KLAPIT OMASTA METSÄSTÄ VAIKUTTAJA Ponssen Juho Nummela VERTAILU MIKÄ ON AKKUSAHOJEN YKKÖNEN. Koeajossa Lynx 69 Ranger KORJUUSSA SIIRRYTTY KESÄKOHTEILLE ÄLÄ LYKKÄÄ SUKUPOLVENVAIHDOSTA METSÄNUUDISTAJAN VAIHTOEHDOT ›› Sampsa Lempisen metsätöitä tahdittaa polttopuun tarve M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 2/2 02 5 TE EM A : A KK U SA H A LL A PU U N KA AT O O N 11294_.indd 1 11294_.indd 1 10.3.2025 12.47.29 10.3.2025 12.47.29
Metsänlannoitus on niistä tehokkain keino nopeuttaa puuston kasvua ja lisätä metsän hiilensidontaa. Tarjous koskee Metsä Groupin omistajajäseniä. Kun tilaat kasvatuslannoituksen 31.5.2025 mennessä, saat siitä 10 % alennuksen. Tästä hyötyvät ilmasto ja metsänomistajan talous. Tilaa lannoitus metsäasiantuntijaltamme osoitteessa metsagroup.com/lannoitus Lannoituksella lisäpotkua puuston kasvuun Kun tilaat kasvatuslannoituksen 31.5.2025 mennessä, saat siitä 10 % alennuksen 11295_.indd 2 11295_.indd 2 10.3.2025 12.48.11 10.3.2025 12.48.11. Metsänlannoitus vauhdittaa kasvua ja hiilensidontaa Hyvään metsänhoitoon kuuluu monta vaihetta
18 74 68 S. TALOUS 52 PUUMARKKINAT: Talvi ei tullutkaan 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Kesäleimikko myytiin runkohinnalla 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA: Saarimetsä suojeluun ennätyshinnalla 56 TILAMARKKINAT: Instituutioiden ostot alamäessä 57 KOEAJOSSA: Suzuki Vitara 60 KOEAJOSSA: Lynx 69 Ranger 64 ENNALLISTAMINEN: ”Kaikki tehtiin päinvastoin” 66 ENNALLISTAMINEN: Sadan vuoden odotus 67 KOLUMNI: Mitä metsissämme tapahtuu. 28 VAIKUTTAJA: Ponssen Juho Nummela OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO: 15 kysymystä maaperästä 40 TUOTTAVUUS KASVUUN: Jalostus lyhentää kiertoaikaa 42 TUTKIMUS: Salakavala tuholainen 43 KOLUMNI: Arjen monimuotoisuutta 44 KYSY POIS: Kuusella kilpikaarnaa. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS: Leuto talvi luo myyjän markkinat 6 METSÄNOMISTAJA: Kahdeksan hehtaarin isäntä 12 LAUHA TALVI EI NUJERTANUT KIRJANPAINAJIA 14 METSÄTYYPPI: Mistä puut Kemin tehtaalle. S. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. 47 PIKATESTI: Budjettisarjan kevytsaha 48 PERINTÖMETSÄ: Kauppa vai lahja. S. 15 POHJOLASSA HAKATAAN VOIMAKKAASTI, PUOLASSA USEIN 16 LUKIJAN KUVA: Hakkuun jälkeen 17 HIRVIÄ EDELLEEN LIIKAA TEEMA 18 ONKO TÄSSÄ AKKUSAHOJEN YKKÖNEN. SE PP O SA M U LI JU H A M ET SO SE PP O SA M U LI LUONTO 68 METSO & NÄKKI: Ruokaaika 74 TUOTE & TEKIJÄ: Viilusta kettuja ja kantarelleja 76 LUKIJALTA: Pääoma kapitalisoituu metsämaahan 78 PILKKEET: Kangasmetsän korallit 80 MAKASIINIKRYPTO 82 SAVOTALLA: ”Näillä hinnoilla kannattaa” Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 11296_.indd 3 11296_.indd 3 10.3.2025 12.48.48 10.3.2025 12.48.48
UPM kertoo Metsälehdelle hakkuiden jääneen suunnitelmista tänä talvena lähes koko maassa kelien takia (s. Panostus jalostettuihin taimiin toivottavasti kuitenkin tuo aikanaan makkaraa jälkikasvuni leivän päälle. Metsä-Multiasta puolestaan todetaan, että nyt ”syödään huomisen päivän leipää”. UPM teki tuloksensa Uruguayssa, mutta yhtiön nenä pysyi pinnalla Suomessakin. Valtaosassa Suomea korjuut jatkuvat nyt täyttä päätä, mutta pääasiassa kelirikkoja kesäkohteilla. Nyt siellä korjataan puuta kelirikkoja kesäkohteilta niin kuin etelässäkin. Stora Enson sellun tuotantomäärät olivat yllättävän suuria. 11297_.indd 4 11297_.indd 4 10.3.2025 12.49.26 10.3.2025 12.49.26. Kaksi kunnon talvea ovat tuudittaneet puunkorjaajat valheelliseen turvallisuuden tunteeseen. Talvihakkuukohteita siirretään ensi talveen. KASVAVA SELLUN KYSYNTÄ ja talven korjuuvaikeudet ovat yhdistelmä, josta seuraa niukkuutta ja hinnannousua raakapuun markkinoille. Neuvontasarjani toisessa osassa paneudutaan uudistamisen valintoihin.” MIKKO HÄYRYNEN TALOUSTOIMITTAJA ”Pörssiyhtiön johdon haastatteleminen tuo juttuun aina vaikeuskerrointa, ja puljaaminen suljettujen ikkunoiden ja tarkistuskierrosten kanssa turhauttaa. Oulun korkeudellakin maa on ollut lumeton ja sää poikkeuksellisen lämmin. Siinä on monelle omatoimimetsurille riittävästi puuhaa talvipäiväksi.” TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”Uudistamislasku tuntui järkyttävän kalliilta. 52). Tähän aikaan vuodesta siellä korjataan normaalisti talvileimikoita kahdessa vuorossa, kun päivänvaloa riittää, puissa ei ole paljon lunta ja normaalisti on sopiva pakkaskeli. Keski-Suomessa ei tänä talvena ole ollut yhtään selkeää korjuujaksoa. 13). PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi Leuto talvi luo myyjän markkinat Ps. Sellunkeittäjät saivat loppuvuodesta läpi maltillisia hinnankorotuksia, ja sellun hinta on jatkanut nousuaan tänä vuonna. Tämä tuo pientä helpotusta selluteollisuudelle. Nyt on aika hakea marraskuun myrskyjen kaatamat puut metsästä hyönteistuhojen varalta (s. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS VALTTERI SKYTTÄ TOIMITTAJA ”Kun akkusahaa voi ladata traktorissa, sahaa kahden akun voimin metsässä helposti saman ajan kuin bensasahan kolmella tai neljällä tankillisella. Metsäyhtiöiden tilinpäätökset osoittivat, etteivät ne vielä tehneet Pohjoismaissa tappiota, vaikka kuitupuun hinnat olivat ennätykselliset. Kehnoihin korjuukeleihin pitää alkaa varautua paremmin. Ponssella tunnelma oli kuitenkin jotensakin mutkaton.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA VÄHÄLUMINEN JA LÄMMIN talvi on aiheuttanut puunostajille paljon päänvaivaa. Ensi keväänä nähtäneen taas uusia kuitupuun hintaennätyksiä. Energiayhtiöiden puuvarastot ovat kuitenkin hyvällä tasolla lämpimien säiden ansiosta, ja energiapuuksi hakattua puuta käännetään nyt sellutehtaille
Lumi on harjulta lähes sulanut ja ensimmäiset joutsenet lensivät ylitse. KUVA: JUKKA-PEKKA PAANANEN 11297_.indd 5 11297_.indd 5 10.3.2025 12.49.28 10.3.2025 12.49.28. Maaliskuun alussa (7.3.) kevät on jo pitkällä. VANHA mänty on joutunut antamaan periksi tuulen voimalle. Saarijärvellä Haikankärjen luonnonsuojelualueella tuuli pääsee puhaltamaan kapeaan niemeen voimalla. Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Aurinko koittaa pilkistää, mutta jäältä käy kylmä vinkka
11298_.indd 6 11298_.indd 6 10.3.2025 12.51.15 10.3.2025 12.51.15. 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA Koivua ja alikasvoskuusta kasvavalta kuviolta on käyty hakemassa polttopuuta tänäkin talvena
Riittää, että metsä näyttää omaan silmään hyvältä. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI 8 HEHTAARIN ISÄNTÄ 11298_.indd 7 11298_.indd 7 10.3.2025 12.51.18 10.3.2025 12.51.18. Metsälehti Makasiini 7 Sampsa Lempinen on opetellut suhtautumaan metsänhoitoon rennosti
Metsäpalsta on viimeisiä Lem”Olen aina haaveillut omasta metsästä.” SAMPSA LEMPINEN 35 vuotta KOTOISIN Sastamalasta, jossa myös asuu TYÖSKENTELEE autonasentajana PERHEESSÄ avovaimo ja yksi lapsi HARRASTAA vanhoja autoja, polttopuiden tekoa, kalastusta ja veneilyä pisen äidin suvun maita, jotka kuuluvat edelleen suvulle, joten palsta tuntui läheiseltä. Maksimaalista tuottoa Lempinen ei palstaltaan pyri saamaan mutta lähtee siitä, että saa ainakin metsään sijoittamansa rahat joskus takaisin. ”Kaikki sen päälle tuleva on kotiin päin. Kun Lempisen täti kesällä 2023 oli laittamassa kahdeksan hehtaarin suuruista metsäpalstaansa myyntiin, Lempinen päätti toimia. Pystyn ajamaan tänne traktorilla”, hän kertoo. Vanhempani eivät omista metsää, joten kävimme aiemmin kaatamassa polttopuurangat tuttavien ja naapureiden metsistä. ”Metsä sijaitsee hyvässä paikassa, 15 kilometrin päässä kodistani ja kymmenen kilometrin päässä vanhempieni kodista. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini M M ETSÄSSÄ kulkee tyytyväinen mies. Metsäkaupoista on pian kaksi vuotta, ja sekä oma että vanhempien kotitalo lämpenevät nyt ensimmäistä talvea oman metsän puilla. Hakatulla kuviolla oli kuitenkin niin paljon pystyyn kuolleita kuusia, että päätehakkuu oli ainoa järkevä vaihtoehto. Sekin hyöty päätehakkuusta oli, että siitä saadut tulot paikkasivat osittain metsäkaupan lompakkoon tekemää lovea. Päätöksessä ostaa tädin metsä painoi polttopuun tarpeen lisäksi pari muutakin seikkaa: sukurakkaus ja taloudellinen ajattelu. Olen tarkka raha-asioissa. Metsäkaupoissa ei ole kyse mistään pikkurahoista, joten sikäli tämä on tietynlaista sijoittamista.” Istutusta luvassa Helmikuun viimeisen päivän ilta alkaa hämärtyä, kun Lempinen suuntaa syvemmälle metsäänsä. Lempinen kertoo seuranneensa myytäviä metsäpalstoja jo pidempään, mutta myyntiin tulleet palstat olivat usein niin suuria, että ”tavallisen palkkatyöläisen” tulot eivät riittäneet niihin. Lempinen ei ollut suunnitellut palstalle vielä hakkuita. Peltoalan Lempinen tosin haluaisi istuttaa jo tänä keväänä, SASTAMALA Sampsa Lempinen on ollut metsänomistaja pian kaksi vuotta. Osan puukauppatuloista Lempinen suunnittelee käyttävänsä metsäpalstan reunassa sijaitsevan vajaan kahden hehtaarin suuruisen peltoalueen metsittämiseen. Tarkoitus on, että sekä päätehakkuuala että peltoalue mätästetään tämän vuoden syksyllä ja istutetaan sitä seuraavana keväänä. Täällä ei tarvitse kysyä keneltäkään, mistä puita saa kaataa”, sanoo tuore metsänomistaja Sampsa Lempinen. Metsäkoneen ajourat johtavat hiljan hakatulle, vajaan kahden hehtaarin suuruiselle päätehakkuualalle. ”Olen tehnyt isäni kanssa polttopuita pienestä pitäen. 11298_.indd 8 11298_.indd 8 10.3.2025 12.51.19 10.3.2025 12.51.19. Olen kuitenkin aina haaveillut omasta metsästä. Mistä tahansa Lempinen ei halunnut metsää ostaa, vaan tilan tuli sijaita kotiseudulla Sastamalassa Pirkanmaalla. Sammaleisten kivenjärkäleiden seassa seisoo yksittäisiä kuolleita kuusia ja niistä tehtyjä tekopökkelöitä
Yritän saada kasaan jonkinlaisen talkooporukan.” Polttopuut edellä Päätehakkuualan vieressä kasvavassa männikössä näkyy jokin aika sitten tehdyn harvennuksen jälkiä. Sitä, mitä puulajia pellolle istutetaan, hän ei osaa vielä sanoa. Kyse ei kuitenkaan ole kovin suuresta alasta. jotta ehtisi seurata metsän kasvua mahdollisimman pitkään. ”En ole koskaan istuttanut metsää, mutta uskoisin, että se onnistuu. Lempinen ennakoi, että männikkö kaipaisi lähivuosina uutta harvennusta, mutta sanoo hoitavansa ensin istutukset kuntoon. Päätehakkuualalle on jätetty kuolleista kuusista tehtyjä tekopökkelöitä. Sampsa Lempinen aikoo metsittää metsäpalstan reunassa sijaitsevan peltoalueen. Hän arvioi tarvitsevansa oman kotitalonsa ja vanhempiensa kotitalon lämmitykseen yhteensä 20–30 kuutiometriä polttopuuta vuodessa, joten metsiä harvennetaan vuosittain Nuotion ääressä lämmittely kuuluu metsätyöpäivään. Päätehakkuualalle Lempinen aikoo istuttaa kuusta. 11298_.indd 9 11298_.indd 9 10.3.2025 12.51.25 10.3.2025 12.51.25. Harvennukset Lempinen tekee polttopuutarpeen tahdissa. Metsiä voi hoitaa monin eri tavoin, ja stressiä metsänhoidosta ei kannata ottaa. Istutukset hän aikoo tehdä itse. Puulaji on vielä mietinnässä. Metsälehti Makasiini 9 SAMPSA LEMPISEN VINKKI HOIDA metsääsi rohkeasti niin kuin haluat
Muuta metsäalan koulutusta hänellä ei ole. ”Viihdyn omissa oloissani ja nautin suunnilleen sen verran. Päätehakkuualalla kasvanut puu on tehnyt viimeisinä vuosinaan paksuja vuosilustoja. ”Onhan se kerralla harvennettu metsä hyvän näköinen. Siksi metsänomistajille suunnatut kurssit ovat alkaneet houkutella. Hän arvioi, että muutaman koivun sieltä voisi vielä käydä kaatamassa. Lämmittelemme työn lomassa nuotion ääressä, paistamme makkaraa ja juomme kahvit.” Seuraavan lämmityskauden puut alkavat nyt olla kasassa. Moottorisahan käytön Lempinen on oppinut isältään. Koulutukseltaan Lempinen on autonasentaja. ”Tuossa jäimme muutama viikko sitten aika pahasti traktorin kanssa kiinni. Hiukan kirosanoja siinä tuli.” Isä ja poika kaatavat polttopuurangat moottorisahalla ja kuljettavat ne pois metsästä traktorin perässä olevalla kärryllä. ”Kertaakaan ei ole tarvinnut viedä traktoria tai moottorisahaa korjaamolle.” Innostumisesta kiinni Soratien varressa näkyy pino kuitupuuta. Minulle riittää, että metsä näyttää omaan silmään hyvältä.” Lempinen myöntää, että joskus mielessä käy, voiko metsälleen tehdä hallaa, jos siellä tekee kaiken oman mielensä mukaan. 10 Metsälehti Makasiini tarvitse, mutta vanhemmille pitää tehdä vielä yksi kuorma. Minä olen myös lainannut tuttavaltani viikonlopuiksi tehokkaampaa klapikonetta.” Lempinen katsoo ajouran vieressä olevaa kuviota, jossa kasvaa kuusta ja koivua. Kesti koko päivän, että saimme traktorin irti. 11298_.indd 10 11298_.indd 10 10.3.2025 12.51.30 10.3.2025 12.51.30. Päätehakkuun yhteydessä kaadetut tukkipuut on jo kuljetettu pois tien varresta, mutta Lempinen arvioi, että kuitupuupino jää odottamaan kesää ja kuivempaa säätä. ”Isältä saattaa muuten tulla kiukkuinen puhelu, että oletko ollut yksin metsässä. Polttopuiksi rangat tehdään klapikoneilla. Olen opetellut suhtautumaan metsänhoitoon rennosti. Se on meidän yhteistä aikaamme. Kevään edetessä Lempisen metsäkäynnit vähenevät, sillä polttopuun teossa otollisinta aikaa on kevättalvi. Lempinen arvioi, että itselleen hän ei polttopuita enää Ajourassa näkyvä mutainen painauma kertoo, missä traktori jäi kiinni. ”Meillä on molemmilla omat klapikoneet. Juuri polttopuiden teko on se, mikä saa Lempisen lähtemään metsään. Minulle harvennus on kuitenkin pitkäaikainen projekti, sillä tarvitsen polttopuuta.” Polttopuusavottaan Lempinen lähtee yleensä isänsä kanssa. Koulutuksesta on hyötyä myös metsätöissä. ”Minulla ei ole silmää sille, miltä metsän pitäisi näyttää, sillä en ole käynyt metsäalan kursseilla. Klapikoneet käytössä Lempinen osoittaa ajourassa näkyvää mutaista painaumaa
11298_.indd 11 11298_.indd 11 10.3.2025 12.51.35 10.3.2025 12.51.35. Välillä tosin lähden metsään muuten vain mietiskelemään, mitä siellä voisi seuraavaksi tehdä.” Entä eikö klapien tekoon kyllästy. Metsälehti Makasiini 11 ”Minulle harvennus on pitkäaikainen projekti.” ruumiillisesta työstä. Entä onko Lempisen suunnitelmissa ostaa lisää metsää. Lempisen mukaan ei. l Kuitupuupino odottaa tien varressa kuivia kesäsäitä. ”Kaikki on kiinni innostumisesta. Ehkä. Vuodet kuluvat niin nopeasti. Kovimpina talvina hän kertoo kyllästyneensä pitämään tulisijassa tulta ja miettineensä sähkölämmitykseen siirtymistä. Myyntiin tulevia metsätiloja tulee edelleen seurattua. ”Puulla lämmittäminen on myös edullista, kun polttopuita ei tarvitse ostaa”, hän sanoo. Jos en nyt olisi tehnyt kauppoja, olisi kynnys ehkä ollut myöhemmin suurempi.”. Siitä olen tyytyväinen, että ostin tämän metsäpalstan silloin, kun ostin. Polttopuiden teosta hän nauttii kuitenkin niin paljon, ettei halua luopua siitä. Sampsa Lempinen ennakoi, että männikkö kaipaa lähivuosina harvennusta
”NÄMÄ pakkaset, mitä tänä talvena on ollut, ne kirjanpainaja aivan varmasti kestää”, arvioi Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Markus Melin lauhan talven vaikutuksia kirjanpainajiin. ”Siellä on tällä hetkellä paljon porukkaa talvehtimassa. Ilmatieteenlaitoksen mukaan kulunut talvi oli koko maassa pari astetta tavanomaista lämpimämpi, etelässä jopa harvinaisen lauha. Vaikka lumipeite ei kaikkialla suojannut karikkeessa talvehtivia kaarnakuoriaisia, ei pakkanen kivunnut niin kovaksi, että se olisi nujertanut talvehtijat. Lämmin talvi yhdistettynä kirjanpainajille suosiolliseen ennätyshelteiseen viimekesään sekä loppusyksyn voimakkaisiin myrskyihin ei ainakaan vähennä tulevan kesän kirjanpainajatuhoriskiä. Hajakaatoja runsaasti Marraskuun Lylyja Jari-myrskyjen jäljiltä metsissä on paljon hajakaatoja. TEKSTI TIIA PUUKILA / KUVA JUHA SINISALO » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini 11299_.indd 12 11299_.indd 12 10.3.2025 12.52.44 10.3.2025 12.52.44. Satakunnassa Lyly-myrskyn pahimmilla keskittymillä puuta kaatui yli 100 000 LEUTO TALVI EI NUJERTANUT KIRJANPAINAJAA Viimeistään nyt on syytä käydä tarkastamassa omista kuusikoista mahdolliset myrskytuhot. Marraskuisen Lylymyrskyn kaatamaa puuta korjattiin frisbeegolfradalla Eurajoella maaliskuun alussa. Myös muut kuusella esiintyvät kaarnakuoriaiset ovat yleistyneet. Katsotaan, miten se realisoituu, kun kevät tulee”, Melin sanoo. Hänen mukaansa vuodesta tulee kirjanpainajille otollinen, mikäli kevät ja kesä ovat lämpimiä ja vähäsateisia
20 Luonnonvarakeskuksen kirjanpainajaseurannassa kirjanpainajien yhteenlaskettu määrä ylitti viime vuonna riskirajat 20 paikkakunnalla. ”Alle lakirajojen olevien tuulenkaatomäärien korjuuta kannattaa harkita, jos niistä arvioidaan aiheutuvan merkittävää hyönteistuhojen leviämisriskiä ympäröiviin talousmetsiin.” Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen Metsälehti Makasiini 13 11299_.indd 13 11299_.indd 13 10.3.2025 12.52.46 10.3.2025 12.52.46. Talvehtineiden kirjanpainajien parveilu alkaa lämpötilojen noustessa keväällä noin 18 asteeseen, männyn ytimennävertäjien ja kuusen pienempien kaarnakuorkuoriaisten hieman aiemmin. 15 738 Metsäkeskukselle on ilmoitettu 15 738 hehtaaria myrskytuhohakkuita aikavälillä 1.11.2024–28.2.2025. kuutiota, josta merkittävä osa oli kuusta. Alueen metsänhoitoyhdistysten mukaan korjuut ovat käynnissä ja valtaosa puusta on korjattu, mutta uusia ilmoituksia myrskytuhoista tulee yhä. ”Nyt olisi hyvä tarkistaa, onko omassa metsässä myrskytuhoja”, ohjeistaa Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen. Myös mäntyä kaatui runsaasti, mikä lisää männyllä viihtyvien kaarnakuoriaisten tuhoriskiä. Tämän ylittävä määrä tulee korjata metsistä. Metsätuholain raja kuusikoissa on kymmenen kuutiota eli noin 10 runkoa ja männyillä 20 kuutiota eli noin 20 runkoa hehtaarilla. l Juttuun on saatu apua myös Metsänhoitoyhdistys Lounametsän johtaja Hannu Justenilta ja metsäasiantuntija Marko Mäkitalolta, Metsänhoitoyhdistys Satakunnan johtaja Vesa Yli-Hongistolta ja Metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Ragnar Höckerstedtiltä. Mikäli metsässä on tällöin paljon myrskyn kaatamaa havupuuta, kaarnakuoriaiset löytävät ne
Kantavilla teloilla saadaan koko leimikko kerralla harvennettua, märimmätkin kohdat. Tänä talvena talviteiden sulaminen uhkaa pysäyttää puunajon ennen aikojaan. Ne olisi myös vaikeaa uudistaa. Miten puukauppoja pohjoisessa solmitaan. Valtaosin harvennushakkuilta, joista iso osa sijaitsee suometsissä tai kangasmailla soiden takana. Yli puolella korjuuyrittäjistämme on käytössä turvemaatelat läpi kesän. Pohjoisen metsistä löytyy usein luontevasti metsäkohteita, kuten lehtipuuvaltaisia painanteita, jotka sopivat hyvin Plus-mallin säästökohteiksi. Niiden polanteet pettävät. MIKSI Viime vuonna Kemin tehtaan pysäytti räjähdys haihduttamolla. Eniten puuta ostetaan Metsä Groupin omistajajäseniltä. Miten puunsaanti taataan vaikeissa olosuhteissa. Leveät turvemaatelat varmistavat Kemin suurtehtaan puunsaantia, kertoo Jarkko Parpala. Talvella pitää olla tehokas. TEKSTI JA KUVA VALTTERI SKYTTÄ 1 2 3 4 JARKKO PARPALA KUKA Metsä Groupin Kemin piiripäällikkö MISTÄ Kemin jättitehtaan puut hankitaan pääasiassa harvennuksista. Loput tulevat Metsähallitukselta, puunvaihdoista sahojen kanssa, sahoilta hakkeena ja Ruotsista. Jos talvikeli pehmenee liiaksi, ensimmäisenä tulee harkittavaksi puunajon keskeyttäminen talviteiltä. Jos talvi sulaa alta, mikä on ensimmäinen ongelma. Korjuumallissa luontoa huomioidaan aiempaa enemmän. Lukema on enemmän kuin Suomessa keskimäärin. 70 prosenttia on havupuuta, loput lehtipuuta. » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 11300_.indd 14 11300_.indd 14 10.3.2025 12.53.55 10.3.2025 12.53.55. Pohjoisen yksityismetsien puukaupoista 40 prosenttia tehtiin viime vuonna uudella Metsä Group Plus -mallilla. MISTÄ SAADAAN PUUT JÄTTITEHTAALLE. Ja talvea pitää siirtää kesään: leveitä teloja käyttämällä metsäkoneet pääsevät pehmeille maille myös kesäaikaan. Mistä Kemiin saadaan yli seitsemän miljoonaa kuutiota puuta vuodessa. Moni korjuukohde kantaa metsäkoneita ympäri vuoden. Ongelmaksi nousee puunajo. Pitäisi istuttaa, kun muu alue uudistetaan luontaisesti siemenpuilla tai kylvämällä. Puita voidaan myös hakata siimekseen jo kesän aikana, mutta ne haetaan pois metsästä vasta talvella, kun penkkatie kestää puunajon
Toisaalta metsillä on roolinsa esimerkiksi lumen ja maamassojen paikallaan pitämisessä. ”Puolassa on paljon valtion metsiä. Syy piilee omistusrakenteessa. Pohjoismaissa, missä metsä kasvaa hitaasti ja sitä kasvatetaan tasaikäisrakenteisena, hakkuut ovat yleensä voimakkaita ja niitä tehdään harvoin. Näin asia onkin: molemmilla alueilla harjoitetaan lähiseutuja intensiivisempää metsätaloutta. Tutkimus kattoi noin 70 prosenttia EU:n metsäpinta-alasta sekä Norjan ja Sveitsin. Tutkimuksesta saatua tietoa käytetään parantamaan malleja, joilla ennustetaan metsien kehitystä Euroopassa.. Tutkimuksen aikajänteestä johtuu, että Keski-Euroopan kaarnakuoriaistuhojen tai Ukrainan sodan vaikutukset eivät näy kartoilla. Myös vuoristot erottuvat aineistosta. Moni asia osoittautui sellaiseksi kuin oli oletettu. l HELI VIRTANEN Pohjolassa voimakkaasti, Puolassa usein Maantiede, metsänhoidon perinteet ja politiikan käänteet ratkaisevat, miten voimakkaita hakkuut Euroopassa ovat. Artikkeli saatavilla: https://doi.org/10.1029/2024EF005225 Pohjapinta-alasta hakattu, %/vuosi Koealoista hakattu, %/vuosi Koealan pohjapinta-alasta poistettu keskimäärin, % » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 11301_.indd 15 11301_.indd 15 10.3.2025 13.37.47 10.3.2025 13.37.47. Puolan metsiä hakataan paljon useammin ja niistä poistuu yhdessä hakkuussa selvästi vähemmän puuta kuin Saksan metsistä. Vuoristometsissä hakkuuinfrastruktuuria ei ole valmiina, joten hakkuita tehdään harvemmin kuin muualla. Jos on päätetty, että niitä harvennetaan tiiviillä syklillä, se päätös pitää”, Suvanto kertoo. Myös Lounais-Ranska ja Luoteis-Espanja erottuvat kartalla voimakkaiden hakkuiden seutuna. SE, mikä mielletään jatkuvaksi kasvatukseksi, ei välttämättä ole sama asia Suomessa ja Espanjassa. Kokonaisvoimakkuus Hakkuutiheys Voimakkuus kuviolla Hakkuiden voimakkuus Euroopassa Lähde: Susanne Suvanto ym.: Understanding Europe's Forest Harvesting Regimes, 2025. Luonnonvarakeskuksen tutkija Susanne Suvanto erimaalaisine kollegoineen kävi läpi metsäninventointiaineistoja yhdestätoista Euroopan maasta. Puolan ja Saksan väliset erot yllättivät Suvannon. Jos halutaan vertailla hakkuutapoja Euroopan maissa, on järkevää tutkia myös lukuja. Esimerkiksi Suomesta aineistona olivat vuosina 2009 –2013 tehdyn 11:nnen ja vuosina 2014– 2018 tehdyn 12:nnen valtakunnan metsien inventoinnin tulokset
JALKANEN ”Suosituksien mukaan hakkuutähteistä 30 % kuuluisi jättää metsään, ja helpoin tapahan tämän toteutumiseksi on jättää kasojen pohjat keräämättä.” AJO.PRINSESSA ”No ei puhettakaan muusta kuin kääntömätästyksestä.” MEHTÄUKKO ”Kyllä ne hakkuutähteet metsään mahtuvat, muokkaus on vähän hankalampaa, mutta eipähän ole vaaraa, että ravinteita lähtisi.” SUIKKI HAKKUUN JÄLKEEN Metsälehti.fi:n lukijakuvapalstalla pohdittiin hakkuutähteiden kohtaloa. Palkintoraati antoi kiitosta ympäristöön sopivasta suunnittelusta, puun kauniista esille tuomisesta yksityiskohdissa sekä kantavien rakenteiden näkyvyydestä. Lähde: Luonnonvarakeskus » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 11302_.indd 16 11302_.indd 16 10.3.2025 12.54.45 10.3.2025 12.54.45. 16 Metsälehti Makasiini KA LL E KO U H IA 48,8 MILJOONAA KUUTIOTA Viime vuonna yksityismetsistä ostetun teollisuuspuun määrä oli toiseksi suurin koskaan tilastoitu. Kimmo.lammintausta-nimimerkki esitteli hakkuutähteitään. Viime vuonna valmistuneessa massiivipuurakenteisessa toimitilarakennuksessa sijaitsevat metsäyhtiö Stora Enson pääkonttori sekä Sokos-hotelli. Hakkuutähteiden ravinteet kiertävät sitten käyttöön.” KUITUPUUNKASVATTAJA ”Näinköhän kannattaa edes silputa. Hajoavathan nuo tuonne muutenkin, mutta hitaammin. Äeskylvö samalla. KATAJANOKAN LAITURILLE PALKINTO HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Kuva liittyy keskusteluun hakkuutähteiden keräyksestä jälkikäteen.” KIMMO.LAMMINTAUSTA ”Näyttää vahvasti siltä, ettei noita ala tuolta kukaan ’haravoimaan’.” JEES H-VALTA ”Ehdotukseni: Muokkaa hakkutähteet maahan. HELSINGISSÄ sijaitseva Katajanokan Laituri on palkittu kansainvälisen lehdistön puuarkkitehtuuripalkinnolla. Uudistamista tehtiin ennen nykyistä havujen ja risujen keräystäkin onnistuneesti.” A. Äkeellä tai järeämmällä. Olisiko parempikin, ettei liikaa ravinteita vapaudu ennen kuin taimikko on jo varttuneempi?” OLLI SALLI ”Vaikuttaisi siltä, että mätästys ja istutus voivat onnistua, kun ei ole aivan mahdotonta määrää tähteitä. Rakennuksen kattoterassilla on monilajinen rantaniitty
Suomessa on 59 hirvitalousaluetta. Lähtötietoina ovat metsästäjien hirvijahdin aikana keräämät tiedot, muun muassa päivittäisien hirvihavaintojen ja saaliin määrä sekä arvio jahdin jälkeisestä hirvikannasta. Hirvitalousalueittain tarkastellen tilanne ei ole yhtä hyvä. Luken erikoistutkijan Jyrki Puseniuksen mukaan lukujen perusteella ei kuitenkaan voi päätellä, että hirvikanta olisi kasvussa. A RI KO M U LA IN EN » AJASSA Metsälehti Makasiini 17 11303_.indd 17 11303_.indd 17 10.3.2025 12.55.18 10.3.2025 12.55.18. Eteläisen Suomen alhaisimmat hirvitiheydet ovat Satakunnan ja Kanta-Hämeen raja-alueella. l MIKKO RIIKILÄ Hirviä edelleen liikaa Viime syksynä hirviä ammuttiin enemmän kuin edellisvuonna. Se on elpynyt suuressa osassa maata. 29 alueella kanta on alueellisten riistaneuvostojen asettaman tavoitteen mukainen, mutta 26 hirvitalousalueella hirviä on edelleen liikaa. Lisäksi naarashirviä on suhteessa urosten määrään monin paikoin enemmän kuin Riistakeskuksen asettama (1,5 naarasta/uroshirvi) tavoite. Luken mukaan tilanne on edelleen huolestuttava runsaimman hirvikannan alueilla läntisellä Uudellamaalla ja Lounais-saaristossa, jossa tuhatta naarashirveä kohti syntyi alle 70 vasaa. Silti lähes puolessa hirvitalousalueista hirvikanta on yhä tavoitetta korkeammalla. Syksyn hirvisaalis oli vajaat 38 000 hirveä. Näin monet ovat tehneet erityisesti alueella, jossa petoja on paljon”, Pusenius huomauttaa. LUONNONVARAKESKUKSEN (Luke) arvion mukaan Suomessa oli viime syksyn jahdin päättyessä vajaat 87 000 hirveää. Puseniuksen mukaan sekä susien että valkohäntäpeurojen runsaat kannat todennäköisesti alentavat alueellista vasatuottoa.. ”Alueellisilla riistaneuvostoilla on oikeus päättää korkeammasta naaras-uros-suhteesta. Sudet ja peurat vievät vasatuottoa Valtakunnallisesti hirviä on suunnilleen tavoiteltu määrä. Edellisvuonna samaan aikaan hirviä oli 85 000, ja syksyn 2023 hirvisaalis oli noin 32 000 hirveä. Vain rannikkoalueilla ja osassa Pohjois-Suomea naaras-uros-suhde on kohdallaan. Hirvikolarien lisääntyminen tosin voisi viitata kannan kasvuun, mutta mallin muut tekijät eivät kuitenkaan osoita samaan suuntaan”, Pusenius sanoo. Myös Pohjanmaan rannikolla Vaasan molemmin puolin hirviä on keskimääräistä enemmän. Pari vuotta sitten huoleksi nousi taantunut vasatuotto. Luke laskee arvion hirvikannasta laatimallaan mallilla. Viime syksyn jahdin jälkeen hirviä oli runsaimmin eteläisellä rannikolla, noin viisi eläintä tuhannella hehtaarilla. Mitä suurempi naaraiden osuus on, sitä tehokkaammin hirvikanta lisääntyy. Vain neljällä alueella kanta on tavoitetta alempi. ”Ero edelliseen vuoteen on siinä määrin pieni. Samalla alueella myös susia on runsaasti
TEEMA » AKKUSAHALLA PUUNKAATOON 18 Metsälehti Makasiini 11304_.indd 18 11304_.indd 18 10.3.2025 12.56.17 10.3.2025 12.56.17. ONKO TÄSSÄ AKKUSAHOJEN YKKÖNEN
TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 19 11304_.indd 19 11304_.indd 19 10.3.2025 12.56.19 10.3.2025 12.56.19. Niistä yksi osoittautui lähestulkoon parhaimmaksi sahaksi, jota kokenut puunkaataja on käsissään pidellyt. Metsälehti vertaili viittä akkusahaa talvisella savotalla
”Jos huomio kiinnittyy heti johonkin sahan ominaisuuteen, yleensä se ominaisuus osoittautuu huonoksi”, Rekola sanoo. Akkusahoissa, kuten bensasahoissakin, on malleja, joista toiset on tarkoitettu selkeämmin metsään ja toiset polttopuun tekoon mökin pihassa. ”Kaikilla kokeilussa olleilla sahoilla saa melko ongelmattomasti nurin ja karsittua niin ison puun kuin laippa antaa myöten”, Rekola kertoo. Sahauskokeilun päätteksi Rekola kirjoitti sahauspäiväkirjaansa seuraavasti: ”Nyt kun olen sahaillut hankintaani eri akkusahoilla ja vertailun vuoksi tankillisen polttomoottorisahalla, olen tullut siihen tulokseen, etten tavanomaisissa metsätöissä tarvitse polttomoottorisahaa mihinkään.” Yksi kokeilluista akkusahoista nousi ylitse muiden. M M ETSÄNOMISTAJA ja maanviljelijäyrittäjä Janne Rekola tekee joka talvi hankintahakkuuta. Vertailusahoista Husqvarnassa on 13 tuuman eli 33 sentin laippa, muissa sahoissa laippa on 14 tuumaa eli 35,5 senttiä. Niitä pitää painaa, jotta akkusahan terä lähtee pyörimään. Sahoilla kaadettiin, katkottiin ja karsittiin erikokoisia puita kuusimetsässä helmikuun pikkupakkasessa. Turvaliipaisimet vaativat totuttelua Akkusahojen testailu perinteisellä hankintasavotalla kertoo siitä, miten ne sopivat oikeaan metsätyöhön. Yksi tällainen olivat akkusahojen turvaliipaisimet ja -napit. Palataan siihen tarkemmin jutun lopussa. TEEMA » AKKUSAHALLA PUUNKAATOON 20 Metsälehti Makasiini 11304_.indd 20 11304_.indd 20 10.3.2025 12.56.20 10.3.2025 12.56.20. Kaikilla vertailun sahoilla saa aikaiseksi kelvollisia kuitupuutai polttopuukasoja. Kaadettavien puiden joukossa oli myös mäntyä ja lehtipuuta. Janne Rekola tekee talvisin hankintahakkuuta eli kaataa, katkoo ja korjaa itse myyntipuuta metsästään. Osaava sahankäyttäjä kaataa keskikokoisella akkusahalla kaikenkokoista puustoa, myös ison tukkipuun. ”Ihme kyllä työsaavutus ei kauheasti heitellyt, vaikka osaa sahoista ei selvästikään ole tarkoitettu hankintahakkuille.” Uuden sahan käyttäminen vaatii totuttelua ja toistoja, mutta sahausliikkeitä ei pitäisi silti joutua pohtimaan liiaksi. Metsälehti toimitti hänelle kokeiltavaksi myös neljä muuta akkusahaa (Cramer 82VCS24, Echo DCS-3500, Makita XGT UC025GZ ja Stihl 220 C-B). Mynämäellä Varsinais-Suomessa asuva Rekola ryhtyi tänä talvena puunkaatoon joululahjaksi saamallaan uudella Husqvarnan 542i XPG -akkusahalla. Sahoilla saisi siis nurin tyveltään enimmillään noin 70 senttiä paksun puun, kun kaataessa kierrettää laippaa puun ympäri. Yksikään vertailusahoista ei saanut puhtaita papereita sahan takakahvassa sijaitsevien liipaisinten tai nappuloiden asettelusta
SAHAN AKUN VOI LADATA TRAKTORISSA JANNE REKOLA ajaa hankintahakkuusavotalleen vuoden 1985 International-traktorilla. Metsälehti Makasiini 21 11304_.indd 21 11304_.indd 21 10.3.2025 12.56.21 10.3.2025 12.56.21. Janne Rekola ajaa puunsa traktorilla ja metsäperäkärryllä. Kun päivän ensimmäinen akku on tyhjentynyt sahatessa, Rekola lyö sen laturiin traktorissa ja jatkaa sahaamista toisella akulla. Lisäksi kului verstaalta valmiiksi löytyneitä ruuveja ynnä muita invertterin ja verkkolaturin asennukseen liittyvää pikkusälää.” Rekola pohtii, että mikäli käytössä olisi esimerkiksi Makitan kaltainen kaksipaikkainen laturi, 3–4 akkua ja invertterin tarjoama latausmahdollisuus traktorissa, vain taivas on rajana. Traktorin hyttiin asennettu invertteri muuntaa traktorin akusta otetun virran niin, että metsässä voi ladata akkusahan akun. Traktoriin rakennettu latausasema lataa akun parhaimmillaan alle tunnissa. ”Oma 600 watin invertterini maksoi johtoineen 98 euroa. ”Mikäli akun latausaika jää noin tuntiin, ehtii ensimmäinen akku latautumaan toisella akulla sahaamisen, pinoamisen ja välitauon aikana”, Rekola kertoo. Invertteri muuntaa tasavirtaa vaihtojännitteeksi. Akkujen lataus ei ole näkynyt millään tavalla traktorissa, vaan se on lähtenyt käyntiin normaalisti. VERRATTAIN HALPA SIJOITUS Sahavertailun sahojen akkuja pystyttiin lataamaan traktorin invertterin avulla Crameria lukuunottamatta. ”Työlle ahneimmankaan sahurin ei tarvitse akkujen takia pitää taukoja koko päivänä.” Katso video Metsälehden Youtube-kanavalta. Se ottaa virtaa traktorin akusta ja muuntaa sen niin, että Rekola on voinut asentaa traktorin hyttiin akkusahan laturin. Vanha työjuhta ei seiso puunkaadon aikana toimettomana, sillä Rekola on ostanut traktoriin invertterin
Ketjut ovat kapeita Toinen metsätyön sujuvuuteen vaikuttava huomio liittyy terälaitteisiin. Liipaisimiin tottuu sahaa käyttäessä ja niiden painamisesta tulee automaatio”, Salmivaara sanoo. Joustaako akkusahan moottori. ”On hyvä, että saha antaa jollain tavoin merkkejä siitä, että voima meinaa loppua”, Rekola sanoo. Vertailun sahoista vain Husqvarnassa on tuttu 1,3 millimetrin ketju-ura. Muiden sahojen laippa ja ketju olivat kapeampaa 1,1 millimetrin mallia. Paksujen puiden kaatamisesta ja katkomisesta voi tulla katkonaista. Akkusahojen perisynti on aiemmin ollut se, että sahojen terät pysähtyvät kuin seinään, jos sahausvastus käy liian suureksi. Akkusahojen kapeat terälaitteet ovat koetuksella metsätöissä. Perinteisellä 1,3 millimetrin ketju-uralla varustetulla sahalla esimerkiksi oksien pyyhkäisykarsinta on huoletonta. ”Se ehkäisee vahinkoja, jos esimerkiksi kuljetaan saha kädessä. TEEMA » AKKUSAHALLA PUUNKAATOON 22 Metsälehti Makasiini 11304_.indd 22 11304_.indd 22 10.3.2025 12.56.21 10.3.2025 12.56.21. Kapeammasta laipasta ja ketjusta on merkittävä hyöty kaatoja katkontasahauksen vaatimalle voimalle: kapeampi ketju vaatii vähemmän tehoa pureutuakseen puun läpi. Yhdessä vertailusahassa kapealla ketju-uralla varustetun terälaitteen metsäominaisuudet olivat kuitenkin selkeästi muita sahamalleja edellä. Rekolan sahauskokemuksen mukaan ohut ketju kuluu nopeammin ja on herkempi epäpuhtauksille. Kapeilla 1,1 millin ketju-uran terälaitteilla on myös huonot puolensa. Vertailussa syntyi kysymys, onko 0,325-jaollinen ketju toimivampi kapeassa laipassa kuin 3/8-jaollinen. Vertailusahausten aikana kapeat ketjut myös hyppäsivät kaksi kertaa pois laipan urasta niin, että ketjujen vetohampaat vaurioituivat. Koska perinteisellä terälaitteella sahaaminen vaatii tehoa, monissa akkusahoissa on päädytty kapeampaan ketju-uraan akun keston pidentämiseksi. Rekolan mukaan etenkin nappulatyyppiset varmistukset ovat hankalia, jopa kivuliaita, jos sahaa joutuu pyörittelemään paljon käsissään. ”Ja metsätyö vaatii aina sahan pyörittelyä.” Husqvarnan myyntijohtajan Tuomas Kuivamäen mukaan akkusahoissa on oltava viranomaismääräysten vuoksi kaksivaiheinen turvaliipaisin. Takakahvojen turvaliipaisimet ja -nappulat ovat vertailun perusteella akkusahojen huonoimpia ominaisuuksia metsäkäytössä. Toinen ongelma on kapeamman laipan joustaminen ja ketjun venyminen”, Rekola kertoo. Makitan tuotepäällikkö Jukka Salmivaara kertoo, että koska virta ei sammu heti uusimmista akkusahamalleista, niissä on turvaliipaisinratkaisuja lisävarmistuksena. ”Ensimmäinen hankaluus on siinä, että normaali kaatovänkäri ei mahdu sahanterän tekemään railoon kuin vain puoliksi
Akkusahan tärkeimmät huoltotoimet ovat purukotelon puhdistus ja terän viilaus. Se luistaa kovimmissa rasitustilanteissa, terä ei pysähdy ja sahaa voi painaa paksun puun läpi jouhevammin. Se, ettei sahasta lopu voima eikä terä pysähdy äkisti, on tärkeää etenkin kaatotilanteessa. Husqvarnan muita leveämpi ketju-ura heikentää sahamallin vertailtavuutta kiekotuksessa. Kiekkosahauskokeilun tulokset kuvan mäntypölleistä: Stihl 12,5 sekuntia, Cramer 14,3 sekuntia, Makita 19,9 sekuntia, Echo 34,3 sekuntia ja Husqvarna 37,2 sekuntia. Akun varaustila näytetään useimmiten vihreinä palkkeina. Akkusahojen purukotelot ovat usein bensasahoja ahtaampia. Echo töppäsi heti täydestä laulusta. Se on aika kenkkua.” Husqvarnan sahan kytkin ei ole ainoa keino, jolla sahavalmistajat voivat tuoda joustoa kuormittavimpiin sahaustilanteiseen. ”Siihen auttaa Husqun kuminauhamaisuus. Ainakin Stihlin ja Makitan akkusahoissa tuntui olevan sisään rakennettuna mekanismeja, jotka ehkäisevät terän pysähtymistä. Metsälehti Makasiini 23 11304_.indd 23 11304_.indd 23 10.3.2025 12.56.22 10.3.2025 12.56.22. Stihlin akku oli 7,2 ampeerituntia, muiden noin 5 ampeerituntia. Husqvarna on ratkaissut ongelman lisäämällä akkusahaan polttomoottorisahoista tutun kytkimen
Parhaimmat ammattisarjan bensasahat maksavat 700–900 euroa. Toinen syy siirtyä akkusahoihin on Rekolan vaalima hankintahakkaajan työrytmi. Jos sahaaja keventää painattamista, terä jatkaa pyörimistään. Stihlin pienimmän akun nimelliskapasiteetti oli 7,2 ampeerituntia. Mitä enemmän akusta on saatavissa virtaa, sitä painavammaksi se käy. Metsälehden vertailussa akkusahoilla sahattiin pääasiassa noin viiden ampeeritunnin suuruisilla akuilla. Akkusahan idea ei ole, että ”kaasu” painetaan aamulla pohjaan ja illalla hellitetään. Akkutuoteperheen sisältö pitää kuitenkin varmistaa etukäteen: kaikki saman valmistajan koneet eivät toimi samoilla akuilla. Ja ykköseksi nousi Vertailun ykkössahaksi nousi Stihl. Cramerin muotoilu ja takapainoisuus eivät sovi metsään, mutta sahan hyvä työteho yllätti. Hankintahakkaaja kantaa puita kasalle jo sahauksen lomassa, mikä sopii akkusahaukselle mainiosti. Husqvarnan Kuivamäki sanoo, että uusilla akkusahoissa suositellaan käytettävän tehokkaimpia akkuja, kuten BLi300 -akkua tai uuden X-sarjan akkuja. Mitä enemmän akusta on saatavissa virtaa, sitä painavammaksi se käy. Echon sahausominaisuudet olivat monipuolisessa metsätyössä heikot. Stihl on onnistunut muovaamaan kapeasta terälaitteestaan erittäin metsätyökelpoisen. Husqvarna on monessa metsätyöominaisuudessa parhaimmistoa, mutta tämä näkyy suurempana virrankulutuksena. Kannattaako akkusahaan siirtyä. Avara akkukotelo kerää metsätyöoloissa lunta ja roskaa. . Vahva moottori, mutta rakenteen kesto metsäkäytössä epäilytti. Akkusahan hankintakynnystä alentaa, jos samoilla akulla voi käyttää muita työkaluja. ”Niillä saa sahasta irti parhaimman tehon.” Rekola laskeskeli, että jos hänen käyttämänsä Husqvarnan akkusahan, kolme akkua ja laturin hankkisi nyt nettikaupoista, hintaa tulisi noin 1 500 euroa. Rekola päätyi uuden akkusahan hankintaan, sillä hänellä oli jo aiemmin pienempi akkusaha kakkossahana: akut ja laturi löytyivät valmiiksi. Husqvarnan sahassa käytettiin niin viiden ampeeritunnin akkua kuin isompaa akkua. Rekola kaatoi kaikilla vertailusahoilla tukki-, kuituja polttopuita. Janne Rekola kallistui silti niin Stihlillä kuin Husqvarnalla isompien akkujen suuntaan. Keskikokoisilla akkusahoilla saa nurin myös ison tukkipuun. l Jukka Salmivaaran mukaan Makitan sahamallissa on tunto eli se tunnistaa kuormitustilanteet herkemmin. JA N N E RE KO LA TEEMA » AKKUSAHALLA PUUNKAATOON 24 Metsälehti Makasiini 11304_.indd 24 11304_.indd 24 10.3.2025 12.56.23 10.3.2025 12.56.23. Vertailun muista sahoista Makita yllätti sahauskyvyillään
+Keskipakoiskytkin ja lämpökahvat. +Akun kesto. +Akun varaustason näyttö prosentteina. HUONOA -On/off-saha: ei anna varoitusmerkkejä ennen kuin terä pysähtyy kovassa kuormituksessa. +Pitää kierrokset hyvin akun loppuun asti. -Sahaa ei ole erityisesti muotoiltu metsätyökäyttöön -Sahan teho hyytyy, kun akun lataustaso pienenee. HUSQVARNA 542I XPG AKUT: BLi200 (5,2 Ah) ja Bli300 (9,4 Ah) AKUN KESTO HANKINTA/ HAKKUUSSA: 30 min (5,2 Ah akku) ja 45 min (9,4 Ah akku) LATAUSAIKA: 60 min (5,2 Ah), 1h 20 min (9,4 Ah) PAINO teräketjuöljysäiliö täynnä ja akku kiinnitettynä: 5,2 kg (5,2 Ah) ja 6 kg (9,4 Ah) JÄNNITE: 36 V KETJUNOPEUS: 24 m/s. HUONOA -Kovassa metsätyökäytössä iso akku selvästi parempi. Kaikenkokoisen polttopuun katkojalle HYVÄÄ +Terä kiihtyy hitaasti, mutta sahassa on voimaa: terä ei juuri pysähtele kaadossa tai katkonnassa. ECHO DCS-3500 AKKU: LBP-50-250 (4,5 Ah) AKUN KESTO HANKINTAHAKKUUSSA: 60 min LATAUSAIKA: 1 h 20 min PAINO teräketjuöljysäiliö täynnä ja akku (4,5 Ah) kiinnitettynä: 5,8 kg JÄNNITE: 56 V KETJUNOPEUS: 19,1 m/s NETTIHINTA: 750 € (saha, akku ja laturi) REKOLAN HUOMIOT: Muotoilultaan selvästi metsään tarkoitettu saha. HUONOA -Vertailun painavin saha. Sahassa säilyy virta päällä vain minuutin. -Kaatosahauksessa voima loppuu. Sahan ominaisuudet heikkenevät selvästi neljän ampeeritunnin akulla, joten viiden ampeeritunnin akulla sahailee mieluummin. CRAMER 82VCS24 AKUT: 82V360 (5 Ah) ja 82V290P (4 Ah) AKUN KESTO HANKINTAHAKKUUSSA: 45–60 min LATAUSAIKA: 45–55 min PAINO teräketjuöljysäiliö täynnä ja akku (5 Ah) kiinnitettynä: 6,6 kg JÄNNITE: 82 V KETJUNOPEUS: 24 m/s NETTIHINTA: 860–900 € (saha, akku ja laturi) REKOLAN HUOMIOT: Terän hidas liikkeellelähtö ei haittaa, vaan sahan voi painaa puremaan puuta heti, koska vääntöä riittää. Taatut metsätyöominaisuudet HYVÄÄ +Terälaite tehty metsäkäyttöön. -Käynnistyksen varmistusnappula takakahvassa pidemmän päälle jopa kivulias. YLLÄTTÄJÄ TEEMA » AKKUSAHALLA PUUNKAATOON 26 Metsälehti Makasiini 11304_.indd 26 11304_.indd 26 10.3.2025 12.56.26 10.3.2025 12.56.26. Sahan hankalin ominaisuus on turvaliipaisimen lisävarmistus, vaikka se on vertailusahoista kätevin. -Hinta. Terälaitteen kanssa oli ongelmia, laippa tuntui jopa vetelämmältä kuin muut vastaavat. Kaasuliipaisimen nappulatyyppinen varmistin on epäonnistunut. -Pisin latausaika. Akku latautuu 276-wattisella verkkolaturilla hitaasti: tunnissa ja kahdessakymmenessä minuutissa. Painosta huolimatta sahaa käyttää mieluiten 9,4 ampeeritunnin akulla. Se on liian lyhyt aika, virta katkeaa jopa kesken karsinnan. Kaatosahauksessakin kierrokset nousevat huippuunsa vielä sahauksen aloittamisen jälkeen, eikä terä juuri pysähtele tiukassa paikassa. Varsinkin kaatosahauksessa voima loppuu herkästi, eikä saha juuri ennakoi pysähtymistään. +Akun kiinnitys makaavaa mallia, mikä on hyvä vaihtelevissa metsäolosuhteissa. Sitä voi kompensoida isommalla akulla, josta tulee merkittävä lisäpaino. Keskipakoiskytkin tuntuu erilaiselta kuin polttomoottorisahassa. Ominaisuuksissa on kuitenkin toivomisen varaa. Virrankulutus on kohtuullinen, eikä sahan teho juuri muutu akun varaustilanteen pienentyessä. Parempien ominaisuuksien hinta on suurempi virran kulutus. Katkonnassa ja karsinnassa tilanne on parempi. Sinänsä normaalia takakahvan turvaliipaisinta pitää ennen painamista työntää eteenpäin, jotta se mahtuu painumaan. Tilanteita, joissa tuntee kytkimen luistavan, on harvoin. Saha on takapainoinen varsinkin isommalla akulla, minkä tuntee hartioissaan. NETTIHINTA: 1 050 € (saha, akku ja laturi) REKOLAN HUOMIOT: Terälaite sopii verrokkejaan paremmin metsäkäyttöön. Molemmilla akuilla sahan kiihtyminen hidastuu selvästi akun varaustilanteen heikentyessä. Polttopuurankojen keräilijälle HYVÄÄ +Hyvä saanto, kun puu on pieniläpimittaista. -Virta katkeaa minuutissa, mikä haittaa karsintasahausta. Pieni teräväsärmäinen kolmikulmainen nappula takakahvan sivussa on pidemmän päälle jopa kivulias käyttää. Metsätyösaavutukset olivat yllättävän hyviä. Käyttömukavuus on parempi kuin mitä sahan ulkomuodon perusteella voisi olettaa. +Kaataa isommankin puun ja tekee kuitutai polttopuupölliä siinä missä monella tunnetummalla sahamerkillä. +/-1,3 millimetrin ketju-ura tekee katkontasahauksesta hitaampaa ja kuluttaa akkua, mutta toisaalta paksumpi terälaite on kapeaa kestävämpi ja varmempi metsätyökäytössä
Neljäntoista tuuman laippa on tarpeettoman pitkä ja sen pituus osittain lisää ketjun ja laipan joustamiseen liittyviä ongelmia. HUONOA -Avara akkukotelo kerää lunta ja märkää roskaa. Teräketju saattaa siinä tilanteessa elää voimakkaasti. Osien ja myös moottorin kestävyys mietityttää. Kun tilannetta oppi varomaan, ei ongelmia ollut. -Uraltaan 1,1 millimetrin terälaippa ja teräketju joustavat ja taipuilevat. Huonoina puolina akkukotelon avoimuus, varsinkin pienemmällä akulla. STIHL MSA 220 C-B AKUT: AP 300 (7,2 Ah) ja AP 500 (8,8 Ah) AKUN KESTO HANKINTAHAKKUUSSA: 45 min (7,2 Ah) ja 60 min (8,8 Ah) LATAUSAIKA: 45 min (7,2 Ah) ja 60 min (8,8 Ah) PAINO teräketjuöljysäiliö täynnä ja akku kiinnitettynä: 5,6 kg ja 5,8 kg JÄNNITE: 36 V KETJUNOPEUS: 24 m/s NETTIHINTA: 700 € (saha, akku ja laturi) REKOLAN HUOMIOT: Sahattavuudeltaan porukan ehdottomasti paras. Laippa tuntuu jämäkämmältä ja ketju laadukkaammalta kuin muilla vertailun 1,1 millimetrin ketju-uran sahoilla. +Saha antaa merkkejä vastuksen kasvusta, joten on aikaa reagoida, ettei sahaus katkea. Ketjun jousto ja venyminen olivat kokeilun aikana olemattomia. Kapeammasta terälaitteesta aiheutuva lisämurhe on minimoitu. +Saanto etenkin isoimmalla akulla. +Akku antaa hyvin virtaa loppuun asti. Virrankulutus on kohtuullinen ja sahan hiipuminen akun tyhjentyessä on mietoa. Ketju joustaa ja ainakin uutena venyy paljon ja nopeasti. -Teräketjun eläminen kaatokoloa sahatessa. +Laippa ja ketju sopivat metsäkäyttöön HUONOA -Akku asettuu tiiviisti koloonsa, mutta akkusyvennyksen pohjalle kertyy silti roskaa. -Miten osat ja kuorirakenne kestävät metsäkäytössä. Vahva moottori ja riittävä ketjunopeus. Sahassa säilyy virta päällä viisi minuuttia. -Teräketjuöljy riittää nippa nappa isomman akullisen ajan. Kaatokoloa tehtäessä on vaaran paikka, kun kolmiopala on irtoamassa. Saha varoittaa etukäteen kuormituksen lisääntymisestä eikä juuri pysähtele tiukemmassakaan paikassa. YKKÖNEN YLLÄTTÄJÄ Metsälehti Makasiini 27 11304_.indd 27 11304_.indd 27 10.3.2025 12.56.29 10.3.2025 12.56.29. MAKITA XGT UC025GZ AKUT: BL4050F (5 Ah) ja BL4040F (4 Ah) AKUN KESTO HANKINTAHAKKUUSSA: 40 min LATAUSAIKA: 45–50 min PAINO teräketjuöljysäiliö täynnä ja akku kiinnitettynä (5 Ah): 5,4 kg JÄNNITE: 40 V KETJUNOPEUS: 25,5 m/s NETTIHINTA: 850–900 € (saha, akku ja laturi) REKOLAN HUOMIOT: Joukon yllättäjä. Myös laippa taipuilee sahatessa. Positiivinen yllättäjä sahauskyvyillään HYVÄÄ +Varsin vahva moottori. +Saha ”joustaa” eli antaa merkkejä, kun sahausvastus on käymässä liian suureksi. Sellaisessa tilanteessa ketju suistui pois laipasta. Akuilla on painoeroa vain 200 grammaa, 500-akulla touhuaa enemmän ja pidempään. Jopa niin paljon, että sillä sahaa enemmän kuin omalla bensa-Echollani. Vertailun ykkönen: tehokas saha monipuoliseen puunkaatoon HYVÄÄ +Sahattavuudeltaan vertailun paras. Lisäksi saha on metsäkäyttöä ajatellen hieman kevytrakenteinen
TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT MATIAS HONKAMAA Metsälehti Makasiini 29 11305_.indd 29 11305_.indd 29 10.3.2025 12.57.30 10.3.2025 12.57.30. ”SAVOLAINEN AJATTELUTAPA ON ALKANUT TARTTUA” Ponsse ja ihmeellinen Ylä-Savo imaisivat toimitusjohtaja Juho Nummelan. Murre ei ole tarttunut, mutta metsäkonevalmistajan maailmaa valloittava ajattelutapa on
VAIKUTTAJA » Juho Nummelalla tulee täyteen 17 vuotta toimitusjohtajana. Pörssiyhtiössä se on pitkä ikä. 11305_.indd 30 11305_.indd 30 10.3.2025 12.57.31 10.3.2025 12.57.31
Ponsse, liikevaihdoltaan lähes yhtä suuri Olvi, kaivoskoneiden Normet, kaiuttimien Genelec, ambulanssien ja muiden erikoisajoneuvojen varustaja Profile Vehicles. ”Suurin kasvupotentiaali on Yhdysvaltojen etelävaltioissa.” Tuotekehitys on myös sitä, miten raudasta tehdään miellyttävämpää käyttää. Niinpä asioita katsotaan samasta vinkkelistä. Ja onko Ylä-Savo edes maakunta – hallinnollisesti ei, mutta ihmisten mielissä kyllä. Kolmas suuri on japanilainen, Ruotsissa tehtailtava Komatsu. Metsälehti Makasiini 31 11305_.indd 31 11305_.indd 31 10.3.2025 12.57.32 10.3.2025 12.57.32. Vieremän tehtaalta valmistuu noin tuhat konetta vuodessa. Toimitusjohtaja Juho Nummela on tyytyväinen, ”suoraa palautetta asiakkailta”. Tuhansien tarinoiden Ponsse oli aikansa start-up, joka syntyi niukkuudesta, mutta niukkuutta on ollut muuallakin. Ylä-Savon menestykseen ei oikein löydy tyhjentävää selitystä. Tavaralajikorjuun konevalmistajia on tusinan verran. Loput menevät luokkaan pienet. Markkinat sulattavat nelisentuhatta tavaralajikorjuun konetta vuodessa, hakkuukoneet ja kuormatraktorit yhteenlaskettuna. Ylä-Savossa on yllättäviä yrityksiä. Ponssen sijainti keskellä ei-mitään on vahvuus, sillä keskellä ei-mitään ovat maailman asiakkaatkin. Metsäkoneita valmistavan Ponssen Vieremän tehtaalla se tarkoittaa, että ruokalassa on saksalaisia koneyrittäjiä ja muutenkin vieraita maailman kolkilta. Mutta yksinomaan tavaralajikoneita valmistavien joukossa Ponsse on selvästi suurin. Koneasentaja Eetu Tikkanen työskentelee ohjaamolinjan kokoonpanossa. Maailma kysyy neljätuhatta konetta Tavaralajimenetelmällä, jossa korjuukone katkoo rungot tukeiksi ja kuitupuuksi, korjataan maailmassa noin 650 miljoonaa kuutiota vuositasolla. Ponsse ja Joensuussa valmistettava John Deere ovat viime vuosina olleet tasavahvoja, reilut tuhat konetta kummaltakin. Voi kysyä, että mitä sellaista maakunnalla on, mitä muilla ei ole. O O N perjantai ja normipäivä
Etelä-Aasiassa on puuviljelmiä, mutta maat eivät ole vielä valmiita korjuun koneellistamiseen. Nummelan mukaan pörssissä oleminen tuo toimintaan ryhtiä. ”Suurin kasvupotentiaali on Yhdysvaltojen etelävaltioissa. Nummela kaartelee kysymystä, mutta joka tapauksessa riskien realisoituminen liittyi osaltaan 350-päisen huoltojoukon suureen vaihtuvuuteen. Maailmassa on edelleen paljon koneistamatonta korjuuta. Kuoppainen kasvun tie Ponsse on pörssiyhtiö, mutta miksi. Kiinassa korjuumäärät ovat osapuilleen puolitoistakertaiset Suomeen verrattuna, mutta koneellisen korjuun osuus on vain kymmenen prosenttia. ”Hankala reissu ja kuopaisi syvältä. Brasiliassa ei mennyt ihan putkeen – iso huoltosopimus johti isoihin vaikeuksiin. Etenkin Yhdysvalloissa tavaralajikorjuun osuus laahaa: maa on iso lupaus, joka kääntyy hitaasti. Euroopassa kokorunkokorjuuta on enää enemmälti jyrkkien rinteiden Alppimaissa. ”Asiakkaat haluavat parempaa tuottavuutta, luotettavuutta ja sitä, että tien varteen kuljetettu motti halpenee.” VAIKUTTAJA » Suurten lupausten Yhdysvallat Tavaralajimenetelmä on silti haastaja, sillä kokorunkokorjuu on edelleen valtamenetelmä muualla paitsi Euroopassa. 32 Metsälehti Makasiini 11305_.indd 32 11305_.indd 32 10.3.2025 12.57.33 10.3.2025 12.57.33. Markkinaosuuden voittaminen siellä on tärkeämpää kuin laajeneminen uusiin maihin”, Nummela sanoo. Suomalaisten rasite saattaa olla liiallinen luottamus, että kädenpuristus riittää. Mutta oppi, mitä tarvitaan isoksi kasvamisessa, on ollut arvokasta.” Ponssen ihan ensimmäinen paja on edelleen osa tehdaskompleksia, nyt näyttelykäytössä. Väki vähenee maaseudulta. Kun siihen lisätään kasvava puuntarve, niin koneellistuminen tulee jossakin vaiheessa. Yhtiöllä on toimintaa 37 maassa, mutta menestyksen tiellä on myös kuoppia ja kulttuurisia eroja. Kuitenkin samat syyt, jotka johtivat Suomen puunkorjuun koneellistumiseen, vaikuttavat sielläkin. Pörssin kautta saatavia pääomia tarvittiin silloin, kun otettiin kasvuhyppäys globaaliksi yhtiöksi
Koneessa nosturi ja ajovoimansiirto saavat käyttövoiman akuista, mutta akkuja ladataan moottorilla. Se kunnostetaan ja myydään koneyrittäjälle varakoneeksi. Myös sähköistyminen etenee jollakin muotoa. Kun koneet tehostuvat, ne myös teknistyvät ja ovat kalliimpia. Sen jälkeen kone tulee vaihtokoneena takaisin Ponsselle. Metsäkone alkaa olla loppu 30 000 käyttötunnin jälkeen. Silloin tarvitaan tavallista syvällisempää koneen sielunelämän tuntemusta ja remonttitaitoja. Ohjaamon nokalla oleva laite lähettää purskeen lasersäteitä, jotka tunnistavat puut muutaman puominmitan etäisyydeltä. Ohjaamon ruudulla on kartta ja ehdotus poistettavista puista. ”Asiakkaat haluavat parempaa tuottavuutta, luotettavuutta ja sitä, että tien varteen kuljetettu motti halpenee.” Nummela myöntää kehityksen kilpajuoksuksi. Se kiinnitetään ylärinteen puuhun ja on kytketty ajovoimanottoon siten, että vinssi antaa vetoapua juuri oikealla nopeudella. ”Kaksi tällaista konetta on testauksessa, ja polttoaineen säästössä on päästy 20–25 prosenttiin. Ponsse esitteli kaksi vuotta sitten koneen, jolla voi ajaa hetken aikaa ilman dieseliä. Joissakin maissa taas on aiheellista varmistaa, että kuljetuksessa ei tapahdu hävikkiä ja että metsäkoneen ilmoittama korjuumäärä on sama kuin tehtaalle toimitettu määrä. Luonteltaan palaute on erilaista. On niitäkin koneyrittäjiä, jotka toimivat halvoilla vaihtokoneilla. Vuosimallilanseerauksia metsäkoneilla ei ole, vaan uusia ominaisuuksia ja lisävarusteita tulee jatkuvasti. Kun hakkuukone maksaa puoli miljoonaa plus alvin, sen pitää tuottaa. Nummela kertoo lidaritutkasta, eräänlaisesta harvennusavustajasta, joka on parhaillaan asiakkailla testattavana. Asiakas päättää, mitä ottaa. Esimerkiksi eukalyptusviljelmillä korjuukouran tulee myös kuoria. Myyntimallista ei kuitenkaan ole vielä kyse.” Harvennusavustaja ja muut uutuudet Älykkäistä koneista puhutaan. Ominaisuuksia voi kopioida, mutta jossakin vaiheessa markkinajohtajan tai sellaiseksi pyrkivän täytyy ryhtyä kehityksen suunnannäyttäjäksi. Ensimmäinen omistaja käyttää konetta 5 000–8 000 tuntia, kolmesta neljään vuotta. Moottori käynnistyy, kun akkujen varaus laskee tietylle tasolle. Se sammuu, kun varaus on noussut tietylle tasolle. Metsälehti Makasiini 33 11305_.indd 33 11305_.indd 33 10.3.2025 12.57.33 10.3.2025 12.57.33. Kolmas elämä voi olla jollakin isommalla metsänomistajalla hankintahakkuiden koneena ja osavuotisessa käytössä. Jyrkkien rinteiden koneisiin on saatavana vinssi. Jo saatavaPonssen perustaja Einari Vidgreén oli legenda jo eläessään ja on edelleen. Silloin alkaa kustannuksia tulla, ”tuotekehityspanostukset ovat isoja ja väkeä on paljon.” Sähkö tulee, jollakin muotoa Juho Nummela uskoo, että metsäkoneet käyvät dieselillä vielä pitkään. Samoilla koneilla pitkin maailmaa Metsäkoneet ovat samoja kaikkialle maailmaan, mutta varustelu vaihtelee. Palautetta kahdesta suunnasta Konevalmistajalle palautetta tulee sekä metsäyhtiöiltä että koneyrittäjiltä. Toisaalta metsäkoneiden käytettävyyden tulee olla samaa luokkaa kuin kännykän. Matalamman koulutustason maihin ei ole tarjolla riisuttuja malleja, mutta siellä kaikkia tiedonsiirtomahdollisuuksia ei välttämättä kannata ottaa käyttöön. Ponssen asiakkailla on tavallisesti kahdesta neljään konetta. Koneyrittäjien palaute liittyy käytettävyyteen. Juho Nummelan tietämä ennätys on 48 000 tuntia Kanadassa. Testauksessa on myös toiminto, jossa kuormatraktori ilmoittaa kuljettajalle, että siirräpä konetta ensin, jos tämä yrittää tavoittaa nosturille liian kaukana olevia kasoja. Metsäyhtiöiltä tulee isoja kehityslinjoja, jopa vaatimuksia. Vaikka konemallien nimet pysyvät samoina, niin koneet eivät vuodesta toiseen ole samoja. KONEEN KOLME ELÄMÄÄ METSÄKONEILLA on usein kolme elämää
Tehdas ei ole pelkkä kokoonpanolaitos. ”Arvomaailma ja yrittäjähenkinen ympäristö vetosivat voimakkaasti.” Yläsavolainen ei tarvitse olla päästäkseen Ponsselle töihin. Sama henki väreilee kuntakeskuksessa. Kaikki osat eivät tule valmiina alihankkijoilta, mutta ulkopuolelta tilattavista komponenteista varmaan puolet on 25 kilometrin säteeltä. Lisäakselilla varustetun, kymmenpyöräisen kuormatraktorin piti olla ratkaisu pehmeiden maiden puunkorjuuseen. Lomautukset ja irtisanomiset ovat asioita, joita ei ole voinut välttää myöhemminkään. Se voi olla tarpeen, kun hakataan rajojen lähellä. Yrittäjät eivät kuitenkaan ottaneet sitä omakseen, ja valmistus on lopetettu. Ponssen tehdas on lähes nollapäästöinen. Mutta jos ei ole töitä, niin ei ole töitä. Suomi-Ruotsi, eläköön ero Metsäkoneiden kehityksen kannalta Suomen ja Ruotsin välillä on ollut tärkeä ero. VAIKUTTAJA » na olevia varusteita ovat esimerkiksi jousitettu ohjaamo ja nosturin liikkeitä seuraava istuin. Kaadetun puun kannon sijainnin taltioiva tarkkuuspaikannus tuli viime vuonna. Tori ja Ponssen tehdas ovat muutaman kivenheiton etäisyydellä. Kone keveni eikä vetoteho heikentynyt. ”Koneiden paino oli kysymys jo 1980-luvulla, jolloin raskaat koneet jättivät syviä ajouria etenkin Lapissa.” Metsähallitukselta meni viesti metsäyhtiöille ja metsäyhtiöiltä konevalmistajille. 34 Metsälehti Makasiini 11305_.indd 34 11305_.indd 34 10.3.2025 12.57.34 10.3.2025 12.57.34. Kun suunta oli selvä, niin niukat tuotekehitysrahat saattoi laittaa siihen. Ponssesta ei oikein voi kirjoittaa sivuamatta perustajan, Einari Vidgrénin henkistä perintöä. Ulkoistettua toimijaa voi komentaa säälimättä, että vaadimme korjuun tällaisella koneella. Ponssea koko elämä Turkulaisen Nummelan tie on vienyt opiskelusta suoraan Ponsselle tekemään insinöörin diplomityötä ja myöhemmin myös väitöskirjaa. ”Irtisanomiset ovat kaikista kurjimpia. l JUHO NUMMELA IKÄ 48 KOTOISIN Turusta, asuu Iisalmessa PONSSELLA vuodesta 2002, toimitusjohtajana vuodesta 2008 TEKNIIKAN tohtori PERHEESSÄ vaimo ja kaksi lasta HARRASTUKSINA jääkiekko, maastopyöräily, lenkkeily ja kuntosali PONSSE VUODEN 2024 tunnuslukuja LIIKEVAIHTO 750,4 miljoonaa euroa LIIKETULOS 36,8 miljoonaa euroa HENKILÖSTÖ 2024, josta noin puolet kotimaassa TOIMINTAA 37 maassa VIENNIN osuus noin 74 prosenttia ”Emme pidä vakan alla sitä, että teemme tätä voittaaksemme.” Nummelan takana juuri valmistuneet hakkuukoneet Scorpion ja Ergo. Firman jatkuvuus on ykkösasia, jotta suurimmalle osalle on hommia.” Nyt tilauksia on likipitäen puoleksi vuodeksi eteenpäin. Kaikki kokeilut eivät tule jäädäkseen. Vieremällä on lehmiä enemmän kuin ihmisiä. Ruotsissa korjuu on painottunut metsäyhtiöiden omistamiin koneisiin, kun taas Suomessa metsäyhtiöt ovat ulkoistaneet korjuun yrittäjille. Nummela kuitenkin myöntää, että jotenkin sitä muuttuu yläsavolaiseksi. Leikkipuisto niiden puolimaissa on nimetty Einarin puistoksi.. Ergo on poikkeus säännöstä, jonka mukaan koneet nimetään eläinten mukaan. Nummela toteaa perinnön olevan sitä, että yrityksen perusvire ja tietty henki pysyy samana vuosikymmenestä toiseen. Tämä aika kysyy yhtiöiltä arvoja ja kaiken leikkaavaa vastuullisuutta. Niinpä maalaamon lämmitys muutettiin hiljattain nestekaasulta biokaasulle, jota kuntaomisteinen energiayritys jalostaa lehmänlannasta. Ponsselta tuli kuormatraktori, jonka eturunko oli alumiinista. ”Vaikka murre ei muutu, niin tietty savolainen ajattelutapa on alkanut tarttua.” Toimitusjohtajaksi hän nousi 31-vuotiaana juuri finanssikriisin alla, jolloin sukellettiin syvälle
›› PIKATESTI S.47: Budjettisarjan kevytsaha ›› PERINTÖMETSÄ S.48: Kauppa vai lahja. OMA METSÄ METSÄNHOITO S.36: 15 kysymystä maaperästä ›› KOLUMNI S.43: Arjen monimuotoisuutta ›› KYSY POIS S.44: Lannoituksesta kaksilatvaisuutta. ›› TUTKIMUS Salakavala tuholainen SIVU 42 TUOTTAVUUS KASVUUN Uudistajan vaihtoehdot s. Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. 40 M IK KO H ÄY RY N EN Metsälehti Makasiini 35 11307_.indd 35 11307_.indd 35 10.3.2025 13.01.29 10.3.2025 13.01.29
OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 11308_.indd 36 11308_.indd 36 10.3.2025 13.02.38 10.3.2025 13.02.38. Ojitetuilla turvemailla maaperän päästöt kasvavat voimakkaasti avohakkuun jälkeen. Maanmuokkaus parantaa taimen kasvuunlähtöä
Kangasmailla maaperässä on noin kaksinkertainen määrä hiiltä puuston keskimääräiseen hiilivarastoon verrattuna. Miksi kivennäismaiden ja turvemaiden erottaminen on tärkeää. Turvemaat ovat märempiä, eroja on myös kasvihuonekaasupäästöissä ja niiden suuruuteen vaikuttavissa tekijöissä, kuten vedenpinnan korkeudessa. Kivennäismailla on puiden kasvulle tärkeitä mineraaleja, joista turvemailla voi olla pulaa. Turvemailla maaperän hiilivarasto voi olla jopa yli kymmenkertainen puustoon verrattuna – riippuu suon turvekerroksen paksuudesta ja puuston määrästä. Näitä ovat esimerkiksi väärät tai liian voimakkaat muokkaukset, jotka johtavat eroosioon, ojitukset, jotka johtavat liialliseen kuivatukseen, puiden kasvun heikentymiseen ja päästöjen kasvuun, tai korjuun väärä ajankohta, joka johtaa maaperän tiivistymiseen tai syvien urien muodostumiseen. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT TIINA TÖRMÄNEN 1 2 3 4 5 6 Metsälehti Makasiini 37 11308_.indd 37 11308_.indd 37 10.3.2025 13.02.38 10.3.2025 13.02.38. Maaperä on puuston ja muun kasvillisuuden kasvualusta. Jos tuntee maaperän ominaisuudet, osaa valita kasvupaikalle soveltuvan puulajin, suunnitella tarkoituksenmukaiset maanmuokkaukset, mahdolliset lannoitukset ja oikea-aikaiset korjuumenetelmät. Missä hiili on metsämaassa. Kummassa on enemmän hiiltä, puustossa vaiko maassa. 15 kysymystä Miksi metsänomistajan tulee ajatella myös maaperää. Hienoaines on jääkauden kasaamaa, eikä kukaan lapioi sitä metsään takaisin, vaan uusiutumisessa saadaan odotella seuraavaa jääkautta. Liian voimakkaat tai huonosti toteutetut metsänhoitotoimet voivat vahingoittaa metsämaan rakennetta, toimintaa ja vesitaloutta. Voiko metsänhoidolla vahingoittaa maaperää. Kivennäismaat ja turvemaat koostuvat erilaisesta aineksesta ja niillä on erilaiset ominaisuudet. Voi, jos eroosion lisääntyessä menetetään maaperän tärkeää hienoainesta, joka pidättää vettä ja sisältää ravinteita. Maaperässä. Voiko metsämaa vaurioitua peruuttamattomasti. Hiiltä kertyy maaperään useista lähteistä, joista tärkeimpiä METSIEN MAAPERÄSTÄ Liian voimakkaat tai huonosti toteutetut metsänhoitotoimet voivat vahingoittaa metsämaan rakennetta
Voiko maaperän hiilen määrää lisätä. Päällimmäisenä on orgaaninen kerros, joka koostuu tuoreesta ja eriasteisesti hajonneesta karikkeesta. Tämän alle syntyy tuhkanharmaa huuhtoutumiskerros. Turpeen maatuneisuutta voidaan arvioida puristustestillä mitä maatuneempi turve, sitä tummempaa ja vellimäisempää vettä. Kuinka vanhaa suomalainen metsämaa on. Hapellisessa ympäristössä nämä mikrobit käyttävät metaania energian ja hiilen lähteenä ja muuttavat metaanin vedeksi ja hiilidioksidiksi, jonka yhteyttävä kasvi voi käyttää. Onko metsien typpilannoituksesta haittaa maaperämikrobeille. Tällaisella kohteella toistuvasta typpilannoituksesta on seurannut maa7 8 9 10 11 Metsämaan päällimmäinen kerros sisältää eriasteisesti hajonnutta orgaanista materiaalia. Rauta ja alumiini saostuvat alempana maan alla punertavanruskeaan rikastumiskerrokseen. Typpilannoituksen maaperävaikutuksia on tutkittu niukkaravinteisessa männikössä, jossa typpi on kasvun rajoite. Tämän orgaanisen hiilen lisäksi on epäorgaanista, karbonaattimineraaleissa esiintyvää hiiltä, tosin Suomessa karbonaattimineraaleja on vähän. Rikastumiskerroksen alapuolella on muuttumaton pohjamaa, joka on muistona siitä, minkälaista maaperä on ollut ennen kuin maannosproovat puusto, juuristo ja muu metsäkasvillisuus, hakkuutähteet sekä mikrobit. Jääkauden jälkeen kangasmailla on käynnistynyt hidas podsoloitumisprosessi, jonka seurauksena syntyy erivärisistä kerroksista koostuva podsolimaannos. Kyllä voi, jos välttää voimakkaita harvennuksia, kasvattaa puustoa tiheämpänä sekä havupuuvaltaisena ja lannoittaa kivennäismaita typpilannoitteella. Ei. Kivennäismaiden maaperä varastoi hiiltä sekä maanpäälliseen orgaaniseen kerrokseen että sen alapuolella olevaan mineraalimaahan. perän mikrobibiomassan ja sienibiomassan kasvu sekä biologisen aktiivisuuden lisääntyminen. Nieleekö maaperä myös ilmastoa lämmittävää metaania. Metsien ja soiden maaperän ylin kerros on eloperäistä kangashumusta tai turvetta, jossa elää metaania kuluttavia mikrobeja. Miten kangasmailla näkyvät maaperän värilliset kerrokset ovat syntyneet. Turvemailla hiili on kertynyt turpeeseen, turvemaat ovatkin metsämaiden suurin hiilivarasto. Suomessa metsämaannoksen eli maaperän kemiallisesti muuttuneen pintaosan syntyminen vie usein jopa tuhansia vuosia. Hienoaines on jääkauden kasaamaa, eikä kukaan lapioi sitä metsään takaisin, vaan uusiutumisessa saadaan odotella seuraavaa jääkautta. Maaperä on syntynyt pääosin viimeisimmän jääkauden aikana ja sen jälkeen ja paljastunut perääntyvän jään alta 11 000–10 000 vuotta sitten. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 11308_.indd 38 11308_.indd 38 10.3.2025 13.02.40 10.3.2025 13.02.40. Mineraalimaassa hiiltä on erityisesti rikastumiskerroksessa
Suomessa metsät ovat muuttuneet hiilinielusta päästölähteiksi. lähteeksi, kun kangasmailla maaperän hajotustoiminta jatkuu entisellään ja lämpenevässä ilmastossa jopa kiihtyy, ja hiilisyöte kasvillisuudesta pienenee. Maaperä on kallioperän päällä olevaa irtainta maata. Metsälehti Makasiini 39 11308_.indd 39 11308_.indd 39 10.3.2025 13.02.42 10.3.2025 13.02.42. Maannoksella tarkoitetaan maaperän ylintä, kemiallisesti muuttunutta tai muuttumassa olevaa pintaosaa. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se sisältää typpeä. 12 13 14 15 Suomalaisten metsien tyypillisin metsämaannos on podsoli, jonka tunnistaa erivärisistä maannoshorisonteista. Kivennäismaat sisältävät eloperäistä ainesta alle 20 prosenttia. Myös ojitettujen suometsien päästöt ovat kasvaneet.l Juttua varten on haastateltu Luonnonvarakeskuksesta tutkimusprofessori Raisa Mäkipäätä ja tutkija Tiina Törmästä. Mikä on maaperän ja maannoksen ero. Kangasmaihin sisältyvät kaikki muut kivennäismaiden kasvupaikkatyypit paitsi lehdot, jotka ovat oma kasvupaikkatyyppinsä. Maaperä kääntyy hiilen Suometsien maaperä on metsien suurin hiilivarasto. Miksi turpeen maatuneisuusasteen määrittäminen on tärkeää. Maatuneisuuden arvioiminen auttaa lannoitustarpeen määrittämisessä. Metsämaassa hiiltä löytyy ylimmästä orgaanisesta kerroksesta sekä mineraalimaan erivärisistä kerroksista. Korkeat hakkuumäärät ovat hidastaneet puuston hiilivaraston kasvua ja pienentäneet hiilivirtaa puustosta maaperään. Mikä metsämaaperässä tällä hetkellä eniten puhuttaa. Geologiset prosessit ovat synnyttäneet irtomaata eli kivennäismaata kallioperästä. Maatuneisuuden lisäksi tulee arvioida turvekerroksen paksuus. Jos se on yli 40 senttiä, niin puustossa voi esiintyä helpommin ravinnepuutosta, koska puut eivät saa mineraaleja turpeen alapuolisesta kivennäismaasta. . sessit ovat alkaneet muuttamaan pintamaan kemiaa. Mikä ero on kivennäismaalla ja kangasmaalla
» 3. Viljavammille kasvupaikoille soveltuvat kuusi ja rauduskoivu perinteisesti istutetaan. Luonto hoitaa uudistamisen ja kustannuksia tulee ainoastaan maanmuokkauksesta. Myös onnistumisen todennäköisyys on pohjoisessa parempi, koska kasvupaikat ovat karumpia eikä pintakasvillisuuden kilpailu lannista. TUOTTAVUUS KASVUUSSARJA JATKUU KOKO VUODEN. Taimikonhoito – oikealla ajoituksella säästöä » 4. Lannoitus – Maksaako lannoitus itsensä takaisin. Merkittävimmät kasvunlisäykset saadaan rauduskoivulla ja männyllä. Jalostus lisää puuston kasvua 10–40 prosenttia, parantaa laatua ja lyhentää kiertoaikaa vuosilla. Jalostetusta metsänviljelymateriaalista alkunsa saanut taimi kilpailee paremmin pintakasvillisuutta vastaan ja kasvaa nopeammin ohi tukkimiehentäille sekä hirville alttiin vaiheen. Tällä kertaa pureudumme uudistamiseen. TEKSTI TIIA PUUKILA Luontainen uudistaminen on uudistamismenetelmistä halvin ja hitain. » 8. Uudistaminen – istuttaen, kylväen vai luontaisesti. Nopeasta kasvusta on hyötyä myös alkuvaiheen eloonjäämiskamppailussa. Pohjois-Suomessa viljelykustannukset suhteessa puuntuottoon voivat olla turhan korkeat ja luontainen uudistaminen siten järkevää. Jalostus lyhentää kiertoaikaa Tässä sarjassa tarkastellaan, miten metsänhoito vaikuttaa metsän kasvuun ja tuottoon. SARJAN OSAT OVAT: » 1. Kuvassa siemenpuuasentoon hakattu männikkö. Kannattavuus – Vinkkejä oman metsätalouden kannattavuuden laskentaan OSA2 UUDISTAMINEN OMA METSÄ » TUOTTAVUUS KASVUUN PARAS tapa kirittää metsän kasvua ja tuottoa on käyttää metsän uudistamisessa jalostettua ja kasvupaikalle sopivaa siementä tai tainta. » 7. Maanmuokkaus – kaiken lähtökohta » 2. Taloudellisesti varmimpia puulajeja ovat mänty, kuusi ja kivennäismailla rauduskoivu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että luontainen uudistaminen olisi kannattamaton vaihtoehto. Puulajit – sekametsä vai yhden puulajin metsä. » 5. Karummilla mailla viihtyvälle männylle toimivia vaihtoehtoja ovat kylvö, istutus tai luontainen uudistaminen. Päätökset kohteen mukaan Uudistamismenetelmä ja puulaji valitaan kohteen mukaan. Luontaisessa uudistamisessa jalostuksen hyöty jää saamatta, uudistuminen on epävarmempaa ja kiertoaika pidempi. Harvennus – tuottoa eri harvennustavoin ja -mallein » 6. TI IA PU U KI LA 40 Metsälehti Makasiini 11309_.indd 40 11309_.indd 40 10.3.2025 13.03.40 10.3.2025 13.03.40. Päätehakkuu – aika uudistaa vai pidentää kiertoaikaa. Äestyksen veroton hinta hehtaarilta on 250–525 euroa
Metsälehti Makasiini 41 11309_.indd 41 11309_.indd 41 10.3.2025 13.03.42 10.3.2025 13.03.42. Juttua varten on haastateltu metsänhoitopäällikkö Tiina Lainetta Metsä Groupilta ja Metsäntutkimuslaitoksella metsäkylvöä tutkinutta Pekka Heleniusta sekä hyödynnetty metsänhoidon suosituksia ja Luonnonvarakeskuksen synteesiraporttia metsän kasvun lisäämisen keinoista vuodelta 2024. Istutus mättääseen on varmin ja kallein uudistamismenetelmä. Konekyvö on käsinkylvöä edullisempaa, veroton hinta 40–100 euroa per hehtaari. Metsän uudistamisen hinnat on kysytty neljältä metsänhoitoyhdistykseltä eri puolelta Suomea. Käsinkylvön veroton hinta 100–180 euroa hehtaarilta ja siementen 200–300 euroa hehtaarilta. 10 –20 VUOTTA , näin paljon lyhyempi on jalostetusta siemenestä alkunsa saaneen puun kiertoaika. Mikäli haluaa varmistaa tuottoisan aukottoman taimikon synnyn, istutustiheydestä ei kannata tinkiä. Osa taimista kuolee väistämättä, ja säästö taimikustannuksissa voi kostautua. Samalla annetaan muulle pintakasvillisuudelle etumatkaa ja heikennetään tainten selviämismahdollisuuksia. Viivyttely maksaa Jotta tuottamaton paljaan maan aika jäisi mahdollisimman lyhyeksi, kannattaa metsä uudistaa heti päätehakkuuta seuraavana kasvukautena. Myös pohjoisessa on järkevä suosia kylvöä mahdollisuuksien mukaan. Rehevämmillä kasvupaikoilla oikea ratkaisu on istutus. SA M I KA RP PI N EN TIESITKÖ. SA M I KA RP PI N EN Säästö viljelyssä voi kostautua Etelä-Suomessa kannattaa panostaa uudistamismenetelmistä varmimpiin eli istutukseen ja kylvöön. Käsin kylväen voidaan uudistaa kivisetkin uudistusalat. Yksityismetsätalouden hehtaarikohtainen liiketulos vaihtelee maakunnittain alle 50 eurosta runsaaseen 300 euroon vuodessa. Esimerkiksi hakkuutähteiden kuivatus ja korjuu energiaksi uudistusalalla viivästyttävät uudistamista monesti vähintään yhdellä kasvukaudella. Kylväen männyn taimikosta tulee tiheä, mikä edistää oksien karsiutumista. Männyllä istutusta edullisempi kylvökin onnistuu, kunhan se tehdään oikeilla kohteilla eli riittävän karkeilla mailla. Tämän verran viivyttelyn voi ajatella UUDISTAMISMENETELMIEN PLUSSAT JA MIINUKSET ISTUTUS + Nopeasti uusi metsä + Jalostushyöty + Varmuus Hinta Istutustaimet maistuvat hirvieläimille KYLVÖ + Tiheä taimikko + Jalostushyöty + Hinta Edellyttää tarkkaa kohdevalintaa Siementä kuluu paljon Paljon raivattavaa LUONTAINEN UUDISTAMINEN + Hinta Hidas uudistuminen Menetetään jalostushyöty Epävarmuus maksavan vuodessa per hehtaari. 10–20 PROSENTTIA , näin pieni osuus kylvetyistä siemenistä kasvaa taimiksi. Istutuksen veroton hinta on 380–800 euroa hehtaarilta, taimet maksavat puulajista ja taimen koosta riippuen 300–700 euroa per hehtaari. 10 VUOTTA , näin monta vuotta ennen päätehakkuuta kannattaa tehdä väljennyshakkuu, mikäli haluaa uudistaa männyn luontaisesti siemenpuilla
SA M U LI JU N TT IL A M A RC O CA RR ER SUOMESTA LÖYTYI MAAILMAN VANHIN PENSAS ITALIALAISEN Padovan yliopiston tutkijat ovat löytäneet Utsjoelta katajan, jonka ikä on vuosirenkaiden perusteella 1647 vuotta, kertoo Turun yliopisto. ”Tämä vahvistaa ajatusta siitä, että kaukokartoituksen avulla on haastavaa saada tietoa kirjanpainajan iskeytymisistä ennen kuin puu on menetetty tai kirjanpainajat ovat jo lentäneet pois puusta”, sanoo tutkimusta vetänyt Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Samuli Junttila. Ne täytyy kuitenkin tuntea, jos halutaan kehittää esimerkiksi sellaisia kaukokartoitustyökaluja, jotka havaitsevat kirjanpainajan aiheuttamat muutokset.”. Mutta sellaiset puut, joihin kirjanpainaja on iskeytynyt hiljan, pystytään toistaiseksi tunnistamaan vain maastossa. Kirjanpainajan kuusten läpimitassa aiheuttamia muutoksia seurattiin puiden runkoihin kiinnitettyjen dendrometrien avulla. l LIINA KJELLBERG Salakavala tuholainen Kaukokartoitus ei korvaa maastokäyntejä kirjanpainajan tuhojen torjunnassa. Todennäköisesti kasvu on alkanut aiemmin, mutta katajan kaikkia elinvuosia on lähes mahdotonta laskea. Hänen mukaansa kaukokartoituksen, esimerkiksi ilmatai satelliittikuvien, avulla voidaan tunnistaa kuolleita puita ja ennakoida kirjanpainajatuhojen leviämistä. HIILINIELU KASVUUN KOIVULLA OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini 11310_.indd 42 11310_.indd 42 10.3.2025 13.04.41 10.3.2025 13.04.41. Kasvun päätyttyä saattaa mennä jopa viikkoja ennen kuin puut kuivuvat niin, että niiden läpimitta romahtaa ja niissä alkaa näkyä selviä merkkejä kuolemasta. Puiden ominaisuuksien periytyvyyden tutkimuksessa on lisäetuna, että koivu voidaan saada kasvihuoneissa kukkimaan kahdessa vuodessa. LUONNONVARAKESKUKSEN ja Helsingin yliopiston Metsäpuiden biologian huippuyksikkö pyrkii palauttamaan Suomen metsät hiilinieluksi koivun avulla. Puihin kiinnitettiin dendrometrit, jotka mittasivat puiden läpimittaa 15 minuutin välein. Koivu on valittu tutkimuskohteeksi, koska se on Suomen yleisin lehtipuu ja sen tutkimus on suhteellisen edullista. ”Kirjanpainajan kuusissa käynnistämät prosessit tunnetaan yllättävän heikosti. Junttila kaipaa lisää tietoa varsinkin siitä, miten kirjanpainaja vaikuttaa kuusten fysiologiaan. Pian kasvu kuitenkin hidastuu ja lakkaa lopulta kokonaan. Kyseessä on maailman vanhin vuosirenkaita laskemalla määritetty pensas ja vanhin tällä menetelmällä ikämääritetty puuvartinen kasvi Euroopassa. Tutkimuksessa verrattiin terveiden kuusten läpimitan vaihtelua sellaisiin kuusiin, joihin kirjanpainaja oli iskeytynyt. Kataja on alkanut kasvaa vuonna 260, ja kasvi on kuollut vuonna 1906. Tutkimuksessa selvisi, että kuuset jatkavat usein kasvuaan vielä jonkin aikaa kirjanpainajien iskeydyttyä niihin. Osa kuivuu nopeammin, osa hitaammin, selviää Trees, Forests and People -tiedelehdessä hiljan julkaistusta tutkimuksesta. PUUYKSILÖT reagoivat eri tavoin kirjanpainajien hyökkäyksiin
Metsään on aina mukava mennä, kun on turvallinen tulentekopaikka käytettävissä. Nykyinen metka-ohjeisto mahdollistaa riistatiheiköiden jättämisen. Myös omalle laavulle löytyi paikka kaivetun lammen rannalta. Muistan lapsena ihastelleeni oravanpoikien juoksuharjoituksia haavan rungolla, joten vanhoilla haavoilla on aina ollut paikka metsässä. Ne täytyy osata tunnistaa talvellakin tai tehdä raivaukset vain kesäaikaan. Tukea saa, vaikka kosteat notkot ja tiheät ojanvarret (alle 10 prosenttia pinta-alasta) jätetään raivaamatta. Evolla oli silloin tapana, että lähes jokaiselle kuviolle istutettiin pieni lehtikuusiryhmä. Opetan noita asioita, mutta en ollut aiemmin miettinyt asiaa omasta näkökulmastani metsänomistajana. ARJEN LUONNONHOIDOSSA on monta asiaa, joita olen toteuttanut omassa metsänhoidossani nyt jo 30 vuoden ajan. KOTITILAN METSIEN hoidosta vastasi aikoinaan setäni, joka valmistui Evolta metsäteknikoksi 1950-luvun alussa. Kotitalon vieressä olevassa haavikossa oli samana vuonna poikaset sekä oravalla että käpytikalla. Tammi on haavan ohella yksi monimuotoisimmista puista, jolla on eniten vain sillä viihtyviä hyönteisja sienilajeja. Säästöpuita, järeitä haapoja ja tervaleppiä, ja tekopökkelöitä on jätetty minimivaatimuksia enemmän. Hirvet pitävät katajat, haavat ja paatsamat kurissa, eli niitä ei tarvitse raivata. Myönteinen suhtautumiseni niihin johtunee lapsuudestani. Lahovikaisen kuusikon päätehakkuu mahdollistaa uuden rauduskoivuvaltaisen sekametsän, joka sekin lisää vaihtelua metsäluontoon ja -maisemaan. Muokkausta ei kannata ulottaa paria kymmentä metriä lähemmäksi haavan runkoja, jos haluaa välttyä ylenpalttiselta haavan vesakolta. Todennäköisesti ne ovat tulevaisuudessa säästöpuita. Panelistien joukossa oli osallistujia niin metsäteollisuudesta, Metsähallituksesta kuin luonnonsuojeluorganisaatioista. Metsiin on viime vuosina istutettu myös satoja terhosta kasvatettuja tammen taimia. Haapa on suosittu säästöpuu, vaikka sen runkovesoja pelätään. VOIKO METSÄNOMISTAJA lisätä oman metsänsä monimuotoisuutta. Vastaus kysymykseen on siis kyllä, metsänomistaja voi lisätä monimuotoisuutta monin tavoin! l Arjen monimuotoisuutta Niinpä minulla on nyt useita pieniä lehtikuusiryhmiä. Ensimmäisen ympärille istutin sata tervaleppää, toisen ympärille lehmuksia, pähkinäpensaita ja pienen lehtikuusimetsikön. Lehtikuuset ovat pitkäikäisiä, ja niiden pituusja paksuuskasvu jatkuu pidempään kuin kuusella tai männyllä. Juuri nyt on tammen karsimisaika, eli poistan isommista rungoista kilpalatvoja ja alimpia oksia. Myös luontaiset pähkinäpensaat ja varsinaiset lehtopensaat – koiranheisi, lehtokuusama, näsiä ja taikinanmarja – on jätetty kasvamaan. ANTTI SIPILÄ Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsänhoidon lehtori Hämeen ammattikorkeakoulussa Metsälehti Makasiini 43 KOLUMNI » 11311_.indd 43 11311_.indd 43 10.3.2025 13.05.14 10.3.2025 13.05.14. Viralliset metsälakikohteet – lähteet, lammet ja purot – on huomioitu ja niille on jätetty asianmukaiset suojavyöhykkeet. Taimikonhoidossa monimuotoisuutta on lisätty monipuolisella puulajivalikoimalla, sekapuiksi riistalle on jäänyt ainakin leppiä, pihlajia ja raitoja. Samaa tapaa hän noudatti myös kotitilalla. Vastasin tällaiseen kysymykseen Evolla järjestetyssä paneelikeskustelussa, johon opiskelijoiden lisäksi osallistui joukko lukiolaisia. Olen kaivattanut myös kaksi pientä aarin lampea aukkojen keskelle, jotka nyt taimikon vartuttua ovat jäljistä päätellen juomakeitaita metsän eläimille. Niinpä minulla on nyt useita pieniä lehtikuusiryhmiä, joissa on järeitä 70-vuotiaita lehtikuusia
Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Paksu kaarna on jälleen yksi esimerkki kuusen perinnöllisestä monimuotoisuudesta. Geenivarastoa voisi verrata nikkarin miljoonalaatikkoon: ei jokaiselle sinne heitetylle mutterille ja nippelille tule koskaan käyttöä. Ylös asti paksukaarnaiset näyttäisivät olevan hidaskasvuisia. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Harvennusleimikkoa suunnitellessani löysin tällaisen ”ihmekuusen”. Kaikkien lajien geenistössä piilee ominaisuuksia, jotka voisivat toisissa oloissa olla hyödyllisiä. En ole koskaan vastaavaan törmännyt. Kuusen kannalta paksu kaarna on hyödytön. » NÄITÄ kaarnakuusia tunnetaan muutamia kymmeniä eri puolilta Suomea. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Mistä moinen rosoisuus johtuu ja kuinka harvinaisia tällaiset paksukaarnaiset kuuset ovat. Jos paksu kaarna rajoittuu tyviosaan, kasvu on kutakuinkin normaalia. Männyllä ja rauduskoivulla tyven paksu kaarna suojaa sekä eläimiltä että tulelta. MIKSI KUUSESSA ON KILPIKAARNAA. Runkoa jälttävillä eläintuholaisilla ei ole merkitystä, ja alas asti yltävä oksisto kuitenkin nostaisi tulen latvukseen ja tappaisi puun. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 11312_.indd 44 11312_.indd 44 10.3.2025 13.05.54 10.3.2025 13.05.54. SEPPO VUOKKO Paksusta kaarnasta ei ole kuuselle hyötyä. Pistin suojelunauhan puun ympäri, ja aion seurata sen kasvua jatkossa. Kuusi oli muuten aivan normaalin näköinen, mutta runkoa peittää rosoinen kaarna ikään kuin männyn kilpikaarna. Ilmeisesti puut ovat aina yksittäisiä
Kärkisilmujen tuhoutumisesta aiheutuvalle kaksilatvaisuudelle on etsittävä muu selitys. Jos äänenvaimentimesta poistetaan sisäosia tai avarretaan pakoaukkoja, pakoputken vastapaine pienenee, minkä seurauksena polttonesteilmaseosta pääsee hallitsemattomasti pakoputken kautta ulos. Kaksihaaraisuuden voi tässä vaiheessa korjata leikkaamalla toisen haaran pois. mailla. Tämä viittaa siihen, että metso on kulkenut taimiriviä pitkin ja syönyt meheviä silmuja järjestyksessä. Luonnonvarakeskus on testannut muutaman vuoden ajan kyseistä ArGrow-nimellä tunnettua lannoitetta. Kysyjän tapauksessa suosittelisin tätä vaihtoehtoa. Lannoitteen kehittäjä Torgny Näsholm pokkasi keksinnöllään vuonna 2018 metsätieteen ”nobeliksi” kutsutun Wallenberg-palkinnon. Suomalaiset tutkijat mittasivat mainostekstejä selvästi lievempää kasvun lisäystä lähinnä muokkaamattomaan maahan istutetuissa mäntytaimikoissa. Se voi ottaa ylikierroksia kuormittamattomana. Saha toimii hyvin, mutta moottorissa voisi olla enemmän tehoa. Toinen mahdollinen tuhooja on männyn neulasten makuun mieltynyt metso. Vastaavasti kuormitettuna koneen teho heikkenee. Tällä varmistetaan, että koneesta saadaan paras mahdollinen toimivuus ja teho käyttöön. KANNATTAAKO SAHAA VIRITELLÄ. LEO SAASTAMOINEN Metsälehti Makasiini 45 11312_.indd 45 11312_.indd 45 10.3.2025 13.05.55 10.3.2025 13.05.55. Useita vuosia sitten markkinoille ilmestyi istutuksen yhteydessä pottiputkella annosteltava erikoislannoite, jonka luvattiin jopa kaksinkertaistavan taimien alkukehityksen erityisesti karuilla Lannoituksen sijaan männyntaimien kaksihaaraisuus saattaa olla metson aiheuttama. Jos tuho olisi hirvieläimen tekemä, jälki olisi aivan toisenlainen. Koneen ns. Kannattaako sitä kokeilla vai voiko siitä olla vaaraa sahan moottorille. KARI MIELIKÄINEN AIHEUTTAAKO LANNOITUS KAKSILATVAISUUTTA. Booria on sen sijaan levitetty kasvuhäiriöistä kärsiviin taimikoihin ja voimaloista saatavaa tuhkaa kaliumja fosforiköyhille soille. Ostin juuri Echo 362 -moottorisahan rankapuun sahaamiseen. Echo 362:n maahantuojan antama yleisohje on, että uusi saha käytetään 10–15 tankillisen jälkeen tarvittaessa säädettävänä merkkikorjaamolla. Typpilannoitus rehevöittää taimien kanssa kilpailevaa aluskasvillisuutta ja lisää oksien kasvua. Taimet on istutettu 2022, ja niille on annosteltu istutuksen yhteydessä taimikohtainen lannoitus (ArGrow). Eläimistä todennäköisimmät silmutuholaiset ovat tässä tapauksessa metsämyyrä ja linnut. virittämistä ei siis kannata kokeilla. » KAKSITAHTIMOOTTORIN äänenvaimentajalla on ratkaiseva osuus moottorin toiminnan kannalta. Metsämyyrä kiipeää ketterästi jopa usean metrin mittaisiin havupuihin ja syö niistä latvasilmut tai jyrsii viimeisimmistä kasvaimista kuoren. » TAIMIKOIDEN lannoitusta ei ole yleisesti pidetty tarpeellisena tai sen on arveltu olevan jopa haitallista. Kysyjän lähettämästä videosta näkyi, että kaksihaaraisiksi kehittyneet taimet olivat istutusrivissä peräkkäin. Lannoite sisältää orgaanista typpeä, sen hinta on satasen luokkaa hehtaarilla. Koneista saa parhaan suorituskyvyn säännöllisellä huollolla ja käyttämällä maahantuojan suosittelemaa polttoainetta. Silloin kone ei toimi suunnitellulla tavalla. Koska kasvaimissa ei ole mitään kasvuhäiriöön viittaavaa, tuho ei tästä oletettavasti jatku. Kasvupaikka on tuore kangas Keski-Pohjanmaalla. Kasvuhäiriöitä sen paremmin kuin muitakaan tuhoja ei kokeissa havaittu. Olen kuullut, että äänenvaimentajan pakoaukon laajentaminen ja äänenvaimentajan sisäosien poistaminen voisi parantaa sahan tehoa. Miten lannoitus vaikuttaa männyntaimien kaksilatvaisuuteen
Voinko laittaa koneen kulut oman tilani verovähennyksiin. Suosittelen, että pidätätte luovutuskirjassa hallintaoikeutta määräosalle – esimerkiksi 30 prosentille – metsän tuotosta, jolloin saatte 30 prosenttia tilan puunmyyntituloista. Teistä muodostuu poikanne kanssa verotusyhtymä. Siitä on helppo luopua. Viime vuoden osalta siitä ei kuitenkaan voida tehdä poistoja, koska sillä ei ole ollut metsäkäyttöä yhtymän metsissä. Teette yhden veroilmoituksen. Meillä metsätilakauppa käy! OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 11312_.indd 46 11312_.indd 46 10.3.2025 13.05.56 10.3.2025 13.05.56. Poistoja voidaan tehdä sen jälkeen, kun käyttöä on. Jos haluaa puuhastella eläkepäivinään metsässä, niin hallintaoikeuden haltijalla on oikeus vähentää matkaja mahdolliset muut kulut yhtymän verotuksessa. Omistajan on täytynyt maksaa saamastaan myyntitulosta lahjavero. » JOS pidätätte hallintaoikeuden metsään, omistajalla ei ole lupaa tehdä puukauppaa ilman teidän suostumustanne. MITEN TURVAAN ELÄKEPÄIVÄNI. VÄINÖ SIKANEN MITEN KONEEN KULUT VEROTETAAN. » ISÄN yksin omistama metsä ei kuulu metsäyhtymään. Olen ylittänyt eläkeiän ja luopunut maatalouden harjoittamisesta. Jos pidätämme hallintaoikeuden metsään, onko omistajalla oikeus puun myyntiin. Viime vuonna hakattiin kuitenkin vain minun omistamallani tilalla. Pidän kuitenkin esittämääni vaihtoehtoa parhaana tapana turvata luopujan eläkepäivät. Verottajan tulkinta on ollut tällöin, että hallintaoikeuden omistajan on maksettava puunmyyntitulosta vero. Onko muuta mahdollisuutta turvata vaimoni ja oma talouteni eläkepäivillä kuin luopua metsistämme kaupalla tai jättää osa metsistä luovutuksen ulkopuolelle. Metsäkone kirjataan yhtymän metsätalouden kalustoon. Nyt haluaisin luopua metsäomaisuudestani pojalleni, joka on jo ottanut nimiinsä tilan peltojen viljelyn. Hakkuukoneen polttoja voiteluainekulut ja muut käyttökulut isä voi silti vähentää omassa metsätalouden veroilmoituksessaan, koska konetta on käytetty hänen metsässään. Yhteinen ilmoitus omistajan kanssa riittää verottajalle. Verottaja jakaa automaattisesti metsän puhtaan tulon tai tappion ilmoittamienne hallintaoikeuksien suhteessa. HANNU JAUHIAINEN ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. On tapauksia, joissa omistaja on tehnyt puukaupan tilalta, johon hänellä ei ole hallintaoikeutta. On mahdollista pidättää hallintaoikeus myös määräalalle. Hallintaoikeuden osan pidätys voi olla määräaikainen. Olen nähnyt lahjakirjan, jossa luopuja on jättänyt kuutiomääräisen hakkuuoikeuden luovutetuille tiloille. Meillä on pojan kanssa metsäyhtymä, jonka nimissä on hankittu harvennuksiin soveltuva hakkuukone
Parhaimmillaan kepeä saha on noin kymmensenttisten rankojen kanssa. Muutamia hölmöyksiä Ominaisuuksilt aan Echo osoittautui likimain kilpailijoidensa veroiseksi – ja hinta jäi vain puoleen niistä. l Bensaja öljytankkien täyttöaukot ovat hankalan ahtaita. Kolmen kiekon sarja noin 20-senttisestä koivusta irtosi Echolla 18 sekunnissa ja Husqvarna 540 XP:llä 16,5 sekunnissa. Sahauskoe osoitti Echon olevan leikkuuteholtaan kilpailukykyinen. Tähän kohtaan käytännön niksi. Sekä öljyettä bensasäiliöiden täyttöaukot ovat ahtaat. Echo osoittautui kohtalaisen kierrosherkäksi, mikä yhdistettynä sahan mutkattomaan käsiteltävyyteen tekee siitä mukavan oksien karsinnassa. BUDJETTISARJAN KEVYTSAHA Echo CS 362 WES osoittautui odotettua suorituskykyisemmäksi. Echossa on muutamia, valmistajan muillekin sahoilECHO CS-362 WES SYLINTERITILAVUUS: 35,8 cm 3 TEHO: 1,49 kW PAINO (ilman terälaitetta ja tankit tyhjinä): 3,8 kg KETJUJAKO: 3/8 URALEVEYS : 1,3 mm TERÄLAIPAN PITUUS: 30 cm HINTA VERKKOKAUPOISSA: alkaen 350 € PLUSSAT JA MIINUKSET +Suorituskyky hintaan nähden +Paino -Bensaja öljytankin ahtaat täyttöaukot le ominaisia hölmöyksiä. Echon moottori virkistyy, kun äänenvaimentajan pakoaukon edestä poistetaan kipinäverkko. Sylinteritilavuus on 35,8 kuutiosenttimetriä, siis suunnilleen sama kuin Stihlissä, kokoluokan legendassa. Echossa on makaavasylinterinen moottori kuten kilpailijoissakin. OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47 11313_.indd 47 11313_.indd 47 10.3.2025 13.06.36 10.3.2025 13.06.36. Husqvarna 540 XP:n leikkuuteho on aiempien havaintojemme mukaan samaa tasoa Stihlin MS 201:n kanssa. Pieni miinus tulee myös kaatosuuntaa osoittavan tähtäysviivan puuttumisesta sahan kyljestä.. Erilliset virrankatkaisinja ryyppyhanikat henkivät echolaiseen tyyliin 1970-luvun tekniikkaa. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ ASIANTUNTIJA RISTO MYKKÄNEN ECHO CS 362 -moottorisaha on samaa kokoluokkaa kuin Stihl MS 201 ja Husqvarna 540 XP Mk3. Isoa hintaeroa selittää Echon komposiittirunko, Husqvarnan ja Stihlin rungot ovat kevytmetallivalua. Käytännössä ero on vähäinen. Kilpailijoihinsa nähden se on jäänyt syyttä taka-alalle, minkä tässä pikatestissä oivalsimme. Sahan teho on 1,49 kilowattia. Echon paino työkunnossa on 4,8 kiloa, mikä on vähemmän kuin kilpailijoillaan. Noin 20-senttisten puiden sahaaminen sujuu Echolla jouhevasti, mutta sitä isompien sahaus menee taiteiluksi. Kombikannun täyttönokan kärki mahtuu juuri ja juuri aukkoon, mutta tankkaus on hankalaa. Sen jälkeen moottori kiersi raikkaasti 13 700 kierrosta minuutissa. Kiekkosahauksessa molemmissa sahoissa oli samanlainen terälaite. Sama temppu kannattaa tehdä kaikkiin moottorija raivaussahoihin, joissa verkko on. Se on hieman vähemmän kuin Huskussa tai Stihlissä
Jos hinta on 75 prosenttia tai vähemmän, kauppa on lahjanluonteinen. Jos jatkajan maksukyky ei riitä tähän, kauppahinta voi olla esimerkiksi 50 prosenttia tilan arvosta. Kun metsätila myydään lapsille, lapsenlapsille tai sisaruksille, luovutusvoiton veroilta usein vältytään. "Lahjavero on aina pienempi kuin kauppahinta", Niskanen toteaa. Silloin lainalle pitää kuitenkin olla realistinen maksusuunnitelma. Näin myös silloin, kun vanhemmat siirtävät metsätilan lapsilleen. Pohtia kannattaa esimerkiksi sitä, miten hyvin metsänomistus sopii jatkajien elämäntilanteeseen ja kuinka tila voidaan säilyttää järkevän kokoisena. Verotus liittyy metsän omistusjärjestelyihin kiinteästi. Lahja saattaa olla toimiva keino sukupolvenvaihdokseen vähäpuustoisilla tiloilla. "Kolmen vartin kauppa" on usein edullisin tapa siirtää metsätila vanhemmilta lapselle. Luopujien rahantarve ja jatkajien maksukyky vaikuttavat siihen, millaiseen ratkaisuun päädytään." Jos jatkajalla on esimerkiksi suuri asuntolaina, lisää lainaa ei välttämättä saa. Silloin syntyy kuolinpesä, jonka purkamisessa on omat kommervenkkinsä. Luovutusvoittoa syntyy, jos metsä myydään eteenpäin kalliimmalla kuin mitä sen ostaminen sivukuluineen on maksanut. METSÄTILAN sukupolvenvaihdosta ei yleensä kannata lykätä metsänomistajan kuolemaan asti. Niskasen mukaan "kolmen vartin kauppa" on sukulaiskaupoissa usein edullisin ratkaisu: siinä kauppahinta asetetaan 76 prosenttiin metsätilan arvosta, jolloin lahjaveroilta vältytään. Siksi kauppa toimii erityisen hyvin runsaspuustoisilla kohteilla. "Se ei kuitenkaan saa olla ainoa tekijä, joka ohjaa metsäomaisuuden siirtämistä", Niskanen sanoo. Niskasen mukaan sukupolvenvaihdoksiin kannattaa aina hakea ulkopuolista apua, joka tuntee vaihtoehdot ja toimii kuuntelijana ja kannustajana. Silloin lahjaverot on maksettava koko tilan arvon alittavasta rahasummasta. Luovutusvoitto on myyjän pääomatuloa. Käytännössä luopujat siis antavat korotonta lainaa jatkajalle. Jos metsästä ei ole luvassa hakkuutuloja, niillä ei voi lyhentää metsätilan ostoa varKAUPPA VAI LAHJA. Mutta lahjallekin on perusteensa. Luopujan maksut: Metsätilan myymisestä muodostuu luovutusvoittoa tai -tappiota. Kauppa voi olla käyvän arvon mukainen tai lahjanluonteinen. Kauppa monesti edullisin Metsävähennys ja luovutusvoittoveron huojennus kääntävät tilanteen useimmiten niin, että kauppa on edullisin vaihtoehto, Niskanen arvioi. Lahjavero jää aina kauppahintaa pienemmäksi Metsän luovuttaminen lahjana on toimiva konsti silloin, kun luopujilla ei ole rahantarvetta. Jatkajan maksut: Jos kauppahinta yli 75 prosenttia metsätilan arvosta, kaupasta ei peritä lahjaveroa. Sujuvampi keino siirtää metsä seuraavalle sukupolvelle on kauppa tai lahjoitus – tai jos ei tee muuta, kannattaa tehdä edes testamentti, kenttäpäällikkö Seppo Niskanen MTK:sta neuvoo. Luovutustappion voi vähentää pääomatulojen verotuksessa. "Jokainen sukupolvenvaihdos on erilainen. Toisaalta jos metsätilan ostaa lainarahalla, laina on tulonhankkimisvelkaa, jonka korot voi vähentää pääomatulojen verotuksessa. Kiinteistön ostajan tulee lisäksi maksaa varainsiirtovero, joka on kolme prosenttia kauppahinnasta. Jos kauppa tehdään perheen sisällä, maksuaika voidaan sopia tavallista pidemmäksi. Jälkimmäisiä tehdään yleensä sukulaisten kesken. Jatkaja pääsee kuittaamaan lahjaverot aikanaan metsävähennyksillä. TEKSTI HELI VIRTANEN 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 11314_.indd 48 11314_.indd 48 10.3.2025 13.07.30 10.3.2025 13.07.30. Metsätilan lahjoittaminen voi olla oikea ratkaisu myös, jos jatkajan maksukyky ei riitä tilan lunastamiseen. Se on verotuksellinen etu, jolla voi keventää tulevien vuosien metsätalouden pääomatulojen verotusta. Metsätilan sukupolvenvaihdosten asiantuntijoita löytyy esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksistä, metsäyhtiöistä ja pankeista. Kauppa oikeuttaa jatkajan metsävähennykseen
METSÄTILAN arvo on määritettävä aina, kun metsä vaihtaa omistajaa. ARVOLLA on vaikutusta perinnönjaon toteutumiseen tasapuolisesti ja maksettavien verojen suuruuteen. Metsän lahjoittaminen tarjoaa luopujalle mahdollisuuden estää jatkajan puolisoa saamasta avio-oikeutta metsätilaan. Jatkajan maksut: Lahjaveroprosentti riippuu lahjan arvosta ja lahjan antajan ja saajan sukulaisuussuhteesta. Lahjan saajalle ei synny oikeutta metsävähennyksiin. Niskanen muistuttaa kuitenkin, että yhden metsänomistajan kaikkia metsävähennyskelpoisia tiloja tarkastellaan kokonaisuutena. Jos lahjoittajalla on metsävähennyspohjaa jäljellä, se siirtyy jatkajalle. Tätä konstia Niskanen ei kuitenkaan suosittele. SH U TT ER ST O CK IM AG ES / A I KU VI TU SK U VA Metsälehti Makasiini 49 11314_.indd 49 11314_.indd 49 10.3.2025 13.07.30 10.3.2025 13.07.30. Jos metsä lahjoitetaan yhdelle perilliselle ja perillisiä on useampi kuin yksi, lahjakirjassa syytä mainita, mikäli kyseessä on suosiolahja. lapsi, lapsenlapsi, vanhemmat, isovanhemmat, ottovanhemmat, aviopuolison lapsi tai lapsenlapsi. Lahjaveroa voidaan pienentää myös tilan hallintaoikeuden pidätyksellä. Kevyemmin verotettavaan I-lahjaveroluokkaan kuuluvat lahjanantajan aviopuoliso, lapsi, ottoKUKA MÄÄRITTÄÄ METSÄTILAN ARVON. Verotaakkaa helpottaa vuonna 2017 käyttöön otettu metsälahjavähennys, jota on tosin hyödynnetty vain vähän. VEROTTAJA hyväksyy arvonmääritykseen kolme tapaa: 1) metsäammattilaisten tekemä tila-arvio (keinoista tarkin) 2) Verohallinnon julkaisemat arvot metsämaan keskihinnasta eri maakunnissa 3) avoimeen metsävaratietoon pohjautuvat verkkosovellukset. "Jokainen sukupolvenvaihdos on erilainen." ten otettua lainaa, jolloin metsävähennyksen merkitys pienenee. Suosiolahjalla ei ole vaikutusta myöhemmin tapahtuvaan perinnönjakoon toisin kuin ennakkoperinnöllä. Silloin vähäpuustoisen tilan kaupassa syntynyttä metsävähennyspohjaa voidaan käyttää, kun toiselta tilalta saadaan hakkuutuloja
l 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 11314_.indd 50 11314_.indd 50 10.3.2025 13.07.31 10.3.2025 13.07.31. metsakeskus.fi Metsän käyttö ja omistus Metsätilan omistajanvaihdos. Mistä muista aiheista toivoisit meidän kirjoittavan. Sivustoa on käytetty myös tämän jutun lähteenä. Metsätilan arvo on tila-arvion mukaan 100 000 euroa. Omistanut tilan yli kymmenen vuotta, joten luovutusvoittoveron huojennus täyttyy. JUTTUVINKKEJÄ TOIVOTAAN PERINTÖMETSÄ -palstan tulevissa osissa käsitellään muun muassa metsätilan testamenttaamista ja kuolinpesän purkamista. Kauppa, täysi hinta Kauppa, hinta 76 % tilan arvosta Lahjanluonteinen kauppa, hinta 50 % tilan arvosta Lahja Kauppahinta 100 000 76 000 50 000 Varainsiirtovero 3 % 3 000 2 280 1 500 Lahjavero 4 200 10 100 Kaupanvahvistusja lainhuudatuskulut 299 299 299 299 Välittömät kustannukset 103 299 78 579 55 999 10 399 Hankintameno metsävähennyksen laskennassa * 103 299 78 579 51 650 Metsävähennyspohja, 60 % hankintamenosta 61 979 47 147 30 990 Metsälahjavähennyspohja ** 4 168 Verohyöty *** 18 594 14 144 9 297 1 250 * Hankintameno: kauppahinta + varainsiirtovero + kaupanvahvistus + lainhuudatus Lahjanluonteisessa kaupassa vain kauppaa vastaava osuus kaupanvahvistusja lainhuutokuluista lasketaan hankintamenoihin. ESIMERKKILASKELMA Yksi vanhempi siirtää metsätilan yhdelle lapselleen. Luopujalla ei ollut metsävähennysoikeutta. Lähetä toiveesi ja juttuvinkkisi osoitteeseen toimitus@ metsalehti.fi. Laskelma: Seppo Niskanen, MTK Lisäohjeita omistajanvaihdoksiin löytyy Suomen metsäkeskuksen sivuilta: www. Laita sähköpostin otsikoksi palstan nimi "Perintömetsä". Käyttökelpoisia laskureita: Luovutusvoittoverolaskuri: luovutusvoittoverolaskuri.metsakeskus.fi Lahjaverolaskuri: www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/lahja/lahjaverolaskuri Metsälahjavähennyslaskuri: metsalahjavahennyslaskuri.metsakeskus.fi. ** Metsälahjavähennyspohja laskettu Metsäkeskuksen laskurilla (oletus: sijaintikunta Laukaa, pinta-ala 20 hehtaaria) *** Verohyödyt laskettu vähennyspohjien summasta pääomatulon veroprosentilla 30 %
Tilaa Yaran metsäuutiskirje ja lataa uusi Metsänlannoitusopas osoitteessa yara.fi/metsa, niin pysyt selvillä ajankohtaisista metsänlannoitusasioista! yara.fi/metsa 11315_.indd 51 11315_.indd 51 10.3.2025 13.09.34 10.3.2025 13.09.34. Se sisältää typen ja hidasliukoisen fosforin lisäksi runsaasti booria. Metsänlannoitus – tuottava sijoitus ja ilmastoteko Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla. Yaran metsälannoitteet sisältävät myös booria metsän terveen kasvun ylläpitämiseksi. YaraBela ® METSÄSALPIETARI on kivennäismaan männiköiden kasvatuslannoite, joka sisältää typen lisäksi kaliumia ja booria. YaraMila ® METSÄN NP -kasvatuslannoite on kehitetty kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen
31,61 . Harvennushakkuu 76,09 . ”Talvileimikoita jää hirmu määrä korTALVEA EI TULLUTKAAN Lehmän henkäykseksi muuttunut talvi on pakottanut puunkorjaajat kesäleimikoihin keskellä talvea. KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 80,57 . 31,81 . 32,96 . 60,62 . Uudistushakkuu 83,17 . 32,70 . 74,88 . 33,41 . 31,90 . 66,53 . 82,75 . Autokuljetuksille yöpakkasista olisi toki apua. Pääasiassa Keski-Suomessa puuta korjaavan Metsä-Multia Oy:n toimitusjohtaja Aki Laaja ei pidä tilannetta täysin tavattomana. 31,82 . 31,41 . 82,15 . 31,56 . 74,50 . 25,31 . 59,18 . 33,39 . 82,34 . 34,10 . Puuta on tällä hetkellä monella leimikolla hakattuna odottamassa pakkasia, jotta maa kohmettuisi ajokonetta kestäväksi. 33,89 . 31,44 . 33,61 . 33,20 . 55,51 . 31,07 . 83,64 . 25,61 . 31,94 . Nyt pahin ongelma on ollut lumen vähyys.” Laajan mukaan tällä hetkellä kuitenkin ”syödään huomisen päivän leipää”. Ensiharvennus 59,88 . 30,85 . 83,28 . 75,65 . 31,93 . 64,27 . 42,86 * 26,10 . 64,41 . 60,04 . 25,78 . Harvennushakkuu 75,13 . ”Leutoja talvia on ollut ennenkin. Uudistushakkuu 83,01 . En muista 50 vuoteen tällaista talvea”, sanoo korjuuyritys PMT Mäkelän toimitusjohtaja Matti Mäkelä. Harvennushakkuu 74,27 . Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 80,72 . 54,52 . 83,35 . 33,18 . 34,63 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 81,83 . 62,04 . Yritys korjaa puuta Pirkanmaalla ja eteläisessä Keski-Suomessa. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 11316_.indd 52 11316_.indd 52 10.3.2025 13.11.34 10.3.2025 13.11.34. 32,39 . 31,51 . 34,45 . ”Näyttää siltä, että 20–25 prosenttia talven normaalista puumäärästä jää osaltamme korjaamatta.” Lumen vähyys ongelma Pohjoiseen päin siirryttäessä korjuuolosuhteet ovat olleet hieman paremmat. ”Joskus on talven tuloa odoteltu tammikuulle, mutta tänä vuonna sitä ei tullut ollenkaan.” Mäkelän mukaan metsässä on ollut ennätyksellisen märkää. 62,39 . 32,56 . Uudistushakkuu 82,83 . Ensiharvennus VIIKKO 9 ”METSÄSSÄ on katastrofaalinen tilanne. ”Edes kaikkia kesäkohteita ei välttämättä päästä nyt korjaamaan. Ensiharvennus 55,95 . 31,04 . Suot ovat sulia ja jäävät kokonaan korjaamatta.” Hän arvioi, että kunnon puunkorjuukelejä ei metsään enää tule, vaikka pakkasmittari painuisi reilusti miinukselle. 32,29 . 26,16 . 25,71 . 55,40
Puuta korjataan penkkateiden varteen siinä uskossa, että pakkasia vielä saadaan.” Paanasen mukaan Ha-Sa on suunnitelmallisesti lisännyt omaa puunhankintaansa. 29,29 . 68,56 . 82,41 . 32,60 . Ensiharvennus 55,16 * 60,90 * 27,15 . 26,88 . ”Kelit ovat haasteelliset ja aiheuttavat ylimääräistä työtä, mutta tilanteeseen on sopeuduttava. Uudistushakkuu 80,79 . 33,43 . 30,90 33,48 . 84,57 . Harvennushakkuu 69,91 . Tehtaiden puuhuoltotilanne on saatu pidettyä tasapainossa.” Korjuussa pelataan riskin päälle Haapajärvellä toimivan sahayhtiö Ha-San metsäpäällikkö Timo Paananen kertoo talven puunkorjuiden sujuneen määrällisesti suunnitelmien mukaan. 73,41 . 27,06 . 48,03 . 33,60 . LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 71,81 . Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi Puuta korjataan penkkateiden varteen siinä uskossa, että pakkasia vielä saadaan. 26,89 . 71,81 . 36,42 . jaamatta. NOUSUSSA . 32,68 . 31,91 . 34,13 . 27,28 . 29,00 . 32,38 . 76,27 . 69,22 . Uudistushakkuu 75,18 * 76,66 * 32,33 * 29,38 * Harvennushakkuu 68,84 . 31,50 . Uskon, että kevään tullen metsänomistajat laittavat kesäja kelirikkokohteita myyntiin”, sanoo MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala.. 27,86 . 34,44 . 34,61 . 29,31 . 81,01 . 31,35 . 70,47 . 32,53 . Ensiharvennus 53,66 . 38,21 . 26,91 . Uudistushakkuu 84,64 . 26,68 . 29,00 . 31,67 . 79,33 . 48,92 . 26,22 . 34,05 . 33,61 . 62,15 . 32,16 . 34,55 . Ensiharvennus 62,84 . 75,73 . 51,61 . 44,02 * 25,20 . 34,01 . Ensiharvennus 26,63 . . 30,27 . Niinpä talvivarantoa oli runsaasti. 32,97 . ”Viime vuodet ovat osoittaneet, että kun hinta on kohdillaan, niin balanssi puukauppaan löytyy. 32,50 . 33,29 . 31,32 . LASKUSSA * ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 80,94 . 31,22 . Uudistushakkuu 84,38 . 34,24 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 82,79 . 71,61 . 52,90 . ”Määrätavoitteet on saavutettu tasapainottamalla volyymia eri puolilla Suomea. l Metsälehti Makasiini 53 11316_.indd 53 11316_.indd 53 10.3.2025 13.11.35 10.3.2025 13.11.35. 32,24 . Uudistushakkuu 82,18 . 32,08 . Harvennushakkuu 73,48 . 83,95 . 32,06 . 58,07 . 29,80 . Vieläkö metsänomistajilla riittää myytävää. 62,84 . 26,66 . 32,84 . 32,20 . 35,96 . 66,65 . Harvennushakkuu 76,61 . 30,48 . Korjuussa pelataan nyt riskin päälle. Ostajien kesäja kelirikkokohteet ovat nyt vähissä. 81,61 . Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 81,80 . Harvennushakkuu 75,78 . 82,67 . 66,20 . 32,79 . 26,31 * 25,20 . 73,29 . 82,48 . ”Se, että kohteissa on ollut valinnan varaa, on helpottanut toimintaa näissä oloissa.” Keväällä myyjän markkinat. Uudistushakkuu 81,98 . Harvennushakkuu 73,70 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 79,57 . Etenkin kuitupuun käytön on ennakoitu kasvavan tälle vuodelle. Kevään puumarkkinoita ajatellen tilanne on mielenkiintoinen. Nyt ollaan kesäja kelirikkoleimikoilla, mikä voi vaikuttaa tulevaan työllisyyteen.” Myös UPM:n yksityispuukaupan johtaja Maarit Sallinen kertoo, että talvikohteiden korjuu on jäänyt suunnitelmista lähes koko maassa kelien takia. 30,15 . 30,29 . 82,14 . 53,64 . 82,92 . KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 77,94
Tyvitervastauti oli hyvän hintatason ohella syy leimikon myyntiin. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Leimikko rajoittuu metsitettyyn peltoon, jonka laidassa puusto on selvästi järeämpää kuin leimikon toisella laidalla. l SAMI KARPPINEN Kesäleimikko myytiin runkohinnalla Kaupantekoon patistivat hyvä hintataso ja tyvitervastauti. Kaksi parasta tarjousta olivat tasaväkisiä, ero syntyi lopulta kokonaisuudesta. Eroa mäntyainespuun hinnassa oli parhaan ja huonoimman tarjouksen välillä 5,7 euroa kuutiometriltä. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Leimikosta saatiin kolme tarjousta – yksi sahayhtiöltä ja kaksi integraateilta. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. PÄÄTEHAKKUU ETELÄ-SAVOSSA PUUTAVARALAJI M 3 €/M 3 YHTEENSÄ Mänty kokorunko 940 82,00 77 080 Kuusi kokorunko 195 73,50 14 332,5 Lahokuusi 5 20,00 100 Koivutukki 20 79,00 1 580 Koivukuitu 28 40,00 1 120 Haapakuitu 12 32,00 384 Yhteensä 1 200 94 596,5 TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 11316_.indd 54 11316_.indd 54 10.3.2025 13.11.35 10.3.2025 13.11.35. Puiden keskijäreys leimikolla on noin 600 litraa ja pääpuulaji männyn tukkiprosentti noin 80. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2025 2024 2023 Viikot 1 2 yhteensä 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 METSÄNHOITOYHDISTYS kilpailutti helmikuussa Etelä-Savossa sijaitsevan männikön päätehakkuuleimikon. KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Puuta kuviolta arvioitiin kertyvän 1 200 kuutiota. Kuviolla on myös jonkin verran pystyyn kuolleita mäntyjä, joiden arvioitiin kuolleen tyvitervastaudin seurauksena. Kaikkien ostajien tarjouksissa mäntyainespuu oli hinnoiteltu runkohinnalla. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj. Leimikosta solmittiin kaupat sahayhtiön kanssa. Tuoreella kankaalla kasvava männikkökuvio oli pinta-alaltaan 4,1 hehtaaria. Kohde on korjattavissa kesäaikaan, mikä lisäsi ostajien kiinnostusta kohteeseen. Puut on määrä korjata kesällä
Hinta nousi 800 000 euroon. Vesimatkaa mantereelta saareen on viitisenkymmentä metriä, rakentamaton saari on säilynyt lähes luonnontilaisena. Vihatinsalo sijaitsee Päijänteeseen laskevassa Kankarisvedessä. Puusto on parin sadan vuoden aikana saattanut kohdata sekä tulta että rajuilmojen voiman. KUUKAUDEN TILAKAUPPA Saarimetsä suojeluun säätiön avulla Vihatinsalon saaren omistussuhteita jouduttiin selvittämään isostajaosta lähtien ennen kuin myynnissä päästiin liikkeelle. l JUSSI SALOMÄKI Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 11316_.indd 55 11316_.indd 55 10.3.2025 13.11.36 10.3.2025 13.11.36. Vihatinsalon myynti Luonnonperintösäätiölle kesti kaksi vuotta. MYYNTIHINTA 800 000 euroa, 14 300 euroa hehtaarilta, 53 euroa kuutiolta. JÄMSÄSSÄ sijaitseva Vihatinsalon saari vaihtoi alkuvuonna omistajaa, kun osakaskunta myi 56 hehtaarin metsäkohteen Luonnonperintösäätiölle. Kauppa oli säätiön historian suurimpia, sen mahdollisti Koneen Säätiöltä saatu lahjoitus. Saarikohteille on kuitenkin vaikea löytää vertailuhintoja.. Lopulta kauppa eteni maaliin, ja Luonnonperintösäätiö sai haltuunsa arvokkaan metsäkokonaisuuden. Metsätaloushistoria näkyy Vihatinsalon metsissä, mutta saarella on myös monimuotoisuutta lisääviä piirteitä. Lopulta osakkaat päättivät järjestäytyä osakaskunnaksi ja myydä Vihatinsalon suojeltavaksi. Ely-keskuksen luontokartoituksen mukaan vanhimmat ylispuut ovat yli satavuotiaita. PUUSTOARVIO 15 000 kuutiota, josta tukkia 63 prosenttia, puustoa keskimäärin 270 kuutiota hehtaarilla. Epäselvien omistussuhteiden vuoksi saarella oli 2000-luvun alussa tehty luvattomia hakkuita. Tilakaupan kuutiohinta on lähellä Hannun hintaseurannan (sivu 56) keskihintoja, mutta hehtaarihinta on yli kaksinkertainen kuten myös kuutiomäärä hehtaarilla. Osakaskunnan aloittama myynti kesti kaikkiaan reilut kaksi vuotta. TILAKAUPPA KESKISUOMESSA PINTA-ALA 56 hehtaaria, josta Metso-rahoituksen kriteerit täyttävää runsaslahopuustoista metsää ja korpea 43 hehtaaria ja aiempien hakkuiden jäljiltä nuorempia metsiä 13 hehtaaria. Tälle toiminnalle haluttiin piste ja osakasluettelo vahvistettiin monien selvitysten jälkeen vuonna 2011. Lahopuuta on paikoin runsaasti ja sen määrä kasvaa tulevina vuosina. Silloiset omistajat määräsivät, ettei metsiä hakata. Isossajaossa 1804 tila jaettiin kahdelle veljekselle, mutta saari jätettiin jakamatta. Vihatinsalo kuului vielä 1700-luvulla suureen kantatilaan. Pääosa saaritilan osakkaista halusi varmistaa metsien säilymisen luonnontilaisena
Viime vuonna ostojen keskikoko oli 49 hehtaaria metsämaata ja keskimääräinen kauppahinta 226 000 euroa. Instituutioiden uskotaan yleisesti maksavan korkeampia, jopa vaikeasti perusteltavia hintoja. Voima on vähentynyt OP:n metsärahastolla, jonka ostot olivat tarkalleen 997 hehtaaria, ja loppunut kokonaan S-Pankin metsärahastolta. 2 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 11316_.indd 56 11316_.indd 56 10.3.2025 13.11.37 10.3.2025 13.11.37. Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimikot, % Hakkuukypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 Kerroin* Varsinais-Suomi 39 32 715 17 25 141 41 8037 57 1,01 Satakunta 43 36 866 23 21 121 42 6658 55 0,93 Häme-Uusimaa 66 57 1426 20 17 147 40 8369 57 1,02 Etelä-Karjala 39 34 640 23 15 137 39 7170 52 0,92 Kymenlaakso 38 22 382 31 13 113 35 5824 51 0,87 Pirkanmaa 77 68 1934 22 18 144 43 7894 55 1,00 Etelä-Savo 78 68 1957 25 18 133 41 7317 55 0,89 Eja K-Pohjanmaa 161 129 3902 23 14 99 30 4231 43 0,89 Keski-Suomi 90 81 2445 24 12 119 37 6213 52 0,89 Pohjois-Savo 90 85 2525 18 11 129 35 6255 49 0,92 Pohjois-Karjala 114 103 3387 23 14 121 34 5565 46 0,87 Kainuu 97 61 2498 22 10 99 26 3493 35 0,87 Pohjois-Pohjanmaa 188 151 5535 24 13 89 22 3078 35 0,90 Lappi 130 97 5376 18 9 82 19 2096 26 0,83 Koko maa 1250 1024 33588 109 32 4860 44 Lisäys helmikuu 134 103 3799 METSÄTILAKAUPAT 1.8.2024 28.2.2025 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Se ei ole ollut ostolaidalla kahteen vuoteen. Vuonna 2022 osuus oli 70 prosenttia, mutta viime vuonna enää 43 prosenttia. l MIKKO HÄYRYNEN Instituutioiden ostot alamäessä Tornator ja Conifer ovat olleet yhä aktiivisia tilamarkkinoilla, mutta S-Pankin metsärahasto on tauolla. Toisena tulee Conifer Consulting, joka osti instituutioasiakkaidensa lukuun 8 500 hehtaaria. Tornator hankki viime vuonna Suomesta lähes 24 000 hehtaaria. Liljeroosin seurantaan niistä tuli vajaa 4 000 hehtaaria, joten yhtiö ostaa metsämaata paljon suorilla kaupoilla. Kaikissa muissa seurantakaupoissa keskikoko oli 27 hehtaaria ja keskihinta noin 126 000 euroa. Tarjonta, kaupat ja hehtaarit nousseet noin 35 prosenttia viime vuodesta Myydyistä hehtaareista Etelä-Suomessa 14, Väli-Suomessa 48 ja Pohjois-Suomessa 40 prosenttia Pohjanmaan maakunnissa eniten kauppoja 1 2 1 2 3 HANNU Liljeroosin tilakauppojen seuranta osoittaa, että instituutio-ostajien osuus metsätilakauppojen euroista on laskussa. Tämän vuoden tammi-helmikuussa osuus on jäänyt 32 prosenttiin. ”Esimerkiksi Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa instituutio-ostajat ovat maksaneet viimeisellä puolivuotiskaudella noin tuhat euroa enemmän hehtaarilta”, Liljeroos kertoo. Tämän tilastollinen vahvistaminen on vaikeaa, koska kohteiden ominaisuudet vaihtelevat. Instituutio-ostajien suurehko ja moninainen joukko hankkii kaikenkokoisia tiloja, mutta ostot painottuvat suurempiin ja puustoisempiin.
Jos presidentti Trumpin kokoinen kuski säätää kuskinpenkin, tinkimättä tilasta, ovat takapenkille pakotetun Zelenskyin polvet ahtaalla. Vitaraan pääsee helposti sisälle, kuten tämän tyyppisiin autoihin yleensä. Korin mitat (faktalaatikossa) vahvistavat tämän. Ulkomitoiltaan kompakti, nelivetoinen ja ketterä Suzuki Vitara on kotonaan metsäteillä ja kaupunkiliikenteessä. Kuskin vieressä istuvalla Putinilla olisi hyvin tilaa. Yhteistä rajaa on tiloillamme melkein kilometri. Suzuki Vitara paljastui tässä koeajossa tuon termin mukaiseksi. Autosta näkee riittävän lähelle ulos, pimeitä METSÄTEILLE JA KAUPUNGIN VILINÄÄN Alkujaan kummeksuin, jopa vierastin kaupunkimaasturi-termiä. Pääntilaa on tarpeeksi, etupenkeillä oikein hyvinkin. Etupenkit ovat tukevat ja riittävän isot, sivusuunnassakin kaksi isoa miestä mahtuu istumaan ilman kahnausta. Hirvikivääri kyllä mahtuu. LAINASIMME naapuriltamme tätä juttua varten neljä vuotta vanhaa Suzuki Vitaraa. Vitaran takaluukku on 110 sentin levyinen ja tavaratilan pohjalta reilut 80 senttiä korkea, mutta aika lyhyt. Vai olisiko Putin sittenkin kuskin pukilla. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN SUZUKI VITARA BOOSTERJET 1,4 4WD GL Moottori: 1,4 l bensaturbo, 103 kW Huippunopeus: 200 km/h Kiihtyvyys: 0...100km/h 10,2 s Vaihteisto: 6-pykäläinen automaatti Pituus/leveys/korkeus: 4 175 mm/1 775 mm/1 610 mm Omamassa: 1 265 kg Sallittu kokonaismassa: 1 730 kg Sallittu perävaunumassa (jarruton/jarrullinen): 400 kg/1 200 kg Renkaat: 215/55R17 Yhdistetty kulutus: 7,6 ltr/100 km Hinta: 30 000–35 000 € Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 11316_.indd 57 11316_.indd 57 10.3.2025 13.11.37 10.3.2025 13.11.37. Auto vaikuttaa enemmän leveältä kuin pitkältä. Jos takaselkänojat kaataa, tulee pituustilaa noin 160 senttiä, jolloin raivaussahakin mahtuu mukaan. Naapuri, Leo Tarssanen, on tehnyt elämäntyönsä lääkärinä ja asuu nyt kotitilallaan, omistaa metsää ja jahtaa hirviä
Hän käyttää maasturiaan metsätiloillaan ja myös metsästysajoneuvona. Se on vähän, minkä huomaa kaupunkiajossa: auto kääntyy kiverästi. Jutun sisänäkymäkuva on otettu turhan alhaalta, oikeastaan istuimien välistä katsovan lapsen perspektiivistä. Yksi tekijä on jälleen hyvä automaattivaihteisto. Pysäköintiä auttaa takakamera. sektoreita ei juuri jää. Kuusipykäläinen automaattivaihteisto pelaa hienosti. Maavara on 18,5 senttiä, mikä ei ole paljon. Hyvä meno jatkuu maastossa. Puuterilumessa etenemistä saattaa haitata Vitaran keveys, omamassa on nelivetoiselle maasturille harvinaisen pieni eli 1 265 kiloa. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 11316_.indd 58 11316_.indd 58 10.3.2025 13.11.38 10.3.2025 13.11.38. Neljässä vuodessa mittariin on kertynyt 36 000 kilometriä – metsäteitä ajellessa ei Pitkäkin mies mahtuu Vitaraan helposti. Jos takaluukun lipan alla olevasta kameran silmästä pyyhkii hiekkapölyä pois huolimattomasti, jää muovilinssi suhruun pysyvästi. Valmistaja ilmoittaa kääntösäteeksi 5,2 metriä, mistä pääsee yksinkertaisella laskutoimituksella kääntöympyrän halkaisijaan 10,4 metriä. Vaatisi kehittelyä. Pienikokoisesta bensakoneesta on turbolla puristettu 103 kilowattia. Erinomainen kaupungissa Kaupungissa Vitara on elementissään. Yleinen ongelma kaikissa autoissa on takakameran linssin tuhrautuminen: muta, pöly tai lumi tekee kuvasta suttuisen. Talvisessa kaupungissa on tietenkin paljon hyötyä nelivedosta. Katveet ympärillä ovat pienet, ja istuimen korkeus kadun pinnasta on normaalia henkilöautoa korkeampi. Tässä auttaa kuitenkin auton kohtuullinen koko. Iso auto tarvitsee enemmän maavaraa kuin pienempi. Korkeaviritteinen kone saattaisi olla helppo sammahtelemaan, mutta automaattiautothan eivät stumppaa kytkintä nostettaessa, koska kytkinpoljinta ei ole. Pienestä omamassasta johtunevat myös luvatut pienet perävaunumassat: jarruton/jarrullinen 400/1 200 kiloa. Omistajan kertomaa Koeajossa olleen Vitaran omistaja Leo Tarssanen on myös aiemmin omistanut Suzukin maastureita. Näin siis, vaikka auto on nelivetoinen eli Suzuki-kielellä All Grip. Hyvissä istuimissa on vain kolme säätöä, mutta se riittää. Auto on etuvetoinen, mutta etupyörien lipsuessa tulee takaveto mukaan. Hyvän kääntyvyyden tunnetta vahvistavat herkäksi tehostettu ohjaus ja näppärän pieni ratti. Kaikki tämä tekee Suzuki Vitarasta erinomaisen kaupunkiauton
Kesällä autolla pääsee satasen alle seitsemällä litralla, mutta talvella kuluu 8–9 litraa. Ohjauspyörään ja sen ympärille on keskitetty nappuloita, viiksiä, pylpyröitä ja jopa manuaalinen vaihtaminen. Keveällä autolla nasta kantaa suhteessa enemmän ja pitää kumia irti tiestä. Kabiinin lämpöä ja tuuletusta säädellään näytön alapuolella olevista pylpyröistä. Auton suuntavakavuus on hyvä. Takasektoristakin on Suzuki Vitaran muotokieli yllätyksetön. Pitkänä miehenä Tarssanen tykkää kuljettajan tiloista, myös pääntiloista. Tässä vaikuttaa toki myös tottuminen: ohjauskäsialani on mukautunut omaan maasturiini, jossa on kitkarenkaat ja painava dieselmoottori. Metsälehti Makasiini 59 11316_.indd 59 11316_.indd 59 10.3.2025 13.11.38 10.3.2025 13.11.38. Nykyisen Vitaran vertailukohteina hänellä oli muun muassa vuonna 2004 hankittu Suzuki Grand Vitara. Tarssanen pitää Vitaran kaupunkiominaisuuksista ja siitäkin, että start/stop-toiminto lopettaa tarpeettoman pakokaasun tuottamisen kaupunki-ilmaan jonossa seistessä. Tarssasen mukaan Vitara sopii kaupungin ja metsäteiden lisäksi vaikkapa Mikkeli–Helsinki-välille (noin 250 kilometriä). Voisi sanoa auton olevan saksalaisen hillitty, vaikka onkin japanilainen. Se menee suoraan kuin tikkanuoli ja samasta syystä – on painava möntti keulilla.. Auton muotoilu ei siis vanhene tai kulu nopeasti. Jäi tuntuma, että nykyinen Vitara on paras yhdistelmä ominaisuuksia kaupunkimaasturiksi, lukuun ottamatta 18,5 sentin maavaraa: pohjakosketuksia on tullut, muttei vaurioita. Oma havaintoni on poikkeava, eikä keveä auto nastarenkailla täysin suuntavakaa voi mielestäni olla. kilometrejä kerry paljoa. l Sisänäkymässä on samaa asiallisuutta kuin ulkokuoressa. Tässä jäin miettimään. Suuntavakavuus kesärenkailla on luultavasti parempi kuin nastarenkailla. Hänen ei tarvitse pitää istuinta ihan takana, joten taaksekin mahtuu hyvin takapenkille
60 Metsälehti Makasiini » KOEAJO 11318_.indd 60 11318_.indd 60 10.3.2025 13.13.38 10.3.2025 13.13.38. Kokeilimme, onko se kehujensa arvoinen. LUMISEN METSÄN VOIMAELÄIN Lynx 69 Ranger on markkinoiden ainoa 60 senttiä leveällä telalla varustettu moottorikelkka. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ / KUVAT ARI KOMULAINEN ASIANTUNTIJAT ANSSI JA ARI KOMULAINEN Ja jos kelkkaa pitää auttaa ihmisvoimin, apuun tarvitaan isompi talkooporukka. MittarisLeveätelainen Lynx 69 Ranger on puunajossa mukavuusalueellaan. Polttoainesäiliöön mahtuu 42 litraa. Ensimmäisten 170 kilometrin ajon aikana polttoainetta on kulunut noin 50 litraa. Valtaosa kilometreistä on tullut puun ajossa. Toisaalta iso, nelitahtimoottorilla varustettu kelkka painaa ajokunnossa yli 300 kiloa. Näin raskaskin kuorma lähtee liikkeelle sutimatta eikä kelkka-reki-yhdistelmää tarvitse pysäköidä alamäkeen puiden kuormaan mättämisen ajaksi. Telamaton profiilin korkeus – 3,8 senttiä – tarjoaa kelkalle miltei seinäpidon. Nelitahtimoottori on paljastunut bensapihiksi. Käyntiääni on miellyttävän pehmeä. Huipputehoa tärkeämpää on alhaisillakin kierroksilla sitkeästi vääntävä moottori ja pehmeästi vetoon tarttuva variaattori. KAIKESTA näkee, että iso Lynx on suunniteltu kovaan työkäyttöön. Nestejäähdytteinen Rotax 900 ACE -moottori on kolmisylinterinen ja nelitahtinen. Sen tehoa ei ilmoiteta, mutta ensimetreiltä alkaen on selvää, ettei puhti lopu täysien tukkikuormienkaan edessä. Käyttöohjeen mukaan polttoaineeksi käy 95-oktaaninen bensiini. Sen kääntäminen varsinkin pehmyessä ja syvässä lumessa kysyy kuljettajalta voimaa
Tämän hetken verollinen suositushinta on noin 19 000 euroa. Tokmannilta löytyi 40 eurolla Brucke-laatikko. Kertakuormaan mahtuu puolitoista kiintokuutiota kolmimetristä pölliä. Ohjaustangon keskellä on kahva, josta on hyvä pitää kiinni, kun kuljettaja nojautuu sivulle tasapainottaakseen kelkkaa. Se tosin edellyttää, että metsäkäytön osuus on riittävä. Halpa vakuutus öljypohjalle Kelkka varustettiin muovisella pohjapanssarilla. Pohjapanssari maksoi noin 260 euroa, mikä on halpa vakuutus moottorin öljypohjalle. Se kiinnitettiin kelkkaan liinalla. Sen etuna ovat muoviset, livakasti luistavat jalaksen pohjat. Kelkan sukset varustettiin leveillä pohjamuoveilla, ”vuotsolaisilla”. Maksettavaa jää, vaikka metsänomistaja saa vähentää ostohinnan alvit ja tehdä menojäännöksestä poistot metsäverotuksessa. Työhön kului kahdelta ihmiseltä kaksi ja puoli tuntia. Ne maksoivat 150 euroa. Metsälehti Makasiini 61 11318_.indd 61 11318_.indd 61 10.3.2025 13.13.39 10.3.2025 13.13.39. Kelkan suksiin asennettiin muoviset levikkeet, ”vuotsolaiset”. Halvaksi kelkkaa ei voi kehua. Kelkan istuimen taakse kiinnitettiin työkalulaatikko tukkisaksia, koukkuja, kuorman kiinnitysketjua ja muita tarvikkeita varten. ton lasin todettiin huurtuvan sisäpuolelta nollakelillä. Asennusta helpotti se, että kelkan pohjassa oli valmiiksi merkittynä pohjapanssarin kiinnitysruuvien paikat. EnimTokmannilta löytyi edullinen varustelaatikko kelkan tavaratilaan. Muovijalakset parantavat luistoa Puun ajoa varten hankittiin Ultratekin valmistama parireki. Pohjapanssari ja suksien muovipohjat asennettiin itse. Suojauksen tarve korostuu paksussa ja pehmeässä lumessa, koska tällöin pitkiäkään kantoja ei ole helppo nähdä ja varoa
LYNX 69 RANGER MOOTTORI: Rotax 900 Ace, nelitahti ISKUTILAVUUS: 899 cm 3 MOOTTORIN KORKEIN KIERROSLUKU: 7 250/ min POLTTOAINEEN elektroninen ruiskutusjärjestelmä EFI SUOSITELTU POLTTOAINE: 95 oktaania VAIHTEISTO: 2 eteen, vapaa ja sähköisesti toimiva peruutusvaihde KUIVAPAINO: 289 kg TELAMATON LEVEYS: 600 mm TELAMATON PITUUS: 3 923 mm TELAPROFIILIN KORKEUS: 38 mm YHDEN istuttava, sähköllä lämmitettävä istuin LÄMMITETTÄVÄT kädensijat VEROLLINEN HINTA: noin 19 000 euroa PLUSSAT JA MIINUKSET + Vetokyky + Helppokäyttöinen peruutusvaihde + Nopeus tasaisilla ajourilla + Leveä telamatto + Hiljainen ja alakierroksilla vääntävä 4-tahtimoottori + Vähäinen polttoaineen kulutus + Yksityiskäytössä kolmen vuoden takuu Vaatii kuljettajalta voimaa käännöksissä etenkin pehmyessä ja paksussa lumessa ajettaessa Painava irrotettava ihmisvoimin, jos juuttuu kiinni Kallis 62 Metsälehti Makasiini » KOEAJO Puunajo moottorikelkalla on raskasta käsityötä. Katso video osoitteesta metsälehti.fi 11318_.indd 62 11318_.indd 62 10.3.2025 13.13.41 10.3.2025 13.13.41
Jalaksissa on perinteinen nytkälaite, joka varmistaa jouhevan liikkeelle lähdön. l Metsälehti Makasiini 63 Kaikki lähtee siemenestä Jalostetuilla siemenillä uudistettu metsä tuottaa kiertoaikana jopa rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta. Toinen ajaa ja kolmas auttaa lanssilla kuormien purkamisessa. Nyt karikat nostetaan kuormauksen ajaksi irti. 029 432 6000 ja siemenkeskus@tapio.fi tai verkkokaupasta: Metsäkauppa.fi JALOSTETUN SIEMENEN HYÖDYT: Lisää kasvua ja tuottoa Enemmän hiilensidontaa Parempi laatu Tuhonkestävyyttä Metsälehti Tabloid advert 175 x 130_HR AW.indd 1 Metsälehti Tabloid advert 175 x 130_HR AW.indd 1 28/01/2025 10:34 28/01/2025 10:34 11318_.indd 63 11318_.indd 63 10.3.2025 13.13.42 10.3.2025 13.13.42. Kun puut ajetaan moottorikelkalla, on ajourat linjattava loivakaariksi ja rinteissä kohtisuoraan kallistuksen suuntaisesti. Yksinkin puunajo onnistuu, mutta ottaa aikaa. Tilaa siemenet metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Siemenkeskuksesta: Puh. Ojien ylityskohdat kannattaa täyttää lumella. Vastineeksi tarjolla on olemattomia ajouria ja maaperää säästävää puunkorjuuta. Puutavara kasataan urien varteen uran suuntaisiin kourakasoihin tai ristikoille. Jouhevimmin työ sujuu kolmen miehen ryhmältä, jossa yksi kaivaa kourakasoja esille lumen alta ja auttaa kuormaamisessa. Pitkillä ajomatkoilla varsinkin tasaisilla mailla kelkka on verrattoman joutuisa ajopeli puunkuljetukseen traktoriin tai mönkijään verrattuna. Pitkän puutavaran ajaminen voi käydä hankalaksi möykkyisessä maastossa esimerkiksi ojia ylitettäessä. millään rekeen pystyy kuormaamaan viisimetristä rankaa, tällöin takarekeä voi siirtää jonkin verran kiinnityksestään taaksepäin. Uria voi niiden kapeuden ansiosta tehdään taajaan. Kasat on syytä liputtaa näkyvin merkkikepein, jotta ne löytyvät syvästäkin lumesta. Kuormien sitomisessa parhaiksi välineiksi osoittautuivat perinteinen karhukiristin ja ketju.. Sivulle kääntyvät karikat muutettiin kiinteiksi, koska niiden levittäminen lisäsi reen etäisyyttä pinosta. Uran leveydeksi riittää puolitoista metriä. Puut on paras hakata ennen lumien tuloa. Kepit on paras pystyttää kasojen ulkoreunalle, koska uran puolella ne haittaisivat lumeen jäädyttyään kuormausta. RASKASTA PUUHAA MOOTTORIKELKKAKORJUUSSA puut kuormataan ja lastataan käsipelillä, mikä on raskasta puuhaa
TEKSTI JA KUVAT PIA PAANANEN 64 Metsälehti Makasiini 11353_.indd 64 11353_.indd 64 10.3.2025 13.16.02 10.3.2025 13.16.02. Sen teki Vesistöja Luontokunnostus Janne Raassinan yrittäjä Janne Raassina. ENNALLISTAMINEN » LIPERILÄINEN metsäkoneurakoitsija Teemu Tiitinen katselee Tohmajärvellä Läntisellä Valkeasuolle tekemänsä ennallistamishakkuun jälkeä. ”Se oli mieluinen yhteydenotto”, sanoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija Miika Laihonen. Otetaan pois se, mikä muualla jätetään ja jätetään se, mikä muualla otetaan. ”Eihän tässä ole muuta erikoista kuin se, että kaikki tehdään päinvastoin kuin nuoren metsän hakkuissa. Sen jälkeen UPM valitsi puunkorjuuyrittäjän huoleh”TÄSSÄ TEHTIIN KAIKKI PÄINVASTOIN” Tohmajärvellä ennallistetaan suota. Luonnonsuojelujärjestö Luontokollektiivi ehdotti yhtiölle suon ennallistamista. Muuten työ on samaa, mitä olen tehnyt viitisentoista vuotta”, Tiitinen kertoo. Tarkat ohjeet korjuuseen Noin 100 hehtaarin kokoinen Läntinen Valkeasuo on UPM:n omistuksessa. Läntisellä Valkeasuolla poistetaan puita metsittyneen avosuon reunasta. Ensin korjattiin puut ja kesällä tukitaan ojat. Hanke käynnistyi ennallistamissuunnitelman laatimisella
Jos joku tilanne on mietityttänyt, hän on soittanut. Siihen tarvittiin myös erikoisosaamista. Valkeasuon ennallistaminen on osa ohjelmaa. ”Teemu on halunnut kuunnella ohjeita ja toimia niiden mukaan. l Teemu Tiitinen (vas.) oli tyytyväinen saamiinsa korjuuohjeisiin ja Risto Sulkava Tiitisen työn jälkeen. ”Aikaisemmissa ennallistamisissa on usein todettu, että hakkuista tulee ongelmia. Näin turpeen hajoaminen estyy ja samalla ravinteiden huuhtoutuminen lähellä olevaan Polvijärveen vähenee. ”Keväällä 2026 näkyvillä pitäisi olla ensimmäiset merkit rahkasammaleen palaamisesta metsäsammalten valtaamille alueille”, Hakulinen ennakoi. Hän muistuttaa, että luonnonvaroja käyttävänä yhtiönä UPM haluaa omalta osaltaan huolehtia elinympäristöjen säilymisestä ”Juuri tämän takia meillä on elinympäristöohjelma.”. timaan puiden poistosta. UPM vastaa työnjohdosta kohteella. Koko hankkeen suunnitteli ja sitä hallinnoi Luontokollektiivi ry. ”Työ on alussa” UPM käynnisti viime keväänä elinympäristöohjelman, jossa tavoitteena on ennallistaa vuoteen 2030 mennessä 3 000 suohehtaaria. Ohjeita saatiin esimerkiksi palokantojen, kelojen ja metsojen hakomisalueen säästämiseen korjuussa. Lisäksi toteutetaan hoitotoimia sadassa muussa luonnon monimuotoisuudelle arvokkaassa ympäristössä. Ennallistamisen jälkeen Läntinen Valkeasuo toimii vesivarastona ja tasaa virtaamavaihteluita pahasti eroosion vaivaaman Luosojoen valuma-alueella. Ennallistaminen jatkuu kesän kuivimpana aikana, silloin Raassinan yritys palaa suolle ja tukkii konetyönä ojat. Metsälehti Makasiini 65 11353_.indd 65 11353_.indd 65 10.3.2025 13.16.03 10.3.2025 13.16.03. ”Työ on alussa, kohteita on tulossa eri puolille maata”, UPM:n Laihonen kertoo. Seuraavaksi tukitaan ojat Korjuutyö suolla on pian ohi. ”Keväällä 2026 näkyvillä pitäisi olla ensimmäiset merkit rahkasammaleen palaamisesta.” ELY-KESKUS RAHOITTAA VALTAOSAN VALKEASUON ennallistamishankkeen budjetti on 91 000 euroa. Sitten olemme yhdessä pähkäilleet, miten tehdään”, Sulkava kertoo. ”Teemun työn jälki on hyvää ja tänne on helppo tulla kaivurilla. Jos teen itse ennallistamista suunnitellessani virheen tai jos hakkuu-urakoija tekee virheitä, niin se tulee vastaan kaivurin kanssa”, kertoo Raassina. Koko summasta Pohjois-Karjalan ely-keskus rahoittaa 80 prosenttia, rahat saadaan JTF-rahastosta (Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto). Täällä urakoijan tukena on ollut ennallistamisasiantuntija Risto Sulkava”, kertoo hankepäällikkö ja Luontokollektiivin puheenjohtaja Tuuli Hakulinen. 20 prosentin omarahoitusosuudesta 18 000 euroa tulee UPM:ltä ja 200 euroa Luontokollektiivilta. Ojien tukkiminen nostaa vedenpinnan ennen metsäojitusta olleelle tasolle
Käsitys ennallistamisen ilmastohyödyistä on perustunut tutkimuksiin, joissa on tarkasteltu vain maaperän kasvihuonekaasutasetta. Vaikka ennallistetun kohteen suomaiset piirteet palautuvat jo vuosikymmenessä, kestää jopa sata vuotta ennen kuin alue palautuu ojitusta edeltäneen suotyypin mukaiseksi. YR JÖ H U U SK O /V A ST AV A LO TEKSTI MIKKO RIIKILÄ kerroksen lisäksi tarkastellaan myös suon kuivatuksen tuloksena syntyneen puuston hiilensidontaa ja puusta valmistettuihin puutuotteisiin varastoituvaa hiiltä. century -tutkimuksen ovat tehneet Samuli Launiainen, Anssi Ahtikoski, Janne Rinne, Paavo Ojanen ja Hannu Hökkä. Tutkimusta ei ole vielä julkaistu, vaan se on arvioitavana eurooppalaisessa Ambio – A Journal of Environment and Society -tiedesarjassa. Ojitettu suometsä paljastuu hiilinieluksi, kun turveSADAN VUODEN ODOTUS Ojitettujen soiden ennallistamisen on luvattu viilentävän ilmastoa. ”Kun ojat tukitaan, suokasvit yleistyvät kymmenessä vuodessa. Samalla tosin ilmastoa lämmittävät metaanipäästöt kasvavat. Vaikka peitteisen suometsän heijastavuus (albedo) on pienempi kuin ennallistetun avosuon, ei sen vaikutus riitä kumoamaan puuston hiilivaraston merkitystä. Ojanen työskentelee tutkijana Lukessa ja Helsingin yliopistolla. Lisäksi ojitetun suometsän metaanitase on ilmaston kannalta luonnontilaista suota edullisempi. . Ennallistetulta suolta puusto on hakattu ja ojat tukittu. Suomessa on miljoonia hehtaareita piakkoin hakkuukypsyyden saavuttavia ja jo saavuttaneita metsiä, jotka ovat syntyneet 1960ja 1970-luvuilla ojitetuille soille. Riekko kiittää ennallistajia Suometsän ennallistamisella saavutetaan ekologisia hyötyjä nopeammin kuin ilmastohyötyjä. l ENNALLISTAMINEN » 66 Metsälehti Makasiini 11328_.indd 66 11328_.indd 66 10.3.2025 13.17.06 10.3.2025 13.17.06. Paavo Ojasen mukaan tällaiset metsät voidaan lähivuosikymmenien ilmastohyötyjä menettämättä uudistaa ja jatkaa puun tuottamista, jos vaihtoehtona olisi avosuoksi ennallistaminen. Hiilidioksidipäästöt vähenevät, kun turpeen hajoaminen ennallistamisen jälkeen pohjaveden pinnan noustessa hidastuu. EI OLE yllätys, että Suomen Luonnonsuojeluliiton kotisivuilla hehkutetaan ojitettujen soiden ennallistamisen ilmastohyötyjä, koska järjestö kerää rahaa tähän tarkoitukseen. Tutkimuksen nimi kertoo olennaisen: Turvemaametsien ennallistaminen ei hidasta ilmaston lämpenemistä tämän vuosisadan aikana. Kannattaako suometsä uudistaa. Suometsä muuttuu hiilinieluksi vasta sadan vuoden kuluttua ennallistamisesta. Myös Tapion metsänhoitosuositusten pääviesti on sama: ”Suon ennallistaminen hillitsee ilmastonmuutosta. Uusi tutkimus kumoaa nämä lupaukset. Sitä joudutaan kuitenkin odottamaan, sanoo uusi suomalaistutkimus. Rewetting drained boreal peatlands does not mitigate climate warming in the 21. Esimerkiksi riekkojen on todettu palanneen avosuoksi ennallistetuille alueille”, Ojanen sanoo. Myös suolla viihtyvät linnut ja hyönteiset ilmaantuvat nopeasti
Nykypuitten tyvi on selvästi kapoisempi kuin tuolloin mitattujen. Viime aikoina myös puiden latvukset ovat keskimäärin lyhentyneet, siten läpimitaltaan tietyn kokoisen puun biomassa on aiempaa pienempi. Toisaalta rehevien kasvupaikkojen lisääntyminen voi selittää myös puiden kasvurytmin muutosta. Ne ovat kuin Lapin kesä, kukkivat nopeasti.. Tämän ikävaiheen jälkeen kasvu laskee varsin jyrkästi. Kuolleisuuden kasvua ei selitä myöskään metsätuhojen pinta-ala, vaan lisääntynyt kuolleisuus muodostuu yksittäisistä kuolleista puista. 67 Metsälehti Makasiini 11352_.indd 67 11352_.indd 67 10.3.2025 13.24.36 10.3.2025 13.24.36. Rehevimpien maiden kasvien parantunutta menestystä voi selittää esimerkiksi typpilaskeuma sekä ilmaston lämpiäminen. l Mitä metsissämme tapahtuu. Puuston kasvurytmi on myös muuttunut. Ero vuonna 1980 julkaistuihin Vuokilan ja Väliahon kasvutaulukoihin on selvä: niiden mukaan heikoimpien kasvupaikkojen männiköissä paras kasvu saavutettiin vasta 70–75 vuoden iässä ja suositeltu kiertoaika saattoi olla jopa 110 vuotta. Nykymetsissä nuorten metsien kasvu on kiivasta, mutta näyttää myös hiipuvan entistä aiemmin. Esimerkiksi puiden rungot ovat selvästi solakoituneet viidennen VMI:n eli 1960-luvun alun jälkeen. KASVUPAIKATKIN NÄYTTÄVÄT olevan muutoksessa. Noista ajoista luontainen kuoleminen on trendinomaisesti lisääntynyt. Vaikka ikääntyminen nostaa puiden kuolleisuuden riskiä jyrkästi, Suomessa yli 80-vuotiaiden metsien pinta-alaosuus ja keskimääräinen ikä on ollut tuona aikana pikemminkin hienoisessa laskussa kuin nousussa. Uuden VMI:n tulosten mukaan rehevimpien kasvupaikkojen pinta-ala on kuitenkin kasvanut 1950-luvulta asti, noin 10 prosenttiyksikköä. Rehevimmillä kasvupaikoilla kasvaneissa kuusikoissa paras kasvu saavutettiin tuolloinkin noin 35-vuotiaana. ANNIKA KANGAS Kirjoittaja on tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksessa ja metsänomistaja. Tällä hetkellä se on jo seitsemän prosenttia kokonaiskasvusta eli 8,8 miljoonaa kuutiota vuosittain. JOPA PUIDEN luontainen kuoleminen näyttää olevan muutoksessa. Noista ajoista luontainen kuoleminen on trendinomaisesti lisääntynyt. Uuden, metsien vuotuista kasvua ikäluokittain erilaisilla kasvupaikoilla kussakin maakunnassa kuvaavan mallin mukaan kaikilla alueilla ja kaikilla eri kasvupaikoilla paras kasvu saavutetaan, kun puut ovat noin 30–40-vuotiaita. Tämä johtaa siihen, että puuntuotannon kannalta optimaalinen kiertoaika – eli kiertoaika, joka tuottaa suurimman mahdollisen keskimääräisen kasvun – on kaikilla kasvupaikoilla 67 ja 86 vuoden välillä. Uusimman VMI:n tulosten mukaan alimmillaan luontainen kuoleminen oli 1950ja 1960-luvuilla, jolloin se oli noin yhden prosentin luokkaa metsien silloisesta kokonaiskasvusta. Keskimääräisellä kasvupaikalla kasvaneissa kuusikossakin paras kasvu saavutettiin taulukoiden mukaan vasta 50–70-vuotiaana. » KOLUMNI MONET ASIAT muuttuvat nyt metsissämme. Lyhentynyt latvus voi olla seurausta samanlaisista seikoista kuin kaventunut runkomuotokin: puita on tietoisesti pyritty jalostuksella muokkaamaan vähäoksaisemmiksi, ja niitä on kasvatettu aiempaa tiheämmässä. Koska kasvupaikat luokitellaan aluskasvillisuuden mukaan, niiden jos jonkin voisi kuvitella olevan pysyviä
TEKSTI MARJO NÄKKI KUVAT JUHA METSO 11321_.indd 69 11321_.indd 69 10.3.2025 13.21.07 10.3.2025 13.21.07. Samalla hän on päässyt toteuttamaan kuvausharrastustaan. RUOKA-AIKA Virolahtelainen maanviljelijä Kari Kytö on talviruokkinut lintuja pihapiirissään vuosikymmeniä
70 Metsälehti Makasiini Maaja merikotkat tulevat haaskalle sianlihan perässä. METSO & NÄKKI » ”En halunnutkaan kaataa metsää.” Palokärjen hakkaamissa vanhoissa pesäkoloissa voi pesiä myös helmipöllö. Korpit ovat jo aloittaneet keväiset soidinlentonsa, mutta ne asettuvat välillä myös lepäämään. 11321_.indd 70 11321_.indd 70 10.3.2025 13.21.08 10.3.2025 13.21.08
Kydöstä tuli tilan isäntä vuonna 1978, mikä yhdisti työn sekä kiinnostuksen luontoon ja lintuihin. Harrastuksesta innostui myös puoliso Kaarina. ”Säkki kylvösiemeniä maksoi maltaita”, hän muistelee. Suomessa harmaapäätikka on harvalukuinen, mutta Kydön pihapiirissä Virolahden Säkäjärvellä se tuntuu viihtyvän monien muiden lajien tavoin. Pariskunta pystytti piilokojun pesän lähettyville ja levitti koirannappuloita, joiden perässä poikaset tulivat esiin. Tämä päätti kuitenkin toisin. 11321_.indd 71 11321_.indd 71 10.3.2025 13.21.09 10.3.2025 13.21.09. Se on edelleen tuvan pöydällä. ”Käpytikka on sen verran kovaluontoinen, että se ei helpolla päästä reviirilleen”, tilan isäntä Kari Kytö kertoo. Metsälehti Makasiini 71 A A AMULLA maatilan päärakennuksen ikkunasta on seurattu harvinaista luonnonnäytelmää. Siemenet olivat niin herkullisia, että arka punatulkku tuli kädestä syömään. Kari Kydön lapsuuden seikkailujen leikkikenttä Hiidensaari on nykyisin suojeltu. alun perin perheen vanhinta veljeä. ”Minut kastoi Virolahden legendaarinen kirkkoherra Lauri Leikkonen. Kytö on talviruokkinut lintuja pihapiirissään vuosikymmeniä. Hän saapui Säkäjärvellekin monena kesänä lintuja rengastamaan. Käpytikka ja vihertävä harmaapäätikka sattuivat ruokinnalle samaan aikaan, hetken toisilleen pörhisteltyään käpytikka ajoi kollegansa pois. Sain takuulla samalla lintuinfluenssan”, Kytö kertoo. Kari Kydön suosikkikirja lapsena oli lintuopas. Lintuja hän alkoi kuvata 1970-luvulla. ”Sain lintuinfluenssan” Kari Kydön kotitilan jatkajaksi kaavailtiin Harmaapäätikka käy ruokinnalla, vaikka sen pääasiallista ravintoa ovat muurahaiset. Monissa niistä keikistelevät veikeät ketunpoikaset, joiden pesä löytyi ladon alta. Lauri Leikkonen oli tunnettu lintumies. Vielä 1970-luvulla auringonkukansiemeniä ei ollut kaupoissa kuten nyt. Sen hankinta kuitenkin kannatti. Pariskunnan ottamia kuvia on seinillä
Taviokuurnakoiras syö talvella pihlajanmarjoja. Heti seuraavana päivänä saapuivat korpit ja sen jälkeen niiden opastamina kaksi nuorta maakotkaa. ”Paikalle saapui naaraskarhu kahden erauspennun kanssa,” Kytö kertoo. Karhut viihtyivät kojulla niin hyvin, että emo uskalsi jättää pennut ruokailemaan sinne keskenään. Neljä vuotta sitten Kydön piti selvittää, mikä pudotti kojun eteen linnulle ripustetun pähkinäpurkin. Myös pyrstötiaiset ilmaantuivat ruokinnalle ja jäivät asumaan pihan kuusiaitaan lopputalveksi. Viime talvena satoi pakkasten välillä vettä, mikä jäädytti puiden runkoja ja lumen panssariksi. Ruokinta tuo ravintoketjun petopäätäkin lähelle. Ruokinta voi pelastaa Usein ruokinnassa on kyse siitä, että lintuja ja eläimiä houkutellaan esiin kuvattaviksi ja katseltaviksi. Nappiotos oli sekin, jossa nuori merikotka istui oksalla suoraan täydenkuun edessä. Oma piilokoju lähimetsään Kymmenkunta vuotta sitten Kari Kytö oli mukana hirvijahdissa ajomiehenä ja sai mukaansa kaksi hirvenpäätä. Niinpä talvivarastoja kartuttaneet linnut eivät päässeet ravintoonsa käsiksi. Töyhtötiainen on paikkalintu, joka pesii Kytön suojelluissa metsissä. Tiaisten turvapaikkana toimineen kuusiaidan varjossa vaani ilves, joka nappasi pihapiirissä liikkuneita rusakoita. Kytöjen pihapiirin ruokintapaikalle ilmaantui muun muassa pieni parvi erittäin uhanalaiseksi taantuneita hömötiaisia. ”Innostuin niin, että tilasin paikalle piilokojun.” Sen jälkeen Kydön pariskunta on päässyt todistamaan ja ikuistamaan monia hienoja hetkiä. 11321_.indd 72 11321_.indd 72 10.3.2025 13.21.10 10.3.2025 13.21.10. Hän vei ne sopivaksi katsomaansa paikkaan tilan metsään. Välillä talviruokinta voi muuttua lajin pelastukseksi. Samankaltaisen suhteen Kydöt loivat kurkipariskuntaan, joka toi poikasensa näytille kuvauspaikkana toimineen ladon liepeille. Vaikka koju on yksityinen, haaskan Vanha kuusimetsä tarjoaa luontokuvaajalle mahdollisuuden nähdä muun muassa metsätiaisia ja puukiipijöitä. Nuori maakotka viihtyi vanhan merikotkan seurassa, korpit telmivät keskenään. 72 Metsälehti Makasiini METSO & NÄKKI » ”Ketut oppivat tuntemaan meidät hajusta. Kun joku muu tuli piilokojuun, niitä näki vain vilaukselta”, Kydöt kertovat
Myöhemmin havaintoja tuli elävistä yksilöistä. Elettiin 60–70-lukujen vaihdetta. Hiirihaukka opetti poikastaan Ensimmäisen liito-oravan Kytö löysi lähimetsään jääneestä piikkilangasta kuolleena. ”Luulin sitä aluksi pöllöksi.” Nyt liito-oravia asuu aivan pihan liepeillä, vaikka metsä ei olekaan koskematonta. ”Kottaraispöntöstä lähti peräkanaa pieniä mustia poikasia kohti naapurin puutarhaa.” Sitten pöllö katosi, mutta viime kesänä Kytö löysi taas peräti kaksi helmipöllön pesää vanhoista palokärjen koloista. MAAPÄHKINÄSSÄ on paljon energiaa. Hiirihaukka oli saanut nokkaansa käärmeen, jonka se sitten pudotti poikaselleen ilmasta napattavaksi. Kaksi se söi, neljä vei poikasilleen ja loput kaivoi kätköön.” Metsää suojeluun Kymmenen vuotta sitten Kari Kytö oli raivaamassa uudishakkuuta varten Säkäjärven rantametsää. pidosta pitää ilmoittaa Ruokavirastoon. Tuohon kiveen voivat kaivertaa nimeni”, hän sanoo ja nostaa katseensa puiden latvoihin. Järven pohjoislaidalla lintumiehen katse havaitsi haavan juurella lastuja. ”En halunnutkaan kaataa metsää.” Paikalle kutsuttu ely-keskuksen biologi. Tämä innostui niin, että lopulta suojeluun pantiin kymmenen hehtaaria Kydön maita, toki Kydön suostumuksella. JOS aloittaa ruokinnan, sitä pitää myös jatkaa. Ne kielivät siitä, että puussa pesi palokärki. Kari Kydön luontokuvia löytyy verkosta osoitteesta www.karikyto.fi ja Instagramista kari57.kyto.. Kun hiirihaukka kuuli pellolta murskaimen äänen, se saapui paikalle. ”Tässä on minun viimeinen leposijani. l 11321_.indd 73 11321_.indd 73 10.3.2025 13.21.11 10.3.2025 13.21.11. Kolme kertaa vuodessa raportoidaan kunnan eläinlääkärille. Kerran Kytö pääsi näkemään, miten se näytti opettavan poikastaan. Puimakoneen säksätys on merkki ketuille siitä, että pienet jyrsijät lähtevät liikkeelle kaatuvan viljan seasta. AURINGONKUKANSIEMEN kannattaa antaa kuorettomana. ”Liito-orava tarvitsee piilopaikakseen vanhoja kuusia,” Kytö kertoo. Pesä on usein tikankolossa tai pöntössä, mutta se voi pesiä vaikka vanhaan oravanpesään. KELTASIRKUILLE voi ripotella kauraa maahan. Kytö käy makaamaan kaatuneen puun päälle ja osoittaa vieressä olevia siirtolohkareita. Mukana oli lapsuuden seikkailumetsä Hiidensaari. PUNATULKKU ja viherpeippo voivat saada salmonellan, jos ruokintapaikka on epäsiisti. ”Rapsutin puun kylkeä kuin näätä kiipeäisi puuhun, ja pöllö tuli kurkkaamaan.” Kytö liikkui tiluksillaan usein traktorilla tai puimurilla, joita eläimet eivät osaa pelätä. Yksi mätkähti hangelle Kydön tehdessä metsätöitä ja toinen liiti kymmeniä metrejä auton rinnalla, kun hän oli palaamassa kotiin. RUOKINTA kannattaa aloittaa vasta, kun lunta tulee maahan. Siellä on sekametsää, jossa on runsaasti lahopuuta ja jossa viihtyvät eri tikkalajit, kahlaajat, liito-oravat — ja isäntä itse. Saaresta on tullut Kari Kydön elämäntyön näyte. Yleensä liito-orava oleilee sekametsässä. TIKAT ja pyrstötiaiset tykkääävät rasvapatukoista. ”Yhden pyyntireissun aikana kettu sai 40 vesimyyrä. Metsälehti Makasiini 73 KARI KYDÖN VINKIT TALVIRUOKINTAAN KANNATTAA hankkia pyöreä automaatti, jossa paikat pähkinöille, siemenille ja talipalloille. Nuorena miehenä Kytö näki, kun helmipöllön poikaset oppivat lentämään
Koulutukseltaan Laitinen on puuseppä. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ PALISANTERISTA aaltoja, tummennetusta kirsikasta lintujen nokkia, movinguesta (afrikkalaisesta kovapuusta) tattien pillejä ja harmaaksi värjätystä viilusta planeettojen taustoja. Monet Laitisen suunnittelemien kuvioiden aiheista tulevat Suomen luonnosta: on kettuja, hirviä, kantarelleja, tiiroja, västäräkkejä ja ahvenia. Kunnollista sutta en ole vielä saanut tehtyä. Laitinen käyttää tuotteidensa valmistuksessa intarsiaa eli upotuskoristelua. Intarsiasta hän VIILUSTA KETTUJA JA KANTARELLEJA Kirsi Laitinen yhdistelee puutuotteidensa koristelussa eri puulajeja. Siitä pitäisi saada määrätietoisen näköinen”, Laitinen kertoo. ”Eksyneen näköiset ketut on yksi vakiomalleistani, mutta suosikkejani ovat linnut. Siinä tuotteiden pintaan upotetaan eri puulajeista koostuvia koristekuvioita. Kirsi Laitinen käyttää tuotteidensa valmistuksessa intarsiaa eli upotuskoristelua. Näin syntyvät koristekuviot tulitikkuaskien pidikkeisiin, tarjottimiin, korurasioihin, dosetteihin, korvakoruihin ja muihin Kirsi Laitisen valmistamiin puutuotteisiin. TEKSTI LIINA KJELLBERG / KUVAT SEPPO SAMULI Katso video osoitteesta metsälehti.fi 11324_.indd 74 11324_.indd 74 10.3.2025 13.26.40 10.3.2025 13.26.40
