HELMIKUUTA 2016 • NRO 3 • PERUSTETTU 1933 Metsätyöt katkaisevat turvapaikanhakijoiden odottelun Vihdissä. sivut 14–15 PILKKEITÄ: Männyn konekylvö kehittyy . Sivu 5 Marjam raivuulla K U V A S E P P O S A M U LI WWW.METSALEHTI.FI AJASSA: Kiinalaisrahaa luvassa pohjoiseen . METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 18. sivut 2–3 METSÄSTÄ: Järeys on avainsana metsänuudistamisessa . sivu 26
Tullin ennakkotietojen mukaan metsätuotteiden viennin osuus kokonaisviennistä kohosi reiluun viidennekseen. HELMIKUUTA 2016 . Koposen mukaan energiapuun korjuumenetelmät eivät ole tukkija kuitupuun tasolla. Metsäteollisuussektorin vienti kääntyi kasvuun viime vuonna, tammi-marraskuussa nousua oli kolme prosenttia. -palveluun uusia toimintoja Suomen metsäkeskuksen ylläpitämään Metsään.. ”Kemiin syntyy yhteen paikkaan Suomen suurin energiapuun ostaja. Tuotanto on tarkoitus saada käyntiin vuoden 2020 aikana. Kemeratukea luvassa 55 miljoonaa euroa Valtio tukee kemeralain nojalla yksityismetsänomistajien hoitoja metsänparannustöitä tänä vuonna 55,2 miljoonalla eurolla. Hankinta-alue olisi 200 kilometrin säteellä Kemistä yltäen myös Ruotsin puolelle. -palveluun on lisätty uusia ominaisuuksia. ”KEMIIN SYNTYY YHTEEN PAIKKAAN SUOMEN SUURIN ENERGIAPUUN OSTAJA.” Kiinan Suomensuurlähetystön edustaja Qiao Shouwu ja Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Pekka Koponen kättelivät toisiaan tiedotustilaisuudessa. Myös veromuistiinpanoja voi kirjata palveluun. Kainuuseen kaavaillaan biojalostamoa Kainuun liitto ja biojalostusliiketoimintaa konsultoiva NC Capital Partners ovat perustaneet yhtiön kehittämään biojalostamoa Kainuuseen. Uuden yhtiön – KaiCell Fibers Oy:n – tavoitteena on rakentaa Kainuun kuitupuuta hyödyntävä integroitu biotuotetehdas sekä teollisuuspuisto. Metsänomistaja voi tallentaa vuosittaiset tulonsa, menonsa ja matkakulunsa omiin tietoihinsa, mistä ne voi siirtää vaikka taulukkolaskentaohjelmaan. NRO 3 LY H Y E T MIKKO HÄYRYNEN ”Y ksi syy Kemin valinnalle ovat läheisyydessä olevat hyvät metsävarat”, perustelee Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Pekka Koponen. Kysely: Usko metsäteollisuuteen vahvistunut Suomalaisten luottamus metsäalaan on yhä vahva. Hän uskoo, että energiapuun korjuun tehokkuutta voidaan merkittävästi parantaa ja alentuvat logistiikkakustannukset antavat vauhtia energiapuun kaupalle. Metsään.. Kiinalainen Kaidi suunnittelee rakentavansa miljardin euron biodieseljalostamon Kemiin. 2 A J A S S A 18. A n tt i A im o -K o iv is to / Le h ti ku va Metsäteollisuus jälleen viennin ykkönen Metsäteollisuus nousi viime vuonna jälleen Suomen suurimmaksi vientialaksi, kuuden vuoden jälkeen. Suomen Metsäyhdistyksen perinteisessä kyselyssä 81 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että maamme hyvinvointi perustuu metsiin myös tulevaisuudessa. Tuella on tarkoitus rahoittaa esimerkiksi nuoren metsän hoitoa sekä taimikon varhaishoitoa runsaalla 90 000 hehtaarilla ja suometsän hoitoa sekä kunnostusojitusta reilulla 40 000 hehtaarilla. Nyt palvelusta löytyvät ympäristötukikohteet, lisäksi tarjolla on suojeluehdotuksia. Kaidin puuntoimittajien kanssa ei ole vielä sopimuksia, mutta todennäköisesti toimittajia tulee olemaan monia. Edellisessä, vuonna 2012 tehdyn kyselyn mukaan tätä mieltä oli 81 prosenttia vastaajista. ”Täällä on palTuoko Kiina pöpeliköille lisähintaa. Metsänhoitoa koskevan tiedon luettavimpina jakajina pidettiin edelleen metsäammattilaisia ja toiseksi luotettavimpina tutkijoita.. Alueen kantohintaodotukset nousevat entisestään. Eniten kasvoi paperimassan vienti, noin kymmeneksen. Kaidin katse on etenkin ensiharvennusten pienpuussa ja tavoite on, että kalliimpaa kuitupuuta ei tarvitse käyttää. Kemin polttonestetehtaasta tulisi Suomen suurin energiapuun ostaja. Kaidin laskelmien mukaan Suomessa on tällä alueella käyttämätöntä puureserviä kuusi miljoonaa kuutiometriä. ”Kaidin puunhankinta on realistisella pohjalla”, toiminnanjohtaja Pekka Vähä sanoo. Kaidin kaksi miljoonaa kuutiometriä on puolet verrattuna Äänekoskelle tulevan sellutehtaan puunkäytön lisäykseen, mutta toisenlaista. ”Yleinen käsitys on, että puu ei Lapista ole loppumassa, vaikka lisäinvestointeja tulee.” Kiinalaisomistajien Kemiin suunnittelema biojalostamo käyttäisi energiapuuta kaksi miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Sen ympärille voidaan rakentaa erilaisia pilottihankkeita, joissa energiapuun logistiikkaa voidaan testata.” Energiapöpeliköitä valtavasti Kemin–Tornion seudulla toimiva Metsänhoitoyhdistys Länsi-Pohja on suunnitellun tehtaan hankinta-alueen ytimessä
Lisäksi alueen muista männiköistä on poistettu sairastuneita ja kuolleita puita. Männyt ovat Kemiössä joutuneet koville. Pienpuustoisilla kohteilla toiminta on aina rajusti tappiollista”, muistutti Juha Laitila Luonnonvarakeskuksesta. Tarjonta kasvaa kun hintaa tulee.” Energiapuun tuki puhuttaa vielä Ainespuun kantohinnat laskevat etelästä pohjoiseen, mutta energiapuussa logiikka ei mene samalla tavalla. Sivut 22–23 Saksalais-ruotsalaiselle dynastialle kilpailija Sivut 22–23 PILKKEITÄ ”Monenlaista hölmön hommaa” Sivu 24 Mäyräkoira jänisjahdissa Sivu 25 Turkintammella päällä hävitysuhka Britanniassa suunnitellaan turkintammien lahtausta pis tiäisten pelossa. Näistä rungon koko nousi ykköseksi. Kaupallisessa mitassa tehdas olisi ensimmäinen laatuaan. Kuuma prosessi » Kaidi Finland Oy suunnittelee Kemiin miljardin euron biojalostamoa, joka rakennettaisiin toteutumatta jääneen Vapon biodieseltehtaan sijoille ja Vapon ympäristölupien pohjatyötä hyödyntäen. Ruotsin kuviot paljon isompia Metsien käsittely on Suomessa hyvin pienipiirteistä verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Yhdistyksellä on korjuukalustoa valmiina, ja korjuumääriä voidaan kasvattaa nopeasti. Ankeroistutkimus on määrä tehdä vielä uudelleen. Kemin–Tornion 5–7 euron kantohinta karsitulle rangalle on monien puuta käyttävien lämpölaitosten ansiosta maan keskiarvoa korkeampi. Noin 20 hehtaaria männiköitä on tähän mennessä jouduttu avohakkaamaan tuhon vuoksi. Tuhometsät eivät ole lähellä meren rantaa. MIKKO RIIKILÄ, teksti ANTTI POUTTU, kuva HANGON ja Turun välissä Kemiön saarella mäntyjä vaivaa outo tuholainen. Sen merkityksen arvioivat kaikkein tärkeimmäksi niin Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Matti Sojakka kuin professori ja puuntuottaja Matti Kärkkäinen. Hintaero kuitupuuhun on vajaat kymmenen euroa. Muutaman vuoden takaisessa tutkimuksessa kuvion koko oli meillä yksityismetsissä 1,37 hehtaaria, kun se Ruotsissa oli 3,2 hehtaaria yksityismetsissä ja metsäyritysten mailla 7,9 hehtaaria. Tavoitteena on saada tehdas käyttöön vuonna 2019. AJASSA 3 18. Järeä puu on arvokasta ja sen korjuu tehokasta, mutta erityisen paljon koosta aiheutuu ongelmia, kun pieniläpimittaista puuta korjataan haketukseen. Mikään niistä ei ole osoittautunut tuhon alkuperäiseksi syyksi. Mäntyjä on kuollut vuodesta 2008 lähtien. Myös uusi metsälaki on toimiva työkalu käsittelypinta-alojen kasvattamiseen. Tuntematon tappaja mäntyjen kimpussa toman sienen. ”Myyntihalu riippuu hinnasta. Sivu 6 Kuhmo Oy ehti ensimmäiseksi Sahayhtiö pani tukkimitat uusiksi. Sivut 18–19 Metsäkoneoppi vetää varttuneita Pula metsäkonekuskeista innostaa aikuisia alan koulutukseen. Tutkijat ovat löytäneet heikentyneistä ja kuolleista männyistä lukuisia sieniä ja hyönteisiä, jotka ovat männyille haitallisia. Tehtaat käyttävät eri puutavaralajeja, mutta käytännössä pienten sellupuuerien erotteleminen leimikoilta erikseen on hankalaa ja pienen hintaeron vuoksi kannattamatonta. » Kaidin teknologia yhdistää plasmakaasutusta, jossa raaka-aine kaasutetaan 4 000 asteessa, ja FT-kaasutusta, jota käytettiin esimerkiksi Stora Enson Varkauden koelaitoksessa. » Kaidi tekee lopullisen investointipäätöksen tämän vuoden lopulla. Ensin mäntyjen neulasto harvenee, ja vähitellen koko latva ruskettuu ja puu kuolee. A ri K o m u la in en. Rakentamisen on määrä alkaa ensi vuonna. ”Kuviokoon kasvattamiseen on hyvä pyrkiä, jos haluaa ajatella metsätalouttaan eurot edellä. Tavoitteita voi toki olla muitakin”, sanoi Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Juho Rantala. Esillä olivat sekä rungon, kuvion että tilan koko. ”Energiapuu ei ole vastaus taimikonhoidon laiminlyönteihin. Tosin samoissa metsiköissä kasvavat kuuset ja koivut ovat terveitä, vaikka niiden pitäisi olla mäntyjä alttiimpia kuivuudelle. Sivu 30 ELIISA KALLIONIEMI METSÄNHOITOKLUBIN seminaarissa Helsingissä pohdittiin viime viikolla koon vaikutusta puuntuotannon kannattavuuteen. Helsingin yliopiston Hyytiälän tutkimusaseman johtaja Antti Uotilan mukaan on poikkeuksellista, että metsätuhon syy pysyy näin kauan tunnistamattomana. Tutkijoiden ja käytännön edustajien välistä keskustelua edistämään perustetun Metsänhoitoklubin puheenjohtajaksi valittiin Heikki Smolander, joka jäi viime vuonna eläkkeelle Luonnonvarakeskuksesta. Tutkijat ovat ymmällään. Luonnonvarakeskuksen varttuneen tutkijan Antti Poutun mukaan on vaikea ennustaa, miten tuho kehittyy, koska sen aiheuttajasta ei ole tietoa. Asetelma tuo kantohintoihin positiivisia odotuksia. Miksi, sitä tutkijatkaan eivät vielä tiedä. Sivu 20 Tuet lähtivät, miten käy pystykarsinnan. Melkoisia pöpeliköitä, joista energiapuuta kertyy valtavasti.” Länsi-Pohjan seutu on rehevää merenpohjaa, joka puskee kuusta ja koivua, mutta alue ei ole niin mäntymaata kuin pohjoinen mielletään. Tämä ei kuitenkaan ole estänyt ilmiön leviämistä Tuholainen iskee varttuneisiin mäntyihin. » Kaidin emoyhtiö on kiinalainen Sunshine Kaidi New Energy Group. Sivu 7 Sellun hintakehitys ei estä investointeja Sivu 8 Iso data tulee myös metsään Sivut 10–11 METSÄSTÄ Kaamos ei ole pelkkää pimeää Sivut 16–17 Päätyö vankilassa, vapaa-aika metsässä Kajaanilainen Pekka Poutiainen on juhlapuheiden ihanteellinen metsänomistaja. Sen sijaan tutkijat löysivät tuhoalueen yhdestä männystä entuudestaan tuntematKemiön saarella mäntyjä on kuollut kymmenien hehtaarien alueella. Hänen mukaansa uuden kemeralain sisältämät vähimmäispinta-alat tuettaville taimikonhoitokohteille on hyvä keino edistää kuviokoon kasvua. Sen enempää Viroon jo levinnyttä etelänversosurmaa kuin äärimmäisen vaarallista mäntyankeroista ei alueelta ole löydetty, ei myöskään ankeroista levittäviä sarvijääriä. HELMIKUUTA 2016 . ”Uskon, että syyllinen löytyy, ellei tuho häviä itsestään.” Hän epäilee, että kesän 2006 kuivuus on saattanut heikentää puita niin, että ne ovat altistuneet erilaisille tuholaisille. Koko vaikuttaa kannattavuuteen Rungon koolla on isompi merkitys kuin tilan koolla. Turhaan, tutkijat sanovat. » Tehdas tuottaisi vuodessa 200 000 tonnia toisen sukupolven biopolttoainetta, josta 150 000 tonnia olisi biodieseliä ja 50 000 tonnia biobensiiniä. Mäntyankeroisen iskuun ei uskota Männyistä on etsitty myös tuholaisia, joiden on pelätty leviävän Suomeen. FA KTA TÄSSÄ N U M E R O SSA jon nuoria kasvatusmetsiä matalilla mailla. Tosin sekään ei liene tapahtuneeseen syyllinen, koska sieni ei ollut levinnyt laajemmalle. NRO 3 AJASSA Puukaupan kuviot uusiksi Juha Ukkola siirtyi ostopuolelta myyjäksi, metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajaksi. Luvassa on myös mielenkiintoisia kannanottoja energiapuun tuesta. Äänekosken tehtaan johdosta Stora Enson ja Metsä Groupin kemiläiset sellutehtaat tiivistävät puunhankintaansa omalle lähialueelleen eli kuta kuinkin samoille hehtaareille Kaidin puunhankinnan kanssa
Kiinalaisyrityksen suunnitelma liittyy maailmanlaajuiseen tavoitteeseen hidastaa ilmaston muuttumista. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. M E TSA L E H T I . AJASSA 4 18. Uusi kysymys: Aiotko ostaa metsätilan. Puuntuotantoa alettiin tehostaa koko maassa, mutta erityisesti pohjoisessa Suomessa, missä metsät olivat huvenneet huolestuttavasti. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. www.metsalehti.. Vuonna 2020 biopolttoaineiden osuuden on oltava 20 prosenttia liikenteen polttoaineista. Ja ehkä hiukan kuitua lisäksi.” Jees h-valta ”Kiinalaisten peruste tulla Suomeen oli puun saatavuus. Hoidettuja ensiharvennusmetsiä kannattaa olla tarjolla korjattavaksi, kun aika tulee. Kivelänhanttu Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Suomessa puu on luonteva biodieselin raaka-aine. Nyt on hyvä aika hankkia raivaussaha, jos sellaista vielä ei ole. Suomessa Juha Sipilän hallitus on päättänyt erityisen kovista tavoitteista. Puro on noussut metsään ja jäätynyt. Tuskin kukaan olisi silloin uskonut sitäkään, että panostus puuvarojen lisäämiseen houkuttelisi aikanaan Pohjois-Suomeen ulkomaisia investoijia. Sitä meillä riittää moniin tarkoituksiin, toisin kuin muualla Euroopassa. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Oliko niille kerrottu, että metsässä on puita, mutta jätetty kertomatta, että markkinoille sitä ei tule tarpeeksi?” Ammatti Raivooja ”Toivottavasti kiinalaisten Kemiin suunnittelema investointi toteutuu. HANNU JAUHIAINEN Taimikot kuntoon Pienmetsätilojen omistajisto on pääluvultaan suuren suomalaisen kaupungin kokoinen, ja se on tarpeettomasti väheksytty resurssi metsien maisema-, virkistysja luontoarvojen vaalijoina.” Tutkija Teppo Hujala Luonnonvarakeskuksesta blogissaan. Pieniläpimittaisen puun korjuu on niin kallista, että ilman kemeratukea se häviää kilpailussa kuitupuulle.. Kemi ympäristöineen on hyvä vaihtoehto. Myös Kaidi joutuu investointipäätöstä tehdessään punnitsemaan päättäjien aikeita. Hyvänkin puun kysynnän aikaan hoidettujen metsien leimikoista saa paremman hinnan kuin hoitamattomista. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. ??. ??. Jos ei itse ehdi tekemään hoitotöitä, ne kannattaa jättää alan ammattilaisten tehtäväksi. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.. HELMIKUUTA 2016 . S I TAAT T I N Ä KÖ KU L M A LU K I JA KU VA Nyt jos koskaan on aika laittaa taimikot ja nuoret metsät kuntoon. Venäjältä tulee nyt haketta niin halvalla, että ei lämpöyrittäjien kannata muuta poltella.” Metsäkupsa ”Pohjois-Suomessa mäntykuidun tienvarsihinta on luokkaa 25 euroa/motti. Suomen 50-vuotisjuhlien alla tehtiin isoja päätöksiä Lapin metsien tulevaisuudesta. Kemijärven lakkautettu sellutehdas jätti hakkaamattomia metsiä ja satama on valmiina.” Harrastelija ”Ei se energiapuu lähde mihinkään sieltä metsästä ilman muhkeaa tukipakettia. . F I GALLUP VERKKOKESKUSTELU Kyllä 22% EI 78% va sta aji a 17 4 PÄÄ K I RJ O I T U S Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Politiikka luo investointeja Kun uusiutuvan energian markkina on pääasiassa poliitikkojen luoma ja ylläpitämä, on yritysten voitava luottaa politiikan pitkäjänteisyyteen. Siksi on tärkeää, että Unionin direktiivit eivät estä tai hankaloita puun käyttöä liikenteen biopolttoaineiden valmistuksessa. Viime viikolla kiinalainen Sunshine Kaidi New Energy Group ilmoitti suunnittelevansa Kemin Ajokseen miljardi euroa maksavaa biojalostamoa, jossa energiapuusta valmistettaisiin biodieseliä ja –bensiiniä. Samansuuntaisia suunnitelmia on koko Euroopassa, joten liikenteen biopolttoaineita valmistavia jalostamoja mahtuu markkinoille paljon. Kasvihuonekaasujen päästöjä aiotaan vähentää, ja niistä liikenne aiheuttaa ison osan. Pitkän aikavälin politiikkaa tarvitaan myös energiapuun hankintaan. Investointipäätös valmistuu tänä vuonna. Kuitupuu ei kasva kunnolla eikä järeydy umpitiheissä risukoissa. NRO 3 Onko uusi metsälaki vaikuttanut metsänhoitoosi. Kemin uusi tuleva biojalostetehdas syö e-puuta sen, mitä maastamme järkevästi irtoaa. Kiinalaiset eivät sitä tukipakettia maksa vaan me veronmaksajat. ”Energiapuun uusi tuleminen on edessä. Tuskin metsänomistajat ovat valmiita maksamaan negatiivisen tuloutuksen metsänhakkuusta.” Metsuri motokuski ”Eihän noita tehtaita etelään tehdä, kun täällä hakataan jo kestävän hakkuumäärän ylärajoilla, Päijät-Hämeessä tukkia ylikin sen, kun on monta kovaa ostajaa.” Aimo Jortikka Tammikuun hyytö ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.. Tuttu näky tänä talvena. Tarvitaanko pakkolakeja, että saadaan puut kiinalaisille?” Pihkatappi ”Kiinan mukaan tulo on roikkunut ilmassa. Vuoteen 2030 mennessä tavoite kasvaa 40 prosenttiin. Jos puoletkin viime aikojen metsäteollisuusinvestointisuunnitelmista toteutuu, kuitupuulla on tulevaisuudessa erinomainen kysyntä. Päätöstä seurasi ohjelmia, kampanjoita ja paljon työtä, minkä ansiosta puuta on nyt Suomen 100-vuotisjuhlien lähestyessä enemmän kuin 1960-luvulla uskallettiin ennustaa. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. Aloittelevakin metsänomistaja pärjää sen kanssa taimikossa
