilaa vähintään 100 hehtaaria, joten 10 000 tuulivoimalan rakentaminen tarkoittaa miljoonan hehtaarin alan muuttumista tuuliteolli suusalueeksi. 102–104), joka nollakorolla antaa kummallekin kasvatus tavalle täysin oikean ja metsä talouskäytännön mukaisen tuloksen. Se kuuluu sinne, minne lähes kaikki alaikäisten lasten asiat kuuluvat. Hämmennystä herättää kirjoittajan maininta siitä, että tosiasioiden esille tuonti olisi äärimmäisen moraa litonta. Sen aiheuttamia ristiriitoja ei voida ratkaista kevyillä puolesta ja vastaan argumenteilla. Palkka-wagner Kuinka yksi mies saa ylläpitää nälänhätää monen maan katastrofina. Toteutues saan lakiuudistus saattaa johtaa monen yritystoiminnan loppumiseen ja tähän Suomella ei ole varaa. Niissä jatkuva kasvatus on jaksollista kasvatusta kannat tavampi. Turpeen hyöty lämmityksessä, eläinten kuivikkeena, kasvien kasvatuksessa ja työllistäjänä on vailla vertaa, eikä näistä moneenkaan löydy korvaavaa tuotetta. Hän on oikeassa siinä, että pöytään lyödään maksimi määrä myllyjä, joita kaikkia ei rakenneta. Nämä keskikesän luvut kertovat karua kieltä tulevasta talvesta. Vastoin Luken mallia todel lisessa käytännön vertailu tilanteessa ollaan käynnissä olevan jaksollisen kasvatuksen metsässä, jossa kummassakin vaihtoehdossa ensimmäinen toimenpide on heti tai viiveellä tuloa tuottava hakkuu (uudis tushakkuu tai yläharvennus). MIELIPIDE Maaseudun Tulevaisuus 10 perjantaina 5. Jos kaikki nyt tiedossa olevat 336 tuuli voimahanketta toteutuvat ja jokainen niistä tarvitsee esimerkiksi 20 kilometriä sähkölinjaa, linjojen alle jää yli 30 000 hehtaaria pysyvästi puutonta maaaluetta. Yhtiö on saanut tuulivoimaloiden liityntäkyselyjä jo 170 000 megawatin edestä. Jotta YEL olisi oikeudenmukainen, sen tulee perustua yrittäjän todelliseen työtuloon, ei arvioon. Emme voi vaarantaa yksin ja pienyrittäjien yrittämisen mahdollisuuksia. Tämä tarkoittaisi 42 000 hehtaarin hiilinielun häviämistä ja vielä suurempaa häviämistä huoltoteiden ja siirtolinjojen alta. elokuuta 2022 OHJEET Lähetä mielipide Toivomme napakoita kirjoituksia pituudeltaan korkeintaan 2 000 merkkiä välilyönteineen. Yhdessä selviämme tästäkin! Ari Koponen Tuusula Energiapolitiikkaa tehtävä järki edellä S ilja Keränen kiinnittää huomiota harhaanjohta vaan argumentointiin tuulivoimasta (MT 1.8.). Ei nimimerkkiä Osinkoverotus Osinko on pienyrittäjän palk ka. Katsokaa päätöksiä. Adressi keräsi nopeasti yli 50 000 allekirjoi tusta. Jos kaikki olisivat 6 megawatin maatuulivoimaloita, niitä olisi 28 000. Keskustan on omalta osaltaan huolehdittava, että lakiuudistus parantaa yrittäjien asemaa, ei heikennä sitä. Hannu Heinonen Metsänhoitaja Tuulivoimakolumnissa virheellisiä väitteitä LEHTIKATSAUS Omistajaohjaus on aina poliittinen riski Fortumin omistajaohjaus on ollut hapuilua, luonnehtii Iltalehti. Samat oli hirven suosikit, joten ei mennyt päin honkia, vaan kohti kuusta. Sari Murto puheenjohtaja Riitta Lindgren luvitusasiantuntija Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry Tuulivoiman lisääminen kiihdyttää luontokatoa ja metsähävikkiä S osiaali ja terveysmi nisteriö on valmistellut yrittäjien eläkejärjes telmän lakiuudistusta, jonka tarkoituksena on parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa. Harhaanjohtaminen ei ole hyväksyttävää. Metsässä todellinen tilanne on täysin toinen. Lomittaja Ukrainan sota Venäläiset pommittavat Ukrainan infrastruktuurin totaalisesti, jotta ukraina laiset romahtavat. Roolit näytelmässä vaihtuvat aina sen mukaan, kuka milloinkin on hallituk sessa ja kuka oppositiossa. Koronapandemia kuritti juuri näitä ammattiryhmiä ja myös yrittämisen kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Saksan energiakään teen tärkeäksi osaksi kaavailtu tuulivoima on pettänyt. On huomattava, että käytetyt korot eivät realisoidu todellisina eivätkä siten vaikuta metsä taloudessa saatavaan tuottoon
Aika näyttää, millainen lopputulos näiden vastavoimien yhteisvaikutuksesta tulee. Jatkuu Seuraavalla sivulla. Parissa vuosikymmenessä asenneilmapiiri pehmeni lopulta sellaiseksi, että maahan voitiin perustaa ensimmäiset ammattikorkeakoulut väliaikaisella toimiluvalla vuonna 1991. Korhonen arvioi, että pienenevät ikäluokat alkavat lähitulevaisuudessa tavalla tai toisella vaikuttaa korkeakouluverkostoon, mutta toisaalta jatkuvasta oppimisesta tulee työelämässä jatkuvasti tärkeämpi vaatimus. Yliopistoissa taas voi suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja, eli kandidaatin ja maisterin tutkintoja, sekä jatkotutkintoja, eli tohtorin ja lisensiaatin tutkintoja. Ammattikorkeakoulussa voi suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Jokaisessa Suomen maakunnassa on vähintään yliopiston tai ammattikorkeakoulun sivutoimipaikka, vaikka pääkampus sijaitsisikin muualla. TUOVI MÄKIPERE Korkeakouluja ei voi perustaa mielivaltaisesti minne sattuu, sillä myös opiskelija pohjaa pitää olla. Ammattikorkeakoulujen ensimmäisiä vakinaisia toimilupia jaettiin vuonna 1995. Oulun yliopiston perustaminen vuonna 1958 sai monet muutkin kaupungit lobbaamaan korkeakoulua alueelleen. ”Käytännössä siis koko maan lahjakkuusreservit haluttiin käyttöön”, Välimaa kertoo. Hajasijoitettu korkeakouluverkko on suomalainen erikoisuus, kertoo Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, koulutustutkimuksen professori Jussi Välimaa. ”Käytännössä siis koko maan lahjakkuus reservit haluttiin käyttöön.” JUSSI VÄLIMAA JUTTA MYKRÄ. Ammattikorkeakoulut ovat perinteisesti olleet pitovoimaisempia kuin yliopistot, eli ammattikorkeakoulun suorittaneet todennäköisemmin jäävät opiskelumaakuntaansa opintojen jälkeenkin. Vaikka alueellinen saavutettavuus on yksi tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien edellytyksiä, ei korkeakouluja voi perustaa mielivaltaisesti minne sattuu. Lukion houkuttelevuus sen kuin kasvoi, ja vähitellen ylioppilassuman purkamiseen tarvittiin muitakin keinoja kuin pelkkä uusien yliopistojen perustaminen. ”Diakissa on jo vuosia sitten päätetty toimia valtakunnallisena korkeakouluna, sillä koulutusalojemme ammattilaisia tarvitaan ympäri maan”, Juntunen kertoo. Hyvinvointivaltion ideaan sisältyy vahvana ajatus yhteiskunnallisesta tasa-arvosta, mikä ei toteutunut, jos kouluttautumismahdollisuudet olivat vain harvojen saatavilla. Ylioppilaat oli perinteisesti ohjattu yliopisto-opintojen pariin, mutta kun suuret ikäluokat alkoivat päästä 1960-luvulla sankoin joukoin ylioppilaiksi, korkeakoulupaikkoja ei enää riittänyt kaikille halukkaille. Vastaus kuuluu, että kaikissa. Suomen korkeakouluverkko alkoi laajeta voimakkaasti 1960-luvulla, jolloin yhteiskuntaa uudistettiin nykyisen hyvinvointivaltion suuntaan. ”Veronmaksukykyiset asukkaat ovat enemmän kuin tervetulleita minne tahansa.” Suomessa on Aron mukaan pitkään keskitytty puhumaan korkeakoulujen vetovoimasta, eli siitä, paljonko ne pystyvät houkuttelemaan väkeä koulutuspaikoilleen. elokuuta 2022 Suomessa on 19 maakuntaa, mutta arvaatko, kuinka monessa niistä voi suorittaa korkeakoulututkinnon. Yliopistoon siis lähdetään todennäköisemmin matkojen päähän, ja yliopisto-opintojen jälkeen todennäköisesti muutetaan muualle, todennäköisimmin Uudellemaalle. Kun katsoo nykyistä korkeakoulukarttaa, se on alueellisesti melko kattava ja siis heijastelee historian saatossa tehtyjä korkeakouluja yhteiskuntapoliittisia päätöksiä. Osittain syynä on se, että ammattikorkeakouluverkko on paljon yliopistoverkkoa tiheämpi, joten ammattikorkeakouluopiskelija muuttaa yliopisto-opiskelijaa harvemmin toiseen maakuntaan. Oppilaitosten suurin pitkän aikavälin hyöty alueelleen tulee kuitenkin ihmisistä, joita ne pystyvät pitämään alueellaan myös opintojen jälkeen. Esimerkiksi Itä-Suomessa kaksi yliopistoa on fuusioitunut, mutta Kuopion ja Joensuun kampukset ovat edelleen olemassa, Korhonen huomauttaa. Diakissa voi opiskella sosiaalija terveysalan sekä kirkon alan ja tulkkausalan tutkintoja. Syksystä 2021 alkaen opetusta on tarjolla Helsingissä, Porissa, Oulussa ja Pieksämäellä. ”Suomi on suuri ja harvaan asuttu maa, mutta täällä korkeakoulutus ei ole keskittynyt harvoihin isoihin kaupunkeihin.” Korkeakouluilla tarkoitetaan yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, joita on Suomessa yhteensä 38. Opiskelijapohjaa pitää olla. Välimaa huomauttaa, että opinahjo hyödyttää aluettaan paitsi tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminnallaan ja yhteistyöllään elinkeinoelämän kanssa, myös väestörakennetta nuorentavalla vaikutuksellaan. LUKEMISTO Maaseudun Tulevaisuus 11 perjantaina 5. Ajatuksena oli, että korkeakoulu virkistää sijaintipaikkakuntansa taloutta ja kulttuurielämää, eivätkä kaupunginjohtajatkaan pistäneet pahakseen, kun heidän johtamansa kaupungit, kuten Vaasa, Kuopio ja Rovaniemi, saivat 1960–1970-luvuilla korkeakoulun. Ensin yliopistokoulutusta laajennettiin alueellisesti ja määrällisesti, minkä jälkeen perustettiin ammattikorkeakoulut muun muassa koulutustason nostamiseksi ja alueelliseen työvoimatarpeeseen vastaamiseksi, tiivistää opetusja kulttuuriministeriön korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtaja Jonna Korhonen. ”Nythän on kärjistetysti niin, että korkeakoulu kaupungit ovat pienempiä tai isompia kasvukeskuksia ja muualla näivetytään.” JUSSI VÄLIMAA Helsinki Espoo Hämeenlinna Tampere Turku Vaasa Kokkola Pori Maarianhamina Jyväskylä Seinäjoki Oulu Rovaniemi Lahti Joensuu Kuopio Kajaani Mikkeli Ammattikorkeakoulu Yliopisto Yliopistokeskus Lappeenranta Jutta Mykrä Koonnut: Tuovi Mäkipere Lähde: Opetusja kulttuuriministeriö Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen päätoimipaikat sekä yliopistokeskukset Ammattikorkeakoulut Centria ammattikorkeakoulu Diakonia-ammattikorkeakoulu Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Karelia-ammattikorkeakoulu Lab-ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Metropolia-ammattikorkeakoulu Oulun ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Arcada Yrkeshögskolan Novia Högskolan på Åland Poliisiammattikorkeakoulu Yliopistot Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT Oulun yliopisto Svenska handelshögskolan Taideyliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi Maanpuolustuskorkeakoulu Yliopistokeskukset Kajaanin yliopistokeskus Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Lahden yliopistokeskus Mikkelin yliopistokeskus Porin yliopistokeskus Seinäjoen yliopistokeskus Koko maan korkeakoulu Aluepolitiikka ja ylioppilaiden määrän kasvu sysäsivät liikkeelle ilmiön, joka näkyy nykyään tiettyjen alueiden menestyksenä. Keskustan ja sdp:n vetämillle hallituksille korkeakoulupolitiikka oli aluepolitiikkaa. Tätä kutsutaan pitovoimaksi. 2010-luvulta alkaen korkeakoulujen määrä on laskenut ja korkeakouluverkko tiivistynyt. Ammatillisen koulutuksen arvonnousun aloituksena voidaan pitää 1970-lukua ja ylioppilaspohjaisten aloituspaikkojen lisäämistä ammatillisiin oppilaitoksiin. Aro huomauttaa, että Lappeenrannasta, Vaasasta ja Rovaniemeltä yli puolet maistereista valuu muihin maakuntiin. Siksi koulutuskenttää pöyhittiin monin tavoin peruskoulu-uudistuksesta korkeakouluverkoston laajentamiseen. Korkeakoulu voi muuttua kokoaan suuremmaksi valtakunnallisella toimipaikkaverkostolla ja uusilla digitaalisilla toimintamalleilla, pohtii Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diakin) rehtori Elina Juntunen
Kuva: Jaana Kankaanpää Yliopistojen toimipaikkojen määrä Suomessa 50 100 150 200 250 300 kpl 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Ammattikorkeakoulujen toimipaikkojen määrä Suomessa 50 100 150 200 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 kpl TUOVI MÄKIPERE JAANA KANKAANPÄÄ, GRAFIIKKA JUTTA MYKRÄ Suomessa on yliopisto 67 000 asukkaan Vaasassa ja 64 000 asukkaan Rovaniemellä, mutta ei 83 000 asukkaan Porissa. Kaikkia aloja ei voi jatkossakaan opiskella etänä, mutta osalla aloista maantiede ei ole enää yhtä ratkaisevaa kuin ennen pandemiaa. Elämme eräänlaisessa laboratoriossa, olipa kyse ilmastonmuutoksesta tai alkuperäiskansojen oikeuksista.” Lähteenä käytetty myös: Antikainen, A., Rinne, R., Koski, L. Poismuutto on tapahtunut muissa ikäryhmissä.” Tähän on syynsä, Aro huomauttaa. Opiskelu ei tietenkään ole vain parikymppisten etuoikeus, mutta valtaosa täysipäiväisistä opiskelijoista on elämänvaiheessa, jossa vasta opetellaan itsenäistä elämää. Yliopistokaupungit kuitenkin käytännössä hyötyvät korkeakouluistaan eniten, sillä nykyään kaikissa yliopistokaupungeissa on myös ammattikorkeakoulu. Ahvenanmaalla on nykyään yli 30 000 asukasta, eli enemmän kuin koskaan ennen. Kyllä Lapissa silti tiedostetaan oman yliopiston merkitys omaa aluetta koskevissa kysymyksissä, Syväjärvi lisää. ”Mitä pidemmälle tätä vuosituhatta on menty, sitä suuremmaksi korkeakoulujen merkitys alueelleen on käynyt.” Aron mukaan sillä ei ole loppujen lopuksi paljoa merkitystä, onko kaupungissa yliopisto vai ammattikorkeakoulu. Hänen mukaansa Suomen yliopistojen ei kannata kisata keskenään suomenmestaruuskilpailuissa, vaan tähdätä maailmanmestaruuskisoihin. Pitovoimaakin pitäisi olla, eli että he paitsi tulisivat ja kouluttautuisivat täällä, myös jäisivät töihin Suomeen. Hyötyä on Mäntylän mukaan myös siitä, että valmistuvan tutkintotodistuksessa lukee Turun tai Tampereen yliopisto, jotka kumpikin ovat tunnettuja opinahjoja. Noin kolmannes Lapin yliopiston tutkimuksesta liittyy suoraan pohjoisen kysymyksiin, mutta niiden tutkiminen ja ratkominen hyödyttää muutakin maailmaa. ”Aikanaan kyse on ollut jonkinasteisesta tahdonpuutteesta ja uskosta teolliseen tulevaisuuteen. Mattila uskoo, että korkeakoulu on yksi syy maakunnan houkuttelevuuteen. Viimeistään viime vuosikymmenellä kävi kuitenkin selväksi, että yliopistolla on valtava merkitys alueen väestökehitykseen, tunnettuuteen ja mainekuvaan.” Ilman omaa yliopistoakin Porissa on voinut suorittaa yliopistotasoisia opintoja vuodesta 1983. Tämän vuoksi ulkomailla opiskelu ei enää välttämättä vaadi suomalaisopiskelijalta ulkomaille muuttamista. Porissa on tehty vuosikymmeniä töitä yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun ja niiden yhteistyön eteen, joten oman yliopiston perustaminen vaatisi pohdintaa myös siitä, mistä ollaan valmiita luopumaan. Esimerkiksi nykyiset opettajathan ovat Tampereen ja Turun yliopistojen palkkalistoilla, eli eivät he siirtyisi Porin yliopistoon sormia napsauttamalla.” Yliopisto tuo mainetta ”Laadukas opetus hyvässä porukassa on kai se, mitä jokainen korkeakoulu opiskelija toivoo.” HENNA MÄNTYLÄ TUOVI MÄKIPERE JUTTA MYKRÄ ”On täysin ymmärrettävää, että nuoret ja nuoret aikuiset haluavat kokoontua ja luoda ihmis suhteita.” TIMO ARO ”Ei tarvitse kuin vilkaista tilastoja, niin huomaa, että korkeakoulu lisää tuottavuutta ja työllisyyttä sekä ihmisten hyvin vointia.” JOHANNA MATTILA. Koko Suomi ei kuitenkaan hylännyt kaupunkeja edes pandemian pahimmassa vaiheessa, kertoo aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro. ”Nythän on kärjistetysti niin, että korkeakoulukaupungit ovat pienempiä tai isompia kasvukeskuksia ja muualla näivetytään”, Välimaa tiivistää. Porissa myös vuokrat ovat kohtuullisemmalla tasolla kuin Turussa tai Tampereella. Opiskelijoiden näkökulmasta on kuitenkin oleellisempaa tehdä opintoja kuin muuttaa opintojen perässä opiskelupaikkakunnalle.” Etäopintojen yleistyminen on sekä mahdollisuus että haaste suomalaisille korkeakouluille, huomauttaa opetusja kulttuuriministeriön korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtaja Jonna Korhonen. Vähän yli puolet opiskelijoista tulee on Ahvenanmaalta, loput tulevat lähinnä manner-Suomesta ja Ruotsista. Ei siis ole ihme, että keskustelu Porin tai Satakunnan yliopistosta nousee säännöllisin väliajoin keskusteluun, huomauttaa aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro. Alueiden menestymiseen ja menestymättömyyteen vaikuttaa tosiaan valtavasti se, onko alueella korkeakoulua, kertoo aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro. ”Ei oma yliopisto sillä synny, että muutetaan yliopistokeskuksen nimi yliopistoksi. Maantiede vaikuttaa ja on vaikuttamatta Suomen ja Euroopan unionin pohjoisimpaan yliopistoon, muotoilee Lapin yliopiston rehtori Antti Syväjärvi. Ensimmäiset ammattikorkeakoulut perustettiin paikkakunnille, joissa ei ollut ennestään yliopistoa, mutta nykyään vastaavaa rajoitetta ei ole. Lisäksi Ahvenanmaan ruotsinkielisyydestä johtuen kaikki koulutukset ovat ruotsiksi. Yksinkertaistetusti yliopisto tuo alueelleen kansainvälisiä rahavirtoja ja ammattikorkeakoulu hyödyttää alueensa elinkeinoelämää. ”Ei tarvitse kuin vilkaista tilastoja, niin huomaa, että korkeakoulu lisää tuottavuutta ja työllisyyttä sekä ihmisten hyvinvointia.” Korkeakouluverkoston uudistajat tuskin osasivat ennakoida yli puoli vuosisataa sitten erästä asiaa. ”On täysin ymmärrettävää, että nuoret ja nuoret aikuiset haluavat kokoontua ja luoda ihmissuhteita”, Aro tiivistää. ”Olemme poikkeus, mutta emme irrallaan Suomen korkeakoulujärjestelmästä”, tiivistää HÅ:n rehtori Johanna Mattila. LUKEMISTO Maaseudun Tulevaisuus 12 perjantaina 5. Alueellisuus näkyy opinahjon toiminnassa Mattilan mukaan kaikin tavoin, sillä esimerkiksi merenkulun, sähköja konetekniikan, ravintolaja matkailualan sekä sosiaalija terveysalan koulutukset ovat kaikki lähtöisin alueellisista tarpeista. ”Laadukas opetus hyvässä porukassa on kai se, mitä jokainen korkeakouluopiskelija toivoo.” Porin yliopisto on Mäntylän mukaan kannatettava ajatus, mutta realismi kannattaa pitää mielessä. Jopa ammattikorkeakoulun sivutoimipaikat virkistävät sijaintipaikkakuntansa elinkeinoelämää ja väestörakennetta, Aro huomauttaa. Digitaalisuus on kuitenkin haluttu pitää renkinä. Se, että Porissa voi ylipäätään opiskella yliopistotutkintoja, tulee monelle yllätyksenä, kertoo Porin yliopistokeskuksen opiskelijoiden opiskelijayhdistys Pointer ry:n puheenjohtaja Henna Mäntylä. Toisaalta taas suomalaisistakin korkeakouluista on tullut aiempaa saavutettavampia. Monella on tuoreessa muistissa, miten perheasuntojen kauppa kävi kuumana kehyskunnissa ja mökkien kysyntä ponnahti pilviin pandemian alettua keväällä 2020. ”Tietenkin opiskelijoita halutaan myös kampuksille, sillä valtaosasta opintoja jää jotain puuttumaan, jos niitä tehdään ilman vuorovaikutusta opettajien ja opiskelutovereiden kanssa. Tällaisessa elämänvaiheessa vertaistuki on tärkeää. Opiskelu on nimittäin niin paljon muutakin kuin vain luentosalissa kököttämistä. Oppiminen on yhteisöllistä puuhaa ja Diakista valmistutaan ihmisläheisille aloille, joten opiskelijoita ei ole haluttu jättää yksin ruudun ääreen, Juntunen muotoilee. ”Satakunnan ammattikorkeakoulu tunnetaan kyllä, ja siellä minäkin ensin opiskelin. ”Muidenkin alojen opiskelijoihin on helppo tutustua, sillä esimerkiksi opiskelijabileet ovat avoimia kaikille opiskelijoille, eivät vain tietyn alan edustajille”, Mäntylä kuvailee. Kummallakin on paljon kerrannaisvaikutuksia, vaikka vaikutus onkin oppilaitosten välillä erilainen. Aloin vasta tradenomiopintojen aikana ottaa selvää, mitä yliopistokeskus oikeastaan tarkoittaa ja sisältää.” Yliopistokeskuksessa opiskelu ja opiskelijoiden edunvalvonta ovat oma maailmansa verrattuna yliopiston pääkampuksella toimimiseen. Ei ole itsestäänselvyys, että Suomen pienimmässä maakunnassa ylipäätään on korkeakoulu. ”Kukaan ei pidä meteliä yliopiston sivutoimipisteessä opiskelevien puolesta, ellemme sitä itse tee”, Mäntylä huomauttaa. ”Yhteinen haasteemme on esimerkiksi saada tutkinto-opiskelijoita tänne maailman laidalle, Suomeen. Yliopistokeskuksen opiskelija on opiskelija siinä missä pääkampuksellakin opiskeleva, Mäntylä muistuttaa. Avointen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimipisteitä on jo ennestään ollut ympäri maata, mutta viimeistään koronapandemia teki etäopiskelusta valtavirtaa, muistuttaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, koulutustutkimuksen professori Jussi Välimaa. Nykyisin Porin yliopistokeskuksessa toimivat Tampereen ja Turun yliopistojen sivutoimipisteet. Ahvananmaalla sijaitseva ammattikorkeakoulu Högskolan på Åland (HÅ) taas toimii Ahvenanmaan maakuntahallinnon alaisuudessa. Vuoden 2008 finanssikriisistä alkaen Suomessa on tehty oppilaitosverkoston supistuksia, ja leikkaukset ovat koskeneet erityisesti keskuskaupunkien ulkopuolisia koulutuspaikkoja. (2021) Kasvatussosiologia ”Mitä pidemmälle tätä vuosituhatta on menty, sitä suuremmaksi korkeakoulujen merkitys alueel leen on käynyt.” TIMO ARO ”Yliopisto ja ammatti korkeakoulu ovat kaupungille eräänlainen tuplajättipotti.” TIMO ARO Suomen korkeakoulukunnat pitäisi värittää kartalta, itse asiassa väriä voisi sutia koko karttaan. Suomen pohjoisimmat korkeakoulut ovat Rovaniemellä päämajaansa pitävät Lapin yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Esimerkiksi Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diakissa) erilaiset etäratkaisut olivat jatkuvassa käytössä jo ennen koronapandemiaa, sillä ne ovat elinehto pitkien etäisyyksien maassa ja monen kampuksen korkeakoulussa, kertoo Diakin rehtori Elina Juntunen. ”Yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat kaupungille eräänlainen tuplajättipotti”, Aro kuvailee. ”Tutkimus on kansainvälistä, joten yliopistojen viiteryhmää on koko maailma. ”Jos tilastoja katsoo, 15–24-vuotiaiden tulomuutto kaupunkeihin on jopa kasvanut vuoteen 2019 verrattuna myös Helsingissä. Yliopistokeskuksen pienuudesta on myös hyötyä, sillä pienestä porukasta syntyy perhehenki. Lisäksi sotilasalan korkeakoulututkinnot suoritetaan puolustushallinnon alaisessa Maanpuolustuskorkeakoulussa ja poliisiksi opiskellaan sisäministeriön alaisuudessa toimivassa Poliisiammattikorkeakoulussa. Yhtäältä koronapandemia kirittämä koulutuksen digiloikka on koskee muitakin maita kuin Suomea. Pori on Suomen suurin kaupunki, jossa ei ole omaa yliopistoa. ”Muut opiskelijat ovat vertaisryhmää, ja päämäärätietoisella kehittämistyöllä myös etäopiskelusta saadaan yhteisöllistä.” Opiskelija hakeutuu toisen luokse Jutta Mykrä Lähde: vipunen. Pointer on Tampereen ja Turun yliopistojen ylioppilaskuntien alainen, mutta kuitenkin erillinen yhdistys, jonka pitää toiminnassaan noudattaa molempien emojärjestöjen linjauksia, mutta samalla ajaa Porissa opiskelevien asiaa. elokuuta 2022 Suomen 38 korkeakoulusta opetusja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimii 13 yliopistoa ja 22 ammattikorkeakoulua. Ja maailman mittakaavassa kaikki Suomen yliopistot ovat pohjoisia”, Syväjärvi pohtii. ”Näillä alueilla jokaisen koulutuspaikan tai -ohjelman menetys tuntuu suhteellisesti enemmän kuin keskuskaupungissa”, Aro huomauttaa. ”Se, mitä pohjoisessa tapahtuu, ei jää tänne. Hän huomauttaa, että vain Suomen mittakaavassa on merkitystä sillä 700 kilometrillä, joka pääkaupunkiseudun ja Rovaniemen väliin jää
