TAMMIKUUTA 2022 NRO 3 MT.FI IRTONUMERO 4,00 € PERUSTETTU 1916 – 106 VUOTTA KOKO SUOMEN ASIALLA Meillä on ilo toivottaa tervetulleeksi K-ruokakauppoihimme jopa 2 miljoonaa erilaista asiakasta joka päivä. Toiveesta toteutukseen, siinäpä se jokaisen K-ruokakaupan idea onkin. Tervetuloa!. Siksipä jokainen 1 200 K-ruokakaupastamme on erilainen. PERJANTAINA 7
Aluevaltuustojen yksi tärkeimmistä asioista on palveluverkosta päättäminen. Neuvottelujen keskiössä ovat Yhdysvaltain, Naton ja Venäjän keskinäissuhteet sekä Ukrai nan asema. tammikuuta, kun Venäjän ja USA:n presidentit keskustelevat Euroopan tilan teesta. Venäjän ja Ukrainan rajalla vallitsee laa jenevan sodan uhka. Yleinen EU:lle lausuttu toive on, että se olisi iso isoissa ja pieni pienissä asioissa. EU:n ei kannata enää heikentää itseään TOIMITUKSELTA Hyvä lukija. Tätä ilmiötä olemme seuranneet median keihään kärkenä ja pyrkineet journalismillamme myös sitä edistämään. Se pitää maaseudun ja sen elinkeinojen puolta sekä huolehtii maaseudun henkisestä ja taloudellisesta hyvinvoinnista. ”Jos tilanne ja mielipiteeni muuttuu, ilmaisen senkin selkeäs ti”, presidentti Niinistö sanoo. Palvelujen keskittäminen ei ole paras keino lisätä maakunnan elin ja vetovoimaa. Oma ulkopoliittinen asemamme on onneksi vakaa ja tunnustettu. Sen sijaan neuvotteluiden tulos voi viedä Minskin sopimusta viedään eteenpäin, vähen tää jännitteitä ylipäänsä ja vahvistaa käytän nön luottamusta lisääviä mekanismeja. ItäUkrainassa jatkuva sotilaallinen konflikti on inhimillinen tragedia ja avoin haava euroop palaisessa turvallisuusympäristössä. Keskiviikkona Marttila vaati Sanna Marinin (sd.) hallitus ta torjumaan jyrkästi komission esityksen. Maaseudun ääni viehättää taas yhä useampia. Sisäministeri Krista Mik konen (vihr.) kirjoitti asiasta vieras kolumnissaan (MT 5.1.). Tiedossa on, että syksyllä on edessä Yhdys valtain kongressin välivaalit ja tuon vaalitaiste lun alkaessa Yhdysvaltain presidentin mielen kiinto siirtyy Euroopan asioista kotimaahan. Vain pari viikkoa sitten komissio alkoi tulkita uusiksi Suomen eläinpalkkio järjestelmää vaatien siihen muutoksia heti tästä vuodesta alkaen. Venäjän kovat puheet ja Ukrainan kiristynyt tilanne heijastelevat myös suomalaiseen kes kusteluun. Kunnilla on kui tenkin ollut vastuu, että palvelut toimivat. Maa ja metsätalouden aiheet käsittelemme entiseen tapaan kaikissa lehdissämme, mutta nyt erityisesti maanantain ja keskiviikon numerot paneutuvat ammatti aineistoon ja maakuntien yhä monipuolistuvaan elinkeinoelämään. Maaseudun ääni viehättää yhä useampia JOUNI KEMPPAINEN jouni.kemppainen@mt.fi EERO HEINÄLUOMA eero.heinaluoma@europarl.europa.eu .eu. Jonkun on kuitenkin oltava ensimmäi nen. MT on tässä kehityksessä ilolla mukana. Me katsomme asioita metsänomis tajan ja maakuntien näkökulmasta. (Yle 3.1.) Alhaista äänestysintoa ennakoi myös Kunnallisalan kehittämissäätiön joulu kuun puolessavälissä julkaisema kysely. Jännitteiden aikana on tärkeätä, että vuoropuhelun kanavat ovat auki, diplomatia toimii ja maltti säilyy. Vastaava on toki tuttua kaikkialla EU:ssa. Julkaisija: Viestimedia Oy Pääkirjoitukset: Heikki Tuuri, Jussi Martikainen, Jouni Kemppainen ja Niklas Holmberg PÄÄKIRJOITUS E nsi viikon keskiviikkona alkaa ennakkoäänestys ensimmäi sissä aluevaaleissa. Yhtä kauan on jatkunut kiistely jäsenyyden hyödyistä ja haitoista. On enemmän kuin myönteistä, että neu votteluyhteys on avattu nopeasti ja siinä ovat laajasti mukana kaikki keskeiset toimijat. TIMO FILPUS Euroopassa uutiset täyttyvät nyt Ukrainan krii siin liittyvistä kovista lausunnoista. Onneksi MT:llä on sitoutunut ja asiantunteva yleisö. Uuden hallinto mallin rakentamisessa ja toimintojen käy tännön toteuttamisessa tarvitaan vankkaa osaamista. VIERAILIJA Maltti on valttia S uomelle tuli vuodenvaihteessa täyteen 26 vuotta EU:n jäsenmaa na. tammikuuta. tammikuuta 2022 Päätoimittaja: Jouni Kemppainen Toimituspäällikkö: Jussi Martikainen Sähköposti: etunimi.sukunimi@mt.fi Maaseudun Tulevaisuus on maaja metsätaloustuottajain äänen kannattaja. Samalla eri elinpiirien ymmärrys toisiaan koh taan taas vahvistuu, monen vuoden kärjisty misen jälkeen. Suunta – ainakin Suomesta katsottuna – näyttää ikävä kyllä täysin päinvastaiselta. Sen mukaan aluevaalien äänestysprosentti olisi jäämässä noin 40 prosenttiin. Neuvotteluasetelma kertoo, ettei EU ole sotilaallinen toimija. Uudet alue valtuustot aloittavat toimintansa maalis kuussa. Pelastustoimen järjestämis vastuu ja päätösvalta siirtyvät kuntapohjaisilta aluepelastuslautakunnil ta hyvinvointi alueiden aluevaltuustoille. Ukrainan suvereniteetin palauttaminen ja Minskin sopimuksen täytäntöönpano ovat asioita, joissa edistymistä on nyt syytä laajasti toivoa. Varaa siihen ei olisi. Keskustelussa pelastustoimi on lähes unohdettu. (Yle 24.10.) Vaikka rahat alueille tulevat valtiolta, päättävät valtuutetut budjetista ja muun muassa siitä, millaiset palvelut tulevissa sotekeskuksissa on. Aluevaalit ovat palvelujen kannalta tärkeimmät vaalit Aluevaltuustojen yksi tärkeimmistä asioista on palveluverkosta päättäminen. Keskiviikkona on vuorossa Nato–Venäjä neuvoston kokous ja torstaina puolestaan Euroopan turvallisuus ja yhteistyöjärjestön kokous Wienissä. Mikkonen toivoo, että tulevat aluevaltuute tut ymmärtävät pelastustoimen merkityk sen ja ottavat hyvinvointialueiden kaikki palvelut tasavertaisesti huomioon. Äänestysaktiivisuuden ennakoidaan jäävän alhaiseksi, vaikka aluevaltuutetut tulevat päättämään meitä jokaista lähei sesti koskevista asioista. Kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.). Venäjän ja Yhdysvaltain edustajat koh taavat toisensa Genevessä ensi maanantaina. On kuin komissio tahallaan haluaisi tärvellä unionin mai neen. Iloksemme Maaseudun Tulevaisuuden lukija kunta on viime vuosina moninkertaistunut. Myös metsätalouden, ympäristöaiheiden, met sästyksen ja luonnon ilmiöiden merkitys on vahvistunut. Suomi on metsien hoidossa, hyödyntämisessä ja suo jelussa maailman mallimaa. Me arvostamme ihmisiä, joille vaikkapa susien lisääntyminen on aito huoli. Myös viikonvaihteen lukemistomme on nyt mu kana lehdessä täydessä sivukoossa tarjoamassa isoja lukuelämyksiä maaseudun maailmasta. Tutkimuksissamme isoa sivukokoa on pidetty hyvänä, vaikka muu lehdistö sekä meillä että muualla on siirtynyt pienempään tabloidiin. Samaan aikaan Venäjä sanelee ehtojaan Euroopan maiden puolus tukselle ja liittolaisuuksille. MT painetaan myös edelleen kotimaiselle paperille, vaikka sen hinta on kohonnut viime viikkoina jyrkästi. Mutta niinpä vaan EUkomissio on työntämässä pikku tarkan sääntelyn ja byrokratian lonkeronsa metsiimme ilmasto ja ympäristöpolitiikan varjolla. EU:n kannattaisi silti varoa, millaisen kuvan se toiminnallaan kansalaisille antaa. Vain niiden avulla voimme tulevaisuudessakin pitää esillä maaseudun asioita. Näistä aiheista on ilo uutisoida. MT haluaa olla juuri se media. Yhä useammat ammattisisällöt, metsäaiheet ja muun muassa raveihin ja hevosiin keskittyvä osiomme on varattu vain tilaajillemme. Ensimmäiset aluevaalit ovat tärkeät myös siksi, että valtuustot luovat nyt toimintatavat, miten alueiden hallinto käytännössä järjestetään. Moninkertainen ministeri ja itsenäisyy temme ajan ensimmäisiin ulkoministereihin kuulunut Väinö Voionmaa kirjoitti aikoinaan, että ”ulkopolitiikassa on ylläpidettävä niitä traditioneja, jotka ylläpitämistä ansaitsevat, kartettava äkkiotteita ja jyrkkiä käänteitä, jotka häiritsevät ulkopoliittista vakaantumista ja hyvää mainettamme maailmalla.” Vaikka monet asiat ovat muuttuneet, on jatkuvuudella ja ennustettavuudella erityinen merkitys juuri pienen maan ulko ja turvalli suuspolitiikalle. Aiemmin kuntayhtymissä valtuustopaikat jaettiin kuntavaalien tu loksen perusteella ja valtuutetut edustivat vahvasti omaa kuntaansa. Muun median tavoin joudumme käyttämään maksumuureja. Alkaneen vuoden aikana kehitämme edelleen erityisesti asemaamme Suomen johtavana metsä mediana. Maksavat tilaajat saavat edelleen kaikki sisäl tömme luettavakseen kaikkina vuorokauden aikoina, nopeasti ja kätevästi. Kunnat ovat vastanneet myös kuluista, mutta tulevaisuudessa taloudellinen vas tuu siirtyy hyvinvointialueille. On ymmärrettävää, että äänestäjän on vaikea hahmottaa, mistä nyt lopulta äänes tetään ja mikä on aluevaltuuston rooli tu levaisuudessa. MT nostaa esille maataloustuottajien huolen tilojensa kannattavuudesta. Merkittävimmät uutiset kerrotaan nyt aihepiiristä riippumatta lehden alkusivuilla. Vastaajista kolmanneksen mie lestä niillä ei ole juuri merkitystä. Puun hinta, työpaikat ja yksityisen maanomistajien oikeu det ovat meille tärkeätä, mutta niin ovat myös hiilen sidonta ja biodiversiteetti. Hyvinvointialueet tulevat vuoden 2023 alusta lähtien vastaamaan sosiaali ja terveys palvelujen järjestämisestä sekä pe lastustoimesta. Uudistuksellamme pyrimme yhä parempaan vaikuttavuuteen ja selkeyteen. Tähän voi vaikuttaa vain äänestämällä. Tämä on paitsi turhauttavaa, myös vaarallista. Se on maa seudulla asuvien ääni. Yksi asia on varma: maanantaina käynnis tyvistä neuvotteluista ei ole tulossa lupausta sotilasliitto Naton laajentumisoven sulkeutu misesta. Moni tarkkailija pitää mahdollisena, että re publikaanit ottavat uudelleen haltuunsa senaa tin, ehkä jopa edustajahuoneen enemmistön, minkä jälkeen presidentti Bidenin ulkopoliitti nen liikkumatila kapenisi entisestään. Oman elämänsä kannalta tärkeimpinä vaaleina aluevaaleja pitää vain 11 prosenttia vastan neista. Varsi nainen vaalipäivä on kahden viikon päästä sunnuntaina 23. Pekkanen muistuttaa myös valtuutet tujen roolista. Tähän saakka ne ovat olleet kuntien vastuulla. ”Pitkästä aikaa hulluinta, mitä EU on esittämässä”, kommentoi MTK:n puheen johtaja Juha Marttila komission aikeita tuoreeltaan (MT.fi 20.12.). Yhtä vähän tulossa on Ukrainan pääsy Naton jäseneksi lähivuosina. Neuvotteluissa haetaan ratkaisuja poik keuksellisen nopealla aikataululla, lähimmän kahden kolmen kuukauden aikana ja joka tapauksessa kevään kuluessa. Euroopassa soditaan, mutta komissio näpertelee sääntöjä Suomen elinkeinoille. Mielipidekyselyissä sekä EUjäsenyys että yhteisvaluutta euro saavat suomalai silta vahvan tuen. Presidentti Niinistö korosti tuoreessa, uudenvuoden puheen jälkeisessä kirjoitukses saan vakauden ja maltin merkitystä. Tulevat valtuu tetut edustavat Pekkasen mukaan koko hyvinvointialuetta ja heidän täytyy hänen mukaansa pystyä päättämään asioista koko alueen näkökulmasta. Lisäksi uudistamme kevään aikana verkkosivumme pystyäksemme palvele maan teitä entistäkin paremmin. Maaseutu on noussut asuinympäristönä kaupunkien rinnalle. MT pitää osaltaan huolta, ettei näin käy. Maaseudun Tulevaisuuden painet tu lehti uudistuu tänään. Euroopan Unionille olisi toivonut keskuste luihin omaa tuoliansa, mutta nyt EU on läsnä jäsenmaidensa kautta. Ilmastonmuutoksen torjuntaan tuomme usein toisenlaisen äänen kuin muut. Yksi äänestysintoa alentava tekijä saat taa olla, että pienemmissä kunnissa arvel laan, etteivät he kuitenkaan saa edustajaa aluevaltuustoihin. Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit pohjustivat alkavaa neuvottelu kierrosta videokeskustelulla joulukuun lopulla. Viime kuukausina on kiihtynyt taistelu, kuka päättää suomalaisista metsistä, talou temme keskeisestä kivijalasta. Ylen Talous tutkimukselle teettämän kyselyn mukaan noin puolet aikoo varmasti äänestää alue vaaleissa. Digitaalinen näköislehti ja alati päivittyvä uutispalvelu ovat vastauksia näihin ongelmiin. Myös isoista kunnista tulevilla maa kuntavaltuutetuilla on vastuu huolehtia tasapuolisesti koko maakunnan sote palveluista ja pelastustoimesta. MT edustaa myös maanviljelijöitä, joille valkoposkihanhet tuovat jokavuotisen riesan. Muutokset olisivat isku jo valmiiksi vaikeuksissa olevien koti eläintilojen talouteen. Ylä-Savon sote-kuntayhtymän toimitus johtaja ja PohjoisSavon hyvinvointialueen muutosjohtaja Leila Pekkanen muistuttaa, että aluevaltuuston rooli muotoutuu vuo sien saatossa. EU:ta siellä ei näy. Sote-uudistusta on tehty yli vuosikymmen, ja sen yhteydessä on ollut esillä monia mal leja. Yhä useammin muut välineet käsittelevät näitä asioita myö hemmin. Vain teidän avullanne hyvät Maaseudun Tulevaisuuden tilaajat, koko Suomen ääni kuu luu tulevaisuudessakin ylpeänä ja vahvana. Samaan aikaan kun Euroopassa käydään sotaa, EU:lla on aikaa näperrellä pienen jäsenmaan elinkeinoille käsittämättömiä ja vahingollisia säädöksiä. EU:n pienuus isoissa asioissa korostuu 10. Hän arvioi, että tehtävä tulee olemaan hyvin vaativa, koska kyseessä on historiallinen uudistus. Toimikaamme itse juuri niin kuin toivomme muidenkin toimivan. Käsissänne on hieno tuote, jota olemme tehneet teiltä lukijoiltamme saadun palautteen perusteella. Kansalaisten enemmistö kokee edelleen niistä saadun hyödyn mak settua hintaa suuremmaksi. Hän ei siis ole esittämässä Suomen ulko ja turvallisuus politiikkaan linjanmuutosta. Meitä ei voi jättää ympä ristöpolitiikassakaan sivuun. Vaikka nyt toteutettu malli on alkuperäiseen maakuntauudistussuun nitelmaan verrattuna riisuttu, on hyvin vointialueilla erittäin tärkeitä tehtäviä. Kirjoittaja on MT:n päätoimittaja. Moni paikkaisuus on edennyt. Silläkin on merkitystä, että emme omilla toimillamme vedä itseämme pelinappulaksi ja että ymmärrämme omissa toimissamme va kauden merkityksen juuri levottomina aikoina. Useissa kunnissa nämä asiat on jo hoidettu yhteistyössä erilaisten kuntayhtymien kautta. Vaikka uskomme vahvasti myös painetun lehden tulevaisuuteen, huoli Postin toiminta kyvyn rapautumisesta painaa meitä kaikkia. PÄÄKIRJOITUS Maaseudun Tulevaisuus 2 perjantaina 7
LUKEMISTO | Sivu 13 Lukemisto aloittaa. Palveluja yhtiöitetään. ”Jos keväällä tulee yhtäkkiä iso tarve ostaa lannoitteita, logistinen ketju ei pysty siihen vastaamaan”, sanoo Yara Uudenkaupungin tehtaanjohtaja Teija Kankaanpää. Sote-uudistus voi viedä pieniltä kunnilta keskuskeittiöt, jos henkilökunta siirretään hyvinvointialueen palvelukseen ja valmistettavan ruuan määrä vähenee. PERJANTAINA 7. LUKEMISTO | Sivut 13–23 Sote voi viedä pienten kuntien keskuskeittiöt Sosiaalija terveydenhuollon ruokapalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. Monet viljelijät ovat jättäneet ainakin osan lannoitteista hankkimatta korkeiden hintojen vuoksi. Se huolestuttaa, kuinka kevään kuljetukset saadaan sujumaan. Hän kirjoittaa lehteen joka neljäs perjantai. SÄÄ | Sivu 26 Metsä pitäisi korvata metsänä Sähköverkkoyhtiöt voisivat korvata metsänomistajille linjojen alle jäävät maat yhteismetsäosuuksina, ehdottaa vimpeliläinen Pentti Vähämäki. Lukemistosta löydät uutisten taustat, kiinnostavat henkilöt, herkulliset ruokaohjeet ja ohjelmatiedot. Annoksen yksikköhinta voi nousta liian suureksi. Nyt saatavuus on hyvä ja kuljetukset pelaavat, mutta Yaran kaupallisen johtajan Roland Westerbergin mukaan kysynnän ja kustannusten ennustaminen on tässä tilanteessa vaikeaa. UUTISET | Sivu 9 Postinjakelu ontuu koronan kourissa KARI SALONEN Omikronmuunnos kaataa petiin nyt myös postinjakelijoita. Esimerkiksi Yara Mila Y3:n hinta on noussut viime kesästä 75 prosenttia. Valintojamme – ydinvoimaa, bioenergiaa ja vesivoimaa – ei kuitenkaan aina ymmärretä Euroopassa. TAMMIKUUTA 2022 NRO 3 MT.FI IRTONUMERO 4,00 € PERUSTETTU 1916 – 106 VUOTTA KOKO SUOMEN ASIALLA Kestotilaajana hyödyt eniten! Yara huolissaan lannoitekuljetuksista Vuosi alkoi lannoitteiden hintojen nousulla. Rikin hinta on nelinkertaistunut ja fosforin tuplaantunut vuoden aikana. Monia teollisuudenaloja koronaaikaan kiusannut komponenttipula on sen sijaan koskettanut myös Uudenkaupungin tehdasta. Suomalaisista 84 prosenttia kehottaa tulevia hyvinvointialueita keskittymään ruokahankinnoissa kotimaisiin raakaaineisiin, MT:n teettämä kysely kertoo. Taustalla on raakaainekustannusten nousu. Terveyskeskusten ja sairaaloiden keittiöt siirtyvät laitosten mukana hyvinvointialueille sote-uudistuksessa. UUTISET | Sivu 8 PASI LEINO Yara investoi Uudenkaupungin-tehtaaseensa 40 miljoonaa euroa viime vuonna. UUTISET | Sivu 5 Olivetti-varkaasta suosikkikirjailijaksi JAANA KANKAANPÄÄ Orimattilassa paljon aikaa viettävä Tuomas Kyrö on MT:n uusi kolumnisti. Lannoitekauppa oli viime vuonna normaalia vaisumpaa, Yaralta kerrotaan. UUTISET | Sivu 4 Sote keskittää keittiöitä Pienet yksiköt vaarassa Kotimaista ruokaa, kiitos SANNE KATAINEN • • • Jäätie lyhentää matkaa kaupunkiin Kuopion keskustaa ja Vaajasalon saarta yhdistävää jäätietä käytetään parhaimpina päivinä 3 000 kertaa. Pirkanmaan Voimiassa tehdään kolmessa yksikössä 2,3 miljoonaa sote-ateriaa vuodessa. Aluevaltuustot päättävät ruokapalveluista ja linjaavat lähiruuasta. Ammoniakin kovista hinnoista huolimatta Suomen lannoitetehtaita ei uhkaa tuotantokatkokset, vaan esimerkiksi Uudessakaupungissa tuotanto pyörii normaalisti. Kokki Sari Vuorinen valmisti keskiviikkona meripojan kalavuokaa kotipalvelulle 300 litran padassa sata litraa kerralla. Pohjolan kylmyys unohtuu EU:ssa Suomi on uusiutuvan energian kärkimaita. LUKEMISTO | Sivut 15 ja 16 Neljä miljoonaa kävi kansallispuistoissa UUTISET | Sivu 9
Uutiset perustuivat venäläismedian tietoihin. Se siirtyy lain mukaan hyvinvointialueelle”, Voimian sote-hankkeen johtaja Sanna Liljaranta sanoo. mennessä. Matkan toteutuminen edellyttää ryhmän minimikokoa 28. Valmistettavien annosten määrän väheneminen voi nostaa yksikköhintoja ja viedä pohjan keittiön kannattavuudelta. Pirkanmaalla yhtiöt ovat mukana hyvinvointialueiden valmistelussa. tammikuuta 2023 ja pitäisi potilaalle saada oikeanlainen aamupala, niin silloin se muutos on hyvin konkreettinen”, Korhonen miettii. Aluevaalien äänestysaktiivisuuden arvioiminen on vaikeaa myös ennätyksellisen vaikean koronatilanteen vuoksi. Vaikeampi yhtälö on kunnissa, joissa keskuskeittiö tekee ruokaa sekä kouluille ja päiväkodeille että sote-yksiköille. Tulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotosten tulokset ovat suuntaa antavia. Äänestysaikomus kasvaa melko suoraviivaisesti koulutuksen ja tulotason mukaan. 12.4. Vapaata aikaa Dublinissa ja iltapäivällä kuljetus lentokentälle. Yli 64-vuotiaista 84 prosenttia aikoo äänestää aluevaaleissa. Haavisto otti kantaa Kazakstanin tilanteeseen tviitissään ulkoministeriön Twitter-tilillä. Niistäkin päättävät valtuustot. Matkan varrella nautitaan aito maalaislounas maatilamatkailutilalla, jossa saamme myös esitelmän tilan monipuolisesta tuotannosta. Irlantilainen illanvietto tanssiesityksineen. TI | | Kasvinviljelyä, karjatilavierailu, Dublin Siirtyminen Dubliniin. Korhonen muistuttaa, että hyvinvointialue voi kilpailuttaa ruokapalveluita vapailla markkinoilla. Karanteeniin tai eristykseen määrätyt voivat äänestää äänestyspaikan pihalla tai kotiäänestyksessä. Aluevaaleja ei järjestetä Helsingissä. 11.4. Sote-yksiköiden ruokapuoli siirtyy kunnilta hyvinvointialueiden hallintaan samaan tapaan kuin sairaalat tai terveyskeskukset. Hakari arvioi, että yhtiöittämisiä nähdään eri puolilla Suomea. Laki estää kuntaa myymästä ruokaa hyvinvointialueelle tai päinvastoin ilman kilpailutusta. Siksi edessä on ruokapalvelujen yhtiöittämisiä ja keskittymistä isompiin yksiköihin. Elokuussa tehdyssä vastaavassa kyselyssä 68 prosenttia vastaajista ilmaisi aikomuksensa äänestää. Lain mukaan työntekijä siirtyy hyvinvointialueelle, jos työstä yli puolet on sote-työtä. Opas vastassa. Haaviston mukaan Suomi kehottaa kaikkia osapuolia pidättäytymään väkivallasta. Tiedetään, että työ jatkuu, mutta ei sitä, missä puitteissa”, Porvoon tilapalvelujen vt. Kyselyyn vastasi 931 Helsingin ulkopuolella asuvaa suomalaista. Tapahtumaan jo ilmoittautuneille toimitetaan linkki, uutta ilmoittautumista ei tarvita. Neuvottelut ovat ainoa tie ulos tilanteesta, Haavisto sanoo. Voimia tuottaa 2,3 miljoonaa sote-ateriaa vuodessa. Korkeasti koulutetut ja enemmän ansaitsevat aikovat äänestää matalasti koulutettuja ja pienituloisia aktiivisemmin. Webinaariin on ilmoittauduttava sunnuntaihin 9.1. Maaseutuja kaupunkikuntien välillä ei ole suurta eroa äänestysaikeissa. Iltapäivällä meille esitellään maitokarjatila. kello 17.30. Ilta vapaata aikaa. Timo Filpus Lähde: Kantar TNS Agri Oy Naiset Miehet Kyllä 86,9% Kyllä 81,5% Ei 3,6% En osaa sanoa 9,5% Ei 10,3% En osaa sanoa 8,2% Sote-uudistus keskittää ruokapalveluita. Äänestysaikomus kasvaa vastaajan iän mukaan. Maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio on yksi tilaisuuden puhujista.. Tulevia alueita eivät kuitenkaan sido kuntien päättämät arvot tai tavoitteet esimerkiksi lähiruuasta tai kotimaisista raakaaineista. Vahva viesti tuleville aluevaltuustoille: Kotimaista ruokaa sairaaloihin! Pitäisikö tulevien hyvinvointialueiden ruokahankinnoissa keskittyä suomalaisiin raaka-aineisiin. Uudet hyvinvointialueet mylläävät kuntien ruokahuoltoa aika lailla. 10.4. 13.4. Tulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Pienten kuntien keskuskeittiöt ovat vaarassa. TO | Kotiinpaluu Aamiainen. Kokoomusta äänestävistä kotimaista kannatti 78 prosenttia ja keskustaa äänestävistä 90. VARAUKSET 5.1.2022 MENNESSÄ verkkokaupassa www.kontiki.fi tai ilmoittautumiset@kontiki.fi 9.4. Kunnissa tehdään parhaillaan selvityksiä siirtyvistä työntekijöistä. Ulkoministeri muistuttaa myös ihmisoikeuksien ja median vapauden kunnioittamisesta. SU | Lihakarjatila, maitokarjatila, Dungarvanin kalastajakaupunki Päivän aikana vieraillaan karjasekä maatilalla ja nautitaan matkan aikana upeista maalaisja vuoristomaisemista. Monilla isoilla paikkakunnilla yhtiöittämisiä on jo tehty. Alan toimijat odottavat päätöksiä, sillä aikaa on nyt yksi vuosi. Maaseutumaisissa kunnissa kannatus nousi lähes 91 prosenttiin. Jos henkilöstö siirtyy hyvinvointialueen yhteiseen keskuskeittiöön ja kapasiteettia jää käyttämättä, voi käydä niin, että koulunkin ruoka tulee yhteisestä keittiöstä”, soteuudistuksen johtoryhmän puheenjohtaja Kari Hakari sanoo. Missä mennään nyt ja mitä pitäisi tehdä. ”Sairaanhoitopiiri omistaa Voimiasta vajaan 20 prosenttia. Perussuomalaisten kannattajista 67 prosenttia aikoo äänestää aluevaaleissa, kun kaikkien muiden eduskuntapuolueiden kannattajilla osuus on yli 80 prosenttia. Puolueiden kannattajista perussuomalaisten äänestäjät erottuvat kaikista muista selvästi vähäisemmällä äänestysaikomuksella. Toisaalta kunnan mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi hankintoihin oman kunnan tuottajilta vähenee. Siihen vastasi 931 vastaajaa. ”Tälle pohdinnalle on tarve ja tilaus”, sanoo MTK-Varsinais-Suomen aluepäällikkö Terhi Löfstedt. Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd/Trio Travels. MATKAOHJELMA Suomalaisilla on ainakin yksi selkeä viesti tammikuussa valittaville hyvinvointialueiden valtuustoille: Tulevien hyvinvointialueiden on syytä tarjota kotimaista ruokaa. Molemmissa kyselyissä suljettiin pois helsinkiläiset vastaajat. ”Jos päätökset tulevat nopeasti, voidaan muutos tehdä hallitusti. Asia tulee jossain vaiheessa valtuustojen pöydälle, sillä ne joutuvat päättämään sosiaalija terveydenhuollon yksiköissä tarjottavasta ruuasta. KE | Kaupunkikierros, Guinnes, irlantilainen ilta Dublinin kaupunkikierros, Guinnesin maistelua ja historiaa, vapaata aikaa ostoksille. Kuntien ja hyvinvointialueen yhdessä omistama yhtiö voi tuottaa palvelua omistajilleen ilman kilpailua. Seitsemän prosentin mielestä kotimaiseen ruokaan ei tarvitse keskittyä ja yhdeksän prosentin mielestä asialla ei ole väliä. toimitusjohtaja Leila Korhonen kertoo. Paluulento Helsinkiin klo 18.05–23.05. Sen sijaan Itäja Pohjois-Suomessa äänestysaikomus on hieman muuta maata matalampaa. Tutustumme sekä maaseutuun, että eloisaan pääkaupunkiin Dubliniin. Irlanti tunnetaan monipuolisesta kehittyneestä maataloudestaan, kauniista luonnostaan ja värikkäästä historiastaan. 14.4. Tuotantopäällikkö Jennileena Kamppari järjesteli keskiviikkona vihanneskylmiötä Pirkanmaan Voimian Koukun Helmessä. Torstaiaamuna uutisoitiin, että Kazakstanin poliisivoimat olisi ”eliminoinut” kymmeniä mielenosoittajia, jotka olivat keskiviikkoiltana pyrkineet hallintorakennuksiin Almatyn kaupungissa. Todellinen äänestysprosentti jää todennäköisesti aikomusta matalammaksi. Muut webinaariin halukkaat löytävät ilmoittautumislinkin tältä verkkosivulta: mtk.fi/-/ haasteena_valkohantapeura. Kun tulee 1. MA | Marjaja hedelmätila, ruoan tutkimusasema, lypsykarja Vierailu The Apple Farm -tilalla Clonmelissa sekä tutustuminen tutkimusja kehitystyötä tekevään instituutioon. Paljon päätöksiä puuttuu vielä. Maaseudun Tulevaisuus -lehden lukijamatka Irlantiin 9.–14.4.2022 www.kontiki.fi MATKAN HINTA 1 960 € /hlö Matkan hintaan sisältyy suora lento Helsinki–Dublin –Helsinki lentoveroineen • majoitus jaetussa 2-hengen huoneessa aamiaisineen • ohjelman mukaiset kuljetukset • ohjelman mukaiset ateriat, päivittäinen aamiainen + joko lounas tai illallinen • suomalainen ammattiopas mukana Irlannissa koko matkan • palveluja toimistomaksut Lisämaksusta yhden hengen huone 295 € • ennakkoon varatut istumapaikat lennolla • muut palvelut Pidätämme oikeuden muutoksiin. Äänestäjien on ilmoittauduttava kotiäänestykseen viimeistään tiistaina 11.1.2022 klo 16 oman kunnan keskusvaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse. Äänestysaikomus tuskin toteutuu sellaisenaan. Hyvinvointialue voi viedä osan työntekijöistä sekä sote-yksiköiden ruuat. ”Kun ei ole päätöksiä, henkilöstöstä tuntuu tällä hetkellä vaikealta. Tampereen seudulla toimii Voimia, joka valmistaa kolmessa keittiössä noin 2,3 miljoonaa sote-ateriaa vuodessa. Näin vastasi 84 prosenttia suomalaisista MT:n teettämässä kyselyssä. Sitä pohditaan webinaarissa tiistaina 11.1. ”Loimaalla pidettäväksi suunniteltuun tilaisuuteen ehti jo ilmoittautua 75 osallistujaa.” Pahentuneen koronatilanteen vuoksi läsnäolotilaisuus päätettiin muuttaa webinaariksi, johon on mahdollista osallistua Teamsin kautta. Almaty on Kazakstanin suurin kaupunki. LA | Matkapäivä, Dublin Kokoontuminen Helsinki-Vantaan lentoasemalla, josta Finnairin suora lento Dubliniin klo 16.00-17.20. ”Ne pelkäävät, että menettävät omat keittiönsä. Kuvio huolettaa erityisesti pieniä kuntia. Kyselyn toteutti Kantar TNS Agri 17.–23. Timo Filpus Lähde: Kantar TNS Agri Oy 10 20 30 40 50 60 70 80 Kyllä En En osaa sanoa Joulukuu Elokuu 71,6 67,7 10,9 8,2 17,5 24,1 % AIMO VAINIO LYHYESTI Kazakstanin tilanne huolestuttaa Suomi seuraa huolestuneena Kazakstanin tilannetta, kertoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Korona voi karkottaa äänestäjiä, vaikka oikeusministeriön mukaan jokaiselle on taattu terveysturvallinen äänestäminen. MT:n kyselyssä kaikki vastaajaryhmät kannattivat laajasti keskittymistä kotimaiseen ruokaan. Yksinkertaisimmillaan terveyskeskuksen keittiö ja sen työntekijät siirtyvät suoraan terveyskeskuksen mukana hyvinvointialueelle. Kyselyn toteutti Kantar TNS Agri. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueella tarjotaan yli viisi miljoonaa ateriaa vuodessa. Miesten äänestysaikomus on naisia korkeampi. ”Veikkaan, että jokaisen alueen ympärillä on lopulta yksi tai useampi yhtiö.” Hakari muistuttaa, että keskittyminen voi laskea kouluruuan aterioiden yksikkökustannuksia. Äänestysaikomus vahvistunut NIKLAS HOLMBERG Aiotko äänestää tammikuussa järjestettävissä aluevaaleissa. tammikuuta 2022 Tervetuloa monipuoliselle maatalousja luontomatkallemme tarinoiden saarelle – Irlantiin. UUTISET Maaseudun Tulevaisuus 4 perjantaina 7. SANNE KATAINEN MT:n joulun alla tekemän gallupin mukaan 72 prosenttia aikoo äänestää runsaan kahden viikon päästä pidettävissä aluevaaleissa. Porvoossa ruokahuollon puolella on siirtymässä 24 henkilöä ja kaksi keittiötä. Hyvinvointialueista tulee mittavia ruuan ostajia. joulukuuta. Maan talous on kehittynyt suotuisasti viime vuosikymmenten aikana. Valkohäntäpeurat puheena tiistaina Valkohäntäpeurojen määrä kasvaa Suomessa. Venäjän johtama Ivy-maiden kollektiivinen turvallisuusjärjestö aikoo lähettää Kazakstanille sotilasapua mielenosoitusten vuoksi. Matka Clonmelin kaupunkiin, jossa majoittuminen ja illallinen
Tämän toteuttamiseksi tarvitaan määräaikainen jakelutuki”, Torniainen toteaa. Tämän kun yhdistää työvoimapulaan, josta kaikki palvelualat kärsivät, voi todeta, että samassa veneessä ollaan” , Ainasoja jatkaa. Kahdestatoista jäsenestä kolme vastasi sähköpostitse esitettyihin kysymyksiin. Covid-19-virustauti ja sen nopeasti leviävä omikronmuunnos kaatavat petiin postin väkeä – myös jakelijoita. KARI SALONEN RASMUS MONTONEN Koronaviruksen omikronmuunnos leviää nyt nopeasti. Ne pitää yksinkertaisesti saada kuntoon.” Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayahin mukaan Posti on selvinnyt korona-ajasta kohtuullisen hyvin. ”Jakeluhäiriöt eivät saa muodostua tavaksi” Postin hallintoneuvoston jäsenet tiedostavat Postin merkittävät jakeluongelmat. Häiriöt eivät kuitenkaan saa muodostua tavaksi. 03-88870/myynti KONEKATOKSET • ERISTÄMÄTTÖMÄT HALLIT LÄMPÖERISTETYT HALLIT• PIHATOT • MANEESIT • MYÖS ERIKOISHALLIT Korona tuplasi sairauspoissaolot Varsinkin Helsingin seudulla palvelualoja hyydyttävä työvoimapula on saanut rinnalleen toisen riesan. Peräänkuulutamme viranomaisilta nopeita korjausliikkeitä, jottei yritysten tuotantokyky ja koko ruokaketjun toiminta vaarannu, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä sanoi keskiviikkona. Koulujen kevätlukukausi alkaa monella paikkakunnalla ensi maanantaina. Karanteeniaikoja on lyhennettävä ja julkisen sektorin testijonoja purettava nopeammin, jotta elintarvikeyritysten toimintakyky voidaan turvata. Tartunnat lisääntyvät jatkossa muualla Suomessa todennäköisesti yhtä jyrkästi kuin ne ovat lisääntyneet Etelä-Suomessa. Sanomalehtien jakelu pyrittäisiin esityksen mukaan turvaamaan jakamalla valtionavustus niille alueille, joilla ei ole kaupallista sanomalehtien varhaisjakelua. Sanomalehdille tulee siis jatkossakin olla seitsemänpäiväinen jakelu. Sosiaalija terveysministeriö ehdottaa koulujen kevätlukukauden aloittamista etäopetuksella, Yle kertoi keskiviikkona. Jakajia on saatava tarvittaessa lisää vaikkapa pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.” Torniaisen mukaan inhimilliset syyt voivat Postillakin johtaa joskus jakeluhäiriöihin. Seitsemän päivän aikana 26.12.2021–1.1.2022 Suomessa todettiin yli 38 700 uutta koronatapausta, mikä oli noin kaksinkertaisesti viikkoa aiempaan verrattuna. Laitos antoi asiasta keskiviikkona lausunnon sosiaalija terveysministeriölle ja valtioneuvoston kanslialle. Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuutta on jaettu Etelä-Suomessa useisiin talouksiin vasta julkaisupäivää seuraavana päivänä. Covid-19:n vaikutus poissaoloihin on joka tapauksessa jo merkittävä, vaikka tarkkoja poissaolomääriä ei kerrota. Postin on pystyttävä hoitamaan sille määritelty yleispalveluvelvoite. Terveydenja hyvinvoinnin laitos (THL) ehdottaa koronakaranteenin ja eristyksen lyhentämistä viiteen vuorokauteen oireiden alusta. Oireisen tai positiivisen tuloksen kotitestistä saaneen henkilön tulisi pysyä kotona siihen asti, että oireet ovat kunnolla parantuneet, ja mieluiten pari päivää sen päälle. Karanteenin pituus on nyt yleensä kymmenen päivää. ”Tilaajien on saatava sanomalehdet niiden ilmestymispäivänä. Laajentamista muuallekin maahan pohditaan.” Ainasojan mukaan henkilökohtainen keskustelu hakijan kanssa avaa heti pelin. Kansanedustaja Ari Torniaisen (kesk.) mukaan ongelmien korjaamiseksi tarvitaan lisää jakajia. ”Mielestäni jakeluongelmat ovat jollain alueilla vakavia, ja niiden parantamiseksi Postin tulee löytää ratkaisut. ”Korona-aikana on Postillakin varmasti ollut haasteita saada jakelu suoritettua aina täsmällisesti, mutta siihen tulee pystyä kaikesta huolimatta.” Samoilla linjoilla on kansanedustaja Eeva Kalli (kesk.). Elintarvikeyrityksissä sairauspoissaolot ovat lisääntyneet jonkin verran ja altistuneiden poissaolot kasvaneet merkittävästi. Siellä nuoriso liikkuu.” Toinen uusi konsti on muun muassa Valmetin autotehtaan käyttämä tapa viedä rekrytointi ihmisten luo. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ kannattaa ehdotusta aloittaa lukuvuosi etäopiskeluna. Lisäksi omikronmuunnos tarttuu herkimmin juuri oireiden alkaessa ja jo ennen oireiden alkua. ”Sairauspoissaoloissa korona näyttelee osaa välillisesti ja välillisesti riippuen siitä, onko kyse altistumisesta ja karanteenista tai sairastumisesta”, Ainas oja sanoo. Jakelun onnistuminen vaihtelee alueellisesti. Järjestö tiedotti asiasta torstaina. Ryhmän puheenjohtajana toimii perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.). ”Jakelutukea tai muuta vastaavaa tarvitaan, jotta haja-asutusalueiden palvelutaso voidaan säilyttää”, Essayah linjaa. Tällä hetkellä valmistelussa on hallituksen esitys, jossa nykyisestä postin yleispalveluun kuuluvasta viisipäiväisestä keräilystä ja jakelusta siirryttäisiin kolmipäiväiseen keräilyyn ja jakeluun. ”Pitkät karanteenit ja ruuhkautunut testausjärjestelmä tuovat haasteita työntekijöiden käytettävyyteen elintarvikeyrityksissä. ”Rekrytointia on viety perinteisten hakujen lisäksi monikanavaisesti myös someen, jossa ei aiemmin ole oltu. Postin jakelu saattaa uudistua merkittävästi. Tällä virtaviivaisella menetelmällä voi samalla kerralla voi tehdä työsopimuksen.” Covid-19:n omikronmuunnos on aiheuttanut vakavia sairastumisia aiempaa deltamuunnosta vähemmän. ”Sen voi suuruusluokasta todeta, että sairauslomat muutamilla alueilla ovat olleet kaksinkertaiset tavanomaiseen vuoden aikaan verrattuna. ” Jännityksellä katson tulevia viikkoja ja kuukausia, kääntyykö tilanne suotuisammaksi.” HARRI KALLIO-KURSSI Postin jakelussa on ollut huomattavia ongelmia kuluneina viikkoina varsinkin pääkaupunkiseudulla. tammikuuta 2022 LEADING THE WAY SINCE 1962 WECKMAN HALLIEN JUHLAVUODEN OSTOVIIKOT HYÖDYNNÄ INVESTOINTITUET KYSY TARJOUS! www.weckmansteel.fi/teräshallit sales@weckmansteel.fi puh. Muualla Suomessa tilanne on hänen mukaansa vakaa, mutta varsinkin Helsingin keskusta, Espoo ja Länsi-Vantaa kärsivät vaikeasta tilanteesta. Omikronmuunnos aiheuttaa Helsingin ja Uudenmaan sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireissä jo lähes kaikki koronatartunnat, THL:n johtaja Mika Salminen arvioi keskiviikkona. Elintarviketeollisuusliitto vaatii päättäjiltä välitöntä reagointia uuteen tautitilanteeseen. Viime aikoina Posti on pyrkinyt entisestään tehostamaan työvoiman pestaamista. Rekrytointipiste on toiminnassa myös Helsingin keskustassa. Tarvitaan etenkin lisää jakajia. ”Olemme toimittaneet esimerkiksi Espoossa kauppakeskus Sellon pihaan rekrytointikontin, johon menemällä voi päästä nopeasti töihin. Lähtökohdan pitää Kallin mukaan olla, että esimerkiksi sanomalehti tavoittaa asiakkaan julkaisupäivänä. Kaikki kolme kysymyksiin vastannutta jäsentä piti tärkeänä, että päivittäinen lehtijakelu voidaan säilyttää myös tulevaisuudessa. THL:n mukaan tautitapausten hyvin pitkä eristäminen ei nykykäsityksen mukaan juuri auta hallitsemaan epidemiaa. Esitys on näillä näkymin tulossa eduskuntaan alkuvuodesta 2022. Yhtenä syynä jakeluongelmiin on koronan aiheuttama kuormitus: sairauspoissaoloja on ollut joillakin alueilla jopa kaksinkertaisesti normaaliin verrattuna. Myös rokotustahtia on tehostettava. Maaseudun Tulevaisuus tiedusteli Postin hallintoneuvoston jäsenten kantoja jakeluongelmiin. Kaikkia alueita jakelun myöhästymiset eivät Ainasojan mukaan sairauspoissaolojen vuoksi koske. Alan vetovoimaa pitää lisätä, jotta esimerkiksi pakettimäärän kasvun vaatimaan työvoimatarpeeseen voidaan vastata. Postilla on tarjota heti työtä 200 tekijälle pääkaupunkiseudulla. Mahdollisesta etäkouluun siirtymisestä päättää koronaministeriryhmä. Jakelutuen tarvetta korostivat myös Torniainen ja Kalli. ”Lisääntyneet nettitilaukset ovat tuoneet pakettiliiketoimintaan resurssipainetta, johon on pyritty saamamme selvityksen mukaan vastaamaan.” Sairauspoissaolojen ohella Postilla on Essayahin käsityksen mukaan muutenkin ollut rekrytointihaasteita. ”Erityisen tärkeää olisi, että oireiden ilmestyessä ihmiset eristäytyisivät itse, ja jos mahdollista, tekisivät kotitestin”, Salminen sanoi. Tartunnat jyrkässä nousussa HERMANNI HÄRKÖNEN JUHO MÄKELÄ ”Erityisen tärkeää olisi, että oireiden ilmestyessä ihmiset eristäytyisivät itse.” MIKA SALMINEN. Kolmen neljän päivän päähän saatu testi voi olla negatiivinen, vaikka henkilö olisikin saanut koronatartunnan. ”Hakija näkee millaisesta työstä on kyse, ja rekrytoija näkee millainen henkilö hakija on. Espoossa syksyllä käynnistynyt vuoropäiväjakelu kärsii samasta ongelmasta. Lisäksi sanomalehti tulee olla jaettuna tilaajalla riittävän aikaisin, ei vasta illalla. ”Yksittäiset jakeluongelmat ovat ymmärrettäviä, mutta säännönmukaiset myöhästymiset eivät. ”Pyritään siihen, ettei samalla reitillä tule toista myöhästymistä ja ettei joku alue ole koko ajan isoissa haasteissa.” Nopea reagointi sijaisten ja ylitöiden kautta ei ole helppoa, kun pelivara kapenee sairastumisten vuoksi koko ajan. UUTISET Maaseudun Tulevaisuus 5 perjantaina 7. Jakelijoiden sairauslomien määrä on ollut koronan takia paikoittain jopa kaksinkertainen normaaliin verrattuna. ”Myös sosiaalija terveydenhuollon työntekijöiden riittävyys on yksi tärkeä syy tarkastella karanteenien ja eristyksen pituutta”, THL totesi. Postin poikkeustilanteiden johtaja Jarmo Ainasoja sanoo covid-19:n alkaneen haitata työvoiman riittävyyttä kahdella tavalla
Sama suuri koko ja sydän. Näin tärkeitä asioita ei voi puristaa pieneen. Maaseutu tarvitsee suurta kokoa ja isoa uutisointia. Tervetuloa uudistuneen MT:n lukijaksi. Pitelet käsissäsi uudistunutta Maaseudun Tulevaisuutta; lehteä, joka painetaan nyt ja tulevaisuudessa kotimaiselle, täysikokoiselle broadsheet-arkille. Hyvä lukija. Kehittynyt sisältö. Te hyvät lukijat olette toivoneet Maaseudun Tulevaisuuden jatkossakin pysyvän suuressa koossa, ja me olemme toiveenne kuulleet. Maaseudun Tulevaisuus 6 perjantaina 7. Jatkossakin suurta uutisointia.. tammikuuta 2022 Uudistunut ulkoasu
Neuloosille ei näy loppua, myynti kasvaa edelleen Neulomisen suosio kasvaa etenkin 25–34-vuotiaiden keskuudessa. JOUKO KYYTSÖNEN Kellokoski-Kiiskinen WVA:n hallitukseen Eläinlääkäri Heidi KellokoskiKiiskinen Rovaniemeltä on valittu Maailman eläinlääkärijärjeston (WVA) Euroopan edustajaksi. Tulisijan poistamisesta tai muuttamisesta maksettava tuki vaihtelee 500:n ja 4 000 euron välillä. Erityisen voimakasta vegaanisten tuotteiden kysynnän kasvu on pääkaupunkiseudulla. Tulisijojen uudistaminen on hidasta. Vietämme veganuarya, jonka tavoitteena on kannustaa kokeilemaan kasvisruokaa tai vegaanista elämäntapaa.” Lidl haluaa nostaa esiin kasvipohjaisia ja vegaanisia vaihtoehtoja, sesongin vihanneksia ja hedelmiä sekä kotimaisia marjoja. Asiasta kertoi ensimmäisenä Talouselämä. Tieliikenteen sähköistyminen on maailmanlaajuinen megatrendi, Energiateollisuuden sähköautoasiantuntija Tuukka Heikkilä sanoo. Kesko oli viime vuonna mukana lihattomassa lokakuussa. Nykyään kasviproteiinituotteet kuuluvat jokaisen ruokakauppaketjumme ketjuvalikoimiin. Vuoden aikana myyntiin tuli lukuisia perhekäyttöön sopivia sähköautoja. Kokeilun tarkoitus on vähentää puun poltosta aiheutuvia hiukkaspäästöjä kirittämällä kiinteistönomistajia hankkimaan moderneja tulisijoja. Suomalainen lankavalmistaja Novita uskoo, että neulomisen suosio jatkuu, sillä kiireettömyys ja mindfullness sekä pehmeiden arvojen nousu ovat ajankohtaisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat myös käsitöiden suosioon. Kauraruokajuomien myynti kasvoi 58 prosenttia samana ajanjaksona. Yhä useammassa on vakiona vetokoukku. Kokeilu aloitettiin vuosi sitten maan neljänneksi suurimmassa kaupungissa Utrechtissä, ja se kestää vuoteen 2025. Kantapään neulomista koskevaa videota on katsottu jo lähes miljoona kertaa. 020 413 2236 tai jukka.makitalo@mt.fi MT.FI | Kokonaistavoittavuus 514 000 (KMT2021) Korona-aikana käynnistynyt neulebuumi ei osoita loppumisen merkkejä. JAANA KANKAANPÄÄ Tieliikenne sähköistyy nopeaa vauhtia.. Kellokoski-Kiiskinen painottaa, että ihmisten, eläinten ja luonnon terveydessä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tarjolle on tulossa myös kaksisuuntainen lataus (V2G). Novitalla uskotaan, että niin sanottu slow living -trendi jatkuu ja vahvistuu. ”Liityimme vuonna 2017 mukaan ravitsemussitoumukseen antamallamme kasvissitoumuksella, jolla kannustettiin asiakkaita lisäämään kasvisten käyttöä muun muassa vegehyllyjen ja kasviskampanjoiden avulla. Oksan mukaan kasvipohjaisten tuotteiden käyttö on viime vuosina kasvanut huomattavasti ja myös valtavirtaistunut. Kovimpia trendejä ovat kaarrokeneuleet sekä mekot, aikuisten kaulurit ja kypärämyssyt sekä villasukat, jotka ovat aina suosiossa. ”Tammikuussa on havaittavissa selkeä piikki kasvisja vegetuotteiden kysynnässä. ”Uusilla tulisjoilla, olivatpa ne varaavia takkoja tai kamiinoita, päästöt ja puunkulutus ovat kolmasosa siitä, mitä parikymmentä vuotta sitten.” Suomessa on noin 950 000 omakotitai paritaloa. Tulisijojen uudistamiseen ajaa keskustelu puun pienpolton hiukkaspäästöistä. 80 prosentissa on puulla lämpiävä tulisija. Hollannissa uuden vähäpäästöisen tulisijan ostaja saa julkista tukea. Se koskee kuitenkin vain uusia tehdasvalmisteisia tulisijoja pois lukien saunan kiukaat. Lidlin tiedottaja Riikka Peltomäki kertoo kasvipohjaisen ruuan olleen viime vuosien aikana tasaisessa nousussa. Alan etujärjestö toivoo samantyyppistä tukea saneerauskohteisiin Suomessa. Oksan mukaan S-ryhmä haluaa innostaa ihmisiä kokeilemaan uudenlaisia tuotteita ja tehdä ilmastovalinnat helpoiksi asiakkaille. Tämä on yhteinen haaste eri puolilla maailmaa. Neulomisbuumi on johtanut lankojen ja oheistarvikkeiden, kuten puikkojen, ennätysmyyntiin. ”Eläinlääkäriala on kovassa murroksessa globaalisti eikä vallitseva pandemia ole tuonut siihen ainakaan helpotusta” , hän toteaa tiedotteessa. Itse tekeminen, neulominen ja virkkaaminen auttavat rentoutumaan kiireisen elämän keskellä, kertoo toimitusjohtaja Daniela Yrjö-Koskinen. Komponenttipula on jarruttanut automyyntiä, mikä on keskeinen syy useiden autojen pitkille toimitusajoille. Eurodesign-direktiivin vaikutukset ilmanlaatuun uhkaavat jäädä vähäisiksi, sillä vanhoja takkoja uusitaan hitaasti. Kellokoski-Kiiskinen on myös Euroopan hevoseläinlääkäreiden kattojärjestön (FEEVA) hallituksessa, jossa hän niin ikään on toiminut ensimmäisenä suomalaisena. ”Useiden vegaanisten tuotteiden myynneissä on havaittavissa selkeä piikki tammikuun aikana”, sanoo päivittäistavarakaupan myyntijohtaja Antti Oksa S-ryhmän marketkaupasta. Myös miehet ovat alkaneet innostua neulomisesta. Yleensä lankamyynti tasaantuu keväisin, mutta koronakeväänä 2020 se lähti nousuun, Yrjö-Koskinen kertoo. Se on asettanut tavoitteeksi, että vähintään 65 prosenttia Sryhmän myymästä ruuasta on kasvipohjaista vuonna 2030. Täysin vegaanisia Pirkka-, Pirkka Parhaat ja K-Menu-tuotteita on yhteensä noin 190, joista kymmenen lanseerattiin viime vuonna. ”Käsityön meditatiivinen vaikutus, itse tekemisen arvostus massatuotannon sijaan ja tarve yksilöllisyyteen, kasvattavat merkitystään kiireisen ja hektisen elämän vastapainona.” Joillekin neule on tapa ilmentää omaa tyyliä ja arvoja, kuten ympäristöstä ja muista ihmisistä välittämistä. ”Monet neulovat itselleen ja läheisilleen, mutta myös hyväntekeväisyyteen.” Yksi osoitus neulomisen suosiosta ovat Novitan Neulekoulun katsojaluvut. ”Paloilmaa tulee yläkautta tulistettuna lähelle liekkien kärkeä mutta myös muista suunnista”, Autio kuvailee. Palon hallitseminen entistä paremmin on avainasemassa, kun päästöjä pyritään vähentämään. Akkusähköautojen osuus loka–joulukuussa oli 18,8 prosenttia. Muutokset ovat Aution mukaan nostaneet kamiinoiden ja takkojen hyötysuhdetta ja painaneet päästöjä alas. Tammikuu tuo piikin kasvisruuan myyntiin Kasvistuotteiden menekki painottuu muuta maata enemmän EteläSuomeen. Tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsi, Norja, Baltian maat, Britannia, Saksa, Yhdysvallat ja Japani. S-ryhmä aikoo kasvattaa vegaanisten tuotteiden valikoimaa. Kun maaseudulla on 20 000 euron arvoinen mummonmökki, ei siihen kukaan tee 5 000 euron takkaremonttia”, Autio sanoo. Valmistajat ovat luvanneet uudistaa latauksen maksujärjestelmän. Siitä kertoo miesten osuuden kasvu Novitan verkkosivujen kävijöissä viime aikoina. Myös vienti on kasvanut korona-aikana lähes 40 prosenttia edellisvuotisesta. ISMO PEKKARINEN / LEHTIKUVA PASI JAAKKONEN Itse tekeminen, neulominen ja virkkaaminen auttavat rentoutumaan kiireisen elämän keskellä. Kun palamisen tarvitsema ilma on perinteisesti kuljetettu tulipesään puiden alta, uusissa tulisijoissa ilmaa ohjataan monipuolisemmin. Esimerkiksi kasviproteiinituotteiden myynti kasvoi S-ryhmän ruokakaupoissa neljänneksen maaliskuun 2020 ja syyskuun 2021 välisenä aikana verrattuna vastaavaan aikaan vuotta aiemmin. ”Tavoite saavutettiin jo vuonna 2018. ”Hollannissa nähty 2 000 euron tuki voisi olla meillä realistinen”, TSY:n toiminnanjohtaja Hannu Murtokare hahmottelee. Kaupparyhmä kannustaa asiakkaitaan lisäämään kasvisten käyttöä monin tavoin. ”Puulämmitysvalmiuden ylläpitämisellä on iso merkitys huoltovarmuuden kannalta. Puuta polttavien pientulisijojen uudistamiselle toivotaan tukea Vanhojen tulisijojen purkamisesta maksetaan palkkio Hollannissa. Lääkkeeksi tilanteeseen toivotaan, että puulla lämpiävien tulisijojen uudistamiseen saisi samantyyppistä avustusta, mitä on myönnetty pientalojen öljylämmityksestä luopuville. TERHI TORIKKA ANNA WALLENDAHR Sähköautojen osuus nousi 44 prosenttiin Joulukuussa ensirekisteröidyistä henkilöautoista 44 prosenttia oli sähköllä ladattavia ja pelkästään sähköllä toimivien autojen osuus oli 24 prosenttia, Energiateollisuus kertoo. Kasvu oli vuonna 2020 noin 20 prosenttia ja tänä vuonna noin 10 prosenttia sen päälle Novitan Korian-tehtaalla Kouvolassa on ollut vaikeuksia pysyä myynnin vauhdissa mukana, ja jotkin värit ovat päässeet loppumaan jälleenmyyjiltä. Hän aloittaa tehtävässä maaliskuun lopussa. HARRI KALLIO-KURSSI Vanhojen ja tehottomasti puuta polttavien tulisijojen purkamisesta tai vaihtamisesta uudempiin maksetaan jopa tuhansien eurojen korvaus Hollannissa. Järjestimme viime vuonna 459 (2020: 313) kasviskampanjakokonaisuutta, joissa kampanjatuotteiden lukumäärä oli 1 324 (2020: 1 209) kasvistuotetta.” K-ryhmä lanseerasi viime vuonna Karjalaisen mukaan yhteensä 51 hedelmätai vihannesuutuutta. Villasukkajaksoilla on YouTubessa satojatuhansia näyttökertoja. UUTISET Maaseudun Tulevaisuus 7 perjantaina 7. tammikuuta 2022 Aluevaalit 2022 Ehdokas, ota MT avuksesi aktiiviseen kampanjointiin! Vaalialennus 35 % • MT:n lukijat ovat aktiivisia toimijoita, joilla on vaikutusvaltaa ympäristössään • MT:n avulla tuot viestisi esiin erilaisissa kohderyhmissä • Ota digi mukaan – voit kohdistaa verkko kampanjan omalle äänestysalueellesi MT.FI:ssä ! MT – tekee äänestäsi näkyvän! Ota yhteyttä, niin kerron kuinka se onnistuu parhaiten! p. Puun polton hiukkaspäästöjen suhteen tulisijan teknisellä toteutuksella on merkitystä, mutta käyttäjä on silti tärkein lenkki niiden vähentämisessä”, Murtokare muistuttaa. ”Hollannin kaltainen tuki tulisijojen modernisointiin on ollut meillä tavoitteena vuosia”, tulisijavalmistajia edustavan Tulisijaja savupiippuyhdistyksen (TSY) hallituksen jäsen Petri Autio sanoo. Heidi Kellokoski-Kiiskinen on Rovaniemen hevosklinikan yrittäjä. Siihen on päästy muun muassa miettimällä ilman kulku tulisijassa uusiksi. Monet sosiaalisen median kanavat ovat oivia paikkoja jakaa ideoita, esitellä valmiita töitä sekä auttaa kanssaneulojia. Tulisijayhdistyksen mukaan lämmityskauden aikana Suomessa tuotetaan tulisijoilla 775 gigawattituntia energiaa. KAIJALEENA RUNSTEN S-ryhmä on mukana tammikuun vegaanihaasteessa, joka kannustaa kokeilemaan kasvisruokaa kuukauden ajan. Novitalla uskotaan, että etenkin nuoria ja nuoria aikuisia kannustaa neulomaan myös yhteisöllisyys. Eniten kasvava asiakasryhmä Novitalla ovat tällä hetkellä 25–34-vuotiaat. Myös Suomessa toivotaan jonkinlaista porkkanaa jo olemassa olevien takkojen ja kamiinoiden uudistamiseksi. Dieselin osuus hiipui seitsemään prosenttiin. Suomessa tulisijoja valmistavan teollisuuden etujärjestö haluaisi keskustelua vastaavan tuen luomisesta myös meille, jotta takkoja ja kamiinoita uudistettaisiin nykyistä nopeammin. Vuoden alussa astui voimaan kiinteän polttoaineen pienkattiloiden ja tulisijojen hiukkaspäästöjä rajoittava euro designdirektiivi. Yhdistys on pitänyt asiaa esillä ympäristöministeriön suuntaan mutta toistaiseksi tuloksetta. Se vastaa lähes yhden ydinvoimalan tuottamaa energiamäärää. Asetimme tällöin tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä vegehylly löytyy vähintään 400 K-ruokakaupasta”, Inka Karjalainen kertoo Keskon viestinnästä. ”Ongelman mittakaavaa hahmottaessa on syytä muistaa, että puulämmityksen päästöt näkyvät lähinnä suurten kaupunkien omakotitaloalueilla”, Autio sanoo. Markkinaosuus lähes kolminkertaistui vuoden aikana. Hän on ensimmäinen suomalainen järjestön hallituksessa, joka koostuu kunkin maanosan kahdesta eläinlääkäristä. Bensiinikäyttöisten henkilöautojen markkinaosuus laski joulukuussa ensimmäistä kertaa alle 50 prosentin. ”Ongelma on juuri siinä, miten saadaan uudet tulisijat vanhoihin rakennuksiin. Kasvistuotteiden menekki painottuu muuta maata enemmän Etelä-Suomeen. Verkosta haetaan paljon ohjeita myös kirjoneuleja pitsisukkien huivien, asusteiden sekä vauvojen ja lasten neuleiden tekemiseen. Lisäksi hän on kehittänyt hevosten terveyden seurantaan mobiilisovellus Pauluksen
Yaralta luvataan, että lannoitteita saadaan kyllä valmistettua tarvittava määrä. Siellä raportoitiin yli 1 200 taudinpurkausta. PIIA LEHOJÄRVI Lannoitetehtaan portit saattavat muodostua pullonkaulaksi PASI LEINO Teija Kankaanpää johtaa Yaran Uudenkaupungin tehdasta. Yhtiössä toivotaan odotetusti, että mallasohra pysyy kiinnostavana vaihtoehtona tulevalle satokaudelle. Äly-Agri-verkoston tehtävänä on tuoda maatalousja teknologia-alan toimijoita yhteen sekä jalkauttaa tutkimusosaamista ja innovaatioita yritysten käyttöön, tiedottaa Savonia-ammattikorkeakoulu. ”Tämä on EU:lta räikein viljelijöiden kaltoinkohtelu koko Suomen EU-jäsenyyden aikana.” Jos esimerkiksi sonni on sattunut syntymään viitepäiväksi kaavaillun helmikuun lopun jälkeen, seuraava mahdollisuus palkkion saamiseen on vasta seuraavan vuoden maaliskuussa. Sinkkisulfaattiakin on hänen mukaansa vaikea saada. Ohratilanne on alijäämäinen ja nyt syödään vanhoja varastoja, kuvailee Viking Maltin hankintapäällikkö Mikael Ingman. ”Kaliumsulfaatin saatavuudessa on ollut haasteita ja töitä on jouduttu tekemään, että sitä on tänne saatu”, kertoo Yara Uudenkaupungin tehtaanjohtaja Teija Kankaanpää. Monimutkaista tekniikkaa sisältävän robotin huoltaja on siksi äärimmäisen tärkeä henkilö robottitiloille. Vertailun vuoksi vuonna 2020 Suomen kokonaispäästöt olivat Tilastokeskuksen mukaan 48,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Viimeksi iso ylimääräinen tilaus tehtiin joulukuussa, Latva kertoo. Sujuvan logistiikan takaamiseksi Yara pyrkii toimittamaan lannoitteita tasaisesti pitkin vuotta. Lintuinfluenssan ennätysvuosi Lintuinfluenssatapauksia oli Euroopassa viime vuonna enemmän kuin vuonna 2020, ilmenee Eläinten terveys ETT ry:n kokoamista tiedoista. ”Tämä olisi vastoin yleistä oikeustajua ja viljelijöiden luottamuksensuojaa ja ajaisi lihamarkkinat umpisolmuun. ”Komponenttipulalle on altistuttu myös investointiprojektien kautta”, Kankaanpää toteaa. ”Se on ollut hyvä ratkaisu”, Latva toteaa nyt. ”Palvelulupauksemme on, että kolmessa tunnissa ollaan tilalla kuin tilalla. "Takana on huonoin ohravuosi sitten 1970-luvun." Tuontimäärät ovat maltillisia, Ingman toteaa. Vähintään kymmenen päivystäjää ympäri maan on koko ajan valmiina lähtemään matkaan, Latva kertoo. Viime vuoden loppuun eläimet tulivat palkkiokelpoisiksi heti saavutettuaan palkkioehdoissa määritellyn iän. ”Katalyyttiteknologian ansiosta Yaran lannoitteilla on pieni hiilijalanjälki”, lupaa Yaran Uudenkaupungin tehtaan johtaja Teija Kankaanpää. Tilatasolla muutos tarkoittaa kymmeniä tuhansia euroja”, Marttila sanoo. Vuodessa fosforin hinta tuplaantui ja rikin nelinkertaistui. Monia teollisuudenaloja korona-aikaan kiusannut komponenttipula on sen sijaan koskettanut myös Uudenkaupungin tehdasta. Oppaissa on kuvattu tiloilla yleisimmin esiintyvät haittaeläimet, jyrsijät, luonnonvaraiset linnut, hyönteiset ja punkit, sekä niiden aiheuttamat tautiriskit. ”Jos ammoniakkitonnin valmistaminen maksaa esimerkiksi 900 dollaria, mutta sitä pystyi vielä Euroopan ulkopuolisilta markkinoilta ostamaan vaikkapa 600 dollarilla, sillä hintaa ostetaan, kunnes se saavuttaa tuotannosta tulleet kustannukset. Kilpailu on kireää ja varastot voivat mennä todella pieniksi ennen uuden sadon saamista, Ingman puntaroi. ”Maakaasu maksaa Euroopassa tällä hetkellä noin kolme kertaa enemmän kuin kesällä. H e t i ko ro n a a j a n alussa NHK-Keskus hankki kolmen kuukauden ylimääräisen puskurivaraston robottien toiminnan kannalta kriittisiä sekä huoltoihin liittyviä osia. MAIJA ALA-SIURUA Erityisen vahingollinen uudistus on nautatiloille. NHK:lla on huollettavana noin 1 100 lypsyrobottia ja huoltotöissä on 65 asentajaa. Normaalisti Yara toimittaa lannoitteita tasaisesti pitkin vuotta sujuvan logistiikan takaamiseksi. Jos keväällä tulee yhtäkkiä iso tarve ostaa lannoitteita, logistinen ketju ei pysty siihen vastaamaan”, korostaa Yara Uudenkaupungin tehtaanjohtaja Teija Kankaanpää. Kotimaisen mallasohran kova kysyntä näkyy myös hinnoissa. Yaran omassa tuloksessa raaka-aineiden hinnan nousut eivät vaikuttaneet vielä toisella vuosineljänneksellä. Jos loppujen lannoitteiden osto jätetään viime tippaan keväälle, ei saatavuutta siinä vaiheessa voida varmasti taata, muistuttaa norjalaisen Yaran Suomen tytäryhtiön kaupallinen johtaja Roland Westerberg. UUSIKAUPUNKI Hintojen nousun vuoksi moni viljelijä on jättänyt ainakin osan lannoitteista hankkimatta. Yli puolet lannoitteiden elinkaaren kasvuhuonekaasupäästöistä aiheutuu lannoitteen käytöstä pellolla. Latva kertoi keskiviikkona, että pari koronatapausta on asentajien joukossa ollut, mutta altistumisia ei ole tullut, ei oman väen kesken eikä asiakkaiden suuntaan. Yleisin virustyyppi on ollut H5N1, mutta edelleen löytyi H5N8-tyypin virusta. Taustalla vaikutti lannoitteiden hinnannousu. Syy on tosin muualla kuin koronassa, sillä riittävän puhtaan sinkkisulfaatin toimittajia on maailmalla vähän. ”Investointien fokus ei ole laajentuminen tai pikavoitot vaan turvallisuus, luotettavuus ja toiminnan jatkuminen”, Kankaanpää selittää. ”Komission tulkinta uhkaa ajaa Suomen kotieläintuotannon täydelliseen sekasortoon”, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila tiedotteessa. tammikuuta 2022 LYHYESTI Haittaeläinten torjumisesta opas Eläinten terveys ETT ry on julkaissut oppaat nauta-, sikaja siipikarjatiloille haittaeläinten torjuntaan. Pohjakoulutukseltaan moni on jo valmiiksi automaatiotai sähköasentaja tai muuten teknisen peruskoulutuksen saanut henkilö. DeLavalilla huollettavia robotteja on noin tuhat ja huoltoteknikkoja 65. Yara on kehittänyt katalyytin, joka muuntaa typpihappotuotannon yhteydessä syntyvän haitallisen ilokaasun vaarattomaksi typeksi ja hapeksi. Globaalisti Yara on vuodesta 2005 vähentänyt hiilidioksidiekvivalenttipäästöjä 45 prosenttia katalyytin ansiosta. Se on ison organisaation etu”, Latva kertoo. Lannoiterakeita pakkaamista vaille valmiina. Niistä ei ole tingitty koko pandemia-aikana. Tauti runteli erityisesti maan eteläosaa, jossa on runsaasti ankanja hanhenmaksatuotantoa. Neljännes päästöistä on tuotannon suoria päästöjä. Vertailun vuoksi vuoden 2020 joulukuussa hinta oli 167 euroa. SATU LEHTONEN Lypsyrobottien huolto pelaa koronasta huolimatta Mallasohran hinta nyt ennätyskorkea Kotimaisesta mallasohrasta on pulaa. ”Karanteeneja on ollut, mutta niistä on selvitty.” Jos robotin toimintaan tulee äkillinen katko, tilalla pyritään olemaan kahden tunnin sisällä, Kärki toteaa. Tänään voimaan tulevien uusien lannoitehintojen myötä esimerkiksi YaraMila Y3:n hinta on noussut viime kesästä jo 75 prosenttia. MT (25.7.2021) kertoi esimerkiksi Yaran tuloksen olleen tuolloin 539 miljoonaa dollaria, kun vuotta aiemmin se oli 223 miljoonaa. Kuvituskuva. Oppaissa on ohjeita myös kirjallisen haittaeläinten torjuntasuunnitelman laatimiseen. Tarve kotimaiselle mallasohralle ei ole ainakaan vähenemässä, sillä Viking Malt aikoo avata uuden tehtaan Lahteen vuonna 2023. Älymaataloudelle teemaverkosto Älymaatalouden osaamisen kokoamiseksi muodostetaan valtakunnallinen teemaverkosto. Tehtaan päästöjä painetaan minimiin Yaran lannoitteiden koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt ovat globaalisti 70 miljoonaa tonnia hiilidioksiekvivalenttia. Suomen lannoitetuotannon hiilidioksidipäästöt ovat sen ansiosta pienentyneet yli 90 prosenttia viimeisen reilun 10 vuoden aikana vaikka tuotanto on kasvanut merkittävästi. Yara on omistajuutensa aikana satsannut voimakkaasti Suomeen, yhteensä yli miljardi euroa. Isointa roolia näytteli kuitenkin maakaasun hinnannousu. TUULIKKI VIILO MTK: Eläinpalkkioiden uudistus peruttava MTK vaatii, että EU-komission vaatimasta eläinpalkkiouudistuksesta tälle vuodelle luovutaan ja Suomen ja EU:n välisiin neuvotteluihin asian ratkaisemiseksi otetaan vuoden aikalisä. Tulevalle sadolle ostotarjoukset avattiin poikkeuksellisesti kuukautta aikaisemmin. Maakaasu kävi välillä niin kovissa hinnoissa, että se pakotti ammoniakkitehtaita Euroopassa sulkemaan ovensa. Oppaat ETT:n verkkosivuilla osoitteessa www.ett.fi. Yksittäisissä hintapiikeissä on käyty kuusinkertaisissa hinnoissa”, Kankaanpää kertoo. Jos asentaja sairastuu, korvaajaa ei siis saa varamiespalveluista. Lannoitteiden hinnat nousivat viime vuoden puolella ennennäkemättömällä tavalla, kun kaikkien lannoiteraaka-aineiden hinnat nousivat. Vastaavana aikana siipikarjatiloilla todettiin 1 597 taudinpurkausta, kun edellisenä vuonna niitä oli vain 442. Jos joku sairastuu tai on lomalla, heidän avullaan tilanteet pystytään hoitamaan.” Myös varaosaja muut toimitukset ovat Kärjen mukaan hoituneet suunnilleen samaan malliin kuin ennen pandemiaa. Yrityksessä on lisäksi toistakymmentä ylemmän tason asiantuntijaa, jotka pystyvät tarvittaessa huoltotöihin. Vuonna 2021 Yaran investoinnit Uuteenkaupunkiin olivat 40 miljoonaa euroa. Tilannetta seurataan tarkkaan, Latva kertoo. ”Viime vuonna myimme lannoitteita vähemmän kuin aiemmin. Westerbergin mukaan YaraMila Y3:n hinta on noussut kesästä 75 prosenttia. Tällä hetkellä panimo-ohralajikkeista maksetaan 340 euroa tonnilta. ”Tällä hetkellä kysyntään vielä pystyttäisiin vastaamaan, mutta kevään kysynnän ja lannoitteiden raaka-aineiden kustannusten ennustaminen on vaikeaa”, sanoo Westerberg. ”Ja jännitetään myös”, hän myöntää. ”Minun tiedossani ei ole yhtään koronatartuntaa tässä porukassa”, Kärki kertoi keskiviikkona. Haittaeläinten aiheuttamien riskien hallintaan kuuluva ennakoiva suojautuminen, seuranta ja torjuntatoimet haittaeläimiä havaittaessa on käsitelty oppaissa eläinlajikohtaisesti. Se johtui Westerbergin mukaan maailmanmarkkinoiden erilaisesta kustannusrakenteesta. Taustalla on hänen mukaansa enemmän koko maailmaa vaivaava komponenttija sirupula kuin pandemian paheneminen. Sillä rahalla saa muun muassa lannoitetehtaalle uuden jauhemaisten raaka-aineiden varaston, typpihappotehtaaseen uuden kattilan ja satamalaiturin korjauksen. ”Meillä on alueilla tukihuoltoteknikkoja. Lely-lypsyrobotteja markkinoiva NHK-Keskus otti heti pandemian alussa käyttöön tiukat kokoontumisrajoitukset ja muut varotoimet, huoltoliiketoiminnan johtaja Ville Latva kertoo. Komission vaatima uusi tulkinta vie helmikuun lopun jälkeen syntyneiltä eläimiltä pahimmillaan useita palkkiokuukausia. Entisen kymmenen kuukauden kertymäjakson sijaan nämä sonnit saavat palkkion noin neljältä kuukaudelta. Tehtaan portit voivat kuitenkin muodostua pullonkaulaksi, jos viljelijät innostuvat ensi keväänä tilaamaan puuttuvat lannoitteet samaa aikaa. ESKO KESKI-VÄHÄLÄ Lypsyrobotti on maitotilalla tärkein työkalu, eikä sen toiminta saisi katketa oikeastaan hetkeksikään. DeLavalillakaan pandemia ei ole toistaiseksi vaikuttanut huoltotoimintaan, tekninen johtaja Teijo Kärki kertoo. Suomen lannoitetuotannon kasvihuonekaasupäästöt syntyvät pääosin typpihappotuotannossa. Viking Maltin maksama joulukuun avaushinta tulevalle satokaudelle oli ennätyksellisen korkea: 240 euroa. UUTISET Maaseudun Tulevaisuus 8 perjantaina 7. Sen jälkeen voi taas alkaa tuottaa ammoniakkia Euroopassa, kun markkina on valmis maksamaan niin, että oma ammoniakkituotanto on kannattavaa.” Lannoitteiden hinnannousua on siivittänyt myös rahtihintojen nousu, Westerberg muistuttaa. Kovista hinnoista huolimatta Suomen lannoitetehtaita ei uhkaa tuotantokatkokset vaan esimerkiksi Uudessakaupungissa tuotanto pyörii normaalisti. Kolmannella kvartaalilla tulos oli 143 miljoonaa dollaria tappiollinen, kun se vuotta aiemmin oli 340 miljoonaa voitollinen. Nyt niin on kuitenkin jouduttu tekemään. Suomessa ei ammoniakkitehtaita ole, vaan Yara Suomen tarvitsema ammoniakki tuodaan junalla Venäjältä tai laivoilla Yaran omilta tehtailta. ”Jos yksittäisellä huoltoalueella moni sairastuisi, meillä saadaan väkeä muualta. Käytännössä pystytään aika paljon nopeampaan.” Asentajien koulutus on moniportainen ja kestää 4–5 kuukautta, Latva kertoo. Puolassa tapauksia oli 382, niistä iso osa kalkkunatiloilla. 19.12.2021 mennessä oli ilmoitettu 2 312 luonnonvaraisten lintujen tautitapausta, kun niitä vuotta aikaisemmin oli 756. Mallasohraa tuodaan lähialueilta: Ruotsista, Tanskasta ja Baltiasta. Viime vuoden lopulla EU-komissio totesi yllättäen, että Suomen on muutettava tuotantosidonnaisten tukien toimeenpanoa. KARI SALONEN ”Tämä olisi vastoin yleistä oikeustajua ja viljelijöiden luottamuksensuojaa ja ajaisi lihamarkkinat umpisolmuun.” JUHA MARTTILA. PIIA LEHOJÄRVI "Kevään kysynnän ja lannoitteiden raaka-aineiden kustannusten ennustaminen on vaikeaa." ROLAND WESTERBERG Maanviljelijä Aki Pöyhönen seurasi huoltoteknikko Jarkko Salon työtä Vetelin Räyringissä lokakuussa 2020. On poikkeuksellista, että Suomen markkinajohtaja Viking Malt tuo mallasohraa ulkomailta. Suurin osa luonnonvaraisten lintujen tartunnoista todettiin Saksassa. Viime vuonna tehtaan tuotantoa ostettiin edellisvuosia vähemmän. Ranskassa siipikarjatapauksia oli eniten, 482
UPM ei ole tähän suostunut, vaikka se on sitoutunut toimittamaan lämpöä tehtaiden ympäristöön. Lisäksi tutkimus osoittaa selkeästi, miten kansallispuistojen hoitoon osoitetut resurssit aikaansaavat monenlaisia myönteisiä vaikutuksia”, kertoo luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta. Yhteismetsäosuus olisi mukavampi vaihtoehto kuin pakkolunastaminen, sellainen aiheuttaa aina suomalaisessa närää.” Vähämäki pitää lunastuskorvauksia riittämättöminä varsinkin, jos metsätila on vastikään ostettu vapailta markkinoilta ja metsiä on kunnostettu. Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus (Luke) selvittivät tutkimuksessa kansallispuistojen kävijöiden näkemyksien ja käyttäytymisen muuttumista vuosina 2000–2019. Kävijöiden tyytyväisyys kansallispuistoihin on pysynyt selvityksen perusteella korkealla. HENRIK HOHTERI ESKO KESKI-VÄHÄLÄ Ruotsin lehtitaloilla huoli UPM:n lakosta Lehtitalot Ruotsissa seuraavat UPM:n lakkoa vakavina, sillä yhtiö on toimittanut ruotsalaisten aikakauslehtien käyttämästä paperista noin puolet. Mahdollisuudet harrastamiseen ovat myös puistoissa monipuolistuneet. Raha ei ole siinä se pääasia, sellaista ei saa päästää käsistä.” Asia on Vähämäelle ajankohtainen, sillä kantaverkkoyhtiö Fingridin Alajärveltä Kalajoelle ulottuvaa siirtolinjaa suunnitellaan hänen poikiensa maiden kautta. ”Joidenkin metsänomistajien kanssa neuvottelutuloksen aikaansaaminen on mahdotonta, koska he yksinkertaisesti vastustavat voimajohtoa”, Kuoppala toteaa. Vyyhtiin liittyy se, että metsäalueet ovat erisuuruisia ja -arvoisia.” Kuoppalan mukaan Fingrid on lähtökohtaisesti tyytyväinen nykyiseen lunastusmenettelyyn, mutta pyrkii mahdollisuuksien mukaan tulemaan maanomistajia vastaan. UPM:n tavoitteena on, että lakon vaikutukset sivullisiin jäisivät mahdollisimman pieniksi.” UPM korostaa, että yhtiön tavoitteena on edelleen päästä neuvottelemaan liiketoimintakohtaisista työehtosopimuksista Paperiliiton kanssa mahdollisimman pian. Lunastuskorvausten perusteita ei ole sen jälkeen muutettu. Yhteismetsä tarjoaisi tasaisempaa tuottoa kuin kerralla maksettava lunastuskorvaus. Tutkimuksen ajanjakso loppuu aikaan ennen koronapandemian puhkeamista. Mielelläni keskustelen talossa, onko sen toteuttamiseksi mitään mahdollisuuksia.” MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola pitää Vähämäen ehdotusta tervetulleena aloitteena keskusteluun lunastuskorvauksista. Organisaatiouudistuksen yhteydessä uudistetaan myös Metsäkeskuksen aluejako. ”UPM:läiset jäsenet ovat valmiita näihin rajattuihin töihin, jos UPM on valmis soveltamaan niihin päättynyttä työehtosopimusta ja lopettamaan rikkurityövoiman käytön. Sopimus on toistaiseksi voimassa oleva ja se noudattelee metsäteollisuuteen käynnissä olevan neuvottelukierroksen aikana muodostunutta linjaa, ja koskee noin tuhatta vanerija sahateollisuuden työntekijää, liiton tiedote kertoo.. Fingrid on lisäksi haluton hallinnoimaan kymmenien tuhansien pienten kiinteistöjen omaisuutta. Paperiliitto puolestaan haluaa sopia yhden yrityskohtaisen työehtosopimuksen UPM:n kanssa, ei viittä erillistä liiketoimintakohtaista sopimusta. Vähämäki muistuttaa, että aina ei ole kyse rahasta, vaan metsän omistamisella on oma arvonsa. Yhteismetsän perustaminen ei sinänsä olisi monimutkaista. Käyntejä haittaavat muun muassa kävijämäärien kasvusta johtuvat ruuhkautumisen kokemukset ja muiden kävijöiden häiritseväksi koettu käyttäytyminen. Jos korvausta tarjottaisiin yhteismetsäosuutena, osa metsänomistajista hylkäisi todennäköisesti tämän vaihtoehdon. JUHA KAIHLANEN LYHYESTI Rengon sahalla tulipalo Metsä Groupin Rengon sahalla Hämeenlinnassa havaittiin keskiviikkoyönä syttymä, yhtiö kertoo tiedotteessa. Kansallispuistojen kävijämäärät nelinkertaistuivat 20 vuodessa Koronapandemia on lisännyt kansallispuistojen kävijämääriä entisestään. tammikuuta ja se jatkuu 5. UUTISET Maaseudun Tulevaisuus 9 perjantaina 7. ”Tämä on yksi idea muiden mukaan. Nyt paperipulan pelätään pahenevan, kun lakko on pysäyttänyt tuotannon UPM:n tehtailla Suomessa. UPM arvostelee Paperiliiton menettelyä, jonka mukaan lakon aikana suojelutyötä voidaan tehdä ainoastaan vanhan työehtosopimuksen ehdoilla. UPM kertoi jo ennen lakon alkamista määräaikaisesta palkanlisästä, joka maksetaan lakon aiheuttamasta lisätyöstä niille tehdasorganisaatioiden työntekijöille, jotka tulevat lakon aikana töihin, yhtiön tiedotteessa todetaan. Käynnit liittyvät edelleen luontokokemuksiin, luonnon puhtauteen ja henkiseen hyvinvointiin. ”Poikkeuksellinen menettely osoittaa, että Paperiliitto käyttää suojelutyötä kuin Troijan hevosta, jolla UPM yritetään kaikin keinoin sitoa joulukuun lopussa päättyneeseen työehtosopimukseen”, sanoo UPM:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén yhtiön tiedotteessa. Ruotsalaisten painotalojen huolista uutisoi Suomessa ensimmäisenä Kauppalehti. UPM hylkäsi esityksen eikä ole antanut Paperiliiton pyynnöstä huolimatta vastaesitystä. Pandemian aikana kansallispuistojen kävijämäärät ovat kasvaneet entisestään, ja esimerkiksi nuoret aikuiset ovat vierailleet kansallispuistoissa aiempaa enemmän. Samaan aikaan myös kansallispuistojen määrä on kasvanut 30:stä 40:een. JUHA KAIHLANEN Metsäkeskuksen toiminta uudistuu Metsäkeskus uudistaa organisaatiotaan. Tehtaat sijaitsevat Jämsässä, Kouvolassa, Lappeenrannassa ja Raumalla. Painopapereiden pula alkoi näkyä eri puolilla Eurooppaa viime syksynä. Tulipalosta ei aiheutunut henkilövahinkoja, eikä se vaikuttanut sahan tuotantoon. Suurimpana ongelmana Kuoppala pitää sitä, että verkkoyhtiö ei lunasta linjojen alle jäävien maiden omistusoikeutta. Metsä Groupin sovulle sinetti Teollisuusliitto hyväksyi keskiviikkona työehtosopimuksen Metsä Groupin kanssa. Kuoppala pitää korvausten maksamista yhteismetsäosuuksina mielenkiintoisena, muttei aivan mutkattomana toteuttaa. Lakiuudistus saattaa hyvin toteutua vielä tulevinakin vuosina jatkuvan tuulivoimabuumin aikana, Tiirola arvioi. Tasaamossa syttyneen palon havainnut operaattori suoritti alkusammutuksen ja hälytti paikalle alueen pelastuslaitoksen, joka varmisti palon sammuttamisen. ANNI-SOFIA HOPPI MARKKU VUORIKARI Timo Filpus Lähde: Metsähallitus Kansallispuistokävijöiden motiivit Luonnon kokeminen Maisemat Rentoutuminen Poissa melusta ja saasteista Henkinen hyvinvointi Yhdessäolo oman seurueen kanssa Alueeseen tutustuminen Kuntoilu Luonnosta oppiminen Kulttuuriperintöön tutustuminen Omien taitojen kehittäminen Aikaisemmat muistot Mahdollisuus olla itsekseen Jännityksen kokeminen Tutustuminen uusiin ihmisiin 1 2 3 4 5 Ei lankaan tärkeä Erittäin tärkeä Sähköverkkoyhtiöt voisivat korvata metsänomistajille linjojen alle jäävät maat rahallisen korvauksen sijaan yhteismetsäosuuksina, ehdottaa vimpeliläinen Pentti Vähämäki. Se ei ole toistaiseksi edennyt erimielisyyksien takia. Pahimmassa tapauksessa lehtiä ei voida painaa. ”Metsänomistajia on erilaisia. helmikuuta saakka, ellei sopimusta sitä ennen saada sovittua”, liiton tiedotteessa todetaan. JARMO PALOKALLIO Paperiliitto jatkaa lakkoa helmikuulle Paperiliiton hallitus päätti keskiviikkona jatkaa lakkoa UPM:n työpaikoilla kahdella viikolla. Kansallispuistot kerran löytäneet retkeilijät palaavat niihin uudelleen. Nykyisestä viidestä palvelualueesta muodostetaan neljä aluetta. Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, että Paperiliitto ei ole rajannut mitään töitä lakon ulkopuolelle. Toisaalta käyntikokemusta heikentävien asioiden määrä on lisääntynyt hieman viimeisellä tarkastelujaksolla 2015–2019. Linjamaiden kompensointi yhteismetsäosuuksina vaatisi hänen mukaansa poliittisen päätöksen ja muutoksen lunastuslakiin. ”Tästä syystä Paperiliiton hallitus päätti jatkaa UPM:n paperiliittolaisilla työpaikoilla alkanutta työnseisausta eli lakkoa kahdella viikolla. UPM:n mukaan Paperiliiton esitys oli käytännössä viime vuoden lopulla päättynyt vanha työehtosopimus. Parissa vuosikymmenessä yhdessäolo oman seurueen kanssa ja toisaalta mahdollisuus olla yksin ovat kasvattaneet merkitystään. Samassa yhteydessä nykyinen aluejohtajat vaihtuvat yhteysjohtajaksi, joiden tehtävänä on metsätalouden ja metsäalan elinkeinojen yleinen edistäminen, alueelliset yhteiskuntasuhteet, metsäkeskuksen sisäinen yhteistyö sekä metsänomistajien neuvonta ja alueellinen hanketoiminta. Vastuu sitoumusten täyttämisestä on UPM:llä, ei Paperiliitolla”, Paperiliiton hallitus painottaa. ”UPM kuitenkin tavoittelee aitoja vuorovaikutteisia neuvotteluja uusista työehdoista”, yhtiö perustelee omassa tiedotteessaan. Toisaalta myös kansallispuistoissa aiemmin käyneiden osuus on tutkimuksen mukaan kasvanut. Hänen mukaansa on epäselvää, voisiko metsän käyttöoikeuden menetyksen hyvittää toisen metsäkiinteistön tai yhteismetsäosuuden omistuksella. tammikuuta 2022 Kansallispuistojen kävijämäärät ovat moninkertaistuneet kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana, tuore selvitys paljastaa. Nykyinen lunastuslaki on säädetty vuonna 1977. Uuden lunastuslain luonnos on hallituksen ohjelmassa. ”Tutkimus tukee käsitystämme kansallispuistojen kiinnostavuuden ja brändin vahvistumi sesta 20 vuoden aikana. Saksassa toimii kuusi ja Itävallassa, Skotlannissa sekä Yhdysvalloissa kussakin maassa yksi tehdas. ”Tällä haluttiin varmistaa, että palkkataso ei muodosta henkilöstölle estettä tehdä yhteiskunnan kriittisiä toimintoja turvaavaa suojelutyötä. Tärkeimmät syyt kansallispuistovierailuihin eivät ole muuttuneet. Metsäosuus voisi olla rahaa mieluisampi korvaus Arttu Eskelin (vas.), Ritva Eskelin, Juha Röppäsen ja Pentti Vähämäen metsiä on jäämässä uuden sähkösiirtolinjan alle. ”Tilanne on ollut ongelmallinen jo ennen lakkoa, joten tällä voi olla varsin vakavat seuraukset”, Kerstin Neld sanoo. Maapohjasta maksettava muutaman sadan euron korvaus on pieni verrattuna tuulivoima-alueelle jäävien maiden korvauksiin, jotka perustuvat voimalan tuottoon. ”Tutkimuksen mukaan myös kansallispuistojen merkitys matkakohteena on vahvistunut, mikä näkyy siinä, että puistot ovat yhä useammin matkan ainoa tai tärkein syy”, Tyrväinen täydentää. Samalla uudet lajit ovat rohkaisseet matkailuyrittäjiä kehittämään kansallispuistoihin liittyviä palveluitaan. Vuonna 2020 käyntejä oli jo lähes neljä miljoonaa, kun vielä vuosituhannen vaihteessa vuotuinen kävijämäärä oli alle miljoonan. Riittävän suuren metsäalan hankkiminen samalta alueelta saattaisi tosin osoittautua vaikeaksi, Kuoppala arvelee. Linjan alle on jäämässä parin kilometrin kaistale maata koko tilan leveydeltä. Metsähallituksen mukaan tutkimus, trendit ja väestötieto antavat yhdessä hyvän pohjan kansallispuistojen tulevaisuuden kehittämistarpeisiin. UPM:llä on Suomessa neljä tehdasta, jotka valmistavat painopapereita. Kaikkiaan UPM:llä on painopaperitehtaita 13. Lakko alkoi 1. Kuoppalan mukaan lunastuslain lähtökohta on, että maanomistajalle korvataan taloudelliset menetykset niin, että tällä on mahdollisuus hankkia vastaava omaisuus lunastetun tilalle. Paperiliiton hallituksen jäseniä ihmetyttää, ”miten yksi yhtiö voi kohdella työntekijöitään niin, ettei se osoita arvostusta heitä kohtaan edistämällä sopimista heidän tulevista työehdoistaan, kuten muut Paperiliiton sopijakumppanit”. Joutsassa sijaitsevasta Leivonmäen kansallispuistosta löytyy talvisin sekä kävelyyn että hiihtämiseen sopivia reittejä, joiden varrella pääsee ihailemaan puiston suoja harjumaastoa. Harrastetut aktiviteetit ovat monipuolistuneet selvästi. Siihen liittyen se perustaa muun muassa uuden viestintään ja asiakkuuksiin keskittyvän palvelun ja vahvistaa EU-asioiden osaamistaan. Osapuolet saavuttivat neuvottelutuloksen 31.12.2021. Suurten kaupunkien lähellä sijaitsevissa kansallispuistossa kävijöitä houkuttelee kuntoilu. Vähämäki on esittänyt ajatuksensa Fingridin maankäyttöasioista vastaavalle Mikko Kuoppalalle. ”Suosion kasvua selittävät muun muassa kysynnän trendit, kuten luonnon kiinnostavuuden kasvu ja terveyden ja hyvinvoinnin tärkeys sekä ympäristötietoisuus”, Luken tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen toteaa tiedotteessa. Maanomistajalle jää esimerkiksi metsästysoikeus maanomistuksen mukana. ”Tilanne on huolestuttava”, sanoo aikakauslehtien liiton, Sveriges Tidskrifterin toimitusjohtaja Kerstin Neld Ruotsin yleisradion SVT:n haastattelussa. Omistusoikeutta ei yleensä lunasteta siksikään, koska laissa sovelletaan vähäisimmän haitan periaatetta. Vimpelissä tilukset ovat muodoltaan kapeita ja pitkiä, joten linjan alle saattaa jäädä jopa koko tila. Pula on jo aiheuttanut merkittävän nousun paperien hintoihin. Esimerkiksi maastopyöräily, sup-lautailu ja lumikenkäily ovat houkutelleet kansallispuistoihin uusia asiakkaita. ”Maanomistajatkaan eivät ole sitä vastaan, että sähköä tarvitaan. Paperiliitto antoi viime viikolla UPM:lle liiton oman esityksen yhtiökohtaiseksi työehtosopimukseksi. ”Jotkut eivät halua luopua vanhoista perintömetsistä
Neljännen koronaaallon keskellä pelä tään pandemian ryöpsähtä mistä hallitsemattomaksi ja sitä, etteivät valtioneuvoston ja aluehallinnon viranomaiset ole vieläkään oppineet viestin nän alkeita. Maalaisen metsäpals ta on kaikkien omaisuutta ja määräiltävissä. ”Hallituksen hybridistra tegia – testaa, jäljitä ja eristä – on tulossa tiensä päähän.” ”Uusi aika vaatii uudet keinot, jotta yhteiskunta voi daan pitää toiminnassa. Ei nimimerkkiä Haukkuako saa. Lähetä kuva Toivomme kuvia, joiden taustalla on tarina. Mitä helpompi on ymmärtää lukemaansa ja kuulemaansa, mitä nopeam min saa selvän ohjeista, sitä to dennäköisemmin toimii oman hyvinvointinsa yllä pitämiseksi. Valtioneuvoston ja avin hämmästyttävän epäjohdon mukaiset rajoitukset ja suo situkset ovat lisänneet yleistä hämmennystä ja sekaannusta, ja aiheuttaneet epätietoi suutta toimintatavoista.” Demokratia poljettiin lokaan Mellakoitsijat tunkeutuivat vuosi sitten Yhdysvaltain kongressirakennukseen, Helsingin Sanomat muistuttaa pääkirjoituksessaan. Pidetään edes sen rippeistä kiinni, vaikka USA ajaisi meitä Nato etupiiriinsä kuin käärmettä pyssyyn. Tässä olisi aineksia tehdä tästä EU tasoinen pilottihanke Suomeen. Se on luonnolliselle puumateriaalille ominainen, tekijöilleen ja käyttäjilleen mielekäs ja teknisesti kestävä rakennustapa. Kuilu kansan keskellä on kuitenkin vain kasvanut. Tosi asia on, että mitä enemmän puhdasta energiaa tuotamme, sitä enemmän tarvitsemme metalleja. Näin teki muun muassa keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko uudenvuoden blogissaan (1.1.2022 keskusta. ” ”Yksi asia vastapuolia sen tään yhdistää: molemmat kat sovat maan olevan pahassa ja massa.” ”Epäusko demokratiaan on kasvanut vuoden 2008 finans sikriisistä alkaen. Jos niinkin yksinkertai nen asia kuin suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito jää hataralle pohjalle, moni asia tulee vastaan kuiluna. Ei nimimerkkiä Hämärät vaalit Aluevaalit tulossa. Aluksi paikalla rakentaen paikallisista materiaaleista, sitten yhdessä esivalmistaen verstaissa ja veistämöillä ja toki lopulta tehtaissa olivat ja ovat kaikki edelleen käyttö kelpoisia menetelmiä puu rakentamisessa. Harriet Lonka FT keskustan puoluehallituksen jäsen Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan jäsen ja mediajaoston puheenjohtaja Nato on puolustusliitto, ei politiikkaratkaisu V ihreä siirtymä ei toteu du ilman arvovalinto ja. Suurempia, kaupungeissa tarvittavia rakennusko konaisuuksia voidaan to teuttaa modulaarisesti ja myös perinteisemmillä ja einiinteollisilla rakennus menetelmillä. Harmillisesti Suomen mahdollista Natojäsenyyt tä maalaillaan ikään kuin se olisi vaihtoehtoinen Suomen nykyiselle puolustusratkai sulle. Maija Savolainen kuvasi tammikuisen auringon ja halon Nurmeksessa maanantaina. Halutaanko meillä hyödyn tää maaperän metallivarantoja ja avata uusia kaivoksia. Moniko edes äänestää, ja onko edes ihmisillä tiedossa, mistä päät tävät alueella. Sen kartuttami seksi tulee lasten vanhempien ja isovanhempien olla valppaa na. TEKSTIVIESTIT Voiko olla. Nykyi set malmiot eivät riitä kuin 2040luvulle. EU:n puolustus yhteistyö tarkoittaa kalustol lista, tiedollista ja tutkimuksel lista yhteistyötä EUvaltioiden omien kansallisten puolustus järjestelmien vahvistamiseksi. Maaperässämme on käyttämätöntä raakaainet ta. Muu kaivostoiminta osoittaa, että kaivos ei ole aina synonyymi ympäristöongelmille. Vastoin ennakkoluuloja tämä ei ole erityisen kallis ra kentamistapa mutta vaatii toki tilaajalta hieman perehtymistä. Lähetä kirjoitus lukijalta@maaseuduntulevaisuus.fi tai Maaseudun Tulevaisuus, PL 440, 00101 Helsinki. Liikunnassa tulee ylläpitää liikunnan riemua. Riippuvuus metalleista saattaa tulla yllätyksenä. Kuparia, kobolttia ja nikkeliä tarvitaan muun muassa akkuteollisuuteen sekä tuulivoimatuotantoon. Puun käsittelytaito ei ole Suo mesta hävinnyt, mutta pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tehtävä käsityövaltainen puu rakentaminen, manufaktuurit, puusepänverstaat ja hirsi veistämöt ovat valtion edistä mistoimissa jääneet pahasti varjoon. Koronaaika on jo valmiiksi herättänyt kaupunkilaisten kiinnostuksen maaseutuun, eläviin kyliin. Kun toisella asteella toden näköisyyslaskennassa haetaan vastausta, kuinka suurella todennäköisyydellä kortti pakasta nouseva kortti on ässä, opiskelijan oletetaan tietävän ennestään, miten monta kort tia koko pakassa on ja montako niistä on ässiä. Lähetä korkeintaan 160 merkin viesti numeroon 173 172. Jos sanavarasto ja elinpiiri jäävät kapeaksi, moni luettu tai kuultu asia saattaa jäädä arvoitukseksi ja sen sisältö ymmärtämättä. Ohjeet Lähetä mielipide Toivomme napakoita kirjoituksia pituudeltaan korkeintaan 2 000 merkkiä välilyönteineen. Pohjan Akka Rokotusjonossa Mikä siinä on niin vaikeaa, ettei yksityiseltä saa korona rokotusta, vaan on pakko mennä jonottelemaan. On hyvä muistaa sekin, että Suomelta eivät hanskat saa tippua kansallisen turvallisuu den kokonaisuuden kehittämi sessä, vaikka meistä Natojäsen tulisikin. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion, ja lehti voi käyttää niitä uudelleen. Nato on puolustusliitto. Ihmisen kokoisella puuraken tamisella on Suomessa pitkät perinteet. Liikunnassa tu lee ylläpitää liikunnan riemua, jotta jokainen löytäisi oman tapansa huolehtia kunnostaan. Ensimmäisellä luokalla tavoitteena on lukemaan op piminen ja toisella lukutaidon soveltaminen. Kuluttajat ja yritykset voivat kantaa kortensa kekoon päästölähteisiin vaikuttamal la, mutta suuressa kuvassa energian tuotannolla on mer kittävin rooli. Jotkut puhuvat seinästä. Sieltä löytyvät maaseudun rauha, puhdas luonto, mustikat ja puolukat, lähiruoka, lähikoulu, lähi kauppa, yötön yö, turvallisuus, yhteisöllisyys, kesä ja talvi. Yksi ohjelman tavoitteista on ”Edistää puurakentamisen teollisen valmistuksen yritystoimintaa Suomessa”. Kyllä Suomessa saa näkö jään arvostella ihmisiä, kun edustaja Turtiaisen räväkät kommentit Twitterissä eivät olleet tuomittavia... Ehkä Suo meen perustetaan vielä myös infektioihin erikoistunut sai raala. Mennyt mies on historiaa Helsingin ruokailusta Oikea päätös. Suomihan on nimenomaan arvostettu Natokumppani ja toivottu Naton jäsen juuri sen takia, että meidän oma puolustuksemme on vahva ja uskottava. Natojäsenyys ei myöskään ole vaihtoehto osallistumiselle EU:n yhteisen puolustuspoli tiikan kehittämiseen, vaikka näinkin Saarikko antaa tekstis sään ymmärtää. Kun kysytään asuk kailta itseltään, mistä tämä johtuu, vastaukseksi tulee muun muassa rauha, puhdas luonto, lähiruoka, lasi viiniä päivässä, aktiivisuus ja huolen pito omista vanhemmistaan. Liitä mukaan yhteystietosi. Liitä mukaan yhteystietosi ja lyhyt kertomus kuvasta. Likimain sama asia, mutta yksilön kan nalta todella kohtalokas. Tehdään kaikki puuraken taminen näkyväksi ja ollaan siitä ylpeitä, se on osa suoma laisuuden ydintä ja sillä tulee olemaan oleellinen merkitys kotimaiselle työlle ja elin keinotoiminnalle, myös vien nille – jos niin halutaan. ”Tehohoitovalmiuden te hostamisen lisäksi tulevai suudessa tarvitaan lisää in fektiohoitoon erikoistuneita lääkäreitä ja hoitajia, ja toden näköisesti myös infektioosas toja. Harmi, että Talvivaaran ympäristöongelmat heittivät varjon kaivosteollisuuden ylle. En käsitä tätä systeemiä Tuonnin vaikutus Laiva on siis saapunut, kun ohra ei liiku ja hinnat laske vat. Jos varantoja halutaan hyödyntää, uusilla kaivospäätöksillä on kiire. Jos aivan ensimmäiset perusasiat ovat jääneet oppimatta tai unoh tuneet, uuden opetteleminen on työlästä. Puolustuspoliittinen yhteis työ on eri asia kuin yhteinen puolustus. Vastapainona kannattaa sallia tutkimus toiminta, jolla ei ole kielteisiä luontovaikutuksia. Luku ja kirjoitustaidon oppimista auttavat sanavarasto ja yleistieto. tuotteen syönti on heti seis. Ne vornikat ostakoon itse paistinsa. 200sivuinen tessopimus mammuttien ajalta. Vuonna 2019 puurakentamisen osuus laski kolme prosenttiyksikköä ja sen osuus uudisrakentami sesta oli 28 prosenttia. Hei kot taidot ja jatkuva epäonnis tuminen madaltavat itsetuntoa ja kouluviihtyvyyttä. Myös raken tamisen monista vaikutuksista on tällä välin saatu lisää tietoa. S uomen maanpuolus tus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, ja maanpuolustustahtomme on jatkuvasti korkea. MAIJA SAVOLAINEN M oni oppiaine, kuten matematiikka, on spiraali, jolloin uusi opetettava aines laajentaa aikaisemmin opittua. Sama ilmiö on nähty monissa länsimaissa, mutta ei yhtä pahana kuin Yh dysvalloissa.”. Tämä toteuttaisi tehok kaasti myös Suomen bio talousstrategiaa, mutta tähänkin strategiaan kirjattuna ”puurakentamisen suurimmat kasvunäkymät ovat suuri mittakaavaisessa rakenta misessa: asuinkerrostalojen, toimistotalojen, hallien ja erilaisten puurakennelmien sekä ympäristörakentami sen ratkaisuissa samoin kuin rakentamiseen liittyvissä palveluissa”. Huonosti tiedotettu Lumikko asialla. Peruskoulun oppi ihmisen biologiasta ja terveystiedosta on nostettava yhdeksi tärkeim mistä opeista. Maaperässämme makaavat metallit ovat tärkeä osa keskustelua ja energian tuotannon omavaraisuutta. Järjes töllä on toki yhteinen arvo pohja – liittyen sotilaallisen puolustuksen järjestämiseen. Sähkönkulutuksen vähentä minen on epätodennäköistä. Olemme EU:n nikkelin ja koboltin ykköstuottaja ja EU:n ainoa, jossa louhitaan kromia ja platinametallimalmeja. Huijaus LEHTIKATSAUS Strategiaa pitää muuttaa ”Koronan neljäs aalto pyyhkii läpi yhteiskunnan, eikä sitä voi pysäyttää”, arvioi Lapin Kansa ja vaatii muutosta stra tegiaan. Omasta hyvinvoinnista huolehtimista on myös käden taitojen, kotitaloustaitojen ja ylipäätään arjen taitojen harjaannuttaminen. Tämä jos mikä olisi myös tulevien hyvinvointialuei den, maakuntien ja kuntien yhteishanke ehkäistä ennal ta sairauksia ja pahaa oloa. Moni asiantuntija lopettaisi viruk selle altistuneiden jäljittämi sen, koska se on tehotonta, mutta sitoo paljon resursseja.” ”Rajoituksia tarvitaan yhä, mutta sulkutoimien suun taamisessa on parannetta vaa. Näin kevätlukukauden alkaessa on hyvä tiedostaa, että peruskoulu on myös alueuudis tuksen onnistumisen tae. Peräänkuulutan keskustan johdolta ja muilta johtavilta poliitikoiltamme analyyttista keskustelu otetta puolustus politiikan ja toki mielellään muidenkin kansallisen turval lisuuden kysymysten saralla. Hallitusohjelmassa on strateginen kokonaisuus ”Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaa va Suomi” ja sillä tavoitteet ”Hiilinieluja ja varastoja vahvistetaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä” sekä ”Pienenne tään asumisen ja rakentamisen hiilijalanjälkeä”. Elektroniik karomun kierrätys toteutuu Suomessa 40–50prosent tisesti. Meidän on voitava luottaa kaivosten lupaprosessien tiukkuuteen. Näiden kanssa yhteisen arvopohjan kehittämistä tehdään muilla kansainvälisillä foorumeilla. Mutta jos etu liitteeksi tulee ”vege”, ko. Toivon, että kaikki maaseudun elinvoiman kehit täjät lyövät päänsä yhteen ja ryhtyvät toimeen. En pidä viisaana redusoida Natokysymystä puoluei den väliseksi nokitteluksi. Laki korjattava heti Tuki öljypannuille Valtion kannattaisi maksaa tukea öljylämmityslaitteiden uusimiseen, koska juuri ne madaltavat sähkön huippu kulutusta pakkasjaksolla. Pandemia on paljastanut yhteiskunnan haavoittuvuu den ja haurauden. Näkkäriä ja vet tä vain pöytään. Kansallinen yhteisymmärrys puolustusrat kaisumme perusteista on laaja. Vasta neljäntenä tulee maankäyttö, metsä ja maatalous, joihin viime aikojen hiilinielukeskus telu on jumittunut. Kaivokset jättävät jäljen ympäristöön, mutta niin tekevät muukin teol lisuus ja rakennettu infra. Ensimmäisenä julkisen sektorin toimena voisi yksin kertaisesti väljentää puu rakentamista koskevia määrit telyjä ja tulkintoja siten, että ne käsittävät kaiken puuraken tamisen, oli se sitten teollista tai ei, suurta tai pientä. Maaseudun Tulevaisuus 10 perjantaina 7. Viitaten ”verkossa sanottua” (MT 3.1.): Onkohan kaikilla hiirentappajana kärppä. Meidän pitäisi tuotteistaa elä vät maalaiskylät. Liiton tarkoitus on vahvistaa jäsentensä puolustusta. Monet puo lueet huutavat ”koko Suomi asuttuna”, mutta heillä ei ole konkreettisia kokonaisvaltaisia toimia riittävästi. Paula Aikio-Tallgren toimitusjohtaja Savon Yrittäjät Kuopio Vihreä siirtymä tarvitsee keskustelua kaivoksista LUKIJAN KUVA Ensimmäinen lupaus valon lisääntymisestä. Se ei harmonisoi miltään muita osin kansallisen turvallisuuden järjestelmiä. Pitkässä juoksussa se vähentää sotekustannuksia ja parantaa asukkaiden tyytyväisyyttä. On hyvä, että lu vitukset muuttuvat sallittujen ympäristövaikutusten osalta nykyistä korkeaa tasoa vieläkin vaativammiksi. Kaukana takanapäin eivät ole ne ajat, kun ympäri maata rakennettiin tuberku loosiparantoloita. Viestin hinta on 50 senttiä. Puurakentaminen on paljon muutakin, monimuotoista, ja kun se nostetaan näkyväk si, voidaan edistää muitakin tärkeitä strategisia tavoitteita – muun muassa työllisyyttä, yrittäjyyttä, verkostotaloutta ja vielä kunnianhimoisempia ra kentamisen ilmastotavoitteita. Minna Sarvijärvi KM, palveluohjaaja ja emäntä Ylöjärvi Peruskoulu on onnistumisen tae I talian Cilenton vuoristo kylän asukkaat elävät keskimäärin kymmenen vuotta pidempään kuin muut italialaiset. Keinona ta voitteiden saavuttamiselle on, että ”Toteutetaan puuraken tamisen toimenpideohjelma” (2016–2022). Meillä Suomessa ei ole vuoristokyliä, mutta meillä on vielä satoja eläviä maalaiskyliä. tammikuuta 2022 MIELIPIDE YLIÖ Kaikki tärkeä puurakentaminen ei ole teollista S uomessa puurakentami nen hiipui viime vuosi sadalla ja vielä viime vuosikymmenelläkin. Voiko sitä pitää yleistietona vai pitääkö se ensin opettaa. Vihreän ”miljoonakämppä” Hesan seudulla yksityisomai suutta. Realisti Ei Natolle Suomi on riippumaton ja puolueeton maa. Suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja on energiantuo tanto, toisena liikenne, sitten kiinteistöt ja asuminen. Iitin Vuolen kosken kylä on jo osittain näitä ideoita toteuttanut ”valtakun nan kylähullun” vetämänä. Ei nimimerkkiä Sote-velvoite Oikeustieteen professo rien (Tuori, Hidén) ehto maakunta hallituksille on perustuslaillinen velvoite jär jestää alueensa kuntiin sote. Lihaa syövä heteromies Vaalit Mitä puoluetta foliohattujen kannattaisi tulevissa alue vaaleissa äänestää, keskus taako. Mitä muita vaihtoehtoja meillä on vihreän siirtymän tavoitteen saavuttamiseksi. Seppo Kasviskin maistuu Syön kyllä perunaa, porkka naa, kaalia. Jos kotiväkikään ei läksyjä tehdessä ole neuvo massa, saattaa oppilas tipahtaa kelkasta. Tästä myös seuraa, että heil le ei ole kiirettä eikä stressiä. Hyvä lukutaito auttaa myös oman hyvinvoinnin ja tervey den tukemista. Julkaisemme kirjoituksen nimimerkillä vain poikkeustilanteessa. Modulaarisia rakennus kokonaisuuksien osia voi hyvin valmistaa pienissä ja vähemmän teollisissa yrityk sissä, verkostomaista toiminta mallia tarvittaessa hyödyntäen. Ei nimimerkkiä Aika vaihtui jo Paperimiestenkin kellot siirrettävä nykyaikaan. Ota kantaa tekstiviestillä Jaa mielipiteesi muiden lukijoiden kanssa. Myös rakennustuotteita ja materiaaleja koskeva sääntely, rakennustuoteasetus ja sen paikalliset viranomaistulkin nat ovat jättäneet tämän osan rakennusalasta ja sen tuot teet haitallisesti lapsipuolen asemaan, melkein lainsuojat tomiksi. ”Kongressin valtaus oli jär kytys, jonka koko merkitystä ei vielä edes ymmärretä.” ”Kongressin valtaus olisi voinut toimia hälytyksenä vihan vaaroista. Jatkuvat epäjohdonmu kaisuudet syövät rajoitusten uskottavuutta ja lisäävät vä linpitämättömyyttä niiden noudattamisessa.” Pandemia paljastaa haavoittuvuuden Ilkka-Pohjalainen toivoo sel keää koronaviestintää. Minna Aarnio arkkitehti SAFA Rakennusasiaintoimisto Aarre Oy On monella tavalla vahingollista, jos pieniltä ja viattomilta tuntuvilla rajauksilla estetään puu rakennusalan monimuotoisuutta. Luomupekka Rusila Lahti Pitkän elämän salaisuuksia Toivon, että kaikki maaseudun elinvoiman kehittäjät lyövät päänsä yhteen. fi). Tilannekuva on siis muuttunut ja siksi ohjelmaa tulisi päivittää, varsinkin kun hallituksen tavoitteena on kak sinkertaistaa puurakentamisen määrä hallituskauden aikana. Kun edellä mainittua Puurakentamisen toimenpide ohjelmaa valmisteltiin, sekä akuutimpi ilmastokriisitietoi suus että pandemia olivat vielä näkymättömissä. Julkisen sektorin tulee vihdoin ottaa myös muut kuin teollisuuden edustajat mukaan puurakentamista koskevien strategioiden, ohjelmien ja säädösten valmisteluun ja tun nistaa herkästi, että rakennus alan sisälläkään eivät kaikkien intressit ole aina samansuun taisia. Kotona ja koulussa. Vaikka pääsisimme 100 prosenttiin, se ei kattaisi sähkönkulutuksen tarvetta. Meillä ainakin lumikkoja, jot ka tehokkaita, vaikka pieniä. Kirjoita viestin alkuun tunnus MT LU (huomaa välilyönnit). Mitä me suomalaiset voisimme tästä oppia. Siksi liitossa ovat mukana monenlaiset perus arvoiltaan Suomesta poikkea vat maat, kuten vaikka Turkki, Unkari ja Puola. Ei nimimerkkiä Luomuapulantaa Nyt kun maakaasun poltto on ympäristöystävälliseksi pestyä ja vihreää, niin kaiketi maakaasusta valmistettu typpi lannoite käy lannoit teeksi luomuviljelyyn. On ihmeteltävä, miksi valtio on linjauksissaan halunnut toistu vasti erikseen mainiten nostaa vain teollisen puurakentamisen edistämisen kohteeksi. Nykyisellä tahdilla koboltti loppuu lähivuosina. On hyvin monella tavalla vahingollista, jos pieniltä ja viattomilta tuntuvilla rajauk silla estetään puurakennusalan monimuotoisuutta ja haitataan siten kokonaisen Suomelle tärkeän toimialan kehitystä. Metallien kierrätyskään ei rat kaise haastetta. Kaikille olisi hyvin myös tilaa, jos ei – vahingossa tai tahallaan – suljettaisi pois käsityövaltaisempaa puu rakentamista rajaamalla valtion tavoitteet ja toimen piteet vain nimenomaan teolliseen puurakentamiseen ja rakennus osavalmistukseen. Lähetä kuva osoitteeseen lukijankuva@maaseuduntulevaisuus.fi. Valtio on edistänyt puu rakentamista jo parikymmentä vuotta. Kolmannella luokalla lukutaidosta tuleekin jo väline
Ravilauantai ja Kavioliiga saapuu Lahteen Jokimaan raviradalle! • Tammojen taisto, Salpaus -Tammalähtö! • Tuuskanen vastaan Valtroks! • Pauhis vastaan hurjakuntoinen Hissun Turbo! • TOTO 75 -kierros! • Superstudio mukana värittämässä lähetystä! • Parasta raviviihdettä iltapäivään! Tule kanavalle: lauantaina 8.1. Juha Jokisen ja Lauri Hyvösen juontama MT Hevoset vierailee eri puolilla maa ta talleilla ja raveissa. Vuoden ohjastajasta ei sen sijaan ole mitään epäilystä: Santtu Raitala teki tuloksen, jota voi nykymaailmassa olla vaikea ylittää ravilähtöjen määrän pikkuhiljaa laskiessa. Perttunen ahersi hämmentävällä tarmolla edelleen myös lainaohjastajana. Santtu Raitalan vuosi oli ilmiömäinen. Siirin Valtsu tahkosi 4-vuotiaiden toisena kärkenä. ”Huttunen on räväyttänyt silmäni auki siitä, kuinka pienillä asioilla ratsastuksessa parhaimmillaan pelataan. 300 rajapyykin ovat ylittäneet myös Mika Forss (2016/ 307), Ari Moilanen (2001/ 304) ja Antti Teivainen (2000/ 302). Iässä 60 täyteen saanut Moilanen on ohjastanut 25 kertaa yli 200 voittoa vuodesta 1994. Se sai seuraa suomenhevosori Roketti Rolsista. Hänen ennätyksensä on 417 voittoa vuodelta 1989, mutta hänkään ei päässyt toista kertaa yli 350:n. MT Hevoset sunnuntaisin HEVOSET ”Kartier on auton takaa todella nopea, mutta haluaisin tarjota hevoselle vielä selkäjuoksun.” HEIKKI MIKKONEN. Hoitajat esiin! Valmentajien ja ohjastajien lisäksi hevosten hoitajia soisi palkittavan sen perusteella, miten heidän ”passinsa” eli hoidettavansa ovat suorittaneet. KAIJALEENA RUNSTEN TERHI PIISPA-HELISTEN, ELINA PAAVOLA, VILLE TOIVONEN, KUVANKÄSITTELY: AATU JAAKKOLA Valmentajien kärkeä on vaikea asettaa paremmuusjärjestykseen. Siten kattavat hoitajatiedot Hepassa soisivat ainakin mahdollisuuden verrata ammattilaisten työtä ajajaja valmentajaliigan lisäksi myös hoitajaliigoissa. Seuraavina tulivat Olli Koivunen (169) ja Antti Teivainen (161). Ilman saamaansa valtavaa tukea Kylmänen tuumaa, että hänen hevosharrastuksensa olisi saattanut vaihtua kuntosaliin ja matkusteluun. KOMMENTTI KAIJALEENA RUNSTEN kaijaleena.runsten@mt.fi TERHI PIISPA-HELISTEN kolmannet peräkkäin. Suomenhevosten kovassa koitoksessa mielenkiintoisin hevonen on Kartier. Kolme vuotta sitten iltapimeässä hevoset pelästyivät niiden aitauksen läpi juossutta hirveä ja juoksivat maantielle . ”Hevoset ovat harrastus, joka on ollut näppärä yhdistää maatilan arkeen”, Kylmänen toteaa. Raviradoilla on kuitenkin pyrkimystä tuoda hoitajia enemmän näkyviin. Derby-voittaja Magical Princessin lisäksi 3-vuotiaat Magic Madonna ja Bee Combo veivät ikäluokkafinaaleja ja American Hero nousi avointen nimikisojen ykköseksi. Syy ei ole järjestelmässä vaan siinä, että kaikki ammattivalmentajatkaan eivät merkitse hevosten hoitajia näkyviin. Viimeksi voitto tuli hienolla tyylillä johtavan rinnalta. Jos Kartier tulee Jokimaalla lujaa maaliin ja parantaa oleellisesti edellisestä, voidaan seuraava kisa ajaa jo aggressiivisemmalla taktiikalla. Turkulainen Harri Koivunen naputtaa tasaisen varmasti kärkivalmentajien seurassa. Vaisto on viisareista viisain, aina.” Oman hevosen, Villarin Roopen, nyt 36-vuotias Kylmänen hankki vasta aikuisena, vuonna 2009. Myös tallin ykköshevonen Evartti nousi kuin ihmeen kaupalla toistamiseen ähkyleikkauksesta ravikuninkaaksi. Siirretty juhla pidetään ja televisioidaan Hotelli Rosendahlista Tampereelta. Ennätyskauden tahkosi ja ammattivalmentajien kärkikaartiin murtautui Timo Korvenheimo Orimattilasta ja suomenhevosten mestarina comebackin kärjen tuntumaan teki Seppo Suuronen Juvalta. Valinnassa huomioidaan menestyksen lisäksi työn etiikkaa ja työtapoja, mikä nostaa palkinnon merkitystä. Team Ojanperälle kausi oli kaikkien aikojen rahakkain valmennettavien voittosumman perusteella, vaikka onnettomuuden jälkeen valmennettavien määrää pudotettiin. Jos arvioinnissa jaettaisiin sisukkuuspisteitä, voitto matkaisi vuoden tauon jälkeen Pihtiputaalle Antti Ojanperän tallille. Nykyisellään se ei onnistu, sillä Heppa-järjestelmän statistiikka ei tilannetta yksiselitteisesti kerro. Aiemmin lämminveristen taitajana tunnettu Nurmonen teki H.V. Orimattilan Maestron talli on kasvusuunnassa: sieltä löytyy ravikuningatar Suven Sametin ja kahden kuninkuuskisan finalistin lisäksi pärjääjiä myös lämminverisissä. Luokaltaan hevonen ei varmasti häviä lähdössä kenellekään, mutta maltillisin odotuksin lähdetään kuitenkin matkaan. Marraskuussa 30 täyttäneelle Santtu Raitalalle vuoden voitokkaimman ohjastajan ja vuoden ohjastajan tittelit ovat Valmentajien ykköseksi tunkua, ohjastajissa vuosi oli Raitalan Valmentajien kärjessä on monta, joille vuosi 2021 oli uran paras tai yksi parhaimmista. Niin mutkatonta tyyppiä ei montaa maa päällään kanna.” Viikon ratsastaja -sarjan avaa Maija Kylmänen. Tunnen joka päivä itseni etuoikeutetuksi, kun se on elämässäni. Vanhat löytyvät osoitteesta MT.FI/hevoset. Kolmoseen päättyneessä Vermon kilpailussa Henna Halmeen ajokki kulki viimeiset 800m kymppiä, mutta Way To Go oli keulasta lyömätön. Toki Ravigaalassa palkitaan vuoden hevosenhoitaja Ravitoimittajien ja Ravivalmentajien yhteistyönä. 357 voittoa samana vuonna on koko ajajatilastojen historian toiseksi suurin ykköstilojen määrä. Aiempien kriteerien mukaan Ojanperän paremmuus ei ole silti yksiselitteistä. Pyrin minimoimaan stressiä ja pitämään hevosten elämän kaikin puolin niin luonnonläheisenä kuin mahdollista.” ”Onnellinen hevonen on helppo hevonen.” Kylmänen on tottunut luottamaan tunteeseensa ja vaistoonsa hevosten kanssa toimiessaan. Uusi lähetys julkaistaan MT:n etusivulla. Kylmänen painottaa, että on yhdentekevää, kuinka kurinalaista treeniohjelmaa suorittaa tai mitä uutuusrehua ostaa, jos hevosen arki on sille luonnotonta. Ohjastajatilaston kakkonen viime vuonna oli Hannu Torvinen 242 voitolla ja kolmas Ari Moilanen 212 voitolla. Yhteistyössä: O 7 IKEIN O 7 IKEIN LAUANTAIN KAVIOLIIGA LAHDEN JOKIMAAN RAVIRADALTA! MT26 KANAVAN RAVILAUANTAI LA. Lue koko juttu: mt.fi/hevoset Viikon ratsastaja: ”Vaisto on viisareista viisain” KATI SUSI Maija Kylmänen ja Ypäjä Huttunen ovat Instagramin seuratut hevosharrastajat. Talliin matkasi samoina viikkoina myös lämminveristen Suur-Hollolan voitto MAS Champilla. Ylärivissä Pekka Korpi ja Antti Ojanperä, alla Ossi Nurmonen ja Tapio Perttunen onnistuivat kaikki hienosti valmennettavillaan. Kameran takana on tvtuotantojen ammattilainen Jukka Heiskala. ”Vaikea on kuvitella hevosen parantavan niin paljon, että se pystyisi Pauhiksen ja kumppanit kukistamaan. @ELLANAXU / ELLA PULKKINEN Ravivuoden 2021 saldoa koottaessa on selvää, että vuoden parhaan valmentajan valinta ei ole yksinkertaista. ”Hevonen on luotu olemaan ulkona, liikkumaan paljon, laiduntamaan, pureskelemaan ja olemaan laumassa. Celsius Evo on esittänyt huippukuntoa koko ajan Ruotsista palattuaan. Maaseudun Tulevaisuus 11 perjantaina 7. Ennen muuttoaan Ruotsiin 2000 Jorma Kontio ohjasti saman vuoden aikana yli 300 voittoa useammallakin kaudella. Luomukauratilan valoisassa tallissa asuu kaksi suomenhevosta, Kylmäsen 12-vuotias Ypäjä Huttunen ja hänen ystävänsä omistama samanikäinen Touko-Jyminä. Sen sijaan Urjalassa ja Teivossa valmentavalle Markku Niemiselle kausi ei ollut yhtä loistokas kuin edeltävät. Mies loukkaantui pahasti heinäkuun alussa ja sen yhteydessä löytyi sydänvika, joka korjattiin leikkauksessa. Hevonen on auton takaa todella nopea, mutta haluaisin tarjota hevoselle vielä selkäjuoksun”, kertoi valmentaja-ohjastaja Heikki Mikkonen. ”Hevosten kanssa on jatkuvasti tilanteita, joissa asioihin ei ole varmaa vastausta. Ruuna Huttusen elämänmenoa seuraa Instagramissa yli 1 500 ihmistä. Paikka on Jokimaalla haastava, mutta vahva ori jaksaa tehdä töitä eikä moiti paikkaa johtavan rinnalla. suoraan kuorma-auton keulaan. Parvelan Retu kiri vanhempien oriiden rinnalle ja niistä ohikin Suur-Hollolassa. Hän saanee myös kolmannen vuoden raviurheilijan pystin kaikkien lajien Urheilugaalassa. Yksi kuntonsa löytänyt on Pegasos Evo, joka varmistumisen myötä on löytänyt kultajyvän. Kuopion Maaningalla valmentavalle Ossi Nurmoselle vuosi 2021 oli uran toiseksi paras, vaikka hän on takavuosista supistanut napakkaan reilun kymmenen valmennettavan joukkoon. klo 14.00 alkaen! MT26 -kanava näkyy antennitalouksissa. maaliskuuta. Vajaan puolen vuoden kuluttua onnettomuudesta löytyi taitava kouluratsu Ypäjä Huttunen. klo 14.00 alkaen! Evo-kasvatit Kavioliigaravien ankkureina Tapio Perttusen kalusto on ollut jo pitkään uskomattomassa lyönnissä. 8.1. Yhteen elämänsä parhaista kausista ylsi valmennettavien voittosummassa myös Tapio Perttunen. Pitkän tauon jälkeen Kuopiossa ruuti oli märkää, eikä Jokimaalle lähdetä aggressiivisella taktiikalla. Oriveden Eräjärvellä harrastajalisenssillä valmentavan Petri Laineen kausi oli luonnollisesti myös huippuhieno. Pahin vastustaja lähtee takarivistä, joten voiton avaimet ovat Halmeen hyppysissä. Pekka Korpi on viime vuosina keskittynyt entistä enemmän kilpailemiseen nuorilla, ja Vihdin ”Kultasormi” teki muutamien vuosien jälkeen paluun valmentajien rahatilaston ykköseksi. tammikuuta 2022 Hevoselämä on tarjoillut liminkalaiselle Maija Kylmäselle sekä suurta onnea että kohtalokkaita vastoinkäymisiä. Vuoden 2021 parhaat ravurit ja ammattilaiset palkitaan Ravigaalassa lauantaina 26. Tuurin ja Stallonen kanssa nousun suomenhevosten huipulle. JUHA JOKINEN RAVIT TOTO75-VIHJEET Lähtö 1: 8 Ice Wine, 9 True Devotion, 11 Selene Lune, 12 Adanna, 7 Bosses Lady, 4 Poetry In Motion, 2 Imakeituptothesky, 6 La Cerice (1,5) Lähtö 2: 2 Pauhis, 8 Hissun Turbo, 6 Kartier (1,4) Lähtö 3: 10 Bosse Nice, 6 Jacques Hyneman, 3 Wishing Dreams (9,1) Lähtö 4: 8 Pegasos Evo (11,3) Lähtö 5: 2 Hurman Viesker, 3 Virittäjä, 7 Maisteri Jutila, 11 Venlan Vekkuli (9,7) Lähtö 6: 1 Wutan, 9 Truedream A.F., 2 Rarity Red, 12 Yolo Savoy (11,4) Lähtö 7: 6 Celsius Evo (9,3) 1152 riviä x 0,05e = 57,60e MT:n nettisivuilta löytyy tuore hevos ohjelma sunnuntaisin kello 11
PYYNTIPAIKALLA SARI PENTTINEN sari.penttinen@mt.fi SUOMUSSALMI Suomussalmella Viitalanvaaralla asuva Pekka Sironen astelee aamun sinisessä hämärässä pihan poikki koiratarhalle. Pekka päätyikin tekemään ison elämänmuutoksen ja muutti Suomussalmelle. Vaikkapa lasten ja lastenlasten kimppalahjana isovanhemmalle. Moottorikelkka kulkupelinä lienee selitys useimmille alku kauden hukkumiskuolemille. Minkin poistaminen on nä kynyt selvästi alueen lintu kannan elpymisenä. ”Pysyy homma hyvin hallinnassa.” Välillä haukku taukoaa, jänis on ottanut etumatkaa koiraan ja tehnyt paluuperän. Mutta miksiköhän he sitten hukkuvat, jos vesistö on tuttu. Pekan pää pyörii puolelta toiselle. Pitkän metsästysuran suurim pia muutoksia on ollut koiratut kien tulo metsästyksen avuksi. Tun nelma on sähköinen. Jänis pysytteleekin mielel lään lumisessa metsässä. Hän on aktiivisesti mu kana ajokoiratoiminnassa ja on Suomussalmen ajokoirakerhon puheenjohtaja. Tätä varten kymmenen Metsästäjä liiton piirin alueella on pai kallisille metsästysseuroille ja mökkiläisille annettu käyt täjäturvallisia ja eettisesti toimivia loukkuja. Tar hassa kaksi suomenajokoiraa seisoo verkkoa vasten ja vispaa häntäänsä. Nyt on jokaiselle haaralle passi. Jänis loikkaa metsän sisästä ajouralle mutta taas liian kaukaa. Taas liian kaukaa. Pekka seuraa samalla koira tutkaa, josta hän toteaa Kajon olevan jäniksen yöjäljellä. Mutta millä ihmeellä intohimoiset kalastajat saa pysymään poissa vesiltä tai jäiltä. Hauskaksi tarkoitettu letkautus antaa ymmärtää, että pilkkijä kyllä taitaa jäällä liikkumisen. Samassa huomaan ketun ylit tämässä tieaukkoa sadan metrin päässä. Risteykseen ajaa auto. Hän laittaa pannan kau laan nuoremmalle kolmivuo tiaalle Raikuan Kajolle. Ajokoetoi minta alkoi myös kiinnostaa ja Pekka hankki ajokoetuomari kortin jo vuonna 1971. Samana päivänä hukkui kaksi 70vuotiasta miestä muutaman tunnin välein eri puolilla maakuntaa. Vaikka hanke pääsi alkamaan myöhemmin keväällä kuin alun perin oli suunniteltu, hankkeessa on tähän mennessä saatu saaliiksi 85 minkkiä ja 83 supikoiraa. Pakkasta on sopivasti puo lenkymmentä astetta. Tällä kertaa kuitenkin ajamme autolla vähän kauemmas. Van hempi seitsenvuotias Raikuan Temu tyytyy osaansa ja jää kil tisti tarhaan. Liiton mukaan hanke on ensimmäisen vuoden aikana saanut mökkiläisiltä ja met sästäjiltä innostuneen vas taanoton. Päi vän aikana jänis tekee useita paluuperiä, mutta Kajo selvittää ne mallikkaasti. Se palaa siis jonkin matkaa omia jälkiään, hyppää sivuloikan ja jatkaa matkaansa. He olivat onnekkaampia, sillä he onnistuivat pelastautumaan, vain kelkat painuivat pohjaan. Sitä päätöstä ei ole hänen mukaansa tarvinnut katua. Riski piilee vaihtelevissa jääolosuhteissa, joihin on hankala reagoida vauhdissa, joskus jopa mahdotonta. ”Kajon vuoro”, Sironen sanoo. Jäniksellä ei ole kiirettä koi ran edessä, kun koira menee pohjia myöten paksussa lu messa ja jänis pysyy pinnalla. Syntyjään keskisuomalainen Pekka asui EteläSuomessa mutta ajoi usein Suomussal melle metsästämään. Se voi särkeä koiran jalat, eikä silloin voi ajattaa. tammikuuta 2022 ERÄ Pulinat pois ja pelastuspuku päälle Viisi senttiä jäätä kantaa ihmisen, kaksi senttiä pilkkijän. On tapauksia, joissa esimerkiksi yksittäinen minkki on tuhon nut kokonaisen alueen vesi lintujen poikastuotannon. Pekka lähtee hake maan koiraa pois, koska ajo loit tonee kauemmas. Nuoressa Kajossa näyttää myös olevan hyvän koiran ai nekset. Kolmivuotias suomenajokoira Kajo joutuu tekemään lumessa edetessään töitä huomattavasti enemmän kuin jänis, joka pysyy lumen pinnalla. Jokainen pyydetty vie raspeto on tärkeä, muistute taan liiton tiedotteessa. Kelkka vain on siitä pirullinen vehje, että se vaatisi vähintään 15 sentin paksuisen jääkannen. Siellä ei ole näky vyyttä montakaan metriä. Kajo tulee alle kahden mi nuutin jäniksen perästä, ylittää uraaukon ja häviää metsään. Naulakossa roikkuessaan pelastuspuku ei pysty pelastamaan ketään, joten puvun käyttöä on myös osattava vaatia riittävän napakasti. Mutta millä ihmeellä intohimoiset kalastajat saa pysymään poissa vesiltä tai jäiltä. Paksussa lumessa koiran eteneminen on tietenkin hitaampaa. ”Kolme metsästäjää passissa on sopiva jänisjahtiin”, Pekka toteaa. Harva kalastaja pääsee virittämään verkkonsa kotirannan tuntumaan. HANNU HUTTU Mökkiläisiä on aktivoitu kesästä asti pyytämään pien petoja joko itse tai pyytämään apua alueen metsästäjiltä. Martti Kovalainen on seurannut ajoa tutkasta ja tulee myös passiin. Sirosella on mahdollisuus läh teä jahtiin vaikka kotipihasta. Näin alkuperäinen hajujälki katkeaa. Vaihdamme passipaikan takaisin ensimmäiselle haaralle. Lumipeitteen vahvuus ei sinänsä estä ajoa. ”Kiertää varmaan kolman nelta haaralta takaisin”, Pekka ennakoi. Kajon haukku lähenee. No ei varmasti millään, mutta pelastus puvun hankkiminen olisi riskinhallintaa. Alku kaudesta jäälle pyrkivä pilkkijä tuntee vesistön syvänteet ja virtapaikat erittäin suurella todennäköisyydellä. ”Mitä tärkeämpi vesilintujen lisään tymisalue, jossa on runsaasti rantaasutusta, sen tärkeämpi alue on hankkeelle.” Valituilla hankealueilla on luotu myös verkostoja pyyn nin järjestämiseksi tulevai suudessakin. Tähän mennessä Pekalla on ollut kuusi omaa koiraa. Jotta matka joutuisi ja olisi kevyempi kulkea, lähdetään kalaan moottorikelkalla. Pekan isä ja setä olivat innok kaita ajokoiramiehiä, ja ajokoira oli lapsuudenkodissa aina läsnä. Mökkiväki innostui pienpetojen pyyntiin Metsästäjien apu on tarpeen etenkin supikoirien pyynnissä. Halukkuudestaan osallis tua voi kertoa liiton piirien hallitusten jäsenille. Muutama minuutti kuluu, kunnes Kajo on selvittänyt jäljet ja ajo jatkuu. Kuulumi sia kertoillessa paikalle ajelee Teijo Keränen, joka on ketun jälkiä katselemassa. ”Tärkeintä on treenaami nen, ajattaminen ja hyvän ajon kuunteleminen sekä siitä naut timinen. Jänis ylittää uran kuitenkin liian kaukaa Teijosta. Jänis pyrkii pysyttelemään lumiseen aikaan metsässä. Niitä pyytäviä verkonpaikkoja kun ei ole kuin rajallinen määrä. Ensi vuonna tulee jokaiseen piiriin kaksi uutta hankealu etta, jolloin saaliin odotetaan ensi vuodelle tuplaantuvan, koska pyynti jatkuu vanhoilla kin alueilla. Tästä ei kulunut kuin kolme päivää, kun PohjoisKarjalassa Höytiäisellä hukkui kalapaikalleen menossa ollut mies, joka oli liikkeellä moottorikelkalla. Metsästäjiltä tar vitaan apuja, koska supikoiraa ei saa pyytää heti tappavilla loukuilla, eikä kaikilla mökki läisillä ei ole mahdollisuuksia supikoiran eettiseen lopetta miseen. Isän mukana Pekka oppi metsästyksen taidot. ”Koiraa on hyvä käyttää eri laisissa maisemissa.” Pysäytämme auton ajouran varteen kolmen tien risteyk seen. Maaseudun Tulevaisuus 12 perjantaina 7. Joulukuun ensimmäisenä päivänä 15 sentin paksuinen jääkansi puuttui ainakin kahdelta järveltä eri puolilta Pohjois Savoa. Tällä kerralla toimeen pääsee Kajo. Tässä on hyvät passipai kat joka suuntaan. Jänis käy vielä näyttäyty mässä Teijolle ja Martille, mutta matkaa on edelleen liikaa. Silloin koiran jalka painuu karkean lumikerroksen läpi. Ja piileehän tässä humoristisessa heitossa osatotuus. Tavoitteena on saada mök kiläisiä pyytämään minkkejä omilla kesämökeillään. Lyhyt keskitalven päivä alkaa hämärtyä. Ilman tutkaa haukku jäisi huomaamatta. Hölkkäämme sinne passiin. Rajana Pekka pitää viittätoista. Kirjoittaja on MT:n erätoimittaja. Kyseessä on maa ja metsä talousministeriön rahoittama kaksivuotinen hanke, jonka toteuttaa Metsästäjäliitto. Puitteet eränkäyntiin olivat Kainuussa erinomaiset: mieli pääsi rau hoittumaan etelän kiireisestä elämänrytmistä. Pekka Sironen seuraa puhelimestaan Kajon liikkeitä jänisjahdissa. ”Suurin osa mukaan läh teneistä metsästysseuroista on suhtautunut hankkeeseen myönteisesti, vaikka pienpeto pyynti viekin vapaaehtoisilta paljon aikaa ”, Passila sanoo. Ja jos koira on menossa vaikkapa vilkkaalle tielle tai heikoille jäille, niin tutkan avulla voi ehtiä pelastamaan koiraa. Hukkumistilastoihin tuntuvat päätyvän kalastajista ne, keillä on kiire saada verkot järven parhaille ottipaikoille, ei ehkä niinkään pilkkijät. Hyviä koiria, jotka Pekka määrittelee käyttövalioiksi, on ollut kaksi: nykyinen koira Temu ja edelli nen koira Arvi, joka voitti pii rinmestaruuden. Viranomais tiedotteen mukaan ainakin toinen miehistä oli liikkeellä moottorikelkalla. Nykyään koiratutkat ovat arki päivää jänisjahdissa sekä myös kokeissa. Sen käytöstä Pekalla on vain positiivista sanottavaa. Ensim mäinen jänis kaatui isän hauli kolla 12vuotiaana. Lumisella kelillä jäniksellä ei ole kiirettä ajokoiran edessä HANNU HUTTU Koira joutuu painelemaan pohjia myöten paksussa lumessa, kun taas jänis pysyy pinnalla. Taitava kuskihan saa moottorikelkan kulkemaan vaikka avo vedessä. Menemme passiin tielle kohtaan, johon Pekka on pari päivää aiemmin jäniksen ampunut. Kajo lasketaan metsään hakemaan jänistä. SARI PENTTINEN KARI KYTÖ. Itsenäisyyspäivänä Joensuussa vajosi jäihin kolme moottori kelkkailijaa. Temu tyytyy tilanteeseen. Hangen pintaan voi syntyä karkea riivannekeli, kun lauhan sään jälkeen taas pakastuu. Mukaan haluavien metsästysseurojen ei tarvitse olla Metsästäjäliiton jäseniä. Käy tännössä jäniksen on tultava tieaukkoon, jotta sen pääsee näkemään. Haukku lähenee ja kohta jänis on ylittämässä uraa. Ajokoira johdatti Suomussalmelle HANNU HUTTU Pekka Sirosella on tällä hetkellä kaksi suomenajokoiraa. ”Eri puolille Suomea on viety kevään ja kesän aikana yhteensä 400 minkkiloukkua ja 80 supiloukkua”, kertoo hankevastaava Petri Passila. ”Se on turvallisuusväline ja se tuo kokeessa koiralle oikeutta” Tutkasta näkee, miten koira haukkuu, vaikka kuulomat kan ulkopuolella. Jos halukkaita metsäs täjiä löytyy passiin, niin silloin metsästetään.” Koetoiminta on kuitenkin Pekalle ykkösjuttu. Virtapaikkoihin tai karikkojen viereen syntyneet tuuli avannot vievät nopeasti turmioon, saman tekevät uveavannot. Yllättäen vieraan koiran haukku lähenee etäältä. Jääkannen, joka olisi yhtenäinen ja muodostunut suoraan vedestä syntyneestä teräsjäästä. Siinä jutellessa aikaa onkin vierähtä nyt jo kohta tunnin verran, kun Pekka katsoo uudelleen koi ratutkaa ja huomaa ajon alka neen. ”Hyvällä ajotuntumalla oli Kajo jäniksestä”, Pekka tuumaa. Lu mettomaan aikaan se juoksee enemmän teitä ja uria pitkin. Se on myös rodun jalostustyötä, Pekka to teaa. Suomenajokoira on kuulunut aina Pekka Sirosen elämään. Luminen metsä vaimentaa haukkuäänen, eikä noin neljän sadan metrin päässä etenevää ajoa kuule. Teijo menee toiselle ajo uran haaralle, minne ajo näyttää kääntyvän. Ajouran reu nasta, ojan takaa alkaa luminen tiheä metsä. Taitaa olla muitakin metsämiehiä liik keellä
Maakaasun saa tavuus ei tosin ole vain Saksan ongelma, vaan koko Euroopan pulma”, Leskelä pohtii. Tilastokeskuksen mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vuonna 2020 yhdeksällä prosentilla ja vuodesta 1990 päästöt ovat vähentyneet noin kolmanneksella. tammikuuta 2022 HANNA LENSU Hiilidioksidipäästöjen niistä minen on noussut julkisessa keskustelussa niin tärkeäksi asiaksi, että jopa valtavilla hiiltä sitovilla aloilla, kuten metsä taloudessa, suorastaan ahdistutaan ilmastopolitiikasta ja sen tulevista vaatimuksista. Maa päätti ensin sulkea ydinvoimalat, mutta kun ilmaston vuoksi kivi hiiltäkään ei sopisi polttaa, rat kaisuksi valikoitui maakaasun tuonti Venäjältä Nord Stream putken avulla. metsiä hakata ja turvepelloilla viljellä. Sähköntuotannosta jo nyt 85 prosenttia on ilmastoneutraa lia, ja kaikki alan investoinnit tehdään päästöttömiin mene telmiin. Tosin suhdeluvut voivat lä hivuosina yhtäkkiä muuttua, sillä mediatietojen mukaan Euroopan komissio olisi tak sonomialinjauksessaan luokit telemassa ydinvoiman ohella. Muutokset eivät ole vuo siin olleet pelkkää sanaheli nää, vaan maailma muuttuu jo konkreettisesti. Kivihiilitalouden siirtymässä keskieurooppalaisten kotien talviaikainen lämmön saata vuus riippuu yhä vahvemmin siitä, kuinka paljon presidentti Vladimir Putinin johtama Venäjä vääntää kaasuhanojaan auki. Suomen asema kohentuu huomattavasti lähiaikoina, kun Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmannen reaktorin säännöl linen sähköntuotanto on alka massa kesäkuussa. RIITTA VEIJOLA/VASTAVALO.NET Timo Filpus Lähde: BP: Statistical Review of World Energy Maailman energiankulutus 2010-2019 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 11000 12000 13000 14000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Miljoonaa öljyekvivalenttitonnia Fossiiliset Ydinvoima Uusiutuvat 11 547 11 814 11 932 12 130 12 207 12 283 12 423 12 620 12 954 13 093 Jatkuu seuraavalla sivulla. Hiilikaivokset ovat yhä mer kittäviä työllistäjiä osassa Puo laa, mutta maa yrittää rämpiä irti kivihiiliriippuvuudestaan vuoteen 2049 mennessä. ”Meille on myös tulossa iso muutos, kun tällä hetkellä ja ai kaisemmin olemme olleet säh kön nettotuoja, niin 3–4 vuoden päästä tuotamme yhtä paljon sähköä kuin kulutamme. Lämmöntuo tannossa suomalaisilla on ko vempi työ edessä. myös tietynlaisen fossiilisen maakaasun vihreäksi energian lähteeksi. Lukujen valossa Suomi onkin varsin vakaasti puhtaan energian tiellä. Suomessa sähkön tuotanto on jo pian päästötöntä. Kivihiili lasketaan fossiili sista polttoaineista pahimmaksi saastuttajaksi öljyn ohella. LUKEMISTO Maaseudun Tulevaisuus 13 perjantaina 7. EU on luvannut päästä kivihiilestä eroon vuonna 2050. Samanlainen suo on edessä myös valtavasti energiaa ku luttavalla Saksalla, jolla fossii listen polttoaineiden osuus oli yli 75 prosenttia vuonna 2019. Kaukolämmön tuotannossa tehdään isoja muutoksia päästöjen vähentämiseksi. Puolassa fossii listen osuus on lähes 90 pro senttia ja kivihiili on energia lähteistä ylivoimainen ykkönen. Uskaltaisiko Venäjä jättää suurimman kaasuasiakkaansa, Euroopan, hytisemään talven kouriin ulkopoliittisten erimie lisyyksien vuoksi. Turpeesta ja kivihiilestä luopu minen voi tulevaisuudessa ai heuttaa meillä varsin kriittistä keskustelua, jos vaikkapa ener giapuuta joudutaan tuomaan suuria määriä Venäjältä. Paljon suurempien ongel mien edessä ovat kuitenkin isot KeskiEuroopan maat, jotka ovat synkästi kiinni fossiilisissa polttoaineissa. Uusiutuvien energianlähtei den käytössä Suomi onkin Ruot sin ohella Euroopan kärkimaita. Sanna Marinin (sd.) hallitus on asettanut Suomen kunnian himoiseksi tavoitteeksi yltää maailman ensimmäiseksi fos siilivapaaksi hyvinvointiyhteis kunnaksi. ”Kaukolämmön puolella on tapahtunut erittäin nopeaa ke hitystä: päästöt ovat kymme nen vuoden aikana vähentyneet 40 prosenttia. Omistajayhtiö EPV Energian tavoitteena on päästötön tuotanto 2020-luvun aikana. Saksalla on kuitenkin huima ta voite nostaa uusiutuvien osuus 65 prosenttiin jo vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2019 fossiilisten osuus EU:n energian käytöstä oli yhä 70 pro senttia, kun Suomen luku oli 41 prosenttia. Tärkeintä olisi päästä eroon fos siilisista polttoaineista. Muiden maailman talous mahtien tavoin Euroopan unioni elää hyvin pitkälti fossiilisten polttoaineiden varassa. Vastaavasti uusiutuvan ener gian osuus oli Suomessa 36 pro senttia, kun EU:n luku jäi 16 prosenttiin. Reaktori käynnistettiin jou lun alla. Se on hyvä saavutus, kun samalla säh kön käyttö lisääntyy.” Ydinvoimalat, tuulimyllyt ja vesivoimalat ovat monenlais ten kiistojen aiheita, mutta nii den sähköntuotanto ei aiheuta ilmastopäästöjä. ”Ydinvoimasta luopuminen on ollut niin iso agenda saksa laisille, että täältä katsoen sen edellyttämät toimenpiteet tun tuvat hurjilta. Suomalaisten tarvitsemasta lämmöstä puolet saadaan kauko lämpölaitoksilta, kolmasosa sähköllä ja loput katetaan muun muassa puulämmityksellä ja lämpöpumpuilla. Saksan kimurantti energia tilanne heijastuu myös kansain välisiin suhteisiin. ”Ilmaston lämpenemistä ai heuttavista kasvihuonekaasu päästöistä noin 80 prosenttia on peräisin energian tuotan nosta ja kulutuksesta mukaan lukien liikenne”, arvioi työ ja elinkeinoministeriö. ”Tuotantopuolella asia on käytännössä jo ratkaistu”, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitus johtaja Jukka Leskelä. Jäljelle jää vähän maakaasua”, Leskelä to teaa. Maakaasusta aiheutuu noin puolet vähem män hiilidioksidipäästöjä kuin kivihiilestä. Hiilen ja turpeen käyttö loppuu alkaneen vuosi kymmenen aikana. Kuitenkin ratkaisevat pää tökset maapallon päästöjen kannalta tehdään energiavalin noissa. Kuvan Seinäjoen voimalaitoksella investoitiin viime vuonna kaukolämpöakkuun. Energian päästöttömyydessä mitattuna kärjessä keikkuvat vahvat ydinvoimamaat Ranska ja Ruotsi. Sähköauto ei enää ole kummajainen, metsiin nousee tuulimyllyjä kiivaam min kuin koskaan ennen ja po liitikot riitelevät siitä, saako Suomi kirii irti fossiilisista kaukana kivihiilimaiden edellä Ydinvoimaa karttava Saksa rimpuilee irti myös kivihiilestä ja turvautuu Putinin kaasuun
Ranskan suhtautuminen ydinvoimaan on täysin toi senlainen kuin Saksan. Se on riski, kun Brysselissä tehdään koko Eurooppaa koskevia päätöksiä. Eurajoen Olkiluodon peruskallioon ra kennetaan parhaillaan loppu sijoituspaikkaa ydinjätteelle. ”Sen sijaan henkilöautolii kenne näyttää sähköistyvän. 103056. Sen vuoksi on tärkeää, että voi daan käyttää biopolttoaineita nykyisissä autoissa.” Raskaassakin liikenteessä, esimerkiksi busseissa ja kau punkien sisäistä liikennettä ajavissa jakeluautoissa, sähkö moottorit ovat saavuttaneet yl lättävän nopeasti suosiota. Kiina on ilmoittanut teke vänsä jo valtavia investointeja uusiutuvaan energiantuotan toon, mutta käytännössä myös uusia hiilivoimalaitoksia ava taan yhä joka vuosi. ”Meidän haasteenamme on, että ydinvoimaa, bioenergiaa ja vesivoimaa ei ymmärretä eurooppalaisessa kontekstissa niin hyvin”, Leskelä sanoo. Suomessa vihreät poliitikot kommentoivat joulun alla Olki luodon käynnistämisen yhtey dessä ydinvoimaasiaa. ”Vesivoiman säätökyky tulee olemaan valtavan arvokasta tu levaisuudessa.” JUSSI NUKARI/LEHTIKUVA Eurajoen Olkiluodossa on rakennettu ydinvoimahankkeita jo pitkään. Bioenergia ry:n Tuohi niitty muistuttaa, että tekninen hiilensidonta on Suomessa vielä hyödyntämättä. Sen sijaan maailman energiankulutuksessa fossiilis ten polttoaineiden hiilenmustat tolpat näyttävät toivottoman korkeilta. Kuva on Posivan ydinjätteen maanalaisen loppusijoituspaikan työmaalta vuodelta 2014. ”Osassa liikenteestä on vielä aika epäselvää, miten homma hoidetaan – selkeää voittaja teknologiaa ei ole”, Leskelä miettii. Kaikki eivät siitä niin tykkää, mutta jonkin lainen yhteisymmärrys on, että kun niitä on, ne kannattaa hyö dyntää”, Energia teollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä arvioi. Suomalaisten ydinvoimaloi den uraanin on kerrottu tulevan pääosin Kazakstanista, Kana dasta ja Australiasta. Esimer kiksi teräksen valmistus ilman hiiltä tapahtuu vetypelkistyk sellä, ja vetyä tuotetaan puh taasti sähköllä. Saksassa vihreät ovat vuosi kymmeniä vaatineet ydinvoi masta luopumista, ja maa onkin tehnyt asiasta päätöksen. ”Jos meillä olisi vaikkapa vain tuulivoimaa ja vesivoimaa, tulisi valtavat tarpeet varastoida sähköä. 308423 20000 40000 60000 80000 100000 Yht. Ydinvoima myös alentaa sähkön hintaa suomalaisille.” Koskia patoamalla aikaan saatu vesivoima on myös vi hattua energiaa, koska padot pilaavat vaelluskalojen elin ympäristön. Itäisen KeskiEuroopan maissa ei ole samanlaisia mahdolli suuksia hyödyntää tuulivoimaa kuin rannikkovaltioilla”, Les kelä huomauttaa. ”Ruotsin linja on, että nykyi siä ydinvoimaloita saa korvata uusilla, mutta sitä ei kukaan ole tekemässä. ”Tämän hetken tahti ei maail man tasolla millään riitä ilmasto tavoitteisiin pääsemiseksi. ”Euroopassa on huoli, ettei vain metsiä polteta energiaksi. ”Se tarkoittaa esimerkiksi, että kaukolämmön tuotannossa savukaasuista otetaan hiilidiok sidi talteen. Maakaasun käytössä Euroo pan ongelmana on tuontiriip puvuus. Puheenjohtaja Maria Ohisalo hämmästytti monia tviitil lään, jonka mukaan Olkiluoto 3 olisi ollut pitkään osana vihrei den energiapalettia. tammikuuta 2022 Timo Filpus Lähde: Motiva Energian kulutus Suomessa 2020 5 10 15 20 25 30 Puupolttoaineet Öljy Ydinvoima Maakaasu ja kivihiili Vesija tuulivoima Muut % Esimerkiksi Liettua ei ole halunnut jättäytyä venäläisen energian varaan. Se on päästötön vaihtoehto, mutta vihreät puolueet ja ym päristöjärjestöt ovat perintei sesti ehdottomasti vastustaneet ydinvoimaa. Jotta tavoite saavutettaisiin liikenteessä, tarvitaan hiilinie luja kompensoimaan päästöjä, Tuohiniitty sanoo. Presidentti Emmanuel Macronin mu kaan Euroopan unioni ei pääse ilmastotavoitteisiin ilman ydin voimaa. Hän toi mii myös Euroopan bioenergia järjestöjen kattojärjestön pu heenjohtajana. Suomellakin on yhä teke mistä fossiilisen energiankäy tön taltuttamisessa – sen osuus on yhä 40 prosenttia. 51954 50000 100000 150000 200000 250000 Yht. Suomi on omissa energia ratkaisuissaan Ranskan linjoilla – Suomen energiahuolto olisi nykyisellään todella hankalasti hoidettavissa ilman ydinvoima loiden tuottamaa sähköä. Kaikilla mailla ole yhtäläisiä mahdollisuuksia, asiantunti jat muistuttavat. Suomalaisten määrätietoinen työ fossiilisista polttoaineista ir tautumisessa näyttää tuottavan tulosta. Vii meiset ydinvoimalat suljetaan jo lähivuosina. Vaikka öljyllä upporikastu neiden maiden perikato ei ole lähimainkaan näkyvissä – ko ronan jälkimainingeissa öljyn, maakaasun ja kivihiilen hinnat ovat päinvastoin kohonneet – jonkinlainen muutos on kuiten kin käynnissä. Nykyisin europarlamentaa rikkona toimiva Ville Niinistö puolestaan myönsi Twitterissä, että vihreiden ydinvoimakri tiikki meni aikanaan yli. Edistäminen olisi hankalaa.” Leskelä korostaa, että ydin voimalla on iso merkitys ja mo nenlaisia sähköntuotantotapoja tarvitaan. Kiina on luvannut, että päästöjen nousu taittuisi vuonna 2030 ja 2060 maa olisi hiilidioksidineutraali. Mutta toivoa meillä on enemmän kuin kertaakaan aiemmin.” HANNA LENSU Olkiluoto 3 on Suomen suurin ilmastoteko, mainostaa ydin voimayhtiö Teollisuuden Voima verkkosivuillaan. Sen sijaan Ruotsissa on pu huttu pitkään ja hartaasti ydin voimasta luopumisesta. Maa on maailman suurin hiilidioksidipäästöjen aiheut taja, joka on erittäin riippuvai nen kivihiilestä. Nykyinen vesivoima, jota meillä on paljon vähemmän kuin ruotsalaisilla, on kuiten kin Leskelän mukaan ehdotto man tärkeää. Yhtä vähän keskieurooppa laiset ymmärtävät suomalaista energiapalettia. Maan energiantuotanto nojaa vah vasti ydinvoimaan. Näiden asioi den kertomisessa täytyy olla aika hyvä.” Maakaasun ohella saksalaiset aikovat hoitaa suuren energia muutoksensa vetyteknologian avulla. Esimerkiksi fos siilisten viimeisenä linnakkeena pidetyn tieliikenteen muutos on ollut yllättävän nopeaa. ”Huolena on, että eritahti suus Euroopan maissa kasvaa. Tätä teknologiaa tarvitaan myös Suomessa, sillä ilman vetytaloutta ei fossiili sista luopuminen onnistu lop puun asti”, Leskelä arvioi. Selvästi suurimmat varannot ovat Venäjällä. Meillä se on kuitenkin sivu jakeiden hyödyntämistä ja sitä käytetään kiertotalouden hen gessä. Se paineistetaan ja varastoidaan pysyvästi Norjan merelle vanhoille öljyn tuotan toalueille.” Vaikeinta päästöt tömään energi an käyttöön siirtyminen tulee olemaan liikenteessä ja teollisuuden prosesseissa, siitä Leskelä ja Tuohiniitty ovat yhtä mieltä. Meillä korjataan pien puuta, ja metsän sivujakeet hajoaisivat joka tapauksessa hiilidioksidiksi. Näinkin voi asian nähdä, mutta ydinvoima lat herättävät erityisesti syn keän onnettomuushistoriansa vuoksi ihmisissä pelkoa. Vihreiden vihaama ydinvoima pelastaa suomalaiset vihreälle polulle ”Suomessa ydinvoima ei ole ollut pitkään aikaan puoluepoliittinen riidanaihe.” JUKKA LESKELÄ Ydinvoimaloiden poltto aineena käytetyn uraanin lou hinta herättää ympäristöhuolia, samoin radioaktiivisen ydinjät teen loppusijoitus. Suomalaisille kivihiilienergia ja KeskiEuroopassa käytettävät asuntojen kaasulämmityslait teet ja hellat ovat outoja. Öljyn, kivi hiilen ja maakaasun han kinnassa olemme yhtä lailla riippuvaisia Venäjästä kuin saksalaiset kaasuputkestaan. ”Liettuassa on vaihdettu venäläinen maakaasu bioenergiaan, mikä on ollut myös geopoliittinen kysymys. Venäjän energiavarat kiin nostavat myös talousmahti Kii naa. Pohjoismaiden talvien kylmyyttä ei etelämpänä oikein muisteta. Muitakin keinoja on käytet tävissä. Suomessa Ville Niinistön johtama vihreä puolue lähti hal lituksesta syksyllä 2014 Fenno voiman ydinvoimalan myöntei sen periaatepäätöksen vuoksi. Vielä uskomattomampaa on, että Euroopan komissio, jonka mielestä osa metsätaloudesta ei ole vihreää, on nyt ennakko tietojen mukaan tekemässä kaikkien aikojen lehmänkaup paa ja hyväksymässä fossiilisen maakaasun vihreäksi ener giaksi taksonomialinjaukses saan. Tällainen irvokas viherpesu olisi kuin märkä rätti naamalle niille, jotka tosissaan haluavat vähen tää päästöjä kaikin keinoin. Kymmenen vuoden ta kainen Fukushiman ydinvoi malaonnettomuus Japanissa oli saksalaisille viimeinen naula tämän energiamuodon arkkuun. Jukka Leskelä on toiveikas. ”Vetytalouden kehitys on meillekin kiinnostavaa. Kaukolämmön hinta on siellä myös laskenut”, kertoo Bio energia ry:n toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty. Ranska ja Saksa ovatkin ol leet EU:ssa täysin eri kannoilla siitä, onko ydinvoima vihreää vai ei. ”Suomessa ydinvoima ei ole ollut pitkään aikaan puoluepo liittinen riidanaihe. Myöskään Poh joismaiden talvien kylmyyttä ei etelämpänä oikein muisteta. Siirtymästä voi tulla tulonjako ja oikeudenmukaisuuskysymys. Ratkaisu katsotaan kalliiksi, ja asia herättää suuria poliittisia intohimoja puolesta ja vastaan. Samalla ydinvoiman osuus Suo messa käytetystä sähköstä nou see noin 40 prosenttiin. Suomessa Olkiluoto kolmosen käyttöönoton jälkeen noin 30 prosenttia sähköstä tulee Olkiluodon laitoksilta. Ympäristönkin kannalta ydin voima on ristiriitainen valinta. Autokannan uusiutumiseen menee kuitenkin paljon aikaa. 34235 5000 10000 15000 20000 25000 Yht. Tulitauko tulisi tarpeeseen Kun pohtii energian ylivoi maista vaikutusta kasvihuone kaasujen päästöihin, tuntuu järjettömältä, että suomalaiset solvaavat toisiaan sosiaali sessa mediassa lihan syömi sestä, kasvisruokapäivistä tai kaupunkien juhlatarjoilujen menyystä. Esimerkiksi laivalii kenteessä joudutaan näillä nä kymin turvautumaan vielä pit kään maakaasuun. Mustaa ollaan maalaa massa valkoiseksi vain siksi, että Saksa ja Ranska eivät muu ten pääse sopuun. LUKEMISTO Maaseudun Tulevaisuus 14 perjantaina 7. KOMMENTTI HANNA LENSU hanna.lensu@mt.fi Timo Filpus Lähde: Eurostat Energian kulutus maittain 2019 41% 17% 36% 6% 31% 41% 2% 6% 10% 15% 1% 1% 26% 78% 89% Fossiiliset polttoaineet Ydinvoima Uusiutuvat energianlähteet Muut Suomi Ruotsi Saksa Puola 3000 6000 9000 12000 15000 x1000 öljyekvivalenttitonnia Yht. Teollisuuden Voiman Olkiluodon kolmannen voimalaitosyksikön käynnistys on myöhästynyt noin 12 vuotta alkuperäisestä aikataulustaan. Eurooppaan tuodaan maakaasua pääasiassa kolmesta maasta: Venäjältä, Norjasta ja EteläEurooppaan Algeriasta. Se on riski, kun Brysselissä teh dään koko Eurooppaa koskevia päätöksiä. Esimerkiksi niukkojen metsävarojen Tanska on joutunut perustamaan bio energiapolitiikkansa tuonti hakkeeseen
Keskiajalla suomen kieleen pesiytynyt loppiainen-sana viittaa loppumiseen. Minulle lihassa laatu korvaa nykyään määrän.” Kyrö on välillä tilannut Maaseudun Tulevaisuutta, jotta saisi esimerkiksi maanviljelyyn ja lihantuotantoon erilaista näkö kulmaa kuin mitä pääkaupungin lehti tarjoaa. ”Minun tapaani monet ihmiset elävät nykyään kahdella eri paikkakunnalla, kun työ ja toimeentulo ovat läppärissä.” Tuomas Kyrö on metsänomistaja. Turun kaupunginteatterin dramaturgi Satu Rasila kirjoitti viime syksynä oivaltavan kolumnin (TS 10.9.21) siitä yhteisestä kokemuksesta, että nyt saisi huutaminen riittää. Teknologian kehittymisen mahdollistama etätyö kirkastaa Kyrön mukaan maaseudun näkymiä. Televisio-ohjelmien vakiopanelistina Kyrö on esiintynyt kohta kymmenen vuotta. ”Rauhallista keskusteluvuotta!” Siinäpä on haastetta riittämiin. Myös kotitarveviljely puolentoista hehtaarin tontilla Orimattilassa kiinnostaa tulevaisuudessa. Metsänomistus ja -hoito kiinnostavat Tuomas Kyröä, koska ne kuuluvat hänen mukaansa olennaisesti suomalaisuuteen. ”Nauhoitus ei ole minulle vaikea paikka, kun saan valmistautua ohjelmaan. ”Lukioja yläkouluikäiset lapset tuovat uusia näkökulmia ruokaan. Perjantai: Aku, Aukusti, August Lauantai: Titta, Hilppa Sunnuntai: Veikko, Veli, Veikka, Veijo Maanantai: Nyyrikki Tiistai: Kari, Karri Keskiviikko: Toini Torstai: Nuutti Viikon sana Katso, pimeys peittää maan, yön synkkyys kansat. Sen jälkeen olen itsekin kokeillut erilaisia kasvisruokia. Nuutinpäivänä saattaa edelleen törmätä nuuttipukkeihin. Koulun teknisen työn traumojen takia Kyrö luuli olevansa tumpelo kädentaidoissa. Osuvin toivotus taitaakin olla: ”Rauhallista keskusteluvuotta!” Siinäpä on haastetta riittämiin. Kattavalle keskustelulle sen sijaan riittää tilausta. Sysi-Suomessa asuva kahdeksankymppinen änkyrä on seikkaillut kirjojen lisäksi myös teatterissa, televisiossa ja elokuvissa. Sen sijaan siitä, minkä paasaamisen olisi jo aika loppua, ei harmi kyllä olla yhtä mieltä. Nelihenkisellä perheellä on asunto Helsingin keskustassa, ja kolmasosan vuodesta Kyrö viettää kakkoskodissaan Orimattilan maaseudulla. Mukana osakkaana äänikirjakustantamo Audiomaassa ja Authors' Distillery -tislaamossa. Kyrön suosituin hahmo, Mielensäpahoittaja, esiintyi kirjan sivuilla ensimmäistä kertaa 2010. ”Nyt riittää tämä tytöttely.”, ”Nyt riittää tämä toksiseksi maskuliiniksi haukkuminen.”, ”Nyt riittää tämä ilmastokriisistä jauhaminen.” ”Nyt riittää tämä ilmastonmuutoksen vähätteleminen.” Ja niin edelleen. ”Minulle maaseutu ei ole koskaan näyttäytynyt ankeana tai taantuvana paikkana. Kokemus on siis yhteinen. Suomi on kokonaisuudessaan asutumpi kuin vaikkapa Ruotsi, jossa väestö on pakkautunut etelään, kirjailija muistuttaa. Lokakuussa ilmestyneen Vasara ja käytettyjä nauloja, Mielensäpahoittaja -romaanin inspiraationa toimi juuri Orimattilan rakennusprojekti. Niin kotimainen keskusteluilmapiiri kuin kansainvälinen kanssakäyminenkin ovat rauhattomia, tulehtuneita, rähiseviä ja päällekäyviä. Lukija saa itse päättää, missä jäärä voisi asua. Kukaan ei ajattelut tarvitsevansa sellaista koskaan, joten Kyrö voitti vedon. Kampanja ei tarjonnut vaihtoehtoista yksipuolisuutta vaan paluuta normaaliin moniäänisyyteen ja tavalliseen politikointiin. Tai ruokkisi, jos saisi. Jes. KUKA. Kyrön mielestä ajatus on älytön, sillä introvertti persoona pärjää takuulla yhtä hyvin elämässä. ”Mökkiä rakennettaessa olin lähinnä ammattikirvesmiesten, laatoittajien ja peltiseppien apupoikana, mutta kyllä mä varmaan puuvaraston osaisin yksin tehdä hyvillä YouTuben neuvoilla. Se pohjautuu Antti Litjan esittämään Yle Radio Suomen kuunnelmasarjaan. Voi olla, että kysymys on ennen muuta korjausliikkeen suunnasta. Tosin osassa Suomea oli ja on tapana tehdä nuutinpäivänä muutakin kuin siivota joulua pois. Kirjailijana voin matkata päässäni minne tahansa maailmoihin, vaikka pysyn autotallin viereisessä työhuoneessa.” 14-vuotiaana Kyrö kilpaili kavereidensa kanssa siitä, kuka varastaa tunnissa turhimman esineen. Toisaalta, onpa suomalaisilla sellainenkin sanonta kuin ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi”. Voitollinen ”Jo riittää!” -kampanja oli tähdätty kommunisteja, aikansa ääriliikettä, vastaan. Kuunteleminen on erityisen tärkeää juuri nyt, kun kaikki huutavat omaa agendaansa.” Kyrö ei viihdy isoissa ryhmissä, ja verkostoitumisen vaatimus kuulostaa hänestä korruptiolta. Neljännesvuosisata myöhemmin Kyrö oli vieraana kirjallisuustapahtumassa Italiassa, Olivettin vanhalla tehtaalla. Hahmolla on useita esikuvia Kyrön isoäidistä hyvän ystävän isoisään, jolta lause ”Kyllä minä niin mieleni pahoitin” on lähtöisin. Alkuperäiset nuuttipukit olivat lauma nuoria miehiä, jotka kulkivat kylillä talosta taloon hörppimässä olutta. Mutta sinun taivaallesi kohoaa aamunkoi, Herran kirkkaus hohtaa sinun ylläsi. JAANA KANKAANPÄÄ Joulu taisi päättyä loppiaiseen – vai päättyikö. Jo riittää jos riittää Toivotan yleensä ”rauhallista uutta vuotta”. Marttaliittokin on Twitterissä muistutellut nuutinpäivän yhteydessä, että nyt olisi aika korjata kuusi ja koristeet pois. Ensimmäisellä välipysähdyksellä tehtiin kauppaostokset Mäntsälässä, ja Tuomas sai linja-autoasemalta pehmisjäätelön. Harhaan mennään, jos monimutkaisiin ongelmiin tarjotaan yksinkertaisia ja yksioikoisia ratkaisuja – malliesimerkkinä ympäristökysymykset. Augsburgin tunnustus toteaa, että ”kirkon todelliseen ykseyteen riittää yksimielisyys evankeliumin opista ja sakramenttien toimittamisesta”. Kirjoittaja on emerituspiispa. Kyseisiä herroja ei ymmärrettävästi pidetty kovin toivottuina vieraina. Menen puihin, jos joku kehuu minua television hauskaksi mieheksi Prisman käytävällä ja pyytää kertomaan vitsin.” ”Menen puihin, jos joku kehuu minua television hauskaksi mieheksi Prisman käytävällä.” TUOMAS KYRÖ Vuonna 1974 syntynyt Tuomas Kyrö on sukupolvensa monipuolisimpia kirjailijoita. Nuuttipukkiperinne on säilynyt Lounais-Suomessa, mutta pelottavina nykyajan nuuttipukkeja ei voi pitää. ”Sanoin, että minähän en miksikään kirjailijaksi rupea. Kirjailija on nykyään portaattomasti sekä kaupunkilainen että maalainen. Kirkon historiassa on selvempikin esimerkki, mihin joudutaan, kun mikään ei riitä. 47-vuotias kirjailija kertoo olevansa nykyään portaattomasti sekä kaupunkilainen että maalainen. Pienestä lauluesityksestä lapset saavat palkkioksi yleensä makeisia, kuten virpojat muualla Suomessa palmusunnuntaina. Kirjailija on vähentänyt punainen lihan syöntiä, ja kala maistuu usein. Demarien mielestä vuoden 1948 eduskuntavaalien alla riittivät muun muassa ”mielipideterrori ja pakkodemokratia”. tammikuuta 2022 JUHO MÄKELÄ Kirjailija Tuomas Kyrön tunnetuin hahmo on eittämättä Mielensäpahoittaja. Mökki remontoitiin, mutta nälkä kasvoi syödessä, joten tontille rakennettiin myös uudisrakennus. Hän teki talvisin rakennushommia ja piti tilalla paria lehmää ja sikaa”, Kyrö sanoo. Se on toki selvää, että hän elelee maaseudulla vanhassa rintamamiestalossa. Nuoruuden uhossa Kyrö heitti masiinan junan ikkunasta Pasilan ratapihalle. Maailmankuvan laajentuessa nuoruuden hölmöilyt jäivät. Asuu Helsingissä. Tätä mainiota palautusruokaa hän syö yleensä maanantaisin perunoiden tai spagetin kanssa. Vuosisadat oli keskeistä todistella, että toiset ovat väärässä, yksimielisyys ei riitä eikä ykseydellä siis ole mitään edellytyksiä. Mutta eivät välttämättä. Toinen koti on Orimattilassa. Teini-iässä Kyrö kapinoi kirjallista kulttuuria vastaan ja on osannut antaa arvon sille vasta vanhempana. Kun jokin ”riittää”, se tarkoittaa, että sitä tai siitä on riittävästi kuultu. Pikkuserkulla oli esimerkiksi naapurissa himoittu Commodore 64 -pelikonsoli, jota meillä kotona Helsingissä ei ollut.” Kyrö on seurannut 1970-luvulta lähtien maaseudun muutosta. Suomessa painotetaan nykyään koulusta lähtien sitä, että ihmisen pitää olla sosiaalinen ja ekstrovertti. Kirjoittanut romaaneja, kolumneja, pakinoita ja draamaa sekä piirtänyt ja tuottanut sarjaja pilakuvia. ”Niillä seuduilla, jotka tyhjenivät jo 1960ja 1970-luvun suuressa muutossa. Syksyllä 2022 saa ensi-iltansa Mika Kaurismäen ohjaama Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä. Esikoisteos Nahkatakki julkaistiin 2001. ”Alkutuotannon äärellä on hyvä välillä vierailla, koska ruuasta on niin helppo lausua mieli piteensä, kun se tulee suoraan pöytään.” Miten Tuomas Kyröstä sitten tuli kirjailija. Kun Suvivirsi oli kajautettu koulussa, Osa-aikamaalainen Maaseudun Tulevaisuuden kolumnistina tänään aloittava Tuomas Kyrö haaveilee kotitarveviljelystä Orimattilassa. LUKEMISTO Maaseudun Tulevaisuus 15 perjantaina 7. Härkäviikko-nimitys on todennäköisesti syntynyt alueella, jossa härkiä käytettiin vetojuhtina arjen raadannassa. Perheeseen kuuluvat puoliso ja kaksi tytärtä. 60:2. Loppiaisesta alkoivat perinteisesti myös härkäviikot. tammikuuta asti. Se on niin tylsää ja ikävännäköistä puuhaa. Vasarat, naulat ja sirkkelit ovat kiinnostavia leikkikaluja.” Helsinkiläispoika vietti maaseudulla kaikki lapsuuden ja nuoruuden kesät. Harrastaa lukemista, penkkiurheilua ja monipuolista liikuntaa, kuten hiihtoa, tennistä ja koripalloa. ”Introvertti kuuntelee mieluummin kuin on suuna päänä. Luterilaisen kirkon tärkeimmässä tunnustuskirjassa on siinäkin oma riittämiskohtansa. Talosta taloon kiertäviä, naamiaisasuihin pukeutuneita lapsia kulki vielä ennen koronapandemiaa erityisesti Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Tätä ristiriitaa hän käsittelee myös MT:n kolumneissa. Lapsuuden koti oli hyvin lukemismyönteinen. TUOVI MÄKIPERE Lähteet: Kotimaisten kielten keskus, Yle 13.1.2012 Joulukausi päättyy nuutinpäivään TIESITKÖ. Perinteinen jauhelihakastike on yksi Kyrön lempiruuista. Sen voisi aloittaa pienestä kasvihuoneesta. Äiti on kirjastonhoitaja-kirjailija ja isä Yleisradion radioteatterin johtajanakin toiminut dramaturgi. Kyrön suku on asunut Päijät-Hämeessä jo 1600-luvulta lähtien. Äskettäin Kyröltä kysyttiin, saako Mielensäpahoittajasta tehdä pohjalaisen sovituksen, sillä kyseessä on kuulemma niin eteläpohjalaisen oloinen hahmo. Yksi varasti leivänpaahtimen, toinen laskettelusukset ja Tuomas Olivettin mekaanisen kirjoituskoneen. Kun se piisaa, voidaan ottaa askeleita jo toiseenkin suuntaan ja monipuolistaa kuvaa. Heresian kantasana hairesis tarkoittaakin valitsemista, osan puhtaaksiviljelyä kokonaisuuden kustannuksella. Harhaopeiksi eli heresioiksi nimitetyt hairahdukset perustuvat liioitteluun. Kesti kuitenkin yli 400 vuotta ennen kuin lausahdusta alettiin pitää yhteyshakuisena ja ”riittämistä” ekumeenisena kutsuna. MT:n uusi kolumnisti Tuomas Kyrö ei halua sijoittaa Mielensäpahoittajaa mihinkään tiettyyn maantieteelliseen paikkaan Suomessa. Mielensäpahoittaja päätti, että ei lähde kotoaan mihinkään, kun muut suuntasivat kaupunkeihin ja Ruotsiin. Hän toivoo, että ruuan omavaraisuusaste olisi hieman nykyistä korkeampi ja tilat pysyisivät maltillisen kokoisina perheviljelminä. Nissanin nokka käännettiin kohti Hämettä. Kirjailija antoi luvan. Elokuvasovitukset ovat ohjanneet Dome Karukoski (Mielensäpahoittaja, 2014) ja Tiina Lymi (Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja 2018). Olin väärässä. HENGÄHDYSPAIKKA KAARLO KALLIALA kaarlo.kalliala@gmail.com KALENTERI Nimipäivät 7.–13.1. Kun mummo siirtyi ajasta ikuisuuteen, Kyrö lunasti itselleen isovanhempien 1949 rakentaman kesämökin. Onko joulua siis luvallista juhlia Nuutin nimipäivään eli 13. Perheellä on asunto Helsingin keskustassa ja kolmasosan vuodesta Kyrö viettää kakkoskodissaan Orimattilan maaseudulla. Murrosiässäkään kesä maaseudulla ei tympinyt, koska kaupungin sähellyksen jälkeen lehmien ja traktorien keskellä oli mukava rauhoittua. Mikä ettei onnellistakin niin kuin fraasiin kuuluu, mutta rauhallisuus se vasta onnellisuutta ruokkii. ”Kerroin tarinan yleisölle, mutta häveliäs paikallinen tulkki ei suostunut kääntämään italiaksi, että kirjoituskone varastettiin. Hän sanoi meidän käyneen katsomassa konetta näyteikkunassa.” Lukemisesta Kyrö innostui tosissaan lukion kakkosluokalla. Vastakkaisia vaatimuksia esittävät voivat hyvinkin edustaa toisensa pois sulkevia ääripäitä
KOLUMNI TUOMAS KYRÖ toimitus@mt.fi Energiantuotannon murroksen ytimessä Kahden Euroopassa työskennelleen toimittajan tietokirja perehtyy energiantuotantoon itäisessä Saksassa kuin Suomenselällä. ”Sukkaa on kautta historian muokattu ajan henkeen sopivaksi.” Nykyistä perinnettä ovat harrastuksista poimitut kuviot, joiden avulla sukka voidaan yksilöidä saajansa näköiseksi. ”Villasukkaan liittyy mielikuva rentoutumisesta jalat lämpimänä, mikä luo myös kotoista tunnelmaa. Rauhala pitää tärkeänä, että kuvioiden lisäksi myös neulomisen tekniikkoja tallennettaisiin. Keskiajalla niitä oli jo Turussakin. Tuomas Kyrö on helsinkiläinen kirjailija, joka viettää paljon aikaa maalla Orimattilassa. Se on tarjonnut tärkeitä työllistymismahdollisuuksia ennen kaikkea miehille, joilla on vähän koulutusta. Puolikas törppö tasoitelaastia. Rauhala väitteli kaksi vuotta sitten neulomisen perinteistä. Villasukka – aina muodissa. Täytyy rakentaa toinen, mutta nimeltään se ei ole autotalli vaan kaatotalli. Aluekehityksen ongelmat ovat kolmessa maassa yhtäläiset. ”Luonnonvärit tulevat nyt todella vahvoina myös teollisuudessa.” Villasukka on siis elänyt mukana suomalaisen yhteiskunnan muutoksissa muuntuen itsekin. LUKEMISTO Maaseudun Tulevaisuus 16 perjantaina 7. Suomessa seurataan Muhosen perhettä Karstulassa noin vuoden ajan vuoden 2021 kevättalveen asti. Jos joku hävittäisi ne minulle kertomatta, en ikävöisi, mutta sitten näin käsialani vuodelta 1988: ”Suomi-Neuvostoliitto jääkiekko-ottelu. Anna-Karoliina Tetri nostaa listalle myös värjäyksen, jota synteettiset värit ovat hallinneet sotien jälkeen. He kykenevät rehellisesti tunnistamaan itsessään ajattelutavan, joka on yleinen kaupunkilaisille koulutetuille tietotyöläisille. Osaavimmat kädentaitajat olivat ennen haluttuja vaimoehdokkaita. On jääkiekkojoukkueiden tai olutmerkkien logoja ja eläinkuvioita. Se on täynnä sekalaista roinaa elämän eri vaiheista kuin alitajunta. Sille on Rauhalan sanoin sekä selkeä tarve että pysyvät juuret perinteessä. On huomattu, että aiemminkin pärjättiin ilman älyvaatteita”, Anna Rauhala toteaa. ”Villa on ollut arjessa ilmastosta selviytymisen kannalta tärkein materiaali. Rakennusmiehiltä jäi tontille kuormaliinoja, betonimylly ja tarinoita. Neuleohjeet alkoivat yleistyä 1930–40-luvuilla. ”Villasukka voi oikein hyvin. Villasukat on suhteellisen helppo ja nopea tehdä. ”Ei kellään ollut aikaa tehdä kirjoneulesukkia, kun perheet olivat suuria ja arjen töitä paljon eikä sähkövalojakaan ollut”, järkeilee perinteisiä kuviomalleja koonnut tietokirjailija Anna-Karoliina Tetri. Nyt kun talli on järjestyksessä ja sinne mahtuu nimensä mukaisesti auto, se on umpitylsä paikka. Sisällä ei ollut kaasunaamareita vaan vhs-kasetteja. Autotallin keskellä tönötti puinen ruskea armeijan ylijäämävarastolta ostettu suojatarvikelaatikko. Mitäpä uudisrakennus on ilman autotallia. Samalla se osoittaa, kuinka epäsuotuisa kaupunki–maaseutu-vastakkainasettelu on yhteiskuntien tasapainon kannalta. Kirjasta käy kuitenkin ilmi, että paikalliset kyseenalaistavat, mitä pysyvää on luotavissa tilalle. Iski ahneus, piti rakentaa uudisrakennus. Suomessa on jo käytännössä todettu, että luontomatkailuun syntyvät työpaikat vaativat kovin erilaista osaamista kuin energiantuotanto. Ovat vesurit vuosilta 1949 ja 2015. Toki kantapää on vähän vaikeampi”, kuvaa Helsingin yliopiston tutkija, kansatieteilijä Anna Rauhala. Kaksikko on tehnyt tarkkaa pohjatyötä taustatiedon kanssa. Kun vaatteiden teollinen tuotanto kasvoi, neulominen ei ole ollut enää välttämätöntä. Vanhan talon remontoinnista ja uuden rakentamisesta jäi yli ehdottoman turhia asioita, joita ei kuitenkaan pysty hävittämään. Sain halvalla, koskaan en käytä. 244 sivua. tammikuuta 2022 KAIJALEENA RUNSTEN Villasukilla on pysyvä sija suomalaisten elämässä. Hiljalleen kovettuvia sementtisäkkejä. Vaikka kirjavavartiset monosukat yleistyivät jo 1950-luvulla, harmaalle saapassukkalangalle säilyi vankka ostajakuntansa senkin jälkeen, kun villalankojen värikartat yleistyivät. Näihin aikoihin Mary Olki alkoi koota kirjoneulemalleja kirjoiksi. Museoihin arkisia vaatteita päätyi vasta 1800-luvulla, kun ylioppilaat kokosivat eri puolilta maata esimerkkejä kansan tarpeistosta. Taito kansanomaistui nykytiedon mukaan 1700-luvulla. Sukalla ei ollut samanlaisia kilpailijoita. ”Pohjanmaalla ne ovat erilaisia kuin täällä etelässä. Kansalaistaito sukkien teko oli varsinkin sotien aikana. Tukea voi saada korvaavien elinkeinojen edistämiseen. Ehdottomasti jatkoon, vaikka nauhuria ei ole. Monen vaiheen jälkeen vanha mökki päätyi minulle. Kun matkaa väestökeskuksiin on, esimerkiksi Saksan ruskohiilikaivosten tilalle kaavaillut tekojärvet ja niiden matkailukäyttö eivät ainakaan kovin nopeasti tarjoa helpotusta tilanteeseen. Epäedulliseksi kääntynyt ikäpyramidi ja verotulojen heikkenevä kertymä painavat kuntataloutta. Niitä tarvitaan, kun ulkoillaan kylmänkosteassa ilmastossamme, ja ne vedetään mielellään jalkaan silloinkin, kun ollaan sisätiloissa. Arkisukat olivat todennäköisesti yksivärisiä. Karjalassa on ortodoksisen perinteen ansiosta paljon värikkäitä kirjoneuleita.” Kun sukkientekotaito alkoi meillä laajeta, taitavimmat käsityöläiset valmistivat niitä vientiin. Kun sukka on itse tehty, siihen liittyy myös välittäminen.” Sukka on käytännönläheinen lahja. Toki viisas ihminen tekisi säännöllisiä inventaarioita ja poistaisi osan kaatopaikalle tai tarvitseville. Sukankutominen on monelle myös hyvä syy olla hyödyllinen samalla, kun on rennosti jouten esimerkiksi television äärellä. Anna Rauhalan mukaan neulominen kertoo paljon suomalaisesta kulttuurista ylipäätään. Sukkia on lähetetty niin Amerikan siirtolaisille, rintamalle kuin ulkomaille muuttaneille läheisillekin. On joutilaisuutta eli jätesäkki täynnä pitsalaatikoita ja toinen täynnä tyhjiä tölkkejä. Koulussa aikanaan opittua mutta sitten unohtunutta sukanteon taitoa on ollut aikaa elvyttää. Ehkä kehystän kasetin. Autotallin hyllyistä, nurkista, banaanilaatikoista ja jätesäkeistä löytyy koko elämä. Uretaanipurkkeja, lippalakkeja ja kuulosuojaimia. ”Varhaisia museokokoelmia kartutettaessa haluttiin esittää omaa neulomisen perinnettä värikkäinä ja taidokkaina kuvioina. Autotalli on aikakone, siellä ovat läsnä mennyt ja tuleva. Hän liittää samaan myönteiseen muotiin myös sen, että merinoja sekoitevillan rinnalla on alettu kysyä kotimaista lampaanvillaa. Siksi ne ovat ajattomia suosittuja lahjoja. Puuvarsi on vaihtunut kovaan muoviin ja vesurin käyttäjä tuomarista kirjailijaan. Yllätyksellisyys ja luovuus puuttuvat. Siitä tuli harrastus. On suuria kuvitelmia eli pöytäsirkkeli. Viimeiselle löysin käyttöä viimeisimpään romaaniini. Itse olen viettänyt siellä kesiäni vuodesta 1974 saakka. Seitsemäntoista kylpyhuoneen kaakelia. Arvio KAIJALEENA RUNSTEN kaijaleena.runsten@mt.fi Anna Saraste ja Petri Raivio: Pitkät jäähyväiset. Pellavaa on käytetty myös, mutta pellavasukat ovat olleet pyhäkäytössä”, Rauhala sanoo. ”Kavennustavatkin voisivat olla osa perinnettä.” Kestävän kehityksen suosio on vienyt villasukkien teollistakin tuotantoa eteenpäin. Vastapaino 2021. Reportaasi fossiili-Euroopan syrjäseuduilta. Nyt trendinä on arvostaa erityisesti villaa jopa teknisten materiaalien ohi. Neuleohjeet alkoivat yleistyä ennen sotia. Lyhyesti vieraillaan myös Puolassa. Varhaisimmat Euroopassa neulotut sukat olivat silkistä valmistettuja ylellisyystuotteita. Mollbergin Tuntemattoman loppu. Se säilyttää lämmön ja hengittää. Ollaan suomalaisuuden ytimessä.” Ihminen on autotallinsa Olen selvinnyt elämästäni ilman psykoterapiaa, mutta autotalli on siivottava kymmenen vuoden välein. Kokovillaista sukkaa arvostettiin silti ominaisuuksiensa puolesta parempana. Muhoset tuottavat turvetta ja kasvattavat lihakarjaa osaksi pelloilla, jotka on turvetuotannon jälkeen ennallistettu nurmelle. Autotalli on olemassa, koska isovanhempani rakensivat itselleen kesäpaikan 1949. Sälällä, rojulla, romulla ja koneilla on joskus ollut tarkoituksensa. Näitä ongelmia ei käännetä rakennerahoituksella, jota käytetään ennen kaikkea energiantuotannon ympäristövaikutusten vähentämiseen. Sukka on käynyt kumija nahkasaappaisiin tai käytettäväksi pelkästään sisätiloissa, varsinkin jos on vetoa tai kylmät lattiat”, Anna Rauhala sanoo. Kantapään kavennustaito oli avuksi myös, kun muotoiltiin kypärän alle sopivaa myssyä. ”Villasukka on neuleista se suosituin, jota viedään lahjoiksi myös ulkomaille. Anna Saraste ja Petri Raivio ansaitsevat arvostuksen. Suomeen tuotiin Ruotsista ja Baltiasta tekstiilejä, joista saatiin vaikutteita myös neuleisiin. JAANA KANKAANPÄÄ On vaikea löytää suomalaisempaa tuotetta kuin villasukka. Villa pystyy imemään kosteutta 30 prosenttia omasta painostaan ilman, että se tuntuu kostealta. Autotalli on aikakone, siellä ovat läsnä mennyt ja tuleva. Se oli osa nuoren kansakunnan identiteetin luomista”, Rauhala summaa. Lastenvaatteita, muistoja täynnä. Vientikauppa lisäsi kulttuurien vaihtoa keskiajalta alkaen. On syntynyt sitä jalostavia kehräämöjä. ”Neulominen on syvällä meidän kulttuurissa. Kuviomalleista pystyy tunnistamaan edelleen, mistä päin ne ovat. "Sukkaa on kautta historian muokattu ajan henkeen sopivaksi", kuvaa tutkija Anna Rauhala. Hienoja, viinipunaisia. ”Käsinetyyppejä oli jo historiassa monia erilaisia. Työikään tullut nuoriso on valunut keskuksiin opiskelemaan ja jäänyt sille tielle. Pulmuset”. Menetettyjä mahdollisuuksia eli epäkeskohiomakone. Jääkiekkokassi pullollaan vaatteita, kuten toppatakki vuodelta 1999. Moni tottunut kutoja soveltaa kuvioita ja värejä sukan saajan mukaan. Runkonaulaimen nauloja, vain naulain puuttuu. Itse tehdyistä sukista välittyy välittäminen. Rauhala arvelee silti, että kotitarpeiksi oli neulottu villasta jo aiemmin. Puuvarasto rakentamatta. Se on kulkenut ja muuntunut historiassa tarpeiden ja muotien mukaan. Sukkien neulominen on ollut joka naisen perustaito. Kirja tarjoaakin kattavan kehityskaaren viime vuosikymmenien aluekehitykseen. Maaseudun elinkeinoista toimeentulonsa saavien todellisuuden havainnointi vaatii nöyryyttä. En ole viisas, olen Sulo Vilén. Metri datakaapelia. Kirja herättää myös tärkeän kysymyksen, missä määrin rakennekehityksen varat valuvat energiayhtiöiden taseeseen. Verannan kaapinovet edelleen hiomatta ja maalaamatta. Villasukan vankasta asemasta kertoo korona-ajan neulomisbuumi. On sukupolvien ketju eli moottorisahan teräketju. Kuvioita siirtyi muun muassa huonekaluista ensin kirjontaan ja sitä kautta neuleisiin, Tetri kuvaa. Neulomista opettelevat nuoret ovat etsineet verkosta kantapään teko-ohjeita. Silloin syntyi soveltamalla traditioita uutta neulomisen perinnettä. Mökki remontoitiin, mutta se ei riittänyt
Kämpän kunnostamistyöt aloitettiin vuonna 2012. Rouviset päättivät, ettei vanha rouva lähde tilalta elossa vaan saa elellä rauhassa niin kauan kuin terveitä päiviä riittää. Yhdistyksen nykyisen puheenjohtajan Anneli Kuusinen-Laukkalan mukaan retkikämppä oli viime vuonna vuorattuna keskimäärin joka kolmas päivä. Olisiko tämän tutkimuksen tuloksilla käyttöä myös arjes sa. Molemmat edellyttävät mutkikkaita taitoja ja moninaisia yhteyksiä aivoissa. Ihmisen historiassa kielen kehitys ja työkalujen käyttöön otto on ajoitettu samaan vaiheeseen. Talkoilla ei voida tuottaa myöskään ”erikoisosaamista” vaativia palveluja. Talkoita voivat järjestää yksittäiset henkilöt, mutta myös esimerkiksi taloyhtiöt, koululuokat, järjestöt ja muut yhteisöt tai kunnat. Mummu oli rodultaan länsisuomenkarjaa – lähes kokonaan. Meidän maalaisväestömmekin keskuudessa alkaa kierrellä kaikenkarvaisia agitaattoreita, joilla ei useimmiten ole mitään asiallista lausuttavana, vaan jotka suurella suunsoitolla ja parjauksilla koettavat meihin vaikuttaa omaksi hyväkseen. On jo aika tehdä pesäero! Sangen monilla maaseudun maataloustyöväestöön kuuluvilla on jo omakohtaista kokemusta siitä enemmän tai vähemmän halveksivasta ja ivailevasta arvostelusta, jota kaupunkilais yleisö alati on valmis maaseutulaisista antamaan. Niin taisi käydä monelle, kun kiteeläinen Piiroomäen maatila marraskuussa kertoi Mummulehmäksi kutsutun Usvan poismenosta. Sekä ennen pihtitreeniä että sen jälkeen testattiin kykyä ymmärtää vaikeita lauseita. Esimerkiksi ruokailun tai saunaillan järjestäminen palkkiona talkoista on kuitenkin sallittua. Mummun toivottiin toipuvan, annettiin kipulääkettä ja lepuutettiin heinäpatjalla omassa rauhassa. Viimeiseksi jääneessä kuvassa Mummun tumma pää lepää Sari Rouvisen sylissä. Naapuriapu on lisääntynyt pandemian aikana, kun ihmiset ovat auttaneet riskiryhmäläisiä tai koronan takia karanteenien joutuneita päivittäisten asioiden hoitamisessa. Eläinlääkäri arvioi, ettei se enää toipuisi – sillä oli luultavasti sisäinen verenvuoto. Sen taustalla oli tapaus, jossa Vähikkälän kylän väki auttoi itsemurhan kriisiyttämää perhettä (Kantri marraskuu/2021). ”Kun huomioi, että täällä ei ole esimerkiksi sähköjä, niin se on hyvä määrä.” Avantoa kairaava Tapani Laukkala vertaa talkoita teatteriesitykseen, jossa kaikilla on rooli. SARI ROUVINEN Maataloustyöväki kaupunkilaisten holhottavana. Lehmällekin voi hakea eläkepaperit. Osallistujat pantiin tekemään pihdeillä tarkkuutta vaativia tehtäviä tai tulkitsemaan vaikeita lauseita. ”Ehkä jostakusta toisesta lehmästä vielä tulee minulle lohduke, mutta siihen menee aikaa”, Rouvinen sanoo. Siinä se nukahti ikiuneen, emännän silitellessä lempilehmäänsä loppuun asti. Ihmisen kehitystä tutkineet ovat huomanneet, että kielen ke hitykseen liittyvät aivoalueet kasvoivat saman aikaan, kun opittiin valmistamaan ja käyttämään työkaluja. (…) Meillä on kohta edessä uudet eduskuntavaalit. Nimimerkki Maataloustyöläinen Nokian uutuustuote sisältää asbestia MT 100 VUOTTA SITTEN Maaseudun Tulevaisuus 5.1.1921 Kieli, sekä puhuttu että kirjoitettu, on ollut ihmiskunnan ke hittymiselle ja ihmisten kanssakäymiselle keskeistä. ”Naapuriapu on osaltaan voinut kiihdyttää sitä, että talkootyö on siirtynyt myös sosiaaliselle puolelle”, Rinne pohtii. Myös KORPILAHTI Pesässä palaa tuli ja lumet on kolattu. Mummusta ei ikinä ollut vaivaa. Neljännessä polvessa taaksepäin oli yksi holstein, joka periytti Mummulle mustan värin. HEIKKI ARVILOMMI Lähde: Science DOI: 10.1126/science.abe0874 Käsityökalut edistävät kielitaitoa LÄÄKÄRIN PALSTA RASMUS MONTONEN Suomalainen talkookulttuuri voi hyvin, vaikka korona-aika on pistänyt tauolle monia perinteisiä tapahtumia ja menoja, kerrotaan Suomen Kylät ry:stä. Jos Mummua pitäisi luonnehtia yhdellä sanalla, se olisi huomaamaton, Rouvinen kertoo. tammikuuta 2022 SATU LEHTONEN Oletko joskus itkenyt some-eläimen tähden. Osoittautui, että työkaluharjoit telun jälkeen kielen hallinta parani selvästi. Mummu ei ollut mikään huippumaidontuottaja, mutta vasikoita se ehti pyöräyttää 13. Puo luejohdot valmistelevat jo täydellä höyryllä agitatsionia vaalivoiton saavuttamiseksi. Ilmeisesti nuori, kiimassa ollut eläin oli hypännyt sen selkään. kootyön muotoja. Laitumelle Mummu kirmasi ensimmäisenä joka ainoa kevät. Mummulehmä jätti jäljen moneen sydämeen Mummun elämä päättyi marraskuussa rauhallisesti, pää emännän sylissä. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa vapaaehtoisten koehenkilöiden aivoja kuvattiin toiminnallisella magneet tikuvauksella, jolla nähdään aivojen eri osissa tapahtuva aktivaatio. Talkoiden merkitys ei suinkaan rajoitu pelkästään siihen, mitä niillä saadaan konkreettisesti aikaiseksi. Syödäkään se ei halunnut. Yhtenä marraskuisena tiistaipäivänä Mummu oli kaatunut ja loukannut takajalkansa navetassa. Osa kohennuksista hoidettiin rahoituksen turvin tilaustyönä. Vanhana se mieluummin väisti muita. Työtä voidaan tehdä myös itsemurhien ennaltaehkäisemiseksi. Osallistujat pantiin puoleksi tunniksi asettelemaan pih deillä pieniä tappeja levyssä oleviin erimuotoisiin koloihin. Talkootöitä mökillä on tehty Määtän arvion mukaan noin 2 600 tuntia. TI M O F IL P U S. Mummun vanhoja kuvia tulee some-virrassa vastaan jatkuvasti, ja aina ikävä kouraisee. Tähän ku vaan tutkimuksen tulokset sopivat hyvin. Eläkepäivät jäivät odotettua lyhyemmiksi. Talkoot ovat tärkeitä myös kylähengen luomisen kannalta, ja ne voivat vaikuttaa myönteisesti jopa ihmisten maallemuuttopäätöksiin, Rinne huomauttaa. ”On mukavaa, kun täällä pääsee aina tekemään asioita käsillä.” TAPANI LAUKKALA Mummu ei ollut mikään huippu maidontuottaja, mutta vasikoita se ehti pyöräyttää 13. Järjestön puheenjohtajan Petri Rinteen mukaan pandemia on synnyttänyt uusia talmonet urheilutapahtumat järjestyvät talkoovoimin. Kun ranskalai sen Lyonin yliopiston ja Tukholman Karoliinisen instituutin tutkijat selvittivät asiaa tarkemmin, he löysivät yhteydelle selityksen aivoista ja todistivat käsityökalujen käytön paran tavan kielen hallintaa. ”Ne syntyivät laitumelle. Rinne muistuttaa kuitenkin, että talkootyötä on monenlaista. Laajempana tavoitteena on kehittää maaseudun kuntiin ja kyliin toimintamalli, joka toisi nopeasti ja läheltä saatavaa tukea kaikille äkilliseen kriisiin joutuneille. Tai toisinpäin: kun edessä on oikein hankala remontti, voisi vetäytyminen kirjan tai podcastin pariin tehdä hyvää. RASMUS MONTONEN HANNU RAINAMO Paula Määtän mukaan Hangasjärven retkikämpän kunnostamiseen on käytetty 2 600 talkootuntia. Yritykset eivät voi järjestää talkoita normaalin työnsä tekemiseen, mutta ne voivat osallistua esimerkiksi yleishyödyllisen tempauksen järjestämiseen. Aivokuvaukset paljastivat, että kumpikin tehtävä aktivoi samoja tyvitumak keiden alueita aivoissa. Laskenut määrä voi osaltaan selittyä pandemian aiheuttamilla tapahtumien peruutuksilla. Oli pakko tehdä lopetuspäätös. Sitten sen ei tarvitse poikia eikä lypsää, koska se ei enää vaikuta tilan tuotoslukuihin. Oikeusministeriön Suomi.fi-sivustolla julkaisemien ohjeiden mukaan talkoilla ei voida esimerkiksi teettää sellaista työtä, josta tulisi maksaa palkkaa tai palkkio tai suorittaa korvaus muuna etuutena. Mummu oli sen näköinen, että viekää nyt joku nämä pois täältä, minä en jaksa! Rauhaan jäätyään se näytti huokaisevan helpotuksesta.” Muiden lehmien joukossa Mummu oli nuorempana ”minä ensin ja muut sitten” -tyyppiä. Lauantaina Mummu ei enää maannut normaaliin tapaan vaan aivan pitkin pituuttaan. ”Ikävä on edelleen”, Rouvinen myöntää. Talkookulttuuri voi hyvin Koronaaikana talkootyö on siirtynyt yhä enemmän sosiaali selle puolelle, Suomen Kylät ry:n Petri Rinne kertoo. jotakin kömpelöä – olkoon sitten kysymyksessä työ tahi esiintyminen – ha vaitessaan kaupunkilainen heti rinnastaa sen maalaiselle luonteenomaiseksi. Kyläyhdistyksissä kukin pääsee tekemään vapaaehtoistyötä omien kykyjensä ja halujensa mukaan. Nykyisin kämppä toimii kyläläisten omana tapahtumapaikkana, ja sitä myös vuokrataan yleiseen käyttöön. Korpilahdella sijaitseva Jyväskylän ainut erämaakämppä oli vuosikymmen sitten huonossa kunnossa, mutta kyläläisten talkoovoimin tilava pirtti on nostettu uuteen kukoistukseen, kertoo Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys ry:n perustajajäsen Paula Määttä. Samoin silloin, kun tutut ja tuntemattomat kyselevät kylillä Mummun viimeisistä päivistä. Nuoret talkoolaiset Melissa ja Roni Baltzar ovat yhdessä äitinsä Reena Laukkanen-Abbeyn kanssa pistäneet Hangasjärven retkikämpällä puitteet valmiiksi kylä läisten yhteistä saunailtaa varten. ”Runko oikaistiin, lattiat uusittiin, muurattiin uusi puuhella ja katolle hankittiin aurinkopaneelit”, Määttä luettelee. ”Muuttopäätöstä tehtäessä on tärkeää tietää, että ympärillä on kyläyhteisö, joka on valmis auttamaan tarvittaessa.” Yhtenä esimerkkinä sosiaalisesta talkooavusta Rinne nostaa esille marraskuussa järjestetyn Vähikkälä Välittää -hyväntekeväisyystapahtuman, jossa kerättiin lahjoitusvaroja läheisensä itsemurhan kautta menettäneiden tukemiseen. Pari vuotta sitten tutkijat löysivät yllättävän kytköksen kielen ymmärtämisen ja kätevyyden välillä. Olisi houkuttelevaa ajatella käsityökalun auttavan vieraan kielen opiskelussa, vaikka asiaa ei nyt tutkittukaan. Kenties autoa tai traktoria rassatessa voi iloita ajatuk sesta, että kielen ymmärtäminen kohenee. Todella kiinnostavaa oli, että vaikutus toimi myös toisin päin: kielitreeni paransi kätevyyttä työkalun kanssa. ”Yksi kantaa vettä, toinen heiluttaa kirvestä, joku paistaa makkaraa. Mummu jäi eläkkeelle 2019. ”Se tuli tiineeksi jo siemennyspillin nähtyään, ja eläinlääkäriä se ei tarvinnut kuin vasta vanhoilla päivillään.” Yksi poikimahalvaus ja yksi utaretulehdus, siinä Mummun koko 16 vuoden elämänkaaren sairastelut. Se on hieno asia nähdä, kun näytelmä pyörii.” Kyläläiset kunnostivat retkikämpän talkoilla Reena Laukkanen-Abbey laittelee yhdessä lapsiensa Melissa ja Roni Baltzarin kanssa retkikämpän saunaa käyttökuntoon. Samaa ei nähty, jos kätevyyttä oli treenattu ilman työkalua paljain käsin. ”Tarvitaan enemmän merkityksellisyyden tunteita mahdollistavia osallistamiskanavia. LUKEMISTO Maaseudun Tulevaisuus 17 perjantaina 7. Talkoista tulee helposti mieleen jokin yhteinen rakennusprojekti, kuten saunan tai kesäteatterikatsomon rakentaminen. Kenenkään ei tarvitse jäädä yksin.” Vaikka talkootyötä on monenlaista, sille on asetettu laissa myös omat rajansa. Rinteen mukaan kyläyhdistykset voivat tarjota tärkeätä tukea surun hetkellä. Laitumelle se kuitenkin kirmasi ensimmäisenä joka ainoa kevät, siihen ei ollut muilla sanomista. ”Oma työ on paljolti päätteen ääressä istumista, niin on mukavaa, kun täällä pääsee aina tekemään asioita käsillä”, Laukkanen-Abbey toteaa. Havainto johti tutkimuksen seuraavaan vaiheeseen eli kysymykseen, voisiko kätevyyden harjoittelu käsityökalulla parantaa kielen ymmärtämistä. Talkoilla tarkoitetaan ilman korvausta tehtävää tilapäistä työtä, jolla tuetaan esimerkiksi oman perheen, kylän, harrastuspiirin tai taloyhtiön toimintaa. Vuonna 2020 luku oli yli viisi miljoonaa. Tutkijat esittävät, että vammoista tai taudeista johtuvia kielellisen ilmaisun vaikeuksia voitaisiin hoitaa hienomotoriikkaa käsityökaluilla harjoittamalla. Viimeisellä kerralla tupsahti kaksoset. Se voi olla mielenterveystyötä tai naapuriavun antamista. (…) Ei ole lainkaan harvinaista, että esim. Suomen Kylät ry:n vuoden 2020 vuosikertomuksen mukaan vuonna 2019 tehtiin jopa 6,6 miljoonaa tuntia kylätoiminnan vapaaehtoistyötä
Kuumenna kastike ja tarjoa keitetyn riisin sekä halutes sasi mustaherukkahyytelön kera. Sulata voi kattilassa. Lisää vettä vähitellen voimakkaasti sekoittaen. Nauti leivonnaiset tuoreina. Pastaja nuudeliruuat valmistuvat tunnetusti nopeasti. tammikuuta 2022 RUOKA Kun saatavilla on valmista juuressosetta, loihtii siitä 15 minuutissa sydämen vievän keiton. Sekoita joukkoon jauhot. PIKAKAURALEIPÄSET noin 8 kappaletta 2 dl kaurahiutaleita 2 dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta (esimerkiksi cheddaria) 2 tl leivinjauhetta 1 tl suolaa 1 rkl sokeria tai hunajaa 50 g voita 2½ dl täysmaitoa Pane uuni kuumenemaan 250 asteeseen. Kymmenen minuuttia uunissa ja tarjolla on tuoretta leipää. Sekoita taikina tasaiseksi nuolijalla. Keittopohjan pyöristäminen erilaisilla sulateja tuorejuustoilla tai laktoosittomasti vaikka kookosmaidolla antaa ruualle mukavaa täyteläisyyttä. Silloin valmiiksi esikäsitellyt raaka-aineet, kuten juuressoseet, ovat paikallaan. Nykykaupan aineksilla loihdit korvaavan version vartissa. Vielä helpommalla pääset, kun lataat kaikki ainekset, pastan, nopeasti kypsyvät kasvikset, mausteet sekä liemen, samaan kattilaan ja keität ruuan valmiiksi – juustoripauksia vajaaksi. Lisää loppuvaiheessa pa kasteherneet ja ruokakerma, sekoita hyvin ja lisää mukaan basilikasilppua. Paista uunissa noin 10 minuuttia kauniin ruskeiksi. Ripottele annosten päälle rucolaa tai hienonnettuja yrttejä. NOPEA PUNAJUURI SOSEKEITTO JA VUOHENJUUSTOTOASTIT 3–4 annosta 1 tanko (500 g) punajuuri sosetta 4–5 dl täysmaitoa ½ tl suolaa ¼ tl mustapippuria 1 rkl punaviini tai balsami etikkaa 100 g tuorejuustoa (esimerkiksi aurinkokuivattu tomaatti) Pinnalle rucolaa Toastit 6–8 viipaletta paahtoleipää 50 g voita 2 rkl makeaa chilikastiketta noin 200 g vuohenjuustoa Purista sose tangosta katti laan, lisää maito ja kuumenna koko ajan sekoittaen. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä niin kauan, että pasta on kypsää eli noin 10 minuuttia. YHDEN KATTILAN SAVULOHIPASTA 6 annosta noin 1 l vettä 2 kalaliemikuutiota 400 g pastaa, esimerkiksi mini penne rigate 1 sipuli 3 valkosipulinkynttä 1 rs (200 g) herkkusieniä 1 pieni kesäkurpitsa ½–1 tl suolaa ½ tl rouhittua mustapippuria 1 ps (200 g) pakasteherneitä 1–2 dl ruokakermaa noin 200 g lämminsavulohta basilikasilppua mustaleimaemmentalraastetta Mittaa isoon kattilaan vesi, kalaliemikuutiot, pasta, hie nonnetut sipulit, viipaloidut herkkusienet, halkaistu ja viipaloitu kesäkurpitsa, suola ja mustapippuri. Niin lohiperhoset kuin siikafileetkin paistat pannulla muutamassa minuutissa. Mittaa kuivat aineet ja juustoraaste kulhoon. Tarkista maku. Tottahan toki ajalla hauduttaen syntyy muhevia makuja, mutta kyllä nopeastikin voi pyöräyttää herkullista syötävää. Paina toinen puolisko päälle ja paina hieman. Niin lisäkekin on samoin tein valmis. Pastan kiehuessa ehtii hauduttaa pannulla valkosipulisilpun, jatkaa sitä kermalla tai tomaatti murskalla, tukevoittaa katkaravuilla, savukalatai kinkkusilpulla ja maustaa yrtein suuhun sopivaksi. Keitä muutaman minuutin ajan. Maaseudun Tulevaisuus 18 perjantaina 7. Sivele leivät voilla ja sitten chilikastikkeella. Sekoita taikina nuolijalla, jolla voit jakaa ja silotella leipäset leivinpaperin päälle pellille. Valutettu pasta ja kastike sekaisin ja ruoka on valmis. SITRUUNAINEN PIKAVIILLOKKI 3–4 annosta 2 rkl voita 1 tl currya 2 rkl vehnäjauhoja 3 dl vettä 1 kanaannosfondi tai liemi kuutio 1 dl kuohu tai ruokakermaa 1–2 tl sitruunan raastettua kuorta 1 rkl sitruunanmehua ¼ tl jauhettua valkopippuria 1 pkt (200 g) kypsää broile ria (esimerkiksi Atrian Vuolu kanafilee fajitas tai savu) Pane ensimmäiseksi lisäkeriisi kiehumaan. Lisää broilerinlihat. Viillokki pitkän kaavan mukaan vie tunteja. Seuraavilla ohjeilla voit huutaa vartin päästä: Syömään! Parhaimmillaan leipäset ovat uunista otettuina, mutta voit elävöittää ne uudelleen paahtimen kautta. Lisää annosfondi ja kuumenna kastike kie huvaksi. Lisänä tarjottavat vuohenjuustotoastit viimeistelevät nautinnon. Paista leivät pannulla molemmin puolin voissa rapeiksi, leikkaa kolmioiksi ja tarjoa keiton kanssa. Lisää sulatettu voi ja maito. Nosta juusto viipale joka toiselle paahto leivistä. Sekoita joukkoon tuorejuusto ja anna liueta. MARITA JOUTJÄRVI Hiljaa hyvä tulee, sanotaan. Niistä saat loihdittua nopeasti monenlaisia sosekeittoja. Pane uuni aina ensimmäiseksi lämpenemään. Jos leipäsiä jää seuraavaan päivään, nuorenna ne leivän paahtimessa. Myös kunnon maustaminen esimerkiksi kuivattuja ja tuoreita yrttejä käyttämällä on välttämätöntä. Jaa se pellille, leivinpaperin päälle tasakokoisiksi keoiksi. Pikarikastuksen keittoon saat vaikka valmiiksi kypsennetyillä linsseillä tai pavuilla. Munakas on pikaruokaa parhaimmillaan. Sekoita kastikkeeseen ker ma, sitruunankuoriraaste sekä mehu ja valkopippuri. Koristele basilikalla ja tarjoile juustoraasteen kanssa. Mausta suolalla, pippurilla ja etikalla. Kun pasta on valmis, sekoita mukaan lohi palat. KARI SALONEN Vartti ja valmista! Nälkäisille saa syötävää nopeasti, kun suunnittelee ruuan ennakkoon. Samalle pannulle voit heittää vaikka varsiparsakaalia, paprikasuikaleita ja pakasteherneitä, makulisäksi vähän oliiveja tai kapriksia. Siihen voi reippaasti käyttää edellisen aterian lihapullat, kypsän kanafileen paloiteltuna, juustokannikat raasteena ja leikkeleiden loput silppuna. Nopean leiväntarpeen ratkaisevat leivinjauheella tehtävät taikinat. Ja muistathan, että tuore kala on varsinaista pikaruokaa. Ripauta kunkin keon päälle jauhoja ja taputa palat jauhoi sin käsin leipäsiksi. Kiehauta curryjauhe voissa. Tuore kala on varsinaista pikaruokaa.
Niitä ei ollut tarjolla – juuri siitä syystä, että meillä syötiin kuutena päivänä viikossa perunoita ja seitse mäntenä perunamuusia. Joku urhea on kai myrkkysieniäkin maistellut ja hankkinut muille yhteisön jäsenille tärkeän tiedon hengen vaarasta. Pirtinpöydissä on retkeilijöitä lapsineen. Aikana, jolloin toimisto työläiset kävivät vielä työpaikoilla ja söivät lounaita yhdessä, päädyin kerrassaan erikoisiin paikkoihin pyörittelemään sil miäni. Tuttu, maistuva annos. Kirjoittaja on MT Metsän tuottaja. Tilaa ilmainen uutiskirje MT.FI/uutiskirjeet tai oheisella QR-koodilla MT Ruokauutiskirjeellä suomalaisen ruokatuotannon viikoittainen uutiskatsaus helposti sähköpostiisi. karjalanpaistiin on perintei sesti käytetty myös luista lihaa, kuten rintaa. Syksyllä kun karjaa teuras tettiin, paistiin käytettiin usein myös maksaa, munuaista ja sy däntä. Päälle sipulihakkelusta ja sinappia. Vaaterekkien kes keltä löytyi pöytä, johon myyjä hetken päästä kiikutti tilatut ruokaannokset. Limatius on törmännyt vuosien varrella kaikenlaisiin viritelmiin, joita on karjalanpaistiksi kutsuttu. Iso avotakka tuo lämpöä. Maaseudun Tulevaisuus 19 perjantaina 7. Mielestäni olin tehnyt hyvän työn, mutta yli 70vuotias tätini oli tyytymätön. Pellolta pöytään Uutiskatsauksen ja ruokablogien lisäksi löydät MT Ruokauutiskirjeestä sesongin tuoreimmat reseptit helposti saatavilla olevista raaka-aineista, ja tietysti suomalaiseen makuun suunniteltuna. Potatit tulivat korvistani, mutta tätini mielestä ruoka ei ol lut ruokaa, ellei perunoita ollut pöydässä. Karjalassa samaa ruokalajia kutsuttiin eri paikoissa muun muassa uunipaistiksi tai liha potiksi. Tuon klassikko parin olen syönyt lukuisia kertoja Ruissalon Honkapirtissä Turussa. Limatius ei itse käytä karja lanpaistiin muuta kuin lihaa, sipulia, suolaa ja kokonaisia pippureita. KIMMO LUNDÉN Kahvilaravintola Honkapirtti, Albert Ravilan raitti, Ruissalo, Turku Honkapirtin klassikko: hernari ja pannari SÖIN TÄÄLLÄ Lounaalla naisten vaatekaupassa Oudot tilanteet paljastavat hupaisilla tavoilla, kuinka pintty neitä syömiseen liittyvät tavat ovat. Toisella kerralla jouduin tottumuksiini nähden vaikeaan valintatilanteeseen samoilla kulmilla, kun pitseriassa oli tarjolla pelkkiä kasvistäytteitä. ”Missäs pota tit on”, hän tivasi. Helsingin keskustassa tepasteltiin esimerkiksi pieneltä naisten vaatekaupalta näyttävään liikkeeseen ja lueteltiin kassan myyjälle erilaisten kääröjen nimiä. Sotien jälkeen Vienan Karjalan Uhtuan ikihongista sodan muistoksi ja sotaleskien lohdutukseksi rakennettu Honkapirtti on osa Suomen sotahistoriaa. Nykyiset karjalanpaistilihat saattavat olla täysin luuttomia, mutta Limatiuksen mukaan JAANA KANKAANPÄÄ Karjalanpaistin haudutus vaatii malttia Perinteisesti karjalanpaistiin on käytetty vain lihaa, sipulia ja mausteita, mutta nykyään siihen laitetaan usein muun muassa porkkanoita. Pidin tätini jääräpäistä suhtautumista hupsuna. tammikuuta 2022 RUOKA Yksi kattila, jonne ladot ainekset, ja savulohipasta on valmista kymmenessä minuutissa. Karja lanpaistille vastaavaa nimisuo jaa ei ole haettu. Taustalla soi Jätkän humppa, mikäpä muukaan. Hän nousi pöydästä, haki kuokan, kävi kaivamassa pihan pellosta perunoita, pesi ja keitti ne ja tuli sen jälkeen muina naisina syömään perunoita ja jauhelihakastiketta. Mutta eihän se ihme ole, jos ruokatottumuksista on äärim mäisen hankalaa joustaa. Sitä pitää malttaa kypsentää riittävän matalalla lämmöllä ja riittävän kauan.” Jotta paistin saa kypsäksi matalalla lämmöllä, se vaatii vähintään 4–5 tuntia aikaa. Muhkea hirsirakennus sijaitsee tammimetsien keskellä kansanpuistoa. Itse kuulun selvästi kaikkia epäilyttäviä suupaloja välttävien sukuhaaraan. HELLAN KULMALLA HANNA LENSU hanna.lensu@mt.fi "Jos päivällä on käytetty leivin uunia, karjalan paistin voi jättää uuniin yöksi matalalle läm mölle, ja aamulla ruoka on valmis.” KIRSI LIMATIUS Mitä kuuluu suomalaiselle ruualle. Karjalanpaistiin on perintei sesti käytetty nautaa ja sikaa sekä lammasta, jos sitä ollut saatavilla. Limatiuksen mukaan on ym märrettävää, että karjalanpais tista tuli sotien jälkeen vähitel len koko kansan ruoka. ”Paisti on helppo jättää uu niin ja tehdä muuta välillä. Evoluutio on tehokkaasti karsinut uhkarohkei ta kokeilijoita. Tuhansien ja tuhansien vuosien ajan aivomme ovat valveu tuneet varoittamaan meitä pistämästä suuhun mitään outoa ja tuntematonta. Ei ole vaikeaa, ja ruokailijat kiittävät makuelämystä. Olin tehnyt ensimmäistä kertaa ruokaa koko perheelle, spagettia ja jauhelihakastiketta. Jos päivällä on käytetty leivinuunia, karjalanpaistin voi jättää uuniin yöksi matalalle lämmölle, ja aa mulla ruoka on valmis.” Nimenomaan hidas haudutus tekee karjalanpaistin. Vaik ka karjalanpaistia ei omassa keittiössä kokkaisikaan, siihen törmää vähintään koulujen ja työpaikkojen ruokaloissa sekä pitopöydissä. Harmaassa liemessä lilluvat, raa’at lihanpalat ovat kuitenkin kaukana oikeasta karjalanpais tista. Kai nyt yh tenä päivänä voisi syödä pastaa sen iänikuisen potatin sijaan. ”Nykyään karjalanpaistiin laitetaan yleensä myös porkka noita ja laakerinlehtiä, mutta se on makuasia.” Toinen karjalainen perinne herkku, karjalanpiirakka, on ollut vuodesta 2003 asti Euroo pan unionin Aito perinteinen tuote nimisuojan alla. Hernekeitto ei ole kalpea vegaaniversio, vaan sianliha tuo makua soppaan. ”Karjalanpaistia on valmis tettu eri tavoin eri puolilla Kar jalaa, joten omasta mielestäni nimisuojaa olisi turha hakea”, Limatius pohtii. Sen seinien suojissa tarjoillaan retkeilijöille ja ulkoilijoille ruokaa ja kahvia läpi vuoden. Sotien jälkeen ympäri maata sijoitettiin yli 400 000 evak koa, joista valtaosa oli karjalai sia. Hernekeitto ja pannari. TUOVI MÄKIPERE Karjalanpaisti on nykyään tuttu ruoka koko Suomessa. Luultavasti lounasseuralaiseni pitivät pitseriassa tuskailuani vähintään yhtä koomisena. Evakkojen mukana muualle Suomeen levisivät myös heidän murteensa ja kulttuurinsa, ruuat mukaan lukien. ”Reseptejä on tietenkin yhtä monta kuin tekijääkin, mutta karjalanpaisti vaatii aina malt tia. Päivittäin pääruuaksi on tarjolla hernekeittoa, toisinaan vaihtoehtoisesti lihapullia perunamuusin kera tai karjalanpaistia.Valintani venetalkoopäivän päätteeksi oli hernari ja pannari. Karjalanpaisti yleistyi kysei sen ruuan nimenä vasta, kun se levisi evakkojen mukana muualle Suomeen, kertoo Kar jalan Liiton perinnetoimikun nan puheen johtaja Kirsi Limatius. Li matius muistuttaa myös, että lientä ei pidä mennä sekoitte lemaan, koska sen pitää pysyä kirkkaana. Pala pannukakkua ja sen päälle mansikkahilloa ja kermavaahtoa. Ruokalistan pähkäily palautti mieleeni samankaltaisen ruokapöytäkeskustelun teinivuosiltani
Yle Radio 1 sunnuntai klo 17.35 DIGIPAIMEN HENRIK HOHTERI henrik.hohteri@mt.fi Puhe tarjoaa podcasteja sokkona Radion kuuntelija on jo saattanut huomata, että Yle on myllännyt Puheja Radio 1 -kanavat uusiksi. Muukin perhe on kulttuuri-ihmisiä. Aikoihin on eletty: collegessa räjähtää pommi. Mammoth, Yhdysvallat. Kieliohjelma Aristoteleen kantapäässä pohditaan tällä kertaa ruotsin, saksan ja englannin kielen eläinsanontoja. Keväällä julkaistavan Transport-rikossarjan tuotanto taas käynnistyi pari kuukautta myöhässä. Kortin mukaan pandemian vaikutus MTV:n viihdeohjelmien hankintaan ja esitysaikatauluihin on ollut yllättävän vähäinen. Yle Radio 1 sunnuntai klo 14.00 Eläimet sanonnoissa. Tapahtumia ja matkoja peruuntuu, sairaalaan ei pääse kuvaamaan, suutelukohtauksia suunnitellaan uudelleen. Osa Puheen entisistä ohjelmista, kuten Politiikkaradio, on siirtynyt Yle Radio 1:n aalloille. Muutos TV-katsojille on näkyvin ohjelmissa, joissa on totuttu näkemään yleisöä. ”Tuotantokuplat, maskit, hygieniasäännöt, pikatestit, nollatoleranssi puolikuntoisena työskentelyyn ja mahdolliset yleisörajoitukset”, MTV:n kotimaisten ohjelmien päällikkö Hanna Kortti luettelee esimerkkejä viime vuosien toimista tv-ohjelmien tuotannossa. Lande 04.45 Pitääkö olla huolissaan. YLE TV1 07.00 Tuntematon perillinen 08.00 Yle Uutiset 08.05 Prisma: Viimeiset kilpikonnat 09.00 Yle Uutiset 09.05 Historia: Palmyran tuhannet kasvot 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu, tv ja areena 2022 10.45 Yle Alueuutiset 12.05 Yle Oddasat 12.09 Oddasat 12.25 Pisara 12.30 RSO Musiikkitalossa 13.10 Vodkaturistit 14.05 Kaikki irti eläimistä: Näkymätön lehmä 14.35 Karpo (7) 16.00 Downton Abbey (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Flinkkilä & Kellomäki 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Rehevä Costa Rica 18.45 Avara luonto: Pingviinien elämää 19.40 Kahden joen välissä (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.00 Nuori Morse Uusia jaksoja. tammikuuta 2022 TV & RADIO TELEVISIO-OHJELMAT LAUANTAI 8.1. ”Verrattuna moneen muuhun maahan Suomessa tuotannot palasivat nopeasti. Sarja julkaistiin viime syyskuussa. 06.52 Tik Tak (S) 06.57 Poppelikumpu (S) 07.03 Pipsa Possu (S) 07.08 Pupulaarimusiikkia 07.10 Ilona ja luonnon ihmeet (S) 07.23 Fluugalaiset (S) 07.34 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.07 Kari Kiituri (S) 08.19 Kettu ja Jänö (S) 08.30 Onnelin ja Annelin talvi (S) 08.44 Petteri Kaniini (S) 08.59 Galaxi 09.00 Late Lammas (S) 09.07 Hilda Hokkus (7) 09.19 Poika, tyttö, koira, kissa, hiiri ja juusto (7) 09.30 Keskiajalla keksittyä (7) 09.34 Täysi susi (7) 09.57 Tipu Touhukas (7) 10.00 Urheilustudio 10.05 Hiihdon SM 11.35 Urheilustudio 11.45 Hiihdon SM 13.50 Ampumahiihdon MC, sekaviesti 14.25 Alppihiihdon MC, miesten suurpujottelu 15.30 Urheilustudio 15.40 Ampumahiihdon MC, pariviesti 16.30 Urheilustudio 16.55 Mäkihypyn MC, miehet HS142, 1. Urheilussa tilanne on ollut toinen, kun lukuisia kilpailuja ja otteluja on peruttu kokonaan. Mutta miksei podcast-ohjelmien lähetysajoista kerrota radion kuuntelijoille missään. 1/3. kierros 18.00 Urheilustudio 18.15 Mäkihypyn MC, miehet HS142, 2. Jo sovittuja kuvauspaikkoja peruttiin, kun Rahti-sarjan tekijät eivät päässeetkään sairaalaan. 11.55 Elokuva: Smurffit (7) 14.00 Koiralle koti 14.30 Putouksen parhaat 16.00 Mr. Se on peli, josta hän ei ymmärrä mitään. ”Esimerkiksi Putousta, Talentia ja Possea on tehty jopa täysin ilman liveyleisöä, mikä tietysti on vaikuttanut paljon tekemiseen, ohjelman henkeen ja vaatii esiintyjiltäkin hurjan paljon enemmän. (12) 22.00 Kymmenen uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Metsästäjät (12) 23.35 The Beast Must Die (12) 00.35 Killing Eve (12) 01.30 Ambulanssi (12) 02.25 Remontilla rahoiksi 03.50 Stadi vs. Hyökkääjä. Ensimmäiset kuvaukset tehtiin Belgiassa koronakuplassa. ”Olemme lanseeranneet useita uusia hittiohjelmia – muun muassa Masked Singer Suomi, Suurmestari, Laulu Rakkaudelle ja Sukuni salat. PÄIVI KETTUNEN/LUCY LOVES DRAMA/YLE KUVAPALVELU HENRIK HOHTERI SUB 07.00 Simpsonit (7) 09.00 Tolpalla 11.00 Simpsonit (7) 13.30 Game of Games Suomi 15.00 Tolpalla 16.00 Poliisit UK: Ajojahti (7) 17.00 Kirppiksen Kingi 18.00 Masked Singer USA 19.00 Frendit (S) 21.00 Subleffa: Suuri puhallus 2 (12) 23.40 SmackDown 00.40 Rita Hayworth – avain pakoon (16) 03.25 Tolpalla 04.15 eLiiga Late Night 04.35 Supernatural (12) AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.30 Kotoisa 07.30 Sukuni salat 09.30 Grand Designs Uusi-Seelanti – uusi kausi! 10.30 Grand Designs Uusi-Seelanti 11.30 Koiralle koti 12.00 The Savoy: kurkistus huippuhotelliin 13.00 Agatha Christie: Bertramin hotellissa (12) 15.00 The Real Housewives of New Jersey 17.00 New Yorkin luksuslukaalit 19.00 Kardashianit 20.00 Younger (7) 21.10 Elokuva: Jali ja suklaatehdas (7) 23.25 Kova laki (12) 01.15 Maria Wern: Pelon väreet, osa 1 (12) 02.10 Maria Wern: Pelon väreet, osa 2 (12) 03.05 NCIS: New Orleans (12) 04.00 Tanssii Tähtien Kanssa – parhaat kautta aikojen 04.55 MTV Uutiset Live LIV 09.00 Remppa vai muutto 13.00 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin 15.00 Sinkkuillallinen 17.00 Huvila & Huussi Asuntomessuilla 19.00 Liv D: Harrodsin joulu 20.00 Koti koiralle 21.00 Temptation Island Suomi 10 (12) 23.00 Tulossa: Nyt jos koskaan (S) 23.05 Kumman kaa (S) 00.10 Remppa vai muutto 02.05 Liv D: Aasialaiset ökyhäät JIM 09.00 Rikkaat ja rahattomat 10.00 Jaksa paremmin 10.30 Leijonan luola USA 12.30 Kanadan rajalla 14.00 Tulossa: Nyt jos koskaan (S) 14.05 Haapasalo ja kaverit (S) 16.00 Hyvät ja huonot uutiset 18.00 Tulossa: Arman Pohjantähden alla 18.05 Amerikan kovimmat keräilijät 20.00 Suomen huutokauppakeisari 21.00 Tulossa: Madventures Suomi (7) 21.05 Stand Up! (S) 22.05 4D: Luksuslomien kauhu tarinat (7) 23.05 Raskaan kaluston pelastajat 00.05 Arman ja Suomen rikosmysteerit (12) 01.05 Muinaiset avaruusoliot ALFATV 08.00 Vuosisata kuvanauhalla 09.00 Dissidentti – toisinajattelija 09.30 Vapaasukellusta miekkavalaiden kanssa 10.00 Jukka Laaksonen Show 11.00 Lastensairaalan syke 11.30 Mayn keittiö 12.00 Lemmenjoen kullankaivajat 12.30 PikeMasters 13.30 Taikinaterapiaa Teresan kanssa 14.00 Somero 14.30 Kiken kanssa kuntoon 15.00 Jussin kalajutut 15.30 Jahtikuksa 16.00 Valitut Palat Collection 16.30 Fillaripäiväkirja 17.00 Extreme E – sähköinen seikkailu 17.30 Extreme E – Seikkailu odottaa 18.00 Harrasterallisarja 18.55 Uutiset 19.00 Retrotanssit-Remix 20.00 Tanssi kanssain 21.00 Romantiikan jättiläiset 2021 22.30 Koiran paras ystävä 23.00 Jussin kalajutut 23.30 Uutiset 23.35 Ohjelmatietoja 00.00 Extreme E – Seikkailu odottaa 00.30 Harrasterallisarja 01.25 Uutiset 01.30 Retrotanssit-Remix 02.30 Tanssi kanssain 03.30 Romantiikan jättiläiset 2021 05.00 Ohjelma jatkuu klo 07.30 NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Inside: Amerikan mafia 06.45 Pohjoisen valtatien pelastajat: kaaosta valtateillä! 07.30 Pohjoisen valtatien pelastajat 08.15 Uskomaton eläinlääkäri Pol 09.45 Yukonin eläinlääkäri 10.35 Äärimmäiset pelastustarinat 11.30 Lentoturmatutkinta 13.20 Food Factory 16.05 Australian rajalla 20.00 Meret ilman vettä 21.00 Egyptin kadonneet aarteet – parhaat palat 22.00 Vankilassa ulkomailla: Rikos ja rangaistus 23.00 Alaskan poliisit 00.00 Päihdekoukussa 00.55 Egyptin kadonneet aarteet – parhaat palat 01.45 Apocalypse: Hitlerin isku länteen 02.35 Australian rajalla 03.00 Vankilassa ulkomailla 03.45 Hetki ennen tuhoa 04.30 Kadonneen kullan salaisuudet 05.15 Vaarallisen valtatien pelastajat FOX 06.00 Simpsonit 09.20 Ennätystehdas 10.10 Kymppitonni 11.50 Ensisilmäyksellä (12) 13.05 Miehen puolikkaat 14.20 Family Guy (12) 17.00 Moderni perhe 19.00 Simpsonit 21.00 Ihmemies MacGyver 23.55 Simpsonit 01.10 CSI: Miami 02.05 Family Guy (12) 03.40 ToosaTV (12) 04.50 The Walking Dead 05.35 Lapin poliisit. Ohjaus: David Zucker. Yle TV1:llä 9.1. Vaikuttaa järkevältä uudistukselta, joka tekee Puheesta entistä enemmän nimensä veroisen. Television tarjonta on vuonna 2022 yhtä yltäkylläistä kuin ennenkin, mutta kulissien takana koronapandemia on muuttanut ohjelmien tekemistä merkittävästi. ”Kuvauspaikkojen löytäminen ja lupien saaminen on monta sataa prosenttia hankalampaa kuin ennen”, sanoo Ylen draamaohjelmista vastaava päällikkö Jarmo Lampela. Pelivaraa oli kuitenkin riittävästi, joten sarja esitetään alkuperäisen aikataulun mukaan. ”Jokaisessa sarjassa ohjaaja ja näyttelijät joutuvat miettimään, onko suudelma oleellinen asia tarinassa, ja mikä sen merkitys on.” Korona-aika ei hankaluuksista huolimatta ole estänyt uusien ideoiden toteuttamista, Kortti muistuttaa. Komisario Dalgliesh (Bertie Carvel] jatkaa entisen poliitikon murhaan johtaneiden tapahtumien selvittelyä ja päätyy lopulta kohtaamaan murhaajan silmästä silmään. HD 22.30 Pikaluistelun EM 23.00 Sinkut paljaana 00.00 Farmarit (12) MTV3 08.00 Muumilaakson tarinoita (S) 08.25 Muumilaakson tarinoita (S) 08.50 Zig & Sharko (S) 08.55 Taskuvaari (S) 09.10 Horseland – heppajengi (S) 09.35 Lucky Luken uudet seikkailut (S) 11.00 Kenen kotona. kierros 18.45 Urheilustudio 18.55 Salibandyn Suomen cup 21.00 Lumilautailun MC Naisten ja miesten slopestyle. Morse haluaa selvittää, kuka on sen takana. Olisivatko he voineet valita toisin. MTV:llä käynnistyy maaliskuussa deittailuohjelma Bachelor, vuotta myöhemmin kuin alun perin suunniteltiin. Ohjelmatietojen perusteella Yle Puhe vaikuttaa yksitoikkoiselta kanavalta, jolla on satunnaisten urheilutapahtumien lisäksi vain kolme ohjelmaa: Yle Areenan parhaat puheohjelmat, Yle Areenan parhaat podcastit sekä Yle Areenan parhaat puheohjelmat ja podcastit. Sen sijaan hän joutuu turvaamaan jalkapalloilijan henkeä. Maaseudun Tulevaisuus 20 perjantaina 7. 22.30 SuomiLOVE 23.30 Murhaajajahti (12) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 8.1. Nimikkeiden taakse kätkeytyy kymmeniä puheohjelmia, joilla ei aikaisemmin ole ollut sijaa radiossa. Samalla hän joutuu kohtamaan oman surunsa kipeästä menetyksestään. Kuva: MTV3 Pelkkää pizzaa. MTV3 maanantai klo 12.30 Taidetta verenperintönä. Kuoleman maku, osa 2. alkavan Mieheni vaimo -sarjan kuvauksia Virossa siirrettiin Suomeen koronan takia. Kape Aihinen opastaa kaksi vuotta pelkkää pizzaa syöneen Timon monipuolisemman ruokavalion pariin. Kai siitä jokin suunnitelma on. Uskomme, että MTV:n katselukokemus on ollut pandemiaaikanakin hyvä ja siitä olemme myös saaneet viitteitä kasvaneina katsojalukuina ja katseluosuuksina.” Kulissien takana eletään uusin säännöin Kuvauspaikkojen löytäminen ja lupien saaminen on monta sataa prosenttia hankalampaa kuin ennen. Selostus Sami Saarenpää. ”Pysyimme Euroopassa, jossa koronatilastot olivat maltilliset ja mahdollistivat kuvausten käynnistämisen toden teolla syksyllä 2021”, Bachelorin tuottaja Tuire Lindström Warner Bros Finlandilta kertoo. On vuosi 1971. J. Esimerkiksi Espanjassa kuvaukset saattoivat lykkääntyä rajoitusten takia jopa 11 kuukautta. Puheen suorat lähetykset urheilua lukuun ottamatta ovat poistuneet. Intiimit kohtaukset kuten suudelmat ja tappelut suunnitellaan entistä tarkemmin koreografin kanssa pisaratartuntojen välttämiseksi, Ylen Lampela mainitsee. Pääosissa: Leslie Nielsen, George Kennedy, Priscilla Presley, Ricardo Montalban, O. Sairaalaympäristö piti lavastaa oppilaitoksen tiloihin. Kaikki syksyn 2020 tuotannot saatiin toteutettua”, Lampela toteaa. Kansainvälisestä ihmissalakuljetuksesta kertovan sarjan ulkomaan kuvaukset Maltalla valmistuivat kaikeksi onneksi juuri ennen pandemian puhkeamista. Kuvassa päähenkilöt Evelin (Sara Soulié) ja Katri (Pirjo Lonka). NELONEN 06.00 Bing (S) 06.05 Bing (S) 06.15 Arpo (S) 06.20 Arpo (S) 06.25 Rusty Rivets (S) 06.50 Halinallet: Tervetuloa Halimaahan (7) 07.10 Pyjamasankarit (7) 07.35 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 07.45 LEGO Ninjago (7) 08.00 LEGO Star Wars (7) 08.25 Arthur ja minimoit (7) 08.50 Angry Birds Stella (S) 08.55 Angry Birds Toons (S) 09.00 Mental Samurai Suomi 10.00 Suuri kokkikisa: Maailma lautasella 11.25 Rempalla tuloja 11.55 Elokuva: Pete ja lohikäärme Elliott (7) 13.55 BumtsiBum 15.25 Elokuva: Hobitti – Viiden armeijan taistelu (12) 18.20 Elokuva: Beauty and the Beast – Kaunotar ja hirviö (12) 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Mies ja alaston ase (USA 1988). (12) 22.45 Tulossa: Madventures Suomi (7) 22.50 Elokuva: Kadonneen aarteen metsästäjät (12) 01.15 4D: Salaiset seksifantasiat (12) 02.15 Poliisit 2022 (7) 03.10 Poliisit – kotihälytys (12) YLE TEEMA & FEM 08.00 Superapulaiset 08.30 Watt Nytt 08.35 Pingviinejä ja pieniä ihmeitä (S) 09.00 Miss Perfect 09.30 Suuri hirvivaellus – parhaat palat 10.30 Elämä käännekohdassa 11.00 Ruotsin kuningasperheen vuosi 2021 12.00 Dos vidas – Kaksi elämää (12) 13.50 Neiti Aika (7) 14.50 Uusi Kino: Keppi (S) 15.00 Simon Reeven uskomattomat matkat 16.05 Francon jälkeen – Alcántaran perhe (12) 17.25 Kasvatusmatka vanhemmuuteen 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Veljesten keittiössä 19.00 Pää pystyssä (12) 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.48 Sportliv 20.00 Taiteilijat Ranskan Rivieralla 21.00 Ennen elokuvaa: Diktaattori 21.05 Kino Klassikko: Diktaattori (S) 23.05 Enemmän elokuvasta: Diktaattori 23.30 Kino: Slummien miljonääri (16) VIIKON VALINNAT Timo (vas.) on elänyt pelkällä pizzalla ja limonadilla. YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Yle Uutiset 07.05 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Eilisen ääni: Joulu meni jo 09.00 Yle Uutiset ja sää 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Yle Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Parin vuosikymmenen takaa: Karita Mattila kertoo Metropolitanin Fidelioesityksestä 11.00 Politiikka-Suomen henkilökuvat: Ben Zyskowicz 11.35 Intohimon hinta: Tärkeintä on toimeentulo 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Yle Radio 1 vuonna 2022 12.50 Äänitarina: Pimeää touhua 13.00 Klassinen kattaus 14.00 Näistä levyistä en luovu 15.00 Radioteatteri esittää: Knalli ja sateenvarjo 15.30 Kirjoituksia kungfutselaisuudesta 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Historiaa: Näin muoti muutti maailmaa 3/3. Sarjaa kuvattiin neljän ja puolen viikon ajan Kreikan Rodoksella. Yksittäisiä live-ohjelmien jaksoja on jouduttu korvaamaan nauhoitetuilla jaksoilla”, MTV:n Kortti kertoo. Bean 16.30 Hockey Night Live 17.00 Penn & Teller: Naruta meitä (7) 18.00 Aarrepaja 19.00 Seitsemän uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Best of Posse 19.30 Game of Games Suomi 21.00 Dalgliesh 6/6. Joskus koronatilanne on vaikuttanut viihdeohjelmien kin sisältöön. ”Esimerkiksi koteihin mentäviä tilanteita on rajoitettu, vaikkapa Possen suihkurallit eivät vaikeimpana korona-aikana olisi ideaaleinta tekemistä.” Riskialtteimpia ulkomaan ohjelmia MTV ei ole hankkinut, esimerkiksi täysin eri puolilla maailmaa matkustamiseen liittyviä ohjelmia. Syntinen, kapinallinen kosmetiikka 18.00 Ehtookellot: Savitaipaleen kirkon kellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Klassisen musiikin iltakonsertti 21.00 Iltasoitto 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maammekirja: Vieraana oopperalaulaja Esa Ruuttunen 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu 06.00 Yle Uutiset 06.02 Radio Suomen Varhais aamu 07.00 Yle Uutiset 07.02 Sää 07.03 Onnen sävel 07.50 Merisää 07.53 Onnen sävel 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Onnen sävel 09.00 Yle Uutiset ja sää 09.05 Urheiluradio 09.10 Radio Suomen Lauantaitalkoot 10.00 Yle Uutiset 10.05 Radio Suomen Lauantaitalkoot 11.00 Yle Uutiset 11.02 Radio Suomen Lauantai talkoot 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Urheiluradio 12.08 Poppikoulu 12.38 Radio Suomen Viikonloppu 12.45 Merisää 13.00 Yle Uutiset 13.02 Levylautakunta 14.00 Yle Uutiset 14.02 Radio Suomen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Entisten nuorten sävellahja 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.15 Entisten nuorten sävellahja 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.15 Radio Suomen Viikonloppu 18.00 Yle Uutiset 18.02 Sekahaku – Tarja Närhi 18.50 Merisää 18.55 Radio Suomen Viikonloppu 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.07 Toni Laaksosen Lauantaitanssit 20.00 Yle Uutiset 20.02 Urheiluradio 20.07 Sää 20.08 Toni Laaksosen Lauantaitanssit 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.20 Poppikoulu 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Viikonloppu 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Suomi-rock – Jorma Hietamäki 23.00 Yle Uutiset 23.02 Yöradio 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio – toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Levy lautakunta 02.00 Yle Uutiset 02.02 Kantritohtori Teppo Nättilä 02.54 Yöradio 03.00 Yle Uutiset 03.02 Jokaniemen sävelradio YLE PUHE 06.00 Yle Areenan parhaat puheohjelmat 10.00 Hiihdon SM 11.30 Yle Areenan parhaat puheohjelmat 12.00 Hiihdon SM 13.45 Yle Areenan parhaat podcastit 16.30 Jääkiekkokierros 21.05 Yle Areenan parhaat puhe ohjelmat 23.15 Yle Areenan parhaat puheohjelmat 03.15 Yle Areenan parhaat podcastit RADIO-OHJELMAT LAUANTAI 8.1. Simpson, Nancy Marchand. JARMO LAMPELA Koronapandemia on lykännyt tv-tuotantoja ja muuttanut alan työtapoja. Oona Airola näyttelee ja hänen veljensä Arppa on muusikko
Kaksoiselämä. YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Aamusoitto 06.35 Hartaita säveliä 06.50 Aamuhartaus 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.53 Ykköskolumni 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10 vuotta! 10.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Vihapuheen historia 1/5 13.00 Politiikkaradio 13.30 Klassinen kattaus 14.30 Luomiskertomus: Marissa Mehr – Rusalka 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Euroopan valot 18.10 Äänitarina: Tietämättömyys 18.20 Alastalon salissa 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Ilta hartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Radioteatteri esittää: Naneese the Bast – kukkien kielellä 20.00 Keinuva talo 21.00 Sydänjuurilla 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.30 Yle Uutiset ja sää 05.32 Radio Suomen Varhaisaamu 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Alueradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.13 Alueradio 07.50 Merisää 07.53 Alueradio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Urheiluradio 08.13 Alueradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Alueradio 10.00 Yle Uutiset 10.02 Radio Suomen Päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Urheiluradio 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta 14.00 Yle Uutiset 14.02 Alueradio 15.00 Yle Uutiset 15.02 Alueradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.13 Alueradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.13 Alueradio 18.00 Yle Uutiset 18.02 Radio Suomen Ilta: Sanna Pirkkalainen ja Matti Ylönen 18.08 Urheiluhullut 18.50 Merisää 18.55 Radio Suomen Ilta: Sanna Pirkkalainen ja Matti Ylönen 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.05 Radio Suomen Ilta: Sanna Pirkkalainen ja Matti Ylönen 20.00 Yle Uutiset 20.02 Sää 20.03 Radio Suomen Ilta: Sanna Pirkkalainen ja Matti Ylönen 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.17 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Bluesministeri Esa Kuloniemi 23.00 Yle Uutiset 23.02 Yöradio 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio – toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta 01.55 Yöradio 02.00 Yle Uutiset 02.02 Laiskanlinna – Tero Liete 03.00 Yle Uutiset 03.02 Sekahaku – Tarja Närhi 03.50 Yöradio YLE PUHE 06.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 14.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 22.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat YLE RADIO 1 07.00 Yle Uutiset 07.02 Näistä levyistä en luovu 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Narrin aamulaulu – Rakkaat karvalakit 09.00 Yle Uutiset ja sää 09.05 Euroopan konserttilavoilla 10.00 Meditatiivinen messu "Kasteen lahja" Kirkon koulutuskeskuksen Agricolan kappelista Järvenpäästä 11.00 Adventtiseurakunnan jumalanpalvelus Joensuusta 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Horisontti: Pyhyyden kokemus osana ihmisen olemusta 12.50 Musiikkikamari 13.00 Klassinen kattaus 14.00 Sukuvika: Kokkolan lahja taiteelle, Airolan sisarukset Oona ja Arppa 15.00 Radioteatteri esittää: Naneese the Bast – kukkien kielellä 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Luomiskertomus: Katja Kallio – Tämä läpinäkyvä sydän 17.35 Aristoteleen kantapää: Vastarannankiisket ja jänishousut – eläinsanonnat ruotsiksi, saksaksi ja englanniksi 18.00 Dokumentti: Reki, koira ja väärät korvat 18.50 Musiikkikamari 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Resonanssi 23.10 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu 06.00 Yle Uutiset 06.02 Radio Suomen Varhaisaamu 07.00 Yle Uutiset 07.03 Radio Suomen Viikonloppu 07.50 Merisää 07.53 Radio Suomen Viikonloppu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.05 Radio Suomen Viikonloppu 08.10 Juha Laaksosen luontoretki 08.22 Radio Suomen Viikon loppu 08.30 Minna Pyykön maailma 08.55 Radio Suomen Viikonloppu 09.00 Yle Uutiset ja sää 09.05 Urheiluradio 09.10 Tarja Närhin Iskelmäradio 10.00 Yle Uutiset 10.05 Pekka Laineen Ihmemaa 11.00 Yle Uutiset 11.02 Laiskanlinna – Tero Liete 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Urheiluradio 12.08 Kansanradio 12.40 Radio Suomen Viikonloppu 12.45 Merisää 12.55 Radio Suomen Viikonloppu 13.00 Yle Uutiset 13.02 Radio Suomen Viikon loppu 13.15 Blomiksen luonto 13.20 Radio Suomen Viikonloppu 14.00 Yle Uutiset 14.02 Radio Suomen Viikonloppu 15.00 Yle Uutiset 15.02 Radio Suomen Viikonloppu 15.30 Dokumenttipaikka 15.45 Radio Suomen Viikonloppu 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.15 Radio Suomen Viikonloppu 16.30 Sunnuntaivieras 16.53 Radio Suomen Viikonloppu 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.15 Kadonneen levyn metsästäjät 0203-17600 18.00 Yle Uutiset 18.02 Kadonneen levyn metsästäjät 020317600 18.50 Merisää 18.55 Radio Suomen Viikonloppu 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.07 Kissankehto – Susanna Vainiola 20.00 Yle Uutiset 20.02 Urheiluradio 20.07 Sää 20.08 Veli Kauppinen uuden äärellä 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.17 Maailmanpolitiikan arkipäivää 21.42 Radio Suomen Viikonloppu 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Viikonloppu 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Kaitsun nurkka – Kai Ulmanen 23.00 Yle Uutiset 23.02 Yöradio 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio – toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Yöradio 01.10 Juha Laaksosen luontoretki 01.22 Yöradio 01.30 Minna Pyykön maailma 01.55 Yöradio 02.00 Yle Uutiset 02.02 Tarja Närhin Iskelmäradio 02.51 Yöradio 03.00 Yle Uutiset 03.02 Tiskijorma – Jorma Hietamäki 03.54 Yöradio YLE PUHE 06.00 Yle Areenan parhaat puheohjelmat 10.40 Hiihdon SM 12.30 Yle Areenan parhaat podcastit 18.00 Yle Areenan parhaat puheohjelmat ja podcastit 19.50 Yle Areenan parhaat puheohjelmat 00.30 Yle Areenan parhaat podcastit RADIO-OHJELMAT MAANANTAI 10.1. Sairaalassa kaksi naista kohtaavat ja miehen vuosia kestänyt kaksoiselämä paljastuu.(12) 22.45 Oddasat 23.00 Prisma: Viimeiset kilpikonnat 23.50 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 10.1. Mette teettää Markuksesta muotokuvan. Hän on nopeasti tapauksen ykkösepäilty, mutta suhtautuu ylimielisesti poliisiin ja rikoksen tutkintaan. Norjan rannikon kalansaaliit kiehtovat eksoottisuudellaan. (12) 23.40 Poliisit 2022 (7) 00.40 Suomen huutokauppakeisari 01.40 Leijonan luola USA 02.40 Narcos (16) YLE TEEMA & FEM 08.30 Hot rod unelmaa 09.00 Snowhow – Den nordiska vintern 10.00 Arkistosta revittyä: Alastomuus 10.30 Kertomuksia eräästä avoimesta suhteesta 10.59 Veljesten keittiössä 11.44 Bella kirjautuu sisään 12.00 Eedenistä pohjoiseen (S) 13.15 Uusi Kino: Keppi (S) 13.30 Luovia suhteita 14.00 La república – tasavalta (12) 15.10 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.05 Milanon naisten paratiisi (7) 17.00 Luontoretkellä 17.15 Tiettömän taipaleen takana 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Elämä käännekohdassa 19.00 Maailman ihanimmat lapset 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.55 Armfelt ja Kustaa III 20.45 Rakkauden pyörä (7) 22.00 Massi (16) 22.45 Miten Philip radikalisoitui. RADIO-OHJELMAT SUNNUNTAI 9.1. Pääosissa: Julia McKenzie, Brian Cox, Joan Collins, Sarah Smart, Emma Griffiths Malin, Tom Payne. Ohjaus: Steven Spielberg. 03.40 Poliisit UK: Ajojahti (12) 04.25 Supernatural (12) AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.30 Kotoisa 07.30 Sukuni salat 09.30 Kotoisa 11.30 Koiralle koti 11.55 Meidän vauvamme – moderni ihme 13.00 Bachelor Australia 15.00 Kardashianit 16.00 AVA doc: Maailman karmeimmat lennot (12) 17.00 AVA doc: Miljardöörilapset lomalla 18.00 Hercule Poirot: Aikataulukon arvoitus (12) 19.00 Grand Designs Uusi-Seelanti 21.00 Elokuva: Maria Wern: Tuli sisälläni (12) 23.00 Kova laki (12) 00.55 Bull (12) 01.50 Murhaajien jalanjäljissä (7) 02.50 NCIS: New Orleans (12) 03.45 Tanssii Tähtien Kanssa – parhaat kautta aikojen 04.40 MTV Uutiset Live LIV 09.00 Remppa vai muutto 10.00 Koti koiralle 11.00 Huikeat kakkutaiturit 12.00 Liv D: Harrodsin joulu 13.00 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin 15.00 Sinkkuillallinen 18.00 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki! 18.55 Tulossa: Nyt jos koskaan (S) 19.00 Remppa vai muutto Suomi 20.00 Liv D: Uskomattomat diivat 21.00 Elokuva: Nuotin vierestä (7) 23.00 Holmes NYC 00.00 Remppa vai muutto 02.00 Liv D: Aasialaiset ökyhäät JIM 09.00 Rikkaat ja rahattomat 10.00 Leijonan luola USA 12.00 MM 95: Takaisin Leijonaksi 13.00 Kanadan rajalla 14.00 Haapasalo ja kaverit (S) 14.55 Tulossa: Nyt jos koskaan (S) 15.00 Hyvät ja huonot uutiset 17.00 4D: Pieleen menneet dieetit (S) 18.00 Amerikan kovimmat keräilijät 19.55 Tulossa: Kummeli esittää: Kontio & Parmas (7) 20.00 Poliisit 2022 (7) 21.00 Stand Up! (S) 22.00 Tulossa: Katiska 2 (7) 22.05 Raskaan kaluston pelastajat 23.05 4D: Epäonnistuneet unelma lomat (S) 00.05 Muinaiset avaruusoliot ALFATV 07.30 John Ankerberg vastauksia etsimässä 08.00 Kosketuskohta 08.30 Jussin kalajutut 09.00 Eläinten vaistot 10.00 Astu Tarinaan 10.30 Jerusalemin uutislinja 11.00 Ohjelmatietoja 17.00 Uutiset 17.05 Isäntänä Tapani Ruokanen: Jukka SoisalonSoininen 17.55 Uutiset 18.00 Sielunrauha 18.30 Suoraa puhetta terveydestä 19.25 Uutiset 19.30 Ajassa 20.00 Musiikkia 20.30 Kosketuskohta 21.00 Riippuvuuksista vapaaksi 22.00 Israel tutuksi: Simson 22.30 Eläinten vaistot 23.30 Uutiset 23.35 Ohjelmatietoja 00.00 Uutiset 00.05 Isäntänä Tapani Ruokanen: Jukka Soisalon-Soininen 00.55 Uutiset 01.00 Sielunrauha 01.30 Suoraa puhetta terveydestä 02.25 Uutiset 02.30 Ajassa 03.00 Musiikkia 03.30 Kosketuskohta 04.00 Riippuvuuksista vapaaksi 05.00 Ohjelma jatkuu klo 08.00 NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Salakuljettajat satimeen 06.45 Autojen ensiapu 07.30 Uskomaton eläinlääkäri Pol 10 08.15 Elä vapaana tai kuole 09.00 Meret ilman vettä 09.50 Egyptin kadonneet aarteet 10.40 Gordon Ramsayn maku seikkailut 11.30 Lentoturmatutkinta 13.20 Turvatarkastus: Rooma 20.00 Lentoturmatutkinta 21.00 Meret ilman vettä 22.00 Pelastamassa Alppeja 23.00 Kiven sisällä 00.00 Alaskan poliisit 00.55 Meret ilman vettä 01.45 Vaarahetkiä videolla 02.35 Australian rajalla 03.00 Lentoturmatutkinta 03.45 Food Factory 04.30 Saari ilman lakeja 05.15 Vaarallisen valtatien pelastajat FOX 06.00 Simpsonit 06.20 Pelastajat Lappi (S) 08.15 Kymppitonni 09.50 Moderni perhe 11.30 Simpsonit 15.00 Ihmemies MacGyver 18.00 Miehen puolikkaat 21.00 Elokuva: The Guardian meripelastaja (12) 23.45 CSI: Miami 03.20 Numb3rs 04.40 Bless the Harts. 8/10. (7) 21.30 Onnela. Juhlien loppu. Ohjaus: Jon Watts.(12) 23.45 Elokuva: Indiana Jones ja tuomion temppeli (12) 02.10 Poliisit – kotihälytys (7) YLE TEEMA & FEM 08.05 BUU-klubben 08.35 Mumindalen (7) 08.57 Jennifer Erica 09.00 Onni on rauhassa 10.00 Avoimena: Karlin on pelastettava isänsä 10.30 Elämän tarkoitus 11.00 Tuntematon perillinen 11.50 Egenlandin matkakohteet 12.00 Ennen elokuvaa: Diktaattori 12.05 Kino Klassikko: Diktaattori (S) 14.05 Enemmän elokuvasta: Diktaattori 14.30 Taiteilijoiden taivaat 15.15 Morriconen kaksintaistelu 16.25 Max Raabe ja Palastorkesteri Berliinissä 17.25 Ilmastorakkaus 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Lähiruokaa pääkaupunkiseudulla 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.48 Sportliv 20.00 På spåret 21.00 Kuninkaallinen salaisuus (12) 21.45 Lumienkelit (16) 22.40 Lihansyöjäbakteerit 23.25 Kätilöt SUB 06.30 Monchhichi (S) 06.50 Muumilaakson tarinoita (S) 07.40 Paavo Pesusieni (7) 08.05 Winx-klubi (7) 08.30 Paavo Pesusieni (7) 09.00 Fresh Off the Boat (S) 09.31 Valitut Palat Collection 11.00 Neljän tähden illallinen 12.00 Emmerdale (7) 12.30 Salatut elämät (S) 13.00 Simpsonit (7) 14.00 Baywatch (12) 15.00 Suomen surkein kuski 16.00 Selviytyjät 17.00 Stadi vs. 21.30 Pulkkinen (S) 21.55 Stacey Dooley: Pohjois-Irlannin haavat 22.40 Miami (12) MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Uutisaamu 09.30 Emmerdale (7) 10.00 Emmerdale (7) 10.30 Koiralle koti 12.00 Valitut Palat Collection 12.30 Kaappaus keittiössä 13.30 Yökylässä Maria Veitola 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 Kirppiksen Kingi 16.00 Salatut elämät (S) 16.30 Kauniit ja rohkeat (S) 16.58 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen erikoishaastattelu 18.30 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (S) 20.00 Koko Suomi leipoo 21.00 Onnela 7/10. 23.20 Sisällä YLE TV1 07.00 Talot huokuvat historiaa 08.00 Avara luonto: Pingviinien elämää 08.53 Luontotuokio 09.10 Flinkkilä & Kellomäki 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Karin suomalaiset 12.00 Ensilumi (S) 13.20 Timo ja kylän viimeiset lehmät 13.45 Ikimuistoinen: Olavi Virta 14.00 Karjalaisten kolme kaupunkia 15.00 SuomiLOVE 16.00 Downton Abbey (7) 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Ruoasta ja rakkaudesta (12) 18.00 Yle Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Lapland Dreaming -elokuva 19.30 Kettu (12) 20.30 Yle Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Mieheni vaimo (12) 21.50 Showtrial – Julkinen tuomio 1/5. tammikuuta 2022 TELEVISIO-OHJELMAT MAANANTAI 10.1. (S) 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Hockey Night – Tien päällä 23.05 Dalgliesh (12) 00.05 Dalgliesh (12) 01.05 Kirppiksen Kingi 02.00 First Dates UK 02.55 Remontilla rahoiksi 03.55 Ensitreffit lennolla NELONEN 06.00 Bing (S) 06.15 Arpo (S) 06.20 Rusty Rivets (S) 06.45 Halinallet: Tervetuloa Halimaahan (S) 07.05 Pyjamasankarit (S) 07.30 Kindi Kids (S) 07.35 My Little Pony: Pony Life (S) 07.45 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 08.00 LEGO Ninjago (7) 08.15 Tobot Galaxy Detectives (7) 08.30 Angry Birds Stella (S) 08.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7) 09.00 Remppa vai muutto Vancouver 10.00 Rempalla tuloja 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.55 Valitut Palat Collection 13.55 Mestareiden mestari 14.55 Remppa vai muutto Vancouver 15.55 Rempalla tuloja 16.25 Onnenarpa 16.30 Leijonan luola USA 17.30 Suuri kokkikisa: Maailma lautasella 18.55 Tulossa: Nyt jos koskaan (S) 19.00 Huvila & Huussi Asuntomessuilla 20.00 Poliisit 2022 (7) 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Indiana Jones ja viimeinen ristiretki (USA 1989) Pääos.: Harrison Ford, Sean Connery, Denholm Elliott, Alison Doody, John Rhys-Davies, River Phoenix. kierros 18.45 Urheilustudio 18.55 Salibandyn Suomen cup 21.00 Pikaluistelun EM 21.30 American Ultra (USA 2015) N: Jesse Eisenberg, Kristen Stewart, Topher Grace, Connie Britton, Walton Goggins, John Leguizamo ja Bill Pullman. 06.53 Hau Hau, Piip ja Veli (S) 07.04 Nappulat 07.15 Tilkkupeiton tarinoita (S) 07.21 Simo (S) 07.26 Robo ja riiviöt (S) 07.31 Urheat pupuset (S) 07.39 Liisa ja Leo (S) 07.51 Oktonautit (S) 08.06 Ryhmä Hau (S) 08.28 Salasaaren seikkailijat 08.59 Galaxi 09.00 Näin meillä (7) 09.12 Haukku ja Poku (7) 09.23 Mahti-Mopsi (7) 09.31 Avaruuden aarteet (7) 09.55 Athleticus (S) 10.00 Peltsin toinen luonto 10.30 Urheilustudio 10.40 Hiihdon SM 12.35 Urheilustudio 12.55 Alppihiihdon MC, miesten pujottelu, 1. Menestynyt liikemies Ahti Kariluoto saa Tallinnan laivalla sydänkohtauksen. Opiskelukaveri Talitha Cambell on varakkaan perheen tytär ja tottunut saamaan tahtonsa läpi. 18.00 Jamie Oliver: Helpot arkiruoat 18.30 Nigella: Kokataan ja nautitaan 19.15 Unelmaasunto auringon alta: Talvea pakoon 20.15 Salatut elämät (S) 20.45 Unelmaasunto auringon alta 21.15 Koko Suomi leipoo 22.15 Botched: Mokatut kauneusleikkaukset (12) 23.15 The Savoy: kurkistus huippuhotelliin 00.15 Elokuva: Jali ja suklaatehdas (7) 02.35 Metsästäjät (12) 03.30 NCIS: New Orleans (12) 04.25 Unelma-asunto auringon alta 04.50 Tanssii Tähtien Kanssa – parhaat kautta aikojen 05.45 MTV Uutiset Live LIV 09.00 Sinkkuillallinen 10.00 Annan herkulliset leivonnaiset 11.00 Remppa vai muutto 12.00 Suurin pudottaja Suomi 13.00 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin 14.00 Sinkkuillallinen 15.00 Toisenlaiset teiniäidit 15.55 Tulossa: Nyt jos koskaan (S) 16.00 Annan herkulliset leivonnaiset 17.00 Liv D: Harrodsin joulu 18.00 Sinkkuillallinen 19.00 Sami Kurosen makumatka Saimaalla 20.00 Remppa vai muutto 21.00 Greyn anatomia (12) 22.00 Tulossa: Nyt jos koskaan (S) 22.05 Liv D: Vaativat ökyvanhemmat (S) 23.05 Kumman kaa (S) 00.10 Sinkkuillallinen 01.10 Remppa vai muutto 02.10 Lätkävaimot (S) JIM 09.00 Superkauppiaat 10.00 Lisää löylyä, Hjallis ja Jethro! 11.00 Suomen huutokauppakeisari 12.00 Rantavahdit (7) 13.00 Hyvät ja huonot uutiset 14.00 Mestareiden mestari 15.00 Australian rajalla 16.00 Suomen huutokauppakeisari 17.00 Leijonan luola USA 18.00 Australian rajalla 19.00 Metsien miehet 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät 20.55 Tulossa: Nyt jos koskaan (S) 21.00 Raskaan kaluston pelastajat 22.00 Panttilainaamo 23.00 Metsien miehet 00.00 Muinaiset avaruusoliot 01.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit (12) 02.00 Australian rajalla 03.00 Poliisit (S) ALFATV 08.00 Viikon Parkkonen 08.45 Uutiset 08.50 Filminurkka 09.00 Extreme E – Seikkailu odottaa 09.30 Harrasterallisarja 10.30 Valitut Palat Collection 11.00 Jukka Laaksonen Show 12.00 Extreme E – sähköinen seikkailu 12.30 Valitut Palat Collection 13.00 Tanssi kanssain 14.00 Sinua, sinua rakastan 15.00 Valitut Palat Collection 15.30 Taikinaterapiaa Teresan kanssa 16.00 Viikon Parkkonen 16.45 Filminurkka 17.00 Senioriseisake 17.30 Mayn keittiö 18.00 Hovin palveluksessa 19.00 Koiran paras ystävä 19.30 Sanna Ukkola Live 20.15 Uutiset 20.20 Filminurkka 20.30 Ajassa 21.00 Maalaislääkäri Kiminkinen 22.00 Sanna Ukkola Live 22.45 Uutiset 22.50 Filminurkka 23.00 Taikinaterapiaa Teresan kanssa 23.30 Uutiset 23.35 Ohjelmatietoja 00.00 Senioriseisake 00.30 Mayn keittiö 01.00 Hovin palveluksessa 02.00 Koiran paras ystävä 02.30 Sanna Ukkola Live 03.15 Uutiset 03.20 Filminurkka 03.30 Ajassa 04.00 Maalaislääkäri Kiminkinen 05.00 Ohjelma jatkuu klo 08.00 NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Vankilassa ulkomailla 06.45 Tonnikalan saalistajat: Pohjoinen vs Etelä 07.30 Äärimmäinen selviytyjä 08.15 Food Factory 09.00 Autonraadot rahaksi 09.50 Meret ilman vettä 10.40 Australian rajalla 11.35 Uskomaton eläinlääkäri Pol 12.25 Suomiehet 13.20 Tonnikalan saalistajat 14.15 Elä vapaana tai kuole 15.10 Food Factory USA 16.05 Maailmanhistorian upeimmat aarteet 17.00 Autojen ensiapu 18.00 Elämää äärirajoilla: Alaska 19.00 Australian rajalla 20.00 Lentoturmatutkinta 21.00 Autojen ensiapu 22.00 Suunnittelun jättimokat 23.00 Huumebisnes Oy (16) 00.00 Katastrofin todistajat 00.55 Autojen ensiapu 01.45 Suunnittelun jättimokat 02.35 Australian rajalla 03.00 Lentoturmatutkinta 03.45 Food Factory 04.30 Saari ilman lakeja 05.15 Vaarallisen valtatien pelastajat FOX 06.00 Moderni perhe 06.20 Bless the Harts 06.40 Simpsonit 07.45 Moderni perhe 08.05 Bless the Harts 08.30 Pelastajat Lappi (7) 08.50 Ennätystehdas 09.40 Ensisilmäyksellä (12) 10.05 Simpsonit 10.55 Family Guy (12) 11.45 Simpsonit 12.35 Pelastajat Lappi (7) 13.00 Ennätystehdas 13.50 Kymppitonni 14.40 Ihmemies MacGyver 15.35 Miehen puolikkaat 16.00 Simpsonit 17.30 Family Guy (12) 18.30 Simpsonit 20.00 Moderni perhe 21.00 CSI: Miami 22.00 Miehen puolikkaat 23.00 Family Guy (12) 23.50 Simpsonit 00.40 Numb3rs 03.20 Proven Innocent 04.05 Family Guy (12) 04.45 ToosaTV (12) 05.35 Lapin poliisit SUB 07.00 Simpsonit (7) 09.00 Masked Singer USA 11.00 Simpsonit (7) 13.30 Suurmestari UK 15.25 Vintiöt (7) 16.00 SmackDown 17.00 Poliisit UK: Ajojahti (12) 18.00 Selviytyjät 20.00 Frendit (S) 21.00 Subleffa: Harry Potter ja viisasten kivi (12) 00.00 American Horror Story (16) 01.05 Frendit (S) 02.05 RAW 03.00 Pitääkö olla huolissaan. (12) 22.50 Ulkolinja: Hyökkäys USA:n kongressiin (12) 00.20 Ykkösaamu, tv ja areena 2022 YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 9.1. Kun opiskelija Hannah Ellis katoaa, alkaa poliisi etsiä syyllistä lähipiiristä. Bean 20.00 Agatha Christie: Neiti Marplea ei petetä (UK 2009) Neiti Marplen ystävätär pyörittää laitosta, jossa kuntoutetaan rikollisia takaisin yhteiskuntaan. TV & RADIO Maaseudun Tulevaisuus 21 perjantaina 7. Pian vaikuttaa siltä, että ihmishenkiäkin uhataan. 14.00 Grand Designs Uusi-Seelanti 15.00 Jamie Oliverin 20 vuotta 16.00 Lemmen viemää (7) 17.00 Kenen kotona. kierros 13.20 Urheilustudio 13.25 Ampumahiihdon MC, miesten takaa-ajo 14.15 Urheilustudio 14.25 Alppihiihdon MC, miesten pujottelu, 2. kierros 15.30 Urheilustudio 15.40 Ampumahiihdon MC, naisten takaa-ajo 16.30 Urheilustudio 16.55 Mäkihypyn MC, miehet HS142 18.00 Urheilustudio 18.15 Mäkihypyn MC, miehet HS142, 2. TELEVISIO-OHJELMAT SUNNUNTAI 9.1. YLE TV1 05.55 Luontoretkellä: Pehmeä kivi 06.25 Ylen aamu 09.30 Metsien kätkemä – Australia 10.00 Etsiväpari Shakespeare & Hathaway (12) 10.45 Pisara 10.50 Jumalanpalvelus 11.35 Näin tehtiin Tunturin tarina (S) 12.30 Alexa ratkaisee (12) 13.15 Juha (7) 15.00 Itse Valtiaat (7) 15.15 Ylen aamun parhaat 16.10 Laika, Lada, Marx ja mä 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Alexa ratkaisee (12) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kuninkaallinen salaisuus (12) 19.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 20.00 Tosi tarina: Kotimaata etsimässä 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Mieheni vaimo 1/8. Koska talossa on tapahtunut tuhopoltto, ystävättären huolestunut sisko pyytää neiti Marplea selvittämään asiaa. (16) 23.00 Punkaharjun pojat 23.30 Pilluralli – itsenäistymisen vuosi (7) MTV3 08.00 Muumilaakson tarinoita (S) 08.50 Zig & Sharko (S) 08.55 Taskuvaari (S) 09.10 Horseland – heppajengi (S) 09.35 Lucky Luken uudet seikkailut (S) 10.00 Aarrepaja 11.00 Jamien parhaat kasvisruoat 12.00 Kotoisa 13.00 Koiralle koti 13.30 Tolpalla 14.30 Onnela (S) 15.00 Onnela (12) 15.30 Agatha Christie: Salaperäiset rukiinjyvät (12) 17.30 Game of Games Suomi 19.00 Seitsemän uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Urheiluextra 19.30 Mr. Kodinturvajoukot. Lande 18.00 Suurmestari UK 19.00 Frendit (S) 20.00 Simpsonit (7) 21.00 Subleffa: Harry Potter ja salaisuuksien kammio (12) 00.05 Sub.doc: Everest: Tappava nousu osa 2/2 (S) 01.10 Ulosottomiehet 02.10 SmackDown 03.05 American Horror Story (16) 04.10 Tolpalla 05.05 Suomen surkein kuski AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.30 Valitut Palat Collection 07.00 Supernanny Suomi 10.00 Aarrepaja 11.00 Koiralle koti 11.30 Koko Britannia leipoo 12.30 Valitut Palat Collection 13.00 Kenen kotona. 06.52 Kiri ja Lolo (S) 06.58 Hei Taavi (S) 07.05 Nallen aamu 07.06 Olivia (S) 07.19 Ella, Oskari ja Huu (S) 07.31 Puu Fu Tom (S) 07.53 Rytmimunashow (S) 07.57 Ryhmä Hau (S) 08.22 Galaxi 08.23 Sherlock Jakki (S) 08.36 Aliisa ja yksisarvinen (7) 08.50 Jumppahetki: Tuolijumppa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 09.45 Uusi Päivä (S) 10.15 Naissotilaat 10.45 Unelmia ja studiohommia 11.15 Ailo – pienen poron suuri seikkailu (7) 12.45 Tanskalainen maajussi 13.15 Casualty (12) 14.05 Unelmakoti 15.05 Pulkkinen (S) 15.30 Kyllä isä osaa (7) 16.00 Kyllä isä osaa (7) 16.30 Uusi Päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Volga 30 päivässä 18.45 Gogin kantabaari 19.15 I love muovi: Taisto – muovista ja rakkaudesta 19.25 I love muovi: Taisto – muovista ja rakkaudesta 19.35 I love muovi: Taisto – muovista ja rakkaudesta 19.45 Motherland – äitien sota (7) 20.15 Murjusta unelmakodiksi 21.00 Peltsin toinen luonto 5/6. (12) 22.00 Kymmenen uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Game of Games Suomi 00.00 Selviytyjät 00.55 Selviytyjät 01.50 Kunnian päivä 02.45 Rankat duunit 03.35 Remontilla rahoiksi 04.40 Ambulanssi (12) NELONEN 06.00 Bing (S) 06.15 Arpo (S) 06.25 Rusty Rivets (S) 06.50 Halinallet: Tervetuloa Halimaahan (S) 07.10 Pyjamasankarit (7) 07.35 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 07.45 LEGO Ninjago (7) 08.00 LEGO Star Wars (7) 08.25 Arthur ja minimoit (7) 08.50 Angry Birds Stella (S) 08.55 Angry Birds Toons (S) 09.00 Mental Samurai Suomi 10.00 Jaksa paremmin 10.30 Hauskat kotivideot 11.30 Rempalla tuloja 12.00 Remppa vai muutto Vancouver 13.00 Remppa vai muutto Vancouver 14.00 Suomen huutokauppakeisari 15.00 Tulossa: The Voice of Finland 15.05 Elokuva: Madagascar 2 (7) 16.55 Tulossa: Nyt jos koskaan (S) 17.00 Me postilaiset 18.00 Koti koiralle 19.00 Tulossa: The Voice of Finland 19.05 Elokuva: Mies ja alaston ase (12) 20.55 Tulossa: Nyt jos koskaan (S) 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Spider-Man: Homecoming (2017) Pääosissa: Tom Holland, Michael Keaton, Robert Downey Jr., Jacob Batalon, Laura Harrier, Marisa Tomei, Jon Favreau. Jorma Kemppainen mobilisoi Poutaniemeen kodinturvajoukot ehkäisemään varkauksia
22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Missä olit, kun Leijonat voitti MMkultaa. (S) 23.05 Missä olit, kun Estonia upposi. ja Vihr. kierros 20.00 Suuri keramiikkakisa 21.00 Mummo 1/10. Annimari Korte ja Kape Aihinen hemmottelevat Annimarin Eevaäitiä Väli meren mauilla. 03.45 Suomen surkein kuski 04.40Supernatural (16) AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.30 Valitut Palat Collection 07.00 Supernanny Suomi 10.00 Kenen kotona. Ohjelman juontavat Sanna Savikko ja Jyrki Hara. (7) 22.00 Tulossa: Madventures Suomi (7) 22.05 Suomen huutokauppakeisari 23.05 NCIS Rikostutkijat (12) 00.00 4D: Luksusseuralaispalvelu (12) 01.00 Leijonan luola USA 02.00 Poliisit – kotihälytys (12) YLE TEEMA & FEM 08.10 Saaren nuoret asukkaat 08.47 Rakkauden pyörä (7) 10.00 Elämä käännekohdassa 10.30 Maailman ihanimmat lapset 11.00 Armfelt ja Kustaa III 11.51 Svenskfinland runt 12.00 Francon jälkeen – Alcántaran perhe (12) 13.20 Orpojen joulu (S) 14.00 La república – tasavalta (12) 15.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.00 Milanon naisten paratiisi (7) 16.50 Taidekeräilijät 17.25 Pingviinejä ja pieniä ihmeitä (S) 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUUklubben 18.30 Anne kohtaa Björnin 19.30 Yle Nyheter TVnytt 20.00 Dos vidas – Kaksi elämää (12) 21.00 Historia: Muhammad Ali 21.50 Luovia suhteita 22.20 Kino Suomi: Nousukausi (12) 23.55 Enemmän elokuvasta: Diktaattori SUB 06.30 Monchhichi (S) 06.50 Muumi laakson tarinoita (S) 07.40 Paavo Pesusieni (7) 08.05 Viidakon veijarit (S) 08.30 Paavo Pesusieni (7) 09.00 Fresh Off the Boat (S) 09.31 Valitut Palat Collection 11.00 Neljän tähden illallinen 12.00 Emmerdale (7) 12.30 Salatut elämät (7) 13.00 Simpsonit (7) 14.00 Baywatch (12) 15.00 Suomen surkein kuski 16.00 Masked Singer USA 17.00 Kenen kotona. Ohjelman juontavat Sanna Savikko ja Jyrki Hara. 01.25 Illallinen äidille 02.20 First Dates UK 03.15 Remontilla rahoiksi 04.15 Ambulanssi (12) NELONEN 06.00 Bing (S) 06.15 Arpo (S) 06.20 Rusty Rivets (S) 06.45 Halinallet: Tervetuloa Halimaahan (S) 07.05 Pyjamasankarit (7) 07.30 Kindi Kids (S) 07.35 My Little Pony: Pony Life (S) 07.45 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 08.00 LEGO Ninjago (7) 08.15 Tobot Galaxy Detectives (7) 08.30 Angry Birds Stella (S) 08.35 Teiniikäisten mutanttinin jakilpikonnien nousu (7) 09.00 Remppa vai muutto Vancouver 10.00 Rempalla tuloja 10.30 Rempalla tuloja 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.55 Valitut Palat Collection 13.55 Mestareiden mestari 14.50 Tulossa: Nyt jos koskaan (S) 14.55 Remppa vai muutto Vancouver 15.55 Leijonan luola USA 16.55 Onnenarpa 17.00 Me postilaiset 18.00 Huvila & Huussi 19.00 Poliisit 2022 (7) 20.00 Nyt jos koskaan 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Kummeli esittää: Kontio & Parmas 1/10. 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Bull (12) 23.35 Metsästäjät (12) 00.35 Hotel Swan Helsinki (12) 01.30 Luokkajuhlat 02.55 Olipa kerran elämä 03.50 Rankat duunit 04.45 Kaunis elämä NELONEN 06.00 Bing (S) 06.15 Arpo (S) 06.20 Rusty Rivets (S) 06.45 Halinallet: Tervetuloa Halimaahan (S) 07.05 Pyjamasankarit (7) 07.30 Kindi Kids (S) 07.35 My Little Pony: Pony Life (S) 07.45 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 08.00 LEGO Ninjago (7) 08.15 Tobot Galaxy Detectives (7) 08.30 Angry Birds Stella (S) 08.35 Teiniikäisten mutantti ninjakilpikonnien nousu (7) 09.00 Remppa vai muutto Vancouver 10.00 Rempalla tuloja 10.30 Rempalla tuloja 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.55 Valitut Palat Collection 13.55 Annan herkulliset leivonnaiset 14.25 Annan herkulliset leivonnaiset 14.55 Remppa vai muutto Vancouver 15.55 Leijonan luola USA 16.55 Onnenarpa 17.00 Puutarhan pelastajat 18.00 Huvila & Huussi 19.00 Nyt jos koskaan 20.00 Koti koiralle 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Temptation Island Suomi 10 Ohjelman tekstitys tekstitv:n sivulla 333. YLE TV1 05.55 Laika, Lada, Marx ja mä 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Etsiväpari Shakespeare & Hathaway (12) 10.45 Yle Oddasat 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 12.30 Tosi tarina: Kotimaata etsimässä 13.00 UMK22: Kilpailijat 13.03 Maija löytää sävelen (S) 14.40 Arkistokuvia: Pori, meren kaupunki (S) 15.10 Itse Valtiaat (7) 15.25 Aluevaalitentti: Vas., Kesk. Suorassa lähetyksessä kohtaavat kohtaavat Sari Essayah (kd.), Harry Harkimo (liik.) ja AnnaMaja Henriksson (r.). Suorassa lähetyksessä kohtaavat Li Andersson (vas.), Annika Saarikko (kesk.) ja Iiris Suomela (vihr.). Anna törmää alakerran sedän outoon kuolemaan ja mummo kertoo salaisuuden. TELEVISIO-OHJELMAT TIISTAI 11.1. (12) 21.55 Taitoluistelun EM 23.00 Pulkkinen (S) 23.25 Uskaliaat pommituslennot MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Uutisaamu 09.30 Emmerdale (7) 10.00 Kauniit ja rohkeat (S) 10.30 Koiralle koti 12.00 Valitut Palat Collection 12.30 Kaappaus keittiössä 13.30 Jamien parhaat kasvisruoat 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 Supernanny 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Kauniit ja rohkeat (7) 16.58 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen erikois haastattelu 18.30 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (S) 20.00 Tolpalla 21.00 Kirppiksen Kingi 6/10. Kenen kirppisasiantuntijuus riittää voittoon. Arjen harmauteen kyllästynyt Jarkko etsii paratiisin avaimia luontais tuotemarkkinoilta. 18.00 Suurmestari UK 19.00 Frendit (S) 20.00 Simpsonit (12) 21.00 Subleffa: Batman – paluu (12) 23.35 Superbad (12) 01.55 Score 2021 (12) 02.25 Eloonjääneet (16) 04.15 Suomen surkein kuski 05.10 Simpsonit (12) AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.30 Valitut Palat Collection 07.00 Supernanny Suomi 10.00 Kaappaus keittiössä 11.00 Emmerdale (7) 11.30 Koko Britannia leipoo 12.30 Valitut Palat Collection 13.00 Kirppiksen Kingi 14.00 Grand Designs UusiSeelanti 15.00 Unelmaasunto auringon alta: Talvea pakoon 16.00 Lemmen viemää (7) 17.00 Ensitreffit alttarilla USA 18.00 Grand Designs UusiSeelanti 19.00 Unelmaasunto auringon alta: Talvea pakoon 20.01 Salatut elämät (S) 20.30 Unelmaasunto auringon alta 21.00 The Savoy: kurkistus huippu hotelliin 22.05 Younger (7) 23.15 Murhaajien jalanjäljissä (7) 00.15 Kova laki (12) 01.10 Lääkärissä: Lupa tappaa 02.05 Remontilla rahoiksi 03.25 NCIS: New Orleans (12) 04.20 Ensitreffit alttarilla USA 05.15 Unelma asunto auringon alta 05.40 MTV Uutiset Live LIV 09.00 Sinkkuillallinen 10.00 Puu tarhan pelastajat 11.00 Remppa vai muutto 12.00 Suurin pudottaja Suomi 13.00 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin 14.00 Sinkkuillallinen 15.00 Toisenlaiset teiniäidit 16.00 Puutarhan pelastajat 17.00 Kiinteistö veljekset: Rempalla uuteen kotiin 18.00 Sinkkuillallinen 19.00 Sami Kurosen makumatka Saimaalla 20.00 Remppa vai muutto 21.00 Holmes NYC 22.00 Tulossa: Arman Pohjan tähden alla 22.05 Orange Is the New Black 23.15 Sinkkuillallinen 00.15 Remppa vai muutto 01.15 Resident (12) 02.10 Lätkävaimot (S) JIM 09.00 Superkauppiaat 10.00 Lisää löylyä, Hjallis ja Jethro! 11.00 Suomen huutokauppakeisari 12.00 Kanadan rajalla 13.00 Hyvät ja huonot uutiset 14.00 Mestareiden mestari 15.00 Australian rajalla 16.00 Suomen huutokauppakeisari 17.00 Tankkaus tarinat 18.00 Australian rajalla 19.00 Vuorien sankarit 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät 21.00 Poliisit 2022 (7) 22.00 Raskaan kaluston pelastajat 23.00 Vuorien sankarit 00.00 Muinaiset avaruusoliot 01.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit (12) 02.00 Australian rajalla 03.00 Poliisit (S) ALFATV 08.00 Tavallinen Virtanen 08.45 Uutiset 09.00 Ajassa 09.30 Vuosisata kuvanauhalla 10.30 Valitut Palat Collection 11.00 TerveysSummit 12.00 Taikinaterapiaa Teresan kanssa 12.30 Valitut Palat Collection 13.00 Paratiisi takapihalla 13.30 Extreme E – sähköinen seikkailu 14.00 Jussin kalajutut 14.30 Lastensairaalan syke 15.00 Valitut Palat Collection 15.30 Sielunrauha 16.00 Tavallinen Virtanen 17.00 Kiken kanssa kuntoon 17.30 Jahtikuksa 18.00 Sinua, sinua rakastan 19.00 Ilmailun maailma 19.30 Sanna Ukkola Live 20.15 Uutiset 20.30 Costalaiset – Elämää Aurinkorannikolla 21.00 Tanssi kanssain 22.00 Sanna Ukkola Live 22.45 Uutiset 23.00 Sielunrauha 23.30Uutiset 23.35 Ohjelmatietoja 00.00 Kiken kanssa kuntoon 00.30 Jahtikuksa 01.00 Sinua, sinua rakastan 02.00 Ilmailun maailma 02.30 Sanna Ukkola Live 03.15 Uutiset 03.30 Costalaiset – Elämää Aurinkorannikolla 04.00 Tanssi kanssain 05.00 Ohjelma jatkuu klo 08.00 NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Vankilassa ulkomailla 06.45 Tonnikalan saalistajat: Pohjoinen vs Etelä 07.30 Äärimmäinen selviytyjä 08.15 Food Factory 09.00 Auton raadot rahaksi 09.50 Meret ilman vettä 10.40 Australian rajalla 11.35 Uskomaton eläinlääkäri Pol 12.25 Lammen rakentajat 13.20 Tonnikalan saalistajat: Parhaat palat 14.15 Yukonin juoksuilla 15.10 Food Factory USA 16.05 Maailmanhistorian upeimmat aarteet 17.00 Autojen ensiapu 18.00 Egyptin kadonneet aarteet – parhaat palat 19.00 Australian rajalla 20.00 Lentoturmatutkinta 21.00 Turva tarkastus: Ensimmäinen luokka 22.00 Narco Wars 23.00Huumebisnes Oy (16) 00.00 Gathering Storm 00.55 Turvatarkastus: Ensimmäinen luokka 01.45 Narco Wars 02.35 Australian rajalla 03.05 Lentoturmatutkinta 03.50 Food Factory 04.30 Saari ilman lakeja 05.15 Vaarallisen valtatien pelastajat FOX 06.00 Moderni perhe 06.20 Bless the Harts 06.40 Simpsonit 07.45 Moderni perhe 08.05 Bless the Harts 08.30 Miehen puolikkaat 08.50 Kymppi tonni 09.40 Ensisilmäyksellä (12) 10.05 Simpsonit 10.55 Family Guy (12) 11.45 Simpsonit 12.35 Miehen puolikkaat 13.00 Ensisilmäyksellä (12) 13.50 Kymppitonni 14.40 Ihmemies MacGyver 15.35 Miehen puolikkaat 16.00 Simpsonit 17.30 Family Guy (12) 18.30 Simpsonit 20.00 Ensi silmäyksellä (12) 21.00 CSI: Miami 22.00 Criminal Minds 23.00 Ihmemies MacGyver 23.55 Family Guy (12) 00.45 Simpsonit 01.35 CSI: Miami 03.15 Criminal Minds 04.00 Proven Innocent 05.25 Family Guy (12) SUB 06.30 Monchhichi (S) 06.50 Muu milaakson tarinoita (S) 07.40 Paavo Pesusieni (7) 08.05 Oggi ja torakat (7) 08.30 Paavo Pesusieni (7) 09.00 Fresh Off the Boat (S) 09.31 Valitut Palat Collection 11.00 Neljän tähden illallinen 12.00 Emmerdale (7) 12.30 Salatut elämät (S) 13.00 Simpsonit (12) 14.00 Baywatch (12) 15.00 Suo men surkein kuski 16.00 Selviytyjät 17.00 SuperJahti 18.00 Suurmestari UK 19.00 Frendit (S) 20.00 Simpsonit (7) 21.00 Subleffa: Batman (16) 23.35 Demolition Man (16) 01.55 Masked Singer USA 02.50 Pitääkö olla huolissaan. ja Vihr. Ohjelman tekstitys tekstitv:n sivulla 333. 07.50 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia (S) 08.16 Galaxi 08.17 Pok ja Mok (7) 08.24 Aika härdelli! (7) 08.36 Minä, Elvis Riboldi (7) 08.50 Jumppahetki: Reipas jumppa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 09.45 Uusi Päivä (S) 10.15 Naissotilaat 12.35 Tanskalainen maajussi 13.05 Casualty (12) 13.55 Suuri keramiikkakisa 14.55 Punkaharjun pojat 15.25 Ampumahiihdon MC, naisten pikakisa 16.55 Exploring Earth 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Taitoluistelun EM 19.00 Sportliv 19.15 Uutishuone (7) 20.05 Simon Reeve Pohjois Amerikassa 21.05 Modernit miehet Tuomas lähentyy uuden, hemaisevan naapurinsa kanssa. Ennustus. 21.19 Urheiluruutu 22.15 Yle Uutiset 22.23 Yle Uutiset UutisSuomi 22.30 Deutschland 89 (12) 23.20 Oddasat 23.35 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 11.1. RADIO-OHJELMAT TIISTAI 11.1. TV & RADIO Maaseudun Tulevaisuus 22 perjantaina 7. 22.00 Tulossa: Arman Pohjan tähden alla 22.05 Kummeli esittää: Kontio & Parmas (7) 23.05 NCIS Rikostutkijat (12) 00.05 Stand Up! 01.05 Leijonan luola USA 02.05 Arman ja viimeinen ristiretki (7) 03.05 Poliisit – kotihälytys (12) YLE TEEMA & FEM 08.15 Kotijumppaa Sofian kanssa 08.35 Snowhow – Den nordiska vintern 09.35 Elämän tarkoitus 10.05 Luontoretkellä 10.20 Tiettömän taipaleen takana 12.30 Tee se itse elämä: Combat Rockin tarina 13.50 Uusi Kino: Keppi (S) 14.00 Historia: Keskiajan vallan linnakkeet (12) 15.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.00 Milanon naisten paratiisi (7) 16.50 Taidekeräilijät 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUUklubben 18.30 Tuntematon perillinen 19.20 Egenlandin matkakohteet 19.30 Yle Nyheter TVnytt 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 21.25 Simon Reeven uskomattomat matkat 22.25 Kino: Suojelijat (12) YLE TV1 05.55 Luontoretkellä: Muinaiseläin rajaseudulla 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Etsiväpari Shakespeare & Hathaway (12) 10.45 Yle Alueuutiset 12.05 Yle Oddasat 12.09 Oddasat 12.25 Alexa ratkaisee (12) 13.10 Keittiökavaljeerit (S) 15.00 Ylen aamun parhaat 15.55 Astudio 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Alexa ratkaisee (12) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Älykkäät eläimet 20.00 Ymmärrä koiraasi – kuka kotonasi asuu 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Aluevaalitentti: Vas., Kesk. Pääkalloista legoihin. (12) 23.35 Tolpalla 00.30 Kenen kotona. ja RKP. Jarkon, Peten ja Matin mielestä Tuomas taas on maailman yksinäisin ihminen.(12) 21.25 Modernit miehet Matin ja Tainan avioliitto joutuu koetukselle, kun Taina toteuttaa haaveensa ja ryhtyy kirjoittamaan dekkaria. 11.00 Emmerdale (7) 11.30 Koko Britannia leipoo 12.30 Valitut Palat Collection 13.00 Koko Suomi leipoo 14.00 Jamie Oliver: Helpot arkiruoat 14.30 Nigella: Kokataan ja nautitaan 15.10 Unelmaasunto auringon alta: Talvea pakoon 16.10 Lemmen viemää (7) 17.10 Ensitreffit alttarilla USA 18.10 Grand Designs UusiSeelanti 19.10 Unelmaasunto auringon alta: Talvea pakoon 20.10 Salatut elämät (7) 20.40 Unelmaasunto auringon alta 21.10 Aarrepaja 22.10 Kirppiksen Kingi 23.10 Botched: Mokatut kauneus leikkaukset (12) 00.10 Kova laki (S) 01.05 Lääkärissä: Lupa tappaa 02.00 Remontilla rahoiksi 03.00 NCIS: New Orleans (12) 03.55 Ensitreffit alttarilla USA 04.50 Unelmaasunto auringon alta 05.15 MTV Uutiset Live LIV 09.00 Sinkkuillallinen 10.00 Puu tarhan pelastajat 11.00 Remppa vai muutto 12.00 Suurin pudottaja Suomi 13.00 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin 14.00 Sinkkuillallinen 15.00 Toisenlaiset teiniäidit 15.55 Tu lossa: Nyt jos koskaan (S) 16.00 Puu tarhan pelastajat 17.00 Liv D: Vaativat ökyvanhemmat (S) 18.00 Sinkkuillal linen 19.00 Sami Kurosen makumatka Saimaalla 20.00 Remppa vai muutto 21.00 Elokuva: Kaiken teoria (7) 23.30 Liv D: Ökyrikkaiden ostoskatu 00.30 Sinkkuillallinen 01.30 Remppa vai muutto 02.30 Lätkävaimot (S) JIM 09.00 Superkauppiaat 10.00 Lisää löylyä, Hjallis ja Jethro! 11.00 Suomen huutokauppakeisari 12.00 Kanadan rajalla 13.00 Hyvät ja huonot uutiset 14.00 Mestareiden mestari 14.55 Tulossa: Nyt jos koskaan (S) 15.00 Australian rajalla 16.00 Suomen huutokauppakeisari 17.00 Leijonan luola USA 18.00 Australian rajalla 19.00 Metsien miehet 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät 21.00 Tulossa: Madventures Suomi (7) 21.05 Stand Up! (S) 22.05 Madventures Suomi (7) 23.05 Metsien miehet 00.05 Muinaiset avaruusoliot 01.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit (12) 02.00 Australian rajalla 03.00 Poliisit (S) ALFATV 08.00 Sanna Ukkola Live 08.45 Uutiset 08.50 Filminurkka 09.00 Ilmailun maailma 09.30 Fillaripäiväkirja 10.00 Lemmenjoen kullankaivajat 10.30 Valitut Palat Collection 11.00 Koiran paras ystävä 11.30 Isäntänä Tapani Ruokanen: Jukka Soisalon Soininen 12.30 Valitut Palat Collection 13.00 Maalaislääkäri Kiminkinen 14.00 Senioriseisake 14.30 Mayn keittiö 15.00 Valitut Palat Collection 15.30 Jussin kalajutut 16.00 Sanna Ukkola Live 16.45 Filminurkka 17.00 TerveysSummit 18.00 Lastensairaalan syke 18.30 Paratiisi takapihalla 19.00 Costalaiset – Elämää Aurinkoran nikowlla 19.30 Tavallinen Virtanen 20.15 Uutiset 20.30 Extreme E – sähköinen seikkailu 21.00 Vuosisata kuvanauhalla 22.00 Tavallinen Virtanen 22.45 Uutiset 23.00 Jussin kalajutut 23.30 Uutiset 23.35 Ohjelmatietoja 00.00 TerveysSummit 01.00 Lastensairaalan syke 01.30 Paratiisi takapihalla 02.00 Costalaiset – Elämää Aurinkorannikolla 02.30 Tavallinen Virtanen 03.15 Uutiset 03.30 Extreme E – sähköinen seikkailu 04.00 Vuosisata kuvanauhalla 05.00 Ohjelma jatkuu klo 08.00 NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Vankilassa ulkomailla 06.45 Tonnikalan saalistajat: Pohjoinen vs Etelä 07.30 Äärimmäinen selviytyjä 08.15 Food Factory 09.00 Auton raadot rahaksi 09.50 Meret ilman vettä 10.40 Australian rajalla 11.35 Uskomaton eläinlääkäri Pol 12.25 Lammen rakentajat 13.20 Tonnikalan saalistajat 14.15 Yukonin juoksuilla 15.10 Food Factory USA 16.05 Maailmanhistorian upeimmat aarteet 17.00 Autojen ensiapu 18.00 Yukonin kultamaat 19.00 Australian rajalla 20.00 Lentoturmatutkinta 21.00 Saari ilman lakeja: Alaska 22.00 Elämää äärirajoilla: Alaska 23.00 Huumebisnes Oy (16) 00.00 Gathering Storm 00.55 Saari ilman lakeja: Alaska 01.45 Elämää äärirajoilla: Alaska 02.35 Australian rajalla 03.00 Lentoturma tutkinta 03.45 Food Factory 04.30 Saari ilman lakeja 05.15 Vaarallisen valtatien pelastajat FOX 06.00 Moderni perhe 06.20 Bless the Harts 06.40 Simpsonit 07.45 Moderni perhe 08.05 Bless the Harts 08.30 Pelastajat Lappi (7) 08.50 Kymppitonni 09.40 Ensisilmäyksellä (12) 10.05 Simpsonit 10.55 Family Guy (12) 11.45 Simpsonit 12.35 Miehen puolikkaat 13.00 Ensisilmäyk sellä (12) 13.50 Kymppitonni 14.40 Ihmemies MacGyver 15.35 Miehen puolikkaat 16.00 Simpsonit 17.30 Family Guy (12) 18.30 Simpsonit 20.00 Moderni perhe 21.00 CSI: Miami 22.00 Criminal Minds 23.00 Elokuva: The Guardian meripelastaja (12) 01.45 Family Guy (12) 02.35 Simpsonit 03.25 CSI: Miami 04.40 Criminal Minds 05.25 Family Guy (12) 05.50 ToosaTV (7). 22.15 Yle Uutiset 22.19 Urheiluruutu 22.23 Yle Uutiset UutisSuomi 22.30 Koirat eivät käytä housuja (16) 00.10 Oddasat 00.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 12.1. 06.53 Saara ja Sorsa (S) 07.03 Killi ja Kiki (S) 07.10 Hanna Ankka (S) 07.22 Laura (S) 07.39 RetkiRoope (S) 07.50 Askarrellaan 07.55 Utelias Vili (S) 08.20 Galaxi 08.21 Tipu Touhukas (S) 08.23 Villit futarit (7) 08.50 Jumppahetki: Tasapaino ja voimaharjoitus 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 09.45 Uusi Päivä (S) 10.15 Naissotilaat 10.45 Unelmia ja studiohommia 11.15 Rakas kiven sisässä 12.00 Volga 30 päivässä 12.45 Tanskalainen maajussi 13.15 Casualty (12) 14.10 Unelmakoti 15.10 Pulkkinen (S) 15.35 Gordon Ramsay tien päällä 16.30 Uusi Päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Volga 30 päivässä 18.55 Alppihiihdon MC, naisten pujottelu, 1. 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Alexa ratkaisee (12) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Espanjantauti 20.00 Kulttuuricocktail Live 20.30 Yle Uutiset 20.53 Urheiluruutu 21.00 Aluevaalitentti: KD, Liik. 5/10. Kierrätys henkisyys sekä työ somen parissa yhdistävät Tinna Pehkosta, Taru Sassia sekä Nadja Korpijaakkoa. kierros 22.45 Aurora (12) MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Uutisaamu 09.30 Emmerdale (7) 10.00 Kauniit ja rohkeat (S) 10.30 Koiralle koti 12.00 Valitut Palat Collection 12.30 Kaappaus keittiössä 13.30 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 Koko Suomi leipoo 16.00 Salatut elämät (S) 16.30 Kauniit ja rohkeat (S) 16.58 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen erikois haastattelu 18.30 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Suurmestari 21.00 Illallinen äidille. 06.52 Pusse (S) 07.03 Tilkkupeiton tarinoita (S) 07.07 Henrietta (S) 07.16 Kaapo (S) 07.39 Runoja & rusinoita (S) 07.46 Onnea on. (U)(S) 21.40 Alppihiihdon MC, naisten pujottelu, 2. tammikuuta 2022 TELEVISIO-OHJELMAT KESKIVIIKKO 12.1. Alue vaalitentit alkavat. Sää 09.30 Yle Uutiset alueeltasi 09.35 Radio Suomen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.02 Radio Suomen Päivä 10.30 Yle Uutiset alueel tasi 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Urheiluradio 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta 14.00 Yle Uutiset 14.02 Radio Suomen Iltapäivä 14.30 Yle Uutiset alueeltasi 14.33 Radio Suomen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.02 Radio Suomen Iltapäivä 15.30 Yle Uutiset alueeltasi 15.35 Radio Suomen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.13 Radio Suomen Iltapäivä 16.30 Yle Uutiset alueeltasi 16.33 Radio Suomen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.13 Radio Suomen Ilta 17.30 Pyöreä pöytä 18.00 Yle Uutiset 18.02 LuontoSuomen varpusilta 020317600 18.50 Merisää 18.55 LuontoSuomen varpusilta 0203 17600 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.05 LuontoSuomen varpusilta 020317600 20.00 Yle Uutiset 20.02 Sää 20.03 Metsäradio 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.17 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Pollari 23.00 Yle Uutiset 23.02 Yöradio 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio – toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta 01.55 Yöradio 02.00 Yle Uutiset 02.02 Kantritohtori Teppo Nättilä 02.54 Yöradio YLE PUHE 06.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 14.00 Yle Areenan par haat podcastit ja puheohjelmat 18.00 Jääkiekkokierros 21.30 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 22.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Aamu soitto 06.35 Hartaita säveliä 06.50 Aamuhartaus 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamu soitto 07.53 Ykköskolumni 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uuti set 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Utelias äänimatkailija: Valoa kohti 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Politiikkaradio 13.30 Klassinen kattaus 14.30 Intohimon hinta: Tärkein on vielä tulossa 14.50 Yksi on hyvää seuraa 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Kissankehto – Susanna Vainiola 18.05 Romano mirits 18.20 Alastalon salissa 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Radioteatteri esittää: Knalli ja sateenvarjo 19.32 Radion sinfonia orkesteri konserttilavalla 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.30 Yle Uutiset ja sää 05.32 Radio Suomen Varhaisaamu 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Alueradio 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.13 Alue radio 07.50 Merisää 07.53 Alueradio 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Urheilu radio 08.13 Alueradio 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Sää 09.11 Alueradio 10.00 Yle Uutiset 10.02 Radio Suomen päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Urheilu radio 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta 14.00 Yle Uutiset 14.02 Alueradio 15.00 Yle Uutiset 15.02 Alueradio 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheilu radio 16.13 Alueradio 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.13 Alueradio 18.00 Yle Uutiset 18.02 Kysy! 18.50 Merisää 18.55 Kysy! 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.05 Kysy! 20.00 Yle Uutiset 20.02 Sää 20.03 Radio Suomen Ilta 20.20 Rauhanturvaaja naiset 20.40 Radio Suomen Ilta 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.17 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Kantritohtori Teppo Nättilä 23.00 Yle Uutiset 23.02 Yöradio 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio – toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta 01.55 Yöradio 02.00 Yle Uutiset 02.02 Bluesministeri Esa Kulonie mi 02.54 Yöradio 03.00 Yle Uutiset 03.02 Kaitsun nurkka – Kai Ulmanen 03.54 Yöradio YLE PUHE 06.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 14.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 22.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat RADIO-OHJELMAT KESKIVIIKKO 12.1. Kolme persoonallisen tyyliin omaavaa naista suuntaavat Porvooseen. YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Aamu soitto 06.35 Hartaita säveliä 06.50 Aamuhartaus 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamu soitto 07.53 Ykköskolumni 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uuti set 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomio kirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Kalle Haatanen 13.00 Politiikkaradio 13.30 Klassinen kattaus 14.30 Aristoteleen kantapää 14.55 Yksi on hyvää seuraa 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Timantteja ja ruostetta 18.00 Kulttuuri kartta: Lähes mitä tahansa voi nykyään lainata, kertoo erikoiskirjastovirkailija Henriika Tulivirta 18.20 Alastalon salissa 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 21.30 Iltasoitto 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Kuusi kuvaa 22.50 Eilisen ääni 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.30 Yle Uutiset ja sää 05.32 Radio Suomen Varhaisaamu 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Radio Suomen Aamu 06.30 Yle Uutiset alueeltasi 06.32 Radio Suomen Aamu 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.13 Radio Suomen Aamu 07.30 Yle Uutiset alueeltasi 07.32 Radio Suomen Aamu 07.50 Merisää 07.53 Radio Suomen Aamu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Urheiluradio 08.13 Radio Suomen Aamu 08.30 Yle Uutiset alueel tasi 08.32 Radio Suomen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Radio Suomen Aamu
22.00 Frendit (S) 02.00 Maailman karmeimmat lennot (12) 03.00 NCIS: New Orleans (12) 03.55 Ensitreffit alttarilla USA 04.50 Unelmaasunto auringon alta 05.15 MTV Uutiset Live LIV 09.00 Sinkkuillallinen 10.00 Puu tarhan pelastajat 11.00 Remppa vai muutto 12.00 Suurin pudottaja Suomi 13.00 Annan herkulliset leivonnaiset 13.30 Jaksa paremmin 14.00 Sinkku illallinen 15.00 Toisenlaiset teiniäidit 16.00 Puutarhan pelastajat 17.00 Häät sulhasen tapaan 18.00 Sinkkuillallinen 19.00 Koti koiralle 20.00 Remppa vai muutto 21.00 Liv D: Ökyrikkaiden ostoskatu 22.00 Kumman kaa (7) 23.30 Sinkkuillallinen 00.30 Remppa vai muutto 01.30 Häät sulhasen tapaan JIM 09.00 Tankkaustarinat 10.00 Leijonan luola USA 11.00 Suomen huuto kauppakeisari 12.00 Kanadan rajalla 13.00 Hyvät ja huonot uutiset 14.00 Mestareiden mestari 15.00 Mental Samurai Suomi 16.00 Burgerimies Suomessa 17.00 Kanadan rajalla 19.00 Madventures Suomi (7) 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät 21.00 Poliisit 2022 (7) 22.00 Panttilainaamo 23.00 Raskaan kaluston pelastajat 00.00 Kummeli esittää: Kontio & Parmas (7) 01.00 Muinaiset avaruusoliot 02.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit (12) 03.00 Stand Up! (S) 04.00 Poliisit (S) ALFATV 08.00 HJALLIS – Lisää rahaa! 08.45 Uutiset 09.00 RetrotanssitRemix 10.00 Ilmailun maailma 10.30 Valitut Palat Collection 11.00 Isäntänä Tapani Ruokanen: Jukka SoisalonSoininen 12.00 Taikinaterapiaa Teresan kanssa 12.30 Valitut Palat Collection 13.00 Tanssi kanssain 14.00 Costalaiset – Elämää Aurinkorannikolla 14.30 Menestystä Metsästä 15.00 Valitut Palat Collection 15.30 Lastensairaalan syke 16.00 HJALLIS – Lisää rahaa! 17.00 Vuosisata kuvanauhalla 18.00 Mayn keittiö 18.30 Lemmenjoen kullankaivajat 19.00 Jahtikuksa 19.30 Viikon Parkkonen 20.15 Uutiset 20.20 Filminurkka 20.30 Koiran paras ystävä 21.00 Jukka Laaksonen Show 22.00 Viikon Parkkonen 22.45 Uutiset 22.50 Filminurkka 23.00 Lastensairaalan syke 23.30 Uutiset 23.35 Ohjelma tietoja 00.00 Vuosisata kuvanauhalla 01.00 Mayn keittiö 01.30 Lemmenjoen kullankaivajat 02.00 Jahtikuksa 02.30 Viikon Parkkonen 03.15 Uutiset 03.20 Filminurkka 03.30 Koiran paras ystävä 04.00 Jukka Laaksonen Show 05.00 Ohjelma jatkuu klo 08.00 NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Vankilassa ulkomailla 06.45 Tonnikalan saalistajat: Pohjoinen vs Etelä 07.30 Äärimmäinen selviytyjä 08.15 Food Factory 09.00 Autonraadot rahaksi 09.50 Meret ilman vettä 10.40 Australian rajalla 11.35 Uskomaton eläinlääkäri Pol 12.25 Lammen rakentajat 13.20 Tonnikalan saalistajat: Parhaat palat 14.15 Yukonin juoksuilla 15.10 Food Factory USA 16.05 Egyptin kadonneet aarteet 17.00 Autojen ensiapu 18.00 Suunnittelun jättimokat 19.00 Australian rajalla 20.00 Lentoturmatutkinta 21.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol 22.00 Yukonin eläinlääkäri 23.00 Huume bisnes Oy (16) 00.00 Gathering Storm 00.55 Uskomaton eläinlääkäri Pol 01.45 Yukonin eläinlääkäri 02.35 Australian rajalla 03.00 Alamaailma Oy 03.45 Vankilassa ulkomailla 04.30 Xsukupolvi 05.15 Vaarallisen valta tien pelastajat FOX 06.00 Moderni perhe 06.20 Bless the Harts 06.40 Simpsonit 07.45 Moderni perhe 08.05 Bless the Harts 08.30 Miehen puolikkaat 08.45 Kymppitonni 09.40 Ensisilmäyksellä (12) 10.05 Simpsonit 10.55 Family Guy (12) 11.45 Simpsonit 12.35 Miehen puolikkaat 13.00 Ensisilmäyksellä (12) 14.40 Miehen puolikkaat 16.00 Simpsonit 17.30 Family Guy (12) 18.30 Simpsonit 20.00 Ensisilmäyksellä (12) 21.00 CSI: Miami 23.00 Ihmemies MacGyver 23.55 Elokuva: The Guardian – meri pelastaja (12) 02.25 Family Guy (12) 03.15 Simpsonit 04.00 Criminal Minds 05.25 Family Guy (12). TV & RADIO Maaseudun Tulevaisuus 23 perjantaina 7. (U) 21.55 Yle Uutiset 21.59 Urheiluruutu 22.03 Yle Uutiset UutisSuomi 22.10 Syyttömästi tuomittu (12) 22.55 Oddasat 23.10 Ruusun nimi (16) 00.00 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 14.1. Lähetyksen juontavat Inka Henelius ja Riku Salminen. 21.30 Modernit miehet (12) 21.50 Modernit miehet (12) 22.15 Taitoluistelun EM 23.45 Pulkkinen (7) MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Uutisaamu 09.30 Emmerdale 10.00 Kauniit ja rohkeat (S) 10.30 Koiralle koti 12.00 Valitut Palat Collection 12.30 Tanhupallon oma ohjelma 13.00 Game of Games Suomi 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 Kenen kotona. 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Koko Suomi leipoo 23.35 Aarrepaja 00.35 Pitääkö olla huolissaan. Speten spelit ja häviämisen vaikeus! Pöllö töllön viimeisessä jaksossa katsotaan Karpon parhaita, Tabua, Speden spelejä, Ruusun aikaa, HPR:ää ja laitetaan vieläpä Hynttyyt yhteen! 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Ghostbusters II (12) 00.55 Nyrkki (12) 01.50 Ambulanssi (12) 02.45 Supernanny 03.40 Olipa kerran elämä 04.35 First Dates UK NELONEN 06.00 Bing (S) 06.15 Arpo (S) 06.20 Rusty Rivets (S) 06.45 Halinallet: Tervetuloa Halimaahan (S) 07.05 Pyjamasankarit (7) 07.30 Kindi Kids (S) 07.35 My Little Pony: Pony Life (S) 07.45 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 08.00 LEGO Ninjago (7) 08.15 Tobot Galaxy Detectives (7) 08.30 Angry Birds Stella (S) 08.35 Teiniikäisten mutantti ninjakilpikonnien nousu (7) 09.00 Remppa vai muutto Vancouver 10.00 Annan herkulliset leivonnaiset 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.55 Valitut Palat Collection 13.55 Annan herkulliset leivonnaiset 14.55 Remppa vai muutto Vancouver 15.55 Onnenarpa 16.00 Suuri kokkikisa: Maailma lautasella 17.30 BumtsiBum 19.00 Huvila & Huussi Asuntomessuilla 20.00 Hauskat kotivideot 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Indiana Jones ja kristalli kallon valtakunta (USA 2008) Pääos.: Harrison Ford, Cate Blanchett, Karen Allen, Shia LaBeouf, Ray Winstone, John Hurt, Jim Broadbent. Painikisoista Viipurista voitettu kello on säilynyt su vussa pitkään – tosin palasina. Toimittaja JuhoPekka Rantala. Palkintokello ja koskettavia muistoja. 21.00 Aarrepaja. tammikuuta 2022 TELEVISIO-OHJELMAT PERJANTAI 14.1. 14.50 Yksi on hyvää seuraa 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivän kuuntelijoiden toiveita 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Ahdin mielimaisema 18.15 Yle Uudizet karjalakse – karjalan kielinen viikkokatsaus 8.20 Alastalon salissa 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Tapiola Sinfonietta: Toivo 21.20 Iltasoitto 21.40 8 klasaria 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Ruben Stiller 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.30 Yle Uutiset ja sää 05.32 Radio Suomen Varhaisaamu 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Radio Suomen Aamu 06.30 Yle Uutiset alueeltasi 06.32 Radio Suomen Aamu 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.13 Radio Suomen Aamu 07.50 Merisää 07.53 Radio Suomen Aamu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Urheiluradio 08.13 Radio Suomen Aamu 08.30 Yle Uutiset alueeltasi 08.32 Radio Suomen Aamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Radio Suomen Aamu.Sää 09.30 Yle Uutiset alueeltasi 09.35 Radio Suomen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.02 Radio Suomen Päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Urheilu radio 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta 14.00 Yle Uutiset 14.02 Radio Suomen Iltapäivä 14.30 Yle Uutiset alueeltasi 14.33 Radio Suomen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.02 Radio Suomen Iltapäivä 15.30 Yle Uutiset alueeltasi 15.35 Radio Suomen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.13 Radio Suomen Iltapäivä 16.30 Yle Uutiset alueeltasi 16.33 Radio Suomen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.13 Radio Suomen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.02 Puhelinlangat laulaa 18.50 Merisää 18.55 Puhelinlangat laulaa 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.05 Puhelinlangat laulaa 20.00 Yle Uutiset 20.02 Sää 20.03 Puhelinlangat laulaa 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.17 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Jokaniemen sävelradio 23.00 Yle Uutiset 23.02 Yöradio 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio – toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Paikka auringossa lauluja Pohjantähden alta 01.55 Yöradio 02.00 Yle Uutiset 02.02 Suomirock Jorma Hietamäki 02.54 Yöradio YLE PUHE 06.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 14.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 18.00 Jääkiekkokierros 21.30 Yle Areenan parhaat podcastit ja puhe ohjelmat 22.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Aamu soitto 6.35 Hartaita säveliä 06.50 Aamuhartaus 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamu soitto 07.53 Ykköskolumni 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Virtasen taloushistoria: Keski olut Rkioskeihin! 10.55 Yksi on hyvää seuraa 11.00 Aki YliSalomäen Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Markus Leikolan totuudet ja todellisuudet: Aistien valtakunta ei ole todellisuuden tasavalta 13.00 Politiikkaradio 13.30 Klassinen kattaus 14.30 8 klasaria 14.50 Kuuluttajan vieras: Eeva Soivio 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Tuuli Saksalan keidas 18.00 Intohimon hinta: Tärkein on vielä tulossa 18.20 Alastalon salissa 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Klassisen musiikin iltakonsertti 21.00 Iltasoitto 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Dokumentti: Reki, koira ja väärät korvat 22.55 Äänitarina: Tietämättömyys 23.00 Iltahartaus 23.10 Yöklassinen YLE RADIO SUOMI 04.00 Yle Uutiset ja sää 04.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.00 Yle Uutiset ja sää 05.02 Radio Suomen Varhaisaamu 05.30 Yle Uutiset ja sää 05.32 Radio Suomen Varhaisaamu 05.50 Merisää 05.52 Radio Suomen Varhaisaamu 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Radio Suomen Aamu 06.30 Yle Uutiset alueeltasi 06.32 Radio Suomen Aamu 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Urheiluradio 07.13 Radio Suomen Aamu 07.50 Merisää 07.53 Radio Suomen Aamu 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Urheiluradio 08.13 Radio Suomen Aamu 08.30 Yle Uutiset alueeltasi 09.00 Yle Uutiset 09.05 Urheiluradio 09.10 Radio Suomen Aamu.Sää 09.30 Yle Uutiset alueeltasi 09.35 Radio Suomen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.02 Radio Suomen Päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Urheiluradio 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset 13.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta 14.00 Yle Uutiset 14.02 Radio Suomen Iltapäivä 14.30 Yle Uutiset alueeltasi 14.33 Radio Suomen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset 15.02 Radio Suomen Iltapäivä 15.30 Yle Uutiset alueeltasi 15.35 Radio Suomen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Urheiluradio 16.13 Radio Suomen Iltapäivä 16.30 Yle Uutiset alueeltasi 16.33 Radio Suomen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Urheiluradio 17.13 Radio Suomen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset 18.02 Radio Suomen Ilta: Olga Ketonen 18.50 Merisää 18.55 Radio Suomen Ilta: Olga Ketonen 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.05 Radio Suomen Ilta: Olga Ketonen 20.00 Yle Uutiset 20.02 Sää 20.03 Radio Suomen Ilta: Olga Ketonen 20.20 Sarjarakastajat 20.35 Radio Suomen Ilta: Olga Ketonen 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi 21.17 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Urheiluradio 22.08 Tiskijorma – Jorma Hietamäki 23.00 Yle Uutiset 23.02 Yöradio 00.00 Yle Uutiset 00.02 Yöradio – toiveiden yö 01.00 Yle Uutiset ja sää 01.02 Paikka auringossa lauluja Pohjantähden alta 01.55 Yöradio 02.00 Yle Uutiset 02.02 Yöradio 02.15 Pyöreä pöytä 02.45 Yöradio YLE PUHE 06.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 14.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat 22.00 Yle Areenan parhaat podcastit ja puheohjelmat RADIO-OHJELMAT PERJANTAI 14.1. 01.35 Jamien parhaat kasvisruoat 02.35 Olipa kerran elämä 03.30 Rankat duunit 04.25 Penkinlämmittäjät NELONEN 06.00 Bing (S) 06.15 Arpo (S) 06.20 Rusty Rivets (S) 06.45 Halinallet: Tervetuloa Halimaahan (S) 07.05 Pyjamasankarit (7) 07.30 Kindi Kids (S) 07.35 My Little Pony: Pony Life (S) 07.45 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 08.00 LEGO Ninjago (7) 08.15 Tobot Galaxy Detectives (7) 08.30 Angry Birds Stella (S) 08.35 Teiniikäisten mutantti ninjakilpikonnien nousu (7) 09.00 Remppa vai muutto Vancouver 10.00 Annan herkulliset leivonnaiset 10.30 Annan herkulliset leivonnaiset 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.55 Valitut Palat Collection 13.55 Annan herkulliset leivonnaiset 14.25 Annan herkulliset leivonnaiset 14.55 Remppa vai muutto Vancouver 15.55 Leijonan luola USA 16.55 Onnenarpa 17.00 Nyt jos koskaan 18.00 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki! 19.00 Koti koiralle 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Temptation Island Suomi 10 16/22. 06.53 Pikkurilli (S) 06.58 Nallen talvi (S) 07.07 Anniina Ballerina (S) 07.33 Mauno (S) 07.47 Enni ja Roi (S) 07.59 Apina Apunen, asentaja apina (S) 08.06 Tiedonjyvä 08.18 Pikku Kakkosen postipyyntö 08.19 Galaxi 08.20 Late Lammas (S) 08.27 Belle ja Sebastian (7) 08.40 Patukoira (7) 08.50 Jumppahetki: Kehonhuolto ja venyttely 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 09.45 Uusi Päivä (S) 10.15 Naissotilaat 10.45 Unelmia ja studiohommia 11.15 Peltsin toinen luonto 11.50 Jääkarhuperheen matkassa 12.45 Tanskalainen maajussi 13.15 Casualty (12) 14.05 Pulkkinen (S) 14.35 Uutishuone (7) 15.25 Ampumahiihdon MC, miesten pikakisa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Taitoluistelun EM 19.00 Peltsin toinen luonto 19.30 Punkaharjun pojat 20.00 Suomen Urheilugaala Urheilugaalan suorassa lähetyksessä palkitaan vuoden 2021 parhaita suorituksia ja urheilijoita, äänestetään sykähdyttä vintä hetkeä ja muistellaan päättynyttä urheiluvuotta. ja RKP 16.35 UMK22: Lyriikkavideo 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Totuuden taakka (12) 17.55 UMK22: Biisin tarina 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Ikuiseen rauhaan (7) 20.30 Yle Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.00 Aluevaalitentti: SDP, Kok. 06.53 Pikin eläimet (S) 07.00 Isot koneet 07.06 Remi ja Ubu (S) 07.19 Jos annat hiirelle keksin (S) 07.32 Kynä käteen! 07.34 Tipo (S) 07.43 Milli ja Molli (S) 08.07 Anton Siilinen ratkaisee (S) 08.21 Galaxi 08.22 Jenni (7) 08.50 Jumppahetki: Pihajumppa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 09.40 Mummo (S) 10.15 Pulkkinen (7) 10.40 Murjusta unelmakodiksi 11.30 Kandit 12.00 Casualty (12) 12.50 Tanskalainen maajussi 13.25 Alppihiihdon MC, miesten syöksylasku 14.40 Taitoluistelun EM 16.00 Ampumahiihdon MC, naisten viesti 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Koripallon Suomen cup 20.00 Jääkarhuperheen matkassa 21.00 Gogin kantabaari Vieraina tubettaja ja muusikko Tume sekä laulajalauluntekijä Vilma Alina. ja PS 16.35 UMK22: Lyriikkavideo 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Totuuden taakka (12) 17.55 UMK22: Biisin tarina 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Leonardo (12) 20.00 Kaikki irti eläimistä: Kadonnut sika 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Itse asiassa kuultuna: Elisabeth Rehn. YLE RADIO 1 06.00 Yle Uutiset ja sää 06.05 Aamusoitto 06.35 Hartaita säveliä 06.50 Aamuhartaus 06.59 Hyvää huomenta 07.00 Yle Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.53 Ykköskolumni 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Yle Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Yle Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Ruben Stiller 10.55 Yksi on hyvää seuraa 11.00 Narrin aamulaulu 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Politiikkaradio 13.30 Klassinen kattaus 14.30 Kaisa Pulakan aika matkat: Lemmenloitsuista Tinderiin – Mistä löydän treffikumppanin. (S) 15.30 Missä olit, kun. RADIO-OHJELMAT TORSTAI 13.1. Ohjaus: Steven Spielberg. YLE TV1 05.55 Ymmärrä koiraasi – kuka kotonasi asuu 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Pokka pitää (S) 10.30 Pokka pitää (S) 11.00 Yle Alueuutiset 12.20 Yle Oddasat 12.24 Oddasat 12.40 Totuuden taakka (12) 13.25 Erehtyneet sydämet (7) 15.05 Itse Valtiaat (7) 15.20 Aluevaalitentti: SDP, Kok. Kiti Kokkonen on hankkinut itselleen vanhan keinutuolin, jossa aikoo istua eläkeläisenä – kuten myös isovanhemmat istuivat. (12) 16.00 Salatut elämät (S) 16.30 Kauniit ja rohkeat (S) 16.58 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen erikois haastattelu 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (S) 20.00 Kenen kotona. Ohjelman juontaa Sami Kuronen. Ohjelman juontavat Sanna Savikko ja Jyrki Hara. 22.00 Elokuva: SpiderMan: Homecoming (12) 00.45 Leijonan luola USA 01.45 El Chapo (16) 02.45 Poliisit – kotihälytys (12) YLE TEEMA & FEM 08.05 Maailman ihanimmat lapset 08.34 Tanskalainen maajussi 09.02 Kauppakaupunkien aarteita 10.00 Kuninkaallinen salaisuus (12) 10.47 Rakkauden pyörä (7) 12.00 Orpojen joulu (S) 12.40 Historia: Muhammad Ali 13.30 Luovia suhteita 14.00 Historia: Keskiajan vallan linnakkeet (12) 15.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.00 Milanon naisten paratiisi (7) 16.50 Taidekeräilijät 17.25 Lemmikkilekurit 17.30 Holly Hobbie (7) 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 BUUklubben 18.30 Puutarhakausi 19.30 Yle Nyheter TVnytt 20.00 Dos vidas – Kaksi elämää (12) 21.00 Meeri Koutaniemi, irti kuvasta 21.30 Ihmisen kaupunki 22.25 Kino: Muukalainen Laramiesta (12) 00.05 Järjetön vauvakuume (12) SUB 06.30 Monchhichi (S) 06.50 Muumi laakson tarinoita (S) 07.40 Paavo Pesusieni (7) 08.05 Viidakon veijarit (7) 08.30 Paavo Pesusieni (7) 09.00 Fresh Off the Boat (S) 09.31 Valitut Palat Collection 11.00 Neljän tähden illallinen 12.00 Emmerdale (7) 12.30 Salatut elämät (S) 13.00 Simpsonit (7) 14.00 Baywatch (7) 15.00 Suomen surkein kuski 16.00 Tolpalla 17.00 Kuutamolla 18.00 Ulosottomiehet 19.00 Frendit (S) 20.00 Simpsonit (7) 21.00 Subleffa: Suuri puhallus 2 (12) 23.40 eLiiga Late Night 00.05 Suurmestari UK 01.05 Elämää Phila delphiassa (7) 02.05 Pitääkö olla huolissaan. Mitä ajattelee urastaan ja elämästään kiireisen eläkeläisen elämää elävä ministeri Elisabeth Rehn. 8/10. 22.00 Taitoluistelun EM 23.00 Pulkkinen (7) 23.25 Stacey Dooley: Lapset huumediilereinä MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Uutisaamu 09.30 Emmerdale (7) 10.00 Kauniit ja rohkeat (7) 10.30 Koiralle koti 12.00 Valitut Palat Collection 12.30 Kaappaus keittiössä 13.30 Tolpalla 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 Missä olit, kun. (12) 23.30 Elokuva: Django Unchained (16) 02.45 NCIS Rikostutkijat (12) 03.40 Poliisit – kotihälytys (12) YLE TEEMA & FEM 08.05 Avoimena: Karlin on pelastettava isänsä 08.35 Armfelt ja Kustaa III 09.30 Kasvatusmatka vanhemmuuteen 10.00 Laatokan rannoilla 11.00 På spåret 12.00 Morriconen kaksintaistelu 13.10 Max Raabe ja Palast orkesteri Berliinissä 14.05 Ihmisen kaupunki 15.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.00 Milanon naisten paratiisi (7) 16.50 Taidekeräilijät 17.25 Hot rod unelmaa 17.55 Yle Nyheter TVnytt 18.00 Superapulaiset 18.30 Luontoretkellä Antarktiksella 18.45 Farmarit (12) 19.30 Yle Nyheter TVnytt 20.00 Dos vidas – Kaksi elämää (12) 21.00 Kino: Sistersin veljekset (16) 23.00 Yle Live: Lakecia Benjamin 00.00 Järjetön vauvakuume (12) YLE TV1 05.55 Kulttuuricocktail Live 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Etsiväpari Shakespeare & Hathaway (12) 10.45 Yle Alueuutiset 12.05 Yle Oddasat 12.09 Oddasat 12.25 Alexa ratkaisee (12) 13.10 Virtaset ja Lahtiset (S) 14.50 Vaiheessa: Töölön tähti 15.05 Itse Valtiaat (7) 15.20 Aluevaalitentti: KD, Liik. Suorassa lähetyksessä kohtaavat Sanna Marin (sd.), Petteri Orpo (kok.) ja Riikka Purra (ps.). TELEVISIO-OHJELMAT TORSTAI 13.1. Talk showssa tehdään tunnustuksia bileissä tapahtuneista asioista. ja PS. 03.00 Suomen surkein kuski 03.55 Simpsonit (7) 04.25 Supernatural (12) AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.30 Valitut Palat Collection 07.00 Supernanny Suomi 10.00 Kirppiksen Kingi 11.00 Emmerdale (7) 11.30 Koko Britannia leipoo 12.30 Valitut Palat Collection 13.00 Aarrepaja 14.00 Grand Designs UusiSeelanti 15.00 Unelmaasunto auringon alta: Talvea pakoon 16.00 Lemmen viemää (7) 17.00 Ensitreffit alttarilla USA 18.00 Grand Designs UusiSeelanti 19.00 Unelmaasunto auringon alta: Talvea pakoon 20.01 Salatut elämät (S) 20.30 Unelma asunto auringon alta 21.00 Botched: Mokatut kauneusleikkaukset (12) 22.00 Agatha Christie: Syyttömyyden taakka (12) 00.00 Tappajan motiivi 01.30 Lääkärissä: Lupa tappaa 02.25 Remontilla rahoiksi 03.25 NCIS: New Orleans (12) 04.20 Ensitreffit alttarilla USA 05.15 Unelmaasunto auringon alta 05.40 MTV Uutiset Live LIV 09.00 Sinkkuillallinen 10.00 Puu tarhan pelastajat 11.00 Remppa vai muutto 12.00 Suurin pudottaja Suomi 13.00 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin 14.00 Sinkkuillallinen 15.00 Toisenlaiset teiniäidit 16.00 Puutarhan pelastajat 17.00 Kiinteistö veljekset: Rempalla uuteen kotiin 18.00 Sinkkuillallinen 19.00 Liv D: Ökyrikkaiden ostoskatu 20.00 Remppa vai muutto 21.00 Nyt jos koskaan 22.00 Tulossa: Rikkaat ja rahattomat 22.05 Greyn anatomia (12) 23.05 Sinkkuillallinen 00.05 Remppa vai muutto 01.05 Resident (12) 02.00 Lätkävaimot (S) JIM 09.00 Tankkaustarinat 10.00 Lisää löylyä, Hjallis ja Jethro! 11.00 Suomen huutokauppakeisari 12.00 Kanadan rajalla 13.00 Hyvät ja huonot uutiset 14.00 Mestareiden mestari 15.00 Leijonan luola USA 16.00 Burgerimies Suomessa 17.00 Tankkaustarinat 18.00 Australian rajalla 19.00 Vuorien sankarit 20.00 Amerikan kovimmat keräilijät 21.00 Kummeli esittää: Kontio & Parmas (7) 22.00 Suomen huutokauppakeisari 23.00 Vuorien sankarit 00.00 Muinaiset avaruusoliot 01.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 02.00 Madventures Suomi (7) 03.00 Poliisit (S) ALFATV 08.00 Sanna Ukkola Live 08.45 Uutiset 09.00 Maalaislääkäri Kiminkinen 10.00 Koiran paras ystävä 10.30 Valitut Palat Collection 11.00 Costalaiset – Elämää Aurinkorannikolla 11.30 Extreme E – sähköinen seikkailu 12.00 Extreme E – Seikkailu odottaa 12.30 Valitut Palat Collection 13.00 Harrasterallisarja 14.00 TerveysSummit 15.00 Valitut Palat Collection 15.30 Dissidentti – toisinajattelija 16.00 Sanna Ukkola Live 17.00 PikeMasters 18.00 Ilmailun maailma 18.30 Fillaripäiväkirja 19.00 Taikinaterapiaa Teresan kanssa 19.30 HJALLIS – Lisää rahaa! 20.15 Uutiset 20.30 Lemmenjoen kullan kaivajat 21.00 RetrotanssitRemix 22.00 HJALLIS – Lisää rahaa! 22.45 Uutiset 23.00 Dissidentti – toisinajattelija 23.30 Uutiset 23.35 Ohjelmatietoja 00.00 PikeMasters 01.00 Ilmailun maailma 01.30 Fillaripäiväkirja 02.00 Taikinaterapiaa Teresan kanssa 02.30 HJALLIS – Lisää rahaa! 03.15 Uutiset 03.30 Lemmenjoen kullan kaivajat 04.00 RetrotanssitRemix 05.00 Ohjelma jatkuu klo 08.00 NATIONAL GEOGRAPHIC 06.00 Vankilassa ulkomailla 06.45 Tonnikalan saalistajat: Pohjoinen vs Etelä 07.30 Äärimmäinen selviytyjä 08.15 Food Factory 09.00 Auton raadot rahaksi 09.50 Meret ilman vettä 10.40 Australian rajalla 11.35 Uskomaton eläinlääkäri Pol 12.25 Lammen rakentajat 13.20 Tonnikalan saalistajat: Parhaat palat 14.15 Yukonin juoksuilla 15.10 Food Factory USA 16.05 Petra: Muinaisten rakentajien salaisuudet 17.00 Autojen ensiapu 18.00 Pelastamassa Alppeja 19.00 Australian rajalla 20.00 Lentoturma tutkinta 21.00 Apocalypse: Maailmojen sota 22.00 Yukonin kultamaat 23.00 Huumebisnes Oy (16) 00.00 Gathering Storm 00.55 Apocalypse: Maailmojen sota 01.45 Yukonin kultamaat 02.35 Australian rajalla 03.00 Lentoturma tutkinta 03.45 Food Factory 04.30 Saari ilman lakeja 05.15 Vaarallisen valtatien pelastajat FOX 06.00 Moderni perhe 06.20 Bless the Harts 06.40 Simpsonit 07.45 Moderni perhe 08.05 Bless the Harts 08.30 Miehen puolikkaat 08.50 Kymppitonni 09.40 Ensisilmäyksellä (12) 10.05 Simpsonit 10.55 Family Guy (12) 11.45 Simpsonit 12.35 Miehen puolikkaat 13.00 Ensisilmäyksellä (12) 13.50 Kymppitonni 14.40 Ennätys tehdas 15.35 Miehen puolikkaat 16.00 Simpsonit 17.30 Family Guy (12) 18.30 Simpsonit 20.00 Ensisilmäyksellä (12) 21.00 Miehen puolikkaat 23.50 Ihme mies MacGyver 00.45 Family Guy (12) 01.35 Simpsonit 02.25 CSI: Miami 03.15 The Walking Dead 04.00 Bless the Harts 05.45 Family Guy (12) SUB 06.30 Monchhichi (S) 06.50 Muumi laakson tarinoita (S) 07.40 Paavo Pesusieni (7) 08.05 Daltonit (7) 08.30 Paavo Pesusieni (7) 09.00 Faija hoitaa (S) 09.31 Valitut Palat Collection 11.00 Suurmestari UK 12.00 Emmerdale 12.30 Salatut elämät (S) 13.00 Simpsonit (7) 14.00 Baywatch (12) 15.00 Game of Games Suomi 16.30 Simpsonit (7) 17.00 Suurmestari UK 18.00 Mythbusters: There’s your Problem! 19.00 Ulosottomiehet 20.00 Simpsonit (7) 21.00 Subleffa: Mad Max 2 – Asfalttisoturi (16) 23.20 RAW 00.20 Harry Potter ja viisasten kivi (12) 03.20 Game of Games Suomi 04.45 Simpsonit (12) AVA 06.00 MTV Uutiset Live 06.30 Valitut Palat Collection 07.00 Supernanny Suomi 10.00 Koko Suomi leipoo 11.00 Emmerdale 11.30 Koko Britannia leipoo 12.30 Valitut Palat Collection 13.00 Kaappaus keittiössä 14.00 Grand Designs UusiSeelanti 15.00 Kirppiksen Kingi 16.00 Lemmen viemää (7) 17.00 Ensitreffit alttarilla USA 18.00 Grand Designs UusiSeelanti 19.00 Unelmaasunto auringon alta: Talvea pakoon 20.01 Salatut elämät (S) 20.30 Unelmaasunto auringon alta 21.00 Kenen kotona. 22.15 Yle Uutiset 22.19 Urheiluruutu 22.23 Yle Uutiset UutisSuomi 22.30 Ulkolinja: Jeff Bezos ja Amazonin valta 23.25 Oddasat 23.40 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 13.1. 16.00 Salatut elämät (S) 16.30 Kauniit ja rohkeat (S) 16.58 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen erikois haastattelu 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (S) 20.00 Suurmestari 21.00 Pöllötöllö 5/5
Vaihto ja palautusoikeus. 045-8865152 www.maakoneet.com KAIVINKONEEN KAUHOJA www.kauhoja.net P. Arvostamme valinnoissa sujuvaa kirjoittamista, hyvää työkaveruutta sekä maaseudun ja sen elinkeinojen tuntemusta. myös ilman kuormainta olevat. Eduksi on, että innostut uutisten tekemisestä, tunnet jo verkkouutisten maailmaa ja luovit sujuvasti nykyajan somekanavissa. MYYJIÄ VARAOSAJA TARVIKEMYYNTIIN TURKUUN JA LAPPEENRANTAAN HAEMME PALVELUJOUKKUEISIIMME AGCO Suomelle töihin! Osallistut aktiivisesti päivittäiseen myyntityöhön ja asiakaspalveluun sekä vastaat myymäläpäällikön kanssa myynnin ja tuoteryhmien kehittämisestä paikallisesti. SUOJAPEITTEET 600 g/m vihreä tai oliivi. 041 7525580. Projektimyynti: 044 9677078, Seinäjoki 0400 564282, Lahti 050 4134 112 www.ovimestari.com DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Koulutus on MTK:n jäsenille maksuton, muille 200 e . Metsäraiviot pelloksi jyrsinmenetelmällä! P. 050 3523019 Forssa. Laukkanen Oy 02 4875965 0500 226028. Ostajana Suomalainen yritys, jolla AAA luottoluokitus Oy KrsTrans, 64300 Lapväärtti Puh. 040 5610729 Orimattila + lähiseudut. 044 5817723 www.iskuri.net aikuisten deitti AIKUISTEN KOHTAUSPAIKKA 0700 11 111 2 € / alkava min +pvm STl Oy, PL 211 Hki 53 Tilaa netistä tai 0400 451 900, myymälä avoinna arkisin 9-16 Viisteentie 10, 69750 Sillanpää VETELI JÄÄKETJUT Traktoreihin, mönkijöihin, kuormaajiin, metsäkoneisiin, kuljetusautoihin jne! Nastaketjut Neliskanttinastalliset liikenneketjut • • • Paljon kokoja, -helppo asentaa! Yara Sales & Marketing Suomi vastaa lannoitteiden myynnistä ja markkinoinnista ja se kuuluu Yaran Nordic -yksikköön muiden Pohjoismaiden ja Baltian alueen kanssa. 017-264 2642 myynti?suonentieto.. 0400 646 200, 0500 659 678. Ota yhteyttä ja kysy lisää! puh. www.chm.. 70g/m vihreä, koot: 2x3m, 3x5m, 4x6m, 4x8m, 5x7m, 5x8m, 6x10m, 8x12m, 12x14m, 10x20m, 14x18m. Entä näppäilyvirheiden poistuminen tai tai klikkailujen väheneminen. Pitkävartiset 85€ lyhytvartiset 75€ plus postimaksu. Alennus lopuille -50% löytyy koot: 10x12m, 10x20m 170g/m valkoinen, koot: 2x3m, 3x5m, 5x7m,6x10m, 8x12m,10x12m, 12x14m, 10x20m, 14x18m. Kanttipaalaimia Welger, John Deere, Claas ja Rivera. P. Koulutus ja työ Kotimaiset NAHKASAAPPAAT suoraan valmistajalta. Pyöräkuorm. Myös hydr.letkut mittojen mukaan. 02 48 41 007 www.koskenautokeskus.fi myynti@koskenautokeskus.fi Etsimme osaavaan joukkoomme kesäksi 2022 Kesätoimittajia Maaseudun Tulevaisuus (MT) on maaseudun elinkeinoihin, kulttuuriin ja harrastuksiin sekä metsään keskittyvä erikoissanomalehti. 044 0391639. Maaseudun Tulevaisuus 24 perjantaina 7. VALTRA / VALMET Kierrätysosat takuulla. alaskankenka.. , puh. P. 040 779 1319. www.konehuoltolaukkanen.. 040 5137357 Palveluja tarjotaan KAIVINKONEEN kanto / kiviharoja, kivenkeruuharat salaojakaapeliojaja kuokka-, metsäoja-, luiska-, sekä tasauskauhat, routapiikit sekä laikkumätästimiä. P. Toistolla tehoa. 040 521 9267 eija.turta@eijantilitupa.fi Taloushallinnon palvelut www.eijantilitupa.fi Maatalouden ja pienyritysten kirjanpitotyöt Keskustie 36, 61100 Peräseinäjoki 0400–477 447 seppo.korpi@lakeudenmaataloustili.fi jo vuodesta 1998 EteläPohjanmaalla MTK-Kaakkois-Suomi, MTK-Häme ja MTK-Uusimaa järjestävät verokoulutuspäivän maanantaina 17.1.2022 klo 9.30–14.45 Teams-yhteydellä. 044-5631780 MT.FI/SAA Onko huomenna poutaa. Lisätietoja antavat: uutispäällikkö Niklas Holmberg 040 920 9719 uutispäällikkö Stina Haaso 040 823 3937 ja toimituspäällikkö Jussi Martikainen 040 755 7829 sähköposti: etunimi.sukunimi@mt.fi Täytä sähköinen hakemus liitteineen 25.1.2021 mennessä osoitteessa www.viestimedia.fi. Yara on Suomessa markkinajohtaja ammattikäyttöön tarkoitetuissa lannoitteissa. Haemme osaavaan tiimiimme Avainasiakkuuspäällikköä Lue lisää osoitteesta www.yara.com/careers, jonne voit jättää myös hakemuksesi ja CV:si palkkatoiveineen 10.1.2022 mennessä. 0400 273 873 Ostetaan alkuperäiskuntoinen Massey Ferguson 65 traktori. Laadukkaat, toimivat, takuulla. 0700-90089 1,98€ min+pvm Rp Pl6 Va Navetoiden LVI-suunnittelu ja urakointi läpi Suomen. 050 4315250 Kankaanpää Kiinteä huopavuori, vettähylkivästä nahasta, laaja lesti ja liukueste kumipohja. Yarassa kehitämme edelläkävijänä ratkaisuja täsmäviljelyyn ja yhteistyössä kumppaniemme kanssa haemme tehokkuutta ja kestävyyttä maanviljelyyn ja ruoantuotantoon. www.tuontiyhtio.com TUONTIYHTIÖ OY Tattariharjuntie 35, Helsinki Puh.no: 0207 811 550 Avoinna MA-PE 8.00-16.00 IHANA RITA odottaa soittoasi, tehdään hyvää yhdessä! 24h. Metalliromut kaakkoon! Noudetaan. Toimittajien tehtäviin kuuluu maaseudun elämään ja yrittämiseen sekä päivän politiikkaan ja talouteen liittyvien ihmisten ja ilmiöiden uutisointi. Koot 48-37 Muut tuotteet Maaja metsätaloustuotteita Muut Henkilökohtaiset VARMA NÄKIJÄ 0700-51040 2,59€/min+pvm Starius Pl 85 Tre Työpaikat ja virat JULITA 24 h/vrk 0600-551555 Roy pl 168 Hki 2,39/min+pvm Tapahtumat Koneita Ostetaan Eläimiä Syke-harvesteri tai pieni Moto, tai joku polttopuu hommaan harrastajalle. P. Työmäärän puolittaminen. 0505639087 TILITOIMISTOT TALOUSHALLINNON OHJELMAT TALOUSPALVELUT Halutessasi mukaan teemapalstalle, soita 040 720 7981 / Myyntimestarit Oy www.tilitoimistourholin.fi MODERNIT, REAALIAIKAISET TILITOIMISTOPALVELUT LÄHELLÄSI! Nostetaan taloushallintosi uudelle tasolle Kotimainen sähköinen taloushallinto-ohjelmisto, jossa maaja mets maaja metsätalouden erityispiirteet on huomioitu kattavasti. 0500 269 944 JALASJÄRVI NAISIA 18-66v 0700-41966 1,92 € /min+pvm HR Pl 168 Hki. • Turun tehtävästä: jälkimarkkinoinnin aluepäällikkö Pekka Piirainen, p.040 847 8425. 040 1678818 Purkukoneiden osto: Tino p. www.valparts.. P. Kuljetukset halki Suomen ja ympäri Eurooppaa Kuljetus kuin kuljetus, yrityksille ja yksityisille Kysy hinta meiltä: tel. Max 2m työlev. Ostetaan teuraskarjaa etelästä pohjoiseen kilpailukykyiseen hintaan. 0400 686050 OSTAMME Kuorma-autot ja moottorit. Korkealta kippaava kauha Gjerstad 2,5m3, h. Myös varaosiksi! P. Se ilmestyy painettuna broadsheet-versiona kolme kertaa viikossa. Myös vasikkavälitys P. Tappeja ja holkkeja kaivink. 3500€. Työskentelemme joustavasti etänä ympäri Suomea. 0405910176 Vikmet aura 4m, Volvo kiinnike, h. Tuoteja palveluvalikoimaan kuuluvat Valtraja Fendt-traktorit ja heinätyökoneet sekä huoltoja varaosapalvelut. P. Me Yarassa tuotamme ratkaisuja kestävään maatalouteen ja ympäristönsuojeluun. 0400 781762. www.auraosa.. maatalouskoneet. 040 5534600 KONEHUOLTO YLILUOMA OY NH ja Case alkuperäisosat ja öljyt heti varastosta. PUIMUREITA John Deere, Claas, DF, MF, NH ja Volvo, sekä Ursus, Zetor ja John Deere traktoreita. ja päättyvät 31.8. Perehdytysjakson jälkeen tämä mahdollisuus koskee myös kesätyöntekijöitämme. Yksi ohjelma, jossa talouden tilannekuva on ajan tasalla ja hallussasi. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa osallistumme globaalien haasteiden kuten ruoan ja luonnonvarojen riittävyyden sekä ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen. Kaikki laskujen maksusta kirjanpitoon muutamalla klikkauksella! Miltä kuulostaisi paperiton työpiste. ! Apilaja monilajiseokset luomuun! www.luomusiemen.. yms. Kesätyöt alkavat pääsääntöisesti 1.6. 3000€. Fae raivausjyrsin traktoriin tai vast. P. 050 3066896 Työkoneita Rakennustarvikkeita Myydään Varaosia ja tarvikkeita PYÖRÖPAALAIMIA Krone, Welger ja Claas. Ohjelmassa ajankohtaiskatsaus ja käytännön vinkkejä maatilatalouden verotuksesta. kaikki huomioidaan max 20t. www.tlatvala.. Sekä aurat Kverneland ja Överum. Printtilehden ja MT.fi -verkkopalvelun kokonaistavoittavuus on 514 000 lukijaa (KMT 2021). 0440 809 372 NOSTO-OVET myös taittoja rullaovet Asennettuina, myös moottorilla. alustaapu.. 0400 713905 Pellonraivausta jyrsimellä, kaivurilla, Kivi-Pekalla sekä valtaojien putkitukset. Myynti: Mico p. p. 050 3029418. arto.lehtiniemi@auraosa.. NAINEN etsii mies seuraa! Soita 0700-399161 (2€/min) Heliad Oy, PL 396 00121 HKI BELLUS-LIUKUOVILAITTEET sarana-kippi-palo-ovet SUOMI-laatua bellusoy.com P. MAATILOJEN TILITOIMISTO www.es-maatalouslaskenta.fi 044 239 6733 anni.nieminen@es-maatalouslaskenta.fi Eijan Tilitupa P. tammikuuta 2022 MAATALOUSRENKAAT.FI P. AGCO Suomi toimii jälleenmyyjänä Suomessa myös Sampo Rosenlew -leikkuupuimureille, Keslan traktrorituotteille ja FMG:n tienhoitotuotteille. Pintakarkaistua pyöröterästä myös kromattuna. SIEMENET JUNTTILASTA! HERNEET, HÄRKÄPAVUT KAURAT, OHRAT, VEHNÄT SYNTHIA-RYPSI 1V-APILAVIHERLANNOITUS MONIV.VIHERLANNOITUS UUDET HiiSi-NURMISEOKSET® TILAN OMA RÄÄTÄLÖITY SEOS MYÖS LUOMUTILOILLE KAIKKI! JUNTTILAN TILA, SASTAMALA P.040 4177 292, 0400 777 192 WWW.JUNTTILANTILA.FI SEURAA MYÖS SOMESSA: ja @JUNTTILANTILA Ostetaan omaan käyttöön Traktori etukuormaajalla. Sähköpostit: etunimi.sukunimi@agcocorp.com Täytä hakemus: 23.1.2022 mennessä www.agcosuomi.fi/rekrytointi. 041 7525580. , 0400 840 602 OSTETAAN M-F, Sampo, Claas, John-Deere, Volvo leikkuupuimurit, Claas, Welger, Krone paalaimet, Zetor, Ursus,Belarus traktorit, Kverneland aurat ym. Varaosakoneetkin käyvät! P. Ilmoittautumiset 14.1.2022 mennessä: https://www.lyyti.in/vero22 Ilmoittautuneille lähetetään Teams-linkki maanantaina 17.1.2022. Euro-Teli Oy, Helsinki P. Odotamme sinulta: •aktiivista ja tavoitteellista asennetta työhön •alaan soveltuvaa ammatillista ja/tai kaupallista koulutusta •arvostamme myös käytännön tietoja, taitoja tai koulutusta maatalouskoneiden tekniikasta Kysy rohkeasti lisää: • Lappeenrannan tehtävästä: jälkimarkkinoinnin aluepäällikkö Susanna Arisalo, p. MT.FI/ilmoitus Lisää koneita koneareena.fi MT.FI:hin QR-koodin kautta AGCO Suomi Oy on valtakunnallisella verkostolla toimiva suomalainen yritys
Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin (lakko, tuotannolliset häiriöt, alihankkijoiden viivästykset yms.). Sähköposti: ilmoitus@mt.fi Maksullinen palvelunumero: 020 413 2321 (arkisin kello 8–16) Ilmoitusten viimeinen jättöaika: maanantain lehteen perjantaina kello 10.00 keskiviikon lehteen maanantaina kello 16.00 perjantain lehteen keskiviikkona kello 16.00 Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Kestotilaus jatkuu automaattisesti, ellei tilausta peruuteta. Osoitelähde: Viestimedia Oy:n asiakasja markkinointirekisteri. tammikuuta 2022 PELIT & SARJAKUVAT Edellisen ristikon ratkaisu JULKAISIJA Viestimedia Oy Verkko-osoite: viestimedia.fi Puhelin: 020 413 2155 Postiosoite: PL 440, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Simonkatu 6, Helsinki ISSN 1458-8021 Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen toteutustai jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaisesti. Tilaamisesta ja hinnoista saat tietoa osoitteessa MT.fi/tilaa. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Asiakaspalvelu osoitteessa viestimedia.fi/asiakaspalvelu. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisussa sattuneesta virheestä tai poisjäämisestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Maksullinen palvelunumero: 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) Maaseudun Tulevaisuuden kestotilaus sisältää verkkopalvelut osoitteessa MT.fi: uutispalvelun, näköislehdet ja arkistot sekä sääpalvelun. PAINO Lehtisepät Oy, Jyväskylän paino 2022. ASIAKASPALVELU Asiakaspalvelusta saat apua ja vastauksia liittyen tilauksiin, laskutukseen ja digituotteidemme käyttöön. Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. Lehti ei ole korvaus velvollinen, jos sen lähettäminen tilaajalle lakon tai muun ylivoimaisen esteen vuoksi keskeytyy. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun. Tilaus laskutetaan laskutusjakson alussa voimassa olevalla hinnalla. ILMOITUSMYYNTI Ilmoituksia voi jättää itsepalveluna osoitteessa mt.fi/ilmoitus. Maaseudun Tulevaisuus 25 perjantaina 7. PÖYRÖÖT RISTIKKO MARK TRAIL VIIVI JA WAGNER VÄINO FINGERPORI MUSTA HEVONEN KAMALA LUONTO VENETSIJÄRVI AAAAAAAAARR RGGG!!!!! U u s vu a si , u u s m in ä : Tämä vuosi on ollut kyllä todellinen muutoksen vuosi! Uudet elämäntavat ja muutto Uudellemaalle ovat saaneet minusta ihan uuden puolen esiin!. PALVELUNUMEROT 0204-alkuiset numerot ovat maksullisia. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta www.viestimedia.fi. Rekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti
Kallaveden ylittävän jäätien ansiosta Vaajasalossa asuvien kaupunkireissu lyhenee lähes tunnilla. Suora jäätie saattaa houkuttaa ajajia testaamaan auton kiihtyvyyttä, mutta tielle on asetettu 30 kilometrin nopeusraja. Nopeuskin on rajoitettu 30 kilometriin tunnissa. ”Kyllä tässä ilmastonmuutoksen näkee selvästi. Joskus 1930-luvulla Vaajasalolaiset pääsivät tammikuun viimeisellä viikolla järjestetyille tammimarkkinoille laivalla, mutta takaisinpäin purjehtiminen ei enää onnistunut. ensi yö Helsinki -13 Turku -15 Jomala -6 Pori -17 Niinisalo -16 Tampere -16 Jokioinen -17 Lahti -16 Kouvola -19 Lappeenranta -17 Mikkeli -18 Ilomantsi -16 Joensuu -18 Kuopio -19 Lapinlahti -19 Viitasaari -20 Jyväskylä -18 Seinäjoki -17 Kauhajoki -15 Kokkola -16 Ylivieska -22 Kajaani -22 Oulunsalo -21 Pudasjärvi -25 Suomussalmi -21 Kuusamo -19 Rovaniemi -26 Pello -28 Salla -23 Sodankylä -24 Kilpisjärvi -16 Utsjoki -18 la -8 -9 -2 -11 -13 -13 -11 -14 -15 -17 -18 -21 -19 -20 -23 -19 -18 -18 -13 -13 -20 -24 -20 -24 -25 -19 -20 -23 -18 -17 -12 -8 su -3 -1 -1 -6 -8 -9 -5 -9 -8 -9 -12 -19 -16 -17 -20 -16 -15 -13 -10 -16 -20 -19 -19 -21 -19 -16 -19 -27 -15 -20 -14 -10 ma -11 -8 +0 -9 -12 -14 -11 -16 -16 -16 -17 -17 -17 -18 -18 -18 -18 -14 -11 -17 -20 -17 -16 -18 -17 -16 -21 -24 -16 -22 -20 -17 ti -3 +0 +1 +0 -2 -4 -3 -9 -10 -15 -15 -15 -14 -15 -15 -11 -12 -1 -2 -2 -6 -14 -7 -11 -14 -12 -8 -5 -11 -10 -11 -8 ke +2 -0 +1 +1 -1 +0 +0 +0 -0 -3 -3 -15 -12 -5 -5 -1 -1 -0 -0 -0 -1 -6 -0 -5 -10 -8 -2 -2 -6 -4 -7 -3 Sadeluokituksessa on kaksi intensiteettiluokkaa. Ajokausi on lyhentynyt molemmista päistä”, sanoo tien hoitokunnan puheenjohtaja Risto Hallman. Tänä vuonna jäätietä jouduttiin vahvistamaan pumppaamalla sen pinnalle vettä, mutta näin ei tehdä kuin pakon edessä. ”Muistaakseni joka kolmannen viitan piti olla aisapuun paksuinen. Väyläviraston ylläpitämillä teillä jään paksuuden pitää olla vähintään 40 senttimetriä ennen kuin ne avataan liikenteelle. Mukana jäätiellä on tällä kertaa Oona-koira. Hajanaisia lumisateita saadaan Kainuussa ja länsirannikolla. Valtiolta, elyltä ja kaupungilta saadaan käytännössä kaikki jäätien pitoon vaadittavat rahat”, Hallman kertoo. Eroa on myös vastuukysymyksissä. Vilkkaimpina päivinä sen ylittää Hallmanin mukaan jopa 3 000 autoa. Kaupungin ja saaren yhdistävä jäätie on sijainnut samalla paikalla jo pitkään. Hallmanin muistikuvan mukaan virallinen tietoimitus olisi tehty 60-luvulla. ”Jäätie säästää aikaa ja teitä sen verran, että yhteiskunta tukee sen aukipitoa. HERMANNI HÄRKÖNEN PENTTI VÄNSKÄ Vaajasalon tiekunnan puheenjohtaja Risto Hallman on nähnyt jäätien kannalta monenlaisia talvia. Jos joltakulta katkesi jäällä reestä aisa, niin siitä sai sitten uuden”. klo 12 Sadesumma 30 vrk ( mm ) Poikkeama keskimääräisestä Sääsymbolit Havaintoasema Roudansyvyys poikkeama* ( cm ) Lumikuorman poikkeama* ( kg/m ) 2 Jomala +12 Hki-Vantaa +17 Turku +16 Jokioinen +22 Utti +6 Niinisalo +13 Jyväskylä +8 Kauhava +8 Joensuu -1 Ylivieska -1 Kuhmo -2 Pudasjärvi -1 Pello +7 Salla -0 Ivalo -4 -0 -9 -1 3 22 -6 19 43 -1 1 -17 -19 11 15 * Lähde: Suomen ympäristökeskus Tänään Huomenna Luonnon lumen syvyys (cm) 6.1.2022 klo 08 Talven tilanne 07.01.2022 Keskimääräinen roudansyvyys* ( cm ) * Lähde Suomen ympäristökeskus MT SÄÄ. tammikuuta 2022 NRO 3 Tavataan joka päivä MT.FI Kuopion Vaajasalon ja Itkonniemen yhdistävä jäätie lyhentää Vaajasalossa asuvien ja Kuopion itäpuolelta kaupunkiin tulevien matkaa kahdellakymmenellä minuutilla, ja ylikin. Pohjoisen puoleinen tuuli on heikkoa tai kohtalaista. Tämä tarkoittaa sitä, että se on voitu avata jo jään paksuuden ollessa 30 senttimetriä. Kallaveden ylittävälle tielle on kuitenkin kysyntää. ”Jäätiellä on myös 2 500 kilon painorajoitus. perjantaina 7. Vuosien varrelle talvia on mahtunut monenlaisia. Lämpötila on enimmäkseen -5...-15, Lapissa -10...-25 asteen välillä. ”Niiden ylläpito huutokaupattiin ja talolliset pitivät niitä kunnossa sitten korvausta vastaan”, Hallman kertoo. Vaajasalon saaren Kuopion keskustan kupeeseen yhdistävä jäätie saatiin tänä talvena avattua jo joulukuussa, joskin sen viimeisenä päivänä. "Jäällä liikkuva auto aiheuttaa aina aaltoja jään alla. Sade-ennuste (mm) 7.1.–9.1. Kerran taas Hallman on pääsyt itsekin autolla vappumarkkinoille ja takaisin jäätietä pitkin. Sitä ennen jään ylitti viittatie. Väyläviraston teillä pätevät normaalit liikennevakuutukset, mutta tiekuntien ylläpitämillä jääteillä ajetaan omalla vastuulla. vuonna 1983 +8,5°C Salo Sateisinta toissa päivänä 13,5 mm Ilomantsi 5 vrk:n sääennuste 7.1.–12.1. Vedestä jäätynyt teräsjää on jäädytettyä lunta tai sohjoa lujempaa, ja helpommin hoidettavaa. KUOPIO Sorsasalo Vuorela Vaajasalo Lossi Kallavesi 5 5 9 Jäätie Reitti maantietä pitkin Ve h mer sa l m e n t ie 2km Jäätie lyhentää vaajasalolaisten kaupunkireissua lähes tunnilla. Aallot voivat aiheuttaa jäähän halkeamia." RISTO HALLMAN 20 15 10 5 2 1 100 80 60 40 20 10 1 +3 -3 yli 100 60-100 40-60 20-40 10-20 1-10 alle 1 yli 140 120-140 80-120 60-80 40-60 20-40 alle 20 Lähiajan sää Sää poutaantuu ja osin selkenee kun pohjoisesta virtaa kylmää ilmaa. Halkeamat hankaloittavat tien kunnossapitoa ja heikentävät sen kantokykyä. ”Jäällä liikkuva auto aiheuttaa aina aaltoja jään alla. Aurinko nousee Helsingissä kello 9:20 ja laskee kello 15:32 Oulussa kello 10:16 ja laskee kello 14:32 Utsjoella kello ja laskee kello -11 -16 -8 -16 -14 -20 -13 -19 -12 -22 -8 -17 -14 -26 -12 -19 -15 -21 -13 -24 -11 -19 -12 -20 -12 -18 -7 -16 -14 -21 -13 -17 -8 -17 -19 -23 -16 -22 -21 -27 -14 -19 -19 -25 -19 -26 -12 -16 -16 -22 -18 -21 -18 -23 -14 -20 -14 -21 -8 -18 Äärihavainnot Lämpimintä eilen klo 12 -1,0°C Nyhamn Kylmin 7.1. Sitten jos jää paksunee, voidaan painorajoitusta ja nopeusrajoista korottaa.” Jäätiellä ajaessa ajoneuvojen tulee myös pitää vähintään 50 metriä väliä toisiinsa. Pilvisyys vaihtelee puolipilvisen molemmin puolin, selkeintä on Lapissa. Mitä kovempaa ajetaan, sen terävämpi aallosta tulee ja se voi aiheuttaa jäähän halkeamia”, Hallman selittää. ”Kun vettä pumpataan tielle, tulee pinnasta sohjoisempi, eikä se kestä keväällä niin pitkään”, Hallman valistaa. Syynä tähän ovat liikenteen aikaansaamat jäänalaiset aallot. Vaajasalon tie ei ole Väyläviraston ylläpitämä ”virallinen” jäätie, vaan sitä ylläpitää tiekunta. vuonna 1985 -46,9°C Kuusamo Lämpimintä 7.1. Viime vuosina tien käyttöaika on lyhentynyt. Ennuste päivisin klo 14. Vaajasalon jäätie säästää teitä ja kilometrejä Autoilijoiden täytyy pitää jäätiellä vähintään 50 metrin etäisyys edellä ajavaan. Ennen tie oli auki monta kuukautta marraskuun lopulta aina toukokuun alkuun. Ajankohta ei ole takavuosiin verrattuna varhainen, mutta viime aikoina tie on saatu harvoin ajokuntoon joulukuun puolella. Tie ei hyödytä vain Vaajasalon saaressa asuvia, vaan lyhentää esimerkiksi Vehmersalmelta kaupunkiin tulevien matkaa parikymmentä kilometriä