M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 1/2 02 4 METSÄTEOLLISUUDEN PAINAJAINEN METSÄNOMISTAJA Harvennukset omalla koneella LUONNONMETSÄT OPPIA TALOUSMETSIEN HOITOON Vinkit metsäveroilmoituksen tekoon Metsänhoito: Vaihtoehto raivaussahatyölle TILOJEN HINNOISSA KÄÄNNE LÄMPÖLIIVI AUTTAA PAKKASELLA JALOSTUS VALUU VIROON ›› Janne Kotiaho vähentäisi hakkuita viidenneksellä TE EM A : LU O N N O N M ET SÄ T 10575_.indd 1 10575_.indd 1 26.1.2024 16.05 26.1.2024 16.05
Hae lähin metsäasiantuntijasi ja tee puukauppa kanssamme metsagroup.com/metsaasiantuntija 10576_.indd 2 10576_.indd 2 26.1.2024 16.07 26.1.2024 16.07. Laskimme elokuussa 2023 kuitupuun minimiläpimittaa puunkorjuussa 6 senttimetristä 5 senttimetriin uusissa ja vanhoissa pystysekä hankintakaupoissa. runkohinnoittelukauppoja. Kuusihiokkeen minimiläpimitta säilyi ennallaan jalostusteknisistä syistä. Muutos koski sellun valmistamiseen käytettäviä mänty-, kuusija koivukuitupuita sekä puutavaralajiettä Kyllä Metsä pitää huolen omistaan. Kuitupuun minimiläpimitta viiteen senttimetriin Nyt on hyvä aika tehdä erityisesti harvennuskauppaa, ja kerätä talteen hyödyt aiempaa alemmasta läpimitasta. Paikallinen metsäasiantuntijamme neuvoo sinua ajankohtaisissa puukauppa-asioissa sekä metsäsi terveyden ja elinvoiman säilyttämisessä
TEEMA 18 LUONNONMETSÄ ON TOISENLAINEN 28 VAIKUTTAJA : Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : Koneellinen vaihtoehto taimikonhoitoon 40 HALLITSETKO KIINTEISTÖT : Kiinteistörekisteri tutuksi 42 TUTKIMUS : Hyytiälän elävä laboratorio 43 KOLUMNI : Hyvis vai pahis. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Kovia vaatimuksia vailla riskiarviota 6 METSÄNOMISTAJA : Päivät täyttyvät metsätöistä 12 VIRO JALOSTAA PAREMMIN 14 METSÄTYYPPI : Miten maaperädirektiivi vaikuttaa. 15 HYVÄ KASVU LISÄNNYT METSÄHALLITUKSEN HAKKUITA 16 LUKIJAN KUVA : Mikä kiusaa mäntyjä. S. 58 68 S. 47 PIKATESTI : Lämpöliivi auttaa pakkasella 48 PERINTÖMETSÄ : Verottaja rokottaa viivyttelijöitä TALOUS 51 RAHAPUU : Pidän isoista koneista 52 PUUMARKKINAT : Puuta jänkien takaa 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Vain yksi tarjous 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Yhdeksän tonnia hehtaarilta 56 TILAMARKKINAT : Pienemmät tilat kävivät kaupaksi 57 KOEAJO : Tavoitteena Natomarkkinat 58 VEROTUS : Näin teet metsäveroilmoituksen 64 VEROTUS : Oma korjuu on hankintatyötä LUONTO 66 TEKIJÄT : Marjo Näkki & Juha Metso 68 LUONNOSSA : Pakkaspäivä Repovedellä 75 KOLUMNI : Luonnonmetsän kuolleet puut 76 TUOTE & TEKIJÄ : Koivua jalaksiin, kuusta lavoihin 78 MAKASIINIRISTIKKO 80 PILKKEET : Sieni toimii kuin kukka 82 SAVOTALLA : Mies ja metsä kuntoon SH U T TE R ST OC K I M A G ES 18 18 S. Tämän numeron kannen kuvasi Petteri Kivimäki. JU H A M ET SO SE PO SA M U LI Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 10577_.indd 3 10577_.indd 3 26.1.2024 14.59 26.1.2024 14.59. 44 KYSY POIS : Sopiva hetki kuusikon kaatoon
Ainakin Saarikoskea suojelun jatko mietitytti.” SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”Metsätilakaupassa yksityiset ostajat määräävät nyt tahdin rahastojen sijaan. Herää kysymys, voiko kirjanpainajasta muodostua Suomessa jarru suojelulle. Toivottavasti markkinat eivät tässä asiassa ennusta tulevaisuutta oikein.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA LUONTOPANEELIN puheenjohtaja Janne Kotiaho vaatii Metsälehden haastattelussa hakkuiden vähentämistä viidenneksellä (s. Luontopaneelin tehtävänä on tuottaa tieteellistä tietoa poliittista päätöksentekoa varten. Sesonkiluonteinen matkailu ei niitä korvaisi, ja onko massaturismi metsäteollisuutta parempaa. Luontokato on vakava asia, mutta Luontopaneelin vaatimukset vaativat tuekseen läpinäkyvää analyysiä sekä järkevää ja ymmärrettävää keskustelua. Onneksi pakkaslunta oli pohjia myöten, joten lumen alta sai kaivettua esille syksyn lehtiä. Kotiaho ei ota kantaa, millaisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia tällä olisi Suomelle. Niistä suurimman osan muutenkin kuihtuvalta maaseudulta. 250 000 kaukolämmön piirissä olevalla ihmiselle pitäisi löytää puun tilalle uusi lämmön lähde. Nyt aktivistitutkijat yrittävät vain vaientaa keskustelun. 10578_.indd 4 10578_.indd 4 26.1.2024 13.48 26.1.2024 13.48. Ne varmistivat epäilyn: huurteiset rungot olivat etsimiämme metsälehmuksia.” TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”Metsänomistaja Matti Saarikoski epäilee kirjanpainajan levinneen metsäänsä omasta määräaikaisesti suojellusta puronvarsikuusikosta. Luontokadon pysäyttämisen kertaluonteiset kustannukset olisivat Kotiahon johdolla tuotetun raportin mukaan yhdeksän miljardia euroa. 28–33). Itä-Suomessa tilojen kysyntä on hiipunut voimakkaasti verrattuna muuhun maahan. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi Kovia vaatimuksia vailla riskiarviota Metsäverokirja 2024 ilmestyi. Niiden arvioiminen ei ilmeisesti ole Luontopaneelin tehtävä. Mikä on tämän riskin toteutumisen todennäköisyys ja seuraus Suomen luonnolle ja suomalaisille. Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtaja Antti Asikainen laskee, että hakkuiden vähentäminen viidenneksellä kutistaisi Suomen bruttokansantuotetta 1–3,5 miljardia euroa vuodessa riippuen suhdanteista. Huononakin vuonna menetys olisi yhden sotealueen budjetin verran. » PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini VALTTERI SKYTTÄ TOIMITTAJA ”Lehtipuulajien tunnistaminen on talvisessa metsässä hiton vaikeaa. Metsäteollisuuden arvonlisän ja työpaikkojen menetyksistä seuraavat kustannukset tulisivat näiden miljardien päälle. Metsälehden emeritus-toimittaja Hannu Jauhiainen on laatinut odotetun kirjansa jo vuodesta 2006. Se postitettiin viime vikolla kestotilaajille. Viidenneksen leikkaus hakkuissa veisi Suomesta 10 000–20 000 työpaikkaa. Paneeli esittää kovia vaatimuksia, mutta ei riskiarviota siitä, mitä tapahtuu, jos hakkuita ei vähennetä
Kuvassa Suomen eteläisimmän tunturin, Iso-Syötteen, lumisia puita auringonlaskun aikaan 19. tammikuuta. Metsälehti Makasiini 5 TAMMIKUUN valo pohjoisessa on erityinen. Valo näyttäytyy vain lyhyen aikaa, mutta on niin kaunis. » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. SAMI SÄILY 10578_.indd 5 10578_.indd 5 26.1.2024 13.48 26.1.2024 13.48
Matti Saarikoski on kunnostanut isänsä lapsuudenkodin. Remontissa paljastettiin aikanaan tilan metsistä haetut vanhat hirret. » METSÄNOMISTAJA 6 Metsälehti Makasiini 10579_.indd 6 10579_.indd 6 26.1.2024 15.38 26.1.2024 15.38
Harvennuksia varten hankittiin oma metsäkone. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT EMIL BOBYREV Matti Saarikoski on harventanut omalla koneellaan kaikki metsätilansa läpi. PÄIVÄT TÄYTTYVÄT METSÄTÖISTÄ Isojokinen Matti Saarikoski tekee hoitotyöt metsissään itse, samoin harvennukset. Metsälehti Makasiini 7 10579_.indd 7 10579_.indd 7 26.1.2024 15.38 26.1.2024 15.38
Olet jo valmiiksi miettinyt asian”, Saarikoski toteaa. Lisäksi Saarikoski on ostanut metsätiloja lähiseuduilta. Kymmenen viime vuotta hän on keskittynyt Isojoella ja Kauhajoella sijaitsevien metsiensä hoitoon. Kun mahdollisuus tarjoutui, hän vaihtoi päivätöistä metsäalalle. Nykyään kantatilaan kuuluneista metsistä yli neljäsataa hehtaaria on Saarikosken omistuksessa. Metsät ovat kiinnostaneet miestä pikkupojasta lähtien. Kaikki metsät sijaitsevat kahdenkymmenen kilometrin säteellä kotitilasta. Viimein vajaa 60-vuotiaana haave metsästä työpaikkana toteutui. Metsänomistaja Matti Saarikoski morjestaa ja ajaa koneen kuusien väliin kuvattavaksi. Ne muodostavat yhtenäisen alueen, joka alkaa kotitalon pihapiiristä. Hän toivoi metsäalalta ammattia, mutta metsäkoulut olivat kaukana ja huonojen yhteyksien päässä kotipitäjästä Isojoelta. LVI-alalla johtotehtävissä uransa tehnyt Saarikoski palasi lapsuutensa maisemiin Etelä-Pohjanmaalle. Saarikoski elää unelmaansa. Jo opiskeluaikoina Mikkelissä asuessaan Saarikoski katsoi koti-ikävissään kylän karttaa. Tuvan seinällä oleva maalaus muistuttaa Saarikoskea hänen sedästään, joka ajoi puuta metsästä samannäköisellä suomenhevosella. Hän piirsi tilat kartalle ja pohti, että kantatilasta aikanaan erotettujen metsätilojen osto saattaisi jonain päivänä onnistua. ”Olen monesti puhunut nuorille siitä, että jos on tavoite, johon pyrkii, on aina edellä muita. Pian metsäkoneen ajovalot siivilöityvät vanhojen pihakuusten oksien lomasta. Rahat ensimmäisten metsien ostoon tulivat, kun hänen työpaikkansa lunasti työntekijöiden osuuksia yrityksestä. ”Metsä on työympäristönä todella hieno, teki siellä mitä tahansa”, Saarikoski sanoo. ”En laskenut, kannattaako metsäkonetta ostaa.” M M OOTTORIN ääni lähestyy. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 10579_.indd 8 10579_.indd 8 26.1.2024 15.38 26.1.2024 15.38. Hän oli valmistautunut ostamaan metsää aina, kun sitä tuli sopivasti myyntiin. Selkeät suunnitelmat Isojoen puolella Lauhavuoren kansallispuistoon rajautuvat metsätilat ovat aikanaan kuuluneet Saarikosken suvun omistamaan kantatilaan. Osuuksista saamillaan rahoilla ja puukaupoilla Saarikoski rahoitti haavettaan
Harvennuksille oma kone Vuosikymmeniä tietokoneen ääressä töitä tehneelle Saarikoskelle metsät ovat vapauttava työympäristö. HARRASTAA kotiseututyötä, luontokuvausta sekä kaikkea metsiin liittyvää metsänhoidosta metsästykseen ja kalastukseen. METSÄNHOITOYHDISTYS Isojoki-Karijoki hallituksen puheenjohtaja, Isojoki-Seuran puheenjohtaja sekä Isojoen kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja ja maakuntahallituksen jäsen. Pian kävi selväksi, ettei työtahti riittänyt. Jos on pienikin metsäpalsta, raivaaminen työllistää aika hyvin. Raivausten lisäksi Saarikoski tekee kaikki harvennukset nykyään itse. ”Vanhemmalle ihmiselle metsäala tarjoaa hyvän työpaikan. Pinta-alat olivat sen verran suuret. Pari vuotta moottorisahatyötä riitti. Talviharvennuksille tekijöitä ei sen sijaan tahtonut löytyä, niinpä ojitusalueiden hakkuurästit lisääntyivät. Kuivien ja kantavien kohteiden harvennukseen löytyi paikallisia yrittäjiä kesäisin harventamaan. Sinne eteiseen mahtuu rivi työkenkiä. Metsälehti Makasiini 9 10579_.indd 9 10579_.indd 9 26.1.2024 15.38 26.1.2024 15.38. Niistä yhteensä 17 hehtaaria on suojeltu määräaikaisesti. Laskin vain, että pystyn sen ostamaan ja että sillä pystyn metsät hoitamaan.” Naapurilta oppia Metsäkoneen ostoa seurasi muitakin MATTI SAARIKOSKI 67 vuotta ASUU Isojoella, josta myös kotoisin TYÖSKENNELLYT aikaisemmin vastuutehtävissä LVI-alalla. Saarikoski rakentaa parhaillaan päärakennukseen uutta kuistia. Metsämaisemat tekevät aivoille hyvää. Yksi suojelluista kuusikoista näkyy kuvassa taka-alalla. Alkuun hän urakoi harvennuksia moottorisahatyönä. Nyt työtä tarjoavat omat metsät. Saarikoski päätti hankkia harvennuksille sopivan metsäkoneen. Raivaussahat ja varusteet ovat edulliset”, Saarikoski kannustaa. Käytetty Sampo-Rosenlew löytyi lehti-ilmoituksesta. Hänen mielestään maalla vallan ottavat niin sanotut mopopojan aivot: kaikki turha unohtuu ja olennainen muistuu mieleen. ISOJOKI Saarikosken mailla on paljon puronvarsikuusikoita. Toinen sisäänkäynti on isäntää itseään varten. ”En laskenut, kannattaako metsäkonetta ostaa. PERHEESEEN kuuluu vaimo, kaksi aikuista lasta ja kaksi lastenlasta
Koneen huolto vaatii neljä tynnyriä erilaisia öljyjä ja laippoja sekä työkaluja useamman tuhannen euron edestä. Saha tarjoaa kunnalle verotuloja ja kuntalaisille työtä. Kaikille Saarikoski ei metsäkoneen hankintaa suosittele. Punaisen päärakennuksen katolla oleva vellikello kutsui aikanaan väkeä syömään. Ikänsä metsäkonehommia tehnyt naapuri opasti Saarikoskea kaatopään käytössä. Vanhan vaalija Matti Saarikoski ajaa metsäkoneen takaisin pihaan. Polttopuita hän tekee nykyisin ainoastaan omiin tarpeisiinsa. Sen verran kuluja koneesta tulee. Kaivinkone Saarikoskella oli ollut pidemmän aikaa. Se polttaa sahalta tullutta kuorta ja tarjoaa kuntalaisille edullista lämpöä. ”Minulle on tärkeä ja hieno asia, että tukit menevät Isojoen sahalle ja oman kunnan ihmiset saavat työtä”, Saarikoski sanoo. Sillä hoituvat maanmuokkaukset, ojien perkuut ja metsäteiden tekeminen. Ei tarvitse sotkea siellä kuran kanssa.” Kaikki tukit lähisahalle Suurimman osan tekemästään harvennuspuusta Saarikoski myy energiarankana. Ja menet silloin kuin haluat.” Koneen käyttö vaati opettelua. ”Jos sinulla on metsää ja ostat raivaussahan, sinulla on edulliset kulut etkä tarvitse mitään traktoreita. Sillä ovat hoituneet ojitusalueidenkin talviharvennukset. Kaivinkoneella on myös kätevä tehdä metsäkoneelle kantava reitti talviharvennuksia varten. Sen kun omalla autolla menet metsään, raivaat ja lähdet pois. Metsäkoneen liikuttelu on pitkälti samanlaista. Saarikoskelle on tärkeää, että oman pitäjän miehet sahaavat puut ja naapurin mies hoitaa päätehakkuun. Kaikki tukit päätyvät paikalliselle Isojoen sahalle. Rakennus on Saarikosken isän lapsuuden koti. Vanhaa pihapiiriä rajaavat useat puurakennukset. Siitä maksetaan tällä hetkellä hyvin. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 10579_.indd 10 10579_.indd 10 26.1.2024 15.38 26.1.2024 15.38. Vuonna 1892 rakennetussa talosMatti Saarikoski osti oman harvennuksille sopivan metsäkoneen. ”Kun on oma kone, ei tarvitse mennä huonolla kelillä. Selluksi puuta menee vain pieni osa. hankintoja. Nyt on monena talvena ollut hyviä kelejä pari kuukautta. Vaikka oman metsäkoneen hankinta oli suuri investointi, Saarikoski on ratkaisuun tyytyväinen. Varsinainen koneen ajaminen ja puun juurelle meneminen sujuivat, sillä Saarikoski oli tottunut olemaan kaivinkoneen puikoissa. Myös kunnan kaukolämpö tuotetaan Isojoen sahan ja Isojoen kunnan puoliksi omistamassa lämpölaitoksessa. Myös traktori puun ajamista ja lavetti koneen siirtoa varten oli oltava
Vaimo on auttanut istutuksissa, mutta urakkaa on kahdellekin paljon. He tekivät elämäntyönsä metsissä. Metson jatko mietityttää Saarikoski on käynyt kaikki metsänsä omalla koneellaan läpi. Hän epäilee, että kirjanpainaja pääsi iskemään Metso-ohjelmaan liitetyistä metsistä. sa asui pitkään Saarikosken kaksi setää, sodan nähneitä kumpikin. ”Pari vuotta sitten oli sellainen tilanne, että kaikki suunnitellut savotat ja harvennukset oli tehty. ”Kymmenen vuoden sopimus päättyy kesällä. ”Oikeastaan kaikki puutavara tuli omasta metsästä. Suojellun metsän tuulenkaadot ja erityisesti konkeloon jääneet puut ovat kirjanpainajalle mieleisiä. Yhteensä määräaikaisesti suojeltua metsää on 17 hehtaaria. l SAARIKOSKEN VINKIT 1. Saarikoski joutui hakkaamaan vanhan kuusikon, koska siihen levisi kirjanpainaja. Saarikoski muistaa, kuinka toinen sedistä istui tukkikuorman päällä ja ajoi hevosella puita metsästä. Monia asioita voidaan tehdä yhdessä toinen toistaan auttaen. METSÄ tarjoaa eläkeläisille monenlaisia mahdollisuuksia, sekä työtä että harrastuksia. Tuvan seinällä olevassa maalauksessa on samanlainen pläsipäinen suomenhevonen kuin sedän hevonen oli. 3. ”Pari vuotta sitten oli sellainen tilanne, että kaikki suunnitellut savotat ja harvennukset oli tehty.” Saarikoski haaveili lapsena puumajasta, mutta se jäi tekemättä. Nyt harvennustarvetta ei ole, mutta onneksi sitä on tulossa. Suurehko suojelukorvaus tuntui alkuun hyvältä, mutta nyt metsänomistaja on tullut toisiin aatoksiin. Kirjanpainaja leviää siellä ympäristöön.”. Saa nähdä, pääsenkö siihen tilanteeseen enää.” Ensi keväänä istutettavana on tavanomaista suurempi aukko. Lisäksi suunnitteilla on piharakennus samaan paikkaan, jossa aikoinaan oli luttirakennus. Pihapiirissä seisoo vanha kattopäreiden tuotantolaitos. KYLÄYHTEISÖSTÄ löytyy paljon erilaista osaamista. NAUTI metsästä. Nyt hän on rakentanut pihapiiriin puumajan lapsenlapsille. Harkitsen Metso-sopimuksen uusimista aika lailla, koska sieltä ei saa korjata tuulenkaatoja. Se tarjoaa erilaisia elämyksiä ja monipuolista liikuntaa. Hän aloitti tilan toisesta reunasta ja on kuviorajoja tuijottamatta harventanut tarvittavan. Tällä hetkellä työn alla on uusi entistä suurempi kuisti. 2. Saarikoski on solminut kymmenvuotisen suojelusopimuksen puronvarsikuusikoihin. Päärakennus pihapiireineen siirtyi Saarikosken omistukseen vuonna 1997. Kun aikaa ja innostusta riittää, pihapiirin rakennusten kunnostamista löytyy aina, Saarikoski toteaa. Jos joku lauta loppui, hain Isojoen sahalta”, Saarikoski kertoo. Taloa kunnostettiin useita vuosia. Metsälehti Makasiini 11 10579_.indd 11 10579_.indd 11 26.1.2024 15.38 26.1.2024 15.38. Ikkunalaudat repsottivat ja laudat putoilivat seinistä. Talo oli ehtinyt olla pitkään asumattomana. Saarikoskea mietityttää, miten hän ehtii tulevaisuudessa harvennusten lisäksi tehdä raivuut ja istutukset
Tuomansa sahatavaran Viro jalostaa monipuolisesti ja myy. Maan metsä-, puunjalostusja huonekalusektorilla on lähes 4 000 yritystä, jotka työllistävät 13 prosenttia kokonaistyövoimasta ja tuottavat yhdeksän prosenttia maan verokertymästä. ”Tämä kannusti investoimaan tuotot uudelleen ja korkeamman lisäarvon tuotteiden tuotantoon.”. Sahatavaraa palaa myös takaisin Suomeen, oviksi ja ikkunoiksi jalostettuna. Viro on EU-maiden suurin puutalojen viejä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vauhdittanut vientiä. ”Kaikki alkoi melkein tyhjäsPieni Viro on Suomen sahatavaran viennille iso kohdemaa. Kaikki alkoi lähes tyhjästä Raitwood on Viron suurimpia puunjalostusyrityksiä. Höyläämöitä maassa on yllättävän paljon, sillä bisnes on kilpailtua. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Ivar Dembovski kertoo, että mekaaninen puunjalostusteollisuus on kehittynyt nopeasti 1990-luvulta alkaen. Sen korvaamisessa tuonti Suomesta on kasvanut ja Ruotsista vielä enemmän. Rahti Etelä-Suomesta minne tahansa Viroon maksaa kymmenisen euroa kuutiolle, vähemmän kuin Kuopioon. Itsenäisyyden palauttamisen aikaan vanhoja tehtaita ei juuri ollut, joten kaikki investoinnit olivat uusia ja parhaalla mahdollisella teknologialla.” Uusinvestoinnit loivat pohjan menestykselle, joka on saanut tukea veroympäristöstä – yritykset eivät maksa yhteisöveroa, mutta sen sijaan niiden jakamia osinkoja verotetaan. Ennen Ukrainan-sotaa Viro toi venäläistä tai valkovenäläistä sahatavaraa miljoona kuutiometriä. VIRO JALOSTAA PAREMMIN » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini 10580_.indd 12 10580_.indd 12 26.1.2024 15.51 26.1.2024 15.51. l KUN vientiä Suomenlahden yli ei vielä vuosituhannen vaihteessa juuri ollut, niin vuonna 2022 sahatavaran vientimäärä oli jo yli 500 000 kuutiometriä. Se on kuutisen prosenttia sahatavaran kokonaisviennistä. MIKKO HÄYRYNEN RA IT W O O D tä. Suomen sahayritysten kannalta Viro ei ole kaukana
”Itsenäisyyden palauttamisen aikaan vanhoja tehtaita ei juuri ollut, joten kaikki investoinnit olivat uusia ja parhaalla mahdollisella teknologialla.” Raitwoodin hallituksen puheenjohtaja Ivar Dembovski Sahatavaran vientimäärät Suomesta Viroon 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2022 Lähde: Luke metsätilastot 100 200 300 400 500 600 1000 m 3 Sahatavaran viennin kohdemaana Viro on seitsemäs viennin arvolla mitattuna. Lähde: Tullitilasto 7. Metsälehti Makasiini 13 10580_.indd 13 10580_.indd 13 26.1.2024 15.51 26.1.2024 15.51
Euroopan komissio antoi direktiiviehdotuksen maaperän terveyden seurannasta viime vuoden heinäkuussa. Jos parlamentin kanta ei valmistu ennen kesäkuussa järjestettäviä europarlamenttivaaleja, direktiivin käsittely siirtyy seuraavalle parlamentille. ELSI KATAINEN KUKA: Keskustan europarlamentaarikko, Renew Europe -ryhmä MITÄ: Toimii maaperädirektiivin neuvottelijana Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnassa MILLOIN: Parlamentin kanta direktiiviin pyritään saamaan valmiiksi ennen kesäkuussa järjestettäviä europarlamenttivaaleja » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 10581_.indd 14 10581_.indd 14 26.1.2024 14.03 26.1.2024 14.03. Miten erot jäsenmaiden välillä tulisi huomioida. Suomessa on paljon tietoa varsinkin maatalousmaasta mutta myös metsämaasta. Myös maiden väliset erot siinä, miten paljon maaperästä on kerätty tietoa, tulisi ottaa huomioon. Indikaattoreista metsämaata koskee eniten biodiversiteetin väheneminen. EU:n maaperästä arviolta 60–70 prosenttia on huonossa kunnossa. Ne kohtelisivat epäreilusti edelläkävijämaita. Direktiivillä voi olla vaikutuksia muun muassa maanmuokkauksen suosituksiin, arvioi europarlamentaarikko Elsi Katainen. Direktiivin käsittely on vasta alkanut Euroopan parlamentissa. l TEKSTI JA KUVA LIINA KJELLBERG 1 2 3 4 5 MIKÄ IHMEEN MAAPERÄDIREKTIIVI. Suomen metsien tila on Euroopan parasta. Yksi pelko on, että maaperädirektiivi aiheuttaa päällekkäistä sääntelyä. Miksi direktiiviä tarvitaan. Maaperän kunto on tärkeää jo ruokaturvan kannalta. Biodiversiteetin väheneminen on jo otettu huomioon EU:n biodiversiteettistrategiassa. Miten direktiivi vaikuttaa Suomen metsiin. Maaperän kunnon arvioinnissa käytettäviä indikaattoreita ovat komission ehdotuksessa esimerkiksi eroosio, orgaanisen hiilen määrä, maaperän tiivistyminen, vedenpidätyskyky ja biodiversiteetin väheneminen. Auki on muun muassa se, mitä tapahtuu, jos indikaattoreiden kriteerit eivät täyty, mutta toimia tilanteen parantamiseksi ei tehdä.. Direktiivi ohjaa jäsenmaita keräämään tietoa maaperän kunnosta ja parantamaan maaperän tilaa. Mikä maaperädirektiivi on. Siinä mielessä huolestuttavaa on, jos direktiiviin kirjataan yhteisiä prosenttija vuosilukutavoitteita. Direktiivi voi vaikuttaa myös siihen, millaisia maanmuokkausmenetelmiä metsissä saa käyttää. Missä vaiheessa direktiivin käsittely on
METSÄHALLITUKSEN hakkuusuunnitteet ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa miljoona kuutiometriä. ”Metsät ovat olleet viime vuosina hyvän kasvun vaiheessa. Nyt metsien kasvu alkaa olla maksimissaan, joten hakkuusuunnitteidenkin kasvu alkaa jossain määrin tasaantua”, hän arvioi. Metsätalous Oy maksaa Metsähallitukselle hakkuutuloista vuosittain osinkoa. Suunnitelmat tehdään yhdessä sidosryhmien kanssa. Lisäksi uusia maankäyttöpäätöksiä tulee jatkuvasti, ja metsäpinta-alaa menee esimerkiksi suojeluun.” Suojelu rajoittaa Suomen metsätalousmaasta reilut yhdeksän miljoonaa hehtaaria eli noin 35 prosenttia on valtion omistuksessa. Valtion metsissä hakkuiden ulkopuolelle on siirretty lähes 400 000 hehtaaria luontokohteita, ja rajoitetun käytön kohteita on saman verran”, Lehtonen sanoo. Niistä tärkein on puun kysyntätilanne. ”Hakkuiden välillinen vaikutus on suurempi. Lähde: Metsähallitus Milj. Tämän lisäksi Metsätalous Oy maksaa Metsähallitukselle vuosittain 95 miljoonaa euroa käyttöoikeuskorvausta. LIINA KJELLBERG 5,5 6,0 6,5 7,0 7,5 5,5 6,0 6,5 7,0 7,5 Miljoonan kuution nousu Metsähallituksen hakkuusuunnite vuosina 2014–2023. Vuonna 2014 valtion metsistä suunniteltiin hakattavan 5,8 miljoonaa kuutiometriä, kun viime vuonna määrä oli 6,8 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuusuunnitteiden kasvun taustalla on metsien ikärakenne, kertoo Metsähallituksen tytäryhtiön, valtion metsiä hoitavan Metsätalous Oy:n metsienkäyttöja suunnittelujohtaja Hannu Lehtonen. Osingon määrä vaihtelee markkinatilanteesta riippuen parista miljoonasta eurosta kymmeniin miljooniin euroihin. ”Jos toimisimme samoilla ehdoilla kuin muut metsien omistajat eli hakkuita rajoittaisivat vain metsälaki ja metsäsertifiointi, vuotuinen hakkuusuunnite olisi yhdeksän miljoonan kuutiometrin luokkaa. Viime vuosina valtion metsistä on hakattu vuosittain reilut kuusi miljoonaa kuutiometriä. Valtion metsien vuotuinen kasvu on noin 13 miljoonaa kuutiometriä. ”Toteutuneisiin hakkuumääriin vaikuttavat monet tekijät. Hyvä kasvu lisännyt hakkuita valtion mailla Myös puun kysyntä ja suojelu vaikuttavat Metsähallituksen korjuusuunnitelmiin. Metsähallituksen vaikutus metsäsektorin vuotuiseen liikevaihtoon on 2,8 miljardia euroa. m 3 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Metsälehti Makasiini 15 Metsälehti Makasiini 15 Metsälehti Makasiini 15 Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 10582_.indd 15 10582_.indd 15 26.1.2024 14.04 26.1.2024 14.04. Toteutuneiden hakkuiden määrä poikkeaa Lehtosen mukaan jonkin verran hakkuusuunnitteesta. Työllisyyteen hakkuiden vaikutus on noin 7 000 henkilötyövuotta.” Metsähallituksen hakkuusuunnitteet määritellään viiden vuoden välein päivitettävissä alueellisissa luonnonvarasuunnitelmissa
Pahimmat tuhokohteet ovat Saimaan ympäristössä kivennäismailla, joilla tautia on esiintynyt kauimmin, mutta tyvitervastautia on myös Länsi-Suomessa ja turvemailla.” Kurki MIKÄ KIUSAA MÄNTYJÄ. Katajat kannattaa raivata pois myös.” Pete ”Lainaus Metsäinfosta tyvitervastaudista: Tuhoja esiintyy kaiken ikäisissä männiköissä koko eteläisen Suomen alueella. Vuodesta 2019 käyntimäärät ovat kasvaneet 12 prosenttia. Mikähän tauti tai tuholainen voisi aiheuttaa tämän?” Hector ”Olisiko tyvitervastauti?” Nostokoukku ”Tyvitervas tappaa tuollaisia nuoria mäntyjä latvasta päin, ja tyvellä ei ole tuossa vaiheessa tuollaista kuoren lähtöä. Kiinnostus kansallispuistoihin on kasvanut koko 2000-luvun, eikä retkeily näytä jääneen koronavuosien ilmiöksi. Tyvitervas on meillä todellinen riesa männiköissä. Huono juttu. 960 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA VIIME vuonna kansallispuistoihin tehtiin 3,6 miljoonaa käyntiä, Metsähallitus tiedottaa. Jos on, niin hyvin todennäköisesti tyvitervastauti. Näitten pesäkkeiden ympäriltä kannattaa kaataa lähimmät männyt, mutta pakkasten aikaan. KANSALLISPUISTOJEN SUOSIO PITÄÄ 16 Metsälehti Makasiini 16 Metsälehti Makasiini Noin parikymmenvuotiasta kuivan/kuivahkon kankaan männikköä raivatessa tuli vastaan muutama kohta, jossa vierekkäisistä (3–4 kpl per esiintymä) männyistä olivat kaikki neulaset selkeästi kellastuneet sekä puun tyvestä kuorta irronnut. Kohde on Etelä-Karjalassa Saimaan läheisyydessä. Siksi epäilin nävertäjien emokäytäviä. Nimimerkki Hector lähetti kuvan huonokuntoisesta männystään. Lapin suosituista kansallispuistoista käyntimäärät lisääntyivät esimerkiksi Pyhä–Luoston kansallispuistossa (kuvassa) ja Urho Kekkosen kansallispuistossa. Ylipäätään ei kannata kaadella terveen näköisiä puita ennen pysyvien pakkasten tuloa, ellei sitten tee kantokäsittelyä. Hirvieläinvahinkoja korvataan viime vuodelta metsänomistajille 960 hehtaarin alalta. Käyntimäärät kasvoivat edellisvuodesta prosentin ja kävijöiden rahankäytön taloudelliset vaikutukset aluetalouksiin neljä prosenttia. Eroon siitä ei pääse, mutta kuolevat puut kannattaa poistaa ja torjunnasta huolehtia, jos kesäaikaan männiköitä harventaa.” Isakaar Keturi ”Onko kanto pihkoittunut. Pääkaupunkiseudulla suosiotaan kasvatti Sipoonkorven kansallispuisto. Tosin muutaman kuolleen puun ryhmiä tuon ikäisessä metsässä on aivan tyypillisesti tyvitervasalueella. Syytä mäntyjen heikkoon kuntoon pohdittiin Metsälehti.fi:n kuvapalstalla. Lähde: Suomen metsäkeskus W IK IM ED IA CO M M O N S » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 10583_.indd 16 10583_.indd 16 26.1.2024 14.07 26.1.2024 14.07
Yaran metsälannoitteet sisältävät myös booria metsän terveellisen kasvun ylläpitämiseksi. • Saat noin 15–20 kuutiometriä lisää puuta hehtaarille. Se sisältää typen ja hidasliukoisen fosforin lisäksi runsaasti booria.YaraBela METSÄSALPIETARI on kivennäismaan männiköiden kasvatuslannoite, joka sisältää typen lisäksi kaliumia ja booria. • Kustannukset voi vähentää metsäverotuksessa kertapoistona. Metsänlannoitus – tuottava sijoitus ja ilmastoteko yara.fi/metsa 10584_.indd 17 10584_.indd 17 25.1.2024 10.07 25.1.2024 10.07. YaraMila METSÄN NP -kasvatuslannoite on kehitetty kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen. • Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli. • Parantaa puuston kasvua ja puun laatua. Pääset toteuttamaan hakkuut aikaisemmin. Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla. Miksi lannoittaisin metsääni. Hyvin kasvava metsä sitoo enemmän hiilidioksidia. • Lisäät hiilensidontaa
Tutustuimme niihin Luonnonperintösäätiön suojelumetsässä Orimattilassa. TOISENLAINEN METSÄ Talousmetsien monimuotoisuutta voidaan parantaa, kun ymmärretään, mitä luonnonmetsien piirteisiin kuuluu. 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » LUONNONMETSÄT 10585_.indd 18 10585_.indd 18 25.1.2024 13.57 25.1.2024 13.57
TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 19 10585_.indd 19 10585_.indd 19 25.1.2024 13.57 25.1.2024 13.57. Tutustuimme niihin Luonnonperintösäätiön suojelumetsässä Orimattilassa. TOISENLAINEN METSÄ Talousmetsien monimuotoisuutta voidaan parantaa, kun ymmärretään, mitä luonnonmetsien piirteisiin kuuluu
Monisatavuotiaat männyt Etelä-Suomessa on jäljellä vain vähän Mielikinmetsän kaltaisia luonnontilaista muistuttavia metsäalueita. Ne valmistuvat niin hitaasti”, sanoo Luonnonperintösäätiön suojelujohtaja Harri Hölttä kilpikaarnamäntyjen juurella. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » LUONNONMETSÄT 10585_.indd 20 10585_.indd 20 25.1.2024 13.57 25.1.2024 13.57. Vuonna 2010 suojelulla alueella on jälkiä ihmisen toimista, mutta monilta osin metsä on saanut kehittyä rauhassa. OS MIETIT , kannattaako metsätaloutta intohimoisesti harjoittavan lukea luonnonmetsien piirteistä, niin ehdottomasti kannattaa. Talousmetsässä jokainen puu ei tietenkään voi olla vanha, mutta monimuotoisuuden näkökulmasta puuntuotantoalueillakin tulisi olla metsärakenteita, jotka säilyvät usean metsänomistajasukupolven ajan. Yksi selkeä esimerkki talousja luonnonmetsien eroista löytyy suojelualueen rinteestä: järeät, monisatavuotiaat männyt, jotka ovat yhä vahvasti elossa. Luonnonmetsien tutkimus on viime vuosikymmeninä lisääntynyt, ja kuva metsien luontaisista piirteistä on tarkentunut. Täällä on minun kokoisiani puita ja sitten on selvästi toistasataa vuotta vanhoja mäntyjä”, Hölttä sanoo. Määrä aiotaan kaksinkertaistaa seuraavan viiden vuoden aikana, kertoo suojelujohtaja Harri Hölttä. ”Tämä on tavallisin luonnonmetsän piirre, joka puuttuu suomalaisista metsistä. Luonnonmetsistä löytyy selitys monelle talousmetsissä tehtävälle toimelle. Mänty on katajan ohella Suomen pitkäikäisin puulaji. Paksujen kilpikaarnamän”Olisi järjetöntä sanoa tälle metsälle yhtä ikää.” Luonnonperintösäätiö on suojellut 5 000 hehtaaria suomalaista luontoa. Talousmetsän 80–120 vuoden kiertoajassa mänty ehtii hädin tuskin päästä vauhtiin. Kävimme etsimässä näitä piirteitä Mielikinmetsän suojelualueelta Orimattilassa Päijät-Hämeessä. Vanhat männyt osoittavat, että aikakäsitys on luonnossa eri kuin ihmisen hallinnoimassa puuntuotannossa. Mielikinmetsä on Luonnonperintösäätiön suojelema alue, ja Hölttä on lähtenyt mukaan metsäretkelle. ”Olisi järjetöntä sanoa tälle metsälle yhtä ikää
Luonnonmetsässä häiriöt, kuten tuulenkaadot tai pintakulot, tappavat tutkimusten mukaan yksittäisiä puita ja pieniä puuryhmiä. Tuoreet kankaat palavat harvoin. Luku on Aakalan mukaan konservatiivinen arvio eli vanhan metsän peittoa olisi todennäköisesti enemmän. Metsän muutos tapahtuu siis useimmiten pienten aukkojen kautta. Metsä kohtaa siis palon huomattavasti harvemmin kuin se nyt kohtaa avohakkuun. Nykytutkimuksen mukaan tämä ei ole perusteltua. Keskimääräiseksi paloväliksi on arvioitu luonnontilassa useita satoja vuosia. Tällaisia alueita kaivataan lisää suojeluun. ”Laaja-alaisissakin luonnonmetsähäiriöissä metsään jää monisävyinen rakenne puustoa. Luonnontuhoissa edeltävien puusukupolvien puusto ei vain katoa metsästä kuten ihmisen suorittamassa hakkuussa. MUUTOS PIENIPIIRTEISTÄ TAPION asiantuntijan Lauri Saariston mukaan luonnonmetsän häiriödynamiikka on äärettömän monipuolista. AVOHAKKUU EI JÄLJITTELE LUONTOA AVOHAKKUUTA on aiemmin verrattu metsäpaloon tai myrskytuhoon. Esimerkiksi metsäpalot jättävät jälkeensä huomattavasti enemmän kuollutta ja elävää puustoa kuin avohakkuut. Tämän seurauksena maisematasolla vallitsevia ovat vanhat metsät ja vanhat puustorakenteet.” Tutkimushavaintojen mukaan luonnontilassa Suomen metsäpinta-alasta ainakin puolet olisi eriasteisesti peitteistä vanhaa metsää. ”Monelle opiskelijalle on tullut yllätyksenä, että puut eivät muutukaan tuhkaksi metsäpalossa”, sanoo metsäpaloista Itä-Suomen yliopistossa opettava Tuomas Aakala. Esimerkiksi metsäpaloalueilla uusien taimien ympärillä on runsaasti järeää lahopuustoa. Nuori luonnonmetsä on eri asia kuin avohakkuualueelle kasvava taimikko. ”Luonnonoloissa usein palavat metsät ovat kuivan kankaan männiköitä, joissa iso osa puustosta jää palossa henkiin. Häiriöillä tarkoitetaan tapahtumia, joiden seurauksena luonnonmetsän rakenne alkaa muuttua. Paloherkkyys vaihtelee metsätyypin mukaan: osa metsistä palaa usein, osa hyvin harvoin. Luonnonmetsien ikäjakauma ja metsikkörakenteet ovat vaikeasti jäljiteltävissä talousmetsäalueella”, Saaristo sanoo. ”Monelle opiskelijalle on tullut yllätyksenä, että puut eivät muutukaan tuhkaksi metsäpalossa.” Metsälehti Makasiini 21 10585_.indd 21 10585_.indd 21 25.1.2024 13.57 25.1.2024 13.57
Tekemisen ja puhumisen fokus niihin”, Saaristo sanoo. Hänen mukaansa kelojen puuttuminen Etelä-Suomesta on vuosisataisen metsien käytön tulos. Luonnonmetsien piirteiden tarkastelu ei tarkoita sitä, etteikö avohakkuualan tai nuoren talousmetsän lajistolla nähtäisi arvoa. Sen kehittyminen kestää kauan, ja etenkin maalahopuuta tuhoutuu hakkuissa. Kelopuun syntymisessä voi kestää satoja vuosia, minkä jälkeen kelo voi vielä säilyä satoja vuosia ennen lopullista lahoamistaan. Vanhat jykevät männyt ovat tavallisimpia talousmetsiä ja luonnonmetsiä erottavia piirteistä. Kelot ovat pysyvien säästöpuiden tai suojelualueiden varassa”, Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Tuomas Aakala sanoo. tyjen kohdalla voi pohtia, millaisia puita on järkevintä jättää säästöpuiksi. 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » LUONNONMETSÄT 10585_.indd 22 10585_.indd 22 25.1.2024 13.57 25.1.2024 13.57. ”Kun järeät männyt kaadetaan jo niiden ollessa elossa, ne eivät keloiksi asti kehity.” Lisäksi keloja on myös kerätty polttopuiksi. Saariston mukaan tällainen puuteanalyysi on metsien monimuotoisuuskeskustelun lähtökohta. Lahopuita ja järeitä lehtipuita Luonnonmetsän ja talousmetsän vertailu on tärkeää, jotta ymmärrämme, mitä talousmetsästä puuttuu, sanoo johtava asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta. Kun männyt eivät pääse vanhenemaan, ei synny keloja. Tällaisten piirteiden määrää voi lisätä suojelulla tai talousmetsän säästöpuilla. Kelopuun ohella talousmetsissä on väistämättä vähän pitkälle lahonnutta järeää puuta. Mitkä ovat ne luontotyypit ja lajistot, joilla on ongelmia. Kelot puuttuvat vielä aika lailla myös Mielikinmetsästä. Se, minkä synty kestää kauan Erilainen aikakäsitys vaikuttaa myös toisessa merkittävässä luonnonmetsäpiirteessä, joka usein uupuu talousmetsästä. Metsien luontaisia kehityskulkuja on hyvä ymmärtää, sillä muuten ei ymmärretä, miten talousmetsien monimuotoiMielikki on suomalaisessa muinaisuskonnossa metsän kuninkaan Tapion vaimo. ”Niistä lajeista huolehtimiseen ei kuitenkaan tarvitse käyttää energiaa ja paukkuja, sillä niillä menee loistavasti. ”Selvää on se, että kelojen syntymisen aikajänteet eivät ole yhteensopivia metsän taloudellisen kiertoajan kanssa. Mielikkiin on liitetty metsän kauneus ja Mielikiltä on toivottu menestystä pienriistan, sienien ja marjojen suhteen
Lähde: Luke VMI Metsälehti Makasiini 23 10585_.indd 23 10585_.indd 23 25.1.2024 13.57 25.1.2024 13.57. Talousmetsässä tämäkin suuri koivu olisi ilman muuta ohjeiden mukainen säästöpuu”, Harri Hölttä toteaa lähes hartioiden levyisen koivun juurella. ”Se toteutuu tässä metsässä hyvin. Suojelualueella on vanhan elävän puuston lisäksi kymmeniä kuutioita lahopuustoa hehtaarilla. Tuomas Aakala sanoo, että luonnonHakkuuaukolle on jätetty oikeaoppisesti suojelualueeseen rajautuva haaparyhmä ja suojatiheikkö. ”Pyritään tuomaan talousmetsiin mahdollisimman paljon elementtejä, joilla mahdollisimman moni metsälaji saadaan viihtymään talousmetsässä”, Saaristo sanoo. Isokokoiset puuyksilöt ovat yksi Luonnonperintösäätiön suojeluperusteista. 10 20 30 40 50 60 1921-1924 1977-1984 2014-2018* P-Suomi % E-Suomi % *Eja P-Suomen raja hieman eri kuin aiemmin. suutta voidaan parantaa. Metsässä on huomattavan järeitä ja vanhoja eläviä lehtipuita. Lapissa vanhaa oli ennen vanhaan Yli 120-vuotiaan puuston määrä 1921-2018, % metsämaasta. Talousmetsät ovat tärkeitä monimuotoisuustoimissa, sillä niitä on valtaosa metsämaisemasta. Mielikinmetsästä löytyy kilpikaarnamäntyjen ohella lisää esimerkkejä talousmetsissä vähiin käyneistä metsien luonnollisista elementeistä. Suojelumetsän puusto on erirakenteinen eli latvuskerroksia on monin paikoin ainakin kaksi. Vaikka suojelumetsä näyttä ilmakuvassa varsin yhtenäiseltä, se on täynnä pieniä aukeamia
metsän kehitys riippuu pitkälti kasvupaikasta: sata vuotta rehevässä kuusikossa saa aikaan erilaisen tuloksen kuin sata vuotta karussa kalliomännikössä. Raportin mukaan syitä tälle ovat vanhojen metsien ja lahopuun väheneminen. Rehevä korpinotko sopisi esteradaksi vaikka armeijan erikoisjoukkojen koulutukseen. ”Metsälajiston kehitys on ollut taantuvaa näihin päiviin saakka. Taantuva kehitys on kytköksissä siihen, että Suomessa on äärimmäisen vähän luonnontilaisia ja pitkän jatkumon omaavia metsiä”, Lauri Saaristo sanoo. Niin paljon kaatuneita tai katkenneita kuusia on kulkijan tiellä. Talousmetsissä samaa on mahdotonta tavoitella, mutta suojakaistoille ja muille talousmetsän luontokohteille on mahdollista saada aikaiseksi lahopuukeskittymiä. Uhanalaisuusarvioinnin mukaan töyhtötiaisten määrä on vähentynyt merkittävästi. Kallioaukeiden ympärillä kasvavassa männikössä on helppo liikkua, ja se tuo mieleen kaupunkien lähiulkoilumetsät. Suojelun lisäksi alueella on ennallistettu veden virtauksia eli padottu talkootöinä kaksi suojelumetsän halki kaivettua vanhaa ojaa. Suojelu, ennallistaminen ja luontotoimet Lauri Saaristo luettelee kolme tapaa, joilla metsissä pyritään pysäyttämään metMielikinmetsässä on kymmeniä kuutioita lahoavaa puuta hehtaaria kohden. Notkosta noustaan kallioalueen päälle. 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » LUONNONMETSÄT 10585_.indd 24 10585_.indd 24 25.1.2024 13.57 25.1.2024 13.57. sälajien ja luontotyyppien uhanalaistuminen ja kääntämään kehitys elpyväksi: varmistetaan riittävä määrä suojelupinta-alaa, vahvistetaan talousmetsien monimuotoisuustoimenpiteitä ja pyritään palauttamaan luonnontilaa eli ennallistetaan. Sen huomaa Mielikinmetsässä. Kuusikko ei näytä enää talousmetsältä lahopuumäärän lisääntyessä, mutta männikkö voi siltä yhä vaikuttaa. Miksi suojelu, ennallistaminen ja luontotoimien toteutus talousmetsissä on tärkeää. Mielikinmetsässä toteutuu näistä kaksi
”Milloin heikentyvä kehitys pysäytetään, jos ei nyt?” Saaristo kysyy. ”Jatkumo on se, mitä eliöt tarvitsevat säilyäkseen tietyllä alueella”, Saaristo sanoo. Jos laji elää paksussa lahopuussa, se tarvitsee paksuja lahopuita myös jatkossa. Saariston mukaan heikentyvästä kehityksestä on merkkejä keskeisissä lajiryhmissä myös tällä vuosituhannella, esimerkiksi metsälintujen ja jäkälien kohdalla. Säästä sitä, mitä luonto tarjoaa Metsäteollisuus ry on vastikään julkaissut monimuotoisuustiekartan, jolla pyritään vahvistamaan talousmetsien luontopuolta. ”Miten metsätalous pärjää ilmastonmuutoksen kanssa ja miten metsäluonnon elinvoimaisuus säilyy”, Saaristo pohtii. Mielikinmetsässä ennallistamista on tehty patoamalla kaksi metsän läpi kulkevaa vanhaa ojaa. Esimerkiksi talousmetsän lahopuutavoitetta – 10 kuutiota hehtaarilla – ei kannata tavoitella tasaisesti joka paikkaan. Sen sijaan talousmetsän suojavyöhykkeillä ja luontokohteissa voisi olla lahopuukeskittymiä ja puuntuotantoon intensiivisemmin käytettävällä osalla muutamia kuutioita lahopuuta. Lauri Saariston mukaan selvitysten sanoma on ollut, että kun ”Milloin heikentyvä kehitys pysäytetään, jos ei nyt?” Ennallistaminen on yksi kolmesta keinosta, joilla metsien monimuotoisuutta huomioidaan. Metsälehti Makasiini 25 10585_.indd 25 10585_.indd 25 25.1.2024 13.57 25.1.2024 13.57. Luonto tarvitsee jatkumoa Luonnonmetsäkin muuttuu, mutta siellä metsänpiirteissä on eri tavalla jatkumoa kuin talousmetsissä. Vaikka metsäluonnon tilan heikentyminen eli luontokato ei ole toistaiseksi näkynyt Suomessa suurina katastrofeina, tulevaisuudessa se on riski. Monimuotoisuus on yksi metsän terveyden peruspilareista. Vain suojelulla metsissä saadaan säilymään runsaasti tiettyjä metsärakenteita ja pystytään turvaamaan laajempia metsäelinympäristöjä kokonaisuudessaan. Loputtomiin lahopuun määrää ei voi talousmetsässä kuitenkaan lisätä, koska päätavoite on puuaineksen tuottaminen. Luonnonmetsissä jatkumot elävät omaa elämäänsä, mutta talousmetsissä jatkumoita kannattaa Saariston mukaan keskittää tiettyihin kohtiin metsäalaa. Siksi tarvitaan suojelumetsiä, joissa lahopuuta pääsee muodostumaan kymmeniä kuutioita
Uhanalaisuuden kiistakapulaksi joutunut hömötiainen lenteli suojelumetsässä etsimässä ruokaa. Säätiösuojelun yhdeksi valtiksi on noussut se, että se pystyy tekemään ostotarjouksen metsäalueesta nopeasti metsätilamarkkinoilla. Luonnonperintösäätiön suojeleman alueen voi olettaa säilyvän omissa oloissaan hamaan tappiin, mutta jos viereinen metsä hakataan, lehmusten kasvupaikka ja sen pienilmasto muuttuvat suuresti. Vuonna 2015 säätiö oli suojellut noin 1 000 hehtaaria suomalaista luontoa, nyt suojelupinta-alaa on kertynyt Nuuksion kansallispuiston verran eli 5 000 hehtaaria. ”Suojeltavaksi saa tarjota muutakin kuin metsää: esimerkiksi puronvartta, niittyä tai suota. Hakkuiden suunnittelussa pitää pystyä löytämään ne kohdat, joissa luontoarvoja kannattaa säästää. ”Täällä kasvaa hyvin metsätyypille kuuluvaa lehtipuusekoitusta”, Harri Hölttä sanoo. Suojelukohteen lisäksi mukaan voidaan joskus hyväksyä talousmetsää tai rakennuksia. Säätiön toiminta perustuu yksityishenkilöiltä tuleviin rahalahjoituksiin ja perintötestamentteihin. Suojelujohtaja Harri Höltän mukaan yksityiset lahjoittajat haluavat usein kohdistaa lahjoituksensa tiettyyn osaan Suomea. SÄÄTIÖSUOJELULLA KOVAA KASVUA LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ on kasvattanut suojelemaansa metsäpinta-alaa vauhdilla viime vuosina. 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » LUONNONMETSÄT 10585_.indd 26 10585_.indd 26 25.1.2024 13.58 25.1.2024 13.58. Mielikinmetsän rehevässä osassa tyypillinen piirre tuntuu olevan lehtipuulajien runsaus. Olemme perustamassa lisää muun muassa suojeltuja lintukosteikkoja.” luonnonhoitoa tehostetaan, se pitää pystyä kohdentamaan nykyistä paremmin. Suojelumetsässä koivut, haavat, raidat, lepät ja muutama metsälehmuskin ovat saaneet kasvaa kunnon puiksi. Tilaa kannattaa antaa monimuotoisuudelle, joka on tyypillistä juuri sille metsäalueelle. Mielikinmetsästä löytyy myös harvinaisempi lehtipuulaji: aivan suojelualueen laidassa kasvaa muutamia metsälehmuksia. Mahdollisia suojeltavaksi ostettavia metsiä tulee Höltän mukaan yhä enemmän tarjolle kuin säätiöllä on resursseja suojella. ”Tästä tulisi tosi paahteinen kohta”, Hölttä arvelee.. l Talousmetsiin kaivataan lisää järeitä vanhoja lehtipuita. Niihin liittyy myös pienoinen huoli. Koska harvennushakkuita ei ole tehty tai lehtipuita raivattu pois taimikkovaiheessa, kuusten ja mäntyjen keskellä tulee tasaisesti vastaan koivuja, raitoja, haapoja ja leppiä
Metsälehti Makasiini 27 10585_.indd 27 10585_.indd 27 25.1.2024 13.58 25.1.2024 13.58. VALTTERI SKYTTÄ Säästöpuut, suojakaistat ja muut luontotoimet ovat olleet arkipäivää jo kolme vuosikymmentä. Valtiolla ei euroja ole, mutta Luonnonperintösäätiön suojelumenestys kertoo yksityisen rahan voimasta. Luonnontilaa lähestyvästä suojelumetsästä löytyy perustelut monelle talousmetsien luontotoimelle. Yksityistä rahaa voisi pyytää muuhunkin kuin perinteiseen suojeluun: puronvarsien lisäksi esimerkiksi talousmetsien isommankokoisiin säästöpuuryhmiin. Kaikki tämä ratkaisisi perusristiriitaa, mikä monimuotoisuuden parantamiseen liittyy: talousmetsissä pyritään toteuttamaan asiat samankaltaisella sapluunalla ympäri Suomen, vaikka vaihtelu on luonnossa metsien keskeinen ominaisuus. KOMMENTTI YKSITYINEN RAHA KELPAISI LUONTOTOIMIIN APULAISPROFESSORI Tuomas Aakalan mukaan erityisen tärkeille elinympäristöille metsälaissa asetettu pienialaisuuden vaatimus on lajien näkökulmasta todella huono ratkaisu. Jos rahaa olisi tarjolla, luontoasiat huomioitaisiin paremmin metsäsuunnittelussa, jonka pitäisi olla nykyistä pienipiirteisempää. Näistä elinympäristöistä merkittävimpiä ovat pienvedet, kuten purojen varret. Miksei metsänomistaja voisi saada markkinoilta rahaa, jos puronvarteen rajataan hakkuussa nykyistä laajempi koskematon alue
TEKSTI SAMI KARPPINEN KUVAT PETTERI KIVIMÄKI 28 Metsälehti Makasiini 10586_.indd 28 10586_.indd 28 25.1.2024 12.34 25.1.2024 12.34. Siitä iso osa menisi metsänomistajille suojelukorvauksiin. VAIKUTTAJA » ”OLEMME MAANOMISTAJAN ASIALLA” Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho vaatii valtiolta miljardeja euroja luontokadon torjuntaan
Paneelin ulostuloja voisi luonnehtia ennakkoluulottomiksi. Kotiaho ei tästä lannistu. Vaihtoehto on myös ylivoimaisesti kallein, yhdeksän miljardia euroa. Viime joulukuussa julkaistussa raportissaan Luontopaneeli analysoi toimenpideja rahoituskuilua hallitusohjelman ja Suomen kansainvälisten sitoumusten tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaadimme, että Metsoja Helmi-ohjelmiin laitetaan merkittävästi lisää resursseja, jotta ne maanomistajat, jotka haluavat, saavat korvausta vastaan vapaaehtoisesti suojella maansa.” ”Olemme melkein paremmin maanomistajan asialla kuin maanomistajien Kotiaho valmistautui kertomaan kokoomuksen eduskuntaryhmälle ajankohtaisista luontoasioista etäyhteyksin Jyväskylän yliopiston työhuoneeltaan. Maanomistajan asialla. Häntä askarruttaa etenkin hyvinvoinnin edellytysten heikentyminen maapallolla. Paneeli esitti kolme erilaista skenaariota luontokadon pysäyttämisen suhteen. Siinä todetaan, että Orpon hallituksen ensimmäisessä budjetissa luonnonsuojelun rahoitusta leikataan. ”Olisi hallinnollista viherpesua, jos sanomme pysäyttävämme luontokadon, mutta siihen ei osoiteta resursseja. ”Eniten olen huolissani tulevien sukupolvien mahdollisuuksista elää tällä planeetalla”, Kotiaho sanoo. ”Merkittäviä lisätoimia” -skenaario oli vaihtoehdoista ainoa, joka pystyisi pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä tavoitteiden mukaisesti. Tämänhetkiset toimenpiteet jarruttavat luontohaitan syntymistä, mutta ne eivät pysäytä luontokatoa.” Luontopaneelin arvio huomioi vain suorat kustannukset. Mediassa paneelin näkemyksiä perustelee harmaasta parrastaan helposti tunnistettava ekologian professori Janne Kotiaho, paneelin puheenjohtaja. Luontopaneelin raportti on asian suhteen pessimistisempi. Miten realistista on, että valtion kassasta löytyy nykytilanteessa miljardeja luontokadon torjuntaan. Niin metsänomistajia kuin metsäteollisuuttakin hätkähdyttäneet esitykset eivät ole kompromisseja, vaan laadittu luonnon ehdoilla. ”Kyllä ne sieltä joskus löytyy”, väittää yliopistomaailmassa virtuoosimaisena varainhankkijana tunnettu Kotiaho. 30 Metsälehti Makasiini 10586_.indd 30 10586_.indd 30 25.1.2024 12.34 25.1.2024 12.34. ”Ja ne tulevat maanomistajien kannalta hyvistä asioista. VAIKUTTAJA » ”Tämänhetkiset toimenpiteet jarruttavat luontohaitan syntymistä, mutta ne eivät pysäytä luontokatoa.” S UOM E N Luontopaneeli on muutamassa vuodessa noussut näkyvään rooliin metsien käyttöä koskevassa julkisessa keskustelussa
Silloin olisi syytä miettiä, miten haitta kompensoidaan luonnolle. Mehän vaadimme hallitukselta rahaa, joka annetaan maanomistajille. Siksi Kotiaho kahdeksankertaistaisi Metso-ohjelman rahoituksen. Joka tapauksessa aion sanoa, että pitäisi tapahtua.” Aiheuttaja maksaa -malli myös metsään. ”Mielestäni se on mahdollista. Se on Kotiahon leipälaji. Yksi konkreettinen keino haalia rahaa valtion kirstuun luontokadon torjuntaan voisi olla ekologinen kompensaatio. ”Jos haluamme pysäyttää luontokadon, meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa käyttöön ekologinen kompensaatio. ”Päästökauppa on hyvä vertailukohta. Me emme ole vaatineet pakkosuojelua”, Kotiaho lisää. ”Ilmastopuolella on päästökauppa, jossa nimenomaan aiheuttaja maksaa päästöistä. Emmehän välttämättä enää edes huoMetsälehti Makasiini 31 10586_.indd 31 10586_.indd 31 25.1.2024 12.34 25.1.2024 12.34. Yhteiskunnan pitäisi järjestää asiat niin, että haittoja ei synny tai niitä syntyy mahdollisimman vähän.” Aiheuttaja maksaa -periaate tarkoittaisi Kotiahon mielestä sitä, että koko markkinaketjun olisi huomioitava aiheutunut luontohaitta. Kotiahon mukaan on kiistaton tosiasia, että avohakkuu ja metsän raivaus pelloksi aiheuttavat haittaa luonnolle. Tällöin kustannus leivotaan lopputuotteen hintaan. Samanlainen mekanismi tarvitaan luontohaittojen aiheuttamiseen.” Lähelle maanomistajaa tullaan, kun puhutaan siitä, kuka haitan maksaa. Mutta onko realistista, että niin tapahtuu, en tiedä. Se tarkoittaisi karkeasti 300–400 miljoonaa euroa vuodessa. ”Koska haittaa ei tehdä tahallaan tai edes tietoisesti, niin syyllinen ei ole metsänomistaja, vaan syy on yhteiskunnassa. Sen lisäksi, että vähennämme aiheuttamiamme haittoja niin paljon kuin mahdollista.” Tällä hetkellä ei ole olemassa vakiintunutta mekanismia ekologiseen hyvitykseen. JANNE KOTIAHO 54 -vuotias EKOLOGIAN professori Jyväskylän yliopistossa LUONTOPANEELIN puheenjohtajana vuodesta 2019 YLITIEDEKUNTAISEN Resurssiviisausyhteisö JYU. Hän muistuttaa, että monissa ely-keskuksissa on tarjolla enemmän hyviä Metso-kohteita kuin rahaa niiden ostamiseen. Voiko metsänomistaja joutua tässä maksajaksi. Wisdomin johtaja vuodesta 2018 KONEEN säätiön hallituksessa vuodesta 2011 PERHEESEEN kuuluu vaimo ja kolme tytärtä ASUU Jyväskylän Korpilahdella OMISTAA 12 hehtaaria metsää, josta 8 hehtaaria suojeltu KASVATTAA kesälampaita, kanoja ja kalkkunoita etujärjestöt
Luontopaneelin mukaan näistä oli jäljellä vuonna 2000 enää 9,8 miljoonaa. Lopulta kaivosyhtiö osti Inarin yhteismetsältä lähes kolmen tuhannen hehtaarin metsäalueen suojeluun kompensoidakseen kaivoshankkeen metsäluonnolle aiheuttamia luontohaittoja. Toki silloin pitää myös miettiä korvauskysymykset.” Avohakkuita Kotiaho ei tyrmää. ”Mutta se, että metsä on peitteistä, hyödyttää monia lajeja.” Edellä mainitut ajatukset metsänomistajakunnan vielä lienee kohtalaisen helppo ostaa, mutta Kotiahon kolmas ehdotus voi nostattaa Naturan kokeneissa metsänomistajissa karvoja pystyyn. Lakiuudistuksen seurauksena päätehakattavien puiden läpimitta on pienentynyt.” Kotiaho näkee, että kiertoajan pidentämisellä olisi vaikutusta luonnon monimuotoisuudelle, kun maiseman rakenne muuttuu metsäisemmäksi. maa sitä, että tuotteissa on mukana hinta päästölle.” Kotiaho oli osaltaan kätilöimässä Suomen kenties suurinta ekologisen kompensaation kauppaa vuonna 2022. Näin pitäisi menetellä ainakin valtion mailla. Esitämme päättäjille ohjelmaa jatkuvapeitteisen kasvatuksen osuuden lisäämiseksi.” Kotiaho tietää, ettei jatkuvapeitteinen kasvatus yksin ole ratkaisu luontokatoon. Maltillisempaa metsätaloutta Janne Kotiaho sanoo kannattavansa metsätaloutta ja niin kannattaa hänen mukaansa luontopaneelikin. Eniten niitä on kadonnut metsäisen maan luokasta, pääasiassa metsäkadon seurauksena. Toisin sanoen Suomen luonnon tilasta oli hävitetty 68 prosenttia. 32 Metsälehti Makasiini 10586_.indd 32 10586_.indd 32 25.1.2024 12.34 25.1.2024 12.34. Ja hieman tarkoittaa ehkä 20 prosentin vähennystä puunkäyttöön.” Kotiaho näkee, että tällainen karkeasti 14 miljoonan kuutiometrin vähennys voisi riittää siihen, että metsätalous olisi aidosti kestävää. Luontopaneelin puheenjohtajan rooli kansainvälisen kaivosyhtiön konsulttina sai aikaan myös mediakohun viime syksynä. ”Meidän pitäisi palauttaa päätehakkuun minimiläpimittavaatimukset, kuten vanhassa metsälaissa oli. VAIKUTTAJA » ”Meidän jokaisella teolla on merkitystä, sillä pienikin teko vie meitä kohti kestävyyttä tai siitä poispäin.” LUONTOKATO NUMEROINA LUONTOTYYPPIHEHTAARI kertoo osuuden luonnontilasta, joka kussakin tarkasteltavassa kohteessa on jäljellä. ”Mutta metsien käyttöä pitäisi hieman maltillistaa. Täysin luonnontilaisessa Suomessa luontotyyppihehtaareita olisi 30,5 miljoonaa. Toisekseen hän kiinnittäisi huomiota turvemaihin, jotka on todettu isoiksi päästölähteiksi. ”Turvemailla voitaisiin pyrkiä jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen. Mutta kun maailmassa on kahdeksan miljardia ihmistä, joista jokainen ajattelee, että se minun hakkaama hehtaari ei merkitse mitään, niin sitten meillä on luontokatoja ilmastokriisi Kotiaho on huolissaan siitä, että ihmiset vievät liikaa elintilaa muulta luonnolta. VUOSINA 2000–2018 luontotyyppihehtaarit ovat vähentyneet edelleen noin 400 000 hehtaarilla. Kotiaho nostaa esiin kolme asiaa, joihin paneeli haluaa vaikuttaa metsälain kautta. ”Joko ei käsittelyä ollenkaan tai esimerkiksi jatkuvapeitteisesti, mikä vähentää vaikutuksia, joita avohakkuusta suojelualueelle syntyisi. Hän laati kollegansa kanssa ekologisen kompensaation laskelman kaivosyhtiö Anglo American Sakatti Miningille. Kotiahon mukaan nimittäin ”pitäisi ehkä pohtia” hakkuita, jotka rajautuvat suojelualueisiin. ”Jos yksi metsänomistaja tekee hehtaarin aukon kerran kymmenessä vuodessa, niin se ei vaikuta luontokatoon yhtään mitään. Laki sanoo, että toimenpiteet suojelualueen ulkopuolellakaan eivät saa heikentää luontoarvoja, joiden takia alue on perustettu.” Kotiahon mukaan suojelualueille voisi perustaa suojavyöhykkeitä, joilla metsänkäsittelyyn kiinnitetään erityistä huomiota. ”Näin luonnolla ja puuvaroilla olisi oikeasti aikaa uusiutua. Nykyinen hakkuumäärä on kestämätön, mutta maltillistamalla hakkuita päästäisiin takaisin kestävyyden piiriin, tai ainakin lähelle.” Millaisia rajoituksia metsien käyttöön paneeli haluaa. ”Kun hakkuu rajautuu esimerkiksi Natura-alueeseen, niin pitäisi selvittää, onko lainrikkomus lähellä
”Suomessa tavoitteita pitäisi tarkastella maakunnittain. Onko Suomessa enää tilaa metsäteollisuudelle. ”Sen lämmittämiseen menee muuten aika paljon puuta, jotka tulevat omasta metsästä.” Kotiaho on siis myös itse metsänomistaja. Usein joku silti syyllistyy. ”Kun sanomme metsänkäsittelytoimien haittaavan luontoa, niin emme syyllistä metsänomistajaa, vaan se on tosiasia. päällä. Luontopaneelin mielestä Suomen on kannettava vastuunsa osuudestaan. Kotiaho painottaa, että Luontopaneeli pyrkii rakentaviin ehdotuksiin eikä halua syyllistää ketään. Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan metsien tiukan suojelun lisääminen kymmeneen prosenttiin maakunnittain vähentäisi hakkuumahdollisuuksia 7–11 miljoonaa kuutiometriä. Monelle metsänomistajalle Kotiaho on kirosanan synonyymi, sillä metsänomistajakunnassa luontopaneelin ulostulot on koettu usein syytöksinä. Ymmärrän hyvin, että jos talous on kiinni metsien käytöstä, niin silloin metsiä käytetään. Mediassa, etenkin sosiaalisessa sellaisessa, asiat kärjistyvät. Meidän jokaisella teoilla on merkitystä, sillä pienikin teko vie meitä kohti kestävyyttä tai siitä poispäin.” Puuta saa hyödyntääkin EU:n biodiversiteettistrategiaan on kirjattu kohua herättänyt tavoite 30 prosentin suojelupinta-alasta, josta kolmannes suojeltaisiin tiukasti. 10586_.indd 33 10586_.indd 33 25.1.2024 12.34 25.1.2024 12.34. Tavoite ei suoraan ole jäsenmaita velvoittava, vaan kyse on Kotiahon mukaan ”tahtotilan ilmauksesta”. Sen takia osa persoonaani kohdistuvasta palautteesta on hämmentävää.” ”Kyllä metsiä saa tarvittaessa hyödyntääkin. Pohjois-Suomen suojelulla ei voida turvata koko Suomen luonnon monimuotoisuutta. Luontopaneelin puheenjohtajan kuvaan toki sopii, että kahdentoista hehtaarin tilasta kahdeksan hehtaaria on suojeltu pysyvästi Metso-ohjelman kautta. l Metsälehti Makasiini 33 ”Metsiä saa tarvittaessa hyödyntääkin.” Ison pohjalaistalonsa lämmittämiseen Kotiaho käyttää oman metsän puuta. Hyvä että saadaan Kemin uusin tehdas syötettyä riittävästi puulla.” Ainakin kasvokkain Kotiaho esittää näkemyksensä maltillisesti ja asiallisesti. Mutta palautteessa sanotaan usein, että olen syyllistänyt metsänomistajia. Kyllä jokaisella on oikeus toimeentuloon.” Kotiaho vakuuttaa silti nukkuvansa yönsä hyvin Korpilahdella 400-neliöisessä pohjalaistalossaan. Kun minusta aika jättää, niin kuka tietää mitä tyttäreni metsille tekisivät, jos ne eivät olisi lakisääteisesti pysyvästi suojeltuja.”. ”Kannatan omaehtoista suojelua, mutta pitää tiedostaa, että se ei sido tulevia sukupolvia. ”Kyllä tänne mahtuu metsäteollisuutta siinäkin tapauksessa, että metsien käsittely ja hakkuumäärät maltillistettaisiin ekologisesti kestävälle tasolle. Etelässä elävät täysin eri lajit kuin pohjoisessa”, Kotiaho perustelee. Mutta puheita kapasiteetin lisäämisestä oudoksun
Ne toiset ovat myös MetsäTietäjiä. Saat suunnitelmat, kartat ja sinua parhaiten palvelevat Metsälehden sisällöt suoraan ruudullesi vaikka metsäsi keskellä. Tee itsestäsi MetsäTietäjä jo tänään osoitteessa metsälehti.fi. On kahdenlaisia metsänomistajia. P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N 10587_.indd 34 10587_.indd 34 25.1.2024 10.01 25.1.2024 10.01. Polku omaan metsään MetsäTietäjä on metsänomistajan tilakohtainen digitaalinen työkalu oman näköisen metsän hoidon ja tuoton suunnitteluun. Se huomioi talouden, hiilitaseen ja luontoarvot juuri sinun tavoitteidesi mukaan
43: Hyvis vai pahis. 42 JU SS I VA LK EA JO KI Metsälehti Makasiini 35 10588_.indd 35 10588_.indd 35 25.1.2024 13.32 25.1.2024 13.32. 47: Lämpöliivi auttaa kylmässä ›› PERINTÖMETSÄ S. ›› KYSY POIS S. OMA METSÄ METSÄNHOITO S. ›› PIKATESTI S. 44: Pakkasella sahaamaan. 48: Verottaja rokottaa viivyttelijöitä Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. 36: Koneellinen vaihtoehto taimikonhoitoon ›› KOLUMNI S. ›› UUSI SARJA Kiinteistöt haltuun SIVU 40 TUTKIMUS Hyytiälän elävä laboratorio s
Pienten runkojen joukkokäsittelyyn pystyvä Risupeto-hakkuulaite suoriutuu ylitiheän nuoren metsän harvennuksesta. SA M I KA RP PI N EN OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 10589_.indd 36 10589_.indd 36 25.1.2024 14.23 25.1.2024 14.23
Raivaussahatyönä taimikonharvennus maksaa noin 600 euroa hehtaarilla. Tällöin edellytykset taimikonharvennuksen lykkäämiseksi 8–10 metrin pituusvaiheeseen voivat olla hyvät. Tavalliset ensiharvennuskohteet on ennakkoraivattava. Suotuisissa olosuhteissa taimikko ja luontaisesti syntynyt lehtipuuvesakko kehittyvät tasatahtia varhaisperkauksen jälkeen. Juttua varten haastatellun koneyrittäjän mukaan korjuu TAIMIKONHOIDON KONEELLISTETUSTA VAIHTOEHDOSTA Energiapuun korjuu tarjoaa taloudellisesti kiinnostavan vaihtoehdon raivaussahatyölle. Missä ja milloin kokopuunkorjuu voisi onnistua. Kokopuuta kertyy sitä enemmän, mitä sankempaa tiheikkö on. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ 1. Tavallisimmin kokopuuta korjataan sellaisista ylitiheistä nuorista metsistä, joita ei taimikkoina ole hoidettu ollenkaan. Ainakaan taimikon varhaisperkauksesta ei pidä luopua. Säästöä kertyisi myös siitä, ettei metsää tarvitse ennen harvennusta ennakkoraivata. Lisäksi kaadettu vesakko korjataan pois, joten se ei haittaa metsässä liikkumista toisin kuin raivaussahatyön jälkeensä jättämä kaadettujen puiden rytö. Suotuisissa olosuhteissa 8–10 metrin pituusvaiheessa tehtävällä nuoren metsän harvennuksella voitaisiin korvata sekä taimikonharvennus että varsinainen ensiharvennus. 2. Risupedon kaltaiset koneet, jotka korjaavat pienpuuta jatkuvatoimisesti runkojen joukkokäsittelyn periaatteella, pystyvät kannattavasti harventamaan ja korjaamaan energiapuuta tiheänä kasvavista metsistä, joissa puusto on 8–10 metriä pitkää. Kaikissa kohteissa taimikonhoidosta ei kuitenkaan voida luopua. Istutuskoivikoissa varhaisperkausta ei tarvita, koska koivut kasvavat vesakkoa nopeammin ja kohoavat valtapuustoksi. Ei. Kokopuun korjuussa myyntitulot voivat kattaa korjuukustannukset tai tuottaa jopa hieman myyntituloja metsänomistajalle. Se turvaa kasvatettavien taimien alkukehityksen. Koneellistetusta vaihtoehdosta taimikonhoitoon. 3. Esimerkiksi uudistusaloilla, jotka on istutettu useita vuosia päätehakkuun jälkeen, vesakko todennäköisesti kehittyy istutustaimia nopeammin. Milloin korjuu voisi kannattaa. 4. Parhaita kohteita kokopuukorjuulle ovat nuoret metsät, jotka ovat liian järeitä raivaussahurille, mutta vielä liian pieniläpimittaisia ja kalliisti korjattavia karsittua rankaa tai kuitupuuta tuottaviin harvennuksiin. Riskinä on, että energiapuun korjuu ei jostain syystä onnistu ja nuori metsä on harvennettava raivaussahatyönä vaiheessa, jolloin työ tulee kalliiksi. Silloin metsänomistajan on syytä tarttua raivaussahaan hyvissä ajoin. Ilman sitä iso osa istutustaimista on vaarassa tukahtua vesakon varjoon. Vedenvaivaamilla mailla on usein niin tiheä lehtipuuviidakko, että se häiritsee valtapuuston kehitystä. Runsas määrä pieniläpimittaista puuta ei haittaa korjuuta. 5. SA M I KA RP PI N EN Metsälehti Makasiini 37 10589_.indd 37 10589_.indd 37 25.1.2024 14.23 25.1.2024 14.23. Voisiko raivaussahalla tehtävät taimikonhoidot lopettaa. Parhaimmillaan tarjolla voisi olla mittavia säästöjä. Männyntaimikoissa varhaisperkaus vähentää myös hirvituhoja. Yksiselitteisiä tunnusmerkkejä sopivien kohteiden tunnistamiseen ei ole. Mitä hyötyä tästä olisi metsänomistajalle. Raivaussahatyönä taimikon harvennus suositellaan tehtäväksi 3–7-metrisissä puustoissa. 9 kysymystä Mistä on kysymys. Taimikon harvennuksen tietoista lykkäämistä voi harkita, jos istutustaimet ovat säilyttäneet vallitsevan asemansa eikä luontainen lehtipuusto ole kohoamassa taimia pidemmäksi
Kun kertymää on riittävästi, eli 80–100 kuutiometriä hehtaarilla, kokopuun korjuu ja kuljetus maksavat noin 25 euroa kuutiometriltä. Koneyrittäjien mukaan korjuu sujuu sitä jouhevammin, mitä helpommin kasvatettaviksi valittavat puut erottuvat. SA M I KA RP PI N EN SA M I KA RP PI N EN avataan viimeistään ensiharvennuksen yhteydessä noin kymmenen vuotta myöhemmin. Kokopuun korjuussa runsas runkoluku tarkoittaa hyvää korjuukertymää. 8. Puuntuotosta heikentävät nuoren metsän harvennusta varten avattavat ajourat. Lähtökohta on toinen, jos oikea-aikaisesti varhaisperatun nuoren metsän harvennus tehtäisiin 8–10 metrin pituusvaiheessa. Työmaan pinta-alan pitäisi mieluusti olla yli kaksi hehtaaria ja hakkuukertymän vähintään 40–50 kuutiometriä hehtaarilta. 7. Nuoruusvaiheen ylitiheys ei välttämättä alenna puuntuotosta. Miten taimikonhoidon viivyttäminen vaikuttaa puuntuotokseen. Männiköiden kasvu ei kokopuun korjuun jälkeen alentunut. 6. Runkojen järeytyminen kuitenkin hidastuu, jolloin harvennukset ja päätehakkuu voivat viivästyä. Kokopuun korjuuta on syytä välttää karuilla kasvupaikoilla. Vaarana on myös ennen harvennusta ahtaasti kasvaneiden koivujen latvuksen supistuminen. Silloin puiden elinvoima heikentyy, ja ne altistuvat lumituhoille. Kokeellisesti tutkittua tietoa tällaisesta puuston kasvatuksesta ei ole. Sitä on hyvä välttää myös kohteilla, joissa puusto kärsii vakavista hivenravinteiden, esimerkiksi boorin, puutoksen aiheuttamista kasvuhäiriöistä. Käytännössä vaikutus jäänee vähäiseksi, koska perinteisessä metsänkasvatuksessa urat Tällaisella kohteella puun myyntitulot kattavat korjuun kustannukset ja metsänomistajalle voi jäädä hieman puun myyntitulojakin. Ylläsanottu koskee lähinnä hoitamatta kasvaneita tiheiköitä. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 10589_.indd 38 10589_.indd 38 25.1.2024 14.23 25.1.2024 14.23. Köyhdyttääkö kokopuun korjuu maaperää. voi kannattaa jo valtapituudeltaan kahdeksanmetrisessä nuoressa metsässä, kunhan poistettavia puita on useita tuhansia runkoja ja puusto on keskimäärin ranteen vahvuista. Laaja yhteispohjoismainen tutkimus osoittaa, että puuston kasvu taantuu muutamilla prosenteilla erityisesti kuusikoissa, jos harvennuspuu kerätään kokopuuna. Myöskään kaikkein viljavimmilla kohteilla kasvun taantumaa ei havaittu. Tällöin myös tukkipuun tuotos voi alentua. Oikeaan aikaan tehty varhaisperkaus turvaa valtapuiden kehittymisen vesoja isommiksi. Saako kokopuun korjuuseen valtion tukea
Tällaisen kannattavuuslaskelman tulos koistutkija Saija Huuskosta, erikoistutkija Juha Laitilaa, johtavaa tutkijaa Aino Smolanderia ja tutkija Karri Uotilaa sekä Suomen Metsäkeskuksen johtavaa metsänhoidon asiantuntijaa Markku Remestä, raumalaista metsäkoneyrittäjää Toni Lainiota, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäpäällikkö Valtteri Katunpäätä ja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon asiakkuuspäällikkö Vesa Väänästä.. Osakilpailuvoitot: Paras taimikonhoito ja paras tulevaisuuteen varautuminen (ojitukset, monilajisuus, ei aukkoja). Pienpuun korjuutuen saannin edellytyksenä on Eteläja Keski-Suomessa yli 35 kuution hehtaarikertymä, pohjoisessa puuta on korjattava vähintään 20 kuutiota hehtaarilta. Metka-tukea saa pituudeltaan enintään 12-metrisiin havupuustoihin ja enintään 15-metrisiin lehtipuumetsiin. Nuoren metsän hoidon tuki on 200 euroa hehtaarilla, pienpuun korjuusta maksetaan 300 euroa lisää. Myydään nykykalustoineen ja trofeineen eli valmis asuttavaksi. Valtamenetelmää siitä tuskin tulee ainakaan nopeasti, koska energiapuun korjuuseen sopivia koneita on vähän. 86 ha, josta metsää noin 70 ha, uudistettua, ojitettua ja raivattua noin 50 ha (25 vuoden projekti), vanhimmat mäntyja kuusitaimikot harvennushakkuuvaiheessa, hakkuukypsää noin 10 ha. PÄÄRAKENNUS 215 M 2 , täyskunnostettu moderniksi kahdessa kerroksessa, hyväkuntoinen, uudella ruokokatolla varustettu vanha museotalo vieressä, tilavat traktoritallit, autokatokset, polttopuuvarastot ja jalopuulankkuvarastot ja maakellari, nylkyvaja, hyvät metsästyspaikat, metsätyökalustoa traktoreineen. HIENO PROJEKTI metsätöistä kiinnostuneelle ja sopii vaikka matkailuyrityspaikaksi. Kokonaisuus toivoo hyvää isäntää! TIEDUSTELUT P. 9. l riippuu käytetystä laskentakorkokannasta ja oletetusta puuston kehityksestä kokopuun korjuun jälkeen. Emme myöskään varmuudella tiedä, ovatko energiapuun kysyntä ja hinta 10–15 vuoden kuluttua yhtä hyviä kuin nyt. Myös pula harjaantuneista kuljettajista voi rajoittaa menetelmän yleistymistä. Peltoa noin 7 ha. Metsänhoidon kohoavien kustannusten hillitsemiseksi kokopuun korjuusta voi tulla harkinnan arvoinen vaihtoehto. Kustannussäästöt varsinkin isoilla metsikkökuvioilla ovat kouriintuntuvimmat hyödyt, joita kokopuun korjuu tarjoaa. J uttua varten on haastateltu Luonnonvarakeskuksen eriKun kaadettavia runkoja on runsaasti, raivaussahatyö hidastuu, mikä nostaa hoitokuluja. PALKITTU 2023 Viron ”Paras metsänhoitaja” -kilpailussa. Voisiko tässä olla järkeä. Lisäksi pienpuun korjuuseen on tarjolla Metka-euroja. Energiapuun hinnan lasku veisi pohjan menetelmän taloudelliselta kannattavuudelta. Periaatteessa energiapuuharvennuksen pitäisi parantaa puuntuotannon laskennallista kannattavuutta kiertoajan mittaisissa laskelmissa, kun taimikonhoitokustannus jää pois ja nuoren metsän harvennus tuottaa jopa hieman tuloja. MYYDÄÄN METSÄTILA VIRON länsirannikolla. +358 400 396 952 Metsälehti Makasiini 39 10589_.indd 39 10589_.indd 39 25.1.2024 14.24 25.1.2024 14.24. SA M I KA RP PI N EN SA M I KA RP PI N EN Valtion Metka-tukea on saatavilla yhtä lailla raivaussahalla kuin koneellisesti tehtävään nuoren metsän harvennukseen
Tilakohtainen kiinteistötunnus ja kiinteistörekisteri on kiinteistöhallinnan aa ja oo. -SARJA JATKUU KOKO VUODEN. MIKKO HÄYRYNEN 40 Metsälehti Makasiini 10590_.indd 40 10590_.indd 40 25.1.2024 13.36 25.1.2024 13.36. Tieoikeudet, 5. Kaavoitus, 6. Kiinteistötunnus tilan henkilötunnus Suomessa on noin 2,4 miljoonaa kiinteistöä. Vuokraoikeudet voi rekisteröidä Myös vuokraoikeudet voivat olla rekisteröityjä. Käyttöoikeudet ja rajoitukset -alisivulta selviävät kaikki rekisteröidyt oikeudet ja rasitteet. Rekisteristä näkee myös kiinnitykset eli velkapanttaukset. Ne näkyvät samassa Maanmittauslaitoksen verkkopalvelussa, mutta rekisterikanta on eri, lainhuutoja kiinnitysrekisteri. Myös määräaikaisen oikeuden voi rekisteröidä. Kiinteistörekisteri, 2. Rajat ja rajankäynnit, 3. SARJAN OSAT OVAT : 1. Rekisteröiminen on etenkin vuokralaisen suoja omistajavaihdosten varalta. Helppo-ottoisia ja avoimia ovat Paikkatietoikkuna ja Karttapaikka. VÄHÄN on sekavaa, mutta Maanmittauslaitoksella on useita verkkopalveluja. Suojelusopimukset. Sähköinen rekisteri löytyy googlettamalla Maanmittauslaitos ja asiointipalvelu. Seuraava osa on kylätunnus. OSA 1 KIINTEISTÖREKISTERI OMA METSÄ » HALLITSETKO KIINTEISTÖT. Sille, kuinka pienen oikeuden voi rekisteröidä, ei ole alarajaa, omaa harkintaa saa käyttää. Kantatilan tunnus päättyy nollaan, esimerkiksi 139-4031-0. Tässä juttusarjassa pureudumme metsäkiinteistöjen hallintaan. Numerosarjan ensimmäinen osa on kuntatunnus. Niitä voivat olla esimerkiksi omistusosuudet yhteisiin alueisiin, tieoikeudet ja -rasitteet, puutavaran varastointipaikat, ympäristötukisopimusten alueet, rautateiden suoja-alueet ja tasoristeysten näkemäalueet, voimajohtoväylät ja monet muut. Sähköinen kiinteistörekisteri Kiinteistörekisteriote on vanhastaan ollut paperilla. Kiinteistötoimitukset, 4. Metsätiloihin liittyviä tavallisia vuokra-asioita ovat tuulivoiman vuokrasopimukset ja pellon tai kesämökkitontin vuokraukset. Naapuruussuhteet, 8. Sähköinen kiinteistörekisteri sen sijaan edellyttää kirjautumista, mutta se ikään kuin avaa tilanomistajalle kuuluvan kansion. Kiinteistötunnus on neliosainen numerosarja, esimerkiksi 139-403-1-270. Niiden avulla selviävät tilojen omistukset, palstojen rajat, tilojen oikeudet teihin ja moniin yhteisesti omistettuihin alueisiin ja tiloihin liittyvät rasitteet eli velvoitteet. Sen informaatioarvo on liudentunut, sillä omistusjärjestelyissä samalle kiinteistötunnukselle on voitu yhdistää palstoja yli kylärajojen. Numerosarjan kolmas osa on isostajaosta juontuva talotunnus. Aiheeseen, joka on kuin metsätalouden juridinen kivijalka, jonka päälle metsänhoitotoimia voi rakentaa. Kirjautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla. Metsästysoikeudet, 7. Isossajaossa kylän jokainen talo sai numeron, taloja ei yleensä ollut monta. Viimeinen osa on tilanumero. Yleensä metsätilat myydään vapaina kiinnityksistä. Sellaisen käytöstä olisi syytä poisoppia ja siirtyä käyttämään Maanmittauslaitoksen sähköistä rekisteriä, josta tietoa saa enemmän ja helpommin. KAIKEN A JA O HALLITSETKO KIINTEISTÖT. Tässä tapauksessa suurenlainen kantatila nro 1 on aikojen saatossa jaettu 270 kertaa. Maanmittauslaitos on siis viranomainen, joka ylläpitää rekisteritietoja ja tekee erilaisia maanmittaustoimia
Jos yhteisomistus on järjestäytynyt, niin yhteismaiden myynnistä tai muusta tuotosta voi tulla jako-osuuksia. Maksutta voi saada kymmenen tilan tiedot per vuosi. Tässä näkymässä punaisella merkityt palstat muodostavat tilan, jolla on käyttöoikeus vihreään viivaan eli tiekunnalliseen metsätiehen – ja myös velvollisuus osallistua ylläpitokustannuksiin. Naapuritilojen tilanumerot on helppo katsoa kartalta, mutta niiden omistajatiedot pitää hakea Maanmittauslaitoksesta suoraan. Vanhoissa kartoissa viimekäden turva Kiinteistörekisterin kartassa on kiinteistörajat nurkkanumeroineen, samat numerot kuin maastossa pyykeissä. Juttua varten on haastateltu tuotantopäällikkö Ilkka Laaksoa Maanmittauslaitoksesta.. Pyykkien löytämisen vaikeudesta, niiden sijainnin problematiikasta ja tieoikeuksista kerrotaan enemmän sarjan myöhemmissä osissa. Käsinpiirretyt toimituskartat ovat mielenkiintoista historiatietoa. l Kun näkee näpyttelyn vaivan, niin kiinteistörekisterin kartasta saa esille paljon tietoa. Naapurit ja yhteisomistukset Vaikka tieto yhteisesti omistettujen alueiden ja naapuritilojen omistajista on oleellinen asia, kiinteistörekisteristä saa vain metsäyhtymien muiden omistajien nimet, ei muuta. Omistusosuus voi olla merkityksetön promillen osa tai jopa kymmeniä prosentteja. Samoin yhteisomistusalueen arvo voi vaihdella – arvottomasta pikkupalasesta arvokkaaseen rantatonttiin. Vanhoilla tilakartoilla on edelleen juridista merkitystä, esimerkiksi kun määritetään kadonneiden pyykkien paikkoja. Yhteisomistuksilla on omat kiinteistötunnuksensa, ja niiden sijainnin näkee kiinteistörekisterin kartasta. Metsätiloihin liittyy historian jäänteinä usein yhteisiä alueita. Vanhat, käsin piirretyt tilakartat – toimituskartat – ovat Maanmittauslaitoksen arkistossa. Metsälehti Makasiini 41 10590_.indd 41 10590_.indd 41 25.1.2024 13.36 25.1.2024 13.36. Ne on digitoitu, ja niistä kuten muista kiinteistön asiakirjoista voi tilata maksullisen tulosteen tai pdf-tiedoston. Niillä on edelleen juridista merkitystä kadonneiden pyykkien paikantamisessa
Sitä mukaa, kun tulee uusia menetelmiä tarjolle, alustaan pitää ottaa niitä käyttöön”, kertoo Hyytiälän metsäaseman johtaja Juho Aalto. Tutkimusylijohtaja vastaa laitoksen tutkimusstrategiasta ja rahoituksen tavoitteista. JU SS I VA LK EA JO KI OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini 10591_.indd 42 10591_.indd 42 25.1.2024 13.39 25.1.2024 13.39. Loppukesästä käyttöön otettu uudisrakennus on suunniteltu tutkimusta varten. ASIKAINEN JOHTAA YHÄ LUKEN TUTKIMUSTA OULUN yliopiston tutkimuksen mukaan porolaidunnus ja sen muutokset ovat osa havumetsien hiilensidontaa. Se ei saa ikinä olla valmis. Tätä varten uudisrakennukseen on rakennettu kymmenen testihuoneena toimivaa majoitushuonetta, joiden olosuhteita voidaan muuttaa. Entä kuinka hyvin CLT-elementit kestävät Suomen oloissa. l TIIA PUUKILA Kohti parempaa palautumista Hyytiälän uudisrakennus lupaa monitieteistä tutkimustietoa puurakentamisesta. Esimerkiksi näihin kysymyksiin löytyy aikanaan vastaus Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalle nousseesta uudisrakennuksesta. Tutkimusalustana toimiva uudisrakennus on osa kansainvälistä tutkimusja mittausverkostoa. Hiiltä vapautuu ilmakehään aluskasvillisuudesta ja maaperästä eri määriä riippuen siitä, onko porojen laidunnus lopetettu yhden vai 25 vuoden ajaksi. Jo rakennusvaiheessa sen seiniin on upotettu yli sata anturia. Ja lisää on tulossa. Näin saadaan selville, miten esimerkiksi puurakennus vaikuttaa käyttäjiinsä. POROT OVAT OSA HIILENSIDONTAA W IK IM ED IA CO M M O N S MITEN puurakennus vaikuttaa käyttäjäänsä. Tämänhetkisen tutkimuksen ytimessä on vuorovaikutus käyttäjien ja rakennuksen välillä eli miten rakennus vaikuttaa käyttäjiin ja käyttäjät rakennukseen. CLT-elementeistä rakennettu rakennus on elävä laboratorio ja tutkimusalusta. Hän on toiminut tehtävässä vuodesta 2019. Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäaseman uudisrakennus toimii elävänä laboratoriona ja tutkimusalustana. ”Tutkimusalustan täytyy koko ajan kehittyä. Lisäksi hän rakentaa kansainvälisesti kilpailukykyistä hankeportfoliota. MAATALOUS ja metsätieteiden tohtori Antti Asikainen jatkaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusylijohtajana seuraavat viisi vuotta. Se tulee tuottamaan mittaustietoa niin puurakenteista kuin käyttäjiensä palautumisesta. Porot muuttavat aluskasvillisuutta ja vaikuttavat sitä kautta metsän hiilidioksiditasapainoon. Missä olosuhteissa palautuminen onnistuu parhaiten. Ne mittaavat muun muassa CLT-elementtien kosteutta ja lämpöä. ”Tulevaisuudessa pystytään rakentamaan sellaisia rakennuksia ja rakennusautomaatiota, jotka tukevat käyttäjän hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla”, Aalto kertoo.
Se on vuokratuloa, kuten pellonvuokra, ja kirjataan 2-lomakkeelle. Metsätalouden 2C-lomakkeeseen siitä ei tule mainintaa. Kaksi vuotta lannoituksen jälkeen voi jo miettiä, mitä on tullut tehtyä. Tuhkalannoituksen arvioidaan lisäävän puuston vuotuista kasvua 2–4 mottia hehtaarilla. SE PP O SA M U LI ANTTI SIPILÄ Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsänhoidon lehtori Hämeen ammattikorkeakoulussa Metsälehti Makasiini 43 KOLUMNI » 10592_.indd 43 10592_.indd 43 25.1.2024 13.40 25.1.2024 13.40. Helikopteri levitti tuhkat reilussa tunnissa, mutta sitä syöttämässä oli kuorma-auto ja kaksi miestä. TEETIN KAKSI VUOTTA sitten turvemaan tuhkalannoituksen. Suo löytyy myös Metsäkeskuksen valtakunnallisesta karttapalvelusta, jonne on merkitty tuhkalannoitukseen sopivat suot. Kompensaation takia hakkuita ei kuitenkaan tehdä lannoitusta seuraavan 10 vuoden aikana eli metsää pääsee harventamaan aikaisintaan vuonna 2033. Metsäkeskus määrittelee suon lannoituskelpoiseksi, kun kasvupaikkana on vähintään kuivaa kangasta vastaava suo tai varputurvekangas ja kohteet ovat ojien vaikutusalueella. Lannoite oli aika tarkkaan puolet kokonaiskustannuksesta. Ennen lannoitusta tehty neulasanalyysi paljasti ravinteisuuden olevan hyvällä tasolla fosforia lukuun ottamatta, jonka arvo oli vain tyydyttävä. Turvemaat ovat Suomen suurin hiilivarasto, sillä kaksi kolmasosaa kaikesta maaperän hiilestä on turpeessa. Kumpi vaihtoehto nyt toteutuu. Helikopteri levitti reilun 10 hehtaarin turvemaalle 32 tonnia rakeistettua tuhkaa. Mutta, mutta. Valtaojat olivat pääosin auki, mutta sivuojat jo ruohottuneet. Kuvio oli käytännössä puhdasta männikköä ja metsätyyppinä puolukkaturvekangas, osin varputurvekangas. Suo oli ojitettu edellisen omistajan toimesta reilut 30 vuotta sitten. Kerta kaikkiaan tehokasta toimintaa! Hiilikompensaatiokorvaus maksetaan 10 vuoden aikana vuosittain, sen suuruus on noin kaksi kolmasosaa lannoituskustannuksesta. Opetan Hämeen ammattikorkeakoulussa Evolla ilmastokestävää metsätaloutta ja halusin tutustua käytännössä lannoituksen tekniikkaan, kustannuksiin ja arvioituihin tuottoihin. Lannoitettu kuvio oli tilalla, jonka ostin parikymmentä vuotta sitten. Lisäksi minua kiinnosti mahdollisuus hiilikompensaatioon. Lannoituksen kokonaiskustannus oli noin 6 000 euroa (alv 0), jossa on mukana lannoitussuunnitelma, lannoite ja levitys helikopterilla. Samalla valmistelen metsää tulevaan sukupolvenvaihdokseen, joka toivottavasti on edessä viimeistään 10 vuoden kuluttua. Tuhkalannoitusta pidetään nopeana keinona lisätä puiden kasvua ja sitä kautta hiilensidontaa. Säästetään valtion rahoja ja annetaan markkinoiden vastata korvauksesta. Se, olenko hyvis vai pahis, jää nähtäväksi. Antti Sipilän haastattelu viime syksyltä löytyy Metsälehdestä (16/2023) tai osoitteesta metsalehti.fi/artikkelit/anttisipila. Olen ehkä voiton puolella, jos en tee kunnostusojituksia ja siirryn tällä kuviolla jatkuvaan kasvatukseen. Lannoitus lisää puiden kasvua ja hiilinielua mutta toisaalta nopeuttaa turpeen hajoamista eli hiilen päästöä ilmakehään. SIJOITIN LANNOITUKSEEN puukaupparahoja, joiden arvelin tuottavan näin paremman koron. KAKSI VUOTTA LANNOITUKSEN jälkeen voi jo miettiä, mitä on tullut tehtyä. Tutkimustieto on vielä vähän ristiriitaista. Vuokrasinkin metsän 10 vuodeksi hiilikompensaatioon. l Hyvis vai pahis. Metsäveroilmoituksessa joutui pohtimaan, mihin korvaus kirjataan. Tuhkalannoitus vaikuttaa kasvuun 20–40 vuotta, eli metsässä ehditään tehdä useampi harvennus
» ÄKÄMÄ on äkämäsääsken toukan koti. Espoossa ulkoilureittini varrella kasvavan nuoren haavan lehdissä oli violetteja äkämiä – kuin pieniä viinirypäleitä lehden yläpinnalla. Aikuinen haavanpalloäkämäsääski on vain parin millimetrin mittainen ja elää vain muutamia päiviä. Loispistiäisen aikuiselämä on paljon pitempi kuin äkämäsääsken, sillä sen täytyy etsiä toukalleen sopivia ravintokohteita. Keväällä naarassääski munii lehden pinnalle. Oranssi toukka elää äkämän sisällä ja syö kotinsa pehmeätä sisäseinää. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Aluksi äkämä on vaaleanvihreä, mutta muuttuu kesän edetessä punaiseksi. Se koteloituu karikkeen joukkoon. Luulisi, että toukka on turvassa paksuja kovaseinäisen äkämän sisällä, mutta niin vain loispistiäinen osaa työntää munanasettimensa muuta äkämää ohuemman pohjan läpi ja munia sääsken toukkaan. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 10593_.indd 44 10593_.indd 44 25.1.2024 13.42 25.1.2024 13.42. SEPPO VUOKKO Haavan lehdellä oleva äkämä on äkämätoukan koti. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Kun toukka kuoriutuu, sen sylki herättää haavan lehden puolustusreaktiot ja lehti alkaa kasvattaa kovaa pallomaista äkämää. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Toukka on täysikasvuinen loppukesästä ja pudottautuu maahan äkämän pohjaosaan syntyvän rakomaisen aukon kautta. MIKÄ TEKEE HAAVAN LEHTIIN ÄKÄMIÄ. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Pistiäistoukka syö sääskentoukan ja keväällä äkämästä kuoriutuukin loispistiäinen. Keväällä sääsket aikuistuvat ja parittelevat. Mikä tällaiset äkämät synnyttää. Koiras kuolee pian parittelun jälkeen ja naaras munittuaan
Yleisin on käynnistinlaitteen päälle tuleva osittain peittävä suojus, jolla saadaan sahan lämpötila nousemaan normaalilämpötilaan. Vaijerin sisään pääsee kosteutta, joka sitten jäätyessään estää toiminnan. Sahamerkeillä ja malleilla on erilaisia talvivarusteita. Sahaus on mahdollista 30 asteen pakkasellakin, mutta itse pitäisin silloin ”rokulipäivän”. Lumiseen aikaan, varsinkin raivattaessa, puista tippuu lunta raivaajan päälle ja sulaa varusteisiin. Voimmeko luopua hallintaoikeudesta siten, että luovumme 80 prosentista ja jätämme itsellemme hallintaoikeutta esimerkiksi 20 prosenttia. Käytä uutta ja tuoretta bensiiniä. Onnistuuko sahaus vielä 30 asteen pakkasella. LEO SAASTAMOINEN VOIKO HALLINTAOIKEUTTA MUUTTAA. Ensimmäinen tarkastuskohde on polttoneste. Ilmojen lämmettyä muistakaa ottaa talvisuojukset pois käytöstä. Raivaussahoissa usein ongelmaksi tulee kaasuvaijerin toiminta. Miten hyvin moottorija raivaussahat kestävät pakkasta. Itse sahaajan kannattaa varustautua kylmää vastaan kunnollisilla metsätyöhön sopivilla varusteilla. » MOOTTORIja raivaussahan käyttäminen pakkassäällä on haasteellista, mutta mahdollista muutamien tarkastusten jälkeen. Kolme asiaa askarruttaa: Voimmeko muuttaa elinikäisen hallintaoikeuden määräaikaiseksi. Yöksi saha kannattaa viedä kuivaan ja lämpimään varastoon kopat avattuna. Ennen talvikelillä sahaamista tarkista merkkikohtaisesti käyttöohjekirjasta tai myyjältä kyseisen sahan talvivarustus. Meillä metsätilakauppa käy! Metsälehti Makasiini 45 10593_.indd 45 10593_.indd 45 25.1.2024 13.42 25.1.2024 13.42. Vanhaa bensiiniä käytettäessä saattaa olla käynnistymisvaikeuksia. Jos toinen meistä kuolee, siirtyykö hänen osuutensa hallintaoikeudesta omistajalle. Tällaisella säällä sadeviitta on hyvä ratkaisu. Toinen useimmissa sahoissa oleva varuste on sylinterin jäähdyttämisestä saatavan ilman ohjaaminen kaasuttimelle. ›› PAKKASELLA SAHAAMAAN. Sahauksen jälkeen on hyvä vaihtaa kuiva aluspaita. Samalla saadaan kaasuttimelle menevä ilma lämpenemään. Se olisi itseni ja sahan kannalta viisasta. Näin edistetään myös polttonesteen höyrystymistä. Miten sahaajan kannattaa kylmään varautua. Minulla ja vaimollani on elinikäinen hallintaoikeus pojallemme sukupolvenvaihdoksella luovutettuihin metsätiloihin. ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Jotkut sahan valmistajat suosittelevat myös käytettäväksi erillistä talvi-ilmansuodatinta. Jos sahassa on kahvojen ja kaasuttimen lämmitys, niitä on hyvä käyttää kylmällä säällä. Tämä kesä/talviasento on hoidettu käännettävällä läpällä tai irrotettavalla tulpalla tai tulpilla. Tähän ongelmaan on yritetty hakea ratkaisua, uusimpana kaasuvaijeriin laitettu rasvausnippa
KARI MIELIKÄINEN OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 10593_.indd 46 10593_.indd 46 25.1.2024 13.42 25.1.2024 13.42. Edellä mainittu peruste riitti verottajan hyväksyntään. VÄINÖ SIKANEN MITEN AUTOETU KIRJATAAN VEROTUKSEEN. Millä tavalla autoetu huomioidaan veroilmoitusta tehtäessä. 2. Käytössäni on työsuhdeauto käyttöedulla eli maksan polttoaineet (sähkön) itse. Kuusivaltaisuus viittaa tosin melko rehevään kasvupaikkaan ja hikiseen varhaishoitoon hentojen männyntaimien pelastamiseksi. Kivisen kuvion uudistamismenetelmäksi voisi sopia männyn siemenpuuhakkuu. rin ongelma, mikäli metsässä tai sen läheisyydessä ei ole tuholaisten lisääntymiselle soveliaita tuulenkaatoja tai hakkuissa vaurioituneita puita. Suojeltavan kohteen tärkeitä kriteerejä ovat ”harvinainen” kasvupaikka sekä järeä, kuollut ja laho lehtipuusto pystyssä ja kaatuneena. Jos käytössä olisi vapaa autoetu, silloin vastaava vähennys on 0,21 €/km. Muuttumaton maisema, hyvä kasvu ja hiilensidonta sekä korkea taloudellinen tulos ovat tavoitteita, joilla on taipumus romahtaa yhtä aikaa metsän ikääntyessä. Kuvan metsikössä ei näyttäisi olevan sellaisia luontoarvoja, joiden perusteella se sopisi vapaaehtoiseen Metso-suojeluun. Hallintaoikeuden voi muuttaa määräaikaiseksi omistajan kanssa tehdyllä sopimuksella. Työnantaja korvaa auton käytöstä 0,11€/km. » KYSYJÄN käyttöetuauton kuluiksi voidaan metsäverotuksessa kirjata kuluiksi luontaisedun arvo eli 0,11 €/ km lisättynä käyttökuluilla eli polttoaineen, tässä tapauksessa sähkön, kuluilla metsätalouden ajojen kilometreiltä. Kuusiin iskevä tyvilaho on sen sijaan riski, jonka vuoksi satavuotias metsä kannattaa uudistaa mahdollisimman pian. » METSÄN hoidossa kaikkea hyvää ei yleensä voi saada samalla kertaa. 3. Minua huolettaa kirjanpainaja, sillä puusto on sen riskiryhmässä. Luovutuskirjassa on tärkeätä määrätä, että hallintaoikeus ei jää toisille hallintaoikeuden omistajille vaan siirtyy omalle perilliselle. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää laskennallista kustannusta 0,14 €/km Verohallinnon ohjeen mukaisesti. Jos tavoitteena on lahopuun tuottaminen tai puuston ”säästäminen” energiaksi, hakkuun siirtämiselle ei ole esteitä. Satavuotiaan kuusikon tukkisato ei enää kasvattamalla lisäänny tai ehkä edes säily. Talon lähellä hyönteistuhoihin kuoleva ja maahan kaatuva puusto miellyttää harvan maisemasilmää. Uudistushakkuu olisi nyt vaihtoehto, mutta maisema muuttuisi radikaalisti pitkäksi aikaa. Kirjanpainaja ei ole suuTyvilahoriskin takia satavuotias kuusikko kannattaa uudistaa mahdollisimman pian. Kyllä voitte. Kuinka pitkään kannattaa vitkutella ilman taloudellista riskiä. Tilallani on asuinrakennuksen ja pihapiirin vieressä kahden hehtaarin metsäkuvio, josta 9/10 on lähes sata vuotta vanhaa kuusikkoa ja loput mäntyä. Jos hallintaoikeus pidätetään useammalle henkilölle, niin luovutuskirjassa voidaan määrätä erikseen jokaisen hallintaoikeuden omistajan osuuden siirtymisestä heidän jälkeensä. Matkakulujen vähennysoikeus verotuksessa edellyttää osuutta yhtymästä tai että samassa taloudessa asuva puoliso on yhtymän osakas. Olen kerran joutunut oikaisuvaatimuksessa perustelemaan verottajalle pienen hallintaoikeuden osuuden pidätystä. Joskus luovutetaan omistusoikeus lapsen lapsille ja hallintaoikeus heidän vanhemmilleen. Kyllä voitte, jos teillä on hyvä peruste hallintaoikeuden murtolukuosan pidätykseen. HANNU JAUHIAINEN SOPIVA HETKI KUUSIKON KAATOON. Ei siirry, jos sitä ei ole luovutuskirjassa erikseen mainittu, vaan hallintaoikeus jää kokonaan eloonjääneelle puolisolle. Kysyjän pelkäämä maiseman radikaali muutos voi tarjota muutaman vuoden päästä entistä paremman kaukomaiseman ja hyvät marjamaat. Vanhan puuston hakkaamattomuutta perustellaan yleisesti luontoarvoilla, joiden vaalimisen aiheuttamia kustannuksia tuetaan joissakin tapauksissa veronmaksajien rahoilla. » 1. Peruste voi olla, että teette vielä metsässä hoitotöitä, vaikka olettekin tehneet sukupolvenvaihdoksen. Vuodessa ajoa kertyy noin 30 000 kilometriä, edun arvoa ei ole tarkastettu yksityisajojen ja työajon välillä
Liivi maksoi 49,90 euroa ja virtalähde 29,90 euroa. OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47 10594_.indd 47 10594_.indd 47 25.1.2024 13.44 25.1.2024 13.44. Lämpövastukset reagoivat nopeasti ja niiden tuottama lämpö tuntui pakkasella mukavalta. Taukojen aikana lämmintä ja tilavaa taukotakkia ei lämpöliivillä voi korvata.. Käyttö on helppoa. Sen tulisi istua napakasti, jotta ihon ja liivin väliin ei jää eristävää ilmakerrosta. Sahatessa keho tuottaa riittävästi lämpöä. Motonetistä löytyi Woodlander-lämpöliivi ja kapasiteetiltaan 20 000 milliampeeritunnin Cloudberry-varavirtalähde. Taskut ovat kiitettävän tilavat. TAMMIKUUN napakat pakkaset saivat Metsälehden etsimään teknologiasta apua lämpimänä pysymiseen. Sisätiloissa täydellä lämmitysteholla tuntuma oli kuin liian suurella teholla olevan auton penkin lämmittimen aiheuttama. Ilmeisesti ongelma oli käyttämässämme virtalähteessä. Kokojen mitoitus on tavallista ahtaampi, mikä verkko-ostajan kannattaa muistaa. Lämpövastuksia on yhdeksän: kaksi etupuolella ja seitsemän selkäpuoliskolla. Kun painike on punainen, lämmitys on täysillä. Samaan ja jopa edullisempaan hintaan löytyy runsaasti tarjontaa. Suurimmalla teholla liivi hyytyi vajaan parin tunnin jälkeen, kun pakkasta oli parikymmentä astetta. Woodlander-liivi on kevyttä, ilmavaa materiaalia, joka tuntuu mukavalta ja näyttää asialliselta. Kevyessä rasituksessa liivi ei hiostanut. Valittavana on kolme lämmitystehoa. Liivi suositellaan puettavan suoraan alusvaatteiden päälle. Pikatestimme perusteella lupaukset tuntuivat olevan yläkanttiin. Hyytyi parissa tunnissa 10 000 milliampeerin virtalähteellä lämmintä pitäisi valmistajan lupauksen mukaan riittää alimmalla teholla seitsemän tuntia ja suurimmalla teholla kolme tuntia. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ Varavirtalähde kulkee mukana liivin vasemmassa taskussa. Virtalähde on hankittava siis erikseen. Paljasta ihoa vasten liiviä ei pidä pukea. Se sijoitetaan vasempaan taskuun, jossa on myös usb-liittimellä varustettu virtajohto. Hakkuutöissä se tuntuu tarpeettomalta, vaikka pakkasta olisi napakamminkin. Liivin virtapainike on vasemmassa rintapielessä. l LISÄLÄMPÖÄ PAKKASILLE WOODLANDERLÄMPÖLIIVI KOOT S-XXL MATERIAALI polyesteri KAKSI vetoketjullista sivutaskua VAADITTU varavirtalähde: 5 V/2A, vähintään 10 000 mAh (ei sisälly liivin hintaan) LIIVIN hinta Motonetissä 49,90 euroa (ilman virtalähdettä) PLUSSAT JA MIINUKSET + Mukavan ilmava + Helppo käyttää Luvattua lyhyempi lämmitysaika Woodlander-lämpöliivi osoittautui mukavaksi, mutta hakkuutöissä se ei ole tarpeen. Esimerkiksi L-kokoon tavallisesti sopivan kannattanee hankkia XL-koon liivi. Lämpöliivi sopisi erinomaisesti vaikkapa talvikalastajille, metsästäjille ja kevyeen pakkaspuuhailuun. Liivin sähköisyys ei pomppaa silmään, siitä kertoo vain pieni virtapainike vasemmassa rintapielessä
Armoa annetaan eli myöhästymismaksua ei määrätä, jos veroilmoituksen antaminen on viivästynyt verovelvollisesta riippumattomasta syystä, laiminlyönti on vähäinen tai laiminlyönnille on pätevä tai muu erityinen syy. Maataloutta tai elinkeinotoimintaa harjoittavilla metsänomistajilla määräaika on 2.4.2024 ja ulkomailla asuvilla 21.5.2024. Tarkista tilanne OmaVerossa Myöhässä olevista veroista on maksukehotus verottajan OmaVero-palvelussa. Vero, viivästyskorko sekä mahdollinen seuraamusmaksu maksetaan kerralla samoilla maksutiedoilla. Maksettava summa verotuspäätöksestä Verotuspäätöksessä on laskelma veron, viivästyskoron ja mahdollisen seuraamusmaksun määrästä. Maksun voi maksaa myös ennen eräpäivää, jolloin sille voi määrittää maksupäivän mukaisen viivästyskoron. Verovelvollisen sairastuminen tai vakava loukkaantuminen lienee ainakin pätevä tai muu erityinen syy. Jos verovelvollinen on ottanut käyttöönsä Suomi.fi-viestit eli sähköisen viranomaisasioinnin, yhteenveto maksamattomista suorituksista tulee vain VEROTTAJA ROKOTTAA VIIVÄSTYKSISTÄ Jos muisti on lyhyt, kannattaa verot laittaa samoin tein maksuun. METSÄVEROILMOITUKSEN antamisen määräpäivä eli 29.2. Tänä vuonna viivästyskorko on 7,5 prosenttia (perintövero) tai 11 prosenttia (muut verolajit). Viivästyskoron korkoprosentti vahvistetaan vuosittain. Viivästyneistä verojen maksuista ja myöhästyneistä tai puutteellisista veroilmoituksista seuraa lisäkuluja. Viivästyksestä korkoa Viivästysseuraamuksia eli yleensä myöhästymismaksuja ja viivästyskorkoja kertyy, jos esimerkiksi tuloja ilmoitetaan myöhässä, veroilmoitus annetaan myöhässä tai jätetään kokonaan antamatta. Sieltä löytyy kirjautumisen jälkeen otsikko ”Maksutilanne”. Verohallinto laskee viivästyskoron päätöksen eräpäivään saakka. Myöhästymismaksu on luonnollisille henkilöille, puolisoille ja kuolinpesille 50 euroa ja yhtymille 100 euroa. Yhtymän myöhästymismaksu määrätään yhtymän osakkaille heidän yhtymäosuuksiensa mukaisessa suhteessa, joten maksu osakasta kohti voi olla pienempikin. Viivästyskorkoa täytyy maksaa sekä eräpäivän jälkeen maksetuista veroista että veroille määrätyistä seuraamusmaksuista, kuten myöhästymismaksusta tai veronkorotuksesta. Jos metsäveroilmoituksen antaa myöhässä eli niin, että ilmoitus on perillä Verohallinnossa vasta määräpäivän jälkeen, mutta ennen verovuoden verotuksen päättymistä, seuraa myöhästymisestä myöhästymismaksu. lähestyy. Viivästyskorkoa tulee maksettavaksi, jos maksetaan myöhässä esimerkiksi arvonlisäveroa, tuloveroa tai kiinteistöveroa. PIRJO HAVIA 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 10595_.indd 48 10595_.indd 48 25.1.2024 13.46 25.1.2024 13.46
Kannattaa siis tarkistaa, riittääkö maksu. Veronkantolain pykälän 5 mukaan verovelvolliselta peritään vero seuraavassa järjestyksessä, jollei toisessa laissa muuta säädetä: 1) verolle lasketut ja kertyneet viivästysseuraamukset 2) veron pääoma 3) huojennettu viivästyskorko 4) veronkorotus. OmaVeroon ja siitä saa tiedon sähköpostiin. Yhtymillä verotuksen päättymispäivämäärä on yhtymäkohtainen. Verovelvollisen tekemä maksusuoritus käytetään ensin korolle ja vasta sen jälkeen verolle. Se on henkilökohtainen päivämäärä, jolloin verotus on toimitettu ja verotuspäätös on saatu valmiiksi. OmaVerossa voi myös välittömästi maksaa verot. Puolisoiden verotus päättyy aina samaan aikaan. SH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 49 10595_.indd 49 10595_.indd 49 25.1.2024 13.46 25.1.2024 13.46. Päättymispäivä vedenjakajana Tuloverotuksen päättymispäivä on tärkeä päivämäärä. Korkoa myös ylimenevältä ajalta Huomaa, että jos maksat veron verotuspäätöksellä määrätyn eräpäivän jälkeen, joudut maksamaan viivästyskorkoa myös ylimenevältä ajalta. Viivästyskoron laskemiseen voi tarvittaessa käyttää Verohallinnon korkolaskuria. Se löytyy vero.fi-palvelusta polulta: Henkilöasiakkaat > Maksaminen > Näin maksat > Viivästyskorko, kun maksu myöhästyy > Korkolaskuri. Se voi olla jo verovuotta seuraavana kesänä, kaikilla henkilöillä se on viimeistään 31.10. Jos verovelvollinen huomaa verotuksessaan virheen vasta verotuksen päättymisen jälkeen, virheen voi korjata vain tekemällä Verohallinnolle oikaisuvaatimuksen
Huojennetun viivästyskoron laskeminen päättyy aina joko jäännösveron eräpäivään tai lisäennakon eräpäivään, ei niitä edeltävään maksupäivään. VIIVÄSTYSKORKO VIIVÄSTYSKORKOA tulee maksettavaksi, jos maksetaan myöhässä eräpäivän jälkeen » oma-aloitteisia veroja (kuten työnantajasuorituksia tai arvonlisäveroa) » tuloveroa (kuten ennakkotai jäännösveroa) » perintöveroa » lahjaveroa » kiinteistöveroa » varainsiirtoveroa » autoveroa. Huojennetun viivästyskoron määrän näkee OmaVerosta tai verotuspäätöksestä ja sen voi maksaa OmaVerossa. Korko on kuitenkin aina vähintään 0,5 prosenttia. Veronkorotus laiminlyönneistä Jos veroilmoitusta ei anneta lainkaan tai se annetaan puutteellisena eikä sitä korjata ennen verotuksen päättymistä, seurauksena voi olla veronkorotus. Huojennetun viivästyskoron korkoprosentti on korkolain mukainen viitekorko, johon on lisätty 2 prosenttiyksikköä. Prosenttiperusteisella veronkorotuksella ei ole euromääräistä ylärajaa. Vuonna 2024 huojennettu viivästyskorko on 6 prosenttia. Hyvillä perusteilla helpotusta Viivästyskorosta voi hakea vapautusta, jos veron maksamisen viivästymisen syynä on esimerkiksi laaja ja pitkäkestoinen tietoliikennehäiriö, äkillinen ja vakava sairastuminen tai Verohallinnon todistettavasti antama virheellinen neuvonta. Korkopäiviksi lasketaan kuukauden ja vuoden todelliset päivät. Silloin se on 2–50 prosenttia lisätyn veron määrästä. Ennakoita voi täydentää ilman huojennettua viivästyskorkoa vielä tammikuun aikana. . Prosenttiperusteinen veronkorotus on 0,5–10 prosenttia lisätystä tulosta. Yhteismetsät voivat maksaa lisäennakkoa verovuoden päättymistä seuraavan kuukauden ajan ilman huojennettua viivästyskorkoa. VIIVÄSTYSSEURAAMUKSET VIIVÄSTYSSEURAAMUKSIA eli yleensä myöhästymismaksuja ja viivästyskorkoja kertyy, jos » tuloja ilmoitetaan myöhässä » veroilmoitus annetaan myöhässä » veroilmoitus jätetään antamatta » virheet veroilmoituksessa jätetään korjaamatta » veronalaisia tuloja jätetään ilmoittamatta » ilmoitetaan vähennyksenä kulu, joka on verotuksessa vähennyskelvoton. Myös maksuvaikeustilanteessa voi saada lisää maksuaikaa hakemalla Verohallinnosta maksujärjestelyä. Huojennettu viivästyskorko Jäännösverosta ja lisäennakosta määrätään maksettavaksi huojennettua viivästyskorkoa. Tuloverotusta koskevasta veronkorotuksesta voi lukea lisää Verohallinnon syventävästä ohjeesta ”Seuraamusmaksut tuloverotuksessa”. l 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 10595_.indd 50 10595_.indd 50 25.1.2024 13.46 25.1.2024 13.46. Luonnollisilla henkilöillä (mukaan lukien yhtymien osakkaat) ja kuolinpesillä huojennettua viivästyskorkoa voi tulla maksettavaksi jäännösveron yhteydessä, jos ennakonpidätystä tai puukaupan ennakkoveroa ei ole maksettu riittävästi verovuoden aikana. Hakemus täytyy tehdä kirjallisesti joko OmaVerossa tai vapaamuotoisena hakemuksena. Jos veronkorotusta ei voida määrätä lisätyn tulon perusteella, se määrätään lisääntyneen veron määrästä. Veronkorotuksen määrään vaikuttavat muun muassa veroilmoituksen virheiden tai puutteiden suuruus ja laiminlyönnin toistuvuus. Henkilöasiakkaan tuloverotuksessa veronkorotus on aina vähintään 75 euroa, vaikka prosentteina laskettu korotus jäisi tätä pienemmäksi. Verohallinto arvioi tapauskohtaisesti jokaisen hakemuksen. Sen laskeminen alkaa tilikautta seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä
haamu-urilta. Kasvutappiot ovat merkittäviä siksi, että ensiharvennuksen jälkeen ajouran viereen jääneet puut ovat hyvälaatuisia ja paraskasvuisia, sillä ajoura lisää kasvutilaa. Myös rantasipi viihtyy samassa ympäristössä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ne tekevät pieniä hakkuu-uria normaalien ajourien väliin. Luonnonhoitotoimet ovat osa tavallista metsätaloutta ja ovat normaaleja metsätalouden kuluja. Kun tekee päätehakuun yhteydessä laskeutusaltaan, joka on kaivettu joka puolelta auki, sinne tulee suurella todennäköisyydellä pesimään kurki. Niinpä puunostajien sellaiset tarjoukset, joissa kantohinnat ovat korkeimmat ja korjuukulut pienemmät, voittavat käytännössä aina. Sillä ei saavuteta minkäänlaista hyötyä. PS. Tarkoitan kosteikolla nyt pieniä alueita, jotka toimivat lisäksi hyvinä laskeutusaltaina. Ajoittain tulee kysymyksiä, voiko luonnonhoitotoimet vähentää metsäverotuksessa. Kurjen kavereita ovat tavit, jotka pesivät ihan vierekkäin. Osa metsänomistajista haluaisi pienempiä metsäkoneita hakkaamaan ja myös kuljettamaan puut tienvarteen. Isolla kaivinkoneella saa kätevästi kolme riviä mättäitä. Hyvä niin. Ensiharvennuksessa tärkeintä on hakkuun jälkeisen puuston laatu. ISO KONE on kätevä myös metsänuudistamisessa. Metsänomistajat eivät ole kuitenkaan valmiita maksamaan korkeampia korjuukuluja, noin viisi euroa kuutiometriltä. Nykyinen tavallisen metsäkoneen puomin ulottuvuus on noin kymmenen metriä. Huonolaatuiset puut poistetaan, olennaista ei ole kasvun maksimointi. Jos maksimoidaan kasvua, tuotetaan energiatai kuitupuuta, ei tukkia. Isolla kaivinkoneella on myös helpompi tehdä kosteikkoja, koska puomin ulottuvuus pitkä. Ne ovat tehokkaita ja ympäristöystävällisiä, vaikka kaikki eivät niistä pidä. Toisessa harvennuksessa poistetaan hyvin vähän lähellä ajouraa olevia puita, jolloin paraskasvuisimmat puut jäävät kasvamaan hyvää tyvitukkia. Pieniä koneita on perusteltu myös sillä, että ne voivat korjata puuta ns. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 10596_.indd 51 10596_.indd 51 26.1.2024 14.08 26.1.2024 14.08. Pääosalla uudistamiskohteita on tehtävä laikkutai kääntömättäiden lisäksi myös ojitusmätästystä. Tavit huomaavat viholliset, jotka uhkaavat pesää. METSÄKONEEN KOKO ensiharvennuksilla on ikuisuuspuheenaihe. Pienellä kaivinkoneella maata paljastuu enemmän, joko ojaa tai naveroa. Hakkuussa tulisi uudet ajourat ja siitä merkittäviä kasvutappioita. KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Pidän isoista koneista Isolla kaivinkoneella on myös helpompi tehdä kosteikkoja, koska puomin ulottuvuus pitkä. MIKÄLI ENSIHARVENNUS tehdään pienillä koneilla, pitää toinen harvennus tehdä isommalla koneella. Pidän isoista metsäkoneista, isoista kaivinkoneista ja isoista puutavara-autoista. Se pystyy siis korjaamaan puut normaalilta ajouraväliltä ilman vahinkoja sekä ensiharvennuksessa että toisessa harvennuksessa. Syytä en tiedä, pelkkä havainto. Kurki on iso lintu, joka tuo taville turvaa pesimiseen
52,16 . Talvitien vahvistaminen alkaa kevyellä koneella ja etenee raskaampiin. 26,89 . Uudistushakkuu 71,25 . 26,46 . Talvitien teko on kustannus, jonka pitää maksaa itsensä muutamassa kuukaudessa. Kuljetusyrittäjä Ari Parkkinen haki viime viikolla kuitupuukuorman talvitien takaa Sallan Kieskisenpalosta. 28,14 . 19,31 . Ensiharvennus 45,06 . Ensiharvennus 21,22 . 68,38 . 26,29 . 73,22 . ”Kaikkia kauppamuotoja pitäisi käyttää, jotta pysyy jyvällä hintatasosta, mutta kaikissa leimikoissa toimituskauppa ei lyö leiville”, ”Hintapiikkejä ei voi kytätä, koska omille urakoitsijoille pitää olla tasaisesti töitä.” TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 10597_.indd 52 10597_.indd 52 26.1.2024 15.19 26.1.2024 15.19. 20,25 . Uudistushakkuu 73,92 . 25,41 . 73,00 . MIKKO HÄYRYNEN Lopulta talvitie kestää puutavara-autotkin. 27,05 . Ensiharvennus 44,49 . 52,83 . 74,07 . Harvennushakkuu 67,05 . 74,29 . 35,80 . 71,80 . PUUTA JÄNKIEN TAKAA Talvitie on metsätalouden lyhytvaikutteisin investointi. VIIKKO 3 ”OLEN aivan innoissani tästä talvesta. Sen takia leimikot niiden takana pyritään tekemään isoiksi, vähintään tuhatkuutioisiksi. 27,92 . Ensiksi lumi tiivistetään kelkalla tai mönkijällä, sen jälkeen tampparilla eli rinnekoneella, 25-tonnisella katepillarilla ja varsinaisilla metsäkoneilla. 27,99 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 72,19 . 55,61 . KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 71,50 . Vain muutaman ostajan tähden Sallan Yhteismetsän noin 90 000 kuutiometrin korjuusuunnitteesta 80 000 kuutiota myydään toimituskauppoina joko Kemijärven ja Kuusamon sahoille tai Kemijärven rautatieterminaaliin toimitettuna. Harvennushakkuu 67,18 . Yhteismetsä on tehnyt talviteitä useita kilometrejä ja niitä käytetään pääsiäisen tienoille saakka. 21,35 . 25,82 . 25,22 . 26,08 . 25,35 . 25,92 . 28,48 . 28,14 . 67,78 . 46,40 . Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 68,99 . 28,09 . 60,97 . 62,63 . 25,42 . 25,65 . 21,15 . 50,34 . 21,08 . 26,33 . 59,27 . 26,17 . 37,69 . 27,42 . 57,61 . 66,21 . 27,86 . 20,30 . Uudistushakkuu 73,26 . 26,30 . 25,06 . 25,43 . Suuri osa hakkuumahdollisuuksista on jänkien takana, ja ilman talviteitä ne jäisivät korjaamatta”, kertoo Sallan Yhteismetsän operaatioesimies Kirsi Tahvanainen ja hehkuttaa varhain alkanutta vanhanajan pakkastalvea. 48,15 . 26,23 . 46,28 . 19,28 . Harvennushakkuu 63,97 . Jos heleä kevätaurinko ehtii pehmittää tietä, niin rekan kaukokuljetus vaihdetaan ajokoneen lähikuljetukseksi. 73,22 . 20,79 . 25,98
17,11 . Ensiharvennus 20,77 . 43,99 . Uudistushakkuu 67,33 . 57,36 . 70,11 . 24,13 . Ensiharvennus 48,52 . 32,39 . 25,15 . Uudistushakkuu 72,18 . Ensiharvennus 19,95 . l Metsälehti Makasiini 53 10597_.indd 53 10597_.indd 53 26.1.2024 15.19 26.1.2024 15.19. 20,05 . ”Juuri tänään alueen laajentaminen ei näytä tarpeelliselta, mutta jos hankintatilanne tiukkenee, niin kaikkia vaihtoehtoja tarkastellaan”, Kiiliäinen sanoo. Uudistushakkuu 70,67 . UPM haluaa Lapista kuitua, mutta pystykaupoissa tukkia ei voi olla ostamatta. 26,98 . 52,32 . POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 68,64 . 63,78 . Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi KI RS I TA H VA N A IN EN toiminnanjohtaja Anne Harju sanoo. 70,05 . Ensiharvennus 20,43 . 27,69 . 67,52 . 26,98 . 27,75 . Vaikka metsäyhtiöllä ei ole Lapissa tai Koillismaalla toimintahistoriaa, niin vastaanotto on ollut ottavainen – kolmas ostaja sekä tukille että kuitupuulle tuo kilpailutuksiin markkinatalouden makua. 26,65 . 24,59 . 22,21 . 27,51 . Uudistushakkuu 67,04 . 28,94 . 22,14 . Kauppasuhteet pyritään pitämään katkeamattomina kaikkien kanssa. 27,01 . 29,53 . 66,23 . 22,59 . 66,36 . 26,49 . 24,53 . 53,22 . ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 66,24 . 26,98 . 43,11 . Puoleksi vuodeksi lukkoonlyödyt hinnat ovat joskus myyjän ja joskus ostajan etu. 20,60 . 27,24 . 25,18 . 20,50 . 64,35 . 21,40 . Ostajia on tasan kaksi tukille ja kuitupuulle: Keiteleen ja Pölkyn sahat sekä Metsä Groupin Kemin ja Stora Enson Oulun tehtaat. 62,98 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 68,32 . 40,75 . Toimituspuusta tehdään kauppaa kahdesti vuodessa, kesäja joulukuussa. 61,85 . 63,60 . 71,71 . Hän viittaa siihen, että hankintaja kaukokuljetuslisä on joskus olematon pystykauppaan verrattuna. 25,51 . 72,18 . 21,35 . 23,57 . LASKUSSA . 26,86 . Uudistushakkuu 70,76 . ?. 20,40 . 26,16 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 69,89 . Uudistushakkuu Harvennushakkuu 57,08 . Harvennushakkuu 63,69 . 68,04 . ”Hintapiikkejä ei voi kytätä, koska omille urakoitsijoille pitää olla tasaisesti töitä.” UPM vie junalla kauas UPM on laajentanut hankinta-aluettaan itärajaa ylös Kuusamoon ja rautateitse Kemijärvelle. 19,66 . 26,10 . 21,52 . Harvennushakkuu 62,82 . Ensiharvennus 37,95 . 45,20 . 29,17 . 26,16 . 56,81 . 51,15 . 68,68 . 26,64 . 73,33 . 25,16 . Harvennushakkuu 64,45 . 27,17 . 27,57 . 28,11 . 23,87 . 23,10 . 27,69 . NOUSUSSA ?. UPM:n yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen toteaa, että etenkin Sallan länsiosat näyttävät houkuttelevilta. 65,35 . 50,28 . 59,00 . 28,42 29,43 . LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,99 . 29,30 . 25,42 . Ensiharvennus 46,11 . Harvennushakkuu 64,36 . 16,26 . Pieni tukkikertymä toimitetaan enimmälti alueen sahoille, mutta kulkee sitä junan kyydissä kuitupuun lailla Pietarsaareen saakka, yli 500 kilometrin päähän.. 58,80 . 42,22 . KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,10 . 26,23 . 18,66 . 19,66 . 67,54 . 72,33 . 29,40 . 24,31 . Harvennushakkuu 59,27
Monesta paikasta puut saa paremmin haettua kuivana kesänä kuin huonona talvena. Leimikko koostui ensiharvennuksesta ja kasvatushakkuusta, joiden arvioitu kertymä on 400 kuutiota. MIKKO HÄYRYNEN TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 10597_.indd 54 10597_.indd 54 26.1.2024 15.19 26.1.2024 15.19. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 .. l. dellinen tarve, niin talvileimikon muuttaminen kesäkohteeksi teiden kantavuutta parantamalla nostaa leimikon markkina-arvoa huomattavasti. Tarjouksia tuli vain yksi, jossa tarjottiin havupuista runkohintaa. Paras aika tarjota talvileimikoita tämän talven korjuuseen on mennyt. Viikot 1 ja 2 yhteensä ETELÄ-SUOMESSA myytiin tammikuun puolivälissä seitsemän hehtaarin talvileimikko metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppana. Jos puukaupparahoille on toVAIN YKSI TARJOUS 7 HEHTAARIN HARVENNUKSET ETELÄ-SUOMESSA PUUTAVARALAJI MÄÄRÄ, M 3 (ARVIO) €/M 3 YHTEENSÄ Mänty, runkohinta 20 28,7 861 Kuusi, runkohinta 169 31,4 5 307 Koivutukki 4 41 164 Koivukuitu 190 20,5 3 895 Energiapuu 11 7 77 Kauppa yhteensä (arvio) 394 m 3 10 300 euroa Talvileimikoiden ”parasta ennen” -päivä on mennyt. Tiedot kerätään viikoittain. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. .. Leimikko korjataan maaliskuussa, jos olosuhteet sallivat. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Vaihtoehto on myös tähdätä korjuu kesän yli seuraavaan talvikauteen ja pyytää puukaupasta ennakkoa.. Lähikuljetusmatka on keskimäärin puolisen kilometriä. Myös talvileimikoiden tarjonta on hiljentynyt, mutta askeleen perässä. Tarjouspyyntöjä lähti seitsemälle ostajalle. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj.m 3 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Metsänhoitoyhdistyksestä kerrotaan, että vaikka nyt on hyvä korjuutalvi, niin Etelä-Suomessa talvi on korjuun kannalta aina liian lyhyt. Yleensä ostohalujen hiipuminen alkaa harvennuksilta ja on tänä talvena yltänyt päätehakkuisiinkin. 2023 2024 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 500000 1000000 1500000 2000000 .. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Yhdistyksen edustaja kertoo, että talvikorjuut alkoivat aikaisin, mutta jo marras-joulukuun vaihteessa ostajilta tulivat ensimmäiset ilmoitukset, että talvileimikoiden tämän kauden ostotavoitteet ovat täynnä. Talvileimikoiden ylitarjonta on sääntö eikä poikkeus. KUUKAUDEN PUUKAUPPA Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja
MÄNTYVALTAISTA puustoa 2 820 kuutiota, josta tukkipuuta 860 kuutiota. KAUPPAHINTA 141 500 euroa, 9 071 euroa hehtaarilta, 50,2 euroa kuutiolta. ”Vaikka kaikkein kiivain kysyntä on ohitettu, edelleen noin 90 prosenttia tilakaupoista tehdään hintapyynnön ylittävillä hinnoilla. Metsät on pääosin harvennettu viimeisen kymmenen vuoden aikana, joten välittömiä hakkuumahdollisuuksia on niukasti. Muun maan tavoin yksityisten ostajien osuus tilakaupoissa on kasvanut myös Etelä-Karjalassa. Kyseinen kohde kuvastaa siinä mielessä hyvin yleistä markkinatilannetta”, sanoo Jääskeläinen. FI Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 10597_.indd 55 10597_.indd 55 26.1.2024 15.19 26.1.2024 15.19. Kaupat tehtiin 141 500 euron hintaan, eli hintapyyntö ylittyi reilut kymmenen prosenttia. Kohde oli sikäli poikkeuksellinen, että se pitää sisällään yksinomaan varttunutta kasvatusmetsää. Tarjouksia kohteesta tuli neljä kappaletta, mikä vastasi Jääskeläisen mukaan odotuksia. M ET SA TI LA T. Tila-arviossa tilan käypä arvo oli 127 100 euroa. Myydyn tilan puusto on lähes kauttaaltaan 3-kehitysluokan männikköä, jonka paras arvokasvu on vielä edessä. Hyvät tieyhteydet ja tulevaisuuden arvokasvu olivat hoidetun metsätilan myyntivaltit. Tilanne voi muuttua jälleen, jos korot laskevat.”. Kahden sisaruksen yhdessä omistama tila laitettiin myyntiin marraskuun lopulla. Mäntyvaltaista puustoa tilalla oli lokakuussa laaditun arvion mukaan 2 820 kuutiota, josta 860 kuutiota oli tukkia. Nyt voi olla tilakauppaa harkitseville hyvä hetki lähteä liikkeelle. ”Korkotason noustessa rahastoja ja lainarahalla tiloja ostavia yksityisiä on liikkeellä aiempaa vähemmän. ”Helposti saavutettava puhdas metsätila, jossa paras arvokasvuvaihe on odotettavissa lähivuosina, on selkeä ja hyvä myyntikohde välittäjänkin näkökulmasta”, kertoo tilan välittänyt Erkki Jääskeläinen Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy:stä. Hintapyynnöksi asetettiin 135 000 euroa. KUUKAUDEN TILAKAUPPA ETELÄ-KARJALASSA solmittiin vuoden alkajaisiksi kaupat 15,6 hehtaarin suuruisesta metsätilasta. l SAMI KARPPINEN Yhdeksän tonnia hehtaarilta PINTA-ALA 15,6 hehtaaria, koko pinta-ala varttunutta kasvatusmetsää. Parhaan tarjouksen teki yksityinen ostaja, joka omistaa paikkakunnalta metsää entuudestaan
Keskimääräinen hehtaarihinta oli 4 809 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 4 653 euroa. Erilaiset instituutiot ostivat metsätiloja 91 miljoonalla eurolla, mikä on puolet kauppasummasta. Osuus on suuri, mutta pienempi kuin edellisvuoden 70 prosenttia.. Kun kauppamäärä pysyi lähes ennallaan, mutta kauppasumma ja myyty ala supistuivat, niin kauppoja on tehty aiempaa pienemmistä tiloista. l MIKKO HÄYRYNEN Pienemmät tilat kävivät kaupaksi Metsätilojen nimellinen hintataso säilyi viime vuonna, mutta inflaatiokorjatut reaalihinnat kääntyivät laskuun. Kymmenen seurantavuoden keskiarvo on 1 247 kauppaa per vuosi Etelä-Suomessa myyty 14 prosenttia kaikista hehtaareista Pohjois-Suomessa myyty 35 prosenttia kaikista hehtaareista Väli-Suomessa myyty 51 prosenttia kaikista hehtaareista 1 1 2 2 3 3 4 4 VIIME vuonna metsätilojen reaalihinnoissa tapahtui käänne. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 10597_.indd 56 10597_.indd 56 26.1.2024 15.19 26.1.2024 15.19. Keskimääräinen, nimellinen hintataso ei suuresti muuttunut, joten reaalinen hintataso laski inflaation verran, noin 5,5 prosenttia. Muutokset eivät kuitenkaan olleet erityisen suuria – viime vuoden kauppaluku 1 246 on lähellä Liljeroosin kymmenen vuotta jatkuneen seurannan keskiarvoa. Kauppasumma oli yhteensä noin 185 miljoonaa euroa, mikä on yhdeksän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. ”Vuoden keskivaiheilla keskihinta oli korkeimmillaan, mutta kysyntä hiipui ja hintataso laski nimenomaan vuoden loppupuoliskolla”, tilakauppoja seuraava Hannu Liljeroos kommentoi päättynyttä vuotta. Osaselitys löytyy kauppojen painopisteen siirtymisestä etelämmäs. Keskimääräinen kauppa sisälsi metsämaata 31 hehtaaria ja siitä maksettiin noin 148 000 euroa. Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimikot, % Hakkuukypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 36 30 692 27 20 118 40 7 076 60 1,12 Satakunta 49 40 1 014 21 20 123 39 6 378 52 1,01 Häme-Uusimaa 76 58 1 424 21 19 135 43 7 940 59 1,11 Etelä-Karjala 65 56 1 174 29 15 117 38 5 944 51 0,95 Kymenlaakso 53 46 1 180 30 10 113 36 5 973 53 1,00 Pirkanmaa 100 99 2 674 23 14 126 38 6 344 50 1,08 Etelä-Savo 102 86 2 645 28 10 118 37 6 500 55 0,96 Eja K-Pohjanmaa 183 143 3 427 22 15 110 31 4 370 40 0,95 Keski-Suomi 146 121 4 010 23 10 118 34 5 734 49 0,97 Pohjois-Savo 128 98 3 004 23 14 124 36 6 140 49 0,99 Pohjois-Karjala 149 123 3 677 23 16 123 36 6 035 49 0,97 Kainuu 113 83 3 430 16 8 103 28 3 234 31 0,92 Pohjois-Pohjanmaa 215 155 5 399 27 11 82 21 2 740 33 1,01 Lappi 153 108 4 680 23 11 78 18 2 019 26 0,95 Koko maa 1 568 1 246 38 430 108 32 4 809 44 Lisäys joulukuu 86 112 3 757 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–JOULUKUUSSA 2023 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Myyty metsämaan ala oli 38 430 hehtaaria, jossa on laskua kaksitoista prosenttia. Tiloja tarjottiin myyntiin edellisvuotta enemmän, mutta tehtyjen kauppojen määrä väheni
Jos pyörät ottaa vain etuakselille, yhdistelmä kulkee Taskisen mukaan pienen pintapaineen ansiosta kesällä vaikka suolla. Koeajaja on sattumoisin vannoutunut Honda-mies, joten konevalinta saa tietysti plussaa. Pidempi tela pitää paremmin pinnalla Kuudessa vuodessa kelkan koko on kasvanut ja olemus jämeröitynyt. Hevosvoimat Hondasta Voimansa Vaellan saa Hondan nelitahtimoottorista. l Tavoitteena Nato-markkinat VAELLAN SNOW+ MPV3 telamaton pituus: 1,5 m, leveys 0,4 m paino: noin 100 kg moottori: Honda GX 200, 6 hv purettavissa osiin ilman työkaluja voidaan varustaa renkailla hinta: 4 790 euroa (sis. ”Laitetta kehitetään myös yhdessä puolustusvoimien kanssa ja tähtäämme Nato-markkinoille”, sanoo Jyväskylässä toimivan Vaellan Oy:n myyntijohtaja Sampo Taskinen. Tasaisesti ajaen Vaellan selviytyi haasteesta umpihangessakin verrattain hyvin. Moottori on likipitäen laitteen ainoa ulkomailta tuleva osa. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN Katso video osoitteessa metsalehti.fi. Kuuden hevosvoiman moottorista voima siirtyy telalle ketjuvälitteisesti. Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 10597_.indd 57 10597_.indd 57 26.1.2024 15.19 26.1.2024 15.19. Lisävarusteena siihen saa pyörät, jolloin laite muuntuu kesäkäyttöön soveltuvaksi mönkijäksi. Toki vauhtikin on rauhallisempi kuin ”lynkseillä”. Omimmillaan Vaellan lienee järven jäällä. Ajo-ominaisuuksia esittelee myyntijohtaja Sampo Taskinen. Vaellan moottorikelkka on pyritty pitämään tekniikaltaan ja rakenteeltaan yksinkertaisena ja kevyenä. Snow plussan telamatto on 1,5 metriä pitkä ja 40 senttiä leveä. Polttoainetta kone syö maltillisesti noin litran tunnissa. alv) Vaellan Snow+ -kevytmoottorikelkka muuntuu myös mönkijäksi. Noin kuuden tonnin hintaan mukaan saa myös rengaspaketin. Kompaktin kelkan perusajatus oli, että sen voi kuljettaa osina henkilöautossa ja koota helposti. Tiukan paikan tullen laitteen voi nostella hangesta vaikka osina ylös. Purettuna laite mahtuu henkilöauton kyytiin. Kaikilla kelkoilla jää joskus jumiin, mutta noin satakiloisen Vaellanin irroitus hangesta onnistuu yhden hengen voimin. Moottorikelkkana Vaellan maksaa 4 790 euroa. Tela ja runko on nivelletty siten, että tela myötäilee maaston muotoja ja meno on jouhevaa. Laitetta myydäänkin paljon talvikalastajille. Vaellanin erikoisuus on sen muunneltavuus. METSÄLEHTI kokeili kuusi vuotta sitten Snowlion-moottorikelkkaa. Tästä periaatteesta on pidetty kiinni uudessa Vaellan Snow+ -kelkassa, joka on Snowlionin jalostettu versio. Koeajossa olosuhteet olivat haastavat, sillä pohjia myöten upottavaa pakkaslunta oli maassa liki puoli metriä. Laitetta ei tarvitse rekisteröidä.. Se pitää kelkan pehmeän hangen pinnalla vanhaa lumileijonaa paremmin
Siitä on helppo tarkistaa, että ilmoitettavat tiedot ovat varmasti oikeat. K U VA SH U T TE RS TO C K IM A G ES 58 Metsälehti Makasiini 10614_.indd 58 10614_.indd 58 26.1.2024 14.10 26.1.2024 14.10. Sinne kirjaudutaan vero.fi-sivustolta. Myös Metsälehden Metsäverokirja 2024:stä löytyy tarkempia selvityksiä esimerkiksi metsävähennyksestä ja metsätalouden koneiden poistomenettelystä. Sieltä löytyvät menovaraukset, metsävähennyksen seuranta ja mahdolliset poistojen menojäännökset. Kululaskelmat, hankintatyön arvon laskeminen ja metsävähennyslaskelma on myös hyvä tehdä ennen ilmoituksen tekemistä. Mutta jos on käyttämättömiä varauksia ja metsävähennystä tai on ollut metsätalouden tuloja tai menoja, pitää ilmoitus tehdä. VINKKI Vaikka tekisit metsätalouden veroilmoituksen OmaVerossa, tiedot voi olla järkevää kirjata ensin paperiselle 2C-lomakkeelle. Myös vanha veroilmoitus löytyy OmaVerosta. Helpoiten se sujuu näiden ohjeiden avulla OmaVero-verkkopalvelussa. TEE NÄIN Metsäveroilmoituksen teko kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Helpointa verkossa Metsäveroilmoitus on helpointa tehdä sähköisesti OmaVero-verkkopalvelussa. METSÄVEROTUS 2024 » M M ETSÄVEROILMOITUSTA ei tarvitse tehdä eikä palauttaa, jos verovuoden aikana ei ole ollut metsätalouden tuloja eikä menoja. Verohallinnon nettisivuilta löytyy tarkempia ohjeita muun muassa matkakulujen vähennyksestä. Valitse sen jälkeen Omat veroasiat, niin pääset tekemään veroilmoitusta. Palveluun tunnistaudutaan pankkitunnuksilla. Kuitit numeroidaan aikajärjestyksessä. Siellä pitäisi näkyä Verovuosi 2023 LUE OHJEET Ennen veroilmoituksen tekoa kannattaa lukea nämä ohjeet huolellisesti. Myös Verohallinnon veroilmoituksen teko-ohjeet ovat hyvät, ne tosin löytyvät enää vain verkosta. HANNU JAUHIAINEN Jos teit veroilmoituksen viime vuonna sähköisesti Verohallinnon OmaVero-palvelussa, tiedot ovat valmiina edellisvuoden ilmoituksen perusteella. Ensimmäiseksi aukeaa Omat verolajit -sivu. Lisäksi kannattaa kaivaa esille edellisvuoden veroilmoitus. Kuitit järjestykseen, laskelmat kuntoon Ennen kuin ryhdyt täyttämään metsäveroilmoitusta, kannattaa laittaa kaikki kuitit ja puun ostajilta saadut selvitykset järjestykseen
Kun klikkaat Metsäverotus-kohtaa, näkyviin tulee metsätalouden veroilmoitus. Sen jälkeen avautuu uusi ikkuna, johon tiedot kirjataan. Kyllä vai ei. Avopuolisoiden omistamia metsiä ei yhdistetä, vaan kumpikin tekee omista metsistään oman ilmoituksen. Kuolinpesä ja yhtymä löytyvät Asioi yrityksen puolesta -kohdasta. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, heidät rinnastetaan aviopuolisoihin. OmaVerossa on mahdollista hoitaa myös toisen henkilön veroasioita, jos siihen on hankittu suomi.fi-valtuudet. Sitä klikkaamalla aukeaa uusi ikkuna, josta saa lisätietoja asianomaisen kohdan täyttämiseen. Ilmoita kaupan tulo kokonaisuudessaan, korjuun kulut vähennetään metsätalouden menoissa. Lisäksi ilmoitetaan varausten tuloutus ja muistiinpanoihin sisältyvät, tuloiksi kirjattavat menot. Lisäksi löytyy linkki vero.fi–sivuille, josta saa lisätietoja kyseisen kohdan verotuksesta. Vero.fi–sivuilta voi palata takaisin veroilmoitusta tekemään. Jos metsää omistetaan yhdessä, kyse on yhtymästä. Jokaisen sivun oikeassa reunassa on Yhteenveto-sarake, johon asianomaisiin kohtiin kirjatut erät tulevat näkyviin. Siihen on myös merkitty puolisoiden osuudet, jos metsää omistetaan yhdessä tai niistä tehdään yhteinen veroilmoitus. Samoin veroilmoituksen voi tehdä kuolinpesän tai yhtymän nimissä, jos siihen on valtuutus. Vain omat verot Omilla pankkitunnuksillasi voit tehdä vain oman veroilmoituksesi, et esimerkiksi puolisosi veroilmoitusta. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kautta myydyt puuerät ovat yleensä hankintakauppoja. Jos on ilmoitettavaa kyseiseen kohtaan, valitaan Kyllä. Perheen tilakokonaisuudesta tehdään vain yksi ilmoitus, ellei toinen puoliso vaadi tehtäväksi erillistä ilmoitusta yksin omistamastaan metsäkiinteistöstä. Y hdellä lomak keella ilmoitetun metsäkokonaisuuden tulos jaetaan verotuksessa puolisoiden kesken metsäomaisuuteen kohdistuvien omistusosuuksien suhteessa. Se perustuu Kylläja Ei-ruutuihin jokaisen esitettävän asian kohdalla. Polttopuiden myyntitulot ilmoitetaan erikseen. Jokaisen kohdan alareunassa on Miten nämä tiedot ilmoitetaan -painike. Näihin pääsee kohdasta Vaihda asiointiroolia. -kohdassa ne veroilmoitukset, jotka metsänomistajan tulee tehdä. 1.HENKILÖTIEDOT Metsätalouden veroilmoituksen ensimmäisellä sivulla on henkilötiedot. Kemeratuet ja hirvivahinkokorvaukset ilmoitetaan metsätalouden tuloiksi. K U VA SH U T TE RS TO C K IM A G ES Metsälehti Makasiini 59 10614_.indd 59 10614_.indd 59 26.1.2024 14.10 26.1.2024 14.10. 2.TULOT Tässä ilmoitetaan kaikki metsätalouden tuloksi tulevat erät, kuten puunmyyntitulot ja kemerakorvaukset. Tulot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa. Jos linkkiä veroilmoitukseen ei näy, klikkaa alimpana oleva kohta Veroilmoitukset ja verotustiedot ja sieltä haluttu veroilmoitus. Pystykaupalla myytyjen puiden kauppahinnat löytyvät puun ostajien lähettämistä vuosiyhteenvedoista tai yksittäisen kaupan asiakirjoista
Jos kuolinpesä tai yhtymä on maksanut osakkailleen matkakorvauksia ja päivärahoja matkalaskun perusteella, kirjaa ne palkkausmenoiksi. VINKKI Kun omasta metsästä otetaan puuta maatalouteen, elinkeinotoimintaan tai yksityiskäyttöön, se kirjataan veroilmoitukseen. Vakuutuskorvaukset ilmoitetaan täysimääräisinä, eikä perittyä ennakkoa vähennetä korvaussummasta. Poimi puun ostajalta tulleesta selvityksestä tai maksutositteesta veroilmoitukseen puukaupan arvo ilman ennakonpidätyksen vähentämistä ja arvonlisäveron lisäämistä. Metsätalouden harjoittamisen kustannukset vähennetään vuosimenoina tai poistoina. Tällaisia voivat olla esimerkiksi edellisen vuoden verotuksessa vähennettyihin menoihin kohdistuvat maksupalautukset. Niitä ei siis tarvitse ilmoittaa, eikä niitä vähennetä puukaupan tuloista. Yksityiskäyttöä on oman kesämökin tai talon rakentamiseen käytetyn puutavaran arvo. Elinkeinotoimintaan siirretyn puutavaran arvona pidetään käypää hankintahintaa. Jos aikaisempina vuosina on tehty tulotai menovarauksia, tulouta niitä tarvittaessa. Tee metsätalouden kuluista muistiinpanoihin tarpeelliset selvitykset. Ilmoita sellaiset pääomatulot, joita ei merkitä aiempiin kohtiin, muina tuloina. Muualle kuin omaan metsään suuntautuVanhoja varauksia tuloutetaan tässä kohdassa. MENOT JA VARAUKSET Tästä löytyvät kaikki menoina ilmoitettavat erät: vuosimenot, hankintatyön arvo, metsävähennys, varaukset ja poistot. Jos tuki on ohjattu suoraan hankkeen toteuttajalle, silloin tukea ei kirjata metsänomistajan veroilmoitukseen. Ilmoita puun myyntitulot aina arvonlisäverottomina. Kaikki kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran perusteella saadut valtion tuet ovat verollisia. Maatalouden käyttöä on muun muassa tuotantotilojen lämmitykseen käytetyn polttopuun arvo. Metsätalouden kalustoon kuuluvan koneen yksityistalouden menot kirjataan tähän. METSÄVEROTUS 2024 » 60 Metsälehti Makasiini 10614_.indd 60 10614_.indd 60 26.1.2024 14.10 26.1.2024 14.10. Viimeisessä kohdassa ilmoitetaan tuloksi esimerkiksi metsätalouden koneiden muu kuin metsätalouskäyttö. Vuosimenot jaetaan palkkausja matkakuluihin sekä muihin menoihin. Kaikki metsätalouden matkojen kulut ovat vähennyskelpoisia. VINKKI Tee matkoista muistiinpanoihin riittävän tarkka selvitys: päivämäärä, matkan kohde ja aihe. Tässä kohdassa voit ilmoittaa myös muut, eri syistä saadut korvaukset. Puun ostajien perimät ennakot verottaja laskee verovelvollisen eduksi ostajilta tulleiden ilmoitusten perusteella. Vähennyskelpoisia kuluja ovat metsätalouden töistä maksetut palkat. Vakuutusja hirvivahinkokorvaukset ovat verollista tuloa. 3. Jos mukana on peräkärry, siitä voit tehdä ylimääräisen 0,07 euron kilometrivähennyksen. Muina vuosimenoina ilmoitetaan muun muassa lannoituskulut. Älä laita tähän kohtaan kuitenkaan maa-ainesten myyntituloja tai vuokratuloja. Maatalouteen ja yksityiskäyttöön menneen puutavaran arvo lasketaan kantohintojen perusteella. Vanhat voimassa olevat varaukset näkyvät Varaukset–sivulla. Jos on käytetty julkisia kulkuvälineitä tai oman auton kilometrikuluista on tehty laskelma, vähennä kulut todellisten kulujen mukaan. Vähennä sen kuluina 0,30 euroa kilometriltä. Verottaja ottaa ennakon huomioon vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan. Metsänomistajan kulkuväline on yleensä oma auto. Matkan tarkoituksena voi olla esimerkiksi myrskytuhojen tarkistus, metsänhoitoyhdistyksessä asiointi, moottorisahan osto tai taimikonhoito
Laske hankintatyön arvo ensiksi muistiinpanoihin. Päivärahakelpoinen matka on esimerkiksi käynti metsämessuilla tai metsänhoitoyhdistyksen retkellä. Hankintatyön verotusta käydään läpi tarkemmin sivuilla 64–65. Korjaa laskelman tietoja tarpeen mukaan kuluneen verovuoden tiedoilla. Sen tekemiseen tarvitaan siis vähintään 2 500 euron pääomatulot. Jos metsätalous on ollut kohtalaisen laajaa, voit tehdä toimistokuluista työhuonevähennyksen, joka on 235 euroa. Hankintakaupan tulosta pitää vähentää hankintatyön arvo, vain verotettavaksi jäävä tulonosuus on metsävähennyskelpoista. Vähennys on yli 6 tunnin matkoista 17 euroa ja yli 10 tunnin matkoista 32 euroa. Jos työt on tehty viime vuonna, mutta tuloa saadaan vasta tänä vuonna, ilmoita työ tehdyksi, mutta jätä Hankintatyön arvo -kohta tyhjäksi ja vähennä työn arvo vasta tänä vuonna. Lisäksi vähennyskelpoisia ovat kaikki ne kulut, jotka ovat aiheutuneet metsätalouden harjoittamisesta. vista matkoista voi tehdä myös päivärahavähennyksen. Metsävähennystä voi tehdä enintään 60 prosenttia veroilmoituksen yhteenlasketusta tulosta. Kirjaa sen jälkeen korjattu puumäärä ja työn arvo nettilomakkeelle. Jos päiväraha kirjataan vähennykseksi, matkakirjanpitoon on merkittävä matkan alkamisja päättymisaika. Tavanomaisia vuosimenoja ovat muun muassa Metsälehden tilausmaksu, metsänhoitotarvikkeiden hankintakulut sekä moottorija raivaussahan bensakulut. Puunmyyntitulot ja saadut korvaukset ovat metsävähennykseen oikeuttavaa tuloa. Jos hankintatyöstä on kertynyt ansiotulona verotettavaa tuloa, ilmoita se viime vuoden verotuksessa. Metsävähennyskelpoista tuloa ovat puunmyyntitulot, erilaiset korvaukset ja omasta metsästä otetun puun veronalainen arvo. Metsävähennyksen voi tehdä vain Metsälehti Makasiini 61 10614_.indd 61 10614_.indd 61 26.1.2024 14.10 26.1.2024 14.10. Täytä jokaisesta työntekijästä oma Lisää rivi -kohta. Näin saat käytettävissä olevan metsävähennyksen määrän. Hankintatyö Hankintatyön arvo ilmoitetaan menona hieman poiketen 2C-lomakkeesta. Laske sen jälkeen verovuoden metsävähennyksen määrä. Metsävähennyksen minimimäärä on 1 500 euroa. Hankintakaupan arvo voi olla kokonaan metsävähennyskelpoista, jos korjuutyön on tehnyt ulkopuolinen urakoitsija. Voit vähentää kulut myös todellisten kustannusten mukaan. Metsävähennys Metsävähennystä koskevassa osiossa on valmiina edellisen veroilmoituksen tietojen mukainen metsävähennyspohja, käytetty metsävähennys ja mahdollinen luoHankintatyön arvo lasketaan erikseen polttoja joulupuille. Arvonlisäverolliset kirjaavat vähennykseksi nettomenot ilman arvonlisäveroa. Varausten tuloutuksia ei lasketa metsävähennykseen. Pienkoneiden, kuten raivausja moottorisahojen, hankintakulut voidaan vähentää myös vuosimenoina. Ne, jotka eivät ole arvonlisäverollisia, vähentävät kulut arvonlisäveroineen. vutusvoittoihin lisätty metsävähennys. Polttopuukaupoissa ilmoitetaan se määrä työn arvoa, minkä verran on myyty puita
Tuhovaraus voi olla enintään uudistamiskulujen suuruinen. Paperilomakkeen voi kuiVaraukset kohdasta poistetaan tuloutettu varaus ja lisätään verovuoden varaus. metsävähennyskelpoisen metsäkiinteistön tai -kiinteistöjen tuloista. Vanhasta koneesta tehdään lisäksi luovutusvoittoverolaskelma verolomakkeelle 9. Toinen vaihtoehto on kirjata verotukseen vain metsäkäytön osuus kuluista ja poistoista . Alle 600 euron menojäännöksen voi poistaa kerralla. Sen voi vähentää seuraavan 10 vuoden aikana pääomatuloista. Enintään 600 euron menojäännös voidaan poistaa kerralla. VINKKI Metsätalouden käytössä olevan koneen käytöstä kannattaa pitää päiväkirjaa, josta selviää sen ajot. Tee kalustosta muistiinpanoihin erillinen selvitys, vain yhteenveto kirjataan veroilmoitukseen. Kun veroilmoitus on valmis, lähetä se verottajalle. Poistoina vähennetään moottorisahaa suurempien koneiden ja laitteiden hankintamenot. Koneen tai laitteen vuosikulut ja poistot voidaan tehdä täysimääräisesti, jolloin yksityiskäytön osuus kirjataan verolomakkeella yksityismenoihin. Varauksia tekemällä ja niitä myöhemmin purkamalla kuluja saa katettua varmemmin. Jos metsänomistajalla on säännöllisesti tuloja, varauksia voi tehdä vuosittain ja tulouttaa ne määräaikojen päätyttyä. Poistoja tehdään siitä osuudesta, mikä jää verovelvollisen maksettavaksi. Lomakkeelle kirjataan uudet hankinnat ja poistot. Sujuu paperillakin Paperinen omistustiedoilla varustettu 2C-lomake lähetetään nykyisin vain yhtymille ja kuolinpesille. Vuoden aikana myydyn koneen menojäännös ei ole enää poiston peruste. Alijäämää ei siirretä osakkaiden verotukseen, joten jos pesällä ei ole tuloja, verovuoden kuluista syntyy tappio. Valmista. Myös mönkijä tai moottorikelkka lisävarusteineen voivat olla metsätalouden koneita. Varaus lasketaan tulosta, josta on vähennetty hankintatyön arvo ja mahdollinen metsävähennys. Jos jokin asia on vielä tarkistamatta, ilmoituksen voi tallentaa keskeneräisenä ja siihen voi palata myöhemmin uudelleen. Tuhovarauksen voi tehdä vakuutuskorvauksesta, jos vahingosta aiheutuu seuraavana vuonna uudistamiskuluja. METSÄVEROTUS 2024 » 62 Metsälehti Makasiini 10614_.indd 62 10614_.indd 62 26.1.2024 14.10 26.1.2024 14.10. Lisää ilmoitukseen mahdolliset viime vuoden varaukset. Vanhojen varausten tuloutuksia ei oteta huomioon laskelmassa. Varauksia ei ole välttämätöntä tehdä, mutta esimerkiksi kuolinpesien kannattaa niitä tehdä. Yksityishenkilöt eivät sitä saa. Jos kemeratuki tulee metsänomistajalle, se kirjataan tuloksi ja poistettavaksi hankintamenoksi laitetaan hankkeen kokonaiskustannukset. Poistot tehdään ohjeiden mukaisesti. Poistot Poistojen menojäännökset näkyvät valmiina veroilmoituksessa. Maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluihin sisältyneet metsätalouden menot, esimerkiksi maatalouden kalustoon kuuluvalla traktorilla tehdyn puunajon konekustannukset, ovat siirrettäviä menoja. Tavallinen poistoina vähennettävä metsätalouden kone on maataloustraktori peräkärryineen. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia ilmoitettujen tulojen yhteismäärästä. Jos tuloja on kertynyt myös metsävähennyskelvottomilta kiinteistöiltä, tuloista tehdään erittely muistiinpanoihin. Menoja tuhovarauksella verovuonna saatuja tuloja voidaan siirtää tuleville vuosille silloin syntyvien menojen kattamiseen. Varaukset Vanhat, edellisellä veroilmoituksella ilmoitetut varaukset näkyvät valmiina veroilmoituksessa. Maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluja pienennetään vastaavasti. Vähäiset lanaus-, sorastustai muut kulut voidaan vähentää vuosimenoina. Näin jo tallennetut tiedot eivät katoa. Kunnostusojituksia ja metsäteitä tehdään yleensä yhteishankkeina kemeravaroin. Sekä metsävähennyksen että menovarauksen kirjaamista varten tarvitaan laskinta, sillä ohjelma ei tuota näitä lukuja valmiiksi. Jos vanha kone on mennyt vaihdossa, poista sen menojäännös luettelosta ja kirjaa uuden hankintahinta täysimääräisenä. Jos laitteella on yksityiskäyttöä, päiväkirjan perusteella poistoista ja vuosimenoista erotetaan yksityiskäytön osuus
Metsävähennyksen tiedot kirjataan vuosittain lomakkeelle, vaikka metsävähennystä ei käytettäisi. Yrittäjävähennys Metsätalouden voitollisesta tuloksesta tehdään verovuonna 2023 viiden prosentin suuruinen yrittäjävähennys. Opastus on lehden tilaajille maksutonta normaalia puhelinmaksua lukuun ottamatta. Merkinnät kannattaa tehdä huolellisesti, jotta verottaja saa niistä selvää. Maataloutta ja elinkeinotoimintaa harjoittavat metsänomistajat voivat jättää metsäveroilmoituksen 2.4. Metsälahjavähennystä haetaan vasta keväällä esitäytetyn veroilmoituksen valmistumisen jälkeen. Kirjanpitoa tarvitaan, jos verottaja kysyy lisäselvityksiä. Metsälahjavähennys Jos metsää on vuosina 2017–2023 saatu lahjana tai lahjaluonteisella kaupalla, verovelvollisella voi olla oikeus metsälahjavähennykseen. KYSY METSÄVEROTUKSESTA Voit soittaa Metsälehden veroneuvontaan metsäverotuksen liittyvissä asioissa. Metsälehti Makasiini 63 10614_.indd 63 10614_.indd 63 26.1.2024 14.10 26.1.2024 14.10. Sähköpostikysymykset on hyvä lähettää ajoissa, viimeistään 20.2. Metsänomistajan saamat erilaiset vuokratulot, kuten pelloista ja tuulivoimaloista saadut korvaukset, ilmoitetaan kohdassa Tuet ja muut tuotot. ja 26.2. Yhteenvetosarakkeesta näkyvät ilmoitetut tiedot ja metsätalouden tulos. Kirjanpito on säilytettävä kuusi vuotta. Kun paperinen lomake on täytetty, se on allekirjoitettava. Helmikuun jälkeen veroilmoituksen jättävät voivat lähettää kysymyksiä myöhemminkin. tenkin tulostaa vero.fi-sivuilta. Se voi jäädä pieneksi, jos on metsävähennystä käytettävissä. klo 9–15 sekä 18–19. Ilmoituksen voi tehdä sähköisesti OmaVerossa. Jos ilmoitus tehdään paperisena, lomake on 2. Jos ilmoituksen tekee ensimmäistä kertaa, ilmoitus on haettava Verovuosi 2023 -kohdan alimmalta riviltä Veroilmoitukset ja verotustiedot. mennessä. Arvonlisäveroilmoitus on jätettävä ja mahdollinen arvonlisävero maksettava viimeistään 29.2., jos verokausi on kalenterivuosi. Näin tiedot pysyvät tallessa. Korot Metsätalouden korot näkyvät esitäytetyllä verolomakkeella. Metsälehden tilaajat voivat myös lähettää kysymyksensä sähköpostilla hannutjauhiainen@gmail.com. Jos tiedoissa on korjattavaa, korjaus tehdään OmaVerossa tai lomakkeella 50B kohdassa 4.4. Maatalouden veroilmoitus Jos metsästä tai pelloista saa erilaisia vuokratuloja, on tehtävä maatalouden veroilmoitus. Mahdolliset maatalouden tuloon liittyvät menot kirjataan seuraavalle aukeamalle kohtaan Maatalouden ostot.. Huomaa, että paperinen arvonlisäveroilmoitus lähetetään eri osoitteeseen. Suurella osaa metsänomistajista se on 29.2. Yhtymän osakkaat ilmoittavat maksamansa yhtymän velkojen korot omassa verotuksessaan. Paperilomakkeen voi pääosin täyttää samoilla ohjeilla kuin nettilomakkeen. mennessä. Veroilmoituksen myöhästymisestä voi tulla myöhästymismaksu. Verohallinto tekee vähennyksen verovelvollisen puolesta. Rajoitetusti verovelvolliset eli ulkomailla pysyvästi asuvat antavat metsäveroilmoituksen 21.5. Sitä vaaditaan OmaVerossa tai lomakkeella 2L. Lomake lähetetään lomakkeessa näkyvään osoitteeseen. l HELMIKUUN LOPPUUN MENNESSÄ Veroilmoituksen valmistelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, sillä veroilmoitusten pitää olla verottajalla viimeisenä jättöpäivänä. Puukaupan tiedot tulee kirjata paperiselle verolomakkeelle sekä asianomaiseen kohtaan että yhteenlaskuriville. Metsävähennyksen ja menovaraukset perusteena ovat veroilmoituksen kohtiin 1–4 kertyvät tulot. Tehdyn veroilmoituksen kopio sekä kuitit ja liitteet arkistoidaan. Paperiseen metsäveroilmoitukseen ei tarvitse eikä pidä liittää selvityksiä eikä kuitteja. Veroneuvoja voit kysellä Hannu Jauhiaiselta (puhelin 0400 150 910) maanantaisin 5.2., 12.2., 19.2. Maatalouden ilmoitus löytyy Omat verolajit -sivulta kohdasta Verovuosi 2023, jos sen on aiemmin täyttänyt
Veroilmoituksessa hankintatyön arvo erotellaan hankintakaupaksi (446,00 euroa) ja polttoja joulupuukaupaksi (1 519,20 euroa). Ajon ajankulua voi verrata puun tekoon. Yhtymän ja kuolinpesän metsässä hankintatyöhön ovat oikeutettuja osakkaat perheenjäsenineen. Maantieajo voidaan katsoa hankintatyöksi siltä osin, kun se tapahtuu metsätalouden koneilla, joten maantieajollekin voidaan laskea tulosta vähennettävä arvo. Se voi olla puun hakkuuta tai ajoa tai molempia. Myös poikkeavat korjuuoloOMA KORJUU ON HANKINTATYÖTÄ Hankintatyöt kirjataan sen vuoden veroilmoitukseen, jona työt on tehty. Silloin työn laskennallista arvoa ei voi vähentää verotuksessa. Pienkoneilla puunajoon menee helposti vähintään sama aika kuin puun tekoon. Jos joku muu korjaa puuta, kyse ei ole hankintatyöstä. Ne on laskettu sillä oletuksella, että puut kaadetaan ja karsitaan moottorisahalla ja ajetaan tienvarteen maataloustraktorilla. Siinä ei ole kyse hankintatyöstä, eikä silloin synny kaupan arvosta vähennettävää hankintatyön arvoa. Korjuusta maksettava korvaus vähennetään silloin metsätalouden menoina. Työn arvo €/m 3 Hankintatyön arvo € Puutavaralaji Määrä m 3 Valmistus Kuljetus Valmistus Kuljetus Mäntykuitu 20 14,30 8 286,00 160 Koivuklapit 40 29,98 8 1 199,20 320 Yhteensä 60 1 965,20 Hankintapuiden teon työn arvo yhteensä 1 965,20 €* *Kirjataan Selvitys hankintatyöstä -kohtaan ja vähennetään hankintakaupan arvosta veroilmoituksen alkupuolella. Rankojen jalostukselle klapeiksi on oma työn arvonsa. Verohallinnon taksoja korkeampia arvoja voidaan käyttää myös esimerkiksi myrskytai tykkytuhopuiden korjuun työn arvoa laskettaessa. Konekustannuksia ei laskelmassa oteta huomioon. OmaVerossa hankintatyön arvo kirjautuu menoksi. Työn arvo on se, mitä samasta työstä olisi pitänyt maksaa vieraalle. METSÄVEROTUS 2024 » OMAN metsän puiden omatoiminen korjuu myyntiin on hankintatyötä. Työn arvon laskeminen Hankintatyön arvo voidaan laskea Verohallinnon ohjetaksojen perusteella. Myös myyntiin menevien, omasta metsästä korjattujen polttopuiden teko on hankintatyötä. Joskus hankintapuut toimitetaan sahalle saakka tai muuhun vastaavaan paikkaan metsän ulkopuolelle. Verohallinnon ohjetaksa on laskettu pienimuotoisen klapinteon perusteella. Samoin kauppasummat erotellaan tulopuolella.. Jos työt tehdään muulla tavalla, hankintatyön yksikkötaksat voi laskea itse. HANNU JAUHIAINEN suhteet voidaan ottaa huomioon taksan arvioinnissa. Hankintatai käteiskaupalla voidaan myydä myös muiden korjaamaa puuta. Puiden ajo on tehty mönkijällä, jolloin hän on laskenut ajotaksaksi 8 euroa kuutiolta. Ajotaksa voi silloin olla esimerkiksi 8–10 euroa kuutiometriltä. Hankintatyölle lasketaan arvo, joka vähennetään hankintakaupan arvosta. 64 Metsälehti Makasiini 10632_.indd 64 10632_.indd 64 26.1.2024 14.15 26.1.2024 14.15. Leimikosta kertyneen koivukuitupuun Metsänen teki klapeiksi, jotka menivät myös myyntiin. Kuljetustaksan voi laskea itse, jos puut on esimerkiksi ajettu moottorikelkalla tai mönkijällä. Käteiskaupalla myyty puu rinnastetaan hankintakauppaan. Sen sijaan polttopuiden kuljetus auton peräkärryllä puiden ostajalle ei ole hankintatyötä. Työn tekijät Metsäverotuksessa hankintatyöksi katsottua puunkorjuuta voivat tehdä metsänomistajan lisäksi hänen puolisonsa sekä kotona asuvat lapset. MATTI METSÄSEN HANKINTATYÖT 2023 Metsänen on korjannut reilun kahden hehtaarin ensiharvennusleimikon puustoa yhteensä 60 kuutiometriä, josta mäntykuitua 20 kuutiota ja koivukuitua 40 kuutiota
Työn arvon siirtäminen Hankintatyöt kirjataan tehdyksi sen vuoden veroilmoitukseen, jolloin työt on tehty. Listassa ovat myös edellisvuosien veroilmoitukset, jos niitä haluaa katsella. Sen voi ilmoittaa OmaVerossa, vaikka myyntiverotuksessa vähennettävää työn arvoa ei ilmoitettaisi. Samoin tehdään, jos hankintapuita ei ole vielä virallisesti mitattu. Ilmoitus on tehtävä ja mahdolliset verot on maksettava verottajan tilille viimeistään 29.2.2024. Jos hankintana ajettu puumäärä on erisuuruinen kuin tehty, eli osa puusta on ajatettu vieraalla, sekä teolle että kuljetukselle lasketaan erikseen työn arvot ja kertoimet puumäärän ylittäessä 125 kuutiota. Nämä tiedot ovat samat kuin edellisenäkin vuonna. Alv-ilmoitus on tehtävä määräaikaan mennessä, vaikka metsäveroilmoituksen jättöaika olisi myöhemmin. Vero kotimaan myynneistä -kohtaan kirjataan puukaupoista saadut arvonlisäverot, siinä 24 %:n veron kohdalle. Metsälehti Makasiini 65 10632_.indd 65 10632_.indd 65 26.1.2024 14.15 26.1.2024 14.15. Yksi henkilö voi tehdä yli 125 kuutiota vuodessa verovapaasti saman kunnan alueella, jos hänellä on oman metsän lisäksi osakkuuksia eri maatiloina verotettavissa yhtymissä tai kuolinpesissä. Jos työn tekijöitä on useita, määrät ilmoitetaan veroilmoituksessa tekijöittäin. Jos arvonlisäveroja jää maksettavaksi, tarvitaan RF-alkuinen viitenumero ja tilinnumero. Jos ei ole ollut arvonlisäverollista toimintaa, ilmoitusta ei tarvitse tehdä. Jos arvonlisäverot jäävät maksun puolella, palataan etusivulle, mistä valitaan Verojen maksaminen -kohdasta Maksa oma-aloitteisia veroja. Polttopuiden osalta näin joudutaan yleensä tekemään, koska puut saatetaan myydä tekovuotta seuraavana vuonna. Samoin jätetään Ei loppuosan Ilmoitatko alarajahuojennuksen tietoja -kohtaan. VAIKKA olisi monenlaista arvonlisäverollista toimintaa, niistä tehdään vain yksi ilmoitus eli kaikki arvonlisäverot lasketaan yhteen arvonlisäveroilmoitusta tehtäessä. Verottaja siirtää kunkin hankintatyön tekijän verollisen ansiotulo-osuuden henkilökohtaiseksi ansiotuloksi. Verovapaus on maatilakohtainen. Ne löytyvät OmaVerosta ja niitä voi kysyä myös Verohallinnon palvelunumerosta 029 497 026.?l KAIKKI ALVIT SAMAAN ILMOITUKSEEN Jos vain teon määrä ylittää 125 kuutiota, mutta kuljetuksen määrä jää alle rajan, verotettavaa ansiotuloa kertyy vain teon osalta. Huomaathan, että lomake lähetetään eri osoitteeseen kuin varsinainen metsäveroilmoitus. Arvonlisäverot on helppo ilmoittaa OmaVero-palvelussa. Kun tekijöitä on useita, on muistettava verovapauden maatilakohtaisuus. Sen jälkeen kirjataan yhteystiedot ja lähetetään lomake. Tämä koskee vain kirjanpitovelvollisia eli siihen jätetään Ei. OmaVerossa hankintatyön arvon voi jättää ilmoittamatta, jos tuloa ei puista ole vielä saatu. Valitse palveluun kirjauduttuasi Omat verolajit ja sen jälkeen Tee arvonlisäveroilmoitus. Maksu käy sieltä kätevästi, koska maksettava summa pitäisi olla valmiina. Valitse sieltä kohdasta 31.12.2023 Tee ilmoitus. Työlle lasketaan arvon saamiseksi kerroin kaavalla: valmistettu puumäärä–125 kuutiota/ valmistettu puumäärä. 125 kuution raja Hankintatyön arvo on ansiotuloa, mutta verotettavaa tuloa se on vain 125 kuution ylittävältä osalta. Jos itse korjattu puumäärä ylittää maatilakohtaisesti 125 kuutiota, siitä tehdään erillinen laskelma, josta saadaan ansiotulona verotettava työn arvo. Näin ollen työn tekeminen ja kaupasta saadut maksut eivät välttämättä satu samalle vuodelle. Veroilmoitukseen voidaan ilmoittaa hankintatyön arvoa vain sen verran, kun on saatu tuloa hankintapuista. Paperinen arvonlisäveroilmoitus postitetaan lomakkeessa näkyvään osoitteeseen. Omien kulujen arvonlisäverojen summa kirjataan Verokauden vähennettävä vero -kohtaan. Esimerkiksi yhtymän osakkaat voivat yhteisesti tehdä vain 125 kuutiota verovapaasti. Kun saadulla kertoimella kerrotaan laskettu hankintatyön arvo, saadaan selville ansiotulona verotettava työn arvo. Siellä työn arvo kirjautuu aina menoksi, jos se ilmoitetaan. Jos metsänomistajalla on useita eri maatiloja, eli yleensä eri kunnissa sijaitsevia metsäkiinteistöjä, verovapaus koskee kutakin maatilaa erikseen. Vaikka kunkin tekijän osuus jäisi alle 125 kuution, lasketaan heille ansiotulona verotettava osuus kertoimen perusteella, jos yhteisesti tehty puumäärä ylittää 125 kuutiota. Jos hankintasavotta on vuodenvaihteessa kesken, tehty ja ajettu puumäärä on arvioitava. Jos kaupasta ei ole saatu verovuonna tuloja, työn arvo voidaan jättää uinumaan, jolloin se vähennetään vasta seuraavana vuonna, kun kaupasta on saatu maksu. Jos työstä on kertynyt ansiotulona verotettavaa tuloa, sen määrä on ilmoitettava tekovuonna. Alussa on kohta Maksuperusteinen arvonlisävero. Jos vähennettävien verojen määrä on suurempi, verottaja palauttaa summan metsänomistajalle sen jälkeen, kun veroilmoitus on käsitelty. Taustaa napsauttamalla Maksettava vero/ palautukseen oikeutettava vero -osio päivittyy. Tällöin se merkitään vain paperilomakkeen hankintatyön yhteenvetosarakkeeseen, mutta ei lomakkeen alun Hankintatyön arvo -kohtaan. Myös paperilla Arvonlisäverot voi ilmoittaa yhä myös paperilomakkeella
Tänä vuonna työn alla on itäisen Suomenlahden Menetetyt saaretdokumentti, kirja, näyttely sekä elokuva Merikeskus Vellamoon Kotkaan. LUONNOSSA » TEKIJÄT PÄÄOSASSA LUONTO Makasiinin uudessa juttusarjassa palkittu valokuvaaja Juha Metso ja Yleltä tuttu toimittaja Marjo Näkki vievät lukijan Suomen ja lähialueiden luontoon. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI 66 Metsälehti Makasiini 10634_.indd 66 10634_.indd 66 26.1.2024 14.16 26.1.2024 14.16. Marjo Näkki ja Juha Metso ovat pariskunta ja tekevät omien töiden ohella yhteisiä projekteja
Se tarkoittaa laajaa skaalaa erilaisia ympäristöjä. Makasiinin juttusarjassa Metso saa palata juurilleen luontoon. JAETTUA kokemusta, oivallusta, läsnäoloa, luonnon ja ihmisen yhteensovittamista. Juttusarjan ensimmäisessä osassa Näkki ja Metso vievät lukijan Repoveden kansallispuiston lumisiin maisemiin. Avausjuttu tarjoilee perinteistä luontokuvaa, mutta luvassa on myös modernimpaa otosta. ”Ne ovat nopeita hetkiä, ja tässä kuvassa onnistuin. KIRJOITTANUT kolme kirjaa, joista kaksi kollegan Kaja Kunnaksen kanssa. TOIMITTAJA ja tietokirjailija TYÖSKENNELLYT Itämeren, Baltian ja Venäjän kirjeenvaihtajana Ylellä ja STT:llä. On aikaa kuunnella, kiinnostua ja oivaltaa uutta. ”Jos ihmiset pienen hetken rauhoittuvat, silloin me olemme onnistuneet”, Näkki ja Metso summaavat.. Metso puolestaan onnistui vangitsemaan hetken, kun tuulenpuuska pudotti männyn oksiin takertuneen raskaan lumen alas. Sittemmin Metso on kuvannut ympäri maailmaa, ikuistanut muusikoita, rocktähtiä, näyttelijöitä, taiteilijoita ja poliitikkoja. HARRASTAA luontoa, luonnossa liikkumista, saunomista, avantouintia, musiikkia ja vinyylilevyjä. Näkki on juontanut suoria lähetyksiä radiossa, toiminut uutisja ajankohtaistoimittajana ja syventynyt turvallisuuspolitiikkaan. Katsomme, mikä on juuri nyt ajankohtaista, mutta haemme myös vastausta siihen, miten ihmisen luontoja metsäsuhde elävät ajassa”, Näkki sanoo. JUONTANUT Yle Radio 1:n ykkösaamua sekä pääministerin haastattelutuntia. l ”Jos ihmiset pienen hetken rauhoittuvat, silloin me olemme onnistuneet.” Metsälehti Makasiini 67 10634_.indd 67 10634_.indd 67 26.1.2024 14.16 26.1.2024 14.16. Luontoon keskittyvä juttusarja tarjoaa toimittajalle mahdollisuuden rauhassa jalkautua maastoon ja ihmisten pariin. N u o r t e n p u iden oksien helinä pakkasessa jäi Näkin mieleen. ”Sarjassa elämme tässä ajassa. PERUSTANUT Kotkan valokuvakeskuksen, pitänyt 100 näyttelyä, julkaissut 38 valokuvakirjaa. Pääosassa on luonto, jota esitellään kiinnostavien henkilöiden ja heidän kokemustensa kautta. HARRASTAA agilityä Maija-villakoiran kanssa, uintia, hiihtoa ja teatterissa käymistä ystävättärien kanssa. Muun muassa tätä tarjoilee toimittaja ja tietokirjailija Marjo Näkin ja valokuvaaja Juha Metson uusi juttusarja. Ulkomailla vietettyjen vuosien aikana Näkki kaipaisi suomalaisia havumetsiä ja graniittikallioita. MARJO NÄKKI 47 -vuotias KOTOISIN Nummi-Pusulasta, asuu Kotkassa ja Helsingissä. ”Minulle luontoa on käytännössä kaikki – niin betonilähiöt kuin aarniometsät. Varsinkin linnut ovat aina olleet erityisessä osassa kuvaajan elämää. Nuorempana hän rengasti petolintuja, pöllöjä, haukkoja, varisja varpuslintuja. Metso on palkittu vuoden lehtikuvaajana ja kaksi kertaan Vuoden reportaasikuva -palkinnolla. Luonnossa se on pienestä kiinni”, Metso kertoo. Meillä on hienoja aiheita.” Havumetsiä ja graniittikallioita Karhulasta Kymistä kotoisin oleva Juha Metso kuvailee itseään luontoon syntyneeksi pitkän linjan luontoihmiseksi. Juttusarjassa tavataan esimerkiksi ludetutkija, maailman kuuluisin lintumaalari sekä pureudutaan suomalaisen luontokuvauksen isän Hannu Hautalan perintöön. JUHA METSO 58vuotias KOTOISIN Karhulasta Kymistä, asuu Kotkassa ja Helsingissä VALOKUVAAJA sekä dokumenttija elokuvaohjaaja VALITTU Vuoden lehtikuvaajaksi, saanut kaksi kertaa Vuoden reportaasikuva -palkinnon sekä Fotofinlandia-kunniamaininnan kolmesti. Toimittaja toimi pitkään Ylen ja STT:n kirjeenvaihtajana Baltian maissa ja Venäjällä. Myös ensimmäiset valokuvat käsittelivät lintuja ja luontoa. Sillä välillä haluaisin toimia.” Myös Marjo Näkki on lähtöisin luonnon ja metsien keskeltä, Nummi-Pusulasta Uudeltamaalta. He vierailivat kansallispuistossa tammikuun alussa ja etsivät sydäntalven hiljaisuutta. Katsotaan, minkälaisia kohteet ovat. ”Voi olla, että jotain juttuja tulee mustavalkoisena tai vaikka värjättynä. Kuvien ja kerronnan kautta Näkki ja Metso haluavat tarjota lukijoille hengähdystauon ja elämyksiä, mutta myös uutta tietoa ja näkökulmia
LUONNOSSA PAKKASPÄIVÄ REPOVEDELLÄ Sydäntalvi on parasta aikaa retkelle Repoveden kansallispuistoon. Silloin ajatuksille on tilaa. TEKSTI MARJO NÄKKI KUVAT JUHA METSO 68 Metsälehti Makasiini 10602_.indd 68 10602_.indd 68 26.1.2024 14.27 26.1.2024 14.27
Tuoreen lumen pinnalla näkyvät yhdet jalanjäljet. Kouvolassa ja Mäntyharjulla sijaitseva Repovesi on nopeasti vakiinnuttanut paikkansa yhtenä eteläisen Suomen suosituimpana luontokohteena. Vuonna 2001 metsäyhtiö UPM lahjoitti liki 600 hehtaaria metsää LL APINSALMEN pysäköintialue on lanattu lumesta, mutta siellä nököttää vain yksi auto. Kilometrit eivät paljasta reittien vaativuutta, varsinkaan keskellä talvea. Aikaa retkeilyyn on varattava, sillä Repovesi on järviylänköä ja korkeuserot ovat melkoiset. Täältä löytyy molempia”, kertoo Pekka Heikkilä, Kaakkois-Suomen ely-keskuksen tuore biodiversiteettikoordinaattori ja entinen Metsähallituksen luonnonsuojelupäällikkö. Luonto valtaa tilan Repoveden kuvatuimpia nähtävyyksiä on riippusilta, joka notkuu kulkijan ja lumen painosta. ”Ihminen tarvitsee ajatuksilleen tilaa ja aikaa. Ympärillä kasvaa parinkymmenen metrin korkuista männikköä. Lapinsalmi on Repoveden suosituimman reitin, Ketunlenkin, aloituspaikka. Nyt vastassa ovat kuuran ja lumen kuorruttamat puut ja rikkumaton hiljaisuus. Kävijöitä on vuosittain reilusti yli satatuhatta. Lammella pesii keväisin kaakkureita. ”Näistä tulee vielä hienoja vanhoja mäntyjä. Olhavanvuori nousee osin suoraan Olhavanlammesta. Maisema odottaa koskikaraa, mutta sitä ei näy. Repoveden reiteillä ei ole talvihuoltoa, LUONNOSSA Korppi on paikkalintu, joka on tutkimusten mukaan pohjolan älykkäimpiä siivekkäitä. Lemmenlukot sillan kupeessa ovat huurteessa. Luonto alkaa pikkuhiljaa luoda tilaa, jossa valo synnyttää uutta kasvillisuutta ja lahopuu asuinpaikkoja eri lajeille. Alla virtaa Kapiavesi, jonka tummalle pinnalle jää on tehnyt pitsikuvion. ”Nämä puut olivat silloin samanpituisia kuin minä teini-ikäisenä”, hän sanoo. Heikkilä on retkeillyt Repovedellä kolmekymmentä vuotta, eli jo ennen kuin kansallispuisto perustettiin vuonna 2003. Sydäntalvella ruuhkista ei ole tietoakaan. 70 Metsälehti Makasiini 10602_.indd 70 10602_.indd 70 26.1.2024 14.27 26.1.2024 14.27. Pian katse kuitenkin tarkentuu tuulen ja lumen katkomiin latvoihin ja maassa makaaviin runkoihin. ”Muistan, miten Repovettä jopa vähän ihmeteltiin, että mitä suojeltavaa täällä on.” mutta tallattuja polkuja riittää silti. Ensisilmäyksellä se näyttää tutulta nuorelta talousmetsältä, mitä se toki onkin. Tulevat sukupolvet kiittävät.” Metsäteollisuuden ydinalue Repoveden suojelutarina on poikkeuksellinen suomalaisen metsäteollisuuden historiassa. Yleensä Repoveden kansallispuiston liepeiltä on vaikea löytää parkkipaikkaa, joten tämä näkymä itsessään on jo harvinainen nähtävyys
» KÄVIJÄMÄÄRÄ vuonna 2022 oli 137 000. Matka jatkuu kohti pohjoista Katajajärven jyrkkää rantamaa pitkin. Hippiäinen selvisi Pakkasta on Repovedellä tammikuun alkupuolella kymmenkunta astetta. Ennen suojelua Repoveden metsät tunnettiin kymenlaaksolaisen metsätalouden ydinalueena, josta oli hakattu puuta sahoille 1700-luvulta lähtien. Nyt ne lepäävät valkoisen kannen alla. » PINTA-ALA 15 km 2 , yhdessä Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualueen kanssa 30 km 2 . Alueiden yhteispinta-ala on liki 30 neliökilometriä. Sata vuotta aiemmin metsää oli kaadettu kaskenja tervanpolttoon. » UPM lahjoitti kolmasosan kansallispuiston maista vuonna 2001. REPOVEDEN KANSALLISPUISTO » PERUSTETTU vuonna 2003. Repoveden kymmenet järvet ja lammet toimivat reitteinä tukinuitolle. » REPOVEDELLÄ pesii kymmenkunta kaakkuriparia.. Lumi REPOVESI Pekka Heikkilän mukaan Repovesi on hyvä esimerkki siitä, kuinka nopeasti suojeltu alue kehittyy erinomaiseksi luontokohteeksi. Samalla yhtiön omille maille perustettiin sen logon mukaan nimetty Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualue. ”Muistan, miten Repovettä jopa vähän ihmeteltiin, että mitä suojeltavaa täällä on”, Heikkilä kertoo. kansallispuistoa varten. Aurinko on pilviverhon takana ja maisema on harmaansininen. Metsälehti Makasiini 71 10602_.indd 71 10602_.indd 71 26.1.2024 14.27 26.1.2024 14.27. Välillä pieni tuulenvire pölläyttää puiden oksilla levänneen pakkaslumen ilmaan näyttäviksi pilviksi
Päivä on ollut Heikkilällekin poikkeuksellinen. Sitten hiljaisuuden rikkoo ontto nakutus. EU:n tavoitteena on pysäyttää luontokato ja lisätä luonnon monimuotoisuutta sekä suojeltujen alueiden pinta-aloja. Puut alkavat soittaa omaa konserttiaan. Kanavan uittoränniä pitkin kuljetettiin tukkeja Tervajärveltä Repoveden Kuutinlahteen. Siinä se nakuttaa esiin kävynsiemenet. Nykyisin Suomessa suojellaan yleensä vain hyvin pieniä alueita, joissa on jo valmiiksi luontoarvoja. Tässä on Olhavanvuori, Repoveden tunnetuin maamerkki. Olhavanvuorta on kutsuttu Suomen kalliokiipeilijöiden mekaksi. Siellä korjuu olisi ollut vaikeaa ja puutkin liian käppyräisiä sahojen käyttöön. Vieressä tirittää töyhtötiainen. ”Entisajan ihmiset ovat selvästi etsineet kalliosta kasvojen muotoja ja sellaisen alta punainen kädenjälki löytyy”, Heikkilä sanoo. Metsähallituksen Luontopalvelut sulki Lapinsalmen riippusillan varotoimenpiteenä toistaiseksi Makasiinin juttureissun jälkeen. ”Mielestäni Repovesi on esimerkki mittakaavasta, jolla asioita kannattaa tehdä. Ääni tuntuu melkein väkivallalta muuten täydellisessä tyyneydessä. Vaikka metsää on hakattu, Repoveden kalliometsät ovat koskemattomia. Sen rakentaminen vuonna 1912 oli kuitenkin iso mullistus Repoveden metsätaloudelle. Tien varteen jää lampi, jota Heikkilä on ollut ennallistamassa. Olhavan uljaus Vaaleanpunertava kajo piirtää esiin puiden takaa pyöreän seinämän, joka yhtäkkiä kohoaa 40 metrin korkeuteen koko uljaudessaan. Repovettä halkova tiestö rakennettiin 1960ja 1970-luvuilla ja se mahdollisti laajat avohakkuut ja puiden kuljetuksen autoilla. Tiet tehostivat hakkuut Kapea Kuutinkanava näyttää lumisessa maastossa tavanomaiselta puronuomalta. Toinen retken seuralainen on hippiäinen, joka on näemmä selvinnyt alkuvuoden kovista pakkasista. ”Tämä oli ensimmäinen kerta 30 vuoteen, kun en ole kohdannut täällä yhtäkään ihmistä.” Yksinäisen korpin raakunta kaikuu pitkälle iltaan.. Tällä kertaa huurre on peittänyt muinaisen maalauksen, mutta Olhavanvuoren graniitti hehkuu oranssin, liilan ja sinisen sävyissä. narskuu kenkien alla. Siitepölyanalyysi on paljastanut, että Repovedellä on asuttu 2000 vuotta ennen ajanlaskun alkua ja jopa viljelty maata 600 vuotta ennen ajanlaskun alkua. ”Kiikarit voi pitää repussa, sillä lintulajeja on tällä hetkellä vähän”, Heikkilä sanoo. Talvella koko kallio on taideteos. Käpytikka on vienyt pajaansa kävyn, jonka se on kiilannut yläviistoon kuivahtaneen männyn latvasta löytämäänsä koloon. Kallion seinämässä on yli sata kiipeilyreittiä ja vanha kalliomaalaus, punainen käsi. Aurinko laskee ja maisema värjäytyy tummansiniseksi. Vielä isomman muutoksen aiheuttaja kulkee Kuutinkanavan vieressä. Käpyjä on tänä talvena runsaasti, joten naputtelu kaikuu eri puolilla Repovettä. Vuonna 2000 Olhavanvuoren seinämästä löytyi vasenta kämmentä esittävä muinainen kalliomaalaus. LUONNOSSA 72 Metsälehti Makasiini 10602_.indd 72 10602_.indd 72 26.1.2024 14.27 26.1.2024 14.27. Monien pienten alueiden suojelu ei ole edes hallinnollisesti järkevää”, Heikkilä sanoo. Rungot paukkuvat ja naksahtelevat, oksat helisevät. Repovedelle pääsee Tervajärven ja Saarijärven kautta. Pakkanen kiristyy. l Tien vierestä lehahtaa lentoon pieni pyyparvi, joka seuraa tien kulkua. Mittakaavasta mallia Repovesi on esimerkki siitä, mihin suuntaan metsien suojelu voi lähitulevaisuudessa mennä
Metsälehti Makasiini 73 10602_.indd 73 10602_.indd 73 26.1.2024 14.27 26.1.2024 14.27. ”Kiikarit voi pitää repussa, sillä lintulajeja on tällä hetkellä vähän.” Syksyllä nähtiin ennätyksellinen käpytikkojen vaellus idästä. Repoveden kanta on runsas, sillä kuusien ja mäntyjen oksilla on riittänyt tänä talvena käpyjä
KESKIVIIKKO 25.9. TIISTAI 24.9. Vastuullinen matkanjärjestäjä Oy Kon-Tiki Tours Ltd. Ilmoittautumiset 22.7. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 698 euroa. Opastetun kierroksen ja lounaan jälkeen jatkamme Michiganin yläniemimaalle Hancockiin, amerikansuomalaisuuden pääkaupunkiin. Kohteina ovat Minnesota, Wisconsin ja Michigan. Nautimme lounaan Ojibwa-heimon kasinolla, iltapäivällä tutustumme metsätalouteen ojibwien tapaan. Matka edellyttää normaalia kuntoa, sillä joissakin vierailukohteissa käydään maastossa. Lento Helsingistä Reykjavikin kautta Minneapolikseen lähtee kello 13. HINTA JA ILMOITTAUTUMISET Matkan alustava hinta on 4 098 euroa/hlö kahden hengen huoneessa. Oppaina matkanjohtaja Pirjo Sehic ja Metsälehden toimittaja Mikko Häyrynen. Käymme Wisconsinin Oulussa, jossa on amerikansuomalainen ulkoilmamuseo ja kulttuurikeskus. Iltapäivällä siirrymme Duluthiin, matkalla lounastauko suuresta metsäpalostaan tunnetussa Hinckleyssä. Huom! Muutokset matkaohjelmaan ja lentoaikatauluihin mahdollisia. mennessä ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puhelimitse 09 466 300 Lisätietoa www.kontiki.fi tai metsalehti.fi/lukijamatka. Paluulento Reykjavikin kautta lähtee kello 19.25. Päivän päätteeksi vierailemme Kuparisaaren kärjessä vanhan metsän alueella ja ihailemme Yläjärven maisemia. PERJANTAI 27.9. Quincy Mine -kaivosmuseossa. Palaamme Minneapolikseen, missä nautimme läksiäisillallisen. MATKAOHJELMA SUNNUNTAI 22.9. Ohjelmassa amerikansuomalainen perinnekeskus Finnish American Heritage Center. Duluth Minneapolis Estivant Pines Wilderness Nature Sanctuary Hancock Rhinelander MINNESOTA WISCONSIN MICHIGAN USA KANADA Lake Superior Lake Michigan 10599_.indd 74 10599_.indd 74 26.1.2024 14.32 26.1.2024 14.32. Tutustumme Northern Hardwoods -sahalaitokseen. Paluumatkalla tutustumme Wisconsinissa Ponssen toimipisteeseen ja korjuukohteeseen. Tutustumme Minneapolikseen, jolla on vahva amerikansuomalainen historia. LAUANTAI 28.9. Lounaan jälkeen menemme maan alle AMERIKANSUOMALAISTEN JALANJÄLJILLÄ Metsälehden lukijamatka tehdään syyskuussa Yhdysvaltoihin. Helsinkiin saavumme sunnuntaina kello 14. MAANANTAI 23.9. Aikaa tuliaisostoksille jättimäisessä Mall of America -ostoskeskuksessa. TORSTAI 26.9. Hinta sisältää lennot, kuljetukset, vierailut, majoituksen aamiaisineen, viisi lounasta ja illallisen ruokajuomineen
Koivikoissa kehitys oli nopeinta: jopa liki 50 prosenttia kokonaispuustosta saattoi olla kuollutta puuta sadan vuoden ikään mennessä. VASTAAVA TUTKIMUS ON nyt tehty uudelleen eurooppalaisella tasolla. Erilaisten tuhojen lisääminen ennusteisiin lisäisi olennaisesti kuolleen puun osuutta kokonaistilavuudesta. LUONNONMETSIÄ ON NYKYISIN jäljellä varsin vähän. Tutkimuksessa oli eri puulajien luonnonmetsiä, joiden kehitys tunnettiin noin 100–150 vuoden ikään saakka. MALLEILLA TEHDYISSÄ ENNUSTEISSA hakkaamattomat metsät ovat usein hyviä hiilinieluja. Huomionarvoista tässäkin tutkimuksessa on se, että tuo 30–40 prosentin kuolleen puun osuuden arvio koostuu pelkästään puiden välisen kilpailun aiheuttamasta kuolemisesta. . l Luonnonmetsän kuolleet puut Pohjois-Suomen männiköitä mitattiin liki 300 vuoden ikään asti, jolloin jopa 75 prosenttia puuston kokonaistilavuudesta oli kuollutta puuta. Toisaalta Ilvessalo ei kelpuuttanut aineistoonsa kuin likimain tasaikäisiä ja puhtaita yhden puulajin metsiköitä, kun taas nykyään luonnonmetsien oletetaan useimmiten olevan vanhoja, eri-ikäisiä usean puulajin metsiköitä. Pohjois-Suomen männiköitä mitattiin liki 300 vuoden ikään asti, jolloin jopa 75 prosenttia puuston kokonaistilavuudesta oli kuollutta puuta. Esimerkiksi Etelä-Suomen nuorissa männiköissä kuollutta puuta oli 15–25 prosenttia ja 150 vuoden iässä osuus oli noin 35 prosenttia. Kuusikoissa kuolleen puun määrä kasvoi nuorten metsien noin 16 prosentista noin 31 prosenttiin vanhimmissa ikäluokissa. Enimmillään kuollutta puuta oli noin 150 kuutiota hehtaarilla. Toisaalta on evidenssiä myös siitä, että mallit yliarvioivat vanhojen, hakkaamattomien metsien kasvua. Mallilaskelmat eivät tyypillisesti myöskään huomioi metsätuhoja. Koko metsän elinkaaren aikainen kuolleen puuston määrä oli yhteensä noin 500–1 000 kuutiota hehtaarilla. LUONNOSSA » KOLUMNI ANNIKA KANGAS Kirjoittaja on tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksessa ja metsänomistaja. Luonnonpoistumaa koskevassa julkaisussaan vuodelta 1952 professori Yrjö Ilvessalo jo mainitsee, että luonnonmetsien vähyys on vaikeuttanut tutkimuksen tekoa. Tulos on yhteneväinen Ilvessalon tulosten kanssa: tutkijaryhmän mukaan kuolleen puuston osuus kokonaistilavuudesta kasvoi iän mukana ja oli tarkastelujakson lopussa noin 30–40 prosenttia. Myös uuden tutkimuksen tekijöiden huomiota kiinnitti metsiin lahoavan potentiaalisen raaka-aineen määrä, vaikka nykyään jo ymmärretään lahopuun biologinen merkitys. Etenkin pohjoisessa riittävän tiheiden luonnonmetsien löytäminen osoittautui haastavaksi, eikä soveltuvia kuusikoita tai koivikoita löytynyt kuin muutamia. Ilvessalon tutkimuksessa puuston kokonaistilavuus sisältää sekä kuolleet että elävät puut. Ilvessalo mittasi vaihtelevan ikäisiä täystiheitä luonnonmetsiä, joiden avulla arvioitiin metsien kehitystä yli ajan. Tässä iässä myös puuston poistuma saavutti kasvun eli nettokasvua ei ollut ja luonnonmetsät muuttuivat nykytermein päästölähteiksi. Luonnonpoistuman kehityksellä onkin tärkeä rooli hakkaamattomien metsien hiilinielujen kehityksessä. Metsälehti Makasiini 75 10635_.indd 75 10635_.indd 75 26.1.2024 14.32 26.1.2024 14.32. Kuolleita puita esiintyi luonnonmetsissä kaikissa ikäluokissa. Ilvessalon tutkimuksen tekoaikaan huolena tosin oli lähinnä se, että metsiin lahosi paljon puuta, joka olisi voitu käyttää raaka-aineeksi
76 Metsälehti Makasiini 10637_.indd 76 10637_.indd 76 26.1.2024 14.41 26.1.2024 14.41. Mutta puisia rekiä käytetään myös puunajoon, kertoo puuseppä Olli Mäkelä. Parhaat kelit pruukaa olemaan lähellä vappua”, sanoo puuseppä Olli Mäkelä. ”Aamuisin, kun on kovimmat hanget, on parasta tehdä. ”Siihen mahtuu kolme kahden metrin pituista puunippua peräkkäin.” Sellaisessa kuormassa on painoa pari tonnia, mutta leveätelainen iso työmoottorikelkka jaksaa Mäkelän mukaan polttopuureen vetää. Keväälle ja kantavien hankien ajankohdalle löytyy Suomesta monta määritelmää. Yksityishenkilöt ostavat neljän hengen kuljetusrekiä, puunajorekiä tai yleiskäyttöön sopivia parirekiä lavalla. ”Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä keväämmällä alkaa puunajo hankikeleillä. Puut suoraan kyytiin.” Joustava ja kestävä Polttopuusavotat saavat kuitenkin vielä hetken odottaa. Tai pian ja pian. Mäkelän omassa puunajoreessä on kuusi metriä pitkä lava. Puut hän hakee Metsähallituksen mailta. Moottorikelkkailijoille koittavat pian puunajokelit. Enontekiön Vuontisjärvellä Lapissa asuva Mäkelä valmistaa koivusta puisia moottorikelkan rekiä ja hakee itsekin tarvitsemansa polttopuut kyseisillä välineillä. Olli Mäkelä valmistaa paljon matkailukäyttöön meneviä 8-10 hengen rekiä. Puiden kaato ja ajo kannattaa tehdä samalla reissulla. Viime aikoina Mäkelän puusepänversKOIVUA JALAKSIIN, KUUSTA LAVOIHIN Lapissa turistireet on tehty koivusta. TUOTE & TEKIJÄ » TÄLLÄ hetkellä talven selkä alkaa taittua. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT TIMO VEIJALAINEN Suora osa reen jalaksista on kokopuukoivua, taivutetut nokat on viilutettu
”Ennen meni paljon myös pienempiä rekiä, mutta nyt muovipulkka on tullut kilpailijaksi.” Isompien rekien materiaalina puu pitää pintansa, sillä parireen kokoluokassa puulle ei ole löytynyt yhtä joustavaa ja kestävää korvaajaa, Mäkelä toteaa.. Keveä puulaji sopii hyvin siihen käyttöön. Turistien kuljettamisessa ulkonäkö on puusta tehdyn reen etu. Reentekokausi kestää aikaisesta syksystä myöhään kevääseen. taalla on työstetty ihmisten kuljettamiseen sopivia 8–10 hengen rekiä. Rekiä hän on Moottorikelkka on rekien tyypillisin vetojuhta, mutta Mäkelä on tehnyt puisia rekiä myös poron tai hevosen vedettäväksi. Myös kestävyys ja joustavuus kuuluvat puurunkoisten rekien valtteihin. Jalaksiin ei tosin voi laittaa liian oksaista koivua, sillä oksan kohta voi heikentää puun kestävyyttä. Metsälehti Makasiini 77 10637_.indd 77 10637_.indd 77 26.1.2024 14.41 26.1.2024 14.41. Rekien valmistus on perinteistä puusepäntyötä. Koivusta tehdyissä jalaksissa on muovi pohjassa ja tervaa pinnassa. Puu on lujaa, mutta antaa silti sopivasti periksi.” Pohjoista koivua Mäkelä käyttää rekiensä valmistamiseen pääasiassa koivua. Opettajat eivät olleet koskaan tehneet puurekeä.” Mäkelän yritys, Poropuukko, oli nimensä mukaisesti alun perin puukkofirma, mutta rekien teko on noussut päätoimeksi. l Mäkelän mukaan puu on luja materiaali reen valmistukseen, mutta se joustaa silti sopivasti, kun rekeen pannaan paljon kuormaa päälle. Kuusesta Mäkelä tekee rekien päällislavoja. Turistien kuljettamisessa ulkonäkö on puisen reen etu. Ne menevät pääasiassa matkailuyrittäjille.” Matkailu on noussut puisten kelkkarekien päämarkkinaksi. tehnyt vuodesta 2008. ”Puureki on perinteisen näköinen ja näyttää hyvältä valmiina kelkan perässä”, Mäkelä sanoo. ”Yhden reen tein jo kouluaikoina. Jos turistien kuljetusrekiä ei lasketa mukaan, suosituin on noin nelimetrinen reki. Siitä tehdään reen runko eli kelkat ja jalakset. ”Etelän koivu ei ole niin lujaa kuin pohjoisen hitaasti kasvanut puu.” Muovipulkka kilpailija Olli Mäkelä valmistui aikoinaan puusepäksi ammattikoulusta Rovaniemeltä. ”Inariin menee paljon rekiä, matkailuun sekä poromiehille.” Tällä hetkellä Mäkelän tekemiä puurekiä menee eteläisimmillään Lahteen. ”Niitä tehtiin oikeastaan koko syyskausi. ”Terva hylkii vettä ja lisää jalasten kestävyyttä.” Mäkelän rekivalmistukseen käyttämä koivu on pohjoisen puuta, puumateriaali hankitaan sahalta Muoniosta. Vaikka reen eteen valjastetaan nykyisin vetojuhdaksi useimmiten moottorikelkka, Mäkelä on tehnyt rekiä myös poron ja hevosen vedettäviksi. ”Kun on paljon painoa, reen on pakko joustaa ja antaa jostain periksi. Puuta työstetään käsikäyttöisillä työkaluilla, höylää ja vannesahaa monimutkaisempia laitteita ei verstaalta löydy
Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI 78 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO 10633_.indd 78 10633_.indd 78 26.1.2024 14.43 26.1.2024 14.43. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. . Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk)
Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 1”. . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. MAKASIINIRISTIKKO 1 10633_.indd 79 10633_.indd 79 26.1.2024 14.43 26.1.2024 14.43. Palkinnot Makasiiniristikosta 8 on arvottu seuraaville kolmelle: Matti Matilainen, Myrskylä, Pertti Pärssinen, Orimattila ja Aarre Soikkeli, Halikko. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. . net. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@metsalehti.fi). Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V Leikkaa irti MAKASIINIRISTIKKO 1 MAKASIINIRISTIKKO 8, OIKEA RATKAISU PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 16.2.2024 osoitteessa Tapio Palvelut Oy/Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Laskutuslisä paperilaskuissa 2,90 €. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€)
Palkintona olleen Metsäkoulu-kirjan voitti Sirpa Mononen RAIVAA ITSESI KUNTOO N » RAIVAUS SAHAN kahvoissa vietetyn päivän jälkeen metsänomistajan kehon ja mielen valtaa usein erityisen hyvä olo. ”Raivaust yö voi korvata harjoittee na esimerkik si hiihdon tai pyöräilyn .” Raivaa itsesi kuntoon -hanke syntyi Juha Viirimäen ajatuksesta osoittaa mittareiden avulla, kuinka hyvää kuntoliikunt aa metsänhoit otyöt ovat. Kaikkien helmikuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme palkinnoksi vankkarakenteisen ja ladattavan Petzl Aria 1R -otsalampun. Kun makealle persot hyönteiset jättävät paatsaman ja hakevat suojaa heinien lomasta, kuljettavat ne itiöitä mukanaan. Voit vastata kyselyyn verkkosivullamme osoitteessa www.metsalehti. JO RM A PE IP O N EN MISTÄ PIDIT. Paatsaman solukoissa sieni kasvaa nopeasti ja muodostaa ensin pieniä kotelopulloja ja pian myös kellanpunaisia helmi-itiöpesäkkeitä. Tämän suuntaisis ta ajatuksista polkaistiin vuonna 2021 Etelä-Poh janmaalla käyntiin ”Raivaa itsesi kuntoon” -hanke. Kroppa on saanut liikettä ja oman työn jälki näkyy. ”ERITTÄIN HYVÄÄ LIIKUNTA A” Metsänho itotyöt osoittautu ivat erinomais eksi peruskun toharjoitte luksi kaikenku ntoisille liikkujille. Paatsamalle sieni on melko harmiton, mutta heinissä ruoste haittaa enemmän kasvua ja siementen tuotantoa. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Maan pinnassa lämmennyt ilma nousee pyörteillen ja kantaa pienen osan itiöistä juuri avautuneille paatsaman lehdille. VIIME numeron suosituin artikkeli oli metsänhoitotöitä kuntoiluna tarkastellut ”Erittäin hyvää liikuntaa”. Ajatuksissa voi käydä sekin, että tästä on seuraavan sukupolven aikanaan hyvä jatkaa. ”Pääpointt ina oli osoittaa metsänhoitotö iden tehokkuus muihin testihenkil öiden harrastam iin lajeihin verrattuna ”, kertoo hyvinvointitekn ologian kehittämi späällikkö Sami Perälä Seamkista. fi/lukijakysely. Niistä purkautuvat itiöt levittävät tautia edelleen heinissä. Voitte kuvitella, millaista vaivannäköä tällaisen sienen elämänvaiheiden selvittely on tutkijoilta vaatinut!. Paatsaman-heinänruosteella on kaksi isäntää ja neljänlaisia itiöitä. Kauralla elävä muoto on yksi kauran pahimmista tuholaisista ja tunnetaan itiöemien muodon perusteella rengasruosteen nimellä: rengasmainen kuvio muodostuu, kun tummat talvi-itiöpesäkkeet kehittyvät vaaleampien kesäitiöpesäkkeiden ympärille. Kun aurinko lämmittää maan pintaa, heinän lehtien sisällä olevat talvi-itiöpesäkkeet aloittavat kasvunsa, puhkaisevat heinän pintaketon ja vapauttavat itiöt. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Se on usean lajin ryhmä, jossa eri lajit ovat erikoistuneet eri heinälajeihin. TEKSTI SAMI KARPPIN EN M IK A PU KK IN EN 62 Metsäleht i Makasiin i 10549_.indd 62 10549_.indd 62 15.12.2023 13.55 15.12.2023 13.55 10636_.indd 80 10636_.indd 80 26.1.2024 15.21 26.1.2024 15.21. Heinän lehdissä syntyy ensin viirumaisia ruskean harmaita kesäitiöpesäkkeitä. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Ihmisillä on kuitenkin aiempaa enemmän vapaa-aika a ja kiinnostusta oman hyvinvoinn in edistämiseen. Sieni erittää samalla makeata ja tahmeata nestettä, joka houkuttelee hyönteisiä lehdille. Syksymmällä kesäitiöpesäkkeiden ympärille muodostuu talvi-itiöpesäkkeiden tumma kehä, mutta ne kehittyvät edelleen vasta seuraavana keväänä ja siirtävät taudin jälleen paatsamaan. 80 Metsälehti Makasiini » PILKKEET MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. l SEPPO VUOKKO Sieni toimii kuin kukka Paatsamassa ruostesieni on kauneimmillaan kuin kukka. Sieni talvehtii kulottuneissa heinissä. Budjetti oli noin 150 000 euroa. Paatsaman-heinänruoste elää monilla erilaisilla heinillä. Useilla niistä on monimutkainen elämänkierto, johon sisältyy erilaisia itiövaiheita ja isännänvaihtoja. ”Nykyisin on trendi, että liikuntasuor ituksia mitataan urheilukellon kanssa. PAATSAMAN lehdillä näkee alkukesästä kirkkaankeltaisia laikkuja, paatsaman-heinänruosteen itiöpesäkkeistöjä. Ruostesieniä on maailmalla tuhansia lajeja. Ajattelin, että metsätyös uorituksen ja sen terveyshyöty jen mittaamin en voisi motivoida uusia ihmisiä metsänhoitoon.” Viirimäen idea kantoi myös rahoittajan suuntaan, sillä ely-keskus myönsi hankkeell e sadan prosentin rahoitukse n. Mutta miten voisi näyttää kaverillekin, että metsänhoi totyöt ovat hyvää kuntoilua . Kotelopullojen itiöiden tavoitteena ovat paatsaman lehdet, mutta helmi-itiöiden tavoitteena on isännän vaihto heiniin. ”Metsän taloudellin en merkitys on pienentyny t, eikä raha ole kaikille riittävä kannustin lähteä metsänhoi totöihin”, kertoo hankkeen isä, projektipä ällikkö Juha Viirimäki Metsäkesk uksesta. Metsäkeskuksen kaveriksi hankkeese en tuli Seinäjoen ammattikorke akoulu (Seamk), josta saatiin tarvittav aa osaamista hyvinvointija IT-teknologian aloilta
029 432 6108 Eero Sala, p. Ensi numerossa VINKIT SUJUVAAN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN METSÄLEHTI MAKASIINI 2/24 ILMESTYY 15.3. 029 432 6105 www.metsalehti.fi Jenny Rantanen, p.029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 09 315 49 844 Pirkko Sutela-Mero, p. 09 315 49 806 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 92. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 16.2. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 31 718 (lt/22) PunaMusta 2024 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 METSÄLEHTI TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Levikkipäällikkö MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 ISSN Painopaikka Kansipaperi Sisäsivut Oma metsä-osuus PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi 10639_.indd 81 10639_.indd 81 26.1.2024 14.47 26.1.2024 14.47. 09 315 49 805 Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 050 438 2865 Anna Back, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6114 Päivi Laipio, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6991 Jussi Collin, p. SH U T TE RS TO C K IM A G ES Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi@metsalehti.fi Petri Koskinen p
”Aloitan syksyllä raivaussahatöillä. ”Saahan tästä talvikuukausiksi pienen palkan. Päätoimenaan viljaa viljelevä Taimi viettää työvuoden aikana mittaamattoman määrän työtunteja traktorin ja puimurin ohjaamossa. SAVOTALLA » PETRI TAIMI tekee joka talvi parin kolmen kuukauden savotan 30 hehtaarin metsälohkolla, jota vallitsee edellisen omistajan aikana itsestään syntynyt kuusivaltainen nuori sekametsä. l Uudessa sarjassa tapaamme metsänomistajia heidän työmaillaan. ”Ajan puut pois aina ennen lumisateita, joten en hakkuun aikana juuri kasaile rankoja.” Kolmas syy lähteä metsään on ehkä lopulta vahvin. Se kuormittaa pari vuotta sitten viisikymppisiään viettäneen miehen kroppaa melkoisesti. Tavoitteena on hoitaa metsä kuntoon. Vuosien mittaan vähintään yhtä tärkeäksi on tullut se, että myös mies pysyy kunnossa. Ensin tuntuu, ettei millään jaksa kolmea tankillista pidempään, mutta kunto palautuu nopeasti”, Taimi kertoo. Tärkeintä kuitenkin on, että metsästä kehittyy kasvatusmetsä, jota kelpaa motolla harventaa kymmenen vuoden kuluttua.” Harvennusjälki on siistiä. 82 Metsälehti Makasiini 10638_.indd 82 10638_.indd 82 26.1.2024 14.51 26.1.2024 14.51. Taimi ajaa puut Valtrallaan, joka kulkee metsäkärryineen kolmen metrin ajourilla. ”Olisihan sitä muutakin tekemistä, mutta viihdyn parhaiten metsässä.”. Alastarolaisella Petri Taimella on kolme hyvää syytä lähteä moottorisahan kanssa metsään. Metsätyö on palauttavaa liikuntaa parhaimmillaan. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ MIES JA METSÄ KUNTOON Tällä kertaa Petri Taimin työmaana on luontaisesti syntyneen sekametsän harventaminen. Loppusyksystä raivaussaha vaihtuu moottorisahaksi
02046 1478 Elämässä mukana – Stora Enso – vaikka pariisilaisessa kahvilassa! Klikkaa verkossa eMetsä ja et ole metsäasioiden kanssa yksin. Kysy lisää! Katso lisää verkosta storaensometsa.fi tai soita (ark. Alkuvuoden puukaupoille on nyt hyviä etuja ja kesän lannoituksille mukava alennus. 10611_.indd 83 10611_.indd 83 26.1.2024 16.14 26.1.2024 16.14. 7.30–16.00) p. Metsäveroilmoitus onnistuu eMetsän käyttäjiltä missä vain Autamme sinua kaikissa metsäsi hoitotoimenpiteissä ja puukaupoissa
Metsänomistaja, älä tyydy yhteen! Helposti parhaat puukaupat: Kuutio.fi Vertaa vaihtoehtoja puukauppaan luotettavasti ja helposti. Rekisteröidy ja käytä maksutta Hyödynnä metsävarallisuustietosi tehokkaasti Käytä apuna toimenpidesuosituksia ja tuoreita hintatilastoja Kilpailuta puukaupat itse tai ammattilaisen avulla Varmista itsellesi parhaat puukaupat 10613_.indd 84 10613_.indd 84 26.1.2024 16.16 26.1.2024 16.16