Metsälehti 06/2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Sivut 16–17 KUMPPANIT KORJUULLA PERJANTAINA 28. NRO 6 . LOKAKUUTA 2021 . NRO 18 Stora Enson kumppanuusmalli on herättänyt keskustelua niin Suomessa kuin Ruotsissa. PERUSTETTU VUONNA 1933 11333_.indd 1 11333_.indd 1 21.3.2025 15.31.26 21.3.2025 15.31.26. TORSTAINA 7. MAALISKUUTA 2025
Vartteet kasvatetaan Finforelian Kerimäen taimitarhalla. Viljelmän omistaa Metsähallituksen siementuotantoyhtiö Siemen Forelia Oy, mutta oksanpätkistä kasvatetaan vartteita taimiyhtiö Finforelian yksityiselle siemenviljelmälle Loimaan Virttaalle. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun yksityinen taimiyhtiö perustaa siemenviljelmän ja rahoittaa hankkeen itse. ›› 36–37 TÄSSÄ NUMEROSSA Roni, Niko ja Arto Nygård urakoivat Stora Ensolle Harvesting Partner -konseptilla. Suomessa siementuotantoa ohjataan maaja metsätalousministeriön laatiman siemenviljelmien perustamisohjelman mukaan. ›› 22–23 Naismetsänomistajien kouluttaja ›› 24–25 Sekametsän kasvattajalle ikävä yllätys ›› 32–33 PILKKEITÄ Puurakennus ykköspaikalla ›› 34–35 Hiidetkö asialla. 11334_.indd 2 11334_.indd 2 21.3.2025 15.39.21 21.3.2025 15.39.21. Ne saavat 75–85 prosenttia julkista tukea perustaessaan uusia siemenviljelmiä. Muut kuin ohjelmaan hyväksytyt Siemen Forelia ja Tapio eivät tällä hetkellä voi saada tukea viljelmien perustamiseen Ruotsissa metsäpuiden siementuotanto on markkinaehtoisSUOMEEN TULEE ENSIMMÄINEN YKSITYINEN SIEMENVILJELMÄ Finforelian tavoite on varmistaa siementen riittävyys omilla taimitarhoilla ja vahvistaa asemaa Ruotsin taimimarkkinoilla. AJANKOHTAINEN / UUTISET 28.3.2025 2 Metsälehti.fi UUTISET Lukeen iski ammattilaiskato ›› 8 Tällaisia kunnat ovat metsänomistajina ›› 12–15 METSÄSTÄ Missä kannattaa tuhkalannoittaa. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 141 (LT/23) Lukijoita 248 000 (KMT/24) Painopaikka PunaMusta, Joensuu MIKKO RIIKILÄ TEKSTI JA KUVA AKAAN Hinkassa käy viima, mutta se ei haittaa itsensä Team Varte Veikoiksi nimennyttä kolmikkoa, joka leikkaa, kerää ja pussittaa männyn siemenviljelmältä latvaoksien viime vuonna kasvaneita kärkiosia. Kuva: Pasi Suokko Metsälehti 93. Valtaosin metsäpuiden siementuotannosta vastaavat Metsähallituksen Siemen Forelia ja Metsälehteäkin kustantava Tapio
ta. Haastattelussa Salminen puhuu siemenviljelemistä monikkomuodossa. ”Nyt kerätyistä oksista kasvatettavat vartteet istutetaan keväällä 2027. Viljelmillä ne pölyttyvät keskenään ja tuottavat perimältään parempaa siementä kuin maatiaispuut. Vartteista kehittyy perimältään samanlainen kuin puu, josta varteoksa on peräisin. Sikäläiset viljelmät ovat taimentuottajien ja metsäyh tiöiden perustamia ja omistamia. Oma tuotanto kattaa vain pienen osan yhtiön siementarpeesta. Kuvassa vasemmalta taimitarhatyöntekijä Minna Malkki, projektipäällikkö Reijo Herranen ja kehityspäällikkö Anne Immonen. Tämän hetken parhaat jalostetut mäntyja kuusialkuperät kasvavat viidenneksen maatiaispuita paremmin. Team Varte Veikot keräsi vartteita Fin Forelian omalle siemenviljelmälle. ”Virttaa on ensimmäisemme” Vaikka Virttaan tuleva viljelmä ei ole mukana valtion siemenviljelysten perustamisohjelmassa, sen perustamiseen on tarvittu Ruokaviraston rekisteröinti ja hyväksyntä. Nyt voimme käyttää koko sadon omien tarpeidemme mukaan”, Salminen kertoo. VARTE Laadukkaan ja hyväkasvuisen puun tai siemenviljelmällä kasvavan vartepuun latvasta leikattu oksankärki liitetään – vartetaan – tavallisen taimen latvaan. Siementä tuottavien vartepuiden valinnassa painotetaan perintötekijöitä, joka lisäävät mäntyjen laatua, kasvua ja kestävyyttä muuttuvassa ilmastossa. Luonnonvarakeskus valitsee viljelmälle tulevat mäntyalkuperät ja myös järjestyksen, johon vartteet istutetaan. Salminen korostaa, että Finforelia ostaa jatkossakin pääosan tarvitsemistaan siemenistä Siemen Forelialta ja Tapiolta. Myös Keski-Ruotsi on niiden käyttöaluetta. UUTISET 28.3.2025 Metsälehti.fi 3 SUOMEEN TULEE ENSIMMÄINEN YKSITYINEN SIEMENVILJELMÄ ”Oma siemenviljelmä on kilpailuvaltti Ruotsin taimimarkkinoilla.” PAREMPAA KASVUA METSÄPUIDEN SIEMENVILJELMÄ Viljelmä perustetaan perimältään halutuista – hyvälaatuisista, nopeakasvuisista ja tuhoja kestävistä – puista ja niiden jälkeläisistä kerätyistä oksista kasvatetuista vartepuista. Tuotantokuntoon vartuttuaan viljelmä tuottaa keskimäärin 150 kiloa vuodessa. Valtio ei toimintaa tue. Siementä viljelmä alkaa tuottaa 2040-luvun alkuvuosina”, Fin Forelian kehityspäällikkö Anne Immonen kertoo. Sikäläiset taimija metsäyhtiöt tuottavat oman siemenensä. 15 hehtaarin siemenviljelyksen perustaminen maksaa noin kolmesataatuhatta euroa. Koivulla kasvun lisäys on tätäkin parempi. ”Oma siemenviljelmä on kilpailuvaltti Ruotsin taimimarkkinoilla.” Virttaan tulevan viljelmän siementen käyttöaluetta ei vielä ole vahvistettu, mutta varteoksat on valittu eteläsuomalaista mäntyalkuperää edustavilta viljelmiltä. ”Taimien lisäksi tuotamme jatkossa siemeniä ja kasvatamme siemenviljelmien vartteita omiin tarpeisiimme ja muille toimijoille. ”Jos viljelmä perustettaisiin valtion tuella, tuottaja olisi velvollinen myymään siemeniä muille. ”Valtti Ruotsin taimimarkkinoilla” Vartteiden istutukset Virttaalla alkavat tänä keväänä ja jatkuvat parin seuraavan vuoden ajan. Tällä hetkellä valtio tukee siementuotantoa, mutta kuka tietää, mikä tilanne on 15 vuoden kuluttua.” Etelä-Suomeen ja Keski-Ruotsiin Fin Forelia on asemoitunut pysyvästi Ruotsin taimimarkkinoille. Fin Forelian osakas ja toimitusjohtaja Timo Salminen korostaa, että yhtiö pyrkii monipuolistamaan ja vahvistamaan asemaansa. Siementen hinta on noin tuhat euroa kilo. Hän alleviivaa yhtiön pitkäaikaista sitoutumista alalle. Salminen korostaa, ettei Finforelia pyri siemenmarkkinoiden häiriköksi, vaan yhteistyö muiden kanssa jatkuu. Tarkoitus on täydentää ja monipuolistaa Suomen siementuotantoa. Hän myöntää, ettei Virttaan viljelmä välttämättä jää Finforelian viimeiseksi. ”Sanotaan näin: Virttaasta tulee ensimmäinen viljelmämme. Mitään muita päätöksiä meillä ei ole – mutta en sulje pois mahdollisuutta, että perustaisimme ainakin toisen viljelmän, jos kokemukset ovat lupaavia.” 11334_.indd 3 11334_.indd 3 21.3.2025 15.39.22 21.3.2025 15.39.22
”Esitetystä uudistuksesta hyötyisivät eniten teollisuussuvut, joissa yrityksen omistusosuus per sukulainen on alle 10 prosenttia ja joihin sukupolvenvaihdoshuojennukset eivät sovellu. Vanhasta paperikoneesta muutettu kartonkilinja valmistaa taivekartonkia ja päällystettyä valkaisematonta kartonkia. Ne ovat usein varsin passiivisia metsätalouden harjoittajia.” Hannulan mukaan onnistuneen metsätilan sukupolvenvaihdoksen lähtökohtana pitäisi olla suunnitelmallisuus, toiminnallisuus ja tasapuolisuus. Maaja metsätaloudessa tällaisia ei juuri ole.” Kuolinpesien metsänomistus voisi lisääntyä Metsätilakauppaan ja sukupolvenvaihdoksiin erikoistunut asiantuntija Ossi Hannula Metsänhoitoyhdistys Päijänteeltä näkee perintöveron mahdollisessa korvaamisessa luovutusvoittoverolla ongelmia, jotka voisivat heijastua koko metsäalalle. Puun poltto voimaloissa laskussa Puupolttoaineiden käyttö jatkaa laskuaan. ”Metsätilan kohdalla perintövero jää usein alle kymmeneen prosenttiin metsäomaisuuden arvosta. Osuus on hieman pienempi kuin edellisvuonna. Aktiivisessa metsätalouskäytössä olevat metsät eivät kuulu vanhan metsän määritelmän piiriin. Perintövero on useimmissa tapauksissa kohtuullinen. Perhemetsänomistajan korviin ajatus voi kuulostaa äkkiseltään houkuttelevalta. Puun käyttö kasvaa Oulussa Stora Enson uudella pakkauskartonkilinjalla Oulussa on aloitettu tuotannon ylösajo. Perintövero taitaa keskimäärin olla alle 16 prosenttia. Olisi tärkeää, että metsätilat siirtyisivät suunnitelmallisesti ihmisille, jotka myös ovat innokkaita huolehtimaan niistä.” Myydessä kova verorasitus Tiirolan tavoin Hannula huomauttaa, että sukupolvenvaihdoksen yhteydessä on mahdollista jo nyt hyödyntää erilaisia etuja. Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla voisi edistää metsätilojen säilymistä samassa suvussa, mutta koko alaa ajatellen esitykseen liittyy paljon heikkouksia. SA M I KA RP PI N EN LYHYET Vanhan metsän kriteereistä päätös Petteri Orpon hallitus on sopinut vanhan metsän kriteereistä ja luonnontilaisen metsän määritelmästä Suomessa. Valtion mailla kriteerit täyttävät metsät on tarkoitus suojella, yksityismetsissä suojelua jatketaan vapaaehtoisuuteen perustuen. Jos ainoa lapsi perii 100 000 euron arvoisen metsätilan, maksaa hän siitä perintöveroa 8 700 euroa”, Hannula havainnollistaa. Tämä voisi jarruttaa tilojen siirtymistä aktiivisille omistajille”, Hannula pohtii. ”Metsänomistajilla on myös muuta omaisuutta. Uuden koneen ansiosta puun kulutus Oulun tehtaalla kasvaa miljoonalla kuutiometrillä 3,5 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Jos perintövero poistuisi, maksetaan sen sijaan pääomatuloveroa 30 tai 34 prosenttia.” Tiirolan mukaan nykyisten metsävähennyksen, metsälahjavähennyksen ja maatilojen sukupolvenvaihdoshuojennuksen avulla metsänomistajilla on tällä hetkellä mahdollisuus suunnitella sukupolvenvaihdoksia niin, että tila siirtyy suunnitellusti seuraajalle. Kuollutta puuta on valtapuustosta riippuen vähintään 10–20 kuutiota. ”Verotus ja verojen minimointi on yksi osa suunnittelua, mutta se ei läheskään aina ole tärkein osa. Metsäalalla ei kuitenkaan pompita riemusta. AJASSA 28.3.2025 4 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN PERINTÖVERON poisto on noussut kevään puheenaiheeksi, kun työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murron vetämä kasvutyöryhmä esitti perintöveron korvaamista luovutusvoittoverolla. MTK:ssa Murron työryhmän esitystä on pohdittu, mutta järjestö ei ole muodostanut asiaan vielä virallista kantaa. ”On totta, että perintöja lahjaveron poisto olisi sukujen metsänomistuksen säilymistä vahvistava asia, koska veroja maksettaisiin vasta luovutustilanteessa. Ei perintöja lahjaveroa kukaan metsänomistaja rakasta. Perintöverosta luovutusvoittoveroon siirtyminen voisi johtaa kuolinpesien metsänomistuksen lisääntymiseen, arvioivat asiantuntijat. Metsän kiertoaikana maksetaan perintöveroja 3–4 kertaa”, sanoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. Hän huomauttaa, että Murron työryhmän esitys olisi kova kiristys verotukseen silloin, kun perintönä saatu omaisuus myydään. 11335_.indd 4 11335_.indd 4 21.3.2025 15.42.26 21.3.2025 15.42.26. Kynnys perityn metsätilan myymiseen voisi veroseuraamusten vuoksi nousta, vaikka omistaja itse ei olisi metsästä kiinnostunut. Jos perijä myisi kyseisen tilan 100 000 eurolla ja koko summa katsottaisiin luovutusvoitoksi, joutuisi hän maksamaan nykyisellä pääomaverotasolla veroa 32 800 euroa. Viime vuonna peitteellisillä menetelmillä korjattiin kolmannes uudistusluonteisten hakkuiden toteutusalasta, Metsähallituksen kestävyysraportista selviää. ”Jos ihmiset jäävät odottamaan verovapaata perintöä, päätyy metsätiloja todennäköisesti yhä enemmän kuolinpesille. Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen mukaan lämpöja voimalaitoksissa käytettiin kiinteitä puupolttoaineita viime vuonna yhteensä 22 miljoonaa kiintokuutiometriä, mikä on kolme prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. ”Myyntihalut voivat hiipua, jos maksettavaksi tulee isot luovutusvoittoverot. Eniten käytettiin metsähaketta, yhteensä 10,5 miljoona kuutiometriä. Kolmannes peitteellisillä menetelmillä Metsähallitus turvaa metsätaloudessaan monimuotoisuutta esimerkiksi peitteellisiä hakkuutapoja käyttämällä. Käyttö väheni jo kolmatta vuotta peräkkäin. Periaatepäätöksen mukaan vanha metsän valtapuusto on puulajista riippuen vähintään 100–140-vuotiasta. Peitteellisten menetelmien käytölle ei ole asetettu tavoitetta, mutta niitä sovelletaan kaikissa kohteissa, joihin se soveltuu. Olisiko perintöveron poisto mannaa metsänomistajille
Tarjousta ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Paketin sh. 421€) Polaris rankakärryn nostopuomi (sh. 9990 € ETUSI 2490 € SPORTSMAN 570 EFI T3B (sh. 460€) -20% ALENNUKSELLA POLARIS-MÖNKIJÄLLÄ METSÄTYÖT KÄTEVÄSTI, HELPOSTI JA MUKAVASTI. Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. 175€) Polaris rankakärryn lava (sh. AJASSA FOREST PACK -PAKETIN OSTAJALLE Polaris 2500 HD -sähkövinssi (sh. WWW.POLARIS.FI 11335_.indd 5 11335_.indd 5 21.3.2025 15.42.27 21.3.2025 15.42.27. 10 990 €) + JYKEVÄ POLARIS-TUKKIKÄRRY (sh. 12 480 € + tk. 1 490 €) PAKETTITARJOUS: Etu voimassa vain uuden Sportsman 570 Forest Pack -oston yhteydessä 1.3.-31.3.2025. Voimassa 1.3.-31.3.2025 aikana tehtyihin kauppoihin. Tarjousta ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut
Lindström pohtii, että alalla haetaan uutta järjestystä. Yhtiö tuottaa noin 140 000 kuutiota kuusisahatavaraa vuodessa. Käytännössä Koskisen hankinta-alue laajenee pohjoiseen ja aiemmalta Iisveden Metsän hankinta-alueelta tulee koivutukkia Koskisen Kärkölän laitokselle. Kuva: Vesa Rönty / Visit Kalajoki / Proforest-tapahtuma Tule mukaan! pe 23.5. Ostajan mukaan Iisveden Metsän tuotemerkin käyttö täsmentyy myöhemmin, eli siitä ei ole valmista suunnitelmaa. Suomen keskeisin METSÄJA KONEALAN TAPAHTUMA 23.-24.5. Ajureita ovat tukin hinta ja saatavuuteen liittyvät epävarmuudet, sekä lisääntyvä regulaatio. ”Oli toimija minkäkokoinen tahansa, niin pitää käyttää enemmän aikaa erilaisiin raportointivelvoitteisiin. 9-16 Liput edullisemmin verkosta! Kaikki lähtee siemenestä Jalostetuilla siemenillä uudistettu metsä tuottaa kiertoaikana jopa rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta. ”Kauppa on tunnetasolla iso asia, mutta konkreettisten etujen vuoksi päätös ei ollut vaikea.” Kauppahinta on 22,5 miljoonaa euroa, josta 15,2 miljoonaa maksetaan käteisellä ja loput suunnatulla osakeannilla. Viime vuonna Koskisen liikevaihto oli 282 miljoonaa euroa ja Iisveden Metsän 52,7 miljoonaa euroa. 029 432 6000 ja siemenkeskus@tapio.fi tai verkkokaupasta: Metsäkauppa.fi JALOSTETUN SIEMENEN HYÖDYT: Lisää kasvua ja tuottoa Enemmän hiilensidontaa Parempi laatu Tuhonkestävyyttä Metsälehti Tabloid advert 175 x 130_HR AW.indd 1 Metsälehti Tabloid advert 175 x 130_HR AW.indd 1 28/01/2025 10:34 28/01/2025 10:34 11350_.indd 6 11350_.indd 6 21.3.2025 15.45.42 21.3.2025 15.45.42. Tilaa siemenet metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Siemenkeskuksesta: Puh. Ympäristö muuttuu pienemmille toimijoille koko ajan haastavammaksi.” Puunhankinta osaksi Koskista Koskisen ja Iisveden Metsän puunhankinta-alueissa ei ole päällekkäisyyksiä. Pienilläkin sahoilla isojen velvoitteet Asetelma on sikäli erikoinen, että vaikka Iisveden Metsä jatkaa yhtiönä, niin sen tuotemerkki ja muut aineettomat oikeudet siirtyvät Koskisen Oyj:lle. AJASSA 28.3.2025 6 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN SUONENJOELLA toimiva sahayhtiö Iisveden Metsä Oy on myynyt liiketoimintansa Koskisen Oyj:lle. Iisveden Metsän puunhankinta on jatkossa osa Koskisen hankintaorganisaatiota. Hän on Iisveden Metsässä sekä toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja että yksi yli 400 osakkeenomistajasta. Paikalliset metsänomistajat perustivat Iisveden Metsän vuonna 1924. Sahateollisuudessa on tehty isoja yrityskauppoja, kuten Junnikkala viime vuonna ja Pölkky kaksi vuotta sitten. Iisveden Metsästä tulee Koskisen Oyj:n osakkeenomistaja noin neljän prosentin osuudella. 9-17 la 24.5. ”Yhtiönä Iisveden Metsä jää olemaan ja muuttuu käytännössä sijoitusyhtiöksi, jonka sijoitusstrategia levenee”, Tommy Lindström sanoo. Kalajoen lentokenttä proforest.pro Monipuolinen kattaus metsäkoneita, laitteita ja välineitä sekä tietoa ja ratkaisuja metsänhoitoon ja puukauppaan. Lindströmin mukaan sahalaitoksen rauta on kunnossa eivätkä investointitarpeet olleet kaupan syy. Koskisen osti Iisveden Metsän Sahateollisuudessa haetaan uutta järjestystä
Tilaa Yaran metsäuutiskirje ja lataa uusi Metsänlannoitusopas osoitteessa yara.fi/metsa, niin pysyt selvillä ajankohtaisista metsänlannoitusasioista! yara.fi/metsa 11350_.indd 7 11350_.indd 7 21.3.2025 15.45.43 21.3.2025 15.45.43. YaraBela ® METSÄSALPIETARI on kivennäismaan männiköiden kasvatuslannoite, joka sisältää typen lisäksi kaliumia ja booria. Yaran metsälannoitteet sisältävät myös booria metsän terveen kasvun ylläpitämiseksi. Se sisältää typen ja hidasliukoisen fosforin lisäksi runsaasti booria. YaraMila ® METSÄN NP -kasvatuslannoite on kehitetty kuusikoiden ja sekapuustojen lannoitukseen. AJASSA Metsänlannoitus – tuottava sijoitus ja ilmastoteko Typpilannoitus on tehokkain metsän kasvua lisäävä metsänhoidollinen toimenpide kivennäismailla