Työhuoneen pöytätasoon nojaa eri puulajeista tehtyjä isompia viilulevyjä, työpöydällä olevista vanhoista margariinipurkeista löytyy pienempiä viilulevyjen palasia. Laitisen käyttämistä puulajeista koivu, visakoivu ja mänty ovat kotimaisia. ”Se on niin monimuotoinen puulaji. Siitä saa hienoja kuvioita ja maisemia.” Käsitöitä arvostaville Koristekuvioiden tekemiseen kuluu sitä enemmän aikaa, mitä monimutkaisempi kuvio on. Olen aina pitänyt piirtämisestä ja askartelemisesta. Metsälehti Makasiini 75 kiinnostui jäätyään 1990-luvulla äitiyslomalle. Sitä, miksi valitsi menetelmäkseen intarsian, hän ei osaa sanoa. Koristekuvion kokoamistyö etenee upottamalla pohjaviiluun tehtyyn aukkoon muista viiluista leikattuja paloja. Tuotteita ostavat käsityötä arvostavat ihmiset.. 11324_.indd 75 11324_.indd 75 10.3.2025 13.26.49 10.3.2025 13.26.49. Intarsiassa yhdistellään eri puulajeja. ”Jokin siinä vain kolahti. Tuore äiti kaipasi uutta harrastusta. Monet Kirsi Laitisen suunnittelemien koristekuvioiden aiheista tulevat Suomen luonnosta. Aluksi Laitinen veti yrityksen pyörittämisen ohella kädentaitokursseja kansalaisopistossa ja lasten iltapäiväkerhossa, mutta vuodesta 2014 lähtien hän on keskittynyt puutuotteiden tekoon täyspäiväisesti. l Kirsi Laitinen tekee koristekuvioita 0,6 millimetrin paksuisista viiluista. Pohjaviilun kuviointi ratkaisee, lisääkö Laitinen siihen esimerkiksi pienen ketun juoksemaan vai tekeekö isomman kuvion. Tuotteet syntyvät Paraisilla Varsinais-Suomessa sijaitsevan kotitalon kellarissa. Dosetti on tuotevalikoimassa uusi tulokas. Lehtisahaa hän käyttää, jos haluaa tehdä isomman erän tiettyä kuviota. Laitinen arvioi, että ehtisi tehdä päivässä kymmenkunta ison tulitikkurasian pidikettä koristavaa karhukuvioita. Koristekuvion valmistus alkaa pohjaviilun valinnalla. Kun koristekuvio on valmis, hän irrottaa maalarinteipit, hioo koristekuvan pinnan ja liimaa koristekuvan tuotteeseen. Lopuksi kuvion pinta käsitellään puuvahalla. Tuotteiden hinta vaihtelee paristakymmenestä eurosta yli sataan euroon. Laitinen korostaa tekevänsä käyttöesineitä, ei taidetta. Pohjaviiluun upotettavat kuviot Laitinen leikkaa viiluista askarteluveitsellä tai lehtisahalla. Kimalaisen tuotteita on myynnissä 13 paikkakunnalla ympäri Suomea. ”Ei tällä rikastumaan pääse, mutta en vaihtaisi tätä poiskaan. Tuotteissa käyttämänsä materiaalit Laitinen ostaa puutavaraliikkeistä tai käy hakemassa puusepäntehtailta ylijäämäpaloja. Intarsiaa ei tuolloin juuri opetettu Suomessa, joten Laitinen opetteli menetelmän pitkälti itse. Puussa pidän siitä, että se on luonnonmateriaali.” Kun puusepäntehdas, jossa Laitinen työskenteli, meni konkurssiin, hän päätti tehdä harrastuksesta ammatin ja perusti oman yrityksen. Mieluiten Laitinen työstää visakoivua. Valtaosan tuotteistaan Laitinen myy jälleenmyyjien kautta. Yrittäjällä on yrittäjän vastuu mutta myös vapaus.” Visakoivu mieleisin Laitinen valmistaa tuotteitaan Kimalainen-tuotenimellä. Kolmiulotteisuutta viilupaloihin saa polttamalla niitä kuumassa hiekassa. Muut puulajit tulevat ympäri maailmaa. ”En heitä mitään pois, intarsiassa tarvitaan pienempiäkin palasia.” Tuotteiden rungot Laitinen valmistaa kokopuusta, vanerista ja mdf-levyistä, koristekuvioissa hän käyttää 0,6 millimetrin paksuista viilua. Laitinen kiinnittää palat väliaikaisesti paikalleen maalarinteipin avulla ja levittää kuvion takapuolelle jokaisen uuden viilupalan jälkeen kerroksen liimaa
Uutena uhkana huuhkajalajille ovat tuulivoimalat. Englantilaisen yhtiön metsäomistukset olivat laajimmillaan noin 100 000 hehtaaria Saimaan vesistön ympärillä ja Kainuussa. Nykyisin Suomessa arvioidaan pesivän noin 1 000 huuhkajaparia. LUKIJALTA HISTORIA toistaa itseään. Lajin kanta painottuu Eteläja Lounais-Suomeen. TE RH I PA AV O LA 76 Metsälehti Makasiini » PILKKEET 11325_.indd 76 11325_.indd 76 10.3.2025 13.27.40 10.3.2025 13.27.40. Talousmetsiä hoitavat omistajatahot, pörssiyhtiöt keskittyvät jalostukseen ja myyntiin. Vuoden lintu on Birdlife Suomen valitsema vähentynyt, harvalukuinen tai puutteellisesti tunnettu lintulaji, josta kerätään tehostetusti havaintoja. Alussa mainitun kantatilan mannut ovat useaan tilaan jakautuneena jälleen pääosin yksityisessä omistuksessa. Kysymys oli tietoisesta strategiasta, maanostoista puuraaka-aineen saannin turvaamiseksi. Raaka-aineen saannin turvaamiseksi ollaan jälleen valmiita tekemään merkittäviä metsäostoja. Vuonna 1895 kaupan teki Egerton Hubbard -yhtiön puolesta suomalainen Juho Pehkonen. Jos arvioni on oikea, sahatavaran hinta tulevaisuudessa nousee.”(Metsälehti 14.12.2024). Vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on selvittää huuhkajan levinneisyys ja pesimäkannan suuruus sekä niissä tapahtuneet muutokset. Yksittäisen suomalaisen kuolipesän 20–30 metsähehtaarilla ei tehdä satunnaista suurempaa päästökauppaa tai tuotteisteta luontokokemusta. Mutta jääväthän meille nämä korvet ja suot, kalliot ja kankaat kävellä ja marjastaa, sienestää ja metsästää – edelleen jokahenkilönoikeudella, mutta jonain päivänä voit tarvita puhelimeen äppiä, jolla suoritat kokemiesi luontoarvojen rahallisen vastineen. Sukuni kantatila Pielisen rannalla myytiin 3.11.1895 allekirjoitetulla kauppakirjalla Egerton Hubbard & Co -yhtiölle, hintaan 19 750 markkaa. Birdlifen mukaan Suomen huuhkajakanta on vähentynyt pitkään. Pääoma kapitalisoituu jälleen metsämaahan. Kevään ja kesän huuhkajakartoituksia koordinoivat Birdlifen alueelliset jäsenyhdistykset. Huuhkajien perinteisiä pesimäympäristöjä ovat metsäisten alueiden kalliojyrkänteet, mutta nykyään laji pesii myös kulttuuriympäristöissä. Metsälehden pitkäaikainen, äskettäin kuollut kolumnisti Jyrki Ketola kirjoitti viimeiseksi jääneessä kolumnissaan: ”Havutukin tarjonta Keski-Euroopassa vähenee vuosien saatossa hiljalleen ja pysyvästi. Huuhkajia on vainottu, ja niitä menehtyy törmäyksissä autoihin ja sähkölinjoihin. Summat kaupoissa liikkuivat kymmenissä, sadoissa miljoonissa. ”Metso Silvan bisnesidea on yksinkertainen, ostetaan metsää ja myydään puuta”, sanoo Metso Silva Oy:n hallituksen puheenjohtaja (Metsälehti 17.1.2025). Aikoinaan nämä metsätilat, kantatila siinä mukana, siirtyivät nykyisen Stora Enson edeltäjälle, sitten edelleen Tornator-yhtiölle. Pesiä ei pidä lähteä etsimään, koska huuhkaja hylkää herkästi pesänsä haudonnan ja pienten poikasten aikana. Kaikki havainnot voi kirjata Tiira-lintutietopalveluun. VUODEN LINTU 2025 MONIN TAVOIN UHATTU HUUHKAJA Huuhkajatietojen keräämiseen voi osallistua lähtemällä pöllöretkelle ja ilmoittamalla havaintonsa vuoden lintu -tutkimuksen käyttöön. Huuhkajia on koko maassa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Muutos ei ole nopea, mutta toteutuu. Sama taho osti viime vuonna United Bankersin suomalaisen metsärahaston 30 000 hehtaaria. Keski-Euroopan metsäfinanssipiirit osaavat tämän: metsästä otetaan ensin saatavissa oleva pyöreä puu, sitten rahastetaan maailmalla päästökiintiöitä hamuavia yhtiöitä ja lopuksi hyödynnetään tuleva luontoarvokauppa. JUKKA ESKELINEN PÄÄOMA KAPITALISOITUU METSÄMAAHAN BIRDLIFE Suomen vuoden lintu on tänä vuonna huuhkaja. Nykyisten metsäjättien miljardiluokan – niin euroissa kuin kuutioissa – toiminnassa metsätilojen omistusta ei ole nähty ratkaisuksi raaka-aineen saantiin. Ensimmäinen metsärahastokauppa on kuulemma jo tehty. Viime vuonna, 150 vuotta myöhemmin, Leppämäen yhteismetsän tehdessä kaupan 5 833 metsähehtaarista ostajana toimi suomalainen Metso Silva Oy. Yksi syy taantumiseen on ollut kaatopaikkojen tarjoaman ravinnon loppuminen, kun jätteenkäsittely on parantunut. Sen omistaa saksalaisen vakuutusyhtiö Munich Re AG:n varallisuudenhoitoyhtiö
Valinnan tehnyt tuomaristo korostaa lisäksi, että Lehtomäki on ollut keskeisessä roolissa metsäteollisuuden vihreän siirtymän edistämisessä ”Lehtomäen vaikutus ulottuu metsäteollisuuden ulkopuolelle, sillä hän on myös vahva sosiaalisen tasa-arvon puolestapuhuja, erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäjänä maailmanlaajuisesti”, valintaperusteluissa kerrotaan. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. Lehtomäki on toiminut Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajana vuodesta 2022 lähtien. Lehtomäen työ Metsäteollisuus ry:ssä sekä johtajuus metsäalan kehityshankkeissa ovat perustelujen mukaan tehneet hänestä merkittävän vaikuttajan alan muutoksessa. HUOMIONOSOITUKSIA 11325_.indd 77 11325_.indd 77 10.3.2025 13.27.41 10.3.2025 13.27.41. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän on toiminut muun muassa Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerinä, Suomen ulkomaankauppaja kehitysministerinä sekä ympäristöministerinä. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. Tunnustukset myönnetään maaja metsätalouden kehityksen edistämisestä. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. Niemi-säätiö on yksityisen maanviljelijän Frans Niemen 1950-luvulla perustama säätiö, joka edistää taloudellista kehitystä etenkin maaja metsätalouden alalla. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. Niemi-säätiön tunnustuspalkinnot Niemi-säätiön hallitus on myöntänyt tunnustuspalkinnot pääjohtaja Petteri Taalakselle ja ravintoloitsija Henri Alénille. . Juttu avautuu uuteen näkymään. 09 315 49 840). Henri Alén on perustelujen mukaan ravintoloitsijana tuonut hienolla tavalla esiin korkealaatuisia kotimaisia ruoan raaka-aineita ja läpinäkyvän tuotantoketjun merkitystä. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. ”Hän on käytännön tasolla osoittanut, että Suomessa voi tehdä kansainvälisen huipputason ruokaa kotimaisista raaka-aineista”, säätiö toteaa. Tunnustuksen myöntää hyödykkeiden hintaseurantaan, uutisiin ja markkina-analyyseihin keskittynyt kansainvälinen toimija Fastmarkets. Metsälehti Makasiini 77 » PILKKEET » PILKKEET Metsäalan vuoden nainen Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäelle on myönnetty metsäalan Vuoden nainen 2025 -palkinto. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. Fastmarkets perustelee Lehtomäen valintaa tämän omistautumisella kestävälle kehitykselle sekä pyrkimyksellä nostaa Pohjoismaat kansainväliseksi vihreän innovaation johtajaksi vuoteen 2030 mennessä. ”Pääjohtaja Petteri Taalas on puheenvuoroissaan ja kirjoituksissaan liittyen metsätalouteen ja ilmastonmuutokseen kuvannut ansiokkaasti fossiilisten polttoaineiden käytön roolia ilmastonmuutoksessa ja asettanut kotimaisen metsätalouden mahdollisuudet ja roolin oikeasuhtaiseksi”, säätiö perustelee huomionosoitusta. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti
Sen silmuista kehittyvät varsinaiset sammalet. Sirokorallisammalen strategia on toinen. Nyt se kilpailee samankokoisten ja yhtä hitaasti kasvavien kumppaneiden, kuten jäkälien, kanssa. Kosteallakin maalla kehitys on kuitenkin niin hidasta, että siemenkasvit ehtivät yleensä tukahduttamaan varjostuksellaan ja karikkeellaan maan rajassa kyhjöttävät yrittäjät. VIIME numeron suosituin artikkeli oli laatupuusta kertova ”Laatu haussa”. Käytännössä selvin ero on koossa ja kasvupaikoissa: maassa löyhinä peitteinä kasvavat sammalet ovat isokorallisammalta, puupinnalla ja puiden tyvikaarnalla pinnanmyötäisinä kasvavat pienempää sisarlajia. Sillä onnistuu paksumpienkin oksien karsiminen, taimien sekä pensaiden raivaaminen ja puiden kuoriminen. Kangasmetsän yleisimpiä maksasammalia ovat korallisammalet – kaksi hyvin toistensa näköistä lajia, isoja sirokorallisammal. Kosteaan ympäristöön karissut kasvinpalanen varttuu kokonaiseksi kasviksi ja muodostaa alati laajenevan laikun, tietysti vain silloin kun seuralaiset sen sallivat. JO RM A PE IP O N EN 78 Metsälehti Makasiini MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Molemmilla väri vaihtelee vihreästä (varjoisat kasvustonosat) punaruskeaan. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Niillä sammal tavoittelee uusia elinpaikkoja. fi/lukijakysely. Kaikkien maaliskuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme palkinnoksi Fiskarsin Woodxpert XA3 -vesurin. Jos itiö itää paljaalla kostealla maalla, sille käy yhtä köpelösti kuin sisarlajin itiöille. Kuivassa kangasmetsässä puun tyvikaarnalla sirokorallisammalet voinevat elää vuosikymmeniä. Molemmat lisääntyvät pääosin kasvullisesti ja levittäytyvät verson tai lehtien kappaleina, joita eläimet kuljettavat. MISTÄ PIDIT ARVONTA! » PILKKEET MAKSASAMMALTEN lajirunsaus on suurin kosteissa ympäristöissä, mutta löytyy niiltä kuivemmiltakin paikoilta. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Korallimainen ulkonäkö johtuu sulkamaisesta haarautumisesta ja liuskaisista lehdistä. Palkintona olleen halkaisukirveen voitti Oiva Riihimies Kuusankoskelta. MISTÄ PIDIT. l SEPPO VUOKKO Kangasmetsän korallit Tässä isokorallisammal on tainnut vallata elinpaikakseen maassa lojuvan lahopuun. Se tuottaa runsaasti itiöitä. Itiöitä ne tuottavat melko harvoin. 11327_.indd 78 11327_.indd 78 10.3.2025 13.28.18 10.3.2025 13.28.18. Itiöstä syntyy maanmyötäinen vihreä ja haarova alkeisrihma. Jos se itää niukkaravinteisella pinnalla kuten puun kuorella tai laholla puulla, selviytymisen mahdollisuudet paranevat. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Vaikka nämä sammalet ovat ulkonäöltään hämäävän samankaltaisia ja elävät samassa kangasmetsäympäristössä, niiden ekologia ja selviytymisstrategia ovat erilaiset. Isokorallisammal elää samalla tavoin kuin vaikkapa seinäsammal, jonka seurassa se usein kasvaa. Voit vastata kyselyyn verkkosivullamme osoitteessa www.metsalehti
Seuraava Metsälehti ilmestyy 28.3. 09 315 49 844 Pirjo Sutela-Mero, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 31 718 (lt/22) PunaMusta 2025 UPM Finesse Silk 200 g/m 2 UPM Star Matt 70 g/m 2 UPM PR Personal 90 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Verkkokoordinaattori Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 ISSN Painopaikka Kansipaperi Sisäsivut Oma metsä-osuus VINKIT ERIKOISPUIDEN KAUPPAAN METSÄLEHTI MAKASIINI 3/25 ILMESTYY 25.4. 050 438 2865 Anna Back p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6114 Jenny Rantanen, p.029 432 6029 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Pasi Myllymaa, p. 09 315 49 805 Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja, p. 09 315 49 844 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 93. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6115 Heli Virtanen, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. RI IT TA W EI JO LA /V A ST AV A LO 11354_.indd 79 11354_.indd 79 10.3.2025 13.28.58 10.3.2025 13.28.58. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6991 Jussi Collin, p. 029 432 6059 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. Ensi numerossa Petri Koskinen p
RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Laskutuslisä paperilaskuissa 3,90 €. Raatikainen vahvistaa Tapion osaamista elinympäristöjen tilan parantamisen ja vesiensuojelun edistämisen palveluissa. PALKINNOT Makasiiniristikosta 1 on arvottu seuraaville kolmelle: Raija Halmetoja, Helsinki, Janne Hytönen, Tervo ja Timo Löppönen, Saari. PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Metsä Tissuen toimitusjohtajaksi on nimitetty Sari Pajari-Sederholm, joka on aiemmin toiminut Metsä Groupin strategiajohtajana. 11329_.indd 81 11329_.indd 81 10.3.2025 13.29.48 10.3.2025 13.29.48. Raatikainen siirtyi Tapioon Suomen Metsäkeskuksesta. audion) ja näköislehtiarkiston, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt sekä Metsätietäjä palvelun (arvo 11,90 € / kk) . NIMITYKSET Leikkaa irti MAKASIINIRISTIKKO 1, OIKEA RATKAISU MAKASIINIKRYPTO 2 Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . tai p. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: Näköislehti (sis. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. Tapio Metsätalousinsinööri (AMK) Riitta Raatikainen on aloittanut työt Tapion asiantuntijapalveluiden luontotiimissä. TÄMÄN Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 28.3.2025 osoitteessa Tapio Palvelut Oy/ Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 2”. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. Esa Kaikkonen siirtyy Metsä Tissuen toimitusjohtajan paikalta Metsä Groupin strategiajohtajaksi. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Metsä Group Metsä Group kierrättää johtajistoaan. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa
Tänä talvena on tosin ollut sen verran lämmintä, että hakkeen menekki on jäänyt pieneksi. l ”NÄILLÄ HINNOILLA KANNATTAA” Vihtiläinen Oskari Virtanen pitää energiapuun korjuuta kannattavana puuhana niille, joilla on kalustoa valmiina. Teemme kaivurilla etupäässä pellonlaitoja. Olen alkanut miettiä, että energiakouran yhteydessä saisi olla joukkokeräin, joka nopeuttaisi työtä. Metsätöistä teen raivaussahahommat itse, mutta isommat hakkuut ulkoistan. Piennarmurskaimella pellonreunat saa pidettyä helposti siisteinä sitten, kun isommat puut on poistettu. Kun aloitin, siitä maksettiin 25 euroa ja alvit kuutiolta, nyt hinta on reilut 40 euroa. Lisäksi pyöritän media-alan yritystä Mediafarmi Oy:tä, jossa kuvaan ja tuotan videoita ja striimejä etupäässä maatalouspuolelle. Minulla on viljelyssä 120 hehtaaria peltoa, metsää on 85 hehtaaria. Jokke ajaa kaivuria palkattuna henkilönä ja minä kasaan puut traktorilla. Teemme työn työparina eläkkeellä olevan Joken kanssa. Asun noin kahden kilometrin päässä metsistäni, joten töihin ei ole pitkä matka.”. Tästä kohdasta on hakattu aika paljon puustoa, koska se oli laadultaan huonoa. Kaivurissa on kiinni tukkikoura, jolla rangat saa nostettua kasalle. Ensimmäiset energiapuuhakkuut teimme vuonna 2020, jolloin hankin giljotiinikouran. Nälkä kasvaa syödessä. Olen viljelijä-metsänomistaja. Järjestely sopii meille molemmille, koska hakkuutöitä on vain osa-aikaisesti. Näillä hinnoilla energiapuun korjuu on kannattavaa. Jos niissä kasvaa isoja puita, puiden juuret tukkivat salaojia ja pellon ylle kasvavat oksat kolisevat traktorien peileihin. 82 Metsälehti Makasiini » SAVOTALLA 11330_.indd 82 11330_.indd 82 10.3.2025 13.30.28 10.3.2025 13.30.28. Tässä sarjassa tapaamme ihmisiä heidän työmaillaan. Koura on kiinnitetty kaivuriin, joka on vuokrassa eläkeikäiseltä sedältäni. Juuri nyt energiakoura on korjattavana, joten teen lopun hakkuun moottorisahalla. TEKSTI HELI VIRTANEN KUVA SEPPO SAMULI ”TEEN energiapuuhakkuita omassa metsässäni ja viime kesästä lähtien myös pienimuotoisesti urakointina Länsi-Uudenmaan metsänhoitoyhdistykselle
Rekisteröidy ja käytä maksutta Hyödynnä metsävarallisuustietosi tehokkaasti Käytä apuna toimenpidesuosituksia ja tuoreita hintatilastoja Kilpailuta puukaupat itse tai ammattilaisen avulla Varmista itsellesi parhaat puukaupat 11331_.indd 83 11331_.indd 83 10.3.2025 13.31.40 10.3.2025 13.31.40. Metsänomistaja, älä tyydy yhteen! Helposti parhaat puukaupat: Kuutio.fi Vertaa vaihtoehtoja puukauppaan luotettavasti ja helposti
11332_.indd 84 11332_.indd 84 10.3.2025 13.33.17 10.3.2025 13.33.17. Vakiona kaikki tämä: • Tehokas 580 cc:n moottori • Ohjaustehostin • Sähkökaasu • Elektroninen takatasauspyörästön lukko • CFMOTO-tuulilasi CFORCE 625 PITKÄ Hinta nyt alk. 8 490€ 8 490€ Etusi 800€ 800€ EVENT SUPPLIER 2025 www.cfmoto.fi CFMOTO-MÖNKIJÄT KAMPANJAHINNOIN • CV Tech -variaattori • Vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke • Lyhyt ja pitkä malli, jotka voidaan rekisteröidä kahdelle • Saatavilla väreissä Velocity Grey ja Hunter Green (vain pitkä malli) + 3 vuoden takuu ilman tuntitai km-rajaa! GOES 500 TERROX Vakiona kaikki tämä: • Tehokas 495 cc:n moottori • Ohjaustehostin ja CVTech-variaattori • Kirkkaat halogeenivalot edessä ja LED-valot takana • Vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke • Pitkä malli, joka voidaan rekisteröidä kahdelle + 3 vuoden takuu ilman tuntitai km-rajaa! Hinta nyt alk. 6 190€ 6 190€ Etusi 800€ 800€ tekn iikanmaailma .fi Mönkijävertailu 17/2023 LOISTAVA HINTA-LAATUSUHDE! Kampanjahinnat voimassa 30.4.2025 saakka. 8 790€ 8 790€ Etusi 800€ 800€ CFMOTO 625 LYHYT Hinta nyt alk