Lähteet: Kielitoimiston sanakirja, Merriam-Webster: Banana republic – A history TUOVI MÄKIPERE Banaanivaltio syntyi vankilaa vältellessä TIESITKÖ. Hedelmätön puu tai kal liiksi tuleva eläin saa mennä. Maa talousmetsätieteellistä tiede kuntaa ei juuri näy keskuste luissa. Lisäksi 12-vuotias Lennart-kissa. Moos. Hän iloitsee julkisen rahoi tuksen riittämättömyydestä huolimatta hedelmistä, joita tiedekunnan työ on tuottanut. Omavaraisuus ja huoltovar muus ovat meille henkivakuutus, erityisesti nyt Ukrainan sodan aikana. Jeesus on itse se puutarhuri, joka tekee työtä hyvän kasvun puolesta. ”Tämä ei tietenkään ole sel laista keskustelua, joka näkyisi esimerkiksi somesaiteilla.” Toivonen kertoo, että suun nitelmissa on lisätä päättäjien ja tutkijoiden vuorovaikutusta esimerkiksi kutsumalla edus kunnan valiokunnista ja minis teriöistä päättäjiä kampusvie railuille. Lajivalikoimaan on kuulunut myös kurkkua, kurpitsaa ja sokerimaissia, lä hinnä torimyyntiin. Ehkä jo ensi vuonna! Kirjoittaja on puolustusvoimien kenttäpiispa. Venäjän aloittama hyökkäyssota ja ko ronapandemia ovat nostaneet Tutkijan kädet syvällä mullassa Dekaani Ritva Toivosen mukaan tiedeyhteisön tärkein tehtävä on panostaa tutkimukseen ja tiedepohjaiseen opetukseen maatalouden kriisin keskellä. Tuottamaton ta ei kannata pitää. Kymme nen käskyn noudattamista eikä rikkomista. Yksittäiset tieteentekijät ot tavat osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta he puhu vat aina omalla äänellään – niin tekee Toivonenkin nyt. Tiedekunta kan nustaa tutkijoitaan aktiivisuu teen keskusteluissa. Maataloustieteen alan tutki joilla on kuitenkin usein lähei nen suhde käytäntöön, esimer kiksi oman tai perheensä tilan kautta. Myös someja medianäkyvyydellä on paikkansa. Minä muokkaan ja lannoitan maan sen ympärillä. Tiedeyhteisö tuottaa tietoa, joista ProAgrian kaltaiset yh teiskunnan toimijat jalostavat materiaaleja käytännön työ hön. Yrittämiseen ja tuotantoon pätevät ankarat lait. Ruokaa kuitenkin tarvitaan. Toivonen on työskennellyt erilaisissa organisaatioissa, joissa tutkimustieto jalostuu yhteiskunnan käyttöön, esi merkiksi Lukella tutkijana sekä Pellervon taloustutki muksessa metsäekonomistina ja tutkimusjohtajana. Jeesus kertoo vertauksen pitkämielisestä puutarhurista, joka pyytää hedelmättömälle puulle lisäaikaa: ”Herra, anna sen olla vielä yksi vuosi. Yhteiskunnan kehittyessä myös tiedekunnan on kehitettävä toi mintaansa. Johannes Kastaja sanoi kuulijoilleen, että kirves on jo pantu puun juurelle. Lihan tuottajahinta on niin alhainen ja kannat tavuus tiukalla, että moni luopuu eläinten kasvattamisesta. Näkyvintä keskustelua huol tovarmuudesta ja ruuantuo tannosta käydään perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa. Niissä on pohdittu tänä vuonna muun muassa tulevai suuden kehitystarpeista koulu tuksessa, Toivonen kertoo. Ritva Toivonen, Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan dekaani. Perheeseen kuuluu kolme aikuista lasta ja yksi lastenlapsi. Voi siis hyvällä syyllä uskoa, että tälle dosentille maatalo usyrittäjän arki on tuttua ja omakohtaista. Hän näkee tieteen aseman vah vaksi niin maatalouden kriisin hoidossa kuin laajemminkin yhteiskunnassa. Totuus on kuitenkin toinen. Esimerkiksi tuholaisia ja tauteja kestävien viljelylajik keiden jalostus sekä energiaan ja lannoitteisiin liittyvä kehi tystyö vaativat käytännön olo suhteiden koe ja pilottitoimin taa. ”Keskustelu on keskuste lua mutta ratkaisut ja toimin nan kehittäminen ovat jotain muuta.” Toivonen kertoo, että maa talousmetsätieteellisen tiede kunnan toimintaedellytykset ovat talouden vuoksi olleet koe tuksella. Nykyisin he tuottavat muun muassa sokerijuurikasta ja pa kastehernettä. Mutta Jumalan armo ennättää kaukaa, muokkaa ihmistä, karsii turhia oksia ja saa hedelmät kasvamaan. Kaataisinko, jos satoa ei tule tarpeeksi. Hän on kotoisin viljelijäperheestä, ja hän asuu puolisonsa kotitilalla, jossa tämä työskentelee päätoimisena viljelijänä. HENGÄHDYSPAIKKA PEKKA SÄRKIÖ pekka.sarkio@mil.fi Nimipäivät Perjantai: Salme ja Sanelma Lauantai: Toimi ja Keimo Sunnuntai: Lahja Maanantai: Sylvi, Sylvia ja Silva Tiistai: Erja, Eira ja Nadja Keskiviikko: Lauri, Lasse ja Lassi Torstai: Sanna, Susanna, Sanni ja Susanne Viikon sana Mooses vastasi: ”Tässä olen.” Herra sanoi: ”Älä tule lähemmäksi! Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä.” 2. Palattuaan Yhdysvaltoihin hän päätyi vankilaan, jossa hän jatkoi banaanivaltioista kirjoittamista. Viljelijäperheen kasvatti asuu aviomiehensä kanssa maa tilalla Euran Kiukaisissa, jossa he ovat viljelleet maata jo vuo desta 1987. Kansainvälisesti menesty neiden tutkijoidensa ansiosta tiedekunta on kasvavassa mää rin pystynyt lisäämään kilpail lun tutkimusrahoituksen osuut taan. Henry. Hän on toiminut myös lukuisissa luot tamustehtävissä, muun muassa metsänhoitoyhdistyksessä ja Työtehoseurassa. LUKEMISTO Maaseudun Tulevaisuus 13 perjantaina 5. Banaanivaltio-termin kehittäjänä pidetään yhdysvaltalaista William Sydney Porteria, joka käytti kirjailijanimeä O. Tieteilijän näkökulmasta jul kisen keskustelun ongelmana on, että esiin nousee helposti jokin sinällään tärkeä mutta yksittäinen osaalue esimer kiksi ruokajärjestelmästä, ker too Toivonen. Viljelijöiden kanssa tehdään paljon yhteistyötä. Hänen mukaansa tiedekunta lisäksi tukee tutkijoitaan järjes tämällä itse erilaisia tilaisuuksia ja tarjoamalla koulutusta vies tintään. Eikö sivistyneeltä ihmiskunnalta voi odottaa hyvää – elä män perustan suojelemista sen tuhoamisen sijaan. Rehujen, lannoitteiden, polttoaineiden ja koneiden kulut on saatava katettua. Tärkeää on myös koota tutki joita ja eri sidosryhmien edusta jia yhteen. Toivonen tähdentää, että ruokajärjestelmän toimintaky vyn ja myönteisen kehityksen kannalta on tärkeää, että jokai sen tahon toiminta ruokaket jussa on kannattavaa ja koko naisvaltaisesti kestävää. Tiedekunnan tutki joita on osallistunut esimerkiksi ruoka ja metsäfoorumiin. Vuotta aiemmin tutkin samaa puuta, josta ei saatu koskaan kirsikoita. Koulutukseltaan maatalous-metsätieteiden tohtori metsäekonomian ja markkinoinnin alalta Helsingin yliopistosta, dosentin ja professorin arvot. Tätä rahoitusta tiedekunta saa esimerkiksi Suomen Akate miasta, säätiöiltä sekä EU:n ra hoitusohjelmista. Myös yksittäiset tutkijat osallistuvat erilaisten oppaiden tekoon. Kirsikkapuun katselu saa minut pohtimaan itseäni. Tämä toi yritykselle myös poliittista valtaa. Samoin vanhemmat katsovat omaa jälkikasvuaan rakkain silmin, mutta samalla pohtien, mitä heistä vielä tulee. ”Tässä ajassa on tilausta tie teelliselle tiedolle. Asuu Euran Kiukaisissa aviomiehensä kanssa. Yliopiston ydintehtävä on silti edelleen uuden tieteellisen tiedon tuottaminen ja siihen pe rustuva opetus. Oksat olivat vähälehtisiä ja harvat kirsikat rupisia. Enää yhdysvaltalaisyritys ei pyöritä latinalaisen Amerikan valtioiden taloutta yhtä vahvasti kuin viime vuosisadan alussa, mutta termi on jäänyt elämään. Hyvien hedelmien sijaan näkyy kaikkialla synnin seurauksia. ”Teoreettisen tiedon parissa työskentelevä tutkija vaikuttaa helposti olevan valovuosien päässä ruohon juuritason maataloudesta tai ruuan tuotannosta.” KUKA. Viestinnän tapojen nopeaan murrokseen pyritään Banaanivaltio kuulostaa lastenkirjan kuvitteelliselta maalta, jossa kaikki on keltaista tai jossa kaikki syövät banaaneja. 3: 4–5 KALENTERI LAURI HAURU Tuleeko yliopistoista pelkäs tään ”kaiken maailman do sentteja” entistä pääministeriä Juha Sipilää mukaillen. Toivonen muistuttaa, että tiedekunta ei organisaationa ota kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Jos entinen pääministerimme oli varautunut tiedettä kohtaan, kuulee arkikeskusteluissakin usein epäilevää suhtautumista tutkimuksiin ja tieteeseen. Löy tyyköhän minusta sellaisia hedelmiä, joita Luoja minusta odot taa. Huomaan ajatelleeni näin, kun kat selin kirsikkapuun punaisina roikkuvia oksia. Esimerkiksi sosiaalinen media on ympäristö, jonka käy tännöt vaativat vielä totuttelua ja opettelua. Valitettavasti se ei ole kas vanut samassa tahdissa kulujen kanssa. Näin yhteiskunnan toimi joiden tarpeet ja näkemykset tulevat tutkijoiden tietoon, ja vaihdossa annetaan viimeisintä tieteellistä tietoa. Teoreettisen tiedon parissa työskentelevä tutkija vaikut taa helposti olevan valovuosien päässä ruohonjuuritason maa taloudesta tai ruuantuotan nosta. Armon vuosi Onkohan puillakin korvat. Virressä sanotaan, että lyhyt on toimin nan hetki. Äänessä ovat esimerkiksi poliittiset päättäjät ja maatalo usyrittäjien etujärjestöt, kuten Maa ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) tai ProAg ria. ”Jos katsotaan yhtä yksit täistä osatekijää tai ajan hetkeä, päädytään mahdollisesti eri lop putulokseen kuin jos katsottai siin dynaamista kokonaisuutta” Tieteessä operoidaan juuri laajojen kokonaisuuksien pa rissa, esimerkiksi ruokajärjes telmän ilmastovaikutusten ym märtämiseksi. Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa. Kärsiväl lisyyttä ja uskoa koetellaan niin vihannespalstoilla, peltoloh koilla kuin eläinten kasvatuksessa. Toivonen kuitenkin koros taa, että erilaisia tulokulmia tarvitaan yhteiskunnallisessa toiminnassa ja tutkimuksessa. Syntynyt vuonna 1962. Termiä käytetään edelleen etenkin Välija Etelä-Amerikan pienistä valtioista, joiden talous on heikko ja riippuvainen ulkomaisesta pääomasta, tai ylipäätään valtioista, joiden talous on heikko. Maanviljely on Ritva Toivoselle tuttua sekä akateemisesta että käytännön näkökulmasta. ”Se, millä tieto muuttuu käytännön toimiksi yhteis kunnassa, on uudet osaajat, joita koulutetaan, innovaatio toiminta ja tieteen tarjoamat uudet ratkaisumahdollisuudet.” Esimerkiksi Viikki Food Design Factoryssa kehitetään uusia ruokainnovaatioita muun muassa opiskelijoiden, tutkijoi den ja yritysten voimin. Nyt kirsikoita oli aika kerätä talteen. Vuonna 1901 häneltä julkaistiin novelli, joka sijoittui keksittyyn “Costaraguan banaanitasavaltaan”. Ehkä suuri kirves on jo ryhtynyt harventamaan hedelmättömiä puita, mutta onko harvennushakkuu alkanut oikeasta päästä. Toivosen mukaan esimer kiksi kotieläin ja kasvinviljely tiede sekä agroteknologia ovat vahvasti kytköksissä alkutuo tantoon. Monet tuottajat joutuvat tekemään kipeitä ratkaisuja. Toivonen mainitsee, että tie don muokkaaminen yleistajui seen, sovellettavaan muotoon on kuitenkin haastavaa, sillä yli opiston julkaisut ovat pääosin tiedeyhteisön sisäiseen keskus teluun tarkoitetussa muodossa. Keksityllä tarinalla oli todellisuuspohjaa, jota Porter itsekin pääsi todistamaan. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaa detaan ja heitetään tuleen. Kirjoittanut yli 120 tieteellistä julkaisua, jotka käsittelevät esimerkiksi metsäteollisuustuotteiden ja raakapuun markkinoita, yksityismetsänomistuksen rakennetta, bioenergian markkinoita, EU:n metsäpolitiikkaa ja kestävää puurakentamista. Tutkijan urallaan Toivonen on keskittynyt metsäekono miaan ja markkinointiin mutta johtaa dekaanina koko maa talous metsätieteellistä tiede kuntaa. Asiantuntijoiden koulutus onkin yksi väylä, jota pitkin tie teellinen tieto kulkee yhteis kunnan käyttöön. Banaanitasavalta, tai suomeksi myös banaanivaltio, kuvasi latinalaisen Amerikan maita, joissa yhdysvaltalaisella United Fruit Companylla oli monopoliasema hedelmäkauppaan ja joiden talous oli vahvasti riippuvainen yhdestä viljelykasvista. elokuuta 2022 ruokaan ja maatalouteen liitty vää kiinnostusta.” Mutta missä tieteen ääni kuuluu. ”Mitä tekisin, panenko saman tien nurin?” – ”Vai katsonko vielä yhden vuoden?” Puutarhassa ja elämässä yleensä monet toiveet kohdistuvat uuteen kasvuun. reagoimaan, Toivonen toteaa. Tieteellisen tiedon tuomi nen käyttöön – siis yhteiskun nallinen vaikuttavuus – on tärkeässä osassa yliopiston strategiaa. Helsingin yliopiston maa talousmetsätieteellisen tiede kunnan dekaani Ritva Toivosella on akateemisesta urastaan huolimatta vahva ote käytän nön maataloustyöhön. Harrastaa lenkkeilyä, hiihtoa, luonnossa liikkumista, mökkeilyä, puutarhanhoitoa ja lukemista. JUHA SINISALO ”Tämä ei tietenkään ole sellaista keskustelua, joka näkyisi esimerkiksi somesaiteilla.”. Noin puolet tiedekunnan 43 miljoonan euron budjetista koostuu valtion perusrahoituk sesta. Porsitussikalan täytyi lopettaa 800 porsasta, koska niille ei löy tynyt ostajaa. Vai olenko vain tuhlaamassa maan voimaa ja kasvutilaa muilta. Kun häntä syytettiin kavalluksesta, hän lähti maapakoon Hondurasiin, jossa oli siihen mennessä ollut 30 presidenttiä 46 vuoden itsenäisyyden aikana. (Matt 3:10). Koskahan tulokset alkavat näkyä. Vuodessa voi tapahtua paljon. Jospa se ensi vuonna tekee hedelmää.” (Luuk 13:89). Työskennellyt aiemmin Suomen paperitehtaiden yhdistyksessä, Lukella, Pellervon taloustutkimuksella, YK:n metsäfoorumissa, Tapio Oy:ssä ja Rauman kauppakamarissa
Hänellä on navetta, jossa lehmät pääsevät automaattilypsyn aikana vapaasti kulkemaan. Toinen mieleenpainunut asia Klemolalle on ollut yhdeksännen kauden farmiviikko. Ajastus kolmeen minuuttiin. Arvio ANELMA JÄRVENPÄÄ-SUMMANEN Patricia Harman: Kätilön koettelemukset. Tositelevisio-ohjelmia käsikirjoitetaan ja ohjaillaan enemmän ja vähemmän johonkin suuntaan. ”Haapajärvinen Paavo oli aluksi esitellyt talonsa naisille. Maajussille morsian -ohjelmaa käsikirjoitetaan todella hienovaraisesti. Kokeneilla kätilöillä on yllättävän monipuoliset keinot auttamiseen. Hän on hyödyntänyt 35 vuoden kokemustaan kahdessa muistelmateoksessa ja neljässä romaanissa. Viettäisin vaikka kaikki loppukesän päivät metsässä marjoja poimien. Edessä vasemmalta äänittäjä Jari Määttä, ohjaaja Jani Klemola ja kuvaaja Niko Ahlgren. kaudella paikallisen järven rannalla. Varsinaisia kommelluksia ei ole jäänyt Jani Klemolalle mieleen Maajussille morsian -sarjan kuvauksista. MIKÄ. Suom. Päälle sen verran vettä, että hiutaleet juuri ja juuri peittyvät. Viimeiseen sankoon mahtuisi vielä poimurillisen verran mustikkaa. elokuuta 2022 Elämää perus asioitten äärellä Länsi-Virginiassa 1930-luvulla työttömyys oli ankaraa, perheet sinnittelivät kuka mitenkin elantonsa eteen, maailmansodassa saadut traumat kipuilivat tuoreina, mutta lapsia syntyi. Hiukan kosteat mustikat värjäävät laatikon pohjan violetiksi. ”Pari kertaa drone on jäänyt puuhun kiinni, mutta tällaista sattuu muissakin tuotannoissa. Tämä herätti kuvausryhmässä hilpeyttä”, Jani Klemola kertoo. Kun olimme kuvausryhmän kanssa lähdössä hotellille illalla, niin osoittautui, ettei hän tohtinut nukkua naisten kanssa samassa talossa vaan lähti omalle mökille nukkumaan.” Tekijöille olosuhteiltaan haastavimmat kuvauspaikat ovat sikalat. Kuvan nappasi Anne Wahsltröm tuotantoyhtiö Fremantlesta. Patricia Harmanin teos saa tuntemaan suurta kiitollisuutta elämää varjelevien ammattilaisten työstä ja uravalinnasta. Välillä kerronnan laveus pitkästyttää. Mummolassa mansikat tosin poimittiin talon vierestä mummon mansikkamaalta. Siinä piti vikkelästi ottaa jalat alleen ja suojata itsensä. Toivon, että marjastusintomme siirtyisi myös lapsillemme. Se on heille tietysti rankkaa salata tunteitaan.” Jani Klemola sanoo, että tunteikkaimmat hetket ovat niitä, kun maajussitai -jussitar valitsee ehdokkaansa viimeisessä jaksossa. Ne jäähdyttävät puuron syöntilämpöiseksi. 15 vuotta suomalaista rakkaustositeeveetä Maajussille morsian -sarjan viisitoistavuotiseen historiaan on mahtunut yllättäviä ja odottamattomia tilanteita, joita katsojat eivät ole nähneet. Nälkääkään en vielä tunne. Lapsuudessani oli itsestään selvää, että marjametsään lähdetään ja poimitaan talven vitamiinit talteen. 495 s. Kotisynnytyksistä on esimerkkejä ruuhkaksi asti. Siirryn ajatuksissani marjametsään, jonne lähden taas aamupuuron syötyäni. Maajussille morsian -sarjan viime kauden pressipäivässä sonnit ryhtyivät lemmenpuuhiin Pehtoorin tilalla. Vauvat pitivät elämää yllä antamalla vanhemmilleen tarkoituksen, toivon ja tehtävän. Lapsuudenkotiemme malli on periytynyt miehelleni ja minulle. Hän on ollut tekemässä ohjelmaa jo seitsemän tuotantokauden ajan. Isojen tuotantoeläimien kanssa kuvausryhmä on kokenut joskus pelottaviakin tilanteita. Kohta kolmannen kerran, vaativammin. Kuvaaja Sami Harjunen työn teossa navetassa. Ohjelman viimeisintä tuotantokautta seurasi syksyllä 2021 2,7 miljoonaa suomalaista, 1,1 miljoonaa per jakso. Maaseudun Tulevaisuus on Maajussille morsian -sarjan yhteistyökumppani. Nämä ovat kuitenkin aivan luonnollisia asioita eläimille”, muistelee ohjaaja Jani Klemola tuotantoyhtiö FramantleMedia Finland Oy:sta. Silti jokainen on omanlaisensa jännitysnäytelmä, toistoa tapauskertomuksissa ei ole. He ovat joutuneet farmiviikon aikana piilottelemaan rakkauttaan, koska maajussit haluavat kohdella kaikkia ehdokkaita kuitenkin tasavertaisesti. Iloitsen joka kesä aina uudelleen jokamiehenoikeuksista. Yhtäkkiä he hyppäsivät ilkosillaan järveen. Ystäväpariskunnan – kätilön ja eläinlääkärin – kanssa he muodostavat pian yhteistalouden ja yksikön, jonka elämä täyttyy kiireellisistä hälytyksistä ihmisten ja eläinten avuksi. En malttaisi lähteä ja jättää tälläkin kertaa marjareissun lopussa löytynyttä parasta poimintapaikkaa. Ohessa hän huolehtii entisestä esimiehestään, lääkäri Blumista, joka vaimonsa kuoleman jälkeen on lukkiutunut mieleensä, avuttomaksi. Mutta sitten on näitä maajusseja, jotka ovat viikon aikana tajunneet, että tässä on elämäni rakkaus. Kaksi kourallista neljän viljan hiutaleita, kymmenkunta pecanpähkinää rouhittuna, puoli desiä auringonkukan siemeniä ja itse kuivattua omenaa pieneksi pilkottuna. Kirjoittaja on Helsingin kaupunginvaltuutettu (kesk.), suurperheen äiti ja metsänomistaja. Klemola on keksinyt ratkaisun tähän. ”Nyt talvella olimme kuvaamassa esittelyjaksoa Anne-Reetan maitotilalla. Varsinkin, jos joku muu puhdistaisi marjat. Esimerkiksi juontaja Vappu Pimiän juonnot on käsikirjoitettu, mutta maajussien ja ehdokkaiden puhumista ei ole käsikirjoitettu, Klemola sanoo. Lapsuudessani oli itsestään selvää, että marjametsään lähdetään ja poimitaan talven vitamiinit talteen pakastimeen. Kuvauksissa on tapahtunut paljon sellaista, mitä katsojat eivät ole nähneet ja mitä ei ole ehtinyt tallentua kamerarullaan. Ei niitä voi kotiin viedä”, hän hymähtää. Farmiviikolla maajussit pääsevät tutustumaan morsiantai sulhasehdokkaisiin muun muassa treffien parissa. Niissä haju on sen verran pistävä, että se tarttuu vaatteisiin kiinni. ”Mulla on yksi vaatekerrasto, jota säilytän edelleen autotallissa. Maajussille morsian -ohjelman 15. Bazar Maajussille morsian -ohjelmaa on kuvattu suomalaisilla maatiloilla jo 15 vuotta tammija kesäkuun välillä. Annoksen kruunaa pari desiä marjoja suoraan pakastimesta. klo 20. Maajussille morsian on ollut 14 tuotantokautensa aikana aina MTV3-kanavan 15 katsotuimman ohjelman joukossa. Ohjelman formaatti perustuu brittiläiseen televisio-ohjelmaan Farmer Wants a Wife. Kilahdus, lautanen takaisin pöydälle, joukkoon loraus kaurajuomaa ja lasiin maitoa. Tämän lavean lukuromaanin kirjoittaja Patricia Harman on ammatiltaan kätilö. Istuin autokatoksen betonilattialla ja poimin sormillani toisesta päästä kohollaan olevan puulaatikon pohjalla vierivien mustikoiden joukosta raakoja vihreitä puolukoita. ”Itsellekin meinaa tulla tippa linssiin, kun sulhastai morsianehdokas purskahtaa itkuun siinä ihan vieressä.” Toisinaan kuvausryhmä on saanut hämmästyä totaalisesti. Lähde: MTV3 MIRJA ZITTING PEKKA SIMONSUURI ”Itsellekin meinaa tulla tippa linssiin, kun sulhastai morsianehdokas purskahtaa itkuun siinä ihan vieressä.” JANI KLEMOLA Oma maa mansikka, muu maa mustikka Puhelin soi kerran. Kätilön koettelemukset on toinen häneltä suomennettu romaani. tuotantokausi alkaa MTV:llä (MTV Katsomo ja MTV3) maanantaina 29.8. Lempi ei ole roiskunut ainoastaan maajussien ja sulhastai morsianehdokkaiden välillä vaan myös tuotantoeläimet ovat ryhtyneet parittelupuuhiin kesken kuvauspäivien. Muistan ihmetelleeni lapsena sanontaa ”Oma maa mansikka, muu maa mustikka.” Mustikkaa käytiin useimmiten poimimassa omasta, mummolan tai sedän metsästä, mansikkaa mansikkatilan pelloilta. ”Ohjelmassa nähdään ihan aitoja tunteita ja tilanteita. Painan vihreää luurin kuvaa ja vastaan kysymystä odottamatta lapselleni: ”Joo, tulen ihan kohta. JANICA PÖRHÖNEN FREMANTLE Maajussille morsian -ohjelmaa kuvataan kesäisin pienellä tuotantoryhmällä. Sodat, pandemiat ja maailmantalouden heilahtelut eivät ole kadonneet. Näin kävi, kun tiimi kuvasi kuusamolaisen Miian ja Kimmon treffejä 13. Tunteiden käsittely aitojen ihmisten kanssa onkin syy, miksi olen pitänyt kovasti tämän ohjelman tekemisestä.” ”Aina ei tiedä, kenen välillä rakkaus roihahtaa vai roihahtaako kenelläkään. Imuri imee isän siniseen suppiloon pudottamien marjojen joukosta irtoroskat. Aikaan, jona ehtii joko harjata hampaansa tai kuivata hiuksensa. Timo Korppi. KOLUMNI TERHI PELTOKORPI terhi.peltokorpi@gmail.com Sodat, pandemiat ja maailmantalouden heilahtelut eivät ole kadonneet.. Olemmekin viime vuosina löytäneet monta hyvää mustikkaja puolukkapaikkaa kännykältä ilmakuvia katselemalla. Taka-alalla juontaja Vappu Pimiä. Eläinten lemmenpuuhat eivät ole koskaan häirinneet tuotantotiimin työskentelyä. Tyylillisesti teos olisi voitu kirjoittaa lähellä aikaa, jota se kuvaa. Myös kameran osia on rikkoontunut, mutta tätäkin tapahtuu joskus ohjelmia kuvatessa. Mutta jos haluaa viipyä elämän perusasioitten äärellä, Harman tarjoaa lukuisia variaatioita ammattilaisen näkökulmasta kerrotuista hätätilanteista. Rivinsä loppuun asti siivonneet saivat mummolta karkkirahaa. Hiukan vanhempana opin, että jokamiehen oikeuksien ansiosta metsämarjoja voi poimia myös toisen omistamalta maalta eikä marjastamiseen tarvitse pyytää maanomistajalta lupaa. ”Olemme nähneet, kun sonnit tai lehmät ovat olleet kiimassa. Sinne pääsimme myös kitkemään rikkaruohoja. Nuori sairaanhoitaja Becky joutuu sattumalta avustamaan muutamassa synnytyksessä, ja ennen pitkää siitä tulee hänelle ammatti. Hetken päästä uudelleen pidempään. Metsän tuoksu tuntuu vahvana nenässä. Poimin vielä tästä nopeasti.” Lapset ovat palanneet jo mieheni kanssa metsästä autolle syömään eväitä. LUKEMISTO Maaseudun Tulevaisuus 14 perjantaina 5. Isojen eläinten kuvaaminen tuo joskus haasteita, jos eläimet sattuvat villiintymään. Yksilöitten hätä kurottaa auttajia kohti nytkin. ”Maajussi ja ehdokas päättivät hikisen treffiaktiviteetin päätteeksi vilvoitella. Muistan, kun hän varoitti meitä, että jos yksi lehmä villiintyy, niin muut villiintyvät perässä.” Kuvausryhmä saikin Klemolan mukaan todistaa tällaista tilannetta, kun lehmät lähtivät ryminällä tulemaan kuvausryhmää kohti
Mikolle on tilattu isompi, parin neliön kokoinen uima-allas. Vaikka otettiin huomioon terveystila ja muut altistavat tekijät oli epäonnistuneiden kuoleman riski 84 prosenttia suurempi pystyssä pysyneisiin verrattuna. Niinpä kaatuminen onkin WHO:n mukaan toiseksi yleisin syy kuo lemaan johtavissa onnettomuuksissa. Yleisimmät kuolinsyyt olivat syö pä ja sydän ja verisuonitaudit. Perhe ei sen takia koskaan saanut tietää, minkä perunalajikkeen kanssa norjalainen tumma peruna oli risteytetty. Tutkimuksessa käytetyt perunat olivat Synkeää Sakaria. ”Ilkka on monin tavoin tukenut tätä hanketta. ”Ymmärtääkseni voimme viljelyttää Sakkea sopimusviljelijöillä ja myydä sitä sitten kauppoihin”, Mikko Griinari sanoo. Muitakin ilouutisia on luvassa. Se vaatii viljelyarvokokeiden suorittamista ja näiden jälkeen hakemusta kasvilajikelautakunnalle. Viimeisin tällainen on kyvyttö myys seistä yhdellä jalalla vähintään kymmenen sekuntia. ”Mökin terassilta on löytynyt minkinpoikanen niin pienenä, että sen silmätkään eivät olleet auki. Mikko Griinari kehottaa sopimusviljelystä kiinnostuneita maanviljelijöitä ottaman hyvissä ajoin yhteyttä. Mikko Griinarin isä, kotkalainen pienviljelijä Sakari Griinari sai tummia perunoita käsiinsä 1990-luvun alkupuolella. Mikko-minkki nukahtaa syliin Mikko-minkki tykkää temppuilla vedessä. ”Erikoiskasvin viljelystä voidaan sopia hyvä hinta”, Griinari lupailee. Vaikka sato on myöhemmin parantunut, prosessia ei voi käynnistää uudestaan. Mikko rakastaa vettä, jossa se pyörii ja kelluu selällään. Tuulispäässä järjestetään vierailupäiviä kesäisin, joissa Mikko pitää uimaesityksiä. Maataloustyöväen olot Tanskassa. Se julkaistiin monikansallisessa tutkimuksessa, jossa mukana oli myös suomalaistutkija ItäSuomen yliopistosta. Mutta Mikko kiipeää! Se yrittää päästä housun lahkeen ja paidan alle sekä menee hupun ja taskujen sisälle ja saattaa ottaa taskusta tavaroita, kuten tässä videossa. Mutta miten Synkeä Sakari on syntynyt. Kun uima-altaaseen vaihdettiin vesiä, Mikko ei malttanut odottaa vaan pulahti sillä aikaa ämpäriin – ja somehittivideo syntyi. Yli 2,000 litraa spriitä. Vaikka Mikko on villieläin, se ei Anttosen mukaan satuta. Toivomme, että Mikko ilahduttaa meitä vielä useamman vuoden”, Anttonen sanoo. Mikko Griinari käynnisti prosessin, mutta se ei onnistunut, koska sato ei ollut riittävän hyvä koepellolla. Nykyisin on liitossamme noin 3,000 työtöntä. Mitä vaihtoehtoja Synkeän Sakarin kaupallistamiselle jää. LUKEMISTO Maaseudun Tulevaisuus 15 perjantaina 5. Se olisi pitänyt tehdä heti, kun uusi lajike oli syntynyt ja ennen kuin sitä on myyty missään”, Mikko Griinari sanoo. Tutkimusryhmä halusi selvittää, voiko tasapainoa mittaava testi, jossa seistään yhdellä jalalla, ennustaa kuolemaa. Vaikka yksityishenkilöiden harjoittama lajinjalostus on Suomessa harvinaista, hekin voivat saada lajikkeensa kasvilajiluetteloon. Aluksesta löydettiin yli 2,000 litraa spriitä, joka määrä venheen kera takavarikoitiin. Silti Mikkoa koskee sama sääntö kuin muitakin villieläimiä: aitauksen välistä ei kannata laittaa sormea sisään, sillä minkki voi luulla sormea herkkupalaksi ja purra. Synkeässä Sakarissa ei ole erikoista vain väri. ”Ehkä joku on löytänyt Mikon poikasena ja ottanut elätikseen, kun se on niin tottunut ihmisiin”, Anttonen arvelee. Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä eläimet saavat viettää loppuelämänsä. Mikko antaa silittää itseään ja nukahtaa välillä eläintenhoitajan syliin. LÄÄKÄRIN PALSTA Tasapaino alkaa huonontua viidenkymmenen ikävuoden jälkeen. Voiman, nopeuden tai tasapainon hiipuminen eivät sinänsä kuolemaa aiheuta. Niin myös Mikko. Hän on Saken kummisetä”, Mikko Griinari kehuu. Violetin perunan väriaine on samaa kuin mustikan terveysvaikutteinen antosyaani, jolla on todettu olevan diabetestä ehkäiseviä ominaisuuksia. Virtaus teollisuudesta maatalouteen. ”Eihän villieläin kiipeä housun punttia pitkin”, Tuulispään eläinsuojelukeskuksen johtaja Piia Anttonen sanoo. Mikko asuu kesäisin noin 35 neliön ulkotarhassa, jossa on värikäs leikkimökki. ”Mikolla on leikittäjiä ja se osallistuu aina mielellään puuhiin”, Anttonen sanoo. Kaupoissa on tarjolla tällä hetkellä vain kahta violettia perunaa: ulkomaista alkuperää olevaa Blue Congoa ja Violet queenia. Synkeän Sakarin kaupallistamiseen menee vielä aikaa, koska sitä on viljelty tähän mennessä vain pienimuotoisesti. ”Seuraavat vierailuajat ovat ensi kesänä. Tasapaino alkaa huonontua viidenkymmenen ikävuoden jälkeen ja kaatumiset yleistyvät ikävuosien mukana. Sakari Griinarin kuoleman jälkeen hänen poikansa Mikko Griinari on ottanut vastuun isän luoman lajikkeen ylläpidosta. HEIKKI ARVILOMMI Kirjoittaja on lääketieteen tohtori. Videon voi katsoa sivulta www.maaseuduntulevaisuus.fi. Ehdotonta ja varmaa merkkiä, jolla kuole man ajankohdan voisi ennustaa ei tietenkään ole löydetty. Sitä ei ole vielä tehty, koska Synkeää Sakaria ei löydy lajikeluettelosta. Testin jälkeen seurattiin seitsemän vuoden ajan osallistujien kuolemia. Todellisuudessa niitä on paljon enemmänkin, mutta kun ne eivät saa enää työttömyysavustusta, niin niitä ei las keta mukaan. ”Siemenkauppalakia tulkitaan siten, että Synkeän Sakarin siementä ei saa myydä eikä edes antaa ilmaiseksi viljelijöille”, Mikko Griinari kertoo. Talvisin Mikko muuttaa eläinsuojelukeskuksen sisätiloihin, jotta se saa harrastaa uintia vesialtaassa ympäri vuoden. Mikon löytäjä luuli, että Mikko on lemmikki-fretti, koska se on niin kesy. HERTTA-MARI KAUKONEN KRISTINA OINONEN Se on niin synkeän näköinen. Yhdellä jalalla seisten kuolema loittonee Tutkijat ovat etsineet elinkaaren päättymisen ennusmerk kejä jatkuvasti. Toissapäivän vastaisena yönä onnistui tullivenheen Estluo don seutuvilla tehdä hyvä kaappaus. Mikko-minkki otettiin kiinni löytöeläimenä Varsinais-Suomesta vuonna 2019. Pikemminkin ne ovat merkkejä vanhenemiseen liittyvästä haurastumisesta ja terveyden heikkenemisestä. Torstain vastaisena yönä venhe joutui tullimiesten aseiden kantomatkan päähän ja oli se pakotettu antautumaan. Se saattaa kyllä leikkisästi tarttua hampaillaan ihmiseen kiinni, mutta vain näykkäisten. Mikko on saamassa todennäköisesti tänä kesänä kaverin. Mikolla on ollut alusta asti puolen neliön kokoinen uima-allas. Lisäksi meillä on kummitapahtumia, jos joku haluaa alkaa Mikon kummiksi, sillä toimimme lahjoitusvaroin”, Anttonen sanoo. ”Saamme tästä geeniaineksesta vuonna 2023 minimukuloita, jotka istutetaan vuonna 2024 ja vuonna 2025 voimme siirtää siemenperunat sopimusviljelijöille”, Griinari laskeskelee. Toinen jalkaterä nojasi tukijalan nilkan ta kaosaan, kädet suorina sivuilla ja katse kohdistettuna yhteen pisteeseen. Testattavina oli 1700 51–75vuotiasta henkilöä. HERTTA-MARI KAUKONEN KIMMO HAIMI Violetit perunat säilyttävät hyvin värinsä höyrystämällä, Anna-Liisa Lundell kertoo. Tuloksena saadut violetit perunat olivat yllättäen hyvänmakuisia. ”Vaikuttaa, että Mikko on nuori. elokuuta 2022 Somekansaa on riemastuttanut tänä kesänä video, jossa Mikko-minkki pyörii vesiämpärissä leikkisästi. Sen takia Mikko muutti Tuulispään eläinsuojelukeskukseen Somerolle, joka on ollut sen koti syksystä 2019 asti. EteläJyllannissa myös sak salaisella työväellä. Epäilykset olivat jo kauan kohdistuneet vesistöllä liikkuneeseen venheeseen, jota ei aikaisemmin ole voinut pidättää. Epäonnistuminen tuplaantui jokaisen viiden ikävuoden mukana 51–55vuo tiaiden 5 prosentista 71–75vuotiaiden yli 50 prosenttiin. Alkuperäinen tumma pottu ilmestyi Kymiin ehkä joskus 1970-luvulla Norjasta. Synkeä Sakari -peruna on viime aikoina ollut kokonaan violetti, mutta aikaisemmin perunassa on näkynyt vaaleaa marmorikuviota. Yhdellä jalalla seisominen vaikeutui iän mukana. Perunalla on myös tutkittuja terveysvaikutuksia, joita on julkaistu kahdessa Turun yliopiston elintarviketieteiden yksikön väitöskirjassa. Kotimaista Synkeää Sakaria saa vain tilamyynnistä viljelijä Ilkka Hiidensalon tilalta Lohjan Saukkolasta. ”Olemme myöhässä. ”Siitä Sakke sitten sai nimensä”, Anna-Liisa Lundell kertoo. Mutta miten villiminkki sinne päätyi. Omistaja pannaan syytteeseen. Hän on siirtänyt perunanviljelyn asuinpaikkakunnalleen Lohjalle ja saanut viljelyavukseen kokeneen perunanviljelijän Ilkka Hiidensalon, 87. Työttömyysavustusta maksaa liitto jäsenilleen 18 kr. Sitä varten Griinari kertoo teettäneensä Skotlannissa Synkeästä Sakarista puhtaan geeniaineksen. JUTTA MYKRÄ Suuri väkijuomain takavarikko. ”Mikko pitää innostuessaan marsumaista ääntä ja on hyvin ihmisläheinen”, Anttonen kertoo. Laajempaa tuotantoa varten siemenperuna ei saa sisältää kasvitauteja. viikossa seitsemän viikon aikana vuodesta. Se johtaa kummalliseen tilanteeseen. Maatyöläisten liiton esimies on haastattelussa antanut Landmanstidendelle seuraavia tietoja maataloustyöväestön oloista nykyään Tanskassa. ”Minkki selviää talvellakin ulkona, mutta meillä ei toistaiseksi ole lämmitettävää allasta, jossa vesi ei jäätyisi”, Anttonen sanoo. Mikko Griinari on suojannut Synkeän Sakarin tavaramerkillä. Lajiketta viljellään nyt vain noin kolme aaria Hiidensalon tilalla, jonka kanssa Griinari on tehnyt yhteistyösopimuksen maankäytöstä. Sieltä se on viety villieläinhoitolaan, josta on kyselty sille lopullista sijoituspaikkaa meiltä”, Anttonen kertoo. Pystyssä pysyneistä kuoli joka kahdeskymmenes, epäonnis tuneista lähes joka viides. Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemmin esimerkiksi mitattaessa käden puristusvoimaa tai vaikkapa kävelyno peutta. ”Väitöstyöni tutkimukset antavat viitteitä siitä, että violettien perunoiden nauttiminen edesauttaa aterianjälkeisen verensokerin hallintaa keltamaltoiseen perunaan verrattuna”, toisen väitöskirjan tehnyt Johanna Jokioja kertoo. ”Siinä vaiheessa, kun kiinnostuimme tästä isän omasta lajikkeesta, isä oli jo muistisairas”, Mikko Griinari sanoo. Testissä piti seistä paljain jaloin yhdellä jalalla, joko oikealla tai vasemmalla, kym menen sekuntia. Vaikka minkkejä on paljon luonnossa, se on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, joten Mikkoa ei voitu palauttaa luontoon. Työttömil le on toivotonta hankkia muualta töitä, sillä muilta aloilta, etenkin maaseudun teollisuuslaitoksistakin, päinvastoin virtaa työväkeä maatalouteen. Näin vieraat kuvailivat Anna-Liisa Lundellille hänen miehensä Mikko Griinarin suvun vaalimaa violettia perunaa. Parhaimmillaan tunnistetaan oireita tai kytköksiä, jotka lisäävät tilastollisesti kuoleman riskiä esimerkiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Synkeä Sakari on tehnyt kuitenkin nyt hyvän sadon Hiidensalon pellolle. Superpottu tulossa markkinoille Kotkalainen pien viljelijä Sakari Griinari risteytti tummasta ja vaaleasta peruna lajikkeesta Synkeän Sakarin, joka kiinnostaa nyt yli opistotutkijoitakin. Tanskan maaseutu vetää väkeä teollisuudesta MT 100 VUOTTA SITTEN Maaseudun Tulevaisuus 5.8.1922.. Seitsemän vuoden seurannan aikana laskettiin kuolleet. Synkeän Sakarin tarina meinasi loppua parin otteeseen ennen kuin se päätyi Hiidensalon pellolle, koska sato ei vastannut laadultaan viljelijän odotuksia. Sen jälkeen Mikko on löytänyt tiensä uimaan myös kastelukannuun. Myöhemmin viljelyä ja myyntiä on tarkoitus lisätä. Viime vuosina on ollut yhä enemmän huomattavana pyrkimys korvata kotimainen etenkin perheellinen työväki puolalaisella ja osittain, nim. Mikko syö kolmesti päivässä ja tekee tarpeensa kissanhiekkalaatikoihin. Hän oli jo vuosia kokeillut perunoiden risteyttämistä, ja vaikka tulokset eivät olleet hyviä, hän päätti vielä kokeilla tumman perunan risteyttämistä vaaleamaltoisen perunan kanssa. Yrityksiä oli kolme ja testin läpäisi, jos pysyi tuetta pystyssä