Myös kaksi Luken kolmesta hirvitutkijasta Ari Nikula ja Jyrki Pusenius ovat eläkeiässä. SUOMEN metsäkeskuksessa puuntuotannon tukien ja ympäristötuen haku on ruuhkautunut. Ohjelmajohtaja Mikko Kurttilan mukaan metsäntutkimuksen työpanos ei Lukessa ole sanottavasti vähentynyt. Tutkijapiireissä kannetaan huolta siitä, että vuosikymmeniä vanhoja kestokoealoja on viime vuosina väen ja rahan puutteen vuoksi mitattu aiempaa vähemmän. Nyt Luke on vetäytynyt pääkaupunkiseudulle ja muutamiin maakuntapääkaupunkeihin. Hynyselle ja Huuskoselle etsitään parhaillaan seuraajaa. 10,500 11,500 10,000 11,000 12,000 12,500 13,000 13,500 14,000 AARI Yhteismetsäosuuden arvon kehitys AARI Yhteismetsä Metsälehti tabloid 1-4 130x180mm 5mm bleed.pdf 1 11.3.2025 14.50 11355_.indd 8 11355_.indd 8 21.3.2025 15.49.23 21.3.2025 15.49.23. Nyt noin 4 500”, kertoo hankehallinnon päällikkö Sameli Salokannel Metsäkeskuksesta kertoo. Jatkossa siementutkimus näyttää jäävän erikoistutkija Katri Himasen vastuulle. ”Vuodenvaihteessa nuoren metsän hoidon ja taimikonhoidon hakemuksia oli 9 000. Suometsätieteen tutkijat Mari Könönen ja Päivi Väänänen jatkavat Hökän ja Saarisen töitä, tosin edeltäjistään poikkeavin tutkimusaihein. Eikä metsämaantieteen tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemenkään aamukammassa ole enää monta piikkiä jäljellä. Sekametsien tutkija Saija Huuskonen lähti Metsähallitukseen. Tänä vuonna Lukesta eläköityvät myös erirakenteisia metsiä 1990-luvun alusta tutkinut tohtori Sauli Valkonen ja Pohjanmaan rannikon alunamaiden tuntija Kristian Karlsson. Muille työnantajille siirtymisen syynä ei lukelaisten mukaan ole niinkään kehno palkka kuin se, että suuri osa työpanoksesta kuluu tutkimusrahoituksen hakemiseen. Moni tutkija kaavailee jatkavansa työtä Luken ulkopuolisena tutkijana vielä eläkkeelle jäätyään. Viime vuosina se on vaihdellut 270 ja runsaan 300 henkilötyövuoden välillä. Pitkän uran tehnyt suotohtori Hannu Hökkä siirtyi eläkkeelle, kuten myös maaperätutkija Juha Heiskanen. ”Metsänhoidon aiheet ovat edelleen tärkeitä, mutta niitä tutkitaan hieman eri otteella.” maaperäja muokkaustutkija Kari Mäkitalo. Myös ansiokkaasti koivun kasvatusta tutkinut Risto Hagqvist jäi äskettäin eläkkeelle. Jatkuva rahoituksen hakeminen turhauttaa Viime vuosina Lukesta eläkkeelle ovat lähteneet kylvöja siementutkijat Markku Nygren, Tatu Hokkanen ja Pekka Helenius sekä pohjoisen Iso joukko metsäntutkijoita jättämässä Luken Kuinka käy metsäntutkimuksen, kun pitkä rivi kokeneita ja arvostettuja tutkijoita lähtee Luonnonvarakeskuksesta. Pari vuotta sitten metsänhoidon tutkija Tiina Laine vaihtoi Lukelta Metsä Groupiin ja hänen kollegansa Heli Viiri asiantuntijaksi UPM:n metsäosastolle. Tekijöitä tarvitaan myös metka-lain mukaisiin maastotarkastuksiin. Työmotivaatiota kalvaa sekin, että tärkeäksi koetut aiheet on usein tutkittava sivutoimisesti rahaa jostain kikkaillen, kun rahoitus ohjaa työtä triviaaleiksi koettuihin aiheisiin. Esimerkiksi metsänhoidon aiheet ovat varmasti Suomessa edelleen erittäin tärkeitä, mutta niitä tutkitaan hieman eri otteella.” Huoli kestokoealoista Metsäntutkimuslaitoksella oli aikanaan vahva maakunnallinen edustus. Taustalla on muun muassa viime vuoden pulmat uuden tietojärjestelmän kanssa ja tukirahojen loppuminen, minkä takia töitä on siirtynyt paljon tälle vuodelle. Ruuhkaa purkamaan Metsäkeskus on pestaamassa kymmenkunta määräaikaista neuvojaa. Liity AARI Yhteismetsään Keskimääräinen tuotto perustamisesta 10,4 %. AJASSA 28.3.2025 8 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ MAALISKUUN alussa Luonnonvarakeskuksen (Luke) oven sulki perässään kolme ansioitunutta tutkijaa. Nyt Lukessa on 150 tutkijaa, joiden ensisijainen tutkimusalue liittyy metsään. Tästä syystä esimerkiksi ympäristönmuutosten vaikutuksia metsiin joudutaan ennustamaan aiempaa pienemmin mittaushavainnoin ja korvaamaan niitä matemaattisten mallien tuottamilla tiedoilla. Huuskosen lisäksi Metsähallitukseen siirtyi tutkija Janne Miettinen. Tulevien osaajien kasvattamisesta on metsänjalostuksessa huolehdittu suunnilleen yhtä hyvin kuin Suomen mäkihypyssä. Myös metsänjalostuksen osaajat käyvät vähiin, kun elämäntyönsä sillä saralla tehnyt Jukka Antola lähtee lähiaikoina eläkkeelle ja toinen alan legenda Matti Haapanen seuraa lähivuosina. Metsäkeskus pestaa lisäkäsiä Vastuullisella metsänhoidolla parempaa tuottoa. Suometsätieteilijä Markku Saarinen eläköityi viime vuonna. Nuoremman polven hirvitutkijoita Lukeen jäävät Juho Matala ja matemaatikko Leena Ruha. Hakemusruuhkaa on saatu purettua jo alkuvuoden aikana. Työuransa päättää myös metsien kasvun ja tuotoksen tutkimusprofessori Jari Hynynen, kuten myös kasvumallien erikoisosaaja J ouni Siipilehto. ” T i e t y i l lä nimikkeillä toimivien tutkijoiden eläköityminen tai siirtyminen toisen työnantajan palvelukseen ei tarkoita sitä, ettei kyseistä aihepiiriä enää tutkittaisi. 044 491 4207 aarimetsa.. ”Metsäntutkimuksen työpanos ennallaan” Kun Metsäntutkimuslaitos liitettiin vuodenvaihteessa 2014–2015 Lukeen, siellä oli töissä 300 tutkijaa
”Metsä on ehdotuksen mukaan vanhaa, jos sen keski-ikä on Etelä-Ruotsissa vähintään 160 vuotta ja Pohjois-Ruotsissa vähintään 180 vuotta”, Winsa sanoo. Suomi sen sijaan otti vertailutasoksi 1990-luvun puolivälin. AJASSA 28.3.2025 Metsälehti.fi 9 LIINA KJELLBERG KESKUSTELU vanhojen metsien kriteereistä on käynyt Suomessa kiivaana. Näin arvioi Pohjois-Ruotsissa toimivan metsäpalveluyritys Bröderna Winsa Ab:n osakas, metsätieteiden tohtori Hans Winsa. Tapahtuma on Lapin suurin metsäalan tapahtuma, ja se järjestetään 65. Ruotsissa direktiivi on noussut esiin varsinkin boreaalisten luonnonmetsien osalta, Winsa kertoo. huhtikuuta Rovaniemellä Lappia-talossa. Hänen mukaansa Ruotsin hallitus on valtuuttanut Ruotsin ympäristönsuojeluviraston selvittämään, miten vertailutasoa voisi muuttaa samanlaiseksi kuin Suomessa. Ruotsissa aihe ei sen sijaan ole ainakaan toistaiseksi herättänyt suuria tunteita. Hän on tulossa puhumaan Ruotsin vanhojen ja luonnontilaisten metsien määritelmistä ja niihin liittyvästä keskustelusta Lapin Metsätalouspäiville huhtikuussa. Suomessa hallitus vahvisti vanhojen metsien kriteerit viime viikolla. Tapaturmaturvaa ja eläkettä metsästä! mela.fi . Pääkriteerejä ovat puuston ikä ja kuolleen puun määrä. kerran. EU:n luontodirektiivi on herättänyt Ruotsissa viime aikoina keskustelua, kertoo Hans Winsa. ”Ruotsissa boreaalista metsää on 20 miljoonaa hehtaaria, ja siitä 20 prosenttia pitäisi suojella. Direktiivin tavoitteena on muun muassa suojella arvokkaita luontokohteita. ”Ympäristöjärjestöt vastustavat tätä, ja on vaikea sanoa, miten EU siihen suhtautuu.”. Meillä metsätilakauppa käy! 11355_.indd 9 11355_.indd 9 21.3.2025 15.49.25 21.3.2025 15.49.25. Lapin Metsätalouspäivät järjestetään 3.–4. Ruotsissa pääkriteereiksi on Winsan mukaan ehdotettu puuston ikää, kuolleiden puiden eri-ikäisyyttä, puulajien kotimaisuutta sekä sitä, että EU hiertää molempia naapureita, mutta eri tavoilla Suomessa puhuttavat vanhat metsät, Ruotsissa boreaaliset luonnonmetsät. suojeltava alue on vähintään puolen hehtaarin suuruinen ja ollut koskematon vähintään 30 vuotta. Hän arvioi, että kriteeriehdotukset eivät ole nousseet metsäalalla keskusteluun, koska Ruotsissa yleisesti käytössä oleva FSC-sertifiointi estää kriteerien mukaisten metsien hakkuut usein jo nyt. Siellä metsäala on huolissaan EU:n luontodirektiivistä. Hänen mukaansa Ruotsi päätti aikoinaan vertailla boreaalisten luonnonmetsien nykyistä tilaa siihen, mikä se oli ennen 1800-luvun puoliväliä. Sen tavoitteena on suojella kaikki EU:n jäljellä olevat luonnontilaiset ja vanhat metsät. Suojelulla olisi suuria vaikutuksia metsätalouteen”, Winsa sanoo. ”Ympäristöjärjestöt ovat ehkä sitä mieltä, että iät ovat liian korkeita, mutta vielä siltäkään puolelta ei ole kuulunut mitään”, hän sanoo. Haluatko enemmän eläkettä. Molemmat vaihtelevat maantieteellisesti ja pääpuulajin mukaan, valtapuuston keski-ikä sadasta vuodesta 200 vuoteen ja kuolleen puun määrä kymmenestä kuutiometristä 50 kuutiometriin hehtaarilla. ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Vanhojen metsien kriteerit liittyvät EU:n biodiversiteettistrategiaan. Vertailutasoissa eroja EU:n luontodirektiivi Ruotsissa sen sijaan puhuttaa
Mesisieni on siitä haastava sienitauti, että se viihtyy lähes kaikilla puulajeillamme. Lisäksi ilmastonmuutos voi stressata puita ja siten heikentää niiden elinvoimaa. ”Suomessa mesisientä pidetään vielä aika heikkona taudinaiheuttajana, joten sitä ei ole lähdetty aktiivisesti torjumaan. Vainio tosin huomauttaa, että myös puulajivalikoiman monipuolistaminen voi altistaa metsät tuhonaiheuttajille. Tällöin myös sellaiset sienitaudit, jotka eivät aiemmin ole aiheuttaneet tuhoja, voivat ärhäköityä. ”Myös mesisientä pitää tarkkailla .” Eeva Vainiota kiehtoo sienissä se, että niistä löytyy vielä paljon tutkittavaa. Kaikki nämä vaikuttavat siihen, millaisia sienitauteja metsissämme tulevaisuudessa esiintyy ja miten suuri uhka ne ovat metsillemme, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore metsien terveyden tutkimusprofessori Eeva Vainio. Keski-Euroopassa mesisieni on pahempi ongelma”, Vainio kertoo. Myös mesisientä pitää tarkkailla”, Vainio sanoo. ”Yksi esimerkki tästä on Etelä-Suomessa ja lounaissaaristossa mäntyjä viime vuosina okakaarnakuoriaistuhojen yhteydessä vaivannut havuparikas. ”Se tiedetään jo, että juurikäävän vaivaamaa kuusikkoa ei kannata uudistaa alikasvoksesta, sillä SIENTEN SALAT SELVILLE Ilmastonmuutos voi tehdä heikoista taudinaiheuttajista ärhäköitä, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Eeva Vainio. 2000-luvun alkupuolella tehdyissä tutkimuksissa todettiin, että esimerkiksi metsissämme esiintyvä mustaversotauti voisi tuhota laajoja hybridihaavan istutusaloja. Muun muassa siitä tarvitaan Vainion mukaan lisää tutkimustietoa, miten sekametsien ja jatkuvan kasvatuksen suosiminen vaikuttavat sienitauteihin. Se voi muuttaa sienitautien ja niiden isäntäpuiden levinneisyysrajoja, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että sienitaudit levittäytyvät pohjoisemmaksi. ”Kun jotain puulajia aletaan kasvattaa laajemmassa mittakaavassa, myös sen tuholaiset runsastuvat, ja kaupan päälle saattaa tulla joitain ihan uusia tuholaisia.” Tätä on tutkittu muun muassa hybridihaavalla. Sen viljelystä innostuttiin hetkellisesti parikymmentä vuotta sitten. AJASSA / HAASTATTELU 28.3.2025 10 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA ILMASTONMUUTOS , puulajivalikoima ja metsänhoidon menetelmät. Metsiemme sienitauteihin heijastuvat myös muutokset metsänhoidon menetelmissä. 11336_.indd 10 11336_.indd 10 21.3.2025 15.51.57 21.3.2025 15.51.57. Lisää tutkimusta Suomen metsien puulajivalikoima on suppea, mikä osaltaan tekee metsistämme herkkiä erilaisille tuhonaiheuttajille. Ilmastonmuutos vaikuttaa sienitauteihin kahdella tavalla
Metsien terveyden professuuri pitää Vainion mukaan sisällään lähinnä metsien sienitaudit. Koivun jalostuksessa tilavuuskasvulle annetaan noin 50 prosentin painoarvo, ja muita teknisiä ominaisuuksia, kuten oksikkuutta, painotetaan saman verran. Arkisessa, ja virallisemmassakin, puheessa ”laadukkaalla” puulla tavataan tarkoittaa tiheäsyistä ja muilta teknisiltä ominaisuuksiltaan korkeatasoista puuainesta. ”Lisäksi kaukokartoitus kehittyy vuosi vuodelta, joten metsistä saadaan yhä nopeammin yhä kattavampaa tietoa. Moniäänisessä, tavoitteitaan vaihtavassa yhteiskunnassa ja puuvirtojen kulkiessa myös maasta toiseen laadun määritteleminen yksiselitteisesti on vaikeaa. Isoja päätöksiä puuaineen ominaisuuksista tehdään metsänjalostuksessa ja metsänhoitosuositusten laadinnassa. Taannoisessa EU-komission järjestämässä metsien tulevaisuutta käsitelleessä tilaisuudessa kerroin alkuperäsiirtojen tuomasta kasvunlisästä. Yleisöstä kysyttiin, onko puuston lisäkasvua järkevää tavoitella, koska se huonontaa puun laatua. Tulkitsin taustalla olevan usein kuultavan väitteen metsätalouden tuottamasta ”höttöpuusta”. Sienitaudeistamme merkittävin on juurikääpä. Kun puuaineksen käyttötarkoitus on erilainen, muuttuu myös ajatus laadusta. Hänen mukaansa on kuitenkin toivoa, että niiden vaikutuksia voidaan hillitä nykyistä tehokkaammin hyvällä metsänhoidolla ja uusilla lähestymistavoilla. Ajatuksena on, että liiallinen kasvun hakeminen pienentää vaneritukin tuotosta. Koulutukseltaan Vainio on biologi, tarkemmin perinnöllisyystieteilijä. Seuralaiseliöiden näkökulmasta laadukas voi olla myös puu, joka ei kasva enää lainkaan. 28.3.2025 Metsälehti.fi 11 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA. ERI-IKÄISRAKENTEISTEN JA TASAIKÄISTEN metsiköiden puuaineksen laadun kilpailuttaminen ei myöskään ole suoraviivaista. Sitä kautta päästään jyvälle siitä, onko jotain uutta tulossa.” Menetelmät kehittyvät Vainio aloitti Luken metsien terveyden tutkimusprofessorina viime marraskuussa. Vielä tuntemattomampaa maastoa ovat sienten virukset, joista voi löytyä tulevaisuuden ratkaisuja puiden sienitautien hallintaan.” Vainio ennakoi, että metsätuhot lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä. EEVA VAINIO 53 vuotta ASUU Espoossa, mistä myös kotoisin FILOSOFIAN tohtori Helsingin yliopistosta TYÖSKENNELLYT 1990-luvulta lähtien ensin Metlassa, sitten Lukessa KOLME aikuista lasta HARRASTAA metsässä samoilua ja pyöräilyä dutaan nykyisiin ja tuleviin sienitauteihin, Vainio on tyytyväinen. Laatua ei tekstissä määritellä, mutta puille annetaan merkityksiä ”elämänvoiman asuinsijoina” ja toivotaan monimuotoisuuden varjelemiseksi vanhojen ja kuolleiden kuusten säästämistä. Lukessa ja sitä edeltäneessä Metsäntutkimuslaitoksessa hän on työskennellyt 1990-luvulta lähtien, erityisesti juurikääpätutkimuksen parissa. Kun puuvirroista suuri osa käytetään muuhun kuin soittimiin, kalliimman luokan huonekaluihin tai muihin kovaa puuta vaativiin käyttötarkoituksiin, niin mitä laatu tarkalleen ottaen on. ”Sieniä ei tunneta vielä täysin, joten niistä löytyy paljon tutkittavaa. Esimerkiksi Metsätieteen aikakauskirjassa julkaistussa tarkastelussa (Piispanen ym. ”Kuusenjuurikääpä aiheuttaa vuosittain tuhoja noin 50 miljoonan euron edestä, männynjuurikääpä noin viiden miljoonan euron edestä. ”Jos kyseessä on suurempi tai jollain tavalla erikoisempi tuhoilmoitus, voidaan tuhoaluetta käydä katsomassa. Metsänhoidossa ollaan menossa kohti täsmämetsänhoitoa, jossa metsiä hoidetaan entistä pienipiirteisemmin. Taustalla lienee se, että länsinaapurissa koivujen oletetaan päätyvän lähinnä massateollisuuteen ja metsien kasvun kiihdyttäminen on ollut voimakkaasti agendalla. Laatu on myös jotain, mistä halutaan maksaa. LUONNONSUOJELIJA-LEHDEN ”Kuinka käy kuusen” artikkelissa pohdittiin puolestaan vuonna 2023, kuinka sotien jälkeen metsien käsittelyssä määrä korvasi laadun. Luken ylläpitämän metsätuhojen ilmoittamiseen tarkoitetun sähköisen lomakkeen ovat löytäneet ilahduttavassa määrin myös metsänomistajat. Ruotsissa koivun jalostukseen on herätty vasta hiljan, ja painotus on toinen: kasvulle annetaan 85 prosentin painoarvo. HYVÄÄ PUUTA KATRI HIMANEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN ERIKOISTUTKIJA. Näin mahdollisiin tuhoihin voidaan reagoida nopeammin.” sieni leviää herkästi uuteen puusukupolveen.” Juurikääpä merkittävin Kaikkiaan Suomen metsien terveydentila on Vainion mielestä moneen muuhun maahan verrattuna melko hyvä. 11336_.indd 11 11336_.indd 11 21.3.2025 15.51.57 21.3.2025 15.51.57. Talousmielessä kaivatun puuaineksen kannalta harsintakauden laatuvaikutuksista sopii taas olla tekstin kanssa perustellusti päinvastaistakin mieltä. Metsäala on hyvin perillä sienitaudeista. PÄÄOSA SUOMESSA ISTUTETTAVISTA taimista kasvatetaan jalostetuista, siemenviljelyksillä tuotetuista siemenistä. Verrattavana on tukkisaantoa, kuituominaisuuksia, tiheyttä, lahon määrää ja hajonnan suuruutta sahatavaraluokittelussa. Selvyyttä tarvittaisiin lisää. Vastasin, että sopivilla alkuperävalinnoilla saadaan hyödynnettyä koko kasvukausi, muttei vaikuteta puuaineksen laatuun. 2023) eri-ikäiskuusikoista kerättyä mitattua aineistoa on verrattu ”mahdollisuuksien mukaan, vastaaviin aineistoihin tasaikäismetsistä”. Sienistä hän kiinnostui jo opiskeluaikana. Esimerkiksi mäntyjä vaivaava tervasroso aiheuttaa vuosittain muutamien miljoonien tappiot.” Siihen, miten Suomessa varauSOPIVUUS KÄYTTÖTARKOITUKSEEN – englanniksi ”fitness for purpose” – on hyödyllinen määritelmä laadun käsitteelle
”Yhteisesti omistettujen metsien tulisi olla esimerkillisesti hoidettuja, mutta välillä tulee vaikutelma sokkona toimimisesta, isoimpia kaupunkeja lukuun ottamatta.” Häntä huolestuttaa, että kuntien metsäomaisuus on usein palveluntuottajan eli ulkopuolelta ostetun hoitopalvelun hyppysissä, ilman maanomistajan ohjausta ja hakkuissa mennään varovaisuusperiaatteella. ”Metsät koetaan tärkeiksi ja monitavoitteisuutta tuodaan esille, mutta ihan raamitiedot saattavat puuttua: missä metsät sijaitsevat ja paljonko kasvavat kuutioissa ja rahana.” Jatkuu seuraavalla aukeamalla. 11337_.indd 12 11337_.indd 12 21.3.2025 15.53.03 21.3.2025 15.53.03. MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI MATIAS HONKAMAA, KUVAT M e tsänhoitaja Sini Miettinen on erikoistunut metsäalan asiantuntijapalveluita tarjoavan Tapion kunta-asiakkaisiin. KUNTIEN PUUKUUTIOT – RAKKAITA MUTTA RISTIRIITAISIA Moni kunta etsii säästökohteita mutta käyttää samanaikaisesti metsiään säästeliäästi. Hän on tehnyt tai on tekemässä metsien hoitoja käyttösuunnitelmia eli metsästrategioita osapuilleen tusinalle kunnalle tai kaupungille
Kuntien metsien hakkuuruuvi ei yleensä ole kovinkaan tiukalla, monestakin syystä. Yhä useammalla kunnalla metsien käytön suuntaviivat on määritetty metsästrategiassa. 11337_.indd 13 11337_.indd 13 21.3.2025 15.53.05 21.3.2025 15.53.05
