Sivut 2–3 Oikeuden ratkaisu Em il Bo by re v www.tapio.fi/forestkit Suomen suurin metsäalan verkkokauppa www.uittokalusto.fi. helmikuuta 2020 • nRo 3 • peRustettu 1933 • www.metsälehti.fi UUTISET Tutkija kysyy, luonto vastaa ›› 4–5 Jussi Linnaranta ei halua Kanadan tielle ›› 6 Istutus onnistui vielä tammikuussa ›› 7 Metsähakkeen kysyntä kasvaa ›› 8 Metsähallitukseen kohdistuu monia odotuksia Lapissa ›› 9–11 METSÄSTÄ Näin lannoitat vesistöystävällisesti ›› 14–15 Kuusen istutuksen kannattavuus laski ›› 22 Vetosaksilla siirrät rangat selkä suorana ›› 23 PILKKEITÄ Ketuista on tullut kaupunkilaisia ›› 24 Sarjakuvaakin julmempi luonto ›› 25 Suuren savotan ruumiinavaus ›› 27 Toivo Hyvärinen ei hyväksynyt metsäyhtiön katkontaa hakkuussaan. metsäalan ajankohtaislehti • toRstaina 13. Syntyi lihava riita, jolle korkein oikeus laittoi lopullisen pisteen
Käynnissä tehtaan on tarkoitus olla vuonna 2022. Päätuotteena olisivat toisen polven biopolttoaineet. Toivo Hyvärinen tuohtui perusteellisesti puunostajan toimintaan ja uskalsi lähteä pitkään oikeusprosessiin, vaikka ei pidäkään itseään kokeneena puunmyyjänä. Korkein oikeus ei myöntänyt UPM:lle valituslupaa, ja hovioikeuden metsänomistajalle myönteinen päätös jäi voimaan. Tämä johtaisi noin kahden miljardin euron kantorahatulojen lisäykseen. Jatkossa yhtiöiden pitää varautua todistamaan, miksi tukkisaanto on jäänyt alhaiseksi.” Jos katkonnasta ei ole sovittu yksiselitteisesti, niin oikeuskäytännössä on vakiintunut periaate, että epäselvää sopimusta tulkitaan laatijansa vahingoksi. Yleensä puukauppasopimukset ovat ostajapuolen laatimia. ”Tämä päätös ohjaa käytäntöä.” Luke: Euro taimikon hoitoon tuo kolme lisää Taimikonhoidon lisääminen kasvattaa merkittävästi järeän ainespuun tuotosta. Tässä leimikossa laatuMetsänomistaja voitti katkontakiistan Hovioikeuden voimaan jäänyt ratkaisu siirtää puukaupan kiistojen näyttövelvoitetta ostajapuolelle. Muiden puulajien – lähinnä lehtikuusen, douglaskuusen, visakoivun ja tervalepän – taimia toimitettiin noin 400 000 kappaletta. Tehtaan suunnittelee ja toimittaa Neste Engineering Solutions Oy. Hyväriseltä oikeusprosessi ei vienyt yöunia, mutta hän puhisee kiukusta edelleen. Kemeralle jatkoaikaa Maaja metsätalousministeriöissä valmistellaan esitystä nykyisen kemeralain jatkamiseksi ensi vuoden loppuun. Haminaan kaavaillaan mäntyöljyjalostamoa Energiayhtiö Fintoil rakentaa raakamäntyöljyä jalostavan biotuotetehtaan Haminaan. ”Tämä päätös ohjaa käytäntöä, näyttövelvoite siirtyi ostajapuolelle päin. ”Suutuin, koska valehdeltiin” Toivo Hyvärinen sanoo puukaupan menneen pieleen, koska UPM ei hakannut sopimuksen mukaan. ”Suutuin, koska valehdeltiin ja näin se sitten kääntyi, että vehkeilijät saivat turpaansa.” Täpärä ratkaisu UPM:n operaatiojohtaja Tero Niemisen mukaan riitaan johtanut kauppa oli tavanomainen eikä hakkuussa mikään mennyt varsinaisesti pieleen. Myyjäpuolta suojaa myös vakiintunut kauppatapa, jonka mukaan tukkiosuus on käytettävä mahdollisimman tarkasti. Metsäoikeuteen erikoistunut varatuomari Matti Kiviniemi sanoo, että hovioikeuden päätöksellä on ohjaavaa merkitystä varsinkin, koska korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä ei ole. Jatkoaikaa tarvitaan, sillä Euroopan yhteinen maatalouspolitiikka ja valtiontukiuudistukset ovat viivästyneet. Samalla metsänhoidon kustannukset kasvaisivat noin 600 miljoonaa euroa. Alun perin kemeran piti päättyä tämän vuoden lopussa. ”Emme kyenneet osoittamaan leimikon keskimääräistä heikompaa laatua. ”Tukkikertymä jäi pieneksi lähinnä siksi, että sekapuustoisessa leimikossa oli kaksijaksoisuutta ja reunametsää, mikä lisäsi lenkoutta ja muuta laatuvaihtelua.” Nieminen tulkitsee oikeuden päätöksen yksittäisen riita-asian ratkaisuna ilman ennakkopäätöksen luonnetta. Kuusentaimien osuus toimitetuista taimista oli 70 prosenttia, männyn 26 prosenttia ja rauduskoivun kolme prosenttia. Ostajalla ei kuitenkaan ole velvoitetta käyttää muita kuin sovittuja tukkipituuksia. lyhyet uutiset 13.2.2020 / AJASSA 2 MIKKO HÄYRYNEN, teksti EMIL BOBYREV, kuva U PM:n ja pirkanmaalaisen metsänomistajan Toivo Hyvärisen kiista tukin talteenotosta sai hiljattain lopullisen sinetin. Eri palveluiden luotettavuus ja vastuullisuus ovat herättäneet kuitenkin kysymyksiä, kansalaisjärjestö Finnwatchista kerrotaan. Esitys kemeralain jatkamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa budjettilakina. Rakentaminen alkaa, jahka ympäristöja rakennusluvat on saatu, aikaisintaan kuluvan vuoden lopulla. Sa m i Ka rp pi ne n. Finnwatch aikoo arvioida kompensaatiopalveluita Hiilikompensaatiopalveluista on muodostumassa iso bisnes. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan taimikonhoitoa tehostamalla tukkipuun tuotos lisääntyi Suomessa sadan vuoden aikana 34 miljoonaa kuutiometriä nykytasoon verrattuna. Kuusen menekki oli yhä vahvaa. Se on lähes 10 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. ”Näyttöä ei ollut koko prosessin aikana, sen sijaan perättömiä väitteitä heikosta laadusta.” Hyvärisen kantaa tuki, että leimikkoon oli aiemmin tehty ensiharvennus ja kasvatushakkuu. Fintoil Oy on perustettu vuonna 2017, ja se on finanssiryhmä Taalerin sijoituskohde. Kiista paisui, koska vastapuoli luotti, että voittaa suuruutensa avulla. Ostajan näkemys on edelleen erilainen kuin hovioikeuden päätös. Hovioikeuteen asti riitely on isoriskistä ja maksettavaksi saattaa tulla omat ja vastapuolen kulut. Kuusi jyrää taimitarhoilla Kotimaisilta taimitarhoilta toimitettiin viime vuonna 175 miljoonaa tainta metsäviljelyyn, Ruokavirastosta kerrotaan. Kemera on EU-komission hyväksymä ja perustuu valtiontuen suuntaviivoihin. Kuluttajia esimerkiksi askarruttaa, miksi eri kompensaatiopalveluiden käyttämät laskurit antavat samoista asioista erilaisia päästölukuja
Sellun lisäksi UPM panostaa biotuotteisiin. Metsä Groupin tulosjulkistus ei ehtinyt tähän numeroon. ”Päätös linjaa, että tukkiosan sopimuksenmukainen talteenotto on ensisijaista, ostajan katkontatarpeet toissijaista.” Rintalan mukaan nyt oikeudessa käsitelty kiista oli jäävuoren huipun huippu. . Viime vuoden aikana valkaistun havusellun dollarihinta laski kolmanneksella. Metsäkeskus suoritti vuonna 2019 korjuujäljen tarkastuksia kaikkiaan 559 hehtaarin alueella. Tehtaan odotetaan käynnistyvän niinikään vuoden 2022 lopulla. Lähes neljälläkymmenellä hehtaarilla syynä olivat maastovauriot. . UPM rakentaa parhaillaan 2,1 miljoonan tonnin ja lähes 2,5 miljardin euron sellutehdasta Uruguayhin. . Suurin, 350 miljoonan euron investointi on Oulun tehtaalla, jossa paperikonetta muunnetaan pakkauskartongille. Oriveden Längelmäellä asuva metsänomistaja Toivo Hyvärinen teki UPM:n kanssa puukaupan syksyllä 2014. Lukema oli pienempi kuin kertaakaan aiemmin 2010-luvulla. Säästöohjelma etenee suunnitelmia nopeammin, mikä näkyi jo tuloksessa. Urapainumia havaittiin keskimäärin 2,2 prosentilla ajourien pituudesta. . Painopaperien kysyntä laskee ja yhtiöt sopeuttavat. stora enso upm liikevaihto, milj. UPM:n maksettavaksi tulivat vahingonkorvaus ja Hyvärisen 50 ?000 euron oikeudenkäynti kulut. Sellu on aina ollut suhdanneherkkä puolivalmiste, mutta kysyntä on kasvu-uralla. Seuraavaksi yleisimmät syyt olivat liian leveät ajourat ja runsaat puustovauriot. . Jäävuoren huipun huippu MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala pitää päätöstä merkittävänä jo senkin vuoksi, että puukauppaan liittyviä oikeustapauksia on vähän. Hyvärinen valitti hovioikeu teen, joka ratkaisi asian hänen edukseen äänestyspäätöksen jälkeen. Stora Enson sellutoimitukset kasvoivat ennätykseen, mutta kannattavuutta painoi sellun, sahatavaran ja useimpien paperilaatujen hintojen luisu. Yhtiöllä on jo biopolttoainetehdas Lappeenrannassa. Vuonna 2018 suositusten mukaisesti oli käsitelty 53 prosenttia tarkastetuista kohteista. 3 AJASSA / 13.2.2020 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. . Tämä oli syynä 180 hehtaarilla. UPM kiisti katkontavirheen. Keskimääräinen ajouraleveys oli Metsäkeskuksen tarkastusten mukaan viime vuonna 4,63 metriä ja ajouraväli 20,84 metriä. 029 432 6112 Ulkoasu: Tuomas Nikulin p. ”Mittausja katkontakiistoja on todella paljon enemmän, mutta tapaukset joko sovitaan hiljaisesti tai metsänomistaja ei halua tuoda asiaa julkisuuteen.” Oikeustapaus . . Hyvärinen vei asian kärä jäoikeuteen, joka ratkaisi asian UPM:n eduksi. Fakta SAMI KARPPINEN K orjuujälki oli viime vuonna metsänhoitosuositusten mukaista 31 prosentilla tarkastetuista kohteista, Suomen metsäkeskuksen tekemistä korjuujäljen otantatarkastuksista selviää. Tuloksissa ovat mukana kertaluonteiset erät. Ajouran leveys 4,63 metriä Selvästi suurin syy sille, etteivät metsänhoitosuositusten mukaiset vaatimukset täyttyneet, oli liian suuri harvennusvoimakkuus. € 10 055 (10 486) 10 238 (10 483) tulos ennen veroja, milj. Puuston runkoja juurivaurioita havaittiin yhteensä keskimäärin 3,5 prosentissa jäävistä puista. . Hän muistuttaa, että näyttö kuitenkin riitti käräjäoikeudelle eikä hovioikeudenkaan päätös ollut yksimielinen. Näistä viisi kohdetta täytti metsänhoitosuositusten vaatimukset, 15 oli käsitelty lain mukaisesti ja yhdellä kohteella metsälain vaatimukset eivät täyttyneet. Tuotannon odotetaan alkavan vuoden loppuun mennessä. Yhä harvempi kohde korjattiin suositusten mukaisesti MIKKO HÄYRYNEN S tora Enson ja UPM:n viime vuoden hyviä tulosnumeroita ei himmennä muu kuin se, että toissavuosi oli vieläkin parempi. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Metsänomistaja voitti katkontakiistan vaatimukset täyttävää tukkia ei voitu tehdä enempää.” Niemisen mukaan näyttömahdollisuuksiin vaikutti aikaviive eikä kaikkia hakkuukoneen mittatietoja ollut enää saatavissa. Hän näkee hovioikeuden päätöksen myös korkeimman oikeuden kantana sikäli, että se ei nähnyt tarvetta muuttaa alemman oikeusasteen päätöstä. Virheellisiä eli kohteita, joilla on rikottu metsälain vaatimuksia, oli tarkastetuista kohteista lähes kuusi prosenttia. . Hyvärinen oli tyytymätön katkontaan, joka hänen mukaan sa ei ollut sopimuksen mukaista. € 1 137 (1 210) 1 307 (1 839) tulos prosentti 11,3 (11,5) 12,7 (17,5) omavarai suusaste, % 49,3 (52,3) 69,2 (70,1) henkilöstö 26 096 (26 067) 18 742 (18 978) menoja 275 miljoonaa euroa ensi vuoden loppuun mennessä. . Numerot painuivat alaspäin etenkin vuoden viimeisellä neljänneksellä sellun hinnanlaskun vuoksi. Eri-ikäisrakenteisesti käsiteltyjä kohteita Metsäkeskus tarkasti viime vuonna yhteensä 21 kappaletta. Saksaan rakennetaan puolen miljardin euron biojalostamo, joka valmistaa puusta biokemikaaleja. Kertymä oli 1 600 kuutio metriä. 09 315. Tehdas lisää yhtiön sellukapasiteettia yli puolella ja sen on määrä käynnistyä loppuvuodesta 2022. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. Hiljattain tuli päätös, että lupaa ei myön netä, joten hovioikeuden päätös jää voimaan. . . Viime vuonna tarkastetuista kohteista valtaosa, 63 prosenttia, lukeutui ”lainmukaisesti” käsiteltyihin kohteisiin. 050 512 9224 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Tämä tarkoittaa, että korjuu on tehty metsälain mukaisesti, mutta jälki ei täytä metsänhoitosuositusten vaatimuksia. Stora Ensolla on meneillään säästöohjelma, jonka tavoite on vähentää Stora Ensolla ja UPM:llä hankala loppuvuosi Huipulta alemmas Keskeiset tunnusluvut 2019 (suluissa 2018). . UPM sulki viime vuonna paperikoneen Rauman tehtaalla, Stora Enso Imatralla.. Puut korjattiin kevättalvella 2016. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. UPM haki korkeimmalta oi keudelta valituslupaa
Tulos näkyy Suomen metsäkeskuksen selvityksestä, joka sisältää tavallista enemmän havaintoja syvistä painumista, kolhituista rungoista ja leveistä ajourista. Pahinta on, että ajourat ovat leventyneet ja metsiä harvennetaan liikaa. . Korjuun ongelmia ratkotaan kehittämällä koneita ja hakkuiden suunnittelua. Vain 31 prosenttia otantaan sattuneista leimikoista oli korjattu metsänhoitosuositusten mukaisesti. aloittaa Metsälehden kolumnistina Kuka. työskentelee Luonnonvarakeskuksessa metsäpuiden siementutkimuksen parissa . Metsäammattilaiset älähtivät perustellusti, että hakkuiden kestävyyttä ei voi arvioida muutamien vuosien perusteella. Kehnot korjuukelit käyvät kalliiksi puun ostajille ja korjuuyrittäjille. Metsäkeskuksen tarkastusmäärät tulisi kaksinkertaistaa tasolle, jolla ne olivat vielä pari vuotta sitten. . Päätehakkuiden pinta-ala on pysynyt ennallaan, mutta harvennusten ala on tällä vuosituhannella kasvanut. Ahneus harvennuksessa kostautuu omistajalle aikanaan pienempänä tukkitilinä. . Eniten tarkastajilla oli viime vuodelta huomautettavaa liian harvaksi hakatuista metsistä. 13.2.2020 / AJASSA 4 metsälehti.fi Kahden miehen saha, tuotu Kanadasta 1932. Lisäksi tarvitaan muita kestävyysmittareita. Digitalisaatio auttaa esimerkiksi ongelmallisten kohteiden tunnistamisessa. Ne ennakoivat sellun kysynnän elpyvän, kunhan tilanne koronaviruksen ja lakkojen jäljiltä taas palautuu normaalimmaksi. Samaan aikaan, kun talvet ovat lämmenneet, kuitupuun kysyntä on lisääntynyt. Tärkeintä kuitenkin on, että puunostajien ja korjuuyritysten oma valvonta toimii hyvin.. Kritiikki koskee sitä, että hakkuumahdollisuusluvut eivät kerro mitään puun kaadon kestävyydestä luonnon kannalta. Kävisivätkö nämä: ”liikahakkuumaakunnissa” eli Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa on vähiten suojeltua metsää Suomessa: 2–4 prosenttia. Olisiko otsikko ”Vähiten suojelua, eniten hakkuita” ollut parempi. Näitä leimikoita tulee lisää, sillä kelirikot ovat pidentyneet. 36-vuotias . lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi pääkirjoitus näkökulma ajankohtainen Yle otsikoi tammikuun lopussa, että metsiä hakataan liikaa. Parin vuoden takainen sellubuumi jo hellitti, mutta nyt metsäyritykset ovat taas ilmoittaneet hinnankorotusaikeista. Samalla on parannettava korjuujäljen valvontaa. Olen eräänlainen metsänviljelytutkimuksen sekatyöihminen”, vuonna 2018 maatalousja metsätieteiden tohtoriksi siementen laadun vaikutuksesta taimiin väitellyt Himanen kuvailee. Kestävyys tarkoittaa tässä sitä, paljonko metsistä voidaan hakata ilman, että hakkuumahdollisuudet vähenevät tulevaisuudessa. ”Tällä hetkellä vastuullani on Suonenjoen tutkimusaseman siemenlaboratorio. . asuu Suonenjoella . . Juuri metsäntutkimuksen tiivis yhteiskuntakytkös sai Himasen aikoinaan hakeutumaan metsätieteiden opiskelijaksi Helsingin yliopistoon. Metsäntutkija kysyy luonn olta Luonnon asettamien reunaehtojen ja ihmisten tavoitteiden yhdistäminen tutkimuksen keinoin kiehtoo Katri Himasta. Lisäksi Korjuun valvontaa parannettava SamI KarPPINEN, teksti ja kuva L uonnolta voidaan kysyä esimerkiksi, että toimitko siten, että puiden järeytyessä niiden siementuotanto lisääntyy. Siemenja taimitutkimuksen parissa Himanen on työskennellyt vuodesta 2008 lähtien. Melkein yhtä huonoa jälkeä syntyi toissa vuonna, jolloin talvi niin ikään jäi lyhyeksi. ” korjuuta vaikeuttaa puukaupan rakenteen muutos. . Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Aiheesta riippumatta tutkija tekee työnsä tieteellisen tarkasti, mutta aihevalintojen kanssa on Himasen mukaan oltava itselleen rehellinen. Puukauppaa tehdään kuitupuu edellä, eikä tilanteeseen näy muutosta. harrastaa luontokuvausta . Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Etelä-Karjalassa on vanhaa, yli 120-vuotiasta metsää prosentti metsämaan pinta-alasta, Kymenlaaksossa kolme prosenttia. Eniten huonosta korjuujäljestä kärsii kuitenkin metsänomistaja. Tulos on vuosikymmenen pohjanoteeraus. Teemme soveltavaa tutkimusta, jossa tarpeet ja aiheet ovat ihmislähtöisiä, mutta vastauksia haetaan luonnosta”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Katri Himanen selvittää. ValTTErI SKYTTÄ Vähiten suojelua, eniten hakkuita Koko talven puuta on jouduttu korjaamaan surkeissa keleissä, ja jälki on sen mukaista. Aiheet käytännön tarpeista Siihen, millainen kysymys tutkijan työpöydälle päätyy, vaikuttavat paljon käytännön tarpeet ja rahoittajien arvostukset. Puunkorjaajat ovat tehneet parhaansa, mutta joillakin leimikoilla hyvään työn jälkeen on ollut mahdotonta päästä. Dolmar Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoidenkuvat. Kestävät hakkuumahdollisuudet on ylitetty useina vuosina Kaakkois-Suomessa. Katri Himanen . maatalousja metsätieteiden tohtori