Sekoita ranskankerma ja munat kulhossa. Tarjoa rapujen seuraksi rapeaksi paahdettua leipää, voita ja tillisilppua sekä huurteista juotavaa. Liemi on loistava pohja rapukeitolle tai -kastikkeelle, ja sen voi mainiosti pakastaa annosrasioissa myöhempää käyttöä varten. ”Karjaakin on kasvatettu, mutta maatalouden historiassa kiintoisaa on, että karjankasvatuksen suurin syy oli pitkään lanta, josta saatiin lannoitetta pelloille. Tästä syystä myös poikiminen ajoitettiin sisäruokintakauden loppuun. Ota kattila liedeltä, lisää sinne vielä tuoreita tillin kukintoja. HELENA SAINE-LAITINEN Ruuan historian tutkiminen käy sitä hankalammaksi, mitä kaukaisemmasta historiasta ja mitä alemmista yhteiskuntaluokista puhutaan, kertoo Tampereen yliopiston post doc -tutkija Jenni Lares. Lihan säilömistä edisti 1500–1600-luvulla maailmankaupan laajaneminen ja se, että suolaa oli helpompi saada myös tänne Pohjolan perukoille. Tuore ruoka oli sesonkituote, jota suomalaiset säilöivät suolalla ” Suolaa sai vain kaupungeista, ja osalle suola oli liian pitkän matkan takana tai liian kallista.” JENNI LARES TUOVI MÄKIPERE JAANA KANKAANPÄÄ Nykyisin kaupoissa on tarjolla monenlaisia suolalaatuja.. Poista tillinkukinnot ja varret. Jäähdytä ravut keitinliemessään mahdollisimman nopeasti. Tavallisen kansan murkinoita ei sen sijaan ole samalla tavoin kirjattu ylös. Esimerkiksi linnat ovat olleet suuria, kruunun hallitsemia talouksia, joten niiden on täytynyt pitää kirjaa ruokakuluistaan. Älä turhaan pitkitä keittämistä, sillä se sitkistyttää ravun lihan. KERMAINEN RAPUKEITTO 4 alkuruoka-annosta noin 20 ravun kuoret ja panssarit 3 salottisipulia 2 valkosipulinkynttä 200 g fenkolia SANNE KATAINEN Nyt herkutellaan ravuilla! Vielä varsinaisten juhlien jälkeenkin saat ravunrippeistä pyöräytettyä pikkuherkut. Pistele piiraspohja haarukalla ja esipaista 200-asteisen uunin alimmalla tasolla 10 minuuttia. Vältä turhaa sekoittamista. Taputtele taikina voidellun piirasvuoan (halkaisija 28 senttiä) pohjalle ja reunoille. Varaa leipäkoriin hyvää vaaleaa leipää, sillä useimmat haluavat koota ravunlihat ruskeaksi paahdetulle, voilla tai majoneesilla sivellylle leipäpalalle. KANTARELLI-POROPIIRAS noin 12 palaa 125 g voita 2½ dl grahamtai hiivaleipäjauhoja 1 tl leivinjauhetta ¼ tl suolaa 1 dl mustaleimaemmentaaliraastetta 2 rkl kylmää vettä Täyte noin 500 g kantarelleja 1 sipuli 1 rkl voita 2 rkl sitruunamehua ½ tl suolaa ½ tl mustapippuria 1 prk (200 g) ranskankermaa 3 kananmunaa 50 g poron kylmäsavupaistia silputtuna 2 dl mustaleimaemmentaalijuustoraastetta 1 rkl rosmariinia hienonnettuna Päälle rucolaa Mittaa paloiteltu kylmä voi, jauhot, leivinjauhe ja suola monitoimikoneen kulhoon. Aiheeseen liittyvää tietoa löytyy milloin mistäkin – esimerkiksi verotiedoista saattaa selvitä, mitä milläkin tilalla on kasvatettu. Anna piirakan jäähtyä haaleaksi ennen tarjoilua. Kun rapukekkereiden jälkeinen päivä saadaan polkaistua käyntiin, reippaimmat käyvät kuorivuoren kimppuun hienonmakuinen liemi mielessä. Paista sieniä kuivalla pannulla, kunnes suurin osa nesteestä on haihtunut. Aja ainekset leikkuuterällä murumaiseksi seokseksi. Parhaimmillaan ravut ovat noin kuuden tunnin kuluttua, mutta ne säilyvät vielä vuorokauden pari keittämisestä. Talonpoikaisruuat olivat satokauden mukaisia. Yksinkertaisimmillaan tuoreet marjamaljat tarjotaan kermavaahdon, jäätelön tai kinuskikastikkeen kera. Käytä reikäkauhaa tai keittiöpihtejä, sillä käsissä on aina bakteereita, jotka nopeuttavat rapujen pilaantumista. KEITETYT RAVUT alkupalana 10:lle, pääruokana 4:lle 40 jokitai täplärapua 5 l vettä 10 rkl merisuolaa 3 sokeripalaa 100 g tuoretta tilliä Lisäksi paahtoleipää voita tai majoneesia tilliä silputtuna Huuhdo ravut huolellisesti kylmällä vedellä ja varmista, että ne ovat eläviä. Lisäksi vielä tillisilppua, ripaus sitruunamehua ja herkkupala on valmis. Jos rapuja jäi kekkereistä yli, niistä kannattaa ottaa lihat talteen tarkasti. Pyöräytä niistä vaikkapa herkullinen rapuleipä, -keitto tai -risotto. Koska kaikki valmistettiin itse vaatteita myöten, pelloilla on kasvanut myös kuitukasveja, kuten pellavaa. Lisäksi ruokaa on saatu myös metsästämällä ja kalastamalla. Voit vähän taitella tillin varsia, jotta niistä irtoaa maku paremmin. Koska saksiniekat ovat arvokkaita, on varsin järkevää tiedustella etukäteen, montako rapua kukin haluaa syödä. Ota esille tarpeeksi iso kattila ja mittaa siihen vesi, sokeri ja suola sekä reilusti tillin varsia kukintoineen. Pistele ravut pataan kokojärjestyksessä, isoimmat ensin. Samasta syystä kekkerit voidaan järjestää nyyttäriperiaatteella tai jakamalla kustannukset. Poista tillit reikäkauhaa käyttäen. Myös yhden hengen juustotai lihafonduetarjoilu on helppo järjestää. Lares on tutkimuksissaan perehtynyt muun muassa 1500–1600-lukujen talonpoikaisruokakulttuuriin. Keitä lientä noin 10 minuuttia. Yön yli kylmässä säilytettyjä ravunkuoria paahdetaan pitkän kaavan mukaan miedossa uuninlämmössä tunnin verran ennen murskaamista ja keittämistä. Riesling, Sauvignon Blanc ja Grüner Weltliner ovat armoitettuja rypäleitä, ja niistä tehdyissä raikkaissa ja hapokkaissa viineissä on riittävästi luonnetta ja ryhtiä rapupöytään. Kevät oli syömisen kannalta niukinta aikaa, sillä edellinen sato oli jo valtaosin kulutettu, eikä maassa vielä kasvanut uutta. Rapuilottelun alkajaisiksi maistuu vaikkapa täyteläinen kantarellikeitto, raikas salaatti tai pala ruokaisaa kantarellipiirakkaa. Ravut suosivat veden lisäksi kyytipojiksi olutta, snapsia ja valkoviiniä. Kun kaikki ravut ovat kattilassa, keitä niitä vielä koon mukaan 8–12 minuutin ajan. Jos ravut tarjotaan pääruokana, niitä varataan reippaasti, yleensä 10–15 kappaletta herkuttelijoiden rapurakkaudesta riippuen. Tuoreen lihan aika oli syksyllä. Viljelyyn ei suinkaan päätynyt pelkkää viljaa ja vihanneksia. Sekoita edelleen, kunnes taikinasta muodostuu pallo. Apposet eli vetoherneet ovat palkoineen keitettyjä herneitä, jotka nautitaan voisulan kera vetämällä palon vihreä osa hampaiden läpi. Lisää voi ja sipulit. Syksyllä valmistettiin viimeiset piimät, viilit ja juustot, sitten pitikin taas pärjätä ilman”, Lares kuvailee. Kuori ja silppua sipuli. Levitä täyte vuokaan ja tasoita pinta. Perinteiset lehmärodut olivat ummessa talven, joten maitoa ei saanut, ennen kuin lehmät olivat päässeet tuoreen ravinnon ääreen. Kuorista voit paahtaa upeanmakuista lientä keiton tai kastikkeen pohjaksi. ”Vielä 1800-luvulla ohjeistettiin säilömään ruokaa pitkälle seuraavaan kesään asti”, Lares tiivistää. Rapuja ei pidä nostella sormin. Jos ravut tarjotaan alkupalana, niitä riittää kolme–neljä. elokuuta 2022 Tarjoatpa sitten jokitai täplärapuja tai vaikka pakasterapuja, panosta näyttävän tarjoiluvadin rakentamiseen. Nostele elävät ravut yksitellen liemeen niin, että vesi koko ajan jatkaa kiehumistaan. Rapujuhlien järjestäjä voi rakentaa illan koreografia oman mielensä ja rapusaaliin runsauden mukaan. Lisää päälle rucolanlehtiä koristeeksi. Lisää juustoraaste ja vesi. Puolen vuosituhannen takaisen talonpojan elämä oli varsin erilaista riippuen siitä, asuiko hän nykyisen Länsivai Itä-Suomen alueella. Pikaversiossa panssarit paahdetaan suoraan kattilassa, lisätään makuaineita ja haudutellaan puolisen tuntia. Suolaa sai vain kaupungeista, ja osalle suola oli liian pitkän matkan takana tai liian kallista.” Lihaa, kuten myös kalaa, pystyi onneksi säilömään myös ilman suolaa, nimittäin kuivaamalla tai savustamalla. Lisää poro, juustoraaste, rosmariini ja jäähtynyt kantarelliseos. Jatka piirakan kypsentämistä uunin keskitasolla noin 25 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt. RUOKA Maaseudun Tulevaisuus 16 perjantaina 5. Kääntele hetki. Sen päälle maistuu ruokaisa ateria esimerkiksi sorsasta, lampaasta, ankasta tai kalasta lisukkeineen. Nykyajan markettien runsaisiin valikoimiin tottuneen voi olla vaikea ymmärtää, miten tärkeää ruuan säilöminen ja varastointi oli. ”Suolaa laivattiin tänne melkoisia määriä, mutta ei se suinkaan tarkoita, että kaikkialla olisi säilötty suolaamalla. Riihikuivattu vilja oli eräänlainen ruokavalion tuki ja turva, sillä jos vilja ei pääse kostumaan, sen ravintoainepitoisuudet säilyvät hyvin. Heille keksitään jotain rapujen kaltaista ”askarteluruokaa”. Lisää sitruunamehu ja mausteet. Hauduta hetki ja anna seoksen jäähtyä. Entä jos saksiniekat eivät sovi tai maistu kaikille kutsutuille. Anna jähmettyä jääkaapissa täytteen valmistamisen ajan. Toki eläimiä on pidetty myös maidon, lihan ja nahan takia”, Lares kertoo. Talonpoikaisessa vuodenkierrossa maaliskuu oli vielä talvikuukausi, sillä harvoin maaliskuussa mikään vielä vihertää. ”Maitotuotteet olivat siis vahvasti kesään liittyviä kausituotteita. Siirrä jäähtyneet ravut jääkaappiin tai kylmiöön. Helppo ja kevyt jälkiruoka syntyy erilaisista kauden marjoista. Puhdista ja paloittele sienet. Lännessä viljely oli pääasiassa peltoviljelyä, idässä kaskiviljelyä
Pahaa mieltä ne eivät silti poistaneet. Keitä 5 minuuttia. RAPULEIVÄT noin 6 annosta 400 g ravunpyrstöjä (pakaste tai suolaliemeen säilöttyjä) 1 dl ranskankermaa 1 dl majoneesia 1 dl kevätsipulia silputtuna ½ dl makeaa sipulia silputtuna ½ dl tuoretta tilliä silputtuna 1 tl sitruunankuorta raastettuna ½ tl mustapippuria ½ tl suolaa Lisäksi 6 viipaletta vaaleaa paahtoleipää tai saaristolaislimppua 3 kovaksi keitettyä kananmunaa tillitupsuja ja/tai kevätsipulisilppua sitruunalohkoja Jos käytät pakasterapuja, sulata niitä jääkaapissa vuorokauden ajan. Samoja pahanmakuisia ranskalaisia vaisulla lehtipihvillä, tai muulla vastaavalla tylsyydellä. Kuori sipulit ja hienonna ne. Kirjoittajan on Maaseudun Tulevaisuuden kesätoimittaja. Neliön muotoisista toreista ja niitä ympäröivistä kiinteistöistä tulee suoraan mieleen monopoli-lautapeli. Tarkista maku. Suomessa tulisi vaalia paikallista ruokakulttuuria. Kokeile MT Reseptipalvelua MT.FI/Ruoka tai oheisella QR-koodilla. Samasta keskusvarastosta tullutta hengetöntä höttöä, joka ei läheskään aina ole edes kotimaista. Tarkista maku. Kun omistat samalta alueelta kaikki tontit, niin mitäs valinnanvaraa nälkäisellä kuluttajalla on. Tarjoa alkukeittona sellaisenaan tai vaalean leivän kera. JUSSI PITKÄNEN jussi.pikanen@mt.fi Jos Sryhmän ravintola ei kelpaa, voi mennä autenttiseen mäkkäriin. Myös kahvi kuului lounaan hintaan. S-ryhmän ravintolat, pikaruokaketjut ja kebab-paikat täyttävät katukuvan joka kaupungissa. Sekoita kulhossa keskenään ranskankerma, majoneesi, sipulit, tilli ja sitruunankuoriraaste. TERHI TORIKKA Itse tehty leipä aateloi Kulman peruslounaan SÖIN TÄÄLLÄ Tasapäistynyt ravintolatarjonta Tein viime vuonna roadtripin itäiseen Suomeen. Vierailin esimerkiksi Joensuussa, Savonlinnassa ja Mikkelissä. Jokaisen torin ympärillä oli ainoastaan samoja S-ryhmän ravintoloita. Ruokolahden keskus tassa aivan torin kulmalla sijaitsevassa kodikkaassa KulmaKahvilassa henkilökunnan päivä alkaa aikaisin leipomisella. Voit halutessasi surauttaa keiton kuohkeaksi sauvasekoittimella juuri ennen tarjoilua. Kuumenna voi kattilassa ja paahda ravunkuoria noin 5 minuuttia välillä käännellen. Murskaa kuoria, jotta maku irtoaa helpommin. Olin raivoissani. Tarjolla on joka päivä yksi vaihtoehto, joka on noin kerran viikossa kasvisruokaa. Lisää tarvittaessa ripaus suolaa ja mustapippuria. Ei yhtään mitään. Taputtele kosteus huolellisesti talouspaperiin. Leipiä voi ostaa myös mukaan. Ei voida puhua enää paikallisista ruokakulttuurista, vaan kyse on yhdestä monokulttuurista. Jos ravut ovat isoja, voit halutessasi hienontaa niitä vähän. Leikkaa tomaatit lohkoiksi. Kaupungit ovat tasapäistyneet ruuan tarjonnan suhteen. Mitään paikallisia ruokia ei ollut tarjolla. Palvelusta voit hakea reseptejä esimerkiksi teemoilla, raaka-aineilla tai ruokatyypillä – kokeile ja nappaa herkullisimmat talteen. SANNE KATAINEN HELLAN KULMALLA Saisiko olla kotiruokaa sesongin suosituimmista raaka-aineista. Lientä tulee noin 6 desilitraa. Tai onhan valinnanvaraa. Voittaja vie kaiken ja näin on ilmeisesti käynyt ravintolabisneksessä. Hyödynnä ravunkuoret ja keitä niistä upeanmakuinen liemi rapukeiton pohjaksi. Mausta pippurirouheella ja suolalla. Koristele kananmunaviipaleilla, tillillä, kevätsipulilla ja sitruunalla. Toimittajan Ruokolahti-päivälle osui savuporokiusaus. Kahvilassa tarjoillaan arkisin lounasta huokeaan kahdeksan euron hintaan. Lisää viini, konjakki, kalaliemi, tomaattipyree, timjami ja chili. Jos S-ryhmän ravintola ei kelpaa, voi mennä autenttiseen mäkkäriin tai johonkin muuhun ainutlaatuiseen kansainvälisen pikaruokaketjun puljuun. Yhdistä ravut ja kastike. Kulma-Kahvila, Ruokolahti. elokuuta 2022 1 porkkana pala (noin 70 g) selleriä 2 tomaattia 3 rkl voita 2 dl valkoviiniä (2 rkl konjakkia) 7½ dl kalalientä fondista tai liemikuutiosta 2 rkl tomaattipyreetä 2 rkl timjamia silputtuna 1 laakerinlehti ripaus chiliä 2½ rkl vehnäjauhoja 2 dl kuohukermaa Päälle noin 12 ravunpyrstöä Ota yön yli kylmässä säilytetyt ravunperkeet huoneenlämpöön. Länsisuomalaisena minulle oli ensisijaisen tärkeää päästä maistelemaan idän eksoottisia herkkuja, kuten paistettuja muikkuja, kalakukkoa ja lörtsyä. Keitä hiljaa poreillen puoli tuntia. Siivilöi keitto toiseen astiaan. Annos oli maukasta perusruokaa, jonka itse leivottu tuore leipä sekä onnistunut kotikalja kruunasivat. Paloittele fenkoli ja kuorittu porkkana. Yksi iso ongelma on liian suuri keskittyminen yhdelle toimijalle, joka tässä tekstissä on mainittu jo useampaan kertaan. Voit halutessasi käyttää kaikkia osia tai poimia joukosta vain kuoret ja panssarit. Salaatin kastike oli kahvilan omaa tuotantoa, samoin ruuan kanssa tarjoiltu herkullinen leipä ja kotikalja. Irrota pyrstöja saksilihat. Jaa keitto kulhoihin, nostele ravunlihat keskelle ja koristele tuoreella timjamilla. Ikihyvä kantarellipiiras saa pohjoista potkua kylmäsavu porosta ja maistuu kekkereiden alkupalana. Kiusauksen poron kotimaisuudesta ei ole varmuutta. Lisää sipulit, porkkana, fenkoli, selleri ja tomaatit. (Jatka lientä tarvittaessa vedellä.) Tässä vaiheessa voit halutessasi pakastaa liemen annosrasioissa ja käyttää myöhemmin. Sekoittele miedolla lämmöllä noin 5 minuuttia. Jaa rapuseos leiville. RUOKA Maaseudun Tulevaisuus 17 perjantaina 5. Jos juhlista jäi jokunenkin rapu yli, siirrä ne kylmään ja loihdi niistä seuraavan päivän lounasleivät. Lounaan raaka-aineina suositaan työntekijän mukaan kotimaista lihaa ja kalaa ja perunat sekä juureksia hankitaan paikalliselta tilalta. Miten voi suomalainen ruokakulttuuri olla näin huonossa jamassa. Loppujen lopuksi löysin paistettuja muikkuja Savonlinnasta, ja ne olivat taivaallisen makusia. Paahda leivät ja nosta ne tarjoiluvadille. Ruokalistaa voi seurata yrityksen Facebook-sivuilta. Lounas arkisin 11–14. Vatkaa jauhot kerman joukkoon ja lisää seos kiehuvaan keittoon ohuena nauhana, koko ajan sekoittaen. Painele kasvis-kuorimassaa reippaasti lusikalla siivilää vasten, jotta saat kaikki maut talteen. S-ryhmän liiketoimintastrategia on selkeästi ollut keskeisten toimitilojen valtaaminen. Noutopöydästä koottuun annokseen kuului pääruuan lisäksi raikas vihreä salaatti, jonka päälle oli tarjolla siemensekoitusta ja krutonkeja. Iltaisin ravintolaa etsiessäni törmäsin kuitenkin joka kaupungissa samaan ongelmaan. MT Reseptipalvelusta löydät kotikeittiössä testatut reseptit arkeen ja juhlaan
elokuuta. Yle TV2 maanantai klo 21.00 Vainottu ei ole koskaan vapaa Mitä pitäisi tapahtua, että toisten ihmisten piinaaminen voisi lopulta päättyä kokonaan. Odotetut yleisurheilun EM-kisat käynnistyvät Saksan Münchenissä osana EM-viikkoa, jonka aikana voi seurata yleisurheilun lisäksi yhdeksää muutakin urheilulajia. Aihe on vakava, sillä dokumentin mukaan suurin osa surmatuista englantilaisnaisista on joutunut ennen henkirikosta vainotuiksi. Tekijät voivat etsiä pitkänkin vankeusrangaistuksen jälkeen uhrinsa, vaikka tämä olisi vaihtanut nimen ja salannut osoitteensa. elokuuta 2022 TELEVISIO-OHJELMAT LAUANTAI 6.8. Koskettavinta sarjassa on, että se tuo esille, ettei vainoajilla ole välttämättä mitään rajoja. Näin on käynyt uutisten mukaan myös useissa suomalaisissa perhemurhissa. 11.–21.8. Ketjureaktio. Pelle Hermannin sijaan nykyisin katsotaan muun muassa Hupsua pikku pupusta. Sarjassa väkivaltainen nainen uhkaa kostavansa ex-miehelleen aseellisesti. Ohjelmassa seurataan useiden stalkkaustapausten etenemistä reaaliaikaisesti oikeuteen, mutta osa vainoajista pääsee samaan aikaan vapaalle jalalle vankilasta. YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset 06.02 Aamusoitto 06.35 Hartaita säveliä 06.50 Aamu hartaus 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Yle Uutiset 07.05 Aamusoitto 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Naisia vanhuuden partaalla: Tässäkö tämä nyt oli, eli kuinka kuolema kolkuttaa kovempaa 08.25 Kulttuuri duunarit: Tehosteräjäyttäjä on teatterin taikuri 09.00 Yle Uutiset ja sää 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Räjäytyskuva: Viimeinen maili 10.50 Rytmikamari 11.00 Näistä levyistä en luovu 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Tiedetrippi: Y2K . saaristossa 16.55 Uutiset 17.00 Harrasterallisarja 17.55 Uutiset 18.00 Sunsets Kuopio Beach Volley Finaalit 20.00 Tanssi kanssain 21.00 Lavalla: Reijo Taipale muistokonsertti 22.30 Jukka Laaksonen Show 23.30 Uutiset 23.35 Filminurkka 23.50 Ohjelma tietoja 00.00 Harrasterallisarja 01.00 Sunsets Kuopio Beach Volley Finaalit 03.00 Tanssi kanssain 04.00 Lavalla: Reijo Taipale muistokonsertti NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Kiven sisällä 06.45 Pohjoisen valtatien pelastajat 07.30 Pohjoisen valtatien pelastajat 08.15 Tri K:n eksoottiset eläimet 09.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol 10 09.50 Eläintarhan salaisuudet 10.40 Saari ilman lakeja 11.30 Lentoturmatutkinta – erikois raportti 12.25 Lentoturmatutkinta – erikoisraportti 13.20 Food Factory 13.45 Food Factory 14.10 Food Factory 14.35 Food Factory 15.05 Food Factory 15.35 Food Factory 16.05 Australian rajalla 16.30 Australian rajalla 17.00 Australian rajalla 17.30 Australian rajalla 18.00 Australian rajalla 18.30 Australian rajalla 19.00 112 Hätäkeskus 20.00 Hylkyjen salaisuudet 21.00 Egyptin kadonneet aarteet 22.00 Salakaupan julmat kasvot 23.00 Inside: Kokaiinisodat 00.00 Rajasota 00.55 Egyptin kadonneet aarteet 01.45 Natsien jättimäiset rakennusurakat 02.35 Australian rajalla 03.00 Vankilassa ulkomailla 03.45 Katastrofin todistajat 04.30 Yliluonnollista 05.15 Vankilassa ulkomailla FOX 06.00 Moderni perhe 06.20 Moderni perhe 06.40 Moderni perhe 07.05 Simpsonit 07.50 Simpsonit 08.30 Simpsonit 09.15 Simpsonit 10.05 Simpsonit 11.00 Melkein MENSA 11.50 Ensisilmäyksellä 12.15 Ensi silmäyksellä 12.40 Ensisilmäyksellä 13.05 Miehen puolikkaat 13.30 Miehen puolikkaat 13.55 Miehen puolikkaat 14.20 Family Guy 14.45 Family Guy 15.10 Family Guy 15.35 Family Guy 16.00 Family Guy 16.30 Family Guy 17.00 Moderni perhe 17.30 Moderni perhe 18.00 Moderni perhe 18.30 Moderni perhe 19.00 Simpsonit 19.30 Simpsonit 20.00 Simpsonit 20.30 Simpsonit 21.00 Elokuva: Wall Street: Money Never Sleeps 23.30 Simpsonit 23.55 Simpsonit 00.20 Simpsonit 00.45 CSI: Miami 01.40 Family Guy 02.30 Family Guy 03.25 Miehen puolikkaat 03.45 Huutokaupan metsästäjät 04.30 Lapin poliisit 04.50 Lapin poliisit 05.15 Lapin poliisit 05.35 Lapin poliisit Brittitoimittaja Stacey Dooley tutkii Stalkkerin vainoamat -dokumentin ensimmäisessä osassa eron jälkeistä vainoa ja toisessa osassa tuntemattomia vainoajia. Pikku Kakkosesta tuttuja sarjoja, kuten Ryhmä Hauta, voi katsoa myös Areenasta nauttien pitkistä maratoneista. Ohjaus: Juuso Syrjä.(12) 01.00 Harry Wild (12) 02.00 True crime: Takapihalle haudatut (12) 02.55 Unelmaasunto auringon alta 03.50 Jahti 04.45 Rikospaikka (7) NELONEN 06.00 Bing (S) 06.05 CoComelon (S) 06.30 My Little Pony: Pony Life (S) 06.40 Halinallet: Tervetuloa Halimaahan (S) 07.00 Pyjamasankarit (7) 07.25 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut (7) 07.50 Angry Birds Stella (S) 07.55 Arthur ja minimoit (7) 08.20 LEGO City Adventures (7) 08.30 LEGO Jurassic World: Isla Nublarin legenda (7) 08.55 Angry Birds Stella (S) 09.00 Hauskat kotivideot 09.55 Tulossa: Save The Date Suomi 10.00 MasterChef Australia 11.40 MasterChef Australia 12.45 100 Places to Be 12.55 Huikeat kakkutaiturit 13.25 Remppa vai muutto: Ilo irti neliöistä 14.25 Remppa vai muutto: Ilo irti neliöistä 15.25 4D: Syön 3000 kaloria minuutissa 16.30 Onsidestudio 17.00 Veikkausliiga LIVE: Futiskierros 19.00 Elokuva: Yösyöttö (S) 20.50 Tulossa: Save The Date Suomi 20.53 Tulossa: Selviytyjät Suomi 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Kummeli esittää: Kontio & Parmas. Dokumentti antaa stalkkaamisesta melko lohduttoman kuvan. VIIKON VALINTA Wilma Murto keskittyy suoritukseensa. Professorin yliajo johdattaa tiedemaail man vitsauksen, kunnian himon jäljille. Ohjelman tekstitys tekstitv:n sivulla 333.(7) 22.00 Elokuva: Octopussy – mustekala (16) 00.40 Elokuva: Beck: Viimeinen päivä (16) 02.35 Amerikan kovimmat keräilijät YLE TEEMA & FEM 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 6.8. Kaksiosainen dokumenttisarja muistuttaa, että sekä uhri että vainoaja voivat olla miehiä tai naisia. Uutuussarjassa sukelletaan syvälle stalkkauksen maailmaan, sillä ääneen pääsevät sekä uhrit että itse stalkkerit. Vainoaminen voikin asettaa monia henkilöitä vaaraan, sillä stalkkeri voi suunnata väkivaltaa myös koko uhrin lähipiiriin tai esimerkiksi tämän työpaikalle. Jopa 20 prosenttia naisista ja kymmenen prosenttia miehistä on kokenut dokumentin mukaan elinaikanaan vainoa. Selostajina toimivat Matti Härkönen (beach volley), Toni Hellinen (kiipeily) ja Kimmo Porttila sekä Simo Leinonen (yleisurheilu). Omalla tavallaan he pääsevätkin osaksi ihanaa vauvaaikaa. Kontion vanhat tuttavat ja taistelutoverit haluavat hoitaa kaksosia. Näin yritetään ennaltaehkäistä väkivaltaa, sillä stalkkaus on tyypillisesti pitkäkestoista ja voi pahentua ajan myötä. Sää 07.00 Yle Uutiset 07.02 Sää 07.03 Onnen sävel 07.50 Merisää 07.53 Onnen sävel 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Onnen sävel 09.00 Yle Uutiset ja sää 09.05 Urheiluradio 09.10 Radio Suomen Lauantaitalkoot 10.00 Yle Uutiset 10.05 Radio Suomen Lauantai talkoot 11.00 Yle Uutiset 11.02 Radio Suomen Lauantaitalkoot 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Urheiluradio 12.08 Radio Suomen Viikonloppu 12.20 Kädet multaan 12.35 Radio Suomen Viikonloppu 12.45 Merisää 13.00 Yle Uutiset 13.02 Klassikkokäräjät 14.00 Yle Uutiset 14.02 Radio Suomen Viikon loppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Entisten nuorten sävellahja 15.50 Veneilysää 15.52 Entisten nuorten sävellahja 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.15 Entisten nuorten sävellahja 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.15 Radio Suomen Viikonloppu 18.00 Yle Uutiset 18.02 Sekahaku – Heidi Pakarinen 18.50 Merisää 18.55 Radio Suomen Viikonloppu 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.07 Toni Laaksosen Lauantaitanssit 20.00 Yle Uutiset 20.02 Urheiluradio 20.07 Sää 20.08 Toni Laaksosen Lauantaitanssit 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.17 Radio Suomen Viikonloppu 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Viikon loppu 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Suomirock – Jorma Hietamäki 23.00 Yle Uutiset 23.02 Yöradio 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio – toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Klassikkokäräjät 02.00 Yle Uutiset 02.02 Veli Kauppinen uuden äärellä 02.54 Yöradio 03.00 Yle Uutiset 03.02 Jokaniemen sävelradio YLE PUHE 06.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 14.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 17.15 Yleisurheilu: Kalevan kisat 20.45 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 22.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 22.00 Yle Puheen yöuusinta RADIO-OHJELMAT LAUANTAI 6.8. Silti katselukokemus on paras pääohjelmaan yhdistettynä, sillä Pikku Kakkosen ihastuttavat juontajat juttelevat lapsille opettavaisia asioita maailmasta ja kertovat seuraavasta ohjelmapätkästä. Vainoaja voikin mennä jopa niin pitkälle, että lavastaa oman pahoinpitelynsä päästäkseen syyttämään exäänsä omasta pahasta olostaan. Monet vainoamistapaukset kuulostavat kauhuelokuvan kohtauksilta. YLE TV1 07.00 Antiikkikaksintaistelu 07.28 Antiikkikaksintaistelu 08.00 Yle Uutiset 08.05 Prisma: Terveen elämän salaisuudet 09.00 Yle Uutiset 09.05 Historia: Kirjoitustaidon synty 10.00 Yle Uutiset 10.05 Itse asiassa kuultuna: Seela Sella 11.00 Yle Alueuutiset 11.30 Pisara 11.35 RSO Musiikkitalossa 12.30 Luovia suhteita 13.00 Kasper Strömman ja Suomen saunat 13.30 Eränkävijät 13.58 Eränkävijät 14.30 Dokumenttiprojekti: Viimeinen lounas 15.20 Uusi Sherlock (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Rakkaudesta puutarhaan 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Tosi tarina: Huonekalukauppias 18.45 Avara luonto: Mantereiden planeetta 19.40 Vera Stanhope tutkii (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.00 Komisario Lewis 3/3. Mörkö, joka jäi sängyn alle 13.00 Välilevyjä retkellä: Ruukilta ruukille 14.00 Olavi Seppänen ja maailman kielet: Japani puhkeaa kukkaan, kun sitä kirjoitetaan 15.00 Radioteatteri esittää: Pitkät jäähyväiset 15.25 Musiikkikamari 15.35 Matkoja maalauksiin – oppaana HannuPekka Björkman: Jeroen Boschin kuviteltu maailma 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Miia Krause: Mikä on parasta keskiiässä, Mari Rantasila. Valmiera, Latvia. Stalkkaamisesta on vaikea päästä eroon edes tekijän jäätyä kiinni, sillä jopa puolet stalkkaajista uusii rikoksensa. 06.53 Tik Tak (S) 06.58 Pipsa Possu (S) 07.03 Heimo ja Hemmo (S) 07.06 Ilona ja luonnon ihmeet (S) 07.19 Fluugalaiset (S) 07.31 Dinofarmi (S) 07.43 Kaarle (S) 07.55 Kengulahti (S) 08.07 Leikitään Pikku Kakkosta 08.43 Ystäväni Marlon (S) 09.00 Galaxi 09.01 Kulman kunkut (S) 09.11 Kun olin ikäisesi (7) 09.23 Dronettajat (7) 09.45 Athleticus 09.48 Kotikadun jengi ja vihreä valo (7) 09.57 Tipu Touhukas (7) 10.00 Tutkimusretki pohjoisnavalle (S) 10.30 Kunpa osaisin laulaa 11.03 Luontomatkalla 12.00 Matador (7) 13.23 Matador (7) 14.37 Matador (7) 16.00 Francon jälkeen – Alcántaran perhe (7) 17.25 Lauman uusi jäsen 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 Leevi Lampunhenki (S) 18.04 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 18.15 Kiri ja Lolo (S) 18.20 Halitaan! (S) 18.27 Sukkahittimittari 18.30 Från jord till bord 19.00 Orkesteri (12) 19.30 Yle Nyheter TVnytt 19.39 Sportnytt 19.49 Ajankuvia Tukholmasta 20.00 Tampere Filharmonian puistokonsertti 2022 21.35 Kino Klassikko: Saanko luvan (S) 23.20 Small Axe (12) SUB 07.00 Simpsonit (7) 07.30 Simpsonit (7) 09.00 Myytinmurtajat Juniori 11.00 Simpsonit (12) 11.30 Simpsonit (7) 12.00 Simpsonit (7) 12.30 Simpsonit (7) 13.00 Simpsonit (7) 13.30 Suomen surkein kuski 14.30 Pitääkö olla huolissaan. Makasiiniohjelma on edelleen hellyyttävän samanlainen, vaikka Pikku Kakkosen sisällä nähtävät sarjat ovat kokeneet vuosikymmenten aikana muutoksia. 23.00 Ratsastuksen MM, kouluratsastus MTV3 08.00 Muumilaakson tarinoita (S) 08.50 Palomies Sami (S) 09.10 Lucky Luken uudet seikkailut (S) 10.30 Viisi miestä viikossa 11.00 Viisi miestä viikossa 11.30 Viisi miestä viikossa 12.00 Elokuva: Talo jossa kello tikittää (12) 14.15 Pilanpäiten 14.30 Penn & Teller: Naruta meitä (12) 15.30 Unelmaasunto auringon alta 16.30 Laulu Rakkaudelle: Secret Song Suomi 18.00 Amazing Race 19.00 Seitsemän uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Pilanpäiten 19.30 Kyllä nolottaa (12) 20.00 Selviytyjät 21.00 Selviytyjät 22.00 Kymmenen uutiset 22.10 Lotto ja Jokeri 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Karalahti (Suomi 2020) Raadollinen dokumenttielokuva ex kiekkoilija Jere Karalahdesta paljastaa kuinka Tapuli kaupungin karujen katujen kasvatista tuli koko Suomen tuntema jääkiekkotähti, jonka yksityiselämän kään teet herättivät vähintään yhtä paljon huomiota kuin otteet jäällä. Ei kannata säikähtää, että Pikku Kakkosta ei löydy tavanomaiselta paikaltaan, sillä suosikkisarja siirtyy 11.–19. Yle TV2, Yle Areena ja Yle Puhe. 15.30 Masked Singer USA 16.30 Suurmestari Ruotsi 17.50 Pilanpäiten 18.00 Wipeout USA 19.00 Frendit (S) 19.30 Frendit (S) 20.00 Frendit (S) 20.30 Frendit (S) 21.00 Subleffa: Mechanic: Resurrection (16) 23.05 Subleffa: Kong: Pääkallo saari (12) 01.20 Simpsonit (7) 01.50 Simpsonit (12) 02.20 Rantabaari (12) 02.50 Rantabaari (12) 03.20 Karalahti 04.20 Simpsonit (7) 04.45 Simpsonit (7) AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.30 Koko Suomi leipoo 07.30 Koko Suomi leipoo 09.30 The Harlins 10.00 The Harlins 10.30 Donal Skehan: Terveelliset herkut 11.00 Jamie Oliver: Super Food Family Classics 12.00 Jamien parhaat kasvis ruoat 13.00 Ruoan alkulähteillä 14.00 Unelmaasunto auringon alta 15.00 Agatha Christie: Hallavan hevosen majatalo (12) 17.00 Agatha Christie: Rakkauskirjeiden salaisuus (12) 19.00 Elokuva: Aikamoinen löytö 21.00 Elo kuva: Sex and the City: Sinkkuelämää (12) 00.00 NCIS: New Orleans (12) 00.55 NCIS: New Orleans (12) 01.50 Killing Eve (12) 02.45 Killing Eve (12) 03.40 Tappajan motiivi (12) 04.35 MTV Uutiset Live LIV 09.00 Puutarhan pelastajat 09.55 Puutarhan pelastajat 10.50 100 Places to Be 10.55 100 Places to Be 11.00 Huikeat kakkutaiturit 11.30 Huikeat kakkutaiturit 12.00 Huikeat kakku taiturit 12.30 Huikeat kakkutaiturit 13.00 Sinkkuillallinen 14.00 Sinkku illallinen 15.00 Välimeren unelmakodit 16.05 Liv D: Marilyn Monroe – harvi nainen huutokauppa 17.05 MasterChef Australia 18.50 Tulossa: Save The Date Suomi 18.55 MasterChef Australia 20.00 Huvila & Huussi 21.00 Remppa vai muutto Suomi 22.00 Koti koiralle 23.00 Rikkaat ja rahattomat 00.00 Välimeren unelmakodit 00.55 Orange Is the New Black (12) 02.00 Sinkku illallinen JIM 09.00 The Wall Suomi 09.55 100 Places to Be 10.00 Jaksa paremmin 10.30 Neljän tähden talkoot 11.00 Neljän tähden talkoot 11.30 Neljän tähden talkoot 12.00 Neljän tähden talkoot 12.30 Sami Kurosen maku matka PohjoisKarjalassa 13.00 100 Places to Be 13.05 Haapasalo ja kaverit (S) 14.00 Haapasalo ja kaverit (S) 14.55 100 Places to Be 15.00 Tulossa: Selviytyjät Suomi 15.05 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 15.10 The Voice of USA 16.05 The Voice of USA 17.50 Tulossa: Selviytyjät Suomi 17.55 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 18.00 Amerikan kovimmat keräilijät 19.00 Amerikan kovimmat keräilijät 20.00 Suomen Tulli rikosten jäljillä (7) 21.00 Stand Up! (S) 22.00 Keihäsmatkat (7) 23.00 Tulossa: Pako – Janne "Nacci” Tranbergin tarina (12) 23.05 Kummeli esittää: Kontio & Parmas (S) 00.00 Arman Pohjantähden alla (7) 00.55 Raskaan kaluston pelastajat 01.50 Poliisit 2019 (7) 02.40 Muinaiset avaruusoliot ALFATV 08.00 Kansan TeeVee 09.00 Parantavat puutarhat 09.30 Sielunrauha: Kuvan veistäjä Pekka Jylhä 10.00 Jukka Laaksonen Show 11.00 Eläinten vaistot 12.00 Ihanat siirtolapuutarhat 12.30 Lastensairaalan syke 13.00 Mayn keittiö 13.30 Grillimestarit Ripe & Teresa 14.00 Frisbeegolf: Prodigy Disc Pro Tour, Oulu 15.30 Jussin kalajutut 16.00 Valitut Palat Collection 16.15 Valitut Palat Collection 16.30 H.E.T.K.I. Yleisurheilijoille EM-kisat ovat kesän toiset arvokisat Yhdysvalloissa käytyjen MM-kisojen jälkeen. YLE KUVAPALVELU HERTTA-MARI KAUKONEN DIGIPAIMEN HERTTA-MARI KAUKONEN hertta-mari.kaukonen@mt.fi Iki-ihana Pikku Kakkonen Katsoin kuin naulittuna Pikku Kakkosta 1980-luvulla. 18.00 Ehtookellot: Juvan kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Lauluyhtye The Presentin konsertissa soi naisnäkö kulma 1600luvulta nykypäivään 20.45 Iltasoitto 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Arktisten sotien kaiut: Kohti lopun alkua 22.50 Yksi on hyvää seuraa 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhais aamu 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu 06.00 Yle Uutiset 06.02 Radio Suomen Varhaisaamu. He käyttävät jopa pieniä lapsia vainoamisen välineinä uhkaillen viesteissä koko lähipiirin kärsivän, jos exä ei jatka suhdetta stalkkerin kanssa. Kun tilaisuus tekee varkaan, kuinka joku voi elää synti omallatunnol laan. Nyt oma tyttäreni on löytänyt saman harrastuksen. (U) (12) 22.30 SuomiLOVE 23.45 Jäähyväisten kesä (12) YLE TV2 08.00 UrheiluSuomi 09.00 Rallin MM: Suomi, EK 12 10.00 Elämämme Galapagossaarilla 10.50 Makuja ja mietteitä 11.15 Dubain sisäpiireissä 12.15 Intohimona Italia 12.40 Gino perheineen Italiassa 13.05 Suden hetki (12) 14.00 Colin McRae, rallilegenda 14.30 The Flying Finns 15.03 The Flying Finns 15.30 The Flying Finns 15.57 The Flying Finns 16.30 Rallin MM: Suomi, EK 16 17.40 Yleisurheilun Kalevan Kisat 20.50 Rallin MM: Suomi, huippuhetket 21.30 Lentopallon EMkarsinta LAT – FIN Lentopallon miesten EMkarsinta LatviaSuomi. Ex-stalkkaaja Tom peittää sarjassa kasvonsa, mutta paljastaa motiivinsa vainoamisrikoksilleen. Ääneen pääsevät niin uhrit, poliisit, auttamisjärjestö kuin itse vainoajatkin. Yleisurheilu alkaa maanantaina 15. Toisessa jaksossa selviää, mitä pitää tapahtua, että toisten ihmisten piinaaminen voi lopulta päättyä kokonaan. Stalkkauksen lopettanut vainoaja kertoo sarjassa, että tekojen motiivi on kosto. 8/10. Erikoisimmassa tapauksessa stalkkaaja oli lavastanut olevansa itse vainoamisen uhri asettaakseen exänsä pinteeseen. Lewis pohtii eläköity mistä. Iso-Britanniassa on perustettu erillisiä vainoamisrikoksiin erikoistuneita poliisiyksiköitä, jotka puuttuvat stalkkausrikoksiin varhaisessa vaiheessa auttamisjärjestöjen, mielenterveyden ammattilaisten ja ehdonalaisvalvonnan kanssa. Selostus Kalle Pallonen. Suomalaisia edustaa iso joukkue, johon kohdistuu ansaitusti menestysodotuksia. Luvassa on muun muassa uusi olympialaji kiipeily sekä muitakin kiinnostavia lajeja, kuten beach volley, soutu, melonta ja pöytätennis. Suomessa vainoaminen on kriminalisoitu vasta vuonna 2014, vaikka esimerkiksi Sellon kauppakeskuksen ammuskelujen taustalla oli pitkäkestoinen ex-puolison vainoaminen, joka päättyi useiden henkilöiden kuolemaan. elokuuta urheilukisojen ajaksi Teemalle. Dokumenttisarja edustaa laadukasta true crimeä, sillä se etsii useita näkökulmia rikoksiin. Stalkkaus voi olla sekä toisen ihmisen seuraamista, ei-toivottuja yhteydenottoja, viestejä, uhkailua tai suoranaista väkivaltaa. Koska erosta on niin vaikea päästä yli, vainoaja voi haluta aiheuttaa yhtä isoa tuskaa exälleen kuin tuntee itse eron tai torjutuksi tulemisen takia. TV & RADIO Maaseudun Tulevaisuus 18 perjantaina 5
Pääos.: Reese Witherspoon ja Michael Sheen. 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Kaikki synnit (12) 22.45 Komisario Montalbano (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 8.8. 21.00 Lomaile kuin ökyrikas 22.00 Huvila & Huussi 23.00 Sinkkuillallinen 00.00 Remppa vai muutto: Muuttuiko mieli. saaristossa 00.30 Mayn keittiö 01.00 Tanssi kanssain 02.00 Ihanat siirtolapuutarhat 02.30 Sanna Ukkola Live 03.15 Uutiset 03.30 Ajassa 04.00 Grillimestarit Ripe & Teresa 04.30 Soiva postikortti 05.00 Ohjelma jatkuu klo 08.00 NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Vaarallisen valtatien pelastajat 06.45 Hirviökala 07.30 Äärimmäinen selviytyjä – parhaat palat 08.15 Egyptin kadonneet aarteet 09.00 Uskomattomat koneet 09.50 Meret ilman vettä 10.40 Australian rajalla 11.05 Australian rajalla 11.35 Tri K:n eksoottiset eläimet 12.25 Lammen rakentajat 13.20 Tonnikalan saalistajat: Pohjoinen vs Etelä 14.15 Elämää äärirajoilla: Alaska 15.10 Food Factory 16.05 Aleksanteri Suuren kadonnut hauta 17.00 Autojen ensiapu 18.00 Australian rajalla 18.30 Australian rajalla 19.00 Alaska: ensimmäiset selviytyjät 20.00 Lentoturmatutkinta 21.00 Autojen ensiapu 22.00 Tuhoisat suunnitteluvirheet 23.00 Huumebisnes Oy 00.00 Äärimmäiset pelastustarinat 00.55 Autojen ensiapu 01.45 Tuhoisat suunnitteluvirheet 02.35 Latinalaisen Amerikan kuumat rajat 03.00 Lentoturmatutkinta 03.45 Food Factory 04.05 Food Factory 04.30 Heimojen viemää 05.15 Vankilassa ulkomailla FOX 06.00 Moderni perhe 06.40 Simpsonit 07.05 Simpsonit 07.25 Simpsonit 07.45 Bless This Mess 08.05 Bless This Mess 08.25 Miehen puolikkaat 08.45 Melkein MENSA 09.30 Ensisilmäyksellä 09.55 Simpsonit 10.25 Simpsonit 10.55 Family Guy 11.20 Family Guy 11.45 Simpsonit 12.10 Simpsonit 12.35 Miehen puolikkaat 13.00 Huutokaupan metsästäjät 13.25 Huutokaupan metsästäjät 13.50 Moderni perhe 14.15 Moderni perhe 14.40 Ihmemies MacGyver 15.35 Miehen puolikkaat 16.00 Simpsonit 16.30 Simpsonit 17.00 Simpsonit 17.30 Family Guy 18.00 Family Guy 18.30 Simpsonit 19.00 Simpsonit 19.30 Simpsonit 20.00 Melkein MENSA 21.00 Castle 22.00 American Crime Story: Clinton ja Lewinsky 23.25 Miehen puolikkaat 23.50 Miehen puolikkaat 00.15 Miehen puolikkaat 00.40 Miehen puolikkaat 01.05 Family Guy 01.30 Family Guy 01.55 Simpsonit 02.25 Simpsonit 02.50 Miehen puolikkaat 03.35 Criminal Minds: Beyond Borders 04.15 CSI: Miami 04.55 Ihmemies MacGyver 05.40 Family Guy SUB 07.00 Simpsonit (7) 09.00 Myytinmurtajat Juniori 11.00 Simpsonit (7) 12.00 Simpsonit uusi kausi (S) 12.30 Simpsonit uusi kausi (7) 13.00 Simpsonit uusi kausi (7) 13.30 LEGO Masters Suomi 15.00 ESPN dokumentti: Marion Jones – Vapaalla jalalla 16.05 Vintiöt (7) 16.35 Suurmestari Ruotsi 17.55 Pilanpäiten 18.00 Masked Singer USA 19.00 Stadi vs. (U) (S) 22.35 Ratsastuksen MM, kouluratsastus 00.05 Stacey Dooley: Paluu psykiatriselle osastolle (12) MTV3 08.00 Muumilaakson tarinoita (7) 08.25 Muumilaakson tarinoita (S) 08.50 Palomies Sami (S) 09.10 Lucky Luken uudet seikkailut (S) 10.00 Kenen kotona. YLE TV1 06.25 Järviemme helmet: Lappajärvi 06.55 Ylen aamu 09.30 Luontohetki: Taistelevat alfaurokset 10.00 Sydänlääkärin syöksykierre (12) 10.50 8 minuuttia 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 11.50 Voiko tätä syödä. YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Aamusoitto 06.35 Hartaita säveliä 06.50 Aamuhartaus 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.53 Ykköskolumni 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Riku Rantala: M/S Mystery: Ikuinen vappu 11.00 Välilevyjä retkellä: Vanha metsä, vanha tie, vanha lähde 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Historiaa: Amerikankirjeitä Pöljän-kylälle: Kahvia, kahvia, kahvia 13.00 Sinisen baretin alla 13.21 Yksi on hyvää seuraa 13.30 Klassinen kattaus 14.30 Luomiskertomus: Katri Rauanjoki kertoo kirjastaan Kesämerkit 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Euroopan valot 18.10 Äänitarina: 1040-luvun kotimainen kirjallisuus 18.15 Viikon luontoääni: Pajusirkku 18.20 Lukulamppu 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Ääniversumi 19.42 Musiikkikamari 20.00 Keinuva talo: Yhdistä Irlanti ja Amerikka, saat juurimusiikin mannaa 21.00 Sydänjuurilla 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Riku Rantala: M/S Mystery: Ikuinen vappu 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.30 Yle Uutiset ja sää 05.32 Radio Suomen Varhaisaamu 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Alueradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.13 Alueradio 07.50 Merisää 07.53 Alueradio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Urheiluradio 08.13 Alueradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Alueradio 10.00 Yle Uutiset 10.02 Radio Suomen Päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Urheilu radio 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta 14.00 Yle Uutiset 14.02 Radio Suomen Kesäradio 14.30 Yle Uutiset alueeltasi 14.33 Radio Suomen Kesäradio 15.00 Yle Uutiset 15.02 Radio Suomen Kesäradio 15.30 Yle Uutiset alueeltasi 15.35 Radio Suomen Kesäradio 15.50 Veneilysää 15.52 Radio Suomen Kesäradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.13 Radio Suomen Kesäradio 16.30 Yle Uutiset alueeltasi 16.33 Radio Suomen Kesäradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Radio Suomen Kesäradio 18.00 Yle Uutiset 18.02 Radio Suomen Ilta: Jyrki Hakanen 18.08 Urheiluhullut 18.50 Merisää 18.55 Radio Suomen Ilta: Jyrki Hakanen 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.05 Matkalla Suomessa 20.00 Yle Uutiset 20.02 Sää 20.03 Radio Suomen Ilta: Jyrki Hakanen 20.20 Olihan olympialaiset! 20.45 Radio Suomen Ilta: Jyrki Hakanen 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.17 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Bluesministeri Esa Kuloniemi 23.00 Yle Uutiset 23.02 Yöradio 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio – toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta 01.55 Yöradio 02.00 Yle Uutiset 02.02 Elämäni ääniraita 03.00 Yle Uutiset 03.02 Sekahaku – Heidi Pakarinen 03.50 Yöradio YLE PUHE 06.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 14.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 22.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 22.00 Yle Puheen yöuusinta YLE RADIO 1 07.00 Yle Uutiset 07.02 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: Kontrabasson Paganini, Luigi Bottesini 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa ex-nyrkkeilijä Elina Gustafssonin elämästä 08.50 Yksi on hyvää seuraa 09.00 Yle Uutiset ja sää 09.05 Riston Valinnan äänikirjeitä Roomasta 10.00 Jumalanpalvelus Turun Mikaelinkirkosta 11.00 Ortodoksinen liturgia Valamon Kristuksen kirkastumisen kirkosta 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.20 12 diktaattoria. TELEVISIO-OHJELMAT SUNNUNTAI 7.8. RADIO-OHJELMAT SUNNUNTAI 7.8. saaristossa 17.30 Mayn keittiö 18.00 Uutiset 18.15 Uutisplus 19.00 Ihanat siirtolapuutarhat 19.30 Uutiset 19.45 Sanna Ukkola Live 20.30 Ajassa 21.00 Grillimestarit Ripe & Teresa 21.30 Soiva postikortti 22.00 Sanna Ukkola Live 22.45 Uutiset 23.00 Uutisplus 23.45 Ohjelmatietoja 00.00 H.E.T.K.I. 24-vuotiaan Sabrinan exä joutuu oikeuden eteen vastaamaan teoistaan. (12) 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 UEFA Super Cup Extra 23.10 NCIS: New Orleans (12) 00.10 Dalgliesh (12) 01.10 Kova laki (12) 02.05 Unelma-asunto auringon alta 03.00 Kirppiksen Kingi 03.55 Supernanny Suomi 04.50 Jahti NELONEN 06.00 Bing (S) 06.05 Rusty Rivets (S) 06.30 Kindi Kids (S) 06.35 Tuire ja Sateenkaarimaa (S) 06.55 Pyjamasankarit (7) 07.20 Smurffit (7) 07.35 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut 07.55 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 08.05 LEGO Ninjago (7) 08.20 Angry Birds Stella (S) 08.25 Tobot Galaxy Detectives (7) 08.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7) 09.00 Hauskat kotivideot 09.55 100 Places to Be 10.00 Rempalla tuloja 10.30 LIVE: Onnenarpa 12.25 Valitut Palat Collection 13.55 Hauskat kotivideot 14.50 Tulossa: Selviytyjät Suomi 14.55 Remppa vai muutto: Ilo irti neliöistä 15.55 Hurja painonpudotus Suomi (S) 16.55 Onnenarpa 17.00 Huikeat kakkutaiturit 18.05 100 Places to Be 18.20 Huvila & Huussi Asuntomessuilla 18.50 MasterChef Australia 19.55 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 20.00 Huvila & Huussi 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 007 – Älä kieltäydy kahdesti (1983) N: Sean Connery, Kim Basinger, Klaus Maria Brandauer, Max Von Sydow, Bernie Casey, Alec McCowen. etappi 09.30 Harrasterallisarja 10.30 Valitut Palat Collection 11.00 Jukka Laaksonen Show 12.00 Lastensairaalan syke 12.30 Valitut Palat Collection 13.00 Tanssi kanssain 14.00 Kuninkaalliset kimpassa 14.30 Kaasujalka 15.00 Valitut Palat Collection 15.30 Lemmenjoen kullankaivajat 16.00 Eläinten vaistot 17.00 H.E.T.K.I. Lande 20.00 The Harlins 20.30 The Harlins 21.00 Subleffa: Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja (12) 23.20 Forensic Files 00.20 Simpsonit (7) 00.50 Simpsonit (12) 01.20 Simpsonit (7) 01.50 Simpsonit (12) 02.20 Schitt’s Creek (7) 02.45 Schitt’s Creek (7) 03.10 Schitt’s Creek (S) 03.35 Schitt’s Creek (7) 04.00 Simpsonit (7) 04.25 Simpsonit (7) AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.30 Koko Suomi leipoo 07.30 Koko Suomi leipoo 09.30 Doc: Viikinkien maihinnousu (7) 10.30 Donal Skehan: Terveelliset herkut 11.00 Doc: Abba ja suurhittien salat 12.00 Unelma-asunto auringon alta 13.00 Unelma-asunto auringon alta 14.00 Unelma-asunto auringon alta 15.00 Agatha Christie: Kuoleman sininen kukka (12) 17.00 Agatha Christie: Tuijottava katse (12) 19.00 Elokuva: Kuninkaallinen romanssi 21.00 Elokuva: Kick-Ass (16) 23.20 Kova laki: Rikollinen mieli (12) 00.20 Kova laki: Rikollinen mieli (12) 01.15 Killing Eve (12) 02.10 Killing Eve (12) 03.05 Tappajan motiivi (12) 04.00 MTV Uutiset Live LIV 09.00 Puutarhan pelastajat 09.55 Puutarhan pelastajat 10.50 100 Places to Be 11.00 Huikeat kakkutaiturit 12.00 Huikeat kakkutaiturit 13.00 Rempalla tuloja 13.30 100 Places to Be 13.45 Remppa vai muutto Suomi 14.45 Sinkkuillallinen 15.45 Sinkkuillallinen 16.45 Välimeren unelmakodit 17.50 Liv D: Ökyrikkaiden ostoskatu 18.50 MasterChef Australia 19.55 Tulossa: Save The Date Suomi 20.00 Huvila & Huussi 21.00 Elokuva: Paluu (12) 23.05 Rikkaat ja rahattomat 00.05 Välimeren unelmakodit 01.00 Orange Is the New Black (12) 02.00 Sinkkuillallinen JIM 09.00 The Wall Suomi 09.55 100 Places to Be 10.00 Neljän tähden talkoot 10.30 Neljän tähden talkoot 11.00 Neljän tähden talkoot 11.30 Neljän tähden talkoot 12.00 Sami Kurosen makumatka Pohjois-Karjalassa 13.00 Haapasalo ja kaverit (S) 13.55 Haapasalo ja kaverit (S) 14.50 100 Places to Be 14.55 Tulossa: Selviytyjät Suomi 15.00 The Voice of USA 15.55 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 16.00 4D: Ihmisbarbiet (S) 17.00 4D: Himohamstraajan sikolätti 18.00 Amerikan kovimmat keräilijät 19.00 Amerikan kovimmat keräilijät 19.55 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 20.00 Arman Pohjantähden alla (7) 21.00 Poliisit 2022 (7) 21.55 Tulossa: Pako – Janne "Nacci” Tranbergin tarina (12) 22.00 Keihäsmatkat (7) 23.00 Kummeli esittää: Kontio & Parmas (12) 00.00 Raskaan kaluston pelastajat 00.55 Stand Up! (S) 01.50 Poliisit 2019 (7) 02.40 Muinaiset avaruusoliot ALFATV 05.30 Ohjelma jatkuu klo 07.30 07.30 John Ankerberg vastauksia etsimässä 08.00 Kosketuskohta 08.30 Jussin kalajutut 09.00 Kaunis kotimaa 09.30 iRaportti 10.00 Astu Tarinaan 10.30 Jerusalemin uutislinja 11.00 Lemmenjoen kullankaivajat 11.30 Frisbeegolf: Prodigy Disc Pro Tour, Oulu 13.00 Harrasterallisarja 14.00 Kaasujalka 14.30 Mayn keittiö 15.00 H.E.T.K.I. Kiusatut. 06.53 Hyrräpäät (S) 07.05 Stella ja Sami (S) 07.17 Tilkkupeiton tarinoita (S) 07.21 Maijuli (S) 07.27 Apina Apunen, asentaja-apina (S) 07.32 Robo ja riiviöt (S) 07.37 Osku (S) 07.45 Postimies Pate, erikoislähettipalvelu (S) 08.00 Barbapapa (S) 08.11 Oktonautit (S) 08.24 Ryhmä Hau (S) 08.47 Jarin ja Karin kesäloma (S) 09.00 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.12 Haukku ja Poku (7) 09.23 Keltainen Lumimies (7) 09.35 Merten syvyyksissä (7) 09.57 Tipu Touhukas (7) 10.00 Egenland 10.30 Tanskan aarteenmetsästäjät 11.00 Kuolleista nouseminen 12.00 Kino Klassikko: Viikunanlehtiä ja lakkoilua (S) 13.45 Matador (7) 15.15 Eksoottiset junamatkat 16.10 Morriconen kaksintaistelu 17.25 Hemmalive 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Lulun luontoseikkailut (S) 18.04 Melukylän lapset (S) 18.30 Puutarhakausi 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.48 Sportliv 20.00 Kuninkaallinen salaisuus (12) 20.45 Murha Sandhamnissa (12) 22.15 The Cleaners 23.42 Häpeämätön SUB 06.30 Teletapit (S) 06.55 Muumilaakson tarinoita (S) 07.45 Ikku-Pikku Ritari (S) 08.10 Horseland – heppajengi (S) 08.35 Daltonit (S) 09.00 Faija hoitaa (S) 09.30 Valitut Palat Collection 11.00 Aarrepaja UK 12.00 Schitt’s Creek (S) 12.30 Koiralle koti 13.00 Simpsonit (7) 14.00 Baywatch (12) 15.00 Vintiöt (7) 15.30 Simpsonit (7) 16.00 Rantabaari (12) 17.00 Lauma 18.00 Moderni perhe (S) 19.00 Simpsonit (7) 19.30 Simpsonit (S) 20.00 Frendit (S) 21.00 Simpsonit uusi kausi 21.30 Simpsonit uusi kausi 22.00 Simpsonit uusi kausi 22.30 Subleffa: Green Book (12) 01.05 Forensic Files 01.35 Forensic Files 02.05 Aarrepaja UK 03.05 Baywatch (12) 04.00 Simpsonit (7) 04.25 Simpsonit (7) AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.30 Valitut Palat Collection 07.00 Lemmen viemää (7) 10.00 Kotoisa 48h 11.00 Emmerdale 11.30 Emmerdale 12.00 Kesäterassi 12.30 Valitut Palat Collection 13.00 Ensitreffit alttarilla UK 14.00 Elokuva: Aikamoinen löytö 16.00 Lemmen viemää 17.00 MasterChef VIP 18.00 Ruoan alkulähteillä 19.00 Unelma-asunto auringon alta 20.00 Ensitreffit alttarilla UK 21.00 Murha Helsingörissä (12) 22.00 Murha Helsingörissä (12) 23.00 Gordon Ramsay: Vaarallinen kokaiinikauppa 00.00 Kova laki: Rikollinen mieli (12) 00.55 The Harlins 01.20 The Harlins 01.50 Ensitreffit alttarilla UK 02.45 New Yorkin luksuslukaalit 03.40 Murhaajien jalanjäljissä (7) 04.40 MTV Uutiset Live LIV 09.00 Nyt jos koskaan (S) 10.00 Remppa vai muutto UK 11.00 Rempalla tuloja 11.30 Rempalla tuloja 12.00 Toisenlaiset äidit 13.00 Huikeat kakkutaiturit 13.30 Huikeat kakkutaiturit 14.00 Sami Kurosen makumatka PohjoisKarjalassa 14.30 Sami Kurosen makumatka Pohjois-Karjalassa 15.00 Huvila & Huussi Asuntomessuilla 15.30 Huvila & Huussi Asuntomessuilla 16.00 Liv D: Aasialaiset ökyhäät 17.00 Remppa vai muutto: Ilo irti neliöistä 18.00 Sinkkuillallinen 19.00 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki! 20.00 Remppa vai muutto: Muuttuiko mieli. 