LOKAKUUTA 2021 . NRO 18 Satu Pelkosen vapaa-aika kuluu moottorisahan kahvoissa – ja viisi polttopuuliiteriäkin pitää täyttää. Sivut 22–23 PROPSEJA HAKEMAAN PERJANTAINA 17. TORSTAINA 7. NRO 1 . TAMMIKUUTA 2025 . PERUSTETTU VUONNA 1933 11210_.indd 3 11210_.indd 3 14.1.2025 13.51.54 14.1.2025 13.51.54
Metsänhoitoyhdistys Kainuun hallituksen puheenjohtaja Heikki Moilanen huomauttaa, että ongelma olisi ratkaistavissa rahalla. Sivut 22–23 PROPSEJA HAKEMAAN PERJANTAINA 17. Elokuussa alkunsa saanut kohu Stora Enson hakkuissa tuhoutuneista raakuista on vähitellen laantunut, mutta siitä metsätaloudelle aiheutuneet hankaluudet ovat kaikkea muuta kuin ohi. Kyse on lakiin perustumattomasta harmaasta suojelusta karuimmillaan. LOKAKUUTA 2021 . AJANKOHTAINEN / UUTISET 17.1.2025 4 Metsälehti.fi UUTISET Lehtikuusen taimilla menekkiä ›› 6 Suojelurahalle ei löydy hakijoita ›› 10–13 Kaikkien aikojen hakkuutulot ›› 14–15 METSÄSTÄ Näin lisäät metsäsi kasvua ›› 20–21 Kevyen sarjan sahat kokeilussa ›› 24–25 Metsävuosi 2025 ›› 28–29 PILKKEITÄ Vadelma ei enää aukon ykkönen ›› 30–31 Uusi kolumnisti tuo viestin suometsistä ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. ”Esimerkiksi Hukkajoen raakkuesiintymistä saimme karttajärjestelmiimme tiedon vasta muutama viikko sitten”, Savonen toteaa. Metsänomistajien tuskaa lisää se, että puunostajat kiertävät epäiltyjenkin raakkujokien varsien leimikot. Metsänkäytön ongelmia korostaa myös se, että metsänhoitoyhdistyksellä sen paremmin kuin metsänomistajillakaan ei ole tarkkaa tietoa läheskään kaikista raakkuesiintymistä. TAMMIKUUTA 2025 . Pelisäännöt puuttuvat ”Pelisääntöjä raakkuesiintymien lähistöllä toimisesta ei ole, eikä ely-keskus viranomaisena halua ottaa vastuuta metsänkäsittelystä. Ratkaisut jäävät metsänomista jien ja metsäasiantuntijoiden tehtäviksi”, harmittelee Metsänhoitoyhdistys Kainuun johtaja Harri Savonen. ”Useimmat metsänomistajat olisivat valmiit suojelemaan tällaiset kohteet kohtuullista korvausta vastaan, mutta rahaa ei ole.” Luontojärjestöt ovat vaatineet, että raakkualueet suojeltaisiin luonnonsuojelulain nojalla, mikä edellyttäisi suojelun korvaamista. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 141 (LT 2023) Lukijoita 248 000 (KMT 2024) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI, SAMI KARPPINEN KUVAT JÄÄ peittää Hukkajoen, kun laskemme suksilla sen rantaan. NRO 18 Satu Pelkosen vapaa-aika kuluu moottorisahan kahvoissa – ja viisi polttopuuliiteriäkin pitää täyttää. Maisema on tv-uutisista tuttu, mutta joen kapeus ja rantatöyräiden jyrkkyys yllättävät. Katso video: metsälehti.fi 11193_.indd 4 11193_.indd 4 14.1.2025 13.55.03 14.1.2025 13.55.03. Hakkuuaukean säästöpuuryhmistä voi päätellä, että päätehakattu puusto ei ole ollut lähelläkään metsänhoitosuositusten mukaista uudistamisjäreyttä. NRO 1 . Hakkaamatta jäävistä metsistä ei ole tarjolla korvauksia. R aakkutietoja pantataan Suomussalmen alueella työskentelevä Metsänhoitoyhdistys Kainuun metsäasiantuntija Tero HARMAA SUOJELU PYSÄYTTÄÄ RAAKKUPITÄJÄN PUUKAUPPOJA Epätietoisuus ja varovaisuus saavat puunostajat kiertämään epäiltyjenkin raakkujokien varsien leimikot Suomussalmella. PERUSTETTU VUONNA 1933 Satu Pelkosen mönkijällä propsit kulkevat kätevästi. Kuva: Matias Honkamaa Metsälehti 93. Se kelpaisi myös metsänomistajille
”Katsomosta on helppo huudella, kun ei kunnolla tiedetä taustoja”, Tero Heikkinen sanoo. Metsäammattilaisten mukaan Hukkajoki on myös perattu puutavaran uittoa varten. ”Meillä on satoja kilometrejä jokia, joissa voi olla raakkukantoja. ”Kainuun merkittävät raakkuesiintymät tunnetaan, mutta ongelmana on tiedonkulku. Tästä voi seurata ristiriita metsänomistajan kanssa, joka haluaisi hyödyntää metsänsä. Tunnollisuuteen pyrkivät ammattilaiset koettavat epäselvissä tapauksissa viedä suojavyöhykkeiden nauhoitukset mahdollisimman etäälle purosta. Miksi viime kesän puunkorjuu oli kohtalokasta raakuille, professori Jouni Taskinen. Hänen mukaansa puron rannalta katsoen raakkuja ei näe läheltäkään. Metsänhoitoyhdistys Kainuun johtaja Harri Savonen (vasemmalla) ja puheenjohtaja Heikki Moilanen toivovat selkeitä pelisääntöjä raakkuvesien lähimetsissä toimiseen. Tietoa ei ole jaettu avoimesti, koska on pelätty, että ihmiset kävisivät häiritsemässä raakkuja tai jopa pyytämässä niitä helmien löytämiseksi.” ”Uskon, että tiedon jakamisella saavutettaisiin enemmän hyötyjä kuin niiden salaamisella. Raakkukanta selvisi myös 1960-luvun alussa tehdystä laajasta avohakkuun ja sitä seuranneesta metsän aurauksesta. SUOMUSSALMI Hukkajoen ylityspaikka on kuvassa alhaalla vasemmalla. Harri Savonen puolestaan tietää, että yksittäisiä metsäammattilaisia on jo lopettanut työnsä ja alkanut etsiä uutta alaa, jolle kouluttautua. 11193_.indd 5 11193_.indd 5 14.1.2025 13.55.05 14.1.2025 13.55.05. Läheskään kaikkia niistä ei ole tutkittu, joten joudumme toimimaan hataran tiedon varassa.” Hän näyttää metsänhoitoyhdistyksen karttajärjestelmästä, kuinka Hukkajoen uomaan on merkitty lukemattomia raakkuesiintymiä, mutta siihen liittyvässä Ahvenisjoessa ei ole yhtään merkintää. Suomen johtaviin raakkututkijoihin kuuluva Jyväskylän yliopiston professori Jouni Taskinen ei täysin jaa Heikkisen käsitystä tutkimattomista raakkukannoista, mutta tietää tiedonkulun ongelmat. Metsäkeskus saa tiedon raakkujen esiintymisestä lajitietokeskuksesta, mutta metsänomistajalle tieto kulkeutuu vasta, kun aiotusta hakkuusta on tehty metsänkäyttöilmoitus. Jokitörmä on jyrkempi kuin tv-kuvien perusteella voisi päätellä. ”En millään jaksa uskoa, etteikö raakkuja olisi myös siellä”, Heikkinen sanoo. ”Metsäalalle on kohtalokasta, jos ja kun menetämme nuoria osaajia muille aloille”, hän murehtii. Silloinkin puut ajettiin joen yli. Lisäksi jokivarren metsiä on ojitettu mittavasti. Ja jos aikaisemmat hakkuut tapahtuivat talviaikaan, niin maata ei ole kulkeutunut jokeen läheskään samalla tavalla kuin kesähakkuissa.” RAAKKU ON PÄRJÄNNYT METSÄTALOUDEN KANSSA HARMAA SUOJELU PYSÄYTTÄÄ RAAKKUPITÄJÄN PUUKAUPPOJA ”Katsomosta on helppo huudella.” Heikkinen epäilee, että osa raakkuesiintymistä on vielä kartoittamatta. Stressi ahdistaa metsäväkeä Valtavasti julkisuutta saanut raakkujupakka on tehnyt leimikoita suunnittelevien metsäammattilaisten työstä entistä stressaavampaa. ”Ehkä joen yli kuljetettiin nyt paljon enemmän puuta joen yli. Tähän päätyi myös raakkujen suojelua miettinyt työryhmä”, Taskinen sanoo. Raakku on tumma kuten kainuulaisjokien vesikin, joten ne löytyvät vain sukeltaen. Avohakkuussa kuljetaan hakkuualueellakin enemmän, joten telat keräävät ehkä enemmän maata. Myös somettajien maaliksi joutuminen pelottaa monia, kuten myös mahdollinen töiden loppuminen. UUTISET 17.1.2025 Metsälehti.fi 5 SUOMUSSALMELLA metsäammattilaiset pohtivat, miksi Hukkajoen raakut ovat kestäneet nyt päätehakatun metsikön kymmenen vuotta sitten tehdyn harvennuksen
OP-Metsänomistajarahaston salkunhoitaja Tapio Tillin mukaan huoleen ei ole aihetta. Molempia tulee rahastoon aika lailla tasatahtiin.” Martoille nimikkometsä Iitistä Luonnonperintösäätiö käynnisti toukokuussa 2023 yhdessä Marttaliiton kanssa kampanjan, jossa kerättiin varoja liitolle nimikkometsän hankintaan ja suojeluun. Kuusen tilalle on lähdetty hakemaan muita puulajeja, kuten koivua, lehtikuusta sekä mäntyä. Sitä, jatkuuko lehtikuusen suosio, Niemelä ja Pulkkinen eivät osaa ennustaa. Vaikka osa siemensadosta menisi haaskioon, siementä saaLehtikuusen tainten myynti moninkertaistunut Siperianlehtikuusen taimikauppa kävisi kuumana etenkin länsinaapuriin, mutta siemen on vähissä. 200000 400000 600000 800000 1000000 1200000 Siperianlehtikuusen tainten vienti ampaissut nousuun Kpl, vienti EU:n alueelle 2013 2015 2017 2019 2021 2023 Lähde: Ruokavirasto LYHYET OP:n metsärahasto pysyy auki OP-Rahastoyhtiö ilmoitti viime vuoden lopussa keskeyttävänsä kahden kiinteistörahaston lunastukset väliaikaisesti. Sopeutuva puulaji kiinnostaa Niemelä näkee yhdeksi syyksi lehtikuusen suosion kasvuun lisääntyneet tuhot, kuten kaarnakuoriaistuhot sekä kuivuuden. Koska satovuosia on harvoin, saatetaan myytävää siementä joutua kuitenkin säännöstelemään. ”Lehtikuusta menisi Ruotsiin niin paljon kuin vain olisi. Valkoinen väri on Ruotsin markkinoille suunnattua tukkimiehentäin torjunta-ainetta. 11208_.indd 6 11208_.indd 6 14.1.2025 14.00.04 14.1.2025 14.00.04. Suuressa osassa maata vuotuinen sademäärä oli tavanomaista suurempi. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2024 oli myös Suomessa tavanomaista lämpimämpi – Pohjois-Lapissa ja maan eteläosassa vuosi oli monin paikoin poikkeuksellisen lämmin. Vuosi 2024 oli ennätyslämmin Vuosi 2024 oli vuoteen 1850 ulottuvan mittaushistorian lämpimin vuosi globaalisti. AJASSA 17.1.2025 6 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA SIPERIANLEHTIKUUSEN suosio on ampaissut nousuun Pohjoismaissa. Maailmanlaajuinen keskilämpötila oli 15,10 celsiusastetta, mikä on 0,12 astetta enemmän kuin vuonna 2023, joka oli aiemmin mittaushistorian lämpimin vuosi. Ilmoitus herätti huolta myös metsänomistajarahastoon sijoittaneissa. Pulkkisen mukaan siperianlehtikuusen käyttöalueen laajuus ja sopeutuminen erilaisiin olosuhteisiin saattaa selittää lehtikuusen kysynnän kasvua. Myös Siemen Forelia myi varastonsa tyhjäksi nyt keväällä, mutta onnistui keräämään lehtikuusen siemenviljelyksiltään kohtuullisen hyvän sadon tänä vuonna. SE PP O SA M U LI daan joka tapauksessa varastoon ja sillä pärjätään ainakin tuleva kevät. Kampanja tuotti runsaat 100 000 euroa, jolla ostettiin Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson rajamailta Iitistä noin 10 hehtaarin kokoinen metsä. Esimerkiksi Islannissa suomalainen lehtikuusen siemen on ollut haluttua metsitysprojekteissa jo pidemmän aikaa. Työtehoseura aloittaa muutosneuvottelut Työtehoseura aloittaa muutosneuvottelut. Lehtikuusella hyviä siemensatoja saadaan harvoin, ja siemeniä verottavat samat tuholaiset kuin kuusella. Tämä tarkoittaa, että vuoden 2026 istutuksille pystyttäneen kasvattamaan lehtikuusen taimia. Lehtikuusen siemen myytiin loppuun viime keväänä”, Niemelä kertoo. Lehtikuusen taimia ei tule riittämään kaikille halukkaille. Neuvottelujen taustalla ovat taloudelliset syyt. Fin Forelian tuottamien siperianlehtikuusten määrä on neljässä vuodessa kymmenkertaistunut. Myös kotimaassa lehtikuusta on istutettu aikaisempaa innokkaammin. ”Meillä ei ole mitään. Säästöt ammatillisesta koulutuksen rahoituksesta vähentävät Työtehoseuran rahoitusta merkittävästi. Marttametsässä iäkkäät männyt muodostavat valtapuuston, jonka alla nuoremmat kuuset tuovat vaihtelua. Erityisen kysyttyjä kotimaiset lehtikuusen taimet ovat länsinaapurissa. Viime vuonna vientiin meni Ruokaviraston tilastojen mukaan yhteensä runsaat 1,1 miljoonaa lehtikuusen tainta ja kotimaahan lehtikuusta istutettiin reilut puoli miljoonaa tainta. Tulevana keväänä kysyntään vastaaminen ei niukan siemenen vuoksi täysin onnistu. Ruotsiin meneviä siperianlehtikuusen taimia Fin Forelian Röykän taimitarhalla marraskuun lopussa. Tämä vastaa 1,60 celsiusasteen nousua suhteessa arvioituun esiteolliseen eli vuosien 1850– 1900 tasoon. Alueen monimuotoisuutta lisäävät kalliojyrkänne, pieni neva, kivet ja avokalliopaljastumat. Tänä vuonna siementä ei saatu kerättyä ollenkaan. Suomen suurimmalta taimituottajalta lähti asiakkaille tänä vuonna 700 000 lehtikuusen tainta, joista merkittävä osa myytiin Ruotsiin. Yksi pullonkaula on. Ruotsissa kirjanpainajat ovat aiheuttaneet noin kymmenkertaiset tuhot Suomeen verrattuna. ”Kylväisi ja myisi, jos olisi runsaasti hyvää siementä”, Salminen summaa. ”Prosentuaalisesti kasvu on valtavaa ja lehtikuusta menee moninkertaisia määriä kuin mitä aikaisemmin, mutta absoluuttisesti määrät ovat pieniä”, Niemelä huomauttaa. Kaikkiaan vuonna 2023 metsänviljelyyn toimitettiin lähes 175 miljoonaa tainta. ”Rahasto on auki normaalisti merkinnöille ja lunastuksille. Neuvottelut koskevat koko organisaatiota, ja ne voivat johtaa enimmillään 17 henkilötyövuoden vähennyksiin. Lehtikuusen siemen on käytännössä koko Skandinaviasta hyvin vähissä”, kertoo taimiyhtiö Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen. Hyviä siemensatoja harvoin Tapion Siemenkeskuksen metsäpäällikkö Hannu Niemelä vahvistaa, että lehtikuusen siemen on vähissä. Siemensatoa käsitellään parhaillaan ja sen laatua tutkitaan. Tavoitteena on taata kotimaan metsätalouden tarpeet. ”Kerätystä siemenmateriaalista iso osa, useita kymmeniä prosentteja, menee hukkaan ja on laadultaan sellaista, ettei siitä koskaan taimia synnykään”, Siemen Forelian toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen kertoo. Arkikielellä se tarkoittaa, että sijoittajat eivät pysty myymään osuuksiaan eivätkä saa rahojaan pois
Kun vuonna 2023 välitimme puhtaita metsätiloja 1 850 kappaletta, nousee viime vuoden määrä noin 2 000 metsätilaan”, kuvailee Metsätilat. Tilakauppoja tehtiin 3 783 kappaletta. fi-välitysketjun toimitusjohtaja Esa Viitarinne. Tämä heijastui myös ketjun välittämien metsätilojen keskikokoon. Vahvinta kasvua Lapissa Viitarinteen mukaan vahvinta kasvua tilakaupassa nähtiin Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. ”Ostajat ovat hintatietoisia, mutta markkina löytää kohteille aina oikean hinnan. ”Meille viime vuodesta tuli ennätysvilkas. Meillä metsätilakauppa käy! 11208_.indd 7 11208_.indd 7 14.1.2025 14.00.05 14.1.2025 14.00.05. Kaikki tilat eivät enää käy kaupaksi ”hinnalla millä hyvänsä”. ”Mielestäni ostajat eivät määritä markkinaa.” parilla hehtaarilla 26,3 hehtaariin. Tällaista kehitystä on markkinoilla osattu odottaakin.” Lisäksi tieto metsätilojen hyvästä kysynnästä ja hintatasosta on saavuttanut myyjät entistä paremmin. Esimerkiksi huonosti saavutettavissa tai runsaasti turvemaita sisältävissä kohteissa hinnoittelun merkitys korostuu. Se tarkoittaa, että osa ostajista valikoi kohteensa hyvinkin tarkkaan. Yksityinen Rahasto Muut yhtiöt Yhteismetsät 5/22 7/2 2 9/2 2 11/2 2 1/2 3 3/2 3 5/2 3 7/2 3 9/2 3 11/2 3 1/2 4 3/2 4 5/2 4 7/2 4 9/2 4 12/ 24 Metsätilakauppa tasapainottuu Runsas tarjonta on tasannut metsätilojen kauppahintojen nousupaineita. Tästäkin vuodesta odotetaan kuitenkin vilkasta. ”Lainojen korot ovat laskusuunnassa, mikä tukee markkinaa. Metsätilat.fi-ketjun kaupat käsittävät noin puolet Maanmittauslaitoksen viime vuonna Suomessa tilastoimista metsätilakaupoista. Kokonaisuudessaan metsätilakauppojen määrä Suomessa väheni viime vuonna. Rahastot olivat kesällä aktiivisia, mutta loppuvuotta kohden niiden ostointo hiipui. AJASSA 17.1.2025 Metsälehti.fi 7 SAMI KARPPINEN METSÄTILAMARKKINOILLA kauppa kävi viime vuonna hyvin, vaikka alkuvuosi oli rauhallinen. Jokaiselle metsätilalle löytyy edelleen lähes poikkeuksetta ostaja. OIKAISU Väärä tutkinto ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Kesällä kauppoja tehtiin paljon, ja markkina pysyi jopa poikkeuksellisen aktiivisena pitkälle syksyyn. Julkisuudessa on puhuttu jopa ostajan markkinoista, mutta mielestäni ostajat eivät määritä markkinaa.” Kiivain ostojuhla on kuitenkin takanapäin. ”Meidän osaltamme kasvua kauppamäärissä selittää se, että aiempaa useampi metsätila tulee myyntiin välittäjän kautta. Kysyntä ja tarjonta tasapainossa Metsätilojen tasaisen vahva tarjonta johtuu Viitarinteen mukaan pääasiassa luontaisista syistä. Vuonna 2023 vastaava luku oli 4 054. Lisäksi kaikki ostajaryhmät ovat markkinoilla mukana”, hän perustelee. ”Markkina on mielestäni nyt hyvin tasapainossa. 10 20 30 40 50 60 70 80 Yksityiset ostavat eniten Ostajaluokkien %-osuudet metsätilojen kauppahinnoista 5/22-12/24 Lä hd e: M et sä til at .. Se nousi edellisvuodesta METO LAPIN puheenjohtaja Aki Ranta on yhdeltä koulutukseltaan agrologi (AMK), ei agronomi, kuten Metsälehdessä 22/2024 julkaistun jutun ingressissä väitettiin. Tässä kysytään myös välittäjiltä ammattitaitoa”, Viitarinne tiivistää. Olemme myös onnistuneet kasvattamaan markkinaosuuttamme”, Viitarinne toteaa. Pohjois-Karjalassakin kauppa kävi hyvin, mutta kokonaisuudessaan kysyntä Itä-Suomessa on ollut hieman muuta maata vaisumpaa.” Kauppasummalla mitaten noin puolet Metsätilat-ketjun välittämistä kohteista myytiin viime vuonna yksityisille ostajille. ”Tiloja tulee väistämättä myyntiin metsänomistajakunnan ikärakenteesta johtuen. ”Länsija Etelä-Suomi ovat tilakaupassa aina vahvaa aluetta, niin myös viime vuonna. Syksyn kauppatilastojen perusteella metsätilojen myyntihinnat hehtaaria tai puukuutiota kohden mitaten pysyivät varsin vakaina, vaikka puunhinnat jatkoivat nousuaan. Leipätekstissä ja faktalaatikossa koulutus esiintyi oikein. Kauppa jatkunee kiivaana Viitarinne odottaa alkaneesta vuodesta vilkasta, kunhan sydäntalvi on sivuutettu
Käytännössä se pitää sisällään kaikki ne päätökset, joita luonnonvarojen käytöstä tehdään – tapahtuivat ne sitten metsässä, markkinoilla tai politiikassa – sekä näihin päätöksiin vaikuttavat tekijät, kuten lait, arvot ja uskomukset. Metsäala ei toimi muusta maailmasta irrallaan, vaan se liittyy esimerkiksi energiaja pieneltä osin ruokajärjestelmän murrokseen. Muuten on riskinä, että keskitytään vain yhteen asiaan eikä huomioida sen vaikutuksia muille aloille.” Rakentavampaa otetta Kaikkiaan Soini toivoisi metsäkeskusteluun rakentavampaa otetta. Siksi laaja-alaisia ja mittavia toimenpiteitä tulee tehdä harkiten.” Soinin professuuri keskittyy luonnonvarojen kestävään hallintaan. Myös niitä tarvitaan nyt, kun metsät on valjastettu taisteluun ilmastonmuutosta ja luontokatoa vastaan, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore tutkimusprofessori Katriina Soini. Vastakkainasettelu on kuitenkin haitallista, arvioi Luken tutkimusprofessori Katriina Soini. Vie aikaa ennen kuin jäljet pystytään korjaamaan. ”Tietty epätäydellisyys pitää hyväksyä.” 11194_.indd 8 11194_.indd 8 14.1.2025 14.00.43 14.1.2025 14.00.43. AJASSA / HAASTATTELU 17.1.2025 8 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA MALTTIA ja nöyryyttä. Itse olen kiinnostunut erityisesti siitä, miten sitä voidaan edistää eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä”, Soini sanoo. ”Ne ovat tärkeitä asioita, mutta nyt pitäisi nähdä myös näiden kiistojen yli. ”Kaiken pitäisi tapahtua hirveän nopeasti. Erilaisia näkemyksiä tarvitaan, jotta nykyisiä toimintatapoja voidaan haastaa, mutta vastakkainasettelun ja identiteettipolitiikan Soini kokee vahingollisena. Kiertoajat ovat metsissä pitkät. Hän on harmissaan siitä, että metsistä käytävä keskustelu tuntuu jumiutuneen väittelyyn siitä, miten paljon metsiä voidaan hakata ja miten paljon niitä pitää suojella. ”Olen ollut järjestämässä kahta kansalaisraatia, joissa on keskusteltu metsien oikeudenmukaisesta YHTEISTYÖN JÄLJILLÄ Metsäkeskusteluun tarvitaan erilaisia näkemyksiä, jotta nykyisiä toimintatapoja voidaan haastaa. Samalla täytyy kuitenkin ymmärtää, ettei asioita voi hetkessä muuttaa toisiksi. ”Luonnonvarojen kestävä hallinta on laaja käsite. Silloin löytyisi paremmin uutta yhteistä keskustelupintaa. Kokonaiskuvan pitäisi olla koko ajan rinnalla, kun tehdään päätöksiä
Maapallon lämpeneminen johtaa vähitellen ilmastollisiin keikahduspisteisiin, kuten pohjoisen ikiroudan sulamiseen, trooppisten koralliriuttojen kuolemaan ja Amazonin kuivumiseen. Moni epäilee yhteiskuntien tahtoa irtautua fossiilitaloudesta riittävän nopeasti. Useat tieteelliset tutkimukset viime vuosilta osoittavat, että tämä riski on toistaiseksi aliarvioitu. Tällaisia keskustelufoorumeita tarvitaan lisää. Ilmastonmuutokseen liittyy tutkimuksin todettuja riskejä, joiden toteutumisen mahdollisuutta ei torjuta ainakaan sillä, että jokainen hautoo niitä yksin mielessään. Maailman ilmatieteen järjestö WMO kertoo, että ilmaston tilaan liittyen päällä on punainen hälytysvalo. Näin sanailee Timo Soini Hesarin pääkirjoitussivun kommentissaan neuvoksi siihen, kuinka ilmastonmuutoksesta kannattaa kommunikoida hänen kaltaisilleen. Minulle Suomen metsät, suot ja vedet ovat tärkeintä luontoa maailmassa. Sellaisia ei ole olemassa. Ilmastonmuutos on kiinnostanut ja huolettanut nuoruusvuosista lähtien. Lauri Saaristo KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE JOHTAVANA ASIANTUNTIJANA TAPIO OY:SSÄ. Tämän investoinnin tekijät luottavat elinvoimaisen, monipuolisia hyötyjä tuottavan metsäluonnon säilyvän pitkälle tulevaisuuteen. Pystyn kuvittelemaan parantuneesta kasvusta tai kymmenen vuotta etuajassa tulevasta päätehakkuutulosta ilahtuvan metsänomistajan nykyisenlaiseen maailmaan, en romahtelevien ekosysteemien maailmaan. Siksi uskon, että metsänomistajilla on valmiutta lähteä mukaan myös tarvittaviin ilmastotoimiin, jos päättäjillämme on tarpeeksi rohkeutta sellaisten esittämiseen. MARJOJEN JA SIENTEN YSTÄVILLE Katriina Soinin mielestä kaikkien tulee saada äänensä kuuluviin metsäasioissa, mutta päätösvalta kuuluu lainsäädännön puitteissa metsänomistajille. Kyse on alati muuttuvasta sosio-ekologisesta järjestelmästä, johon vaikuttavat niin ihmiset kuin ympäristökin. Kansalaiset, joilla ei ole metsää, voivat kommentoida asioita tietämättä, mitä kaikkea metsien käytön ja hoidon taustalla voi olla.” Soinin mielestä kaikkien tulee saada äänensä kuuluviin metsäasioissa, mutta päätösvalta kuuluu lainsäädännön puitteissa metsänomistajille. Suomi ei ole ilmastonmuutoksen voittajamaa. Tutkijoiden mukaan näiden virtausten, lyhyesti AMOC, muutoksella olisi tuhoisia ja peruuttamattomia vaikutuksia erityisesti Pohjoismaihin mutta myös muualle maailmaan. Riskeistä on tärkeä puhua ääneen. ”Kestävyydessä maalia siirretään koko ajan eteenpäin. ”Tietty epätäydellisyys pitää hyväksyä ja tiedostaa se, että saatava kestävyysarvio ei välttämättä ole yksiselitteinen totuus, vaan suuntaa antava kuva siitä, millaista toiminta on tavoitteisiin verrattuna.” Se voidaan Soinin mukaan kuitenkin sanoa, että tieto lisääntyy ja ymmärrys karttuu jatkuvasti. Puiden istuttamiseen sisältyy ajatus toivosta. Lisää puhetta Soini kaipaa varsinkin metsien ja koko metsäalan resilienssistä – siitä, miten tunnistaa riskit ja uhkat, sopeutua muuttuviin olosuhteisiin ja uudistua. Päinvastoin. Se ei ole helppoa, mutta yhtä tärkeää kuin puiden istuttaminen. METSÄNOMISTAJAT JA ALAN AMMATTILAISET istuttavat jälleen tulevalla kasvukaudella arviolta 150 miljoona puuntainta talousmetsiin. Kymmenen viime vuotta kuuluvat kaikki mittaushistorian kymmenen lämpimimmän vuoden joukkoon. Poliittisia johtajia pyydettiin kiinnittämään kiireellinen huomio vakavaan riskiin Atlantin merivirtausten muuttumisesta. Siihen ei Soinin mukaan löydy yksiselitteistä vastausta. 17.1.2025 Metsälehti.fi 9 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA. Parin viime vuoden aikana olen paininut ilmastohuolen kanssa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ruoan lisäksi kaikesta muustakin hyvästä, jota olemme tottuneet rakkaan kotimaan luonnosta ammentamaan. Kestävyys voi tarkoittaa monia eri asioita, kuten ekologista, taloudellista tai sosiaalista kestävyyttä, ilmastokestävyyttä tai puuntuotannollista kestävyyttä. Suomeksi sanottuna huonolla tuurilla kyse voi lopulta olla marjoista ja sienistä. ”Jos halutaan arvioida metsien käytön kestävyyttä, pitää määritellä, minkä asian kestävyyttä tarkastellaan, millä alueella, kenen näkökulmasta ja mitä tavoitetta vasten. Kulunut vuosi oli maapallon mittaushistorian lämpimin. ”Toisaalta nämä ulkoiset uh”LUONTOKATO JA ILMASTO alkavat kiinnostaa, jos se vie marjat maasta ja sienet lautaselta”. Se tarkoittaa jatkuvaa parantamista ja sen etsimistä, miten pitkällä aikavälillä voidaan toimia mahdollisimman viisaasti.” käytöstä. LOKAKUUSSA 2024 kansainvälinen joukko eturivin ilmastotutkijoita julkaisi avoimen kirjeen Pohjoismaiden ministerineuvostolle. Metsätaloudella on kaikki edellytykset olla ilmastoasioissa osa ratkaisua, ei ongelmaa – kunhan hakkuutasoihin ja maankäyttösektorin päästöihin liittyvät kysymykset huomioidaan kokonaiskestävästi ja ilmaston kannalta parhaalla tavalla. Luonnonjärjestelmien, kuten metsäluonnon, turvaaminen on kuitenkin kaiken hyvinvoinnin perusehto.” Vaikka kestävyyden määrittelemisessä ja mittaamisessa on haasteensa, se ei Soinin mukaan tarkoita sitä, että sitä ei kannattaisi tehdä. ”Ilmastonmuutoksen riskeistä on tärkeä puhua ääneen.” 11194_.indd 9 11194_.indd 9 14.1.2025 14.00.45 14.1.2025 14.00.45. KATRIINA SOINI LUKEN tutkimusprofessori 57-vuotias KOTOISIN Keuruulta, missä myös asuu KULTTUURIMAANTIETEEN tohtori Turun yliopistosta TYÖSKENNELLYT Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa PERHEESSÄ puoliso ja kaksi aikuista lasta METSÄNOMISTAJA HARRASTAA kotitilan kunnossapitoa sekä klassista musiikkia kat voidaan myös nähdä mahdollisuuksina oppia ja tehdä asioita uudella tavalla.” Jatkuvaa parantamista Miten kestävää luonnonvarojen hallinta on metsäalalla. Kysymys on siitä, miten hyvinvointia voidaan tuottaa mahdollisimman pienin ympäristövaikutuksin. Tunnustan olevani marjaja sieni-ihmisiä. Mahdolliset riskit liittyvät hänen mukaansa niin tauteihin, tuholaisiin, geopolitiikkaan kuin markkinoihinkin. Metsäkysymykset ovat hyvin tietointensiivisiä
Aloite suojeluun tuli metsänhoitoyhdistykseltä, joka laati hakkuusuunnitelmaa kuviolle, jonka lähellä virtasi luonnontilainen puro. Sen seurauksena Keskija Pohjois-Suomen ely-keskukset ovat joutuneet jättämään paljon hyviä kohteita jonoon. ”Olemme viestineet metsäalan toimijoille, että hakisivat ympäristötukea, jos pysyvän suojelun tukea ei ole saatavilla”, kertoo luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskuksesta. 11195_.indd 10 11195_.indd 10 14.1.2025 15.00.31 14.1.2025 15.00.31. Metso-ohjelmaa hallinnoidaan toisaalta ympäristö-, toisaalta maaja metsätalousministeriössä. Pysyvän suojelun rahavarat jaetaan maanomistajille ely-keskusten kautta. Osan näistä kohteista metsänomistajat ovat päätyneet rahasyistä hakkaamaan. Teeri suojeli vajaat pari hehtaaria metsää ensimmäisen kerran vuonna 2004. YLLIN KYLLIN SUOJELURAHAA, HAKEMINEN TAKKUAA Metsien vapaaehtoiseen suojeluun on nyt jaossa avokätisesti rahaa. Kymmenen vuotta myöhemmin, 2014, määräaikainen suojelusopimus uudistettiin, nyt osana Metso-ohjelmaa. Metso-ohjelmaa vasta suunniteltiin silloin, mutta metsälakikohteen suojeleminen ympäristötuen turvin oli jo mahdollista. Puroja ja lahopuuta Sastamalassa asuva Tapio Teeri on siinä mielessä tyypillinen maanomistaja, että kymmenen vuoden suojelusopimuksen päättyessä hän on tehnyt toisen – itse asiassa jo kahteenkin kertaan. 17.1.2025 10 Metsälehti.fi AJASSA HELI VIRTANEN, TEKSTI MARJAANA MALKAMÄKI, KUVAT T T ÄNÄ vuonna metsien suojeluun tarkoitettuja Metso-rahoja on luvassa entistä enemmän sinne, missä niille on kysyntää. Suomen metsäkeskus tekee päätökset ympäristötuesta ja luonnonhoidon tuista. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Nyt, nykyisen Metso-ohjelman viimeisenä vuotena, Etelä-Suomen painottamisesta ollaan kuitenkin luopumassa, kertoo ympäristöneuvos Esa Pynnönen ympäristöministeriöstä. Pysyvän suojelun rahoitusta saa entistä helpommin Keskija Pohjois-Suomeen. Viime vuosina tukia on jaettu eniten Etelä-Suomeen, koska etelässä suojelualueverkoston täydentämistarpeita on eniten. Metsäpalstalla luonnontilaisia puroja on kaksikin, joten samalla suojeltiin myös toisen puron ympäristö
› Määrärahat ovat kolmen vuoden siirtomäärärahoja, joten niitä voidaan siirtää tarpeen mukaan tilikaudelta toiselle. Valtaosa rahoista siirrettiin tälle vuodelle, joten ympäristötukea ja luonnonhoitotöiden tukea on nyt jaossa kaikkiaan yli 20 miljoonaa euroa. KUKA FAKTA 11195_.indd 11 11195_.indd 11 14.1.2025 15.00.35 14.1.2025 15.00.35. Summasta noin 7,3 miljoonaa euroa käytetään ympäristötukeen ja 2 miljoonaa euroa luonnonhoitoon. Ympäristöministeriön hallinnonalalle on varattu 21,4 miljoonaa euroa, josta valtaosa luonnonsuojelualueiden hankintaan ja korvaamiseen. Lassi Hakulinen (vas.) avusti Sastamalassa asuvaa ja siellä metsää omistavaa Tapio Teereä ympäristötuen hakemisessa viime vuonna. › Metsäkeskuksella oli viime vuonna ongelmia tietojärjestelmän käyttöönotossa, minkä seurauksena ympäristötukia päästiin jakamaan vasta joulukuussa. 17.1.2025 Metsälehti.fi 11 AJASSA JAOSSA NOIN 30 MILJOONAA EUROA › VALTION vuoden 2025 budjetissa Metso-ohjelmalle on varattu noin 30 miljoonaa euroa
Hänen mukaansa suunta on nyt kuitenkin kääntynyt ja viime vuodet rahaa on ollut jaossa mukavasti. Kahden puron välissä kasvaa lehtopohjalla kuusimetsää. Varojen käyttöä seurataan pitkin vuotta, ja jos ne loppuvat jossain mutta toisaalla niitä on jäljellä runsaasti, rahoja voidaan siirtää maakunnasta toiseen. ”Heräsi ajatus, että erilliset suojellut läntit voidaan yhdistää”, Teeri kertoo. Etelä jää tavoitteista Metso-ohjelmassa sekä pysyvälle että määräaikaiselle suojelulle on asetettu pinta-alatavoitteet. Suojelulla asiakkaita Metsäkeskuksessa suunta on ollut päinvastainen: kaikki luonnonhoidon neuvojat, kolmisenkymmentä henkeä, irtisanottiin viime vuonna. 11195_.indd 12 11195_.indd 12 14.1.2025 15.00.49 14.1.2025 15.00.49. ”Määrärahoja on leikattu, ja monena vuotena ne ovat loppuneet kesken”, Metsäkeskuksen Raatikainen toteaa. Kun neuvojia ei enää ole, suojelukorvauksia haluavien metsänomistajien on löydettävä joku muu hakemusten valmistelija, sillä tehtävä ei ole aivan yksinkertainen. Pynnösen mukaan alueella on tehty paljon töitä suojelun eteen. Vaikka luonnonhoidon neuvojien aikaisemmin tekemä työ on siirtynyt kokonaan kaupallisille toimijoille, asiat ovat alkaneet kehittyä lupaavaan suuntaan. Tapio Teeri teki ympäristötukisopimuksen alkujaan vuonna 2004. Pysyvän suojelun tavoitteet on määritelty kullekin ely-keskusalueelle erikseen. Metsäkeskus jakaa ympäristötuen omien periaatteidensa mukaan eri maakuntiin. Uudenmaan, Pirkanmaan ja Kaakkois-Suomen ely-keskuksissa ohjelma on edennyt hitaimmin kohti tavoitteita. Maastonmuotojen takia metsätalouskäyttö on hankalaa, joten puusto on saanut kasvaa rauhassa ja lahopuuta on muodostunut paljon. Syynä olivat valtion leikkaukset. ”Meiltäkin irtisanottuja on työllistynyt edellisiä vastaaviin tehtäviin.” Yhtiöihin Raatikainen kertoo vieneensä viestiä siitä, että suojelun edistäminen ei ehkä suoraan tuo suuria bisnesmahdollisuuksia, mutta asiakkaita se Lassi Hakulisen (oik.) mukaan Tapio Teeren metsä on muuten tyypillinen eteläpirkanmaalainen ympäristötukikohde, mutta lahopuuta on poikkeuksellisen paljon. On iso haaste, että saadaan niitä vastaava määrä hakemuksia sisään.” Viime vuoden lopulla Teeri teki jo kolmannen ympäristötukihakemuksen samasta kohteesta, tällä kertaa yhdessä yrittäjä Lassi Hakulisen kanssa. Lassi Hakulinen perusti Tihkupinta-yrityksen viime vuonna. Myös Varsinais-Suomessa kunnianhimoisten suojelutavoitteiden saavuttaminen näytti jokin aika sitten epätodennäköiseltä, mutta nyt Metso on edennyt siellä odotettua nopeammin. Pysyvän suojelun tavoite on täyttymässä ohjelmakauden loppuun mennessä, mutta määräaikaisen suojelun tavoitepinta-alasta jäädään selvästi. ”Suojelurahoja on tänä vuonna jaossa ruhtinaallisesti. 17.1.2025 12 Metsälehti.fi AJASSA ”Suojelurahoja on tänä vuonna jaossa ruhtinaallisesti. Suojelualue on laajenemassa neljään hehtaariin. Metsässä kasvaa kookkaita ja pienempiäkin kuusia, joiden oksilta voi tunnistaa erilaisia jäkäliä, myös naavaa. On iso haaste, että saadaan niitä vastaava määrä hakemuksia sisään”, Raatikainen sanoo. Eteläisten ely-keskusten alueella Metso-suojelun edistämiseen on myös lisätty henkilöresursseja. Pynnösen mukaan ilmiö on seurausta muun maankäytön paineista
Moni ei halua pysyvää suojelua. Lisäksi 82 000 hehtaarille tulisi tehdä kymmenen vuoden määräaikaisia ympäristötukisopimuksia tai parantaa niiden tilaa luonnonhoidon keinoin. Selvää on, että Suomessa suojellaan tulevina METSO-OHJELMASSA ympäristötuella suojeltavien kohteiden ominaisuuksia ei ole rajattu tarkasti. Aluehallintouudistuksessa niiden luonnonsuojelutehtävät jaetaan kahtia: vuonna 2026 lupaja valvontatehtävät siirtyvät valtakunnalliseen lupaja valvontavirastoon, muut tehtävät kymmeneen alueelliseen elinvoimakeskukseen. Raatikaista ilahduttaa aina, jos suojeluun löytyy useamman elinympäristön kokonaisuus, kuten pienvesi, jonka vieressä kasvaa monimuotoinen korpi, kangasmetsä tai lehto. Metso-varat pyritään kohdistamaan sinne, missä hakkuut ovat todellinen uhka. Sitä edellyttävät niin EU:n biodiversiteettistrategiassa oleva tavoite suojella vanhat ja luonnontilaiset metsät kuin ennallistamisasetuskin. ”Kokemukseni mukaan ainakin 90 prosenttia metsänomistajista uusii kymmenen vuoden sopimuksen edellisen päätteeksi. Vaikka Petteri Orpon hallitusta ei voi pitää erityisen ympäristömyönteisenä, Metso-ohjelman tulevaisuus vaikuttaa turvatulta. voi tuoda. Kakkoskausi valmisteilla Parhaillaan valtionhallinnossa valmistellaan Metso-ohjelman toista kautta, jonka on määrä alkaa vuonna 2026. › Ely-keskukset tekevät päätökset yksityisten luonnonsuojelualueiden perustamisesta, siis pysyvästä suojelusta, ja hankkivat luonnonsuojelualueita valtiolle maakaupoin. Tukea metsänomistajalle Tihkupinta-yritys sai alkunsa Metsäkeskuksen muutosneuvotteluista. Ohjelmassa voidaan kuitenkin suojella myös metsälakikohteita. Silloin pitää kuulostella, mikä on metsänomistajan tahtotila. 17.1.2025 Metsälehti.fi 13 AJASSA ENSIMMÄINEN KAUSI PÄÄTTYMÄSSÄ › METSO-ohjelma käynnistyi vuonna 2008. Voi olla, että EU-sääntely ja Metso sekoitetaan poliittisessa päätöksenteossa, mutta toivon, että niin ei tapahdu”, Pynnönen sanoo. Määräaikaista ympäristötukea saaneista kohteista noin kolmasosa on metsälailla turvattuja, loput muita kohteita. Kun hallitus teki periaatepäätöksen Helmi-elinympäristöohjelmasta vuonna 2021, se sitoutui samalla jatkamaan myös Metso-ohjelmaa ainakin vuoteen 2030 saakka. METSÄLAKIJA MUITA KOHTEITA Uudessa metka-tuessa ympäristötuen saa 20 prosentilla korotettuna, jos lahopuuta on yli 20 kuutiota hehtaarilla. Pitkän uran tehnyt metsätalousinsinööri Lassi Hakulinen päätti jatkaa sen työn tekemistä, minkä parhaiten osaa: ympäristötukihakemusten valmistelua. Hakulinen kertoo ottavansa pysyvän suojelun puheeksi kohteilla, joiden pinta-ala ylittää neljä hehtaaria. Keskeinen vaatimus on, että puustoa on runsaasti. Suojelukorvauksia ei pystytty maksamaan lainkaan ennen viime joulukuuta, eikä yrittäjäkään ole saanut työstä maksettavaa valmistelukorvausta. Kun metsänomistaja tunnistaa suojeltavan kohteen, rahoitushakemuksen valmistelijan tehtävänä on selvittää, voisiko sen ympäriltä tai muualta tilalta löytyä muita suojeluun sopivia kohteita. ”Oletettavasti kohteiden valintakriteerit Metso-ohjelmaan pysyvät aika samoina kuin tähän asti, mutta Pohjois-Suomen vanhat ja luonnontilaiset metsät on kirjoitettava mukaan”, Pynnönen sanoo. Etelässä vielä tehtävää Metson pysyvän suojelun toteutustilanne Tavoitteet saavutettu Tavoitteet lähes saavutettu Tavoitteisiin matkaa vuosina lisää metsää. Samat asiakkaat voivat myöhemmin tilata yhtiöltä myös muita palveluita metsiinsä. ”Jos rahaa jää käyttämättä, hallinnossa voidaan tulkita, että metsänomistajat eivät ole kiinnostuneita suojelusta, ja sitten ympäristötukivaroja leikataan.” Hakulisen mukaan tarvetta olisi hänen kaltaisilleen yrittäjille. Sen pitkäksi venähtänyt ensimmäinen kausi päättyy tämän vuoden lopussa. Hallitus on lupaillut, että maanomistajat saavat asianmukaisen korvauksen niistä maa-alueista, jotka he joutuvat suojelemaan EU-asetusten takia. Ne ovat osa metka-tukia, viime vuoden maaliskuussa käyttöön otettua metsätalouden kannustejärjestelmää. Lähde: Luke KUKA FAKTA 11195_.indd 13 11195_.indd 13 14.1.2025 15.00.54 14.1.2025 15.00.54. ”Muiden kohteiden iso osuus on signaali siitä, että suomalaiset metsänomistajat haluavat turvata luontoarvoja lainsäädäntöä laajemmin”, luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskuksesta kertoo. Palveluita aktiivisesti markkinoimalla on löytynyt hyvin asiakkaita. › Tavoitteena on suojella 96 000 hehtaaria metsää pysyvästi. Monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät korostuvat Metso-rahoitusta saaneiden kohteiden joukossa: niitä on suojeltu eniten hehtaarija kappalemääräisesti, pysyvästi ja määräaikaisesti. › Metsäkeskus käsittelee määräaikaisen suojelun ja luonnonhoitotöiden rahoitushakemukset. Se tarkoittaa, että esimerkiksi kitumaakallioiden suojelua ei rahoiteta. Raatikaisen mukaan Metsoja Helmi-ohjelmat ovat osoittaneet toimivuutensa, joten ne säilyvät suojelun keinovalikoimassa tulevaisuudessakin. ”EU-sääntely on siinä mielessä hankala asia, että sieltä tulevat päätökset ovat valtioita velvoittavia. Osa suokohteista on siirretty suojeltavaksi vuonna 2021 alkaneeseen Helmi-elinympäristöohjelmaan. Yrittäjyyden alkutaipaletta on hankaloittanut Metsäkeskuksen tietojärjestelmäuudistus. Metso sopii siinä mielessä hallituksen ajatusmaailmaan, että se perustuu vapaaehtoisuuteen: mitään ei suojella pakolla, vaan kaikki lähtee metsänomistajan halukkuudesta. Seuraavaksi muutoksia on tiedossa ely-keskusten puolelle. Tämän vuoden mittaan alkaa hahmottua, millainen Metson kakkoskaudesta tulee. Silloinhan sekin on tavallaan pysyvää suojelua, josta saa kymmenen vuoden välein korvauksen.” Raatikaisen tavoin Hakulista huolettaa, miten tehokkaasti ympäristötuet saadaan jakoon, kun Metsäkeskuksen neuvojat eivät enää valmistele hakemuksia
Ostaja valikoitui katkonnan mukaan Leimikko myytiin Versowoodille. Kilpailevia tarjouksia ei pyydetty, koska Havumäen mukaan firma tekee tukit tarkkaan eikä kuitupuupino kasva, kuten isoilla firmoilla. Järeämpipuisella 1,3 hehtaarin lohkolla myytävää kertyi 830 kuutiota, siis reilusti yli 600 kuutiota hehtaarilla. PUUKAUPPA & TALOUS 17.1.2025 14 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVA ASIKKALALAISELLA yrittäjä Janne Havumäellä oli joulunalusviikolla tavallista mieluisampi savotta ajettavana, kun kuormatraktorin kyydissä kulki oman leimikon puita. Vähäisen lahon ja järeän puuston ansiosta tukkiprosentti kohosi yli 95:n, kun mukaan lasketaan myös pikkutukit ja parrut. ”Kaikki männyt ja kuivanaiset jätettiin säästöpuiksi.” Kolme polvea Havumäkiä tutkii ennätysleimikkoaan. Sorvitukeista maksettin sama hinta kuin tavallisista kuusitukeista. Leimikko muodostui kahdesta erillisestä kaupasta, koska hakattu alue on kahdella eri tilalla. Huipputulos syntyi kiertoaikaa pidentäen. Puukauppa tehtiin elokuussa, joten hintataso oli talvikorjuurajoitteesta huolimatta hyvä. Tukkiprosentti yli 95 ”Lahoa oli vain neljä prosenttia, vaikka alueella on laidunnettu karjaa pitkään. Lehtipuita leimikolla ei juuri ollut”, Havumäki kertoo. 11196_.indd 14 11196_.indd 14 14.1.2025 14.53.34 14.1.2025 14.53.34. Lisäksi hakkuussa kertyi 150 kuutiota havuja. Kuusitukit menevät Versowoodin Vierumäen sahalle. Energiapuuksi korjattavien havujen tuoman lisän myötä tukkikuution hinta kipusi 95 euron tienoille. Leimikko on korjattavissa vain talvella, koska lanssipaikkana on pelto, joka kestää puutavara-autot vain jäätyneen maan aikaan. Lähistöllä on alueita, joissa kuusikoissa on jopa 30 prosenttia lahoa”, Havumäki kertoo. Mittaustodistuksen mukaan 1,3 hehtaarin alueelta kertyi kuitupuuta vain kymmenen kuutiometriä. Ylinnä Arttu, Janne ja hänen isänsä Erkki Havumäki laskevat sorvitukkien tyviltä lustoja. YLI 50 000 EUROA HEHTAARILTA Järeän kuusikon päätehakkuu tuotti jättimäiset myyntitulot metsänomistajalle. Kaikkiaan 1,3 hehtaarin lohkolta kertyi puunmyyntituloa 68 400 euroa – 52 600 euroa hehtaarilta. Ne paljastavat puuston iäksi 90 vuotta. ”Kaikki männyt ja kuivanaiset jätettiin säästöpuiksi. Järeissä kuusirungoissa latvan yläosa kapenee jyrkästi, joten viimeisen tukin jälkeen ei kuituosaa juuri jää. Hakattujen runkojen keskikoko oli 1,15 kuutiota. Kolmen hehtaarin aukolta kertyi puuta yli puolitoista tuhatta kuutiota. Järeät tyvitukit toimitetaan UPM:n Kalson vaneritehtaalle
.. .. .. .. ”Silloin työmaalla oli yksi moottorisaha, ja hevosmiehet ajoivat puut tienvarteen. Hankintahinnat .. .. .. .. .. .. .. nousussa . 32,24 . Harvennushakkuu 76,50 . .. .. .. .. .. 31,92 . 33,33 . 26,93 . 56,34 . 25,96 . 33,67 . .. .. .. Ensiharvennus .. Harvennushakkuu .. Uudistushakkuu 84,06 . .. ”Kyllä kai tähän uskaltaa istuttaa uudenkin kuusisukupolven, kun lahoa ei juuri ollut.” Aukko muokataan ja istutetaan jo ensi keväänä. .. .. 61,42 . Ensiharvennus .. .. 34,57 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,78 . 83,62 . nousussa . .. .. .. 11196_.indd 15 11196_.indd 15 14.1.2025 14.53.37 14.1.2025 14.53.37. 32,77 . .. . 35,01 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,94 . 69,51 . 32,74 . 34,21 . .. .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA . 34,85 . .. .. Janne Havumäen isä, Erkki Havumäki muistaa, että viimeksi metsää harvennettiin vuonna 1974, siis tasan 50 vuotta sitten. .. 31,68 . .. .. . .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,30 . .. Hankintahinnat 81,37 . nousussa . 40,24 . Uudistushakkuu 82,89 . 75,73 . 83,97 . Uudistushakkuu 84,22 . 64,68 . nousussa . .. .. .. .. 34,84 . 82,35 . Nyt korjatun mahtileimikon päätehakkuutuloilla saisi nipin napin uuden traktorin. .. .. .. .. Ensinnäkin Asikkalassa olosuhteet metsän kasvulle ovat niin suotuisat kuin ne Suomessa voivat olla. .. 32,42 . 33,42 . 40,74 . .. .. 37,68 . .. 42,38 . 82,48 . .. 33,39 . 32,32 . .. .. .. 32,88 . 33,78 . 83,96 . 76,33 . 30,81 . .. 32,94 . .. .. 41,60 . .. .. .. Harvennushakkuu .. 32,51 . .. nousussa . .. .. 39,36 . 38,72 . .. .. .. .. .. 41,05 . Hankintahinnat .. 43,73 . 67,34 . 43,96 . 72,12 . Harvennushakkuu 75,09 . .. .. AJASSA 17.1.2025 Metsälehti.fi 15 . 60,22 . 33,95 . Puunmyyntituloilla ostettiin meidän ensimmäinen traktorimme, vähän käytetty satakolmevitonen Massikka”, Erkki Havumäki muistelee. .. Erkki Havumäki ei ollut täysin tyytyväinen poistettavien puiden valintaan. .. 58,20 . 52,84 . ”Parhaita puita leimattiin, jotta Vierumäen sahalle saatiin hyviä tukkeja. .. 41,96 . .. 80,89 . .. .. .. .. Hankintahinnat 80,28 . .. 70,09 . . 35,33 . 39,66 . Ensiharvennus .. 52,58 . 74,21 . 37,47 . .. .. .. .. 33,08 . Ensiharvennus .. 34,76 . Uudistushakkuu 83,20 . .. Ensiharvennus .. 83,57 . .. .. 41,85 . .. .. 52,44 . .. 32,58 . 84,44 . .. 53,37 . .. .. .. Toinen valtti oli puuston pidennetty kiertoaika. Ensiharvennus .. Milj. 35,33 . 38,88 . .. .. .. .. .. Uudistushakkuu 84,31 . 31,82 . nousussa . 82,02 . .. Ensiharvennus .. .. 37,33 . .. .. 33,75 . .. .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. .. .. .. 27,42 . .. 41,70 . .. .. .. .. .. .. .. 34,71 . 62,92 . .. 31,66 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,54 . .. . 83,81 . 82,92 . .. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT VIIKOLLA 52 Puukaupan vähäisyyden vuoksi osa luvuista puuttuu. Hankintahinnat .. 76,03 . .. .. .. .. 31,77 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. Uudistushakkuu .. 34,97 . .. .. .. .. Hankintahinnat .. .. ”Silloin ei ollut metsäkoneita palstalla, vaan meillä oli satakuusvitonen Massikka, jolla puut vinssattiin.” Harvennus tehtiin metsänhoitoyhdistyksen neuvojan leimauksen mukaan. .. .. .. .. .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 33,02 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,52 . .. 54,87 . Hankintahinnat .. Uudistushakkuu 83,52 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,51 . .. 33,27 . 39,08 . .. .. Luontaisesti syntynyt kuusikko oli 80– 90 vuotta vanhaa. .. .. 83,10 . nousussa . 32,86 . .. 34,30 . 40,02 . 33,03 . 83,21 . .. .. nousussa . .. .. .. .. Jos kaikki menee suunnitellusti, ei seuraavaa päätehakkuuta tarvitse odottaa yhtä kauan kuin nyt. Uudistushakkuu .. .. .. 33,34 . 32,69 . Ensiharvennus 56,25 . .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA . .. Hankintahinnat .. 26,84 . .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,75 . .. .. Hankintahinnat .. .. Ensiharvennus .. 41,46 . 76,42 . .. .. .. .. 65,16 . Harvennushakkuu 76,03 . .. 67,65 . Harvennushakkuu .. .. .. .. .. 39,18 . .. .. 33,57 . .. .. Harvennushakkuu 76,98 . .. 31,48 . .. .. 82,70 . 31,04 . Uudistushakkuu 83,61 . 40,25 . .. .. 32,12 . Harvennushakkuu 75,06 . 84,15 . 32,34 . m³ 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 Viikot 1 2 yhteensä 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2022 20 40 60 80 100 €/ m³ Nimelliskantohintojen kehitys Kuusitukki Kuusikuitupuu Mäntykuitupuu Koivukuitupuu Mäntytukki Koivutukki 2004 2010 2015 2020 2024 Lähde: Luke Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 97 932 Puukauppamäärä vko 52, m 3 Kiertoajan jatko tuotti jättipuuston Huiman puusadon taustalla on kaksi tekijää. .. .. 32,19 . 34,70 . . .. Harvennushakkuu 75,02 . .. .. 75,11 . Kasvatettavaksi olisi siis voinut jäädä parempiakin puita.” Ensimmäisen kerran metsä harvennettiin vuonna 1958. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 33,49 . 63,36 . nousussa . .. 33,58 . .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I . 32,04 . .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. 34,01 . .. 31,88 . 33,76 . .. 31,69 . Janne Havumäki on jo miettinyt aukon seuraavaa puusukupolvea. 62,65 . .. 26,36 . 27,47 . .. 83,38 . 75,44 . .. 43,79
Hakkuutähteet voidaan myös punnita ajokoneen kuormainvaa´alla, jolloin hakkuutähteen määrästä saadaan faktatietoa. synä tyypillisesti 4–5 euron luokkaa, mutta jopa seitsemän euron hintoja on maksettu. Todellisuudessa hakkuutähteiden hinnat ovat liikkuneet monessa tapauksessa vielä paljon korkeammalla tasolla. Yleisimmin käytettyjä menetelmiä puukaupassa on, että hakkuutähteille maksetaan tietty euromääräinen hinta jokaista leimikon kuusiainespuukuutiota kohden. 17.1.2025 16 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 16 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA KUN puun kysyntä ylittää tarjonnan, on metsänomistajalla entistä enemmän neuvottelumahdollisuuksia puukaupoissa. Tarkkana hintavertailussa Mommo sanoo, että metsänomistajan on hyvä huomioida hintoja vertaillessa, että hakkuutähteiden määrän arviointiin ja hinnoitteluun on olemassa useampi menetelmä. Esimerkiksi siitä, miten toimitaan, jos hakkuutähdettä joudutaan käyttämään kantavuuden parantamiseen pehmeissä paikoissa, on syytä sopia kauppoja tehdessä. ”Hakkuutähteiden hinnoittelulla on viime syksyn aikana käytännössä ratkaistu monia päähakkuukauppoja”, kuvailee myyntipäällikkö Henri Mommo Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksestä. Hakkuutähteiden tienvarsihinnat liikkuvat virallisten hintatilastojen mukaan monilla alueilla jo 40 euron tuntumassa, joten ostajilla voi olla myös todellista maksukykyä energiapuun osalta enemmän, kuin he haluavat metsänomistajalle kertoa. Metsänomistajan pitäisi tässä menetelmässä osata varmistaa, että muuntamisessa käytetään oikeita päivämääriä. Hinnat aivan uudella tasolla Harvemmin puukauppoja tekevällä mieleen on luultavasti piirtynyt kuva muutaman euron kuutiohinnoista hakkuutähteiden osalta. Osa ostajista määrittää hakkuutähteiden määrän siten, että se on 20 prosenttia leimikon kuusiainespuun määrästä. ”Mutta myös hajonta hinnoissa on ollut poikkeuksellisen suurta. Latvusmassan kovasta kysynnästä kertovat paitsi tiedot kentältä myös sen tilastohinnan raju nousu. Esimerkiksi tuhannen kuution avohakkuusta hakkuutähdettä kertyy näin määriteltynä 200 kuutiota. Hakkuutähteille on tällaisissa kaupoissa maksettu Keski-Suomessa viime syksyn aikana noin 20–25 euron hintoja kuutiolle. Keskisessä Suomessa näin tarjotut hinnat ovat olleet viime sykHakkuutähteillä ratkaistaan tukkikauppoja Metsänomistaja voi saada hakkuutähteistä jopa tuhansien eurojen tilin hehtaarilta. Talvileimikosta kesäkohteeksi Hakkuutähteiden kova hinta on saanut metsänomistajat jopa jalostamaan päätehakkuuleimikoitaan kesäkorjuukelpoisiksi. Esimerkiksi 500 kuution kuusileimikosta metsänomistaja saisi tällä hinnalla hakkuutähteistä 3 500 euron tulon. Risujen aggressiivinen hinnoittelu voi olla myös keino pitää tukkija kuitupuun tilastohintoja aisoissa. Kuusikoiden päätehakkuukaupoissa erityistä huomiota kannattaa kiinnittää nyt myös latvusmassan eli hakkuutähteiden hinnoitteluun. Mitä ikinä hakkuutähteistä sovitaankin, on tärkeää kirjata asiat yksiselitteisesti kauppakirjalle. Kilot muutetaan kuutioiksi Luonnonvarakeskuksen energiapuun mittauslaskurin (EPPU) avulla. Luonnonvarakeskuksen seurannan mukaan latvusmassan kuutiohinta nousi yksistään viime vuoden ensimmäisen ja toisen kvartaalin välissä 8,9 eurosta 14,4 euroon. Nyt hakkuutähteistä voi saada jo huomattavasti enemmän tuloa kuin muutama vuosi sitten olisi saanut saman leimikon kuitupuista. ”Siksi metsätien parantaminen tai jopa lyhyen uuden tien tekeminen voi olla isommissa leimikoissa järkevää, jos hakkuutähteet saadaan näin toimien korjattua kesäaikaan”, Mommo kertoo. Metsänomistajan kannattaakin olla tarkkana sen suhteen, mitä hakkuutähteistä sovitaan puukaupan yhteydessä”, muistuttaa Mommo. Hakkuutähteitä ei yleensä kerätä kohteilta, joissa niitä ei voida ajaa palstalta pois alkukesästä. Jotkut ostajista ovat selvästi käyttäneet hakkuutähteiden hinnoittelua keinona erottautua ainespuukilpailussa. Enimmillään kuutiohinta on Metsälehden tietojen mukaan ollut 38 euroa. ”Hakkuutähteiden hinnoittelulla on ratkaistu monia kauppoja.” Hakkuutähteistä on kehittynyt nopeasti merkittävä myyntiartikkeli päätehakkuukaupoissa, mikä näkyy myös hinnoissa. 11196_.indd 16 11196_.indd 16 14.1.2025 14.53.39 14.1.2025 14.53.39
Tilaa Yaran metsäuutiskirje ja lataa uusi Metsänlannoitusopas osoitteessa yara.fi/metsa, niin pysyt selvillä ajankohtaisista metsänlannoitusasioista! yara.fi/metsa 11196_.indd 17 11196_.indd 17 14.1.2025 14.53.40 14.1.2025 14.53.40. Yaran metsälannoitteet sisältävät myös booria metsän terveen kasvun ylläpitämiseksi. YaraBela ® METSÄSALPIETARI on kivennäismaan männiköiden kasvatuslannoite, joka sisältää typen lisäksi kaliumia ja booria. YaraMila ® METSÄN NP -kasvatuslannoite on kehitetty kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen. Se sisältää typen ja hidasliukoisen fosforin lisäksi runsaasti booria. Metsänlannoitus – tuottava sijoitus ja ilmastoteko Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla
Videoiden perusteella jälki näyttää suomalaiselta talousmetsältä. AMERIKKA TARVITSEE OSAAMISTA SUOMESTA Hakkuurajoitukset merkitsisivät kirjoittajan mukaan puuston ikääntyessä hiilensidonnan vähenemistä ja hiilivarastoa uhkaavien riskien lisääntymistä. YHDYSVALLOISSA ON ALOITETTU Forest Fuel -projekteja, joissa metsiä harvennetaan ja pusikoita sekä kuolleita puita raivataan ja kuljetetaan metsistä pois asutuskeskuksien lähellä. Alentuneelle hiilinielulle haetaan syyllisiäkin. ”Kääpä raidan kyljessä” Jalmari Kolu 11197_.indd 18 11197_.indd 18 14.1.2025 15.03.08 14.1.2025 15.03.08. Hiilinielu tarkoittaa, että systeemiin sitoutuneen hiilen määrän lisääntyy. Kontekstista riippuen rake-sana voidaan kääntää myös metsänhoidoksi; raivaukseksi tai harvennukseksi. Näillä toimilla voidaan vähentää metsien palokuormaa ja syttymisherkkyyttä. 26) Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Suomalainen metsänhoito ja -teollisuus sekä puunkorjuun infrastruktuuri metsäautoteineen ovat tehneet Suomesta metsäpalojen torjunnan suurvallan. HIILENSIDONTA VAI HIILINIELU METSIEN KÄYTÖN OHJAAJANA. Luontoarvokaupan laajentaminen etenee luonnonsuojelulain uudistuksella (s. Tätä mautonta ilkkumista jatkoi viime viikolla muun muassa Iltasanomat. Hiilinieluvaatimusta ei voi perustella ilmastokestävyydellä, jos tarkastelemme tilannetta nenäämme pidemmälle tulevaisuuteen. Suomalaisen metsänhoidon menetelmät ja kalusto toimisivat Asikaisen mukaan todennäköisesti Kalifornian olosuhteissa ja maastossa hyvin. Liittovaltion metsähallinto (USDA Forest Service) on tutkinut Kaliforniassa, miten paljon paremmin ”raked” metsä selviää ”unraked” metsään verrattuna metsäpalosta (Survivorship of raked and unraked trees through prescribed fires in conifer forests in northeastern California , 2008). YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI KORJATUN PUUN OSUUS puustomme kokonaistilavuudesta on pysynyt 2–3 prosentin välillä yli 40 vuotta. Sellaisten löytyminen olisi yllätys, koska metsiemme käyttöä ei ole ohjattu hiilinielun pohjalta. M IK KO RI IK IL Ä Hiilinieluvaatimusta ei voi perustella ilmastokestävyydellä, jos tarkastelemme tilannetta nenäämme pidemmälle tulevaisuuteen, puutuotetekniikan professori Henrik Heräjärvi kirjoittaa. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Suomalainen media voisi myös lopettaa näiden ponnistelujen asiantuntemattoman mollaamisen. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Nämä projektit ovat vielä vain kokeiluja ehkä siksi, että kerätyt puut ovat jääneet kasoihin lahoamaan tienvarsille, koska Kaliforniassa ei yksinkertaisesti ole riittävästi biomassaa käyttävää metsäja energiateollisuutta. Trump voisi olla tässä paras vienninedistäjämme. 17.1.2025 18 Metsälehti.fi METSÄPALOT OVAT kalifornialaisten riesana ja otsikoissa Suomessakin, koska tällä kertaa ne tuhoavat Hollywood-tähtien koteja. Trump oli aiemmin puhunut presidentti Sauli Niinistön kanssa suomalaisesta metsien raivauksesta, harvennushakkuista sekä puunkorjuun tähteiden keräämisestä metsistä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump totesi vuonna 2018 silloisten suurten metsäpalojen aikaan, että suomalaistyylinen metsänhoito voisi suojella amerikkalaisia metsäpaloilta. Hakkuita vaaditaan kuitenkin vähennettäväksi, jotta metsien hiilinielu kasvaisi. Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtajan Antti Asikaisen mukaan Kaliforniassa metsiä pitäisi hoitaa maisematasolla, että sillä olisi metsäpalojen ehkäisyn kannalta merkitystä. Metsänpohjan kunttaa ohennettiin tutkimuksissa puskutraktoreihin kytketyillä haravoilla. Nielun koon muutoksen määrittäminen edellyttää kahta mittausta: 1) Suurentunut nielu: hiilen määrä lisääntyi enemmän kuin edellisellä mittausjaksolla. Presidentin käyttämä termi ”raking” on ymmärretty suomalaisissa medioissa asiantuntemattomasti tai tarkoitukselliseksi väärin pelkäksi haravoinniksi, vaikka Trump puhui asiaa. Tässä on presidentti Alexander Stubbilla tuhannen taalan paikka jatkaa Niinistön aloittamaa metsätalousosaamisen vientiponnistelua Yhdysvaltoihin. 2) Pienentynyt nielu: hiilen määrä lisääntyi vähemmän kuin edellisellä mittausjaksolla
Kyntö syksyllä ja istutus keväällä.” Riippumaton ajattelija ”Koivulle paras tapa peltoistutuksessa on kaksisiipisellä kyntöauralla vastakkainen pallekyntö. HENRIK HERÄJÄRVI KIRJOITTAJA ON PUUTUOTETEKNIIKAN PROFESSORI ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA. Koivun juuret eivät tykkää tiiviistä ja huonosti hengittävästä maasta.” Veikko.knuutila ”Tässä nyt parina vuonna vanhojen peltoheittojen kanssa taistelleena sanoisin, että jos vain suinkin mahdollista, niin peltoa kannattaisi pitää viljalla muutama vuosi monivuotisten rikkakasvien heikentämiseksi ennen kuin istuttaa mitään.” Jean S 11197_.indd 19 11197_.indd 19 14.1.2025 15.03.09 14.1.2025 15.03.09. Kasvu oli odotettua heikompi, ehkä booria puuttui tai oli liian tiheä istutus. ”Kun soitto lakkaa, kaikille ei välttämättä löydy tuoleja”, maalaili toinen. 17.1.2025 Metsälehti.fi 19 VIIME keväänä iski pienimuotoinen likviditeettiongelma, joten oli aika realisoida sijoituksia. Ei tarvinnut heinätä, istutus oli keväällä. Joka tapauksessa se hyvä puoli tapahtuneessa on, että nyt muutkin kuin minä tutustuvat vähän tarkemmin omistamiensa rahastojen sääntöihin. HIILENSIDONTA TARKOITTAA ilmakehästä yhteyttämisessä puuaineeksi sitoutuvaa hiilimäärää. Lisääntyvä biomassa täyttää hiilivarastoa ja nielun koko kuvaa täyttymisnopeutta: suuri nielu täyttää varaston nopeasti ja pieni hitaasti. Lisäksi tuotehiilivarastoille on yhteiskunnallinen tarve mm. Hakkuurajoitukset puuston hiilinielun tilapäisen kasvattamisen nimissä merkitsisivät yksityisja kansantaloudellisia menetyksiä sekä puuston ikääntyessä hiilensidonnan vähenemistä ja hiilivarastoa uhkaavien riskien lisääntymistä. Hiilivarastoina tuotteet poikkeavat puustosta siinä, ettei tuotevarastojen koolla ole rajoja. Heti kun kelit sallivat keväällä. No, siitä selvittiin… Boori mukaan ja kyllähän se kasvaa.” Mehtäukko ”Meillä istutettiin aikoinaan pieni pelto äestysjälkeen. Vesivaot poistavat pintavedet, kohopenkin lämpösumma huomattavasti äestettyä maata parempi. Hienojakoinen maa liettyy. Jos olisin odottanut toimeksiantoni kanssa kuukauden pitempään, rahani olisivat nyt jumissa Osuuspankin keskeytettyä kesäkuun jälkeen tehdyt rahasto-osuuksien lunastukset. Toisin kuin tilapäistä hiilinielua, hiilensidontaa voi pitää yllä loputtomiin huolehtimalla puuston ikäluokkajakaumasta ja riittävästä kasvutilasta – ympäristöolosuhteiden muutos tosin haastaa tätäkin osaamista. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 20 40 60 80 100 Ei 75% Kyllä 25% AJASSA Verkkokeskustelu: Vinkkejä pellon metsitykseen Rahat jumissa ”Tulee taas jonkin verran vanhaa peltoa metsitettäväksi. Metsien hiilinielua voi ylläpitää vain tilapäisesti eli vaatimus suuresta hiilinielusta ei kestä tarkastelua ajan yli. Nyt puun käytön rakenne ei ole ilmasto-optimaalinen: energiaksi poltto vapauttaa suurimman osan hiilestä nopeasti takaisin taivaalle. Puolessa vuosisadassa liki kaksinkertaistunut hiilensidontamme on tulos metsänomistajien ja yhteiskunnan investoinneista. Suomessa puuston hiilensidonta, siis kasvu, on 103 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Enkä ollut ainoa. Heinä ei ollut ongelma, mutta pajua tuli jonkin verran. Samalla syntyi, tahattomasti, myös hiilinielu: puuston määrä lisääntyi ja lisääntyy edelleen. Teoriassa Suomen puumäärän (nyt noin 145 kuutiota hehtaarilla) voisi tuplata ennen metsien hiilivaraston täyttymistä – maaperään hiiltä varastoituisi tämän jälkeenkin. METSÄTALOUDEN ILMASTOVAIKUTUKSIA arvioidessa pitää ottaa huomioon myös puun käyttötavat. Rajatulle metsäpinta-alalle mahtuvan biomassan määrä on rajallinen. rakennuskannassa. ”Metsärahasto on täysin verrattavissa pyramidihuijaukseen”, kirjoitti Metsänomistajien foorumissa yksi. Kyse ei ole ilmastopiittaamattomuudesta, vaan teollisuuden kehittymisestä aikana, jolloin hiilen varastointi ei ollut prioriteetti. Aiemmin olen laittanut kuusta, mutta nyt harkitsen tien lähellä oleville pelloille koivua, siellä hirviriskin pitäisi olla pieni. Puutuotevarasto ei täyty. Seuraavaksi huolestuin (vaatimattomasta) osuudestani saman pankin metsärahastossa. Sosiaalisen median keskustelupalstoilla aloitettiin jo metsärahastojen lähtölaskenta. Hehtaarilla voi olla esimerkiksi rakennuksissa 10 000 kuutiometriä puuta, tai jos tarve vaatii, enemmän. Parin viikon jälkeen tutustuin tarkemmin rahaston sääntöihin ja ymmärsin, että saisin odottaa seuraavaan vuoteen. Kun laajennetaan tarkastelu maaperään, on varasto suurempi ja täyttyy siten myöhemmin, muttei loputtomasti. Keski-Euroopan kuusikot osoittavat, että metsähiilivaraston kasvattamiseen liittyy myös vaikeasti hallittavia riskejä. Kestävän ilmastotyön kannalta erityisen kurjaa olisi menettää optio rajattomaan tuotehiilinieluun, joka myös rahoittaa puuperäisen ilmastotyön tuottamalla tarvitsemiamme hyötyjä. Näin on perustettu useita hehtaareita hyviä koivikoita, eikä ole tarvinnut heinätä.” Akkli ”Kunhan ei ole turvepelto tai liian märkä, niin hyvin pitäisi onnistua (raudus)koivun istutus. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP EERO SALA Uusi kysymys: Tuleeko vuodesta 2025 hyvä metsävuosi. Ra-koivikko jo kerran harvennettu, alle 20 vuotta istutuksesta.” Puuki ”Ostopalstan pellon oli entinen mo metsittänyt männylle 15v sitten. Tuotehiilivarastoja uhkaavat riskit ovat sen sijaan paikallisia ja hallinnassamme. Alue olisi pitänyt myrkyttää heinästä, sillä kolmena syksynä oli aivan mahdoton heinääminen. Onko kokemusta pellon metsityksestä koivulle?” Panu ”Laikkumätästettyyn olen joskus ra-koivuja ja hieskoivuja istuttanut. Kaivoin ojat auki ja kääntömättäisiin ku-potit. i Onko metsäsi FSC-serti ioitu. Nyt ehkä mätästäisin ja varmistaisin boorilannoituksella tuloksen sekä istuttaisin vähemmän, vaikka 1 200 tainta.” A.Jalkanen ”Normaali kyntö ja äestys tasaiseksi. Valinta oli helppo, sillä OP:n palvelukiinteistörahasto ei ollut juuri voittoa tuottanut. Pitkäkestoisten hiilivarastojen lisäämistä voidaan vastaavasti tavoitella tulevassa puun käytössä. Kookkaat taimet, istututus mahdollisimman aikaisin keväällä, nopeus on valttia. Metsälehden haastetteleman salkunhoitajan mukaan metsärahastoon sijoittajilla ei ole syytä huoleen. Äestys on todella huono ratkaisu. Huonomminkin olisi voinut käydä. Tulos täysi nolla. Tein toimeksiannon ja aloin odottaa rahoja tilille
SA M I KA RP PI N EN LU KE Jalostetun siemenalkuperän käyttö metsänviljelyssä on tehokkain yksittäinen keino lisätä metsien kasvua. Jalostetusta siemenestä syntyneet taimet kasvavat yli kymmenen prosenttia paremmin kuin luonnontaimet. Kivennäismailla kuivahkoiden kankaiden männiköt ja tuoreiden kankaiden kuusikot antavat parhaan vastineen lannoitukselle. Kasvun lisäys runsastyppisillä turvemailla on 1,4–4 kuutiometriä hehtaarilla vuodessa. 11198_.indd 20 11198_.indd 20 14.1.2025 15.04.43 14.1.2025 15.04.43. Runsaimman kasvun lisäyksen lannoitus antaa nuorissa kasvatusvaiheen metsissä, joiden kasvu ja ravinteiden tarve ovat suurimmillaan. Kertalannoituksella saa siis tuotettua noin 15 kuutiometriä lisää puuta. Parhaan taloudellisen tuloksen antavat varttuneiden, hakkuukypsyyden rajalla olevien metsien lannoitukset. Tutkimusprofessori Jari Hynysen johdolla tehdyssä raportissa tarkastellaan keinoja metsien kasvun lisäämiseksi. Tuhkalannoitus lisää metsien kasvua 20–40 vuodeksi. Tärkeä viesti on, että metsien kasvua ja hiilinieluja voidaan lisätä ilman, että hakkuita jouduttaisiin vähentämään. Lisäkasvu on paljolti tukkipuuta, ja lannoituksen hyödyt saa nopeasti päätehakkuussa talteen. Ne tarjoavat myös vinkkilistan puuntuotantoon panostavalle metsänomistajalle. Puuston kasvu lisääntyy noin kymmeneksi vuodeksi keskimäärin 1,5 kuutiometriä hehtaarilla vuodessa. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 17.1.2025 20 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ LUONNONVARAKESKUS (Luke) julkaisi joulun alla synteesiraportin, jossa on uusin tieto metsien kasvusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Jalostus tehokkainta Luken mukaan jalostetun metsänviljelymateriaalin käyttö lisää yksittäisistä metsänhoidon keinoista eniten metsien kasvua. Jalostus tarkoittaa metsänviljelyyn käytätettävien siementen tuottamista kasvultaan ja laadultaan parhaita puita risteyttäen. Runsastyppisillä turvemailla tuhkalannoitus lisää puuston kasvua yhdestä neljään kuutiometriä vuodessa jopa 40 vuoden ajaksi. KASVUN EVÄÄT Tässä tepsivimmät keinot metsien kasvun parantamiseen. Turvemaiden metsiä lannoitetaan puutuhkalla, joka sisältää fosforia, kaliumia ja hivenravinteita. Lannoitus antaa nopeimmin satoa Nopeimmin puuston kasvua lisää metsän lannoittaminen. Kivennäismaiden metsät lannoitetaan nitraattitai ammoniumtyppeä sisältävillä lannoitteilla. Jalostuksessa voidaan käyttää myös kestävyydeltään parhaita puita
Esimerkiksi luontojärjestöjen ja Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden rajoitukset romauttaisivat varmuudella metsänomistajien innon metsiensä hoitamiseen. M e t s i e n kasvattaminen nykyistä runsaspuustoisempana olisi vaikuttava ja helppo keino lisätä metsien kasvua ja hiilensidontaa hoidetuissa ja terveissä metsissä. Ilmastonmuutoksen vuoksi vaihtelevammiksi käyvät talvisäät lisäävät taimien kuolleisuutta, joten taimikoissa pitää olla reserviä. Harventaminen ei lisää metsien kokonaiskasvua, mutta nopeuttaa kasvatettavien puiden järeytymistä. Varhaisperkaus varmistaa, että istutetut hyväkasvuiset taimet pääsevät häiriöttä kasvuun. Se vastaa neljännestä Suomen vuotuisista hiilidioksidipäästöistä. Lannoituksen rooli sen sijaan jää vähäiseksi. Kovin kahlitsevia rajoitteita kannattaisi välttää. Samalla metsät sitoisivat kymmenen miljoonaa lisätonnia hiilidioksidia. MIKKO RIIKILÄ KOMMENTTI Luke oikealla asialla kyistä lievempiä harvennuksia. Raportissa muistutetaan, etteivät esitetyt havainnot ole toimenpidesuosituksia, vaan tutkijoiden arvioita eri toimien vaikuttavuudesta. Varsinainen taimikonhoito nopeuttaa taimien kasvua ja järeytymistä sekä aikaistaa tukkipuun saantoa ja varsinkin harvennushakkuilla poistettavien puiden kokoa. Suositukset jäävät metsäpoliitikkojen tehtäväksi. Istutustiheyksien alentamista Luken raportin laatijat eivät suosittele. Toinen tehokas keino olisi kiertoaikojen pidentäminen ja harvennusten lieventäminen, mutta toteutuakseen ne vaatisivat lainsäädännöllisiä toimia. Taloudellisesti harvennukset ovat silti järkeviä, koska ne nopeuttavat puiden kasvua ja lisäävät tukkipuun tuotosta. Jalostetun metsänviljelymateriaalin käytön lasketaan lisäävän metsien vuosikasvua viisi miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaisi ny”Jo muutaman vuoden kiertoaikojen pidennys lisää ainespuun tuotosta merkittävästi.” LISÄÄ JA VÄHEMMÄN KASVUA Metsänhoidon vaikutukset metsien vuotuiseen kokonaiskasvuun vuonna 2050 JALOSTETTU metsänviljelymateriaali +++ KIERTOAIKOJEN pidentäminen ja harvennusten lieventäminen +++ METSIEN lannoitusalan kaksinkertaistaminen + TAIMIKOIDEN hoito VOIMAKKAAT harvennukset –JATKUVA kasvatus . Vaikka kaikki sopivat metsiköt lannoitettaisiin kerran kiertoaikansa kuluessa, lisäkasvu jäisi miljoonaan kuutioon vuodessa vuoteen 2050 mennessä. ”Nykyiset harvennusmallien jäävät puustot ja päätehakkuujäreydet ovat niin alhaalla, että jo muutaman vuoden harvennusten lykkäys ja kiertoaikojen pidennys lisäävät ainespuun tuotosta merkittävästi – ja samalla hehtaarikohtaisia kertymiä”, Hynynen kertoo. 11198_.indd 21 11198_.indd 21 14.1.2025 15.04.45 14.1.2025 15.04.45. Taimikonhoidossa voidaan myös säätää puulajisuhteita, esimerkiksi lisätä lehtipuiden osuutta kasvatettavassa puustossa, mikä voi parantaa metsän tuhonkestävyyttä. Myöskään maanmuokkauksesta ei pidä säästellä. Maanmuokkaus tehostaa puuston kasvua enemmän kuin lisää maaperän hiilipäästöjä. KYMMENEN MILJOONAA MOTTIA LISÄKASVUA LUONNONVARAKESKUKSEN synteesiraportti oli juuri sitä mitä tutkimuksen pitääkin tehdä. Lähde: Luke M IK KO RI IK IL Ä LUONNONVARAKESKUKSEN synteesiraportin mukaan metsänhoidon keinoin voitaisiin metsien vuotuista kasvua lisätä noin kymmenen miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2050 mennessä, jos metsätuhot pysyvät kurissa. Metsän kokonaiskasvua taimikonhoidolla ei sen sijaan voida lisätä. Jatkuvan kasvatuksen vaikutuksista metsien kasvuun ei Luken raportin mukaan ole pitkäaikaisiin mittaustuloksiin perustuvaa, julkaistua tutkimustietoa. Luken mukaan harvennuspinta-alojen supistaminen ja kiertoaikojen pidentämien onnistuisivat nykyisistä hakkuumääristä tinkimättä. Luken mukaan se parantaa uuden puusukupolven kasvuedellytyksiä enemmän kuin lisää maaperän hiilidioksidipäästöjä. Luken raportissa suositellaan viljelyä heti hakkuuta seuraavan kasvukauden aikana. Kuusikoissa kasvutappiot jäävät pienemmiksi. Iso joukko ykkösketjun metsäntutkijoita on koostanut yhteenvedon mahdollisista keinoista vastata haasteisiin. Kuusikoissa myös päätehakkuiden lykkääminen suositusten mukaisesta 10–15 vuodella lisäisi puuston keskikasvua ja tukkipuun tuotosta ilman että puuntuotannon laskennallinen kannattavuus heikkenisi. Lisäkasvua päähakkuita lykäte n Harvennukset alentavat erityisesti männiköiden kokonaiskasvua. METSÄSTÄ 17.1.2025 Metsälehti.fi 21 Valtaosa istutustaimista ja kylvösiemenistä suuri osa on ollut jalostettua alkuperää 2000-luvulta alkaen, joten jalostuksesta saadaan lähivuosikymmeninä täysimääräinen hyöty. Istutustiheyksistä ei pidä tinkiä Metsänjalostuksen tulosten hyödyntäminen edellyttää metsänviljelyä. Toisaalta taimikon harventaminen ei myöskään vähennä puuston hiilensidontaa
”Vaikka on kuinka ärsytyspäivä ja kaikki ketuttaa, kun menet metsään ja sahaat päivän, illalla on hirmu hyvä mieli”, Pelkonen kuvailee. Hän kulki isänsä matkassa kaikkialle, mutta metsätöihin hän tutustui vasta omien lasten SAHAN KAHVOISSA MELKEIN KOKO AJAN Satu Pelkosen metsätilalla harvennukset ja tuulenkaadot tehdään itse tienvarteen. Yksi saha ylitse muiden Pelkonen on omistanut lapsuuden kotitilan metsineen pian kaksikymmentä vuotta. Erityisesti oman työnjäljen näkeminen innostaa kaupan alalla työskentelevää Pelkosta metsätöihin. ”Lasten tehtävänä on pinota puut”, hän kertoo. Siellä sekä Pelkosen isä Eero että Pelkonen viettivät lapsuutensa. Hetken vanhassa päärakennuksessa asui kolme sukupolvea yhtä aikaa: Pelkonen miehensä ja lastensa kanssa sekä Pelkosen isä. Pelkonen asuu metsätilallaan Tuusniemellä Pohjois-Savossa. TUUSNIEMI 11199_.indd 22 11199_.indd 22 14.1.2025 15.05.34 14.1.2025 15.05.34. Se on veistetty tilan puista ja valmistunut 1930-luvun lopussa. 17.1.2025 22 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA TIIA PUUKILA, TEKSTI MATIAS HONKAMAA, KUVAT ”JOS tätä tekisi työkseen, olisiko se enää niin kivaa?” Näin pohtii metsänomistaja Satu Pelkonen. Kaikki vapaapäivät ja lomat kuluvat pitkälti metsätöissä. Kun vapaa-aikaa liikenee metsätöiltä, Pelkonen kunnostaa puolisonsa kanssa vanhaa hirsitaloa. Hän pitää metsänhoitoa pitemminkin tärkeänä harrastuksena kuin työnä. Puoliso kaataa suurimmat puut, Pelkonen keskittyy karsimiseen sekä pienempien puiden kaatoon. Monesti kaverina on Pelkosen puoliso Juha. Moottorisahalla tankillisen hurauttaa puolessa tunnissa, raivaussahalla tunnissa. Pelkonen kuvailee itseään isän tytöksi. Tilan lämmitykseen kuluu vuosittain 40–50 mottia poltopuuta. Kotikynnykseltä matkaa metsään on korkeintaan muutama sata metriä. Vanha päärakennus sijaitsee näköetäisyydellä Pelkosen nykyisestä kodista. Satu Pelkonen esittelee yhtä tilan viidestä puuliiteristä. Myös ennen töiden alkua tai työpäivän päätteeksi Pelkonen saattaa suunnata metsään sahaamaan tankillisen. Hankintahakkuisiin innostavat pienet ajourat sekä tekemisen ilo. Yhdessä he urakoivat moottorisahatyönä tilan kaikki harvennukset, tuulenkaadot sekä lumenmurrot
to-ostaja, ja siksi tiedämme, että saamme ne aina kaupaksi.” Kymmeniä motteja polttopuuta Tällä hetkellä tekijäänsä odottaa pellon laidassa hirmuinen rankakasa. Meillä on luotPELKOSEN VINKIT 1. Nykyään myös sahan huolto sujuu ongelmitta, eikä puolisoa odota töistä palatessa rivi viilattavia teriä ja korjattavia sahoja. Menossa on jo kolmas saman mallin saha. ”Teemme puut yleensä valmiiksi tienvarteen, ja sen jälkeen myymme ne. Valtaisa rankakasa työllistää kevättalven. MÖNKIJÄLLÄ puiden ajo ja metsätöihin meno sujuu vaivatta. ”Mönkijä on ihan loisto peli. AMMATTIOPISTOJEN kurssitarjontaa kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Lämmitykseen kuluu polttopuuta noin 40– 50 mottia vuodessa. Hän on tykästynyt pieneen ja ke vyeen Stihlin 201-malliin. Satu Pelkonen sai metsätalousyrittäjäksi opiskellessaan lempinimen Lumikenkäliitäjä, koska harppoi lumikengät jalassa kevyesti leveidenkin metsäojien yli. En silti voisi enää kuvitellakaan, ettei sitä olisi”, Pelkonen kehuu. 17.1.2025 Metsälehti.fi 23 METSÄSTÄ kasvettua isommiksi. Mönkijällä propsit metsästä Viime syksyn vapaapäivät kuluivat 40–50-vuotiasta kuusikkoa harventaessa. ”Ei sillä kaikkein järeimpiä sahata, mutta niitä en rupea kaatelemaankaan”, Pelkonen toteaa. 11199_.indd 23 11199_.indd 23 14.1.2025 15.05.40 14.1.2025 15.05.40. Kevättalvi kuluu polttopuita tehdessä. Onneksi apuna ovat klapikone sekä jälkikasvu. Kaikki puut haetaan omasta metsästä. Samaan hengenvetoon Pelkonen toteaa, että nauttii tekemisestä. Rehevillä pohjilla kasvavissa metsissä on riittänyt harvennettavaa. Vuosi sitten tammikuussa Pelkonen valmistui Savon ammattiopistosta metsätalousyrittäjäksi. Runsaan viidenkymmenen hehtaarin metsätilalla vain suurimmat päätehakkuut myydään pystykauppana. Parin hehtaarin harvennuksessa on vielä tekemistä, mutta tällä hetkellä lyhyt valoisa aika, kova pakkanen sekä lumi rajoittavat metsään pääsyä. Kotitilalla on puulämmitys. Erityisesti moottorisahatyö on Pelkosen mieleen. Mönkijän lisäksi puiden ajamisessa apuna toimii puolison traktori, Valmet 455. METSÄSSÄ riittää hommaa, mutta kun näet oman työnjäljen, hyvä mieli on taattu. Suurimpien puiden ajoon saadaan apua naapurilta. Hän hakeutui vuoden kestävään koulutukseen kaverinsa kannustamana ja suosittelee tutkintoa kaikille. Traktorimönkijä helpottaa myös metsätöihin menoa. Mönkijän peräkärryssä propsit kulkevat kätevästi. 3. Pelkosen isä oli aikanaan istuttanut kuusikon, mutta metsä oli sittemmin unohtunut ja kasvanut umpeen. Rangoista ahkeroidaan polttopuita. Pelkonen viettää lähes kaiken liikenevän vapaa-aikansa metsätöissä. ”En tiedä, onko hankintapuun hinta riittävä, mutta itse kun teet ja mönkijällä ja pikkutraktorilla ajat tienvarteen, saat tehtyä paljon pienempiä ajouria ja kerättyä sieltä kaiken”, Pelkonen perustelee. Myös vesikiertoinen lattialämmitys toimii puulla. Hankintahakkuiden ansioista mönkijä on saatu osaksi metsätalouden kalustoa, ja se on pystytty vähentämään metsäverotuksessa. ”Miten paljon siellä oppi! Erityisesti mieleen jäivät kaatotekniikat”, Pelkonen kertoo. Paikalla ei osaisi olla. 2. Tietenkin, kun lunta tulee, äkkiä sillä ei enää pääse. Myös emännällä on oma pikkuinen Taavetti. ”Tuleehan se joskus mieleen, onko tässä työmäärässä mitään järkeä”, Pelkonen naurahtaa. Sen kyydissä varusteet ja savottalainen kulkevat kätevästi työmaan laitaan
Husqvarna 540 XP on Husqvarnan kevyin ammattikäyttöön tarkoitettu polttomoottorisaha. Työnä oli harventaa sekametsää, josta kaadettiin Metsänomistajan kevyet valinnat Veimme kevyen sahasarjan mestarin ja haastajat talviseen metsään ja annoimme sahojen laulaa. Sen esi-isä esiteltiin jo 1970-luvulla, joten saksalaisvalmistajalla on ollut aikaa hioa lastentaudit pois. Stihl MS 201 C-E on kevytsahojen ylimuistoinen ykkönen ja sopii myös ammattimaiseen käyttöön. Pikku-Echon saa reilulla 400 eurolla. METSÄSTÄ 17.1.2025 24 Metsälehti.fi KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN KUVAT RISTO MYKKÄNEN, ASIANTUNTIJA USEIMMAT metsänomistajat käyttävät moottorisahaa pienimuotoiseen polttopuurankojen tekoon tai nuorten metsien harvennuksilla – tukkipuun urakkahakkaajia tapaa enää Metsälehden keskustelupalstalla. Juttu Echon kokeilusta julkaistiin Metsälehti Makasiinissa 7/2020. Niistä kaikissa on makaavasylinterinen moottori, joten sahojen rungot ovat matalia. Husqvarna ja Stihl sopivat myös ammattikäyttöön. Husqvarna 540 XP vastaa ominaisuuksiltaan Stihliä. Pakkasta oli kymmenen astetta ja puissa uutta pakkaslunta. Titteli pysyi edelleen Stihlillä. Husqvarnalla paras leikkuuteho Kokeilimme sahoja vuodenvaihteessa. Stihl MS 201 C-E on pitkään hallinnut kevytsahojen sarjaa. Echo 2511 WES on markkinoiden kevein polttomoottorisaha. Äänenvaimennin on purukotelon kupeessa ja sytytystulppa etukahvan alla sahan takarungossa. Sen moottori on aavistuksen Stihliä tehokkaampi, mutta sahassa on hakkuutöihin huonosti sopiva terävarustus. Ratkaisevaa on käyttömukavuus, joka satunnaisesti sahaavalle metsänomistajalle tarkoittaa ensisijaisesti keveyttä ja luotettavuutta. Echo on silloin tällöin sahailevan metsänomistajan saha ja vaihtoehto myös akkusahoille. Stihl MS 201 on kevytsahasarjan ylimuistoinen ykkönen. Rakenteeltaan sahat poikkeavat totutusta. Tältä pohjalta valitsimme kokeiltavaksi kolme kevyttä sahamallia: Stihl MS 201:n, Husqvarna 540 XP:n sekä markkinoiden kevyimmän polttomoottorisahan, Echo CS 2511:n. Husqvarnan kokeluista oli juttu Metsälehdessä 18/2022. Katso video: metsälehti.fi 11200_.indd 24 11200_.indd 24 14.1.2025 15.09.31 14.1.2025 15.09.31. Echo on joukon kevyin ja halvin Echo on joukon kevyin ja pienitehoisin, mikä on syytä muistaa sahojen suoritusarvoja vertailtaessa. Stihlin parhaat tarjoukset verkkokaupoissa ovat noin 650 euroa ja Huskin 670 euroa
Ja puutahan Suomessa riittää. METSÄSTÄ 17.1.2025 Metsälehti.fi 25 LAURÉN Annamari Laurén KIRJOITTAJA ON SUOMETSÄTIETEEN PROFESSORI HELSINGIN YLIOPISTOSSA . Heitä arveluttaa paitsi kirjailija Stenvallin huono käytös, myös hankkeen kustannukset. Echossa öljyja bensatankkien täyttöaukot ovat vierekkäin sahan rungon etuosassa. Sahat oli varustettu samanlaisilla Oregonin ketjuilla. Paperilla on suomenkielinen käsikirjoitus. Tankatessa bensaja öljytankit sekoittuvat herkästi. Kurjuudesta huolimatta valtaosa suomalaisista osaa lukea. Ravintolassa on menossa markkinointitilaisuus, mutta se ei mene hyvin, sillä kirjailija on humalassa. Pienen miinuksen voi antaa öljytankin hankalasti suljettavasta bajonettikorkista. Echolla karsinta tökki vähänkin paksumpiin oksiin. Ojitus käynnisti toisen muodonmuutoksen: Soista kehittyi turvekankaita – soita kangasmetsien vaatteissa. Mutta luettavaa ei ole, paitsi Katekismus, sillä paperi on kallista. Maassa on alle kymmenen lumppuarkkeja valmistavaa pientä ruukkia, joiden tuotanto hädin tuskin riittää valtionhallinnon tarpeisiin. Eletään kuitenkin muutosten aikaa. Paperia tuotetaan ja käytetään, sillä pakataan, opetetaan, tiedotetaan, sivistetään, politikoidaan, agitoidaan, propagoidaan ja viihdytetetään. 11200_.indd 25 11200_.indd 25 14.1.2025 15.09.33 14.1.2025 15.09.33. Kirjoittajan esittely sivulla 38. Stihl pitää tittelinsä Echo painaa työkunnossa, tankit täytettynä 3,4 kiloa, Stihl vajaat viisi kiloa ja Husqvarna 300 grammaa enemmän – ero johtuu sen isommista bensaja öljytankeista. Ultrakevyt Echo pääsee oikeuksiinsa kesäkelillä, kun sahattavana on säären vahvuista, hento-oksaista rankapuuta. Stihl säilyttää edelleen asemansa kevytsahojen sarjan valtiaana. Husqvarnassa ja Stihlissä ketju kulkee 1,3 millin ketju-urassa, Echossa 1,1-millisessä. Hinnat alimpia hintoja suomalaisessa verkkokaupassa 5.1.2025. Vuonna 1913 Suomessa kulutettiin paperia henkilöä kohti viidenneksi eniten maailmassa. Paperi tehdään lumpuista, ja harvalukuisesta kansasta niitä riittää vähän. Äkkiä jokaisen soveeliaan vesitien varrelle nousee puuhiomoita, vesisahoja, höyrysahoja, selluloosatehtaita, paperitehtaita, sekä kartonkija pahvitehtaita. Stihlissä ja Echossa on erillinen talviasetus, joka ohjaa kaasuttimelle lämmintä ilmaa sylinteritilan kautta. Kiekkosahauksessa Husqvarna voitti Stihlin parin sekunnin erolla. Kirjan sai jauhopussin hinnalla. Stihlin ja Huskin ketjunopeus riittää jouhevaan pyyhkäisykarsintaan. Sillä erotuksella, että kirjoja sai, mutta jauhoja välttämättä ei. Metsävarojen ehtyminen käänsi katseet myös suometsiin. Sivistystä tuli, mutta puuta kului. HUSQVARNA 540 XP MK3 Sylinteritilavuus 39,1 cm 3 Moottorin teho 1,9 kW Paino työkunnossa 5,29 kg Terälaippa 12-14 tuumaa (30-35 cm) Ketjujako 0,325 Ketju-ura 1,1 mm Leikkuuteho 17 sekuntia Maahantuoja Oy Husqvarna Ab Käypä hinta 670 euroa +Leikkuuteho – Terävarustus (Toistaiseksi saatavilla on vain 325-jaollinen terävarustus, mutta 3/8-jaollinen terälaite tullee tarjolle tänä vuonna.) STIHL MS 201 C-M Sylinteritilavuus 35,2 cm 3 Moottorin teho 1,8 kW Paino työkunnossa 4,94 kg Terälaippa 12-14 tuumaa (3035 cm) Ketjujako 3/8 P Ketju-ura 1,3 mm Mitattu leikkuuteho 19 sekuntia Maahantuoja Andreas Stihl Oy Käypä hinta 650 euroa + Luotettavuus + Hyvä käsiteltävyys – Öljytankin bajonettikorkki Leikkuutehot kolmen 13–18-senttisen, nippuun sidotun mäntypölkyn sahausaika. Lisäksi korkkien avaaminen onnistui vain avaimella. MUODONMUUTOKSIA ECHO CS 2511 WES Sylinteritilavuus 25 cm 3 Moottorin teho 1,1 kW Paino työkunnossa 3,4 kg Terälaippa 12 tuumaa (30 cm) Ketjujako 3/8 Ketju-ura 1,1 mm Leikkuuteho 42 sekuntia* Maahantuoja Stokker Oy Käypä hinta 405 euroa + Keveys + Edullisuus – Hankalat tankin korkit Echo on joukon kevein ja sopii satunnaisestikin sahaavalle metsänomistajalle. Kokeilussa ollut saha oli varustettu 3/8-jaollisella 1,3 millin ketju-urallisella kulkevalla terälaitteella, se toimi hakkuulla ongelmitta. HELSINKILÄISEN RAVINTOLAN pöydällä on pino lumppupaperiarkkeja. Ero Stihliin näkyy myös valmistajien ilmoittamissa tärinäarvoissa. Snellmanin ajatus kansallisesta sivistyksestä on vielä kaukana. 1860luvulla Saksassa on keksitty valmistaa paperia puuhiokkeesta. Echolta kului yli tupla-aika kolmen pöllin katkaisuun. Pöytäseurueeseen kuuluvat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjan kustannuksesta vastaavat henkilöt. Vuonna 1928 säädettiin metsänparannuslaki tukemaan ojitusta yksityisten ja valtion mailla. Kovassa humalassa. Ennakkotietojen mukaan Husqvarna alkaa tänä vuonna varustaa 540 XP -sahoja hakkuutöihin sopivalla teräketjulla. Vuonna 1910 aloitettiin soiden kuivatukseen liittyvät kenttäkokeet. VIIDESSÄKYMMENESSÄ VUODESSA metsäteollisuus oli demokratisoinut sivistyksen Suomessa ja mahdollistanut muodonmuutoksen Suomen kansassa. Husqvarnan 325-jaollinen, 1,1 millimetrin urassa kulkeva ketju karkaa hakkuutyössä helposti laipalta ja vaurioituu. Se pienentää kaasuttimen jäätymisriskiä. Vuosi on 1870. Husqvarnan takakahvassa tuntui lievää tärinää. Husqvarnassa ei talviasentoa ollut valittavana. Kaikki sahat toimivat suuremmitta häiriöittä. enimmillään 15-senttisiä puita. Soita kuivattiin kiihtyvällä tahdilla ja ennätys saavutettiin neljäkymmentä vuotta myöhemmin. Puut olivat jäässä, mikä koetteli vähävoimaisia sahoja. Lisäksi laipan kiinnitysmutterilla oli taipumus löystyä. 1870-luvulla keksitään selluloosan valmistus. Paljon. J.V. Vuoden 1918 pula-aikana lähes kaikki muut hyödykkeet olivat säännösteltyjä paitsi kirjat. Viidensadan kappaleen painos tuota outoa kirjaa maksaisi paljon, sillä paperi on kallista. VUONNA 1870 SUOMI ON rutiköyhä maa, vielä henkitoreissaan 150 000 ihmistä tappaneen nälänhädän jäljiltä. Sahojen leikkuutehoa vertasimme katkomalla kolme nipuksi sidottua 10–20-senttistä mäntyä
”Vaatimukset voivat tuntua niuhotukselta, mutta tällaisen järjestelmän pitää olla täysin varmennettavissa ja luotettava”, Terämä sanoo. ”Monen mielestä suurin haaste on se, että luonnonarvokauppa on vapaaehtoista.” Terämä arvioi kuitenkin, että luonnonarvokaupan laajeneminen kompensaation ulkopuolelle lisää sen suosiota. Se myös tallentaa kohteet ylläpitämäänsä rekisteriin ja varmentaa luontoarvojen säilymisen päätöksellään. Jos luonnonarvokauppa saadaan toimimaan Suomessa, on Terämän mukaan tosin mahdollista, että Suomen mallista tulee jossain vaiheessa koko EU:n malli. METSÄSTÄ 17.1.2025 26 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG METSÄNOMISTAJIEN mahdollisuudet myydä metsistään muutakin kuin puuta paranevat tänä vuonna. SA M I KA RP PI N EN 11201_.indd 26 11201_.indd 26 14.1.2025 15.11.06 14.1.2025 15.11.06. Se, että myös valtio on lähtenyt edistämään luonnonarvokauppaa, johtuu Terämän mukaan siitä, että mukaan pyritään saamaan entistä enemmän yksityissektoria. Valtio tarjoaa luonnonarvokaupasta kiinnostuneille muun muassa laskentamallin, jonka avulla voidaan määrittää luontotyypin luontoarvot lähtötilanteessa ja sen jälkeen, kun luontoarvojen lisäämiseksi on tehty toimenpiteitä. Hiilimarkkinat ovat maailmanlaajuiset, kun taas luonnonarvokauppaa käydään varsinkin kompensaation osalta pitkälti paikallisesti. Luonnonarvokaupan idea on, että esimerkiksi luontoarvoille haittaa aiheuttavat yritykset – ja tulevaisuudessa myös luonnonarvokaupasta muista syistä kiinnostuneet – voivat maksaa maanomistajille siitä, että nämä tekevät maillaan luontoarvoja lisääviä toimia tai rajatuissa tilanteissa suojelevat luontoarvoiltaan merkittäviä luontotyyppiesiintymiä. ”Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pitäisi pysäyttää ja kääntää palautuvalle uralle vuoteen 2030 mennessä. Pysyvyys tarkoittaa sitä, että kerran myydyt luontoarvot säilyvät, vaikka maanomistaja vaihtuisi. Lisäisyys taas tarkoittaa sitä, että tiettyä luontoarvoa ei olisi syntynyt ilman kyseisiä toimenpiteitä. ”Rekisteri on tärkeä, jotta voidaan todentaa, että luontoarvot säilyvät ja ettei samaa kohdetta myydä useampaan kertaan”, Terämä sanoo. ”Lakimuutoksesta valmisteilla oleva hallituksen esitys on lähdössä liikkeelle alkuvuonna”, kertoo ympäristöministeriön luonnon monimuotoisuus ja luonnonarvorahoitus -yksikön johtaja Emma Terämä. Luonnonarvokaupassa esimerkiksi luontoarvoille haittaa aiheuttavat yritykset voivat maksaa maanomistajille siitä, että nämä tekevät maillaan luontoarvoja lisääviä toimia tai suojelevat luontoarvoiltaan merkittäviä luontotyyppiesiintymiä. Esimerkiksi MTK:lla on luonnonarvokauppaa varten oma palvelunsa. Tällä hetkellä lain mukaista luonnonarvokauppaa voivat käydä vain ne, jotka kompensoivat sen avulla luonnolle aiheuttamaansa haittaa. Paikallisella tasolla Luonnonsuojelulain mukaisessa luontoarvojen tuottamisessa on Terämän mukaan hyödynnetty vapaaehtoisilta hiilimarkkinoilta saatuja oppeja – ja pyritty välttämään hiilimarkkinoilla tehtyjä virheitä. Lopullisen lausunnon tuotettujen luontoarvojen määrästä antaa ely-keskus. Luonnonarvokauppa laajenee Luonnonarvomarkkinoille tarvitaan nyt lisää välittäjäorganisaatioita, jotta kaupan osapuolet löytävät toisensa. Luonnonarvokauppa on Terämän mukaan ollut toistaiseksi melko vähäistä. Suojelun laiminlyöminen johtaa sanktioihin, yleisimmin sakkorangaistukseen, ja viranomaiset voivat velvoittaa palauttamaan luontoarvot ennalleen. ”Maanomistajilla on varmasti piilevää halua toteuttaa esimerkiksi ennallistamistoimenpiteitä, jos siihen saa rahoitusta.” Yksityissektori mukaan Valtio ei ole luonnonarvokaupan edistämistavoitteen kanssa yksin. Tärkeitä termejä ovat pysyvyys ja lisäisyys. Merkittävin ero luonnonarvokaupan ja hiilimarkkinoiden välillä on hänen mukaansa mittakaava. Ympäristöministeriössä valmistellaan luonnonsuojelulakiin muutosta, joka mahdollistaisi metsien luontoarvojen myynnin kaikille kiinnostuneille. Ilman yksityistä rahaa siihen ei päästä.” Terämä korostaa, että valtion tavoitteena ei ole olla mukana markkinatoimijana vaan luoda toimintamalleja, joita markkinaosapuolet voivat hyödyntää