On kuulemma ns. Olisi siis toimittava maaseudulla niin, että mikään ei muutu. lla on yllään viiltosuojatut housut ja turvasaappaat. Raivattavaa riittää Ryhmä on silti mielellään metsätöissä helmikuussakin. Valkeapää on itse aktiivinen metsätöiden tekijä. Lisäksi vastaanottoraha velvoittaa heidät työtoimintaan, kuten siivoukseen, vastaanottokeskuksessa. Vastausta en saanut. Meillä on kuitenkin kymmeniä hehtaareja taimikoita ja nuorta metsää, joissa riittää raivattavaa myös turvapaikanhakijoille”, kertoo Vihdin kirkkoherra Pekka Valkeapää, jonka idea raivaustyöt olivat. Nuo ”yhteiskunnan voimavarat” käsittävät myös yksityiset maat, jotka kaikki kuuluvat johonkin maakuntatai muuhun kaavaan ja ovat merkittyjä jollain värillä. Metsässä Asra. Raivaustöitä on kokeillut 22 turvapaikanhakijaa, mukana viisi naista. ”Lumi hankaloittaa työtä”, Asraf sanoo. Hätkähdyttävä kommentti kuultiin seminaarin juristilta. Moniko on korvausta saanut. Asraf (oik.) selvittää Omarille (vas.) ja Basmanille raivattavan alueen rajoja.. Jälki on hyvää, kuuset jäävät pystyyn. HELMIKUUTA 2016 . Irakilaiset Omar ja Basman etenevät vauhdilla. Turvapaikanhakijat esiintyvät jutussa vain etunimillään vastaanottokeskuksen käytännön vuoksi. Tutustu maillasi oleviin kaavoihin ja perehdy valmisteilla oleviin luonnosvaiheessa, valmiisiin on vaikea vaikuttaa. Mieti mitä kaava vaikuttaa elinkeinotoimintaasi, omaisuuteesi ja tulevaisuuteen. Asraf ohjeistaa Jemenistä tullutta Marjamia. Aamupäivä kuului leipätyönään kaavoittaville virkamiehille ja iltapäivä maasta ja metsästä tulonsa leipänsä saaville. ”Heille on painotettu, ettei kuusten, mäntyjen ja joissain tapauksissa koivujen lähelle mennä”, tulkki Magdy kertoo. Aika vaikeaa on elinkeinotoimintaa sovittaa näihin prinsiippeihin, varsinkin kun on tukeuduttava ”olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen”. n vetämä ryhmä etenee, vaikka Marjamin saha yskii. Kysyin, miten käsite ”kohtuuton haitta” arvotetaan. Talven kovin pyryaamu oli nostanut sopivasti verenpaineen, eikä se päivän kuluessa päässyt juuri laskemaan. Tämä oli maanomistajien asioita hoitaessaan törmännyt kaavasuunnittelijaan, jonka työtä yksityinen maanomistus oli haitannut. Oleskelulupapäätöksen odottaminen hermostuttaa, joten tekemistä kaivataan. Sen tietää suomalainenkin. Ja voi olla, että joku myönteisen turvapaikkapäätöksen saanut metsänraivaaja löytyy myöhemmin ammattimetsurin hommista.” Turvapaikanhakijat saavat metsätöistä harjoittelijan palkkaa. Mies on tullut Suomeen sodan keskeltä Syyriasta, jossa hän toimi hotellija ravintola-alalla. Sahausta opetti paikallisen metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija. Iltapäivällä ”Talonpoika Kuusankoskelta” esitti maanomistajan muistilistan: Ota selvää. NRO 3 A JA N KO H TA I N E N KO LU M N I RIITTA ALESTALO Kirjoittaja on iittiläinen agronomi ja metsänomistaja-yrittäjä Osallistuin äskettäin Suomen metsäkeskuksen järjestämään seminaariin, jonka teemana oli maaseutuelinkeinot ja kaavoitus. ??. VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuva L umiseen maastoon suuntaavilla Omarilla, Basmanilla, Marjamilla ja Asra. Marjam on laboratoriohoitaja. Jos maa-aineslupa kaatuu ja maa-ainesalueella voidaan harjoittaa metsätaloutta, ei synny kohtuutonta haittaa eikä siten korvattavaa. lupatai rahamenettely, jos jokin hanke kaatuu kaavan takia. Myös suomen kielen opiskelu on velvoite. ??. Turvapaikka metsässä Vihdissä turvapaikanhakijat tekevät metsätöitä. Raivaus on hyvää vastapainoa oleskeluluvan odottamiselle. Raivatessa arki unohtuu. Ei näy eikä kuulu. ”Seurakunnalla on sopimus metsien hoitamisesta Länsi-Uudenmaan metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Ei ole maanomistajankaan osa helppo! Tuotannontekijä, maa ja siihen liittyvät oikeudet, eivät ole olleet päätäntävallassa pitkään aikaan. AJASSA 5 18. Vihdin seurakunnan ylläpitämässä vastaanottokeskuksessa oleskelulupapäätöstä odottavat turvapaikanhakijat raivaavat metsää. ”Työn tekeminen metsässä edistää kotoutumista. Maakuntakaavoituksesta todettiin, että se toimii elinkeinojen kehittämisen välineenä, jolla yhteiskunnan voimavarat saadaan käyttöön toivotulla tavalla. ”Sahaamisen oppiminen oli helppoa”, Asraf kertoo arabiaksi ja englanniksi tulkki Magdyn välityksellä. Elinkeinonäkökulmaa kaavoituksessa esitellyt virkamies päätyi alustuksessaan siihen, että ehkä maaja metsätalous ovat niitä maaseutuelinkeinoja. Raivauksesta kiinnostuneet turvapaikanhakijat saivat Vihdissä viime vuoden puolella muutaman viikon mittaisen koulutuksen metsätöihin. Molemmat ovat remonttimiehiä ja Basman myös puuseppä, joten fyysinen työ on ennestään tuttua. Ympäripyöreästi kaunistellen puhuttiin ”elinkeinonäkökulmasta”, maakunnan ”tarkoituksenmukaisesta alueja yhdyskuntarakenteesta” ja ”alueiden käytön Tolkun loikka kaavoitukseen ekologisesta kestävyydestä”, ”vesi-ja maa-ainesvarojen kestävästä käytöstä” ja ”maiseman, luonnonvarojen ja kulttuuriperinnön vaalimisesta” sekä tietenkin virkistyksestä. Helmikuussa he siirtyivät raivaamaan lehtipuita Vihdin seurakunnan varttuneeseen kuusentaimikkoon. Verottaja antaa mahdollisuuden varsin monimuotoiseen maatilan mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Turvapaikanhakijat kokeilivat ra ivausta aluksi vastaanottokeskuksen ympäristössä. Asraf on turvapaikanhakijoista koostuvan metsätyöryhmän vetäjä, sillä hän osaa lukea parhaiten karttaa. Verottaja puolestaan toteaa, että sitä on maatai metsätalouteen liittyvä muu toiminta, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä. Vihdin seurakunnan ylläpitämässä vastaanottokeskuksessa on 109 turvapaikanhakijaa, joista 56 on lapsia. Samainen virkamies totesi lopuksi, että ”ei ole kaavasuunnittelijan osa helppo”. Suunnittelija oli juristilta tiedustellut, kuinka tämä häiritsevä asia saataisiin Suomesta pois! Onko Suomessa varaa tähän. Valkoinenkaan väri ei ole merkityksetön, ei harmaakaan, mutta mitä kirkkaampiin väreihin kartoilla mennään, sitä enemmän maanomistajan tulisi havahtua. Ilman tolkun loikkaa metsistä ei saada kaivattua 15:ttä miljoonaa lisämottia liikkeelle
Laitos on ainoa järkevä kohde pitäjän pohjoisosan kuitupuille. Ukkolan työpaikka vaihtui ostopuolelta myyjäksi, ja puukaupan kuviot muuttuivat aivan erilaisiksi. NRO 3 Juha Ukkola » 36–vuotias metsänhoitaja ja metsätalousinsinööri. Yhteensä yhdistyksessä on nyt noin 1 400 jäsentä – satakunta on eronnut, ja jonkin verran on tullut uusia jäseniä. » Sodankylän metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja 1.1.2016 alkaen. Kokemusta metsienhoidosta ei ole niin paljon kuin aikaisemmilla sukupolvilla. Kemiin asti sitä ei kannata nykyhinnoin kuljettaa. Yhdistyksellä on palvelu, jossa valtakirjalla puukaupan tehneille metsäveroilmoitus tehdään veloituksetta. Hankalimmilta alueilta, kuten Vuotson periltä, pienpuu toimitetaan Sodankylän lämpövoimalaitokselle. » Toiminut Stora Enson metsäasiantuntijana Sodankylän ja Inarin alueella sekä metsäsuunnittelijana Lapin metsäkeskuksessa. ”Tarkoitus on kehittää muun muassa metsäsuunnittelua sekä teiden ja ojitusten tekoa.” Esimerkiksi uusille metsäteille oliYhdistystä aina tarvitaan Pohjoisen biojalostamoille riittäisi raakaainetta, Sodankylän metsänhoitoyhdistyksen uusi toiminnanjohtaja vakuuttaa. ”Nykyisenlaisten talvien aikana kunnollisen metsätien arvo on korvaamaton”, Ukkola sanoo. Yhdistysten rooli yksityisten metsänomistajien etujen ajajana korostuu Ukkolan mielestä entisestään, koska yhä useampi metsänomistaja asuu kaupungeissa ja kaukana metsästään. Toiminnanjohtaja Juha Ukkola esittelee kuitupuupinoa Sodankylän lämpövoimalaitoksen pihalla. si edelleen tarvetta ja vanhojakin pitäisi kunnostaa. Suurtilallisillekin maksu on siten kohtuullinen. Nettipalveluista Silvanetti on Sodankylässäkin muuttumassa maksulliseksi. Palvelua parannettava Metsänhoitoyhdistyksen palveluja on Ukkolan mukaan edelleen parannettava, jotta jäsenmaksulle on vastinetta. Metsäselaimen käytön edellytyksenä on, että tilalla on yhdistyksen laatima metsäsuunnitelma. ”Uutta on koko ajan keksittävä”, Ukkola toteaa. Helmikuussa yhdistystä työllistävät myös veroilmoitukset. » Talvella vapaa-aika kuluu kotitilan porojen hoidossa Sodankylässä. Kemijärven ja Kemin biojalostamohankkeet olisivat sodankyläläisille tärkeitä, jotta runsain mitoin puuta puskevat nuoret metsät saataisiin kuntoon. Näistä kohteista puuta pystyttäisiin hakkaamaan tulevina vuosina huomattavasti nykyistä enemmän, joten raaka-ainetta mahdollisille investoinneille on runsaasti tarjolla. FA KTA H AASTAT T E LU HANNU JAUHIAINEN, teksti JUHA OLLILA, kuvat S odankylän metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana vuoden alusta aloittanut metsänhoitaja Juha Ukkola on saanut todeta, kuinka suuri merkitys metsänhoitoyhdistyksellä on puukaupan sujuvuudelle. Ukkolan mukaan heistä yli 90 prosenttia on pysynyt jäsenin. » Sulan maan aikaan harrastuksina metsästys, kalastus ja melonta. Sodankylän metsiä on 70-luvulta alkaen uudistettu Lapin lain ja kemeran varoilla tuottaviksi nuoriksi metsiksi. Toiminnanjohtajan pitää osata monenlaista, ja se vastaa paremmin koulutusta kuin ostomiehen työ. Noin sata metsänomistajaa teettää oman metsäveroilmoituksensa yhdistyksellä. Toiminnanjohtaja Juha Ukkola toivoo, että uudet palvelut, kuten Metsäselain houkuttelisivat nuoria metsänomistajia omaan metsään.. Aika on yhdistyksellekin haasteellinen, joten työtä riittää eikä vain vanhaan voi turvautua. HELMIKUUTA 2016 . ”Yhdistyksen korjuupalvelun merkitys on huonon kysynnän aikana korostunut. Sodankylässä jäsenmaksun suuruus vaihtelee metsähehtaarien mukaan 40 eurosta 160 euroon. AJASSA 6 18. Jäsenkatoa ei tullut Alueen metsänomistajat ovat ymmärtäneet yhdistyksen tärkeyden. Uusia haasteita Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajaksi Ukkola hakeutui, koska halusi työssään uusia haasteita. Kun etenkin ensiharvennuskohteiden kysyntä on heikkoa koko pitäjässä, on kunnan kaukaisimmista kohteista puun myyminen pystykaupalla vaikeaa. ”Metsäselain on kätevä, sillä sen avulla metsässä liikkuessa näkee missä on ja samalla voi tarkastella kunkin alueen kuviotietoja.” Karttapohjaksi saa myös ilmakuvan, mikä tuo uudenlaisen ulottuvuuden tavanomaisiin karttaohjelmiin verrattuna. Uutena ilmaisena palveluna jäsenille on tarjolla Metsäselain, joka on älypuhelimeen ladattava ohjelma. Sen välityksellä ostajien hylkimätkin kohteet on saatu korjattua ja puut myytyä”, Ukkola kertoo
Niistä yhtiö maksaa 5–7 euroa yli kuitupuun kantohinnan. Puunmyyjien menetykset eivät silti kohoa pelätyn suuruisiksi. 50 euroa 15–18 n. Täysihintaisen tukin vähimmäisläpimitta nostettiin 18 senttiin. 25 euroa UUSI yli 18 n. Muista myös Tapion painetut julkaisut! www.tapionkauppa.fi Maastotaulukot www.tapio.fi/maastotaulukot MIKKO RIIKILÄ SAHAYHTIÖ Kuhmo Oy otti tämän vuoden alussa käyttöön uuden hintaluokan täyshintaisten ja pikkutukkien väliin. ”Muutos ei ole dramaattinen, kun sen laskee euroina.” ”Ei suuri muutos” Muun muassa Kuusamossa toimivan sahayhtiö Pölkky Oy:n metsäpäällikkö Hannu Virranniemi ei näe Kuhmon uutta hinnoittelutapaa merkittävänä muutoksena. 43 euroa 8–15 n. Täysihintaisen tukin on tulevaisuudessa oltava entistä järeämpää, jos Kuhmo Oy:n esimerkki hinnoittelusta yleistyy. 50 euroa 8–15 cm n. Voittajavajan seinän rimoitusta raati piti nokkelana.. Latvaläpimitalla 14,5 senttiä hinta putoaa 28 euroon. Esimerkiksi Kuhmon halpuuttamien 15–18-senttisten tukkien osuus puukaupoissa kohoaa usein 30 prosenttiin. Myös lyhimmillä, alle 43 desimetrin tukin mitoilla on suuri vaikutus tukkikertymään Kainuun lyhyenlännissä metsissä. NRO 3 FA KTA O I KA I S U Maastotaulukoiden digitaalinen aikakausi UUTTA! Tapion huippusuositut Hyvän metsänhoidon suositukset – MAASTOTAULUKOT ovat nyt saatavilla mobiilisti! Pidä keskeisin metsätieto aina mukanasi. Sahauksen kannattavuus alkaa parantua, kun tukkien läpimitta ylittää 18 senttiä. Kuhmon tukin hinnoittelu (latvaläpimitan mukaan) VANHA yli 15 cm n. HELMIKUUTA 2016 . Tukin vähimmäismittojen muutokset huolettavat erityisesti metsäsijoittajia, joista monet ovat ostaneet satoja, jopa tuhansia hehtaareita UPM:n entisiä metsiä. Kuhmo Oy:n metsäpäällikkö Juhani Pääkkönen perustelee uutta hinnoittelua tarpeella parantaa sahauksen kannattavuutta. ”Kun tukki on 15-senttinen, sen kantohinta on 50 euroa. ”Voittajan valinnassa kiinKaupunkipuuvaja sai mallin Urbaani puuvaja -kuvakilpailun voittaja löytyi Kirkkonummelta. ”Olemme iät ajat hinnoitelleet tukit läpimittojen mukaan. Pystykaupoissa Kuhmo käyttää myös runkohinnoittelua. Osa näistä oli visuaalisesti kaupunkiympäristöön sopivia, osa taas edusti perinteistä liiterimallia. ”Ratkaisevaa puun myyjille on leimikoilta saatava kokonaiskauppahinta.” Hänen mukaansa tukin 15 sentin läpimittaraja on keinotekoinen. Mitä alemmas se putoaa, sitä tuskaisemmaksi metsän ostolainojen takaisinmaksu käy. Tukkiprosentti on suoraan verrannollinen puun myyjän saamiin tuloihin. Kuvakilpailuun osallistuneet valokuvat toimivat pohjamateriaalina tämän kevään suunnittelukilpailussa, jossa Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijat kehittävät uudenlaista urbaania puuvajaa. Väärä nimi Edellisen Metsälehden juttuun ”Kuskille saa soittaa” oli toimituksessa livahtanut väärä nimi kuvan alle. ”Meidän on toimitettava sahoille sellaisia tukkeja kuin ne haluavat”, korostaa Harvestian toimitusjohtaja Pekka Kauranen. Pienemmillä tukeilla on huono käyttösuhde, laatujakauma ja työn tuottavuus.” Pääkkösen mukaan puun myyjät ovat ottaneet uuden hinnoittelutavan vastaan rauhallisesti. AJASSA 7 18. Järeistä tukeista maksetaan parempaa hintaa.” Yksityiskohtaisesti Virranniemi ei Pölkyn hinnoittelua avaa. 15-senttisen tukin hinta on liian korkea sen jalostusarvoon nähden.” Myös puunhankintayhtiö Harvestia on muuttanut Kainuussa tukkien mittoja.Lyhimpiä, alle 43 desimetrin tukkeja tehdään aiempaa vähemmän. Useissa vajoissa oli hyödynnetty kierrätysmateriaaleja kuten kuormalavoja. Voittajaksi valittiin kirkkonummelainen puuvaja, jonka urbaaniutta, muunneltavuutta ja innovatiivisuutta kilpailun raati kiitteli. Kuvassa on Ponsse-lippiksessä konekuski Riku Karhu, ei korjuuesimies Niko Pettinen. Parannettavaakin löytyi. Niiden kantohintaa on alennettu 15 prosenttia, siis noin 43 euroa, jos ”oikeiden” tukkien kantohinta on 50 euroa. Kainuusta Harvestia toimittaa tukkeja muun muassa itävaltalaisen Binderholz-yhtiön omistukseen siirtyneille Lieksan ja Nurmeksen sahoille. Dynaamiset taulukot ja laskurit sekä havainnolliset kuvaesimerkittuovat maastotaulukoihin aivan uuden ulottuvuuden. M ik ko R iik ilä JUSSI COLLIN HELSINGIN seudun ympäristöpalveluiden (HSY) järjestämä Urbaani puuvaja -kuvakilpailu on ratkennut. Sijoittajat huolissaan Alueen metsänhoitoyhdistyksissä muutoksesta ei olla yhtä innoissaan. Vajojen urbaaniudessa oli raadin mukaan suuria eroja. Lisäksi Kuhmo ostaa mäntyja kuusiparrua aina kahdeksan sentin latvaläpimittaan ja 31 desimetrin vähimmäispituuteen asti. Männyllä tukkien vähimmäispituus on 40 desimetriä ja kuusella 49 desimetriä. Kuhmo nokitti tukkimittaa ensimmäisenä Sahayhtiö nostaa täyshintaisen tukin latvaläpimitan 18 senttiin. Väliluokkaan menevät mäntyja kuusitukit, joiden latvaläpimitta on 15 ja 18 sentin välillä ja vähimmäispituus 34 desimetriä. nitettiin puun kuivumisen lisäksi huomiota muun muassa puuvajan sopivuuteen pienille kaupunkitonteille, kaupunkiin sopivaan ulkonäköön sekä rakenteen muunneltavuuteen ja kekseliäisyyteen”, energia-asiantuntija Teemu Kettunen HSY:stä kertoo. Vajan pitkulainen muoto antaa mahdollisuuden hyödyntää sitä tontin rajalla näköesteenä, etuseinän rimoitus on nokkela käytön kannalta ja ulkoasun voi muuttaa lähirakennuksiin sopivaksi, raati arvioi. Kisassa etsittiin esimerkkejä toimivista puunsäilytysratkaisuista, kuvia saatiin 33 erilaisesta puuvajasta. 25 euroa ”Tämä vastaa paremmin erikokoisten tukkien jalostusarvoa. Esimerkiksi klapit voisi suojata paremmin
Hygieniatuotteissa sellun kulutus kasvaa yli kolmen prosentin vuosivauhtia. 5 016 (4 970) 2 008 (2008) 10 138 (9 868) liikevaihto, milj. Asiantuntijan mukaan turhaan. Etenkin Pohjois-Amerikassa on lukuisia yli 40 vuotta vanhoja soodakattiloita, jotka ovat tulossa käyttöikänsä päähän. Yhdessä ne tarkoittavat puoTurhaa huolta sellusta Havusellun hinnan taittuminen ei kampita tehdashankkeita. ”Sellu on sijoittajille mielenkiintoinen alue edelleen. ”Meidän toiminnassa tähdätään 2050-luvulle saakka. ”Kierrätyskuidun niukkuus on eniten markkinasellun kysyntää tukeva tekijä. ”Suomen puunhinta on maailman keskiarvon yläpuolella, mutta ei kaikista kalleinta, ja osittain kompensoitavissa sivutuotteilla ja muulla jatkojalostuksella.” Sellun hinnannousun tasaantuminen on aiheuttanut ylimääräisiä sydämentykytyksiä herkimmille. MIKKO HÄYRYNEN PAPERIN vaikeudet luovat mielikuvaa, että metsäteollisuus tarpoo syvällä. ksu paikka investoida pitkäkuituselluun”, Teräs uskoo. Jako toiminee ilman jännitteitä niin kauan kuin tulos on kelvollinen. Lähinnä tekstiileihin käytettävän liukosellun kysyntä kasvaa vieläkin nopeammin, yli viiden prosentin vauhtia. Stora Enso teki tuloksensa etenkin Uruguayn sellutehtaalla ja suotuisilla valuuttakursseilla. Luvassa säädetään esimerkiksi tehtaan päästörajat. Tässä liiketoiminnassa on vaihteluita nyt niin kuin aina ennenkin. Vanhaa kapasiteettia korjataan ja muutetaan toisiin sellulaatuihin. Erityisesti Yhdysvalloissa ja Kiinassa tuotantoa onkin siirretty paperimassasta muihin sellulaatuihin. Markkinasellua ei tuoteta suoraan viereiselle paperitehtaalle, vaan myytäväksi. Yli puolet liikevaihdosta on sellua, ja osuus kasvaa Äänekosken tehtaan myötä, samoin sellunhintojen ailahtelun tuoma riski. Stora Enson omistus on enemmän Pohjanlahden tältä puolelta, mutta johto länsipuolelta. Tulosvauhti kiihtyy Tulosta syntyy Suurimpien metsäteollisuuskonsernien keskeiset tunnusluvut. ”Jos sitä kutsutaan investointibuumiksi, niin se on ainakin hetkeksi ohi”, Teräs arvioi. Uutta kapasiteettia tarvitaan lisää joskus vuoden 2020 tienoilla.” Sellun menekki irtoaa paperista Markkinasellun toimitukset kasvoivat viime vuonna kolmisen prosenttia. € 10 040 (10 213) 10 138 (9 868) 5 016 (4 970) 2 008 (2008) tulos ennen veroja, milj. ”Suomi on silti moneen muuhun maahan verrattuna . Sellun kustannuksista puu on isoin palanen. Ekonomistit ennustavat, että euro pysyy lähivuodet dollariin nähden aliarvostettuna, mikä koituu eurohintaisten tuottajien eduksi. Stora Enso on tehnyt kuusi peräkkäistä plusmerkkistä vuotta, UPM ja Metsä Group kolme. Valuutalla on väliä 2014 2015 2016 M ar tt i K ai n u la in en / Le h ti ku va MIKKO HÄYRYNEN H avusellun hinnannousun taittuminen on nostanut analyytikot varpailleen ja ravisuttanut metsäyhtiöiden pörssikursseja. € 10 040 (10 213) 9,3 (6,6) 8,3 (3,9) 10,6 (6,8) tulosprosentti 8,1 (1,2) henkilöstö 25 680 (27 200) 19 578 (20 414) 9 599 (10 410) 2 601 (3 111). UPM sai viime vuonna monet investointinsa tuottovaiheeseen. Kun kirjoitusja painopaperin kulutus vähenee, vähenee myös kierrätyskuidun kertymä, ja sitä pitää korvata ensikuidulla.” Lisää, mutta annosteltuna Dollarin vahvuus tai heikkous vaikuttaa eniten sellun hintaan. Kiitos kipeidenkin päätösten, totuus on toisenlainen. € 814 (120) 1 075 (667) 468 (330) 167 (78) tulosprosentti 8,1 (1,2) 10,6 (6,8) 9,3 (6,6) 8,3 (3,9) omavaraisuusaste, % 44,6 (40,8) 56 (52,7) 43 (37,9) 46,5 (39,2) henkilöstö 25 680 (27 200) 19 578 (20 414) 9 599 (10 410) 2 601 (3 111) FAKTA len miljoonan tonnin kulutuksen kasvua vuodessa. Maailman paperintuotannon ja -kulutuksen kasvu oli nollan ja prosentin väliltä. Säikyimmät ovat säpsähtäneet, että siinä meni Kemijärvelle ja Kuopioon kaavaillut sellutehtaat. Tuloksissa ovat mukana kertaluonteiset erät. NRO 3 600 700 800 900 1000 USD EUR Lähde: Foex Indexes Oy Havusellun euroja dollarihinnat kahden viime vuoden ajalta. Brasilian ja Venäjän valuutat ovat laskeneet dollariin verrattuna vielä enemmän kuin euro, ja niille sellu on hyvin kannattava tuote. Hetkelliset markkinaheilahtelut eivät vaikuta suunnitelmiin.” Finnpulpin ympäristövaikutusten arviointi valmistui joulukuussa, ja siinä kului sijoittajien rahaa useita miljoonia euroja. Maailmalla on paljon vanhoja sellutehtaita, joiden sulkeminen parantaa markkinatasapainoa. ”Hinnallisesti parempia jaksoja on ollut, ja halpenemisesta huolimatta sellu on pitänyt hintansa paremmin kuin moni muu raaka-aine.” Havusellun tonnihinta on laskenut vuodessa noin sata dollaria, mutta dollarin vahvistumisen vuoksi useimmilla muilla valuutta-alueilla hinta on pysynyt lähes ennallaan. UPM on lyönyt rumpua biopolttoaineistaan, mutta suomalaista metsäyhtiöistä UPM on edelleen eniten paperiyhtiö. Investointibuumi toistaiseksi ohi Sellukapasiteettia on rakenteilla enemmän kuin markkinat jaksavat lähivuosina sulattaa. Seuraava etappi on ympäristölupa, jota haetaan tänä vuonna. HELMIKUUTA 2016 . Hän ei ole kokenut erityistä sellubuumia, joten ei ole myöskään buumia, joka olisi taittunut. Stora Enso UPM Metsä Group Metsä Board 2015 (suluissa 2014) liikevaihto, milj. Kiinassa on suljettu saastuttavia olkija ruokosellutehtaita, mikä on tehnyt tilaa puupohjaiselle sellulle. Sen kysyntää ylläpitävät monet paperin menekistä riippumattomat seikat. Kuopio-hankkeen takana olevan Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson ei usko, että tunnelman muutos vaikuttaisi tehtaan toteutumiseen. AJASSA 8 18. Kuilun partaalta noussut Metsä Group ei ole paperiyhtiö juuri ollenkaan. Hintabuumi, jota ei ollut Metsäteollisuustuotteiden hintaseurantoja ylläpitävän Foex Indexes Oy:n selluasiantuntija Timo Teräs on seurannut sellumarkkinoita 1970-luvun alusta saakka. Konsernin kartonkiyhtiö Metsä Board on kiinni oikeassa trendissä, globalisaatiossa ja pakkaamisen kasvussa
VALTTERI SKYTTÄ SUOMEN metsiä hakataan edelleen perinteisin mallein. Lapissa suurin osa jatkuvasta kasvatuksesta tapahtuu kuitenkin muualla kuin yksityismetsissä, pääasiassa Metsähallituksen hallinnoimilla valtion mailla. Blom Kartta Oy Pasilanraitio 5 00240 Helsinki Puh 010 322 8940 Email: info.?@blomasa.com blomkartta.. Yksi jatkuvan kasvatuksen kompastuskivistä on hintataso, sillä siihen tähtäävissä leimikoissa puiden hinnat jäävät Jatkuva kasvatus on yhä vähäistä Uuden metsälain toinenkaan vuosi ei tuonut merkittävää lisäystä poimintaja pienaukkohakkuisiin. Ota yhteyttä niin laajennamme maailmaasi. Metsäammattilaisilla on asiassa suuri rooli. Blom on Suomen johtava ilmakuvaaja ja metsien inventointipalvelujen tuottaja. Luotettava. Jatkuvassa kasvatuksessa metsään luodaan eri-ikäistä puustoa poimintaja pienaukkohakkuilla . Blom. Lakimuutoksen aikaisen kiinnostuksen perusteella oletin jatkuvan kasvatuksen hakkuuosuuden nousevan 3–5 prosentin tasolle”, sanoo Metsäkeskuksen kaakkoisen alueen elinkeinopäällikkö Pekka Vainikka. Haluatko tarkkaa tietoa siitä, missä metsät vaativat käsittelyä tai puusto on hakkuukypsää. Tasaikäisrakenteisessa kasvatuksessa metsäalue kasvaa samaa tahtia taimikosta tukkipuustoksi, joka kaadetaan avotai siemenpuuhakkuulla. Yksityismetsissä jatkuvaa kasvatusta harrastettiin innokkaimmin Kainuussa, Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Metsäkeskukseen saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten perusteella alle prosentti vuoden 2015 hakkuuaikomuksista tähtäsi metsän jatkuvaan kasvatukseen. Jatkuva kasvatus eli poimintaja pienaukkohakkuut eivät ole siis kahdessa vuodessa lyöneet itseään läpi. usein harvennushakkuun tasolle, kun korjuukustannukset nousevat perinteistä avohakkuuta korkeammiksi. ”Odotusarvo jatkuvan kasvatuksen hakkuille oli suurempi, määrät ovat jääneet yllättävän alhaisiksi. Suomen metsiä on vuosikymmeniä hoidettu ja hakattu tasaikäisrakenteisen metsän mallilla. Suurin osa Suomen metsistä kasvaa yhä tasaikäisrakenteisina. Lapissa jatkuvan kasvatuksen osuus ilmoituksista oli 2,4 prosenttia ja Kainuussa 1,2 prosenttia. AJASSA 9 18. ”Vaikka jatkuvan kasvatuksen hakkuumäärät ovat olleet pieniä, niitä tehdään silti tasaisesti. 040 5410 295 Osaava. ”Metsäammattilaisemme ovat saaneet vanhojen hakkuumallien mukaisen opin, jossa jatkuva kasvatus oli kiellettyjen listalla. 5–10 vuoden kuluttua olemme viisaampia”, Pekka Vainikka sanoo. Metsänomistajan orastava kiinnostus jatkuvaan kasvatukseen hyytyy, kun avohakkuun ja poimintaja pienaukkohakkuun kantohintaero selviää. Kokemuksia tarvitaan Vainikan mukaan on monta syytä, miksi kiinnostus jatkuvaan kasvatukseen ei ole näkynyt käytännön tasolla. Lasse Turunen, p. Lapissa yleisintä Eniten jatkuvan kasvatuksen hakkuuaikomuksia oli viime vuonna pohjoisessa. Vähiten jatkuvan kasvatuksen hakkuita osuus, % pinta-ala, ha Pohjois-Savo 0,2 131 Etelä-Savo 0,3 149 Keski-Suomi 0,3 169 Keski-Pohjanmaa 0,5 50 Etelä-Pohjanmaa 0,5 114 Eniten jatkuvan kasvatuksen hakkuita osuus, % pinta-ala, ha Lappi 2,4 1 966 Kainuu 1,2 640 Päijät-Häme 1,1 159 Uusimaa 1 179 Pirkanmaa 1 338 Koko maa 0,9 5 171 Eniten jatkuvan kasvatuksen hakkuita, yksityismetsät: Hyrynsalmi (Kainuu) poimintahakkuita 107 hehtaaria (8,9% hakkuista), Rovaniemi (Lappi) pienaukkohakkuita 52 hehtaaria (0,8% hakkuista) Eniten jatkuvan kasvatuksen hakkuita, kaikki metsät: Kittilä (Lappi) poimintaja pienaukkohakkuita 500 hehtaaria (8,1% hakkuista) Lähde: Suomen metsäkeskus, hakkuutapatilasto 2015 Kittilä jatkuvan kasvatuksen ykkösalue Tasa ja eri Uusi metsälaki on sallinut kahden vuoden ajan metsän eri-ikäisrakenteisen eli jatkuvan kasvatuksen. Kokemusta ei ole.” Vainikan mukaan ammattilaisten varovaisuus on ymmärrettävää, sillä metsäntutkimus ei vielä pysty tarjoamaan täysin kattavaa tietoa jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta ja edellytyksistä. Joustava. E rk ki O ks an en / Lu ke. Tuoreilla ilmakuvilla ja inventointiaineistoilla autamme sinua tehostamaan toimintaasi, saavuttamaan kustannussäästöjä ja varmistamaan laadukkaan lopputuloksen asiakkaillesi. Tiedätkö, mitä metsässä tapahtuu. Metsälain uudistamisen aikaan kyselyt osoittivat, että jatkuva kasvatus kiinnosti niin metsänomistajia kuin metsäammattilaisia. 050 491 5180 Mikko Salonen, p. Lukema oli sama myös toissa vuonna, jolloin uusi metsälaki mahdollisti ensimmäistä kertaa uudet metsänkäsittelytavat. HELMIKUUTA 2016 . Jos tällaisesta metsästä käydään taivuttamaan eri-ikäisrakenteista eli jatkuvan kasvatuksen mukaista, aikaa menee vuosikymmeniä. NRO 3 Ovatko ilmakuvasi vanhoja ja epäselviä. Ilmakuvaamme vuosittain kymmeniä tuhansia neliökilometrejä metsäalan ortokuvaja inventointitarpeisiin
Uuden metsävaratiedon runkona on ilmasta tehdyn laserkeilauksen puustoja maastotieto, joka paikantuu sivultaan 16-metrisille ruuduille. Tuleva tietojärjestelmä kuvaa puustot kautta Suomen paikkaan sidottuina runkolukusarjoina – siis montako eri paksuista puuta hehtaaria kohti on. ”Tätä on jo kokeiltu UudenKohta louhitaan ISOA METSÄDATAA Luvassa on ilmiömäisen tarkkaa metsätietoa, kun eri lähteistä kertyvää tietovuorta aletaan hyödyntää ja jyvät seulotaan järjestykseen. Tietovuorten louhinta vaatii ymmärryksen ylittävää osaamista ja musertavaa tietojenkäsittelyvoimaa. Tämä tarjoaisi aidot edellytykset sähköiselle puukaupalle. Esimerkkejä Forest Big Datan käyttökohteista vaavavavaava K u va K u va K u vaavavavv K u v K u v aj a aj a aj a aj a aj aj aj a ajajjajja METSÄNHOITOPALVELUT PUUNKORJUUN JA METSÄNHOIDON TYÖMAASUUNNITTELU SÄHKÖINEN PUUKAUPPA ALUEELLISET HAKKUUMAHDOLLISUUDET. Ilmakeilauksin saadaan tieto puuston kokonaismäärästä, mutta puulajeittain luokiteltua runkolukusarjaa ei pystytä tuottamaan. Esimerkiksi hakkuukoneiden tuottamalla mittaustiedolla keilaustiedon tulkintaa voidaan tarkentaa. Joka puusta on tarvittu vähintään läpimittatieto, kuten ammoin pystymittauksissa. Rajala Stora Ensosta. Puhutaan datafuusioista ja Euroopan avaruusjärjestön osallistumisesta. Verkkotietosanakirja Wikipedia määrittelee sen seuraavasti: ”Big data on erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen.” Metsäsektorilla on pari vuotta työstetty kunnianhimoista Forest Big Data -hanketta, jolla mielitään metsästä karttuvien tietovuorien kimppuun. Niistä tulee tärkeä metsätiedon lähde”, Rajala ennustaa. AJASSA 10 18. ”Metsäkoneet ovat tulevaisuudessa ainoita, joiden on pakko liikkua metsissä. HELMIKUUTA 2016 . Perinteisesti runkolukusarja on edellyttänyt kalliita mittauksia. Lähteitä on lukuisia: metsänkäyttöilmoituksia, kemeratietoa, laserkeilauksia, satelliittikuvia, valtakunnan metsien inventointia ja omavalvontalappuja. Nykyisin niiden keräämää tietoa käytetään vain metsämaksujen perusteena. Aiemmin vähälle huomiolle jäänyt tietolähde voivat olla hakkuukoneet, jotka mittaavat joka päivä vähintään miljoona puuta. Tuloksia jo lähivuosina ”Olennaista on, että tiedon keruu, varastointi ja analysointi voidaan automatisoida”, sanoo tutkimusjohtaja Jarmo Hämäläinen Metsätehosta, metsäyhtiöiden ja Metsähallituksen yhteisestä tutkimuslaitoksesta. Maallikkokin tunnistaa tavoitteet. Suomen metsäkeskus on keilannut jo puolet Suomen metsistä, ja keilauskierros valmistuu vuosikymmenen loppuun. ”Tämä tieto on tutkimuksen huonoimmin hyödynnetty potentiaali”, korostaa kehitysjohtaja Pekka T. NRO 3 K u va aj a MIKKO RIIKILÄ, teksti ANNA BACK, kuvitus A vainsana on Big Data. Hakkuukoneet voitaisiin valjastaa keräämään monin verroin enemmänkin metsätietoa. Hyviä toiveita on saada tietoa myös puiden laadusta
Myös maastot ja tiestö hallintaan Joensuulainen Arbonaut-yhtiö on osana metsäistä Big Dataa kehittänyt metsämaiden kantavuuden arviointia ja luonut korjuuolosuhteiden viisiportaisen luokituksen. Myös metsänhoitoon saadaan nykyistä tarkempaa tietoa eri lähteitä yhdistellen. ”Näen että meidän roolinamme on viedä tulokset käytäntöön hyödyntämään sekä metsänomistajia että metsäalan toimijoita.” Monimuotoisen tietovuoren louhintaa ja jalostamisen menetelmiä pohditaan muun muassa Tampereen teknillisessä yliopistossa, Aalto-yliopistossa ja VTT:ssä. Puutavaran kuljetusten ohjaamiseen sekä metsätiestön kuntoarvioihin haetaan lisätehoa joukkoistamalla tiedonkeruuta. Kuvien tulkintakin voidaan automatisoida”, Hämäläinen kaavailee. Hanke on osa laajaa kansallista Data to Intelligence -ohjelmaa, jossa pyritään terästämään Suomen kilpailukykyä älykkäillä tietojenkäsittelyteknologioilla. ”Parivuotinen hanke on valmis ja tuloksia odotellaan viimeistään parin vuoden kuluttua”, toteaa Metsätehon Jarmo Hämäläinen. Jatkokin on varmennettu. Jatkossa istutuskone voi tuottaa tarkan paikkatiedon jokaiselle taimelle ja olosuhdetiedon sen kasvupaikalle. Myös hakkuukoneet voivat tuottaa tietoa tehtyjen puiden laadusta. Toimenpidekuvioita voitaisiin muokata tarpeen ja tilanteen mukaan puustotietojen tarkkuuden kärsimättä. Metsätoimijoiden lisäksi mukana ovat muun muassa metsäkonevalmistaja Ponsse ja metsätietoyrityksiä. Tuloksia nopeasti JÄRJESTELMÄ DYNAAMINEN METSÄSUUNNITTELU KATKONNAN OHJAUS METSÄKONEENKULJETTAJAA AVUSTAVAT JÄRJESTELMÄT JALOSTUSARVOPERUSTEINEN TUOTANNON OHJAUS. ”HAKKUUKONEIDEN TIETO ON TUTKIMUKSEN HUONOIMMIN HYÖDYNNETTY POTENTIAALI.” Hakkuukoneiden tuottamat puukartat tarkentaisivat osaltaan puustotietoja. METSÄTIEVERKKOJÄRJESTELMÄ DYNAAMINEN METSÄSUUNNITTELU FOREST BIG DATA kokosi metsäalan yhtiöt, konevalmistajat ja tietonikkarit yhteen alan terävimmän tutkijajoukon kanssa. AJASSA 11 18. Kartta kertoisi jää vien puiden sijainnin, runkojen muodon ja mitat sekä puustotunnukset. Puukartta opastaisi Todellinen harppaus tehdään, kun hakkuukoneisiin asennetaan puustoa maasta kuvaavat laserkeilaimet. NRO 3 maan metsissä”, Metsätehon erikoistutkija Tapio Räsänen kertoo. ”Puutavara-autot, metsäkoneita siirtävät lavettiautot ja metsäammattilaiset liikkuvat metsäteillä säännöllisesti, ja heidän kojelautakameransa voisivat kuvata tienäkymää. Rajala näkee, että puolueeton Metsäkeskus on luontevin taho karttuvan metsätiedon käsittelijäksi ja jakajaksi. Tätäkin on jo kokeiltu, ja laitteita alkaa olla tarjolla yhä edullisemmin. Suomessakaan muut toimialat eivät ole samanlaiseen ponnistukseen lähteneet. Stora Enson Pekka T. Tieto maalajista, korkeussuhteista ja kosteusindekseistä tarkentaisi metsänviljelyn suunnittelua. Esimerkiksi Ruotsissa ei vastaavaa metsäsektorin yhteistä kehittämishanketta ole vireillä. Tavoitteena on Forest Digiroad -tietokanta, josta esimerkiksi tieolot ja kääntöpaikkojen laatu selviävät. HELMIKUUTA 2016 . Hanke pääsi osaksi hallituksen kärkihankeohjelmaa, maaja metsätalousministeriön ”Puuta liikkeelle ja uusia tuotteita metsistä”. Kone keilaisi puustoa jokaiselta työpisteeltään. ”Tavoitteena on löytää yhteys ulkoisten tunnusten ja tukin todellisen laadun välille”, Räsänen toteaa. Tätä varten autojen kojelautakameroita ollaan valjastamassa tiedonkeruuseen. Karsimaterät saadaan havainnoimaan rungon oksikkuutta, ja hakkuukouraan asennettu kamera kuvaisi tukkien katkaisupinnat. Metsäkeskuksen metsätiedon palvelupäällikkönä toimivan Jorma Jyrkilän mukaan Metsäkeskus on hakenut Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeelle kahden miljoonan euron kärkihankerahoitusta. Toisaalta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa karttuu tietoa taimimääristä. Lähtökohtina ovat maastomallit, maaperä-, puustoja ojitustiedot, myöhemmin myös sademäärä ja muut muuttuvat olosuhdetiedot. Metsäväen ison datan hanke on ainutlaatuinen. Puun laatuakin voidaan ehkä ennustaa, jos sahojen tekemän tukkien läpivalaisussa kerätty tieto onnistutaan palauttamaan tukkien kasvupaikalle laserkeilausaineistojen tulkinnan tueksi. ”Samalla voitaisiin kehittää kuljettajaa sekä harvennusvoimakkuudessa että poistettavien puiden valinnassa opastava järjestelmä”, Rajala ennustaa. Rahaa ei vielä ole myönnetty. Keilainkuvia yhdistäen muodostuisi puukartta harvennettavalta metsikkökuviolta. Entistä tarkempi, 16 metrin hiloille kohdennettu metsävaratieto mahdollistaisi aidosti dynaamisen metsäsuunnittelun
Ensiharvennus Hankintahinnat 58,05 . 43,18 . 14,76 . 13,89 . Seikun saha sijaitsee keskellä Porin kaupunkia. 28,65 . 16,57 . 28,31 . 54,49 . Kaikki eivät enää ajattele, että leipätehdas koliskoon, sillä harvalla on sahaan omaa kytköstä. 14,84 . ”Äärimmäisen kallista, mutta pitemmän päälle erinomainen ratkaisu”, sahanjohtaja Matti Nordberg myhäilee. 28,14 . 36,80 . 28,55 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,74 . 15,25 . 17,89 . 19,56 . 14,58 . 23,71 . Uudistushakkuu 55,16 . Ensiharvennus 11,29 . 20,47 . 29,98 . 37,22 . 41,26 . 23,78 . 14,87 . 16,00 . HELMIKUUTA 2016 . 24,95 . Harvennushakkuu 45,99 . 21,65 . 15,23 . Harvennushakkuu 47,58 . 13,90 . 35,93 . Hankintahinnat 57,27 . 17,85 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,86 . Se on kuljettimien kolinaa ja tukkilajittelun jymähtelyä, mutta ei juurikaan terien ulvontaa, sillä itse sahaus tapahtuu rakennuksen sisällä. 14,62 . 53,53 . Ensiharvennus 37,09 . 51,88 . ”Siihen saumaan pääsimme kiinni. 46,20 . 55,50 . 54,84 . Kiinan veto koskee nimenomaan kuusisahatavaraa. MIKKO HÄYRYNEN VIEREISESSÄ jutussa esitelty Seikun saha on 80-prosenttisesti vientisaha. 47,22 . Kiina on sen suurin vientimaa, sitten tulevat kotimaa ja Ranska. 10,58 . 29,33 . 27,12 . 16,97 . 21,81 . 10,77 . Maksukyvyn äärellä Puustamaksukyky koostuu monesta asiasta, kuten sahan tukinlajittelulinjan betonilokeroista. 11,10 . 54,98 . 52,67 . nousussa . Ensiharvennus 11,31 . nousussa . Hankintahinnat 55,53 . Harvennushakkuu 44,54 . 14,81 . 16,71 . 35,14 . 14,78 . 14,11 . nousussa . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,99 . 45,87 . 20,00 . 54,68 . 20,74 . 35,77 . 15,88 . 16,84 . 27,94 . 9,94 . 16,34 . 43,00 . 40,69 . 55,16 . nousussa . Kiina on maailman suurin huonekaluvalmistaja, ja muutama vuosi sitten siellä kiellettiin mdf-levyn käyttö lastenhuoneiden kalusteissa mahdollisten terveyshaittojen vuoksi. 24,64 . kaattia. AJASSA 12 18. 20,87 . Kiina on yllättävänkin ympäristötietoinen markkina ollakseen matalan elintason maa. 17,85 . 47,04 . 14,39 . 42,74 . 44,64 . 17,00 . NRO 3 10,6 miljoonaa kuutiota Havusahatavaran tuotanto Suomessa vuonna 2015. Betonilokeroiden lisäksi melua vaimentaa se, että kovimmat melupaikat ovat rakennuksen sisällä ja perinteisen kolisevan kiramon eli tukinnostajan sijalla on pehmeä-äänisempi ruuvikiramo. Kiinassa sahatavaralta edellytetään serti. ETELÄ-SUOMI . 20,34 . 17,32 . 23,79 . 16,28 . Uudistushakkuu 56,43 . Harvennushakkuu 47,23 . 22,97 . 11,25 . ETELÄ-POHJANMAA . Uusi lajittelulinja on yllättävän hiljainen. Syitä panostukselle oli monia, mutta mikään ei yksin todista investointia kannattavaksi. 22,68 . 42,04 . 20,90 . Huonekalupuuna mänty ei ole saanut samaa nostetta, koska ennemmin tai myöhemmin männyn oksat alkavat näkyä maalin alta. 15,12 . MIKKO HÄYRYNEN, teksti ja kuva P orissa UPM:n Seikun sahalla hiljattain käyttöönotettu tukkien lajittelulinja ei entiseen tapaan jymäyttele tukkeja lokeroiden metallikarikoita vasten, vaan pudottelee betonilokeroihin. 51,33 . 27,29 . 17,14 . 22,10 . KYMI-SAVO . 15,09 . Sahat ovat usein vanhaa perua vesistöjen äärellä, ja kesäilloissa työn ääni kiirii kauas. 54,15 . 57,47 . 31,20 . Uudistushakkuu 54,71 . 10,80 . Tavara menee huonekaluvalmistajille”, sahanjohtaja Matti Nordberg sanoo. 15,09 . 28,23 . FSC on mielletty ympäristötietoisten länsimarkkinoiden sertifikaatiksi. 46,10 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,91 . Lähde: Metsäteollisuus ry P U U KAU P PA Raakapuun hintatilastot, viikkojen 3–6 keskiarvo KOKO MAA . PEFC-merkki käy, mutta FSC:n paino on nousussa. 18,31 . 47,45 . 23,59 . Ympäristötietoinen Kiina. 16,89 . Nordbergin mukaan sitä kysytään entistä enemmän myös Itä-Euroopassa, missä Ikealla on tuotantoa. Hankintahinnat 52,82 . Uudistushakkuu 54,53 . 15,19 . 22,95
22,89 . 27,67 . 27,89 . Kokemäenjoen toiselle puolelle rakennetaan asutusta ja vastarannalle kuuluvan melun raja on tiukentunut. 14,62 . Tukkikenttä voidaan täyttää tiiviimmin, jolloin sahalla on enemmän puskurivarastoa häiriöiden varalta. Kohti tehdasmittausta Lajittelulinja on entistä nopeampi, ja suurin osa tukkisumasta voidaan purkaa suoraan autosta linjalle, jolloin kentälle purun työvaihe jää pois. 15,76 . Harvennushakkuu 46,43 . Uudistushakkuu 50,77 . 44,55 . Hankintahinnat 55,10 . Kauempana kylältä olevat sahat saanevat kolista rauhassa vielä pitkään. 19,46 . 28,24 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat Ostomäärät viikolla 6 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 17 229 Pohjanmaa 22 205 Lounais-Suomi 46 116 Häme-Uusimaa 54 981 Kaakkois-Suomi 63 101 Pirkanmaa 48 882 Etelä-Savo 73 209 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 38 449 Keski-Suomi 72 044 Pohjois-Savo 41 795 Pohjois-Karjala 41 869 Kainuu 14 709 Pohjois-Pohjanmaa 36 220 Lappi 42 437 Koivutukki Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2012 2013 2014 2015 2016 viikot 1–6, 2016 2014 Koko maan viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ €/m³ 1–2 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 2015 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 Kantohintojen kehitys Keski-Suomessa 10 20 30 40 50 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 21,86 . 23,63 . Hankintahinnat 54,05 . 51,65 . 53,23 . 45 50 ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI 613 249 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 6 Betonilokeroiden ennakoidaan yleistyvän isoilla sahoilla ja asutuksen lähellä, sillä ympäristölupien melurajojen kiristämiseen on ainakin tekniset perusteet. 17,14 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 48,99 . Helpompia tukkinippuja Aikaisempi lajittelulinja oli 45 vuotta vanha ja käyttöikänsä päässä. 53,85 . Investointi ei vaikuta puunkäyttöön. 54,16 . ”Etenkin hankintaja käteiskauppapuuta tullaan siirtämään tehdasmittaukseen ja vähentämään tienvarsimittausta”, aluejohtaja Tero Nieminen sanoo. SAVO-KARJALA . 26,1 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 16,49 . nousussa . Lajittelulinjan uudistuksen jälkeen UPM:llä ei ole menossa merkittäviä kotimaan mekaanisen puunjalostuksen panostuksia. Voisi ajatella, että tehokkuusinvestoinnin tuoma hyöty kuuluu yksin investoijalle, mutta se leviää moneen suuntaan – pikkuisen kantohintoihin, lopputuotteeseen, palkkoihin. Uudistushakkuu 53,99 . Investointi parantaa rahtusen tehokkuutta, sillä tukit asettuvat tasapäisiksi nipuiksi, jolloin ne ovat pyöräkuormaajalle helpompia käsiteltäviä. Vanhassa systeemissä jokainen lokeroon putoava tukki täräytti paitsi lokeroa, myös tukkilinjaa. 43,69 . 44,93 . 17,08 . 48,96 . AJASSA 13 18. 10,10 . 11,74 . 17,12 . 53,00 . 14,05 . 10,80 . Seikun sahan hankinta-aluetta ovat Satakunta sekä lähialueet Varsinais-Suomesta ja Pirkanmaalta. 14,27 . Uudelle lajittelulinjalle ennakoidaan pitempää ikää, sillä lokerot ja linja eivät enää ole kiinni toisissaan. 52,15 . 15,30 . Harvennushakkuu 45,71 . nousussa . ”Valmius ostaa hankintapuuta paranee.” Jokaisen linjassa menevän tukin tiedot tallennetaan, ja tekniikan puolesta Seikun saha on valmis siirtymään tukkikohtaiseen laatuhinnoitteluun vaikka heti. 23,05 . 21,06 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. KAINUU-POHJANMAA . 19,40 . Pienille sahoille investointi saattaa olla liian hintava. 15,25 . 17,31 . 40,74 . 16,98 . 27,73 . 15,25 . 22,03 . Ensiharvennus 11,94 . 12,85 . 21,10 . 42,16 . Toinen asia on, onko sille ns. 18,29 . 17,24 . Harvennushakkuu 43,87 . Uudistushakkuu 55,12 . Seikun saha käyttää yli 800 000 kuutiometriä kuusitukkia vuodessa. 29,40 . 22,35 . 46,71 . Ensiharvennus 35,00 . 41,51 . 14,70 . 44,63 . 15,30 . Kuusitukin hakkuumahdollisuudet eivät ole läheskään täyskäytössä, minkä perusteella voi olettaa, että puukaupoista neuvotellaan ostajan ehdoilla. 16,70 . 21,31 . 49,87 . 54,84 . 14,42 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 15,25 . NRO 3 KESKI-SUOMI . 35,98 . 13,34 . 28,33 . Äänekosken sellutehdas vaikuttaa kuitenkin siten, että puunhankintaa on tiivistettävä todennäköisesti koko Suomessa, myös Seikun sahan pääasiallisella hankinta-alueella. nousussa . Tekninen valmius puuerien erilliseen seurantaan ja tehdasmittaukseen paranee. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,30 . 9,70 . LAPPI . HELMIKUUTA 2016 . 20,20 . Ensiharvennus Hankintahinnat 52,24 . Seikun sahan uusi tukinlajittelulinja pudottelee tukit betonilokeroihin. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,20 . 39,99 . 29,78 . 13,39 . 10,52 . 35,00 . nousussa . 14,88 . Investointi tuo rahtusen enemmän tuottavuutta ja puustamaksukykyä, mutta ei pidä meteliä itsestään.. poliittinen tahto
Kun verrataan arvokasvua metsään sitoutuneeseen pääomaan eli metsämaan ja puuston arvoon, saadaan selville suhteellinen arvokasvu. Esimerkiksi tuhohyönteiset ja -sienet voivat laskea puuston arvoa nopeastikin. Runkojen paksuus ei jätä epäilyksen sijaa, kuusikko on uudistuskypsä. ”Jos tietää, että puusto on yli sadan vuoden ikäistä, kannattaa se uudistaa”, Tuominen sanoo. Huomioi järeys muuttuvat kuitupuista tukkipuiksi. Puuston arvo kasvaa varsinkin silloin, kun puut M E T S Ä S T Ä 14 M E TSÄ N H O I TO Uudista järeää Metsänuudistaminen perustuu puuston kokoon, mutta puuston ikäkin kannattaa tarkistaa. Laidunalueena olleiden metsien arvo taas ei välttämättä iän myötä juuri kasva, sillä neljäsosa puista on todennäköisesti lahoja. Joskus ulkonäkö kuitenkin pettää. Yksittäinen tuulenkaato näyttää juurikäävän lahottamalta ja kuusten rungoissa näkyy paikoin pihkavuotoa, mikä on Tuomisen mukaan merkki siitä, että puuta vaivaa jokin. Tuotto avuksi Yleisenä ohjenuorana Tuominen kehottaa miettimään, saako puustoon sitoutuneen rahasumman tuottamaan enemmän siten, että kasvattaa puustoa edelleen vai siten, että hakkaa puuston ja sijoittaa hakkuusta saadut rahat johonkin muuhun – ostaa esimerkiksi osakkeita tai lyhentää lainaa. Keski-Suomessa vastaava luku on 25– 30 ja Pohjois-Suomessa 22–26 senttimetriä. Metsän historian tunteminen helpottaa hänen mukaansa muutenkin uudistushakkuun ajankohdan päättämistä. Se kertoo, millaista tuottoa metsästä saa. Etelä-Suomessa kuusikko tulee suositusten mukaan uudistaa, kun sen keskiläpimitta on 26–32 senttimetriä. NRO 3 LIINA KJELLBERG, teksti JUHA METSO, kuvat J ykevät kuuset nousevat seinäja karhunsammalen peittämästä maasta pyhtääläisessä metsässä Kymenlaaksossa. Vilkaisu metsäsuunnitelmaan paljastaa sen kuitenkin noin sadan vuoden ikäiseksi. Varsinkin kuusikot muuttuvat Tuomisen mukaan vanhetessaan herkiksi erilaisille tuhonaiheuttajille. Katse latvuksiin Aina puuston arvo ei kasva. Männyllä vastaavat luvut ovat Etelä-Suomessa 22–32, Keski-Suomessa 22–28 ja Pohjois-Suomessa 21–27 senttimetriä, rauduskoivulla Etelä-Suomessa 27–32, Keski-Suomessa 26–30 ja Pohjois-Suomessa 21–23 senttimetriä. Lisäksi puiden vihreän latvuksen osuus on käynyt vähiin. Esimerkiksi alikasvoskuusikosta syntynyt kuusikko saattaa satavuotiaana näyttää huomattavasti ikäistään nuoremmalta. Pyhtääläisessä kuusikossa lähempi tarkastelu paljastaa, että uudistushakkuulla alkaa olla jo kiire. Taloudellisen tarkastelun lähtökohtana on metsän arvokasvu eli se, miten paljon puuston arvo muuttuu esimerkiksi vuodessa. Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksissa on arvioitu, mikä puuston keskiläpimitan tulee uudistettaessa olla, jos metsän tuottovaatimus on kahdesta kolmeen prosenttia. Kuusikon vieressä oleva männikkö näyttää ensisilmäyksellä harvennusta kaipaavalta varttuneelta metsältä. Loppu on lähellä myös silloin, jos latvuksesta alkaa näkyä läpi”, Tuominen sanoo.. Se sijaitsee kuitenkin niin lähellä metsänomistajan taloa, että sillä on myös maisemallista arvoa”, sanoo metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson metsäasiantuntija Terhi Tuominen. ”Kuusen pituudesta vähintään puolet pitäisi olla vihreää latvusta. Kun latvus muuttuu pyöreäksi ja alkaa muistuttaa avattua sateenvarjoa, on pituuskasvu päättynyt. ”Taloudellisessa mielessä kuusikko olisi voitu uudistaa jo parikymmentä vuotta sitten. hinnä huonosti kasvaneissa tai hoitamattomissa metsissä. Puuston ikää käytetään uudistamisperusteena läPuuston järeys on Terhi Tuomisen mukaan ensimmäinen asia, jota katsotaan, kun mietitään metsänuudistamista. HELMIKUUTA 2016 . Silloin metsä kannattaa uudistaa mahdollisimman nopeasti. Puuston järeys on hänen mukaansa ensimmäinen asia, jota katsotaan, kun mietitään, kannattaako metsää kasvattaa edelleen vai uudistaa. Mitä laadukkaampi puusto on ja mitä ravinteikkaammalla kasvupaikalla se kasvaa, sitä järeämmäksi se kannattaa kasvattaa. 18
Mieti, tuottaako metsän kasvu riittävästi. ”Oikea kohdevalinta vaikuttaa merkittävästi metsän pitkän aikavälin tuottoon”, Tuominen sanoo. Seuraavaksi uudistetaan vajaatuottoiset metsät, niiden jälkeen jo kasvunsa päättäneet metsät. Toisena jonossa ovat kohteet, joilla uusi puusto aiotaan osittain tai kokonaan perustaa uudistuskypsän puuston alle syntyneistä taimista. Jos taimet kasvavat liian suuriksi, katkeavat ne hakkuussa. Käytännössä se ei kuitenkaan kannata. Ensi vuonna summa voi kuitenkin olla jo 500 euroa pienempi. Pihkavuoto kielii, että kuusikossa ei ole kaikki kohdallaan. Älä viivyttele vajaatuottoisten metsien uudistamisessa. Kiireisimpiä ovat hänen mukaansa tuhoutumisvaarassa olevat kohteet. Tällaisia ovat esimerkiksi tuhohyönteisten tai -sienten vaivaamat metsät ja sellaiset metsät, joissa myrskyt ovat kaataneet puita. Jos siis tarvitsee kipeästi rahaa, kannattaa nuoret metsät hänen mukaansa pikemminkin myydä kokonaan kuin uudistushakata. ”Uudistuskypsästä metsästä voi Etelä-Suomessa parhaimmillaan saada 15 000 euroa hehtaarilta. Periaatteessa metsän voi siis uudistaa minkä ikäisenä tahansa. Huonokasvuisen tai liian harvan puuston uudistamista ei kannata viivytellä. Älä viivyttele Tarkista puuston ikä Tarkkaile puita Tee ylispuuhakkuu ajoissa. Tuhoalueet jonon kärkeen Uudista vajaatuottoinen Kun latvuksista alkaa näkyä läpi, on puiden kasvu päättynyt. Tee ylispuuhakkuu ajoissa. Ei rajoituksia Pari vuotta sitten voimaan tullut uusi metsälaki ei aseta uudistushakkuun ajoitukselle minkäänlaisia ehtoja. Katso latvuksiin tästä ovat vajaatuottoiset metsät tai sellaiset alueet, joilla puuntuotos on väärän puulajin tai liian harvassa kasvavan puuston takia pieni. NRO 3 Hän arvioi, että kuusikon arvo on tällä hetkellä noin 15 000 euroa hehtaarilta. METSÄSTÄ 15 18. Jos kaadettavien puiden alle syntyneet taimet kasvavat liian suuriksi, ne katkeavat hakkuussa. Tällöin kyseessä on ylispuuhakkuu. Uudista ajoissa. Uudista metsätuhoalueet nopeasti. Haapaa ei kuitenkaan yleensä kannata kasvattaa kovin järeäksi, sillä haapapuusta saa usein vain haapakuidun hinnan, vaikka puu olisi kuinka suurta”, Tuominen sanoo. Ensiharvennusikäisen metsän uudistushakkuu tuottaisi vain 2 500 euroa hehtaarilta”, Tuominen sanoo. Jos puut ovat yli satavuotiaita, ei niitä kannata enää kasvattaa, vaikkeivät ne yltäisikään tavoiteltuun järeyteen. ”Esimerkiksi heikkotuottoisille pelloille on usein syntynyt haavikko. Viimeisenä uudistamisvuoroon tulevat sellaiset metsät, jotka kasvavat edelleen, mutta joiden paras kasvu on takana. Tutustu metsän historiaan. Poikkeus ”KUUSEN PITUUDESTA VÄHINTÄÄN PUOLET PITÄISI OLLA VIHREÄÄ LATVUSTA.” Vinkit uudistushakkuuseen Ota hakkuun lähtökohdaksi puuston järeys. HELMIKUUTA 2016 . LIINA KJELLBERG JOS metsäpalstalla on useampi uudistuskypsä kuvio, kannattaa uudistamisjärjestys miettiä tarkasti, sanoo metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson metsäasiantuntija Terhi Tuominen. Varsinkin kuusikot muuttuvat vanhetessaan herkiksi erilaisille tuhonaiheuttajille
Retkireittimme ei vienyt metsärajalle, mutta lähellä oltiin. Suunnittelimme viikon mittaisen retken kunnon erämaahan aikana, jolloin kuu ei kumota eikä päivä paista –kohteena Inarin Vätsäri. Vesistöjä on mahtavan Inarinjärven lisäksi varmaankin eniten Suomessa: isompia ja pienempiä järviä, lampia ja näiden välisiä laskujokia ja -puroja. Hakkuut tehtiin määrämittaharsintana ja puut uitettiin laskujokia pitkin Norjaan. Pääsyy oli varmaankin se, että napapiirin pohjoispuolelle on kotipaikoiltamme jonkin verran matkaa – Suomi on pitkä maa. Vätsäri – Erämaa järven takana). Lisäksi pimeää on täältäkin löytynyt loppuvuodesta aivan riittämiin, etenkin viime vuosina, kun kunnon talven tulo on entisestään viivästynyt joulun jälkeisiin aikoihin. Ennen lähtöä pitkän ajan sääennuste lupasi alueelle rapsakkaa 15–20 asteen pikkupakkasta ja pilvistä, joten luvassa oli hakemaamme talvikaamosta yllin kyllin. Vätsärin erämaa on erittäin rikkonaista maastoa. Norjan rajaa vasten maasto nousee ylängöksi ja on lähes pelkkää tunturikoivikkoa – se vähä, mitä siitä on 60-luvun tunturimittarintoukan (Epirrita autumnata) hyökkäyksen ja porojen laiduntamisen jäljiltä jäänyt jäljelle. Ostetut tukit oli savotoitava 15 vuoden aikana. Eron puustossa huomaa selvästi, kun katsoo poroaidan yli Norjan puolta. Poistumme metsään retken lähtöja päätepisteenä toimineelta Sanilan poMETSÄSTÄ Vätsärin erämaassa on käyty metsäsotiakin, mutta kaamoksen etsijälle alue on vertaansa vaille. Siellä käytiin yksi ensimmäisistä ”metsäsodista”, kun Inarinjärvestä Jäämereen laskevaan Paatsjokeen tehtiin Virtaniemessä 1987 silta ja sillasta pohjoiseen metsäautotiet Kessinkairan hakkuita varten. Alue on syrjässä ja huonojen kulkuyhteyksien takana, joten odotettavissa oli, ettemme retken aikana kohtaisi muita ihmisiä. Kessin alue hakattiin talvella 1929–30. Metsäinen puusto, lähinnä mäntyä, kasvaa vain ”HIENOVARAINEN, HITAASTI LISÄÄNTYVÄ JA VÄHENEVÄ KAAMOSVALO MUOTOILI KUVAUSKOHTEET KAUNIISTI ESIIN.” Pakkanen paukkui ja se näkyy myös kasvoista.. Kiistan jälkiselvittelyissä perustettiin 1991 Vätsärin erämaa-alue, kooltaan 1 550 neliökilometriä. HELMIKUUTA 2016 . Vätsärin metsäsota Alue tunnetaan paremmin Kessin–Vätsärin erämaana, ja etenkin Kessin nimi on metsäasioita pidemmän aikaa seuranneille hyvinkin tuttu. Tosin Vätsärin–Kessin metsiä oli hakattu jo paljon aiemmin: norjalais-englantilainen yhtiö Atif osti 1915 konsessiokauppana metsähallitukselta Inarin Paatsjoen vesistöalueelta kaksi miljoonaa tukkia. Vätsärin erämaa sijoittautuu Inarinjärven koillisja itäpuolelle, vasten Venäjän ja Norjan rajaa. Alueen kartta on kuin sininen tilkkutäkki. Noiden savotoiden jäljiltä Vätsäristä puuttuvat monin paikoin isot petäjät ja myös kelot, ne joutuivat metsäkämppien lämmityspuiksi (lähde: Tapio Tynys, toim. Lisäksi maat ovat erittäin kivikkoisia ja tunturit pääosin matalia, laakeita kumpareita. Ilmastomuutos näkyy Erämaa-alueen pohjoisosassa menee nykyinen männyn metsäraja. Alkaneena vuonna kaamospuute päätettiin korjata kertaheitolla kuntoon. kt rotilalta Kirakkajärven kylältä. NRO 3 ARI KOMULAINEN, teksti ja kuvat J J ostain syystä oikeat kaamosretket olivat jääneet niin minulta kuin monelta ystävältänikin tekemättä. 16 18. Hakkuusuunnitelma nosti luonnonsuojelijat takajaloilleen