06.52 Kuu ja minä (S) 07.15 Rikke (S) 07.22 Kuminakuja 19 (S) 07.31 Maukka ja Väykkä (S) 07.45 Ella, Oskari ja Huu (S) 07.57 Ryhmä Hau (S) 08.23 Galaxi 08.24 Salainen museo (S) 08.36 Voihan Poni (7) 08.50 Jumppahetki: Tasapaino ja voima 09.00 Casualty (12) 09.45 Uusi Päivä (S) 10.15 Dubain tanskalaiset naiset 10.45 Meidän maamme – Vårt land: Läntinen Järvi-Suomi 11.15 McLeodin tyttäret (12) 12.00 Syyttömänä tuomittu 12.45 Näin Norjassa 13.00 Tanskalainen maajussi 13.30 Kummeli (7) 14.00 Perintö ja hiljaisuus 15.00 Salakuljettaja 15.30 Tuntematon suo 16.30 Uusi Päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 17.57 Pikku Kakkosen postipyyntö 18.00 USA:n vaativimmat ammatit 18.50 Mikaelin naiset 19.00 Kesäillan valssi 19.50 Elämämme Galapagossaarilla 20.35 Siskonpeti (7) 21.00 Stacey Dooley: Stalkkerin vainoamat. Aaro ystävystyy kiusaajansa kanssa. (7) 21.50 Ratsastuksen MM, kouluratsastus 23.20 A Perfect 14 MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Uutisaamu 07.00 Uutisaamu 08.00 Uutisaamu 09.10 Uutisaamu 09.30 Emmerdale 10.00 Emmerdale 10.30 Kauniit ja rohkeat (7) 12.00 Valitut Palat Collection 12.30 LEGO Masters Suomi 14.00 Unelma-asunto auringon alta 15.00 Supernanny Suomi 16.00 Koiralle koti 16.30 Illallinen äidille 17.30 Kesäterassi 18.00 Kauniit ja rohkeat (7) 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (12) 20.00 Suurmestari 21.00 Roba 10/10. Myös Charlien ura on katkolla, ja äidin ja pojan välit ovat tulehtuneet. 12.20 Viidakkoperhe (12) 13.05 Laivaston monnit maissa (S) 14.20 Luontoretkellä 15.00 Ylen aamun parhaat 15.55 Prisma: Terveen elämän salaisuudet 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (12) 18.00 Yle Uutiset 18.12 Yle Uutiset Uutis-Suomi 18.20 8 minuuttia 18.30 Eränkävijät 19.00 Rauhan hinta (12) 20.00 Paska juttu 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Perjantai-dokkari: Hyvä köyhä. (12) 23.45 Elokuva: Jack Reacher: Paluu päämajaan (16) 02.10 Amerikan kovimmat keräilijät YLE TEEMA & FEM 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 7.8. Ohjaus: Jon Watts. (12) 23.40 Kummeli esittää: Kontio & Parmas (7) 00.40 Keihäsmatkat (7) 01.40 Arman ja Suomen rikosmysteerit (12) 02.35 4D: Olen kuumempi kuin lapseni (S) YLE TEEMA & FEM 08.10 Kaksoset kalassa 08.33 Ympäristöystävällistä rakentamista: Hiilineutraalit rakennukset. Irlantilaisessa rikossarjassa kirjallisuuden professori Harry Wild ratkoo rikoksia Fergus-pojan kanssa.(12) 23.35 Alasti-klubi 00.35 Mökkireissu 01.30 Pitääkö olla huolissaan. Stacey Dooley tutkii yleisintä vainoamisen muotoa eli eron jälkeistä stalkkaamista. Jakso 1/6 14.20 Tanssiva karhu -runopalkinnon ehdokkaan esittely. Millainen on hyvä köyhä. Pääosissa: Tom Holland, Michael Keaton, Robert Downey Jr., Jacob Batalon, Laura Harrier, Marisa Tomei, Jon Favreau. 1/2. Millennium-naiset osoittavat mieltään. 00.55 Koti koiralle JIM 09.00 Mestareiden mestari 09.55 100 Places to Be 10.00 4D: Sairastuin Touretteen (S) 11.00 MM 95: Takaisin Leijonaksi 12.00 Hyvät ja huonot uutiset 12.55 100 Places to Be 13.00 Suomen huutokauppakeisari 14.00 Neljän tähden talkoot 14.30 Neljän tähden talkoot 15.00 The Voice of USA 16.45 100 Places to Be 16.55 Tulossa: Selviytyjät Suomi 17.00 Suomen huutokauppakeisari 18.00 Suomen Tulli 19.00 Poliisit 2019 (7) 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät 21.00 Suomen Tulli rikosten jäljillä (7) 22.00 Raskaan kaluston pelastajat 23.00 Panttilainaamo 00.00 Muinaiset avaruusoliot 01.35 Suomen Tulli 02.30 Poliisit (7) 03.00 Poliisit (S) ALFATV 08.00 Maalaislääkäri Kiminkinen 09.00 Pyöräily: Tour of Hellas, 1. TV & RADIO Maaseudun Tulevaisuus 19 perjantaina 5. saaristossa 15.30 Suunnitellaan häät 16.00 Grillimestarit Ripe & Teresa 16.30 Jahtikuksa 17.00 Uutiset 17.05 Ikimuistoisia hetkiä Tapani Ruokasen seurassa 17.55 Uutiset 18.00 Sielunrauha: ikonimaalauksen opettaja Antti Narmala 18.30 Kansan TeeVee 19.25 Uutiset 19.30 Ajassa 20.00 Musiikkia 20.30 Astu Tarinaan 21.00 Sinua, sinua rakastan 22.00 Jussin kalajutut 22.30 Kaunis kotimaa 23.00 iRaportti 23.30 Uutiset 23.35 Ohjelmatietoja 00.00 Uutiset 00.05 Ikimuistoisia hetkiä Tapani Ruokasen seurassa 00.55 Uutiset 01.00 Sielunrauha: ikonimaalauksen opettaja Antti Narmala 01.30 Kansan TeeVee 02.25 Uutiset 02.30 Ajassa 03.00 Musiikkia 03.30 Astu Tarinaan 04.00 Sinua, sinua rakastan 05.00 Ohjelma jatkuu 08.00 NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Alamaailma Oy 06.45 Autojen ensiapu 07.30 Uskomaton eläinlääkäri Pol 08.15 Running Wild With Bear Grylls 09.00 Tonnikalan saalistajat: Parhaat palat 09.50 Egyptin kadonneet aarteet 10.40 Villi Mississippi 11.30 112 Hätäkeskus 12.25 Lentoturmatutkinta – erikoisraportti 13.20 Eurotunnelin rakentaminen 14.15 Uskomattomat koneet 16.05 Uskomattomat koneet 18.00 Uskomattomat koneet 20.00 Lentoturmatutkinta – erikoisraportti 21.00 Eurooppa ylhäältä päin – parhaat palat 22.00 Arktis: Katoava jää 23.30 Latinalaisen Amerikan kuumat rajat 00.00 Salakaupan julmat kasvot 00.55 Eurooppa ylhäältä päin – parhaat palat 01.45 Silminnäkijä 02.35 Latinalaisen Amerikan kuumat rajat 03.00 Lentoturmatutkinta 03.45 Food Factory 04.30 Äärimmäinen selviytyjä 05.15 Vankilassa ulkomailla FOX 06.00 Moderni perhe 06.20 Moderni perhe 06.40 Moderni perhe 07.05 Bless This Mess 07.25 Bless This Mess 07.50 Miehen puolikkaat 08.15 Miehen puolikkaat 08.35 Miehen puolikkaat 09.00 Miehen puolikkaat 09.25 Miehen puolikkaat 09.50 Moderni perhe 10.40 Moderni perhe 11.30 Simpsonit 11.55 Simpsonit 12.20 Simpsonit 12.45 Simpsonit 13.10 Simpsonit 13.35 Simpsonit 14.00 Simpsonit 14.30 Simpsonit 15.00 Ensisilmäyksellä 15.30 Ensisilmäyksellä 16.00 Ensisilmäyksellä 16.30 Ensisilmäyksellä 17.00 Ensisilmäyksellä 17.30 Ensisilmäyksellä 18.00 Miehen puolikkaat 18.30 Miehen puolikkaat 19.00 Miehen puolikkaat 19.30 Miehen puolikkaat 20.00 Miehen puolikkaat 20.30 Miehen puolikkaat 21.00 Elokuva: Max Payne 22.55 American Crime Story: Clinton ja Lewinsky 00.05 CSI: Miami 01.00 Castle 01.55 Castle 02.45 Castle 03.35 Criminal Minds 04.15 9-1-1 05.00 9-1-1 05.40 Pelastajat Lappi. Arto haluaa sovittaa syntinsä. Sää 07.00 Yle Uutiset 07.03 Radio Suomen Viikonloppu 07.50 Merisää 07.53 Radio Suomen Viikonloppu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Radio Suomen Viikonloppu 08.10 Juha Laaksosen luontoretki 08.22 Radio Suomen Viikonloppu 08.30 Minna Pyykön maailma 08.55 Radio Suomen Viikonloppu 09.00 Yle Uutiset ja sää 09.05 Urheiluradio 09.10 Tarja Närhin Iskelmäradio 10.00 Yle Uutiset 10.05 Pekka Laineen Ihmemaa 11.00 Yle Uutiset 11.02 Elämäni ääniraita 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Urheiluradio 12.08 070822 Kansanradio 12.40 Radio Suomen Viikonloppu 12.45 Merisää 12.55 Radio Suomen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Radio Suomen Viikonloppu 13.15 Kukouri – Junnun veneen tarina 13.35 Radio Suomen Viikonloppu 13.45 Viikon luontoääni: Pajusirkku 13.50 Radio Suomen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.02 Radio Suomen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Radio Suomen Viikonloppu 15.15 Penkkiurheilijat: Urheilujargonista legendaarisiin selostuksiin 15.35 Radio Suomen Viikonloppu 15.50 Veneilysää 15.52 Radio Suomen Viikonloppu 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.15 Radio Suomen Viikonloppu 16.30 Sunnuntaivieras 16.53 Radio Suomen Viikonloppu 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.15 Radio Sami Yaffa 18.00 Yle Uutiset 18.02 Radio Suomen Viikonloppu 18.15 Olihan olympialaiset! 18.40 Radio Suomen Viikonloppu 18.50 Merisää 18.55 Radio Suomen Viikonloppu 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.07 Kissankehto – Susanna Vainiola 20.00 Yle Uutiset 20.02 Urheiluradio 20.07 Sää 20.08 Veli Kauppinen uuden äärellä 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.17 Maailmanpolitiikan arkipäivää 21.42 Radio Suomen Viikonloppu 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Viikonloppu 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Aulantai – Kai Ulmanen 23.00 Yle Uutiset 23.02 Yöradio 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio – toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Yöradio 01.10 Juha Laaksosen luontoretki 01.22 Yöradio 01.30 Minna Pyykön maailma 01.55 Yöradio 02.00 Yle Uutiset 02.02 Tarja Närhin Iskelmäradio 02.51 Yöradio 03.00 Yle Uutiset 03.02 Tiskijorma – Jorma Hietamäki 03.54 Yöradio YLE PUHE 06.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 14.15 Yleisurheilu: Kalevan kisat 18.30 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 21.45 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 21.45 Yle Puheen yöuusinta RADIO-OHJELMAT MAANANTAI 8.8. Elina jahtaa pakkomiellettään ja Maikki tekee raskaan päätöksen. (12) 21.50 The Responder (16) 22.35 Ulkolinja: Kuiva Eurooppa palaa 23.30 Ei myytävänä YLE TV2 08.30 Urheilu-Suomi 09.30 Rallin MM: Suomi, EK 20 10.30 Uusi Päivä (S) 10.57 Uusi Päivä (S) 11.25 Uusi Päivä (S) 11.53 Uusi Päivä (S) 12.25 Luottomies 2 (7) 12.35 Sportliv 12.45 Rallin MM: Suomi, Power Stage 14.30 Yleisurheilun Kalevan Kisat 18.40 Kesäillan valssi 19.30 Kotkan poikii ilman siipii (S) 19.55 Kohteessa Vietnam 21.00 Rakkaus muuttaa taloon (Home Again, USA 2017) Romanttinen komedia losangelesilaisesta yksinhuoltajaäidistä, jonka elämä vilkastuu kun kolme nuorta miestä muuttaa hänen vierashuoneeseensa ja sitten ovelle ilmestyy myös ex-puoliso matkalaukkuineen. Vastahakoiset illallisvieraat. Rayn uudet suunnitelmat koettelevat Harryn hermoja, mutta Fergusin panostus tulevaisuuteensa ilahduttaa. Harry ja Fergus tutkivat nuoren naisen outoa sieppauskokemusta, jota poliisi ei ota vakavasti, ei varsinkaan virasta pidätetyn Rayn touhukas sijainen. 02.25 Unelma-asunto auringon alta 03.20 Posse 04.45 Jahti NELONEN 06.00 Bing (S) 06.05 CoComelon (S) 06.30 My Little Pony: Pony Life (S) 06.40 Halinallet: Tervetuloa Halimaahan (S) 07.00 Pyjamasankarit (7) 07.25 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut 07.50 Angry Birds Stella (S) 07.55 Arthur ja minimoit (7) 08.20 LEGO City Adventures (7) 08.30 LEGO Jurassic World: Isla Nublarin legenda (7) 08.55 Angry Birds Stella (S) 09.00 Hauskat kotivideot 10 vuotta 09.55 100 Places to Be 10.00 Jaksa paremmin 10.30 MasterChef Australia 11.40 Huikeat kakkutaiturit 12.10 100 Places to Be 12.20 Remppa vai muutto: Ilo irti neliöistä 13.20 Remppa vai muutto: Ilo irti neliöistä 14.20 Tähtikokkien Bocuse d´Or 15.20 4D: Pieleen menneet dieetit (S) 16.20 Elokuva: Yösyöttö (S) 18.10 Tulossa: Save The Date Suomi 18.15 Elokuva: Indiana Jones ja viimeinen ristiretki (12) 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Spider-Man: Homecoming (2017) Hämähäkkimies Peter Parker (Tom Holland) on kyllästynyt auttamaan vain oman naapurustonsa asukkaita. Ritola tekee peruuttamattoman virheen. Viimeinen voitelu. elokuuta 2022 TELEVISIO-OHJELMAT MAANANTAI 8.8. 09.03 Luontoretkellä: Unohdetut metsät 10.00 Puutarhakausi 11.01 Arkistosta: Falkenswärdin mööpelit (S) 11.29 Arkistosta: Falkenswärdin mööpelit (S) 12.00 Viimeinen etappi (S) 13.00 Toiveiden koulu (S) 14.20 Uusi Kino: Valonsieppaaja (S) 14.50 Uusi Kino: Yes-people (S) 15.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.00 Ihana Elisa (12) 17.05 Maajussin luontokuvat 17.45 Livet – suomenruotsalaisia tarinoita 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Bettyn kalaretki (S) 18.09 Käärmeitä kyydissä (S) 18.14 Pikku keksijät (S) 18.23 Eläinten ystäviä (S) 18.29 Kunpa osaisin laulaa 18.55 Jätesokki 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45 Jeppis on syvältä – elokuva koti-ikävästäni 21.00 Tsunami (12) 22.00 Mikä jäljelle jää (12) 22.15 Mikä jäljelle jää (12) 22.35 Mikä jäljelle jää (12) 22.55 Mikä jäljelle jää (12) 23.20 Avoimena YLE TV1 07.00 Kadonneet perijät 08.00 Avara luonto: Mantereiden planeetta 09.00 Jari Tervo haastattelee: Soile Yli-Mäyry 10.00 Jumalanpalvelus 10.45 Some deep story: SDS: Nälkä ajaa leipäjonoon 11.00 Martin Clunes saarimatkoilla 12.00 Komisario Lewis (12) 13.30 Eränkävijät 13.59 Eränkävijät 14.30 Luontohetki: Taistelevat alfaurokset 15.05 Dokumenttiprojekti: Kaksi miestä Kiinasta 16.00 Kaikki hänen salaisuutensa (12) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Sanditon (12) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 SuomiLOVE 19.45 Erikoisryhmä Hampuri (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kaikki synnit 5/6. Lund kieltäytyy tottelemasta määräyksiä, kun poliiseihin kohdistuva uhka eskaloituu. Valtionpää Francisco Franco 13.00 Arkea mullistaneet keksinnöt: Sairaanhoitaja Marie ja valvontakamera 13.40 Musiikkia 14.00 Tanssiva karhu -runopalkinnon ehdokkaan esittely. Jakso 2/6 14.40 Musiikkikamari 15.00 Horisontti 15.50 Viikon luontoääni: Ruskosuohaukka 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Dokumentti: Mitä muut eivät näe 18.00 Ääniversumi 18.40 Musiikkikamari 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 19.45 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Epäilyttävän uutta 23.10 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu 06.00 Yle Uutiset 06.02 Radio Suomen Varhaisaamu. Helsinkiläinen yksinhuoltajaäiti Tinna Pehkonen ja tamperelainen pitkäaikaistyötön Tarja Lahtinen pohtivat, pitääkö köyhän olla hiljaa, nöyrä ja kiitollinen. Palkkasoturi pidätetään. 11.00 Aarrepaja UK 12.00 Kirppiksen Kingi 13.00 Unelma-asunto auringon alta 14.00 Myytinmurtajat: Siinäpä pulma! 15.00 Midsomerin murhat (12) 17.00 Selviytyjät 18.00 Selviytyjät 19.00 Seitsemän uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Urheiluextra 19.30 Täydellinen kesä (S) 20.00 Midsomerin murhat (12) 22.00 Kymmenen uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Harry Wild 8/8. Ohjaus: Hallie Meyers-Shyer. Eron jälkeen
N: Roger Moore, Christopher Walken, Tanya Roberts, Grace Jones, Patrick Macnee, Patrick Bauchau. 03.05 Illallinen äidille NELONEN 06.00 Bing (S) 06.05 Rusty Rivets (S) 06.30 Kindi Kids (S) 06.35 Tuire ja Sateenkaarimaa (S) 06.55 Pyjamasankarit (7) 07.20 Smurffit (7) 07.35 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut 07.55 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 08.05 LEGO Ninjago (7) 08.20 Angry Birds Stella (S) 08.25 Tobot Galaxy Detectives (7) 08.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7) 09.00 Hauskat kotivideot 09.55 100 Places to Be 10.00 Rempalla tuloja 10.30 LIVE: Onnenarpa 12.25 Valitut Palat Collection 13.55 Hauskat kotivideot 14.50 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 14.55 Remppa vai muutto: Ilo irti neliöistä 15.55 Hurja painonpudotus Suomi (S) 16.55 Onnenarpa 17.00 Huikeat kakkutaiturit 18.00 Huvila & Huussi Asuntomessuilla 18.30 MasterChef Australia 20.00 Rikkaat ja rahattomat 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: 007 vaaran vyöhykkeellä (Britannia 1987) Pääosissa: Timothy Dalton, Maryam d’Abo, Jeroen Krabbe, Joe Don Baker, Art Malik, John Rhys-Davies. O: Maria Veijalainen. 01.05 Rikkaat ja rahattomat JIM 09.00 Neljän tähden talkoot 09.30 Neljän tähden talkoot 10.00 Haapasalo ja kaverit (S) 11.00 MM 95: Takaisin Leijonaksi 12.00 Hyvät ja huonot uutiset 13.00 Suomen huutokauppakeisari 14.00 Neljän tähden talkoot 14.30 Neljän tähden talkoot 15.00 The Voice of USA 16.00 4D: Sairastuin Touretteen (S) 17.00 Suomen huutokauppakeisari 18.00 Suomen Tulli 19.00 Poliisit 2019 (S) 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät 21.00 4D: Luksuslomien kauhutarinat (7) 22.00 Suomen Tulli rikosten jäljillä (7) 23.00 Poliisit 2022 (7) 00.00 Muinaiset avaruusoliot 01.00 Martina ja hengenpelastajat (7) 02.00 Suomen Tulli 03.00 Poliisit (S) 03.30 Poliisit (S) ALFATV 08.00 Sanna Ukkola Live 08.45 Uutiset 09.00 Jahtikuksa 09.30 Mökki ja potkuri 10.00 Fillaripäiväkirja 10.30 Valitut Palat Collection 11.00 Koiran paras ystävä 11.30 Kansan TeeVee 12.30 Valitut Palat Collection 13.00 Kuninkaalliset kimpassa 13.30 Suunnitellaan häät 14.00 H.E.T.K.I. Juontajina Josh Widdicombe ja James Acaster. Juontajana toimii Sanna Nielsen. O: John Glen. (16) 23.40 4D: Ammattina seksityöläinen (7) 00.40 Arman ja Suomen rikosmysteerit (12) 01.40 Suomen Tulli rikosten jäljillä (7) 02.40 Amerikan kovimmat keräilijät YLE TEEMA & FEM 08.30 Kotijumppaa Sofian kanssa 08.50 Luontoretkellä: Kalastajien paratiisi 09.40 Tanskan aarteenmetsästäjät 10.10 Livet – suomenruotsalaisia tarinoita 10.20 Maajussin luontokuvat 11.00 Hemmalive 11.30 Vierge Moderne 12.00 Inna de Yard: Reggaen esi-isät (12) 13.35 Tarinoiden Ruisrock: Olavi Uusivirta 13.45 Orkesterin edessä (S) 15.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.00 Ihana Elisa (12) 16.55 Panikointia keski-iän kynnyksellä 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Kokkikaksikko Bärtil ja Isa (S) 18.08 Robottijunat (S) 18.20 Vedenalaisen maailman asukkaita (S) 18.22 Minusta tulee isoveli (S) 18.27 Hupsulit (S) 18.30 7 asiaa jotka sinun on tiedettävä ennen kuolemaa 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45 Muotia Pariisista 20.00 Matador (7) 21.20 Michael Palin: Elämäni matkat 22.05 Kino: Eilisen varjot (12) YLE TV1 06.25 Paska juttu 06.55 Ylen aamu 09.30 Eränkävijät 10.00 Beecham House (12) 10.50 8 minuuttia 11.00 Yle Alueuutiset 11.30 Rakkaudesta puutarhaan 12.20 Viidakkoperhe (12) 13.05 Onni pyörii (7) 14.55 Ylen aamun parhaat 15.50 A-studio 16.20 Ei myytävänä 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (12) 18.00 Yle Uutiset 18.12 Yle Uutiset Uutis-Suomi 18.20 8 minuuttia 18.30 Eränkävijät 19.00 Prisma: Terveen elämän salaisuudet 20.00 Paska juttu 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Allsång på Skansen. Lähetyksen selostaa suomeksi Kike Bertell, ja ohjelmaa voi seurata ilman selostusta valitsemalla lähetyskieleksi ruotsin. Kuulen ääniä. Kuulen ääniä. Smith (16) 23.25 Subleffa: Pahat pojat (12) 01.55 Wipeout USA 02.55 Aarrepaja UK 03.55 Baywatch (12) 04.50 Simpsonit (7) 05.15 Simpsonit (7) AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.30 Valitut Palat Collection 07.00 Lemmen viemää 10.00 Kaappaus keittiössä 11.01 The Real Housewives of Orange County 12.00 Emmerdale 12.30 Valitut Palat Collection 13.00 Ensitreffit alttarilla UK 14.00 Elokuva: Kuninkaallinen romanssi 16.00 Lemmen viemää 17.00 Kenen kotona. 20.30 Kaasujalka 21.00 Tanssi kanssain 22.00 Se on Soini. 17.00 Remppa vai muutto: Ilo irti neliöistä 18.00 Sinkkuillallinen 19.00 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki! 20.00 Remppa vai muutto: Muuttuiko mieli. saaristossa 14.30 Mayn keittiö 15.00 Valitut Palat Collection 15.30 Meil kans! 16.00 Sanna Ukkola Live 17.00 Lastensairaalan syke 17.30 Parantavat puutarhat 18.00 Uutiset 18.15 Uutisplus 19.00 Lemmenjoen kullankaivajat 19.30 Uutiset 19.45 Viikon Parkkonen 20.30 Harrasterallisarja 21.25 Dokumentti: Löytyykö avaruudesta elämää. YLE TV1 06.25 Paska juttu 06.55 Ylen aamu 09.30 Eränkävijät 10.00 Beecham House (12) 10.50 8 minuuttia 11.00 Yle Alueuutiset 11.30 Kriminalisti (12) 12.30 Viidakkoperhe (12) 13.15 Poretta eli keisarin uudet pisteet (S) 14.50 Arkistokuvia: Takaisin yhteiskuntaan (7) 15.05 Ylen aamun parhaat 16.00 Avara luonto: Pohjois-Atlantin armoilla 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (12) 18.00 Yle Uutiset 18.12 Yle Uutiset Uutis-Suomi 18.20 8 minuuttia 18.30 Eränkävijät 19.00 Historia: Prinsessa Dianan haastattelu 20.00 Paska juttu 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 8 minuuttia 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Haamu menneisyydestä 1/4. (12) 22.50 Minun musiikkini 23.35 Melbournen sarjamurhaaja (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 10.8. Brittiläinen humoristinen visailuohjelma, jossa julkkisvieraat keksivät ratkaisuja hullunkurisiin hypoteettisiin tilanteisiin. Lande 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 7/8. Kuvailutulkkausmahdollisuus TV-esityksessä. 22.00 Yle Uutiset 22.04 Urheiluruutu 22.08 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.15 Varjojen maa (12) 23.15 Dokumenttiprojekti: Kaksi miestä Kiinasta 00.10 Savuava ase (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 9.8. 03.15 Uutiset 03.30 Kaasujalka 04.00 Tanssi kanssain 05.00 Ohjelma jatkuu klo 08.00 NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Vaarallisen valtatien pelastajat 06.45 Hirviökala 07.30 Äärimmäinen selviytyjä 08.15 Egyptin kadonneet aarteet 09.00 Uskomattomat koneet 09.50 Meret ilman vettä 10.40 Australian rajalla 11.05 Australian rajalla 11.35 Tri K:n eksoottiset eläimet 12.25 Lammen rakentajat 13.20 Tonnikalan saalistajat: Pohjoinen vs Etelä 14.15 Elämää äärirajoilla: Alaska 15.10 Food Factory 15.35 Food Factory 16.05 Etsimässä kuningas Salomonin aarretta 17.00 Autojen ensiapu 18.00 Australian rajalla 18.30 Australian rajalla 19.00 Eurooppa ylhäältä päin – parhaat palat 20.00 Lentoturmatutkinta 21.00 112 Hätäkeskus 22.00 Hirmuhallitsijoiden käsikirja 23.00 Huumebisnes Oy 00.00 Äärimmäiset pelastustarinat 00.55 Inside: Amerikan mafia 01.45 Hirmuhallitsijoiden käsikirja 02.35 Latinalaisen Amerikan kuumat rajat 03.00 Lentoturmatutkinta 03.45 Food Factory 04.30 Heimojen viemää 05.15 Vankilassa ulkomailla FOX 06.00 Moderni perhe 06.40 Simpsonit 07.05 Simpsonit 07.25 Simpsonit 07.45 Moderni perhe 08.05 Bless This Mess 08.25 Miehen puolikkaat 08.45 Moderni perhe 09.05 Moderni perhe 09.30 Ensisilmäyksellä 09.55 Simpsonit 10.30 Simpsonit 10.55 Family Guy 11.20 Family Guy 11.45 Simpsonit 12.10 Simpsonit 12.35 Miehen puolikkaat 13.00 Ensisilmäyksellä 13.25 Ensisilmäyksellä 13.50 Moderni perhe 14.15 Moderni perhe 14.40 Ihmemies MacGyver 15.35 Miehen puolikkaat 16.00 Simpsonit 16.30 Simpsonit 17.00 Simpsonit 17.30 Family Guy 18.00 Family Guy 18.30 Simpsonit 19.00 Simpsonit 19.30 Simpsonit 20.00 Miehen puolikkaat 20.30 Miehen puolikkaat 21.00 Castle 22.00 Criminal Minds 23.00 Melkein MENSA 23.55 Family Guy 00.20 Family Guy 00.45 Simpsonit 01.10 Simpsonit 01.35 Elokuva: Wall Street: Money Never Sleeps 03.55 Ihmemies MacGyver 04.40 9-1-1 05.20 9-1-1 SUB 06.30 Teletapit (S) 06.55 Muumilaakson tarinoita (S) 07.20 Muumilaakson tarinoita (S) 07.45 Ikku-Pikku Ritari (S) 07.55 Ikku-Pikku Ritari (S) 08.10 Horseland – heppajengi (S) 08.35 Daltonit (7) 09.00 Faija hoitaa (S) 09.30 Valitut Palat Collection 11.00 Aarrepaja UK 12.00 Schitt’s Creek (7) 12.30 Salatut elämät (12) 13.00 Simpsonit (7) 13.30 Simpsonit (S) 14.00 Baywatch (12) 15.00 Vintiöt (7) 15.30 Simpsonit uusi kausi 16.00 Simpsonit uusi kausi 16.30 Simpsonit uusi kausi 17.00 Selviytyjät 18.00 Moderni perhe (S) 18.30 Moderni perhe (S) 19.00 Simpsonit (7) 19.30 Simpsonit (12) 20.00 Frendit (S) 20.30 Frendit (S) 21.00 Subleffa: Mr. Tulevaisuuden kuvat ovat hatarat, mutta menneisyyden vielä hatarammat. O: John Glen. (12) 22.30 Ratsastuksen MM, kouluratsastus ja esteratsastus MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Uutisaamu 07.00 Uutisaamu 08.00 Uutisaamu 09.10 Uutisaamu 09.30 Emmerdale 10.00 Kauniit ja rohkeat (12) 10.30 Younger (S) 12.00 Valitut Palat Collection 12.30 LEGO Masters Suomi 14.00 Unelma-asunto auringon alta 15.00 Suomen surkein kuski 16.00 Koiralle koti 16.30 Britannian ökyhotellit 17.30 Salatut elämät (12) 18.00 Kauniit ja rohkeat (12) 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 The Harlins 20.30 The Harlins 21.00 Kymmenen uutiset 21.20 Päivän sää 21.25 Tulosruutu 21.30 Jalkapallostudio 21.55 UEFA Super Cup: Real Madrid – Eintracht Frankfurt 23.55 Jalkapallostudio 00.20 Hypoteesi UK 1/6. Mies menneisyydestä. 18.00 Grand Designs – unelma-asunnot 19.00 Unelma-asunto auringon alta 20.00 Ensitreffit alttarilla UK 21.00 Frendit (S) 21.30 Frendit (S) 22.00 Agatha Christie: Lomahotellin murhat (12) 00.00 Kova laki: Rikollinen mieli (12) 00.55 True crime: Murhaaja nurkan takana (12) 01.50 Ensitreffit alttarilla UK 02.45 New Yorkin luksuslukaalit 03.40 The Real Housewives of Orange County 04.35 MTV Uutiset Live LIV 09.00 Sinkkuillallinen 10.00 Suuri kokkikisa: Maailma lautasella 11.30 Huvila & Huussi Asuntomessuilla 12.00 Toisenlaiset äidit 13.00 Huikeat kakkutaiturit 13.30 Huikeat kakkutaiturit 14.00 Sinkkuillallinen 15.00 Huvila & Huussi Asuntomessuilla 15.30 Huvila & Huussi Asuntomessuilla 16.00 Remppa vai muutto: Muuttuiko mieli. Vieraana stand up-koomikko Aatu Raitala. TELEVISIO-OHJELMAT TIISTAI 9.8. 06.53 Humps (S) 07.03 Touhukkaat (S) 07.27 Piikki ja Siiri (S) 07.33 Puuharit (S) 07.45 Oravametsä 07.52 Retki-Roope (S) 08.03 Askarrellaan yhdessä 08.10 Ruso ja rihmalat (S) 08.24 Galaxi 08.25 Tipu Touhukas (7) 08.26 Eksynyt Ozissa (7) 08.50 Jumppahetki: Vetreyttä selkään 09.00 Casualty (12) 09.45 Uusi Päivä (S) 10.15 Dubain tanskalaiset naiset 10.45 Meidän maamme – Vårt land: Itäinen Järvi-Suomi 11.15 McLeodin tyttäret (12) 12.00 USA:n vaativimmat ammatit 12.45 Näin Norjassa 13.00 Tanskalainen maajussi 13.30 Kummeli (7) 14.00 Perintö ja hiljaisuus 15.00 Salakuljettaja 15.30 Elämämme Galapagossaarilla 16.30 Uusi Päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Suunnittelun jättimokat 18.45 Siskonpeti (7) 19.10 Onnen maa (12) 20.10 Kohteessa Bali 21.00 Eden (Suomi 2020) Rippileirille sijoittuva draama keskellä kauneinta kesää ja nuoret koolla. Eräänä sateisena iltana heidän ovelleen ilmestyy yllättäen ei-toivottu henkilö Nathanin menneisyydestä. etappi 10.00 Lastensairaalan syke 10.30 Valitut Palat Collection 11.00 Sinua, sinua rakastan 12.00 Koiran paras ystävä 12.30 Valitut Palat Collection 13.00 Soiva postikortti 13.30 Grillimestarit Ripe & Teresa 14.00 Parantavat puutarhat 14.30 Meil kans! 15.00 Valitut Palat Collection 15.30 Sielunrauha: ikonimaalauksen opettaja Antti Narmala 16.00 Viikon Parkkonen 17.00 Ihanat siirtolapuutarhat 17.30 Kuninkaalliset kimpassa 18.00 Uutiset 18.15 Uutisplus 19.00 Jahtikuksa 19.30 Uutiset 19.45 Se on Soini. Kuvailutulkkausmahdollisuus tv-esityksessä.(7) 22.30 Viivi & Pihlaja YleXPopissa 23.15 Elokuvan hetki: Fucking with Nobody (S) 23.30 Orgasmitakuu (16) MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Uutisaamu 07.00 Uutisaamu 08.00 Uutisaamu 09.10 Uutisaamu 09.30 Emmerdale 10.00 Kauniit ja rohkeat (7) 10.30 Younger (S) 12.00 Valitut Palat Collection 12.30 LEGO Masters Suomi 14.00 Unelma-asunto auringon alta 15.00 Olet mitä syöt 16.00 Koiralle koti 16.30 Britannian ökyhotellit 17.30 Salatut elämät (12) 18.00 Kauniit ja rohkeat (12) 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (12) 20.00 Stadi vs. 06.53 Pusse (S) 07.06 Henrietta (S) 07.16 Kaapo (S) 07.40 Rossi ja Rymy (S) 07.55 Rytmimunashow (S) 07.59 Minirekat (S) 08.06 Kallen keittiö (S) 08.20 Galaxi 08.21 Keskiajalla keksittyä (7) 08.25 Aika härdelli! (7) 08.37 Minä, Elvis Riboldi (7) 08.50 Jumppahetki: Kehonhallinta 09.00 Casualty (12) 09.45 Uusi Päivä (S) 10.15 Dubain tanskalaiset naiset 10.45 Meidän maamme – Vårt land: Etelärannikko 11.15 McLeodin tyttäret (12) 12.00 Suunnittelun jättimokat 12.45 Näin Norjassa 13.00 Tanskalainen maajussi 13.30 Kummeli (7) 14.00 Perintö ja hiljaisuus 15.00 Salakuljettaja 15.30 Kohteessa Bali 16.30 Uusi Päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Intohimona Italia 18.25 Gino perheineen Italiassa 19.10 Lentopallon EM-karsinta FIN – AUT 20.40 Luottomies 2 (7) 21.00 Diva of Finland (Suomi 2019) Pikkukaupungin abiturientti Henna kirjaimellisesti sokeutuu kateudesta stalkatessaan Vantaalta muuttavaa Siljaa. 21.00 Elokuva: Paluu (12) 23.05 Sinkkuillallinen 00.05 Remppa vai muutto: Muuttuiko mieli. 22.45 Uutiset 23.00 Uutisplus 23.45 Ohjelmatietoja 00.00 Ihanat siirtolapuutarhat 00.30 Kuninkaalliset kimpassa 01.00 Soiva postikortti 01.30 Grillimestarit Ripe & Teresa 02.00 Jahtikuksa 02.30 Se on Soini. Nathan on onnellisesti naimisissa Hollyn kanssa. Kuulen ääniä. 01.15 Unelma-asunto auringon alta 02.10 Pitääkö olla huolissaan. O: Ulla Heikkilä. N: Suvi-Tuuli Teerinkoski, Linda Malenius, Meri Nenonen, Lauri Tilkanen. Riparipappi yrittää ohjata leiriläisiä omaan suuntaansa, mutta kuka leirillä määrää ja mihin pitäisi uskoa. 21.00 Elokuva: I Feel Pretty (12) 23.15 Sinkkuillallinen 00.15 Remppa vai muutto: Muuttuiko mieli. Ruudussa huolia ratkomassa Nina Rahkolan kanssa Miika Nousiainen, Tuomas Kyrö ja Kari Hotakainen. TV & RADIO Maaseudun Tulevaisuus 20 perjantaina 5. & Mrs. (16) 23.40 Madventures Suomi (S) 00.40 Keihäsmatkat (7) 01.40 Arman ja Suomen rikosmysteerit (12) 02.40 4D: Miehet koukussa kauneusleikkauksiin (12) YLE TEEMA & FEM 07.55 Äärimmäiset sääilmiöt 08.40 Napa-alueiden matkaopas 09.40 Kunpa osaisin laulaa 10.10 Jätesokki 10.43 Jeppis on syvältä – elokuva koti-ikävästäni 12.00 Francon jälkeen – Alcántaran perhe (7) 13.20 Historia: Temppeliherrain ritarikunta (12) 14.20 Kalliosta temppeliksi 15.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.00 Ihana Elisa (12) 16.55 Panikointia keski-iän kynnyksellä 17.29 Malory Towers (7) 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 Ruso ja Rihmalat (S) 18.11 Mosaiikki (S) 18.18 Nälkäiset nallet (S) 18.25 Super-Jontti ja Rähjä-Riitta (S) 18.30 Tarinoita pikkukaupungista – Tammisaari (S) 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.45 Muotia Pariisista 20.00 Matador (7) 21.20 Historia: Tuntematon Kanada 22.20 Kino: Trinity ratsastaa jälleen (12) SUB 06.30 Teletapit (S07.45 Ikku-Pikku Ritari (S) 08.10 Possu ja Kärpänen (S) 08.35 Daltonit (S) 09.00 Faija hoitaa (S) 09.30 Valitut Palat Collection 11.00 Aarrepaja UK 12.00 Schitt’s Creek (S) 12.30 Salatut elämät (12) 13.00 Simpsonit (7) 13.30 Simpsonit (12) 14.00 Baywatch (12) 15.00 Vintiöt (7) 15.30 Simpsonit (12) 16.00 Simpsonit (12) 16.30 Simpsonit (12) 17.00 Kuutamolla 18.00 Moderni perhe (S) 19.00 Simpsonit (7) 20.00 Frendit (S) 21.00 Subleffa: Uuno Turhapuro muuttaa maalle (S) 23.10 Subleffa: Mechanic: Resurrection (16) 01.15 Wipeout USA 02.15 Aarrepaja UK 03.15 Baywatch (12) 04.10 Simpsonit (7) 04.35 Simpsonit (7) AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.30 Valitut Palat Collection 07.00 Lemmen viemää 10.00 Olet mitä syöt 11.01 The Real Housewives of Orange County 12.00 Emmerdale 12.30 Valitut Palat Collection 13.00 Ensitreffit alttarilla UK 14.00 Grand Designs – unelma-asunnot 15.00 Unelma-asunto auringon alta 16.00 Lemmen viemää 17.00 Suomen kaunein koti 18.00 Grand Designs – unelma-asunnot 19.00 Unelmaasunto auringon alta 20.00 Ensitreffit alttarilla UK 21.00 Frendit (S) 22.00 Agatha Christie: Greenshaw’n kartano (12) 00.00 Doc: Isoäitini on ilotyttö 00.55 True crime: Murhaaja nurkan takana (12) 01.50 Ensitreffit alttarilla UK 02.45 New Yorkin luksuslukaalit 03.40 The Real Housewives of Orange County 04.35 MTV Uutiset Live LIV 09.00 Sinkkuillallinen 10.00 Suuri kokkikisa: Maailma lautasella 11.30 Huvila & Huussi Asuntomessuilla 12.00 Toisenlaiset äidit 13.00 Huikeat kakkutaiturit 13.30 Huikeat kakkutaiturit 14.00 Sinkkuillallinen 15.00 Remppa vai muutto: Ilo irti neliöistä 16.00 Remppa vai muutto: Muuttuiko mieli. 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 UEFA Super Cup Extra 23.10 Bull 00.10 Bull 01.10 Taxi Driver (12) 02.30 Unelma-asunto auringon alta 03.30 Jahti 04.25 Illallinen äidille NELONEN 06.00 Bing (S) 06.05 Rusty Rivets (S) 06.30 Kindi Kids (S) 06.35 Tuire ja Sateenkaarimaa (S) 06.55 Pyjamasankarit (S) 07.20 Smurffit (7) 07.35 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut 07.55 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 08.05 LEGO Ninjago (7) 08.20 Angry Birds Stella (S) 08.25 Tobot Galaxy Detectives (7) 08.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7) 09.00 Hauskat kotivideot 09.55 100 Places to Be 10.00 Jaksa paremmin 10.30 LIVE: Onnenarpa 12.25 Valitut Palat Collection 13.55 Hauskat kotivideot 14.50 Remppa vai muutto: Ilo irti neliöistä 15.50 Hurja painonpudotus Suomi (S) 16.50 Onnenarpa 16.55 Huikeat kakkutaiturit 17.25 Huikeat kakkutaiturit 17.55 MasterChef Australia 20.00 Huvila & Huussi 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: 007 ja kuoleman katse (Britannia-USA 1985) James Bond (Roger Moore) saa vastaansa häikäilemättömän teollisuusmiljonääri Max Zorinin (Christopher Walken), joka pyrkii hallitsemaan maailman mikrosirutuotantoa. elokuuta 2022 TELEVISIO-OHJELMAT KESKIVIIKKO 10.8. YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Aamusoitto 06.35 Hartaita säveliä 06.50 Aamuhartaus 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.53 Ykköskolumni 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Arktisten sotien kaiut: Aseveljeys päättyy 12.55 Yksi on hyvää seuraa 13.00 Sinisen baretin alla 13.20 Yksi on hyvää seuraa 13.30 Klassinen kattaus 14.30 Matkoja maalauksiin – oppaana Hannu-Pekka Björkman: Rembrandt ja kuoleman varjo 14.50 Yksi on hyvää seuraa 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Timantteja ja ruostetta 18.00 Minne Rinne vie 18.20 Lukulamppu 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Lahden urkuviikko 50 vuotta: Urkumaraton 21.30 Iltasoitto 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Kuusi kuvaa ex-nyrkkeilijä Elina Gustafssonin elämästä 22.50 Kielen päällä: Karjalan kielen käyttäjät 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.30 Yle Uutiset ja sää 05.32 Radio Suomen Varhaisaamu 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Alueradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.13 Alueradio 07.50 Merisää 07.53 Alueradio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Urheiluradio 08.13 Alueradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Alueradio 10.00 Yle Uutiset 10.02 Radio Suomen Päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Urheiluradio 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta 14.00 Yle Uutiset 14.02 Radio Suomen Kesäradio 14.30 Yle Uutiset alueeltasi 14.33 Radio Suomen Kesäradio 15.00 Yle Uutiset 15.02 Radio Suomen Kesäradio 15.30 Yle Uutiset alueeltasi 15.35 Radio Suomen Kesäradio 15.50 Veneilysää 15.52 Radio Suomen Kesäradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.13 Radio Suomen Kesäradio 16.30 Yle Uutiset alueeltasi 16.33 Radio Suomen Kesäradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Radio Suomen Ilta 18.00 Yle Uutiset 18.02 Luonto-Suomen matoilta 0203-17600 18.50 Merisää 18.55 Luonto-Suomen matoilta 0203-17600 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.05 Luonto-Suomen matoilta 0203-17600 20.00 Yle Uutiset 20.02 Sää 20.03 Metsäradio 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.17 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Pollari. 17.00 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki! 18.00 Sinkkuillallinen 19.00 Liv D: Ökyrikkaiden ostoskatu 20.00 Remppa vai muutto: Muuttuiko mieli. 10/12. 22.00 Viikon Parkkonen 22.45 Uutiset 23.00 Uutisplus 23.45 Ohjelmatietoja 00.00 Lastensairaalan syke 00.30 Parantavat puutarhat 01.00 Kuninkaalliset kimpassa 01.30 Suunnitellaan häät 02.00 Lemmenjoen kullankaivajat 02.30 Viikon Parkkonen 03.15 Uutiset 03.30 Harrasterallisarja 04.30 Mayn keittiö 05.00 Ohjelma jatkuu klo 08.00 NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Vaarallisen valtatien pelastajat 06.45 Hirviökala 07.30 Äärimmäinen selviytyjä 08.15 Egyptin kadonneet aarteet 09.00 Uskomattomat koneet 09.50 Meret ilman vettä 10.40 Australian rajalla 11.05 Australian rajalla 11.35 Tri K:n eksoottiset eläimet 12.25 Lammen rakentajat 13.20 Tonnikalan saalistajat: Pohjoinen vs Etelä 14.15 Elämää äärirajoilla: Alaska 15.10 Food Factory 15.35 Food Factory 16.05 Herodeksen kadonnut hauta 17.00 Autojen ensiapu 18.00 Australian rajalla 18.30 Australian rajalla 19.00 Egyptin kadonneet aarteet 20.00 Lentoturmatutkinta 21.00 Patagonian huippujen valloittajat 22.00 Alaska: ensimmäiset selviytyjät 23.00 Huumebisnes Oy 00.00 Äärimmäiset pelastustarinat 00.55 Patagonian huippujen valloittajat 01.45 Alaska: ensimmäiset selviytyjät 02.35 Latinalaisen Amerikan kuumat rajat 03.00 Lentoturmatutkinta 03.45 Food Factory 04.05 Food Factory 04.30 Heimojen viemää 05.15 Vankilassa ulkomailla FOX 06.00 Moderni perhe 06.20 Moderni perhe 06.40 Simpsonit 07.05 Simpsonit 07.25 Simpsonit 07.45 Moderni perhe 08.05 Bless This Mess 08.25 Miehen puolikkaat 08.50 Moderni perhe 09.15 Moderni perhe 09.40 Ensisilmäyksellä 10.05 Simpsonit 10.30 Simpsonit 10.55 Family Guy 11.20 Family Guy 11.45 Simpsonit 12.10 Simpsonit 12.35 Miehen puolikkaat 13.00 Ensisilmäyksellä 13.25 Ensisilmäyksellä 13.50 Moderni perhe 14.15 Moderni perhe 14.40 Ihmemies MacGyver 15.35 Miehen puolikkaat 16.00 Simpsonit 16.30 Simpsonit 17.00 Simpsonit 17.30 Family Guy 18.00 Family Guy 18.30 Simpsonit 19.00 Simpsonit 19.30 Simpsonit 20.00 Melkein MENSA 21.00 Castle 22.00 Criminal Minds: Beyond Borders 23.00 Elokuva: Max Payne 00.55 Family Guy 01.20 Family Guy 01.45 Simpsonit 02.10 Simpsonit 02.35 CSI: Miami 03.25 Castle 04.05 Ihmemies MacGyver 04.55 Family Guy 05.15 Family Guy 05.35 Pelastajat Lappi. Rock-etsivä 23.00 Yle Uutiset 23.02 Yöradio 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio – toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta 01.55 Yöradio 02.00 Yle Uutiset 02.02 Kantritohtori Teppo Nättilä 02.54 Yöradio 03.00 Yle Uutiset 03.02 Kissankehto – Susanna Vainiola 03.55 Yöradio YLE PUHE 06.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 14.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 22.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 22.00 Yle Puheen yöuusinta YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Aamusoitto 06.35 Hartaita säveliä 06.50 Aamuhartaus 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.53 Ykköskolumni 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Arkea mullistaneet keksinnöt: Kätilö Eija ja synnytystuoli 11.40 Musiikkia 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen: Rakkauden huumaa antiikin Roomassa 13.00 Sinisen baretin alla 13.21 Yksi on hyvää seuraa 13.30 Klassinen kattaus 14.30 Patsastelua: Laulaja Rebecca Ogbeide ja Tampere 14.50 Kielen päällä: Karjalan kielen käyttäjät 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Kissankehto – Susanna Vainiola 18.05 Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa: Osa 6: Paljon on tapahtunut 20 vuodessa 18.20 Lukulamppu 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Radioteatteri esittää: Pitkät jäähyväiset 19.27 Yksi on hyvää seuraa 19.30 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.45 Iltasoitto 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.30 Yle Uutiset ja sää 05.32 Radio Suomen Varhaisaamu 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Alueradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.13 Alueradio 07.50 Merisää 07.53 Alueradio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Urheiluradio 08.13 Alueradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Alueradio 10.00 Yle Uutiset 10.02 Radio Suomen päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Urheiluradio 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta 14.00 Yle Uutiset 14.02 Radio Suomen Kesäradio 14.30 Yle Uutiset alueeltasi 14.33 Radio Suomen Kesäradio 15.00 Yle Uutiset 15.02 Radio Suomen Kesäradio 15.30 Yle Uutiset alueeltasi 15.35 Radio Suomen Kesäradio 15.50 Veneilysää 15.52 Radio Suomen Kesäradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.13 Radio Suomen Kesäradio 16.30 Yle Uutiset alueeltasi 16.33 Radio Suomen Kesäradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Radio Suomen Kesäradio 18.00 Yle Uutiset 18.02 Väärin kuultujen biisien ilta 18.50 Merisää 18.55 Väärin kuultujen biisien ilta 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.05 Väärin kuultujen biisien ilta 20.00 Yle Uutiset 20.02 Sää 20.03 Radio Suomen Ilta 20.20 Kukouri – Junnun veneen tarina 20.40 Radio Suomen Ilta 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.17 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Kantritohtori Teppo Nättilä 23.00 Yle Uutiset 23.02 Yöradio 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio – toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta 01.55 Yöradio 02.00 Yle Uutiset 02.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi 02.54 Yöradio 03.00 Yle Uutiset 03.02 Aulantai – Kai Ulmanen 03.54 Yöradio YLE PUHE 06.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 14.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 22.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 22.00 Yle Puheen yöuusinta RADIO-OHJELMAT KESKIVIIKKO 10.8. Panelisteina Rob Beckett, Jess Knappett, Liza Tarbuck ja Tom Allen. RADIO-OHJELMAT TIISTAI 9.8. Allsång på Skansen on ilmiö, ei ainoastaan Ruotsissa, vaan kaikissa Pohjoismaissa! Solliden-lavalla esiintyvät Iris Bergcrantz, Marcus & Martinus ja Albin Lee Meldau. 01.15 Liv D: Aasialaiset ökyhäät 02.15 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki! JIM 09.00 Neljän tähden talkoot 09.30 Neljän tähden talkoot 10.00 Haapasalo ja kaverit (S) 11.00 MM 95: Takaisin Leijonaksi 12.00 Hyvät ja huonot uutiset 13.00 Suomen huutokauppakeisari 14.00 Neljän tähden talkoot 14.30 Neljän tähden talkoot 15.00 The Voice of USA 16.55 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 17.00 Suomen huutokauppakeisari 18.00 Suomen Tulli 19.00 Burgerimiehet Pohjolassa 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät 21.00 Poliisit 2022 (7) 22.00 Raskaan kaluston pelastajat 23.00 Burgerimiehet Pohjolassa 00.00 Stand Up! (S) 01.00 Martina ja hengenpelastajat (7) 02.00 Suomen Tulli 03.00 Poliisit (S) 03.30 Poliisit (12) ALFATV 08.00 Viikon Parkkonen 08.45 Uutiset 09.00 Ajassa 09.30 Pyöräily: Tour of Hellas, 1
Rocketsivä 03.54 Yöradio YLE PUHE 06.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 14.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 22.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 22.00 Yle Puheen yöuusinta RADIO-OHJELMAT PERJANTAI 12.8. Espoolaisperhe kaipaa apua rivitalopihallaan. München, Saksa. Kuulen ääniä. Sotatila Lamin ja Muldoonin perheen välillä tuskin tästä laantuu. Onko veritöillä yhteys, joku poliittinen agenda, vai ovatko ne vain satunnaisia surmia siellä täällä. Perheellä on paljon toiveita, mutta rajallisesti neliöitä. (16) 23.05 Blackport (16) 23.50 Kotkan poikii ilman siipii (S) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 12.8. 8/11. Harry avustaa paikallista poliisia kuolemantapauksessa – tai murhassa. (12) 22.30 Elokuva: 007 – Älä kieltäydy kahdesti (12) 01.10 Arman ja Suomen rikosmysteerit (12) 02.10 El Chapo (16) 03.10 Amerikan kovimmat keräilijät YLE TEEMA & FEM 08.15 Jätesokki 08.47 Tanskalainen maajussi 09.15 Sukuni tarina: Torpasta lähiöön 10.15 Äärimmäiset sääilmiöt 11.00 Napaalueiden matkaopas 12.00 Junamatka Australiaan 13.00 Historia: Tuntematon Kanada 14.00 Milan Kundera ja historian paino 15.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.00 Ihana Elisa (12) 16.55 Pikku Kakkonen 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 Viiru ja Pesonen (S) 18.12 Kasper ja Petra (S) 18.26 Sukkahittimittari 18.30 Luontomatkalla 19.30 Yle Nyheter TVnytt 19.45 Muotia Pariisista 20.00 Matador (7) 21.00 Rahavirrat (S) 21.55 Rockin klassikkolevyt: Zappa – Freak Out (12) 22.45 This Train I Ride (S) SUB 06.30 Teletapit (S) 06.55 Muumilaakson tarinoita (S) 07.45 Denver (S) 08.10 Trollz (7) 08.35 Daltonit (S) 09.00 Faija hoitaa (S) 09.30 Valitut Palat Collection 11.00 Aarrepaja UK 12.00 Koiralle koti 12.30 Salatut elämät (7) 13.00 Simpsonit (12) 13.30 Simpsonit (7) 14.00 Baywatch (12) 15.00 Penkinlämmittäjät 16.00 Poliisit UK: Ajojahti (12) 17.00 Ulosottomiehet 18.00 Wipeout USA 19.00 Simpsonit (7) 19.30 Simpsonit (7) 20.00 Karalahti 21.00 Subleffa: Escape Plan (16) 23.20 Subleffa: Sex and the City: Sinkku elämää (12) 02.15 Frendit (S) 02.45 Frendit (S) 03.15 Frendit (S) 03.45 Frendit (S) 04.15 Simpsonit (7) AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.30 Valitut Palat Collection 07.00 Lemmen viemää 10.00 Kokkisota 11.01 The Real House wives of Orange County 12.00 Emmer dale 12.30 Valitut Palat Collection 13.00 Ensitreffit alttarilla UK 14.30 Koiralle koti 15.00 Unelmaasunto auringon alta 16.00 Lemmen viemää 17.00 Kotoisa 48h 18.00 Grand Designs – unelmaasunnot 19.00 Unelmaasunto auringon alta 20.00 Ensitreffit alttarilla UK 21.00 Midsomerin murhat (12) 23.00 Frendit (S) 23.30 Frendit (S) 00.00 Roba (12) 00.55 Tappajan motiivi (12) 01.50 Ensitreffit alttarilla UK 03.20 New Yorkin luksuslukaalit 04.15 The Real Housewives of Orange County 05.10 MTV Uutiset Live LIV 09.00 Sinkkuillallinen 10.00 Suuri kokkikisa: Maailma lautasella 11.25 Tulossa: Save The Date Suomi 11.30 Huvila & Huussi Asuntomessuilla 12.00 Rempalla tuloja 12.30 Liv D: Aasialaiset ökyhäät 13.30 Sinkkuillallinen 14.30 Remppa vai muutto Suomi 15.30 Remppa vai muutto: Muuttuiko mieli. 17.00 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki! 18.00 Sinkkuillallinen 19.00 Remppa vai muutto Suomi 20.00 Remppa vai muutto: Muuttuiko mieli. 22.15 Ratsastuksen MM, esteratsastus MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Uutisaamu 07.00 Uutisaamu 08.00 Uutisaamu 09.10 Uutisaamu 09.30 Emmerdale 10.00 Kauniit ja rohkeat (12) 10.30 Younger (S) 12.00 Valitut Palat Collection 12.30 LEGO Masters Suomi 14.00 Unelmaasunto auringon alta 15.00 Olet mitä syöt 16.00 Koiralle koti 16.30 Britannian ökyhotellit 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Kauniit ja rohkeat 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Suurmestari 21.00 Kotoisa 8/11. Kilpailu kiristyy äärimmil leen ja tunteet sen mukana. Rivitalon kaksi pihaa. 1/1. Lihan himo ja sairaalloinen kiinnostus aseisiin ajavat miehet metsästyskurssille, fasaanijahtiin Hämeeseen ja tietenkin ampumaan norsu pyssyllä. Mitä tapahtuu Ukäännöksessä, kun liitto on hajonnut. 16.30 Jaksa paremmin 17.00 Rempalla tuloja 17.30 MasterChef Australia VIP 19.00 Liv D: Dianan haastattelu: Prinsessan kosto (S) 20.00 Huvila & Huussi 21.00 Huvila & Huussi 22.00 Lomaile kuin ökyrikas 23.00 Rikkaat ja rahattomat 00.00 Remppa vai muutto Suomi 01.00 Sinkkuillallinen 02.00 Sinkkuillallinen 03.00 Paratiisi hotelli Suomi (12) JIM 09.00 Neljän tähden talkoot 09.30 Neljän tähden talkoot 10.00 Burgeri mies Suomessa 11.00 MM 95: Takaisin Leijonaksi 12.00 Hyvät ja huonot uutiset 13.00 Suomen huutokauppa keisari 14.00 Mestareiden mestari 15.00 Huvila & Huussi Asuntomessuillla 15.30 Diili 17.00 Suomen huuto kauppakeisari 18.00 Suomen Tulli 19.00 Poliisit 2019 (7) 20.00 Poliisit 2019 (S) 21.00 Stand Up! (S) 22.00 Raskaan kaluston pelastajat 23.00 4D: Sytyn lihavista naisista (12) 00.00 Stand Up! (S) 01.00 Martina ja hengen pelastajat 02.00 Suomen Tulli 03.00 Poliisit (7) 03.30 Poliisit (S) ALFATV 08.00 HJALLIS – Lisää rahaa! 08.45 Uutiset 09.00 Koiran paras ystävä 09.30 Parantavat puutarhat 10.00 Jahtikuksa 10.30 Valitut Palat Collection 10.45 Valitut Palat Collection 11.00 Ikimuistoisia hetkiä Tapani Ruokasen seurassa 12.00 Fillaripäiväkirja 12.30 Valitut Palat Collection 12.45 Valitut Palat Collection 13.00 Tanssi kanssain 14.00 Ihanat siirtolapuutarhat 14.30 Suunnitellaan häät 15.00 Valitut Palat Collection 15.15 Valitut Palat Collection 15.30 Lemmenjoen kullan kaivajat 16.00 Lastensairaalan syke 16.30 Frisbeegolf: Prodigy Disc Pro Tour, Oulu 18.00 Uutiset 18.15 Uutis plus 19.00 Grillimestarit Ripe & Teresa 19.30 Uutiset 19.45 Sanna Ukkola Live 20.30 Jussin kalajutut 21.00 Jukka Laaksonen Show 22.00 Sanna Ukkola Live 22.45 Uutiset 23.00 Uutisplus 23.45 Filminurkka 00.00 Frisbeegolf: Prodigy Disc Pro Tour, Oulu 01.30 Ihanat siirtolapuu tarhat 02.00 Grillimestarit Ripe & Teresa 02.30 Sanna Ukkola Live 03.15 Uutiset 03.30 Jussin kalajutut 04.00 Jukka Laaksonen Show 05.00 Ohjelma jatkuu klo 08.00 NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Vaarallisen valtatien pelastajat 06.45 Hirviökala 07.30 Äärimmäinen selviytyjä 08.15 Egyptin kadonneet aarteet 09.00 Genovan siltaturma 09.50 Meret ilman vettä 10.40 Australian rajalla 11.05 Australian rajalla 11.35 Tri K:n eksoottiset eläimet 12.25 Lammen rakentajat 13.20 Tonnikalan saalistajat: Pohjoinen vs Etelä 14.15 Elämää äärirajoilla: Alaska 15.10 Food Factory 15.35 Food Factory 16.05 Albert Linn ja muinaiset maailmat 17.00 Autojen ensiapu 18.00 Australian rajalla 19.00 Tuhoisat suunnitteluvirheet 20.00 Lentoturma tutkinta 21.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol 10 22.00 Yukonin eläinlääkäri 23.00 Huumebisnes Oy 00.00 Äärimmäiset pelastustarinat 00.55 Uskomaton eläinlääkäri Pol 10 01.45 Yukonin eläinlääkäri 02.35 Latina laisen Amerikan kuumat rajat 03.00 Alamaailma Oy 03.45 Vankilassa ulkomailla 04.30 Totuus tarun takana 05.15 Vankilassa ulkomailla FOX 06.00 Bless This Mess 06.20 Moderni perhe 06.40 Simpsonit 07.05 Simpsonit 07.25 Simpsonit 07.45 Moderni perhe 08.05 Huutokaupan metsästäjät 08.25 Miehen puolikkaat 08.45 Moderni perhe 09.05 Moderni perhe 09.30 Ensisilmäyksellä 09.55 Simpsonit 10.25 Simpsonit 10.55 Family Guy 11.20 Family Guy 11.45 Simpsonit 12.10 Simpsonit 12.35 Miehen puolikkaat 13.00 Ensisilmäyksellä 13.25 Ensisilmäyksellä 13.50 Ensi silmäyksellä 14.15 Ensisilmäyksellä 14.40 Miehen puolikkaat 15.05 Miehen puolikkaat 15.35 Miehen puolikkaat 16.00 Simpsonit 16.30 Simpsonit 17.00 Simpsonit 17.30 Family Guy 18.00 Family Guy 18.30 Simpsonit 19.00 Simpsonit 19.30 Simpsonit 20.00 Miehen puolikkaat 21.00 CSI: Miami 22.00 CSI: Miami 23.00 Elokuva: Wall Street: Money Never Sleeps 01.25 Elokuva: Max Payne 03.15 Family Guy 04.00 Simpsonit 04.40 Family Guy 05.20 Pelastajat Lappi 05.45 Pelastajat Lappi SUB 06.30 Teletapit (S) 06.55 Muumilaakson tarinoita (S) 07.20 Muumilaakson tarinoita (S) 07.45 Denver (S) 07.55 Denver (S) 08.10 Oggi ja torakat (7) 08.35 Daltonit (7) 09.00 Faija hoitaa (S) 09.30 Valitut Palat Collection 11.00 Aarrepaja UK 12.00 Schitt’s Creek (S) 12.30 Salatut elämät (7) 13.00 Simpsonit (7) 13.30 Simpso nit (7) 14.00 Baywatch (12) 15.00 Vintiöt (7) 15.30 Simpsonit (12) 16.00 Simpsonit (12) 16.30 Simpsonit (12) 17.00 Ulosottomiehet 18.00 Amazing Race 19.00 Simpsonit (7) 19.30 Simpsonit (7) 20.00 Frendit (S) 20.30 Frendit (S) 21.00 Subleffa: Uuno Turhapuro – kaksoisagentti (7) 22.55 The Harlins 23.25 The Harlins 23.55 Poliisit UK: Ajojahti (7) 00.55 Masked Singer USA 01.55 LEGO Masters Suomi 03.20 Aarrepaja UK 04.20 Simpsonit (7) 04.45 Simpsonit (7) AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.30 Valitut Palat Collection 07.00 Lemmen viemää 10.00 Yökylässä Maria Veitola 11.01 The Real Housewives of Orange County 12.00 Emmerdale 12.30 Valitut Palat Collection 13.00 Ensitreffit alttarilla UK 14.00 Grand Designs – unelma asunnot 15.00 Unelmaasunto auringon alta 16.00 Lemmen viemää 17.00 Kirppiksen Kingi 18.00 Grand Designs – unelmaasunnot 19.00 Unelmaasunto auringon alta 20.00 Ensitreffit alttarilla UK 21.30 Frendit (S) 22.00 Agatha Christie: Ikiyö (12) 00.00 Tappajan motiivi (12) 00.55 True crime: Murhaaja nurkan takana (12) 01.50 Ensitreffit alttarilla UK 02.45 New Yorkin luksuslukaalit 03.40 The Real Housewives of Orange County 04.35 MTV Uutiset Live LIV 09.00 Sinkkuillallinen 10.00 Suuri kokkikisa: Maailma lautasella 11.30 Huvila & Huussi Asuntomessuilla 12.00 Toisenlaiset äidit 13.00 Huikeat kakkutaiturit 13.30 Huikeat kakku taiturit 14.00 Sinkkuillallinen 15.00 Remppa vai muutto: Ilo irti neliöistä 16.00 Remppa vai muutto: Muuttuiko mieli. 06.53 Nipa ja Pete (S) 06.58 Kimmo Kuu (S) 07.18 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.29 Kujeilevat eläimet (S) 07.35 Kari Kiituri (S) 07.49 Enni ja Roi (S) 08.03 Q Putti 5 (S) 08.14 Nimipäiväonnittelu: 11.8. elokuuta 2022 TELEVISIO-OHJELMAT PERJANTAI 12.8. 21.00 Rikkaat ja rahattomat 22.00 Huvila & Huussi 23.00 Sinkku illallinen 00.00 Remppa vai muutto: Muuttuiko mieli. 13.00 Sinisen baretin alla 13.20 Yksi on hyvää seuraa 13.30 Klassinen kattaus 14.30 Suomentajien salaisuudet: Kun suomentaja on itsekin kirjailija 14.53 Yksi on hyvää seuraa 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Mielimaisema 18.15 Viikon luontoääni: Pajusirkku 18.20 Lukulamppu 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Klassisen musiikin iltakonsertti 21.20 Iltasoitto 21.40 MItä polkupyörä tarkoittaa: kertomuksia täydellisestä keksinnöstä. 08.45 Uutiset 09.00 Kaasujalka 09.30 Jukka Laaksonen Show 10.30 Valitut Palat Collection 11.00 Lemmenjoen kullankaivajat 11.30 Soiva postikortti 12.00 Pyöräily: Tour of Hellas, 1. 06.52 Kim ja Kai (S) 06.59 Isot koneet 07.07 Remi ja Ubu (S) 07.18 Tipo (S) 07.27 Hirviökoulu (S) 07.34 Tie tähtiin (S) 07.48 Martta puhuu (S) 08.11 Emmi ja Kuru (S) 08.25 Galaxi 08.26 Poika, tyttö, koira, kissa, hiiri ja juusto (7) 08.37 Romppu, Rasse ja Sikuriina (7) 08.50 Jumppahetki: Lempeä venyttely 09.00 Casualty (12) 09.45 Sportliv 09.55 Uinnin EM 13.00 EMviikko München 2022, soutu 14.00 EMviikko München 2022, kiipeily 16.15 EMviikko München 2022, BMX park 17.30 EMviikko München 2022, ratapyöräily 18.55 Uinnin EM 21.00 EMviikko München 2022, triathlon Naisten triathlon. Onko jossain myyrä – vai vieläkin pahempaa. TELEVISIO-OHJELMAT TORSTAI 11.8. 08.19 Galaxi 08.20 Late Lammas (S) 08.26 Taruvaeltajat (7) 08.39 Patukoira (7) 08.50 Jumppahetki: Voimaa reisiin 09.00 Casualty (12) 09.45 Sportliv 09.55 Uinnin EM 13.00 EMviikko München 2022, soutu 14.05 EMviikko München 2022, telinevoimistelu 15.30 EMviikko München 2022, kiipeily 16.15 EMviikko München 2022, telinevoimistelu ja soutu 18.55 Uinnin EM 20.45 EMviikko München 2022, telinevoimistelu Telinevoimistelun naisten 4ottelun neljäs ryhmä. 