Metsälehti 05/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

VAIKUTTAJA UUSI AGENDA METSILLE Stihl PS 3000 lisävirtaa työmaalle PIELAVEDEN KOHUOJITUS PUUKAUPASSA HYVÄ PÖHINÄ ›› On varauduttava nopeisiin muutoksiin, Tapio Haarlaa sanoo 15. MAALISKUUTA • NUMERO 2/2024 • 12,90 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 2/2 02 4 TE EM A : SU KU PO LV EN VA IH D O S 10661_.indd 1 10661_.indd 1 8.3.2024 16.24 8.3.2024 16.24. TUBETTAVA METEOROLOGI SUKUPOLVENVAIHDOS Kauppa, lahja vai perintö
Kampanjabonus maksetaan normaalin puukauppabonuksen lisäksi. Metsä Groupin omistajajäsenenä saat helmi-huhtikuussa 2024 monimuotoisuutta korostavan Metsä Group Plus -hoitomallin mukaan tehdystä uudistushakkuusta korotetun bonuksen 300 €/ha ja myös harvennuksesta 100 €/ha. mennessä: metsagroup.com/hyvaametsasta Tee metsälläsi hyvää ja hyödy lisäbonuksesta Vastuullinen metsänhoito lisää metsän elinvoimaisuutta ja varmistaa hyvinvoinnin myös tuleville sukupolville. Hyvinvointia metsästä – sinulle ja läheisillesi Rakensivat tilaa tulevalle metsänomistajapolvelle Liisa ja Simo myivät 1500 mottia puuta Liity mukaan ja tee parhaat puukaupat 30.4. 10662_.indd 2 10662_.indd 2 8.3.2024 15.58 8.3.2024 15.58. Jäsenenä hyödyt muistakin eduista
65 KOLUMNI : Verourakan tärkein opetus 66 KOLUMNISTI : Aino Ässämäki kirjoittaa ääripäiden välistä LUONTO 68 LUONNOSSA : Kuusamo kutsuu 74 TUOTE & TEKIJÄ : Puuliitosten lähettiläs 76 METSÄLEHTI YOUTUBEN KÄRKIKASTISSA 78 MAKASIINIKRYPTO 80 PILKKEET : Tunturikasvien pakopaikat 82 SAVOTALLA : Auraajan kiireviikot JU H A M ET SO SE PP O SA M U LI 18 18 68 S. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. S. 15 TOISTUUKO HIRVIEN KANTAHUIPPU. 28 VAIKUTTAJA : Tutkimusylijohtaja Antti Asikainen OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : Metsään.fi uudistui 40 HALLITSETKO KIINTEISTÖT : Tutustu rajoihin 42 TUTKIMUS : Naisilla erilaiset tavoitteet 43 KOLUMNI : Metsä ei ole pankki 44 KYSY POIS : Kirjanpainajat ja kuusikon hakkuu 47 PIKATESTI : Husqvarna X-com Active -kuulonsuojaimet 48 PERINTÖMETSÄ : Kenelle metsät, jos ei ole lapsia TALOUS 51 RAHAPUU : Varastojen tyhjennys on ohi 52 PUUMARKKINAT : Kaikki käy kaupaksi 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Liki kymppitonnin ero tarjouksissa 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Yli puolet yhteismetsästä Tornatorille 56 TILAMARKKINAT : Instituutioiden ostointo vain muisto 57 KOKEILU : Stihl PS 3000 -virtalähde 60 ONKO UUDISOJITUKSESSA JÄRKEÄ. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Alussa oli suo, kuokka ja Matti 6 METSÄNOMISTAJA : Metsät joutuvat koville 12 PUNKKI PELOTTAA ENITEN 14 METSÄTYYPPI : Miten ennallistamisasetus vaikuttaa. Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 10663_.indd 3 10663_.indd 3 8.3.2024 15.14 8.3.2024 15.14. 16 LUKIJAN KUVA : Yhden hakkuun jäljet TEEMA 18 KAUPPA, LAHJA VAI PERINTÖ
PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi Alussa oli suo, kuokka ja Matti Keskustelu ojituksesta jatkuu vilkkaana Metsälehden verkkosivuilla. Kärkkäisen ojat toivottavasti kääntävät huomion myös näiden soiden metaanipäästöihin. » PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini HEIKKI HAMUNEN TOIMITTAJA ”Elintarvikkeet, poskisuudelmat ja luksustuotteet. Kärkkäisen ojitushankkeen laillisuus selviää ennen pitkää. 79-vuotias Kärkkäinen ei tule saamaan ojitetulta suolta puun myyntituloja, mutta hän voi nauttia lisääntyvästä hiilensidonnasta. Ely-keskus arvelee, että Kärkkäinen syyllistyy ojituksellaan Ventojoen pilaamiseen. Hiilipäästöt turpeesta kasvavat myöhemmin. Kärkkäinen on epäilemättä tutkinut ojituksen laillisuuden huolellisesti Vaasan hallinto-oikeus on aikanaan todennut suon luontoarvot vähäisiksi. Niistä Ranska meillä tunnetaan. 10664_.indd 4 10664_.indd 4 8.3.2024 16.00 8.3.2024 16.00. Aapasuo saa vetensä ympäröiviltä alueilta, joiden ojittaminen 50 vuotta sitten romutti myös aapasuon luontoarvot (s. Lyhyellä aikavälillä metsänkasvu lisää hiilensidontaa enemmän kuin hajoava turve luovuttaa hiiltä ilmakehään. Silti voi yllättyä myönteisesti, miten mielenkiintoista satojenkin kilometrien päässä olevan metsäpalstan omistaminen on.” MIKKO HÄYRYNEN TALOUSTOIMITTAJA ”Uuteen Metsään.fi:hin perehtyminen oli puuduttavaa ja antoisaa. Lue verkosta myös professori Raija Laihon kommentti Matti Kärkkäisen toimista. Jonathan Carlen tarina osoittaa, että myös täydellisyyttä tavoittelevalle ranskalaiselle puurakentamistaidolle on Suomessa kysyntää.” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Into periä metsää on asiantuntijoiden mukaan hiipumassa. Kärkkäisen mailla mustaliuske on kallioperässä 4 –7 metriä syvällä maakerrosten alla, eikä vireillä ole kaivoshanketta. Vain metsänomistajien keskuudesta löytyy ymmärrystä. Sitä se välillä onkin. Ely-keskus väittää, että ojien veteen voi liueta mustaliusketta. Suomessa ennallistetaan nyt pääasiassa juuri karuja soita, koska se on halvinta. Metsänomistaminen koetaan liian vaikeaksi. Ojitus lopettaa karun suon metaanipäästöt kokonaan. Kohussa on kyse myös vallasta, siitä kuka saa määrätä metsien talouskäytöstä: Metsäkeskus vai ely-keskus. 63). Ely-keskus on tehnyt siitä tutkintapyynnön. Ne ovat hyvä lisä oman maastotuntemuksen päälle, tai jopa toisinpäin.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA EMERITUSPROFESSORI Matti Kärkkäisen karun suon ojitus Pielavedellä kuohuttaa tutkijoita ja metsäalan ammattilaisia. Kehittyvien verkkopalvelujen ansiosta etämetsänomistus on helpompaa. Kärkkäinen on kuitenkin seurannut ojissaan virtaavan veden laatua, eikä se hänen mukaansa poikkea Ventojoessa virtaavasta vedestä. Puolustajia hänen toimilleen on vaikea löytää
Metsälehti Makasiini 5 SEINÄJOELLA lunta on maaliskuun alussa (5.3.) vielä paljon. » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Kuusimetsässä aurinko on kuitenkin sulattanut ison kiven pintaa, jolla kasvanutta sammalikkoa kimmeltävät lumikiteet ympäröivät. KUVA: TARU RANTALA 10664_.indd 5 10664_.indd 5 8.3.2024 16.00 8.3.2024 16.00
» METSÄNOMISTAJA 6 Metsälehti Makasiini 10665_.indd 6 10665_.indd 6 8.3.2024 13.20 8.3.2024 13.20
”METSÄT JOUTUVAT KOVILLE” Metsänomistaja Tapio Haarlaa ryhtyi opintovapaalla tekemään videoita lempiaiheistaan: metsistä ja suunnistuksesta. Ilmatieteilijänä häntä huolestuttavat ilmastonmuutoksen vaikutukset. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 7 10665_.indd 7 10665_.indd 7 8.3.2024 13.20 8.3.2024 13.20
Aloitetaan säästä, sillä siitä Haarlaan kanssa on ”helppo puhua vaikka koko päivä”. 60–70 vuoden kiertoajassa voi osua ikäviäkin juttuja sään osalta. Metsänomistajan kannattaa seurata alan uutisointia tarkasti.” Tilakauppa isän kanssa Metsänomistajat ovat tutkitusti keski-iältään 62-vuotiaita. Hän on myös metsävideoita kuvaava tubettaja ja koulutukseltaan meteorologi eli ilmatieteilijä. Haarlaa kertoo pohtineensa itse kriittisesti jälkeenpäin, miten joidenkin hänen istuttamiensa kuusikoiden kanssa tulee käymään. Metsänomistaminen on elinikäistä oppimista. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 10665_.indd 8 10665_.indd 8 8.3.2024 13.21 8.3.2024 13.21. Videoilla on jo lähes 250 000 katselukertaa. Hän muistuttaa, että ilmastonmuutoksessa ei ole kyse pelkästään sääoloista, vaan esimerkiksi hyönteistuhot ja sienitaudit voivat lisääntyä. ”Sen ikäisillä on usein kaikenlaista ”Ei tarvita kuin yksi äärimmäisen kuiva kesä.” Haarlaa on julkaissut vuodessa yli 60 videota Metsänomistaja-nimimerkillä Youtubeen. Metsänhoidon keinovalikoimaa miettiessä kannattaa muistaa, että ”ajan henki” on ollut metsäalalla väärässä monta kertaa: niin mäntyä kuin kuusta on istutettu vuorollaan väärille kasvupaikoille. ”Eniten huolestuttaa se, että metsillä on pitkät kiertoajat. JOKAISESSA Metsälehdessä haastatellaan vähintään yhtä metsänomistajaa. Vaikeuskerroin metsien käsittelyssä lisääntyy entisestään. Haarlaasta tuli metsäomaisuuden haltija vain 26-vuotiaana. Videoarvioon päätyneessä ikivanhassa metsäkirjassa neuvotaan korkeita, yli 4 000 taimen istutustiheyksiä. Jos näistä haastatteluista jotain on oppinut, niin sen, että metsiä omistaa Suomessa käsittämättömän monipuolinen joukko ihmisiä. Oli sitten kyse myrskyn tai hyönteisten aiheuttamista metsätuhoista. Metsänomistajan kannattaa varautua muutokseen metsänhoitotoimilla, mutta ennakoinnillakin on rajansa. ”Muuttuvassa ilmastossa pitää päivittää omia tietojaan jatkuvasti. Puheenaiheita riittää vähintäänkin yhden haastattelun mitaksi. Metsä joutuu koville”, Haarlaa sanoo. 41-vuotias helsinkiläinen Tapio Haarlaa on hankkinut metsäomistuksensa sukupolvenvaihdoskaupalla poikkeuksellisen nuorena. ”Ei tarvita kuin yksi äärimmäisen kuiva kesä.” Meteorologi-metsänomistajan neuvo on, että mielipiteitä ja näkemyksiä metsäasioista on oltava valmis muuttamaan. Reagointiaika voi olla vain viikkoja”, meteorologi arvioi. ”On kiistatonta, että ilmastonmuutos tulee Suomessa johtamaan monenlaisiin vaikutuksiin”, Haarlaa sanoo. ”Pitää pystyä reagoimaan tehokkaammin, kun jotain tapahtuu
SUORITTI viime vuonna Työtehoseuran koulutuksessa metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon. Tekee molemmista aiheista videoita Youtube-palveluun, tubettajanimet Metsänomistaja ja Kuntoilija. ”Metsän tarjoamat taloudelliset mahKorona-aikana etätöitä tuli tehtyä mökillä metsätilan lähellä. Olihan se ihan eri asia laittaa kello seitsemältä raivaussaha käyntiin, tehdä tankillinen hommia ja aloittaa sitten etätyöpäivä. Aiemmin metsätöissä meni aikaa vanhan, toki arvokkaan ja toimivan kaluston teknisten vikojen selvittelyyn. Rihko Haarlaa on metsäteknologian emeritusprofessori, joten Tapio Haarlaan ei tarvinnut aloittaa metsänomistajataivaltaan tyhjästä. Metsänomistajaksi tuleminen tuntui luontevalta.” Tapio Haarlaa osti metsänsä isältään Rihko Haarlaalta helmikuussa 2009. ”Tieto on syventynyt paljon, kun ajankohtaisia metsäaiheita on päässyt pohtimaan itse metsänomistajana”, Tapio Haarlaa sanoo. TAPIO HAARLAA 41 vuotta ASUU Helsingissä, omistanut Lohjalta 15 vuoden ajan noin 90 hehtaarin suuruisen metsätilan. Professori-isältä on tullut hyviä vinkkejä esimerkiksi puulajivalinnasta. Haarlaan mukaan muutosta on tapahtunut ainakin suhtautumisessa metsätyövälineistöön. ”Palkkatyöläisenä on tärkeää, että silloin kun metsään pääsee töihin, laitteet ja varusteet toimivat eikä arvokasta metsäaikaa kulu korjauksiin.” Alku meni kauppahintaa maksellessa Haarlaan mukaan 15-vuotisen metsänomistajataipaleen aikana on ehtinyt tulla metsätavoitteiden suhteen monenlaisia vaiheita. METEOROLOGI VIIMEISET 17 vuotta monipuolisia keskijohdon tehtäviä Vaisalassa sääja ympäristönmittausteknologian parissa. Uuden ajan metsänomistajapolvelle laitteiden toimintavarmuudella on erilainen merkitys. Metsälehti Makasiini 9 10665_.indd 9 10665_.indd 9 8.3.2024 13.21 8.3.2024 13.21. Sylissä Hippu-koira. HARRASTAA metsätöitä ja suunnistusta. Tuolloin 69-vuotias isä oli valmis siirtämään omistukset seuraavalle sukupolvelle. muuta puuhaa, mutta metsä on aina ollut lähellä sydäntäni monessa muodossa. Jokainen sukupolvi tuo metsänomistamiseen jotain uutta. Semmoinen hyötyliikunta olisi yhä paikallaan, Haarlaa sanoo. PERHEESEEN kuuluvat vaimo Tiina, tyttäret Lilja ja Sini sekä Hippu-koira
Nyt keväällä suunnitelmissa on ehtiä tekemään taimikonharvennusta ja pientä polttopuiden kotitarvehakkuuta, joten varmasti myös kamera kulkee silloin mukana.” Meteorologina Haarlaa ymmärtää ilmastonmuutoksen tuovan mittavia vaikutuksia myös metsiin. Vuodessa videopalvelu Youtubeen on ehtinyt kertyä kymmeniä metsäaiheisia videoita. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 10665_.indd 10 10665_.indd 10 8.3.2024 13.21 8.3.2024 13.21. Ensimmäiset 10 vuotta metsänomistajana makselin tilakauppaa pois.” Kun tilan osto on kuitattu, mailan puristaminen vähenee, Haarlaa kuvailee. ”Kun ei ole metsäammattilainen tai tunne esimerkiksi raivaussahan sielunelämää, netistä löytyy paljon opetusmateriaalia.” Haarlaan omista metsävideoista julkisuuteen on noussut ainakin viime vuoden loppupuolella julkaistu analyysivideo puukaupan hintatakuumenetelmästä. ”Yritän välttää metsävideoissa paasaamista. Siitä kerrottiin myös Metsälehden sivuilla. Aihe herätti laajaa keskustelua. Videoiden kuvaus on Haarlaalle eräänlainen ajattelun väline. Videoita tehdessä jäsentyvät myös omat metsäajatukset. Opintovapaalla hän ryhtyi myös kuvaamaan videoita kahdesta lempiaiheestaan: metsänomistamisesta ja suunnistuksesta. Tietyillä alueilla on selvästi muitakin arvoja kuin puuntuotanto.” ”Kannustan kaikkia metsänomistajia miettimään, mitä mahdollisuuksia omat metsät voisivat tarjota.” Ajatukset siitä, mitä metsiltään haluaa tai haluaako mitään, voivat muuttua ajan mittaan. ”Metsätilani on varsin monimuotoinen puustoltaan ja koostuu erilaisista kasvupaikoista. Haarlaan videoihin tulee kommentteja myös muilta metsänomistajilta. Hän jäi opintovapaalle ja suoritti viime vuonna metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon. Ajankohtaista ja neutraalia sisältöä.” Hän on katsonut myös itse paljon metsävideoita. dollisuudet ovat olleet tärkeitä, erityisesti metsänomistamisen alkuvaiheessa. Arvio on, että Suomenkin metsät joutuvat koville. ”Kun aihe kiinnostaa itseäni, se toivottavasti näkyy videon katsojallekin. ”Hienointa 15 vuoden aikana on ollut nähdä, miten voimakasta ja huomaamatonta metsän kasvu on. Maisemanmuutos on hurja etenkin, jos sitä pystyy vertaamaan vanhoihin kuviin.” Tubettava metsänomistaja Tapio Haarlaan metsänomistamisessa käynnistyi uusi aika noin vuosi sitten. Hän on hakenut hankerahoitusta säätiöltä, että metsänomistajuudesta kertovien videoiden tekeminen voisi jatkua säännöllisenä. Haarlaa mainitsee metsätubettajista muun muassa metsäkonekuski Janne Seppäsen, moottorisahakauppias Jouni Topin ja Sami Hytösen. Ja Metsälehden videot tietysti
Palkkatyöstä yrittäjäksi Heittäytyjä. Niistä hän on pohtinut, voisiko kyseessä olla jopa yritysidea, jonka voisi metsätilalla toteuttaa. Kyseisessä häälahjapalvelussa hääparille teetätetään kyltti, joka kiinnitetään mäntyyn Häämetsässä. Monitavoitteinen metsänomistaja. Myös Haarlaan kuvaamat suunnistusvideot ovat olleet suosittuja. ”Suomalaisissa metsissä on raaka-aineita erilaisille tuotteille, elintarvikkeista lääketeollisuuteen.” Haarlaa kertoo kirjanneensa jo aiemmin ylös erilaisia metsäisiä ideoita. Yrittäjyyden myötä on tullut ajankohtaiseksi pohtia myös, mitä muuta metsänomistajuus voisi vielä tuoda. 3. Voisiko metsien sivutulovirroista löytyä kokeilun kautta uusia mahdollisuuksia. Yritteliäs. Metsäja suunnistusvideoita saa kuvata varsin vaihtelevissa sääoloissa. PYRI käymään säännöllisesti omissa metsissäsi ja mieti, mitä metsiltäsi haluat. Metsälehti Makasiini 11 10665_.indd 11 10665_.indd 11 8.3.2024 13.21 8.3.2024 13.21. 2. Metsän läheltä löytyy parkkipaikka, merkitty reitti ja taukokatos, joten pariskunnat voivat poiketa kylttimetsään myös retkelle. Minuun saa yhteyden myös Youtubesta Metsänomistaja-kanavan kautta, jos on jotain metsäisiä ajatuksia. Tykkään kokeilla. Idearikas. Innostun asioista. ”Jos ei kokeile, niin ei voi tietää toimiiko idea”, Haarlaa toteaa huumorilla. Miehen kovimpiin suunnistussuorituksiin kuuluu Jukolan viestissä toiseksi nopeimmaksi kellotettu osuusaika. Kylttejä metsässä on jo noin 90, mutta tuhansien eurojen markkinointipanostuksista huolimatta ideasta ei näytä syntyvän kannattavaa liiketoimintaa. Kannustan kaikkia metsänomistajia miettimään, mitä mahdollisuuksia omat metsät voisivat tarjota.” Haarlaa näkee, että sivutoiminen metsänomistajuus on jo yrittäjyyttä itsessään. ”Pienyrittäjyyttä on helppo lähteä kokeilemaan. ”Monesti ideat ovat tupanneet olemaan ajatuksena hauskoja, mutta liiketoiminnallisesti eivät ehkä erityisen toteuttamiskelpoisia.” Yhden tällaisen idean Haarlaa toteutti vuonna 2017. ”Itse tykkään sparrailla erilaisia ideoita. Pohdi, miten ne vaikuttavat omaan metsänomistajuuteesi ja tekemiisi toimenpiteisiin. Hän perusti metsätilansa maisemallisesti kauniille kallioiselle mäkialueelle Häämetsän. Kun kuuntelee Haarlaan kuvailua itsestään, on helppo ymmärtää, kun hän kertoo tekevänsä parhaillaan siirtymää palkkatyöstä yrittäjäksi. Kamerakalusto joutuu koville. Innostuksesta tai heittäytymisen puutteesta asia ei ainakaan jää kiinni.. SUUNNITTELE hyvissä ajoin, milloin on järkevää siirtää metsät seuraavalle sukupolvelle tai laittaa ne myyntiin. l HAARLAAN VINKIT 1. SEURAA alan uutisointia ja videoita. Haaveena on, että saisin olla jossain vaiheessa mukana jonkinlaisessa uudessa kasvuyrityksessä.” Onko se jokin metsäalan yritys, aika näyttää. Lohjalla sijaitseva Häämetsä on edelleen toiminnassa
Miltei puolet punkin kohdanneista piti tilannetta vaarallisena, kun esimerkiksi susikohtaamisissa vaaran tunnetta oli vain joka neljännellä. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ 50% Puolet metsäammattilaisista kertoo, että susihavaintojen määrä on lisääntynyt kolmen viime vuoden aikana hieman tai merkittävästi. Suurpetoja enemmän metsäammattilaisia huolestuttaa puutiainen eli punkki. Meton kyselyyn vastanneista valtaosa työskentelee metsänhoitoyhdistyksille tai metsäteollisuudelle. Ahman tai ilveksen kohtaamista metsäammattilaiset eivät sen sijaan pelkää. PUNKKI PELOTTAA ENITEN Suurpedoista aiheutuu kyselyn mukaan harvoin vaaraa metsäammattilaisille. Punkit levittävät borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta. Neljä viidestä kyselyyn vastanneesta liikkuu metsässä työnsä vuoksi vähintään kerran viikossa. Vaikka suurpedoista aiheutuu metsissä liikkuville ammattilaisille vaaraa harvoin, kolmasosa kokee, että susi ja karhu tuottavat merkittävän työturvallisuusriskin. Positiivisimpiin kohtaamisiin kuuluvat metsojen tai pöllöjen näkemiset. 20 40 60 80 100 Susimäärästä kahta mieltä Suurpetoja on mielestäni työalueellani tällä hetkellä (% vastaajista) Liian vähän Vastausten lähteinä Meton työturvallisuuskysely 2024. Punkin rinnalla inhottavan, joskaan ei yhtä vaarallisen eläinlajin titteliä kantaa hirvikärpänen. Ahma Ilves Karhu Susi Sopivasti Liian paljon » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini 10666_.indd 12 10666_.indd 12 8.3.2024 15.29 8.3.2024 15.29. Sen sijaan osumia tulee hirvikärpäsiltä, punkeilta ja ampiaisilta. Linnuista metsäammattilaiset pitävät. Tämä selviää Metsäalan Asiantuntijat ry:n eli Meton jäsenilleen tekemästä kyselystä. Eniten osumia metsissä liikkuvat ammattilaiset saavat hirvikärpäsiltä, punkeilta ja ampiaisilta. NOIN joka kymmenes metsäammattilainen ilmoittaa joutuneensa työssään vaaratilanteeseen suurpetojen vuoksi. 8% Metsäammattilaisista joutunut vaaratilanteeseen työalueellaan suurpedon takia. Suurpedoiksi kyselyssä nimettiin susi, karhu, ahma ja ilves
Tiheässä ojanvarsipusikossa oli pesä, jota en huomannut ajoissa. ”Päijät-Hämeessä punkki on eläimistä selkein turvallisuusriski.” Mikä eläin osui sinuun. ”Hirvikärpänen. ” JU SS I H A U RU /V A ST AV A LO Metsälehti Makasiini 13 10666_.indd 13 10666_.indd 13 8.3.2024 15.30 8.3.2024 15.30. On kyllä niin viheliäinen elukka ja allergisoi nopeasti. Osumaa tuli, mutta en tarvinnut lääkinnällistä apua. Maastotyö keskeytyy täysin.” ”Hirvikärpänen. En tarvinnut lääkäriä, mutta kärpäsen puremat märkii ja häviävät vasta joulun seutuun ihosta.” ”Ampiainen
OLLI ÄIJÄLÄ KUKA: Tapion liiketoimintajohtaja MITÄ: Vastaa liiketoiminnasta, johon kuuluvat tiimit kehittävät käytännön ennallistamistoimia MIKSI: Ennallistamistoimien määrä kasvaa, jos EU:n ennallistamisasetus astuu voimaan Iso kysymys on, miten ennallistaminen ja metsätalous sovitetaan yhteen, sanoo Tapion liiketoimintajohtaja Olli Äijälä. Miten asetus vaikuttaa metsänomistajiin. Huonokuntoisista luontotyypeistä on ennallistettava vähintään 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, 60 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Keskeistä on, että asetus ei ymmärtääkseni estä metsätalouden harjoittamista. Vuoteen 2030 asti keskitytään ennallistamaan Natura-alueita, joten yksityismetsänomistajien talousmetsiin asetus ei alkuvaiheessa juuri vaikuta. Millainen asetuksen aikataulu on. Lisäksi metsiin liittyvät indikaattorien asiat ovat sellaisia, jotka ovat meillä jo mukana metsänhoidossa. Metsälehti kuuluu Tapiokonserniin. Asetus voisi tulla voimaan toukokuussa, minkä jälkeen jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa laatia kansalliset ennallistamissuunnitelmat. Metsissä jäsenmaiden tulee seurata metsälintukantojen kehitystä sekä kuuden muun indikaattorin kehitystä. Vasta sitten nähdään tarkasti, millaisia käytännön vaikutuksia asetuksella on. Oma kysymyksensä on, olisiko asian voinut hoitaa jotenkin muuten kuin asetuksen kautta. l Miten ennallistamisasetus vaikuttaa. Asetus vaatii vielä Euroopan unionin neuvoston hyväksynnän. Mitä asetus tarkoittaa metsien osalta. Näitä indikaattoreja voivat olla esimerkiksi kuollut puu, eri-ikäisrakenteisten metsien osuus ja puulajien monimuotoisuus. EU:n jäsenmaiden on vuoteen 2030 mennessä tehtävä ennallistamistoimia vähintään 20 prosentilla EU:n maaja merialueista. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SEPPO SAMULI » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 10667_.indd 14 10667_.indd 14 8.3.2024 15.22 8.3.2024 15.22. Iso kysymys on, miten ennallistaminen ja metsätalous sovitetaan yhteen. Ennallistamisasetus tähtää luontokadon pysäyttämiseen. 1 2 3 4 Onko hyvä, että Euroopan parlamentti hyväksyi EU:n ennallistamisasetuksen. Se on tärkeää niin meidän kuin tulevien sukupolvien kannalta