Ennakkoäänestys on Suomessa 2.–8. TOP10, eniten metsähehtaareja per asukas Rautavaara 1,4 Siikalatva 1,04 Puolanka 1,04 Siikainen 1,04 Juuka 1 Ristijärvi 0,9 Multia 0,9 Heinävesi 0,8 Lestijärvi 0,8 Isojoki 0,8 TOP10, vähiten metsähehtaareja per asukas Kauniainen 0,0009 Kerava 0,01 Järvenpää 0,01 Espoo 0,01 Helsinki 0,01 Pukkila 0,02 Vantaa 0,02 Turku 0,02 Aura 0,02 Vimpeli 0,03 TOP10, eniten metsähehtaareja Oulu 16 696 Kuopio 11 481 Kajaani 9 156 Joensuu 8 455 Jyväskylä 8 285 Helsinki 8 148 Seinäjoki 7 599 Tampere 7 387 Mikkeli 6 477 Pori 6 110 TOP10, vähiten metsähehtaareja Kauniainen 9 Pukkila 27 Vimpeli 73 Jämijärvi 86 Aura 93 Lapinjärvi 119 Sauvo 129 Humppila 133 Taivassalo 134 Kyyjärvi 137 Lähde: Kuntien metsänomistuksen osalta Suomen metsäkeskus, kuntien asukasluvut Tilastokeskus Jokainen rautavaaralainen omistaa metsää kunnan kautta lähes 1,5 hehtaaria. Noin 1 400 asukkaan Rautavaaralla on metsiä lähes puolitoista hehtaaria asukasta kohden, metsänomistusmäärältään suurimmalla Oululla seitsemän aaria ja väkiluvultaan suurimmalla Helsingillä reilu aari. 11337_.indd 14 11337_.indd 14 21.3.2025 15.53.06 21.3.2025 15.53.06. Usein monimuotoisuuden säilyttäminen ja virkistyskäyttö koetaan tärkeämmäksi kuin metsistä saatavat tulot. Varovaisuuteen saattaa olla syynsä. Tuttua on myös asukaspalaute, jonka mukaan taajamametsien korjuu pitäisi hoitaa hevosilla tai helikopterilla ja hakkuutähteet pitäisi haravoida pois. Manner-Suomen 293 kunnasta 139 kuntaa omistaa vähintään tuhat hehtaaria. Alle kolmesataa hehtaaria omistavia kuntia on vain 29. Verorahojen ajatellaan olevan merkittyä rahaa, ja jos maksaa paljon veroja, niin saa myös päättää.” Näissä kaupungeissa myös metsien hoidosta vastaavat ovat oppineet oveliksi. Se on pari prosenttia metsien kokonais alasta ja jotakuinkin yhtä paljon kuin Kuopion pinta-ala vesistöineen kaikkien kuntaliitosten jälkeen. huhtikuuta. Veroäyriin asti vaikuttavia määriä metsää ei ole millään kunnalla eikä kaupungilla. huhtikuuta. AJASSA 28.3.2025 14 Metsälehti.fi OULUSSA ENITEN, RAUTAVAARALLA ENITEN PER ASUKAS KUNNAT omistavat metsiä lähes puoli miljoonaa hehtaaria Kun kituja joutomaatkin lasketaan, niin tarkalleen 452 560, Suomen metsäkeskuksen tilastosta ilmenee. huhtikuuta ja ulkomailla 2.–5. ”Ärhäkkäin palaute tulee siellä, missä on itsetietoista ja koulutettua väkeä. KUNTAPÄÄTTÄJÄT VALITAAN Kuntavaalit ja aluevaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13. Pienimmän metsänomistuksen Kauniaisilla ala on yhdeksän neliömetriä. ”Isoissa kaupungeissa tonttihakkuut ja kunnallistekniikkaan liittyvät hakkuut tuottavat helposti niin paljon, että ei ole taloudellista painetta muihin toimiin.” Erään kaupungin suhtautumista kuvastaa kommentti, että ”meillä on se 4 000 hehtaaria, mutta annetaan olla, me ollaan teollisuuskaupunki, metsätuloilla ei ole merkitystä”. Toimivaksi havaittu tapa on hoitaa metsiä kaupunginosa kerrallaan ja ottaa kitinä silloin vastaan, niin kitinää ei ole jatkuvasti. Suojelulaki on kunnalle tiukempi Metsänomistus ei ole kunnan lakisääteistä toimintaa, mutta luonnonsuojelulaki velvoittaa kuntia edistämään luonnon monimuotoisuuden sekä maiseman suojelua. Monikäyttö on keskeisintä siellä, missä on eniten tungosta
Kasvullisista metsämaista talousmetsiä on lähes kymmenen tuhatta hehtaaria. Eri syistä metsätalouskäytön ulkopuolella olevia, suojeluja arvometsiksi kutsuttuja alueita on pari tuhatta hehtaaria. KUNTATALOUDEN TASAPAINOTTAJA Sini Miettinen OULU RAUTAVAARA Rautavaaran kunnanjohtaja Mikko Kärnä korostaa, että vapaa metsästysoikeus ja moottorikelkkareitit kunnan mailla ovat vetovoimatekijöitä. Noin 1 400 asukkaan pohjoissavolaiselle kunnalle se tekee likipitäen puolitoista hehtaaria asukasta kohden eli eniten koko maassa. ”Tulonlähteenä metsät tuottavat vajaat satatuhatta euroa kunnan kassaan joka vuosi.” Kunnan toimintakulut ovat seitsemisen miljoonaa, josta metsätulot kattavat puolitoista prosenttia. Kaupunkien lähimetsien hoidon jännitteet ovat Rautavaaralla jokseenkin tuntemattomia. Hakkuutaso on hivenen maksimaalista pehmeämpi. Metsäsuunnitelma on yksityiskohtaisempi, operatiivinen ja alisteinen metsästrategialle. Kansalaisjärjestöjen aktiivisuus vaikuttaa siihen, mitkä niistä pääsevät mukaan, ja yleensä luontojärjestöt pääsevät. Hehtaaritilastossa ykkösenä on Oulu noin 17 000 hehtaarilla ja seuraavana on Kuopio, mutta kuutiomäärällä mitaten Kuopion voi uskoa suurimmaksi. Haaste on saada asukkaita paikalle tilaisuuksiin, ja järjestöjen kautta voidaan kuulla eri käyttäjäryhmiä. Hakkuumäärät ovat 30 000-40 000 kuutiota ja hakkuutulot pari miljoonaa, mikä tekee melkein kymmeneuroisen jokaiselle asukkaalle. Maankäytön muutokset vähentävät metsäalaa, uudet hankinnat lisäävät. Kiertoaika on pitkä, sillä päätehakkuita on vuosittain vain 50 hehtaarilla. Metsien hoito on ulkoistettu metsänhoitoyhdistykselle, ja jonkinlainen strategiapaperi hoidon suuntaviivoista löytyy. Tosin siitä pitää vähentää metsänhoidon ja hallinnon kulut ja kaupunkikin maksaa puunmyynneistä verot. Tavoitteista ei pidä tehdä pilviä hipovia, kuten luontokadon pysäyttäminen. OULU SUURIN HEHTAAREISSA, KUOPIO KUUTIOISSA RAUTAVAARAN kunnalla on metsiä melko tasan kaksi tuhatta hehtaaria. ”Sillä rahalla kaupunki jotakin saa, mutta isompi vaikutus on aluetaloudellinen.” Missään tapauksessa metsätulot eivät ole veroäyrikysymys, mutta reilusti yli miljoonan euron tulopotti on käypää rahaa kaupungin kirstuun. Lähimetsille ei ole asetettu tuottotavoitteita ja niiden hoidosta tuleekin enemmän kuluja kuin tuloja. Strategisen suunnitelman laadinnan ohjausryhmässä on mukana metsäomaisuuden hoidosta vastaava viranhaltija ja edustajat laajasti kunnan eri hallintoalueilta, kuten kaavoituksesta ja liikuntatoimesta. ”Ne ovat kunnalle vetovoimatekijöitä.” Kunnassa kasvatetaan uusia metsäläisiä, sillä luontoliikuntapainotteiselta päiväkodilta on suora yhteys metsään risumajoineen. ISOJEN kaupunkien metsänomistuksen määrä on epämääräinen juttu, sillä se elää. Avohakkuita rajoitettu Oulun metsien käyttöä säätelee julkinen hoitoja käyttösuunnitelma, jonka laatimisessa kuultiin tahoja myös puoluepolitiikan ulkopuolelta, kuten Luonnonsuojeluliittoa, sekä järjestämällä asukkaille virtuaalinen metsäkävely. Kaikkien talousmetsien läpikäynti kestäisi kaksisataa vuotta. AJASSA 28.3.2025 Metsälehti.fi 15 ”On helppo esittää mielipiteitä, jos ei tarvitse kantaa huolta kunnan kokonaistaloudesta.” Strategia, joka mahtuu sivulle Kaikilla kunnilla ei ole metsien strategisen tason hoitoja käyttösuunnitelmaa, mutta Miettisen mukaan olisi hyvä olla. ”Metsät ovat kunnalle tärkeitä monesta näkökulmasta”, kunnanjohtaja Mikko Kärnä sanoo. Hakkuusuunnite on maltillinen talousmetsissäkin, vain kaksi kolmasosaa kasvusta, mikä käytännössä on täyttynyt jo harvennuksista. Kasvullisia metsämaita on noin 15 000 hehtaaria, kituja joutomaita pari tuhatta. ”Osin metsien ansiosta kuntatalous on tasapainossa ja tasepuskurissa on varallisuutta yli seitsemäntuhatta euroa kuntalaista kohti.” Luontaisetuna metsästysoikeus Kärnä painottaa, että kuntalaisilla on vapaa metsästysoikeus kunnan omistamilla mailla ja metsästyslupia myös myydään ulkopaikkakuntalaisille. ”Avoimissa yleisötilaisuuksissa helposti kovaäänisin vie keskustelua. ”Maltillinen tuottotavoite on poliittinen päätös ja siitä käytiin valmisteluvaiheessa kovaakin keskustelua.” Ei äyrikysymys kuitenkaan Ouluun on liittynyt kuusi kuntaa, osa hyvinkin maaseutua. On helppo esittää mielipiteitä, jos ei tarvitse kantaa huolta kunnan kokonaistaloudesta.” Riippuu kaupungista ja hallintosäännöstä, että onko strategisen suunnitelman hyväksyjä hallitus, hallituksen kautta valtuusto vaiko lautakuntataso. ”Käytännössä suunnitelma antaa ammattilaisille vapauden toimia parhaan ymmärryksen mukaisesti, mutta perinteisiä avohakkuita on rajoitettu”, kaupungin metsäasiantuntija Antti Käpylä sanoo. ”Se voi olla vain sivun mittainen tavoitteiden kirjaus ja pohdinta, mihin suuntaan halutaan mennä.” Konkreettisia linjauksia ovat esimerkiksi, että säilytetään lähimetsät peitteellisinä tai että käytetään jatkuvaa kasvatusta siellä, minne se sopii. Mittava metsänomistus on mahdollistanut moottorikelkkareitistön ja vapaan umpihankiajon alueen. 11337_.indd 15 11337_.indd 15 21.3.2025 15.53.07 21.3.2025 15.53.07. Erilaisia rajoitetun talouskäytön piirissä olevia lähija virkistysmetsiä on viitisen tuhatta hehtaaria
Tavoitteena on, että korjuuketju olisi mahdollisimman tehokas”, hän sanoo. Harvesting Partner -konsepti otettiin Ruotsissa käyttöön vuonna 2022, Suomeen se rantautui vuonna 2023. Konseptin idea on, että Stora Enson puunkorjuukumppaniksi ryhtyvä saa sopimuskauden ajaksi metsäkoneet huoltopalveluineen vuokralle. Edellytys on, että korjuuyritys tekee vähintään kahta vuoroa viitenä päivänä viikossa. Liukkosen mukaan kumppanisopimuksilla haetaan yksikkökohtaista tehokkuutta. Maaliskuun puolivälissä työn alla oli männikön ensiharvennus. Korjuuyrittäjä Arto Nygård on tehnyt jo kaksi kumppanuussopimusta. Ruotsissa Stora Ensolla on kahdeksan, Suomessa kolme ja Norjassa ja Liettuassa kummassakin yksi korjuukumppani. Haluamme laajentaa konseptia, mutta sitä emme tavoittele, että tämä olisi ainoa urakointimalli”, kertoo Stora Enson korjuukumppanitoiminnasta Suomessa vastaava Ilkka Liukkonen. Haku on avoinna 30. ”Meillä on varsin vahva ja vakiintunut yrittäjäkunta tässä maassa. Mihin tarvitaan toiminKIISTAA KORJUUKUMPPANUUDESTA Stora Enson konseptista taitetaan peistä Ruotsissa ja Suomessa. Parhaillaan haetaan uusia kumppaneita Lounais-Suomeen, Uudellemaalle ja Pohjois-Ruotsiin. ”Olemme lähteneet liikkeelle pienin askelin. Se, millaisia raportointivelvollisuuksia korjuukumppanilla on Stora Enson suuntaan, sovitaan Liukkosen mukaan tapauskohtaisesti. Yrittäjän valinta Koneyrittäjät ry:ssä Stora Enson Harvesting Partner -konsepti herättää ihmetystä. ”Jos sopimuskautta jatketaan uudella sopimuksella, lähdetään liikkeelle taas uusilla koneilla. Sitä, mitä metsäkoneille tapahtuu sopimuskauden jälkeen, Liukkonen ei avaa tarkemmin. Lisäksi esimerkiksi kirjanpito, polttoainehuolto ja koulutuspalvelut on mahdollista hankkia metsäyhtiön kumppaniverkoston kautta. maaliskuuta asti. Koneyrittäjiä on varoitettu allekirjoittamasta sopimusta metsäyhtiön kanssa näyttämättä sitä ensin ulkopuoliselle asiantuntijalle. Kumppanisopimukset tehdään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Tehokkuus edellä Ruotsissa keskustelua on käyty muun muassa korjuukumppaneiden korjuuvelvoitteista sekä siitä, mitä metsäkoneille tapahtuu sopimuskauden jälkeen ja tuovatko kumppanisopimukset asiakkaan liian lähelle yrittäjää. 11338_.indd 16 11338_.indd 16 21.3.2025 16.00.30 21.3.2025 16.00.30. 28.3.2025 16 Metsälehti.fi PUUKAUPPA & TALOUS LIINA KJELLBERG, TEKSTI PASI SUOKKO, KUVA STORA ENSON Harvesting Partner -konsepti herättää keskustelua Ruotsissa. Yksi vaihtoehto on, että korjuuyritys lunastaa koneet. Tavoitteena on, että Stora Enso työllistää korjuukumppaninsa täysin, mutta metsäkoneita saa käyttää muillakin työmailla. ”Emme tavoittele, että tämä olisi ainoa urakointimalli.” Arto Nygård on Stora Enson ensimmäinen suomalainen korjuukumppani
42,04 . 32,41 . Nyt Nygård vuokraa kahta hakkuukonetta ja kahta ajokonetta. .. Hankintahinnat 77,70 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,59 . 55,54 . nousussa . 29,41 . 43,56 . 40,31 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,60 . 40,38 . Hän kertoo olevansa konseptiin niin tyytyväinen, että päätti viime syksynä allekirjoittaa toisenkin kumppanisopimuksen. 53,64 . 29,33 . 52,77 . Harvennushakkuu 74,54 . 69,51 . Aiemmin hän urakoi omalla koneketjulla paikalliselle metsänhoitoyhdistykselle. 31,29 . 34,34 . 33,20 . Harvennushakkuu 74,07 . 42,05 . ET EL Ä-P OH JA NM AA . .. Hankintahinnat 71,97 . 71,80 . .. Ensiharvennus 48,37 . . 25,75 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,57 . Uudistushakkuu 82,60 . .. Nygård innostui konseptista miettiessään, miten pystyisi kasvattamaan yritystoimintaansa metsäkoneenkuljettajiksi valmistuneiden poikiensa kanssa. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 80,82 . 49,03 . 28,67 . 38,70 . 51,82 . nousussa . 27,21 . nousussa . 30,21 . 83,49 . 45,22 . 53,30 . 32,57 . .. 51,76 . KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. Hankintahinnat 77,13 . nousussa . 50,08 . 36,78 . .. 53,21 . Uudistushakkuu 74,68 . 30,51 . 31,47 . 33,93 . 33,43 . 44,00 . 64,76 . 75,90 . 34,49 . 36,30 . 29,22 . 83,54 . 73,13 . .. . .. .. 42,76 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 79,87 . 82,74 . 49,74 . Kentältä kehuja Eteläpohjalaisella metsäkoneyrittäjällä Arto Nygårdilla on takanaan puolitoista vuotta Stora Enson korjuukumppanina. 24,52 . 63,40 . 83,53 . 25,51 . .. 31,89 . .. 64,54 . 75,87 . 32,71 . Harvennushakkuu 75,70 . 38,77 38,78 . 31,77 . 75,90 . .. Uudistushakkuu 82,59 . 32,01 . .. 38,61 . 33,12 . .. 34,98 . 80,24 . Hankintahinnat 83,54 . 52,44 . Nyt mietin myös, miten puut saadaan tienvarteen mahdollisimman tehokkaasti ja vähällä polttoainemäärällä.” 11338_.indd 17 11338_.indd 17 21.3.2025 16.00.34 21.3.2025 16.00.34. 33,32 . 26,93 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,01 82,24 . 24,95 . .. 82,59 . Hänen mielestään yrittäjät käyttävät liian vähän ammattiapua sopimusasioissa. 44,30 . Ensiharvennus .. 32,10 . 82,65 . .. 40,37 . .. 84,47 71,09 . 53,05 . .. 26,02 . Ensiharvennus .. 39,00 . 31,72 . .. .. 53,33 . .. 54,43 . 75,76 . 42,45 . 33,80 . .. 31,03 . .. 33,62 . 33,63 . 28.3.2025 Metsälehti.fi 17 AJASSA . 39,75 . 37,47 . .. Harvennushakkuu 75,95 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 82,60 . 26,02 . . .. 52,92 . .. .. .. 31,60 . 27,30 . .. Hankintahinnat 81,26 . .. 67,33 . 56,88 . .. 26,31 . .. 76,49 . 63,26 . Ensiharvennus 59,51 . 52,94 . 52,78 . .. Ensiharvennus 58,22 . 32,52 . .. 33,57 . 32,43 . Harvennushakkuu 68,83 . Hankintahinnat 80,22 . 38,40 . .. .. Ruotsissa esiin tuotua ehdotusta sopimuspapereiden luetuttamisesta ulkopuolisella Jaakkola kannattaa – ei erityisesti kumppanuussopimuksien, vaan kaikkien urakointisopimusten osalta. .. 40,28 . 56,04 . Itsensä lisäksi hän työllistää seitsemän henkilöä. 37,85 . 81,95 . nousussa . .. .. .. 29,36 . .. .. .. .. .. 40,33 . .. 31,60 . Uudistushakkuu 82,28 . .. 28,46 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA . 36,79 . .. 45,92 . 74,81 . 40,43 . 80,27 . .. .. 53,45 . 53,39 . 35,06 . 53,37 . 66,94 . 27,06 . 72,87 . 70,73 . .. 34,37 . .. 53,47 . 36,95 . .. 32,01 . 63,70 . .. 26,59 . 53,08 . 34,85 . 34,09 . 44,84 . 33,50 . 73,18 . 48,09 . 79,76 . 82,41 . 44,78 . 30,91 . 32,65 . Harvennushakkuu 69,45 . 31,96 . 31,77 . 31,23 . .. nousussa . .. .. 60,93 . KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 8-11 keskiarvo . .. .. 25,96 . . 54,50 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 34,78 . 38,83 . 36,32 . 33,20 . .. .. Harvennushakkuu 73,76 . 31,42 . 81,56 . 53,15 . .. 83,51 . 82,98 . .. 39,31 Harvennushakkuu 76,02 . 32,46 . 43,42 . .. Lisäksi hän on tyytyväinen tapaamisiin Stora Enson yhteyshenkilön kanssa. Uudistushakkuu 85,23 . 42,46 . 82,95 . 49,41 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,16 . 42,56 . 31,41 . 85,44 . Hankintahinnat 80,53 . nousussa . 62,32 . Milj. Harvennushakkuu 76,34 . .. 32,42 . 33,72 . Ensiharvennus 52,95 . 29,73 . .. 54,63 . .. 26,88 . 40,74 . .. Parasta korjuukumppanuudessa on Nygårdin mielestä se, että metsäkoneisiin ei tarvitse sitoa pääomaa. 56,00 . 33,39 . 27,30 . 46,86 . .. .. 80,68 . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I . Uudistushakkuu 84,21 . .. .. nousussa . 26,87 . .. Ensiharvennus 57,27 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 81,21 . 34,92 . 57,09 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Uudistushakkuu 82,89 . 41,10 . .. .. .. 35,11 . 25,91 . 32,97 . 61,98 . Hän korostaa kuitenkin, että jokainen saa harjoittaa yritystoimintaa haluamallaan tavalla. .. 60,50 . 52,88 . 41,87 . .. 26,73 . 30,93 . 70,01 . 83,40 . .. 75,75 . .. 81,50 . .. .. .. 32,87 . 25,71 . 31,81 . nousussa . 31,73 . .. .. 71,84 52,85 . 78,89 . 33,58 . .. 34,94 . 69,81 . 33,05 . 26,22 . 65,26 . ”Aiemmin kiinnitin huomiota vain mottimäärään. 65,75 . Ensiharvennus 52,78 . 55,01 . 32,13 . 33,12 . .. 32,28 . .. 41,52 . 55,42 . Uudistushakkuu 81,74 . 33,44 . Uudistushakkuu 83,34 . 68,83 . Hankintahinnat 75,87 . m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2025 2024 2023 Viikot 1 2 yhteensä 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 20 40 60 80 100 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2005 2007 2012 2016 2020 2025 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 481 218 Puukauppamäärä vko 11, m 3 tamallia, jossa asiakas on rahoituksesta lähtien tavanomaista enemmän mukana liiketoiminnan seurannassa?” pohtii järjestön varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola. 30,71 . 54,75 . .. 27,66 . 42,28 . Hankintahinnat 78,13 . 59,24 . Ensiharvennus 68,27
Hintojen rauhoittuminen näkyy selvästi Svefan tuoreesta seurannasta. Suomessa metsätilan arvo perustuu ensisijaisesti metsän tuottoarvoon, eli puuston määrään ja kasvuun. Korkojen noustessa vuonna 2023 hinnat kääntyivät laskuun erityisesti Pohjois-Ruotsissa. 28.3.2025 18 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS 18 Metsälehti.fi JUSSI SALOMÄKI, TEKSTI JA KUVAT KIINTEISTÖMILJARDÖÖRI Roger Akeliuksen muutama vuosi sitten toteuttama valtava ostobuumi nosti paikoin metsätilojen hinnat pilviin. Yhteys on erityisen vahva Etelä-Ruotsissa. Kaikki julkisesti myytävät maaja metsätilat löytyvät käytännössä yhdeltä ja samalta verkkosivustolta hemnet. Kun miljardööri vetäytyi metsämarkkinoilta, myös hinnat palautuivat normaalimmalle tasolle. Sen sijaan metsästysmahdollisuudet, tilakokonaisuuden parantaminen tai rakennusten ja peltomaan käyttömahdollisuudet voivat olla tarjouskilpailussa ratkaisevia tekijöitä. Paul Nord huomauttaa, että asuntomarkkinoiden kehitys vaikuttaa myös metsätilojen hintaan. Tämä avaa pelikentän yksityishenkilöille. ”Käyn tilalla arvioimassa, vastaako metsäsuunnitelma tilan metsävarallisuutta. Etelä-Ruotsin suosituimmilla alueilla hintataso on jopa pysynyt vakaana tai hieman noussut. Ruotsin maanhankintalain mukaan yrityksen on myytävä vastaava pinta-ala ennen kuin se voi ostaa uutta maata. Maaliskuun alussa oli myytävänä lähes kaksisataa yli 20 hehtaarin kokoista metsätilaa, mikä on samaa luokkaa Suomen tarjonnan kanssa. se . yhteistyönä paikallisten markkinahintojen sekä tilan ominaisuuksien mukaan. Puumäärä ei aina ratkaise Ruotsin metsätilamarkkinoilla on selkeitä eroja kotimaiseen käytäntöömme. Naapurimme toinen erikoisuus on tiukka maanhankintalaki, jonka mukaan yritykset eivät voi kasvattaa maanomistustaan ilman, että samalla myyvät pois vastaavan kokoisen pinta-alan. Kiinteistönvälittäjä Anders Emmoth Ludvig & Co:lta kertoo, että lähtöhinta Ruotsissa määräytyy aina myyjän ja välittäjän Metsätilabuumi on ohi Ruotsissa Naapurimaamme tiukka maanhankintalaki pitää rahastot metsäkaupoista sivussa, mutta yksityisille ostajille riittää mahdollisuuksia. Kahden kauppaa Ruotsin metsätilojen välitystä hallitsee kaksi isoa ketjua, Ludvig & Co sekä Areal. Sen mukaan Pohjois-Ruotsissa hinnat ovat pudonneet viime vuoden aikana noin viisi prosenttia, kun taas Keski-Ruotsissa lasku on ollut lievempää. Ruotsissa puolestaan metsätilakauppaan kuuluu lähes aina muutakin omaisuutta: rakennuksia, peltoa ja erityisesti metsästysoikeuksia. Me välittäjät emme saa itse laatia metsäsuunnitelmia Ruotsin kiinteistönvälitystarkastusviraston (FMI) sääntöjen mukaisesti.” 11338_.indd 18 11338_.indd 18 21.3.2025 16.00.35 21.3.2025 16.00.35. Tämä ”fifty-fifty-sääntö” pitää yritykset tehokkaasti poissa markkinoilta ja tekee tilakaupasta yksityisten henkilöiden pelikentän. Vuosittain Ruotsissa tehdään noin 1 500–2 000 yli viiden hehtaarin metsätilakauppaa, joissa metsän osuus on yli 70 prosenttia tilan arvosta. Ruotsin kiinteistömarkkinoihin erikoistuneen Svefa-yhtiön neuvonantaja Paul Nord kuvaa tilannetta ”Akelius-efektin” päättymisenä. Paul Nord kärjistääkin, ettei naapuritilasta kiinnostunut ostaja ”välitä pätkääkään” puuston määrästä