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Taxi Driver (16) 00.05 Unelmaasunto auringon alta 01.00 Viisi miestä viikossa 01.30 Viisi miestä viikossa 02.00 Viisi miestä viikossa 02.30 Tolpalla 03.25 Tolpalla 04.20 Rikospaikka (7) NELONEN 06.00 Bing (S) 06.05 Rusty Rivets (S) 06.30 Kindi Kids (S) 06.35 Tuire ja Sateenkaarimaa (S) 06.55 Pyjamasankarit (7) 07.20 Smurffit (S) 07.35 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut 07.55 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 08.05 LEGO Ninjago (7) 08.20 Angry Birds Stella (S) 08.25 Tobot Galaxy Detectives (7) 08.35 Teiniikäisten mutantti ninjakilpikonnien nousu (7) 09.00 Hauskat kotivideot 09.55 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 10.00 Rempalla tuloja 10.30 LIVE: Onnenarpa 12.25 Valitut Palat Collection 13.55 Hauskat kotivideot 14.50 Tulossa: Save The Date Suomi 14.55 Remppa vai muutto: Ilo irti neliöistä 15.55 Hurja painonpudotus Suomi (S) 16.55 Onnenarpa 17.00 4D: Miehet koukussa kauneusleikkauksiin (12) 18.00 Huvila & Huussi 20.00 Rikkaat ja rahattomat 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomi ja sodan uhka. Perhesalaisuuksia. Ohjelman tekstitys tekstitv:n sivulla 333.(12) 22.00 Elokuva: 007 ja kuoleman katse (16) 00.40 Elokuva: SpiderMan: Homecoming (12) 03.25 Amerikan kovimmat keräilijät YLE TEEMA & FEM 07.45 Egenland 08.15 Jeppis on syvältä – elokuva kotiikävästäni 09.30 Lauman uusi jäsen 10.00 Tarinoita pikkukaupungista – Tammisaari (S) 11.02 Sukuni tarina: Torpasta lähiöön 12.00 Morriconen kaksintaistelu 13.15 Uusi Kino: Valonsieppaaja (S) 13.45 Ilves (7) 14.00 Viimeinen etappi (S) 15.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 16.00 Ihana Elisa (12) 16.55 Pikku Kakkonen 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 Bamse ja rosvokaupunki (S) 18.07 Kulmikkaat kaverit (S) 18.14 Tohtori Panda (S) 18.22 Lauma (S) 18.25 Vahaveitikat (S) 18.30 Arkistosta: Falkenswärdin mööpelit (S) 18.59 Arkistosta: Falkenswärdin mööpelit (S) 19.30 Yle Nyheter TVnytt 19.45 Muotia Pariisista 20.00 Matador (7) 21.05 Kino: Köysi (12) 22.25 Flow Festival 2022 YLE TV1 06.25 Paska juttu 06.55 Ylen aamu 09.30 Eränkävijät 10.00 Beecham House (12) 10.50 8 minuuttia 11.00 Yle Alueuutiset 11.30 Kriminalisti (12) 12.30 Viidakkoperhe (12) 13.15 Poikani pääkonsuli (S) 15.00 Ylen aamun parhaat 15.50 Astudio 16.20 Tosi tarina: Huonekalukauppias 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (12) 18.00 Yle Uutiset 18.12 Yle Uutiset UutisSuomi 18.20 8 minuuttia 18.30 Eränkävijät 19.00 Martin Clunes saarimatkoilla 20.00 Paska juttu 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Sherwood 4/6. 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Rita Hayworth – avain pakoon (16) 01.30 Roba (12) 02.25 Kova laki (12) 03.20 Unelmaasunto auringon alta 04.15 Olet mitä syöt 05.10 Rikospaikka (7) NELONEN 06.00 Bing (S) 06.05 Rusty Rivets (S) 06.30 Kindi Kids (S) 06.35 Tuire ja Sateenkaarimaa (S) 06.55 Pyjamasankarit (7) 07.20 Smurffit (7) 07.35 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut 07.55 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (7) 08.05 LEGO Ninjago (7) 08.20 Angry Birds Stella (S) 08.25 Tobot Galaxy Detectives (7) 08.35 Teiniikäisten mutantti ninjakilpikonnien nousu (7) 09.00 Hauskat kotivideot 09.55 Tulossa: Save The Date Suomi 10.00 Rempalla tuloja 10.30 LIVE: Onnenarpa 12.25 Valitut Palat Collection 13.55 Hauskat kotivideot 14.50 Tulossa: Selviytyjät Suomi 14.55 Tähtikokkien Bocuse d´Or 15.55 Hurja painonpudotus Suomi (S) 16.55 Onnenarpa 17.00 Rikkaat ja rahattomat 18.00 Rikkaat ja rahattomat 19.00 Hauskat kotivideot 10 vuotta 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Madventures Suomi. Tehtävät Kambodzassa ovat haasteellisia. 22.30 Ratsastuksen MM, esteratsastus MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Uutisaamu 07.00 Uutisaamu 08.00 Uutisaamu 09.10 Uutisaamu 09.30 Emmerdale 10.00 Kauniit ja rohkeat 10.30 Younger (S) 12.00 Valitut Palat Collection 12.30 Kaiken maailman ennätykset 13.00 Aarrepaja UK 14.00 Unelmaasunto auringon alta 15.00 Aarrepaja 16.00 Koiralle koti 16.30 Hypoteesi UK 17.30 Salatut elämät (7) 18.00 Kauniit ja rohkeat (12) 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Kuutamolla 21.00 Amazing Race 10/12. Tuottaako tiedustelumatka mantereelle tulosta. Matkalla 14.50 Kuuluttajan vieras 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuri ykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Tuuli Saksalan keidas 18.00 Patsastelua: Laulaja Rebecca Ogbeide ja Tampere 18.20 Lukulamppu 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 BRQ Vantaa: Händelin aarioita tenori John Beardin jalanjäljissä 20.30 BRQ Vantaa: Myöhäisillan soolot 21.30 Iltasoitto 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Dokumentti: Mitä muut eivät näe 22.55 Äänitarina: 1040luvun kotimainen kirjallisuus 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.30 Yle Uutiset ja sää 05.32 Radio Suomen Varhaisaamu 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Alueradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Urheilu radio 07.13 Alueradio 07.50 Merisää 07.53 Alueradio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Urheiluradio 08.13 Alueradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Alueradio 10.00 Yle Uutiset 10.02 Radio Suomen Päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Urheilu radio 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta 14.00 Yle Uutiset 14.02 Radio Suomen Kesäradio 14.30 Yle Uutiset alueeltasi 14.33 Radio Suomen Kesäradio 15.00 Yle Uutiset 15.02 Radio Suomen Kesäradio 15.30 Yle Uutiset alueeltasi 15.35 Radio Suomen Kesäradio 15.50 Veneilysää 15.52 Radio Suomen Kesäradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.13 Radio Suomen Kesäradio 16.30 Yle Uutiset alueeltasi 16.33 Radio Suomen Kesäradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Radio Suomen Kesäradio 18.00 Yle Uutiset 18.02 Radio Suomen Ilta: Olga Ketonen 18.50 Merisää 18.55 Radio Suomen Ilta: Olga Ketonen 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.05 Radio Suomen Ilta: Olga Ketonen 20.00 Yle Uutiset 20.02 Sää 20.03 Radio Suomen Ilta: Olga Ketonen 20.20 Ihmisiä Itämerellä 20.40 Radio Suomen Ilta: Olga Ketonen 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.17 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheilu radio 22.08 Tiskijorma – Jorma Hietamäki 23.00 Yle Uutiset 23.02 Yöradio 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio – toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta 01.55 Yöradio 02.00 Yle Uutiset 02.02 Yöradio 02.15 Sunnuntaivieras 02.45 Yöradio 03.00 Yle Uutiset 03.02 Pollari. München, Saksa. Metsästäjien heimo. Matkalla 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Ruben Stiller 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.30 Yle Uutiset ja sää 05.32 Radio Suomen Varhaisaamu 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Alueradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.13 Alueradio 07.50 Merisää 07.53 Alueradio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Urheiluradio 08.13 Alueradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Alueradio 10.00 Yle Uutiset 10.02 Radio Suomen Päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Urheiluradio 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta 14.00 Yle Uutiset 14.02 Radio Suomen Kesäradio 14.30 Yle Uutiset alueeltasi 14.33 Radio Suomen Kesäradio 15.00 Yle Uutiset 15.02 Radio Suomen Kesäradio 15.30 Yle Uutiset alueeltasi 15.35 Radio Suomen Kesäradio 15.50 Veneilysää 15.52 Radio Suomen Kesäradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.13 Radio Suomen Kesäradio 16.30 Yle Uutiset alueeltasi 16.33 Radio Suomen Kesäradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Radio Suomen Kesäradio 18.00 Yle Uutiset 18.02 Puhelinlangat laulaa 18.50 Merisää 18.55 Puhelin langat laulaa 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.05 Puhelin langat laulaa 20.00 Yle Uutiset 20.02 Sää 20.03 Puhelinlangat laulaa 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.17 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Jokaniemen sävelradio 23.00 Yle Uutiset 23.02 Yöradio 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio – toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta 01.55 Yöradio 02.00 Yle Uutiset 02.02 Suomirock – Jorma Hietamäki 02.54 Yöradio 03.00 Yle Uutiset 03.02 Pekka Laineen Ihmemaa YLE PUHE 06.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 14.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 22.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 22.00 Yle Puheen yöuusinta YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Aamusoitto 06.35 Hartaita säveliä 06.50 Aamuhartaus 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.53 Ykkös kolumni 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Virtasen taloushistoria 10.55 Yksi on hyvää seuraa 11.00 Perttu Pölönen 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomio kirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Kidutuksen historia: Uskonnot suosivat ruoskimiskidutusta 12.50 Yksi on hyvää seuraa 13.00 Sinisen baretin alla 13.20 Yksi on hyvää seuraa 13.30 Klassinen kattaus 14.30 MItä polkupyörä tarkoittaa: kertomuksia täydellisestä keksinnöstä. etappi 12.30 Valitut Palat Collection 12.45 Valitut Palat Collection 13.00 Harraste rallisarja 14.00 Kansan TeeVee 15.00 Valitut Palat Collection 15.15 Valitut Palat Collection 15.30 Jussin kalajutut 16.00 Se on Soini. 01.00 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki! 02.00 Paratiisihotelli Suomi (S) JIM 09.00 Neljän tähden talkoot 09.30 Neljän tähden talkoot 10.00 Burgeri mies Suomessa 11.00 MM 95: Takaisin Leijonaksi 12.00 Hyvät ja huonot uutiset 13.00 Suomen huutokauppa keisari 14.00 Neljän tähden talkoot 14.30 Neljän tähden talkoot 15.00 Huvila & Huussi Asuntomessuillla 15.30 Diili 17.00 Suomen huuto kauppakeisari 18.00 Suomen Tulli 19.00 Burgerimiehet Pohjolassa 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät 21.00 Stand Up! (S) 22.00 4D: Seksilelujen salat (12) 23.00 Burgerimiehet Pohjolassa 00.00 Stand Up! (S) 01.00 Martina ja hengenpelastajat 02.00 Suomen Tulli 03.00 Poliisit (S) 03.30 Poliisit (7) ALFATV 08.00 Se on Soini. Lontoon poliisin ryhmä saapuu avustamaan jalkatyössä. Isoveli valvoo. (16) 22.05 Yle Uutiset 22.09 Urheiluruutu 22.13 Yle Uutiset UutisSuomi 22.20 Ulkolinja: Kiina ja uiguurien tragedia (12) 23.20 Harlots – Paheen pesä (16) 00.15 Spitting Image (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 11.8. Suomalaisten turvallisuuden tunne murtui helmikuun 24. Ohjelman tekstitys tekstitv:n sivulla 333. Tunteet kuumina. 17.00 Jahtikuksa 17.30 Meil kans! 18.00 Uutiset 18.15 Uutisplus 19.00 Fillaripäiväkirja 19.30 Uutiset 19.45 HJALLIS – Lisää rahaa! 20.30 Koiran paras ystävä 21.00 Kuninkaalliset kimpassa 21.30 Suunnitellaan häät 22.00 HJALLIS – Lisää rahaa! 22.45 Uutiset 23.00 Uutisplus 23.45 Ohjelmatietoja 00.00 Jahtikuksa 00.30 Meil kans! 01.00 Harrasteralli sarja 02.00 Fillaripäiväkirja 02.30 HJALLIS – Lisää rahaa! 03.15 Uutiset 03.30 Koiran paras ystävä 04.00 Kuninkaalliset kimpassa 04.30 Suunnitellaan häät 05.00 Ohjelma jatkuu klo 08.00 NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Vaarallisen valtatien pelastajat 06.45 Hirviökala 07.30 Äärimmäinen selviytyjä 08.15 Egyptin kadonneet aarteet 09.00 Hampurin satama 09.50 Meret ilman vettä 10.40 Australian rajalla 11.05 Australian rajalla 11.35 Tri K:n eksoottiset eläimet 12.25 Lammen rakentajat 13.20 Tonnikalan saalistajat: Pohjoinen vs Etelä 14.15 Elämää äärirajoilla: Alaska 15.10 Food Factory 15.35 Food Factory 16.05 Akropolis: Muinaisen kaupungin salaisuudet 17.00 Autojen ensiapu 18.00 Australian rajalla 18.30 Australian rajalla 19.00 112 Hätäkeskus 20.00 Lentoturmatutkinta 21.00 Pelätyt SSjoukot 22.00 Yukonin kultamaat 23.00 Huumebisnes Oy 00.00 Äärimmäiset pelastustarinat 00.55 Pelätyt SSjoukot 01.45 Yukonin kultamaat 02.35 Latinalaisen Amerikan kuumat rajat 03.00 Lento turmatutkinta 03.45 Food Factory 04.05 Food Factory 04.30 Heimojen viemää 05.15 Vankilassa ulkomailla FOX 06.00 Bless This Mess 06.20 Moderni perhe 06.40 Simpsonit 07.05 Simpsonit 07.25 Simpsonit 07.45 Moderni perhe 08.05 Huutokaupan metsästäjät 08.25 Miehen puolikkaat 08.45 Moderni perhe 09.05 Moderni perhe 09.30 Ensisilmäyksellä 09.55 Simpsonit 10.20 Simpsonit 10.55 Family Guy 11.20 Family Guy 11.45 Simpsonit 12.10 Simpsonit 12.35 Miehen puolikkaat 13.00 Moderni perhe 13.25 Moderni perhe 13.50 Moderni perhe 14.15 Moderni perhe 14.40 Ihmemies MacGyver 15.35 Miehen puolikkaat 16.00 Simpsonit 16.30 Simpsonit 17.00 Simpsonit 17.30 Family Guy 18.00 Family Guy 18.30 Simpsonit 19.00 Simpsonit 19.30 Simpsonit 20.00 Miehen puolikkaat 20.30 Miehen puolikkaat 21.00 Ensisilmäyksellä 21.30 Ensi silmäyksellä 22.00 Ensisilmäyksellä 22.30 Ensisilmäyksellä 23.00 Ensi silmäyksellä 23.25 Ensisilmäyksellä 23.50 Family Guy 00.15 Family Guy 00.40 Simpsonit 01.05 Simpsonit 01.30 Criminal Minds: Beyond Borders 02.25 Criminal Minds 03.10 Castle 03.55 Castle 04.35 Ihmemies MacGyver 05.20 Family Guy. TV & RADIO Maaseudun Tulevaisuus 21 perjantaina 5. RADIO-OHJELMAT TORSTAI 11.8. Alkuperäisdoku mentissa kuullaan johtavien asiantuntijoiden näkemykset Suomen tilanteesta. YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Aamu soitto 06.35 Hartaita säveliä 06.50 Aamuhartaus 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamu soitto 07.53 Ykköskolumni 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Ruben Stiller 10.55 Yksi on hyvää seuraa 11.00 Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä: Kateus ja ahneus synnyttivät Metropolitan oopperan 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen: Kuinka kvanttitietokoneet toimivat. Kuulen ääniä. YLE TV1 06.25 Paska juttu 06.55 Ylen aamu 09.30 Eränkävijät 10.00 Beecham House (12) 10.50 8 minuuttia 11.00 Yle Alueuutiset 11.30 Kriminalisti (12) 12.30 Viidakkoperhe (12) 13.15 Putkinotko (7) 15.00 Ylen aamun parhaat 16.00 Itämeren helmet: Kronstadt 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Viidakkoperhe (12) 18.00 Yle Uutiset 18.12 Yle Uutiset UutisSuomi 18.20 8 minuuttia 18.30 Luontohetki: Taistelevat alfaurokset 19.00 Foylen sota (12) 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Sormenjäljet 22.05 Yle Uutiset 22.09 Urheiluruutu 22.13 Yle Uutiset UutisSuomi 22.20 Syntinen 3/8. päivänä, kun Venäjä aloitti brutaalin hyökkäyssodan Ukrainaan
p.0414879489 OSTAMME Kuorma-autot ja moottorit. Taka-aksila 8.50-12 renkailla, h. 56 000 €/tarjous Perälä 0440 337 529 ASKOLA Monninkylä 6,8 ha puusto 478 m3, 14 000 €/tarjous Tetri 040 771 9923 Katso esitteet www.metsatilat.fi Edulliset ja nopeat varaosatoimitukset SOITA 0424 720 300 Varaosapäivystys 24h pmj@kjellman.. 0500 660106. P. 0400 646 200, 0500 659 678. Kysy JJeeaannttiill EVR 120 Farm esitt. eld Leyland David Brown varaosia. 08 270 7200, 02 762 6200 Navetoiden LVI-suunnittelu ja urakointi läpi Suomen. Tutustu rahanarvoisiin etuihin ja ota ne itsellesi. 500€. teuraaksi koko Suomen alueella. 050 5567388 Ostetaan leikkuupuimureita! Mallit M.Ferguson, Claas, Deutz Fahr, J.Deere, Volvo, Sampo. Ostetaan päivän hintaan nauta, lampaat, hevoset jne. BELLUS-LIUKUOVILAITTEET sarana-kippi-palo-ovet SUOMI-laatua. P. Toimiva malli. 2 490,Soita Askolle 0400 827 517 tai Vesalle 050 570 7343. Pyöräkuorm. Haluan myydä viljanviljelijöille laadukkaat konekalustoni. 050 5282033 Turvallisuutta metsästykseen. 300€. 9 m työleveydellä Farmtech Condor veitsimultaimet • Leikkaava pystyjakaja kivitaskulla • Tukkeutumaton rakenne • Tarve 2x2-toim. 0440 809 372 Alipainekompressorien lamellien valmistus ja myynti. P. 040 829 6919 Purkukuntoinen rintamamiestalo Liedossa omassa rauhassa. Renkaat 14.9-26 2kpl vanteineen, h. Honkajoki P. p.0414879489 KONEHUOLTO YLILUOMA OY NH ja Case alkuperäisosat ja öljyt heti varastosta. bellusoy.com P. Norjan harmaan pentuja KVA vanhem. 050 463 9460 SIEMENET JUNTTILASTA! SYYSRYPSI LEGATO SYYSRAPSI LG ARCHITECT SYYSHYBRIDIRUIS KWS JETHRO MYÖS LUOMUTILOILLE KAIKKI! JUNTTILAN TILA, SASTAMALA P. Peta-Metalli Oy P. P. WWW.ILARITOOLS.FI WWW.ANONASE.COM Aseet, Erätarvikkeet, Kamerat Kiväärin nallit, Ultracom UnA ja TSS Latausvermeet 0400-384118 08-821337 Metsäraiviot pelloksi jyrsinmenetelmällä! P. Tutustu meihin osoitteessa www.wiklikiinteistot.. Vuokrataan/ostetaan sikala tai siipikarjakasvattamo, Tiedustelut, Hannu Ala-Haavisto p. 044 786 3774 www.tammisto.fi KAIVINKONEEN kanto / kiviharoja, salaojakaapeliojaja kuokkakauhoja ym. 35 900,00 JJeeaannttiill EVR 13-10 -14 25 900,00 HHiillllssppiiddaarree HS 11-2000 7 900,00 AAggrriim maatt TBM 576 lietesek. Ostajana Suomalainen yritys, jolla AAA luottoluokitus Oy KrsTrans, 64300 Lapväärtti Puh. MT Hevoset MT Ravinetin jutut, MT.FI:n hevosuutiset ja MT Hevoset -ohjelma ovat vapaasti luettavissasi ja katsottavissasi. 045–8865 152 KIILAHIHNAT VARIAATTORIHIHNAT LATTAHIHNAT LEIKKUUPUIMUREIHIN EDULLISESTI www.halikonkumipalvelu.fi 02 721 6666 Salaistentie 652, Salo 02 637 6445 Eteläväylä 34, Pori Moottori Perkins 4-syl puimurista, h. Puusto 2165 m3. otot iltaisin puh. Yht. 35000€ Mahd. 044 0391639. www.tlatvala.. P. MT.FI-sivuston käyttöoikeus Pääset lukemaan rajoituksetta kaikkia sisältöjä, myös vain tilaajille tarkoitettuja juttuja. Euro-Teli Oy, Helsinki P. 045 157 4599 Nyt parhaaseen markkinahintaan romut pois! Autoromut, peltiromut, maatalousromut ym. ostaa peltoa/metsää. Viestimme niistä sähköpostitse ja tekstiviestitse. p. Kunnostettuja latureita ja startteja. alustaapu.. P. 040 4177 292, 0400 777 192 Käytettyjä työmaakoppeja Lahdessa, Urjalassa Parkanossa ja Hämeenlinnassa. 040 3753423 SWIMER POLTTOAINESÄILIÖITÄ HETI TOIMITUKSEEN Hinnat alk. www.auraosa.. www.chm.. Jaakko kuivuri Kartano matala ja leveä malli. 040 8481850 MYYNTI: Lauri 045 3232 177 Jyrki 040 5560 268 Tarjoushinta! DH 150 Hydraulinen murskainpää • HARDOX terästä, 4x19 mm murskainketjut • Myös muita malleja kysy tarjous! 6.250 ,alv + rahti Huipputehokas! DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. 0400 759422 Puimuri MF 240, puintikuntoinen. MB 200 auto, vm -95. Pyydä tarjous. Myydään 3,5 ha kiinteistö rakennuksineen Vantaalla lentokentän läheisyydessä. Tarjoukset 19.8.2022 mennessä puh. 1673h. Ostetaan traktorit, kaivinkoneet, kuormaajat yms. Tarjoa rohkeasti! P. Säilioitä 1500 9500 litraa Meriniitynkatu 11, 24100 SALO Ruopankatu 8, 20360 TURKU Avoinna arkisin klo 8–17, lauantaisin klo 9–14 VERKKOKAUPPA.TURUNKONEKESKUS.FI (sis.alv.24%) Maatalouskoneet, kuolinja konkurssipesät. 1700 kuutiota. Myös kuolinpesät. Alueelta P-Karjala, E-Savo, EKarjala. 900€, sis irrotus ja kuljetus. Puusto 783 m3. 8–17.00 Isojoen Konehalli Oy Keskustie 26, 61850 KAUHAJOKI OSTAMME traktorisi tai koko konekantasi! Meiltä traktorin Meiltä traktorin purkuosat yleisimpiin purkuosat yleisimpiin traktorimalleihin traktorimalleihin Lautasniittokone. Vm -01, 6 riv., riviväli 50cm. hydr.lähtöä • Työleveydet: 7,5m, 9m ja 10,5m • 100% sinkitty rakenne • Vannasväli 25 cm Helppo asennus kaikkiin vaunumerkkeihin! Voimassa vain rajoitetun ajan! Lauri 045 323 2177, lauri.yla-ajos@agrok. 0400 631741 SARVITRAKTORI suurikokoinen ja vanha p. arto.lehtiniemi@auraosa.. tarvikkeet ja työkalut kätevästi verkkokaupasta. P. YM. 050 3029418. P. 010 583 1880 myynti@konttitukku.. 02 48 41 007 www.koskenautokeskus.fi myynti@koskenautokeskus.fi RÄÄTÄLÖIDYT NURMISEOKSET LAMMASNURMI LYPSYLAIDUN® PIHVILAIDUN® MYÖS LUOMUNA www.naturcom.. Nuf. Tiedustelut puh. Maaseudun Tulevaisuuden kestotilaajana saat enemmän kuin lehden. 045 651 7006 *Puh.hinta lankapuhelimesta ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min. 019 419 428 Kuljetukset halki Suomen ja ympäri Eurooppaa Kuljetus kuin kuljetus, yrityksille ja yksityisille Kysy hinta meiltä: tel. Vannesahanterät, hitsauspuikot ja -langat ym. Raitoon paikallistien varressa. Seinäkalenteri Kestotilaajana sinulle postitetaan joulukuussa seuraavan vuoden MT-seinäkalenteri. yms. 0505150976 Metalliromut kaakkoon! Noudetaan. Myös hydr.letkut mittojen mukaan. maatalouskoneet. P. Maaseudun Tulevaisuus 22 perjantaina 5. , puh. lmivaneri teli, isoilla venäläisillä renkailla, melko uusi. 430 000 €/tarjous TUUSNIEMI 13,319 ha metsää Saahkarintien varressa. 8 900,00 Hinnat alv 0% LANNAN RAVINTEET TALTEEN JEANTIL EVR kuivalantavaunut EPAN-5 tarkkuuslevittimellä VAUNUJA HETI TOIMITUKSEEN Jämtlanninpystykorvan narttupentuja 050 3005869 Kasvihuoneen kaaret 8x30 ja 10x35m huoneisiin. 040-5067066 Massey Fergusson 185 harrastetraktoriksi. loma-asunnon rantarakennuspaikka, rakennusoikeus 250 k-m2, taimikkoa, 50 000 €/tarjous HOLLOLA 1,588 ha metsäinen rak.paikka Hollolan ja Kärkölän rajalla, sähköliittymä on, rajalla pieni joki, 28 000 €/tarjous PADASJOKI Syrjäntaka 12,525 ha metsää ja neljä omarantaista lomaasunnon rakennuspaikkaa. 0400 713905 Tappeja ja holkkeja kaivink. P. Kysy JJeeaannttiill EVR 15-12 EPAN5 esitt. p.0400-869 155 Ostetaan M-F, Sampo, Claas, John-Deere, Volvo, Deutz-Fahr, N-H leikkuupuimurit, Claas, Welger, Krone paalaimet, Zetor, Belarus, Valmet traktorit, myös muut merkit, Kverneland aurat ym. , 0400 840 602 19.900 ,(alv 0%) + rahti Esim. P. Uutiset tuoreena joka päivä. Lavetti Virossa valmistettu 8,30m, pitkä teli, isoilla venäläisillä renkailla. OTA YHTEYTTÄ! p.0201 323 215* hannu.luhtala@ikh.fi Purkamo ark. Saat mahtavan paketin mediaa ja palveluja eri muodoissa. 0400 781762. Viljakärry 16 ton . kauhoja sekä laikkumätästimiä. • Jyrki 040 5560 268 www.agrok. Turku 35km, Salo 30km Hp. Hinta varustelun mukaan 5000€ +alv. Elevaattori 35 ton. 0400 433231 Kestotilaajana hyödyt eniten! Tilaa lukuoikeus näköislehteen MT.FI/nakoislehti. Puh. Luovutus heti. MT Sää Pääset hyödyntämään MT Sää -palvelussa myös vain tilaajille tarkoitettuja osioita. Pintakarkaistua pyöröterästä myös kromattuna. Laukkanen Oy 02 4875965 0500 226028. 040 952 3892 Zetor ja Ursus traktoreita ostetaan! Huonokuntoiset käyvät myös. 0400518349 Koulutus ja työ Palveluja tarjotaan Vuokrataan Halutaan vuokrata Työkoneita Kiinteistöt ja tontit Maataloustarvikkeita Maatalouskoneita Maaja metsätaloustuotteita Koiria Rakennustarvikkeita Muut tuotteet Varaosia ja tarvikkeita Eläimiä Kestotilaajana saat aina enemmän! Lehti edullisemmin Saat kestotilauksen aina edullisemmin kuin vastaavan pituisen määräaikaisen tilauksen. elokuuta 2022 Sao Miguelin Fila rekisteröityjä pentuja, vanhemmat nähtävissä ja työkoirina emolehmätilalla. P. 30 30 30 30 VUOTTA No rd Mills MYLLYT · KULJETTIMET LIETSOT · KYLVÖLAITTEET www.nordmills.fi · Puh 06 488 7029 TUNNETTUA LAATUA TILALLESI TUNNETTUA LAATUA TILALLESI KATTOJA SEINÄPELLIT SEKÄ ALUMIINIPROFIILIT VOLTIN PELTIKESKUS OY 020 7189 790 020 7189 795 VOLTTI RIIHIMÄKI www.voltinpeltikeskus.fi l nyt myös lukkosaumakatot l nopeat toimitukset Etelä-Suomen metsätilat LKV Kansankatu 8, 15870 Hollola SYSMÄ Liikola 24,54 ha puusto 5193 m3, 270 000 €/tarjous tarjoa viimeistään 10.8. 0400 246158 Kuortane Muoviset marjaja vihanneslaatikot! ZYMOTEC OY P. Deutz Fahr puimuri 3370, vm -98. Hyvä kunto. 2600h. Muuta maalle! Joenvarrenseurahuone.fi Oikotie-kohde 529 860 KAIVINKONEKÄYTTÖINEN SALAOJITIN JA 7 KUUTION SALAOJANSORASTUSVAUNU P. Lantavaunuihin Paalisilppureihin Noukinvaunuihin Silppurivaunuihin POHJAKULJETIN REMONTIT JF-puimuriosia. 100 km säteeltä Seinäjoelta. MT.FI OSALLISTUT TRAKTORIN ARVONTAAN! Puimureita Myydään Koneita Ostetaan Lähdin viljan viljelystä eläkkeelle. 050 5646325 00442244 772200 660000 SOITA JA KYSY LISÄÄ VAIHTOKONEET JJeeaannttiill EVR 18-14 Evo3 esitt. 4 190,00 JJeeaannttiill GT12300 lietevaunu 42 900,00 JJoosskkiinn 7740 kiekkomultain 8 950,00 PPoottiillaa kultivaattorimultain 8 900,00 LLiivvaakkkkaa multian LHDD 9 -17 13 900,00 DDuuppoorrtt DW 804 kiekkom. www.konehuoltolaukkanen.. 0500 269 944 JALASJÄRVI MT.FI/metsapalvelu MT.FI:hin QR-koodin kautta Markkinapaikka Toistolla tehoa Tilaa uutiskirje MT.FI/uutiskirjeet MT Ruoka maistuvaa maalta MT.FI/ruoka JUURIKASNOSTOKONE Holmer Terra-Dos T2. 050 306 6896 vähintään 2000m2 n. Lisätietoja MT.FI/arvonta Viestimme eduistasi säännöllisesti Kestotilaajana olet oikeutettu lukuisiin etuihin. Wikli Group Oy tarjoaa täyden palvelun vaativien maatilakohteiden välitykseen. Massey Fergusson 5470 Dyna 4, aj. 040-5220 512 Lauttakylänkatu 15, 32700 Huittinen Forssa-Koijärvi hyvä metsätila 9,8 ha, puusto n. SYSMÄ Liikola noin 4,6 ha Iso Kivijärven rantaa, kaavan muk. Hirvitorni Yläneentie 183 Hinnerjoki p. 06 5256301. 044-5631780 MAATALOUSRENKAAT.FI P. Talon kultapala Ford 4600, vm -83, aj. Automaattinen osallistuminen vuosiarvontaan Vuoden 2022 arvonnassa palkintona on Solis 20 -traktori (arvo 13 580 €). 040 416 9313 Allis Chalmers traktori ja John Deere hytitön P. Lue miten haluat Maaseudun Tulevaisuuden ja sen liitteiden näköislehdet ovat luettavissasi kaikilla päätelaitteilla, myös mobiilisovelluksella. Säiliöitä myös verkkokaupassa. Hinta 30 000€
