HELMIKUUTA 2025 . LOKAKUUTA 2021 . Sivut 24–25 MILLÄ KETJULLA SAHAAT. NRO 18 Teräketjulla on väliä, osoitti Metsälehden sahauskoe – mutta millainen ketju sopii sinun sahaasi. NRO 3 . TORSTAINA 7. PERUSTETTU VUONNA 1933 11211_.indd 1 11211_.indd 1 8.2.2025 12.16.35 8.2.2025 12.16.35. PERJANTAINA 14
Meidän on pyydettävä tiedot erikseen joka vuosi. Metsätoimijoiden on haettava tietoja noin sadalta eri taholta – eikä takeita tietojen saamisesta ole. ”Se, että tietoja pitää anoa, ei ole paras lähtökohta, koska kyse on metsätaloustoiminnalle tär keistä tiedoista. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 141 (LT/23) Lukijoita 248 000 (KMT/24) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere MIKKO RIIKILÄ TIETOJA suojeltavien lajiryhmien elinpaikoista säilytetään eri tutki muslaitoksissa ja luonnontieteelli sissä museoissa. ”Suomessa on ainutlaatuinen järjestelmä, koska lajitiedot ovat saatavilla samasta lähteestä”, ker too Helsingin yliopiston Luon nontieteellisen keskusmuseo Luomuksen johtaja Paula Kankaanpää. Tästä luonto tutkijat ovat ylpeitä. PERUSTETTU VUONNA 1933 Metsälehti kokeili eri teräketjujen purevuutta. Lajitietokeskus toimii Luomuksen alaisuudessa. NRO 18 Teräketjulla on väliä, osoitti Metsälehden sahauskoe – mutta millainen ketju sopii sinun sahaasi. AJANKOHTAINEN / UUTISET 14.2.2025 2 Metsälehti.fi UUTISET Hiilinielulaskenta hämmentää ›› 4 Ministeri: Ei hakkuurajoituksia ›› 10–13 Haapalautakin menee kaupaksi ›› 14–15 METSÄSTÄ Riskikartta vai tarkastuskäynti. Samasta syystä eri toi mijoilla on käytössään toisistaan poikkeavia aineistoja. ›› 20–21 Valkohäntäpeurasaalista leikataan ›› 26 Savolaispojat lännen lokareina ›› 29 PILKKEITÄ Rusakko valtaa lisää elintilaa ›› 32–33 Kirjankansille uutta käyttöä ›› 38 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 . ”Eri lajiryhmien tietoja hal litsee yli sata tahoa: tutkimus laitoksia, yliopistoja ja luonnon tieteellisiä museoita. HELMIKUUTA 2025 . Tietojen saan ti vaatii tarkan perustelun, jon ka jälkeen jokainen tiedon antaja päättää, jaetaanko tietoa vai ei”, selostaa Metsäteollisuus ry:n met säympäristöasiantuntija Roosa Hartikainen. 11212_.indd 2 11212_.indd 2 8.2.2025 12.20.41 8.2.2025 12.20.41. Lajitietoja pantataan Kaikkiaan metsätalouden on toi missaan otettava huomioon noin 2 600 lajia. NRO 3 . Helsingin yliopis ton lajitietokeskuksen verkkosivut (laji.fi) on tarkoitettu väyläksi tie tojen alkulähteille. Se on hankalaa ja aikaa vie SUOJELTAISIIN, JOS TIEDETTÄISIIN Tiedot suojeltavien lajien elinpaikoista ovat työn ja tuskan takana. Metsätoimijoiden mielestä ti lanne ei sen sijaan ole kovinkaan ruusuinen. Hänen mukaansa lajitiedot ovat lukuisien valikoiden takana, mi kä kasvattaa virheiden mahdol lisuutta. PERJANTAINA 14. Kuva: Sami Karppinen Metsälehti 93. Sivut 24–25 MILLÄ KETJULLA SAHAAT
Näin ei valitettavasti ole”, Saa risto kertoo. Tietojen saanti vaikeutunu t Tapion johtavan asiantuntijan Lauri Saariston mukaan laji tietokeskuksen Otsoaineisto ei palvele metsäalaa kuten pitäisi. Tavoitteena on vahvistaa suojeltujen lajien elinpaik kojen turvaamista metsätaloudessa. Jos kyse ei ole tahallisuudessa, niin sitten sen tason taitamatto muudessa, johon parhaillaan asiaa käsittelevän työryhmän pitää puut tua. Tätä sa toa niitettiin Hukkajoella. Hänen mukaansa suuri osa tiedon haltijoista antaa tiedoil le käyttöoikeuden mukisematta. Kaikkien lajien esiintymisalue tietoja ei metsänhoitoyhdistysten käyttöön ole kuitenkaan annettu, vaan pyyntöihin on vastattu liki main haistatellen. MIKKO RIIKILÄ KOMMENTTI ONGELMIA ASETUKSISSA JA ASENTEISSA ”Kun lajitiedot saadaan käyt töön jo metsänkäsittelyitä suun niteltaessa, ei metsänomistajil lekaan tule yllätyksiä.” Aiemmin Metsäteollisuus ry pystyi hakemaan tietojen käyttölupia kaikkien metsäyh tiöiden käyttöön. ”Aiemmin tietojen saanti oli helpompaa, kun lajitiedot olivat Suomen ympäristökeskuksen, Syken hallinnassa, mutta Syken tietojärjestelmä ajatettiin alas ja vastuu tietojen jakelusta siirtyi Lajitietokeskukselle.” Elykeskuksilla on kattavat lajitiedot ja niiden perusteella myös Metsäkeskuksen järjes telmät hälyttävät metsänkäyt töilmoituksista, joissa hakkuu on ulottumassa suojeltavat lajin elinalueelle. ”Lajitiedon pitäisi olla metsätoimijoiden käy tössä jo hakkuita suunniteltaes sa. H A N N U H U TT U LAJITIETOJEN käyttöön saan nin nahkeus havaittiin viimeistään Suomussalmen raakkukriisin yh teydessä. Mikä ällistyttävintä, lajitietojen saamista jarruttaa yhä myös pa hanlaatuinen asenneongelma. Esimerkiksi alueella toi miva Metsänhoitoyhdistys Kainuu sai karttatiedot alueensa raakku esiintymistä vasta juuri ennen joulua. Nyt maa ja metsätalousminis teriön ja ympäristöministeriön työ ryhmä alkaa työstää esitystä siitä, kuinka suojeltavien lajien esiinty mätiedot saataisiin nykyistä jouhe vammin käyttöön. Työryhmän esittämät toimet voi vat liittyä esimerkiksi tietojen luo vuttamisen käytäntöihin ja mahdolli siin lainsäädännön muutostarpeisiin. ”Metsäalan toimijat tarvitsevat viranomaisilta lajiesiintymien rajat. On vaikea ymmärtää tai ainakaan us koa lukemaansa, kun katsoo eräi den yliopistotutkijoiden vastauksia tietoja pyytäneille metsätoimijoille – kieltävän vastauksenkin voisi an taa kohteliaasti. Mukana työryhmässä ovat maa ja metsätalousministeriö, ympäris töministeriö, Suomen metsäkes kus, Metsähallituksen Metsätalous Oy ja Luontopalvelut, Suomen ym päristökeskus, Pirkanmaan elykes kus ja Tapio. Nyt jokaisen yhtiön on erik seen pyydettävä lajitiedot, kos ka saatua suos tumusta tiedon käyttöön ei saa jakaa edelleen. 11212_.indd 3 11212_.indd 3 8.2.2025 12.20.41 8.2.2025 12.20.41. Metsä Groupin puunhankin nan ja metsäpalvelujen kestävän kehityksen johtaja Vesa Junnikkala lisää, että tämä olisi reilua myös metsänomistajia kohtaan. Olisiko Suomen ympäristökes kus sittenkin parempi taho hallitse maan tietoja kuin Lajitietokeskus. Työryhmän on määrä saada työn sä valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä. BYROKRATIAA PURETAAN ISOLLA PORUKALLA Tiedot suojeltavien lajien elinpai koista on säilötty niin hankalasti, että on vaikea välttyä epäilyltä, et tä tietojen haltijat ovat tahallaan halunneet estää metsätoimijoiden pääsyn tietojen lähteelle. ”Pienen alkukankeuden jäl keen olemme pari kertaa saaneet aineistot onnistuneesti käyt töömme. Täs sä vaiheessa metsässä on kui tenkin tehty pal jon turhaa työtä. UUTISET 14.2.2025 Metsälehti.fi 3 SUOJELTAISIIN, JOS TIEDETTÄISIIN ”Aiemmin tietojen saanti oli helpompaa.” vää”, toteaa suunnittelupäällikkö Jari Jordan Metsänhoitoyhdis tysten Palvelu Oy:stä. Tällä parannetaan konkreettises ti lajien huomioimista metsätalou dessa”, työryhmän puheenjohtajana toimiva maa ja metsätalousminis teriön luonnonvaraosaston osasto päällikkö, ylijohtaja Tuula Packalen toteaa. Hukkajoen raakkutuho havahdutti metsäja ympäristöväen pohtimaan, miten tieto uhanalaisten lajien esiintymisalueista saadaan tavoittamaan kaikki ne, jotka pitää. Koska aineistoja on kymmeniä ja jokaiseen tulee saada erillinen lupa, on haku prosessissa kestänyt viikkoja”, Junnikkala kertoo
Ensimmäiset pähkinäpensaat ovat aloittaneet kukinnan maan lounaisosissa, Turun yliopistolta kerrotaan. Association for Ecological Forestry Certication -yhdistys on luomassa omien sanojensa mukaan täysin uudenlaista sertifiointijärjestelmää, joka on tarkoitettu jatkuvan kasvatuksen metsiin. Ruotsalaistutkijoiden mukaan niiden jäljiltä metsään jää paljon kantoja ja hakkuutähteitä, jotka kartuttavat metsämaan hiilivarantoa, kuten myös luonnonpoistuma – esimerkiksi kirjanpainajan tappamat kuuset. Yksityinen suojelukorvaus voi olla verovapaata Keskusverolautakunnan tekemä ennakkoratkaisu asettaa viranomaisen ja yksityisen tahon maksaman korvauksen samalle viivalle, kun perustetaan yksityinen suojelualue. Aiemmin tärkein hiilen sitoja oli puusto. Metsä oli kalleinta Varsinais-Suomessa, siellä mediaanihinta oli hieman yli 6 400 euroa hehtaarilta. Luken mukaan Suomen metsistä pöllähti samaan aikaan taivaalle yli miljoona nettotonnia hiilidioksidia. Yasson mukaan tämä vaikuttaa heti maaperän hiilinielun kokoon.” Ruotsissa hakataan Suomea rajummin Luke on selittänyt Suomen metsien hiiilipäästöjä runsailla hakkuilla ja metsien tihentymisestä johtuvalla puiden biomassan vähenemisellä, minkä katsotaan supistaneen puista maahan satavan karikkeen määrää. Suomessa mallinnetaan Ruotsissa mitataan Luken laskelmat perustuvat mallinnuksiin. Nyt tärkeimmäksi hiilinieluksi on muodostunut metsämaa ja karike. Turvemailta tarvittaisiin lisää mittauksia Kukaan ei suoraan ole väittänyt Luken mallinnuksia virheellisiksi, mutta esimerkiksi akatemiaprofessori Markku Kulmala totesi Metsälehden haastattelussa, että Suomen metsien hiilensidonnasta tarvittaisiin nykyistä enemmän tietoa. Ruotsin maatalouskorkeakoulu SLU:n kasvihuonekaasutaselaskelmien taustalla ovat 1990-luvulla alkaneet maaperämittaukset. tammikuuta julkaiseman Ruotsin ympäristöviraston raportin mukaan länsinaapurin metsät sitoivat viime vuonna 31 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. SA M I KA RP PI N EN LYHYET Metsätilojen hinnat huipputasolla Metsätilojen mediaanihinta kohosi viime vuonna noin 4 000 euroon hehtaarilta, mikä on 2000-luvun ennätys. Luken tutkimusprofessorin Aleksi Lehtosen mukaan mallintaminen antaa tosiaikaisemman kuvan tilanteesta kuin maaperämittaukset. Vertailu Ruotsiin murensi luottoa hiilinielulaskentaan Metsälehti osui arkaan paikkaan paljastaessaan jyrkän ristiriidan Suomen ja Ruotsin metsien hiilitaseiden laskennassa. ”Mitattua tietoa tarvittaisiin erityisesti turvemaiden metsistä”, hän sanoo. Metsälehden uutista on siteerattu ja kommentoitu laajalti valtakunnallisessa mediassa. Samalla metsien kokonaiskasvu on hidastunut. Puuston hiilensidonta on Ruotsissa vähentynyt runsaiden hakkuiden ja metsätuhojen vuoksi. AJASSA 14.2.2025 4 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ LUONNONVARAKESKUKSEN (Luke) tammikuussa julkistaman alustavan laskelman mukaan Suomen metsät ovat muuttuneet päästölähteeksi. Siihen tarvittaisiin maastomittauksia ja niiden perusteella varmennettuja malleja. Tavoitteena on, että ensimmäinen versio standardista tullaan silloin hyväksymään”, kertoo yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Juhani Kairamo. ”Yhdistyksen vuosikokous on toukokuussa. Tällä perusteella Suomen ilmastopaneeli ja ympäristöjärjestöt ovat vaatineet merkittäviä rajoituksia vuotuisiin hakkuumääriin. Lämpimät säät ovat nopeuttaneet maaperän hiilivarojen hajoamista. Samalla kun Suomen metsät ovat laskennallinen päästölähde, Ruotsin metsät ovat edelleen hiilinielu. Hinta oli kaksi prosenttia korkeampi kuin vuonna 2023, mikä oli edellinen huippuvuosi, Maanmittauslaitokselta kerrotaan. Naturvårdsverketin raportin mukaan Ruotsissa metsäekosysteemin hiilensidonta on yhä merkittävällä tasolla, mutta sen rakenteessa on tapahtunut muutos. Se reagoi nopeasti, jos esimerkiksi energiapuun tai hakkuutähteiden korjuu kasvaa ja orgaanista ainetta jää vähemmän maaperään. Vahvasti hiiltä nielevän metsämaan ansiosta Ruotsin metsät ovat silti edelleen selkeästi hiilinielu. ”Jos jossain vaiheessa ollaan tilanteessa, että esimerkiksi Suomen pitäisi ostaa hiilinieluja muilta mailta, pitäisi tarjolla olla verifioituja nieluja. Pähkinäpensas kukkii jo Lounais-Suomessa Tavallista leudompi talvi on aikaistanut siitepölykautta usealla viikolla. Kun hiilivaranto kasvaa, metsämaa toimii hiilinieluna. Toistaiseksi siitepölymäärät ovat pieniä ja keskittyvät pähkinäpensaan kukkivien kasvustojen läheisyyteen. 11213_.indd 4 11213_.indd 4 8.2.2025 12.23.50 8.2.2025 12.23.50. ”Iso ero on siinä, että Ruotsissa maaperän hiilivaraston muutos perustuu mittauksiin ja meillä Yasso07-malliin. Tämä kytkeytyy kiintoisalla tavalla runsaisiin hakkuisiin. Hallituspuolueiden edustajat ovat peränneet selityksiä Lukelta, jota on myös epäilty ideologian sotkemisesta ilmastotutkimukseen. Uusi sertifiointi kehitteillä PEFCja FSC-sertifioinnin rinnalle ollaan perustamassa uutta AEFC-sertifiointijärjestelmää. Metsälehden verkkouutisessaan 30. Nyt sellaisia ei ole missään.” Verifiointi tarkoittaa varmentamista. Kulmalan mukaan mittauksin varmennettua tietoa tarvitaan erityisesti, jos hiilinieluja aletaan hyödyntää kaupallisesti. ”Siitepölykausi käynnistyy tänä vuonna poikkeuksellisen varhain”, kertoo projektitutkija Sanna Pätsi Turun yliopiston siitepölytiedotuksesta. Yksityisen tahon suojelusta maksama korvaus voi olla saajalleen verovapaata, kun suojelukorvauksen kohteelle on muodostettu luonnonsuojelualue, korvauksen perusteet vastaavat Metso-ohjelman mukaisia korvauksia, eikä korvauksen saaja ole vastaanottanut suojelun osalta korvauksia julkisista varoista
”Metsävähennyspohjan korotus tekee tilojen ostamisesta entistä houkuttelevampaa, koska aikaisempaa suuremman osan tilan hankintahinnasta saa vähentää verotuksessa.” Metsävähennyksen haittana on nähty, että se korottaa metsätilojen hintoja. ”Metsävähennyksen laajennus on hallitusohjelmassa, mutta toistaiseksi lakimuutoksesta vastaava valtiovarainministeriö ei ole esitysluonnosta lausuntokierroksellekaan lähettänyt.” Asiantuntijat: Metsävähennyksen korotus nostaa tilojen hintoja Kokemus osoittaa, että vähennys ainakin osittain pääomittuu metsän hintaan. Viitarinne ei tyrmää kritiikkiä. ”Varmasti kilpailu metsätilakaupassa lisääntyy ja todennäköisesti osa korotuksen verohyödystä hinnoitellaan myös ostotarjouksiin.” Aikaisempi korotus pääomittui metsään Metsävähennyksen tilojen hintoja vivuttavasta vaikutuksesta on jo kokemusta. Nykyiseen 60 prosentin metsävähennykseen esitetään 15 prosentin korostusta. Järjestö tosin on tavoitellut vielä suurempaa, 90 prosentin vähennystä. Metsävähennys tarkoittaa, että yksityinen metsänomistaja voi vähentää osan metsätilan hankintamenosta metsätalouden verotuksessa. etenkin se tuntuu kiinnostavan, koskeeko 15 prosentin korotus vain uusia kauppoja vai kaikkia metsätilakauppoja vuodesta 1993. Asiaa on kuitenkin vaikea todentaa. Metsävähennyksen on voinut tehdä vuodesta 1993. ENERGIAKOURAT HAKKUUPÄÄT HAKKUUKONEET Nisula_yleisilmo_130x360_c_25.indd 1 5.2.2025 15.21 11213_.indd 5 11213_.indd 5 8.2.2025 12.23.51 8.2.2025 12.23.51. Edellinen korotus koski kaikkia tilakauppoja Metsävähennyksen korotus on herättänyt runsaasti keskustelua. Hän olettaa, että selvästi eniten sitä käytetään sukupolvenvaihdoskaupoissa. Vähennys tukee tilakoon kasvua Korotuksen voi olettaa hyödyttävän eniten niitä yksityisiä tahoja, joilla on rahkeita ostaa hintaviakin tiloja. Raportissa mainitaan, että metsävähennyksen laajennus näyttäisi ainakin osittain pääomittuneen metsän hintaan. AJASSA 14.2.2025 MIKKO HÄYRYNEN TIIA PUUKILA HALLITUSOHJELMAAN kirjattu metsävähennyksen korotus etenee. Metsävähennyksen korotus on ollut MTK:n pitkäaikainen tavoite. Muutosesitys on menossa eduskunnan käsittelyyn arviolta huhtikuun puolivälissä, valtiovarainministeriöstä kerrotaan. Raportin mukaan kemeraja verotukien 200 miljoonan yhteispotista verotukien osuus oli jopa 85 prosenttia, metsävähennys suurimpana. Metsäverotukseen erikoistunut ylitarkastaja Kari Pilhjerta verohallinnosta varoo kuitenkin jossittelemasta veromuutoksen vaikutuksista, koska yksityiskohdat ovat vielä auki. Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi yksityismetsätalouden tukien ja korvausten vaikuttavuutta arvioivan raportin vuonna 2023. Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola painottaa, että järjestön näkökulmasta metsävähennys ei ole verotuki vaan puuston osalta verrattavissa investointien poistoihin. ”Metsävähennyksen korotus hyödyttää sekä tilan myyjiä että ostajia”, Metsätilat.fi Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Esa Viitarinne sanoo. ”Siitä ei ole poliittista linjausta, mutta edellisen kerran, kun metsävähennystä vuonna 2008 korotettiin, se koski myös vanhoja tilakauppoja”, vastaa erityisasiantuntija Antti Sinkman valtiovarainministeriön vero-osastolta. Korotuksen arvioidaan vähentävän verotuloja noin 20 miljoonalla eurolla hallituskauden aikana. Metsävähennystä korotettiin aiemmin 50 prosentista 60 prosenttiin vuoden 2008 verotuksesta alkaen. Lakimuutos ja metsävähennyksen korotus vahvistaa yksityisten ostajien asemaa instituutioihin esimerkiksi rahastoihin nähden
Näin linjaa uusi kansallinen metsätuhovarautumissuunnitelma, jonka luonnos lähti hiljan lausuntokierrokselle. ”Se, että hoitaa metsiään hyvin, on aika hyvä keino varautua metsätuhoihin ja ennaltaehkäistä niitä.” Luonnos metsätuhovarautumissuunnitelmaksi on lausunnolla 7. Tule mukaan mahdollistajaksi! Lue lisää: www.mmsaatio.fi Metsä tutuksi tuleville sukupolville 11274_.indd 6 11274_.indd 6 8.2.2025 12.28.20 8.2.2025 12.28.20. Sen lisäksi työn alla ovat erilliset valmiussuunnitelmat kirjanpainajan ja metsäpalojen varalta. Uusi varautumissuunnitelma korvaa vuonna 2014 laadiLisää valmiutta metsätuhoja vastaan tun suunnitelman. Uusi varautumissuunnitelma on tarkoitus julkaista viimeistään alTuuli on yksi merkittävimmistä talousmetsien puustotuhojen aiheuttajista. Tulevaisuudessa tuhotilanteet voivat olla yhä laajempia ja vaikuttaa puustoon entistä pahemmin”, sanoo varautumissuunnitelman uudistamistyötä vetänyt maaja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sanna Paanukoski. ”Metsätuhoihin varautuminen on Suomessa suhteellisen hyvällä tasolla, mutta parannettavaa löytyy edelleen. Muun muassa näitä tarvitaan, jotta metsätuhoihin voidaan jatkossa varautua entistä paremmin. Uutta varautumissuunnitelmassa on Paanukosken mukaan muun muassa se, että tuhotilanteesta elpyminen on nostettu entistä vahvemmin osaksi metsätuhoihin varautumista. Lisäksi siinä linjataan, miten vastuu jakautuu eri toimijoiden välillä ja miten metsätuhoista viestitään. Metsäpalovalmiussuunnitelma on tarkoitus tehdä yhteistyössä sisäministeriön hallinnonalan kanssa. Nyt on hyvä hetki kunkin toimijan tarkastella omaa toimintaansa ja miettiä, ovatko toiminta ja vastuunjaot tuhotilanteessa selvillä.” Metsänomistajat ehkäisevät Paanukosken mukaan metsätuhoja parhaiten noudattamalla lainsäädäntöä, huolehtimalla metsien hoidosta ja kasvukunnosta, suosimalla sekametsiä ja käyttämällä jalostettua metsänviljelyaineistoa. M IK KO H ÄY RY N EN kukesästä. Suunnitelmassa kuvataan talousmetsien merkittävimmät puustotuhojen aiheuttajat, muun muassa tuuli, juurikääpä, kirjanpainaja ja hirvi, ja toimenpiteet niihin varautumiseksi. AJASSA 14.2.2025 LIINA KJELLBERG MONIPUOLISUUTTA puulajivalikoimaan, uusia menetelmiä tuhonaiheuttajien seurantaan, hirvieläinkantojen tehokkaampaa säätelyä sekä lisää koulutusta metsänomistajille ja metsäammattilaisille. maaliskuuta asti. Myös metsäpuiden siemenhuollon merkitys tiedostetaan aiempaa paremmin. Metsänhoidolla suojaa Luonnos uudeksi kansalliseksi metsätuhovarautumissuunnitelmaksi on maaja metsätalousministeriön, Suomen metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen valmistelema, mutta Paanukoski muistuttaa, että metsätuhoihin varautuminen kuuluu kaikille metsäalan toimijoille – myös metsänomistajille ja metsäteollisuudelle. ”Tarkoitus on, että varautumissuunnitelmaa täydentävät metsäalan eri toimijoiden ja organisaatioiden omat varautumissuunnitelmat sekä pahimpia tuhonaiheuttajia koskevat yksityiskohtaisemmat valmiussuunnitelmat
AJASSA 14.2.2025 Metsälehti.fi 7 Aktiiviselle omistajajäsenelle mittavat taloudelliset edut Tee puukauppa Metsä Groupin kanssa ja hyödy jäseneduistamme Omistajajäsenemme ovat aina puukaupoissa etusijalla ja heille on tarjolla kattavat edut. 11274_.indd 7 11274_.indd 7 8.2.2025 12.28.20 8.2.2025 12.28.20. Mitä aktiivi sempi jäsen olet, sitä paremmat taloudelliset edut saat. Lue lisää metsagroup.com/jasenedut *aiemmat tuotot eivät ole tae tulevasta. Vuonna 2024 maksoimme heille ennätyksellisen 101 miljoonan euron voitonjaon, sekä lisäksi puukaupan bonuksia ja hintatakuita yhteensä noin 28 miljoonaa euroa*. Ostamme vuosittain 14–18 miljoonaa kuutiometriä puuta Metsäliitto Osuuskunnan jäseniltä
”Metsät on kuusitettu, eikä missään näy tuulivoimaa.” sentuhatta Suomenselän alueella. ”Metsäpeura on hyvä mallilaji suojelutoiminnalle, jos kanta onnistutaan pitämään seuraavat 30– 50 vuotta elinvoimaisena. LEINONEN, KUVAT SUOMENSELÄN metsäpeurat penkovat parhaillaan jäkäliköitä karuissa männiköissä Lappajärven länsipuolella Etelä-Pohjanmaalla, talvilaitumilllaan. Soiden ojituksia peura ei kaipaa yhtään lisää. Metsäpeura ei hyödy talousmetsätaimikoista, toisin kuin suurempi serkkunsa hirvi. Suomenselälle peuroja siirrettiin 1980-luvulla Kainuusta, jonne peurat olivat palanneet luonnostaan Neuvostoliiton alueelta 1950-luvulta lähtien. Elinalueella pitää olla avohakkuun ja maanmuokkauksen käsittelemän maaperän lisäksi varttuneempaa metsää. Nykyisin se saa selviytyä Natura 2000 -ohjelmassa suojelluilla soilla ja ympäröivissä talousmetsissä. Paasivaaran mukaan metsäpeurakannan säilyttäminen on oiva testi siihen, onnistutaanko Suomessa suojelemaan metsien ja soiden alkuperäislajeja. Peurakantojen yhdistymisesAntti Paasivaaran mukaan suojelualueiden kylkeen nousevat tuulivoimalat tulevat vaikuttamaan Suomen harvalukuiseen metsäpeurakantaan. AJASSA / HAASTATTELU 14.2.2025 8 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI ANTTI J. 11214_.indd 8 11214_.indd 8 8.2.2025 12.29.41 8.2.2025 12.29.41. Kainuun kanta on kituuttanut, kun taas Suomenselän metsäpeurakanta on kuluneen 10–15 vuoden aikana kaksinkertaistunut ja levittäytynyt laajemmalle. Riskejä on: ilmastonmuutos ja elinympäristöjen muutos, joita aiheuttavat muun muassa metsätalous ja tuulivoiman rakentaminen”, Paasivaara luettelee. Liikkuva laji Suomessa elää vajaat kolmetuhatta metsäpeuraa, joista pariKOPTERISTA NÄKEE HIRVET JA PEURAT Antti Paasivaara seuraa, miten metsäpeura yritetään saada säilymään talousmetsien ja tuulivoimaloiden täplittämässä maisemassa. Metsäpeura oli alun perin jääkauden jälkeisten erämaiden laji. Talousmetsien käsittelyssä metsäpeuraa auttaa metsän kenttäkerroksen säästäminen. Peuran ohella tulee suojelluksi myös muita suoerämaille tyypillisiä lajeja. Näin kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Antti Paasivaara
Median polarisoituneet kannanotot sekoittavat tiedon tunteeseen. Rattikelkka odottaa varastossa lumisadetta ja pihakentillä luistelusta voi haaveilla. ”Hirvet viettävät talvella aikaa mäntytaimikoissa. Monelle omistamisessa arvokkainta on kulkeminen omassa metsässä ja rauhoittuminen luontoon. Peura synnyttää vuosittain vain yhden vasan ja elää Suomessa alueilla, joilla riittää suurpetoja. KUKA KUKA. Räjähtävä alku uuvuttaa monen, ja metsä jää odottamaan aikaa tulevaa. Metsänomistaminen vaatii perehtymistä ja päätöksiä epätäydellisellä tiedolla. Liikkuminen on ollut metsäpeuran pelastus. KONTROLLOITU EPÄVARMUUS PEKKA KELONEVA KIRJOITTAJA ON JURISTI JA ETÄMETSÄNOMISTAJA vien lentolaskentoihin osallistuneista nykytutkijoista. Työpäivän täydennykseksi viikonlopulle jatkettu tietokoneen näppäily ahdistaa ja venyttää tekemistä viimeiseen hetkeen. Sitä ei susilauman reviiri riitä seuraamaan. Kasvu omatoimisuuteen vaatii johdonmukaisuutta ja kärsivällisyyttä. Tuulivoimaloita ei etelässä näy Parhaiten harmaanruskeat hirvet erottuvat helikopterista katsottuna silloin, kun lunta on maassa ja puissa. Innostuksessa pinkaistaan maratonille sprinttimatkan tempoon. METSÄNOMISTAJAKSI MONI TULEE vanhemmalla iällä, jolloin sukupolvenvaihdos tehdään perinnönjaossa. Helikopteri lentää tietyt ennalta suunnitellut linjat, joilta hirvet lasketaan. Kaikkien velvoitteiden keskellä on tunnistettava metsän arvo itselle. Kopterissa on sen koosta riippuen lentäjän lisäksi yksi tai useampi hirvien laskija. Hyppäys uusien asioiden pariin jatkuu läpi elämän. Luonnonvarakeskuksen mukaan lentolaskenta on ”kenties luotettavin hirvikannan koon arvioinnissa käytettävistä menetelmistä”. ”Ei ole näyttöä siitä, että yksikään susilauma tulisi toimeen pelkästään metsäpeuroja saalistamalla”, Paasivaara sanoo. Metsä on meidän monen vapaa-ajassa. Suomenselän peuroja on pantaseurannan perusteella käynyt kesälaitumilla kaukana Itä-Suomessa, mutta ne ovat palanneet talveksi tutuille seuduille Pohjanmaalle. Yhteisomistuksen purkamiseksi lohkominen tai halkominen tapahtuu ajan kanssa. Lentolaskenta paljastaa hirvitodellisuuden Metsäpeuratutkimuksen ohella Paasivaara on yksi eniten hirMAAILMAN MUUTTUESSA lasten leikkeihin vaihtuu etelän talvessa suksien sijaan polkupyörä. Vanhempana saan tukea lasten polkua kohti aikuisuutta. Muiden rahoittamia apukäsiä on omistajaa auttamassa keräämään rusinat pullasta. ”Lentolaskenta on joustava menetelmä ja sopeutuu erilaisiin olosuhteisiin”, Paasivaara kertoo. Siihen ei joustoa tarvita. ”Metsäpeura on herkkä liikkumaan, mutta toisaalta tavoilleen uskollinen”, Paasivaara kertoo. Sieltä ne voi myös kopterista käsin hyvin nähdä lumen keskeltä.” Paasivaaran mukaan Pohjois-Suomessa lentolaskentoja tehnyt huomaa heti eron, kun kopterista näkyykin eteläsuomalaista maisemaa. Tänä talvena etelän lentolaskentoja on jouduttu suorittamaan hankalissa vähälumisissa olosuhteissa. Miten tämän arvon saa siirrettyä lapsille. Metsänomistuksen alkutaipaleella on uusi omistaja ymmällään. Jos erimielinen ei halua sopeutua muiden kantaan, jää päätös tekemättä. Hektinen yhteiskunta vaatii kykyä sopeutua muutokseen. TÄYDEN ARJEN KESKELLÄ ruuhkavuosien syvään päätyyn sukeltaneen vapaa-ajan rajallisille tunneille on ottajia. Hän on laskenut hirviä helikopterista käsin pääasiassa Pohjois-Suomessa, mutta ollut nyt myös mukana Etelä-Suomen uusissa laskennoissa. Hirvien lentolaskentoja pyritään tänä talvena tekemään eri puolilla eteläistä Suomea. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Metsäpeuran kesäja talvilaitumien välimatka voi olla 300 kilometriä. MONEN METSÄNOMISTAJAN päätöksenteossa järki jää yhteisten päätösten ulkopuolelle tunteiden ohjatessa. Helpoin päätös on olla päättämättä. Asiaan syventyminen täyden arjen keskellä vaatii tahtotilaa. ”Metsät on kuusitettu, eikä missään näy tuulivoimaa.” Antti Paasivaara osallistuu myös hirvien lentolaskentoihin, jotka ovat Etelä-Suomessa paljastaneet karun heiton metsästäjien hirvikanta-arvioista. 14.2.2025 Metsälehti.fi 9 AJASSA KOLUMNI ANTTI PAASIVAARA 59 vuotta LUONNONVARAKESKUKSEN (Luke) erikoistutkija TYÖNSARKANA metsäpeurojen kannanseuranta ja tutkimus sekä hirvien lentolaskennat Pohjois-Suomessa FILOSOFIAN tohtori HARRASTAA metsästystä, sienestystä, luontoretkiä ja kalastusta, etenkin pilkkimistä tä ei ole näyttöä. Illat ja viikonloput täyttyvät omista ja perheen menoista, josta metsä ottaa osansa. Vauhti jää keräämättä ylämäkeen, ja metsätalouden monipuolisuus yllättää siihen perehtymättömän. MATKALLA UUDEN OMISTAJAN on muodostettava oma kantansa ja löydettävät luotetut kumppaninsa metsätalouteen. Viime vuonna läntisellä Uudellamaalla tehty hirvien lentolaskenta paljasti hirvien määrän paljon suuremmaksi kuin metsästäjät olivat maanpinnan tasolta arvioineet. Yhteisomistetussa metsässä ei ole yhtiöjärjestystä taustalla ohjaamassa päätöksentekoa. 11214_.indd 9 11214_.indd 9 8.2.2025 12.29.44 8.2.2025 12.29.44
14.2.2025 10 Metsälehti.fi AJASSA HAKKUURAJOITUKSET VASTATUULESSA ”Julkisella vallalla ei ole ruuvia, jolla hakkuutasoja noin vain säädellään”, sanoo maaja metsätalousministeri Sari Essayah. 11215_.indd 10 11215_.indd 10 8.2.2025 12.35.57 8.2.2025 12.35.57
Kymmenen viime vuoden aikana puuta on Suomessa hakattu vuosittain keskimäärin noin 73 miljoonaa kuutiometriä. 11215_.indd 11 11215_.indd 11 8.2.2025 12.35.59 8.2.2025 12.35.59. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. ”Luonnon monimuotoisuuden ja Suomen ilmastotavoitteiden kannalta hakkuiden rajoittaminen on välttämätöntä. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto on esittänyt hakkuiden rajoittamista 55–60 miljoonaan kuutioon. Puusto toimii Luken mukaan edelleen hiilinieluna, mutta metsien maaperäpäästöt ovat kasvaneet niin paljon, että kokonaisuudessaan metsät ovat päästölähde. Luken laskelmia on tosin kritisoitu, sillä Ruotsissa metsien hiilensidonnasta on saatu täysin päinvastaisia tuloksia, kuten Metsälehti uutisoi 30. 14.2.2025 Metsälehti.fi 11 AJASSA SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT V aatimukset Suomen metsien hakkuiden rajoittamisesta saivat uusia kierroksia, kun Luonnonvarakeskus (Luke) kertoi tammikuussa metsien muuttuneen päästölähteeksi. tammikuuta. Luonnonvarakeskuskin on todennut, että hiilinieluja voidaan kasvattaa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä tehokkaimmin hakkuita vähentämällä”, perustelee luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen
Laskelmat ovat muuttuneet rajusti ja takautuvastikin aiheuttaen haasteita niin poliitikoille kuin puuta käyttävälle teollisuudelle. Yhden puukuution tuottama arvonlisä on lähes 200 euroa, joten arvonlisää voitaisiin menettää jopa 2–3 miljardia euroa”, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi. Maaja metsätalousministeri Sari Essayahilla (kd.) on vaatimuksiin kuitenkin selkeä näkemys. Lainsäädäntö tulee uudistaa metsien käyttöä edistäväksi”, esitti MTK hiljattain julkaisemissaan ilmastoteeseissä. ”Tämä olisi käännös historiassa jonnekin kauas taakse. ED U SK U N TA SE PP O SA M U LI Männiköiden kasvattaminen nykyistä tiheämpinä ja pidempään olisi tutkitusti toimiva keino lisätä metsien hiilensidontaa. Rajoitusten kestämättömyyttä perustellaan painokkaimmin kansantaloudellisilla vaikutuksilla. Nielujen ostamisen tarvetta ja mahdollisuuksia arvioidaan lopullisesti aikanaan, tilannekuva ei ole vielä täysin selkeä. ”Itsekin entisenä tutkijana tiedän, että menetelmien kehittäminen on tärkeää työtä ja sitä täytyy tehdä, jotta uutta tietoa saadaan.” Lankeaako lasku. Laskelmat ovat saaneet somessa rajua kritiikkiä osakseen, mutta metsäteollisuuden Niemi vakuuttaa tutkijoiden tekevän tärkeää työtä. ”Vuonna 2010 puuta hakattiin noin 60 miljoonaa kuutiota ja metsäsektori työllisti 70 000 ihmistä. Näkisin, että etenkin tässä ajassa myös päätösten aluepoliittiset vaikutukset tulee punnita hyvin tarkkaan.” ”Ilmastopolitiikassa tehty iso virhe” Suomessa ja monessa muussakin EU-maassa on joka tapauksessa havahduttu siihen, että metsien hiilinielujen varaan rakennettu ilmastopolitiikka on murenemassa käsiin. ”Hakkuutaso määräytyy markkinoilla. 14.2.2025 12 Metsälehti.fi AJASSA ”On tehty iso virhe, kun ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on nojauduttu liiaksi nielujen varaan.” Saman suuntaisia vaatimuksia on kuultu myös ilmastoja luontopaneeleilta. Oma lukunsa sopassa ovat Luonnonvarakeskuksen tekemät hiilinielulaskelmat. Vuonna 2023 luvut olivat 73 miljoonaa kuutiota ja 61 000 henkilöä.” Hallituksessa Niemen peräänkuuluttama kokonaisvaltainen näkökulma on joka tapauksessa noteerattu. Jos kaudelle 2021–25 asetettuja hiilinielutavoitteita ei saavuteta, on Suomelle koitumassa vuonna 2027 lasku, jonka suuruutta ei tiedetä. Toimena hakkuurajoitus olisi myös hyvin vaikeasti toteutettava.” Iso peikko metsäteollisuudelle Metsäteollisuudelle hakkuiden rajoittaminen olisi katastrofi tilanteessa, jossa puun tuonti Venäjältä on loppunut. ”EU:n ja Suomen ilmastopolitiikassa on tehty iso virhe, kun ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on nojauduttu liiaksi nielujen varaan. ”Julkisen vallan ja etenkin valtioneuvoston tehtävä on etsiä yhteiskunnan kokonaisetua ja sovittaa yhteen hyvin monenlaisia intressejä ilmaston-, ja luonnonsuojelun, elinkeino-, alue-, ja työllisyyspolitiikan, julkisen talouden ja myös maanpuolustuksen tarpeet huomioiden. Muun muassa MTK on jo vaatinut lainsäädännön korjaamista. Hän huomauttaa, että jos hakkuita rajoittava säätelyjärjestelmä yksityismaille haluttaisiin luoda, olisi se hyvin iso periaatteellinen muutos yksityisen omaisuuden käyttöön ja suomalaisen yhteiskunnan totuttuihin pelisääntöihin. Pahimmillaan sen on kuitenkin uumoiltu nousevan miljardiluokkaan. Uutiset eri maista viittaavat kuitenkin siihen suuntaan, että ostettavaa ei 11215_.indd 12 11215_.indd 12 8.2.2025 12.36.01 8.2.2025 12.36.01. ”Rajoituksilla väistämättä olisi isoja seurauksia metsäelinkeinoihin ja koko kansantalouteen. Hän muistuttaa, että hallitusohjelmassa on sovittu, ettei hakkuita rajoiteta. ”Rajoitukset tarkoittaisivat, että Suomessa voitaisiin menettää jopa yli 10 000 työpaikkaa, jotka liittyvät metsäsektoriin suoraan tai välillisesti.” Luonnonsuojeluliiton Heikkinen puolestaan huomauttaa, että hakkuumäärät eivät ole suorassa suhteessa metsäsektorin työpaikkojen määrän kanssa. Niemi peräänkuuluttaa keskusteluun kokonaisvaltaista näkökulmaa, jossa huomioidaan talous ja työllisyys pitkällä aikavälillä. Lainsäädännön uudistamisvaateille voi nykytilanteessa löytyä tukea EU-maista laajemminkin. Uhka on selvästi otettu tosissaan. ”Esitettyjen rajoitusten vaikutus metsäteollisuuden tuottamaan arvonlisään olisi valtava. Vähintään kaikkia näitä joudumme puntaroimaan, jos mietitään hakkuisiin puuttumista”, ministeri Essayah toteaa. Tietoa on tullut lisää ja nieluihin liittyvät epävarmuudet ja riskit ovat nyt monessa maassa toteutuneet”, sanoo ministeri Essayah viitaten muun muassa Saksaan. ”Teoriassa on niin, että jos Suomi ei yllä EU:n nieluvelvoitteeseensa, se voi kattaa vajetta ostamalla muilta EU-jäsenmailta vastaavan määrän nieluyksiköitä. Puukauppaa ja hakkuita tehdään, jos puusta valmistettaville tuotteille on kysyntää. Kaikki eivät ehkä hahmota, että Suomessa julkisella vallalla ei ole käytössä jotain sellaista ”ruuvia”, jolla hakkuutasoja jotenkin noin vain säädellään”, kommentoi Essayah Metsälehdelle sähköpostitse. SA M I KA RP PI N EN Karoliina Niemi Sari Essayah ”EU päätökset metsien nieluvelvoitteista perustuivat puutteelliseen tietoon metsien hiilen sidontamahdollisuuksista
Suomeen vahvasti ankkuroituneen Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen painottaa, että on järkevää pitää hakkuut kestävien hakkuumahdollisuuksien rajoissa ja korvata fossiilituotteita biopohjaisilla. LUONNONSUOJELULIITON ympäristöpäällikön Antti Heikkisen mukaan hakkuiden rajoittamiseen tarvitaan monien keinojen paletti. ”Myös maankäytön muutosmaksu pitäisi säätää lakiin.” Heikkisen mukaan Suomi voisi saavuttaa vuodelle 2035 asetetun hiilineutraaliustavoitteen vaatiman nielun, jos vuosittaisia hakkuita vähennettäisiin reilut 10 miljoonaa kuutiota. Metsien kasvuun tuskin saadaan suurta parannusta aikaan. Hän pitää epätodennäköisenä, että Suomelle koituisi laskua hiilinieluista. ”Puunpolton verotukeen käytetään vuosittain noin 400 miljoonaa euroa. 14.2.2025 Metsälehti.fi 13 AJASSA paljoa ole, sen sijaan kiinnostuneita ostajia voi olla muitakin”, kuvailee Essayah tilannetta. Se vahvistaisi nopeasti hiilinieluja, toisi lisää puuta markkinoille, mahdollistaisi kasvupaikalle sopivien puulajien viljelyn, ilmastonmuutokseen varautumisen, juurikääpäalueiden metsänkasvatuksen, edistäisi luonnon monimuotoisuutta sekä kohentaisi metsänomistajien motivaatiota nuorten metsien hoitoon. Maaja metsätalousministeri Sari Essayah ei myöskään nosta esille metsälain avaamista kiertoaikojen pidentämiseksi. Talousmielessä ei siis tarvitse kiistellä, kumpi vaihtoehto olisi valtiolle kannattavampi”, kirjoitti Jumppanen blogikirjoituksessaan tammikuussa. Siksi tukia voitaisiin ohjata kannustimiin, joilla pidennetään kiertoaikoja.” Nopea keino vahvistaa hiilinieluja olisi Heikkisen mukaan rajoittaa valtion metsien hakkuita, joista hakataan vuosittain noin kuusi miljoonaa kuutiota puuta. Irvokasta on, että ilmeisintä ja tehokkainta yksittäistä keinoa ei noteerata. Valtiontalouden tarkastusvirastokin on huomauttanut, että metsätalous toimisi myös markkinaehtoisesti. ”Puun kysynnän säilyessä korkealla, paras keino ylläpitää hiilinieluja on lisätä puuston kasvua ja vähentää metsämaan hiilipäästöjä metsänhoidon avulla.” Ministerin mukaan odotuksia on suunnattu myös yksityiselle sektorille. ”Hakkuiden vähentämisen kustannukseksi saadaan noin 170 euroa per hiilidioksiditonni. Vuonna 2023 määrä oli reilut kolme miljoonaa kuutiota. Metsätalouden tukia maksetaan puolestaan kymmeniä miljoonia. Yksityisen hiilimarkkinan pelikenttä on iso kysymysmerkki. Komission viimeaikaisissa laskelmissa päästöoikeuden hintana on käytetty 50 euroa per tonni. Jopa tuore ympäristöministeri Sari Multala (kok.) suhtautui heti ensitöikseen kielteisesti hakkuiden rajoittamiseen. Laajin yhteisymmärrys tutkijoiden, metsänomistajien ja ympäristöjärjestöjen keskuudessa on metsien kiertoaikojen maltillisesta pidentämisestä. Luken synteesiraportti ei esitä kiertoaikojen pidentämistä lukuun ottamatta juuri mitään keinoja, jotka eivät olisi jo käytössä. Ministeri toivoo, että yksityiset hiilimarkkinat alkavat vähitellen toimimaan ja keinot tulevat olemaan kokonaistaloudellisesti ja luonnon kannalta järkeviä. Vuosina 2000–2009 tuotiin Suomeen jopa 20 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa. Lisäksi metsälakiin tulisi palauttaa metsien uudistamisen ikäja läpimittakriteerit.” Taloudellisiin kannustimiin luonnonsuojeluliitto etsisi rahaa poistamalla puunpolton verotuen sekä ohjaamalla metka-tukia uudella tavalla. ”Valtion pitäisi kannustaa metsänomistajia kiertoaikojen pidentämiseen. Keino olisi valtiolle maksuton. Malli, jossa valtio maksaisi metsänomistajille kiertoaikojen määräaikaisesta pidentämisestä korvausta, kuulostaa houkuttelevalta, mutta olisi käytännössä kallis ja haastava toteuttaa. Hakkuiden rajoittaminen tekisi ison loven valtion kassaan. SAMI KARPPINEN KOMMENTTI HAKKUURAJOITUKSIA EI TULE, EIKÄ LISÄKASVUA Männiköitä uudistetaan tänä päivänä yleisesti 60–70 vuoden iässä. Metsäteollisuuden näkemys tähänkin on kriittisempi. Jumppasen mukaan päästöoikeuksien ostaminen olisi Suomelle joka tapauksessa edullisempi vaihtoehto kuin hakkuiden rajoittaminen. Lähde: Metsäteollisuus ry Milj.m 3 11215_.indd 13 11215_.indd 13 8.2.2025 12.36.02 8.2.2025 12.36.02. Se on hirvikannan tuntuva leikkaaminen, tai edes ponteva vaatimus noudattaa nykyisiä hirvikantatavoitteita. Hallitus haluaa luoda yksityisen hiilimarkkinan Valtion kassassa rahaa metsänomistajien kannustamiseen hiilensidontaan ei juuri ole. ”Julkisen talouden liikkumavaran ollessa mitä on, ilmastotoimissa samoin kuin luonnon monimuotoisuuden suojelussa yksityisen sektorin toimijoilla on yhä suurempi merkitys”, Essayah toteaa. Kiertoaikojen pidentämistä tultaneen ohjauskeinona kuitenkin käyttämään ainakin suositusten tasolla. SA M I KA RP PI N EN LU O N N O N SU O JE LU LI IT TO Antti Heikkinen Tuonti vähentynyt, kotimaan hakkuut kasvaneet Metsäteollisuuden puunkäyttö, miljoonaa kuutiota 10 20 30 40 50 60 70 80 Kotim. raakapuu Tuontipuu Metsäteollisuuden kokonaispuunkäyttö Suomessa ei ole noussut. ”Myös hallitusohjelmassa mainittu jakeluvelvoitteen joustomekanismin ulottaminen maankäyttösektorille voisi onnistuessaan edistää markkinoiden syntymistä.” LUONNONSUOJELULIITTO PIDENTÄISI KIERTOAIKOJA NYKYHALLITUS ei kajoa yksityisen omaisuuden suojaan tai markkinatalouden mekanismeihin. Puuston vuosittainen hehtaarikasvu voi vielä tässä vaiheessa olla hyvinkin 6–8 kuutiota. Ministerin mukaan Suomi myös käy EU-komission kanssa keskusteluja siitä, miten tavoitteissa voitaisiin ottaa huomioon Ukrainan sodan vaikutus puun tuontiin Venäjältä. Ratkaisu väistämättä supistaisi joksikin aikaa puun tarjontaa ja voisi vaikuttaa etenkin sahoihin
Mahdollisuus hankintahakkaajille Haapasahurin suurin haaste on tukkien hankinta. ”Toivomme hankintahakkaajien edelleen innostuvan haapatukkien teosta”, Karjalainen kannustaa. Etäisimmät haavat on tuotu Oulun lähistöltä. ”Koronan aikana ihmiset innostuivat remontoimaan, mikä lisäsi kysyntää. Tienvarsihinnat ovat 70–80 euron tienoilla. Tukkeja ostetaan koko eteläisestä Suomesta. Yhtiö on 2000-luvun alusta alkaen jalostanut muun muassa Baltiasta ostamiaan haapalautoja lämpökäsitellen ja höyläten. ”Noin 150 kilometrin säteellä Pieksämäeltä ostamme jopa alle kymmenen kuutiometrin tukkieriä. Myös metsäja energiayhtiöiden kuten myös metsänhoitoyhdistysten kanssa Pieksäwood tekee yhteistyötä. PUUKAUPPA & TALOUS 14.2.2025 14 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ PIEKSÄWOODIN saha käynnistelee toimintaansa Pieksämäellä. Tärkein käyttökohde ovat saunojen sisustukset. Viennin osuus on vielä pieni, mutta kasvaa lupaavasti”, Koskinen sanoo. Tavoitteena on aluksi sahata noin 3 000 kuutiometriä haapatukkeja vuodessa, jatkossa jopa 10 000 kuutiota, kertoo Pieksäwoodin toimitusjohtaja, yrittäjä Sami Koskinen. Kauempaa tuotaessa puuta pitää olla vähintään rekkakuorma.” Tähän mennessä Pieksäwood on ostanut suuren osan tukeistaan suoraan metsänomistajilta, jotka ovat itse korjanneet puuta metsistään. Kaupallinen arvo lisäisi haapaa metsiin Tukkien toivemitta on 2,55 metriä, toinen sallittu mitta on 3,15 metriä. Latvaltaan tukkien on oltava vähintään 26-senttisiä. Sahuri toivookin apua muun muassa hankintahakkaajilta. Puunhankinnasta vastaavan Jukka Karjalaisen mukaan Pieksäwood maksaa haapatukeista ”kymmeniä euroja” korkeamman hinnan kuin energiapuusta. Tällä hetkellä tukkipula rajoittaa tuotantoa. Kovaa kahoa saa olla jopa 30 prosenttia läpimitasta. Parhaan laadun tukeissa ei saa olla oksia tai näkyviä oksakyhmyjä. Ukrainan sodan alettua Baltian isojen haapasahurien raakapuun lähteet Valko-Venäjällä jäivät samalla kovan rajan taakse.” Sahaa varten Pieksäwood hankki Virosta vähän käytetyn vannesahalinjan, jota on aiemminkin käytetty lehtipuun sahaamiseen. ”Haapalaudan kysyntä on vahvaa, koska saunoja tehdään yhä enemmän muun muassa tasokkaisiin kuntoiluja hyvinvointikeskuksiin eri puolille maailmaa. Näin siksi, että HAAPASAHA HAMUAA LISÄÄ TUKKIA Haapalaudalle riittää menekkiä, kun maailma on innostunut saunomisesta. Puhtaan valkealle haapalaudalle riittää kysyntää erityisesti saunojen sisustusmateriaalina, kertoo Pieksäwoodin toimitusjohtaja Sami Koskinen. M IK KO RI IK IL Ä ”Koronan aikana ihmiset innostuivat remontoimaan.” 11216_.indd 14 11216_.indd 14 8.2.2025 12.39.28 8.2.2025 12.39.28. Oma sahan perustaminen oli vastaus niukkenevalle lautojen saatavuudelle
Silloin haapojen määrä lisääntyy ja samalla metsien monimuotoisuus paranee. 45,78 . .. 75,91 . .. 62,49 . AJASSA 14.2.2025 Metsälehti.fi 15 . 38,93 Ensiharvennus 58,87 . 53,78 . 28,15 . .. 34,35 . .. 49,62 . 25,65 . 81,78 . 52,56 . nousussa . 50,91 . 42,50 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,60 . 52,88 . 38,45 . nousussa . 43,07 . .. .. 83,81 . 82,36 . 83,00 . 39,36 . Koskinen ihmettelee suurten metsäyhtiöiden ajattelua eikä ymmärrä, miten metsät tällä keinolla monimuotoistuisivat. 37,49 . .. 38,75 . .. 38,91 . 76,38 . .. 32,44 . 53,15 . 82,88 . 38,70 . 32,97 . 34,41 . 40,71 . 33,22 . .. 26,54 . 30,93 . 40,85 . .. 31,20 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,59 . 59,66 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,54 . 46,31 . Hänen mukaansa haapatukkien osto ei vaaranna metsäluonnon monimuotoisuutta, päinvastoin. ”Jos haavasta maksetaan arvopuun hinta, sitä suositaan metsänhoidossa. 52,67 . 37,23 . .. 52,83 . 34,11 . .. .. 54,94 . 32,43 . 40,98 . 33,89 .. 60,30 . 76,22 . .. 25,66 . Harvennushakkuu 76,09 . 55,36 . Sen mukaan pystykarsituista oksista levisi haapaan lahoa, mutta vain sisälle päin. 41,84 . 75,11 . 27,67 . 39,63 . 29,85 . . 38,71 . 52,67 . 79,36 . .. 33,58 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,79 . Hankintahinnat 80,66 . 55,77 . 32,85 . 38,40 . 33,87 . 29,90 . 58,60 . .. Uudistushakkuu 75,03 . Harvennushakkuu 73,70 . 41,72 . Hankintahinnat 77,33 . 38,93 . Uudistushakkuu 82,26 . Hän viittaa 2000-luvun alussa Metsäntutkimuslaitoksessa tehtyyn tutkimukseen. 63,21 . .. 27,81 . 39,85 . .. 34,25 . KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 2-5 keskiarvo . 32,78 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,88 . 75,87 . 36,77 . Uudistushakkuu 83,74 . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I . 38,03 . 38,55 . .. 71,47 . 31,81 . .. Ensiharvennus 64,51 . 45,23 . 32,63 . .. 29,58 . .. Milj. Uudistushakkuu 82,57 . nousussa . .. .. 53,22 . 42,38 . 41,00 . 26,32 . 33,34 . 32,01 . 24,90 . Ensiharvennus 55,44 . 31,63 . Harvennushakkuu 69,96 . 82,32 . 46,42 . 83,48 . 77,25 . 36,64 . 30,59 . Ensiharvennus .. 53,56 . 52,83 . 57,85 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,11 . ”Näin haavat kannattanee karsia aika nuorina ja ohuina, joten pinnalle syntyvä puuaines olisi oksatonta ja vaaleaa. 53,51 . .. .. .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. . Uudistushakkuu 83,99 . 30,21 . 25,03 . 28,79 . 49,43 . 26,90 . .. 38,28 . 28,74 . .. .. 27,19 . .. 26,42 . 33,93 . Haavoista voinee karsia aika paksujakin eläviä oksia. 31,43 . .. .. 32,47 . 51,81 . nousussa . Hankintahinnat 83,53 . 83,41 . .. .. 44,40 . 40,49 . . 37,99 . 73,76 . 31,63 . 67,22 . 46,31 . .. 31,86 . 64,62 . Olen ajatellut ostaa mainostilaa Metsä Groupin Viestistä ja ilmoittaa metsänomistajille, että Pieksäwood ostaa järeitä haapatukkeja.” Pystykarsinta voisi palkita Pieksäwoodin Karjalainen ehdottaa, että nuoria haapoja kannattaisi suotuisilla paikoilla karsia, koska oksattomuus on haapalaudan tärkein ominaisuus. Itä-Suomen yliopiston puuteknologian professori Henrik Heräjärvi pitää ehdotusta harkinnan arvoisena. .. 33,13 . 82,91 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,80 . 70,46 . 29,87 . 62,09 . .. .. .. 30,83 . Hankintahinnat 78,79 . 53,55 . Hankintahinnat 82,81 . Lisähaasteena haapatukkien hankinnassa on se, että metsäyhtiöt pyrkivät jättämään järeät säästöpuiksi. Myös kuivat oksat voi karsia, koska niistä leviää värivikaa puuhun.” 11216_.indd 15 11216_.indd 15 8.2.2025 12.39.30 8.2.2025 12.39.30. 31,58 . .. 30,96 . 26,33 . 33,11 . Ensiharvennus 52,09 . 39,45 . 31,42 . 35,17 . 26,37 . 52,75 . 36,46 . 31,26 . Harvennushakkuu 74,60 . 31,72 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,03 . 28,85 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 83,15 . nousussa . nousussa . 33,96 . Ensiharvennus 50,89 . 34,17 . 35,97 . 41,89 . 41,18 . .. .. .. 26,11 . 33,50 . 28,45 . 69,27 . 52,78 . 31,57 . 39,57 . 42,52 . 25,10 . 44,82 . 46,96 . 67,33 . 32,36 . Harvennushakkuu 76,22 . .. Harvennushakkuu 68,91 . 32,01 . .. nousussa . 31,54 . 72,06 . 78,45 . 30,84 . 41,95 . 26,00 . 74,41 . 39,24 . 53,13 . 61,11 . 32,76 . .. 34,03 . 31,95 . 32,82 . .. 31,91 . 26,00 . 42,39 Uudistushakkuu 83,17 . .. 31,82 . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. nousussa . 81,19 . 83,04 . Uudistushakkuu 81,93 . Harvennushakkuu 74,23 . .. .. Harvennushakkuu 76,37 . .. 52,65 . 53,59 . 80,87 . Hankintahinnat 71,27 . .. 83,20 . Uudistushakkuu 83,20 . 31,68 . Hankintahinnat 79,60 . 69,81 . .. 82,48 . 26,66 . 56,19 . 34,08 . 32,18 . 83,69 . ET EL Ä-P OH JA NM AA . 41,61 . 62,94 . Oksatappien ulkopuolella ei tullut värivikaa. 59,77 . Hankintahinnat 82,46 . 73,62 . 82,31 . 33,39 . Metsä Group ei hakkaa järeitä haapoja ollenkaan. 39,74 . 65,35 . .. 67,56 . Ensiharvennus 56,49 . 78,28 . 31,74 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,70 . 52,37 . Uudistushakkuu 79,87 . 25,34 . 29,41 . 29,82 . 53,06 . 40,29 . 34,06 . 32,48 . .. .. 36,94 . 53,69 . 27,31 . 31,86 . 33,81 . 34,48 . 53,25 . 42,60 . 36,92 . Hankintahinnat 81,60 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA . .. 31,83 . 67,39 . 54,08 . 80,37 . .. .. nousussa . 56,55 . .. .. .. Ensiharvennus 66,23 . 33,20 . 26,85 . 70,78 . 31,25 . 33,12 . 32,36 . .. .. 74,15 . 84,04 . .. 34,26 . 39,28 . . 32,07 . 74,72 . .. 30,20 . Harvennushakkuu 75,49 . 23,22 . 48,85 . 51,29 . 74,95 . 32,11 . Ensiharvennus 64,72 . m³ Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 Viikot 1 2 yhteensä 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2025 €/ m³ Nimelliskantohintojen kehitys Kuusitukki Kuusikuitupuu Mäntykuitupuu Koivukuitupuu Mäntytukki Koivutukki 2005 2010 2015 2020 2025 Lähde: Luke 20 40 60 80 100 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 872 730 Puukauppamäärä vko 5, m 3 vannesahauksessa tukin terveet osat saadaan sahattua laadukkaiksi laudoiksi
14.2.2025 16 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 16 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN METSÄ GROUP julkisti kehnon vuosituloksen, mutta kaappasi huomion esittelemällä pääjohtaja Ilkka Hämälän seuraajan. Hän on koulutukseltaan juristi sekä MBA ja toiminut Metsäliiton hallituksessa vuodesta 2022. Meillä metsätilakauppa käy! 11216_.indd 16 11216_.indd 16 8.2.2025 12.39.31 8.2.2025 12.39.31. Korkeat puunhinnat ovat selluntekijöille nyt muutenkin tuskaa, ja UPM:n liikevaihdosta kolmasosa on sellua. UPM teki tulosta metsiensä arvonnousulla UPM:llä varsinaisen liiketoiminnan tulos pysyi ennallaan muutaman miljoonan tarkkuudella, mutta kaikki erät huomioon ottava viimeisen rivin nettotulos nousi lähes 70 miljoonalla. Siinä on aihetta iloon ja tuskaan. Kolmesta suuresta metsäyhtiöstä Stora Enso julkisti tuloksensa lehden jo mentyä painoon. 029 432 6000 ja siemenkeskus@tapio.fi tai verkkokaupasta: Metsäkauppa.fi JALOSTETUN SIEMENEN HYÖDYT: Lisää kasvua ja tuottoa Enemmän hiilensidontaa Parempi laatu Tuhonkestävyyttä Metsälehti Tabloid advert 175 x 130_HR AW.indd 1 Metsälehti Tabloid advert 175 x 130_HR AW.indd 1 28/01/2025 10:34 28/01/2025 10:34 ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Tuloksessa on mukana Suomessa olevan metsäomaisuuden käyvän arvon muutos 105 miljoonaa euroa. Työkokemus on hankittu metsäja konepajateollisuudesta. Tilaa siemenet metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Siemenkeskuksesta: Puh. Tunkkaisia tunnuslukuja UPM Metsä Group Metsä Board 2024 2023 2024 2023 2024 2023 Liikevaihto, milj. € 10339 10460 5747 6110 1939 1942 Liiketulos, milj. Juohevassa vaihdossa Hämälä jää auttelemaan erityistehtäviin, kunnes siirtyy syksyllä eläkkeelle. Heinäkuun alussa uutena pääjohtajana aloittaa Jussi Vanhanen. Metsä Groupin tuloksen romahdutti yleinen alavireisyys kaikissa tuoteryhmissä paitsi pehmoja keittiöpapereissa ja kertopuussa. Ilman metsien arvonnousua tulos olisi supistunut 35 miljoonalla. € 604 608 186 498 62 121 Tulos, milj. Hinnat eivät nyt suosineet selluja, mutta ilmassa on orastavaa nousua. Metsäyhtiöiden tulokset: Ei juuri aihetta iloon Metsä Group julkisti pääjohtaja Ilkka Hämälän seuraajan. € 463 394 109 384 39 102 Tulosprosentti 4,4 3,7 1,8 6,2 2 5,2 Omavaraisuus, % 60,5 62,4 56,2 55,9 64 67 Henkilöstö 15827 16573 9581 9464 2290 2240 Kaikki lähtee siemenestä Jalostetuilla siemenillä uudistettu metsä tuottaa kiertoaikana jopa rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta. Kun metsäomaisuuden tasearvoa korotetaan, niin nousu pitää kirjata myös tulokseen ja tuloksesta pitää maksaa verot
Yaran metsälannoitteet sisältävät myös booria metsän terveen kasvun ylläpitämiseksi. Metsänlannoitus – tuottava sijoitus ja ilmastoteko Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla. YaraBela ® METSÄSALPIETARI on kivennäismaan männiköiden kasvatuslannoite, joka sisältää typen lisäksi kaliumia ja booria. Se sisältää typen ja hidasliukoisen fosforin lisäksi runsaasti booria. Tilaa Yaran metsäuutiskirje ja lataa uusi Metsänlannoitusopas osoitteessa yara.fi/metsa, niin pysyt selvillä ajankohtaisista metsänlannoitusasioista! yara.fi/metsa 11216_.indd 17 11216_.indd 17 8.2.2025 12.39.32 8.2.2025 12.39.32. YaraMila ® METSÄN NP -kasvatuslannoite on kehitetty kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen
Menee silti vähintään vuosia ennen kuin mallit tuottavat luotettavaa tietoa päättäjille. Julkinen keskustelu hiilinielujen romahduksesta lähti alun pitäen väärille urille, kun Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen järkytti suomalaisia vuonna 2021 kertomalla, että Suomea uhkaa miljardilasku, koska Suomen hiilinielut ovat romahtaneet 12 miljoonalla tonnilla. Näkymä ei vastaa totuttua. Siinä tehokkain keino on lisätä metsänlannoituksia, jalostettujen taimien istuttamista sekä metsänhoitoa. Uitto oli ylivoimaisesti tärkein puunkuljetusmenetelmä ennen metsäautoteitä. Silloin, kun tilaa arvioidaan luonnon monimuotoisuutta koskevilla mittareilla, Etelä-Suomalaisen puron äärellä totuttu näkymä tarkoittaa huonossa tilassa olevaa puroa. Metsälehden verkkosivut kertoivat valtakuntaa järisyttäneen uutisen. PURONVARREN HAKKUURAJOITUS LISÄÄ MONIMUOTOISUUTTA HUONOILLA MALLEILLA EI PIDÄ OHJATA POLITIIKKAA Puusto saa puron elämään, Lauri Saaristo kirjoittaa. Varmaa tietoa kuitenkin on, että hiilensidontaa voidaan parantaa lisäämällä metsien kasvua. Tarkastelujaksolla hakkuut olivat Suomessa vähentyneet. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. PUROLUONNON HEIKENTYMINEN alkoi jo varhain teollisen metsänkäytön kehittyessä. Väärää tietoa tuottava malli ohjaa väärään metsäpolitiikkaan. ”Kirjanpainajakuusikko odotti tien varressa poisajoa.” Lasse Kokko 11217_.indd 18 11217_.indd 18 8.2.2025 12.41.31 8.2.2025 12.41.31. Siitä enemmän sivulla 4. Suomessa on edelleen valtavat määrät hoitorästejä, jotka hoitamalla metsien kasvua voitaisiin lisätä merkittävästi. Metsäpolitiikan teossa epätäydellinen malli on huonompi kuin ei mallia ollenkaan. Hiilivaraston kerryttäminen puihin ei ole kuitenkaan kovin järkevää, koska kirjanpainaja tai metsäpalo voi tuhota puuston hetkessä. Esimerkiksi Ruotsissa on 30 viime vuoden ajan hakattu metsää luontaisella poistumalla vähennetyn kasvun verran. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. 14.2.2025 18 Metsälehti.fi SUURET HEILAHDUKSET arvioissa Suomen metsien kyvyssä sitoa hiiltä kertovat käytettyjen mallien epätäydellisyydestä. Mallien kehittämistä pitää kuitenkin jatkaa ja tutkijoille turvata työrauha. Hiili kannattaa varastoida puurakennuksiin. Niiden määrä vääjäämättä kasvaa, kun suojavyöhykkeelle kohdennettua säästöpuustoa kaatuu tuulisella aukolla. Moni miettii uusien vaatimusten merkitystä. Puroja, jokia ja järviä reunustavat puustot tulevat vähitellen tutuksi kaikille maanomistajille, joilta löytyy vesistöihin rajoittuvia hakkuukohteita. Suomessa on samaan aikaan hakattu koko ajan reilusti vähemmän kuin metsät kasvavat. LA U RI SA A RI ST O Puroluonnon vahvistumisen edellytys on sen tarpeet huomioiva metsätalous, johtava asiantuntija Lauri Saaristo kirjoittaa. Aivan äskettäin tuli Luonnonvarakeskuksesta taas uutta tietoa, jonka mukaan latvukset ovat kutistuneet ja hiilen sitoutuminen maaperään on sen takia hidastunut. Puurakentamisen lisäämiseen toimiva malli syntyisi yhdistämällä Ruotsissa ja Ranskassa käyttöön otetut politiikat. Molempien todennäköisyys kasvaa ilmaston lämmetessä. MALLIT OVAT EPÄLUOTETTAVIA. Juuri suometsien hiilensidontaan tehtyihin tarkistuksiin liittyy epävarmuuksia, joiden voi odottaa tarkentuvan. Heilahduksen suuruus kertookin varmasti vain yhden asian: malli on keskeneräinen ja siksi epäluotettava. ”Romahdus” oli seurausta siitä, että Luonnonvarakeskus tarkisti omaa malliaan suometsien hiilensidonnan osalta. Tutun puron virtausta katsellessa metsänomistajan huomio voi kiinnittyä uomaan kaatuneisiin puihin. Koska kariketta muodostuu kivennäismailla pääasiassa metsien kasvaessa, johtopäätös voi olla, että metsiä pitää nuorentaa eli hakkuita pitää lisätä, ei vähentää. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI UUSIN PEFC-STANDARDI EDELLYTTÄÄ vesistöjen ja lähteiden varteen jatkuvapeitteistä suojakaistaa sertifiointiin kuuluvilla metsätiloilla
Suojavyöhykkeiden rajaamisessa on otettava huomioon sekä vesiensuojelun että rantametsän elinympäristöjen säilyttämisen näkökulmat ja se, ettei suojavyöhykkeitä rajata liian kapeiksi. Vaihtelevan levyiset suojavyöhykkeet ovat tieteellisesti perusteltuja ja toteutuksessa tulisi siirtyä niiden suuntaan. Siihen tottuminen, että virtavedet ja rannat alkavat vähitellen näyttämään erilaisille, käy helpommaksi, kun näkymään yhdistyy tieto toimien merkityksestä vesija metsäluonnolle. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Siellä Eowyn-myrsky oli kaatanut puita ja katkonut sähköt noin 800 000 taloudelta. Valtaosa puroista tulee aina olemaan luonnonsuojelualueiden ulkopuolella, joten puroluonnon vahvistumisen edellytyksenä on metsätalous, joka ottaa riittävällä tavalla huomioon puroluonnon tarpeet. Itsellä nyt Oy, mutta ei mikään estä henkilökohtaisesti metsää ostamasta. PUROLUONTOA HEIKENTÄVÄT toimet eivät ole vielä täysin loppuneet, mutta yleisenä pyrkimyksenä on muuttaa kehityksen suuntaa. Luovutushintaan lisätään metsävähennyspohja 6 000 euroa. 14.2.2025 Metsälehti.fi 19 JARI-MYRSKY kaatoi marraskuussa puita sähkölinjan päälle tuttavani saaritontilla. LAURI SAARISTO KIRJOITTAJA ON JOHTAVA ASIANTUNTIJA TAPIOSSA. Paahtava aurinko nosti virtaavan veden lämpötilaa. Uusimman tilan ostin Oy:lle, vaikka kieltämättä metsävähennyksellä olisi jonkin verran veroja säästynyt.” Makarov ”Tämä metsävähennys-himmeli voi johtaa mielenkiintoisiin tilanteisiin. Lisäksi se pakottaisi jatkossa tarkastelemaan metsävähennystä tilakohtaisesti eikä metsänomistajakohtaisesti. PUROLUONTO VERKOTTAA hiussuoniston lailla koko metsäisen maiseman. Monen puron pohja sai ojitusalueilta liikkeelle lähteneestä turpeesta uuden peitteen, veteen liuenneiden ravinteiden määrä kasvoi ja humus värjäsi veden ruskeaksi. Edellisen kerran, kun metsävähennys nousi 40 prosentista nykyiseen 60 prosenttiin, korotus oli taannehtiva.” Metsäkupsa ”Itse olen tuota korotusta odotellutkin. Ilmastonmuutos etenee ja sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt, lisääntyvät ympäri maailmaa. Joku voi mieltää puustoisen suojavyöhykkeen lähinnä hakkuutulon menetyksenä, toinen lunastaa sillä lupaustaan luonnon parantamisesta puuntuotannon rinnalla. Huonossa tilassa olevat metsäpurot halutaan saada toipumaan. Puron lähiympäristön elävät ja kuolleet puut ovat tärkeitä muun muassa puroeliöiden ravinnonsaannin, kasvualustojen, varjostuksen ja kiintoaineksen pidättymisen kannalta. Metsureita, jotka hallitsevat myös sähkötyöt, joiden kielitaito on monipuolinen ja jotka tuntevat eri maiden metsänhoidon menetelmät. Uomiin kaatuneiden puunrunkojen määrä voisi viisinkertaistua nykytasosta. Vasta sitten se saavuttaisi luonnonmetsien puroista mitatun tason eli olosuhteen, jossa purojen eliöstö, kalat mukaan lukien, ovat luontaisesti sopeutuneet elämään. Ojitusten ohella puronrantametsiä uudistettiin avohakkuilla vuosikymmenten ajan ilman, että vesiin kiinnitettiin erityisempää huomiota. Muuttuuko vähennys, miten ja minkälainen kalapaliikki asiasta käydään. Tämän uskoisi lisäävän metsureiden kysyntää. Sikin sokin kaatuneiden puiden korjuu on hidasta ja usein tarvitaan apuun sekä metsureita että metsäkoneita. Olisivatko kansainväliset työmahdollisuudet keino saada nuoret innostumaan metsurin töistä. Paikalle tarvittiin apua Suomesta asti. Puusto saa puron elämään. Ostat tilan 10 000 eurolla ja myyt sen vuoden päästä 10 000 eurolla. Puustoiset suojavyöhykkeet ovat tavoitteen toteutuksessa keskeinen keino. Niin ikään, valtaosa talousmetsistä tulee aina olemaan purojen suojavyöhykkeiden ulkopuolella. Purojen ylityksiin tehtiin siltarumpuja, jotka aiheuttivat vaellusesteitä kaloille ja muille eliöille. Soiden ojitusten aikakaudella uomien rakenteellinen vaihtelevuus jatkoi vähenemistään perkauksen kiihtyessä. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP SE PP O SA M U LI LIINA KJELLBERG Uusi kysymys: Omistatko akkusahan. Heikko jää esti puunkorjuun, joten puut odottivat vielä tammikuun lopulla kaatajaa. Vanhat on jo käytetty. Itsellä ainakin into metsän ostoon hetkeksi vähenee, jos korotus toteutuu taannehtivasti kuten viimeksi.” Kokenut kaiken tietää ”Luonnollisesti metsävähennys korottuu taannehtivasti jokaiselle, joka on hankkinut metsätilansa vastikkeellisesti 1.1.1993 jälkeen. Talousmetsissä tämän tavoitteen perustaksi sopii ajatus puroluonnosta toiminnallisena kokonaisuutena, joka sisältää uoman rantametsineen. Pahimmillaan myrskyissä voi kaatua laajojakin metsäalueita. Tulevaisuus voi kuitenkin olla toinen. Uiton vuoksi purouomia kaivettiin, suoristettiin ja raivattiin puhtaaksi puista ja kivistä. Miksi pitää 1993 rajana?” Timo Heikki ”Vähän itse olen vastaan tuota uusinta nostoa, nostot tahtovat valua tilojen hintoihin. SE PP O SA M U LI Verkkokeskustelu: Millaisia vaikutuksia metsävähennyksen korotuksella olisi. Mikäli näin ei olisi, pysäyttäisi se käytännössä metsätilakaupan muutokseen saakka niiden osalta, jotka ovat oikeutettuja metsävähennyksen. Mitkä ovat vaikutukset kaupankäyntiin ja hintoihin?” R.Ranta ”Itseäni kiinnostaa erityisesti se, tuleeko korotus toteutuessaan taannehtivana. Metsuritaitoinen sähköasentaja, jonka oli tarkoitus tulla paikalle, lähetettiinkin kiireisempiin tehtäviin Irlantiin. Varsinkin latvapuroilla puron ja metsän vuorovaikutuksen elvyttäminen on tärkeä tavoite. Näin kansainvälisinä en ole pitänyt töitä, joissa tarvitaan metsurin ammattitaitoa. Pitäisikö Suomessa alkaa kouluttaa myös ulkomaille töihin suuntaavia metsureita. Tästä maksat veroa 30 prosenttia eli 1 800 euroa.” ChesterC 11217_.indd 19 11217_.indd 19 8.2.2025 12.41.33 8.2.2025 12.41.33. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Ei 17% Kyllä 83% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA Kansainvälistyykö metsurin työ. i Tuleeko vuodesta 2025 hyvä metsävuosi. Siirsin puukauppatilityksiä tälle vuodelle, ajatuksena, että pääsisi käyttämään metsävähennystä. ”Esitys metsävähennyksen muutoksesta on menossa eduskuntaan huhtikuussa. Muokatuilta mailta valui kiintoainesta uomiin. Eli metsävähennys tulee nousemaan kaikilla niillä, joilla sitä on jo ennestäänkin syntynyt ja jotka ovat oikeutettuja metsävähennykseen.” Juha.m.leppanen ”Kyllähän metsävähennys nostaa tilojen hintaa, mutta myös kiihdyttää puukauppaa.” Kalle Kehveli ”Eikö vähennyksen voisi jo ulottaa kaikkiin metsiin
Tieto on tilakohtaista ja vain metsänomistajan nähtävillä. ”En ole kovinkaan vakuuttunut tuhopuiden poimintahakkuista.” TI IA PU U KI LA Etenkin suurimman kirjanpainajatuhoriskin alueella Eteläja Kaakkois-Suomessa varttuneiden kuusikoiden kuntoa on syytä seurata useita kertoja kasvukauden aikana. Kuolleet puut kartalle Metsäkeskuksen tieto kuolleista puista perustuu satelliittikuviin. ”Olemme kokeilleet riskiä kartoittavia tuotteita, mutta toistaiseksi niitä ei ole otettu käyttöön”, kertoo UPM:n metsänhoidon kehittämispäällikkö Heli Viiri. UPM:llä ei toistaiseksi ole tarjota metsänomistajille tarkoitettuja kuusimetsien kirjanpainajariskiä kuvaavia karttoja. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 14.2.2025 20 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ MILTEI kaikilla metsäpalveluiden tuottajilla on tarjota asiakkailleen näiden metsien kirjanpainajatilannetta tai tuhoriskiä kuvaava tai ennustava palvelu. ”Todennäköisyys on suuri silKUN RISKIKARTTA NÄYTTÄÄ PUNAISTA Kirjanpainajariskin ennustamiseen on tarjolla entistä huikeampia teknisiä ratkaisuja, mutta vetävätkö ne vertoja metsäkäynnille. 11218_.indd 20 11218_.indd 20 8.2.2025 12.42.53 8.2.2025 12.42.53. Palvelupäällikkö Antti Rantasen mukaan kartoituksessa tunnistetaan ja paikannetaan kuolleet puut satelliittija ilmakuvien sekä laserkeilauksella muodostettujen latvusmallien perusteella. Tarkkailua voidaan kohdentaa tarpeen mukaan, mutta samalta paikalta tehdään enintään yksi päivitys kasvukauden aikana. Stora Enso ei tarjoa riskikarttoja metsänomistajille, mutta yhtiön metsäasiantuntijoilla on käytössään kirjanpainajariskiä kuvaava kartta-aineisto, jota voidaan käyttää metsänomistajia neuvottaessa. Kuolleet puut lisäävät metsäluonnon monimuotoisuutta, mutta kuusikoissa niiden runsaus kertoo usein kirjanpainajien jo alkaneesta hyökkäyksestä. ”Voimme tehdä reaktiivista monitorointia riskialueilla, joilta on saapunut hyönteistuhohakkuuilmoituksia ja joita kuivuus vaivaa”, kertoo tuhohavainnointihankkeen projektipäällikkö Lauri Haataja. Lisäksi Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palveluun tulee kesästä alkaen tietoa kuolleiden puiden esiintymistä
Lähtötietona käytetään Sentinel 2 -satelliitin multispektrikameraa. Vastatoimiin on käytävä viipymättä, kun kirjanpainajat iskevät kuusiin. KUOLLEITA puita ei tuhoriskin torjumiseksi tarvitse korjata. Aikaa on yleensä muutama viikko siitä, kun kuoriaiset iskevät metsään. ”Analyysi huomioi sekä alkavat tuhot, jolloin muutokset ei vielä näy näkyvän valon kanavilla, että edenneet, myös näkyvän valon aallonpituuksilla havaittavat tuhot. METSÄSTÄ 14.2.2025 Metsälehti.fi 21 TARKISTA riskialueiden kuusikoiden kunto kolmesti kasvukauden aikana, ensin keväällä, toisen kerran keskikesällä ja vielä elokuussa. ASIANTUNTIJOIDEN VINKIT 11218_.indd 21 11218_.indd 21 8.2.2025 12.42.54 8.2.2025 12.42.54. RISKIALUEIDEN ulkopuolella yksittäisiä ja muutaman kirjanpainajapuun ryhmiä voi jättää pystyyn. KIRJANPAINAJIEN iskemät kuuset tunnistaa pihkavuodoista ja kuorelle ilmaantuvasta ruskeasta purusta. Useimmiten korjuu myöhästyy, ja toisaalta poimintahakkuu lisää valoisuuden määrää, mikä altistaa jäljelle jäävät kuuset tuhoille.” Kuolleita puita ei tarvitse korjata Kuolleita puita ei ainakaan kirjanpainajan torjumiseksi ole tarvetta korjata. Muutaman kirjanpainajien iskemän puun korjaaminen on kallista, ja koneiden vienti kesäiseen kuusikkoon voi vaurioittaa puita ja niiden juuria. SE PP O SA M U LI VA LT TE RI SK YT TÄ TR IM BL E 20 25 M A A N M IT TA U SL A IT O S Kirjanpainajan hyökkäyksen tunnistaa kuusen kaarnalle ilmaantuneesta hienosta ruskeasta purusta. Karttataso on omistajajäsenten käytössä omille tiloilleen ilmaiseksi”, kertoo Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine. Niistä tuholaiset ovat jo karanneet ja puun arvokin on paljolti menetetty. ”Metsäverkossa kirjanpainajariskin arviointi päivittyy kolme kertaa kasvukauden aikana – keväällä, kesällä ja loppukesällä tai syksyllä. Aivan pieni tuho ei välttämättä leviä mihinkään.” Ylioja huomauttaa, että reagointiin vaikuttaa se, missä päin maata ollaan, korkean riskitason ja runsaiden kirjanpainajakantojen alueella eteläisessä Suomessa vai pohjoisempana. Kuolleita puita ei kirjanpainajien torjumiseksi ole tarvetta poistaa. Metsänhoitoyhdistyksille palvelun tuottaa Sitowise-yhtiö. Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Ylioja muistuttaa, ettei muutaman kirjanpainajan iskemän puun takia aina ole syytä ruveta mittaviin torjuntatoimiin. Suoranaista tuhoriskitai ennustemallia meillä ei tällä hetkellä ole.” Satelliitti tarkkailee puiden stressitasoa Metsä Groupin Metsäverkkoja metsänhoitoyhdistysten Oma Metsä -karttapalveluissa tuotetaan paikannettuja tietoja kirjanpainajariskistä suoraan metsänomistajien käyttöön. Riskiarvio päivittyy kasvukauden aikana aina silloin, kun pilvettömiä satelliittikuvia on saatavilla. Puut pitäisi korjata ennen kuin seuraava tuholaispolvi lähtee parveilemaan. Metsä Groupin riskikartoituksen tuottaa kaukokartoitukseen ja tekoälysovelluksiin erikoistunut Collective Crunch -yhtiö satelliittikuvien perusteella. ”Jos puita ei voi poistaa esimerkiksi vaikeakulkuisen maaston vuoksi, voidaan yksittäiset rungot kaataa, kuoria ja jättää metsään”, neuvoo Metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes. Aikaa muutama viikko Mutta mitä tehdä, jos riskikartta näyttää punaista. UPM:n Viiri korostaa, että kohonneen kirjanpainariskin alueella metsänomistajan kannattaa tarkastaa kuusikkonsa kolme kertaa kasvukauden aikana: keväällä, kesällä ja vielä loppukesästä, koska nykyisin kirjanpainajien hyökkäykset jatkuvat elokuulle asti. ”En ole omien havaintojeni perusteella kovinkaan vakuuttunut tuhopuiden poimintahakkuista. YKSITTÄISIÄ kirjanpainajan valtaamia puita voi kaataa ja kuoria, jos korjuu ei onnistu. JOS kirjanpainajapuita on runsaasti, koko kuusikko on paras päätehakata. Keväällä kirjanpainajan iskemät kuuset pitäisi saada metsästä juhannukseen mennessä, mikä ei useinkaan onnistu. SAASTUNEET puut pitäisi poistaa muutaman viikon kuluessa. Sentinel 2 -satelliitti kuvaa maata kymmenen metrin resoluutiolla, joten sillä havaitaan muutaman tuhoutuneen puun ryhmiä”, selvittää myyntipäällikkö Sanna Härkönen Sitowiselta. Hän korostaa, että jos kirjanpainajan valtaamia puita on enemmän, voidaan tartunnan saaneita puita korjata yksittäin, mutta käytännössä uudistushakkuu on usein järkevin vaihtoehto. Riskin muuttumista voi katsoa myös taaksepäin. Kummassakin palvelussa metsien tuhoriskiä arvioidaan eri aikoina otetuissa satelliittikuvissa havaituista muutoksista puiden latvuksissa. ”Jos ylireagoi liian rajusti alkavaan tuhoon parin hassun rungon myötä, voi menettää vaikka tulevan vuosikymmenen arvokasvun. Korkean kirjanpainajariskin kohteet paikannetaan muun muassa satelliittikuvien perusteella. le, että puiden kuolema uudistuskypsissä kuusikoissa johtuu kirjanpainajasta. Kirjanpainajien luontaisen viholliset sen sijaan saattavat elää kuolleissa kuusissa
14.2.2025 22 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA LIINA KJELLBERG, TEKSTI MATIAS HONKAMAA, KUVAT KAHVILAAN astuu tyytyväisen oloinen mies. Nyt homma on kuitenkin taas raiteillaan”, hän sanoo. Talvi ei ole ollut helppo. 11219_.indd 22 11219_.indd 22 8.2.2025 12.43.52 8.2.2025 12.43.52. Hyvärinen omistaa 30 hehtaaria metsää kotiseudullaan Kuopion Riistavedellä. Hyvärinen sijoittui vapaan hiihtotavan kilpailussa sijalle 17. On helmikuun alku, ja maastohiihtäjä Perttu Hyvärinen on juuri palannut Suomeen Italiassa järjestetystä hiihdon maailmancupin osakilpailusta. Hän myöntää, että paineet ovat nyt kovat. ”Tästä eteenpäin kaiken pitää mennä täydellisesti, jotta MM-kilpailut voivat mennä hyvin. Lomat kuluvat pitkälti metsätöissä, ja kun kilpailuja jäi tällä kaudella väliin, vei metsässä olo ajatukset pois hiihdosta. Hyvärinen on joutunut jättämään tällä kaudella kilpailuja väliin nilkkavamman ja sairastelun takia. Perttu Hyvärinen osti ensimmäisen metsäpalstansa kymmenisen vuotta sitten. Toisaalta tiedostan, että uraa ei ole kovin paljon jäljellä, joten osaan jo nauttiakin tästä.” Metsästä vastapainoa Vastapainoa hiihdolle tuo metsä. Hän hoitaa sekä omia metsiään että vanhempiensa metsiä. ”Sijoitus ei ole häävi, mutta tässä vaiheessa olen siihen ihan tyytyväinen. Omien metsiensä lisäksi HyväriKILPALADULTA SAHAN VARTEEN Hiihdon MM-kisoihin valmistautuva Perttu Hyvärinen toivoo metsästä tulevaisuuden elantoa
Perttu Hyvärinen työskentelee metsässä mieluiten raivaussahan kanssa. Ensimmäiset kauppansa hän teki kotitilan lähellä sijaitsevasta sukulaisen omistamasta 20 hehtaarin suuruisesta metsätilasta. Boorilla kasvuvauhtia Hyvärinen pysäköi auton valtatien varressa olevan koivikon viereen. Mieluiten hän työskentelee raivaussahan kanssa – osin siksi, että siihen on parhaiten aikaa. ”Taimikko oli ennen taimikonraivausta ihan järkyttävä viidakko. 14.2.2025 Metsälehti.fi 23 METSÄSTÄ KUOPIO ”Metsässä kävely on todella hyvää harjoitusta.” nen hoitaa vanhempiensa metsiä. Siinä ei ole mitään järkeä, sillä silloin on usein vielä lunta ja työ on älyttömän raskasta. Siinä samalla voi tarkkailla eläinten jälkiä ja käydä tarkastamassa riistakamerat.” Harjoittelun lomassa Hyvärisen on tullut kierrettyä myös satakunta myynnissä olevaa metsätilaa. Omissa metsissäni näkyvät yhä isovanhempieni kädenjäljet. ”Metsää hoidetaan, ja jossain vaiheessa se siirtyy jonkun muun omistukseen. ”Olen sen ikäinen, että ehdin nähdä, miten itse istutettu puu kasvaa. Lähettyvillä on kolme muutakin koivikkoa, joissa jokaisessa kasvaa eripituinen kuusialikasvos. 11219_.indd 23 11219_.indd 23 8.2.2025 12.44.00 8.2.2025 12.44.00. Se, mitä sen jälkeen tapahtuu, on vielä auki. Tulevaisuus avoin Hiihtouransa Hyvärinen suunnittelee lopettavansa vuonna 2026 järjestettävien talviolympialaisten jälkeen. Hyvärinen on tehnyt niissä viime vuosina ennakkoraivauksia ensiharvennuksia varten. Silmiinpistävimmät erot liittyvät hänen mukaansa maan pinnanmuotoihin, mutta suomalainen metsä erottuu monista muista myös monimuotoisuudellaan. Boorilannoituksen saa myös koivikoiden läheisyydessä oleva muutama vuosi sitten istutettu Perttu Hyvärinen on tyytyväinen, että rohkeni ryhtyä metsänomistajaksi nuorena. Se on hänen mukaansa hyvä tapa pysyä perillä metsätilojen arvon kehityksestä. Toiveissa on, että metsä työllistäisi tulevaisuudessa ainakin osittain. ”Metsässä kävely on todella hyvää harjoitusta. Haluan, että metsä on minun jäljiltäni hyvässä kunnossa.” Hyvärinen kertoo, että kilpailumatkoilla tulee seurattua, miten metsiä omistetaan ja hoidetaan muualla maailmassa. Teorioista käytäntöön Metsätöissä Hyvärinen on kulkuusentaimikko. Taloutta ja suojelua Metsänsä Hyvärinen haluaa hoitaa itse. Yritän tarpoa keväthangella lumikenkien avulla. kenut lapsesta asti. Kun käy raivatessa metsiään läpi, tietää, missä on kivoja paikkoja ja muistaa, minkä kuusen alle on jättänyt tulentekopuut nuotiota varten.” Hyvärinen kasvattaa metsiään talousmielessä, mutta metsätilalta löytyy myös suojelukohteita, muun muassa vanhoja metsiä ja majavien patoaman puron ympärysmetsä. Kolme vuotta sitten oli ensiharvennus. Koivikko kasvaa kotitilan vanhalla peltomaalla. Sitä ei ole enää ihan nuori, kun puut ovat jo tuon kokoisia”, Hyvärinen sanoo. Ajattelin kokeilla, saisiko kuuset kasvamaan boorilannoituksen avulla niin nopeasti vesakon yli, että yhden taimikonraivauskerran voisi jättää väliin.” Boorin levittää Silvadrones-yhtiö, joka tekee boorilannoituksia droonipalveluna. Myöhemmin metsäala karttui kymmenellä hehtaarilla, kun viereinenkin metsätila tuli myyntiin. ”Istutin koivut ukin kanssa, kun olin kuuden vanha. Toisaalta olen kisakauden jälkeen hyvässä kunnossa ja pystyn tekemään pitkää päivää, ja kesäharjoittelun alkaessa olen metsätöiden ansiosta edelleen yllättävän hyvässä kunnossa.” Kisaja harjoituskaudella Hyvärinen suuntaa metsään usein kävelemään. ”Ajattelin, että olisi kiva viedä teorioita käytäntöön omassa metsässä ja ehkä tutkia, löytyisikö sieltä joitain uusia juttuja.” Ennen ensimmäistä metsäkauppaansa Hyvärinen kierteli useita myynnissä olevia metsätiloja ja teki joitain tarjouksiakin. Hän toivoo, että harvennukset voidaan tehdä niin, että kuusialikasvos säilyy. ”Metsänhoitotöiden teko konkretisoi metsänomistamista. Varsinkin jos lunta on paljon, tulee otettua pitkiä askelia ja nosteltua jalkoja. Istutusten aikaan harjoittelukausi on yleensä jo alkanut. Siitä Hyvärinen on tyytyväinen, että rohkeni ryhtyä metsänomistajaksi nuorena. Tärkeää on myös ylisukupolvisuus. Aloitettuaan metsätieteen opiskelut Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2012 hän päätti toteuttaa haaveensa. Myöhemmin voi muistella, millaisia päätöksiä aikoinaan teki ja arvioida, miten ne ovat vaikuttaneet metsän kasvuun.” Toiveissa on, että koivikon alla kasvava kuusialikasvos säilyy harvennuksissa. ”Moottorisahatyön olen jättänyt urheilu-uran ajaksi kokonaan pois. Lisäksi koen, että pottiputkella ja raivaussahalla tehtävistä töistä saa eniten taloudellista hyötyä.” Metsänomistaja Hyvärinen on ollut kymmenisen vuotta. Hyvärinen aikoo levittää koivikoihin kuusialikasvoksen takia myös booria, sillä kuuset kärsivät alueella usein boorinpuutoksesta. Hyvärinen liittyi yhtiön osakkaaksi tämän vuoden alusta. Perttu Hyvärisen sormuksen kuviointi on lainattu männyn kilpikaarnasta. Hän kertoo haaveilleensa metsänomistamisesta pitkään. ”Pidän urheilusta taukoa kisakauden jälkeen huhtikuussa ja silloin olen aina raivaamassa
Vetohampaiden leveys kertoo, kuinka leveä terälaipan ketju-uran on oltava. Niissä leikkuuhampaan etukulma on terävä. Tervetuloa teräketjujen ihmemaailmaan. SA M I KA RP PI N EN 11220_.indd 24 11220_.indd 24 8.2.2025 12.45.05 8.2.2025 12.45.05. Jako lasketaan jakamalla teräketjun kolmen peräkkäisen niitin välinen etäisyys kahdella. Vetohampaiden määrä kertoo ketjun pituuden. Husqvarnan talttahammasketjut tunnistaa Chisel-lisämääreestä, Oregonilla ne ovat Power Cut -ketjuja ja Stihlillä RS-ketjuja. Sopiva pyöröviilan koko on 5,2 tai 5,5 millimetriä. Yksikkö on tuuman osia, esimerkiksi 0,325. SA M I KA RP PI N EN Teräketjupakkauksen kyljessä kerrotaan tunnusluvut ja viilauksen perusteet. Ne löytyvät ketjupakkauksen kyljestä ja usein myös moottorisahan terälaipasta. Duro-ketjut maksavat kolme kertaa enemmän kuin tavalliset ketjut, 60–70 euroa, ja ne on teroitettava timanttilaikalla. Se ilmoitetaan vetolenkkien lukumääränä (DL). Pakkaus kannattaakin säilyttää. Sen on oltava sama kuin sahan vetopyörässä ja terälaipan kärkipyörässä. Ketjun pituus on sahamerkistä riippuen 44 tai 45 lenkkiä, kun ketjun jako on 3/8. Tässä jutussa kerrotaan, millainen ketju sahaasi sopii. 50-senttiselle (20 tuumaa) laipalle sopivassa ketjussa on 72 vetolenkkiä, ja niiden leveys on 1,5 tai 1,6 millimetriä. Duracut-ketjut maksavat tuplasti tavallisiin ketjuihin verrattuna. Teroittaminen vaatii tavallista enemmän tarkkuutta. Husqvarnan mallistossa ne ovat Semi chisel, Oregonilla Speed Cutja Stihlillä RM-ketjuja. Stihlin Duro-ketjuissa leikkuuhampaan etureuna on erityiskovaa metallia, joka säilyttää leikkaavuutensa pitkään. Hampaastaan ketju tunnetaan Leikkuuteholtaan parhaita ovat full chisel -ketjut (talttahammas). TUNNETKO TERÄKETJUT. Järeimmissä moottorisahoissa käytetään usein 3/8 jaollista ketjua. Teroitukseen käytetään 3,2 tai 4:n millimetrin pyöröviilaa. Niitä teroitetaan 3,2 tai neljän millimetrin pyöröviilalla. Oregonin Duracut-ketjussa leikkuuhampaissa on erikoisvahva kromaus, joka parantaa kulutuskestävyyttä. Keskikokoisissa moottorisahoissa ketjun jako on 0,325 tuumaa ja laipat ovat pituudeltaan 32,5–37,5 senttiä (13–15 tuumaa). Ne teroitetaan 4,8 millimetrin pyöröviilalla. Viilaamattakin voi pärjätä Viilauksen voi välttää käyttämällä kovapalaketjuja. Tällainen ketju sahaasi sopii Pienimmissä polttomoottorisahoissa ja useimmissa akkusahoissa teräketjun jako on ¼ tai 3/8 ja vetohampaiden leveys 1,1 millimetriä (0,043 tuumaa). Jako tarkoittaa ketjun vetohampaiden keskinäistä etäisyyttä. Eri valmistajien teräketjut sopivat kaikkiin sahamerkkeihin, kunhan tunnusluvut ovat samat. Kevyissä polttomoottorisahoissa käytetään usein 30 senttiä pitkää terälaippaa. Yleisimmin käytetyissä semi chisel -ketjuissa terähampaan etukulma on pyöristetty. METSÄSTÄ 14.2.2025 24 Metsälehti.fi KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT RISTO MYKKÄNEN, ASIANTUNTIJA OIKEAN teräketjun löytäminen moottorisahaan ei ole aivan helppo tehtävä. SA M I KA RP PI N EN Useimpien terälaippojen tyveen on uurrettu perustiedot sopivasta teräketjusta. ERILAISILLE TERÄKETJUILLE SOPIVAT PYÖRÖVIILAT 3/8 PIENI: 4,0 mm/5/32 tuumaa 0,325: 4,8 mm/3/16 tuumaa 3/8 ISO: 5,2 mm/13/64 tuumaa tai 5,5 mm/7/32 tuumaa Talven kovimman pakkasen jäädyttämä puu haastoi Metsälehden kokeilemat teräketjut. Kolme tunnuslukua määrittää, millainen ketju sahaasi sopii. Niitä ei pysty teroittamaan pyöröviilalla. Niitä on helpompi teroittaa ja leikkuuteho on hyviä
KANSAINVÄLINEN TUTKIMUS VAHVISTAA tutkijoiden kertoman. Päättäjille tilanne on vaikea. OJITETTUJEN SUOMETSIEN ENTISTÄMINEN PILAA ALUKSI VESISTÖJEN LAATUA MIKÄ TERÄKETJU. ”Kokemukseni mukaan ne venyvät nopeasti ja vetolenkit jäykistyvät. Keinot estää veden laadun heikkeneminen ovat vähäisiä. METSÄSTÄ 14.2.2025 Metsälehti.fi 25 PALSTALLA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. AKKUSAHAT ECHO DCS 2500 X: Oregon SpeedCut Nano, ketjun jako 0,325/ 1,1 mm ketju-ura, 51 vetolenkkiä HUSQVARNA 542i XPG: SP33G, 0,325, 1,3 mm, 56 vl STIHL MSA 200 C-B: ¼ PM3, 1,1 mm, 44 vl POLTTOMOOTTORISAHAT ECHO CS-4310 SX: Ketjujako ,325, 1,3 mm, 56 vl HUSQVARNA 560 XP Mk II SG 35G, 0,325, 1,5 mm 64 vl STIHL MS 201 C-M 3/8P PM 1,3 mm, 44 vl Jyväskyläläisen pienkonehuoltaja Petteri Laaviston mukaan osassa huollettaviksi tuotavista sahoista teräketju on romukoppaan joutavassa kunnossa. VESISTÖJEN OMISTAJAT TOIVOVAT , että ojitettujen puuta kasvavien soiden entistäminen parantaa vesistöjen veden laatua. Vasta sen jälkeen alkaa ilmetä vesistöhyötyjä. Viime vuonna Luonnonvarakeskuksen tutkijat Juha-Pekka Hotanen, Mika Nieminen ja Sakari Sarkkola kirjoittivat blogissaan, että aluksi ennallistaminen lisää fosforihuuhtoumaa, eniten korpisoilla, vähemmän rämeillä. Ravinteista erityisesti fosforin määrä on lisääntynyt, ja poistovedessä on aiempaa enemmän humusaineita. Haave on, että järvien kirkkaus ja näkemäsyvyys paranisi, arvokalat lisääntyisivät pohjaa tonkivien särkikalojen kustannuksella, verkkojen limoittuminen ei olisi enää ongelma ja muutenkin pintavesien käyttökelpoisuus kohentuisi. Tutkijat kirjoittivat, että useimmilla soilla fosforihuuhtouma on palannut ennallistamista edeltäneelle ojitetun suon lähtötasolle noin kymmenessä vuodessa. Vielä ei ole varmaa tietoa, kuinka kauan kestää, ennen kuin ennallistetun suon purkuvesi palaa edes samaan tilaan kuin ojitetulla puunkasvatusalueella oli. On kunnioitettavaa, että tutkijat ovat kertoneet, mikä on todellisuus. Tutkijoiden mukaan myös typen ja orgaanisen hiilen huuhtoumat kasvavat ennallistamisen seurauksena. Nämä huuhtoumat ovat olleet korpikohteilla suurempia kuin karuilla soilla. Ennen laajamittaista entistämistä tarvitaan lisää tutkimusta. Tuore ruotsalaistutkimus (Henric Djerf ym. Palautuminen ojitetun suon lähtötasolle on ollut fosforiakin hitaampaa. 2023 ) kertoo, kuinka eräältä ojitusalueelta kosteikolle ohjattu vesi sisälsi enemmän humusta ja fosforia kosteikolta poistuessaan kuin sinne tullessaan. Vakuuttava tieteellinen näyttö on, että soiden entistämisellä saadaan hämmästyttävän nopeasti monimuotoisuushyötyjä. Ketjun jako on 0,325 tuumaa. Blogi löytyy tietoverkosta hakufraasilla ”Soiden ennallistamisen vesistöhyötyjä maltettava odottaa”. Mutta entistetyiltä soilta tuleva vesi pilaa vesistöjä kauan ennen kuin saavutetaan edes se taso, joka vallitsi ennen entistämistä. METSÄLEHDEN sahauskokeessa katkottiin kertasahauksella kolme noin 20-senttistä mäntypölliä. Sahaukset tehtiin Stihl MS 261 -moottorisahalla, jossa oli 35 senttiä pitkä (14 tuumaa) terälaippa. SAHAUSAJAT Talttahammasketju (Stihl RS 325, 1,3mm) : 8,2 sekuntia Pyöristettyhampainen (Oregon SpeedCut 95 TXL) : 10,3 sekuntia Halpaketju (Top Forest) : 12,5 sekuntia Kovapalaketju (Stihl Duro) : 15,9 sekuntia Metsälehden asiantuntija Risto Mykkänen ei innostu halpaketjusta, vaikka sen leikkuuteho osoittautuikin hyväksi. Esimerkiksi Skotlannista on raportoitu, että poistettaessa puusto ojitetulta alueelta ja pyrittäessä entistämään suo luonnontilaan, alueelta purkautuva vesi on heikentynyt laadultaan ojitettuun suohon verrattuna. Myös terähampaiden karkaisussa voi olla eroja, joiden takia kaikkia hampaita ei pysty viilaamaan.” SAHAUSKOE PALJASTI YLLÄTTÄVÄN ISOT EROT Katso video: metsälehti.fi 11220_.indd 25 11220_.indd 25 8.2.2025 12.45.06 8.2.2025 12.45.06. Pakkasta oli 25 astetta, joten puu oli jäistä
Aivan metsästysajan loppupuolella näyttää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoinnin perusteella siltä, että valkohäntäpeuroja kaadetaan noin kymmenentuhatta yksilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Jahtikausi Saalis kpl 4.2. Valkohäntäpeurojen saalismäärän putoaminen on merkittävää siitäkin syystä, että peurojen aiheuttamien kolareiden määrä osoittaa täysin päinvastaiseen suuntaan. Hirvikantatavoite on yleisesti Etelä-Suomessa noin 2,5–3 hirveä tuhannella hehtaarilla, mutta Varsinais-Suomen rannikkoseuduilla peräti 4–5,5 hirveä tuhannella hehtaarilla. Muusta maasta poiketen hirvisaalis pieneni Etelä-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. METSÄSTÄ 14.2.2025 VALTTERI SKYTTÄ VALKOHÄNTÄPEUROJEN saalismäärä on romahtamassa tällä metsästyskaudella. Joillakin alueilla valkohäntäpeurojen määrää on yhä pyritty vähentämään, mutta isossa kuvassa peurasaaliin merkittävä väheneminen on huolestuttavaa. W IK IM ED IA CO M M O N S 11273_.indd 26 11273_.indd 26 8.2.2025 12.46.07 8.2.2025 12.46.07. Tilastojen perusteella valkohäntäpeurojen liikennevahinkomäärät lisääntyivät etenkin vuoden 2024 jälkipuoliskolla verrattuna vuoteen 2023, kertoo MTK:n kenttäjohtaja ja riistavastaava Timo Leskinen. Varsinais-Suomessa on koko Suomen korkeimmat tavoitteet hirvikannan tiheydessä. Metsäkeskus sai myös viime vuonna aiempaa enemmän ilmoituksia hirvien aiheuttamista metsävahingoista. Lounais-Suomessa riittää lisäksi pienempiä hirvieläimiä eli valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita. Metsästysaika päättyy 15.2. helmikuuta. Leskisen mukaan paikallinen vaihtelu saalismäärissä on suurta. ”Alueiden vastuu on suuri. nellä räjähdysmäisesti. 40000 45 000 50 000 55 000 60 000 65 000 70 000 2024-2025 2021-2022 2022-2023 2023-2024 Valtavaa heiluntaa saalismäärissä Valkohäntäpeurojen saalistilanne 4.2.eri jahtikausina. mennessä Lä hd e: Lu ke Lu on no nv ar at iet o Valkohäntäpeurojen määrää on pyritty vähentämään rajulla kädellä. Korkein arviolukema vuodelta 2020 on miltei 160 000 yksilöä, kun vuonna 2010 kanta-arvio oli noin 50 000 valkohäntäpeuraa. Hirvien määrä oli vuosi sitten julkaistun kanta-arvion mukaan jälleen kasvu-uralla. Valkohäntäpeurojen määrää on pyritty vähentämään viime vuosina rajulla kädellä, sillä vieraslajin kanta kasvoi viime vuosikymmeValkohäntäpeurojen saalismäärä romahtamassa Peurakolareiden määrä kääntyi kasvuun, mutta saalista ollaan silti leikkaamassa. Metsästyksellä pitäisi pyrkiä tasaiseen kannankehitykseen kaikkialla.” Vähäluminen talvi on voinut vaikeuttaa valkohäntäpeuran kyttäysmetsästystä, jos sulasta maastosta on löytynyt ravintoa eikä eläinten ole tarvinnut hakeutua kyttäysruokintojen ääreen. Hirvisaalis kasvoi, paitsi lounaassa Hirvisaalis kasvoi tammikuussa päättyneellä jahtikaudella. Metsistä kaadettiin runsaat 37 800 hirveä eli 17 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Jahtikausi päättyy 15. ”Se on huolestuttava signaali siitä, että valkohäntäpeurakannan leikkaus olisi pysähtynyt.” Paikallinen vaihtelu suurta Luken virallinen arvio valkohäntäpeurakannan kehityksestä saadaan myöhemmin keväällä. Valkohäntäpeurojen levinneisyys on keskittynyt tiiviisti Lounais-Suomeen, ja valkohäntäpeura-alueen sisällä on vielä omia peuratihentymiään
7290,00) PILKEMASTER GO! POLTTOMOOTTORI KLAPIKONE 10500 , 00 Hydraulinen puunnostin (arvo 490€) Patentoitu V-mallinen syöttöpöytä Ketjusaha automaattisella voitelulla 4-osainen halkaisuterä Jarruton Mobil-tieliikennemalli Automaattinen halkaisuterän säätö 3,7 m sivusuunnassa kääntyvä kuljetin Kysy rahoitusvaihtoehtoja! Meiltä myös markkioiden nopeimmat klapikoneet! KAUPAN PÄÄLLE: 25 kpl 1,5³ klapisäkki (erikoisvahva) Klapisäkkiteline GB Titanium Pilkemaster laippa 5 kpl teräketjuja ETUJEN ARVO YLI 1000€ Pilkemaster GO! on klapikone, jonka kanssa on helppo työskennellä. Toimitus kaikkialle Suomeen 199€ !! Kysy myös muita malleja!! NOPEIMMIL LE HETI TOIMITUKSE EN! ETUJEN ARVO YHTEENSÄ YLI 1500€ !! 11273_.indd 27 11273_.indd 27 8.2.2025 12.46.09 8.2.2025 12.46.09. METSÄTYÖT METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.. Klapikonetta on helppo siirtää työpisteestä toiseen henkilöauton tai vaikka mönkijän perässä. Kampanjat voimassa 16.3.2025 asti Norwood LM30 isoja ominaisuuksia pienellä rahalla Hinta LM30 alk: 6560,00 Tukin halkaisija: 76 cm Tukin pituus: 5,0 m Alustan pituus: 6,0 m Laudan leveys max: 64 cm Moottorivaihtoehdot: 14 hv Kohler 8,0 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot LM30 LUMBERMATE LM30 Max.tukin halkaisija 76 cm Saatavilla sähkötai polttomoottorilla Kysy rahoitusvaihtoehtoja! HETI toimitukseen! NYT -10% Koneesta ja lisävarusteista! Kuvan traileri lisävaruste (ovh. Klapikoneen työnjälki on laadukasta ja tasaista, siitä pitää huolen Pilkemasterin tutut ominaisuudet, jotka löytyvät aina vakiona. www.uittokalusto.
Hökän mukaan korpikuusikoissa on selvää, että myös jatkuvassa kasvatuksessa on edessä taimikonraivausta. Puulajien luontainen kasvutahti on nuorena erilainen. Vaikka taimikonraivaustarve lisää jatkuvan metsänkasvatuksen kustannuksia, avohakkuun jälkeen korpikuusikoissa olisi Hökän mukaan vielä enemmän varhaisvaiheen hoitotyötä. ”Tarvitaan molemmat taimikonhoitokerrat, eli niin varhaisperkaus kuin myöhempi taimikon harvennus.” Taimikonhoitotarve on ilmeinen erityisesti pienaukoissa. Tuoreen tutkimuksen mukaan metsän uudistuminen onnistuu suojuspuuhakkuussa hyvin esimerkiksi Pohjois-Suomen korpikuusikoissa. Lisäksi jatkuvalla kasJatkuvalla kasvatuksella uusi suometsä Lapissa Suojuspuumenetelmällä hakattu korpikuusikko Lounais-Lapin Tervolassa kymmenisen vuotta hakkuun jälkeen. Tarvitaanko raivausta. Suojuspuuhakkuun yhtenä ongelmana on ollut metsän hakkaaminen suojuspuuasentoon ilman aiempia harvennuksia, jolloin tuuli on niittänyt runsaasti nurin pystyyn jätettyjä kuusia. ”Jokaiselle koealalle on syntynyt hyvin kuusenja koivuntaimia. Koealojen taimettumista on mitattu ojitetussa suometsässä useita kertoja 10 vuodessa. H A N N U H Ö KK Ä /L U KE vatuksella voidaan yrittää vähentää ojitettujen suometsien vesistöpäästöjä. Suojuspuuhakkuulla taimien syntyminen on kuitenkin ollut ryhmittäisempää ja taimien kasvu hitaampaa kuin esimerkiksi pienaukkohakkuulla. Myöskään halla ei ole pohjoisen oloissa riski kuusentaimien kehitykselle. METSÄSTÄ 14.2.2025 VALTTERI SKYTTÄ TUORE pohjoismainen koontiteos nosti yhdeksi jatkuvan kasvatuksen hakkuumenetelmäksi suojuspuuhakkuun. Uudistumista usein myös on, sillä korpikuusikon kostea maaperä ja rahkasammalpinta tekevät kasvupaikasta otollisen luontaisten puuntaimien syntymiselle. Tervolassa Lounais-Lapissa sijaitsevaa koemetsää käsiteltiin jatkuvan metsänkasvatuksen menetelmin, eli sinne tehtiin suojuspuu-, poimintaja pienaukkohakkuita. Jatkuvan kasvatuksen tutkimiselle on selvä kannustin etenkin Pohjois-Suomessa, jossa puuston hidas kasvu syö kalliiden metsän uudistamisinvestointien kannattavuutta. 11221_.indd 28 11221_.indd 28 8.2.2025 12.50.35 8.2.2025 12.50.35. Hökän mukaan Tervolan tutkimuskuusikot eivät ole kärsineet suuresti tuulituhoista. Tämä lienee suojuspuuhakkuun etu, sillä tavoitteena on kuusivaltainen metsä ja taimikonhoidon tarve pyritään minimoimaan. Menetelmä tunnetaan kuusella pitkältä ajalta, mutta sen käytännön tulokset ovat olleet kauniisti ilmaisten vaihtelevia. ”Jatkuvapeitteiseen kasvatukseen siirtymiseen on hyvät edellytykset, jos on vihjeitä siitä, että korpikuusikossa tapahtuu luontaista uudistumista”, Hökkä sanoo. Säästöä Lapissa Tervolan koemetsässä suojuspuuhakkuualalle on syntynyt koivuntaimia vähemmän kuin voimakkaasti poimintahakatulle koealalle tai pienaukkoihin. Niillä kasvaa sekametsä”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Hannu Hökkä
”Tämä on valtava markkina-alue, joten keskitymme aluksi kehittämään toimintaamme hyvin rajatulla alueella”, Koljonen kertoo Savolaisyritys lännen savotoilla Finnharvest korjaa nyt myrskypuita Floridassa. Binderholz on Euroopan suurimpia sahateollisuusyhtiöitä, joka omistaa Suomessa sahat Lieksassa ja Nurmeksessa. ”Binderholz oli ostanut pari sahaa Yhdysvalloista, ja he tiedustelivat neljä vuotta sitten kiinnostustamme lähteä korjaamaan sinne puuta heidän lukuunsa. Finnharvestin tavoitteena on lähivuosina kasvattaa liiketoimintaa Yhdysvalloissa merkittävästi. Se on vuosia luonut jalansijaa Saksaan, jossa yhtiön tytärhtiö Finnharvest GmbH korjaa tällä hetkellä puuta neljän koneketjun voimin erityisesti kirjanpainajien tuhoamista kuusimetsistä. Puita Floridan lämmössä katkoo hakkuukoneen kuljettaja Niko Hanhikoski. METSÄSTÄ 14.2.2025 MIKKO RIIKILÄ KUOPIOSSA päämajaansa pitävä Finnharvest on aloittanut puun korjuun Floridan metsissä. Finnharvest Incin Yhdysvaltain operaatioita johtavat yhtiön varatoimitusjohtaja Jussi Koljonen ja Eino Piironen. Finnharvest perusti Yhdysvaltoihin Finnharvest Inc -tytäryhtiön kaksi vuotta sitten. Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola ei muista, että Suomessa pääpaikkaansa pitävä puunkorjuuyritys olisi aiemmin laajentanut toimintaansa Pohjois-Amerikkaan. Hetken mielijohteesta Piirosen veljesten korjuuyritys ei lännen maille lähtenyt, vaan taustalla oli tutun yhteistyökumppanin pyyntö. Ainakin Kanadan puolella toimivan korjuuyritys JD Irwingin Suomesta houkuteltu kuski perusti alueelle sittemmin koneyrityksen.” Havulatva_ilmo_260x180_Metsälehti.indd 1 Havulatva_ilmo_260x180_Metsälehti.indd 1 31.1.2025 11.03 31.1.2025 11.03 11221_.indd 29 11221_.indd 29 8.2.2025 12.50.36 8.2.2025 12.50.36. ”Suomesta Pohjois-Amerikkaan muuttaneilla luultavasti on yritystoimintaa siellä. ”Toukokuussa tulee vuosi täyteen Ruotsissa. Ensimmäiset puukuormat siirtyivät floridalaisesta mäntymetsästä tien varteen viime viikolla. Viime keväänä Finnharvest aloitti puunkorjuutoiminnan myös Pohjois-Ruotsissa metsäyhtiö SCA.n lukuun. Ensimmäiset työmaat ovat viimesyksyisten hurrikaanien lakoa mia metsiä. Vasemmalla Eino Piironen, oikeanpuolimmaisena Finnharvest Incin varatoimitusjohtaja Jussi Koljonen. ”Yhdysvaltain itärannikolla kokorunkojen korjuu on ollut valtamenetelmä, mutta Binderholz haluaa tukit sahoilleen valmiiksi katkottuina, kuten meilläkin tehdään”, Esa Piironen kertoo. Meillä on pitkä kokemus yhtiön kanssa toimimisesta Suomessa, joten lähdimme valmistelemaan hanketta”, kertoo Finnharvestin kansainvälisestä kasvusta vastaava johtaja Esa Piironen. Ajokonetta ohjastaa toistaiseksi Eino Piironen. Tällä hetkellä meillä on siellä kaksi koneketjua, mutta SCA haluaisi sinne lisää koneitamme”, Piironen kertoo. Finnharvest aloitti Amerikan valloituksensa floridalaisessa mäntymetsässä. EI N O PI IR O N EN Tähtäin maailmalla Finnharvest on mitä ilmeisimmin Suomen kansainvälistynein puunkorjuuyritys
Luonnonsuojelulailla erityisesti suojeltu laji, tarkemmat ohjeet lajin huomiointiin ely-keskukselta. Myös pienin valkoisin kukin kukkivan purolitukan voi nähdä kasvavan eteläisimmässä Suomessa jopa ojanpientareilta. Itä-Suomen tai Ahvenanmaan metsälampien reheviltä lehtomaisilta alueilta voi onnekas havaita rupiliskon eli rupimanterin. Viime vuosina suositut tekopökkelöt ovat puolestaan jossain määrin hyödyttäneet ainakin kovakuoriaisia. Se esittelee 32 lajia kuudesta talousmetsien keskeisimmästä elinympäristöstä. Arnkil kertoo, että oppaan lajit valittiin jo vuosi sitten keväällä. 11222_.indd 30 11222_.indd 30 8.2.2025 12.57.41 8.2.2025 12.57.41. ”Meillä on paljon kertynyt ymmärrystä ja tietoa siitä, että nämä ovat oikeasti sellaisia toimia, jotka hyödyttävät monia metsälajeja. Lupaavia tuloksia Huuhkajan tiukkaa katsetta voi lähteä etsimään vanhoista kallioisista havumetsistä. Säästöpuiden jättäminen on osa talousmetsien luonnonhoitoa. Juuri pienvesielinympäristöissä riittää työsarkaa. Sen sijaan törmääminen oppaan sivulla 20 komeilevaan ja syksyllä kohun aiheuttaneeseen raakkuun on erittäin epätodennäköistä. ”Ajatuksena on, että kuka tahansa metsänomistaja voisi lähteä bongaamaan näitä lajeja.” Katse ojanpientareille Oppaassa on mukana avainlajeja, jotka ovat elinympäristölle olennaisia tai kertovat jotain tärkeää esiintymispaikastaan. ”Luonnonhoito ei ole pehmeää metsätaloutta, vaan se on sitä kovaa ydintä. Ne kaikki hyötyvät säästöpuiden jättämisestä. Esimerkiksi taloudellisesti vähempiarvoiset lehtipuut, salaman iskemät rungot tai puut, jotka eivät täytä tukin laatuvaateita, ovat monille lajeille tärkeitä. Paljasta hiekkamaata lajiesiintymien lähellä. Kaikki pienet lähteet ja norot sekä niiden uhanlaiset lajit eivät kuitenkaan näy paikkatietoaineistossa. Pieni lajija elinympäristöopas löytyy verkosta osoitteesta tapio.fi/ monimetsa-lajiopas LAJEJA BONGAAMAAN Uusi opas antaa vinkkejä, miten eri lajit hyötyvät luonnonhoidon toimista, sekä mahdollistaa lajibongauksen omassa metsässä. Jokaisen lajin kohdalla kerrotaan, mistä luonnonhoidon keinoista se hyötyy, sekä tuntomerkit. Osan lajeista voi löytää liki joka metsästä, osa on harvinaisempia. Puulajien kirjo, eri-ikäiset puut sekä lahopuu tarjoavat kolopesijöille, pölyttäjille ja lahottajille kodin ja ravintoa. Hankkeessa julkistettu uusi opas vie luonnonhoidon aina lajitasolle asti. Se on osa vastustuskykyisiä elinvoimaisia metsiä”, summaa luonnonhoidon asiantuntija Nora Arnkil Tapiosta. 14.2.2025 30 Metsälehti.fi METSÄSTÄ TIIA PUUKILA MITÄ yhteistä on pohjantikalla, kanervakimalaisella ja pökkelökäävällä. Esimerkiksi haapoja kasvaa monin paikoin. PE TR I JA U H IA IN EN JA A KK O VÄ H Ä M Ä KI H Å KA N SÖ D ER H O LM NUNNAKIRJOKOISA Paahde-elinympäristöissä kangasajuruoholla elävä pieni uhanalainen perhonen. Panokset kannattaa suunnata etenkin sinne, mistä löytyy arvokkaita lajeja ja luontokohteita. Arnkilin mukaan juuri lahopuun, lehtipuun ja vanhojen puiden säästämisellä päästään pitkälle ja usein kustannustehokkaasti. Myös haapojen säästäminen on todistetusti auttanut monia haavalla eläviä lajeja, kuten haavanjalosoukkoa. Vuonna 2016 startanneen hankkeen tehtävänä on kehittää yhdessä alan toimijoiden kanssa talousmetsien luonnon hyväksi tehtävää työtä. Arnkil vetää maaja metsätalousministeriön rahoittamaa Monimetsä-hanketta ja on ollut koostamassa juuri ilmestynyttä Pientä lajija elinympäristöopasta. Hukka joen tapahtumilla ei siis ole osuutta lajivalintaan. ”Raakku on upea laji, jolla on ehdottomasti paikkansa tällaisessa oppaassa”, Arnkil toteaa. Rupilisko on yksi luonnonhoidosta ja ennallistamisesta hyötyneistä lajeista, ja sen eteen on tehty rutkasti töitä. Metsässä loriseva tai pulputtava vesi kertoo aina monimuotoisuudelle tärkeistä arvoista. Metsänomistajalle monipuolinen metsäluonto puolestaan on kuin suojakilpi muuttuvan ilmaston tuomia koetuksia vastaan. Mikäli harjumetsän paahteiselta rinteeltä löytää violettina kukkivaa kangasajuruohoa, voi paikalta hyvällä tuurilla bongata myös harvinaisia perhosia, kuten tummanpuhuvan nunnakirjokoisan tai muurahaissinisiiven. Nyt ehkä vain kipuillaan sen volyymin kanssa”, Arnkil kertoo. Juuri sellaisia metsiä tarvitaan ilmastonmuutoksen edetessä. Lisää lajin ympäristön avoimuutta puustoa poistamalla
ISOKARPALO Avosoilla, rämeillä sekä korvissa kasvava marjakasvi. Monet elinpaikoista suojeltu vesilain tai metsälain nojalla, jolloin elinympäristön heikentäminen tai luonnontilan muuttaminen on kielletty. W IK IM ED IA CO M M O N S 11222_.indd 31 11222_.indd 31 8.2.2025 12.57.44 8.2.2025 12.57.44. Säilytä pesimäjyrkänteet ja puusto luonnontilaisena Jätä säästöpuuryhmiä sekä vanhoja, järeitä ja lahoja puita. Lahopuiden keskittymä on hyvä paikka säästöpuuryhmälle. Vältä tarpeetonta maanmuokkausta ja raivausta Harvenna tarvittaessa varjostavia kuusia. LEHTOKUUSAMA Lehtojen pensaslaji, jonka marjat linnuille tärkeitä. Säästä monipuolisesti puulajeja ja lahopuuta. Näin luonto hyötyy ja säästät raivauskustannuksissa. Jätä purojen ja pienten jokien varteen puustoiset suojavyöhykkeet. Säästä keväisin kukkivia raitoja ja pajuja. välisenä aikana 300 metrin etäisyydellä asutusta pesästä. Turvaa maaja pystylahopuu sekä tee tekopökkelöitä. Jätä soiden ja kangasmetsien väliin puustoisia vaihettumisvyöhykkeitä, joita ei käsitellä. KANERVAKIMALAINEN Kangasmetsien pölyttäjä, joka turvaa metsämarjasadon. Jätä metsikköön kasvamaan yhtä monta puulajia kuin siellä oli ennen toimenpidettä. UNOHDA tarpeeton siistiminen ja jätä sopivissa kohdin tiheikköjä. Vältä hakkuita ja koneellisia metsätaloustoimia pesäpaikoilla 1.3-30.6. Ennallista kuivuneita soita tukkimalla ojia sekä ohjaamalla ympäröiviltä alueilta vesiä kuivuneelle suolle. Tarkempia ohjeita lajin huomiointiin antaa Ely-keskus. Säästä lehtojen pensaskerros ja puuston monipuolisuus. KIRJOJOKIKORENTO Jokikorentolajeista kookkain ja värikkäin. LUONNONHOIDON MUISTISÄÄNTÖJÄ HUOLEHDI, että metsänhoidon tai hakkuun jälkeen jää yhtä paljon puulajeja kuin ennen toimenpidettä VAALI olemassa olevia pystyja maalahopuita, etenkin järeitä sellaisia. Jätä säästöpuuryhmiä. 14.2.2025 Metsälehti.fi 31 METSÄSTÄ RI ST O PU RA N EN KI M M O RA M PA N EN JA N N E M A N KI N EN H Å KA N SÖ D ER H O LM POHJANTIKKA Kangasmetsien kolopesijä, joka popsii kirjanpainajia. Tee tekopökkelöitä. Pidä rantavyöhyke puustoisena ja suojavyöhyke riittävän leveänä. Palauta lammen ja lähiympäristön vesitalous luonnontilaisemmaksi. LISÄÄ luontopuhetta. Kerro puukauppaa tehdessä tai metsänhoitotöitä tilatessa, mikäli haluat panostaa luonnonhoitoon sertifioinnin edellyttämää minimitasoa enemmän. RUPILISKO eli rupimanteri Suomen harvinaisin sammakkoeläin. HUUHKAJA Kallioelinympäristöissä elävä erittäin uhanalainen pöllölaji
Ylin saalismäärä vuodelta 1980 11223_.indd 32 11223_.indd 32 8.2.2025 13.02.02 8.2.2025 13.02.02. Sittemmin niitä on viety Pohjoisja Etelä-Amerikkaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Vuoden 1914 paikkeilla Karl Fazer istutti Jokioisiin 27 rusakkoa. Pian meillä alettiin käyttää myös venäjän kielestä lainattua nimeä rusakkojänis tai ryssänjänis. Ruotsin ja Norjan rusakkokanta sai alkunsa 1800-luvulla, kun Skandinaviaan istutettiin keskieurooppalaisia rusakoita. Sieltä rusakoita siirrettiin Karjalankannakselle, ja varsin nopeasti ne valloittivat Vuoksen vesistöalueen. Tässä tapauksessa piilopaikaksi tulivat rivitalon takapihan puutarhakalusteet. Silloisen Suomen ensimmäinen rusakko löytyi vuonna 1861 Käkisalmesta. Vuotuinen rusakkosaalis on viime vuosina pyörinyt 65 000– SIIRTOLAINEN IDÄSTÄ Rusakko tuotiin Suomeen Venäjältä. Myös Britannia ja Irlanti ovat saaneet rusakkonsa istuksista. Istutuksista onkin syntynyt hyvin ihmiskulttuurin ympärille sopeutuva rusakkokanta, joka lisääntyy tehokkaasti ja laajentaa levinneisyysalueitaan. Venäläisille rusakko on edelleen rusaka. Siirtolaislaji Suomalaisille metsämiehille rusakko kelpasi uudeksi metsästyskohteeksi, joten sen leviämistä alettiin nopeuttaa siirtoistutuksin. Ne istutettiin kaikki Länsi-Suomen Kauvatsalle. 90 000 yksilössä. Tuolloin eläimestä käytettiin saksanjäniksen nimeä. PILKKEET 14.2.2025 32 Metsälehti.fi LUONNOSTA HANNU ESKONEN, TEKSTI JA KUVAT RUSAKKO on vuosisatojen ajan kiinnostanut metsästäjiä niin paljon, että sitä on istutettu eri puolille maailmaa. Venäläinen ruhtinas Naryskin perusti Viipuriin rusakkotarhan 1880-luvulla. Rosenlewin veljekset toivat Venäjältä 125 jänistä, joiden joukossa oli kuusi rusakkoa. Nykyisin rusakoita tavataan säännöllisesti Rovaniemen ja Kuusamon korkeudella, ja yksittäisiä elämiä on tavattu aina Utsjokea ja Enontekiötä myöten. Niillä se hyppää pitkiä loikkia ja voi kiihdyttää jopa 60–70 kilometrin tuntinopeuteen. Ennen nykyisin hyväksytyn rusakko-nimen käyttöön ottamista sitä kutsuttiin myös peltojänikseksi. Sittemmin laji on levinnyt Rovaniemelle asti. Rusakolla on pitkät ja vahvat takajalat. Rusakkoemo piilottaa poikasensa yksittäin pienen alueen kätköihin. Saalismäärä kuitenkin vaihtelee suuresti. Nämä eivät ole pystyneet leviämään juurikaan Tukholmaa pohjoisemmaksi, kun samaan aikaan meikäläiset Venäjältä peräisin olevat rusakot kolkuttelevat jo Tunturi-Lapin rajoilla. Istutukset nopeuttivat lajin leviämistä Suomeen. Pienimmillään se oli vuonna 1987 vain noin 20 000 eläintä
Toukan ravintona ovat valkolahoa aiheuttavien kääpien heikentämät mutta vielä elävät lehtipuut, meillä ehkä useimmiten taulakäävän asuttama koivu. Kun sitten aioin kirjoittaa Suomen suurimman eläinlahkon eli pistiäisten lajimäärästä, ajattelin käyttää kuvaa nimeämättömänä esimerkkinä. lumijalkaa, jonka avulla jänis laajentaa jalkaansa huomattavasti, eikä se tee lumiluolia piilopaikoikseen vaan kaivaa puoliavoimia kuoppia talviöiseen käyttöön. Risteytyy jäniksen kanssa Rusakko eroaa jäniksestä selvästi. Vähäinenkin tuoksuaineen häivähdys saa koiraan etsimään tuoksun lähdettä. Naaras tarvitsee pitkän suipon peräpäänsä asetellessaan muniaan kuoren rakoihin piiloon saalistajilta. METSÄN KÄTKÖISSÄ puolestaan oli 120 000 yksilöä. Koiraan tuntosarvet ovat lyhyet ja tupsukärkiset PISTIÄISEN NÄKÖINEN VAAKSIAINEN Rusakko on helppo erottaa jäniksestä. Se ei muutu talvella valkoiseksi vaan vaalenee harmaanruskeaksi. Joskus ne saavatkin tuhoja aikaan puutarhoissa ja istutuksilla. Samalla kun rusakko runsastuu jäniksellä menee selvästi huonommin. Nykyään rusakon pyynti alkaa syyskuun alusta ja loppuu helmikuun viimeinen päivä. Oheinen kuva roikkui vuosia listalla, mutta kun en tiennyt otuksen nimeä, se jäi. Nimi isopistinkirsikäs kuvaa vain naaraan ulkonäköä. Rusakolla ei ole ns. 11223_.indd 33 11223_.indd 33 8.2.2025 13.02.04 8.2.2025 13.02.04. Nyt selvisi nopeasti nimikin: vaaksiaisiin kuuluva isopistinkirsikäs. Näitä ne kaivavat talvellakin lumen alta. Viimeisen sadan vuoden aikana vaaleus on kuitenkin lisääntynyt. Se nimittäin risteytyy jäniksen kanssa ja yhteiset jälkeläiset ovat ilmeisesti myös lisääntymiskykyisiä. Tarvittaessa kelpaavat myös puun oksat ja kuori. Siinä vaiheessa tutkin kuvaa suurennuslasilla. Tätä selitetään sillä, että jäniseläinten kannat ovat saavuttaneet jonkinasteisen tasapainon toisiinsa nähden. kuin vappuhuiskut. Etelän lumeton maisema ei suosi vitivalkoista jänistä, mutta oma osansa on myös rusakolla. Sillä on pitkät korvat, aina ruskeanharmaa karvoitus ja keltaiset silmäterät. Vaikka otus näytti aivan loispistiäiseltä, se ei ollut pistiäinen ollenkaan. Tiedä sitten, hyötyykö laji itse pistiäismäisestä ulkonäöstään, mutta ainakin minut se hämäsi. ”Silloisen Suomen ensimmäinen rusakko löytyi vuonna 1861 Käkisalmesta.” Pistiäismäisestä ulkonäöstään huolimatta isopistinkirsikäs kuuluu vaaksiaisiin. Useilla hyönteisillä sukupuolet ovat eri näköiset, onhan niiden roolikin erilainen. Viime aikoina risteymien määrä on kuitenkin lähtenyt laskuun. Lyhyt ja leveä peräpää pääsee töihin sitten kun naaras on löytynyt: sillä pidellään naarasta paikallaan parittelun ajan. PILKKEET 14.2.2025 Metsälehti.fi 33 KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Pitkiä tuntosarviaan naaras käyttää sopivaa munimispaikkaa etsiessään. Mutta ennen kuin pääsee munimaan, se odottelee rauhassa ylkäänsä ja levittää ilmaan omaa tuoksuaan, joka ohjaa koiraan perille. Tällöin puhtaiden jänisten kokonaismäärä laskee. Ravinnokseen rusakot käyttävät pääasiassa heiniä ja ruohoja, varsinkin apilaa. Siipiä oli vain yksi pari, ja toinen siipipari on surkastunut nuijamaisiksi väristimiksi (näkyi ainakin alkuperäiskuvassa otuksen oikealla sivulla heti siiven takana), siis kärpästen heimokuntaa. Lisäksi koiraalla on kiire, sillä vain ensimmäisenä naaraan luo ehtinyt pääsee jatkamaan sukuaan. Rusakon mieliympäristöä ovat puistot, omakotialueiden pihat, pientareet, pellon reunukset ja asutuksen lähimetsät. Ne ovat erikoistuneet aistimaan naaraan erittämän kutsutuoksun, ja se on erotettava vielä se muista kymmenien muiden hyönteislajien naaraiden tuoksusta. TÄSSÄ juttusarjassa pohjana on yleensä valokuva, johon kirjoitan tekstin
Puukaupoissa sooloilleen sahurin hakkeet jäivät helposti sahan pihalle. Ideaalitilanteissa kanahaukka pesii siis varsin hulppeissa kuusikoissa. Kaikkiaan kanahaukka on sopeutuvainen lintu, jonka pesintää ohjaa ennen kaikkea ravinnon saatavuus. Meillä on ollut useita tapauksia, joissa pesät tai pesäpuut ovat tuhoutuneet hakkuissa. PEKKA MUUTTOMAA Vaarallista ylireagointia LUKIJALTA Lukija ei innostu kanahaukanpesän 50 metrin suojavyöhykkeestä. Kylävainion persoonakin tulee tutuksi. Uutta tietoa on, että Keitele valmisteli viime vuosikymmenellä suuren sahan rakentamista Kuopioon kaavaillun Finpulpin sellutehtaan naapuriin. ILKKA KYLÄVAINION elämäkerran, Keiteleen patruuna, luettuaan ymmärtää paremmin Keitele Groupin syntyhistorian. Pesää käytetään yleensä monta vuotta, mutta joskus lintu käyttää samassa metsässä olevia vaihtopesiä. Taajamissa on puluja, naakkoja ja muita varislintuja, mutta niitä ympäröivät metsät ovat usein rikkonaisia, joten haukat joutuvat tinkimään pesämetsänsä laadusta. Ongelmaksi voi muodostua, että uusi pesä saattaa olla kevytrakeinteinen eikä kestä pesinnän rasituksia. Laji pesii yleensä vanhassa kuusivaltaisessa metsässä, ja usein pesämetsän pinta-ala on useita hehtaareita. Elämänkertateos paljastaa, että oli pientä vaille, ettei Kylävainion sahaimperiumi syntynyt Pudasjärvelle. Varsinkin nuoremman polven metsäihmisille sääntelyja kartelli-Suomen kuvaus varmasti on avartavaa – ennen asiat olivat huonommin. Meillä on hyviä kokemuksia yhteistyöstä metsänomistajien kanssa. Kirjan on kirjoittanut Savon Sanomien artikkelitoimittaja Vesa Kärkkäinen. Menestyvän suursahan luominen keskelle Pohjois-Savon metsiä ei ollut onnenkantamoinen vaan osaavan, rohkean yrittäjän elämäntyön tulos. Tästä syystä Kylävainion välit metsäliittolaiseen leiriin olivat vuosikymmeniä viileät. FI Tieliikennekäyttöinen kuljetusalusta henkilöauton perään • Polttotai sähkömoottori • Ketjusaha • Automaattisesti säätyvä halkaisuterän korkeus • Halkaisee läpi mitaltaan jopa 30 cm puut • 5.6 t halkaisuvoima • Kattavat varusteet vakiona Markkinoiden nopeimmat klapikoneet Pilkemaster GO! yhdistää uudella tavalla klapikoneiden helpon liikuteltavuuden sekä tehokkaan ja tasalaatuisen poltto puun teon. Kun pesät ovat heidän tiedossaan, ne ovat osa heidän metsätalouttaan ja ne otetaan huomioon hakkuita suunniteltaessa. Kanahaukalle pesäpuutakin tärkeämpi on sen reviiri, jossa on tarjolla riittävästi ravintoa ja tutut saalistuspaikat. ”Ei muuten hakata minun elinaikanani”, totesi kerran eräs vanhahko haukoistaan ylpeä metsänomistaja. Olen paitsi metsäammattilainen myös pitkän linjan lintuharrastaja, ja tavoitteeni on ollut sovittaa metsänhoitoa ja esim. Hyvänä esimerkkinä tästä on kanahaukan hakeutuminen pesimään kaupunkien ja isojen taajamien laita-alueille. Ulkopuolelta tuotu pakkosuojelu rikkoo tätä yhteistyöhenkeä, varsinkin kun suojelun juridiset perusteen ovat hyvin kyseenalaiset. Tämä on tarpeetonta ylireagointia, josta ei ole hyötyä kanahaukalle, mutta huomattavia haittoja metsätaloudelle. Toisaalta kuvataan myös, kuinka koskettava menetys ja suuri suru Einarin poismeno oli Kylävainiolle. Myös Kylävainion velmumpi puoli paljastuu. MIKKO RIIKILÄ Keitele kaavaili suursahaa Kuopioon METSÄLEHDESSÄ 21/2024 oli juttu, jonka mukaan ely-keskus ja metsäyhtiö suunnittelivat kanahaukan pesien ympärille jopa 50 metrin suojavyöhykkeitä. Keiteleelle mennessään Kylävainio oli kokenut ja koulutettu sahabisneksen osaaja – ei kuka tahansa kolmekymppinen yrittäjä. Mies tuntee sekä Kylävainion että sahabisneksen ja metsäalan sisäpiirejä myöten. Lehdessä mainittu esitetty 20 metrin tai edes 50 metrin suojavyöhyke ei riitä kanahaukalle, vaan se etsii uuden pesäpaikan. FI Valmistettu Suomessa 11224_.indd 34 11224_.indd 34 8.2.2025 13.04.15 8.2.2025 13.04.15. 14.2.2025 34 Metsälehti.fi PILKKEET KIRJA Vesa Kärkkäinen: Keiteleen Patruuna, Ilkka Kylävainio ja Keitele Groupin tarina. Kanahaukkakanta on ainakin Pohjois-Satakunnassa vahva. Vaikka syntyjään satakuntalainen onkin, maakuntalaulun mukaista ”tyynnä kyntää aurallansa” -tyyppiä mies ei ollut. Henkilöauton perässä kulkeutuva Pilkemaster GO! on kattavasti varusteltu jo vakiona. Siltala 2024. Meille harrastajille on ikävää, että haukkapari hetkellisesti häviää seurannasta, mutta yleensä uusi pesä löytyy parin vuoden päästä saman reviirin alueelta. Järeän metsän reunavyöhykkeitä etsivä hiirihaukka saattaa pesiä niissä. Kirjan hauskinta antia on kuvaus ystävyydestä Pohjois-Savon toisen patruunan, Einari Vidgrenin kanssa, melkein tehdyt helikopterikaupat ynnä autojutut. Pohjois-Satakunnassa mm. Porin alueen pesintätiheys on maaseutukuntia korkeampi. Syntyy irrallisia kuvioita, joita myrskyt runtelevat seuraavina vuosina. FI Valmistettu Suomessa PI LK EM AS TE R. Valmistettu Suomessa PI LK EM AS TE R. Toisaalta, pitääkö tyhjäksi jäänyttä pesää yhä suojella. Kirjaa avaa näkymän 1980-luvulla vallinneeseen metsäsektorin sääntelyyn ja metsäyhtiöiden kartelliin, jotka tiesivät ongelmia sahayrittäjälle. petolintuja yhteen yhteistyössä metsänomistajien kanssa. Harkitseva kyllä, mutta rohkeasti uuteen ryhtyvä ja välillä särmikäskin. Teksti on napakan helppolukuista – lukiessa ei pitkästy. JO H A N N ES TE RV O Soita ja pyydä tarjous: 040 505 8697 | 020 741 3322 Agromaster Oy Pilkemaster PI LK EM AS TE R
Pidän päätöstä kuitenkin sinettinä tutkijanuralle: takaisin tutkimuksen pariin tuleminen voi olla vaikeaa. Pölkky Oy Vanhenee 2.3.2025 Ympäristöasiantuntija Tornator Vanhenee 2.3.2025 Suunnitteluasiantuntija Tornator Vanhenee 2.3.2025 11224_.indd 35 11224_.indd 35 8.2.2025 13.04.17 8.2.2025 13.04.17. SAIJA HUUSKONEN IKÄ: 48 TYÖ: Johtava tutkija Luonnonvarakeskuksessa, aihealueena metsänkasvatus TULEVA TYÖ: Metsänhoidon kehityspäällikkö Metsähallituksessa KOULUTUS: Metsänhoitaja, maatalousja metsätieteiden tohtori (MMT) Helsingin yliopistosta 2008. Aiemmin puukaupan ja metsäpalveluiden johtajana toiminut Jani Riissanen puolestaan siirtyy Metsä Groupin sahaliiketoiminnan toimitusketjusta vastaavaksi johtajaksi. Niinpä työ on pirstaloitunutta. Miten metsäntutkijan työ on muuttunut. NIMITYKSIÄ Metsä Group Metsä Groupin puunhankinnassa ja metsäpalveluissa (Metsä Forest) on rukattu osin uusiksi. Työhön kuuluu metsänhoitomenetelmien kehittämistä valtion monikäyttömetsissä sekä sidosryhmäja tutkimusyhteistyötä. Nyt oli sopiva hetki siirtyä lähemmäs käytäntöä. Opettajan pedagogiset opinnot. 14.2.2025 Metsälehti.fi 35 w HELI VIRTANEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA Miten päädyit tulevaan työhösi. Samat asiat korostuvat kuin tähänastisessakin työssäni: tavoitteiden yhteensovittaminen ja se, miten varaudutaan tulevaan ja otetaan muuttuva ilmasto ja luonnon monimuotoisuus huomioon. Minulla on vielä lähes 20 vuotta työuraa jäljellä, ja olin jo pidempään pohtinut, onko tutkijan työ se, mitä haluan tehdä koko urani. Huomasin ilmoituksen paikasta muistaakseni Metsälehden verkkosivuilla. Laadin hakemuksen marraskuun puolivälissä, ja uusi työ alkaa maaliskuun alussa. Nyt alkaa uusi vaihe työuralla. Puunhankinnan ja metsäpalveluiden kehitysjohtajaksi on nimitetty Olli Leino, joka on aiemmin toiminut puunhankinnan ja metsäpalveluiden digitalisaatiojohtajana. Tehtävänkuvaus vaikutti mielenkiintoiselta ja osui osaamiseeni. Aikaa kuluu myös rahoituksen hakemiseen. Tutkimusmaailman ulkopuolella työskentelee jo melko paljon tohtoreita. Olen saanut osallistua mielenkiintoisiin, ajankohtaisiin hankkeisiin, ja työporukka on ollut hyvä. Mietityttääkö siirtyminen uusiin tehtäviin. Saija Huuskonen aloittaa maaliskuussa metsänhoidon kehityspäällikkönä Metsähallituksessa. Katso metsäalan työpaikat metsalehti.fi/ tyopaikat tai käytä QR-koodia. Uudeksi puukauppaja metsäpalvelujohtajaksi on nimitetty Juho Rantala. Mikä työssäsi on ollut parasta. Nykyisin tutkimuskysymykset ovat moniulotteisia ja tutkimushankkeet laajoja. Millainen on uusi toimenkuvasi. Esimerkiksi sekametsätutkimusten tulokset ovat menneet suoraan käytäntöön ja osaksi metsänhoidon suosituksia. Katsotaan, mihin se johtaa. Metsäasiantuntija Ranua Pölkky Oy Vanhenee 2.3.2025 Metsäasiantuntija Ristijärvi – Hyrynsalmi – Suomussalmi E. Yksittäisen tutkijan työpanos yhdessä hankkeessa on usein pieni. URAPOLKU / PILKKEET PALVELUKSEEN HALUTAAN Askel sivuun tutkijan uralta Sarjassa seurataan työuria metsäalalla. Hain työpaikkaa tavallisen hakuprosessin kautta eli tein hakemuksen, sain kutsun haastatteluun ja siitä soveltuvuuden arviointiin. Työsopimuksessa tittelinä on kehityspäällikkö. Hän on aiemmin toiminut puunhankinnan ja metsäpalveluiden kehitysjohtajana. On mielekästä ja motivoivaa, että tutkimustiedolle löytyy suoraa käyttöä. KUKA
Minä olen nähnyt elämäni lajirikkaimman alueen aukoksi hakatussa lehdossa. vapaa-ajan rakennus. (sähkö ja vesi) Hp. Hakkuuaukkoja syntyy noin 100 000–150 000 hehtaaria joka vuosi, se ei ole uhanalaisten lajien koti eikä uhanalainen elinympäristö. Laihian eteläosassa sijaitseva tila on ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Osuudet jakautuvat seuraavasti: 740-552-20-3 Toivola II (414/50526) Hp. 35 000 € Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Kohteella voimassa Simpelejärven ranta-osayleiskaava, kaavaan on merkitty kiinteistölle vakituisen asunnon rakennuspaikka, ei rantarakennusoikeutta. 68.724 € 740-535-5-25 Viitamäki (247/50526) Hp. RANTAMETSÄTILA, Kerimäki, Ruokolahti, Lautakannantie 193 2,73 ha. Yleiskaavassa tila on maaja metsätalousvaltaista aluetta (M). Tässä ei yksi kuollut puu paina. Omaa rantaviivaa n. 1980 rak. 431 m 3 , josta ainespuuta n. 1140 m 3 (+2024 kasvu). Metsämaata n. Kiinteistöllä lisäksi purkukunt. Tietoa löytyy, kysymällä oppii. 050 464 6500. Näitä jälkiä ei vain ole korjattu eikä kalateitä patoihin rakennettu. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Rehevät kasvupohjat. 139.000 €/tarjous. Hp. vuosikerta. Viime aikoina on kirjoiteltu teräviä purossa olleesta kuolleesta puusta ja hakkuuaukkojen lajirikkaudesta, ilmeisesti merkkejä huonosta luonnonsuojelusta tai ymmärtämättömistä luonnonsuojelijoista (kuollut puu tappaa taimenia ja hakkuuaukko on vanhaa metsää lajirikkaampi). 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. Sieltä löytyy uhanalaisia lajeja, riippuvaisia esimerkiksi paksuista kilpikaarnamännyistä, elävistä Tietoa löytyy ja kysymällä oppii ja kuolleista. 41.002 € Yhteensä 109.726 € Itä-Suomen Yhteismetsää hallinnoi UPM. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja Pirjo Sutela-Mero MARKKINOINTI Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 8,7 ha ja runsaspuustoista metsää n. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 4,4 ha. Ei ole mitään väärää, jos katsoo asioita tietynlaisten linssien läpi, kaikki me sitä teemme. 029 432 6114 Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. Tutkijan urakehitys on kiinni siitä, että voi tunnustaa omat tiedonpuutteensa, tehdä yhteistyötä ja päivittää ennakkokäsityksiään tiedon karttuessa. Lisätiedot: https:// www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ita-suomen-yhteismetsa/ Lisätietoja myös välittäjältä, ole yhteydessä! MAATILA, Laihia 15 ha. 029 432 6108 Eero Sala p. Jos ennalta suhtautuu negatiivisesti suojeluun, voi tosiaan nähdä puroon kaatuneen kuolleen puun merkkinä suojelun järjettömyydestä; kuollut puu tukkii puron. 1,5 ha nuorta kasvatusmetsää ja n. Hakkuuaukossa ei ole mitään pahaa, sen lajirikkaus ei vain liity edellä mainittuihin metsiin: eri maailmat, eri lajit. YHTEISMETSÄKIINTEISTÖT, Savonlinna Helppoa metsänomistusta! Kiinteistöt koostuvat 661 Itä-Suomen Yhteismetsän osuudesta ja yhteisistä vesialueista. O4O-9648923 METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. Osa näkee metsän tukkeina tai maisemana, osa kääpien tai riistan elinympäristönä, osa kaikkina edellisistä. Pihapiiri rakennuksineen (mm. Peltojen pinta-ala n. MARKUS MELIN KIRJOITTAJA ON TUTKIJA LUONNONVARAKESKUKSESSA. Huutelulla saa huomiota, mutta ei lopulta edistä kenenkään asiaa, ei taimenen eikä metsäluonnon monimuotoisuuden. Kiinteistöllä v. 320 metriä. vanha asuinrakennus, varastorakennus, vanha saunarakennus ja uudempi kevytrakenteinen saunarakennus. 029 432 6029 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 6059 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Tällöin on hyvä kuitenkin ymmärtää omien näkökulmien rajallisuus. Hp. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Heli Virtanen p. 1,05 ha varttunutta kasvatusmetsää. 285 metriä. Ei pidä syyllistää menneisyyden tukinuittoa tai ojituksia, silloin tehtiin mitä piti. Kokonaispuusto arvion mukaan n. 35 000 €. 3,61 ha, kokonaispuusto n. 100 km sisämaahan. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi 93. 14.2.2025 PILKKEET MYYDÄÄN LUKIJALTA www.metsalehti.fi/metsamaa RANTAMETSÄTILA, Parikkala, Eskola, Lemmikontie 40 4,089 ha. Samaa dynamiikkaa on havaittavissa myös keskustelussa hakkuuaukon lajirunsaudesta. Putkilokasvien ja hyönteisten lajirikkaus oli käsittämätön. Vanha, luonnontilaisen kaltainen metsä on Suomessa uhanalainen elinympäristö. Tällä ei vaan ole mitään tekemistä vanhojen metsien kanssa. konehalli ulkomitoiltaan 18x12 m) ja liittymäsopimukset. perustettu 1933 11225_.indd 36 11225_.indd 36 8.2.2025 13.06.21 8.2.2025 13.06.21. Havainto on niin väkevä, että toissijaiseksi taimenen kannalta jäävät padotut joet, tuhannet uittojen takia peratut koskiuomat tai kutupuroihin ojituksista valunut humusja ravinnekuorma. Koen tätä jatkuvasti, suosittelen. Toissijaiseksi jää myös se, että kritisoidut luonnonsuojelijat tekevät myös tutkimustyötä, jonka pohjalta puroja ennallistetaan taimenen kalastajan iloksi. Metsäveroja ALV-ilmoitukset, veroneuvonta puun myynteihin ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin, kotikäynnein. Kalaja Pyhäjokilaaksot n. Oma sähköliittymä ja kaivo. 331 m 3 . Kiinteistöllä on n. Saimaan Puruveden rantaviivaa tilalla on n. 040 510 8085 www.metsalehti.fi/metsamaa Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSIA TARJOTAAN VAHVAT ennakkokäsitykset vaikuttavat asenteisiimme
Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Laskutuslisä paperilaskuissa 3,90 €. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 3”. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. PALKINNOT metsäristikosta 22 on arvottu seuraaville kolmelle: Aino Fant, Helsinki; Arja Heiskanen, Kuopio ja Esa Makkonen, Kerimäki. 11225_.indd 37 11225_.indd 37 8.2.2025 13.06.21 8.2.2025 13.06.21. 14.2.2025 PILKKEET METSÄKRYPTO 3 METSÄRISTIKKO 22, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 28.2.2025 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi)
Tiedämme, että kiinnostavan tuotteen valmistuksen on oltava kustannustehokasta.” Tiusasen mukaan kasassa on hyvät ainekset innovatiiviseen tuotteeseen. Tiusasen mukaan kaikki kokeillut palakoot osoittautuivat toimiviksi. Kierrättäminen ja kiertotalous kiinnostavat kuluttajia. Jatkohanke on suunnitteilla. Se näyttäisi kivalta esimerkiksi kahvilan pöydän pinnassa.” Tavoitteena teollistaminen Koska viime vuoden aikana selvisi, että uudenlaisten levyjen valmistaminen on hyvinkin mahdollista, valmisteilla on jatkohanke. Jatkohankkeessa niiden päästöt ja kemikaalikoostumus on tarkoitus selvittää tuoteturvallisuuden varmistamiseksi. KIRJANKANNET LEVYKSI -HANKE Käytettyjen kirjojen kansista on kehitelty levytuotteita Kirjankannet levyksi -hankkeessa. ”Kun käytettiin isoa palakokoa, valmiista levyistä pystyi jopa lukemaan tekstinpätkiä. FAKTA 11226_.indd 38 11226_.indd 38 8.2.2025 13.08.29 8.2.2025 13.08.29. 14.2.2025 38 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN HELI VIRTANEN, TEKSTI JANI MAHKONEN, KUVA VANHOISTA kirjoista on tullut eräänlaista ongelmajätettä: esimerkiksi monet antikvariaatit eivät suostu vastaanottamaan mitä tahansa, koska lukijakuntaa ei ole tarpeeksi. Hankkeeseen osallistuivat LAB-ammattikorkeakoulu, Finlandia Kirja, Suomen Kustannusyhdistys, Kirjakauppaliitto ja Graafinen teollisuus ry. Osin ne voisivat toimia rakennuspuolellakin, mutta lastulevyn tai vanerin korvaamiseen lujuusominaisuudet eivät todennäköisesti riitä”, kertoo projektipäällikkö Gatja Tiusanen LAB-ammattikorkeakoulusta. Kirjat eivät tahdo kelvata edes jätteenkierrätykseen. Vaihtoehto kirjojen kierrätykseen Kierrätyskirjojen kansista on mahdollista valmistaa sisustusja kalustelevyjä, osoitti LAB-ammattikorkeakoulun hanke. Siinä kansien kierrätyksestä pyritään kehittämään teollista ja kannattavaa liiketoimintaa. Ammattikorkeakoulu tekee hanketyötä osin julkisella rahoituksella ja yhteistyössä alan yritysten kanssa. Kirjojen kansissa esiintyy puupohjaisten materiaalien lisäksi muovia, liimoja ja muita sideaineita. Siihen etsitään myös teollisia kumppaneita. Ainakin osa jätelaitoksista ohjeistaa heittämään kirjat suoraan sekajätteeseen. Sen Lahdessa sijaitsevassa puutekniikan laboratoriossa valmistettiin viime vuonna levyjä vanhoista kirjankansista. Samalla sideaineille ja teollisessa levynvalmistuksessa mahdollisesti käytettäville muille materiaaleille ja apuaineille etsitään ympäristöystävällisiä ja kierrätettyjä vaihtoehtoja. ”Niille kaavaillaan käyttöä sisustusja kalustelevyinä. Vaihtelevista materiaaleista valmistettujen kovien kansien lisäksi jätteenkäsittely on alkanut tuskailla liian hitaasti hajoavia sisäsivuja. Hanke oli käynnissä viime vuoden tammi–elokuussa ja rahoitus tuli Päijät-Hämeen liitolta (AKKE-rahoitus, alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen). Käytännössä kansia murskattiin 5 millistä 20 milliin vaihteleviin palakokoihin, palojen joukkoon lisättiin sideainetta ja massa puristettiin korkeassa paineessa levyiksi. Osaratkaisua ongelmaan on alettu etsiä LAB-ammattikorkeakoulussa. ”Minulla ja kaikilla hanketiimissäni on teollinen tausta. Luettavia tekstinpätkiä Tiusasen työpaikka on Suomen ainoa puutekniikan koulutusta tarjoava oppilaitos, joten sieltä löytyivät Kirjankannet levyksi -hankkeen vaatimat laitteet, laboratoriot ja osaaminen
Hedelmässä on huomattavan paksu kuori. MAAILMAN SUURIN SITRUS HELMIKUUSSA vuonna 2005 Metsälehti kertoi, että kemeratukien valvontaa haluttiin tiukentaa. Pomelo ei siedä pakkasta. Useimpien tuottajamaiden pääsatokausi on marraskuusta helmikuuhun. Tarinan mukaan pomelo saapui uudelle mantereelle Aasiasta, Itä-Intian kauppakomppanian kapteeni Shaddockin tuomana. Maailmalla pomelon hedelmää kutsutaan myös nimellä ”shaddock”. Pomelo (Citrus maxima ) on tieteellisen nimensä mukaisesti suurin sitrushedelmä maailmassa. Silti virheellisin perustein maksettu summa oli suuri. Monimuotoinen hedelmä Pomelon maku muistuttaa greippiä, mutta on sitä makeampi ja vähemmän kitkerä. Hedelmiä tuottavat puut ovat kooltaan vain omenapuun luokkaa. Kemeravarojen väärinkäyttöä selvittäneen tutkimusryhmän johtajan Tapio Määtän mukaan kemeran väärinkäytökset eivät sentään sopineet perinteiseen talousrikollisuuden määritelmään. METSÄLEHTI SILLOIN ENNEN Sarja kertoo, miltä maailma näytti Metsälehden sivuilla tähän aikaan vuodesta joskus ennen. Pomelon hedelmät voivat painaa pari kolme kiloa. Myös pomelon kuoriuutteella on todettu antimikrobisia ominaisuuksia muun muassa listeriabakteereja vastaan. Lopputulos on kuitenkin edellistä siistimpää. Joka tapauksessa oletettavasti Barbadoksen saarelle 1600-luvun lopulla istutetut pomelon siemenet varttuivat sittemmin puiksi ja risteytyivät luontaisesti alueen appelsiinipuiden kanssa. 14.2.2025 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI KOKEILUSSA LUMIKENGÄT Seuraava Metsälehti ilmestyy 28.2.2025 HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVA MONISSA suomalaisissa ruokakaupoissa on näihin aikoihin myytävänä varsin kookkaita sitrushedelmiä. ”Kirjallisia huomautuksia esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksille on annettu, mikä osoittaa, että ongelma on tiedossa” , Määttä pohti. Ennätyksellisesti jopa koripalloa suuremmat hedelmät voivat painaa pari kolme kiloa. Joen suun yliopiston tutkijat pitivät lehden mukaan outona, että vuonna 1997 voimaan tulleen metsätalouden rahoituslain aikana ei ollut tehty ensimmäistäkään rikosilmoitusta. Kuoriminen vaatiikin appelsiinia enemmän vaivannäköä, mutta luonnistuu samaan tapaan kuin granaattiomenan kuoriminen. Hedelmien kera vuoden vaihtumista ja muitakin merkkipäiviä juhlitaan myös monissa muissa Aasian maissa. ”EI OLLUT MIKÄÄN LOISTAVA SUORITUS. Puun kiiltävän nahkeat lehdet ovat ikivihreitä ja suurempia kuin muilla sitrushedelmäpuilla. 11226_.indd 39 11226_.indd 39 8.2.2025 13.08.30 8.2.2025 13.08.30. Pomelo on luontaisesti kotoisin trooppisesta Kaakkois-Aasiasta. Lopputuloksena oli greippi. Sukututkijat ja historioitsijat tosin kiistelevät, onko juuri kyseisen nimistä kapteenia oikeasti ollut olemassakaan. Julkisuudessa oli puhuttu jopa talousrikollisuudesta, mikä oli herättänyt närää metsänomistajien keskuudessa. Metsätaloudellista käyttöä puulla ei varsinaisesti ole, joskin kova puuaines on soveliasta kestävyyttä vaativiin puuesineisiin kuten työkalujen varsiin. Missä rikosilmoitukset. Kiinassa pomeloilla herkutellaan osana sikäläisen uuden vuoden juhlintaa. Toisaalta vain yksittäisiä törkeitä tapauksia, kuten töiden kokonaan tekemättä jättämisiä, oli tullut ilmi. Pomelon kukat ovat hyvän tuoksuisia, ja niistä valmistetaan hajuvesiä muun muassa Vietnamissa. Suomessa myytävät pomelot ovat pääsääntöisesti ennätysmittoja pienempiä – joskin koripallon painoisia. Tänä päivänä pomelopuiden kasvatus on suosittua etenkin Etelä-Kiinassa ja Thaimaassa, mutta hedelmiä tuotetaan muuallakin kuten Etelä-Euroopassa ja Floridassa. Silti rikosilmoitusten puuttuminen kummastutti. ”Viidennes tarkastetuista nuorten metsien hoitotuista on maksettu väärin perustein ”, Määttä kertoi. Pomelon C-vitamiinipitoisten hedelmien lisäksi puun muitakin ainesosia lehdistä siemeniin on käytetty kansanlääkinnässä hoitokeinoina lukuisiin sairauksiin. Erään arvion mukaan pomelo tunnettiin viljelyhedelmänä Kiinassa jo ennen ajanlaskun alkua. Hänen mielestään metsäkeskusten olisi pitänyt käyttää sanktioita aktiivisemmin, sillä vilppi ei vähene, jos kiinnijääminen on epätodennäköistä. Pomelo voi suotuisissa olosuhteissa kukkia ja tuottaa hedelmää kahdesta neljään kertaa vuodessa. SUHDANNE OLI HANKALA.” METSÄ GROUPIN PÄÄJOHTAJA ILKKA HÄMÄLÄ KOMMENTOI YHTIÖN VUODEN 2024 TULOSTA 6.2.2025. Pomelo on geneettisesti greipin (Citrus x paradisi ) ja monien muidenkin sitrushedelmien esi-isä
Boorin puutos vaikuttaa erityisesti suureen osaan kuusimetsistä ja kuusten kasvun parantaminen on myös ympäristöhyöty. Boorilannoite itsessään on ympäristön kannalta turvallinen tuote. Toimitamme BioNutria Bor 150 lannoitetta 10 litran kanistereissa ja jopa 500 ja 1000 litran säiliöissä. 040 5582 965 Sähköposti: sofie@bionutria.fi Kielet: suomi, ruotsi ja englanti Bernt Backman Myynti ja neuvonta P. Lannoituksen vaikutus on nykytietojen mukaan 10-20 vuotta. 11227_.indd 40 11227_.indd 40 8.2.2025 13.10.44 8.2.2025 13.10.44. Lue lisää osoitteessa bionutria.fi – täältä löydät myös uusimman tuotekuvastomme sekä metsien terveyslannoitussuosituksemme. Boorilannoittaminen tulee tehdä maan ollessa sulana. BioNutria Bor 150 on hyväksytty käytettäväksi terveyslannoitteeksi Metka-tuetuissa terveyslannoitushankkeissa. Boorilannoitus kannattaa tehdä jo pienissä taimikoissa, jos puustoon on odotettavissa ravinne-epätasapainosta johtuva kasvuhäiriö. Boorinpuutos aiheuttaa runkovikoja ja heikentää puuston pituuskasvua, pahimmillaan boorinpuutos tyrehdyttää puuston kasvun lähes kokonaan. Boorilannoitteen vaikutus kestää pitkään, yleensä vähintään 10 vuotta, ja sitä voidaan käyttää sekä taimikoissa että varttuneissa metsissä. Jos näet metsässäsi tai sen reuna-alueilla merkkejä boorin puutoksesta, boorilannoite tulisi levittää mahdollisimman pian. Uutuutena boorilannoitus metsälle Sofie Yliheljo Myynti ja neuvonta P. BioNutria Bor 150 -hivenravinne on turvallinen tuote, joka on sallittu käytettäväksi luomuviljelyssä ja metsissä. Laatu ei maksa se maksaa itsensä takaisin! bionutria.fi Ehkäise boorinpuutosta ja kasvuhäiriöitä metsässäsi Boori on välttämätön hivenaine kasveille, ja sitä esiintyy luonnostaan Suomen kallioperässä ja maaperässä. BioNutria Bor 150 nestemäinen boorilannoite palauttaa puuston kasvukyvyn ja lisää hiilensidontaa. 050 4035 533 Sähköposti: bernt@bionutria.fi Kielet: suomi, ruotsi ja englanti Just Bach Andersen Kokeet ja kouluttaminen P. Puihin syntyneitä laatuvaurioita lannoituksella ei voida poistaa, joten suosittelemme ennaltaehkäisemistä. +45 40 37 90 86 Sähköposti: just@bionutria.dk Kielet: tanska ja englanti Ota rohkeasti yhteyttä Agrotiimiimme saadaksesi lisätietoja ja neuvoja: – Tiesitkö että lieväkin boorinpuute voi alentaa metsänomistajan tuloja jopa 10%. Pääosan boorilannoituksista tehdään metsäkoneilla tai reppuruiskulla, myös lentolevitys helikoptereilla ja droneilla on yleistymässä