Lähestulkoon katoavaan kansanperinteeseen kuuluvan väljennyshakkuun idea oli juuri se, että siemenpuun latvukselle annetaan mahdollisuus käynnistellä käpytuotantoa ennen päätehakkuuta. Hinta on jäänyt pahnan pohjiin, latvamitat 20 senttiä yleisesti, tukkisaanto ei pärjää kuuselle, hirvet hilanneet alas laatua, taimet kalliimpia.” metsäkupsa ”Jospa tämä ikea-kulttuuri tulisi kohta tiensä päähän ja alettaisiin arvostaa laatua. Ongelma voisi olla koivukuitu, jossain päin Suomea se ei tahdo mennä kaupaksi. Erityisesti hakkuun jälkeen lisääntyvä valon määrä avittaa latvuksen kasvua ja kukintaa. kolumni ”Koivun kohtalo mietityttää. Mitä pidempään aikaa kuluu, sitä kovempi pintakasvillisuuden kilpailu syntyviä taimia on kuitenkin vastassa ja sitä useampi vuosi kasvua on menetetty. Magneettikuvasta siemenen elävä solukko erottuu eri tavalla kuin röntgenkuvasta. Mitä heikompi siemenpuun lähtötilanne on, sitä pidempään uudistumisen kannalta merkittävän käpytuotantotason saavuttamiseen menee. Tutkijana Himasen suurin mielenkiinto kohdistuu puiden lisääntymisbiologiaan, jota myös hänen ensimmäinen kolumninsa käsittelee. Oletko kärsinyt metsäalan työtaisteluista. Tukki% 67,5.” maalaisseppo Verkkokeskustelu: Onko koivulla tulevaisuutta. Vain kuudessa maakunnasta seitsemästätoista yli puolet männyn luontaisen uudistamisen aloista täytti hyvän taimikon määritelmän. 2017) julkaisun mukaan alle 25 sentin rinnankorkeusläpimitan kuusilta ei ole juuri lupa siemeniä odottaa. 82% Kyllä Pitkät, kapearunkoiset ja lyhytlatvuksiset männyt huojuvat päätehakkuun jälkeen uudistusalalla. Luontaisen uudistamisen aloilla taimitiheydet ovat viljelykohteita alhaisemmat ja epäonnistumiset tavallisempia. Keski-Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa (Karlsson 2000) havaittiin, että jokainen lisäsentti rinnankorkeusläpimitassa kasvattaa männyn siemenpuiden käpytuotantoa 10 prosenttia järeysvälillä 25–43 senttiä. Jos luontaisen uudistamisen edellytyksiä ei ole, odottelun sijaan voi viljellä. Viljelyssä on omat haasteensa, mutta ratkaisu ei voi olla, että jätetään metsä oman onnensa nojaan uudistumaan.” Gallup. Innovatiivisimmat ovat ottaneet täyden ilon nykyisestä metsälaista, jolloin siemenpuuhakkuu on voitu tehdä perinteisessä mielessä harvennushakkuuikäiseen metsään. Osassa maakuntia hyviä taimikoita ei osunut tarkastusaloihin lainkaan. Viime kesän koivikon ylispuuhakkuussa (60 v.) tukin keskihinta (erikoistyviä 20 %) oli 55,8 €. Pelkästään pyrkimys siirtyä fossiilisista uusiutuviin tukee tätä kehitystä, koska potentiaali on fossiilisten käytön määrästä johtuen valtava.” Gla ”Koivun kasvatus ei kannata, eikä tukkikoivulla ole juuri kysyntää enää nykyisin. ”Suomessa metsäntutkijat eivät mielestäni ole liikaa äänessä. Täällä meilläkin sitä ajetaan voimalaitokseen polttoon.” metsuri motokuski ”Uskoni koivunkasvatukseen on mennyt. Suomalaistutkijoiden (Nygren ym. Metsäkeskuksen joulun 2019 alla julkaisemat metsänuudistamisalojen tarkastustulokset toistavat muistakin selvityksistä tutun tuloksen. Verkostoituminen ei ole tutkijalle työssä sanahelinää, vaan usein jopa ehto rahoituksen järjestymiselle. 5 AJASSA / 13.2.2020 KATRI HIMANEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen tutkija. Otos on pieni, mutta ei tulos oikein millään matematiikalla mairittele. Seassa on ehkä muutama huonorunkoinen koivukin. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Tutkijan tehtävä on tuoda pöytään tosiasioita etenkin silloin, jos asioista liikkuu julkisuudessa väärää tietoa. ”käsitys suomesta metsätutkimuksen suurvaltana vahvistui.” ”Tutkimuksen vaikuttavuutta voi arvioida esimerkiksi pohtimalla sitä, millaista metsäpinta-alaa tai kuutiomäärää tutkimuksessa asettamani kysymys koskee”, hän huomauttaa. Mikäpä parempi raaka-aine kuin koivu.” miikkam ”Myös puulattiana koivu on todella hyvä tuote. Ehkäpä huonekaluteollisuus saisi siitä hyvää nostetta. Itsensä altistaa julkisuuden kautta arvostelulle, mutta ristiriitoja ei pidä liikaa pelätä, kunhan perustaa sanomisensa faktoihin”, Himanen pohtii. Sekä länsinaapurissa että Suomessa on todettu, että siemenpuuhakkuun jälkeen kuluu neljästä kuuteen vuotta käpytuotannon reippaan tason saavuttamiseen. Tämänkaltaisiin männyn siemenpuualoihin törmää Eteläja Keski-Suomessa turhan usein. Siksi hän tarttui mielellään mahdollisuuteen kirjoittaa kolumneja Metsälehteen. Onko koivutukilla menekkiä parinkymmenen vuoden kuluttua vai meneekö kuiduksi?” Harrastelija metsuri ”Kyllä koivutukille on tilausta jatkossakin. Kun siemenpuualalla tai jatkuvassa kasvatuksessa poimintahakkuun jälkeen odottelee tarpeeksi kauan, käpyjä alkaa suurella todennäköisyydellä syntyä huononkin lähtötilanteen jälkeen. Yksi keskeinen tapa parantaa siemenpuualojen taimettumista on varmistaa, että jätettävien puiden järeys on riittävä. ”Olen vähän huolissani liiallisesta uskosta metsän luontaiseen uudistumiseen. Toista oli 60-luvulla, kun koivun käyttö oli paljon suurempaa kuin nykyisin. Lisääntymisbiologian näkökulmasta yhtäläisenä piirteenä näiden välillä on muun muassa se, että myös kuusella siementuotanto keskittyy järeimpiin puihin. Kun on tehty lämpökäsitellystä koivulankusta lattia, niin sellaiselle ei oikein haluaisi mitään mattoja, koska kauniskaan matto ei pärjää tuolle kauneudelle.” jätkä ”Minäkin uskon, että koivulla on kysyntää. Sukset tehtiin koivusta ja jääkiekkomailat olivat puuta.” tolopainen ”En pitäisi koivua huonona vaihtoehtona. Siinä missä oikein toteutettuna männyn luontainen uudistaminen on toimiva ja erityisesti Pohjois-Suomessa taloudellisesti järkeväksi osoitettu uudistamismenetelmä, kuusen luontaiseen uudistumiseen pohjaavasta jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta on vähemmän kertynyttä tutkimusnäyttöä. Tiedosta voi olla käytännön hyötyä esimerkiksi karistusprosessin kehittämisessä.” Tutkija tuo tosiasiat pöytään Luonnon tarkkailun ja kuvaamisen ohella Himanen nauttii kirjoittamisesta. Teetkö metsäveroilmoituksen verkossa. Hyvässä lykyssä punavyökariste tai muut männyn vaivat ovat pudotelleet latvuksesta suuren osan neulasista. Ensimmäinen löytyy tuosta vierestä. Riuku ei tuota käpyjä Metsäntutkija kysyy luonn olta tutkija katri Himanen haki viime kesänä uutta kulmaa työhönsä tutustuessaan englannissa sikäläiseen metsäntutkimukseen. ”Esimerkiksi parhaillaan tutkimme yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa heidän hankkimilla laitteillaan männynsiementen magneettikuvausta
Toimessaan hän on Suomen vaikutusvaltaisin metsänomistaja. Vanhoja sellutehtaita on vähitellen suljettu ja yhä isompi osa metsistä on jäänyt vaille käyttöä ja hoitoa." "Tästä johtuen Kanadan metsät ovat hyönteistuhojen ja metsäpalojen vuoksi muuttuneet hiilidioksidin päästölähteiksi. maaja metsätieteiden maisteri, agronomi . . Nyt salkussa on vähintään tuhat kertaa isompia hankkeita, muun muassa Rauman sahan ja Kemin biotuotetehtaan rakentamiseksi. Metsäyhtiöt lakkasivat luottamasta maahan ja investoinnit jäädytettiin. Sama ei saa tapahtua Metsäliitossa. Työuransa Linnaranta aloitti maaja metsätalousministe riön tietohallinnossa. 13.2.2020 / AJASSA 6 MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuva K uopiolainen agronomi Jussi Linnaranta valittiin tammikuussa Osuuskunta Metsäliiton hallituksen puheenjohtajaksi. Osuuskunnan tytäryhtiöitä ovat muun muassa sahausta ja selluntuotantoa harjoittava Metsä Fibre. haastattelu Kuka. ”Hoitaen ja käyttäen metsämme saadaan kasvamaan ja sitomaan hiiltä entistä tehokkaammin.” Me-henkeä Metsäliittoon Pari vuotta sitten Linnaranta ilmaisi Metsä Groupin Viestin haastattelussa halunsa vaikuttaa. Metsänhoitoyhdistykseen hän ei kuulu: ”Saan Metsäliitolta paremmat puukauppaedut ja metsäpalvelut” Linnaranta näkee selkeän eron mtk-laisen järjestötoiminnan ja metsäliittolaisen osuuskuntamuotoisen yritystoiminnan tavoitteissa. Osuuskunta Metsäliiton hallituksen puheenjohtaja tammikuusta 2020 alkaen . Pari vuotta sitten työpöydällä oli viljakuivurin piirustukset. Lämpöyrittäjyys alkoi pari vuotta myöhemmin. Maataloudestaan mies on MTK:n jäsen. Nyt luottamustehtävät vievät miehen pariksi päiväksi viikossa Helsinkiin, joten ihan kaikkeen ei aika enää riitä, mutta omatoimisesta metsien hoidosta hän ei halua tinkiä. Mihin hän siis osuuskunnassa haluaa vaikuttaa. . Niistä ei vielä ole kerrottavaa, mutta alan tulevaisuudesta Linnaranta puhuu sitäkin painokkaammin. ”Siellä politiikka muuttui vuosikymmeniä sitten metsäsektorille epäsuotuisaksi. . asuu Kuopion Hirvilah dessa . ”Meidän tehtävänämme on omistajiemme edun ajaminen.” Kuitupuun hinnan korotuksia odottaville hän muistuttaa, että omistajille tarjolla olevien etuuksien arvo, erityisesti osuussijoitusten tuotto, korottaa kuitupuun hinnan 5–6 euroa niMetsäala on ratkaisu Metsäliiton uusi ykkösmies Jussi Linnaranta varoittaa Kanadan tiestä, metsäsektorin toimintaedellytysten vaarantamisesta. Kotitilansa hän otti nimiinsä 2001. naimissa, kolme koulu ikäistä lasta . Omistajilla on ymmärrettävästi odotuksia osuuskuntaa kohtaan, mutta samalla toivon heiltä edelleen vahvaa sitoutumista osuuskuntaan. Parin viime vuoden aikaan metsiä on tuhoutunut miljoona hehtaaria vuodessa.” Suomen metsäsektori voi tarjota ratkaisuita niin hiilensidontaan kuin fossiilisten polttoaineiden ja uusiutumattomien raaka-aineiden korvaamiseen. Sieltä hänet kolme vuotta sitten nostettiin Osuuskunnan hallitukseen, ja nyt tammikuussa hallituksen puheenjohtajaksi. ”Itse kantohinnathan tietysti määräytyvät aina markkinoilla.” Kymppihehtaari raivuuta vuodessa Jussi Linnaranta valittiin jo 32-vuotiaana Osuuskunta Metsäliiton hallintoneuvostoon. Hän hakee varoittavan esimerkin havumetsien suurvallasta Kanadasta. ”Ensisijaisesti haluan vahvistaa metsäliittolaisen leirin yhteishenkeä.” Hän viittaa eräissä suurissa osuuskunnissa tapahtuneeseen, omistajien – Linnaranta ei puhu jäsenistä – ja yhtiöiden loitontumiseen. Linnaranta hoitaa kotitilaansa Kuopion Hirvilahdessa Kallaveden rannalla. ”Hallitus valitsee puheenjohtajan keskuudestaan”, hän selventää. harrastaa pesäpalloa ja maanpuolustustoimintaa ”Toivottavasti metsien hiilinielun viimevuotisesta kasvusta uutisoidaan yhtä näkyvästi kuin edellisvuonna tapahtuneesta nielujen supistumisesta”, Jussi Linnaranta sanoo. Jussi Linnaranta . . . Itse ryhdyin Metsäliiton omistajaksi turvatakseni menekin puillemme.” Linnarannan ajatus on, että omistajajäsenet keskittäisivät puukaupat ja metsäpalveluiden hankkimisen Osuuskunnalle. ”Tavoite on, että joka kesä ehtisi tehdä vähintään kymppihehtaarin raivausta.”. ”Metsäliiton tytäryhtiöt on saatu hyvää kuntoon. ikä 47 . . ”Kantohinnathan määräytyvät markkinoilla.” mellistä kantohintaa korkeammaksi
Hän muistuttaa, että männylTaimia maahan tammikuussa Koumetin väki kokeili kuusen istutusta tammikuussa Kymenlaaksossa. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Ville Hallikaisen mukaan Pohjois-Suomen pienaukoilla ja poimintahakkuualoilla taimet olivat keskimäärin 30–50 senttiä pitkiä, kun hakkuusta oli kulunut 15 vuotta. Taimikasvu hidasta Lapin jatkuvan kasvatuksen metsissä Taimia syntyi riittävästi, mutta ne kasvavat hitaammin kuin siemenpuualoilla. Myöhään syksyllä ja talvella istutetut taimet eivät ehdi mukautua istutuspaikalleen ennen maan jäätymistä. Tutkija ei pidä ideaa kovinkaan hyvänä. Runsaslumisten talvien jälkeen ja kosteina keväinä syvälle taimet selviävät varmastikin ihan hyvin, mutta kuivina keväinä epäonnistumisen mahdollisuus on suuri.” Luorasen mukaan syksyllä istutettujen taimien juurtuminen keväällä alkaa sitä aikaisemmin, mitä varhaisemmassa vaiheessa taimet on istutettu. Paremman tekemisen puutteessa firman väki päätti istuttaa työntekijänsä metsässä odottavan parin hehtaarin uudistusalan taimet keskellä tammikuuta. MIKKO RIIKILÄ Metsäpalveluyritys Koumetin päätoimialaa ovat hakkuut, joita tehdään vuosittain 400 000 kuutiota, mutta kuluvan tammikuun aikana savotat seisoivat kehnojen kelien vuoksi. Metsänomistaja Petri Pyötsiä (oikealla) ja Tuomas Utti kokeilivat Kymenlaaksossa, kuinka kuusentaimien istutus onnistuu tammikuussa. Tutkimusaineisto koostuu 29 kohteesta, joissa Metsähallitus on tehnyt poimintatai pienaukkohakkuun vuosien 1985 ja 2007 välisenä aikana. Viimeistään ensi kesän jälkeen tiedetään, kuinka kävi. Muokkaamatta jääneillä siemenpuualoilla taimet kasvoivat noin metrin mittaisiksi, kun siemenpuita ei poistettu. Kevyt maanmuokkaus lisäsi odotetusti taimimäärää, mutta muokkaamattomatkin pienaukot taimettuivat kohtalaisesti. Tämä johtunee siitä, että männyt istutetaan yleensä kuivemmille ja karummille kasvupaikoille kuin kuuset.. Ongelmana voivat olla kasvutappiot lähellä reunametsää. Kevyt maanmuokkaus varmistaa taimettumista. Ko um et le myöhäissyksyn, saati talven istutukset eivät sovi ollenkaan. Kevyt muokkaus varmistaa taimettumisen Tutkimuksen tuloksia viime viikolla Rovaniemellä esitellyt Hallikainen arvioi, että pienaukkohakkuu voi olla varteenotettava vaihtoehto Lapin männiköissä. Hänen mukaansa männiköiden poimintahakkuut taimettuvat kohtalaisesti. ”Riskit ovat suuremmat jo myöhäisissä syysistutuksissa, jotka tehdään lokakuussa. 7 AJASSA / 13.2.2020 MIKKO RIIKILÄ Luonnonvarakeskus Luke on selvittänyt pienaukkoja poimintahakkuualojen taimettumista Pohjois-Suomessa. Taimien pituuskasvu on vaatimatonta suurten puiden varjostamassa metsikössä. Jo männyn syyskuisilla istutuksilla riskit ovat kuusenistutuksia suuremmat. Alustavien tulosten mukaan hakkuualueille on syntynyt taimia riittävästi, keskimäärin pienaukoilla oli noin 20 000 tainta hehtaarilla. Pienaukoissa kasvutappiot ovat suurimpia lähellä aukon reunaa. Luonnonvarakeskuksen tutkija Jaana Luoranen ei laittaisi kovin isosti rahojaan likoon talvitaimien selviämisen puolesta. Pohjoisen Suomen siemenpuualoilla taimet ovat 15 vuodessa kasvaneet keskimäärin 2,5-metrisiksi, kun maa on hakkuun jälkeen muokattu ja siemenpuut poistettu. Taimiakin oli tarjolla omasta takaa, kun syysistutuksilta jääneitä taimia oli varastoituna talven yli. ”Tämä nyt oli lähinnä kokeilu, mutta uskoisin, että talvilevossa olevien taimien istuttaminen onnistuu siinä kuin syysistutuskin, kunhan taimia ei kovin routivaan, siis hienojakoiseen maahan laiteta”, Koumetin toimitusjohtaja Jussi Laakso pohtii. Taimien pituuskasvu pienaukoilla ja poimintahakkuin käsitellyissä metsissä oli kuitenkin merkittävästi heikompaa kuin siemenpuualoilla. Myös luonnon monimuotoisuudelle peitteinen metsänhoito voi olla hyvä, mikäli metsään jätetään järeää lahopuuta ja suositaan puulajien monimuotoisuutta
Metsähake tarjoaa energiayhtiöille mahdollisuuden päästä eroon kivihiilestä. ”Nyt on niin monta asiaa, jotka vahvistavat ihmisten halua suojella metsää: esimerkiksi ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Vielä se ei ole teknisesti mahdollista.” Itämeren alueelta Helenin uuden biolämpölaitoksen on tarkoitus käynnistyä lämmityskaudella 2022–2023. Jussilan mukaan mahdollisia suojeltavaksi ostettavia metsiä tulee kuitenkin yhä tarjolle enemmän kuin säätiöllä on varoja. Westergrenin mukaan biopolttoaineet ovat välivaihe matkalla kohti ympäristöystävällisempää energiantuotantoa. Helen ei korvaa kivihiiltä pelKilpailu metsähakkeesta kiristyy Helen ilmoitti aikaistavansa metsähaketta polttavan biolämpölaitoksensa käyttöönottoa. Vuotuinen tuotanto vastaa noin 250 000 kerrostalokaksion vuotuista lämmitysenergian kulutusmäärää”, Westergren kertoo. Hakkeen tuominen merireittiä pitkin on meille luontevaa”, sanoo Turun Seudun Energiantuotannon polttoaineen hankinnasta vastaava Sanna Alitalo. Metsähakkeen lisäksi biolämpölaitos käyttää polttoaineena sahateollisuuden sivutuotteena syntyvää kuorta ja purua. Hinta sis. Fossiilisten polttoaineiden polttamiseen verrattuna puu on hänen mukaansa kuitenkin hiilineutraali vaihtoehto, sillä puu sitoo kasvaessaan hiilidioksidia. ”Sijaintimme Lounais-Suomen kolkalla on puupolttoaineiden hankinnan kannalta haasteellinen. Sitä, miten kaukaa polttoainetta kannattaa tuoda, Westergren ei halua kommentoida. Esimerkiksi Naantalin monipolttoainelaitoksen käyttämästä metsähakkeesta neljäsosa tulee ulkomailta. Kasvu on ollut kovaa etenkin siihen nähden, että vuonna 1995 aloittaneella säätiöllä kesti yli 15 vuotta suojella ensimmäiset 500 hehtaariaan. 13.2.2020 / AJASSA 8 VALTTERI SKYTTÄ Metsiä ja soita suojelualueiksi ostava Luonnonperintösäätiö on yli kaksinkertaistanut kohteidensa määrän muutamassa vuodessa. Biolämpölaitoksen polttoaine tulee alkuvaiheessa kotimaasta, mutta hankinta-alueena on koko Itämeren alue. Yleinen ilmapiiri ympäristöä kohtaan on muuttunut nopeasti”, Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Anneli Jussila kertoo. Siitä ei pääse mihinkään, että myös puuta polttaessa syntyy hiilidioksidia”, Alitalo sanoo. alv 24 %. Tärkeintä on hänen mukaansa se, että polttoaine on kestävyyssertifioitua tai muuten alkuperävalvottua. ”Tavoitteena on luopua polttamisesta kokonaan. Hinta voimassa 1.1.