Suomessa hirvikanta on poikkeuksellisen tuottoisa”, kertoo erikoistutkija Juho Matala Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Luken erikoistutkija Jyrki Puseniuksen mukaan yksi mahdollinen syy kehitykseen on 2010-luvulla runsastuneen valkohäntäpeurakannan vaikutukset ravintokilpailuun ja tauteihin. Aiemmin säästely on johtanut kannan rajuun kasvuun. Jos kaatolupia nyt vähennetään paljon ja vähennetään hirvenmetsästystä, samanlainen skenaario kuin 2000-luvun vaihteessa voi olla edessä muutamassa vuodessa”, erikoistutkija Ari Nikula Lukesta arvioi. Viime vuodesta vasatuotto on kuitenkin jonkin verran parantunut. Samalla kaatomäärät ovat pudonneet vuoden 2019 syksyn 52 000:sta viime syksyn runsaaseen 32 000 kaatoon. Räjähdysmäistä kasvua edelsi 1990-luvun puolivälissä huoli hirvikannan kehityksestä ja metsästystä vähennettiin. Hirviä oli tuolloin lähes 160 000. Kanta on painunut 1990-luvun puolivälin lukemiin, mutta juuri valmistuneen arvion mukaan hirvikanta on vahvistunut viime vuodesta. TIIA PUUKILA TOISTUUKO KANTAHUIPPU. Kun saalismäärät laskivat 2010-luvun puolivälissä alle 40 000 hirven, kanta kasvoi nopeasti yli 100 000 hirveen. Virheellinen kanta-arvio heijastuu saalismääriin, kaatolupiin ja kirittää hirvikannan vahvistumista. metsästysvuoden jälkeinen talvikanta Hirvisaalis Kpl » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 10668_.indd 15 10668_.indd 15 8.3.2024 13.40 8.3.2024 13.40. SUOMESSA tehtiin 2000-luvun alussa laskentahistorian hirviennätys. Tehokasta lisääntymistä Hirvikanta vahvistuu nopeasti muutamassa vuodessa, kun metsästystä vähennetään ja kaatomäärät tippuvat. Sekin on huomattava, että kanta-arviot voivat paikoin olla reippaasti pielessä. Viidessä vuodessa kanta paisui kaikkien aikojen ennätykseen. ”Huippu on Suomessa nopeasti saavutettavissa. ”Tämä ylös alas -sahaus hirvikannassa on ollut tyypillistä. Lähde: Luke Hirvien lukumäärä, Luken kanta-arvio, ao. Tammikuussa läntisen Uudenmaan rannikkoalueelle tehty lentolaskenta paljasti, että hirvikanta alueella oli puolistoistakertaa suurempi kuin kanta-arvion perusteella saattoi odottaa. Tällä kertaa nousua saattaa hillitä hirvikannan tuoton sekä vasapainojen lasku. Nyt hirvien määrä uhkaa jälleen paisua yli äyräiden. Hirvenmetsästyksessä on menossa säästökuuri
» AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 10669_.indd 16 10669_.indd 16 8.3.2024 13.56 8.3.2024 13.56. Yksityismetsänomistajien saamat kantorahatulot nousivat reaalisesti kolme prosenttia ja metsäteollisuuden sekä valtion metsistä saadut tulot 20 prosenttia edellisestä vuodesta. Euromääräisesti tulot nousivat sata miljoonaa euroa edellisvuodesta ja olivat suuremmat kuin koskaan aikaisemmin. 16 Metsälehti Makasiini 16 Metsälehti Makasiini 16 Metsälehti Makasiini Metsätalouden uuden kannustejärjestelmän Metkan ensimmäisenä päivänä Metsäkeskukseen tehtiin 74 tukihakemusta. 74 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA KANTORAHATULOJA eli metsänomistajan puunmyynnistä saamaa tuloa kertyi viime vuonna lähes kolme miljardia euroa, ilmenee Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedoista. Reaalisesti eli inflaatio huomioiden tulot nousivat kuusi prosenttia, mutta jäivät pari prosenttia alemmiksi verrattuna viiden edeltäneen vuoden keskiarvoon. Olisihan nuo rungot, jotka ovat katkenneet kaadettavan puun alle, voinut puida pois.” Raivaaja ”Kuvat kertovat juuri sen, kuinka roina jää sekasortoisiin asentoihin. Lopputulosta voi arvioida, kun puut on ajettu.” Panu ”Motomies on noissa oloissa tehnyt voitavansa. Kantorahatuloista 2,46 miljardia euroa saatiin yksityismetsistä ja 0,49 miljardia euroa metsäteollisuuden ja valtion metsistä. Ennakkoraivaus ja mahdollinen energiapuuvaihtoehto olisivat auttaneet huomattavasti parempaan lopputulokseen.” Visakallio ”Ennakkoraivaus ainakin olisi pitänyt tehdä. KANTORAHOISSA ENNÄTYSEUROT H A RR I M Ä EN PÄ Ä Ei ole kone uponnut kuvien perusteella, mutta ajo on ilmeisesti vielä edessä. Tällaisen hakkuujäljen esitteli nimimerkki Kestopuu. Jokunen kuitupuukokoinen runko näyttäisi katkenneen korjuussa. Motomiehelle pirullinen haitta, josta ei makseta mitään.” Mehtäukko ”Yllättävän hyvin ilmeisesti suokohteeksi tehty, raivaamattomaksi paikaksi, kun ei ole kolhupuita enempää eikä syviä uria! Ennakkoraivuulla olisi saanut ehkä vielä siistimpään kuntoon, mutta ei tuokaan mikään paha vielä ole!” mikalaitinen99 ”Kun ollaan pehmeällä suolla, kaikki hakkuutähteet kerätään uralle ja kantavuuden varmistamiseksi katkaistaan latvus vähän paksummalta kohtaa poikki.” Suorittava porras ”Kuvasta selviää hyvin, miten latvusmassalla on estetty juurivaurioita ja parannettu kantavuutta.” Metsä-Masa YHDEN HAKKUUN JÄLJET Metsälehti.fi:n kuvapalstalla pohdittiin, olisiko korjuuala pitänyt ennakkoraivata
• Saat noin 15–20 kuutiometriä lisää puuta hehtaarille. • Kustannukset voi vähentää metsäverotuksessa kertapoistona. Miksi lannoittaisin metsääni. Hyvin kasvava metsä sitoo enemmän hiilidioksidia. • Lisäät hiilensidontaa. YaraMila METSÄN NP -kasvatuslannoite on kehitetty kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen. • Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli. • Parantaa puuston kasvua ja puun laatua. Se sisältää typen ja hidasliukoisen fosforin lisäksi runsaasti booria.YaraBela METSÄSALPIETARI on kivennäismaan männiköiden kasvatuslannoite, joka sisältää typen lisäksi kaliumia ja booria. Yaran metsälannoitteet sisältävät myös booria metsän terveellisen kasvun ylläpitämiseksi. Metsänlannoitus – tuottava sijoitus ja ilmastoteko yara.fi/metsa 10670_.indd 17 10670_.indd 17 8.3.2024 14.05 8.3.2024 14.05. Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla. Pääset toteuttamaan hakkuut aikaisemmin
TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT PETTERI KIVIMÄKI JA SEPPO SAMULI Metsätilan sukupolvenvaihdokseen ei ole yhtä oikeaa tapaa. Tärkeintä on, että asioista keskustellaan. TEEMA » SUKUPOLVENVAIHDOS 18 Metsälehti Makasiini 10671_.indd 18 10671_.indd 18 7.3.2024 14.23 7.3.2024 14.23. PERINTÖ, LAHJA VAI KAUPPA
SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 19 10671_.indd 19 10671_.indd 19 7.3.2024 14.23 7.3.2024 14.23. Tärkeintä on, että asioista keskustellaan. Metsätilan sukupolvenvaihdokseen ei ole yhtä oikeaa tapaa
Se on tukkia pidempi ja siitä maksetaan parempaa hintaa. Nyt odotellaan päätehakkuuta. ”Männikkö harvennettiin parikymmentä vuotta sitten. Aktiivisemmin asiaa alettiin selvittää melko tarkalleen kaksi vuotta sitten, maaliskuussa 2022 – vuosi ennen kuin Tiainen täytti 70 vuotta. Yleistää ei tietenkään voi. Suomen metsäkeskuksen metsänomistuksen asiantuntijan Esa Lappalaisen mielestä metsäomaisuus olisi järkevä siirtää seuraavalla sukupolvelle noin seitsemänkymppisenä. Puut olivat ohittaneet nuoruusvaiheensa jo silloin, kun männikkö vuonna 1987 siirtyi hänen omistukseensa. Meillä on paljon yli 80-vuotiaita metsänomistajia, mutta siinä iässä asioiden hahmottaminen alkaa monella vaikeutua. Puuston poistuma on viime vuosina ollut yhtä suurta kuin kasvu, mutta olen säästänyt hakkuita pojilleni”, Tiainen kertoo. Pylväs on erikoispuutavaralaji, josta valmistetaan sähköja puhelinpylväitä. M M ÄNNIKKÖ on ain a k i n 9 -v uo tias, luultavasti vanhempikin, arvioi Kauko Tiainen. Poikkeuksellisen suoriin runkoihin on maalattu spraymaalilla numeroita. Kiviapajalla Savonlinnassa sijaitsevat metsät siirtyivät viime kesänä Tiaisen poikien omistukseen. TEEMA » SUKUPOLVENVAIHDOS 20 Metsälehti Makasiini 10671_.indd 20 10671_.indd 20 7.3.2024 14.23 7.3.2024 14.23. Tämä selviää vuonna 2020 julkistetusta Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuskokonaisuudesta. Kauko Tiainen on ollut metsänomistaja lähes 40 vuotta. On monia välkkyjä 90-vuotiaitakin”, hän sanoo. Hyvissä ajoin liikkeelle Suomalaisten metsänomistajien keski-ikä on 62 vuotta, ja puolet metsänomistajista on täyttänyt 65 vuotta. Männiköstä saatavilla puukauppatuloilla on tarkoitus rahoittaa osa sukupolvenvaihdoksen aiheuttamista menoista. Ne kertovat hakkuukoneenkuljettajalle, kuinka pitkiä pylväitä puista on tarkoitus katkoa. Tiaisilla sukupolvenvaihdosta oli pohdittu jo pitkään. Sukupolvenvaihdos lienee siis ainakin joskus käynyt monen metsänomistajan mielessä. ”Sukupolvenvaihdos kannattaa tehdä hyvissä ajoin
Metsän arvo selville Tiaisten sukupolvenvaihdos lasketaan niin sanottuihin aktiivisiin sukupolvenvaihdoksiin. Ville Tiaisesta tuli metsänomistaja viime kesänä. ”Silloin metsänomistajaksi tulee kuolinpesä. ”Sukupolvenvaihdos on paras tehdä silloin, kun asioihin pystyy vielä itse vaikuttamaan. Metsän arvon voi Lappalaisen mukaan määrittää kolmella tavalla: pyytämällä metsäammattilaista laatimaan tila-arvion, käyttämällä Verohallinnon julkaisemia metsämaan maakunnallisia laskennallisia arvoja tai hyödyntämällä pankkien ja metsäyhtiöiden verkkosovelluksia. Tila-arvioita tekevät esimerkiksi metsäpalveluyritykset, metsänhoitoyhdistykset ja metsäyhtiöt. Se tarvitaan niin kauppahinnan kuin lahjaveronkin määrittämistä varten. Jos siis metsätilan arvo on esimerkiksi 150 000 euroa, riittää, että kauppahinta on yli 112 500 euroa. Lähisukulaistenkin kesken kauppa voi olla hyvä vaihtoehto, jos metsätilasta luopuja tarvitsee rahaa. Yleisin tapa tehdä sukupolvenvaihdos on Lappalaisen mukaan kuitenkin se, että metsä saadaan perinnöksi edellisen metsänomistajan kuoltua. Kauppa katsotaan käyvän arvon mukaiseksi, jos kauppahinta on enemmän kuin 75 prosenttia metsätilan arvosta. Jos ihan viiraantuu, ei ehkä kykene kirjoittamaan nimeään paperiin”, hän sanoo. Sukupolvenvaihdoksen tekotavasta riippumatta ensimmäinen asia, joka tulee tehtäväksi, on metsätilan arvon määrittäminen. Niissä metsätila siirtyy sukupolvelta toiselle joko kaupalla, lahjana tai lahjanluonteisena kauppana. Kauppa herkästi kallis Kauppa on yleinen tapa tehdä sukupolvenvaihdos varsinkin sellaisissa tilanteissa, joissa metsätilasta luopuja ja metsätilan saaja eivät ole lähisukua keskenään. Sekin on eräänlainen sukupolvenvaihdos”, hän sanoo. ”Esimerkiksi metsämaan laskennallisia arvoja voidaan käyttää, kun määritetään pienten metsätilojen arvoa. Monesti on järkevintä teettää tila-arvio ammattilaisella. Silloin saadaan tietää, mikä metsän todellinen arvo on”, Lappalainen sanoo. Metsälehti Makasiini 21 10671_.indd 21 10671_.indd 21 7.3.2024 14.24 7.3.2024 14.24
”Lahjanluonteinen kauppa on hyvä keino, sillä moni metsästä luopuja tarvitsee elämiseen jonkin verran rahaa. Jos metsätila siirtyy kokonaisuudessaan kaupalla, voi kauppahinta nousta niin korkeaksi, ettei perillisellä ole siihen varaa. Se on kolme prosenttia kauppahinnasta. Silloin metsätilan saaja joutuu maksamaan lahjaveroa. Osto vanhemmilta Lähde: Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuskokonaisuus Lähes puolet perinyt metsänsä Valtaosa yksityismetsistä perheomistuksissa Perintö Kuolinpesä Lahja Osto sukulaisilta Osto markkinoilta Metsätilan saantotapa, % tiloista Metsätilan hallinta, % metsänomistajista 46% 6% 7% 17% 72% 11% 8% 12% 20% Perheomistus Yhtymä Useita tapoja Mäntyjen runkoihin maalatut numerot kertovat, kuinka pitkiä pylväitä rungoista on tarkoitus katkoa. Jos kauppahinta on esimerkiksi 60 prosenttia metsätilan käyvästä arvosta, pitää jäljelle jäävästä 40 prosentista maksaa lahjaveroa. TEEMA » SUKUPOLVENVAIHDOS 22 Metsälehti Makasiini 10671_.indd 22 10671_.indd 22 7.3.2024 14.24 7.3.2024 14.24. Metsäomaisuus olisi järkevä siirtää seuraavalle sukupolvelle noin seitsemänkymppisenä, sanoo Esa Lappalainen. Lahjanluonteisen kaupan etuna on Lappalaisen mielestä myös hinta. Jos kauppahinta on 75 prosenttia kauppahinnasta tai sen alle, kyse on lahjanluonteisesta kaupasta. Lappalainen kertoo, että lahjanluonteiset kaupat ovat viime aikoina yleistyneet. Yleensä metsätilasta maksetaan sen verran kuin luopuja tarvitsee rahaa, loput annetaan lahjana. Metsätilan saaja sen sijaan joutuu maksamaan varainsiirtoveron. Raha kannattaa ottaa kauppahintana, sillä se on lähisukulaisten kesken tehtävissä kaupoissa luopujalle verovapaata.” Metsätilan luopujan ei siis tarvitse maksaa luovutusvoittoveroa, jos hän on omistanut metsän vähintään kymmenen vuotta
Silloin joku lapsista voi ostaa metsätilan alihinnalla, ja myyjä voi lahjoittaa kauppahintaa muille lapsilleen. Korotonta maksuaikaa Kaupalla ja lahjanluonteisella kaupalla tehdyn sukupolvenvaihdoksen hyviä puolia on se, että metsätilan saaja voi hyödyntää metsävähennystä. Metsätilan ostajan ei tarvitse maksaa koko kauppahintaa kerralla, vaan maksuajaksi voidaan sopia esimerkiksi kymmenen vuotta. Sukupolvenvaihdos voi siis olla järkevä tehdä kauppana varsinkin sellaisilla metsätiloilla, joilla on paljon hakkuukypsää puustoa. Jos metsän saaja myy kalenterivuoden aikana puuta 30 000 eurolla, metsävähennys on 18 000 euroa. Jos metsän hankintamenot ovat yhteensä 200 000 euroa, on metsävähennyspohja 120 000 euroa. Siitä on hyötyä siinä vaiheessa, kun metsätilalla tehdään puukauppaa. Niin sanottu metsävähennyspohja on 60 prosenttia metsän hankintamenoista. Metsätilan omistus ja hallinta voivat siirtyä uudelle omistajalle kuitenkin heti, jolloin tämä pystyy myymään metsästä puuta ja lyhentämään puukaupparahoilla kauppahintaa.” Lahjasta lahjavero Lahjana metsätila kannattaa Lappalaisen mukaan antaa siinä tapauksessa, että metsästä luopuja ei tarvitse metsästä rahaa. Lappalaisen mukaan kauppa voi olla tasapuolinen vaihtoehto silloin, jos lapsia on paljon mutta metsä ainoa isompi omaisuus. Lahja sopii myös esimerkiksi sellaisiin tapauksiin, joissa perinnönsaajia on vain yksi tai joissa muille perinnönTiaisten sukutila sijaitsee Kiviapajalla Savonlinnassa. Hankintamenoihin lasketaan paitsi kauppahinta myös esimerkiksi varainsiirtovero. Kauko Tiainen pilkkoo klapeja 70-vuotislahjaksi saamallaan halkoma-alasimella. ”Yleinen käytäntö on, että lähisuvussa annetaan korotonta maksuaikaa. Metsän saaja saa tämän osan puukauppatuloistaan verottomana. Metsälehti Makasiini 23 10671_.indd 23 10671_.indd 23 7.3.2024 14.24 7.3.2024 14.24. Tuleville vuosille metsävähennyspohjaa jää 102 000 euroa
Lapsilla voi olla näkemyksiä sukupolvenvaihdoksesta, mutta he eivät ehkä viitsi ottaa asiaa puheeksi, etteivät loukkaisi vanhempiaan. Se kannattaa Lappalaisen mukaan huomioida, että jos lahjan antaja kuolee kolmen vuoden sisällä lahjan antamisesta, yhdistetään lahja perintöverotukseen. Nyt minä sain jotain ja pojat metsävähennyspohjaa”, Tiainen sanoo. Metsäala koostuu neljästä lähekkäin sijaitsevasta metsätilasta, joista kolme siirtyi sukupolvenvaihdoksen yhteydessä Tiaisen pojille. Toisin kuin kauppakirjassa lahjakirjassa voidaan sulkea pois lahjansaajien puolisoiden avio-oikeus metsätilaan. Tärkeintä hänen mielestään on keskustella asiasta vähintään ydinperheen kesken. Metsää Tiaisten metsäkokonaisuuteen kuuluu parisataa hehtaaria. ”Minäkin kaipasin jotain, joten ihan lahjoituksena sukupolvenvaihdosta ei voinut tehdä. Apua asiantuntijoilta Tiaiset päätyivät tekemään sukupolvenvaihdoksen lahjanluonteisena kauppana. Lahjanluonteisessa kaupassa se voidaan tehdä lahjan osalta. Mistä sitten tietää, miten metsätilan sukupolvenvaihdos kannattaa tehdä. saajille lahjoitetaan jotain muuta saman arvoista. Lahjan arvo lasketaan kertomalla metsätilan pinta-ala hehtaareissa kymmenkertaisella metsämaan keskimääräisellä kuntakohtaisella tuotolla. ”Suomalaisten yleisin synti on puhumattomuus. Syyt olivat pitkälti Lappalaisen mainitsemat. Veron määrä lasketaan metsätilan käyvästä arvosta. Jos taas sukupolvenvaihdos olisi tehty kauppana, se olisi tullut niin kalliiksi, ettei pojilla olisi ollut minkäänlaista mahdollisuutta. Metsälahjavähennys vastaa perusperiaatteeltaan metsävähennystä, mutta metsälahjavähennyksen saa vain, jos lahjan arvo ylittää 30 000 euron kynnysarvon. TEEMA » SUKUPOLVENVAIHDOS 24 Metsälehti Makasiini 10671_.indd 24 10671_.indd 24 7.3.2024 14.25 7.3.2024 14.25. Metsätilan lahjana saanut voi olla oikeutettu metsälahjavähennykseen. Vanhemmat taas saattavat kokea, että lapsilla on muita Kauko ja Anneli Tiainen ovat tyytyväisiä, että pyysivät sukupolvenvaihdokseen apua ammattilaisilta. Esa Lappalaisen mukaan yhtä oikeaa vaihtoehtoa ei ole. Lahjan saaja maksaa lahjana saadusta metsätilasta lahjaveron
Metsäyhtymä muodostuu, jos metsätilan saajia on enemmän kuin yksi. Sen hyviä puolia on hänen mielestään muun muassa se, että silloin metsänomistajiksi tullaan nuorempina. Perintöveron maksamista varten lähdetään ehkä tekemään puukauppaa, mutta puukaupasta joudutaan maksamaan pääomavero. Raivaussahat odottavat taimikonhoitotöitä. Veroihin voi silloin mennä puolet metsätilan arvosta.” Pilkkomista kannattaa välttää Metsiä pilkotaan Lappalaisen mukaan yhä jonkin verran sukupolvenvaihdosten yhteydessä. Lappalainen neuvoo sukupolvenvaihdosta miettiviä olemaan yhteydessä siihen tahoon, jonka kanssa on tullut tehtyä eniten yhteistyötä. Metsälehti Makasiini 25 10671_.indd 25 10671_.indd 25 7.3.2024 14.25 7.3.2024 14.25. Esimerkiksi kauppakirja tehtiin yhdistyksen avulla. Hän ei sitä suosittele, sillä metsän arvo laskee samalla, kun hehtaarimäärä pienenee. Nuoruudesta hyötyä Metsäkeskuksen Lappalainen on aktiivisen sukupolvenvaihdoksen kannalla. Paljon riippuu siitä, miten perheessä pystytään tekemään päätöksiä ja millainen sopu on.” Tiaisilla päädyttiin metsäyhtymään, sillä molemmat pojat olivat kiinnostuneet metsän omistamisesta eikä metsää haluttu pilkkoa. Nuorempana metsästä saataville tuloille on enemmän käyttöä, metsässä jaksetaan tehdä töitä ja päätöksenteko on ketterämpää.” Lappalainen kannustaa myös harkitsemaan sitä, että metsätilan omistus hyppäisi yhden sukupolven yli. ”Perintövero on rankka varsinkin, jos metsätilalla on runsaasti puustoa. ”Metsää omistetaan yleensä 30–40 vuotta. Yleisesti ottaen metsätilat kannattaisi Lappalaisen mielestä jättää yhdelle jälkeläiselle, mutta voi metsätilan pito onnistua hänen mukaansa myös metsäyhtymänä. Jos hän joutuu kunnalliseen hoitolaitokseen, saattaa metsätilan vuotuinen tuotto kulua hoitomaksuihin.” Aktiivisen sukupolvenvaihdoksen puolesta puhuu Lappalaisen mukaan myös se, että silloin metsäasioihin ehtii perehtyä paremmin. ”Yhtymätilanteet onnistuvat joskus mutta eivät aina. ”Rauhassa eteenpäin ja päivä kerrallaan.” Koppelo eli naarasmetso käyskentelee lumisessa metsässä. Tämä on hänen mukaansa yleistynyt samalla, kun metsänomistajien keski-ikä on kasvanut. Sitä en kuitenkaan suosittele, että hallintaoikeus pidätettäisiin vanhemmalle henkilölle. ”Välisukupolvelle voi vaikka pidättää muutamaksi vuodeksi hallintaoikeuden. On ihan eri asia omistaa metsää 30-vuotiaasta 60–70-vuotiaaksi kuin 60-vuotiaasta 90-vuotiaaksi. Samaa mieltä ovat Tiaiset. Koko perinnön saaminen kertarysäyksellä tekee verotuksesta ja asioiden hallinnasta raskasta.” Lisäksi perinnöstä ei saa veroetua: ei metsävähennystä eikä metsälahjavähennystä. En tiedä, pystyykö kukaan tekemään sukupolvenvaihdosta ilman asiantuntija-apua”, Tiaisen puoliso Anneli Tiainen sanoo. Tällä on usein jo valmiiksi metsätilan perustiedot, joten esimerkiksi tila-arvion tekeminen tulee halvemmaksi. töitä eikä aikaa metsälle.” Lappalainen kehottaa olemaan yhteydessä myös metsäalan asiantuntijoihin. Tiaiset olivat yhteydessä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen. ”Oli se melkoinen show. ”Omaisuutta voi metsätilan lisäksi olla vaikka kuinka paljon
Kotona on kaksi alle kouluikäistä lasta, joten kahvilassa on helpompi puhua. **) Metsätalouden puhdas pääomatulo, joka tarvitaan, jotta metsälahjavähennys/metsävähennys saadaan hyödynnettyä kokonaan – metsälahjavähennyksen osalta 15 vuodessa. Metsään liittyvien virallisten asioiden hoitaminen on nyt poikien vastuulla, mutta Kauko Tiainen tekee edelleen metsänhoitotöitä. Lähde: Suomen metsäkeskus Ville Tiainen kehottaa varautumaan siihen, että sukupolvenvaihdos vie aikaa. ”Metsurin työssä työmaat tulevat listalta. Töitä tehdään yhdessä Tiaisten metsät ovat kulkeneet suvussa jo 1700-luvun alkupuolelta. Ville ja Jussi Tiainen ovat metsätilan 11. Ajatuksena on, että metsänhoitotyöt tehdään myös tulevaisuudessa pitkälti omin voimin. Kun meitä on yhtymässä vain kaksi henkeä, päätöksentekoprosessi on aika kevyt.” Ville Tiainen asuu Jyväskylässä ja veli Jussi Tiainen Varkaudessa. Se tarkoittaa sitä, että metsässä ei tule käytyä päivittäin. sukupolvi. Vaikka sukupolvenvaihdos on suuri muutos, ei se Tiaisten mukaan ole käytännössä muuttanut juuri mitään. Kun taimikko on raivattu tai taiETSITKÖ AMMATTILAISTA APUUN. Ville Tiainen on kuitenkin tyytyväinen siitä, että yhteyttä tulee metsän ansiosta nyt pidettyä aiempaa enemmän. Toinen pojista, Ville Tiainen, vastaa puhelimeen kahvilasta. Tiainen on yhteisomistukseen tyytyväinen. ”Työskentelen metsurina. Pojat auttavat niissä sen verran kuin päivätöiltään ehtivät. Teen sen, mitä kerkeän, kykenen ja kehtaan”, Kauko Tiainen sanoo. ”Minulla on metsänhoidossa kolmen k:n tekniikka. Omassa metsässä asioita on mukavampi miettiä porukalla. Sekä isä että pojat pitävät istutusja taimikonhoitotöistä. Siinä saa tehdä päätöksiä yksin ja itsenäisesti. TÄÄLTÄ LÖYTYY: www.metsakeskus.fi -> Metsän käyttö ja omistus -> Metsätilan omistajanvaihdos -> Metsätilan omistajanvaihdoksen palvelut ja laskurit -> Metsänomistusjärjestelyjen palveluntarjoajat Lahja, kauppa ja lahjanluonteinen kauppa – näin tapa, jolla metsä siirtyy seuraavalle sukupolvelle, vaikuttaa menoihin Sukupolvenvaihdoksen ajoitus 2023 Metsän sijaintikunta Jyväskylä Metsän tuotto 178,51 €/ha Metsän pinta-ala 32 ha Metsän käypä arvo 150 000 € Lahjaveroluokka I-veroluokka eli lähisukulaiset Pääomatulovero 30 % Lahja Lahjavero 16 100 € Metsälahjavähennyspohja 18 347,02 € Nettohyöty (* 5 504,11 € Pääomatulotarve (** 36 694,04 € Kauppa (kauppahinta 76 % metsätilan arvosta) Kauppahinta 114 000 € Varainsiirtovero 3 420 € Metsävähennyspohja 70 452 € Nettohyöty (* 21 135,60 € Pääomatulotarve (** 117 417 € Lahjanluonteinen kauppa (kaupan osuus 60 %) Lahjavero 5 300 € Kauppahinta 90 000 € Varainsiirtovero 2 700 € Metsävähennyspohja 55 620 € Nettohyöty (* 16 686 € Pääomatulotarve (** 92 700 € *) Metsälahjatai metsävähennyksestä enimmillään saatava hyöty, eli summa, jolla lahjan tapauksessa lahjavero, kaupan takauksessa kauppahinnan ja varainsiirtoveron yhteisarvo ja lahjanluonteisen kaupan tapauksessa lahjaveron, kauppahinnan ja varainsiirtoveron yhteisarvo pienenee metsälahjatai metsävähennyksen ansiosta. TEEMA » SUKUPOLVENVAIHDOS 26 Metsälehti Makasiini 10671_.indd 26 10671_.indd 26 7.3.2024 14.26 7.3.2024 14.26. Olemme veljen kanssa saman tyyppisiä, joten meillä ei ole ongelmia puhua asioista