Oli siis täysin oikein rauhoittaa alue nykyiseen luonnontilaan. etelän lämpöön ja aurinkoon. Sari Puranen tuulettaa onnistunutta retkeä sen päätepisteessä Sanilan porotilalla Kirakkajärvellä. Ja millaista valoa! Etenkin valokuvaajan silmään hienovarainen, hitaasti lisääntyvä ja vähenevä kaamosvalo muotoili kuvauskohteet erittäin kauniisti esiin. Taivasta valaisi iltayöstä lisäksi himmeä revontulikaari. Tuulipään rinteiden petäjistä näkee niiden olevan tyypillisiä ääriolosuhteiden puita. Alue on pinta-alaltaan 1 550 neliökilometriä. Aluetta hoitaa Metsähallitus.. Retkemme tuoman kokemuksen mukaan kannattaisi tehdä päinvastoin ja lähteä katsomaan, miltä kunnon kaamos näyttää. Se perustettiin erämaalain nojalla vuonna 1991. Ensimmäinen yö retkellä vietettiin teltassa tähtitaivaan alla. Vätsärin erämaa-alue sijaitsee Ylä-Lapissa Inarin kunnassa. Täältäkin joudutaan muka synkkinä talvikuukausina pakenemaan kaamosmasennusta Ivalo Inari Utsjoki Muonio Enontekiö Kittilä Sodankylä 50 km Vätsärin erämaa ‹ Tuulipään huipulla retkiryhmä ihasteli kaamosvaloa. NRO 3 METSÄSTÄ alavammilla paikoilla, mutta kun nousee harjanteiden päälle, on niille kehittynyt nuoria puita. Yllätyksenä meille tuli se, että valoa oli ennakoitua enemmän. Monestakaan ei tule edes yhtä kunnon tyvitukkia, joten valtakunnan mitassa Vätsärin metsillä ei juuri ole metsätaloudellista merkitystä – jo pitkien kuljetusmatkojen takia. Toivottavasti pystyin tallentamaan sen myös retkeltä ottamiini valokuviin. Tulevaisuudessa näiden syrjäisten luonnontilaisten alueiden arvo tulee entisestään kasvamaan. Alkumatka retkestä hiihtelimme pääosin nuorissa talousmetsissä, ja vasta Tuulipään retkellä poikkesimme varsinaiselle Vätsärin erämaa-alueelle. 17 18. Vasemmalta: Isto Turpeinen, Risto Kiiskinen, Sari Puranen, Eero Oura, Arto Komulainen ja Ari Komulainen. Kaunista kaamosvaloa Nykyihmiset ovat valtaosin kerääntyneet kirkkaasti valaistuihin keskuksiin, joissa valosaaste pimentää talvisen tähtitaivaan näkymättömiin. Täällä huomaa konkreettisesti ilmastomuutoksen vaikutuksen: puuston raja siirtyy vääjäämättä pohjoiseen ja tuntureiden kuvetta ylös. Kaikki eivät halua vaeltaa pitkissä ihmisletkoissa sorastettuja polkuja täyteen pukatuille kämpille, kuten on käynyt suosituimmille retkipaikoille, esimerkiksi Saariselällä. HELMIKUUTA 2016
Pohjana metsätalousyrittämiselle ovat ennen varusmiespalvelua suoritetut metsäkouluja metsuriopinnot. Näin kertyy vapaapäiviä, joita voi käyttää tähän maaja metsätalouteen.” Poutiainen on juhlapuheiden, maaseudun elinkeinoista huolestuneiden ja hallitusohjelmien ihannetapaus: keskimääräistä nuorempi metsätalouden yrittäjä, joka omistaa melko paljon metsää ja myös hyödyntää sen hakkuumahdollisuuksia. Viime vuoden puolella UPM:ltä ostetun 250 hehtaarin jälkeen metsämaata on omistuksessa useita satoja hehtaareja. Nyt niitä on kolmisenkymmentä päätä,” kertoo 45-vuotias Poutiainen. Näin hoitotöissä aikaa ei tuhlaannu kulkemiseen. Lapsuudenkotini on linnuntietä kolmen kilometrin päässä, joten paikka oli tuttu. METSÄSTÄ 18 18. Karjanhoito on metsänhoitotöiden lisäksi mieluistä vapaa-ajan puuhaa, mutta EU-byrokratia on maataloudessa joskus tuskastuttavaa. Pekka Poutiainen kasvattaa Kotirinne-tilallaan emolehmiä. Aluksi minulla oli lihakarjaa eli mullikoita, mutta kymmenen vuotta sitten siirryin emolehmiin. ”Vanginvartijan homma valvontapuolella on vuorotyötä ja vuorot pitkiä. Peltopuolelle Poutiainen ei ole käyttänyt panoksia, mutta metsäpalstoja hän on hankkinut lisää toistakymmentä – kaikki palstat tilansa talouskeskuksen ympäriltä niin, että matkat eivät ylitä kymmentä kilometriä. Maatilan hankinnasta lähtölaukaus ”Hankin tämän Kotirinne-tilan vuonna 1999. Ne tuottavat karjan rehun. Peltoa oli silloin kymmenen ja metsää 40 hehtaaria. Kesäaikaan Poutiainen pitää emolehmänsä, vasikkansa ja Charolais-rotuisen laumanjohtajasonnin metsälaitumella. HELMIKUUTA 2016 . Etäisyyttä Kajaanin keskustaan on 21 ja Sotkamon keskustaan 30 kilometriä. NRO 3 M E TSÄ N O M I STA JA ARI KOMULAINEN teksti ja kuvat K ajaanilainen Pekka Poutiainen asuu tilallaan kotikylässään Jormuankylällä. Vanginvartija harjoittaa myös karjataloutta, ja viime vuosina on entistä enemmän astunut kuvaan metsätalousyrittäminen. Metsää, lehmiä ja vankeja Vanginvartijan vapaa-aika kuluu maaja metsätalouden parissa. Päätoimeen Sukevan vankilaan on matkaa 65 kilometriä. Peltoa on nyt 65 hehtaaria, joista osa vuokramaita. Tukin latvaläpimitan nosto huolettaa. Tämän kuvion harvennuksella alkaa olla jo kiire, arvioi Pekka Poutiainen viime vuoden puolella UPM:ltä hankkimaansa tilan puustoa.
Puu saa hyvin todennäköisesti lahovian.. ”Tehkööt hakkuutyöt ammattilaiset, joilla on siihen kunnon kalusto. Hyviä talvikelejä voi joutua odottelemaan monia vuosia. Peräti 40 prosenttia tukeista olisi pudonnut pikkutukeiksi tai parruiksi”, Poutiainen harmittelee. Kaikkia metsikköjä ei voi vaatia talvikorjuuseen. ”Järeissä tukkileimikoissa tämä ei paljon tunnu, mutta minulla ja monella muullakin on puut otetaan harvennuksilta, jolloin asia alkaa vaikuttaa. Hän valitsee poistettavat puut, ja hän sijoittaa ajourat. Myyntiä on vuositasolla ollut 2 000–10 000 kiinnon välillä, riippuen puumarkkinatilanteesta. ”Kun moto tulee leimikolle ja aloittaa korjuun, käyn paikalla jopa päivittäin. rman ja laittaisi sen kuntoon. METSÄSTÄ 19 18. Yleensä istun moton kopissa kuljettajan seurana tunnin pari ja seuraan tarkasti runkojen katkontaa, eli apteerausta. Tämän ansiosta kuitupuuta tuottavaa ensiharvennusta voidaan lykätä vaiheeseen, jolloin jäävän puuston runkoluku on enää tuhatkunta. Kuhmo Oy on jo nostanut tukin latvaläpimitan 18 senttiin. Jos tavoitteena on kasvattaa sahaja vaneripuuksi kelvollisia runkoja, runkoihin ei saisi syntyä haavoja. NRO 3 ”Myyntihinta UPM:llä perustuu tarkasti kuvioiden inventaarioihin, eikä siinä ole tinkimisen varaa. Mitä enemmän puuta on poistettu, sitä enemmän syntyy erilaisia kolhiutumia. Maan kantavuutta lisää runsas puusto ja erityisesti hakkuutekniikka, joka kerää latvuksia ja oksia raiteiden kohdalla. Kesäkorjuuseen voidaan ehdottaa männikköjä ja sellaisia suomaiden hieskoivikkoja, jotka joka tapauksessa tuottavat vain kuitupuuta. Relaskooppi oli ahkerassa käytössä, kun kiertelin palstaa”, Poutiainen kertoo tähän mennessä suurimmasta hankinnastaan. ??. Ensimmäinen keino on tehdä nuoren metsän hoito raivaussahalla ilman puunkorjuuta, oikea-aikaisesti ja riittävän vahvana. Pesän osakkaat voivat asua kaukana toisistaan, yhteyden pito on vähäistä ja he ovat kaupunkilaistuneet. Hakkuuvaurioiden merkitys riippuu puulajista. Se, että hyvin kasvavassa puussa haavat saattavat peittyä ja muuttua umpikoroiksi, ei pelasta laatua. Se on hinta siitä, että haluaa tuottaa tervettä puuta parhailla kohteilla. Kasvamaan jätettyihin puihin syntyy puunkorjuuvaurioita enemmän kesällä kuin talvella. Niitä koskevat tilastot ovat murheellista luettavaa. Avainasemassa on hakkuukoneen kuljettaja. Monta palstaa on vuosien saatossa laitettu kasvukuntoon.” Poutiainen ei ole panostanut pelimerkkejään omaan korjuukalustoon. PA L STA L L A Toinen keino on hyväksyä vain talvikorjuu huonosti kantavilla mailla ja kun jätettävä puulaji on kuusi tai rauduskoivu. Joitain tuulenkaatoja voin käydä itse keräilemässä tarvittaessa.” Puunmyynti pääosin pystykaupoilla Puut Poutiainen on myynyt pääosin pystykaupoilla. Aluksi piti suorittaa varausmaksu, jonka jälkeen jäi aikaa muutama viikko tutustua tarkemmin kuvioihin. Näistä kahdesta tekijästä seuraa, että erityisen ongelmallisia harvennusleimikoita ovat hoitamattomat nuoret metsät. Muutaman sentin muutos vaikuttaa äkkiseltään pieneltä, mutta toteutuessaan se vie ainakin Poutiaisen metsätalouden tulokselta pohjan pois. Aika ei riitä kaikkeen. ”Raivausja istutustyöt pyrin tekemään pääosin itse, mutta jonkin verran olen ulkoistanut niitä Kajaanista käsin toimivalle Kajaanin metsäpalvelulle. Energiapuun korjuussa latvuksia ei kerry, mutta perinteisen kuitupuun korjuussa kyllä. Uudet vaurion jälkeen syntyneet solukot yleensä säästyvät laholta, mutta aiemmin syntynyt puuaines on alttiimpi tuholle. Tiukimman talven aikana sama esimerkiksi kaatuvan puun kosketus saattaa näkyä puun kuoressa merkityksettömän vähäisenä kulumana, kun kuori ei lähde irti. Mitään pikavoittoja en ole metsäkiinteistöjen hankinnoilla tekemässä, eikä se ole mahdollistakaan. Eniten huomautuksia korjuujäljestä on Suomen metsäkeskuksen tarkastuksissa löytynyt juuri energiapuun korjuusta. ”Puunmyynnin ansiosta tilojen ja palstojen ostoon tarvittu velka ei ole karannut hallinnasta. Joskus kauppa on toteutunut vasta vuosien päästä tarjouksen jättämisestä.” Usein kuolinpesien ja perikuntien palstat ovat hoitamattomia. Tällaisilla kohteilla tehdään usein energiapuun korjuuta. Mitä huonommin maa kantaa, sitä enemmän syntyy vaurioita. Paljaat rungon haavat aiheuttavat lähes väistämättä lahovikaa tai ainakin värivikaa koivussa ja kuusessa, kun taas mänty kestää vaurioita paremmin. Kasvukauden aikana seurausvaikutukset ovat pahemmat kuin talvella. Raivuut ja ensiharvennukset ovat tekemättä ja vaativat välittömiä toimenpiteitä. Tähtäin on pitkällä aikavälillä, parinkymmenen vuoden päästä olen omillani.” Leimikon korjuusta Pekka antaa tärkeän neuvon. Vasta jossain sukujuhlassa voidaan myynnistä sitten sopia.” ”Kainuussa vaikuttaa myös vahva eränkäynnin perinne. Hyvällä puunkorjaajan ja puunkasvattajan yhteistyöllä voi saada paljon aikaan. Heti näkee, tehdäänkö se niin, että tukkiosuus otetaan tarkasti talteen.” ”PARINKYMMENEN VUODEN PÄÄSTÄ OLEN OMILLANI.” Jormuankylä ”Joskus olen joutunut kuljettajaa neuvomaan. Motivaation on oltava kohdallaan. Turha on katkonnasta enää jälkeenpäin jupista, kun puut ovat jo pinossa tienvarressa, jos palstalla ei ole vaivauduttu edes käymään.” Tulevaisuus huolettaa Kainuulaisen tai jopa koko Suomen puuntuottajien taivaanrannalle on nousemassa musta pilvi: tukin latvaläpimitan nosto. ”Kun jättää ostotarjouksen kuolinpesälle, voi mennä vuosia ennen sen hyväksymistä. Kyseessä eivät ole pelkästään ajourien raiteet, vaan myös hakkuuja kuljetuskoneen keinuminen huonosti kantavalla maalla. Talviaikana puutaakan kolahtaminen koivuun olisi aiheuttanut ehkä vain kuoren lievää kulumista, mutta alkukesällä kolautus tuhoaa lopullisesti vanerikoivun laadun. MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Se on usein sama kuin ostaisi huonossa kunnossa olevan . Metsänomistaja voi vaikuttaa vaurioiden syntyyn ainakin kahdella tavalla. Pekka Poutiaisen metsätilojen puusto on valtaosaltaan nuoria kasvatusmetsiä, ja hakkuutulot otetaan harvennuksilta, joista kertymä on kuidun lisäksi pikkutukkia ja parrua. Erityisen hankala puunkorjuun ajankohta on puun paras kasvuaika kevätkesästä, jolloin aika kevyt kosketus runkoon saattaa repäistä hennosti kiinni olevan kuoren suurelta pinta-alalta. Hakkuuvaurioihin enemmän huomiota Mitä suurempi on harvennuksen jälkeinen runkoluku, sitä enemmän löytyy hakkuun aiheuttamia vaurioita. Kuolinpesien palstojen osto kestää Metsäpalstan hankinta kuolinpesiltä tai perikunnilta on Poutiaisen mukaan oma lukunsa. HELMIKUUTA 2016 . Runkoa sahatessa tai sorvatessa viiluksi vanhat synnit paljastuvat armotta, vaikka laho tai värivika olisi jäänyt leviämättä laajalle alueelle. Silloin ammattitaitoinen harventaja selviää tehtävästään aiheuttamatta liikaa vaurioita, etenkin kun mieliala pysyy hyvänä poistettavien puiden ollessa kohtuullisen kookkaita ja poistuman suuri. Vertasin viimeisen pystykaupan moton tukkilistoja, jossa näkyvät katkontapaksuudet. Parhaat kuljettajat selviävät vähin puustovaurioin vaikeissakin oloissa, kun taas toisten jäljiltä satelee jatkuvasti valituksia huonosta korjuujäljestä. Joku osakas on vihkiytynyt – kuten minäkin – metsästykseen tai kalastukseen ja haluaa säilyttää siteensä metsään. Puunkorjaaja on ensisijaisesti vastuussa vähistä korjuuvaurioista
helmikuuta. Nummelalainen Janne Hytönen seuraa kanssaopiskelijoiden ohjaaman hakkuukoneen etenemistä. Hän ennakoi metsäteollisuuden uusien investointien kuitenkin takaavan, että tulevaisuudessa työvoimaa tarvitaan. Toinen oppii katsellessaan toisen työskentelyä. NRO 3 LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat H akkuukone peruuttaa hitaasti mutta määrätietoisesti ensiharvennusmännikössä. Ryhmä metsäenergian tuottajiksi opiskelevia aikuisopiskelijoita harjoittelee metsässä hakkuukoneen ja puutavaran ajokoneen käsittelyä. Vesa Tantun mukaan metsäkonealalle hakeutuu varsinkin aikuisopiskelijoita.. Aikuiskoulutus kestää vuoden, nuorisoasteen koulutus kolme vuotta. Vaativa ala TTS tarjoaa Rajamäellä Uudellamaalla metsäkonealan koulutusta sekä aikuisopiskelijoille että peruskoulun käyneille nuorille. Haku elokuussa alkavaan TTS-Tredu metsäkoneenkuljettajakoulutukseen alkaa 23. ”Jos puun tarve kasvaa kymmenen miljoonaa kuutiometriä vuodessa, tulee metsäkoneenkuljettajista pula.” TTS on päättänyt vastata kuljettajatarpeeseen lisäämällä nuorisoasteen koulutusta ensi syksystä lähtien. Katkaisu, karsinta ja ennen pitkää runko makaa pölleinä maassa. Miehet tähyilevät ikkunoista, ettei kone kolhi metsään jääviä runkoja. Olli Ahlholm ja Markus Kauhanen viimeistelevät männikön ensiharvennusta yhteisvoimin. Aikuisopiskelijoista työllistyy Tantun mukaan hyvinä aikoina 70–80 prosenttia, huonoina aikoina 20–30 prosenttia. ”Järjestämislupien määrä on rajoitettu, sillä metsäkoneenkuljettajien koulutus on kallista. HELMIKUUTA 2016 . ”Nuorisoasteen koulutukseen on sen verran vähän hakijoita, että kaikki halukkaat saavat opiskelupaikan. ”Tämä on kovaa työtä. Koulutus järjestetään yhdessä Tampereen seudun ammattiopiston Tredun kanssa, sillä TTS:llä ei ole omaa metsäkoneenkuljettajien koulutuksen järjestämislupaa. Valmiina lähtöön Ensiharvennusmännikön lähellä olevassa koivikossa harvennus on jo tehty ja töissä ovat puutavaran ajokoneet. Mutta silmä kehittyy, kun kokemusta karttuu”, hän sanoo. TTS:n kouluttaja Timo LeiSimulaattorilta tositoimiin Puheet metsäkoneenkuljettajapulasta vetävät aikuisopiskelijoita alan koulutukseen. ”Hakkuukoneen kuljettaja joutuu tekemään monta päätöstä ennen kuin puu on nurin. Ollaan TTS Työtehoseuran mailla Sammatissa Uudellamaalla. Aikuisopiskelijoita tulisi enemmän kuin voimme ottaa”, kertoo TTS:n toimialajohtaja Vesa Tanttu. Tuusulalainen Tanja Lötjönen ja vantaalainen Jonna Sundberg lastaavat katkottuja pöllejä ajokoneiden kyytiin. Yksi oppilas maksaa valtiolle vuodessa 24 000 euroa. Vain lentäjien kouluttaminen on kalliimpaa”, Tanttu sanoo. Työn perässä hän on valmis lähtemään minne vain. Vajaa vuosi sitten opintonsa aloittaneet opiskelijat vaihtoivat simulaattorit metsäkoneisiin joulukuussa. Markus Kauhasen houkuttelivat alalle uutiset siitä, että metsäkoneenkuljettajille olisi töitä. ”Tämä on mielekästä työtä”, hän sanoo. no kertoo, että opiskelijat harjoittelevat hakkuukoneen kanssa työskentelyä usein pareittain. Hetken tuuminnan jälkeen hakkuukoneen koura tarttuu läheiseen mäntyyn. Vaatii oman rotunsa, että viihtyy yksin pimeässä metsässä”, Tanttu sanoo. Henkilökohtaisena avustajana työskennellyt Lötjönen kertoo kiinnostuneensa metsäkoneenkuljettajan ammatista kuultuaan alaa uhkaavasta työvoimapulasta. Tanja Lötjönen kasaa harvennuksessa kaadettuja koivuja varastopaikalle. Haastavinta työssä on Ahlholmin mukaan päätöksenteko. ”Metsäkoneiden kanssa liikutaan ahtaissa paikoissa, joten kuskilla täytyy olla pelisilmää”, hän toteaa. Nuorista metsäkoneenkuljettajiksi jää arviolta vajaa puolet. Kivitöitä tehnyt Ahlholm kertoo kuulleensa metsäkoneenkuljettajan koulutuksesta ystävältään. Ohjaamossa istuu tällä kertaa kaksi kuljettajaa: ohjaimissa helsinkiläinen Olli Ahlholm ja ohjaamon takaosassa loviisalainen Markus Kauhanen. TTS järjestää koulutusta myös satakuntalaisen WinNovan kanssa. METSÄSTÄ 20 18. Töistä pulaa Uutisissa on puhuttu metsäalaa uhkaavasta metsäkoneenkuljettajapulasta, mutta tänä talvena kuljettajille ei Tantun mukaan ole kovin hyvin töitä tarjolla
Hinta 34 euroa. Kotimaiset kalaherkut kertoo herkullisten kuvien säestämänä, kuinka teet maistuvia ruokia niin ahvenesta, kuhasta, hauesta kuin särjestä tai Venäjän tsaarien herkusta, kiiskestä. Sally Voltairen modernit kasvisruoat, joissa on ripaus kalaa ja äyriäisiä, saavat veden kielelle ja tekevät vihreämmän ja terveellisemmän elämän entistä houkuttelevammaksi. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Kotimaiset kalaherkut Juha Jormanainen Suomalainen kala on todellista lähiruokaa ja lähes ilmaista, jos osaat onkia, laskea verkot tai katiskan. Luonnonkala on myös puhdasta, edullista ja vivahteikkaan maukasta. Sukella hänen ruoka ohjeidensa maailmaan ja saat aivan uuden kosketuksen kasviksiin ja ruoan laittoon. Kasvisruokaa ja kalaherkkuja. Hinta 24 euroa Vegekeittiö – kasvisruokaa uudella otteella Sally Voltaire Vihreää, hyvää ja täyttävää. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh
Moottorin käyntinopeus on tyydyttävä pyyhkäisykarsintaan. Husqvarnan saman kokoluokan ammattilaismalli 550 XP on noin 400 grammaa raskaampi ja Stihl 261 tätäkin jytkympi. Katkeava oksa ei näin repäise rungosta kuorta mukaansa. Työkunnossa – tankit täynnä – se painaa 5,9 kiloa. Yksi metsän ulkopuolinen asia ratkaisee kuitenkin, kannattaako pystykarsintaa tehdä taloudellisin tavoittein. Lopulta päätehakkuuvaiheessa jäljellä ovat enää ne”, Verkasalo sanoo. Ilmoitettu 2,57 kilowattia kuitenkin tyydyttää aktiivisenkin metsänomistajan sahatarpeet. Tavallisen männikön karsinta tuo kustannuksiin verrattuna 4–5 prosentin tuoton, rauduskoivikon karsinta 5–7 prosenttia. KOKEILTUA FAKTA METSÄNHOITO ammattilaiskaksikolle. Varustelultaan Echo on puolimoderni. Pystykarsinnasta oleellista on oikean karsintametsikön valinta. Ennen pystykarsintaa Jälkeen Leikkauskohta Pystykarsinnan laatu Oksanpaksuntuma eli oksakaulus Vanha, pystykarsittu oksa Arvokas, oksaton pintapuu ”PYSTYKARSITTAVIKSI TULEE VALITA VAIN PARHAIMMAT PUUT. Elävää, vihreää latvusta tulee jättää männyllä vähintään 40 prosenttia ja koivulla 50 prosenttia puun pituudesta. Jos oksia sahaa väärään vuodenaikaan, puihin voi tarttua lahottajasieniä. Echossa on käsin säädettävä ”vanhan liiton” kaasutin. Tulosten toteutuminen vie aikaa jopa vuosikymmeniä. Karsintaa on tehty viime vuosina eniten Eteläja Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija ECHON CS-501 SX on sahojen keskisarjaa, moottorin sylinteritilavuus on 50 kuutiosenttimetriä ja teho noin 2,6 kilowattia. Talvisarjaa, saati sähkölämmitteisiä kahvoja ei ole saatavilla. -palveluun, sillä sähköinen merkintä säilyy paperista varmemmin. HELMIKUUTA 2016 . Karsittavien puiden tulee olla mahdollisimman suoria ja oksien tulee olla alle 2,5 senttimetriä paksuja, koivulla mielellään alle kaksisenttisiä. Kylestyneiden oksien päälle kasvaa sahaukselle arvokasta oksatonta pintapuuta. Jos pystykarsinnasta löytää todisteen metsän edellisen omistajan jäljiltä, karsitun metsikön tiedot kannattaa päivittää esimerkiksi Metsäkeskuksen Metsään.. ”Lähialueella pitää olla näköpiirissä ostajia pystykarsitulle puulle. Tarkoituksena on, että oksakohdat kylestyvät eli jäävät puun kasvaessa sen sisälle. Pystykarsitun puutavaran todennäköisiä käyttäjiä ovat pienet ja keskisuuret sahat, ikkuna-, paneelija listateollisuus sekä viilutehtaat”, sanoo puutieteen professori Erkki Verkasalo Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Karsimiskorkeus: Oksat pois tyvitukin osalta eli 4–6 metrin matkalta. Uutena moottori pyörähti 13 000 kierrosta minuutissa, ja muutaman päivän hioutumisen jälkeen varveja tuli noin puoli tuhatta lisää per minuutti. Oksatonta pintapuuta Taloudellisen tavoittein tehdyssä pystykarsinnassa oksat karsitaan puun tyvitukin osalta eli noin 4–6 metrin matkalta puun tyvestä. Karsimismäärä: Useampi sata runkoa hehtaaria kohden. Sylinterintilan ja kaasuttimen tarkoituksena on tehdä hyvälaatuisesta puustosta erinomaista. Harvennukset ja lannoitus Pystykarsinnan mielekkyyttä on epäilty, sillä rahantekokoneesta ei ole kyse. Oksien paksuus männyllä maksimissaan 2,5 senttiä, koivulla alle 2 senttiä. Karsimisaika ja -välineet: Ensiharvennusikäinen puusto, karsinta kevättalvella tai kesä–heinäkuussa, välineinä oksasaha, -veitsi tai -sakset. Oksankaulus ja puun runko eivät saa vahingoittua. Vertaisistaan Echo erottuu keveydellään. Keino: Kuolleiden ja elävien oksien karsinta metsän parhaista puista tyvitukkien matkalta. Sen sijaan sen Karsinnassa on myös omat riskinsä. Tukihehtaareita kertyi 764. Ketjunopeutta saa lisää vaihtamalla vakiona olevan seitsemänlovisen ketjun vetopyörän tilalle kahdeksanhampaisen. Echon moottoriteho ei vedä vertoja ruotsalais-saksalaiselle Uusi Echo kilpailee keveydellä Echo haastaa ruotsalais-saksalaisen moottorisahadynastian. NRO 3 VALTTERI SKYTTÄ, teksti ARI KOMULAINEN, kuva P uiden pystykarsinta on todettu tukkipuun laatua parantavaksi toimenpiteeksi tutkimuksissa 1950-luvulta lähtien. Myöskään pystykarsitussa metsikössä ei saa tyytyä pelkkään karsintaan. Teräketjuöljyn syötön säätöruuvi on hyvin esillä sahan pohjassa. Viimeisenä tukivuonna (2015) pystykarsijat saivat tukea noin 155 000 euroa. Kohde: Terveet, suorat ja hyväkasvuiset männyt ja rauduskoivut. PÄÄTEHAKKUUSSA JÄLJELLÄ OVAT ENÄÄ NE.”. Uusi Echo CS-501 SX on varsin hyvin soiva peli harvennushakkuulla. Verkasalo muistuttaa, että laatuharvennus ja muut metsänhoitotoimenpiteet ovat metsän taloudellisen tuoton kannalta tärkeämpiä kuin pystykarsinta. Avartaa maisemaa esimerkiksi vesistön rantaan. Karsimistyyli: Oksat pois niin, ettei tynkiä jää. ”Pelkkä pystykarsinta ei ole ratkaisu, vaan se täytyy yhdistää harvennuksiin ja männiköissä mielellään myös lannoitukseen.” tää pystykarsintaa, sillä työlajiin ei enää saa kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea eli kemeraa. Tukimuutos voi tosin vähenMarginaalissa – mutta hengissä Pystykarsinnan tuki meni ja moni epäilee työn mielekkyyttä, mutta oksia putoaa vuosittain. METSÄSTÄ 22 18. Pystykarsinta Tavoitteet: Lisätä arvokkaan, oksattoman pintapuun määrää metsässä ja parantaa metsän taloudellista tuottoa. Verkasalon mukaan Suomessa on kaksi puulajia, joiden pystykarsinnassa on taloudellista mielekkyyttä: rauduskoivu ja mänty. Tehdystä pystykarsinnasta on hyvä pyytää todistus metsäammattilaiselta. Vaikka oksien pystykarsinnasta ei ole suuren mittakaavan toiminnaksi, se on silti nauttinut Metsäkeskuksen tukitilastojen mukaan tasaista marginaalista suosiota. Oikea karsinta-aika on joko kevättalvella tai keskikesällä. Tosin suutinten säätämiseen tarvitaan erikoisavainta, jota käyttäjille ei myyntipakkauksen mukana anneta. ”Pystykarsittaviksi tulee valita vain parhaimmat puut. Kenelle: Kärsivällisille ja omatoimisille metsänomistajille. Karsinnalla ei pysty pelastamaan hyvälaatuiseksi iso-oksaista puustoa. Pystykarsiessa rikotaan ensiksi oksan alapinnan kuori. Terälaipan kiinnitysmutterit pysyvät kiinni purusuojassa. Lisäksi pystykarsinta on osa joidenkin erikoispuulajien, kuten visakoivujen, kasvatusta. Ilmanpuhdistin on helposti puhdistettava muoviverkkosuodin. Ehdot: Karsittavien puiden rinnankorkeusläpimitta 7–13 senttimetriä. Karsiminen tehdään, kun puut ovat ensiharvennusiässä ja oksatonta pintapuuta ehtii vielä kehittyä reilusti puun elinaikana. Sitten oksa sahataan ylhäältä päin poikki
Sen enempää Puulaaki ei pystynyt työllistämään, sillä työnjohtajista olisi muuten tullut pula. Japanilaissahojen tapaan virrankatkaisin ja ryyppyhanikka ovat erillään. Alueen suurin puunhankkija Puulaaki oli luvannut ostaa kaikki myrskyn kaatamat puut. Juuasta Pohjois-Karjalasta Virroille saapuneet metsuriveljekset Tauno, Urpo ja Pauli Villman kertoivat tekevänsä töitä seitsemän tuntia päivässä. Leikkuuteho riitti ja sahan keveys pääsi oikeuksiinsa, kun latvarankaa riitti karsittavaksi. Metsuri korjasi 1970-luvulla 15 kuutiometriä puuta päivässä, moto korjaa vuorokaudessa 200 kuutiometriä puuta”, sanoo Suomen metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen. Echoa koesahattiin kakkosharvennuksella, jossa puiden koko oli keskimäärin pari kolme sataa litraa ja kaadettavat puut tyviltään alle 25-senttisiä. Tämäkin tuntemus unohtuu pian. Sekä Echo että Shindaiwa ovat japanilaisen Yamabiko-yhtymän sahamerkkejä. Edellisvuoden marraskuussa riehunut myrsky oli lisännyt hankintakaup pojen määrää niin räjähdymäisesti, että vinssit olivat loppuneet paikallisista liikkeistä viikossa. Echon myyntipakkauksessa on mukana sekä 13että 16-tuumainen laippa ja teräketju. Aarno-myrsky kaatoi Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla 2,5 miljoonaa kuutiometriä puuta, suunnilleen saman verran kuin Astamyrsky Etelä-Savossa heinäkuussa 2010. METSÄSTÄ 23 18. Japanilaismerkit yhteen Husqvarnan tai Stihlin uusiin sahamalleihin tottuneelle Echon etuja takakahvojen väli on pieni. Kesä on mielessä niin ostajalla kuin myyjälläkin. ”Virtain seudun metsäteillä on kuluneina viikkoina vilissyt hevosia, maataloustraktoreita, järeitä metsätraktoreita ja monitoimikonekin. ”Korjuutyön tuottavuus on yli kymmenkertaistunut. Lyhyt kahvaväli tekee sahasta kiikkerän karsinnassa. Jatkossa kaikki Yamabikon sahat tulevat Suomeen Echo-merkkisinä. Metsureita tai omatoimisia metsänomistajia ei myrskytuhoalueilla turvallisuussyistä juuri enää näe. Voisi toivoa edes itsestään palautuvaa virrankatkaisinta. Äkkiseltään tärinä tuntuu selvemmin kuin metallijousin vaimennetuissa sahoissa. Aarno-myrsky työllisti Echo CS-501SX » Sylinteritilavuus 50,2 cm3 » Teho 2,57 kW » Polttoainetankki 0,49 litraa » Öljytankki 0,28 litraa » Paino 4,7 / 6 kg » Terälaippa 13/16 tuumaa » Ketjun jako .325 tuumaa » Maahantuonti Teräosa Oy » Hinta 649 euroa + Keveys + Teho + Varustelu – kaksi laippaa – lämpökahvojen puute – lyhyt oteväli välinen avattava luukku parantaa käyntivarmuutta pakkasilla. Vapaa-aikana ohjelmassa oli ”tiskailua, siivousta ja kortin peluuta”. Myrskypuita korjasi myös nelisenkymmentä muualta Suomesta tullutta metsuria. Tällaisessa leimikossa Echo viihtyi erinomaisesti. Metsänomistajien ja metsureiden sijaan Etelä-Savossa myrskypuuta korjasivat motot. Lisäksi merkki on viime aikona vahvistanut myyntija huoltoverkostoaan Suomessa. Ongelmana oli kuitenkin työvoiman saanti. FAKTA. NRO 3 AIKAHYPPY Sarjassa palaamme vanhaan ja kerromme, mikä on tilanne nyt. HELMIKUUTA 2016 . Ensi tuntuma on outo, mutta siihen tottuu. Metsänomistajien osuus myrskypuiden korjuusta oli reilu kolmennes, mutta Virtain metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Eero Hertsi arvioi lehdessä, että osuuden pitäisi olla noin puolet, jotta kaatunut puu saataisiin hyvälaatuisena talteen. Saha on japanilaiseen tapaan laadukkaasti valmistettu. Silloin tukki ei ole enää tukki, vaan se alenee helposti kuitupuuksi”, lehti kertoi. Lieventäväksi asianhaaraksi voi laskea vähäisen painon, joka hellii sahuria viimeistään iltapäivällä. LIINA KJELLBERG M etsälehti vieraili vuoden 1 9 7 9 h e l m i k u u s s a Vir roilla Pirkanm a a l l a , j o s s a korjattiin Aarnomyrskyn jälkiä ” k u u m e i s e l l a kiireellä”. Kahvojen tärinä vaimennetaan Echossa kumityynyin
Kenttäsirkkeleissä ei näitä ylijäämätukkeja voi sahata, koska eräät herrat ovat kaikessa ”viisaudessaan” keksineet sellaisen direktiivin, että kyseisissä sirkkeleissä sahatuista tavaroista ei saa enää mitään rakentaa, ellei sahuri ole heidän määräämäänsä serti. Aivan näin auvoisesti ei karhunputken elämä aina kulje. Seuraavaksi ajettiin hintapolitiikan avulla hankintahakkaajat pois tukkileimikoiden teosta. tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. NRO 3 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Hyvillä paikoilla elämänkierto menee kahdessa vuodessa, karuilla paikoilla voi itämisestä kukintaan kulua useampikin vuosi. Eläimet – karhukin – arvostavat karhunputkea ravintona. En ymmärrä alkuunkaan tätä täysin käsittämätöntä kehitystä, joka on monen muun negatiivisen vaikutuksensa lisäksi ollut omalta osaltaan autioittamassa maaseutuamme. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Karhunputki on yleinen metsäkasvi aina Lapin eteläosiin asti. Kuka kertoisi, miten ihmeessä tällainen hiton serti. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Mihin aiotaan sitten panna loput, entiset tukinmitat täyttävät puidenosat. kaattia itselleen hommannut. Kun metsäkoneet otettiin käyttöön, niin samalla metsäkalustolla varustetut maataloustraktorit syrjäytettiin niiden tieltä lähes tykkänään, jotta metsäkoneiden työllisyys saataisiin turvattua. Eli suomeksi sanottuna leimikon kauppahinta selviää vasta korjuukustannusten jälkeen, jolloin metsänmyyjälle saattaa jäädä koko kaupasta vain kahvirahat käteen – eikä välttämättä aina sitäkään. Ihmisten ja eläinten putket Talvella karhunputki kelpaa tiaisen istuinpuuksi, mutta ruokaa se ei tarjoa: kaikki siemenet ovat karisseet jo syksyllä. Me emme enää lapsina syöneet ihmisputkea, mutta siitä sai erinomaisen puhallusputken, jolla kelpasi ampua raakoja puolukoita tai pihlajanmarjoja kaverin niskaan. Eläimiä pahempi uhka on jokin mikrosieni, joka synnyttää putkimaiseen varteen mustia laikkuja. Koskemattomassa metsäluonnossa se on niukka, mutta ihminen on lisännyt sen elintilan moninkertaiseksi: nyt sen näkee yleisesti pientareilla, joutomailla ja hakkuuaukoilla. Joskus muinoin ruukattiin mainostaa jossakin iskulauseessa, että ”Puulla parempiin päiviin”. Metsäyhtiöt kun ovat ruvenneet maksamaan tukista pystykaupoissa saman tai jopa paremmankin hinnan kuin hankintakaupoissa. Näin laadit lukijakirjoituksen Karhunputken lähisukulainen väinönputki on arvostettu mauste ja vihannes, mutta aikaisemmin myös karhunputkea on syöty. P I L K K E I T Ä 24 18. Sellukattiloihinko – vai kenties suoraan hakkeeksi lämpölaitoksiin sekä isäntien omiin uuneihin ja lämmityskattiloihin. Se kasvaa kosteilla, avoimilla tai puoliavoimilla paikoilla kuten soiden reunoissa, ravinteisilla soilla ja puronvarsilla. Kantohintoja pitäisi sahojen mielestä yhä vain nykyisestään laskea, ja toisaalta nostaa nykyisiä tukkien latvaläpimittoja tuntuvasti. M E TSÄ N KÄT KÖ I SSÄ LU K I JA LTA Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Pelottaa ajatellakin mitä sitten, jos tästä kokeilusta tulee pysyvä sekä kaikkien muidenkin metsäyhtiöiden käyttöön ottama. Sitä perua on ainakin Kaakkois-Suomessa käytetty nimitys ihmisputki tai ihmisenputki. Taloja rakennettiin, navettoja sekä kuivureita pystytettiin ja monenmoisia muita uusia rakennuksia nousi kuin sieniä sateella, mutta en ole vielä tähän päivään mennessä kuullut, että mikään niistä olisi serti. Siemenestä kasvaa ensin ruusuke, joka kerää ravintoa porkkanamaiseen juureensa. Hylätyt pellot saattavat olla muutaman vuoden suorastaan karhunputkimetsää. Jos kukintaan valmistautuva verso syödään, juuresta nousee joko samana kesänä tai seuraavana uusi, tosin ensimmäistä heikompi kukkavarsi. Pitää nimittäin olla todella pohjamutia myöten suivaantunut, tai sitten tyystin polttoaineynnä muista hankintakuluista mitään piittaamaton metsänomistaja, jos kehtaa enää lähteä moottorisahan kanssa tukkileimikkoonsa rypeytymään. kaatin puutteen takia romahtamut. Kun juuri on riittävän vankka, kasvi kukkii ja kuolee siementen kypsyttyä. HELMIKUUTA 2016 . Se tappaa jopa puolet karhunputkista ennen kuin siemenet ehtivät valmistua. Vielä vähemmän ymmärrän sitä, että halvalla puulla omistajilleen voittoa tahkonneet sahat valittavat jatkuvasti ja joka paikassa raakapuun kalleutta. Täytyy sanoa, että metsäyhtiöiden ja ennen muuta niiden johtajien kohdalla tämä on kyllä pitänyt enemmän kuin paikkansa – mutta ei meidän metsänomistajien, eikä varsinkaan meidän hankintahakkaajien kohdalla. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. kaatti voi laudoista ja lankuista sen kestävämpiä tehdä. Toisin kuin tänä päivänä, entisinä aikoina oli joka kylällä useita isoja sahapuukasoja ja sirkkelit soivat keväisin niin, että raitit raikuivat ja pihka tuoksui. Aivan kuin pisteeksi kaiken hölmöyden ja hulluuden päälle on Stora Enso ottanut Kainuussa kokeilukäyttöön kustannusperusteisen tienvarsihinnoittelun. SEPPO KOTILAINEN Iisalmi Hulluutta ja hölmöyttä ”SIRKKELIT SOIVAT KEVÄISIN NIIN, ETTÄ RAITIT RAIKUIVAT JA PIHKA TUOKSUI.” M E TSÄ P I L A Ti m o To iv an en
”Ei makeaa mahan täydeltä. Tuolloin kukaan ei puhunut ajohommista mitään, kun Airiaisten ensimmäinen mäyräkoira Napoleon tuli taloon 1979. HELMIKUUTA 2016 . Ajo on alkanut. ”Lähes vuosisata mäyräkoiria kohdeltiin pelkkinä luolakoirina. Välillä koirasta pilkistää vain pää. ”Vuoden 1969 metsästysasetuksessa sallittiin hirvenmetsästys ajavalla koiralla. Hirvieläinten ajo on sallittu vain koirille, joiden säkäkorkeus on alle 28 senttiä. ”Sellainen se on, mäyräkoira, oman elämänsä sankari. NRO 3 Aivan kuin Remo kuulisi isäntänsä kehusanat. Pekkarinen nappaa metsätielle palaavan koiransa kiinni. Tai oikeastaan oli. Roduista kriteerin täyttävät vain mäyräkoirat. ”Paikalliset metsästäjät käyttivät mäyräkoiria saarissa ajokoirina. Ammattisotilas työskenteli Korppoon linnakkeen komendanttina 1990-luvun puolivälissä. Karikko kertoo. Metsällä sillä on tavoite kirkkaana mielessä. Mäyräkoiran mittayksikkö Mäyräkoirien rekisteröintimäärät ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvulla. Puhdas luolakoirarotu se oli Manner-Suomessa.” Kari Airiainen oppi uudet tuulet mereltä. ”Jos koira erehtyi haukkumaan jäniksen jälkiä, sitä toruttiin ankarasti. Pakko myöntää, sitkeä koira. Viime vuosina kasvu on pysähtynyt noin tuhanteen koiraan vuodessa, mutta suosion syy on säilynyt samana: metsästyslainsäädäntö. Itsekin tutustuin rotuun 1970-luvulla luolakoiraharrastuksen myötä”, ylitorniolainen pitkän linjan mäyräkoiramies Kari Airiainen taustoittaa. Missä pupu on, missä?” lumiasuun pukeutunut mies maanittelee pientä koiraa jäniksenjäljille. Tuolloin säkäkorkeus 28 senttiä mainittiin ensimmäisen kerran. Remo on sellainen.. Se kulkee päämäärää kohti vääjäämättömästi”, Veli-Matti Pekkarinen puhuu pienen koiransa puolesta. Alun perin mäyräkoira ei ole ollut ajava koira ollenkaan. Se on vasta sisäänajovaiheessa.” R I I STA JERE MALINEN, teksti ja kuvat ”E tsi. Nytkin se on juossut ja haukkunut puoli tuntia pelkän jäniksen hajun perässä. Veli-Matti Pekkarinen halusi koiran, joka viihtyisi isännän mukana metsällä ja lasten kanssa kotona. ”Se pitää jäniksistä.” Jos Pekkarisen toive toteutuu, mäyräkoira Remo ei tule koskaan edes näkemään mäyrää. Minulle se oli aluksi iso ihmetyksen, sitten ihailun aihe.” Ensimmäisen ajavan mäyräkoiransa Kari Airiainen haki 1995 Ahvenanmaalta. Siis luolakoiriksi. Koira tekee työtä käskettyä. Mäyräkoira, joka piti jäniksistä Alun perin mäyräkoira piti mäyristä. ”Luolaan en ajatellut sitä laskea.” Tällä kertaa tosin jäniskin jää näkemättä. Se työntää kuonon lumeen ja lähtee pomppimaan jälkijonon perässä kuusikkoon. Niinpä peurojen ja kauriiden yleistyttyä myös metsästysmäyräkoirien määrä on kasvanut. Sitten viranomainen puuttui parisuhteeseen. 1500-luvulla keskieurooppalaisista ajokoiraroduista jalostettiin koiria, jotka soveltuivat erityisesti maanalaiseen metsästykseen. ”Se oli puhdas ajuri.” Jänis jänisti Sattumaako, mutta myös Veli-Matti Pekkarinen hankki koiransa viime kesänä Ahvenanmaalta. ”Suomestakin löytyy jo runsaasti hyväsukuisia ajavalinjaisia mäykkyjä, mutta Ahvenmaalla on pitkät perinteet ja paljon valinnan varaa.” Alle vuoden ikäisestä Remosta jäniksenajo on ilmiselvästi mukavaa. Hangesta se kuitenkin ponnistaa itsensä takaisin pinnalle ja jatkaa matkaansa. Luolakoirasta ajokoiraksi Ensimmäiset mäyräkoirat kirjattiin Suomen Kennelklubin rotukirjaan heti kohta klubin perustamisen jälkeen 1889. Kuusikosta kajahtaa kiivas haukku. Etsi, etsi. Siitä lukema on jatkanut elämäänsä myöhemmissä pykälissä ja tarttunut muidenkin hirvieläinten ajovaatimuksiin, erinomaisesti suomalaista metsästyshistoriaa tunteva eräneuvos Juha K. Lyhytraajaisista koirista erottui mäyräkoira. Meno näyttää luvalla sanoen hieman hupaisalta. PILKKEITÄ 25 18. Karkeakarvainen mäyräkoira Remo hinkuu vapaaksi ”jänistä pöllyttämään”. ”JOS KOIRA EREHTYI HAUKKUMAAN JÄNIKSEN JÄLKIÄ, SITÄ TORUTTIIN ANKARASTI.” Joko jäljille
HELMIKUUTA 2016 . Hyvän kylvöalustan valmistamista vaikeuttaa entisestään siihen liittyvä ristiriita: kylvösiemenen vedensaannin kannalta välttämätön kivennäismaan paljastaminen altistaa sirkkataimet sade-eroosiolle, roustetuhoille ja ravinnepuutokselle. Kylvöaloilla tulee siis välttää liian voimakasta muokkausta. T U T K I JA LTA tilajärjestykseltään tasaisempia kuin luontaisesti uudistetut alat ja kasvavat jalostustyön ansiosta niitä nopeammin. Kestotilaajan Kaupan tarjoukset erikoishinnoin Metsälehti Makasiineissa. Olipa kyseessä sitten kirjojen alennukset, lukijamatkat, tapahtumaliput tai lahjatilaukset, ne on aina mietitty juuri sinulle. Sen sijaan kylvön suosio on pysynyt kohtalaisen vakaana viimeiset 30 vuotta. PILKKEITÄ 26 18. Kylvön kestosuosion syynä lienee sen helppous ja edullisuus. Saat paljon rahan arvoisia vinkkejä ja metsäsi tuottaa paremmin. Männyn kylvöalojen valmistamiseen varta vasten suunnitellulla muokkausmenetelmällä on koeolosuhteissa onnistuttu pienentämään siemenkulutus jopa puoleen nykyisestä. Myös luontaisen uudistamisen pinta-alassa oli suuria vaihteluja 1990-luvulla lähinnä lainsäädännöllisistä muutoksista johtuen. Kylvötaimikot ovat myös Hyvä, muttei vielä täydellinen Männyn koneellisen kylvön kehitystyö jatkuu. Voit tilata Metsälehden sisältäen Makasiinit -25% ja Metsälehti Makasiinin -50% alennuksella ystävällesi. Osasyynä tähän on se, että muokkaimet on suunniteltu käytettäväksi myös istutusaloilla, missä tarvitaan voimakkaampaa muokkausta. Arvomme tänä vuonna seitsemän kappaletta iPad Air -tabletteja. Metsälehti Mobiili printtilehden kestotilaajille 10 eurolla/vuosi (Norm. Kylvön kustannus muodostuukin lähinnä maanmuokkauksesta ja kylvösiemenestä, joista kumpikin maksaa noin 200–300 euroa hehtaarilta, muokkausmenetelmästä sekä siemenen laadusta ja määrästä riippuen. Tuloksia on jo syntynyt. Männyn istutuspinta-ala on romahtanut 1980-luvun huippuvuosista, jolloin oltiin lähellä sataatuhatta hehtaaria. Muistathan, että tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. Maksuton lukuoikeus Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin näköislehteen verkkosivuilla. Tästä hyötyy myös urakoitsija vähäisempänä muokkaimen kulumisena ja polttoaineen kulutuksena. Mikäli kylvössä käytetyn siemenerän tuhatjyväpaino on vaikkapa viisi grammaa, sisältää tuo kolmesataa grammaa noin 60 000 itämiskykyistä siementä. Tämä maanmuokkauksen yhteydessä tehtävästä kylvöstä maksettava korvaus, kylvölisä, on nykyisin 40–50 euroa hehtaarilta. Tässä keskeisiä tekijöitä olivat muokkaimen tekemän kylvöalustan mataluus (humuksen ja kivennäismaan rajapinta) ja pienipiirteisyys (korkeusvaihtelua vain muutama. Nykyaikaisten muokkaimien monipuolisista säätömahdollisuuksista huolimatta muokkausjälki on kylvöaloilla usein turhan syvä ja pinnanmuodoiltaan liian karkea siemenen kokoon nähden. Tuhot ovat suurimmillaan kylvökesänä ja etenkin sitä seuraavana talvena, mutta jatkuvat asteittain vähentyen aina kolmanteen tai neljänteen kesään saakka. Metsälehden kestotilaaminen kannattaa aivan erityisesti, koska kaiken hyvän päälle saat vielä paljon rahanarvoisia etuja. Tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. Koska kestotilaajillemme haluamme tarjota aina pikkuisen enemmän, pikkuisen parempaa. 87 euroa.) Erityisetuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Kylvötaimikon tavoitetiheytenä pidetään 4 000–5 000 tainta hehtaarilla. NRO 3 Käy etuilemaan Vaihda kestoon! Metsälehden tilaaminen kannattaa aina. Kestotilaajan edut: Männyn uudistamispinta-ala jakaantuu Suomessa nykyisin lähes tasan kylvön, istutuksen ja luontaisen uudistamisen välillä: kullakin menetelmällä uudistetaan runsas 20 000 hehtaaria metsää vuodessa. Korkeasta siemenkustannuksen osuudesta (yli 40 prosenttia) johtuen jo vähäiselläkin taimisaannon paranemisella olisi vaikutusta kylvön kokonaiskustannukseen. Pääosa kylvöaloista muokataan metsä-äkeellä tai jatkuvatoimisella laikkurilla. Metsäkylvössä taimisaanto on nykymenetelmillä kuitenkin vaatimaton. Tämän saavuttamiseksi joudutaan yleensä kylvämään kolmesataa grammaa itävää siementä hehtaarille. Kylvön edullisuuden taustalla on onnistunut koneellistaminen (kylvön yhdistäminen maanmuokkaukseen), joka alkoi jo 1980-luvulla ja jonka myötä kylvön työkustannus pieneni oleellisesti. Kylvökohteen valinnan, kylvöajankohdan ja sään lisäksi tuhojen esiintymiseen vaikuttaa kylvöalustan eli maanmuokkauksen laatu. Kaikki taatusti mukavan metsäisiä ja hyödyllisiä. Männyn kylvötaimet kasvavat parhaiten humuksensekaisella kivennäismaapinnalla. Kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Alhainen taimisaanto johtuu pääasiassa kylvösiementen ja niistä kehittyvien taimien syönti-, kuivuus-, sade-eroosio-, rousteja tautituhoista. Käy rohkeasti etuilemaan! Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 Osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin
Lahden Sibeliustalo, Savonlinnasali, Joensuun monitoimihalli ja Kärsäsenttimetri), siemenen hyvä kontakti tiivistettyyn kivennäismaahan sekä siemenen peittyminen ohuen, noin senttimetrin paksuisen maakerroksen alle. Kyseessä on vakituinen työtehtävä. Työskenneltyään nuorena kotitilalla Lehtiniemi piti luontevana pyrkiä metsäopintojen pariin Helsingin yliopiston Metsätalolle. Käytännön työ kuitenkin kutsui, ja hän aloitti Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen assistenttina ja Hyytiälän metsäharjoitteluasemalla avustajana. Keskeisiä työtehtäviäsi ovat mm. Laaja metsäaiheinen setelikokoelma oli myös näytteillä muutamissa pankkisaleissa. PEKKA AIRAKSINEN PERTTI HÄMÄLÄINEN Kirjoittajat ovat Tapio Lehtiniemen ystäviä. PILKKEITÄ 27 18. Siemensäästön lisäksi siemenen hallitun peittymisen mahdollistava ja kylvöalustalle enemmän humusta jättävä kylvömuokkausmenetelmä pidentäisi kylvökautta ja toisi myös joustavuutta kylvökohteiden valintaan pienentyneen roustetuhoriskin kautta. Metsäasiantuntijoita PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN Entinen maaja metsätalousministeriön ylitarkastaja Tapio Lehtiniemi kuoli 3. Liikevaihtomme on yli 3 miljoonaa euroa. Tapio Lehtiniemi oli Puun vuosi 1996ja sitä seuranneen Puun aika -projektien johtoryhmän sihteeri, pääministerin ollessa puheenjohtaja. Liikevaihtomme vuonna 2014 oli 10,2 miljardia euroa. Pitkän työuransa Tapio Lehtiniemi teki maaja metsätalousministeriön esittelijänä 1976–81, maatilahallituksen toimistopäällikkönä 1981–93 ja maaja metsätalousministeriön ylitarkastajana vuodesta 1993 eläkkeelle siirtymiseensä asti. Kotitilan metsien hoito oli Tapion sydäntä lähellä. oston suunnittelu ja puukaupan markkinointi, puukaupan teko ja metsäpalveluiden myynti sekä metsäneuvonta. Arvostamme sitoutumiskykyä, markkinointija asiakaspalvelutaitoja sekä kokemusta metsäsuunnittelusta ja puukaupasta. Inkoo-Kirkkonummen alueella tulet työskentelemään Karjaan toimistosta käsin. Niiden myötä Lehtiniemi oli mukana merkittävien puurakennushankkeiden käynnistämisessä ja tukemisessa. HELMIKUUTA 2016 . HAEMME METSÄ PALVELUASIANTUNTIJOITA. Hän oli mukana Hyytiälän Ylitarkastaja Tapio Lehtiniemi mäen paanukirkko. Lisätietoja metsäpalvelupäällikkö Heikki Vesteriltä, 050 578 0151. Palkkaus YT/METO -työehtosopimuksen mukaisesti. Työ alkaa 11.4.2016 tai sopimuksen mukaan. Hakemukset 22.2.2016 mennessä: www.lassila-tikanoja.?/tyopaikat. Viime tapaamisemme päättyi siihen, että hän lupasi hoitaa joulun alla vielä taimikonhoitokohteen, jonka jälkeen sukutilan metsät olisivat olleet valmiit liitettäväksi yhteismetsään. Lehtiniemen harrastuksia olivat kotiseututyö ja numismatiikka. Edellä mainittujen ominaisuuksien aikaansaaminen kylvöalustaan haastavissa maasto-olosuhteissa ei vielä ole täysin onnistunut, mutta kehitystyötä jatketaan edelleen yhdessä maanmuokkausurakoitsijoiden ja konevalmistajien kanssa. Työllistämme noin 27 000 henkilöä yli 35 maassa. Vaihtoehtoisina ratkaisuina ovat nykyisen maanmuokkauskaluston räätälöinti paremmin kylvöön soveltuvaksi tai kokonaan erillinen kylvömuokkain. Edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta. Tehtävä on määräaikainen sijaisuus 30.6.2017 asti. Aikaisempi kokemus metsänhoitoyhdistyksestä tai vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Haemme palvelukseemme METSÄNEUVOJAA Toimialueena on lähinnä Seinäjoen Nurmon alue. NRO 3 Stora Enso Metsä vastaa konsernin Suomen selluja paperitehtaiden sekä sahojen puuhuollosta. L&T Biowatti Oy on Lassila & Tikanoja Oyj -konserniin kuuluva valtakunnallinen energiaja metsäsektorin palveluyritys. Taimikko tuli hoidetuksi, mutta sitten saapui äkillinen sairauskohtaus. Lue lisää ja hae tehtävään viimeistään 14.2.2016 osoitteessa www.storaenso.com/careers Stora Enso on johtava maailmanlaajuinen uusiutuvien pakkaus-, biomateriaali-, puuja paperiteollisuusratkaisujen tuottaja. Lehtiniemi laati lukuisia julkaisuja, osallistui oppikirjan tekoon, kirjoitti artikkeleita ja valmisteli puheita. huhtikuuta 1943 Haapavedellä. Hän osallistui lukuisiin metsäalan neuvottelukuntiin, toimikuntiin ja työryhmiin jäsenenä, puheenjohtajana ja varsinkin sihteerinä. Peittyminen aikaan saatiin kylvöalustan pienimuotoisella eroosiolla. M U I STO K I RJ O I T U S kesäkurssilla 1966, joten tänä vuonna olisi ollut vuorossa 50-vuotiskurssijuhla. Ylämaan alueella sopivia toimistopaikkakuntiamme ovat Lappeenranta tai Luumäki. Vaatimuksena molempiin tehtäviin on soveltuva metsäalan koulutus ja riittävä työkokemus. tammikuuta kotonaan Espoossa. Haemme nyt metsäasiantuntijoita InkooKirkkonummen ja Ylämaan alueille. Lehtiniemi oli myös mukana viemässä oppeja Baltian maihin, Puolaan ja Venäjälle. Tarjoamme paikan energisessä bioenergiayhtiöissä. Näitä olivat mm. Työllistämme toimihenkilöitä, yrittäjiä ja metsureita yli 35 htv. PEKKA HELENIUS Kirjoittaja on tutkija Luonnonvarakeskuksessa. Lehtiniemi osasi olla sopivasti ministerin varjossa, eikä tuonut esille omaa osuuttaan. Vastaat Varsinais-Suomen ja Uudenmaan puunhankinnasta. Hän oli syntynyt 29. Tuotamme jäsenillemme monipuolisia puukauppa-, metsänhoito-, ja asiantuntijapalveluja. ETELÄ-POHJANMAA Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa toimii viiden kunnan alueella. Tavoitteemme on korvata uusiutumattomat materiaalit innovoimalla ja kehittämällä uusia tuotteita ja palveluja, jotka perustuvat puuhun ja muihin uusiutuviin materiaalehin. Hakemukset liitteineen pyydetään toimittamaan 29.2.2016 mennessä sähköpostitse osoitteeseen jarmo.lahdenmaa@ep.mhy.fi Tiedusteluihin vastaa toiminnanjohtaja Jarmo Lahdenmaa, 040 521 9104, jarmo.lahdenmaa@ep.mhy.fi metsänhoitoyhdistys. Tehtävässä edellytetään molempien kotimaisten kielten hallintaa. Bonuksena oli nykyisiä muokkausmenetelmiä vähäisempi ympäristöja maisemavaikutus. Metsänhoitajatutkinnon jälkeen Lehtiniemi jatkoi tutkijan uralla maaja metsätaloustieteiden lisensiaatiksi 1975. Arvostamme laajaa metsäalan osaamista sekä hyviä ihmissuhdetaitoja. Metsäviikon avajaisten jälkeen metsäväki usein pohti, kuka oli ollut ministerillä haamukirjoittajana
Toimipisteet ovat Rauma, Loimaa ja Forssa. Jos korvausta on maksettu maapohjan pysyvästä käyttöoikeudesta, tämä korvaus verotetaan luovutusvoittona ja ilmoitetaan lomakkeella 9. Miten tämä korvaus pitää ilmoittaa verotuksessa. Mitään suoraa vähennystä hankintahinnasta ei voi tehdä. UUSI METSÄTILA Ostin viime vuonna metsätilan ja maksoin kaupan kokonaan lainarahalla. Puustosta ja aiheutetusta vahingosta maksettu korvaus on normaalia metsätalouden pääomatuloa, joka ilmoitetaan 2C-lomakkeen kohdassa 3.2, samassa missä hirvivahinkokorvauksetkin. ARVONLISÄVERO Metsätila myyty 13.11.2015 ja poistamatonta kalustoa jäljellä 739 euroa, joka hankittu vuonna 2013. NRO 3 PALVELUKSEEN HALUTAAN V E R O KYSY M Y KS I Ä Yhtiössämme työskentelee globaalisti noin 20 000 henkilöä. 040 827 5635. Mitä voin vähentää kauppahinnasta verotuksessa. Minkä veroprosentin mukaan suoritan alv-veron yksityistalouteen jäävän kaluston arvosta ja miten merkitsen sen kausiveroilmoitukseen. Lähetä hakemuksesi viimeistään 06.03.2016 osoitteessa www.upm.?/tyopaikat JOIN THE BIOFORE COMPANY! Puunhankinta ja metsätalous vastaa UPM:n puuraaka-aineen hankinnasta Suomesta, Venäjältä ja Baltian maista. Tämäntyyppisissä tapauksissa maksetaan yleensä kahdenlaista korvausta, maapohjasta ja puustosta. Edellytämme vähintään ammattikorkeakoulutasoista tutkintoa (metsätalousinsinööri) sekä asiakaspalveluhenkisyyttä ja kykyä verkostoitua eri sidosryhmien kanssa. Palkkasin oman nuoren kesätöihin ja siitä syntyneet kulut vähennän kohdassa Miten ilmoitan. Tuulivoimaloista, kuten muistakin metsäalueista saadut vuokratulot ilmoitetaan maatalouden 2-lomakkeella. www.metsämaailma.fi RISUT Hankintapuiden ohessa kuljetin tienvarteen risut, jotka haketettiin ja myytiin energiapuuksi. Sen arvosta voit myydä puuta tilalta verovapaasti. 040 022 2819 ja Samuli Hujo (Forssa ja Loimaa) puh. Viime vuonna enimmäiskorvaus oli 0,44 €/km ja tänä vuonna 0,43 €/km.. Palvelemme asiakkaitamme maailmanlaajuisesti, ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 10 miljardia euroa. Lue lisää osoitteessa www.upm.?/tyopaikat. Miten tämä ilmoitetaan verotuksessa. YHTEISMETSÄ Suvun yhteismetsän osakkaat ovat tehneet istutuksia ja muita metsänhoitotöitä. TYÖLLISTÄMISTUKI Kaupunki antoi viime vuonna nuorten kesätyöllistämiseen 300 euron tukisetelin. Korjuutaksana voidaan myös käyttää verohallinnon energiapuun kuljetuksen ohjetaksaa, 4,05 €/m3. Yksityiskäyttöön jäävän kaluston arvon arvonlisävero lasketaan nykyisen 24 prosentin mukaan. Tämäntyyppiset tuet voidaan kirjata samaan kohtaan kuin kemeratuetkin eli verolomakkeelle kohtaan 3.3. Mihin kohtaan työnantajalle maksettu tuki merkitään tuloksi. TUULIVOIMA Olen tehnyt tuulivoimayhtiön kanssa maanvuokrasopimuksen ja saanut siitä etumaksun. Vero kirjataan kausiveroilmoituksen kohtaan 301, samaan kuin puukauppojenkin verot. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper Asia, UPM Paper Europe and North America ja UPM Plywood. UPM – The Biofore Company www.upm.com UPM Puunhankinta ja metsätalous hakee vakituiseen työsuhteeseen Rauman ja Hämeenlinnan metsäasiakasyksikköihin kolmea Metsäasiakasvastaavaa Metsäasiakasvastaava palvelee metsänomistaja-asiakkaitamme sekä puukaupallisissa että metsäpalveluiden myyntiin liittyvissä tehtävissä. Lisätietoja tehtävistä antavat Jari Sulkava (Rauma) puh. Yhteismetsä voi maksaa kaikista metsätalouden matkoista verovapaasti samansuuruisia kilometrikorvauksia, kuin mitä palkansaajillekin maksetaan. HELMIKUUTA 2016 . Mikä on kuljettamisen hankintatyön arvo. Tilan hankintahinnasta varainsiirtoveroineen ja muine kuluineen muodostuu hankintameno, josta 60 prosenttia on metsävähennyspohjaa. Lainan korot pankki kirjaa 1 lomakkeelle pääomatuloista vähennettäväksi. Yhtiön tehtaiden tarvitsemasta puumäärästä valtaosan hankimme Suomesta yksityismetsänomistajilta, joille tarjoamme myös monipuolisia metsänhoitoja asiantuntijapalveluja. Palkkausmenot. Alv-prosentti oli silloin 23. UPM uudistaa bioja metsäteollisuutta. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ne ovat kierrätettäviä. JOHTOALUE Sain paikalliselta sähköyhtiöltä johtoaluekorvausta uudesta sähkölinjasta. Pankin kulut, esimerkiksi lainan lyhennyksistä perittävät muutaman euron maksut, vähennetään metsätalouden vuosimenoina. PILKKEITÄ 28 18. Lisäksi vastaamme sekä yhtiön että sopimuskumppaneidemme metsien hoidosta. Hankintameno-olettama on yleensä 80 prosenttia. Minkä suuruisen korvauksen yhteismetsä voi maksaa osakkailleen tehdyistä metsämatkoista. Energiapuuna korjattujen risujen kuljetuksen arvo voidaan laskea siihen käytetyn ajan perusteella
Kiinteistöön kuuluu myös n. 0400 391 054. NRO 3 PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.. Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään toimittamaan 2.3.2016 mennessä sähköpostitse vesa.vaananen@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa asiakkuuspäällikkö Vesa Väänänen p. Metsätila, joka sijaitsee 2 palstassa. 23 ha nuorta kasvatusmetsää ja 7 ha pientä taimikkoa. HELMIKUUTA 2016 . Kattava tieverkosto! 140.000 € / tarjous 13.3.2016 mennessä Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. Vastaat myös osaltasi ”perinteisen” puunhankinnan operaatioista. Ylimmäisen Ahmalammen rannalle voi anoa poikkeamisluvalla lomarakennuspaikkaa. 050 368 8769 METSÄPALSTA, Mäntyharju, Lyytikkälä 37,2 ha. Työ alkaa 1.4.2016 tai sopimuksen mukaan. 350 m, 2 yleiskaavan mukaista rantarak.paikkaa, molemmilla rak.oik. Hyvin saavutettavissa, rajoittuu etelässä Immolantiehen. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Metsät ovat pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kokonaismäärä n. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Yhteishinta 160.000 €. Hyvä tie perille. 1,6 ha. Työllistämme yrittäjiä ja metsureita lisäksi noin 150 htv. 19.5600 ha. 2 milj. Vuorovaikutustaidot, oma-aloitteisuus, kielitaito ja tuloshakuinen toiminta sekä ymmärrys markkinoinnista ovat vahvuuksiasi. 0400 754 252 tai vesa.vaananen@mhy.fi Metsänomistajat Koskitukki Oy etsii BIOENERGIAN JA PUUNHANKINNAN HUIPPUOSAAJAA Päätehtävänäsi on bioenergiatoimitusten liiketoimintavastuu sekä yhtiön sisäisten sivutuotevirtojen optimointi. Mäntyvaltaiset metsät, kivennäismaakangasta. 200 k-m 2 . Kokonaispuusto n. 09 315 49873, 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. Vuosittain Koskitukki hankkii n. Heti hakkuumahdollisuuksia ja taimikot hyvin onnistuneet. Tehtävä edellyttää metsäalan koulutusta, bioenergiatoimitusten liiketoimintaosaamista ja kokemusta puunhankinnan operaatioiden organisoinnista. Lisätietoja www.mhy.fi/etelasavo Haemme Mikkeliin METSÄASIANTUNTIJAA Työtehtäviisi kuuluu puukauppaan, metsänhoitoon ja asiantuntijapalveluihin liittyvien palveluiden markkinointi ja myynti sekä metsänomistajien neuvonta. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 2 kiinteistöä, yhteispa. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 4.367 m3. Voidaan lohkoa osiin, tarjouksia otetaan vastaan. mennessä konsernin verkkosivujemme kautta www.koskisen.?/yritys/tyopaikat/avoimet-tyopaikat Omistautunut puulle www.koskitukki.fi Koskisen konsernin puunhankinnasta huolehtiva Koskitukki Oy tunnetaan hankinta-alueellaan luotettavana puunostajana. PILKKEITÄ 29 18. Kokonaispuusto n. 14.800 €. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.. Kohdetta myy: Turun seudun OPKK, Matti Sipilä, puh. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. Oiva sijoituskohde, jonka tuotosta pääsee nauttimaan jo varsin pian. 69.600 €. 09 315 49 844 Katja Raninen (perhevapaalla) MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Pinta-alasta n. Lisätietoja tehtävästä antaa metsäpäällikkö Jussi Joensuu, jussi.joensuu@koskitukki.?, p. 19,1 ha metsämaata, loput talouskeskuksen aluetta. Arvostamme aiempaa työkokemusta metsänhoitoyhdistyksestä tai vastaavista tehtävistä, aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä sekä sitoutunutta otetta työhön. Tiheää metsää, jota ei ole vuosiin käsitelty. 95.000 € / tarjous 22.2.2016 klo 16 mennessä. 2,5 ha ja nuoria kasvatusmetsiä n. 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv METSÄTILA, Rovaniemi, Suopajärvi 130 ha. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Kuvio 14 (A0) on muokattu ja odottaa vain taimia. Vanha hirsirunkoinen as.rak., piharak. 0400 301 133. Tila rajoittuu laajoihin valtionmaihin. METSÄPALSTA, Sotkamo 47,1 ha. Palveluksessamme on 62 toimihenkilöä. 0,5 ha:n kokoinen suopalsta Risusaaressa. ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsakustannus.. 09 315 49 806 (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. 120.000 €. Puunhankinnan ohella Koskitukki toimittaa metsästä sekä puunjalostuksen sivutuotteista valmistettuja puuhakkeita Etelä-Suomen voimalaitoksille ja Koskisen tehtaille biopolttoaineiksi. 1.650 m 3 . 7 km:n päässä kylätaajamasta. sekä varasto. v. Eteläisessä Sotkamossa sijaitsevan Lintusuonpalstan kokonaispuusto on n. METSÄPALSTA, Parikkala, Saari 19,822 ha. UPM Bonvesta -metsäpalsta. Metsätaloudellinen ammattilehti 84. 1.887 m3. 3,5 ha, vuokrattu 2016 loppuun. euroa. METSÄTILA, Salla, Hautajärvi 40 ha. 09 315 49 803 Eero Sala p. Sauna ja pesutilat rakennettu navettarakennukseen 1980-luvulla. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 701 (LT/14) Lukijoita 153 000 (KMT/14) Painopaikka Punamusta, Joensuu ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo palvelee toimialueensa 14 500 metsänomistajaa yhdeksän kunnan alueella. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Savonlinna, Savonranta 19,56 ha. Koskisen perheyritys työllistää lähes 1100 ihmistä ja vuonna 2015 liikevaihto oli 248 milj. 84.000 €/tarjous. Talon ikkunat ja katto remontoitu 2000-luvun alkupuolella. Monipuolinen määräala tilasta Leporinne. Tila rajoittuu Suopajärveen, jonka rantaviivaa yli 1 km. METSÄPALSTA, Juva 31,71 ha. kuutiota puuta ja toimittaa yli 500 GWh:a biopolttoaineita ulkoisille asiakkailleen. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Metsät jakautuvat liki tasan taimikoihin ja kasvatusmetsiin, joista varttuneita kasvatusmetsiä on n. Noin 10 km Juvalta pohjoiseen 5-tien kupeessa sijaitseva metsätila. Metsäharrastajalle lähipalsta vain noin 11 km Kuhmon keskustasta itään. 050 464 6500 METSÄPALSTA, Kuhmo 8,7 ha. 09 315 49 841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. UPM Bonvesta -metsäpalsta. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. Rak.oikeus 250 k-m 2 . Tarjoamme vakituisen työsuhteen nuorekkaassa aktiivisesti toimintaansa kehittävässä suuressa metsänhoitoyhdistyksessä. 3.120 m³. Metsämaasta n. 9 ha varttunutta kasvatusmetsää, n. Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa MAATILA, Pöytyä, Yläne 20,67 ha. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja CV palkkatoiveineen 26.2. 1951 rakennettu 2-kerroksinen hirsitalo, pihapiirissä navetta, hirsirunkoinen aitta, varasto. Päärak. Toinen kiinteistö on 7,56 ha, järvenrantaa n. Käytännössä koko tila on käsiteltävissä pääosin kasvatushakkuin. 09 315 49 849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Eu-tukikelpoista peltoa n. 09 315 49 842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Asuinrakennuspaikka, 2 rantarakennuspaikkaa n. Edellytämme hakijoilta soveltuvaa metsäalan koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä tulokselliseen työhön. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. Metsätila vanhoine asuinja piharakennuksineen. Suurempi kiinteistö on 2 ha ja on pihapiiriä luk.ottamatta pääosin metsämaata. Metsät pääosin kasvatusmetsiä ja taimikoita. 99.000 € / tarjous 13.3.2016 mennessä. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.. 35.000€/tarjous Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Palkkaus YT/METO-työehtosopimuksen mukaisesti
lologiaa ja estetiikkaa, kertoi usein hauskoja muistoja Ontojoelta, missä hän oli ollut erottelulla kolmena kesänä 1940-luvulla. Hän kuvaa eloisasti retkiään muun muassa Niagaran putouksille. HELMIKUUTA 2016 . Turkintammi (Quercus cerris) on yksi nopeakasvuisimmista tammilajeista Euroopassa. Monta hupaisaa Metsähistorialliseen seuraan olen kuulunut reilusti yli kymmenen vuotta, mutta sen kokoukseen osallistuin ensimmäistä kertaa vasta menneenä Runebergin päivänä. Puu on myös levinnyt luontaisesti Balkanin alueelta Etelä-Ranskaan asti ja istutettuna menestyy Saksaa ja Britanniaa myöten. Sain matkakertomuksen kahtena kappaleena matkalukemisiksi. Amerikan mantereelta tuoduista kasveista Suomessa menestyivät vain koristetarkoituksissa suositut villiviini ja orapihlaja. Puu on Kaakkois-Euroopassa laajalle levinnyt, ja esimerkiksi Albanian metsäalasta lähes kolmasosa on turkintammea. Suomen nykyinen hallitus taasen pyrkii innokkaasti edistämään tutkimustiedon kaupallistamista ja humanisteille on käymässä köykäisesti, joten ei mitään uutta auringon alla. Metsähistorian seuran puheenjohtaja Tapani Tasanen tituleerasikin Kalmia biotalouden edelläkävijäksi. Saari-ilmastossa puu kasvaa poikkeuksellisen hyvin; erään Oxfordin yliopiston metsäammattilaisen mielestä ”hyvännäköistä tammea tulisi aina ensiksi epäillä turkintammeksi”. Herkästi vesovaa puuta on helppo viljellä. METSÄTEHO OY Metsäteho Oy:n tutkimusjohtajaksi on 12. Sen sijaan Kalmin kuvaus Pohjois-Amerikan luonnosta ja kulttuurista jäi elämään ja se käännettiin useille eri kielille 1700-luvun loppupuolella romantiikan tehdessä jälleen paluutaan. ja metsät. Tuohon aikaan Pohjois-Euroopassa kasvoi erästä eteläistä tammilajia, jota on nyt siirtoistutettu takaisin muinaisille kasvupaikoilleen. Suurimmat yksilöt ovat ympärysmitaltaan rinnankorkeudelta lähes kymmenmetrisiä ja pituudeltaan jopa nelikymmenmetrisiä. Kanadassa sen sijaan olen nähnyt tuohikanootteja muun muassa Algonquin puiston opastuskeskuksessa Ontariossa. tuulensuojaistutuksiin. Teuvo Vainio , Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuutettu, Laitila 60 VUOTTA 24.2. helmikuuta alkaen nimitetty Jarmo Hämäläinen . Muu käyttö rajoittuu enimmäkseen poltto-, aidasja karkeaan rakennuspuuhun, puuhiilen tuotantoon sekä Turkintammi tuli takaisin Suurimmat turkintammet ovat ympärysmitaltaan lähes kymmenja pituudeltaan jopa nelikymmenmetrisiä. Nimensä mukaisesti puu on kotoisin muun muassa Turkin alueelta, missä se nykyään kasvaa pääasiassa vuoristossa yli kilometrin korkeudessa. NRO 3 N I M I T YS LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Kalm oli Linnén oppilas, aikansa kuuluisin suomalainen ja samalla hyödyn aikakauden lapsi. On esitetty kauhukuvia, että turkintammi vaarantaa ”brittiläisen tammen” tulevaisuuden. Hämäläinen on tähän asti työskennellyt Metsätehon tutkimuspäällikkönä. Palstan osoite: Metsälehti/ Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Häntä oli jo nuorella iällä innokkaasti ajettu Turun akatemian vastaperustetun taloustieteen professorin virkaan, kun runouden professuuri muutettiin vuonna 1747 taloustieteen oppituoliksi. Ihmisille maistuvat erityisesti juuriston tryff elisienet. Uitto kiinnosti minua siksi, että äitini ja useat hänen naispuolisista opiskelutovereistaan Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisestä tiedekunnasta olivat olleet kesätöissä uitolla. Matti Tahvanainen , Otso metsäpalvelut, metsäpalveluesimies, Joensuu (matkoilla) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja Suomen metsäkeskuksesta. Kalmin matkakertomus julkaistiin ensi kertaa suomeksi, tosin lyhennettynä laitoksena, vuonna 1992, jolloin itse väittelin ja lähdin saman tien Kanadaan vierailevaksi tutkijaksi. Matka taittui osittain tuohikanootilla, jollaisia Kalmin oppilaat myöhemmin yrittivät myös Suomessa rakentaa – tosin huonolla menestyksellä, koska meikäläisen koivun tuohi on kanootin tekoon liian haurasta. Kalmista, jonka syntymästä tulee maaliskuussa kuluneeksi 300 vuotta. Puut kuitenkin yleensä toipuvat hämmästyttävän ripeästi hyönteistoukkien aterioinnista. Britanniaan turkintammia on istutettu 1700-luvun alkupuolelta lähtien. Helsinkiläistyttö oppi siellä myös paistamaan lättyjä nuotilla ja kääntämään ne heittämällä, mistä taidosta saimme lapsena nauttia. Sähköposti: paivi. robur), mutta maisemapuuna se on poikkeuksellisen näyttävä. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Ohjelmassa oli kaksi esitelmää, jotka halusin kuulla. Turkintammenterhojen käyttömahdollisuuksia myös ihmisen terveyttä edistävissä funktionaalisissa elintarvikkeissa on tutkittu viime vuosina. Suomen paukkupakkasia kyseinen tammilaji vielä karsastaa, joskin puuta on ainakin pensasmaisena saatu selviämään eteläisessä Suomessa. hetkeä Kalm on kertomuksineen minulle ja monelle muulle tarjonnut. ??. PILKKEITÄ 30 18. Terhoista puristetulla öljyllä saatetaan tulevaisuudessa yrittää ehkäistä joidenkin sydänja verisuonitautien kehittymistä. 21 B, 00100 Helsinki. Eteerinen äitini, joka opiskeli pääaineinaan englannin . Monet tuhohyönteiset iskevät ahnaasti rehevien turkintammien lehtien kimppuun. Kalmin Pohjois-Amerikan matkan perimmäinen tarkoitus ei kovin hyvin toteutunut. Jukka Turunen , maat. Tryffeleitä ja toukkaravintoa Myös kitkerät tammenterhot kelpaavat monille nisäkkäille ja linnuille ravinnoksi. Pietari Kalmin missiona oli löytää uudelta mantereelta kotimaan oloihin sopivia viljelykasveja. Italiassa turkintammea kasvaa yli miljoonan hehtaarin alalla. maisteri, Nurmijärvi (matkoilla) 50 VUOTTA 23.2. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Turkintammen terhoilla loisii kuitenkin äkäinen pistiäislaji, Andricus quercuscalicis, joka on terhakkaasti hyökännyt myös metsätammien terhojen kimppuun. Jauhettuja turkintammenterhoja on koemielessä syötetty jopa tarhaviiriäisille kohtuullisella menestyksellä. Professori Anto Leikola puolestaan kertoi Pietari Ankravee ja Pietari Kalm M E R K K I PÄ I VÄT RA KAS PÄ I VÄ K I RJA N U O R T E VA HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuva KANADALAISET tiedemiehet ovat arvioineet, että arktisilla alueilla on nyt yhtä lämmintä kuin 120 tuhatta vuotta sitten. Ensimmäisen piti metsänhoitaja Esko Pakkanen, jonka vastikään ilmestynyt uiton historia ”Ankravee” mainitaan ulkoisilta mitoiltaan suurimpana suomalaisena metsäkirjana kautta aikojen. Lintutieteilijät taas ovat iloinneet siitä, että turkintammien terhojen ”pikkutoukkapaksulaiset” tarjoavat aikaisin pesiville linnuille tuiki tärkeää ravintoa silloin, kun muut hyönteiset vielä värjöttelevät talvipiiloissaan.. Hyönteistieteilijöiden mukaan pelko on ylimitoitettua, koska toukkien aiheuttamia tuhoja ei esiinny joka vuosi. Kuuluisuutta Kalm saavutti Pohjois-Amerikkaan suuntautuneen tutkimusmatkansa ansiosta, jonka toteutumiseen Linnéllä oli suuri vaikutus. laipio@metsalehti.. 70 VUOTTA 25.2. ??. Turkintammen puuaines ei ole yhtä vahvaa ja säänkestävää kuin metsätammella (Q. Turkintammien hävittämistä Britanniassa on vaadittu ja osin toteutettukin kyseisestä syystä
Sopuli pärjää tuntureilla Metsälehti Makasiini ilmestyy 3. . Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 3”. Vinkit tilakaupan tekoon . HELMIKUUTA 2016 . osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. PILKKEITÄ 31 18. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 3.3. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Näin valitset säästöpuut . NRO 3 METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 138 euroa / 12 kk Metsälehti Mobiili älylaitteille printtikeston ohessa 10 €/ kk kesto Metsälehti Mobiili älylaitteille kestotilauksena 87 € / 12 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 73 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 38 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Pikatestissä mobiilimaastotaulukot . E N S I N U M E R O SSA METSÄRISTIKKO 3 Jo rm a Lu h ta JOULURISTIKKO 2015, RATKAISU. Palkinnot suuresta jouluristikosta 2015 on arvottu seuraaville kolmelle: Antero Hiilesvuo , Nousiainen, Hannu Kaija, Lappila ja Merja Pulli , Lappeenranta. Voit ratkaista sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315 49 840 Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Miten perustan luonnonsuojelualueen. Hallintaoikeudesta voi tulla harmia . maaliskuuta
Metsäkirjojen helmiale jatkuu Tarjoukset ovat voimassa 28.2.2016 asti verkkokaupassamme www.metsakustannus.fi. Metsänkasvatus Juurikkalan 500 mottia Metsänhoitajana viidellä vuosikymmenellä Puun rakenne ja ominaisuudet Savotoilta ja uittopuroilta Metsämieli Metsän poika Metsänuudistaminen Metsieni kirja Kämmeköiden kutsu Suolaa, sokeria ja viinietikkaa Keittiö mökillä Koti koreaksi metsän antimilla Majavan lammella Metsämieli –kehon ja mielen kuntosali Moottorisaha Villi keittiö Puutyöt Suotyypit ja turvekankaat Suomen tunturikasvio 5 € Nyt 10 € Nyt 15 € Nyt 15 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 25 € Nyt 25 € Nyt 30 € Nyt 30 € Nyt 30 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt TOIMI NOPEASTI JA NAPPAA ETUSI!. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Syötä ostoskorissa kampanjakoodi Helmi_16 Voit tilata kirjat myös asiakaspalvelustamme, puh. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys