Metsälehti 04/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

NRO 4 . Sivut 28–29 PUUT SAARESTA HEVOSVOIMIN PERJANTAINA 1. MAALISKUUTA 2024 . NRO 18 Saarisavotassa Ruovedellä tukit haetaan mantereelle hevosten vetämillä metsävaunuilla. PERUSTETTU VUONNA 1933 10644_.indd 1 10644_.indd 1 25.2.2024 12.58 25.2.2024 12.58. LOKAKUUTA 2021 . TORSTAINA 7
NRO 18 Saarisavotassa Ruovedellä tukit haetaan mantereelle hevosten vetämillä metsävaunuilla. AJANKOHTAINEN / UUTISET 1.3.2024 2 Metsälehti.fi UUTISET Hirvikanta arvioitu alakanttiin. Näistä osa ei enää myönnä uusiin metsävakuutuksiin turvaa hyönteistuhojen varalta. 10645_.indd 2 10645_.indd 2 25.2.2024 13.00 25.2.2024 13.00. ”Suosituksemme on, että alueyhtiöt pyytäisivät uusilta asiakkailtaan lausunnon siitä, että metsässä ei ole vakuutuksen otVakuutusyhtiöt kiristäneet linjaansa hyönteistuhoihin Kaikki yhtiöt eivät enää tarjoa joka paikkaan hyönteistuhot korvaavia metsävakuutuksia. Tällaisia ovat muun muassa Iisalmen seudulla toimiva Lähi-Tapiola Itä ja Lahden seudulla toimiva Lähi-Tapiola Vellamo. Lähi-Tapiolan kehityspäällikön Jaana Sohlmanin mukaan taustalla ovat viime vuosina yleistyneet kirjanpainajatuhot. MAALISKUUTA 2024 . Esimerkiksi Lähi-Tapiolalta ei välttämättä enää saa hyönteistuhot kattavaa metsävakuutusta. ›› 5 Metso-ohjelman kohtalonhetket ›› 8–11 METSÄSTÄ Metka-tukeakaan ei mihin tahansa ›› 18–19 Testissä uusi akkusaha ›› 22 Tekoäly on uskottava valehtelija ›› 25 PILKKEITÄ Paukkupakkanen ei huskyjen vauhtia hidasta ›› 28 Nokikolari neljännessa sukupolvessa ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 431 (LT/22) Lukijoita 213 000 (KMT/23) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere LIINA KJELLBERG METSÄN vakuuttaminen hyönteistuhojen varalta on vaikeutunut. Lähi-Tapiola toimii 19 alueyhtiön kautta. Pohjola Vakuutus taas on ottanut käyttöön niin sanotut karenssijaksot. LOKAKUUTA 2021 . Sekä Lähi-Tapiola Itä että Lähi-Tapiola Vellamo toimivat alueilla, joilla kirjanpainajia on viime vuosina ollut runsaasti. PERUSTETTU VUONNA 1933 Ralf Sundvik sekä Pläsi ja Paroni saarisavotassa Ruovedellä. Metsälehti 92. NRO 4 . Sivut 28–29 PUUT SAARESTA HEVOSVOIMIN PERJANTAINA 1. Kuva: Jyrki Luukkonen
Sellaisia metsävakuutuksia, joihin hyönteistuhoturvaa ei olisi myönnetty, ei ole vielä kovin monta.” ”Metsä kannattaa aina vakuuttaa hyvissä ajoin.” Ajankohdalla väliä Kasvavan hyönteistuhoriskin on tiedostanut myös Pohjola Vakuutus. Metsänsä vakuuttaneiden omistama metsäala kattaa lähes 60 prosenttia yksityisten omistamasta metsätalouden maan alasta. Sohlmanin mukaan ydinasia on välttää tilanteita, joissa vakuutusyhtiö joutuisi korvaamaan ennen vakuutuksen voimaantuloa syntyneitä hyönteistuhoja. Osa myöntää turvan hyönteistuhojen varalta, osa ei ja osa pyytää lausunnon ennen vakuutuksen antamista”, hän kertoo. Yli sata hehtaaria omistavistakin yli puolet on kuitenkin vakuuttanut metsänsä. Kuolinpesien omistuksessa olevien metsien vakuuttaminen on harvinaisempaa kuin perheiden ja yhtymien omistuksessa olevien metsien vakuuttaminen. Niitä ei korvata ensimmäisellä vakuutuskaudella, jos uusi metsävakuutus alkaa 1.10.–30.4. Alueyhtiöstä riippuen saattaa olla, että myynti lopetetaan loka-marraskuussa ja aloitetaan uudelleen vasta keväällä”, hän sanoo. SA M I KA RP PI N EN HIEMAN yli puolet metsänomistajista on vakuuttanut metsänsä, selviää vuonna 2020 julkaistun Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuskokonaisuuden tuloksista. Karenssijaksojen tavoitteena on Partasen mukaan varmistaa, että korvattavat hyönteis-, lumija jyrsijävahingot ovat sattuneet silloin, kun vakuutus on jo ollut voimassa. ”Metsänsä voi vakuuttaa lumituhojen varalta vain sellaisena aikana, jolloin tiedetään, että lumituhoja ei ole vielä tullut. Metsänsä voi vakuuttaa muun muassa palon, myrskyn, lumi-, hyönteisja sienituhojen sekä taimikon eläintuhon ja varkauden tai vahingonteon varalta. Vähemmistön huoli Vuonna 2020 valmistuneessa Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuskokonaisuudessa selvitettiin, millaisia vahingonaiheuttajia vastaan metsänomistajat metsiään vakuuttavat. Linjaus lausunnon tarpeellisuudesta tehtiin sen jälkeen, kun hyönteistuhokorvaukset vuonna 2022 kaksinkertaistuivat edellisvuodesta. Yhtiö otti vuonna 2020 käyttöön niin sanotut karenssijaksot. Karenssijaksoilta ei peritä hyönteis-, lumija jyrsijävahinkojen osuutta vakuutusmaksusta. Täysin alueellisia Lähi-Tapiolan metsävakuutusten rajoitukset eivät ole. Vakuutus ei korvaa sellaisia myrskytuulen tai tuulen aiheuttamia vahinkoja, jotka ovat syntyneet 14 vuorokauden aikana vakuutuksen alkamisesta, kertoo yhtiön omaisuusvakuutusten johtaja Oskar Storsjö sähköpostitse. Myös Lähi-Tapiolan Sohlman kertoo, että lumituhojen 10645_.indd 3 10645_.indd 3 25.2.2024 13.00 25.2.2024 13.00. Yhtiön tuoteasiantuntija Hannu Partanen kertoo sähköpostitse, että hyönteisvahinkojen turva ei ole voimassa ensimmäisellä vakuutuskaudella, jos uusi metsävakuutus alkaa 15.4.– 30.9. Naisten ja miesten välillä ei sen sijaan ole juurikaan eroa. Karenssit harkinnassa Fennian ja If:n metsävakuutuksissa hyönteistuhoihin liittyviä alueellisia rajoituksia tai karensseja ei ole. Lähde: Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuskokonaisuus 87 75 52 39 35 24 17 4 20 40 60 80 100 Palotuho Myrskytuho Lumituho Hyönteistuho Sienituho Muu Varkaus tai vahingonteko Taimikon eläintuho % vakuutetuista varalta vakuuttamiseen liittyy rajoituksia. välisenä aikana. Fennian tuotepäällikkö Tomas Udd kertoo kuitenkin sähköpostitse, että karenssijaksot ovat olleet harkinnassa. If:n metsävakuutuksissa ainoa karenssiaika liittyy myrskyvahinkoihin. Hieman yli puolella metsänsä vakuuttaneista on Lähi-Tapiolan metsävakuutus ja noin kolmanneksella Pohjola Vakuutuksen metsävakuutus. Hyönteistuhojen varalta metsänsä oli vakuuttanut noin 40 prosenttia vakuutuksen ottaneista. Pohjola Vakuutuksen Partanen kertoo, että metsävakuutusten myöntämistä on voitu rajata myös esimerkiksi laajojen myrskyrintamien lähestyessä. Kirjanpainaja on varttuneiden kuusikoiden pahin tuhonaiheuttaja. Lausunnon voi Sohlmanin mukaan pyytää esimerkiksi paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä tai metsäyhtiöltä. Yhtiön vakuutus otetaan asuinpaikkakunnan mukaan, joten esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuva mutta Iisalmessa metsää omistava saattaa saada hyönteistuhot kattavan metsävakuutuksen, mutta Iisalmessa asuva ja metsää omistava ei. ”Lopuista valtaosa on sellaisia, joissa metsänomistaja on itse valinnut, ettei halua hyönteistuhoturvaa. Vastaava karenssijakso on käytössä myös lumija jyrsijävahinkojen osalta. Alueellisia rajoituksia Pohjola Vakuutuksen metsävakuutuksissa ei sen sijaan ole. välisenä aikana. Puolella vakuutus Alle puolet varautunut hyönteistuhoihin Metsävakuutusten kattavuus vahinkotyypeittäin. Alueyhtiöt tekevät kuitenkin itse omat päätöksensä. Metsänsä vakuuttaneiden määrä kasvaa tutkimustulosten mukaan metsäalan kasvaessa mutta kääntyy laskuun sadan hehtaarin jälkeen. UUTISET 1.3.2024 Metsälehti.fi 3 tamisen aikaan ollut hyönteistuhoja. If:n kautta metsänsä on vakuuttanut kahdeksan ja Fennian kautta neljä prosenttia metsävakuutuksen ottaneista. Lähi-Tapiolan Sohlman arvioi, että yhtiön metsävakuutuksista noin puolet kattaa myös hyönteistuhot. ”Metsä kannattaa siis aina vakuuttaa hyvissä ajoin eikä vasta silloin, kun vahinko on jo sattunut tai on selvästi ennakoitavissa”, hän toteaa
Hän kuitenkin kertoo, ettei yhteydenpidostaan huolimatta ole saanut viitteitä yhdistysten lähettämistä järjestelmän ulkopuolisista jäsenmaksuista. AJASSA 1.3.2024 4 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ NOIN 4 500 maanviljelijä-metsänomistajan jäsenmaksu metsänhoitoyhdistykselle ja MTK:lle nousee jopa useilla sadoilla euroilla tänä vuonna. KHO hylkäsi valituksen Kemin biotuotetehtaasta Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin valitus Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan ympäristöluvasta ja sitä koskeneesta hallinto-oikeuden ratkaisusta on hylätty korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO). Oikeuden ratkaisu oli, että puunhankinta ei sisälly ympäristönsuojelulaissa säädettyihin luvanvaraisiin toimintoihin. Metsähallitus palkkaa 50 inventoijaa Metsähallitus kartoittaa vanhat ja luonnontilaiset metsänsä kahden seuraavan maastokauden aikana. Investoinnit toteutetaan viiden vuoden aikana, ja ne aloitetaan ensikuitupohjaisia käsipyyhkeitä valmistavalta paperikone 10:ltä. ”Yksikään MTK:n jäsenyhdistys tai sen toimihenkilö ei tietenkään ole oikeutettu kumoamaan tai muuttamaan MTK:n valtuuskunnan tekemää jäsenmaksupäätöstä”, kirjelmässä todettiin. Pehmopaperitehtaan uudistamiseen sata miljoonaa euroa Metsä Group suunnittelee sadan miljoonan euron investointiohjelmaa Mäntän pehmopaperitehtaan modernisoimiseksi ja elinkaaren pidentämiseksi. Tänä vuonna jäsenmaksuun lisättiin maatalouden osuus. KHO:ssa puntaroitiin, onko puuraaka-aineen hankinta luettava osaksi biotuotetehtaan ympäristöluvanvaraista toimintaa. PE TT ER I KI VI M Ä KI Energiapuun hinnat ennätystasolle Kuituja energiapuun hinnat nousivat viime vuonna poikkeuksellisen paljon, Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kerrotaan. Lisäksi arvioidaan aiempaa ihmistoimintaa ja luonnontilaisuutta kuvaavia tunnuksia. Taustalla on kolme vuotta sitten tehty MTK:n järjestöuudistus, jonka mukaan jäsenet ovat velvollisia maksamaan MTK:lle menevää edunvalvontamaksua koko elinkeinotoiminnastaan. Pelkkää metsää omistavia sekä tuottajayhdistysten jäseninä olevien maanviljelijä-metsänomistajien jäsenmaksut pysyvät ennallaan. Se olisi vastoin MTK:n sääntöjä ja asettaisi viljelijät eriarvoiseen asemaan. ”Emme me niin sekaisin ole” Korotettuja jäsenmaksuja saaneiden pelätään luopuvan metsänhoitoyhdistysten jäsenyydestä. Viime vuonna hän maksoi Pohjois-Savon yhdistyksen jäsenmaksua 95 euroa. Paikoin yhdistykset kertovat lähettäneensä korotuksiin hermostuneille pelkkään metsäjäsenyyteen perustuvia jäsenmaksulaskuja. ”Emme me niin sekaisin ole, että kieltäisimme jäsenyyden niiltä, jotka haluavat kuulua yhdistykseen”, yhden metsänhoitoyhdistyksen johtaja kiteytti. Viralliset MTK:n/ metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksut postitetaan MTK:sta. Väärin perustein lasketun jäsenmaksukirjeen saaneiden kannattaa ilmoittaa omalle yhdistykselle, jonka tehtävä on jäsenrekisterin ylläpitäminen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi vaalikelpoisuutta metsänhoitoyhdistysten vaalissa.” MTK:n jäsentietojärjestelmässä on Tiirolan mukaan ilmennyt virheitä jäsenten peltoaloissa. Työhön pestataan noin 50 määräaikaista metsäasian tuntijaa. Energiapuun hintojen nousun taustalla on se, että fossiilisia polttoaineita ja turvetta korvattiin puulla. Tämän estämiseksi eri puolilla on viritelty keinoja jäsenmaksujen kohtuullistamiseksi. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola lupaa, että MTK etsii jäsenmaksuongelmaan jäseniä tyydyttävän ratkaisun. MTK:n johto tyrmäsi metsänhoitoyhdistysten sooloilun Metsälehden verkkouutisten 21. Inventoijien tehtävänä on mitata metsien rakennepiirteitä, kuten puuston ikää ja kuolleen puun määrää. 600 euron lisämaksu Korotetut jäsenmaksut tulevat nyt ensi kertaa maksuun, sillä MTK:n Oiva-jäsentietojärjestelmä saatiin viime vuonna koko elinkeinotoiminnan laajuisen perinnän mahdollistavaan muotoon. helmikuuta julkaisemassa kirjelmässä. Niinpä Kuopion Jännevirralla emolehmätilaa pitävän Jyrki Happosen jäsenmaksu kohosi 600 eurolla. ”Koetamme löytää tähän jäsenistöä tyydyttävän ratkaisun.” Tuottajayhdistyksiin kuulumattomille viljelijä-metsänomistajille ei ole luvassa kevytjäsenyyttä pelkän metsätalouden perusteella. Investointi ei kasvata tehtaan kapasiteettia eikä sillä ole henkilöstövaikutuksia. Tuhansille viljelijöille roima korotus mhy-jäsenmaksuun Metsänhoitoyhdistykset virittelevät konsteja viljelijämetsänomistajien korkeiden maksujen kiertämiseksi. ”Täysivaltainen jäsen ei voi olla, ellei maksa jäsenmaksua koko elinkeinotoiminnastaan. Kaiken kuitupuun keskihinta ylitti edellisen vuoden lukemat reaalisesti noin 20 prosentilla. Tiirola korostaa, että yhdistykset voivat tarjota metsänomistajille asiakkuuteen liittyviä etuja harkintansa mukaan. Samalla tuontipuun sekä sivutuotepuun määrät vähenivät. Palautetta on tullut. Tämä toi roimia lisämaksuja maanviljelijöille, jotka ovat metsänhoitoyhdistyksen jäseniä, mutta eivät kuulu MTK:n maataloustuottajayhdistyksiin. Kevytjäsenyyttä ei tule MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola myöntää, että uudistettu jäsenmaksuasia ei ole helppo. ”Se tuntuu paljolta, koska en käytä tuottajayhdistyksen palveluita enkä sen vuoksi ole hakeutunut MTK:n maataloustuottajayhdistyksen jäseneksi”, Happonen sanoo. Energiapuun hinnat nousivat tilastohistorian korkeimmiksi, esimerkiksi karsitun rangan keskihinta pystykaupoilla liki kolminkertaistui 19,4 euroon kuutiolta. 10646_.indd 4 10646_.indd 4 25.2.2024 13.08 25.2.2024 13.08
”On oletettu, että metsästäjiltä saatava arvio jäävästä hirvikannasta sisältää tarkempaa informaatiota kuin se tässä tapauksessa näyttäisi sisältävän”, Pusenius sanoo. Etelä-Suomessa lentolaskennat eivät ole välttämättä mahdollisia joka talvi, mutta aikaikkuna niille on joka tapauksessa tammi-helmikuussa. Ero on räikeä. Lentolaskentatulos luotettava Hirvien lentolaskenta perustuu etäisyysmenetelmään, joka on kansainvälisesti laajassa käytössä. Puseniuksen mukaan lisälentolaskentojen tarvetta on esimerkiksi muualla Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Hämeessä. Kopterista katsottuna hirvet erottuvat paljon helpommin lumen ja kuuraisten puiden keskeltä. Onnistunut lentolaskenta vaatii Paasivaaran mukaan lumipeitettä. Nytkin metsästäjien ilmoittamat havainnot kertoivat vähäisestä hirvikannasta läntisellä Uudellamaalla, mutta lentolaskenta antoi aivan toisen tuloksen. Lentolaskentatulosten analytiikkaa tulee kehittää niin, että paikalliset olosuhteet tulee huomioitua”, sanoo erikoistutkija Antti Paasivaara Lukesta. Ensimmäinen mahdollisuus lisälentolaskentoihin eteläisessä Suomessa on ensi talvena. LE H TI KU VA ”Uudenmaan alue täytyy lentää uudelleen ja laskentoja tulee laajentaa.” TAIMISANKARI Todellinen sankaritaimi. Metsälehti on kertonut aiemmin, että hirvien määrä päivittyy etenkin osissa Etelä-Suomea toistuvasti arvioitua suuremmaksi. ”On ollut indikaatiota siitä, että aineistoissa on ristiriitaisuuksia. AJASSA 1.3.2024 Metsälehti.fi 5 VALTTERI SKYTTÄ HIRVIEN todellisen määrän selvittämiseksi lentolaskentoja pitää tehdä tulevaisuudessa myös Etelä-Suomessa. Tulos vahvistaa aiempia epäilyjä siitä, että nykyisin käytössä oleva hirvikannan arviointimalli aliarvioi hirvien määrää joissakin osissa Suomea. Lentolaskennat paljastivat karun totuuden hirvistä Uudenmaan lentolaskenta osoitti hirvien todellisen lukumäärän. Luonnonvarakeskus on laskenut hirviä lentäen Pohjois-Suomessa vuodesta 2014 lähtien. Laskentoja pitää tehdä myös muualla Etelä-Suomessa. Metodi on Luken mukaan ”kenties luotettavin hirvikannan koon arvioinnissa käytettävistä menetelmistä”. Lentolaskentaan päädyttiin, sillä alueella metsästettiin hirviä poikkeuksellisen vähän, eikä hirvistä kertynyt metsästyksen yhteydessä riittävästi tietoa kannanarvioimista varten. ”Uudenmaan alue täytyy lentää uudelleen ja laskentoja tulee laajentaa. Hirviä lasketaan tavallisesti helikopterista Pohjois-Suomessa, mutta Luonnonvarakeskus (Luke) teki tänä talvena poikkeuksellisesti lentolaskennan läntisen Uudenmaan rannikkoseudulla. Puseniuksen mukaan lentolaskennan tulos on syytä ottaa vakavasti Uudellamaalla, kun hirvikannalle asetetaan nyt keväällä tulevaa tavoitetta ja suunnitellaan kannan verotusta. Kanta-arvio on päivittynyt seuraavana vuonna erilaiseksi, mitä edellisenä vuonna on saatu tulokseksi”, kertoo Luken erikoistutkija Jyrki Pusenius. ”On syytä katsoa, onko Uudenmaa 2 -hirvitalousalueella havaittu tilanne yleisempikin Etelä-Suomessa, ja tarkistaa uudestaan Uudenmaa 2 -alue lentolaskennalla.” Taustalla aiempi aliarvio Lentolaskennan perusteella läntisen Uudenmaan talviseksi hirvitiheydeksi saatiin yhdeksän hirveä tuhannella hehtaarilla, kun kanta-arvion mukaan hirviä olisi pitänyt olla korkeintaan 5,8 tuhannella hehtaarilla. ”Todennäköisesti tilanne on se, että kyse ei ole hurjasta kannan kasvusta vaan siitä, että tällä alueella ja ehkä laajemminkin Etelä-Suomessa hirvikanta on ollut selvästi suurempi kuin on aikaisemmin ajateltu”, Pusenius sanoo. Lentolaskennan mukaan läntisellä Uudellamaalla on tuhatta hehtaaria kohden 9 hirveä, kun niitä piti olla korkeintaan 5,8. Lisää kasvua Vähentää juurikäävän etenemistä* 10646_.indd 5 10646_.indd 5 25.2.2024 13.08 25.2.2024 13.08. Hirvien määrää on todennäköisesti aliarvioitu myös muualla Etelä-Suomessa
Luonnon tilan parantamisen kustannusarviot sisältyvät järjestöjen helmikuussa julkaisemaan luonnon monimuotoisuuden tiekarttaan maaja metsätaloudelle. MTK kehittää parhaillaan Sitran rahoituksella luontoarvokauppaan tarkoitettua luontoarvot.fi-palveluaan. Tiekartan tavoitteita ja toimenpiteitä ei ole muotoiltu yksittäistä jäsentä koskeviksi”, Asikainen muistuttaa. Tavoitteena on, että järjestöt luovat edellytyksiä ja työkaluja sekä vaikuttavat monimuotoisuutta edistäviin ohjauskeinoihin. Yksikään tiekartan skenaario ei kuitenkaan suoraan ole varsinainen tiekartta, muistuttaa MTK:n Anna-Rosa Asikainen. Se tähtää maaja metsätalousluonnon köyhtymisen pysäyttämiseen ja monimuotoisuuden parantamiseen yksityismailla entistä konkreettisemmin keinoin. Metsoja Helmi-ohjelmien sekä uuden metsätalouden kannustinjärjestelmä Metkan budjetti on kuitenkin rajallinen eikä varmasti nykytaloustilanteessa veny. UUSI REITTI MONIMUOTOISUUTEEN MTK:n monimuotoisuustiekartta on kunnianhimoinen, mutta rahoitus herättää kysymyksiä. Suojellaan 30 prosenttia metsistä, kustannukset yksityismaanomistajille 530 – 699 miljoonaan euroa vuodessa. Asikainen myöntää, että luontoarvokauppa ei vielä ole tosielämää, mutta sen eteen tehdään töitä. Lähtökohtana on, että maanomistajien tulee saada korvaus monimuotoisuuden lisäämisestä. MTK ja ruotsinkielinen sisarjärjestö SLC tilasivat Luonnonvarakeskukselta (Luke) ja Pellervon taloustutkimukselta (PTT) laskelman, kuinka paljon monimuotoisuuden lisääminen yksityismailla maksaa. Yksi tavoite toimintaympäristössä on, että jatkossa markkinatalous on tärkein luonnon monimuotoisuuteen tarvittava rahoituslähde”, kertoo tiekartan koordinaattorina toiminut juristi Anna-Rosa Asikainen MTK:lta. Herää kysymys, mistä rahat. AJASSA / HAASTATTELU 1.3.2024 6 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI MATIAS HONKAMAA, KUVA YKSITYISMETSISTÄ suojellaan 10 prosenttia, kustannukset metsänomistajille 161 –212 euroa vuodessa. ”Tiekartasta huolimatta meidän jäsenemme jatkossakin päättävät oman metsätaloutensa harjoittamisesta voimassa olevan lain mukaisesti parhaaksi katsomallaan tavalla. Näin alkuun tiekartta näkyy metsänomistajille nykyistä runsaampana monimuotoisuuteen liittyvänä neuvontana, koulutuksena, viestintänä, palveluina. Nämä ovat esimerkkejä keinoista, joilla järjestöt lähtevät tiekarttaa toteuttamaan. ”Jäsenemme päättävät jatkossakin oman metsätaloutensa harjoittamisesta.” Järjestöjen uusi monimuotoisuuden tiekartta tuo näkyväksi, paljonko luonnon tilan parantaminen eri toimenpitein maksaa. Se tässä meillä on iso juttu. Metsänomistaja päättää Tutkimustietoon pohjautuvassa tiekartassa on katsottu ekologista tilannekuvaa, tutkittu eri toimenpiteiden vaikuttavuutta neljän eri skenaarion kautta, selvitetty taloudellisia vaikutuksia yksityismaiden osalta, pohdittu ohjauskeinoja sekä kysytty maanomistajien suhtautumista. ”Luontoarvomarkkinat ja luontoarvokauppa. Tehostetut luonnonhoitotoimet, 5 –8 prosenttia nykyistä vähemmän puutuotannon nettotuloja. 10647_.indd 6 10647_.indd 6 25.2.2024 13.14 25.2.2024 13.14. Sitä haetaan luontoarvokaupasta, kertoo Anna-Rosa Asikainen. ”Jotta tiekartta on käytännön elämässä toimeenpantavissa, meidän pitää miettiä, mitä toimijat oikeasti voivat tehdä, mihin valtiolla on rahaa ja mihin maanomistajilla on hyväksyttävyyttä”, Asikainen summaa
Se voi pienentyä tai yhtiökokous voi päättää, ettei heikosti menneen vuoden takia osinkoa jaeta lainkaan. ”Vaikka säästöpuiden määrä ei ole tavoitteessa, toki kiinnitämme huomiota suositusperusteiseen määrään.” METSÄTILOJEN TOTEUTUNEET kauppahinnat ovat kauhistuttaneet ainakin yksityisiä metsänomistajia. Vuodelle 2023 tässä oli odotettavissa vahvistumista, mitä on tukenut puun tasainen kysyntä ja korkeana pysynyt puun hinta. Stora Enson huippu oli huhtikuussa 2022, eikä minimi ole vielä käsillä. Tomi Salo KIRJOITTAJA ON METSÄNOMISTAJA JA SIJOITTAMISEN ASIANTUNTIJA. Tiekartassa on esimerkiksi asetettu tavoitteeksi 10 prosentin lehtipuuosuus sekä keskimäärin 10 kuutiota lahopuuta hehtaarilla talousmetsissä. Otollisin hetki on silloin, kun talousuutiset ovat synkkiä tai maailmalla on jokin kriisi menossa. Asikainen huomauttaa, että tiekartan tutkimusperusteisissa suosituksissa säästöpuiden hehtaarikohtainen määrä on esitetty. ONKO AIKA OSTAA METSÄTEOLLISUUDEN OSAKKEITA. ESIMERKISTÄ VOIDAAN TODETA pari keskeistä asiaa. ”Säästöpuiden osalta olemme painottaneet ennen kaikkea kohdentamista ja keskittämistä”, Asikainen perustelee. 33-vuotias METSÄNHOITAJA ja oikeustieteiden maisteri ASUU Kuopiossa HARRASTAA luonnossa liikkumista ja lautapelien pelaamista Lisäsuojelulle kiinnostusta Tiekarttaa varten tehdyssä kyselyssä maanomistajista 80 prosenttia piti monimuotoisuutta toiminnassaan tärkeänä. 10647_.indd 7 10647_.indd 7 25.2.2024 13.14 25.2.2024 13.14. Finanssikriisistä nykyhetkeen Metsä Boardilla 26,85, Stora Ensolla 18,21 ja UPM:llä 12,59 prosenttia. Tehokkain keino turvata monimuotoisuutta on lisäsuojelu, joten yhdeksi tavoitteeksi nostettiin vapaaehtoisen suojelun ja ennallistamisen edistäminen. Metsäyhtiöiden osinkotuotto on samaa suuruusluokkaa metsän vuosituoton kanssa. Vuodesta 1997 toteutunut vuotuinen tuotto oli Metsä Boardilla 1,52, Stora Ensolla 8,49 ja UPM:llä 4,81 prosenttia. Myös säästöpuita halutaan jättää kaikissa metsänkäsittelyvaiheissa, mutta toisin kuin MTK:n vuoden 1995 monimuotoisuusohjelmassa, säästöpuille ei ole asetettu numeerista tavoitetta. Tarkastelin metsäteollisuuden yhtiöiden keväällä 2024 esitetyistä osinkoehdotuksista laskettuja osinkotuottoja: Metsä Board 3,75, Stora Enso 2,75 ja UPM 5,21 prosenttia. Arvonnousua varten katsoin kunkin yhtiön nettisivuilta löytyvällä tuottolaskurilla kokonaistuoton kolmelta aikaväliltä: yhtiön osakkeita olisi ostettu tammikuun ensimmäisenä arkipäivänä 1997 (varhaisin yhtiöiden laskurista löytyvä päivämäärä), vuonna 2004 eli 20 vuotta sitten ja 9. Metsätilojen keskimääräinen tuotto vaihtelee eri puolilla Suomea 3,2:n ja 4,6 prosentin välillä, kun pienet matalimman ja korkeimman tuoton alueet jätetään pois. Kohonneen korkotason seurauksena korkosijoituksetkin ovat tulleet metsätilaan verrattuna kilpailukykyisiksi. Myös vapaaehtoiseen suojeluun korvausta vastaan oli kiinnostusta. Olisiko nyt sopiva hetki ostaa metsäyhtiöiden osakkeita, kun maailmalla on epävarmuutta. Tutkimustiedon mukaan 10 kuutiota hehtaarilla lahopuujatkumoa vaatisi noin 30 kuutiota hehtaarilla säästöpuita, jos lahopuumäärää ylläpidetään yksin säästöpuilla. Vuodesta 2004 vastaavasti Metsä Boardilla 0,99, Stora Ensolla 7,24 ja UPM:llä 5,66 prosenttia. JOS OTETAAN VERTAILUUN Helsingin pörssissä olevien metsäteollisuusyhtiöiden osakkeet, niiden tuotto rakentuu kahdesta osasta: arvonnoususta ja vuosittain maksettavasta osingosta. Kokonaistuoton kannalta on kuitenkin ratkaisevaa, milloin metsäyhtiön osakkeita ostetaan. Tässä esimerkissä osingot on sijoitettu takaisin – tämä vastaa tilannetta, jossa puukaupparahoilla tehtäisiin metsätilalla hoitotoimenpiteitä eli puukaupparahat sijoitettaisiin takaisin. Tilojen kauppahinnat eivät enää ole suhteessa järkevään tuotto-odotukseen. Metsiin liittyviä teemoja ovat myös arvokkaiden luontokohteiden säilyttäminen sekä monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden vahvistaminen. maaliskuuta 2009, jolloin finanssikriisi oli synkimmillään ja pörssiosakkeiden hinnat niin Helsingissä kuin maailmallakin aivan pohjamudassa. Esimerkin päättymispäivä on 15.2.2024. UPM:n huippu oli joulukuussa 2022, ja siinäkin on vielä merkkejä laskusta. 1.3.2024 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA UUSI REITTI MONIMUOTOISUUTEEN ANNA-ROSA ASIKAINEN MTK:N luonnonsuojelua koskevasta lainsäädännöstä vastaava juristi TOIMINUT uuden monimuotoisuuden tiekartan koordinoijana TEKEE biodiversiteettipolitiikkaan liittyvää vaikuttamistyötä Suomessa ja EU-tasolla VETÄÄ luonnon monimuotoisuuden asiantuntijaryhmää MTK:ssa. Ei vielä, Metsä Boardin osake saavutti huippunsa 2021 ja on valunut siitä portaittain alaspäin. Tämä kuulostaa muuten kunnianhimoisessa tiekartassa askeleelta taaksepäin. Nordean mukaan vuonna 2022 metsän keskimääräinen vuosituotto oli kolme prosenttia. Kahden prosentin tuotto-odotuksella metsän päätehakkuu olisi tehtävissä 80 vuoden iässä, kolmen prosentin tuotto-odotuksella päätehakkuu aikaistetaan kuusikossa 60 vuoden ikään ja 70 vuoden ikäisessä metsässä arvokasvuprosentti jää alle kolmen. Joskus osinko mielletään korkotuoton kaltaiseksi riskittömäksi tuloksi, mutta osinkoon sisältyy aina epävarmuus. Vuosi 2009 oli juuri tällainen
Luonnonhoidon johtavan asiantuntijan Riitta Raatikaisen voisi siis kuvitella olevan harvinaisen tyytyväinen. Valtion taloustilanne huomioiden tilanne on monimuotoisuuden edistämisen suhteen hirveän hankala”, kuvailee Raatikainen. Marinin hallitus osoitti Metso-ohjelmaan lisärahoitusta anteliaasti, mutta vallan vaihduttua Orpolle muuttui tahti välittömästi. Moni joutui irtisanomaan jopa vuosikymmeniä talossa työskennelleitä kollegoja”, Raatikainen huokaa. Vapaaehtoinen metsiensuojeluohjelma Metso on isojen muutosten edessä. Iso kanalintu lähtee lentoon raskaasti ja oksat rytisten, mutta vauhtiin päästyään se liitää vakaasti ja taitavasti puustoisissakin paikoissa. Metsäkeskuksen neuvojat saivat kenkää, joten käytännön vastuu ympäristötukija luonnonhoitohankkeista siirtyy yksityisille metsäalan toimijoille. 10648_.indd 8 10648_.indd 8 25.2.2024 13.15 25.2.2024 13.15. ”Metsäkeskus irtisanoi yli 30 suojelun ja luonnonhoidon edistämistyötä tehnyttä metsänja luonnonhoidon asiakasneuvojaa. JATKUUKO METSON LIITO. Suojelusta tuli hyväksyttyä Metso on osuva nimi Etelä-Suomen metsien vapaaehtoiselle suojeluohjelmalle. Meillä ei ole enää resursseja Metso-ohjelman kohteiden suunnitteluun ja hakemusten tekemiseen. Metson lento uhkaa katketa juuri, kun se oli päässyt hyvään vauhtiin. AJASSA 1.3.2024 8 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT M etsäkeskuksessa on takana ennätyksellinen vuosi Metso-ohjelman toteutuksen suhteen. ”Hallitusten välillä on ero kuin yöllä ja päivällä. Päällimmäisenä Raatikaisen kasvoilta paistaa kuitenkin huoli tulevasta. Kevyt ei ollut Metso-ohjelmankaan nousukiito, sillä 2000-luvun alussa metsien suojelu oli Naturan huonojen kokemusten takia vaikea aihe metsänomistajille. Jatkuu seuraavlla aukeamalla
AJASSA 1.3.2024 Metsälehti.fi 9 ”Moni joutui irtisanomaan jopa vuosikymmeniä talossa työskennelleitä kollegoja.” 10648_.indd 9 10648_.indd 9 25.2.2024 13.15 25.2.2024 13.15
Prosentuaalisesti se ei ole Suomen metsistä iso määrä, mutta ohjelman suurin onnistuminen liittyy mielestäni metsien suojelun sosiaalisen hyväksyttävyyden lisääntymiseen”, kuvailee ympäristöneuvos Esa Pynnönen ympäristöministeriöstä. Jos kohde ei ole metsälakikohde, se voi olla mahdollista myös hakata normaalisti sopimuksen päätyttyä. Lakikohteenkin hakkuulle voi hakea poikkeuslupaa. Metso-työtä on tehty kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmän eli kemeran puitteissa, joka päättyi viime vuonna. ”Yksistään vanhoja ympäristötukisopimuksia päättyy tänä vuonna noin 4 000 hehtaarin alalta ja asia koskee 800 eri metsänomistajaa. Kumulatiivinen -08 -08 2010 2012 2014 2016 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2018 2020 2022 2023 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 Elinympäristöjen hoito ja kunnostus toteutus, ha Ympäristötukisopimukset, ha Kumulatiivinen toteutusmäärä, ha 500 1 000 1 500 2 000 100 200 300 400 500 600 Kpl Ha Lähde: Suomen metsäkeskus Lähde: Suomen metsäkeskus Lähde: Ympäristöministeriö 10648_.indd 10 10648_.indd 10 25.2.2024 13.15 25.2.2024 13.15. Viime vuoden loppuun mennessä toteutunut määrä oli vasta 65 000 hehtaaria. Metso-ohjelman myötä kohdejoukko laajeni ja tukea myönnetään nyt enemmän muihin kuin metsälailla turvattuihin kohteisiin”, Raatikainen kertoo. Jos jatkosta haluaa tehdä uuden sopimuksen, on hakemus tehtävä uudestaan. Yleensä sopimuksen jatkaminen kiinnostaa metsänomistajia.” Jos kaikki metsänomistajat haluaisivat jatkaa sopimuksiaan tänä vuonna, tarvittaisiin yksin niihin rahaa noin 10 miljoonaa euroa. ”Metso-ohjelman kautta on suojeltu lähes 100 000 hehtaaria metsää pysyvästi. Ympäristöministeriö ja ely-keskukset ovat vastanneet Metso-ohjelmassa metsien pysyvästä suojelusta. ”Ympäristötuki oli alun perin tarkoitettu metsälakikohteista aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaamiseen metsänomistajille. ”Meiltä lähtee maaliskuussa kirjeet metsänomistajille, joiden ympäristötukisopimus on päättymässä tänä vuonna. 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 Metso-ohjelman toteutus ely-keskuksissa Metso-ohjelman toteutus metsäkeskuksissa Vahvaa kasvua Yksityisten toimijoiden valmistelemat ympäristötukihakemukset Kauppa = kohteen hankinta valtiolle suojeluun YSA = yksityinen suojelualue MRA= määräaikainen rauhoitus 20 v. Lisäksi hyviä uusia kohteita löytyy koko ajan.” Sopimuksen päättyessä vastuu jatkosta siirtyy metsänomistajalle. ”Tälle vuodelle rahaa on 14,5 miljoonaa, josta 3,5 miljoonaa siirtyy viime vuonna käyttämättä jääneistä varoista.” Vuoteen 2025 mennessä ympäristötukisopimuksia ja luonnonhoitotöitä pitäisi toteuttaa yhteensä 82 000 hehtaaria. Aikaa ja tekijöitä on aiempaa vähemmän, vaikka kohteita olisi tarjolla paljon. AJASSA 1.3.2024 10 Metsälehti.fi 4 000 ha Tänä vuonna päättyvien 10-vuotisten ympäristötukisopimusten ala Vuonna 2008 käynnistynyt Metso on kuitenkin onnistunut tekemään vapaaehtoisesta metsien suojelusta laajasti hyväksyttyä. Raatikainen povaakin tälle vuodelle sukellusta toteutusmääriin. ”Siksi kaikki keskeneräiset hankkeet piti saada valmiiksi ja maksatukseen. Ympäristötukihaku yksityisille toimijoille Raatikainen uskoo, että valtion rahahuolista huolimatta Metso-ohjelmalle on luvassa jatkoa vuonna 2025 päättyvän kauden jälkeen, sillä monimuotoi”Ohjelman suurin onnistuminen liittyy metsien suojelun sosiaalisen hyväksyttävyyden lisääntymiseen.” Metsäkeskuksen Riitta Raatikainen toivoo, että yksityiset toimijat innostuvat ympäristötukityöstä. Toisaalta moni kohde pysyy metsänomistajan tahdosta koskemattomana, vaikka sopimusta ei uusita. Notkahdus ympäristötukisopimuksiin Metsäkeskuksessa ennätysvuosi 2023 tarkoitti, että ympäristötukikohteita ja luonnonhoitohankkeita rahoitettiin yhteensä 14 miljoonalla eurolla. Työtä päästään jatkamaan, kun uusi metka-järjestelmä otetaan käyttöön maaliskuussa”, Raatikainen kertoo. Maaja metsätalousministeriön alaisuudessa Suomen metsäkeskus on tehnyt puolestaan määräaikaisia ympäristötukisopimuksia ja luonnonhoitohankkeita. Summasta suurin osa, 12,7 miljoonaa, käytettiin kymmenvuotisiin ympäristötukisopimuksiin, joita solmittiin yli 1 600 kappaletta
Korvausta tästä työstä maksettiin toimijoille yhteensä 420 000 euroa. Tyypillinen ympäristötukikohde on puronvarsimetsä. 10648_.indd 11 10648_.indd 11 25.2.2024 13.15 25.2.2024 13.15. Rahaa alueen metsänomistajille kertyi ympäristötukena yhteensä 773 000 euroa. ”Metso-ohjelma tulee olemaan osa ennallistamisasetuksen toimeenpanoa. Suojelulle on tutkittua tarvetta ja metsänomistajat saavat suojelusta korvauksen. Isossa kuvassa pohjoisessa tavoitteet on jo saavutettu ja jäljellä olevia varoja kohdennetaan Etelä-Suomeen. ”Suojelualueiden perustamisessa on paljon erilaisia lainsäädännöstä johtuvia jäykkyyksiä, eikä toteutusmääriä voida nopeasti kasvattaa yksityisten toimijoiden tavoin. Tavoitteesta ollaan jäljessä etenkin Pirkanmaalla, Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla”, kuvailee ympäristöministeriön Esa Pynnönen. Viime vuonna Lehtomäki teki hakemukset noin 200 hehtaarin alalle. AJASSA 1.3.2024 Metsälehti.fi 11 suuden merkitys tiedostetaan aiempaa laajemmin. Toivottavasti siitä pidetään kiinni.” Jatkossa yksityisillä toimijoilla on päävastuu ympäristötukisopimusten käytännön toteutuksesta. Korvaus voi olla enintään 20 prosenttia kohteelle myönnettävän ympäristötuen määrästä. ”Todennäköisesti pinta-alatavoite ylittyy hieman. Tällä hetkellä hyviäkin Metso-kohteita päätyy metsänomistajan rahatarpeen vuoksi hakkuuseen, koska selvää näkymää suojelusta saatavasta korvauksesta ei ole. Pinta-alana se on noin 1 600 hehtaaria. Onko ympäristötukihakemusten valmistelu mielekästä metsäalan toimijoille. Ympäristötukihakemuksen valmistelu korvataan kohtuullisten todellisten kustannusten perusteella. Kuvan Jyväskylässä sijaitseva kohde suojeltiin pysyvästi Metso-ohjelman kautta metsänhoitoyhdistyksen valmistelun pohjalta. Mhy Päijänne oli viime vuonna aktiivisin yksityinen ympäristötukihakemusten tekijä. Ympäristötukikohteiden löytäminen on huomioitu myös neuvojien tulospalkkioperusteissa. Vuodesta 2026 alkaen rahoitusta voi jälleen olla saatavilla tasaisemmin”, Pynnönen uskoo. 12,7 Me Metsänomistajille tuloa vuonna 2023 ympäristötukisopimuksist a 30 % Yksityisten toimijoiden osuus ympäristötukihakemuksista v. ”Minä ja kolme metsäpalveluyrittäjää teemme maastoarvioinnit, joiden pohjalta minä koostan hakemukset”, Lehtomäki kuvailee. ”Nyt Metsäkeskuksen tehtävä on aktivoida ja kouluttaa metsäalan yrityksiä tunnistamaan suojelukohteet, ottamaan asia puheeksi ja valmistelemaan hakemuksia metsänomistajille.” Kiinnostus asiaan on ollut maantieteellisesti vaihtelevaa, mutta kokonaisuudessaan voimakkaasti kasvavaa. Pääosin ne kohdistuvat tunnettuihin metsälakikohteisiin, mutta metsistä löytyy edelleen myös aiemmin kartoittamattomia ”helmiä”. Periaatteessa metsänomistaja voi itsekin tehdä ympäristötukihakemuksen, mutta käytännössä työ edellyttää metsäammattilaisen osaamista. Pohjalukuna Metsäkeskuksen kautta rahoitettaville Metso-kohteille on esitetty 11 miljoonan euron vuotuista rahoitusta tälle hallituskaudelle. Yhtäkkistä Metso-rahoituksen moninkertaistamista, jota Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho Metsälehdessä aiemmin esitti, ei Pynnönen näe todennäköisenä tai edes järkevänä. Kannustan kyllä muitakin metsänhoitoyhdistyksiä tähän työhön.” Suojelusta palkitseminen kriittisen tärkeää Päijänteellä ympäristötukihakemusten tekemiseen on erikoistunut yksi asiantuntija, Johannes Lehtomäki. Se teki 87 hakemusta, joiden pinta-ala oli yhteensä noin 200 hehtaaria. Metso-ohjelman tarjoama vaihtoehto pysyvään suojeluun säilynee jatkossakin, jos nykyinen hallitus ja eduskunta pitävät kiinni edeltäjiensä linjauksista. 2023 KAHDESSA TALOSSA Metso-ohjelman tavoitteista vastaavat Metsäkeskus ja ely-keskukset METSÄKESKUS Ympäristötuki sekä mahdollinen ympäristötukialueella tehtävän hoitoja kunnossapitosuunnitelman laatiminen ja toteutus – Metsäluonnon hoito ELY-KESKUS Kohteiden hankinta valtiolle suojeluun Yksityiset luonnonsuojelualueet Määräaikainen 20 vuoden rauhoitus ”Kohteitakin alkaa löytyä, kun metsänomistajia palkitaan niiden ilmoittamisesta.” YKSITYISET toimijat valmistelivat vuonna 2023 ympäristötukihakemuksista reilut 30 prosenttia. Tarkoitus on lisätä palvelua jatkossa. Pysyvä suojelu nostaa tiukasti suojeltua osuutta ja Metsäkeskuksen toteuttamat toimet, kuten ympäristötuki sekä luonnonhoitohankkeet, voisivat sisältyä 20 prosentin väljemmän suojelun osuuteen.” Metso-ohjelman jatkokauden sisällön ja uusien tavoitteiden määrittely käynnistyy tämän vuoden aikana. Työssä on aktivoitunut etenkin Keski-Suomi. Pysyvä suojelu paikoin pysähdyksissä Pysyvän suojelun osalta Metso-ohjelma on saavuttamassa 96 000 hehtaarin tavoitteen etuajassa. Asia vaatii tosin poliittisen päätöksen nykyisiltä vallanpitäjiltä. Koen työn yhteiskunnallisesti arvokkaaksi.” Lehtomäki näkee, että metsänomistajan palkitseminen vapaaehtoisesta suojelusta on kriittisen tärkeää suojelun onnistumisen kannalta. ”Kyllä sitä voi liiketoiminnaksikin kutsua, mutta ennen kaikkea se on jäsentemme palvelua sekä osa edunvalvontaa”, kuvailee Metsänhoitoyhdistys Päijänteen toiminnanjohtaja Petri Takalo. Ympäristötukihakemuksen tekemisistä jäi yksityisille toimijoille siten keskimäärin rahaa noin 250 euroa hehtaarilta. Viime vuonna reilut 30 prosenttia hakemuksista tehtiin yksityisten toimijoiden toimesta. ”Metsäneuvojat ilmoittavat minulle kohteet, joihin metsänomistaja haluaa tukea hakea. ”Kohteitakin alkaa löytymään, kun metsänomistajia palkitaan niiden ilmoittamisesta.” Sen sijaan pysyvän suojelun Metso-kohteiden kartoittaminen ei ole Johannes Lehtomäen mukaan yhdistykselle tällä hetkellä taloudellisesti erityisen houkuttelevaa. ”Mielestäni tämä on win-wintilanne. ”VOI TÄTÄ KUTSUA LIIKETOIMINNAKSIKIN” Metsänhoitoyhdistys Päijänteen Johannes Lehtomäki on erikoistunut ympäristötukihakemusten laadintaan. Vuonna 2020 yksityiset toimijat valmistelivat 530 hehtaaria ympäristötukija luonnonhoitohankkeita, mutta viime vuonna määrä oli jo reilut 1 600 hehtaaria. ”Metson mahdollinen jatkokausi nollaa tavoitteet ja rahoituksen kohdentamista mietitään uudelleen. Useissa maakunnissa tavoitteet ovat täynnä, joten uusia kohteita pystytään rahoittamaan vain rajoitetusti. Volyymien suuri kasvattaminen vaatisi esimerkiksi joustavia yksityisiä ekologisen kompensaation markkinoita ja sopimusperusteista tekemistä ilman julkisen rahan rajoitteita.” EU:n ennallistamisasetus voi toteutuessaan lisätä tarvetta Metso-ohjelman kaltaiselle työkalulle. Ylivoimainen enemmistö sopimuksista on Lehtomäen mukaan uusia. ”Olemme panostaneet asiasta tiedottamiseen ja tukihakemusten laadintaan. Asetus edellyttää EU-tasolla metsille 10 prosentin tiukkaa suojelua ja 20 prosentin väljempää suojelua. ”Valtioneuvosto on tehnyt osana Helmi-ohjelmaa periaatepäätöksen Metson jatkosta vuoteen 2030 asti
”Ollaan tarkkoja, että suuruusluokka taseessa pysyy sopivana ja että aina pystymme maksamaan sijoitukset pois.” Kirjanpidossa sijoitukset kirjataan pidennettyinä puukauppamaksuina, joille maksetaan maksuajan korkoa. Yritysrahoitusta kyllä myös Sijoitukset ovat myös rahoitusta yritykselle, mutta Kopran mukaan ”se ei ole tässä se juttu”. ”Kyllä metsänomistajat mahdollisuutta käyttävät, rahaa on koko ajan tulossa ja lähdössä.” Westaksella sijoitukset ovat pysyneet kahden ja neljän miljoonan euron välillä, mikä on 5 – 10 prosenttia yksityisille metsänomistajille vuodessa maksetuista puukaupparahoista. UPM puolestaan ohjaa sijoitushaluiset puunmyyjät kumppanilleen eli ruotsalaiselle arvopaperivälittäjä Nordnetille. Muutamat sahayritykset tarjoa vat maksamilleen puukaupparahoille määräaikaista sijoitusmahdollisuutta, samaan tapaan kuin metsäyhtiöt. Osa tilistä jää taloon Tällä hetkellä korkeimman, 4,5 prosentin koron tarjoaa Westas. PUUKAUPPA & TALOUS 1.3.2024 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN KOSKISEN Oyj:n Koskiraha, Versowoodin Versotili, Westaksen Tukkitili, Junnikkalan Growing Strong. Ja kun korot olivat nollassa, niin tili tarjosi hyvänkin tuoton.” Tosiasiallinen seuraus on myös, että sijoitustileillä isot sahayritykset ottavat kaulaa pienempiin. Eri nimiä, mutta suurin piirtein sama tuote. Toiminta, jossa lainataan rahaa SAHAT OVAT MYÖS SÄÄSTÖKASSOJA Muutamat sahayritykset tarjoavat puukaupparahoille sijoitustilejä. ”Muu rahoitus maksaisi suurin piirtein saman.” Valvojaviranomaiselle uutta Finanssivalvonta on viranomainen, joka valvoo luottolaitoslainsäädännön noudattamista. Korko on suhteutettu yleiseen korkotasoon ja yrityksen saaman lainarahan hintaan. ”Yritystoimintaan liittyy innovatiivinen elementti.” 10649_.indd 12 10649_.indd 12 25.2.2024 13.18 25.2.2024 13.18. Stora Ensolla on Tähtitili, Metsäliitolla mutkikkaampana sijoitustuotteena lisäosuudet. Minimisumma on 3 000 euroa, ja sijoitus on määräaikainen puolesta vuodesta kahteen vuoteen. ”Lähinnä se on palvelu metsänomistajille, jotka haluavat miettiä metsärahojensa käyttöä”, toimitusjohtaja Pekka Kop ra sanoo. Ovatko rahat turvassa ja täyttyvätkö lain ehdot. ”Ilmankin pärjättäisiin, mutta tarjouskilpailuissa ollaan samalla viivalla integraattien kanssa
.. 75,17 s 59,60 s 27,24 . .. .. 27,58 s 26,44 s .. ”Yritystoimintaan liittyy innovatiivinen elementti, joten tässä ei sinänsä ajatuksena ole uutta.” Sääntö ja poikkeuksia Vain pankki saa ottoja antolainata rahaa yleisöltä. 20,40 . .. Uudistushakkuu 63,95 s 63,71 s .. .. 21,51 s .. .. 27,48 s 33,62 s 33,34 s Harvennushakkuu 64,43 s 64,58 s 39,15 . Tilinpäätöstiedot pitää julkistaa, samoin osavuositietoja.” Osavuositulosten osalta listautumattomat sahayritykset voivat joutua muuttamaan käytäntöjään. .. 36,27 36,20 s Harvennushakkuu 65,37 . AJASSA 1.3.2024 Metsälehti.fi 13 s nousussa . Toimintaa, jossa pelkästään hankitaan rahaa yleisöltä mutta ei lainata yleisölle, saa tietyin edellytyksin harjoittaa ilman pankkitoimilupaa. 26,11 s 32,26 s 32,41 s Uudistushakkuu 68,71 . .. .. .. .. .. Hankintahinnat 61,60 s 58,36 s .. 34,40 . 27,52 . 22,58 s 21,50 s .. 19,71 s .. 47,61 . .. 73,63 s 64,04 s 27,86 s 28,92 s 28,39 s 35,06 s 35,17 s Harvennushakkuu 65,76 s 67,31 s 51,52 . 61,35 . Hankintahinnat 69,90 . KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 4-7 keskiarvo s nousussa . 46,54 . 48,31 s .. .. .. 71,13 . .. 26,68 s 26,53 . Milj. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,08 s 65,08 s .. ”Tulkinnanvaraista on myös, milloin kohderyhmä on niin laaja, että se täyttää yleisön käsitteen. 34,07 . .. 35,23 . s nousussa . 69,24 s 43,41 s 25,99 s .. Luottolaitostoimilupaan liittyy vakavaraisuusvaatimuksia. .. 28,33 s 27,76 . 26,43 s 34,10 s 34,31 s Uudistushakkuu 71,66 s 72,59 . Hankintahinnat .. .. .. .. 28,97 . 28,62 . .. 68,88 . .. Ensiharvennus 43,76 . .. .. 46,37 . Hankintahinnat 75,96 s 76,02 s 60,45 s 47,98 s .. .. 45,52 s .. .. 27,48 s 36,27 s 36,21 s Uudistushakkuu 72,17 . ”Kun sahoilla ei sitä ole, niin rahat eivät ole niin turvassa kuin luvanvaraisissa rahoituslaitoksissa.” 10649_.indd 13 10649_.indd 13 25.2.2024 13.18 25.2.2024 13.18. 28,73 s 28,26 s .. 21,39 s 21,47 s 21,11 s .. .. .. 25,39 . .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,14 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,49 s 70,95 . Ensiharvennus .. 46,84 .. 24,18 s 32,69 s .. 29,86 s 31,00 s 28,29 . .. 46,45 s .. .. Uudistushakkuu 74,02 . 20,73 . Sahojen tilit tulivat Finanssivalvonnan tietoon tämän Metsälehden jutun myötä, mutta olisivat osuneet valvontatutkaan joka tapauksessa joskus. .. .. 21,94 s 23,26 s 22,21 s .. 26,00 s 26,53 s 26,10 s .. 18,99 s .. 27,86 s 29,29 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,91 . .. 74,77 s 59,65 s 26,27 . Hankintahinnat 73,34 s 73,76 s 68,82 s 47,43 s 48,28 s .. 26,63 s .. .. 27,04 . .. 27,78 s 34,12 . .. Hankintahinnat 71,12 s 71,40 s .. 46,33 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,93 . .. 24,97 s 32,24 . 25,13 s 30,85 s 29,67 s Ensiharvennus 45,76 s .. 18,81 . 25,75 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,03 s 73,30 s 63,06 s 27,02 . 18,87 s .. 24,76 s 25,55 s 24,22 s 29,96 s 30,16 s Uudistushakkuu 67,43 s 67,02 s .. 33,20 s 33,67 . 64,78 . Hankintahinnat 74,72 . 65,64 s 26,71 s 27,61 . .. Sijoitusten tulee olla määräaikaisia tai irtisanomisajan yli 30 päivää. 19,48 . ”Jos edellytykset täyttyvät, niin toimijoille on säädetty tiedonantovelvollisuus. 23,11 s 22,17 s 20,95 s 28,38 s .. 63,83 s 48,51 s 49,19 s 49,11 s .. 23,96 s 22,72 s 21,64 s 29,49 s .. 69,79 s 44,58 s 27,46 s .. Uudistushakkuu 73,70 . 26,50 s 26,31 s 26,95 s 32,95 s 32,48 . Harvennushakkuu 67,68 s 68,39 . 66,22 s 54,27 s 26,63 . 47,99 . 46,07 . .. 46,07 . Ensiharvennus .. Uudistushakkuu 73,45 s 74,09 s 65,97 s 28,60 s 29,57 s 29,28 . .. 46,87 . m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 2022 Viikko o,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 10 20 30 40 50 60 70 80 2004 2012 2016 2020 2024 2008 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 545 417 m 3 Puukauppamäärä vko 7 ihmisiltä ammattimaisesti, on säädeltyä luottolaitostoimintaa. Harvennushakkuu 68,53 . 31,46 s Ensiharvennus .. 74,16 . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 25,84 s 26,81 s 26,16 s 31,70 s 32,60 s Ensiharvennus 48,51 s 47,83 s .. 69,48 . Harvennushakkuu 67,87 s 68,76 s 55,61 s 27,47 s 27,79 s 28,15 . 47,55 s .. s nousussa . .. .. .. ”Sahayrityksiä emme ole aikaisemmin havainneet ja tulemme analysoimaan niitä tarkemmin”, toimistopäällikkö Berndt Herts berg sanoo. 24,23 s 24,15 s 23,41 s 28,46 s 27,99 s Ensiharvennus 49,26 s .. 19,74 s .. Hankintahinnat .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . s nousussa . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,04 . Oma asiakaskunta ei ehkä käsitettä täytä, ainakaan jos se on kovin pieni.” Toinen edellytys on, että hankittavat rahat eivät saa olla vaadittaessa takaisinmaksettavia. s nousussa . .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . 48,86 . 31,83 s 31,84 s Harvennushakkuu 60,99 s 61,11 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,95 s 72,61 s 60,11 s 26,09 s 27,62 s 26,55 s 33,11 s 34,13 s Uudistushakkuu 71,57 . 74,35 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 29,28 s 39,32 s 37,39 s Harvennushakkuu 64,85 . .. .. 34,38 s Ensiharvennus .. 72,77 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,13 . 27,74 s 27,81 s 27,08 . 46,77 . 61,78 s .. 55,72 s 25,92 s 27,26 . 20,42 s 22,08 s 21,01 s 26,56 s 29,10 s Hankintahinnat 72,00 . ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . .. 35,09 s Ensiharvennus 49,64 s 51,17 . 72,30 s 70,59 s 28,57 s 28,97 . .. 73,82 s 55,71 . Harvennushakkuu 58,80 s 59,97 s .. .. 64,70 . .. .
MIKKO HÄYRYNEN SAHATEOLLISUUS ry:n puheenjohtaja Matti Kylävainio ennustaa, että maailmassa tulee vielä huutava pula puusta. Hieskoivikon osalta vaihtoehtoina ovat harvennus tai kaikki pois ja mätästys-istutus. Vaikeuksia selitetään myös pakkastalvella. Myyjä jäi empimään Päätehakkuuta ja energiaharvennusta Pohjois-Pohjanmaalla m äärä, m 3 hinta, €/m 3 yhteensä, € Pääteh akkuu 1,2 ha Mäntytukki 4 75 71 Kuusitukki 47 73 3 431 Mäntykuitu 6 31 186 Kuusikuitu 104 30 3 120 Koivukuitu 94 29 2 726 Hakkuutähde 200 1 400 Energiaharvennus ja päätehakkuu energiaksi 4,5 ha Energiaranka, karsittu 620 17 10 540 Yhteensä ainespuu 255 m 3 , energiapuu 820 m 3 , 20 474 € voivat ajoittua vuosikymmenen vaihteeseen. Sahatavaralla pientä virkoamista Matalasuhdanteesta huolimatta Metsä Groupin sahoja käy yötä päivää. ”Nyt asiakasvarastot ovat jo matalalla ja joissakin tuotteissa alkaa olla pulaa, joten se buustaa kysyntää ja hintaa hieman ylöspäin.” Rauman sahaa viritetään vieläkin Matalasuhdanteesta huolimatta Rauman saha käy yötä päivää myös viikonloput. Millenniaalisukupolvi on tullut asuntojenostoikään ja hankkii aiempia sukupolvia isompia asuntoja. Tee itsestäsi MetsäTietäjä jo tänään osoitteessa metsälehti.fi. Vilppulan saha toimii arkipäivät vuorokauden ympäri mutta seisoo viikonloput, sillä kuivaamo, lajittelu ja paketointi ovat pullonkauloja. Tuotantoa on rajoitettu joka puolella. Virva Juholan mukaan Rauman saha pääsee täyteen vauhtiin vielä tämän vuoden aikana. Hän perusti näkemyksensä siihen, että Yhdysvaltojen asuntomarkkina on alirakennettu. Tarjousten vaikein elementti on ensiharvennuksen ainespuun ja karsimattoman energiarangan yhdistelmän vertaaminen energiapuuhakkuuseen, joka olisi kauttaaltaan karsittua rankaa. Metsä Groupin viisi sahaa kuuluvat konsernissa tytäryhtiö Metsä Fibreen. Polku omaan metsään MetsäTietäjä on metsänomistajan tilakohtainen digitaalinen työkalu oman näköisen metsän hoidon ja tuoton suunnitteluun. Hän perustelee visionsa sillä, että maailman suurimmat havupuuvarat ovat Venäjällä. Palsta kiinnostaa sekä metsäettä metsäenergiayhtiöitä. Yleiseltä tieltä pistää palstalle kesäkantava peltotie. Heikon kysynnän juurisyitä ovat etenkin Euroopan rakentamisen matalasuhdanne, maailmantalouden yleistilanne sekä Pohjois-Afrikan maiden valuuttasäännöstelyn ailahtelevuudet. 1.3.2024 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS TUORE PUUKAUPPA On kahdenlaisia metsänomistajia. Se huomioi talouden, hiilitaseen ja luontoarvot juuri sinun tavoitteidesi mukaan. Korjuu on mahdollista kuivan kesän aikana. Syväjäätynyt tukki kuluttaa teriä, tukki on sahalinjalla haurasta kuin lasi ja sahaa pitää ylipäätään ajaa hitaammin. Palstalla on sekä päätehakkuuikäistä kuusikkoa, peltokuusikon ensitai energiaharvennusta että itsestään metsittyneen pellon hieskoivikkoa. ”Kun maailmantalous kääntyy nousuun, niin vaihtoehtoisia tarjontalähteitä ei yksinkertaisesti ole. Kanadalaisen puunjalostuskonserni Canforin johtajistoon kuuluva David Calabrigo ennakoi Yhdysvalloissa sahatavaran kysynnälle nousuvuotta. Kanadassa on ollut massiivisia metsäpaloja, ja Keski-Euroopassa metsiä on ylihakattu jo puoli vuosikymmentä kroonisen kirjanpainajaepidemian vuoksi.” Suomessa sen sijaan raaka-ainehuolto on turvattu nykymuotoiselle teollisuudelle, mikä Kylävainion mukaan tietää kulta-aikaa sekä sahateollisuudelle että metsänomistajille. Vuodesta 2011 muodostuneiden kotitalouksien ja asuntojen purkamisten yhteisvaikutus on ollut asuntorakentamista suurempi. Yhdysvalloissa alirakennettu asuntomarkkina Kylävainion tuntuma on, että sahatavarassa tämä vuosi kuluu matalissa tunnelmissa, mutta nousu voi käynnistyä kahden seuraavan vuoden aikana ja kulta-ajat Matti Kylävainio: Maailmassa tulee iso pula puusta Sahateollisuuden puheenjohtaja ennustaa sahateollisuudelle ja metsänomistajille kulta-aikaa. Saat suunnitelmat, kartat ja sinua parhaiten palvelevat Metsälehden sisällöt suoraan ruudullesi vaikka metsäsi keskellä. Myyjä pitää tarjouksia periaatteessa kelvollisina, mutta on siirtänyt myyntipäätöksen kesäkuulle, koska tarjousten vertailu on vaikeaa ja viime vuosina korkeimmat hinnat on tarjottu kesällä. ”Tuotantoajattelu ei lähde pelkästään sahatavaramarkkinoista, vaan leimikot pitää saada liikkeelle, sillä kertopuuhun tarvitaan sorvikuusta ja sellutehtaille kuitupuuta.” Juholan mukaan toissa vuonna käynnistyneen Rauman sahan virittäminen on ottanut enemmän aikaa kuin on ajateltu, mutta nopein vaihde saadaan silmään vielä tämän vuoden aikana. KE IT EL E G RO U P Matti Kylävainin mukaan Suomen metsäteollisuudelle riittää raaka-ainetta. Nyt maa on Kiinaa ja keskiaasialaisia lähimarkkinamaita lukuun ottamatta suljettu pois maailmanmarkkinoilta. Toiset ovat myös MetsäTietäjiä. Pohjois-Pohjanmaalla laitettiin hiljattain myyntiin 5,7 hehtaarin palsta periaatteella hakataan kerralla kuntoon. 10649_.indd 14 10649_.indd 14 25.2.2024 13.18 25.2.2024 13.18. Samanaikaisesti seniorisukupolvet pyrkivät asumaan kotonaan aiempaa pitempään, mikä hidastaa vanhan asuntokannan kiertoa. MIKKO HÄYRYNEN ”KYSYNTÄ on ollut matalalla, mutta pientä piristymistä nähdään”, Metsä Fibren sahaliiketoiminnan tuotantojohtaja Virva Juhola kuvaa markkinatilannetta. Kylävainio esitti visionsa Helsingissä Sahateollisuus ry:n järjestämässä Wood from Finland -konferenssissa. Tapahtuma kokosi noin 500 osallistujaa 34 maasta. Sekä hinta että kertymä ovat toiset, ja lisäksi karsitun rangan korjuu edellyttää ennakkoraivausta joko omana työnä tai noin 1 800 euron kustannuksena
Polku omaan metsään MetsäTietäjä on metsänomistajan tilakohtainen digitaalinen työkalu oman näköisen metsän hoidon ja tuoton suunnitteluun. 10649_.indd 15 10649_.indd 15 25.2.2024 13.18 25.2.2024 13.18. Se huomioi talouden, hiilitaseen ja luontoarvot juuri sinun tavoitteidesi mukaan. Toiset ovat myös MetsäTietäjiä. On kahdenlaisia metsänomistajia. Tee itsestäsi MetsäTietäjä jo tänään osoitteessa metsälehti.fi. Saat suunnitelmat, kartat ja sinua parhaiten palvelevat Metsälehden sisällöt suoraan ruudullesi vaikka metsäsi keskellä
Tämä käsitys on virheellinen. HIRVIKANTA-ARVIO RAJUSTI PIELESSÄ 10650_.indd 16 10650_.indd 16 25.2.2024 13.20 25.2.2024 13.20. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Kyseisen ajanjakson metsienkäsittely luonnollisesti näkyy metsien ikärakenteessa ja nykyisessä maisemassa. Todennäköistä on, että metsästäjien arvioista johdetut ennusteet ovat olleet pahasti pielessä laajalla alueella Etelä-Suomessa ja mahdollisesti osissa muuta Suomea jo hyvän aikaa. Metsälehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Saksassa ei todennäköisesti ole vuosikymmenen lopulla enää kuusimetsiä lainkaan. Julkisuudessa törmää usein väitteisiin, että Metsähallituksen avohakkuut olisivat lisääntyneet ja jäljellä olisi vain nuoria pusikoituvia metsiä. 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 Uudistushakkuut vähentyneet Hakkuiden pinta-alat Metsähallituksen metsissä, ha/vuosi Harvennushakkuut Uudistushakkuut 1949 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Lä hd e: M et sä ha lli tu s ”Sinitiainen tankkaamassa seuraavaa kylmää yötä varten.” KALLE62 LENTOLASKENTA PALJASTI (s. Luken tutkijat alkoivat korjata metsästäjien arviota ylöspäin vuosituhannen vaihteessa, kun hirvikolareiden määrä kasvoi rajusti ja samalla paljastui, että hirvikanta oli räjähtänyt vain viidessä vuodessa kaikkien aikojen suurimmaksi Suomessa. Näin on käynyt Keski-Euroopassa. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Nyt lentolaskenta kuitenkin osoitti, että tämäkään menetelmä ei enää toimi. Metsälehti toteutti Metsäalan Asiantuntijat ry:n kanssa petoaiheisen kyselytutkimuksen, johon saimme ennätysmäärän vastauksia. Tulos oli yli puolet suurempi kuin Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoiden keväällä tekemä korkein arvio, joka oli 5,8 hirveä tuhannella hehtaarilla. Kuumien ja kuivien kesien yleistyessä on todennäköistä, että myös metsätuhot runsastuvat Suomessa. Metsähallituksen uudistushakkuut olivat suurimmillaan 1950-luvun alkupuolelta 1960luvun puoliväliin, jolloin uudistushakkuiden pinta-ala oli yli 40 000 hehtaaria vuodessa. ILMASTON LÄMMETESSÄ sorkkaeläinkantojen säätelyn onnistuminen on metsien hyvinvoinnille elintärkeää. Nykyään tutkijat korjaavat metsästäjien arvioita säännöllisesti kertoimella, joka perustuu hirvihavaintoihin, petojen tappamien hirvien ja hirvikolareiden määrään sekä jälkien laskentaan. 1.3.2024 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Metsien kuusivaltaistuminen kuitenkin jatkuu Suomessa niin kauan kuin sorkkaeläinten aiheuttamat vahingot metsissä pysyvät nykytasolla tai pahenevat. Metsähallituksen liiketoiminnan piirissä olevien metsien pinta-ala on runsas viisi miljoonaa hehtaaria ja siitä on normaalissa metsätalouskäytössä 2,8 miljjoonaa hehtaaria ja rajoitetussa metsätalouskäytössä 0,45 miljoonaa hehtaaria. Aiemmin metsästäjien arviot Luken kertoimella korjattuina ovat vastanneet hyvin Pohjanmaan rannikkoseuduilla ja Pohjois-Karjalassa tehtyjen lentolaskentojen tuloksia. Hirvituhojen hallinta taas on mahdotonta, jos kanta-arviot ja niihin perustuvat kaatoluvat on täysin pielessä. 1970-luvun alusta lähtien uudistushakkuiden pinta-ala vuodessa METSÄHALLITUKSEN MONIKÄYTTÖMETSÄT JÄREYTYVÄT Valtion metsissä on hyvät lähtökohdat vastuullisen metsätalouden harjoittamiseen, kirjoittaa Metsähallituksen metsienkäyttöja suunnittelujohtaja Hannu Lehtonen. Ero on järkyttävän suuri. 5), että läntisen Uudenmaan hirvikanta onkin yhdeksän hirveä tuhannella hehtaarilla. Pielessä oleviin kanta-arvioihin perustuu sekin, että kaatomäärät ovat romahtaneet muutamassa vuodessa yli 20 000 hirvellä. Kerromme tuloksista verkkosivuillamme ja seuraavassa Metsälehti Makasiinissa. Riistanhoitoyhdistysten arvio jäljelle jääneestä kannasta oli vain 4,1, josta Luken tutkijat olivat johtaneet hirvilupien myöntämisen pohjaksi arvion 5,3. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI VALTIOLLA ON MAATA runsas yhdeksän miljoonaa hehtaaria. Metsästäjien näkemys jäävästä hirvikannasta onkin yleensä niin pieni, että hirvet kuolisivat sukupuuttoon jonkin ajan kuluessa, jos se pitäisi paikkansa. Sen sijaan Lapin luvuissa on ollut klappia. Valtion maista on suojeltu tai muuten metsätalouden ulkopuolella 60 prosenttia pinta-alasta. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS
Arvostettu ekonomistiprofessori Olli Tahvonen on eri yhteyksissä todistanut jatkuvapeitteisen metsänhoidon kannattavuutta. Metsien nykytila ja tuleva kehitys antavat hyvät lähtökohdat vastuullisen metsätalouden harjoittamiseen jatkossakin valtion monikäyttömetsissä. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Ei pitänyt nykyisenä nettiaikakautena olla temppu eikä mikään. Kestävä metsien käsittely varmistetaan laskelmissa käytettävillä rajoitteilla: hakkuukertymä ei saa pienentyä laskentakausien välillä, nettotulot eivät saa pienentyä laskentakausien välillä, puuston tilavuuden on oltava laskelman lopussa vähintään alkutilanteen suuruinen, puuston tienvarsiarvon on oltava laskelman lopussa vähintään alkutilanteen suuruinen, tuottoarvon on oltava laskelman lopussa vähintään alkutilanteen suuruinen ja ohjeistusten mukainen kiertoajan jatkuminen on otettu huomioon siihen vaikuttavin lisärajoittein. Erityisesti edunvalvonnan maksu on pieni hinta hyvin tarpeellisesta palvelusta. Seuraavien vuosikymmenien aikana metsät vanhenevat ja järeytyvät, kun noudatetaan luonnonvarasuunnitelmissa laadittuja hakkuusuunnitteita. Maksu on mielestäni hyvinkin kohtuullinen etenkin kun muistelee vanhoja aikoja, kun maksut olivat vielä eri laskuilla ja yhteensä lähes tonnin.” Visakallio ”Tuli jäsenmaksut. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP SA M I KA RP PI N EN MIKKO RIIKILÄ Uusi kysymys: Oletko vakuuttanut metsäsi hyönteistuhojen varalta. Hanke kaatui siihen, kun puuhaajille selvisi, että uudenkin järjestön pitäisi periä jäsenmaksuja jäseniltään.” Rane ”Kertokaapa, mitä metsätaloutta kohdanneita uhkia MTK/Mhy:läinen edunvalvonta on saanut torjuttua?” Käpysonni Verkkokeskustelu: Mitä mieltä metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksusta. Myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Artti Juutinen työryhmineen päätyi pari vuotta sitten siihen, että turvemailla jatkuva kasvatus kannattaa jaksollista paremmin. sähkö, tuulivoimaloiden sopimusja lakiasiat ym. Mutta mieluummin maksan nykyisen laskun kuin jätän maksamatta.” Gla ”Tälläkin palstalla oli vuosia sitten kova uho, että perustetaan se aito riippumaton metsänomistajien etujärjestö. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Kyllä 50% Ei 50% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA ”Mitä mieltä olette mhy:n jäsenmaksusta. Kerro ihmeessä, mitä metsänomistajien edunvalvontaa he tekevät. Metsähallituksen liiketoiminnan piirissä olevien monikäyttömetsien vuotuinen hakkuusuunnite eli eri hakkuutavoilla korjattava puumäärä määritetään alueellisissa luonnonvarasuunnitelmissa. LASKELMAT KERTOVAT METSIEN kehityksen vuosikymmeniä eteenpäin. Muistelin sen olleen parisataa, mutta summa oli yhteensä 160 euroa. Ilahduttiko laskun saapuminen?” r.ritva ”Maksan mielelläni, vaikka käytän vähän palveluita. Laskelmien rajoitteet varmistavat, että tulevillakin sukupolvilla on yhtä hyvät mahdollisuuden valtion metsien hyödyntämiseen kuin aiemmilla sukupolvilla. HANNU LEHTONEN KIRJOITTAJA ON METSIENKÄYTTÖJA SUUNNITTELUJOHTAJA METSÄHALLITUKSESSA. Uusikin EU-komissio voi keksiä metkuja.” A.Jalkanen ”Olen ollut mhy:n jäsen jo 34 vuotta. on ollut runsas 20 000 ja viime vuosina noin 15 000 hehtaaria, joista avohakkuita noin 13 000 hehtaaria. neuvonta.” Metsä-masa ”Mikä edunvalvontamaksu. Pitäisi siis olla helppo ohjata metsänomistajat turvemaiden metsien jatkuvapeitteiseen kasvattamiseen, jotta vesistöjen kuormitus saadaan kuriin eikä hiilensidonta romahda. Asian kääntöpuolena on, että metsien ikääntyessä ja järeytyessä niiden kasvu ja sen mukana hiilinielu kääntyvät laskuun. Näin merkittävällä metsien järeytymiskehityksellä on vaikutusta metsien hiilivarastoon, monimuotoisuuteen, metsien virkistyskäyttöön sekä maisemaan. Nykyinen ikäluokkajakauman huippu sijoittuu 50–70-vuotiaiden metsien kohdalle. Metsät tulevat tulevaisuudessakin tuottamaan työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia paikallisesti, alueellisesti sekä valtakunnallisesti. Ikään kuin maaja metsätalousministeriössä ei uskottaisi metsäntutkijoita, joista useimmat työskentelevät samaisen ministeriön ohjauksessa toimivassa Lukessa. 1.3.2024 Metsälehti.fi 17 PARI viikkoa sitten emeritusprofessori Timo Pukkala julisti Helsingin Sanomien 70-syntymäpäivähaastattelussaan jatkuvapeitteisen metsänhoidon hyvää kannattavuutta. ALUEELLISET LUONNONVARASUUNNITELMAT ovat keskeinen työkalu valtion maiden ja vesien pitkän ajan suunnittelussa, ja ne laaditaan kiinteässä yhteistyössä alueiden sidosryhmien kanssa. Monimuotoisuuden turvaamisen ohella virkistyskäyttö, porotalous, saamelaiskulttuuri ja muut vastaavat metsien käyttöön vaikuttavat tekijät huomioidaan laskelmissa. MTK:n rooli on metsäpuolella aivan pakkopullaa ja perustuu vain helpon kylkiäisen nappaukseen rahastusta varten.” Jees h-valta ”Piti oikein tarkistaa, paljonko se mhy/mtk-jäsenmaksu vuonna 2023 olikaan. Laskelmista on nähtävissä, että Metsähallituksen monikäyttömetsien ikärakenne tasoittuu vähitellen kolmen vuosikymmenen kuluessa. i Tuleeko vuodesta 2024 hyvä metsävuosi. Ministeriö ei usko professoreita 10650_.indd 17 10650_.indd 17 25.2.2024 13.20 25.2.2024 13.20. Siitä edunvalvonnan osuus oli kolmenkympin luokkaa. Laskelmat laaditaan 30–40 vuotta eteenpäin. MTK on nimensä mukainen eli maataloustuottajien järjestö, ei metsänomistajien.” Apli ”Mikään lasku ei tyhjätaskua ilahduta, alvitkin pitää kohta hoitaa. Mtk:n jäsenyys tuo tullessaan myös rahallisia hyötyjä esim. Avohakkuiden osuus Metsähallituksen hakkuupinta-alasta oli vuonna 2022 ainoastaan 13 prosenttia. Palveluita käytän muutamien töidenja hankkeiden osalta. Esimerkiksi 90ja 110-vuotiaiden metsien pinta-alat yli kaksinkertaistuvat. Noh, maksetaan pois vaikka hyöty on kyllä aika kyseenalainen nykyään. Palvelu on parantunut ja nykyisin jopa peukuttamisen arvoista, eli odotan laskua. Ennen ehkä kyllä, mutta nykyään ihan normaali metsäpalveluyritys.” Metsuri-motokuski ”Olen ollut jo kymmenkunta vuotta sitä mieltä, että turhan saa pyytämättäkin. Silti maaja metsätalousministeriö tilasi Lukelta selvityksen siitä, paljonko metsänomistajille pitää maksaa tukea, jotta turvemailla voitaisiin siirtyä jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen – joka siis professorien mukaan kannattaa avohakkuumetsätaloutta paremmin
Mihinkään vallattomuuden aikaan metsätukien jaossa ei silti olla siirtymässä. Esimerkiksi kasvatettavia taimia haittaamattoman lehtipuuston perkaamista pelkän siistimisen vuoksi ei tueta.” Tuki haetaan työn jälkeen Taimikoiden ja nuoren metsän hoidon tuki haetaan vasta työn valmistuttua. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 1.3.2024 18 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT METSÄTALOUDEN uusi metka-tukijärjestelmä tuli käyttöön nyt maaliskuun alussa. Esimerkiksi varhaisperkauksen tukiehdoissa ei määritellä poistettavien puiden vähimmäismäärää eikä jätettävien puiden enimmäismäärää. Turha raivaaminen voi viedä tuen Metka-tukea maksetaan kasvatuskelpoisten puulajien muodostamille metsiköille. Metkassa velvoite supistuu viiteen vuoteen. Kemeraa maksettiin vähintään kymmenen vuoden välein. ”Työt on tehtävä metsänhoidon suosituksia mukaillen. Aldenin mukaan tämä periaate tulee suoraan lainsäädännöstä, joten sillä on Taimikonhoitoon tukea jopa viiden vuoden välein Metka-tukien ehdot ovat laveammat kuin kemerassa, mutta ihan mihin tahansa tukirahaa ei jatkossakaan ole luvassa. Turhaa lehtipuiden raivaamista pitää välttää. Näin tuen voi saada jopa kolmesti samalle taimikolle – ensin varhaisperkaukseen, sitten taimikonharventamiseen ja lopulta nuoren metsän harvennukseen. Se tarkoitti, että tuet voitiin periä takaisin, jos maanomistaja seitsemän vuoden kuluessa tuen saamisesta raivasi hoidetun taimikon pelloksi. Suomen metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikkö Sari Aldenin mukaan tuetun taimikonhoidon on oltava tarkoituksenmukaista. Metka-tukea voi hakea myös kohteille, joille on vähintään viisi vuotta sitten maksettu kemera-tukea. 10651_.indd 18 10651_.indd 18 25.2.2024 13.30 25.2.2024 13.30. Metka-tukea voidaan maksaa samalle taimikolle viiden vuoden välein, jos hoidolle on tarvetta eikä maksukertoja ole rajattu. ”Ratkaisevaa on, että hoito tehdään kasvatettavan taimikon hyväksi.” Metka-tukea maksetaan nuoren metsän hoitoon, kun lehtipuusto on pituudeltaan enintään 15 metristä. Äkkilukemalta tuen ehdot varsinkin taimikoiden ja nuorten metsien hoitoon ovat entistä väljemmät. ”Tukea voi hakea maaliskuun alusta alkaen, ja sitä on tarjolla alkuvuoden aikana tehdyille töille”, Alden sanoo. Aiemmin metsänomistajalla oli seitsemän vuoden kunnossapitovelvollisuus. Tukijärjestelmän muuttuessa myös taimikon kunnossapitovelvoite muuttuu. Esimerkiksi kivennäismaiden hieskoivuvaltaiset taimikot ja lepikot putoavat näin tuen piiristä
Ratkaisevaa on, että hoito tehdään kasvatettavan taimikon hyväksi”, Alden selvittää. fi-palvelussa voi hakea tukea taimikon ja nuoren metsän hoitoon sekä terveyslannoitukseen maaliskuun alusta. ”Töiden suunnittelu ja toteutus sujuvoituvat merkittävästi ja tulee paljon uusia potentiaalisia hoitokohteita. METSÄSTÄ 1.3.2024 Metsälehti.fi 19 METKATUKIEN EHDOT TUKEA maksetaan vain yhden omistajan hankkeille, yhteishankkeita ei enää tehdä TAIMIKON VARHAISHOITO, TAIMIKON HARVENNUS JA NUOREN METSÄN HOITO › Tuki 200 euroa hehtaarille › Pienpuuta korjattaessa tuki yhteensä 300 euroa hehtaarilla › Tukea maksetaan: 0,7–12 metriä pitkien havupuustojen hoitoon, 0,7–15 metriä pitkien lehtipuustojen hoitoon › Jäävän puuston runkoluku: varhaisperkaus – ei määritelty, 3–8 metriä pitkä taimikko, enintään 2 500 runkoa hehtaarilla, yli 8 metriä pitkä havupuusto 1 500 runkoa hehtaarilla, yli 8 metriä pitkä lehtipuusto 1 300 runkoa hehtaarilla KULOTUS › Tukea maksetaan yli 2 hehtaarin hankkeille › Kasvupaikka kuivahko kangas tai parempi › Tuki alle neljän hehtaarin hankkeet: 2000 euroa hehtaarilta › Tuki yli neljän hehtaarin hankkeet: 1500 euroa hehtaarilta › Lisäksi tukea säästöpuiden polttamisen aiheuttamasta tulonmenetyksestä TERVEYSLANNOITUKSET › Tukea boorija tuhkalannoitukseen › Tuhkalannoituksen tuki 270 euroa hehtaarilta › Boorilannoituksen tuki 155 euroa hehtaarilta › Hankkeen pinta-ala yli 2 hehtaaria – voi koostua useista kuvioista › Ei metsänhoitorästejä tai hakkuutarpeita › Vesitalous kunnossa kasvatusmetsissä vähintään 70 m 3 /ha puuta, ei koske taimikoita suositusta vahvempi painoarvo. Ympäristötuen, suometsän hoidon tuen, metsätietuen ja luonnonhoidon tuen hakemusten käsittely alkaa Metsäkeskuksen tietojärjestelmässä myöhemmin ensi kesänä. ”Esimerkiksi kuusentaimikon päällä voi kasvattaa viisi metriä pitkiä rauduskoivuja tai hallalta suojaavaa verhopuustoa. Myös tukien käsittely alkaa silloin. Pituudeltaan alle kolmimetristen taimikoiden perkauksessa ei määritellä vähimmäispoistumaa tai kasvamaan jätettävien puiden määrää. Emme edellytä mitään tarkkuusmittauksia.” Taimikonhoidon tuet heti haettavissa Metsäkeskuksen Metsään. ”Metsänomistajalle riittää, kun hän määrittää puiden pituuden parhaan kykynsä mukaan. ”Taimikonhoidon aiheuttama muutos pystytään toteamaan eri aikaan otetuista satelliittikuvista”, Alden sanoo. ”Helpotusta tuo sekin, että tuettavan hankkeen vähimmäiskoko taimikoissa ja nuorissa metsissä laski kahdesta yhteen hehtaariin ja tukeen oikeutetun kuvion vähimmäiskoko puolesta hehtaarista 0,1 hehtaariin.” Hyvänä Sahlman pitää myös vähimmäispoistumamääristä luopumista sekä sitä, ettei varhaisperkauksessa enää määritellä kasvatettavan puuston runkoluvun enimmäismäärää. ”ERINOMAISET EDELLYTYKSET TAIMIKOIDEN HOITOON” Tuhkalannoituksen tuki on 270 euroa hehtaarilta. Etukasvuinen lehtipuusto on kaadettava. 10651_.indd 19 10651_.indd 19 25.2.2024 13.30 25.2.2024 13.30. ”Rajatapauksia varten olemme määrittäneet, että taimikosta on vähimmillään kaadettava 25 prosenttia jäävän puuston runkoluvusta. Paperisia hakemuslomakkeita voi ladata Metsäkeskuksen verkkosivuilta maaliskuun alusta lähtien. Tätä sovelletaan pituudeltaan yli kolmimetrisissä taimikoissa.” Töiden tekeminen voidaan todentaa automaattisesti satelliittikuvilta. Jäävien puustojen enimmäisrunkoluvut on luokiteltu taimikon tai nuoren metsän puuston pituuden mukaan. Työmäärien kasvattamiseen tämä luo hyvät edellytykset.” Metkan etuina ovat muun muassa tuettavilta töiltä vaadittavista ennakkosuunnitelmista luopuminen, viiteen vuoteen supistuva rahoitusväli sekä varhaisperkauksen tuen kohoaminen 160 eurosta 200 euroon. Muuta kuin taimikoiden ja nuorten metsien hoidon tukea haettaessa tarvitaan ennen työn aloittamista tehty rahoituspäätös. METSÄNHOITOYHDISTYS Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman kiittelee metka-tukien muotoilua. Muutaman puun kaato ei tuo tukea Aldenin mukaan kosmeettinen muutaman puun kaataminen ei oikeuta tukeen. Kaksijaksoisen metsän kasvattamista tämä ei silti estä. Tuen tosin saa nopeammin, kun tekee sähköisen hakemuksen. Myös kulotustuen hakemuksia käsitellään maaliskuusta alkaen, jotta tukipäätöksiä saadaan tehtyä ennen kulotuskauden alkua
Silläkin saralla mies on itseoppinut ja nuoresta iästään huoli10652_.indd 20 10652_.indd 20 25.2.2024 13.32 25.2.2024 13.32. Isotalus on melko epätodennäköinen tapaus niin metsänomistajaksi kuin alan yrittäjäksi. Homma ei sujunut aivan suunnitellusti eikä urapolku myyntitöissä jaksanut innostaa. Kaukaa katsoen talvinen metsä näyttää suunnilleen samalta kuin jossain Konnevedelläkin tähän aikaan, mutta todellisuus on huomattavasti lempeämpi. Metsätyökeli ei voisi olla juuri parempi. Ani harvan metsänomistajan syntymävuosi on 1997, eivätkä useimmat yrittäjätkään ihan eilisen teeren poikia ole. ”Pienestä alkaen olen tehnyt omissa metsissä töitä isän kanssa. Uuttakin metsää hän mielisi ostaa vaikkapa oman eläketurvan varmistukseksi, mutta hinta hirvittää. ”Kyllä minulla nytkin on harkinnassa oman metsän naapurissa olevan palstan osto, mutta ei oikein innosta, kun hintapyyntö on suunnilleen kaksinkertainen puuston arvoon verrattuna. Se ei ollut iso, noin parikymmentä hehtaaria, pääosin hoitamatonta nuorta metsää. Se tarkoitti, että työtä oli tarjolla riittämiin.” Metsätöihin hänellä oli myötäjäisinään Suomen perinteisin oppimispolku: isäukon metsäkoulu. Syrjäytymisestä ei enää ollut pelkoa, kun Isotalus alkajaisiksi teki noin 500 kuution energiapuusavotan. Moni pihapuun kaadon tilannut omakotiasuja saattaakin ensin yllättyä, kun puunkaatofirman pakettiautosta nousee huomattavan nuori ammattilainen. Pakkasta on alle kymmenen astetta. Isäukon opein Isotaluksen polku metsänomistajuuteen kulki mutkan Tampereen kautta, minne parikymppinen raumalaismies lähti rakentamaan omaa elämäänsä. ”Tulin kotiin ja hommasin isäukon avustuksella oman metsäpalstan. Helmikuun puolivälissä olosuhteet ovat sellaiset, että moni sisäsuomalainen metsuri arvattavasti kadehtisi Aapo Isotaluksen työmaata. Ollaan isän kanssa hankittu kimpassa sijoitusasuntoja. Niiden ostoon saa paremmin pankkilainaakin kuin metsää varten.” Päätoimena pihapuut Päätoimeltaan Isotalus on pihapuiden kaatoihin ja hoitamiseen keskittynyt yrittäjä. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 1.3.2024 20 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT OLLAAN Rauman lähellä Euran syrjäisellä Salajärven kulmalla. ”Onneksi on sentään tämän verran partaa.” Aapo Isotalus sahaa samalla palstalla tyttöystävänsä Eeva Naperoisen kanssa. TÖISSÄ OMASSA METSÄSSÄ Kiireinen metsänhoitoyrittäjä ja pihapuun kaataja ehtii keskitalvella hoitamaan omaakin omaisuutta. ”Onneksi on sentään tämän verran partaa”, Isotalus myhäilee. Siinä ehti harjoitella kaatoja karsintatekniikkaa ensi hätään. Harvennuspalstalla on lunta noin kymmenen senttiä, ja sekin niin kohvaantunutta, ettei saapas juuri uppoa. Siinä ovat sahatyöt tulleet tutuiksi.” Jatko-opintoja mies on tehnyt Youtubessa, jossa on miltei rajaton tarjonta metsätöihin opastavia videoita. Hän kertoo ajautuneensa silloin likimain syrjäytymisvaaraan. Onneksi metsästä löytyi mieleistä työtä
Nyt hän kertoo nauttivansa ulkoilmatöistä. Pihapuuhommissa saa olla ihmisten kanssa tekemisissä ja toisaalta metsänhoitotöissä saa nauttia omasta rauhastaan.” Mitä eroa on kuituja energiapuulla. Ojitusmätästyksessä tehdään vettä poistava ojitus ja tehdään ojamaista mättäitä muokkaamattoman maan päälle. ”Tässä pääsee mielenkiintoisiin paikkoihin, ja asiakkaat ovat aina todella mukavia. ”Tässä on ratkaisevaa, että osaa hinnoitella tarjottavat työt oikein. VIIMEISTÄÄN TÄHÄN AIKAAN vuodesta puuntuottaja joutuu valitsemaan, millaisen maanmuokkauksen hän tilaa avohakkuualueelleen. Tutkimusten mukaan on aika unohtaa useimmissa tapauksissa pelkästään kivennäismaata paljastavat menetelmät. Ei yhtään mitään, paljastaa Aapo Isotalus. Muokkaamattomaan maahan verrattuna 10–15 vuoden kuluessa istutuksesta pituus voi olla esimerkiksi 10–25 prosenttia suurempi mättäissä. Pääosin sulan maan aika kuluu pihapuutöissä, mikä tuo sahaamiseen mukavan sosiaalisen ulottuvuuden. Töitä on tarjolla sen mitä ehtii tehdä, ja hintakin on kohtalainen.” Entä onko tämä Isotaluksen eläkehomma. ”Olen ulkoistanut metsänhoitotöiden markkinoinnin yhdistykselle. Hakkuu on jo tehty tai valmistumassa, maanmuokkauksen tekijältä on alustavasti varattu kapasiteetti ja taimet on tilattu. Tekemällä kohoumia ja istuttamalla taimi kohouman keskelle taimikuolleisuus alenee ja saadaan parempi taimien pituuskasvu alkuvuosina. Onneksi tuo Eeva aina välillä huomauttaa, ettei tuo nyt ihan niin helppo puu ole.” Melkein työpaikkaromanssi Eeva on sukunimeltään Naperoinen, ja Isotaluksen tyttöystävä sekä työpari, joka on harjoitellut sahatöitä nyt reilun vuoden verran. NYKYISIN TEHDÄÄN KOHOUMIA. ”Uskon niin. Metsänhoitopalveluita hän tuottaa Metsänhoitoyhdistys Lounametsän asiakkaille. Maanmuokkausmenetelmän valinnassa kannattaa käyttää Luonnonvarakeskuksen viisi vuotta vanhaa kirjallisuuskatsausta, joka löytyy tietoverkosta hakufraasilla ”Metsämaan muokkaus”. Lisäksi olen käynyt pari työturvallisuuteen liittyvää kurssia.” Isotalus asuu Rauman Lapissa, joten työmaita on lähistöllä tarjolla Rauman lisäksi muun muassa Porissa, Eurassa ja Uudessakaupungissa. ”Kiipeilykaatoja olen harjoitellut itse. ”Eeva oli kerran minun asiakkaanani…”, Isotalus paljastaa. Tehtävää on riittämiin, ja asiak kaiden arviot firman, Aapon metsurija pihapuupalvelu Oy:n, nettisivulla kehuvia. PALSTALLA 10652_.indd 21 10652_.indd 21 25.2.2024 13.32 25.2.2024 13.32. Ihan perinteisenä työpaikkaromanssina pariskunnan suhde ei alkanut, mutta ei paljon puuttunutkaan. 1.3.2024 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Minulla on joskus taipumus arvioida työt liian helpoiksi. Se on meikäläiselle helppoa. Naperoisen lisäksi Isotaluksella on toinenkin työntekijä. Hankalissa kohteissa Isotalus virittää köydet puuhun, kiipeää latvaan ja pudottelee tai laskee latvan ja oksat yksitellen alas. Naveromätästyksessä maa otetaan matalista ojanpätkistä eli naveroista ja siirretään pieniksi mättäiksi muokkaamattoman maan päälle. Vajaaseen sataan sivuun on mahdutettu kattava kokonaisuus tutkimustuloksista. Aiemmin hän työskenteli metsänhoitajana Stora Ensolla ja Suomen metsäkeskuksessa. Eri mätästysmenetelmien väliset erot ovat pienet. Hyvä maanmuokkaus ei yksinään riitä menestykseen. Kääntömätästyksessä humuskerros ja kivennäismaa käännetään samaan kohtaan ylösalaisin niin, että kivennäismaa jää pinnalle ja humuskerros alle. Metsuria kyllä arvostetaan täällä, ei tarvitse häpeillen kertoa ammattiaan.” Tulovirran tasaisuuden turvaamiseksi Isotaluksella on jonossa raivaussahatöitä, joita tehdään, kun pihapuiden kaatopuolella on hiljaista. Laikutuksessa kivennäismaan pinta paljastettiin laikkuina, lautasaurauksessa yhtenäisinä vakoina. Laikkumätästyksessä käännetään maasta kuopaistu humuskerros ja kivennäismaa ylösalaisin viereisen muokkaamattoman maan päälle mättääksi niin, että kivennäismaan alla on kaksinkertainen humuskerros. Myöhemmin pituusero ei enää lisäänny, mutta oletettavasti säilyy kiertoajan loppuun. Taimien pitää olla terveitä ja elinvoimaisia, ne on varastoitava asiallisesti ja paakku pidettävä märkänä. Yleisimmin istutus tehdään kivennäismaalle, jonka päällä on sammalja humuskerros. MAANMUOKKAUS RATKAISEE ISTUTUKSEN MENESTYMISEN SALAJÄRVI matta jo melkoisen kokenut. Jos nämä ehdot täyttyvät, maanmuokkaus on tärkein menestystekijä. Jouhevaliikkeinen moottorisahuri voi vielä nykyisinkin tienata palkkansa harvennushakkuulla, kunhan puuta katkeaa riittävästi. Ympäristömyönteisin saattaa olla kääntömätästys, mutta veden vaivaamilla alueilla voidaan tarvita ojitusmätästystä. Muutamia vuosikymmeniä sitten maanmuokkaus tehtiin lähes yksinomaan kivennäismaata paljastavilla menetelmillä
Leikkuutehollaan Ryobi ei lunastanut odotuksia, joita 36 voltin sähkömoottori ja vehkeen koko loivat. Eivät siis mitään jättiläisiä, mutta Ryobin akkusahalle ne tarjosivat hyvinkin riittävän haasteen. Samaa sahaa on saatavilla myös 3035ja 40-senttisillä laipoilla. Pitkän laipan vuoksi vähänkin kireällä ollut ketju hidasti entisestään ketjun nopeutta. Samoja 36 voltin Max Power akkuja käytetään lukuisissa Ryobin pihaja puutarhakoneissa. RYOBI MAX POWER -AKKUMOOTTORISAHA AKUN teho 36 V VALMISTAJAN ilmoittama ketjunopeus 22,5 m/s PAINO (Metsälehden punnitus) 7,2 kg* HINTA ilman akkua ja laturia noin 320 euroa, sis alv:n HINTA 6 Ah akulla, laturilla ja 30 cm terävarustuksella noin 450 euroa (verkkokauppojen hintoja) *)sisältää 6 Ah akun ja 50 cm terälaipan PLUSSAT JA MIINUKSET + hinta ilman akkua ja laturia + akun käsittelyä helpottava nostohihna – paino – teho suhteessa painoon kesto oli vähintään tyydyttävä. Eikä ratkaisu ole isompikätisellekään paras varsinkaan karsintatyöskentelyyn. Katso video metsalehti.fi 10653_.indd 22 10653_.indd 22 25.2.2024 13.34 25.2.2024 13.34. Mitä hyvää. METSÄSTÄ 1.3.2024 22 Metsälehti.fi KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT’ RYOBIN Max Power -akkusahan parasta antia on sen monipuolinen tuoteperhe. Se on vähän rajoilla, jos tarkoitus ei ole hankkia muita Power Max -sarjan tuotteita. Perheeseen kuuluu lukuisa joukko Ryobin puutarhan ja pihanhoidon koneita, joihin kaikkiin sopii sama 36 voltin akku. Tehoonsa nähden saha on painava. On mistä valita: lehtipuhallinta, ruohonleikkuria ja juuri nyt ehkä ajankohtaisinta lumilinkoa ja raivaussahaa, muutamia mainitaksemme. Pitkällä laipalla varustettu Ryobi Max Power -akkusaha oli karsintatyössä kankea. Nostohihna helpottaa akkujen käsittelyä. Perheenjäsen on myös moottorisaha, jota kokeilimme rantatontin koivujen kaatamisessa. Akun ja laturin kanssa sahan hinta on 400 euroa. Metsähommiin uutta Ryobia ei silti kannata ostaa. Luulisin, että 35tai 40-senttinen laippa sopisi Ryobiin parhaiten. Kokeilusahan mukana tulleen kuuden ampeeritunnin akun kanssa sahan paino kohosi 7,2 kiloon, josta akun osuus oli 780 grammaa. Jokseenkin tauotta polttopuita pinossa sahatessa akku kesti 30–45 minuuttia ja hakkuutöissä umpihangessa rämpien hiukan kauemmin. Kuuden ampeeritunnin akun Tuoteperhe on paras Ryobin Max Power -tuoteperheen akkusaha on iso ja siinä on tehokas sähköjärjestemä. Hyvää sahassa on ensinnäkin hinta. Saha oli varustettu 20 tuuman, siis 50 sentin, mittaisella laipalla, mikä on kaikin tavoin liioittelua. Takakahvan päällä ollut turvapainike oli hankala metsäkäytössä. Ketjunopeus jäi alhaiseksi, mikä vei leikkuutehoa sekä runkojen katkaisussa että karsinnassa. Hyvää akussa oli myös sen päähän kiinnitetty hihnan puolikas, josta akku on kätevä nostaa irti laturista tai sahasta. Se voi olla houkutteleva hinta pihatöihin ja pienimuotoiseen polttopuiden katkontaan akkumoottorisahaa tarvitsevalle, jos akut ja laturit on tullut hankittua vaikkapa Ryobin ruohonleikkurin mukana. Varsinkin pienikätisen on vaikea luontevasti yltää painamaan sitä samaan aikaan kuin ”kaasukahvaa”. Puut olivat keskimäärin pienen tukin tai ison kuiturungon kokoisia. Nettikaupoissa sahaa myydään ilman akkua alle 300 euron
Valmistajan mukaan Cobiolubea ei pidä käyttää sahoissa, joiden öljypumppu on magnesiumvalua, koska vesi aiheuttaa valkoista korroosiota reagoidessaan magnesniumin kanssa ja Cobiolube sisältää vähäisen määrän vettä. Voitelussa ei eroja Vertailimme Cobiolubea ja Lube-Eniä pienimuotoisessa käyttökokeilussa. Kumpaakin voiteluainetta kului saman verran suhteessa käytetyn bensan määrään. ILMOITTAUTUMISET 22.7. mennessä ilmoittautumiset@ kontiki.fi tai puhelimitse 09 466 300 LISÄTIETOA www.kontiki.fi tai metsalehti.fi/lukijamatka. Kohteina ovat Minnesota, Wisconsin ja Michigan. Cobiolube Chainin jähmepiste on –42 celsiusastetta. Cobiolubea valmistaa Iisalmessa toimiva Jarmat Oy. Hinta sisältää lennot, kuljetukset, vierailut, majoituksen aamiaisineen, viisi lounasta ja illallisen ruokajuomineen. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 698 euroa. Teräöljysarjan biohajoava haastaja Biopohjainen Cobiolube Chain -teräketjun voiteluaine liukenee veteen eikä sotke. Tankattaessa ilmeni, että Cobiolube ei ole yhtä notkeaa kuin kilpailijansa. Lube-Enin lähtöaineena puolestaan on mineraaliöljyn jalostuksessa muodostuva propeeni. Testipäivinä pakkasta oli 7–10 astetta, ja molemmat voiteluaineet valuivat tankattaessa ongelmitta sahan tankkiin. Sahassa käytetään Husqvarnan BLI-akkuja, joita voi käyttää myös muissa Husqvarnan akkulaitteissa. Molemmat ovat vesiliukoisia ja biohajoavia sekä voiteluteholtaan riittäviä. MIKKO RIIKILÄ HUSQVARNA on tämän kevään aikana tuomassa kauppoihin uuden akkusahamallin, 435i:n. Testissä käytettiin Stihl MS 200 -moottorisahoja, joihin tankattiin vuorotellen kokeiltuja voiteluaineita. Cobiolube valmistetaan biodieselin valmistuksessa syntyvästä glyserolista. VASTUULLINEN matkanjärjestäjä Oy Kon-Tiki Tours Ltd. Cobiolube-voiteluaine valmistetaan biodielin valmistuksessa syntyvästä glyserolista. MATKA edellyttää normaalia kuntoa, sillä joissakin vierailukohteissa käydään maastossa. Saha sopii esimerkiksi metsänomistajan tarpeisiin. syyskuuta Yhdysvaltoihin. Valmistajan mukaan sahan pitäisi teholtaan vastata sylinteritilavuudeltaan 35 kuutiosenttimetrin polttomoottorilla varustettua moottorisahaa. HINTA JA ILMOITTAUTUMISET MATKAN alustava hinta on 4 098 euroa/hlö kahden hengen huoneessa. OPPAINA matkanjohtaja Pirjo Sehic ja Metsälehden toimittaja Mikko Häyrynen. Saha on kevyt ja tarkoitettu ensisijaisesti läpimitaltaan alle 20 senttimetrin puiden kaatamiseen. Lisäksi näyte-erä jähmettyi pakastimessa enemmän kuin Lube-En. Nyt saimme vertailtavaksemme vastaavan, niin ikään kotimaisen valmisteen Cobiolube Chain -teräketjun voiteluaineen. Sahan hintaa ei vielä ole vahvistettu, mutta asettunee 450 euron tienoille. Kymmenen litran kannu maksaa 29 euroa ilman postikuluja. Husqvarnalta uusi akkusaha 10653_.indd 23 10653_.indd 23 25.2.2024 13.34 25.2.2024 13.34. Sen jälkeen pumpun syöttöä voi pienentää tarpeen mukaan. AMERIKANSUOMALAISTEN JALANJÄLJILLÄ Metsälehden lukijamatka tehdään 22.–29. Myöskään voiteluominaisuuksissa ei ollut käytännössä havaittavia eroja. Öljypumpun syöttö säädetään ensin täysille ja varmistetaan, että ketjulle tulee voiteluainetta. Käyttöohjeen mukaan uuden terälaipan kärkipyörä pitää puhdistaa tehdasrasvasta ja voidella Cobiolubella. Erilaisista valmistusmateriaaleistaan huolimatta voiteluaineiden ominaisuudet ovat jokseenkin samanlaiset. METSÄSTÄ 1.3.2024 KOKEILTUA RISTO MYKKÄNEN, TEKSTI JA KUVA KOKEILIMME viime syksynä biohajoavaa, glyserolipohjaista Lube-En -teräketjun voiteluainetta
Riistakeskuksen hirvitalousaluesuunnittelija Joni Saunaluoma on esitellyt työkalua kaikille alueellisten riistaneuvosten jäsenille, riistanhoitoyhdistysten puheenjohtajille ja toiminnanohjaajille sekä Riistakeskuksen henkilöstölle. METSÄSTÄ 1.3.2024 24 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA RIISTANEUVOSTOT kokoontuvat jälleen maaliskuun alussa päättämään hirvikantatavoitteista. Kaikki tuhot näkyviksi Aikaisemmin riistaneuvostot ovat käsitelleet päätöksenteossa hirvien aiheuttamien metsätuhojen määrää lähinnä tarkastelemalla yksityisille maanomistajille myönnettyjä hirvieläinvahinkokorvauksia. ” Metsäpuoli ja riistapuoli voivat sovitella keskenään hyväksyttävää tuhojen osuutta taimikoissa.” SA M I KA RP PI N EN 10654_.indd 24 10654_.indd 24 25.2.2024 13.36 25.2.2024 13.36. Se tuo näkyväksi esimerkiksi sen, miten mäntyvaltaisten taimikoiden ja lehtipuuvaltaisten metsien määrä vaikuttaa alueen hirvituhoihin. Taimikot ovat tärkeä ravintoresurssi hirvelle talvella, ja työkalu kertoo myös siitä kulutusvaikutuksesta”, kertoo erikoistutkija Ari Nikula Lukesta. Nyt päätöksen tueksi on ensi kertaa tarjolla tilastollinen työkalu, jolla pystytään ennakoivasti mallintamaan hirvituhoja. Koko päätöksentekoprosessi kaipaisi kehittämishankkeen, ja se olisi selkeästi pyyntilupamaksuista rahoitettava asia, koska siellä hirvituhoihin ja hirvikannan kehittymiseen liittyvät asiat on mainittu”, Nikula summaa. ”Tähän mennessä meillä ei ole ollut neuvotteluissa selkeitä tavoitteita tuhoille. ”Jos niitä on vähän suhteessa hirvikantaan, silloin tuhoriski alueella kasvaa”, summaa erikoistutkija Juho Matala Lukesta. Luonnonvarakeskuksen (Luke) osana Sorkka-hanketta kehittämä työkalu mullistaa hirvituhojen ennakoinnin. Länsinaapurissa vuosittainen hirvituhojen määrä saa olla korkeintaan viisi prosenttia puista. Tällöin vähintään 70 prosenttia taimista on säästynyt, kun taimikko on kasvanut hirvien ulottumattomiin. Nyt se pitäisi vain ottaa käyttöön. Yksi päätöksenteossa painava tekijä ovat hirvien metsätaloudelle aiheuttamat vahingot. Saunaluoma nostaa esille työkalun tuhoennusteen suuren vaihteluvälin sekä Etelä-Suomen pienet hirvitalousalueet. Työkalun kehittämiseen on käytetty yhteensä 172 000 euroa veronmaksajien rahoja. ”Toivon, että se on yksi työkalu, jonka tuloksia katsotaan, kun mietitään hirvikantatavoitteita. ”Tämä on ensimmäinen hirven resursseihin pohjautuva laskentamalli. Käyttöönotto kysymysmerkki Tuhoja ennakoiva työkalu rahoitettiin maaja metsätalousministeriön hiilestä kiinni -kehitysohjelman ja osittain Luken varoin. Metsäpuoli ja riistapuoli voivat sovitella keskenään, mikä on hyväksyttävä tuhojen osuus taimikoissa”, Nikula sanoo. Tämä selvästi mietityttää riistapuolella. Seuraavaksi työkalu pitäisi ottaa käyttöön riistaneuvostoissa. Avoin hirvituhojen ja hirvikannan suhdetta mallintava laskuri löytyy osoitteesta luonnonvaratieto.luke.fi/numerotieto/raportit?panel=hirvituhot Hirvituhojen ennakointi mullistumassa Uusi työkalu laskee alueittain ennusteen hirvituhoille eri hirvitiheyksillä. Lisäksi se kertoo, kuinka suurta osuutta tuhopinta-ala vastaa kaikista alueen taimikoista kullakin hirvitavoitekannalla. Tutkijat näkevät, että perehdytys ja työkalun jatkokehitys vaatisivat oman hankkeensa. Nikula antaa esimerkin Ruotsista. Pienille alueille VMI:n harva koealaverkosto ei tuota tarkkaa tietoa ja hirvitalousalueita on jouduttu yhdistelemään. Nikula ja Matala muistuttavat, että Luken vertailun mukaan korvattujen tuhojen määrä kaikista laatua alentavista tuhoista oli vain kaksi prosenttia ja vakavammista tuhoista alle viidennes. Ongelmana on, että korvattuja tuhoja tarkasteltaessa tilannetta katsotaan jälkijättöisesti, eikä mukana ole kuin murto-osa todellisista tuhoista. Jää käytännössä riistaneuvostojen vastuulle, millä tavalle he tekevät päätöksiä”, Saunaluoma toteaa. ”Olemme miettineet, että esitämme ministeriölle hanketta tästä. Malli laskee aluekohtaisesti hirvituhot erivahvuisilla hirvikannoilla. Uusi työkalu tuo kaikki tuhot näkyviksi. Työkalun perustuu tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) metsävaratietoihin ja Luken vuosittain tuottamaan hirvikanta-arvioon
ChatGPT sen sijaan joutui sepityskannalle: ”Suomen suurin tunnettu kuusi, nimeltään Suur-kuusi kasvaa Pöytyän kunnassa Lounais-Suomessa.” Sellaista puuta ei Pöytyällä ole. Tämän jälkeen tekoäly tunnistaa muodon perusteella, minkä lintulaji laulu on kyseessä. Hankkeen taustalla hääri muun muassa Elon Musk. ”Järjestelmä osaa olla vakuuttavasti väärässä.” MUUTTOLINTUJEN KEVÄT ON TEKOÄLYN MENESTYSTARINA ARI LEHTIÖ oli kehittämässä viime vuonna julkaistua ”Muuttolintujen kevät” -sovellusta. Sovellusten käyttö on internetin selaimella helppoa. Tekoäly tuottaa myös kuvia. METSÄSTÄ 1.3.2024 Metsälehti.fi 25 MIKKO RIIKILÄ MAALLIKKO törmää toistaiseksi tekoälyyn useimmiten maksuttomissa tekoälysovelluksissa, kuten ChatGPT:ssä ja Microsoftin hakukone Bingin Copilotissa. ”Ainoa keino on kysyä alan asiantuntijoilta”, Lehtiö sanoo. Emme todellisuudessa tiedä, mitä se tarkoittaa.” Lisää tekoälyn vastauksia osoitteessa metsalehti.fi 10654_.indd 25 10654_.indd 25 25.2.2024 13.36 25.2.2024 13.36. Inhimillisestä tiedonpuutteen peittelystä ei ole kyse. Hallusinointi tarkoittaa, että suurta tietomäärää hallitseva tekoäly malli muodostaa virheellisiä, mutta todelta vaikuttavia yhteyksiä. Tällä kertaa ChatGPT muodosti Copilotia monipuolisemman vastauksen. Lehtiö muistuttaa, että ChatGPT tai Bing Copilot eivät ole avoimia kielimalleja, vaan niille on ”opetettu” valikoitu, vaikkakin valtava tietomäärä. Järeää laskentavoimaa ja valtavia tietomääriä Lehtiö varoittaa, että esimerkkivastausten perusteella ei pidä tehdä liian hätäisiä päätelmiä tekoälyn suorituskyvystä. si keino suojella metsien biodiversiteettiä.” Copilotin laatima vastaus perustui ensisijaisesti eduskunnassa taannoin käsiteltyyn kansalaisaloitteeseen, jossa vaadittiin avohakkuiden kieltämistä Metsähallituksen mailla. Tällainen syntyi, kun Dall-e-sovellukselta pyydettiin kuvaa metsurista metsätyössä. Sovellus keräsi 200 000 käyttäjää ja tuotti tutkijoille miljoonia havaintoja. Älyä – saati ymmärrystä – tekoälyllä ei oikeasti ole. Samalla ihmiset avustavat tutkijoita keräämällä havaintoja muuttolintujen saapumisesta eri puolille Suomea. Joskus tekoälysovellus kuitenkin haksahtaa omituisesti. Tästä tulee yhtä iso ilmiö kuin internet.” Esimerkiksi ChatGPT:n luomisen pontimena on ollut pyrkimys varmistaa tekoälyn päätyminen ihmiskuntaa hyödyttävään käyttöön. Ilmiö on melko yleinen. Työhön osallistuivat Jyväskylän yliopiston lisäksi, Helsingin yliopisto, Yle sekä Tieteen teknologiakeskus, CSC. Avohakkuiden kieltäminen voisi olla ykTekoäly ei korvaa metsäasiantuntijaa Tekoäly osaa antaa fiksujakin ohjeita metsäkysymyksiin. Esitin alkajaisiksi yksinkertaisen kysymyksen: Missä kasvaa Suomen suurin kuusi. ”Avohakkuut mahdollistavat tehokkaan ja taloudellisen puuntuotannon, mutta samalla niillä voi olla vaikutuksia metsäekosysteemin monimuotoisuuteen ja maisemakuvaan. Toiseksi kysyimme, pitäisikö avohakkuut kieltää. ChatGPT ja Copilot ovat kielimalleja, jotka tuottavat ja analysoivat erilaisia tekstejä eri kielillä ja pystyvät keskustelemaan käyttäjänsä kanssa sekä löytämään ”lukemansa” perusteella vastaukset erilaisiin kysymyksiin. ”Järjestelmä hallusinoi, eli se osaa olla vakuuttavasti väärässä”, Jyväskylän yliopistopalveluiden digipalveluiden pääarkkitehti Ari Lehtiö selittää. Copilot tiesi vastauksen, Pukaran kuusi, josta Metsälehti uutisoi pari vuotta sitten. Sovelluksessa käytettävä tekoäly on oikeasti kuuro, mutta se tunnistaa lintujen lauluäänet, jotka on ensin muutettu digitaaliseksi kuvaksi eli spektrogrammiksi. Tekoälypohjainen sovellus tunnistaa linnut älypuhelimella äänitetyn lauluäänen perusteella. Tämä tuntui yllättävältä, koska avohakkuista on tarjolla valtavasti materiaalia. ”Joku väitti, että maksuttoman ChatGPT:n lähdeaineistoksi olisi vuonna 2021 ladattu koko sen hetkisen internetin sisältö. Käsittämätön suorituskyky perustuu yhdistelmään tietokoneiden järeää laskentatehoa, tilastomatematiikkaa sekä valtavia tietomassoja, joista tekoäly ammentaa vastauksensa. ”Sovellusten ja niiden käyttämien tekoälymallien luomiseen on käytetty valtavia summia rahaa ja voimavaroja. Varmistus vaikeaa Itse sovellusten avulla ei ole mitään keinoa varmistua tiedon oikeellisuudesta. Näyttöruudulle avautuu laatikko, jossa lukee rohkaisevasti: ”Kysy mitä tahansa.” Muutamassa sekunnissa vastaus tulostuu näkyviin selkeällä suomen kielellä
Hakkuun pääurakoitsija on Åfeltin työhevoset Oy. Vasikkasaaren pinta-ala on 8,5 hehtaaria. Metsurit ja ajuri työskentelevät savotalla urakkapalkalla omien toiminimiensä kautta. Metsävaunua vetää kaksi isokokoista vaaleaa ruunaa. Paroni ja Pläsi ovat 12-vuotiaita percheroneja eli ranskalaisia työhevosia. ”Saarihakkuissa on tärkeää huomioida tuuliolosuhteet. Otan puita kyytiin ajouran varrelta vähän kerrallaan niin, että kun tulen järven rantaan, kuorma on täynnä”, Sund vik kertoo. ”Se on aika yleinen hakkuumuoto saarikohteissa. ”Pläsi tekee jo kovasti töitä, mutta Paroni on vähän aamutorkku. Muutoin rannat ovat tiheää kuusikkoa. Sitä silmällä pitäen Ekholm on harventanut länsirannan tuntumassa kasvavat puut suojuspuuasentoon. ”Kovimmat tuulet tulevat pohjoisen ja etelän väliltä lännen puolelta.” Työmaavastaava Peter Ekholm on työskennellyt hevosmetsurina myös Ruotsissa. Alla kasvavat kuusen taimet tarvitsevat vain valohoitoa kasvaakseen.” Vanhoihin kuusikoihin Ek10655_.indd 26 10655_.indd 26 25.2.2024 13.46 25.2.2024 13.46. Kapeat ajourat Vasikkasaaren eteläkärjessä sijaitsee kesämökki. ”Hevoset saavat huilata sillä aikaa, kun lastaan. ”Hakkuukertymä on reipas tuhat kiintokuutiota. Metsänomistajalle luontoarvot ja monimuotoisuus ovat tärkeitä, ja siksi emme tee tänne uudistushakkuuta ja istuta tilalle kuusta, kuten metsävaratiedoissa ehdotettiin”, hän sanoo. Kovimmat tuulet tulevat pohjoisen ja etelän väliltä lännen puolelta.” Tavoitteena on, että metsä uudistuu luontaisesti. SAARISAVOTTA HEVOSVOIMIN Tarjanneveden Vasikkasaaresta puut kulkevat mantereelle jäätietä pitkin hevosvetoisessa metsävaunussa. Toiveessa on, että mänty siementäisi. Käsiteltävä ala on seitsemän hehtaaria, kertoo työmaavastaava Peter Ekholm. Ne omistaa hevosmetsuri Miika Åfelt Ikaalisista. Hänen ja hevosten lisäksi saaressa uurastaa pari kolme metsuria. Sen jäljiltä metsään jäävät kapeat ajourat ilman mainittavia painaumia. Ekholm kertoo, että he jättävät rantakaistaleet leveämmiksi kuin sertifiointi edellyttää. 1.3.2024 26 Metsälehti.fi METSÄSTÄ MEERI YLÄ-TUUHONEN, TEKSTI JYRKI LUUKKONEN, KUVAT K eltainen koura kiertyy kuusitukin ympärille, kun ajuri Ralf Sundvik lastaa järeitä puita hevosvetoiseen metsävaunuunsa Tarjanneveden Vasikkasaaressa Ruovedellä. Se lämpiää töihin vasta puoliltapäivin”, Sundvik juttelee
Ekholm arvioi, että työt kestävät maaliskuun alkupuolelle. Käytän apuvetoa metsässä tarvittaessa, mutta jos hevoset jaksavat vetää ilmankin, otan sen pois päältä.” Sundvik kiinnostui työhevosista 25 sitten, kun hänen vaimonsa osti suomenhevosen. Niiden urakkaa helpottaa metsävaunusta löytyvä Vasikkasaari sijaitsee Tarjannevedellä Ruovedeltä Vilppulaan johtavan Vilppureitin varrella. Kuluja kertyy matkoista, asumisesta, hevosten kuljetuksesta ja huollosta. ”Saarikohteet ovat tavallisesti runsaspuustoisia. ”Nelisen vuotta sitten myin kivimurskaamoni ja hain Ranskasta ensimmäisen percheronini. ”Kun puran kuormaa, hevoset saavat syödä heinää. holm on tehnyt pienaukkoja. Niitä pitää vielä treenata lisää ennen kuin niistä on metsätöihin.” Kun Sundvik ohjastaa hevoset kohti rantaa, ei Paronia ja Pläsiä tarvitse hoputtaa. Metsänomistajan toivomuksesta metsurit suosivat lehtipuuta ja poistavat kuusta. ”Työmaan pitää olla sen kokoinen, että leirinuotiota ei tarvitse heti sammuttaa, vaan töitä voi tehdä samassa kohteessa pari kuukautta.” Moottorisahat nykäistiin käyntiin Vasikkasaaressa heti loppiaisen jälkeen. Majapaikka miehille ja hevosille löytyi läheiseltä matkailutilalta. ”Jos sitä ei olisi, kuormaa vetämässä pitäisi olla kolme hevosta. ”Hevoset painavat yhteensä 2 000 kiloa, metsävaunu toisen mokoman, ja täysi tukkikuorma lähes 6 000 kiloa”, Ekholm ynnää. Mäntyjä he jättävät, jotta metsä välttyisi tuulikaadoilta. Hevosmetsurina tunnen olevani osa suomalaisen metsätyöperinteen jatkumoa, hän sanoo. Teräsjäätä täytyy olla puoli metriä, jotta se kantaa hevoset, metsävaunun ja puukuorman. Puoliltapäivin pidämme kunnon tauon.” Hevoset tekevät metsässä 8–9 tunnin työpäiviä. Niihin tulee aikanaan rauduskoivua, sillä Vasikkasaaressa ei ole hirviä. Ne pysyvät pystyssä paalujuurtensa ansiosta. Sieltä tukkiauto kuljettaa puut parinkymmenen kilometrin päähän Metsä Fibren Vilppulan sahalle. ”Täällä tulee vastaan töyhtöja hömötiaisia joka päivä, ja pyrstötiaisia ja puukiipijöitäkin olen nähnyt. Painoa niille kertyy noin kymmenen tonnia. 10655_.indd 27 10655_.indd 27 25.2.2024 13.46 25.2.2024 13.46. Sitten kuorma on valmis vietäväksi jäätietä pitkin mantereen puolella sijaitsevalla laanipaikalle. Kahden kuorman jälkeen annan niille vettä ja vähän kauraa. 1.3.2024 Metsälehti.fi 27 METSÄSTÄ Ranskalaiset työhevoset Pläsi ja Paroni seisovat tyynesti paikoillaan, kun ajuri Ralf Sundvik tekee kuormaa. Niille tulee nyt hyvät olosuhteet, kun metsään jää erirakenteisuutta.” Hevosmetsuri on kilpailukykyinen vaihtoehto silloin, kun metsänomistaja ei tavoittele maksimaalista taloudellista tuottoa, Ekholm sanoo. Kun puut ovat suuria ja niitä on paljon, niin kyllä siinä metsänomistajallekin jää lopulta ihan hyvä tili.” Apuveto helpottaa urakkaa Ralf Sundvik lastaa vielä yhden kuusitukin metsävaunuunsa. Hevossavotassa korjuukustannukset ovat hänen mukaansa ihan toista luokkaa kuin konekorjuussa. ”Niillä on hinku mennä laanipaikalle, koska se on kotiin päin”, Sundvik kertoo hymyssä suin. Saaresta on matkaa mantereelle puoli kilometriä. putosi puoliksi jäihin. kaksipyttyinen apumoottori, joka käy bensiinillä. Toinen tuli viime vuonna. Parihevosille ja metsävaunulle riittää kolme metriä leveä ajoura. ”Kun saimme lumen aurattua pois jään päältä ennen talven ensimmäistä kovaa pakkasjaksoa, se jäätyi äkkiä riittävän vahvaksi”, Ekholm kertoo. Tuolloin jää saaren rannassa oli vielä sen verran ohutta, että auraamiseen käytetty mönkijä Tuomas Kaasalaisella ei ole kaipuuta muille savotoille. ”Maastoon ei juuri aiheudu painaumia ja ajourat ovat kapeat, jolloin puustoa jää hehtaaria kohden paljon enemmän kasvamaan kuin koneilla korjattavissa kohteissa.” Runsas puusto tuo tilin Työt Vasikkasaaressa alkoivat joulukuussa jäätien auraamisella
Noin 30 asteen pakkasesta huolimatta reen edessä intoilevat alaskanhuskyt eivät kylmyydestä valita, vaikka niillä on omaan silmääni hämmentävän lyhyt karvapeite. Korviin kantautuu vain reen pieni natina, lukkojen ajoittainen kilke sekä hiljainen tassujen ääni, kun jäntevä viisikko etenee keskellä Pohjois-Karjalan sydäntalvea. Turhautuminen purkautuu ulinana, haukahteluna ja äänekkäänä älämölönä. Nyt ei tarvitse kiirehtiä minnekään. Erikoisin ääni on Bella Donnalla – sen suusta tuntuu kuuluvan kovaäänisen variksen raakkumista. Pickelsiltä ja Pinkiltä. Muutama kilometri tästä myös hirvi on kahlannut kulkemaan uralle. PILKKEET 1.3.2024 28 Metsälehti.fi HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVAT KOVAT ovat kovia. Kun edellä oleva valjakko saa lähtöluvan, nousee meillä takajoukoissa huuma huippuunsa. Suden jäljet menevät uran poikki. Metsäkanalinnun siisti kieppi viime yöltä jää viiden metrin päähän. Kukin nykäisy liikuttaa rekeä parilla sentillä, vaikka seison jarrulla kaikella painollani. Talven ytimeen Koirien lähtöinnostuksen aistii yhtäkkisinä nykäyksinä muutaman sekunnin välein. Etenemisen keskeyttävät kuvaustauot ovat hanurista, ainakin jos asiasta kysytään Mr. Se kuitenkin turhauttaa, että liikkeelle ei päästä. Vaihtuvat maisemat, auringonvalossa kimaltava hanki sekä touhukkaiden koirien seuHUUTOMYRSKYSTÄ HILJAISUUTEEN Elämöivät alaskanhuskyt muuttuvat kertaheitolla hiljaisiksi vetojuhdiksi, kun matka 30 asteen pakkasessa alkaa. Kovassa pakkasessakin kieli pitkällä itseään jäähdyttävät alaskanhuskyt voivat juosta yhdessä vuorokaudessa jopa 200 kilometriä. Startin jälkeen meininki muuttuu nopeasti toiseen ääripäähän. 10656_.indd 28 10656_.indd 28 25.2.2024 13.54 25.2.2024 13.54. Poistumme pihatieltä ajouralle, ja rauha laskeutuu päällemme. Rauhallinen, noin 15 kilometrin tuntivauhti sopii tyyneyttä henkivään tunnelmaamme
Kun kehittää keinon, joka torjuu yhden tuholaisen, ei se poista kaikkia kiusoja. Haavan juurivesojen lehdet ovat usein keltaisten ruostetäplien kirjavoimia. Koirat voivat vetää rekeä useita päiviä peräkkäin, ja päivämatka saattaa olla jopa 200 kilometriä. Haavanmustaverso on aivan toisenlainen kiusa: nuoret mustaverson saastuttamat vesat YKSI RIESA SUOJELEE TOISELTA Pajunruoste on saavuttanut kukinnonkin ja luultavasti turmelee siemensadon. Hirvi ja kauriit välttelevät ruosteisia haavanvesoja, mutta haapa ei pahemmin kärsi ruostesienestä. Kun kolme viikkoa myöhemmin kaadoin naapurikoivun puun päälle, jo seuraavana aamuna oli puun ympärillä papanoita ja oksien päitä typistetty. ”Mekin olemme retkeilleet yhdellä tai kahdella koiralla ja liukulumikengillä moottorikelkan jälkeä pitkin. Toki tiedetään, että joskus loinen tai tauti suojaa kantajaansa syöjiltä, mutta en tiedä, onko sitä kuvattu koivunruskaruosteen osalta. Ei se kelvannut pupujusseille: muutaman kerran jänis oli kiertänyt latvuksen ympäri, mutta en huomannut ensimmäistäkään oksaa syödyn. Raahaapa sellaisia ahkiossa – kyllä siinä hiki tulee”, sanoo monessa koitoksessa kannuksia hankkinut harrastaja ja yrittäjä. Miehen tempauksista kuuluisin on Suomen itärajaa mukaillut tuhannen kilometrin urakka vuonna 2017. PILKKEET 1.3.2024 Metsälehti.fi 29 KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. Metsämiehille tutumpi esimerkki on haapa, joka hyötyy ruostetartunnasta. raaminen saavat aikaan tunteen, että talven paras päivä on juuri tänään. Matkan hän teki isänsä muistoksi ja kunnioituksesta Suomea puolustaneita veteraaneja kohtaan. Koivunruskaruoste talvehtii tavallisesti maahan karisseissa lehdissä, joista ilmavirrat nostavat itiöt uusiin lehtiin. Luksusta mukaan Paksu lumipeite ja pään ympärille ahdettu vaatetus mykistävät maailmaa entisestään – olo on kuin äänieristetyssä studiossa jossakin Joensuun ja Kolin välillä. Evoluution kannalta kasvilla on liian monia erilaisia syöjiä ja tuholaisia. Koivunruskaruoste ei varmaan ollut puun kimpussa ensimmäistä kertaa, sillä puu oli jäänyt useita metrejä naapureitaan matalammaksi. kuolevat tai ainakin niiden latva kuolee. Keulapartiomme Mr. ”Monet harrastajat sanovat, että tämä on paras retkeilymuoto. Pulverilumeen jää tästä merkiksi metrin mittainen lovi. Todennäköisesti vahva ruostetartunta pitää myös kesällä lehtiä nakertavat hyönteiset loitolla. Tässä koivussa, jonka silmut eivät kelvanneet jäniksille, sieni elää aivan ilmeisesti talven yli silmuissa ja karkottaa jo tuoksullaan jänikset. METSÄN KÄTKÖISSÄ JO KESÄLLÄ KATSOIN koivun, jota ruostesieni runteli kunnolla: koko latvus oli elokuussa kellanruskea. Onnistuu kotikoirankin kanssa Romppanen kehuu alaskanhuskyjen kestävyyttä ja matkanopeutta pitkillä taipaleilla. Äärimmäisyyksiin ei tarvitse kaikkein kuitenkaan pyrkiä. Ruostesienen kestävä koivu kelpaa eläimille ravinnoksi, mutta kasvaa silti nopeammin kuin ruostesienen vaivaama. Talvitunnelmassa on kuitenkin helppo yhtyä johtovaljakkoa ohjaavan, seikkailijaksi itseään kutsuvan Juha Romppasen ylistykseen valjakkoretkeilyn hienoudesta. Vetämistä voi kokeilla joustohihnan ja valjaiden kanssa omalla kotikoirallakin, hän sanoo. Pickels ja Pinkki sekä kolme muuta koiraa kulkevat välillä ravaten, välillä laukaten. Heinän korsiin keltaisia paksunnoksia tekevä korsikäämikkä saa kasvinsyöjät karttamaan asuttamiaan heiniä. Rekeen voi ottaa ylimääräistä evästä tai vaikka normaaliin talviretkeilyyn kuulumattomia luksustuotteita. Seuraavalla kerralla osaan ottaa mukaan suojalasit. Totesin, että tuo joutaa talvella jänisten ruoaksi. Kaadoin puun tammikuun alussa. Koirasta on tällaisessakin retkeilyssä tosi kiva apu, ja molemmat nauttivat.” ”Monet harrastajat sanovat, että tämä on paras retkeilymuoto.” 10656_.indd 29 10656_.indd 29 25.2.2024 13.54 25.2.2024 13.54. Vaikka kädessä on paksut tumput, kylmä iskee sormiin. Nenänpäähän ilmestyy tippa, ja silmätkin kostuvat ilmavirrasta. Parinkymmenen sekunnin välein joku koirista haukkaa lunta suuhunsa
029 432 6000 ja siemenkeskus@tapio.fi tai verkkokaupasta: Metsäkauppa.fi JALOSTETUN SIEMENEN HYÖDYT: Lisää kasvua ja tuottoa Parempi laatu Tuhonkestävyyttä 10657_.indd 30 10657_.indd 30 25.2.2024 13.58 25.2.2024 13.58. Toisena osana oli yöpyminen repussa kuljetettujen varusteiden ja eväiden turvin. Pääosin reitti eteni aavoja soita. Aluksi hiihdettiin tehtävärastireitti, jossa tällä kertaa koeteltiin arviointikykyä, talvehtivien lintujen tunnistamista, ensiaputaitoja ja Syötteen kansallispuiston tietojen hallitsemista. kerran umpihankihiihdon MM-kilpailut. Tämän vuoden joukkuekilpailun voiton nappasi Antin huolto ja palvelu tmi, jolle minuutin takamatkalta lähtenyt, edellisten kahden umpikisan voittaja Kiinteistöneliö (voittojen välissä oli kaksi koronavuotta, jolloin kilpailuja ei järjestetty) hävisi vain 14 sekuntia. PILKKEET 1.3.2024 30 Metsälehti.fi ARI KOMULAINEN, TEKSTI JA KUVA PUDASJÄRVEN Urheilijat järjesti helmikuun toisena viikonloppuna Syötteen maisemissa jo 25. Umpihankikilpailu koostui kolmesta osa-alueesta. Hiihtomatkaa pidensi tehtävärastien lisäksi reitin varrelle sijoitettujen lisärastien kiertäminen. Antti Tolonen, Jussi Tolonen, Ari Komulainen, Jani Ikonen. Reitin voi vapaasti hiihtää myös toisten tekemiä latua pitkin, vain moottorikelkkareittien ja aurattujen teiden käyttö oli kielletty. Kaikki lähtee siemenestä Jalostetuilla siemenillä uudistettu metsä tuottaa kiertoaikana jopa rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta. Viiden peninkulman matka Jos kaikki rastipisteet kiersi läpi, hiihtomatkaa kertyi yli 50 kilometriä. Pakkasta oli kilpailun aikana 15–25 asteen verran, ja lunta sateli lauantain tehtävärastiosuuden aikana hiljalleen muutaman sentin. Y KSILÖKILPAILU: 1) Sauli Kuopus 0.59.12 2) Hannu Kinnunen 1.05.00 3) Tuomo Ahola 1.05.45 Kilpailun loppuun hiihti 12 kilpailijaa. Kilpailuun saattoi osallistua joko yksilösarjassa tai osana 3–5 hiihtäjän joukkuetta. Yksilösarjan voiton vei ylivoimaisesti oman kylän poika Sauli Kuopus yli viiden minuutin erolla toiseksi sivakoineeseen Hannu Kinnuseen. Tehtävärastien suoritus ja käytyjen lisärastien määrä, joita oli yhteensä viisi, määrittivät lähtöjärjestyksen seuraavan aamun pikataivalosuudelle. Tilaa siemenet metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Siemenkeskuksesta: Puh. U MPIHANKIHIIHDON MM-KISOJEN TULOKSET J OUKKUEKILPAILU: 1) Antin huolto ja palvelu tmi 0.49.31. Kolmannessa osiossa hiihdettiin kilpailun ratkaiseva umpipikataival, joka tänä vuonna oli noin kuusi kilometriä pitkä. Kärjessä hiihtää Antti Tolonen, seuraavina Jussi Tolonen ja Jani Ikonen. Järjestäjän puolesta oli varattu nuotioon tarvittavat polttopuut ja laavun pystykseen runkoriu’ut. Yöksi taivas kuoriutui pilvipeitosta ja pakkanen kiristyi 25 asteeseen. Maailman parhaat umpihankihiihtäjät löytyivät Pudasjärvellä Antin huolto ja palvelu tmi -joukkue, joka vei joukkuekilpailun voiton, etenee tehtävärastiosuudella Pudasjärven talvisessa maastossa. 2) Kiinteistöneliö 0.49.45 3) Poro 0.54.48 Kilpailun loppuun hiihti 27 joukkuetta
Pettinen siirtyy Temepaan Kymenlaakson mhy:n toiminnanjohtajan paikalta. PILKKEET 1.3.2024 Metsälehti.fi 31 SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA METSÄJÄNIS 46, hirvi 14 ja kettu 11. Varhainen talvi ja paksu lumipeite suosivat ristiturpaa. Uudeksi johtajaksi on valittu metsätalousinsinööri Panu Pettinen (45). Hänellä on pitkä kokemus tehtaiden ja toimitusketjujen johtamisesta eri teollisuudenalojen parista. Lumijälkilaskennassa riistakolmiolta lasketaan kaikki hiihtolinjan yli risteävät jäljet. Lumijälkilaskennassa vapaaehtoiset keräävät vuosittain tietoa eri eläinlajien runsaudesta. Kesla Metsäteknologiaan ja materiaalin käsittelyyn erikoistunut Kesla on valinnut diplomi-insinööri Pasi Niemisen yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. LUKIJALTA NIMITYKSIÄ Metsä Group Konetekniikan insinööri Timo Rouvinen on nimitetty Metsä Groupin Äänekoskelle rakennettavan kertopuutehtaan tehtaanjohtajaksi. Mielestäni verosäädökset tulisi päivittää tältä osin nykyajan mukaisiksi. Kun 1990-luvulla laskettiin noin tuhat kolmiota, on määrä viime vuosina ollut keskimäärin seitsemänsadan luokkaa. Rouvisen pesti alkaa kesäkuussa 2024. Ilman laskentoja ei tiedettäisi, että esimerkiksi jäniskanta on puolittunut 35-vuotisen seurantajakson aikana”, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Lukesta. Havaintoja 12 kilometrin matkalla kertyi myös teerestä, pyystä, saukosta ja näädästä. Poken opiskelijat Reima Viiru (vas.), Eerik Isopahkala ja Niko Parikainen törmäsivät Pylkönmäellä useimmin metsäjäniksen jälkiin. Juuri tänä talvena metsäjäniskanta vaikutti tosin ainakin Pylkönmäellä vahvalta. Laskennasta vastaa usein paikallinen metsästysseura ja tulokset raportoidaan Luonnonvarakeskukselle (Luke). Kolmion sivut ovat neljä kilometriä pitkiä. Laskenta tehdään riistakolmiolinjoilta, jotka pysyvät pääsääntöisesti samoina vuodesta toiseen. Uutta verta lumijälkilaskentaan Metsäjäniksellä pyyhkii tänä vuonna hyvin, todettiin lumijälkilaskennassa Keski-Suomessa. Hän aloittaa huhtikuun alussa. Aineistojen avulla seurataan lajien kannanvaihteluita, ja tietoja voidaan hyödyntää myös esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvässä tutkimuksessa. Nykyinen toimitusjohtaja Jukka Koivumäki jää eläkkeelle kesän aikana ja siirtyy yhtiön hallituksen jäseneksi. Heimo Karppinen, Harri Hänninen ja Paula Horne (2020) ovat tutkineet ansiokkaasti suomalaista metsänomistusta. Kolme kolmen hengen partiota kiersi kolmion sivut samalla, kun osa porukasta piti makkaratulia valmiina kodalla. Uusia innokkaita laskijoita kaivataan mukaan, sillä lumijälkien laskentainto on hiipunut. Päivän säväyttävin elämys koettiin, kun yksi ryhmistä hiihti keskelle kiepissä majaillutta teeriparvea. Oma riista -sovellus puhelimessa auttoi hiihtäjiä pysymään oikealla reitillä poikkeuksellisen lumisessa maastossa. Oppia kertyi niin eri lajien elinympäristöistä kuin maastossa liikkumisesta. ”Tämä ryhmä on maastokelpoista porukkaa, suoriuduitte urakasta hienosti”, kiitteli Poken tuntiopettaja Tommi Pasanen oppilaitaan päivän päätteeksi. Osaisiko joku verohallinnossa vastata kysymykseeni ja ihmettelyyni. Meillä metsätilakauppa käy! 10657_.indd 31 10657_.indd 31 25.2.2024 13.58 25.2.2024 13.58. Temepa Infra Metsäteiden rakentamiseen erikoistuneen Temepa Infran toimitusjohtaja vaihtuu. Siinä kolmen kärki helmikuun puolivälissä suoritetussa lumijälkilaskennassa Keski-Suomen Pylkönmäellä. Hän siirtyy Keslaan Toyota Material Handling Europe -konsernista, jossa hän on toiminut johtotehtävissä. RISTO LAUHANEN YKSITYINEN METSÄNOMISTAJA, YLISTARO Miksi näin, verohallinto. Teeriparvi säväytti Pylkönmäellä metsästysseura Pyylaaki toteutti laskennan ensimmäistä kertaa yhdessä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston (Poke) metsäalan opiskelijoiden kanssa. Tällä hetkellä Rouvinen työskentelee yksikön johtajana teollisuuden laitetoimittaja Cytiva Oy:llä Ruotsissa. Tutkimuksen mukaan metsänomistajista on vuoden 2020 tienoilla maatalousyrittäjiä vain yhdeksän prosenttia. ”Usealle riistanisäkäslajille, kuten jäniksille, oraville, ketuille ja näätäeläimille, lumijälkilaskenta on ainoa valtakunnallinen vuosittainen kannanseuranta. Nieminen aloittaa tehtävässään viimeistään kuluvan vuoden elokuussa. Emme elää enää 1950-lukua vaan 2020-lukua. ”Säväyttävin elämys koettiin, kun yksi ryhmistä hiihti keskelle kiepissä majaillutta teeriparvea.” JOS metsänomistaja saa tuulivoimalan metsäisestä maa-alueesta vuokratuloja, miksi vuokratulot eivät ole metsätalouden pääomatuloa vaan maatalouden ansiotuloa. ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka
044 264 6507 MAATILA, Laihia Noin 15 ha. 42 ha metsä/peltotila. 029 432 6117 tai tuomo.vuorinen@metsalehti.fi 10658_.indd 32 10658_.indd 32 25.2.2024 14.08 25.2.2024 14.08. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 22 ha. 040 510 8085 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa TOISIN kuin Metsälehden 3/2024 artikkelissa ”EU tarraa Suomen metsiin” kerrotaan, ympäristöministeriön Tuomo Kalliokosken titteli ei ole neuvotteleva virkamies vaan ympäristöneuvos. 80 %. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Vesikiert. 1988 rak. Metsäarvion mukaan kokonaispuusto n. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. vuosikerta. 58.000 €. ja maakellari. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Laihian eteläosassa. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. Kokonaispuustoa n. Pihapiirissä v. Rämepalsta (määräala), jossa nuorta kasvatusmetsää n. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Peltomaata n. 255.000€. Pellot vuokrattu 31.12.2023 asti. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. patterilämmitys puulla tai sähköllä, leivinuuni ja takka. Väärä titteli Ilmoita Metsälehdessä! Ota yhteyttä mediamyyntiin: Tuomo Vuorinen p. 4,9 ha (VT). Peltojen pinta-ala n. Tila ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. Ostaja vastaa määräalan lohkomiskustannuksista, varainsiirtoverosta ja lainhuudatuskuluista. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. Metsämaata n. Sijaitsee Suokonniementien lähellä, tieoikeus merkitty kiinteistörekisteriin. 155.000€ / tarjous METSÄ/PELTOTILA, Toivakka, Kankainen 2 palstasta koostuva n. Peltojen p-ala n. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. Isompi palsta rajoittuu asfalttitiehen. Hp. okt 172 k-m 2 , k+oh+3mh+ 2wc+tekn.tila+varasto+at. perustettu 1933 1.3.2024 32 Metsälehti.fi OIKAISU MYYDÄÄN www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄPALSTA, Kesälahti, Villala n. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. 09 315 49 840). digiohje.indd 1 digiohje.indd 1 9.3.2023 17.03 9.3.2023 17.03 METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. 2.080 m 3 , josta kuitupuun osuus n. Hp. okt, vanha navetta, aittarak. PILKKEET NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Metsät hyvässä kasvussa ja maapohjat helppokulkuisia. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 17 ha (CT) ja varttunutta kasvatusmetsää n. harvennushakkuisiin. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 1923 rak. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. . 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi PAINOPAIKKA Sanoma Manu, Tampere 92. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 5200 m 3 . 029 432 6108 Eero Sala p. Hp. konehalli ulkomitoiltaan 18*12 m) ja liittymäsopimuksineen (sähkö ja vesi) Hp. Pihasauna ja viljakuivaamo. 47.900 € MAAJA METSÄTILA, Parikkala, Tyrjänrantatie 6,586 ha. Ei e-tod. 2,9 ha. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja Pirkko Sutela-Mero MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. 4,4 ha, sekä pihapiiri rakennuksineen (mm. 438 m 3 . 2,9 ha rehevillä kasvupaikoilla, heti mahd. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Tilalla v. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Kokonaispuustoa n. 11 ha. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Antti Kakkonen, puh. 8,7 ha ja runsaspuustoista metsää n. Juttu avautuu uuteen näkymään
10658_.indd 33 10658_.indd 33 25.2.2024 14.08 25.2.2024 14.08. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. tai p. PILKKEET 1.3.2024 Metsälehti.fi 33 METSÄRISTIKKO 4 METSÄKRYPTO 1, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Laskutuslisä paperilaskuissa 2,90 €. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 4”. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 15.3.2024 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. net. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. PALKINNOT metsäkryptosta 1 on arvottu seuraaville kolmelle: Rauni Kummala, Sarajärvi, Vilho Miettinen, Varkaus ja Seija Pohjanen, Oulainen. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti
Isäni tosin sanoo, että on kahdenlaisia nuohoojia: niitä, jotka ovat pudonneet ja niitä, jotka eivät vielä ole pudonneet”, Palander kertoo. Sini Susanna Palander harjaa ja puhdistaa savupiipun laskuharjan avulla. Jaloissaan hänellä on tukevat kengät, ja käsineistä pitää löytyä pitoa. Mustaan työhön Palander on nuohoojien sukua. 1.3.2024 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA ESPOOLAISEN omakotitalon katolta leijailee hento nokipilvi. Palanderille on kuitenkin tärkeää, että perheyrityksen johdossa on nuohoojamestari myös muutaman vuoden päähän suunnitellun sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Aiemmin vain nuohoojamestari sai johtaa nuohousalan yritystä, mutta säännöt ovat sittemmin muuttuneet. ”Vielä 2000-luvun alussa nuohoojia oli 1 300. Hetken kuluttua näkyviin ilmestyy nuohooja Sini Susanna Palander. Naisia murto-osa Suomessa työskentelee Palanderin arvion mukaan noin 700 nuohoojaa. NUOHOOJAN VINKIT TULISIJAN LÄMMITYKSEEN POLTA vain kuivaa puuta. Tiedostan kuitenkin, että vaara on läsnä. ”Pelastuslaissa on määritelty, että talonomistajan täytyy tarjota nuohoojalle esteetön ja turvallinen kulku maasta piipulle asti. ”Olin kyllä isän kanssa puhunut siitä, että yritys voisi joskus siirtyä minulle. Oman työpäivänsä saa pitkälti suunnitella itse. Espoon Nuohous Oy:n, jossa Palander työskentelee kolmatta vuotta, perusti alkujaan hänen isoisänsä. Nuohoojan työ on likaista ja teräviä kulmia on paljon, joten pitkähihainen ja -lahkeinen musta haalari pysyy Palanderin päällä kesät talvet. Sitä emme kuitenkaan olleet ajatelleet, että lähtisin mustaan työhön, mutta parhaitenhan yritystä pystyy jatkamaan, kun tietää, mitä työ oikeasti on.” Parasta nuohoojan työssä on Palanderin mielestä vapaus. ”Teen päivässä kuudesta yhdeksään kohdetta. Heistä naisia lienee 50–100. ”Tätä työtä ei voi tehdä, jos pelkää korkeita paikkoja. Itse hän kuuluu ensiksi mainittuihin, mutta korkeanpaikankammoa hän ei tunne. SÄILYTÄ sisätiloissa kahden seuraavan päivän klapit, jotta pintakosteus ehtii haihtua niistä. KÄYTÖSSÄ oleva tulisija tulee nuohota kerran vuodessa, vapaa-ajan asuntojen tulisijat vähintään kolmen vuoden välein. Itse hän aikoo kouluttautua nuohoojasta nuohoojamestariksi. Nuohoojien sukua Nuohoojalta vaaditaan paitsi vahvuutta, ketteryyttä ja hyvää tasapainoa myös sosiaalisia taitoja, sanoo Sini Susanna Palander. Se tarkoittaa sitä, että käsistä ja jaloista vain yksi on kerrallaan irti tikkaista. FAKTA Katso video metsalehti.fi 10659_.indd 34 10659_.indd 34 25.2.2024 14.10 25.2.2024 14.10. ÄLÄ polta roskia. Hän tarttuu palotikkaisiin ja alkaa laskeutua niitä alas kolmen pisteen tekniikalla. POLTA maltillisia pesällisiä, älä täyttä pesällistä kerralla. Turvavaljaita nuohoojat eivät yleensä käytä. Työ itsessään ei ole kovin vaihtelevaa, mutta jokainen kohde ja jokainen tulisija on erilainen ja jokaisessa kohteessa on erilaiset ihmiset.” Nuohoojalta vaaditaankin Palanderin mukaan paitsi vahvuutta, ketteryyttä ja hyvää tasapainoa myös sosiaalisia taitoja. Jälkeenpäin selviää, että sen on aiheuttanut alipaineistaja – nuohoojien käyttämä laite, joka estää hormissa olevaa nokea pöllähtämästä sisälle asuntoon nuohouksen yhteydessä. Klapien tulee kuivua vähintään vuosi. Kun hän 15 vaatekaupan alalla vietetyn vuoden jälkeen kaipasi vaihtelua, ehdotti hänen äitinsä nuohoojan töitä. Nuohoojaksi ryhtyminen ei alun perin ollut Palanderin suunnitelmissa. Joka askeleella täytyy keskittyä siihen, mitä tekee.” Turvallisuutta tuo työasu. Hänen isänsä on nuohooja ja niin olivat myös hänen isoisänsä ja isoisoisänsä. Nykynuoret suuntautuvat muille aloille, mutta voi myös olla, että nuohoojan ammatti on niin erikoinen, ettei alalle edes osata hakeutua”, Palander pohtii
Linnuista erityisesti punarintarastas on Amerikassa mieltynyt puun makeisiin marjoihin levittäen sulamattomia siemeniä lentoteitse uusille kasvualueille. Elementtitalojärjestelmissä suunnittelukustannukset saadaan jaetuksi usealle kymmenelle talolle” , Metsälehti kertoi. Nyt 1920-luvun puutaloissa suihkutellaan, saunotaan ja pakastetaan 1980-luvun tapaan”, lehti kirjoitti. Pojat ovat poikia. Amurinkorkkipuulla on nimensä mukaisesti uurteinen ja korkkimainen kuori. Osa amerikkalaisista on verrannut hajua haisunäädän tuoksuun. Lääketeollisuutta ja syöpätutkijoita amurinkorkkipuu kiinnostaa aivan toisilla saroilla. Sittemmin laji villiintyi osin hallitsemattomaksi vieraslajiksi Uuden Englannin alueen osavaltioissa aina New Yorkin keskuspuistoa myöten. Lehden mukaan elettiin puutalojen renessanssin aikaa. Yhdysvaltojen itärannikolle istutettiin ensimmäiset amurinkorkkipuut 1800luvun puolivälissä. ”Puurunkoisten elementtitalojärjestelmien suosio kasvaa tasaisen varmasti. Luontaistuotepuolella uutetta markkinoidaan muun muassa miesten eturauhasvaivojen hoitoon. Rakennuksen ja sen laitteiden teknillinen suunnittelu on erikoisammattimiehen työtä, joka yhtä taloa varten merkitsee huomattavaa kustannuserää. Ilmiö ei ole aivan tavaton kasvitai eläinmaailmassa. Jotkut ovat kuvailleet lajia opportunistiseksi pioneeripuuksi, joka tukahduttaa voimallisesti paikallisia lajeja. Ajateltiin, ettei isien puutaloihin voi saada nykyihmisen haaveilemaa asumistasoa. 1.3.2024 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Metsälehti Makasiini ilmestyy 15.3.2024 Mitä tehdä kun SUKUPOLVI VAIHTUU HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT KAKSIKOTISISSA puissa, kuten haavassa ja raidassa, hedeja emikukat ovat eri puuyksilöissä. Ratkaisuksi hallitsemattoman leviämisen rajoittamiseksi on ehdotettu pelkkien siitepölyä tuottavien ”poikapuiden” istuttamista. Pystykaupoissa kaikki keskihinnat kohosivat hieman. KEKSELIÄS KORKKIPUU IDÄSTÄ Amurinkorkkipuun lehdet tuoksuvat murskatessa desinfiointiaineelle tai sitruunalle. Puuaines on vahvarakenteisena ja lahonkestävänä erityisesti puuseppien suosiossa. Amurinkorkkipuu (Phellodendron amurense ) on nimensä mukaisesti kotoisin Amur-joen partaalta Itä-Aasiasta ja Pohjois-Kiinasta. Tuhansia kilometrejä Suomesta itään kasvaa kaksikotinen lehtipuulaji, joka kekseliäästi hakeutuu uusille kasvupaikoille aina sopivan tilan vapautuessa. Hedepuut ovatkin suosittuja kaupunkien tienvarsilla, koska eivät tuota ”roskaavia” hedelmiä jalankulkijoiden ja puhtaanapidon harmiksi. Rungoltaan lyhyenläntä mutta latvukseltaan rehevä puu on suosittu puistoissa, puutarhoissa ja kaupunkiympäristössä. Puun kuorijauhetta ja -uutoksia on pitkään käytetty Kiinan, Japanin ja Intian perinnelääketieteessä moniin vaivoihin. ”Ennen vanhaan oli hienoa asua kivitaloissa. ”PUUKAUPPA on piristynyt. Samaan kykenevät tarvittaessa muun muassa ginkopuut, punavaahtera ja muutamat kalalajit. 10659_.indd 35 10659_.indd 35 25.2.2024 14.10 25.2.2024 14.10. Puulla on uurteinen ja korkkimainen kuori, ja sen lehdet tuoksuvat murskatessa desinfiointiaineelle tai sitruunalle. Tammikuussa teollisuuspuun ostot +7 % vuoden takaisesta ja +3 % edellisen viiden vuoden keskiarvosta. Amurinkorkkipuu kasvaa luontaisesti aina Koreaa ja Japania myöten. Mustaviinimarjan kokoluokkaa olevat hedelmät ovat niin sanottuja luumarjoja, joissa lakan tavoin on sisällä useampia siemeniä mehevän malto-osan ympäröimänä. Amurinkorkkipuu lisääntyy tehokkaasti sekä siemenistä että kantovesoista. MAALISKUUSSA 40 vuotta sítten Metsälehti iloitsi puutalojen suosion kasvusta. Pitkällä aikavälillä ratkaisu on kuitenkin osoittautunut kestämättömäksi, sillä vanhemmiten amurinkorkkipuu pystyy vaihtamaan sukupuoltaan ”koiraasta naaraaksi”. Joulukuuhun verrattuna nousua 1–2 %.” Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Jukka Torvelainen X-viestipalvelussa 21.2.2024. Puu ei ole sukua korkkitammelle, jonka kuoresta varsinaisia pullonkorkkeja tehdään. Puutalojen renessanssi METSÄLEHTI VUONNA 1984 Sarjassa seurataan Metsälehteä 40 vuoden takaa. Eläinja laboratoriokokeissa amurinkorkkipuun ainesosilla on saatu myös lupaavia tuloksia eri syöpälaatujen etäpesäkkeiden leviämisen hillitsemisessä
Ostamme vuosittain 14–18 miljoonaa kuutiometriä puuta Metsäliitto Osuuskunnan jäseniltä. Aktiiviselle omistajajäsenelle mittavat taloudelliset edut Tee puukauppa Metsä Groupin kanssa ja hyödy jäseneduistamme Omistajajäsenemme ovat aina puukaupoissa etusijalla ja heille on tarjolla kattavat edut. 10660_.indd 36 10660_.indd 36 25.2.2024 14.19 25.2.2024 14.19. Lue lisää metsagroup.com/jasenedut *aiemmat tuotot eivät ole tae tulevasta. Mitä aktiivisempi jäsen olet, sitä paremmat taloudelliset edut saat. Vuonna 2023 maksoimme heille ennätyksellisen 101 miljoonan euron voitonjaon, sekä lisäksi puukaupan bonuksia ja hintatakuita yhteensä noin 24 miljoonaa euroa*