upmmetsa.fi/tonnietua Jopa 1000 € etuseteli puukaupasta 11338_.indd 19 11338_.indd 19 21.3.2025 16.00.37 21.3.2025 16.00.37. ”Älä osta ensimmäistä kiinnostavaa kohdetta, jos hinta nousee liian korkeaksi. Etusetelin voit hyödyntää metsäsi elinvoiman turvaamiseksi metsänhoitotöiden avulla. Puuston määrä ja laatu sekä paikallisen puun hintataso pitää tarkistaa huolella paikan päällä tai asiantuntijan avulla. Paul Nordin mukaan metsäsuunnitelmien tietoihin ei kannata luottaa varauksetta. Lopullinen hinta määräytyy useimmiten tarjouskilpailussa ja ylittää yleensä ilmoitetun lähtöhinnan. Anna silloin olla ja odota seuraavaa sopivaa tilaa.” Kirjoittaja työskentelee metsätilavälittäjänä SP-Koti Metsässä. Kumppaninamme saat jopa 1000 € etusetelin vähintään 1000 m3 puukaupasta ja 500 € etusetelin vähintään 500 m3 puukaupasta. Vaikka Ruotsin metsätilamarkkinat ovat lähteneet piristymään viime vuoden korkojen nousun jälkeen, Nord muistuttaa ostajia maltista. Emmothin mukaan lähtöhintaan hintaan vaikuttavat olennaisesti metsästysmahdollisuudet, tieverkoston kunto ja naapurien kiinnostus harvoin myyntiin tuleviin tiloihin. ”Naapuritilasta kiinnostunut ostaja ei välitä pätkääkään puuston määrästä.” Iloa ja tuloa kumppanuudesta Nyt on tuhat syytä tehdä puukaupat ja ryhtyä UPM Kasvu -kumppaniksi. Tartu tilaisuuteen ja sovi puukaupat 30.4.2025 mennessä
JU SS I LA U RI LA Luontaisesti uudistuneissa rehevämmissä pienaukoissa voi olla tarve tehdä useampia hoitotöitä, kuten heinäntorjuntaa ja varhaisperkausta, projektipäällikkö Mira Isoniemi kirjoittaa. Talousmetsä voi olla virkistysalueenakin monelle mieleen. Valtion kassaan kilahtavat täysimääräisinä lisäksi puunmyynnistä kertyvät arvonlisäverot ja metsätilan omistuksenvaihdoksiin liittyvät varainsiirtoverot sekä perintöja lahjaverot. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Äänestäjän kannattaa vaatia kuntavaalien ehdokkaaltaan hyvää taloudenpitoa, johon sisältyy myös kannattava metsätalous. Pienessä, parintuhannen asukkaan metsäisessä kunnassa vuotuiset hakkuutulot voivat olla pari miljoonaa euroa ja valtionosuudet parisataatuhatta euroa. Pieni kunta rahoittaa näin itse omat menonsa – ja siinä sivussa valtiotakin. Siitä huolimatta monelta kunnalta puuttuu strategisen tason metsien hoitoja käyttösuunnitelma (s. Kunnat pyrkivät palvelemaan asukkaitaan tar joamalla virkistysmahdollisuuksia metsissään, ja hakkuut aiheuttavat naapurustossaan aina kuntalaisten napinaa. Karumman kasvupaikkatyypin suometsät eivät ole niinkään ongelmallisia ilmaston lämpenemisen kannalta, koska päästöt niistä ovat vähäisiä. Metsätalous työllistää samalla kuntalaisia, tuottaa raaka-ainetta paikkakunnan yrityksille ja haketta lämpölaitokselle. Jatkuvapeitteiseksi metsänkäsittelyksi luetaan erilaiset poiminta-, kaistaleja pienaukkohakkuut. Metsät ovat pääosalle Suomen kuntia merkittävä omaisuuserä, sillä enemmistö kunnista omistaa vähintään tuhat hehtaaria metsää. JATKUVA KASVATUSKIN VOI VAATIA HOITOTÖITÄ KUNTAVAALIT OVAT METSÄVAALIT Jatkuvassa kasvatuksessa keskitytään hakkuisiin 10–20 vuoden välein, mutta myös hoitotöille voi olla tarvetta. Hakkuutulojen vaihtoehtoiskustannus voi hyvin olla koululaisten iltapäivän välipala tai vanhusten terveydenhoito. Kunta voi kaavoituksella panna kapuloita yksityisen metsätalouden rattaisiin eri tavoin. Jos metsien annetaan pusikoitua ja ne jätetään hoitamatta, kuntalaisille pitää kertoa, miksi näin tehdään. Tähänkin ikiliikkujaan voi vaikuttaa kuntavaaleissa. Kunnan budjetissa ei ole kuulemma ”varaa” teettää suunnitelmaa, vaikka sen voisi maksaa parin hehtaarin aukolla. Haapa jättöpuuna KOKENUT KAIKEN TIETÄÄ PS. Pienaukkoja ja kaistalehakkuita käyttämällä voidaan vaikuttaa pohjaveden pinnan tasoon, mikä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna avohakkuuseen. 12 –15). Jos kunnan omistaman talousmetsän kuitenkin annetaan lahota, sen pitää olla tietoinen päätös. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI METSÄLAIN MUUTOS vuonna 2014 mahdollisti jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn laajemman hyödyntämisen, joka on vähitellen lisäämässä suosiotaan. YKSITYISTEN METSIEN hakkuutuloista perittävä pääomavero menee valtion kassaan, mutta valtio palauttaa siitä monimutkaisen laskukaavan perusteella noin 40 prosenttia kunnalle. Jos lenkkeilytai koiranulkoilutusalueen puut kaadetaan, se harmittaa ulkoilijoita. 11339_.indd 20 11339_.indd 20 21.3.2025 15.33.24 21.3.2025 15.33.24. Nykykäsitysten mukaan jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä erityisesti rehevillä turvemailla. Alle 0,3 hehtaarin pienaukon tai kaistalehakkuun saa metsälain mukaan jättää taimettumaan luontaisesti ilman maanmuokkausta ja kylvöä tai istutusta. Muistakaa äänestää kuntavaaleissa 13. Juuri nyt moni kunta etsii kuumeisesti säästökohteita, mutta käyttää samanaikaisesti metsiään kitsaasti. Kunnan metsät voivat suojata myös vesistöjen laatua. Suojelun taloudelliset seuraukset pitää kuitenkin kertoa kuntalaisille. huhtikuuta. Rahaa kertyy metsän puihin ”pankkiin” muutamassa vuodessa useita miljoonia. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. 28.3.2025 20 Metsälehti.fi MONEN KUNNAN METSIEN vuotuisten hakkuusäästöjen arvo on satoja tuhansia euroja. Pienaukkohakkuut soveltuvat erityisesti tasaikäisiin metsiin, joissa halutaan siirtyä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen
Lämpökahvoilla olevaa raivuria joutuu odottelemaan maaliskuun lopulle, kylmäkahvaisen saisi heti ja 40 euroa halvemmalla.” Herranumero47 ”En itse ostaisi raivuria ilman lämpökahvoja.” Kalle Kehveli ”Ilman muuta lämpökahvallinen versio. WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP TIIA PUUKILA Uusi kysymys: Onko sinulle sattunut tapaturmaa metsätöissä. Jos nyt uutta vehjettä ostelisi, niin ei montaa syytä tule mieleen, miksi ei kannattaisi ottaa lämmityksellä. Eivät saaneet lämpökahvoja vanhassa toimimaan. Niitä ei ole pakko pitää päällä ellei halua. Muilla merkeillä siitä ei ole aina takeita.” Visakallio ”Stihlissä on niin huonot lämmittimet, että kannattaa ostaa ilman lämmittimiä. Varsinainen maanmuokkaus olisi kuitenkin kallis vaihtoehto ja vaikuttaisi merkittävästi jatkuvan kasvatuksen kannattavuuteen. Silti uskalsin ostaa sahan viime kesänä ja ainakin vielä toimii. Eroavaisuuksia löytyi myös tulkinnassa, milloin metsänomistajalle aiheutuvan merkityksellisen haitan kynnys ylittyy. i Tuleeko vuodesta 2025 hyvä metsävuosi. Jatkossa paikkakunnittain vaihtelevat tulkinnat saattavat jäädä historiaan. Elikkä itse ostan stihlit kylmänä ja huskut lämpökahvoilla.” Makarov ”Husqvarna 545FXT ei kestä ammattilaisilla, mutta harrastajilla saattaa kestää muutaman vuoden. Metsänomistajilla lienee siis toivoa tasa-arvoisemmasta kohtelusta myös luonnonsuojelulakiin liittyvässä tulkinnassa. Keväällä ja syksyllä on vilpoiset kelit, silloin tarvitsen aina lämpökahvoja.” Kahlschlag ”Sahailin tässä pari päivää 242:lla, jossa kahvalämmittimet. Hallitus on uudistamassa aluehallintoa. Yksi lämpökahvaraivaussaha on hyvä olla raivaajalla. Uudistuksessa lupaja valvontavirasto Valvira, aluehallintovirastot sekä ely-keskusten ympäristöasioiden vastuualueen tehtävät on tarkoitus yhdistää. Ei nokan koputtamista. Ajokoneella maanpinnan rikkominen on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin varsinainen maanmuokkaus ja voi silti vaikuttaa taimettumiseen merkittävästi. Pienaukkoja ja kaistalehakkuita on tehty niin karumpiin kuin rehevämpiin kohteisiin ja näiden taimettumisessa on eroja. 28.3.2025 Metsälehti.fi 21 VIIME vuonna Metsälehteen juttua tehdessäni huomasin, että eri ely-keskuksilta sai erilaisia vastauksia esimerkiksi koskien kanahaukan pesien ympärille jätettävää suojavyöhykettä. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Havaittiin, että taimettuminen oli huomattavasti suurempaa ajetulla tiivistyneellä kaistalehakkuulla, jossa taimia syntyi 13 000 hehtaarilla, kuin ajamattomalla kaistalehakkuukuviolla, jossa taimia syntyi vain alle tuhat hehtaarilla. MIRA ISONIEMI KIRJOITTAJA ON PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ SUOMEN METSÄKESKUKSESSA. Ja vaikka tossakin niitä pitää naputella pois päältä vähän väliä, etteivät kädet kuumene, niin kiva lisävaruste on silti.” Pavekka 11339_.indd 21 11339_.indd 21 21.3.2025 15.33.26 21.3.2025 15.33.26. Esimerkiksi varputurvekankaalle Ähtäriin on tehty kaksi kaistalehakkuuta, joista toisessa on ajettu metsätraktorilla kuorma päällä läpi kuvion maanmuokkaustarkoituksessa, kun toinen kuvio jätettiin ajamatta. Joka tapauksessa pienaukkoja kannattaa seurata ja toteuttaa hoitotöitä tarvittaessa. Oletko kysäissyt Stihlin vastaava mallia?” Miksuliini65 ”Lämpökahvat ovat hyvät myös lämpöisempänäkin vuodenaikana, jos sattuu märempi keli. Tämä muuttui, kun alueelliset Metsäkeskukset yhdistyivät Suomen metsäkeskukseksi. Eteläja Keski-Pohjanmaalla perustettiin muutama vuosi sitten useampia jatkuvan kasvatuksen esimerkkihakkuualueita, joissa on mukana pienaukkoja kaistalehakkuita. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 En 34% Kyllä 66% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA Verkkokeskustelu: Lämpökahvoilla vai ilman Kohti tasa-arvoisempaa kohtelua. Erona luontaisesti taimettuneisiin pienaukkoihin tällä kohteella voidaan selvitä pelkällä varhaisperkauksella. Huskussa lämmittimet ovat hyvät, niistä voi lisähintaa maksaa. Näin kertoo internetti. Aikanaan alueellisilla Metsäkeskuksilla oli toisistaan poikkeavia ohjeistuksia esimerkiksi vesistöjen varteen jätettävän suojavyöhykkeiden leveydestä. Näissä luontaisesti uudistuneissa rehevämmissä pienaukoissa on selvästi nähtävissä se, että voi olla tarve tehdä myös useampia hoitotöitä, kuten heinäntorjuntaa ja varhaisperkausta, jotta havupuiden taimet saavat tilaa kasvaa. Hakkuu ja puunajo suoritettiin elokuussa ja konekalusto oli varusteltu kantavilla telaratkaisuilla. Jos raivaa talvella, Huskulla sen voi tehdä ongelmitta kaikissa oloissa. Ei sillä kyllä käsiä palele, jos sitä asiaa tässä pelkästään mietitään. Tavoitteena on, että ympäristöön liittyvät lupaja valvontatehtävät muodostavat viimeistään vuodesta 2026 alkaen yhden yhtenäisen kokonaisuuden. Vähiten soita on Päijät-Hämeessä osuuden ollessa hieman yli 10 prosenttia metsistä, kun taas Pohjois-Pohjanmaalla osuus on jo yli puolet. Voidaan miettiä, kumpi on kannattavampaa, luontaisesti taimettunut pienaukko, jossa voi olla tarpeen useampi hoitotyökerta vai muokattu ja istutettu pienaukko, jossa voidaan päästä vähemmällä hoitotyöllä. ”Husku 545FXT lämpökahvoilla vai ilman. Jos jatkuvassa kasvatuksessa on tarve tehdä myös raivaustöitä, on hyvä huomioida myös sen vaikutus metsätalouden kannattavuuteen. Erityisesti Pohjanmaan alueella suometsäkysymykset ovat tärkeitä. Se on taas sitten toinen juttu, millaisilla keleillä on järkevää pitää kahvanlämmittimiä päällä.” Petep ”Itse olen käytännössä kaikki tämän talven raivuut sahannut kylmillä Sthilheillä. Ajamattomalla kaistaleella taimettumistulos on odotetusti heikompi, koska humuskerros on siellä paksu ja myös aluskasvillisuus on runsasta, mikä vaikeuttaa taimien itämistä. JATKUVASSA KASVATUKSESSA keskitytään usein 10–20 vuoden välein toteutuviin hakkuisiin, mutta pitää muistaa, että myös hoitotöille voi olla tarvetta. Teetkö tänä vuonna puukaupan. Eteläja Keski-Pohjanmaan metsistä soita on lähes 50 prosenttia. Yksi mustikkaturvekankaan pienaukko havaintokohteillamme mätästettiin ja istutettiin kuusella. SOIDEN MÄÄRÄ VAIHTELEE maakunnittain. Luonnonsuojelulaissa ei ole metsälain kaltaista selkeää rajaa maanomistajan omavastuulle, minkä ylityttyä voisi saada korvausta. Kuivat lämpöiset hanskat, rasvatut vaijerit, läppä talviasentoon ja talvisuodatin riittävät pitkälle.” Kokenut kaiken tietää ”Stihlin FS 490:ssä ovat toimineet lämpökahvat hyvin, kun maahantuoja antoi uuden sahan vanhan tilalle
Eikä ihme. Se tarkoittaa, että kivennäismaan päällä on turvetta enemmän kuin 30–40 senttiä. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 28.3.2025 22 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ KOHONNEET puun hinnat ja valtion metka-tuki ovat saaneet yhä useammat metsänomistajat lannoittamaan ojitettujen turvemaidensa metsiä tuhkalla. M IK KO RI IK IL Ä 11340_.indd 22 11340_.indd 22 21.3.2025 16.03.09 21.3.2025 16.03.09. Ratkaisevaa on sopivien kohteiden tunnistaminen Helpoin tunnus on paksuturpeisuus. Jos kenttäkerroksen vallitseva laji on suopursu tai kanerva, turpeessa on niin niukasti typpeä, ettei tuhkalla saada toivottua lisäkasvua. Paksuturpeisille turvemaametsille ”Nopein ja voimakkain kasvureaktio saadaan kohteilla, joissa turpeessa on runsaasti typpeä ja puut kärsivät samanaikaisesti kaliumin puutoksesta”, Saarinen sanoo. ”Ei aina”, vastaa suometsätutkija, nykyisin Tapion senior advisorina toimiva Markku Saarinen. ”Noin puolet turvemaista hyötyy tuhkalannoituksista.” Helikopterilla tehty tuhkalannoitus maksaa 600-700 euroa hehtaarilla. Meneekö lupaus sarjaan ”liian hyvää ollakseen totta”. Siis melkein sata lisäkuutiota puuta. TÄÄLLÄ KANNATTAA TUHKALANNOITTAA Parhaimmillaan tuhka on kuin ihmelääkettä suometsän puille. Enteet ovat lupaavat, kun suometsän kenttäkerrosta vallitsee puolukan, mustikan tai ruohojen muodostama kasvusto. Parin kolmen sadan euron hehtaarikohtaisella omarahoitusosuudella luvataan puuston vuosikasvun lisääntyvän 2–4 kuutiometriä jopa 20 vuoden ajaksi. Tätä matalaturpeisemmilla mailla puiden juuret yltävät alla olevaan kivennäismaahan, jossa kalia ja fosforia on riittämiin – kunhan kivennäismaa on riittävän hienojakoista. Parhaiten se tepsii paksuturpeisilla soilla, joissa typpeä on riittämiin, mutta kaliumia niukasti. Lääke kaliumin puutokseen ”Parhailla kohteilla saavutetaan vielä paljon suurempia kasvun lisäyksiä – jopa kymmenen kuutiometrin luokkaa hehtaarilla vuodessa. ”Tällaisilla kohteilla kestää vuosikymmeniä, ennen kuin turpeessa oleva typpi alkaa tuhkan ansiosta vapautua puiden saataville ja kasvu paranee”, Saarinen kertoo. Toisin paikoin tuhkalannoitus ei tuota mitään”, Saarinen kertoo. Valtion metka-tukea on tarjolla 270 euroa
Vaikutus on nopeampi, jos lannoitetuhkaa on terästetty kaliumkloridilla eli kalisuolalla”, Saarinen sanoo. Maalevityksessä käytetään yleensä voimalaitoisten irtotuhkaa, jonka ravinnepitoisuus on analysoitu. Sopivilla kohteilla myös tuhkalannoitukset vähentävät Markku Saarisen mukaan kunnostusojitusten tarvetta. ”Tavallisesti tuhkalannoituksen vaikutukset alkavat näkyä pari vuotta lannoituksen jälkeen. › onko havupuuston seassa valtapuiden mittaisia hieskoivuja. Toisaalta kunnostusojituksen tarve on jaksollisessa kasvatuksessa koko kiertoajan aikamittakaavassa pohdittava kysymys. Jos vanhat havupuut kasvavat mättäillä, entiset nevapinnat erottuvat tasapintoina ja hieskoivu yltää valtapuumäntyjen kanssa samaan pituuteen, kyse voi olla hyvästä tuhkalannoituskohteesta”, Saarinen neuvoo. Toisaalta tukkoistenkin suo-ojien on havaittu johtavan vettä pois turvemailta puuston kasvua turvaavasti. Tuhkaa levitetään 3–5 tonnia hehtaarille. 11340_.indd 23 11340_.indd 23 21.3.2025 16.03.09 21.3.2025 16.03.09. Sen tarveharkinnassa pitää ottaa huomioon myös uudistamisen ajankohta.” SOPIIKO KOHDE TUHKALANNOITUKSEEN. Männyssä oireet ovat samanlaiset, mutta neulaset ovat vain kärjistään kellastuneet. Ne olivat alkuaan vähäpuustoisia soita, joissa on ollut vetisiä nevapintoja. › kellertävätkö vanhat neulaset ja neulasten kärjet. Tarvittaessa lannoitetuhkiin lisätään ravinteita, jotta ravinnepitoisuus saadaan tavoitellulle tasolle. ”Maan pinnanmuodoista voi koettaa jäljittää suon historiaa. Muun muassa emeritustutkija Hannu Hökän tutkimukset ovat osoittaneet, että reilu sadan kuutiometrin hehtaaripuuston haihdutus pitää turvemaan pohjaveden pinnan riittävän alhaalla kasvukauden aikana. Luonnontilassa puustoisina kasvaneilla rämeillä ja korvilla kalista on harvoin pulaa, eikä tuhkalannoituksistakaan saada suurta hyötyä. › onko suo ennen ojitusta ollut harvapuustoinen ja vetinen. ONKO turvetta yli 30-40 senttiä. Näytteet kerätään puun latvaoksista talvikaudella, kun puu on lepotilassa. M A RK KU SA A RI N EN . Tulosta alkuaan märillä suotyypeillä Kalin puutoksesta kärsivät turvemaat ovat ennen ojitusta olleet vetisiä soita. Tällaiset kohteet voi tunnistaa silmävaraisesti neulasten epätavallisesta värityksestä. Männyllä maaperää vaivaava kalinpuutos näkyy neulasten kärkien kellastumisena. Epäselvissä tapauksissa turvemaiden puiden neulasista voi teettää neulasanalyysin. Terästys voi tehostaa lannoituksen vaikutusta. Tavoitteena on, että tuhka sisältää 40 kiloa fosforia ja 80 kiloa kaliumia hehtaarille. METSÄSTÄ 28.3.2025 Metsälehti.fi 23 TUHKA VOI KORVATA KUNNOSTUSOJITUKSEN TURVEMAIDEN kunnostusojitukset ovat vähentyneet miltei olemattomiin. ”Jos puutosoireet ovat selvästi silmin nähtävissä, ei ravinneanalyyseja tarvitse teettää”, Saarinen neuvoo. SA M I KA RP PI N EN M A RK KU SA A RI N EN . Pahan puutoksen näkee neulasista Parhaiten tuhka vaikuttaa siellä, missä runsastyppisen turvemaametsän kalivarannot ovat loppumaisillaan. Kertaalleen avatut ojat vaikuttavat kauemmin kuin aiemmin on ajateltu. Tämäkin vähentää kunnostusojitusten tarvetta. Turvemailla kasvavista talousmetsistä noin puolet on ravinteisuudeltaan sellaisia, että ne hyötyvät tuhkalannoituksista. Hieskoivuilla kalinpuutos voi aiheuttaa lehtien reunojen kellastumista. ”Puhutaan niin sanotuista kakkostyypin rämeistä ja korvista. Kuusella kalin puutos aiheuttaa vanhempien neulasten kellastumisen, uusimmat neulaset pysyvät terveen vihreinä. M A RK KU SA A RI N EN . Lannoitus vahvistaa puiden latvuksia, ja samalla puiden veden haihdutus lisääntyy, mikä pitää pohjaveden tasoa riittävän alhaalla. ONKO kohde vähintään puolukkaturvekangas. ”Toisaalta kesät näyttävät käyneen entistä kuivemmiksi. Vetisyys ennakoi kaliumin puutosta, koska kali huuhtoutuu helposti.” Myös havupuuston seassa kasvavat hieskoivut kielivät alkuperäisen suon vetisyydestä ja kalin puutoksesta. Osin kyse on lisääntyneestä tiedosta. ONKO merkkejä kalin puutoksesta. Kuusissa vain uusin neulaskerta on terveen vihreä, vanhat neulaset sen sijaan ovat keltaisia
Myös metsätalousinsinöörin ylempi ammattikorkeakoulututkinto olisi lopputyön kirjoittamista vaille valmis. ”Koulutuspäällikkö sanoi, etMETSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA KAUHAVA Johanna Salla-Uitto näyttää, missä hän huoltaa sahojaan. Lisäksi oman toiminimen Kairatuulen hommia riittäisi, lähinnä turvetuotantomaiden vesinäytteiden ottoa ja ympäristölupahakemusten laatimista. Emännän käsi on visusti paketissa. Salla-Uitto sai idean tarjota naisille omaa koulutusta, jossa ei ole tyhmiä kysymyksiä ja kaikki lähtevät samalta viivalta perehtymään metsäasioihin sekä harjoittelemaan käytännössä sahan käyttöä ja huoltoa. Pari tutustui, kun Johanna Salla-Uitto kävi ostamassa veistoksia lahjoiksi. Siitä se sitten lähti.” Ensimmäinen naisille suunnattu metsätalousyrittäjäkoulutus alkoi vuonna 2021. Ikävä kaatuminen talvilomalla muutti kuitenkin suunnitelmat. Tällä hetkellä edes teräketjun viilaus ei onnistu, koska oikea käsi on kipsissä useamman viikon. Pihalla komeilevat Risto Uiton moottorisahaveistokset. Luvassa oli hakkuita edeltävää alustan raivuuta, taimikonhoitoa sekä polttopuiden tekoa. Salla-Uitto on kouluttanut yhdeksän vuotta nuoria ja aikuisia Sedu Ähtärissa metsäalan eri tutkinnoissa sekä metsäalan hankkeissa. Yhdellä kädellä ei sahata eikä kirjoiteta. Naismetsänomistajilla oli myös kokemuksia, ettei heitä laskettu kotipuolessa moottorisahan kahvoihin. Naismetsänomistajien koulutuksen äiti Johanna Salla-Uitto on tuttu kasvo monelle naismetsänomistajalle. 28.3.2025 24 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI PASI SUOKKO, KUVAT ”PAREMPAA pään tyhjennyspaikkaa ei ole kuin metsä.” Metsänomistaja Johanna Salla-Uiton kanssa on helppo olla samaa mieltä. Viisi viikkoa käsi kipsissä ei ole ollenkaan minua varten, mutta ei tässä paljon auta”, Salla-Uitto toteaa. ”Minulla pitää olla monta rautaa tulessa. tä jos saan seitsemän opiskelijaa kurssille, anna mennä. Kuvaajalle ja toimittajalle tarjolla olevan komean suklaakääretortunkin on loihtinut perheen vanhin tytär kokeisiin luvun ohessa. Hän suunnitteli lähtevänsä miehensä Risto Uiton kanssa raivaussahan kahvoihin. Kauhavalla asuva Salla-Uitto siirtyi syrjään monivuotisesta pestistään Kauhavan yrittäjien puheenjohtajana, jotta muille harrastuksille olisi enemmän aikaa. Nyt menossa on jo neljäs ja viides vuosikurs11341_.indd 24 11341_.indd 24 21.3.2025 16.04.10 21.3.2025 16.04.10. Salla-Uitto kättelee vasemmalla kädellä ja ohjaa vieraat katettuun kahvipöytään. Usein tuli tunne, että naiset olivat jännittyneitä ja esittivät vain vähän kysymyksiä. NAISET SAHAN KAHVOIHIN Metsänomistaja Johanna SallaUitto kouluttaa ja kannustaa naisia metsätöihin sekä suuntaa itsekin metsään aina, kun mahdollista. Näissä koulutuksissa oli miehiä ja naisia
Hänen isällään ja sedällään oli vuoteen 2010 asti metsäkoneyritys, jossa Salla-Uittokin oli osaltaan mukana. METSÄNOMISTAJAT ovat jo tottuneet siihen, että tietoverkosta löytyy monenlaista opastusta metsätalouteen ja luonnonhoitoon. Kaikkiaan Salla-Uiton vetämiltä kursseilta on valmistunut jo yli 60 naista eri puolilta Suomea. Voi tulla esimerkiksi ilmoitus, että kyseisellä paikkakunnalla metsistä on 9 prosenttia rikasta ja 63 prosenttia luonnoltaan köyhtynyttä. Tulevaisuudessa metsän taloudellinen arvo on muutakin kuin puuta. 11341_.indd 25 11341_.indd 25 21.3.2025 16.04.11 21.3.2025 16.04.11. Metsiä hoidetaan yhdessä se, mikä keretään. Lähes yhtä paljon on mänty-kuusi-sekametsää, jonka harvennusta pidetään kiireellisenä. Tuntematon taho sitä vastoin kertoo, että kyseessä ovat tulevaisuuden arvokkaimmat kuviot. ”Koulutuspäällikkö sanoi, että jos saan seitsemän opiskelijaa kurssille, anna mennä.” Salla-Uitto on omistanut metsää yhdessä miehensä kanssa vuodesta 2008. Rovaniemellä metsätalousinsinööriksi opiskelleen Salla-Uiton toivat eteläisempään Suomeen työt. Hän ehti työskennellä Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla Metsäkeskuksella, Metsähallituksella, metsänhoitoyhdistyksillä sekä Stora Ensolla, kunnes asettui Kauhavalle, perusti perheen ja aloitti työt vuonna 2016 Sedu Ähtärissä. Nykyään pohjoisten metsien lisäksi Salla-Uitto omistaa miehensä Riston kanssa metsää Kauhavalla ja Lapualla yhteensä runsaat sata hehtaaria. Kerran perheen lapinkoira Násti karkasi ja pyörähti itänaapurin puolella, mutta onneksi osasi pian tien takaisin omille maille. Yleistasoinen neuvonta ei liity kyselijän omistamaan metsätilaan ja vielä vähemmän kyselijän henkilöön. Esimerkkitapauksessa kerrotaan, että kohtalaisen rikasta metsäluontoa on kuvioilla, joiden osuus metsätilasta on 36 prosenttia. fi . Se perustuu luonnonsuojelulain logiikkaan ja seuraaviin mittareihin: 1) Kehitysluokka 2) Rakennepiirteet 3) Lahopuun määrä 4) Järeiden puiden määrä 5) Muu ihmisvaikutus (ojitus).” Esimerkkitapauksessa ohje on: ”Älä hätäile. Tarvittaessa apuna käytetään metsuria. Jotta metsiä pääsee hoitamaan, pitää olla voimassa oleva rajavyöhykelupa sekä tehdä ilmoitus rajavartiolaitokselle. On myös opastusta, joka liittyy omistettuun tilaan. Tietosuoja toimii. Tunnetuin näistä on Suomen metsäkeskuksen ylläpitämä palvelu Metsään. Sen jälkeen ehtii istuttamaan. Sitä ennen emännän on kuitenkin paranneltava käsi ja järjestettävä perheen kaksospojan ja -tytön rippijuhlat. OHJE ON ÄÄRIMMÄISEN kyseenalainen. Kerrotaan: ”Luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi on kehitteillä rahoitusmalleja. Myös perheen poika on innostunut metsätöistä ja perustanut viime syksynä 4H-yrityksen. ”Poika on ollut isänsä kanssa joulun alla tekemässä myrskytuhokohteita”, Salla-Uitto kertoo. Ensiksi kerrotaan, mikä on tuntemattoman tahon näkemys metsätilan paikkakunnan tilanteesta. Tuloa voi saada myös luonnonarvoja hiilimarkkinoilta.” Kyllä maalittaminen on tehty helpoksi. Esimerkkitapauksessa kohtalaisen rikkaaksi väitetystä metsästä suurin osa on viljelykuusikkoa, jonka ensiharvennusta Suomen metsäkeskus pitää erittäin kiireellisenä. Risto Uitto jäi toissa syksynä eläkkeelle metsänhoitoyhdistys Keskipohjan metsänasiantuntijan töistä. Kun palveluun syöttää oman (tai jonkun muun) metsätilan kiinteistötunnuksen, alkaa tapahtua. Ohjelma kertoo: ”Luonnonarvo kuvaa metsäluonnon monimuotoisuutta. Koulutukseen ei tarvitse hankkia välineitä. Opastusta voi muokata kertomalla, mitkä asiat ovat kyselijälle tärkeitä metsätaloudessa. INTERNETIN KYSEENALAINEN METSÄOPASTUS Risto Uitto ja Johanna Salla-Uitto suunnittelevat tulevia metsänhoitotöitä kahvikupposen äärellä. Seuraavaksi maanomistaja voi odottaa julkista häpäisyä. Opastus ei näy ulkopuolisille. Vuodesta 2011 Salla-Uitto on omistanut maat yhdessä veljensä kanssa. 28.3.2025 Metsälehti.fi 25 METSÄSTÄ PALSTALLA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Jatkossa pariskunnan on tarkoitus ehtiä yhdessä useammin metsään. On olemassa naisten käteen sopivia kevyempiä ja helppokäynnisteisempiä sahoja.” Metsää Venäjän rajalla Alun perin Sallasta Itä-Lapista kotoisin oleva Salla-Uitto on kasvanut nuoresta pitäen metsäja porotaloudessa sekä kulkenut marjassa ja hirvimetsällä. Salla-Uitto on kuitenkin ilolla seurannut, kun naiset ovat rohkaistuneet ja ostaneet omia turvavarusteita sekä moottorija raivaussahoja. Lisäksi isän puolen suvulla on Sallassa metsää, joista osa ulottuu Venäjän rajalle asti. Suurin osa heistä on metsänomistajia, metsää periviä tai metsän ostoa suunnittelevia. Odottaminen on ok.” On myös kehotus liittää tuntemattoman tahon tekemä arvokohdekartta hakkuusopimukseen. ”Olen sanonut, että jos vähänkään kiinnostaa sahan käyttö, on kiva olla oma saha. Sitten esitetään kuviokartta kyseisestä metsätilasta. Jos ei ole kiire, anna metsän arvon kasvaa. KAUHAVA si, ja haku kuudenteen vuosikurssiin on käynnissä maaliskuun loppuun. Nyt tuntemattomana pysyvä toimija on järjestänyt tietoverkkoon samaan Suomen metsäkeskuksen aineistoon perustuvan kilpailevan palvelun, joka löytyy osoitteesta www.metsanarvo.fi
Sahan suurimpana miinuksena on nimittäin sen paino: akku kiinnitettynä ja teräketjuöljysäiliö täynnä reilusti yli kahdeksan kiloa. Pihapuiden kaatajien käyttöön siis kenties. Terä ei pysähdy heti sahausvastuksen kovetessa, mikä on aiemmin ollut akkusahojen perusmurhe, vaan moottorin hidastuminen kertoo sahaajalle, milloin terän painattamista kannattaa keventää. Jäiset koivurangat klapeiksi akkusahalla Järeällä akkusahalla pölkytystuntuma on kuin isolla bensasahalla. ”Peruspäätehakkuuseenkin turhan järeä laite. Cramer valmistaa samassa akkutuoteperheessä muun muassa ruohonleikkureita ja lehtipuhaltimia. Mallissa ei ole kytkintä, mutta moottori antaa merkkejä sahausvastuksen kovenemisesta. AkkuStihl pätki polttopuita sujuvasti, kun sahauspukilla oli päällekkäin aseteltuja, enimmillään noin 20 senttiä paksuja koivupöllejä. Satunnaista puunkaatoa ja polttopuun tekoa suurempiin metsätyösaavutuksiin Cramer on turhan painava ja painopisteeltään epämukava käyttää. Sahan, akun ja laturin yhteishinta pyörii nettihaun perusteella 1 200 eurossa. Hankintahakkuutyömaalla sahoja vertailleen Janne Rekolan havainto oli oletettu: markkinoiden tehokkain akkusahamalli on erikoistyökalu. Kevyempi saha vaatii moottorin joustoa. Olisiko akkusaha sopiva korvaaja myös polttopuiden teossa. Sahamallissa ei ole kytkintä, mutta sen moottori ”joustaa” sahatessa. Markkinoiden järeimpiin akkusahamalleihin kuuluva Cramer 82CS34 ei hyytynyt kokeilun perusteella missään vaiheessa, kun pätkittävänä oli pino jäisiä koivupöllejä. Puolessa tunnissa tuli pienet kasat.” Rekola arvioi, että sahamallin voima pääsisi hyötyihinsä erityisen isojen tai muuten hankalan mallisten puiden kaadossa. Katso video: metsälehti.fi 11342_.indd 26 11342_.indd 26 21.3.2025 16.05.05 21.3.2025 16.05.05. Akun kesto oli pölkytyksessä hyvä: jäisiä koivuja katkoi yhdellä akullisella noin 40 minuutin ajan, kun aikaa käytettiin sahauksen ohella vain koivurankojen nostamiseen sahauspukeille. Pölkytystuntuma on isolla akkusahalla samankaltainen kuin vastaavalla bensasahalla. Polttopuun pätkinnässä eli suorassa sahausliikkeessä kapea terälaite toimi moitteetta. Sahaaja ymmärtää keventää painattamista ja terä jatkaa pyörimistä. Voimaa on kyllä kuin pienessä kylässä, mutta akullisella ei ihmeitä tehdä, ainakaan täydellä teholla. KOKEILTUA STIHLIN TEHOKKAIN ON ERIKOISTYÖKALU METSÄLEHTI kokeili akkusahavertailun (Makasiini 2/2025) lomassa myös Stihlin järeintä MSA 300 -akkusahamallia. Kapean, 1,1 millimetrin ketju-uralla varustetun terälaitteen ansiosta saha uppoaa helpommin puuhun, mikä säästää akkua. Jouhevasta polttopuupätkinnästä nauttii, mikäli on ruista ranteessa. Stihl msa 300:lla on painoa 7,6 kiloa, joten Rekola vaihtaisi jo kaadetun puun karsintaa varten toisen sahan. Pelkästään omien pihapuiden kaatoon ja polttopuiksi pätkimiseen saha on turhan kallis. ”Polttopuun pätkinnässä kapea terälaite toimi moitteetta.” CRAMER 82CS34 Jännite 82 V Ketjunopeus 24 m/s Paino akulla ja teräketjuöljyllä yli 8 kg Akun (5 Ah) kesto polttopuun teossa: 40-45 min, latausaika 55 min Teräketju 1,3 mm ketju-uralla Nettihinta 1 000 € (saha, akku ja laturi) STIHL MSA 220 Jännite 36 V Ketjunopeus 24 m/s Paino akulla ja teräketjuöljyllä 5,6 kg Akun (7,2 Ah) kesto polttopuun teossa: 30-35 min, latausaika 45 min Teräketju 1,1 mm ketjuuralla Nettihinta 700 € (saha, akku ja laturi) Stihl msa 220 -akkusahalla pätki sujuvasti 3-5 sahauspukille päällekkäin asetettua jäistä koivupölliä. Stihl msa 220 oli Metsälehden akkusahavertailussa selvästi toimivin kapean terälaitteen sahoista, mutta siinäkin oli riskinä ketjun suistuminen pois laipan urasta kaatosahauksen yhteydessä. 1,1 millin ketju-urassa on omat riskinsä Vertailun vuoksi samoja koivuja pätkittiin myös astetta pienemmällä akkusahalla: Metsälehden tuoreessa akkusahakokeilussa (Metsälehti Makasiini 2/2025) hyvin menestyneellä Stihl MSA 220 -mallilla. Kapea terä tuo kuitenkin sahan käyttövarmuuteen särön. Ison Cramerin sahauskyky ei tuntunut tippuvan akun tyhjentyessä. 28.3.2025 26 Metsälehti.fi METSÄSTÄ VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI JA KUVA VANHA bensasaha alkaa tulla tiensä päähän. Kun painamista keventää, terä jaksaa pyöriä pysähtymättä puun läpi, ja polttopuiden pätkintä on mielekästä
fi Puhelin: 020 722 91 30 Pieleslehdontie 2, 41310 LEPPÄVESI KLAPIKULJETIN 5,0 M 999€ 13-VT250 HALKAISUKONE, 7 TONNIA, 110 CM 1 389€ 13-VK21100 PUUSÄKKI 1500 L 18€ 13-VS1500 SIIRRETTÄVÄ AITAELEMENTTI JALUSKAAREN KANSSA 151€ 25-300160 JALUSKAARILLA VARUSTETTU KIINNIOTTOAITAELEMENTTI, ALUMIINIA 289€ 25-300160A • 3,0 m leveä, kokonaiskorkeus 1,7 m – sopii muuhun aitaelementtijärjestelmäämme • U:n muotoiset päätyputket ylhäällä/alhaalla HYDRAULINEN TUKKIPÖYTÄ 1 450€ 13-SB220 YHDISTELMÄPUUKONE 3 990€ 13-KW340 50 HV:N LOVOL-NELIVETOTRAKTORI ETUKUORMAAJALLA, STAGE V 33 200€ 40-TBM504CF.201 KIPPIJA METSÄVAUNU ATV PRO , TOWER2+ 1 899 € 23-TV07PRO2 KIPPIVAUNU MÖNKIJÄN, 1420 KG 2 290€ 23-TV10H 2 TONNIN METSÄVAUNU PAKETTI 10 12 751€ 21-SV20.700 ATV-KAIVUULAITE OHJAAMOLLA 3 977€ 26-GAATV2 ATV-KAIVUULAITE 360° 3 991€ 26-GAATV360 11342_.indd 27 11342_.indd 27 21.3.2025 16.05.05 21.3.2025 16.05.05. Kellfri.fi info@kellfri.fi katso kaikki tuotteet osoitteessa kellfri
Näin metsänomistajalle jää usein asiallinen tulo pienelläkin korjuukalustolla tehdystä työstä. Markkina on muuttunut metsänomistajan näkökulmasta nopeasti. Metsä-Säämänen 260x180 2025_Metsä-Säämänen 18.2.2025 12.23 Sivu 1 11343_.indd 28 11343_.indd 28 21.3.2025 16.06.18 21.3.2025 16.06.18. Vaunu 70 S, leveys 2 m. Todellisuudessa hankintahinnat lienevät isommille puuerille hieman korkeammat, sillä ostajien erilaiset lisät eivät hintatilastoissa näy. Country 720 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 7,2 m nostaa 3,5 m 1356 kg. ”Normaalikokoisilla” metsäkoneilla urakointitaksat ovat noin kymmenen euroa Torniaisen taksoja edullisemmat. Ne, jotka haluavat hyvän jäljen ilman painaumia, maksavat tuon mukisematta”, Torniainen toteaa. Tukikohdantie 10, 76150 PIEKSÄMÄKI +358 500 373 420 www.metsa-saamanen.fi UUDET?MALLIT K325 Leveys 1,6 m paino 2700 kg nosturin ulottuvuus 5 m K437 Leveys 1,9 m paino 3500 kg nosturin ulottuvuus 5,5 m Country 550 Kuormainpaketti Ulottuvuus 5,5 m nostaa 3,5 m 618 kg. AH 30 S Rullaharvesteri paino 215 kg K437 koneeseen Country 850 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 8,5 m nostaa 3,5 m 1195 kg. Mikkelin seudulla Malvan pienellä yhdistelmäkoneella urakoiva Panu Torniainen kertoo, että tilauskirjat ovat täynnä kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Jos puun koko nousee 150 litraan, on Torniaisen korjuutaksa 30 euroa kuutiolta. 28.3.2025 METSÄSTÄ SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA KOHONNEET hankintahinnat ovat tarjonneet suoraan metsänomistajille urakoiville yrittäjille uusia mahdollisuuksia. Myös niin kutsuttu hankintalisä on noussut huomattavasti. Jälleen uuteen ennätykseen nousseet hankintahinnat luovat toimintaedellytyksiä myös pienemmälle puunkorjuukalustolle. renkaat 400/60-15,5. Hankintalisällä tarkoitetaan puun hankintaeli tienvarsihinnan ja kantohinnan erotusta. Hankintalisä on noussut noin 40 prosenttia maaliskuusta 2022, mutta esimerkiksi kevyt polttoöljy on tällä hetkellä jo selvästi edullisempaa kuin keväällä 2022. Vaunu 130 D leveys 2,4 m. KYSY?NIIN?TEEN?TARJOUKSEN (nyt 150 km rahtivapaasti) Country 700 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 7 m nostaa 3,5 m 1120 kg. Savo-Karjalan hankintakuitupuun tilastohinnat ovat nyt noin 53,5 euron tasolla, joten metsänomistajalle jää Kapeat urat ilman painumia – mikä on hinta. Renkaat 500/50-17, 550/45-22.5 Myös muita malleja ja myytävänä nosturi tai vaunu. Sopii vaunuille 110D, 130D, 150D. Osa kohonneesta hankintalisästä on huvennut kohonneisiin korjuukustannuksiin, mutta ei kaikki. Vaunu 90 S, leveys 2,2 m. ”Kun puu on 50–70-litraista ja ajomatka alle 300 metriä, korjuutaksa on 32 euroa kuutiolta”, Torniainen kertoo. Koivuja mäntykuitupuun hankintalisä harvennushakkuilla on noussut kolmessa vuodessa 15–16 eurosta noin 22 euroon. Malva-korjuusta yli 21 euron tulo. ”Minulla on noin viidentoista metsänomistajan asiakaskunta. Kuitupuiden keskimääräiset hankintahinnat ovat kivunneet alkuvuodesta yli 53 euroon. Kun vielä kolme vuotta sitten metsänomistaja sai päätehakkuun kuitupuusta noin 20 euroa kuutiolle, voi nyt sama tili jäädä pienellä metsäkoneella korjatusta ensiharvennuksesta. Kun välitän korjatut puut isompana kokonaisuutena, niin saamme puille paremman hinnan, joka jaetaan minun ja asiakkaiden kesken läpinäkyvästi”, Torniai nen kuvailee. Tarkastelussa on käytetty Metsäteollisuus ry:n ilmoittamia puunhintoja kasvatushakkuilla, sillä hankintahakkuut kohdistuvat pääasiassa harvennusmetsiin. ”Jos mennään 40–50-litraiseen metsään, nousee taksa 40 euroon kuutiolta. Vielä pienemmissä metsissä teen tuntihinnalla 85 euroa tunti.” Hankintahinnat kipuavat talvellakin Hankintakuitupuun tilastoidut keskihinnat ovat tänä vuonna nousseet ensimmäistä kertaa yli 53 euron. ”Noiden hintojen alle ei ole tarvinnut tehdä, enkä kyllä lähdekään
www.uittokalusto.. PILKEMASTER GO! POLTTOMOOTTORI KLAPIKONE 10500 , 00 Hydraulinen puunnostin (arvo 490€) Patentoitu V-mallinen syöttöpöytä Ketjusaha automaattisella voitelulla 4-osainen halkaisuterä Jarruton Mobil-tieliikennemalli Automaattinen halkaisuterän säätö 3,7 m sivusuunnassa kääntyvä kuljetin Kysy rahoitusvaihtoehtoja! Meiltä myös markkinoiden nopeimmat klapikoneet! Pilkemaster GO! on klapikone, jonka kanssa on helppo työskennellä. Metsä-Säämänen 260x180 2025_Metsä-Säämänen 18.2.2025 12.23 Sivu 1 11343_.indd 29 11343_.indd 29 21.3.2025 16.06.20 21.3.2025 16.06.20. METSÄTYÖT METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.. BBC TAIMIVAKKA HIHNASARJALLA 40 , 90 POTTIPUTKI ISTUTUSPUTKET 139 , 90 TAIMIEN MERKINTÄKEPPI 100 KPL 26 , 90 » Lahosuojattu » Pituus 120 cm Alkaen » Koko 59 x 21 cm » Tilavuus 40l YARAVITA BORTRAC 150 70 , 90 » Boorilannoite » 10 litraa POTTIPUTKI ARGROW ANNOSTELIJALLA 399 , 00 Istutusputken kylkeen asennettu automaattinen lannoitegranulaattiannostelija huolehtii sopivan määrän ArGrow®-lannoitetta jokaiselle istutettavalle taimelle. » 45 mm ja 55 mm vaihtoehdot (ovh. KYSY?NIIN?TEEN?TARJOUKSEN (nyt 150 km rahtivapaasti) Country 700 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 7 m nostaa 3,5 m 1120 kg. Renkaat 500/50-17, 550/45-22.5 Myös muita malleja ja myytävänä nosturi tai vaunu. Vaunu 90 S, leveys 2,2 m. Country 720 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 7,2 m nostaa 3,5 m 1356 kg. 11090€) Kampanjat voimassa 30.4.2025 asti. renkaat 400/60-15,5. AH 30 S Rullaharvesteri paino 215 kg K437 koneeseen Country 850 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 8,5 m nostaa 3,5 m 1195 kg. Vaunu 70 S, leveys 2 m. Klapikonetta on helppo siirtää työpisteestä toiseen henkilöauton tai vaikka mönkijän perässä. Argrow lisää juurten kasvua ja vähentää taimien kuolleisuutta merkittävästi. Tukikohdantie 10, 76150 PIEKSÄMÄKI +358 500 373 420 www.metsa-saamanen.fi UUDET?MALLIT K325 Leveys 1,6 m paino 2700 kg nosturin ulottuvuus 5 m K437 Leveys 1,9 m paino 3500 kg nosturin ulottuvuus 5,5 m Country 550 Kuormainpaketti Ulottuvuus 5,5 m nostaa 3,5 m 618 kg. Toimitus kaikkialle Suomeen 199€ !! (Postin terminaaliin) NOPEAT TOIMITUKSE T! Myös muita malleja saatavilla! Suomen suurin metsäalan verkkokauppa! ARGROW LANNOITEGRANULAATTI 19 , 90 Orgaanista typpeä eli arginiinia sisältävä kasviravinne, jonka taimi käyttää tehokkaasti hyväkseen. Klapikoneen työnjälki on laadukasta ja tasaista. Vaunu 130 D leveys 2,4 m. 2850 3250 g. Käyttäjän tarvitsee vain ruuvata lannoitegranulaattipullo kiinni annostelijaan ja istuttaa taimet normaaliin tapaan. » Paino n. Sopii vaunuille 110D, 130D, 150D. Siitä pitää huolen Pilkemasterin tutut ominaisuudet, jotka löytyvät aina vakiona
Isot haavat ja niihin yhteydessä oleva vesakko kuolevat vuodessa tai parissa. Kasasen mukaan metsänjalostuksella voi olla osuutta asiaan. Syynä on männynversoruoste, sienitauti, joka iskee nuorten mäntyjen vuosikasvaimiin. M A RJ A -L EE N A H A U TA LA / VA ST AV A LO Haapoja esiintyy yleensä runsaimmin ravinteikkailla kasvupaikoilla, joilla kannattaa viljellä kuusta tai koivua, ei mäntyä. Jos silloin sattuu vuorokauden mittainen vesisade, ruostesienen itiöt vapautuvat maahan edellissyksynä pudonneista haavanlehdistä ja leviävät vielä kasvussa oleviin, pehmeisiin männynversoihin. 28.3.2025 30 Metsälehti.fi METSÄSTÄ HELI VIRTANEN ISOT haavat jätetään nykyään useimmiten säästöpuiksi. Kovin pitkälle vesakosta ruoste ei kuitenkaan leviä. Uutta tutkimustietoa männynversoruosteesta on niukasti. Siemenviljelmien männyt eivät todennäköisesti ole erityisen alttiita männynversoruosteelle. Sittemmin siitä on tehty vain vähän havaintoja. Haapa toimii taudin väli-isäntänä. Voiko elävien haapojen tappaminen siis olla toisinaan tarpeen. Vuotena, jolloin alkukesä oli kostea, sata prosenttia männyistä sai tartunnan. Kannattaako haavan kaulaaminen. Säästöpuut eivät yleensä pahemmin veso, jos niitä ei vahingoiteta. Monella metsänomistajalla on takaraivossa kuitenkin oppi, jonka mukaan haavat on poistettava männyntaimikosta. Tiheä haapavesakko tartuttaa männynversoruosteen herkästi samalla kuviolla kasvaviin männyntaimiin. Tauti aiheuttaa kasvutappioita, ja arvokkaisiin tyvitukkeihin voi tulla muotovikoja. Haapojen jättäminen säästöpuiksi ei lisännyt tautia koealoilla. Vanhastaan on suositeltu 200 metrin varoetäisyyttä, mutta Kasasen mukaan sekin saattaa olla yliarvio. Joko varttuneet haavat kestävät tautia paremmin kuin taimet tai mikroilmasto niiden latvuksissa ei suosi ruostesienen kesäaikaista itiöintiä, sanoo metsäpatologian tutkija, vanhempi yliopistonlehtori Risto Kasanen Helsingin yliopistosta. Kaulaamisessa haapojen kuori poistetaan parikymmenen sentin leveydeltä koko rungonympärykseltä. Aineistoon kuului myös koeala, jolla männyntaimet kasvoivat tiheän haapavesakon joukossa. JO RM A SI LK EL Ä / VA ST AV A LO Kostea alkukesä edellytys leviämiselle Kostea ja mieluiten viileä alkukesä on edellytys männynversoruosteen leviämiselle. ”Mitä enemmän haapavesakkoa on, sitä enemmän männynversoruostetta esiintyy”, Kasanen tulkitsee. Riski tartunnalle näyttäisi kuitenkin olevan vähäinen silloin, kun haapoja jätetään säästöpuiksi. Metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi Tampereen ammattikorkeakoulusta arvioi ruosteen vähentyneen siksi, että mäntyjä ei enää istuteta viljaville maille, joilla haavat viihtyvät ja joil11356_.indd 30 11356_.indd 30 21.3.2025 16.12.11 21.3.2025 16.12.11. Sienitauti oli todellinen ongelma 1960ja 1970-luvuilla. Vuonna 2009 Ruotsissa tehdyssä opinnäytetutkimuksessa vertailtiin männynversoruosteen esiintyvyyttä erilaisissa kasvuympäristöissä
Luonnonvarakeskuksen ohjeistuksen mukaan liian syvälle ei saa viiltää, sillä pintapuun vaurioittaminen lisää heti vesomista. Sitä sivusto ei kerro. Haavat varttuvat vanhoiksi, jopa yli 200-vuotiaiksi, ja kuolevat vähitellen, jokainen yksilö omalla tavallaan. Jos isot haavat haluaa kaikesta huolimatta poistaa joltain metsäkuviolta, ne on kaulattava useampi vuosi ennen uudistushakkuuta. Maanmuokkausta tehtäessä haavat on syytä kiertää kaukaa. Mäntyä ei tarvitse ehdoin tahdoin viljellä siellä, missä kasvaa paljon haapoja.” Haavan vaurioittaminen laukaisee vesomisen Haapa alkaa yleensä vesoa voimakkaasti vasta, kun sitä vahingoitetaan. 11 9. /kk . ”Nyt on ihan eri tilanne kuin 70 ja 80-luvuilla. T -k o rt ti ta i B -k o rt ti 6 k m /h . +t k K a tt o , ta k a la s i, tu u li la s i, p y y h in , v e rk k o -o v e t. Nettikeskustelujen mukaan moni metsänomistaja yrittääkin estää haavan vesomista levittämällä kantoihin suolaa. Mitä enemmän eläviä ja mitä useammilla tavoilla kuolleita haapoja metsässä on, sitä monimuotoisempaa metsälajisto on. 21 90 Ra ho itu ks ell a alk . ”Jos haapoja ei ole kaulattu useita vuosia ennen hakkuuta, ne on parempi jättää elävinä säästöpuina taimikkoon”, Keto-Tokoi sanoo. SA A AJ AA TIE LL Ä! Ma rk kin oid en hie no in T 1 b . 28.3.2025 METSÄSTÄ SUOLAA HAAPOIHIN LUONNONVARAKESKUKSEN verkkosivuilta löytyy kaulausohjeiden perästä ohje, jonka mukaan ”haapojen taskuttaminen on työläs, mutta tehokas keino haavan hävittämiseksi ja vesomisen estämiseksi.” Vaan mitä taskuttaminen on. L ä m p ö h y ti ll ä (2 39 00 ?) 1 L A N D M A X K O P P I M Ö N K I J Ä T ! H ET I TO IM IT U K SE EN SU O M EN M YY DY IN Vä rit : De se rt Ye llo w, Mu sta , Pu na ine n. En tiedä, mutta omassa metsässäni taidan jättää haavat pystyyn – silloinkin kun niitä kasvaa hyvin lähellä männyntaimikkoa. HELI VIRTANEN la ne voisivat toimia taudin väli-isäntinä. Googlettaminen paljastaa menetelmän liittyvän Roundupin käyttöön: puunrunkoon lyödään kirveellä lovia, ”taskuja”, joihin ruiskutetaan torjunta-ainetta. 17 90 Ra ho itu ks ell a alk . T IL A A H E T I O M A S I! N O P E A T T O IM IT U K S E T R A H D IL L A K O T II N A S T I! K AT SO K O K O VA LI K O IM A w w w .r al ly .fi 3 V U O D EN TA K U U V U O D EN TA K U U Te h o 32 K w / 44 H v ja vä än tö 53 N -m / 52 00 rm p . U U T U U S ! M AD E IN TA IW AN MO DU LA RB OX OY MO DU LA RB OX OY MO DU LA RB OX OY Ka rta no nh er ra nt ie 9, 02 92 ES PO O ke hä III M Ö N K IJ Ä C E N T E R M Ö N K IJ Ä C E N T E R M Ö N K IJ Ä C E N T E R Av oin na: Ark .10 -17 , La 1013 Tila uks et ja tied ust elu t puh . Nyt rehevät kohteet uudistetaan kuuselle tai parhaassa tapauksessa rauduskoivulle. Kohtalokkain virhe on ryhtyä kaatamaan säästöpuiksi jo jätettyjä haapoja männyntaimikosta. Sen jälkeen vesakontorjunta on hyvin työlästä. EU-komissio uudisti glyfosaatin käyttöluvan marraskuussa 2023 kymmeneksi vuodeksi. R e k . KOMMENTTI ”Jos haavat tapetaan pystyyn, kuolleet puut kannattaa tietenkin jättää metsään lahoamaan.” Mainos lappeellaan ilmoittajan toivomuksesta 55 O hj au st eh os ti m el la T3 b XW OL F TO UR IN G M ar kk in oi de n te ho kk ai n 50 lu ok an m ön ki jä . /k k. R ek . 27 5. 2 h lö , L E D va lo t ym . ”Tällä kaikella on vaikutusta siihen, millaista lajistoa haapoihin tulee”, Keto-Tokoi sanoo. Kiistellyn torjunta-aineen levittäminen omille tai muidenkaan marjamaille ei siis houkuta, ei vaikka sitä käytetään myös maanviljelyssä rikkakasvien torjuntaan. (1 99 00 ?) +tk . 3 h lö . Haapa voi katketa tai kaatua tuulessa, tai se saattaa kuolla hitaasti kilpailun vaikutuksesta. Varjoisassa metsässä juurivesoja ei synny, ja kookkaat haavat juuristoineen ehtivät kuolla ennen kuin valon määrä kuviolla lisääntyy. +tk . +tk . Kemikaaliviraston mukaan aine ei ole syöpävaarallista. tai s-p ost illa : my ynt i@ rall y.fi 09 59 5 51 040 553 242 8 tai net istä ww w.r ally .fi siv uilt a M ei llä ta ku u, va ra os at ja hu ol to pe la a va rm as ti! Su om es sa yl i 15 hu ol to pi st et tä . Vanhetessaan haapa usein onttoutuu, jolloin siihen tulee tikankoloja. Onko se huuhaata vai tappaako suola puun siinä missä glyfosaattikin. 31 5. Kun kohteella käydään metsäkoneilla, haapojen juuria on varottava vaurioittamasta, sillä myös juurivauriot lisäävät vesomista. 59 80 Ra ho itu ks el la al k. Kun nilakerros katkeaa, sokerin kuljetus latvuksista juuriin estyy. Kaulaamisessa kuori poistetaan rungon ympäriltä 10–30 sentin leveydeltä. 2/ 4ve to + lu kk o ed es sä . Kuolemaa tekevä iso haapa intoutuu kasvattamaan valtavasti juurivesoja, jos valoa riittää. /kk . Roundup on glyfosaattia, kiisteltyä kasvinsuojelueli torjunta-ainetta. Monimuotoisuusarvoja eri-ikäisistä haavoista Keto-Tokoin mukaan elävän haavan säilyttäminen metsässä on monimuotoisuuden kannalta selvästi parempi vaihtoehto kuin haavan kaulaaminen. Aine vaikuttaa juuriston kautta myös vesasyntyisiin taimiin, jolloin sekä iso haapa että taimet kuolevat. 11356_.indd 31 11356_.indd 31 21.3.2025 16.12.12 21.3.2025 16.12.12. Haittavaikutuksia maaperän eliöihin sillä kuitenkin lienee. ”Mutta jos haavat tapetaan pystyyn, kuolleet puut kannattaa tietenkin jättää metsään lahoamaan.” Elävillä haavoilla on omat seuralaislajinsa
Olen hiihtänyt samoilla alueilla aikaisempina talvina hirviemän ja -vasan jälkiä seuraten, mutta nyt lehtipuiden katkonta ja syönti olivat omassa mittaluokassaan. Ei paljon, jos taimikoiden aitaamista neljä metriä korkealla muurilla ei lasketa. KOMMENTTI Hirvillä ei ole ollut vaikeuksia katkoa kolme-nelimetrisiä koivuntaimia. METSÄSTÄ 28.3.2025 KEVÄÄLLÄ ON HYVÄ tarkistaa taimikot. Hirvet olivat katkoneet lehtipuuntaimet niin mäntykuin kuusitaimikoista. Kuusitaimikossa toista taimikonraivauskertaa viivästytettiin niin pitkälle kuin mahdollista. Näin kuusten sekaan tarpeelliseksi täydentäväksi puustoksi syntyneet männynja koivuntaimet ehtisivät kasvaa hirvien ulottumattomiin. VA LT TE RI SK YT TÄ Havulatva_ilmo_260x180_Metsälehti_uusi.indd 1 Havulatva_ilmo_260x180_Metsälehti_uusi.indd 1 28.2.2025 16.21 28.2.2025 16.21 11351_.indd 32 11351_.indd 32 21.3.2025 16.14.10 21.3.2025 16.14.10. Ei ihme, sillä sorkanjälkien ja paskakasojen perusteella paikalla oli ollut komppanian verran hirviä. Kuusitaimikon varhaisperkauksessa eli ensimmäisessä raivauksessa olisi aikanaan voitu säästää enemmän lehtipuuntaimia, mutta silloin näin ei vielä ohjeistettu. Katkottujen puunlatvojen keskellä näkymä oli paikoin kuin kranaattikeskityksen jäljiltä. OLISIKO TAIMIKOISSA voitu tehdä jotain toisin hirvituhojen välttämiseksi. Männynlatvat on saatu aiempien vuosien Trico-karkotekäsittelyillä jo osin hirvien ulottomattomiin. Niissä ajatuksissa lähdin minäkin metsään, ja tulin ankarasti kiroillen pois. Männyt pääosin ehtivät, nelimetrisiä koivuja hirvet näyttävät taitelleen kuin tikkuja. Alkuvaiheessa kannattaa yrittää aina saada aikaiseksi mahdollisimman tiheä taimikko, toki. Suuriin hirvieläinkantoihin ei edelleenkään haluta puuttua, joten sekametsätavoitteet ovat pelkkää haihattelua. MÄNTYJÄ ON käsitelty molemmissa taimikoissa useana vuonna Trico-hirvikarLisää lehtipuita taimikkoon – tässä on tulos! Metsäala pettää itseään. Muutama vuosi sitten mäntytaimikon varhaisperkausta tehdessäni käytin reilusti aikaa siihen, että kaadoin männyntaimia haittaavat lehtipuuntaimet, mutta jätin aukkopaikkoihin pieniä lehtipuuntaimia pystyyn. Näin on Metsälehti monesti ohjeistanut. Kun on 10 vuoden ajan kirjoittanut Metsälehteen hirvien vaikutuksista metsänhoitoon, tutkijoilta kuultuja tietoja on ehtinyt testaamaan myös käytännössä
Kuusivaltaisen alueen tuhoriski säilyy suurena muuttuvassa ilmastossa. Tällä menolla se leipä kapenee. Kaikkien kaipaama tavoite sekametsistä on jäämässä näillä alueilla haaveen tasolle. Lisäksi taimikonraivaksessa tehty ylimääräinen työ meni hukkaan. Lampaanrasvaan perustuva aine on auttanut männynlatvoja kohoamaan hirviltä karkuun. VALTTERI SKYTTÄ KIRJOITTAJA ON METSÄLEHDEN TOIMITTAJA. Kokonaistilastot ja juhlapuheet eivät kerro, kuinka hankalaa – ellei mahdotonta – hirvieläinkantojen ja taimikonhoidon välillä tasapainoileminen on metsänomistajille. 11351_.indd 33 11351_.indd 33 21.3.2025 16.14.12 21.3.2025 16.14.12. Metsäala pettää itseään aikana, jolloin puun hyödyntäminen on ahtaammalla kuin koskaan. Miksi siis valitan. LISÄÄNTYNYT MÄNNYN ja koivuntaimien istutus sekä viime vuosina yleistynyt sekametsien suosio tulevat törmäämään rajusti hirvieläinkantojen kanssa. Metsäteollisuuden ja metsäammattilaisten äänettömyys hirvieläinasioissa tuntuu järjenvastaiselta. Kalliiksi tulee metsänomistajalle, jos myös monimuotoisuuden takia säästettäviä lehtipuuntaimia, kuten haapoja, pitää käsitellä syönninestoaineella. Kuusten kirittäjiksi jää paljon vähemmän muita puulajeja. METSÄSTÄ 28.3.2025 Hirvet katkoivat havupuutaimikoihin tarkoituksella säästetyt lehtipuuntaimet. Metsien hupenevien hiilinielujen sekä lisääntyvien monimuotoisuusvaatimusten kanssa tapellaan verissä päin, mutta hirvieläinten säätelyjärjestelmän vikoihin ei puututa sanallakaan. Olisi pitänyt käsitellä myös aukkopaikkojen koivut, mutta taimikon hintalappu sen kuin nousee. Tarkoituksella kosteisiin painanteisiin säästetyt ja nyt syödyiksi tulleet lehtipuuntaimet jäänevät havupuiden jalkoihin. Hyvä ja tärkeä harrastus maaseudulla, mutta metsäammattilaisten pöytiin leipä tulee jostain ihan muusta. VA LT TE RI SK YT TÄ kotteella. Tricon aineja levityskustannukset ovat jo nyt monivuotisessa mäntyjen käsittelyssä selvästi toistatuhatta euroa taimikkoa kohden. Kun somessa esitellään uusi metsäammattilainen, harrastuksena on usein metsästyskoirat. Elintärkeä ja kaikkien kaipaama tavoite sekametsistä ja monipuolisesta puulajistosta jää tussahdukseksi. Koska männyt on saatu Trico-käsittelyllä monin paikoin säästymään, hirvivahinkokorvauksia lehtipuutuhoista ei ole luvassa
Jopa rakennuksen hissikuilut ovat puisia, Ruotsissa valmistetusta ristiinliimatusta CLT-levystä tehtyjä. Istutusten talventörröttäjät muistuttavat lähestyvästä keväästä. Ulkoapäin uudessa pääkontto11344_.indd 34 11344_.indd 34 21.3.2025 16.17.07 21.3.2025 16.17.07. Pian ilma täyttyy pörinästä, surinasta ja perhosten liihottelusta. Stora Enson pääkonttorilla työskenteleviltä on satanut kiitoksia hyvästä akustiikasta, sisäilmasta ja sisään tulvivasta runsaasta luonnonvalosta. METSÄSTÄ 28.3.2025 34 Metsälehti.fi PARAATIPAIKAN HIILINIELU Stora Enson uusi pääkonttori todistaa, että teräksen ja betonin korvaaminen puulla on täysin mahdollista. Katajanokan Laituri, Suomen suurin massiivipuurakennus, valmistui viime syksynä paraatipaikalle Helsingin keskustaan. ”On meditatiivista katsella, kuinka Ruotsin-laivat ja Suomenlinnan-lautat lipuvat ikkunan ohi”, sanoo Antto Kauhanen, Stora Enson puurakentamisesta vastaava liiketoiminnan kehityspäällikkö. Viherkaton lomassa kulkee kävelyreittejä, ja hyvällä säällä voi istahtaa kattobaariin drinkille. Taukotilasta aukeaa ovi puuterassille. HELI VIRTANEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT N euvotteluhuoneen ikkunan takana peruuttelee Viking Cinderella. Rakennuksen kattoterassi on kesällä auki yleisölle. Pörriäisten lisäksi uudisrakennuksessa viihtyvät ihmiset. Vaikka rakennus sijaitsee keskellä kivikaupunkia, luonto on siellä läsnä. Vähän kauempana, satama-altaan vastarannalla seisoo talorivistö joukossaan uutiskuvista tuttu Eteläranta 10. Oikealla pilkottaa maaliskuisen unelias Kauppatori. Ulkoa alumiinia, sisältä puuta Alvar Aallon suunnittelema, vuonna 1962 valmistunut ”Sokeripala” sijaitsee vain kivenheiton päässä. Julkisivu suunniteltiin ympäristön ehdoilla. Katajanokan Laituriin on käytetty enemmän puuta kuin mihinkään muuhun rakennukseen Suomessa. Rakennus täyttää käytännössä koko tontin, mikä asetti suunnittelulle omat haasteensa
PALKITTU kansainvälisen lehdistön puuarkkitehtuuripalkinnolla, Puupalkinnolla ja Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL-palkinnolla. Työeläkeyhtiö Varma ryhtyi rakennuttajaksi, Stora Enso on päävuokralainen. Rakennus suunniteltiin hybridikäyttöön: sen toisessa päädyssä toimii Sokos-hotelli. Siihen osallistui kuusi arkkitehtitoimistoa, ja yksi niistä onnistui täyttämään tehtävänannon Kauhasen mukaan täydellisesti. Kantavat rakenteet Stora Enson insinööripuutuotteita: ristiinliimattua puuta (CLT) ja viilupuuta (LVL). PÄÄVUOKRALAISET Stora Enso ja Solo Sokos Hotel Pier 4. ”Tämän mittakaavan urbaani puurakentaminen on pioneerityötä”, arkkitehti Selina Anttinen sanoo. ”Tässä oli vahvat alueelliset vaateet: vieressä on satamatoimintoja, joista lähtee matalataajuista melua, on arvokas, suojeltu kantakaupungin miljöö ja merenrantaolosuhteet.” Puurakentamisen käyntikortti Stora Enson toiveissa oli vastuullinen, vähähiilinen ja puinen pääkonttori. Kaikki kantavat rakenteet ovat insinööripuuta. METSÄSTÄ 28.3.2025 Metsälehti.fi 35 Arkkitehti Selina Anttinen aulatilassa, jonka LVL:stä valmistettua penkkiä fiksaillaan talven aikana tapahtuneen elämisen jäljiltä. Ratkaisut oli kuitenkin mietittävä uudestaan. Alusta alkaen toiveena oli muuntojoustavuus. Kilpailun voitti Anttinen Oiva Arkkitehdit, jolla oli ennestään kokemusta esimerkiksi Supercellin puisen pääkonttorin suunnittelusta Helsingin Jätkäsaareen. Vahakäsittelyn on määrä estää havupuun vaalean värisävyn kellastuminen ajan myötä. SUUNNITELTU biofiilisin periaattein, eli rakennus kytkee käyttäjänsä luontoon. Kasvaessaan rakennuksen puut ovat varastoineet itseensä 6 000 tonnia hiilidioksidia. Varkaudessa valmistettuja LVL-pilareita on käytetty korvaamaan teräspilareita. ”Tämän mittakaavan urbaani puurakentaminen on pioneerityötä.” rissa on jotain samaa kuin vanhassakin. KATAJANOKAN LAITURI VALMISTUMISVUOSI 2024, suunnittelu Anttinen Oiva Arkkitehdit, rakennuttaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Puuja kivipintojen lisäksi periaate näkyy esimerkiksi valon käytössä, viherkatossa, hotellin sisäpihalla sekä sisäja ulkotilojen muissa istutuksissa. Uuden konttorin sisäosissa puu saa kuitenkin näkyä. 11344_.indd 35 11344_.indd 35 21.3.2025 16.17.15 21.3.2025 16.17.15. Mikä olisikaan parempi pitkäaikainen hiilivarasto kuin tämä rakennus”, Kauhanen sanoo. Rakennuksesta järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu keväällä 2020. Molemmissa on valkoinen julkisivu ja maltillinen määrä kerroksia. Siinä missä vanhan pääkonttorin julkisivu on tehty italialaisesta Carraran marmorista, uuden ulkopintoihin on käytetty lasia, kierrätysalumiinia ja suomalaista graniittia. SUOMEN suurin puurakennus, johon käytetty 7 600 kuutiometriä massiivipuuta. Katajanokan Laiturin rakentamiseen kului 7?600 kuutiometriä massiivipuuta. Ala-aula ja kattoterassi julkista tilaa, jossa ravintolatoimintaa. Puuta näkyy muun muassa arkkitehtitoimiston suunnittelemissa LVL-puisissa muotopilareissa. Ruotsissa tehtyjä CLT-levyjä on rakenteissa, jotka perinteisesti olisi valettu betonista. Laskennallisen sadan vuoden elinkaaren aikana ehtii kasvaa ainakin yksi uusi puusukupolvi, joka vuorostaan sitoo ilmakehän hiiltä. Jos käyttötarkoitus joskus muuttuu, tiloihin on pystyttävä tuomaan uudenlaista toimintaa. Aulatilan lattia on suomalaista graniittia. ”Meidän konttorimme toimii käyntikorttina suomalaisille ja kansainvälisille vieraille. Portaikko on tehty kuusesta valmistetuista CLT-elementeistä, Antto Kauhanen kertoo. Myös portaikot ja hissikuilut ovat CLT:tä
Pihlajanmäen hiidenkirnu on Suomen vanhin. Kuilun pohjalle pääsee metalliportaita pitkin, ja sen viereen rakennettiin 23 metriä korkea näkötorni. Ennen vanhaan uskottiinkin, että näitä siloteltuja onkaloita olisivat sorvanneet hiidet, pahansuovat pakanalliset haltijat tai henget. Sorvinkivi tunnetaan myös pyörre-, hierrintai jauhinkivenä. Kallioon koverrettuja onkaloita löytyy ympäri Suomea. PILKKEET 28.3.2025 36 Metsälehti.fi LUONNOSTA HANNU ESKONEN, TEKSTI JA KUVAT HELSINGISSÄ Pihlajanmäessä tehtiin kevyen liikenteen tietöitä vuosina 1993–1994. Uudellamaalla hiidenkirnuja tunnetaan 50 ja koko Suomessa yli 10 000 noin 2 300 eri paikassa. Sileät seinät viittasivat hiidenkirnuun, ja paikkaa mainostettiinkin pitkään maailman isoimmaksi hiidenkirnuksi. Helsingistä hiidenkirnuja löytyy kaikkiaan kahdeksalta paikalta. Se oli 15-metrinen sileäseinäinen kuoppa paljaalla porfyyrigraniittikalliolla. Kurikan Isovuorella, Seinäjoen–Tampereen-tien varressa, sijaitsee ”Pirunpesä”. Tyhjennyksen seurauksena ”Pirunpesän” salat selvisivät. Vanha kansa usHIIDEN TYÖTÄ VAI EI. Samalla tästä luonnonihmeestä tehtiin turistinähtävyys. Kirnu sai nimekseen ”Aarnipata”. Kuoppa oli täynnä soraa, hiekkaa ja lohkareita. Vuonna 1997 Spede Pasanen yhdessä Jalasjärven kunnan kanssa tyhjennytti kummallisen kuopan. koi, että kuilun louhikon kautta olisi yhteys Manalaan ja siellä asuisi itse piru. Rovaniemen eteläpuolella Hirvaksessa ovat komeat Sukulanrakan hiidenkirnut. Se ei ole hiidenkirnu vaan paljon 11345_.indd 36 11345_.indd 36 21.3.2025 16.19.09 21.3.2025 16.19.09. Kiistaa maailman ja Suomenkin suurimmasta hiidenkirnusta on käyty jo pitkään. Kaikki eivät ole syntyneet samalla tavalla. Niitä voi olla kirnussa yksi tai useampia. Näin syntyi nykyinen 23 metriä syvä kuilu kallion sisään. Myöhemmin Spedekin sai paikalle oman muistomerkkinsä. Töiden yhteydesä paljastui moreenin alta kummallisia kalliomuotoja – aivan kuin kallioon olisi porattu siloseinäinen säännöllinen onkalo. Tarkemmissa selvityksissä sen huomattiin syntyneen jo 50 000–100 000 vuotta sitten. Maailman suurin hiidenkirnu. Hiidenkirnu on kalliossa ja irtolohkareissa tavattava pyöristynyt sileäpintainen onkalo, jonka virtaava vesi on sorvinkivien avulla muovannut koskien ja putousten pyörrekohdissa. Usein ne ovat edelleen onkalon pohjalla. Näitä kallio-onkaloita onkin kutsuttu jo pitkään hiidenkirnuiksi. ”Piispa Hemmingin hiidenkirnu” on noin 10 metriä syvä ja sen pohjalle johtavat metalliset portaat
rannikon läheltä, mutta nyt tiaiskanta hupenee sisämaassakin. Porvoonjoen rantakalliossa Askolassa on komeat hiidenkirnut. Kun vetisen kauden jälkeen tulee pakkanen, napsahtaa hömötiaisen ruokakaappi lukkoon. Kalliorannat paljastuivat ja samalla löytyi runsaasti jokihiidenkirnuja. Ensin hömötiainen katosi MIKSI HÖMÖTIAINEN VÄHENEE. Asiaa pitää lähestyä hömötiaisen elintapojen kautta eikä etsiä satunnaisia korrelaatioita. Nämä olivat levey deltään viidestä sentistä yhteen metriin ja syvyydeltään kymmenestä sentistä puoleentoista metriin. Hömötiainen ei enää ole sellainen metsän peruslintu, jonka tapaisi jokaisella retkellä. Se lienee myös kuuluisin muinaissaamelaisten seitapaikka Suomessa. Kymijoesta, Tampereen Tammerkoskesta ja jopa Ivalojoesta. Niissä todetaan, ettei talvien lämpeneminen olisi syynä suurempaan kuolleisuuteen. Meikäläinen jääräpää ei tähän usko. Hömötiainen (kuten kuukkeli, lapintiainen ja töyhtötiainenkin) on siperialaisen taigan asukas ja sopeutunut talveen, joka kerran alettuaan jatkuu yhtenäisenä pakkasjaksona kevääseen asti. Ilmaston lämpeneminen on tuonut talveen epävakauden: lauhat jaksot ja jopa vesisateet katkaisevat talven, jopa useampaan kertaan. Pakasaivokaan ei liene hiidenkirnu, vaan mannerjäätikön voimakkaan sulavesivirran maaperän irtoaineksesta tyhjentämä rotkojärvi. Selitys kyllä käy ratkaisun ovella, mutta ei osaa sitä avata. Talven keskeyttäviä vesisateita alkaa olla jo Lappia myöten. Tämä selitys sopii myös taantumisen maantieteelliseen kuvioon. Ei varmaan, koska ei tiainenkaan lämpöä pahakseen panisi. Esillä olleet tutkimustulokset esittävät nimenomaan talvikuolleisuuden kasvaneen mutta eivät kerro, millä lailla metsien käsittely olisi vaikuttanut talvikuolleisuuteen. Meillä on myös jääkautta nuorempia hiidenkirnuja. Sellaisissa oloissa tiaisen turvana ovat loppukesästä latvustoon tehdyt ravintovarastot. PILKKEET 28.3.2025 Metsälehti.fi 37 KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Syyksi esitettiin lähinnä vanhojen metsien väheneminen ja avohakkuut. MEDIASSA käytiin viime vuonna vilkasta keskustelua hömötiaiskannan taantumisesta. Kun mukaan lasketaan vedenpinnan yläpuolinen jyrkkäseinäinen rotko, syvyyttä kanjonilla onkin jo 130 metriä. Kannanlaskun pysäyttämiseksi ehdotettiin hakkuumäärien vähentämistä ja jatkuvaa kasvatusta. Suurien jokien koskissa veden virtaus on yhä edelleen niin voimakasta, että jauhinkivet pyöriessään synnyttävät niitä. Samanlaisia minihiidenkirnuja löytyy mm. Seitojen paikka Muoniossa on kuuluisa Pakasaivon rotkojärvi, jonka syvyys on 60 metriä ja leveys 100 metriä. Kuusen tuuhean latvuksen sisäosat pysyvät kuivina, eikä ravinnon peittävää jääkuorta synny. 11345_.indd 37 11345_.indd 37 21.3.2025 16.19.11 21.3.2025 16.19.11. Geologian tutkimuskeskus määrittelee ilmiön seuraavasti: rapautumiskuoppa on vaakasuoralle kalliopinnalla olevaan, ympäristöään nopeammin rapautuvaan kohtaan syntynyt, rapautumisen edetessä alaspäin kasvava onkalo. Valitettavan usein ne ovat kuitenkin täynnä vettä, ja syviä kirnuonkaloita voi vain aavistella. Vuosina 1929–1937 rakennettiin Suomen suurimman kosken, Imatran, rannalle voimalaitos. Mutta ilmastonmuutokseen liittyy muitakin ilmiöitä kuin talvien lyheneminen. Se hiljensi ennen niin mahtavan kosken. METSÄN KÄTKÖISSÄ sitäkin harvinaisempi ilmiö: rapautumiskuoppa. Ennen hömötiainen eli kaikenlaisissa metsissä, myös männiköissä ja rämeillä. Jos se nyt rajoittuu varttuneisiin kuusimetsiin, voi sekin johtua samasta syystä
Metsänomistajien kanssa onkin käyty metsässä tavallista enemmän suunnittelemassa puukauppoja”, kertoo Pekka Nummela. Jokai nen puukauppa ja asiakas on erilai nen. NIMITYKSIÄ Metsäasiantuntija Kotka Stora Enso Vanhenee 5.4.2025 Metsäasiantuntija Lieksa Metsähallitus Metsätalous Oy Vanhenee 3.4.2025 Yritysvastaava Hämeenlinna UPM Vanhenee 31.3.2025 SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA Miten päädyit nykyiseen työhösi. Onko siitä hyötyä puunostajan työssä. Mhy Etelä-Karjala Heikki Paukkunen on aloittanut helmikuussa kiinteistövälittäjän teh tävässä. Metsätalousin sinööri ja kiinteistönvä littäjä (LKV) Paukkunen lisää metsäkiinteistöjen välitykseen liittyvien pal velujen tarjontaa Met sänhoitoyhdistys Ete läKarjalan alueella. Puukaupan lisäksi työhön kuu luu metsänhoitopalveluiden myyn tiä sekä Metsäliitto Osuuskunnan jäsenasioiden hoitamista. Välillä käy mielessä, että pi tääkö metsäalalla työskentelystä ko kea syyllisyyttä. Metsänomistajille on myös helpom pi perustella, miten hyvin esimer kiksi ylispuiden poisto onnistuisi hakkuukoneella. Esimerkiksi kor juukelien suhteen ollaan yläkerran ukon armoilla, eikä asiakkaiden toi veisiin pysty siksi aina vastaamaan, Luottamuksen rakentaja Pekka Nummela nauttii puunostajan työn vaihtelevuudesta. Oli ai kamoinen lottovoitto saada vaki tuinen työpaikka kotipitäjästä heti valmistumisen jälkeen. Katso metsäalan työpaikat metsalehti.fi/ tyopaikat tai käytä QR-koodia. Mitkä asiat aiheuttavat työssä stressiä. Vaihtelevat sääolosuhteet tuovat oman haasteensa. Luottamus. Sarjassa seurataan työuria metsäalalla. Kyllä. Valmistuin keväällä 2021 metsäta lousinsinööriksi Xamk:sta Mikkelis tä. Sippola on 24vuotias Jy väskylästä kotoisin ole va metsänhoitaja, joka siirtyy vastaavasta tehtä västä Metsä Groupilta. Talven vaikeista korjuuolosuhteista on ollut hyötyäkin. Mhy Pohjois-Karjala Lähes valmis metsätalous insinööri (AMK) Paavo Korhonen on nimitetty metsäasiantuntijaksi Juuan paikallistoimistolle. Huomasin Metsälehden sivuilta Metsä Groupin hakevan metsäasi antuntijaa kotipaikkakunnalleni Joutsaan ja hain tehtävään. Uskon, että työtä riittää jatkossakin, sillä Metsä Group on investoinut paljon kotimaahan. ”Metsässä on voinut liikkua ilman suksia. Mikä ratkaisee sen, syntyvätkö puukaupat metsänomistajan kanssa. Se tuo laajemman näkemyk sen esimerkiksi korjuukelpoisuu den, puuston järeyden tai ennak koraivaustarpeen määrittämiseen. URAPOLKU 11346_.indd 38 11346_.indd 38 21.3.2025 16.28.31 21.3.2025 16.28.31. Mikä puunostajan työssä on parasta. Olet työskennellyt myös hakkuukoneenkuljettajana. Isossa kuvassa toisinaan tympäisee julkisen metsäkeskustelun negatii visuus. lähtien hoita maan uutena metsäasian tuntijana Laura Sippola. Se pitää ansaita omalla toiminnalla. Hän seuraa eläkevapail le jäävää metsäasiantun tija Jari Kotipohjaa. Työn vaihtelevuus ja se, että saa olla ihmisten kanssa tekemisissä. Ensimmäisellä kerralla luottamuksen saavuttaminen vaa tii enemmän työtä. Puuta tarvitaan tule vaisuudessakin. Toista kauppaa on yleensä paljon helpompi men nä neuvottelemaan. PEKKA NUMMELA IKÄ: 29 vuotta KOTIPAIKKA: Joutsa TYÖ: Metsäasiantuntija, puukauppa ja metsäpalvelut Metsä Groupilla KOULUTUS: metsätalousinsinööri, amk, 2021, metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja 2014 AIEMPI TYÖ: Hakkuukoneenkuljettaja vaikka itse haluaisikin. Omaa ongelmanratkaisukykyä saa käyttää päivittäin. PILKKEET 28.3.2025 38 Metsälehti.fi w KUKA. Mhy Keski-Suomi Kannonkosken metsätilo ja alkaa 1.4
Metsän tuntu -valokuvanäyttelyssä on esillä 11 luontovalokuvaajan teoksia. Finnfoto edustaa Suo men koko valokuvaalaa. JA RI PE LT O M Ä KI /F IN N AT U RE ”Haemme projektille nyt ra hoitusta. FI Tieliikennekäyttöinen kuljetusalusta henkilöauton perään • Polttotai sähkömoottori • Ketjusaha • Automaattisesti säätyvä halkaisuterän korkeus • Halkaisee läpi mitaltaan jopa 30 cm puut • 5.6 t halkaisuvoima • Kattavat varusteet vakiona Markkinoiden nopeimmat klapikoneet Pilkemaster GO! yhdistää uudella tavalla klapikoneiden helpon liikuteltavuuden sekä tehokkaan ja tasalaatuisen poltto puun teon. MAKASIININ numerossa 2/2025 sivujen 12–13 juttuun saatiin apua Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäasiantuntija Arto Mäkitalolta – ei Marko Mäkitalolta, kuten uutisen lopussa virheelli sesti kerrottiin. Henkilöauton perässä kulkeutuva Pilkemaster GO! on kattavasti varusteltu jo vakiona. Valmistettu Suomessa PI LK EM AS TE R. Esillä olevat teokset on valinnut yhdistyksen jäsenistä koostunut raati. ”Luontokuvaajat liikkuvat pal jon metsissä. Suunnitelmissa on tehdä Suo meen, Ruotsiin ja Norjaan kier tävät ulkoilmavalokuvanäyttelyt sekä eri kouluasteille ja metsän omistajille suunnatut koulutus paketit. Nykysuomalaiset ovat tot tuneet talousmetsään, joka on vähän eri näköistä”, sanoo yh distyksen hallituksen sihteeri Elina Nuortie. Niitä on niin vä hän. Täs tä kysymyksestä lähti liikkeelle Suomen Ammattiluontokuvaa jat ry:n kiertävä valokuvanäyt tely Metsän tuntu. ”Harva suomalainen tietää, miltä oikea luonnontilainen tai edes luonnontilaisen kaltainen metsä näyttää. Näyttelyssä on kaikkiaan 27 teosta yhteensä 11 valokuvaajalta. Metsä on suoma laisten koti”, sanoo yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja S akari Manninen. Suomen ammattivalokuvaajat ry on valtakunnallinen yhdistys, johon kuuluu noin 60 jäsentä. Kaikkiaan projekti on hänen mukaansa hyvin alkute kijöissään. ”Ajatuksemme on, että tut kimusten valossa pohdittaisiin, millä muilla tavoin metsästä voi saada tuloja kuin esimerkiksi avo hakkaamalla. Nuortie kertoo, että va lokuvaajat haluavat nostaa esille muun muassa vaihtoehtoisia met sien käyttötapoja. FI Valmistettu Suomessa PI LK EM AS TE R. Ajatuksena on ottaa pro jektiin mukaan myös metsäekolo giaan perehtyneitä asiantuntijoita tuomaan näkökulmiaan ja tar kistamaan tekstejä”, hän sanoo. LI IN A KJ EL LB ER G maisemaan ja ihmisiin. Kesä ja heinä kuun näyttely on nähtävillä kaup pakeskus Kaaressa Helsingissä ja elosyyskuussa kauppakeskus Goodmanissa Hämeenlinnassa. Tarkemmin Nuortie ei osaa vielä sanoa, mitä kaikkea vaihto ehtoiset metsänkäyttötavat voi sivat olla. Metsän tuntu näyttely on näh tävissä maaliskuun loppuun as ti helsinkiläisen kauppakeskus Redin Finnfoto Galleriassa. Näyttely siirtyy huhtikuun alussa Idea Parkiin Lempäälään, jossa se on nähtävillä toukokuun loppuun saakka. Metsän tuntu -valokuvanäyttelyssä on esillä muun muassa Jari Peltomäen helmipöllöstä ottama kuva. Miksi aiheeksi valikoitui juuri metsä. FI Valmistettu Suomessa 11346_.indd 39 11346_.indd 39 21.3.2025 16.28.32 21.3.2025 16.28.32. Yhdistys on Finnfoto ry:n jäsen yhdistys. PILKKEET 28.3.2025 Metsälehti.fi 39 LIINA KJELLBERG MILTÄ oikea metsä tuntuu. Koulutusta suunnitteilla Metsän tuntu näyttely on al kusoittoa Suomen ammat tiluontokuvaajien yhdessä ruotsalaisten ja norjalaisten kollegoidensa kanssa ideoimal le Pohjoismainen metsä pro jektille. Voisiko esimerkik si tuissa ja rahoituksessa painot taa nykyistä enemmän metsien kestävämpiä käyttötapoja, ku ten suojelua tai hiilensidontaa?” hän pohtii. Projektin tavoitteena on havainnollistaa metsätalou den vaikutuksia ilmastoon, ve sistöihin, eläin ja kasvilajeihin, Luontokuvaajat haluavat mukaan metsäkeskusteluun Metsän tuntu -valokuvanäyttely esittelee yhden näkemyksen oikeasta metsästä. Väärä etunimi OIKAISU Soita ja pyydä tarjous: 040 505 8697 | 020 741 3322 Agromaster Oy Pilkemaster PI LK EM AS TE R. Gal leriaan pystytetyille seinämil le ripustetut taulut esittelevät metsäluontoa eri näkökulmista: on sumuista pohjoisen metsää, saarimetsää, lahopuun rungolla kasvavaa torvijäkälää, lumihan gella astelevaa pyytä ja oksalla levähtävää liitooravaa
Sikäläisissä olosuhteissa, paksun lumipeitteen alla, maanpinnan lämpötila on lähellä nollaa. Peltojen pinta-ala n. Vi värdesätter god samarbetsförmåga och -vilja samt goda kunskaper i de båda inhemska språken. 139.000 €/tarjous. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. Skoglig utbildning, förhandlingsvana samt tidigare erfarenhet av liknande uppgifter räknas som meriter. Siementen elintoiminnot pysyvät yllä ”säästöliekillä” ja orastuminen alkaa keväällä, kun lämpötilat kohoavat. 040 510 8085 www.metsalehti.fi/metsamaa Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! METSÄMIESTEN Säätiö on päättänyt tämän vuoden apurahajaostaan. Jutussa mainittu siementen jäätymisen riski on mielestäni sekä syysettä talvikylvöissä todella suuri erityisesti Etelä-Suomen olosuhteissa. Hp. Kuivat männyn siemenet kestävät jopa 70 asteen pakkasta ilman vaurioita, mutta vettyneet tuhoutuvat jo muutaman pakkasasteen kelissä. Ruotsissa kontortamännyn syyskylvö on osoittautunut toimivaksi menetelmäksi. Männyn talvikylvö on riskialtis menetelmä LUKIJALTA www.metsalehti.fi/metsamaa OKT/VAPAA-AJANSUNTO, Särkisalmi, Joenpolventie 27 1,1 ha, 107 m2/142 k-m2. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi 93. Särkisalmen palvelut n. Omaa rantaviivaa noin 80 metriä, rannan ilmasuunta lounaaseen, ranta loivasti syvenevä ja hiekkapohjainen. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Närmare uppgifter om befattningen lämnas av styrelseordförande Otto von Frenckell, 0400–540 579. Männyn siementen talvehtiminen maassa voi onnistua vain kuivina ja runsaslumisina pakkastalvina. Lisäksi rahoitettiin alan tunnettuutta, ennakointia ja metsäkulttuuria tukeavia hankkeita. Pihapiiri rakennuksineen (mm. Till arbetsuppgifterna hör att planera, leda och övervaka föreningens verksamhet i sin helhet samt att ansvara för den operativa verksamheten. För att kunna handha uppgiften krävs B-körkort och goda IT-kunskaper. RANTAMETSÄTILA, Kerimäki, Ruokolahti, Lautakannantie 2,73 ha. Maatila Laihian eteläosassa, ollut vapaa-ajan käytössä, pellot vuokrattu. 029 432 6029 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Jaossa oli yhteensä 1,8 miljoonaa euroa eli saman verran kuin viime vuonna. MARKKU NYGREN KIRJOITTAJA ON ELÄKÖITYNYT SIEMENTUTKIJA. Saimaan Puruveden rantaviivaa tilalla on n. 58 km. 1990 rakennettu talo kalaisan Simpelejärven rannalla! Runsaspuustoinen tontti. Hangen suojassa siementen vettyminen ei haittaa. Vi ser gärna att du är ansvarskännande, positiv, utåtriktad och flexibel samt att du är en person som ser möjligheter. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Heli Virtanen p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Suurin yksittäinen rahoitus – 212 000 euroa – myönnettiin jälleen johtamista kehittävälle Metsäalan Johtamisakatemialle. Rantasauna, aitta, kesäkeittiö, maakellari ja grillikatos. Paras aika osuu kuitenkin ehdottomasti kevääseen ja alkukesään. vuosikerta. perustettu 1933 AAMUKAHVI oli mennä väärään kurkkuun, kun luin Metsälehden (4/2025) juttua männyn talvikylvöstä. 029 432 6059 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 0,8 ha) ilman konehallia. Vår verksamhet omfattar främst skogsvård, virkesförmedling, virkesdrivning och rådgivning till skogsägarna. 029 432 6114 Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 35.000 €. 27 km, Laihia n. 1140 m3 (+2024 kasvu). Etelän sateisina ja vähälumisina talvina kylvösiemenet kostuvat, eikä ohut lumikerros suojaa niitä pakkasilta. Mahdollisuus tehdä tarjous myös pelkästä pihapiiristä (n. Södra skogsreviret Eteläinen metsäreviiri Södra skogsreviret 2x140_85 19.3.2025 10.44 Sivu 1 11347_.indd 40 11347_.indd 40 21.3.2025 16.29.58 21.3.2025 16.29.58. Metsämiesten Säätiö jakoi taas apurahoja Södra skogsreviret r.f. Pääpuulajeistamme ainoastaan koivun siemenet ovat sopeutuneet talvehtimaan metsämaassa. konehalli ulkomitoiltaan 18 x 12 m) ja liittymäsopimukset (sähkö ja vesi). är en skogsvårdsförening med ca 5000 skogsägare vid sydkusten som medlemmar. Neljännes rahoituksesta osoitettiin metsäalan osaamista kehittäville hankkeilla, runsas viidennes hyvinvointia kehittäville hankkeilla ja viidennes verkostoitumishankkeille. Skogsrevirets arbetsspråk är svenska. Då vår verksamhetsledare tar nästa steg i karriären söker vi nu en VERKSAMHETSLEDARE Vi söker dig som är en inspirerande ledare med förståelse och erfarenhet av skogsbruk, virkeshandel och affärsverksamhet samt övergripande kunskap om ekonomi och personalförvaltning. 050 464 6500, tai veijo.laukkanen@metsat.fi MAATILA, Laihia 15 ha. 320 metriä. 1,05 ha varttunutta kasvatusmetsää. 109 000 €. Befattningen tillsätts fr.o.m. 44 km, Vaasa n. Kiinteistöllä on n. Kokonaispuusto arvion mukaan n. 1.6.2025 eller enligt överenskommelse. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Yleiskaavassa tila on maaja metsätalousvaltaista aluetta (M). Männyn ”kylvöikkunan” avaaminen syksyyn ja talveen on kieltämättä houkutteleva ajatus. Kontortan siemenkuori on paksumpi kuin meikäläisellä männyllä, joten sen alkio on hyvin puskuroitu kostumista ja pakkasia vastaan. 029 432 6108 Eero Sala p. V. Ansökan inklusive CV och löneanspråk skickas senast 14.4.2025 till adressen otto.frenckell@fagervik.fi. Siemenalkio on koivuilla kahden eri kerroksen – varsinaisen siemenkuoren ja sitä ympäröivän hedelmäkuoren – suojaama. 28.3.2025 PILKKEET MYYDÄÄN LEDIGA ARBETSPLATSER METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja Pirjo Sutela-Mero MARKKINOINTI Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 7,5 km. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Mera om skogsreviret finns på adressen www.revir.org. Etäisyyksiä: Ilmajoki n. 1,5 ha nuorta kasvatusmetsää ja n. Hp. Tämä näkyy Pohjois-Suomesta saaduista kohtuullisen hyvistä männyn syyskylvötuloksista. 32 km, Seinäjoki n. 8,7 ha ja runsaspuustoista metsää n. 2 km:n päässä, Parikkalaan matkaa n. 4,4 ha. Koivun siemen (oikeammin pähkylähedelmä) ei ole arka pakkasille. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Hp
Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. KUOREEN tunnus ”Metsäristikko 6”. tai p. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. PILKKEET 28.3.2025 METSÄRISTIKKO 6 METSÄKRYPTO 3, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: Näköislehti (sis. 11347_.indd 41 11347_.indd 41 21.3.2025 16.30.00 21.3.2025 16.30.00. audion) ja näköislehtiarkiston, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksulliset sisällöt sekä Metsätietäjä palvelun (arvo 11,90 € / kk) . 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 11.4.2025 osoitteessa Tapio Palvelut Oy /Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. PALKINNOT metsäkryptosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Eino Pesonen, Kuusamo; Leena Uusitalo, Oulu ja Leena Vuontisjärvi, Enontekiö. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Laskutuslisä paperilaskuissa 3,90 €. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi)
Näistä pari paikkakuntaa tulee olemaan pääkaupunkiseudun lähistöllä. Kulttuuriala vie kaikki kahdeksasluokkalaiset taiteen pariin kaksi kertaa, ja vuotuinen budjetti on peräti seitsemän miljoonaa euroa. Kunnianhimoisena tavoitteena on, että jokainen koululainen pääsisi metsään edes kerran. Kaikki metsäpäivät toteutetaan tulevana syksynä. ”Suomalaisilla lapsilla pitäisi olla oikeus päästä koulun kanssa kerran metsään”, painottaa projektipäällikkö Jaska Salonen. Sitä Suomen metsäyhdistys on järjestämässä tänä vuonna käynnistyneessä hankkeessaan ”Kaikki kuutoset metsään”. Metsäelämys löytyisi muutaman kymmenen kilometrin päästä koulusta, ja kustannukset koostuisivat lähinnä bussimatkoista ja koordinaattorien palkoista. 11348_.indd 42 11348_.indd 42 21.3.2025 16.32.54 21.3.2025 16.32.54. Metsään pääsee pienemmälläkin summalla. Tavoitteena on viedä kuudesluokkalaiset yhdeksi päiväksi tutustamaan talousmetsiin. KAIKKI KUUTOSET METSÄÄN Suomen metsäyhdistyksen hanke, jossa lapset ja nuoret viedään tutustumaan talousmetsiin Pilottivuotta rahoittaa Suomen metsäsäätiö Tänä vuonna metsään pääsee yhteensä noin 1 750 oppilasta opettajineen viidellä eri paikkakunnalla Metsäretkipäivät toteutetaan syksyllä Metsäyhdistys on järjestänyt metsäpäiviä pääkaupunkiseudun koululaisille jo yli 20 vuotta, ja metsäalan järjestöjen kanssa yhteistyönä ympäri Suomen. Malliesimerkki toimivasta toteutuksesta löytyy Taidetestaajista. Mukana on myös kouluja Etelä-Pohjanmaalta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta sekä Päijätja Kanta-Hämeestä. Jos kaikki kuudesluokkalaiset viedään metsäretkelle, se tarkoittaisi yhteensä noin 50 000 oppilasta ja arviolta 2 000 kuudesluokkaa vuosittain. Salonen siirtyi tammikuussa Suomen metsästäjäliitosta Suomen metsäyhdistykseen luotsaamaan uutta hanketta. Mallia kulttuurialalta Tällä hetkellä Salosen tehtävänä on suunnitella metsäpäivien toteutus ja materiaalit, löytää jokaiselle paikkakunnalle metsäpäivästä vastaava koordinaattori sekä selvittää minkälaista yhteistyötä metsäala voisi jatkossa tehdä koululaisten hyväksi. Luvassa on esimerkiksi metsäkoneiden pärinää, sahanpurua, metsän tuoksua sekä eväshetki nuotion loimussa. Samalla perehdytään metsien käyttöön, hoitoon ja lopputuotteisiin. Kumppanuuksia ja rahoittajia tarvittaisiin huomattava määrä. Meillä alkaa olla lapsia, jotka eivät koskaan ole käyneet metsässä ja saattavat jopa pelätä metsää”, herättelee hankkeen projektipäällikkö Jaska Salonen Suomen metsäyhdistyksestä. 28.3.2025 42 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN FAKTA TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA METSÄELÄMYS . Hankkeen polkaisua käyntiin rahoittaa Suomen metsäsäätiö. Tänä vuonna metsäpäivä toteutetaan viidellä paikkakunnalla. ”Toivoisin, että syksyn aikana meillä on käsitys, voidaanko tätä laajentaa, mitä tämä maksaisi, jos se tehtäisiin koko Suomessa ja ketkä tässä voisivat olla mukana ja mistä löytyy rahat”, Salonen kertoo. Tästä merkittävä osa menee lentolippuihin, junalippuihin ja linja-autokuljetuksiin. ”Metsäalalle tärkeä kysymys pohdittavaksi on se, että meillä syntyy ikäluokkia, joilla ei ole minkäänlaista metsäsuhdetta. ”Jos se onnistuu taiteen ja kulttuurin puolella, miksi se ei onnistuisi metsäpuolella?” Metsän tuoksua ja koneiden pärinää Suomen metsäyhdistys vie uudessa hankkeessaan kuudesluokkalaiset retkelle talousmetsiin
Levinneisyytensä itäisillä reuna-alueilla Uudessa Meksikossa lämpötilaerot talven ja kesän välillä voivat äärimmillään vaihdella liki saman aste-eron verran kuin suomalainen sauna nollasta sataan asteeseen lämmitettynä. Puun juuristo kykenee tehokkaasti ottamaan vettä syvältäkin ja levittäytyy sopivassa maaperässä laajahkolle alueelle. ”Mainittakoon, että sanottu 121 miljoonan kuution lisäys metsavarannoissa on kolme kertaa niin suuri kuin Tanskan metsien puuvarat kaikkiaan”, Ilvesniemi hehkutti. Sodan päättymisvuonna 1848 yhdysvaltalainen kasvitieteilijä John Torrey kuvasi samettisaarnen tieteelle Rio Grande -joen maisemista antaen puulle latinankielisen lajinimen ”velutina” (samettinen). Nuorten lehtien alapinnat ovat samettisen nukan peittämiä. SAMETTISAARNI MEKSIKON MAISEMISTA EERO SALA MAALISKUUN lopulla vuonna 1955 vietettiin Suomessa Metsäviikkoa. Samettisaarnen laajimmat luontaiset kasvupaikat sijaitsevat Uudessa Meksikossa, Arizonassa ja Kaliforniassa. Ilokseen hän saattoi kertoa, että metsävarat eivät olleet vähentyneet vaan verrattuna edellisiin, 20ja 30-luvuilla tehtyihin inventointeihin, sodan jälkeisen Suomen puuvarat olivat 121 miljoonaa kuutiometriä suuremmat ja rakenteeltaan arvokkaammat kuin samalla alueella ennen sotia. Seuraava Metsälehti ilmestyy 11.4.2025 HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVA POHJOIS-AMERIKAN lounaisosissa kasvaa oliivipuiden heimoon ja saarnien sukuun kuuluva lehtipuu, samettisaarni (Fraxinus velutina ). Puusta tehdyillä jousilla ja nuolilla on metsästetty muun muassa paikallisia liskoja ja samettisaarnen lehdistä on keitelty teetä. Samettisaarni viihtyy aurinkoisilla kasvupaikoilla ja erityisesti jokien varsilla. ”Arviointi osoittaa, että meillä on edessä valtavan suuri metsänhoitotehtävien määrä, jonka suoritus takaisi viime ajan keskimäärää suuremman hakkuukertymän. Kaksikotisena puuna samettisaarnen emija hedekukat sijaitsevat eri puuyksilöissä; koiraspuiden melko vaatimattomat kukat tuottavat siitepölyä ja naaraspuut vastaavasti siemeniä, jotka lenninsiipineen muistuttavat hieman vaahteransiemeniä. Rakennuspuun lisäksi puusta on nikkaroitu huonekaluja sekä kestävyyttä vaativien työkalujen kuten kirveiden varsia. Edellytyksinä on ennen muuta riittävä työvoima, parannettava puun kuljetusverkko sekä menekki kaiken kokoiselle puulle” , Ilvesniemi linjasi. Pakkasta samettisaarni sietää reilut kymmenen asteen lukemia – lyhytaikaisesti enemmänkin. Teenkeitosta liskonmetsästykseen Useiden eri espanjankielisten alkuperäisasukasheimojen parissa puuta on käytetty varsin monipuolisiin tarkoituksiin. METSÄLEHTI SILLOIN ENNEN Sarja kertoo, miltä maailma näytti Metsälehden sivuilla tähän aikaan vuodesta joskus ennen. Akateemikko Yrjö Ilvessalo esitteli tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin tuloksia. SIKSI JOKAINEN FIKSU METSÄNOMISTAJA JA MYÖS SEN HAKKAAJA HUOLEHTII JUURIKÄÄVÄN TORJUNNASTA JO NYT”. Alueen ennätyslämpötilat ovat vaihdelleet aavikon 50 lämpöasteesta vuoriston lähes vastaaviin pakkaslukemiin. EMERITUSPROFESSORI JARKKO HANTULA X-VIESTIPALVELUSSA 18.3.2025. Äärevissä ilmasto-oloissa kovin mittaviin pituuslukemiin samettisaarni ei yllä, vaan puu pysyttelee täysikasvuisenakin pääsääntöisesti alle 15 metrin ”harjakorkeudessa”. Puu on pääasiassa kotoisin entisen Meksikon alueelta, jonka Yhdysvallat 1800-luvun sodan jälkeen liitti uusiksi osavaltioikseen. Hajanaisia kasvualueita löytyy myös Texasista ja nykyisestä Meksikosta. Vain 15 prosenttia vastasi ”hyvän metsänhoidollisen tilan” vaatimuksia. Koristeja puistopuuna samettisaarnea on istutettu mm. Argentiinaan, Uuteen-Seelantiin, Etelä-Afrikkaan ja useisiin Euroopan maihin Ukrainaa myöten. Samettisaarni onkin viisaasti sopeutunut pudottamaan talveksi lehtensä, ja veden puutteessa tarpeen mukaan kesähelteilläkin. Viulujakin puusta on veistetty. Mutta parannettavaakin riitti. Samettisaarnella on yllättävän suuri kuivuudenkestävyys. 11348_.indd 43 11348_.indd 43 21.3.2025 16.32.55 21.3.2025 16.32.55. Samettisaarni viihtyy aurinkoisilla kasvupaikoilla ja erityisesti jokien varsilla sekä tulvamailla. Yhdysvalloissa puuta kutsutaan myös Arizonansaarnija aavikkosaarni-nimillä. 28.3.2025 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Mitä sai ennen ja nyt HEHTAARIN AUKOLLA. Lisää puuta, mutta myös työtä ”JUURIKÄÄVÄN ITIÖITÄ ILMAANTUU ETELÄ-SUOMESSA ILMAKEHÄÄN VIIMEISTÄÄN TÄLLÄ VIIKOLLA
BioNutria Bor 150 -hivenravinne on turvallinen tuote, joka on sallittu käytettäväksi luomuviljelyssä ja metsissä. Puihin syntyneitä laatuvaurioita lannoituksella ei voida poistaa, joten suosittelemme ennaltaehkäisemistä. +45 40 37 90 86 Sähköposti: just@bionutria.dk Kielet: tanska ja englanti Ota rohkeasti yhteyttä Agrotiimiimme saadaksesi lisätietoja ja neuvoja: – Tiesitkö että lieväkin boorinpuute voi alentaa metsänomistajan tuloja jopa 10%. Boorilannoite itsessään on ympäristön kannalta turvallinen tuote. Kuusimetsä Leppävirrassa, jossa on todettu boorin puutos. 050 4035 533 Sähköposti: bernt@bionutria.fi Kielet: suomi, ruotsi ja englanti Just Bach Andersen Kokeet ja kouluttaminen P. Boorilannoitteen vaikutus kestää pitkään, yleensä vähintään 10 vuotta, ja sitä voidaan käyttää sekä taimikoissa että varttuneissa metsissä. Lannoituksen vaikutus on nykytietojen mukaan 10-20 vuotta. 040 5582 965 Sähköposti: sofie@bionutria.fi Kielet: suomi, ruotsi ja englanti Bernt Backman Myynti ja neuvonta P. Laatu ei maksa se maksaa itsensä takaisin! bionutria.fi Ehkäise boorinpuutosta ja kasvuhäiriöitä metsässäsi Boori on välttämätön hivenaine kasveille, ja sitä esiintyy luonnostaan Suomen kallioperässä ja maaperässä. Boorinpuutos aiheuttaa runkovikoja ja heikentää puuston pituuskasvua, pahimmillaan boorinpuutos tyrehdyttää puuston kasvun lähes kokonaan. Metsälehti_28.03.25.indd 1 Metsälehti_28.03.25.indd 1 12.03.2025 14.52 12.03.2025 14.52 11349_.indd 44 11349_.indd 44 21.3.2025 16.36.02 21.3.2025 16.36.02. Uutuutena boorilannoitus metsälle Sofie Yliheljo Myynti ja neuvonta P. Boorilannoitus kannattaa tehdä jo pienissä taimikoissa, jos puustoon on odotettavissa ravinne-epätasapainosta johtuva kasvuhäiriö. Jos näet metsässäsi tai sen reuna-alueilla merkkejä boorin puutoksesta, boorilannoite tulisi levittää mahdollisimman pian. Kuva: Rami Mattila maaliskuu 2025. Boorilannoittaminen tulee tehdä maan ollessa sulana. Lue lisää osoitteessa bionutria.fi – täältä löydät myös uusimman tuotekuvastomme sekä metsien terveyslannoitussuosituksemme. BioNutria Bor 150 on hyväksytty käytettäväksi terveyslannoitteeksi Metka-tuetuissa terveyslannoitushankkeissa. Boorin puutos vaikuttaa erityisesti suureen osaan kuusimetsistä ja kuusten kasvun parantaminen on myös ympäristöhyöty. BioNutria Bor 150 nestemäinen boorilannoite palauttaa puuston kasvukyvyn ja lisää hiilensidontaa. Toimitamme BioNutria Bor 150 lannoitetta 10 litran kanistereissa ja jopa 500 ja 1000 litran säiliöissä. Pääosan boorilannoituksista tehdään metsäkoneilla tai reppuruiskulla, myös lentolevitys helikoptereilla ja droneilla on yleistymässä