Toisaalta niin sanotun perhemetsätalouden, jossa metsät siirtyvät sukupolvelta toiselle, hiipuminen on luonnollista. ”Tämä kasvattaa ammattimaisten metsänomistajien määrää. Siinä missä metsä on ollut isälle palkkatyö, on se minulle ja veljelleni kuitenkin enemmän sijoituksen tai omaisuuden hoitoa.” Entä millaisia käytännön neuvoja Tiaiset antavat muille sukupolvenvaihdosta suunnitteleville. Kiinteistönvälittäjät arvioivat elokuussa 2023 ja helmikuussa 2024 tehdyissä välittäjäbarometreissa, että lähes kolmannes Metsätilat.fi-sivustolle myyntiin tulleista metsätiloista oli laitettu myyntiin joko metsänomistajan korkean iän takia tai siksi, että tilalle ei löytynyt jatkajaa. tuhot, säätely, suojelu) Taloudellinen tarve Omistajan korkea ikä Ei halua, aikaa tai kiinnostusta omistaa metsää YHÄ harvempi perillinen on halukas ottamaan perheen metsää omistukseensa, kertoo Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:n toimitusjohtaja Harri Huupponen. Tyytyväinen hän sen sijaan on – sekä siitä, että sukupolvenvaihdos tuli tehtyä että siitä, että hän pystyi olemaan siinä mukana. Mietiskelyn keskeyttää taskussa soiva puhelin. Ville Tiainen kehottaa varautumaan siihen, että asioiden selvittämiseen kuluu aikaa. Viidennes metsänomistajista oli välittäjien näkemyksen mukaan laittanut metsänsä myyntiin, koska halua, aikaa tai kiinnostusta omistaa metsää ei ollut. ”Uusien metsänomistajien määrä on viime vuosina laskenut. Haikeutta hän ei kerro sukupolvenvaihdoksen takia tuntevansa. Hoitotarpeita voi katsoa samalla, kun käy marjassa. En näe siinä ristiriitaa. KIINNOSTUS METSÄPERINTÖÖN HIIPUU Metsälehti Makasiini 27 10671_.indd 27 10671_.indd 27 7.3.2024 14.26 7.3.2024 14.26. Rauhassa eteenpäin Kauko Tiaiselle metsätila on ollut sekä työ että harrastus. Hän arvioi, että pojille metsällä ei ehkä ole yhtä suurta merkitystä. Suomessa on jokaisenoikeudet, joten metsäkokemuksen saamiseksi ei ole pakko omistaa metsää.” Huupponen kuitenkin kannustaa ihmisiä ryhtymään metsänomistajiksi. ”Metsää hoidetaan talousmielessä, mutta virkistyskäyttö on mukana isona arvona. ”Yleensä uudet asiat tuntuvat vaikeilta etukäteen, mutta kun niitä alkaa selvittää, ne eivät olekaan niin vaikeita. Rauhassa eteenpäin ja päivä kerrallaan. Näin välttyy yllätyksiltä. Tulokset perustuvat 105:een välittäjien antamaan vastaukseen. Omassa metsässä itseään saa toteuttaa laajemmin: voi itse päättää, milloin on hoitotöiden aika ja katsoa omaisuudenhallintapuolta pidemmälle”, Ville Tiainen sanoo. Metsäteollisuuden puuhuollon kannalta ammattimaisuus voi olla hyvä asia. ”Heidän elämänsä on muualla, kun taas itse olen elänyt metsän keskellä.” Ville Tiainen suhtautuu metsäänsä pitkälti samalla tavalla kuin isänsä. Kauko Tiainen muistuttaa, että verottajalta voi lahjoituksen yhteydessä hakea ennakkoratkaisua. Metsäalalla panostetaan hänen mukaansa metsänomistusta helpottaviin ja metsänomistajien arvoja huomioiviin palveluihin. Luvut perustuvat Suomen metsäkeskuksen tilastoihin. Uusia metsänomistajia ei tule, mutta ne, joilla metsää jo on, kasvattavat metsäomaisuuttaan entisestään. Itseäni surettaa se, jos suvun metsänomistajuuden ketju katkeaa siksi, että metsänomistaminen koetaan liian vaikeaksi”, Huupponen sanoo. Metsätilat.fi on Suomen suurin metsätilojen, tonttien ja yhteismetsäosuuksien markkinapaikka. Hakkuut käynnistyvät vielä samana päivänä.. met istutettu, lähdetään metsästä pois. ”Ihmisten elämä ja metsäsuhde ovat muuttuneet. Huupponen arvioi, että moni kokee metsän esimerkiksi käteistä rahaa tai osakkeita vaikeammaksi omaisuuseräksi. Tilanne näkyy myös Metsätilat.fi-sivustolla, kertoo Metsätilat.fi Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Esa Viitarinne. Tämä on kaksi kertaa elämässä -tilanne”, hän sanoo. l Lähde: Välittäjäbarometri Metsätilat.?:n välittäjille 8/2023 ja 2/2024 Pula jatkajista näkyy metsätilamarkkinoilla Välittäjien näkemykset syistä, jotka motivoivat metsätilan myyjiä myymään metsänsä pois elokuussa 2023 ja helmikuussa 2024 2% 3% 22% 20% 15% 13% 12% 5% 4% 4% Ei jatkajaa metsätilalle Yhteisomistuksen purkaminen Etäisyys tilalle Sukupolvenvaihdos Hyvä markkinatilanne Korkeat korot Uhkakuvat toimintaympäristössä (esim. Vielä kymmenen vuotta sitten uusia metsänomistajia tuli 10 000 vuodessa, nyt enää 6 000”, hän sanoo. Koneurakoitsija ilmoittaa lähtevänsä kohti Tiaisten metsiä. Välillä kannattaa puhua perheen kanssa, missä mennään ja mitä tehdään. Metsien ostajia on vähemmän kuin myyjiä, joten nykykehityksellä metsänomistajien määrä vähenee. Perheen tulot tulivat metsästä, ja metsässä käytiin marjassa sekä hirvija lintumetsällä. Hakkuut käyntiin Kauko Tiainen suuntaa takaisin kohti metsätiellä odottavaa autoa
TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT SEPPO SAMULI 28 Metsälehti Makasiini 10672_.indd 28 10672_.indd 28 7.3.2024 14.15 7.3.2024 14.15. VAIKUTTAJA » ”METSILLE VOI TULLA UUSI AGENDA” Politiikan konservatiiviset tuulet yltävät myös EU:n metsälinjauksiin, tutkimusylijohtaja Antti Asikainen ennakoi
Metsälehti Makasiini 29 10672_.indd 29 10672_.indd 29 7.3.2024 14.15 7.3.2024 14.15
”Suomi on metsätuotteissa niin iso peluri, että jos täällä jokin asia isosti heiANTTI ASIKAINEN 58 -vuotias TUTKIMUSYLIJOHTAJA Luonnonvarakeskuksessa METSÄBIOTALOUDEN tiedepaneelin puheenjohtaja SOTILASARVOLTAAN reservin majuri RUOTSIN kuninkaallisen metsäja maatalousakatemian jäsen NAIMISISSA , kolme aikuista lasta. Kaipa siinä on samaa kuin metsäkeskustelussa, jonka Asikainen tosin toteaa rauhoittuneen. LL UONNONVARAKESKUKSEN (Luke) tutkimusylijohtaja Antti Asikainen kertoo pelanneensa toissa päivänä uppopalloa ja menevänsä huomennakin. ”Enää ei tulla kentälle heittelemään mitä sattuu, koska tiedetään, että on tietoon pohjaavia vastaajia.” EU:n metsäsuunta voi kääntyä EU:ssa integraation vastavoimaksi on noussut uusnationalismi. Mahdollisesti ilmastoja ympäristöpainotus muuttuu kokonaisturvallisuuspainotukseksi.” Kun ajat kovenevat, niin tarvehierarkian portailla palataan tasoa alemmaksi, Asikainen arvioi. Yksi työpisteistä on juna. En ole ollenkaan varma, että johtavatko toimet haluttuihin lopputuloksiin.” Toteutuessaan rajoitteet siirtäisivät metsäluonnonvaraa elinkeinotoiminnan ulkopuolelle. Hyvää tarkoittavaa säätelyä näyttää tulevan lisää. Pelkästään EU-tasolla on noin 70 metsiin kohdistuvaa, eri suuntiin vetävää politiikkatoimea. Ankeat ajat eivät välttämättä johda luonnonvarojen lisäkäyttöön, vaan niitä on käytettävä tehokkaammin. Vastustaja voi tulla mistä suunnasta tahansa, ruhjeita tulee ja tikkejäkin on laitettu. ASUU Joensuussa HARRASTAA uppopalloa, mökkeilyä, metsästystä ja triathlonia Tutkimusylijohtajan työ on monipaikkaista. Vanhasta mukaan kelpuutetaan sekä ilmastonmuutos että biodiversiteetti, mutta niiden sisältö muuttuu.” Nyt eletään vielä vanhaa agendaa ja ”Paras metsävakuutus on vahva ja elinvoimainen metsäsektori, joka kykenee hoitamaan metsiä edes jollakin tavalla.” VAIKUTTAJA » metsien käytölle yritetään laittaa ennallistamiseen, luontokatoon ja ilmastotavoitteisiin, mutta myös vesien laatuun liittyviä rajoitteita. Sellaista varaa on yhä vähemmän.” Perinteisesti EU on ollut raaka-aineja energiaköyhä. ”EU on ollut hajanainen rauhallisessa ja vapaantuntuisessa maailmassa ja jäsenvaltioilla on ollut jopa varaa keikuttaa venettä. ”Niiden kokonaisvektoria eli pääsuuntaa ei tiedä kukaan. EU-maiden poliittisilla kentillä on tapahtunut siirtymä oikealle, joka ei ohita metsiäkään. Tuontia yritetään taklata kiertotaloudella, teknologialla ja uusiutuvalla energialla, mikä näkyy puun energiakäytön kasvuna useissa jäsenmaissa. ”Voi olla, että metsille tulee painotuksiltaan uusi agenda. Se ja sota Euroopassa ovat yhdessä kova juttu, Asikainen pohtii. Uppopallossa korit eli maalit ovat neljän metrin syvyisen altaan pohjalla. 30 Metsälehti Makasiini 10672_.indd 30 10672_.indd 30 7.3.2024 14.15 7.3.2024 14.15. ”Moni asia, jota nyt painetaan voimakkaasti eteenpäin, voikin kääntyä toiseen suuntaan. Asikainen kuvaa lajia välillä aivan hirveäksi
Tässä asiassa metsäteollisuuden roolia ei ole ymmärretty.” Asikainen painottaa, että paras metsävakuutus on vahva ja elinvoimainen metsäsektori, joka kykenee hoitamaan metsiä edes jollakin tavalla. Metsälehti Makasiini 31 10672_.indd 31 10672_.indd 31 7.3.2024 14.15 7.3.2024 14.15. Kanadan jättimäisten metsäpalojen juurisyynä Asikainen pitää ilmastonmuutosta ja valtavaksi paisunutta tuhopuun määrää. ”Jos alueelle kertyy tuhoaltista, tiheää ja kiertoajan loppuvaiheessa olevaa metsää, niin luonto hoitaa uudistamisen ja hiilen kierrätyksen ilmakehään. lahtaa, niin se heijastuu maankäyttöön Etelä-Amerikassa, Kaakkois-Aasiassa ja monella muulla alueella.” Korjaa puut tai hyönteiset korjaa Euroopassakin joudutaan miettimään, minkäkokoinen hiilivarasto tietyllä alueella pystytään nykyisessä ja tulevassa ilmastossa ylläpitämään. Hän ei usko, että täällä koettaisiin vastaavia megapaloja lähitulevaisuudessa. Mutta Keski-Euroopassa mittavat hyönteistuhot ovat arkipäivää.” Paluu perinteisempään tutkimukseen Luonnonvarakeskus muodostettiin yhAntti Asikainen on tyytyväinen siihen, että tutkimustieto tavoittaa päättäjät sekä kotimaassa että EU-tasolla. ”Ilmasto on kosteampi ja intensiivisemmän korjuun vuoksi palobiomassaa on metsissä vähän
deksän vuotta sitten yhdistämällä sektoritutkimuslaitokset eli Maaja elint ar viket alouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL. ”Useat tutkimukset osoittavat, että kasvun merkittävä lisääminen on vaikeaa ellei mahdotonta käytettävissä olevilla resursseilla. Nykyisellä kasvutasolla pitää pystyä pelaamaan pitkälle ”Useat tutkimukset osoittavat, että kasvun merkittävä lisääminen on vaikeaa ellei mahdotonta käytettävissä olevilla resursseilla.” VAIKUTTAJA » Luke on saanut tunnustusta luonnontieteiden ammattilaisilta haluttuna työpaikkana. ”Nyt on palattu geopoliittisten myllerrysten vuoksi vahvemmin perinteisempään tutkimukseen, jossa aidosti kiinnostaa tuotettavan puun laatu ja määrä sekä tuulija aurinkovoiman aiheuttama maankäytön muutos.” Tutkimuksen muuttunut henki Kun Luke muodostettiin, niin oli pelkoa metsäntutkimuksen rapautumisesta, koska toimipaikkoja ja koealoja vähennettiin. Se on kuitenkin muistettava, että tutkimuslaitos näkee ainoastaan oman siivun kokonaisuudesta. Kaikkia kysymysmerkkejä tutkimuskaan ei poista. Asikainen näkee isona kysymyksenä vuosikymmeniä sitten aloitettujen käsittelylinjojen jatkuvuuden. ”Tutkijoita ohjataan tutkimuksiin, jotka rahoittuvat ja joilla on kysyntää. 32 Metsälehti Makasiini 10672_.indd 32 10672_.indd 32 7.3.2024 14.15 7.3.2024 14.15. Mutta kun pitäsi tehdä suunnitelman mukainen hakkuu, niin joku haluaa sulkea tien puomilla.” Sellaistakin on sanottu, että vanhaan aikaan tutkimuslaitokseen saattoi tulla töihin ja tutkia mitä huvitti. ”Pitkän kiertoajan metsiin on taipumus tulla uhanalaisina pidettyjä lajeja. ”Jos päätöksiä tehtäisiin vain sen perusteella, niin ei siitäkään hyvä seuraisi.” Nykyinenkin kasvutaso kysyy ponnistuksia Metsänomistajan kannalta tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä puusta on tullut niukkuusartikkeli. Monien tutkijoiden työstä muodostuu Luken päättäjille lupaama tasapainoinen kokonaiskuva. Viisi viime vuotta ovat olleet ilmastokysymysten aikaa. Tuonti romahti, kysyntä on kohtalaisella tasolla, energia vetää. Asikainen on kuitenkin tyytyväinen siihen, että tutkittu tieto tavoittaa päättäjät. ”Kun tuodaan parhaat asiantuntijat tiivistämään tieteellinen tieto ja muotoillaan se siten, että muutkin kuin tutkijayhteisö ymmärtävät, niin sillä on todella vaikuttavuutta.” Joskus tutkijoilla ja tutkimuslaitoksilla on ajatusta, että poliittiset päätökset tulisi tehdä prikulleen tutkimustiedon pohjalta. ”Kun puhutaan pelkästään puuraaka-aineesta, niin onko Korean-suhdanteen jälkeen ollut montaa kertaa parempaa tilannetta.” Asikainen kuitenkin toppuuttaa niitä, jotka haluaisivat nostattaa metsien kasvun ylemmälle tasolle. ”Vaikka tutkimusmetsien pinta-ala on supistumassa, niin se tapahtuu alueilla, joilla käytännössä ei ole tutkimustoimintaa.” Tutkimusmetsissä ylläpidetään erilaisia metsänkäsittelylinjoja – luonnontilan kaltaisia tai hyvinkin intensiivistä, jopa lainvastaisia. Metsäntutkimuksen painopisteet ovat Luken aikana velloneet voimakkaasti. Asikaisen mukaan politiikkasuosituksissa tutkijan pitää mennä niin pitkälle kuin käytetyt menetelmät ja aineistot mahdollistavat ja arvioida erilaisten päätöspolkujen seurauksia. Asikaisen mukaan huoli ei ole käynyt toteen. Esimerkiksi turvemailla ei ole varmuutta, että antavatko vielä suhteellisen lyhytkestoiset tutkimukset oikean kuvan käsittelyjen pitkän aikavälin puuntuotantoja ilmastovaikutuksista. Saattoipa tutkijoiden etiikassakin olla ajatus, että tutkimuksen tulee olla vapaata ja riippumatonta. Tutkimuksella on pyritty selvittämään, miten metsien hoito ja käyttö vaikuttavat hiilitaseeseen ja ilmastotavoitteeseen. Aluksi pinnalla oli biotalous, uudet tuotteet ja puun liikkeelle saaminen, koska hakkuut olivat huomattavasti alle kasvun. Ja on yllättävän paljon tutkijoita, jotka haluavat vaihtaa tutkimusalaa ja löytävät uusia yhteistyökuvioita.” Joka tapauksessa eetokseen kuuluu edelleen halu tehdä tutkimusta, jolla on merkitystä. Nyt henki on toinen. Se vaatisi suuria panoksia perinteisiin metsänhoitotoimiin ja isoa lannoitusohjelmaa sekä turveettä mineraalimaille
Asikaisella on monia työpisteitä ja juna on niistä yksi. ”Metsiin liittyy paljon ristiriitaisia tavoitteita, joiden yhteensovittaminen vaatii monialaista tieteellistä panosta.” Metsäpaneelissa tekniikan professoreilla on vahva edustus. Keskittymistä ja suuria omistusrakenteen muutoksia nähtäneen myös metsätiloilla. ”Kun parikymppisenä opiskelijana kuuntelin tutkijoita, niin toisaalta-toisaalta-pyörittely tuskastutti.” Valmistumisen aikaan lama rysähti päälle, mutta tiedekuntaan tarvittiin metsäteknologian assistentti, jonka aihealueena olisivat metsäenergia ja turvetuotanto. Vaikka energiamurros tuo suuria investointeja haja-asutusalueille, niin tulovirta ohjautuu sinne missä metsänomistajat asuvat – usein kaupungeissa.. Muun muassa sitä, miten kasvua saadaaan, pohditaan vuosi sitten perustetussa metsäbiotalouden tiedepaneelissa, jonka puheenjohtaja Asikainen on. Tienvarsimaisemia koristavia risukasoja Asikainen sanoo tutkijauransa muistomerkeiksi. Onneksi on tietokoneet ja Teams, kuin taivaan lahja etätöitä tekevälle valkokaulusväelle. ”Alkutuotannossa on tapahtunut isoja muutoksia 1960-luvulta alkaen. Siitä voi vetää sillan kysymykseen: pitääkö mikään maaseutua elinvoimaisena. Metsien tuoman arvonlisän kasvu ei voi jatkua puunkäyttömääriä nostamalla. Niiltä tiloilta moni lähti. Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvilla elinkeinoilla menee nykyisin kokonaisuutena kohtalaisen hyvin.” Se ei tarkoita, että elinvoimaa ylläpitävää työtä olisi enemmän, sillä tuotannon yksikkökoko voi maataloudessa olla hurjan iso. Kysymys ilman vastausta Asikaisen kotitilalla Pohjois-Karjalassa oli viisi lehmää ja viisi hehtaaria kiviraunioiden reunustamaa peltoa. Ei pitänyt tulla tutkijaa Antti Asikainen asuu Joensuussa ja sukkuloi lähes viikoittain Helsingissä. Heidän toivotaan tuovan uusien tuotteiden prosessien ymmärrystä sekä kuiduttavasta että mekaanisesta teollisuudesta ja energiantuotannosta. Asikaisen tausta on kaksijakoinen, sillä isä otti opintien ja päätyi pankkialalle. l Puuntuotannon nostotavoitteet saavat tutkimukselta kylmää vettä – jos on nykyiset resurssit niin on myös nykyinen taso pitkälle tulevaisuuteen, Asikainen arvioi. ”Näin kriisiajan pakkastalvena tutkijauransa aikaansaannoksiin voi olla tyytyväinen.” Metsälehti Makasiini 33 10672_.indd 33 10672_.indd 33 7.3.2024 14.15 7.3.2024 14.15. tulevaisuuteen, ja senkin ylläpito vaatii ponnisteluja.” Mera-kausien kaltaiset edistämisohjelmat tuskin saavat ymmärrystä aikana, jolloin valtion kirstunvartijoiden tulee ratkaista julkisen talouden epätasapaino, huoltosuhteen heikkeneminen, sotekriisi ja puolustusteollisuuden tarpeet. Suoraa vastausta Asikaisella ei ole. Alun perin Asikaisesta ei pitänyt tulla tutkijaa, vaan metsänhoitaja teollisuuden palvelukseen
Polku omaan metsään MetsäTietäjä on metsänomistajan tilakohtainen digitaalinen työkalu oman näköisen metsän hoidon ja tuoton suunnitteluun. Saat suunnitelmat, kartat ja sinua parhaiten palvelevat Metsälehden sisällöt suoraan ruudullesi vaikka metsäsi keskellä. Tee itsestäsi MetsäTietäjä jo tänään osoitteessa metsälehti.fi. Ne toiset ovat myös MetsäTietäjiä. On kahdenlaisia metsänomistajia. Se huomioi talouden, hiilitaseen ja luontoarvot juuri sinun tavoitteidesi mukaan. P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N 10673_.indd 34 10673_.indd 34 7.3.2024 14.21 7.3.2024 14.21
48: Kun ei ole lapsia Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. OMA METSÄ METSÄNHOITO S. ›› KOLUMNI Metsä ei ole pankki SIVU 43 PIKATESTI Helpotusta ryhmätyöhön s. 36: Metsään.fi uudistui, mikä muuttui. 44: Hakkuun ajoitus. 40: Rajat ja rajankäynnit ›› TUTKIMUS S. 47 SA M I KA RP PI N EN Metsälehti Makasiini 35 10674_.indd 35 10674_.indd 35 7.3.2024 14.18 7.3.2024 14.18. 42: Naismetsänomistajat ovat miehiä passiivisempia ›› KYSY POIS S. ›› PERINTÖMETSÄ S. ›› KIINTEISTÖT HALTUUN S
OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 10675_.indd 36 10675_.indd 36 7.3.2024 15.28 7.3.2024 15.28. Metsänomistajien verkkopalveluissa julkisin varoin ylläpidetty Metsään.fi on ”ensimmäinen vertaistensa joukossa”
Tietoa ojien valuma-alueista ei tiettävästi saa mistään muualta. Uudistetusta Metsään.fi:stä Metsänomistajien asiointipalvelu Metsään.fi:n uudistettu versio avautui maaliskuun alussa. Henkilö, jolla on asiointilupa, kirjautuu omilla verkkopankkitunnuksillaan ja pystyy asioimaan metsänomistajan puolesta. Vanha palvelu oli 11 vuotta vanha. Niin paljon muuttui, että kaiken uuden omaksuminen kestää kotvan. 4. 6. Metsävaratiedossa tavoiteltiin visuaalisempaa ja kiinnostavampaa esitystapaa. 18 kysymystä Miksi Metsään.fi uudistettiin. Metsälehti Makasiini 37 10675_.indd 37 10675_.indd 37 7.3.2024 15.28 7.3.2024 15.28. 2. Kuten aiemminkin, asiointiluvan voi antaa Metsäkeskuksen verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella. 3. MIKKO HÄYRYNEN 1. Metsätilojen arvonmääritystyökalu Metsään.fi ei kuitenkaan ole. Muutoksena on lakisääteinen kysely, että asiointiluvallisen on kirjautuessaan kerrottava, mistä syystä hän metsätietoja tarkastelee. Linkit Metsänkäyttöilmoitus, Hirvieläinvahinkoilmoitus ja Nuoren metsän hoidon toteutusilmoitus (kemeratuki) vievät käyttäjän aiempaan versioon. Metsään.fi:ssä on kuvioittaiset arviot hakkuutuloista ja hoitomenoista. Palvelun ulkoasu on uudistettu ja palvelusta on tehty käyttäjäystävällisempi etenkin sähköisen asioinnin suhteen. Miten tehdyt metsänhoitotyöt ja hakkuut ilmoitetaan. Eurot ovat tulleet takaisin, mitä se tarkoittaa. 7. Palvelun kehittäminen ja uuden teknologian sovittaminen vanhalle alustalle oli hankalaa. Voiko palvelussa edelleen antaa käyttöluvan puolisolle tai muulle luotetulle. Miten ne liittyvät yhteen. Kaikki vanhan version toiminnot eivät ole mukana, kuten omat kartat -toiminto, muistio ja veromuistiinpanot, suojeluselvityspyyntö, luomukeruuasiat ja suora yhteys Kuutio-puukauppapalveluun. Mikä on muuttunut. Uusi Metsään.fi ja uusien Metka-tukien haku avautuivat samana päivänä. Niiden tulevaisuus on avoin ja tarpeellisuutta harkitaan. Tuloja menoarviot perustuvat Luken maakunnallisiin tilastoihin. Näitä tietoja voi tällä hetkellä ilmoittaa palvelun vanhassa versiossa samalla tavalla kuin ennenkin kuvion tietojen kautta. Aiempi versio avautuu sitten uudessa välilehdessä. Palvelun ydin eli metsävaratieto, sähköinen asiointi Metsäkeskuksen suuntaan sekä väylä metsänomistajien ja palveluntarjoajien välillä on kuitenkin säilynyt entisellään. Karttatasot on ryhmitelty aihealueittain. Esimerkiksi vesiensuojelusta kiinnostunut löytää useita karttatasoja. Vanhan palvelun toiminnallisuudet siirtyvät asteittain osaksi uutta palvelua lähivuosina. Kehitysluokkaja puutavaralajijakaumat sekä kasvupaikkatyyppien osuudet on helpompi hahmottaa graafisesti. 5. Suomi.fi-tunnistus pyytää ensin vahvistamaan siirtymisen. Lisäksi Metka-tukijärjestelmän voimaantulo toi tarpeen rakentaa uutta sähköistä asiointia, joten oli järkevää uudistaa samalla koko palvelu. Uudistus ei ole valmis ja toiminnallisuuksia rakennetaan pikkuhiljaa lisää. Uusia karttatasoja on tullut niin paljon, että niiden omaksuminen saattaa aluksi jopa puuduttaa. Onko vanhasta Metsään.fi:stä jätetty jotain pois. Vanhaan versioon pääsee helpoiten Asiointi-osiosta
