M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 3/2 02 4 TAVOITTEENA SEKAMETSÄ HIRVITUHOT Riistalaki syrjii maanomistajia VAIKUTTAJA ”METSÄALALLA EI OSATA MYYDÄ” Savotalla klapintekijän kanssa Mitä lohkominen, halkominen ja lunastus tarkoittavat. KAICELL ETSII RAHOITTAJIA MÄNTYÄ JA KUUSTA SAMALLE AUKOLLE TILOJEN HINNAT LASKUSSA ›› Juhani Sihvonen istutti palstalleen koivua TE EM A : U U D IS TA M IN EN 26. HUHTIKUUTA • NUMERO 3/2024 • 12,90 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 4/2 02 4 10724_.indd 1 10724_.indd 1 24.4.2024 14.45 24.4.2024 14.45
Ota yhteyttä metsäasiantuntijaamme metsagroup.com/metsaasiantuntija. Taimikonhoidolla varmistat, että metsäsi pysyy elinvoimaisena ja saavuttaa tukkipuun mitat aiemmin kuin hoitamattomissa metsissä. Näin hyötyy taimikonhoidosta välillisesti myös ilmasto. Varmista metsäsi elinvoimaisuus ja kasvu taimikonhoidolla *Lähde Luke 10725_.indd 2 10725_.indd 2 24.4.2024 14.47 24.4.2024 14.47. Juuri nyt on hyvä aika laittaa taimikonhoitotyöt vireille oman metsäasiantuntijan kanssa. Oikea-aikaisesti ja laadukkaasti tehty taimikonhoito lisää metsän tuottoa jopa lähes 50 prosenttia.* Hyvin toteutetulla taimikonhoidolla pyritään siihen, että taimikosta kehittyy nopeasti elinvoimainen ja tuhoja kestävä metsä, joka sitoo kasvaessaan lisääntyvät määrät hiiltä. Mitä suurempi osa kiertoajan kuluessa korjattavasta puusta on tukkipuuta, sitä enemmän myös hiiltä sitoutuu laadukkaisiin pitkän käyttöiän puutuotteisiin
68 S. TEEMA 18 KOIVUN KAUTTA SEKAMETSÄÄN 28 VAIKUTTAJA : Jukka Koivumäki OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : Vinkit sekametsän viljelyyn 40 HALLITSETKO KIINTEISTÖT : Kiinteistötoimitukset tutuksi 42 TUTKIMUS : Tuhokaksikko iskee kuuseen 43 KOLUMNI : Miksi tammi. 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Kirjanpainaja vauhditti myyntiä 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Reilusti yli hintapyynnön 56 TILAMARKKINAT : Hinnat kääntyivät laskuun 57 KOKEILU : Käytetty Audi Q7 -diesel 60 SELLUTEHDAS HAKEE RAHOITTAJIA 62 RIISTALAKIA SYYTÄ MUUTTAA 66 KOLUMNI : Jälkiviisastelua tulevaisuusskenaarioista 6 S. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Riistahallintolaki on arvioitava 6 METSÄNOMISTAJA : Metsät maalla ja kaupungissa 12 JATKUVA KASVATUS EI YKSIN AUTA 14 METSÄTYYPPI : Vieläkö klapibuumi jatkuu. Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 10726_.indd 3 10726_.indd 3 19.4.2024 14.25 19.4.2024 14.25. Tämän numeron kannen kuvasi Sirpa Mikkonen. 74 S. 66 66 S. 15 METSÄSSÄ SATTUU AIEMPAA VÄHEMMÄN 16 LUKIJAN KUVA : Pitäisikö aliskuusikko säästää. 6 S. JU H A M ET SO SE PP O SA M U LI PE TT ER I KI VI M ÄK I LUONTO 68 METSO & NÄKKI : Ludemies 74 TUOTE & TEKIJÄ : Kuksia järeästä visakoivusta 78 MAKASIINIRISTIKKO 80 PILKKEET : Uusia mahdollisuuksia etsimässä 82 SAVOTALLA : Vähän päivässä, paljon viikossa SA M I KA RP PI N EN 28 S. 44 KYSY POIS : Raivuri kesäkuntoon 47 PIKATESTI : Lataamisen arvoinen lintu-appi 48 PERINTÖMETSÄ : 13 pointtia metsän testamenttaamisesta TALOUS 51 RAHAPUU : Sekapuuvillitys 52 PUUMARKKINAT : Bonus vai kilpailutus
Vaihtoehtoliike olisi ostaa kelpo käytetty dieselmaasturi ja ajaa hymyillen ilman toimintamatkaja llmastoahdistusta.” Kaicell sai sellutehtaalle ympäristöluvan Paltamoon ja etsii investoijia (s. Kantatavoitteiden asetanta pitäisi antaa riippumattomille asiantuntijoiille. Lain turvaama oikeus ei toteudu, koska metsänomistajilla ei ole äänivaltaa riistaneuvostoissa. Lain mukaan metsästysoikeudesta määrääminen kuuluu maanomistajalle. Polttopuun tekeminen on parasta lääkettä sote-säästöjä vastaan. Tässä lehdessä Anna-Kaarina Winqvist-Jaakkola kertoo ryydyttävistä kokemuksistaan taajamametsien omistajana.” RISTO PÖNTINEN YRITTÄJÄ ”Ilmastopaniikki tai ilmasto-omahyväisyys voi saada henkilön ostamaan 2,5-tonnisen ja 400-heppaisen sähkömaasturin. Toimiva ratkaisu olisivat ammattimaiset metsästyspalvelut, joihin voisi turvautua, jos metsästysseura ei hoida tehtävää tyydyttävästi. 60–61). Järjestelmässä on valuvika, jonka vuoksi riistahallintolaki pitäisi arvioida uudelleen, kuten MTK:n metsävaltuuskunnan Mikko Tiirola vaatii. Nyt he ovat metsästysseurojen armoilla. 62–65). Uskallan väittää, että pienhiukkasista huolimatta kansanterveys kohenisi merkittävästi, jos jokainen suomalainen tuottaisi lämpönsä itse tehdyillä klapeilla.” TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”Taidan olla onnekas, koska metsäni sijaitsevat vaikeakulkuisen taipaleen takana kaukana kaupungeista. Hirvituhot eivät ole paha ongelma kaikkialla, mutta esimerkiksi Keski-Suomessa vahingot ovat paikoin kestämättömällä tasolla. » PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”Klapikonekauppa käy edelleen kiivaana. Petteri Orpon porvarihallituksen soisi antavan metsänomistajille heille lain mukaan kuuluvan oikeutensa. Kukaan ei rakenna sinne luvatta mökkiä, saati hautapaikkaa. Tämä tulee mieleen, jos paikalliset metsästysseurat eivät pidä hirvikantaa tavoitetasolla ja hirvivahingot nousevat kestämättömiksi, kuten Ahvenuksen perheen metsissä Jyväskylän Korpilahdella (s. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA VOISIKO metsänomistaja tilata hirvikannan hoidon metsäpalveluyritykseltä. Maanomistajille pitää saada myös keinoja vaikuttaa metsästysoikeuden käyttöön omissa metsissään. Siellä jahtipäälliköt ovat kiertokirjeillään ohjanneet metsästäjiä pidättäytymään kaadoista ohittaen riistaneuvostojen asettamat tavoitteet, vaikka niissäkin valtaa käyttävät metsästäjät. Ei tarvitse kuin käydä Metsälehden verkkosivujen keskustelupalstalla tai katsomassa lukijoiden sivuillemme lataamia kuvia, niin on selvää, että hirvet huolettavat metsänomistajia jopa enemmän kuin kirjanpainajat. Hyvä niin. Niissä määräävät metsästäjät, joilla on kiusaus kasvattaa hirvikantaa ja maksimoida tulevia saaliitaan. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi Riistahallintolaki on arvioitava 10727_.indd 4 10727_.indd 4 19.4.2024 14.22 19.4.2024 14.22
huhtikuuta sateista. Myös naavaa, sammalta ja kaatunut kuusi osui reitille. KUVA: MILKA ALANEN 10727_.indd 5 10727_.indd 5 19.4.2024 14.22 19.4.2024 14.22. Metsälehti Makasiini 5 ESPOON keskuspuistossa Kokinmetsässä oli maanantaina 15. » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Odotin, että kevät olisi ehtinyt jo pidemmällä, mutta näin silmuja vain mustikanvarvuissa
Jaakkolan tilalla energiapuusavotalle mennään omalla metsäkoneella ja kotitarvelaudat sahataan satavuotiaalla raamisahalla. METSÄT MAALLA JA KAUPUNGISSA Metsänomistaja Anna-Kaarina Winqvist-Jaakkola tietää, että kaupunkimetsissä riittää ongelmia mutta maalla hommat luonnistuvat. TEKSTI TIIA PUUKIA KUVAT SEPPO SAMULI » METSÄNOMISTAJA 6 Metsälehti Makasiini 10728_.indd 6 10728_.indd 6 19.4.2024 14.11 19.4.2024 14.11
Seppo Samuli Jaakkolan tilan pihapiirissä museoksi muutetun sikalan edessä kasvaa Winqvist-Jaakkolan puolison Antti Jaakkolan 1960-luvulla istuttamia lehtikuusia. Metsälehti Makasiini 7 10728_.indd 7 10728_.indd 7 19.4.2024 14.12 19.4.2024 14.12
Metsään oli rakennettu luvatta esimerkiksi vapaa-ajanasunto kamiinoineen, ANNA-KAARINA WINQVISTJAAKKOLA KOTOISIN Tuusulasta, asuu Hausjärvellä JAAKKOLAN tilan vanha emäntä AGRONOMI ja maatalousja metsätieteiden maisteri ITSEOPPINUT taiteilija, innostunut erityisesti työhevosten kuvaamisesta ja piirtää yhä TOIMINUT lukuisissa luottamustoimissa muun muassa metsänhoitoyhdistyksen hallituksessa ja valtuustossa 25 vuotta ja kunnanvaltuustossa neljä kautta LAPSIA kolme ja lapsenlapsia kolme jonka joku sittemmin on polttanut. Niistä kuutisentoista hehtaaria sijaitsee Saksankallion alueella ja runsaat kolme hehtaaria Keravan ja Tuusulan rajalla. Metsät ja pellot talojen alle Tuusulan metsäpalsta on Winqvist-Jaakkolan lapsuuden kotitilan peruja. Metsänomistaja ei ole viitsinyt tarkemmin tonkia, löytyykö paikalta tuhkatkin. Olen niin ryytynyt siihen, että metsä on asutuskeskuksen vieressä”, Winqvist-Jaakkola toteaa. ”Täysin luvatonta toimintaa minun metsässäni. Se, kuka kyltin on ripustanut ja nuotiopaikan rakentanut, ei ole maanomistajan tiedossa. Ehkä omituisin ja järkyttävin löydös on kalliolle perustettu hautatai muistopaikka. Kallioon on hakattu vuosiluvut 1945–2020 sekä nimi ja viereen oli laitettu ruusuja. Puuhun ruuvattu kyltti kehottaa grillaamaan Winqvist-Jaakkolan mailla. Se myytiin, ja paikalla kasvaa nykyään taloja. ”Olen niin ryytynyt siihen, että metsä on asutuskeskuksen vieressä” ”G ”G R I L L A A t ai chillaa mut älä tuhoa”. TUUSULA Winqvist-Jaakkolan metsään oli rakennut nuotiopaikka ja laavuineen ja opaskyltteineen. Hän peri isältään vajaat kaksikymmentä hehtaaria. Winqvist-Jaakkolan omistaa metsäpalstan Tuusulan Saksankalliolla. Metsänomistaja Ann aK a a r i n a W i n qvist-Jaakkola esittelee veljensä ottamaa kuvaa hänen metsästään. Viereen on kyhätty vielä laavu nuotiopaikkoineen. Omista tiilistä rakennettu tilan päärakennus on valmistunut vuonna 1910. Järvenpäästä Winqvist-Jaakkola peri tonteiksi kaavoitettua metsää. Räikeämpääkin on tapahtunut. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 10728_.indd 8 10728_.indd 8 19.4.2024 14.12 19.4.2024 14.12. Siellä vanhoja nuotioita on kymmenkunta, mutta myös roskaa, hylättyjä autoja ja polkuja ilmaantuu herkästi taajamametsään
”Tuosta noin vain yksityistenkin maille tietenkin. Muutaman kerran Winqvist-Jaakkola on harvennuttanut metsäänsä metsurivoimin. Hausjärvellä Etelä-Hämeessä metsien hoito ja käsittely eivät aiheuta samalla tavalla harmaita hiuksia kuin Tuusulassa ja Keravalla. ”Hänkin jäi eläkkeelle. ”Sanoin, että jos hänen rojuistaan löytyy vanha käytetty halpa ja pieni metsäkone, ostamme sen”, Winqvist-Jaakkola muistelee. Metsälehti Makasiini 9 10728_.indd 9 10728_.indd 9 19.4.2024 14.13 19.4.2024 14.13. Sen myi Ponssen perustaja Einari Vidgrén. Energiapuuta kuluu vuosittain 500–600 mottia. Winqvist-Jaakkolan Tuusulan metsille on kunnalla ollut monenlaista suunnitelmaa. Myös alueen suojelua on yritetty: Keravan ja Tuusulan Vihreät tekivät aloitteen alueelle perustettavasta Tuusulan Nuuksiosta. ”Käytetty löytyi, mutta se ei ollut halpa eikä pieni”, Jaakkola sanoo. Järvenpään Haarajoella sijainnut mummola puolestaan jäi rakennuksineen Lahden oikoradan alle. Leipomiseen Winqvist-Jaakkola kelpuuttaa vain omien peltojen viljaa. Kovana kauppamiehenä tunnettu Vidgrén yritti moneen kertaan myydä metsäkonetta Winqvist-Jaakkolalle. Jaakkolan tilan he omistavat maatalousyhtymänä poikansa kanssa. Hanke kaatui sittemmin metsänomistajien vastustukseen. Vuoteen 2007 tilalla viljeltiin pääkasvina sokerijuurikasta, nykyään pelloilla kasvaa viljaa ja osa pelloista on vuokrattu naapurin isännälle. Sehän on katoava luonnonvara.” Maaseudulla rauhallisempaa Winqvist-Jaakkola kertoo kokemuksistaan taajamametsien omistajana kotonaan Hausjärvellä Jaakkolan tilalla. Tähän asti se on kerätty tilan omista metsistä. Karhin kylässä sijaitseva tila on Winqvist-Jaakkolan puolison Antti Jaakkolan lapsuuden kotitila. Muutaman vuoden päästä Vidgrén soitti, että sellainen kone oli löytynyt. Parkkipaikat ja kaikki oli suunniteltu”, Winqvist-Jaakkola muistelee. Tilalla siirryttiin 2000-luvun alussa hakelämmitykseen. Isolle koneelle ei kuitenkaan olisi ollut riittävästi omissa metsissä hakattavaa. Winqvist-Jaakkolan enon ottaman kuvan takana on teksti ”Kurun malliin”. Winqvist-Jaakkola toimi raviseurassa ja istui Vidgrénin kanssa monesti raveissa. Kymmenisen vuotta vanha Timberjack Tampereella etsi uutta omistajaa. Kaikki puunostajat eivät ole innostuneet puukaupoista asutuksen lähimetsistä, joissa riittää monenmoista kulkijaa. Einarin kone Energiapuun korjuuta varten ostettiin oma metsäkone vuonna 2006. Metsät ovat olleet puistoa, viheraluetta, kaavoitettu osaksi asemakaavaa ja sittemmin palautettu metsätalousmaaksi. Nytkin tarjolla on omasta vehnästä leivottua pullaa. Ammattitaitoinen suomalainen metsuri. Oma ongelmansa on asutuskeskuksen lähellä sijaitsevien metsien hoito ja hakkuut. Oman tilan lisäksi metsähakkeella tuotetaan lämpöä naapuriin. Hausjärvellä Winqvist-Jaakkolalla ja Jaakkolalla on sekä omia että yhteisiä metsiä. Myös kotitilan pellot ovat saaneet väistyä asuinalueen tieltä. Anna-Kaarina Winqvist-Jaakkola ja Antti Jaakkola ovat emännöineet ja isännöineet Jaakkolan tilaa 1980-luvun lopusta alkaen. Winqvist-Jaakkolan piirtämistä työhevosista on painettu postikortteja. Jaakkolan tilan metsien hoitoon palvelut on ostettu metsäfirmoilta, mutta energiapuun korjuu hoidetaan itse
”Kyllä se kone kai on hintansa haukkunut”, Jaakkola arvelee. Kuljettaja jäi eläkkeelle vuonna 2017 mutta tulee yhä eläkepäivillään konetta ajamaan. Isän jalanjäljissä Metsätalous tuli tutuksi Anna-Kaarina Winqvist-Jaakkolalle jo nuorena. ”Me olemme pitäneet siellä puuntaimia odottamassa istutusta. Isommat puut kaadetaan moottorisahalla. Se on iso, holvattu”, Anna-Kaarina Winqvist-Jaakkola kertoo. Kone kuitenkin ostettiin, ja tilan traktorinkuljettaja opetteli sitä ajamaan. Hän asui silloisen Yli-Rekolan tilan vanhan päärakennuksen siivessä miehensä kansalliskirjailija Juhani Ahon kanssa 1890-luvun lopulla. Isä oli Metsäteollisuuden sekä Metsäliiton selluloosan ja paperin hallintoneuvoston ja MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja. Edellisen kerran sillä urakoitiin viime kt Energiapuusavottaa varten tilalle ostettiin käytetty Timberjack. Vanhasta päärakennuksesta on jäljellä enää nurkkakivet, mutta kellari, jonne Soldan-Brofeldtin tiedetään varastoineen hillojaan, on yhä käytössä. ”Meillä oli täällä omiakin fasaaneja, joita me ruokimme, mutta ne olivat kuulemma liian villejä. Giljotiiniterällä varustettu kone katkoo puuta 25-sentin läpimittaan asti. Heikki Peuramo oli metsänhoitaja, joka toteutti professori Nils Osaran kanssa pohjoisen suuret sodanjälkeiset avohakkuut, Osaran aukeat. Kekkonen oli usein Antti Jaakkolan isän vuorineuvos Olavi Jaakkolan metsästysseurueessa jahtipäällikkönä. ”Äiti pärjäsi kauhean hyvin. JUHANI AHOSTA KEKKOSEEN PUNATIILESTÄ vuonna 1910 valmistunutta Jaakkolan tilan päärakennusta ympäröivät lukuisat eri aikakausien rakennukset, joista vanhin on parkkipaikan vieressä oleva kellari. Piti tuoda Kekkosen ammuttavaksi vähän kesympiä. ”Käytetty löytyi, mutta se ei ollut halpa eikä pieni.” syksynä. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 10728_.indd 10 10728_.indd 10 19.4.2024 14.14 19.4.2024 14.14. Sittemmin tilalla on käynyt myös presidentti Urho Kekkonen. Maakellaria kutsutaan Vennyn kellariksi taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin mukaan. Se on säilynyt 1700-luvulta tähän päivään. Hän kulki isänsä maanviljelyneuvos Einar Winqvistin matkassa eri luottamustehtävien kokouksissa. Hän sanoi, että ottakaa aina rumat puut pois”, Winqvist-Jaakkola muistelee. Winqvist-Jaakkola sai oppia metsien hoitoon myös enoltaan. 1700-luvulta peräisin oleva maakellari oli huhtikuun alussa sulamisvesien vallassa. Lisäksi Winqvist-Jaakkola kulki nuoresta pitäen äitinsä taidemaalari Anna Winqvistin mukana leimausja metsätaitokilpailuissa. En tiedä, ampuiko hän siltikään mitään”, Jaakkola muistelee. Kekkonen tuli ampumaan tilalle fasaaneja
Edellisen kerran saha on ollut käytössä runsaat viisi vuotta sitten. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja olin täällä ekana akkana 12 vuotta.” Lisäksi Winqvist-Jaakkola on ehtinyt muun muassa tehdä lapsille tietokirjoja, piirtää lapsille ja pitää lukuisia taidenäyttelyitä, opettaa ratsastusta ja emännöidä Jaakkolan tilaa. . Sahalla sen sijaan on sahattu kotitarvelautaa. Satavuotias saha Antti Jaakkolan isovanhemmat saapuivat silloiselle Yli-Rekolan, nykyiselle Jaakkolan tilalle vuonna 1915. ANTTI JAAKKOLA SYNTYNYT Helsingissä ja asuu Hausjärvellä JAAKKOLAN tilan vanha isäntä ja Winqvist-Jaakkolan puoliso AGRONOMI ja maatalousja metsätieteiden tohtori MAANVILJELYSKEMIAN ja -fysiikan emeritusprofessori Helsingin yliopistosta VILJELLYT päätyönsä ohella Jaakkolan ja Pekkalan tiloja Hausjärvellä Perheensä rohkaisemana Winqvist-Jaakkola hakeutui lukuisiin luottamustehtäviin, jotka perinteisesti olivat olleet miesten harteilla. Pihatien varressa sijaitsevan koivikon paikalla oli aikoinaan sonnilaidun, jossa laidunsi äkäinen sonni. Hallissa säiltä suojassa on tallessa trillat, hevoskärryt taottuine jousineen, joilla Jaakkolan isovanhemmat saapuivat Satakunnasta uudelle kotitilalleen. Jaakkola avaa oven ja päästää meidät sisälle. Metsälehti Makasiini 11 10728_.indd 11 10728_.indd 11 19.4.2024 14.14 19.4.2024 14.14. Hausjärvellä historiaa on säästetty ja sielu lepää. Winqvist-Jaakkola valokuvasi perheensä aherruksen historiallisella sahalla. Pärehöyläkin löytyy, mutta sitä ei ole käytetty enää aikoihin. Koko perheen voimin Jaakkolan tilalla on myös kestitty koululaisia ja esitelty tilan metsäja maataloutta sekä historiaa. Vanha valokuva kertoo paikan olleen tuolloin puuton ja aukea. Hän oli esimerkiksi oli ensimmäinen nainen Hausjärven ja sittemmin Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa ja hoiti luottamustehtäväänsä lähes 25 vuotta. 1920-luvulta peräisin oleva Kotka-merkkinen raamisaha on edelleen toimintakunnossa. Pian isovanhempien asutettua tilan Jaakkolan isoisä rakensi paikalle raamisahan. ”Teimme ruodelautoja, kun kattoja uusittiin”, Jaakkola kertoo. Raamisahan lisäksi verstaassa on särmäyssaha. Nyt pihapiirissä kasvaa lehtikuusta, tammea, makedonian mäntyä, kynäjalavaa, vaahteraa ja valkopyökkiä. l 1920-luvulta peräisin oleva raamisaha toimii yhä. ”Ainakin 20 eri luottamustehtävää, jos kaikki lasken. Kuvista näkyy, kuinka satavuotias saha yhä suoltaa lautaa
Vedenpinnan säätely yksin jatkuvalla kasvatuksella on kuitenkin melko tehotonta. Artikkeli Metsänhoidon keinot käyttöön ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa löytyy Metsätieteen aikakauskirjan verkkosivuilta www.metsatieteenaikakauskirja.fi.. Professorit painottavat monitavoitteista metsänhoitoa. Menetelmää on markkinoitu suometsien ihmelääkkeenä, jossa vettä haihduttavan puuston määrää säätelemällä saadaan pidettyä vedenpinnan taso puuston kasvulle sopivana ilman kunnostusojitusta. ”Jatkuvassa kasvatuksessa tutkimustuloksia on vielä aika vähän emmekä pitkällä aikavälillä tiedä kunnolla, miten hiilitaseellekaan loppujen lopuksi käy”, Palviainen jatkaa. ”Suuren neulasmassan vuoksi kuusikon haihdunta on niin suuri, että pohjaveden pinta ei pysy loppukesän aikana korkeana”, Laurén perustelee. Lisäksi hiilensidontaan ja päästöihin liittyy epävarmuutta. Jo yksin puulaji vaikuttaa vedenpinnan säätelyn tehokkuuteen. l Vedenpinnan säätely onnistuu myös jaksollisessa metsänkasvatuksessa ilman syviä ojia. Näin toteavat Helsingin yliopiston suometsätieteen professori Annamari Laurén, metsänhoitotieteen apulaisprofessori Marjo Palviainen sekä Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raija Laiho tuoreessa julkaisussaan. Sadevesi pidättyy tehokkaasti kuusten neulasiin ja haihtuu ilmaan eikä päädy maahan yhtä hyvin kuin männiköissä. Tavoitteet edellä Suomessa on runsaasti erilaisia turvemaita ja monenlaisia tavoitteita suometsien haitallisten ilmastovaikutusten minimoinnista talouteen ja muuttuvaan ilmastoon sopeutumiseen. Jotta vedenpinta säilyisi riittävän korkeana myös loppukesästä, kuusikkoa joudutaan kasvattamaan puuntuotannon kannalta liian harvana. Kuusella neulasmassa on kolminkertainen mäntyyn verrattuna. Kun vedenpintaa saadaan nostettua, vähenevät samalla ilmaston kannalta haitalliset hiilipäästöt maaperästä. Kyllä me tulemme tarvitsemaan ojia, mutta ei niin paljoa eikä niin syviä.” SUOMESTÄTIETEEN PROFESSORI ANNAMARI LAURÉN » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini 10729_.indd 12 10729_.indd 12 19.4.2024 14.03 19.4.2024 14.03. Tavoitteiden toteutuminen on olennaista, ei menetelmä, millä ne saavutetaan, muistuttaa Laiho ”Jos tavoite on vaikuttaa pohjaveden pintaan, on helppo keksiä sellaisiakin asioita, joilla pohjaveden pintaa nostetaan myös jaksollisessa kasvatuksessa”, Laurén toteaa. JULKISESSA keskustelussa turvemaiden ykkösmenetelmäksi on nostettu jatkuva kasvatus. JATKUVA KASVATUS EI YKSIN RIITÄ TEKSTI TIIA PUUKILA KUVA SAMI KARPPINEN ”Jatkuvassa kasvatuksessa aika optimistisesti oletetaan, että kunnostusojitusta ei tarvitse enää koskaan tehdä, mikä ei varmasti pidä paikkaansa. Tästä syystä yksi ratkaisumalli – jatkuva tai jaksollinen – ei toimi kaikkialla. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi puulajivalinta, viljelytiheydet, ojavälien ja ojasyvyyden säätely, pohjapadot sekä tuhkalannoitus
1/4 Suomen metsävaroista ja puuston vuotuisesta kasvusta on ojitetuilla turvemailla. Pinta-ala, ha Osuus kaikista hakkuista, % Lähde: Suomen metsäkeskus Yhteensä 150 036 ha 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 Metsälehti Makasiini 13 10729_.indd 13 10729_.indd 13 19.4.2024 14.03 19.4.2024 14.03. 1 MILJOONA HEHTAARIA suometsistä on tulossa uudistusikään 10 vuoden kuluttua, joten hoitotoimista on tehtävä päätökset pian. Vuoden 2018 kasvu johtuu poikkeuksellisen pahasta lumituhotalvesta. 20 senttiä Vaikka vedenpinta olisi keskimäärin 20 senttiä maanpinnasta loppukesästä, ei se uusimpien tutkimusten mukaan haittaa puiden kasvua. Tilasto kertoo metsänkäyttöilmoituksessa ilmoitettujen poimintaja pienaukkohakkuiden yhteenlasketut pinta-alat, mutta tilasto ei ole täysin kattava. Puusto saattaa jopa hyötyä aikaisempaa korkeammasta vedenpinnan tasosta. 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 Jatkuva kasvatus lisääntynyt Jatkuvan kasvatuksen osuus kaikista hakkuista on kuitenkin vain prosentteja
Ei tämä voi ikuisesti jatkua, mutta toisaalta olen sanonut niin jo viisi vuotta. Jatkuuko klapibuumi vielä pitkään. Kauppa käy edelleen hyvin. Esimerkiksi konenäyttelyiden merkitys on vähentynyt. Me emme ole kasvoton verkkokauppa, ja meidät tavoittaa lähes aina. MIKSI: Eläkeläisellä tulisi muuten aika pitkäksi. Myymme vuosittain kolminumeroisen määrän klapikoneita. Epävarma maailmantilanne takaa, että klapikoneille riittää kysyntää, Contrans Oy:n kauppias Pekka Liimatainen sanoo. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 10730_.indd 14 10730_.indd 14 19.4.2024 13.57 19.4.2024 13.57. Korona-ajan jälkeen koneita ei ole myyty varastosta, vaan kaikki tehtaalta tulevat koneet on jo myyty. Reklamaatioita ei näiden tuotteiden kanssa ole tarvinnut hoitaa. Mobiilikoneet ovat jo selvästi suositumpia kuin traktorikäyttöiset. Miten ostajat löytävät Konnevedelle. l 1 2 3 4 5 Vieläkö klapibuumi jatkuu. Tavalliset omakotiasujat tai mökkiläiset, jotka omistavat usein myös metsää. Meillä on jatkuva tilaus Pilkemasterin tehtaalle, joten pystymme toimittamaan koneen asiakkaalle noin kuukauden sisällä kaupanteosta. Maatalouksiin koneita ei nykyään juuri mene. Olen ollut jo kolme vuotta eläkkeellä, enkä tekisi tätä enää, jos homma ei olisi järkevää tai aiheuttaisi vaivaa. PEKKA LIIMATAINEN KUKA: Pitkän linjan metsäkoneyrittäjä ja konekauppias Konnevedellä. Osa ostajista harjoittaa tai suunnittelee myös kaupallista klapituotantoa. Kovin vauhti on rauhoittunut, mutta ei taantunut. Miten klapikonekauppa on käynyt tänä keväänä. Ketkä klapikoneita ostavat. MITÄ: Myy muun muassa klapikoneita, maansiirtoperävaunuja ja lavetteja. Huoltovarmuusnäkökulmakin tulee asiakkaiden kanssa esille.. Epävarma tilanne maailmalla pitää yllä kysyntää. Ostajat tutustuvat koneisiin nykyään etukäteen netistä löytyviltä videoilta. Onko klapikoneiden myynti hyvää bisnestä kauppiaalle
Viime vuonna korvausta maksettiin 196 tapaturmasta, kun määrä kymmenen vuotta aiemmin eli vuonna 2013 oli 437, selviää Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan tilastoista. Käytännössä tämä tarkoittaa asianmukaista vaatetusta, turvakenkiä, viiltosuojahanskoja, kypärää ja suojalaseja. Suurin osa tapaturmista, 41 prosenttia, on lieviä sijoiltaanmenoja ja nyrjähdyksiä. Ja kun poistuu metsäkoneesta, on hyvä pitää kiinni koneesta molemmin käsin. Taustalla ovat työturvallisuuden ja laitteiden kehittyminen sekä asiakasmäärän lasku”, sanoo Melan yksikönpäällikkö Sanna Helve-Tuomainen. Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 10731_.indd 15 10731_.indd 15 19.4.2024 13.51 19.4.2024 13.51. Paras keino suojata itsensä metsänhoitotöissä on käyttää turvaja suojavarusteita. ”Ennakoiva ote ja asenne tapaturmiin vähentävät tapaturmia merkittävästi. Valtaosa metsänomistajien tapaturmista sattuu metsäkoneiden, perävaunujen tai muiden laitteiden kanssa työskennellessä. ”Näiden lisäksi metsätöissä sattuu valitettavasti noin kerran kahdessa vuodessa kuolemaan johtava tapaturma puun alle jäämisen seurauksena”, Helve-Tuomainen kertoo. Vakavampiakin tapaturmia sattuu. Suojalasien muoto ja malli vaikuttavat siihen, miten helposti pilke pääsee silmään suojalaseista huolimatta.” Helve-Tuomainen muistuttaa myös, että kaikki laitteet tulee sammuttaa korjauksen ajaksi. Luunmurtumien osuus vammoista on 13 prosenttia ja tärähdysten, sisäisten vammojen ja monivammojen osuus viisi prosenttia. ”Tapaturmien määrässä esiintyy vuotuista vaihtelua, mutta trendi on laskeva. METSÄNOMISTAJILLE sattuvien tapaturmien määrät ovat laskussa. Puutavaran teossa ilmaan lentää paljon pientä pilkettä. Pienten pinnallisten vammojen osuus on 37 prosenttia. ”Suojalasien muotoon ja malliin kannattaa kiinnittää huomiota. Ennen työhön ryhtymistä on hyvä arvioida työn mahdolliset riskit.” LIINA KJELLBERG Metsässä sattuu aiempaa vähemmän 2014 2012 201o 2016 2018 2020 2022 -23 Vahingot vähentyneet Riski suurin puutavaran teossa Metsänomistajille sattuneiden tapaturmien määrä vuosina 2010–2023 Metsänomistajille korvatut tapaturmat työtehtävittäin Lähde: Mela 100 200 300 400 500 600 400 385 471 437 509 426 479 432 405 353 476 321 243 196 Puutavaran teko Muut metsätyöt Metsäkuljetus Metsänparannustyöt Metsänhoitotyöt 42% 37% 9% 8% 4% Kuolemaan johtavia tapaturmia puun alle jäämisen seurauksena tapahtuu noin kerran kahdessa vuodessa
PTT: KUITUPUUN NOUSU JATKUU M IK KO H ÄY RY N EN SÄÄSTÄÄ VAI EI. HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Hyväkasvuisen näköisiä kuusia tosiaankin verrattain tiheässä. Puun käyttö kääntyy nousuun etenkin massateollisuuden vetämänä, mikä lisää hakkuita ja nostaa puun hintoja Kuitupuun vuotuinen keskihinta nousee PTT:n mukaan tänä vuonna liki kymmenen prosenttia. Ensi vuonna nousua on noin kolme prosenttia. Ihan hyvin voi käydä niinkin, että onnistuu hyvin ja lähtee kovaan kasvuun.” Kunttakerro s ”Mänty on tuolle paikalle lähtökohtaisesti väärä puulaji, joka on vaan sattunut saamaan alkunsa ennen kuin ravinteiden vapautuminen on ojituksen tms. Metsälehti.fi:n lukijakuvapalstalla pohdittiin aliskuusikon kohtaloa. myötä kiihtynyt.” Jean S METSÄTEOLLISUUDEN näkymät kohenevat tänä vuonna, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT ennusteessaan. Jos alueella on pylvään ostaja, hinnanerolla peittoaa uudistamiskulut.” Mehtäukko ”Jos on intoa, tekee hankintakaupat ja hakkaa itse moottorisahalla. Teollisuuspuun käytön ennustetaan kasvavan tänä vuonna kaksi prosenttia. Uutta tasaista metsää noista ei saa aikaiseksi.” Suorittava porras ”Alistaimikko on liian suurta, vaikeuttaa todellakin apteerausta. Metsätiedepaneelin selvityksen mukaan Suomen metsistä voitaisiin saavuttaa 15,6 miljardin euron arvonlisä ilman lisähakkuita. Ei tarvitse miettiä, näkeekö motokuski apteerata vai tuhoaako hyvän taimikon.” Puutuomas ”Kovasti tuntuu tulevan epäilyjä aluspuuston säästämisen suhteen. 15,6 MILJARDIA » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 10732_.indd 16 10732_.indd 16 19.4.2024 13.48 19.4.2024 13.48. Ensi vuonna nousuvauhti tasoittuu noin kolmeen prosenttiin. Nimimerkki Hector kysyi neuvoa tulevaan metsänuudistamiseen. Ensi vuonna puunkäyttö lisääntyy viitisen prosenttia. Tukkien vuotuinen keskihinta pysyy lähes viime vuoden tasolla. Alispuustosta tulee aina jonkin verran aukkoinen hakkuun jäljiltä, sitä ei kannata pahasti säikähtää.” Isaskar Keturi ”Kuvissa maapohja näyttää melko karulta, VT vai MT. VT:llä ei kuusta kannata kasvattaa. Alkuvaiheessa voivat kasvaa hyvin, mutta sitten kasvu hyytyy.” Panu ”Groupilla on kuvan kaltainen tureikko poistettu jo vuosien ajan ennen ensiharvennusta raivauskulujen minimoimiseksi
Maailman johtava innovatiivisten siirrettävien sahalaitosten toimittaja www.uittokalusto.. ARGROW LANNOITEGRANULAATTI 18 , 90 Orgaanista typpeä eli arginiinia sisältävä kasviravinne, jonka taimi käyttää tehokkaasti hyväkseen. METSÄTYÖT METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.. BBC TAIMIVAKKA HIHNASARJALLA 39 , 90 POTTIPUTKI ISTUTUSPUTKET 124 , 90 TAIMIEN MERKINTÄKEPPI 100 KPL 25 , 90 » Lahosuojattu » Pituus 120 cm Alkaen » Koko 59 x 21 cm » Tilavuus 40l YARAVITA BORTRAC 150 69 , 90 » Boorilannoite » 10 litraa 10831_.indd 17 10831_.indd 17 17.4.2024 21.18 17.4.2024 21.18. 5990,00) Suomen suurin metsäalan verkkokauppa! AUTOMAATTIANNOSTELIJA POTTIPUTKEEN 149 , 00 Suomessa kehitetty ja valmistettu ArGrow automaattiannostelija on valmistettu kestävästä muovista. Argrow lisää juurten kasvua ja vähentää taimien kuolleisuutta merkittävästi. Kampanjat voimassa 19.5.2024 asti Norwood MN27 tehokas ja edullinen tukkivannesaha Tukin halkaisija: 69 cm Tukin pituus: 3,8 m Alustan pituus: 4,2 m Laudan leveys max: 56 cm Moottorivaihtoehdot: 13,5 hv Briggs&Stratton 4,0 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot MN27 Toimitus kotiovelle vain 99,00€! Kaikki lisävarusteet MN27 kaupan yhteydessä -15%! HETI toimitukseen! Hinta MN27 alk: 5090,00 LUMBERMATE MN27 Max.tukin halkaisija 69 cm Saatavilla sähkötai polttomoottorilla Kysy rahoitusvaihtoehtoja! (Ovh
TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI KUVAT SIRPA MIKKONEN 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUDISTAMINEN 10734_.indd 18 10734_.indd 18 18.4.2024 11.27 18.4.2024 11.27. Tavoitteena on juurikäävän väheneminen ja lopulta monilajinen sekametsä. KOIVUN KAUTTA SEKAMETSÄÄN Metsänomistaja Juhani Sihvonen valitsi tuhojen runtelemalle uudistusalalle koivun
Koivu voi tulevaisuudessa olla entistä useammin uudistamisen pääpuulaji. Metsälehti Makasiini 19 10734_.indd 19 10734_.indd 19 18.4.2024 11.27 18.4.2024 11.27
Rehevillä rannoilla on kasvanut kaskitalouden jäljiltä jonkin verran koivikoita, mutta metsät ovat selvästi havupuuvaltaisia. Lämmin sää on saanut lehdet jo silmulle, vaikka vielä viikko sitten hennot varret olivat pakkasvarastoinnin jäljiltä jäässä. ”Kyllähän se vähän aikaiselta hakkuulta tuntui, mutta tuli siitä silti hyvää sorvia”, Sihvonen sanoo. Tavallista raskaamman putken nostaminen korkealle kerta toisensa jälkeen tuntuu jo olkapään lihaksissa, Sihvonen kertoo. Siihen päädyttiin, koska erilaiset tuhot ovat runnelleet täällä aiemmin kasvaneita mäntyjä ja kuusia. Järvi-Suomen sydämessä metsät ovat kasvaneet kohisten ja kantorahatulot olleet maan suurimpia. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUDISTAMINEN 10734_.indd 20 10734_.indd 20 18.4.2024 11.27 18.4.2024 11.27. Tällä uudistusalalla oli joitakin kuusentähtikirjaajaan viittaavia kuivia latvoja, mutta huomattavasti viheliäisempi vaiva oli juurikääpä. Kuusikko oli istutettu vuonna 1963, joten se oli hakkuun koittaessa juuri ja juuri saavuttanut kuudenkymmenen vuoden iän. Hakkuu aikaistui tuhojen vuoksi Aluksi Sihvonen ei uskonut, että tuhoja olisi kovin paljoa. ”Se on ihan eri liike kuin kuusta istuttaessa.” O O n helatorstaiviikon perjantai vuonna 2023, mutta metsätien mutkan takana ei odota heila vaan pottiputki. Havumetsien riskit Sihvosen uudistusalalle valittiin koivu. ”Se on ihan erilainen liike kuin kuusta istuttaessa”, Sihvonen sanoo. Ja korkealle heiluttaakin. Mutta jo ajouraa hakattaessa asia valkeni – juurikääpä oli alkanut tehdä työtään. Ollaan Etelä-Savossa, parinkymmenen kilometrin päässä Juvan kirkonkylältä. Pottiputkea heiluttaa metsänomistaja Juhani Sihvonen. 75-millistä putkea on nostettava kunnolla, jotta alta paljastuu muutaman kymmenen sentin mittainen koivun taimi. Tulevaisuudessa se voi olla ongelma. Nyt ei ole kuitenkaan vaihtoehtoja. Vuonna 2022 metsät tuottivat Etelä-Savossa kantorahatuloja liki 300 miljoonaa euroa, toiseksi eniten koko maassa
Koivun istuttaminen yleistyi 1960-luvulla, joten monet istutuskoivikot ovat nyt päätehakkuuikäisiä. Molempien ominaisuudet voivat vaihdella suuresti, mikä voi johtua perinnöllisyydestä, kasvuympäristöstä tai molemmista. Rauduskoivu on päätehakkuukypsä yleensä 60–70 vuoden iässä, hieskoivu usein jo 50–60-vuotiaana. Hieskoivun taimi on yleensä pehmeä ja pienten karvojen peitossa. Istutettujen rauduskoivikoiden arvioidaan saavuttavan päätehakkuukypsyyden luontaisia koivikoita aiemmin. Metsänomistaja Juhani Sihvonen nostaa pottiputkea korkealle, jotta pitkä koivun taimi paljastuu sen alta. Rauduskoivun lehden muoto on yleensä terävämpi kuin hieskoivun ja lisäksi reunaa koristaa kaksinkertainen sahalaita. Hieskoivun lehti on pyöreämpi ja sahalaita yksinkertainen. Koivun taimiin on lämpimän sään ansiosta puhjennut metsävarastossa jo lehdet. Hieskoivu on raudusta lyhytikäisempi ja siitä saadaan yleensä vähemmän tukkia. Nuoren rauduskoivun taimen erottaa vastaavasta hieskoivusta rungon karheus. Niinpä koivunviljelyssä on enimmäkseen keskitytty rauduskoivuun. Rauduskoivun pendula taas merkitsee riippuvaa ja viittaa oksien uloimpien kärkien usein alaspäin taipuneeseen asentoon. Metsälehti Makasiini 21 10734_.indd 21 10734_.indd 21 18.4.2024 11.27 18.4.2024 11.27. LEHDESTÄ EROTTAA RAUDUS (Betula pendula) ja hieskoivu (Betula pubescens) on totuttu erottamaan toisistaan erityisesti lehden perusteella. Hieskoivun tieteellisen nimen loppuosa pubescens tarkoittaa karvaista. Raudusja hieskoivu eivät silti yleensä voi risteytyä keskenään, vaikka pölytystä niiden välillä tapahtuisi. Raudusja hieskoivun erottaminen toisistaan ei ole aina helppoa
Metsänomistaja Juhani Sihvonen (oik.) luottaa metsäasiantuntija Ville Oinosen näkemyksiin. 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUDISTAMINEN 10734_.indd 22 10734_.indd 22 18.4.2024 11.27 18.4.2024 11.27
Metsäasiantuntija kuitenkin muistuttaa, että juurikääpä etenee joka vuosi senttikaupalla. Siksi uuden puulajin valinta oli selvä, ja koivut tilattiin ajoissa. Kokoero selittyy paakun koolla: isopaakkuiset ovat ehtineet kasvaa pidemmiksi. Puuston tilavuus metsäja kitumaalla puulajeittain Uuteen nousuun Puolet mäntyä Koivu 17 % Mänty 50 % Kuusi 30 % Muut 3% Istutukseen toimitetut kotimaiset rauduskoivun taimet Lähde: Luke VMI 2012/13 Lähde: Luke 4000000 5000000 6000000 7000000 8000000 Kpl 2013 2015 2017 2019 2022 Metsälehti Makasiini 23 10734_.indd 23 10734_.indd 23 18.4.2024 11.27 18.4.2024 11.27. Sekametsää toivova saattaa istuttaa kuusta, mäntyä tai molempia, mutta jättää tilaa koivulle totuttua enemmän ja suosia luontaisesti syntyneitä koivuja taimikonhoitovaiheessa. Se kasvaa yleensä vajaan metrin mittaisena pensaana rämeillä ja kangaskorvissa. Tähän pellon reunaan valittiin isot koivun taimet ja kauemmas metsään, missä juurikääpää ei ollut, otettiin pieniä. Pohjoisin laaja rauduskoivumetsikkö kasvaa Kittilän Sätkenävaarassa, mutta hieskoivu selviytyy sitäkin pohjoisemmassa. Yhtenä syynä istutuksen vähäisyyteen on se, että koivua tulee uudistusaloille lähes kaikkialla luonnostaan. Kuusia on vuosittain istutettu noin 100 miljoonaa, mäntyjä 50 miljoonaa ja koivuja vain viitisen miljoonaa. Myös juurikääpä kipuaa vuosi vuodelta pohjoisemmaksi. Lapissa vaivaiskoivu kasvaa myös kangasmetsissä ja tuntureilla. Juurikäävän ikävin puoli on, että sitä on todella hankala hävittää. Paljon huomiota saanut visakoivu ei ole oma lajinsa, vaan rauduskoivun muunnos. Nopeasti uudistuva hieskoivu on rauduskoivua yleisempi lähes koko maassa. Taustalla on ilmastonmuutos, mutta myös metsien monimuotoisuuteen liittyvät syyt. Ärhäkkä tyvilaho voi tappaa koivunkin”, metsänSUOSIO KASVAA KOIVUSTA on pikavauhtia tullut entistä varteenotettavampi puulaji uudistamisessa. Suomessa esiintyy luonnonvaraisena kolmaskin koivulaji: vaivaiskoivu. ”Kun lumppasi lahon ensin tyveltä pois”, lisää Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon metsäasiantuntija Ville Oinonen. Kuusenjuurikääpää kutsutaan myös maannousemaksi, koska sen aiheuttama tyvilaho näkyy usein rungon alaosan pullistumisena. Siksi muutamankin vuoden epäröinti uudistamispäätöksen suhteen voi tuottaa merkittävää tappiota. Viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mukaan koivun osuus Suomen puista oli 17 prosenttia. Männynjuurikääpä taas aiheuttaa tyvitervastautia. Varsinkin pieniä koivun taimia voi olla hankala havaita heti istutuksen jälkeen. Toki koivun taimia kuskataan uudistusaloille edelleen paljon vähemmän kuin havupuita. Miehet ovat yhtä mieltä siitä, että ajoissa tehty hakkuu pelasti suuren osan puista ja kertymä oli lopulta hyvä. Vuonna 2022 koivun taimia istutettiin Suomessa kuitenkin jo yli 7 miljoonaa kappaletta. 2000-luvulla uudistamistilastoja on hallinnut kuusi, mutta koivun taimien kysyntä on hiljalleen kasvanut viime vuosina. Sitäkin täältä löytyi. Sekä pienet että isot taimet ovat yksivuotiaita. ”Ei se sieni maasta häviä. Koivu vähentää juurikääpää Koivikot kestävät yleensä hyvin juurikääpää, mutta täysin varma parannuskeino sekään ei ole. Oinonen on tullut katsomaan, miten istutustyö etenee. Jos kuivat jaksot Suomessa lisääntyvät, kuivuuden heikentämiä havupuita uhkaavat entistä laajemmat hyönteistuhot
Vuosikymmenien päähän on mahdotonta ennustaa, mille puulle on eniten kysyntää. Tuhon tullessa se ei välttämättä veisi kaikkia puulajeja. Nyt siellä kasvaa kuusia, mäntyjä ja koivuja. Jätin ensimmäisessä raivauksessa kaikkia.” ”Mutta mitään ei tule, jos ei mitään laita”, huomauttaa taas Oinonen. Moni metsänomistaja välttää koivua hirvien pelossa, mutta metsänomistaja Sihvosta eivät sorkkaeläimet huoleta. Koivun kysyntä nousussa Juuri nyt kotimainen koivu on nosteessa. Puulajinvalinnassa ammattilaisen näkemys painaa. ”Niin, koivulla voi sitä ohjata”, Sihvonen arvioi. Metsäasiantuntija Ville Oinonen on suositellut monille metsänomistajille koivun istutusta. Hiukan kauempana Sihvonen teki pienen koeraivauksen, puolisen hehtaaria, juuri hirvituhojen vuoksi. Ainakin Juvan eteläosissa siis pyritään noudattamaan uusimpia metsänhoidon oppeja. Siksikin sekametsä kannattaa. ”Olen minä sitä koivua yrittänyt tälle alueelle hivuttaa.” hoitoyhdistyksen Oinonen sanoo. ”Tuonne niemeen istutin vuonna 2016 kuusia. ”Olen minä sitä koivua yrittänyt tälle alueelle hivuttaa”, Oinonen myöntää. ”Tämä ei ole talvilaidunaluetta”, hän toteaa. ”Siinä sovittiin, että tehdään raivaus vasta kun taimikko on yli viisimetrinen.” Tavoitteena sekametsä Viime vuosina koivun taimien kysyntä on lisääntynyt. Suomen metsäteollisuus ehti varsin pitkään hankkia edullista koivuraaka-ainetta Venäjältä. Kuten hyvin tiedetään, Männynjuurikääpä aiheuttaa tyvitervastautia. Mutta vaikka koivua istutetaan, tavoitteena on sekametsä. Joka ikinen taimi raivausalueelta oli katkaistu talven aikana. Vaikka nyt siis istutetaan koivuja, ajatus on, että taimikkoon tulee myös mäntyjä, ehkä kuusiakin. Oinosen mukaan hänen alueellaan kaikille halukkaille riitti koivuja, mutta ylimääräisiä ei jäänyt. Hän kuitenkin lisää, että jos koivun kasvatus onnistuu yhden kiertoajan, juurikääpä vähenee. Hirvituhoja hänkin on silti kokenut. 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUDISTAMINEN 10734_.indd 24 10734_.indd 24 18.4.2024 11.28 18.4.2024 11.28. Sihvonen on luottavainen sen suhteen, että joku puulaji paikalla kyllä menestyy. ”Sitähän ei tiedä, mikä puukaupan tilanne on, kun nämä koivut ovat hakkuussa”, Oinonen sanoo
tuonti loppui kuin seinään vuonna 2022. Toisaalta moni asiantuntija on nykyisin sitä mieltä, että tappio kannattaa ottaa ennemmin hirvituhoina taimivaiheessa kuin ötökkätuhoina päätehakkuuiässä. Keskiviikkoon mennessä ne olivat sulaneet, joten sen jälkeen Sihvonen on Juhani Sihvonen on istuttanut aiemmin myös kuusia. Koivun tuonti Pohjois-Amerikasta Eurooppaan onkin siksi tiukasti säädeltyä. Viime kesänä koivutukille ennustettiin jopa viidenneksen hinnannousua. Hirven ohella koivun taimikoita uhkaavat myyrät, joiden aiheuttamien tuhojen määrä vaihtelee myyräkannan suuruuden vaihtelun mukana. Myös kuidun kysynnän ja hinnan arvioitiin pysyvän hyvänä, vaikka metsäteollisuuden suhdanne muuten näytti jo selvästi kääntyvän laskuun. Taimet saapuivat edellisenä viikonloppuna. Urakka on vasta alussa. Ne syövät koivun lehtiä, silmuja, norkkoja, siemeniä, nilaa, puuta, juuria tai imevät koivusta nesteitä. Tänä aamuna matkaan tuli mutka, koska appiukon traktori tarvitsi uuden akun, joten pottiputken varteen Sihvonen ehti vasta yhdeksältä. MAISTUU MONILLE KOIVUN kasvatuksen esteenä on pidetty hirveä, jolle erityisesti jalostettu istutuskoivu maistuu paremmin kuin havupuut. Varsinkin hirven talvilaidunalueilla koivulle uudistamista on varottu. Metsälehti Makasiini 25 10734_.indd 25 10734_.indd 25 18.4.2024 11.28 18.4.2024 11.28. Tavallisesti Juhani Sihvonen saapuu istutustyömaalle kahdeksalta. Ennen kuin täällä Juvalla hakataan vaneritukkia on vielä paljon töitä. Esimerkiksi lumimittari syö koivun lehtiä, mutta koivut usein toipuvat nopeasti. Koivu kiinnostaa hyönteisiäkin. Ruskotäpläkärpäsen toukan käytävät yleensä alentavat koivun puuaineen arvoa. Pohjois-Amerikassa elävän pronssijalosoukon on arvioitu voivan tuhota jopa koko Euroopan koivikot. Pelottavaa karanteenituhoojaa ei ole vielä tavattu Suomessa
Vasta, tai länsisuomalaisittain vihta, on suomalaisille rakas tapa hyödyntää koivua eikä liene montaakaan suomalaista, joka ei olisi joskus osallistunut kiistelyyn kyseisen oksanipun oikeaoppisesta nimityksestä. l 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUDISTAMINEN 10734_.indd 26 10734_.indd 26 18.4.2024 11.28 18.4.2024 11.28. Toisaalta luonnontaimiakin oli tullut hyvin”, Sihvonen kertoo nyt puhelimessa.. KANSALLISPUU RAUDUSKOIVU on valittu Suomen kansallispuuksi. Uusi urakka käyntiin Liki vuotta myöhemmin eli maaliskuussa 2024 istutusurakka on ollut jo pitkään valmis, mutta uusi on pian alkamassa. Lähteenä käytetty Luonnonvarakeskuksen tilastoja sekä kirjaa Koivun kasvatus ja käyttö (2008). Koivupuumassaa käytetään myös kartongin ja pakkausten valmistamiseen. rahdannut metsään 60 litraa vettä taimien kastelua varten. Monet Suomi-filmien romanttisimmista kohtauksista sijoittuvat koivun alle. Juhani Sihvonen istutti koivuja Juvalla vuoden 2023 toukokuussa. Koivun avulla paperista saadaan sileää ja läpikuultamatonta. Suomen teollisuudessa koivutukkia on käytetty ennen muuta vanerin valmistukseen. Koivulla onkin vahva asema suomalaisessa kulttuurissa. Muutamia koivuja oli kuivunut. Koivu on myös haluttu huonekalujen materiaali. Tuohi ja koivun mahla ovat edelleen eläviä, perinteisiä tapoja hyödyntää koivua. Koska koivu on lehtipuu, sen kuidut ovat havupuita lyhyemmät. ”Kävin syksyllä tarkistamassa taimikon. Isoja taimia on 1 900 kappaletta, pieniä 1 800. Viereiselle kuviolle istutetaan edelleen koivua. Sihvosen kaksikymppiset pojat ovat tulossa mukaan istutustyöhön myöhemmin. Niinpä paperiteollisuudessa sitä käytetään usein yhdessä havupuiden kanssa. Täytyy harkita, täydennetäänkö taimikkoa samalla, kun viereinen kuvio istutetaan
VINJETTI » XXX VAIKUTTAJA » BISNESTÄ TIENVARRESTA Jukka Koivumäki on nähnyt metsäpalvelumarkkinan murroksen ja löytänyt mahdollisuuksia sieltä, minne muut eivät ole uskaltautuneet. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN 28 Metsälehti Makasiini 10735_.indd 28 10735_.indd 28 18.4.2024 11.45 18.4.2024 11.45. Tänä keväänä hän on myös neuvotellut työehtosopimusta metsureille
”Riski lähetettyjen työntekijöiden käytölle on kuitenkin kasvava, eikä aluehallintovirastolla ole resursseja valvoa asiaa. ”Ongelman ydin ovat ulkomailta toimivat firmat, joiden työntekijät tulevat metsurin töihin lähetettyinä työntekijöinä. Silloin liiketoiminnan keskiössä on tyypillisesti puuston poisto haastavissa ympäristöissä. Esille on esimerkiksi noussut tapauksia, joissa ulkomaiset työntekijät ovat tehneet töitä muutaman euron tuntipalkalla. Ongelma koskettaa läheisesti Koivumäkeä itseäänkin, sillä hänen yrityksensä Temepa Infra Oy työllistää suoraan ja alihankkijoiden kautta kymmeniä metsureita. Jyväskylän liikenneväylien varret on usein hoidettu Temepan toimesta. U U LKOMAISEN työvoiman käyttö metsätöissä on herättänyt viime aikoina keskustelua ja kysymyksiä. Ulkomaisten metsureiden virta Suomeen ei kuitenkaan ole automaattista, Koivumäki korostaa. EU-alueella työvoima voi siirtyä jouhevasti maasta toiseen, Jukka Koivumäki on tuonut metsäosaamisen lähelle infraa. VAIKUTTAJA » 30 Metsälehti Makasiini 10735_.indd 30 10735_.indd 30 18.4.2024 11.45 18.4.2024 11.45. Metsäpalvelutyönantajat toki tekee valvontaa jäsenyritystensä osalta, mutta lähetettyjä työntekijöitä tämä työ ei koske.” Kotimaiset eivät riitä Koivumäen mukaan on selvää, että ulkomaisia tekijöitä tarvitaan metsässä myös tulevaisuudessa. Uskon, että Suomeen rekisteröidyt yritykset tuntevat ja hoitavat työnantajavelvoitteensa hyvin”, yrittäjä ja Metsäpalvelutyönantajat ry:n puheenjohtaja Jukka Koivumäki sanoo. Kotimaista työvoimaa ei yksinkertaisesti ole riittävästi saatavilla. Hänen mielestään ongelman laajuutta on liioiteltu julkisuudessa
Nykyisen sopimuksen monimutkaiset tekstit kotonakäyntija saunakorvauksineen eivät ole tätä päivää. ”Yleissitova sopimus koskisi kaikkia. Metsäalan työehtosopimuskausi päättyi tammikuun lopussa. Työehtosopimuksesta Koivumäki löytää selviä kehityskohteita. Nyt uudesta sopimuksesta on saatu neuvottelutulos, mutta se on julkinen vasta lehden ilmestymispäivänä (26.4.2024). Metsäpalvelutyönantajat r y oli tes-neuvotteluissa ensimmäistä kertaa sopijaosapuolena. ”Isoilla firmoilla ei ole enää palkkametsureita, vaan metsäpalveluyritykset hoitavat työt. mutta EU:n ulkopuolelta tulevat tarvitsevat työluvan. Mutta heitä tarvitaan varmasti kotimaassakin viimeistään, kun jälleenrakennus joskus alkaa.” Koivumäki pitää tärkeänä, että kotimaisia tekijöitä ei sivuuteta työmarkkinoilla. Metsäpalvelutyönantajat perustettiin, jotta heidän äänensä kuuluisi neuvotteluissa.” Koivumäen mielestä työehtosopimus on saatava koskemaan kaikkia toimijoita joko yleissitovuuden tai yrityskohtaisen sopimuksen kautta. Ollakseen yleissitova, sopimuksen piiriin tulisi kuulua noin puolet alan työntekijöistä. Koneellisen metsänhoidon kuoppaus harmittaa Metsänhoitotöiden tekijäja kustannushaasteet ovat Koivumäelle entuudestaan tuttuja. ”Kaikki suomalaiset, jotka haluavat metsään työtä tekemään, pitää ottaa töihin.” Yleissitova työehtosopimus on kaikkien etu Tänä keväänä Koivumäki on ollut neuvottelemassa metsureille uutta työehtosopimusta työnantajien riveissä. ”Yksi haaste on se, että kukaan ei tiedä, paljonko Suomessa työskentelee metsureita ja mikä on heidän järjestäytymisasteensa.” Työnantajapuolen edustamissa yrityksissä metsureita työskentelee noin 1 200. ”Metsuri tarvitsee yksinkertaisen tessin, jota on helppo noudattaa. ”Ukrainasta on tullut tekijöitä, joilla on hyvä työmoraali. Ei ole yhdistyksemme edun mukaista, jos metsässä on työntekijöitä, jotka eivät kuulu tessin piiriin.” Alalla toimivan työnantajan on noudatettava yleissitovaa työehtosopimusta, vaikka ei olisi itse järjestäytynyt. Poikkeus ovat ukrainalaiset, jotka saivat työluvan Suomessa erikoismenettelyn kautta Venäjän hyökkäyssodan takia. Yhdistykseen kuuluu vajaa 40 yritystä, joiden palveluksessa on yli 400 metsuria. On sula mahdottomuus noudattaa tai valvoa niitä tarkalleen.” Juuri tekstikysymyksistä väännettiin työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton kanssa eniten. Hän etsi niihin ratkaisuja jo 1990-luvulla, ensin Yhtyneiden PaperiJUKKA KOIVUMÄKI IKÄ 64 LÄHTÖISIN Siikaisista, asuu Jyväskylässä KOULUTUS metsänhoitaja, metsätalousinsinööri TYÖURA: 1 983–85 ostomies, Rauma-Repola, Parkano 1 985–1993 toimistopäällikkö, Rauma-Repola / Rosenlew / Yhtyneet Paperitehtaat 1 993–1999 metsänhoitoja ympäristöpäällikkö, UPM 2 001–2007 johtaja, LänsiSuomen metsänomistajien liitto 2 007–2016, toimitusjohtaja, UPM Silvesta Oy 2 016– 2024, yrittäjä, Temepa Infra Oy UUSIOPERHEESSÄ vaimo ja 6 lasta, 5 lastenlasta HARRASTAA metsästystä, mökkeilyä ja kuntoliikuntaa ”Yksi haaste on se, että kukaan ei tiedä, paljonko Suomessa työskentelee metsureita.” Temepa on erikoistunut muun muassa voimalinjojen vierimetsien hoitoon. ”Olen pohtinut, voisiko vierialueella kasvattaa energiapuuta”, Koivumäki sanoo. Kaikkiaan metsureiden määräksi Suomessa on arvioitu noin 3 000, joista 30–50 prosenttia olisi ulkomaalaisia. Metsälehti Makasiini 31 10735_.indd 31 10735_.indd 31 18.4.2024 11.45 18.4.2024 11.45
Valmistuin vuonna 2001.” Metsänhoitajan paperit avasivat uusia ovia, ja Koivumäki tuli valituksi Länsi-Suomen metsänomistajien liiton johtajaksi. Mukaan olisi tarvittu ainakin yksi iso konevalmistaja, niin kehitystyöhön olisi löytynyt enemmän resursseja.” Hän uskoo silti, että jossakin vaiheessa tulevaisuudessa istutukset ja taimikonhoidot tehdään koneella. ”Vuonna 1999 täytin 40 vuotta ja päätin päivittää osaamistani. Ulkomainen työvoima pelasti alan resurssipulasta, mikä vauhditti koneratkaisujen alasajoa. Eteenpäin vietiin niin yhdistysten fuusioita, metsänhoitotöiden yhteistä resurssointia kuin tietojärjestelmiä. ”Harmittaa, ettei kehitystä saatu vietyä loppuun asti. Yhdistyksiä oli liiton alueella tuohon aikaan 65 kappaletta, eikä pioneerityö ollut helppoa. VAIKUTTAJA » tehtaiden ja sittemmin UPM:n metsänhoitoja ympäristöpäällikkönä. Mutta metsänhoidon koneellistumisen esteenä on ollut, ettei sillä ole saavutettu selvää kustannussäästöä toisin kuin puunkorjuussa.” Lopulta Koivumäki oli itse UPM:n metsänhoitoyhtiö Silvestan toimitusjohtajana vuonna 2015 piirtämässä ruksin koneellisen metsänhoidon päälle. Esimerkkinä toimi puunkorjuun koneellistamisen menestystarina. ”Ajattelu ei lähtenyt liikkeelle metsänomistajan tarpeesta.” Koneellisen metsänhoidon läpimurto on jäänyt Koivumäen uran aikana tapahtumatta, mutta työ metsänhoidon parissa jatkuu. Uusia ovia auki metsänhoitajana Koneistutukseen Koivumäki sai tuntumaa jo vuonna 1983. ”Olen aina kehittänyt metsänhoitoa rakkaudesta lajiin.” 32 Metsälehti Makasiini 10735_.indd 32 10735_.indd 32 18.4.2024 11.45 18.4.2024 11.45. Tuolloin metsänhoitotöiden koneellistumista pidettiin väistämättömänä. Liitto toimi MTK:n maakunnallisena jatkeena ja metsänhoitoyhdistysten kehittäjänä. Tuolloin hän oli Tuomarniemen metsäkoulun insinööriopiskelijana paikkailemassa istutuskoneen jälkiä miestyönä. Yhdistyskentän palvelumallien ja tietojärjestelmien yhtenäistäminen oli juuri alkamassa. Opinnot eivät jääneet siihen, vaan mies palasi pulpettiin vuosituhannen vaihteessa, tällä kertaa Joensuun yliopistossa. ”Kehitimme koneellisia ratkaisuja niin istutukseen kuin taimikonhoitoonkin. Otin vuorotteluvapaata ja opiskelin metsänhoitajaksi
Temepa syntyi aikoinaan UPM Silvestan voimalinjaja tiealueliiketoiminnan pohjalle. Kun yhtiölle haettiin toimitusjohtajaa, Koivumäki ei malttanut olla tarttumatta tilaisuuteen. Brändin alle on tullut vähitellen lisää yrityksiä, joiden koko on myös kasvanut. Näköpiirissä oli, että metsäpalveluyritysten rooli ja koko tulisivat kasvamaan. 029 432 6000 ja siemenkeskus@tapio.fi tai verkkokaupasta: Metsäkauppa.fi JALOSTETUN SIEMENEN HYÖDYT: Lisää kasvua ja tuottoa Parempi laatu Tuhonkestävyyttä #Metsälehti Makasiini 33 10735_.indd 33 10735_.indd 33 18.4.2024 11.45 18.4.2024 11.45. Koivumäki itse suuntasi kuitenkin kohti uutta vuonna 2016. ”Metsänhoitopuoli kehittyi samaan suuntaan kuin puunkorjuu-urakointi, jossa yrittäjä toteuttaa asiakkaan tilaamat työt.” Koivumäen käsialaa on myös UPM Silvestan kehittämä franchising-malli metsäpalveluyrittäjille. Kaikki lähtee siemenestä Jalostetuilla siemenillä uudistettu metsä tuottaa kiertoaikana jopa rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta. Metsänhoitoresurssit olivat myös selkeästi yhdessä paikassa.” Silvestan omat metsurit sekä yrittäjät vastasivat sekä UPM:n metsien että sopimusasiakkaiden metsien hoidosta. Pienoisen kohun saattelemana lanseerattu malli, jossa yrittäjä saa käyttöönsä UPM:n brändin, on käytössä edelleen. ”Kehittämisen jarruna toimivat usein metsänhoitoyhdistysten rajat sekä hallinto. ”Silvestan myötä metsänhoitopalveluissa lähti liikkeelle tilaaja-tuottaja-mallin kehittäminen. Vuonna 2007 UPM yhtiöitti metsänhoitopalvelut erilliseksi UPM Silvestaksi. Ajattelu ei lähtenyt liikkeelle metsänomistajan tarpeesta.” Metsäpalveluyritykset kasvuun Metsäyhtiöissä kehitys oli vauhdikkaampaa, eikä maallikkohallintoa ollut muutosvastarinnassa. Tilaa siemenet metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Siemenkeskuksesta: Puh. ”Tavoitteena oli varmistaa, että urakoitsijoille oli sopivasti työmaita. Aika ei ollut vielä kypsä kehitykselle, jota on myöhemmin nähty.” Palvelumyyntiä yhdistyksissä tehtiin Koivumäen mukaan liian paljon resurssien ehdoilla
Työmaa on ollut odotettua suurempi, mutta olemme pystyneet toteuttamaan työt kannattavasti.” Koivumäen seuraajana Temepassa on aloittanut Kymenlaakson metsänhoitoyhdistyksen johtajana toiminut Panu Pettinen. Esimerkiksi tienvarsija sähkölinjahakkuut ovat metsäammattilaisten keskuudessa usein, monestakin syystä, kirottuja savotoita. Toimimme siellä, missä puu ei saa kasvaa. Valtion omistama infra pysyy kunnossa, ja samalla saadaan ainesja energiapuuta teollisuudelle. Syksyllä suuntaan Virroille mökille ja hirvimetsälle. Miehen askel on kuitenkin yhä sen verran vetävä, että kiikkustuoliin hän tuskin asettuu. Puun ostaminen osataan, kun metsänomistaja on saamapuolella. Yritys on esimerkiksi Suomen suurin kulottaja. Samantyyppistä ajattelua hän peräänkuuluttaa metsäalalle yleisemminkin. ”Teiden ja voimalinjojen reuna-alueiden hoito on myös huoltovarmuus kysymys. Alalle ei jostain syystä hakeudu henkilöitä, jotka osaisivat myydä.”. Vuonna 2016 syntyi Temepa Infra Oy, lyhemmin Temepa, jonka toimitusjohtajana Koivumäki on työskennellyt tähän kevääseen saakka. ”Jatkan Temepan hallituksen jäsenenä ja ehkä jotain konsultointityötä tulee vastaan. VAIKUTTAJA » 34 Metsälehti Makasiini 10735_.indd 34 10735_.indd 34 18.4.2024 11.45 18.4.2024 11.45. Siellä myös lapset ja lapsenlapset viihtyvät.” Myyntitaito puuttuu Suomessa tuskin kovin moni muu on tehnyt vastaavia laskuharjoituksia kuin Jukka Koivumäki. ”Voin suoraan sanoa, etten tiennyt mihin ryhdyin, kun ostimme hankekannan. On haettava markkina sieltä, missä ei tehdä bulkkituotetta”, Koivumäki sanoo. Olen arvioinut, että valtio omistaa 3–4 miljoonaa kuutiota puuta, mikä pitäisi poistaa niiltä alueilta, joissa se ei saa kasvaa.” Pari vuotta sitten Temepa nousi otsikoihin, kun yhtiö osti Otso metsäpalveluiden konkurssipesän hankekannan, nelisensataa keskeneräistä ojaja tiehanketta eri puolilta maata. Tienvarsilta uutta bisnestä UPM Silvesta teki muiden töiden ohella voimalinjojen reunavyöhykealueiden ja ely-keskuksen piikkiin tiealueiden puuston poistoa. Hän on läpi uransa nähnyt mahdollisuuksia siellä, missä muut eivät. ”Olen kääntänyt metsänhoidon ajatusmallin toisin päin. Jäljellä on noin 100 hanketta, jotka ovat pääosin kunnostusojituksia. ”Sen sijaan myyntitaitoa ei metsäalalla juuri ole. Koivumäki aikoo siirtyä operatiivisesta toiminnasta sivuun tämän vuoden aikana. Nyt napanuora Otsoon on Koivumäen mukaan katkaistu. Yhtiöllä on kolme tukijalkaa: puuston poisto, tiet ja vesitalous sekä luonnonhoitotyöt. Näistä päätettiin kuitenkin luopua. ”Ostin tämän liiketoiminnan ja ryhdyin yrittäjäksi”, Koivumäki kertoo. l Jukka Koivumäki aikoo pysytellä liikkeessä, vaikka jääkin eläkkeelle Temepan toimitusjohtajan tehtävästä
43: Miksi tammi. 40: Hankala halkominen ja lohduton lunastus ›› TUTKIMUS S. 47: Sovelluksen kanssa lintuja bongaamaan ›› METSÄPERINTÖ S. 48: Näin testamenttaat metsää Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. 42: Tuhokaksikko iskee kuuseen ›› KOLUMNI S. 36 SA M I KA RP PI N EN Metsälehti Makasiini 35 10737_.indd 35 10737_.indd 35 18.4.2024 11.30 18.4.2024 11.30. OMA METSÄ HALLITSETKO KIINTEISTÖT S. ›› KYSY POIS Raivuri kesäkuntoon SIVU 44 METSÄNHOITO Taimi oikeaan kohtaan s. ›› PIKATESTI S
1–1,5-vuotiaat taimet istutetaan halkaisijaltaan viiden sentin putkella. Istutusputki on paras työväline istuttamiseen. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 10738_.indd 36 10738_.indd 36 18.4.2024 11.32 18.4.2024 11.32
Istuta taimi mättään laelle, siellä sille on parhaat kasvuedellytykset. Avaa laatikoiden kannet ja levitä laatikot avoimelle varjoisalle alueelle, jos joudut säilyttämään taimia pitkään. Nykyisin tällaiset kohdat yleensä jätetään muokkaamatta. Valtaosa istutuksiin toimitettavista metsätaimista varastoidaan pakkasvarastoissa istutusta edeltävän talven. Metsälehti Makasiini 37 10738_.indd 37 10738_.indd 37 18.4.2024 11.32 18.4.2024 11.32. Mätästysaloilla taimia istutetaan vain mättäisiin. Jäätyneitä taimia ei pidä istuttaa. Vähimmillään taimien väli voi olla puolitoista metriä. Avaa taimilaatikoiden kädensija-aukot taimia sulattaessasi, muuten ne voivat homehtua. yhdeksi möykyksi. Anna pakkastaimien sulaa hitaasti ennen istuttamista. Säilytä taimet varjossa ja viileässä. Miten istutuspaikat valitaan. Se hidastaa juurtumista ja taimet ovat vaarassa kuivua istutuksen jälkeen. Niiden voi antaa kehittyä suojatiheiköiksi. Esimerkiksi vetiset painanteet jätetään istuttamatta. Pakkasvarastoidut männyntaimet on istutettava viimeistään kesäkuun toisella viikolla ja kuuset juhannukseen mennessä. Lisäksi kertaalleen kuivuneet taimet kasvavat vuosien ajan huonommin kuin säännöllisesti kastellut. Milloin pakkasvarastoituja taimia voi istuttaa. Taimipaakkujen ei missään vaiheessa pidä antaa kuivahtaa, koska silloin taimien juurenkärjet kuolevat. Käytännössä se olisi vaikeaakin, koska paakut ovat usein jäätyneet SEKAMETSÄN VILJELYSTÄ Istuttaminen on useimmille tuttua, mutta tänä keväänä yhä useampi metsänomistaja istuttaa ensi kertaa mäntyjä ja kuusia samalle aukolle. 1. 2. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN Taimilaatikon kädensija-aukot on avattava, kun pakkasvarastoituja taimia sulatetaan. Jäätyneet taimet saa sulatettua turvallisesti upottamalla taimilaatikot noin puoleksi tunniksi kylmään ojaveteen. Li11 kysymystä Mikä on tärkeintä istutuksen onnistumisen varmistamiseksi. Istutettaessa ne saavat olla vesimärkiä. Kastele taimet säännöllisesti ennen istutusta. Kokeneenkin istutusputken käyttäjän kannattaa siis päivittää taitonsa. 3. Taimilaatikoita ei saa sulattaa huoneenlämmössä, saati saunassa