Tervetuloa nautiskelemaan luonnon rauhasta ja herkuista kansallispuiston portilla! info@tormala.fi, puh. Kohdenumerot 3602391, 3602397. 0500 209 630 myynti@tunturikeimio.fi www.tunturikeimio.fi ARCTIC SKY LAPLAND Kanoottiretkiä, villiyrttikursseja, joogaa, luontoaktiviteetteja sekä majoitusta luonnon keskellä pienryhmille ja yksityisesti. Työntekijässä arvostamme reipasta asennetta uuden oppimiseen, ahkeruutta, oma-aloitteisuutta, huolellista ja luotettavaa työskentelytapaa sekä joustamista työajoissa sesonkien mukaan. Tervetuloa Etelä-Suomen nurmipäiville! ti 9.8. Haemme yhtä työntekijää vakituiseen työsuhteeseen ja lisäksi on tarjolla osa-aikaista työtä sesonkien mukaan useammalle. www.harriniva.fi Törmälän lomaja kurssikeskus Viihtyisät puitteet juhlille, työhyvinvointipäiville, kokouksille ja tapaamisille. @MaasTul maaseuduntulevaisuus MaaseudunTulevaisuus Maaseudun Tulevaisuus MT.FI. Nurmipäivät toteuttaa ProAgria Etelä-Suomen Elinvoimainen maatilatalous ELINA II-hankkeet yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. MT.FI MT.FI/METSAPALVELU Tarkista puun tai vaikka koko metsän hintatiedot MT Metsäpalvelusta. Kysy tästä tarkemmin lisää, miten meidän aikataulut kohtaisivat juuri sinun kanssasi parhaiten! Voit työskennellä meillä myös yrittäjänä laskutuksella. Ruovesi: Mty Moisio, Auvisentie 15, Ruovesi Alustava ohjelma: 10.00 Aloituspuheenvuoro 10.30 Säilörehun korjuunäytös Puheenvuoroja Syötävän hyvästä säilörehusta 12.30 Säilörehun korjuunäytös 14.00 Tilaisuus päättyy Lisätiedot: proagria.fi/tapahtumat Tilaisuus on maksuton. Haemme nyt Itä-Suomen alueelle Asiakkuuspäällikköä Lue lisää osoitteessa www.yara.com/careers, jonne voit jättää hakemuksesti ja CV:si palkkatoiveineen 15.8.2022 mennessä. 0400 777 192 tai Teemu Junttila p. TYÖTYÖNÄYTÖS NÄYTÖS KESKIVIIKKO 10.8 NAKKILA KONEELLISEN METSÄNUUDISTAMISEN www.risutec.fi · risutec@risutec.fi · +358 50 338 9160 N N AA KK KK II LL Tarkempi ajo-ohjeistus Järvikyläntie, Ulvilan kautta AA Haetaan yrittäjähenkistä maataloustyöntekijää, jolta sujuu kone ja navettatyöt. Kohdenumero 3602309. Lisäksi työnkuvaan kuuluu säkkien ajoa trukilla varastoon sekä lastausta. Minkälaista säilörehua sinä tarvitset tuotostavoitteesi saavuttamiseen. Lisäksi Yara Smart Farming –ratkaisut kokoavat täsmäviljelyteknologiat ja muut digitaaliset palvelut yhdeksi tarjoamaksi. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa osallistumme globaalien haasteiden kuten ruoan ja luonnonvarojen riittävyyden sekä ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen. Pääasiallisia työtehtäviä ovat siementen kunnostus-, pakkaussekä puhdistustyöt nykyaikaisilla menetelmillä. SIEMENPAKKAAMOTYÖNTEKIJÖITÄ! Junttilan Tila Oy hakee nyt Etelä-Suomen nurmipäivät SYÖTÄVÄN HYVÄ SÄILÖREHU Minkälaista säilörehua eläimesi tarvitsevat. Nappaa puhelin, tietokone tai kirjekyyhky käteen ja ole yhteydessä! Vinkkaa toki tutuille jos tiedät kiinnostuneen hyvän tekijän! Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi palkkatoiveineen viimeistään 19.8.2022 otsikolla "Työpaikkahakemus" sähköpostilla info@junttilantila.. 020 792 8080 HAUKKAMAA ADVENTURES – Opastetut luontoretket – Melontaretket, välinevuokraus – Kalastusohjelmapalvelut – Metsämieli -retket – Myös Seitsemisen alueella www.haukkamaa-adventures.fi haukkamaa@gmail.com P.+358 44 5108765/ Petri KOLIN KEIDAS Metsäjoogaa tiistaisin Äänimaljarentoutusta torstaisin Villiyrttikävelyt lauantaisin (21.6.9.8.) Ylä-Kolintie 12b, Koli P. Tavataan joka päivä. Kohdenumerot 3602347, 3602359, 3602374. tai soita meille Taisto Junttila p. Toimintamme perustuu viljelijäkeskeisiin ratkaisuihin, joissa YaraMila-, YaraBela-, YaraVita-, YaraSunaja YaraLiva-tuotteiden ohella viljelijälle tarjotaan tutkimukseen perustuvat suositukset ja osaaminen. Tutustu aktiviteettitarjontaan sivuiltamme! www.varjola.com Vilppulantie 51, Laukaa puh. Pakkaamme ja myymme serti?oituja siemeniä maatiloille ympäri Suomen. Me Yarassa tuotamme ratkaisuja kestävään maatalouteen ja ympäristönsuojeluun. 0400 536570 leena.perttula@gmail.com ULOSOTTOLAITOS Myydään ulosottokaaren 5 luvun 76 §:n mukaisella vapaalla myynnillä ulosmitattu Iisalmessa sijaitseva kiinteistö 140-424-9-66 rakennuksineen. Peltotyöt ovat myös mahdollisia nykyaikaisella kalustolla. p. Nokoisten kartano P. Heikki Tossavainen, Kihlakunnanvouti Tapahtumat Kaivinkoneenkuljettajalle töitä Porissa 0405406214 www.iskuri.net Aikuisten deitti AIKUISTEN KOHTAUSPAIKKA 0700 11 111 2 € / alkava min +pvm STl Oy, PL 211 Hki 53 Mitäpä jos myisin. Opastetut retket, välinevuokraus Tammelan järviylängöllä. Varjolasta löydät aktiviteetit, saunat, ravintolan ja majoituksen samasta paikasta. lypsykarja00@gmail.com HÄME Osaajia maaseudulle Töitä Suomesta Oy auttaa maaseudun yrityksiä löytämään ja sitouttamaan osaavia ammattilaisia Haluatko työpaikkailmoituksesi tähän. Yara Sales & Marketing Suomi vastaa lannoitteiden myynnistä ja markkinoinnista ja se kuuluu Yaran Nordic -yksikköön muiden Pohjoismaiden ja Baltian alueen kanssa. Tarkemmat tiedot ja tarjoukset internetissä osoitteessa www.huutokaupat.com. Heikki Tossavainen, Kihlakunnanvouti Huutokaupat Muut ULOSOTTOLAITOS Myydään ulosottokaaren 5 luvun 76 §:n mukaisella vapaalla myynnillä, vaihtoehtoisella tarjousmenettelyllä, ulosmitattu Iisalmessa sijaitseva kiinteistö 140-424-9-60 rakennuksineen. Työt voi alkaa heti. Tarkemmat tiedot ja tarjoukset internetissä osoitteessa www.huutokaupat.com, kohde no 3575308. Jerisjärventie 320 99300 MUONIO puh. Maaseudun Tulevaisuus 23 perjantaina 5. Heikki Tossavainen, Kihlakunnanvouti Työpaikat ja virat mainos mainos Rovaniemi Oulu Kajaani Vaasa Jyväskylä Kuopio Joensuu Mikkeli Lahti Tampere Turku Helsinki Kouvola Imatra Seinäjoki Pori mainos Tunturihotelli Vuontispirtti Erämaamainen ympäristö ihan Pallastuntureiden kupeessa! Poikkea Vuontispirttiin! 016537356 / 0400 380093 tunturihotelli@vuontispirtti.fi www.vuontispirtti.fi Koe Lapin erämaaluonto! TUNTURIKEIMIÖ Jerisjärvellä, Muoniossa on juuri sinun matkakohteesi. Tarkemmat tiedot ja tarjoukset internetissä osoitteessa www.huutokaupat.com. 040 558 2439 www.tormala.fi VARJOLA Maaseudun rauhassa, Kuusaan kosken kupeessa. elokuuta 2022 Junttilan ila Tutustu myös somessa @junttilantila Junttilan Tila on Sastamalassa sijaitseva perheyritys sekä yksi Peltosiemenen maatilapakkaamoista. Asunto löytyy, työkieli suomi. Nopea ja helppo tapa jättää ilmoituksia 24 h/vrk MT.FI/ilmoitus Löydät MT:n myös verkosta. 040 4177 292 Käymme hakemuksia läpi jo hakuaikana ja sopivan henkilön tai henkilöiden osuessa kohdalle voi palkkaus tapahtua nopeastikin.Työt alkavat joustavasti sopimuksen mukaan. Tutustu lisää: kolinkeidas.com Hyvinvointihotelli FORSSAN LUPPO – majoitus aamiaisella, sauna – oppaan palvelut – hyvinvointipalvelut Kysy lisää ja varaa: Tarja: 050 4619629 Minna: 0500 878365 www.hotelliluppo.fi ERÄRENKI Jouni Palén Melontaja luontopalvelijasi Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistoissa. Maatalousalan koulutus tai kokemus katsotaan eduksi, mutta ei kuitenkaan ole täysin välttämätöntä mikäli olet innostunut oppimaan uutta! Oletko sinä etsimämme motivoitunut tekijä, jolla on kiinnostus kehittyä siemenpakkaamon monipuoliseksi osaajaksi. Perehdytämme sinut toki työtehtäviin huolellisesti. Pertti Rönkkö, Kihlakunnanvouti Kasvinviljelytilalle Perniöön tarvitaan heti ammattitaitoinen maataloustyöntekijä. Ruijankeino 2, 99830 Saariselkä P./WhatsApp +358401559700 @arcticskylapland arcticskylapland.com Arctic Sauna World ja Hotel Jeris Tunnelmallinen saunaelämys Ravintola ja majoitus Avoinna 24.6.–25.9. Tarkemmat tiedot ja tarjoukset internetissä osoitteessa www.huutokaupat.com. Yara on Suomessa markkinajohtaja ammattikäyttöön tarkoitetuissa lannoitteissa. Muutokset ohjelmassa mahdollisia. Hyvä asunto. 040 8650 466. Siemenpakkaamotoimintaa olemme harjoittaneet jo 1970-luvulta lähtien. Vieraile osoitteessa www.toitasuomesta.fi/palvelut/tyopaikkailmoittaminen lisätiedot https://jobs.toitasuomesta.fi/ Metsänhoitoyhdistysten Palvelut Oy etsii JÄRJESTELMÄASIANTUNTIJAA NAINEN etsii mies seuraa! Soita 0700-399161 (2€/min) Heliad Oy, PL 396 00121 HKI Henkilökohtaiset ULOSOTTOLAITOS Myydään ulosottokaaren 5 luvun 76 §:n mukaisella vapaalla myynnillä ulosmitattu kiinteistö (402-412-21-150) sillä sijaitsevine rakennuksineen Lapinlahdella. Torassiepin porotila Porotilavierailu ke, pe 11.00 Ajalla 24.6.–25.9. 050 5454722 erarenki@gmail.com www.erarenki.fi Torronsuo Helvetinjärvi Liesjärvi Etelä-Konnevesi Urho Kekkosen kansallispuisto Koli Pallas-Yllästunturi Pallas-Yllästunturi Etelä-Konnevesi Pallas-Yllästunturi Etelä-Konnevesi Pallas-Yllästunturi Helvetinjärvi Urho Kekkosen kansallispuisto Torronsuo Koli Liesjärvi KANSALLISPUISTOJEN AKTIVITEETIT 6 5 4 2 7 3 1 1 1 2 1 4 4 5 6 7 3 mainos ULOSOTTOLAITOS Myydään ulosottokaaren 5 luvun 76 §:n mukaisella vapaalla myynnillä vaihtoehtoisella tarjousmenettelyllä, ulosmitatut Iisalmessa sijaitsevat kiinteistöt 140-424-9-23 ja 140-424-9-67 rakennuksineen
Nyt ruuna on oikein hyvän tuntuinen, ja se on tosi paineissaan. HEVOSET Maaseudun Tulevaisuus 24 perjantaina 5. Fyysisesti raskas työ on myös sellaista, mitä monien paikat eivät kestä. ”Jokimaalla oli kuitenkin käynnistymässä ratavaloremontti, eivätkä he pystyneetkään lupaamaan tarvitsemaamme keskikenttään näyttelyn käyttöön”, näyttelyn johtaja Heidi Kärki kertoo. ”Ponivarsojen määrä on pudonnut viime vuosina jonkin verran. ”Lenkkeilen ja venyttelen päivittäin ja kerran kuussa käyn sekä hierojalla että osteopaatilla. Niitä on Heidi Kärjen mukaan noin 90 eli lähes 40 prosenttia kaikista näyttelyn osallistujista. Yhteistyötä on osattava tehdä sekä eläinlääkäreiden että omistajien kanssa. Jahdissa ovat kuntonsa kuningatarkisan kynnyksellä löytänyt Piskon Pouta ja yli puolet uransa kisoistaan nimiinsä vienyt mutta Jämsässä tahmeasti esiintynyt Lumi-Oosa. Ruunaruhtinaaksi aateloidaan matkat pienimmällä kokonaisajalla klaarannut hevonen. O 7 IKEIN O 7 IKEIN Yhteistyössä: Ravilauantai joka lauantai suorana MT26 -kanavalla. Suomen Kengityssepät ry:ssä on reilut 200 jäsentä. Kansallinen Poninäyttely järjestetään Savijärvellä ensimmäistä kertaa. Toisin oli hänen alkuperäisessä ammatissaan leipuri-kondiittorina, kun työpäivä alkoi aamukahdelta. Koska perjantain 1 600 metrin tapahtumat eivät ole tätä kirjoitettaessa tiedossa, Stallone saa Toto75-systeemiin suojaa. klo 13.00 alkaen Menossa mukana asiantunteva ravistudio. ”Työ ei todellakaan ole sitä, että vain lyödään kengät kavioihin.” Täysaikaisena kengitysseppänä Pylväläinen viihtyy, kun saa tehdä työt päivällä ja nukkua yönsä hyvin. Tänä vuonna tuomarivieraita on Ruotsista, Hollannista ja Britanniasta, ja he tuomitsevat yhteensä neljän rodun näyttelyt. Keski-Suomen Jämsässä asuva kengitysseppä Olli Hauru yhtyy näkemykseen, että kengityssepistä on pulaa monin paikoin Suomessa. Kengittäjäksi voi ryhtyä kuka vain vaikka ilman koulutusta tai käydä lyhyehkön, peruskengittämiseen keskittyneen koulutuksen. Hän asuu Uudellamaalla, jossa ei ole pulaa kengityssepistä. En tiedä vaikuttavatko koronan takia väliin jääneet vuodet ihmisten innostukseen, mutta varmaan ainakin polttoaineen hinta näkyy ilmoittautuneiden määrässä”, Heidi Kärki olettaa. ”Pula johtuu varmaankin siitä, että tekijät käyvät vanhemmiksi. ”Tuntuu, että täällä uusilla sepillä menee parikin vuotta, ennen kuin saa asiakaskunnan täyteen”, hän kertoo huomanneensa. Pylväläinen huolehtii kehostaan säntillisen suunnitelmallisesti, jotta jaksaa tehdä työtään. Kengitysseppä sen sijaan on vuosia kestävän ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittanut ammattilainen. Kokoaikaisia ammattiseppiä on Suomessa kohtalaisen vähän.” Alan tuoreelle tulokkaalle työ on Pylväläisen havaintojen mukaan vielä rasittavampaa kuin konkarisepille. Seitsemän eri rotuyhdistyksen muodostaman PONY-työryhmän järjestämään näyttelyyn on ilmoittautunut yli 230 ponia. Aikaisemmin näyttely on järjestetty Ypäjällä ja sitä ennen Vermon raviradalla. Mittelössä ravataan ensimmäisenä iltana 1 600 metrin ja lauantaina Toto75-kierroksen päätöskohteena 2 600 metrin osakisa. Alun perin näyttely piti tänä vuonna järjestää Lahdessa Jokimaan raviradalla. Näyttelyyn odotetaan ponien taustajoukkojen lisäksi satoja katsojia molempina päivinä. Viimeksi mainittu laukkasi Forssassa lähtöön, mutta Oulussa Kitzune G.G. Hevosta piti hoitaa viime startin jälkeen. ”Alkuun emme osanneet ollenkaan ajatella Savijärveä, mutta kun joku sitä ehdotti, heti useammalla työryhmän jäsenellä syttyi päässä lamppu, että tietysti sinne”, Heidi Kärki kertoo. elokuuta 2022 Tuottaja: Antti Savolainen, antti.savolainen@mt.fi • Ruunaruhtinas kisan huipennus • Lauri Kokon Helätin Ajo • Ylivieskan Kaupungin Malja-Ajo • Lämminveritammojen tuima taisto Tule MT26 -kanavalle la 6.6. Sykähdyttävän paluun tehnyt Atupem arvottiin Next Directionin ulkopuolelle, ja tämä saattaa olla voiton kannalta ratkaiseva tekijä. Arkistossa on kiinnostavia vanhoja jaksoja sekä ravivisa Kari Lähdekorven vetämänä. Kansallinen poninäyttely valtaa Savijärven VILLE TOIVONEN ”Ponivarsojen määrä on pudonnut viime vuosina jonkin verran.” HEIDI KÄRKI Stallonen ruhtinas kausi jatkuu Perjantaina alkaa Ylivieskassa taistelu ruunaruhtinaan tittelistä. Ammattitutkinnon suorittaneen on mahdollista hakea eurooppalainen CE-F -sertifiointi kengityssepän nimikkeen perään. MT Hevoset ohjelma vierailee joka toinen sunnuntai eri puolilla maata talleilla ja raveissa. Vihjeen varmat ovat keskipitkällä matkalla passelin porukan kohtaava pieni sisupussi Nyland ja johtopaikalle janoava Kajaanin kanuunatamma Kitzune G.G. Malja-ajossa tanner tömisee, kun viimevuotista voittoaan lähtee puolustamaan Next Direction. Hän kertoi aiemminkin ajatelleensa, että näyttelyn voisi järjestää Savijärvellä.” Näyttelyn järjestämispaikan vaihtumiseen liittyi myös onnekkaita sattumia. Tällä hetkellä seppiä tarvittaisiin lisää etenkin pohjoisimmissa osissa Suomea ja Vaasan seudulla sekä joissain itäosissa maata”, kertoo Suomen Kengityssepät ry:n puheenjohtaja Hannele Pylväläinen. Joku oli kai epäillyt, miten Savijärvellä mahtuu parkkeeraamaan, mutta hyvin mahtuu”, Heidi Kärki painottaa. Hän on työskennellyt päätoimisena kengitysseppänä vuodesta 2020. Uusi jakso ja vanhat jaksot löytyvät osoitteesta mt.fi/hevoset.. Uusi lähetys julkaistaan myös MT:n etusivulla. ”Savijärven Camilla Simonsen toivottikin meidät heti tervetulleiksi. Juontajina ovat Juha Jokinen ja Lauri Hyvönen. MT26 -kanava näkyy antennitalouksissa. Sosiaaliset taidot ja ajanhallinta korostuvat tänä päivänä. Ossi Nurmosen luotsaama Stallone lähtee viikonloppuun puolustavana ruunaruhtinaana. Ohjelmassa mukana muun muassa: Ravijuhlat jatkuu Ylivieskassa ruunakunkkareiden merkeissä! Jo 2000-luvun loppupuolella oli nähtävissä, että kengitysseppiä siirtyy eläkkeelle nopeammin kuin uusia tulee tilalle. KATI SUSI KIMMO HAIMI Kengityssepän työ on vaativa käsityöammatti. (7, 8) Lähtö 5: 4, 7, 10 (9, 6) Lähtö 6: 2, 8, 5, 3, 4, 6 (1, 11) Lähtö 7: 8, 5, 6, 7 (4, 3) 1 296 riviä x 0,05 euroa = 64,80 euroa ANTTI PYLKKÄNEN RAVIT Hevosohjelmaa sunnuntaisin MT:n nettisivuilta löytyy myös hevos ohjelmia. Myös avauskohteen huippukuntoista Special Majoria voi sovitella varmaksi, joskin takarivi tuo tuliselle avaajalle mutkia mukanaan. Stallone tuntuu paremmalta kuin koskaan kotona minun mielestäni”, hän hehkuttaa. Kengitysseppäpula ei hellitä kuin Etelä-Suomessa Yli vuosikymmenen jatkunut pula kengityssepistä jatkuu suuressa osassa maata. Savijärven kartanolla järjestettiin viime viikonloppuna suuret valjakkoajokisat, joiden tilapäisrakentamista päästään hyödyntämään myös poninäyttelyssä. Tilanne ilmeni poninäyttelyn järjestäjille vasta keväällä, ja uusi paikka jouduttiin etsimään pikavauhdilla. Hän toteaa, että henkistä painetta sepälle kertyy sitä mukaa, mitä hinnakkaampia hevosia kengittää. Menee aikansa, ennen kuin tuore seppä uskaltaa sanoa, että tällaista en tee.” Lähes kaksi vuosikymmentä kengittäneen Pylväläisen asiakkaina on kaikentyyppisiä hevosia. esitti tyylikkään keulasoolon. Näyttelyyn osallistuvista poniroduista määrällisesti ylivoimaisesti suurin on kooltaan pienin eli shetlanninponit. ”Meillä on käytössä esimerkiksi valtavat peltoparkkipaikat. ”Kun lähtee hommaan mukaan, niin valitettavasti ne huonosti käyttäytyvät hevoset ja asiakkaat tulevat uran alkuun. Pylväläisen mukaan hevosten omistajat ovat nykyään yhä enemmän tietoisia siitä, mikä on kengittäjän ja kengityssepän ero. Ponien määrä on selvästi pienempi kuin näyttelyn parhaina vuosina. ”Fyysisesti raskas työ on myös sellaista, mitä monien paikat eivät kestä.” OLLI HAURU ”Työ ei todellakaan ole sitä, että vain lyödään kengät kavioihin.” HANNELE PYLVÄLÄINEN Kahtena viime vuonna koronatilanteen takia väliin jäänyt Kansallinen Poninäyttely järjestetään viikonloppuna Savijärven kartanon alueella Sipoossa. Hannele Pylväläinen toteaa, että sepän työn fyysisyys ja rasittavuus ovat yleisimpiä syitä kengittää osa-aikaisesti. Lauri Kokon Helätinajossa ponnistelevat paalulta pakoon Viksun Lilja, Sirpsakka ja Viestinviejä. Kuvassa hän kengittää islanninhevosta Fridur-tallilla Porvoossa. Huippumenijä on huilannut Lahden Suur-Hollola-ajon jälkeen kuukauden, ja perjantainen avausmatka paljastaa päivän vireen. Jos kaikki menee ruunalla ensimmäisenä kilpailuiltana nuottien mukaan, Stallone kelpaa vallan mainiosti varmaksikin. TOTO75-VIHJEET Lähtö 1: 11, 6, 1 (7, 10) Lähtö 2: 9 Nyland (1, 3) Lähtö 3: 6, 1, 9, 15, 11, 4 (10, 14) Lähtö 4: 6 Kitzune G.G. Hannele Pylväläisen paja-autosta löytyy välineet monenlaiseen kengän työstämiseen. ”Moni jää alalle osa-aikaiseksi, kun parin vuoden kuluttua huomaa, että seppänä on helpompi työskennellä osa-aikaisena. ”Tasaisesti joka vuosi seppäpulasta on puhetta. Etenkin osissa pohjoista ja itäistä Suomea pula kokeneista kengityssepistä jatkuu edelleen. Nurmosen mukaan se on rautaa ”Stallonelle kuuluu hyvää. Liike on lääke, koska kengityssepän työ on staattista.” Suomen Kengityssepät ry:n puheenjohtaja Hannele Pylväläinen on kengittänyt hevosia lähes parikymmentä vuotta. Kansallisessa Poninäyttelyssä on perinteisesti myös kansainvälisiä tuomarivieraita. Kansallinen Poninäyttely on järjestetty 1990-luvulta alkaen. Tiedän tapauksia, että on tehty kengityssepän töitä muutaman vuoden ja sitten jouduttu lopettamaan.” Hannele Pylväläinen valmistui sertifioiduksi CE-F -kengityssepäksi vuonna 2015 ja työskentelee päätoimisesti alalla
Lehti ei ole korvaus velvollinen, jos sen lähettäminen tilaajalle lakon tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi keskeytyy. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisussa sattuneesta virheestä tai poisjäämisestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. ASIAKASPALVELU Asiakaspalvelusta saat apua ja vastauksia liittyen tilauksiin, laskutukseen ja digituotteidemme käyttöön. Tilaamisesta ja hinnoista saat tietoa osoitteessa MT.fi/tilaa. ILMOITUSMYYNTI Ilmoituksia voi jättää itsepalveluna osoitteessa mt.fi/ilmoitus. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Osoitelähde: Viestimedia Oy:n asiakasja markkinointirekisteri. Maksullinen palvelunumero: 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) Maaseudun Tulevaisuuden kestotilaus sisältää verkkopalvelut osoitteessa MT.fi: uutispalvelun, näköislehdet ja arkistot sekä sääpalvelun. PAINO Lehtisepät Oy, Jyväskylän paino 2022. PÖYRÖÖT KALKKARO VIIVI JA WAGNER VÄINÖ FINGERPORI MUSTA HEVONEN KAMALA LUONTO VENETSIJÄRVI RISTIKKO Edellisen ristikon ratkaisu Mihinkä mun vyätärö on hävinny. Kyllä kesää varte on paree Notta on pelastusrengas! w w w .p ö yr ö ö t. Rekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. elokuuta 2022 JULKAISIJA Viestimedia Oy Verkko-osoite: viestimedia.fi Puhelin: 020 413 2155 Postiosoite: PL 440, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Simonkatu 6, Helsinki ISSN 1458-8021 Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen toteutustai jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaisesti. fi. Tilaus laskutetaan laskutusjakson alussa voimassa olevalla hinnalla. Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.). Sähköposti: ilmoitus@mt.fi Maksullinen palvelunumero: 020 413 2321 (arkisin kello 8–16) Ilmoitusten viimeinen jättöaika: maanantain lehteen perjantaina kello 10.00 keskiviikon lehteen maanantaina kello 16.00 perjantain lehteen keskiviikkona kello 16.00 Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. PELIT & SARJAKUVAT Maaseudun Tulevaisuus 25 perjantaina 5. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta www.viestimedia.fi. Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Kestotilaus jatkuu automaattisesti, ellei tilausta peruuteta. Asiakaspalvelu osoitteessa viestimedia.fi/asiakaspalvelu. PALVELUNUMEROT 0204-alkuiset numerot ovat maksullisia. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun
Niiden mukaan varjostus on tuottanut rahallista säästöä, joka syntyy asuntojen jäähdytystarpeen vähentymisestä.” Puiden avulla on siis mahdollista säästää energiaa. Niukemman lehtialan vuoksi niistä ei kuitenkaan saada samaa hyötyä kuin vaahteroista, jalavista tai tammista. LUE LISÄÄ PELTOSKANNAUKSESTA SEKÄ MUISTA HANKKIJAN ÄLYKÄS MAATILA PALVELUPAKETEISTA: HANKKIJA.FI Peltoskannauksella saadaan selville lohkojesi: • Maalajitevaihtelut (saves-, hiesu-, hietaja hiekka-%) • Maan pH ja multavuus • Pellon ravinnetilanne useimpien ravinteiden osalta (P, K, S, Ca, Mg, Mn, Zn, Mo, B, Fe, Na) • sekä muun muassa Ca/Mg-suhde, kationinvaihtokapasiteetti – Peltoskannaus mahdollistaa tuotantopanosten kohdentamisen entistä paremmin lohkon sisällä – Karttojen perusteella haetaan esiin peltolohkojen kehitystarpeet – Mahdollisuus hyödyntää skannauskarttoja myös levityskarttojen teossa – Peltoskannauskartat ovat käyttökelpoisia 5–6 vuotta TUNNETKO PELTOSI HANKKIJAN PELTO SKANNAUS Lämpötilan noustessa ihminen hakeutuu vaistomaisesti lehtipuiden katveeseen. Viisaampaa olisi valita korkeaksi kasvava puulaji. Suomessa esiintyy 12 000 puista riippuvaista eliölajia. Ennuste päivisin klo 15. Keväällä kehittyvä lehdistö suojaa paahteelta ja UV-säteilyltä. an peltoskannauksen avulla. Rankkasateet ja ukkoskuurot ovat paikoin mahdollisia. ”Puista ei varise roskaa vaan arvokasta eloperäistä ainesta. Pohjoisen ja idän puoleiset kuusiaidat sekä poppelija pensasrivistöt vaikuttavat lämpöja kosteusoloihin myönteisesti, mikä lisää satoa ja mahdollistaa arkojen lajien ja lajikkeiden viljelyn. Esimerkiksi Lontoossa ja Malmössä se on 25 prosenttia”, tutkija sanoo. Lehmuskujanne merkitsee pihatien lumilakeuteen, iso pihakuusi kasvaa talon maamerkkinä. Puut suovat varjoa, ja lehdistön luoma viileä pienilmasto tuntuu miellyttävältä. Sade-ennuste (mm) 5.8.–7.8. Puut tekevät pihasta puutarhan ja sitovat sen ympäröivään maisemaan. ”Valitettavasti pihakujanteet ovat häviämässä, ja monesti puut on raivattu peltoteiden varsilta peltoalan maksimoimiseksi.” Uusiin istutuksiin valitaan usein pienikokoisia puulajeja, kuten ruotsinpihlajaa. Puut vaimentavat sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia Perinteisesti on Suomessa istutettu havupuut talon pohjoispuolelle ja lehtipuut etelä sivulle. Talvella energiaa säästyy rakennusten pohjoispuolelle istutettujen havupuiden ansiosta. ANNE JOUTSENLAHTILANKINEN ”Varjostus on tuottanut rahallista säästöä, joka syntyy asuntojen jäähdytystarpeen vähentymisestä.” EEVA-MARIA TUHKANEN KARI SALONEN MT.FI/saa. ”Vanha viisaus on, että havupuut istutetaan talon pohjoispuolelle, missä ne suojaavat tuulelta mutta eivät estä auringonvaloa. Se on tutkijan mielestä harmi, sillä oksakorkeutta on myöhemmin hankala nostaa. vuonna 2014 +32,0°C Turku Sateisinta toissa päivänä 10,8 mm Tornio Torppi 5 vrk:n sääennuste 5.8.–10.8. Ne vaimentavat pohjoistuulta, joka pureutuu rakenteisiin ja rossipohjaan. klo 13 Sadesumma 30 vrk ( mm ) Poikkeama keskimääräisestä Sääsymbolit Havaintoasema Lämpösumman suhde vertailuarvoon* % Sadesumman suhde vertailuarvoon* % Jomala 110 40 Hki-Vantaa 100 82 Turku 104 72 Jokioinen 102 78 Utti 101 61 Niinisalo 106 91 Jyväskylä 103 108 Kauhava 105 112 Joensuu 107 125 Ylivieska 104 106 Kuhmo 108 119 Pudasjärvi 113 106 Pello 120 59 Salla 119 123 Ivalo 129 144 * vuosien 1991–2010 keskiarvo Ennuste luotu: 4.8. Tosin melko pieneenkin pihaan voi kasvattaa ison puun, jos sitä ohjaa leikkauksilla. Moni jättää pihapuut istuttamatta peläten lehtien roskaavan. Peltomaan tunteminen luo edellytyksen viljelyn pitkäjänteiselle kehittämiselle. Päivän ylin lämpötila on 20 ja 28 asteen välillä. ELOKUUTA 2022 NRO 91 20 15 10 5 2 1 +3 -3 yli 1500 alle 900 900–1000 1000–1100 1100–1200 1200–1300 1300–1400 1400–1500 yli 140 120-140 80-120 60-80 40-60 20-40 alle 20 Lähiajan sää Maan länsija keskiosassa vaikuttaa saderintama. Lehtipuut puolestaan on istutettu eteläpuolelle”, Eeva-Maria Tuhkanen sanoo. ”Mitä suurempi latvus ja lehtipinta-ala, sitä tehokkaampi viilennys. Sään viiletessä ja päivien lyhetessä auringonvarjo poistuu. Tavataan joka päivä MT.FI Kestotilaajana hyödyt eniten! Ota uusi askel viljelyn kehittämiseen ja kohdista tuotantopanokset tarkemmin Hankk. ”Helteellä puu haihduttaa paljon vettä, mikä sitoo lämpöä. ensi yö Helsinki 19 Turku 18 Jomala 19 Pori 17 Niinisalo 17 Tampere 18 Jokioinen 18 Lahti 17 Kouvola 17 Lappeenranta 17 Mikkeli 15 Ilomantsi 17 Joensuu 17 Kuopio 18 Lapinlahti 16 Viitasaari 17 Jyväskylä 17 Seinäjoki 17 Kauhajoki 17 Kokkola 15 Ylivieska 15 Kajaani 17 Oulunsalo 16 Pudasjärvi 16 Suomussalmi 15 Kuusamo 15 Rovaniemi 14 Pello +9 Salla 14 Sodankylä 11 Kilpisjärvi +5 Utsjoki +7 la 18 20 19 19 19 20 20 19 20 22 21 25 24 21 21 20 19 22 18 19 22 20 20 19 20 18 15 14 18 14 13 14 su 20 19 19 16 18 18 19 20 20 19 20 19 18 18 18 18 19 19 18 17 16 16 16 14 17 16 16 14 11 11 +9 10 ma 19 21 20 21 21 21 20 21 22 21 21 19 19 19 19 19 20 21 21 19 19 17 18 16 17 16 18 18 16 17 10 12 ti 21 22 22 23 23 22 22 23 24 22 23 21 20 21 21 22 22 23 22 21 21 20 20 19 20 18 19 20 19 19 13 16 ke 22 22 21 22 22 22 22 24 24 23 23 22 22 22 22 22 22 22 22 22 23 21 22 21 21 20 21 21 20 21 15 19 Sadeluokituksessa on kaksi intensiteettiluokkaa. Puita on oltava tasaisesti myös pienempien alueiden sisällä, jotta lehtialaa on riittävästi viilentämään, varjostamaan, suojaamaan UV-säteilyltä ja poistamaan ilmansaasteita. PERJANTAINA 5. Etäisyyden seinästä tulisi kuitenkin olla vähintään viisi metriä”, Tuhkanen sanoo. Aurinko nousee Helsingissä kello 5:08 ja laskee kello 21:43 Oulussa kello 4:28 ja laskee kello 22:18 Utsjoella kello ja laskee kello 3:09 23:22 29 16 26 17 28 16 27 15 22 12 22 15 20 13 27 14 11 +5 19 +7 22 12 25 13 27 15 22 15 18 +7 23 12 20 11 25 13 26 13 22 13 20 10 17 11 24 13 13 +5 14 +7 19 13 20 11 25 12 20 12 14 +7 Äärihavainnot Lämpimintä eilen klo 13 +25,4°C Heinola Kylmintä 5.8. Mittauksissa on todettu, että haihdutus laskee lämpötilaa useamman asteen”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Eeva-Maria Tuhkanen. Tätä hyödynnetään suurissa kaupungeissa, kuten Pariisissa, jossa istutetaan kymmeniätuhansia puita lämpösaarekeilmiön torjumiseksi. luetuin päivälehti. Sitä mitataan latvuspeittävyydellä kaupungin pinta-alasta. Pihapuiden hyödyt nousevat arvoonsa ilmaston muuttuessa. Taajaman kadunvarsi on ankea ilman puurivistöä. ”Monessa suurkaupungissa on asetettu tavoite siitä, kuinka paljon puita pitää olla. ”Vanha puu edistää luonnon monimuotoisuutta. Tuuli on pääasiassa kohtalaista, paikoin puuskittaista. Oksiston läpi siivilöityvä valo tarjoaa myös monelle puutarhakasville suotuisimman, puolivarjoisen kasvupaikan. Tutkitusti Englannissa pelkästään lehtosaarnella elää yli 700 eliölajia.” ”Järki kannattaa toki säilyttää ja istuttaa pikkupihaan pieniä lajeja. Edellyttäen tietysti, että kasvilla on riittävästi vettä saatavillaan.” Nykysuuntaus suosii pihapuina pieniä ja pilarikasvuisia lajeja. Ne luovat viilentävää varjoa helteellä ja vaimentavat talven tuulia. vuonna 1973 -2,4°C Kittilä Lämpimintä 5.8. klo 14.47 Tänään Huomenna Pinnan alin lämpötila 4.8.2022 Kasvukauden tilanne 05.08.2022 Tehoisa lämpösumma ( °Cvrk ) MT SÄÄ Suomen 2. Ihmisen pitäisi osata toimia sen kanssa ja käyttää lehdet ja oksat hyödyksi puutarhassa.” Isot pihapuut sitovat rakennukset ympäröivään maisemaan. ”Meillä pihapuiden viilennysvaikutusta ei ole tutkittu, mutta laskelmia on olemassa Suomea vastaavilta ilmastovyöhykkeiltä Pohjois-Amerikasta. Lapissa ja lounaassa tulee lähinnä paikallisia sadekuuroja. Tutkijalla on kuitenkin vastaus valmiina. Idässä on poutaisempaa ja aurinkokin voi näyttäytyä. Tutkija kannustaa istuttamaan isoksi, vanhaksi kasvavia puulajeja uudisrakennusten suojaksi