Mitä se tarkoittaa. Hakemus tulee Metsään.fi:n kautta suoraan Metsäkeskuksen tietojärjestelmään, mikä nopeuttaa käsittelyä. Metsään.fi-palveluun rekisteröityneiden palveluntarjoajien kannalta suurimpia muutoksia on mahdollisuus päivittää itse omia tietojaan, kuten palvelutarjontaa. Ensimmäisessä vaiheessa hakemuksen voi jättää taimikon ja nuoren metsän hoitoon sekä terveyslannoitukseen. Aiemmin Metsään.fi:ssä oli käytössä sekä selailuettä siirtosuostumukset. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 10675_.indd 38 10675_.indd 38 7.3.2024 15.28 7.3.2024 15.28. Nyt asiaa on yksinkertaistettu niin, että metsänomistaja voi antaa vain yhdenlaisia suostumuksia. 10. Mikä muuttui palveluntarjoajien kannalta. 9. 11. 8. Mitä muuta asiointia voi Metsään.fi:n kautta hoitaa. Tilaja kuviotason grafiikat helpottavat kokonaiskuvan luomista, mutta palvelun kanssa tutuksi tuleminen edellyttää silti perehtymistä. Onko Metsään.fi myös puukauppapaikka. Siirtosuostumus tarkoittaa sitä, että metsäalan toimija, jolla suostumus on, voi katsella metsätietoja Metsään.fi:ssä, mutta myös siirtää ne esimerkiksi omaan metsäsuunnitteluohjelmaansa. Saako palvelulla yhteyden puunostajiin. Lisäksi palvelutarjonnan vaihtoehdot ovat huomattavasti monipuolisemmat kuin aiemmassa versiossa. Palvelusta voi lähettää Metsään.fi:hin rekisteröityneille metsäalan toimijoille yhteydenottopyyntöjä, joissa voi kertoa halustaan saada esimerkiksi tarjous puukaupasta. 12. Selailusuostumus on muuttunut suostumukseksi tietojen siirtoon. Metka-hakemusten lisäksi Metsään.fi:ssä voi jättää hirvieläinvahinkoilmoitukset, metsänkäyttöilmoitukset ja kemeran mukaiset taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon toteutusilmoitukset. Muiden Metka-tukien hakumahdollisuuksia tulee Metsään.fi:hin myöhemmin. Metka-tukien sähköisen asioinnin rakentaminen on ollut uudistuksen ajava voima. Ei ole
Toimiiko Metsään. Nyt suurimmat puunostajat toimittavat hakkuukonetietoa ja toimenpiteet näkyvät pienellä viiveellä Metsään.fi:ssä. Oliko uudistus kova homma. Juttua varten on haastateltu Metsäkeskuksen projektipäällikköä ja Metsään. Kyllä, ja myös mobiilisti. fi kaikilla selaimilla. Aiemmin päivityksiä tehtiin metsänkäyttöilmoitusten kautta, jolloin toimenpiteen tarkkaa ajankohtaa ei tiedetty. Vielä tänä keväänä on tulossa mahdollisuus jättää taimikon perustamisilmoitus ja lisätä omat talousmetsien luonnonhoidon tavoitteet. Metsään.fi:stä ei ole mobiilisovellusta, mutta se skaalautuu eri laitteille. 14. Paljonko Metsään. fi:tä käytetään. fi-palvelusta vastaavaa Hanna Parviaista.. Tiedontuotanto sinänsä nopeutuu ja ajantasaistuu. Metsäja luontotietoja ei suoraan päivitetty tässä uudistuksessa, vaan ne perustuvat samaan Metsäkeskuksen tuottamaan tietoon kuin ennenkin. 16. Palvelun kehittäminen kuitenkin jatkuu. Kaikki lähtee siemenestä Jalostetuilla siemenillä uudistettu metsä tuottaa kiertoaikana jopa rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta. Onko tulossa uusia ominaisuuksia. 029 432 6000 ja siemenkeskus@tapio.fi tai verkkokaupasta: Metsäkauppa.fi JALOSTETUN SIEMENEN HYÖDYT: Lisää kasvua ja tuottoa Parempi laatu Tuhonkestävyyttä Metsälehti Makasiini 39 10675_.indd 39 10675_.indd 39 7.3.2024 15.28 7.3.2024 15.28. 18. Metkan ympäristötuen hakumahdollisuus tulee vuoden loppuun mennessä. Suunnitelmat uusien toiminnallisuuksien lisäämisestä tarkentuvat ja niistä tiedotetaan, kun ne ovat ajankohtaisia. l Päivitettiinkö uudistuksessa metsävaratietoja. Viime vuonna palvelua käytti noin 60 000 metsänomistajaa ja tuhatkunta toimijaa. Onko paikannuspalvelu myös marjastajille. Tilaa siemenet metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Siemenkeskuksesta: Puh. 15. Marjapaikkaa ei kuitenkaan voi laittaa itselleen muistiin. telytyötä Metsäkeskuksella sekä sujuvaa yhteistyötä sovellustoimittaja Sitowisen kanssa. Uudistus vaati paljon määrit13. Uudistus tehtiin suhteellisen pienessä aikaikkunassa ja kesti kokonaisuudessaan noin kaksi vuotta. Yksi etappi on saavutettu, kun uudistettu palvelu on julkaistu. Mobiililaitteella itsensä voi paikantaa myös oman tilan ulkopuolisille alueille. 17
YLEISIN rajamerkki on perinteinen kivipyykki. Metallisia pyykkejä on käytetty vuodesta 1976. Tässä tapauksessa uomaa on oikaistu ilmeisesti purouiton vuoksi, mutta mutkainen kiinteistöraja menee edelleen kuivuneen uoman mukaisesti. Perusmalli on putkipyykki, jossa putken päässä on punainen kuutio ja siinä reikä, johon voi laittaa löytymistä helpottavan kepin. Rekisterikartan tiedot ovat Rajat voivat perustua myös luonnonmuotoihin, ja vaikka luonto muuttuu, niin raja pysyy. Viisarikivet ovat useimmiten kolme syrjällään seisovaa lattanaa kiveä, jotka on aseteltu noin metrin välein. Kivipyykit sammaloituvat ja jäkälöityvät, ja putkipyykit katoavat heinikkoon. Juurisyy on inhimillinen, maanmittaustoimitusten mittanauhamittausten epätarkkuudet. Koska satelliittipaikannus näyttää pyykin paikan muutaman sentin tarkkuudella, ei näkyvyydellä ole enää entisenkaltaista merkitystä. Pitkillä rajoilla mittavirheet voivat olla metrien luokkaa. Kivipedin päällä seisovaa pystykiveä kutsutaan rauniopyykiksi, vaikka se ei virallinen termi olekaan. Vaikka pyykit ovat maastossa yleensä absoluuttisesMELKEIN AINA KOHDALLAAN Rajapykit ovat maastossa yleensä oikealla paikalla, mutta karttatietoihin voi suhtautua varauksella. Naapuruussuhteet, 8. ti tilarajoilla, ne on voitu merkitä rekisterikarttaan epätarkasti. Pitkillä rajoilla voi olla rajan kulkua osoittavia viisarikiviä. Soilla pyykkikivet painuisivat kirjaimellisesti suohon, joten rajat on merkitty viidellä puupaalulla. Tieoikeudet, 5. SARJAN OSAT OVAT : 1. Näistä ollaan kustannussyistä luopumassa. 40 Metsälehti Makasiini 10676_.indd 40 10676_.indd 40 7.3.2024 14.32 7.3.2024 14.32. MIKKO HÄYRYNEN OSA 2 RAJAT JA RAJANKÄYNNIT OMA METSÄ » HALLITSETKO KIINTEISTÖT. Viisari voi olla myös yksikivinen tai putkipyykki. Kiinteistörekisteri, 2. -SARJA JATKUU KOKO VUODEN. Suojelusopimukset. Rajat ja rajankäynnit, 3. Kiinteistötoimitukset, 4. HALLITSETKO KIINTEISTÖT. Ne voivat olla yllättävän hyväkuntoisia, mutta uusien paalupyykkien rakentaminen on harvinaista. Näkyvin pyykki on metsäputkipyykki, jossa on noin 40 senttiä korkea nelikulmainen kartio eli pyramidi. Metsästysoikeudet, 7. Kartiopyykkejä lukuun ottamatta pyykkien löytäminen on yleensä vaikeaa tai hyvin vaikeaa. Kaavoitus, 6. Kartoissa epätarkkuuksia Kartta ei määrää rajaa, vaan pyykki maastossa
Poikkeuksena on tilanne, jossa rajankäynti todetaan aiheettomaksi. Jos on epäilys pyykkien laittomasta siirtämisestä, niin kyse ei ole enää rajankäyntiasiasta vaan väärennysrikoksesta ja siten poliisiasiasta. Pyykkien poikkeuksia Aina pyykkiä ei voi laittaa rajalle, esimerkiksi jos raja on tiellä tai purossa. Kustannus jaetaan tiloille eli käytännössä hakija velvoittaa naapuritilat mukaan maksajiksi. Useimmiten rajankäynnissä on kyse kadonneista pyykeistä. Luonnollisen rajan ongelma on, että luonnonmuodot voivat muuttua luonnostaan, esimerkiksi tuhansien mutkien purot ja pienet joet etsivät uusia uomia. Rajankäynnit ja rajariidat Vuosittain Maanmittauslaitos hoitaa tuhatkunta rajankäyntiä eli epäselvien rajojen selvitystä. Kun myöhemmin kantatilaa on lohkottu pienemmiksi tiloiksi, niin linjalle on asetettu uusien tilojen rajoja osoittavia lohkopyykkejä, jotka eivät välttämättä ole keskenään suorassa linjassa. isolta osin tarkkoja ja tarkkuutta parannetaan. Maanmittauslaitoksen mukaan rekisterikartalla ei kuitenkaan ole juridista luotettavuutta. Sitä tapahtuu tahattomasti etenkin ojituksissa ja maakaapeloinneissa. Rajankäyntikustannus riippuu rajan pituudesta ja pyykkien määrästä ja on vähintään satoja euroja. Raja ei muutu, vaikka joki muuttaisi paikkaansa. Rajankäynti ei ole synonyymi rajariidalle, mutta kuitenkin jotain sinne päin. Lohkopyykit eivät muuta alkuperäisen rajalinjan sijaintia, mikä joskus aiheuttaa hämminkiä ja jopa rajankäyntejä. Metsälehti Makasiini 41 10676_.indd 41 10676_.indd 41 7.3.2024 14.32 7.3.2024 14.32. Pyykkien löytäminen on usein vaikeaa, poikkeuksena helposti erottuvat metsäeli kartiopyykit. Harvassa tapauksessa hyöty on kustannuksia suurempi. Maanmittaustoimituksessa on vedetty pitkä suora rajalinja. Esimerkiksi rekisterikartassa pyykin rsk-luku 4 tarkoittaa, että pyykki on kartassa neljän metrin tarkkuudella. Tällöin käytetään käsitettä rajapiste. Eriasteisia rajoihin liittyviä epäilykJO RM A SI LK EL Ä /V A ST AV A LO siä ja harmituksia on varmasti paljon enemmän. Luonnonmuotoihin tai teihin perustuvat kaarevat rajat ovat tavallisia. l Pitkillä rajoilla mittavirheet voivat olla metrien luokkaa. Silloin pyykki voi olla penkalla, ja rekisterikartassa on merkintä, kuinka monta metriä pyykistä on rajapisteelle. Syy on mutkikas selittää, mutta liittyy ison tilan lohkomisiin. Valitettavan usein rajankäynneissä riidellään jostakin muusta kuin itse asiasta. Riidanpoikaset ovat mahdollisia, jos pitkällä rajalinjalla pyykit eivät ole ihan samassa linjassa. Juttua varten on haastateltu tuotantopäällikkö Ilkka Laaksoa Maanmittauslaitoksesta.
”Jos olisin tutkinut esimerkiksi aktiivisuutta perintösuunnittelussa tai luonnonsuojelussa, naisten aktiivisuus olisi voinut tulla eri tavalla esiin.” Kuhlmanin mukaan naiset mieltävät aktiivisen metsänomistuksen laajemmin kuin se ymmärretään metsäpolitiikassa ja tutkimuksessa. Kuhlmanin väitöskirja perustuu Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuskokonaisuuden aineistoon ja 22:n Facebookin LadyForest – naismetsänomistajat -ryhmän jäsenen haastatteluun.. NAISET ovat metsänomistajina passiivisempia kuin miehet, selviää Juulia Kuhlmanin Helsingin yliopistolle tekemästä väitöskirjasta. Esimerkiksi tiedot vahinkojen aiheuttajista olivat puutteelliset. Yksi selitys voi olla se, että metsäala on melko maskuliininen”, Kuhlman sanoo. SE PP O SA M U LI MIKROKITEISEN selluloosan (MCC) ansiosta ihminen saa vähemmästä ravinnosta enemmän irti, kertoo Aalto-yliopiston professori Olli Dahl Forest.fi-verkkolehdessä. A N TE RO A A LT O N EN OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini 10677_.indd 42 10677_.indd 42 7.3.2024 14.33 7.3.2024 14.33. Tuloksiin kannattaa suhtautua vielä varauksella, tutkimuksen tekijät Helena Henttonen, Aino Smolander ja Harri Mäkinen huomauttavat. ”Naismetsänomistajat ovat kiinnostuneita metsäasioista ja haluavat oppia enemmän, mutta jokin estää mielenkiintoa ja tiedonjanoa muuttumasta tekemiseksi. Lisäksi naiset lukevat miehiä vähemmän metsäalan lehtiä. Naiset kokevat esimerkiksi perintöön, luonnonsuojeluun ja estetiikkaan liittyvät asiat tärkeiksi, kun taas miehillä korostuu talous. Metsänomistajista naiset viettävät metsässä miehiä vähemmän aikaa. Toisaalta naismetsänomistajien tavoitteet poikkeavat hänen mukaansa miesmetsänomistajien tavoitteista. Ero sukupuolten välisessä aktiivisuudessa näkyy Kuhlmanin mukaan niin metsänhoidossa, puunmyynnissä, metsänomistajille suunnattuihin tilaisuuksiin osallistumisessa kuin metsässä vietetyn ajan määrässä. Tämä voisi pelastaa ihmishenkiä nälänhädässä. Mitä suurempi oli lehtipuuston osuus, sitä suurempi oli tavalla tai toisella vahingoittuneiden metsien osuus. Aktiivinen metsänomistajuus liitetään yleensä taloudellisten päämäärien tavoitteluun, mutta naisille se voi olla myös tietoisuutta omasta metsästä tai metsäpolitiikan seuraamista. Dahl kokeili sitä itsekin ja lihoi kolmessa kuukaudessa kuusi kiloa. MCC on puusta jalostettua turvallista, jauhemaista pulveria, joka ei maistu miltään. LEHTIPUUT HEIKENTÄVÄT METSÄN TERVEYTTÄ. SELLULOOSA LIHOTTAA TUOREEN tutkimuksen mukaan puuston terveys heikkenee lehtipuiden osuuden kasvaessa. l LIINA KJELLBERG Naisilla erilaiset tavoitteet Perintöön ja luonnonsuojeluun liittyvät asiat ovat naismetsänomistajille tärkeitä, miehillä korostuu talous
Taimikoita kyllä hoidettiin ja vajaatuottoiset hakamaalepikot uudistettiin, mutta metsän systemaattisesta hoidosta ei puhuttu: oli navetanremonttiaukko ja traktoriaukko. Sen jälkeen uudistin VT-kuusikot, joita tilalla oli paljon. Hyvät männiköt oli aikoinaan hakattu ja alikasvoksena ollut kuusi oli vallannut kasvupaikan. Yksittäisiä kuolleita puita jätetään lisäämään monimuotoisuutta, mutta kaatuneet tai kuolleet puuryhmät poistetaan laajempien tuhojen välttämiseksi. Kuusikot osoittautuivat lahoiksi: päätehakkuissa lahoprosentti kipusi 20–30 välille. l Metsä ei ole pankki ”Metsän systemaattisesta hoidosta ei puhuttu: oli navetanremonttiaukko ja traktoriaukko.” ANTTI SIPILÄ Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsänhoidon lehtori Hämeen ammattikorkeakoulussa Metsälehti Makasiini 43 KOLUMNI » 10678_.indd 43 10678_.indd 43 7.3.2024 14.35 7.3.2024 14.35. Ensimmäisten aukkojen vierimetsiin tuli paljon tuulituhoja, jotka aiheuttivat kirjanpainajatuhoja. Järeä yli 500 kuutiometrin kuusikko antaa tuleville metsäammattilaisille mahdollisuuden näyttää osaamistaan, jyvät erottuvat kyllä akanoista!. Vanha talousmetsä tarjoaa myös hyvän oppimisympäristön. Evon metsäopiskelijat ovat kohta 10 vuotta tehneet ilmastokestävän metsänhoidon maastokokeen minun ”pankissani”. Metsien hakkuiden kannalta se on tarkoittanut, että muutama iso kuvio on pidetty pystyssä normaalia kiertoaikaa pidempään. Olen yrittänyt hoitaa metsiäni hyvin vallitsevien suositusten mukaisesti. TÄMÄN MUISTON ja metsäammattilaiskoulutuksen jälkeen metsät eivät ole minulle pankki vaan tuotantolaitos, jota täytyy hoitaa, jotta se pysyy kunnossa. Sinne kajottiin yleensä vain maatalouden investointien yhteydessä. Omaan metsänhoitooni on vaikuttanut paljon vanha sukulaismies. Kuviot hakataan vasta sen jälkeen, kun lähivuosien isot ensiharvennukset on saatu tehtyä. Mutta asia ei ollutkaan niin yksinkertainen. Hänelle metsä oli pankki ja hän jaksoi muistuttaa, että tilan metsissä pitää olla koko ajan yli 250 kuutiota hehtaarilla. Nyt tilan kaikki metsät ovat nuoria taimikoita, joista aiheutuu vain kustannuksia ensiharvennukseen asti. Vanhojen kuusikoiden kasvattamisessa on riskinsä, eli tuuli-, lumija kirjanpainajatuhoja on pakko seurata kuukausittain. Serkkuni perikin runsaspuustoisen metsän, josta riitti periaatteessa hyvin hakattavaa sukupolvenvaihdoksen kustannuksiin. Lapsuudessani metsä oli maatilan pankki. LÄHESTYVÄ SUKUPOLVENVAIHDOS on pistänyt miettimään, millaisen metsän haluan jättää seuraavalle sukupolvelle. Pankkina pidetyt metsät jouduttiin hakkaamaan alle 10 vuotta sukupolvenvaihdoksesta. Vuosimäärä on lähellä keskimääräistä aikaa, jonka yksi sukupolvi Suomessa yleensä omistaa metsää. Keskeisenä tavoitteena on ollut tasainen kehitysluokkajakauma, joka mahdollistaa sen, että metsästä on jatkuvasti sekä tuloja että menoja. Aloittaessani metsänomistusta hoidin ensin kuntoon taimikot ja harvennusrästit. OLEN OLLUT METSÄNOMISTAJA kohta kolmekymmentä vuotta. Menetelmälle on nykyään virallinen termikin, jatkettu kiertoaika, mitä pidetään yhtenä hyvänä vaihtoehtona hiilensitomisen kannalta. Kuudenkymmenen vuoden iässä puista sai vain yhden tukin ja muutaman kuidun. Nyt samoilla kuvioilla hyvälaatuiset kylvetyt männyntaimikot lähestyvät ensiharvennusta ja kasvu on aivan eri luokkaa
Tee esitys Viestintää tukeva työnantaja -palkinnon saajiksi. Suoraa itiötartuntaa salakavalampi lahon leviämiskeino on taudin siirtyminen kannoista tai lahoista pystypuista juurten ja juuriyhteyksien kautta terveisiin puihin. Kuinka kauan sahattu pinta on altis itiöille. Pakkasella kaadettujen puiden kannot eivät näin ollen saa tartuntaa, vaikka lämpötila nousisi myöhemmin plussan puolelle. KARI MIELIKÄINEN Haluamme nostaa esille ja palkita metsäalan työnantajia, jotka rohkaisevat ja tukevat työntekijöitään henkilökohtaiseen viestintään esimerkiksi kouluissa, sosiaalisessa mediassa, lehdissä ja radiossa. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Kuusikon hakkuut ja metsänhoitotyöt suositellaan tehtäviksi talvipakkasilla, jolloin juurikäävän itiöitä ei ole ilmassa. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Käsittely käy kätevimmin hakkuukoneen kaatopäähän liitetyllä automaattisella ruiskulla. Raivaussahoihin ei ole olemassa vastaavia laitteita, minkä vuoksi varttuneiden kuusentaimikoiden harvennukset kannattaa jättää suosiolla pakkaskaudelle. Kerran kantoihin ja juuriin päässyt juurikääpä saadaan häviämään varmuudella vain uudistamalla metsä ja vaihtamalla puulaji yleensä koivuksi. voi tuoda helpotusta tilanteeseen tulevaisuudessa. Juurikääpää paremmin kestävien taimialkuperien ja lahosientä tuhoavien virusten kehittäminen SA M I KA RP PIN EN Kesähakkuissa havupuiden kannot on käsiteltävä biologisella tai kemiallisella torjunta-aineella. Jos hoitotyöt tekee viimeisillä pakkasilla, eivätkö itiöt mene kantoon, kun ilma lämpenee. Kesähakkuissa lahoriski on niin suuri, että metsätuholaki määrää hakkaajan käsittelemään havupuiden kantopinnat biologisella tai kemiallisella torjunta-aineella sekä harvennusettä päätehakkuissa. Haku on jatkuva. Eikö juurikääpä pääse niiden kautta maahan jäävään juurakkoon ja tartu sieltä uusiin taimiin. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. HAKKUIDEN AJOITUS KUUSIKOISSA. Sahattu pinta on altis itiötartunnalle korkeintaan viikon verran hakkuusta. Kantojen käsittely pensselillä tai käsiruiskulla on useimmille liian työlästä. Entä kesäaikaan tehtävä päätehakkuu – siinähän paljastuu valtavasti pintaa ja juurakkoa. » KUUSEN juurikääpä tarttuu kesäaikaan itiöistä tuoreisiin kantoihin tai puunkorjuun vaurioittamiin juuriin. Erityisen vaikeaa tyvilahon estäminen on jatkuvan kasvatuksen metsässä, jossa hakkuita tehdään usein ja luonnontaimet syntyvät tai ovat jo syntyneet lähelle poistettujen puiden kantoja. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Juurikäävän tehokkain torjuntakeino on hakkuiden ja taimikonhoidon toteuttaminen talvella. Käsittely tulee tehdä muutaman tunnin kuluessa hakkuusta. Lue lisää: www.mmsaatio.fi Kukaan muu ei kerro laajasta osaamisesta puolestamme OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 10679_.indd 44 10679_.indd 44 7.3.2024 14.39 7.3.2024 14.39. Itiöt alkavat lentää keväällä vuorokauden lämpötilan noustessa noin plus viiteen asteeseen. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi
Jokaisesta kuolinpesän osuudesta on muodostunut määrätty määrä yhteismetsän osuuksia. Kun myytte yhteismetsän tai kiinteistön, johon yhteismetsän osuudet kuuluvat, joudutte selvittämään, kuinka paljon yhteismetsän osuuksia kustakin kuolinpesästä on muodostunut. Tee esitys Viestintää tukeva työnantaja -palkinnon saajiksi. Kuolinpesät saatiin purettua ja lainhuudot myönnettiin 9.12.2019. Meillä on suvun yhteismetsä, jossa on kuusi osuuksien haltijaa. Lue lisää: www.mmsaatio.fi Kukaan muu ei kerro laajasta osaamisesta puolestamme 10679_.indd 45 10679_.indd 45 7.3.2024 14.39 7.3.2024 14.39. Haku on jatkuva. ›› MILLOIN 40 PROSENTIN HANKINTAOLETTAMA TÄYTTYY. Kiinteistö voi olla niin sanottu haamutila, johon kuuluu vain yhteismetsän osuudet. Jos antamanne vuosiluvut ovat oikeita, niin kaikkien osuuksien hankintahintaolettama on 40 prosenttia. Myös nämä olivat kuolinpesien edunsaajia. Perustajina on kolme kuolinpesää, joiden muodostamisvuodet ovat 1942, 1998 ja 2006. Jos kuolinpesän syntymisestä (kuolinpäivä) on kulunut yli kymmenen vuotta, niin hankintahintaolettama on 40 prosenttia, muuten 20 prosenttia. Edunvalvontavaltakirjassani todetaan: ”Mikäli tulen kykenemättömäksi huolehtimaan metsätilojen hoidosta, joihin minulla on elinikäinen hallintaoikeus, niin valtuutetulla on oikeus puolestani luopua kiinteistöihin kohdistuvista hallintaoikeuksista. Mikä olisi hankintaolettama nyt, jos yhteismetsä lopetettaisiin ja metsät myytäisiin pois. Perintönä saadun omaisuuden omistusaika lasketaan perinnönjättäjän kuolinpäivästä. Samalle päivämäärälle saatiin vuonna 2000 kuolleen veljeni kuolinpesä puretuksi. » VASTAUS on yksinkertainen, vaikka hankintahintaolettaman selvittäminen saattaa teidän tapauksessanne näyttää vaikealta. Jaatte ne kuolinpesän osakkaille perintöosuuksin mukaan. Myös veljeni kuolinpesä oli kyseisten kuolinpesien edunsaaja. Yhteismetsä on perustettu vuonna 2016. Haluamme nostaa esille ja palkita metsäalan työnantajia, jotka rohkaisevat ja tukevat työntekijöitään henkilökohtaiseen viestintään esimerkiksi kouluissa, sosiaalisessa mediassa, lehdissä ja radiossa. Nyt nämä yhteismetsän osuudet kuuluvat johonkin osuuden saajan omistamaan kiinteistöön. VÄINÖ SIKANEN MITÄ EDUNVALVONTAVALTAKIRJA SALLII. Kaksi sisaruksista toivat tilansa yhteismetsään, joille lainhuudot on myönnetty 1955 ja 2001
Ilmankosteutta tiivistyy kaasuttimen kurkkuun, jolloin moottoriin kulkeutuu myös vettä. Käynnistysnarua kiskoo turhaan, saha ei edes jaksa yrittää käynnistyä. LEO SAASTAMOINEN Saha tulisi laittaa talviasentoon valmistajan suosittelemalla lämpötilalla. Jos polttoneste on ns. Silloin koneen käynnistyminen jää sattumanvaraiseksi. Jos saha ei käynnisty lämpöisenä ja edellä kerrotut asiat ovat kunnossa, syynä voi olla sytytysyksikön vaurioituminen tai vähäinen kiinnileikkautuminen. ”Hanabensiinin” on oltava tuoretta ja ajankohtaan sopivaa (talvi/kesä). Valtuutuksen käyttäminen tähän edellyttää kuitenkin lääkärin todistusta teidän kykenemättömyydestänne hoitaa itse hallintaoikeuteen kuuluvia velvollisuuksia. » KYLLÄ. Jos tätä ei ole tehty, kaasuttimen kurkku alkaa jäätyä, eikä bensiini höyrysty riittävästi. Tarkastellaan ensin polttonestettä. Kun lähden pakkasella sahaamaan, niin ensimmäinen tankillinen menee kohtuullisesti. Mikä auttaisi. Vähäinenkin vesimäärä voi kastella tulpan ja estää kipinän syntymisen. pienkonebensiiniä, sen säilyvyys käyttökuntoisena on pääsääntöisesti hyvä ja sama polttoneste toimii kaikissa lämpötiloissa. Hallintaoikeudesta luopuminen voi olla järkevää esimerkiksi siitä syystä, että hoitomaksua määrättäessä otetaan huomioon metsän tuotto, vaikka metsästä ei olisi vuotuista myyntituloa. HANNU JAUHIAINEN MIKSI SAHA EI TOIMI PAKKASELLA. Tämä määräys edunvalvontavaltakirjassa antaa valtuutetulle täyden oikeuden luopua teidän hallintaoikeudesta kiinteistöjen omistajalle. Onko kulu vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. LE O SA A ST A M O IN EN OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 10679_.indd 46 10679_.indd 46 7.3.2024 14.39 7.3.2024 14.39. Vastaavasti korvaus on saajalleen verotettavaa ansiotuloa. Kyseisessä sahassa oleva talvi/kesäasentokanava on suhteellisen pieni, joten myös tukkeutumisvaara on olemassa. Suosittelen kaikille vastaavaa valtuutusta. talvija kesäasento. Voiko kuolinpesä tai yhtymä maksaa osakkaalleen työkorvausta tai palkkaa. Kulu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Sahoissa on huomioitu, että niitä käytetään eri lämpötiloissa. Lumihiutaleen kuva osoittaa talviasennon. Jos on kysymyksessä C-M, kannattaa perehtyä koneen kalibrointiin, jotta saavutetaan parhaat käyntiominaisuudet. » KUOLINPESÄ ja yhtymä voivat maksaa osakkailleen korvausta esimerkiksi tehdystä metsätyöstä. Säilytän sitä puolilämpimässä tilassa bensakannun kanssa. » KYSYJÄLLÄ on kolme tekijää, jotka on tuotu esille: sahan kiihtyvyys, polttoneste ja ilman lämpötila. Se, että saha ei tahdo ottaa kierroksia, johtuu yleensä kaasuttimen säädöstä, jos saha on muuten huollettu. VÄINÖ SIKANEN VOIDAANKO OSAKKAALLE MAKSAA YHTEISOMISTUKSESSA PALKKAA. Saha tulisi laittaa talviasentoon valmistajan suosittelemalla lämpötilalla, esimerkiksi +5 tai +10 astetta. Tämä valtuutus on valtakirja edellä mainitun toimen toteutukseen.” Tämä lause ilmeisesti antaa valtuutetulle oikeuden luopua puolestani metsien hallintaoikeudesta. Ajattelen tämän bensaongelmaksi, koska ostaessani Stihl-merkkistä bensaa sahaus sujui hienosti. Tankkauksen jälkeen kone ei kuitenkaan pitkään pärise. 201 C on suuttimista säädettävä. Siksi niissä on ns. Kysymyksestä ei selviä, onko kysymyksessä Stihl MS 201 C vai C-M. Näillä asennoilla ohjataan tarvittaessa moottorin tuottamaa lämpöä kaasuttimelle. Minulla on ongelma Stihl 201:n kanssa. Kaasua täytyy painaa varovaisesti, ettei saha sammu, mutta suurimman osan ajasta saha toimii. Lääkärinlausunnon jälkeen edunvalvontavaltuus vaatii vielä Digija väestötietoviraston hyväksymisen. Jos ei ole enää oikeustoimikelpoinen ja joutuu laitoshoitoon, niin ilman aikaisemmin tehtyä valtuutusta on hallintaoikeudesta melkein mahdotonta luopua
X-com Activen käyttäjät voivat muodostaa keskenään tiimiradion, joka mahdollistaa keskustelun työnteon aikana. alvin) PLUSSAT JA MIINUKSET + Helppokäyttöisyys + Monipuoliset viestintäominaisuudet + Äänenlaatu Hinta Husqvarna X-com Active on suunniteltu etenkin arboristeille ja pihapuiden kaatajille. Kuuluvuutta valmistaja lupaa yhteydelle 400 metriin saakka. Husqvarnan X-Com Active -kuulosuojaimista on saatavilla Technicaltai Arborist Spire -kypärään kiinnitettävä malli sekä sankamalli. Kokeilun perusteella yhteyden muodostaminen laitteiden välille onnistuu jouhevasti. Tässä Husqvarna eroaa selvästi edukseen Metsälehden aiemmin kokeilemista kilpailijoista. Toiminnot oppii muistamaan kohtalaisen nopeasti. Raivaustöitä tekevälle metsuriporukalle X-Com Active mahdollistaa sujuvan jutustelun työn ohessa. Saatavilla on myös sankamalli. ilm.) PAINO 509 grammaa IP45 -luokiteltu HINTA 649 euroa (sis. Selkeä käyttää Runsaista toiminnoista huolimatta kuulosuojaimen käyttöönotto onnistuu helposti. Käytössä on kolme eri kanavaa ja käyttäjiä voi liittää mukaan jopa kymmenen. Husqvarnan uusi X-com Active -kuulosuojain suojaa käyttäjänsä kuulon ja toimii valmistajan mukaan myös ”huipputeknisenä viestintäjärjestelmänä”. Puhelinkeskustelut onnistuvat työn ohessa hyvin. 10 samanaikaista käyttäjää KOLME kanavaa FM -radio YMPÄRÖIVIEN äänien kuuleminen ja sivuäänitoiminto LATAUS USB-C kaapelilla AKUN kesto 17 tuntia (valm. Jos käytössä ei ole X-com Activea, voi ulkopuolinen liittyä tiimin keskusteluun myös puhelimella. Ympäristön äänet saa halutessaan kuuluviin kuulokkeissa olevien mikrofonien kautta kolmella eri voimakkuudella. Bluetooth-yhteydellä oman puhelimen voi liittää pariksi kuulosuojainten kanssa. Valmistajan ilmoittama arvonlisäverollinen hinta tuotteelle on 649 euroa.. Myös hakkuukonekuskin ja kaatotyössä avustavan metsurin välillä ratkaisu toiminee hyvin. X-com Active on yhteensopiva Husqvarnan Technicalja Arborist Spire -kypärien kanssa. Husqvarna markkinoi uutuuttaan etenkin ”puunhoitotiimeille”. Suomen oloissa se tarkoittanee ryhmässä työskenteleviä arboristeja sekä pihapuiden kaatajia. Moottorisahan kovimmat kierrokset on tosin höllättävä, jotta vastaanottaja kuulee sahaajan puhetta hyvin. Kuulosuojaimista löytyy myös perinteinen FM-radio. Viestintäominaisuuksiin on panostettu. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN Katso video osoitteessa metsalehti.fi OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47 10680_.indd 47 10680_.indd 47 7.3.2024 14.46 7.3.2024 14.46. HUIPPUTEKNIIKKA valuu pala kerrallaan myös metsureiden työmaille. l TIIMIRADIO TYÖMAALLE HUSQVARNA X-COM ACTIVE BLUETOOTH Multipoint MAX
Valitse luovutustapa Metsän voi luovuttaa kokonaan tai osina. Silloin voi puntaroida ainakin seuraavia asioita: - Haluanko toimia metsänomistajana viimeiseen asti. - Miten metsä vaikuttaa talouteeni ja mahdollisiin tuleviin sosiaalipalvelujen maksuihin. Lisäksi kannattaa pohtia, millaisia hakkuumahdollisuuksia metsässä on nyt. - Haluanko vapautua metsänomistamiseen liittyvistä velvoitteista. Sitäkin on syytä miettiä, onko tilalla ympäristökohteita, jotka haluat ensin suojella. Siitä voi luovuttaa murtolukuna ilmaistun määräosan, jolloin muodostuu metsäyhtymä määräosien omistajien kesken. MahKUN EI OLE LAPSIA Jos omia lapsia ei ole, voi metsän siirtäminen eteenpäin jo omana elinaikana olla hyvä ratkaisu. Onko palstalla esimerkiksi hoitorästejä. Pitäisikö ne laittaa kuntoon. Mutta mitä pitäisi tehdä, jos omia lapsia ei ole. Kannattaako ne hyödyntää ensin itse. METSÄNOMISTAJATILAISUUDESSA yksi osallistuja harmitteli sitä, että metsän sukupolvenvaihdoksista puhuttaessa keskitytään aina siihen, miten metsä luovutetaan omille lapsille. Suunnittele luovutus Jos päätät luovuttaa metsäsi jo elinaikanasi, selvitä ainakin seuraavat asiat: nykyinen metsänomistusmuoto (ja miten se vaikuttaa luovuttamiseen), metsän arvo ja eri luovutustapojen veroseuraamukset. Toisaalta voi miettiä, olisiko metsä hyvä luovuttaa jo omana elinaikana. Perimysjärjestys on mutkikas, ja sitä tarkastellaan tarkemmin tämän jutun lopussa. Metsää lahjoittamalla tai testamenttaamalla voi esimerkiksi muistaa itselle läheistä ihmistä tai tukea omien arvojen mukaista hyväntekeväisyystai muuta toimintaa. Siitä voi luovuttaa tietyn alueen määräalana, jonka Maanmittauslaitos lohkoo saajalle omaksi metsätilaksi. PIRJO HAVIA 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 10681_.indd 48 10681_.indd 48 7.3.2024 14.51 7.3.2024 14.51. Ensin voi selvittää, kenelle metsä siirtyisi perintökaaren mukaan. Suosittelen, että jo luovutuksen alkuvaiheessa mietintää ja laskentaa tehdään asiantuntijan kanssa. - Tarvitsenko metsätuloja haluamani elintason ylläpitoon. - Haluanko tukea omaa talouttani myymällä metsän pois. - Onko jokin erityinen syy luovuttaa metsä jollekin tietylle saajalle. - Haluanko liittää metsän yhteismetsään ja mahdollisesti luovuttaa myöhemmin yhteismetsäosuuksia. Ennen metsän luovutusta voi olla myös järkevää laittaa metsä hyvään luovutuskuntoon
Seuraavassa on kaksi kuvitteellista esimerkkiä suvun sisäisistä luovutuksista veroseuraamuksineen. Oman toiveen mukaisen luovutuksen voi taata myös testamentilla. Hallintaoikeus harkiten Luovutuksen yhteydessä voi pidättää itselleen metsän hallintaoikeuden eliniäksi tai määräajaksi. Maksettua lahjaveroa ei tässä oteta huomioon, eikä lahjaan liittyvää osuutta kuluista. Metsän arvo on 350 000 euroa ja Sirpa on käyttänyt omistusSH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 49 10681_.indd 49 10681_.indd 49 7.3.2024 14.51 7.3.2024 14.51. Esimerkki 1: Myynti veljelle ja myöhemmin veli lahjoittaa lapsilleen Sirpa haluaa luovuttaa metsänsä veljensä Sepon perheeseen. Veljellä on kaksi lasta. Kauppahinnasta ja kaupan kuluista eli hankintamenosta kertyy saajalle metsävähennysoikeutta 60 prosenttia. Isosta metsälahjasta – myös lahjan osuudesta lahjanluonteisessa kaupassa – voi tulla saajalle oikeus metsäverotuksessa hyödynnettävään metsälahjavähennykseen. Metsälahjavähennyksen suuruuden ja vaikutuksen voi ennalta tarkistaa Metsäkeskuksen verkkopalvelusta löytyvällä metsälahjavähennyslaskurilla. Lisäksi ne ovat laskettavissa vallitsevan lainsäädännön mukaan. Lahjanluonteisessa kaupassa saajalle tulee maksettavaksi kauppahinnan ja kaupan kulujen lisäksi myös lahjavero. Jos tätä vaihtoehtoa pohtii, kannattaa ensin perehtyä sen merkitykseen ja vaikutukseen niin hallintaoikeuden haltijalle kuin metsän omistajalle. Luovutustapana voi olla kauppa, lahja tai lahjanluonteinen kauppa. Verot ja kulut kirpaisevat vain kerran. KUN EI OLE LAPSIA PIRJO HAVIA dollisia yhteismetsäosuuksia voi myös luovuttaa eri tavoin. Kauppa on lahjanluonteinen, jos kauppahinta sovitaan niin alhaiseksi, että se ei ylitä 75 prosenttia metsälahjan käyvästä arvosta. Voi myös luovuttaa erikseen hallintaoikeuden yhdelle ja omistusoikeuden toiselle – yleensä niin, että hallintaoikeus annetaan määräaikaisena alaikäisen tai opiskelevan lapsen vanhemmalle ja omistusoikeus lapselle. Kerralla kuntoon Kerralla tehty luovutus on osapuolten kannalta selkein ratkaisu ja johtaa varmimmin toivottuun lopputulokseen. En suosittele hallintaoikeuden eriyttämistä omistusoikeudesta, enkä varsinkaan sen pidättämistä itselle, vaikka se alentaa jossain määrin maksettavaksi tulevaa lahjaveroa
Esimerkki 2: Lahjanluontoinen kauppa veljenlapsille Sirpa myy metsänsä veljenlapsille Teemulle ja Tainalle puoliosuuksin. Jos lahjan arvo on tuolloin 175 000 euroa saajaa kohden, tulee molemmille lahjaveroa nykyisen veroasteen mukaan 19 100 euroa, olettaen, että kolmen vuoden sisällä ei ole muita verollisia lahjoja. MUTKIKAS PERIMYSJÄRJESTYS JOS TESTAMENTTIA ei ole, naimattomalla henkilöllä lakisääteinen perimysjärjestys on seuraavanlainen: 1) Perintö menee omille lapsille/rintaperillisille 2) Jos heitä ei ole, niin omille vanhemmille 3) Kuolleen vanhemman sijasta perintö menee siskoille tai veljille 4) Kuolleen siskon tai veljen jälkeläisille vanhempansa sijasta 5) Jos sisaria tai veljiä ei ole, mutta toinen vanhemmista elää, hän saa hän koko perinnön. . Hän ei kuitenkaan saa määrätä testamentilla tästä omaisuudesta. Jos he ovat kuolleet, niin heidän perillisilleen. Sepolle kaupassa muodostuu uusi metsävähennysoikeus 60 prosenttia hankintamenosta. Näin ollen tuloutuvasta, Sirpan aiemmin käyttämästä metsävähennyksestä ei myöskään tule maksettavaksi luovutusvoiton veroa. Kauppahinnaksi sovitaan kummankin kanssa 50 000 euroa, jolloin lahjan osuus on 125 000 euroa (71,42 prosenttia metsän puoliosuuden arvosta). Jos lapseton henkilö oli naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, perii puoliso hänen jäämistönsä täysin omistusoikeuksin. Kaupassa sovitaan viiden vuoden korottomasta maksuajasta. Sepon käyttämätön metsävähennysoikeus siirtyisi lapsille ja nykylainsäädännön mukaan lahjasta muodostuisi saajille myös metsäverotuksessa hyödynnettävää metsälahjavähennysoikeutta. Sirpa myy metsänsä Sepolle 266 000 eurolla, mikä on yli 75 prosenttia metsän käyvästä arvosta. 6) Jos kuolleen vanhemman puolelta on jäänyt perinnönjättäjän velitai sisarpuolia, menee perintö kuolleen vanhemman sijaan heille. Jotta kaupan veroetu säilyisi, Seppo ei saa myydä metsää eteenpäin ennen kuin viisi vuotta on kulunut tästä saannosta. aikanaan metsävähennystä. Eloonjääneen puolison kuoltua menee puolet jäämistöstä ensiksi kuolleen puolison sukuun edellä kuvatussa järjestyksessä, jollei avioehdolla tai testamentilla ole toisin määrätty. 7) Jos edellä mainittuja perillisiä ei ole, saavat kuolleen isovanhemmat koko perinnön. Kauppahinnasta ja kaupan kuluista muodostuu metsävähennysoikeutta molemmille noin 30 000 euroa. Lahjaverosta muodostuu nykylainsäännön mukaan metsälahjavähennystä. l 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 10681_.indd 50 10681_.indd 50 7.3.2024 14.51 7.3.2024 14.51. Veron voi laskea ennalta Metsäkeskuksen verkkosivuilla olevalla luovutusvoiton verolaskurilla. Lahjaveroa tulee molemmille maksettavaksi 31 700 euroa, koska saajat kuuluvat II-veroluokkaan. Näin ollen veljelle ei tule lahjaveroa maksettavaksi ja Sirpalle myyntitulo on luovutusvoiton verosta vapaa, koska hän on omistanut metsän yli 10 vuotta ja saaja on veli. Seppo voi lahjoittaa metsän myöhemmin lapsilleen Teemulle ja Tainalle vaikkapa puoliosuuksin, jolloin kummankin maksettavaksi tulee lahjaveroa I-veroluokassa. Verotettavaan luovutusvoittoon lisätään Sirpan käyttämä metsävähennysoikeus, mutta korkeintaan kauppaosuuden verran eli 28,58 prosenttia alkujaan muodostuneesta metsävähennysoikeudesta. Jos edellä lueteltuja perillisiä ei ole eikä pätevää testamenttia, koko perintö menee valtiolle. Valtiokonttori voi päättää omaisuuden luovuttamisesta edelleen kuolleen läheiselle tai kunnalle tai sen käyttämisestä muihin tarkoituksiin. Tädit, sedät ja enot sekä täti-, setäja enopuolet voivat siis periä, mutta serkkuihin asti perintöoikeus ei yllä. Sirpan käyttämättömästä metsävähennysoikeudesta siirtyy lahjan osuuden verran eli 71,42 prosenttia saajille. 8) Jos joku isovanhemmista on kuollut, tulevat hänen perillisensä hänen sijaansa. Sirpa maksaa luovutusvoiton veroa kaupan osuudesta, koska kauppa sisaren lapsille ei oikeuta verovapauteen
Siellä veden lämpö voi kovassa paineessa olla reilusti yli sata astetta. Mielenkiintoista on, että sahatavaran hinta ei kuitenkaan ole romahtanut. Koko Eurooppa on käytännössä taantumassa, ja rakentaminen sakkaa, aivan samoin kuin Suomessa. Joka paikassa oli tavaraa yli tarpeen, kun yritykset halusivat varmistaa omaan käyttöönsä tarvitsemansa materiaalin. Katse siis sinne – siellä kartongin, pehmopapereiden ja tiivispapereiden kysyntä kasvaa nopeasti. Kun tilanne rauhoittui, kaikki purkivat ylisuuria varastojaan, jolloin kysyntä ja hinnat putosivat. Mikäli Keski-Euroopan metsätuhot pysyvät nykyisellä kohtuullisella tasolla, havutukin tarjonta vähenee. Havusellun kysyntä säilyy hyvänä, mutta sen tuotanto ei kasva käytännössä missään maassa. Monet seuraavat Kiinan markkinaa, mutta siellä ei väestö kasva vaan vähenee. Kun sähkö on halpaa, lähes ilmaista, lämpöä varastoidaan jättimäisten vastuksien avulla suuriin kallioluoliin. Käytännössä polttoon menevän puun ja kuitupuun hinta tulee olemaan sama, mutta molempien kysynnän kasvu alkaa olla ohi. Yritänkin kasvattaa mahdollisimman paljon tukkia myös tulevaisuudessa ja tehdä tilin sillä.. Intia on jo ohittanut väestömäärässä Kiinan. Hinnat saattavat nousta rajusti. l Varastojen tyhjennys on ohi On mahdollista, että sahureiden ja metsänomistajien kannalta on tulossa huippusuhdanne, jollaista en ole ennen kokenut. PUUN ENERGIAKÄYTTÖ on lisääntynyt nopeasti turpeen polttamisen vähenemisen vuoksi. SELLUN OSALTA ONGELMA on kohta ohi. Onkin mahdollista, että sahureiden ja metsänomistajien kannalta on tulossa huippusuhdanne, jollaista en ole ennen kokenut. Etelä-Aasiassa ja Afrikan useimmissa maissa väestö kasvaa nopeasti. LISÄTULOJA METSÄNOMISTAJILLE on tulossa luonnon monimuotoisuuden lisäämisestä ja hiilensidonnasta metsiin, mutta tukin hinta ratkaisee kannattavuuden. Havukuitupuun kysyntä pysyy suomalaisen metsänomistajan kannalta mukavana myös tulevaisuudessa. Se johtuu siitä, että Euroopasta yksinkertaisesti puuttuu silloin sahatavaraa. Sen jälkeen kysyntä lähtee laskuun. Puunpoltto energiaksi on todennäköisesti saavuttamassa huippunsa parin vuoden kuluttua. SUOMALAISEN METSÄNOMISTAJAN kannalta tärkein tuote on sahatavara, toki kertopuu ja vanerikin ovat merkittäviä. Todennäköisesti Euroopan talous ja samalla myös rakentaminen lähtevät jossain vaiheessa taas kasvuun. KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Kun Venäjän ja Valko-Venäjän raja on kiinni, sieltäkään ei tule lisää. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 10682_.indd 51 10682_.indd 51 8.3.2024 14.01 8.3.2024 14.01. Syynä on tuulivoima. KORONA-AIKANA metsäteollisuustuotteiden varastoja kasvatettiin valtavasti
26,64 . 68,98 . 60,19 . 74,51 . Pieniläpimittaiselle puulle on hyvä kysyntä ja harvennusleimikot kannattaa nyt hoitaa kuntoon. 27,80 . Yleinen viesti on, että kaikki käy kaupaksi. Ensiharvennus 48,46 . Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 71,06 . 27,04 . 26,81 . 21,52 . 27,10 . Uudistushakkuu 73,01 . 22,48 . Puusta on kisa, ja se tulee olemaan tulevaisuudessa aikaisempaa kovempaa”, Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan johtaja Maunu Kilpivaara arvioi. 29,09 . 48,75 . 27,13 . 47,80 . 27,67 . TII A PU UK ILA TIIA PUUKILA TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 10683_.indd 52 10683_.indd 52 8.3.2024 14.10 8.3.2024 14.10. 27,59 . 75,47 . Uudistushakkuu 75,14 . 47,49 . 27,77 . 48,16 . ”Se, että puunostajat laajentavat alueitaan, kertoo kilpailun kiristymisestä. 28,91 . 64,85 . 21,19 . Kuituja energiapuu ovat edelleen monin paikoin halutuimpia, mutta myös tukin kysyntä on vilkastunut. 27,28 . Harvennushakkuu 68,58 . Ensiharvennus 46,06 . 27,88 . 28,30 . 37,24 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 73,46 . 29,23 . 55,72 . 60,36 . 21,23 . 26,93 . 28,58 . 29,60 . 76,03 . 29,21 . 74,69 . 26,69 . 27,07 . 27,42 . Pohjois-Pohjanmaalla toimivien Koillismaan ja Pyhä-Kalan metsänhoitoyhdistysten alueilla kysyntää vauhdittaa Junnikkalan uusi Oulun saha, jonka tuotanto käynnistyi joulukuussa. 74,67 . Uudistushakkuu 75,45 . Maaliskuun alussa talvikohteiden korjuu oli vielä täydessä vauhdissa, mutta ostajien katseet ovat jo kesäja kelirikkoleimikoissa. 28,21 . Samalla sekä Junnikkala että Pölkky ovat palkanneet ostomiehiä aina Pyhäjärvelle asti. 29,63 . 27,91 . KAIKKI KÄY NYT KAUPAKSI Erityisesti kuituja energiapuulla on kysyntää, mutta myös tukin menekki on piristynyt. 68,91 . 60,69 . 67,75 . 73,44 . Tässä on hyvä pöhinä päällä”, sanoo Metsänhoitoyhdistys Koillismaan johtaja Antti Härkönen. 52,58 . Ensiharvennus 20,77 . ”Tarjouksia leimikoihin tulee vähintään tavanomaiseen tahtiin, mielellään vähän enempi. 21,00 . 27,87 . KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 73,06 . 27,37 . VIIKKO 9 PUUKAUPPA on vilkastumaan päin ja hinnatkin ovat nousussa. 21,04 . 55,83 . Harvennushakkuu 68,82 . Harvennushakkuu 66,63 . 21,47
Harvennushakkuu 66,15 . 28,55 . 26,03 . Epävarmuutta kevääseen tuo sekä poliittisten että työehtosopimusneuvotteluihin liittyvien lakkojen uhka. 30,26 . 30,28 . 28,22 . Uudistushakkuu 74,24 . 30,69 . 28,39 . NOUSUSSA ?. 46,80 . 18,93 . Energiapuuvarastot ovat huvenneet ja energiapuuta hankitaan parhaillaan varastoon ensitalveksi. 21,16 . 27,63 . 22,02 . ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 68,57 . Juttua varten on haastateltu myös Mhy Keski-Suomen johtaja Eero Poikosta sekä Mhy Etelä-Savon johtaja Petri Pajusta.. 58,66 . 26,29 . 72,51 . ?. 27,82 . Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman kannustaa metsänomistajia hyödyntämään pieniläpimittaisen puun hyvän kysynnän ja hoitamaan metsät kasvukuntoon. 27,01 . Meidänkin ympärillämme olevat isot kaupunkien laitokset ovat jo ilmoitelleet, että pyrkivät vähentämään puun polttoa energiantuotannossa”, Sahlman kertoo. Tämä näkyy energiapuun ja kuidun kysynnässä sekä pitää yllä aikaisempia vuosia parempaa hintatasoa. 28,43 . 25,87 . Lakoilla on vaikutusta sekä sahapuolelle että kuiduttavaan teollisuuteen riippuen siitä, miten lakot kohdentuisivat metsäteollisuuteen”, arvioi Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen johtaja Eija Vallius. Uudistushakkuu 63,91 . 75,27 . ”Lakot voivat edelleen supistaa tuotantomääriä. 27,54 . 67,51 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 72,31 . 25,23 . 32,60 . 24,08 . ”Tällä hetkellä näyttää siltä, että puunkäyttö energiaksi ei tule jatkumaan tällaisenaan kovin montaa vuotta. 25,41 . 28,99 . 65,51 . 28,64 . 66,68 . 55,66 . 71,06 . 70,22 . POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 70,66 . 42,96 . 73,66 . 66,76 . 24,46 . 28,24 . Harvennushakkuu 64,87 . Toistaiseksi lakot ovat supistaneet tuotantomääriä jonkin verran, mutta eivät ole vielä heijastuneet puun kysyntään. Ensiharvennus 19,90 . 26,53 . 46,91 . 72,17 . 26,96 . Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi TII A PU UK ILA Lakot voivat vaikuttaa Puukaupan positiivisesta vireestä kertovat myös Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistysten johtajat. 26,91 . 65,72 . 61,10 . Harvennushakkuu 68,02 . 23,06 . 28,06 . 29,42 . 27,25 . KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 66,41 . ”Puu menee kaupaksi hyvin, mutta tarjonta on tähän aikaan vuodesta aina kohtuullisen hiljaista. 22,46 . 31,19 . Ensiharvennus 22,18 . 38,50 . Ensiharvennus 22,18 . 64,31 . LASKUSSA . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 71,07 . 69,45 . 23,33 . Energiapuuta ensitalveksi Energiapuukauppaa vauhdittavat alkuvuoden kovat pakkasjaksot. 27,70 . 28,69 . 28,52 . Ensiharvennus 50,72 . Odotukset ovat, että puukauppa tulee tänäkin vuonna käymään hyvin”, Lapin metsänhoitoyhdistyksen johtaja Veijo Ekonoja ennakoi. Tällaisena energiapuun kysyntä ei välttämättä jatku loputtomiin. 28,56 . 70,68 . 28,36 . LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 62,02 . Harvennushakkuu 61,31 . 65,90 . 61,72 . Ensiharvennus 49,99 . 73,87 . 27,19 . 23,45 . Uudistushakkuu 72,96 . Uudistushakkuu 68,56 . 59,60 . Harvennushakkuu 66,44 . 29,00 . 49,74 . 26,87 . l Metsälehti Makasiini 53 10683_.indd 53 10683_.indd 53 8.3.2024 14.10 8.3.2024 14.10. 25,61 . 23,21 . 65,55 . 27,34 . 29,68 . 27,95 . Uudistushakkuu 69,63 . 23,63 . 21,99 . 42,34 . 19,86 . 29,02 . 30,88 . Harvennushakkuu 59,07 . Metsänhoitoyhdistys Lapin alueella on sen sijaan tavanomaisen rauhallista. 28,52 . 22,61 . 27,91 . 21,63 . 74,24 . 24,28 . 18,93 . 44,15 . Uudistushakkuu 73,30
Liki kymppitonnin ero tarjouksissa Koivuleimikko myytiin ja korjattiin ripeästi. Venäjän puuta yritetään edelleen korvata kotimaisella.. VIIDEN HEHTAARIN PÄÄTEHAKKUU POHJOIS-KARJALASSA VOITTANUT TARJOUS PUUTAVARALAJI M³ €/M³ YHTEENSÄ, € Kuusikuitu 0,3 40 12 Koivukuitu 450,7 40 18 028 Koivuitukki 233,7 79 18 462,3 Kauppa yhteensä 36 502,3 Toteuma korjuussa 380 m³ kuitua ja 130 m³ vaneria. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj.m 3 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. Myös kesäkorjuukelpoinen rauduskoivikko hakattiin saman tien aukoksi. Tarjouksia tuli viisi, joista kahdessa koivukuitu olisi ohjautunut energiaksi. Kivennäismaan rauduskoivuista sen sijaan yli puolet oli tukkia. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Tarjouskilvan voitti korkeimman hinnan tarjonnut isompi puunjalostusyhtiö, joka metsänhoitoyhdistyksen katkonta-aineiston perusteella katkoo tukin tarkimmin talteen. l TIIA PUUKILA TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 10683_.indd 54 10683_.indd 54 8.3.2024 14.10 8.3.2024 14.10. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Lähimmälle tielle matkaa oli pisimmillään 400–500 metriä. Koivusta on kova kilpa, eivätkä vastaavat erot koivuleimikoiden tarjouksissa ole tällä hetkellä tavattomia. Maanomistajan toive pikaisesta korjuusta toteutui. Suoalueella puustoa oli nippa nappa sata kuutiota hehtaarilla eikä tukkia ollut juuri luvassa. Tavanomaista ripeämpi korjuu kertoo koivun kovasta tarpeesta ja kysynnästä. Kivennäismaakoivikko kaupattiin kesäkorjuukelpoisena, mutta suoalueen hieskoivikko talvikorjuukohteena. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. .. KUUKAUDEN PUUKAUPPA Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Viikot 1 ja 2 yhteensä POHJOIS-KARJALASSA valtakirjalla myydyn koivupäätehakkuun tarjouksissa oli huimat erot. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Myydystä leimikosta kolme hehtaaria oli suopellolle aikanaan istutettua hieskoivua ja pari hehtaaria kivennäismaapellolle istutettua rauduskoivua. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. 2023 2024 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 500000 1000000 1500000 2000000 .. Kertymäksi arvioitiin yhteensä 680 kuutiota. Paras tarjous viiden hehtaarin leimikosta oli 34 600 euroa ja huonoin 25 700 euroa. Tiedot kerätään viikoittain. Ilman talvikorjuuosuutta olisi tarjouksia todennäköisesti tullut pari enemmän. Huonoimmassa tarjouksessa koivukuidun hinta oli 27,5 euroa ja koivutukin 65 euroa kuutiolta. Toteutunut kauppasumma 25 470 €. Parhaimmillaan koivukuidusta tarjottiin 40 euroa ja koivutukista 79 euroa kuutiolta. Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 .. Leimikko kilpailutettiin tammikuun lopussa ja maaliskuun alussa puut olivat jo tienvarressa
Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 10683_.indd 55 10683_.indd 55 8.3.2024 14.10 8.3.2024 14.10. Ainakaan me emme saaneet tyydyttävää tuottoa pelkällä metsätaloudella”, hoitokunnan puheenjohtaja Mika Rahja kertoo. ”Olimme tyytymättömiä metsästä saatavan tuoton ja metsien arvon suhteeseen. KUUKAUDEN TILAKAUPPA TAMMIKUUN suurimmassa metsätilakaupassa Muhoksella toimiva Perttulan yhteismetsä myi 716 hehtaaria eli yli puolet pinta-alastaan Tornatorille. Osuuksissa on taakankin tuntua Perttulan yhteismetsä on perustettu vuonna 1917 ja osakastiloja on reilu 30. Vaihtoehtoja ovat yhteismetsän myynti tai purkaminen”, Rahja sanoo.. Kauppahinta oli 1,7 miljoonaa euroa. ”Seuraavaksi mietitään hallinnon keventämistä. Yleisen elintason nousun vuoksi yhteismetsän vuosittaiset jako-osuudet eivät ole osakastilojen omistajille enää niin merkittäviä kuin taannoisina vuosikymmeninä. Tästä eteenpäin jatketaan keveämmällä hallintomallilla. ”Pienten yhteismetsien osuuksista irrottautuminen on jokseenkin mahdotonta, sillä osuuksilla ei ole kysyntää. A N TT I J. Närästystä herätti ja myyntihaluja ruokki myös, että neuvoteltu tuulivoimahanke kariutui poliittiseen vastustukseen. ”Oli vähän hankala välikoko, sillä työtä on runsaasti, mutta ei niin paljon, että kannattaisi pitää palkattua ammattijohtoa.” Yhteismetsässä vierastettiin hoitovastuun ulkoistamista taholle, jolla ei ole omaa taloudellista intressiä eli omistussidettä. Varmaan siirrytään kahdesta vuosittaisesta osakaskunnan kokouksesta yhteen.” Mahdollista on myös se, että hallinto muutetaan kolmen henkilön hoitokunnasta yhden henkilön toimitsijaksi. Yhteismetsälle jäi kaupan jälkeen yli 400 hehtaaria kasvullista metsämaata. Hankalahko välikoko Rahja toteaa, että pienten yhteismetsien toiminta on henkilösidonnaista ja ”työt kaatuvat yhden henkilön niskaan”. MIKKO HÄYRYNEN Yli puolet yhteismetsästä Tornatorille PINTA-ALA 716 hehtaaria, josta taimikoita 200 hehtaaria, nuorta kasvatusmetsää 245 hehtaaria, varttunutta kasvatusmetsää 225 hehtaaria, uudistuskypsää 32 hehtaaria, kituja joutomaata 12 hehtaaria PUUSTOA 52 100 kuutiota, keskimäärin 74 kuutiota metsämaan hehtaarilla, tukkiprosentti 15 KAUPPAHINTA 1 713 000 euroa, 2 433 euroa metsämaan hehtaarilta, 33 euroa kuutiolta Kaupan taustalla oli Perttulan yhteismetsän tyytymättömyys metsän tuottoon ja tuulivoiman vastustukseen. LE IN O N EN Hoitokunnan puheenjohtaja Mika Rahja toteaa yhteismetsän olleen työmäärältään hankalaa välikokoa. l
1 1 2 2 3 3 INSTITUUTIOIDEN hiljainen vaihe metsätilamarkkinoilla jatkuu. Kertoimet ovat laskeneet selvästi kaikissa maakunnissa, sillä hinnoittelutekijät ovat nousseet, mutta hintataso on pysynyt vakaana. Tehtyjen tilakauppojen arvostustekijät, kuten puumäärät ja kantohinnat, ovat kuitenkin nousseet. Niinpä voidaan päätellä, että inflaatioja puustotiedoilla korjattu hintataso on laskenut ja ainakin osittain instituutioiden vaisuuden seurauksena. Tammi-helmikuussa Hannu Liljeroosin seurantaan tilastoitui 194 kauppaa, ja vain joka viidennessä ostajana oli instituutio. Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimikot, % Hakkuukypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 Kerroin* Varsinais-Suomi 19 19 483 24 18 120 38 6916 58 1,08 Satakunta 24 23 550 24 17 115 38 5890 51 0,94 Häme-Uusimaa 41 40 930 22 17 128 41 7174 56 1,03 Etelä-Karjala 38 37 778 27 15 122 38 6022 49 0,89 Kymenlaakso 26 30 827 28 14 114 39 5983 53 0,94 Pirkanmaa 56 58 1451 23 16 130 39 6300 49 1,00 Etelä-Savo 45 44 1753 24 11 120 36 6300 53 0,89 Eja K-Pohjanmaa 122 102 2513 22 17 107 32 4199 39 0,88 Keski-Suomi 75 68 2213 24 9 121 34 5619 46 0,90 Pohjois-Savo 73 60 1843 25 13 117 35 5495 47 0,90 Pohjois-Karjala 84 70 2289 20 15 123 34 5792 47 0,92 Kainuu 64 49 2161 17 8 105 30 3249 31 0,85 Pohjois-Pohjanmaa 148 107 4540 24 9 82 19 2631 32 0,95 Lappi 94 64 3216 22 14 80 19 1966 25 0,89 Koko maa 909 771 25547 Lisäys helmikuu 89 87 METSÄTILAKAUPAT 1.8.2023 29.2.2024 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. ”Kauppahinnat osoittavat, että ostajat eivät maksa merkittävää lisäarvoa tällaisista odotusarvoista.”. Vertailu vastaavaan tilastoon vuosi sitten: Vuotuinen vaihtelu voi olla maakuntakohtaisesti suurta, esimerkiksi Pohjois-Karjalan kauppamäärä oli vuosi sitten 102. Myös tilojen tarjonta on vakaata. Alkuvuoden suurin, edellisellä sivulla esitelty tilakauppa meni tosin yhteismetsältä instituutiolle. Tuulivoimasta ei merkittävää lisähintaa Maakuntatarkastelu sen sijaan osoittaa vaihtelua sekä hinnoissa että tarjonnassa. Molemmissa maakunnissa tarjonta on samaan aikaan supistunut”, Liljeroos sanoo. l MIKKO HÄYRYNEN Instituutioiden ostointo vain muisto Ison rahan vaisuus näkyy inflaatioja puustotiedoilla oikaistujen metsätilojen hintojen laskuna. Puolet myytävistä kohteista on Pohjanmaan maakunnissa ja Lapissa. Vuonna 2023 seurasi laskuvaihe. Myyntiin tulee kuukausittain talvikauden sadasta sulan ajan kahteensataan uutta kohdetta. Hintatarkastelussa selvimmin erottuu Kainuu, jossa hinnat nousivat vahvasti 2022. Näissä maakunnissa on tarjonta lisääntynyt selvästi. ”Myös Pohjois-Savossa hinnat ovat laskeneet jonkin verran. Metsätilojen nimellinen hintataso on kahtena edellisvuotena pysynyt jokseenkin samalla tasolla. Etelä-Savossa hintataso on noussut, mutta muualla keskihinnoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. MIKKO HÄYRYNEN 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 10683_.indd 56 10683_.indd 56 8.3.2024 14.10 8.3.2024 14.10. Tammikuussa solmittiin kaupat kolmesta kohteesta, joiden tuntumassa oli suunnitteilla tuulivoimaa
Täyteen ladatulla virtalähteellä pitäisi siis pystyä lataamaan AP 300 S -akku täyteen seitsemän kertaa. KUN SAVOTALLE PISTORASIA SAATIIN STIHL PS 3000 VIRTALÄHDE Tulojännite: 230 V / 50 Hz Nimellisteho / Virta: 3 600 W / 16 A Kapasiteetti: 2 074 Wh Latausaika: < 3 h (100 %) / 1,5 h (50 %) Latausteho: 1 000 W / 4 A Liitännät: 230 V Schuko ja 2 Neutrik powerCON Paino: 19,8 kg Mitat: 420 x 210 x 420 mm Suojausluokka: IP54, voidaan käyttää myös sateella Ulostulon suojakytkin: 16 A Maks. PS 3000 virtalähde mahdollistaa akkumoottorisahalla työskentelyn täyspäiväisesti, jos mukana on 1-2 vara-akkua sahaan. Kokeilussamme mukana oli kaksi Stihlin AP 300 S -akkua, joiden kapasiteetti on 281 wattituntia. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN Stihlin virtalähteen kapasiteetti on 2 074 wattituntia. Kokeilimme, pystyykö akkumoottorisahalla tekemään kokonaisen työpäivän metsässä, kun mukana on PS 3000 -virtalähde, laturi ja sahaan kaksi akkua. Sahana oli Sthlin MSA 200. Laite sopii erinomaisesti myös akkujen lataamiseen maastossa. alv) Stihlin kannettava virtalähde tarjoaa esimakua metsätöiden tulevaisuudesta. Kahdella akulla pärjää Suuntasimme akkusahojen kanssa metsään tamMIKKO HÄYRYNEN Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOKEILU 10683_.indd 57 10683_.indd 57 8.3.2024 14.10 8.3.2024 14.10. AKKUSAHOJEN yleistymistä perinteisissä metsätöissä on jarruttanut akkujen kesto. ”Onhan tuo hyvä, mutta akkuja pitää olla sitten repullinen mukana”, on yleinen tuomio akkusahalle. Stihlin PS 3000 -virtalähde on kehitetty 230 voltin verkkovirralla toimivien työkoneiden käyttöön sinne, missä verkkovirtaa ei ole saatavilla. Ja epäilijöille myönnettäköön jo tässä vaiheessa: laite on kallis, mutta siitä lisää tuonnempana. Peli muuttuu olennaisesti, kun käytössä on tehokas kannettava virtalähde, josta akut voi ladata työpäivän aikana. oikosulkuvirta: 160 A Hinta Suomessa: 3 400–3 900 € (sis
Katso video osoitteessa metsalehti.fi 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOKEILU 10683_.indd 58 10683_.indd 58 8.3.2024 14.10 8.3.2024 14.10. Se on järkyttävä kasa rahaa. Akku ehti latautua täyteen juuri siihen mennessä, kun akun vaihto oli jälleen ajankohtainen. VirtaTätä ei kokenut toimittaja MIkko Riikiläkään uskonut metsässä kokevansa. Toisaalta emme katkoneet tai kasanneet runkoja, sillä ne oli tarkoitus juontaa myöhemmin vinssillä penkkatien varteen. Tällä perusteella ja harrastelijasahurin työtahdilla kaksi akkua ja virtalähde mahdollistavat kokopäiväisen työn akkumoottorisahalla. mikuun lopulla pahimpien pakkasten hellittäessä. Jos akku loppui 45 minuutin sahaamisen jälkeen, ei latauksessa oleva akku ollut aivan täynnä, mutta viimeistään 60 minuutin kohdalla akku oli jo täyteen ladattu. Harvensimme tukkikokoa lähentelevää juoksevarunkoista koivikkoa ja oksaista pellolle istutettua kuusikkoa kahdeksan asteen pakkasessa. Kotioloissa täysi virtalähde lisää huoltovarmuutta ja pörssisähkön ostaja voi taktikoida latauksen halvan sähkön hetkiin. Laitteen ansiosta sähköttömässä paikassa voi käyttää mitä tahansa normaalia sähkölaitetta. Aikaa nimittäin hupeni sahaamisen sijaan lumessa kahlaamiseen. Jos käytössä on kolme akkua ja latausmahdollisuus kahdelle akulle samanaikaisesti, tohtii sahurille povata varmuudella täysin sähköistä työpäivää. Toisaalta virtalähteen monikäyttöisyys houkuttelee. Stihl PS 3000 -virtalähteen arvonlisäverollinen hinta liikkuu suomalaisissa verkkokaupoissa noin 3 400–3 900 euron haarukassa. Vastaavalla summalla saa noin kymmenen uutta AP 300 S -akkua. Vanhan letkulämmittimellä varustetun traktorin voi jättää metsään yöksi, ja lämmittää sen aamulla virtalähteestä saatavalla sähköllä. Akkutoimisten raivaussahojen osalta tilanne voi olla toinen, sillä raivatessa akku tyhjenee yleensä nopeammin kuin moottorisahatyössä. Tyhjentynyt akku laitettiin laturiin, jonka johto kytkettiin PS 3000 -virtalähteeseen. Työskentelyaika yhdellä akulla oli kutakuinkin yhtä pitkä kuin tyhjän akun latausaika. Pelkästään sahan akkujen latausta varten ei PS 3000:n hankkiminen näillä hinnoilla tunnu järkevältä. Painoa virtalähteellä on 19,8 kiloa, joten kilometrikaupalla sitä ei tee mieli metsässä kanniskella. Monikäyttöisyys paras valtti Palataan sitten laitteen varjopuoleen eli hintaan. Molemmilla kohteilla akku tyhjeni 45–60 minuutin työskentelyn jälkeen. Paksun lumipeitteen takia liikkuminen oli hidasta, mikä oletettavasti jatkoi akkujen kestoa. Makkarat lämpiävät mikrossa ja kahvit valmistuvat kahvinkeittimellä. Stihlin virtalähteelle löytyisi käyttöä esimerkiksi veneessä. Veneessä, matkailuautossa tai sähköttömässä mökissä virtalähde toimii äänettömästi ja käryttömästi. Evästauolla ruoka lämpiää mikroaaltouunissa ja kahvi valmistuu mokkamasterissa. Aamulla mukanamme oli täyteen ladatut akut, joten ensimmäisen akun tyhjennyttyä sahaan sai laittaa valmiiksi ladatun akun
Vara-akku ehtii yleensä latautua samassa ajassa. Tämä mahdollistaa raskaiden moottorikuormien käynnistämisen. lähde latautuu täyteen vajaassa kolmessa tunnissa. Nyt on oikea aika suunnitella kevään puukauppoja. Painoa virtalähteellä on lähes 20 kiloa. l Harvennushakkuulla tämän hetken parhaat akut kestävät vajaan tunnin. Metsäsuunnitelma tehdään aina maastotyönä. Täyteen ladattu PS 3000 pyöritti 1 200 watin lämpöpuhallinta 2,5 tuntia. Yhteystiedot P. Mikäli Stihlin kaltaisten virtalähteiden hinnat putoavat tavallisen kuluttajan kukkarolle sopivalle tasolle, on tällaisten ratkaisujen helppo povata olevan kiinteä osa metsätöidenkin tulevaisuutta.. Kysy tarjous ja toimitusaikataulu! Teemme arviota ja suunnitelmia myös talvella. Metsäsuunnitelman avulla saat selville taloustilanteeseesi sopivimmat hakkuumahdollisuudet ja varmistut, että puusta saa parhaan hinnan. Painoa virtalähteellä on 19,8 kiloa. Kilometrikaupalla sitä ei tee mieli metsässä kanniskella. U Maastossa selvitetään kaikki hakkuumahdollisuudet, isommalla puukaupalla saa paremman yksikköhinnan U Kun pääoman tuotto on tärkeä, asiantuntijamme osaavat arvioida maastossa oikean hakkuajankohdan ja -tavan sekä taloudellisen uudistamistavan Hyvin tehty metsäsuunnitelma maksaa itsensä takaisin jopa muutamassa kuukaudessa. U Ilman maastossa arvioitua puuston elinvoimaisuutta voidaan huonosti valitulla hakkuutavalla menettää tuloja heti ja varsinkin tulevaisuudessa. PS 3000 tuo periaatteessa normaalin 230 voltin pistorasian metsään. U Taimikoiden hoitotöiden oikea ajankohta ja turhien toimenpiteiden välttäminen säästävät kuluja. Tällä hetkellä PS 3000:n kilpailija on polttomoottorilla toimiva aggregaatti, joka vie edullisemman hintansa puolesta vielä useimmiten voiton. Suunnitelmamme sisältää puunmyyntisuunnitelman. Virtalähteen jatkuva teho on 3 600 wattia, mutta hetkellisesti siitä irtoaa 25 sekunniksi jopa 9 000 wattia. Luottaminen ilmaiseen tietoon voi tulla kalliiksi. 0440 664000, silvat.fi Talousasiantuntijasi metsässä Metsälehti Makasiini 59 10683_.indd 59 10683_.indd 59 8.3.2024 14.11 8.3.2024 14.11. Esimerkiksi klapilämmittäjän kiertovesipumput pyörinevät Stihlillä melko kauan sähkökatkon sattuessa
SOIDEN OJITUS » 60 Metsälehti Makasiini 10717_.indd 60 10717_.indd 60 8.3.2024 15.42 8.3.2024 15.42
Professori Matti Kärkkäisen suo-ojitus Pielavedellä poiki kohun. Etelä-Suomen soista on ojitettu kolme neljäsosaa. Kysyimme tutkijoilta, onko lisäojien kaivuu millään tavalla perusteltua. Onko uudisojituksessa järkeä. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ, TIIA PUUKILA, MIKKO RIIKILÄ TI IA PU U KI LA Metsälehti Makasiini 61 10717_.indd 61 10717_.indd 61 8.3.2024 15.42 8.3.2024 15.42
Ilmoitukseen liitetään selvitys hankkeen vesiensuojeluratkaisuista. Paljonko uudisojituksia tehdään. Mikä on ojituksen vaikutus hiilensidontaan ja päästöihin. Ely-keskukset eivät välttämättä saa tietoa kaikista uudisojituksista. Onko uusien ojien kaivaminen laillista. Esimerkiksi suomaaston ydinseudulla Pohjois-Pohjanmaalla metsänkasvuun tähtäävistä uudisojahankkeista on ilmoitettu kolmen viime vuoden aikana neljä kertaa, yhteensä 58 hehtaarin alalta. Pitkällä aikavälillä turpeesta vapautuu yleensä hiiltä enemmän kuin puustoon sitoutuu. Valtakunnan metsien inventointitietojen perusteella on arvioitu, että 2010-luvulla metsäuudisojamäärä oli 12 000 hehtaaria. Pohjanmaan muissa maakunnissa uudistusojitusilmoituksia tehtiin vuosina 2019– 2023 yhdeksän kappaletta, pinta-alaltaan yhteensä 55 hehtaaria. Nyrkkisääntö on, että mitä paremmin puusto kasvaa, sitä nopeammin turve hajoaa. Kun suo ojitetaan, metaanipäästö pienenee äkkiä. Jos puustoa ei kaadeta, viilentääkö ojitettu suo ilmastoa enemmän kuin ojittamaton. Puun kasvuodotukset ovat vaatimattomat suhteessa tehtyyn investointiin. Nykyisellä rahan hinnalla tällaista investointia on vaikea saada taloudellisesti kannattavaksi. Kunnostusojituksen yhteydessä kaivettiin myös uutta ojaa. Riskinä on, että turve alkaa hajota ja siihen sitoutunutta hiililtä vapautuu ilmakehään. Ojitushanke vaatii vesilain mukaisen luvan, jos siitä voi aiheutua vesistön pilaantumista. Ojituksia säädellään vesilain mukaan, valvova viranomainen on ely-keskus. 62 Metsälehti Makasiini 10717_.indd 62 10717_.indd 62 8.3.2024 15.42 8.3.2024 15.42. Jos puuston annetaan kasvaa, se voi parhaassa tapauksessa kompensoida turpeen hiilivaraston pienenemistä pitkään. Ojitusilmoitus on tehtävä myös ojitusmätästyskohteista. Lyhyellä aikavälillä metaanipäästön loppuminen ja metsitetyn suon puiden kasvu yleensä korvaavat turpeesta vapautuvaa hiilipäästöä. Luonnontilaiseen avosuohon kertyy vähitellen turvetta, joka sitoo hiiltä ilmakehästä. Metsälehden ely-keskuksille tekemien kyselyiden perusteella uudisojituksista tehdään vähän ilmoituksia. Toisaalta märkä suo päästää metaania, joka on ilmastoa lämmittävä kasvihuonekaasu. Kun avosuo pyritään saamaan metsätalouskäyttöön, pitää investoida niin ojitukseen, metsänviljelyyn kuin lannoitukseen. TI IA PU U KI LA Voiko avosuon ojittaminen olla metsätaloudellisesti kannattavaa. Avosuota ojittamalla ei monissa tapauksissa saada aikaiseksi hyväkasvuista metsämaata. Lisäksi ojittamiseen liittyy harmaata aluetta: piennarteitä ja rajatapauksia uudisojituksen ja täydennysojituksen välillä. Toisaalta lämpenevä ilmasto kiihdyttää turpeen hajoamista, ja hiiltä voi vapautua noSOIDEN OJITUS » Kuvassa vuonna 2022 kunnostusojitettu kohde Pirkanmaalta. Tällaisilla ojituskohteilla puusto sitoo ensimmäisen puusukupolven aikana suurin piirtein saman verran tai jopa enemmän hiiltä kuin turpeesta vapautuu. Esimerkiksi Etelä-Suomessa ojittamattomat suot ovat pääasiassa karuja, jolloin happamuus ja vähäravinteisuus rajoittavat sekä puuston kasvua että turvetta hajottavien mikrobien toimintaa. Pelisäännöt ovat selkeät: Muusta kuin vähäisestä ojituksesta tulee tehdä ojitusilmoitus ely-keskukseen 60 vuorokautta ennen toimenpiteen toteuttamista. Arvio ei kuvaa aukottomasti luonnontilaisten soiden ensikertaisia ojituksia
Aiheesta keskusteltiin myös Metsälehden verkkosivuilla. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ eista tulee pahempia vesistökuormittajia. Hän viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan hiilensidonnan näkökulmasta karu ja vetinen suo on kannattavampaa metsittää kuin antaa sen olla. Pitkällä aikavälillä luonnontilaisten soiden on todettu viilentävän ilmastoa. Luonnontilaiselta suolta vastaavaa kuormitusta ei tule. Mikä on ojitusten tulevaisuus. Ongelma on, että ojitettuna maaperäpäästö jatkuu loputtomiin. TurIso haloo ojankaivuusta Pielavedellä Metsäprofessori Matti Kärkkäinen ojitti avosuon vuonna 2022, ja siitäkös soppa syntyi. Kärkkäinen on Metsälehden kolumnisti. Tulevaisuudessa Suomelta vaaditaan ennemminkin jo ojitettujen soiden ennallistamisia kuin uutta ojankaivuuta. Lisäksi ojitetulta suolta lähtee turpeen hajotessa liikkeelle vesistöjä rehevöittäviä ravinteita. Kärkkäisen mukaan Pielaveden Ventosuon tapauksessa on kyse turvetuotantoon varatun alueen ojittamisesta metsätalouskäyttöön. Ojittamattomat kosteat avosuot jarruttavat metsäpalojen leviämistä. Miten ojitus vaikuttaa vesistöihin. ”Turvehankkeesta kuitenkin luovuttiin. Luonnontilaisten soiden ojittaminen merkitsee sitä, että paras mahdollinen tapa vähentää kuormitusta menetetään. Parhaiten vesistövaikutuksia pystytään hillitsemään pintavalutuskentillä tai jättämällä ojittamaton suokaistale vesistön ja ojitetun alueen väliin, jolloin voidaan selvitä vähäisillä vesistövaikutuksilla. Hiilen pitäminen turpeessa ja suon säilyttäminen märkänä olisi ilmastonmuutoksen torjumisen ja siihen sopeutumisen kannalta parempi ratkaisu kuin ojittaminen. Ongelmallisinta on ojituksen vesistövaikutus pitkällä aikavälillä. Soilla on myös tärkeä rooli valumavesien suodattajina. Onko uusien ojien tekeminen muuten kannattavaa. Puuston kasvuun liittyy merkittäviä riskejä lämpenevässä ilmastossa niin tuhojen kuin kuivuuden osalta. peammin kuin puusto sitä kykenee sitomaan. Avosuon metsätalouskäyttöön tähtäävästä ojituksesta on syntynyt kiista, sillä ympäristöviranomaisen eli ely-keskuksen mukaan ojitus olisi tarvinnut vesilain mukaisen luvan. Hiilensidonta tavoitteena Kärkkäisen mukaan avosuo ojitettiin hiilensidonnan lisäämiseksi, ei puun tuottamiseksi. l Metsälehti Makasiini 63 10717_.indd 63 10717_.indd 63 8.3.2024 15.42 8.3.2024 15.42. Luonnonvarakeskuksen valmisteilla olevan politiikkasuositus kertoo seuraavaa: ”Metsäojitus tulisi tehdä Suomessa luvanvaraiseksi, ojituskulujen verovähennysoikeus tulisi poistaa ja vesialueiden omistajille aiheutuva haitta tulisi minimoida vesiensuojelukosteikon tai pintavalutuskentän avulla. Tulos voi olla ilmastovaikutuksen osalta plus miinus nolla. Suon ympärillä on tehty metsäojituksia jo 1970-luvulla, mutta turvetuotantoon varattu Ventosuo jäi tuolloin ojitusten ulkopuolelle. Runsasravinteisilla ojitetuilla soilla kannusteiden tulisi ohjata jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen ja välttämään avohakkuita, jotka lisäävät voimakkaasti ilmastopäästöjä ja vesistökuormitusta.” Vastauksia ovat antaneet Raija Laiho, Raisa Mäkipää, Hannu Hökkä, Mika Nieminen ja Paavo Ojanen Luonnonvarakeskuksesta ja Helsingin yliopistosta sekä Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Kainuun ely-keskukset.. Ostimme suon, koska meillä on metsää sen ympärillä”, Kärkkäinen kertoo. Puuston hiilinielu kompensoi sitä aikansa, mutta ei loputtomasti. Jos loputkin avosuot metsitetään, se lisää metsäpalojen leviämisriskiä. Ojien kaivuu saa liikkeelle kiintoainesta, joka kulkeutuu herkästi valumavesien mukana läheisiin vesistöihin. Muutoksen jälkeen ojia avattaisiin vain metsätalouden kannalta välttämättömillä alueilla, ja silloinkin suosittaisiin matalia ojia. Uusien ojien kaivamista soille ei ole tuettu aikoihin, ja vanhojen ojien perkaustakin pitäisi vähentää. Pääsyynä kohuun voi pitää sitä, että ojittamalla avosuon Kärkkäinen toimii päinvastoin, kuin mikä on ollut suometsätutkimuksen viimeaikainen viesti. Suoluonto on jo ottanut tuntuvasti takkiinsa: Etelä-Suomen soista on ojitettu 74 prosenttia. Vesien johtaminen luonnontilaisille tai pitkään ennallistettuna oleville soille on ainoa tehokas tapa pidättää metsätalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta. Uutinen poiki pöyristyneitä kommentteja sosiaalisessa mediassa. ”Avosuon metaanipäästöt ovat suuret, mutta ojituksen myötä ne lakkaavat.” Vastapainoksi ojitus lisää turpeen hajoamista ja alueen hiilidioksidipäästöjä. Valumavesien laatu heikkenee ja ojitusaluHELSINGIN Sanomat uutisoi helmikuun lopussa eläkkeellä olevan metsäprofessorin Matti Kärkkäisen tekemästä suo-ojituksesta Pohjois-Savossa Pielavedellä
”Näytteiden mukaan ei ole pienintäkään mahdollisuutta, että ojitus vaikuttaisi vastaanottavan vesistön pilaantumiseen.” Kärkkäisen mukaan Ventojoki on jo 1970-luvulla valjastettu yli 100 metsätilan turvemaaojitusten pääviemäriksi, ja se on luonnostaankin laajojen suoalueiden ruskeita ja fosforipitoisia vesiä kuljettava joki. ”Uusi vesilaki tuli voimaan vuonna 2011. Ojitusalueelta purkautuvista vesistä kertyi viime vuonna 14 mittausparia. peen hajoaminen on Kärkkäisen mukaan hidasta karun kasvupaikan vuoksi. Itä-Suomen aluehallintavirastolta saamani lausunnon mukaan tällaisia lupapyyntöjä ei ole tullut vuosien mittaan ainoatakaan. Ilmoitus riittää Kärkkäisen mukaan Pohjois-Savon ely-keskus vastusti ojitusta ja vaatii, että ojitukselle pitää hankkia aluehallintovirastolta vesilain mukainen lupa. Hän pitää ojitushankettaan lainmukaisena. ”Linjanveto on selkeä. Ainoa ehto on, että ojitus ei saa pilata vastaanottavaa vesistöä eli tässä tapauksessa Ventojokea.” ”Arvasin, että tulee kohu” Ely-keskuksen mukaan ojituksen yhteydessä ei ole tehty vesiensuojelurakenteita ja riski ravinteiden kulkeutumisesta Ventojokea myöten Sulkavanjärveen on olemassa. ”Ojitus on monissa tapauksissa hiilensidonnan kannalta järkevä ympäristöteko”, Kärkkäinen väittää. Metsäihmiset ymmärtävät, että tässä saattaa olla takana ympäristömyönteistä ajattelua, kuten hiilensidontaa. Paikalle syntyvä puusto parantaa alueen hiilensidontaa ja ilmastotasetta. Jakolinjat ovat aika jyrkät. Ojitetun suon vetisimmän keskikohdan annetaan kuivua parin vuoden ajan. ”Metsäojitus ei tarvitse vesilain mukaista lupaa, ilmoitus riittää. Meillä metsätilakauppa käy! 10717_.indd 64 10717_.indd 64 8.3.2024 15.42 8.3.2024 15.42. Kun kuivatus alkaa tehota, edessä on lannoitus puutuhkalla. Vesilupia ei ole tarkoitettu metsätaloudellista käyttöä varten.” Kärkkäisen mukaan kyseessä on kiusantekoväline, sillä vesiluvan hinta on tuhansia euroja. Kärkkäinen ei näe tarvitsevansa lupaa, eikä ole sellaista hakenut. ”Arvasin kyllä, että tästä tulee kohu. Aloitin omat (vesi)mittaukset vuoden 2023 toukokuussa”, Kärkkäinen kertoo. SOIDEN OJITUS » M AT IA S H O N KA M A A 64 Metsälehti Makasiini ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Luontoihmiset ovat vastaan. Ymmärrys siitä, mikä on lainmukainen menettely, on heikkoa.” l Kärkkäisen mukaan Ventosuon laidalla sijaitseville kivennäismaa-alueille on tehty ojitusmätästys ja istutettu kuusentaimia. Ojitus tehtiin vuonna 2022. Ojituksen saamasta julkisuudesta hän miettii seuraavasti
Väärillä luvuilla. Hiukan keskiyön jälkeen olin poistanut ilmoitukseni ja päättänyt yrittää uudestaan virkeämmillä aivoilla 36 tuntia ennen määräaikaa. VIIMEIN REILUT 48 TUNTIA ennen ilmoituksen määräaikaa ryhdyin uudelleen penkomaan Omaveroa. Totta sekin, että jonkin verran kirpaisi taannoin maksamani mojova lahjavero, jonka ansiosta osaltaan mainittua vähennystä saan. Käteistä on verottajaa varten oltava saatavilla, siirrettiinpä metsätila seuraavalle millä tahansa tavalla. Kun yritin palauttaa sitä mieleeni, päässäni kuului enimmäkseen surinaa. Luin sivukaupalla ohjeita ja syötin lukuja laskureihin. SOITTOA ODOTELLESSA ehdin pohdiskella. Asiaa paremmin tunteva kollega yritti antaa myös jonkin verotusteknisen selityksen näille vähennyksille. 10722_.indd 65 10722_.indd 65 8.3.2024 14.19 8.3.2024 14.19. Kuka on solmussa kemeran ja arvonlisäveron kanssa, ketä taas tekemätön metsäveroilmoitus alkaa stressata viimeistään kaksi viikkoa ennen määräaikaa. Ajassa 23.48 olin lopulta löytänyt kohdan ”Metsälahjavähennys” ja palauttanut vaatimukseni. Ei ihme, että suurimmat hakkuut tehdään usein heti omistajanvaihdoksen jälkeen. Toisaalta ymmärrän, että sillä halutaan helpottaa tilojen siirtoa seuraavalle sukupolvelle. Nykyisin se olisi mahdotonta. Pitkällisten etsintöjen jälkeen jouduin soittamaan verotoimistoon tiedustellakseni oikean välilehden sijaintia. Muistan palauttaneeni aivan ensimmäisen metsäveroilmoitukseni paperisena verotoimiston sisällä olevaan laatikkoon helmikuun viimeisenä päivänä. Olin siis tapojeni vastaisesti liian aikaisessa. Epäsuosittu mielipiteeni on, että metsävähennys on varsin avokätinen etu jo valmiiksi hyvässä asemassa oleville ihmisille. Tänä vuonna viimeinen jättöpäivä oli torstai 29. l Verourakan tärkein opetus Kun yritin palauttaa sitä mieleeni, päässäni kuului enimmäkseen surinaa. Tärkein opetus tällä kertaa oli se, että tammikuun alussa on liian aikaista, mutta helmikuun viimeisellä viikolla on vähän turhan myöhään. Metsälehti Makasiini 65 KOLUMNI » SEPPO SAMULI SA M I KA RP PI N EN AINO ÄSSÄMÄKI Kirjoittaja on metsänomistaja, joka aikoo tulevina vuosina pitää veromuistiinpanonsa nykyistä paremmassa järjestyksessä METSÄNOMISTAJAPORUKOISSA useampikin keskustelu kääntyy alkuvuodesta veroihin. Ilmoitukset tulivat tehdyksi ja alvit maksetuksi, vaikkakin taas pari hikipisaraa otsalla. Paperilomakkeeseen turvautuminen alkoi olla myöhäistä, joten digitaalinen muoto oli otettava haltuun. VEROTOIMISTO PALASI ASIAAN ja selitti, että voisin vaatia vähennystä, kunhan esitäytetty veroilmoitus näkyisi palvelussa. Sitä ei minulle suoraan osattu kertoa, mutta puhelimen toisessa päässä luvattiin palata asiaan. helmikuuta ja kotipaikkakuntani verotoimisto on pandemian jäljiltä auki ainoastaan maanantaisin ja tiistaisin. Seuraavan päivän valossa ehdin lähettää vähennysvaatimuksen, metsänomistajille varsin tutun 2C-lomakkeen ja arvonlisäveroilmoituksen, tarkistaa luvut, poistaa kunkin ilmoituksen ja tehdä uudestaan. Verottajan ohjeen mukaan vähennyksen saamiseksi tulisi palauttaa joko 2L-lomake tai vaatia vähennystä verottajan verkkopalvelussa. Itse olin yrittänyt tammikuun alusta alkaen selvittää, miten saisin ilmoitettua metsälahjavähennyksen
Hän opiskeli ensin metsätalousinsinööriksi ja jatkoi opintojaan metsänhoitajaksi Joensuussa. ÄÄRIPÄIDEN VÄLISSÄ Monen alan osaaja Aino Ässämäki tuo kolumneissaan esiin myös omia kokemuksiaan metsäalalta. ”Se oli hyvä koulu kaikkeen tulevaan, silloin kohtaisi monenlaisia metsänomistajia”, Ässämäki kertoo. Työnä oli tarkastaa kemerahankkeita. Parhaillaan hän viimeistelee journalistiikan maisteritutkintoa Jyväskylän yliopistossa. Sittemmin hän siirtyi Metsäkeskuksen viestinnän tehtäviin, mikä oli luontevaa journalistin työssä hankitun kokemuksen myötä. Lisäksi siihen aikaan valvottiin vielä metsän uudistamista ja tarkastettiin metsänhoitomaksusta vapautusta hakeneiden tilojen metsien hoitoa. Metsäura alkoi Keski-Suomen metsäkeskuksen metsäasiantuntijana, sittemmin titteli muuttui metsäneuvojaksi. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA SAMI KARPPINEN 66 Metsälehti Makasiini 10723_.indd 66 10723_.indd 66 8.3.2024 14.40 8.3.2024 14.40. Myös työkokemusta on karttunut monimuotoisesti. KOLUMNISTI » METSÄLEHTI Makasiinin tuore kolumnisti Aino Ässämäki on ehtinyt koota melkoisen CV:n sekä metsäalalta että journalismin saralta
Osan metsästään hän sai lahjaksi vanhemmiltaan, osan hän osti puolisonsa kanssa ”halpojen korkojen aikaan”. Metsälehden kolumneissaan Ässämäki lupaa tarkastella metsämaailman ilmiöitä metsäja muun maailman välimaastosta. Ensi kesänä hän vahvistaa Keskisuomalaisen taloustoimitusta. Ajatellaan vaikka, kuinka paljon kaupungeissa puretaan käyttökelpoisia rakennuksia. ”Halusin tuoda esille, että ei se kokeneeltakaan välttämättä mene niin sujuvasti. Tässä lehdessä julkaistu avauskolumni kertoo monelle metsänomistajille tutusta tuskan aiheesta, veroilmoituksen laatimisesta viimeisen määräpäivän lähestyessä. Se on helppo uskoa – vanhan liiton metsäjäärää hänestä ei saisi edes aseella uhaten. ”Näkemykset ovat mustavalkoisia, kun puhutaan esimerkiksi avohakkuista. Juuri muita teatterikriitikoita näytöksissä ei näy, joten niiden työt jäisivät muuten kokonaan arvioimatta.” Ihan varmuudella hän ei vieläkään osaa sanoa, miksi haluaisi isona ryhtyä, mutta journalismin puolelle hän ennakoi tulevan työuransa suuntautuvan. Toisaalta Ässämäki ymmärtää metsäasioista aivan liikaa yhtyäkseen ison median metsäeetokseen. ”Ehkä tärkein kysymys on se, ovatko metsänomistajat ylipäätään sellaisia kuin yleisesti kuvitellaan tai halutaan heidän olevan. l Kolumneissaan Aino Ässämäki aikoo tarkastella metsämaailman ilmiöitä metsäja muun maailman välimaastosta. ”Toivoisin, että ihmiset oppisivat näkemään myös keskitien – avohakkuita tarvitaan, mutta ehkä nykyistä vähemmän.” Toimittajan uran Ässämäki aloitti Joensuun ylioppilaslehdessä. Metsälehti Makasiini 67 10723_.indd 67 10723_.indd 67 8.3.2024 14.40 8.3.2024 14.40. Aina ei suju kuin Strömsössä Ässämäki on syntyään petäjävetinen ja metsänomistaja. Äkkijyrkkää keskustelua Metsäalan ammattiviestijänä ja journalismia opiskelleena Ässämäki on saanut huomata, kuinka jyrkkiä kannat metsäasioista ovat. Siitäkin Ässämäellä ja hänen miehellään on omakohtaisia kokemuksia. ”Olen lähinnä seurannut pienten harrastajaja kellariteatterien näytöksiä. Se on valtavaa materiaalien haaskausta samalla kun maailma hukkuu paskaan.” Aino Ässämäen kolumni löytyy sivulta 65.. Haluavatko he kuulua siihen viiteryhmään.” Tulevissa kolumneissaan hän kaavailee tarkastelevansa sähkölinjojen ja tuulivoimapuistojen vyöryä metsiin. Kyllä siinä vähän hiki tuli.” Kesäkuun Makasiinin kolumnissa tarkastellaan metsänomistajuutta ja pohditaan, mahtavatko metsänomistajat oikeasti haluta tulla määritellyksi ja lokeroiduksi. Hän paljastaa, että kaksi ensimmäistä kolumnia on jo kirjoitettu. ”Yhtä tärkeää olisi puhua siitä, kuinka paljon vähemmän meidän pitäisi ylipäätään kuluttaa. Toivoisin, että ihmiset oppisivat näkemään myös keskitien – avohakkuita tarvitaan, mutta ehkä nykyistä vähemmän.” Journalismin opiskelijoiden keskuudessa kuva metsätaloudesta on usein yksipuolinen. Metsäalan sisällä taas saattaa törmätä todella tiukassa istuviin vanhentuneisiin asenteisiin. Viime vuodet Ässämäki on tehnyt vapaana toimittajana teatteriarvosteluita Keskisuomalaiseen – sekin on tärkeää työtä. Työkokemusta on kertynyt myös Maaseudun Tulevaisuudessa ja Metsälehdessä, telkkariin hän pääsi harjoitellessaan Ylen Keski-Suomen aluetoimituksessa. ”Ihmiset kyllä ymmärtävät, kun heidän kanssaan puhuu, mutta viestintä on jyrkkää.” Sitä hän oudoksuu, että ympäristökeskustelussa korostetaan niin voimakkaasti metsien käyttöä
"TÄÄLLÄ KOITTI VAPAUS" Olli Lamminsalo löysi elämälleen uuden suunnan Kuusamosta. TEKSTI MARJO NÄKKI KUVAT JUHA METSO 68 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » 10688_.indd 68 10688_.indd 68 8.3.2024 16.08 8.3.2024 16.08. Konkurssin kokenutta rautakauppiasta paikalliseen luontoon opasti luontokuvauksen legenda Hannu Hautala
Talvella se käy rohkeasti täydentämässä eväsvarastojaan suoraan kädestä. Metsälehti Makasiini 69 10688_.indd 69 10688_.indd 69 8.3.2024 16.08 8.3.2024 16.08. Kuukkeli on paikkalintu, joka siirtyy yleensä korkeintaan parin kilometrin päähän synnyinpesästään
Tilalle tulivat lintujen tunnistaminen ja erityisesti kevätmuuton seuranta. Ensimmäinen havaintovihko Lamminsalolla on vuodelta 1971, jolloin hän oli 12-vuotias. M M UMMON makuuhuoneessa vanha seinäkello löi aina tasatunnein. Samanlaiseksi onnenkantamoiseksi Kuusamo osoittautui myös Lamminsalolle. Toisen yli ajoi kylän pappi, mutta toinen kasvoi lentokykyiseksi saakka. Lamminsalosta tuli koko maan nuorin K-rautakauppias. Kaksi vuotta myöhemmin hän näki syysmuutolla elämänsä ensimmäisen maakotkan Helsingin Kallvikissä. Samoihin aikoihin muuan töysäläislähtöinen automekaanikko sai puolen vuoden apurahan, 7 000 markkaa. ›› Riisitunturi tykkyineen on elämys varsinkin keskitalvella. ›› Kuusamon Käylänkoski kuohuu ympäri vuoden ja sen rannoilla voi nähdä koskikaran. Parittelevat kotkat Vielä 1960-luvun taitteessa lintuharrastukseen kuului pesien etsintä ja munien kerääminen. ”Siitä lintuharrastukseni alkoi”, Lamminsalo muistelee. Suomen yksi kuvatuimpia paikkoja on Karhunkierroksen Myllykoski, jonka pyörteissä kieppuu talvisin jäälautat ja syksyisin ruskalehdet. Kaikki meni Armeijan jälkeen Lamminsalo kävi Helsingissä kauppaopiston. Ikkunan luona 10-vuotias Olli Lamminsalo kyyristeli ilmakivääri kädessään. Vuonna 1979 Hautala muutti Irma-vaimonsa kanssa Kuusamoon. Kuusamossa etelän, pohjoisen ja idän lajit kohtaavat. Sen jälkeen oli kaksi vaihtoehtoa, Pukeva tai Kesko. Siitä alkoi Suomen ensimmäisen ammattimaisen luontovalokuvaajan Hannu Hautalan ura. ”Sitten munien keruu loppui kuin seinään”, hän kertoo. Kesäyön valossa voi kuvata koko yön ja talvisin pakkanen piirtää maiseman pastellein. Kuusamo valikoitui asuinpaikaksi sattumalta, mutta osoittautui varsinaiseksi onnenpotkuksi. 70 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » 10688_.indd 70 10688_.indd 70 8.3.2024 16.08 8.3.2024 16.08. ›› Korouoma on Posiolla sijaitseva rotkolaakso, jonka jyrkillä kallioilla petolinnut pesivät. Samana vuonna Hannu Hautala onnistui ikuistamaan parittelevat kotkat ensimmäisenä maailmassa. ›› Myllykosken pyörre ja Kiutköngäs Karhunkierroksella ovat tuttuja monista Hautalan otoksista. Niitä alkoi kertyä myös Helsingin Herttoniemessä kasvaneen Lamminsalon kokoelmiin. Karstulassa otettu kuva nosti Hautalan suuren yleisön tietoisuuteen ja valittiin vuoden lehtikuvaksi. ›› Valtavaaran parkkipaikalla törmää kuukkeleihin. Enon antamalla aseella piti säikäyttää rastaat mummon puutarhasta. Eno oli tuonut pihapiiriin myös kaksi tuulihaukan poikasta, joita Lamminsalo serkkuineen ruokki. HANNU HAUTALAN SUOSIKKIPAIKAT KUUSAMOSSA: ›› Pähkänänkalliolta avautuu upea näkymä yli Kitkajoen
Yhden puun oksille voi kerääntyä jopa kolme tonnia lunta. Riisitunturin tykyt ovat kuuluisia kautta maailman. Tänä talvena tykyt ovat olleet erityisen hienoja. Metsälehti Makasiini 71 10688_.indd 71 10688_.indd 71 8.3.2024 16.08 8.3.2024 16.08
”Kaikki meni.” Lamminsalo menetti myymälät, vastarakennetun talonsa ja avioliittonsa. Viiden päivän ajon ja retkeilyn jälkeen ryhmä saapui Kuusamoon. ”Kisa otettiin silloin tosissaan”, hän sanoo. ”Hannun vaikutus luontokuvaukseen on kiistaton”, Lamminsalo sanoo. Hautala kuvasi lintujen lisäksi maisemia. Kukaan velkojista ei soittanut enää perään.” Mies Kuusamosta Tykkylumen peittämät puut nuokkuvat juhlallisesti pienessä tuulenvireessä. Niiden joukosta erottaa erilaisten hahmojen muotoja, luonnon oman kuvanveiston tuloksia. Tänä talvena tykyt ovat erityisen hienoja. ”Näin ensi kertaa kunnon metsiä”, hän muistelee. Jos vaikka pöllön saisi asettumaan pönttöön, se olisi sieltä kesän kisassa helpompi löytää. Tarkoituksena oli asentaa linnunpönttöjä kesän lintumaratonia varten. minsalon pikkuveli oli menehtynyt auto-onnettomuudessa. ”Väärässä olivat.” Asettumista auttoi vaimo, joka oli löytynyt Kuusamon luontokuvatapahtuman jatkoilta. Kaveripiirissä lyötiin konjakkipullot vetoa, ettei stadin kundi kestäisi Kuusamossa puolta vuotta pidempään. Pääkaupunkiseudulla komerot ja kaapinovet alkoivat jälleen tehdä kauppansa, mutta Kuusamo kutsui. Siksi tuntui oikealta tulla juuri nyt keskitalvella tänne Riisitunturille, joka oli myös yksi Hannu Hautalan sielunmaisemista. Lopulta Lamminsalolla oli pääkaupunkiseudulla neljä kauppaa. Alkamassa oli Hannu Hautalan perustama SM-lintumaraton. Alkuvuosina Lamminsalo toimi Kuusamossa lintuoppaana, kunnes luontokuvamatkailu yleistyi. ”Onnettomuus opetti, että elettävä on nyt.” Lamminsalo muutti Kuusamoon vuonna 2003. Karhunkierroksen Myllykoskella Hautala löysi pyörteen, jossa kovilla pakkasilla pyörivät jäälautat, syksyisin ruskalehdet. Se sinetöi Hautalan maineen Keski-Euroopassa. Parin häitä juhlittiin kolme vuotta myöhemmin. Lamminsalon joukkue Tuomenkukat voitti lintumaratonin kolme kertaa. ”Tulin Kuusamoon ja täällä koitti vapaus. Mutta kuin ihmeen kaupalla hän muisti numeron. Laman jälkeen Lamminsalo nousi pikkuhiljaa jaloilleen. Sitten Neuvostoliitto kaatui ja lama iski. Elettävä nyt Kiirastorstaina vuonna 1997 Olli Lamminsalon pihaan kaartoi poliisiauto. Tulijoilla oli mukanaan suruviesti: LamNaarasteeri ruokailee koivunsilmuilla keskellä paukkupakkasia. Hautala ikuisti näkymän pitkällä valotusajalla ja sen jälkeen kuva on luotu uudelleen ja uudelleen ehkä jopa miljoona kertaa. Heitä tuskin olisi täällä Riisitunturilla ilman Hautalaa. Aina joulun aikoihin Lamminsalo tovereineen suuntasi Koillismaalle. Hautala teki Kuusamon ja Etelä-Lapin luontoa tunnetuksi kuvillaan, jotka alkoivat levitä maailmalle. Samaa voisi sanoa Hautalan merkityksestä Lamminsalolle itselleen. Vuonna 1986 italialainen Fabrizio Carbone teki Hautalasta dokumenttielokuvan L’uomo di Kuusamo, Mies Kuusamosta. Hautala opasti auliisti tulijaa kuusamolaiseen luontoon ja lempipaikoilleen. 72 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » 10688_.indd 72 10688_.indd 72 8.3.2024 16.08 8.3.2024 16.08. ”Tulin tänne downshiftaamaan, mutta sitten joku keksi digikameran.” Tahti oli 1980-luvun lopulla hurjaa. ”Senhän sitten tietää, mitä setelille baarissa käy. Matkaa tehtiin itärajaa pitkin kohti pohjoista. Tykkyjen lomassa parinkymmenen italialaisen valokuvaajan ryhmä sommittelee otoksiaan. Lamminsalo kirjoitti Pirkon numeron viidenkympin seteliin ja jatkoi kavereineen juhlintaa. Joukkue, joka tunnistaisi eniten eri lintulajeja, voittaisi. Oli kesäkuu 1990, kun Lamminsalo nousi autoon muutaman muun lintumiehen kanssa
”Kannattaa aina tehdä sitä, mitä kukaan muu ei tee”, Lamminsalo sanoo. Metsälehti Makasiini 73 10688_.indd 73 10688_.indd 73 8.3.2024 16.08 8.3.2024 16.08. ”Tulin tänne downshiftaamaan, mutta sitten joku keksi digikameran.” Se mullisti kuvauksen ja samalla räjäytti harrastajien määrän. Suurten petolintujen kuvaaminen onnistuu Lamminsalon perustamista piilokojuista. ”Tärkeintä kuvauksessa on ymmärtää lintujen käytöstä”, Lamminsalo muistuttaa. l Olli Lamminsalo voi nyt keskittyä täysillä omaan luontokuvausharrastukseensa, sillä lintumatkailuja järjestää uusi yrittäjä. Sen edessä on käppyrä kelo, jonka päälle asetellaan siemeniä ja pähkinöitä. Varsinkin kotkien kannattaa antaa asettua syömään, ennen kuin kuvaus alkaa. Mutta mitä tämä kaikki on opettanut. Sekä valokuvauksessa että elämässä ylipäätään.. Uteliaat mutta varovaiset hömötiaiset tutkailevat tilannetta matkan päästä. Vanha maakotka laskeutuu Oulangan kansallispuistossa. Nykyisin tuore eläkeläinen jakaa aikansa synnyinpaikkansa Helsingin ja Kuusamon välillä. Luontoa häiritsemättä Piilokoju on suon laidassa. Lamminsalon asiakaskunta laajeni. Hautala kuoli viime kesänä, ja Lamminsalonkin työtä jatkaa nyt uusi yrittäjä. Lamminsalo kaupallisti Kuusamossa piilokojujen toiminnan oman yrityksensä kautta. ”Nykyisin kuka tahansa voi ottaa teknisesti kuvan, joka lyö Hautalan otokset kaikessa muussa paitsi sisällössä”, Lamminsalo sanoo. Hautala löysi retkillään tämänkaltaisia hyviä piilokojujen paikkoja, joista saattoi tarkkailla luontoa ilman että häiritsi sitä
Samaan aikaan Carlen kanssa aloitti yli 180 muuta opiskelijaa. ”Asuimme kommuunissa. Ensin oppipoikana, sitten kisällinä ja lopulta kahden vuoden ajan mestarina opettamassa uusia oppipoikia ja kisällejä. Minä lähden Pohjois-Karjalaan Tätä perinteistä opiskelumallia pidetään Ranskassa parhaana koulutuksena, jota käsityöalalla voi saada. Viikonloppuna opiskelu jatkui. Liperin Ylämyllyn verstaalla Kemiönsaaren saaristoon rakennettava Kivi-sauna on yksi Vivaretin tämän vuoden erikoiskohteista. Hän valitsi toisin ja ihastuttaa nyt Suomessa yli kaksituhatta vuotta vanhan rakennustavan osaajana. Ranskalaisten puurakentajien kilta on Euroopan vanhin edelleen PUULIITOSTEN LÄHETTILÄS Jonathan Carlea kosittiin korjaamaan Notre-Damen katedraalia. Vain 18 valmistui lopulta mestareina. PITKIÄ päiviä kuuden vuoden ajan Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvassa ammattikillassa. Töiden jälkeen alkoivat kolme tuntia kestävät iltakurssit”, Carle kertoo. Tämän jo 1300-luvulla syntyneen koulutuspolun kulki myös suomalais-ranskalainen Jonathan Carle. ”Suomessa huomasin, että tällaista tarjontaa ei ole, ja päätin kokeilla.” TEKSTI HEIKKI HAMUNEN KUVAT HARRI MÄENPÄÄ Jonathan Carle haluaa tarjota asiakkaalle mahdollisuuksia erottautumiseen. ”Joka lauantai oli päivän verran käytännön harjoituksia valmistuneiden mestareiden ohjauksessa.” Kurinalainen ja kovaa sitoutumista vaativa koulutus ei kaikille sopinut. Päivällä menimme töihin kuten kuka tahansa muukin. Joka vuosi jouduimme vaihtamaan kaupunkia. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ 10691_.indd 74 10691_.indd 74 8.3.2024 14.36 8.3.2024 14.36
Pilareja ja palkkeja Muutamien vuosien ajan Carle teki töitä puuseppänä sekä rakennusalan muissa tehtävissä. Lisäksi yritys tarjoaa vanhojen rakennusten restaurointia sekä puusepän palveluja omien rakennuskohteidensa yhteydessä. Opiskeluaikojen pienoismallit ovat tallessa. Tietä tasoittivat isovanhempien luona Pohjois-Karjalassa vietetyt lapsuuden kesät. Puolipyöreää kattorakennetta ja tornia esittävällä työnäytteellä Jonathan Carle eteni killan oppipojasta kisälliksi. Suomi ja Pohjois-Karjala veivät lopulta voiton. Hän ei löytänyt hakemansa kaltaista puurakentamisen opetusta: tarjolla oli joko hirsirakentajan tai yleisesti talonrakentajan koulutusta. Nauloja, ruuveja tai liimaa käytetään mahdollisimman vähän. Täällä tuntui enemmän kodilta.” Carle halusi kuitenkin tarjota Notre-Damesta tuttua, yli kaksi tuhatta vuotta vanhaa tekniikkaa myös suomalaisille. Suomessa huomasin, että tällaista tarjontaa ei ole, ja päätin kokeilla.” Osaajia Ranskasta Viidessä vuodessa yritys on kasvanut nopeasti. Katedraali on Carlen mukaan kuuluisin esimerkki perinteisestä pilari-palkkirakentamisesta, jossa rakenteen runko, katto ja seinät valmistetaan käsityönä massiivipuisista pilareista ja palkeista perinteisillä puuliitoksilla. Erikoiskohteet ovat useimmiten pilari-palkkitekniikkaa tai kaarevia rakenteita sisältäviä omakotitaloja ja huviloita, mutta myös ulkohuusseja tai puumajoja. Tänä vuonna yrityksen liikevaihdosta kaksi kolmannesta tulee erikoiskohteista ja loput esimerkiksi CLT-rakentamisesta. Työnäytettä antamassa Amaury Poulain. ”Suomi on metsien maa ja Joensuu Euroopan metsäpääkaupunki. On ihan hyvä, jos välillä on tavanomaisempia töitä.” . Vasta sen jälkeen oli lupa piirtää koneen avulla.” Suomeen Carle muutti elokuussa 2014. ”Töihin liittyvät piirrokset tuli piirtää neljän vuoden ajan käsin. Metsälehti Makasiini 75 10691_.indd 75 10691_.indd 75 8.3.2024 14.36 8.3.2024 14.36. Ranskassa on vahva usko, että Suomessa osataan rakentaa puusta paremmin kuin Ranskassa. Suomessa osaaminen on monialaisempaa. Ajatus Ranskaan palaamisesta kävi mielessä parikin kertaa. ”Ranskassa olin kiertänyt ympäri maata. Tällä hetkellä töissä on Carlen itsensä lisäksi seitsemän muuta. l Ranskassa työntekijät ovat usein oman alansa erikoisosaajia, Jonathan Carle sanoo. ”Suomessa on sitä vastoin perinteitä kertopuun kaltaisissa jalostetuissa insinööripuutuotteissa. Kuvassa kesällä Ilomantsiin valmistuva huvilakokonaisuuden päärakennus. ”Erikoisprojektit tuovat myös haasteita, päänvaivaa ja stressiä. Täällä rakennetaan paljon levyillä ja naulalevyillä”, Carle sanoo. Heistä neljä on tullut yrittäjän vanavedessä Ranskasta. ”Tykkään siitä, mitä olen Ranskassa oppinut. Eurooppaa hätkähdyttänyt tulipalo tuhosi kirkon keskitornin ja katon huhtikuussa 2019. toiminnassa oleva mestari-kisällikilta, Carle sanoo. Erikoiskohteiden määrä on nyt lähellä optimia. Carlea muun muassa pyydettiin mukaan Pariisin kuuluisan Notre-Dame-katedraalin entisöintityöhön. Syntyi perinteisestä puurakentamisen merkkikielestä nimensä saanut Vivaret-yritys. Ajatus oli, että tulen tänne oppimaan lisää.” Suunnitelma ei mennyt nappiin. Jonathan Carle suunnittelee kohteet tarkasti puurakentamisen erikoisohjelmalla. Käsin tekemisen taito korostui koulutuksessa monin tavoin
Metsälehden Youtube-kanava oli viime vuoden aikana kerännyt myös kolmanneksi eniten uusia tilaajia, 1 130. ”Väitän, että Mikko Riikilä valittaisiin suvereenisti metsäalan arvostetuimmaksi tubettajaksi, jos asiasta järjestettäisiin yleisöäänestys. Metsälehden edelle kiilasivat myös Tuulilasin, Seiskan, Siipien, K-Ruoan ja Konepörssin Youtube-kanavat. Seiska 19 500 4. Siivet 19 400 5. Koululainen 5 210 10. Sami Karppinen kuvaa Youtube-videota, joka on kerännyt yli satatuhatta katselukertaa. Metsälehden kanavalla on 7 720 tilaajaa. l EERO SALA Metsälehden Youtube kärkikastissa SUURIMMAT AIKAKAUSMEDIAT YOUTUBESSA 2023 Kanava Tilaajia 1. Metsälehden Youtube-videot syntyvät toimittajien juttukeikkojen yhteydessä. Tuulilasi 20 500 3. Riikilän ja Karppisen tutkiva journalismi Trico-torjunta-aineen levityksestä ja Saksan metsätuhoista ovat legendaarisia”, Metsälehden päätoimittaja Petri Koskinen sanoo. AIKAKAUSLEHTIEN Youtube-kanavista seitsemänneksi eniten tilaajia on Metsälehden kanavalla, ilmenee Aikakausmediat somessa -vuosiraportista. Tilaajamäärä kasvoi kolmanneksi eniten. Viime vuoden suosituin video kertoi vanhasta Valmet-traktorista, jonka iiläinen Tarmo Pakarinen oli kunnostanut. Yli 50 000 katselukerran ylsivät myös ruoveteläisen Matti Kivistön yksityisestä moottorisahamuseosta sekä Snow+-kevytmoottorikelkasta kertovat videot. K-Ruoka 13 600 6. Yhteishyvä 5 200 Lähde: Aikakausmediat somessa -vuosiraportti 2023 Metsälehden Youtubekanavalla oli viime vuonna aikakauslehtien kanavista seitsemänneksi eniten tilaajia. Useimmista vastaa parivaljakko Sami Karppinen–Mikko Riikilä, joista Karppinen kuvaa ja Riikilä esiintyy kameran edessä. Vanha traktori viime vuoden suosituin Metsälehden videot keräävät tasaisesti tuhansia ja jopa kymmeniätuhansia katsojakertoja. Enemmän oli karttunut vain ilmailualan Siipien ja K-Ruoan tilaajakanta. Koskisen mukaan parivaljakon videot kirjanpainajatuhojen takia hakatuista satojen hehtaarien aukoista Saksan Harzissa ovat pysäyttäviä. Aikakausmedia palkitsi Karppisen vuonna 2022 Vuoden uudistaja -palkinnolla. M IK KO RI IK IL Ä » PILKKEET 76 Metsälehti Makasiini 10692_.indd 76 10692_.indd 76 8.3.2024 16.12 8.3.2024 16.12. Metsälehti 7 550 8. Aku Ankka 34 400 2. Suuri Käsityö 6 090 9. Konepörssi 12 600 7. Video on tähän mennessä kerännyt peräti 123 000 katselukertaa. Palkinnon perusteina oli juuri Karppisen ansioituminen digitaalisten kanavien käytön edistäjänä.. Listan kärjessä keikkuu, kuten paperisten lehtien tilauksissakin, Aku Ankka
Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. . Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. Puustojen rakenteita ja niiden muutosta on tutkittu jo ensimmäisestä yli sata vuotta sitten tehdystä inventoinnista lähtien. Pisin vertailusarja on jaksollisen ensiharvennuksesta päätehakkuuseen. Tietoja on laajennettu muun muassa jo 1950-luvulla mitatuilla VMI-tiedoilla. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. 09 315 49 840). Asioita pahoin sekoittaen käytetään kahdesta vastakkaisesta menetelmästä samaa nimeä. Itse laissa, eikä aiemmissakaan, ei edes mainita termiä jatkuva kasvatus. Juttu avautuu uuteen näkymään. Virikkeenä näytti olleen muun muassa Luken tutkijoiden simulointiin perustuva raportti. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Harmillista, että yksi jo laajasti käytetty vaihtoehto kuitenkin puuttui. Ikään kuin korvaajana oli viimeisen lain (2014) tulkintojen mukainen pienaukkohakkuu, joka on kuitenkin vastakkainen menetelmä alkuperäiselle jatkuvalle kasvatukselle, jossa ei tehdä pieniä eikä isoja aukkoja. ERKKI LÄHDE METSÄNHOIDON EMERITUSPROFESSORI YKSI KASVUVERTAILU PUUTTUI LUKIJALTA Metsälehti Makasiini 77 10693_.indd 77 10693_.indd 77 8.3.2024 14.44 8.3.2024 14.44. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. Joukosta puuttui jo 1980-luvun alussa kehitetty aito jatkuva kasvatus. METSÄLEHDESSÄ (3/2024) käsiteltiin ja vertailtiin laajasti ja ansiokkaasti erilaisia puuston käsittelymenetelmiä erityisesti kasvun osalta. Kokeissa on verrattu erityisesti jatkuvan kasvatuksen yleisintä hakkuutapaa eli yläharvennusta (tukkiharvennusta) ja vallitsevan jaksollisen kasvatuksen alaharvennusta. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Silloin ero olisi noussut vielä suuremmaksi. NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. Tätä aitoa jatkuvaa kasvatusta on tutkittu laajoilla ja monipuolisilla kenttäkokeilla jo yli 40 vuotta. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. Mukaan vertailuun ei ole otettu jaksollisen kasvatuksen avohakkuuja taimivaihetta. Julkaisuja on kertynyt useita kymmeniä, pääosa joko suomen tai englannin kielellä referoiduissa tieteellisissä sarjoissa. Silloin kaikki metsät olivat aidon jatkuvan kasvatuksen mallin mukaisia. Olisi asiallista käyttää aidosta jatkuvasta kasvatuksesta alkuperäistä nimeä ja vale jatkuvasta kasvatuksesta vaikkapa nimeä jatkuva aukotus. Kaikki esiin tulleet merkitsevät kasvuerot ovat olleet jatkuvan kasvatuksen hyväksi vaihdellen 10–30 prosenttia
. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. . Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI 78 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIKRYPTO 10696_.indd 78 10696_.indd 78 8.3.2024 14.47 8.3.2024 14.47. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta
Laskutuslisä paperilaskuissa 2,90 €. Timo Ahonen on nimitetty Takon kartonkitehtaan johtajaksi 1.4.2024 alkaen. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@metsalehti.fi). Nykyinen työsuhdejohtaja Jari Forss jatkaa työehtoihin ja työehtosopimuksiin liittyvissä kehitystehtävissä. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Palkinnot Makasiiniristikosta 1 on arvottu seuraaville kolmelle: Veikko Koivuniemi, Hämeenlinna, Ville Rantala, Kuusankoski ja Olli Seppänen, Kuopio. Äänekosken biotuotetehtaan johtajana tällä hetkellä työskentelevä Ari-Pekka Vanamo siirtyy projektijohtajaksi 1.4.2024 alkaen ja vuoden 2025 alusta työsuhdejohtajaksi. 10696_.indd 79 10696_.indd 79 8.3.2024 14.47 8.3.2024 14.47. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). . Rantanen siirtyy tehtävään Rauman sellutehtaan johtajan paikalta. Ikonen siirtyy tehtävään Takon kartonkitehtaan johtajan paikalta. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Ahonen on työskennellyt aikaisemmin Kemin kartonkitehtaan johtajana. Seppä on työskennellyt aikaisemmin kartonkitehtaan projektijohtajana ja Kemin tehtaiden johtajana. TÄMÄN Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 28.3.2024 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Metsä Group Janne Rantanen on nimitetty tehtaanjohtajaksi Äänekosken biotuotetehtaalle 1.4.2024 alkaen. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 2”. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Jaakko Ikonen on nimitetty tehtaanjohtajaksi Rauman sellutehtaalle 1.4.2024 alkaen. Tomi Seppä on nimitetty tehtaanjohtajaksi Kemin kartonkitehtaalle 1.4.2024 alkaen. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V NIMITYKSET Leikkaa irti MAKASIINIRISTIKKO 1, OIKEA RATKAISU MAKASIINIKRYPTO 2 PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja
Kun jään alta paljastunut maa oli neutraalia tai lievästi emäksistä, mäntymetsien alta paljastunut maa oli hapanta. JO RM A PE IP O N EN ARVONTA 10694_.indd 80 10694_.indd 80 8.3.2024 15.01 8.3.2024 15.01. metsalehti.fi/lukijakysely. Hapanta maata sietävät tunturivihvilä, tunturilieko, riekonmarja ja kurjenkanerva voivat kasvaa metsämaallakin, kunhan puusto ei ole liian tiheää. Vaara ei ehkä kuitenkaan ole niin suuri kuin kuvitellaan: tunturilajistomme on kokenut jo kerran lämpökauden, ja lajien nykyinen levinneisyys kuvaa hyvin silloisen lämpökauden tilannetta. Sitä perua on Metsä-Lapin tuntureiden lajisto. Sille levittäytyi suuri joukko lajeja, jotka me nykyisin tunnemme tunturitai arokasveina, jotkut rikkaruohoinakin. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Suuri osa tunturilajeista ei palannut, sillä myös maaperä oli muuttunut. Kylmää sietävien lajien turvapaikoiksi muodostuivat tunturit, monet arokasvit hävisivät. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Näin syntyi paljakkaa, joka aikaisemmin oli siis ollut metsää. Ne kukoistivat aikansa, kasvipeite tuuheni ja maahan kertyi biologisten prosessien tuloksena humusta ja typpeä. VIIME numeron suosituin juttu oli metsänomistajasta kertova Päivät täyttyvät metsätöistä -artikkeli. MISTÄ PIDIT. MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kanervakasvit ja niiden perässä puutkin pystyivät jo asuttamaan maan, ja alkuperäiset pioneerit joutuivat väistymään. Kaikkien maaliskuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme palkinnoksi Fiskarsin X24 S -halkaisukirveen. Kun mannerjää suli, sen alta paljastunut maa oli autio ja tyhjä. Vain luoteisen Enontekiön korkeimmat tunturit kohosivat puurajan yläpuolelle, siellä tunturilajisto on yhä muuta Lappia rikkaampi. Kun ilmasto viileni, männyn elinalue supistui. Se jäi metsäkasvien ja happamaan maahan sopeutuneiden tunturivarpujen valtaan. Palkintona olleen otsalampun voitti Jaana Jokiniitty Helsingistä. Tunnettuja ovat Kuusamon vuomat, mutta tunturikasveja kasvaa myös muualla metsävyöhykkeellä ultraemäksisillä kalliopaljastumilla ja kurujen seinämillä. Mäntymetsät ylsivät noin 200 metriä korkeammalle kuin tällä hetkellä. Osasyynä siihen saattoi olla ihminen, joka käytti metsänrajaseudun mäntyjä hyväkseen. Seuraava tulva ehkä vie kasvin, mutta luo samalla sen jälkeläisille uutta kasvutilaa. 80 Metsälehti Makasiini » PILKKEET ILMASTO lämpenee, mitä on pidetty vakavana uhkana tunturilajistolle. Sen, että kysymyksessä ei ollut pelkästään lämpötila, osoittavat tunturikasvien erillisesiintymät metsävyöhykkeessä. Voit vastata kyselyyn verkkosivullamme osoitteessa www. l SEPPO VUOKKO Tunturikasvien pakopaikat Sinirikko valtaa tilaa jäätikköjoen kasaamalla särkällä. Noin 6 000 vuotta ilmasto oli nykyistä lämpimämpi
029 432 6108 Eero Sala, p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 31 718 (lt/22) PunaMusta 2024 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 METSÄLEHTI TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Levikkipäällikkö MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 ISSN Painopaikka Kansipaperi Sisäsivut Oma metsä-osuus PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi TAVOITTEENA SEKAMETSÄ 10694_.indd 81 10694_.indd 81 8.3.2024 15.01 8.3.2024 15.01. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 09 315 49 805 Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi Jenny Rantanen, p.029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6991 Jussi Collin, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 09 315 49 806 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 92. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 28.3. 050 438 2865 Anna Back, p. 029 432 6114 Päivi Laipio, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. SI RP A M IK KO N EN Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi@metsalehti.fi Petri Koskinen p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 3/24 ILMESTYY 26.4. 09 315 49 844 Pirkko Sutela-Mero, p
”Kesällä teen tienhoitotöitä ja kuljetuksia. Auraamisessa tarvitaan järeitä koneita. Valtran 60 kilometrin huippunopeus tulee tarpeeseen, sillä seuraavalle työmaalle saattaa olla 50 kilometriä matkaa. Toisella niistä oli lunta polveen asti. ”Yleensä tämän talven aikana hakattaville leimikoille johtavat tiet aurataan ensi kertaa jo alkutalvesta ja uudelleen ennen hakkuuta”, Miettinen kertoo. Auraaminen tehdään tuntityönä, koska olosuhteet vaihtelevat. Hankalassa lumikelissä 400 metrin tien auraamiseen kuluu noin neljä tuntia. Tapasimme helmikuun lopulla, jolloin työkohteena oli pari tienpätkää. Märkäkin lumi levisi näyttävästi viereiseen taimikkoon. Lisäksi minulla on leasing-sopimuksella kaivinkone, jolla urakoin kesäkaudet Kuopiossa.”. Tässä sarjassa vierailemme erilaisilla työmailla. Tuusniemellä asuvan Miettisen työmaat sijaitsevat Outokummun ja Riistaveden välillä. Miettisen Valtra työntyi tielle ja linkosi hankeen 2,6 metriä leveän uran. l TÄSSÄ TARVITAAN VOIMAA MIETTISEN KALUSTO ›› VALTRA N174 Direct -traktori, teho 200 hv ›› ALUEAURA Rote ›› LUMILINKO Esko 312 Ilman auraajien ahkerointia talvihakkuut jäisivät suurelta osin tekemättä. Hanki on karttunut jopa 80– 90 senttiin, ja aurattavaa on riittänyt niin metsäteillä kuin taajamassakin. Metsäteiden auraajan sesonki kestää loppusyksystä huhtikuulle asti. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ 82 Metsälehti Makasiini » SAVOTALLA Marko Miettinen on aurannut pohjoissavolaisia metsäteitä jo parinkymmenen vuoden ajan. TÄNÄ talvena Marko Miettisellä on piisannut puuhaa. Miettinen tekee yhteistyötä puunkorjuuyritys Finnharvestin kanssa. Pyrkimys on avata tiet jo ennakoivasti, jotta pakkanen pääsee jäädyttämään tienpohjat. Miettisen Valtra aurausvarustuksessa maksaa uutena 160–230 000 euroa, joten traktorille on pakko löytää käyttöä myös kesäkaudella. 10697_.indd 82 10697_.indd 82 8.3.2024 14.59 8.3.2024 14.59. Sen jälkeen tie ja kääntöpaikka viimeisteltiin alueauralla
Pitkään hoitamatta olleet metsät eivät tuota ja ovat pahimmillaan kuluerä. LähiTapiolan Yhteismetsä on luotettava koti perintömetsälle. Osakkaiden ei tarvitse huolehtia metsänhoidosta tai metsäveroilmoituksista. Verohyöty ja tuotto perillisille Perilliset saavat osakkaiksi tullessaan tuloa vuosittain yhteismetsästä. Metsä säilyy hyvin hoidettuna Perinnönjaon yhteydessä on riski, että metsäomaisuus pirstoutuu pieniksi osiksi ja jää hoitamatta. Kolme syytä liittyä Yhteismetsään Tutustu: lahitapiola.fi/yhteismetsa 10698_.indd 83 10698_.indd 83 8.3.2024 16.14 8.3.2024 16.14. Millaisen metsän haluat jättää jälkeesi. Yhteismetsä hoitaa veronmaksun ja osakkaille maksettava ylijäämä on täten verotonta tuloa. Siksi on tärkeää, että metsä säilyy yhtenäisenä hyvin hoidettuna kokonaisuutena. Yhteismetsässä pienetkin metsäpalstat pääsevät ammattitaitoisen metsänhoidon piiriin. Helppoa metsänomistamista Kaikki metsänhoidon toimenpiteet ja verojenmaksut on ulkoistettu yhteismetsän ammattilaisille. Palvelun tarjoavat Tapiola Yhteismetsä ja LähiTapiola Kiinteistövarainhoito
Metsänomistaja, älä tyydy yhteen! Helposti parhaat puukaupat: Kuutio.fi Vertaa vaihtoehtoja puukauppaan luotettavasti ja helposti. Rekisteröidy ja käytä maksutta Hyödynnä metsävarallisuustietosi tehokkaasti Käytä apuna toimenpidesuosituksia ja tuoreita hintatilastoja Kilpailuta puukaupat itse tai ammattilaisen avulla Varmista itsellesi parhaat puukaupat 10699_.indd 84 10699_.indd 84 8.3.2024 16.16 8.3.2024 16.16