-30.4.2020 välillä tehtyihin uusiin tilauksiin. Laitoksen lämpöteho on 260 megawattia. Helenin Vuosaaren voimalaitosalueelle suunnittelema biolämpölaitos näkyy havainnekuvassa maakaasulaitosten takana. ”Verkkokaupan kautta tai suoraan tilillemme tulevat rahalahjoitukset ovat toiminnan kulmakivi.” Luonnonperintösäätiö pyrkii hankkimaan suojeluun mahdollisimman koskemattomia metsiä eri puolilta Suomea. Westergrenin mukaan laitoksessa on periaatteessa mahdollista polttaa myös kierrätyspuuta. Jos hankinta-alueen ajattelee ympyränä, on suurin osa hankinta-alueestamme vettä. ”Metsähake on luonteva vaihtoehto, kun kyseessä on iso voimalaitos. Miksi korvaavaksi polttoaineeksi on valikoitunut juuri metsähake. Esimerkiksi Helenin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tarkempi sisältö myyjältäsi. Naantalin laitoksen lämpöteho on samaa luokkaa kuin Vuosaaren biolämpölaitoksen. Westergren uskoo kuitenkin, että niin kauan kuin metsätalous ja metsäteollisuus voivat hyvin myös metsähaketta riittää. ETUS I 2240 € Myynti: AGCOSUOMI.FI. Puustakin päästöjä Turun Seudun Energiantuotannossa metsähakkeen käyttöön suhtaudutaan pitkäaikaisena ratkaisuna. ”Tavoitteena on luopua polttamisesta kokonaan.” Since 1960 60 YEARS # Y OU RLIFETIME M A T C H www.kesla.com JUHLAVUODEN ERIKOISMALLI Keslan 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi upea PATU-punainen, loistavasti varusteltu KESLA 203T + 104 -paketti NYT ERIKOISHINTAAN 22 060 € KESLA 203T + 104. Esimerkiksi pellettien käyttö tulee selvästi metsähaketta kalliimmaksi, joten ne sopivat paremmin pienempään kokoluokkaan”, sanoo Helenin vastuullisuuden ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Maiju Westergren. Naantalissa kaukolämpöä on tuotettu metsähakkeella jo pari vuotta, Lahden biovoimalaitos on käyttöönottovaiheessa ja Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen ilmoitti tammikuun lopulla aikaistavansa Vuosaaren biolämpölaitoksen käyttöönottoa vuodella. Säätiö on saanut kasvavissa määrin rahalahjoituksia, joten metsää on pystytty ostamaan kiihtyvällä tahdilla. ”Naantalin laitos otettiin käyttöön syksyllä 2017, ja sen elinikä on helposti 40 vuotta. Sekä Alitalo että Westergren ennakoivat kilpailun metsähakkeesta kiristyvän. Kotimainen metsähake hankitaan pääosin 150 kilometrin säteeltä. Viime vuonna Luonnonperintösäätiö hankki ennätysmäärän uusia alueita, miltei 600 hehtaaria. Rahalahjoitukset lisääntyneet Luonnonperintösäätiö hankkii metsää pysyvään suojeluun joko ostamalla, vaihtamalla tai lahjoitusten, kuten testamenttien kautta. H el en O y / Vi rk ku ne n & Co Ar ch ite ct s kästään biopolttoaineilla, mutta niitä tarvitaan, jotta lämpöä riittää myös talvipakkasilla. Siitä 70 prosenttia tuotetaan puupolttoaineilla. LIINA KJELLBERG Metsähakkeen kysyntä kasvaa eteläisessä Suomessa. Vuonna 2015 säätiö oli suojellut noin 1?000 hehtaaria suomalaista metsää ja suota, nyt suojelussa on jo lähes 2?500 hehtaaria. Koko ajan selvitetään toki muitakin vaihtoehtoja. Säätiö suojeli ennätysmäärän metsää Luonnonperintösäätiön tahti on kiihtynyt viime vuosina huimasti. Anneli Jussilan mukaan lähiaikoina suojeltavaa etsitään erityisesti Pohjois-Savosta ja Kaakkois-Suomesta. ”Kun lämpölaitos käy maksimiteholla, se kuluttaa vuorokaudessa noin 60 rekkakuormallista metsähaketta
9 AJASSA / 13.2.2020 Lappi on toista maata – vai onko. Yhteinen näkemys on, että jatkuvan kasvatuksen osuus kasvaa. Ylä-Lapin saamelaisalueilla yhteisymmärrykseen on kuitenkin matkaa. Metsähallitukseen kohdistuu Lapissa odotuksia monesta suunnasta, mutta paikan päällä asiat ovat usein luultua arkisempia. MIKKO HÄYRYNEN Jatkuu seuraavalla aukeamalla Re im a Fl yk tm an
Yhteensovittaminen on meidän vahvuus, mutta miten se kerrotaan Lapin ulkopuolelle?” Peitteellistä enemmän, mutta ei kaikkialle Jatkuvan kasvatuksen lisäämisestä tai jopa siihen kokonaan siirtymisestä puhutaan. Korhosen mukaan peitteellinen kasvatus ei kuitenkaan sovi kaikkialle. ”On erikoinen yksinkertaistus, että olisi vain yksi, puuntuotannollinen tavoite. Lapin turvemailla Metsähallitus ei käytä avohakkuita ollenkaan. Joillakin alueilla se on ristiriidassa puuntuottotavoitteiden kanssa, joillakin kohteilla taas ei. ”Lapissa halutaan nähdä sellaista metsädraamaa, jota siellä ei ole”, Metsähallituksen Lapin aluejohtaja Kii Korhonen sanoo. Mutta kuitenkin: ”On alueita, joilla ei vielä ole keksitty sellaista peitteistä kasvatusmenetelmää, jolla turvataan pitkäjänteinen tuottavuus ja siten myös hiilensidonnan pysyminen korkeana.” Korhonen muistuttaa, että mitä paremmin puusto saadaan kasvamaan siellä missä sille on hyvät edellytykset, sitä parempi hiilensidonta saadaan. Jos talousmetsää jossakin kannattaa hiilivaraston vuoksi laittaa hakkuilta sivuun, niin se kannattaa tehdä siellä, missä puuntuotanto on joka tapauksessa hankalaa luonnonolojen tai muiden käyttöpaineiden vuoksi. männiköissä ja turvemailla sen tapaisia menetelmiä on käytetty pitkään.” Karuissa mäntymetsissä on pitkään ollut tavoitteena, että uudistuskypsän metsän väljennyksillä aikaansaadaan taimikkoa, jotta varsinaisia uudistamistoimia ei tarvitse tehdä. 13.2.2020 / AJASSA 10 Metsähallituksen hallinnassa on yli puolet Lapin maaja vesialueista. Varsinkin matkailualueilla, karuissa Monikäyttömetsien metsämaa (kasvu vähintään 1 m /v) Puuston tilavuus m 103 101 915 Puuston kasvu m /v 4 245 000 Hakkuumäärä m /v 1 763 000 Luonnonpoistuma m /v 312 000 Kuitupuu menee pääasiassa Kemiin, tukit Kemiin,Kemijärvelle ja Koillismaalle Metsätaloudelle vajaa puolet Metsähallitus entisen Lapin läänin alueella lukuunottamatta saamelaisalueita, 2018. Uusimpina ovat esimerkiksi maastopyöräilyreitit ja jatkuvan kasvatuksen nousu. Käyttömuotoja tulee lisää ja painotukset muuttuvat. Matkailualueilla painottuu hiilen varastointi, mikä tarkoittaa pidennettyjä kiertoaikoja ja muita hakkuurajoituksia. Lappi myy, mediassakin. Lapissa Metsähallituksen maiden kasvu on tuplasti hakkuumäärä, joten hiiltä sitoutuu. Korhosesta tuntuu, että julkisuudessa on tilaus valmiina ja pienikin asia riittää syyksi. Siitä Metsähallituksella on Lapissa kokemusta 80-luvulta saakka, joten dramaattista menetelmämuutosta ei ole tulossa. Yhteisomistus eli valtion omistus on monipuolisen toiminnan elinehto. Hän korostaa, että Metsähallitusta tarvitaan siksi, että nimenomaan Lapissa metsillä on paljon erilaisia käyttömuotoja. ”Jos näitä erityistarpeita ei olisi, niin näitä metsiä voisi hoitaa kuka vaan.” Mutta kun on ja ne kaikki rajoittavat metsätaloutta. ”Peitteellistä kasvatusta on mahdollista lisätä, se ei ole meille mitään uutta. ”Kaikilla kohteilla peitteellinen kasvatus ei tuota riittävästi taimia. Maa-alueet yhteensä 3 289 300 ha Suojeluja suojeluohjelma-alueet 1 284 000 ha 148 400 ha 976 700 ha 92 200 ha 788 000 ha Lähde: Lapin luonnonvarasuunnitelma Monikäyttömetsätalous Rajoitettu metsätalouskäyttö Metsätalouskäytön ulkopuolella Erämaa-alueet ”Lapissa halutaan nähdä sellaista metsä draamaa, jota siellä ei ole." Simo Tervola Kittilä Muonio Salla Posio Pelkosenniemi Tornio Kemi Ylitornio Keminmaa Rovaniemi Sodankylä Kemijärvi Ranua Kolari Pello Savukoski Lähde: Metsähallitus 25 50 km Metsähallituksen maaja vesialueet Lapissa lukuun ottamatta saamelaisten kotiseutualuetta Ri tv a Si lta la ht i. On viimeisiä erämaita, porotaloutta kaikkialla, ikiaikaista saamelaiskulttuuria, kasvavaa matkailua. Silloin on jouduttu jatkotoimiin, kuten siemenpuuhakkuisiin ja muokkauksiin.” Pysy hiili metsässä Sitten on se hiili. Korhonen puhuu mieluummin peitteellisestä kasvatuksesta. L apin metsiin liittyvät asiat ovat mediassa esillä tämän tästä ja varsinkin, jos on kitkaa
”Nykysysteemissä käytännössä valtio päättää ja ottaa saamelaiset huomioon jos siltä tuntuu.” Ajoittain esille nousee suuri kysymys, kenelle Ylä-Lapin maat kuuluvat. Porotaloutta puolestaan moititaan ylilaidunnuksesta. Jos sen sisältö pilataan, niin pilataan myös imago, jonka vuoksi asiakkaat tänne tulevat.” Nivan mukaan ei riitä, että todelliset erämaat ovat toisaalla ja talousmetsät toisaalla, sillä reitti yli myllätyn avohakkuun rikkoo mielikuvan. ”Maankäytön tarpeiden yhteensovittaminen on tämän maakunnan selviytymisen ykkösnuora. Ja mielikuva tuo liikevaihtoa. Hän tarkoittaa, että kaikkiaan kuudesta metsäpaliskunnasta kolmessa asiat ovat menneet lukkoon ja kaikenlainen metsätaloustoiminta on pysähdyksissä. Mutta saamelaisilla itselläänkään ei ole yhteistä näkemystä, millä hallintomallilla. Sanila-Aikion mukaan saamelaiskulttuurin elintila kapenee muidenkin syiden kuin metsätalouden vuoksi, ja siitä kiistoissa on kyse. Poro ei kuitenkaan hirven tavoin syö puuta, sillä sen pötsistä puuttuvat tanniinia hajottavat entsyymit. ”Saamelaisilla on Metsähallituksen kanssa hyvä keskusteluyhteys, mutta kaikki ei ole ihan ok”, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio sanoo. Kansainvälisesti alkuperäiskansojen oikeudet ovat edenneet pitkin harppauksin, mutta Suomi on jäämässä jälkeen Norjan ja Ruotsin kehityksestä. ”Esimerkiksi matkailu on räjähtämässä käsiin, ja Jäämeren rata olisi saamelaisuuden loppu.” ”Avohakkuuperinne saisi loppua”, Lapland Safaris Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Niva sanoo. 11 AJASSA / 13.2.2020 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 400 000 Varttuvaa metsää Metsien ikärakenne metsämaalla 2018 Lähde: Metsähallituksen paikkatietoaineisto 4,4% 1,1% 8,9% 12,6% 21,2% 22,1% 12,5% 7,5% 3,9% 5,7% Aukeat Uudistamisvaihe 1– 20 v 2140 v 4160 v 6180 v 81100 v 101– 140 v 141– 180 v 181– v ha ”Jatkuva kasvatus on pää sääntöisesti porojen kannalta parempi menetelmä.” "Ihmiset ovat lähteneet testaamaan oikeuksiaan oikeus laitoksen kautta.” Metsähallituksen hallinnassa olevat metsät saamelaisalueella ovat oma lukunsa siksikin, että ne eivät ole mukana Metsähallituksen Lapin luonnonvarasuunnittelussa, vaan niille laaditaan oma käyttösuunnitelma. ”Sanotaan niin, että yhteistyö Metsähallituksen kanssa on parantunut.” Harventamattomat nuoret metsät ovat porojen kannalta hankalia, joten niiden hoitohakkuut ovat hyväksi sekä metsäettä porotaloudelle. Ollilan mukaan porojen määrää ei voi kasvattaa, koska luonnonravinto on rajallista, mutta poron tuottavuutta voi parantaa. Silloin puitten pinnalla kasvavan naavan ja jäkälän merkitys kasvaa. O tt o Po nt o. ”Metsähallituksella ei ole yhteisymmärrystä osan kotiseutualueen metsäpaliskuntien kanssa”, Sanila-Aikio sanoo. Luonto on meidän yhtiölle tärkein yhteistyökumppani. Metsätaloustoimet pääsääntöisesti heikentävät laitumia, mutta monimuotoisuuden kannalta hyvä on myös porotaloudelle hyvä, Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila sanoo. ”Se tarkoittaa, että mahdollisimman moni selviää yli talven, vaatimet vasovat ja vasat ovat hyväkuntoisia syksyn erottelussa ja teurastuksessa.” Kaikki ei ole ihan ok Mielikuva viimeisistä erämaista Ei avohakkuita, kiitos Tiina Sanila-Aikion mukaan Ylä-Lapin kiistoissa on kyse saamelaisten elintilan kapenemisesta ja syitä on muitakin kuin metsätalous. Sanila-Aikion mukaan saamelaisten tulisi aidosti hallinnoida ja päättää maankäytöstä perinteisillä alueillaan. ”Jatkuva kasvatus on pääsääntöisesti porojen kannalta parempi menetelmä.” Talvet käyvät aina vaikeammiksi ja alkaa olla sääntö, että jossakin vaiheessa talvea on hanki, josta poron kopara ei mene läpi. Mutta toisaalla metsätalouden hyvä voi olla porotalouden katastrofi, kuten pohjakasvillisuutta muuttavat avohakkuut usein ovat. Niva perustelee, että matkailumarkkinoinnissa Lappi on brändätty Euroopan viimeisenä erämaana ja imagolupaus on pidettävä. Niva ei julista vallankumousta, vaan yhteensovittamista. Hän painottaa, että saamelaisten kotiseutualueella asioista pitäisi päättää yhdessä. Matkailun tulovirtaa on vaikea mitata, mutta Lapissa sen on arvioitu olevan miljardin luokkaa. ”Se on jo johtanut siihen, että yksittäiset ihmiset ovat lähteneet testaamaan oikeuksiaan oikeuslaitoksen kautta.” Sanila-Aikio korostaa, että saamelaiskulttuurin turvaaminen käy käsi kädessä sen kanssa, turvataanko metsätaloudessa luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Saamelaisalueella hakkuumäärät ovat viime vuosina olleet noin sata tuhatta kuutiometriä, mikä tekee viitisen prosenttia muun Lapin hakkuiden päälle. Vuodesta 1982 toiminut yritys on matkailun ohjelmapalvelujen pioneereja
Tukin osuus hieman pieneni ja kuidun kasvoi. Mäkinen oli tuoreeltaan yhteydessä puunostajan edustajaan, joka kävi katsomassa jälkiä kohteella. Tukkia korjattiin 2,1 miljoonaa kuutiota ja kuitua 2,3 miljoonaa kuutiota. Se on noin kuusi miljoonaa kuutiota vähemmän kuin ennätysvuonna 2018. Pystykauppojen puita hakattiin 3,1 miljoonaa kuutiota ja hankintakauppojen puita vastaanotettiin 600 000 kuutiometriä. 13.2.2020 / AJASSA 12 puukauppa Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 2020 2019 tuore puukauppa SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva K arstulassa Keski-Suomessa metsää omistava Markku Mäkinen koki melkoisen yllätyksen, kun hän meni tammikuun puolivälissä katsomaan harvennusvaltaisen leimikkonsa korjuuta. ”Vuosittain tällaisia pyyntöjä tulee meille metsänomistajilta 10 –20 kappaletta. Kaupan KoKo: 1 320 m3 LeimiKon KoKo: 18 ha (harvennus 3 ha, ylispuiden poisto 4 ha, männikön siemenpuuhakkuu 6,5 ha, kuusikon suojuspuuhakkuu 4,5 ha) muuta: Mhy pyysi leimikosta tarjoukset valtakirjalla viideltä ostajalta, mutta tarjouksia tuli vain yksi. Huolellinen korjuun suunnittelu, ongelmakohtien ennakointi ja tiivis sekä avoin yhteydenpito metsänomistajaan ennaltaehkäisevät monta murhetta. Pellon reunaan tehty varastopaikka oli myös hurjan näköinen”, Mäkinen kuvailee. Yksityismetsissä hakkuut laskivat joulukuussa 15 prosenttia 3,7 miljoonaan kuutioon. Hakkuumäärä putosi selvästi. Metsäkeskus voi tarkastaa korjuujäljen, mikäli kohteella epäillään metsälain rikkomusta. Puunkorjuun aloituksesta sovittiin yhdessä puut pystykaupalla ostaneen yrityksen edustajan kanssa. Sijainti: Lappi oStaja: Suurehko saha. Joulukuussa hakkuut jäivät 4,4 miljoonaan kuutioon, mikä on 15 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. ”Sovimme, että palstan läpi kulkevaa kelkkauraa voi käyttää kokoojaurana, ja mahdolliset painumat korjataan kaivurilla ostajan kustannuksella”, sanoo Mäkinen. Harkinnan jälkeen kaupat tehtiin tammikuun puolivälissä, koska talvileimikoiden kysynnän ja hintojen ei odoteta nousevan lähitulevaisuudessa. Yksityismetsien hakkuut jäivät 52 miljoonaan kuutioon. Jos metsänomistaja epäilee, että korjuussa on tapahtunut metsälain rikkomus esimerkiksi harvennusvoimakkuudessa, runkoja juurivaurioissa tai urapainumissa, hän voi pyytää Metsäkeskusta suorittamaan kohteella korjuujäljen tarkastuksen. Vain yksi tarjous Kohde: Monimuotoinen talvikorjuukelpoinen leimikko. ”Mielestäni tässä tapauksessa olisi pitänyt olla minuun yhteydessä aiemmin ja sopia korjuun keskeyttämisestä, kun ongelmat havaittiin. Olisin itse vaatinut korjuun keskeyttämistä, jos olisin ehtinyt ajoissa paikalle”, Tampereen seudulla asuva Mäkinen harmittelee. ”Korjuussa on tapahtunut virhe” Leutojen kelien vuoksi puunkorjuuta on ollut pakko tehdä tänäkin vuonna jonkinmoisella riskillä, koska etukäteen maaston kantavuutta on usein mahdotonta arvioida. ”Hän oli samaa mieltä, että korjuussa on tapahtunut virhe, eikä heillä ole asiassa mitään kiistettävää.” Metsäkeskukselta puolueeton tarkastus Vastaavia tapauksia tulee toisinaan ilmi muuallakin. Kokoojaurana oli yritetty käyttää useampaa eri reittiä, jotka olivat kaikki painuneet pahasti. Harvennus ja ylispuun poisto puutavaralaji määrä m3 €/m3 myyntitulo Mäntytukki 50 42 2 100 Mäntypikkutukki 30 20 600 Havukuitupuu 140 10 1 400 Kuusitukki 5 35 175 Koivukuitupuu 15 8 120 pääteHaKKuu Mäntytukki 200 48 9 600 Mäntypikkutukki 100 27 2 700 Havukuitupuu 450 16,50 7425 Kuusitukki 50 44 2 200 Kuusipikkutukki 30 22 660 Koivukuitupuu 250 13 3 250 YhteenSÄ (aRVio) 1 320 30 230 JUSSI COLLIN Viime vuonna teollisuuden käyttöön korjattiin puuta yhteensä lähes 63 miljoonaa kuutiota, Luonnonvarakeskuksen ennakkotilasto kertoo. ”Syviä urapainumia oli paljon. Jo lähtökohtaisesti oli tiedossa, että kohteella voi tulla haasteita märkyyden kanssa. Hakkuukertymästä tukkia oli 41 ja kuitupuuta 59 prosenttia. Tukin määrä laski viisi prosenttia, kuitupuun yli viidenneksellä. Puut saa korjattua kesäkelpoisen metsäautotien varteen. Useimmin kyse on siitä, että metsää epäillään liian voimakkaasti harvennetuksi. Tämän talven keliolosuhteet tuntien on todennäköistä, että urapainumia koskevien Kun korjuun riskit käyvät toteen Roudaton ja märkä maa johtaa joskus maasto vaurioihin ja urapainumiin puunkorjuussa
