Metsälehti 04/2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PERJANTAINA 28. Sivut 20–21 JOKO OLISI AIKA. PERUSTETTU VUONNA 1933 11275_.indd 1 11275_.indd 1 22.2.2025 12.45.25 22.2.2025 12.45.25. NRO 18 Moni metsänomistaja miettii parhaillaan, missä vaiheessa männikön uudistaminen kannattaa. LOKAKUUTA 2021 . NRO 4 . HELMIKUUTA 2025 . TORSTAINA 7
Metka-tuella tehtävistä hankkeista on tullut liian työläitä ja taloudellisesti riskialttiita, jotta meidän kannattaisi tehdä niitä”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen tieasiantuntija Ville Pätynen. ”Rahoitusehdot ovat kiristyneet vähitellen jo aiemminkin. Sivut 20–21 JOKO OLISI AIKA. Koponen kokee hankalimpana sen, että alan toimijoita tai tiekuntia ei hänen mukaansa tiedoteta rahoitusehtojen tulkintojen muutoksista. NRO 18 Moni metsänomistaja miettii parhaillaan, missä vaiheessa männikön uudistaminen kannattaa. Lisääntyneen byrokratian ohella toimijat ovat tuskailleet kiristyneiden rahoitusehtojen kanssa. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen tieasiantuntija Ville Pätynen sanoo, että metsäteiden perusparannuksille on kysyntää, mutta tukibyrokratia tuskastuttaa toimijoita. LOKAKUUTA 2021 . AJANKOHTAINEN / UUTISET 28.2.2025 2 Metsälehti.fi UUTISET Koivua istutetaan entistä enemmän ›› 6 Hiilineutraali Suomi 2035 näyttää utopialta ›› 10–13 Pylvästukista saa lisähintaa ›› 14–15 METSÄSTÄ Tämä suometsä ei tule näkemään hakkuukonetta ›› 22–23 Metsälehti testasi lumikengät ›› 24–25 Metsän kylvöä helmikuussa ›› 28 PILKKEITÄ Euroopan metsähiihtojen presidentti ›› 38 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. PERUSTETTU VUONNA 1933 Jussi Koskinen käyttää kairaa apuna pohtiessaan, mistä aloittaa metsän uudistamisen. ”Kemera-aikaan tulkinnoissa saattoi olla alueellisia eroja, mutta toimintaa on nyt pyritty yhtenäistämään säädösmuutoksen yhteydessä.” TIEHANKKEET TAKKUAVAT Metsäteiden korjausvelka uhkaa kasvaa entisestään, kun tukibyrokratiaan kyllästyneet tiehankkeiden tekijät lyövät hanskoja tiskiin. HELMIKUUTA 2025 . Kuva: Sami Karppinen Metsälehti 93. Pitkällä aikavälillä toimintaa on erittäin haasteellista saada kannattavaksi”, erityisasiantuntija Harri Koponen Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savosta sanoo. ”Me olemme ulkoistaneet tämän vuoden alusta isompien hankkeiden toteutuksen Temepa Oy:lle. 11276_.indd 2 11276_.indd 2 22.2.2025 12.47.00 22.2.2025 12.47.00. PERJANTAINA 28. NRO 4 . Metkaan siirryttäessä ehdot tiukentuivat entisestään ja niiden tulkinnat muuttuivat tiukemmiksi. Kentällä koetaan tiehankkeisiin liittyvän byrokratian lisääntyneen voimakkaasti kemeran vaihduttua metka-tukeen viime vuonna. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 141 (LT/23) Lukijoita 248 000 (KMT/24) Painopaikka PunaMusta, Joensuu SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT MONI metsäteiden rakentamisja perusparannushankkeita tehnyt toimija on lopettamassa toimintansa. Maanlaajuisesti metsäteiden perusparannushankkeiden rahoituspäätöksistä vastaava rahoitusja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen Metsäkeskuksesta myöntää, että tulkintoihin on tullut muutoksia
Jo sovittuja hankkeita on jäänyt myös toteuttamatta, kun elyn rahoitus loppui. ”Tämä tuo varmasti painetta hankkeiden käynnistämiseen tämän vuoden aikana. Yhtään normaalia vuotta ei ole alalla ollut pitkään aikaan”, sanoo Pätynen. Kemera-aikaan riitti, että 25 prosenttia tilan osakkaista hyväksyi hankkeen. ”Koulun penkiltä ei saa suoraan valmiuksia näihin tehtäviin. 11276_.indd 3 11276_.indd 3 22.2.2025 12.47.01 22.2.2025 12.47.01. Toimijoille rahoitustilanteesta on tiedotettu huonosti tai ei ollenkaan”, kertoo Koponen. Takalon mukaan tien rakentaminen ilman valtiolta haettavaa tukea onnistuu yleensä joustavammin. Isoja hankkeita on riskialtista käynnistää, jos tuen jatkuvuudesta tai riittävyydestä ei ole varmuutta. ”Syksyn 2023 jälkeen elyltä ei ole alueellamme saanut rahoitusta puhtaisiin metsätiehankkeisiin. ”Minusta siihenkin pitää varautua, että jollain aikavälillä valtion tuki metsäteiden kunnostamiseen vähenee tai loppuu kokonaan.” KEVYEMPIÄ TEITÄ ILMAN TUKEA SA M I KA RP PI N EN Metka-tuki edellyttää tien perusteellista kunnostusta. Sen pitää metka-hakemuksessa olla huomattavasti yksityiskohtaisempi kuin kemeran aikaan. Metkan tuoma byrokratian lisääntyminen on havaittu myös Päijänteellä. ”Sanoin suoraan herroille, että voin tehdä jatkossa ihan mitä tahansa muuta hommaa, mutta en tiehankkeita.” Kokeneiden tientekijöiden leipääntyminen työhönsä on koko alan tappio. Sivutieoikeuksien perustaminen ja mahdollinen tiealueen leventäminen 12 metriin tarkoittaa, että hankkeet vaativat käytännössä aina tietoimituksen. ”Käsittelemme hakemukset saapumisjärjestyksessä. UUTISET 28.2.2025 Metsälehti.fi 3 TIEHANKKEET TAKKUAVAT METSÄTEIDEN PERUSPARANNUS METKA-VAROIN HANKKEIDEN hyväksyminen alkoi 2024 lopulla UUSIEN teiden tuki päättyi 2024 lopussa PERUSPARANNUKSEN tukitaso 70 %, siltahankkeet 85 % RAHOITUSTA varattu tälle vuodelle 7 M€ VUONNA 2026 tukitaso tippuu 50 %:n Aiemmin ratkaisuja rahoituksesta teki Suomessa neljä henkilöä, nyt työlajin ohjeistus on keskitetty yhdelle vastuupäällikölle. ”Tämä näkyy myös rahoitushakemusten laadussa.” SA M I KA RP PI N EN YLI kaksi vuosikymmentä tiehankkeita tehnyt Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon Harri Koponen aikoo lopettaa työt tiehankkeiden parissa tämän vuoden jälkeen. Metka-tuen vaihtoehtona tiehankkeisiin on voinut hakea rahoitusta ely-keskuksilta, mutta elyn rahat ovat nyt loppu. ”Minulla on Keuruulla suunniteltuna tiehanke pitkälle, mutta yhtä 90-vuotiasta pappaa ei löydy mistään. Tukipolitiikan kiemuroista riippumattakin tiehankkeiden läpivienti on pitkäjänteistä ja erikoisosaamista vaativaa työtä. Pidän vaatimusta sivutieoikeuden perustamisesta järkevänä, mutta tässäkin asiassa voisi olla hieman maalaisjärkistä joustoa”, Pätynen sanoo. Tilauksia olisi paljon, mutta nyt korjausvelka vain kasvaa. Iso työ uhkaa nyt valua hukkaan, jos hanketta ei päästä toteuttamaan”, toteaa Pätynen. Rahoituksen ehtona on myös, että kaikille osakastiloille täytyy perustaa sivutieoikeus. Omistajaselvitys ahdistaa Yksi eniten toimijoiden tuskaa lisänneistä uudistuksista on rahoituksen saamisen ehtona oleva omistajaselvitys. Usein puunkorjuun kannalta riittäisi kevyempikin tie”, sanoo yhdistyksen johtaja Petri Takalo. ”Haluamme vastata asiakkaiden tarpeisiin nopeasti.” Metka-hankkeistakaan yhdistys ei ole luopumassa kokonaan, vaikka Takalon mukaan isoimpien hankkeiden ulkoistamista on heilläkin pohdittu. Tukipolitiikka aiheuttaa nykimistä hankkeisiin. ”Jos metsätie rakennetaan Metkan tukiehtojen mukaan, pitää siitä tehdä käytännössä kelirikkokelpoinen. Metkan 70 prosentin tukitasoa pidetään tällä hetkellä hyvänä, mutta se on laskemassa jo ensi vuonna 50 prosenttiin. Esimerkiksi tiekuntien kokoukset edellyttävät yleensä kokeneen ammattilaisen otetta, jotta asiat etenevät. Jos päätös viivästyy, on syynä usein ollut se, että hakijoilta pyydetyissä lisäselvityksissä on ollut viivettä.” Pirkola huomauttaa, että toimijakentällä on myös käynnissä sukupolvenvaihdos, jonka seurauksena osaamisessa perusasioiden osalta on puutteita. TIEMIESTEN MITTA TÄYTTYI METSÄNHOITOYHDISTYS Päijänne aikoo jatkossa panostaa enemmän tiehankkeisiin, joihin ei haeta valtion tukea ollenkaan. ”Haluan siirtyä toisiin tehtäviin, sillä hankkeiden suunnittelusta ja läpiviennistä on tullut liian raskasta.” Saman johtopäätöksen on tehnyt Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen Ville Pätynen . Sitä saa mitä tilaa”, Pätynen summaa. Rahoitushakemusten käsittelyajat on myös koettu pitkiksi, mutta Metsäkeskuksen Pirkosen mukaan hakemukset käsitellään noin 1–1,5 kuukaudessa, jos paperit ovat kunnossa. ”Ehto oli jo kemera-aikaan, mutta nyt tulkinnoissa ollaan huomattavasti aiempaa tarkempia. ”Ei yhtään normaalia vuotta” Tiehankkeiden suunnittelijat kaipaavat tukipolitiikkaan pitkäjänteisyyttä. Isoissa tiehankkeissa mukana on usein yhtymiä ja kuolinpesiä, joiden kaikkien osakkaiden tavoittaminen on haastavaa. Lisäksi pitää olla tieto siitä, mitä muut osakkaat ovat vastanneet hankkeeseen osallistumisesta”, Pirkonen kuvailee. ”Yhteisomistustiloilta 60 prosentilta osakkaista pitää olla suostumus hankkeeseen
Niissä se tuottaa myös suurimmat ilmastoja vesistöhyödyt. Ehdotuksia osalle turvemaista Kun tulevaisuudessa tarkastelee metsätilaa Metsään.fi palvelussa, vastaan voi tulla kaksi hakkuuehdotusta: eri-ikäisrakenteinen ja tasaikäisrakenteinen hakkuu tai pelkästään jompikumpi näistä. ”Pyrimme näin estämään sen, että poimintaluonteisia hakkuita ei ehdoteta sellaisiin metsiin, joissa ei todennäköisesti ole minkäänlaista alikasvosta, joka voisi kehittyä tulevaisuudessa isommiksi puiksi”, Lappalainen kertoo. Palveluun ollaan tuomassa jatkuvapeitteiset hakkuuehdotukset. Niiden perusteella on hyvä lähteä ammattilaisen kanssa tarkastelemaan tietoja tarkemmin joko sisältöinä tai maastossa.” Metsään.fi alkaa ehdottaa jatkuvan kasvatuksen hakkuita Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuita tullaan ehdottamaan Metsäkeskuksen verkkopalvelussa osalle turvemaista. Metsätieteiden maistereille riittää töitä Metsätieteiden maistereiden työllisyys on jo pitkään ollut hyvällä tasolla, viime syksynä yhdeksän kymmenestä oli töissä. Palvelussa ei oteta kantaa, kannattaako jokin toimenpide-ehdotus. Lähtökohtana ovat metsävaratiedosta lasketut ja hyvän metsänhoidon suosituksiin pohjautuvat simuloinnit. Tästä kertoo parhaillaan käynnissä oleva Metsään.fi-palvelun kehitystyö. ”Kaikilla muilla kasvupaikkatyypeillä, eli kivennäismailla ja keskiravinteisilla turvemailla, tullaan tekemään laskentaa kuten tälläkin hetkellä. Niille ei siis tulla ennustamaan eri-ikäisrakenteisia hakkuita”, Lappalainen kertoo. Kaikkia laskentakriteerejä ei ole vielä vahvistettu. Pudotusta tuli reippaasti edellisvuoteen verrattuna, vuonna 2023 hakemuksia saatiin lähes 1 600 kappaletta. Toinen syy voi olla Venäjän puukaupan loppuminen, mikä on lisännyt kauppaa kotimaassa, kyselyn toteuttanut Työtehoseura arvioi. ”Suuntaus näyttäisi olevan se, että yhä useampi metsänomistaja jättää havupuutaimikoihin myös lehtipuita”, toteaa metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Metsäkeskuksesta tiedotteessa. Näin ollen poimintaluontoisia hakkuita ei ehdoteta sulkeutuneisiin ja järeäpuustoisiin kohteisiin. Lisää lehtipuita Sekapuustoisuus on lisääntynyt Suomen kuusentaimikoissa, Metsäkeskus arvioi. Jako perustuu tutkimushavaintoihin. Metsäkeskus kehittää eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusmallien simulointia yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Jatkossa Metsää.fi-palvelu saattaa ehdottaa poimintahakkuuta vaihtoehtona päätehakkuulle. Hiljattain valmistuneille tehdyn kyselyn mukaan koulutusta vastaavaan työhön oli työllistynyt vastaajista yli 70 prosenttia. Edellisten kehitysprojektien valmistuminen sanelee seuraavien aloitusaikataulun. Viime vuonna tehdyissä tarkastuksissa havaittiin, että toiseen kertaan hoidetuissa kuusitaimikoissa oli luontaisesti syntyneitä muita puulajeja suhteessa enemmän kuin pienissä taimikoissa, joissa työ oli tehty ensimmäisen kerran. Toisaalta kuviolta ei saa kertyä puuta yli 350 kuutiota hehtaarilta. 11277_.indd 4 11277_.indd 4 22.2.2025 12.48.22 22.2.2025 12.48.22. AJASSA 28.2.2025 4 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA ERI-IKÄISRAKENTEINEN metsänkasvatus on jalkautumassa yhä vahvemmin metsien kasvatusvaihtoehdoksi. ”Metsäkeskuksen toimenpide-ehdotukset ovat aktivoiva tuote ja antavat perusinformaatiota metsänomistajalle. Erikoistapauksena ovat lehdot, joille ei ehdoteta avohakkuuta ollenkaan. Patentteja on yli 300 ja tunnetuimpia tuotelupauksia ovat puupohjainen hydrogeeli, biomuste ja haavanhoitotuote. Puuston laskentakriteereinä tulee olemaan esimerkiksi hakkuukertymärajat sekä kehitysluokka. Parhaillaan työn alla on ympäristötuen sähköinen asiointi. UPM lopettamassa lääkekehityksen UPM suunnittelee Biomedicals-liiketoimintansa lopettamista. Hyvää työllisyyttä voi selittää se, että metsäalan asiantuntijaja johtotehtävissä on työvoiman tarvetta eläköitymisten vuoksi. Luonnonvarakeskuksen tutkimustulosten mukaan jatkuvapeitteinen metsätalous onnistuu parhaiten viljavimmilla turvemailla. Metsään.fi-palvelua kehitetään vauhdilla ja lista kehitystöistä on pitkä. Laskua selittää ennen muuta se, että Metsäkeskus on lopettanut ympäristötukihakemusten valmistelun osana säästötoimia. Ei ota kantaa kannattavuuteen Hanna Parviainen muistuttaa, että Metsään.fi-palvelussa ei tehdä metsäsuunnittelua eikä se ole metsäsuunnitelma. ”Alkuvaiheessa etenemme varovaisuusperiaatteen mukaisesti eli tulemme ehdottamaan eri-ikäisrakenteisia hakkuita viljaville turvemaille tuoreesta kankaasta viljavimpiin, jos puuston laskentakriteerit niiden osalta täyttyvät”, kertoo metsätiedon palvelupäällikkö Jussi Lappalainen Metsäkeskuksesta. Ajoitusta ei ole lyöty vielä lukkoon. Asia julkistettiin uusimmassa tilinpäätöstiedotteessa yhdellä lauseella, mutta asiasta ei kerrota enempää. ”Eri-ikäisrakenteisten metsien kasvatus on suunniteltu tuotavan Metsään.fi-palveluun loppuvuodesta 2025”, kertoo palvelusta vastaava Hanna Parviainen Suomen metsäkeskuksesta. Biomedicals-toiminto on kehittänyt koivuselluun pohjautuvia nanosellutuotteita lääketieteen ja biotieteiden sovelluksiin. SA M I KA RP PI N EN LYHYET Ympäristötuen hakumäärä romahti Viime vuonna Metsäkeskukseen saatiin noin 750 ympäristötukihakemusta. Poistuma yksi kriteeri Kasvupaikan ohella simuloinnin tuottamaan hakkuuehdotukseen vaikuttaa pitkä lista muuttujia. Viljavilla turvemailla eri-ikäisrakenteiset hakkuuehdotukset ovat poimintahakkuita ja karuilla turvemailla pienaukkohakkuita. Viljavimpien turvemaiden lisäksi eri-ikäisrakenteisia hakkuuehdotuksia tullaan ehdottamaan kaikista karuimmille turvemaille. Saman toteaa Lappalainen. Puuston tulee olla varttunutta tai uudistuskypsää ja hakkuussa tulee kertyä puuta vähintään 70 kuutiota hehtaarilla. Metsänomistajien kanssa hakemuksia ovat sen sijaan valmistelleet alan muut toimijat, esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyrittäjät ja puunostajat
Silvadrones Oy on levittänyt booria tuhansille metsähehtaareille. Kokeilun tekee mahdolliseksi viime syksynä kasvinsuojelulakiin tehty muutos, joka mahdollistaa syönninestoaineen levittämisen droonilla kokeiluja tutkimustarkoituksissa. AJASSA 28.2.2025 MIKKO RIIKILÄ HIRVI-DRONE-HANKE on Suomen metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen ja Riistakeskuksen yhteinen kehittämisprojekti. Lumilevy 150 cm, Tuulilasi, Vinssi, Ylläpitolaturi ja Perävaunupistoke! 2/4-veto + lukko edessä. SAA AJAA TIELLÄ! . Värit: Sininen ja musta. . SA M I KA RP PI N EN tää oikean puulajin valintaa oikealle kasvupaikalla ja siten lisätä metsien monimuotoisuutta, kasvua ja hiilensidontaa”, Wallius sanoo. Viime vuonna alkaneen, vuoteen 2026 jatkuvan hankkeen tavoitteena on tarkastella, voitaisiinko valikoituja taimia suojata levittämällä Trico-syönninestoainetta droonista ja kuinka käsiteltävät taimet pystytään tunnistamaan tekoälyä ja koneoppimista hyödyntämällä. Pikasäädettävät iskunvaimentimet. +tk SH.15990. Samalla on tarkoitus selvittää droonilevityksen liiketoiminnallista kannattavuutta, siis levityksen tuottavuuden ja kustannusten suhdetta. TRAKTORIMÖNKIJÄT Otamme vaihdossa autoja. Koelennot aloitettiin viime syksynä Toistaiseksi projetilla ei ole koeTekoälyllä droonit hätistämään hirviä Hirvituhojen torjuntaa kokeillaan tekoälyn ohjaamien, hirvikarkotetta levittävien droonien avulla. Näin suojaamiseen tarvitaan kaksi metsäkäyntiä. +tk 8490 Rahoituksella alk.169?/kk. Kokeiltavassa ja kehitteillä olevassa menetelmässä taimikot ensin kuvataan droonin avulla ja kuvien perusteella arvioidaan torjuntatarve ja muodostetaan kuva, jonka avulla ruiskutusdrooni tunnistaa ja paikantaa suojattavat taimet. 4x4 4x4 4x4 11277_.indd 5 11277_.indd 5 22.2.2025 12.48.23 22.2.2025 12.48.23. ”Toiveena on, että hankkeen myötä dronelevitys voisi luoda uusia mahdollisuuksia hirvivahinkojen torjuntaan metsänomistajille ja metsäpalveluyrittäjille erityisesti kriittisimmillä hirvivahinkoalueilla.” ”Tätä myöten voitaisiin edisKaikki mallit 2-paikkaisia. +tk 6990 83 Hv. Teho 32 Kw / 44 Hv ja vääntö 53 N-m / 5200 rmp. ABS LTX, EPS, LED MADE IN TAIWAN 550 PRO ABS LED Alumiinivanteet! OHJAUSTEHOSTIMELLA Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg 26"Testivoittajarenkaat ym. . tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi 13990 . +tk 5980 ALK. Metsälehti esitteli viime vuonna Ruotsin Linné-yliopistossa kehitetyn Tricon moottoriruiskutukseen perustuvan hirvikarkotteen levitysmenetelmän. +tk Rahoituksella alk.199?/kk. Syönninestoaineen levitykseen liittyviä testauksia jatketaan keväällä. Ensimmäisiä koelentoja ja datankeruuta tehtiin viime syksynä. Kävi kuitenkin ilmi, ettei Tricoa sen käyttöohjeiden mukaan saa levittää kuin yksittäisille taimille suunnaten. toimintaan lupia, mutta ensi vaiheessa ruiskutuksen onnistumista on määrä kokeilla merkkiaineella. Drooneja hyödynnetään jo nyt täyttä häkää metsänhoidossa. MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III MÖN KIJÄ CE NTE R MÖN KIJÄ CE NTE R MÖN KIJÄ CE NTE R Avoinna: Ark. 550 XWOLF TOURING Ohjaustehostimella T3b VÄÄNTÖ 66N-m/4500rpm EFI BOSCH RUISKU 700 XWOLF TOURING Rahoituksella alk.149?/kk. Full LED valot Alumiinivanteet Ohjaustehostin T3b, 60 km/h, 2 hlö Värit: Musta ja Desert Yellow VUODEN TAKUU 3 YHTEISTYÖSSÄ BMW KANSSA SUUNNITELTU HUIPPUMOOTTORI! TASAUSPYÖRÄSTÖ! 4x4 1000cc Vetokyky yli 1200 kg. Markkinoiden hienoin 1000cc traktori työhön ja vapaa-aikaan! Rahoituksella alk.119?/kk. 10-17, La 10-13 Tilaukset ja tiedustelut puh. ”Ruiskudroonia käytetään vain ruiskutukseen kuva-aineistosta tuotetun ruiskutusohjelman mukaan”, kertoo projektipäällikkö Venla Wallius Metsäkeskuksesta. Menetelmä todettiin nopeaksi ja alustavien havaintojen perusteella toimivaksi. Markkinoiden tehokkain 500 luokan mönkijä. NOPEILLE TALVIPAKETTI KAUPANPÄÄLLE ARVO 1620
Sen vuoksi olemme tehneet muutamana edellisenä keväänä kesäkoivua, jotta saadaan kysyntää ja tarjontaa tasapainoon”, kertoo Partaharjun Puutarhan toimitusjohtaja Hanna Suhonen. Reipasta kasvua Istutukseen toimitetut kotimaiset taimet, miljoonaa kappaletta. ”Koivun suhteellinen määrä on kasvanut mäntyäkin rajummin, mutta Joroisten taimitarhalla mäntyjä vielä ainakin toistaiseksi tuotetaan koivuja enemmän.” Kuusta korvaamaan Partaharjun Puutarhan Hanna Suhonen arvoi, että aiemmin vahvasti kuusipainotteisen Itä-Suomen istutusaukoilla ollaan siirtymässä enemmän myös muihin Kuusikoita vaihdetaan nyt koivulle Männynja koivuntaimien menekki kasvaa. Myös UPM:n Joroisten taimitarhan päällikkö Nina Mustonen kertoo, että männynja koivuntaimien tuotantomäärät ovat nousseet selvästi viime vuosina. Etelä-Savon Vesa Väänänen mainitsee muutoksen syiksi ilmaston lämpenemisen ja havahtumisen monipuulajisuuden hyötyihin. Lähde: Luke 10 20 30 40 50 60 Mänty Rauduskoivu #SAVETHEDATE FOREXPO.FR MIMIZAN RANSKA 18.-19.-20. ”Koivuntaimia olisi mennyt enemmän kuin taimitarhoilta oli saatavilla. Metsänomistajat ovat ymmärtäneet kuusikoiden riskit, kuten kuivuuden, hyönteistuhot ja juurikääpäsienen. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan vuonna 2023 istutuksiin toimitettiin 105 miljoonaa kotimaista kuusta. Männyn ja koivun istutusmäärät ovat kuitenkin kasvaneet viime vuosina miljoonilla taimilla. ”Etenkin koivulla kysynnän kasvu on ollut nopeampaa ja siihen vastaaminen ei ole pysynyt mukana. Koivun istutusmäärät ovat kasvaneet niin ripeästi, että taimitarhoilla on ollut vaikeuksia pysyä perässä. Mäntyjä lähti samana vuonna kotimaisilta taimitarhoilta noin 60 miljoonaa ja koivuja yhdeksän miljoonaa. Toisaalta jalostetut rauduskoivuntaimet kasvavat nopeasti ja koivupuutavaralle ja koivupolttopuulle on ollut kasvava kysyntä itäpuun tuonnin loputtua. KESÄKUUTA 2025 metsäja puuteollisuuden messut 11292_.indd 6 11292_.indd 6 22.2.2025 12.49.48 22.2.2025 12.49.48. ”Koivun määrä on kasvanut mäntyäkin rajummin.” ”Ainakaan toistaiseksi ei ole tullut ilmoituksia, että lisääntynyt männynja koivunistutus olisi näkynyt hirvivahinkojen määrässä”, Väänänen kertoo. Niin Pajunen kuin Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen asiakkuuspäällikkö Vesa Väänänen sanovat, että kyse ei ole pellonistutuksista, vaan koivulla korvataan kuusta metsissä. AJASSA 28.2.2025 6 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ HAKKUUAUKOILLE on istutettu viime vuosina kiihtyvällä tahdilla lisää niin männynkuin rauduskoivuntaimia. Hirvet aiheuttavat metsätaloudelle eniten vahinkoa nimenomaan syömällä puita männynja rauduskoivuntaimikoista. Mäntymäärien kasvu hidastumassa Taimitilastojen perusteella kuusi on yhä ylivoimaisesti suosituin istutuspuu. Samalta näyttää tilanne tänä vuonna”, sanoo Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen johtaja Petri Pajunen. ”Tämän kevään osalta voisi ehkä todeta, että mäntymäärät eivät enää kasva kovinkaan paljoa, mutta rauduskoivulla on kyllä kysyntää”, kertoo taimituottaja Mellanå Plantin Rainer Bodman. Koivun suosio on noussut jopa niin voimakkaasti, ettei koivuntaimia ole riittänyt kaikille halukkaille. Männynja koivuntaimien istutusmäärät ovat kasvaneet muun muassa Suomen suurimpiin kuuluvan Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen alueella. puulajeihin
Tästä hyötyvät ilmasto ja metsänomistajan talous. Metsänlannoitus on niistä tehokkain keino nopeuttaa puuston kasvua ja lisätä metsän hiilensidontaa. Metsänlannoitus vauhdittaa kasvua ja hiilensidontaa Hyvään metsänhoitoon kuuluu monta vaihetta. Tilaa lannoitus metsäasiantuntijaltamme osoitteessa metsagroup.com/lannoitus Lannoituksella lisäpotkua puuston kasvuun Kun tilaat kasvatuslannoituksen 31.5.2025 mennessä, saat siitä 10 % alennuksen 11292_.indd 7 11292_.indd 7 22.2.2025 12.49.49 22.2.2025 12.49.49. Kun tilaat kasvatuslannoituksen 31.5.2025 mennessä, saat siitä 10 % alennuksen. Tarjous koskee Metsä Groupin omistajajäseniä
Suurimmaksi megatrendiksi Jannke nostaa 15 vuotta jatkuneen alirakentamisen. Patoutuneet megatrendit Yhdysvalloissa on patoutuneita megatrendejä, joiden paine murtautuu ennemmin tai myöhemmin. Jannke on sahateollisuuden johtava asiantuntija Yhdysvalloissa ja Kanadassa toimivassa, mekaanisen metsäteollisuuden markkinainformaatiota tuottavassa Forest Economic Advisors -yhtiössä. ”Yhdysvaltojen etelä on ainoa alue, missä on mahdollisuus lisätä hakkuita.” 11278_.indd 8 11278_.indd 8 22.2.2025 12.51.38 22.2.2025 12.51.38. Ihmiset mieluummin remontoivat vanhoja taloja kuin hankkivat uusia. AJASSA / HAASTATTELU 28.2.2025 8 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA YHDYSVALTALAINEN sahateollisuuden asiantuntija Paul Jannke ei ole kovinkaan huolissaan presidentti Donald Trumpin asettamista tuontitulleista. ”Jos tullit tulevat voimaan, ne eivät kuitenkaan voi olla pitkäaikaisia.” Jannken mukaan Yhdysvaltojen sahatavaramarkkinoita muokkaavat tulleja suuremmat voimat, ja ne vaikuttavat sahatavaravirtoihin maailmanlaajuisestikin. ”Patoutunutta kysyntää on hurjasti, on paljon parhaimmassa asunnonostoiässä olevia vähän yli kolmekymppisiä, jotka ovat joutuneet lykkäämään asunnon hankintaa.” Early thirties -ikäluokan kyky vaihtaa omaan, isompaan asuntoon on törmännyt korkeisiin, seitsemässä prosentissa huiteleviin asuntolainojen korkoihin. Hän vieraili Suomessa helmikuun alussa Sahateollisuus ry:n konferenssissa. MEGATRENDIT VOITTAVAT TRUMPIN TULLIT Pohjois-Amerikan saha-asiantuntija: Alirakentaminen purkautuu ja puupulaa on paikattava tuonnilla. ”Kun keskimääräisen asuntolainan kuukausierät ovat nousseet 1 200 dollarista 2 000 dollariin, niin se jarruttaa ostohaluja.” Saman ilmiön seurausta on maan vanheneva asuntokanta, josta puolet on rakennettu ennen vuotta 1980. Koronaepidemian alkuun ajoittuva korkojen nousu on ollut jyrkin puoleen vuosisataan, ja asuntoaloitusten määrä on pudonnut miljoonalla yksiköllä
Laskentamallit ovat erilaiset, enkä lähde avaamaan niitä tässä tarkemmin, mutta toisessa pelkästään puusto myydään markkinahintaan ja toisessa ajatellaan metsäomaisuus myytäväksi kiinteistönä. Kun tuotto ei saavuttanut odotuksia, yhtiön taseessa olevien asuntojen arvoja korotettiin jopa korkeammaksi kuin niiden markkina-arvo. ODOTUKSIIN JA TOIVEISIIN perustuvien tuottojen käyttäminen metsän tuoton laskennassa voi tuntua houkuttelevalta. Mitat ovat erilaiset, ja Amerikkaan tulee olla mitallistettua eli höylättyä. Suomalaissahojen kannalta Pohjois-Amerikan markkinoille pääseminen voi olla vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Hän vieraili Suomessa Sahateollisuus ry:n Wood from Finland -konferenssin puhujana. Arvonkorotuksin voidaan keinotekoisesti lisätä metsän tuottoa korottamalla metsämaan tasearvoa ja tulouttamalla tämä tilinpäätöksen tuloslaskelmassa. Tämä arvonnousu, joka todellisuudessa perustui vain toiveisiin, kirjattiin tilinpäätöksessä tuloksi, ja tällä tavoin yhtiö oli pystynyt luomaan tyhjästä korkeampaa tuottoa kuin pelkkä vuokratuotto olisi tuonut. Malli muistuttaa jossain määrin metsärahastoja, mutta Orava-asuntorahasto oli listattu pörssiin. HAKKUUARVOLASKELMASSA EI OTETA huomioon metsämaan eikä taimikoiden arvoa. Sama tavara ei kuitenkaan käy sekä Euroopan että Pohjois-Amerikan markkinoille. ”Keski-Euroopassa on omat ongelmansa kirjanpainajatuhojen vuoksi. Yhdysvaltojen patoutunut rakentamispaine ja niukentuvat hakkuumahdollisuudet ovat tulleja isompia markkinavoimia, Paul Jannke uskoo. Itäisessä Kanadassa on karibun vuoksi samankaltaisia rajoitteita, mutta lievempinä. Ruotsin ja Suomen mahdollisuuksia rajoittaa raaka-aineen korkea hinta.” Joka tapauksessa Euroopassa voidaan tuottaa sahatavaraa, jota Pohjois-Amerikka haluaa ostaa. Vienti on vaihdellut kahden puolen sataatuhatta kuutiometriä, eikä Yhdysvallat yllä kahdenkymmenen suurimman kohdemaan joukkoon. ”Yhdysvallat on hyvin hintaherkkä markkina. Yksityisellä metsänomistajalla ei ole tarvetta ryhtyä kikkailuun, mutta metsärahastoissa ja yhteismetsissä saattaa olla tällainen riski. Niukkuus kanavoituu tuonniksi Vaikka parhaillaan Yhdysvaltojen sahateollisuudessa on heikko tilanne, niin jollakin aikavälillä kasvava kysyntä törmää niukentuvaan tarjontaan, mikä lisää kysyntää Euroopasta. Yhdysvaltojen mittoja sahaavia sahoja on Keski-Euroopassa, mutta myös Ruotsissa. ”Yhdysvaltojen etelä on ainoa alue, missä on mahdollisuus lisätä hakkuita.” MAASEUDUN TULEVAISUUS kertoi 11.12.2024, miten Luonnonvarakeskus ja Sijoitusmetsät laskevat metsän tuoton eri tavalla ja päätyvät näin saamaan tuotoksi 10,4 tai 3,9 prosenttia. Viime kädessä teoreettiset tuottolaskelmat saattavat romahtaa myrskyn tai kirjanpainajien aiheuttamaan tuhoon. ONKO OIKEAA TAPAA LASKEA METSÄTILAN TUOTTO. Jannke neuvoo, että kumppaniksi tulee etsiä Yhdysvaltojen itärannikolla toimiva maahantuontiyritys. Jonkin näkemyksen mukaan nämä pitäisi ottaa mukaan tuottolaskelmiin, mutta itse kritisoin tätä laskentatapaa. Todellista tuloa ei kuitenkaan muodostu, vaikka kirjanpidossa muodostuu arvonnousua, josta maksetaan vero. Tällainen kikkailu ei kuitenkaan kestänyt kauan vaan yhtiö ajautui vaikeuksiin ja mutkien kautta sen asunnot päätyivät – arvatenkin halvalla –kiinteistösijoitusyhtiö Investors Housen omistukseen. ”Silloin törmätään toisen suunnan megatrendiin, raakapuun tarjonnan rajoitteisiin.” Läntisessä Kanadassa puutavaran saantia rajoittavat hyönteistuhot, alkuperäisväestön aseman vahvistaminen ja meikäläistä metsäpeuraa muistuttavan metsäkaribun elinympäristöjen huomiointi. Siksi metsän tuotto on varmaa vasta, kun puutavara on pinossa laanilla, puukaupparahat ovat tulleet pankkitilille ja kaikki mahdolliset, mukaan lukien myös uudistamisen kulut, on otettu huomioon. Tomi Salo KIRJOITTAJA ON METSÄNOMISTAJA JA SIJOITTAMISEN ASIANTUNTIJA. JANNKE 55-vuotias KOTOISIN Miamista, asuu Bostonissa TUTKINNOT taloustieteistä ja saksan kielestä ANALYSOINUT sahatavaramarkkinoita 31 vuotta PERHEESSÄ vaimo ja kaksi lasta HARRASTAA jääkiekkoa, hiihtoa, purjehdusta, surffausta, uintia ja pintasukellusta, retkeilyä MATKUSTANUT yli 60 maassa kaikilla mantereilla Antarktista lukuunottamatta Etelävaltioiden valtapuu etelänkeltamänty on rakennustavaraksi lähes yhtä hyvää kuin pohjoiset havupuut – mutta ei aivan, ja kanadalainen ja eurooppalainen tavara on halutumpaa. sukupolvi tässä ketjussa. Oma metsätilani on ollut suvullamme vuodesta 1583, ja olen 13. Enemmänkin metsän omistaminen on vuosikymmeniä tai vuosisatoja kestävää, ja seuraava sukupolvi jatkaa edellisten työtä. Siksi pettäisin vain itseäni, jos laskisin metsämaalle jonkin arvonnousun, joka ei ole realisoitunut yli 440 vuoteen. Harva metsänomistaja ottaa tavoitteekseen myydä metsätilansa. Vaikea, muttei mahdoton markkina Suomen sahatavaraviennille Yhdysvallat ei ole ollut oikein minkäänlainen kohdemaa. Tämä tulo ei kuitenkaan realisoidu ennen kuin metsänomistaja myy metsätilansa, eikä tämä ole pitkäaikaisen metsänomistajan tavoitteena. Hinnat vaihtelevat viikoittain, kun taas Euroopassa loivemmin.” Megatrendit metsässä Vielä asuntolainojen koroissa ei ole nähty uskottavaa laskutrendiä, mutta joskus väestörakenteellinen työntävä tuuli tulee. PAUL F. METSÄRAHASTOT TOKI LASKEVAT oman tuottonsa kuten haluavat, mutta tässäkin on riskinsä. 11278_.indd 9 11278_.indd 9 22.2.2025 12.51.40 22.2.2025 12.51.40. Kummankin laskentamallissa on kuitenkin runsaasti liikkuvia osia, joiden vaikutuksesta laskennallisen ja lopullisen tuoton välille voi muodostua suuriakin eroja. Otan samankaltaisena esimerkkinä Orava-asuntorahaston, joka omisti sijoitusasuntoja ja lupasi rahastoon sijoittaneille tavanomaista korkeampaa tuottoa. ”Rajoitteita on myös Yhdysvaltojen länsiosissa, ja koko läntinen Pohjois-Amerikka on puunhankinnan kannalta supistuvaa aluetta.” Suurten järvien osavaltioissa ei sahateollisuusmielessä tapahdu oikein mitään: uusia laitoksia ei ole avattu eikä entisiä suljettu. 28.2.2025 Metsälehti.fi 9 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA. Tuotto perustui vuokratuottoon sekä asuntojen arvonnousuun ja asuntorahasto pyrki myymään asuntoja pois kalliimmalla kuin oli ostanut
Tämä on varmasti monilta jäänyt huomaamatta, koska huomio on keskitetty maankäyttöeli lulucf-sektoriin, erityisesti metsiin ja niiden hakkuisiin. 28.2.2025 AJASSA MIKKO RIIKILÄ S uomi on samaan aikaan ilmastopolitiikan mallioppilas ja surkimus. Olemme leikanneet kasvihuonekaasupäästöjämme merkittävästi. Tältä osin Suomi on toiminut kuten mallioppilaan kuuluukin. Vuonna 2004 Suomi sauhusi taivaalle ennätykselliset 85 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavan määrän kasvihuonekaasupäästöjä. SUOMEN ILMASTOPOLITIIKAN PERUSTEET HAIHTUIVAT Metsät eivät enää niele niin paljon hiiltä kuin poliitikot haluaisivat. TE RO SI VU LA Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Vuonna 2023 vastaava luku oli enää 40 miljoonaa tonnia. Suomen tavoittelema hiilineutraalius vuodelle 2035 onkin muuttumassa utopiaksi. 11279_.indd 10 11279_.indd 10 22.2.2025 12.52.50 22.2.2025 12.52.50
28.2.2025 Metsälehti.fi 11 AJASSA ”Kukaan ei pysty sanomaan, millainen lasku on tulossa.” Suomalaisteollisuus on leikannut kasvihuonepäästöjään merkittävästi parin viime vuosikymmenen aikana. 11279_.indd 11 11279_.indd 11 22.2.2025 12.52.52 22.2.2025 12.52.52. Kuvassa on Stora Enson Oulun tehdas, joka valmistaa pakkauskartonkia ja sellua
Teoriassa hiilineutraaliutta voitaisiin lyhyellä aikavälillä tavoitella rajuin hakkuiden rajoituksin, kuten esimerkiksi Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho esitti Ylen A-Studiossa äskettäin. lulucf-sektori 4 Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (lulucf) 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 ?50 000 ?25 000 25 000 50 000 75 000 100 000 Lähde: Tilastokeskus, kasvihuonekaasut Suomen kasvihuonekaasupäästöt ilman ja mukaan lukien lulucf-sektori 1990-2023 Metsien kasvu hidastuisi Hakkuurajoitukset olisivat pidemmällä aikavälillä kyseenalainen keino lisätä metsien hiilensidontaa. Sekä päättäjien keskuudessa että hallinnossa onkin vahvistumassa näkemys, ettei Suomi saavuta 11279_.indd 12 11279_.indd 12 22.2.2025 12.52.54 22.2.2025 12.52.54. Suomi hyväksyi tavoitteensa Juha Sipilän hallituksen aikana. SA M I KA RP PI N EN Hän vaati 15–20 prosentin leikkauksia vuotuisiin hakkuisiin. Hiilipolitiikan umpikuja Maankäyttösektorin päästötavoitteet on määritelty EU:n lulucf-asetuksessa vuosien 2021–2025 ja 2026–2030 jaksoille. Niiden mukaan maankäyttösektorin pitäisi vuosittain sitoa 19 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuosien 2021–2025 jaksolla. Osin näin on jo käynyt, kun nopeimman kasvunsa vaiheessa olevien, alle 40-vuotiaiden metsien määrä on vähentynyt. AJASSA 28.2.2025 12 Metsälehti.fi Sillä saralla emme enää pärjää. Todellisuudessa keinot ja usko ovat huvenneet. Vuodesta 2021 alkaen metsätkin ovat muuttuneet päästölähteeksi. Ne tarkoittaisivat metsien vanhentamista, mikä jatkossa heikentäisi metsien kasvua. Vaatimukset vastaavat suunnilleen Äänekosken ja Kemin uusien sellutehtaiden vuotuista puunkäyttöä. Todellisuudessa maankäyttösektori päästää joka vuosi noin 12 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasuja. Tähän liittyy lievä paradoksi. Valtiolla ei näytä olevan halua eikä myöskään pakkokeinoja hakkuiden rajoittamiseen, kuten maaja metsätalousministeri Sari Essayah totesi Metsälehden 3/2025 haastattelussaan. Samalla metsänielut ovat heikentyneet. Metsien hoitoa tehostamalla kuten lannoituksia lisäämällä voidaan vuosisadan puoleen väliin mennessä kattaa noin puolet Suomen maankäyttösektorille asetetuista hiilensidontatavoitteista. Näin puustoon sitoutuvan hiilen – siis hiilinielun – määrä on pienentynyt. Takavuosina metsien hiilinielu, joka muodostuu puuston määrän lisäyksestä ja maaperän hiilen määrän kasvusta, kattoi sektorin muiden osien päästöt. Päästöt yhteensä ilman lulucf-sektoria Päästöt yhteensä ml. Metsien nielu hävinnyt Kaasut yhteensä tuhatta tonnia CO2-ekv. Samanlaisia vaatimuksia on esittänyt esimerkiksi Suomen Luonnonsuojeluliitto. Virallisesti Suomi tavoittelee edelleen itselleen asettamaa tavoitetta vuoden 2023 hiilineutraaliudesta. Näin on käynyt, koska metsiä on viime vuosina hakattu entistä enemmän suhteessa niiden kasvuun. Puun poltosta ei lasketa muodostuvan kasvihuonekaasupäästöjä, joten energiantuotannon hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet. Hakkuita on lisätty muun muassa siksi, että puulla on energian tuotannossa korvattu turvetta ja kivihiiltä
Maaja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Lotta Heikkosen mukaan yksittäinen maa ei voi lähteä sooloilemaan kasvihuonekaasulaskelmissaan. Hän korostaa, että metsät ovat Suomelle niin suuri asia, että tarve ilmastopolitiikan uudelleen arvioimiseen, eräänlaiseen ”reality checkiin”, kasvaa. Ilmastopaneelin nykyisen puheenjohtajan Jyri Seppälän mukaan laskelmat miljardilaskuista perustuivat vanhoihin tietoihin hiilensidonnasta eri Euroopan maissa. Tästä osoituksena ovat laskelmat Euroopan kahden tarkimmin tutkitun metsämaan, Suomen ja Ruotsin, metsien hiilinieluista. Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuuden (12.2.) haastattelema maaja metsätalousministeriön luonnonvaraneuvos Heikki Granholm piti tavoitteen saavuttamista epätodennäköisenä. Hallituksen sisällä Essayahin lisäksi valtiovarainministeri Riikka Purra on kritisoinut ilmastolakiin naulattuja tavoitteita, jotka otetaan – hallitusohjelman mukaisesti – uuteen tarkasteluun tänä vuonna. Toisaalta hän tarkastelisi myös lainsäädännöllisiä keinoja metsien käsittelyn ohjaamiseen. SOIDEN ENNALLISTAMINEN LÄMMITTÄÄ ILMASTOA Turvemaametsien ennallistaminen avosoiksi pahentaa ilmastonmuutosta. Tämä ei hevin onnistu. Kainulaisen mukaan helpoin tapa yhdenmukaistaa arvioita olisi jättää maaperäpäästöt huomiotta lulucf-laskelmissa. Hakkuiden rajoituksiin hän ei usko. Ohutturpeiset suot kehittyvät sadassa vuodessa vastaamaan kivennäismaiden metsiä myös hiilitaseeltaan. Hukkiselle vielä tiedoksi, että myös metsänomistajat ja muut metsäsektorilta elantonsa saavat ovat suomalaisia veronmaksajia. Suomen metsät päästävät hiiltä, Ruotsin sitovat. Nyt tiedossa ei ole mitään maata, joka olisi myymässä vapaita kiintiöitään. SE PP O SA M U LI LUONNONVARAKESKUKSEN tutkimus “Rewetting drained boreal peatland forests does not mitigate climate, 2025” osoittaa, että puustoisten turvemaametsien ennallistaminen pahentaa ilmastonmuutosta ainakin ennallistamista seuraavien sadan vuoden aikana. ”Se on tarpeen, mutta ei pysty korjaamaan nykyistä metsien nieluvajetta.” Seppälä korostaa, että Ilmastopaneeli hyväksyy metsien hyödyntämisen, kunhan sen intensiteetti on linjassa ilmastotavoitteiden kanssa. Pitäisi miettiä, millä keinoin metsänomistajat saataisiin käsittelemään metsiään suositusten mukaisesti. Sen jälkeen ennallistamisen ilmastohyödyt kasvavat Tutkimuksen mukaan ojitetun turvemaametsän puustoon ja hakatusta puusta valmistettuihin puutuotteisiin sitoutuu enemmän hiiltä kuin kuivatuksen jälkeen maatuvasta turpeesta vapautuu. Ostettavia nielukiintiöitä ei Euroopassa ole tarjolla. Kuten akatemiaprofessori Markku Kulmala Metsälehdelle totesi, yhdelläkään EU-maalla ei ole hiilinieluja, joiden suuruus voitaisiin riippumatta varmentaa. Laki on tietysti tehokas keino tähän.” Metsänomistajajärjestö MTK:n energiaja ilmastoasioista vastaava asiantuntija Anssi Kainulainen ei usko metsien käytön rajoituksiin. Suomen Ilmastopaneeli ja ympäristöjärjestöt ovat laskeneet, että Suomi joutuisi ostamaan päästökiintiöitä muilta EU-mailta jopa kahden kolmen miljardin euron edestä kattaakseen tänä vuonna päättyvän viisivuotisen jakson hiilensidontavajeen. Seppälä esittää maltillisia avauksia hakkuiden rajoituksille. Puustojen muutokset tunnetaan hyvin metsäinventointien perusteella. OLEMME toistuvasti saaneet lukea, kuinka jättimäinen ilmastolasku Suomea uhkaa, ellei hakkuita rajoiteta. Miljardilasku paljastui bluffiksi Mittavia hakkuiden rajoitusvaatimuksia on säestetty varoituksilla miljardien eurojen laskuista, jotka Suomea uhkaavat, jos hakkuurajoituksiin ei suostuta. Maaja metsätalousministeriön Granholm arvioi, ettei ilmastoneutraaliustavoitteesta välttämättä irtauduta. Tulokset ovat ristiriitaisia, vaikka metsät ovat samankaltaisia. Tällaista laskua ei mitä ilmeisimmin ole tulossa. Pari viikkoa sitten Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori Janne I. Hukkinen varoitti, että ilman hakkuurajoituksia ilmastokustannuksia vyörytetään suomalaisille veronmaksajille. Tutkimukset tekijät korostavat, että ekologisten hyötyjen tavoittelu turvemaiden metsiä ennallistamalla aiheuttaa ilmaston lämpenemistä koko 2000-luvun ensimmäisen vuosisadan ajan. Tutkimus vahvistaa myös aiemmat havainnot siitä, että soiden ojittaminen metsänkasvatusta varten on viilentänyt ilmastoa, koska puustoon on ojituksen jälkeen sitoutunut enemmän hiiltä kuin turpeesta on vapautunut. AJASSA 28.2.2025 Metsälehti.fi 13 hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Kukaan ei pysty sanomaan, millainen lasku on tulossa.” Todellisuudessa Euroopan unionissa tuskin on maita, jolla edes nimellisesti olisi käyttämättömiä hiilinieluja. MIKKO RIIKILÄ KOMMENTTI LOPETTAKAA KATTEETON PELOTTEL U 11279_.indd 13 11279_.indd 13 22.2.2025 12.52.55 22.2.2025 12.52.55. Hän viittaa maaja metsätalousministeriössä valmisteilla olevaan metsänhoidollisten keinojen pakettiin, jolla on tarkoitus tehostaa metsien kasvua ja hiilensidontaa. M IK KO RI IK IL Ä Tutkimukset tekivät Luonnonvarakeskuksen tutkijat Samuli Launiainen, Anssi Ahtikoski, Janne Rinne, Paavo Ojanen ja Hannu Hökkä. Tutkimuksen tulokset kuvaavat parhaiten paksuturpeisia soita. Huimimmillaan pari vuotta sitten Ilmastopaneeli laski rätinkiä koituvan jopa seitsemän miljardin euron edestä, kun nieluja pitää ostaa muilta mailta. Ojitettujen, puustoisten turvemaiden ennallistaminen avosoiksi lämmittäisi ilmakehää, Luken uudessa tutkimuksessa todetaan. (HS Lukijan mielipiteet 28.1.2025) Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä toteaa ohessa, ettei kukaan pysty sanomaan, millainen lasku meitä odottaa. Tarvitseeko Suomi hakkurajoituksia. ”Vapaiden päästökiintiöiden ostaminen muilta EU-mailta perustui EU:n alkuperäisiin sääntöihin, joiden mukaan päästökiintiöitä olisi voitu lulucf-sektorilla myydä ja ostaa. ”En usko, että valtio ryhtyisi ulosliputtamaan suomalaista teollisuutta.” Maaperän päästöjä ei voi jättää laskuista Epävarminta metsien kasvihuonekaasulaskelmissa on metsämaan hiilitaseen määrittäminen, kuten Suomen ja Ruotsin vertailu paljasti. Todennäköisempänä hän pitää sen lykkäämistä vuoteen 2045 tai vuoteen 2050. Erityisesti Ilmastopaneelin edellinen puheenjohtaja Markku Ollikainen pelotteli suomalaisia miljardilaskuilla, joita liiallisista metsien hakkuista seuraisi. Bluffi on nyt katsottu, joten hukkiset ja ollikaiset voisivat lopettaa katteettoman pelottelunsa. ”Kasvihuonekaasulaskelmissa on noudatettava YK:n alaisen hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n ohjeita – ja niissä edellytetään myös maaperän päästöjen huomioon ottamista.” Jyri Seppälän mielestä nykyiset metsänhoidon suositukset ovat hyviä, kunhan niitä noudatettaisiin. ”Meillä on ihan hyvät metsien hoidon suositukset, kunhan niitä noudatettaisiin
Suoruus ja terveoksaisuus korostuvat.” Joskus leimikon pylväsmäärä on niin pieni, että se ei houkuta sen enempää ostajaa kuin myyjääkään. Aina leimikko ei käy Mononen myöntää, että joskus metsänomistajalle joutuu sanomaan, että tämä leimikko ei käy. Kuvassa Scanpolen Höljäkän kyllästämö Nurmeksessa. Iivari Monosen historia alkaa 1940-luvulta ja nimi on ollut pylKYMPPI PÄÄLLE Pylvästukille saa kymmenen euroa lisähintaa, mutta kaikissa leimikoissa laatu ei riitä. ”Ostajat ovat hyvin laatutietoisia. Eniten tarvitaan 9–12 metrin pituusluokkia, joiden rinnankorkeusläpimitta on 20 sentistä ylöspäin. ”Järeitäkin runkoja tarvitaan, rinnalta yli 30-senttisiä. 11280_.indd 14 11280_.indd 14 22.2.2025 12.54.58 22.2.2025 12.54.58. ”Taustalla saattaa olla vanhaa muistia, sillä aiemmin vahvoille Lähi-idän markkinoille meni myös hyvinkin lenkoja runkoja.” Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan markkinat ovat kuivuneet alueiden sisäisistä syistä, mutta pohjoisen Euroopan markkinat ovat vahvistuneet laajakaistarakentamisen ja vihreän energian hankkeiden myötä. Vuosittainen ostoslista, jossa on halutut kokoluokat pituuksineen ja läpimittoineen, on kerättävä monista leimikoista, ja siksi ostotavoitteet per ostohenkilö ovat huomattavasti pienemmät kuin sahayhtiöillä. Scanpolella on tytäryhtiöt Ruotsissa, Norjassa, Britanniassa ja Irlannissa. Iivari Monosesta Scanpoleksi Iivari Mononen Oy on hallinnollinen emoyhtiö, jonka alla on kaksi liiketoiminta-aluetta: pylväsyhtiö Scanpole ja muita kestopuutuotteita valmistava Primatimber. Yksittäisiä laaturunkoja löytää turvemailtakin.” Pylväitä on useita kokoluokkia,. 28.2.2025 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA & TALOUS MIKKO HÄYRYNEN PYLVÄIDEN päämarkkinat ovat siirtyneet levottomasta Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta laajakaistaverkkoja ja uutta sähköinfraa rakentavaan pohjoiseen Eurooppaan. Yleisin pylväs otetaan 15,5 sentin latvaläpimittaan ja pienemmät pikkupylväät 13,5 senttimetriin. Varkaus, Jyväskylän yläpuoliset alueet, Haapajärvi, Suomussalmi, Mononen luettelee hankinta-alueen rajoja. Kummin vain halutaan ajatella, Euroopan suurin pylväsyhtiö on joko Iivari Mononen Oy tai tytäryhtiönsä Scanpole. Korjuuta ilman apteeraushuolia Pylväät ovat pisimmillään 24 metriä, lyhimmillään kahdeksan metriä. Joka tapauksessa Karjalasta kajahtaa, sillä pääkonttori on Joensuussa ja tehdas Nurmeksessa. ”Kun puukauppa ylipäätään käy hyvin, niin silloin puuta tulee meillekin hyvin”, metsäpäällikkö Tommi Mononen sanoo. Määrä ostetaan kuuden henkilön voimin. Hankintasäde on noin 300 kilometriä tehtaalta. Aiemmin tärkeä Lähi-Itä on kuivunut omista syistään, mutta uutta kysyntää on tullut pohjoisen Euroopan laajakaistaja sähköinfrarakentamisesta. Kotimaan puunhankinta on noin 150 000 kuutiometriä. Preemio sahatukkiin nähden on keskimäärin kymppi päälle, mutta vaihtelee leimikoittain ja voi hyvälaatuisessa olla enemmänkin. Tukkiosa otetaan päähän saakka, mutta jos leimikolta onnistuu myymään myös parrua, niin sen latvaläpimitta on alempi kuin pikkupylvään. Menee saivarteluksi, onko tukkiosan talteenotto tarkempaa kuin sahavetoisessa tukkikaupassa. ”Ostajat ovat hyvin laatutietoisia.” SC A N PO LE Pylväskaupan suhdanteet elävät omaa elämäänsä sahatavarasta irrallaan. Samalla laatuvaatimus on noussut, mikä saattaa yllättää kotimaan pylväsleimikoiden tarjoajat. Alarajana on pidetty yhtä pylväsautokuormallista, 40:tä kuutiota, mutta jos leimikot ovat samalla suunnalla, niin kuorma voidaan koota kahdesta puolikuormallisesta
.. 38,89 . 42,24 . 76,16 . .. 52,6 . 41,15 . 30,49 . Harvennushakkuu 73,66 . 68,89 . 71,90 . nousussa . Hankintahinnat 77,44 . 25,33 . .. 53,19 . .. 25,96 . 74,73 . 34,32 . 75,59 . 40,22 . 66,74 . 33,83 . .. 52,33 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,16 . 72,21 . 73,14 . .. 53,00 . .. .. 33,21 . 52,87 . 81,02 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,46 . .. Milj. 32,39 . Hankintahinnat 81,22 . 83,33 . 48,93 . Ensiharvennus 50,73 . 31,69 . 40,30 . 66,72 . 81,97 . 30,91 . 39,18 . 34,75 . Ensiharvennus 63,43 . .. 27,88 . .. 72,19 . 31,77 . .. 40,94 . 40,80 . 43,68 . .. 38,59 . 28.2.2025 Metsälehti.fi 15 AJASSA . 82,15 . 31,21 . 34,19 . Ensiharvennus .. .. .. 41,16 . Hankintahinnat 77,16 . 31,42 . .. 52,87 . 53,24 . . 80,76 . 54,07 . 82,33 . .. 39,03 . 70,55 . Ensiharvennus 65,31 . 41,66 . 52,51 . 76,02 . Uudistushakkuu 83,42 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,00 . 38,49 . 51,92 . 30,11 . .. 48,18 . Uudistushakkuu 82,71 . . 32,60 . . 82,81 . 67,60 . 80,22 . 53,27 . 81,38 . 32,13 . nousussa . .. 76,28 . 30,02 . 28,61 . 44,23 . .. .. 45,31 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 31,51 . .. Hankintahinnat .. 69,21 . 82,08 . 41,24 . m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2025 2024 2023 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 20 40 60 80 100 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2005 2007 2012 2016 2020 2025 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 532 542 Puukauppamäärä vko 7, m 3 väspuukaupassa käsite ainakin kotimaassa, mutta vuosituhannen alussa kansainvälisemmältä kuulostava Scanpole nostettiin kärkinimeksi. 49,48 . .. Harvennushakkuu 74,77 . 31,55 . 69,82 . Uudistushakkuu 79,98 . 27,36 . Itäisen Suomen laji Suomessa on puolentusinaa pylväiden valmistajaa. 38,36 . .. 44,60 . .. 36,06 . 42,14 . .. 63,64 . 42,03 . 33,19 . 74,35 . 32,71 . 52,61 . 32,09 . 32,55 . 32,08 . ”Laajakaistarakentaminen on buumi, joka kestää muutaman vuoden. .. .. 31,91 . 39,90 . 60,82 . 75,64 . 33,66 . 24,68 . 64,45 . Hankintahinnat 80,53 . Uudistushakkuu 82,32 . 56,04 . .. 31,85 . 32,11 . .. 25,76 . .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA . 38,45 . 62,28 . nousussa . Itäisessä Suomessa on muutamia pienempiä valmistajia. 44,01 . 34,29 . 38,10 . 31,87 . 61,49 . 56,06 . 53,16 . 83,70 . nousussa . 34,16 . 25,36 . 23,54 . 82,73 . Harvennushakkuu 73,60 . .. 27,79 . .. .. 26,11 . 30,96 . .. 34,39 . Euroopassa laajakaistaverkkoja rakennetaan paljolti ilmajohtoina.” 11280_.indd 15 11280_.indd 15 22.2.2025 12.55.02 22.2.2025 12.55.02. 74,92 . 30,53 . 40,49 . 27,90 . Scanpolen jälkeen kakkossijaa pitää maan suurin sahayhtiö Versowood. Ensiharvennus .. Scanpolen toimitusjohtaja Janne Monnin mukaan silläkin määrällä saadaan kilpailua aikaiseksi ja yritysten hankinta-alueet menevät päällekkäin. 82,77 . 32,64 . 31,62 . Ensiharvennus 55,71 . Harvennushakkuu 74,57 . Ensiharvennus .. 52,44 . Puutavarayhtiö Iivari Mononen harjoitti vientikauppaa jo 1950-luvulla ja nykyisin tuotannosta 90 prosenttia menee vientiin. 36,67 . 33,57 . .. 26,50 . 60,18 . 56,35 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,83 . .. 53,69 . 31,55 . .. 35,39 . 33,12 . 40,72 . .. nousussa . 58,46 . .. 61,53 . 57,41 . 29,87 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. .. .. 63,38 . .. 32,88 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,11 . .. 27,21 . 25,44 . 37,11 . 42,58 . .. .. 37,78 33,73 . 37,26 . 33,90 . 32,57 . 38,12 . .. Pylvästukkien hankintamäärää ei tilastoida, mutta se jää selvästi alle puolen miljoonan kuutiometrin eikä ole kovinkaan paljon sahaukseen verrattuna. 24,09 . .. .. 31,72 . 79,65 . 56,88 . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. 37,54 . 48,66 . Uudistushakkuu 83,39 . 33,26 . 25,88 . .. .. 30,72 . KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 4-7 keskiarvo . 53,87 . 52,59 . 32,30 . .. 45,59 . 29,94 . .. 32,32 . Hankintahinnat .. .. 37,45 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,62 . .. 63,35 . Harvennushakkuu 76,29 . 47,53 . 44,08 . Uudistushakkuu 75,47 . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I . 33,04 . .. 29,46 . .. Harvennushakkuu 76,08 . nousussa . 28,61 . 26,86 . .. . 31,65 . 80,84 . 31,50 . 53,91 . 26,56 . 31,97 . 42,88 . 31,96 . Ensiharvennus .. 31,83 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,10 . .. 31,53 . .. .. 25,19 . Ainakin tuotanto on sijoittunut hyvien raaka-aineiden äärelle, sillä itäisen Suomen mäntyä pidetään läntistä parempana. 31,83 . nousussa . 33,58 . 29,25 . 73,00 . 33,46 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,70 . 48,20 . 32,95 . 34,01 . 40,33 . 30,79 . nousussa . 39,62 . .. 27,32 . 33,52 . 30,69 . 24,86 . 82,94 . 53,03 . Monni luonnehtii, että pylväsmarkkina on luonteeltaan tasainen, mutta Euroopan laajakaistaverkot ja aurinkoja tuulivoiman rakentaminen tuovat lisäkysyntää pohjakysynnän päälle. .. Kuljetusmatka satamiin on pitkähkö, mutta sen kanssa osataan elää, vaikka aiempi pääväylä Saimaan kanava on nyt suljettu. 74,13 . .. 41,70 . .. .. nousussa . Hankintahinnat 80,77 . .. .. .. .. 7 53,00 . .. 26,59 . .. 31,22 . 82,96 . .. 53,12 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,45 . 73,62 . 83,22 . 35,37 . 28,17 . 42,47 . 53,65 . Harvennushakkuu 76,48 . Uudistushakkuu 82,97 . 55,21 . Uudistushakkuu 81,87 . 43,42 . .. 39,77 . 26,84 . 83,56 . 38,69 . Hankintahinnat 82,61 . 33,27 . 82,74 . Kumpi nimi vain, mutta joka tapauksessa yhtiö on viimeisen päälle vientiyritys. ”Erikoispuuta kuitenkin ja laatuvaatimus on korkea.” Ovatko pylväät itäisen Suomen bisnes. .. 34,18 . 78,67 . 32,78 . 31,78 . .. .. Uudistushakkuu 84,20 . .. ET EL Ä-P OH JA NM AA . Harvennushakkuu 68,46 . Ensiharvennus 61,34 . Harvennushakkuu 70,62 . Hankintahinnat 81,63 . 42,64 . .. 70,25
Siinä on mukana myös tuore ranka, josta osa saattaa mennä käyttäjällä suoraan haketukseen, osa jää kuivumaan kesän yli. Vartiamäki ei usko, että energiapuun käyttö muuttuisi kokonaan tuorepoltoksi, vaan jatkossakin se perustuu kesän yli kuivuneeseen puuhun. Kauppa on kertymältään poikkeuksellisen suuri, ja sen arvo keskihinnoilla laskettuna lähenee miljoonaa euroa. Metsähakkeen tuorepoltto saanut jalansijaa Lämmöntuotannon sähköistyminen kysyy nopean reagoinnin polttoainetta. Karkeasti yleistäen kyse on siitä, että tuoreen puun polttaminen tuottaa kosteampia savukaasuja, joiden lämpö otetaan piipunnokasta talteen. Myös kantojen, latvusten ja oksien hinnat olivat useamman euron korkeammat kuin pienemmissä leimikoissa. Näin laskettuna hinta on jopa korkeampi kuin kuitupuulla. Metsäkonevalmistajan liikevoitto laski runsaalla viidenneksellä 37 miljoonaan euroon ja liikevaihto väheni 750 miljoonaan euroon, mikä on vajaat yhdeksän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Latvuksista ja oksista tarjottiin viisi euroa kuutiolta ja kannoista 7,5 euroa kuutiolta. Pohjoismaiden ja Baltian osuus nousi 46 prosenttiin. Tili tulee kuutioista, olivat ne tuoreita tai kuivattuja. Taustalla on metsäenergian yleinen kova kysyntä, Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. ”Kaikkiaan kokemukset ovat olleet positiiviset”, toimitusjohtaja Tomi Vartiamäki sanoo. Viime vuonna valmistuneiden koneiden määrä oli kuitenkin tilanteeseen nähden kohtuullisen hyvä myynnin onnistuessa toisen vuosipuoliskon aikana, Nummela kertoo. Kaikkiaan ainespuuta arvioitiin kertyvän yhteensä 10 000 kuutiota. Kannoista voi saada tuntuvan lisän puukauppatiliin. Metsäenergiayhtiö Laanian toimituksissa tuoretavaran osuus on 10–15 prosentissa. Leimikon uudistamiskustannukset jäävät alle 50 000 euron, joten hakkuutähteillä kattaa helposti alueen uudistamiskulut. Lisäksi kertyisi arviolta 10 000 kuutiota oksia ja latvuksia sekä 8 000 kuutiota kantoja. Asiantuntija: ”Kerran elämässä” -kauppa JUSSI COLLIN VIIME vuosi oli Ponsselle haastava. ”Liiketoimintamme selkeiden ajureiden, sahateollisuuden ja kemiallisen metsäteollisuuden, vaikeudet heijastuivat metsäkonemyyntiin. Kuusen seassa kasvoi mäntyä, koivua ja haapaa. ”Polttoaineen kosteustaso ja tuorepuun käyttömahdollisuudet ovat kuitenkin hyvin laitoskohtaisia.” Tuore kokopuu ja metsätähde eivät sovellu tuorepolttoon, koska neulasten kloori ja emäksiset yhdisteet syövyttävät kattilaa. Leimikko oli suurimmalta osin kelirikkokelpoinen. Asiakkaidemme investointipäätösten tekeminen hidastui”, toteaa Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela tiedotteessa. Kaikkiaan oksien, latvusten ja kantojen hinta oli voittaneessa tarjouksessa yhteensä 110 000 euroa. Niinpä Vieremän tehdas joutui sopeuttamaan toimintaansa loppuvuodesta. Ponssella vaikea vuosi 11280_.indd 16 11280_.indd 16 22.2.2025 12.55.04 22.2.2025 12.55.04. ”Tuorepoltto tarjoaa tiettyjä hyötyjä.” Hyödyt koskevat nimenomaan karsitusta rankapuusta haketettua haketta, jos laitoksessa on lämmöntalteenotto. Geopoliittisen tilanteen takia markkinoilla oli runsaasti epävarmuutta. Toisaalta jos energiapuu myydään eteenpäin energiasisällön perusteella, niin tuorepuun hinta on alhaisempi korkeamman kosteuden vuoksi. Kun kantojen hinnan muuntaa kiintokuutioiksi, saadaan hinnaksi peräti 37,5 euroa kiintokuutiolta. Leimikko korjataan useammassa osassa. Kannoista parempi hinta kuin kuitupuusta Harvinaisessa puukaupassa hakkuutähteillä tehtiin 110 000 euron tili. Hakkuutähteiden hintataso pitänyt Kohteen hakkuut ovat parhaillaan käynnissä. Mahdollisuus kantojen nostoon on lisännyt kiinnostusta. Leimikon marraskuussa kilpailuttanut metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija kuvailee sitä ”kerran elämässä” -kaupaksi. Leimikko kirvoitti yhteensä kahdeksan tarjousta. Tuorepuu mahdollistaa nopean reagoinnin ja se voi merkittävästi täydentää vaihtelevaa polttoainetarvetta.” Metsänomistajan kannalta pino tienvarresta häviää nopeammin, mutta muuten tuorepoltto ei anna etua ainakaan suoraan. ”Lämmöntuotannon sähköistymisen myötä polttoaineen tarpeen ennakointi on tulevaisuudessa vaikeampaa. Kahden parhaimman tarjouksen tehneen ostajaehdokkaan välillä käytiin vielä toinen tarjouskierros, jossa annettiin mahdollisuus korottaa kuutiohintoja. Vaikeasti laskettavaa hyötyä Polttoainetoimittajan näkökulmasta tuorepoltto tarjoaa nopeampaa kiertoa, jolloin puuta eikä myöskään pääomaa seiso varastoissa. Kahdeksan tarjousta, kaksi kierrosta Päätehakkuusta käytiin kova kilpa. M IK KO H ÄY RY N EN MIKKO HÄYRYNEN TUOREPOLTTO , jossa energiapuu toimitetaan kuumaketjuna suoraan korjuulta haketukseen ja lämpölaitokselle, on saanut jalansijaa muutaman viime vuoden aikana. Kaupan valtakirjalla kilpailuttanut metsäasiantuntija kertoo, että myös alkaneen vuoden puolella hakkuutähteistä on maksettu edelleen hyvää hintaa. 28.2.2025 16 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 16 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA ETELÄISESSÄ Suomessa solmittiin viime syksynä poikkeuksellinen puukauppa. Kummassakin kärkitarjouksessa ainespuusta tarjottiin kovia hintoja, mutta kaupan ratkaisi lopulta hakkuutähteiden ja kantojen hinta. Näin merkittävää summaa hakkuutähteestä ei ollut alueella aikaisemmin maksettu, metsänhoitoyhdistyksestä kerrotaan. Parhaimpien ja huonoimpien tarjousten väliset hintaerot olivat huomattavat. Kansainvälisten toimintojen osuus liikevaihdosta laski 74 prosenttiin. Niinpä tässä jutussa ei kerrota leimikon kokoa hehtaareina, ainespuun kertymiä, hintoja puutavaralajeittain eikä leimikon tarkempaa sijaintia. Kohteena oli kuusivaltainen päätehakkuu hyvien tieyhteyksien päässä. Haastava markkinatilanne heikensi yhtiön tilauskantaa
Voittajaksi valikoitui toiseksi korkein tarjous. Tarjouksia leimikosta tuli kolme. Metsälehti.fi 17 MIKKO HÄYRYNEN SAHA ja levy-yhtiö Koskisen Oyj:n liikevaihto kasvoi viime vuonna neljällä prosentilla 282 miljoonaan euroon, mutta tulosluvut putosivat rumasti. Leimikko on tarkoitus hakata tämän vuoden maaliskuussa. Valintaan vaikutti oletettu parempi katkonta päätehakkuulla sekä hyvät kokemukset yhtiön korjuujäljestä harvennushakkuilla. Yrityksen rahoitusasema on kohtalainen, sillä omavaraisuus eli oman pääoman osuus taseen kokonaisvarallisuudesta on 54 prosenttia ja supistui vain yhdellä prosenttiyksiköllä. Kolmen hakkuutavan leimikko Päätehakkuu Puutavaralaji Määrä, m 3 Hinta, €/m3 Yhteensä, € Mäntytukki 26 82,50 2145 Mäntykuitu 7 37 259 Mäntylahokuitu 1 28 28 Kuusitukki 243 84 20 412 Kuusikuitu 108 39 4 212 Kuusilahokuitu 1 28 28 Koivutukki 10 59 590 Koivukuitu 29 38 1 102 Koivulahokuitu 1 28 28 Lehtikuitu 1 32 32 Hakkuutähteet 70 26 1 820 Yhteensä 497 30 656 Harvennus ja ensiharvennus Määrä, m 3 Hinta, €/m 3 Yhteensä, € Yhteensä 111 4 988 Koko kauppa, yhteensä 608 35 644 TUORE PUUKAUPPA AJASSA 28.2.2025 ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Päätehakkuuta on 1,1 hehtaaria, yläharvennusta hehtaari ja ensiharvennusta puoli hehtaaria. Päätehakkuuja yläharvennuskuviot eivät kuitenkaan kestä kelirikon aikaan tai kesällä tehtävää korjuuta, joten leimikko täytyy hakata talvella. Leimikko on kooltaan 2,6 hehtaaria. Metsänomistaja päätyi hoitamaan harvennusta ja ensiharvennusta kaipaavat kuviot kuntoon päätehakkuun yhteydessä, sillä ne sijaitsevat aivan päätehakkuukuvion vieressä. Tilaa siemenet metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Siemenkeskuksesta: Puh. Leimikko sijaitsee kelirikkokelpoisen tien varressa. Liiketulos puolittui 24 miljoonasta 13 miljoonaan euroon, ja kaikki kustannuserät sisältävä viimeisen rivin nettotulos sukelsi 20 miljoonasta kahdeksaan miljoonaan euroon. 029 432 6000 ja siemenkeskus@tapio.fi tai verkkokaupasta: Metsäkauppa.fi JALOSTETUN SIEMENEN HYÖDYT: Lisää kasvua ja tuottoa Enemmän hiilensidontaa Parempi laatu Tuhonkestävyyttä Metsälehti Tabloid advert 175 x 130_HR AW.indd 1 Metsälehti Tabloid advert 175 x 130_HR AW.indd 1 28/01/2025 10:34 28/01/2025 10:34 11280_.indd 17 11280_.indd 17 22.2.2025 12.55.05 22.2.2025 12.55.05. Harvennus tehdään yläharvennuksena. Tulosprosentiksi jäi vaatimattomasti niukka kolme. Korkeimmassa tarjouksessa ei ollut mukana hakkuutähteitä. Ensiharvennukselle kilpailutuksen voittanut ostaja lupasi järeämmän harvennuksen hinnat. Korkeimman ja matalimman tarjouksen ero oli noin 2 000 euroa. Sahauksessa liikevaihto ja kannattavuus paranivat, mutta levyteollisuudessa laskivat, paljolti koivutukin korkean hinnan vuoksi. Koskisen Oyj:llä tulospudotus Metsänomistaja laittoi Satakunnassa myyntiin kuusivaltaisen päätehakkuuta, harvennusta ja ensiharvennusta sisältävän leimikon. Puukaupan kilpailutti paikallinen metsänhoitoyhdistys. Meillä metsätilakauppa käy! Kaikki lähtee siemenestä Jalostetuilla siemenillä uudistettu metsä tuottaa kiertoaikana jopa rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta
Heidän mukaansa hiilinielujen vahvistaminen on kriittistä seuraavan 25 vuoden aikana. Pelejä ei ole kuitenkaan tehty viihteellisyys edellä. 11281_.indd 18 11281_.indd 18 22.2.2025 12.58.42 22.2.2025 12.58.42. Ilmastontutkijat varoittavat lähestyvästä keikahduspisteestä. Tämän paljastaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusi tutkimus, joka voi tuoda myös Suomen hiilinielulaskelmaan suuria muutoksia. Suometsien puuntuotanto voi olla erinomaista. 23), että turvekankaat ovat hyviä metsämaita. OHJAA UFOA JA KERÄÄ METSÄTIETOA SUOMETSIEN PUUNTUOTANTO ON ERINOMAISTA Älylaitteet mahdollistavat uudenlaisen tavan havaita ja tallentaa ympärillämme olevia metsiä pelien avulla. Nämä kaksi eivät ole todellisuutta, vaan GamiLiDAR-tutkimuksen lisättyyn todellisuuteen perustuvia pelillisiä sovelluksia, joita voi pelata matkapuhelimella tai tabletilla. Sovelluksissa pelisisältö piirretään oikean maailman päälle niin, että keinotekoinen maailma sulautuu osaksi todellista maailmaa. 30–31). Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. ”Joskus on näkymäpuitakin kaadeltu.” ITÄMAAN IHME Älylaitteet ja pelillistäminen tarjoavat uuden tavan tallentaa metsätietoa. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI TAVALLISTA SUUREMMAT hämähäkit ovat valloittaneet metsän ja ainut tapa tilanteen ratkaisemiseksi on imuroida hämähäkit talteen hämähäkki-imurilla. Sen takia suometsien puuston kasvua onkin syytä vahvistaa – ei ennallistaa. Oli mukava tavata Metsälehden lukijoita Helsingissä (s. Niillä kasvavat metsät voivat selviytyä lähitulevaisuudessa uhkaavista kuivista kesistä paremmin kuin kivennäismaiden metsät, koska turvekankailla vettä voidaan säästää pohjapatorakenteilla, madaltamalla ojia tai tukkimalla osa sarkaojista. Turvekankaat ovat hyviä metsämaita sekä ilmaston että metsätalouden kannalta. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. 28.2.2025 18 Metsälehti.fi SUOMETSÄT OVAT PALJON mainettaan parempia metsiä. Suurin osa ojituksista on onnistuneita. Turpeen etuna on lisäksi suuri huokostilavuus, johon mahtuu vettä myös säästöön. Luken tutkimus vahvistaa myös sen, että soiden ojittaminen metsänkasvatusta varten on viilentänyt ilmastoa, koska puustoon on ojituksen jälkeen on sitoutunut enemmän hiiltä kuin turpeesta on vapautunut ( Samuli Launiainen, Anssi Ahtikoski, Janne Rinne, Paavo Ojanen ja Hannu Hökkä, 2025) Tutkimukset tekijät (s. Pohjaveden pinnan nostaminen vähentää turvekankaan hiilipäästöjä, pienentää ravinnekuormituksia ja – uusimman tutkimuksemme mukaan – parantaa kasvua. Luken tutkimuksen mukaan ojitettujen turvemaametsien puustoon ja niiltä hakatusta puusta valmistettuihin tuotteisiin sitoutuu enemmän hiiltä kuin kuivatuksen jälkeen maatuvasta turpeesta vapautuu. Toisaalla avaruudesta lähetetyt robottihämähäkit ja tiedonkeräysrekat ovat työssään, mutta lentävän lautasen on poimittava ne talteen tietojen analysointia varten. Puuston kasvu on samaa tasoa kuin kivennäismailla, ja yhden tuhkalannoituksen jälkeen kasvu on jopa huomattavasti parempaa. Pelin aikana ympäristöstä tallennetaan pistepilvi ja 3D-malli. HELSINGIN YLIOPISTON suometsätieteen professori Annamari Laurén puolestaan korostaa kolumnissaan (s. Tulemme syyskuussa Tampereelle. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan 85 prosenttia ojitetuista soista on jo turvekangasvaiheessa. Tämä mahdollistaa tietojen keräämisen pelaamalla, ilman määrätietoista työskentelyä. 13) korostavat, että ekologisten hyötyjen tavoittelu turvemaiden metsiä ennallistamalla aiheuttaa ilmaston lämpenemistä koko 2000-luvun ensimmäisen vuosisadan ajan. Uusin tutkimus pakottaa muuttamaan yleistä mielikuvaa suometsistä. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA PS
Sijoittajilta loppui usko – yleisen epävarmuuden lisäksi taustalla on huoli niin ympäristösäätelystä kuin mahdollisista hakkuurajoituksista. Pari vuotta sitten tyssäsi Kuopioon sellutehdasta kaavaillut Finnpulp. Sen tavoitteena on selvittää mm. Tietoja tallentaessa on tärkeää, että mobiililaitetta liikutetaan, sillä tieto kerääntyy vain, jos matkapuhelimen sensori näkee ympäristön eri sijainneista ja erlaisista käännöskulmista. Lisäksi tallennettua ympäristöä on mahdollista tarkastella virtuaalitodellisuuden avulla, jolloin on mahdollista havaita esimerkiksi tallentuneita maanmuotoja kolmiulotteisessa näkymässä kuin olisi itse paikalla. Omistatko akkusahan. Mahdollisuudet pelillistämisen hyödyntämiselle metsätiedon keräyksessä ovat siis laajat, ja sopivia kokemuksia on odotettavissa monelle käyttäjäryhmälle. Pelillistämisen kautta on mahdollista joukkoistaa tiedonkeruuta, jota pystyvät muuten toteuttamaan vain ammattilaiset. Itse kasvattaisin koivun tapaan tukiksi asti. minkälaista tietoa pystytään keräämään tietyllä tavalla toimivien pelillisten vuorovaikutusten avulla ja luoda tiedonkeruuta toteuttavia esimerkkisovelluksia. Sitä voi käyttää esimerkiksi täydentävänä tietona muun metsänmittaustiedon kanssa, sillä tiedosta saadaan mm. 28.2.2025 Metsälehti.fi 19 SELLUTEHDASTA Kainuun Paltamoon suunnitellut Kaicell Fibers tiedotti helmikuun alussa yhtiön toimitusjohtajan eläkkeelle siirtymisestä. i Tuleeko vuodesta 2025 hyvä metsävuosi. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Sitä on viritelty jo vuodesta 2008, mutta valmista ei ole tullut. Kuusiuskova ”Itse harventaisin kokopuuna mahdollisimman aikaisin, jos energialle on vielä parin vuoden kuluttua tähän malliin kysyntää.” Kokenut kaiken tietää ”Onhan hyvälle haapatukille varmaan paikallista kysyntää. TIMO NUMMENMAA KIRJOITTAJA ON YLIOPISTOTUTKIJA TAMPEREEN YLIOPISTON PELILLISTÄMISEN TUTKIMUSRYHMÄSSÄ. Haavan piti olla virheetöntä priimalaatua. Alle saattaa kasvaa kuusikko, jonka hyödyntäminen saattaa olla mahdollista, kun haavoista aika jättää.” Timppa ”Varsinkin näkyvillä paikoilla pellon reunoilla, rannoilla, vaaran rinteillä yms. Metsänhoito on yksinkertaista, eikä siitä kannata sen monimutkaisempaa tehdäkään.” Visakallio ”Haavan kasvatus korkeaa laatua vaativiin tarkoituksiin on varmasti vaikeaa. Tällä hetkellä pelejä pystyy pelaamaan vain tietyillä Applen pro-sarjan mobiililaitteilla, sillä pelit vaativat LiDAR-komponentin ympäristön tallentamiseen ja pelikokemuksen mahdollistamiseen. Se kaatui muutaman valituskierroksen jälkeen lopulta korkeimman hallinto-oikeuden epäämään ympäristölupaan. Näin pelillisiä kokemuksia voisi sovittaa myös ammattilaisten arkeen. Usein lisätyn todellisuuden pelissä ei tehdä näin, vaan pelissä esiintyvät sisällöt voivat olla esimerkiksi litteän maan tai pöydän päällä, mutta ympäristö ei varsinaisesti vaikuta niiden pelaamiseen. METSIEN TALLENTAMINEN pelillistämistä hyödyntäen sitoutuu osaksi UNITElippulaivan tutkimusta, jossa keskitytään metsien, ihmisten ja koneiden vuorovaikutukseen. Päätin laittaa lehtipuuta tilalle ja puulaji vaihtui haapaan. Jäljellä on yhä Kemijärven hanke. Näin viime vuosikymmenen sellutehdasbuumi on hiljentymässä. Annoin juurivesojen kasvaa ja raivasin taimikon kesällä 2023. Seassa oli paljon haapaa. Toisaalta jos pelissä ohjataan lentävää lautasta, pelaajan tulee seurata sitä edetessään metsässä paikasta toiseen. Lentävän lautasen pitää pysähtyä, kun se törmää puuhun ja hämähäkkien on osattava kiivetä kivien päälle ja puiden runkoja pitkin, jolloin pelin tapahtumat sidotaan ympäristöön. haavat ovat syksyllä ruska-aikaan komeita ja tuovat eloa maisemaan.” Rukopiikki 11281_.indd 19 11281_.indd 19 22.2.2025 12.58.42 22.2.2025 12.58.42. Kaicellillä ympäristölupa on, ja periaatteessa Kainuussa riittäisi puutakin. Miten pitää jatkaa kasvatusta. Voin vakuuttaa, että sitä kertyi normaalista ’luonnonsumasta’ todella rajoitetusti.” Mettämiäs “Ennen muinoin haapaa meni tulitikkutehtaille ja jokunen rekkakuorma vuodessa patruunatehtaalle, oliko se nyt Lapualle, joka teki patruunoita armeijalle. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP JUSSI COLLIN Uusi kysymys: Teetkö tänä vuonna puukaupan. puun rungoista mittatietoja. Näin ollen hämähäkkejä metsästettäessä mobiililaite toimii imurina, ja laite pitää viedä hämähäkkien lähelle hetkeksi, jolloin hämähäkki imuroituu talteen. Sanoivat, että niistä sorvataan räkäpäiden luoteja.” Nostokoukku ”Minun neuvoni on, että kannattaa harventaa rajummin kuin koivikkoa. Viidestä vireillä olleesta kaksi on toteutunut – Metsä Groupin Äänekoski ja Kemi. Edellä mainutut pelit ovat esimerkkejä, joita hyödynnetään GamiLiDAR-tutkimushankkeessa. Tulevaisuudessa pelillisten kokemusten taso voi vaihdella myös kohderyhmän mukaan, ja tarjottava sisältö voikin olla toisille pulmapelityyppistä ja toisille tarinapohjaista. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Kyllä 23% En 77% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA Verkkokeskustelu: Kokemuksia haavan kasvatuksesta. . Rahaa tehtaan rakentamiseen ei ollut nyt saatavilla. Peleissä onkin erityisen tärkeää, että pelissä esiintyvä sisältö on kosketuksissa ympäristöönsä. Kun oksat alkavat tavata toisiinsa, on raivauksen tai harvennuksen aika. Oikein kun muistelen, olen saattanut olla mukana haavan toimituksessa huippujääkiekkomailojen valmistusprosessiin. Meillä kaadettiin pieni kuvio 2017, missä oli laho kuusikko. Viittä suunniteltiin, kaksi saatiin ”Onko kellään kokemusta luontaisen haavikon kasvatuksesta. MITÄ KERÄTYLLÄ TIEDOLLA sitten voi tehdä. Nyt kuviolla kasvaa 6–7 metrin haapataimikko, runkoluku on 1 600 kpl. Toisaalta järeä haapametsä on hieno.” Metsuri motokuski ”Puiden juuret tarvitsevat saman tilan kuin oksatkin. Ennen nykyisiä ’muovimailoja’ huippumailan varren keskiosa tehtiin haavasta, ’kuoret’ päälle tehtiin keinoaineista. Samalla kävi ilmi, että uutta johtajaa ei olla pestaamassa ja koko tehdashankkeessa otetaan aikalisä, ainakin muutamaksi vuodeksi. Miljardiluokan tehdashankkeen toteutus on hankalaa, ellei taustalla ole isoa yhtiötä. Näkökulmastamme on kuitenkin oleellista, että pelin sisältö on oikeasti kosketuksissa oikeaan maailmaan ja sen sisältöön
11282_.indd 20 11282_.indd 20 22.2.2025 13.00.46 22.2.2025 13.00.46. Harvennuksilla on pyritty normaaleihin metsänhoidon suositusten mukaisiin tiheyksiin. Pitäisi vaan tehdä viisas ratkaisu sen suhteen, mitkä kuviot uudistetaan ensimmäisenä.” Koskisen metsissä harvennukset on tehty jo useamman vuosikymmenen ajan omalla, tavanomaista pienemmällä hakkuukonekalustolla. Kasvukaira on hyödyllinen apuväline pohdittaessa miltä kuviolta työ aloitetaan. Kokemukseni on, että näiden männiköiden kasvu on usein suurempaa kuin kasvutaulukot osoittavat.” Mittasimme kasvun Koskisen Petäjävedellä sijaitsevalla tilalKUUTIOITA, EUROJA VAI PROSENTTEJA. Meidän harvennustemme jäljiltä esimerkiksi ilmakuvilta on vaikea erottaa ajouria jälkeenpäin.” Uraleveys on Koskisen metsissä korkeintaan neljän metrin luokkaa ja puuston aukkopaikat on pyritty hyödyntämään urasuunnittelussa. ”Mutta kapeammat ajourat mahdollistavat tasaisemman korjuujäljen. Tiheämpi männikkö tuottaa metsänomistajalle enemmän motteja ja euroja. Yli yhdeksän kuutiota vuodessa Suomen metsistä liki viisi miljoonaa hehtaaria on varttuneita kasvatusmetsiä, joissa pääpuulaji on mänty. ”Mutta kasvun määrittäminen ei ole aivan yksinkertaista. Kasvunsa lopettaneet vanhat kuusikot on tiloiltamme jo pääosin uudistettu, joten seuraavana ovat vuorossa 50–70-vuotiaat männiköt. ”Vielä ei ole esitetty kannustimia, jotka saisivat pidentämään kiertoaikaa merkittävästi.” Jussi Koskinen aikoo lähivuosina ryhtyä uudistamaan 1960-luvun viljelymänniköitä. Nykyisin käytössä on Sampon hakkuukone ja John Deeren ajokone. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 28.2.2025 20 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT METSÄNOMISTAJA Jussi Koskisen varttunut männikkö on tuottanut viiden viime vuoden aikana yli 2 300 euroa hehtaarille, kun monella vastaavalla kuviolla on jääty selvästi pienempään tuottoon. Hänelle kuviokohtainen kasvu on puuston laadun ohella tärkeimpiä kriteerejä uudistamispäätökselle. Moni metsänomistaja pohtii siis samoja asioita kuin Koskinen. Se on noin neljännes Suomen metsämaan pinta-alasta. Lopputuloksena näkymä Koskisen varttuneisiin männiköihin on totuttua puustoisempi. ”Männiköt ovat tulossa uudistamisvaiheeseen. Jyväskylän Nyrölässä asuvalla Koskisella on kymmeniä hehtaareja viljelymänniköitä, jotka lähestyvät päätehakkuujäreyttä. Parhaat männiköt tuottavat puuta edelleen toistakymmentä kuutiota joka vuosi. Kun puusto on harvennuksen jälkeen tasaisesti kuviolla, niin kasvu säilyy mielestäni parempana
Vaikka Koskinen pyrkii metsänhoidon suositusten mukaiseen tiheyteen, jää metsä selvästi puustoisemman näköiseksi kuin harvennuksilla yleisesti. Tyypillisesti läpimitan kasvu oli puolukkaja mustikkatyypin kuvioilla viiden edellisen vuoden aikana 1,6 senttiä. Näin laskien tuotto olisi ollut 3 752 euroa hehtaarilla. Minusta nämä hoidetut viljelymänniköt ovat 60–70-vuotiaina päätehakkuuvaiheessa”, sanoo Koskinen. Koskinen selittää asiaa kapeammilla ajourilla, tasaisella harvennusjäljellä ja huolellisella ajourasuunnittelulla. Viiden edellisen vuoden pituuskasvuksi arvioimme yhden metrin. ”Itse käyttäisin hintana 80 euroa kuutiolle, sillä kasvu kohdistuu lähes kokonaan tukkipuuhun ja seuraava hakkuu on päätehakkuu”, sanoo Koskinen. Koskisen metsissä harvennukset on tehty jo pitkään omalla Sampon hakkuukoneella. Prosentteina vuosikasvu on ollut 3,4. Sen sijaan harvempaa männikköä kannattaisi edelleen kasvattaa, vaikka se tuottaa vuodessa vähemmän euroja. Jatketaanko kiertoaikaa. toajan harvennusmallien mukaan toimiminen lisäisi Luonnonvarakeskuksen mukaan keskituotosta 4–8 prosenttia ja puuston keskimääräistä hiilivarastoa 10–20 prosenttia perusmalleihin verrattuna. Erotusmenetelmällä laskien selvisi, että keskimääräinen puu oli kasvanut viiden vuoden aikana noin 67 litraa, eli 13,4 litraa vuodessa. Se, millaisia päätöksiä metsänomistajat varttuneissa männiköissään tekevät, vaikuttaa paljon paitsi omistajan taloustilanteeseen myös siihen, millaisena hiilinieluna Suomen metsät toimivat lähimpinä vuosikymmeninä. Metsänomistajan tehtäväksi jää miettiä, kumpi vaihtoehto on omalla kohdalla järkevämpi. Harvempi metsä, suurempi kasvuprosentti Huomionarvoista on, että jos metsä olisi edellisessä harvennuksessa hakattu harvemmaksi, esimerkiksi 500 runkoon hehtaarilla, olisi puuston kasvuprosentti ollut edellisen viiden vuoden aikana huomattavasti suurempi, 4,7 prosenttia. Hän arvioi, että taloudellisen kannustimen pitäisi olla metsänomistajalle huomattava, jotta kiertoaikoja kannattaisi pidentää vapaaehtoisesti. Jos metsänomistaja käyttäisi uudistamiskriteerinä neljän prosentin kasvua, olisi 700 rungon tiheydessä kasvava männikkö jo valmis päätehakkuuseen. ”Metsätalous on minulle elinkeino, jonka on tarkoitus työllistääkin. Rinnankorkeusläpimitan ollessa 23 senttiä ja pituuden 19,5 metriä, tuli puiden keskitilavuudeksi 386 litraa. 250 200 150 100 50 Puuston määrä 50 vuoden päästä Korko 2 Korko 3 Korko 4 Alkupuusto Puuston määrä, m 3 /ha Lähde: Timo Pukkala 11282_.indd 21 11282_.indd 21 22.2.2025 13.00.47 22.2.2025 13.00.47. Jos puukuution arvoksi lasketaan 50 euroa, on Koskisen männikkö tuottanut viidessä vuodessa 2 310 euroa. Keskiläpimitta kuviolla oli 23 senttiä ja puiden keskipituus noin 19,5 metriä. Hiilinielujen vahvistamiseksi Suomessa on pohdittu paitsi männiköiden kasvattamista hieman nykyistä tiheämpinä myös kiertoaikojen pidentämistä. Tämä johtuu siitä, että puustoa olisi kuviolla vähemmän, joten kasvuprosentti olisi suurempi. MÄNNYLLE REILUT 13 LITRAA LISÄÄ VUODESSA KOROLLA ON VÄLIÄ KUN hakkuulaskelmia tehtäessä käytetään suurta korkokantaa: Hakkuut ovat etupainotteisia (alussa paljon, myöhemmin vähän) Pitkän ajan puuntuotos pienenee Metsätalouden hiilitase heikkenee Hiilivarastot pienenevät Metsänomistajan nettotulo pienenee Lähde: Timo Pukkala la noin 55-vuotiaalla männikkökuviolla. Viiden viime vuoden aikana metsä on kasvanut kasvukairauksen perusteella keskimäärin 9,4 kuutiota vuodessa. Toki siitä olisi aiemmassa harvennuksessa saatu isommat hakkuutulot ja pääomaa metsään olisi sitoutunut vähemmän. Harvemmaksi hakattu männikkö olisi puolestaan tuottanut 50 euron kuutiohinnalla 1 675 euroa. METSÄSTÄ 28.2.2025 Metsälehti.fi 21 MITTASIMME Jussi Koskisen Petäjävedellä sijaitsevalla metsätilalla puiden kasvua useammalla varttuneella männikkökuviolla. Edellisen viiden vuoden aikana puut olivat kasvaneet karuimmilla paikoilla paksuutta noin sentin ja rehevimmillä kasvupaikoilla kaksi senttiä. Kuivahkon kankaan männikön kasvutaulukko Järvi-Suomeen antaa vastaavalla kohteelle kasvuksi 8,9 kuutiota. Tällä hieman rehevämmällä kuviolla männikön kasvu ylittää kymmenen kuutiota vuodessa, vaikka puusto alkaa olla suositusten mukaisessa uudistamisjäreydessä. Runkoja oli 700 ja puustoa 270 kuutiota hehtaarilla. Kiinnostaisiko metsänomistajaa kiertoajan jatkaminen. Männiköissä pidennetyn kierSädekasvu puolukkatyypin varttuneessa männikössä oli tyypillisesti 8 millin luokkaa. Sen sijaan kuutioita metsä olisi edellisen viiden vuoden aikana tuottanut vain 33,5, kun Koskisen metsässä tuotos on ollut 46,9 kuutiota
Omatoiminen metsänomistaja on huomannut säiden muutoksen konkreettisesti hakkuutyössäkin. ”Vain vuosina 1987 ja 1990 on ollut tammikuun alussa vähemmän lunta kuin tänä vuonna. Hänen isänsä osti vuonna 1964 noin 150 hehtaarin tilan kotikylältään, jotta maatalouden harjoittaminen olisi järkevää. Kelkkakeleillä tehdyt puut nostellaan suoraan kyytiin. Siksi olen alkanut nostelemaan syksyllä tehdyt pölkyt pystyyn puita vasten.” Ojitusten hurja tulos Heikura on asunut Härmänkylällä Kostamustien varressa koko elämänsä. Tilan metsistä valtaosa oli turvemaita, joilla puustoa oli 60-luvulla niukasti. Aiemmin syksyllä tehdyt pölkyt odottavat pystyasennossa kuormausta moottorikelkan rekeen. Heikuralla oli kuusi veljeä, joten isän ja seitsemän veljeksen voimin rakennettiin uusi kotitalo ja navetta. ”Se oli minusta mahottoman mukavaa hommaa.” SUOMETSIEN SADOSTA NAUTISKELLEN Pentti Heikuran suometsiin ei hakkuukoneella ole asiaa. Metsätöihin veljekset tottuivat jo pienestä pitäen isän tekemiä pöllejä parkaten. ”Metsiin tehtiin ojat pillarilla vuonna 1963. Helmikuun kymmenes päivä lunta oli 45 senttiä, kun vuosi sitten sitä oli jo 80 senttiä.” Heikuralla on tarkat tiedot lumensyvyyksistä 46 vuoden ajalta, sillä hän on pitänyt metsässään virallista säähavaintoasemaa. Jo vuonna 2008 tilan keskipuusto oli lähes sata kuutiota hehtaarille. 11283_.indd 22 11283_.indd 22 22.2.2025 13.03.23 22.2.2025 13.03.23. Pillarilla tehdyt ojat kunnostettiin 1990-luvun alussa.” Ojitus on tuottanut huiman tuloksen. ”Nykytalvina puut jäätyvät kasoissa kiinni toisiinsa, eikä niitä saa kuormattua käsin. Pentti Heikuran pihapiiristä löytyy nostalginen kotimuseo, johon pääsee tutustumaan kesäisin. Sarat olivat alkuun 60 metrin levyisiä, mutta ne puolitettiin kaivinkoneella vuonna 1972. 28.2.2025 22 Metsälehti.fi METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA HÄRMÄNKYLÄ SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT KUHMON pohjoiskulmilla Härmänkylässä on yleensä tammikuun lopulla liki metrin verran lunta, mutta tänä vuonna Pentti Heikura joutui odottelemaan pitkälle helmikuulle ennen kuin pääsi puunajoon moottorikelkalla. Nyt se lienee 150 kuution tuntumassa, sillä päätehakKatso video: metsälehti.fi Pentti Heikura sahaa 5–6 tankillista päivässä
Kun lähitulevaisuuden kesäkuivuudet rankaisevat Eteläja Keski-Suomen kivennäismaiden kuusikoita, turvekankailla kuivuusriskeihin voidaan varautua. Puuston vuotuinen kasvu on samaa tasoa kuin kivennäismaiden ravinteisuudeltaan vastaavilla kasvupaikoilla. Turvekankaalla korkeampi pohjaveden pinta vähentää hiilipäästöjä, pienentää ravinnekuormituksia ja – uusimman tutkimuksemme mukaan – parantaa kasvua. Myös maa on muuttunut, turve on painunut ja tiivistynyt, ja turpeen pinnalle on kertynyt raakahumuseli kangashumuskerros. Jos isot puut otetaan pois, tulee lumija tuulituhoja ihan varmasti. Lapsenlapsikin on ollut jo ukin kanssa moottorisahahommissa. Vettä voidaan säästää pohjapatorakenteilla, madaltamalla ojia tai tukkimalla osa sarkaojista. Ja hehtaarikasvu lisääntyy kahdesta neljään kuutiometriä vuodessa. Paljonkin. Ei tarvihe jumppasalille erikseen lähteä”, nauraa 76-vuotias Heikura. Kangasmaihin verrattuna nimenomaan typpeä on tarjolla runsaasti, ja yhdellä tuhkalannoituskerralla voidaan vielä turvata tasapainoinen fosforin ja kaliumin saanti vuosikymmeniksi. Minusta metsän pitää olla satavuotias ennen kuin sinne tehdään aukko. SUOT KANGASMAIDEN VAATTEISSA Heikuran muistiinpanoista löytyvät tiedot lumensyyvyyksistä liki viiden vuosikymmenen ajalta. ”Mutta jos näille soille päästäisi isot koneet, niin maastoon tulisi leveät urat, joiden takia tulee helposti tuulituhojakin. Onko suometsissä mitään hyvää. Puuryhmänkin voi jättää, jos ympärillä on aukeampi kohta.” Vaikka metsään jää kaikenlaisia puita, ei Heikura harjoita metsissään jatkuvaa kasvatusta. Turvekankaat ovat monella tapaa uudenlaisia metsiä, ja niiden hoitoon pätevät eri konstit kuin hiljattain ojitettuihin soihin tai kangasmaihin. Turvekankaat ovat soita kangasmaiden vaatteissa: päältä yhtä, alta toista ja toiminnaltaan aivan omanlaistaan. Alikasvoskuusista, lehtipuista ja lahopökkelöistä on paljon hyötyä esimerkiksi linnuille. Suolla männylläkin on juuret pinnassa, eikä se pysy pystyssä kuten kankaalla.” ”Jätän kaikenlaisia puita metsään, muutenhan nämä olisivat metsäpeltoa.” LAURÉN Annamari Laurén KIRJOITTAJA ON SUOMETSÄTIETEEN PROFESSORI HELSINGIN YLIOPISTOSSA. Suomalaisista sananparsista ei tiettävästi löydy yhtään positiivista metaforaa suosta. Tällä tilalla aukkojen teko jää seuraavalle sukupolvelle.” Jälkipolvessakin on metsäosaamista, sillä yksi kolmesta lapsesta on metsänhoitaja. Kun ajaa puut kelkalla, niin mitään jälkiä ei maastoon jää.” Heikura huomauttaa, että kolmenkymmenen metrin sarkaväliin joutuisi hakkuukoneella tekemään kaksi uraa, jolloin uraväli jää väistämättä turhan kapeaksi. Vuosikymmenten kariketuotanto on kerryttänyt kangashumukseen ravinteita. Soiden pintakasvillisuus on korvautunut kangasmaiden lajeilla, puusto kasvanut, hajanainen ja aukkoinen metsä on muuttunut tasarakenteisemmaksi. Nykyäänkin suometsien surkeat puolet tuntuvat olevan kaikkien tiedossa: suometsät pilaavat ilmaston, vesistöt ja elinympäristöt, metsänhoito on hankalaa ja puunkorjuu vaikeaa. ”Tämä on minun aarre, jota ei hakata koskaan”, sanoo Pentti Heikura suojellusta vanhan metsän kuviostaan. 28.2.2025 Metsälehti.fi 23 METSÄSTÄ kuita metsissä ei ole juuri tehty. Suurin osa ojituksista on onnistuneita. ”Minä jätän kaikenlaisia puita metsään, muutenhan nämä olisivat metsäpeltoa. TURVEKANKAAT OVAT HYVIÄ metsämaita, mutta ne ovat vasta kypsyneet sellaisiksi. Vuosikymmenten kuluessa soilla on tapahtunut muodonmuutos. Turvekankailla on myös oleellinen etu kangasmaihin nähden: vesitaloutta voidaan säädellä. Tärkeintä on vapauttaa latvuksille sopivasti tilaa. Paljonkin, jos mallia otettaisiin vaikka Metsähallituksesta, jonka maita Heikuran metsien ympärillä on runsaasti. ”Siellä hakataan puut juuri siinä vaiheessa, kun ne alkaisivat kasvaa parhaiten kuutioita. Usein pieni kuusi saa jäädä kasvamaan ison männyn viereen. Rangat, joista ei myyntipuuta tule, ajetaan kotipihaan keskuslämmityskattilaan pienittäväksi. ”Ja tuossa on yksi alue, jossa on kuusi lähdettä pienellä alalla. Sinne ei ole asiaa kuin kelkalla.” Monimuotoisuutta, mutta ei jatkuvaa kasvatusta Heikuran harvennuksella puita jää kasvamaan hieman tavallista tiheämmin. Kovien kankaiden harvennuksilla sekä tykkylumen aiheuttamassa tuhosavotassa on toki motokin käynyt. Puustoltaan ja pintakasvillisuudeltaan näitä alueita ei enää välttämättä erota kangasmetsistä. Ja kun routaa ei ole, niin painumat metsässä olisivat pahoja. Turpeessa on luontaisesti suuri huokostilavuus, johon mahtuu vettä myös säästöön. Herran isä, jos nämä suot nyt ennallistettaisiin niin kuin on esitetty. Suo on muuttunut turvekankaaksi. ”Se ei sovi varsinkaan näihin suometsiin. ”Älytön, jotta se on mehtä kasvanutkin. ”Tukit olen myynyt Kuhmo-yhtiölle ja kuitupuut Metsä Groupille.” Hakkuukonetta Heikura ei metsiinsä helposti päästä. Yhteinen urakka Mutta palataanpa moottorikelkkasavottaan, joka on Heikuran ja Pirjo-vaimon yhteinen urakka joka talvi. “SURMA TULEE SUOTA myöten”, valistaa sananparsi. Päätehakkuut seuraavalle sukupolvelle Päätehakattavaa metsääkin tilalta löytyisi. 11283_.indd 23 11283_.indd 23 22.2.2025 13.03.25 22.2.2025 13.03.25. Epäonnistuneet ojitukset hävettävät. Isommat puut ajan minä ja tukit nostamme yhdessä rekeen. Tilalta pitäisi hakata kymmeniä tuhansia kuutioita puuta pois”, Heikura huokaa. Ojiituksia tehtiin vilkkaasti 50–70 vuotta sitten. Tukit, parrut ja kuitupuut kulkevat kelkalla metsätien varteen lähelle hiljaista Kostamustietä, josta puuauto saa ne kyytiin kevään kelirikonkin aikaan. ”Minä kaadan ja emäntä ajaa pienemmät puut kelkalla. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan 85 prosenttia ojitetuista soista on jo turvekangasvaiheessa. Kyllä on
Metsänhoitotöissä ne takertuivat häiritsevästi risuihin ja katkaistuihin runkoihin. Holopainen muistuttaa, että talviraivuulla valjaiden säätöjä kannattaa muuttaa sen verran, että raivaussahan terä asettuu jonkin verran tavallista korkeammalle. Parin testaajan asenne lumikenkiä kohtaan on hyvin ennakkoluuloinen. Holopaisen mukaan testipäivänä on ”maailman paras keli lumikenkäraivuuseen”. Pohjan kuviot jäivät helposti kiinni sahattuihin tynkiin.” ”Etuside on huono, siihen jos saa pikasiteen, niin parempi. Näitä ohjeita Metsälehden lumikenkätestissä rikotaan heti alkuunsa. Metsälehden lumikenkävertailu tehtiin helmikuun alussa Kuopiossa. Olosuhteet ovat kuitenkin kohdallaan. METSÄSTÄ 28.2.2025 24 Metsälehti.fi KOKEILTUA HELI VIRTANEN, TEKSTI AKSELI MURAJA, KUVAT ” LUMIKENKÄ on samanlainen työväline kuin raivaussaha: molempien pitää istua käyttäjälleen. Pakkasta on pari astetta, lunta kolmisenkymmentä senttiä. ALPOSET LILLA PRO Runko: komposiittia Koko: 55 cm x 26 cm Paino: 2,1 kg/pari Kenelle: kengänkoot 35 –48 Valmistusmaa: Suomi Hinta: 129 euroa kouluarvosana 5+ ”Kiikkerät.” ”Huono kantavuus.” ”Yllättävän hyvä kantavuus kokoisekseen.” ”Jalka lipeää sivusuunnassa alta, sivupitoa ei ole ollenkaan. Lumikenkäily kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen kuin ryhtyy raivaamaan lumikengillä”, opastaa Savon ammattiopiston metsätyön opettaja Petteri Holopainen testiryhmää. Jos nojaa yhtään taakse, jalat lähtevät alta. Suomessa suhteellisen pieni määrä ammattimetsureita tekee raivaussahatöitä ympärivuotisesti. Pienelle liian leveät.” ”Kannan lukitus voisi vielä parantaa käyttöä.” 9 5+ TESTIVOITTAJA! 11284_.indd 24 11284_.indd 24 22.2.2025 13.05.05 22.2.2025 13.05.05. Vaaralliset sahan kanssa.” ALPOSET PRO Runko: komposiittia Koko: 65 cm x 30 cm Paino: 2,5 kg/pari Kenelle: kengänkoot 35 –48 Valmistusmaa: Suomi Hinta: 179 euroa kouluarvosana 9 ”Parhaat ja helpoimmat.” ”Ensimmäiset, joilla voisin oikeasti raivata metsässä.” ”Kantavuus hyvä. Ylivoimainen ykkönen erottui joukosta. Testiryhmänä toimi Pöllitytöt, naismetsänomistajien porukka, joka on tutustunut toisiinsa metsätalousyrittäjän ammattiopinnoissa nelisen vuotta sitten. Kaltevalla alustalla todella epävakaa.” ”Lelut. Joka askeleella pitää hakea tukipiste.” TÄYDELLISEN LUMIKENGÄN JÄLJILLÄ Viisi paria lumikenkiä, yksi talvinen päivä aikaa testata niitä kaikkia taimikonhoitotöissä. Reetta Koistisen mielestä Tubbsin lumikengät olisivat olleet hyvät talviselle vaellukselle. ”Lumikenkäilyssä matala askellus on tavallisesti ollut toimiva tekniikka. Runsaslumisina talvina lumikengät ovat heille ehdoton varuste, jota ilman ei pärjäisi. Lumikengillä voidaan kuitenkin välttää äkkihumpsahduksia hankeen myös silloin, kun lunta on vähemmän ja se on kantavampaa. Vain osa testiryhmästä on käyttänyt lumikenkiä raivaussahatöissä aikaisemmin, lopuilla on takanaan satunnaisia kokeiluja
Puuilon Nuorkami-lumikenkiä on saatavilla kahdessa koossa, ja tähän testiin hankittiin niistä isommat. Heikoimmin kantaneet TSL:n kengät sekä Alposten Lilla Prot kantoivat heikosti myös pienintä testaajaa. Kehitysehdotuksiakin testaajilla tosin oli. Kantavuus ei riitä sahan kanssa.” ”Vaikea kiinnittää metsässä pehmeässä lumessa, jos irtoaa.” TUBBS MOUNTAINEER WOMEN’S Runko: putkirunkoinen Koko: 30’’ (76 cm) Paino: 2,4 kg/pari Kenelle: naisille, ei ilmoitettuja kokorajoituksia Valmistusmaa: Kiina Hinta: 295,12 euroa kouluarvosana 7 – ”Raoista menee oksat läpi ja jää jumiin.” ”Puiden kannot tarttuivat pahasti kiinni, eikä poisto onnistunut riisumatta kenkiä.” ”Peruuttaminen vaikeaa, koska kantaa ei saa lukittua.” ”Pitkä perä haittaa raivatessa.” 77½ 5 11284_.indd 25 11284_.indd 25 22.2.2025 13.05.08 22.2.2025 13.05.08. Yllättäen testaajan koolla ei ollut suurta merkitystä tulokseen. Kotimainen selvä ykkönen Lyhin testaaja oli 158-senttinen, pisin keskivertomiehen pituinen eli 178 senttiä. Voittajakengän kotimaisuus ilahdutti testaajia, samoin se, että kaikkia sen osia saa hankittua tarvittaessa erikseen. Testiryhmä: Kaisu Haatainen, Tiina Huttunen, Reetta Koistinen, Annette Kärki ja Minna Leppälä Pöllityttöjen porukka yhteiskuvassa testin päätteeksi: Annette Kärki, Tiina Huttunen, Reetta Koistinen, Kaisu Haatainen ja Minna Leppälä. Se oli testin levein kenkämalli. NUORKAMI Runko: putkirunkoinen Koko: 10 x 36’’ (25 cm x 91 cm) Paino: 2,2 kg Kenelle: 50–120 kg Hinta: 69,90 euroa Valmistusmaa ulkomailla, pakkauksessa ilmoitetaan vain maahantuojayhtiön nimi kouluarvosana 5 ”Kannot jäävät herkästi kiinni lumikenkiin.” ”Koska kantaa ei saa lukittua, peruuttaminen on todella vaikeaa.” ”Ei sovellu raivaukseen. Kukin testasi yhtä kenkämallia noin 15 minuuttia, eli esimerkiksi siteiden kestävyyteen testi ei ota kantaa. Tubbsin kengät erottuivat pisimmällä listalla teknisiä ominaisuuksia. Komposiittimallinen kenkä oli myös TSL:n 217 M. Tähän kootut tuotteiden tekniset tiedot ovat valmistajien tai myyjien verkkosivuilta. Tubbsin kenkämallit on suunniteltu ensisijaisesti vaelluskäyttöön. Testin kalleimmat kengät olivat putkirunkoiset ja yhdysvaltalaisen Tubbs Snowshoes -yrityksen valmistamat – valmistusmaa tosin oli Kiina. Myyjien suosituksesta kokeiltavaksi valittiin malleja, joiden yhtenäinen pinta-ala on iso. Osa metsätöiden tekijöistä suosii putkirunkoisia lumikenkämalleja, joten myös sellaisia valittiin mukaan kokeiluun. Hinnat on etsitty internetistä, ja ne ovat alimmat lyhyellä googlettamisella kotimaisista verkkokaupoista löytyneet. Yritys markkinoi isompia, Pro-mallin lumikenkiä metsurikäyttöön sopivina. Kaikkien suosikkikenkä oli sama, Alposet Pro. Avoimesta kengästä risut ja oksanpätkät tulevat helposti läpi ja vaikeuttavat liikkumista. Kahdella testaajalla oli koon 38 kengät, ja heistä toinen jätti Nuorkami-lumikengät kokeilematta, koska ne istuivat pieneen kenkään liian huonosti. Lisäksi testiin saatiin yhdet edulliset, ”markettityypin” lumikengät. Vaikka lyhimmät joutuivat ottamaan tavallista leveämmän haara-asennon, töitä se ei varsinaisesti häirinnyt. Tasaisella lähes ok kulkea.” ”Ei saa yksin irrotettua sahan kanssa kenkiä.” ”En saanut tukevasti jalkaan, joten en testannut.” TSL 217 M Runko: komposiittia Koko: 65 cm x 22 cm Paino: 1,9 kg/pari Kenelle: 40–100 kg, kengänkoot 35–47 Valmistusmaa: Ranska Hinta: 159 euroa kouluarvosana 7½ ”Voi ottaa myös peruutusaskelia, koska kannan saa kiinnitettyä.” ”Kantavuus ei ollut paras, mutta muuten tukeva liikkua.” ”Hyvät säädöt. Halvimmissa Nuorkami-kengissä tosin alkoi näkyä kulumisen merkkejä jo testin loppua kohti. Kotimaiset, kestomuovista valmistetut Alposet saatiin testattavaksi kahdessa koossa niitä Joensuussa valmistavalta Oy All-Plast Ab:ltä. TSL on ranskalainen yritys, joka valmistaa lumikenkien lisäksi muun muassa kävelyja vaellussauvoja sekä yooner-lumikelkkoja. METSÄSTÄ 28.2.2025 Metsälehti.fi 25 ”Matala askellus on tavallisesti ollut toimiva tekniikka.” Komposiittija putkimalleja Verkkokaupoissa on tarjolla valtava valikoima lumikenkiä. Testiryhmä valitteli sen heikkoa kantavuutta, mutta ongelma olisi varmaan ratkennut, jos testattavana olisi ollut isokokoisempi malli 227 XL
Metsäsuunnittelijoiden liikkuminen yksityismetsissä oli yleisesti hyväksyttyä. Usein yli puolet metsänomistajista osti suunnitelman. 1990-luvulla koettiin iso muutos, kun monimuotoisuusasioiden merkitys korostui”, Metsäkeskuksen metsätietopäällikön tehtävästä viime vuonna eläköitynyt Raito Paananen toteaa. Jokaisen tavoitteena oli tehKuvio kerrallaan Metsäsuunnitelma teki metsänomistajat tietoiseksi metsänsä arvosta. ”Jo 2000-luvun alkuvuosina alettiin selvittää, kuinka suunnittelua saataisiin kevyemmäksi ja saapastyötä vähemmäksi. ”Suunnittelu oli alkuun talouspainotteista ja tuotteen nimikin oli metsätaloussuunnitelma. Metsäsuunnitelman myötä monelle metsänomistajalle muodostui ensimmäistä kertaa realistinen kuva metsänsä arvosta ja käyttömahdollisuuksista. Metsävaratieto hankittiin kuvioittaisena arviointina kaikille alueen tiloille, vaikkei metsänomistaja olisi ollut innokas hankkimaan tilakohtaista suunnitelmaa itselleen. Taustalla oli vuonna 1967 annettu asetus, jolla haluttiin tehostaa metsien talouskäyttöä. 11285_.indd 26 11285_.indd 26 22.2.2025 13.09.33 22.2.2025 13.09.33. Metsäsuunnittelijat jalkautuivat yksityismetsiin kyläkunnittain. ”Suunnitelmien markkinoinnissa avustivat myös metsänhoitoyhdistykset. METSÄSTÄ 28.2.2025 26 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT SUOMESSA käynnistyi 1970-luvun alussa hanke, joka on vaikuttanut kenties eniten maamme metsien rakenteeseen, kun piirimetsälautakunnat aloittivat alueellisen metsäsuunnittelun. Suunnitelma oli metsänomistajalle myös tärkeä työkalu puukauppoja tehdessä, sillä puunostajan näkemyksiä pystyi nyt vertaamaan metsäsuunnitelman ehdotuksiin. ”Kuviokohtainen metsävaratieto ei ole sama asia kuin tilakohtainen metsäsuunnitelma.” Paperille laaditut tilakohtaiset metsäsuunnitelmat alkavat olla historiaa, kun metsävaratieto on siirtynyt digiaikaan. ”Alueellinen suunnittelu oli yksi suomalainen tapa toimia yhdessä. Viime vuonna Metsäkeskuksen metsävaratietopäällikön tehtävästä eläköitynyt Raito Paananen huomauttaa, että esimerkiksi luontotiedon merkitys on tänä päivänä korostunut, eikä sitä saada ainakaan vielä selville pelkästään kaukokartoittamalla. Samalla alueelliseen suunnitteluun kytketty tilakohtainen suunnittelu muuttui kilpailunalaiseksi toiminnaksi. Kaukokartoituksella avointa metsävaratietoa Alueellista metsäsuunnittelua tehtiin Suomessa aina vuoteen 2012 saakka. Monet metsänomistajat lähtivät myös mukaan maastoon. Näin pystyttiin hankkimaan metsistä tarkempaa paikkaan sidottua tietoa valtakunnan metsien inventoinnin rinnalle”, kertoo pitkän uran metsävaratiedon parissa tehnyt Jorma Jyrkilä. Työtä tuettiin julkisin varoin, joten hinta oli metsänomistajalle edullinen”, sanoo metsävaratiedon keruuta ja metsäsuunnittelua tutkinut Raili Hokajärvi. Muutos oli suuri, sillä enimmillään Metsäkeskuksella oli ollut riveissään noin 300 metsäsuunnittelijaa, jotka olivat kesäkaudet maastossa. 2010-luvun alussa siirryttiinkin kaukokartoitusperusteiseen inventointiin”, taustoittaa Paananen
”Suurin haaste on ehkä yhteistyössä, eli kuinka metsätalouden ja ympäristönsuojelun tietovarannot saadaan paremmin päätöksenteon perustaksi, kun haetaan kompromisseja metsien hyödyntämisen, ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen osalta.” Myös perinteiselle metsäsuunnitelmalle on edelleen paikkansa. Pitkä liuta etuja Reikäperkaus on jossain määrin unohdettu mutta edelleen varsin toimiva menetelmä – tähän juttuun haastateltujen mielestä suorastaan tulevaisuuden työlaji. Miksi täysperkausta sitten tehdään niin paljon. ”Reikäperkaus on täysraivausta edullisempi menetelmä, kun lasketaan polttoainekuluja tai käytettyä työaikaa”, Holopainen jatkaa. Jos tuomia olisi, ne poistettaisiin kuusiin tarttuvan kuusentuomiruosteen takia. Seisomaan asetutaan niin, että jalat ovat säästettävän taimen molemmin puolin tai ainakin lähellä sitä. Pääasia kuitenkin, että homma tulee tehtyä”, Petteri Holopainen sanoo. Siitä voi olla hyötyä hallan aikaan, mutta myös kesähelteillä. METSÄSTÄ 28.2.2025 Metsälehti.fi 27 METSÄSUUNNITTELUN KÄÄNNEKOHTIA N. Opettajat ovat hiljaa. 1970: alueellinen metsäsuunnittelu käynnistyy 1990-LUKU:metsänomistajan tavoitteet ja monimuotoisuus korostuvat 2000-LUKU: gps-signaali vapautuu, digitaaliset kartat ja ilmakuvat käyttöön 2012: maastotyöhön perustuva alueellinen suunnittelu loppuu, ja kaukokartoitus laserkeilaamalla käynnistyy. Niiden säästäminen voi houkutella hirviä taimikkoon. ”Reikäperkaus on työlajina sellainen, että kiire ei saa olla. Pyritään katsomaan parhaimmat kasvatettavat puut ja tekemään työt niiden eduksi”, Savon ammattiopiston (Sakky) lehtori Jouni Seppänen ohjeistaa. Kuusentaimien lisäksi säästetään männyt ja koivut. Kosteissa painanteissa lehtipuusto haihduttaa vettä havupuita tehokkaammin, jolloin vesitalous paranee. Metsäkeskuksen tehtävänä on nykyään tuottaa metsävaratieto laserkeilausmenetelmällä yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa. Onko reikäperkauksen suosiota vähentänyt se, että sille ei yleensä saanut kemera-tukea. ”Kyllä se varmaan niin on, että tuilla on vaikutusta monen tekemisiin.” Metka-tuen ehdoissa ei ole ylärajaa alle kolmemetrissä taimikoissa säästettävän puuston runkoluvulle, vain etukasvuiset taimet käsketään poistamaan koko kuviolta. ”Metsävaratieto on kuviokohtaista, eikä se ole sama asia kuin tilakohtainen metsäsuunnitelma. Hetken päästä Seppänen palaa asiaan. Laserkeilauksen myötä metsäsuunnittelijoiden työkalut pölyttyvät varastoissa. Tilakohtainen suunnittelu muuttuu kilpailunalaiseksi. Vain pihlajantaimiin ei ole selkää ohjetta. ”Kuusi on puolivarjopuu. ”Paljon kirjoitetaan, että raivaus pitäisi tehdä vasta juhannuksen jälkeen. Sen jälkeen pyörähdetään raivaussahan kanssa täysi kierros ja poistetaan muut taimet ympyrän alalta. Toisaalta pihlajallakin on monimuotoisuusarvoja, ja pihlajan säästäminen saattaa vähentää hirvituhoja taloudellisesti tärkeissä puulajeissa. Puustolle parasta Holopaisen mukaan ”vanhakantaiset” hyvän metsänkäsittelyn tavat ovat ehkä vähän unohtuneet. Tulevaisuuden työlaji. Onpa lehtipuusekoituksen myös todettu kiihdyttävän puuston kasvua. Jos haapaa näkyy, ne poistetaan mäntyihin tarttuvan männynversoruosteen takia. 11285_.indd 27 11285_.indd 27 22.2.2025 13.09.34 22.2.2025 13.09.34. HELI VIRTANEN, TEKSTI AKSELI MURAJA, KUVA OHJEET tämän kuusentaimikon reikäperkaukseen ovat selkeät. Siten paranee myös tiedon hyödyntämisaste. Sille ei ole mitään haittaa varjostavasta lehtipuustosta”, Seppänen toteaa. Etenkin isommilla tiloilla metsäsuunnitelma on edelleen hyödyllinen työkalu”, muistuttaa Hokajärvi. Alueellista suunnittelua tehtiin vuosittain kaikkiaan noin miljoona hehtaaria. Kasvamaan jätettävät lehtipuut tuovat sitä paitsi suojaa havupuiden taimille, kun ne toimivat verhopuuston tavoin. Opettajien mukaan reikäperkaus on myös keino kasvattaa lehtipuuston määrää helposti, sillä lopullinen puulajivalinta voidaan tehdä vasta myöhemmin. Metsänomistajalle se on saatavilla Metsään.fi-palvelun sekä eri toimijoiden omien sovellusten kautta. Kun vesominen vähentyy, parhaassa tapauksessa vältytään toiselta kierrokselta taimikon varhaishoitoa. Tiedolle tarvetta enemmän kuin koskaan Jorma Jyrkilä muistuttaa, että on tärkeää kehittää metsävaratiedon sisältöä, kattavuutta ja ajantasaisuutta edelleen. Lehtipuut nimittäin tuottavat maahan ravinteikasta kariketta, josta myös havupuut hyötyvät. Lehtipuiden säästäminen lisää luonnon monimuotoisuutta ja auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Hokajärvi, Jyrkilä ja Paananen ovat laatineet Metsämuseo Luston Vuosilusto -julkaisusarjassa julkaistun historiakatsauksen metsäsuunnittelusta ja metsävaratiedon keruusta. ”Reikäperatulla kuviolla vesominen on vähäisempää kuin täysraivatulla”, metsätyön opettaja Petteri Holopainen Sakkysta sanoo. Metsävaratiedosta syntyy suunnitelma vasta, kun luodaan näkymä myös metsän tulevaan kehitykseen. Leppä ja raita taas säästettäisiin: leppä sitoo maahan typpeä ja raidalla seuralaislajeineen on monimuotoisuusarvoja. 2010-LUKU: Metsään.fipalvelu otetaan käyttöön, eri toimijoilla metsäsuunnitelmasovelluksia 2018: metsätietolaki uudistuu, metsävaratieto avointa LISÄÄ AIHEESTA: lusto.fi/ wp-content/uploads/2025/01/ Vuosilusto15.pdf dä vuosittain keskimäärin 3 000 hehtaaria suunnittelua. Suuri mullistus tapahtui vuonna 2018, kun metsävaratieto vapautui henkilötietoja lukuunottamatta lakimuutoksen myötä kaikkien toimijoiden vapaasti käytettäväksi
Käytetyt puulajit, mättäiden määrä, taimitarve sekä kylvöpisteet rekisteröityvät Seed Gun Asta -järjestelmän karttaan. Jotta varastointi onnistuu, siemen ei saa joutua syödyksi tai itää ennen aikojaan. Muutamaa kuukautta kesän lopussa ja syksyn alussa lukuun ottamatta kylvöä tehdään liki ympäri vuoden. Sirkkala kertoo, että laitteita on Suomessa noin kuutisenkymmentä. 80 senttiä alkaa olla sellainen, että silloin lumesta on kiusaa. Seed Gun -kylvölaitteessa on kaksi siemensäiliötä, joista ammutaan paineilmalla haluttu määrä siemeniä kylvöpisteeseen. ”Suurin peikko myöhäisessä syyskylvössä ja talvikylvössä on siemenen jäätyminen”, Hele nius kertoo. Kylvöpisteitä tehdään laikkuun noin metrin välein, eli pitkään laikkuun niitä tulee noin neljästä viiteen. Kaivinkone on varustettu Seed Gun -kylvölaitteella. Napin painalluksella siemensäiliöstä lähtee noin 15 siementä paineilman saattelemana maahan odottamaan kevättä. Myöhäisessä syyskylvössä sekä talvikylvössä siemen varastoidaan maahan odottamaan kevättä. Talvinen maamuokkaus etelässä liki lumettomassa maassa ei sinällään ihmetytä. ”Puolen metriä vielä menee” Kurosella on työn alla yhteensä neljäntoista hehtaarin uudistusala, joka koostuu kolmesta alueesta. Viidentoista metrin matka taittuu alle puolen sekunnin. Siemenet matkaavat säiliöstä alle kymmenen millimetrin paksuista uretaaniletkua pitkin. ”Loviisassa tämän maanomistajan maita on uudistettu Seed Gunilla jo 25 vuotta”, Sirkkala kertoo puhelimitse. Loviisassa kylvettiin metsää täyttä häkää helmikuussa. Myös talvikylvö on ollut käytössä 1990-luvun lopusta saakka. Harjun alapuoliset kosteammat kuviot Kuronen mätästi samaisella Metsäkylvöä liki vuoden ympäri Samalla koneella mättäät, siemenet maahan ja ojat auki. Käynnissä on talvinen metsäkylvö. On helmikuun puoliväli, ja sää on Loviisassa pari astetta pakkasen puolella. Lämpötilojen sahaaminen nollan molemmin puolin ja etenkin lumipeitteen sulaminen heikentävät syysja talvikylvön onnistumista. METSÄSTÄ 28.2.2025 28 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT TAPPITERÄLLÄ varustettu kaivinkoneen kauha raapii kevyesti laikkuja kivikkoiseen maahan. Toki täydennystarvetta voi olla, ja siksi metsissä on tärkeää etenkin ensimmäisten vuosien aikana kulkea säännöllisesti. kaivinkoneella ja kauhalla. Maansiirto Sirkkalan toimitusjohtaja Ju ha Sirkkala on kehittänyt laitteen ja toimii myös laitetta markkinoivan New Forestin johdossa. Kun tulee pakkasta perään, kostuneet siemenet jäätyvät ja tuhoutuvat. Paras hetki huhtikesäkuussa Metsäntutkimuslaitoksella metsäkylvöä tutkinut Pekka Hele nius muistuttaa, että metsäkylvölle otollisin ajankohta on Eteläja Keski-Suomessa toukokuun alusta kesäkuuhun. Kaivinkoneenkuljettaja Toni Kuronen rikkoo kauhalla kevyesti metsämaata ja kylvää männyn siemenet laikkuun. Siis samoihin aikoihin, kun siemen varisee luontaisestikin maahan. Normaalisti palaute on ollut hyvää, ja samoille asiakkaille tehdään töitä vuodesta toiseen. Sirkkalan maansiirron kaivinkoneenkuljettaja Toni Kuronen muokkaa ohuen lumihunnun peittämää metsämaata. Näin taimet on helppo löytää myöhemmin. Koneen hytissä on kaksi pienehköä siemensäiliötä. Painallus kylvönapista ja siemenet osuvat alle puolessa sekunnissa haluttuun kylvökohtaan maahan. Puoli metriä vielä menee ja tasoittaa koneen kulkua”, Sirkkala kertoo. ”Pystyn säätämään plus-miinus kahden siemenen tarkkuudella, kuinka monta siementä kylvöpisteeseen laitetaan”, Kuronen kertoo. Plussan puolella siemenet kostuvat herkästi. Siemenet kulkevat hytin siemensäiliöistä ohuita letkuja pitkin kauhassa oleviin suuttimiin. ”Talvella suurin rajoite on lumen määrä. Ne istutetaan keväällä. Juha Sirkkalan mukaan on asiak kaita, joilla yksikään uudistusala ei ole epäonnistunut. Pohjoisessa hieman myöhemmin. ”Suurin peikko on siemenen jäätyminen.” 11293_.indd 28 11293_.indd 28 22.2.2025 13.11.59 22.2.2025 13.11.59. Silmä ei kuitenkaan erota, että kaivinkoneen kauhan yläosasta ammutaan siemeniä. Parhaillaan Kuronen kylvää harjun lakialuetta männylle. Kylvölaite on ollut markkinoilla vuodesta 1997. Kaikkiaan kylvölaitteella on kylvetty jo tuhansia hehtaareja. ”Kylvölle ominaistahan on vaatimaton taimettuminen, eli käytännössä se on vain 10–20 prosenttia, vaikka kylvetään ihan optimiolosuhteissa toukokuussa”, Helenius huomauttaa
Yleiskaava-alueella metsälaki on voimassa vain virkistysalueilla ja sellaisilla alueilla, jotka on varattu maaja metsätalouskäyttöön. Kuvassa näkyvät punaiset pisteet ovat pystyyn kuivuneita kuusia Lappeenrannassa valtatie 6:n varrella. Metsätuhoilla ei ole merkitystä vain puuston elinvoimalle ja metsien hoidolle, vaan myös ihmisten turvallisuudelle. Metsänuudistaminen on taajamissa kuitenkin vaikeaa, sillä metsät ovat pirstaleisia, niiden käyttö on kovaa ja maisemamuutokset pyritään pitämään maltillisina”, Rantonen sanoo. Kirjanpainaja on tehnyt tuhojaan muun muassa Lappeenrannan metsissä. Vaarana on, että vahingoittuneet puut kaatuvat ihmisten päälle tai aiheuttavat vaaraa tai katkoksia sähkönjakeluun tai liikenteeseen. ”Toki metsätuholaki antaa jonkinlaisen ohjenuoran siitä, miten tällaisilla alueilla pitäisi toimia. Aikataulu haasteena Asiaa hankaloittaa entisestään se, että yleisja asemakaava-alueilla on voimassa myös alueidenkäyttölaki. Yksi keino on sekapuuston suosiminen. ”Metsätuhojen torjunta on taajamametsissä jätetty pitkälti kuntien itsensä ratkaistavaksi. JA N N EPE RT TU RA N TO N EN sillä maisematyölupapäätöksestä valitettiin. Rantonen toivoo, että taajama-alueiden metsätuhoista keskusteltaisiin enemmän. Asemakaavoitetulla alueella metsälaki on voimassa vain, jos alue on varattu maaja metsätalouskäyttöön. Esimerkiksi asemakaavoitetun alueen virkistysalueilla metsälaki ei siis ole voimassa, joten siellä metsätuholaki ei velvoita torjumaan hyönteistuhoja. Hän kertoo kaupungin suunnitelleen viime kesäksi noin 50 kirjanpainajan valtaaman kuusen kaatamista. ”Maisematyölupa on siitä erikoinen, että sitä pitää hakea kirjanpainajan kesäaikaisille torjuntatoimille ennalta, vaikka puunkaatoihin ei tulisikaan tarvetta”, Tuominen sanoo. ”Jostain näkökulmasta metsälain ulottaminen kaikkiin taajamametsiin voi olla hyvä ajatus, mutta taajamametsissä pitää huomioida myös muut näkökulmat, kuten luontoarvot ja asukkaiden mielipiteet”, Tuominen sanoo. Asia on noussut esille viimeaikaisten kirjanpainajatuhojen takia. ”Maisematyöluvan saaminen voi viedä kuukausia. ”Tuholaiset eivät tunne hallinnollisia rajoja. Valtion tasolla siihen ei juuri puututa”, hän sanoo. Kuuset jäivät metsään lahopuiksi, mutta kirjanpainajan mahdollisesti ensi kesänä valtaamat uudet puut voidaan maisematyöluvan perusteella poistaa. Maaja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen Sanna Paanukosken mukaan taajamametsien lainsäädäntöön ei tällä hetkellä suunnitella muutoksia. Pitäisikö metsälaki ja metsätuholaki siis laajentaa koskemaan myös kaikkia taajamametsiä. Tähän kysymykseen kaipaa vastausta Lappeenrannan kaupungin metsäpäällikkö JannePerttu Rantonen. Kirjanpainajatuhojen torjunnan tekee taajama-alueilla haastavaksi se, että metsälaki ja siten myöskään metsätuholaki eivät ole voimassa kaikilla metsäalueil la. Valmisteilla olevassa kirjanpainajatuhojen varalta tehtävässä valmiussuunnitelmassa taajamametsät pyritään hänen mukaansa huomioimaan. Kunnat ovat keskenään hyvin erilaisia, joten lainsäädännön tekeminen ei ehkä ole ratkaisu, mutta ohjeistusta ja poliittisia linjauk11293_.indd 29 11293_.indd 29 22.2.2025 13.12.00 22.2.2025 13.12.00. Jos kirjanpainajatuhot lisääntyvät, täytyy miettiä yhdessä ympäristöministeriön hallinnonalan kanssa, miten harmaat alueet ratkaistaan”, Paanukoski sanoo. KO KO FO RE ST sia tarvitaan.” Tuomisen mielestä tärkeintä on hoitaa taajamametsiä niin, että ne ovat elinvoimaisia vielä vuosikymmenten päästä. Siinä ajassa tuho voi levitä laajalle”, Rantonen sanoo. Suunnitelma muuttui, Metsätuhojen torjunta on vaikeaa taajamissa Kaavoitus vaikuttaa siihen, miten esimerkiksi kirjanpainajatuhoja ehkäistään. Lisää keskustelua Metsätuhojen merkitys on Rantosen ja Tuomisen mukaan taajamissa talousmetsiä moniulotteisempi. Sen mukaan puuston käsittely edellyttää esimerkiksi asemakaava-alueella yleensä maisematyölupaa. Kuusikoiden pahin tuhohyönteinen on tehnyt tuhojaan muun muassa Helsingissä, Jyväskylässä, Lahdessa, Tampereella ja Lappeenrannassa. METSÄSTÄ 28.2.2025 Metsälehti.fi 29 LIINA KJELLBERG MIKÄ on taajamametsien rooli metsätuhojen torjunnassa. Maisematyöluvan tuomat aikatauluhaasteet tiedostaa myös Tampereen kaupungin metsätalouspäällikkö Anne Tuominen. ”Taajamametsien hoitoa pidetään näpertelynä, vaikka kunnilla on valtava metsäomaisuus
”Reaalista metsämaan arvonnousua jää kuitenkin.” Samansuuntaisiin tuloksiin olivat päätyneet muutkin tapahtumassa esiintyneet. Viereisessä salissa nautittiin aamukahvit ja esitysten välillä kävijät saivat jututtaa toisiaan ja näytteilleasettajia. Paikan päälle oli saapunut noin 160 osallistujaa, ja etäyhteyksien välityksellä tilaisuutta kuunteli noin 150 henkeä. Siihen osallistuivat Arvometsän omistaja Timo Kujala, Aari Metsän toimitusjohtaja Mikael Beck ja Luonnonvarakeskuksen tutkija Jussi Leppänen. helmikuuta. Samalla jaksolla inflaatiota kuvaava elinkustannusindeksi on noussut 22 prosenttia. Metsälehden taloustoimittaja Mikko Häyrynen (vas.) veti metsäpääoman tuottoa koskevan paneelikeskustelun. 28.2.2025 30 Metsälehti.fi METSÄSTÄ HELI VIRTANEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT ”METSÄ ON OLLUT HYVÄ SIJOITUS” , totesi Hannu Liljeroos Metsälehden lukijatapahtumassa Helsingissä 11. Lainarahaa voi sijoittaa vaihtoehtoiseenkin sijoituskohteeseen, eikä metsää ole pakko käyttää pankkina. Luonnonvarakeskuksen tutkija Jussi Leppänen oli vertaillut metsäsijoituksen tuottoa vuosilta 2009– 2024 muihin sijoituskohteisiin. Syksyllä Tampereella Metsät ja raha -tapahtuma kokosi Kulttuurikasarmin salin täyteen metsänomistajia ja muita metsätaloudesta kiinnostuneita. ”Siitä pitää vähentää vähän, sillä keskipuustot ovat lisääntyneet noin 12 kuutiota ja tukkiosuus neljä prosenttia”, Liljeroos kertoi. Päätoimittaja Petri Koskinen välitti kiinnostavimmat lukijakysymykset esiintyjien vastattavaksi. ”Metsä on pärjännyt ihan hyvin, mutta ei se osakkeita voita.” Pelkkiin obligaatioihin sijoittamalla ei olisi tällä ajanjaksolla päästy edes inflaation tasoon. Metsälehti keräsi osallistujilta palautetta, ja se oli positiivista: käytännössä kaikkia puheenvuoroja kiiteltiin ja moni lupasi tulla paikalle uudestaan ensi vuonna, kun vastaava tapahtuma järjestetään Helsingissä. Hannun hintaseurannan historian aikana metsämaan hehtaarihinta on noussut Suomessa keskimäärin 78 prosenttia. PALJON PUHETTA METSÄSTÄ JA RAHASTA 11286_.indd 30 11286_.indd 30 22.2.2025 13.13.53 22.2.2025 13.13.53. Hannu Liljeroos esitteli metsätilojen hintakehitystä viimeisten yhdentoista vuoden ajalta: suunta on ollut reippaasti ylöspäin. Yleisö osallistui aktiivisesti käsiäänestyksillä ja kännykkäsovelluksen kautta. Yksittäisten esitysten ja puheenvuorojen lisäksi aamupäivän kestäneen tapahtuman ohjelmassa oli useita paneelikeskusteluita. Metsälehden päätoimittaja Petri Koskinen tosin vihjasi yleisölle aamupäivän päätteeksi, että jatkoa on luvassa jo syksyllä Tampereella. Leppänen muistutti, että rahoitus on lopulta se, mikä ratkaisee. Metsän ostamista harkitsevan tulisi tarkasMetsät ja raha -lukijatapahtuma veti salin täyteen väkeä kuulemaan esityksiä ja seuraamaan paneeleita. tella lainan reaalikorkoa. Liljeroos on tilastoinut metsätilakauppoja järjestelmällisesti vuodesta 2014
Halusin kuulla, missä mennään, eli miten mielipiteet jakautuvat metsien käytön ja luonnon monimuotoisuuden suhteen. Eli pääoma kasvaa. TEIJO HAUTAMÄKI 1. Paikalla oli paljon etämetsänomistajia. Asumme Naantalissa ja metsämme sijaitsee Salon Kiskossa. Metsässä olo. Kaikki metsään liittyvä kiinnostaa. Metsänhoito on meille harrastus. 4. 4. Asun Espoossa ja metsäni sijaitsee Hiittisten saaristossa. 3. Siinä näkee oman työn jäljen ja se on mielekästä ulkoilua. 2. 3. LIINA KJELLBERG, TEKSTI / ANNA BACK, KUVAT 1. 3. LEENA KAUPPILA 1. Omistan kaiken ikäistä talousmetsää, ja metsässäni on myös Natura-alueita. Metsä kasvaa joka päivä. Asun Porvoossa ja omistan metsää Askolassa ja Miehikkälässä. 3. ANTTI RAITANEN 1. Yleistä asiaa, tapahtumakokonaisuus näytti hyvältä. Askolassa sijaitseva metsä ja osa Miehikkälässä sijaitsevasta metsästä on suojeltu Metso-ohjelman kautta. 2. Minkälaista metsää omistat. Metsässä olo. 2. On mielenkiintoista kuulla, mihin suuntaan metsäasioissa ollaan menossa. 2. PAULA JA JAAKKO OLENIUS 1. Se, että saa suojella metsäluontoa. 2. 28.2.2025 Metsälehti.fi 31 METSÄSTÄ METSÄTRENDIT kiinnostivat Metsälehden Metsät ja raha -lukijatapahtumaan tulleet metsänomistajat olivat kiinnostuneet kuulemaan, mihin suuntaan metsäalalla ollaan menossa esimerkiksi metsien käytön ja luonnon monimuotoisuuden suhteen. 4. Osa metsästä on myyty Metso-ohjelmaan. Miehikkälässä omistan myös taimikon, joka on istutettu vuonna 2019 tehdyn päätehakkuun jälkeen. Siellä pääsee eri maailmaan verrattuna esimerkiksi toimistotöihin. Asun Helsingissä ja omistan metsää Kristiinankaupungissa. Metsään on kiva mennä nauttimaan luonnosta. Omistan luonnonmetsää. 4. 11286_.indd 31 11286_.indd 31 22.2.2025 13.13.57 22.2.2025 13.13.57. Millä paikkakunnalla asut ja missä metsäsi sijaitsee. Metsämme on pääosin nuorta kasvatusmetsää. Asun Helsingissä ja metsäni sijaitsee Kuortaneella. Tämä oli myös kiva syy tulla Helsinkiin. SIRKKA MYLLYAHO 1. Asun Hämeenlinnassa ja metsäni sijaitsee Humppilassa. 4. Hirvieläimistä emme pidä. Viime vuonna opin käyttämään raivaussahaa. HELENE LILLGÄLS 1. 3. Olen yksi kolmihenkisen metsäyhtymän osakkaista. 4. 2. Saaristosta ei kannata myydä puuta, sillä puutavaran kuljetus maksaisi enemmän kuin puukaupasta saisi. Halusin tulla kuulemaan metsäasioista. Metsäpalstalla on sekä kasvatusmetsää että päätehakkuukypsää metsää ja se kasvaa kuusta ja mäntyä. Mitä tietoa lähdit hakemaan Metsälehden Metsät ja raha -lukijatapahtumasta. Mikä metsänomistamisessa on parasta. Siellä ei tarvitse jutella kenenkään kanssa, vaan saa olla omissa ajatuksissaan. 3. Halusin tulla kuulemaan metsäasioista. Suojeluun innostivat Suomen ja maailman luontokato ja ylettömät hakkuut. 4. Talousmetsää. 3. 2
Hallinto-oikeuksien jäädytettyä kannanhoidollisen ilvesten metsästyksen ei Suomessa ole jahdattu ilveksiä pariin talveen poronhoitoalueen ulkopuolella. Eihän ilveksiä ole metsästetty kahteen talveen. Poikkeuslupia jäi voimaan vain kolme: Satakuntaan sekä PARAS ILVESKEVÄT 40 VUOTEEN Maaliskuussa ilvekset ovat äänekkäimmillään ja nyt niitä riittää. PILKKEET 28.2.2025 32 Metsälehti.fi RIISTA JERE MALINEN, TEKSTI JA KUVAT LEIKILLISESTI sanottuna alkamassa on paras ilveskevät 40 vuoteen. ”Ilves on puhtaasti lihansyöjä.” Maaliskuussa on paras aika bongata luonnossa ilvesten jälkiä ja ääniä. Ilves on lihansyöjä, joiden runsautta rajoittaa metsästystäkin enemmän saaliseläinten määrä. Nostatuksesta innostui myös Suomen luonnonsuojeluliitto, joka valitti luvista varainkeruukampanjan turvin hallinto-oikeuksiin. Valitusten myötä lähes kaikki poronhoitoalueen ulkopuolelle talveksi 2023–2024 myönnetyt 300 ilveslupaa laitettiin toimenpidekieltoon. 11287_.indd 32 11287_.indd 32 22.2.2025 13.16.47 22.2.2025 13.16.47. Vielä vahvemmalta ilveksen meno näyttää luonnossa. Voittihan tamperalainen jääkiekkojoukkue Ilves edellisen Suomen mestaruutensa keväällä 1985 ja hyvältä näyttää sarjataulukon suhteen nytkin. Ilvesjahdit jäissä Puolitoista vuotta sitten ilves oli vahvasti tapetilla. Tässä saaliiksi on jäänyt metsäjänis. Tuolloin Helsingin Sanomat uutisoi usean artikkelin voimin ilvesten poikkeus lupametsästyksen poliittiseksi suhmuroinniksi, jolle ei löydy laillisia perusteita
Jäykkien ruohojen pintanukka kelpaa siihen yhtä hyvin kuin kelottuneen puun pintakin. on viettänyt edellisen kesän juuri saman kasvin sisällä. Ne ovat syntyneet, kun ampiaiset ovat keränneet kuituja pesiensä rakennusaineiksi. Kun useimmat muut sarvijäärät ovat puiden asukkaina, härmejäärän ravintokasvit ovat tukevavartisia ruohoja kuten ohdakkeita ja takiaisia. Ilvekselle saaliseläinten määrä luonnossa on kriittinen kannan kasvua rajoittava tekijä.” Luontainen kuolevuus onkin ilveksillä korkea. Ilvesbongarin juhlakausi Valtaosan vuodesta ilvekset ovat vaitonaista sakkia. Niinpä härmejäärän toukalle riittää yksi kesä, ja aikuinen kuoriutuu ontosta varresta jo seuraavan kesän alussa. Härmejäärän kiusana eivät ole tikat, jotka herkuttelevat puissa elävien sarvijäärien toukilla. Saalistajilta härmejääräkään tuskin välttyy, vaikka sen syöjistä ei taida havaintoja olla. Vaikka ilvesten metsästys onkin ollut pari talvea alamaissa, ei Kojola silti odota kantojen ”räjähtävän käsiin”. Paitsi poronhoitoalueella, jossa ilvsjahti on jatkunut normaalisti. Kanta-arvio romahti Yhtä vähän ilveksiä metsästettiin viimeksi 1970-luvulla. METSÄN KÄTKÖISSÄ Keski-Suomeen. Luonnonsuojeluliitto ei valittanut luvista, koska se piti tärkeänä ilvesten metsästyksen sallimista metsäpeura-alueella. 11287_.indd 33 11287_.indd 33 22.2.2025 13.16.50 22.2.2025 13.16.50. Oheisessa kuvassa härmejäärä on huopaohdakkeen pinnalla pää alaspäin asennossa, jossa useat kovakuoriaisnaaraat levittävät ilmaan omaa tuoksuaan koiraille houkutukseksi. ”Ilves on puhtaasti lihansyöjä toisin kuin vaikkapa karhu. Kevät kuitenkin muuttaa ne suulaiksi. Yhtä vaarallinen voisi olla ohdakkeen latvan napsaiseva hirvi, mutta putkimaisen ontto tai ontoksi koverrettu varsi antaa mahdollisuuden nopeisiin liikkeisiin. Kalvakassa kuutamossa maaliskuinen metsä on täydellinen tyyssija. Silloin ilvesten määrä tosin laskettiin vain sadoissa yksilöissä. Juuri nyt on paras aika mennä metsään kuuntelemaan ilveksiä. Sinne, onton varren tyvelle, jäärä myös koteloituu. Kiima-ajan kynnyksellä helmi-maaliskuussa saattaa metsistä kuulua kuulaina kevätöinä kummallistakin kakofoniaa. Kaikkien yllätykseksi nuppiluku laski edelliskaudesta, vaikka metsästys romahti. Samalla reissulla saattaa yhyttää haukahtelevan ketun tai soidintaan huhuilevia pöllöjä. PILKKEET 28.2.2025 Metsälehti.fi 33 KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Nopean levittäytymisen täytynee johtua ilmaston lämpenemisestä, sillä ravinnon puolesta se olisi voinut valloittaa Suomen milloin hyvänsä. Luvilla kaadettiin neljä ilvestä. Niitä voi kuulla kaikkialla. Haukahtelua, murinaa, kiljuntaa ja perinteistä kissamaista mouruamista, joka desibeleiltään saa kotikollin kosiolaulun kuulostamaan käheä-äänisen kakistelulta. Ravintokasveista päätellen se on ensisijaisesti pientareitten ja niittyjen asukas, mutta viihtynee myös nuorilla ruohovaltaisilla uudistusaloilla. Luultavasti se TOISENLAINEN JÄÄRÄ Juuri aikuistunut härmejäärä edelliskesäisen huopaohdakkeen pinnalla. ”Vähenemistä selittää metsästäjien havaintoaktiivisuuden lasku. Häiritty toukka pakenee nopeasti juuren niskaan. Harmaat soikeat laikut eivät ole jäärän työtä. Tuoreimman kanta-arvion mukaan viime syksynä Suomessa asusteli vähintään 2260 aikuista ilvestä. VIIME VUOSISADAN alkupuolella härmejäärä oli kannakselainen harvinaisuus. Tänä talvena ei poronhoitoalueen ulkopuolelle myönnetty ensimmäistäkään kannanhoidollista ilveslupaa. Ilvespentueista tehdyt näkö-, jälkija riistakamerahavainnot vähenivätkin peräti 39 prosenttia edellisvuodesta. Monet muut kovakuoriaistoukat saavat jyrsiä kovaa puuta kolme neljä vuotta ennen kuin ovat valmiita koteloitumaan. ”Saalisluku on tänä talvena puhdas nolla”, julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen Suomen riistakeskuksesta kertoo. Kun ilveksiä ei metsästetty, niitä ei myöskään seurattu”, Luonnonvarakeskukseta äskettäin eläkkeelle jäänyt tutkimusprofessori Ilpo Kojola sanoo. Ensimmäinen yksilö nyky-Suomen alueelta löytyi Virolahdelta 1979, mutta nyt sitä on jo länsirannikollakin Vaasaan asti. Nuori, vielä kasvava ohdakkeen varsi on parempaa ruokaa kuin vuosikymmeniä pystyssä seissyt puu
Tämä oli kiinnostavin ja hakuprosessi jännitti siksi eniten. Sitä ennen 21 vuotta Tapio-konsernissa: kirjaliiketoiminnan markkinoinnissa ja alkujaan Metsälehden ilmoitussihteerinä. PALVELUKSEEN HALUTAAN Katso metsäalan työpaikat metsalehti.fi/ tyopaikat tai käytä QR-koodia. Toiseen suuntaan Sallinen ottaa vastuulleen puunostot yksityismetsistä. Työssä vaaditut valtit ja vahvuudet osuvat yksiin omieni kanssa. ”Uudessa tehtävässä pyrin edistämään metsien käytön hyväksyttävyyttä, oli se sitten vaikka vaikuttamista lainsäädäntöön. Sarjassa seurataan työuria metsäalalla. Tehtävää ei ole ollut tässä muodossa aikaisemmin, ja onkin tosi kivaa ja motivoivaa, että tehtävät eivät tule valmiiksi annettuina. KOULUTUS: MMM/metsänhoitaja, Helsingin yliopisto 2001 NIMITYKSIÄ UPM UPM:N metsäosastolla yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen ja metsätalousjohtaja Maarit Sallinen vaihtavat vastuualueitaan maaliskuun alussa. SANNA NYMAN IKÄ: 50 TYÖ: Palveluasiantuntija Stora Enso Metsällä TYÖHISTORIA: Määräaikainen puolentoista vuoden työ Stora Ensolla Etelä-Suomen puunhankinnan markkinoinnissa. Tykkään myös digitaalisten asioiden opastamisesta: on kivaa saada muut hoksaamaan, miten helposti asiat voi hoitaa, kunhan tekniikan saa ensin haltuun. Toimintaa aletaan nyt suunnitella ja palvelutarjontaa miettiä. Siinä suhteessa voimme isona metsänomistajana parantaa toimintaamme”, Kiiliäinen toteaa. Stora Enso päätti aktivoida palvelunsa pääkaupunkiseudun metsänomistajille uudestaan, kun uusi pääkonttori valmistui Katajanokalle. Mikä työssäsi on parasta. Unelmien työtehtävässä Sanna Nyman aloitti työn palveluasiantuntijana. Hain työttömyysjaksoni aikana töitä myös metsäalan ulkopuolelta ja etenin hauissa pitkälle. Sähköistyminen on ollut hitaampaa kuin monella muulla alalla, mutta lopulta sekin on lähtenyt vauhtiin. Kadulta ei voi kävellä suoraan sisälle, vaan tapaaminen pitää sopia etukäteen. Palveluasiantuntijan tehtävä on unelmapesti, jonka sain avointa paikkaa hakemalla. Minulla on metsänomistajien tuntemusta ja hirveän hyvät sidosryhmäsuhteet. Mielestäni se on linjassa muiden alojen kanssa. Lisäksi tehtävänäni on tuoda sähköistä eMetsä-palvelua tutuksi metsänomistajille ja vastuullani on sidosryhmäyhteistyötä. Kun opiskelin, tuntui että metsäalalla oli vanhahtava kaiku. Järjestämme myös tilaisuuksia, joihin on ennakkoilmoittautuminen. Samoin työhyvinvointiin panostetaan. Kiiliäinen on ollut UPM:llä 25 vuotta, josta viimeiset neljä vuotta yksityismetsien puukaupoista vastaavana johtajana. Miten päädyit työhösi. Palkkatoiveeni osuivat hyvin yksiin sen kanssa, mitä työnantajat olivat ajatelleet. Nautin ihmisten kohtaamisesta ja neuvontaja auttamistilanteista. Kiiliäisen mukaan tehtävien vaihto on yhtiössä tavanomaista. Vastaan näistä palveluista. Mitä mieltä olet metsäalan palkkauksesta. Ehdin olla vuoden työttömänä. Sinä aikana hain vain paikkoja, jotka todella tahdoin saada. Koko metsäosastoa johtaa Petri Hakanen, jolla on vastuullaan iso tontti – sellutehtaat, sahat ja puunhankinta. Vastuullisuuteen kiinnitetään paljon huomiota: siihen, että asiat tehdään oikein ja kestävästi. PILKKEET 28.2.2025 34 Metsälehti.fi w HELI VIRTANEN, TEKSTI KIMMO BRANDT, KUVA Millainen on toimenkuvasi. Kiiliäinen siirtyy vastaamaan yhtiön metsätaloudesta eli omien, noin 530 000 hehtaarin metsien hoidosta ja käytöstä, sekä yhtiön taimitarhasta Joroisilla. Metsäasiantuntija Polvijärvi Stora Enso Vanhenee 9.3.2025 Metsäasiantuntija (Tampereen ympäristö) Leppäkoski Group Oy Vanhenee 1.3.2025 11288_.indd 34 11288_.indd 34 22.2.2025 13.19.05 22.2.2025 13.19.05. Sekä Kiiliäinen että Sallinen jatkavat metsäosaston johtoryhmässä. Nyt ala on dynaaminen, asioita tehdään uudenlaisella draivilla. KUKA. Miten metsäala on muuttunut
Tarjoamme: Mahdollisuuden kehittää uusia toimintatapoja metsänomistajien eduksi Reilun työyhteisön ja hyvän johtamisen Kannustavat työsuhde-edut ja palkitsemisjärjestelmät Mahdollisuuden liikkuvaan työhön. Savottatyöstä saaduilla rahoilla perheen pojat Onni ja Toivo hankkivat uuden sahan, joka käynnistyi 1945. Veljekset jatkoivat sahaustoimintaa aina vuoteen 1980. Hallin rakentaminen, höyläkoneinvestointi sekä kuivaamon hankinta kertovat kasvuhalusta. Juha Nuolioja on vuoden sahayrittäjä. Hae Hakuprosessissa meitä avustaa Eezy Personnelin henkilöhakukonsultti Liena Silen, 040 482 6770 tai liena.silen@eezy.fi. Päivitettynä siinä on edelleen olennainen, mikä on tarpeen metsiä ennallistettaessa. Se julkaistiin vuonna 1995 kirjassamme ”Pohjoisen havumetsän maa” kansainvälisen tiedeyhteisön (IUFRO) kokouksessa. Riidat metsistä ovat keskittyneet avohakkuisiin ja jatkuvaan kasvatukseen. Metsäohjelmia laadittiin jo 1960-luvulla, ja Kuusela otti haasteen vastaan. Monet biologit ovat hylänneet tämän. Hän vastasi maamme metsien mittaamisesta Metlassa. Vuokko on rohkea tienraivaaja biologina, mutta olisi kaivannut toistakin vastarannan kiiskeä. Tehtävää koskeviin tiedusteluihin vastaa myös Metsänhoitoyhdistys Uusimaan hallituksen pj. Liikkuvan sirkkelin lisäksi hän hankki muutama vuosi sitten suurten tukkien ja erikoispuiden sahaukseen kiinteästi asennetun, järeän vannesahan. Vuoden 2026 alussa Etelä-Suomeen perustetaan yksi Suomen suurimmista metsänhoitoyhdistyksistä. Esitys sai aplodit ja kävin onnittelemassa. Yhdistyksen liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa ja se työllistää lähes sata metsäalan ammattilaista sekä useamman sadan henkilötyövuoden edestä yrittäjiä henkilöstöineen. Menetetty puusto ja kasvu tuli korvata. Nuoliojan yrittäjyys alkoi dramaattisesti. Kuinka hän oli kuten reinkarnaatiossa sisäistynyt juuri edesmenneeksi Kuuselaksi. Muistan hyvin Vuokon Biologin uskontunnustus -esitelmän vuodelta 2003. Sahayrittäjät jakoi palkintoja Juha Nuolioja on Vuoden sahayrittäjä, Jouni Mähänen sai elämäntyöpalkinnon. Kaikki hankinnat tehtiin omarahoituksella sitä mukaa, kun kassavirtaa ja pääomaa tuli. Aineistoja julkaistaessa on tärkeä periaate, että ensin kerrotaan tiedot aiemmista. Etsimme: Innovatiivista, innostavaa ja positiivista johtajaa, hyvää tyyppiä! Taitavaa henkilöjohtajaa Bioja metsätalouden kasvavan arvon ymmärtävää visionääriä Liiketoiminnan osaajaa Näkemystä ja kykyä kehittää organisaatiota ja toimintaa tavoitteellisesti. ”Sananvapautta puolustavan” lehden suhde Kuuselaan ja Vuokkoon on samanlainen, vastineille ei anneta tilaa ja valitaan omat aiheet. Toivomme uuden johtajan aloittavan tehtävässään viimeistään kesällä 2025. Kuusela ja Vuokko eivät tietääkseni olleet tuttuja, mutta heidän ajattelunsa oli yhtä. Avohakkuun jälkeen on mahdollisuus kasvattaa metsä niin, että sen tuotto ylittää edellisen eikä tästä aiheudu sukupuuttoa. Haastattelut järjestetään Lahdessa 12.3.2025. Metsänhoitoyhdistys on puolueeton, metsänomistajien omistama palveluyritys, joka tarjoaa metsänomistajille kaikki metsänhoidon ja puukaupan palvelut. Hirsiaihioita, lautaa ja lankkua menee sahan läpi vuodessa 2 000–2 500 kuutiometriä. Biologeista heitä ei löydy, mutta metsäalalla professori Kullervo Kuusela (1924– 2003) oli tunnettu kriittisyydestään. Toivo jäi eläkkeelle ja Onni pyysi poikaansa Jounia jatkamaan, ja alkoi samalla kouluttaa Jounia ottamaan kokonaisvastuun yrityksestä. Talvisodan loputtua perhe löysi uuden kodin Pohjois-Pohjanmaalta Iistä. Heitä ärsyttää Helsingin Sanomat, joka harjoittaa ympäristöpolitiikkaa syyttämällä metsätaloutta. Jouni Mähösen isänisä Heikki perusti vuonna 1935 myllyn ja sahan Kuolemajärvellä Karjalan Kannaksella. Hakulomakkeen löydät osoitteesta personnel.eezy.fi/avoimettyopaikat hakusanalla ”Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomi”. Samalla toiminta laajeni. Avohakkuu sai heti kuulla kunniansa, ja siitä alkoi mediassa metsätalouden vastainen taistelu. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomi kattaa Kantaja Päijät-Hämeen alueet sekä suurimman osan Uuttamaata. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomi etsii yhdistykselle näkemyksellistä JOHTAJAA. Mähösen suvun sahatoiminta täyttää tänä vuonna 80 vuotta. BIOLOGI Seppo Vuokko, metsäluonnon tietäjä ja tulkki, sai arvostetun palkinnon (Metsälehti Makasiini 8/2024). Metsänhoitoyhdistys on osa MTK:n valtakunnallista palveluja edunvalvontaorganisaatiota. Se kertoo havumetsiemme luonnonmukaisesta dynamiikasta ja talousmetsistä. SIMO HANNELIUS Vihreän liikkeen kriitikot LUKIJALTA Kullervo Kuusela vuonna 1969. Kallepekka Toivonen, 050 564 7799, 5.3. Isän äkillinen menehtyminen vuonna 1992 jätti jälkeensä myös kesken jääneen sahausurakan, joka piti saattaa loppuun. Puulajien dynamiikka oli Kuuselan kirjoitusten lempiaihe. MHY E-Suomi 130x180_95 19.2.2025 11.00 Sivu 1 11288_.indd 35 11288_.indd 35 22.2.2025 13.19.08 22.2.2025 13.19.08. Sotien perintö oli Kuuselan arvomaailmassa ja synnytti metsätalouden edistämisen koulukunnan. Perinnöksi Kuuselalta jäi kirjoitus ”Kestävää kehitystä tukeva metsätalous”. Kriitikot arvostelevat ympäristöministeriötä ja luontopaneeleja. Nuoliojalla on kattava sahauskalusto. Arvostamme: Laajaa ja menestyksellistä johtamiskokemusta, jonka ei tarvitse olla metsätalousalalta Metsäalan toimintaperiaatteiden ja toimijoiden tuntemista Sujuvia sosiaalisia ja viestintätaitoja Aitoa kiinnostusta metsää, luontoa ja ympäristöä kohtaan. Se oli parodia ”Miksi ympäristöhallinto mustaa Suomen metsätaloutta”. Niin olivat ajatukset samat. Lähetä hakemuksesi palkkatoivomuksineen viimeistään 9.3.2025. Tieteellinen ajattelu ja pohdiskelu olivat keskeisiä, epätieteellisyys ärsytti kirjoittamaan. klo 9–12. Nuolioja taitaa myös terien kunnostamisen ja huollon. Tietoisesti unohdetaan, mitä metsäntutkijat ovat julkaisseet. Sahatavaran jatkojalostus sekä perinteinen rahtisahaus kuuluvat edelleen yrityksen toimintamuotoihin. Siitä lähtien hän osallistui ja vastasi metsäpolitiikasta, johon kuuluivat metsänhoito, puuvarat, niiden laatu ja kasvu sekä hakkuumahdollisuudet. PILKKEET 28.2.2025 Metsälehti.fi 35 PALVELUKSEEN HALUTAAN MIKKO HÄYRYNEN Suomen Sahayrittäjät ry myönsi talvipäivillään Vuoden sahayrittäjä -palkinnon nivalalaiselle Juha Nuoliojalle sekä ensimmäistä kertaa jaetun elämäntyöpalkinnon iiläiselle Jouni Mähöselle
Peltojen pinta-ala n. Uuteen jättiyhdistykseen haetaan johtajaa 11289_.indd 36 11289_.indd 36 22.2.2025 13.21.12 22.2.2025 13.21.12. 1000 m2:n alueen, jolla sijaitsee lähde. 029 432 6059 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Simpelejärven ranta-osayleiskaavaan kiinteistölle on merkitty vakituisen asunnon rakennuspaikka, ei rantarakennusoikeutta. 28.2.2025 www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, Parikkala, Likolahdentie 2,136 ha. RANTAMETSÄTILA, Kerimäki, Ruokolahti, Lautakannantie 2,73 ha. 35.000 €. 1980 rak. RANTAMETSÄTILA, Parikkala, Eskola, Lemmikontie 40 4,089 ha. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Mahdollisuus tehdä tarjous myös pelkästä pihapiiristä (n. Pihapiiri rakennuksineen (mm. 4,4 ha. 32 km, Seinäjoki n. 431 m3. 58 km. Etäisyyksiä: Ilmajoki n. Se muodostuu nykyisten Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uusimaan yhdistyessä. 2025 mennessä sähköpostilla veijo.laukkanen@metsat.fi Myyjällä on oikeus hylätä/hyväksyä saadut tarjoukset. Tehtävään haetaan innostavaa johtajaa, jolla on ymmärrystä ja kokemusta niin bioja metsätaloudesta, liiketoiminnasta kuin organisaation kehittämisestä. 1140 m3 (+2024 kasvu). vapaa-ajan rakennus ja muita rakennuksia. Juttu avautuu uuteen näkymään. Kokonaispuustoa n. 029 432 6029 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. perustettu 1933 KOLMEN eteläsuomalaisen metsänhoitoyhdistyksen fuusiovalmistelut etenevät. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja Pirjo Sutela-Mero MARKKINOINTI Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Hp. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 3,61 ha, kokonaispuusto n. Oma sähköliittymä ja kaivo. 0,25 ha. . 1,75 ha ja nuorta kasvatusmetsää n. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. 320 metriä. Rehevät kasvupohjat. 35.000 €. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Tilalla on uudistuskypsää metsää n. 09 315 49 840). Myyjä pidättää itselleen kiinteistöstä n. Kokonaispuusto arvion mukaan n. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. Maatila Laihian eteläosassa, ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. Kiinteistöllä v. digiohje.indd 1 digiohje.indd 1 9.3.2023 17.03 9.3.2023 17.03 MYYDÄÄN METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. Mhy Etelä-Suomi aloittaa ensi vuoden alussa. Omaa rantaviivaa n. 029 432 6114 Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. konehalli ulkomitoiltaan 18 x 12 m) ja liittymäsopimukset (sähkö ja vesi). 285 metriä. 139.000 €/tarjous. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. 27 km, Laihia n. 040 510 8085 www.metsalehti.fi/metsamaa Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! PILKKEET NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Hp. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi 93. Kiinteistöllä on n. 050 464 6500, tai veijo.laukkanen@metsat.fi MAATILA, Laihia 15 ha. Hakuaika päättyy 9. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. Saimaan Puruveden rantaviivaa tilalla on n. Yhdistyksen liikevaihto tulee olemaan noin 20 miljoonaa euroa ja se työllistää lähes sata metsäalan ammattilaista sekä useamman sadan henkilötyövuoden edestä yrittäjiä henkilöstöineen. Hp. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. Hyvä sijainti VT6:n varrella. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 44 km, Vaasa n. Tarjoukset 14.3. 1,5 ha nuorta kasvatusmetsää ja n. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 600 m3, kasvupaikat lehtomaista kangasta. vuosikerta. Yleiskaavassa tila on maaja metsätalousvaltaista aluetta (M). Nyt uuden yhdistyksen – Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomen – johtajahaku on käynnistynyt. maaliskuuta. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. 8,7 ha ja runsaspuustoista metsää n. Uusi yhdistys kattaa Kantaja Päijät-Hämeen alueet sekä suurimman osan Uuttamaata. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Heli Virtanen p. 1,05 ha varttunutta kasvatusmetsää. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. 0,8 ha) ilman konehallia. Metsämaata n. Hintanäkemys 30.000 €
RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 4”. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. PALKINNOT metsäkryptosta 1 on arvottu seuraaville: Marja-Leena Mäntylä, Laitila; Seija Pohjanen, Oulainen ja Unto Sundström, Loppi. tai p. 11289_.indd 37 11289_.indd 37 22.2.2025 13.21.13 22.2.2025 13.21.13. Laskutuslisä paperilaskuissa 3,90 €. PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. OIKEIN ratkaissei den kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. 28.2.2025 PILKKEET METSÄRISTIKKO 4 METSÄKRYPTO 1, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: Näköislehti (sis. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 14.3.2025 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsä lehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsin ki. audion) ja näköislehtiarkiston, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt sekä Metsätietäjä palvelun (arvo 11,90 € / kk) . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15)
Helmikuun puolivälissä Tšekin Nove Mestossa järjestettyihin EM-hiihtoihin ilmoittautui noin 650 metsänomistajaa, opiskelijaa, ammattilaista, alalta eläköitynyttä sekä näiden perheenjäseniä 18 eri maasta. ”Valmistautuminen saksaksi ja englanniksi pidettäviin puheisiin sekä kokouksiin vaatii paljon aikaa. Mutta presidenttiys tuli kieltämättä vähän puskista. Yksi talvi vierähti hiihdonopettajana Seefeldissä ja yksi vuosi vaihto-oppilaana Innsbruckin yliopistossa. Päätin tapojeni mukaisesti hypätä suoraan syvään päätyyn”, vastikään Stora Enson riveissä metsäasiantuntijasta ympäristöasiantuntijaksi siirtynyt Joronen sanoo. ”Pertsan kisassa hiihto tuntui hyvältä, mutta tähtäinten kanssa oli ongelmia, ja tutustuin sakkorinkiin koko rahan edestä”, hän sanoo nelossijan tuoneesta suorituksestaan. Vapaan hiihto on ollut aina luonnollisin tapa edetä. 28.2.2025 38 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN FAKTA HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVA MATKAILU todellakin avartaa, huomasi kiteeläinen Hanna Joronen talvella 2023. ”En ole koskaan kokenut olevani mikään huippuhyvä saksassa, mutta umpiluuhunkin tarttuu joskus jotain, kun tarpeeksi takoo”, kuuluu 33-vuotiaan metsänhoitajan oma arvio kielitaidosta. Sai alkunsa Saksan Todtnaussa vuonna 1969. Kisaviikosta pari päivää menee puhtaasti järjestön hommissa. Seuraavana hankintalistalla on hyvä ja voideltava perinteisen suksipari.” Rouva presidentti hiihtää ja hallinnoi Hanna Joronen on metsäalan EM-hiihtoja järjestävän organisaation ensimmäinen suomalainen puheenjohtaja. ”Hiihto on kulkenut aina mukana talviharjoittelussa. Näin keski-iän kynnyksellä perinteisen hiihto on kuitenkin alkanut kiinnostamaan enemmän. METSÄALAN EM-HIIHDOT JOKA talvi järjestettävä tapahtuma. 11290_.indd 38 11290_.indd 38 22.2.2025 13.22.59 22.2.2025 13.22.59. Luottamustoimen takia Jorosen tapahtumaviikko ja sitä edeltävät päivät ovat täyteläisiä. ”Metsäalan EM-hiihdoissa yhdistyvät minulle kaksi tärkeää asiaa, urheilu ja metsä. JÄRJESTETÄÄN seuraavan kerran 18.-24.1.2026 Italian Forni Avoltrissa. Palkintokaapissa hänellä on SM-kulta kortteliajosta ja SM-hopea maantiepyöräilystä. Sattumien kautta hän tulikin valituksi saman tien koko organisaation presidentiksi, historian ensimmäisenä suomalaisena ja ensimmäisenä naisena. Tehtävät kattavat kokousten johtamista ja edustamista. Tšekistä tuliaisina oli kakkossija vapaan hiihtotavan matkalta. Suomea edusti 21-henkinen joukkue. VERKKOSIVUT: www.efns.eu Hallintotehtäviensä lisäksi Hanna Joronen oli Tšekin Nove Mestossa suksilla perinteisen ja vapaan hiihtotavan henkilökohtaisissa sarjoissa sekä Suomen viestijoukkueen ankkurina. Kun joukkueen johtaja Kalervo Janhonen kertoi ensikertalaiselle, että kisaorganisaatio hakee parhaillaan uusia jäseniä hallitukseen, Joronen ilmaisi kiinnostuksensa. Presidentin ykköslajissa ei suksia kuitenkaan tarvita. JÄRJESTETTY Suomessa (Joensuussa) kaksi kertaa, vuosina 1991 ja 2014. TAPAHTUMAVIIKKO tarjoaa hiihdon lisäksi ammatillista sisältöä ekskursioilla ja tapaamismahdollisuuksia eri maiden osallistujien kesken. Hän oli ensimmäistä kertaa Suomen joukkueen mukana metsäalan Euroopan mestaruushiihdoissa Sarajevossa. Muun ajan voi keskittyä kilpailemiseen ja yhdessäoloon muiden kanssa.” ”Umpiluuhunkin tarttuu” Lukion ja yliopiston lisäksi Joronen oppi kieltä myös Itävallassa. Menestystä maantieltäkin Lyhyellä EM-hiihtourallaan Joronen on voittanut mestaruuksiakin. SUUNNATTU metsänomistajille, metsäalan ammattilaisille sekä näiden perheenjäsenille
Suomalaisetkin piipahtivat taistelujen apujoukkoina Balkanin vuorilla 1800-luvulla ”vilua ja nälkää kärsien”. Pakkasta bosnianmänty kestää yli 40 asteen lukemia. Muissa maissa puun käyttö on enimmäkseen keskittynyt rakennuksiin ja huonekaluihin. Bosnianmänty (Pinus heldreichii ), toiselta nimeltään harmaarunkomänty, kasvaa pieninä puuryhminä luontaisesti Bosnia-Hertsegovinan, Montenegron, Makedonian, Kosovon, Albanian, Kreikan, Bulgarian ja Italian vuoristoissa. Bosnianmännyn puuaines on kohtuullisen pihkapitoista, ja se on taannoin ollut kreikkalaisten mielestä oivaa materiaalia sikäläisiin viinitynnyreihin. ”Nyt on kysymys välttämättömien lämpömääräin saamisesta kysymättä, minkälaista puuta lyödään uunin pesään” , Metsälehti kirjoitti. 28.2.2025 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI SÄHKÖSAHALLA KLAPITALKOISIIN Metsälehti Makasiini ilmestyy 14.3.2025 HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVA BALKANIN niemimaalla kasvaa sinnikäs havupuulaji, joka vuosisatoja selvinnyt elinvoimaisena läpi ihmiskunnan moninaisten selkkausten. Vanhimmat bosnianmännyt ovat Euroopan havupuiden ennätysluokkaa. Lajin muutama iäkäs puuyksilö on säilynyt meidän päiviimme saakka ja niitä pidetään Euroopan vanhimpina havupuina. HAVUPUU VIIKINKIAJOILTA EERO SALA MAALISKUUN alussa 1940 eli talvisodan lähestyessä loppuaan Metsälehti oli paperipulan jäljiltä kutistunut nelisivuiseksi. Pihkaviiniä ja viikinkejä Bosnianmänty kuuluu niin sanottuihin kaksineulasmäntyihin. Bosnianmänty on melko hidaskasvuinen, mutta voi parhaimmillaan saavuttaa 40 metrin pituuden ja yli kahden metrin rungonpaksuuden. Kyseisestä monista kahinoista säilyneestä puuyksilöstä mitattiin kymmenkunta vuotta sitten tieteellisin menetelmin yli 1 075 vuosilustoa. Istutettuna puu pärjää myös alavilla mailla aina Keski-Eurooppaa, Pohjois-Amerikkaa ja Uutta Seelantia myöten. ”Nyt on haettava metsistämme ne kohdat, jotka antavat heikomman tuoton kuin metsämaaperän tuottokyky edellyttää ja suoritettava nuorennoshakkuita, jolloin saadaan mahdollisimman runsaasti puutavaraa pinta-alayksikköä kohden.” ”Siellä missä kaskiviljelys on jättänyt metsät heikkoon kuntoon, on nyt muistettava, että niiden ainoa todellinen parantamiskeino on kuusen istutus sitten, kun polttopuuhakkaus on ensin toimitettu.” ”Sen sijaan meidän on tarkoin säästettävä kaikki täystiheät ja täysituottoiset metsiköt, sillä niiden varaan meidän on perustettava metsiemme lähitulevaisuuden tuotto”, Metsälehti linjasi. Bosnianmänty voi saavuttaa jopa 40 metrin pituuden ja yli kahden metrin rungonpaksuuden. Sen neulaset ovat tulitikun tai parin mittaisia, siis samaa luokkaa kuin metsämännyllä. Vilkkaasti kansoitetulla alueella ovat häärineet puunkäyttötarpeineen monet kansakunnat roomalaisista, turkkilaisista ja muinaisista kreikkalaisista lähtien. Suomessa puun kasvatuskokeilut eivät toistaiseksi ole olleet menestystarinoita; toisaalta jo maamme valoilmasto ja hapan metsämaa ovat tyystin erilaisia kuin Etelä-Euroopan lauhkeissa vuorimaisemissa. 11290_.indd 39 11290_.indd 39 22.2.2025 13.23.02 22.2.2025 13.23.02. Lehti oli syvästi huolissaan polttopuun riittävyydestä. Sittemmin on parisataa vuotta vanhempiakin bosnianmäntyjä väitetty kasvavan muun muassa Italiassa ja Bulgariassa. Puun ulkomuoto muistuttaa pitkälti Keski-Euroopassa yleistä euroopanmustamäntyä (Pinus nigra ), josta sen parhaiten erottaa harmaan runkonsa perusteella. Saksalaiset kutsuvat mäntyä panssarimännyksi, koska vanhemmiten puun kuori uurtuu kilpikaarnamaisiksi laatoiksi. Puu suosii kalkkiperäistä maaperää ja kasvaa enimmäkseen yhden kahden kilometrin korkeudessa. Pohjois-Kreikassa kasvaa bosnianmänty, joka on peräisin ajalta, jolloin viikingit mellastivat Euroopan eteläosissa. Pulaa polttopuusta ”NIELUIHIN POHJANNUTTA ILMASTOPOLITIIKKAA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN UUDELLEEN.” MAAJA METSÄTALOUSMINISTERI SARI ESSAYAH VIESTIPALVELU X:SSÄ 17.2.2025 METSÄLEHTI SILLOIN ENNEN Sarja kertoo, miltä maailma näytti Metsälehden sivuilla tähän aikaan vuodesta joskus ennen
Tutustu myös koulutuksiimme metsakeskus.fi/tapahtumat metsakeskus.fi 11291_.indd 40 11291_.indd 40 22.2.2025 13.24.42 22.2.2025 13.24.42. Mitähän metsässäni pitäisi tehdä. Lähetä yhteydenottopyyntöjä metsän hoidosta ja hakkuista. • Näet metsäsi mahdollisuudet. Hoida metsäasiasi sähköisesti, kun sinulle sopii. Päätä itse metsäsi hoidosta! • Löydät metsätöiden tekijät. Metsäkeskuksen Metsään.fi auttaa. • Metsään.fi on aina avoinna