› LISÄÄ tietoa Liito-orava talousmetsässä -oppaasta (Liito-orava-Life-hanke). Vanhat liito-oravahavainnot hälyttävät hakkuita suunniteltaessa, vaikka oravaa ei ole näkynyt vuosiin. Myös nuorempi yli 10 metrinen puusto käy jo ruoSE PP O SA M U LI Ovatko liito-oravamerkinnät ikuisia. ”Nämä säästöpuut saavat kyllä olla täällä, mutta itseäni mietityttää tässä turhan virkamiestyön tekeminen”, sanoo metsänhoitoyhdistys Lounais-Hämeen metsäasiantuntija Mikko Uusitalo. Menettely koskee havaintoja, jotka on tehty vuonna 2000 tai sen jälkeen. SUOJELTU LAJI › LIITO-ORAVIEN lisääntymisja levähdyspaikkoja ei saa heikentää saati hävittää. Mattilan ja Kalliovirran mukaan lisääntymisja levähdyspaikka kattaa pesäpuut ja näiden ympäristössä olevan suojaa ja ravintoa tarjoavan puuston sekä kulkuyhteydet. Mattilan ja Kalliovirran mukaan muutaman aarin laajuinen puuryhmä ei ole yleensä riittävän laaja liito-oravan lisääntymistai levähdyspaikaksi, mutta saattaa muuttua sellaiseksi ympäröivän puuston kasvaessa. Ne on jätetty paikoilleen 2000-luvun alussa liito-oravahavainnon vuoksi. ”Liito-oravan kannalta olisi hyvä, jos sillä olisi käytettävissään 4-6 hehtaaria vaihtelevaa metsää. Lintuharjun mukaan aiemmista rajauksista on havaittu, että alle 0,4 hehtaarin lisääntymisja levähdyspaikat ovat usein liian pieniä. Tuoreen Liito-orava-Life-hankkeen hakkuukohteissa liito-orava on saatu säilymään puunkaadosta huolimatta. Alueella on sittemmin tehty hakkuita, eikä liito-oravahavainnolle ole saatu vahvistusta vuosikausiin. ”Mietityttää tässä turhan työn tekeminen.” KUKA FAKTA 11201_.indd 27 11201_.indd 27 14.1.2025 15.11.07 14.1.2025 15.11.07. Tarkkaa käytännön määritelmää lisääntymisja levähdyspaikan rajaukseen ei ole vaan rajaus tehdään tapauskohtaisesti, kertoo Metsäkeskuksen projektikoordinaattori Tiina Lintuharju. Kyseinen hehtaarimäärä ei tarkoita sitä, etteikö sen sisällä voisi tehdä hakkuita. › KULKUYHTEYKSINÄ toimivat parhaiten kuvioiden reunat, rantametsät tai pellonreunat, eivät herkästi tuulessa kaatuvat yksittäisten puiden jonot. Hän toivoo lisäksi viranomaisilta selkeämpää viestintää siinä, mitkä asiat luontokohteiden huomioimisessa ovat lain ja asetusten tuomia velvoitteita ja mitkä suosituksia. Ely-keskuskin toteaa lausunnossaan, että on epätodennäköistä, että liito-orava käyttäisi pesäpaikkanaan näin pienialaista puuryhmää. Vanhoja havaintoja ei poisteta Liito-oravahavainnot perustuvat Lajitietokeskuksen lajitietojärjestelmään kirjattuihin havaintoihin. (Luonnonsuojelulaki ja EU:n luontodirektiivi) › LIITO-ORAVALLE tärkeät kulkuyhteydet lasketaan sisältyviksi lisääntymistai levähdyspaikkaan. Uusitalon mukaan olisi paljon tuottavampaa, jos vanhasta liito-oravamerkinnästä ei aina tulisi samaa lausuntoa hakkuiden yhteydessä. Tietoja päivitetään säännöllisesti. Uusitalo laittoi kuusten ympärille säästöpuunauhaa, vanhat puut saavat jäädä paikoilleen. Liito-oravan risupesäkuusiksi merkittyjen säästöpuiden ympärillä on nykyisin taimikkoa ja ensiharvennusmetsää – ei mitään ihanne-elinympäristöä liitureille. kailuun ja liikkumiseen”, Lintuharju sanoo. METSÄSTÄ 17.1.2025 Metsälehti.fi 27 VALTTERI SKYTTÄ TAMMELASSA Lounais-Hämeessä seisoo muutama vanha säästöpuu. Havainto liito-oravasta on 20 vuoden takaa, mutta liito-oravan risupesäkuusiksi merkityistä säästöpuista tulee yhä ilmoitus, kun Mikko Uusitalo tekee hakkuusuunnitelmia. Niillä on merkitystä lajin uhanalaisuuden arvioinnissa ja tieteellisessä tutkimuksessa”, kertovat Hämeen ely-keskuksen ylitarkastaja Jari Mattila ja luonnonsuojeluasiantuntija Mika Kalliovirta sähköpostitse. Liito-oravahavainnosta lähtee metsänkäyttöilmoituksen yhteydessä ilmoitus metsänomistajalle ja muille osallisille, jos havainto on 100 metrin säteellä suunnitellusta hakkuukuviosta. Toisaalta on esimerkkejä, jossa liito-oravan pesäpaikka on säilynyt 10 puun säästöpuuryhmässä harvennusmetsän keskellä. Yksin Hämeen ely-keskuksen alueella on lähes 4 400 liito-oravan havaintopaikkaa. ”Havaintopisteitä ei poisteta, vaikka niiden ympäristössä ei enää olisi liito-oravalle soveltuvaa puustoa. Elyn arvio on ollut, ettei hakkuille ole rajoitteita. Vanhoja havaintopisteitä voidaan käyttää arvioitaessa reviirin aiempaa sijaintia ja laajuutta. Yksittäiset puut eivät riitä Liito-oravien lisääntymisja levähdyspaikat sekä liito-oravien kulkuhteydet on hakattu aiemmin lajin kannalta liian kapeiksi. Silti kun liito-oravamerkinnän saaneiden puiden lähialueille suunnitellaan uusia hakkuita, vanha liito-oravahavaintopiste hälyttää viranomaisten järjestelmissä ja ely-keskus tekee liito-oravan huomioinnista lausunnon
Metso-ohjelmalle jatkoa Nykyinen Metsoohjelma eli Ete läSuomen metsien monimuotoi suuden toimintaohjelma päättyy tä nä vuonna. Uutta metsäveroilmoitukseen Metsänomistajat saavat Verohallinnon sähköisestä asiointipalvelusta Oma Verosta jatkossa tiedot muun muassa puun myyntituloista, julkisista tuista, metsävahinkojen takia myönnetyistä vakuutuskorvauksista ja hirvivahin kokorvauksista. Vuonna 2021 julkaistusta EU:n met sästrategiasta saattavat tänä vuonna nousta esille muun muassa kestävän metsätalouden määritteleminen ja luonnonmukaisemman metsänhoi don sertifiointijärjestelmä. SH U TT ER ST O CK IM AG ES 11202_.indd 28 11202_.indd 28 14.1.2025 15.15.00 14.1.2025 15.15.00. Alv-velvollisuuden alaraja nousi Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja nousi vuodenvaihteessa 15 000 euros ta 20 000 euroon. Metsänhoitoyhdis tykset KantaHäme, PäijätHäme ja Uusimaa yhdistyvät puolestaan Met sänhoitoyhdistys EteläSuomeksi vuo den 2026 alusta. Vuonna 2026 taimikon ja nuoren metsän hoi don yhteydessä tehtävästä pienpuun korjuusta maksettava lisä pienenee 250 euroon hehtaarilta. Valtuusto on metsänhoitoyhdistyksen päättävä elin, joka päättää muun muassa yhdis tyksen palveluvalikoimasta ja jäsen maksun suuruudesta. Sen tilalle valmistellaan parhaillaan uutta Metsoohjelmaa. Valta vaihtui metsänhoitoyhdistyksissä Metsänhoitoyhdistysten valtuustoihin viime marraskuussa valitut valtuute tut ovat aloittaneet työnsä. kesäkuuta 2023 jälkeen. Kannustejärjestelmästä poistui myös mahdollisuus tehdä uutta tietä yksityisteiden perusparannushankkei den yhteydessä. Muutos koskee ta kautuvasti tilanteita, joissa vahin ko on aiheutunut 1. Metsänhoitoyhdistyksiä liittyy yhteen Metsänhoitoyhdistys Auranmaa yhdis tyi vuoden alussa Metsänhoitoyhdis tys Salometsään. 17.1.2025 28 Metsälehti.fi METSÄSTÄ LIINA KJELLBERG Muutoksia metkaan Tuki uusien metsäteiden tekemiseen poistui vuodenvaihteessa metsätalou den kannustejärjestelmästä eli met kasta. Vuoden 2024 vuokratulot ilmoi tetaan vielä maatalouden veroilmoi tuksella. Metsänomistaja voi saada vuokratuloa esimerkiksi metsäs tysmaista sekä tuuli ja aurinkovoima loiden rakennuspaikoista. Vuoden 2024 tiedot näkyvät OmaVerossa viimeistään 3. Maanvuokratulojen verotus muuttuu Verovuonna 2025 saatuja metsämaan vuokratuloja ei veroteta enää maata louden tulona, vaan henkilökohtaise na pääomatulona. Nyt alkanut toi mikausi kestää vuoden 2028 loppuun. Niiden, jotka antavat veroilmoituksen pape rilomakkeella, pitää ilmoittaa kaikki tulot ja vähennykset entiseen tapaan lomakkeella. Taimikon ja nuoren metsän hoidon rahoitushakemus on jatkossa tehtävä viimeistään kuusi kuukautta toimen piteen aloittamisen jälkeen. Hoitotyön jälkei sen kasvatettavan taimikon tai nuoren metsän keskipituuden enimmäisvaa timus laskee samaan aikaan metrillä. Työn alla ovat myös metsäkatoase tuksen toimeenpano sekä metsien monitorointi, jonka tavoitteena on kaikki EU:n metsät kattava seuran tajärjestelmä. Lisäksi EU:n maaperädirektiivi, joka velvoittaa jäsenmaat keräämään tietoa maaperiensä terveydentilas ta ja edistämään maaperiensä ter veyttä, valmistunee tänä vuonna. Vuonna 2026 yksityis tien perusparannuksen tuki pienenee yhteishankkeissa ja yhteismetsien to teuttamissa hankkeissa. helmikuuta, ja ne voi halutessaan siir tää suoraan veroilmoitukseen. Muutoksia metsätuhojen korvaamisiin Valtion korvausvastuu laajeni vuo denvaihteessa koskemaan myös yk sityiseltä luonnonsuojelualueelta levinneestä metsätuhosta aiheutu neita vahinkoja. Muutoksen tavoitteena on parantaa vapaaehtoiseen suojeluun perustuvan metsien suojelun hou Metsän vuosi 2025 Alkanut vuosi tuo mukanaan muun muassa muutoksia metsäverotukseen ja metka-tukiin, yli kolmen miljardin euron kantorahatulot, metsänhoitoyhdistysten fuusion sekä runsaasti metsäisiä tapahtumia. Metsoohjelma on yksityisille met sänomistajille suunnattu vapaaehtoi nen toimintaohjelma, jonka kautta voi korvausta vastaan suojella metsiään ja hoitaa metsiensä luontoarvoja. Halutessaan arvonlisäverovelvolliseksi voi kuiten kin rekisteröityä, vaikka liikevaihto ei ylittäisi 20 000 euroa. EU:ssa tapahtuu EU:n biotalousstrategia päivitetään näillä näkymin tänä vuonna, samoin il mastotavoitteisiin liittyvä lulucfase tus. Jatkossa arvonlisä verovelvolliseksi ei siis tarvitse rekis teröityä, jos tilikauden liikevaihto on enintään 20 000 euroa. Kotimaassa työn alla ovat muun muassa EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanoon liittyvä kansallinen ennallistamissuunnitelma sekä van hojen metsien kriteerien määrittely
Metsäisiä tapahtumia Valtakunnalliset MHYpäivät järjeste tään 29.–30.1. Tehtaan etiket timateriaalituotanto siirretään UPM Raflatacin tehtaille Puolaan ja Suo meen. Tehtaan arvioidaan käynnis tyvän vuoden 2026 loppupuolella. Uudet metsäohjelmat työn alla Viime vuoden lopulla käynnistynyt alueellisten metsäohjelmien uudis taminen jatkuu. Kasvavat hakkuumäärät ja kantohintojen nousu nostavat Luken arvion mukaan yksityismetsien kanto rahatulot ensimmäistä kertaa yli kol meen miljardiin euroon. Tampereella. Metsä Group investoi Metsä Groupin uuden kertopuuteh taan rakentaminen jatkuu Äänekos kella. 5 Saat eteesi Viimeistele tunnuksesi -näkymän. Droonin käyttö tehostaa varsinkin supikoiran pyyntiä. Proforesttapah tuma järjestetään 23.–24.5 Kalajoella. Valtakunnalliset Metsäpäivät täyttävät tänä vuonna sata vuotta ja järjestetään Helsingissä lokakuussa. Ensi kesänä Metsä Group pilo toi hiilidioksidin talteenottoa Rauman sellutehtaalla. Maakuntatasolle laa dittavien ohjelmien tavoitteena on so vittaa yhteen metsien taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tavoitteet. Jyväs kylässä. 7 Olet nyt aktivoinut Metsälehti Digin. Klikkaa Luo tunnus -painiketta. Luke ja Syke täyttävät pyöreitä Luonnonvarakeskuksen (Luke) pe rustamisesta tulee tänä vuonna ku luneeksi kymmenen vuotta. Klikkaa tämän valinnan alle avautuvaa Olen Metsälehden painetun lehden tilaaja -valintaa ja kirjoita asiakasnumerosi Asiakasnumero-kenttään. Graafisten tarramateriaalien tuotanto siirretään Raflatacin teh taalle Belgiaan. Teollisuuspuun hakkuumäärien Luke arvioi kasvavan tänä vuonna 64 miljoonaan kuutio metriin. Siirry eteenpäin Seuraava-painikkeesta. Havuvaneritehtaan tuotanto päättyy vuoden 2026 loppuun men nessä. Jalostamossa valmis tetaan puupohjaisia biokemikaaleja, joilla voidaan korvata fossiilisia raa kaaineita. Lapin Metsätalouspäivät järjestetään 3.4.– 4.4. UPM käynnistää ja sulkee Saksassa UPM:n Leunassa Saksassa sijaitse va biokemikaalijalostamo käynnis tyy vaiheittain. 4 Siirry tunnuksen luomisen jälkeen omaan profiiliisi sivuston oikeasta yläkulmasta. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. Tämä toisi metsänomistajille lisää ansaintamahdollisuuksia. Pilottivaiheen jälkeen vuorossa on mahdollisen koetehtaan suunnittelu. kuttelevuutta. Voit kysyä asiakasnumerosi myös asiakaspalvelustamme. Aseta tässä itsellesi nimimerkki sivustolle. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. UPM Raflatac sulkee Kaltenkirche nin tehtaan Saksassa. Teijon kansallispuisto täyttää vuosia VarsinaisSuomessa sijaitseva Teijon kansallispuisto täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Tällä hetkellä lain mukaista luonnonarvo kauppaa voivat käydä vain ne tahot, jotka kompensoivat sen avulla luon nolle aiheuttamaansa haittaa. Klikkaa Jatka. Helsingissä. 2 Mene osoitteeseen www.metsalehti.fi/rekisteroidy/ 3 Täytä sähköpostiosoitteesi ja valitsemasi salasana lomakkeelle. Metsäleh den Metsät & raha lukijatapahtuma järjestetään 11.2. Junnikkala Stora Ensoon Saha ja jalostusyhtiö Junnikkala siir tyy Stora Enson omistukseen näillä näkymin alkuvuodesta, kun kilpailuvi ranomaiset ovat hyväksyneet kaupan. Junnikkalalla on Suomessa kolme sa haa: Oulussa, Kalajoella ja Oulaisissa. Lisää tehoa erävalvontaan Metsästyslakiin tehty muutos antaa valvontaviranomaisille aiempaa laa jemmat oikeudet tarkistaa, että henki lön saalis ja pyyntivälineet ovat sään nösten ja määräysten mukaisia. Metsä Woodin Suolahden koivuva neritehtaan toiminta päättyy vuoden alussa. Tänä vuonna laadittavat metsäohjelmat ovat voimassa vuosina 2026–2030. 17.1.2025 Metsälehti.fi 29 METSÄSTÄ NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Tarvitset asiakasnumerosi Metsälehti Digin aktivoimista varten. Luke muodostettiin yhdistämällä Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Metsäntutkimuslaitos (Met la), Riista ja kalatalouden tutkimus laitos (RKTL) sekä maa ja metsäta lousministeriön tietopalvelukeskus (Tike). Kestotilaukseesi kuuluvat verkon maksulliset sisällöt ovat käytössäsi. Tuotantolinja korvaa pai kalla aiemmin olleen paperikoneen. Stora Enson vuotuinen puunhankinta kasvaa kaupan myötä Suomessa noin 1,7 miljoonaa kuutiometriä. Luonnonarvokaupasta lakimuutos Ympäristöministeriössä valmistellaan luonnonsuojelulakiin muutosta, joka mahdollistaisi metsien luontoarvo jen myynnin kaikille niistä kiinnos tuneille. Ohjelmien laatimisesta ja hyväksymisestä vastaavat maakunnal liset metsäneuvostot, ja valtakunnan tasolla ohjelmien valmistelua koordi noi Suomen metsäkeskus. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. Suurta kysyn nän kasvuloikkaa ei kuitenkaan ole odotettavissa, ennakoi Luonnonva rakeskus (Luke) lokakuussa julkaise massaan Metsäsektorin suhdannekat sauksessa 2024–2025. SH U TT ER ST O CK IM AG ES 11202_.indd 29 11202_.indd 29 14.1.2025 15.15.00 14.1.2025 15.15.00. Stora Enso käynnistää Oulussa Stora Enson Oulun tehtaan uuden ku luttajapakkauskartonkia valmistavan tuotantolinjan on määrä käynnistyä al kuvuodesta. Rovaniemellä. 6 Klikkaa seuraavalla sivulla valintaa ”Minulla on jo lukuoikeus maksullisiin sisältöihin”. Droonit sallitaan vieraslajipyynnissä Drooneja on saanut vuoden alusta lähtien käyttää vieraslajinisäkkäiden pyynnissä. Kantorahatulot ennätykseen Metsäteollisuustuotteiden kysyntä el pyy vähitellen inflaation hidastuessa, korkojen laskiessa ja yksityisen ku lutuksen kasvaessa. Suomen ympäristökeskus (Syke) perustettiin 30 vuotta sitten. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. Juttu avautuu uuteen näkymään. Se löytyy lehden osoitekentästä tai tilauslaskustasi. Biojalostamo saavut taa täyden tuotannon näillä näkymin vuonna 2027. Puumessut järjestetään 3.–5.9
17.1.2025 30 Metsälehti.fi METSÄSTÄ SEPPO VUOKKO, TEKSTI JORMA PEIPONEN, KUVAT A ukon kuudes kesä oli sääsuhteiltaan samanlainen kuin edellisetkin: siihen sisältyi jälleen pitkä helteinen ja kuiva jakso. Sekä pökkelöissä että maapuissa on sarvijäärien toukkareikiä, joihin maamehiläiset ja erakkoampiaiset laativat pesiä jälkeläisilleen. Päiväperhosten ja mesipistiäisten kultakausi on ohi. Nyt avoimet heinäja ruohovaltaiset alat vuorottelevat tuuheiden pöheikköjen kanssa. Tällaisia mustikkalaikkuja oli kymmenittäin muinaisen kosken uomassa. Punaisia mustikanlehtiä toukokuussa – matalat varvut olivat pitäneet lehtensä läpi talven Vesilisko eli manteri viihtyy uudistusaloillakin vaikkei sitä päiväsaikaan useinkaan pääse näkemään. Osa erakkoampiaisista muuraa savesta pesän risuun tai kivensyrjään, mutta ei sekään aina pelasta loisilta. Kasvilajiston muutoksia Alue on vaihteleva sekä pinnanmuodoiltaan että maaperältään. Vielä hiirenkorvien aikaan alueella ”näki”, mutta loppukesällä koivujen ollessa täydessä lehdessä kulkija oli kuin pussissa, näkyvyys vain muutamia metrejä. Kasvipeite on edelleen mosaiikkimainen, mutta toisella tavalla kuin aukon ensimmäisinä vuosina. Pesäaukon lähistöillä väijyi sekä kärpäsiä että sinisinä ja punaisina hehkuvia kultapistiäisiä. Vähimmillään ruudulla oli 3 putkilokasvilajia, enimmillään 12, keskimäärin 7 lajia. VATUN VALTA-ASEMA MURTUU Kuudentena kesänä näkyvin muutos oli puuston tuuhettuminen, ja samalla kasvipeite kokonaisuutena on muuttumassa metsäisemmäksi. Näkyvin muutos oli puuston tuuhettuminen. Metsälajit runsastuvat Pioneerit ovat jo väistymässä. 11209_.indd 30 11209_.indd 30 14.1.2025 15.16.17 14.1.2025 15.16.17. Ehkä selvimmin kuivuudesta kärsi kevätpiippo, vaikka kuolleita ruusukkeita ei ollutkaan niin paljon kuin edellisenä kesänä. Kevätpiipon taantuminen voi kuitenkin olla todellista. Puiden kasvua kuivuus ei näkyvästi haitannut. Peltopillikkeitä osui kuitenkin peräti kuudelle ruudulle, mutta kalvaspiippo ja lehtoarho eivät yhdellekään. Eräässä tällaisessa mitoiltaan reilun neliömetrin kokoisessa laikussa kasvoi 51 koivua (useimmat raudusta), 11 haavan vesaa ja yksi mänty, pisimmät raudukset jo liki neljämetrisiä. Pihlajankehrääjäkoin toukat valmistautuvat koteloitumaan seittiharson suojassa Tätä Etelä-Karjalan Luumäellä olevaa uudistusalaa on seurattu kesästä 2019. Kun alalla on kasvanut runsaasti vattua, horsmaa, pihlajaa ja haapaa, ovat koivut toistaiseksi säästyneet hirviltä ja peuroilta. Yhtään täysin kasvitonta ruutua ei arvonnassa tullut. Raivaaja jättänee yhden rauduksista istutuskuusikon monipuolistajaksi. Se, mihin arvotut ruudut osuvat eri vuosina, aiheuttaa yksittäisten lajien kohdalta heittoja, jotka eivät aina kerro runsauden muutoksista. Loisen toukka syö isäntälajin munan sekä toukalle varatun ravinnon. Sen sijaan kasvinsyöjille ja pedoille riittää ravintoa. Useimmat pillikkeet olivat muutaman sentin mittaisia miniyksilöitä, joissa oli vain yksi kukkakiehkura. Kasvilajistossa suurin muutos oli vatun valta-aseman romahtaminen. Kun pesän omistaja oli poissa, loiset livahtivat sisään ja munivat oman munansa pesään. Ne ovat kasvaneet hakkuussa ja muokkauksessa syntyneisiin paljaan maan laikkuihin, joissa puiden taimille oli otolliset itämisolot. Joskus jääkauden loppuvaiheessa laakson kautta purkautui vuolas koski, joka huuhtoi uomasta irtaimet maalajit pois, mutta jätti savet sekä alapuolelle että koskenniskan yläpuoliseen painanteeseen. Kosken paikka näkyy muuta aluetta kivisempänä ja karumpana suurin piirtein siinä, missä nyt kulkee maantie. Karuilla paikoilla mustikka käyttäytyy erikoisesti: parin sentin korkuiset mustikkakasvustot hehkuivat toukokuussa punaisina, kun syksyiset ruskalehdet olivat yhä tukevasti varvuissa. Silmiin ei sattunut enää kuin pari kalliovillakkoa, mutta muutaman sadan metrin päässä olevilla nuoremmilla aukoilla se oli yhtenä valtakasveista – ainakin osa tällä aukolla kasvaneiden villakoiden jälkeläisiä. Toukokuussa alueella lenteli kymmeniä kimalaiskuningattaria, jotka levittäytyivät sitten lähimaastoon. Edelliset jaksot ovat ilmestyneet Metsälehden numeroissa 16/ 2019, 19/ 2020, 1/ 2022, 2 /2023 ja 3/2024
Siemenpankin täydentyminen jatkuu niin kauan kuin metsä on pystyssä. Hakkuu tyhjensi maaperän siemenpankin. Vaikka uusi puusukupolvi on vasta varttumassa, siemenpankki täydentyy odottamaan metsän tuhoa. Siemenpankki karttuu Siemenpankki toimii kuin muutkin pankit: varoja kootaan vähitellen yllättävää tarvetta varten. Vattu menetti kärkipaikan 2024 2023 2022 2021 metsälauha 67 2: 64 6: 48 5: 24 maitohorsma 67 4: 58 3: 68 4: 46 mustikka 60 3: 63 4: 62 2: 53 vattu 57 1: 82 1: 88 1: 77 oravanmarja 44 6: 40 5: 50 8: 22 kevätpiippo 41 5: 58 2: 69 3: 46 metsämaitikka 36 7: 32 8: 20 10: 13 puolukka 24 8:17 7: 30 9: 19 kangasmaitikka 22 9: 15 9: 14 17: 8 kanerva 16 10: 14 21: 9 40: 5 Kymmenen kasvilajin kärki 2024 koealoilla. Monimuotoisuus on turvattu, kun maassa on rinnakkain paikalla syntyneitä ja kaukaa tulleita siemeniä. Varvuilla, pensailla ja puilla oma siementuotanto käynnistyy niin hitaasti, että taimille ei enää löydy elintilaa vanhempien seurasta. Erityisen hyvin sammalpeitteen toipuminen näkyi marraskuisella retkellä, kun enin osa ruohoista oli jo lakastunut. Marjakasvien siemenpankin kehitys on monimutkaisempi. Metsälauhan menestys oli jo silmiin pistävää. Pioneerien kuten polkusaran, peltopillikkeen, kalvaspiipon ja lehtoarhon osalta työ on jo tehty. Kultapiisku nousi jo sijalle 11. Monet muutkin metsäkasvit kuten kultapiisku, metsäkastikka, nuokkuhelmikkä ja metsäalvejuuri runsastuivat. Numero nimen jäljessä kertoo havaintoruutujen määrän; seuraavilla sarakkeilla ensimmäinen numero on lajin sijoitus ja toinen ruutujen määrä. Kultapistiäinen odottaa tilaisuutta, jotta pääsisi munimaan erakkoampiaisen rakentamaan pesään. Nyt marjovien pensaiden (vattu, paatsama, pihlaja ja terttuselja) siemenistä kulkeutuu suuri osa eläinten mukana ympäristön metsiin. 17.1.2025 Metsälehti.fi 31 METSÄSTÄ Kun koivut olivat hiirenkorvalla, näytti maisema vielä melko avoimelta. Suurin osa marjakasvien siemenpankista syntyy vasta kun puusto on varttunut kookkaammaksi. Usein sammalten puuttumisen selitti paksu karike, äärimmäisen kuiva rapasora tai yhtenäinen heinäkasvusto. Siemenet karisevat ulosteissa maahan ja huuhtoutuvat sammalikon sisään. Metsäsammalia oli vähintään kämmenen alan kattavana peitteenä jo 63 ruudulla. 11209_.indd 31 11209_.indd 31 14.1.2025 15.16.20 14.1.2025 15.16.20. Metsälauhan, metsäkastikan, hietakastikan ja nuokkuhelmikän alla sammalet menestyvät hyvin, mutta röllien kuolleet versot lakoavat sammalten tukahduttavana peitteenä. Emokasviensa juurelle karisseet siemenet joutuvat odottamaan ehkä satakin vuotta ennen kuin niille avautuu itämismahdollisuus. Erakkoampiainen tuo ravintoa toukilleen. Ne karistivat siemenensä maahan, missä muurahaiset kuljettivat niitä aikansa, söivät niissä olevan pehmeän lisäkkeen ja hylkäsivät sen jälkeen siemenen. Marjoja syöneet linnut levähtävät ja yöpyvät puiden oksilla
”Eipä tarvitse lähteä Lappiin asti kanalintumetsälle.” Nuppiluku heittelee Makeistehtailija Karl Fazerilla oli aikoinaan sama motiivi kuin Mikkosella. Muutamassa vuosikymmenessä lintujen määrä moninkertaistui ja 1970-luvun lopussa maamme pesimäkannan suuruudeksi arvioitiin 30 000 yksilöä. Tarkkoja arvioita on hankala tehdä istutustoiminnan kausiluonteisuudesta johtuen. PILKKEET 17.1.2025 32 Metsälehti.fi JERE MALINEN, TEKSTI JA KUVAT PELTOKANOJEN heimoon kuuluvat fasaanit ovat lintumaailman salaperäisintä sakkia. Navettafasaaneja saksanseisojalle Hyvinä kanalintuvuosina osassa Suomea on sallittua metsästää tammikuussa mustia metsoja ja teeriä. Fasaaneja vapautettiin luontoon metsästystarkoituksessa. Silloinkin syy oli sananmukaisesti raadollinen. ”Eipä tarvitse lähteä Lappiin asti kanalintumetsälle.” Rauno Mikkonen metsästää omaan metsäänsä vapauttamiaan fasaaneja saksanseisoja Sisun kanssa. 2000-luvulla fasaanikanta on pysytellyt likimain noissa lukemissa. ”Aikamoinen ilmestys fasaanikin Suomen talvessa on”, myhäilee rantasalmelainen maanviljelijä Rauno Mikkonen. Porukkaan kuuluu noin 50 eri lajia ”kotoisista” fasaaneistamme harvinaisiin kongonriikinkukkoihin, joiden jäljille päästiin afrikkalaisen heimosoturin päähineestä löytyneen sulan avulla. 11203_.indd 32 11203_.indd 32 14.1.2025 15.17.31 14.1.2025 15.17.31. Kun keskitalvi koittaa, hän vapauttaa navetasta puolentusinaa faRIISTA TAMMIKUINEN TEERENKORVIKE Fasaani on vieraslaji, jonka rooli riistalajina eroaa muista kanalinnuista. Hän on kasvattanut vanhassa navetassa toistakymmentä vuotta fasaaneja. Pitkään jahti oli kartanon herrojen huvia. Laajat fasaani-istutukset ja talviruokinta aloitettiin uudestaan 1950-luvulla, ja kanta kasvoi nopeasti. Syy siihen seisoo Mikkosen vieressä, saksanseisoja Sisu. Mikkosen jahtisuunnitelmiin vuotuisilla kanalintunäkymillä ei ole vaikutusta. Hänen aloitteestaan Etelä-Suomessa ryhdyttiin vuonna 1901 istuttamaan ja tarhaamaan aasialaista alkuperää olevia fasaaneja. Ankarat sotavuodet salametsästyksineen ja kylmine talvineen romahduttivat arviolta 20 000 yksilöön paisuneen fasaanikannan lähes olemattomiin
Fasaani onkin vahvasti kulttuurilintu. Ja kuten jokainen keväällä kuloheinää polttanut tietää, kuivassa heinikossa tuli leviää nopeasti. PILKKEET 17.1.2025 Metsälehti.fi 33 KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Toisaalta voi ajatella, että fasaanien pyynti saattaa hieman vähentää luonnonvaraisiin kanalintuihin kohdistuvaa metsästyspainetta. Silloin kun heinät kasvavat, ne eivät syty. Kuloherkkyys on heinien keino säilyttää valtaamansa maa. Näin syntyy ”maittavampia” lajikkeita. Kun eläin syö pehmeät lehdet, kova korsi kasvuvyöhykkeineen säilyy. Ne, jotka ovat ensisäikähdyksestä selvinneet, kiekuvat keväisin kovaan ääneen kaupunkien siirtolapuutarhoissa jatkamassa sukuaan. METSÄN KÄTKÖISSÄ saania omaan metsäänsä. Ruohoilla ja pensailla kasvupiste on verson kärjessä, heinillä korressa solmujen yläpuolella. Pahimpia ovat kettu, kissat, huuhkaja ja kuvan jäljet aikaansaanut kanahaukka. Solukoissa olevat piikiteet kuluttavat syöjien hampaita ja gramiini -alkaloidi on runsain määrin syötynä myrkyllinen niin nisäkkäille kuin hyönteisillekin. Toki heinätkin puolustautuvat syöjiään vastaan. varmaan myös metsäluonnossa, jos sitä tutkittaisiin. Metsän kookkaimmat heinät, kastikat, vastaavat rakenteeltaan savanniheiniä. ”Ainakin meillä syödään fasaania siinä missä muitakin riistalintuja.” Peltoja pihalintuja Läheskään kaikki Suomen luontoon vuosittain vapautetut kymmenettuhannet fasaanit eivät päädy metsästyssaaliiksi tai petojen ravinnoksi. Ero on näkyvin savanneilla ja muilla heinävaltaisilla avoimilla ja puoliavoimilla mailla, mutta näkyisi HEINÄT KESTÄVÄT LAIDUNNUKSEN JA KULON Fasaaneilla on luonnossa paljon ottajia. ”Odottelen päivän pari, että linnut hieman hajautuvat maastoon.” Sitten metsämies suuntaa Sisun kanssa metsälle. Kun kasvukausi on ohi, ilmaversot kuivuvat ja heinien elävät osat ovat maan rajassa tai maan alla. Myös talvien leutoneminen auttaa fasaaneja. Aivan kuten kulossakin, laidunnuksessa ruohot kokevat suurempia menetyksiä kuin heinät. 11203_.indd 33 11203_.indd 33 14.1.2025 15.17.33 14.1.2025 15.17.33. Heinät säästyvät, mutta kilpailevat ruohot, pensaat ja puiden taimet tuhoutuvat. Pennisetum setaceum ja Leucaena leucocephala ) valtasivat pellot. Ne ovat tosin usein lyhytikäisiä, jos fasaaneja ei vapauteta alueelle säännöllisesti. Kasvinsyöjiltä heinät suojautuvat samalla tavalla, uhraamalla osan kasvustaan niin että kasvi säilyy hengissä. Toisaalta fasaanitarhoja löytyy saaristosta Etelä-Lappiin, joten erillisiä esiintymiä voi putkahdella sinne tänne. Seisovan lintukoiran koulutustahan tämä tällainen on”, Mikkonen myöntää, ettei tarhafasaanien metsästys ole sama asia kuin teerien tai metsojen. Tällä tavoin heinät ohjaavat eläimet monipuolisempaan kasviravintoon. Metsäkastikan maansisäiset osat ovat selviytyneet hengissä ja tuovat ensimmäiset elonmerkit mustaan maisemaan. HAVAIJILLA Mauin palot levisivät niin nopeasti kaupunkiin, etteivät kaikki ehtineet paeta. Kun ananaksen ja sokeriruo’on viljely kävi kannattamattomaksi, entisen pellot vain hylättiin eikä niitä metsitetty. Syyllisiksi nimettiin heti tulokaskasvit, mutta syyllinen oli ihminen. ”Tai ainakin sen tapaiselle. Tuli kulkee kuivassa kuloheinässä niin nopeasti, ettei se kuumenna maan pintaa paria senttiä syvemmältä. Kun heiniä jalostetaan rehukasveiksi, gramiinin ja piikiteiden määrää pyritään vähentämään. Suuret ja nopeakasvuiset heinät (mm. Luonnonvaraisen fasaanin kohtaa varmimmin Etelä-Suomessa. Se viihtyy peltojen ja asutuksen läheisyydessä, missä pienet metsiköt, puukujanteet ja valoisat metsänreunat elävöittävät maisemaa. Tuolla tilanne oli vielä pahempi, sillä kuloheinä oli yli kaksimetristä ja tiheää. Eteläja Keski-Suomessa lintu pärjää jo ilman istutuksia
Lumi suli vuorokauden jatkuneessa vesisateessa. Noissa peltomännyissä oli paljon tyvilenkoja ja monivääriä tyviä, jota piti katkoa kuiduksi, joten tukkiprosentti jäi kokonaispuumäärässä pieneksi, vaikka runkojen järeys olisi muutoin riittänyt jopa useampaan tukkiin. Tienvarren kourakasoja odottamassa ajoa. Kuvion keskeltä poistetut ja avattujen ajourien varteen kasatut puut on tarkoitus ajaa moottorikelkalla, kun lunta on satanut riittävästi polanteeseen ja ojien täyttöön. Sopiva sauma hakkuutyölle osui menneen vuoden marras-joulukuun vaihteeseen. Kun aloitimme savotan marraskuun lopun aamuhämärässä, oli maastossa lunta noin 25 senttiä, mutta pakkanen onneksi nollassa. Moottorikelkka ja reki -yhdistelmä menee puolentoista metrin levyistä ajouraa pitkin. Puut päätettiin hakata omana moottorisahatyönä ja hankintakauppa sovittiin tutun puunostajan kanssa. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla osa tästä alueesta – koko kuvion pinta-ala on noin puolitoista hehtaaria – hakattiin suojuspuuasentoon ja se mätästettiin. Tässä savotassa ei todellakaan menty motit edellä. Koivuistakin kasvoi kaksihaaraisia ja rungoltaan monivääriä. Sahan kahvoissa Anssi Komulainen. Järeä motoketju olisi vaatinut uralle leveyttä reilut viisi metriä ja taimikkoa olisi lahmaantunut samassa suhteessa. Näillä kohteilla, joilla männyntaimet kuolivat, syynä saattoi olla peltomaan männylle sopimaton ravinne-epätasapaino, jolloin istutusrivistöihin jäi laajoja aukkopaikkoja, joita paikattiin rauduskoivuntaimilla. Mättäille istutettiin kuusentaimet. Moottorisahoilla tehtävässä hakkuussa ei edetä motit edellä. Vaativin työ oli apteeratun ja pölkytetyn puutavaran kasaaminen ajourien varteen. 17.1.2025 34 Metsälehti.fi PILKKEET ARI KOMULAINEN, TEKSTI JA KUVAT KIURUVEDEN Jokelassa sijaitsevan tilamme pellot – nykyään se toimii metsätilayhtymänä – yhteensä 16 hehtaaria, metsitettiin männyntaimilla 1970-luvun puolenvälin jälkeen. Painaa se jotain kolmemetrinen kuitupöllikin – niin mänty kuin koivu – samoissa paksuusmitoissa. Metsitys onnistui kohtuullisen hyvin joitain pellon osia lukuun ottamatta. Kasaus ajourien varteen työläin vaihe Osa kuviosta rajoittuu kahdelta sivultaan metsäautoteihin, joten sen reunoilta puut kasattiin kourakasoihin tien varteen, josta ne saatiin samoin tein traktorivetoisena ajatettua laaniin. Painavin syy siihen, että hakkuutyö tehtiin moottorisahoilla, oli se, että haluttiin välttää koneellisen puunkorjuun taimistolle aiheutuvat vauriot ja leveät ajourat. Traktorin kuormaaja vetää karsittua kokorunkoa tien laitaan. Silti siitäkin menetettiin ja taimisto jäi harvaksi laatutukkipuun kasvulle. Ylispuusavotan aika Mätästysalueen kuusentaimien latvat tavoittelivat jo pystykarsittujen mäntyjen alaoksia, joten oli aika poistaa ne koko alueelta rajoittamasta taimiston kasvua. Runko on apteerattu, mutta jätetty katkaisusahaus puolitiehen. Kun hilaa kahteen mieheen tuollaista 5,5 metriä pitkää ja latvaläpimitaltaan 30-senttistä tyvitukkia parikymmentä metriä pitkin murrokkoa, niin tietää tehneensä fyysistä työtä. Ylispuusavottaa peltokuviolla 11204_.indd 34 11204_.indd 34 14.1.2025 15.22.06 14.1.2025 15.22.06
Työhön kuuluu monipuolisesti yksityisten metsänomista jien palveleminen Suomussalmen pohjoisosassa. Operaatiovastaava Vanhenee 31.1.2025 Metsäasiantuntija (Kankaanpää) Vanhenee 26.1.2025 Avustaja metsäasiantuntija Vanhenee 22.1.2025 Metsäasiantuntija (Orimattila) Vanhenee 22.1.2025 Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus ry:n teollisuustiimin johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty Ville Hulkkonen. Hän toimi myös Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjan kampanjapäällikkönä. Lähihoitajan työssä saattaa lisien kanssa parhaimmillaan päästä samoihin kuukausituloihin, jos tekee kolmivuorotyötä. Työskentelin lähihoitajana viiden vuoden ajan. Päädyin lähihoitajaksi lähinnä siksi, että alan työllisyystilanne oli tällä alueella hyvä. Mitä mieltä olet metsäalan palkkauksesta. Olen kouluttautunut aiemmin myös luonto-ohjaajaksi. Olen ihan tyytyväinen siihen. Lähihoitajasta metsäasiantuntija Sarjassa seurataan työuria metsäalalla. Metsä on kiinnostanut minua aina. Vanhala löysi uutta koulutustaan vastaavan työn kotipaikkakunnaltaan Suomussalmelta. KUKA. Mikä sai lähtemään metsäalalle. Töiden ohessa tuli mahdollisuus opiskella metsätalousinsinööriksi Rovaniemellä, joten päätin toteuttaa haaveen metsäalasta. Olet aiemmalta koulutukseltasi lähihoitaja. Tästä on varmasti hyötyä metsäalallakin, sillä tämä on asiakaspalvelutyötä. Olen Taivalkosken Metsäkylältä lähtöisin ja völjäytynyt lapsesta asti isän mukana metsässä eräharrastusten parissa. Kun metsänhoitoyhdistyksellä tuli paikka auki kotipaikkakunnallani, päätin hakea koulutustani vastaavaan tehtävään. NIMITYS 11204_.indd 35 11204_.indd 35 14.1.2025 15.22.07 14.1.2025 15.22.07. Määräaikainen työni Metsähallituksella vanhojen ja luonnontilaisten metsien inventoinnissa päättyi viime marraskuussa. Valmistuin metsätalousinsinööriksi joulukuussa 2023. Ensimmäisiä tehtäviä vuoden alussa on asiak kaiden avustaminen metsäveroilmoitusten laatimisessa. 17.1.2025 Metsälehti.fi 35 URAPOLKU / PILKKEET PALVELUKSEEN HALUTAAN SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA Miten päädyit nykyiseen työhösi. Säännöllinen arkityö sopii perheelliselle kuitenkin paljon paremmin, kun viikonloppuisin on vapaata. Tulin valituksi parinkymmenen hakijan joukosta. Hulkkonen siirtyy Metsäteollisuuteen viestintätoimisto Miltton Networks Oy:n vanhemman neuvonantajan paikalta. Hänen pestinsä alkaa tammikuun puolivälissä. Aloitin joulukuun puolivälissä, joten työn sisältö on vasta hahmottumassa itsellekin tarkemmin. Mitä toimenkuvaasi kuuluu. Katso metsäalan työpaikat metsalehti.fi/tyopaikat tai käytä QR-koodia. Siinä ollaan tekemisessä hyvin monenlaisten ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa. SINNA VANHALA IKÄ: 31 KOTIPAIKKA: Suomussalmi TYÖ: metsäasiantuntija Mhy Kainuussa AIKAISEMMAT TYÖT: Vanhojen ja luonnontilaisten metsien inventointi Metsähallituksella, Helmi-ohjelman Letto-hanke Kainuun Ely-keskuksella, lähihoitaja, Palvelukoti Lo ue K OULUTUS: metsätalousinsinööri, amk, lähihoitaja, luonto-ohjaaja Sinna Vanhalan ensimmäisiin työtehtäviin kuuluu asiakkaiden avustaminen metsäveroilmoitusten laatimisessa. Onko lähihoitajan työkokemuksesta hyötyä metsäalalla
Kohteella voimassa Simpelejärven ranta-osayleiskaava, kaavaan on merkitty kiinteistölle vakituisen asunnon rakennuspaikka, ei rantarakennusoikeutta. Hintapyyntö 240 000 €. helmikuuta 2025 mennessä osoitteella hakemukset@metsalehti.fi. Rehevät kasvupohjat. 8,7 ha ja runsaspuustoista metsää n. MARRASKUUTA 2024 . JOULUKUUTA • NUMERO 8/2024 • 12,90 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 8/2 02 4 MAASEUTU MAKSAA METSÄNOMISTAJA Tuhansien hehtaarien isäntä ILMASTONMUUTOS HYVÄLLÄ METSÄNHOIDOLLA PÄRJÄÄ Käytetty ajokone maataloustraktorin tilalle NÄIN VARAUDUT TUULITUHOIHIN KUITUPUUN TARVE KASVAA OULUSSA SAHOILLA NIUKKUUTTA PEFC-PUUSTA ›› Palkittu tietokirjailija Seppo Vuokko ihmettelee keskustelua hiilinieluista TE EM A : IL M A ST O N M U U TO S 11152_.indd 1 11152_.indd 1 13.12.2024 18.10.23 13.12.2024 18.10.23 TORSTAINA 7. (sähkö ja vesi) Hp. 431 m 3 , josta ainespuuta n. Kiinteistöillä sijaitsee talouskeskus rakennuksineen sekä metsämaata n. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi 93. okt myydään purkukuntoisena. Peltojen pinta-ala n. 040 510 8085 www.metsalehti.fi/metsamaa Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! Suomen Metsäurheiluliitto ry. vanha asuinrakennus, varastorakennus, vanha saunarakennus ja uudempi kevytrakenteinen saunarakennus. V. 044 264 6507. Talouskeskuksessa sähköliittymä ja kaivo. Hp. LÄHETÄ hakemuksesi perjantaihin 21. Sivut 22–23 MITALISTIN OTTEELLA PERJANTAINA 22. Pihapiiri rakennuksineen (mm. NRO 21 . YHTEISMETSÄKIINTEISTÖT, Savonlinna Helppoa metsänomistusta! Kiinteistöt koostuvat 661 Itä-Suomen Yhteismetsän osuudesta ja yhteisistä vesialueista. Laihian eteläosassa sijaitseva tila on ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Antti Kakkonen, puh. Tervetuloa kisailemaan! Metsätiloja myynnissä! Multialla runsaspuustoinen metsätila, hyvällä tieyhteydellä. 3,61 ha, kokonaispuusto n. Kalenteria päivitetään kisakauden edetessä. Suuren osan työstä voi myös tehdä etäyhteyksillä. NRO 18 Sattumalla on ollut merkittävä rooli moottorisahauksen MM-kisoissa menestyneen Janniina Hämäläisen uralla. Lehden vuosikerta koostuu viidestätoista tabloidimuotoisesta Metsälehdestä ja kahdeksasta aikakauslehtimuotoisesta Metsälehti Makasiinista. Arvion kokonaispuumäärä 7100 m³, josta tukkipuuta 46 %. Metsämaata n. 285 metriä. Tarjota voi enemmän, tai vähemmän. 1,15 ha. Omalla Maalla tabloid_85 31.12.2024 11.34 Sivu 1 11205_.indd 36 11205_.indd 36 14.1.2025 15.24.02 14.1.2025 15.24.02. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6108 Eero Sala p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Hyvät kasvut ja runsasta arvosiirtymää. 41.002 € Yhteensä 109.726 € Itä-Suomen Yhteismetsää hallinnoi UPM. Tilaa sivuilta kohdevahti ja saat tietoosi myös hiljaisessa myynnissä olevat kohteemme. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. METSÄLEHDEN toimitus sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella Helsingin Länsi-Pasilassa. 029 432 6059 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. LOKAKUUTA 2021 . TOIVOMME, että sinulla on ainakin jonkin verran kokemusta toimittajan työstä ja olet kiinnostunut metsäalasta. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Kiinteistöllä v. 20. Varttuneisiin kasvatusmetsiin painottuva mäntyvaltainen puusto, jossa välittömiä hakkuumahdollisuuksia ja lannoituspotentiaalia. Haemme KESÄTOIMITTAJAA tekemään juttuja Metsälehteen, Metsälehti Makasiiniin ja Metsälehti.fi-verkkopalveluun. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 4,4 ha. 14.-15.2.2025 järjestetään Pääkaupunkiseudun läheisyydessä SM-metsätaitokisat, joissa on mukana myös metsänomistajien sarja. 17.1.2025 PILKKEET MYYDÄÄN KILPAILU MYYDÄÄN METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. 139.000 €/tarjous. Lisätietoja tehtävästä antaa toimitussihteeri Eero Sala (eero.sala@metsalehti.fi, 040 845 8925). Kiinteistöllä lisäksi purkukunt. vuosikerta. Kohteet ovat myynnissä Omalla Maalla LKV nettisivuilla, tarjoukset 2.2.2025 mennessä. 35 000 €. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 331 m 3 . Toimituksessa työskentelee 12 henkeä. Pinta-ala 39 ha. Kokonaispuusto arvion mukaan n. Omaa rantaviivaa n. Tarjota voi enemmän, tai vähemmän. Metsälehdessä pääset kehittymään journalistina toteuttamalla alusta loppuun juttuja monipuolisista aiheista printtilehtiin ja verkkoon. 1140 m 3 (+2024 kasvu). 68.724 € 740-535-5-25 Viitamäki (247/50526) Hp. Hp. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Osuudet jakautuvat seuraavasti: 740-552-20-3 Toivola II (414/50526) Hp. Oma sähköliittymä ja kaivo. Arvion kokonaispuumäärä 4500 m³, josta tukkipuuta 36 %. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Heli Virtanen p. Kangasalalta valtiontiehen rajautuva, reheväpohjainen metsätila. Metsälehti.fi-verkkopalvelussa vierailee kuukausittain noin 300 000 kävijää. KIINTEISTÖT, Rautjärvi, Miettilä, Miettiläntie 1230 Kaksi kiinteistöä, yht. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. Navettarakennuksessa verstastila ja sauna, pihapiirissä nukkuma-aitta. vapaa-ajan rakennus. 1980 rak. PERUSTETTU VUONNA 1933 11133_.indd 1 11133_.indd 1 15.11.2024 9.07.21 15.11.2024 9.07.21 KESÄTOIMITTAJA METSÄLEHTEEN www.metsalehti.fi/metsamaa RANTAMETSÄTILA, Parikkala, Eskola, Lemmikontie 40 4,089 ha. Liitä mukaan juttunäyte. Pinta-ala 31 ha. 15 000 €. konehalli ulkomitoiltaan 18x12 m) ja liittymäsopimukset. Lisätiedot: https:// www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ita-suomen-yhteismetsa/ Lisätietoja myös välittäjältä, ole yhteydessä! MAATILA, Laihia 15 ha. 0,4 hehtaaria. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja Pirjo Sutela-Mero MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. Tehtävä kestää kolme kuukautta ja alkaa mielellään jo toukokuun puolivälissä. 1920 rak. Myös hakkuumahdollisuuksia. 029 432 6114 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Hintapyyntö 310 000 €. – metsätaitokisat talvi 2025 Kilpailukalenteri löytyy Suomen Metsäurheiluliiton kotisivuilta osoitteesta smul.fi kohdasta metsätaitokisat. perustettu 1933 METSÄLEHTI on metsänomistajille suunnattu erikoisaikakauslehti, jolla on lähes 250 000 lukijaa
ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. 11205_.indd 37 11205_.indd 37 14.1.2025 15.24.04 14.1.2025 15.24.04. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). Laskutuslisä paperilaskuissa 3,90 €. 2025 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . audion) ja näköislehtiarkiston, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt sekä Metsätietäjä palvelun (arvo 11,90 € / kk) . TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 31.1. 17.1.2025 PILKKEET METSÄKRYPTO 1 METSÄKRYPTO 21, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: Näköislehti (sis. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. sanaristikot.net. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 1”. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. PALKINNOT metsäkryptosta 21 on arvottu seuraaville kolmelle: Hillevi Liimatainen, Löytänä; Erkki Luitparo, Pirkkala ja Marja-Leena Savolainen, Pieksänkoski. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). tai p
”Tuoreen tutkimuksen mukaan turvekankailla kasvu paranee, kun pohjaveden pinta nousee.” Pohjavesi saa nousta jopa 20 senttimetrin syvyyteen. Kolumnistina Laurén haluaa antaa toivoa, sillä hän on tuntenut ojitusalueilla leijuvan tunnelman painostavana. ANNAMARI LAURÉN Suometsätieteen professori Helsingin yliopistossa Syntynyt Oulussa 1968 Asuu Helsingissä Perheessä puoliso ja kaksi lasta Harrastaa huilunsoittoa ja historiaa Tekee tutkimusta myös omalla ajallaan ja ”tosissaan, mutta ei vakavissaan” Annamari Laurén sanoo omaa suosuhdettaan käytännönläheiseksi. Raivaajien ja raadannan sukupolvien aikana sellainen ei olisi käynyt laatuun. Sama resepti ei sovellu kaikkialle. ”Ojituksilla on saatu paljon kasvua, ja epäonnistuneiden osuus on vain kymmenesosa.” Innosta ennallistamiseen Kun joka tapauksessa meneillään on ennallistamisurakka, niin menivätkö aikaisemmat sukupolvet ojitusinnossaan liian pitkälle. Havainto antaa toivoa, että tavoitteiden yhteensovittaminen on mahdollista. Iso kysymys on, miten turvemaat pidetään tuottavina ja samanaikaisesti ilmastopäästöt ja vesistökuormitus pieninä. ”Osa synneistä on todellisia, osa kuviteltuja, mutta synninkaavun haluan heittää pois ja nostattaa suometsätalouden omanarvontuntoa.” Laurén korostaa, että suometsät ovat mainettaan parempia. ”Eivät mielestäni. Edelleen on suuria kysymyksiä ilman vastausta. ”Tunnen soiden kauneuden, mutta ensimmäisenä tulee mieleen ojien yli hyppimiset ja syöpäläiset.” vaalihenkiset tapahtumat, korkokenkäkukkamekkosuohiihdosta suopallopeleihin. 17.1.2025 38 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN KUKA. 11206_.indd 38 11206_.indd 38 14.1.2025 15.25.48 14.1.2025 15.25.48. Tieteentekijänä ulostulot pitää aloittaa synnintunnustuksella. ”Kangasmailla kuiville kesille ei voi mitään, mutta turvemailla on mahdollista varautua kuivuuteen säätämällä kuivatustehoa.” Suhtautuminen soihin on muuttunut ja muuttuu edelleen. Maa-alasta kolmasosa on suota ja ilman ojituksia se olisi pois taloudellisesta toiminnasta.” Ennallistamiset tulee suunnata huonotuottoisimmille alueille. Ojitetut suot ovat valtaosin yhtä hyviä metsämaita kuin kivennäismaat ja ravinteikkaimmat turvemaat jopa tuottavampia. ”Epäonnistuneet ojitukset eivät ilmastollisesti ole erityisiä hiilen lähteitä, sillä ne ovat edelleen hyvin märkiä.” Voisiko kuivatusta säätää. Täysin tutkimatonta on kuivatuksen säätäminen esimerkiksi siten, että osa sarkaojista tukitaan. MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA METSÄLEHDEN uusi kolumnisti, Helsingin yliopiston suometsätieteen professori Annamari Laurén on luvannut turpeentuoksuisen kirjoituksen joka toiseen tabloid-numeroon. ”Puustoisen suon ennallistaminen ei ole kovin järkevää ilmastosyistäkään, sillä puusto on merkittävä hiilinielu.” On helppo kysyä, kannattaako ojat tukkia vaiko jättää kasvamaan itsekseen umpeen, mutta vastaus riippuu tilanteesta ja tavoitteista. Ensin luonto piti voittaa tuottavaksi ja siitä seurasi rekyyliä. Uusinta suosuhdetta ovat karneTurvekankaiden lohduntuoja Annamari Laurén haluaa kolumnistina keventää suometsien tunnelmaa
Päämääränä metsien paras ”METSIEN KIERTOAIKOJA PIDENTÄMÄLLÄ PUUNTUOTANTO EI KÄRSISI, MUTTA METSÄTALOUDEN KANNATTAVUUS METSÄNOMISTAJAN KANNALTA VOISI KÄRSIÄ, KOSKA HAKKUUTULOT SIIRTYISIVÄT KAUEMMAKSI TULEVAISUUTEEN.” TUTKIMUSPROFESSORI LAURI MEHTÄTALO TIETEIDEN PÄIVÄSSÄ HELSINGIN YLIOPISTOLLA 9.1.2025 Korallitähtikukkaa kutsutaan viidakon tai metsän liekiksi punaisten kukkiensa takia. LAATUPUUN KASVATUS Metsälehti Makasiini ilmestyy 31.1.2025 HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT MONIEN suomalaisten koristellessa joulunaikaan kotejaan punaisilla joulutähdillä (Euphorbia pulcherrima ) ylistää eräs intialainen puutarhaliike oivana vaihtoehtona toista punakukkaista kasvilajia joulusomisteeksi: ”Usko meitä, parempaa ei löydy!” Punakukkainen korallitähtikukka (Ixora coccinea ) kasvaa luontaisesti Intiassa, Bangladeshissä ja Sri Lankassa, mutta on levinnyt koristekasvina ympäri maailmaa. Korallitähtikukka sietää voimakastakin leikkausta ja sopii mainiosti myös kukkivaksi pensasaidaksi. 11206_.indd 39 11206_.indd 39 14.1.2025 15.25.49 14.1.2025 15.25.49. Tämän ohella se tahtoo metsätalouteen liittyvien erikois alojen kehitykseen ja kehittämiseen kiinnittää huomiota, jotta kaikki, mikä metsän kanssa on tekemisissä, sen palstoilla olisi edustettuna.” Ohjelma oli vuoden 1950 Metsälehden toimittajien sydänasia – ja kyllä sen voi allekirjoittaa myös Metsälehden toimittaja vuonna 2025. Toisinaan myös lapset saattavat leikeissään imeskellä korallitähtikukkien mettä, samaan tapaan kuin muistan lapsuuteni kesinä maistelleeni suomalaisten pillikekukkien makeita kantaosia pellonpientareilla. Metsälehden mukaan tuo ohjelma oli kehittynyt siitä lähtien, kun lehden ensimmäinen edeltäjä, Suomen Metsänystävä, oli perustettu vuonna 1988. ”Metsälehti esiintyy kaiken rehellisen ja epäitsekkään metsätaloudellisen työn ja toiminnan tukena ja tulkkina päämääränään vain Suomen metsien paras, niiden suojaaminen, kasvattaminen ja hoito maamme talouden vankaksi turvaksi. Eteläisessä Floridassa sitä pidetään jopa suosituimpana kukkivana kasvina. Sopivissa oloissa kasvi on villiintynyt lähiluontoon vieraslajiksi – näin muun muassa Floridassa, Puerto Ricossa ja Nigeriassa. Sittemmin pensaasta on jalostettu kukinnoiltaan muunkin värisiä lajikkeita oranssista vaaleanpunaiseen ja jopa valkoiseen. Ikivihreä lääkekasvi Trooppisissa ja subtrooppisissa oloissa viihtyvä korallitähtikukka on herkkä kylmyydelle eikä kestä pakkasta. Maailmalla korallitähtikukkaa kutsutaan viidakon tai metsän liekiksi punaisten kukkiensa takia. Korallitähtikukkien punaiseen väriin viittaa latinan ”coccinea” (karmiininpunainen), jonka ruotsalainen Carl von Linné antoi kasvin tieteelliseksi lajinimeksi vuonna 1753. Erityistä kiinnostusta on herättänyt korallitähtikukan mikrobeja torjuvat ominaisuudet tulehtuneiden haavojen hoidossa. Siinä missä joulutähti kukkii pääsääntöisesti vain pimeään talviaikaan, kukkii korallitähtikukka ympäri vuoden. Kasviuutosten lääkinnällistä tehoa ja vaikutuksia tutkitaan maailmalla uutterasti. Kukkien mesikaste houkuttelee apajille runsaasti perhosia sekä linnuista käyränokkaisia medestäjiä ja Amerikassa kolibreja. 17.1.2025 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI METSÄLEHTI SILLOIN ENNEN Sarja kertoo, miltä maailma näytti Metsälehden sivuilla tähän aikaan vuodesta joskus ennen. Luontaistuotteena kasvin sanotaan hoitavan kymmeniä eri sairauksia. Kookkaissa yksittäisissä kukinnoissa voi olla jopa toista sataa pientä tähtimäistä kukkaa. Korallitähtikukan kaikkia kasvinosia kukista juuriin käytetään parannuksen toivossa monenlaisiin sairauksiin osana intialaista ayurveda-lääkitystä. Osa puutarhalajikkeista on alle metrin mittaisia, mutta kasvin alkuperäinen muoto voi yltää pituudeltaan yli nelimetriseksi. Näyttävä puupensas on monesti rankattu puutarhojen ykköseksi. JOULUPUUPENSAS INTIASTA VUODEN 1950 ensimmäisessä numerossa Metsälehti julkisti toimittajiensa työn perustan: lehden ohjelman. Ainavihannan kasvin lähes kymmensenttiset lehdet pysyvät pensaassa kiinni kesät talvet