13,30 s 12,77 s 12,95 Hankintahinnat s 57,39 s 59,11 s 46,59 s 31,96 . 54,37 . 38,94 s 31,99 s 12,79 . 48,09 s 32,43 s 33,00 s 32,55 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 3–6 keskiarvo La PP I Po hj oIs -P oh ja NM aa Ka IN UU -K oIL LIs M aa ET EL Ä-P oh ja NM aa KY M I-s aV o sa Vo -K aR ja La KE sK I-s Uo M I ET EL Ä-s Uo M I Ko Ko M aa Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 12,24 s 12,34 . 47,67 . 18,79 . ”Sovimme, että kohteella tehdään tarkastus, kunhan lumi on sulanut. 42,64 . Vuosittain näin käy vain muutamassa tapauksessa”, Leivo huomauttaa. 19,88 . 50,72 s 51,52 . 23,88 s 25,57 Uudistushakkuu s 55,34 s 58,52 s 44,20 . 46,14 . 53,89 . 24,9 . 16,21 . 13 AJASSA / 13.2.2020 s nousussa . 24,24 s 26,21 Uudistushakkuu . 36,25 . 50,12 . 15,40 s 21,97 s 23,13 Uudistushakkuu s 53,58 s 55,70 s 45,41 s 18,65 s 18,41 s 18,13 s 24,60 s 26,60 Harvennushakkuu s 45,06 s 46,05 s 37,27 . Hehtaaria kohden tämä tarkoittaa yhteensä noin 100 metrin mittaisia painumia. 41,62 . 12,63 s 12,72 Hankintahinnat s 59,40 . 17,23 s 19,87 s 16,40 . 45,42 . Vaikka haihduttavaa puustoa on metsässä edelleen runsaasti, on selvää, että maa on kasvukauden ulkopuolella nykyoloissa erittäin märkää. 17,25 . 48,4 s 50,34 . 53,38 s 57,21 s 42,25 . Jos kohteella todetaan metsälain rikkomus, ryhdymme osaltamme tarvittaessa jatkotoimenpiteisiin. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi Kun korjuun riskit käyvät toteen pyyntöjen määrä voi kasvaa”, sanoo tarkastustoiminnan asiantuntija Jani Leivo Suomen metsäkeskuksesta. 30,33 s nousussa . 16,88 s 17,09 s 15,97 . 32,10 s nousussa . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 19,20 . 31,14 s 29,10 . 52,83 . 45,12 s 31,59 s 32,27 s 30,95 s nousussa . 13,94 . 49,70 s 52,18 . 17,37 . 23,36 Ensiharvennus s 12,60 . Metsäkeskuksen tarkastusraportti tarjoaa puolueettoman tiedon korjuussa puustolle ja maastoon aiheutuneista vaurioista. Tuulituhojen ehkäisemiseksi Mäkinen aikoo myös tehdä hiesupitoiselle maalle uusia ojia. 58,89 . 18,99 s 20,59 s 18,32 . Uskon, että puunostajan kanssa löydetään asiassa yhteinen näkemys”, Mäkinen sanoo. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,75 s 59,18 s 41,60 . 14,95 s 14,96 . 19,11 s 18,44 . 17,47 s 17,61 s 16,46 . 15,64 s 15,54 . 11,95 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 16,67 . Metsälain rikkomuksesta on kysymys, jos kivennäismaalla on yli kymmenen sentin syvyisiä painumia yli 20 prosentilla urien kokonaispituudesta. 37,43 s 17,26 s 16,84 s 16,57 s 22,87 Ensiharvennus . 16,40 s 16,69 s 15,69 . 42,47 . 27,72 s 28,09 Harvennushakkuu s 46,46 s 46,57 . 11,60 Hankintahinnat s 54,66 s 55,24 s 46,34 s 30,97 . 23,32 s 23,50 Ensiharvennus s 39,18 s 31,98 s 13,61 s 12,80 s 12,81 Hankintahinnat s 58,18 s 57,76 . 21,40 . 21,70 s 22,42 Ensiharvennus s 12,91 s 11,67 Hankintahinnat s 30,82 . 38,05 . 20,05 s 18,47 . ”Olisin vaatinut korjuun keskeyttämistä, jos olisin ehtinyt ajoissa paikalle.” Näkymä Markku Mäkisen metsästä korjuun jälkeen. 18,06 s 17,50 Hankintahinnat s 57,38 s 57,52 s 46,95 s 31,48 s 31,88 s 31,59 s 35,66 . ”Kun Metsäkeskuksen tarkastusmittauksen tulokset selviävät, täytyy vaurioituneiden puiden määrän pohjalta arvioida tulevien hakkuutulojen menetystä”, Mäkinen suunnittelee. 15,17 s 21,44 s 21,37 Ensiharvennus . 31,65 s 31,36 s nousussa . 25,26 Uudistushakkuu . 15,87 . 30,43 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 15,89 . 23,46 . 50,03 . 54,95 s 36,10 . 22,07 s 22,17 Ensiharvennus . 19,99 . ”Me emme esitä mitään euromääräistä summaa, jossa määriteltäisiin vahingon suuruus. Se lisää tuulituhojen riskiä. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 54,65 s 58,03 s 42,44 s 17,35 . 19,09 s 16,42 . Mäkinen on jo ollut asiasta yhteydessä paikalliseen Metsäkeskuksen edustajaan. 55,43 . 17,17 . 30,81 s nousussa . Tappioita aiheutuu ainakin juuristovaurioiden kautta lisääntyvän tyvilahon sekä tuulenkaatojen muodossa. 37,44 . 16,94 s 18,52 s 16,32 . 14,35 s 22,43 Uudistushakkuu . 60,34 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 54,75 . 17,44 . 56,54 . 27,84 s 28,81 Harvennushakkuu . 18,63 . 17,23 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 44,46 s 16,56 s 15,30 s 22,96 Uudistushakkuu Harvennushakkuu s 41,39 s 13,79 s 12,01 s 19,30 Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . Mahdollisesta korvauksesta sopiminen on metsänomistajan ja hakkuuoikeuden haltijan tai urakoitsijan välinen asia. 25,94 s 27,17 Uudistushakkuu . 31,44 s 32,05 s nousussa . 12,10 Ensiharvennus Hankintahinnat . 27,38 Harvennushakkuu . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 16,90 s 26,36 Harvennushakkuu . 49,88 . 53,16 . 29,65 s 29,54 Harvennushakkuu s 44,92 s 43,64 s 15,56 s 15,17 s 14,58 s 21,79 s 21,86 Ensiharvennus s 37,51 s 13,27 s 12,32 Hankintahinnat s 56,07 s 55,28 s 32,32 . 55,8 s 36,71 . 15,62 . Lahosta ja tuulituhoista tappioita Urapainumien metsänomistajalle aiheuttamien todellisten taloudellisten menetysten arviointi on vaikeaa. 35,32 s nousussa . 43,23 . 51,78 . 37,22 . 18,45 s 16,94 s 23,98 s 25,59 Uudistushakkuu s 57,05 s 59,36 s 44,22 s 18,76 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 24,21 Uudistushakkuu s 57,32 s 59,88 s 43,17 s 18,68 s 21,54 s 18,21 Harvennushakkuu s 50,88 s 53,13 . 57,62 . 27,40 s 28,18 Harvennushakkuu . Turvemailla lakiraja ylittyy, mikäli vähintään 20 senttiä syviä painumia on yli 25 prosentilla urien kokonaispituudesta.. 53,55 . 18,73 s 18,42
Rankkasateet lisäävät luonnollisesti tuoreen lannoituksen ravinnehuuhtoumia. Nitraatti pidättyy maahan huonosti eli se voi aiheuttaa huuhtoumia. Tässä artikkelissa käsitellään kasvatuslannoituksia. Kangasmaiden ja suometsien lannoitukset eroavat Laurénin mukaan vesistöpäästöissä. Lannoituksella ei pystytä lisäämään puiden kasvua niin rajusti, että puuaineksen tiheys heikkenisi merkittävästi ja tuloksena olisi niin sanottua höttöpuuta. Tasainen levitys. Oikea levitysaika. Tuhkalannoitteista on varmistettava, etteivät ne ylitä sallittuja raskasmetallipitoisuuksia. 2. Ei typpeä keväthangille Metsien lannoitukset jaetaan kasvatusja terveyslannoituksiin. 5. Vinkit lannoitusriskien minimointiin 1. 14 13.2.2020 / METSÄSTÄ metsänhoito VALTTERI SKYTTÄ M etsien lannoitus on todettu moneen otteeseen tuottavaksi keinoksi lisätä puiden kasvua. Ravinteiden lisäys nopeuttaa todennäköisesti puiden järeytymistä siinäkin kasvatusmallissa, mutta vaikeuttaako lannoitteista rehevöitynyt pintakasvillisuus taimien syntymistä. Ei metsiin, joista lisäravinteet voivat valua vesistöihin. 3. Riskejä siis on, mutta tutkimustiedon mukaan ne ovat tehokkaasti vältettävissä. Kangasmaiden lisäravinteissa typpi on mineraalimuodossa, ammoniumina taikka nitraattina. Huuhtoumien minimoinnissa pitää myös huomioida maaston muodot eli mäkien rinteet ja pohjaveden pinnan syvyys. Typpeä 150 kiloa hehtaarille kangasmetsiin ja tuhkaa 3 000–5 000 kiloa hehtaarille suometsiin. Ei liikaa lannoitetta. Puiden luontaisen ravinteiden oton kannalta paras menetelmä on toistuva lannoitus pienellä lannoitemäärällä, mutta käytännössä lannoitteita levite. 4. Kaikki maahan laitettu aine joko siirtyy kasvillisuuteen tai mikrobistoon, varastoituu maahan tai huuhtoutuu vesistöön”, sanoo Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Ari Laurén. Sateisuus lisää riskiä Paras tilanne on, jos lannoitusajankohta voidaan valita niin, että lisäravinteiden levityksen jälkeen ei ole runsasta sadejaksoa. Lumituhoriskin vuoksi lannoitus turvallisinta viiden vuoden kuluttua harvennushakkuusta. Sa m i Ka rp pi ne n Pe tt er i Ki vi m äk i Lannoituksen sopivuudesta jatkuvan kasvatukseen metsiin on vähän tutkimustietoa. Mutta lisääkö kasvanut lannoitusinto esimerkiksi ravinnepäästöjä vesiin. Ei lumituhojen riskialueille, kuten korkeiden vaarojen metsiin. Vesistöjen ympärille suositellaan 5–50 metrin suojavyöhykkeitä, joille lannoitetta ei levitetä. ”Vesistöpäästöjen minimoimiseksi lannoitus pitää mitoittaa oikein puuston tarpeen mukaan”, Laurén sanoo. ”Kannattaa muistaa, että aine ei katoa. Lannoitetta ei suoraan ojiin eikä vesistöjen suojavyöhykkeille. Va lt te ri Sk yt tä ta siitä on niukka osa. Vältä rantojen rinnemetsiä ja avohakkuiden lähialueita. 6. ”Typpi on tärkeää antaa silloin, kun puut ottavat aktiivisesti ravinteita eli silloin kun maa on sulaa”, Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Aino Smolander kertoo. Kasvatuslannoitus on pääasiassa kemiallisen typen levitystä kangasmaiden männiköihin tai kuusikoihin ja puutuhkan levitystä suometsiin. Typpeä on metsämaassa luonnostaan runsaasti, mutta kasveille käyttökelpoisVältä lisä ravinteiden riskit Metsien lannoitus ei rehevöitä vesistöjä merkittävästi, jos lannoitteita levitetään sopiva määrä sopiville kohteille ja oikeaan ajankohtaan. Puutuhkaa voi levittää talvella, muuten lannoitus kasvukaudella. Lannoitteiden traktorilevityksessä on varottava, ettei levitys vaurioita puustoa tai maaperää. Lannoitus ei lisää merkittävästi päästöjä vesistöihin, jos lisäravinteet levitetään sopivalle metsäalueelle, lannoitetta ei käytetä liikaa ja levitys tehdään oikeaan aikaan. Lisätypen on tarkoitus kulkeutua puiden runkoihin, joten typpilannoitus pitää tehdä kasvukaudella
"Typpilannoitteita ei tueta. Tuen suuruus on 30 prosenttia kokonaiskustannuksista, kuten terveyslannoituksessakin. Niiden lisäys metsiin on metsänomistajille kannattavaa ilman tukeakin", Hilska-Aaltonen kertoo. Hallituksen avokätisyyden taustalla on halu lisätä metsien hiilensidontaa. Tuhkalannoitus soveltuu paikoille, joissa maassa on riittävästi typpeä (paksuturpeiset suometsät)”, Itä-Suomen yliopiston Laurén sanoo. Karuimpien ja kitukasvuisimpien suopuustojen lannoitukseen tukea ei herune jatkossakaan. Ojia ei lannoiteta Puutuhkan levittäminen on todettu oivalliseksi tavaksi lisätä ojitettujen suometsien puuntuotosta. Lisäravinteiden yleisimmät levitysvälineet ovat helikopteri ja traktori. Kangasmetsissä lannoitusvaikutus kestää 6–10 vuotta. Lannoituksia tehdään ensiharvennusikäisiin ja sitä vanhempiin eli noin 30–70-vuotiaisiin metsiin. Typpilannoitusta ei tehdä tärkeillä pohjavesialueilla. Itse tuhkalannoituksen tekemiseen olisi aikaa vuoden 2023 alkupuolelle asti. Jos puut saavat tämän aikaa imeä lisäravinteet maaperästä, typpilannoituksella ei ole todettu olevan dramaattisia vaikutuksia tulevan avohakkuun jälkeenkään. Tuki koskee kasvatusvaiheen metsiä, ei uudistuskypsiä puustoja. 15 metsästä / 13.2.2020 Suometsiin levitetään parhaillaan tuhkalannoitteita, mutta kangasmetsien typpilannoitus on tehtävä puiden kasvukaudella. Lannoituksessa tulee suosia hidasliukoisia lannoitteita. ”Edellytyksenä on, että käytetään hyvälaatuista rakeistettua tuhkaa ja pyritään välttämään rakeiden joutumista suoraan ojiin.” Tuhkassa on Hökän mukaan vähäisiä määriä raskasmetalleja, mutta koska tuhka on voimakkaasti emäksistä ne sitoutuvat turpeeseen. "Laajennettua tukea voidaan myöntää suometsän tuhkalannoitukseen. Näin tarvitsee tehdä tällä hetkellä voimassa olevassa terveyslannoitustuessa, jonka suuntaviivoja laajennettu tuhkalannoitustuki muuten noudattelee. ”Ne ovat vielä turvallisempia, kun typpeä vapautuu hitaasti puiden luontaisen ravinteiden oton mukaisesti”, Smolander kertoo. Hallitus päätti helmikuun alussa, että tuhkalannoituksen kemeratukea hakevan metsänomistajan ei enää tarvitse osoittaa suopuuston kärsivän ravinne-epätasapainosta. ”Jos kohde ja levitysaika ovat sopivia, lannoitus on kangasmailla turvallinen ja nopea tapa vaikuttaa puiden kasvuun”, Smolander sanoo. ”Tuhkalannoituksen (sisältää fosforia ja kaliumia) ei ole havaittu lisäävän vesistökuormitusta. Näillä näkymin metsänomistaja voi hakea laajennettua tuhkalannoitustukea kesästä lähtien ainakin tämän vuoden loppuun. Suometsien tuhkalannoitukseen saa loppuvuodesta tukea entistä vapaammin. Rajauksena on tällä hetkellä, että turvemaan on oltava ravinnetasoltaan vähintään puolukkaturvekangasta", kertoo metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maaja metsätalousministeriöstä. Lisätukea suometsien tuhkalannoitukseen tään metsiin suurissa yhteishankkeissa kerralla useamman vuoden tarpeiksi. ”Lannoitus pitää mitoittaa oikein puuston tarpeen mukaan.” Pe tt er i Ki vi m äk i. Tuki seuraa vuoden loppuun päättyvää kemeralakia, jolle on kuitenkin juuri ehdotettu vuoden jatkoaikaa. ”Tuhkalannoitetuilla alueilla ei ole havaittu kohonneita raskasmetallipitoisuuksia sienissä, marjoissa, jäkälissä, sammalessa tai puustossa pitkälläkään seuranta-ajalla.” Tuhkalannoitusta voi tehdä pohjavesialueilla, paitsi jos tuhkaan on lisätty booria. Turvemaiden tuhkalannoitus on jokseenkin riskitöntä touhua myös Luken erikoistutkijan Hannu Hökän mukaan
Metsästäjät puolestaan saavat riistakameroiden avulla käsityksen alueella liikkuvasta riistasta. Esimerkiksi kameroiden kuvatarkkuudessa ja pimeäkuvausominaisuuksissa on eroja. Lisäksi on olemassa edullisempia riistakameroita, jotka eivät välitä kuvia sähköpostiin, vaan tallentavat ne ainoastaan muistikortille. Maastoon vietävät automaattisesti kuvaavat riistakamerat ovat yleistyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös kameran etäisyys oletetusta kohteesta kannattaa suhteuttaa eläimen kokoon. Tuulessa heiluvat heinänkorret ja oksat laukaisevat herkästi kameran turhaan. Valitse paikka tarkoin Maastossa riistakamera tulee kohdistaa siten, että kuvausalueella on mahdollisimman vähän risukkoa ja heinikkoa. Huolimattomasti kiinnitetty tai kohdistettu kamera ottaa herkästi satoja, jopa tuhansia tyhjiä kuvia. ”Pohjoinen on hyvä suunta suunnata kamera.”. Sähköpostiin kuvia lähettävät riistakamerat vaativat toimiakseen muistikortin ohella puhelinliittymän. Myös ilmansuunta kannattaa huomioida. Kameraa hankkiessa kannattaa miettiä, mihin tarkoitukseen se tulee ja minkälaista kohdetta haluaa kuvata. Metsään asetetun riistakameran lähettämä otos kertoo, mitä metsässä reaaliaikaisesti tapahtuu. Myös itse kamera kannattaa kiinnittää tukevasti riittävän paksuun puun runkoon tai jalustaan, joka ei huoju tuulessa. Kameran ripustuskorkeus säädetään kuvattavan eläimen mukaan. 16 13.2.2020 / METSÄSTÄ TIIA PUUKILA P uhelimen sähköposti kilahtaa ja näytölle piirtyy karhu. Oikein asennettuna se tarjoaa onnistuneita otoksia. Jos kamera osoittaa suoraan etelään, auringosta saattaa tulla paljon vastavaloa eikä kuvissa näy juuri mitään”, Laine ohjeistaa. Jotta pienemmästä eläimestä, kuten ketusta tai mäyrästä, saadaan lähikuvia, voidaan kamera asettaa lähelle esimerElämää riistakamEran EtsimEssä Riistakamera taltioi eläinten eloa maastossa. Niiden avulla voi kurkistaa oman metsän elämään ja, jos lykästää, saada taltioitua onnistuneita otoksia eläimistöstä. Riistakameroiden hinnat liikkuvat alle sadasta useampaan sataan euroon. Hienoimmat kuvat saadaan, kun kamera on samalla tasolla kuvattavan kanssa. ”Jos kuvauskohde on hyvin lähellä omaa asuntoa, silloin voi riittää sellainen kamera, joka ei lähetä”, opastaa riistakameroihin perehtynyt riistasuunnittelija Eerojuhani Laine Suomen riistakeskuksesta. Lähettävä vai ei-lähettävä Riistakameran voi huoletta asentaa omalle maalle, kunhan sillä kuvataan vain omaa omaisuutta. Naapurin tontille suunnattu kamera voi poikia syytteen salakatselusta. Esimerkiksi sorkkaeläinten kuvaamiseen rinnankorkeus on toimiva. Kontion liike on laukaissut kameran. ”Pohjoinen on hyvä suunta suunnata kamera. Toisen maalle riistakameran saa viedä vain maanomistajan luvalla
Oikein asennettuna se tarjoaa onnistuneita otoksia. Suomen riistakeskuksen parin vuoden takaisessa hankkeessa selvitettiin riistakameroiden mahdollisuuksia osana valtakunnallista kannanseurantajärjestelmää. Miljoonien kuvien läpikäynti ihmistyönä ei ole järkevää”, Laine toteaa. Miljoonia kuvia viikoittain Riistakamerat keräävät valtaisan määrän kuvamateriaalia. Nuolukivien läheisyydessä ja ruokintapaikoilla, missä eläimet liikkuvat tiheämmin, voi riittää vähäisempikin kuvaustiheys ja liiketunnistimen herkkyys. Näin varmistetaan, että eläin pystytään tunnistamaan kuvista. Yhdeksi ongelmaksi arvioitiin kameroiden tuottama suuri kuvamassa. Esimerkiksi jänikset, peurat ja kauriit käyttävät paljon samoja polkuja, Laine vinkkaa. Polkujen varsilla eläimistä saa kuvia niiden luonnollisessa elinympäristössä. 17 metsästä / 13.2.2020 Elämää riistakamEran EtsimEssä Riistakamera taltioi eläinten eloa maastossa. Eerojuhani Laine arvioi, että kaikki Suomen riistakamerat saattavat takoa jopa miljoonia otoksia viikossa. Varjopuolena on, että herkästi liikkeestä laukeava kamera ottaa myös turhia kuvia kiitettävän määrän. kiksi pesäluolan suuaukkoa. Hankkeen tavoiteena on vähentää supikoirien määrää alueella. ”Kuvamassan läpikäynti pitäisi saada koneellistettua siten, että eläinlajin lisäksi tunnistetaan sen sukupuoli ja ikä. Talvi on hyvää aikaa hahmottaa eläinten käyttämiä kulkureittejä. Sen sijaan esimerkiksi Lapin alueella riistakamerat toimivat riistakeskuksen koordinoiman supikoirahankkeen apuna. Samoin kameran ottamien kuvien kuvaustiheys on hyvä säätää tiuhaksi. Je re M al is en rii st ak am er ak uv aar ki st o Riistakameran välityksellä voi saada käsityksen omissa metsissä liikkuvista eläinlajeista. Arkoina tunnetut ketut tosin saattavat säikähtää kameraa ja kiertää sen kaukaa. Parhaimmat kamerat ottavat tarkkoja kuvia eläimiä häiritsemättä.. Asetukset kuvauspaikan mukaan Hyviä paikkoja riistakameralle ovat esimerkiksi purojen ja järvien läheisyydessä tai laajojen suoalueiden reunoilla kiertävät eläinten polut. "Kannattaa miettiä, kuinka monta sataa tai tuhatta kuvaa ruokintapaikoilla ruokailevista valkohäntäpeuroista tai metsäkauriista tai nuolukivellä seikkailevista hirvistä haluaa", Laine kehottaa. ”Toki ravintohoukuttimilla eläimiä saadaan kerättyä enemmän kuvattavaksi. Poluilla eläinten liike on enemmän sattumanvaraista ja kuvia saattaa kertyä vähemmän.” Riistapolkujen varteen asetettujen kameroiden liiketunnistin kannattaa säätää mahdollisimman herkälle, jotta todennäköisyys saada haluttu eläin kuvaan on mahdollisimman suuri
”Olen sitä mieltä, että metsässä pitää pystyä tekemään itse jotain. Tekemällä oppii Kemiönsaaren metsäpalsta on työllistänyt Arosiltaa 14 vuoden ajan. Petri aloitti työt samana vuonna kuin meistä tuli metsänomistajia”, Arosilta kertoo. ”Tämä on ollut meille yhteinen taival. Syksyt metsässä Arosilta harppaa ojan yli tien vieressä kasvavaan kuusentaimikkoon. Kemiönsaari. Lossin tuloon on vielä kymmenisen minuuttia. Merimatkan päässä Ilmo Arosillalle kertyy vuodessa kymmeniä lossimatkoja, kun hän raivaa Kemiönsaaressa sijaitsevia taimikoita. Uusille metsänomistajille suunnatun kurssin ja alan kirjallisuuden avulla pääsi alkuun ja tekemällä oppi lisää. . Varaa metsätöihin mukaan hyvät eväät. ”Tästä alkaa meidän merimatka”, sanoo Ilmo Arosilta ja vilkaisee kelloaan. Metsien hoito on kuitenkin pitkälti Arosillan vastuulla. Kiinnostusta metsänhoitoon on muuten vaikea pitää yllä. Nyt eläkkeellä aikaa riittää”, hän sanoo. Hän on mukana matkassa myös tällä kertaa. Ilmo Arosillan mukaan mäntyjen alle syntyvä kuusialikasvos ei kuitenkaan kasva tukkipuun mittoihin. Tapani-myrskyn vuonna 2011 harventamaan männikköön on syntynyt luontaisesti paljon taimiaineista. ”Yleensä lähden kotoa samaan aikaan kuin edellinen lossivuoro lähtee rannasta. Kokeile polttopuiden rasiinkaatoa. . Silloin voin ajaa melkein suoraan lossiin”, hän kertoo. ”Metsässä pitää pystyä tekemään itse jotain.” Ilmo ArosIllAn vInkIt . Jos metsänhoito ei kiinnosta, voi yhteismetsä olla omaa metsää järkevämpi vaihtoehto”, Arosilta sanoo. Aiempaa kokemusta metsänhoidosta Arosillalla ei juuri ollut. Saareen vie parikin tietä, mutta Salossa asuvalle Arosillalle lyhin tie metsään on lossin kyydissä. Rannan tuntumassa lainehtivat jäälautat kimaltelevat helmikuun auringossa. ”Kiinnostuin metsästä heti. Hän peri sen vanhemmiltaan vuonna 2006. Apuna metsänhoidon suunnittelussa on ollut paikallisen metsänhoitoyhdistyksen alueneuvoja Petri Pikkarainen. . 18 13.2.2020 / metsästä metsänomistaja LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat Y öllä on ollut sen verran pakkasta, että vedenpinta on jäätynyt. Rajamerkit voivat olla väärässä paikassa. Sittemmin Arosilta on käynyt raivaamassa taimikkoa useaan otteeseen. Kasvupaikka on niin rehevä, että istutusta seurasi monta vuotta heinäntorjuntaa. Arosillan metsätyömaa sijaitsee Kemiönsaaressa Varsinais-Suomessa. Tällä kuviolla hän teetti ensimmäisen päätehakkuunsa. . . Puoliltapäivin jääpeitteestä on kuitenkin jäljellä enää rippeet. Selvitä, missä metsäpalstan rajat kulkevat. Silti hänestä tuntuu, että taimet ovat paikoin liian tiuhassa. Ajattelin, että se on hyvä harrastus. Vajaan 60 hehtaarin suuruisen palstan omistaa Arosillan vaimo. Töissä ollessa piti miettiä tarkemmin, mitä kaikkea ehtii tehdä
Alhaisella korkokannalla ratkaisevampaa on kantohinta. Kymmenen metrin vyöhyke molemmin puolin kulku-uraa voi olla sopiva leveys. Ja onhan se hauskaakin.” Eniten Arosilta kuitenkin naut. Vuonna 2006 tehdyssä metsäsuunnitelmassa kuvioita on 46, viime vuonna tehdyssä enää reilut 30. Tämä ei välttämättä merkitse sekametsien lisäämistä, sillä koivu kasvaa mainiosti myös puhtaina koivikkoina. ”Eniten harmittaa se, jos taimikon on saanut miehenmittaiseksi ja sitten tulee hirvi ja katkoo latvukset.” Arosilta vilkaisee kelloaan. Männyn ja koivun kasvatuksen yhdistäminen samaan metsikköön on kiistanalaisempi kysymys, eikä ainakaan odoteta olennaisia muutoksia puoleen tai toiseen. Jos innostuu kuusen ja koivun sekametsäkasvatuksesta, lähtökohdaksi kannattaa etsiä nuoria metsikköjä, joissa on kumpaakin puulajia. ”Puiden paino putoaa syksyyn mennessä puoleen”, Arosilta arvioi. ”Korjuukalustoa ei kannata tuoda ihan pienelle kuviolle, ja kemeratuissakin on tietyt pinta-alakriteerit”, hän sanoo. ”Mutta kun on niin kova hinku hyödyntää puu. Toisaalta on tapauksia, joissa hirvet ovat käyneet syömässä rauduskoivurivejä toistuvasti niin, että lopputuloksena on harvanpuoleinen kuusikko epämääräisten lahokoivujen seassa. Jos tuotetun puumäärän sijasta tarkastellaan taloutta, tulos riippuu laskelmissa käytetystä korkokannasta. Varovainen puuntuottaja kasvattaa monia puulajeja taloudellisen riskin vähentämiseksi. Jos koivut osoittautuvat hyvälaatuisiksi, ne voi kasvattaa vanerikoivun mittoihin. Sopivan puuhapalstan hinta nousi kuitenkin turhan korkealle. Kuviot suuremmiksi ”Tänne syntyy tätä työmaata”, Arosilta sanoo ja kävelee syvemmälle viime keväänä istutettuun kuusentaimikkoon. Vieressä aukeaa muutama vuosi aiemmin istutettu taimikko. Erityisen paljon toiveita on siitä, että koivusekoitus kuusikossa toimii. Koivun viljely on kuitenkin romahtanut muutaman vuosikymmenen takaisesta hirvituhojen vuoksi. Joitain vuosia sitten metsäpalsta alkoi tosin olla niin hyvässä kunnossa, että Arosilta suunnitteli jo lisämaiden ostoa. Ilmo Arosilta ja Petri Pikkarainen katsovat, ovatko taimet lähteneet hyvin kasvuun. Seuraava lautta mantereelle lähtee kymmenen minuutin päästä. Metsäpalstalla on tehty viime vuosina harvennusja päätehakkuita, joiden yhteydessä kuvioiden kokoa on pyritty kasvattamaan. Huonommalla kasvatusonnella kaikki koivut voi poistaa harvennushakkuissa kuusten jatkaessa kasvuaan tarvitsemansa kiertoajan loppuun. Polttopuun teossa Arosilta on hyödyntänyt rasiinkaatoa. Kerralla tulee työskenneltyä neljästä viiteen tuntia – sen verran, että kehtaa syödä eväät. Tähän mennessä metsiä ovat koetelleet niin myyrät, hirvet, valkohäntäpeurat kuin myrskytkin. Taimikot Arosilta hoitaa itse mutta jättää istutukset ja harvennusja päätehakkuut pääosin ammattilaisille. Kuusi jää kasvamaan tukkipuuksi. Jos jokin, sekametsäkasvatus on taitolaji. Jos nyt lähdetään, siihen ehtii vielä. Pöllien raahaaminen käsipelillä metsästä tienvarteen on hänen mukaansa siitä huolimatta niin raskasta, että välillä tulee mieleen, kannattaisiko polttopuidenkin teko jättää ammattilaisille. matti kärkkäinen Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Metsätöihin kannattaa ottaa mukaan hyvät eväät, sanoo Ilmo Arosilta. Ilmo Arosillan metsätyömaa sijaitsee lossimatkan päässä. Siitäkin huolimatta, ettei se ehkä ole taloudellisesti järkevää.” Metsätöihin Arosilta arvioi suuntaavansa pari-kolmekymmentä kertaa vuodessa. Sitä vastoin jos hieskoivu syrjäyttää metsikössä kuusta, tuotettu puumäärä alenee puhtaaseen kuusikkoon verrattuna. Metsänhoitoa ja puukauppoja se kuitenkin vaikeuttaa. Lisäksi ongelma on, että koivulla tukin osuus kiertoajan puuntuotoksesta jää kuusta pienemmäksi. Ne kokeilut, joissa on aloitettu koivun ja kuusen samanaikaisesta viljelystä, ovat käytännössä osoittautuneet ongelmallisiksi. Hän kaataa puita lähinnä polttopuuksi, mutta yhdeltä kuviolta on omin voimin kaatunut myös kuusentaimien päällä kasvanut koivikko. 19 metsästä / 13.2.2020 tii raivaussahan kanssa työskentelystä. Esimerkiksi jos koivua ja kuusta on istutettu riveihin viljavalle paikalle, kuusirivit ovat saattaneet jäädä kituliaiksi taimiksi samassa ajassa kun rauduskoivut ovat jo kymmenmetrisiä. Sekametsän kasvatus on taitolaji Pysyvien kulku-urien reunoilla kuusen ja rauduskoivun yhteiskasvatus onnistuu vähin korjuuvaurioin. Kun rauduskoivu kasvaa kuusta nopeammin nuoruusvaiheessa, voidaan ajatella harvennuksissa hakattavan pääasiassa koivusatoa. Siinä puut kaadetaan alkukesällä ja jätetään karsimattomina metsään kuivumaan. ”Sen oppiminen, että antaisi mennä vaan, on vaikeaa. Työasento on siinä hyvä, ja valjaiden ansiosta raivaussahan kanssa jaksaa kiertää vaikka koko metsäpalstan. ”Lisäksi raivattavaa löytyy aina”, hän toteaa. Kuusesta on perinteisesti maksettu koivua enemmän sekä kuitupuuna että erityisesti tukkina. Mutta kun metsänhoito on harrastus, voi taimikkoon palata aina uudestaan. Hakkuukone voi poimia koivut poikkeamatta metsikköön. Rauduskoivun ja kuusen kasvatuksen yhdistäminen voi lisätä kiertoajan loppuun mennessä kasvatettua puumäärää puhtaaseen kuusikkoon verrattuna. palstalla Vallitseva metsäalan uskomus on, että sekametsän kasvatus on vakuutus tulevaisuuden varalle puuntuotantomielessä. Puunkorjuuvaurioiden vähentämiseksi kannattaa harkita sekapuuston kasvattamista vain metsäteiden ja pysyvien ajourien reunoilla muun metsikön ollessa puhdasta kuusikkoa. Metsänhoitotoimenpiteet on suunniteltu vuosiksi eteenpäin. Hirvikannan pudottaminen 1970-luvun alun tasolle, 20 000 talvehtivaan eläimeen, olisi ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta perusteltua. Korkea korko merkitsee sitä, että mikä tahansa menetelmä, joka aikaistaa saatuja tuloja, parantaa taloutta. ”Heinänpoljenta ja taimikonraivaus sopivat minulle, sillä niitä voi tehdä syksyisin. Kannattaa kuitenkin olla tarkka siitä, mitä koivulla tarkoitetaan sekametsäyhteydessä. Yllätyksiinkin pitää hänen mukaansa kuitenkin varautua. Keväisin ja kesäisin pelaan golfia ja mökkeilen.” Raivattavaa riittää Hakkuita Arosilta tekee sen verran, että on hankkinut raivaussahan lisäksi myös moottorisahan. Ilmastonmuutoksen vuoksi saattaa olla paikallaan lisätä koivun osuutta. Pikkaraisen mukaan metsäpalstoille on Salon seudulla tyypillistä, että ne koostuvat pienistä kuvioista. Arosillan tavoitteena onkin kasvattaa kuviokokoa entisestään
Jokaisessa pyö rässä on myös jarrut. Ohikulkijat pysähtyivät ku vaamaan, ja koulusta palaavilla lapsillakin on kotona kerrottavaa. Po cas ja Parooni ovat isoja ja vankkoja rans kalaistaustaisia perchenhevosia. neet hevoset osaavat pysähtyä seuraavan kourakasan kohdalle. Kuormaan mahtuu kerralla nel jästä kuuteen kuutiota puuta. ”Korjuun on sujutta va niin tehokkaasti, että puun ajo kannattaa. Hän kas vattaa hevosensa itse. Harjaantu Hevosvoimaa! Taajamametsästä puuta juontava kahden hevosen työpari sulattaa yleisön sydämet. Kumpi kin painaa 900 kiloa, siis melkein tuplasti sen mitä suomenhevonen. Kolmiakselinen telikärry on Åfeltin omaa tuotantoa. ”Lyhyillä ajomatkoilla hevosvaljakko voittaa maataloustraktorin. Meidän jäljiltämme ei jää urapainaumia tai leveitä ajouria, joten hevoset sopivat siitäkin syystä vir kistysmetsien hoitoon.” Pari kolme euroa kalliimpaa Mutta – ja tästä Åfelt on tarkka – hevos puunkorjuu ei voi olla pelkkää viherpi pertelyä. ”Metsäkoneella ajotaksa on kuuti sen euroa kuutiolta. Sekin tosin käy selväksi, että kelpoi suusehdot ovat kovat. Pitää olla hevos mies ja lisäksi metsänhoidon sekä puun korjuun ammattilainen. Myös kuormaajan käsittely sujuu jouhevammin kuin ahtaas sa traktorin ohjaamossa. Ilman niitä puu kuormia ei pystyisi tuomaan alamäkeen. Edes hevoset eivät näytä samalta. Seu raava työmaani on tuhan nen motin leimikko ta lousmetsässä. Niitä hän tekee myös myyntiin pääosin Euroopan markkinoille. Kärryssä oleva apumoottori antaa voimaa sekä kuormaimelle että vetäville takapyörille. Vahvajalkaisia Ranskan hevosia Åfeltin hevostyö ei juurikaan muistu ta esimerkiksi Kalle Päätalon kuvaamia vanhan ajan savotoita. Ensiksi ja painok kaasti hän tähdentää, että työhön on tar tuttava sydämellä – mutta järki mukana. Kärryssä on 20hevosvoimainen apu moottori, joka antaa voimaa kuormaajalle ja vetäville takapyörille. ”70 prosenttia työmaistamme on taa jamametsiä, joissa metsäkoneilla olisi mahdoton toimia. Apunani on kaksi yrittäjämetsuria, jot ka hakkaavat puut.” Åfeltin mukaan harvennusmetsästä parihevosten keskimääräisen päivän työ tulos on 40–50 kuutiometriä puuta tien varteen. Puut hakataan ajourien varteen, mut ta niitä voidaan tarvittaessa tehdä taval lista taajempaan, koska hevoselle riittää runsaan parin metrin ura.. Hakkuukaan ei tuntunut harmittavan ketään, vaikka yleensä puiden kaatami nen kaupunkialueella on takuuvarma ta pa tuottaa somekiukuttelua. ”Kun ajetaan järeää puuta, tarvitaan isot koneet – kuten myös hevoset.” Työhevonen kestää metsätöissä noin 15 vuotta. ”Meidän jäljiltämme ei jää urapainaumia.” Kun ori Pocas ja ruuna Parooni juontavat puuta, puunkorjuusta tulee yleisölaji. Kauraa kuluu kilo työtuntia kohti ja vähän heinää lisäksi. 20 13.2.2020 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat I kaalislainen Miika Åfelt lienee Suomen ainoa päätoiminen hevo sella puuta korjaava yrittäjä. Tosin sa ma taitaa kyllä päteä melkein mihin ta hansa metsäalan yrittäjyyteen." Eikä pelkkä into riitä. He vostyöstä pitää saada pa ri kolme euroa enemmän, ei siis mitenkään kohtuut tomasti.” Hän huomauttaa, että lisähinnan saa takaisin jo toisella harvennuskerral la, kun puuta on kapeiden ajourien ansiosta runsaammin korjatta vaksi kuin koneella korjatuilla työmailla. Kun ori Pocas ja ruuna Parooni vetä vät metsäkärryjä, puunkorjuu on yleisö tapahtuma. Sen verran voimak kaasti hän puhuu 26 vuoden kokemuk sella hevosmetsätyön puolesta. Korjuu ei Åfeltin mukaan ole kohtuut toman kallistakaan. Taajamasavotasta yleisötapahtuma Hevospuunkorjuun vahvin valtti selviää nopeasti, kun Åfelt juontaa puita Kangas alan harjulla kerrostalojen naapurissa. ”Jos ajattelet ensisijaisesti lompak koasi, et ala hevosmetsuriksi. Tun kua alalle ei ole, mutta siitä Åfeltiä ei voi syyttää
METSÄAMMATTILAINEN Hanki markkinoiden monipuolisin metsä tietojärjestelmä metsävarojen hallintaan ja metsäpalveluiden tuottamiseen. 2,3 miljoonaa hehtaaria Lisäosista voit valita juuri sinun tarpeisiisi soveltuvat: • FORESTKIT GO maastotyöhön • FORESTKIT VALUE tila-arvioiden laadintaan • FORESTKIT WORKS metsätöiden ohjaukseen • FORESTKIT CONTRACT sopimusten hallintaan • IPTIM metsien käsittelyn optimointiin • TAPIO METSÄNHOITOKORTISTO ajantasainen metsätietopalvelu • UUTTA: rajapinta PiiMega® ForestPro -metsäjärjestelmään M E T S Ä J Ä R J E S T E L M Ä A M M A T T I L A I S E L L E. Palveluun sisältyy kattavat taustakartta-aineistot sekä asiantunteva käytöntuki. TAPIO ForestKIT käyttäjiä ovat: • Metsäpalveluyrittäjät • Kaupungit ja kunnat • Yhteismetsät • Oppilaitokset • Metsäsijoittajat • Ammattimaiset metsänomistajat OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! Anssi Aalto: anssi.aalto@tapio.fi / 050 434 4802 tai ForestKIT asiakaspalvelu / 050 434 9540. www.tapio.fi/forestkit Katso esittelyvideo! Maastotiedon keruu ja päivitys Koealatoiminto Kuviorajojen muokkaus Monipuoliset taustakartta-aineistot Mahdollisuus offline-työskentelyyn Kauttamme on saatavilla myös Panasonic -laitteet vaativaan maastotyöhön
”Jos palkkakustannukset jatkavat nousuaan, taimikonhoidon kustannukset nousevat vielä ainakin tovin”, Uotila sanoo. Tämän puiden kasvun kannalta oivallisen menestysreseptin taloudellinen kannattavuus on kuitenkin laskenut. ”Jos jatkuvatoimisella mätästyksellä pystytään korvaamaan kaivurimätästystä, siinä on yksi keino tehostaa maanmuokkausta ja pienentää kustannusten nousua.” Jatkuvatoiminen mätästys toimii parhaiten hakkuuaukoilla, joilla ei ole liikaa kiviä tai hakkuutähteitä muokkauksen esteenä. Nyt ollaan 20 euron alapuolella. Hinnat korjattu elinkustannusindeksillä. Taimikonhoidon kustannuksiin ei nopeaa leikkuria Kuusitaimikon kustannusten nousuun on toki pyritty puuttumaan. Ensiharvennuksessa korjataan pääasiassa kuitupuuta, jonka hinta on pudonnut. ”Jatkuvan kasvatuksen kannattavuus viljely metsä talouteen nähden on parantunut.” Vaikka kustannukset ovat nousseet ja kuitupuun hinta laskenut, kuusentaimikot kasvavat entistä nopeammin. Siinä on 2000-luvun selvästi suosituin menetelmä metsänuudistamiseen avohakkuun jälkeen. Va ltt er i Sk yt tä ovat olleet niin suuria.” Uotilan mukaan on selvää, että tilanne ruokkii jaksolliselle kasvatukselle ja metsänviljelylle vaihtoehtoisen jatkuvan kasvatuksen kannattavuuslaskelmia. Yksi merkittävä syy on se, että kuusikuitupuuta käytetään hiokkeena paperinvalmistuksessa ja paperin kysyntä on laskenut. Samaan aikaan kuusikon ensimmäisestä hakkuusta eli ensiharvennuksesta voi odottaa entistä vähemmän tuloja. Jatkuvassa kasvatuksessa kuusikkoa ei avohakata, vaan luontaisesti syntyville taimille tehdään tilaa poistamalla tukkipuita poimintaja pienaukkohakkuilla. Kuusikkoja entistä kalliimmalla Kuusen istuttaminen on varma ja suosittu toimen pide. Mätästys ja taimikonhoito ovat osa istutuskuusikon kasvatustoimenpiteitä. 2002 2004 2006 2008 2012 2016 2010 2014 2018 Kuusikuitu €/m Mätästys €/ha Taimikonhoito (raivaus) €/ha 10 20 30 40 50 Luonnonvarakeskuksen tutkijan Karri Uotilan mukaan hintakäyrät ovat johtaneet tilanteeseen, jossa toimivaksi ja tehokkaaksi todetusta kuusenistutusketjusta pitää löytyä säästöjä, tai sitten on ruvettava miettimään vaihtoehtoja. Kuusenistutusketjuun kuuluvan mätästyksen ja taimien kasvun myöhemmin varmistavan raivauksen kustannukset ovat nousseet koko 2000-luvun. Ensiharvennus koittaa eteläisessä Suomessa yleensä noin 25 vuoden kuluttua taimien istutuksesta. Jos kuusikossa päädytään päätehakkuuseen, metsänomistajan vastaus kulujen kasvuun on istuttaa hakkuuaukko jalostetuilla taimilla mahdollisimman pian hakkuun jälkeen ja raivata nouseva taimikko suositeltuihin aikoihin. Ensiharvennustulo menee uudistuskulujen kattamiseen Kuusikuitupuun inflaatiosta korjattu kantohintataso oli 2000-luvun alussa lähempänä 30:tä euroa kuutiolta. Sopivaan aikaan tehtynä taimikonhoitotyö on tehokasta ja taimien kasvu säilyy hyvänä, mikä näkyy lopulta metsikön lyhyempänä kiertoaikana (aika taimen istutuksesta tukkipuun hakkuuseen). Istutusketjua on hiottu ja taimituotanto on kehittynyt, joten hinnan vastapainoksi on saatu entistä nopeammin kasvavia taimikoita. Kuusitukkipuu on myös säilyttänyt hyvän hintatasonsa. ”1990-luvulla kehitetyt toimintamallit eivät välttämättä enää toimi. 22 13.2.2020 / METSÄSTÄ VALTTERI SKYTTÄ M ätästys, kuusen taimien istutus ja taimikonraivaus. ”Jatkuvan kasvatuksen kannattavuus viljelymetsätalouteen nähden on parantunut ajanjakson aikana”, Uotila sanoo. Kannattavuuden vertailu ei huomioi eri metsänkasvatusmenetelmien riskejä eikä esimerkiksi istutuksissa käytettävien jalostettujen taimien tuomaa kasvuhyötyä. Se on kuitenkin entistä kalliimpaa samaan aikaan, kun kuitupuun hintataso on tippunut. Samalla säästetään uudistamiskuluissa. Muutokset. 100 200 300 400 500 Lähde: Luke Karri Uotila Kustannukset nousseet, kuidun hinta laskenut €/ha €/m Mätästyksen ja taimikonhoidon kustannukset sekä kuusikuitupuun keskimääräinen hinta pystyhakkuissa 2002 2018. Maanmuokkauksessa voisi olla Uotilan mukaan nopeammin saatavissa säästöä. Kun puiden kasvu säilyy hyvänä ja metsän kiertoaika lyhenee, kustannusten nousun vaikutus lievenee. Tosin myös jatkuvassa kasvatuksessa voi olla puuston uudistumiseen liittyviä kustannuksia, kuten täydennysviljelyä ja taimiaineksen harventamista raivaussahalla. Koneellistumistakaan ei ole taimikoissa näköpiirissä. Kustannusja hintakehitysten vuoksi kuusikon ensiharvennushakkuu on metsänomistajalle entistä selkeämmin vasta metsikön uudistamisesta siihen asti koituneiden kulujen peittoa. Raivauksessa huomiota on kiinnitetty erityisesti ajoitukseen. Ajoituksen optimointi ei ole kuitenkaan pysäyttänyt raivauksen kallistumista
Säästölinja jatkui pitkään, ja edesmennyt Yhdyspankki patisti vuonna 1964 metsänomistajaa ”sijoittamaan metsärahansa pitkällä tähtäimellä” – siis kasvamaan korkoa Yhdyspankkiin. . Kun vielä vähän aikaisemmin lainaa oli haettu pankinjohtajalta nöyrästi hattu kourassa, nyt pankit ryhtyivät tyrkyttämään rahaa. Raskaiden pölkkyjen jatkuva veteleminen saattaa kuitenkin aiheuttaa kuormittavaa selän kiertoa. Kokeilemassamme vetosaksimallissa saksien kärkien väli oli 26 senttiä, joten saksilla saa otteen tukkikokoisestakin puusta – tosin sellaiset ovat vetosaksien mukavuusalueen ulkopuolella. Saksista on tarjolla myös kapealeukaisempi versio, jossa saksien kärjet avautuvat 21 senttiä. . Ahkerimmin Metsälehdessä mainosti Osuuskassa, myöhempi Osuuspankki, joka vuonna 1935 patisti metsänomistajia käyttämään metsärahansa harkiten: ”Maksakaa niillä velkanne, jos teillä sellaista on, ellei, niin sijoittakaa ne paikkakuntanne osuuskassaan korkoa kasvamaan.” Sotavuosina metsänomistajat saattoivat pankkien ohella sijoittaa rahansa valtion obligaatioihin, joille oli annettu myyvä nimi ”Isänmaan laina”. Selkä suorana on tunnetusti mukavampi työskennellä kuin maasta rankoja kurottaen. . Saksien avauma 26 cm . Teknisesti sakset ovat hyvät. 23 metsästä / 13.2.2020 Sarjassa kerrotaan Metsälehden ilmoituksista vuosien varrella. 1980-luvun puolivälin jälkeen Suomessa alkoi kulutusjuhla. Rauhalliseen tahtiin savotoidessa saksia kuitenkin ehtii kanniskella matkassaan. Muovinen, sileä kädensija osoittautui liukkaaksi lumisella kelillä Vetosakset ovat kuin pinotavarasakset varrenpäässä Vetosakset . alv) . selkä pysyy suorana Käytimme vetosaksia klapikonekokeilussamme, ja ne osoittautuivat erinomaiseksi avuksi. Vaivattomimmin saksilla voi vetää alle 15 senttiä paksuja rankoja. Enkä usko, että urakkametsurit – jos sellaisia vielä on – hakkuupalstoilleen vetosaksia kaipaisivat. Ainoa moite koskee liukaspintaista kädensijaa, lumikelillä se tuntui liukkaalta ja ote lipsui. Pienehköjen rankojen vetäminen maata myöten on vaivatonta. Paino 1,3 kg . Edesmennyt Säästöpankki mainosti vuonna 1986 uutta metsätalousluottoa, jota voisi hyödyntää kun ”saat tilaisuuden hankkia lisää metsää tai haluat säilyttää metsän jakamattomana sukupolvenvaihdoksessa”. Mekanismi on yksinkertainen ja otaksuttavasti yhtä kestävä kuin tavallisissa pinotavarasaksissa. Oletettavasti vetosakset ovat mukava apuväline myös rauhallisessa polttopuusavotassa, jossa pölkkyjä vedellään palstalta ajouran varteen. Määräaikaistalletusten ja obligaatioiden lisäksi tarjolle olvat tulleet sijoitusrahastot, jonka kautta metsänomistajat pääsivät osallisiksi suuremmista tuottomahdollisuuksista – ja riskeistä. Perimmiltään kyse on yksinkertaisesta välineestä: 65 senttiä pitkällä varrella varustetuista pinotavarasaksista, joiden kahvassa on vipumekanismi. . Käyttötapa on kuitenkin toinen, ja tästä voisi puolitosissaan antaa miinuksen saksia myyvälle Uittokalustolle, jonka verkkokaupassa sakset on nimetty nostosaksiksi. Vetosaksia ei saa kovinkaan helposti ripustettua metsurin varustevyöhön. Elettiin talouden nousua, ja samaan aikaan hallitus ja Suomen Pankki ryhtyivät vapauttamaan rahamarkkinoita. mainosten kertomaa EERO SALA Metsälehden alkaessa ilmestyä vuonna 1933 pankkien tehtävä oli pitää huolta suomalaisten säästöistä. Maassa oleviin kolmen, neljän metrin pituisiin koivurankoihin on helppo ulottua varrellisilla saksilla selkä suorana ja vetää niitä lähemmäs klapikonetta. Varren pituus 65 cm . 1942 1964 1935 1986. Vivun avulla saksien kärkiä saa avattua ja suljettua, jolloin saksien kärjen puristuvat vedettävän rangan kupeisiin ja päästävät irti tarvittaessa. Kulutusjuhlaa seurasi 90-luvun alun romahdus. En ole törmännyt Suomessa varrellisiin vetosaksiin ennen kuin nyt, kun otimme sellaiset kokeiluun. Ottajat, antajat MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat Ruotsissa vetosakset ovat vanha juttu, mutta meillä harvemmin käytetyt. Hinta 69,90 euroa (sis. Postipankki (myöhempi Leonia, Sampo Pankki ja Danske Bank) olikin vuonna 1995 taas metsänomistajien rahojen perässä. Lainaa kansalaiset kavahtivat, alettiinhan vasta nousta 30-luvun alun talousromahduksesta. Vankalla kahden päivän käyttökokemuksella voin vakuuttaa, Rangat kasalle selkä suorana Vetosakset ovat näppärä apuväline esimerkiksi rankojen kasaamiseen. Vetosaksilla on leppoisa vedellä pieniä ja keskisuuria rankoja. Myynti esimerkiksi Uittokalusto Plussat ja miinukset + yksinkertainen, toimiva rakenne + säästvät turhilta kumarruksilta – liukas kädensija – vaikea kiinnittää metsurin varustevyöhön kokeiltua Fakta että varrellisilla saksilla ei todellakaan nosteta rankoja, ellei nostajalla ole juhamietomaisia raameja – muuttakaa siis saksien nimi ruotsalaisen esikuvan mukaan vetosaksiksi, dragsax.
Salainen ase kaupunkikettujahdeissa on petopilli. ”Kettu aika harvoin tulee jousimiestä riittävän lähelle eli alle 20 metriin. Jälkiviisana näin tapahtuikin. ”Turvallisuus edellä mennään. Metsästäjä levittää lampaannahkataljan lumisen pellon laidalle ja istahtaa karvalle. Esa Rantala testaa talkilla tuulen suuntaa. Ampuminen teiden tai rakennusten suuntaan on ehdottomasti kielletty. ”Ei tietenkään ihan keskustassa jahdata, mutta heti kaupunkien kupeessa kuitenkin”, Esa Rantala kertoo Hämeenlinnan kaupunkikettujen olevan hyvin metsästäjien tiedossa. Se on hyötynyt ilmaston lämpenemisestä ja turkisten epäsuosiosta. Turvallisuus edellä Tänä talvena ketut ovat aloittaneet haukahtelemaan jo tammikuussa. Sitä paitsi se on yleensä koko ajan pienessä liikkeessä, varovainen kun on.” Jutuntekoiltana pellolla käyskentelee jo valmiiksi rusakoita, peuroja ja pari kaurista. Niiden hiippailuista media on mielellään julkaissut kevyitä hyväntuulenjuttuja. Asutussa ympäristössä metsästettäessä turvallisuus menee kaiken muun edelle. Pillillä pellolle houkuteltu saaliskettu. Turkiksia Hämeen härkätieltä Kettu kaupungistuu. 24 13.2.2020 / PILKKEITÄ JERE MALINEN, teksti ja kuvat E i ole kauan aikaa siitä, kun kettu vielä miellettiin korven eläjäksi. Viimeisin versio on joulukuussa valtioneuvoston linnan edustalle ilmaantunut kettu, kun silloista pääministeri Antti Rinnettä ajettiin ahtaalle. Turvallisuuden takeeksi listattiin metsästyksen puutetta. Yli tuhat vuotta myöhemmin tarjolla olisi yhä turkiksia. Lehdistössä kettujen kaupungistumisen kulmakiveksi kerrottiin citykanit, rotat ja muu kaupunkiruoka. Asutussa ympäristössä metsästettäessä turvallisuus menee kaiken muun edelle. Taannoin ketun nahasta sai hyvän hinnan. riista. Parhaita houkuttelupaikkoja ovat vilkasliikenteisten teiden lähipellot. ”Hyvä tilanne. Syykin oli selvä: jos repo eksyi kylän liepeille, se pääsi hengestään. Harmonia on kunnossa. ”Täällä kaupungin ulosmenoteiden varsilla on aina makuukettuja talojen nurkissa pyörimässä”, Esa Rantala sanoo selkänsä takana historiallinen Hämeen Härkätie. ”Nyt on hetki hengähdettävä ja annettava luonnon ympärillä rauhoittua.” Kun viisi minuuttia on mennyt, Rantala päästää kammottavan kirkaisun. Kettu ei saa haistaa ihmistä. Pääministeri ja kettu Kaupunkiketut ovat 2000-luvun juttu. Ilta-Sanomat ennätti kertomaan, että kansanperinteen mukaan kettu tulee esiin juuri silloin, kun tapahtumissa alkaa jokin uusi vaihe. Metsästyslaki sanoo etäisyyttä oltavan vähintään 150 metriä asuttuun taloon. Liikenteessä loukkaantuu paljon eläimiä, joita etelän ketut ovat oppineet saalistamaan. Hyvä tänne olisi ketunkin tulla.” Kaupunkikettu juoksee kutsusta paikalle Historiantutkija Jaakko Masosen teorian mukaan Härhätie Hämeenlinnasta Turkuun syntyi 800-luvulla, jolloin sisämaasta tuotiin turkiksia ja majavan haustetta Länsi-Suomen kauppapaikoille. ”Jotenkin tuntuu, että se on talvien leudotessa aikaistunut.” Ihmisten nurkkiin ruutiaseiden kanssa ei saa mennä paukuttelemaan. ”Kiima-aika ajoittuu Etelä-Suomessa sydäntalven kuukausiin”; Rantala tietää yli 30 vuoden metsästyskokemuksella. Koskaan ei ammuta rakennusten tai teiden suuntaan.” Metsästysjousi olisi Rantalan mielestä erinomainen ase kettujahtiin, mutta siinä on huonotkin puolensa. Nykyään kettu on Suomen laajimmalle levittäytynyt peto. ”Epäilen, että taajamakettu tuntee haavoittuneiden nisäkkäiden tuskanhuudot huomattavasti paremmin kuin korpikettu”, Rantala pohtii. Ketun voi kesät talvet kohdata yhtä hyvin Hangossa kadulla tai Utsjoella tunturissa. Menee vain kymmenen minuuttia, ja pillin pettämä kettu juoksee pellon poikki metsästäjää kohti. Ampuminen teiden tai rakennusten suuntaan on ehdottomasti kielletty. Maanteiden liepeiltä löytyy eläinten raatoja – ja niiden perässä kulkevia kettuja. Jälkensä lumeen jättänyt kettu sai pian peräänsä ihmisen
Mitä vanhemmaksi varttuu, sitä todennäköisempää on, että selviää seuraavistakin päivistä – ja lopulta vuosista. Evoluutio toimii karsimalla nimenomaan nuoria yksilöitä. ”Sydämessä” näkyy loven kohdalla kuoren alla vaalea puoliympyrän muotoinen täplä. Suurin osa koiraiden siittiöistä ja hedekasvien siitepölystä tuhoutuu päämääräänsä saavuttamatta. Silti vielä sata vuotta sitten Suomessakin joka kymmenes lapsi kuoli jo imeväisenä ja toinen kymmenys menehtyi vielä ennen aikuistumistaan. Myös ravinteiden kuljetuksessa voi olla häiriöitä, jotka näkyvät jällen toiminnan paikallisena heikentymisenä. Suurin osa kalojen tai hyönteisten munista päätyy toisten eliöiden ravinnoksi ennen kuin jälkeläiset edes pääsevät itsenäisen elämän alkuun. Lähetä kirjoituksesi osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai Metsälehti/Lukijoilta, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Linnut ja nisäkkäät suojelevat ja ruokkivat jälkeläisiään. Näin laadit lukijakirjoituksen. Mikä muovasi kannon sydämeksi. Ehkä siinä on bakteerin tai sienen infektio, joka estää jällen toiminnan ja paksuuskasvun sillä kohtaa. Näitä tuloksia kuitenkin liian usein vähätellään ja metsätalouden saavutusten esittelyä pidetään ”poteroihin kaivautumisena”. Kasvava ja terve metsä on sitä paitsi arvokas hiilinielu. Näin metsätalou temme on ollut kustannustehokasta ja turvannut riittävästi teollisuuden raaka-ainetarpeen sekä luonut edellytyksiä luonnon arvojen huomioonottamiselle. Esimerkiksi sopii mainion Puoli seitsemän -ohjelman (24.1.2020) ns. metsän kätköissä SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia 25 PILKKEITÄ / 13.2.2020 lukijalta lukijakysymys kamala luonto TÄLLÄ SAMALLA SIVULLA julkaistava Kamala luonto -sarjakuva on kesy luonnon todellisuuteen verrattuna. Ne jäävät Metsälehden tietoon. Se oli kuin ympäristöviranomaisten ja luontoaktivistien laatimasta oppikirjasta. Useimmilla eliölajeilla sama koskee myös munasoluja. MeTSÄohjeLMAT ovat usein valitettavan yksipuolisia. Useimmat lajit tuottavat jälkeläisiä ylenpalttisen runsaasti niin, ettei kaikille edes riittäisi elintilaa ja ravintoa. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. tyvät paljon pienemmällä munatai poikasmäärällä kuin ne, jotka jättävät jälkeläisensä heti luonnon huomaan. Mikä on saanut puun kasvamaan tällaiseksi. Siksi ne selviyLuonto on nuorille julma Kaikilla näillä koivun taimilla on vahva halu elää, mutta tuskin yksikään näistä varttuu isoksi puuksi. SEPPO VUOKKO Metsälehti julkaisee enintään 3?000 merkin eli runsaan konekirjoituslius kan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Eiköhän tällainen menettely ole lyhytnäköistä. Ravinnehuollon aiheuttamat häiriöt ovat yleensä hyvin loivia. Lukija Järvenpäästä norMAALISTI puun rungon poikkileikkaus on säännöllinen ympyrä. Tässä vaiheessa yksilön ominaisuuksilla ei ole merkitystä, vaan kuolo poimii kohteensa sattumanvaraisesti. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. VELI-PEKKA JÄRVELÄINEN professori emeritus Tampere Tiedonvälitys metsätaloudesta on usein yksipuolista VASTAAnI TULI tuore koivun kanto, jonka katkaisupinta oli lähes sydämen muotoinen. Darwinilainen valinta, jossa parhaiten sopeutuneet selviytyvät, alkaa vasta myöhemmissä elämänvaiheissa. Koska kyseessä on katuvarren puu, syynä voi olla vuosia aikaisemmin sattunut kolhu. Ankara karsinta jatkuu hedelmöityksen jälkeen. jatkuvan kasvatuksen esittely. Puu kasvoi kaupungissa tien pientareella. Metsäohjelmissa ei useinkaan tuoda esiin avohakkuisiin ja metsänviljelyyn perustuvan metsänhoitojärjestelmän etuja ja saavutuksia: sitä, että tämän järjestelmän ja valtapuustoa suosivan käsittelyn avulla Suomen metsien puuston määrä ja sen kasvu ovat viime sotien jälkeisestä ajasta huomattavasti lisääntyneet. Oikeassa luonnossa raaka kilpailu elintilasta ja eloonjäämisestä alkaa jo ennen syntymää tai siemenen kypsymistä. Siinähän vain aikuiset pupujussit joutuvat ilveksen ja kärpän saaliiksi, mitä nyt sitten karhu vähän ärhentelee ja kiusaa muita metsän eläjiä. Ylempänä kaikki uurteet ja epätasaisuudet johtuvat häiriöistä jällen toiminnassa, esimerkiksi kuoren rikkoneesta mekaanisesta vauriosta, kuoren alle tunkeutuneesta hyönteisestä tai sienen tai bakteerin aiheuttamasta infektiosta. Koivu tuottaa elinaikanaan miljoonia siemeniä – ja niistä keskimäärin vain yksi selviytyy aikuisikään ja tuottaa uuden sukupolven. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia. Poikkeuksena on tyvi aivan maan rajassa, missä juurten paksuuskasvu tekee poikkileikkauksesta tähtimäisen. Luonto on julma ja biologia on julma tiede. Evoluutio on tehokas juuri siksi, että se tuhlaa elämää: se tuottaa luvuttomasti vaihtoehtoja, joista yksi voittaa
M au ri In ha ”Oikeussalissa harjoitettiin jonkinasteista korkeampaa matematiikkaa.”. Silloin tuli vastaan tuo luonnonoikku, jossa koivu oli alkanut kasvaa haljenneen kiven välistä. Olisiko metsänomistajille voitu määritellä jonkinlainen korvaus, vaikka kartellin aiheuttamaa tulomenetystä ei onnistuttu laskemaan. Se käy selväksi, että oikeussalissa harjoitettiin jonkinasteista korkeampaa matematiikkaa. Joku voisi toki tässä vaiheessa kysyä, että eikö markkinatalouden pitäisi toimia juuri niin. ”Oikeusturvavakuutus kannattaa metsänomistajan ottaa. ”Valokuvaan paljon metsissäni, erityisesti hakkuiden ja hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Tässä niistä yksi, Mauri Inhan Alavudella kuvaama ”Läpi harmaan kiven”. Vuosikausien mittaiseksi venynyt monimutkainen oikeudenkäynti oli uuvuttava tapahtumaketju. Sen tästä oppi", Lahtonen sanoi elokuvan lehdistötilaisuudessa. Seuraus oli, että puunmyyjät eivät pystyneet esittämään pitävää näyttöä kartellin aiheuttaman vahingon määrästä. Päinvastoin, metsäyhtiöt voittivat ja pääosa 45 miljoonan oikeudenkäyntikuluista tuli Metsähallituksen, kuntien ja yksityisten metsänomista jien maksettaviksi. Olin kyllä aikaisemminkin liikkunut alueella ja mennyt ohi läheltä tuotakin paikkaa, mutta en ollut kiinnittänyt huomiota kiveen. Suuri savotta -dokumentti on yksityiskohtainen kuvaus siitä, miten yksityisten metsänomistajien ryhmä koottiin ja miten oikeussalisavotassa lopulta kävi. ”Kilpailua” puusta Dokumentti esittää Metsäntutkimuslaitoksen laskelman, jonka mukaan kartelli tuotti puunmyyjille tappiota 1–1,5 miljardin euron edestä. Savottaryhmä jauhettiin selluksi Tuore dokumentti kertaa metsän omistajien tappioon päättyneen puu kartelli oikeuden käynnin vaiheet. Jos hinta heiluu suuntaan tai toiseen, puunmyyjille syntyy odotuksia. Asioiden seuraaminen vaatii keskittymistä myös elokuvassa, vaikka siihen onkin liitetty juonen seuraamista helpottavia aikajanoja. Tuomion vuoksi niin savottaryhmä, Metsähallitus kuin joukko kuntia katsoivat aiheelliseksi vaatia puunostajilta hyvityksiä kartellin vaikutuksista puunhintoihin. EtämEtSänOmiStajiEn liitto on järjestänyt valokuvauskilpailun, jonka parhaiksi valittiin kolme otosta. Se onkin varmasti ollut paikallaan. Penniäkään ei saatu takaisin. Olin palstalla tekemässä ennakkoraivausta. 27 PILKKEITÄ / 13.2.2020 VALTTERI SKYTTÄ M itä käy, kun pienmetsänomistajat haastavat suurteollisuuden. Suureen savottaan kuuluneiden metsänomistajien osuus laskusta ei dokumentista selviä. ja televisiossa 27.2. Tästä heitä oli myös varoiteltu. Jos korvauksia olisi tullut, Lahtonen olisi saanut niistä pienen siivun. Maalaisjärkeen ei silti mahdu ajatus, että jos kartellin olemassaolo on todettu, siitä ei ollut rahassa mitattavaa hyötyä. Metsäyhtiöiden perustelu kartellille tulee dokumentissa selväksi: puun tasainen hinta takaa puun tasaisen tarjonnan. Lehtitietojen mukaan maksettavaa tuli yli 10 000 euroa per metsänomistaja. Suuri savotta Yle Areenassa 24.2. Jo silloin tuo päättyi kuviini.” Kaksi muuta kärkikuvaa olivat kuvanneet Taina Lamminen ja Taimi Manninen. ”2014 minulla oli suunnitteilla harvennushakkuu lähellä kotitilaani olevalla palstalla. Selkeää on vain epäselvyys Dokumentti ei anna suoraa vastausta koko oikeudenkäynnin ydinkysymykseen: miksi korvauksia ei tullut, vaikka metsäyhtiöt oli tuomittu kartellista. Turpiin tulee. Usein metsästä löytyy kiven tai pelkän kallion päällä kasvavia puita mutta tällaista en ollut aikaisemmin nähnyt. Metsä tuntuu muuttuvan usein kovin hitaasti, mutta kun katselee vanhoja kuvia, huomaa kuinka nopeasti metsä kasvaakaan ja muuttuu. Metsäyhtiöt oli aiemmin tuomittu vuosina 1997–2004 puumarkkinoilla harjoitetusta kielletystä yhteistyöstä eli kartellista. Tällaisen tarinan kertoo Suuren savotan nimeä kantava tuore dokumenttielokuva. Tehtaat ja sahat jauhavat puuta väsymättömällä tahdilla. Lopulta ne tuntuvat jauhavan myös oikeustaistoon lähteneen metsänomistajan. Etämetsän omistajat kisasivat kuvilla Mauri Inhan otos "Läpi harmaan kiven" oli yksi kolmesta palkitusta. Suuren savotan koonnut Reijo Lahtonen sanoo lähteneensä porukan vetäjäksi, koska kukaan mukaan ei ryhtynyt korjaamaan selkeää vääryyttä. Vaikka Lahtonen on paljon esillä, elokuva suhtautuu hänen toimintaansa melko neutraalisti. Ohjaaja Jani Salmisen mukaan perimmäinen syy dokumentin tekemiselle oli halu tallentaa kanteiden määrässä mitattuna Suomen historian suurin oikeudenkäyntiprosessi. Se ei ole hyvä, sillä yhtiöt joutuisivat houkuttelemaan metsänomistajia hakkuisiin esimerkiksi korottamalla puunhintoja. Onko oikeuden päätös linjassa muiden kartellitapausten kanssa. Kerrontaa rytmittävät komeat kuvat metsäteollisuuden tuotantoprosesseista. Ylen haastattelussa Lahtonen on kertonut, että korvauskanteeseen mukaan lähteneet maksoivat liittymismaksun. ”Oikeusturvavakuutus kannattaa ottaa” Mitään suurta uutta elokuva ei paljasta. Dokumentissa pääosassa on Suuren savotan kiistelty vetäjähahmo, muuramelainen metsäkonemyyjä Reijo Lahtonen. Nyt oikeuden sanoma on, että pienmetsänomistajalla ja metsäjäteillä on samanlaiset muskelit käydä puista kauppaa. Suuri savotta oli yksityisten metsänomistajien monisatapäinen joukko, joka vaati lähes koko 2010-luvun ajan kestäneessä oikeusprosessissa puukauppakorvauksia kolmelta suurelta metsäyhtiöltä: Stora Ensolta, UPM:ltä ja Metsäliitolta (Metsä Group). Avohakkuualueetkin ovat muutamassa vuodessa kauniin vihreitä ja innokkasti kasvavia taimikoita”, Anha kertoo
Isoimmalla palstalla sijaitsee vanha talouskeskus, jossa v. Kiinteistö koostuu pääosin varttuneista taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä. Venevalkamaja autopaikka sijaitsevat Saukonsaaressa, Pietolansaaren lossilaiturin tuntumassa, vesimatkaa n. 1966 valmistunut 123 m 2 :n kokoinen omakotitalo, varastorakennus ja hirsirunkoinen aitta. LOMA-ASUNTO, Savonlinna, Saukonsaari KONTIO-hirsitalo Punkaharjun Saukonsaaressa. Runsaasti hakkuumahdollisuuksia, vaikka osalla aluetta metsänkäytön rajoituksia. Tilalla vanha torppa pihapiireineen (sähköliittymä siirtyy uudelle omistajalle). Pääset muuttamaan käytännössä uuteen lomakohteeseen. Lisäksi hintaan sisältyvät kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. Rakennukset myydään purkukuntoisina. Sinulla on metsäalan koulutus ja vähintään muutaman vuoden työkokemus alalta. 1 km. 050 464 6500 METSÄTILA, Hyvinkää 50 ha. Alakerrassa kaksi makuuhuonetta, kodinhoitohuone ja suihkutilat, yläkerrassa avara parvi. Toimit sekä suomenettä ruotsin kielellä. 50 km Tallinnasta! Peltomaata 490 ha. 2 km. Kohde on mäntyvaltaista kangasmetsää, puuston määrä on n. 490.000 €/tarjous viim. Alueella hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. 100 m, ilmansuunta länteen. Hintanäkemys 65 000 €. Tarjouksia otetaan vastaan. Uutta vastaavassa kunnossa, vapautuu nopeasti ostajan käyttöön. Lisätietoja tunnusluvuista: https://www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ lansi-suomen-yhteismetsa/ Ylijäämä vuodelta 2019 maksetaan myyjälle. Yhtenäinen avara tila alakerrassa yhdistyy korkeaan ikkunapintaan Saimaan maisemin. Koko paketti nyt nopeimmalle sopuhintaan! Hp. 4 km:n päässä Kesälahden taajamassa. METSÄKIINTEISTÖ/OK-TONTTI, Kitee, Kesälahti Pyhäjärven rannalla, n. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. 22.3.2020 MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. Hp. Kiinteistöllä on 1 rantarakennuspaikka, kaavamerkinnällä AO (erillispientalojen alue), kokonaisrakennusoikeus 500 k-m 2 , rakennuspaikka kauniilla etelärinteellä, omaa rantaviivaa on n. 117 000 €. Rantaviivaa Apajalahti -kiinteistöllä on yhteensä n. Lisätietoja tehtävästä antaa Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan johtaja Ilkka Köntti, 0503726490. Runsaasti terassitilaa, leveät puiset kulkutiet ulkosaunaan. Saimaan Pihlajaveden rantaviivaa on n. Tontin rakennettavuus on mainio. Lue lisää: http://www.tilanhoitajat.fi/fi/uutiset-ja-tapahtumat Tilanhoitajat 2 x 80mm pohj._92mm 29.1.2020 10.24 Sivu 1 METSÄPALSTAT, Kitee, Kesälahti 13,97 ha. Pääset muuttamaan käytännössä uuteen lomakohteeseen. Venevalkamaja autopaikka sijaitsevat Saukonsaaressa, Pietolansaaren lossilaiturin tuntumassa, vesimatkaa n. Etsimme sinua, joka haluat työskennellä tilanhoitajana Kajaani tai Oulu tukikohtana. 1 840 m 3 . 9564 m 3 + 2 v. 1 300 m 3 . 040 510 8085 TONTTI, Savonlinna, Saukonsaari Kohde muodostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä kiinteistöstä Punkaharjun Saukonsaaressa, joista yhdellä kiinteistöllä RN: 14:16 on rantarakennusoikeutta 150 k-m2. Ranta on loivasti syvenevää hiekkarantaa. Huvila ja saunarakennus valmistuneet 2016–2017. kasvu. Hp. Kohteen kokonaispinta-ala on yhteensä 3,66 ha. Huikea metsätilakokonaisuus vain reilun 5 km:n päässä keskustasta. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Alueella hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Lue lisää: http://www.tilanhoitajat.fi/fi/uutiset-ja-tapahtumat Tilanhoitajat 2 x 80mm 2020_92mm 28.1.2020 12.28 Sivu 1 Etsimme metsätilojen hoitajaa mukaan toimintaamme Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueelle Tilanhoitajat hoitaa metsäja maakiinteistöjä asiakkaan tavoitteiden mukaisesti. Turvemaat on ojitettu ja pääpuulaji on mänty. 170 m. Tunnet metsätalouden toimintaympäristön sidosryhmineen, sinulla on vähintään 5 vuoden työkokemus ja näyttöjä tuloksista sinulle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. 9564 m 3 + 2 v. Tontin rakennettavuus on mainio. 245.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Tarjouksia otetaan vastaan. Ranta on loivasti syvenevää hiekkarantaa. 35.000 €. Saimaan Pihlajaveden rantaviivaa on n. Kiinteistöllä on 6 rantarakennuspaikkaa vapaa-ajanasunnoille, rakennuspaikat sijaitsevat 2 korttelissa, rakennusoikeus 130 krsm²/rakennuspaikka. Osuuden suuruus 605/18338. Huvila ja saunarakennus valmistuneet 2016–2017. Lisätietoa välittäjältä. Huikea metsätilakokonaisuus vain reilun 5 km:n päässä keskustasta. Organisaatiomme on arvopohjainen, jota sinä omalta osaltasi vahvistat. Kohde on mäntyvaltaista kangasmetsää, puuston määrä on n. Tieyhteys rantaan on erinomainen. Kiinteistöllä on 1 rantarakennuspaikka, kaavamerkinnällä AO (erillispientalojen alue), kokonaisrakennusoikeus 500 k-m 2 , rakennuspaikka kauniilla etelärinteellä, omaa rantaviivaa on n. 28 13.2.2020 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄPALSTAT, Kitee, Kesälahti 13,97 ha. Hp. Jonkerinsalon luonnonsuojelualueen jylhän kaunis luonto rotkolaaksoineen ja retkeilyreitteineen sijaitsee lähellä. 1 300 m 3 . YHTEISMETSÄOSUUDET, Kankaanpää Tilaan Maretlammi (214-401-16-12) kuuluvat osuudet Länsi-Suomen yhteismetsään. Kuitupuuvaltaisen tilan puuston kokonaismäärä on noin 1.500 m 3 . Hyvät kalastusja marjamaastot. Havupuuvaltaisen puuston määrä on n. € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Hinta sisältää tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti -kuivuria (36, 36 + 40 m 3 ), yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). Saarikiinteistö Saimaan Pihlajavedellä, Pieni-Kontiainen -saaressa. 1 840 m 3 . Jonkerinsalon luonnonsuojelualueen jylhän kaunis luonto rotkolaaksoineen ja retkeilyreitteineen sijaitsee lähellä. MHY Pirkanmaa 2 x 130 mm Makasiini_92mm 14.1.2020 12.43 Sivu 1 Etsimme metsätilojen hoitajaa mukaan toimintaamme Lounais-Suomen alueelle Tilanhoitajat hoitaa metsäja maakiinteistöjä asiakkaan tavoitteiden mukaisesti. Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo.laukkanen@metsat.fi. Kohteet sijaitsevat 3 eri palstassa, metsämaa on reheväpohjaista, pääosin varttunutta kasvatusmetsää, puuston kokonaismäärä on n. Havupuuvaltaisen puuston määrä on n. Koko paketti nyt nopeimmalle sopuhintaan! Hp. Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaassa työskentelee 30 metsäalan toimihenkilöä eri asiantuntijarooleissa. 50.000 € METSÄKIINTEISTÖ, Kuhmo,Saunajärvi 24,1 ha. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. YHTEISMETSÄOSUUDET, Kankaanpää Tilaan Maretlammi (214-401-16-12) kuuluvat osuudet Länsi-Suomen yhteismetsään. 1966 valmistunut 123 m 2 :n kokoinen omakotitalo, varastorakennus ja hirsirunkoinen aitta. Talon varusteisiin kuuluu leivinuuni ja ilmalämpöpumppu sekä kunnallistekniikka. 3,6 milj. 35.000 €. Hp. 22.3.2020. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa. Hyvät kalastusja marjamaastot. Hyvinkään kaupungilta saadun tiedun mukaan yleiskaavan mukaisia laskennallisia rakennuspaikkoja on 10 kpl (13:140 5 kpl ja 13:420 5 kpl). Vahvistamme nyt toimintaamme Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella. kasvu. 2 km. Torppa tarjoaa tukikohdan metsäisiin harrastuksiin. Jäsenistömme koostuu noin 6000 yksityismetsänomistajasta, joiden omistuksessa on yhteensä 195 000 hehtaaria metsää. 117 000 €. 142.000 € / tarjous viim. Autolle oma katos/varastorakennus ja rannassa tyylikäs saunarakennus. Rakennukset myydään purkukuntoisina. 50.000 € METSÄKIINTEISTÖ, Kuhmo,Saunajärvi 24,1 ha. Hp. Toimipaikkana toimii pääasiallisesti Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan päätoimisto Hämeenkyrössä. Yhtenäinen avara tila alakerrassa yhdistyy korkeaan ikkunapintaan Saimaan maisemin. 100 m, ilmansuunta länteen. ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ Haemme metsäalan asiakaspalvelun ja puukaupan vahvaa osaajaa johtamaan 14 metsäasiantuntijamme työtä metsänhoitoyhdistyksen jäsenten palvelussa. Olet kannustava esimies ja sitoutunut luomaan kestäviä tuloksia tiimin osaamisen ja yhteishengen kohottamisen kautta. Kohteen kokonaispinta-ala on yhteensä 3,66 ha. LOMA-ASUNTO, Savonlinna, Saukonsaari KONTIO-hirsitalo Punkaharjun Saukonsaaressa. Rantaviivaa Apajalahti -kiinteistöllä on yhteensä n. Hp. Hp. Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja ansioluettelo palkkatoiveineen 29. Tieyhteys rantaan on erinomainen. Lapsiystävällinen hiekkaranta. Hyvinkään kaupungilta saadun tiedun mukaan yleiskaavan mukaisia laskennallisia rakennuspaikkoja on 10 kpl (13:140 5 kpl ja 13:420 5 kpl). Torppa tarjoaa tukikohdan metsäisiin harrastuksiin. Kohteet sijaitsevat 3 eri palstassa, metsämaa on reheväpohjaista, pääosin varttunutta kasvatusmetsää, puuston kokonaismäärä on n. Lisäksi hintaan sisältyvät kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. 050 464 6500 METSÄTILA, Hyvinkää 50 ha. Arvostamme tämän lisäksi myös riistatalouden, kiinteistökehityksen sekä LKV koulutusta ja kokemusta. 1 km. 550 m 3 . 040 510 8085 TONTTI, Savonlinna, Saukonsaari Kohde muodostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä kiinteistöstä Punkaharjun Saukonsaaressa, joista yhdellä kiinteistöllä RN: 14:16 on rantarakennusoikeutta 150 k-m2. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa on Tampereen eteläja länsipuolella toimiva metsäpalveluorganisaatio. Hp. Hp. Tilalla vanha torppa pihapiireineen (sähköliittymä siirtyy uudelle omistajalle). Torppa vuokrattu 31.5.2020 asti. TARJOUKSET os. Torppa vuokrattu 31.5.2020 asti. Organisaatiomme on arvopohjainen, jota sinä omalta osaltasi vahvistat. Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo.laukkanen@metsat.fi. Talon varusteisiin kuuluu leivinuuni ja ilmalämpöpumppu sekä kunnallistekniikka. Kuitupuuvaltaisen tilan puuston kokonaismäärä on noin 1.500 m 3 . 170 m. Hp. Hp. 142.000 € / tarjous viim. Runsaasti terassitilaa, leveät puiset kulkutiet ulkosaunaan. Kiinteistö koostuu pääosin varttuneista taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä. 22.3.2020 MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. Hinta sisältää tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti -kuivuria (36, 36 + 40 m 3 ), yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). Runsaasti hakkuumahdollisuuksia, vaikka osalla aluetta metsänkäytön rajoituksia. Lapsiystävällinen hiekkaranta. 3,6 milj. 550 m 3 . 4 km:n päässä Kesälahden taajamassa. Uutta vastaavassa kunnossa, vapautuu nopeasti ostajan käyttöön. 490.000 €/tarjous viim. Kuhmon Saunajärvellä metsätila hyvän tieyhteyden varrella aivan Lieksa-Kuhmo seututien tuntumassa. METSÄKIINTEISTÖ/OK-TONTTI, Kitee, Kesälahti Pyhäjärven rannalla, n. Isoimmalla palstalla sijaitsee vanha talouskeskus, jossa v. 50 km Tallinnasta! Peltomaata 490 ha. Puustoa 15.2.2018 päivättyjen arvioiden mukaan n. Tarjoamme vakituisen työsuhteen ja kilpailukykyiset edut. Hintanäkemys 65 000 €. Autolle oma katos/varastorakennus ja rannassa tyylikäs saunarakennus. Saarikiinteistö Saimaan Pihlajavedellä, Pieni-Kontiainen -saaressa. 85.000 e SAARIKIINTEISTÖ, Punkaharju 20,79 ha. 85.000 e SAARIKIINTEISTÖ, Punkaharju 20,79 ha. Vahvistamme nyt toimintaamme Lounais-Suomen alueella. TARJOUKSET os. 22.3.2020. 245.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Osuuden suuruus 605/18338. Etsimme sinua, joka haluat työskennellä tilanhoitajana Varsinais-Suomi tukikohtana. Rantapuusto on järeähköä männikköä, kauempana hyvässä kasvussa olevaa taimikkoa. Alakerrassa kaksi makuuhuonetta, kodinhoitohuone ja suihkutilat, yläkerrassa avara parvi. Lisätietoja tunnusluvuista: https://www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ lansi-suomen-yhteismetsa/ Ylijäämä vuodelta 2019 maksetaan myyjälle. Hp. Hp. € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Tarjoamme jäsenillemme laajan palveluvalikoiman ja olemme toimialueemme suurin metsäpalvelujen tuottaja puunkorjuussa, metsänhoitotöissä ja asiantuntijapalveluissa. Hp. Turvemaat on ojitettu ja pääpuulaji on mänty. helmikuuta mennessä osoitteeseen ilkka.kontti@mhy.fi otsikolla ”Asiakkuuspäällikkö”. Kuhmon Saunajärvellä metsätila hyvän tieyhteyden varrella aivan Lieksa-Kuhmo seututien tuntumassa. Lisätietoa välittäjältä. Kiinteistöllä on 6 rantarakennuspaikkaa vapaa-ajanasunnoille, rakennuspaikat sijaitsevat 2 korttelissa, rakennusoikeus 130 krsm²/rakennuspaikka. Puustoa 15.2.2018 päivättyjen arvioiden mukaan n. Rantapuusto on järeähköä männikköä, kauempana hyvässä kasvussa olevaa taimikkoa
