TAMMIKUUTA • NUMERO 1/2017 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Isot tilat kallistuivat • Pikatestissä lämmittimet • Metsälahjavähennyksen laskeminen TAIMIKONHOITO UUSI JUTTUSARJA ALKAA HISTORIA VANHAT KUVAT TALTEEN VEROTUS ERIKOISPUULAJEISTA 17 KYSYMYSTÄ Esa Saaristo hoitaa nyt sukutilansa metsiä METSÄNOMISTAJA VAIKUTTAJA Upseerista puuntuottajaksi KEMERA ON PERHEMETSÄNOMISTUSTA VARTEN NÄIN TÄYTÄT METSÄVEROILMOITUKSEN 4683_.indd 1 13.1.2017 12.51. 19
Täytä kuponkikenttään koodi Tammi17 uudessa verkkokaupassamme! Huipputarjouksia 12 € Nyt 20 € Nyt 30 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 25 € Nyt 4684_.indd 2 13.1.2017 12.26. 20 €) Savustus Johan Åkerberg Kirjan resepteillä ja ennakkoluulottomilla ohjeilla valmistuu herkullisia ruokia mitä erilaisimmista aineksista: lihasta, kalasta, äyriäisistä, juustosta, kasviksista ja jopa leivonnaisista. Hinta 20 € (norm. Taiten säilötyt ja käytetyt ainekset takaavat, että aromikkaat ateriat val mistuvat kasvukaudesta riippumatta. Kasvilajeista kerrotaan tarkat tuntomerkit, kukkimisaika, elinympäristöt ja levinneisyys Suomessa. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys. 42 €) Tarjoukset voimassa 31.1. Mutta talven ei tarvitse olla pelkkää joulukinkkua ja eineksiä, sillä talvisten herkkuruokien valmistaminen on sekä helppoa että kiinnostavaa. Teos kattaa sekä talousmetsien tuhot että monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyvät tuhonaiheuttajat. Lajien suomenkieliset ja tieteelliset nimet sekä sukujen nimet ovat kätevinä hake mistoina, ja kunkin kasvin kohdalla on mainittu myös sen ruotsinkielinen nimi. Luontopäiväkirja Anni Kytömäki Kuvitus Pirkko Juvonen Ihastuttava, perinteisesti ja vivahteikkaasti kuvitettu päiväkirja tarkkailee suomalaista lähi luontoa. Hinta 20 € (norm. Savustamisen aromit pääsevät valamaan ruokiin kosketuksensa ja saavat lisäpotkua esimerkiksi aasialaisten ruokien mausteista. 42 €) Talvikeittiö Sami Garam, Janne Pekkala ja Kasper Garam Moni on tottunut ajattelemaan kesän herkku ja – silloin grillataan ja nautitaan satokauden tuoreista antimista. Omiin retkiin ja luontohavainnointiin se innostaa lukijan täydennettävillä päiväkirja sivuilla, joihin voi kirjata näkemiään eläimiä tai kasveja, säätä ja vuodenaikojen vaihtelua – kaikkea metsissä, rannoilla ja pihamailla näkemäänsä. 34 €) Metsätuhot Antti Uotila, Risto Kasanen ja Kari Heliövaara Havainnollisesti kuvitettu kirja auttaa tun nistamaan tuhot ja niiden aiheuttajat metsis sämme. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Hinta 20 € (norm. Näitä makuja et löydä muualta. Kun varhaishoito, varhaisperkaus ja myöhempi taimikonhoito tehdään tavoitteellisesti ja oikea aikaisesti, päästään kustannustehokkaaseen ja taloudelliseen lopputulokseen. Kirja antaa hyvät perustiedot metsätuhojen taloudellisesta merkityksestä sekä tuhojen torjunnasta. 36 €) Metsäkasvio Henry Väre ja Jukka Laine Metsäkasvio esittelee havainnollisesti niin tutut ja yleiset kuin harvinaisetkin metsiemme kasvit. saakka. Hinta 30 € (norm. Hinta 12 € (norm. Hinta 25 € (norm. 32 €) Taimikonhoito Timo Saksa, Jari Miina ja Karri Uotila Taimikonhoidolla huolehditaan metsänuudis tamisessa tehdyn investoinnin tuottokyvystä. Kirja kokoaa tiedon taimikonhoidon biologisista perusteista, menetelmistä sekä niiden kustannuksista
METSÄ NYT Vaasan Grytgrundilla lämpötila oli maanantaina (9.1.) pakkasviikon jälkeen ensimmäistä kertaa plussan puolella. Metsän reunasta aukesi näkymä jäälle, hento tuuli heilutteli kaislikkoa ja aurinko alkoi hiljalleen lämmittää. Metsässä näkyi kauriin jälkiä, lunta oli nilkkaan asti. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. KUVA: JARNO PELLINEN 4754_.indd 3 12.1.2017 17.01
14 Tukiraha jumiutuu nuoriin metsiin 15 Järkyttävä hinnannousu 16 MARKKINAT: Talvihakkuut vihdoin käyntiin 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Hyvä korjuujälki ratkaisi 18 UPM myi ja rahastot ostivat 19 VERKOSTA: Metsänhoito maksaa Teema Metsäverotus 20 Verovirkailijan vinkit 24 Näin täytät veroilmoituksen 30 Omatoimisen veroetu 32 Arvonlisäverotus muuttuu 34 RAHAPUU: Mikä on metsätalousyrittäjä. 62 4 MAKASIINI 1 • 2017 4 MAKASIINI 1 • 2017 4686_.indd 4 12.1.2017 16.59. SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 1 19.1.2017 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Progressio koettelee yrittäjää 6 METSÄNOMISTAJA: Upseeri & metsämies 12 UUTISET: Jatkuva hakattava harvaksi 13 METSÄTYYPPI: Paljonko aukkoja jää viljelemättä. 48 Halloo, kuuleko moto. 50 ”Pienelläkin tuella on voimaa” 57 Kolumni: Aihetta kiitoksiin SE PP O SA M U LI JO RM A LU H TA s. 50 s. Oma metsä 36 METSÄNHOITO: 17 kysymystä erikoispuulajeista 39 PIKATESTI: Kemiallista lämmikettä 40 TAIMIKONHOITOKOULU: Älä hylkää taimia 42 TUTKIMUS: Tykkytuhot uhkaavat 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Ei nimi metsää pahenna 44 PERINTÖMETSÄ: Näin lasket metsälahjavähennyksen 46 KYSY POIS: Mikä erottaa naavan luposta
Vuonna 2012 korotettua 32 prosentin veroa piti maksaa yli 50 000 euron pääomatuloista. Jotta verokarhu saa omansa, mutta ei yhtään enempää, kannattaa veroilmoitus täyttää huolellisesti ja muistaa ilmoittaa kaikki vähennykset. Metsätulojen verotus sen sijaan jatkuu yhtä kireänä kuin ennenkin. Lisäksi kestotilaajat saavat lehden mukana perinteikkään Metsälehden Metsäverokirjan. On tärkeää huomata, että vaikka tuloja ei metsästä olisikaan, kulut kannattaa silti ilmoittaa. Satunnainen puunmyyjä voi saada puukaupan tulot jaettua kahdelle vuodelle, mutta muuten tulojen tasaamiseen on vähän keinoja. Toimittaja Valtteri Skyttä avaa ensimmäisen oppitunnin sivulla 40. Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi TAVALLISET palkansaajat ja eläkeläiset pääsevät tänä vuonna nauttimaan pitkästä aikaa veronkevennyksistä. Eniten verotuksen kireydestä kärsivät päätoimisesti metsiään hoitavat yrittäjät. 74 s. Pääomatulojen veroprosentti on jo monta vuotta pysytellyt 30 prosentissa, mutta progressiivinen vero on vuosi vuodelta laajentunut koskemaan entistä laajempaa joukkoa metsänomistajista. Metsätilojen sukupolvenvaihdosten asiantuntija Pirjo Havia aloittaa ruodinnan sivulta 44. Vuoden 2016 alusta tuli voimaan uusi kiristys, joka ulottuu jo melko tavalliselle päätehakkuuleimikolle. Ero viime vuoteen on vaatimaton, mutta merkittävä siksi, että viimeksi ansiotulojen verotusta alennettiin näin laajasti viime vuosikymmenellä. Tervetuloa mukaan! PROGRESSIO KOETTELEE YRITTÄJÄÄ Tämän numeron kannen kuvasi Sami Karppinen Luonnosta 58 Vanhat valokuvat talteen 62 LUHTA: Tikkojen saari 66 TAPION PÖYTÄ: Hyvää ja halpaa perinteisesti 70 Makasiinikrypto 72 PILKKEET: Jännittävä pisara 74 Tuote & tekijä: Lämpöä tehokkaasti SE PP O SA M U LI s. Sitten raja laski 40 000 euroon ja veroprosentti nousi 33 prosenttiin. Viime vuodesta alkaen puukauppatilistä on joutunut maksamaan veroa 34 prosenttia, jos pääomatuloa on kertynyt yli 30 000 euroa. Metsälahjavähennys on uusi ja siihen liittyy paljon pohdittavaa. Hyviä vinkkejä veroilmoituksen täyttämiseen löydät Hannu Jauhiaisen kokoamasta juttupaketista, joka alkaa sivulta 20. Tänä vuonna Makasiinin Metsäkoulun aiheena on taimikonhoito. Pientä lievennystä metsänomistajien verotukseen tuovat tänä vuonna yrittäjävähennys, kevennykset perintöja lahjaverotukseen sekä metsälahjavähennys. 12 5 MAKASIINI 1 • 2017 4686_.indd 5 12.1.2017 16.59
UPSEERI & METSÄMIES Esa Saaristo on päätoiminen puuntuottaja. Vaihtoehtoisessa todellisuudessa hän ehkä komentaisi varuskuntaa tai prikaatia. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN 7 MAKASIINI 1 • 2017 4687_.indd 7 12.1.2017 17.06
Tiloja pituussuunnassa halkomalla saatiin kaikille perillisille mahdollisimman samanarvoiset palstat. A amupäivän tunnelma Saaristoilla on kaikkea muuta kuin sotilaallinen. Lisäksi olemme kymmenen vuoden aikana päätehakanneet ja uudistaneet metsiä 600 hehtaaria, joten varhaisperkaustyömaita on vähintään riittävästi.” Pohjalaisen metsänhoidon erityispiirre ovat pitkät ja kapeat metsäpalstat. Mikään ei paljasta, että perheen pää on taustaltaan ammattisotilas, arvoltaan everstiluutnantti. Isän perua olevista kotimetsistä ei näin isoa raivausurakkaa muodostuisi, mutta Saaristot ovat kuluneiden kymmenen vuoden aikana kolminkertaistaneet metsäpinta-alansa. Kerronta on selkeää ja olemus jäntevä: harrastuksista löytyy triathlonia, maratoneja ja pitkän matkan sotilaspartiohiihtoa. ”Ostopalstat ovat tyypillisesti hoitamattomia. ”Tilallamme tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2004 ja erosin vakinaisesta palveluksesta. Tammikuun alkupäivinä Saaristo harvensi vesakoitunutta männyntaimikkoaan. Nuoruudessaan Saaristo hakeutui sotilasuralle. ”Ennen vanhaan maita ei osattu kunnolla jyvittää. ”Ilmavoimissa työskentelin kolme viimeistä palvelusvuotta kallioluolassa. ”Ei voi olla kenenkään etu, että metsänasemapaikka oli Tikkakoskella ilmavoimien esikunnassa. Operatiivinen puoli on Saariston heiniä, mikä useimpina työpäivinä tarkoittaa urakkatahtista rynnäköintiä raivaussahan kanssa. Saaristollakin on tiloja, joiden pituus on jopa viisi kilometriä ja leveys 20–60 metriä. Ne on ennakkoraivattava ennen kuin harvennuksia voi aloittaa. Oppi on itse hankittua ja metsäteknikkoisän peruja. Saaristo esittää, että metsätilat rinnastettaisiin sukupolvenvaihdoksissa maatiloihin. ”Monet kurssitoveistani ovat tällä haavaa everstejä.” Saaristo irtaantui upseerin uraputkesta vuosituhannen alkuvuosina. Jyväskylän seudulta oli pitkä matka kotiseudulle Kristiinankaupungin lähelle Karijoelle, jossa suvun metsät odottivat hoitajaansa. Metsään on lähdettävä kelissä kuin Saaristo vaihtoi upseerin uran kotitilan metsien hoitoon 2004. Ansiotaso laski, mutta elämisen laatu parani. Nyt saimme koko perhe asettua Karijoelle.” Kallioluolasta ulkoilmaan Sukupolvenvaihdoksessa Saaristo lunasti yhdessä siskonsa kanssa 600 hehtaarin metsät. Metsänhoitotyöt tehdään pääosin omin voimin. Kadettikoulun ja sotakorkeakoulun opein tie olisi ollut auki vaikka kenraaliksi. Täällä riittää raitista ilmaa. Pääkaupunkiseudulla asuva sisko hoitaa hallinnollisen puolen. Toisaalta olen nuoresta pitäen oppinut tekemään metsätöitä ja pitämään niistä.” Raivattavaa kertyy vuosittain yli sata hehtaaria. 50-vuotias Esa Saaristo itse toki luontuu mielikuvaan ammattiupseerista. Vaikutelma on enemmän boheemi kuin sotilaallinen. Aamuherätyksiä ei tässä talossa karjuta, vaan joululomaa viettävä perhe heräilee hiljalleen aamupäivän aikana. Viimeisin kelissä, myös talvella. Nykyisin mies on ammatiltaan tosin puuntuottaja. Nykyisin kapeimpien palstojen hoito onnistuu vain yhteispelillä naapurien kanssa.” Hiilinieluista ei pidä tinkiä Sukupolvenvaihdoksen jälkeen Saaristot kaavailivat perustavansa maistaan yhteismetsän. Se jäi lopulta tekemättä, sillä yhteismetsään liitetyt metsät eivät kelpaisi maaja metsätalousyrittäjien myel-vakuutuksen perusteeksi. ”Ansiotaso laski, mutta elämisen laatu parani.” 8 MAKASIINI 1 • 2017 4687_.indd 8 12.1.2017 17.06
Hän paheksuu tapaa, jolla ympäristöviranomaiset merkitsevät liito-oravahavainnot paikkatietojärjestelmiinsä. ”Toisen omaa on liian helppo suojella.” Hän muistuttaa, että kolmannes maamme talousmetsistä on ollut koskematta yli kolmekymmentä vuotta. ”Metsien kasvu on hyväksyttävä täysimääräisesti hiilinieluksi, muunlaiseen ratkaisuun suostuminen olisi hallitukselta maanpetos. ”Nythän liito-oravahavaintoa ei saada pois edes Seinäjoen ohitustien paikalta.” Kriisivalmius paremmaksi Saaristolla on yhteistyösopimus Metsä Groupin kanssa. Luonnonsuojelijoille se tosin ei näyttänyt kelpaavan.” Saaristojen metsätaloutta luonnonsuojelu on häirinnyt lähinnä liito-oravan oletettujen elinpaikkojen suojeluvaatimusten vuoksi. Yhdessä laajan luonnonsuojelualueiden verkoston kanssa niistä riittää aineksia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. ”Kaikki havainnot kirjataan kyselemättä tietojärjestelmiin. Myös vanhentuneiden tietojen poistamisen pitäisi olla mahdollista. ”Tiirolan (MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja) idea metsäluonnon suojeluun varoja keräävästä rahastosta oli mielestäni hyvä. Tässä Suomen ei pidä väkisin yrittää olla kenenkään kaveria vaan ajaa omaa asiaa. ” Saariston mielestä ilmoitetut liito-oravahavainnot pitäisi tarkastaa maastossa ennen kuin ne merkitään tietojärjestelmiin. Uusien omistajien käsissä puuta lähtee aina runsaasti liikkeelle ja kaikki hyötyisivät, myös verottaja.” Puuntuottajana hän on huolissaan EU:ssa valmisteltavasta metsien hiilinielun laskentatavasta. Karijoki ”Tässä Suomen ei pidä väkisin yrittää olla kenenkään kaveria vaan ajaa omaa asiaa. omistajat joutuvat 30 vuoden välein ostamaan tilansa. Tämä mahdollistaa monenlaisen haitanteon. 9 MAKASIINI 1 • 2017 4687_.indd 9 12.1.2017 17.06. Sukupolvenvaihdoksiin kannattaisi tarjota kunnon etuudet. Mies kiittelee yhtiön Metsäverkko-palvelua, jolla isonkin metsätilan metsätietojen hallinta on vaivatonta. Tätä me emme saa mokata.” Saaristo ei ymmärrä vaateita laajentaa metsien suojelua nykyisestä. Tätä me emme saa mokata.” Komea pohjalaistalo on rakennettu oman metsän puista
”Se parantaa tilan kriisivalmiutta. Pitkät ja kapeat nauhapalstat hankaloivat metsätaloutta Pohjanmaalla. Ilman hyvää naapurisopua niiden hoito käy vaikeaksi. Miltei kaikki Saariston ostopalstat olleet pitkään hoitamattomia, joten raivausta riittää tehtäväksi miltei ympärivuotisesti. ”Nyt kun kemeratöiden sähköinen ilmoittaminen on saatu toimimaan, tukirahat tulevat tilille parissa päivässä.” ”Isänmaallisuutta teollisuudelta” Metsä Group -yhteistyöstä huolimatta kaikki Saaristojen puukaupat kilpailutetaan. Tukkivaltaisilla leimikoilla paikallinen Isojoen saha on tärkeä kumppani. Entinen ammattisotilas osaa arvostaa Metsäverkkoa myös toisesta syystä. Samasta syystä olen perehdyttänyt luotto-ostomiehemme tilan asioihin.” Mies kehuu myös monien moittimaa Metsäkeskuksen Metsään.fi-tietojärjelmää. ”Emme ole minkään puunostajan torppareita.” Varttuneet harvennukset ja päätehakkuut myydään pystykaupoin. Säärystimet pitävät jalat kuivina talviraivuussa. 10 MAKASIINI 1 • 2017 4687_.indd 10 12.1.2017 17.06. Tieto, mitä metsissä pitää tehdä, löytyy verkosta, vaikka minä joutuisin tapaturmaan ja olisin odottamatta poissa pelistä
Tavoitteeksi pitäisi asettaa 15 000 hirven talvehtiva kanta, joka olisi noin kuudesosa nykyisestä. Yrittäjien työn laatu miellyttää silmääni.” Harveri on pienoishakkuukone, jota kauko-ohjataan koneen vierellä kulkien. Tästä seuraa, että perheen viikonloput kuluvat harjoitusja kilpailureissuilla Suomessa ja ulkomailla. ”Yli kymmenen prosenttia kuitupuusta tuodaan yhä Venäjältä ja tuontipuusta maksetaan jopa 50 euroa rajalla, mikä on selvästi enemmän kuin kotimaisesta puusta. Laadimme ostajille valmiit, maastoon merkityt ja ennakkoraivatut leimikkopaketit. Tuunattuun pohjalaisversioon on rakennettu ohjaamo, joten kuljettaja saa työskennellä säältä suojattuna. Yleensä meidän leimikot hakataan nopeasti.” Ensiharvennukset Saaristo hakkauttaa hankintatyönä pääosin talviaikaan, mikä Pohjanmaan turvemailla on ymmärrettävää. Paikallisia hirvenmetsästäjiä hän silti ei moiti, vaan kiittelee. Todellisempi syy lienee se, että Saariston lapset ovat SM-tason kilpatanssijoita. Vuosittain Saaristo hakkauttaa hankintapuuta 1 000–1 500 kuutiota. Ajokoneena on metsävarusteinen maataloustraktori. Hakkuut tehdään puiden välissä kulkevalla tuunatulla Harverilla. ”Esimerkiksi kuitupuun hankintahinnan nosto muutamalla eurolla toisi hankintalisän takaisin ja saisi varmasti puuta liikkeelle. ”Minulla on Excelissä sivu, jolla vertailen eri ostajien tarjouksia. Pidän tätä hyvin epäisänmaallisena toimintana.” Hän on vakuuttunut, että puuta riittäisi kotimaastakin, jos itäpuusta maksettu ylihinta kohdennettaisiin kotimaiselle kuitupuulle. ”Minulla on luottoyrittäjät. 11 MAKASIINI 1 • 2017 4687_.indd 11 12.1.2017 17.06. Hän vaatii hirvikantojen rankkaa harventamista. ”Syksyn hirvipeijaiset ovat hieno, koko pitäjän yhdistävä tapahtuma. ”Sain edellisessä työssäni ampua niin paljon isommilla ja hienommilla aseilla”, entinen ilmantorjuntaupseeri lohkaisee. Yleensä meidän leimikot hakataan nopeasti.” Lasten tanssiharrastus pitää Saaristot kiireisinä ja tien päällä miltei joka viikonloppu. Nyt ostajien joukko on käynyt vähiin. Samalla maaseudulle syntyisi työtilaisuuksia.” Tanssi vie viikonloput Hirvet saavat Saariston näkemään punaista samaan tapaan kuin monen muunkin puuntuottajan. Monet muualle muuttaneet pistäytyvät kotipitäjässä juuri peijaisten aikaan.” Itse Saaristo ei hirvijahteihin osallistu. Takavuosina Etelä-Pohjanmaalla saattoi kuitupuueristäkin saada 7–8 ostotarjousta, kun energiapuun ostajat kilpailivat kuitupuueristä metsäfirmojen kanssa. ”Laadimme ostajille valmiit, maastoon merkityt ja ennakkoraivatut leimikkopaketit. Tässä kohtaa pohjalaisupseeri jyrähtää metsäyhtiöiden suuntaan
Metsä ei mene pilalle”, Valkonen kertoo. Metsäntutkija Sauli Valkosen mukaan metsän jatkuvasta kasvatuksesta saadaan koko ajan lisää tutkimustietoa. Tämä vahvistaa perustietoa metsänkasvusta. ”Harsinta-alojen tutkimus vahvistaa sitä tietoa, että jatkuvassa kasvatuksessa metsän voi ja se pitää hakata harvaksi. Harsintakuusikoita ei ole tarkoitettu mallimetsiksi, mutta koealat antavat nyt tutkijoille tärkeää tietoa varsinaisesta metsän jatkuvasta kasvatuksesta. Puuston harventumiseen liitAJASSA Jatkuva hakattava harvaksi Jatkuvasta metsänkasvatuksesta on kaivattu lisää tutkimustietoa. Jatkuvan kasvatuksen metsissä puiden on kuitenkin kyettävä vastustamaan tuhoja eri lailla kuin tasaikäisrakenteisissa metsissä. ”Ja tiedolle on kova kysyntä.” Kuvassa harsintakoealan kuusialikasvosta. Jos metsät olisi avohakattu ja uudistettu istuttaen, kuusikot lähestyisivät nyt ensiharvennusikää. Nyt sitä syntyy. Harvaksi hakatuilla koealoilla puut reagoivat ympärille vapautuneeseen tilaan oletettua nopeammin ja toipuivat pian hyvään kasvuun. Koemetsien kuusikoihin tehtiin raju harsintahakkuu 1980-luvulla, minkä jälkeen ne ovat olleet rauhassa. ”Pienetkin puut elpyivät yllättävän nopeasti”, Valkonen kertoo. tyy tietysti tuulija tuhoriskejä. Nopeasti nousevat kasvukäyrät osoittavat, että harvaksi hakkaaminen on kannattavaa. Valkosen ympärillä olevia kuusia käsiteltiin 1980-luvulla rajuilla määrämittahakkuilla eli harsinnoilla. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI LUONNONVARAKESKUKSEN (Luke) tutkija Sauli Valkonen esittelee metsäntutkimuksen koealakuusikoita Lapinjärvellä Itä-Uudellamaalla. Elpyminen yllättävän nopeaa Valkosen mukaan harsintakoealojen säilyminen on onni, sillä kun koemetsiä käsitellään eri tavalla kuin on kuviteltu hyväksi, syntyy mielenkiintoista tietoa. 12 MAKASIINI 1 • 2017 12 MAKASIINI 1 • 2017 4688_.indd 12 12.1.2017 17.13. Tuoreissa tutkimuksissa on saatu selvyyttä esimerkiksi kiistaan siitä, kuinka harvana jatkuvan kasvatuksen metsä tulee kasvattaa. ”Jatkuvan kasvatuksen metsässä puita pitää valmistella kasvuun harvemmissa olosuhteissa”, Valkonen sanoo. Taimien määrä on jäänyt harsinta-aloilla pienemmäksi kuin varsinaisilla jatkuvan kasvatuksen tutkimuskohteilla
Niille syntyy luontaista puustoa vaihtelevasti. Metsän eri-ikäisrakenteisessa eli jatkuvassa kasvatuksessa metsään luodaan eri-ikäistä puustoa poimintaja pienaukkohakkuilla. Koealoille ei ole tehty mitään 30 vuoteen, joten alikasvoksen eli uusien puiden kasvukunto on kärsinyt. Viljaville, karkearakeisille maille voi syntyä hyväkin rauduskoivikko. ”Työtä pitää tehdä, mutta työ ei tarkoita raivaussahaan ja istutusputkeen tarttumista, vaan suunnittelua, puuston arviointia ja oikeiden valintojen tekoa”, Valkonen sanoo. Metsien määrämittaharsinta oli vallitseva metsänkäsittelymenetelmä 1940-luvulle asti. Metsälaissa on edelleen uudistamisvelvoite, mutta totta on, että käytännössä keinot saada metsänomistaja istuttamaan aukkonsa ovat neuvonnallisia, eivät lakiin perustuvia. Paljonko aukkoja jää viljelemättä. . Aiempina vuosikymmeninä perustetuilla koealoilla aikaa on nyt kulunut ja tutkimuksia sekä päätelmiä voi tehdä”, Valkonen kertoo. Vielä vuonna 2009 metsää viljeltiin 120 000 hehtaaria vuodessa. Se ei ole laiskan metsänomistajan valinta, jos metsästä haluaa tuottoa. Jatkuva kasvatus kiinnostaa laajasti metsäalan toimijoita aina teollisuudesta ympäristöjärjestöihin. Tarkka tieto puuttuu, koska metsänviljelyitä ja metsänkäyttöilmoitusten mukaisten hakkuiden toteuttamista ei lain mukaan tarvitse raportoida. Suuruusluokka on sellainen, että vuosittain päätehakataan 130 000 hehtaaria metsiä ja viljelyala on viime vuosina ollut reilut 100 000 hehtaaria. Metsätyyppi 1 Miksi metsäviranomainen huolehtii viljelemättä jäävistä hakkuualoista. ”Jatkuvan kasvatuksen toimivuuden voi varmistaa vain ajan kanssa, kun metsät kasvavat. Metsäkeskuksen asiantuntija Markku Remes kantoi huolta viljelemättä jäävistä päätehakkuualoista Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla (2.1.2017). Jatkuvan kasvatuksen metsien luontainen taimettuminen vaatii joka tapauksessa lisätutkimusta. . . Valkosen mukaan kasvatusmenetelmän tuominen lakikirjoihin on lisännyt tutkimustiedon kysyntää merkittävästi. Suurin osa Suomen talousmetsistä kasvaa yhä tasaikäisrakenteisina eli taimet kasvavat samaa tahtia tukkipuustoksi. Tasaikäisrakenteisen metsän päätepiste on avo-tai siemenpuuhakkuu. Millainen on esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen metsien puun laatu verrattuna tasaikäisrakenteisiin metsiin. 4 Miten viljelemättä jäävien aukkojen käy. . 2 Mitä haittaa viljelemättä jäävistä aukoista on muille kuin metsänomistajalle itselleen. Tutkimusmetsien harsintakoealat on perustettu erottautumaan varsinaisista jatkuvan kasvatuksen koealoista. Missä: Remeksen toimipaikka on Kuopiossa. Olisi tietysti parempi, että tulevaisuudessa puuta riittäisi kotimaassa eikä sitä tarvitsisi tuoda. Kasvatusmenetelmät 13 MAKASIINI 1 • 2017 13 MAKASIINI 1 • 2017 4688_.indd 13 12.1.2017 17.13. Kuusen kohdalla asiasta on jo tietoa. Jatkuvan kasvatustavan vaikutuksia ei ole aikaisemmin tutkittu kattavasti yksittäisten puiden tasolla. 3 Paljonko aukkoja jää viljelemättä. Harsinta on rinnastettu metsän hävitykseen. Nuoremmille puille olisi jo pitänyt tehdä tilaa poimintatai pienaukkohakkuilla”, Valkonen kertoo. Kuusikoissa tutkimuskokemukset antavat viitteitä siitä, että taimiryppäitä syntyy sekapuuston, kuten koivujen, alle. Kuusipuun laatu vaihtelee jatkuvan kasvatuksen metsissä enemmän kuin tasaikäisissä metsissä, mutta kokonaisuudessaan laatuerot eivät ole Valkosen mukaan suuria. Mitä: Kehittää metsänhoidon menetelmiä ja käytäntöjä. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA SAMI KARPPINEN Kuka: Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes. ”Havaintoja on siitä, että kuusentaimia syntyy parhaiten alueille, jossa kasvupaikka on kostea, maata on paljastanut tai paikalla on kaatunut puunrunko tai hakkuutähdettä.” Suunnittelua, arviointia ja valintoja Jatkuva kasvatus on ollut metsälaissa sallittu metsän kasvatusmenetelmä kolmen vuoden ajan. . Eihän uusi, vuoden 2014 metsälaki velvoita viljelyyn. Suuret investoinnit puunjalostuskapasiteetin kasvattamiseen nostavat puuntarvetta merkittävästi. ”Männyllä laatututkimukset ovat vasta alussa, mutta viitteet ovat erittäin selkeät siitä, että jatkuvan kasvatuksen männiköissä kasvaa erinomaisia laatupuita.” Lapinjärvellä ja muualla sijaitsevat koealat osoittavat myös, että jatkuva kasvatus vaatii työtä metsän hyväksi. . ”Kun parhaimmat isot puut viedään pois, siementuotanto menee huonoksi. Usein tuloksena on vain vähäarvoinen lehtipuusto. Harsinnassa kaadetaan isoja, tukin vaatimukset täyttäviä puita
Tämä käy ilmi kemeratukiuudistusta pohjustavasta lakiluonnoksesta. Vuosittain yhtiö on myynyt 20–30 miljoonaa metsäpuun tainta ja tarjonnut istutuspalveluita. Lyhyesti VALTTERI SKYTTÄ TAIMIKONHOITOTÖITÄ viime toukokuusta asti piinanneet kemeratuen hakusulut eivät ole syntyneet tyhjästä. Aikataulu kireämmäksi Lapissa yli puolet taimikonhoidon tukirahasta maksettiin viime vuonna nuorten metsien kunnostukseen ja pienpuun keruuseen. Kaksivaiheiseksi muuttuneen tukihaun, hakemustulvan ja tietojärjestelmäongelmien lisäksi kemeraa vaivaavat hitaasti etenevät nuorten metsien kunnostukset. ”Työmaiden ketjuttaminen, korjuuolosuhteet ja kuitupuun tarve vaikuttavat nuoren metsän hoitotöiden toteutusaikatauluihin koko Suomessa. Käytännössä tukirahaa sitoutuu siis pisimmäksi ajaksi taimikonhoitovaiheen jo ohittaneiden metsien energiapuuhakkuisiin ja ensiharvennuksiin. Nuorista metsistä kerätään puuta runsaasti kemeratukien avulla myös Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. M IK KO RI IK IL Ä Suomen suuriin taimiyhtiöihin kuuluva Pohjantaimi Oy on myyty liettualaiselle Skogran-yhtiölle. ”Uhanalaisarviossa vähentyneeksi todetut hömöja töyhtötiainen (kuvassa) tekevät pesänsä useimmiten pystyyn lahonneisiin koivupökkelöihin. Varsinaisia taimikonhoitotöitä nopeutunut tukityötahti ei haitanne, mutta nuorten metsien kunnostushakkuut ovat eri asia. ”Vuoden toteutusaika olisi tukijärjestelmän kannalta helpompi. Kemerajärjestelmä yskii, koska pitkäksi venyvät nuoren metsän hoitohankkeet täyttävät vuosittaisen tuenmyöntämisvaltuuden. Luonnoksen mukaan kemeratöiden toteutus ja tukien maksatukset etenevät hitaimmin koneella tehtävissä nuorten metsien kunnostuksissa, joissa kerätään lisäksi pienpuuta. Lakiehdotus toisi muutoksen nuorten metsien hoitotahtiin kiristämällä kemeratöiden toteutusaikataulua. Metsäkeskuksen osakepottia hallitsi metsäpalveluyksikkö Otso, joka vaihtoi omistajaa vuoden vaihteessa. Metsähallitus mukaan pökkelötalkoisiin M A RK M ED CA LF AJASSA 14 MAKASIINI 1 • 2017 14 MAKASIINI 1 • 2017 4689_.indd 14 12.1.2017 18.08. ”Etelä-Suomessa tuettuja töitä on toteutettu nopeammin”, kertoo Metsäkeskuksen asiantuntija Yrjö Niskanen. Eniten viivettä töiden toteutuksessa on ollut Pohjois-Suomessa, jossa on tällä hetkellä suurin reservi jo hyväksyttyjä tukitaimikoita ja nuoria metsiä hoitoa odottamassa. Pohjantaimesta 70 prosenttia on omistanut Suomen metsäkeskus ja loput Tapio Oy. Tällä hetkellä töiden tekoon on pisimmillään aikaa lähes kolme vuotta, jatkossa vain vuosi. Samalla Pohjantaimen omistuspohja mureni. Jos osa työstä jää sinä aikana toteuttamatta, tukea voi hakea uudestaan”, Metsäkeskuksen Niskanen sanoo. Luomme keinotekoisesti pystyyn kuolevaa ja myös pystyssä pitkään pysyvää puustoa metsiin”, ympäristöasiantuntija Maarit Kaukonen kertoo. Tukiraha jumiutuu nuoriin metsiin Verkkaiseen tahtiin toteutuvat nuorten metsien kunnostukset ovat lisänneet kemeratukiongelmia . Pohjantaimi liettualaisyritykselle Metsähallitus tuo helpotusta tikkojen ja muiden kolopesijöiden asuntopulaan tekemällä puunkorjuun yhteydessä satatuhatta tekopökkelöä. Vuoden määräaika voi olla tiukka”, sanoo Metsäkeskuksen pohjoiMetsäkeskuksen mukaan keväällä pitäisi olla runsaasti tukihyväksynnän saaneita töitä toteutusta odottamassa. Tukilukujen perusteella nuorten metsien kunnostuksissa ei siis pitäisi olla seisokkia
Yksityismetsissä työ oli halvempaa kuin yhtiöiden mailla.” Taimikonhoidon kalleutta voi selittää se, että työmaat saattavat olla aiempaa työläämpiä perata. ”Kemeratuet eivät selitä suomalaisen taimikonhoidon kalleutta. Toimitusjohtaja Minna Lappalainen omistaa vähemmistöosuuden. Ruotsissa metsänhoidon tuista luovuttiin 1993. 15 MAKASIINI 1 • 2017 15 MAKASIINI 1 • 2017 4689_.indd 15 12.1.2017 18.08. Järkyttävä nousu Aiempaa vaativammat työmaat saattavat selittää taimikonhoidon kallistumista, MTK:n Erno Järvinen arvioi. 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lä hd e: Lu ke Metsänhoidon kustannuskehitys Suomessa Taimikonhoito Istutus Puunkorjuu Yleinen ansiotaso Kustannusindeksi 0,5 1 1,5 2 2,5 Biotalous on muotisana ja siihen suhtaudutaan myönteisesti, mutta harva tietää, mistä on kysymys. Metsäteollisuus ry:n selvityksessä yli 70 prosenttia kertoi suhtautuvansa biotalouteen positiivisesti ja 25 prosenttia neutraalisti. M IK KO RI IK IL Ä 400000 Verottaja on lähettänyt 2C-lomakkeen noin 400 000 metsänomistajalle. Mielikuvat biotaloudesta ovat hajanaisia, ja vain kolmannes vastaajista yhdisti metsäteollisuuden biotalouteen. Näin hehtaarikustannus nousee, Järvinen pohtii. Tämän verotukselliseksi hyödyksi arvioidaan 200 miljoonaa euroa vuodessa.” Suomessa kemeratukia maksetaan vajaat 70 miljoonaa euroa vuodessa. MIKKO RIIKILÄ TAIMIKONHOITO on Luonnonvarakeskuksen tutkija T imo Saksan laatiman indeksin mukaan kallistunut rajusti 1990-luvulta. ”Tärkeintä olisi, että hakusulku ylipäänsä poistuisi ja hommat käynnistyisivät. Ruotsissa taimikonhoidon ja istutuksen kustannukset ovat sen sijaan olleet vakaita. ”Ruotsissa metsänomistajat voivat jaksottaa tulojaan. Kilpailutöiden ideana on tuottaa toimiva sovellus ihmisten, metsien tai metsäalan hyväksi. Kuka keksii parhaan metsäsovelluksen. Yhtiön kohtaloksi koitui metsähakkeen ja energiapuun kysynnän mureneminen vuonna 2015. ”Kansalaiset kyseenalaistavat virallisen tiedon luettuaan disinformaatiota, joka on osin tarkoituksellista, osin varmaankin ihmisten tuntemuksiin liittyvää.” Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi kommentoi internetin susikeskustelua, Lapin Kansa 11.1. Metsäkeskuksen tiedotteen mukaan vireillä oleva kemeralakimuutos halutaan saada valmiiksi ennen kuin hakusulku puretaan. . Vuoteen 2015 taimikonhoidon kustannuksia tilastoitiin omistajaryhmittäin. Hakusulku on päällä 30.4.2017 saakka. Pääpalkintona on 4 000 euroa parhaasta sovelluksesta ja 1 000 euroa parhaasta sovelluskonseptista. Nyt tilanne on katastrofaalinen nuoren metsän hoidon talvikohteilla, joilta pitäisi saada energiapuuta tulevan kauden tarpeisiin.” Rautakosken mukaan hakusulku tuntuu loppuvuonna lämpövoimaloissa, koska hoitotöiden seistessä energiapuuta ei nyt kerry varastoon. Pienpuupaalaimia valmistava jyväskyläläinen Fixteri Oy on jättänyt konkurssihakemuksen Keski-Suomen käräjäoikeudelle. Kyse voi olla virkistyskäytöstä, taloudellisesta hyödyntämisestä tai muusta metsien käytöstä. . Fixteri ajautui konkurssiin Stora Enso ja asiantuntijatalo Sofokus käynnistävät kilpailun, jossa etsitään uusia tapoja yhdistää metsä sekä verkkoja mobiilitekniikka. ”Jalostettujen puutuotteiden kysyntä kasvaa perussahatavaran kysyntää voimakkaammin niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä.” Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio, Maaseudun tulevaisuus 9.1. Mikä ihmeen biotalous. Nuoremmat näyttävät tietävän biotaloudesta vähemmän kuin iäkkäämmät. Järvisen mukaan Ruotsin tuettomuus ei ole yksiselitteistä. Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan johtaja Juha Rautakoski ennakoi, että toteutusajan lyhenemisen seurauksena kemerahakemus tehtäisiin nuorten metsien kohdalla muutamaa viikkoa ennen töiden aloitusta metsänkäyttöilmoituksen tapaan. Samalla energiapuun korjuukoneiden markkinat romahtivat ja Fixterin orastava nousu sakkasi. Istutus on taas entistä halvempaa. sen alueen rahoitusja tarkastuspäällikkö Tommi Lohi. ”Voidaksemme luoda lisää ja uutta hyvinvointia metsiin perustuvan biotalouden avulla, on meidän tutkimustietoa hyödyntämällä kyettävä vastaamaan entistä monipuolisemmin kolmeen peruskysymykseen, mitä puut ovat, miten ne ovat syntyneet ja missä ne ovat?” Metsätehon toimitusjohtaja Heikki Pajuoja, Taimiuutiset 4/2016. Fixterin suurimmat omistajat ovat pääomasijoittajia. Silti taimikonhoidon kustannukset pysyivät molemmissa maissa samalla tasolla vuosituhannen vaihteeseen asti. Miten tämä pitäisi ymmärtää, MTK:n metsäosaston tutkimuspäällikkö Erno Järvinen. Sanottua Osittainen hakusulku . Nuoren metsän hoitotöihin ei voi tällä hetkellä hakea kemeratukea. Taimikon varhaishoitoon ja metsän terveyslannoitukseen kemeratukea voi hakea normaalisti
16,95?. Harvennushakkuu 49,29 . Harvennushakkuu Ensiharvennus Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,58?. 40,84?. 56,67?. Ensiharvennus 12,06?. ”Valmistelut on tehty hyvin ja kohteita on, joten arvioisin, että puuta saadaan korjattua riittävästi.” Talvileimikoille myös Keski-Suomessa Kolmisensataa kilometriä etelämpänä Keski-Suomessa talvikorjuut on myös saatu vihdoin käyntiin. 57,06?. 56,79?. 18,45?. Myös Kainuun seudulla on jo jonkin aikaa korjattu perinteisiä talvikohteita, kertoo alueella toimiva Stora Enson operaattori Tapio Karjalainen. 38,01?. 11,32?. 15,66?. Harvennushakkuu 46,76?. Raakapuun kantohinnat viikolla 52 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,03?. 39,57 . Lumipeitteen alla oleva pehmyt maa hankaloittaa jonkin verran leimikon valintaa. 14,66?. 40,91 . ”Paikka paikoin pystytään hoitamaan etenkin kuusitukkija mäntykuituleimikoita”, Korhonen lupaa. 16,92 . laskussa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,07 . Pitkään hakattiin kesäleimikoita, sillä maa pysytteli sitkeästi sulana, kertoo Keski-Suomen Metsänhoitoyhdistyksen korjuuesimies Tuomo Korhonen. 48,03 . ??. 15,24?. 18,72 . Uudistushakkuu 56,67?. 14,17?. 11,12?. ”Haasteita on tosin ollut, kun joka paikassa ei ole kunnon pohjia ja vesi on valunut solkenaan. 18,21?. 17,53?. 17,14?. nousussa. 17,15?. ”Nyt näyttää jo paremmalle, kun on vähän lunta ja pakkasta tiedossa.” Korjuuseen on mahdollista ottaa vielä joitakin uusia talvileimikoita. 43,61?. Tästä on selvitty olemalla oikeaan aikaan liikkeellä, tekemällä hyvissä ajoin ennakkovalmisteluja ja hyödyntämällä pakkasjaksoja.” Kaiken kaikkiaan talvi näyttää Karjalaisen silmiin lupaavalta. 16,88?. 35,59 . 15,38?. Ensiharvennus 11,21?. ”Tämä talvi on ollut poikkeuksellinen, monesti talvikorjuu on aloitettu vasta tammikuun puolella”, sanoo Joensuun ympäristössä operoivan Karelwood Oy:n toimitusjohtaja Janne Tahvanainen. Uudistushakkuu 55,54?. Sen sijaan itäisimmässä Suomessa talvikorjuukohteille päästiin jo joulukuun alussa. Pirkanmaalla Sastamalan seudulla talvikorjuut aloitettiin Karelwoodin Janne Tahvanainen harmittelee, että kovan pakkasjakson jälkeen alkoi sataa vettä ja sen jälkeen lunta. 17,56 . Uudistushakkuu 57,58 . TEKSTI ANNE HELENIUS KUVA ARI KOMULAINEN METSÄAMMATTILAISET ovat ottaneet ilolla vastaan tammikuun alkupuolen napakan pakkasjakson. Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus AJASSA Talvihakkuut vihdoin käyntiin Korjuun kannalta talvi näyttää lupaavalta, jos vain pakkaset jatkuvat. Tällä hetkellä yhtiön 28 korjuuketjua hakkaavat kuusikoita ja turvemaamänniköitä. 15,34 . 58,04?. Alkutalven ailahdelleen sään takia Eteläja Keski-Suomessa talvikorjuut on nyt saatu nipin napin käyntiin, ja Kainuun korkeudellakin sula maa on tuottanut haasteita. 55,51?. 42,52?. 45,27?. 14,57?. 15,26?. 47,27 . 16,92 . ???. 17,58 . 15,4 . 15,07?. 15,67 . 58,02?. 16 MAKASIINI 1 • 2017 16 MAKASIINI 1 • 2017 4690_.indd 16 12.1.2017 17.46. 15,48?
Ensiharvennus Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 49,31 . Tarjouksia tuli kolme: kaksi isoilta ostajilta ja kolmas metsänhoitoyhdistykHyvä korjuujälki ratkaisi joulun jälkeen. 17,38 . 49,95 . 17,47?. 38,08 . ”Puuta on tarpeeksi. Uudistushakkuu 55,98 . 14,67?. 14,74?. Ihan hyvältä näyttää.” Puuta riittää Stora Enso Metsän Itä-Suomen hankinta-alueen operaatiopäällikkö Pekka Markkanen arvioi korjuutalvesta tulevan normaali, jos pakkaset jatkuvat. 57,07 . 43,14?. 17,03?. 17,18 . Toisaalta hyvä tilanne on siinäkin, että metsäteollisuuden käyttöasteet ovat hyvällä tasolla.” Viime talvelta rästejä ei ihmeemmin jäänyt, sillä yhtiö pyrkii niitä ohjailemaan ostoillaan. Myös harvennusvoimakkuus painoi valinnassa. Metsänomistaja arvosti kauppatavan helppoutta ja tietoa muun muassa katkonnan vertailusta ja hyvästä myyntihetkestä. 15,49?. 51,51 . Alueen pienehköt talvivarannot ja kova puun tarve näkyivät tarjousten määrässä ja hinnoissa. ”Meillä on tavoitteena mennä talvikohteille heti keliolosuhteiden salliessa ja hakata ne pois.” Tällä hetkellä yhtiön puuvarantotilanne on hyvä ja antaa Markkasen mukaan hyvän suunnittelujänteen talvikorjuulle. Metsäkuljetusta tienvarteen oli puoli kilometriä. Metsänomistaja halusi tehdä kaupat, sillä harvennuskuviot olivat metsänhoidollisesti kiireellisiä ja päätehakkuukuvion kasvu oli jo tyrehtynyt. 11,85?. Harvennushakkuu 44,4 . 14,1?. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, ettei kaikkia talvikorjuukelpoisia leimikoita pystytä ostamaan.” sen omalta hankintapalvelulta. Uudistushakkuu 54,5?. Parhaan ja toiseksi jääneen tarjouksen ero oli muutamia satasia. 35,67 . Päätöksen ison toimijan hyväksi ratkaisi parhaan hinnan lisäksi myös parempi mäntytukin katkonta sekä ennakolta hyväksi tiedetty korjuujälki. Nyt kun maa vähän jäätyy, niin päästään toivon mukaan tekemään myös pehmeäpohjaisempia harvennuksia. 15,24 . ANNE HELENIUS ETELÄ-KARJALASSA tehtiin joulukuussa kauppa talvikorjuukelpoisesta leimikosta, johon kuului 1,5 hehtaaria päätehakkuita ja 2,4 hehtaaria ensiharvennusta. 15,02?. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 41,04?. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. 45,06?. Harvennushakkuu 46,9?. 54,68?. 14,64?. VALTAKIRJALEIMIKKO ETELÄ-KARJALASSA m3 €/m3 Yht.€ Ensiharvennus Mäntykuitu 10 10,5 105 € Kuusikuitu 10 10,5 105 € Koivukuitu 100 10,5 1 050 € Päätehakkuu Mäntytukki 130 57,5 7 475 € Koivutukki 40 45 1 800 € Mäntykuitu 40 17 680 € Kuusikuitu 15 16 240 € Koivukuitu 110 16 1 760 € Yhteensä 455 13 215 € Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,63 . 15,23?. 53,22?. 14,58?. Ensiharvennus 11,72?. Leimikko korjataan luultavasti kuluvan talven aikana. Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,91?. 17 MAKASIINI 1 • 2017 17 MAKASIINI 1 • 2017 4690_.indd 17 12.1.2017 17.46. Uudistushakkuu 51,26 . 15,76?. Hinnoissa oli jonkin verran eroja: parhaan ja huonoimman tarjouksen ero oli tuhat euroa ilman katkonnan huomiointia. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. 47,87 . 13,51?. Ensiharvennus Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2015 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 300 000 600 000 900 000 120 0000 150 0000 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. ”Päätehakkuilla aloitettiin. Kauppa tehtiin metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppana. 17,41?. 16,9?. Tiedot kerätään viikoittain. 12,99?. 33,65 . 17,26 . 13,97?. 40,26 . ”Pyritään ostamaan ja hakkaamaan tarpeeseen. Harvennushakkuu 44,88 . 43,2 . Viimevuotiset rästit on purettu ja puuta hakataan normaalisti, sanoo metsäasiantuntija Matti Salioja Stora Ensolta. 55,58 . Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen
Keskimääräinen kuutiohinta oli koko maassa 27 euroa, viime vuonna se oli 26 euroa. Vuonna 2015 luku oli 2 544 euroa, joten nousua tuli noin prosentti. Metsärahastot kasvoivat Viime vuosi oli metsärahastojen kasvun aikaa. Jatkossa on odotettavissa, että rahastojen ostot näillä markkinoilla jatkuvat ja mahdollisesti lisääntyvät. Liljeroos on verrannut Kainuun sijoittajakohteiden kauppoja vuosilta 2014 ja 2016. Hintavaihtelu oli suurta eri puolilla maata. Kohteesta maksettiin 22 prosenttia yli summa-arvon. Sijoittajakohteiden hinnat nousussa UPM:n maita myytiin normaaleina metsätiloina sekä suurina kokonaisuuksina yhteensä noin 50 000 hehtaaria. Suurin osa maista sijaitsee Kainuussa, mutta paljon myös Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Metsähehtaarin keskihinta koko maassa oli 2 566 euroa. Metsämaan keskihinta on noussut niissä 1 400 eurosta 2 400 euSijoittajakohteet kallistuivat Metsätilojen hintakehitys oli viime vuonna maltillista, mutta rahastojen kysyntä nosti isojen tilojen hintoja. Entiset rahastot jatkoivat ostojaan ja uusia rahastoja tuli markkinoille. Tyypillinen myytävä tila: 50-vuotias ylitiheä männikkö. 18 MAKASIINI 1 • 2017 18 MAKASIINI 1 • 2017 4691_.indd 18 12.1.2017 17.59. Arvo vaihtelee puuston ja hinnoittelijan näkemyksen mukaan paljon. Pohjois-Karjalan osalta hintojen nousu on ollut maltillisempaa, noin 10–15 prosenttia. Lisäksi rahastot ostivat UPM:n normaaleja metsätiloja noin 44 miljoonalla ja yksityisten myyntikohteita noin 13 miljoonalla eurolla. Myydyn metsämaan pinta-ala oli 60 331 hehtaaria. roon hehtaarilta. Rahastot ostivat UPM:n sijoittajakohteista suurimman osan noin 55 miljoonalla eurolla. Sijoittajakohteet eivät ole seurannan kauppahintasummassa mukana, mutta niiden arvo oli noin 72 miljoonaa euroa. H A N N U LI LJ ER O O S Kauppamäärät nousivat vuodessa viitisen prosenttia, hinnat yhden prosentin. ”Kun otan huomioon puustotietojen erot, niin tulkintani on, että sijoittajakohteiden kauppahinnat ovat nousseet kahdessa vuodessa peräti 20–30 prosenttia”, Liljeroos toteaa. Sijoittajakohteista suurimman osan ostivat metsärahastot, mutta joukossa oli muitakin sijoittajia. Kauppasumma oli yhteensä noin 155 miljoonaa euroa, joista yli puolen miljoonan euron kauppoja 35 kappaletta. Kymenlaakson kerroin nousi, koska sijoitusrahasto osti joulukusssa Metsämiesten Säätiöltä 231 hehtaarin tilan. Molemmissa luvuissa on lisäystä noin viisi prosenttia aiempaan vuoteen verrattuna. Suurin osa rahastojen ostamista tiloista sijaitsee Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa. AJASSA TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN HANNU LILJEROOSIN metsätilojen hintaseurantaan tuli viime vuonna yhteensä 1 772 myyntikohdetta ja kauppojen määräksi 1 325. Kalleimmillaan keskihinta oli neljässä Etelä-Suomen maakunnassa noin 5 000 euroa hehtaarilta ja halvimmillaan Lapissa noin tuhat euroa. METSÄTILAKAUPAT TAMMI–JOULUKUUSSA 2016 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto *hintakpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin Varsinais-Suomi 25 21 403 36 19 122 37 5 324 43 1,06 Satakunta 44 29 838 22 26 133 41 4 906 37 0,95 Häme-Uusimaa 75 56 1 389 31 17 126 41 5 188 41 0,96 Etelä-Karjala 50 40 929 35 13 105 33 3 913 37 0,88 Kymenlaakso 35 31 870 25 17 126 33 4 961 39 0,98 Pirkanmaa 86 60 1 546 28 14 118 36 4 278 36 0,94 Etelä-Savo 126 98 2 723 33 12 112 36 4 171 37 0,85 Eja K-Pohjanmaa 224 153 3 844 26 12 94 22 2 646 28 0,90 Keski-Suomi 121 103 3 033 28 10 108 29 3 649 34 0,81 Pohjois-Savo 128 84 3 359 26 11 115 29 3 451 30 Pohjois-Karjala 167 142 6 587 24 10 113 31 3 291 29 Kainuu 274 198 18 695 17 5 95 23 1 992 21 0,79 Pohjois-Pohjanmaa 290 226 10 036 22 9 83 19 1 741 21 0,86 Lappi 127 84 6079 25 9 63 14 1 020 16 0,75 Koko maa 1 772 1 325 60 331 97 26 2 566 27 0,88 vuosi 2015 1 683 1 279 57 051 96 26 2 544 26 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta
Mutta puun hinta ei nouse.” APLI ”Kuiturunko 60 litraa, 10 euroa kuutio, on 0,6 euroa. METSÄ-MASA JUHLAVUODEN JÄTKÄNKYNTTILÄ Kattava paketti tanakkaa tietoa suomalaisesta metsästä. Roihujen kuningas ei tarvitse sytytysnestettä. 19 MAKASIINI 1 • 2017 19 MAKASIINI 1 • 2017 4692_.indd 19 11.1.2017 16.04. Heinän ja vesakon käsittely kemiallisesti vaikuttaa ainakin joksikin aikaa tuhoeläinten ruokailuhaluihin, joten se voisi auttaa hirvivahinkoihinkin.” JÄTKÄ ”Nokialainen nelivitonen toimii hyvin heinien poljennassa. Nautinnollista tervantuoksuista paloaikaa se tarjoaa 30–40 minuuttia. Tällainen kommentti tuli minulle.” PLANTER ”Otson kuten mhy:nkin kautta toteutettuna metsänomistaja saa harvennushakkuun korjuukuluista laskun, jonka hän laittaa vuosimenoihinsa vähennykseksi. Koneellinen taimikonhoito toimii jo nyt aivan ok, varsinkin kitkentä. VERKOSSA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. WWW.LUONTOLAHJANI.FI Hiilinielu väännettynä rautalangasta. JALKANEN ”Esimerkiksi maanmuokkauksen hinnoissa on noin 25–30 prosenttia työnjohtokuluja, ja voi olla entistä hankalampi saada yrittäjiä suoraan töihin ilman jonkin yhtiön tai mhy:n välitystä.” PUUKI Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Tuleeko vuodesta 2017 hyvä metsävuosi. WWW.SMY.FI/FOREST-FI/METSATIETOPAKETTI Satavuotiasta Suomea voi juhlistaa myös perustamalla luonnonsuojelualueen. Samoin on tilojen hintakehitys, taitavat olla hinnat tuplaantuneet kaksituhatluvulla.” METSÄKUPSA ”Ruotsissa jo hetken ovat ensiharvennukset olleet nollatuottoisia tai rahoitusta vaativaa, siksi siellä metsänomistajien omatoimisuus on nykyisin yleisempää.” KUUSESSA OLLAAN ”Metsäjohtajat valittavat raivauksen ja maanmuokkauksen kustannusnoususta yhtään avaamatta kustannusrakennetta, mistä kohdalta kyseisissä hommissa ovat kustannukset nousseet.” HUSKI ”Täältä puuttuu se ostomies, joka sanoisi, että ensiharvennus onkin metsänhoitotoimenpide, josta kuuluukin maksaa. Siinä välissä tehdään vielä taimikon varhaishoito, taimikonhoito ja ennakkoraivaus. Ollaanko hölmöläisiä vai laskinko väärin?” PLANTER ”Metsänhoidon kustannusten ja puun kantohinnan kehitys on tällä vuosituhannella ollut erkaneva. Va st aa jia 12 9 Uusi kysymys: Teetkö veroilmoituksen sähköisesti. Pystykaupassa korjuukuluja ei tunnetusti voi vähentää, kun ne maksaa puun ostaja.” A. WWW.METSAGROUP.COM/FI/MEDIA/PAGES/ MIKA-IHMEEN-HIILINIELU.ASPX Metsänhoito maksaa Kohonneet metsänhoidon kustannukset puhuttivat verkossa. Maksetaan siitä, että selluteollisuus saa kuitupuuta. Rehevillä pohjilla kemiallinen ennakkotorjunta toimii erittäin kustannustehokkaasti.” PETE ”Kemiallinen käsittely vie kyllä mahdolliset marjaja sienisadot melko pitkäksi aikaa. ”Metsänhoitokulut ovat nousseet viime vuosina reippaasti. 20 40 60 80 100 Ei 18 % Kyllä 82 % Jätkänkynttilä valmistetaan vanhasta, pystyyn kuivuneesta tervashongasta, joka sisältää runsaasti tervaa ja on kuivunut hyvin. Mitään kustannustason nousua en ole itselleni luvannut.” TOLOPAINEN ”Kustannukset ovat nousussa, bensiinin hinta nousee, koneiden hinnat nousevat, auton kulut nousevat
TARKASTI Metsäveroilmoitusta tehtäessä ongelmia aiheuttavat muun muassa puukauppatietojen ja varauksien kirjaaminen. Lisäselvityksiä verottaja saattaa kaivata kalustoon merkityistä koneista, verosihteeri Anja Lahti kertoo. TEKSTI HANNU JAUHIAINEN KUVAT PEKKA KALLASAARI HUOLELLA METSÄVEROTUS 20 MAKASIINI 1 • 2017 20 MAKASIINI 1 • 2017 4693_.indd 20 11.1.2017 17.24
HUOLELLA 21 MAKASIINI 1 • 2017 21 MAKASIINI 1 • 2017 4693_.indd 21 11.1.2017 17.24. Anja Lahti työskentelee verosihteerinä PohjoisSuomen verotoimistossa Raahessa ja välillä Oulussa
Niinpä menoja ei voida kirjata järjestelmään. Lisäksi tulonhankintaan kohdistuvan metsäkäytön pitäisi olla yli 50 prosenttia, jos mönkijällä on muutakin käyttöä. Ennakonpidätyksen verottaja lukee verovelvollisen hyväksi puun ostajalta saatujen tietojen perusteella. Verohallinto ohjeistaa vähentämään metsätalouteen kohdistuvat koneiden käytön kulut pääsääntöisesti vuosittain vahvistettujen käyttötuntitaksojen mukaan. Verottajalla ja metsänomistajilla saattaa olla erilaiset näkemykset myös metsätalouden rakennuksista. Varsinaiset metsäverotusta käsittelevät virkailijat eivät ole metsäveroilmoitusten kanssa tekemissä ennen esitäytettyjen lomakkeiden lähetystä. Puukaupan tieto pitää siis olla vähintään kahdessa paikassa, asianomaisessa sarakkeessa sekä yhteenvetorivillä. Tällöin tallennusvaiheessa ei voida kirjata puukaupan käsittelyn kannalta olennaista tietoa siitä, onko kyse pystyvai hankintakaupasta. Sen vuoksi osa metsänomistajista lähettää jo valmiiksi selvityksen esimerkiksi mönkijän käytöstä. Minkä verran ja minkälaista metsätalouskäyttöä hänellä on ja paljonko puunmyyntituloja on odotettavissa”, Lahti toteaa. Koneista kaivataan selvityksiä Varsinaisesti metsäveroilmoitusten käsittely aloitetaan verotoimistoissa kesällä. Samantapainen pulma syntyy menopuolella, jos lomakkeelle kirjataan vain yhteenvetotieto. Lahti on huomannut, että esimerkiksi menovarauksen ja metsävähennyksen seurannassa on ajoittain puutteita. M etsätalouden 2C-veroilmoitusten käsittely etenee seuraavasti: Sähköisesti jätettyjen ilmoitusten tiedot siirtyvät suoraan esitäytetyille veroilmoituksille, mutta paperisena jätettyjen lomakkeiden tiedot tallennetaan käsin asianomaisen henkilön verotietoihin. Mutta olivatpa ne isoja tai pieniä, esitäytetty lomake tulee metsänomistajalle puutteellisena ja korjaukset aiheuttavat ylimääräistä työtä niin verottajalle kuin metsänomistajillekin. Puutteista lisätöitä ”Yksi virheitä aiheuttava tekijä on puutteellinen puukaupan tietojen kirjaus verolomakkeelle”, verosihteeri Anja Lahti Pohjois-Suomen verotoimistosta kertoo. Lahti myöntää, etteivät pulmat vaikuta suurilta. Metsänomistajan tulisi poimia edellisen vuoden verolomakkeelta metsävähennyspohja sekä jäljellä oleva menovaraus asianomaisille vuosille kirjattuna. Tämä selittää osan esitäytetylle lomakkeille tulleista virheistä. Tältä pohjalta valmistuu esitäytetty veroilmoitus, jonka verovelvolliset saavat toukokuussa. Näitä pyydetään tarvittaessa. ”Omien polttopuiden ajo ei ole metsäverotuksessa huomioon otettavaa metsäkäyttöä”, Lahti muistuttaa. Verottaja suhtautuu rakennuksiin kriittisesti: sellaisen saaminen metsätalouden verotukseen vaatii laajamit22 MAKASIINI 1 • 2017 4693_.indd 22 11.1.2017 17.24. Jotta esimerkiksi mönkijän saisi metsätalouden kalustoon, tulisi metsänomistajalla olla vuosittain runsaasti sellaisia hakkuuja metsänhoitotöitä, missä mönkijää tarvitaan. Tällaisia tarkistuskäyntejä tehdään kesäisin. Lisätietoja saatetaan kaivata esimerkiksi moottorikelkoista ja mönkijöistä. Unohdus voi poikia sakon Myös puukaupan maksujen kirjaamisessa tulee jonkin verran virheitä, Lahti kertoo. Silloin metsänomistajille voidaan lähettää veroilmoitukseen liittyviä selvityspyyntöjä. Joskus varauksen purku saattaa unohtua kokonaan, kun määräaika umpeutuu. Tavallisimmin peritty ennakonpidätys vähennetään puukaupan summasta, vaikka tulo pitäisi kirjata lomakkeelle täysimääräisesti. Koneiden käytöstä on pidettävä päiväkirjaa, josta vuosittainen käyttö selviää. Ilmoitusten käsittely jatkuu syksyyn saakka. Metsänomistajat ovat Lahden mukaan usein epävarmoja siitä, hyväksytäänkö jokin kone metsätalouden kalustoon. Pienissä kaupoissa vaarana on, että esimerkiksi kahdelle vuodelle ajoittuvan puukaupan vuosikohtainen tulo jää niin pieneksi, ettei se riitä metsävähennyksen tekemiseen. Osa metsänomistajista saattaa esimerkiksi merkitä puukaupan tiedon vain veroilmoituksen oikeanpuoleiseen yhteenvetosarakkeeseen. taista tulonhankintatoimintaa sekä hyvät perustelut. Osa metsänomistajista haluaa kuitenkin liittää koneensa metsätalouden kalustoon. Verohallinnon ohjeistus on, että veroilmoituksen mukana ei lähetetä kuitteja eikä muitakaan selvityksiä. Tarpeen vaatiessa verottaja saattaa käydä jopa tarkistamassa, minkälaisesta rakennuksesta on kyse. Joidenkin asioiden kirjaaminen veroilmoitukseen näyttää unohtuvan metsänomistajilta helposti. Katso edellistä lomaketta Anja Lahden työ vaihtelee veroilmoitusten käsittelystä ja verotuksen oikaisuista valtakunnalliseen puhelinneuvontaan, joten hänellä on hyvä tuntuma metsäveroilmoituksen haasteisiin. Vanhat menovaraukset voivat Lahden mukaan jäädä merkitsemättä, jos niitä ei kyseisenä vuonna pureta. Näin siirtyvät erät tulevat varmimmin kirjattua uudelle lomakkeelle. ”Silloin metsänomistajalta kysytään yleensä metsätalouden kokonaistilannetta. Sähköisesti täytetyissä lomakkeissa ei tällaisia pulmia tule, koska ohjelma vaatii kirjaamaan tiedot oikeisiin kohtiin ennen kuin hyväksyy ne. Jos tehdyt puukaupat ovat olleet pieniä, Lahti kehottaa metsänomistajaa pohtimaan maksuaikataulua. Lahti suosittelee pitämään edellisen vuoden verolomaketta aina esillä, kun uutta lomaketta täytetään. Niitä voi syntyä tallennusvaiheessa, mutta myös veroilmoituksen puutteet aiheuttavat ongelmia. Sen perusteella verottaja ei tiedä, mistä kulut koostuvat: ovatko ne muita kuluja, matkakuluja vai palkkausmenoja
Ja koska Verohallinto on keskittänyt ilmoitusten käsittelyä, ei esimerkiksi metsäveroasioita enää edes käsitellä kaikissa verotoimistoissa. 23 MAKASIINI 1 • 2017 4693_.indd 23 11.1.2017 17.24. ”Yksi virheitä aiheuttava tekijä on puutteellinen puukaupan tietojen kirjaus verolomakkeelle.” Joskus myös maksettu arvonlisävero voi olla mukana puukaupan summassa. Chatista neuvot jonottamatta Veroasioiden käsittely on vuosien kuluessa muuttunut. Aina on joukossa myös joku, joka unohtaa kokonaan saamansa puukaupan tulot. Maksun suuruus määräytyy puuttuvan tulon suuruuden mukaan. Esimerkiksi osa metsänomistajista joutuu täyttämään myös maatalouden 2-lomakkeen. Hieman lisää huolellisuutta veroilmoitusten täyttöön, verosihteeri Anja Lahti toivoo. Pienistä, alle 5 000 euron summista selviää huomautuksella, mutta isompien summien unohtamisesta voi joutua maksamaan muutaman sadan euron suuruisen sakkomaksun. Verkossa verottaja tarjoaa myös chat-palvelua, jossa saa vastauksen kysymykseen jonottamatta ja ilman puhelukustannuksia. Neuvoille tuntuu olevan yhä tarvetta. ”Lomakkeelle saatetaan numerotiedon lisäksi tehdä selvityksiä tulojen ja menojen laadusta, jos ei olla ihan varmoja, miten ne kirjataan lomakkeelle”, kertoo Lahti. Verolomakkeita täytettäessä kannattaa olla tarkka ja huolellinen, verosihteeri huomauttaa. Vain harva tulee enää selvittämään asioita verotoimistoon, enemmänkin asioita hoidetaan puhelimessa. Maatalouden harjoittajille lomake on tuttu, mutta metsätilallisille se voi aiheuttaa päänvaivaa
A luksi kannattaa lukea ohjeet. 24 MAKASIINI 1 • 2017 4693_.indd 24 11.1.2017 17.24. Tarkempia selvityksiä voidaan tehdä tarpeen mukaan. Jos käytettävissä on Metsälehden Metsäverokirja 2017 (postitettu kaikille lehden kestotilaajille), sieltä löytyy tarkempia selvityksiä esimerkiksi metsävähennyksestä tai metsätalouden koneiden poistomenettelystä. Kun sen jälkeen lukee vielä nämä ohjeet, veroilmoituksen teon pitäisi onnistua ilman suurempia ongelmia. I Tulot Kaikki puukaupoista saadut tulot merkitään verolomakkeelle kauppamuodoittain eriteltynä. . Normaalit puukauppatulot löytyvät puunostajien lähettämistä vuosi-ilmoituksista. Verottaja laskee puunostajien perimät ennakot verovelvollisen eduksi ostajilta tulleiden ilmoitusten perusteella. Niitä ei siis tarvitse ilmoittaa, eikä niitä vähennetä puukaupan tuloista. Ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa, että paperiversion esitäytetyt tiedot ovat oikein. Jos metsää omistetaan yhdessä, tältä osin on kyse yhtymästä. Jos yhtymässä on esimerkiksi kaksi osakasta ja tulot vähennysten jälkeen ovat 60 000, niin kummallekin tulee 30 000 euron tulot. Jos kummallakaan ei ole muita pääomatuloja, veroja menee tuloista 30 prosentin mukaan. Siihen kirjataan kaikki metsätalouden menot ja tulot. Jos veroilmoitus tehdään sähköisesti netin kautta, lomakkeelle tulevat tunnistautujan tiedot. Kirjanpito on säilytettävä kuusi vuotta. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, heidät rinnastetaan aviopuolisoihin. Kummankin osakkaan veroaste määräytyy osakkaan omien pääomatulojen mukaan. Tarkasta esitäytetyt tiedot Metsäverotuksen 2C-lomake on samanlainen kuin edellisenä vuonna. Omatoimisesti korjatun hankintapuun työn arvo vähennetään kaupan arvosta lomakkeen taustapuolen laskelman perusteella. Verohallinnon 2C-verolomakkeen täyttöohjeista selviää perusasiat. Puun myyntitulot ilmoitetaan aina arvonlisäverottomina. Hankintakaupan tulona ilmoitetaan myös sellaisten puukauppojen Nyt on aika kaivaa metsätalouden laskut, puunostajien ilmoitukset ja muut tositteet esiin metsäveroilmoitusta varten. Tarkennuksia tarvittaessa Metsäverotuksessa pärjätään yleensä niillä tositteilla, mitä metsäalan toimijoilta on saatu. HANNU JAUHIAINEN VINKKI: Puukaupan tiedot tulee kirjata verolomakkeella sekä asianomaiseen kohtaan että myös yhteenlaskuriville. Sähköistä veroilmoitusta ei siten voi tehdä toisen puolesta omilla tunnuksilla. Jos verovuoden aikana ei ole ollut metsätalouden tuloja eikä menoja, eikä ole myöskään vuosittain seurattavia tietoja kuten varauksia tai metsänvähennyspohjaa, metsäveroilmoitusta ei tarvitse palauttaa. Satunnaisille ostajille myytyjen puuerien myyntitulot ilmoitetaan oman kirjanpidon mukaan. Vain yhteenlaskuriville kirjattu tieto ei tallennu oikein Verohallinnon järjestelmään. Metsäveroilmoitukseen ei pidä liittää mitään selvityksiä tai kuitteja. Yhtymän metsätalouden tulos jaetaan osakkaiden verotukseen osuuksien suhteessa. Avopuolisoiden omistamia metsiä ei yhdistetä, vaan kumpikin tekee omista metsistään oman ilmoituksen. Perheen tilakokonaisuudesta tehdään vain yksi ilmoitus, ellei toinen puoliso vaadi tehtäväksi erillistä ilmoitusta yksin omistamastaan metsäkiinteistöstä. Menneen vuoden yhteenveto tulot, joiden korjuun kulut metsänomistaja on itse maksanut. Kirjanpitoa voidaan tarvita, jos verottaja kysyy lisäselvityksiä. Tehdyn veroilmoituksen kopio sekä kuitit ja liitteet arkistoidaan. KYSYMYS: Yhtymän puunmyynti Jos yhtymä myy puuta 60 000 euron edestä, meneekö 30 000 euron yli menevästä osuudesta veroa 34 prosenttia. Yhdellä lomakkeella ilmoitetun metsäkokonaisuuden tulos jaetaan verotuksessa puolisoiden kesken verolomakkeelle kirjattujen omistusosuuksien suhteessa
25 MAKASIINI 1 • 2017 4693_.indd 25 11.1.2017 17.24. 616 Menovaraus on tehty tulosta, josta on vähennetty metsävähennys. 14.3. Rivit 9 ja 10 kohdassa Koneet ja kalusto, luvut 1000 ja 300 ostettu mönkijän peräkärry ja myyty vanha. 619 Purettu vuoden 2012 jäljellä ollut menovaraus. 615 Metsävähennys on 60 prosenttia metsätalouden tulosta, joista vähennetty hankintatyön arvo. Metsätalouden kalustoon kuuluvan mönkijän yksityiskäytön kulut
Jos on käytetty julkisia kulkuvälineitä tai oman auton kilometrikuluista on tehty laskelma, kulut vähennetään todellisten kulujen mukaan. Vähennys on yli 6 tunnin matkoista 14 euroa ja yli 10 tunnin matkoista 26 euroa. 26 MAKASIINI 1 • 2017 4693_.indd 26 11.1.2017 17.24. Alijäämää ei siirretä osakkaiden verotukseen, joten jos pesällä ei ole tuloja, verovuoden kuluista syntyy tappio. Näitä tuloja ei oteta huomioon metsävähennystä laskettaessa. Joka matkasta kirjataan päivämäärä, kohde ja tarkoitus. Etelä-Suomessa varausten käyttöön on aikaa neljä vuotta ja muualla kuusi vuotta. 5.1 Metsävähennys Metsävähennystä voi tehdä enintään 60 prosenttia verolomakkeen kohtien 1–4 yhteenlasketusta tulosta, joista on vähennetty hankintatyön arvo. . Jos päiväraha kirjataan vähennykseksi, matkakirjanpitoon on merkittävä myös matkan alkamisja päättymisaika. Varaus lasketaan tulosta, josta on vähennetty hankintatyön arvo sekä mahdollinen metsävähennys. Yksityiskäyttöä on oman kesämökin tai talon rakentamiseen käytetyn puutavaran arvo. 4. Metsänomistajan kulkuväline on tavallisesti oma auto. Kulut saa verotuksessa edukseen yleensä alijäämähyvityksen kautta, vaikka tuloja ei olisikaan. VINKKI: Päivärahakelpoinen matka on esimerkiksi käynti metsämessuilla tai yhdistyksen retkeilyllä. Metsävähennyksestä tehdään selvitys 2C-lomakkeen taustapuolelle. Muualle kuin omaan metsään suuntautuvista matkoista voi tehdä myös päivärahavähennyksen. Yhtymän osakas ei voi laskuttaa kodin ja metsän välisiä matkoja yhtymältä. Vuosimenot Metsätalouden harjoittamisen kustannukset vähennetään vuosimenoina tai poistoina. Omasta metsästä otettu puutavara Kun omasta metsästä otetaan puuta maatalouteen, elinkeinotoimintaan tai yksityiskäyttöön, syntyy tulolähdesiirto. Matkoista tehdään muistiinpanoihin riittävän tarkka selvitys. KYSYMYS: Osakkaan matkakulut Metsäyhtymän osakas tekee metsätöitä. Sen voi vähentää seuraavan 10 vuoden aikana pääomatuloista. Metsätalouden kuluista tehdään muistiinpanoihin tarpeelliset selvitykset. Varausta voidaan tulouttaa vapaamuotoisesti. 7.1 Palkkausmenot Metsätalouden töistä maksetut palkat ovat vähennyskelpoisia. Kaikki kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran perusteella saadut valtion tuet ovat verollisia. Vuosimenot jaetaan palkkausja matkakuluihin sekä muihin menoihin. Muista matkoista yhtymän tai kuolinpesän osakas voi tehdä matkalaskun ja laskutusperusteena voi olla Verohallinnon hyväksymä korotettu kilometrikorvaus, joka on 0,41 euroa kilometriltä vuonna 2017. Tarkoituksena voi olla esimerkiksi myrskytuhojen tarkistus, metsänhoitoyhdistyksessä asiointi, moottorisahan osto tai taimikonhoito. 6. Voiko hän tehdä matkoista laskun, jossa korvaus on 0,41 euroa kilometriltä. Jos tuki on ohjattu suoraan hankkeen toteuttajalle, tukea ei kirjata metsänomistajan veroilmoitukseen. Varauksia ei ole välttämätöntä tehdä, jos tuntuu, että niistä aiheutuu ylimääräistä kirjanpitoa. Pienkoneiden, kuten raivausja moottorisahojen, hankintakulut voidaan vähentää vuosimenoina. Tavanomaisia vuosimenoja ovat muun muassa Metsälehden tilausmaksu, metsänhoitotarvikkeiden hankintakulut sekä moottorija raivaussahan bensakulut. Varauksia tekemällä ja niitä myöhemmin purkamalla kulut saa katettua varmemmin. Menoja tuhovarausten tiedot tulee siirtää edellisen vuoden lomakkeelta uudelle lomakkeelle riippumatta siitä, käytetäänkö varauksia vai ei. Jos tuloja on kertynyt myös metsävähennyskelvottomilta kiinteistöiltä, tuloista tehdään erittely muistiinpanoihin. Elinkeinotoimintaan siirretyn puutavaran arvona pidetään käypää hankintahintaa. Jos kuolinpesä tai yhtymä on maksanut osakkailleen matkakorvauksia ja päivärahoja matkalaskun perusteella, ne kirjataan palkkausmenoiksi. 3. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia 2C-lomakkeella ilmoitettujen kohtien 1–4 tulojen yhteismäärästä. 5.2–3 Varaukset Menoja tuhovarauksella siirretään verovuonna saatuja tuloja tuleville vuosille silloin syntyvien menojen kattamiseen. Korvaukset ja tuet Vakuutusja hirvivahinkokorvaukset ovat verollista tuloa. 7.3 Muut vuosimenot Kaikki ne kulut, jotka ovat aiheutuneet metsätalouden harjoittamisesta, ovat vähennyskelpoisia. Maatalouteen ja yksityiskäyttöön menneen puutavaran arvo lasketaan kantohintojen perusteella. VINKKI: Vaikka metsävähennystä ei verovuonna tehtäisikään, vanhat metsävähennystä koskevat tiedot tulee siirtää edellisen vuoden lomakkeelta vuoden 2016 lomakkeelle. 7. Tuhovaraus voi olla enintään uudistamiskulujen suuruinen. Muut pääomatulot Tuloutettavat varaukset ilmoitetaan muina pääomatuloina. Sen kuluina vähennetään 0,24 euroa kilometriltä. VINKKI: Kuolinpesien kannattaa tehdä aina mahdolliset varaukset. Lasku voidaan kirjata viime vuoden verotukseen, jos se on tehty ja maksettu viime vuoden aikana. Tuhovarauksen voi tehdä vakuutuskorvauksesta, jos vahingosta aiheutuu seuraavana vuonna uudistamiskuluja. Ennakon verottaja ottaa huomioon vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan. Vakuutuskorvaukset ilmoitetaan täysimääräisinä, eikä perittyä ennakkoa vähennetä korvaussummasta. 7.2 Matkakulut Kaikkien metsätalouden matkojen kulut ovat vähennyskelpoisia. Maatalouden käyttöä on muun muassa tuotantotilojen lämmitykseen käytetyn polttopuun arvo. Sen tekemiseen tarvitaan vähintään 2 500 euron pääomatulot, koska tuloista 60 prosenttia on vuosittain metsävähennyskelpoista. Metsävähennyksen voi tehdä vain metsävähennyskelpoisen metsäkiinteistön tai kiinteistöjen tuloista. Metsävähennyksen minimimäärä on 1 500 euroa
27 MAKASIINI 1 • 2017 4693_.indd 27 11.1.2017 17.24. . Poistot Poistoina vähennetään moottorisahaa suurempien koneiden ja laitteiden hankintamenot. Alijäämä kirjautuu tappioksi, jos sitä ei edellä kuvatulla tavalla pystytä vähentämään. Poistojen teko aloitetaan ojituksen valmistumisvuonna. Maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluja pienennetään vastaavasti. KYSYMYS: Raivaussahan osto Voiko raivaussahan ostokulun, 850 euroa, vähentää kerralla muissa menoissa. Aikaisemmin maksettujen kulujen, kuten esimerkiksi suunnittelukulujen, arvonlisäverot kirjataan palautettavaksi kuitenkin maksuvuoden verotukseen. . Nämä siirrettävät menot kirjataan 2C-lomakkeelle plusmerkkisinä eli ikään kuin tuloina, koska ne on toisaalla jo kirjattu vähennykseksi tai meno-osuus on vähennyskelvotonta yksityiskäyttöä. KYSYMYS: Traktorin kulujen vähennys Omistan vanhan traktorin, jota käytän satunnaisesti metsätaloudessa. Puunmyyntituloilla voi siten nollata osakemyynnin tappiot. 13. Jos niitä ei ole, verovelvollinen saa alijäämän hyödykseen tuloverotuksessa alijäämähyvityksen kautta. 14. Raivausja moottorisahan ostokulut voi vähentää kerralla vuosimenoina. . Kalustosta tehdään muistiinpanoihin erillinen selvitys ja vain yhteenveto kirjataan 2C-lomakkeelle. Muun toiminnan menot Tähän merkitään metsätalouden koneilla tehdyn maatalouden tai elinkeinotoiminnan työn kustannukset, jotka kirjataan vastaavasti maatalouden tai elinkeinotoiminnan verotukseen. Siirrettävät menot Siirrettäviä menoja ovat maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluihin sisältyneet metsätalouden menot. Tavallinen poistoina vähennettävä metsätalouden kone on maataloustraktori peräkärryineen. Verottaja vähentää alijäämän verovelvollisen mahdollisista muista pääomatuloista. 16. Kunnostusojituksen kulut, vaikka ne tulisivat maksuun eri vuosina, kootaan yhteen ja saatu hankintameno vähennetään 15 prosentin vuosipoistoin. Ne, jotka eivät ole arvonlisäverollisia, vähentävät kulut arvonlisäveroineen. VINKKI: Menojen kuitit kannattaa numeroida ja kirjata muistiinpanoihin aikajärjestyksessä. Vaihtoehtoisesti voidaan laskea traktorin vuosikulut ja kirjata niistä metsäkäytön osuus vähennykseksi. Jos metsätalous on ollut kohtalaisen laajaa, voi toimistokuluista tehdä työhuonevähennyksen, joka on 205 euroa. Myös mönkijä ja moottorikelkka lisävarusteineen voi olla metsätalouden kone. . Jos metsän omistajalla on säännöllisesti tuloja, varauksia voidaan tehdä vuosittain ja tulouttaa ne määräaikojen päätyttyä. 11. Kulut voidaan vähentää myös todellisten kulujen mukaan. Tällaisia ovat muun muassa maatalouden kalustoon kuuluvalla traktorilla tehdyn puunajon konekustannukset. Vuoden aikana myydyn koneen menojäännös ei ole enää poiston peruste. Jos vanha kone on mennyt vaihdossa, sen menojäännös poistetaan luettelosta ja uuden hankintahinta kirjataan täysimääräisenä. Metsätalous voitollista Jos metsätalouden pääomatulojen ja menojen erotus on voitollinen, se kirjataan metsätalouden puhtaaksi pääomatuloksi. Verohallinnon ohjeistuksen mukaan yksityiskäytön kulut pitää laskea todellisten kulujen mukaan käyttöpäiväkirjan perusteella. 15. Vähäiset lanaus-, sorastustai muut kulut voidaan vähentää vuosimenoina. KYSYMYS: Osaketappion vähentäminen Miten voin kattaa puunmyyntituloilla osakemyynnistä tulleen tappion. Poistoja tehdään siitä osuudesta, mikä jää verovelvollisen maksettavaksi. Yleensä tuloja on satunnaisesti, mutta menoja joka vuosi. Arvonlisäverolliset kirjaavat vähennykseksi nettomenot ilman arvonlisäveroa. Koneen tai laitteen vuosikulut ja poistot voidaan tehdä täysimääräisesti, jolloin yksityiskäytön osuus kirjataan verolomakkeella yksityismenoihin. Kunnostusojituksia ja metsäteitä tehdään yleensä yhteishankkeina kemeravaroin. Toinen vaihtoehto on kirjata verotukseen vain metsäkäytön osuus kuluista ja poistoista. Jos kuittia ei ole, laaditaan tarpeellinen selvitys menon aiheesta, kuten esimerkiksi puhelinkuluista. Jos kemeratuki tulee metsänomistajalle, se kirjataan tuloksi ja poistettavaksi hankintamenoksi laitetaan hankkeen kokonaiskustannukset. Verottaja tekee vähennyksen viran puolesta. Metsätalous tappiollista Jos kulut ovat tuloja suuremmat, metsätalouden tappiollinen tulos eli alijäämä kirjataan metsätalouden tappiolliseksi pääomatulokseksi. Vanhasta koneesta tehdään lisäksi luovutusvoittoverolaskelma verolomakkeelle 9. Vuoden 2016 alusta alkaen syntyneet luovutustappiot voi vähentää verovuoden pääomatuloista, siis esimerkiksi metsätalouden puhtaasta tulosta. Jos metsätalouden kalustoon kuuluvia koneita ja laitteita on käytetty yksityistaloudessa, esimerkiksi omien polttopuiden ajamiseen, tämä osuus kuluista kirjataan yksityistalouden menoksi. Voinko vähentää traktorin todelliset kulut vai tehdäänkö vähennykset tuntitaksan mukaan. VINKKI: Käytännöllisintä on tulouttaa varausta sen verran, että metsätalouden tulos menee nollille. Kalustoon kuulumattoman traktorin metsätalouden kulut on käytännöllisintä vähentää Verohallinnon ohjetaksan mukaan eli 11 euroa tunnilta. KYSYMYS: Vuosimeno vai poisto. Voiko kunnostusojituksen suunnittelukulut laittaa vuosimenoksi vai ovatko ne poistoina vähennettäviä kuluja
Jos metsänomistajalla on useita metsävähennyskelpoisia tiloja, niiden metsävähennyspohjat lasketaan yhteen. Sekä käytetyn metsävähennyksen että luovutusvoittoihin lisätyn metsävähennyksen määrä lasketaan joka vuosi ottaen huomioon kaikki aikaisemmat vähennykset. Ensi syksyksi on taas tiedossa hankintakorjuuta ja 125 kuutiometrin raja voi ylittyä, jos puut kirjautuvat tämän vuoden verotukseen. Näin se pysyy muistissa, sitähän saatetaan hyödyntää vasta vuosien päästä tilan hankinnasta. Ensimmäisenä on selvitys hankintatyöstä. KYSYMYS: Hankintapuut Hankintapuiden korjuu jäi loppuvuoteen ja metsäyhtiön puukauppamaksu tuli vasta tämän vuoden puolella. Tarvittaessa käytetään liitelomaketta töiden arvojen selvittämiseen. Molempien puolisoiden metsäthän käsitellään silloin yhtenä kokonaisuutena. Tiedot kirjataan myös niinä vuosina, jolloin metsävähennystä ei käytetä. Kysyjän tapauksessa työn arvo lasketaan viime vuoden 2C-verolomakkeen taustapuolelle. Onko kaikki kohdallaan. KYSYMYS Sijoitusmetsän tappio Voiko sijoitusmetsästä aiheutuneet tappiot vähentää sijoitusosakkeiden tuotosta. Jos varauksen tekovuotta ei näy lomakkeella, sen vuoden varaus on tuloutettava kokonaan. Metsävähennyspohjan arvo on 60 prosenttia vuoden lopussa omistuksessa olevien metsävähennyskelpoisten kiinteistöjen hankintahinnasta. Jos 2C-lomakkeella ilmoitetun hankintatyön yhteinen puumäärä jää alle 125 kuution, maatilakohtaista erittelyä ei tarvita. sivu 30). Metsätalouden tappiollinen tulos vähennetään muista pääomatuloista, jos niitä on. Pelkkä metsätila on tässä mielessä maatila. Hankintakaupassa puun korjuutyö ja puukaupan maksut käsitellään toisistaan erillään. . II Hankintatyöt Lomakkeen 2C-taustapuolelle tehdään tarkentavia selvityksiä lomakkeen etuosan kirjauksista. Saman kunnan alueella olevat metsät kuuluvat yleensä samaan maatilaan. Jos verovelvollisella on eri kunnissa metsäkiinteistöjä, ne ovat yleensä eri maatiloja. Esimerkiksi se, että metsävähennys on tehty oikein ja menovaraus oikeasta tulosta. Näin kahden vuoden työmäärä ei kasaudu samalle vuodelle ja aiheuta 125 kuutiometrin rajan ylitystä. Voinko kirjata tulot vuodelle 2016. . Vuoden 2017 lomakkeen taustapuolelle kirjataan tehdyksi vain vuoden 2017 hankintatyö. Hankintatyön verovapaus on maatilakohtainen. Sen jälkeen kirjataan verovuoden metsävähennyskelpoinen tulo ja siitä tehtävä metsävähennys, joka on enintään 60 prosenttia verovuoden tuloista. Jos hankintapuuta kertyy yli 125 kuutiota, työn arvosta lasketaan ansiotulona verotettava osuus verottajan ohjeiden mukaan. sa käytetty metsävähennys, saadaan selville edelleen käytettävissä olevan metsävähennyksen määrä. Lomakkeelle kirjataan vain yhteenveto muistiinpanoihin tehdystä laskelmasta (kts. Metsävähennys on metsänomistajakohtainen. 28 MAKASIINI 1 • 2017 4693_.indd 28 11.1.2017 17.25. Etelä-Suomessa vuoden 2012 ja Pohjois-Suomessa vuoden 2010 varaukset on nyt viimeistään tuloutettava. Tätä yhteistä metsävähennyspohjaa voidaan sen jälkeen hyödyntää metsävähennyskelpoisilta tiloilta tulevilta tuloista tehtävänä metsävähennyksenä. IV Tulouttamattomat varaukset Aikaisempina vuosina tehdyt ja myös viime vuoden verotukseen tehdyt menoja tuhovaraukset merkitään tekovuoden vuosilukujen kohdalle. Seuraavaan kohtaan kirjataan aikaisempina vuosina käytetyn metsävähennyksen määrä. Jos jonkin vuoden varausta tuloutetaan, merkitään jäljelle jäävä osuus asianomaiseen sarakkeeseen. Viimeiseksi merkitään vielä käytetyn metsävähennyksen määrä aikaisemmat käytöt mukaan lukien. Kun metsävähennyspohjasta vähennetään käytetty metsävähennys, josta on ensin vähennetty mahdollinen luovutusvoittoverolaskennasVINKKI: Jos metsävähennystä ei ole käytetty eikä käytetä nytkään, metsävähennyspohjan arvo merkitään silti verolomakkeelle. III Metsävähennyksen seuranta Metsävähennyksestä ja sen käytöstä tehdään laskelma tähän kohtaan. Kaikki vielä voimaan jäävät vanhat varaukset siirretään vuoden 2015 lomakkeelta vuoden 2016 lomakkeelle. Työn arvo vähennetään hankintatai käteiskaupan kaupan arvosta 2C-lomakkeen etupuolella. Se jätetään uinumaan ja vähennetään vasta vuoden 2017 verotuksessa tämän vuoden puolella saadusta puukaupan arvosta. Kunkin maatilan hankintatöiden yhteenvetolaskelma kirjataan omalle rivilleen, tekijöiden mukaan eriteltynä, jos työn tekijöitä on useita. Koska puolisot tekevät useimmiten yhteisen metsäveroilmoituksen, metsävähennys on tavallaan 2C-veroilmoituskohtainen. Vastaavasti maksut kirjataan sen vuoden verotuksen, kun ne on saatu. Laskelmat kiinteistöjen hankintahinnoista ja metsävähennyspohjien arvoista tehdään muistiinpanoihin. Metsävähennys koskettaa vain niitä metsänomistajia, joilla on vuonna 1993 tai sen jälkeen vastikkeellisesti hankittuja metsäkiinteistöjä. Vuoden 2017 verolomakkeelle tulevat siten sekä vuoden 2016 ja 2017 puukaupan arvot sekä niiden hankintatöiden arvojen vähennykset. Kun veroilmoitus on tehty, kannattaa tarkistaa vielä kaikki laskelmat. Jos vuosina 2009–2016 myytyjen metsäkiinteistöjen luovutusvoittoon on lisätty metsävähennystä, kirjataan käytetyn metsävähennyksen yhteismäärä myös lomakkeelle. Hankintatyö kirjataan tehdyksi aina tekovuodelle riippumatta siitä, milloin puukaupan maksut tulevat
29 MAKASIINI 1 • 2017 4693_.indd 29 11.1.2017 17.25. 25 Menovaraus Tulouttamatta jäävät varaukset on kirjattava verolomakkeelle. III Metsävähennys Metsävähennyksen laskelma kirjataan lomakkeelle, vaikka metsävähennystä ei tehtäisikään. Nyt metsävähennystä on tehty 9 400 euroa. Hankintatyön selvitys Hankintatöistä tehdään lomakkeelle vain yhteenveto, laskelma muistiinpanoihin
Taksan voi laskea itse Hankintatyön arvo voidaan laskea Verohallinnon ohjetaksojen perusteella. Työlle lasketaan arvo verottajan ohjeiden mukaisesti. Jos joku muu korjaa puuta, kyse ei ole hankintatyöstä, eikä työn laskennallista arvoa voida vähentää verotuksessa. Käteiskaupalla myyty puu – tyypillisesti polttopuu – rinnastetaan hankintakauppaan. Yhtymän ja kuolinpesän metsässä hankintatyöhön ovat oikeutettuja osakkaat perheenjäsenineen. Kun tekijöitä on useita, on muistettava, että verovapaus on maatilakohtainen. Verohallinnon ohjetaksa on laskettu pienimuotoisen klapinteon perusteella. Yksi henkilö voi tehdä useamman sata kuutiometriä vuodessa verovapaasti samankin kunnan alueella, jos hänellä on oman metsän lisäksi osakkuuksia eri maatiloina verotettavissa yhtymissä tai kuolinpesissä. Työn arvo on se, mitä samasta työstä olisi pitänyt maksaa vieraalle. Perhe voi tehdä hankintatyötä Metsäverotuksessa hankintatyöksi katsottua puunkorjuuta voivat tehdä metsänomistajan lisäksi hänen puolisonsa sekä kotona asuvat lapset. Esimerkiksi yhtymän osakkaat voivat yhteisesti tehdä vain 125 kuutiota verovapaasti. Ne on laskettu sillä oletuksella, että puut kaadetaan ja karsitaan moottorisahalla ja ajetaan tienvarteen maataloustraktorilla. Jos hankintana ajettu puumäärä on erisuuruinen kuin tehty puumäärä, eli osa puusta on ajatettu vieraalla, sekä teolle että kuljetukselle lasketaan erikseen työn arvot ja kertoimet verolomakkeen ohjeen mukaisesti puumäärän ylittäessä 125 kuutiometriä. Se voi olla joko puun hakkuuta, ajoa tai molempia. Verohallinnon taksoja korkeampia arvoja voidaan käyttää myös esimerkiksi hajanaisten myrskynkaatopuiden korjuun työn arvoa laskettaessa. Niinpä työn tekeminen ja kaupasta saadut maksut eivät välttämättä satu samalle vuodelle. Työn arvo uinumaan Hankintatyöt kirjataan tehdyksi sen vuoden veroilmoitukseen, jolloin työt on tehty. Pienkoneilla puunajoon menee helposti vähintään sama aika kuin puun tekoon, joten ajotaksa voi olla esimerkiksi 8–10 euroa kuutiometriltä. Jos puutavara valmistetaan tai ajetaan muulla tavalla, hankintatyön yksikkötaksat voi laskea itse. Konekustannuksia ei laskelmassa oteta huomioon. Silloin se vähenOmatoimisen veroetu Hankintatyön arvo on metsäverotuksessa verovapaata 125 kuutioon saakka. Hankintatyön tekijät voivat esimerkiksi yhtymässä olla eri perheistä. Ajon ajankulua voi verrata puun tekoon. Tällöin kyse ei ole kyse hankintatyöstä, jolloin ei myöskään synny kaupan arvosta vähennettävää hankintatyön arvoa. Hankintatyölle lasketaan arvo, joka vähennetään hankintakaupan arvosta. Korjuusta maksettava korvaus vähennetään silloin metsätalouden menoina. Jos korjatun puun määrä ylittää 125 kuutiometriä, mutta kuljetuksen määrä jää alle rajan, verotettavaa ansiotuloa kertyy vain teon osalta. Verottaja siirtää kunkin hankintatyön tekijän verollisen ansiotulo-osuuden henkilökohtaiseksi ansiotuloksi. Tästä aiheutuu lisävaivaa veroilmoituksen teossa. Hankintatyön verovapaus on maatilakohtainen. Maantieajo voidaan katsoa hankintatyöksi siltä osin, kun se tapahtuu metsätalouden koneilla. Ajon osalta voidaan kuitenkin vähentää normaalit auton kilometrikulut. Myös myyntiin menevien, omasta metsästä korjattujen polttopuiden teko on hankintatyötä. Jos metsänomistajalla on useita eri maatiloja, eli eri kunnissa sijaitsevia metsäkiinteistöjä, verovapaus koskee kutakin maatilaa erikseen. Ylimenevän osan hankintatyön arvo on ansiotuloa, joka lisätään työn tekijän palkkatai eläketuloihin. HANNU JAUHIAINEN 30 MAKASIINI 1 • 2017 4695_.indd 30 11.1.2017 16.12. 125 kuution raja Jos itse korjattu puumäärä ylittää maatilakohtaisesti 125 kuutiota, siitä tehdään yhteenvetolaskelma, josta saadaan ansiotulona verotettava työn arvo. HANKINTATYÖN ARVO O massa metsässä tehty, myyntiin menevän puun korjuutyö on hankintatyötä. Näin oman työn arvo on metsäverotuksessa verovapaata. Jos kaupasta ei ole saatu tuloja, työn arvo voidaan jättää uinumaan. Jos puut on esimerkiksi ajettu moottorikelkalla tai mönkijällä, kuljetustaksan voi laskea itse. Verovapaus on maatilakohtainen Hankintana voidaan korjata puuta verovapaasti 125 kuutiota. Hankintapuiden mittaustai maksuajankohta ei vaikuta asiaan. Jos työn tekijöitä on useita, määrät ilmoitetaan veroilmoituksessa tekijöittäin, tarvittaessa ajo erikseen. Näin maantieajollekin voidaan laskea tulosta vähennettävä arvo. Poikkeavat korjuuolosuhteet voidaan ottaa huomioon taksan arvioinnissa. Hankintapuut saatetaan joskus toimittaa sahalle saakka tai muuhun vastaavaan paikkaan metsän ulkopuolelle. Rankojen jalostukselle klapeiksi on oma työn arvo. Sen sijaan polttopuiden vienti asiakkaille henkilöautolla ei ole hankintatyötä. Hankintatai käteiskaupalla voidaan myydä myös muiden korjaamaa puuta
Tilaisuudessa on lyhyt, asiantuntijan pitämä esitys, vapaata keskustelua sekä kahvitarjoilu. Puiden ajo on tehty mönkijällä, jolloin hän on laskenut kuitupuun ja tukkien ajotaksaksi 8 euroa kuutiometriltä. Tervetuloa! Pilke Cafe on tiedekeskuksen järjestämä kaikille avoin ja maksuton tilaisuus, joka järjestetään noin kaksi kertaa kuukaudessa keskiviikkoiltaisin. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu sekä luennon jälkeen maksuton tutustuminen tiedekeskus Pilkkeeseen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. ** Vähennetään polttopuukaupan arvosta 2C-lomakkeella. Lisäksi hän on korjannut ensiharvennukselta mäntyja koivukuitupuuta, jotka hän on ajanut maataloustraktorillaan. hannutjauhiainen@gmail.com. Kysymyksiä voi lähettää etukäteen os. 4695_.indd 31 11.1.2017 16.12. Tällöin se merkitään vain 2C-lomakkeen taustapuolelle, jossa on yhteenveto tehdyistä hankintatöistä. Jos hankintasavotta on vuodenvaihteessa kesken, tehty ja ajettu puumäärä on arvioitava. Ensiharvennuspuiden korjuussa ja klapienteossa Metsänen on käyttänyt Verohallinnon ohjetaksoja. Koivut hän on jalostanut klapeiksi. *** Merkitään hankintatyön veronalaiseksi arvoksi 2C-lomakkeen taustapuolen kohtaan 15. Tilaisuuksien aiheet käsittelevät Pilkkeen ja Metsähallituksen teemojen mukaisesti metsiä, luontoa ja kestävää käyttöä. Myös puiden hakkuulle Metsänen on laskenut hieman normaalia korkeamman taksan. Hankintatyön ansiotulona verotettava arvo: 170 -125 /170 = 0,26 x 2 832,90 = 736,55 euroa.*** * Vähennetään hankintakaupan arvosta 2C-lomakkeella. Esimerkkilaskelma: Matti Metsäsen hankintatyöt 2016 Matti Metsänen on korjannut hankintapuuta yhteensä 170 kuutiometriä. Metsävero-aiheinen luento, jonka jälkeen aikaa varataan yleisön kysymyksiin. Osoite: Pilke-talo/Metsähallitus, Ounasjoentie 6, Rovaniemi Metsälehden metsäveroilta Keskiviikkona 1.2.2017 klo 16.30 – 18.30 Pilke-talossa Rovaniemellä Metsälehden veroasiantuntija Hannu Jauhiainen netään vasta seuraavana vuonna, kun kaupasta on saatu maksu. Metsänen on korjannut myrskyn kaatamia siemenpuita 15 kuutiometriä. Jos loppuvuoden aikana päättyneen savotan puiden mittaus tehdään vasta veroilmoituksen jättämisen jälkeen, hankintatyön arvoa joudutaan korjaamaan jälkikäteen. Työn arvo €/m3 Hankintatyön arvo € Puutavaralaji Määrä m3 Valmistus Kuljetus Valmistus Kuljetus Mäntykuitu 5 13,00 8,00 65,00 40,00 Mäntytukki 10 6,00 8,00 60 ,00 80,00 Mäntykuitu 135 12,64 2,22 1 706,40 299,70 Yhteensä 2 251,10* Koivuklapit 20 26,50 2,59 530,00 51,80 Yhteensä 581,80** Hankintaja polttopuukaupat yhteensä 170 m3 ja sen arvo 2 832,90 euroa. Verottajalle lähetetään silloin uusi laskelma mittauksen valmistuttua. Siitä on ollut tavanomaista hankintakauppapuuta 150 kuutiometriä ja klapeina myytyä polttopuuta 20 kuutiometriä
oimalla metsäsi pystyt osoittamaan, että hoidat metsääsi vastuullisesti. Sieltä löytyy myös jokaisen arvonlisäverovelvollisen henkilökohtainen viitenumero. Myös puunostajan kanssa tulee toimia samalla Y-tunnuksella. Arvonlisäveroilmoitus annetaan tällöin eri aikaan kuin tuloverotuksen metsätalouden veroilmoitus. Tämä tuo helpotusta etenkin niille, jotka ovat vain vähän tekemisissä metsäasioiden kanssa. UPM METSÄ Ota yhteyttä ja kysy lisää Metsäpalvelukeskus 0204 16 5100 Avoinna arkisin klo 8–18 ja lauantaisin klo 9–14 palvelukeskus@upm.com Metsä rikastuttaa elämääsi Metsän monet käyttötarpeet ja metsänhoito kohtaavat Suomessa luontaisesti. Jos ilmoitusta ei voi tehdä netin kautta, täytetään paperinen oma-aloitteisten verojen ilmoituslomake. Metsätalouden kulujen arvonlisäverojen yhteissumma kirjataan kohtaan Verokauden vähennettävä vero. Näiden summien erotus kirjataan kohtaan Maksettava vero/Palautukseen oikeuttava vero. Maksettava vero on maksettava verottajan tilille viimeistään 28.2.2017. Tiedot saa omalla henkilötai Y-tunnuksella. Näin kaupan vuosi-ilmoituksen tiedot ja ennakonpidätys kaupasta kohdistuvat oikealle verovelvolliselle. Yleensä metsänomistajalla on myynneistä vain 24 prosentin arvonlisäveroja. Paperisen arvonlisäveroilmoituksen voi palauttaa allekirjoitettuna samassa kuoressa 2C-lomakkeen kanssa. Lomakkeen voi täyttää sähköisesti verottajan nettisivuilla OmaVero-palvelussa. Jos ei käytä OmaVero-palvelua, oman viitenumeron ja maksettavien verojen tilinnumerot voi kysyä Verohallinnon palvelunumerosta tai verotoimistosta. Palaamme verotukseen seuraavassa Metsälehdessä. Sen ehtii antaa seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Metsäserti. Jos arvonlisäveroja jää maksettavaksi, ne on maksettava verottajan tilille. Metsätalouden tiedot kootaan verolomakkeen vasemmanpuoleiseen osioon, jonka otsikko on Arvonlisäveron tiedot. Se takaa puullesi vakaan menekin, koska siten pystymme osoittamaan kansainvälisille asiakkaillemme tuotteidemme puuraaka-aineen alkuperän. Viitenumerot ovat muuttuneet, joten vanhoja viitenumeroita ei voi käyttää. Kuolinpesän ilmoitus tulee antaa kuolinpesän tunnuksella ja yhtymän ilmoitus yhtymän tunnuksella, ei osakkaiden tunnuksilla. Myös Verohallinnossa veroasioiden käsittely helpottuu, koska tyhjiä lomakkeita ei tarvitse pyöritellä järjestelmässä. OmaVero on Verohallinnon uusi palvelu, joka korvaa vanhan Verotili-palvelun. päivä. Kuolinpesän ja yhtymän tietoja varten tarvitaan niiden Y-tunnus. Lomakkeessa ei ole enää myöskään koodinumeroita. Nyt lomake on nimeltään Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista. Serti. Sen saa myös verotoimistosta tai soittamalla Verohallinnon palvelunumeroon 020 697 056. Myös Verotilipalvelu on korvattu uudella. Lomakkeen voi tulostaa verottajan verkkosivuilta. Uusille arvonlisäverollisille on lähetetty rekisteri-ilmoitus, josta löytyvät tarvittavat tiedot. Ilmoituksen voi jättää tekemättä Jos verovuoden aikana ei ole ollut arvonlisäverollisia tapahtumia, lomaketta ei tarvitse palauttaa. ALV A rvonlisäveroilmoitus tehdään edellisvuoden kausiveroilmoituksen tapaan lomakkeella, jolla voi ilmoittaa muitakin oma-aloitteisia maksuja. Asioimalla kanssamme varmistat, että myös jälkipolvet nauttivat vastuullisista valinnoista ja metsäsi tuotosta. Arvonlisäverovelvollisen toimintansa kesken vuotta lopettaneen metsänomistajan tulee antaa arvonlisäveron veroilmoitus ja maksaa arvonlisävero jo toiminnan lopettamista seuraavan toisen kuukauden 12. Jos vähennettävien verojen määrä on suurempi, verottaja palauttaa summan metsänomistajalle sen jälkeen, kun veroilmoitus on käsitelty. ointi on tällä hetkellä vahvin tapa osoittaa kansainvälisesti, että meillä Suomessa kasvanut puu on vastuullisesti tuotettua. www.metsämaailma.. Puukaupoista, klapien myynnistä ja esimerkiksi korjuupalvelujen myynnistä kertyneet arvonlisäverot kirjataan kohtaan Vero kotimaan myynnistä verokannoittain. Se on aikaisempaa yksinkertaisempi, esimerkiksi Ei alv-toimintaa -kohta on poistettu. Hyvin hoidettu metsä rikastuttaa elämää. OmaVero korvaa Verotilin Koska verottaja patistelee sähköiseen ilmoittamiseen, lomaketta ja täyttöohjeita ei enää lähetetä arvonlisäverovelvollisille arvonlisäveroilmoitusta varten. Esimerkiksi jos toiminta loppuu 31.5.2017, ilmoitus arvonlisäverosta on annettava 12.7.2017. Jos metsänomistaja on muun toiminnan vuoksi velvollinen tekemään kausiveroilmoituksen kuukausittain tai neljännesvuosittain, on se tehtävä myös metsätalouden osalta samassa yhteydessä. Viime vuonnahan lähetettiin kymmeniä tuhansia huomautuskirjeitä, koska moni metsänomistaja ei toimittanut kausiveroilmoitusta. Palautuskuori on syytä laittaa postiin hyvissä ajoin ennen helmikuun loppua, jotta välttyy arvonlisäveroilmoituksen viivästymiseen liittyviltä seuraamuksilta. Maatalouden sekä mahdollisten erillisinä verotettavien metsätilojen arvonlisäverot lasketaan yhteen, samoin puolisoiden tilojen alvit. Muista oikea tunnus Jos arvonlisäveroilmoitusta halutaan korjata, niin kaikki tiedot annetaan nyt kokonaan uudella korvaavalla ilmoituksella, ei lisäilmoituksella niin kuin tähän asti. Tarvittavat tilinumerot – valittavana on kolme pankkia – löytyvät OmaVerosta. Alkutuottajana metsänomistaja tekee vain yhden kausiveroilmoituksen. Silloin käydään läpi sähköisen veroilmoituksen tekeminen sekä OmaVero-palvelun käyttö. Sekä tuloverotuksen että arvonlisäverotuksen ilmoitukset pitää antaa oikean verovelvollisen tunnuksella. HANNU JAUHIAINEN 32 MAKASIINI 1 • 2017 4696_.indd 32 11.1.2017 16.11. Arvonlisäverotus muuttuu Alveista tehdään jälleen arvonlisäveroilmoitus, kun kausiveroilmoitus jää historiaan
Metsäserti. Serti. ointi on tällä hetkellä vahvin tapa osoittaa kansainvälisesti, että meillä Suomessa kasvanut puu on vastuullisesti tuotettua. www.metsämaailma.. oimalla metsäsi pystyt osoittamaan, että hoidat metsääsi vastuullisesti. Se takaa puullesi vakaan menekin, koska siten pystymme osoittamaan kansainvälisille asiakkaillemme tuotteidemme puuraaka-aineen alkuperän. 4696_.indd 33 11.1.2017 16.11. Asioimalla kanssamme varmistat, että myös jälkipolvet nauttivat vastuullisista valinnoista ja metsäsi tuotosta. Hyvin hoidettu metsä rikastuttaa elämää. UPM METSÄ Ota yhteyttä ja kysy lisää Metsäpalvelukeskus 0204 16 5100 Avoinna arkisin klo 8–18 ja lauantaisin klo 9–14 palvelukeskus@upm.com Metsä rikastuttaa elämääsi Metsän monet käyttötarpeet ja metsänhoito kohtaavat Suomessa luontaisesti
Heistä hyvin harva tekee hankintahakkuita, metsänhoitotöistä he ostavat alihankkijoilta pääosan. Tulokseen hehtaaria kohden tilan pinta-ala vaikuttaa aika vähän. Metsätalousyrittäjissä kasvava ryhmä ovat kaupungissa, aika kaukana tiloiltaan asuvat henkilöt. Metsäpalveluyrittäjä, joka tuntee metsäni ja jonka metsurit hoitavat taimikkoni toiveideni mukaan. Metsätalousyrittäjissä kasvava ryhmä ovat kaupungissa, aika kaukana tiloiltaan asuvat henkilöt. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC rempi osa asuu kaupungeissa kaukana tilaltaan. Se ei ole ongelma. Ongelma on, että merkittävä osa poliittisista päätöksentekijöistä ja korkeista virkamiehistä ei sitä ymmärrä. En koe sitä merkittävänä ongelmana. Esimerkiksi puunostaja, jonka koneyrittäjiin ja heidän työntekijöidensä osaamiseen voin luottaa. Metsätalousyrittäjistä yhä suuO len metsätalousyrittäjä. teistyökumppaneita ovat osaavat ja luotettavat metsäalan muut yritykset ja heidän työntekijänsä. Maanviljelijä, joka lanaa metsätieni siten, että kallis murske ei ole tienpientareella. Lista yhteistyökumppaneista on pitkä. Jotta voit varmistua siitä, että työn laatu ja hinnoittelu on kunnossa, osta lisäksi vaikkapa paikalliselta metsäpalveluyrittäjältä valvontapalvelu. Arvostan heitä, he tekevät kovaa työtä, mutta he ovat katoava luonnonvara. Usein heillä on aika matala koulutustaso. M ikäli oma metsäalan osaaminen ei ole kovin vahva, voi myös puunmyyntikohteiden valinnan, puunmyynnin ja metsänhoitotöistä päättämisen sekä yhteistyön muiden yritysten kanssa ulkoistaa esimerkiksi metsänhoitoyhdistykselle. Omaa ydinosaamistani on tilakauppa, puunmyyntikohteiden valinta, metsänhoidosta päättäminen ja yhteistyö toisten metsäalan yrittäjien kanssa. Käy myös hänen kanssaan esimerkiksi kerran vuodessa metsätilallasi. E dellisissä esimerkeissä on metsätalousyrittäjien kaksi ääripäätä. Merkittävä osa poliittisista päätöksentekijöistä ja korkeista virkamiehistä pitää metsätalousyrittäjänä sellaista henkilöä, joka asuu syrjäseudulla, tekee talvisin hankintahakkuuta ja kesäisin metsänhoitotöitä tilallaan. Alle 40-vuotiaita heistä on hyvin harva. Minulle äärimmäisen tärkeitä yhMikä on metsätalousyrittäjä. RAHAPUU 34 MAKASIINI 1 • 2017 34 MAKASIINI 1 • 2017 4753_.indd 34 11.1.2017 17.09. Heillä on usein korkea koulutustaso. Molemmissa ryhmissä on menestyviä yrittäjiä sekä sellaisia, jotka eivät menesty yhtä hyvin ja joiden talouskin saattaa olla tiukalla. Olen hankkinut tilani sieltä, missä olen nähnyt parhaat edellytykset kannattavalle liiketoiminnalle. I tse kuulun ryhmään kaukana tiloiltaan kaupungissa asuvat metsätalousyrittäjät. Molemmilla tulos voi olla hyvä tai huono. Keskityn niihin. Mitä se on ja mitä se ei ole. Toinen tekee omalla tilallaan fyysisesti mahdollisimman paljon töistä itse ja toinen on ulkoistanut lähes kaiken
Sivu 46 TURVALLISUUS Näin toimit hakkuualueella Sivu 48 JU KK A RE IN IK A IN EN 4751_.indd 35 11.1.2017 16.12. sivu 36 OMA METSÄ PIKATESTI Kemiallista lämmikettä Sivu 39 TAIMIKONHOITOKOULU Älä hylkää taimia Sivu 40 TUTKIMUS Tykkytuhot uhkaavat Sivu 42 ALLAKKA Ei nimi metsää pahenna Sivu 43 PERINTÖMETSÄ Lahjavähennyksen laskeminen Sivu 44 KYSY POIS Mikä erottaa naavan luposta. METSÄNHOITO Kannattaako erikoispuiden kasvatus
ERIKOISPUULAJEISTA Erikoispuulajien kasvatus on omatoimisen metsänomistajan laji. TE IJ O N IK KA N EN / LU KE JU KK A RE IN IK A IN EN / M U ST IL A 36 MAKASIINI 1 • 2017 36 MAKASIINI 1 • 2017 4745_.indd 36 11.1.2017 16.13. Tammi ja tervaleppä ovat eteläisen Suomen puulajeja. Visakoivukin kasvaa parhaiten Eteläja Keski-Suomessa, mutta sopivalla kasvupaikalla se pärjää Oulujärven korkeudelle. Talousmielessä kyseeseen tulevat havupuista lähinnä siperianlehtikuusi, kontortamänty ja douglaskuusi sekä lehtipuista haapa, hybridihaapa, visakoivu, tammi ja tervaleppä. 1 Mitä muita puulajeja kuin perinteistä mäntyä, kuusta ja koivua Suomessa voi kasvattaa. Arboretum Mustilassa otetussa kuvassa näkyy etualalla 90-vuotiasta tammimetsää ja muita jaloja lehtipuita, takavasemmalla 40 metrin mittaisia douglaskuusia ja takana oikealla 30 metrin mittaisia serbiankuusia. 2 Missä päin Suomea erikoispuulajeja voi viljellä. Haapaja hybridihaapa ovat Eteläja Keski-Suomen puulajeja. TEKSTI LIINA KJELLBERG METSÄNHOITO Siperianlehtikuusta ja kontortamäntyä voi kasvattaa pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta ympäri maata. Myös muita lehtikuusilajeja, pihtoja, serbiankuusta ja makedonianmäntyä voi kokeilla. Lehtikuuset, kuten kuvan siperianlehtikuuset, talvehtivat lehdettöminä. Douglaskuusi viihtyy parhaiten maan eteläosissa, mutta hyvällä kasvupaikalla se voi menestyä Jyväskylän pohjoispuolellakin. Huipputuloja voi tulla, mutta niiden varaan ei kannata laskea
Haapaa tulee sopiville kasvupaikoille luontaisestikin, joten istuttaa sitä ei yleensä kannata. Sorvivisasta maksetaan kolmesta viiteen euroa kilolta. Siperianlehtikuusi. Hybridihaapa kasvaa rehevällä kasvupaikalla tukkipuun mittoihin parhaimmillaan parissakymmenessä vuodessa. Sekapuuksi käyvät esimerkiksi kuusi ja koivu. Erikoispuulajit ovat pääasiassa kivennäismaiden lajeja. Puita on myös pystykarsittava. Suurin taloudellinen hyöty hybridihaavikosta saadaan pitkällä aikavälillä. Siperianlehtikuusen viljelyyn on tarjolla kotimaista jalostettua siementä, ja taimitarhoilla riittää siperianlehtikuusen taimia. Kuitupuun kokoisella siperianlehtikuusella ei juuri ole kysyntää, joten siperianlehtikuusta kannattaa kasvattaa sekametsikössä. Kokemukset douglaskuusen kasvatuksesta ovat Suomessa vähäiset. Se kasvaa parhaiten rinnemailla eikä kestä seisovaa vettä. Kasvupaikan tulisi olla vähintään tuore kangas, mieluummin lehtomainen kangas tai lehto. Siellä sille on perustettu siemenviljelyksiä, joten metsänviljelyyn on saatavilla jalostettua siementä. Hybridihaavan suosio ei ole Suomessa lähtenyt kasvuun, sillä se maistuu tavallisen haavan tapaan hyvin hirville, jäniksille ja myyrille. Sen voi metsätaloudessa rinnastaa kotimaisiin puulajeihin. 6 Millainen kasvatettava kontortamänty on. Kontortamännyn kasvatus ei juuri poikkea perinteisen männyn kasvatuksesta. 3 Millaiselle kasvupaikalle erikoispuulajit sopivat. Douglaskuusen kävyt tunnistaa pitkistä peitinsuomuista. 4 Mikä erikoispuulajeista on Suomessa suosituin. Sekapuuksi sitä voi kuitenkin jättää. Douglaskuusta voi kasvattaa sekapuuna tavallisen kuusen seassa. 7 Miten douglaskuusta kasvatetaan. Hybridihaapa, joka on kotimaisen ja amerikkalaisen haavan risteytys, on vaihtoehto nopeaa metsänkasvua hakevalle. Lisäksi siperianlehtikuusta viljellään ympäri Suomea, joten paikalliset metsäammattilaiset osaavat auttaa esimerkiksi sopivan kasvupaikan valinnassa. 5 Miten siperianlehtikuusta kasvatetaan. 8 Kannattaako haavan kasvatus. Monet erikoispuulajit ovat Suomessa ilmastollisesti äärirajoilla, joten kasvupaikan merkitys korostuu. Kontortamänty pärjää turveja savimaillakin, ja tervaleppä viihtyy rehevillä turvepelloilla. Erikoispuulajit ovat pääosin rehevien kasvupaikkojen lajeja. Siperianlehtikuusi tarvitsee paljon valoa, joten harvennukset on tehtävä ajallaan. Hybridihaavalla ei tällä hetkellä ole juuri kysyntää, mutta periaatteessa siitä saadaan niin energia-, kuitukuin tukkipuutakin. Tällöin pitää huolehtia siitä, että douglaskuuset saavat riittävästi valoa. Kontortamänty on niin oksikasta, että sitä on Suomessa kasvatettu lähinnä kuitupuuksi. Sekapuuna kasvatettavia lehtikuusia istutetaan hehtaarille 400–600 kappaletta. Ruotsissa kontortamäntyä viljellään huomattavasti enemmän. TE IJ O N IK KA N EN / LU KE TE IJ O N IK KA N EN / LU KE JU KK A RE IN IK A IN EN / M U ST IL A 37 MAKASIINI 1 • 2017 37 MAKASIINI 1 • 2017 4745_.indd 37 11.1.2017 16.13. Kontortamänty saavuttaa rehevillä mailla päätehakkuuiän 50–70 vuodessa. Taimivaiheessa kontortamänty tosin kasvaa tavallista mäntyä nopeammin ja saavuttaa rehevillä mailla päätehakkuuiän 50–70 vuodessa. Douglaskuusi lähtee kasvuun tavallista kuusta hitaammin ja on nuorena herkkä lumituhoille ja kevätahavalle. Kun ensimmäinen puusukupolvi on päätehakattu, syntyy seuraava juurivesoista. Niiden annetaan järeytyä tukkipuun kokoisiksi, ja harvennushakkuissa poistetaan lähinnä sekapuita
Sopivilla kasvupaikoilla tervaleppiä syntyy myös luontaisesti muun puuston sekaan. Tällöin ajatuksena on, että päätehakattava puusto koostuu pääasiassa kloonitaimista. Lähes kaikki erikoispuulajit maistuvat hirvelle mäntyä, kuusta ja koivua paremmin. Paljon riippuu siitä, miten paljon erikoispuuta on tarjolla ja miten pitkän kuljetusmatkan päästä puunostaja löytyy. Etelä-Ruotsissa kasvava toisen sukupolven vesasyntyinen hybridihaavikko on käsitelty ensin kaistalehakkuin ja harvennettu sitten tiheyteen 1100 runkoa hehtaarilla. Visakoivut haaroittuvat herkästi ja kasvattavat paksuja oksia, joten niitä pitää pystykarsia useita kertoja, jos halutaan saada oksatonta sorvikelpoista tyvitukkia. Erikoispuulajeista valmistetaan sahatavaraa, paneeleita, parketteja ja huonekaluja. Siementaimia istutetaan hehtaarille yleensä 1 600 kappaletta, kalliimpia kloonitaimia 400–800 kappaletta. 11 Millainen kasvatettava tervaleppä on. 12 Millaisia haasteita erikoispuulajeihin liittyy. Kannattaa selvittää, onko alueella erikoispuulajeista kiinnostuneita sahoja tai erikoispuuseppiä ja laittaa sana kiertämään. Sorvivisasta maksetaan tällä hetkellä kolmesta viiteen euroa kilolta, oksikkaasta oksavisasta 50 sentistä euroon kilolta. Visakoivikon voi perustaa myös siemenja kloonitaimien sekaviljelyksenä. 9 Millainen kasvatettava visakoivu on. Kasvatuksen mielekkyyttä lisää, jos siihen liittyy myös maisemanhoidollinen näkökulma. Tervalepiköt kasvatetaan yleensä yhden puulajin metsiköinä. Tammi kasvaa taimivaiheessa hitaasti, niinpä vesakkoa ei saa päästää varjostamaan latvuksia. 10 Miten tammea kasvatetaan. 15 Miten suurella alalla erikoispuulajeja kannattaa kasvattaa. Kasvatusta voi kokeilla ensin esimerkiksi puolen hehtaarin alueella. Hyvällä kasvupaikalla ja hyvällä hoidolla tammimetsikkö voi saavuttaa uudistuskypsyyden 70 vuodessa. 13 Ovatko erikoispuulajit suojassa tuhonaiheuttajilta. Lehtikuusen taimia tuottaa myös esimerkiksi Fin Forelia. 16 Miten erikoispuulajille löytää ostajan. Jos tammien ympärillä ei ole riittävästi kilpailevaa ja runkoja varjostavaa puustoa, pitää tammia pystykarsia. Erikoispuulajien kasvatus vaatii enemmän harrastuneisuutta kuin perinteisten puulajien kasvatus. 17 Millaista hintaa erikoispuulajeista maksetaan. Tervalepikon kiertoaika on 50–70 vuotta. Tammi sopii kasvatettavaksi sekapuuna kasvupaikalle luontaisesti syntyvän puuston kanssa. Puunostajan löytäminen voi olla vaikeaa. Erikoispuulajeja vaivaavat samat tuhonaiheuttajat kuin perinteisiä puulajeja. 14 Mistä erikoispuulajien taimia saa. On tosin vaikea ennakoida, millainen kysyntä erikoispuulajeilla on, kun nyt perustettavat erikoispuulajimetsiköt ovat päätehakkuuiässä. Silloin siementaimia istutetaan hehtaarille 1 200 kappaletta ja kloonitaimia 400 kappaletta. Se viihtyy kosteilla kasvupaikoilla, mutta tiiviit savimaat eivät sille sovi. A N N EL I VI H ER Ä -A A RN IO /L U KE 38 MAKASIINI 1 • 2017 38 MAKASIINI 1 • 2017 4745_.indd 38 11.1.2017 16.13. Parhaimmillaan erikoispuulajeista voi saada hyvänkin hinnan. Visakoivikon perustamiseen on tarjolla siementaimia ja mikrolisättyjä kloonitaimia. Metsäalan ammattilaisilla ei välttämättä ole erikoispuulajien kasvatukseen liittyvää osaamista, joten eri lajien kasvatukseen liittyvät asiat pitää selvittää itse. Jos tavoitteena on, että paikalla kasvaa 30–40 vuoden päästä puhdas tammimetsikkö, riittää kun tammia istuttaa hehtaarille tuhat kappaletta ja poistaa harvennuksissa paikalle luontaisesti syntynyttä puustoa. Myös runkoon ilmestyvät vesioksat tulee poistaa. Erikoispuulajien kasvatuksessa kannattaa lähteä liikkeelle vähitellen. Sen jälkeen puuaineeseen alkaa usein tulla värivikoja. Luontaisesti syntyneet tervalepät kannattaa jättää kasvamaan, sillä ne kasvavat usein kosteissa kohdissa, joissa muut puulajit eivät viihdy. Erikoispuulajien taimia tuottavat muun muassa Arboretum Mustila, Massbybacka, Mellanå Plant, Taimityllilä , Pohjan Taimi ja Puut-taimitarha. Tammi kasvattaa suuret oksat, jos sillä on liikaa tilaa ympärillään, joten tammien sekaan kannattaa antaa syntyä lehtipuuvesakkoa. Hakkuukypsä visakoivikko on 35–45 vuoden iässä. Siksi ne kannattaa taimivaiheessa suojata hirvi-, myyräja jänistuhoja vastaan. Lisäksi monien erikoispuulajien kasvu on taimivaiheessa hidasta, joten ne työllistävät enemmän. Erikoispuulajien taimet ovat myös kalliimpia kuin perinteisten puulajien. Puhtaasti puuntuotantomielessä erikoispuulajeja ei yleensä kannata kasvattaa. Päätehakkuuikäisiä erikoispuulajeja kasvavia metsiköitä on tarjolla vähän, joten erikoispuulajien ostajiakin on vähän. Tämä nostaa kustannuksia. Artikkelia varten on haastateltu Luonnnonvarakeskuksen (Luke) metsänjalostuksen asiantuntijaa Risto Hagqvistia, erikoistutkijaa Teijo Nikkasta ja erikoistutkijaa Anneli ViheräAarniota, Fiskars Oyj Abp:n ympäristöpäällikköä Kåre Pihlströmiä sekä Arboretum Mustilan toiminnanjohtajaa Jukka Reinikaista. Siementaimista visautuu 60–70 prosenttia, kloonitaimista kaikki. Erikoispuulajit kannattaa istuttaa asuinpaikan läheisyyteen, jotta niiden kehitystä on helppo seurata. Puun hinta on kuitenkin aina ostajan ja myyjän välinen asia. Lisäksi on hyödynnetty Metsäkustannus Oy:n julkaisemaa kirjaa Lehtikuusen kasvatus ja käyttö. Esimerkiksi järeästä lehtikuusesta voi saada huomattavasti korkeamman hinnan kuin monen muun puulajin tukkipuusta, samoin tammesta. Pystykarsinnan aika on juhannukselta heinäkuun loppuun. Tervaleppä kasvaa nuorena nopeasti
PIKATESTI K emiallinen lämmike tuonee monelle ensiksi mieleen Koskenkorvan, mutta Nevercold-lämmittimien lämpö ei perustu etyylialkoholiin, vaan lämmitintyynyyn pakatun rautajauheen hapettumiseen. Tarjolla on myös rukkaseen tai taskuun työnnettäviä kädenlämmittimiä. Mutta merinovillaa ja untuvatakkeja kemia ei korvaa. Yksi kehonlämmitin tai jalkojenlämmitinpari maksaa puolisentoista euroa. Tosin kertaalleen käytettyä tyynyä oli vaikea kiinnittää uudelleen kerrastoon. Pakkasrajattoman lajin perinteeseen kuuluva grillimakkara lämmittää sielua, mutta varpaille lisälämpö olisi tervetullut. Kuumalta lämmitin ei tuntunut edes sisätiloissa. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ NEVERCOLD-LÄMMITTIMET + halpa + helppokäyttöinen lämmitystehon vähäisyys (jalkojen lämmittimet) huono kiinnittyvyys uudelleen käytettäessä Lämmitintyyny kiinnitetään tarrapinnastaan kerrastoon. Hakkuutyössä lisälämpöä Ei Nevercoldeja humpuuksi voi tyrmätä. Jalkojen lämmitin voisi toimia myös pakkassään hiihtoretkillä tai hakkuutyössä. Esimerkiksi metsätoimittajan talvitöissä käsien lämmittimet olisivat erinomainen apu, kun muistiinpanojen tekeminen ja kameran kylmän raudan hively kohmettaa kädet. Kehonlämmittimen luvataan tuottavan jopa yli 60 asteen lämmön ja sitä varoitetaan laittamasta suoraan ihoa vasten. Prosessin voi keskeyttää pakkaamalla käytössä olleen lämpötyynyn ilmatiiviiseen muovipussiin. Toinen käyttökohde voisi olla jääpallo-ottelun katsomo. Jalkojen lämmittimien luvataan lämpenevän noin 40-asteisiksi. Talvitakin alla lämpö tuntui mukavalta ja vähensi palelemisen tunnetta. Nevercold-lämmittimet tuottavat lämpöä, kun rautajauhe hapettuu. Touhukas helikopteriäiti hankkinee Nevercoldit, kun Rovajärven talvinen ampumaleiri kutsuu pikku Janipetteriä. 39 MAKASIINI 1 • 2017 4745_.indd 39 11.1.2017 16.13. Kehonlämmittimet ovat ison älypuhelimen kokoisia joustavia tyynyjä, jotka kiinnitetään tarrapinnastaan alusvaatteisiin. Siinä ajassa hapettuminen ehtii täyteen vauhtiin. Sitä hyydyttävämpää hommaa ei äkkiä mieleen tule. Tyynyt pysyivät kengässä hyvin paikallaan käveltäessä. Jalanlämmittimet ovat vähän känsälaastaria isompia ja ne kiinnitetään sukkaan päkiän kohdalle. Tuntuma oli enempi haalea kuin kuuma, mutta vähäinenkin lisälämpö on kylmällä tervetullutta. Tyynyjen lämpeneminen kestää muutaman minuutin. Ensinnä mieleentuleva, mutta onneksi jo historiaan siirtynyt käyttötapa lämpötyynyille olisi tukkien tienvarsimittaus paukkupakkasella. Kemiallista lämmikettä Nevercold-lämmittimet vähensivät palelua, mutta kunnon talvikamppeita ne eivät korvaa. Ne toimivat luvatulla tavalla ja lievittävät vilun tunnetta. Talvikeleillä tarkeneminen lähtee kunnon tamineista. Tyyny alkaa lämmitä, kun pakkaus avataan ja lämmittimen rautajauhe reagoi ilmassa olevan hapen kanssa. Jääpallokatsomoon… Pakkauksen avaamisen jälkeen kannattaa odottaa viitisen minuuttia ennen kuin kiinnittää tyynyn vaatteisiin. Kehonlämmittimien luvataan tuottavan lämpöä 12 tuntia ja jalkojen lämmittimien kuusi tuntia
Tuen tarkemmat ehdot löytyvät Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta (www.metsakeskus.fi). Tukkimetsän varmistamiseksi aukealle nousevaa taimikkoa on hoidettava. Kaksi vaihetta Taimikkoa hoidettaessa sinne jätetään ensisijaisesti sitä puulajia, joka sopii mahdollisimman hyvin kyseiselle kasvupaikalle ja jota sinne on näillä perustein istutettu, kylvetty tai siemennetty. Ajallaan hoidettu kuusentaimikko tuottaa myöhemmin lähes 20 prosenttia enemmän jalostettavaksi kelpaavaa puuta kuin hoitamaton taimikko. Älä hylkää taimia Tänä vuonna Makasiinin metsänhoitojuttusarjassa paneudutaan taimikonhoitoon. raivauskerta. Nuoren metsän hoidon tuki on 230 euroa hehtaarilta, ja jos hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta, tuki on hehtaaria kohden 430 euroa. www.metsälehti.fi Katso video 40 MAKASIINI 1 • 2017 40 MAKASIINI 1 • 2017 4725_.indd 40 11.1.2017 17.18. Taimikon harvennus: Taimikon 2. Toisella raivauskerralla eli taimikon harvennuksessa havupuutaimien ympäriltä poistetaan kasvua haittaavat lehtipuut ja taimikko harvennetaan muiltakin osin suositusten mukaiseksi poistamalla tarvittaessa huonoimpia ja vikaisimpia havupuita. Tukijärjestelmä jakaa taimikonhoidon kahteen lajiin: taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon. Raivauksen tarkoituksena on keskittää metsän kasvu taimikon parhaisiin puihin. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ TAIMIKONHOITOKOULU TERMIT Taimikon varhaisperkaus: Taimikon 1. Vielä suurempi tuotosero on metsänomistajan tulojen kannalta elintärkeässä tukkipuussa: hoidetusta kuusentaimikosta kertyy metsän kiertoajassa jopa yli 30 prosenttia enemmän tukkipuuta kuin hoitamattomasta. Taimikon varhaishoito: Sisältää varhaisperkauksen lisäksi mahdolliset täydennysistutukset ja heinäntorjunnan. Varhaisperkaus on osa taimikon varhaishoitoa, johon kuuluvat perkauksen lisäksi pintakasvien torjunta pienten taimien ympäriltä sekä mahdolliset täydennysistutukset. Yritetään kunnostaa taimikkovaiheessa hoitamatta jäänyt nuori metsä ensiharvennuskuntoon. Hoitoa tarvitaan, koska pintakasvillisuus ja lehtipuut kasvavat nopeammin kuin talousmetsän pääpuulajit kuusi ja mänty. H akkuuaukealle ei pamahda automaattisesti siitä hakatun tukkimetsän kaltaista puustoa. Toisaalta joissain taimikoissa saattaa riittää oikein ajoitettu yhden hoitokerran taktiikka, mutta kaksivaiheinen taimikkojen raivaus on riskittömin vaihtoehto. Taimikon varhaishoidon tuki on 160 euroa hehtaarilta. Vaikka raivaaja taistelee taimikoissa vähäarvoisempia lehtipuuntaimia vastaan, kaikkia lehtipuita ei pidä kaataa. Nuoren metsän hoito (kemera): Joko taimikon harvennusta tai nuoren metsän kunnostusta. Kuuset ovat 3–4-metrisiä ja männyt 3–7-metrisiä. raivauskerta. Ensin selvitetään, miksi hoitoa tarvitaan. Varhaisperkauksessa havupuutaimien ympäriltä poistetaan kaikki kasvua haittaavat lehtipuut. Metsänomistaja menettää havupuutaimien kasvun hidastumisen sekä taimien vioittumisen ja kuoleman myötä selvää rahaa, sillä kuusi ja mänty tuottavat tällä hetkellä suurimman osan yksityismetsien puunmyyntituloista. Puusto yli 3-metristä, mutta keskiläpimitaltaan rinnankorkeudelta enimmillään 16 senttiä paksua. Taimikon varhaishoito (kemera): 0,7–3 metriä korkeiden taimikoiden varhaisperkausta. Metsän kasvun kannalta taimikonhoito on toki kannattavaa ilman tukeakin. Useimmissa taimikoissa taimikonhoito kannattaa tehdä kahdessa vaiheessa: ensimmäinen raivauskerta on varhaisperkaus ja toinen taimikon harvennus. Kuusten pituus on tällöin noin metri, mäntyjen 0,5–1 metriä. Poistetaan havupuiden kasvua haittaava lehtipuusto, mutta harvennetaan myös puusto kokonaisuudessaan suositeltuun kasvatustiheyteen. Nuoren metsän hoidon tuissa on tällä hetkellä hakusulku, eikä tukea voi hakea alkuvuodesta 2017. Tukea valtiolta Valtio maksaa yksityismetsien taimikoiden raivaamiseen kemeratukea. Jos lehtipuita ei raivata havupuuntaimien ympäriltä, niiden tuoma varjostus ja kilpailu hidastavat kuusenja männyntaimien kasvua, puiden laatu heikkenee ja pahimmillaan havupuuntaimia kuolee. Taimikon harvennus kuuluu puolestaan nuoren metsän hoitoon. Taimikon selkeisiin aukkopaikkoihin, joissa havupuutaimia ei ole elossa, tulee säästää siemenestä syntyneitä rauduskoivuja sekä monimuotoisuuden takia muita lehtipuita. Taimikon harvennus tehdään, kun istutuksesta tai kylvöstä on aikaa 10–20 vuotta. Aina kaksivaiheinen taimikonhoito ei riitä, vaan joskus lehtipuita joudutaan perkaamaan taimikosta kahdesti ennen lopullista taimikon harvennusta. Pääasiassa lehtipuiden ja pintakasvillisuuden poistoa havupuutaimien ympäriltä. Nuoren metsän kunnostus: Huonokuntoisen metsän raivaus. Varhaishoito on käytännössä sama asia kuin taimikon varhaisperkaus. Ei, vaikka metsä on uudistettu suositusten mukaisella metsänviljelyketjulla, eli maa muokattu ja alueelle istutettu taimet tai kylvetty siemeniä. Perkaus tehdään useimmissa kuusija mäntytaimikoissa 4–6 vuotta istutuksesta tai kylvöstä, männiköillä sopiva aika voi olla pari vuotta myöhemmin. OSA 1: TAIMIKONHOIDON TARVE Miten käy, jos taimikkoa ei hoideta
raivauskerta Makasiini 4: Lehtipuusekoitus ja luonnonhoito Makasiini 5: Jätettävän puun valinta Makasiini 6: Taimikon 2. Kun puusto raivataan oikeaan aikaan taimikkovaiheessa, ensiharvennuksen teko on myöhemmin taloudellisesti kannattavaa. Varhaisperkauksen ja taimikon harvennuksen lisäksi varhaishoitoa, kuten kuvan heinäämistä, ei pidä unohtaa. Makasiini 2: Välineet ja kustannukset Makasiini 3: Taimikonhoidon aikataulu ja 1. raivauskerta Makasiini 7: Tuhot ja tuhojen ehkäisy Makasiini 8: Erikoistapaukset M IK KO RI IK IL Ä M IK KO RI IK IL Ä VA LT TE RI SK YT TÄ VA LT TE RI SK YT TÄ A N TE RO A A LT O N EN VA LT TE RI SK YT TÄ VA LT TE RI SK YT TÄ 41 MAKASIINI 1 • 2017 41 MAKASIINI 1 • 2017 4725_.indd 41 11.1.2017 17.18. Taimikonhoidon kustannukset ovat olleet nousussa. Hoidetusta kuusentaimikosta kertyy jopa yli 30 prosenttia enemmän tukkipuuta kuin hoitamattomasta. Istutetuissa rauduskoivikoissa ei yleensä tarvita varhaisperkausta, mutta taimikon harvennus on todennäköisesti tarpeen, kun koivut ovat 4–5 metriä pitkiä. Mänty ja kuusi kasvavat taimina hitaammin kuin lehtipuut, joten havupuuntaimia on autettava taimikon raivauksilla. Metsälehti Makasiinin taimikonhoitoa käsittelevä juttusarja jatkuu koko vuoden. Ellei taimikkoa raivata, havupuiden laatu kärsii, vähäarvoisen lehtipuuston osuus kasvaa ja metsästä myöhemmin saatavat hakkuutulot pienenevät. Taimikonhoidon tavoitteena on, että metsässä kasvaa myöhemmin mahdollisimman arvokasta puuta eivätkä uudistamiskulut, kuten männynkylvö, mene hukkaan. Vuonna 2016 taimikonhoitotyöt ja nuorten metsien kunnostukset saivat kemeratukea yli 30 miljoonaa euroa
Rungonosahinnoittelussa puu jaetaan rungon läpimitan mukaan osiin, ja jokaiselle osalle on määritelty kuutiometriperusteinen yksikköhinta. Maanomistajat pitävät puuntuotantoa tärkeimpänä metsänomistuksensa tavoitteena, Luonnonvarakeskuksen tuore tutkimus kertoo. TUTKITTUA Tykkylumen kertymiselle otollisten sääolojen esiintyminen lisääntyy alkaneella vuosisadalla. Näin todetaan Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa, jossa selvitettiin lentolaserkeilauksen ja Trestima-metsänmittausjärjestelmän käyttökelpoisuutta puukaupan hakkuukertymien arviointiin puutavaralajija rungonosahinnoittelumenetelmillä. ANNE HELENIUS ITÄja Pohjois-Suomen metsien lumituhoriskit kasvavat talvien lauhtumisen ja tykkylumen lisääntymisen vuoksi huomattavasti tällä vuosisadalla. Ilmatieteen laitoksen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistutkimuksen mukaan talven suurin, tuhoja aiheuttava lumikuorma voi idän ja pohjoisen metsissä kasvaa jopa 50 prosenttia. Itäja Pohjois-Suomessa huurteen kertyminen yleistyy. Kuormaa keventää muun muassa se, että talvien lauhtumisen takia alueen lämpötilat pysyttelevät nollan yläpuolella ja sateet tulevat yhä useammin vetenä. Jatkossa yhä useammin on lauhoja talvia ja olosuhteita, jolloin tykkylumen ja metsien lumituhoriskien todennäköisyys kasvaa.” Tutkimustulosten perusteella kasvava lumituhoriski kannattaa huomioida metsänhoidossa erityisesti lumituhoalttiilla alueilla. Myös puulajin valinnalla voi vaikuttaa jonkin verran. EI JA VA LL IN H EI M O SA KA RI TU O M IN EN Arvokohteet halutaan säästää Suurin osa rungonosahinnoittelun riskeistä näyttäisi olevan metsäteollisuudella. Taimikonhoito ja harvennukset avuksi Metsien lumituhojen kannalta oleellisimpia ovat muutokset tykkylumen kertymiselle otollisten sääolosuhteiden esiintymisessä. Runkohinnoittelun riskit teollisuudelle 42 MAKASIINI 1 • 2017 42 MAKASIINI 1 • 2017 4747_.indd 42 11.1.2017 16.14. ”Taimikot on hyvä hoitaa ja harvennukset tehdä ajallaan, ettei synny esimerkiksi tykkyvahingoille alttiita, taipuisia riukukoivikoita. Sen sijaan Eteläja Länsi-Suomessa raskaimmat tykkylumikuormat kevenevät kuluvan vuosisadan aikana. Puukaupan päätöksenteko perustuu nykyisin suurelta osin kaukokartoituksen avulla tuotettuun metsävaratietoon tai leimikolta tehtyihin ennakkomittauksiin. TYKKYTUHOT PAHENEVAT IDÄSSÄ JA POHJOISESSA Tuhoalttiilla alueilla kannattaa tehdä metsätyöt ajallaan. Metsien monimuotoisuuden suojelu ja metsien käsittelyjä monipuolistavien neuvontapalveluiden kehittäminen -tutkimuksessa kyseltiin metsänomistajien näkemyksiä metsien monimuotoisuuden turvaamisesta sekä neuvontapalveluista. Mänty on kuusta alttiimpi lumituhoriskeille”, Venäläinen sanoo. Luken kyselyyn vastanneet metsänomistajat painottivat omaa päätösvaltaa, mutta sen rinnalla myös halua säästää arvokkaita, monimuotoisia kohteita. Tykkylunta muodostuu puiden latvuksiin erityisesti silloin, kun sataa raskasta märkää lunta ja lämpötila on lähellä nollaa. Korkeilla paikoilla myös huurteen muodostuminen kerryttää tykkyä. Lisäksi metsänhoitoyhdistysten ja Otso Metsäpalveluiden toimihenkilöiltä kysyttiin näkemyksiä monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvien palveluiden tarjoamisesta maanomistajille. Kaksi kolmasosaa pitää myös monimuotoisuuden turvamista omalla tilallaan tärkeänä. ”Tällä vuosisadalla tilanne muuttuu asteittain koko ajan. Tulevaisuudessa tykkyä muodostuu enemmän sekä yksittäisiin puihin että laajemmille alueille, kertoo tutkija Ari Venäläinen Ilmatieteen laitokselta
Kerran kuljeskelin metsässä, liekö ollut haulikko olkapäällä. Eikö metsäsuunnitelman kuviointi meille riitä, kun on lähdetty nimileikkiin. Vanha mummukin muistaa Pönttökivenmäen, kun on sieltä raahannut ämpäritolkulla puolukoita. Töihin lähtiessä kuuluukin ilmoittaa, mihin menee ja koska palaa, mutta tarkka työkohteen sijainti tuo selkeyttä ja vähentää huolehtimista. Tarkoitus oli se siitä myöhemmin hakea, tapani kun on kantaa metsästä löytämiäni roskia kotiin. Olkoon siinä ja olkoon tämän rinteen nimi Pullo-oksa. Eipä tarvitse muuta kuin nyrjäyttää polvensa tai pudota muksahtaa alumiinipukilta johonkin monttuun, niin johan on etsijöillä hommia, ellei ole hajuakaan olinpaikasta. Eihän näitä itse nimettyjä paikkoja kukaan vieras hevillä opi, mutta K aadoin taannoin motin puun, jonka sisällä oli reikä ja pehmeää lahoa. Vähitellen ne opitaan. Työturvallisuus on tietysti yksi seikka, minkä vuoksi paikkoja on nimetty. Ja kerropas rouvalle, jotta nyt lähdet raivuulle kuviolle numero 24, niin kuinkahan mittava puhe siitä seuraa. Se on jaettu Mäntysuora oikeaan ja vasempaan. Kun löytää kymmenittäin kantarelleja Ankkalammen takaa, niin paikka syöpyy mieleen. M eillä kun metsänhoito lähentelee puutarhanhoitoa ja puuyksilöiden hoito on arkipäivää, niin paikannimien tärkeys korostuu. Jätkänpolulla puolestaan on parikymmentä tammea odottamassa karsintaa ja komea vinttikaivopuu könöttää Itätien puolivälissä. Kätsynkuusenkallion juurella kasvaa katajannäköinen kuusi, Lähdetien Ei nimi metsää pahenna METSÄLÄISEN ALLAKKA Anna nimiä kiville tieurille kumpareille 43 MAKASIINI 1 • 2017 43 MAKASIINI 1 • 2017 4719_.indd 43 11.1.2017 16.14. Kun sanot, että lähdet vesurihommiin Tornitaimikon reunaan lähelle Myyräkumparetta, niin ainakin meillä huoneenhallitus tietää prikulleen, missä ukko häärää. Varsin oivallinen pönttöpuu siis: hiukan jyrsintää moottorisahalla, niin valmista tuli. Ei riitä. Talossa on nyt menossa kolmas metsäsuunnitelma, ja joka kerralla kuvioiden numerointi on muuttunut. Yhtäkkiä sammalikosta pilkisti vanha tyhjä viinapullo, varmaankin entisen metsämiehen eväslekkeri. Tammimäessä tietty kasvaa tammia ja Saarnikumpuun on istutettu sata saarnentainta. Suora tienpätkä, jonka päässä könöttää iso petäjä, on Mäntysuora. Pieni korotus alle, katto päälle ja muutama tukikivi seinustalle. Parikin kertaa sittemmin kuljin pullon ohi, eikä käsissä ollut pullolle sijaa. Aikojen saatossa pullo vaihtui muoviseen ja lopulta poistui tykkänään, mutta paikannimi säilyi. Niinpä kiikutin sen ison, tasaisen kiven päälle. Kyllä joulun alla monta kertaa kirjanpidosta tarkastettiin, jotta Savitiellä on 107 joulukuusta ja Pukama vasemmassa 75 puuta. varrella pulputtaa janoisten keidas. Komea oli pönttö ja painava. O nhan noita nimiä. Pöllö sai pöntön ja kivi samalla nimen, tietysti Pönttökivi. TU U LI KK I SI RO LA omalle perheelle ne on tarkoitettukin. Ei toivoakaan sen ripustamisesta puuhun tai seinälle. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Puhumattakaan mistään vakavammista sairaskohtauksista tai tapaturmista. Kumpikin puoli on saanut vielä tarkennukset, niissä on lohkot 1 ja 2. Enpä sitä siinä hetkessä halunnut raahata mukanani, vaan katkaisin pienen karahkan ja tökkäsin pullonsuun karahkaan
Metsälahjavähennyspohjaa voi muodostua 1.1.2017 lähtien tapahtuvissa metsämaan lahjoituksissa. Metsälahjavähennys on metsämaan lahjoituksessa lahjan saajalle muodostuva vähennysoikeus, jonka hän voi hyödyntää omassa metsäverotuksessaan seuraavan 15 vuoden aikana. Nyt omistusjärjestelyä kannattaa tarkastella myös metsälahjavähennyksen näkökulmasta. Aiemmin omistusjärjestelyn pelilaudalla ovat liikkuneet muun muassa perintöoikeus, käypä arvo, metsävähennys, hallintaoikeus ja hankintameno-olettama. Esimerkki 2 Irmalla on 150 hehtaarin metsätila Muoniossa. Irma suunnittelee tilan lahjoittamista tyttärelleen Saanalle. Pääomatulojen verotuksen 30 prosentin veroasteella tämä tarkoittaa, että hän saa maksamastaan lahjaverosta (19 700 euroa) takaisin hyvityksenä noin 16 prosenttia eli 3 057,84 euroa. Vähennyksen suuruus riippuu Verohallinnon Parkanoon vahvistamasta tuottoluvusta ja tilan metsämaan pinta-alasta. Yhdessä mietitään, mitä veroseuraamuksia lahjasta Artolle syntyy. PERINTÖMETSÄ PIRJO HAVIA 50 ha x 10 x 76,49 €/ha Metsälahjavähennyspohja 2,4 x (50 ha x 10 x 76,49 €/ha) – 30 000 € x 19 700 € = 10 192,80 € = 18 780 € Metsälahjavähennyspohja 2,4 x 18 780 € – (100 ha x 12,52 €/ha x 10) x 12 500 € = 10 0000 € = 44 MAKASIINI 1 • 2017 4723_.indd 44 11.1.2017 16.15. Metsän käyvän arvon määrittämisessä voidaan käyttää summa-arvomenetelmän sijasta tuottoarvomenetelmää, jossa laskentatapa on aivan muuta kuin edellä esitetty. T änä vuonna metsänomistajat ovat saaneet uuden palikan metsän sukupolvenvaihdokseen. On syytä korostaa, että metsälahjavähennyspohjan laskennassa käytettyä tuottoarvoa ei pidä sekoittaa metsän käyvän arvon määrittämisessä käytettävään tuottoarvomenetelmään. Yhdessä mietitään, mitä veroseuraamuksia lahjasta Saanalle syntyy. Näin lasket METSÄLAHJAVÄHENNYKSEN Tämän vuoden alussa käyttöön otettu vähennys on sitä merkittävämpi, mitä arvokkaampi metsätila lahjoitetaan. Tila-arvion mukaan metsätilan arvo on 180 000 euroa, mikä tietää Artolle lahjaveroa 19 700 euroa. Verohallinnon vahvistamiin, keskimääräisiin kunnittaisiin tuottolukuihin perustuva tuottoarvo saadaan kertomalla hehtaarikohtainen tuottoluku metsämaan pinta-alalla ja näin saatu tulos luvulla 10. Tämä määritystapa perustuu lakiin varojen arvostamisesta verotuksessa ja näin saadaan yrityksen niin sanottu nettovarallisuusarvo. Jos koko 50 hehtaaria on metsämaata, lasketaan syntyvä metsälahjavähennys seuraavasti: Arto saa siis metsänomistajaksi tultuaan vähentää verotuksessaan 10 192,80 euroa metsälahjavähennyksenä. Tällaisesta lahjasta muodostuu Artolle metsälahjavähennystä, koska tilan tuottoarvo Verohallinnon määrittämillä tuottoluvuilla laskettuna ylittää 30 000 euroa. Metsälahjavähennyksenä Seppo saa vaatia enintään 50 prosenttia metsätalouden puhtaasta tulosta. Jos lahjatilan metsämaan pinta-ala on yli 100 hehtaaria, mutta sen tuottoarvo on alle 30 000 euroa, saa jatkaja hyväkseen metsälahjavähennyksen. Kynnysarvon pitää ylittyä Metsälahjavähennys on sitä merkittävämpi, mitä arvokkaampi tila lahjoitetaan. Esimerkki 1 Sepolla on 50 hehtaarin metsätila Parkanossa. Vuodelle 2017 vahvistettu keskimääräinen metsämaan tuotto Parkanossa on 76,49 euroa hehtaarilta. Tuottoarvoltaan alle 30 000 euron tai metsämaan pinta-alaltaan alle 100 hehtaarin tilojen lahjoituksista ei metsälahjavähennystä muodostu lainkaan. Vähennyksen hyödyntäminen edellyttää, että Sepolle kertyy seuraavan 15 vuoden aikana vähintään 20 386 euroa metsätalouden puhdasta tuloa kaikkien muiden vähennysten jälkeen. Seppo suunnittelee tilan lahjoittamista pojalleen Artolle
Tällöin lasketaan yhteen tilojen ja niiden osien tuottoarvo Verohallinnon vahvistamien kuntakohtaisten tuottolukujen perusteella. Koska metsälahjavähennys on henkilökohtainen, on Villen, Violan ja Vesan kunkin erikseen seurattava oman metsälahjavähennyspohjansa käyttöä. Verohallinnon vuodelle 2017 vahvistama keskimääräinen metsämaan tuotto Muoniossa on 12,52 euroa hehtaarilta. Tilan tuottoarvo on näin ollen 18 780 euroa. Tämä on erityisen tärkeää huomata metsäyhtymissä. Tästä ja muista metsälahjavähennyksen käyttöön liittyvistä huomionarvoisista asioista lisää seuraavassa Metsälehti Makasiinissa, joka ilmestyy maaliskuussa. Vähennystä ei myöskään muodostu yhteismetsäosuuksien lahjoituksista eikä sellaisista metsämaan lahjoituksista, joihin on sovellettu perintöja lahjaverolain 55 pykälän mukaista maatalouden harjoittajan sukupolvenvaihdoshuojennusta. Henkilökohtainen huojennus Metsälahjavähennys on henkilökohtainen. Vähennykseen ovat oikeutettuja siis myös verotusyhtymien osakkaat. Voi kertyä usealta tilalta Metsälahjavähennyspohja lasketaan lahjoituskohtaisesti. Syntyvä metsälahjavähennys lasketaan seuraavasti: Saana saa metsänomistajaksi tultuaan vähentää verotuksessaan 10 000 euroa metsälahjavähennyksenä. Tila-arvion mukaan metsätilan arvo on 120 000 euroa, mikä tietää Saanalle lahjaveroa 12 500 euroa. Tilojen käypä arvo yhteensä on 1 200 000 euroa ja kukin lahjan (kolmasosa tiloista) saaja maksaa saannostaan lahjaveroa 115 450 euroa. Tilojen sijainnin, metsämaan pinta-alan ja kunnittaisten tuottolukujen mukaan jokaisen saannon tuottoarvo on 90 000 euroa, mikä on kolmasosa yhteenlasketusta tuottoarvosta (270 000 euroa). Hallintaoikeuden haltija ei vähennystä saa käyttää. Se ei ylitä 30 000 euron raja-arvoa, mutta koska metsämaata on yli 100 hehtaaria, lahjasta muodostuu Saanalle metsälahjavähennystä. Lahja voi koostua useasta eri kunnassa sijaitsevasta tilasta, sen määräosas50 ha x 10 x 76,49 €/ha Metsälahjavähennyspohja 2,4 x (50 ha x 10 x 76,49 €/ha) – 30 000 € x 19 700 € = 10 192,80 € = 18 780 € Metsälahjavähennyspohja 2,4 x 18 780 € – (100 ha x 12,52 €/ha x 10) x 12 500 € = 10 0000 € = ta tai määräalasta. Mikäli lahjan saaja luovuttaa saamastaan alueesta tänä aikana vähintään 10 prosenttia, hänelle tuloutetaan verotettavaksi puhtaaksi tuloksi hänen siihen mennessä käyttämänsä metsälahjavähennys 20 prosentilla korotettuna. Tuottoluvut löytyvät Vero.fi-palvelusta (Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta, antopäivä 21.10.2016, voimassaolo: 1.1.2017?). Tässä esimerkissä koko 150 hehtaaria on metsämaata. Käyttämättä olevaa osaa hän ei tämän jälkeen saa enää hyödyntää. Pääomatulojen verotuksen 30 prosentin veroasteella tämä tarkoittaa, että hän saa maksamastaan lahjaverosta (12 500 euroa) takaisin hyvityksenä noin 24 prosenttia (3 000 euroa). Vähennyksen käyttöä on myös seurattava itse omissa muistiinpanoissa. Tosin sillä edellytyksellä, että hänelle kertyy seuraavan 15 vuoden aikana vähintään 20 000 euroa metsätalouden puhdasta tuloa muiden metsätalouden vähennysten ja yrittäjävähennyksen jälkeen. Lahjoituksessa muodostui verotusyhtymä, jossa jokaiselle kolmasosan lahjoitetuista tiloista omistavalle osakkaalle muodostuu henkilökohtaista metsälahjavähennyspohjaa 184 720 euroa. 30 prosentin veroasteella tämä merkitsee noin 48 prosentin (55 416 euron) huojennusta maksettuun lahjaveroon, mikäli tilalta saadaan riittävästi nettotuloa seuraavan 15 vuoden aikana. Metsälahjavähennykseen ovat oikeutettuja luonnolliset henkilöt, jotka omistavat metsää ja toimivat itse verovelvollisina metsätalouden harjoittajina. Sanktioita luovuttamisesta Metsälahjavähennyspohja on henkilökohtaisesti käytettävissä lahjoitusta seuraavien 15 vuoden ajan. Tämä tarkoittaa, että vähennys ei siirry eteenpäin seuraavissa luovutuksissa kuten metsävähennys. Esimerkki 3 Heikki omistaa useita metsätiloja, jotka hän lahjoittaa murto-osin kolmelle veljensä lapselle Villelle, Violalle ja Vesalle. Se on paljon, koska veljenlapset kuuluvat kalliimpaan II veroluokkaan. Lahjakirjaan pitää siis merkitä selvästi näkyviin saajille tulevat murto-osat, jos metsälahjavähennys halutaan. 45 MAKASIINI 1 • 2017 4723_.indd 45 11.1.2017 16.15. Lahjoitettaessa metsää usealle saajalle yhteisomistukseen on myös tärkeää, että lahjoitus tehdään murto-osin eikä niin sanottuna yhteislahjana
Lupot ja naavat on melko helppo erottaa toisistaan. Kun tekee kaikki mahdolliset temput ja vielä onnistuu niissä, mihin tukkipuumäärään voi päästä eteläsuomalaisen kuusikon avohakkuussa. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Sekä naavoja että luppoja voi olla samassa puussa. Teidän tapauksessanne verottajan tulkinta on, ettei hallintaoikeutta voida luovuttaa, jos samalla kertaa ei omistusoikeus liiku. Selvää Lupolla ei ole selvää päärankaa, mikä erottaa sen useimmista naavoista. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Poikani on ostanut viiden hehtaarin tilan. Voiko hän lahjoittaa tilan hallintaoikeuden minulle, jolloin jäsenyys jatkuisi ja talletukset säilyisivät edullisella tilillä. Nuorissa ja ripeästi kasvavissa puissa ei naavoja ja luppoja näe, sillä sekä kuori että oksat uusiutuvat niin nopeasti, etteivät jäkälät ehdi kasvaa selvästi erottuviksi parroiksi. Pohjois-Suomessa naavat ovat harvinaisia, porot syövätkin lähinnä luppoja. Naavojen ja luppojen kasvulla ei ole mitään tekemistä puiden terveydentilan tai puolustuskyvyn kanssa. Tutustu verkossa yara.fi/metsa ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi ja kerro tavoitteistasi! Sinultakin saattaa puuttua puuta Metsänlannoituksella kasvatat puuta, joka jäisi sinulta saamatta, jos et tekisi mitään. Voit saada nykyisen metsäsi pian hakkuukypsästä puustosta jopa satojen eurojen tulonlisäyksen hehtaarilta. Kummassakin suvussa lajien määrittämisessä on vaikeuksia – itse asiassa edes Suomen naavojen ja luppojen lajimääristä ei ole yksiselitteistä käsitystä. Samanaikaisessa luovutuksessa omistusja hallintaoikeus voidaan vapaasti siirtää eri henkilöille Tulkinnan mukaan tämä kielto koskee vain sellaista H EI KK I KE TO LA /V A ST AV A LO 46 MAKASIINI 1 • 2017 46 MAKASIINI 1 • 2017 4716_.indd 46 11.1.2017 16.16. Pääset seuraavaan hakkuuseen jopa kuusi vuotta aikaisemmin. Mistä tietää, kummasta on kyse. On esimerkiksi luovutettu vain 90 prosentin murtolukuosa, jolloin entinen omistaja jää yhtymän osakkaaksi 10 prosentin osuudella. Nykymenetelmin tehokkaasti uudistettavien kuusikoiden tuotos tulee olemaan meilläkin huomattavasti edellisen puusukupolven tasoa korkeampi. Maalaisjärjellä tätä tulkintaa on ollut vaikea ymmärtää. Nyt olen menettämässä tilin edut. Väri ei auta niiden erottamisessa, sillä molempien väri vaihtelee lajista riippuen vaaleankellanharmaasta lähes mustaan. Korkeimman kasvun vaiheessa uutta puuta on kertynyt metsään yli 20 mottia vuodessa. Etelä-Saksan vuoristoissa kuusikoiden kasvu ja puiden koko ovat meikäläiseen verrattuna noin puolitoistakertaiset. SEPPO VUOKKO Miten säilyttää osuustili. Luppojen sekovarsi jakautuu sen sijaan toistuvasti kahteen likimain yhtä paksuun haaraan. Metsänlannoitus lisää erityi sesti järeytymistä tukeiksi eli kiihdyttää puuston arvokasvua. Kuitupuusta tukkipuuta Tahdotko isomman tilin seuraavassa puu kaupassa. Olen Metsäliiton jäsen ja käyttänyt mahdollisuutta jättää osan puurahoista edulliselle osuustilille. Lisäksi naavalla on erillinen kuorikerros ja kumimaisesti venyvä ydin: Kun naavaa varovasti venyttää, lohkeilee kuorikerros ja sen alta näkyy vaalea ydin, joka venyy hiukan ennen kuin katkeaa napsahtaen. Useilla naavoilla on selvä pääranka, josta hennommat sivuhaarat siirottavat likimain kohtisuoraan. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Vasta kun puut vanhenevat ja kasvu hidastuu, jäkälät ehtivät kasvaa sekä kuorella että oksilla suuriksi. Nopeammin puuta Metsänlannoituksella vauhditat laatupuun kasvua. Tämä jäsenyysasia on tullut esille usein sukupolvenvaihdoksissa viime vuoden aikana. Lupot ovat yleensä runsaampia kuin naavat ja usein myös kookkaampia ja partamaisempia. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. Jos asia on ollut tiedossa ennen tilojen luovutusta, siihen on useimmiten löydetty ratkaisu. Luovutin metsätilani pojalle ja tyttärelle. Onko parta merkki siitä, että puun vastustuskyky on heikentynyt. Muutama vuosikymmen sitten kuusella oli hitaasti käynnistyvän puulajin maine. Enemmän puuta Voit parhaimmillaan tuplata kasvun ravinteiden vaikutus ajaksi ja kasvattaa yli 20 kuutiota hehtaarilta lisää puuta. päärankaa ei ole. Metsissä näkyy taas naavaa ja luppoa. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Tämä tuntomerkki ei varmaan toimi pakkassäällä. Pienkoneiden asiantuntija. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4a , 0020 Helsinki. Osa naavoista on pikemminkin tupsumaisia kuin partamaisia. Metsäverotus Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija Luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. YARA_Metsänlannoitus_2016_230x146_200516.indd 1 20/05/16 11:25 Mikä erottaa lupon naavasta. Kookkaiden jäkälien paluu metsiin omaisuutta, josta syntyy tuottoa. VÄINÖ SIKANEN Paljonko kuusta voi kertyä. Tiiviiden kasvupaikkojen mätästävä muokkaus, siirtyminen paakkutaimien käyttöön ja keväthallojen harvinaistuminen antavat nykytaimikoille aiempaan verrattuna suorastaan lentävän lähdön. Tehokkaaseen kuusikon kasvatusketjuun kuuluvat myös heinäntorjunta, kaksi taimikonhoitokertaa ja ainakin yksi harvennus. Jos huolelliseen hoitoon liitetään 20 prokertoo ilmanlaadun parantuneen puolen vuosisadan takaisesta, mistä hyötyvät puutkin. Sitä pitivät yllä liian karuille maille syntyneet kituliaat alikasvokset ja viljelymenetelmien kehittymättömyys. Metlan/Luken vuosikymmeniä seuratuilla harvennuskokeilla on päästy 60 vuoden kiertoajalla parhaimmillaan yli kymmenen kuution keskikasvuun. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori
Yhtymän arvoksi määritettiin perinnön jaossa 120 000 euroa. Etelä-Ruotsin länsirannikolla harventamatta kasvatetut kuusikot ovat parhaimmillaan tuottaneet reippaasti yli 1 000 kuutiota hehtaarilla viidessä vuosikymmenessä. Olette lunastaneet C:n osuuden 40 000 eurolla ja B:n osuuden 7 000 eurolla. Pääset seuraavaan hakkuuseen jopa kuusi vuotta aikaisemmin. KARI MIELIKÄINEN Onko hakkuutähteiden korjuu hankintaa. Suosittelen jaon tekemistä kauppakirjoilla, jolloin metsävähennyksessä ei ole mitään epäselvää. Miten A:n ja hänen avopuolisonsa yhdessä omistetun metsätilan metsävähennys muodostuu. Jos näin saatu korjuumäärä ylittää 125 kuutiometriä, ylimenevä osuus hankintatyön arvosta on ansiotulona verotettavaa tuloa. Metsävähennyspohja on 60 prosenttia samasta arvosta, mistä olette maksanut varainsiirtoveron. Vuonna 2015 A myi omistamastaan tilasta puolet avopuolisolleen hintaan 34 500 euroa. Laskennalliseksi kauppahinnaksi tulee 69 000 euroa, josta metsävähennyspohja on 41 400 euroa + kuluista tuleva vähennyspohja. Keräsin hakkuutähteitä ja ajoin ne omalla maataloustraktorilla tienvarteen. Voit saada nykyisen metsäsi pian hakkuukypsästä puustosta jopa satojen eurojen tulonlisäyksen hehtaarilta. Lasketaanko hakkuutähteiden korjuu hankintatyöksi. Kuitupuusta tukkipuuta Tahdotko isomman tilin seuraavassa puu kaupassa. Tutustu verkossa yara.fi/metsa ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi ja kerro tavoitteistasi! Sinultakin saattaa puuttua puuta Metsänlannoituksella kasvatat puuta, joka jäisi sinulta saamatta, jos et tekisi mitään. YARA_Metsänlannoitus_2016_230x146_200516.indd 1 20/05/16 11:25 sentin jalostushyöty ja 10 prosentin lannoituslisä, päästään kuudessa vuosikymmenessä 800 kuution kokonaistuotokseen. Avopuolisonne kanssa tehdyssä kaupassa menetätte tästä metsävähennyspohjasta puolet, mutta saatte yhtymään maksetusta kauppahinnasta lisää 20 700 euroa metsävähennyspohjaa (+ kuluista tuleva vähennyspohja). Kaupan jälkeen yhtymän metsävähennyspohja on 41 200 euroa + kuluista tullut vähennyspohja. Enemmän puuta Voit parhaimmillaan tuplata kasvun ravinteiden vaikutus ajaksi ja kasvattaa yli 20 kuutiota hehtaarilta lisää puuta. HANNU JAUHIAINEN Miten metsävähennys muodostuu. Hakkuutähteen kasaukselle ja ajolle on laskettava työn arvo ja se kirjataan hankintatyölaskelmaan muun puutavaran kanssa. VÄINÖ SIKANEN 4716_.indd 47 11.1.2017 16.16. Perinnönjaon suorittamiseksi neljästä tilasta muodostettu, kolmen sisaruksen (A,B,C) metsäyhtymä purettiin vuonna 2014. Olette lisäksi tehneet B:n kanssa tilusvaihtoa 22 000 euron arvosta, joka tulkitaan kauppahinnaksi. Ei kuitenkaan ole mitään varmuutta, että arvo olisi ollut oikea. Nopeammin puuta Metsänlannoituksella vauhditat laatupuun kasvua. Noin 600 kuution päätehakkuukertymästä 90 prosenttia on tukkia. Olen lisäksi myynyt noin 100 kuutiometriä hankintapuuta. Energiapuun korjuu on samanlaista hankintatyötä kuin normaalin puutavarankin korjuu. Jakosopimuksella tehdystä jaosta metsävähennyspohjan laskeminen on monimutkaista ja vaatii erityistä osaamista. Myin ne energiapuuna paikalliselle energialaitokselle. Ilmaston mahdollinen lämpeneminen ei lisää kuusikoiden kasvua, mikäli kesät muuttuvat kuivemmiksi. Metsänlannoitus lisää erityi sesti järeytymistä tukeiksi eli kiihdyttää puuston arvokasvua. Vaikka esitetyt kasvut ovat meikäläisittäin korkeita, löytyy maailmalta huomattavasti parempia tuotoslukuja. A lunasti itselleen arvokkaimman tilan maksaen tasinkoa C:lle 40 000 euroa ja B:lle 7 000 euroa, jolle jäi muut kolme tilaa. Olette ensimmäisestä jaosta tarvinneet laskennallisen kauppahinnan, kun olette maksaneet varainsiirtoveron. Hurjan kasvun yhtenä avaintekijänä ovat alkukesien sateet, joiden vähäisyys rajoittaa Etelä-Suomessa ajoittain kuusen kasvua ja elinvoimaisuutta
Turvaetäisyys kannattaa pitää tämänkin vuoksi.”’ Työmailla vierailtaessa on syytä käyttää kypärää. Parempi soittaa kuin katua. ”Vierailijaturvallisuus konetyömailla on turvallisuustyön tärkeimpiä tavoitteita”, Lepänjuuri korostaa. ”Puupinojen päällekään ei pidä kiipeillä. 48 MAKASIINI 1 • 2017 4717_.indd 48 11.1.2017 16.16. ”Hakkuukoneelle turvaetäisyys on 90 metriä ja ajokoneelle 20 metriä. Ohjeistus koskee yhtiön väkeä, yrittäjiä sekä hakkuutyömailla vierailevia metsänomistajia. ”Moni luulee, että kun itse näkee koneen, myös kuljettaja huomaa lähestyjän. Huomiovärisen asun ansiosta lähestyjä näkyy kaukaa näreikön lomasta. Varmimmin vältät vaarat, kun soitat hakkuukoneen kuljettajalle ennen työmaalle menoa. Mies – tai todellisuudessa heitä on kaksi – kävelee kohti hakkuukonetta. Ennen työmaalle menoa hän soittaa hakkuukoneen kuljettajalle. Ruskeaan eräpukuun sonnustautunut mies sen sijaan ilmaantuu näkyviin vasta pari kolmekymmentä metriä ennen konetta. Metsänomistaja Erkki Karila valvoo tarkoin, kuinka leimikon tukkirungot katkotaan. Metsäyhtiön uudet turvallisuusohjeet varjelevat myös metsänomistajia. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ U PM:n uusi, metsänomistajille suunnattu turvallisuusvideo ei juoneltaan ole kummoinen, mutta havahduttaa silti. Jos hakkuukoneen teräketju katkeaa, siitä voi sinkoutua palasia suurella nopeudella. Kuljettaja keskittyy koneen käyttöön ja hakkuuseen. TURVALLISUUS METSÄTÖISSÄ Halloo, kuuleeko moto. Hänen mukaansa yhtiö on hionut turvallisuusohjeitaan. ”Kannattaa muistaa myös ketjuluotien vaara. Tätä varten UPM jakaa kaupanteon yhteydessä puunmyyjille huomioväriset liivit, jotka kannattaa vetäistä sammalenvihreän eräkostyymin koristeeksi, jos mielii hakkuutyömaalle. Maastonväreihin pukeutunut kulkija on vaarassa jäädä huomaamatta”, kertoo UPM:n metsäosaston turvallisuuspäällikkö Mika Lepänjuuri. Näkyvin merkki UPM:n korostuneesta turvallisuusajattelusta on lanssipaikan tuntumaan kiinnitetty Metsätyömaa-kyltti, jossa neuvotaan pysymään poissa koneiden tieltä. Tavoitteena on nolla tapaturmaa. Tätä lähemmäs ei pidä mennä ennen kuin soittaa kuljettajalle ja pyytää tätä pysäyttämään koneen”, Lepänjuuri neuvoo. Hänen kolmas vihjeensä on lähestyä työskentelevää hakkuukonetta takaviistosta. Tule nähdyksi Olennaista on tulla nähdyksi
Tätä lähemmäs ei pidä mennä ennen kuin kuljettaja keskeyttää työskentelynsä. Nuoremmat oppivat siihen jo metsäkoulussa”, Yijälä kertoo. puolella. Halloo, kuuleeko moto. Ryhtiliike on tuottanut komean tuloksen. Karila käyttää työmaalla liikkuessaan puun ostajalta kaupantekijäisiksi saamaansa turvaliiviä. Takavuosina työmailla sattui kaikenlaisia, joskus myös vakavia tapaturmia. Haasteeseen tartuttiin yhteisvoimin turvatiimissä, johon kutsuttiin myös yrittäjien edustajia. Koneyritykselle parantunut työturvallisuus tuo säästöjä. Työturvallisuuden parantaminen on monitahoinen kokonaisuus. Vaarana ovat putoaminen sekä pahimmillaan se, että pino luhistuu.” Turvallisuus tuo säästöjä Erkki Karilan leimikolla Korpilahdella riitti rytinää, kun Kone-Yijälän hakkuukone vääntää jyhkeää näreikköä lappeelleen. Mika Lepänjuuren mukaan UPM on onnistunut alentamaan työtapaturmien määrää parissa vuodessa 70 prosentilla. UPM:n turvallisuusvideo löytyy osoitteesta: youtube.com/upmmetsa 49 MAKASIINI 1 • 2017 4717_.indd 49 11.1.2017 16.16. Alkoi ryhtiliike, jonka kohteena oli niin oma väki, yrittäjät kuin muut yhteistyökumppanit ja vierailijat. Kone-Yijälä korjaa vuosittain puuta puoli miljoonaa kuutiometriä. Yritys toimii pääosin Päijänteen länsipuolella Jämsän ja Asikkalan välisellä alueella. ”Tänä vuonna meillä ei ole ollut yhtään sairauslomia aiheuttanutta työtapaturmaa. Sillä on 40 työntekijää ja toistakymmentä koneketjua. Vaikeinta on saada vanhemmat kuljettajat käyttämään kypärää metsässä koneen ulko”Tänä vuonna meillä ei ole ollut yhtään tapaturmista johtuvaa sairauspoissaoloa”, kertoo yrittäjä Antti Yijälä. Turvaetäisyys työskentelevään hakkuukoneeseen on 90 metriä. Myös yrittäjä Antti Yijälä on tyytyväinen turvallisuuden korostumiseen UPM:n työTavoitteena nolla tapaturmaa UPM:llä turvallisuuteen havahduttiin vuosikymmenen alussa. Mies itse valvoo, että konemies katkoo tukkirungot tarkoin. ”Tapaturmat vähenivät 70 prosenttia kolmessa vuodessa. Tilastot paljastivat, ettei yhtiö ollut kärkisijoilla työturvallisuutta koskevissa vertailuissa. Metsänomistaja Erkki Karila valvoo tarkoin, kuinka leimikon tukkirungot katkotaan. Hänellä riittää tarinoita kuin tyhjästä ilmestyneistä metsänomistajista puun kaatosuunnassa tai telan takana. Tärkein asia on silti helppo kiteyttää: mitä tahansa tehdäänkin, mietitään aina ensin turvallisuutta. mailla. Väkeä on koulutettu turvallisuusasioihin. Tehtävää riittää yhä, koska tavoitteemme on nolla tapaturmaa”, Mika Lepänjuuri toteaa. ”Olen minä soittanutkin kuskille, kun olen mennyt lähelle konetta.” Romualan yrittäjänä toiminut Karila ymmärtää turvallisuusajattelun. Ennen työmaalle menoa hän soittaa hakkuukoneen kuljettajalle
Siinä tullaan epäilemättä tarvitsemaan myös järjestelmän ykkösasiantuntijaa, metsäneuvos Marja Hilska-Aaltosta maaja metsätalousministeriöstä. Metsänparannustoiminta lähti liikkeelle ojituksista ja optimismista, että metsien 51 MAKASIINI 1 • 2017 51 MAKASIINI 1 • 2017 4746_.indd 51 11.1.2017 16.02. Jotka ovat eläneet, niin muistavat, että kortistosta pantiin risusavottaan mökin akatkin – jos ilmaus sallitaan. Silloin tukia käsiteltiin Metsähallituksen yksityismetsien osaston metsänparannustoimistossa. Mistään pienestä päivityksestä ei ole kyse, vaan luvassa on iso rytinä. Vaikka tukien parissa on kulunut jo 30 vuotta, intoa riittää yhä. ”Tämä on mun perusosaamista eli metsänhoitoa, ja siinä on hallinnon ja juridiikan näkökulmaa”, metsänhoitajaksi aikanaan opiskellut Hilska-Aaltonen toteaa. Vielä 1980-luvulla työllistämisellä ja aluepolitiikalla oli iso paino. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT SEPPO SAMULI T änä vuonna alkaa totinen keskustelu kemerajärjestelmän uudistamisesta. Hilska-Aaltonen on työskennellyt tukijärjestelmien parissa jo vuodesta 1983. Sosiaalipolitiikkaa oli, että menneinä vuosikymmeninä tuessa otettiin huomioon hakijan varallisuus. Lakeja säädetään yleensä heikomman näkökulmasta ja metsänparannustoiminta on ollut sosiaalipolitiikkaakin. Kortistosta risusavottaan Kemera ja sitä edeltäneet metsänparannustuet ovat vanha järjestelmä. ”Tämä yhteiskunnallinen ulottuvuus on aina kiinnostanut minua”, Hilska-Aaltonen kertoo. Työllistämisulottuvuus poistui vasta viimeisessä lakiuudistuksessa. Kun yksityismetsien asiat siirrettiin Metsähallituksesta maaja metsätalousministeriöön vuonna 1991, Hilska-Aaltonen seurasi mukana. Eikä kyllästytä yhtään. Kemerassa virkanaista viehättää monipuolisuus. ”PIENELLÄKIN TUELLA ON VOIMAA” Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen on työskennellyt metsätalouden tukijärjestelmän parissa yli 30 vuotta
Yli 150-vuotiasta, alun perin apurakennukseksi tehtyä taloa on korotettu kaksi kertaa. Muuten töitä tehdään pienillä kuvioilla jatkossakin.” Maaja metsätalousministeriön rakennus kivenheiton päässä Senaatintorilta huokuu historiaa. ”Pitäisi päästä isompiin uudistusaloihin. 52 MAKASIINI 1 • 2017 4746_.indd 52 11.1.2017 16.02
”Tuilla on se ikävä ominaisuus, että mitä lähemmäs puukauppaa tuki osuu, sitä enemmän tuesta saattaa olla häiriötä.” Teollisuuden käyttöön kelpaavan puun energiatuesta on väännetty niin kauan kuin tukea on ollut, saipa eräs metsäteollisuusjärjestön pomo potkutkin asian tiimoilta. Kemerapotti on kuitenkin niin pieni, että sen paino ei valtiontaloutta keikuta eikä siihen liity ideologista vääntöä. Syntynyt 1954 Kotkassa . ”Tunteiden ajoittainen lämpeneminen osoittaa, että pienelläkin tuella on voimaa.” EU ongelma hallinnolle EU:n piirissä Suomen kemerajärjestelmässä ei ole muuta erityistä kuin se, että tuet eivät ole EU-rahaa ja kansallista rahaa yhdistävästä maaseutuohjelmasta, vaan täysin kansallisesta budjetista. Hallintokuluja voidaan laskea vain sähköistä asiointia kehittämällä. Jokaiselle työlajille piti miettiä rahoitusehdot – kuten että miksi taimikon varhaishoidossa on kolmen metrin yläraja. ”Taannoin suunniteltiin, että tuki olisi myönnetty hyvälle taimikolle oli se saatu aikaan keinolla millä hyvänsä. Se ei käynyt EU-näkökulmasta, koska pitää olla syntyneitä kustannuksia, joihin tuki myönnetään.” Kemerajärjestelmässä Marja Hilska-Aaltosta viehättää se, että siinä ollaan kahden maailman – käytännön ja hallinnon – välillä. Kun metsänomistaja laittaa omaa rahaa ja työtä peliin, saadaan yhteensä aikaan noin sadan miljoonan euron työpanos.” Mutta mitä pienempi tukikohde, sitä isomman osuuden hallinto vie. Energiapuun tuet ovat saaneet suhteettoman suuren huomion siihen nähden, että kyse on varsin pienestä metsätalouden sivutoiminnasta. Työpaikat Metla, Maatilahallitus, Metsähallitus ja maaja metsätalousministeriö . EU-maissa tuetaan pellonmetsityksiä, metsätienrakennusta, taimikonhoitoa, koneitten ostoa, neuvontaa, metsäsuunnittelua, metsänomistajien yhdistyksiä. ”Tuella oli iso merkitys, että energiapuun korjuu lähti vauhtiin. Hilska-Aaltonen näkee energiapuutuet tukihistorian käännekohtana, sillä silloin mentiin lähelle kuitupuun kauppaa. Se on tehnyt tukisysteemistä yksinkertaisemman.” Nykyinen kemera on historian valossa varsin selkeä. Hän jää pohtimaan ajoittain esitettyjä moitteita kemeran suurista hallintokuluista, tukiaparaatin pyörittäminen kun vie noin 10 miljoonaa euroa. Metsänhoitaja vuonna 1978 . Sittemmin työlajeista ovat jääneet pois pystykarsinta, pellonmetsitys, metsänuudistaminen, kasvatuslannoitus, yhden tilan tiehankkeet, juurikäävän torjunta, haketustuki, energiapuun korjuutuki. Muuten töitä tehdään pienillä kuvioilla jatkossakin.” Energiapuun tuki kuumensi Kemeran hyväksyttävyyden pohtiminen alkoi jo ennen kuin kestävyysvaje eli julkisen talouden supistamistarve nousi pysyvästi otsikoihin. ”Meillä metsätalous on niin kehittynyttä, että esimerkiksi yhdistystoiminnan tuelle ei ole perusteita.” Hilska-Aaltonen painottaa, että EU ei ole ongelma varsinaisille tuille, mutta tuottaa pulmia tukien hallinnoinnille ja rajoittaa kansallista liikkumatilaa. ”Tukea myönnetään noin 65 miljoonaa euroa. Yhden hehtaarin taimikonhoitojen hallinnointikustannus nousee turhan korkeaksi suhteessa itse tukeen. Tukisysteemi rönsyili. Mitä enemmän oli työlajeja, sitä enemmän oli yksityiskohtia. Logistiikka eli tiet tulivat sotien jälkeen. Vaikka kansallisesti pystyttäisiin yksinkertaistamaan tukisysteemiä, niin EU:n asettamat ehdot vetävät toiseen suuntaan. Isänpuolen suku siirtokarjalaisia Koiviston kalastajia . ”Työlajien vähentäminen on ollut hyvä asia. Kustannukset ovat liki tuplaantuneet parissa vuodessa. Marja Hilska-Aaltonen . Yleisesti hyvän systeemin toinen puoli on, että aivan kaikille se ei ole samanaikaisesti hyvä. Se pitää alalla ymmärtää.” Ensin loppui haketustuki, sitten energiapuun korjuutuki ja nyt on jäljellä enää nuoren metsän hoidon korotettu pinta-alatuki. Pienen kohteen isot kulut Marja Hilska-Aaltonen on sikäli mukava haastateltava, että puhetta riittää, mutta myös malttia kuunnella kysymyksiä. kasvua kyetään parantamaan. Perheessä puoliso ja kaksi aikuista lasta 53 MAKASIINI 1 • 2017 4746_.indd 53 11.1.2017 16.02. Asuu Espoossa . Kun markkinat alkavat toimia, niin tuesta vetäydytään. Aina on kohteita, jotka eivät täytä tukikriteerejä. Sitten tulivat lannoitukset, pellonmetsitys, energiapuu… Välillä oli laki Lapin vajaatuottoisten metsien uudistamisesta. ”Pitäisi päästä isompiin uudistusaloihin. Sen seurausta on esimerkiksi, että tuki pitää hakea etukäteen ja se myönnetään tehdylle työlle. Hilska-Aaltonen korostaa, että metsätaloudessa käsittelyalueet ovat liian pieniä
Kaksi ylitse muiden Tuki on aina poliittinen päätös, joka voidaan perua. Hilska-Aaltonen arvelee, että sellainen voi olla esimerkiksi metsänomistajien yhteistoiminta, kuten yhteishankkeina tehtävät suometsien hoitotyöt ja niihin liittyvät vesiensuojelutoimet tai taimikonhoitokampanja tietyllä alueella. 54 MAKASIINI 1 • 2017 4746_.indd 54 11.1.2017 16.02. Tuilla on saattanut olla jopa päinvastainen, omin varoin tehtäviä hoitotöitä jarruttava vaikutus, kuten että odotetaan taimikon varttumista tukikelpoiseksi. Vaihtoehtona voi olla esimerkiksi laajempien hankekokonaisuuksien tukeminen ja niihin yhdistetyt neuvontakampanjat.” Tukien vaikuttavuuden selvittäminen on vaikeaa eikä siihen ole koskaan kunnolSen EU on joka tapauksessa vaikuttanut, että kemeralait ovat määräaikaisia ja niille tulee saada komission hyväksyntä seitsemän vuoden välein. HilskaAaltoselle byrokratia ei ole hallintokankeutta vaan hyvää hallintoa. Keskustelua on käyty esimerkiksi metsämaan pinta-alan lisäämisestä. ”Perhemetsätaloudessa metsien arvo halutaan säilyttää ylisukupolvisesti ja uudistamistyöt tehdään hyvin. Ilman tukea markkinoiden näkymätön käsi ohjaa, että jos jokin on kannattavaa, se tapahtuu. Tukiratkaisu tarkoittaa poliittista hyväksyntää, mutta sen lisäksi tarvitaan yleinen hyväksyntä, jotta tukea käytetään ja saavutetaan tavoitteet. ”Maailma muuttuu nopeasti ja nuorilla on fiksuja ajatuksia. ”Kait minä olen harmaa eminenssi. Se mielletään hallintokankeudeksi, jolle ei mitään voi, mutta Hilska-Aaltoselle byrokratia tarkoittaa hyvää hallintoa. Nykyinen kemeralaki on voimassa vuoteen 2020 saakka, joten jo tänä vuonna käynnistyy uuden järjestelmän hahmottelu. Mitä tulevaisuus tuo. Jos ammattimaista metsänomistusta tuetaan yhä enemmän verotuksen kautta, niin mahdollisesti kemera suunnataan pienimuotoisemman toiminnan tueksi, jona suurinta osaa yksityismetsätaloudesta voidaan pitää. Se viehättää.” Kun puhutaan hallinnosta, puhutaan usein myös byrokratiasta. Viimeisessä uudistuksessa taimikonhoidon tuki suunnattiinkin varhaishoitoon. Tulevaa kemeraa Hilska-Aaltonen pohtii varovasti. ”Mutta miten esimerkiksi metsätien perusparannuksen saa myytyä kaikille osakkaille. Ministeriön käytäviltä löytyy korkeiden virkamiesten kuvia vuosikymmenten varsilta. Onhan se kiva kun nuoremmat kysyy historianäkökulmaa.” Hiljaisesta tiedosta puhutaan, mutta Hilska-Aaltonen pitää sitä ylimarkkinoituna. Aikaa tarvitaan, koska järjestelmä on laaja ja remontistakin odotetaan perusteellista. Kemera on harkinnanvaraista tukea, jota kenelläkään ei ole oikeutta vaatia. Kaikilla ei ole kuljetustarpeita samanaikaisesti”, Hilska-Aaltonen kysyy. Nuoren metsän hoidon tuki on ollut suljettuna keväästä saakka hakemusvyöryn vuoksi. Hänen mukaansa tuet ovat lähtökohtaisesti perhemetsänomistusta varten. Taustalla on hiilinielun kasvattamistavoite. Hilska-Aaltonen kantaa huolta siitä, että taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon tuilla herätetään metsänomistajien toiveet. ”Hallintokin voi olla mielenkiintoista. Teen tätä niin kauan kuin on tarvis ja sitten se oli siinä.” Muu elämä on elämäkertojen lukemista, ulkoilua, luontoa ja patikointiretkiä. ”Selvityksissä painotetaan metsien markkinattomia hyötyjä, hiilivaraston kasvattamista ja yhteishankkeita, jotta kuviokohtaisesta pienten hankkeiden tukemisesta päästäisiin pois.” Hilska-Aaltosen mukaan taimikonhoito voidaan ajatella normaaliksi toiminnaksi, joka pitää hoitaa itse tai kärsiä hoitamattomuuden seuraukset. Se on mielenkiintoista ja jopa hauskaa. ”Tällä hetkellä yli 80 prosenttia myöntämisvaltuudesta menee näihin kahteen tukimuotoon. Kun haku avataan keväällä, niin hakemuksia saattaa taas tulla valtavasti.” Vallan linnakkeessa Virkanainen ei ole lainsäätäjä, mutta aika moneen metsätaloutta koskevaan lakiin Hilska-Aaltonen on jättänyt peukalonjälkensä. Aktiivisilla metsänomistajilla sama taso pysyisi yllä taimikonhoidossa ilman tukeakin.” Silti tuettavia kohteita on tulevaisuudessakin. En minä tätä tekisi, jos en olisi edelleen innostunut.” Haastatteluun hän suostui empimisen jälkeen kun toimittaja hoksasi viitata isänmaan etuun. Kun alaa on valtavasti, niin varat eivät riitä eikä valtio pysty lunastamaan tavallaan antamaansa lupausta. Hän ei halua jossitella sitä, mitkä työlajit ovat liipaisimella ja mitä ihan uutta on kenties tulossa. ”Vaikka ollaan töissä valtioneuvostossa, niin ollaan lähellä sitä, mitä metsässä oikeasti tapahtuu. la ryhdytty. Pitkän historian vuoksi tukien vaikutusta on vaikea erottaa kokonaisuudesta, jotain olisi tehty ilman tukiakin. Suljettu aika näyttää venyvän vuoden mittaiseksi. Tuki aina puuttumista Tuki on aina toimintaan puuttumista. Vallan linnakkeessa työskenteleminen antaa työlle merkitystä. ”Silti pitää miettiä, onko yksittäisille, pienille käsittelykuvioille myönnetty tuki tehokkainta resurssien käyttöä
Teen tätä niin kauan kuin on tarvis ja sitten se oli siinä.” 55 MAKASIINI 1 • 2017 4746_.indd 55 11.1.2017 16.02. ”Maailma muuttuu nopeasti ja nuorilla on fiksuja ajatuksia
METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 4748_.indd 56 11.1.2017 16.17. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä
Nuoren metsän hoidon kohteiden puille löytyy ostaja ja lisääntyvillä puukaupparahoilla metsänhoitotöitä tehdään entistä enemmän. Tässä kohtaa metsälaki ei muuttunut. Lisäksi kerrottiin, että parin vuoden takainen metsälakiuudistus olisi syynä hakkuualojen uudistamatta jättämiseen. Ajatus voi tuntua hyvältä, hetken päästä suussa maistuu kuitenkin tosi pahalta. Ensiharvennuksia on mahdoton tehdä, jos puuta ei saa kaupaksi. Puuta on enemmän kuin koskaan ja puusto myös kasvaa enemmän koskaan. Metsänomistajien toimien tai metsiemme kunnon sättiminen taitaa olla sitä viime aikojen politiikkauutisoinnista tuttua omiin muroihin liruttamista. Yllä olevaa kuvaa ei saanut tammikuun alussa Hesarissa julkaistusta Metsäkeskuksen Markku Remeksen kirjoituksesta tai Kauppalehden asiaa sivunneesta pääkirjoituksesta. Kysyntää metsänomistajien raaka-aineelle tulee olemaan rajattomasti. Isoja ratkaisemattomia asioita löytyy esimerkiksi järkevän ja toimivan metsätalouden kannustejärjestelmän luomisessa. Myös taantuman vaikeimpina vuosina metsänomistajat toivat jatkuvasti puuta markkinoille tarvittavan määrän. Ostajan löytyminen huonommillekin kohteille voi olla pian arkipäivää. Metsien kasvua ei pidä ainoastaan ylläpitää, vaan sitä voidaan edelleen lisätä. Itse asiassa metsälain muutoksen jälkeen Suomen puumarkkinoiden vakaus on mahdollistanut lukuisat uudet metsäteollisuuden investoinnit. Takana on ylisukupolvinen ketju metsänhoitoa. Sättimisen asemasta metsänomistajia on syytä kiittää investoinneista koko maan kannalta tärkeisiin metsiin. Pikavoittoja metsätaloudessa on vaikea tavoitella. Kun metsätalous on kannattavaa, investoidaan metsiin myös tulevaisuudessa. Jokainen yrittäjä tekee päätöksen omista lähtökohdistaan. Vaikka metsistä puhutaan kansallisomaisuutena, ovat ne ennen kaikkea metsätalousyrittäjien yksityisomaisuutta. Sekä Remes että Kauppalehti ovat pohjimmiltaan tärkeällä asialla. On syytä huomata, että metsälaissa ei ole paljoakaan vaatimuksia, yksi niistä on kuitenkin vaatimus saada uusi metsä kasvuun. Puun ja metsien merkitys Suomelle tulee olemaan lähivuosina valtava. Puun käytön lisäys lupaa hyvää myös metsänhoidolle. S uomalainen metsätalous on saanut aikaan kasvun ihmeen. Lehdistössä on myös hyvä huomata, että käytännön metsätoimijoilta ei viime aikoina ole noussut kritiikkiä metsänomistajia kohtaan. Huomiota voisi täydentää vielä muistuttamalla metsäenergiamarkkinoiden vaikeuksista. Metsäkeskus on toki aiheesta huolissaan. Ei kai tämäkään ole itsestäänselvyys, vaan meistä kaikista kiinni. KOLUMNI 57 MAKASIINI 1 • 2017 57 MAKASIINI 1 • 2017 4752_.indd 57 11.1.2017 16.17. K auppalehden mukaan metsänomistajista osa tuudittautuu metsälain muututtua siihen, että heillä on vapaus tehdä vain pikavoittoja ja jättää uudistustyöt tekemättä. On aivan liian varhaista ja harhaanjohtavaa syyttää tuoreita metsälain muutoksia metsänhoidon rappiosta. Molemmista kirjoituksissa osoitettiin syyttävällä sormella metsänomistajia metsänhoidon laiminlyönneistä. Tästä seuraa taas puuston kasvun kiihtymistä ja hyvän metsätalouden kierre sen kuin kiihtyy vain. Jos minä nyt istutan metsää, pääsee ehkä lastenlastenlapseni tekemään päätehakkuut. Metsien kasvukykyä ja -kuntoa kannattaa kaikin keinoin edistää. On hyvä muistaa, että metsänomistajien aktiivisuus kasvaa automaattisesti kysynnän kasvaessa. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n elinkeinojohtaja. Kauppalehti huomasi aivan oikein, että tekemättä jääneistä ensiharvennuksista voi päätellä sen, ettei kuitupuulle ole ollut viime vuosina kysyntää. Perhemetsänomistajia olisikin syytä kiittää Suomen metsien hyvästä tilasta. Aihetta kiitoksiin On aivan liian varhaista ja harhaanjohtavaa syyttää tuoreita metsälain muutoksia metsänhoidon rappiosta. sissa kerrottiin itsestään selvyytenä, että maankäytön rajoitukset lisääntyvät. Ihmettelen myös, miksi kirjoitukE i enää kroonista puun ylitarjontaa
Kun Peuramon vaimo viime vuonna kuoli, siirtyivät loputkin kuvat Jaakkolalle. Viimeinen lautta. Osasta Peuramon kuvia Jaakkolalla on omiakin muistikuvia. Paikattuihin ja reikäisiin vaatteisiin pukeutunut mies kuorii kuvassa puuta. Kattavin metsäkuva-arkisto löytyy Metsämuseo Lustosta. Yksi mahdollisuus on luovuttaa ne Suomen Metsämuseo Lustolle. Peuramo kuoli 87-vuotiaana. Ylitorniossa kesällä 1955 otettu valokuva on yksi sadoista kuvista, joita metsänhoitaja Heikki Peuramo (1911–1998) otti. Metsäkuvat talteen ”Herranen aika näitä housujakin”, huudahtaa Metsämuseo Luston intendentti Leena Paaskoski katsellessaan Anna-Kaarina Jaakkolan enonsa valokuva-arkistosta valikoimia kuvia. KUVAT KERTOVAT Vanhat metsäkuvat ovat merkittävä osa kulttuurihistoriaamme. Kuva kertoo Paaskosken mukaan hyvin sotien jälkeisestä pula-ajasta: vaatteet olivat rikkinäisiä ja työ oli raskasta. VANHAT METSÄKUVAT TEKSTI LIINA KJELLBERG O rvot hirvikaksoset seisovat hakkuualan reunaan pysäköidyn auton edessä. ”Eno kuvasi paljon myös kansanmiehiä, sellaisia korpifilosofeja”, Jaakkola kertoo. Nyt hänen on ratkaistava, mitä niille AU KE A M A N KU VA T: H EI KK I PE U RA M O tehdään. Peuramolla ja tämän vaimolla ei ollut omia lapsia, joten Jaakkola veljineen pääsi silloin tällöin mukaan Lapin matkoille. Emonsa menettäneet vasat liimautuivat Metsähallituksen metsänarvioijiin ja kulkivat heidän perässään koko päivän. Jaakkola sai myös ensimmäisen kameransa enoltaan. Hontelot takajalat näyttävät hakevan tukevampaa asentoa. Minulla suuntavaisto usein katosi”, Jaakkola muistelee. Peuramo innostui valokuvaamisesta jo nuorena ja harrasti sitä intohimoisesti koko elämänsä. Eno kulki metsissä mukanaan kamera, kompassi ja kartta. ”Metsähallitus kartoitti 1950-luvulla Lapin metsiä. Tornionjoki Kukkolankoski, Karunki 1960-luku. Tällaisia kuvia Luston kuva-arkistoon kaivataan. Vuonna 1994 avattu metsämuseo aloitti valokuva-arkiston kartuttamisen vuonna 1991, tähän mennessä erilaista kuvamateriaalia kaitafilmeistä dioihin ja valokuviin on kertynyt noin 450 000 kappaletta. Peuramo työskenteli 1950-luvulta 1970-luvulle Metsähallituksessa ensin metsänarvioijana, myöhemmin metsätalouden tarkastajana ja liikkui kamera mukanaan ympäri Pohjois-Suomen metsiä. Hänen kuvistaan löytyy eläimiä, metsätöiden tekoa, pitkospuita, jätkiä, keloja ja metsämaisemia. Siitä lähtien Jaakkola on käynyt läpi enonsa ottamia kuvia. Peuramon sisarentyttärelle Anna-Kaarina Jaakkolalle tarina hirvenvasoista on tuttu. ”Huonostihan niille lopulta varmaan kävi”, Jaakkola sanoo. ”Metsät ovat niin kiinteä osa suomalaista kulttuuria, että kaikilla maamme museoilla on todennäköisesti joitain metsäku58 MAKASIINI 1 • 2017 4750_.indd 58 12.1.2017 9.58
Orvot hirvikaksoset 7.6.1955 Kivilaen pirtillä Ylitornion hakkuualueella. Joku saattaa tunnistaa jonkun henkilön tai tie59 MAKASIINI 1 • 2017 4750_.indd 59 12.1.2017 9.58. Ne eivät vie paljon tilaa, ja jokin asia, joka nyt tuntuu merkityksettömältä, voi tulevaisuudessa osoittautua hyvinkin merkittäväksi”, sanoo Luston amanuenssi Leila Issakainen. ”Suuri osa kuvista tulee tänne niukoin Kurun malliin. Paaskosken mukaan tiedot kuvista karttuvat usein vielä sen jälkeen, kun kuvat on siirretty Kantapuuhun. tiedoin. Kuvateksti voi ulkopuolisen silmissä tehdä kuvan joksikin ihan muuksi kuin miltä se ensisilmäyksellä näyttää.” Yksi esimerkki kuvatekstien tulkinnanvaraisuudesta on Heikki Peuramon 1960-luvulla Tornionjoen Kukkolankoskesta ottama kuva. Metsänhoitaja Heikki Peuramo, 1973. Nimi vie ajatukset tukinuiton päättymiseen, mutta Issakaisen mukaan kyseessä on todennäköisemmin tietyn uittokauden viimeinen lautta. On jo paljon, jos kuvaaja ja kuvausvuosi ovat tiedossa. Valtaosa Luston kuva-arkiston kuvista on saatu lahjoituksina metsäyhtiöiltä ja muilta alan organisaatioilta. Digitaaliset versiot tallennetaan Luston sähköiseen Kantapuu-tietokantaan, alkuperäinen kuvamateriaali viedään happovapaissa kuorissa ja laatikoissa arkistoon. ”Metsähistoriaan kuuluu kaikenlaista. Jos toivoo kuviensa hyödyttävän jälkipolvia, kannattaa niiden yhteyteen kirjata vähintään kuvaajan nimi sekä kuvauspaikka ja -aika. ”Kuvista tulee paljon palautetta. ”Arkiston lämpötila ja ilmankosteus on säädetty niin, että kuvamateriaali pysyy mahdollisimman hyvänä. Arkistoon tallennettavalle kuvamateriaalille annetaan oma numeronsa, minkä jälkeen se muutetaan digitaaliseen muotoon. Usein kuvatiedot ja muut kuvien sisällön kuvailuun liittyvät asiat jäävät luettelointityöntekijän tulkinnan varaan. Kuva, jossa joukko tukkilaisia heiluttaa kameralle, on saanut nimekseen Viimeinen lautta. Tekijänoikeuslain mukaan esimerkiksi valokuvan julkaiseminen vaatii kuvan ottajan suostumuksen, jos kuvan ottamisesta on alle 50 vuotta. Kuviin pitää liittää sellaiset asiasanat, että etsivä löytää etsimänsä Kantapuusta. Digitaaliseen muotoon Kun kuva-aineisto saapuu Lustoon, tehdään siitä ensin kuvien luovuttajan kanssa luovutussopimus. Lisäksi voi kertoa muutamin sanoin, mitä kuvassa tapahtuu, Issakainen opastaa. Henkilötietolaki taas suojaa ihmisten yksityisyyttä. Muussa tapauksessa vuosilukua lähdetään arvioimaan esimerkiksi maiseman ja ihmisten vaatetuksen avulla”, Paaskoski kertoo. Sähköinen Kantapuu-tietokanta on kaikille avoin, joten kuvamateriaalia julkaistaessa on mietittävä, miten tekijänoikeuslaki ja henkilötietolaki siihen suhtautuvat. ”Kuviin liittyy paljon sellaista, mitä niistä ei suoraan näe. Vaikka kaikista kuvista ei kattavia tietoja olekaan, julkaistaan ne Kantapuussa. Tavoitteena on, että alkuperäistä kuvamateriaalia ei tarvitsisi arkistosta enää hakea”, Issakainen kertoo. via. Toista näin kattavaa metsäkuvien kokoelmaa tuskin kuitenkaan löytyy”, Paaskoski sanoo. Samalla kirjataan ylös kaikki, mitä aineistosta tiedetään. Luston kokoelmapolitiikan mukaan arkistoon kelpuutetaan suomalaiseen metsäkulttuuriin olennaisesti liittyvät kuvat. Uitto jatkui Tornionjoessa 1970-luvulle asti. Kuvia julkaistaessa täytyy aina miettiä, voiko kuvan sisällön esittäminen loukata siinä esiintyviä ihmisiä”, Paaskoski sanoo. ”Ura on aika leveä, otamme herkästi vastaan meille tarjotut valokuvat. Joukossa on kuitenkin myös yksityishenkilöiden ottamia kuvia, niin ammattikuvaajien kuin harrastelijoidenkin. Paljon tulkinnan varassa Suurin työ kuva-arkistoon tulevien kuvien käsittelyssä on aineiston luettelointi. Tällä hetkellä julkisesta tietokannasta löytyy erilaista kuvamateriaalia 135 000 kappaletta, josta Luston kuvia on noin 80 000 kappaletta
Pala menneisyyttä Lustossa ei ole mietitty metsäkuvien rahallista arvoa, kuvien arvo on enemmänkin kulttuurihistoriallinen. Kuvat, varsinkin liikkuva kuva, kertovat esineiden taustan”, Paaskoski sanoo. ”Museokokoelmat heijastavat ajan ilmiöitä”, Issakainen toteaa. Siinä vierähtää hetki. Metsäalalla on paljon eri osa-alueiden asiantuntijoita.” Arkisto täydentyy viiveellä Vanhimmat Luston kuva-arkiston kuvat ovat 1860-luvulta, uusimmat viime vuosilta. Anna-Kaarina Jaakkola arvioi luovuttavansa enonsa kuvat ennen pitkää Luston kuva-arkistoon. Metsien virkistyskäytöstä ja metsään liittyvistä uskomuksista kuvia on sen sijaan vain vähän. Digikuvien laatu on sittemmin parantunut, mutta Luston valokuvaajan Timo Kilpeläisen mukaan käynnissä on nyt samankaltainen murros, kun ihmiset ovat siirtyneet kuvaamaan kännyköillään. 2000-luvulla otetut kuvat ovat tosin vähissä. Muuten ei voi tietää, säilyttääkö joku kuvat ja säilytetäänkö ne sellaisissa olosuhteissa, että ne säilyvät. Sitä ei saa takaisin, jos kuvat tuhoutuvat”, Paaskoski sanoo. AU KE A M A N KU VA T: TI M O KI LP EL Ä IN EN / LU ST O 60 MAKASIINI 1 • 2017 4750_.indd 60 12.1.2017 9.58. Kuvista luopumista aletaan miettiä vasta siinä vaiheessa, kun ne muuttuvat kaukaisiksi itselle ja suvulle”, Issakainen sanoo. tyn metsäkonetyypin. Ennen 1950-lukua otettuja kuvia arkistossa on melko vähän, mutta 1950-luvulta lähtien kuva-aineistoa on jo paremmin saatavilla. Vanhoja metsäkuvia kysytään varsinkin sanomaja aikakauslehtiin, kirjaprojekteihin sekä sukututkimuksiin, mutta yksi suurimmista kuvien käyttäjästä on Lusto. ”Kuvat ovat museoille tärkeitä, sillä museoesineet eivät kerro, miten niitä on käytetty. Ensimmäiset digikuvat olivat heikkolaatuisia eikä niitä välttämättä tullut tallennettua. 2000-luvun kuvien vähäisen määrän taustalla voi hänen mukaansa olla sekin, että kuva-arkistoon on syntymässä digikuvauksen alkuvuosien kohdalle aukko. Valokuvat muutetaan Lustossa digitaaliseen muotoon. Valtaosa Luston kuva-arkiston kuvista liittyy metsätöihin. Metsäyhtiöt ja metsäalan organisaatiot ovat tallentaneet tarkasti kaikki metsätöihin liittyvät uudistukset. ”Otamme vastaan aivan uusiakin kuvia, mutta yleensä kuvat päätyvät arkistoon viiveellä. Hänen mukaansa kuvien luovuttaminen museolle on paikallaan, jos haluaa olla varma siitä, että ne säilyvät jälkipolville. Luston kuva-arkistosta löytyy erilaista kuvamateriaalia kaitafilmeistä dioihin ja valokuviin noin 450 000 kappaletta. Ennen kuin hän on valmis luopumaan kuvista, aikoo hän kuitenkin käydä ne itsekseen läpi. ”Vanhat valokuvat ovat korvaamattomia. Leila Issakainen ja Leena Paaskoski käyvät läpi ja arkistoivat Lustoon tulevan kuvamateriaalin. Ne ovat yksilöllisiä ja kuvaavat menneisyyttä
Iltapäivällä majoittuminen hotelliin. Lisätietoja löydät osoitteista www.triotravels.fi ja www.metsalehti.fi Metsälehden mukana pääset tutustumaan Euroopan suurimpaan metsätapahtumaan Elmia Wood –messuille, joka pidetään Etelä-Ruotsissa Jönköpingin lähellä. PERJANTAI 9.6. Illalla on vapaata aikaa tutustua perinteikkääseen kaupunkiin. Retken lomassa nautimme lounasta. Hinta ei sisällä Matkavakuutusta ja palveluja, joita ei mainita matkaohjelmassa. Aamiaisen jälkeen kuljetus Jönköpingiin Elmia Wood – näyttelyyn, johon tänä vuonna odotetaan 500 näytteilleasettajaa ja 50 000 vierasta 50 maasta. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 195 euroa. Trio Travelsin palvelumaksu on 15 euroa. Lisää tietoa näyttelystä löydät osoitteesta www.elmia.se/en/wood Yhteinen illallinen hotellilla. Matkan varrella nautimme lounaan. TORSTAI 8.6. elmia.se /en/wood 4750_.indd 61 12.1.2017 9.58. www. Matkan vastuullinen matkanjärjestäjä on Trio Travels Ltd Oy. helmikuuta mennessä puhelimitse 020 756 8615 tai sales@triotravels.fi. Lento Helsinkiin lähtee kello 16.55 ja on perillä 18.50. Matka sisältää myös metsäretkeilyn. Koko päivän kestävä metsäretkeily, jonka aikana perehdymme Etelä-Ruotsin metsätalouteen ja tapaamme metsäammattilaisia sekä metsänomistajan. Matkan varrella lounas. Kotimatka bussilla kohti Tukholmaa alkaa heti aamiaisen jälkeen. kesäkuuta 2017 MATKAOHJELMA KESKIVIIKKO 7.6. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 6. LAUANTAI 10.6. Hinta sisältää Lennot, majoituksen, bussikuljetukset, ohjelmassa mainitut ateriat yhdellä ruokajuomalla sekä Elmian sisäänpääsymaksun. Matkan hinta Matka maksaa 1 225 euroa jaetussa kahden hengen huoneessa majoittuvilta. Lukijamatkalle Elmiaan! Metsälehden lukijamatka 7.–10. Kello 9.30 lento Tukholmaan, mistä matka jatkuu linja-autolla kohti Linköpingiä. Kuulemme muun muassa hirvivahinkoihin varautumisesta, puukaupasta ja metsien uudistamisesta
Nyt perinnemaisemia luodaan riistan lisäämiseksi tai uhanalaisten lajien pelastamiseksi. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA 62 MAKASIINI 1 • 2017 4720_.indd 62 11.1.2017 16.18. LUHTA TIKKOJEN SAARI Sata vuotta sitten itsenäisyyden alussa sekä metsänhoitaja että luontoromantikko kauhistelivat laiduntamalla turmeltuja metsiä
TIKKOJEN SAARI Viime vuosisadalla lehtipuissa viihtyvän pikkutikan kanta hupeni viidesosaan. Metsoohjelman ja muiden suojelutoimien ansiosta väheneminen on pysähtynyt. 63 MAKASIINI 1 • 2017 4720_.indd 63 11.1.2017 16.18
Ensimmäinen havaitsemani kapuaja ei kuitenkaan ole tikka vaan puukiipijä, yksi pienimmistä linnuistamme ja paremminkin tiaisten sukua. T ikkasaari erottuu aluksi kapeana viivana horisontissa ja kasvaa vähitellen edessä kohoavaksi metsäksi. Valkoselän naapuripuussa ja ajoittain samalla rungolla touhuaa sen pienoismalli. Sisempänä ne suoristuvat oikeiksi puiksi, mutta niidenkin pitää ajoittain sietää lounaismyrskyjen nostamaa vettä. Pohdin maailman kummallisuutta. Katselen pensaiden välissä ajelehtivia sumupilviä ja sujuttelen rytikasvustojen välistä rannalle. Seuraan aidanvartKatselen sumupilvien kulkua ja sujuttelen ruokojen lomasta tikkasaaren rantaan. Tikka ja sen pienoismalli Matkaa jatkaessani puut pienenevät ja harventuvat, niiden takaa pilkottaa luminen Perämeren lakeus. Laiduntamalla suojeltu Maa alenee uudelleen lehtimetsäksi ja eteen tulee jykevä verkkoaita. Puussa se kuitenkin hyppii täysin tikkojen tapaan, pyrstösulkiin tuLuulen näkeväni näkyjä. Vaikka laiduntajat laivataan saareen kahlaajien ja vesilinturiistan olojen parantamiseksi, talvella sama alue houkuttelee rungoilla kiipeileviä nakuttajia. Aidan toisella puolen metsä näyttää lumivaipassaankin avarammalta ja paljaammalta. Ennen siirtymistä seuraavaan ruokapöytään puolet kuoresta ja kourallinen lastuja tippuu hangelle. Osaan olla tarpeeksi hiljaa, joten tikka ei huomioi minua mitenkään. Kuulen ja saan kiikariini pohjantikkaa isomman ja äänekkäämmän koputtelijan, mustavalkoisen ja viirukylkisen valkoselkätikan, punahattuisen uroksen. Keskemmällä kasvaa havupuita, tavallista talousmetsää kapeina sarkoina. Perämeren saaret ovat usein matalarantaisia ja tämä on aivan erityisen laakea. Olen kiitollinen rajalinjoille, vaikka niiden yli taittuu tämän tästä puunrunkojen kaaria latvukset hangessa. Suksin eteenpäin ja vajaan tunnin kuluttua kuulen hiljaista koputusta. Se pudottautuu pökkelön huipulta raidan rungolle, havaitsee tai vaistoaa jotain alempana ja juoksee runkoa kuin pähkinänakkeli pää alaspäin. ta, kunnes löydän avattavan ja suljettavan portin. Laji on siltä osin kummallinen suomalainen metsälintu, että peitteinen havumetsä on sille kauhistus. Puutyömies koluaa leppäpökkelön huolellisesti alhaalta ylös. Kesällä merenpinnan nousut ja laskut siirtävät rantaviivaa edestakaisin satoja metrejä. Aidan rajaamalla suojelualueella laiduntaa kesällä lammaslauma ja jykeviä mullikoita. Ohut kaareva nokka työntyy kaarnan rakoon ja pienen hyönteisen talvihorros päättyy puukiipijän kupuun. Löydän saaren sisään vievän linjan hiihtoreitiksi. Ranta alkaa niittynä ja pajukkona, sen jälkeen tulevat pensasmaiset koivut, raidat, tuomet sekä tervaja harmaalepät. Melkein kaikki lumi on satanut edellisenä päivänä ja tarttunut runkoihin ja oksiin. Jos valkoselkätikka ni64 MAKASIINI 1 • 2017 4720_.indd 64 11.1.2017 16.18. Harva ja karsittu metsä on virallista suojelualuetta, mutta taakse jäänyt luonnontilainen ei. kien. Hangen pinnasta puoleentoista metriin asti risumaiset vesat ja pikkuoksat puuttuvat täysin. Sauvat kainalossa, kiikarit kädessä lähestyn nakuttajaa, pohjantikkaa
Muistelen miljoonaisia kärpäsja hyttysparvia, jotka tyynenä elokuun iltana pörräsivät saaren nautojen yllä. Hentonokkainen pikkutikka on puolestaan täysin avuton ja hakee valkoselästä turvaa. Käpytikka lennähtää lumiselle kivelle ja valkoselkätikka kurkistaa rungon takaa. Molemmat linnut pitävät nokkaansa ylväästi pystyssä. Käpytikat ovat lisäksi aggressiivisia ja terrorisoivat sukuAlla: Pohjantikka ahkeroi kuivuneessa lepässä perusteellisesti tyvestä latvaan. Lehmä on huono metsänhoitaja Tällä hetkellä Suomen käpytikkojen runsaus on kymmenkertainen verrattuna kaikkien muiden tikkalajien yhteismäärään. Sadan vuoden takainen metsänhoitaja tai luonnonsuojelun esitaistelija olisi tuominnut karjan laiduntamisen vihoviimeisenä suojelutekona. Käpytikka hyökkää valkoselän kimppuun, jälkimmäinen vaihtaa puuta, käpytikka tulee uudelleen. mettäisiin nyt, siitä tulisi koivutikka. Puukiipijä ei tikkojen tavoin irrota kuorta vaan tunkee hennon nokan syviin kaarnankoloihin, joissa pikkuhyönteiset horrostavat talven yli. Katselen sumupilvien kulkua ja sujuttelen ruokojen lomasta tikkasaaren rantaan. Luulen näkeväni näkyjä. Inhan kaltaiset metsäromantikot kauhistelivat metsien surkeaa tilaa. Kun isompi vaihtaa syömäpuuta, pienempi tulee saman tien perässä. Muista tikoista poiketen ne syövät talvella kuusenja männynkäpyjä. Lopulta hyökkääjä pelmahtaa lumiselle kivelle ja valkoselkä kurkkii rungon takaa. Matkaa käpytikan havupuihin on turvallinen kilometri. laisiaan. Valkoselän naapuripuussa ja ajoittain samalla rungolla touhuaa sen pienoismalli. Tänä päivänä palanen tietoisesti luotua perinnemaisemaa pelastaa uhanalaisia paremmin kuin sama ranta luonnontilaisena. Hetkeä myöhemmin kuulen kuin ovensaranoiden kitinää ja lentävän tikkalinnun kumeita hurahduksia. Talitintin kokoisen pikkutikan värikuviot ovat täsmälleen samanlaiset kuin valkoselällä, vaikka mittaa on vain kolmannes. Siirtyykö niitä lainkaan puun ja kuoren väliin, josta tikat kaivelevat herkkupalansa. Sata vuotta sitten muita tikkoja oli paljon ja käpytikkoja hyvin vähän – ainakin taloja ja kyliä ympäröivissä metsissä. 65 MAKASIINI 1 • 2017 4720_.indd 65 11.1.2017 16.18. Nyt ymmärrän syyn: Vaikka valkoselkä välttelee kahnauksia, tosipaikan tullen se kuitenkin pärjää käpytikalle. Sekä koulutetut metsänhoitajat että I.K. Erityisen vihan kohde on valkoselkätikka, jonka käpytikka kokenee rumana oman lajinsa irvikuvana. Karja laidunsi korvessa ja vanhat kaskihuhdat työnsivät koivua ja lepikkoa. Kaukaa niemenkärjestä löydän vielä toisen pikkutikan. Käpytikka kimittää aikansa kunnes lentää muutaman sadan metrin päähän kuusikkoon. Pikkutikka ilmestyy kuin taiottuna uudelleen isomman serkkunsa kaveriksi. Pohdin, mikä tekee lehmämetsästä tammikuisen tikkaparatiisin. Pohjantikan selkä on kokonaan valkoinen, valkoselkätikan mustassa selässä on valkoinen laikku. Tutkin laidunalueen puita ja uskon viisastuvani. Ajattelen myötätuntoisena ely-keskusta ja ympäristöhallintoa. Melkein joka puu on jostain päin kolhittu, purtu ja vahingoittunut ja siksi myös kuollut tai kuolemassa. Ja hyönteisethän iskevät nimenomaisesti kuoleviin ja juuri kuolleisiin oksiin ja runkoihin, kun on vielä mehevää syötävää. Molemmat isottelevat nokka ylväästi yläviistoon. Se haluaa pärjätä omin nokkinensa, vaikka pienelläkin. Käpytikka ahdistelee kaikkia muita tikkalajeja ja vihaa erityisesti valkoselkätikkaa
TAPION PÖYTÄ Hyvää & halpaa PERINTEISESTI Silakanperunat on vanha perinneruoka, joka sopii yhä kiireisen perheen arkiruoaksi. 66 MAKASIINI 1 • 2017 4744_.indd 66 11.1.2017 17.08. Se valmistuu lähes itsekseen
Yhden perheen ruokavaliosta en muista muuta kuin silakanperunat. Ei siihe juur muut tarvit tyijö, ko kyrsleippä ja maito taik piimä. Lisukkeena voi tarjota sipulikastiketta. Suomi muuttui 1900-luvulla köyhästä maatalousvaltaisesta Venäjän suuriruhtinaskunnasta itsenäiseksi teollistuneeksi valtioksi ja hyvinvointiyhteiskunnaksi. Leipäressu on terveellinen kokojyväviljasta tehty jälkiruokapuuro, joka maistuu lapsillekin. Ruokakulttuuri monipuolistui ja perinteisten suomalaisruokien tilalle tulivat eksoottisten keittiöiden herkut ja pikaruoat. Vuosisadan lopulta lähtien ruokatrendit ovat vaihtuneet tiuhaan. Lisää tarvittaessa vettä ja siirappia maun mukaan. Kun vuoden 1985 Pitäjänruokaprojektissa haettiin kaikille Suomen kunnille omaa nimikkoruokaa, kustavilainen rouva Aune Kanerva-Skytén määritteli perinneruoan (silakanperunat) näin: ”Silakka ja perun, se o stä, mil tääl aikanas rakennetti jokapäiväne syämine ja elämine. Keitä lähes kypsiksi. Sitä taisi olla joka päivä. Vaikka ruokakulttuurin muutokset ovat hitaita, tapahtui vuosisadan aikana suuria muutoksia myös ruokataloudessa. Jos ne ovat tuoreita, lisää 2 teelusikkaa suolaa. Jos silakat ovat suolattuja, liota niitä muutama tunti tai yön yli. Vuosisadan alussa maaseudun ruokatapoja sääteli vielä maatalouden työrytmi. Leipä on ollut arvokasta kuivana kannikkanakin, joten sitä ei heitetty pois, vaan siitä tehtiin monenlaisia jälkiruokia. Nykyään silakkaa on pitopöydässä monessa muodossa. Se muutti ruoan säilöntätapoja niin, että kalaa ja lihaa ei tarvinnut enää säilöä runsaan suolan avulla, vaan ne voitiin hankkia tuoreena ja säilyttää kylmässä. Siihen tulee hitaasti imellyttämällä makeahko maku, mutta leivän happamuuskin maistuu. Vanha sananlasku ilmaisee nasevasti elämän tarkoituksen. Se ruak o hyvä, se o halppa eikä sen kans tarvit sässäröit iankaike”. Vuosisadan jälkimmäisen puoliskon aikana Suomi kansainvälistyi. Keitä miedolla lämmöllä, kunnes perunat ovat kypsiä. Mutta silti silakka maistuu vieläkin. SILAKANPERUNAT 1 l pienehköjä perunoita, isot voi halkaista 0,5 kg silakoita 1 l vettä Pese perunat hyvin ja laita kattilaan kiehumaan. 67 MAKASIINI 1 • 2017 4744_.indd 67 11.1.2017 17.08. Ota 1 desilitra perunoiden keitinvettä kattilaan, pilko 2 sipulia, lisää 100 grammaa voita. Elettiin omavaraistaloudessa. Leipäressu, jota on kutsuttu myös finkaksi, on kuivista hapanleivän kannikoista tehty puuro. Kun silakka oli ennen nimenomaan arkiruokaa, sitä ei kelpuutettu pitopöytään. Keitä aineksia hetken ja mausta suolalla. Mausta ja lisää lopuksi voi. Vuosisadan puolivälin jälkeen alettiin hankkia koteihin jääkaappeja. Viime vuosina päivittäisessä ruokatarjonnassa ovat korostuneet kotimaisuus ja terveysseikat. Silakkaa, perunaa ja hapanleipää Silakka on kuulunut meillä jokapäiväiseen ruokaan keskiajalta 1900-luvun puoliväliin. Vaihtelua yksitoikkoiseen arkiruokaan toivat vuotuiset juhlapyhät ja eri vuodenaikoina saadut kausituotteet, kuten tuoreet marjat kesällä tai tuore liha ja makkarat teurastuksen yhteydessä syksyllä. Se on jopa parempaa kuin ruisjauhoista tehty puuro. Sen hankkiminen oli vielä 1900-luvun alussa kovan työn takana. Yleisimpiä arkiruokia olivat läskisoosi ja perunat, suolasilakka, vellit, puurot, keitot ja ruisleipä. LEIPÄRESSU 12 dl vettä 5 dl kuivia hapanleivän kannikoita 2 dl puolukoita (1 tl kanelia) 0,5–1 dl siirappia 0,5 tl suolaa nokare voita Pilko leivänkannikat pieniksi ja laita likoamaan kylmään veteen. Lisää silakat perunoiden päälle. Päivittäisen puuron ja läskisoosin korvasivat pitsat ja pastat. Tärkeimpiä asioita ihmiselle on työnteon lisäksi ollut myös ruoka. R uaka se on kon henkem pittä, kyl työl vähemmälki toimeen tule. Lisää puolukat ja hauduta seosta miedolla lämmöllä useampi tunti. Nauvosta kotoisin olevana saaristolaisena kävin itse keskikoulua Paraisilla ja asuin siellä 60-luvulla muutaman vuoden eri perheissä. TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS Silakanperunat ja leipäressu aloittavat Metsälehden Suomi 100 juhlavuoden ruokapalstan
9 2 u k a h a j t o d e i t ä s i L m o c . Suomessa valmistettu linnunpönttö sopii talitiaisille ja kirjosiepoille. Kaikki 6. KIITOS, että otitte hirviongelman Suomen metsissä pääkirjoituksenne aiheeksi. Siksi ihmetyttää, että 2015 jäi 12–18 prosenttia hirvistä kaatamatta lukujen valossa. helmikuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. 1 . Ihmettelenkin, miksi me metsänomistajat joudumme tämän suuruista hirvikantaa ”hyysäämään” omalla kustannuksellamme pääsääntöisesti. ä ji v ä k ä ll e d e n e d u o l a t o i b n o p u o r G ä s t e M . Samalla voit lähettää toimitukselle juttutoiveesi. n ii v ä t h e t n ii s il o u p i n o m f o t s o m e h t e k a M t s e r o F ä s t e M ä s t e M a a t s a v e S . n ö h ö y t n e e s il l e s k o l u t a j n e e s i ä n e s ti .i s k u d e n a a t o s t a k ä t s i v ä t h e t a t s i v a a t s a v s u m e k o k i p m e i A . Lopputulos oli kirjoituksessa kuvattu selkeästi puun määrän ja laadun hävikkinä. a s s e m o u S a s s a i g r e n e ä s t e m a j a s s a p u a k u u p a j a t h o j a n i k k r a m n o t s e r o F ä s t e M t a v a t t a k e ll i n e s ä j a j a t s i m o n a n n u k s u u s O o t ti il ä s t e M ö it h y o m e a a o jr a t a j a t s a n n i k n a h n u u p n i p u o r G 6 1 1 n i o n u u l u u k n a a t n u k s u u s O o t ti il ä s t e M .t u l e v l a p n o d i o h n o n n o u l a j n ä s t e m ä k e s n a p u a k u u p . Varsinkin, kun tiedossani ei ole mitään sellaista hyvää, joiden vuoksi metsänomistajan tulisi olla tyytyväinen näin runsaasta nykyisestä hirvikannasta. ä t s i s t e m s i y ti s k y n e m o u S t e l o u p s e h ä l ä s n e e t h y t a v a t s i m o a k t o j , a a j a t s i m o n ä s t e m n u r u T ä t s i n n y y m n e d i u l e v l a p ä s t e m a j a p p u a k u u p n a a m a a t s a v a a ji t n u t n a i s a ä s t e m e m m e a H . Palkinnoiksi arvomme viisi Kolo Design Oy:n linnunpönttöä. 6 9 n i o n ä ö t s ö li k n e h a j a o r u e a i d r a jl i m 5 il o o t h i a v e k ii l 5 1 2 n e d o u V . MISTÄ PIDIT. ILPO PIETILÄ Vaasa Metsälehden pääkirjoituksesta 68 MAKASIINI 1 • 2017 4749_.indd 68 12.1.2017 17.18. n e n i a li t t a m m a n a l a ä s t e M n a n n i k n a h n u u p . Arvonnassa palkinnon voittivat Juha Lepistö Kiimingistä ja Matti Pohto Raahesta. Näiden puustovaurioitten lisäksi tulevat kirjoituksessa mainitsematta jääneet liikenneja muut vahingot. a s s a a m 3 n i o n a a t n i m i o t n o a ll i n r e s n o K MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. Mistä pidit. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Itsekin metsänomistajana olen joutunut näitä ikäviä tuhoja sekä seuraamaan että kärsimään vahinkonani. u k r u T a n a k k i a p o t s i m i o t a j t a n n u k ö t s ir ä p m y n u r u T a n e e u l a i m i o t e ll ir ii p a t n i k n a h : e m m ä t y ll e d E ä y k y k ä k e s a j o ti a t s u t u k i a v o r o u v ä i v y h , a t s u t u l u o k a a v u tl e v o s n ä ä v ä t h e t a tl i o ji k a h e m m ä t y ll e d E a t s i v ii t k a a j a t s i m a a s o n a l a a a v u tl e v o s e m m a t s o v r A . Siis varsinainen ”petoeläin”! Toivoisinkin Metsälehdessä käsiteltävän hirvivahinkoasioita jatkossa perusteellisemmin erillisissä artikkeleissa. Näistä tarvittaisiin toki vielä paljon parempaa ja luotettavampaa tietoa. p u o r g a s t e m ä s t e M , d r a o B ä s t e M , e u s s i T ä s t e M t a v o t e e u l a a t n i m i o t e k ii l n e S . Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille vastaajille. Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. ä t t y y s i k n e h u l e v l a p a j -i t n i o n i k k r a m : a s s e e t t i o s o ä s s e n n e m 7 1 2 . t s e r o F ä s t e M ä k e s d o o W ä s t e M , e r b i F . PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJALTA Viime numeron jutuista eniten ääniä sai artikkeli ”19 kysymystä suometsien hoidosta”. Yllätyksekseni summasin Liikenneturvan tilastoista, että 2000-luvulla on hirvikolareissa kuollut tähän mennessä peräti 87 ihmistä
Suunnitteluasiantuntija Imatralle Tehtäviisi kuuluu metsäomaisuuden hoitoon liittyvä suunnittelu, kuten leimikonsuunnittelu kannattavuusja asiakaslähtöisesti sekä metsänhoidon suunnittelu metsävaralähtöisesti. Riistaneuvoston tavoitetaso on siis liki kaksinkertainen verrattuna maanomistajien esittämään tavoitetasoon. TIINA LIETZÉN metsätalousyrittäjä Salon Suomusjärveltä Hirvien määrästä ei ole yhteistä sopimusta www.metsalehti.fi HARRASTUKSET 69 MAKASIINI 1 • 2017 4749_.indd 69 12.1.2017 17.18. Huolimatta MTK-Varsinais-Suomen vetoomuksesta hirvikannan tavoitetason asettamisesta 2,5 hirveen tuhatta hehtaaria kohti, alueellinen riistaneuvosto asetti moottoritien eteläiselle alueelle tavoitetasoksi 4,75 hirveä tuhannella hehtaarilla. sidosryhmätilaisuuksia alueelliset riistaneuvostot saavat yleisön silmissä oikeuden kävellä mennen tullen metsänomistajien ja liikenneviranomaisten mielipiteiden yli. Meillä on rento ja osaava työilmapiiri ja meillä viihdytään hyvin. Lisätietoja tehtävästä antaa metsätalousja ympäristöpäällikkö Maarit Sallinen (puh. Hakijalta edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta, riittävää työkokemusta ja ammattimaista otetta metsätalouteen. Tornatorin missio on luoda kestävää hyvinvointia metsästä. Palkkaus Metsäteollisuus ry METO-työehtosopimuksen mukaisesti. Arvostamme kehitysmyönteistä asennetta, yhteistyötaitoja ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Miten tätä voidaan kutsua ”yhdessä sovituksi määräksi”. Miksi Tornatorille. Poikkeavia mielipiteitä kuullaan, mutta ei kuunnella. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2015 113 miljoona euroa ja taseen arvo 1,2 miljardia euroa. EI voi kuin ihailla hirvimiesten mediahallintaa: myös Metsälehden päätoimittaja Eliisa Kallioniemi on nielaissut koko koukun ja kirjoittaa ”hirvien määrän tasosta, joka hirvitalousalueilla on yhdessä sovittu”. (Metsälehti 24/.2016). www.tornator.fi LUKIJALTA OIKAISU PALVELUKSEEN HALUTAAN VIIME Metsälehden (24/2016) pääkirjoituksesta puuttui yksi sana. Ottamalla mukaan riistanhoitoyhdistysten hallituksiin yhden (1 kpl) maanomistajien edustajan ja järjestämällä hirvien määrästä ns. 040 720 7148) hakuaikana tiistaisin klo 9-15. 1970-luvulla hirvikannan tavoitearvioissa tavoitteeksi määriteltiin Etelä-Suomessa seitsemän kappaletta tuhannella hehtaarilla eikä seitsemän kappaletta hehtaarilla. Se omistaa metsiä Suomen lisäksi Virossa ja Romaniassa. Työ on vakituinen ja alkaa heti sopivan uuden tornatorilaisen löydyttyä. Hae tehtävään viimeistään 2.2.2017 osoitteessa www.tornator.fi/rekry Tornator on johtava kestävään metsätalouteen erikoistunut yhtiö. Myös puukaupallinen kokemus katsotaan eduksi. Tarjoamme sinulle vastuullisen ja itsenäisen työn kasvavassa ja menestyvässä organisaatiossa
2017 alkaen Metsäkustannus maksaa postimaksun Maistraatinportti 4 A Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERO Makasiinikrypto 8, oikea ratkaisu 4724_.indd 71 12.1.2017 18.01. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Rintasella on laaja kokemus markkinoinnista ja lehtibisneksestä. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Pekka Rautiainen, metsänhoitaja, Joensuu (ei vastaanottoa) 60 VUOTTA 22.1. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. ja metsät. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Kyllikki Maaranto, Suomen metsäkeskuksen pohjoisen palvelualueen projektineuvoja, Liminka (matkoilla) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Matti Lähteenmäki, metsänhoitaja, Huittinen 70 VUOTTA 1.2. 90 VUOTTA 22.1. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. Hallituksen varapuheenjohtajana toimii Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan. tohtori, VT, Helsinki (ei vastaanottoa) 75 VUOTTA 29.1. NIMITYKSET Tämän Maksiinikrypton vastausten tulee olla perillä 1.2.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. MERKKIPÄIVÄT Metsäkustannus Tiina Rintanen on aloittanut Metsälehteä julkaisevassa Metsäkustannuksessa verkkotuottajana. Metsänhoitaja, metsäneuvos Asunta on ollut hallituksen jäsen vuodesta 2005 ja hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2008. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. MAKASIINIKRYPTO 1 Palkinnot Makasiinikryptosta 8 on arvottu seuraaville kolmelle: Tarja Horttanainen, Lieksa, Riitta Kirma, Salo ja Maria Tuukkanen-Humalamäki, Ähtäri. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. 2017 alkaen (23 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 138 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 69 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 76 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 64 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 80 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Metsäliitto Osuuskunta Metsä Groupin emoyrityksen Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtajana jatkaa Martti Asunta. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Kepassa, Otavamediassa ja Valitut Palat, Reader’s Digestissa. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 1”. Lauri Vaara, maat. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille
Lehden sisäosa taas on hydrofiilinen, jolloin vesi leviää yhtenäiseksi, kaikki pinnat peittäväksi kalvoksi. Hiiri ei voi pissata yhtenäisenä suihkuna kuten ihminen, vaan sen täytyy puristaa virtsa ulos pisara kerrallaan. Juhlavuoden suojelijaksi arvovaltainen juhlavuoden toimikunta sai tasavallan presidentti Urho Kekkosen. Aarno Liuksialan piirros Metsälehteen 9.2.1967 72 MAKASIINI 1 • 2017 4721_.indd 72 12.1.2017 17.17. Solun seinän mikrometrin murto-osan suuruisessa aukossa pintajännityksen koossa pitävä voima on 29 miljoonaa pascalia eli 290 ilmakehää! Se pitää latvasta juureen yltävän nestepatsaan ehjänä, mutta sallii yksittäisten vesimolekyylien haihtua ilmaan. Sen puolesta puun sisällä oleva vesilanka voisi olla kolmen kilometrin pituinen! SUOMEN itsenäisyyden 50. Siihen olikin hyvät edellytykset, sillä laitoksen määräraha oli noussut edellisvuodesta peräti 37 prosentilla. puukustannuksia. Pintajännitys tekee veden pinnan niin kovaksi, että vesimittari pystyy luistelemaan siinä ja pienillä hyönteisillä on vaikeuksia päästä pinnan läpi. Metsätuotteiden kysyntä markkinoilla jatkui vaisuna. Lehden sisällä pintajännitys muodostaa sen lukon, joka mahdollistaa veden nousun satametristenkin puiden latvaan. molekyyli pyrkii pitämään kiinni naapureistaan. Voiko talouden kasvu enää jatkua metsän varassa, kysyttiin. 15 vuodessa niitä oli myyty jo 300 000 kappaletta. Niinpä Metsäntutkimuslaitos, maan ylin metsäopetus ja Suomen Metsätieteellinen Seura päättivät, että Suomen valtiollisen itsenäisyyden 50. Pintajännitys on sitä suurempi, mitä pienempi kohde – kupla, pisara tai reikä – on. Keuhkoissa solujen täytyy erittää pintajännitystä alentavia aineita, jottei pintajännitys rusentaisi keuhkorakkuloita umpeen. vuotena juhlitaan samalla myös metsätieteen juhlavuotta. Uidessa pintajännitys ei haittaa, mutta sen huomaa siitä, että vesi vetäytyy iholla erillisiksi pisaroiksi. Juhlavuoden tunnuksena oli ”Tutkimus luo tulevaisuuden”. Pintajännitys syntyy vesimolekyylien koheesiosta, kun jokainen Jännittävä pisara Lehden vettähylkivällä pinnalla vesi kertyy pisaroiksi ja vierii pois vieden mennessään roskat ja sienten itiöt. Samalla vesi huuhtoo lehdeltä lian ja vaaralliset sienten itiöt. Makroskooppisessa maailmassa pintajännitysvoimat ovat pieniä, mutta niiden merkitys kasvaa sitä enemmän, mitä pienempiin rakenteisiin ne vaikuttavat. Se näkyi apeutena koko taloudessa, sillä viennistä kaksi kolmannesta perustui puuperäisiin tuotteisiin. Ykkönen oli Homelite, jonka markkinaosuudeksi Metsälehti tiesi kertoa 35 prosenttia. Vesi paljastaa yhden omituisuutensa: suuren pintajännityksen. Metsäteollisuus kärsi myös kilpailukyvyn puutteesta ja moitti korkeita Metsätieteen vuosi 1967 Tehoa hakkuisiin MOOTTORISAHAKAUPPA kävi kuumana 50 vuotta sitten. Pinnan vahat, mikroskooppisen pienet nystyt ja harjanteet saavat veden pysymään pisaroina ja vierimään pois lehdeltä eikä lehti kastu. Pinnassa olevien molekyylien koko vetovoima kohdistuu sisäänpäin, jolloin pinta ikään kuin tiivistyy. Metsäntutkimuslaitos vietti omaa 50-vuotisjuhlaansa työn ääressä. PILKKEET TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN METSÄ kimaltelee aamun koitossa: notkoissa viipyilee sumu, mutta kuusen neulasilla ja ruohonkorsilla pisarat hehkuvat kuin jalokivet auringon ensi säteissä. Lehdellä pisara litistyy painovoiman vuoksi, sitä enemmän mitä suurempi pisara on. Ankara kilpailu oli karsinut markkinoilta joka kolmannen sahamerkin, mutta edelleen niitä oli tarjolla parikymmentä. Metsätieteilijöiden mielestä tutkimus oli paras lääke käsillä oleviin ongelmiin. Lehden pinta hylkii vettä. Pintajännitys pyöristää vesipisaran pallomaiseksi, mutta ilman vastus venyttää kiitävää sadepisaraa virtaviivaisemmaksi. juhlavuosi alkoi lumisateisena ja vankan talven merkeissä
050 436 9700 (ilmoitukset@metsalehti.fi) ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Katja Raninen p. 050 5114 525 Tiina Rintanen p. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Polttopuuta tekemään Vertailussa kirveet ja klapikoneet 4755_.indd 73 12.1.2017 17.40. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 31 771 (lt/15) Painopaikka Paperit PunaMusta 2017 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g PEFC/02-31-162 TAIMIKONHOITOKOULU: Välineet ja kustannukset PERINTÖMETSÄ: Lisää metsälahjavähennyksestä Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 2/17 ILMESTYY 2.3. 09 315?49?873 050 389 0590 Sanna Nyman p. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 85. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315?49?802 040 516 4000 AD Anna Back p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315 49 848 040 596 2200 Myyntipäällikkö Myyntipäällikkö Verkkotuottaja Heta Välimäki (perhevapaalla) Pasi Myllymaa p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Yhteyspäällikkö Pasi Somari p. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Anne Helenius 050 309 9717 (ma) Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 040 506 1162 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 2.2. A N N E SA A RI N EN METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p
Toisin kuin monet briketit, Bioklapit palavat kauniilla, elävällä liekillä. TUOTE JA TEKIJÄ Bioklapi Oy on pudasjärveläisen Rauno Salmelan yritys. Me myymme näitä ensisijaisesti omassa verkkokaupassamme. Tulisija on, mutta ei kunnon liiteriä. Ne painavat tuplasti sen mitä tavallinen klapi. 74 MAKASIINI 1 • 2017 74 MAKASIINI 1 • 2017 4718_.indd 74 12.1.2017 17.28. Sideaineena käytettävän ligniinin ansiosta nämä pysyvät hyvin koossa eivätkä roskaa. Tonni Bioklapeja mahtuu vajaaseen kuutiometriin. Pesää sytytettäessä ne saa murrettua käsivoimin. Niinpä pienempikin panos takassa lämmittää mukavasti. Tuhat kiloa Bioklapeja tuottaa saman verran lämpöä kuin kuusi irtokuutiota kuivia koivuklapeja. Silloin pahvilaatikkoon pakatut Bioklapit tarjoavat mahdollisuuden nauttia lämmöstä ja takkatulen tunnelmasta. Viittä irtokuutiota luomuklapeja vastaava 840 kilon lava maksaa kotiin toimitettuna 315 euroa.” LÄMPÖÄ TEHOKKAASTI Monelle kaupunkirivitalon takkaa lämmittävälle siisti Bioklapi on iloinen asia. Nämähän ovat puhdasta honkaa. Suomessa ei ole kovin montaa muuta, eikä yhtään meitä isompaa tuottajaa. Lämpöäarvoonsa suhteutettuna Bioklapit maksavat suunnilleen saman verran kuin luomuklapit. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ ”OMAN metsänsä puilla taloaan lämmittävistä tämä voi tuntuna omituiselta idealta, mutta tilanne on toinen aika monessa kaupunkirivitalossa. Keski-Euroopassa tämäntapaisia brikettejä käytetään yleisesti. Raaka-aine on samalla tontilla olevan Kontiotuotteen höylän lastua. Siitä ne katkotaan pakkaamista ja käyttöä varten 30 sentin mittaisiksi briketeiksi. Bioklapi palaa kauniin eloisalla liekillä toisin kuin monet puubriketit. Lastut ahdetaan putken muotoiseen puristimeen, joka tiivistää ne pötkyläksi. Myyntierät ovat 320 kilosta 1000 kiloon. Puristetut briketit ovat tiukkaa tavaraa
Jaoimme verkkopalvelumme teemoihin niin, että voit seurata halutessasi vain sinua kiinnostavaa aihealuetta. Jokaisen teeman alle on kerätty koko sivustolta juuri tuota aihetta käsittelevä sisältö. Nyt löydät helposti omat kiinnostuksesi kohteet metsalehti.fi-sivuilta. Metsalehti.fi Metsänhoito Metsänomistus Puukauppa Tekniikka Harrastukset Luonto 4722_.indd 75 13.1.2017 12.27. UUSI POLKU OMAAN METSÄÄN
STIHL & VIKING POLTTOAINEET www.stihl.. • STIHL MotoMix • Ympäristöystävällinen 2-T polttoaine, joka valmistetaan käyttäen STIHLin omaa huippulaadukasta HP Ultra moottoriöljyä toimii kaikissa 2-tahtimoottoreissa! • VIKING MotoPlus • Ympäristöystävällinen 4-T polttoaine, joka ei sisällä öljyä toimii kaikissa 4-tahtimoottoreissa! OPTIMUM SYSTEM • Etuja koneelle • Moitteeton käynti Optimaalinen kiihtyvyys • Etuja ihmiselle • Vähäpäästöinen Käyttövalmis • Etuja ympäristölle • Pienemmät CO 2 -päästöt Metsalehti_Makasiini_2017_01_19.indd 1 3.1.2017 8:30:10 4715_.indd 76 13.1.2017 12.34