Sivut 20–21 PORUKALLA HOITUU PERJANTAINA 19. TAMMIKUUTA 2024 . NRO 1 . NRO 18 Ammattiopiston kurssikavereista muodostui yhdessä metsätöitä tekevä ryhmä – Pöllitytöt. PERUSTETTU VUONNA 1933 10557_.indd 1 10557_.indd 1 14.1.2024 13.18 14.1.2024 13.18. TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021
NRO 18 Ammattiopiston kurssikavereista muodostui yhdessä metsätöitä tekevä ryhmä – Pöllitytöt. Esimerkiksi osa nykyisin käytössä olevista hiilineutraalisuusväittämistä saatetaan kieltää. LOKAKUUTA 2021 . ”Ennen kuin EU-sääntely valmistuu, on merkittävä riski, että alkaa toteuttaa hanketta, joka ei sitten olekaan kelpoinen täyttämään lainsäädännön vaatimuksia.” Harkintaa hyvä käyttää EU-säädösten valmistumisajankohtaa ei vielä tiedetä, mutta osassa neuvotteluissa ollaan LaiHIILIMARKKINOILLA ELETÄÄN YHÄ LUPPOAIKAA Metsien hiilensidonnan myynti velloo odottavassa tilassa. AJANKOHTAINEN / UUTISET 19.1.2024 2 Metsälehti.fi UUTISET Ovatko avohakkuut syntiä. Kehittyvä EU-lainsäädäntö on Laineen mukaan saanut myös yksiköiden tuottajat epävarmoiksi siitä, millaiset toimet täyttävät tulevan sääntelyn ehdot. Suomen metsien osalta hiilimarkkinoille on pyritty myymään hiilensidontaa lisäävien toimien, kuten lannoitusten ja metsitysten, tuottamia hiiliyksiköitä. (Kuva: Matias Honkamaa) VALTTERI SKYTTÄ VAPAAEHTOISILLA hiilimarkkinoilla eletään epävarmoissa tunnelmissa. Sivut 20–21 PORUKALLA HOITUU PERJANTAINA 19. Lannoittamalla puiden kasvu saataisiin elpymään ja metsä sitomaan nykytilaa enemmän hiiltä. NRO 1 . Yritykset ovat tämän vuoksi olleet todella varovaisia siinä, millaisia väittämiä ne uskaltavat tehdä, ja millaisia ilmastoyksiköitä ne ostavat”, kertoo Gaia Consulting -yhtiön Anna Laine sähköpostitse. ›› 5 Uudistusrajat tekevät paluuta ›› 8–11 Puuenergiassa vain epävarmuus on varmaa ›› 12–13 METSÄSTÄ Metsätöitä musiikin tahtiin ›› 22–23 Mitä tuo metsän vuosi 2024. 10558_.indd 2 10558_.indd 2 14.1.2024 13.19 14.1.2024 13.19. PERUSTETTU VUONNA 1933 Pöllitytöt Annette Kärki (vas.), Minna Leppälä, Hilkka Repo ja Annette Koistinen. Noin 65-vuotias harvennettu kuivahkon kankaan männikkö on yksi vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kohteista tällä hetkellä. EU on kehittämässä kovaa vauhtia lainsäädäntöä, joka tulee vaikuttamaan siihen, millaisia ilmastoväittämiä yritykset voivat tehdä ja millaisia ilmastoyksiköitä ne voivat käyttää väittämiensä tueksi. TAMMIKUUTA 2024 . ”Lainsäädäntö on kiristymässä merkittävästi. ›› 24–25 PILKKEITÄ Tykky pistää puut koetukselle ›› 28–29 Lakimies ryhtyi kolumnistiksi ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 92. Laine on ollut mukana tekemässä useampaa hallituksen vapaaehtoisista hiilimarkkinoista julkaisemaa selvitystä. Vapaaehtoiset hiilimarkkinat ovat paikka, jossa pääasiassa yritykset ostavat ilmastoyksiköitä omien ilmastotavoitteidensa kattamiseksi. EU-lainsäädäntö asettaa hiilimarkkinoille raameja, mutta valmistelu on edelleen kesken. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 431 (LT/22) Lukijoita 213 000 (KMT/23) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere TORSTAINA 7
– Menetelmässä päästöt tyypillisesti ensin kasvavat ennen kuin vetetty ala muuttuu hiilinieluksi. ONGELMANA on kaksoislaskenta: päästövähennykset ja nielut lasketaan kuuluviksi valtion ilmastotavoitteisiin. ”Myös vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla myytävien yksiköiden olisi hyvä olla tuon asetusmuotoisen kehikon mukaisia, mikäli haluaa käydä kauppaa vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla EU:ssa”, Laine kommentoi. OJITETUN SUOMETSÄN VETTÄMINEN + Ojia tukkimalla turpeen hajoaminen hidastuu ja hiilidioksidipäästö ilmakehään pienenee. Metsänomistajan näkökulmasta odottava tilanne tietää sitä, että erilaisiin hiilipalveluihin mukaan lähtemistä kannattaa harkita rauhassa. Esimerkkihintojen mukaan Hiiliplus-palvelun hankkeet voivat tuoda metsänomistajille lisätuloa 100–300 euroa hehtaarilta. – Lisäisyyttä vaikea määritellä ja tuhoriskit uhkaavat toimenpiteen pysyvyyttä. Alkuvuonna 2023 myyntiä oli 200 000 euroa. Palvelussa metsien hiilensidontaa lisätään lannoituksella. Näiden keinojen tuottamaa lisähiilensidontaa myös jo kaupitellaan hiilimarkkinoilla. + Paljon potentiaalista pinta-alaa, jota ei nyt lannoiteta. YRITYS voi ilmastoyksiköitä ostamalla esimerkiksi pyrkiä kompensoimaan omia päästöjään. METSITYKSET (turvepelto, turvetuotantoalue tai joutoalue) + Ilman toimenpiteitä alueilla ei kasvaisi metsää tai hiiltä varastoivan metsän synty olisi hyvin hidasta. – Puiden kasvun ja hiilinielun kehittyminen vie runsaasti aikaa ja metsitys vaatii runsaasti työtä. Yritys ei voi käyttää Suomen metsistä ostamaansa hiilensidontaa omien päästöjensä kompensointiin, koska metsänielut ovat jo mukana valtion päästölaskennassa. Hiilitonnien keskihinnat vaihtelivat 10–36 euron välillä. Tunnetuimpia hiilimarkkinoiden toimijoita on metsänhoitoyhdistysten kanssa Hiiliplus-palvelua markkinoiva Green Carbon. ”Kannattaa viimeistellä hankkeensa vasta, kun lainsäädäntö on tarkemmin selvillä.” Laine kehottaa seuraamaan EU:n hiilenpoistojen sertifiointikehikon valmistumista. neen mukaan jo melko pitkällä. – Typpilannoituksen vesistövaikutuksia ei tunneta tarpeeksi hyvin. Kysyntää on jatkossa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan Emmi Hilasvuoren mukaan tilanne on ristiriitainen, sillä monia ilmastonmuutosta hillitseviä lisähiilensidontatoimia ei tapahtuisi ilman vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla liikkuvaa rahoitusta. Lue menetelmistä lisää: hiilikompensaatioinfo.fi VALTTERI SKYTTÄ LANNOITUKSILLA SUURIN JA NOPEIN VAIKUTUS KUKA FAKTA 10558_.indd 3 10558_.indd 3 14.1.2024 13.19 14.1.2024 13.19. ”Kaikki teot, jotka tähtäävät siihen, että hiiltä varastoituu enemmän metsiin, ovat positiivisia.” Hilasvuori ei usko, että metsissä lisähiilensidontaan käytettävät keinot tulevat muuttumaan, vaikka lainsäädäntö tulee rajaamaan ilmastoyksiköiden tuottamista ja käyttöä. Sen alla voisi tulevaisuudessa myydä myös metsähankkeiden tuottamia ilmastoyksiöitä EU:n markkinoilla. + Osa alueista kokoonsa nähden suuria hiilen päästölähteitä, joten metsitys toisi hyvin päästökompensaatiota. KIERTOAJAN PIDENNYS TAI SUOJELU + Vanhan metsän hiilivarasto säilyy ja karikesyöttö kasvattaa varastoa edelleen. ”Maailmanlaajuisesti hiilimarkkinat eivät ole hiipumassa vaan päinvastoin.” Vuonna 2022 Suomen vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla myytiin PTT:n mukaan yksiköitä reilulla 800 000 eurolla. – Hiilivuoto eli hakkuiden lisääntyminen muualla voi vesittää hyötyä. Hiilensidonnan lisäämiskeinoksi on siis jatkossakin tarjolla esimerkiksi lannoitusta. TUHKALANNOITUS + Vaikutus kasvuun suhteellisen nopea ja vaikutusaika pitkä, 30–40 vuotta. UUTISET 19.1.2024 Metsälehti.fi 3 HIILIMARKKINOILLA ELETÄÄN YHÄ LUPPOAIKAA VAPAAEHTOISET HIILIMARKKINAT ORGANISAATIO tai yksityinen kuluttaja voi ostaa vapaaehtoisilta hiilimarkkinoilta ilmastoyksiköitä, jotka on tuotettu erilaisin ilmastoteoin, kuten metsien hiilensidontaa lisäämällä. TYPPILANNOITUS + Suuri ja välitön lisäys hiilensidontaan. YRITYS voi tehdä ilmastotukiväittämän: kertoa ostaneensa ilmastoyksiköitä ja osallistuneensa valtion ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Vaikka edelleen puhutaan vapaaehtoisuudesta, raja vapaehtoisten ja säädeltyjen hiilimarkkinoiden välillä on murenemassa. – Lannoitus joudutaan mahdollisesti tekemään useampaan kertaan. LUONNONVARAKESKUS (Luke) on listannut hyviä ja huonoja puolia metsänhoitokeinoista, joilla voi tutkimusten perusteella saada aikaiseksi hiilihyötyjä metsissä
Alueellahan kulkee myös UKK-retkeilyreitti. Tänä talvena näitä rantametsiä käsitellään avohakkuin kaikkiaan noin kymmenen hehtaarin alalla. Teollisuusliitto iski sahoille ylityökiellon Teollisuusliitto on julistanut noin kuukauden mittaisen ylityökiellon useille teollisuuden toimialoille, muun muassa mekaaniseen metsäteollisuuteen, puusepänteollisuuteen ja turvetuotantoon. Kiinnostus on ollut ”aivan poikkeuksellista” ja kertoo siitä, että syksyn puun ostot eivät teollisuudelta onnistuneet ja varastot ovat hiipuneet vauhdilla. helmikuuta. Alueet ovat normaalia metsätalouden piiriin kuuluvaa monikäyttömetsää. Niillä alueilla, jotka metsätalouden puuntuotantoon ovat jäljellä, toimitaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.” Millainen suojavyöhyke Iso-Valkeisen rantametsään on tarkoitus jättää. Jos erityisiä luontoarvoja tunnistetaan, jätetään tällaisiin kohtiin laajempi suojavyöhyke. Emme ole ottamassa viimeisiä tuhkia pesästä. Monikäyttömetsien parantunut kasvu mahdollistaa hakkuusuunnitteen kasvattamisen. Metsähallituksella on lukuisten velvoittavien tavoitteiden ohella velvoite puuntuotantoon, ja siihen on investoitu paljon. Se on neljänneksen enemmän kuin viime vuonna. Kalle Eerikäinen, joko Metsähallituksen tulostavoitteet pakottavat hakkaamaan vesistöjen suojavyöhykkeetkin. Kyse on Teollisuusliiton mukaan poliittisesta työtaistelutoimesta, jonka tarkoituksena on puolustaa työntekijöitä hallituksen työelämäheikennyksiä vastaan. Poikkeuksellista MTK:n mukaan on myös se, että hinnat nousevat vaikka kysyntä painottuu talvikohteisiin. Asiaan on kiinnitetty huomiota Metsähallituksen ympäristöseurannoissa, ja toteutuksessa onkin tapahtunut selkeä muutos ohjeistuksen mukaiseksi viimeksi kuluneiden 2–3 vuoden aikana.” Eikö ole arveluttavaa hakata aukoksi suojavyöhykkeitä, jotka on aikoinaan jätetty lisäämään monimuotoisuutta, virkistysarvoja sekä suojaamaan vesistöjä. ”Näillä käsiteltävillä kohteilla ei ole luontokohdemerkintöjä eikä järjestörajauksia. Kemeran käytössä 14 prosentin kasvu Kemeratukien käyttö lisääntyi viime vuonna. Tässä tapauksessa uudistaminen on tehtävä ennen kuin ympäröivien taimikoiden puusto varttuu ja alkaa varjostaa tässä toimenpiteessä muodostuvaa uudistusalaa. Alkuperäisen puunkorjuun toimenpidesuunnitelman mukaisesti jätämme Iso-Valkeisella rannoille kuitenkin keskimäärin kymmenen metrin suojavyöhykkeen, jota ei käsitellä lainkaan. Metsähallituksen aluepäällikkö Jussi Moilanen liikkui viime viikolla moottorikelkalla Iso-Valkeisen rantametsän avohakkuuleimikolla käytöstä poistettua UKK-reittiä pitkin. Suojavyöhykkeiden leveys päätetään kunkin kohteen ominaisuuksien mukaan.” Metsähallitus puolustautuu: ”Emme vie tuhkia pesästä” Metsähallitus hakkaa Kuhmon IsoValkeisen rannalta 2 000 kuutiota puuta edellisissä hakkuissa jätetyiltä suojavyöhykkeiltä. Tarkoitus on lopettaa sahatavaran tuotanto kesään mennessä. Eniten kemeratukea käytettiin nuoren metsän hoitoon ja pienpuun keruuseen, lähes 18 miljoonaa euroa. Järjestö ennakoi alkavasta vuodesta lupaavaa puunmyyjien kannalta. Iso-Valkeisen rantametsät ovat kuluneina vuosikymmeninäkin olleet aktiivisen metsätaloustoiminnan piirissä. Alueella kulkeva UKK-reitti on puolestaan lakkautettu reilut puolenkymmentä vuotta sitten, mutta polut huomioidaan edelleenkin hakkuissa. AJASSA 19.1.2024 4 Metsälehti.fi Talvikorjuukohteilla hyvä kysyntä Talvikorjuukohteet ovat kiinnostaneet puunostajia viime aikoina, MTK:n tammikuun puumarkkinakatsauksessa todetaan. Iso-Valkeisella vesistön suojavyöhykkeet on aikoinaan jätetty ohjeistukseen nähden leveiksi, mistä syystä kohteeseen on nyt suunniteltu uudistushakkuu. Tukea maksettiin yhteensä noin 42 miljoonaa euroa, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, Suomen metsäkeskuksesta kerrotaan. Viidestä kymmeneen metrin etäisyydellä rantaviivasta voidaan tehdä poimintahakkuita. LYHYET SAMI KARPPINEN, TEKSTI ARI KOMULAINEN, KUVA MONI metsäammattilainenkin hieraisi silmiään, kun Greenpeace toi viestipalvelu X:ssä marraskuussa esille Kuhmon Iso-Valkeisen rannoille aikoinaan jätettyjen suojavyöhykkeiden avohakkuut. ”On totta, että Pohjanmaa-Kainuun monikäyttömetsien vuosittainen hakkuusuunnite on noussut 2,3 miljoonasta 2,6 miljoonaan kiintokuutioon, mutta kyseiset hakkuut eivät johdu aiempaa suuremmasta hakkuusuunnitteesta. Kielto alkoi 10. Puuta hakkuissa on arvioitu kertyvän noin 2 000 kuutiota. Merikarvialla on sahattu mäntyä. tammikuuta ja päättyy 4. ”Merikarvian sahan tekninen käyttöikä on tullut elinkaarensa päähän”, kertoo Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen tiedotteessa. Sahaus loppuu Merikarvialla Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre käynnistää muutosneuvottelut Merikarvian sahalla. 10559_.indd 4 10559_.indd 4 14.1.2024 13.20 14.1.2024 13.20. Varttuneiden taimikoiden hoitoon tuettiin 11 miljoonalla eurolla ja taimikoiden varhaishoitoa kuudella miljoonalla eurolla. Iso-Valkeinen-järven rannoille on Metsähallituksen Metsätalous Oy:n Pohjanmaa-Kainuun aluejohtajan Kalle Eerikäisen mukaan rajattu 8–20 vuotta sitten tehdyissä hakkuissa käsittelyjen ulkopuolelle noin 20–60 metrin levyiset vyöhykkeet. ”Vuodesta 2004 alkaen ympäristöoppaamme ohjeistuksen ja sertifioinnin vaatimusten mukaisesti vesistöjen rantavyöhykkeille on jätetty viiden metrin täysin käsittelemätön vyöhyke
Onko avohakkuu sitten syntiä. Keskimäärin seurakunnilla on varaa pehmentää metsätalouttaan. Käsite kuvaa tekoja, joissa mennään pieleen suhteessa luontoon. Äskettäin uutisoitiin, että Jyväskylän seurakunta korostaa luontoarvojen vaalimista metsiensä hoidossa. Ekoteologisen oppisuunnan vahvistuminen eri puolilla maailmaa on kallistamassa painoa varjelun puolelle. Syrjäseutujen seurakunnille metsän rooli on merkittävämpi. ”Ekoteologia muodostaa uutta tulkintaa siitä, mitä Raamattu opettaa ihmisen ja luonnon suhteesta”, sanoo ekoteologi Pauliina Kainulainen. Jokainen seurakunta päättää itsenäisesti, miten metsiään hoitaa, ei siis kirkkohallitus. Kainulainen kertoo, että viime aikoina on alettu puhua ekologisesta synnistä. Esimerkiksi Jyväskylän seurakunta sai metsätuloja noin 130 000 euroa, kun verotuloja kertyi 22 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 kirkkohallituksen täysistunto linjasi, että kirkko pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.” Tapio on laatinut materiaalia, joka auttaa seurakuntia ottamaan huomioon muun ohella hiilivarojen säilyttämisen ja luonnon monimuotoisuuden metsien käytössä. Kirkollisverojen yli 900 miljoonan euron tuottoon verrattuna summa on pieni. ”En näe, että avohakkuista pitäisi kokonaan luopua, kunhan metsien käsittelyä voidaan monipuolistaa ja luonnon monimuotoisuus tule turvattua.” Tuplasti kolehtien tuotto Kaikkiaan seurakunnilla on metsää noin 170 000 hehtaaria, joka on alle prosentti Suomen talousmetsien alasta. Viime vuonna metsäomistus tuotti 22 miljoonaa euroa hakkuutuloja. ”Avohakkuut ovat tuottaneet hyvinvointia Suomelle, mutta samalla ne ovat yksipuolistaneet luontoa siinä määrin, että puhuisin ekologisesta synnistä.” Hän haluaa kuitenkin välttää jyrkkää vastakkainasettelua. ”Kirkon ympäristödiplomijärjestelmä, jossa metsien hoito on tärkeällä sijalla, otettiin käyttöön vuonna 2001. Esimerkiksi Paltamon seurakunnalla metsätulojen määrä viime vuonna vastasi lähes viidennestä seurakunnan saamista kirkollisverotuloista. Hän on työskennellyt pappina ja tarkasteli myös väitöskir”Avohakkuu on ekologista syntiä” Moni seurakunta pehmentää metsiensä käyttöä. Toisaalta metsätulot ovat lähes kaksinkertaiset kirkon keräämiin kolehteihin ja muihin lahjoituksiin verrattuna. Eniten metsää omistavat seurakunnat Srk metsäala, ha metsätulo 2022, e Metsätulojen suhde kirkollisveron tuottoon 2022, % Lieksa 5 139 239 281 1,5 Kokkola 3 848 300 634 0,3 Keuruu 3 663 1 389 791 6,4 Kuopio 3 550 832 654 0,4 Paltamo 3 533 152 778 19 Ylä-Savo 3 383 450 691 6,5 Savonlinna 3 199 342 218 5,2 Oulu 3 183 181 492 0,6 Rovaniemi 3 004 445 459 4,3 Saarijärvi 2 763 405 935 14 Lähde: Kirkkohallitus jassaan ekoteologiaa. Maan kattavin markkinapaikka. Tavoite on, että 30 prosenttia metsistä suojellaan ja talousmetsissä jatkuvasta kasvatuksesta tulee valtamenetelmä. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 10559_.indd 5 10559_.indd 5 14.1.2024 13.20 14.1.2024 13.20. Viljellen ja varjellen Raamatussa neuvotaan viljelemään ja varjelemaan luontoa. AJASSA 19.1.2024 MIKKO RIIKILÄ SEURAKUNNAT ovat viime vuosina yhä enemmän ryhtyneet painottamaan ympäristöä eurojen sijaan. Kirkon ilmasto-ohjelma julkaistiin vuonna 2008. Kirkkohallituksen kiinteistöpäällikön Harri Palon mukaan kirkko lukeutuu ympäristöarvojen vaalijana edelläkävijöihin, joten mistään myöhäisherännäisyydestä ei ole kyse
”Sahayritykset hoitavat kilpailukyvystä omissa käsissään olevan osan, mutta sen lisäksi on isoja ulkoisia tekijöitä, jotka virkamiestyössä valitettavan usein unohtuvat.” Hän suhteuttaa, että eduskunnan suuressa salissa keskustellaan ja kiistellään EU-säädösten viemisestä kansalliselle tasolle, mutta kansallisesta kilpailukyvystä ei keskustella samalla innolla. Sahateollisuus ry:n uusi puheenjohtaja laittaisi metsät kasvamaan kymmenen miljoonaa kuutiota lisää. AJASSA / HAASTATTELU 19.1.2024 6 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI MATIAS HONKAMAA, KUVA KILPAILUKYKY on Sahateollisuus ry:n tuoreen puheenjohtajan Matti Kylävainion huolenaihe numero yksi. ”Maaseudun elinvoimaa pitäisi pystyä ylläpitämään muutenkin kuin sahaamalla. ”Metsien pitää kasvaa ja puun pitää tulla markkinoille kansainvälisesti verraten järkevään hintaan. Mistä kilpailukyky koostuu, sen Kylävainio maalaa leveällä pensselillä, sillä asia on monitahoinen ja kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Kaikki eivät halua teollisuuden palvelukseen, ja perheessä pitää muillekin löytyä työpaikkoja.” Sahateollisuus on yhä enemmän prosessiteollisuutta, jossa henkilöstöä on vähän, mutta tuottavuus henkilöä kohden korkea. ”Alalla on vanhempia laitoksia, joissa automaation aste on pienempi ja palkkakustannusten osuus suurempi.” Eikä pelkästään korotuksilla voi työtyytyväisyyttä ostaakaan, Kylävainio uskoo. Silti Kylävainio ei ottaisi mallia paperiteollisuuden taannoisten vuosikymmenten tavasta, jossa työrauhaa ostettiin palkankorotuksilla. ”Sahateollisuuden profiilia tulisi nostaa, nähdä se enemmän itsenäisenä toimialana ja vähemmän metsäteollisuuden osana.” Sellaiseen päivään Kylävainio ei usko, että yksityisten sahojen edunvalvonta olisi MetsäteolliMISTÄ LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ. Teollisuuden toimintaympäristössä korostuvat vientikuljetukset ja ylipäätään kotimaan infra.” Työvoimaa tyhjeneviltä seuduilta Kilpailukykyä on myös työvoiman saatavuus. Iso osa sahoista toimii maakuntien syrjäseuduilla, mistä väki virtaa poispäin. ”Siihen liittyy kohtuullisen korvauksen lisäksi lähiesimiestyö, työn mielekäs tarkoitus ja että ilmapiiri on kunnossa.” Omana järjestönä jatketaan Sahateollisuus on kärsinyt vanhanaikaisen perusteollisuuden mielikuvasta, vaikka työ on paljolti automatisoitujen prosessien valvontaa. 10560_.indd 6 10560_.indd 6 14.1.2024 13.21 14.1.2024 13.21
Kesätyöt olivat kuitenkin perhesahan eri puolilla ja tehtävät vastuullisia, joten työhakemuksia ei lähtenyt muualle. ”Olen hypellyt niiden väliä ennenkin ja osan töistä voi tehdä etänä kotikonttorilta.” Matti Kylävainio kantaa huolta sahayritysten kilpailukyvystä, etenkin suurten ja politiikan puolelle menevien asioiden vuoksi. Keitele Groupin sukupolvenvaihdos hänelle ja hänen veljelleen vietiin loppuun viime vuonna, mutta perintöprinssi-sana vaivaannuttaa. ”Tuoreena ekonomina sahatavaran myyntiin ja maailmalle reissaamaan, nuorelle miehelle se sopi hyvin.” Sittemmin Kylävainio on asettunut puolison kotimaakuntaan ja kunnostanut Töysästä hankitun 1700-luvun pohjalaistalon. JOULULOMAN MUMMOLAREISSUT pohjoiseen saivat pohtimaan maaseudun muutosta. Haluammeko voimaloita. Tilallinen tekee päätöksiä entistä useammin arvopohjaisesti. Muuttuva energiatalous on tuonut usealle tilalliselle torppariksi globaalin rahastoyhtiön. Energiatuotannon vihreä siirtymä on perusteltavissa. Uusiutuvan energian hankkeet ovat rakentuneet maanvuokrasopimuksista näkyviksi myllyiksi. Kymmenen miljoonaa lisää Jos voisi, niin Kylävainio asettaisi metsille kansallisen tahtotilan ja tavoitteen: kymmenen miljoonaa kuutiota kasvua lisää. Voimala tarvittavine tieverkkoineen ja muine tykötarpeineen jättää mahdollisuuden edelleen harjoittaa metsätaloutta, kulkea ja metsästää alueella. 19.1.2024 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI Pekka Keloneva KIRJOITTAJA ON JURISTI JA ETÄMETSÄNOMISTAJA KUKA KUKA MISTÄ LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ. Se edistäisi hiilensidontaa olematta ristiriidassa monimuotoisuuden kanssa. Näille alueille on kysyntää, mutta korvaako saatu tulo muuttuneen miljöön. Yhteisiä asioita järjestöillä on etenkin sertifioinnissa, puun saatavuudessa ja EU-tason säädöksissä. Maanvuokrasopimuksen allekirjoittaminen kylvää muutoksen siemenen ja vaikuttaa kiinteistön arvoon. Tuulivoimala muuttaa miljöötä, mutta odotettavissa olisi uutta tulovirtaa. MUUTOSTA ILMASSA “Korvaako saatu tulo muuttuneen miljöön?” 10560_.indd 7 10560_.indd 7 14.1.2024 13.21 14.1.2024 13.21. Metsälehden uuden kolumnistin esittely löytyy sivulta 34. ”Sahayritysten piirissä ei ole rakennettu kartanoita ja seuraava sukupolvi on oppinut realiteetit, että rahat pitää tienata.” Alun perin alavalinta ei ollut satavarma, joten hän päätyi opiskelemaan vaihtoehtoja laajemmin avaavaan kauppakorkeakouluun. Maisema muuttuu. Maaseudun talojen savut hiipuvana luonnonvarana vähentävät luontaisesti voimaloiden katselijoita maaseudulla. Voimalan rakentaminen on muutos aiempaan. Valintoja ei aina enää jouduta mittaamaan rahassa. Aluetaloudellisesti lapojen pyöriminen ja lämmitetyt paneelit kasvattavat kiinteistöverotuloja. Kaikessa on puolensa. ”Pikavoittoja ei ole luvassa, toimenpiteiden vaikutus näkyy jossain kahdenkymmenen vuoden päässä.” Perintöprinssi ilman pilvilinnoja Kylävainio on sahaperheen perillinen. MATTI KYLÄVAINIO SAHATEOLLISUUS RY:N hallituksen puheenjohtaja KEITELE FOREST -konsernin hallituksen puheenjohtaja ja konsernin sahatavarayhtiö Keitele Timberin toimitusjohtaja PONSSEN hallituksen jäsen 49-vuotias EKONOMI Turun kauppakorkeakoulusta KOTOISIN Keiteleeltä, asuu Töysässä UUSIOPERHEESSÄ puoliso ja kolme lasta, viisi lyhytkarvaista saksanseisojaa HARRASTAA metsästystä, ruuanlaittoa, kuntoilua ja metsänhoitoa METSÄNOMISTAJANA maan sadan suurimman yksityisen joukossa suus ry:n osastona. Voimalat vetävät katselijansa kuitenkin maaseudun rauhasta kohti modernin maailman energiataloutta. Keitele Groupin laitokset ovat kolmessa maakunnassa Keiteleellä, Kemijärvellä ja Alajärvellä. Miljöö muuttuu energian tuotantoalueeksi. Voimalle hyvin soveltuvat ja vielä puolustusvoimien tutkan ohittavat alueet ovat arvokkaita. Taloudellisesti se tarjoaa hyvää voimala-alueen maanomistajalle. Vanhat rakennukset metsätilalla ovat usein rasite. Nykymaailmassa tilallisen tulokirjossa metsätalous on enää yksi palanen. Keinot ovat tiedossa – oikea-aikaisia hoitotoimia etenkin puuston kierron alkuvaiheessa. Auringon säteet lämmittävät jo ensimmäisiä vuokramaan aurinkopaneelipeltoja. Edelleen maaseudulla asutaan ja tullaan asumaan. Avain olisikin metsänomistamisen kulttuuriin vaikuttamisessa eli perinteisessä metsäneuvonnassa. JOULULOMAN JÄLKEEN arvioitavana on maanvuokrasopimus tuulivoima-alueesta. Kasvolliselle metsänomistajalle kyse ei ole pelkistä luvuista. ENERGIATALOUDEN TUULET puhaltavat nopeammin kuin metsätaloudessa on perinteisesti totuttu. Se on tervetullutta tulovirtaa kunnan kassaan, josta hyvinvointialueiden perustamisessa veistettiin iso siivu erilleen. TEKNOLOGIAN KEHITTYMINEN kurottaa myllyjen lapoja korkeammalle. Voimala-alueen tilalliset nauttivat maanvuokratuloja naapureiden katsellessa puiden latvojen yllä välkehtivää punaisten valojen merta. Rahalla on voima. ”Eturistiriidat ovat perustavanlaatuisia”, hän sanoo ja viittaa mekaanisen ja kuiduttavan teollisuuden eroihin sekä tukin ja kuitupuun hintasuhteeseen. Etämetsänomistajalle tuulivoimaloiden punainen meri ei vilku silmien edessä päivittäin. Päätöksenteko on muuta kuin juridiikkaa. Paikalliselle se näkyy. Menneessä ajassa maaseudun rakennukset ovat olleet arvossaan, mutta väen vähentyessä kysyntä on hiipunut. Metsän tuottama mielihyvä ja henkinen pääoma suojeluarvojen vaalimisen ohella hyväksytään osaksi metsänhoitoa
Näin siksi, että vuotta ehdittiin elää vain pari kuukautta, kun Metsä Group ilmoitti aikeestaan rakentaa Äänekoskelle biotuotetehdas – maailman suurimman lajissaan. Koskisen mukaan investointihankkeet eivät vaikuttaneet lainvalmisteluun. Vuonna 2014 meno muuttui, kun uudistettu metsälaki salli jatkuvan kasvatuksen ja toi metsänomistajalle vapauden päättää, milloin metsänsä uudistaa. Selluväki ei sanellut lakia Jälkikäteen näyttää, että vuoden 2014 metsälaki säädettiin turvamaan teollisuuden puunsaantia. Sen jälkeen Suomessa on investoitu sekä kemialliseen metsäteollisuuteen että sahateollisuuteen ennennäkemättömästi. Lakiuudistusta perusteltiin finanssikriisin rytinässä selvästi kasvua pienemmäksi leikkautuneella puun käytöllä – miksi vahtia hakkuutapoja, kyseltiin. ”Taustalla oli metsänomistajien päätösvallan korostaminen. 19.1.2024 8 Metsälehti.fi AJASSA A ikaisemmin metsälaissa määriteltiin, missä vaiheessa metsän saa uudistaa. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ 10561_.indd 8 10561_.indd 8 14.1.2024 13.22 14.1.2024 13.22. Uudistuskypsyysrajojen palauttaminen saattaisi kelvata yhtä lailla Luontopaneelille kuin metsänomistajajärjestöllekin. Tarkoitus oli estää parhaassa kasvuvaiheessa olevien metsien kaataminen. Ainakin maaja metsätalousministeriössä metsäsektorin merkitys kansantaloudelle ymmärrettiin”, muistelee Jyrki Kataisen hallituksen maaja metsätalousministerinä toiminut Jari Koskinen. ”Tehtaita käytetään vuosikymmeniä. Sinä aikana metsälakeja tulee ja menee.” LOPPUUKO PÄÄTEHAKKUIDEN VAPAUDEN AIKA
Tehoa hiilensidontaan Kiertoaikojen pidentäminen olisi helppo ja periaatteessa halpakin tapa lisätä metsien hiilensidontaa. 2010-luvun alussa markkinahakkuut olivat keskimäärin 52 miljoonaa kuutiometriä vuodessa – vuosikymmenen jälkipuoliskolla vastaava luku oli 73 miljoonaa kuutiometriä. 10561_.indd 9 10561_.indd 9 14.1.2024 13.22 14.1.2024 13.22. Todellisuudessa kehitys alkoi jo 2000-luvun alussa. Määrä ei olisi vähäinen – viime vuonna Suomen hiilidioksidipäästöt olivat 45 miljoonaa tonnia. ”Metsien järeys ei ole alentunut yhtä paljon, koska hakattavaksi on tullut viljelymetsiä, jotka ovat kehittyneet luontaisia metsiä nopeammin”, sanoo johtava tutkija Kari Korhonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Pontimena olivat Venäjän säätämät puun vientitullit. Luken tutkijaprofessorin Jari Hynysen mukaan maltilliset 5–15 vuoden kiertoajan pidennykset lisäisivät puuston kasvua ja kartuttaisivat elävään puustoon vuosittain 3,6 miljoonaa hiilidioksiditonnia lisää. ”Tarvittaisiin yli sadan vuoden kiertoaikoja, jotta vanhojen metsien lajit hyötyisivät.” SAMI KARPPINEN Vuoden 2014 jälkeen hakkuut lisääntyivät merkittävästi. Metsien kokonaiskasvu on silti pysynyt ennallaan, ja hakkuumahdollisuudet ovat kasvaneet. Olisi väärin syyttää päätehakkuiden varhaistumisesta pelkästään vuoden 2014 metsälakia. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Muutos alkoi jo ennen uutta lakia Päätehakattavat metsät ovat nuorentuneet – mutta se on vain puolet totuudesta. 19.1.2024 Metsälehti.fi 9 AJASSA LOPPUUKO PÄÄTEHAKKUIDEN VAPAUDEN AIKA. Vuonna 2006 uudistamisrajoja alennettiin puuhuollon turvaamiseksi
Varmaa silti on, että puuhuolto kävisi hankalaksi, jos hakkuumäärät nostettaisiin lähelle 80 miljoonan kuution vuositasoa. Päätehakkuiden varhaistuminen alkoi jo 2000-luvun alussa. Monimuotoisuus vaatisi ylipitkiä kiertoaikoja Luontopaneeli on esittänyt kiertoaikojen pidentämistä monimuotoisuuden lisäämiseksi. Lajien paluu on kesken vielä 80 vuotta edellisen hakkuun jälkeen. Suuri kysymys on, sulaisiko suo ennen kuin kurki kuolisi, eli selviäisivätkö tehtaat ylimenokaudesta. Metsänomistajille vaadittiin lisää päätösvaltaa. Lähde: Luke KOMMENTTI 10561_.indd 10 10561_.indd 10 14.1.2024 13.22 14.1.2024 13.22. Kiertoaikojen pidentämisen vaikutuksia selvitetään parhaillaan Tapion, Luken ja Suomen metsäkeskuksen Pikma-yhteistutkimushankkeessa. Parhaiten kiertoaikojen jatkaminen luontuisi kuusikoissa, koska niiden kasvu jatkuu korkeana kauemmin kuin männiköissä. Kiertoaikojen pidentäminen 5–15 vuodella alentaisi päätehakkuualoja ja lisäisi harvennuspinta-aloja merkittävästi noin 20 vuoden siirtymäajaksi. Muutos ei olisi dramaattinen, mutta entistä varovaisemmat harvennukset olisivat vaikea rasti nykyisille metsäkoneille, kun harvennuksessa jätettävän puuston pohjapinta-alan pitäisi asettua noin 20 neliöön hehtaarilla. Hoidetuissa nuorissa metsissä ensiharvennuksia pitäisi sekä kuusikoissa että männiköissä lykätä 13–14 metrin pituusvaiheeseen, ja ne pitäisi tehdä nykyistä lievempinä. Uudistushakkuita pitäisi vähentää viidenneksellä ja harvennuksia lisätä kolmanneksella sekä välttää suosituksia voimakkaampia harvennuksia. Luken laskelmien mukaan kiertoaikojen lievät pidennykset eivät alentaisi vuotuisia hakkuumahdollisuuksia. Uudistamisrajat purettiin kuin sivulauseessa mainiten. AJASSA 19.1.2024 10 Metsälehti.fi Myös tukkipuun tuotos lisääntyisi, joten metsänomistajalle kertyisi lisää myytävää. Lä pi m itt a, cm Läpimitta, cm 200 2 200 4 200 6 200 8 201 201 2 201 4 201 6 201 8 202 Puuston ikä ja läpimitta Etelä-Suomen päätehakkuissa 2002–2021. Veikkaan, että vihreät ja ympäristöjärjestöt odottivat uuden lain päättävän avohakkuiden valtakauden Suomen metsissä. Harvennuskertojen vähentäminen ei juuri lisäisi metsäluonnon monimuotoisuutta. Hakkupinta-alat 1996-2022, 1000 m 3 15 20 25 30 Avohakkuiden osuus, % Avohakkuut yhteensä, ha 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000 800 000 Uusi metsälaki Uusi metsälaki Uusi metsälaki 300 250 200 150 100 50 0-10 11-20 21-30 31-40 41-50 700 600 500 400 300 200 100 0-10 11-20 21-30 31-40 41-50 Pidennetty Nykysuositukset Pidennetty Nykysuositukset Uudistushakkupinta-alat Harvennuspinta-alat 1000 ha 1000 ha 10-vuotisjakso 10-vuotisjakso Harvennuksia lisää, päätehakkuita vähemmän Uudistushakkuuja harvennuspinta-alat nykykäytännöllä ja pidennetyllä kiertoajalla. Tapion johtavan asiantuntijan Lauri Saariston mukaan 5–15 vuoden kiertoaikojen pidennykset eivät juuri lisäisi monimuotoisuutta. VUODEN 2014 metsälakia valmisteltaessa oli kova paine laillistaa jatkuvan kasvatuksen hakkuut. Se tarkoittaisi korkeita korjuukuluja ja aiempaa pieniläpimittaisempia tukkeja. Tosin kirjanpainajatuhojen uhka todennäköisesti jopa varhaistaa kuusikoiden päätehakkuita tulevaisuudessa. Hiilensidontaakin suosivassa metsän kasvatuksessa harvennuskertoja olisi kaksi kiertoajan kuluessa. Toisin kävi. Lisäksi hakattavat puustot olisivat runsaampia kuin nykyisin. Jatkuva kasvatus näyttää pysyvästi jäävän marginaaliin, mutta erityisesti metsäsijoittajat ovat siekailematta käyttäneet saamaansa vapautta avohakkaamalla keskenkasvuisia metsiään. ”Monet vanhojen metsien lajit, kuten sienet, palaavat kasvatusmetsään hitaasti. MIKKO RIIKILÄ VIHREÄT TAISIVAT PETTYÄ 120 100 80 60 40 20 30 25 30 15 10 5 Ik ä, v. Parinkymmenen vuoden siirtymäajan jälkeen päätehakkuiden pinta-ala palautuisi nykyiselle tasolle. Uuden metsälain aikana Suomen metsistä on hakattu aiempaa enemmän puuta. Ei uusi ilmiö Lähde: Luke 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 Lisää motteja metsästä Päätehakkuiden osuus laskenut Lisää motteja metsästä 200 199 6 199 8 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 20 10 20 12 20 14 20 16 20 18 20 20 20 22 200 2 200 4 200 6 200 8 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2023 Lähde: Luke Lähde: Luke Hakkuukertymä 2000-2023, 1000 m 3 . Ikä, v. Tarvittaisiin siis yli sadan vuoden kiertoaikoja, jotta vanhojen metsien lajit hyötyisivät.” Näin pitkiin kiertoaikoihin siirtyminen leikkaisi hakkuumahdollisuuksia siinä määrin, ettei puuta riittäisi läheskään nykyisessä mitassa toimivalle metsäteollisuudelle
Vähimmäisiän täyttyminenkään välttämättä ei taannut hakkuulupaa. Vajaatuottoisia olivat muun muassa karujen maiden kuusikot ja harsintajätemetsät. ”Entä jos metsä pidennetyn kiertoajan jälkeen tulkitaankin suojeltavaksi. ”Uskon, että metsänomistajia voidaan kannustaa pidentämään kiertoaikoja vapaaehtoisesti. Finsilvan omistamassa metsässä tehtiin päätehakkuuta Kannonkoskella syksyllä 2014. METSÄNOMISTAJIA HOLHOTTIIN TOSISSAAN MTK:N metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ei suoraan ammu alas ideaa uudistamisläpimittojen palauttamisesta, mutta ei innostu metsälain avaamisesta. Esimerkiksi uudet serfiointikriteerit lisäävät monimuotoisuutta, mutta tulokset näkyvät vasta tulevaisuudessa. Nykyinen metsälaki tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Sen myönsi tai eväsi piirimetsälautakunta. Myöskään Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen ei kavahda uudistamiskriteerien palauttamista, vaikka Finsilvan kerrotaan kohdentaneen päätehakkuitaan pieniläpimittaisiin metsiin. Sahateollisuuden tavoite on turvata sahauskelpoisen, pitkän kierron tuotteisiin käytettävän puun saatavuus Suomessa.” Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi toteaa, ettei Metsäteollisuudella ole toistaiseksi kantaa kiertoaikojen pidentämiseen. Suuri osa silloisista avoavohakkuista tehtiin vajaatuottoisiin metsiin, eikä silloin kyselty kiertoaikarajoja. Punnintaan vaikuttaa kaksi tekijää: toisaalta metsänomistajan oikeus päättää omaisuudestaan ja toisaalta ylisukupolvinen kestävyysajattelu. METSÄNOMISTAJAT VALMIITA MALTILLISIIN PIDENNYKSIIN SA M I KA RP PI N EN Vanhan metsälain mukaiset uudistamisläpimitat täyttyvät hoidetuissa metsissä yhä nuoremmassa iässä. ”Yksinomaan keskiläpimittaan perustuvien päätelmien tekeminen edellyttää kuitenkin paitsi sitä, että metsikön eri kohdissa suoritetaan riittävän monta mittausta, myös että relaskooppimittauksessa mukaan tulevien runkojen läpimittajakauma on suurin piirtein normaalisti hajautuva…” (Tapion Taskukirja 1975) Laki ei kuitenkaan laannuttanut moottorisahojen laulua 1970-luvulla. ”On huomattavasti tärkeämpää panostaa taimikon ja nuoren metsän hoitoon sekä aktiiviseen monimuotoisuuden lisäämiseen kuin kiertoajan pidentämiseen metsälakimuutoksella.” Hän muistuttaa kiertoaikojen pidentämisen riskistä, joka liittyy vanhojen metsien epämääräiseen määrittelyyn. Pitää myös muistaa, että jos laki avataan, on sen jokainen pykälä tarkastelun alla.” ”Itse näkisin, että yksityismetsänomistajilta löytyy valmiutta ilmastoja monimuotoisuustoimina tarkastella uudistamisläpimittavaatimusten palauttamista vuoden 2014 lakiuudistusta edeltävälle tasolle. ”Ei uudistamiskriteerien palauttaminen vaikuttaisi meidän hakkuumahdollisuuksiimme, koska nykyiset uudistamisrajamme mukailevat Tapion metsänhoitosuosituksia. ”Asiaa on pohdittu, mutta linjauksia ei vielä ole tehty. Hyvän hoidon ansiosta metsät varttuvat hakkuukypsiksi entistä nuorempina.” Hakkaraisen mielestä metsien monimuotoisuus voidaan turvata järjestelmällisillä luonnonhoitotoimilla. Toisaalta metsien monimuotoisuuden lisäämiseen on muitakin keinoja. AJASSA 19.1.2024 Metsälehti.fi 11 VUODEN 1975 Tapion Taskukirjassa määriteltiin ikärajat, joita nuorempien metsien hakkuita ei sallittu. ”Pyrittäessä harjoittamaan kestävää metsätaloutta on uudistusta lykättävä ohjelukujen osoittamasta ajankohdasta, jotta metsälöllä säilyisi riittävästi hakkuumahdollisuuksia.” Metsänhoito-ohjeissa mahdollistettiin vähimmäisikää nuorempien metsien hakkuut, jos puuston järeys oli riittävä, mutta ei mitenkään kevyin perustein. Myös vanhenevat säästöpuuryhmät saattavat jatkossa aiheuttaa samansuuntaisia vaateita.” Sahateollisuus ry:n uusi puheenjohtaja Matti Kylävainio kertoo, ettei järjestö kannata uuden säätelyn tuomista metsätalouden rajoitteeksi. JA RI TU U KK A N EN 10561_.indd 11 10561_.indd 11 14.1.2024 13.22 14.1.2024 13.22. Etujärjestön on kuitenkin ar vioitava lain kokonaisuutta ja ajoitusta enemmän kuin yhtä pykälämuutosta”, Tiirola sanoo
”Ainespuuta emme polta. ”Energiapuu harvoin on pitkiä aikoja puunhintojen vetäjänä.” Pekka Hyvösaho siirtyi Laanialta Leppäkoski Groupille ja perustamaan maan ensimmäistä energiayhtiön puunhankintaosastoa. Samaan toiminnon ylösajoon liittyy sekin, että Hyvösaho itse siirtyi syksyllä Laanian metsäjohtajan paikalta Leppäkoski Groupille ja kotiseudulleen. Raaka-aineen hankinnan täydellinen ulkoistaminen on kriisiaikana liian iso riski.” Lajissaan ensimmäinen Hyvösahon mukaan Leppäkoski on uranuurtaja siinä, että energiayhtiön puunhankinta on täysin omissa hoteissa. Kuitupuut ja tukit myydään niitä käyttäville.” Pakkasilla puuta on palanut, mutta kuluvan lämmityskauden osalta Hyvösaho sanoo energiapuun riittävän ja jäävän siemeneksi seuraavaakin lämmityskautta varten. Hyvösaho ei halua laittaa metsänhoito-oppeja uusiksi, mutta jotain kuitenkin: Jos mäntyvaltaisissa sekataimikoissa taimikonhoito on jäänyt tekemättä ja ikävään tureikonperkuuseen ei saa ketään töihin, niin vaihtoehto on kasvattaa 10–12 metriin ja myydä energiaharvennuksena. Hyvösahon mukaan omaa puunhankintaa ei tarvita määrän kasvattamiseksi, vaan toimitusvarmuuden lisäämiseksi. Sen sijaan epävarmoja ovat etenkin hinta ja oikea-aikainen saatavuus. ”Nämä ovat syitä, miksi Leppäkoski Group on perustanut oman puunhankinnan”, liiketoimintajohtaja Pekka Hyvösaho kertoo. PUUKAUPPA & TALOUS 19.1.2024 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI JYRKI LUUKKONEN, KUVA METSÄENERGIASSA oikeastaan ainoa varma asia on, että Suomessa sitä riittää ja uutta kasvaa. Huomio on hoitohakkuissa. Siksi energiayhtiö Leppäkoski perusti oman puunhankinnan. 10562_.indd 12 10562_.indd 12 14.1.2024 13.24 14.1.2024 13.24. Leppäkoski käyttää metsäperäistä energiaa neljässä käyttöpaikassa noin 300 000 kuutiota, josta osa on kierrätyseli jätepuuta ja osa sahoilta tulevaa kuorta. Leppäkoski on Pirkanmaan alueella toimiva, yli satavuotias energiakonserni. ”Metsäenergian markkinat ovat olleet myllerryksessä kaksi vuotta, ja alalla opittiin kantapään kautta, että oma apu paras. ”Samansuuntaista toimintaa on muuallakin, mutta kyse on osakkuusyhtiöistä.” Ensimmäinen oma energiapuukauppa on vielä tekemättä, mutta Leppäkoski on parhaillaan rekrytoimassa neljää toimihenkilöä ja tekemässä sopimuksia urakoitsijoiden kanssa. ”Silloin säästää taimikonhoiPUUNHANKINTA OMIIN HOTEISIIN Metsäenergiassa varmaa on epävarmuus. Taimikonhoidot energiaharvennuksiksi Leppäkoski ostaa puuta ensi syksynä alkavaa lämmityskautta varten
.. 20,56 s 21,73 s 20,81 s 25,43 . .. 21,61 s .. Uudistushakkuu 73,56 s 73,79 s .. Metsäenergian hinnat ovat historiallisen korkealla tasolla, ja karsitun rangan hintataso hipoo ensiharvennuskuidun hintoja. .. 64,88 s 46,68 s .. 60,70 . .. 63,64 . .. .. .. .. .. .. 68,28 . Hankintahinnat .. .. 22,96 s .. 33,07 s Uudistushakkuu 72,16 . 19,75 s .. AJASSA 19.1.2024 Metsälehti.fi 13 s nousussa . .. .. 25,53 s 25,45 s 26,42 s .. .. .. Hankintahinnat 68,77 . .. .. 34,44 . .. Uudistushakkuu 69,73 s 69,61 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 66,05 s 67,16 s .. Hankintahinnat .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,22 s 70,57 s 57,88 s 24,93 s 26,61 s 25,52 s 31,01 . .. .. Joulukuun alussa metsäjohtajana aloittanut Juha Fränti toteaa, että hyytävästä pakkasviikosta selvittiin hyvin, ainakin varastojen osalta. 19,22 s .. .. Hankintahinnat .. .. .. .. 18,24 s .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,03 s 71,07 . .. .. .. .. ”Haketta on tehty varastoon, jotta hakkureiden ei tarvitse pyöriä täysillä silloin, kun olosuhteet ovat kovimmat.” Tasaantuvissa tunnelmissa Laania, kuten metsäenergiayhtiöt ylipäätään, ostaa jo seuraavaa lämmityskautta varten, ja halutuimpia ovat kesäkorjuukohteet. .. .. .. .. 28,52 . .. .. .. ”Laitokset käyvät joka tapauksessa täysillä jo 15 asteen pakkasilla, eikä kylmempi viikko merkittävästi lisää kulutusta.” Pakkasten tuoma suurempi haittaa liittyy voiteluöljyjen jäykistymiseen ja sitä kautta laitteiden kestävyyteen. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,05 . .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,34 s 72,04 s 52,92 s 25,32 s 26,48 s 26,74 s 32,05 . .. 24,58 s 30,33 . .. 25,88 . .. 27,86 s .. Harvennushakkuu 62,28 s 62,73 s .. Uudistushakkuu 71,75 s .. .. .. .. .. .. 69,75 s .. .. 28,66 s Hankintahinnat 71,63 s 73,53 s 65,11 s 46,08 s 47,45 s 46,63 s .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . .. .. Harvennushakkuu .. 26,78 s 27,93 s 27,60 s 33,06 . Ensiharvennus .. 47,17 s .. Ensiharvennus .. .. .. .. Uudistushakkuu .. 32,71 s Uudistushakkuu 70,18 s 71,73 s 61,25 . Energiapuu harvoin on pitkiä aikoja puunhintojen vetäjänä.” 10562_.indd 13 10562_.indd 13 14.1.2024 13.24 14.1.2024 13.24. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,66 s 62,93 s .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. Harvennushakkuu 66,83 s 67,16 s 46,85 . .. .. .. .. .. Harvennushakkuu .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat 71,69 s 71,89 s 64,03 s 46,15 . .. .. Ensiharvennus .. 20,09 s .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. .. .. .. 46,12 s .. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 49-52 keskiarvo, katso tuoreet luvut Metsälehti.fi s nousussa . .. Harvennushakkuu 65,64 s 67,00 s 54,18 s 27,00 s 26,87 s 27,59 s .. .. 26,00 . 72,94 . Uudistushakkuu .. s nousussa . .. .. .. .. .. .. .. .. 34,12 . .. .. .. 26,14 s 27,25 s 26,92 . Harvennushakkuu .. .. .. .. 47,41 s 46,78 s .. 56,68 s 26,31 s 27,58 s 28,52 s 32,64 . .. 25,21 s 26,69 s 23,71 s 29,86 s 30,64 s Ensiharvennus .. s nousussa . .. 64,38 s 26,95 s 26,64 . 34,16 . 67,65 s .. .. 29,16 s .. 69,49 . Hankintahinnat .. .. .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,03 s 72,99 s 58,30 s 25,89 s 27,16 s 25,97 s .. .. .. Uudistushakkuu .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat .. .. 60,51 s 25,04 . .. Hankintahinnat 68,83 . .. .. 30,25 s 27,22 s 33,97 . .. .. 24,19 s .. .. Ensiharvennus .. .. Harvennushakkuu .. .. .. Harvennushakkuu 62,52 s 63,01 s .. .. 26,43 s 28,42 s 27,89 s .. .. 26,72 s .. Etenkin Lounais-Suomi on käynyt kuumana.” Fränti toteaa 16 vuoden kokemuksella, että markkinat hakevat tasapainon. .. ”Isossa kuvassa näkymä on vakaa, mutta tasaantuva. .. .. 23,85 s 28,94 s 28,70 s Ensiharvennus .. .. Ensiharvennus .. .. ”Ylikuumenemisen merkkejä on tietyillä alueilla suhteessa muuhun puumarkkinaan. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . .. 46,83 s .. .. 23,72 s .. .. .. .. .. .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. .. 28,36 s 25,13 s 31,63 s 32,51 s Uudistushakkuu 68,69 . .. .. .. 31,46 . 28,37 . .. .. Hankinta-aluetta Laanialla on koko maa, Pohjois-Karjalaa lukuun ottamatta. .. .. .. Harvennushakkuu 64,10 s 65,21 s 50,46 s 24,73 s 25,95 s 24,94 s 29,84 s 30,82 s Ensiharvennus 49,57 s 49,79 s .. s nousussa . .. .. s nousussa . .. .. .. Milj.m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2023 2022 2021 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 10 20 30 40 50 60 70 80 2003 2011 2015 2019 2023 2007 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 114 857 m 3 Puukauppamäärä vko 52 don kustannukset, mutta saa jo kantorahaa.” Aina yhdestä pakkasviikosta selvitään Laania on maan suurin metsäenergiayritys parin miljoonan kuution ostomäärillä. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 66,49 . .. .. .. .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . .. .. Ensiharvennus .. .
Julkisessa myynnissä olleita yli 10 hehtaarin metsätiloja myytiin 1 681 kappaletta, mikä on liki yhdeksän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, tiloja välittävä Suomen Sijoitusmetsät kertoo. Tarjouksia tuli vain kaksi, ja hintaero oli selkeä. Kauppamäärät olivat yhtiön mukaan vuoden alkupuoliskolla lähellä keskimääräistä, mutta määrät laskivat vuoden jälkimmäisellä puoliskolla ja erityisesti marras-joulukuussa. Koivutukin keskihinta oli 58 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 37:n ja 65 euron välillä. ”Suomessa on edelleen paljon nuoren metsän hoitoja ensiharvennuskohteita rästissä. Edut ovat voimassa 1.12.2023–29.2.2024 välillä sovittuihin harvennuskohteisiin. UPM Metsä lupaa hyvää upmmetsa.fi Kaksin verroin etuja UPM Kasvu -kumppaneille. JUSSI COLLIN Metsätilamarkkinoilla vauhti hiipui viime vuonna. Reheväpohjainen palsta oli hoitamattomana päässyt tiheäksi, mutta tuli nyt kerralla kuntoon kemeratuenkin saattelemana. Sellutehtaan verran puuta polttoon Venäjän puuntuonnin päätyttyä kilpailu kotimaisesta puusta on kiristynyt. Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat viime vuonna yhteensä 33 miljoonaa kuutiota puuta, mikä on kahdeksan prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Metsien elinvoiman ja kasvun sekä metsäteollisuuden tuomien vientitulojen varmistamiseksi on tärkeää, että energiapuunkorjuu suuntautuu nuoriin metsiin”, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi tiedotteessa. Ostajat oletettavasti vieroksuivat tietöntä ja joen takana olevaa leimikkoa. Lähikuljetusmatkat varastopaikoille olivat pitkiä, jopa kilometrin, ja kankaiden ja pehmeiden soiden mosaiikissa korjuu voi olla vaikeaa. ”Vaikka koko maan tasolla markkinavolyymi laski selvästi, Etelä-Suomessa kauppaa käytiin 12 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna”, kertoo Suomen Sijoitusmetsät Oy:n metsätietopäällikkö Eero Viitanen tiedotteessa. Metsäteollisuuden mukaan havutukkien kantohinta nousi 4–6 prosenttia edellisvuodesta ja koivutukin peräti 17 prosenttia. Vaikka ostomäärä pieneni, hinnat paranivat. Ammattimaiset ostajat eli rahastot ja sijoitusyhtiöt ovat vähentäneet ostojaan. Hankintapuuta teollisuus osti viime vuonna 2,4 miljoonaa kuutiota, josta yli 75 prosenttia oli kuitupuuta. Jokivarsipalstalle ei mennyt tietä, joten kulku oli kahlaamalla joen ylitse ja välivarastointi naapurien puolelle. Kainuussa korjattiin pakkasviikolla 34 hehtaarin leimikko, valtaosin ensiharvennusta, vajaa kolme hehtaaria varttunutta puustoa. Teollisuutta huolestuttaa etenkin se, että jalostuskelpoista puuta on päätynyt polttoon aiempaa enemmän, jopa 2–3 miljoonaa kuutiota. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä niiden osuus kauppamääristä oli enää 18 prosenttia, kun suurimmillaan vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä osuus oli 46 prosenttia. Hankintapuun osuus oli seitsemän prosenttia kaikista kaupoista. Metsätilakauppa hiljeni viime vuonna Hinnat laskivat jyrkimmin Etelä-Suomessa, Suomen Sijoitusmetsät kertoo. Tartu tilaisuuteen ja korjaa tuplabonukset taskuun!* TEE PUUKAUPAT upmmetsa.fi/tuplabonus HARVENNUS = BONUS TUPLANA *Tarkemmat ehdot kampanjasivulla EDUT X2 10562_.indd 14 10562_.indd 14 14.1.2024 13.24 14.1.2024 13.24. Myynti vaihteli alueittain. Saman verran puuta käyttää keskikokoinen sellutehdas vuodessa. Tukkien ostot laskivat 11 prosenttia 14,5 miljoonaan kuutioon ja kuitupuun neljä prosenttia runsaaseen 17 miljoonaan kuutioon. Kuusitukin keskihinta oli 71 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 44:n ja 74 euron välillä. Myös tilojen hintatason pitkään jatkunut nousu katkesi viime vuoden elokuussa, joskin vuositasolla hinnat nousivat viime vuonna vielä vajaalla prosentilla. Leimikko joen takana TUORE PUUKAUPPA HARVENNUS KAINUUSSA Puutavaralaji määrä, m 3 hinta, €/m 3 yhteensä, € Mäntytukki 133 51 6 783 Mäntykuitu 954 19,5 18 603 Kuusikuitu 30 19,5 585 Koivukuitu 442 17,5 7 735 Yhteensä 1 559 21,6 (keskim.) 33 706 Lisäksi kemeratuki 450 euroa/ha ensiharvennusten osalta, yhteensä 13 955 euroa. Lapin muista poikkeava hintatason kehitys johtuu suurelta osin alueen ohuesta markkinasta kauppamäärien edelleen laskiessa. Joulukuussa mäntytukista maksettiin keskimäärin 68 euroa kuutiolta hinnan vaihdellessa alueittain ja hakkuutavoittain 43 ja 74 euron välillä. Kuitupuiden keskikantohinta oli 25–27 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 18 ja 29 euron välillä. Kilpailutuksen teki syksyllä Metsänhoitoyhdistys Kainuu. Kuitupuun hintoihin reilu nousu Puukauppa hidastui viime vuonna. Tuplasimme bonuksen ja paransimme puukaupan hinnoitteluetua. Eniten hintataso on tullut alaspäin Etelä-Suomessa, jossa hintataso laski 2,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, kun taas Lapissa hintataso nousi jopa 8,4 prosenttia. 19.1.2024 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS JUSSI COLLIN PUUKAUPPA käynnistyi viime vuonna reippaasti, mutta hiljeni kesän jälkeen. Tammikuun yli 30 asteen pakkasessa ajourat kovettuivat ja korjuuvaurioilta säästyttiin. Viime vuonna tuli myyntiin 2 300 yli 10 hehtaarin metsätilaa, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Se oli samaa luokkaa myös edellisvuonna. Kuitupuun kantohinnoissa nousua kertyi 23– 30 prosenttia
Pääset toteuttamaan hakkuut aikaisemmin. Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla. Miksi lannoittaisin metsääni. • Kustannukset voi vähentää metsäverotuksessa kertapoistona. • Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli. /metsa Metsänlannoitus – tuottava sijoitus ja ilmastoteko 10562_.indd 15 10562_.indd 15 14.1.2024 13.24 14.1.2024 13.24. • Parantaa puuston kasvua ja puun laatua. • Lisäät hiilensidontaa. YaraBela METSÄSALPIETARI on kivennäismaan männiköiden kasvatuslannoite, joka sisältää typen lisäksi kaliumia ja booria. yara.. Hyvin kasvava metsä sitoo enemmän hiilidioksidia. YaraMila METSÄN NP -kasvatuslannoite on kehitetty kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen. Se sisältää typen ja hidasliukoisen fosforin lisäksi runsaasti booria. • Saat noin 15–20 kuutiometriä lisää puuta hehtaarille. Yaran metsälannoitteet sisältävät myös booria metsän terveellisen kasvun ylläpitämiseksi
Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Tavoite oli, että metsänomistajien työkalupakkia laajennetaan niin, ettei se rajoita mitään hakkuutapaa. Hiilinielujen kasvattamiseen kannustavat liiketoimintamallit etenevät tuskallisen hitaasti (s. LAKI LYHENSI KIERTOAIKAA 10563_.indd 16 10563_.indd 16 14.1.2024 13.26 14.1.2024 13.26. Paneelin suositukset ovat herättäneet keskustelua, jossa välillä tuntuu unohtuvan paneelin rooli: tuottaa tietoa luontopoliittista päätöksentekoa varten. Valtion metsissä valtio hakkaa kuitenkin omia nielujaan. Paljon suurempi merkitys on ollut sillä, että uudistuksen yhteydessä metsälaista poistuivat hakkuurajat (s. Tavallisen metsänomistajan taloudelle hiilensidonnalla ei ole merkitystä, koska hänen metsiensä hiilinielut ovat jo valtion taseessa. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. 19.1.2024 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. 2–3), ja nyt näyttää siltä, että myös ekologiselle kompensoinnille käy samoin. 20-21) etsimään seuraa ja talkooporukkaa metsätöihin. 8–11). Nyt on kuitenkin selvää, että näitä ”hulluja” riittää. Osa metsänomistajista optimoi metsänsä tuottoa nyt uudistamalla 50–60 vuoden iässä. Yhdessä tekeminen on hauskempaa, tehokkaampaa ja turvallisempaa. Varsinaiset päätökset tehdään poliittisella tasolla. Tämä on periaatteessa hyvä. Tässä on metsänomistajilla vaikuttamisen paikka. Se antoi omistajille vapauden hoitaa metsiään parhaaksi katsomallaan tavalla. Monimuotoisuuden heikkenemisen kääntäminen luonnon tilan vahvistumiseksi on luontopolitiikan keskiössä ja luontoarvoille annetaan enemmän painoa päätöksenteossa. Kiertoajan lyheneminen voi olla yksi selitys sille, kuitupuun osuus on kasvanut selvästi valtion hakkuissa. METSÄÄN sitoutuneen pääoman tuotto hyppää rajusti, kun puusto saavuttaa 50–60 vuoden iän ja puut muuttuvat kuitupuusta tukiksi. Jo kymmenessä vuodessa on nähtävissä, että hakkuurajojen poistamisen vaikutukset ovat suuret. Luontopaneelin tuore raportti tarkasteli Suomen luonnon tilan kehitystä vuosina 2000–2018 sekä arvioi luonnon tilaa parantavien toimien vaikutuksia vuosina 2020–2035. MONIMUOTOISEN LUONNON MERKITYS korostuu yhä vahvemmin. Luontokatoon liittyviä uhkia ja ihmistoiminnan luontoriippuvuuksia ymmärretään paremmin. Hiilensidonnan näkökulmasta kiertoajan lyhenemisessä ei ole järkeä. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI Luonnon monimuotoisuutta edistävä työ kuulostaa kalliilta, mutta mikä on kustannus, jos riittäviä toimia ei tehdä, Sara Turunen ja Matti Maajärvi kysyvät. Nyt se on laajasti sallittua, mutta kasvatusmalli ei ole siitä huolimatta juuri yleistynyt. Esimerkiksi jatkuva kasvatus oli ennen uudistusta rajoitettua. Myös yksityinen sektori pohtii suhdettaan luontoon ja selvittää toimintansa luontovaikutuksia. LUONTOKADON TORJUMISEEN TARVITAAN KAIKKIEN PANOSTA Suomessa metsien rooli luontokadon torjunnassa on korostunut, sillä valtaosa maapinta-alasta on metsäistä. Moni ajatteli silloin, ettei tällä ole suurta merkitystä, koska kuka hullu hakkaa parhaassa kasvuvaiheessa olevia metsiään. Valmistelua tuntevat sanovat, että laista tulee sellainen, ettei metsänomistaja pääse tienaamaan kompensoinnilla. Pöllitytöt kannustavat kansijutussamme metsänomistajien tinderiin (s. Sen jälkeen tuotto kasvaa seuraavat 60 vuotta hitaammin, kun tukkipuuta saisi vuosi vuodelta vain vähän enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä näkyy erityisesti valtion metsissä, mutta myös rahastojen mailla. Tämä pienentää puustopääomaa ja voi näkyä ajan kuluessa kassavirtojen hupenemisena. RO N I RE KO M A A ”Kyläkoulun pihan koristepensaan marjat kelpaavat tilhille.” LASSE KOKKO SUOMI SAI kymmenen vuotta sitten uuden metsälain
19.1.2024 Metsälehti.fi 17 Raportin analyysin mukaan nykyiset toimenpiteet eivät johda tarpeeksi myönteiseen kehitykseen asetettujen luontotavoitteiden saavuttamiseksi. Raportti alleviivaa tarvetta merkittäville lisätoimille ja niiden rahoitukselle. Järkeä voi ja saa käytännön töissä käyttää.” Sulli Verkkokeskustelu: Miten suhtautua sähkönsiirtoyhtiön kruisailuun taimikossa. i Raivaatko kaikki lehtipuut varhaisperkauksessa. Vaikka tämä hintalappu kuulostaa suurelta, luonnon monimuotoisuuteen investoimalla voidaan vähentää esimerkiksi edellä mainituista tuhoista johtuvia riskejä. Luontopaneelin raportin merkittäviä lisätoimia -skenaariossa luonnonhoidon kustannukseksi arvioitiin 148 miljoonaa euroa vuodessa. Kun nykyisin kaivavat tolpat maasta, niin kaivinkone ei parin metrin uralle mahdu. Luontohyötyjen tuottamisessa on kyse luonnonhoitotoimien määrän lisäksi siitä, että toimet kohdennetaan vaikuttavasti ja toteutetaan laadukkaasti. Monimuotoinen talousmetsä on kestävämpi ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia tuhoriskejä vastaan. Metsien monimuotoisuuden tukeminen on keino ehkäistä metsätuhoja. SUOMESSA METSIEN ROOLI on korostunut, sillä 77 prosenttia maapinta-alasta on metsäistä maata. Muuten olisi helppoa katkaista moottorisahalla ja viedä kevyellä kalustolla pois.” Tolopainen ”Sähköpylväs muuttuu ongelmajätteeksi sillä hetkellä, kun se poistuu käytöstä. Purusta ei myöskään ennalta ilmoitettu. Sinällään kyseessä ei ole sähköyhtiön vaan sille urakoivan töpö.” Mehtäukko ”Onhan maastossa pakko ajaa, että saa maanomistajan linjan purettua, mutta aloittajalla olisi ollut tilaisuus osoittaa jokin toinen ajoura työlle, jos häneen olisi oltu yhteydessä ennen työn aloittamista. Ei kannata luottaa, että ammattilaisilla on muistissa viimeisin suositeltu tieto tai halu sitä soveltaa. Raaka-aineen jalostaja voi arvottaa näin tuotetun puun korkeammalle ja maksaa siitä enemmän. 10563_.indd 17 10563_.indd 17 14.1.2024 13.26 14.1.2024 13.26. Luotin, että kunnostusojitus tehdään nykysuositusten mukaan eli turhan järeää ojitusta vältetään. Aikoinaan työnantajani korvasi tahattomat vahingot – niitä aina joskus tuli – kertoimella: vahinko x 1,5.” Nostokoukku ”Jos kyseessä on vuokratun johtokadun ulkopuolella tapahtunut kruisailu, kyseessä on maastoliikennelain rikkominen. Tehtiin varman päälle metsänomistajalta kysymättä. Muutama kuusen turri oli pitänyt kaataa tieltä. Hyvässä yhteisymmärryksessä haalasin korvaukseksi kasan pylväitä omiin tarkoituksiini. Tämä kannattaa muistaa, kun teemme luontomme tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Kyllä 43% Ei 59% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA EPÄONNISTUIN metsäni ojitushankkeessa. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin Luontopaneelin: talousmetsien tehostetulla luonnonhoidolla voidaan lisätä metsäluonnon monimuotoisuutta. Näin ei selvästikään ole. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Vain paksuturpeisimmilla kohteilla, joissa turvekerroksen paksuus on päälle 80 senttiä metsänhoidon suositukset suosittelevat ojasyvyydeksi 80– 90 senttiä. Entä luontokadon hinta. Kyselin siirtoyhtiöltä asiasta. Niin ikään puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekartassa (2023) tarkasteltiin luonnonhoidon toimien vaikutusta tulevaisuuteen suuntautuvilla skenaarioilla. Ehdottivat, että tutkitaan tuhoja keväällä, kun lumet ovat sulaneet ja lasketaan, montako taimea on tuhoutunut. Ennen muinoin sahasivat maarajasta poikki ja mönkijällä rassasivat pois.” Metsäkupsa ”Ilmeisesti yhtiöiden on pakko poistaa maastosta koko pylväs. LUONNONVARAKESKUKSEN JA METSÄTEHON tuoreen tutkimuksen (2023) mukaan kaikkien metsätuhojen aiheuttamat kustannukset ovat noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Sain 90 senttiä syvät ojat, jotka paikan päällä näyttävät MERA-kauden aikaisilta valtaojilta. Ilmakaapeleiden osalta ei mennyt yhtä siististi. En tajunnut ilmaista toivettani matalammista ojista hanketta toteuttaneelle metsänhoitoyhdistykselle. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP TIIA PUUKILA Uusi kysymys: Tuleeko vuodesta 2024 hyvä metsävuosi. Metsälehtikin kirjoitti numerossa 9/2023, että ojan syvyydeksi riittää 50–70 senttiä. Miten lähtisitte purkamaan asiaa?” Tahv0 ”Eikös siinä ole käypäinen ehdotus. Näkisimme, että kaikkien tulisi laittaa jotain peliin. KUKA VASTAA LUONTOTYÖN kustannuksista. Maailman talousfoorumin (2020) mukaan yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on vähintään kohtalaisesti luonnosta riippuvaista. Omassa tapauksessani kävi ilmi ojasyvyyksiä ihmetellessä, että ammattilainen ei luottanut nykysuositusten mukaisten ojasyvyyksien riittävyyteen. Purkuoperaatio oli ikävä, koska he ajelivat isoilla koneilla maitteni taimikoiden päältä myös muualta kuin linjan välittömästä läheisyydestä. Koneet ovat yleensä pysyneet 10 metrin johtoalueella, joten olen välttynyt niissä vaurioilta. Tarkkana saa olla MATTI MAAJÄRVI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ TAPIO SARA TURUNEN KESTÄVYYSASIANTUNTIJA TAPIO ”Sähkönsiirtoyhtiö poistatti talvella ilmalinjan mailtani. Ei menty viistosti linjan mukaan valtaojan yli vaan 90 asteen kulmassa ja sitten ojan vierustaa. Huonoa asiakaspalvelua.” A.Jalkanen ”Mailtani on vuosien varrella purettu useita keskijännitelinjoja, eikä purkutöiden aloittamisesta ole koskaan ilmoitettu. Puunostaja voi maksaa maanomistajalle korvauksen lisätyistä monimuotoisuusteoista. Valtaosa metsistä on talouskäytössä, joten talousmetsissä tehtävillä toimilla on suuri merkitys monimuotoisuuden kannalta. Virheeni oli luottaa, että nykysuositukset vain solahtavat käytäntöön. Puun lisäksi luonnon monimuotoisuus toimii pohjana muillekin metsien tuottamille ekosysteemipalveluille ja niihin perustuville taloudellisille hyödyille. Tuotteen hankkiva yritys tai kuluttaja voi valita luonnon kannalta kestävämmin tuotetusta puusta valmistetun lopputuotteen. Sen takia ne joudutaan nykyisin poistamaan ’juurineen’.” Visakallio ”Omalla kohdallani yhtiö oli ajellut pääsääntöisesti linjaa pitkin tai valmiilla urilla ja järjen kanssa. Metsänomistaja voi tehdä päätöksen lisätä metsänsä monimuotoisuutta ja valtio voi myöntää siihen tukea. Niistä ei pääse yli ja pelkään pahoin, että ne ovat loukku myös metsäkanalinnun poikueille. Raportti tunnistaa, että lisäpanostukset luonnonhoitoon näyttäytyvät monimuotoisuuden parantumisena
Kiertoaika jatkettaessa metsän terveyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Kaikkiaan hakkuutuloa kertyy jatketulla kiertoajalla reilut 21 000 euroa hehtaarilta. Tämä hyvin hoidettu keskisuomalainen tuoreen kankaan männikkö on jo ylittänyt suositusten mukaisen uudistamisläpimitan, joka on Väli-Suomen alueella 26-30 senttiä. Kuivuneet kuuset ovat selvä merkki kasvaneesta tuhoriskistä. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 19.1.2024 18 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT AJATUS metsän kiertoajan pidentämisestä yhdistetään yleensä männiköihin, joiden elonkaaren jatkaminen on nähty varsin riskittömänä. Moni metsänomistaja noudattaa suosituksia pidempiä kiertoaikoja jo nyt, tiedostaen tai tietämättään. ”Kun kiertoaikaa jatketaan nykyisten metsänhoitosuositusten mukaisesta uudistamisajankohdasta, puuston kasvu jatkuu kuusikossa parempana kuin männikössä”, perustelee Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen. Jos metsään sitoutuneelle pääomalle asetetaan kolmen prosentin tuotto-odotus, on eteläsuomalaista mustikkatyypin kuusikkoa järkevää kasvattaa Hynysen laskelmien mukaan jopa hieman nykysuosituksia pidempään. Männikössä heikompaa kanPitempi kiertoaika voikin tuottaa eniten kuusikoissa Päätehakkuun lykkääminen seitsemällä vuodella saattaa tuoda kuusikossa lähes viiden tonnin lisätilin metsänomistajalle. ”Laskelmassa on verrattu nykyisten metsänhoitosuositusten mukaista keskimääräistä uudistamisajankohtaa 28 sentin keskiläpimitassa vaihtoehtoon, jossa uudistaminen tehdään 30 sentin läpimitassa.” Männikössä kiertoajan jatkaminen suositusten mukaisesta 77 vuodesta 83 vuoteen sen sijaan heikentäisi kannattavuutta kolmen prosentin tuotto-odotuksella. Taloudellisesti kannattavinta kiertoajan pidentäminen vaikuttaisi yllättäen olevan kuitenkin kuusikossa. Esimerkkimetsiköille tehdyissä laskelmissa kiertoajan pidentäminen seitsemällä vuodella 68 vuoteen tuottaa metsänomistajalle hakkuutuloja yli 4 700 euroa enemmän kuin vaihtoehto, jossa päätehakkuu tehdään 61-vuotiaaseen metsään. 10564_.indd 18 10564_.indd 18 14.1.2024 13.27 14.1.2024 13.27
Käytössä ovat olleet pidennetyn kiertoajan harvennusmallit, joissa harvennukset tehdään hieman tavanomaista myöhemmin ja puusto kasvatetaan tiheämpänä. Männikössä keskimääräinen hiilivarasto kasvaisi kuudessa vuodessa yli 13 prosenttia 186 tonnista 215 tonniin. Laskelma on männikön osalta tehty käyttäen pidennetyn kiertoajan harvennusmallia. Tapio 2016 (28 cm, 61 v) 4,09 2,33 0,13 0,16 6,72 Pidennetty (30 cm, 68 v) 4,93 1,94 0,10 0,25 7,23 (+8 %) Kuusikon tukkituotos paranee Puuston keskituotos kuusikossa pidennettyä sekä nykyisten metsänhoitosuositusten mukaista kiertoaikaa käyttäen. Männikön kiertoajan jatkaminen kuudella vuodella kasvattaisi metsänomistajan päätehakkuutiliä noin 2 300 eurolla ja hakkuutiliä kertyisi yhteensä noin 19 800 euroa. Esimerkkilaskelman kuusikossa puuston keskimääräinen hiilivarasto kasvaisi seitsemän vuoden aikana 222 tonnista 252 tonniin, eli 12 prosenttia. Suurimmat riskit männiköissä liittyvät tyypillisesti lumija tuulituhoihin. Pidennytty kiertoaika lisää hiilensidontaa ja voi palvella myös monimuotoisuutta. Vaikka tuottoprosentti hiipuu, voi metsän vuosittainen tuotto euroissa edelleen kasvaa. Kuusen tukkituotos paranee selvästi Kuusikon kiertoajan pidentämisen kannattavuutta selittää etenkin se, että tukkipuun keskimääräinen vuosituotos lisääntyy mallissa selvästi. Puuston euromääräinen vuosituotto voi kasvaa vielä pitkään, vaikka pääoman tuottoprosentti kääntyisi jo laskuun. Seitsemän vuoden jatkokasvatus lisää tukkipuun vuosittaista keskituotosta noin 0,8 kuutiota hehtaarilla. Männikössä kiertoajan jatkaminen kuudella vuodella lisää tukkipuun keskimääräistä vuosituotosta vain alle 0,2 kuutiota hehtaarilla. Laskelmissa esitelty kiertoaikojen pidentäminen 6–7 vuodella ei tosin tarkoittaisi dramaattista muutosta nykykäytäntöihin, ainakaan yksityismetsissä. Kuitupuun keskimääräinen tuotos sen sijaan kasvaa hieman, päinvastoin kuin kuusikossa. Riskit huomioon Metsien hiilinielun ja -varaston kannalta kiertoaikojen jatkaminen olisi järkevää niin kuusikoissa kuin männiköissä. ”Siinä harvennukset tehdään hieman tavanomaista myöhemmin ja puusto kasvatetaan tiheämpänä. Siksi puuston keskiläpimitta päätehakkuuhetkellä on sekä suositusten mukaisessa että pidennetyn kiertoajan mallissa sama 27,5 senttiä”, kertoo Hynynen. MT-kuusikko, Etelä-Suomi Runkopuun keskituotos, m 3 /ha/v tukki kuitu pienpuu luonnonpoistuma Yht. Yläharvennus voi olla hoidetussa metsässä toimiva tapa pidentää kiertoaikaa. nattavuutta selittää puulajin lisäksi myös kasvupaikka, sillä laskelma on tehty eteläsuomalaiseen puolukkatyypin männikköön. Kuusikoissa riskit ovat merkittävästi suuremmat kuin männiköissä. myrskyt voivat pistää metsänkasvattajan kannattavuuslaskelmat uusiksi. Jos kasvu hiipuu tai tuhot lisääntyvät, ei suosituksia pidempi kiertoaika ole hyvä vaihtoehto. Ainakaan omilla taloustaidoillani ei ole mitään takeita siitä, että metsään sidottu raha tuottaisi yhtä pienellä riskillä jossain muualla paremmin. Kuusikossa maltillinen kiertoajan pidentäminen voi olla metsänomistajalle taloudellisesti kannattavaa, jos tuottovaatimus on kolmen prosentin luokkaa. Kuusikoiden riskit kannattaa huomioida, mutta pääsääntöisesti raha on hoidetussa metsässä edelleen hyvässä tallessa, vaikka suositusten mukainen päätehakkuuvaihe olisi jo saavutettu. Männiköiden kiertoaikojen pidentämiseen liittyvät riskit ovat nykytiedon valossa merkittävästi kuusikoiden riskejä pienemmät. Mieti, mikä on oma tuottotavoitteesi metsäkuviolle. SAMI KARPPINEN PROSENTTEJA VAI EUROJA. Harvennukset myöhemmin Kuusikon kasvatusmalli pidennettyä ja nykyisten Tapion metsänhoitosuositusten mukaista kiertoaikaa käyttäen. Kuitupuun keskituotos pienenee vastaavasti noin 0,4 kuutiolla. Kirjanpainaja, juurikääpä, lumi sekä Metsänomistajan ei aina kannata tuijottaa pelkkiä pääoman tuottoprosentteja päätehakkuukauppaa suunnitellessaan. Se kasvattaa harvennustuloja välittömästi, mutta jatkaa kiertoaikaa tyypillisesti 10–15 vuotta. 5 10 15 20 25 30 35 40 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Pohjapinta-ala, m 2 ha -1 Tapio 2016 (28 cm) Pidennetty (30 cm) Aika, v. METSÄSTÄ 19.1.2024 Metsälehti.fi 19 KIERTOAJAN PIDENTÄMISEEN Tarkkaile metsän terveyttä ja kasvua. Kuusikoiden kiertoaikojen pidentämisestä puhuttaessa ei voida sivuuttaa listaa riskeistä, joita asiaan nykyään liittyy. KOMMENTTI VINKIT 10564_.indd 19 10564_.indd 19 14.1.2024 13.27 14.1.2024 13.27. ”Maltillinen päätehakkuujäreyden nostaminen ja voimakkaiden harvennusten välttäminen lisäisi merkittävästi talousmetsien puuston hiilensidontaa ja ainespuun tuotosta”, Hynynen sanoo
Etenkin tutkintoon kuuluva vaativien kaatojen osuus valvotti niin opettajaa kuin oppilaita. Mukana on myös naisten opettaja, metsätalousyrittäjän ammattitutkinnosta vastaava lehtori Jouni Seppänen Savon ammattiopistolta. 20 Metsälehti.fi KUOPIO TIIA PUUKILA, TEKSTI MATIAS HONKAMAA, KUVAT ”VOIDAANKO kaataa sinun koivut?” Hilkka Repo ei ehdi istua edes alas, kun Reetta Koistinen tiedustelee puiden sahauksesta. Vuosikurssin naisista muodostui kaikkiaan neljäntoista hengen ryhmä Pöllitytöt. Pöllitytöt-ryhmän jäsenet Minna Leppälä (vas.), Hilkka Repo, Annette Kärki ja Reetta Koistinen tekevät metsätöitä toistensa metsissä porukalla. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA .. Samalla porukka hitsautui yhteen. Hän saa naisporukalta lämpimät halaukset. Välillä Seppänen myöntää viettäneensä unettomia öitä Pöllityttöjen vuoksi. He kiittelevät sitä, ettei Seppänen koskaan opettanut vain yhtä totuutta vaan neuvoi näkemään metsät omien tarpeiden ja arvojen kautta. Naiset tapaavat edelleen säännöllisesti ja käyvät hoitamassa kimpassa toistensa metsiä, mutta myös metsäkoulutuksissa, purjehtimassa ja saunailloissa. Kuvauspäivänä yli 30 asteen pakkasessa ei kuitenkaan lähdetty Savon ammattiopiston metsiä kauemmas. Repo ottaa avuntarjouksen hymyillen vastaan. Seppäsen ohjauksella kaikki oppivat hallitsemaan myös järeiden hankalien puiden kaadot. Omannäköistä metsien hoitoa Nauru, hyväntuulisuus ja huumori valtaavat luokkahuoneen, kun naiset muistelevat ja suunnittelevat alkanutta vuotta. ”Edelleen metsäpäivänä laitamme Jounille kuvan siitä, että ollaan hengissä”, Koistinen paljastaa. ”Niin pitkään, kun ei hikoa ihan älyttömästi, pystyy tekemään pakkasellakin. 10565_.indd 20 10565_.indd 20 14.1.2024 13.28 14.1.2024 13.28. Hyisen metsän sijaan tapaamme naisten vanhassa opinahjossa Savon ammattiopistolla Toivalassa Kuopiossa. ”Teillä voi olla joku pyhä kuvio, johon ei kosketa, ja toisella kuviolla harjoitetaan tehokkaampaa metsätaloutta”, Seppänen summaa. Koneilla tällainen pakkanen alkaa vaikuttamaan metalliin, muoviin ja hydrauliikkaan”, Koistinen toteaa. Tammikuun alun pitkälti yli 30 asteen pakkanen sekä paksu lumivaippa kuitenkin siirsivät metsätyöpäivää tuonnemmas. Samaisessa koulussa naisnelikko on tavannut toisensa ensi kerran vuonna 2021. Annette Kärki ja Minna Leppälä yhtyvät kysymykseen. Osalla naisista kokemus moottorisahan käsittelystä ennen koulua rajoittui mökkisahan käyttöön. He opiskelivat opistolla metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon ja valmistuivat vuonna 2022. ”Ja aina kun teemme jotain, mietimme, mitä Jouni sanoisi TALKOILLA RÄSTEILLE KYYTIÄ Porukalla metsätöissä on hauskaa, turvallista ja kerralla hoituu suurempikin urakka, kehuvat Pöllitytöt-ryhmän perustajat. Naisten oli tarkoitus olla haastattelupäivänä Koistisen metsissä Juurikkamäessä sahaamassa myrskypuita tai Tuusniemellä hoitamassa nuorta metsää. Naiset edelleen soittavat opettajalleen pulmatilanteissa. Vanhojen sähkölinjojen lähellä olevien pihakoivujen kaadossa apu ei ole pahitteeksi
Se pitäisi kaivaa suunnitelman mukaan hienojakoiseen kivennäismaahan, joka liettyy jo kaivamisvaiheessa. Myös Metsäkeskus järjestää hyviä lyhytkoulutuksia, joissa voi verkostoitua. Koulusta hän päätti lähteä hakemaan eväitä muun muassa myrskypuiden turvalliseen kaatoon. Kukaan ei sitä tietoa tarvitse, jos todellisuudessa tarvitsi edes vuosikymmeniä sitten. Poissa on aika, jolloin tulevien ojien linjoille mitattiin mittanauhalla paalut määrävälein. Toistaiseksi metsät ovat vielä vanhempien nimissä, mutta tutkinto auttoi tulevan sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa. Koistisen mummo lottosi lapsenlapsensa nimellä ja voitti. Koistinen on omistanut metsää naisista pisimpään. 4. ”Tämä on ihanaa, kun ei ole keskinäistä kilpailua tai kateutta vaan voi ajatella, että päivä päivästä voi aina tehdä asioita yhdessä”, Kärki summaa. ”Isot saappaat sain, mutta kun sanon, että näin tehdään, ei sieltä tule vastaväitteitä”, Repo naurahtaa. ”Vasta koulun jälkeen nyt syksyllä tulin metsänomistajaksi, Pöllityttöjen ystävällisellä henkisellä avustuksella”, Kärki hymähtää. ENNEN SUUNNITELTIIN, NYT TEHDÄÄN PÖLLITYTTÖJEN VINKIT 1. Nykyisin gps-laitteet mahdollistavat suorien urien tekemisen ilman linjakepitystä. Metsälehti.fi 21 KAUKANA OVAT NE AJAT, jolloin harjoittelijapojat ja -tytöt laittoivat linjakeppejä tulevien ojien paikalle viivasuoriin riveihin teodoliitin avulla. Väärään paikkaan tehdystä laskeutusaltaasta on enemmän haittaa kuin hyötyä purkuveden laadun kannalta. Kun joku pyytää apua, ehdottomasti sitä annetaan”, Koistinen toteaa. ”Olen kotoisin pieneltä kylältä, jossa oli aina talkoita esimerkiksi heinänteon aikaan. Annette Kärki (vas.), Minna Leppälä, Reetta Koistinen ja Hilkka Repo tapasivat opettajansa Jouni Seppäsen vanhassa opinahjossaan Savon ammattiopistolla. METSÄSTÄ PALSTALLA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Satunnaiset ojan kaivamista haittaavat kallionharjanteet tai jättilohkareet paljastuvat vasta ojaa kaivettaessa. Kärki puolestaan haki kouluun yhdessä ystäviensä kanssa, koska tiedossa oli, että hänestä tulisi jossain vaiheessa metsänomistaja. ÄLÄ arastele puhua metsästäsi. Ojitusveden purkupaikan saa vaihtaa, jos siihen ilmenee hyvä syy työn kuluessa. Turpeen paksuus eri kohdissa selviää tarkasti vasta työn kuluessa. Sukupolvenvaihdoksesta ei vielä vanhempien kanssa ollut koulutuksen alkaessa puhuttu. 3. Kun paikalle mennään yhdellä tai kahdella autolla, hoituvat metsätyöt sukkelasti. Jos kustannuslisä on kohtuuton hyötyyn nähden, sitä ei tarvitse toteuttaa. Kyse on myös turvallisuudesta. Yhä harvemmin metsäammattilaiset selvittävät ojien kaltevuuksia vaaituskojeen avulla apulaisen siirtäessä lattaa paalulta toiselle. Pöllitytöt on samanlaista talkoohenkeä kuin entisaikaan oli. Myös Leppälä oli ottanut enemmän vastuuta suvun metsien hoidosta vanhempien vanhetessa ja haki koulutuksesta varmuutta etenkin moottorisahatöihin. TARJOAMALLA ensin muille apua, saat jatkossa apua myös itsellesi. Myös vesilaki on armollinen: ojituksen kustannukset saa ottaa huomioon, mitä vesiensuojelutoimia toteutetaan ja mitä ei (vesilaki luku 2, pykälä 7). Samojen laitteiden ansiosta tiedetään maanpinnan korkeus eri paikoissa ja pystytään sisätyönä suunnittelemaan ojat, jotka johtavat vettä sopivalla vauhdilla niin, ettei ojiin synny eroosiota. Jonkin ojan saa jättää tekemättä tai perkaamatta, jos vastaan alkaa vyöryä hienojakoista lietemaata. Viime vuonna metsätöitä tehtiin porukalla runsaat kymmenisen kertaa. 10565_.indd 21 10565_.indd 21 14.1.2024 13.28 14.1.2024 13.28. PERUSTA metsätinder, etsi metsien hoidosta kiinnostuneita lähialueeltasi ja löydä metsäystäviä. Minna Leppälän auton takakontti on muodostunut jo legendaksi. Ojaan saa tehdä mutkan, jos ojalinjalta paljastuu aiemmin tuntematon kallionkieleke. ”Ja välillä toteamme, että tätä ei kerrota Jounille”, Leppälä nauraa. KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSESSA ollaan armollisia. Työmaalla työskentelevillä on lupa ja joskus suoranainen velvollisuus poiketa suunnitelmasta, jos sen ansiosta saadaan parempi tulos. He sahaavat vaativia pihaja myrskypuita sekä raivaavat ja istuttavat. Ei ole enää harjoittelijoita, joita pomot juoksuttaisivat ojalinjoja pitkin mittaamassa määrävälein turpeen paksuutta ja ottamassa siitä näytteitä herrojen ihmeteltäväksi. .. Kun ensimmäinen suolle tuleva ajatteleva olento on kaivurin kuljettaja, sillä on omat haittavaikutuksensa. 2. Sisätyönä suunniteltu laskeutusaltaan paikka osoittautuu kelvottomaksi. Repo halusi auttaa äitiään, joka oli jäänyt isän kuoleman jälkeen yksin metsien hoitajaksi eikä jaksanut. Vanhanajan talkoohenkeä Naiset ylistävät yhdessä tekemistä. Muistot kirvoittivat koko porukan nauruun. Eikä talvisena konttorityönä enää lasketa, kuinka paljon eri ojista poistetaan turvetta. tästä”, Kärki jatkaa. Koulusta eväitä metsänomistajuuteen Naiset hakivat metsäkouluun eri syistä. Lotosta saaduilla rahoilla mummo osti kolmevuotiaalle Koistiselle metsätilan kotitilan naapurista. Yhdessä vaativienkin kohteiden sahaus onnistuu ja apu on aina lähellä, jos jotain sattuu. Mitä sieltä ei löydy, ei tarvita. Pöllityttöjen metsäistä arkea voi seurata Instagrammissa #pollitytot. Kysymyksiä esitetään, keskustelua käydään ja seuraavista metsätyöpäivistä sovitaan Pöllityttöjen nimeä kantavassa Whatsapp-ryhmässä. Hienoa, jos saisi vielä ely-keskukset uskomaan lakiin. Koulutus antoi eväät vastata maatalousyhtymän metsien hoidosta. Voit löytää samanhenkistä seuraa. Koistinen on varttunut metsässä ja sahan kahvoissa. HAKEUDU koulutukseen
Stihlissä ei ole FMradiota, mitä voi pitää rei lun kahdensadan euron arvoises sa yhdistelmässä puutteena. Yhä useammin kuulosuojaimista löy tyy myös bluetoothominaisuus, jonka avulla älypuhelimen monet mahdollisuudet ulottuvat sahu rin korviin saakka. Osa 3M-Peltorin ominaisuuksista on käytettävissä myös sovelluksen kautta. Kun sahan sammuttaa, puhelin keskustelu onnistuu ongelmitta. Pohjoisen Kes kiSuomen ammattiopiston metsäopiskelijoista koostunut testiryhmä totesi pariliitoksen muodostamisen onnistuvan hel posti. 10566_.indd 22 10566_.indd 22 14.1.2024 13.30 14.1.2024 13.30. Stihlin toimintoja ohjataan kolmen napin avulla, ja toimin not on helppo muistaa. Monella met surilla korvissa soivatkin radion sijaan nykyään Spotify, Youtube tai äänikirjat. Kuulosuojai met muistavat kerran yhdistetyn laitteen, joten jatkossa tarvit see huolehtia vain siitä, että pu helimen bluetoothominaisuus on päällä. Helppokäyttöinen X-Vent BT Stihlin Advance XVent BT tar joaa perusvarman ratkaisun puhelimen ja kuulosuojainten parittamiseen. Uusi sävel metsätyöhön Bluetoothin avulla metsässä voi kuunnella omaa soittolistaa tai vaikka äänikirjaa. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston opiskelija Juho Paananen tykästyi 3M-Peltorin ergonomiaan ja äänenlaatuun. Jos riittävän hyvää nettiyhteyttä ei ole saatavilla tai puhelimeen la dattu kuunneltavaa, on tyytymi nen sahan murinaan. Kokeile siis yhdistelmää päähä si kaupassa. Kuulokkeiden äänenlaatu musiikkia toistettaessa yllät tää positiivisesti. Tästä plussaa. Stihlissä ei ole erillistä suun eteen ulottu vaa puomimikrofonia, joten sa han käydessä vastapuoli ei kuu le sahaajan ääntä kovin hyvin. 3M-Peltoreissa on mikrofonit, joiden kautta sahaaja kuulee halutessaan ympäristön äänet. Husqvarnan XCOM kuulosuojaimet, jotka kilpailevat 3MPeltorin kanssa, ovat tulossa Metsälehden ko keiluun. Stihlin bluetooth kuulonsuojaimet saivat Aleksi Mönttiseltä kiitosta helppokäyttöisyydestä. Stihlin kuulonsuojaimet is tuvat päähän erittäin napakas ti, mikä ei kaikille pään tai kor vien muodoille välttämättä sovi. Kokeilimme viime syksyn ai kana kahta erityyppistä kypä räkuulosuojainyhdistelmää Stih liltä ja 3MPeltorilta. Painik keiden painaminen onnistuu sor mikkaat kädessä. Jos puhelin soi, musiikin toisto katkeaa. Raivuuseen vauhtia toi tällä kertaa Spotifyn musiikkitarjonta. METSÄSTÄ 19.1.2024 22 Metsälehti.fi KOKEILTUA SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT METSURIN kypärän kuulo suojaimiin integroitu radio on ollut arkipäivää jo vuosia
”Nuoren metsän kohteisiin ei tarvitse nyt etukäteisilmoitus ta, mitä aikaisemmin kemerassa vaadittiin. Taimikkoon voi lähteä vaikka heti ja huolehtia metka-tuesta myöhemmin. Metkahake muksen voi jättää, kun raivuu on tehty ja metkatukihaku alkanut. METSÄNHOITO Katso video osoitteessa metsalehti.fi 3M SECUREFIT FORESTRY KIT JA PELTOR WS ALERT XPI BLUETOOTH Multipoint tekniikka kahden laitteen yhdistämiseen FM-radio YMPÄRISTÖN kuuntelu ja Push-to-listen toiminnot VIRTA kahdesta AA-paristosta TAUSTAMELUA vaimentava puomimikrofoni OHJAUS mahdollista sovelluksen kautta VALMISTETTU Ruotsissa PAINO noin 1030 g SUOSITUSHINTA noin 700 euroa. Äänenlaa tu kuulokkeissa on erittäin hyvä. Tästä plussaa, omi naisuus on erityisen hyödyllinen esimerkiksi yrittäjämetsurille tai arboristille. STIHL ADVANCE X-VENT BT BLUETOOTH tekniikka SISÄINEN akku VALMISTETTU Ruotsissa PAINO noin 880 grammaa SUOSITUSHINTA n. Ak ku kesti pikkupakkasessa useita työpäiviä. Bluetoothia käytettäessä on gelmaksi voikin muodostua en nemmin puhelimen akun kesto, mikä on metsätöissä hyvä huo mioida. Peltor WS Alert XPI:ssä on erillinen puomimikrofoni, jon ka ansiosta asioiden hoito puhe limessa onnistuu, vaikka moot torisaha soi käsissä normaaliin työtahtiin. Stihliin verrattuna ominaisuuksien kir jo nousee uudelle tasolle, mutta niin nousee myös hinta, joka on noin 700 euroa. Kuulonsuojaimet ovat niin sa notusti kuulevat, eli ne on varus tettu vastamelumikrofonilla. Otollisin aika kulotukselle on toukokuus ta juhannukseen edellyttäen, et tä maasto on riittävän kuivaa. Plussat ja miinukset + Helppo ottaa käyttöön + Äänenlaatu – Ei välttämättä istu kaikkien päähän täydellisesti 10566_.indd 23 10566_.indd 23 14.1.2024 13.30 14.1.2024 13.30. 3MPeltorit toimivat kahdel la perinteisellä AAparistolla. Ammattilaisen tarpeisiin Peltor ja 3M ovat yhdistäneet osaamisensa ja tuoneet markki noille ammattitason kypäräkuu lonsuojainyhdistelmän blue toothominaisuuksin. Käyttöohje on syytä lukea ja toi minnot testata kotona ennen sa votalle suuntaamista. Tukihakemuksia voi jättää maaliskuun alusta alkaen, mut ta alkuvuoden kuukaudet voi hyödyntää tulevien töiden suun nitteluun. Stihl Advance X-Vent BT on hyvä perusratkaisu puhelimen ja kuulosuojaimien langattomaan parittamiseen. Kypärän ja kuulosuojaimien istuvuus päähän sekä säätömah dollisuudet eri kokoisille käyttä jille ovat erittäin hyvät. Taimikonhoidon tuissa palataan vanhaan aikaan Tuettavat taimikon ja nuoren metsän hoitotyöt voi taas aloittaa ilman ennakkoilmoitusta. Virraton puhelin on hä tätilanteessa viraton. Esimerkiksi uudeksi tuettavaksi työlajiksi tullut ku lotus vaatii hyvin tehdyn suun nitelman. Stihliin verrat tuna toimintojen opettelu vaatii selvästi enemmän perehtymistä. Peltoreissa on myös pe rinteinen FMradio. Mikäli hanki on taimikoissa turhan syvää raivuulle, katseet voi suunnata myös hakkuuta lä hestyvien kookkaiden metsien ennakkoraivauksiin. Toimintoja ohjataan neljän painikkeen avulla. + Ergonomia ja säätömahdollisuudet + Sovellus toimintojen ohjaamiseen – Käyttöönotto vaatii opettelua – Hinta TIIA PUUKILA METKAkannustejärjestelmä korvasi vuoden alusta keme ran. Ominaisuus on hyödyllinen, jos saman työn äärellä on useita te kijöitä. 237 euroa. Puuhaa ennakkoraivuusta Metkatuetuista työlajeista nuo ren metsän hoitotyöt sekä taimi konhoito eivät sen sijaan enää vaadi ennakkoilmoitusta Metsä keskukseen. Remes kehottaa myös suun taamaan katseet vuoden alussa suometsiin ja heikosti kantaviin kohteisiin. Raivuutyöt voi aloit taa heti, mikäli kohde sen sallii ja hankikantoa riittää. Niissä suu rin osa lumesta saattaa olla lat vuksissa eikä haittaa raivaajan työtä, Remes vinkkaa. VA LT TE RI SK YT TÄ 3M SecureFit Forestry kit ja Peltor WS Alert XPI:n ominaisuudet riittävät vaativallekin käyttäjälle. Kokeilun aikana bluetoothyh teyden muodostaminen puheli men ja suojaimien välillä epä onnistui jostain syystä pariin otteeseen. Plussat ja miinukset + Puhelut onnistuu myös sahan käydessä. Hyvin alkanut lumi nen pakkastalvi on oiva hetki harventaa kuusikoita sekä toteut taa tuhkalannoitus. Puhelimen lisäksi kuulonsuo jaimiin pystyy yhdistämään yhtä aikaisesti myös bluetoothilla va rustetun radiopuhelimen. Suunnitte lun voi tehdä, vaikka Metsäkes kus ottaa vasta maaliskuun alus ta lähtien hakemukset vastaan”, ohjeistaa Metsäkeskuksen met sänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes. Syy tähän ei selvin nyt, mutta ongelma ratkesi uu delleenkäynnistämisellä. ”Kulotuksen suunnitteluaika on nyt alkuvuodesta. Työt voi aloittaa vasta, kun ennakkosuun nitelma on hyväksytty. Kun hanke on hyvin suunni teltu ja hakemus jätetään heti maaliskuun alussa, pitäisi tuki päätöksen ehtiä keväällä alka vaan kulotuskauteen. Tä mä tuo ympäristön äänet korviin halutulla äänenvoimakkuudella. Se on nyt paljon jouhe vampi niin kuin silloin vanhaan kunnon aikaan”, Remes kertoo. Ne tarjoavat virtaa valmistajan mu kaan 70 tunniksi, mikä vaikuttaa kokeilun perusteella uskottaval ta. METSÄSTÄ 19.1.2024 Metsälehti.fi 23 Laitteessa on kiinteä akku, jo ka ladataan usbportista muka na toimitettavalla kaapelilla. Terveyslan noituksena toteutettavaan tuhka lannoitukseen saa metkatukea, mutta kulotuksen tavoin se vaa tii Metsäkeskuksen hyväksymän ennakkosuunnitelman
Toinen sitoumus koskee muun muassa sitä, miten Suomi aikoo turvata 10567_.indd 24 10567_.indd 24 14.1.2024 13.31 14.1.2024 13.31. Esimerkiksi kanalintuluvan vuorokausihinta nousi 17 eurosta 20 euroon. Suomen metsäkeskus käsittelee viimeiset tukihakemukset kesäkuun loppuun mennessä. Uusi tuotantolinja aloittaa toimintansa vuoden 2025 alkupuolella. Metsä-Lappi aloitti toimintansa Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lappi aloitti toimintansa vuoden alussa. Kiinteistötoimituksia ovat esimerkiksi kiinteistön lohkominen ja rajankäynti. Tähän liittyy myös tavoite suojella jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät. Kiinteistötoimitusten maksut nousivat Maanmittauslaitoksen hinnat nousivat vuodenvaihteessa. Mahdollinen investointipäätös kartonkitehtaasta tehdään yhtiön mukaan aikaisintaan tänä vuonna. UPM rakentaa Saksassa UPM:n Leunaan Saksaan rakentama biokemikaalijalostamo valmistuu näillä näkymin tämän vuoden lopulla. Stora Enso panostaa Ouluun Stora Enso jatkaa Oulun tehtaallaan käytöstä poistetun paperikoneen muuttamista kuluttajapakkauskartonkia valmistavaksi tuotantolinjaksi. Pölkky uudistaa Kajaanissa Pölkky Oy:n Kajaanin sahan uudistaminen etenee. Metsä Group investoi kotimaassa ja ulkomailla Metsä Groupin uuden kertopuutehtaan rakentaminen jatkuu Äänekoskella. EU:n biodiversiteettistrategia etenee Suomen on tämän vuoden aikana toimitettava Euroopan komissiolle kaksi EU:n biodiversiteettistrategiaan liittyvää sitoumusta. Tehtaan arvioidaan käynnistyvän vuonna 2026. Koko metsästyskauden kattavan luvan hinta nousi 130 eurosta 160 euroon. Esimerkiksi kiinteistötoimitusmaksut nousivat keskimäärin reilut kahdeksan prosenttia ja kiinteistöjen omistukseen ja rekisteröintiin liittyvät hinnat keskimäärin kuusi prosenttia. Velvoite hoitaa metsitettyä aluetta ja säilyttää se metsämaana kestää kymmenen vuotta. Yhdistysten toimipisteet säilyvät ennallaan. Taimikon ja nuoren metsän hoitotöiden teon voi aloittaa heti, mutta muiden työlajien osalta tulee odottaa Metsäkeskuksen päätöstä. Veroprosenttia sovelletaan, kun kauppakirja tai muu luovutussopimus on allekirjoitettu 12.10.2023 tai sen jälkeen. Metsitystuki päättyy Mahdollisuus hakea joutoalueiden metsitykseen valtion tukea päättyi viime vuoden lopussa. Varainsiirtovero laski Kiinteistöjen, eli myös metsätilojen, varainsiirtoveroprosentti laski vuodenvaihteessa neljästä prosentista kolmeen. METSÄSTÄ 19.1.2024 24 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG Metka korvaa kemeran Kemeran korvaava metka eli metsätalouden määräaikainen kannustejärjestelmä tuli voimaan vuodenvaihteessa. Verohallinto palauttaa liikaa maksetun veron korkoineen. Metsä Tissue jatkaa Mariestadissa Ruotsissa sijaitsevan pehmopaperitehtaan laajentamista ja uuden pehmopaperitehtaan suunnittelua Gooleen Isoon-Britanniaan. Junnikkalan saha täyteen vauhtiin Junnikkalan Ouluun rakentama uusi saha pääsee täyteen vauhtiin näillä näkymin ensi kesänä. Jalostamossa valmistetaan puupohjaisia biokemikaaleja, joilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita muun muassa muovin, tekstiilien ja kosmetiikan valmistuksessa. Maaja metsätalousministeriössä ja ympäristöministeriössä valmistellaan parhaillaan kansallisia vanhojen ja luonnontilaisten metsien kriteerejä. Hirvenmetsästäjien henkilökohtainen kausilupa kallistui Pohjois-Suomessa 45 eurosta 55 euroon, ja vuorokausiluvan hinta nousi koko maassa 15 eurosta 20 euroon. Metsä Fibre lopettaa sahauksen Merikarvialla kesään mennessä. Metka-tukea voi hakea maaliskuusta lähtien Suomen metsäkeskuksesta. Ensimmäinen sitoumus koskee sitä, mitä Suomi aikoo tehdä, jotta EU:n pinta-alasta 30 prosenttia saadaan suojeluun ja 10 prosenttia tiukkaan suojeluun. Metsästys kallistui valtion mailla Metsähallituksen metsästyslupien hinnat nousivat vuodenvaihteessa. Metsä Board jatkaa uuden kartonkitehtaan suunnittelua Kaskisiin. METSÄN VUOSI 20 24 Alkanut vuosi tuo mukanaan muun muassa metka-tuen, muutoksia varainsiirtoveroon, europarlamenttivaalit ja hyvän kysynnän metsähakkeelle. Yhdistys syntyi, kun Itä-Lapin, Kittilän, Sallan, Sodankylän ja Rovaniemen metsänhoitoyhdistykset yhdistyivät. Jos tänä vuonna saa myönteisen tukipäätöksen, on metsityksen toteutukselle aikaa vuoden 2026 loppuun. Pääosa rakennustöistä ja koneasennuksista tehdään tämän vuoden aikana. Sahan tuotantokapasiteetti on 350 000 kuutiota
Talous taantumassa Suomen talous on taantumassa, linjasi Suomen Pankki joulukuun lopulla. Rovaniemellä Lappia-talossa. Metsähakkeen kysynnän Luke arvioi pysyvän korkealla. Euroopan komission toimikausi päättyy lokakuun lopussa. Helsinki-Vantaan lentoaseman yhteyteen rakennettavassa kongressikeskus Clarion Helsinki Airportissa. Kuitupuiden kantohinnat taas laskevat todennäköisesti 0–2 prosenttia. Asetuksella kielletään esimerkiksi saattamasta markkinoille tai vientiin puusta valmistettuja tuotteita, jos niiden tuotanto on aiheuttanut metsien tilan heikkenemistä tai metsäkatoa. Kansallinen monimuotoisuusstrategia valmistunee Uusi kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia valmistunee alkuvuodesta. Euroopan komission viime vuonna julkaiseman direktiiviehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden tulee kerätä tietoa maaperän terveydentilasta ja edistää maaperän terveyttä. METSÄSTÄ 19.1.2024 Metsälehti.fi 25 METSÄN VUOSI 20 24 Alkanut vuosi tuo mukanaan muun muassa metka-tuen, muutoksia varainsiirtoveroon, europarlamenttivaalit ja hyvän kysynnän metsähakkeelle. Mäntyja kuusitukkien keskimääräisten kantohintojen ennakoidaan laskevan neljä prosenttia, koivutukin nousevan viisi prosenttia. Metsien monitorointi käsittelyyn Maaja metsätalousministe riössä valmistellaan parhaillaan Suomen kantaa Euroopan komission viime vuonna tekemään esitykseen metsien monitoroinnista. 10567_.indd 25 10567_.indd 25 14.1.2024 13.31 14.1.2024 13.31. Kansallispuistot täyttävät pyöreitä Nuuksion kansallispuisto täyttää tänä vuonna 30 vuotta ja Etelä-Konneveden kansallispuisto kymmenen vuotta. luontoja lintudirektiivissä mainittujen lajien ja luontotyyppien suojelun. Ennakkoon voi äänestää 29.5.–4.6. Ennallistamisasetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, ja sen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Silloin perustettiin Metsäliitto Oy, joka muuttui osuuskunnaksi vuonna 1947. Maaja metsätalousministeriön vetämä työryhmä valmistelee parhaillaan asetuksen kansallista toimeenpanoa, ja hallituksen esitys kansallista täytäntöönpanoa koskevaksi laiksi on tarkoitus antaa eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä. Strategiassa huomioidaan kansallisten tavoitteiden lisäksi EU:n biodiversiteettistrategian ja YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tavoitteet. Tukkija kuitupuun hakkuiden Luke arvioi kasvavan tänä vuonna 63 miljoonaan kuutiometriin. Metsänhoitolaitoksen tehtävänä oli hoitaa ja suojella metsiä ja tuoda tuloja kruunulle myymällä puuta. Metsäliitto Osuuskunta täyttää 90 vuotta Metsä Groupin emoyhtiön Metsäliitto Osuuskunnan juuret ovat vuodessa 1934. Strategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja saada luonnon monimuotoisuus elpymään. Metsäkatoasetuksen soveltaminen alkaa Viime vuonna voimaan tullutta EU:n metsäkatoasetusta aletaan pääosin soveltaa käytäntöön tämän vuoden lopussa. Vuonna 1994 perustettu Nuuksion kansallispuisto sijaitsee Uudellamaalla, vuonna 2014 perustettu Etelä-Konneveden kansallispuisto Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueilla. Bruttokansantuotteen Suomen Pankki ennakoi supistuvan tänä vuonna 0,2 prosenttia ja viennin vähenevän entisestään. Valta vaihtuu EU:ssa Europarlamenttivaalien vaalipäivä on Suomessa 9.6. Metsähallitus täyttää 165 vuotta Metsähallituksen historia alkoi vuonna 1859, kun Venäjän keisari Aleksanteri II allekirjoitti julistuksen metsänhoitolaitoksen perustamisesta. Metsäisiä tapahtumia Lapin Metsätalouspäivät järjestetään 11.–12.4. Metsäkatoasetuksen tavoitteena on minimoida EU:n osuus maailmanlaajuisessa metsäkadossa ja metsien tilan heikkenemisessä. Ennallistamisasetuksesta päätös EU:n ennallistamisasetus etenee alkuvuodesta Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston viralliseen päätöksentekoon ja tullee voimaan tämän vuoden puolivälissä. Koivutukin hintaan nousua Metsäteollisuustuotteiden kysyntä piristyy tänä vuonna hieman, ennakoi Luonnonvarakeskus (Luke) lokakuussa julkaisemassaan Metsäsektorin suhdannekatsauksessa 2023–2024. Maaperädirektiivi etenee Maaperädirektiiviin liittyvät neuvottelut jatkuvat EU:n jäsenmaiden kesken ja Euroopan parlamentissa. Komission tavoitteena on seurantajärjestelmä, joka kattaisi kaikki EU:n metsät. Valtakunnalliset Metsäpäivät järjestetään 24.–26.10. Sen mukaan talouskehitys jatkuu tänä vuonna heikkona, ja talous alkaa elpyä vasta vuoden loppupuolella
Pateniemen sahamuseo sijaitsee laivavarvin aikaisessa, 1850-luvulta olevassa varastorakennuksessa ja on avoinna heinäkuun. ”Pateniemen historia alkaa jo vuodesta 1856, jolloin oululaiset porvarit perustivat yhtiön nimeltä Oulun suuri laivavarvija laivanrakennusyhtiö”, Pateniemi-seuran sihteeri Kari Holma kertoo. Unohtunut porvari Oulun Onassis, kauppaneuvos Johan Gustaf Bergbom oli perustamassa myös Pateniemen sahaa. 26 Metsälehti.fi METSÄSTÄ MIKKO HÄYRYNEN N ykyisin Ouluun kuuluva Haukipudas on ollut todellinen sahapitäjä, jossa on toiminut viisi teollista ja aikansa mittapuulla suurta sahaa. KA RI H O LM A 10568_.indd 26 10568_.indd 26 14.1.2024 13.32 14.1.2024 13.32. Viime vuonna paljastettiin kaksi sahamuistomerkkiä, yli 30 vuotta viimeisen sahan pysähtymisen jälkeen. Sahat olivat huomattavia työllistäjiä ja muodostivat ympärilleen omintakeisen sahayhteisön. ”Olisi voitu sahata tuplatenkin, mutta silloinkin oli tukkipulaa.” Sotakorvaustaloissa asutaan edelleen Puutalotehdas valmistui sotavuosina ja sotakorvaukset työllistivät tehdasta vuosikausia – Pateniemen elementtitaloissa asutaan edelleen niin kotimaassa kuin entisen Neuvostoliiton alueella. ”Olisi voitu sahata tuplatenkin, mutta silloinkin oli tukkipulaa.” PA TE N IE M ISE U RA RY :N A RK IS TO Pateniemi seura ry:n puheenjohtaja Seppo Barck julkistamassa Pateniemen sahamuisto merkkiä kesällä 2023. Pateniemen yhdeksänraaminen Suurin ja pisimpään toiminut oli Pateniemen saha vuosina 1873– 1990. Pateniemen sahalla oli suurimmillaan yhdeksän Bolinderin raamia. Holma kertoo, että muistomerkkiin ajateltiin alkuperäistä Bolinder-saharaamia. Varvilla eli telakalla rakennettiin 13 suurta valtamerialusta ja saha perustettiinkin laivavarvin puutavaratarpeisiin. Sahausmäärä oli suurimmillaan 1960-luvulla, 40 000 standarttia eli 70 000 kuutiometriä. Kaikkiaan Bergbomin kauppahuone oli mukana kymmenessä pohjoissuomalaisessa sahassa, kolmessa rautaruukissa ja omisti parhaimmillaan 30 suurta, maailHAUKIPUTAAN SAHOJEN MUISTOLLE Pohjoisen sahapitäjä sai ansaitsemansa muistomerkit. Moneen kertaan omistajaa vaihtanut saha oli aikoinaan Euroopan suurin ja työllisti parhaimmillaan yli 1 300 henkilöä. Koska sellaista ei löytynyt, niin Pateniemi-seuran puuhamiehet päätyivät Lahden Rautateollisuuden valmistamaan malliin A12 vuodelta 1919, joka löytyi Hailuodosta. Sahaus kukoisti ja hiipui reilussa sadassa vuodessa
Lähteenä on käytetty Kari Holman pohjatekstiä. Lisäksi muistomerkin yhteyteen pystytettiin opastetaulu, jonka qr-koodien takaa löytyy kuvia ja tarinoita sahan historiasta. ”Oulusta ei löytynyt Bergbomille edes muistolaattaa, joten nyt oli korkea aika saada sellainen aikaiseksi.” Muistomerkin jalustaan kiinnitettiin Bergbomille omistettu laatta. Lautatarhaalueet olivat isoja ja myös paloherkkiä. KA RI H O LM A 10568_.indd 27 10568_.indd 27 14.1.2024 13.32 14.1.2024 13.32. Ne saivat yhteisen muistomerkin kuntalaisten aloitteesta entisen Martinniemen sahan PATENIEMI-SEURA RY:N ARKISTO alueelle – sahan, jonka sulkemisesta käytiin aikoinaan kovin poru. Yläosassa naiset lastaavat laivaa ja kaiken ylle nousee sahan piippu. Taiteilija Sanna Koiviston teos koostuu kolmesta elementistä. Alhaalla mies seisoo kannon päällä ja pitelee kourissaan tukkia, joka on matkalla sahan raamiin. Kuvassa Hannu Liljamo sekä muistomerkin tekijä, taiteilija Sanna Koivisto. Vaikka laivojen lastaus olikin lähinnä miesten työtä, niin naisiakin oli mukana. Niin kova, että maan hallitus tuli hätiin ja järjesti sahalle vuoden jatkoajan. Bergbom on jäänyt metsäteollisuuden historiankirjoituksessa katveeseen paljolti siksi, että hänellä ei ollut perillisiä. Martinniemen muistomerkki ku vaa puun matkaa kannolta sahalle ja laivaukseen. Martinniemikin työllisti enimmillään 1 300 henkilöä. 19.1.2024 Metsälehti.fi 27 METSÄSTÄ man merillä kulkevaa purjealusta. Muistomerkki on leikattu teräksestä ja käsitelty suolavedellä. Sahayhteisön elämänmenoa on kuvannut kirjailija Joni Skiftesvik. Martinniemen sulkemisesta käytiin poru Muita Haukiputaan sahoja ovat olleet Maunun saha vuosina 1863–1908, Halosenniemen saha 1921–1950, Santaholman saha 1915–1967 ja Martinniemen saha 1905–1988. Näin harmaa teräs on saatu ruostutettua eikä teos tämän jälkeen enää ruostu. Keskiosassa on lautapinoja ja tapuli, jonka päällä miehet seisovat taaplaamassa
Tämä aiheuttaa sen, että vaarojen rinteillä ja lakialueilla puihin kiteytyy huurretta ja jäätyy Vaara-alueilla ja tuntureilla tykky sitä vastoin kestää, ja useimmiten tykky irrottaa otteensa puista vasta auringon säteilyn sulattamana keväällä. Oksia ympäröivä lumija jääkuorrutus muodostuu paksuksi ja painavaksi. Jos satava lumi sattuu olemaan märkää, se tarttuu helposti oksiin. Kuva Pikku-Syötteeltä. Talvisin tykkyä on kaikkialla, joskin alavilla mailla puita peittävä lumivaippa on irtonaista ja ensimmäinen kunnon tuuli pudottaa lumet maahan. Alavilla mailla tykky syntyy lumisateesta. Ensin pintamaahan voi syntyä roustetta, jolloin kostea maa jäätyy äkillisesti synnyttäen pystyjä jääneulasia ja -sälöjä. TALVEN KAUNISTUS, PUIDEN KAUHISTUS Jopa tuhansien kilojen tykky kasaa puille suuren taakan. PILKKEET 19.1.2024 28 Metsälehti.fi LUONNOSTA HANNU ESKONEN, TEKSTI JA KUVAT SYKSY tuo tullessaan pimeyttä, kylmyyttä, lunta ja jäätä. Tykyn määrä vaihtelee Suomen eri osissa. Aamuvalo kuitenkin luo kuviin oman erikoisen tunnelman. Vaarojen tykky kestää kevääseen Vaarojen tykkymetsät syntyvät eri 10569_.indd 28 10569_.indd 28 14.1.2024 13.33 14.1.2024 13.33. Puihin kertyvää lunta ja jäätä kutsutaan tykyksi. Osa satavasta lumesta jää aina puihin. Äkäslompolon Kuertunturilta on huikaseva maisema yli tykkykuusikon ja metsämaan Yllästunturille tammikuun alussa kun aurinko jälleen nousee taivaanrannan yläpuolelle. Vuoden vaihteessa valoa on tarjolla niukasti. Myöhemmin tulevaan routaan eli kirsiin kasvit tottuvat vähitellen syksyn ja alkutalven aikana. Routailmiöiden ohella puita rasittaa taivaalta satava lumi. Alavilla Eteläja Keski-Suomen mailla tykky sulaa ennen kevättä ja kevättuulet pudottelevat viimeisetkin lumen rippeet oksista. Jo syntynyt tykky kerää tehokkaasti uutta tykkyä ympärilleen. Itäisen Suomen vaara-alueille ja Lappiin vyöryy jatkuvasti lännestä ja lounaasta kosteita, lumisia ilmamassoja. tavalla kuin alavilla mailla. Ilma jäähtyy ylös noustessaan noin asteen sataa metriä kohti. Jo loka-marraskuussa maa alkaa jäätyä. Lumi jäätyy kiinni ja putoaa vasta uuden sulakelin sulattaessa oksia. Tällaista haurasta kerrosta kutsutaan myös pintaroudaksi. Vaarojen rinteillä lumisade jatkuu, mutta kostea ilma alkaa myös nousta rinteitä pitkin ylös
Moni laji on jopa saanut nimensä täplämäärän mukaan. Pihapiirissä touhuavia pirkkoja näkee aina silloin tällöin, mutta sattumahavainnot eivät kerro niidenkään todellisesta määrästä. KOREANPUNAINEN ja mustatäpläinen seitsenpistepirkko on kaikille tuttu, mutta erilaisia pirkkolajeja on Suomessa peräti yli 60. Tykkyvaarojen ketju alkaa Pohjois-Karjalasta ja jatkuu Kainuun kautta Kuusamoon, Sallaan, Sodankylään, Kolariin ja Muonioon. Kuinkahan moni on nähnyt kuvankaan pensaspisarpirkkoa, joka on Etelä-Suomessakin yleinen ja ilmeisesti Lapin yleisin leppäpirkko. Uhanalaisten luettelossa se on luokiteltu lehtolajiksi, ja häviämisen syyksi on merkitty voimakkaat kannanvaihtelut. Tonnien jääkuorma koettelee puita Komeita tykkykuusia katsellessa ihmettelee helposti puiden kestämää valtavaa jäätaakkaa. Pienten tummasävyisten pikkupirkkojen tunnistaminen edes pirkoiksi saati sitten lajin tarkkuudella onkin jo työläämpää. PILKKEET 19.1.2024 Metsälehti.fi 29 SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. Hyvin saman näköinen leppäpisarpirkko taas saalistaa lehtikuoriaisen toukkia. Oulun Yliopiston suorittamissa laskennoissa Posion Riisitunturilla tykyn vioittamia puita oli runsaasti. Se on erikoistunut lehtipuiden ja pensaiden tarjoamaan kirvaravintoon. Niillä taas eivät luonnonrauhaa hakevat tutkijat viihdy, joten leppäpisarpirkko on voinut vuosikymmenet piileskellä niillä kenenkään huomaamatta. Tykyn vioittamiin halkeamiin ja repeämiin iskevät kesällä helposti erilaiset sienitaudit, kuten lahovika. Suurimmat tykkykerrokset ovat laki alueilla. Tuhansien kilojen lumija jääkerros aiheuttaa lakialueiden puille suuren taakan. Useimpien ravintona ovat kirvat ja muut pienet hyönteiset, mutta joukossa on muutama kasvin tai sientenkin syöjä. Suuren lajimäärän selittää erilaistuminen erilaisiin ympäristöihin ja erilaiseen ravintoon. Toisenlaisiin ympäristöihin erikoistuneita lajeja näkee vielä paljon harvemmin. Usein lakialueiden puut ovatkin useampilatvaisia. Harmaaleppä ei kuitenkaan ole varsinainen lehtokasvi, vaan sen ominta elinaluetta ovat erilaiset ”häiriöbiotoopit”, kuten tienvarret, pientareet, PIRKOISTA ON MONEKSI Pensaspisarpirkon perusravintoa ovat lehtipuissa elävät kirvat, mutta olisiko se tässä kumartunut pajun emikukan tyveltä mettä etsimään. Tykkyä kutsutaan tieteelliseltä nimeltään galiksi. Kevättalvisella vaaralla vioittuneet puut ovat kuitenkin kuin lumipatsaita, joiden siimeksessä hiihtely tai lumikenkäily ei unohdu koskaan. Vaarojen tykky häviääkin vasta keväällä sulaessaan, siihen eivät tuulet vaikuta. Kannattaa pitää silmällä lehtikuoriaisten ruskettamia leppäkasvustoja, jos vaikka näkisi itse pirkon tai sen mustavalkean toukan! KAMALA LUONTO 10569_.indd 29 10569_.indd 29 14.1.2024 13.33 14.1.2024 13.33. Tykkyä voi olla yhden puun päällä jopa 3–4 tonnia. Kiiruna on Suomen karaistunein lintu. METSÄN KÄTKÖISSÄ alijäähtynyttä vettä. Lumisten patsaiden lomasta aukeaa huikaiseva maisema talviseen suomalaisluontoon. Koko vaihtelee, mutta kaikille on yhteistä pullea kupolimainen muoto. Tykkyrasitteen takia Itäja Pohjois-Suomen vaaroilla kasvavat kuuset ovat kapealatvaisia kynttiläkuusia, joita nykyään kutsutaan siperiankuusiksi. Näin syntyvä tykky tiivistyy kovaksi jääksi ja kiinnittyy oksiin erittäin lujasti. Suuret, kirkasväriset ja täplikkäät lajit on helppoja tunnistaa pirkoiksi, ja usein itse lajinkin huomaa täplien määrästä. Laji havaittiinkin Kotkassa vuonna 2018, puolen vuosisadan tauon jälkeen. joutomaat – ja tietysti talousmetsien uudistusalat. Ero rinteisiin verrattuna voi olla jopa kahdeksankertainen. Se onkin ainoa lintu, jonka tykkyjä ihaileva ihminen voi tavata tuntureilla talvisin. Komeimmat tykkymetsät sijaitsevat Itäja Pohjois-Suomen vaaroilla ja tuntureilla. Eräät tutkijat ovat sitä mieltä, että tykky voi olla tärkeimpiä metsärajaa määrääviä tekijöitä. Lakialueen kuusista 70 ja männyistä 80 prosenttia oli vioittuneita. Useimmat niistä eivät sitä kestä, vaan latva tai oksat katkeavat
Tee itsestäsi MetsäTietäjä jo tänään osoitteessa metsälehti.?. Polku omaan metsään MetsäTietäjä on metsänomistajan tilakohtainen digitaalinen työkalu oman näköisen metsän hoidon ja tuoton suunnitteluun. 10570_.indd 30 10570_.indd 30 14.1.2024 13.34 14.1.2024 13.34. Saat suunnitelmat, kartat ja sinua parhaiten palvelevat Metsälehden sisällöt suoraan ruudullesi vaikka metsäsi keskellä. Se huomioi talouden, hiilitaseen ja luontoarvot juuri sinun tavoitteidesi mukaan. Toiset ovat myös MetsäTietäjiä. PILKKEET On kahdenlaisia metsänomistajia
Kuinka hyvin met säammattilaiset ovat va rautuneet uuden met sänomistajasukupolven vaatimuksiin. Heidän ar vonsa ovat vihreät. PENTTI KURKI Metsärahastot – metsätalouden vitsaus LUKIJALTA LUKIJALTA LUKIJALTA HALUAMMEKO, että yk sityinen metsänomistus päätyy ulkomaisille rahas toille. Yksi mer kittävä syy on ollut harhakäsi tys, että nollakorkojen aika on pysyvä. Perhemetsätalous on kriisissä METSÄLAKI ei ainakaan suoraan vaadi metsänhoitoa, eli metsänomistajan metsän puusto saa kasvaa ja kehittyä luonnon itsensä hoitamana. PILKKEET 19.1.2024 Metsälehti.fi 31 JOKAINEN sukupolvi tup paa unohtamaan talouden lai nalaisuuksia. Usein kuolinpesien omistamat tilat siirtyvät myyntiin. Puuta polte taan lämmöksi eli energiak si, ja samalla tehdään säh köäkin. Jos puustoa hakataan, niin lakia on noudatettava. Vaikka kauppaarvomene telmän käyttö arvonmäärityk sessä onkin teoriassa hyvä, on sen käyttö ohuilla metsätila markkinoilla kysenalainen varsinkin rahastoissa. Myös tässä vaarallisessa markkinatilanteessa ehdo tan, että rahastot itse muutta vat sääntöjään niin, että koko rahaston myynti ulkomaille kielletään. Miksi metsäkeskustelu ja tiedotus ovat nyt sekaisin Suomessa ja EU:ssa. Tällöinhän metsän kauppaarvo laskisi ja tuotto menisi negatiivisek si. Olen itse joskus verrannut mallia pyra midihuijaukseen. Kuinka yhteisen omaisuuden hoi to tällöin onnistuu. Vaikka rahastojen metsä omaisuus on varsin rajalli nen, olisi silti näin merkittävän metsäomaisuuden siirtyminen ulkomaiseen kasvottomaan ja Suomen edun unohtavaan omistukseen vaarallista meil le kaikille. Sitten on monenlaisia met sänhoidon ja omistamisen neuvojia. Yksityisille metsäomis tajille olisi lisäksi eduksi, jos esimerkiksi Metsäliiton osuuksien osto rahastoilta kiellettäisiin. Mielestäni pork kana toimii useimmiten paremmin kuin keppi. Metsien puusto ja maa pohja ovat osa luontoa. Myös osaaminen voi puuttua. Tarvetta on luon nonsuojelualueille. Ostaja ei välttämättä ole enää naapuri, vaan kasvo ton rahasto. Tarvetta on vesiensuojelulle. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös mahdollinen pakollinen selvennyslain huudon hakeminen kuo linpesälle. Nykyinen tilanne on huoles tuttava. Nämähän ovat ainoat kestävän tuoton tekijät. Samoin moni uusi metsäta louden harjoittaja on jäänyt tulematta alalle. Ei ole mie lekästä myydä kiinteistöä iäkkäälle sisarelle, mutta moni haluaa suvun metsien säilyvän suvussa. Ne ovat tärkeitä paitsi kansainvälisten ilmastota voitteiden takia, mutta he rättävät kiinnostusta myös uudessa metsänomistajasu kupolvessa. Toinen yhtä merkittä vä syy on ollut metsärahasto jen toimintamalli, jossa niitä on markkinoitu monin tavoin liian positiivisin odotuksin ja riskiä vähätellen. Hallitusoh jelmaan on kirjattu met sävähennyksen tason tarkastaminen. Metsätaloudellisen tuoton tai puusta saatavan hinnan ke hitys ei selitä miltään osin ra hastojen aikaisempaa tuottoa. Met sälain perustoteamus on var maan nykyäänkin: ”Metsää eli oikeastaan puustoa ei saa hävittää ja saattaa vajaatuot toiseksi.” Eri asia on, mitä tuo perus toteamus tarkoittaa. Metsän hinnan karkaami seen on useita syitä. Palataan vielä tuleviin perhemetsätalouden har joittajiin. Jos olisin itse sijoit tanut metsärahastoihin, olisin myynyt jo sijoitukseni. MATTI MYLLYKOSKI METSURI SIIKALATVA Metsän monimutkainen himmeli ILMOITA METSÄLEHDESSÄ! Ota yhteyttä mediamyyntiin: tuomo.vuorinen@metsalehti.fi 10570_.indd 31 10570_.indd 31 14.1.2024 13.34 14.1.2024 13.34. Heillä on rahaa, mutta ei aikaa tai kiinnostusta hoitaa met siä. Vetävätkö toiset eri suuntaan kuin toiset eli ovat eri asialla. Mielestäni tu loverolain (48 §) mukainen luovutusvoittoverosta va paa myynti pitäisi laajen taa koskemaan myös sisa rien lapsia. Mitä valtio on tehnyt edistääkseen perhemet sätaloutta. Automaat tinen selvennyslainhuuto tulee helpottamaan viran omaisten toimintaa kuolin pesien suhteen. Koska rahastot eivät suin surminkaan halua metsä sijoittajien myyvän ja pilaavan rahastojen houkuttelevuutta, pelkään kokonaisten rahasto jen myyntiä ulkomaisille ins tituutiosijoittajille, jotta ra haston kokoaikainen tuotto voidaan nykytilanteessa mak simoida ja estää kotimaisten yksityisten sijoittajien mas samyynnit. SANNA PELTOLA KIRJOITTAJA ON METSA?NOMISTUKSEN ASIANTUNTIJA SUOMEN METSA?KESKUKSESSA. Myös korkeat lainojen ko rot hankaloittavat kuolin pesien osakkaiden mahdol lisuuksia lunastaa muiden osakkaiden osuuksia. Tar vetta on monimuotoisuudelle myös talouskäytössä olevissa metsissä. Muuten puun hinta oli si reaa lisesti reilusti alentu nut ja rahastojen tuotto olisi ollut heikkoa. ”Sen laulua laulat, kenen asialla olet.” Lisäksi tulee yhteiskun nan tukipolitiikka niin neu vontaan kuin itse metsän hoitoon ja paljon puhutuksi tulleelle suojelulle ja jopa ennallistamiseen. Osak kailla on usein jo ennestään lainaa, joten miljoonatilan osuuksien ostaminen sisa rilta ei välttämättä onnistu, vaikka halua olisi. Jos näin ei toimi ta, tulisi lailla hoitaa vastaa va asia kuntoon. Pelkästään perinteisten port foliomallien kautta on nähty, että menneiden vuosien hin noilla metsäsijoittaminen ei ole ollut järkevää. Tarvet ta on hiilinielulle. Sik si automaattinen, maksuton selvennyslainhuuto on pa ras vaihtoehto. Tulevaisuudessa tulem me joka tapauksessa tör määmään yhä useampaan toimimattomaan yhteiso mistukseen, kun kuolinpe siä on muutettu yhtymiksi. Tähän löytyy varmasti laillinen tapa hoitaa asia käytännössä. Kun rahastosijoittajat sitten haluaisivat myydä sijoituksen sa, rahastot rajoittavat myyn tejä, jottei metsän hinta laski si markkinoiden kysynnän ja tarjonnan mukaan. Samoin nii den arvon ja tuotonmääritys herättää epäilyksiä. Tällä tavalla rahastojen maksaessa markkinajohtajana ylihintaa metsistä tuotto saadaan näyt tämään todella houkutteleval ta. Mielestäni on tärkeää kehittää eko logisempaa metsänhoitoa sekä metsätalouden uusia ansaintamahdollisuuksia kuten hiilikauppaa (piden nettyjä kiertoaikoja) ja va paaehtoista suojelua eteen päin. Tämä on hyvä alku. Tämä puunkäyttö on varmaan tarpeen yhteis kunnassa. Syntyvyyden laskettua yhä useampi metsänomis taja on lapseton. Valitettavasti uusia kuo linpesiä syntyy nopeam min, kuin vanhoja ehditään purkaa. Puuta tarvitsee sitä jalosta va teollisuus. 40–50vuotias tuleva metsänomistajakun ta asuu suurimmaksi osak si kaupungeissa. Metsätilojen hinnat ovat nousseet pil viin rahastojen maksamien korkeiden hintojen takia. Kuolinpesät omistavat noin yhdeksän prosenttia yksityismaan pintaalasta. Metsärahastojen ylihintais ten ostojen takia moni yksityi nen aktiivinen metsätalouden harjoittaja ei ole voinut kehit tää eikä laajentaa metsätalout ta. Heillä ei ole vält tämättä halua tai tarvetta myydä puuta. Se on hyvä neuvo myös rahastojen nykyisille omistajille. Yhtymän osakkaat saatta vat olla toistensa serkkuja tai pikkuserkkuja. Täl löin rahastot myyvät metsää siinä tahdissa kuin siihen si joittavat haluavat myydä met säsijoituksiaan omaa riskiään halliten. Minä ja moni muu metsään pidemmän aikaa sijoittanut on kauhistellut metsän epärealis tisen korkeaa hintaa ja rahas tojen toimintaa markkinoilla. Markkinoiden toiminnan kannalta olisi järkevintä an taa rahaston arvon muodos tua aidosti markkinoilla. Monimuotoisuutta palve lee myös se, että metsälaki ei käske uinuvaa metsätilaa tai tilan osaa metsänhoitoon. Mielen kiintoinen himmelihän tästä kaikesta muodostuu. Viimeisimmäksi on unohdettu, että korkotaso on muuttuva. Tarvet ta näyttää olevan myös tuu limyllyalueille ja muulle ra kentamiselle. Avo hakkuita ei haluta, vaan mieluummin jatkuvaa kas vatusta. Rahastoilla kävi tuuri, kun puun tuonti Venäjältä lop pui. Metsien monimuotoisuus syntyy myös itsestään, kun esimerkiksi uinuvien met sätilojen annetaan vain ol la. Suomi voi olla edelläkä vijä ilmastokestävän met sätalouden osalta, jos ta voitteet asetetaan riittävän kunnianhimoisiksi. Samalla metsiem me puusto pyörittää omalta osaltaan taloutta ja rahavir taa, josta pienet purot vir taavat moniin taskuihin ja maksetut verot menee yh teiskunnan taskuun. Puuta voidaan hyödyntää rakentamisessa jopa pyöreänä
Hp. Pihasauna ja viljakuivaamo. Ei e-tod. 155.000€ / tarjous METSÄ/PELTOTILA, Toivakka, Kankainen 2 palstasta koostuva n. Juttukeikat vievät sinut eri puolille Suomea. 11 ha. 42 ha metsä/peltotila. Lisätietoja tehtävästä antaa toimitussihteeri Eero Sala (eero.sala@metsalehti.fi, 040 845 8925). 040 510 8085 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa 10571_.indd 32 10571_.indd 32 14.1.2024 13.35 14.1.2024 13.35. Kohdetta myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Antti Kakkonen, puh. PERUSTETTU VUONNA 1933 TUNNETTA MUKAAN TILAMARKKINAT Rahastojen ostohalut hiipuvat VAIKUTTAJA MISSÄ UUDET TUOTTEET VIIPYVÄT. Haemme KESÄTOIMITTAJAA tekemään juttuja Metsälehteen, Metsälehti Makasiiniin ja Metsälehti.fi-verkkopalveluun. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson p. 09 315 49 840 MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Metsälehti.fi-verkkopalvelussa vierailee kuukausittain noin 180 000 kävijää tutustumassa uusimpiin metsäaiheisiin artikkeleihin ja uutisin sekä osallistumassa metsäalan vilkkaimpaan keskusteluun. okt 172 k-m 2 , k+oh+3mh+ 2wc+tekn.tila+varasto+at. Lisätietoja: Hannu Liljeroos, puh. Isompi palsta rajoittuu asfalttitiehen. Peltojen p-ala n. ja maakellari. 09 315 49 844 Sari Enderle p. Pellot vuokrattu 31.12.2023 asti. 1923 rak. METSÄLEHDEN toimitus sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella Helsingin Länsi-Pasilassa. NRO 1 . Kisoissa on ammattilaisten sarja ja ensimmäistä kertaa lisäksi avoin sarja metsänomistajille ja metsätaitoilusta kiinnostuneille. 4,4 ha, sekä pihapiiri rakennuksineen (mm. Metsät hyvässä kasvussa ja maapohjat helppokulkuisia. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 2,9 ha rehevillä kasvupaikoilla, heti mahd. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 8,7 ha ja runsaspuustoista metsää n. Tilalla v. TAMMIKUUTA 2024 . Metsämaata n. 0400 575313 Tervetuloa kisailemaan! KILPAILU MYYDÄÄN KESÄTOIMITTAJA METSÄLEHTEEN METSÄLEHTI on metsänomistajille suunnattu erikoisaikakauslehti, jolla on yli 200 000 lukijaa. Liitä mukaan juttunäyte. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. helmikuuta 2024 mennessä osoitteella hakemukset@metsalehti. LÄHETÄ hakemuksesi perjantaihin 16. LOKAKUUTA 2021 . JOULUKUUTA • NUMERO 8/2023 • 12,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 8/2 02 3 TE EM A : U U D ET TE KIJ ÄT 10502_.indd 1 10502_.indd 1 17.12.2023 14.03 17.12.2023 14.03 www.metsalehti.fi/metsamaa MAAJA METSÄTILA, Parikkala, Tyrjänrantatie 6,586 ha. patterilämmitys puulla tai sähköllä, leivinuuni ja takka. harvennushakkuisiin. Pihapiirissä v. Tila ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. SMUL:n 76. fi. okt, vanha navetta, aittarak. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Sivut 20–21 PORUKALLA HOITUU PERJANTAINA 19. konehalli ulkomitoiltaan 18*12 m) ja liittymäsopimuksineen (sähkö ja vesi), Hp. 58.000 €. Peltomaata n. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6108 Eero Sala p. Tehtävä kestää kolme kuukautta ja alkaa mielellään jo toukokuun puolivälissä. perustettu 1933 SUOMEN METSÄURHEILULIITTO RY Talven 2024 kilpailukalenteri löytyy liiton kotisivuilta smul.fi. Peltojen pinta-ala n. talvimestaruuskisat pidetään Pirkanmaalla 15.-16.3.2024. 264.000 e/tarjous. Laihian eteläosassa. Kokonaispuustoa n. 2,9 ha. TOIVOMME, että sinulla on ainakin jonkin verran kokemusta toimittajan työstä ja olet kiinnostunut metsäalasta. Suuren osan työstä voi myös tehdä etäyhteyksillä. 5200 m 3 . Kalenteria päivitetään kauden edetessä. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 92. Metsälehdessä pääset kehittymään journalistina toteuttamalla alusta loppuun juttuja monipuolisista aiheista printtilehtiin ja verkkoon. 19.1.2024 32 Metsälehti.fi PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. vuosikerta. TORSTAINA 7. Lehden vuosikerta koostuu viidestätoista tabloidimuotoisesta Metsälehdestä ja kahdeksasta aikakauslehtimuotoisesta Metsälehti Makasiinista. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. NRO 18 Ammattiopiston kurssikavereista muodostui yhdessä metsätöitä tekevä ryhmä – Pöllitytöt. VOIT tutustua meihin lähemmin osoitteessa metsalehti.fi. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315 49 805 Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja p. Lue verkosta koko vuoden testit! Kokeilussa omakotiasujan klapikone LISÄÄ SAHAUSTA POHJOISEEN NÄIN ANNAT METSÄLAHJAN RAIVAA ITSESI KUNTOON ›› Hannu ja Aleksi Toikka innostuivat joulukuusista 22. Vesikiert. Hp. Tarkempi kilpailukutsu julkaistaan myöhemmin kilpailukalenterissa. 438 m 3 . 044 264 6507 MAATILA, Laihia Noin 15 ha. Toimituksessa työskentelee 11 henkeä. Metsäarvion mukaan kokonaispuusto n. 1988 rak
Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 2.2.2024 osoitteessa Tapio Palvelut Oy/Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. tai p. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 1”. 10571_.indd 33 10571_.indd 33 14.1.2024 13.35 14.1.2024 13.35. PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). PILKKEET 19.1.2024 Metsälehti.fi 33 METSÄKRYPTO 1 METSÄKRYPTO 21, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . Palkinnot metsäristikosta 21 on arvottu seuraaville kolmelle: Jarmo Kauppinen, Petäjävesi, Matts Kentala, Evijärvi ja Reijo Kuitti, Töysä. Laskutuslisä paperilaskuissa 2,90 €. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15)
Mutta yleisesti näen tervetulleena, jos metsätila mahdollistaa metsänomistajalle tulovirtoja muualtakin kuin puunmyynnistä.” Luvassa ainakin tilakauppaa ja tuulivoimaa Päivätyössään Keloneva hoitaa muun muassa konkurssija yrityssaneerausmenettelyihin sekä kiinteistöihin liittyviä asioita. Investoimme metsiin ja pyrimme näin kasvattamaan metsätilojen arvoa.” Monipuolinen näkemys metsänomistamiseen Keloneva on jo 36-vuotiaana ehtinyt olla mukana vaikuttamassa metsäalaan monelta kantilta. Hän omistaa useita metsätiloja yhtymänä yhdessä isänsä ja veljensä kanssa. Pöydällä päätöstä odottaa maanvuokrasopimusluonnos tuulivoimala-alueesta. Ei kuitenkaan niin kiireinen, ettei häneltä aina löytyisi aikaa jutella metsäasioista. ”Tuota olen itsekin pohtinut. Pekka Keloneva pohtii parhaillaan omaakin suhtautumistaan tuulivoimaan. ”Sijoitan metsään kuitenkin pitkäjänteisesti ja ajattelen asioita ylisukupolvisesti. Kelonevan kolumni aiheesta löytyy sivulta 7. Myös metsätalouden laaja yhteiskunnallinen merkitys kiinnostaa”, Keloneva pohtii. Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa esimerkiksi tuulivoiman rakentaminen koskettaa yhä suurempaa metsänomistajajoukkoa. ”Yksi kiinnostava aihe on myös se, miten metsänomistaja voi arvioida, onko tilan vuokraaminen tuulivoimatuotantoon järkevää.” Juridista kulmaa kolumneihin Metsälehden kolumnistina aloittava Pekka Keloneva pitää tervetulleena, että metsänomistaja saa tuloa muustakin kuin puusta. ”Ensimmäiset tilat tulivat meille sukupolvenvaihdoksen kautta. Myös ehdotukseen kolumnien kirjoittamisesta Metsälehteen Keloneva vastasi empimättä kyllä. Metsä on aina ollut minulle merkityksellinen. Suomen FSC:n ja Pääkaupunkiseudun metsänomistajien puheenjohtajana aloittaa Metsälehden kolumnistina KUKA 10572_.indd 34 10572_.indd 34 14.1.2024 13.37 14.1.2024 13.37. 19.1.2024 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN SAMI KARPPINEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA HELSINKILÄINEN asianajaja ja kahden pienen lapsen isä Pekka Keloneva on epäilemättä kiireinen mies. Hän arvioikin olevansa kallistumassa metsänomistajasta metsäsijoittajaksi. ”Kolumneissanikin on mukana varmaan juridista näkökulmaa.” Kelonevan mielessä jalostuu jo ajatus tekstistä, joka käsittelee luopumisen tuskaa m e t s ä t i l a n omistajavaihdoksessa. ”Tässä elämänvaiheessa tekemiseni liittyy enemmän metsänomistamisen hallinnolliseen puoleen, kuten verotukseen.” Hallinnollista työtä metsänomistamiseen liittynee jatkossa yhä enemmän. ”Toimin vuosina 2020–2022 Suomen FSC-yhdistyksen puheenjohtajana. Mistä lakimiehen kiinnostus metsään kumpuaa. Ehkä metsä palauttaa ihmisen juurilleen ja on linkki konkretiaan myös täällä pääkaupungissa. Rovaniemeläislähtöinen Keloneva on myös metsänomistaja. Sitä ennen olin Pääkaupunkiseudun metsänomistajien puheenjohtajan tehtävässä.” Ruuhkavuosien keskellä Kelonevan aika ei sentään riitä siihen, että hän olisi itse säännöllisesti tekemässä metsänhoitotöitä palstoillaan. Sen jälkeen olemme ostaneet metsätiloja aktiivisesti Lapista ja Pohjois-Pohjanmaalta.” Metsällä on jo merkittävä rooli Kelonevan taloudessa. ”Ehkä metsä palauttaa ihmisen juurilleen ja on linkki konkretiaan myös täällä pääkaupungissa.” PEKKA KELONEVA 36-vuotias asianajaja Helsingistä perheessä puoliso, kaksi lasta ja koira omistaa metsää yhtymänä isänsä ja veljensä kanssa Lapissa ja PohjoisPohjanmaalla toiminut mm. ”Tuulivoimaloiden osalta muistakin arvoista kuin rahasta pitää keskustella
Puun karmiininpunaisten kukkien sanotaan kuvaavan hänen verta. Tyrskyisissä rannikko-oloissa puun paksut ja nahkeat lehdet kestävät hyvin tuulta ja suolaa. 19.1.2024 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Metsälehti Makasiini ilmestyy 2.2.2024 Näin täytät METSÄVEROILMOITUKSEN METSÄLEHTI VUONNA 1984 Sarjassa seurataan Metsälehtiä 40 vuoden takaa. Rannikoiden metsiköt ovat tyypillisesti yhden puulajin metsiköitä, hieman samaan tapaan kuin metsämänty kasvaa Suomen kallioisessa ulkosaaristossa. Turkiseläin metsätuholaisena Maorihehkupuuta pidetään Uudessa Seelannissa ainoana puuna, joka kykenee pioneerina levittäytymään paljaaseen laavamaastoon. Vastaavasti parinkymmenen metrin korkuisella puulla voi olla tuplasti pituuttaan leveämpi latvus. Maorihehkupuu (Metrosideros excelsa ) on yksi Uuden Seelannin pidetyimmistä puista. Tiheät latvukset ehkäisevät tehokkaasti muiden puulajien kasvumahdollisuuksia sekapuina, mutta metsiköt tarjoavat ajan myötä suojaa monille muille kasvilajeille. Eräs pahimpia puuta uhkaavia tuholaisia on Australiasta Uuteen Seelantiin 1800-luvulla turkiseläimeksi tuotu kissan kokoinen vieraslaji, kettukusu (Tricho surus vulpecula ). Oksien ilmajuuret edesauttavat puiden ankkuroitumista karuihin kasvualustoihin. Tehostamistoimiakin on olemassa. Puun kevyet siemenet leviävät helposti tuulen mukana ja kallionkoloissa itäneitä puita tavataan jyrkillä ja lähes pystysuorilla kalliorinteillä. METSÄALAN ja median välinen hankaus ei ollut tuntematon (myöskään) 40 vuotta sitten. Viime aikoina maan alkuperäiset maorihehkupuumetsiköt ovat voimakkaasti taantuneet karjanlaidunnuksen, ihmisen toiminnan ja tuhonaiheuttajien seurauksena. ”MAAMME metsien kasvu on ilmeisesti nyt lähes maksimissa. Maan myötäisiksi taipuneet oksat voivat juurtua ja levittäytyä uusiksi puuyksilöiksi. Risuja Ylelle HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVA ERÄÄSEEN punakukkaiseen puuhun Australian kupeessa liittyy legenda nuoresta maorisoturista, Tawhakista. JOULUPUU MAAILMAN POHJALTA Parinkymmenmetrisellä maorihehkupuulla voi olla tuplasti pituuttaan leveämpi latvus. Vuoden 1984 ensimmäisessä Metsälehden numerossa professori Eljas Pohtila haukkui Yleisradion ajankohtaisohjelman ”Metsäpeli – tosikertomuksia suomalaismetsistä”. Ohjelmassa oli arvosteltu Lapin piirimetsälautakunnan tekemisiä yksityismetsien hoidossa ja yksityismetsälain toimeenpanossa. Tuolloin eteläisellä pallonpuoliskolla, ”down under”, on kesä parhaimmillaan. Maorihehkupuu kasvaa luontaisesti pääosin Uuden Seelannin pohjoissaaren rannikkokaistaleella. Lehtien alapintaa peittää karva, joka suojaa pinnan ilmarakoja liialta haihtumiselta. ”Metsänkäsittelyasioissa toimittajat olivat maal likoita, ja tietämättömyyteen perustuivat monet hei dän väitteensä metsänhoidosta ja sen kustannuksis ta” , Pohtila kirjoitti. Kostaakseen isänsä kuoleman mies yritti hakea apua taivaasta, mutta putosi kohtalokkaasti maahan. 4kk vielä ja maapallon co 2 alkaa kesäajaksi laskea boreaalisten metsien heräämisen myötä. Hyvä Suomen metsät!” Suomen metsäkeskuksen asiantuntija Yrjö Niskanen X:ssä 11.1.2024 10572_.indd 35 10572_.indd 35 14.1.2024 13.37 14.1.2024 13.37. Maorihehkupuu voi saavuttaa usean sadan vuoden iän. Pohtilan pienennetyllä fontillakin koko sivun täyttäneen kirjoituksen otsikko oli ytimekkäästi ”Ala-arvoinen asiaohjelma”. Puissa kiipeilevä otus popsii mielellään maorihehkupuun lehtiä, jotka maistuvat otukselle jopa paremmin kuin kotimantereensa eukalyptukset. Punaruskea puuaines, jota myös rautapuuksi kutsutaan, on kovaa ja raskasrakenteista. Pohtilan mielestä nimeltä mainitut toimittajat olivat asiantuntemattomuudellaan aiheuttaneet paljon vahinkoa muun muassa yllyttämällä metsänomistajia harsintahakkuisiin. Kookkaan puun uurteinen ja mutkainen runko on usein varsin lyhyenläntä, joskin se voi olla parikin metriä paksu. Puuta kutsutaan myös joulupuuksi, koska sen kukinta ajoittuu joulu-tammikuun aikoihin. Kaarevia rungonosia on käytetty muun muassa puuveneiden ja -laivojen tukirakenteissa. Paikalliset käyttävät siitä nimeä ”p?hutukawa”. Näyttävyytensä vuoksi maorihehkupuuta on istutettu koristeja puistopuuksi myös pohjoiselle pallonpuoliskolle aina Etelä-Ranskaa ja Monacoa myöten
Luvian Saha Oy on yksi Suomen suurimmista ja vakavaraisimmista sahatavaran ja jatkojalosteiden tuottajista. Tuotannostamme 85 % menee vientiin 34 eri maahan – henkilöstömme määrä on 130 henkilöä. Tehtävän aloitus sopimuksen mukaan. Tehtävän aloittaminen sopimuksen mukaan. Tarjoamme mielenkiintoista ja monipuolista työtä, modernit työkalut, kehittämishaluisen työyhteisön sekä tehtävän vaativuutta vastaavan palkkauksen. 020 779 1158. Lopullinen hankinta-alue tarkentuu hakuprosessin aikana. Hankinta-alueesi sijoittuu joko alueelle Merikarvia Siikainen Pomarkku Noormarkku lähialueineen tai alueelle Mynämäki Pöytyä Aura lähialueineen. Tarjoamme kehittämishaluisen työyhteisön sekä tehtävän vaativuutta vastaavan palkkauksen. Tehtävässä raportoit yhtiömme metsäjohtajalle. Tehtävässäsi raportoit yhtiön metsäjohtajalle. Liikevaihtomme on noin 100 M€. Paikka tehtävään täytetään sopivan henkilön löydyttyä. Vuosittainen puun hankintamäärämme on noin 900 000 m³. Hankintaesimiestä Logistiikka-asiantuntijaa TOIMINTAMME KASVAESSA, HAEMME AKTIIVISEEN JOUKKOOMME Tehtävässäsi vastaat toimintamme sivutuotteiden ohjaamisesta ja hallinnasta, vierastoimituspuun operatiivisesta hallinnasta sekä muista puunhankintaorganisaatiomme toimintaa tukevista tehtävistä. Etsimme osaavaa puukaupan ammattilaista sekä yhteistyökykyistä ja rehtiä tiimipelaajaa. Toiminnastamme lisätietoa osoitteessa: luviansaha.fi JATKAMME PUUN ELÄMÄÄ 10573_.indd 36 10573_.indd 36 14.1.2024 13.38 14.1.2024 13.38. Hakemukset ansioluetteloineen 04.02.2024 mennessä sähköpostiosoitteeseen: rekrytointi@luviansaha.fi Hankintaesimies vastaa toimialueellaan yksityismetsien puun ostosta ja leimikkovarannosta. Odotamme, että sinulla on kokemusta ja näyttöjä pitkäjänteisestä teollisuuden puunhankinnasta, metsäalan koulutusta, hyvät vuorovaikutustaidot sekä kykyä itsenäiseen, oma-aloitteelliseen työskentelyyn. Odotamme, että sinulla on metsäalan koulutusta, hyvät vuorovaikutustaidot sekä halu oppia ja kehittyä alamme moniosaajaksi. Lisätiedot ja tehtävien hakeminen Lisätietoja tehtävistä antaa metsäjohtaja Juho Honkela p. Haastattelut aloitamme hakuajan aikana. Toimipisteemme sijaitsee Luvialla. Paikka täytetään sopivan henkilön löydyttyä. Tuleva työpisteesi sijaitsee Luvialla