Ensinnäkin lähimaisema avartuu; silmäiltäväksi tulee taimikoita, nuoria metsiä, mäkirintauksia ja ehkä jossain taustalla aukeaa ikääntyneen metsän reuna. Omalta kohdaltani tuloksia siitä on riittävästi ja kiistattomasti saatavissa. Poistojen laskenta Ostin uuden traktorin ja vanha meni vaihdossa. HANNU JAUHIAINEN vastaukset Traktorin vaihto, pakuri ja muita kysymyksiä metsäveroista VEROKYSYMYKSIÄ VUOsiKYMMeniä sitten eräs suuren metsäyhtiön puunostaja esitteli mielipiteenään avohakkuiden korvaamista maisemanavartamishakkuilla. Pakuriviljelmän tuotto on maatalouden verotukseen kirjattavaa tuloa. Kannattaa ottaa huomioon, että verottaja ei välttämättä automaattisesti hyväksy uutta traktoria kalustoon kuuluvaksi, vaikka entinen siellä olisikin ollut. Uusi traktori kirjataan hankintahinnasta poistoihin. 029 432 6112 toimittajat Liina Kjellberg p. Oma merkityksensä vallitsevassa tilanteessa lienee sellupuuta tarvitsevan teollisuuden tarpeillakin, mutta kyllä metsänomistajan aktiiviisuudellakin on oma tärkeä osuutensa. 19 B, 40100 Jyväskylä toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Vuosien aikana tuo termi on antanut paljonkin ajattelemisen aihetta. Ajellessani Suomen metsäisiä maisemia tuhansia ja taas tuhansia kilometrejä teiden lähimaisemat ovat tulleet tutuiksi. Entä arvonlisäveron maksu. Verottaja ei kuitenkaan hyväksy sitä, että puolisoiden metsäverotus vaihtelisi yhteisen ja erillisen välillä. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. Mitä tehdä. 050 512 9224 toimitussihteerit Jussi Collin p. Miten tämä käsitellään verotuksessa. Luovutushinta on vaihtoarvo. 029 432 6118 MeDiAMYYnti Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Istutetaan syntyneisiin aukkoihin kasvuominaisuuksiltaan parhaat taimet ja kas vain – lisääntyneen kasvun seurauksena metsien hiilensidonta nousee uusiin ulottuvaisuuksiin. Nyt mennään tarkastelemaan näkymiä varttuneista mäntymetsistä. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Ei voi muuta, kun ihaillen katsella heidän työnsä jälkeä; niissä maisemakin avartuu, lumituhoja saa hakemalla hakea, päin vastoin kuin luonnontilaan jätetyissä metsiköissä. Vuosikymmeniä sitten kun Salpausselkien metsissä alettiin Maisemanavartamishakkuita luKIjalta määrätietoinen metsien nuorentaminen, painoi mieltäni niiden harventaminen; metsurit vähenivät turhankin nopeasti. Hankintahintana käytetään poistamatonta menojäännöstä tai hankintameno-olettamaa. Arvonlisäverot merkitään vähennettäväksi veroksi. 29 PILKKEITÄ / 13.2.2020 PALVELUKSEEN HALUTAAN Metsälehti Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOiMitUs Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. OmaVeron järjestelmä ei kuitenkaan tätä hyväksy, koska poistoprosentti on silloin yhteenlasketusta menojäännöksestä yli 25 prosenttia. Maisema on avartunut entisestään; näkymissä on mainioita, syntyviä mustikkametsiä, harjumaisemissa jopa retkeilyyn soveltuvia kohteita, joissa silmä lepää. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Viime vuonna mieheni teki suuria hakkuita, mutta piti puukaupparahat itse. 029 432 6108 Eero Sala p. Vanhasta tehdään luovutusvoittoveroilmoitus lomakkeella 9. 09 315 49 844 MArKKinOinti Verkkotuottaja Heta Välimäki p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 950(LT/18) Lukijoita 148 000 (KMT/18) Painopaikka Punamusta,Joensuu MinUllA On asuntokaupoista syntynyttä tappiota. Vastaavasti viljelyn menot vähennetään maatalouden verotuksessa. Jos teemme yhteisen veroilmoituksen, joudun hänen puukauppaverojensa maksajaksi omalla osuudellani. Tämä kaikki kun metsät on asiallisesti ja hyvin hoidettu. Tämä huomautus ei kuitenkaan estä tekemästä suurempaa poistoa. Peräkärrin menojäännös on alle 200 euroa, jonka ohjeen mukaan voi poistaa kerralla. Siellä on nähtävissä sama asiansa osaavien motomiesten työn jälki, kuitenkin pienellä lisäyksellä. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi MetsätAlOUDellinen AMMAttilehti 87. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. Pakurin viljely Metsääni perustettiin pakurikääpäviljelmä. Vuosien 2014–2015 luovutustappiot ovat myös edelleen vähennyskelpoisia, mutta ne voidaan vähentää vain luovutusvoitoista. Vuonna 2016 tai sen jälkeen syntyneet luovutustappiot voi vähentää luovutusvoitoista tai niiden puuttuessa pääomatuloista. Ne täydentävät sopivasti maanteiden ojanpientareille syntyneitä kukkakasvustoja ja vähiksi käyneitä luonnonaukeita. Aloitetaan tarkastelu jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuista, pienaukoista ja vastaavista. 029 432 6100 Uikoasu Anna Back (vuorotteluvapaalla) Tuomas Nikulin p. Arvonlisäveron osuus kirjataan maksettaviin veroihin. Poistojen ilmoittaminen Minulla on metsäkäytössä oleva mönkijä sekä peräkärri. 029 432 6105 AsiAKAsPAlVelU klo 9.00–15.00 tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Siirrytäänpä nuoriin harvennusmetsiin, männiköihin ja miksei koivikoihinkin. Entäpä sitten avatulle maastolle syntyvät perhosja kukkia kasvavat pörriäisniityt. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Vaatimus yksin omistettujen metsien erillisestä verotuskäsittelystä pitäisi tehdä silloin, kun itsenäinen metsätalouden harjoittaminen metsätilan saamisen jälkeen alkaa. Uuden liittämisen voi joutua perustelemaan verottajalle. Kysyjän tapauksessa voi siis tehdä normaalin poiston sekä alle 200 euron menojäännöksen poiston kokonaan. Sitten voidaankin siirtyä noihin yhtiön miehen ajatuksissa olleisiin maisemanavartamishakkuisiin, ikääntyneisiin kuusikoihin ja männiköihin, joissa metsän uudistaminen on ainoa järkevä vaihtoehto. Jonkunlainen kivi putosi hartioiltani, kun huomasin miten taitavia harvennuskoneiden käyttäjiä olemme metsiimme saaneet. AARRE SYRJÄNEN Iitti Pölkky 2 x 75 mm_92mm 27.1.2020 10.58 Sivu 1. Mutta kuinka se tehdään ja mitä toimenpiteestä seuraa. erillinen veroilmoitus Miehelläni ja minulla on kummallakin metsätila, joista olemme tehneet yhteisen veroilmoituksen. Voisin siis tehdä mönkijän osuudesta 25 prosentin poiston ja peräkärryn lopun poiston kokonaan. Niissä maisema ei avarru, on alikasvospuustoa ja poimintahakkuiden jäljiltä latvustoltaan ja oksistoltaan muotopuolia koivuja ja mäntyjä; kuusista muodostuu valon muutosten ja tuulenkaatojen seurauksena helposti kirjanpainajille sopivia lisääntymisalustoja. Otetaan yksi esimerkki: 16 vuoden ikäinen puolukkaturvekankaan istutusmännikkö, puusto on tällä hetkellä 55 kuutiota hehtaarilla, vuosikasvu 13 kuutiota hehtaarilla ja hiilensidonta noin neljä tonnia hehtaarilla vuodessa. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. 029 432 6114 Kauppak. Tässäkin maisemanavartamishakkuut saavat tärkeän roolin. Arvonlisäverotuksessa puoliso ovat yhteisvastuussa, ellei erillisen tuloverotuksen takia toinen ole ilmoittautunut jo verovuonna omasta metsätaloudestaan myös erikseen alv-rekisteriin. Sen kulut olivat noin 5 000 euroa. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. Miten kulut vähennetään. Kulut voidaan vähentää vuosimenoina. OmaVero huomauttaa tarkistamaan tiedot, jos poisto on yli 25 prosenttia menojäännöksestä. Miten vähennyksen saa. 029 432 6113 levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Minun osuudekseni on verolomakkeelle merkitty noin 80 prosenttia. Voiko sen vähentää puukaupan tuloista. Miltä ne näyttäisivätkään, jos aukeata näkyisi ainoastaan vesistöjen ja peltojen ohi ajellessa, edessä ja sivulla olisi puuston rajaama metsätunneli. Muutoinkin varttuneiden kuusikoiden harvennus on taitoa vaativaa työtä. Voinko tehdä erillisen veroilmoituksen omasta metsästäni. Verottaja tekee vähennyksen jos verovelvolliselle kertyy pääomatuloja ja vanhoja tappioita on jäljellä. Puolisot voivat tehdä erillisen veroilmoituksen, jos niitä hoidetaan erillisinä yksiköinä. Niissä tulee tilaisuus metsien kasvun tuntuvaan parantamiseen; otetaan metsänjalostuksella saatu hyöty täysimääräiseen käyttöön. Luonnontilaisesti kasvaneista pakurikäävistä saatu myyntitulo on verotonta, ja vastaavasti keruun ja myynnin mahdolliset kulut ovat vähennyskelvottomia. On vielä eräs nykyisin ajankohtaiseksi käynyt seikka, hiilensidonta
Rungon murtuessa, uusi runko tai useampi sellainen kehittyy rungon jälkisilmuista tai tyviosan juurisilmuista. Suomen kestävän kehityksen politiikkaa arvioitiin valtioneuvoston kanslian rahoittamassa POLKU2030-hankkeessa, jonka loppuraportti annettiin viime vuoden puolella. Kestävyyden käsitteen kehittyminen ei kuitenkaan pysähtynyt siihen. Japaninsiipipähkinä (Pterocarya rhoifolia ) kuuluu jalopähkinäkasvien heimoon ja on sukunsa ainoa laji, joka kasvaa luontaisesti vain Japanissa. 2000-luvun alussa syntyi niin kutsuttu kestävyystiede, jota ei ole mahdollista määritellä sen enempää perustutkimukseksi kuin soveltavaksi tutkimukseksi, vaan jonka määrittelee kulloinkin esillä oleva tutkimusongelma. Nimestään huolimatta siipipähkinöitä ei juurikaan pureskella ruokapähkinöiden tapaan hiukopaloina ihmisravinnoksi – paitsi ehkä äärimmäisessä nälässä. Puun lähes puolimetristen roikkuvien hedelmänorkkojen pähkinät muistuttavat hivenen Cymbidium-suvun orkideakukintoja. Vuonna 1993 Helsingissä pidetty Euroopan metsäministerikokous antoi julkilausuman, joka määritteli metsätalouden kestävyyden uudelleen Brundtlandin komissiota mukaillen. Ohjelma määritellään uudeksi kasvustrategiaksi, joka tavoitteena on muuttaa EU oikeudenmukaiseksi ja vauraaksi yhteisöksi. Lauhkeassa nykyilmastossa tilanne voi tosin olla aiempaa suotuisampi – ainakin vähäisen lumenmurtovaaran suhteen. Sen tulokset olivat metsäsektorin kannalta jokseenkin hämmentäviä etenkin, kun tutkijoiden mielestä vain ekologisella kestävyydellä oli merkitystä. Sitten YK:n alaisuudessa toiminut Brundtlandin komissio linjasi raportissaan Yhteinen tulevaisuutemme, että kestävän kehityksen neljä pilaria ovat ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus, jotka on mahdollista sovittaa yhteen. PEFC Suomen toimistossa Pielan tehtäviin kuuluu toteuttaa ja kehittää yhdistyksen markkinointitoimintaa.. On jännittävää nähdä, minkä paradigman pohjalta EU:n vihreään ohjelmaan paketoitua ilmastopolitiikkaa aiotaan viedä eteenpäin. Japaninsiipipähkinää on kokeiltu viljellä myös Suomessa koristepuuna vaihtelevalla menestyksellä, mutta ainakin takavuosina puu tuntui kärsivän kylmistä talvista. Tuloksia ei tuoteta perinteisin tieteellisin menetelmin, vaan tähtäimessä on samalla kertaa tiedon tuottaminen ja toiminnan käynnistäminen. Sen vuorilla lähes kilometrin korkeudessa alle kymmenmetriset puut joutuvat vuodesta toiseen sinnittelemään lumen seassa lähes puoli vuotta kerrallaan, jokavuotisen maksimilumensyvyyden ollessa keskimäärin kolme metriä. Hän on toiminut aiemmin markkinoinnin ja myynnin tehtävissä muun muassa Sanoma Mediassa ja Novita Oy:ssä. Täällä pohjan perukoilla ei myöskään ensimmäiseksi tule miettineeksi, että parhaillaan leveysasteeltaan Välimeren korkeudella Japanin vuoristometsissä värjöttelee lehtipuulaji, jonka on vuosituhansien saatossa täytynyt sopeutua selviämään alueen jokavuotisista pitkistä lumisista talvista. Euroopassa puuta on paikoin viljelty ainakin 1800-luvulta lähtien. Kun puusta alkoi jälleenrakentamisen takia tulla pulaa, metsiä oli pakko alkaa hoitaa. Tuoreiden arvioiden mukaan japaninsiipipähkinää ei ainakaan enää Kiinassa varmuudella tavata. Onnea matkaan! Kehittyvät kestävyyskäsitteet Siipipähkinöitä Japanin lumivuorilta Japaninsiipipähkinän roikkuvat hedelmänorkot ovat lähes puolimetrisiä. Viime vuosisadan alussa arveltiin japaninsiipipähkinäpuunkin siellä lymyilevän. Vuoristojokien varsilla kasvaessaan siemenet saattavat toki kulkeutua paljon pidemmällekin virran mukana. Kestävyystieteilijät olivat tosin vuonna 2018 antaneet julkilausuman, jossa vaadittiin että jatkuvan kasvun tavoitteesta on luovuttava ilmaston ja biodiversiteetin takia mutta joka oli jäänyt monelta huomaamatta. Lain tarkoituksena oli edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Japaninsiipipähkinä voi kasvaa yli kolmekymmentä metriä korkeaksi. Tie on pitkä ja varmaa on, että kestävyyskin ehditään määritellä matkan varrella vielä moneen kertaan uudelleen. Paradigman muutos oli tapahtunut kaikessa hiljaisuudessa. Hyvin lumisilla vuoristoalueilla, joilla puut kärsivät toistuvista lumenmurroista, on japaninsiipipähkinän runkovesoilla todettu olevan tärkeä merkitys puun selviämiselle. nuorteva Kestävän metsätalouden perusta luotiin 30-vuotisesta sodasta toipuvassa Euroopassa 1600-luvun lopulla. 30 13.2.2020 / PILKKEITÄ nimitys rakas päiväkirja liisa saarenmaa Kirjoittaja on metsäneuvos. Vuonna 1995 annettuun uuteen metsälakiin sisällytettiin taloudellisen kestävyyden lisäksi myös ekologinen sosiaalinen kestävyys. Ilmiötä on kuvattu yksityiskohtaisesti viime talvena ilmestyneessä tutkimuksessa Sadon saarelta Japaninmerellä – leveysasteeltaan noin Mallorcan korkeudella. JapaninsiipiTarkkaavaiset tutkijat Japanissa ovat mitanneet siemenen keskimääräiseksi lentomatkaksi parisenkymmentä metriä, pisimmän liitelyn ollessa 65 metriä. Muut lajitoverinsa, yhtä lukuun ottamatta, majailevat Kiinassa. Japanin Honshun saaren koillisosissa Tohokulla se kasvaa usein valtapuuna, mutta sitä esiintyy ympäri saarivaltakuntaa etelän Ky?sh?sta pohjoisen Hokkaidoon asti. pähkinä kasvaa pääasiallisesti 600–1 600 metrin korkeudella, mutta istutettuna puu viihtyy alavillakin mailla. Vuoteen 1987 asti kestävällä metsätaloudella tarkoitettiin sitä, ettei puuta hakattu enempää kuin se kasvoi. PEFC Suomi SuomEn mEtSäSErtiFiointi ry PEFC Suomen uutena markkinointipäällikkönä on tammikuussa aloittanut VTM JENNI PIElA . Lumivuorten sinnittelijät Japaninsiipipähkinä voi parhaimmillaan kasvaa yli kolmekymmentä metriä korkeaksi ja saavuttaa yli metrin rungonpaksuuden. Itse pähkinät ovat alle sentinmittaisina pieniä, mutta niissä on kaksi jopa parin sentin levyistä lenninsiipeä, jotka auttavat puusta putoavaa siementä liihottelemaan purjelentokoneen lailla pitkällekin emopuusta. Mahtavista mitoistaan huolimatta pehmeärakenteisella puulla ei ole juuri merkittävää käyttöä rakennuspuuna tai sahatavarana. HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat Katsoessani nyt helmikuun puolivälin lähestyessä täysin lumetonta Etelä-Suomen rannikkomaisemaa ei heti tule mieleen pelätä, ovatko alueen metsät kärsineet tänä talvena lumituhoista. Huonekalujen sekä hammasja tulitikkujen työstöön sitä käytetään kohtuullisesti. Tätä määrittelee uudenaikainen, materiaalitehokas ja kilpailukykyinen talous ja jossa kasvihuonekaasujen nettopäästöt ovat nollassa vuonna 2050 ja jonka talouskasvu on kytketty irti luonnonvarojen käytöstä. Vaikutti siltä, että neljän pilarin malli oli hylätty
Retkiluistelu ei lunta kaipaa •. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Mitä uskaltaa ojittaa. Koneellistuuko metsänhoito. Uusi kuoriainen löytyi TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 27.2.2020 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. hElMikUUtA. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 31 PILKKEITÄ / 13.2.2020 metsäkrypto 3 ensi numerossa SEURAAVA MEtSälEhti ilMEStyy 27. 50 vuotta metsäkoneita •. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 3”. Puunkorjuuta Lapissa •. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. PALKINNOT metsäristikosta 22 on arvottu seuraaville kolmelle: Matti Antila, Pietarsaari, Pertti Koskelainen, Porvoo ja Leena Valkonen, Lapinlahti. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . M ik ko H äy ry ne n •. Metsäristikko 22, oikea ratkaisu. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i •. •. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840
Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin