sauna Meidän 2/2015 4,90 ERIKOISHINTA Hinta 6,60 ¤ Suomen kesässä paljon saunatapahtumia Kaupungissa käydään saunassa ja mökillä saunotaan! Suomalainen arvostaa mökkisaunassa pehmoisia löylyjä ja tunnelmaa 1800-luvun saunassa on tunnelmaa Vihtamestarin opeilla vihdantekoon! TAMMINIEMEN sauna oli kuumana kylmässä sodassa Naisetkin halusivat Eteläranta 10:n saunaan Moderni pihasauna on kovassa käytössä
Sinulle, joka haluat edullisen ja kätevän porekylvyn, joka mahdollistaa miellyttävät kylpyhetket käyttövalmiina ympäri vuoden. Varustettu ulkopuolisella puulämmitteisellä 25 kW (merialumiini) kamiinalla lasiluukulla. WWW.SPADEALERS.FI . Ei vaadi lisäkytkentöjä, voidaan käyttää talvella. 0400?631461, 050?5471985, 010 2395618 Helppo ja tehokas suodatusjärjestelmä kylpytynnyreille. 316€/kk Alkuperäinen mallisuojattu Löylytynnyri vuodesta 2006 4285 €. Vastaukset näihin kysymyksiin löydät www.spadealers.?/FAQ LÖYLYTYNNYRI Tarjous 3690 € Korotonta alk. Kuinka kauan lämmittäminen kestää. Alk. 3490 € Korotonta alk. Mitä tarkoittaa referenssiasiakas. TopSpa XS Eristetty poreamme ympärivuotiseen käyttöön Hiekkasuodatus Eristetty kansi Sähkölämmitys m.m. Lähes ikuinen ja huoleton polyeteenisisustus tai lämpökäsitellystä männystä (kuvassa). 25€/kk FINNTub Nordic puulämmitteinen Muovista valmistettu kylpytynnyri, ulkohalkaisija 1800 mm, sisähalkaisija 1670 PTT170EPP 25 kW mm, korkeus 1030 mm. KAASU TAI PUULÄMMITYKSELLÄ Kylpyja saunatuotteemme tarjoavat sinulle elämäniloa ja stressitöntä oloa. 300€/kk 2390 € Korotonta alk. MIELLYTTÄVIÄ KYLPYKOKEMUKSIA KEHOLLE JA SIELULLE! FINNTUB . 150€/kk CITY-Palju KAASU 24 kW PTS170PI HT150GP RAHOITUS Vaihtoehtona nyt myös korotonta maksuaikaa jopa 12 kk Antaa nopean lämmön ilman savua, voidaan myös käyttää tiheään asutulla alueella. Mitkä ovat lämmityskuluni. Sieltä löydät myös jälleenmyyjämme. Millä tavalla vesi pidetään puhtaana. 208€/kk Yksi suosituimmista kylvyistämme. 1690 € Korotonta alk. MENESTYSTUOTE ?SUODATUSJÄRJESTELMÄ Mikä lämmitysvaihtoehto sopii minulle. Tilaa suoraan valmistajalta osoitteesta www.spadealers.?. SUOSIKKI! Minkälaisen kylpytynnyrin valitsen. Voiko kylpytynnyriä käyttää talvella. 199 € Korotonta alk
/asuntomessut 020 7403 200 (Puh. Koko kesä ilman säävarausta Lasitetulla terassilla ja parvekkeella Osta nyt, maksa osissa! Tilaa ilmainen kustannusarvio! – Hyödynnä nyt edullinen rahoitus Lumon lasituksia ja auringonsuojatuotteita tulee useaan eri messutaloon ja messuilla voitkin tutustua erilaisiin lasiterassisekä liukulasivaihtoehtoihin oikeassa ympäristössä. /kampanja Uusi tuote terassillesi – Nyt liukulasit edullisesti! facebook.com/LumonSuomi youtube.com/LumonOy. hinta 8,28 snt + 7 snt/min (lankapuh.) tai + 17 snt/min (matkapuh.) Olemme mukana Asuntomessuilla Vantaalla 10.7.-9.8.2015 lumon. Lue lisää: www.lumon
Alussa ryhmää yhdistänyt tekijä oli Sairaanhoitajaliitto ja myöhemmin ammattijärjestö Tehy. Saunakesä 28 Vihtoja tekemään! Hämeenlinnan Iittalassa asuva Pekka Heinolle opastaa vihdan teossa. 09-413 97 300 SISÄLTÖ 2/2015 Erilaisia saunoja 06 Tamminiemessä kuuluisa sauna Tamminiemen saunasta tuli presidentti Urho Kekkosen aikana Suomen ja kenties maailmankin tunnetuin sauna. 1800-luvulta peräisin oleva Kaurilan sauna on etenkin naisten suosiossa. 09-413 97 390 Ilmoituspäällikkö: Kari Ylönen kari.ylonen@karprint.fi p. 40 Aito Ote hoitaa ja hemmottelee Oululaisen Ulla Tapanisen hoitosaunassa stressi ja kivut haihtuvat. 18 Kymmeniä vuosia saunatestausta Saunaiset on ryhmä naisia, joka on kokoontunut saunomaan Helsingin yleisissä saunoissa ja tilaussaunoissa pian 40 vuoden ajan. Tilaushinnat kestotilaus 19 € määräaikainen 20 € Ilmoitukset Myyntiryhmän päällikkö Eija Kiukonen eija.kiukkonen@karprint.fi p. Kustantaja Karprint Oy 03150 Huhmari Tilaukset ja osoitteen muutokset Sähköposti: tilaukset@karprint.fi puh. Vaatteet lentelevät ripeästi sohvalle, kun Miila, Aisla, Vilke ja Aava kiipeävät kilpaa pihasaunan lauteille. Saara Lehtonen aloittelee Kaurilan saunan lämmitystä hyvissä ajoin. Pienen lapsen äiti hemmottelee itseään usein kotikonsteilla. Monet isoäitien vinkit kuuluvat edelleen kauneusrutiineihin. 22 Kaurilan saunassa on tunnelmaa Helsingin Meilahdessa idyllinen pieni sauna lämpiää kerran viikossa. 74 Isoäitien vinkit mukana saunassa Jyväskyläläinen Katriina Lehto rakastaa saunomista. Savusaunojen lauteilla on löylytellyt myös presidentti Kekkonen. 56 Jyväsjärvelle saunomaan Saunalautta tarjoaa unohtumattoman saunaelämyksen. 09-413 97 333 tai automaatti 09-2569 108 Meidän Sauna-lehti ilmestyy kolme numeroa vuonna 2015, toukokuussa, kesäkuussa ja elokuussa. 09-413 97 381 Toimitus Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto mari.ahola-aalto@karprint.fi p. 80 Kapeenkosken savusaunat henkivät historiaa Kapeenkoski Keski-Suomessa, Äänekosken ja Laukaan rajalla on historiallinen paikka. Saunassa hän sekä rentoutui ystävien kanssa että hoiti ulkopolitiikkaa. Saunaihmisiä 13 Takapihalla paratiisi Ritva Nybäckin ja Kari Niemisen talon takapihalla on reilun kokoinen poreallas, josta he nauttivat joka päivä. 09-413 97 369 Toimittajat Pentti Eerikäinen Kaisa-Liisa Ikonen Pauli Jokinen Soili Kaivosoja Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Klaus Susiluoto Virpi Piippo Painatus: Kustantajan kirjapaino Karprint Huhmari puh. Lehden osoitteistossa olevia nimiä ja osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoitukseen. 37 Vielä höyryää Vienan musta kyly Itärajan takana, Paanajärvellä vaalitaan karjalaisen kulttuuriperinnön säilymistä veistämällä perinteisin menetelmin muun muassa puuveneitä ja savusaunoja. ISSN 2323-9379 22 6 4. KYLPIJÄN ERIKOISLEHTI Suomalaisen saunaja kylpykulttuurin aikakauslehti. Presidentti Urho Kekkoselle sauna oli rakas ja tärkeä paikka. Kesällä sauna lämpiää 2-3 tunnissa, talvella voi mennä koko päivä. 50 Pihasaunassa mahtavat löylyt Paavo Hacklin remontoi isoisänsä rakentaman 70-80 vuotta vanhan pihasaunan. Ritva on opettanut Karin viihtymään myös saunassa. 34 Moderni pihasauna kovassa käytössä Ollikaisen perheen neljää lasta ei tarvitse kahta kertaa kehottaa saunaan
Saunan varustus 86 Pehmoiset löylyt ja tunnelmaa Mökkikiukaan ehkä tärkein ominaisuus on pehmeät löylyt. Hyvää saunakesää! Mari Ahola-Aalto 74 13 Onni löytyy mökkisaunasta 60 Saunakesässä riittää tapahtumia Suomen suvessa on monta tapaa nauttia saunasta – voi kokeilla erilaisia saunoja sekä suunnitella retkeä muutamaan saunatapahtumaan. Saunasta saa kuitenkin kauneutta tuovan, hyvän, rentoutuneen olon ja sen yhteydessä on helppoa hoitaa ja kuoria ihoa. 70 Ihoa suojattava liialta kuumuudelta Liian kuuma sauna ja löylyt kuivattavat kaikkien ihoa. 66 Saunat ja tavat tutuiksi Asikkalassa, Päijät-Hämeessä, on järjestetty erilaisia saunatapahtumia parinkymmenen vuoden ajan. Teuvan sauna-ajoihin kokoontui erilaisia saunoja vuonna 2014. Katriinan kauneussaunassa levitetään kasvoille jogurtista, savesta ja sitruunan tilkasta tehty rauhoittava naamio, luomuhunajalla ja raakaruokosokerilla tehdyn kuorinnan jälkeen. Onni syntyy silloin, kun sitä kaikkein vähiten tavoittelee. Pitkä viileä kevät on viivästyttänyt saunakesän alkua. Vaikka alkukesän kaunein hehku alkaa juhannuksen jälkeen olla takana, alkaa siitä joka tapauksessa saunakansan kultaaika, loma! Täydellisen saunanautinnon kruunaa istuminen kaikessa rauhassa terassilla. PÄÄKIRJOITUS Ritva ja Kari viihtyvät uudessa altaassa joka päivä. 5. Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa. Ainakaan kymmeneen vuoteen ei ole päästy kalenterissa näin pitkälle kesäkuuhun ilman, että mökkisauna olisi lämminnyt kertaakaan. Ehkä löyly ja pulahdus uimaan tuntuvat pitkän tauon voiläkin ihanammilta. Ollaanko sitä saunojia ollenkaan. Syystä tai toisesta sauna jäi elämään vahvana lähinnä Suomessa ja Venäjällä. Muuta: 44 Saunan historiaa Saunakulttuuria on tavattu ympäri maailman. Tapahtuma täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. 90 Nautintoja omalla pihalla Arjen luksusta veden hoitavien ominaisuuksien kautta tahtoo yhä useampi kotipihalleen uimaaltaan, ulkoporealtaan tai kylpytynnyrin muodossa. 94 Oikea laituri oikeaan paikkaan Onnistunut laiturin hankinta koostuu oikeista ja riittävistä lähtötiedoista, huolellisesta suunnittelusta ja ammattitaitoisesta toteutuksesta. Tänä kesänä Päijännetaloon on pystytetty kattava Saunasta saunomiseen –näyttely. Kun, voi vain olla ja ihmetellä kesäillan kauneutta ja hiljaisuutta
Huhut kertovat myös, että Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA olisi salakuunnellut sekä päärakennusta että saunaa.. Kylmän sodan aikana Tamminiemen sauna oli monesti politiikan polttopisteessä. Siellä saunotettiin monta ulkomaista merkkihenkilöä, niin Neuvostoliiton Nikita Hruštšov kuin Englannin prinssi Philipkin. 66 TAMMINIEMEN SAUNASSA SEURUSTELUA JA SAUNADIPLOMATIAA Sauna kuumana kylmässä sodassa Presidentin virka-asunnon Tamminiemen sauna oli käsite presidentti Urho Kekkosen aikana
Kun Urho Kekkonen vuonna 1957 pyysi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeriä Nikita Hruštšovia kanssaan saunomaan virka-asuntonsa Tamminiemen saunaan, Hruštšov epäröi, olisiko se sopivaa, mutta suostui. Siellä saatettiin keskustella politiikasta, mutta yhtälailla myös kaikista mahdollisista presidenttiä kiinnostavista asioista taloudesta kulttuuriin. Kuva Museoviraston julkaisusta Urho Kekkosen museo Tamminiemi. 7 . Saunaosa on rakennettu vuonna 1956 ja uimahalliosa sen jatkoksi vuonna 1969. Hruštšov puolustautui kertomalla, ettei hän sentään mennyt saunaan kapitalistin kanssa ilman vaatteita, vaan piti alushousut yllään – ja tämä sitten teki asiasta hyväksyttävämmän. Presidentin saunavieraisiin kuului sekä korkeita ulkomaisia vieraita että suomalaisen politiikan edustajia, taiteilijoita, kirjailijoita ja tiedemiehiä. TAMMINIEMEN SAUNA. Tarina kertoo, että hän joutui kuitenkin kotimaahan palattuaan selittelemään asiaa – kapitalistin kanssa saunominen ei olisi ollut suotavaa. -teoksen kuvitusta. Tamminiemen saunasta tuli presidentti Urho Kekkosen aikana Suomen ja kenties maailmankin tunnetuin sauna. Presidentti Kekkonen vakiopaikallaan Tamminiemen saunan takkahuoneessa. Mietteliäs presidentti saunatakissaan Jorma komulaisen kuvaamana. Tamminiemen saunalle kuljetaan kauniin pihan läpi kiviportaita pitkin. Esa Seppäsen toimittaman Kuka Kekkonen. Luonnonkiveä on käytetty saunan edustalla ja osassa rakennuksen seinää. Tamminiemen saunan julkisivu on koreilematonta, tervanväristä hirsiseinää
Kekkosen lauantaisaunaporukalla oli saunassa omat vakiopaikkansa. 8 Tilavaan löylyhuoneeseen mahtuu helposti toistakymmentä henkeä. Saunaharjat ovat pesuhuoneen hyllyllä valmiina kuin käyttäjiään odotellen.. Presidentin saunassa oli myös puhelinyhteys. Liuskekivillä päällystetty kertalämmitteinen Aito-kiuas lämmitetään saunan alapuolella kellarissa sijaitsevasta lämmityshuoneesta käsin 80 asteeseen, ja kun kiukaassa oleva pyöreä luukku avataan, lämpö nousee 100-asteiseksi
No, sehän sopi, tunsin erämiesruuan, ja hyvältä se maistuikin saunan päälle.” Stepanovista ja Kekkosesta tuli ystävät. Tavattiin eri tavoin, peseydyttiin hänen omassa saunassaan ja juotiin siellä olutta. – Kekkonen oli arkisissa aikatauluissaan ja kotielämässään Esa Seppäsen toimittaman Kuka Kekkonen. Saunakertomus on Stepanoville tyypillinen, sillä hän vähätteli usein kielitaitoaan, vaikka tosiasiassa puhui täydellistä suomea. Saunomisen lomassa ei siten ollenkaan päästy Ustinovin asiaan, ja Suomi onnistui välttämään yhteiset sotaharjoitukset. 9 . Sitkeästi on huhuttu, että Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA olisi salakuunnellut ainakin Tamminiemen virka-asuntoa ja todennäköisesti myös saunassa käytyjä keskusteluja 1970-luvulla. Myös Yhdistyneen kuningaskunnan tiedustelupalvelun MI6:n on arveltu kuunnelleen keskusteluja. Kekkos-kirjan kirjoittajan Pekka Hyvärisen mukaan Stepanov kertoo menneensä ensimmäisen kerran vähän arastellen Tamminiemeen. Neuvostoliiton Suomen suurlähettiläs Vladimir Stepanov oli tuttu vieras Tamminiemen saunassa. ”Kun oli otettu löylyt, kuulin presidentin kysyvän, tahdonko turpaan. Suomalaiset kylpevät ehdottomasti saunassa ja juovat ehdottomasti olutta, ja jos ollaan hyvällä tuulella, laulavat lauluja.” Saunomista aamuun asti Kylmän sodan aikaista kuumaa saunadiplomatiaa Kekkonen harjoitti monien Neuvostoliiton johtohenkilöiden kanssa. Saunailta venähti kerran jopa niin, että isäntiään aamupuolelle saakka odotelleet autonkuljettajat olivat niin väsyneitä, että kolaroivat keskenään Tamminiemen pihalla, kun kotiinlähdön aika vihdoin koitti. Minulta oli itse asiassa kysytty, haluanko syödä hirventurpaa. Vaikka tapaus on joissakin lähteissä sijoitettu Tamminiemeen, kyseessä on tiettävästi ollut presidentin kesäasunnon Kultarannan sauna. Saunassa hän sekä rentoutui ystävien kanssa että hoiti ulkopolitiikkaa. Saunaseura joka lauantai Kekkosen kotimainen, joka lauantainen saunaseura puolestaan oli enemmänkin rauhallista ja leppoisaa ystävien kanssa saunomista kuin hurjia illanviettoja tai kovaa politiikkaa. Varmoja todisteita näistä salakuunteluista ei ole kuitenkaan ainakaan julkisuudessa saatu. Kekkosen sauna oli todella kuuma kylmän sodan keskellä. Ylemmät kuvat Ylen dokumenttisarjasta Salaisia paikkoja.. Ulkomaisille vieraille tarjottiin saunailtoina juomia ja yleensä myös ruokaa. Säikähdin, mutta onneksi vain kielitaitoni teki minulle tepposet. Kuva: Urho Kekkosen arkisto Hruštšov itse ei muistelmissaan mainitse tuota paheksuntaa, vaan kertoo saunomisestaan näin: ”Tapasin monta kertaa presidentti Kekkosen , ja matkustin itse hänen luokseen. Kekkonen onnistui tuolloin väistelemään Ustinovin matkan tarkoitusta, keskustelua Suomen ja Neuvostoliiton yhteisistä sotaharjoituksista patistamalla vierastaan milloin löylyyn, milloin pesulle aina, kun kiusallinen keskustelu oli alkamaisillaan. Joidenkin neuvostojohtajien, kuten pääministeri Aleksei Kosyginin , ulkomaankauppaministeri Nikolai Patolit ševin ja varapääministeri Anastas Mikojanin kanssa saunassa kylvettiin joskus aamutunneille asti. Stepanov on kertonut, että puhelinsoitto Tamminiemen isännälle saattoi johtaa saunakutsuun: ”Tule saunaan, niin jutellaan.” Stepanovilta kesti silloin 15 minuuttia ilmestyä Tamminiemen ovelle. Presidentin entisen adjutantin Esa Seppäsen mukaan tapaamiset saattoivat järjestyä hyvinkin mutkattomasti iltaisin ja viikonloppuisin. Stepanov oli yksi niistä harvoista, joilla oli Tamminiemen salainen puhelinnumero. Presidentti Urho Kekkoselle sauna oli rakas ja tärkeä paikka. Stepanov asui residenssissään Kuusisaaressa, josta oli suora näköyhteys Tamminiemeen. Tunnetuin Kekkosen saunadiplomatian voitto lienee Neuvostoliiton puolustusministerin Dmitri Ustinovin Suomen vierailun ajalta vuodelta 1978. Neuvostoliitto ei asiaan enää tuon saunaepisodin jälkeen palannut. -kirjan kuvassa Jouko Loikkanen Pentti Tuovisen kuvaamana esittelee presidentin vakiopaikkaa Tamminiemen saunassa
10 Arkkitehtitoimisto Kokko & Kokko suunnitteli keväällä 1956 Tamminiemen talousrakennuksen länsipäähän hirsisaunan, ja sen rannan puoleiseen päätyyn avoimen saunakuistin hirsikaiteineen. Uima-allasosan runkona käytettiin kuitenkin teräskehää ja ulkoseinän hirret ovat vain pintaverhouksena. Tilavan löylyhuoneen, suihkutilan ja WC:n lisäksi uudisrakennukseen kuuluu takkahuone, joka on kooltaan noin kuusi kertaa seitsemän metriä. Vesikatteena on loiva peltikate. Julkisivu on niukkailmeinen tervan värisine, tummine hirsijulkisivuineen. Presidentin saunan jatkeeksi suunniteltiin vuonna 1969 vanhan rakennuksen salliman runkosyyvyyden puitteissa uimahalliosa, johon mahtui neljä kertaa kahdeksan metrin uimaallas. Niinpä saunavieraat tulivat Tamminiemen päärakennuksen ala-aulaan joka lauantai viittä vaille viisi, ja tasan viideltä sitten lähdettiin pihan poikki alas saunalle. Takkahuoneen avotakka on muurattu tummaksi poltetuista punatiilistä, ja siinä on kuparipellistä tehty kupu. Kiukaan lämmittämistä varten suunniteltiin kellariin, pesuhuoneen alle erillinen, betonirunkoinen lämmityshuone halkosäiliöineen. Talvellakin vieraat kulkivat sinne paljain päin, paitsi Kekkonen itse, jolla oli silloin päässään karvalakki, jonka hän oli saanut Hruštšovilta lahjaksi kohua herättäneellä Zavidovonmatkallaan. Saunaan suunniteltiin portaat pihaterassilta. Presidentin tuolin vieressä on vaaka, sillä hän seurasi painoaan tarkasti. Uima-allasosan sokkeli tehtiin betonista ja alaosaan kasattiin luonnonkiveä. Kekkosen tuli on oikeanpuoleinen, lähinnä uimahalliosan seinää. Sauna on tehty betonipilariperustukselle ja sen kantava runko on pyöröhirttä. Uima-allasosa lahja teollisuusyrityksiltä hyvin säntillinen, kertoo Tamminiemen vastaava opas Mervi Saarenmaa. Kekkosen saunaporukkaan kuului vaikuttajia yhteiskun. Saunomisen lomassa levättiin ja kuunneltiin uutisia takkahuoneen lepotuoleissa. Laajennuksen arkkitehtisuunnittelu tehtiin Rakennushallituksen virkatyönä. Uimahalliosan Kekkoselle lahjoittivat suomalaiset teollisuusyritykset. Laajennusosan ulkoseinää jatkettiin hirsipintaisena saunaosan mittojen ja mallin mukaan
Suihkujen takana on muovilevyt hirsiseinien suojana. . Kekkosen poika Matti Kekkonen oli lähes aina mukana, toisinaan myös toinen poika Taneli Kekkonen , mikäli oli Suomessa. Toisinaan mukana oli myös Kauko Rastas . Puolen tunnin saunomisen jälkeen vieraat siirtyivät löylystä oleskelutilaan, jossa kuunneltiin radiosta puoli kuuden uutiset. Presidentti ei kuitenkaan koskaan virnuillut muille portai. Presidentti oli myös ainoa, jolla oli vasta. Lisäksi silloin tällöin mukaan kutsuttiin henkilöitä, joihin Kekkonen halusi saada kontaktin, ja jotka vain kerran elämässään kävivät Tamminiemessä saunomassa. 11 Alkuperäiset suihkuhanat on säilytetty. Loikkanen saunoi Tamminiemessä uskottujen ystävien porukassa lauantaisin vuodesta 1956, jolloin Kekkonen valittiin presidentiksi, aina kesäkuuhun 1981 asti, jolloin kuulu saunaseura kokoontui viimeisen kerran. Vakiopaikat ja tarkat ajat Sekä isännällä että vierailla oli vakiopaikkansa niin lauteilla kuin takkahuoneessakin. Sittemmin Loikkanen on kertonut Kekkosen saunailloista useissa julkaisuissa. nan eri aloilta. Saunatapoihin kuului, että joku vieraista pesi Kekkosen selän. Useimmin muina vieraina olivat Kustaa Vilkuna, Arvo Korsimo, Reino Kuuskoski, Lauri Posti, Eino S. Kekkonen oli saunaporukastaan ainoa, joka hyppäsi uima-altaaseen pää edellä vielä vanhoilla päivilläänkin. Urho Kekkosen museon vastaava opas Mervi Saarenmaa tuntee monta saunatarinaa Kekkosen ajoilta. Ylen tv-ohjelmassa Salaisia paikkoja: Tamminiemen sauna presidentti Kekkonen nähdään kylpemässä lempipaikassaan. Pesuhuoneessa on kaksi suihkua. Presidentin paikka oli lauteiden päässä, ja muut istuivat siitä jatkeena. ”Ei meistä muista ollut hyppääjiksi – me käveltiin portaita pitkin altaaseen”, muistelee Loikkanen. Repo. Presidentti Kekkonen hyppäsi aina pää edelle veteen, kun muut saunojat käyttivät portaita. Alkuvuosina selänpesijä oli Kustaa Vilkuna, myöhemmin usein Matti Kekkonen, Lauri Posti tai Eino S. Repo, Ahti Karjalainen, Matti Valtasaari, Paavo Kastari, Reino Lindroos, Pentti Sorvali, Olavi Lahtela, Kauno Kleemola, Matti Tuovinen ja Ilmari Turja, sekä ainoana elossa oleva Jouko Loikkanen. Uutisten jälkeen Kekkosella oli tapana todeta: ”Kello on tasan kuus.” Tasan kuudelta sitten peseydyttiin ja mentiin uimaan. Presidentti vastoo reippaasti ja toteaa päätteeksi tyytyväisenä: ”Niinhän se oli kuin entisellä pojalla – hyvää oli, pahalainen!”, ja päälle leveä virnistys. Presidentti ei koskaan pyytänyt ketään, vaan porukka sopi keskenään vuorottelusta. Loikkanen muistelee, että kuumimmat löylyt otti presidentti, kun taas varsinkin Kustaa Vilkuna sekä muu ”vanhempi väki”’ valitsi vapaaehtoisesti paikkansa alhaalta rahilta seinän vierestä
Lisäksi on uusittu vanhentuneet sähköjärjestelmät ja lvi-tekniikka sekä parannettu museon esteettömyyttä. Presidentti sai tietoa ja näkemyksiä saunaporukalta. Sauna oli epähuomiossa jäänyt lämmittämättä, ja kun sen lämmitys kesti nelisen tuntia, ei sitä kannattanut enää vieraiden tultua ruveta lämmittämään. Presidentti Kekkosen kuoleman jälkeen Tamminiemi avattiin museona joulukuussa 1987. Päärakennuksen ruokasalissa voi järjestää illalliset ja käytössä on myös kokoustila. 12 – Vaikka Kekkosen sauna onkin museona, sitä myös vuokrataan yritysten ja yksityisten tilaisuuksiin, kertoo Mervi Saarenmaa. Urho Kekkosen museo Seurasaarentie 15, Helsinki Amos Andersonin 1940 valtiolle lahjoittama Tamminiemen huvila on ollut kolmen presidentin, Risto Rytin (1940–1944), Carl Gustaf Emil Mannerheimin (1944–1946) ja Urho Kekkosen (1956–1981) virka-asunto ja monien poliittisten neuvottelujen ja ratkaisujen näyttämö. Museon sisätiloissa on haluttu säilyttää ajan patina, mutta pinnat on puhdistettu ja rikkinäiset kohdat korjattu ja restauroitu. Kekkonen oli saunoessaan kommentoinut saunan liiallista kuumuutta, ja jotenkin tieto tästä kantautui talonmiehen korviin. Meressä ei Kekkosen aikana uitu, sillä lahden vesi oli tuolloin likaista eikä soveltunut uimiseen. Saunassa keskusteltiin kyllä ajankohtaisista tai muuten kiinnostavista asioista. den käyttämisestä. Saunan Aito-kiukaan lämmitys oli talonmiehen tehtävä. Myös presidentin pojanpoika Timo Kekkonen murtaa saunaan liittyviä myyttejä: ”Perinteinen lauantaisauna oli tilaisuus, johon kutsuttiin isoisäni läheisiä ystäviä ja henkilöitä, joiden kanssa hän halusi keskustella ja olla hetken yhdessä – ei presidenttinä eikä poliitikkona vaan ystävänä ystävien keskellä.” Tarja Pitkänen Lähteet: Hyvärinen, Pekka: Suomen mies Urho Kekkosen elämä Seppänen, Esa (toim.): Kuka Kekkonen. Peruskorjauksessa on mm. – Saunaa on vuokrattu joitakin kertoja vuosittain. Tämä järkytti syvästi tunnollista talonmiestä, ja hän oli pitkän aikaa asiasta pahoillaan, kertoo Saarenmaa. Puoli seitsemältä saunominen loppui, ja vieraat lähtivät kotiin. ”Tamminiemestä palattiin ruumiillisesti pestyinä ja sisäisesti kirkastuneina”, Loikkanen sanoo. Loikkasen mukaan presidentti otti silloin syyn itselleen ja kertoi, että oli unohtanut antaa ohjeet saunan lämmittämisestä. Jokaiselle vieraalle oli varattu pullo vichyä, pullo Pyynikin puolukkaporetta ja pullo Auran nelosolutta, ja siinä koko tarjoilu. Museo on puettu autenttiseen, presidentti Kekkosen aikaiseen 1970-luvun asuun. Museoviraston julkaisu: Urho Kekkosen museo Tamminiemi Museoviraston julkaisu: Urho Kekkosen museo Tamminiemi, rakennushistorian selvitys, Huoltorakennus, saunaja uimahallirakennus Urho Kekkosen arkisto. Toki vuokraamme mielellämme useamminkin, mutta toisaalta on muistettava, että tämä on museo, joten ihan jokapäiväiseksi vuokraustoimintaa ei ole tarkoitettu, Saarenmaa toteaa. kunnostettu päärakennuksen rappaus; samalla on palautettu 1904 valmistuneen jugendhuvilan alkuperäinen väritys ja koristeaiheet. Opastukset, vaihtuvat näyttelyt ja esitelmätilaisuudet kertovat Rytin, Mannerheimin ja Kekkosen presidenttiajasta ja valottavat Suomen sodanjälkeistä historiaa. Ystävänä ystävien kanssa Tamminiemen sauna ei ollut pelkästään kylpemisja seurustelupaikka, vaan saunomisen lomassa kulki myös informaatiota puolin ja toisin. Erityisesti presidentti Urho Kekkosen 25-vuotisen virkakauden aikana Tamminiemi oli tärkeä Suomen poliittisessa elämässä. Syksyllä 2009 alkanut peruskorjaus käsitti pääja talousrakennuksen, saunan ja huvimajan. Joitakin kertoja kävi niinkin, ettei saunaan päästykään, vaikka saunavieraita oli kutsuttu. Näitä lauantaisaunoja on myös pidetty Kekkosen ”käskynjakotilaisuuksiana”, mutta sellaisia ne eivät Loikkasen mukaan olleet. Sauna oli kylpyvalmis 80 asteessa, ja kiukaassa olevan pyöreän luukun avaamisen jälkeen lämpötila nousi 100-asteiseksi. Saunaillat olivat jokaiselle läsnäolijalle myös nuoruusaikojen miellyttävimpien kokemusten uudelleenlämmittämistä ja itse kunkin elämänkulun kerrontaa porukassa. – Yhden kerran talonmies oli lämmittänyt saunan liian kuumaksi. Puistokin on vuokrattavissa, ja samoin sauna. Päärakennuksen yläkerran ruokasalin vuokra on 1 800 euroa illalta, alakerran salin 320 euroa tunnilta, kokoustilan 500 euroa päivältä, puiston 1 300 euroa päivältä ja saunan 3 500 euroa illalta. Luukku avaamalla lämpötila sataan – Suurelle yleisölle on usein yllätys, että näihin lauantaisaunomisiin ei kuulunut alkoholi, Saarenmaa toteaa. Saunankin voi vuokrata Tamminiemeä on mahdollista myös vuokrata yritysja yksityistilaisuuksiin museon aukioloaikojen ulkopuolella
13 . . ULKOPOREALLAS 13 RITVA JA KARI RAKENSIVAT PIHALLEEN PARATIISIN Poreallas käytössä joka päivä 33-asteinen vesi on pariskunnan mielestä heille sopivin.
14 Aurinko paistaa miltei pilvettömältä taivaalta, pionien kukkanuput odottavat aukeamistaan ja linnut ahertavat läheisen metsän puissa omia touhujaan. – Lähinnä hinta askarrutti. – Tässä on ihan riittävästi tilaa meille ja tarvittaessa muutamalle vieraallekin. Altaassa rentoudutaan Allas löytyi kampanjahintaan paikallisesta Värisilmä-liikkeestä. Se oli hyvä ratkaisu, myöntää Ritva nyt, kun allas on ollut käytössä reilun kuukauden. Nyt pihalla on reilun kokoinen poreallas ja terassin laudoituksetkin ovat muutamaa jalkalistaa vaille valmiit. Reilusta koostaan huolimatta malli ei ole kuitenkaan markkinoiden suurin. Altaassa on yksi makuupaikka ja neljä istumapaikkaa. Hinta pohditutti Terassin suunnitteluvaiheessa Ritva oli aluksi hieman vastaan ulkoporeallasta. Altaan termostaatti on asetettu pitämään kylpyveden 33 asteessa. Ritva ja Kari pohtivat, että isosta sijoituksesta tulee olemaan paljon iloa. tamaan päivän töistä väsyneitä lihaksia, Ritva kertoo. Jo nyt Ritva odottaa talvea, jolloin hän uskoo altaan näyttävän parhaat puolensa. – Suositeltu lämpötila on 35 – 38 astetta, mutta meidän mielestä 33 astetta on meille hyvä, sillä saatamme oleskella altaassa yhteen menoon yli tunninkin, Kari kertoo. Ritva Nybäck ja Kari Nieminen pulahtavat ulkoporealtaaseen. – Tässä on ihan riittävästi tilaa meille ja tarvittaessa muutamalle vieraallekin. Tuntuu kuin aika olisi pysähtynyt orimattilalaisen omakotitalon pihamaalla. Hierontapumput toimivat kerrallaan 15 minuuttia ja sen jälkeen ne voi käynnistää uudelleen. – Saimme porealtaan muutaman viikon odotuksen jälkeen toukokuussa ja terassikin alkaa olla melkein valmis. Altaassa on yksi makuupaikka ja neljä istumapaikkaa.. Kotimaisessa porealtaassa mahtuu kerralla kylpemään viisi henkeä. Joka ilta pulahdamme altaaseen lepuutKun Ritva Nybäck ja Kari Nieminen ostivat pari vuotta sitten miltei 20 vuotta vanhan omakotitalon, päättivät he remontoida talon takapihan omaksi paratiisikseen. Mietin asiaa koko talven ja täytyy sanoa, että nyt olen tyytyväinen, kun päädyimme ostamaan altaan. – Olemme suunnitelleet tämän pihan ennen kaikkea itseämme varten emmekä miksikään esittelypihaksi naapureille tai ystäville, hän painottaa
Allas nostettiin paikalleen talon yli isolla hiabilla. Ritvalle ja Karille oli ostopäätöstä tehdessä tärkeää, että allas on kotimainen. Toimitukset ja palvelu olivat vielä kaiken lisäksi parhaasta päästä, he kehuvat. Tukeva perustus 88 neliön terassin rakentamisen pariskunta teetätti paikallisella rakennusliikkeellä. – Meillä on tapana käydä läpi päivän tapahtumia sekä tehdä suunnitelmia tuleville päiville. Altaassa kuluu pitkäkin aika huomaamatta. Suositeltavaa on, että vesi vaihdetaan kaksi kolme kertaa vuodessa käytön mukaan. Terassilaudat ovat leveää lämpökäsiteltyä mäntyä, jotka on tarkoitus vielä käsitellä värillisellä öljyllä. Kaunis maalaismaisema Ounas-piha-allas on kotimaista tekoa. Ritvalle ja Karille saunominen sekä poreallas ovat rentoutumiskeinoja.. – Veden pH-arvoa seurataan jatkuvasti ja veteen lisätään kemikaaleja ja klooria tarpeen mukaan, Ritva kertoo. . Noin kaksi kertaa kaksi -metrinen allas vetää vettä 1 100 litraa. 15 Ritva nauttiikin rentouttavasta hieronnasta erityisesti työpäivän jälkeen. – Oli vielä erityisen mukavaa, että löysimme altaan omalta paikkakunnalta. Terassiin ja altaaseen sijoitettu raha tulee takaisin moninkertaisina nautintoina. Ritva Nybäck on opettanut Kari Niemisen viihtymään saunassa. – Sairaanhoitajatyössäni joudun olemaan koko työvuoron ajan jaloillani, joten tuntuu ihanalta käydä työpäivän jälkeen ensin saunassa ja sen jälkeen maata rauhassa altaassa. Perusta pitää tehdä kunnolla, sillä täynnä vettä oleva allas painaa paljon. 95 senttimetriä korkealle altaalle tehtiin kunnollinen pohja. – Pohjalla on ensin 20 senttimetrin paksu hiekkapatja, joka tärytettiin kovaksi, sen päällä on Finnfoam-levyt ja teräsverkko sekä viiden senttimetrin paksuinen betonivalu
– Altaassa menee helposti tunti tai kaksikin, Kari Nieminen kertoo. Terassilta avautuvat upeat maisemat yli peltojen. Mitat: 1980 x 1980 x 960 mm Materiaali: lasikuituvahvistettu akryyli Istuimet: 4 istuinta ja 1 makuupaikka Tilavuus: 1 100 litraa Paino: 250 kg Suuttimia: 25 kpl Hierontapumppu: 1 kpl 1,3 kW (2-nopeus) (230 V/50Hz) Lämmitin: 1 kpl 2 kW (230 V/50Hz) Otsonaattori: 1 kpl Ounas ulkoporeallas – Se oli järkevin tapa, mistään muualta sitä ei oikein olisikaan saanut paikalleen. Ritvan ja Karin liki 90 neliön terassi valmistui toukokuussa. Maisemat ovat tosin tälläkin hetkellä hienot. Romantiikkaa ja kuohuviiniä Ritva nauttii myös kukkien ja hyötykasvien kasvattamisesta. Altaasta avautuu näkymä avarille pelloille sekä toiseen suuntaan jylhään metsään. Ritva ja Kari viihtyvät uudessa altaassa joka päivä.. – Melkein aina istun niin, että katselen tuonne metsään päin, Ritva kertoo. Nauroimme, että olisikohan se pitänyt jättää talon katolle, sieltä olisi ollut ainakin hienot maisemat. Terassin laudoitukseen onkin jätetty iso tila kukkapenkille, jossa 16 Väriterapiavalo: tunnelmallinen vesirajavalaistus, LED Suodatin: kuitusuodatus Ohjausjärjestelmä: Balboa USA Sähköliitäntä: 1 x 16 A (230V) Hinta: 5 790 euroa + rahti Lisävarusteet: Allasimuri 150 euroa, askelmat 250 euroa, kansiteline 350 euroa, talvisäilytyspussi 200 euroa novitek.fi Kiireetöntä oloa
17 Maisemat ovat tosin tälläkin hetkellä hienot. Terassilaudat tulivat maksamaan noin 4 500 euroa ja allas muutaman satasen vähemmän. – Mutta jatkossakin täytyy olla puukiuas. Ritva on pariskunnasta kovempi saunoja. – Arvelisin, että lopullinen summa tulee olemaan lähempänä 12 000 euroa. Ritva tekeekin joka kesä ison määrän vastoja, jotka hän säilöö suolaamalla. – Nyt ilta-aurinko paistaa sopivasti terassille ja altaaseen. Vielä Ritva ja Kari eivät osaa sanoa, kuinka paljon sähkölaskut tulevat nousemaan. Palavan koivun tuoksua ei voita mikään, Kari korostaa. Siivoamallahan ne saa pois, toteavat Ritva ja Kari ja pulahtavat uudelleen altaaseen ennen Ritvan työvuoron alkua. Pesuhuoneessa on poreamme, joka saa nyt lähteä. Suojapeite vain pois paikaltaan ja saman tien voi pulahtaa lämpimään veteen. – Aikomus on remontoida saunaosasto kokonaan. – Sehän riippuu kuitenkin käytöstä. Myyjän arvio on, että altaan käyttö nostaa sähkölaskua vuodessa noin 500 – 600 euroa. Lauteet, kiuas sekä laatoitukset uusitaan. Auringolle saatiin lisää tilaa, kun talon vierestä kaadettiin viime syksynä 17 isoa mäntyä. Emme kuitenkaan ajatelleetkaan missään vaiheessa puilla lämmitettävää versiota. Teksti ja kuvat: Soili Kaivosoja. Sauna lämmitetään yleensä 80 – 100 –asteeseen Ritvan toivomuksesta. En kuitenkaan sure sitä, kyllähän ihmiset käyttävät vapaa-aikaansa ja harrastuksiinsa rahaa. Altaasta avautuu näkymä avarille pelloille sekä toiseen suuntaan jylhään metsään. – Välillä vilvoitellaan, käydään altaasta ja ehdottomasti vastotaan. – Niin hienoa ei saa olla, ettei kestä vastan roskaamista saunassa. Sen lisäksi maksettavaksi jäivät työpalkat. Ja altaan reunalle kuuluu tietysti viikonloppuisin kuohuviinitai viinilasi sekä hyvä kotimainen musiikki. – Se voi olla tosi kaunista myöhemmin syksyllä tai pimeinä talvi-iltoina, pariskunta uskoo. Koivupuu ja kunnon vasta Vaikka terassilla näyttää jo kaikki valmiilta, eivät Ritvan ja Karin puuhat ja suunnitelmat siihen lopu. – Tämä on siitä mukava, kun tämä on koko ajan käyttövalmis. Seuraavaksi remonttiin laitetaan alkuperäisessä, joskin tosi hyvässä kunnossa oleva sauna ja pesuhuone. – Väriä ja kauneutta pitää olla. perennat odottavat puhkeamista kukkaan. Pimenevinä iltoina romantiikkaa ja luksusta arkeen tulee altaan värivaloista, jotka muuttavat väriään punaisesta vihreään, lilaan ja vaaleansiniseen. Kallis sijoitus Nautinnollisista hetkistä on joutunut maksamaan kuitenkin sievä tukun rahaa
LEPPOISISSA LÖYLYISSÄ RENTOUTUMINEN JA IHMISET YHDISTÄNEET NAISIA VUOSIKYMMENIÄ Naisjoukko Etelärannasta monipuolisiksi saunakokeilijoiksi Saunaisten ydinjoukon noin 70–80-vuotiaat jäsenet tahtovat kokeilla varsinkin Helsingin erilaisia, yleisiä saunoja, tutkailla saunakulttuuria sekä tavata toisiaan, kuten ovat tehneet jo 40 vuoden ajan. – Ajatuksissa oli myös tasa-arvo, vaikka olin itse vannoutunut saunan ystävä muutenkin. 18 NAISTEN SAUNASEURA 18 Saunaiset on ryhmä naisia, joka on kokoontunut saunomaan Helsingin yleisissä saunoissa ja tilaussaunoissa muutamia kertoja vuodessa pian 40 vuoden ajan. Eteläranta 10:n saunaan naisetkin Lea Alasilta-Hagman kertoo, että vuonna 1976 naiset saivat ajatuksen, mikseivät samassa ammattijärjestössä työskennelleet seitsemän naista voisi herrojen tavoin saunoa Helsingin Eteläranta 10:ssä eli hotelli Palacen saunassa. Alussa ryhmää yhdistänyt tekijä oli Sairaanhoitajaliitto ja myöhemmin ammattijärjestö Tehy, mutta nykyään sekä kolmen naisen ydinporukan että laajemman Saunaisten ryhmän tapaamisia sääntelee aina sauna: haetaan erilaisia saunomiskokemuksia, rentoudutaan ja jutellaan yhdessä. Meitä, – Jos nyt ostaisin uuden asunnon, en ottaisi saunaa asuntooni, vaan varmistaisin, että taloyhtiössä on viihtyisä ja kiva sauna, toteaa Lea Alasilta-Hagman taloyhtiönsä saunassa.. Outi Ojala (vas.), Soile Salovaara ja Marleena Helamaa Kaurilan saunan kuistilla Meilahdessa
– Jollei se ole hyvä, ei mennä uudestaan. – Terveyspolitiikka oli pinnalla, mutta keskusteluteemoina oli aina myös jossain määrin kulttuuri, joka myös yhdisti kaikkia, Alasilta-Hagman kertoo. Saunaiset henkireikänä Alkuperäisiin saunaisiin kuuluvalle asianajajayrittäjä Soile Salovaaralle saunova naisporukka on merkinnyt henkireikää kiireisinä ruuhkavuosina, ja on sitä edelleen eläkkeelle siirtymisen kynnyksellä. Alunperin työ oli keskeinen, yhdistävä tekijä yhteiskunnallisista asioista laajasti kiinnostuneiden naisten saunoessa. Kiinnostavat kokeiluun Saunaiset ovat tavanneet myös jonkin verran toistensa kesämökkisaunoissa Mikkelin Haukivuorella ja Lopella. Tämä on ollut pysyvä jatkumo, jonka säilymisen syynä on varmasti kaikkien saunarakkaus. Yrjönkatu on hyvä, rauhallinen, laadukas ja hyvin saavutettavissa, Salovaara kertoo. Nykyään mukaan on tullut jo nostalgisointia, sillä ruokapaikaksi valitaan mieluusti 1970-luvun tyylisinä säilyneitä, perinteikkäitä ravintoloita. Yrjönkadun levollinen tunnelma viehättää Saunaisista on vuosien varrella tullut aktiivisia hakemaan kokeiltavakseen uusia saunoja, mutta Alasilta-Hagmanin mukaan Yrjönkatu on loistava ja vieläpä edullinen keidas keskellä Helsinkiä. Breikki arjesta Osallistuminen saunaisten saunaretkille ja syömään jääminen on aina ollut vapaata omien menojen mukaan. Saunakulttuuriin tutkailu erilaisissa miljöissä yhdistää meitä. 19 . Erilaisten saunojen testausta Joukko hajosi myöhemmin, mutta saunaisten ydinporukkaan jäi silloin neljä naista, joista nyt on jäljellä kolme. – Nuorena, työssäkäyvänä perheenäitinä tämä oli harvempaan tahtiin toteutunut breikki arjesta, aikuisten tapaaminen, jossa nautittiin usein saunasta, ruuasta ja viinistä. Naisjoukko Etelärannasta monipuolisiksi saunakokeilijoiksi Ydinsaunaiset: Kyllikki Nisula (vas.), Lea Alasilta-Hagman ja Soile Salovaara päivällisellä, joka aina kuuluu tapaamisillan ohjelmaan saunomisen jälkeen. – Saunaisissa on kivoja ihmisiä, joiden kanssa viihtyy. – Kun tulee oivallus uudesta, kiinnostavasta saunasta, sitä kokeillaan. – Kun työpaikat vaihtuivat, saunaperinne jatkui meidän neljän naisen kesken. 27–35-vuotiaita työn yhdistämiä naisia, kävi säännöllisesti noin joka toinen kuukausi Palacessa. Saunakulttuuriin tutkailu erilaisissa miljöissä yhdistää meitä.. Yhdessä on vaihdettu monenlaisia kuulumisia. Halusimme kokeilla erilaisia saunoja. Kesä-, jouluja kevätsaunat on nyt saunottu Kaurilassa, ja suunnitteilla on ainakin joulusauna Rajaportissa Tampereella sekä Munkkivuoren Muusan kokeileminen, mikäli sen ovet vielä ovat avoinna. Henkireikä saunaiset on vieläkin, vaikka kaikkien arki muuttunut. Helsingin yleisiin sanoihin kutsuttiin mukaan yksi uusi henkilö mukaan, ja Yrjönkadun uimahallin yläkerran saunasta tuli meille viidelle kiinnekohta. Vuosien varrella ryhmä on käynyt niin hotellien saunoissa, Hakaniemessä Sauna 2:ssa, Kotiharjussa, Arlassa, Hermannissa, Sports Akademyn saunassa, Kulttuurisaunassa ja tehnyt matkoja Rajaportin saunaan, Tampereen Pispalaan. Eniten on saunottu silti Helsingissä. Osa ei myöskään enää pääse mukaan sairauksiensa tähden, Salovaara kertoo. – Halusimme kokeilla erilaisia saunoja. – Harmi, että Pietarinkadun sauna lopetettiin jo vuosikymmeniä sitten, kun seudun asukkaat eivät kestäneet koivuhaloilla lämmittämistä, Alasilta-Hagman muistelee. Jonkin verran myös muissakin saunoissa
Toisen kerroksen saunaa kabinetteineen on varattu muutama kerta. 20 Seli Liesilinna (selin), Kyllikki Nisula ja Marleena Helamaa Kaurilan saunatuvassa. Ydinporukka ja tavat samoina Nyt saunaiset ovat iältään 70–80-vuotiaita. – Nykyisessä kerrostalokodissani ei ole omaa saunaa, mutta pidin taloyhtiön remontissa huolta siitä, että kellarisauna korjattiin hyvin. Saunaiset käyvät Yrjönkadulla talvikaudella naisten vuoroilla. Oman looshin lavitsalla voi levähtää hetken ja pöytiin tarjoillaan oluen ohella vaikkapa lasi skumppaa. Nykyään Alasilta-Hagman nauttii yhtä lailla yleisistä saunoista kuin omasta mökkisaunastaan, koska hänelle sauna on kokonaiselämys. Ennen kaikkea sauna on minulle rentoutumispaikka. – Vanhempana sitten kävin tansseissa, mutta lauantaisaunassa käytiin aina. Aiemmin Alasilta-Hagmanin taloyhtiön sauna oli Kannelmäen yleinen sauna. Ennen kaikkea rentoutumista Alasilta-Hagmanin lapsuuskodin sauna oli kertalämmitteinen pihasauna riihen alakerrassa. – Jos kaikki ovat paikalla, sovimme usein seuraavan kerran tavatessa. Uiminen ei ole niin tärkeässä roolissa, vaikka siihenkin olisi tilaisuus. Alkuperäinen porukka uudistui siis, ja nykyään tapaamme pari–kolme kertaa vuodessa laajemmalla joukolla, mutta noin kerran kahdessa kuussa ydinporukalla, AlasiltaHagman kertoo. Se lämmitettiin lauantaisin ja siihen sekä koko lauantaipäivään kuuluivat tietyt rituaalit. Seuraava, kertalämmitteinen sauna oli talon sisällä, ja myöhemmin tuli vielä saunamökki järven rannalle. Sen jälkeen laitettiin tukkaa ja meikattiin, joten hetki oli myös juhlava, Alasilta-Hagman jatkaa. Puusaunassa on leppoisat löylyt. Taloyhtiösaunojen renessanssi. kalla sopiminen ja jo iltapäivällä aloittaminen on myös helppoa, koska vain yksi jäsen on enää työelämässä. – Sauna kuulunut elämääni aina. Pesuvesi lämpeni muuripadassa. Nyt sitä voi varata, mutta myös naisten lenkkisaunat keräävät paljon saunojia niin vanhemmista naisista kuin nuorista sinkkunaisistakin. Nykyään emme enää vaihda niitä, vaan ihmiset tulevat silloin, kun heidän menonsa eivät estä, Alasilta-Hagman kertoo. Se on kaunis, viihtyisä ja löylyt ovat erinomaiset. Yleisiin saunoihin on helppo tehdä treffit; pienemmällä poruTaloyhtiösaunat kokevat vielä renessanssin Saunaisten perustajajäsenen, helsinkiläisen Lea Alasilta-Hagmanin lämmin suhde saunaan kehittyi jo lapsuudessa: – Olen maalta kotoisin, ja sauna oli aina mukava paikka. Talo tarjoaa vastapaistettua leipää, pyyhkeet ja laudeliinat, mutta muut eväät saunojat vievät itse. J – os nyt hankkisin uuden asunnon, en ottaisi saunaa varten tilaa asunnostani, vaan varmistaisin, että taloyhtiössä on viihtyisä ja kiva sauna. Kuulumiset tärkeitä Saunalta saunaiset odottavat pehmeän kosteita, siedettäviä löylyjä, nautintoa ja rentoutumista. – Yläkerran levollisuudelle, rauhallisuudelle ja hyvälle palvelulle saa hakea vertaista. Siellä on kuin roomalaisessa kylpylässä. Muuten lähetän jopa reilua kuukautta ennen ajan ja paikan tekstarilla tai sähköpostilla. – Pidimme monen vuoden tauon jälkeen merkkipäivän Palacen saunassa, jossa oli alkuperäisiä saunaisia höystettynä toisilla, vanhoilla tutuilla. Olen kipeä, ellen pääse saunaan. Kun Oman looshin lavitsalla voi levähtää hetken ja pöytiin tarjoillaan oluen ohella vaikkapa lasi skumppaa.. – Uskon, että taloyhtiöiden saunat tulevat kokemaan renessanssin
Pukeutumistilat ahtaat ja epämukavat. Nisula menee taas Pispalaan ja heinäkuussa Ikaalisten saunafestivaaleille. Saunominen on harrasta kuin kirkkossakäynti Saunaisten Kyllikki Nisulalla, 70, on oma saunaisnimi: Yolanda. Saunan harras tunnelma tärkein Nisula on aikanaan saunaisten seurueeseen muutaman muun lailla kutsuttu jäsen, mutta hän on ollut kova saunoja jo vuosia sitä ennen. Yrjönkadun uimahalli, yläkerta: Yleisessä saunassa on intiimi ja rauhallinen tunnelma, jossa vesi solisee. Tapaamisissa on tärkeintä sauna. Myös sunnuntaiaukiolo ja nuorempaa kävijäkuntaa. Viehättävä miljöö Pispalanharjulla. Mielenkiintoisia, eri-ikäisiä ihmisiä ympäri maailmaa. 21 Helsinki: Hermannin sauna Hämeentiellä: Hyvät, mutta tavallista kuivemmat sähkösaunan löylyt, muttei uutuuden takia vielä ajan patinaa kuten perinteisissä, vanhoissa saunoissa. Tampere: Rajaportin sauna. – 30 vuotta sitten vietimme saunaisten joukolla 40-vuotispäiviäni Budapestissä. vuosien varrella ollaan tultu jo syvemmin tutuiksi, myös henkilökohtaiset kuulumiset, ikääntyessä terveysasioita myöten vaihdetaan. Askeettinen, perinteinen, tiivistunnelmainen. Rajaporttiin tulee toisinaan polttarija muita seurueita saunomaan. Hotel Seaside, Ruoholahti: Hyvät löylyt. Erikoisen elämyksen varmistaa ylimmässä kerroksessa näköala merelle, koska lauteiden sijasta saunassa on käsinojalliset, selkänojalliset tuolit. – Saunaseura yrittää vaalia saunakulttuuria, mutta osallistuminen on jäsenyyteen ja tiettyihin päiviin rajattua. Yjönkadun yläkerran puulämmitteinen sauna on hyvä paikka varsinkin talvella. Olen joskus ollut Lauttasaaren saunassa Outi Ojalan vieraana. – Ydinporukka analysoi tarkasti merkittävät tv-ohjelmat, vertailee laatusarjoja, elokuvia ja luettuja kirjoja, mutta myös yleiset yhteiskunnalliset asiat ja Helsingin kunnallispolitiikka ovat tarkastelun alla, AlasiltaHagman sanoo. Pieni, mutta hyvä vilvoittelumahdollisuus suojaisella pihalla. Hakaniemen Kulttuurisauna: Erittäin hyvät löylyt. Saunaisten myötä olen saanut ystävikseni Soilen ja Lean. Suomalaisen saunan päivänä 13.6. Kuin roomalainen kylpylä, jossa on erilaisia saunoja: kertalämmitteinen puusauna, sähkösauna, höyrysauna ja uimismahdollisuus. Siitä tulee harras tunnelma kuin joillekin kirkossa käynnistä. Uunisaaren tilaussaunat: Pieni tilaussauna on liian kuuma, mutta pihasauna on leppeämpi. Rentoutumista ja surun hoitamista Löylyt ovat Nisulalle tärkeitä, vaikka joskus ne ovat turhan kuumia ja kuivia. Teksti: Mira Piispa Kuvat: Saunaiset Saunaisten kokemuksia yleisistä saunoista vuosikymmenten ajalta. Minulla on oikein omat rituaalini. Hotellihuoneeseen tuli kuubalaisia, jotka eivät pystyneet sanomaan nimeäni, joten heidän kuulemastaan Yolandasta tuli minun saunaisnimeni, Nisula kertaa. – Yleiset saunat ovat olleet häviämässä asuntojen pesumahdollisuuksien ja omien saunojen yleistyttyä, mutta sosiaalinen saunominen on jälleen elpymässä. Kylpytakit, omat pukeutumislooshit, sympaattinen henkilökunta, ylellinen pöytiintarjoilu, hyvä hinta– laatusuhde. Pihassa mukava oleskelumahdollisuus, mutta oheistoiminnan järjestäminen tarpeetonta. – Työelämässä ollessani myös tutustutin muita saunoihin. En ota kovia löylyjä, mutta käyn löylyssä kolmesti välillä vilvoittelen. Yhteissaunakulttuuri elpymässä Vaikka Nisula pitää saunaa hartaana paikkana hän on tottunut meluunkin. Saunassa rentoutumiseen hän on tottunut lapsesta saakka. – Se on kohtaamispaikka, ystävä Vaasasta tulee saunaan omalta suunnaltaan. – Arlassa on mukava tavata nuoria ihmisiä, myös sunnuntaisin ja jouluaattona. Yksin ja erilaisten ihmisten kanssa Kyllikki Nisula pitää saunomisesta myös erilaisten ihmisten kanssa. Tunnelmallinen ympäri vuoden, kun otetaan vastaan lämpimällä leivällä, vaikka muuten mennään omilla eväillä. Saatoin mennä Arlaan saunomaan rauhallisin mielin parin päivän päästä mieheni kuoltua 16 vuotta sitten, Nisula kertoo. Upea maalaispihamainen ympäristö kolme kilometriä keskustasta. – Toisinaan on tarpeen saunoa yksin, mutta on mukava tulla yhteen saunaisissa. Hän on käynyt 40 vuotta perjantaivuorollaan oman taloyhtiönsä ilmavassa sähkösaunassa ja arkena usein yleisissä saunoissa. Omaa luokkaansa perinteisenä saunana, jossa on korkeat lauteet, valtava kiuas, ilmavat löylyt ja perinteiset muuripata ja vadit peseytymiseen. Hienoa uimismahdollisuus mereen ympäri vuoden, hyvät portaat. – Sauna tekee hyvää sekä mielelle että keholle. Arlan sauna Kaarlenkadulla Kalliossa: Mahtavat löylyt, joskus liian kuuma. Kaurilan sauna Meilahti: Puusaunan löylyt vetävät vertoja hyvin lämmitetylle savusaunalle. Ystävällinen henkilökunta. Oleskelutilat toimivat ja tilavat varsinkin ryhmille. Tampereen Rajaporttiin teen lauantain tai sunnuntain retken naisten vuorolle junalla silloin tällöin
22 YLEINEN SAUNA 22 SAUNATUPA SIIRRETTIIN PUUHUVILOISTAAN TUNNETTUUN MEILAHTEEN 1800-luvun saunassa on tunnelmaa
Kaurilan saunan lat t ia n p esu on meneillään Saara Lehtosella. Kaurilan sauna on etenkin naisten suosiossa. Asemarakennus Itä-Suomesta Kaurilan sauna sijaitsee viherMeilahdessa, joka on tunnettu vanhoista puuhuviloistaan. Saara Lehtonen lämmittää kerran viikossa lenkkisaunan, muuten sauna lämpiää tilauksesta. Jos ajatellaan Helsingin yleisiä saunoja, niin ne ovat kaikki ihanan erilaisia ja niitä tulee sen takia vaalia. Kaurila on pieni asemapaikkakunta alle kymmenen kilometrin päässä itärajasta. – Helsingissä on saunoja ihan liian vähän. Lehtonen asettelee pyyhkeitä illan saunojia varten. 1800-luvun saunassa Helsingin Meilahdessa idyllinen pieni sauna lämpiää kerran viikossa. Kaurilan sauna sopii hyvin Meilahden ympäristöön, vaikka se ei alun perin sinne kuulukaan. Illalla on jälleen tulossa saunojia ja pian pitäisi päästä lämmityspuuhiin. 23 . Päivänvalo tunkee ikkunoista sisään ja luo hämärään saunaan vanhan ajan tunnelmaa. Helsingin kaupunki halusi täydentää Meilahden aluetta ja rakennus siirrettiin tänne vuonna 1994, jolloin se täytti sata vuotta. Sauna on osa Kaurilan huvilaa, mutta myöskään huvila ei alkujaan kuulu Meilahteen. Kivenheiton päässä on Meilahden kartano, sen jälkeen presidentti Kekkosen entinen kotitalo Tamminiemi. Vuosien varrella asema autioitui. 36-vuotias Saara Lehtonen vaalii kotitalonsa pihalla Meilahdessa saunakulttuuria omalla tavallaan. 1800-luvuilta peräisin oleva saunatupa siirrettiin Meilahteen Tuusulasta. Lähempänä kaupunkia ovat presidentin ja pääministerin virka-asunnot. He ovat muutaman kerran käyneet täällä katsomassa vanhaa asemaansa.. Kaurilan kylän asukkaat ovat iloisia siitä, että asema sai täällä uuden elämän. – Rakennuksessa oli ollut noin 12 vuotta laudat ikkunoissa. Keltainen huvilarakennus on Kaurilan kylään rakennettu asemarakennus. Asema rakennettiin Karjalan radan varteen vuonna 1894. Sähkövaloa saunassa ei ole. Sota-aikana Kaurilan kautta kulkivat monet sotilaat, ja myös marsalkka Mannerheim vieraili asemalla. Illalla sytytetään taas kynttilät
– Ompelin saunaan pyyheliinat ja laudeliinat. – Ei ollut paikka kovin tyhjä enää, äkkiä sinne kasvaa luontoa, Lehtonen kuvailee. Lehtonen puolestaan on pari kertaa matkustanut Helsingistä Kaurilaan katsomaan entistä aseman paikkaa. Saunomiseen kuuluu saippua ja muutama vuosi sitten Lehtonen innostui niiden valmistuksesta. – Saippuat ovat hajusteettomia ja niissä on vain muutama. Saunatupa Tuusulasta Kaurilan asemarakennus pystytettiin Meilahteen ja se sai pihapiiriinsä kaveriksi saunan, joka puolestaan siirrettiin Tuusulasta. – Olen aina rakastanut saunomista. Tuvan takassa voi grillata makkaraa. Yrityksen hän perusti heti. Keskellä on vanha pöytä, jonka ympärillä vilvoitellaan löylyjen välillä, jollei tarkene mennä ulos. 24 Saara Lehtonen aloittelee saunan lämmitystä hyvissä ajoin. Hän asui Espanjassa ja Uudessa-Seelannissa, ja niinä vuosina hän kaipasi eniten saunomista. – Muistan kuinka ukki lämmitti saunaa metrin mittaisilla haloilla. Tuvassa on suuri muurattu takka, jossa voi grillata makkaraa. Löylyhuoneen kulmassa kohoaa korkea Harvian kiuas. Ihmiset kyselivät, että mistä olen niitä ostanut. Hän muistaa lapsuudestaan mummilan savusaunan. Hän valmistui metallialan artesaaniksi ja alkoi valmistaa koruja. Nokea oli joka paikassa ja teimme sillä inkkarimaalauksia. – Joskus ulkomaalaisille pitää näyttää kädestä pitäen, miten kuupan kanssa peseydytään. Saunaan omat saippuat Lehtosella yksi asia on johtanut toiseen. Ensimmäisenä lauteilla, viimeisenä pois Saunan lämmittämiseen menee useampi tunti, talvella jopa koko päivä. Tultiin saunasta ulos likaisempina kuin sinne mennessä, Lehtonen naureskelee. Olen aina ollut se, joka on ensimmäisenä lauteilla ja lähtee viimeisenä sieltä pois. – Tein työhuoneella salaista tuotekehitystä ja aloin valmistaa merisuolasaippuoita. Mutta se ei Saaraa haittaa, sillä hän viihtyy saunalla. Suihkua saunassa ei ole, vaan peseytyminen tapahtuu ämpärillä ja kuupalla. Kesällä sauna lämpiää 2-3 tunnissa, talvella voi mennä koko päivä. Elettiin vuotta 2009. – Muistan kuinka ukki lämmitti saunaa metrin mittaisilla haloilla. Saunakin on peräisin 1800-luvulta. Saara on aina ollut intohimoinen saunoja. Saippuoita on saunassa sekä yleisökäytössä että myynnissä. Meille suomalaisille se on useimmiten tuttua, Saara sanoo. Nokea oli joka paikassa ja teimme sillä inkkarimaalauksia. Laitoin niitä sitten myyntiin saunalle, Lehtonen kertoo. – Korkea jatkuvalämmitteinen Harvian kiuas on ihan uusi, kiviä siinä on 350 kiloa, Lehtonen esittelee. Yritys ei ollut pelkästään koruja varten, vaan alusta alkaen konseptiin kuului myös tilaussaunan pitäminen. Sisään astuttaessa tullaan ensin tuvan puolelle
Lenkkisauna avasi Kaurilan saunan oven kaikille. Kaksi vuotta sitten Lehtonen päätti alkaa lämmittää kerran viikossa lenkkisaunaa. raaka-aine. Saunaan kun ei sähkövaloa tule, niin kynttilöitä kuluu monta kiloa vuodessa. Lisäksi nykyään hänellä on myös nettikauppa. – Lenkkisaunassa yhdistyvät omat rakkaat harrastukset, juokseminen ja sauna. Lehtosella on saunomisen lisäksi toinenkin intohimo, joka on lenkkeily. – Nämä kynttilät ovat pitsikynttilöitä, joista jää palaessa kaunis harso reunaan. – Pitkään mietin, miten voisin palvella lähiseutua siten, että saunaan voi tulla ilman, että se pitäisi varata synttäreitä tai jotain muuta yksityistilaisuutta varten.. Ne näyttävät ihan jäälyhdyiltä, Lehtonen esittelee kynttilää. Olipa taas ihana tunnelma ja makoisat löylyt.” ”Hieno ja yllättävä kokemus.” ”Kiitos hyvistä löylyistä ja mukavasta tunnelmasta.” Vieraskirja kertoo, että löylyissä on viihdytty. Se on kulttuuriteko, sillä kyseessä lienee Helsingin vanhin saunarakennus, joka on yleisölle avoin. Parhaiten Kaurilan saunan tunnelmasta kertovat vieraskirjan tekstit: ”Sade ei haitannut saunomista. Nyt käyn myös pyöräilemässä ja kuntosalilla, mutta ennen lenkkisaunaa juoksen yleensä Seurasaaren ympäri, Lehtonen kertoo. Lenkkisauna kerran viikossa Alussa Kaurilan sauna oli vain tilaussauna. Viime vuonna juoksin vielä lähes joka arkipäivä. Seuraavaksi Lehtonen alkoi valmistaa kynttilöitä. 25 . Lehtosen käsitöitä voi ostaa saunareissulta tai hänen työhuoneelta.
– Kyllä minua aluksi jännitti, että tuleeko saunaan kukaan vai istunko siellä ihan yksin joka maanantai. Lehtonen lähti liikkeelle sissimarkkinoinnilla ja kävi Keskuspuistossa niittipyssyllä kiinnittämässä mainoksia tolppiin. – Muutama ulkomailla asuva suomalainenkin käy täällä aina Suomessa ollessaan. 26 Kaurilan sauna sopii hyvin Meilahden ympäristöön, vaikkei alun perin sinne kuulukaan. Tripadvisor houkuttelee Kaurilan saunaan silloin tällöin ulkomaisiakin vieraita. – Ovesta ei voi vain kävellä sisään, vaan netin kautta pitää varata oma pyllypaikka, Lehtonen sanoo. Jotkut ovat jopa ehdottaneet, että voivat jakaa saunan mainoksia puolestani, Lehtonen hymyilee. Villa Kaurila on vanha asemarakennus Itä-Suomesta, joka siirrettiin Helsinkiin vuonna 1994. Lehtonen on ystävystynyt muutamien kanta-asiakkaittensa kanssa. – Ihmisillä on naposteltavaa mukana ja niitä jaetaan sitten kaikkien kesken. Vuosien varrella on vain muutama kerta, jolloin olen saunonut ihan yksin. Lenkkisaunan Lehtonen lämmittää maanantaisin ympäri vuoden. Naisten vuorot on varattu täyteen jo kuukauden päähän, mutta miesten vuoroilla on hyvin tilaa. Naisten vuorolla käy paljon vakioasiakkaita. Naisten suosiossa Kaurilan lenkkisaunassa on tilaa 13 hengelle. Mutta heti ensimmäiseen lenkkisaunaan tuli jo porukkaa. – En tiedä mistä se johtuu. – Käydään välillä kahvillakin. Sitä olemme hämmästelleet moneen kertaan, Lehtonen ihmettelee. Ensin on naisten vuoro ja perään miesten. Teksti ja kuvat: Pauli Jokinen. – Lenkkeily ei tietenkään ole pakollista, ei täällä sykemittareiden perään kysellä, Lehtonen nauraa. Saunassa olemme kaikki samalla viivalla, lauteilla jutellaan välillä isoistakin asioista. Saara Lehtonen on lämmittänyt Kaurilan saunaa vuodesta 2009. Yleensä saunominen on miesten suosiossa, mutta Kaurilassa on päinvastoin
Vain 0,4 prosenttia vapaa-ajan asunnon käyttäjistä ilmoitti päättäneensä muuttaa mökille seuraavan viiden vuoden aikana. Niistä kyselyn vastaajista, jotka eivät omista tällä hetkellä vapaa-ajan asuntoa, noin joka viides suunnittelee sellaisen hankkimista tulevaisuudessa. Suurimmiksi vapaa-ajan asumisen haitoiksi kunnissa koetaan rantarakentaminen ja rantojen sulkeutuminen. Vapaa-ajan asumista selvittäneeseen kyselyyn vastanneiden mukaan vapaa-ajan asunnoista yli puolet on talviasuttavia ja lähes yhdeksän kymmenestä on kytketty sähköverkkoon. Heistä 58 prosenttia omistaa itse vapaa-ajan asunnon ja loput viettää aikaa jonkun muun mökillä. Tulokset perustuvat muun muassa laajoihin kyselytutkimuksiin, jotka suunnattiin kansalaisille ja kuntien viranomaisille. Samalla kun vakituinen asuminen keskittyy yhä enemmän kaupunkeihin, osa-aikaisen väestön määrä on kasvanut suurimmassa osassa Suomea. Suurin osa kunnista kannattaa sitä, että vapaa-ajan asukkaat Joka viidennessä kunnassa vakituisia enemmän vapaa-ajan asuntoja maksaisivat osan tuloveroistaan mökkikuntaan. Vapaa-ajan asuntojen tyypillisiä omistajia ovat eläkeläispariskunnat, kun taas etenkin lapsiperheet käyvät paljon sukulaisten ja tuttavien mökeillä. Suurin osa suomalaisista katsoo, että vapaa-ajan asumisella on vain vähän negatiivisia ympäristövaikutuksia. Joka viidennessä kunnassa vapaa-ajan asuntoja on jo enemmän kuin vakituisia asuntoja. Eniten vapaa-ajan asuntoja on JärviSuomessa, rannikkoalueilla ja Lapin matkailukeskuksissa. Myös tiiviillä asuinalueella ja kerrostaloissa asuvat viettävät Vajaa kaksi kolmannesta suomalaisista käyttää säännöllisesti vapaa-ajan asuntoa. Kaikista vastaajista 20 prosenttia uskoo, että hän tai joku perheessä tulee perimään vapaa-ajan asunnon tulevaisuudessa. – Vapaa-ajan asumisella voidaan jossain määrin kompensoida kaupunkiympäristössä koettua stressiä, kiirettä ja melua sekä luonnonympäristön ja oman pihan puuttumista”, vanhempi tutkija Anna Strandell SYKEstä kertoo. Hienoinen enemmistö ei kuitenkaan antaisi kakkosasujille äänioikeutta kuntavaleissa, eikä lisäisi heidän oikeuksiaan käyttää mökkikunnan julkisia palveluja. Pysyvää muuttoa vapaa-ajan asunnolle suunnittelee vain pieni osuus vastaajista. Neljännes kunnista kaipaa lisää resursseja erityisesti rantojen kaavoitukseen. Mökillä irtaudutaan työstä ja arjesta Kaupunkilaiset käyttävät vapaaajan asuntoja huomattavasti enemmän kuin maaseudulla asuvat. MÖKILLÄ IRTAUDUTAAN TYÖSTÄ JA ARJESTA. Osa suomalaista kulttuuria tulevaisuudessakin Kyselyn mukaan vajaa kaksi kolmannesta suomalaisista käyttää säännöllisesti vapaa-ajan asuntoa. Heillä on tulevaisuudessakin aikomus mökkeillä tai hankkia oma vapaa-ajan asunto. 27 27 Suomalaisten vapaa-ajan asuminen ei ole enää pelkästään kesämökkeilyä, vaan yhä useammin kakkosasumista ympärivuotiseen käyttöön varustellussa asunnossa. Kasvava yksityisautoilu, nykyiset kulutustottumukset ja varustellut vapaaajan asunnot kuitenkin lisäävät mökkeilyn haitallisia ympäristövaikutuksia. Vain neljä prosenttia on kriittisiä oman vapaa-ajan asumisensa ympäristövaikutusten suhteen. – Suurin osa kunnista haluaa lisätä vapaa-ajan asumista alueellaan, mutta vakituiseen asumiseen mökillä suhtaudutaan ristiriitaisesti, Vepsäläinen jatkaa. Mökkeilevä suomalainen tekee vuodessa tyypillisesti 16 vierailua vapaa-ajan asunnoille ja viettää niissä 37 yötä. enemmän aikaa vapaa-ajan asuinnoilla kuin muut. – Vapaa-ajan asukkaiden katsotaan säilyttävän paikallisia palveluita ja infrastruktuuria, Itä-Suomen yliopiston tutkija Mia Vepsäläinen kertoo. Myös enemmistö nuorista viettää aikaa vanhempiensa tai sukulaisten vapaa-ajan asunnoilla. Kunnat suhtautuvat myönteisesti Kuntien viranomaiset näkevät vapaa-ajan asumisen vaikutukset kuntien talouteen, yhteisöön ja ympäristöön pääosin myönteisinä. Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Itä-Suomen yliopisto tutkivat vapaa-ajan asumista ja monipaikkaista asumista Suomen Akatemian rahoittamassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa, jonka loppuraportti julkaistiin tänään
28 VIHTAA TEKEMÄÄN 28 VIHTAMESTARI EI TEE VASTAA, MUTTA TIETÄÄ OLEVANSA KATOAVAN KANSANPERINTEEN TAITAJA Pekka Heino seuraa kuun vaihetta vitsasten keruussa
Heino kerää vihtaansa varsin pieniä, läpimitaltaan parin millin oksia. Vihdanteon Heino hienoudet oppi aikanaan maailmanmestarilta, joka taisi olla Pentti Hakala. Yhdelle asialle Heino ei naura. Kestävyyden salaisuus keruun ajankohta Hyvän vihdan ominaisuus on kestävyys. Hyvässä vihdassa on raudusja hieskoivua. – Olen vihtamestari, enkä tee vastoja, toteaa Heino ensitöikseen. – Vihdakset on kerättävä 4-5 vuorokauden päässä ensimmäisestä juhannuksenjälkeisestä nousevasta taivaallisesta kuusta. Pikkupoikana tein Tampereen Saunaseuralle vihtoja, mutta silloin siteeksi kelpasi lenkki, naurahtaa Heino. . Vasta sidotaan yhdellä pannalla esimerkiksi siten, että vitsakset pujotetaan valmiiseen pantaan. – Otan yleensä oksat ylhäältä, silloin ne ovat tasalaatuisia. Pekka Heino seuraa kuun vaihetta vitsasten keruussa Hämeenlinnan Iittalassa asuvalle Pekka Heinolle ei ole yksi lysti, puhutaanko vihdasta vai vastasta. – Vihta ladotaan latteaksi, mutta vasta on ladonnaltaan pyöreä. – Vihdanteko on kansanperinnettä, eikä meitä tekijöitä ole paljon jäljellä, hän huokaisee. Kestävyyden salaisuus on vihtatarpeiden keruun ajankohdassa. Pekka Heino toivoisi vihdanteon taidon jäävän jälkipolvillekin.. 29 Vihdalla ja vastalla on Pekka Heinon 76, mukaan selvä ero. – Hän oli muistaakseni Ikaalisten suunnalta, mutten ole enää ihan varma nimestä .Tosin alkeet sain jo omalta isältäni pikkupoikana. Tuolloin puun nestekierto on loppunut ja lehti kestää oksassa parhaiten. – Sillä kylpee useammin kuin kerran, vaikka vihta olisi ollut kuivattunakin
Näin vihdan kädensijaan ei jää lehtiä. Oikean vihdan sidontaan ei käytetä kumilenkkejä, eikä edes narua. Kumilenkit pannassa Kun vihdakset on kerätty, Heino suoristaa ne. Suoristus tarkoittaa vitsaksien perkaamista lehdistä ja pienemmistä oksista noin yhden kolmasosan osalta. – Rauduskoivu tekee vihdasta kestävän, hieskoivu tuo vihtaan sen tuoksun. Vihdan tekovaiheet: (3) Sidevihdas kierretään, jotta siitä syntyy luja. (4) Ulkonäön luomiseksi siteen voi kuoria. Kataja ei pistele, vaikkei sitä ehkä heti uskoisikaan. (2) Perkaamisessa Heino karsii vihdaksista lehdet ja pienet oksat. – Siteen toinen pää on jalan alla ja samalla väännän siteeseen kierrettä. Erittäin hyvä vihta tulee laittamalla koivun sekaan katajaa. Hyvin tärkeää on pitää side koko ajan kierteellä ja. Olennaista on pitää sidevihdas koko ajan jännityksessä. Pituutta saa olla noin 60 senttiä. 30 (1) Pekka Heino valitsee vihtaansa hentoja koivun oksia. Heino sitoo kimpun koivun vitsaksella, joka on noin puolen lyijykynän paksuinen. Vihtaa voi pehmentää lisäämällä siihen lehmusta tai karhentaa sitä tammella
(8) Kun side on työnnetty vihdan läpi ja kiepautettu kertaalleen kädensijan ympäri, pää vedetään siteen alta vihdasta poispäin kohden kädensijan päätä. (7) Siteen tappi mestarin peukalon alla ja ensimmäinen kädensijan ympäri käännetty kierros menee tapin päältä eli vihdan puolelta. (5) Vihdakset ladotaan lehden harmaa puoli ulospäin. (9) Lopuksi heino vuolee kädensijan pään pyöreäksi. (10) Hyvin sidotun vihdan tulee näyttää tällaiselta.. (6) Side työnnetään vihdan juuresta läpi. 31
Siteen pää työnnetään kierroksen jälkeen sidelenkin alitse ja kädensijan päästä sisään. Jos lehtien kiiltävä puoli on ulospäin, lehdet tarttuvat ihoon. Lopuksi vielä kuorin siteen, vaalea side tuo vihtaan ulkonäköä. Side on kierretty kertaalleen kädensijan ympäri ja siteen pää työnnetään ympäri kierretyn siteen alta vihdasta poispäin. Siteen tappipää erottuu vasemmalla muita hieman pidempänä vitsaksena. – Vihdanteon vaikein vaihe on sidos. 4. Vihdan oikea sidontatapa tekee vihdasta kestävän. Side on työnnetty nipun sisään. Siteen pää työnnetään kummankin sidekierroksen alle, jolloin sidos lukittuu. Tekijän kätisyydestä riippuen siteen voi viedä myös ympäri alakautta, mutta tuolloinkin se on mentävä tapin yläpuolelta. Kun nipussa on sopivasti vihdaksia, käännän kimppua puoli kierrosta ja ladon taas uudet vihdakset samalla tavoin kimppuun. Kun side pysyy kierrettynä se kestää kovankin vedon ja kiristyksen. Ns. – Kun sidettä kierretään kädensijaan, on olennaista pitää – Vihdanteon vaikein vaihe on sidos. 2. – Periaate on, että lehtien harmaa puoli eli alapuoli asettuu ulospäin. Siteen pää työnnetään takaisin kädensijan sisään ja käännetään side kierroksen yläkautta siten että äsken vihdan suunnasta pystysuuntaisesti vedetty side jää alle. Siteestä tulee tällä tavoin erittäin kestävä. Side tulee esiin vastakkaiselta puolelta ja se on käännetty yläkautta tapin yläpuolelta kierrroksen vasemmalle kädensijan ympäri. Samalla syntyy vihdalle ripustuslenkki 6. tappipäätä eli siteen alkupäätä voi jättää sen verran kuin on kädensijan pituus. Sidos takaa, ettei vihta kuivuessakaan purkaudu. Sidoksen teko alkaa työntämällä side vihdan juuresta läpi. jännitys päällä, muutoin vitsas katkeaa. Tappi on hukkapätkä, joka jää muiden vihdasten joukkoon. Valmiin sidoksen pitäisi näyttää tältä vihdan kädensijan päästä katsottuna.. Ladontaa ei pidä hutiloida Siteen teon jälkeen Heino latoo oksat nippuun. Tärkeää on kiertää side tapin (ei näy kuvassa) yläpuolelta, jolloin kädensijaan ei synny tapista turhaa muhkuraa. – Jos syyt suoristuvat side katkeaa helposti. Sidoksen teko alkaa työntämällä side vihdan juuresta läpi. Jos siteen jännitys laukeaa kesken kiertämisen, se katkeaa helposti. 3. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen 1. Ladonnassa on omat periaatteensa, vihdaksia ei voi lyödä nippuun miten tahansa. 32 koko ajan kierteessä. Vihdan sidontavaiheet: 5
Käyttökierrosta poistettuja kuormalavoja Kaakinen on haalinut lastauslaitureilta. Maali pitää puisessa Aikuisena Tuula Kaakinen viehättyi kierrätysdesigniin erityisesti 2000-luvun alun puodeissa Madridissa, kun tuunausblogien pankkia ei vielä oltu räjäytetty Suomessa. Niinpä hän tietää, millainen on hyvää materiaalia: – Hyvä kehikko on täyspuuta, mutta nykyään lavoja valmistetaan myös puupuristeesta. Vaatesuunnitteluopinnoissa pyrittiin käyttämään kierrätysmateriaaleja myös niin paljon kuin mahdollista. Divaanin selkänoja, joka on tehty vajaasta lavasta, voidaan kiinnittää vinompaankin kuin mitä hän teki – silloin on hyvä käyttää kulmarautoja. – Tasot eivät ole syviä, jotta kasvit saavat valoa. 33 SAUNATUOTE Suunnittelija Tuula Kaakisen ekonikkarointi-designiin antoi innoituksensa vuoden 2012 Asuntomessujen Sisustusideoita kierrätysmateriaalista -kilpailu, mutta pois heitettyä materiaalia hän on katsonut jo lapsuudenkodistaan ”sillä silmällä”: – Kotonani kierrätettiin, joten minäkin tein hirmuisesti rekvisiittaa barbeille lapsena Kuormalavasta kalusteiksi terassille Kuormalavat ovat helppoja nikkaroitavia. Paitsi helppo siirreltävyys, varsinkin divaanin idea on sen kaunis sisustaminen: Alimmaiseksi laitetaan patja ja paljon erilaisia irtotyynyjä, jotta löhöäjälle muodostuisi mukava kolo. Joskus joku lauta on irronnut, joten silloin nikkarointia voi tulla enemmän. Tuula Kaakinen nosti lavan pystyasentoon ja poisti välipuita, joista hän teki kasvit paikallaan pitäviä hyllyjä. Lavoja on monen muotoisia – joskus välipuita joutuu poistamaan, joskus lisäämään. Muuten tarvitaan vain ruuveja. Suhteellisen vaivattomia nikkaroitavia kuormalavat kuitenkin ovat. – Pöytälevystä tulee suoraan lavasta tehtynä aika harva, joten aukkoja voi tilkitä kapeilla rimoilla, tai sitten kiinnittää kauniin lasilevyn pinnaksi, Kaakinen neuvoo. kierrätysmateriaalista. Täyspuisista lavoista saa parhaiten koko kesäterassin kalusteet, jotka somistetaan kauniilla tekstiileillä. Silloin kuultomaali ei imeydy pintaan. Tämä sopii pienille kasveille ja erityisen hyvin roikkuville, Tuula Kaakinen lisää. Maalia, ruuveja, rimoja Hyvistä, puisista lavoista Tuula Kaakinen teki Asuntomessuja varten kauniin betoniselle tai puiselle parvekkeelle tai terassille sopivan yhdistelmän: divaanin, apupöydän ja seinälle nätin viljelyhyllyn. Hän käsitteli puuosat kuultomaalilla. – Rautakaupassa on hyvin monenlaisia pyöriä – isommat ovat paljon kalliimpia kuin pienet. – Divaanin selän voisi kiinnittää toiseenkin asentoon kuin minä tein. Niin vaatesuunnittelija ja tällä hetkellä enemmän graafinen suunnittelija kuin Tuula Kaakinen onkin, myös kuormalavoihin hän oli tutustunut jo aiemmin. Pystyyn asennetuista kuormalavoista syntyi Tuula Kaakisen käsissä kaunis viljelyhylly joidenkin lautojen paikkoja muuttamalla. Viljelyhylly lautoja asetellen Tuula Kaakinen teki kalusteista siirreltävät pyörillä. Suosittelen käyttämään kulmarautoja, Asuntomessujen 2012 Sisustusideoita kierrätysmateriaalista -kilpailun voittaja Tuula Kaakinen kertoo. 33. Viljelyhyllykään ei vaatinut suurempia ponnisteluja
– Silti saunatuvassa tarkenee talvellakin hyvin, kun sauna on lämmin.. Mustalla haluttiin tuoda entisajan saunamaailman tuntua ja valkoinen korostaa muutenkin valoisaa saunatupaa. Veljiensä kanssa perheyrityksenä toimivassa Kotimestarit Oy:ssä työskentelevä Juha on vastannut pihasaunan rakentamisesta lähestulkoon yksin. Orimattilalaisten Maarit ja Juha Ollikaisen pihasauna on ollut ahkerassa käytössä siitä lähtien, kun se valmistui vuosi sitten. Hieman isommassa saunatuvassa on mukava istuskella saunomisen välillä. – Halusimme mahdollisimman perinteisen pihasaunan, sähkö on, mutta ei lämmitystä. – Sisäsaunassa on saunottu nyt viimeisen vuoden aikana vain muutaman kerran, Maarit Ollikainen muistelee. Vaatteet lentelevät ripeästi sohvalle, kun Miila, Aisla, Vilke ja Aava kiipeävät kilpaa pihasaunan lauteille. Ainoastaan silloin, jos on kiire tai laiskottaa, Juha Ollikainen kertoo. – Vietämme täällä usein aikaa myös vieraiden kanssa. PIHASAUNA Saunatuvassa rentoudutaan 2,5 vuotta sitten rakennetun omakotitalon pihalle rakennettu saunarakennus mukailee tyyliltään päärakennusta. – Sisällä oleva sähkösauna lämmitetään vain harvoin. Alkukesän ilta-aurinko ei pysty riittävästi lämmittämään purevaa tuulta. Kesäisin täällä voi myös yöpyä, Maarit kertoo. Sauna lämmittää saunatuvankin Maarit ja Juha suunnittelivat pihasaunansa itse, mutta antoivat kuitenkin arkkitehdin piirtää rakennuksen valmiiksi. Lautaverhoiltu pulpettikattoinen pihasauna on värimaailmaltaan musta-valkoinen. 34 34 PUUKIUAS PÄIHITTÄÄ SÄHKÖSAUNAN Moderni pihasauna on ahkerassa käytössä Ollikaisen perheen neljää lasta ei tarvitse kahta kertaa kehottaa saunaan. Rakennuksessa on yhdeksän neliön kokoinen löylyhuone, joka toimii samalla pesutilana. Tänään on sovittu, että ulkopaljua ei lämmitetä, sillä kaikilla on tarha-, koulutai työpäivä edessä
– Emme olleet hakeneet sille lupaa eikä siellä myöskään ollut tehty palotarkastusta. Pihasaunassa oma rauhansa Aiemmin Kemissä asuneella pariskunnalla oli jo edellisessä asunnossaan pihasauna. Vaaleat lattiat ovat kuultolakattua lautapaneelia. Hirsijäljitelmästä savusaunan tuntua Saunan seinät ovat mustaksi maalattua koneellisesti työstettyä piiluhirsipaneelia, jonka elävä pinta jäljittelee perinteistä piilutusta. – Kiukaana on Kastorin Karhu, jossa on 30 litran vesisäiliö. Kun lapset olivat pieniä ja elämä kiireistä, tuntui hyvältä hipsiä pihan perälle ja saunoa rauhassa. Aava, Miila, Vilke ja Aisla viiihtyvät saunassa vaikka joka päivä. – Sauna tuhoutui tulipalossa, emmekä tietenkään saaneet siitä korvausta vakuutusyhtiöltä, Juha paljastaa. 35 . Leveä keskilaude on turvallinen lasten kannalta ja ylälauteelle mahtuu juuri ja juuri koko Ollikaisen kuusihenkinen perhe yhtä aikaa. Tumma paneeli luo saunaan savusaunatunnelman. Moderni pihasauna on ahkerassa käytössä Paljusta pääsee nauttimaan suomalaisesta maalaismaisemasta. Saunan puolelle tulee kesävesi, joka suljetaan aina talveksi putkien jäätymisen välttämiseksi. – Silloin päätimme kuitenkin, että seuraavan asunnonkin yhteyteen rakennamme pihasaunan. – Pääsi kotoa karkuun kotitöitä ja oli omaa aikaa rauhoittua, Maarit kertoo.. Vesimäärä riittää hyvin isommankin porukan pesutarpeisiin, kertoo Juha. – Asuimme kaupungin vuokratontilla ja rakensimme pihalle pienen pihasaunan. Lauteet ovat myös Juhan toteuttamat. Saunatuvan seinät ovat hienosahattua lautaa, jolla on haettu seinäpintoihin rouheutta. Saunan puolen lattia on päällystetty mustalla muovimatolla, joka toimii kosteassa tilassa hyvin. Lauteille noustaan perinteisen saunajakkaran avulla
Talvella puita pitää lykkiä pesään tunnin verran pidempään. Iltakahvilla Aisla, Juha ja Maarit Ollikainen. – Sillä rahalla, mitä palju ja sen käyttö maksaa, meidän perheen kokoinen bändi kävisi aika monta kertaa kylpylässä, Juha Ollikainen miettii. Palju on koko perheen suosikki Sauna lämpenee Ollikaisilla vähintään joka toinen ilta, kesällä useamminkin. Isokokoisen paljun lämmittämiseen kuluu aikaa kesäisinkin vähintään kaksi tuntia. Valoisa saunatupa on mukava oleskelupaikka kesäisin. Paljun vesi on vaihdettava vähintään parin viikon välein. – Vesilaitokselta tuli kysely, miksi veden käyttö on lisääntynyt 60 kuutiolla vuodessa, kertoo Juha viimeisen vuoden aikana paljuun käytetystä vesimäärästä. Teksti ja kuvat: Soili Kaivosoja Löylynheitto kuuluu miesten hommiin.. 4-vuotias Aava, 6-vuotias Vilke, 8-vuotias Aisla sekä 10-vuotias Miila haluaisivat kuvauspäivän iltanakin paljuun. Sopiva lämpötila on 60 – 70 astetta. Koko perheen ehdoton suosikki niin kesällä kuin talvellakin on palju, jonne on mukava pulahtaa suoraan saunasta. 36 Kastorin puukiukaassa on noin 40 kiloa valkoisia kiuaskiviä
SAUNAPERINNETTÄ RAJAN TAKAA Vielä höyryää Vienan musta kyly Sauna on itämerensuomalaista perintöä, jonka historia ulottuu alkeellisista maasaunoista nykypäivän hienoihin kylpylöihin. VIENAN KYLYT Paanajärven karjalaiskylässä, itärajan takana, vaalitaan karjalaisen kulttuuriperinnön säilymistä veistämällä perinteisin menetelmin muun muassa puuveneitä ja savusaunoja, Vienan mustia kylyjä. Karjalasta tuotuihin perinnesaunoihin lisätään nykyaikaisia mukavuustekijöitä alkuperäisilme säilyttäen. 37 . Vienankarjalaisesta perinnöstä löytyy kiinteä yhteys nykypäivän saunakulttuuriin. Paanajärvellä, Vienan Karjalassa, veistetään perinteisin menetelmin punahongasta saunoja, joita vanhassa Karjalassa kutsutaan kylyiksi.. Saunaperinteen tutkimus on ammentanut aineistoansa itäisestä suunnasta. Kyly on koottu Suomessa määräysten mukaisesti laatan päälle
Tämä kyly on pystytetty Suomeen muutama vuosi sitten. Neuvostoliiton aikana kylää uhkasi hautautuminen tekoaltaan alle. Saunaosan pituus on 306 cm ja eteisen, sintson, osa 146 cm. Yleensä kattoon tehdään vielä kaksi lisäkannattajaa eli kurkihirren molemmille puolille rakennetaan ”pienet kurkihirret”, jotka tukevat kattolautoja keskeltä. Myyntiin tarkoitettuja kylyjä Paanajärvellä veistetään kahta kokoa. Sauna on liittynyt vuodenaikoihin ja juhlapyhiin. Saunapakettiin kuuluvat kylässä käsityönä tehdyt eteisen matto, lauteille levitettävät pellavaiset laudeliinat sekä eteisen ikkunaan ripustettavat vienankarjalaiset saunaverhot. Rakentajat veistävät myös suuria kylyjä, joihin tulee 3 x 3 metrin kokoinen saunakamari ja 2,5 x 3 metriä oleva löylyhuone. Illalla lämmitetty kyly oli vielä aamulla mukavan lämmin peseytymistä varten. Kun tämän kirjoittaja vieraili Paanajärvellä , majoitus oli järjestetty kylän taloihin, joissa sauna oli ainoa peseytymispaikka. Kylyssä ei sovi kiroilla tai muutenkaan käyttäytyä sopimattomasti. Suuremman löylyhuoneen tilavuus on noin 30 kuutiometriä ja siihen mahtuu kerrallaan kymmenkunta kylpijää. Kylän asukkaat muistuttivat vanhoista saunaperinteistä, joiden mukaan sauna Paanajärven kylässä jokaiseen taloon kuuluu oma kyly, laituri ja vene. Pienempään kylyyn voidaan rakentaa nykyisin hormi ja uloslämpivä kiuas. Paanajärvi sijaitsee Kajaanin korkeudella noin 250 kilometriä Suomen rajalta itään. Molemmat tavat tunnetaan myös nykyisessä Suomessa. Puut liittyvät toisiinsa kiilaja tappiliitoksin. Ulkomitoiltaan pienempi sauna on 452 cm X 303 cm. Paanajärvellä tehtyyn otsalautaan on lisätty isäntäperheen nimikirjaimet. Paanajärven elvyttämistoimintaan ovat varoja myöntäneet Venäjän ja Suomen valtiot sekä EU. 38 Paanajärven karjalaiskylä kuuluu maailman kulttuuriperintöön, sillä se on parhaiten säilynyt kyläkokonaisuus. Edelleenkin miehet kylpevät ennen naisia. Saunat veistetään vanhan perinteen mukaisesti. Perinteisesti karjalaiskylissä vesi lämmitettiin nostamalla kuumia kiviä puiseen vesisaaviin. Ulkokatto rakentuu kurkihirren varaan. Paanajärvellä eletään edelleen lähes omavaraistaloudessa. Ajoissa saunaan Sauna on ollut Karjalassa liki pyhä paikka. Kylään perustettiin yritys, joka organisoi kyläläisten tekemien tuotteiden myynnin Venäjälle ja Suomeen. Vanhan tavan mukaan kylyyn pitää mennä ajoissa. Neuvostoaikana kylä uhattiin upottaa tekoaltaan alle. Kun nykyaikainen ostaja Suomessa tai Venäjällä tilaa kylyn, on aina ollut osa ihmisen elämää syntymästä kuolemaan. Paanajärvellä saunoja veistävät miehet jotka osaavat vanhat menetelmät. Yläkaton eristeenä käytetään edelleen maa-ainesta ja hirsien tilkkeenä on vuosisataisen perinteen mukaisesti sammal. Mustan kylyn lämmittäminen on ihmiselle parasta mahdollista hermolepoa. Kylän elvytystoimien mukana työtä kylään ovat tuoneet saunojen rakentamisen ohella myös kylämaiseman kunnostustyöt, joihin on palkattu myös Uuden Paanajärven kylän asukkaita. Ravinto saadaan maasta, vedestä ja metsästä. Kyly ja oma laituri Paanajärven kylän halki virtaa Kemijoki. Paanajärvellä kylyt rakennetaan perinteisesti perustuskivien päälle.. Yrityksen nimi on Musta kyly ja tarkoitus on työllistää kaikki vanhan Paanajärven kylän työikäiset ja työhaluiset asukkaat. Kyly lämmitettiin myös vainajille ja hyville haltijoille, jotka kylpivät ennen talonväkeä. Savusaunoilla yrittäjiksi Kylyjen veistoporukan muodostaa kahdeksan työntekijän ryhmä. Suomen lähialueyhteistyövaroin rakennettiin kylään sahalaitos ja jatkettiin ihmisten kouluttamista perinneammatteihin. Paanajärvellä muistutetaan, että kiuas määrää saunan hengen. Kyläläisten päätuote on savusauna, musta kyly. Nykyisiin saunoihin on rakennettu myös hormeja ja uudenlaisia kiukaita. He ovat yrityksen osaomistajia. Veistotaitojen ohella kyläläisille ja annettu tietoa myös yritystoiminnan perusteista. Saunat ovat olleet savusaunoja, mustia kylyjä. Jokaisen talon tuntumassa on kyly ja rannassa oma laituri. Saunassa päästettiin lapset maailmaan ja siellä pestiin vainajat viimeistä matkaa varten. Vene on paanajärveläiselle sama kuin auto täkäläisten kylien asukkaalle. Kurkihirsi lepää näiden kolmen pystysuoran hirren varassa. Kylä on onnistuttu säilyttämään ainutlaatuisena muistomerkkinä. Myöhemmin vettä on lämmitetty kiukaaseen upotetussa rautapadassa. Yksi kannattaja asennetaan pystyyn oviseinän päälle, toinen väliseinän päälle ja kolmas peräseinän päälle. Saunojen ja asumusten korjaamisessa sekä uudessa hirsirakentamisessa noudatetaan vanhaa karjalaista tekniikkaa. Sanojen lisäksi tehdään perinteisiä veneitä, mattoja ja tekstiilikäsitöitä. Suomalaisena puuhamiehenä on ollut kirjailija Markku Nieminen. Kylän pelastamiseksi on perustettu Juminkeko-säätiö, joka aloitti vuonna 1988 restaurointikoulutuksen. Kuuden jälkeen kylpeminen suututti pahat voimat ja myöhäinen saunoja saattoi kohdata itse pirun. Kurkihirsi tukeutuu kolmella vahvalla pystysuoralla kannattajahirrellä ulkoja väliseiniin
Veneitä ei kuljeteta Suomeen, mutta muuten opastetaan rajamuodollisuuksissa. Jos pohja on kalliota, kivet eivät tarvitse minkäänlaista valua. – Autamme rakennusluvan hakemisessa ja tuontisaunoihin liittyvien sovellutusten toteuttamisessa. Teksti: Pentti Eerikäinen Kuvat: Wikipedia ja Paanajärven Puusta Oy Veneillä on vuoden odotusaika Veneillä on niin suuri kysyntä, että tällä hetkellä Paanajärven venettä joutuu odottamaan kevääseen 2016. – Yrityksemme tavoitteena on myydä vuosisatojen perinnetietoon perustuvia luotettavia tuotteita edulliseen hintaan. Toimitus sisältää kaiken perinteisessä saunassa tarvittavan paitsi kiuasta lisätarvikkeineen. Mikä tahansa kivikasa ei ole kiuas! Suomeen tulevat kylyt pystytetään laatan tai anturan päälle ja niihin rakennetaan vaatimusten mukaiset viemäröintijärjestelmät. – Paanajärven kyly kootaan valmiiksi kotipihallesi. Paanajärvellä kylyt rakennetaan perinteisesti perustuskivien päälle. Suomen rakennusmääräykset asettavat vaatimuksia, joiden vuoksi joudutaan tinkimään esimerkiksi kohdalla. siihen liitetään perinteeseen kuulumattomia osia, kuten juoksevat vedet, sähköt, ja jatkuvalämmitteiset kiukaat. Hintatason pidämme kohtuullisena myymällä tuotteet suoraan kuluttajille. Kokenut rakentaja voi koota kylyn myös itse, Tahkola toteaa. Hyväksi todetut puuveneet maksavat noin 800 euroa.. 39 Paanajärveläiset hirsiveistäjät työssään
Saunahoitola tarjoaa unohtumattomia kylpyelämyksiä ja perinteisiä saunahoitoja morsiussaunasta kuppaukseen. Ennen saunahoitajaksi ryhtymistään Ulla loi uraa mediaHieroja, saunaterapeutti Ulla Tapaniselle on tärkeää paitsi vaalia Suomessa perinteikkäitä hoitoja, myös elvyttää ja ylläpitää oululaista saunakulttuuria. – Minulle liikunnallisuus ja yhteys luontoon ovat aina olleet. SAUNATERAPEUTTI 40 40 ULLA TAPANISEN HOITOSAUNASSA STRESSI JA KIVUT HAIHTUVAT Aito Ote hoitaa ja hemmottelee saunan lämmössä alalla, mutta elämän polku vei naisen ensin hierojan opintoihin, jonka jälkeen hän opiskeli saunaterapeutiksi Kuusamossa, Merja Pihlajamäen ja Mervi Hongiston koulutuksessa. Nyt Ulla täydentää osaamistaan fysioterapeutin opinnoilla asiakkaidensa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vuoksi. Oulun Toppilassa, viehättävällä omakotitaloalueella, sijaitsee Ulla Tapanisen Aito Ote-hoitola
Ajan mittaan Ulla hoksasi, että toisten ihmisten hoitaminen oli hänen kutsumuksensa. Harrastin aikaisemmin tanssia, jonka parissa jo totuin hieromaan toisia. Jo lapsena kokeilin itse esimerkiksi hunajan ja eukalyptuksen hoitavia vaikutuksia saunassa. Hoitotyö sopii naisen rauhalliselle ja empaattiselle luonteelle.. . 41 tärkeitä asioita
Ulla Tapaninen hyödyntää saunahoidoissaan suomalaisen luonnon antimia, kuten yrttejä. Saunahoidot palauttavat kehoa rasituksista ja tuovat hyvää oloa. – Erittäin suosittuja saunahoitoja ovat perinteiset vartalon pesuhieronta, vihdonta perinteisellä koivuvihdalla tai esimerkiksi kotimaisilla havukasveilla kuten katajavihdalla, sekä erilaiset vesi ja käärehoidot, Ulla sanoo. – Levähoito sisältää koko kehon kuivaharjauksen ja imukuppihieronnan, leväsavihauteen jalkakylvyllä sekä tietenkin saunan. Turve ja savi hoitavat myös kokovartalohauteina ja kääreinä. Saunassa peseydytään ensin luonnonsaippualla, jonka jälkeen koko vartalo saa hoitavan, terapeuttisen kuorrutteen turpeesta. Kuppaus parantaa verenkiertoa ja puhdistaa kehosta kuona-aineita. Jos haude tehdään vain jollekin kehon osa-alueelle, se voidaan tehdä myös saunan yhteydessä. Hoidon annetaan tehota kääriytyneenä lakanaan ja peittoihin. Hunajahoidossa koko vartalolle levitetään hunajaa, jonka annetaan imeytyä kehoon lämpimien vesivalelujen ja kääreiden avulla. Löylyissä nautitaan lempeästä sauPerinteisiin saunahoitoihin kuuluvat vartalon pesuhieronta, saunottajan vihdonta, hiusten pesu ruisleivällä sekä ihon pesu hevosenjouhipesusienellä. Olen etuoikeutettu, kun saa tehdä työtä, jossa saan olla mukana koko sydämelläni. Erittäin suosittuja saunahoitoja ovat perinteiset vartalon pesuhieronta, vihdonta katajavihdalla, sekä erilaiset vesi ja käärehoidot.. Savi, levä ja hunaja hellivät myös ihoa. Löylyttelijät huuhtovat itsensä ensin tervasaippualla, jonka jälkeen koko keholle valellaan tervattua hunajaturvetta. Saunaterapeutti taitaa valtavan määrän erilaisia saunahoitoja ja tuntee luonnon hyvää tekevät raaka-aineet. Hoidon jälkeen iho tarvitsee huuhdella vain vedellä, Ulla selittää. Erityisesti silloin, jos kärsii esimerkiksi ihottumista, psoriasiksesta tai reumasta, saunan hoitava vaikutus korostuu. Hoidon lopuksi nautitaan pääja kasvohieronnasta. Lopuksi nautitaan virkistävästä saunapäähieronnasta ja hörpätään lämmintä, kehoa puhdistavaa teetä. Vihtoina käytetään myös esimerkiksi pihlajasta tai katajasta tehtyjä vihtoja. Hoidon aikana hän on läsnä, pesee, hieroo, vihtoo ja auttaa hoitavien tuotteiden laitoissa. – Meillä Oulussa on ollut useita yleisiä saunoja, kunnes ne katosivat kaupungista. Ulla haluaa hoitojensa myötä paitsi vaalia suomalaisia ikivanhoja saunaperinteitä, myös palauttaa paljasjalkaisena oululaisena paikallista saunakulttuuria. Myös varttuneempi väki on ollut innoissaan siitä, että jo kadonneeksi luultu hoitomuoto on jälleen palannut Ouluun. – Peseytymisen jälkeen saunassa lämmitellään hetki, jonka jälkeen saunottaja levittää turpeen tai saven iholle hoitopöydällä. Kuppari jälleen kaupungissa Ulla Tapaninen kertoo, kuinka perinteinen hoitomuoto, kuppaus on herättänyt suurta kiinnostusta etenkin nuorten aikuisten keskuudessa. 42 – Koen, että hierojana ja saunaterapeuttina minusta on maailmassa eniten hyötyä. Saunan ja luonnon suomia mahdollisuuksia saunahoitaja soveltaa hoidettavien yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Toki media-alan tuntemuksesta on apua oman yrityksen käytännön pyörittämisessä. Saunottaja suunnittelee hoidon kutakin hoidettavaa varten. Kuppauksella hoidetaan erilaisia lihaskipuja, hermosärkyjä ja esimerkiksi päänsärkyä. Saunaja hierontahoidot ovat Ullan mukaan tehokkaita nesteenja kuonanpoistajia, jotka vähentävät erilaisia lihassärkyjä. Saunahoitojen yksi tarkoitus onkin elvyttää vanhaa perinnettä myös täällä Oulun alueella. Hoidettavan toiveiden mukaan voidaan valita myös muita hoitavia luonnontuotteita kuten hunajaa, suolaa, suklaata tai carobia, joka soveltuu hoitotuotteeksi myös suklaa-allergiselle. Kuppauksen jälkeen hoidettavat ovatkin kiitelleet keventynyttä ja rentoa oloaan. Sauno stressi ja kolotukset tiehensä Ulla Tapanisen mukaan kaikilla erilaisilla saunoilla on terapeuttinen, kehoa ja mieltä hoitava vaikutus. – Parikymppiset haluavat hoidattaa itseään kuppauksella, sillä moni on kuullut hoitomuodosta isovanhemmiltaan. – Hoitosaunassa hyödynnetään turvetta ja savea. – Nykypäivänä stressi on yksi suurin erilaisten vaivojen aiheuttaja. – Toivon, että jonain päivänä ihmisiä kylvetettäisiin perinteiseen tapaan pesuhieronnan, vihtomisen ja kylmäpyyhkeiden avulla oikeassa yleisessä saunassa. – Matkaamme saunassa läpi Oulun historian aina nykypäivään saakka. Ulla Tapanisen tarjoamista saunahoidoista löytyykin oululaisten oma sauna, jossa hyödynnetään kaupungin historian kuuluisaa tuotetta, tervaa
Saunaterapeutti hyödyntää hoidoissaan luonnon kasveja ja yrttejä. Rohkeimmat kylpijät saavat kokeilla hiusten pesua ruisleivällä, Ulla kertoo Elämyksiä morsiamille ja sulhasille Hoitosaunojen ohella Ulla tarjoaa erilaisille ryhmille elämyksellisiä saunakokemuksia ja hauskaa yhdessäoloa. Mieli rentoutuu ja jännitykset sulavat kehosta saunahoidoissa. Parisuhdesaunassa voi sulostuttaa omaa kultaansa selkää pesten ja vihtoen, kuten ennen vanhaan tehtiin. – Haluan ehdottomasti pysyä kotiseudullani Oulussa, mutta minulle tärkeää olisi löytää sijainti, jossa luonto kaikkine mahdollisuuksineen olisi mahdollisimman lähellä, Ulla Tapaninen pohtii. Morsiussaunassa morsian pestään ja hierotaan ja valmistellaan tulevaan saunataikojen avulla. Jokaisen saunojan selkä vihdotaan katajalla ja lopuksi selät vuorataan hautatervalla. Tuhkimot kaunistuvat saunassa Tuhkimon ja Arjen sankarin hoitosaunassa iho pestään hevosenjouhilla, pesukintaalla ja luonnonsaippualla. Isommat porukat Ulla hoitaa tilauksesta asiakkaiden saunatiloissa. Sulhasetkin pääsevät saunotettaviksi. – Alkuun saunassa nautitaan ihoa pehmentävästä maitojalkakylvystä ja hunajakuorinnasta. – Kun lämpö on laskeutunut, palataan taas saunan lämpöön levittämään keholle lisää ihanaa hunajaa, kasvoille laitetaan vielä turvetai savinaamiot. Hoitosaunassa nautitaan ihoa hellivistä kasvotuotteista, vartalokuorinnasta ja jalkakylvystä puhdistavien juomien kera. – Sulhanen pestään turvesaippualla, karhealla sienellä hieroen sillä välin, kun muu juhlaseurue suihkuttelee ihonsa luonnonsaippualla ja istuutuu saunan lämpöön viinasukat jalassaan. Kleopatran hoitosaunassa kylvetään kuin muinaisen Egyptin Kleopatra ihoa hoitaen ja rentoutuen. Lopuksi pariskunnat pääsevät jäähdyttelemään yrttijalkakylpyyn puhdistavine juomineen saunottajan tehdessä vielä virkistävän pää-kasvohieronnan, Ulla sanoo. desaunassa hauskalla turvesuklaahoidolla. Kotisaunasta terapiakeskukseksi Tällä hetkellä Ulla tekee pienempimuotoisia saunahoitoja kotisaunassaan, kotihoitolasta löytyvät myös hierontatilat. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Ulla Tapaninen. – Suunnitelmissani on, kunhan saan fysioterapeuttiopintoni valmiiksi, rakentaa laajempi luontaishoitojen konsepti, kokonainen terapiakeskus, josta saa hieronnan, saunahoitojen ja kuppauksen ohella fysikaalista hoitoa. Ruususen saunassa rentouttava ruusun tuoksu huumaa saunojat lähes uneen. Lopuksi saunottaja tai kaveri vihtoo koivulla verenkierron liikkeelle. Kuppauksella hoidetaan kipuja ja puhdistetaan kehoa. Saunahoidossa kolotukset, kipu ja stressi kaikkoavat. Saunasta löytyy korillinen taikoihin tarkoitettuja tarvikkeita, kuten kananmuna hiustenpesua varten, ruusuja tai kuusenoksaa istumapaikaksi ja jauhoja selän pesuun, Ulla kertoo. Oliiviöljyn, kookoksen ja hunajan hoitavat aineet hellivät hipiää. Saunan jälkeen turve pestään pois ja hiukset pestään turveshampoolla ja nautitaan virkistävästä päähieronnasta. – Morsiussaunassa tuore morsian saa kokea ikimuistoisen päivän ystäviensä kanssa saunoen. Kookos ja ruusu hoitavat ihon pehmeäksi ja tuoksuvaksi. Saunottaja toki neuvoo ja myös vihtoo, mutta halutessaan saunarauhasta saa nauttia myös aivan kahdestaan. Saunahoitojen jälkeen nautitaan puhdistavia juomia. – Saunassa vartalolle valellaan hunajainen suolaseos, joka hellii hipiää ja hoitaa niveliä, lihaksia ja hermostoa. Löylyjen välissä Tuhkimot ja arjen sankarit kääriytyvät lakanoihin nauttimaan virkistävistä ja puhdistavista juomista sekä rentouttavasta jalkakylvystä, Ulla kuvailee. 43 nan lämmöstä ja tervaturpeen hoitavasta vaikutuksesta. – Selät hierotaan parisuhPerinteinen hoitomuoto kuppausa kiinnostaa monia
44 SAUNAN HISTORIAA 44 JO AMERIKAN INTIAANIHEIMOT TUNSIVAT SAUNAN HENGEN Saunakulttuuria tavattu ympäri maailman
Hamameissa ei filosofoitu tai juhlittu, vaan usein moskeijoiden yhteydessä sijaitsevat kylpypaikat oli tarkoitettu peseytymiseen. Roomalaiset kylpylät kehittyivät taidokkaiksi arkkitehtonisiksi rakennelmiksi, jotka kuitenkin tuhoutuivat, kun Rooman valtakunta kukistui. Roomalainen kylpykulttuuri levisi Konstantinopoliin ja turkkilaisille, kaupungin valloituksen myötä. Syystä tai toisesta sauna jäi elämään vahvana lähinnä Suomessa ja Venäjällä. 45 . Sauna mielletään usein suomalaiseksi keksinnöksi, mutta näin ei kuitenkaan ole. Keskiajan Euroopassa vasta tehtiin koivuntai tammenoksista. Amerikan mantereen intiaanikansojen uskonnollisiin menoihin kuului pienessä majassa, temascalissa, suoritettu hikoilukylpy, jossa kuumille kiville löylyä lyömällä parannettiin sairaita. Keskiajalla Euroopassa saunottiin ja kylvettiin ahkerasti, mutta saunominen kuitenkin hiipui paheksuttavana tapana. Saunomisessa oli usein shamanistinen sävy, ja uskonnolliset rituaalit olivat yleisiä. Hikoilukylpyjä ja kylpylöitä Hikoilukylvyt tunnettiin myös muinaisessa Intiassa ja Syyriassa. Amerikan mantereen intiaanikansoille, kuten Mayoilla ja Atsteekeilla, tiedetään olleen suuria kylpylaitoksia, jotka toimivat henkisen ja fyysisen puhdistautumisen paikkoina. Amerikan intiaanikansat tekivät vastansa maissinlehdistä, pajusta, eukalyptuksesta tai muista isolehtisistä pensaista. Mayoilla ja atsteekeilla tiedetään olleen suuriakin kylpylaitoksia, jotka toimivat henkisen ja fyysisen puhdistautumisen paikkoina. Vastat on tunnettu lähes yhtä kauan kuin saunatkin, niiden materiaali on kuitenkin vaihdellut kulttuurista toiseen. Intiaanit käyttivät myös vihtoja, ja hikoilua edistettiin ryytikimpuilla tai maissinlehdillä. Näissä kylpylöissä hikoiltiin sekä kuivassa että kosteassa ilmassa ja huuhtouduttiin vedessä. Islamilaisten valloitusretkien myötä hamamit levisivät läntiseen Espanjaan asti. Shintolaisen opin mukaan ihminen pääsi yhteyteen Jumalan kanssa kylpemisen avulla. Kylpyjen avulla hoidettiin muun muassa ihosairauksia ja nivelreumaa. Erilaiset rituaalit kuuluivat kylpemiseen, ja olennaista oli puhdistautuminen ja hiljentyminen. Sauna on ollut tuttu puhdistautumisen paikka kuitenkin jo Amerikan mantereen intiaanikansoille. Japanilaisten vanha kylpymuoto oli Kama-buro, saviseinäinen mökki, jossa kiviä lämmitettiin avotulella, ja lämmityksen jälkeen kiville heitettiin vettä. Turkkilaiset yhdistivät kylpykulttuurin vanhaan syyrialaiseen hikoilukylpyyn, ja loivat siten hamamkylvyt. Kreikasta kylpylät levisivät Roomaan, jossa niistä muodostui monipuolisia laitoksia. Turkkilaisten valloituksen myötä kylpylät yleistyivät Unkarissa 1500ja 1600 -luvuilla. Kreikassa oli kylpylaitoksia jo antiikin aikaan. Vastomisen tarkoitus oli edistää hikoamista ja vastalla voitiin lisäksi hieroa kehoa. Kylpylöissä myös seurusteltiin, aterioitiin, harrastettiin urheilua, tieteitä ja taiteita, antiikin hengessä. Saunan tarkkaa syntypaikkaa tai aikaa ei tiedetä, eikä yhtä ainoaa syntylähdettä kenties olekaan. Saunakulttuuri eli vahvana myös Japanissa, sekä muinaisessa Intiassa ja Syyriassa. Monet heimot saunoivat päivittäin, ja eräiden tutkijoiden mukaan intiaanit olivatkin aikanaan kenties maailman innokkaimpia saunojia. Euroopan saunakulttuuri hiipui Vielä varhaiskeskiajalla saunakulttuuri Euroopassa oli rikasta, ja kylpeminen tunnettiin kaikissa Euroopan kaupungeissa, etenkin mantereen itäisissä ja pohjoisissa osissa.. Sauna on ilmiönä esiintynyt muodossa taikka toisessa eri puolilla maailmaa. Pohjois-Amerikan intiaanit uskoivat, että kiukaan kivissä asui saunan henki, Manitou, joka löylyä heitettäessä tuli kivistä ulos ja hikoillessa meni ihon huokosista sisään. Useimmat alkuperäiskansat ovat tunteneet höyrytai hikoilukylvyt, joiden tarkoitus oli parantaa kylpijä niin henkisesti kuin fyysisestikin
46 Saunanpidosta ja saunojen rakentamisesta säädettiin kaupunginlaissa. Miehille ja naisille yritettiin määräyksin säätää erilliset saunavuorot, mutta tulokset olivat varsin heikkoja. Roomalaiset kylpylät kehittyivät taidokkaiksi arkkitehtonisiksi rakennelmiksi, jotka kuitenkin tuhoutuivat yhdessä Rooman valtakunnan kukistumisen kanssa. Saunoja kuvailtiin keskiajan lopulla jo yleisesti irstauden pesiksi, ja papistoa kiellettiin käymästä niissä. Miksi sauna sitten säilyi Suomessa ja itäisessä naapurissamme. Ainoastaan niillä Ruotsin seuduilla, joilla asui suomalaisperäistä väestöä, kuten myös Suomessa saunat pysyivät edelleen käytössä. Venäläiset tunsivat sekä höyrykylpylän eli banjan, että kansanomaisen hirsisen kylpylaitoksen, joka muistutti suomalaista saunaa. Myös taloudelliset syyt vaikuttivat saunojen suosion laskuun, ja polttopuusta alkoi olla pulaa. Lääkäritkin alkoivat nähdä saunan terveydelle vahingollisena. Puhtauden ihanne koki kuitenkin takaiskun, kun yleiset saunat lisääntyivät ja moraali höltyi. Varhaiskeskiajalla Euroopassa oli useita saunoja ja kylpylaitoksia, jotka rakennettiin luostarien yhteyteen. Se on mielenkiintoinen kysymys, johon tulevaisuuden saunatutkimus kenties pystyy vastaamaan. Moraalisyyt ja erilaisten tautien leviäminen käänsivät asenteen saunoja vastaan. Myös Ruotsissa papisto ryhtyi vainoamaan saunoja. Roomassa voi edelleen nähdä jäännöksiä muinaisten aikojen saunakulttuurista. Samoin venäläinen saunakulttuuri pysyi elävänä. 1600-luvulle tultaessa saunakulttuuri oli jo hiipunut Keski-Euroopassa. Saunoja kuvailtiin keskiajan lopulla jo yleisesti irstauden pesiksi, ja papistoa kiellettiin käymästä niissä.. Saunoja ja kylpylaitoksia rakennettiin usein luostarien yhteyteen. Saunakulttuuri alkoikin Euroopassa kadota keskiajan jälkeen. Tämän lisäksi paheksuttiin polttopuun tuhlausta. Pohjoisja Itä-Euroopassa saunakulttuuri kuitenkin säilyi ja Skandinaviassa saunottiin yleisesti vielä 1700-luvulla. Luostarit saivat kylpylöistä tuloja, ja 1300-luvulle asti kylpeminen oli kirkon virallisen suojeluksen alaisena. Saunottajan suorittamaan saunotukseen kuului yleensä sekä hikoiluettä ammekylvyt, lisäksi vasta ja saunamyssy. Tästä syystä 1800-luvulle tultaessa, saunakulttuuri alkoi hävitä sielläkin
Suomalainen sauna on itämerensuomalaista yhteisperintöä. Savusaunat olivat yleisiä Suomen maaseudulla vielä 1900-lu. Alkuajoista lähtien saunarakennusta on käytetty saunomisen lisäksi tarvittaessa tilapäisasumuksena sekä riihenä. Tutkijoiden mukaan nämä saunat muistuttavat suuresti Amerikan intiaanien hikimajoja. Sana sauna tunnetaan suomen lisäksi myös vatjan, viron ja liivin kielestä. Saunominen on kylpemistä kaikkialla muualla paitsi Varsinais-Suomessa, jossa puhutaan vihtomisesta. Pylväiden varaan rakennetut kylpylauteet eli lavot olivat peräseinällä. Alkeellisimmillaan maasauna oli kivillä vuorattu kuoppa, joka kivien kuumentamisen jälkeen peitettiin riukujen varaan asetetuilla taljoilla. Varhaisin suomensukuisten kansojen tuntema saunatyyppi on maasauna, joka kaivettiin kokonaan tai osittain mäenrinteeseen. Hirsistä salvottu saunarakennus tunnetaan Suomesta ja lähimpien sukukansojemme parista viimeistään ajanlaskun ensimmäisiltä vuosisadoilta. Nurkkasalvokseen perustuvaan rakennustekniikkaan oltiin tutustuttu jo aiemmin. Ikkunoita ei yleensä ollut. Karjalassa puhuttiin kylystä. Suomessa on tällä hetkellä Suomen Saunaseuran mukaan noin 3 miljoonaa saunaa. 1800-luvulle saakka vain savusaunoja Uudisraivaajan ensimmäinen asumus olikin hirsinen savusauna. 47 Suomalaisella saunalla syvät juuret Sauna on tärkeä osa suomalaisten arkipäivää ja identiteettiä. Maasaunoja arvellaan olleen Suomessa jo esihistoriallisena aikana. Tällaisiin saunoihin saattoi törmätä Suomessakin vielä 1900-luvun alkupuolella. Paikoin Länsi-Suomea saunaa on kutsuttu myös pirtiksi. Saunan kiuas ei kuitenkaan soveltunut ruoanlaittoon, joten varsinaiseksi asumukseksi rakennettiin savutupa. Saunat olivat savusaunoja pääosin aina 1800-luvulle asti. Savusaunan ovi ja kiuas sijaitsivat yleisimmin päätyseinällä, kiuas heti oven pielessä
Ennen hääseremonioita kotoaan pois lähtevä tyttö kylvetettiin morsiussaunassa, sulhasella oli samanlaiset menot omassa kodissaan. Sauna mukana elämänkaaressa Saunakulttuurissa on ollut eroja eri puolilla Suomea. Lännessä saunat sijaitsivat talon pihapiirissä ja saunoja käytettiin talousrakennuksina. vun alussa. Synnyttäjälle sauna tarjosi hygieenisen ja rauhallisen paikan valmistautua synnytykseen vielä 1900-luvun alkuun saakka. Vasta sotien jälkeen siirryttiin laajamittaisesti savuhormillisen saunan käyttöön. Pihasaunoista lähiöiden talosaunoihin Kaupungistumisen myötä, 1800-luvun lopulta alkaen, yleisten saunojen määrä alkoi Suomessa lisääntyä. Loitsut olivat tässä apuna. Hyvin yleinen ennustustapa oli vastan heittäminen saunan katolle. Sairaita parannettaessa hoidettava vihdottiin päästä varpaisiin, jolloin kipu saatiin pois ruumiista. Kiuasmallina yleistyi 1900-luvun ensivuosikymmeninä kertalämmitteinen peltikuorinen, pönttöuuni, josta taas kehittyi nykyistä kiuasmalliamme muistuttava, jatkuvalämmitteinen, kamiinamainen peltirunkoinen kiuas. Vastasyntyneen kohdalla voitiin näin ennustaa tulevia elämänkohtaloita, juhannuksena katolle heitetty vasta kertoi, mistä ilmansuunnasta sulho saapui. Joskus morsian ja sulhanen saunoivat yhdessä. Saunahaltija kylpi ensin Sauna liittyi Suomessa olennaisesti vuoden tärkeimpiin merkkipäiviin, vuodenvaihteeseen, paastonaikaan ja pääsiäiseen, juhannukseen, kekriin ja jouluun. Vitsaksen sidontatapa vaihteli alueittain. Itäisessä Suomessa sauna sijaitsi etäämmällä asuinrakennuksista ja niissä kylvettiin länsisuomalaisia useammin. Saunalla oli tärkeä rooli ihmiselämän tärkeimmissä tapahtumissa, syntymässä, avioitumisessa ja kuolemassa. Yleisesti ot. Saunoissa teurastettiin, taen naiset ja miehet kuitenkin kylpivät erikseen, miehet ensin ja naiset viimeiseksi. Itä-Suomessa kylvettiinkin useammin kuin Länsi-Suomessa, jossa saunottiin ehkä vain kerran viikossa. Vastaan liittyy monia uskomuksia. 48 Saunomiskulttuuri on vaihdellut eri puolilla Suomea. Pyhäpäivään valmistauduttiin puhdistautumalla niin fyysisesti kuin sielullisestikin. Liian myöhään tai yksin saunova saattoi kohdata haltijan itse pirun hahmossa, ja kylpijä sai näin rangaistuksen. Parantavaa vaikutusta saatettiin voimistaa lääkeyrteillä. Saunaan mentäessä tervehdittiin saunan haltijaa ja lähtiessä häntä kiitettiin löylyistä. Tyypillistä oli, että myös henkien uskottiin kylpevän tällöin. Vastaan katsottiin tarttuvat hikeä eli ihmisen elinvoimaa, väkeä. Kerrostalorakentamisen ja tonttipulan lisäksi aikaisempien tonttikohtaisten saunojen katoamiseen vaikuttivat palvattiin lihaa, imellettiin maltaita, kuivattiin pellavia, pestiin pyykkiä, kupattiin ja hoidettiin terveyttä. Sisä-Suomessa saunat olivat enimmäkseen pieniä, sijaitsivat kauempana asuinrakennuksista ja niitä käytettiin etupäässä kylpemiseen. Vasta – tai vihta, kuten sitä läntisessä Suomessa kutsutaan, tehtiin Suomessa pääasiassa koivusta. Vastaa, joka oli tehty yhdeksästä eri puulajista, pidettiin erityisen voimallisena. Saunassa ei myöskään saanut puhua, kiroilla tai mekastaa, muuten saattoi tapahtua jotakin harmillista. Saunaan liittyi myös kristillisiä uskomuksia. Juhlasauna pyrittiin yleensä lämmittämään mahdollisimman varhain. Länsi-Suomi muistutti tässä Ruotsia, jossa saunaa käytettiin 1800-luvulla pääasiassa taloustoimiin, ja löylykylpyjen ottaminen oli harvinaista. Saunaloitsut muuttuivat ajan saatossa saunasiunaukseksi ja saunomiseen suhtauduttiin yhtä hartaasti kuin kirkossa käymiseen. Länsi-Suomen saunat olivat isompia ja ne sijaitsivat pihapiirissä toimien samalla talousrakennuksina. Kuoleman jälkeen vainaja vietiin saunaan pestäväksi, minkä jälkeen ruumis vietiin riiheen odottamaan hautausta. Sauna lämmitettiinkin ensin vainajille tai haltijoille ja vasta heidän jälkeensä kylpi talonväki
Kolmen mantereen kylvyt. Yhteissaunomista suomalaiset eivät ole kuitenkaan unohtaneet, vaan se on arkipäivää uimahalleissa, kuntosaleilla tai kurssikeskuksissa. Minne tahansa suomalaiset kokoontuvat joukolla, sinne he rakentavat myöskin saunan. Kirjallisuuslähteet: Forssell, Marketta: Saunan taikaa. Saunojen seitsemän sukupolvea: Sauna 2/2008. Helsinki 1946. Lisääntynyt kaupunkiväestö tarvitsi myös kipeästi pesutiloja, sillä pienissä hellatai alivuokralaishuoneissa kun ei ollut välttämättä lainkaan peseytymismahdollisuuksia. Helsinki 2007. Niiden joukossa on pieniä huoneistosaunoja, rantasaunoja, uimahallisaunoja, edustussaunoja ja nykyään jopa pyörien päällä kulkevia saunoja. Paulaharju, Samuli: Karjalainen sauna. Myöhemmin muotiin tulleet asuntokohtaiset saunat ovat kadottaneet talosaunat uusista kerrostaloista lähes kokonaan. 49 Kerrostalojen yhteisiin tiloihin rakennetut talosaunat yleistyivät lähiörakentamisen myötä. myös uudet asemakaavat, joissa korostettiin paloturvallisuutta. Sauna onkin olennainen osa suomalaisten arkipäivää ja identiteettiä. SKS, Helsinki 1982. Vuorenjuuri, Martti: Sauna kautta aikojen. Minerva Kustannus Oy. Tommila, Pekka. Monet kuitenkin pitävät puulämmitteistä saunaa ja savusaunaa edelleen ainoana oikeana saunana. Otava, Helsinki 1967.. Sähkökiukaat tulivat teolliseen tuotantoon 1950-luvun lopulla, mutta niiden varsinainen esiinmarssi tapahtui 1970-luvulla, kun niitä alettiin sijoittaa uusiin kerrostaloasuntoihin. Viikkotai lauantaisauna kuului olennaisena osana työläisten viikkorytmiin. Rakennustieto, Helsinki 1999. Tuula Kolehmainen Lähde: Susanna Åke: Saunan historiaaartikkeli. WSOY, Porvoo 1998. Keskinen, Eino (toim.): Suomen sauna. Talosaunoissa kullakin perheellä oli oma saunavuoronsa, ainoastaan jouluisin ja talkoiden yhteydessä saatettiin kerrostaloissakin järjestää yhteissaunoja. Nykyään pieni sähkösauna kuuluu lähes kaikkiin uusiin asuntoihin. Varaavat sähkösaunat, höyrysaunat, kylpytynnyrit ja infrapunasaunat ovat laajentaneet saunomisen ja kylpemisen käsitettä. 2007/ päivitetty 2014. Jokaisella perheellä oli oma saunavuoronsa. Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri. Pihasaunat olivat yleisiä kaupunkialueillakin vielä 1950-luvulla, mutta vähitellen tonttipulan myötä sauna siirtyi asuinrakennukseen, kellariin tai siipirakennukseen. Yleiset saunat olivat useimmiten korttelisaunoja, joissa kylvettäjät tai saunottajat huolehtivat saunan lämmityksestä, siisteydestä sekä asiakkaiden palveluista, kuten pesusta, hieronnasta tai kuppauksesta. Pentikäinen, Juha (toim.): Löylyn henki. 1950-60-luvun lähiörakentamisen myötä kerrostalosaunat tai talosaunat korvasivat yleiset saunatilat. Suomessa on nykyään lähes kolme miljoonaa saunaa. Vihtominen kuului saunakulttuuriin alusta lähtien. Keskiajan Euroopassa vasta tehtiin koivuntai tammenoksista. Koivu on meille tutuin materiaali, mutta historian varrella vastoja on tehty maissinlehdistä, pajusta, eukalyptuksesta tai muista isolehtisistä pensaista
50 I MEIDÄN SAUNA Vihdin Ojakkalassa asuva Paavo Hacklin, 70, peruskorjasi ensin itselleen ja vaimolleen kodiksi Kainolan päärakennuksen. PIHASAUNA ISOISÄNISÄN RAKENTAMA PIHASAUNA SAI UUDEN ILMEEN Pihasaunan elämä jatkuu me osaa, sauna ja pukuhuone, yhteensä 18 neliötä ja samansuuruisessa etuosassa jäähdyttelyhuone. Sen jälkeen oli pihasaunan vuoro. Nurkkakivet olivat niin ylhäällä, että lattia pitikin tehdä vähän ylemmäs kuin muussa osassa rakennusta. Pihasauna lienee rakennettu melko pian talon jälkeen. Kaiholan rakensivat reilut sata vuotta sitten Paavo Hacklinin isän isovanhemmat. Alumiinipaperi oli syöty ja mineraalivillassa kulki käytävät.. Jouduin yllättäen lattianrakennustöihin. Se oli viime talveen saakka puuvaja. – Vajassa oli ennen remonttia niin paljon roskaa, että luulin, että kaiken alla olisi ollut lattia, mutta eipä ollutkaan. Rakennuksessa 36 neliötä Saunarakennuksessa on kolHacklinin perheessä saadaan nauttia remontoidun pihasaunan pehmeistä löylyistä tulevatkin vuosikymmenet. Haju oli hirvittävä. Rotanpesät seinissä yllätys Paavo Hacklin ryhtyi tekemään saunaremonttia helmikuussa. 1970-luvulla huone jaettiin kahdeksi eri tilaksi, saunaksi ja pukuhuoneeksi. Sauna ja pukuhuone olivat aikaisemmin yksi suuri yhtenäinen tila, kuten ennen oli tapana. – Ihan tarkkaan en tiedä, mutta kaiketi se 70-80 vuotta vanha on. – Ensin piti purkaa lauteet, jotta päästiin katsomaan, mitä seinän sisällä on. Ensimmäisen kerran saunottiin maalishuhtikuun vaihteessa. – Totesin, että seinät ovat täynnä hiiren ja rotan pesiä ja niiden ulosteita
Paavo Hacklin liippasi palomuurin uudelleen ja veti saunaan kesävesijohdon. – Halusin jättää 1970-luvun sähköasennukset paikalleen, vaikkei niitä voi kovin kauniiksi sanoakaan! Haapa paras laudepuu Kolmen tuuman paksuiset vantterat, tuppeen sahatut haapalauPihasaunassa on hirsinen ja lautainen osuus. Liekö rakennusta joskus jatkettu, vai onko siihen alunperin tehty laudasta puuvaja eteen. Seinien eristeeksi laitettiin alumiinipaperin alle, hengittävää ekovillaa, takaseinää lukuunottamatta, sinne laitettiin ohuita uretaanilevyjä, jottei lauteiden tila pienene liikaa. MEIDÄN SAUNA I 51 Paavo Hacklin korjasi ensin asuintalon, sen jälkeen oli vuorossa pihasauna. Joka seinässä oli omat pesänsä. Seiniin vedettiin uudet mäntypaneelit. Pihasauna lämpiää pari kertaa viikossa. Sitten ryhdyttiin laittamaan uutta tilalle. Rotat olivat tehneet pesiään saunan seinien villoihin. Saunapuita on valmiina parin vuoden tarpeisiin.. Ei auttanut muu kuin repiä kaikki pihalle. Saunan sähköasennukset ovat vanhat
Kolmen tuuman paksuiset tuppeen sahatut haapalauteet saivat pintaansa mustaa saunasuojaa. Jatkuvalämmitteinen kiuas sopii pienelle saunojajoukolle ja sauna on nopeasti valmis. Se on materiaalina pehmeää, tiivistä sekä. depuut ovat omalta sahalta. Haapa ei kuumene liiaksi ja on miellyttävä istua, koska se ei myöskään pihkaa. – Haapa on kotimaisista puista paras laudepuu. Kuustakin käytetään aika paljon, sanoo puulajit tunteva, sahaa työkseen pyörittänyt mies. Saunassa on hyvät, pehmeät ja kosteat löylyt. 52 I MEIDÄN SAUNA Sauna sai remontissa uuden jatkuvalämmitteisen kiukaan, pata on entinen
Seinät ovat mäntyä. Se oli purkissa ihan mustaa, mutta kun sen siveli lauteen pintaan, imeytyi se puuhun hyvin, ja lopullinen väri on mielenkiintoinen tumma. – Ainoa uusi tekniikka on se laudesuoja, millä lauteet on käsitelty. Pukuhuoneen katossa on Paavo Hacklinin 1960-luvulla omalla sahalla höyläämä tuplahelmipaneeli. Saunatupa on saanut uuden pöydän. Verhot ja pelakuu tuovat tunnelmaa vanhaan pihasaunaan. MEIDÄN SAUNA I 53 Pukuhuoneen katossa on Paavo Hacklinin 1960-luvulla sahatoimintaa aloittaessaan höyläämä tuplahelmipaneeli. – Paljon käytetään myös lämpökäsiteltyä puumateriaalia, mutta tämä on tällainen luonnollinen vanha sauna, ei täällä ole mitään uutta tekniikkaa. – Nyt on muotia, että seinät vedetään samanlaisiksi, mutta en halunnut sitä, kun ei tämä kuitenkaan savusauna ole. Hän osti vuonna 1965, kotitilan itselleen, ja ryhtyi laajentamaan sahaa. Vahaa kattoon ja lattiaan Saunan katto on vanha, sille ei ole tehty muuta kuin käsitelty pinta. Puu imi vahan sisäänsä, eikä se sieltä alas tullut, vaan toimi äärettömän hyvin. – Vaha on miellyttävä materiaali. Pukuhuoneen seinät saivat uuden sävyn. Nyt kaikki kolme poikaa ovat puualalla, kaksi heistä pyörittää vuorosPukuhuoneen peräseinä sai uuden konjakin sävyn.. Mitä enemmän sitä kiillottaa, sitä enemmän se liukastuu ja muistuttaa lakkaa. Ministerilauta on jo olemassa, mutta odottaa vielä viime silausta. Lauteiden molemmin puolin on myös kaiteet apuna ylösnousuun. Se ei myöskään tikkuunnu. Myös lattiat on vahattu. Pitää vielä käydä verstaalla höyläämässä ne samanpaksuisiksi. – Maalikauppias sanoi, ettei Osmo colorin öljyvahaa saa laittaa kattoon, ettei se kestä kuumuutta. Siitä näkyy puun syy läpi, eikä se ole koskaan kova, vaan hengittävä materiaali. Vahasin yhden laudan ja pistin sen ihan kiukaan päälle, puolen metrin päähän ja poltin monta pesällistä kiukaassa. Pintaan vedin Osmo -vahan konjakkisävyn. – Vanhassa paneelissa oli oksanreikiä, jotka kittasin korkin palojen kanssa kiinni. joustavaa ja kestää kosteutta. – Se tulee kahdesta osasta enkelinsiipien malliin, ja osat ovat vielä eri paksuiset. Piti sitä tietysti kokeilla. Haapa ei kuumene liiaksi ja on miellyttävä istua, koska se ei myöskään pihkaa
– Vanha seinä oli yksinkertainen ja siitä piti saada paksumpi, ettivät varikset lennä siitä läpi. Puuvajassa ei ollut tähän saakka lattiaa. Viime talvena tilalta meni nurin lato, ja Paavo Hacklin haki vanhaa harmaata lautaa ja vuorasi sillä jäähdyttelytilan päätyseinän. Saunaan on vedetty kesävesijohto. Näin seinään jäi edelleen rakoja, joista kosteus tuulettuu ulos.. 54 I MEIDÄN SAUNA Entinen kiuas päätyi pihamaalle ja siitä tulee kalansavustamo. Jäähdyttelytilan uusi lattia on muun rakennuksen lattioita korkeammalla
Saunamatka ei ole pitkä. Pihasauna lämpiää pari kertaa viikossa, siinä saunoo suurempikin joukko. – Entinenkin kiuas oli myös Harvia ja tämä oli vaan minusta sopiva. – Ei sitä grilliä voi saunaksi kutsua. Saunassa oli alunperin kertalämmitteinen pönttökiuas ja muurattu pata. Asuintalon elintasosiivessä on myös kuuden kilowatin pienellä kiukaalla varustettu sisäsauna. Saunasta tuli vielä vähän liian isokin, eikä se meinaa oikein lämmetä, mutta voi siellä suihkussa käydessä lämmitellä, Paavo juttelee. Pojat perheineen asuvat lähistöllä. Jäähdyttelytilan yhden seinän Paavo Hacklin päällysti tilalta kaatuneen ladon laudoilla. – Mikko-poika oli saunonut kaksi tuntia, ja totesi, ettei millään viitsisi lähteä pois. Kimmo Helistö perusti vuonna 1997 Höyryklubi-nimisen saunaklubin. taan oman tilan sahaa. Höyry-klubi on viimeisten 13 vuoden aikana lämmittänyt saunansa neljästi New Yorkissa sekä kaikissa Pohjoismaissa, Virossa, Saksassa, Hollannissa, Belgiassa, Ranskassa ja Fär-saarilla. Kimmo Helistö on toiminut helsinkiläisen Sauna Arlan yrittäjänä keväästä 2006. Hengittävät kosteat löylyt Pihasaunan seinät hengittävät ja löylyt ovat mahtavat. Vanha kiuas on pihalla ja suunnittelen tekeväni siitä kalasavustamon. Vanha kolopuu ottaisi varmasti löylyn vastaan hyvin. Höyry-klubi on kiertänyt kansainvälisiä festivaaleja ja taidetapahtumia eli sauna on tuotu osaksi muuta kulttuuria. Jatkuvalämmitteisen kiukaan on Paavo Hacklin todennut hyväksi. Korvausilma riittää ja ikkunasta saa lisää ilmaa, jos tulee kovin kuuma. Kehuja on tullut. – Pehmoista löylyä ja lämmön pystyy säätelemään puilla ja on ikkuna ulos. Teksti: Mari Ahola-Aalto Kuvat: Paavo Hacklin ja Mari Ahola-Aalto Saunayrittäjä Kimmo Helistölle Löylynhenkipalkinto 2015 Saunayrittäjä Kimmo Helistö sai tämänvuotisen Suomen Saunaseura ry:n vuoden Löylynhenki-palkinnon tunnutuksena hänen ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä työstään yleisen saunakulttuurin ylläpitämisessä sekä suomalaisen saunakulttuurin tunnetuksi tekemisessä. MEIDÄN SAUNA I 55 verran. Korvausilma saunaan tulee seinässä, kiukaan edessä olevasta reiästä. Sauna lämpiää kaksi kertaa viikossa Paavo Hacklin ei itse tunnustaudu kovaksi saunamieheksi, mutta on puulämmitteisessä saunassa kerran viikossa mukava istua ja rauhoittua. Pönttökiuas oli ruostunut tiensä päähän jo aikaisemmin. Jatkuvalämmitteinen Harvian kiuas lämmittää saunaa tunnin – Halusin jättää 1970-luvun sähköasennukset paikalleen, vaikkei niitä voi kovin kauniiksi sanoakaan!. – Jos nyt tekisin ratkaisua, voisin laittaa harmaata lautaa myös saunan seinään. Häkälöylyä heitettäessä kertalämmitteisen kiukaan kivistä tulee aina vähän likaa. – Pienelle porukalle sopii jatkuvalämmitteinen kiuas, se on nopeasti lämmin eikä nokea saunaa, niin kuin iso kiuas tahtoo tehdä, jos sitä ei ole lämmitetty ihan kivet punaisiksi, jolloin noki palaa pois. Höyry-klubi on vienyt suomalaista saunaa ansiokkaasti maailmalle ja osoittanut samalla, että saunominen on hauskaa eikä ryppyotsaista toimintaa
Turvallisesti yrittäjiksi Tiimiakatemian kautta Kukkonen ja Leikas opiskelevat Jyväskylän Tiimiakatemiassa. Ei meidän ole tarvinnut edes pahemmin mainostaa, kertoo Kukkonen. Heti opiskelun alkaessa otetaan vastuu jostakin yrityksestä, tällä kertaa saunalautasta. Tai no vedessä. Saunalautta – kuin mökki ponttonien päällä Voisiko yritys kauniimmalla paikalla sijaita kuin Jyväskylässä satamassa veden äärellä. – Lautta on viikoittain peräti viitenä iltana asiakaskäytössä. Yrittäjät Teemu Kukkonen, 21, ja Olli Leikas, 24, myhäilevät tyytyväisinä. 56 SAUNALAUTTA 56 Ihminen on luova otus, kun hän yhdistää rakastamansa asiat. Kyseisessä opinahjossa opetellaan yrittäjyyttä määräaikaisesti aidossa ympäristössä. Jos intohimona on saunominen ja veneily, niin mitäpä muuta siitä voi seurata kuin saunalautta tai lauttasauna, josta pääsee pulahtamaan vaikkapa keskellä järveä uimaan. – Olemme vuokranneet sau. Keskikesää lähestyessä vauhti vain kiihtyy
Idea on nimenomaan tämä rauhallinen ympäristö ja oleskelu. Tässä mökissä ihmiset luovat tarinoita ja historiaa koko ajan. Tiimiakatemian suurin anti on ollut oppia tiimityötä. Lautalle saa tuoda omat eväät ja alkoholijuomia, mutta siitäkään huolimatta järjestysmiehen otteita ei ole ollut tarpeen käyttää. – Minkäänlaisia sirkushuveja ei kaivata. Mikä on saunalautan tarina. Yrittäjyyttä pääsee opiskelemaan heti käytännössä isolla porukalla, Kukkonen kertoo. – Niin, mietipä että tässä on kesämökki parhaalla paikalla keskellä kaupunkia, ei tämä ole ihan normaalia, Kukkonen myhäilee. Olkoonkin tämä sauna, joka on ponttonien päällä. – Asiakkaamme ovat todella mukavia. Tämä sopii minulle kuin nakutettu. 57 . On ollut hienoa olla mukana tämän elämyksen luomisessa. – Saunalautan tarina ei tule sen historiasta, vaan siitä että se on kuin mökki ponttonien päällä. He ovat yleensä olleet iältään kolmentai neljänkympin molemmin puolin ja ottaneet meidät työntekijät aina mukavasti huomioon saunaristeilyn aikana. Samat paperityöt, byrokratia ja markkinointiasiat. Olemme usein saaneet tipiksi heiltä jääneitä eväitä ja kuulleet monta muhevaa tarinaa. On odotettava, että myrsky laantuu, ennen kuin uskaltaa taas lainehille. – Tässä satamassa on kaksi muutakin saunalauttaa, mutta ne ovat jotenkin steriilejä tähän verrattuna. nalautan jyväskyläläiseltä David Ahoselta. Saunalautta on parkkeerattu Jyväskylän satamaan sen kauneimmalle paikalle. Hän muutti Jyväskylään puolisentoista vuotta sitten. Me olemme pyrkineet pitämään tämän niin mökkimäisenä kuin mahdollista, jokainen pyyhekin on erilainen, eikä niin kuin hotellissa, Leikas kertoo. Saunojia on käynyt Yhdysvalloista asti. – Hän arveli, että homma sopii minulle ja oli totisesti oikeassa. Hän rakennutti lautan kymmenisen vuotta sitten. Erilaisten ihmisten kanssa työskentely tuo haasteita, mutta myös antaa erilaisia näkemyksiä. Helsingistä kotoisin oleva Leikas nyökkäilee vieressä. Muhokselta kotoisin oleva Kukkonen lähti opiskelemaan Tiimiakatemiaan veljensä suosituksesta. Kokemus on ennen kaikkea kasvattava. Minun tehtäväni on huolehtia talouspuolesta, Leikas kertoo. Kaikilla työnteki. Myös ulkomaalaiset ovat haltioissaan saunasta. Ensiaputaidot ovat tarpeen Lautalle mahtuu, ja on lupa ottaa 12 asiakasta ja lisäksi jokaisella saunamatkalla on kaksi lautan työntekijää. Se tuo tähän työhön omat mausteensa, Leikas kertoo. Asiakkaina yrityksiä ja polttariporukoita Miehet kehaisevat, että saunalautalla on käynyt vain fiksua väkeä. Tämähän on juuri se juttu, ettei tehdä muuta kuin ollaan ja rentoudutaan ja nautitaan ystävien tai työkavereiden seurasta, Kukkonen sanoo. Oikeastaan samat lainalaisuudet pätevät tähän kuin mihinkä tahansa yritykseen. Tiimiakatemian käytössä lautta on ollut viitisen vuotta, Kukkonen kertoo. Kilpailuvalttina mökkimäisyys Hyvän yrityksen takana täytyy aina olla tarina joka myy. – Onhan tämä hienoa
Ne täytyy tarkistaa aina ennen matkaa. Siitä on suomalainen kesäilta tehty.. Saunan kiuas lämpiää puilla. Mökkimäisyys on harkittua. Taitavaksi saunan lämmittäjäksi oppii tekemällä. Makkaranpaistoa, saunomista ja yhdessäoloa. 58 Pelastustarvikkeet on oltava kunnossa ja helposti saatavilla. Pyyhkeet ovat erilaisia, niin kuin missä tahansa mökillä. Vieraskirjat ovat täyttyneet monista tarinoista jo kymmenen vuoden ajan
Silloin tällöin joku kokousporukka haluaa kuitenkin istua valmiin pöydän ääreen. Koripallo, lenkkeily ja kuntosali ovat harrastuksia, joita on helppoa tehdä oman aikataulun mukaan. Usein asiakkaat haluavat itse laittaa halot uuniin, sillä se kuuluu mökkihengen luomiseen. 59 jöillä on oltava ensiapukurssi käytynä. Se on todettu tehokkaaksi, jopa niin hyväksi, ettei muuta markkinointia ole ollut tarpeen liioin pohtia. Silloin syödään sopimusyhteistyönä tehtyä ruokaa. Hän toivoo kuitenkin, että tilanne tasaantuisi jossakin vaiheessa, jotta hän voisi jatkaa kamppailulajiharrastustaan. – Olen vapautunut aika lailla Jyväsjärven takana näkyy suosittu Ainolan ranta –asuinalue. – Meillä ei ole tiloja laittaa ruokaa, joten on hyvä ratkaisu tilata ne muualta. Miesten mukaan saunan löylyt ovat juuri oikeanlaiset: kuumat, kosteat ja pehmeät. Asukkaat ovat tottuneet järvellä kelluviin saunalauttoihin. Pääsääntöisesti kaikki on sujunut kuitenkin hyvin, mutta tarkkana on oltava ja kaikkeen von varauduttava. Naiset peseytyivät ja saunoivat lautan ollessa paikallaan satamassa. Kun se saadaan kunnolla toimimaan, niin aika täydellinen paketti alkaa olla kasassa, pohtii Leikas. Pientä viilausta riittää. – Kerran eräs asiakas meni vedessä shokkiin. Saunalautan keittiötilat pidetään puhtaina ja katsotaan, että kaikki tarvittava on käsillä. – Toisaalta ruokapalvelu on sellainen, jossa riittää vielä parannettavaa. Teksti ja kuvat: Virpi Piippo. Sataman yritykset markkinoivat palvelujaan yhteisestä lähteestä. Silloin lautan työntekijän eli kapteenin oli mentävä pelastamaan hänet. – Kiukaan saa lämmitettyä hyvin kuumaksi, eikä kenenkään tarvitse saunassa värjötellä, Kukkonen kehaisee. Leikas on pitänyt huolen siitä, että harrastuksille riittää aikaa, sillä niistä saa voimia yrityksen pyörittämiseen. Pelastusrengas oli tarpeen, Kukkonen muistelee. Varsinainen bisnes se ei kuitenkaan ole, vaan lisäpalvelu. Koko ajan yritys mielessä Kumpikin miehistä tunnustaa, että yritys on mielessä koko ajan. Kuumat, pehmeät ja kosteat löylyt Saunalautan kiuas lämpenee puilla. Ruokapalvelut lisäpalveluna Lautalla on grilli, jossa paistuvat niin pihvit, makkarat kuin myös kasvikset. Mielessä on käynyt jopa oman saunalautan rakennuttaminen. kaikista harrastuksista sen jälkeen kun ryhdyin yrittäjäksi, Kukkonen hymähtää. – Olemme saaneet kokeneilta konkareilta neuvoja, kuinka saadaan parhaiten puut syttymään. Miesten mukaan saunan löylyt ovat juuri oikeanlaiset: kuumat, kosteat ja pehmeät. Tässä oppii ja kehittyy koko ajan, Leikas hymyilee. Edellisen illan Likkojen lenkki –tapahtuma opetti, että ikkunoihin on hommattava pienet verhot
KESÄN SAUNATAPAHTUMAT Teuvan sauna-ajojen erilaisia saunoja vuonna 2014. JUHLAVUOSI SIIVITTÄVÄT TAPAHTUMAKESÄÄ Koe kesäsauna toisten kanssa Kesällä voi saunoa mitä erikoisemmissa merkeissä. Kuva: Eija Sievi-Korte.. 60 60 SAUNAFESTIVAALIEN 20. Oman, taloyhtiön tai mökin saunan lisäksi voi kokeilla yhteissaunomista erilaisissa saunoissa, saunaretkillä saariin ja laivoilla sekä tietenkin perinteisillä saunafestivaaleilla ja siirrettävien saunojen kokoontumisajoissa. JA SAUNA-AJOJEN 10
61 . Kesän saunatapahtumien kuumimmasta päästä on Löylynlyöjät ry:n 20. Parhaita etsitään Kilpailut kuuluvat Ikaalisissa perinteisiin. Aiemmilla Ikaalisten saunafestivaaleilla on käyty myös ponttoonisaunassa. kansainväliset saunafestivaalit Ikaalisten kylpylässä 17.–.19.7. Parasta vihdantekijää etsitään Suomesta, maailmalta ja joukkueista, kovinta löylynheiton maailmanmestaria taas perjantaina kello 16 sekä lauantaina kello 16.30. Festivaaleilla pääsee myös kärrysaunaan. Kävijät voivat saunoa Ikaalisten kylpylän rantasaunassa paitsi tapahtuman myös koko kesän ajan. KAHDESKYMMENES SAUNAFESTIVAALI 17.-19.7.2015 IKAALISTEN KYLPYLÄSSÄ Tiedustelut / ilmoittautumiset kilpailuihin ja myyntipaikkojen varaukset kuukkula.jorma@gmail.com 0400-732 942. kansainväliset saunafestivaalit Ikaalisten kylpylässä 17.–.19.7. Kesän saunatapahtumien kuumimmasta päästä ovat Löylynlyöjät ry:n 20. Saunafestivaalit.. Savusauna lämpiää Ikaalisten festareilla vuonna 2013. www.saunafestivaalit.. Kesän ohjelmaan voi ottaa jonkin saunatapahtuman, saunaretken tai avoimen löylyttelypäivän, jossa uudenlaisen saunomiselämyksen voi kokea yhdessä uusien tuttavuuksien kanssa suloisessa suvi-Suomessa
Tuntikausien saunomisesta tulee helposti nestehukkaa, joten uimapuvun ja pyyhkeen lisäksi suositellaan omaa vesipulloa. Kullakin saunalla on oma saunamajurinsa, joka pitää huolta oman saunansa lämmittämisestä, veden ja polttopuiden riittävyydestä sekä yleisestä siisteydestä. Ehkä kierros myös teuvalaissaunoihin Tapahtuman ohjelmassa on siirrettävien saunojen paraatiajo perjantaina Shell Teuvan risteyksen pihamaalta, Vaasantie 1, kello 18 alkaen tapahtuma-alueelle, Parraan. KERTAA TEUVALLA Erikoisia saunaelämyksiä ja tunnelmaa Lämpöisiä ja kuumia löylyjä, vihtaa tai vastaa voi taas käyttää koko viikonlopun Pohjanmaalla, kun siirrettävät saunat kokoontuvat yhteen 31.7.–1.8. Vuoden saunamestari -palkinto jaetaan suomalaista saunakulttuuria merkittävästi ylläpitäneelle henkilölle. Lisätiedot: www.saunafestivaalit.fi Rantasaunan kesän avoimet vuorot: Kesäkuussa ke, pe, la klo 15–20, heinäja elokuussa ma– la klo 15–20. Päivän saunaranneke maksaa Ikaalisissa viisi euroa. Ei aikarajoitusta, omat pyyhkeet ja uikkarit. Juomavesipiste on Parramajan ulkonurkalla, uimalammen puolella. Aikuiset 5 €, lapset 7–14 v. 62 – Tällä porukalla lämmitetään rantasaunaa Ikaalisten kylpylässä kesällä 2015, Löylynlyöjät ry:n puheenjohtaja Jorma Kuukkula lupaa. Ihmisiä tulee mukaan tuhansia.. SIIRRETTÄVÄT SAUNAT KOKOONTUVAT 10. Saunamajuri pitää myös huolta siitä, että naapurisaunoilla on saunarauha. Kausikortti 70 €, perhekortti 120 €. Sauna on rakennettu jos jonkinlaiseen ajopeliin ja kaikki tuodaan saunottavaksi Teuvalle. Teuvan keskustassa on todennäköisesti lauantaina kello 10–14 Sauna-ajoihin mahtuu mukaan 60 saunaa. Osoite: Hämyläntie 2, Ikaalinen. – Huomionarvoinen on myös vuosittainen Vuoden savusaunan valinta, jonka eteen Löylynlyöjien ja Kansainvälisen Savusaunaklubin asiantuntijat ovat kulkeneet testaamassa mukaan ilmoittautuneita saunoja pitkin vuotta, puheenjohtaja Jorma Kuukkula Löylynlyöjät ry:stä kertoo. Perjantain ja lauantain ohjelma huipentuu saunatansseihin ja lauantaina saunotaan aamukolmeen asti, ja sunnuntain aamusauna on maksuton. 2 €, veteraanit ja kuntoutettavat 2 €
Saunojen ilmoittautumisaika päättyy 30.6. Paluukyyti klo 12.30 alkaen tunnin välein. Myös bussilla pääsee saunomaan. juhlavuoden kunniaksi on ilmestynyt myös kirja, jossa on Heikki Mahlamäen valokuvia Sauna-ajot tapahtumista vuosien varrelta. KESÄN AVOIMIA SAUNAPÄIVIÄ JA -RETKIÄ Löylyä elämään ry:n savusaunan lauteet Joutsassa ovat perinteen mukaisesti korkeat. Linja-autokuljetus alkaa lauantaina klo 12 Teuvan keskustan torilta tasatunnein. Lämmitysnäytöksen lisäksi jokainen voi osallistua itse vastan tekoon kello 14–18. Tapahtumaan opastavat Teuvan keskustasta Saunat-kyltit. Lauantai-iltana alkaa karaoke kello 18, mutta sitä ennen on paljon muuta musiikkiohjelmaa ja pohjalaista tarinointia. Tapahtuma liittyy keskisuomalaisen paikkakunnan kesätapahtumaan, Joutsan Joutopäiviin, Löylyä elämään Joutsassa joten silloin pääsee myös saunomaan savusanassa, jonne on bussikuljetus tapahtumapaikalta. Myynti tapahtuma-alueella päättyy kello 23 lauantaina, mutta latokaffiossa on tarjoilua vielä sunnuntai-aamuna. Viimeinen kyyti Parraan lähtee torilta lauantaina kello 22 ja viimeinen kyyti Parrasta torille lauantaina kello 23.30. Saunojia varten on arvotavarasäilytys, suihkut ja vessoja. Erkki Kalliomäeltä saa omin työkaluin opastusta vihdan tekoon. 63 avoinna paikallaan olevia saunoja. Tämän vuoden uutuuskilpailu on mäntysuopasaippuan veisto, jonka tarkemmat ohjeet löytyvät netistä: www.sauna-ajot.com. Lauantaina myös bussilla perille Perinteisesti Teuvalle, Parraan kylään kokoontuu jopa tuhansia löylyjen ystäviä, joten liikennesääntöjen noudattaminen on teiden tukkimisen välttämiseksi ehdottoman tärkeää. Sauna-tapahtumia on silloin tällöin ympäri vuoden. Hinta on 3 € / suunta / henkilö. Sauna-ajot -tapahtuman avaa kello 12 juontaja ja tapahtuman järjestelyiden keskushahmo Tero Sievi-Korte. Parrassa on hyvät lasten leikkipaikat, frisbeegolf-rata, ulkoilureittejä ja uimalampi. Kello 14.30 on Pekka Metsälän johdolla huutokauppa, jossa on myytävänä on muun muassa saunavihtoja ja löylykippoja. Osoite: Vallaspellontie 48, Joutsa.. Sauna-alueella on myytävänä lounasta, pizzaa, kahvia, teetä, mehua, limsaa, sämpylöitä, pullaa, piirakkaa, makkaraa, jäätelöä ja vohveleita. Jos omaa saunaa ei ole mukana, innokas, kilpaileva suomalainen pääsee toisten saunojen löylyjen lomassa ottamaan osaa vihdanheittoja köydenvetokilpailuun. Löylyä elämään ry järjestää Savusaunan lämmitysnäytöksen Joutsassa ke 4.7. Mukaan tapahtumaan pääsee 60 saunaa, koska alueen koko rajoittaa osallistujia. alkaen kello 10. Sauna-ajojen 10
Kesän avoimia saunavuoroja Uimolan savusaunassa, Etelä-Karjalan Rautjärvellä, on kerran viikossa yleinen savusaunavuoro, ja muuten savusaunaja turvesauna ovat tilattavissa. Ohjelmassa myös lautta-ajelua, makkaranpaistoa ja yhdessäoloa. Herajärven rannassa on Uimolan savusaunakävijöille myös kylpytynnyri silloin, kun järvivesi on kylmää. Kertamaksu yleisessä saunassa 6 €. Kuopion Rauhalahden matkailukeskuksen savusauna ja Jätkänkämppä ovat kaikille avoimina kesätiistaisin ja -torstaisin. Ilotulitus saunan päätteeksi. saunojen yötä, jolloin lukuisat yleisetja tilaussaunat ovat yleisölle auki: Saunaristely Hämeenkyrössä Purimo-laivalla saunotaan 2 tunnin risteilyn aikana. asti klo 16–22. fi Urho Kekkosen piilopirtin saunat. asti keskiviikkoisin kello 17–21. Saunahinnat 12 € / yli 14-vuotiaat ja 6 € / lapset. 64 Hämeenkyrössä saunojen yö 24.7. Saunan päätteeksi ilotulitus Mahnalanselällä. Syksyllä Kari Pulkkinen järjestää lisäksi kuutamosaunoja ja tarvittaessa naisille omia saunavuoroja. Rauhalahden matkailukeskuksen savusauna on perinteinen. Seuraavat laiturit ovat Jokisenjärven laituri Siurossa sekä Mahnalan Miharinranta. Saunoja suvessa -saunaseikkailu Hämeenkyrössä. Mukaan 10 euron hintaiselle retkelle pyyhe ja uima-asu. Järj. Lähdöt Frantsilan Kehäkukan rannasta Yrjö-Koskisentie 1, Hämeenkyrö, kello 17, 19.30 ja 22. 0500 639 170, sp. Savuja sähkösaunat avoinna yleisölle 24.7. Hinta: 22 € /aikuinen, 10 € / lapsi. Silloin voi saunoa savusaunassa ja pulahtaa Kallaveteen. Järj. Hämeenkyrössä vietetään 24.7. Bussilähtö Tampereen Vanhalta kirkolta kello 11, paluu kello 16. Hämeenkyrön matkapalvelu Oy, puh. asiakaspalvelu@matrocks. Lisänautintoja tuovat buffetpöytäillallinen, suomalainen hanurimusiikki, yhteislaulut, kämppätanssit ja tukkilaisesitykset.. Kesällä voi saapua vaikka kello 16 Kuopion satamasta lähtevällä, Koskilaivojen m/s Salmettarella. Aikuiset 10 €, lapset 5 €. 040-55 44 204 tai sp. kello 19–23. Osoite: Kiiskitie 36, Rautjärvi. purimo@purimo.net. Savusaunaillat Kuopiossa kahdesti viikossa 27.8. purimo@purimo. 0500 639 170, sp. Täydenkuun saunaristely Hämeenkyrössä 29.8. Telttasauna lämpiää Miharin rannalla, Hämeenkyrössä. Osoite: Katiskaniementie 8, Kuopio. net. Hämeenkyrön matkapalvelu Oy, puh. Hinta 48 €. Osoite: Sasintie 400, Pinsiö. Ilmoittautuminen: puh. Lähtöpaikka Frantsilan Kehäkukan rannassa, Hämeenkyrössä, jonne opastus valtatie kolmelta. Savusaunaillat Uimolassa, Rautjärvellä 14.10. M/s Purimo-laivan yläkannelle on rakennettu tilava, puulämmitteinen sauna, josta voi saunoessa ihailla kauniita, sillanpääläisiä maisemia, pulahtaa välillä veteen ja nauttia virvokkeita laivan ravintolasta haitari-musiikin säestyksellä. Tiistain saunaillan jälkeen voi nauttia myös savusaunassa palvattua porsaan selkäfileetä ryytisinappimajoneesin kera illallisella. klo 18 Urkin piilopirtillä, Hämeenkyrössä
(03) 222 3823 KAHVIO AVOINNA SAUNAN AUKIOLOAIKOINA . kesäkuuta kello 12–20. Retken hinta 74,90 euroa / henkilö. HIEROJAN, SAUNAHOITOJEN JA TAPAHTUMIEN TARKEMMAT TIEDOT KOTISIVUILTA . Retken hinta 60 €. Savusaunominen maasavusaunassa ja kylpeminen Kaislikkokylpylässä taivaan alla latinorytmien tahdissa kello 15–17. Isännän opastuksen jälkeen rantalaavulla on mahdollista paistaa saaristolaista tikkukalaa avotulella sekä ostaa festivaalijuomia. Saunomismahdollisuus linnoituksen saunassa hintaan 5 €. Retkelle mahtuu enintään 60 henkilöä, joten ilmoittautuminen kannattaa tehdä ajoissa. Ilmoittautumiset: www.saunasaari.fi / Ajankohtaista. Sataman osoite: Tallinnankatu 8, Kotka. 65 Savusaunakerhon kesäretkiä Savusaunakerhon retkeilee Kotka Rankin saareen 27. kello 13–18. Lähtö Sapokan satamasta Rankkiin, paluuaika sovitaan yhdessä. Hinta kattaa kuljetukset vesibussilla Kauppatorilta Saunasaareen ja takaisin, savusaunat ja lämminvesialtaan erikseen naisille ja miehille, pyyhkeet ja pesuaineet. Savusaunakerhon juhlavuoden retki Rymättylän Herrankukkaron savusaunoihin 4.7. Linja-autokuljetus Turun Kauppatorilta. Smoke & Swing latinorytmein pariskunnille Rymättylän Herrankukkarossa saunoen 8.8. pihassa erikoisohjelmaa! Lisätietoja tapahtumista yms: Pispala, Tampere. Hinta bussikuljetuksella 89 euroa, muuten 10 euroa vähemmän. kello 11–19. kello 12–22 myös saunoen. SUOMEN VANHIN YLEINEN SAUNA AVOINNA MA JA KE 18-22, PE 15-21 JA LA 14-22. PISPALAN VALTATIE 9 RAJAPORTTI .FI Suomalaisen saunan päivänä 13.6. kello 13.30–19. Sauna-osuuskunnan ja Citycruisers Oy:n retkille lähdetään Kauppatorin ja Kauppahallin ääreltä (laituripaikka 5). Retken hintaan sisältyy lohikeitto, ruokajuomat, leivät. Herrankukkaron tapahtumien ilmoittautumiset suoraan Herrankukkaroon. Rytmeistä vastaa Bohemio Cuba Social Club -orkesteri. Muinaistulien yö Herrankukkarossa 29.8. PUH. Neljään saunaan pääsee saunomaan kello 11–19, sen jälkeen katetaan illallinen. Savusaunaretkelle Helsingin edustalle 1.8. Viralliset savusaunafestivaalien jatkot Ravintola Vaakahuoneen Paviljongilla ja majoittuville Herrankukkaron Rantasalissa. Saaressa on myös noin tunnin opastettu kierros, jossa näkee ensimmäisen maailmansodan aikaisia rakennelmia. KAHVION TILAVARAUKSET 044 055 9353. TILAUSSAUNAT, ISÄNNÖINTI JA KESKES-KIUASKIVET 040 776 5198. Saunasaaressa, Helsingin edustalla, pääsee eloja syyskuussa saunomaan useisiin, erikoisiin savusaunoihin. Saaristolaisillallinen kello 17
Olemme saaneet toisiltamme hyödyllistä saunatietoa ja jakaneet sitä edelleen tapahtumiin osallistuneille SAUNASTA SAUNOMISEEN – NÄYTTELY ASIKKALASSA Saunat ja saunatavat tutuiksi Mikä on saunatontun tehtävä. Mikä mahtaa olla saunassa oleva piikkisika. Miten pieni on pienin lämpiävä kiuas. yksityisille ja yhteisöille, kertoo Saunasta saunomiseen –näyttelyn toinen puuhamiehistä Risto Jokiaho Lions Club Asikkalasta. Tänä kesänä kahden vuosikymmenen pituinen tapahtumasarja saa ikään kuin kruunun, sillä Päijännetaloon on pystytetty kattava Saunasta saunomiseen – näyttely yhteistyössä Asikkalan kunnan ja Suomen Saunaseuran kanssa. Mikä tärkeä tehtävä saunalla oli sodan aikana. – Heti, kun talvisodan etenemisvaihe päättyi rintamalla ja miehet olivat asettuneet vakinaisiin asemiin, rakensivat he saunoja, kertoo kehittämisassistentti Merja PalokangasViitanen Asikkalan kunnasta. Saunaperinteistä on tehty laajat esittelyt niin saunatontuista, vanhoista kiukaista kuin vaikkapa sota-ajan rintamasaunoista. – Saunoja käytettiin peseySaunarekvisiittaa on saatu Jyväskylästä asti, mistä on peräisin vanhat lauteet.. 66 SAUNANÄYTTELY 66 Asikkalassa, Päijät-Hämeessä, on järjestetty erilaisia saunatapahtumia parinkymmenen vuoden ajan. Näihin ja moneen muuhun saunaan liittyvään löytyy vastaus koko kesän Asikkalassa esillä olevasta saunanäyttelystä. – Saunatapahtuman tavoitteena on ollut suomalaisen saunakulttuurin edistäminen. Täisaunalla suuri merkitys sodan aikaan Koko kesän kestävässä näyttelyssä esitellään erityisesti asikkalalaista saunakulttuuria, mutta myös saunan historiaa yleisemmin. Aktiivisena osapuolena on ollut Lions Club Asikkala, joka aloitti yhteistyön Suomen Saunaseuran sekä paikallisen Päijät-Häme –lehden kanssa
Onhan sauna nauttinut kansanparantajan asemasta kautta historian. – Jos en pääse säännöllisesti saunaan, on se kauhea paikka. Suomalaisten juoksijoiden menestys selitettiinkin yleensä saunan ansioksi. tymisen lisäksi vaatteiden kuivatukseen sekä täiden häätöön. Kansanedustaja ylilääkäri professori Martti Talja avasi näyttelyä. Tärkeä rooli urheilussa ja politiikassa Näyttely kertoo myös kuinka saunaa on käytetty hyväksi politiikassa.Erityisesti presidentti >Urho Kekkonen tunnettiin kovana saunoja. Sen jälkeen saunaan päästettiin rikkihappoa, joka tappoi tehokkaasti täit ja muut syöpäläiset. Hän lahjoitti muun muassa Nikita Hrushtsheville saunan 1960-luvulla. Oma lukunsa ovat saunan terveysvaikutteet. Keväällä 1944 kenttäarmeijan käytössä oli miltei 900 erikokoista desinfektiosaunaa tai täikaappia. 67 . Elämä ilman saunaa on kuin pilvinen päivä, myöntää myös näyttelyä perustamassa ollut Merja Palokangas-Viitanen. Tahko Pihkala unelmoi jo vuonna 1912, että Helsingin olympialaisissa kisattaisiin löylyn kestämisestä. Valo-saunatonttu asustelee savusaunassa.. ”Jos ei sauna, terva ja viina auta, on tauti kuolemaksi”, on edelleenkin voimassa oleva kansansanonta. Sytykkeet kauniina kuin kukkaset. Myös hevosille rakennettiin omat täisaunat, jossa hevosen pää ja kaula oli rakennuksen ulkopuolella. Siitä ei tullut kuitenkaan olympialajia, mutta Pariisin olympialaisiin vuonna 1924 suomalaiset veivät oman saunan, joka oli lastattu laivaan Kotkassa. Sauna on ollut myös tärkeä tekijä urheilijoiden keskuudessa. Vaatetäiden levittämää pilkkukuumetta vastaan taisteltiin liikuteltavilla täisaunoilla, joilla pilkkukuume saatiin taltutettua keväällä 1942
68 Läpileikkaus ja kunnianosoitus Savuntuoksu, veden kantaminen saunaan, puukiuas ja kaikki se puhde, mitä saunan lämmittämiseen ja saunomiseen kuuluvat on suomalaisille elintärkeitä asioita. Pönttökiukaiden kulta-aika oli 1920-1965, jonka jälkeen jatkuvalämmitteiset alkoivat syrjäyttää pömpelikiukaat. Silloin sauna on oivallinen meditointipaikka, PalokangasViitanen muistuttaa. Saunanäyttelyn alakertaan on koottu saunatuotteita valmistavi. Myös piikkisikakiukaaksi kutsuttu. – Saunominen on parhaimmillaan perheen tai hyvien ystävien kanssa, mutta myös yksin voi saunoa. Saunassa ei sovi meluta eikä rähjätä. Korson Rautavalun jatkuvalämmitteinen kiuas vuodelta 1966. Merja Palokangas-Viitanen iloitsee kaikkia suomalaisia käsittelevästä näyttelystä
Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Soili Kaivosoja, Risto Jokiaho – Suurelle yleisölle näyttely on läpileikkaus saunaan ja saunomiseen, vaikka tämä onkin vain pintaraapaisu saunan suuresta ja salaperäisestä maailmasta Soita ja pyydä tarjous: Puh. 69 Vinkki lemmensaunaan Kun unelmana on erityisen hyvä sulhanen, kannattaa vastaan taittaa yksi oksa pyhästä pihlajasta ja toinen tervalepästä. (03) 872 1021 www.orima.. Kysy myös rautakauppiaaltasi! VTT-serti kaatti Nro 156/01 RT-kortti 38528 Katso tuotevideomme sivulta www.isodr an.?. Saunasta saunomiseen –näyttely on esillä Asikkalan Päijännetalolla 29.8.2015 asti. Kaivuumassat takaisin kaivantoon, ei kallista maamassojen vaihtoa! ISODRÄN® lämmöneristettä voidaan käyttää myös kapillaarikatkona maanvaraisessa lattiassa. Tiettävästi Suomen pienin lämmitettävä kiuas. – Suurelle yleisölle näyttely on läpileikkaus saunaan ja saunomiseen, vaikka tämä onkin vain pintaraapaisu saunan suuresta ja salaperäisestä maailmasta, Merja PalokangasViitanen toteaa. Saunasta saunomiseen – näyttely onkin kunnianosoitus asikkalalaiselle saunakulttuurille, mutta myös kansalliselle kulttuuriperinnölle – saunalle ja saunomiselle. Suoraan varastosta Espoon Suomenojalta ja jälleenmyyjiltä. Tuloksena täysi huonekorkeus! Tuhansia onnistuneita asennuksia. Tehdessäsi salaojatai sadevesiremontin asenna samalla ISODRÄN® levyt perusmuuriin. en yritysten tuotteita esille. 09-863 4360 KELLARI KUIVAKSI ISODRÄN® salaojittava lämmöneriste on ratkaisu kostean kellarin ongelmaan. Oma lukunsa ovat Kerkes-saunakivien valmistajan Teppo Hurmeen vanhat kiukaat, joista tulee mieleen nostalgisia muistoja lapsuudesta. M UL LIS TA VA U U TU U S M U LLI STA VA UU TU US Kattosiltaan integroitava turvavaijeri LifeGuardLine MUOTTIKOLMIO OY Finnoonniitty 3, 02270 Espoo, p
Lämpö avaa ja pehmittää ihoa Positiivista vaikutusta saunan lämmöllä on siihen, että ihohuokoset aukeavat ja hilseilevä, kuollut ihosolukko pehmiää, jolloin se on helpompi poistaa kuorinnalla. Itse olen ihan eri mieltä, koska saunominen kuuluu erottamattomasti suomalaisten elämään ja sauna on oivallinen paikka hoitaa ihoaan, SKY-kosmetologi Inkeri Valtonen sanoo. – Ulkomailta tulleet kosmetologikouluttajat tyrmäävät heti suomalaisten saunomisen. 70 KAUNEUS 70 SAUNAN KAUNISTAVA VAIKUTUS TULEE RENTOUTUNEESTA, HYVÄNTUULISESTA OLEMUKSESTA Ihoa suojattava liialta kuumuudelta Liian kuuma sauna ja löylyt kuivattavat kaikkien ihoa. Saunassa se kulttuuriero suomalaisten ja suurimman osan maailmaa välillä menee, jos kysytään, kaunistaako sauna. Sauna on aina ollut suomalaisille puhdistautumispaikka,. Ulkomaalaiset ihonhoidon ammattilaiset ovat oikeassa siinä, ettei liian kuuma sauna ole iholle hyväksi, ja iho pitää aina kosteuttaa hyvin saunomisen jälkeen. Saunasta saa kuitenkin kauneutta tuovan, hyvän, rentoutuneen olon ja sen yhteydessä on helppoa hoitaa ja kuoria ihoa. Heidän mielestään siitä on pelkkää haittaa iholle
Iho puhtaaksi ennen saunaa Ihon puhdistaminen kuuluu tehtäviin jo ennen saunaan menoa: meikki pitää ehdottomasti ensin poistaa ja pestä kasvot muutenkin. – Ensin kannattaa saunoa rauhassa vartin verran, ja sitten vasta aloittaa ihon hoitaminen. Vartalokuorinta riittää pesuaineeksi Vartalon kuorintaan tarvitaan eri ainetta, mutta sen ansiosta mitään vartalon erillistä puhdistusta ei tarvita: – Vartalolle käytettäviä, mekaanisesti hiovia kuorinta-aineita ei voi käyttää kasvoille, koska ne ovat liian tehokkaita ohuemmalle iholle. 71 . mutta se sopii Valtosen mukaan hyvin myös ihonhoitopaikaksi. Ensimmäisenä käytetään ihotyypin mukaista kuorinta-ainetta kasvoille sekä vartalolle. Tahna levitetään puhtaalle iholle saunassa ja annetaan vaikuttaa löylyssä kymmenen minuuttia. – Saunassa on helppo laittaa kuorinta-aineita ja naamioita, kun ei tarvitse varoa vaatteita ja hiuksia. Hyvinvoiva iho on kauneuden kulmakivi, mutta sille pitää suoda aikaa ja nähdä sen hyväksi vaivaa. Kasvonaamio on hyvä levittää heti kuorinnan jälkeen – vaikutusajan voi vielä nauttia saunan lämmöstä, Valtonen neuvoo. Sitruuna tehostaa vaikutusta sulattamalla solukkoa ja vaalentamalla ihoa. Hierotaan hiukan iholla ja huuhdellaan pois. Vartalokuorinta riittää ihon pesuun. Kuorinta sulattaa kasvojen iholta kuolleen solukon ja ihotalin, niin että sen jälkeen käytettävät hoitotuotteet imeytyvät erittäin hyvin, Valtonen sanoo. Ihosta tulee pehmeä, koska lämpö, kaura ja karkea sokeri irroittavat kuolleen solukon, kun puuroa hierotaan iholla. Saunominen kuuluu erottamattomasti suomalaisten elämään ja sauna on oivallinen paikka hoitaa ihoaan, SKY-kosmetologi Inkeri Valtonen sanoo.. Koivuinen jalkakylpy yhdessä persiljan kanssa on erityisen hyvin turvostusta poistava. Lähde: Kauneushoitola Inkeri Valtosen blogi purkkiarmeija. Saunassa tai sen yhteydessä voi Valtosen mukaan myös hyvin tehdä jalkakylvyn ja pehmitellä jalkojen kovettumia. Ihoa suojattava liialta kuumuudelta Suomalaiset sen ovat tienneet aina, että koivu on paitsi tuoksultaan ylivertainen, myös turvotusta poistava ja vitamiinirikas: B-vitamiini toimii aineenvaihdunnan tehostajana, hiusten, ihon ja lihasten vahvistajana. Mekaaninen hankaus ei ole iholle hyväksi usein, vaan naamioksi pitäisi käyttää kosmetiikkaa. Samalla ihonhoito voi olla koko perheen juttu, varsinkin, jos perheessä on teini-ikäisiä, Hämeenlinnassa kauneushoitolaa pitävä Valtonen vinkkaa. C-vitamiini taas vähentää arpien, haavojen ja mustelmien syntymistä, vahvistaa kollageenin tuotantoa ja immuunijärjestelmää. Kesämökkisaunan pikahoitonaamio 2 rkl kaurahiutaleita 1/2 dl lämmintä vettä 1 rkl sokeria (sitruunaa) Hiutaleista ja vedestä sekoitetaan puuro, johon sokeri lisätään kuorivan vaikutuksen lisäämiseksi. Liiallinen kuumuus aiheuttaa ihon pintaverisuonten laajentumista ja katkeilua – couperosaiho syntyy juuri siitä. blogspot.fi
Uusin Mellis-tuotteiden ainesosa on koivunmahla, jota on Mansikkaisessa kuorintavoiteessa hunajan ohella sekä Virvoittavassa Naamio – Valkoturve & Koivunmahla: – Koivunmahla on elämäneliksiiri iholle hunajan tavoin. Kun hunaja on vaikuttanut riittävästi, huuhtele hunaja pois iholta lämpimässä suihkussa. Kaikista hankalin hoidettava on couperosa-iho. Naamio valitaan ihotyypin mukaan. Varsinkin heidän on syytä varoa suuria lämmönvaihteluja. Sauna ja lumihanki, pulahdus kylmään uintiveteen tai avantoon tuntuvat hyviltä, mutta herkkä iho ei kiitä niistä. Pienin rajoituksin lämmöstä nauttimaan Saunan lämpö ja rentouttava vaikutus poistavat stressiä ja kiirettä, Sauna ja lumihanki, pulahdus kylmään uintiveteen tai avantoon tuntuvat hyviltä, mutta herkkä iho ei kiitä niistä. Valtaosalla on pintakuiva iho; yleisin tyyppi taas on sekaiho eli keskeltä rasvainen ja reunoilta kuiva tai päinvastoin. Saunahunajia myydään usein erikseen. Hunajan kiteet sulavat, ja sokerit alkavat imeä nestettä. – Hyvin herkkä ja kuiva iho voidaan suojata kosteusvoiteella, mutta sittenkin löylyt saavat olla vain miedot. Hoitoa aloitettaessa iho ei tarvitse ennakkopuhdistusta lukuunottamatta meikin poistoa. Saunaan mennessä iho kannattaa suojata hoitovoiteella. Saunasta kylmään uintiveteen couperosa-ihoisen tulisi mennä vasta, kunnes saunan lämpö on iholta jäähtynyt. Myöskään hoidon jälkeen ei käytetä saippuaa eikä muita puhdistusaineita, vaan saunahunajavoiteet poistetaan pelkällä vedellä.. – Asiakaspalautteistamme olemme saaneet tietää, että Minttusuklaa-naamion suojissa couperosa-ihoon taipuvaisetkin voivat mennä saunaan kuumuudelta suojaavien aineiden ansiosta. – Mintussa on suojaavia flovonoideja, vähän minttuöljyä, joka supistaa ihohuokosia, mutta myös pehmittää ihoa. Vinkki: Ota hunajapurkin loppu mukaan saunaan, ja levitä siellä iholle. Hunaja kuorii ihon pintasolukkoa, parantaa verenkiertoa ja kirkastaa ihoa. Myös kipeytyneitä lihaksia on hyvä hieroa hunajalla. Tällöin hunajan joukkoon on sekoitettu siemenrouheita tai eteerisiä öljyjä. Siten kuona-aineita poistuu hikoilevasta ihosta. 72 Saunassa iholle voi levittää saunahunajaa. Mellis Oy:n Minna Järvisen mukaan Sauna Arctica -hunajatuotteita voi käyttää nimestä huolimatta monin tavoin; myös ilman saunaa huoneenlämmössä tai hoitohuoneen lämpötilan mukaan (20-35 astetta). – Itse tehdyllä 100 % orgaanisella raakakaakaojauheella on myös samoja ihoa ravitsevia ominaisuuksia kuin marjoilla, Minna Järvinen kertoo. Minttusuklaa hellii couperosa-ihoa saunassa Pohjoissavolainen Mellis Oy on luottanut hunajan ja muiden suomalaisen, arktisen luonnon tehoaineisiin iholle jo parikymmentä vuotta. Normaali-ihoisia suomalaisia on harvemmassa. Lähde: Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry. Se on nestemäisessä muodossa oleva, vitamiinija kivennäisainerikas aine. Sitten tulevat kuiva sekä rasvainen ja tulehduksiin taipuvainen iho. Iho tuntuu ihanalta ja pehmeältä. Couperosa-iholle ei suuria lämmönvaihteluita Suomalaisilla on erilaisia ihotyyppejä. Myös syötäväksi tarkoitettua, kiteytynyttä hunajaa voi hyvin käyttää saunahunajana. Saunaa varten ei ole kehitetty mitään erityistä kosmetiikkaa, mutta lähes kaikkia kuorintoja ja naamioita voi käyttää saunassa. Helpointa on Valtosen mukaan valita kosteuttava naamio, sillä se sopii kaikille ihotyypeille. Saunaan mennessä iho kannattaa suojata hoitovoiteella. Myös saunaa ja ihoa siellä hoitavia tuotteita on koko vartalon käsittävissä Sauna ja Silva Arctica-tuotteissa. Valkoturve on mukavampi käytössä kuin musta, mutta teholtaan samanlainen, Järvinen toteaa. HUNAJA POISTAA IHON KUONA-AINEITA JA KUORII Luonnonaineet hoitavat ja suojaavat Levitä hunajaa kuivimmille vartalon osille tai koko vartalolle ja anna vaikuttaa lempeässä lämmössä. Siihen ja kuorinta-aineen valintaan kannattaa pyytää kosmetologin apua
Hunaja kuuluu myös useimpiin tuotteisiin. Kasveista puristettujen eteeristen öljyjen ominaisuudet riippuvat niiden kemiallisesta koostumuksesta. Kuva: Saimi Järvinen. Aidot eteeriset eli haihtuvat öljyt on puristettu kasveista. ja jo se näkyy kosmetologi Valtosen mukaan positiivisesti iholla. Käyttöohje: Vain tippa riittää. Mitään varsinaista kaunistavaa vaikutusta saunalla ei ole muuten kuin että rentoutunut, hyväntuulinen ihminen näyttää aina kauniimmalta, Valtonen toteaa. Öljyt viestittävät siten elimistölle, miten reagoida: virkistyäkö vai rentoutua. 30 ml / ämpäri. Lähde: Frantsilan Kehäkukka Ihmiset arvostavat jälleen enemmän luontaisia arvoja ja kysyvät mahdollisimman kemikaalivapaata luonnonkosmetiikkaa. Katto 2 päivässä, suoraan omalta tehtaalta mittatilaustyönä. Ihon kautta käytettyinä öljyt imeytyvät osaksi verenkiertoon, ja osaksi niistä tulee hermoston kautta neurologinen impulssi aivoille. Useasti ne ovat myös antiseptisia ja tuhoavat bakteereita sekä viruksia. Aromaterapian tehtävänä on pääasiassa kohottaa mielialaa. Ne voivat lievittää kipua, poistaa nesteitä, elvyttää hormonaalista toimintaa ja verenkiertoa sekä solujen aineenvaihduntaa. Liiallinen kuumuus aiheuttaa ihon pintaverisuonten laajentumista ja katkeilua – couperosaiho syntyy juuri siitä. Lisää annostusta, jos tuoksu on liian mieto. Kuva: Saimi Järvinen. Laita löylytuoksua haaleaan veteen n. Rajoituksia on jonkin verran: – Akuutissa vaiheessa olevan ruusufinnin eli acne rosacean kanssa ei saunomista suositella. Niitä käytetään aromaterapiassa, eikä synteettisiä tuoksuja. 73 Saunatuoksut ennen kaikkea kohottavat tai rentouttavat mieltä Markkinoilla on paljon erilaisia saunatuoksuja rentouttavan saunomiselämyksen tuottamiseen. Yleensä niitä käytetään löylyvedessä hengityksen kautta, mutta eteerisiä öljyjä voi käyttää myös ihollaan. Melliksen saunahunajatuotteissa käytetään runsaasti kasviöljyjä, joiden raaka-ainelähteitä ovat pohjoisessa valossa kasvaneet marjat, kukat ja yrtit sekä uutuutena myös koivunmahla. Teksti: Mira Piispa Kuvat: Saimi Järvinen Melliksen Silva Arctica -sarjan minttusuklaanaamio suojaa couperosaihoisen saunomista. SOITA 03 3398 6722 Uusi kuosi kesäksi! Paikalliset pojat! laaturemontti.fi
Hän nappaa kahviporot espressokoneen säiliöstä ja laittaa ne kulhoon. Jo pienenä tyttönä hän oli näiden naisten kanssa metsässä keräämässä kauneussaunaan yrttejä, joita sitten iltaisin saunassa käytettiin. Katriina surauttaa espressokoneellaan luomukahvit. Pienen lapsen äiti hemmottelee itseään usein kotikonsteilla. Monet isoäitien vinkit kuuluvat edelleen kauneusrutiineihin. Tuoksu kertoo, että se on vielä käyttökelpoista. Hän päätyy järkeilyssään kuitenkin siihen lopputulokseen, että teollisesti valmistettu kosmetiikka kuluttaa varmasti enemmän luonnonvaroja ja onhan niihinkin eristetty aineksia luonnon antimista, kuten porkkanaöljy tai karpaloiden argitiini. Hän lorauttaa kulhoon tilkan kermaa, jonka hän sekoittaa purujen kanssa. Margit-mummo ja Lahja-isomummo ovat opettaneet Katriina Lehdolle, 27, monia kauneudenhoitovinkkejä. Se jättää pehmeän ja hiukan öljyisen tunteen iholle, Lehto kehaisee Lahja-isomummulta oppimaansa vinkkiä.. 74 KAUNEUSSAUNA MONET ISOÄITIEN VINKIT KUULUVAT SAUNARUTIINEIHIN Katriinan kanssa kauneussaunassa 74 Jyväskyläläinen Katriina Lehto rakastaa saunomista. – Tuntuu hiukan irvokkaalta käyttää elintarvikkeita kauneudenhoitoon iholle, mutta enpä tiedä, ovatko kemiallisesti tehdyt tuotteet yhtään parempia. Kermasta on päiväys mennyt, vaan se ei haittaa mitään. – Kuorinta iholta tuntuu uskomattoman ihanalta. Sitä aina välähtää mielessä, että kaikilla ei ole tarpeeksi syötävää ja minä levittelen ruoka-aineita iholle, Katriina pohtii. Sauna on hänelle puhdistava kokonaisvaltainen kokemus
75 Saunassa rentoudutaan, suljetaan silmät ja annetaan ihanien ajatusten tulla. Itse tehden saa hyviä tuotteita ja samalla tietää mitä ihollensa laittaa, Lehto iloitsee.. Lähimetsästä Katriina kerää kauneusvastan aineksia. Vihdan ei aina tarvitse olla pelkkää koivua, vaan sen voi koostaa erilaisista yrteistä ja oksista. – Voin hyvin kuvitella, mitä tuokin kuorinta-aine maksaisi, jos se olisi kauniissa purnukassa kaupan kosmetiikkahyllyllä. Tämä on Lehdon oma hetki
– Kuinka yksinkertainen ja edullinen voikaan olla tehokas hoito, hän huokaisee. – En pystynyt myymään asiakkaille tuotetta. Katriina muistelee muutama vuosi sitten luomukauppiaana toimiessaan ihmetelleensä, markkinoille tulleita pieniä purnukoita. Sitä hierotaan napakoin ja pyörivin ottein suihkussa tai saunassa. Anna vaikuttaa 10 -15 minuuttia ja pese pois hierovin pyörein liikkein. . Katriinan tehonaamio 2 rkl kylmäpuristettua öljyä 1 rkl suolaa 1 rkl pellavarouhetta 2 rkl luomusitruunan mehua Sekoitetaan ja levitetään kasvoille, ja hierotaan kevyesti. Hän kehottaa käyttämään mielikuvitusta, kunhan ei käytä itselleen allergisoivia tuotteita. Seos säilyy vuoden. Se vaatii hieman enemmän viitseliäisyyttä, koska lauteet täytyy suojata hyvin. Verenkierto vilkastuu välittömästi ja kuivat ihosolut hankautuvat pois. Ruusu Vartalonkuorinta 6 ruusun terälehdet 5 dl tummaa sokeria 2 dl rypsiöljyä Halutessasi voit lisätä ruusun eteeristä öljyä. Olinkin varsinainen kauppias, Lehto nauraa. 76 . Ihosta tulee pehmeä ja kaunis. Katriina Lehdon reseptiaarteita: . Ei niitä kannata ostaa, vaan tehdä itse. Sama pätee kuorintaan tarkoitetulla sokerilla. Hän vinkkaa, että suolan sekaan voi lisätä öljytilkkasen, lisäksi vielä kaurajauhoatai hiutaleita, hunajaa, sitruunanmehua ja kookosöljyä. Kuorintaan käytetään tällä kertaa luomuhunaja ja raakaruokosokeri.. . Kuorinta-aine levitetään kevyesti hieroen kasvoille juuri ennen saunaa, näin ihohuokoset avautuvat. Suolakuorinta koko kropalle Katriina Lehto kertoo kuorivansa ihonsa usein puhdistamattomalla merisuolalla. Kasvonaamio 2 rkl tummaa kaakaota 2 rkl luonnonjogurttia 1 rkl hunajaa 1 rkl kaurahiutaleita Sekoita kaikki sauvasekoittimella ja levitä kasvoille. Rauhoittava naamio jogurtista, savesta ja sitruunan tilkasta levitetään kuorinnan jälkeen. Turvetta terveydeksi Silloin tällöin Katriina Lehto käyttää saunassa hoitoturvetta. Hintaa oli 10 20 euroa ja purkeissa oli pääosin suolaa, lisäksi muutama tippa eteeristä öljyä sekä hiukan tavallista öljyä. Tuloksena on ihanan pehmeä ja kuulas iho. Sekoita tehosekoittimessa tasaiseksi. Ohjasin heitä tekemään kuorintasuolansa itse
Kuismaöljyä saunan jälkeen Katriina Lehto kertoo oppineensa eräältä yrttikurssilta, kuinka mainio on kuismaöljy. Sitruunaa kyynärpäihin – Mummulla oli tapana hieroa kyynärpäitä sitruunan kuoren sisäpinnalla. Se valkaisee ja pehmentää kovetteuneiden kyynärpäiden ihoa. Seos levitetään kosteille hiuksille hieroen hellävaroen. Niistä on kotikosmetiikka tehty. Varmasti sama tehoaa myös kantapäihin, Lehto pohtii. Hunajaa, raakaruokosokeria, turkkilaista jogurttia, savea ja sitruunaa. – Niveltulehduksille ja lihastulehduksille kannattaa hieroa kuismaöljyä. Tämän jälkeen laimennettu omanaviinietikka hierotaan varovaisin ottein hiuksiin ja päänahkaan. . Huuhdellaan lopuksi vielä viileällä vedellä. Puhdistavat mehut syntyvät käden käänteessä ja niitä nautitaan saunomisen lomassa.. Käsittelyn jälkeen hiukset on helppo harjata, hiuksista tulee puhtaat ja niissä on pieni kaunis kiilto, Lehto kehuu. Huuhdellaan se viileähköllä vedellä pois. . 77 . Hän haluaa jakaa tämän tiedon muillekin. Kuisma auttaa arpikudoksia pysymään lähes näkymättöminä, ja jos tietää tulevasta leikkauksesta, niin voi jo suunnitella hoitavansa leikkausarpia kuismaöljyllä, Lehto sanoo. Myös hermovaurioille kuismaöljy on hyväksi. Soodalla ja omenaviinietikalla hiukset puhtaiksi Sekoitetaan 1 rkl soodaa lasilliseen vettä
Heikki Ruhalta, Lehto Peatin yrittäjältä hän oppi, että turve sopii myös ihottumaan, psoriasikseen, akneen, hiuspohjan hoitoon, säärihaavan hoitoon, vaippaihottumaan, stressinhoitoon ja unettomuuteen, lihassärkyihin, nivelvaivoihin, reumaattisiin kipuihin, turvotuksiin ja verenkierron vilkastuttamiseen. – Naisia ilahduttaa myös se, että turpeella on aineenvaihduntaa vilkastuttava ja ehkäpä jopa hoikentava vaikutus. Rakkaimmat muistot siitä liittyvät lapsuuteen ja mummoon. – Turve onkin antiseptinen vaikutukseltaan. Hän kertoo, että myi aikoinaan kauppiaana ollessaan eniten turvetta päänahan ongelmiin ja erilaisiin iho-ongelmiin. Kyseessä on siis varsinainen ihmeaine. Kannattaa ilman muuta kokeilla. Siksi se onkin kauneussaunan suosikki, etenkin naistenilloissa. Katriina kertoo, että hänen käyttämänsä turve kaivetaan maasta hellävaroen ilman suuria koneita. Sen teho perustuu biologisten ainesosien aktivoivaan vaikutukseen. – Puhdistusaine ja kivennäisvesi sopivat ihanasti yhteen. Iho kostutetaan vedellä ennen turpeen levittämistä ja saunassa on hyvä pitää silmällä, ettei turve kuiva ihoon. 78 “Saunominen on minulle lähes pyhä hetki. Enpä ihmettele! – Naisia ilahduttaa myös se, että turpeella on aineenvaihduntaa vilkastuttava ja ehkäpä jopa hoikentava vaikutus.. Hoitoturve sisältää myös vapaita estrogeenejä, ja siksi sillä on saatu myönteisiä kokemuksia kuukautisja vaihdevuosivaivoja ja jopa miesten eturauhasvaivoja hoidettaessa. Valitettavasti Margit-mummo on jo kuollut, mutta saunassa hän on aina kanssani läsnä.” Luonnonantimien tuoksut huumaavat ja saunassa tuoksut vielä vahvistuvat. Lisäksi turve sisältää rautaa, kuparia, magnesiumia, mangaania ja sinkkiä. Turpeeseen ei lisätä mitään eikä siitä poisteta mitään, joten se on aito luonnontuote. Myös selluliitin sen luvataan tehoavan. Laajoina hoitoina turvetta ei suositella raskaana oleville, sydänsairaille tai muuten heikkokuntoisille. Kaikki nämä hoitavat ihoa. Pienimuotoiset hoidot, kuten kasvohoidot tai kääreet nilkkaan tai ranteeseen soveltuvat raskaana olevallekin. – Turve on tuhansia vuosia vanhaa, joten voi vain kuvitella miten paljon siihen on liuennut eri kasvien ravintoaineita. Turvesaunassa lämpöä 60 astetta Turvesaunan optimaalinen lämpötila on 60 astetta. Turve ei sisällä bakteereja suossa ollessaan, sillä hapettomassa tilassa bakteerit eivät viihdy. Kerran hän päätti lisätä ihon puhdistusaineeseen pirskahtelevaa kivennäisvettä. Sydänja verenpainetautia sairastavien on noudatettava varovaisuutta sillä keho saattaa kuumeta liikaa ja näin ollen rasittaa sydäntä ja elimistöä. Enempää ei kannata laittaa, jotta löylyistä voi nauttia. Magnesiumhan imeytyy paremmin ihon kautta kuin ruoansulatuselimistöstä, Katriina opastaa. Tärkeimmät aineet ovat humushapot sekä fulvohapot. Lisäksi turvehoito lievittää tulehduksia. Se aiheuttaa myös hupia, kun mustat naiset istuvat lauteilla kylki kyljessä, Lehto hymyilee. Tunne iholla on raikas, virkistynyt ja verenkierto iholla vilkastuu puhdistuksen aikana. Lehto muistuttaa, että vaikkei turve sisällä haitallisia bakteereita, on se on hyvä kasvualusta bakteereille, joten se on syytä säilyttää huolellisesti. Kivennäisvettä kasvoille Katriina Lehto kertoo kokemusperäisestä havainnostaan. Olen kuullut, että ranskattaret pirskoittelevat ihollensa kivennäisvettä
Stressiin auttaa kasvohoito Katriina kertoo, että stressaantuneena hän tekee kasvohoidon, joka rentouttaa ja rauhoittaa ihon lisäksi myös hermoja. Naamio levitetään kasvoille ja kaulalle, Lehto neuvoo. Myös jalkahikeen on käytetty suolajalkakylpyjä. Naamion annetaan vaikuttaa 10 15 minuuttia ja sitten huuhdotaan se pois runsaalla vedellä. Lopuksi se huuhdellaan iholta runsaalla vedellä. 79 Myös saunapäivän ruoka puhdistaa. Kainalot raikkaiksi suolavedellä Mummot ovat aikoinaan sivelleet kainaloihinsa suolavettä. – Stressinaamion tarvitaan banaani, kermaa, sitruunamehua ja kurkkua. Kaunis ruoka ilahduttaa kaikkia aisteja. Katriina Lehto ei halua laittaa kasvoilleen mitään, minkä koostumusta hän ei tarkkaan tunne. Asetetaan vielä kurkkuviipaleet silmien päälle. Levitetään seos kasvoille ja hierotaan kevyesti muutaman minuutin ajan. – Heitetään kourallinen suolaa vadilliseen vettä ja se on siinä! Jalkoja voi uitella vaikkapa saunan löylyissä nauttiessa, Lehto sanoo. – Kasvojen hoito aloitetaan pehmittävällä kuorinnalla: sekoitaan keskenään ruokaöljyä ja sokeria. Teksti ja kuvat: Virpi Piippo. Katriina Lehto suosittelee käytettäväksi puhdistamatonta merisuolaa tai “ruususuolaa”, tällöin yli 80 hivenja kivennäisainetta imeytyvät ihon kautta verenkiertoon. Banaani muserretaan haarukalla mössöksi, lisätään vähän kermaa ja muutama pisara sitruunamehua. Hoidon jälkeen iho on pehmeä, kostea, rauhoittunut ja kirkastunut. Suola tappaa bakteereita, desinfioi, ja täten myös hoitaa ihoa
Kapeenkosken savusaunat henkivät historiaa Historiallisella Kapeenkoskella voi patikkatai kalastusreissun jälkeen piipahtaa saunaan. SAUNAYRITYS 80 80 LAUTEILLA ON LÖYLYTELLYT MYÖS PRESIDENTTI KEKKONEN Jyhkeässä kiukaassa on 1200 kiloa kiviä. Aimo Herneaho kertoo, että savusaunan lämmittämiseen pitää varata vähintään seitsemän tuntia aikaa. Kapeenkosken mailla on kaksi savusaunaa sekä perinteinen puulämmitteinen sauna. ?
81
Luonnonkaunis koskimaisema kätkee syliinsä monia kulttuurihistoriallisesti merkittäviä asuinalueita ja Aittasaunan alakertaan on rakennettu peseytymistila. Alueella on ollut asutusta jo esihistoriallisella ajalla: vanhimmat Kapeenkoskella tehdyt kaivauslöydöt ovat jopa 7000 vuoden takaa. Illaksi lämpenee joku alueen saunoista: joko uudehko puulämmitteinen sauna, 1920-luvulla rakennetusta aitasta remontoitu savusauna tai toinen savusauna, joka on nököttänyt niillä sijoillaan kosken alajuoksulla ainakin 1700-luvulta lähtien. Herneaho majoittaa vieraat ikivanhoihin, peruskorjattuihin aittoihin ja tarjoilee heille päivällistä vuonna 1786 rakennetun vesimyllyn suojissa. 82 Vanhasta aitasta remontoidun savusaunan lauteille mahtuu parikymmentä saunojaa. Kapeenkoski Keski-Suomessa Äänekosken ja Laukaan rajalla on historiallinen paikka. Vanhan savusaunan kupeessa on myös perinteinen puulämmitteinen sauna, joka on rakennettu 1980-luvulla. Nykyään Kapeenkoski toimii elämysmatkailun paikallisena keskuksena. uskonnollisia kohteita. Savusauna vanhasta aitasta Lähellä keskuksen päärakennusta, Kapeen Kievarina tunnettua vanhaa hirsikämppää, komeilee toinen Kapeenkosken Aittasaunan lämmittämiseen pitää varata ainakin 7–8 tuntia, jos haluaa löylytellä 75 asteessa. Rakennukset ovat pääosin suojelukohteita, ja niiden maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo tulee säilyttää, Herneaho kertoo. – Lähes kaikki alueen rakennukset on rakennettu täällä kauan sitten tai siirretty tänne viime vuosisadan alkupuolella. Pienempi savusauna lämpenee 4–5 tunnissa 100-asteiseksi.. Keskusta pyörittävä yrittäjä Aimo Herneaho huolehtii siitä, että Kapeenkoskelle saapuvilla kalastajilla, melojilla, koskenlaskijoilla ja retkeilijöillä on mukavat oltavat
Löylyihin kuljetaan portaita pitkin aitan ylisille; jalkataso saunassa on oven yläpuolella. Ainoastaan alimpia hirsiä on pitänyt vaihtaa. – Huomenna tänne on tulossa saunomaan 20 ruotsalaisen porukka, Herneaho kertoo.. Juhani Henriksson ja Mari Elal nostivat peukut pystyyn savusaunakokemukselle. Kapeenkosken elämyspalveluyrittäjä Aimo Herneaho kertoo itse nauttivansa eniten pehmeistä löylyistä. Aittasaunaan mahtuu helposti parikymmentä saunojaa. Saunasta tuli juuri sellainen kuin pitkin. Arktiset Vedet -ohjelman väki kuvasi tv-sarjan jakson Kapeenkoskella kesäkuussa. 83 . Aittarakennuksen alakerrassa on suihkutila ja jyhkeä kiuas, jossa on kiviä 1200 kiloa. Kaikki puut olivat hyvässä kunnossa ja kivijalka oli korkea. Herneaho kertoo, että savusaunaksi remontoitu aittarakennus hankittiin tilalle kymmenkunta vuotta sitten Vilppulasta. Pieni savusauna on nököttänyt näillä sijoillaan ainakin 1700-luvulta lähtien, mahdollisesti kauemminkin. savusaunoista. – Soitimme kännykästä saunoessa Finlandia-hymnin, tunnelma oli aivan mahtava, Henriksson kertoo. – Rakennuksesta näki heti, että siitä tulee kelpo sauna
Sauna on liitetty kunnallistekniikkaan ja noen mustaamia seiniä valaisevat pienet sähkötuikut. – Kalastusmatkoillaan hän tapasi käydä täällä. Pikkupoikana muistan tosin nähneeni, että lieskat olisivat joskus leimahtaneet nurkalla. Vuolas ja komea Kapeenkoski virtaa 1700-luvulla rakennetun vesimyllyn alitse. – Sauna ei ole tiettävästi koskaan palanut. Löylyt maistuivat presidentillekin Pienen järvenlahden toisella puolella Myllyniemessä nököttää Kapeenkosken toinen savusauna. Saunan vieressä oli aiemmin pata, jossa kylpyvesi lämmitettiin. 84 Yksi Kapeenkosken vanhimpia ja hienoimpia rakennuksia on vanha myllärin talo. Pimeässä saunassa liikkuminen vaatii varovaisuutta, mutta Herneahon mukaan onnettomuuksia ei ole koskaan sattunut. Lähes alkuperäiskunnossa olevaan saunaan on kuitenkin pitänyt tehdä joitain moderneja uudistuksia. – Silmät tottuvat hämärään aika nopeasti, Herneaho toteaa. Sähköjä saunaan ei ole vedetty: pimeään aikaan roikan nokassa killuva hehkulamppu ripustetaan ikkunan viereen. – Joskus talvisin lämmitetään molemmat saunat ja tehdään lahden keskelle avanto, jossa saunojat voivat pulahtaa ja juosta sitten toiseen saunaan lämmittelemään. Kapeenkosken vanhan savusaunan löylyistä on 1970-luvulla nautiskellut myös presidentti Urho Kekkonen. Savusaunasta johtaa myös portaikko suoraan järveen. Lämmittäminen on hidasta Aittasaunan kiukaassa on arina, jonka ansiosta tulipesän puhtaana pitäminen on helppoa. Herneaho kertoo, että sen historia yltää kauas – sauna on ollut niillä sijoillaan ainakin 1700-luvulta lähtien ja suurin osa sen hirsistä on alkuperäisiä. Kerrotaan, että Kekkonen oli hyvä vieras ja söi mielellään kaikkea, mitä tarjottiin, mutta monet hänen poliitikkoystävistään olivat krantumpia, Herneaho virnistää. Saunassa on palotarkastajan määräämä kattolevy ja katon kannakkeita on osittain vahvistettu. Pienemmässä savusaunassa ei ole arinaa,. Nykyään savusanojat voivat peseytyä läheisen puusaunan suihkutiloissa
85 Vanhan savusaunan kiukaaseen menee Herneahon arvion mukaan 600 kiloa kiviä. – Sen työn jälkeen löylyt maistuvat, Herneaho naurahtaa. Herneaho kertoo, että savusaunaa lämmitetään hiljakseen pienillä puilla, jotka pinotaan tulipesään ristikkäin ja poikittain. Savusaunan kivet uusitaan kahden–kolmen vuoden välein, sillä käytössä ne haurastuvat ja halkeilevat ja lämmittäessä lieskat alkavat lyödä niistä läpi. Vanhan savusaunan löylyistä voi pulahtaa suoraan järveen. Tuulen suunta on kuitenkin huomioitava: jos ovesta pääsee tuulemaan sisään, ilmavirta voi napata liekkiin ja siitä voi seurata vahinko. Jos ovea auotaan jatkuvasti, lämpö karkaa nopeasti harakoille, Herneaho neuvoo. Kapeenkosken pienemmässäkin savusaunassa kiviä on arviolta 600 kiloa. Pienempi savusauna lämpenee 4–5 tunnissa 100-asteiseksi. Näin vältetään liiallinen savun muodostuminen. Sitten sauna on valmis. Savusaunan kiville heitetään vettä pieniä annoksia ympäri kiuasta. – Ovi, ikkuna ja tuuletusräppänä on pidettävä lämmityksen aikana auki. Ensimmäinen pesällinen poltetaan hiillokselle, minkä jälkeen tulen annetaan kyteä pienellä liekillä niin kauan, että sauna on tarpeeksi lämmin. Puh: 044 322 1818 KATSO YouTube: STIKKAN 158,. Valmiit kiuaskivet ovat tasaisempia ja liikkuvat helpommin, joten ne painuvat nopeasti tiiviiksi pinnaksi, Herneaho toteaa. – Aittasaunan lämmittämiseen pitää varata ainakin 7–8 tuntia, jos haluaa löylytellä 75 asteessa. Kivien vaihtaminen on nokista ja raskasta hommaa. Savusaunaan tullaan joukolla Kun sauna on riittävän kuuma ja tulipesän pohjalla kytee viimeinen hiillos, kaikki luukut suljetaan joksikin aikaa. Kummankin savusaunan lämmittäminen on pitkällinen prosessi. Jos pesässä on kyteviä puita, ne kannetaan ulos saunasta ja sammutetaan. Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen TEE SYTYKKEET HELPOSTI ! Helppo ja turvallinen sytykkeet kaikenlaisista puulajeista Teräksinen katkaisuterä, 2 vuoden takuu www.denibe.. – Pyöreät luonnonkivet ovat parhaita. Herneaho kertoo, että keskellä olevat kivet ovat yleensä kuumimpia. Saunojia lauteille mahtuu seitsemän. Lopulta hiilloskin lakaistaan pois pesästä ja arinan pohja huuhdellaan järvivedellä. joten sen lämmittäminen on vähän sotkuisempaa. – Savusaunaan pitäisi tulla aina koko porukan kerralla
Harvia tuo markkinoille puulämmitteiset Harvia 16 ja 22 -kiukaat, jotka soveltuvat MÖKKITAI PIHASAUNA LÄMPIÄÄ USEIMMITEN PUULLA Suomalainen arvostaa pehmoisia löylyjä ja tunnelmaa Suomalaisen suosima mökkikiuas lämpiää puulla. Mökkikiukaalta edellytetään nykyisin myös entistä enemmän ulkonäköä, sanoo Harvian markkinointipäällikkö Jussi Valkonen. 86 MÖKKIKIUKAAT 86 Mökkikiukaan ehkä tärkein ominaisuus on pehmeät löylyt. Pehmeät löylyt syntyvät oikeanlaisista kiuaskivistä ja kiukaasta joka lämmittää sekä kivet että saunan oikein ja toisaalta saunan ilmanvaihdosta. Mökkisaunan varustelua tärkeämpää monelle ovat pehmoiset löylyt.
Kiukaan ja lasiseinän voi asentaa siten, että lasiseinä päästää luonnonvalon saunaan. Kiuas lämmitetään kansi kiinni, minkä ansiosta lämpö jää kivitilaan, eikä saunahuoneen lämpötila nouse liian korkeaksi. Etuna on saunan pysyminen siistinä ja lauteiden sijoittelu on yhtä vapaata kuin sähkösaunassa. – Kun sauna on lämmitetty, kansi avataan ja kiuas alkaa lämmittää saunan ilmaa täydellä teholla. – Kivitila on kummassakin 40 kiloa ja kumpikin käy 8-20 kuution saunoihin. Lasiseinä luovuttaa lämpöä oleskelutilaan enemmän ja nopeammin kuin muuratut seinät. Duolasiseinää on tarkoitus käyttää Duo-kiukaiden kanssa. Harvia 22 sopii 8-22 kuution saunoihin. Tässä mallissa se on vasemmalla puolella. – Hieman yksinkertaistaen voi sanoa että kaupungissa käydään saunassa, ja mökillä saunotaan. 87 . Saunojan heittäessä vettä kiville on löyly pehmeää. Harvia 16 sopii 6-16 kuution saunoihin. Seinän läpi lämmitettävän kiukaan etuna on, että se antaa vapautta laudesijoittelulle, koska saunahuoneeseen syntyy hieman lisätilaa. pienehköihin ja keskikokoisiin saunoihin. Sen kivitila on hieman isompi, 40 kiloa. Ensimmäisen Harvia-kiukaan tapaan Classic Top -kiukaat ovat kannellisia. – Seinän läpi lämmitettävällä mallilla esimerkiksi pukuhuoneeseen saa aikaiseksi takkamaisen tunnelman, mutta lämpö menee silti saunaan. Luukku voi olla myös rakennuksen ulkoseinässä. Seinä on paitsi sisustuselementti myös tapa jakaa valoa ja lämpöä saunan ja oleskelutilan välillä. Harvia 16 sopii 6-16 kuution saunoihin. Harvia 22 sopii 8-22 kuution saunoihin. Jos kansi pidetään auki koko lämmityksen ajan, kiuas lämpenee ja lämmittää saunaa tavallisen puulämmitteisen kiukaan tavoin, sanoo Valkonen Classic 280 Top -puukiuas soveltuu 10-28-kuutioiseen saunaan. – Classic-sarjan puulämmitteisessä 280 Top -kiukaassa on avautuva kansi. Puukiuas luo aidointa saunatunnelmaa, minkä takia mökkiläinen sellaista haluaa, sanoo Iki-Kiuas Oy:n toimitusjohtaja Samppa Ruohtula.. Kannellisen mallin ajatuksena on saada nauttia saunojalle itselleen sopivista löylyistä miellyttävän lämpöisessä saunassa. Lasiseinällä lisää lämpöä oleskelutilaan Harvia on tuonut markkinoilla myös pari uutuutta. Sivulla sijaitsevalla vesisäiliöllä varustetut Harvia 20 LS Pro ja 20 RS Pro -kiukaissa vesi kuumenee tilavassa 30 litran säiliössä samanaikaisesti, kun kiuas lämpenee löylykuntoon. Kannellisesta kiukaasta on myös seinän läpi lämmitettävä malli 400 Top Duo, jonka tulipesän luukku on eri huoneessa kuin kiuas. Pienemmän kiukaan hinta on noin 299 ja isomman noin 429 euroa. Muun muassa sarjan kannellinen puukiuas on osoittautunut mökkioloissa käytetyksi. Kivitila on 36 kiloa. LS-mallissa vesisäiliö on vasemmalla, RSmallissa oikella. Harvia 20 LS Pro on Harvian ensimmäinen puukiuas, jossa on vesisäiliö. Classic ei petä saunojaa Classic-sarja on pysynyt mökkiläisten suosiossa. Kivitila on 40 kiloa. Mökkiläinen arvostaa kestävyyttä Mökkiläinen arvostaa pehmeitä löylyjä ja kiireetöntä saunan tunnelmasta nauttimista. Kiviä kiukaassa on enimmillään 60 kiloa. – Lisäksi meillä on valmistuksessa ensimmäiset puulämmitteiset kiukaat, jotka on varustettu vesisäiliöllä. Lisäeristyskappaleen ansiosta piippu on turvallinen myös yläpohjan osalta. Harvian Talopiippu on tarkoitettu puulämmitteisten takkojen ja saunojen hormiratkaisuksi. Hinta on noin 629 euroa. Sivusäiliölliset Harvia 20 LS Pro ja Harvia 20 RS Pro-kiukaat tulevat suosituimpaan mökkisaunaluokkaan. Kiukaan kivitila 36 kiloa. – Lasi luovuttaa lämpöä oleskelutilaan enemmän ja nopeammin kuin muuratut seinät
Entistä useammin mökki on talviasuttava ja vapaa-ajan asunnolta toivotaan vaivattomuutta, käytännöllisyyttä ja siisteyttä jonka sähkökiuas tarjoaa. Original-puukiuas on IKI-Kiuas Oy:n klassikkomalli. – Lasi luovuttaa lämpöä oleskelutilaan enemmän ja nopeammin kuin muuratut seinät. Pienin MiniIKI sopii 5-12 kuutioisiin saunoihin, kun taas perusmalliston suurimmat Maxi-IKI ja KIVI-IKI hoitavat jopa 30 kuution saunan löylyt. Meidän kiukaissamme löyly on samaa luokkaa riippumatta onko kyseessä puutai sähkökiuas, joten mökkiläinen voi valita kiukaan sen mukaan kumpi sopii omaan käyttöön paremmin. – Aika moni tuntuu kyllästyneen kiukaitten rikkoutumiseen. Vesi lämpiää samassa ajassa kuin kiuas, mutta ei ala kiehua, ja vettä riittää jo vähän isommallekin joukolle, Ruohtula sanoo. Valtaosassa mökeistä pesuja tiskivedetkin täytyy lämmittää puilla. 88 Hänen mukaansa sähkökiukaat tosin tekevät vähitellen tuloaan myös mökeille. – Löylyn laatu on tietenkin tärkein kriteeri. – Mökkisaunoja on kaiken kokoisia, pienistä tynnyrisaunoista hyvin suuriin hirsiseinäisiin koko maatilan väen löylyttäviin. Iki-Kiukaan tunnistaa verkosta Iki-Kiuas Oy:n verkkokiuasmallistossa on puukiukaita kaiken kokoisiin saunoihin. Ulkokuori pysyy kiukaan kuumana olessakin niin viileänä, ettei pelkkä kosketus aiheuta suurempia palovammoja. – Meillä on tarjolla oma 80-litraisen vesipadan ja lämmönsiirtimen yhdistelmä. Original-puukiuas on IKI-Kiuas Oy:n klassikkomalli. Kaikki muut IKI-kiukaat ovat syntyneet pitkälti sen pohjalta. Pata vie tilaa ja tarvitsee oman hormin. Ruohtulan mukaan keskeinen mökkiläisen kiukaanvalintakriteeri on kestävyys. Sydän-kiukaissa on tuplavaippa, joiden välissä on kaksi ilmarakoa. Läpivirtauskiukaan tulipesästä paloilmat etenee tulipesän ulkopuolella oleviin poskikanaviin. Keskimäärin mökkisaunat ovat ehkä vähän isompia kuin kaupunkisaunat, koska peseytyminen tapahtuu monesti samassa tilassa. – Erillinen pata on tehokas tapa lämmittää pelkkä vesi kuluttamatta energiaa turhaan saunankin kuumentamiseen. Kiukaaseen yhdistetty pieni vesisäliliö taas alkaa nopeasti kiehua. Tyypillisin koko osunee 8-20 kuution välille. Kiukaan 240 kilon kivimassa takaa muhkeat, savusaunamaiset löylyt. Mökit nähdään pitkäaikaisina paikkoina, joissa vietetään useamman sukupolven vapaa-ajat. Käyttövesi tuo omat haasteensa Käyttöveden lämmitys on mökeillä aina oma haasteensa. Jatkuvalämmitteisen Sydänkiukaan suurin oivallus on ilman läpivirtaus, jolla lämpö saadaan talteen. Kivi-IKI -mallissa on suuri suorakaiteen muotoinen lasiluukku, joka tuo saunaan takkamaisen tunnelman.
– Rakaisumme hyötysuhde on markkinoiden parhaimpia ja häkäja pienhiukkaspäästöt pienimpiä. – Koska huoneilma kiertää vastavirtakanavista kivien läpi, niin saunan lämpö laskeutuu alas ja pysyy tasaisena. Lisäksi käytämme hyvin paksua ja korkealuokkaista terästä. Paloturvallisuus tärkeintä Tärkeintä mökkikiukaissa on Vierimaan mukaan paloturvallisuus. – Eniten saunapaloja on sattunut jatkuvalämmitteisillä saunoilla, koska kiukaasta savupiippuun lähtevät savukaasut ovat usein sytyttäneet kattorakenteita tuleen. – Säiliön vesi lämpenee savukaasuista, joten nekin tulevat hyödynnetyiksi. Vierimaan mukaan kesämökkiläinen arvostaa ennen kaikkea pehmeää löylynautintoa. Usein mökit ovat hankalien matkojen päässä, joten kiukaan vaihtokin voi olla työlästä. – Perinteisissä jatkuvalämmitteisissä kiukaissa kiukaan vaippa ja kivet säteilevät lämpöä voimakaasti ja löylyveden tuoma höyry saattaa jopa tuntua iholla polttavalta. – Esimerkiksi meren rannalla kiukaiden kesto on ilmaston ja veden suolaisuuden takia lyhempi kuin sisävesillä. Sydänkiukaan saunassa ei ole tätä ”vaaraa”. Sydän-kiukaissa läpivirtauksen johdosta saunan lämpötilaa on helppo hallita. Juhani Karvonen. Läpivirtauskiukaan tulipesästä paloilma etenee tulipesän ulkopuolella oleviin poskikanaviin. Penttilä muistuttaa, että kiukaan elinikä riippuu saunan koosta, kylpemisen määrästä ja ilmanvaihdosta. Jatkuvalämmitteisiä Parrakiukaita on neljää eri mallia kuuden kuution saunoista aina 28 kuution saunaan. Kivien, tulipesän ja tulikanavan välisellä suurella kontaktipinta-alalla sekä vapaalla ilmankierrolla saadaan kivimassa löylykuntoon noin tunnissa koosta riippumatta. Iki-kiukaissa olennaista on verkon ympäröimä avonainen rakenne ja suuret kivimäärät. – Piippusäiliö soveltuu veden lämmittämiseen. Meillä on myös lämmönvaihdin, joka soveltuu niihin mökkeihin, joissa on painevesi. – Mökkiolossa kiukaan pitkäikäisyys on iso asia. Parra-kiukaissa ei ole kiinteää vesisäiliötä, mutta pakettiin voi liittää savupiippuun asennettavan 30 litran säiliön. Sydän-saunassa on myös helppo hengittää, koska voimakas konvektiokierto pyörittää huoneilmaa ja sekoittaa happirikkaan tuloilman hengitysilmaan. Sydän-kiukaan hinta on 1 000-1 200 euroon. – Hinnat ovat edulliset laatuun nähden. Kiukaan rakenne on yksinkertainen ja kestävä. Vesi eu kuumennu liikaa. Design-kiukaatkin tulevat mökeille Iki-Kiukaat ovat tulipesäja lämmitysteknisiltä ratkaisuiltaan ainutlaatuisia. Kiuas on täysin kotimaista valmistetta. Sydän-kiukaan oivallus on läpivirtaus Jatkuvalämmitteisen Sydänkiukaan suurin oivallus on ilman läpivirtaus, jolla lämpö saadaan talteen. Näin tulistettu ilmavirta kohtaa ensin kivikerroksen, kuumentaa kiuaskiviä, parantaa hyötysuhdetta ja laskee hormilämmön turvalliselle tasolle, sanoo kiukaan kehittäjä Reijo Vierimaa Sydänkiukaita valmistavasta Warmheart Oy:stä. Sama kiuaskoko käy 8-28 kuution saunoihin. Sydänkiukaissa ei ole kiinteää vesisäiliötä. Sydän-kiukaissa on tuplavaippa, joiden välissä on kaksi ilmarakoa.Ulkokuori pysyy kiukaan kuumana olessakin niin viileänä, ettei pelkkä kosketus aiheuta suurempia palovammoja. Uusimmat tilastot osoittaa, että Suomessa kaikista tulisijoiden aiheuttamista tulipaloista yli puolet on jatkuvalämmitteisen kiukaan aiheuttamia. Ulkonäkö on aina makuasia, mutta siihen olemme panostaneet. Suuri kivikasa luovuttaa lämpöä tehokkaasti. Sen avulla saunaan saa lämpimän suihkun, Henri Penttilä sanoo. Kivien noin 300 asteen lämpötila on ihanteellinen, koska vettä heitetään kiville miellyttävä kosteuden aikaan saamiseksi, eikä lämmön tuottamisen takia. – Läpivirtauskiukaan suurten lämmönvaihtopintojen kuumentama vastavirtakanavisto nostaa huoneilmaa kiukaan alta, ylöspäin nouseva ilmavirta huuhtoo kaikkia lämmönvaihtopintoja. Poskikanavien ansiosta kaasut palavat loppuun kiukaan sisällä, eivätkä vasta hormissa. Kaikki soveltuvat mökkisaunoihin. Kiukaiden kuorien uuden rakenteen ansiosta lämpövaikutus ympäröiviin rakenteisiin on pieni, minkä ansiosta suojaetäisyydet ovat pienet, mikä taas helpottaa kiukaiden sijoittamista saunassa. Parra-kiukaiden hinnat ovat 360-570 euroa. – Perinteisesti puulämmitteisessä saunassa jalkoja paleltaa ja päätä polttaa. Kiukaat ovat helppo asentaa ja ne ovat edullisia, sanoo toimitusjohtaja Henri Penttilä . Kesämökkiläiselle saunan paloturvallisuus on tärkeää, koska mökkioloissa usein nukutaan saman katon alla saunan kanssa. Laatikkorakenteeseen lämpölaajeneminen aiheuttaa hiushalkeamia joista ruostuminen lähtee liikkeelle, mutta pyöreällä rakenteella laajeneminen on tasaista eli heikot kohdat on poistettu. Parra-kiukaassa kaikki on kotimaista Teuvan Keitintehtaan Parrakiukaissa on paneuduttu kestävyyteen. Sydän-kiukaissa savukaasujen lämpötila on saatu laskettua alas, ettei palovaraa käytännössä ole. Tulipesä on malliltaan pyöreä putki tavanomaisen laatikon sijasta. – Ratkaisumme on hyötysuhteeltaan markkinoiden huippua, joten kiukaiden suuresta massasta huolimatta puunkulutus pysyy vähäisenä, sanoo Ruohtula. 89 Parra-kiukaan tulipesissä on paloilman-ohjausjärjestelmä, joka tehostaa puusta höyrystyvien palavien kaasujen palamista ja vähentää kiukaan rungon lämpö-rasitusta. Vesi ei pääse kiehumaan liiasn aikaisin kuten kiinteässä vesisäiliössä usein käy. Tulipesissä on paloilmanohjausjärjestelmä, joka tehostaa puusta höyrystyvien palavien kaasujen palamista ja vähentää kiukaan rungon lämpörasitusta
Uimari-uima-altaat upotetaan maahan tai asennetaan maan pinnalle. 90 ALTAAT 90 Sauna hoitaa lämmöllään, mutta myös vedellä on ikiajat ollut tärkeä, parantava ja hoitava merkityksensä. Vesisuihkun hieroessa lihaksia ja niveliä verisuonet alkavat laajeta, verenkierto vilkastua, mikä poistaa lihasja niveljännitystä sekä helpottaa stressiä. Uintija kylpynautintoja omalla kotipihalla Arjen luksusta veden hoitavien ominaisuuksien kautta tahtoo yhä useampi kotipihalleen uima-altaan, ulkoporealtaan tai kylpytynnyrin muodossa. Pienimuotoista vesieli hydroterapiaa tai oman kotikylpylän voi tilan salliessa toteuttaa jopa rivitalon pihaan. Lämmin vesi tehostaa hoitavaa ja rentouttavaa vaikutusta. Silloin ei tarvita maatäyttöä, kuten betonialtailla.. PAINOTON OLOTILA SEKÄ HIERONTA RENTOUTTAVAT, LÄMPÖ PARANTAA VERENKIERTOA Hydroterapia perustuu lämpimän tai kuuman veden, painottoman olotilan sekä hieronnan yhteisvaikutukseen
Kemikaaleilla ja peitteillä vesi puhtaana Uimari-altaiden mukana tulevat suodatin, vesipumppu ja imuri, joilla veden laatu säilyy hyvänä. Altaan mahdollisia vuotoja on seurattava. Altaita on noin 10 eri kokoa. Vettä ei välttämättä tarvitse vaihtaa vuosiin, kunhan käytetään riittävästi puhdistuskemikaaleja. – Suoraan savimaalle ei saa missään tapauksessa allasta asentaa, vaan sorakerroksen päälle. Paikkausaine tulee Uimariallaspaketin mukana. Vaikka Uimarin altaiden teräs on galvanoitua ja epoksikäsiteltyä terästä, sekin voi ruostua. – Kiertovesipumppu on virtapihi, ilmainen on tietenkin aurinkolämmitys, mutta pilvisenä päivänä, aikaisin keväällä tai sateisena kuukautena se ei riitä. Sen jälkeen voi aloittaa altaan asentamisen paikoilleen, Tiri Suomen uimarituotteet Oy:stä kertoo. Kiertovesipumppu hyvä lämmitin Uima-allasveden lämpö saadaan pumpulla, joka kierrättää vettä lämmittimen kautta. Paikattuja kohtia erityisesti seinämissä on tarkkailtava. Pahasti ruostuneet osat on vaihdettava. Pienin, pyöreä allas kuluttaa 10 kuutiota vettä, suurimpaan menee 60 kuutioita. Verkostovesi on suoraan hyvää allasvettä, mutta porakaivoveden säätely kirkasteilla voi maksaa huomattavasti enemmän. Kiertovesipumpun tuotto on 10 kW, kun se on koko ajan päällä, joten kuukaudessa vedenlämmityksen hinnaksi tulee noin 150 euroa Tirin laskelmien mukaan. Ruostumiskohdat voidaan puhdistaa ja käsitellä valmistajan ohjeiden mukaan. Maatöitä ja altaan reunojen täyttöä maalla ei tarvita Suomen uimarituotteet Oy:n Uimari-altaissa. Uimarin uima-altaat toimitetaan allaspakettirakennussarjana, jossa iso allas mahtuu yhteen trukkilavalliseen, kun altaan ympäryspelti on rullalla. Uimarin turkoosi, kuplamuovinen aurinkopeite on kevyttä peitettä tehokkaampi. Säännöllinen hydroterapia auttaa myös univaikeuksiin poistamalla stressiä. Sitä ennen sitä pitää vähentää hieman. Uima-allasta voisi käyttää toukokuun alusta marraskuulle Etelä-Suomessa. 91 Uintija kylpynautintoja omalla kotipihalla Sama vaikutus on painottomalla olotilalla. Allas terassilla pitää veden lämpimämpänä Veteen pulahtaminen on myös nautinnollista, ja monelle pienten huoltotöiden vaivan arvoista. Muuten uima-allasta voisi käyttää toukokuun alusta marraskuulle Etelä-Suomessa, Tiri kertoo. Vesi vaihtuu luonnostaan Uima-altaan veden voi jättää jäätymään talveksi. Hyvin hoidettu, keskikokoinen allas maksaa uintikaudessa kemikaalien osalta 50–100 euroa. Kaivetaan salaoja kiertämään kuopan ulkoreunaa, tiivistetään hyvin ja tehdään noin 5 sentin routaeriste esimerkiksi styroxilla. Allasmuovin yläreuna pitää vähintään joka toinen vuosi irrottaa läpivientien kohdalta ja tarkastaa, että allasmuovin ja pellin väliin ei ole tullut vuotoa.. Kloorivesi syövyttävää Uima-altaan seinäpelti ja vinotuet pitää aina tarkistaa vuosittain, jotta taattaisiin kestävyys ja esMaan pinnalle asennettu uima-allas pysyy paremmin lämpimänä. Pienin Uimari-allas on 3,6 metriä halkaisijaltaan, suurin ovaalinmuotoinen 5,5 metriä leveä ja 10,1 metriä pitkä. Pohja pitää Olavi Tirin mukaan kuitenkin tehdä routimattomaksi. Maahan upotetun tai vain terassilla ympäröidyn altaan vesi pysyy siten myös lämpimämpänä. Kaikki eivät toimi yhtä hyvin. On arvioitu, että jopa noin 80 prosenttia sairauksista on stressin aiheuttamaa. Peitteet vähentävät myös kemikaalien haihtumista. – Vaikka vettä ei tarvitse vaihtaa, se kuitenkin luonnostaan vaihtuu kauden aikana, kun syksyllä sitä vähennetään ja aurinkoisilla säillä sitä haihtuu, Tiri kertoo. – Suurin osa allasveden liasta tulee ilmasta, joten mitä enemmän vettä suojaa roskasuojalla, aurinkosuojalla ja talvipeitteellä, sitä parempana vesi pysyy ja vältetään veden haihtumista. Suomen suosituin malli on näiden väliltä eli kooltaan 3,6 x 7,3 metriä. Ympärille voi rakentaa puuterassin. tettäisiin vahingot. Lämpö nopeuttaa verenkierron tehostumisen lisäksi ihokudoksen paranemista. Se vaikuttaa Tirin mukaan veden lämpöön muutaman asteen. Erityisen haitallista altaan seinämille ja vinotuille ovat syövyttävät kloorivesiroiskeet, joten seinämiä pitää välillä huuhdella vedellä. Virtalähteenä voivat olla aurinkokennot, talon sähköihin yhdistetty lämpöpumppu tai kamiina. Pieneenkin pihaan sopii uima-allas, joka on halkaisijaltaan 3,6 metriä
Kamiina tärkeä valinta SpaDealersilla sekä 15 kW:n että 25 kW:n puukamiinat ovat samanhintaisia. Valitsemalla lisävarusteeksi suodatuksen, samaa kylpyvettä voidaan käyttää useaan kertaan, ja seuraava lämmitys vaatii huomattavasti vähemmän kaasua tai puuta, Öhberg selvittää. Muovi ei kuitenkaan ole sen bakteerivapaampi materiaali kuin puu. Lämmitysaika vaihtelee 2,5–3 tuntiin riippuen veden lähtölämpötilasta. 92 TAVALLISIN KYLPYTYNNYRI ON PIENI, MUOVISISUSTAINEN, KAASUTAI PUUTOIMISELLA KAMIINALLA VARUSTETTU Polyeteenistä valmistettu SpaDealersin kylpytynnyri on ulkopuolelta verhoiltu lämpökäsitellyllä männyllä, joka ei elä eikä halkeile. Pinta on muovisissakin SpaDealers-tynnyreissä verhoiltu puulla. Valmistajalla on suora osamaksujärjestelmä. Normaalivuodon määrä asennuksen jälkeen on noin 5–10 litraa, lähinnä oksakohdista. – Kaasun kulutus 5–30-asteisen veden lämmittämiseen on noin neljä kiloa. Lämmittimet ovat SpaDealers -kylpytynnyreissä aina ulkopuolella, joten ne eivät vie kylpytilaa. Niissä on kestävä tukirakenne myös istuinosan alla niin kuin sivuilla, joten rikkoontumistai vuotoriskiä ei ole. Hyvin eristetyn kylpytynnyrin on selvittävä vähintään 48 tuntia ilman jäätymisvahinkoriskiä jopa virtakatkoksen aikana. Eristetty spa-allas on aina käyttövalmis ja helppohoitoinen. Kuuden hengen city-palju on ulkoisella kaasulämmityksellä varustettu, joten se sopii savuttomana myös taajama-alueelle. Muovisessa vähiten huoltoa Kaupaksi käyvät nykyään SpaDealersilla kuitenkin enemmän muovisisustaiset tynnyrit. Puukamiinan polttoaineenkulutus riippuu puun laadusta. Lämpöpuu on myös mittapitävä, vaikka siinä ei ole käytetty kemikaaleja tai lisäaineita. SpaDealersin puuverhoillun tynnyrin kiristysnauha on riittävä lämpöpuuta varten, eikä sitä asennuksen jälkeen enää tarvitse säätää, Guy Öhberg kertoo. Alle parilla tonnilla kylpemään SpaDealersilta saa mitä tahansa kylpytynnyrin lisävarusteita, kun vakiona perusmallissa ovat vain kamiina ja tynnyri. – Jos kylpytynnyri on iso ja se lämmitetään jokaista kylpyä varten, käy tavallisesti niin, että ajan myötä sitä käytetään harvemmin. City-palju soveltuu aina taajama-alueelle, sillä puun aiheuttamat savut ovat sopimusasia naapuruston kesken. Lämmitysmuodon lisäksi kylpytynnyrin valinnassa makuseikka on sen materiaali. – Sisähalkaisijaltaan 1,67-metriseen tynnyriin menee 1 200 litraa vettä. Yleisimmin kylpytynnyreitä lämmitää puukamiina, jota käytetään lähinnä omakotija mökkipihoissa. Pienempää käyttää enemmän Jos kylpytynnyrissä ei ole veden suodatusjärjestelmää, vesi täytyy hygieniasyistä vaihtaa joka kerta. Veden täyttöön ja lämmittämiseen kuluu liikaa aikaa, ja koko prosessi tuntuu työläältä, Öhberg sanoo. – 3 kW:n sähkövastuslämmittimellä lämmitettyjen tynnyreiden pitää tosin olla jo eristettyjä spa-altaita, joissa on suodatus ja termostaattiohjattu lämmitys, Öhberg jatkaa. Kaasukamiina 24 kW:n nopealla ja helpolla lämmityksellä kytketään myös ulkopuolelle. – Jos on kyseessä taloyhtiö, siltä pitää saada lupa, mutta kaasutai sähkötoimisia kylpytynnyreitä varten ei tarvita lupia,Guy Öhberg SpaDealersiltä kertoo. Kaasu sopii aina taajamaankin Painottomaan tilaan vedessä pääsee myös kylpytynnyrissä kelluessaan. Myös kylpytynnyrin voi halutessaan asentaa rivaripihalle. Se vaatii ulkona kestääkseen öljykäsittelyn kerran vuodessa, että ruskea väri säilyisi. Siinä hoitaa lisäksi lämmin vesi. – Tynnyri ei vuoda edes oltuaan pitkään kuiva. Lämpöpuun vuodot vähäisiä SpaDealers valmistaa kylpytynnyrit lämpöpuusta, joka tunnetaan myös nimellä ThermoWood. Vain toimivilla suodattimilla ja kemikaaleilla voidaan estää bakteerikasvu, Öberg kertoo. Sementtilaatta on myös oiva alusta savimaalla, Öhberg neuvoo. Sitä saa myös eristettynä. Tynnyri asennetaan tasaiselle maalle sorapedille tai terassille. Edullisimmillaan omistajaksi pääsee himpun alle 1 500 eurolla, rahtikulut voivat olla noin pari sataa lisää. Muuten väri muuttuu harmaaksi ajan myötä. Puu on läpivärjäytynyt käsittelyn yhteydessä, joten se on huomattavasti kevyempää kuin käsittelemätön puu. – Kaksoisvaipallisen kamiinan palotila ja hormisto on suunniltetu niin, että palamisessa saavutetaan aina paras mahdollinen hyötysuhde. Tavallinen perhe tarvitsee enintään 4–6 hengen kylpytynnyrin, jonka kamiina on ulkopuolella. – Muovit, polyeteeni tai lasikuitu, ovat helppohoitoisempia. – Itse rakentaville myydään kansia, portaita, led-valoja, porejärjestelmää ja ulkoseinään ruuvattavaa juomapidikettä, Öhberg kertoo.
Lisäksi, jos ulkoporeallasta hoidetaan huolella, tarvitaan vähemmän lisättyjä kemikaaleja, jolloin altaan vesi on käyttökelpoista pidempään – jopa 12 kuukautta, Kari Tiittanen kertoo. Parhaimmissa NXTerikoissarjan HotSpring-altaissa on yhtä hyvä eristys kuin pakastimissa, joka tuo energiatehokkuutta. Lisävarusteina on saatavissa vesihierontasuuttimia, jotka tuottavat voimakkaita vesisuihkuja juuri oikeisiin kohtiin ylös ja alas koko selän pituudelta sekä niskahartiaseudulle. 93 Rentoutusta ja hierontaa ulkosalla Kaasu sopii aina taajamaankin Kaikkien herkkujen Hot Spring-Highlife -ulkoporeallas NXT-sarjassa sisältää langattoman kauko-ohjauksen, kaikki mahdolliset hieronnat, Bluetooth-tekniikan, erilaisia kansivaihtoehtoja ja hiljaiset pumput. Altaat sijoitetaan yleensä terassille, mutta tiivis, routimaton murskemaa sopii myös. Polarwell Oy:n maahantuomien HotSpring-ulkoporealtaiden suunnittelussa USA:ssa on panostettu mukavuuteen ja tyylikkyyteen. Sähkösauna on paljon energiasyöpömpi kuin ulkoporeallas, Kari Tiittanen muistuttaa.. Meiltä saa hyvät tiedot Suomen eri alueille vuoden keskilämpötilojen mukaan lasketuista käyttökustannuksista. Suolapuhdistuksella ja kannella huoletonta Kun ulkoporeallas ei ole käytössä, sen päällä pidetään kantta, jotta veden lämpö säilyy, eikä altaaseen pääse roskia. Ulkokuori on synteettistä, puulta näyttävää paneelia. Tehokkaiden suodatusja suolajärjestelmien sekä oikean kemikaalien käytön ansiosta altaan hoito voi olla hyvin vaivatonta. VAIVATTOMIA KYLPYNAUTINTOJA ULKOPOREALTAASSA YMPÄRI VUODEN HotSpring ENVOY NXT -altaan käyttöjärjestelmä puhuu suomea ja on kehitetty suomalaisella ohjelmistolla. Asentoaan voi painottomassa tilassa myös muuttaa. Ulkokuori on muotoilu sillä tavoin, että se estää veden ylivirtausta ja auttaa pitämään veden paremmin altaassa. Hyvin eristetty säästää sähköä Lämpöeristetty kansi ehkäisee hyvin myös veden lämmön karkaamista. Veden korkeus on laakeissa altaissa sopiva eri eri-ikäisille altaassa kävijöille; yleensä ollaan puoliistuvassa asennossa, Polarwellin omistaja Kari Tiittanen kertoo. Tampereella sijaisevan altaan väri Alpine White (sisä) ja Monterey Gray (ulko). – Patentoituun timanttitekniikaan pohjautuva Ace-suolapuhdistusjärjestelmä tuottaa desinfiointeja käyttöasetusten säätämisen mukaan, eikä klooria tarvita välttämättä ollenkaan. Kansi on varustettu lapsilukolla. Värisävy Ice Gray. Kuuman lähteen myymän altaan koko on mitoitettu seitsemälle, mutta satunnaisesti kylpemään mahtuu enemmänkin sakkia. Ylelliset ulkoporealtaat ovat suosittuja Suomessakin; sisäporealtaiden suosio on hiipunut niihin nähden kovasti. – Keskeisintä on suuttimien sijoittelu ja veden paine, ei niiden määrä. Yleensä allasta käytetään vartti kerrallaan, jolloin lämmityksen päiväkustannukseksi tulee noin euro. – Muotoillut istuimet pitävät kehon luonnollisessa asennossa ja jalkatilan kuvio tuntuu mukavalta jalkapohjissa, Katja Tiittanen Kuumasta Lähteestä kertoo. – Energiasertifioidut ulkopore-altaat ovat omaa luokkaansa myös sähköllä saatavan lämmön kulutuksessa. HotSpring-ulkoporealtaat on suunniteltu 3–7 ihmisen käyttöön, mutta satunnaisesti niihin mahtuu aina pari ihmistä enemmän. Ulkoporealtaalla lämpimän veden rentouttavaan ja lisävarusteilla hierovaan käsittelyyn pääsee omassa pihassa ympäri vuoden. Väreistä löytyy valinnanvaraa moderniin ja perinteisempään tyyliin, kivimuurijäljitelmääkin on saatavissa. Eloperäiseen maahan allasta ei voi asettaa. Sarjan altaiden hinnat vaihtelevat 10–30 000 euron välillä
LAITURIT HAETAANKO LAITURILTA VAIN VETTÄ SAUNAAN VAI ONKO LAITURIN TARKOITUS PALVELLA ISOMMAN PORUKAN OLESKELUTILANA. Olosuhteet ja käyttötarkoitus ratkaisevat laiturivalinnan. 94 94 Onnistunut laiturin hankinta koostuu oikeista ja riittävistä lähtötiedoista, huolellisesta suunnittelusta ja ammattitaitoisesta toteutuksesta
– Tehdasvalmisteisen laiturin kohdalla välttyy myös mahdollisilta suunnitteluvirheiltä esimerkiksi kantavuuden suhteen, joita voi hyvin sattua tee-se-itse miehelle, Helenius sanoo. – Kannattaa siis hyödyntää kokeneiden laiturivalmistajien osaamista. Laiturin hankinta ei ole ihan niin yksinkertaista kuin aluksi voisi kuvitella. Halutaanko laituriin kiinnittää vene ja minkä kokoinen. Haetaanko laiturilta vain vettä saunaan vai onko laiturin tarkoitus palvella isomman porukan oleskelutilana. Montako henkilöä laiturilla voi olla samaan aikaan. Hinta on alkaen 1 750 euroa.. Kannattaa kirjata ylös tärkeimpiä havaintoja rannasta mm. Se on tukeva ja kantava pitkien ja matalien sivuponttonien ansiosta. – Se, mihin laituria käytetään ja tarvitaan, vaikuttaa merkittävästi laiturityypin valintaan, sanoo Lip-Lap Laituri Oy:n myyntija markkinointijohtaja Ville Helenius. vesisyvyydet, vedenkorkeuden vaihtelut, onko paikka suojaisa poukama vai ison selässä äärellä, vallitseva tuulensuunta ja tuulisuus, pohjanlaatu, lähtöpiste rannalla sekä tiedot talvesta eli jäiden mahdollinen liike, nostavatko naapurit laiturinsa rannalle jne. Jos lähtötiedot ovat kunnossa, osaa ammattitaitoinen laiturimyyjä valita kohteeseen parhaiten soveltuvan laituriratkaisun. – Toinen yhtä tärkeä seikka käyttötarkoituksen kanssa ovat olosuhteet eli millaiseen paikkaan laituri tulee. Uuden laiturin hankintaa suunnitellessa kannattaa ensin miettiä rauhassa, mikä on laiturin käyttötarkoitus. Haastavassakin rannassa yksi ihminen voi asentaa ja nostaa ylös tämän modulirakenteisen laiturin. Aina uudelleen irrotettavat, valmiiksi kootut kansielementit tekevät laiturista helpon käsitellä. 95 . Modulilaituri on suosittu laiturimalli sen helppokäyttöisyyden vuoksi
Siinä kun istuu kaksi isoa ukkoa samalla puolella, alkaa laituri kallistua aikalailla. Laitureihin on saatavilla erilaisia lisävarusteita kuten poijut, venepuomit, penkit ja pöydät, uimaportaat, valaisimet, kaiteet, turvallisuus varusteet sekä törmäyslistat. Jami on hyvä perusmallinen muoviponttonilaituri. Ponttonilaituri elää vedenpinnan mukana ja pienimmät muoviponttonilaiturit ovatkin usein kiikkeriä – isommat mallit jo tukevampia, Ville Helenius sanoo. Laituri voidaan varustaa monenlaisilla lisävarusteilla, aina monipuolisista venekiinnityksistä oleskeluviihtyvyyttä lisääviin tarvikkeisiin. Laituri on nostettavissa tarvittaessa talveksi jäiltä suojaan. Maksimivesisyvyys pylväslaitureille on noin kaksi metriä. Kooltaan yleensä vähintään 20 neliötä ja tarvitsevat tukevan ankkuroinnin pohjaan. Lisäksi ponttonin muodon ja laiturin keveyden ansiosta kantavuus myös reunoilla on parempi. Hyvin matalissa rannoissa pylväslaituri on usein Oloneuvos-laituri tuplalavalla ja yhdellä jatkeella. Asennuksen hoitaakin yleensä laituritoimittaja. Laiturilla on reilusti tilaa oleskeluun ja uimiseen. – Perinteinen muoviponttonilaituri on yleisin mökkilaituri. Tarvittaessa Jami on laajennettavissa vieläkin isommaksi kokonaisuudeksi yhdellä tai useammalla päätyosalla. Minimivesisyvyys betoniponttoneille on noin yksi metri. Hinta 6 820 euroa. Pylväspituudet valittavissa vapaasti 100, 150, 200 tai 250 senttiä. Hinta alkaen 2 150.. Vedenvaihtelujen mukaan säädettävä pylväslaituri on vakaa ja turvallinen käytössä, koska se tukeutuu pylväillä pohjaa vasten eikä heilu. Varusteiden osalta kannattaa myös hyödyntää myyjän tietämystä, koska esimerkiksi pieneen muoviponttonilaituriin sijoitettu penkki ei välttämättä ole hyvä idea. Laituri on nostettavissa talveksi rannalle jäiltä suojaan. Eino sopii myös saariston yhteyslaituriksi ja paikkoihin, joissa tarvitaan luotettavuutta ja turvallisuutta kovissa olosuhteissa. Muoviponttonilaituri tarvitsee noin 50 sentin vesisyvyyden ja matalimpiin rantoihin muoviponttonilaituria parempi ratkaisu onkin usein pylväslaituri. Korkeutta helppo säätää patentoidun nostomekanismin ansiosta. Yleisimmät laiturityypit ovat pylväs-, muoviponttonija betoniponttonilaituri. Myös nostettavissa talveksi rannalle. Ison pohjatassun ansiosta pylväslaituri soveltuu pehmeäänkin pohjaan. Muoviponttonilaituri pitää aina ankkuroida pohjaan ja/tai rantaan. Kuvat: Lip Lap Eino raskasbetoniponttonilaituri on järeä ja pitkä veneenkiinnityslaituri. Betoniponttonilaiturit soveltuvat venekiinnitykseen ja isoiksi oleskelulaitureiksi. Hinta alkaen 13.950 euroa. 96 Kolme päätyyppiä Laiturityyppejä on useita erilaisia. Mikään yksittäinen laiturityyppi ei ole lähtökohtaisesti muita parempi, vaan olosuhteet ja käyttötarkoitus määrittävät parhaan ratkaisun tapauskohtaisesti. Veneelle kannattaa varata poiju pylväslaiturin yhteyteen. ainoa vaihtoehto. Vakaa ja turvallinen myös tuulisissa paikoissa. Pylväslaituri ei heilu eikä keinu. Isompiin malleihin voi kiinnittää pienen veneen. Einon 13 metrin mittaiseen laituriin saa kiinni isommankin veneen. Neliöitä voi olla parikymmentäkin Betoniponttonilaiturit, varsinkin raskasbetoniponttonilaiturit, ovat järeitä, vakaita ja talvehtivia laitureita. Ilmatäytteisten M-180-ponttonien ansiosta laituri on kevyt, mutta kantava valinta
VIRKISTÄVÄ, SITRUUNAINEN Dr.Hauschkan Lemon Lemongrass Vitalising Body Oil kiinteyttää ihoa. Kesällä, kun iho ei tarvitse suojaa pakkaselta ja viimalta, kevyempi voide olla miellyttävämpi käyttää. Aamiaisella ilahduttaa Tertin kartanon Kukkaismysli, jossa maun antavat suomalainen täysvilja ja Tertin kukkaishunaja. Koristeena myslissä on ruiskukan terälehtiä. Kynsisieni kuriin Tervaa ja hunajaa TERVA KUULUU SUOMEN perinteisen kesän tuoksuihin ja tunnelmaan. Karitevoi, ruusuvaha ja avokadoöljy suojaavat ihoa kuivumiselta. Ruusun tuoksu säilyy iholla pitkään O-LIVE® Treatment -sarjan Supervahva otsonoitu oliiviöljy on suunnattu erilaisten ulkoisten iho-ongelmien ja infektioiden hoitoon. Käy myös päänahan hoitoon. Kaikki Melliksen Silvaja Sauna Arctica-tuotteet ovat NaTruen sertifioimaa luonnonkosmetiikkaa. Terva, mesiangervo ja hunaja tuovat apua kutinaan, lihasja nivelkipuihin sekä edistävät lihasten palautumista rasituksen jälkeen. Ruusun, rohtosalkoruusun ja mäkikuisman yhdistelmä vahvistaa ihoa. Koivu-arnikki vartaloöljy 75 ml, noin 20 €. TERTIN KARTANON IHOA HELLIVÄ Ruusuvoide on 100% luonnon luomutuote, joka kosteuttaa, hoitaa ja suojaa. Päivävoide hoitaa ja suojaa normaalia, kuivaa ja herkkää, sekä punoitukselle ja couperosalle taipuvaista ihoa. Tertin kartano Mikkelissä 5-tien varrella tunnetaan paitsi ruusuistaan myös ruoastaan ja vieraanvaraisuudestaan.. Tuote on saatavana Luontaistuntijaliikkeistä sekä apteekeista ja erikoisliikkeistä, noin 10€. Superahva otsonoitu oliiviöljy on tarkoitettu kynsisienen ja jalkasilsan hoitoon. Hauschkakosmetiikkatuotteiden klassikko. Ruusuvoide 30 ml, noin 28 €. O-Live Feet ei ole tarkoitettu kynsisienen hoitoon, vaikka sisältääkin runsaasti otsonoitua oliiviöljyä. Runsaan Ruusuvoiteen kevyempi sisar on Kevyt Ruusuvoide 30 ml (noin 30,00 €), jossa on samat hellivät ominaisuudet herkälle iholle. Verkkokaupassa www.otsoniterapia.fi O-LIVe Feet, 100 ml, maksaa 25 € ja O-Live supervahva otsonoitu oliiviöljy, 50 ml, 22 €. Virkistävä sitruunainen öljy ihon kiinteyttämiseen Runsas ruusuvoide hoitaa ihoa RUUSUVOIDE ON Dr. O-LIVe Feet on vedetön, otsonoidun oliviöljyn, mehiläisvahan ja valkovaseliinin seos. Hieronta Koivuarnikki vartaloöljyllä ennen ja jälkeen fyysisen suorituksen pitää lihakset ja sidekudoksen joustavana ja ennaltaehkäisee näin lihasjomotusta ja kipua. Monelle se tuo mieleen muistoja aikojen takaa lapsuudesta. Se on tarkoitettu ulkoisten oireiden hoitoon, kuten kovettumiin, hiertymiin ja muihin ruhteisiin ja yleisesti jalkojen hyvinvointiin. Ne aktivoivat ihon aineenvaihduntaa ja edistävät pintaverenkiertoa tehden lämpimän tunteen lihaksiin ja herkkiin niveliin. Tertin kartanon verkkokaupassa, www.tertti.fi, Ruusuvoide maksaa 18,90 €. Kokeile myös Ruusuntuoksuista käsidesiä sekä Ruusuteetä. Koostumus sisältää ihoa vahvistavia koivunlehtiä, arnikkia, takiaista ja nokkosta. Ruusuvoide edistää ihon rasvaja kosteustasapainoa. Tervaa onkin kautta aikojen käytetty saunassa sekä tuoksun että hoitavuuden takia. Ruusun terälehdistä ja villiruusun marjoista saatavat kallisarvoiset uutteet tasapainottavat ihoa ja edistävät sen uusiutumista. 97 SAUNATUOTTEET 97 Virkistystä vartalolle, kivut kuriin MINTTUA JA SITRUUNAA sisältävä Dr.Hauschka Koivu-arnikki vartaloöljy virkistää vartaloa ja ylläpitää ihon kosteustasapainoa jättäen ihon pehmeäksi ja kimmoisaksi. Ruusuvoide sopii kasvoille ja koko vartalolle. Dermatologisesti testattu voide on ihanteellinen meikin alle ja yövoiteena. Sitruuna-sitruunaruoho vartaloöljy 75 ml, noin 22,50 €. Melliksen Ikikelpo Saunavoide–Mäntyterva &Hunaja puhdistaa, uudistaa ja tasapainottaa ihoa. Luonnonmukaisesti tuotettuun auringonkukkaöljyyn sekoitetut sitruunaruoho, misteli, peltokorte ja sitruunankuoret vahvistavat ihon sidekudosta
luokan postimerkki Tilaan Meidän Sauna -lehden ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Paperilehti kestotilaus Paperilehti määräaikaistilaus 12 kk Digilehti kestotilaus Digilehti määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ ___/___ 20___ Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin sa un a Meidän Tilaa Meidän Sauna: Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. sauna Meidän. kylpyhuonetilat varusteineen saunatapahtumat ympäri maata ja maailmaa. 2 TM Viherikkuna Paperilehti kestotilaus laskutusjakso 12 kk 19€ Paperilehti määräaikaistilaus 20€ Digilehti kestotilaus laskutusjakso 12 kk 15,20€ Digilehti määräaikaistilaus 16€ Tilaushinnat Käytä palvelukorttia, kun PALVELUKORTTI Karprint Oy Ahkera saunominen hyväksi sydämelle Uusi saunakeidas keskelle Helsinkiä Julkkikset rakennuttajina: Yhdistys Muuramen saunamuseota pelastamaan sauna Meidän 1/2015 Hinta 6,60 ¤ 5,90 ERIKOISHINTA Kanarialla KONTULAN HELMESSÄ sauna lämpiää joka päivä Helppo tynnyrisauna on myös pihan kaunistus SAUNAPÄIVÄ vanhustentalon viikon kohokohta Holvisauna kaikilla herkuilla 1. Internetissä: www.meidansauna.. Puhelimitse: 09-2569 108 sauna Meidän 2/2015 4,90 ERIKOISHINTA Hinta 6,60 ¤ Suomen kesässä paljon saunatapahtumia Kaupungissa käydään saunassa ja mökillä saunotaan! Suomalainen arvostaa mökkisaunassa pehmoisia löylyjä ja tunnelmaa 1800-luvun saunassa on tunnelmaa Vihtamestarin opeilla vihdantekoon! TAMMINIEMEN sauna oli kuumana kylmässä sodassa Naisetkin halusivat Eteläranta 10:n saunaan Moderni pihasauna on kovassa käytössä 4 kertaa vuodessa täyttä asiaa saunoista ja saunomisesta
Valitse saunasi mittojen mukaan räätälöity laudepaketti – saunan rakentaminen ei voi olla enää helpompaa. www.harvia.fi Harvia 20 LS Pro Harvia 20 RS Pro UUTUUS! Selkeälinjaiset ja jämäkät Harvia 16 ja 22 -kiuasmallit UUTUUS! Reilunkokoisella vesisäiliöllä varustetut kiukaat mökkisaunoihin. Harvian valikoimasta löydät kaiken tarvittavan sähkötai puulämmitteiseen saunaan. BAS2 Itella Posti Oy Itella Green Kaikki saunaasi Harvialta Luontaista hyvinvointia