Kun koealalle sattuu kahdeksan tainta, istutustiheys on 1 600 tainta hehtaarilla. Laita taimipaakku putkeen, kun siirryt seuraavalle istutuspaikalle. Tavalliset 1–1,5-vuotiaat taimet istutetaan halkaisijaltaan viiden sentin istutusputkella. Tarkemmin istutustiheystavoitteita tarkastellaan kysymyksissä 9 ja 10. Jos istutat taimia muokkaamattomaan maahan, tee laaja, kivennäismaapintainen laikku. 8. 6. Ei haittaa, vaikka osa versostakin jää maan alle. Rytmitä istutustyö niin, että työvaiheet toistuvat aina samassa järjestyksessä: 1. Laikkuun tai äesvakoon istutettaessa taimipaakun päälle on tultava pari kolme senttiä maata. Tarkkaile istutustiheyttä mittaamalla pari kolme kertaa työpäivän aikana, montako tainta säteeltään neljämetriselle koealalle sattuu. 2. Työn laatu huononee, kun istuttaja väsähtää. Tärkeintä on työskennellä järjestelmällisesti niin, ettei istutetulle alueelle jää tyhjiä kohtia, joille pitää palata. Myös männyllä ja koivulla taimipaakku saa peittyä noin viiden sentin syvyyteen, noin puolet taimen versosta jää näkyviin. Se riittää, että osa versosta jää näkyviin. Katso aina seuraava istutuskohta, kun nostat istutusputken maasta ja ota seuraava taimi vakasta käteesi. Polkaise tai lyö putki maahan. Avaa leuat, nosta putki maasta, sulje leuat. Miten istutustyömaalla kannattaa edetä. Hehtaarin taimitiheys saadaan kertomalla koealalla olevien taimien määrä 200:lla. Tärkeintä on istuttaa taimet huolellisesti. 4. säksi taimi on suojassa tukkimiehentäiltä, kun sen ympärillä on vähintään kymmenen senttiä kivennäismaata. Ja sama uudestaan. Se vähentää edestakaista kävelyä työmaalla. Aluksi kannattaa paikantaa männylle ja kuuselle sopivat pienkuVarastoinnin aikana taimet on kasteltava säännöllisesti. Näin työ etenee järjestelmällisesti ja tehokkaasti. Valitse seuraava istutuspaikka. Taimi on tiivistettävä huolellisesti. 5. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 10738_.indd 38 10738_.indd 38 18.4.2024 11.32 18.4.2024 11.32. Tässä ei kannata arkailla: käytännössä tainta ei istutusputkella saa liian syvälle maahan. 7. Säädä istutusputken jalustin niin, että putken kärki painuu mahdollisimman syvälle maahan. 5. Mikä paras työväline istuttamiseen. Istutettaessa ne saavat olla vettä valuvan kosteita. Laikutetuilla tai äestetyillä mailla taimi istutetaan kohollaan tasapinnasta olevaan kohtaan niin, että taimea ympäröi säteeltään kymmensenttinen kivennäismaalaikku. 3. Miten paakkutaimet istutetaan. Opettele tiivistämään taimi molemmilla jaloilla yhtäaikaisesti, jolloin taimi asettuu suoraan. Taimi on istutettava riittävän syvälle, taimipaakun on peityttävä 5–6 senttiä maahan. Tiivistä taimi. Kaikki paakkutaimet istutetaan mahdollisimman syvälle. Ei siis pidä hosua eikä yrittää tehdä liian pitkiä päiviä. Kuusentaimet voi istuttaa niin syvälle, että taimipaakun päälle tulee 5–6 senttiä kivennäismaata. Miten voin parantaa istutustyön tuottavuutta. Jos voimat riittävät, kanna ylimääräinen taimilaatikko lähemmäs istutettavaa kohtaa samalla kun haet uuden vakallisen taimia. Istuta taimi aina mättään laelle. Miten kuusia ja mäntyjä istutetaan samalle aukolle. 4
Varhaisperkauksessa niitä jätetään kasvamaan istuttamatta jääneisiin mättäisiin tai laikkuihin noin 400 tainta hehtaarilla. Luontaisia koivuja syntyy muokatulle maalle yleensä kattavasti. Niinpä sekapuina on parempi kasvattaa luontaisesti siemenestä syntyneitä rauduskoivuja. Metsälehti Makasiini 39 10738_.indd 39 10738_.indd 39 18.4.2024 11.32 18.4.2024 11.32. Parhaiten syysistutuksiin soveltuvat kuusi ja koivu. Taimikko saattaa harventua liiaksi, jos osa taimista kuolee pitkien kuivuusjaksojen aikana. Tätä juttua varten on haastateltu Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jaana Luorasta, metsätyön opettaja Risto Mykkästä, Suomen metsäkeskuksen johtavaa metsänhoidon asiantuntija Markku Remestä ja UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiriä.. Millaisille kohteille sekaistutus sopii. Mäntyjen ja kuusten yhteenlaskettua istutustiheyttä on alennettava jopa 1 300 taimeen hehtaarilla, kun neljännes taimista on koivuja ja metsää kasvatetaan yksijaksoisena, jolloin kaikki puut kehittyvät suunnilleen samanmittaisina. Entä jos havupuutaimikkoon halutaan koivusekoitus. Tällöin sopiva istutustiheys on 1 800 tainta hehtaarilla. Männyn ja kuusen sekaistuttamista voi harkita erityisesti tuoreilla kankailla. Katso seuraava istutuskohta valmiiksi, kun edellinen taimi on istutettu. Kuusta voi istuttaa syyskuun loppuun asti ja pienessä paakussa olevaa rauduskoivua syyskuun puoliväliin asti. Istutustiheyden alentaminen lisää riskiä metsänviljelyn epäonnistumisesta. Jos istutusalalla ei ole erottuvia pienkuvioita, männynja kuusentaimet ladotaan sekaisin taimivakkaan ja niitä istutetaan satunnaisessa järjestyksessä. Voi, mutta ei kannata. Männynja kuusentaimilaatikot voi siirtää valmiiksi istutuskohtiensa tuntumaan, jos käytössä on esimerkiksi mönkijä ja perävaunu. Tutkimukset osoittavat, että syysistutuksilla männyn taimia tuhoutuu selvästi enemmän kuin keväällä. viot. Syksyn istutukset pitäisi rajata maaperältään routimattomille kohteille, siis hietaa tai karkeampaa maalajia oleville maille. Kuuset istutetaan kosteille maille hienojakoiseen maahan. Lehtomaisilla mailla männyn ja kuusen sekaistutus on hankalaa, koska haasteena on mäntyjen oksittuminen. Viljavilla mailla voi olla parempi perustaa kuusi-koivu-sekametsiä. Tiivistä taimi huolella. Laita uusi taimi putkeen, kun lähdet siirtymään kohti seuraavaa istutuspaikkaa. Havupuutaimien sekaan ei kannata istuttaa koivuja, koska nykyiset istutuskoivut kasvavat niin nopeasti, että havupuutaimet jäisivät helposti niiden varjoon. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän kasvukauden aikaisia kuivuusjaksoja. Rauduskoivulle on varattava runsaasti kasvutilaa. l 9. 10. Mäntyjä istutetaan karkeille maille esimerkiksi hietaja hiekkamoreenija sora-alustoille. 11. Esimerkiksi Metsäkeskuksen ylläpitämän metsävaratiedon perusteella ei luotettavasti voi varmistua istutuskohteen soveltuvuudesta syysistutuksiin. Voiko mäntyjä istuttaa syksyllä
40 Metsälehti Makasiini 10836_.indd 40 10836_.indd 40 18.4.2024 11.33 18.4.2024 11.33. Halkomisessa KIINTEISTÖTOIMITUKSISSA EI TUNTEILLA Lunastuksissa ja halkomisissa joudutaan puntaroimaan kiinteistöjen arvoa. -SARJA JATKUU KOKO VUODEN. Tieoikeudet, 5. On kauppakirjassa voitu sopia niinkin, että lohkotila ei saa osuuksia yhteisiin. Kaavoitus, 6. Kiinteistötoimitukset, 4. Lohkomiskokoukseen voidaan kutsua lohkotilan omistajan lisäksi naapuritilojen omistajat, samoin perustettavien kulkuoikeuksien rasitetilojen omistajat. Naapuruussuhteet, 8. JU SS I VA LK EA JO KI MIKKO HÄYRYNEN HALLITSETKO KIINTEISTÖT. Metsästysoikeudet, 7. Hankala halkominen Halkominen on lohkomista vaativampi ja kalliimpi toimitus. Suojelusopimukset. Kiinteistörekisteri, 2. Tunneseikkoja ei kuitenkaan huomioida. TAVALLISIN kiinteistötoimitus on lohkominen. Kiinteistötoimituksissa toimivaltainen viranomainen on Maanmittauslaitos tai kaupunkien asemakaava-alueilla kaupunki itse. Osuudet yhteisalueisiin jaetaan yleensä pinta-alojen suhteessa. Siinä tilasta erotetaan tietty alue omaksi kiinteistöksi tai yhdistettäväksi toiseen kiinteistöön. Rajat ja rajankäynnit, 3. OSA3 KIINTEISTÖTOIMITUKSET OMA METSÄ » HALLITSETKO KIINTEISTÖT. Selvissä tapauksissa lohkominen voidaan tehdä kirjallisena menettelynä ilman kokousta. Lohkominen tulee automaattisesti vireille lainhuudon eli omistuksen rekisteröinnin myötä. Lohkomisia on tehty noin 13 000 kappaleen vuositahtia. SARJAN OSAT OVAT : 1
Kiinteistön osaomistajalla on oikeus saada osuutensa jaolla erotetuksi, jos se on tarkoituksenmukaista. Sitä ei kuitenkaan paranneta, vaikka lunastetun alueen uusi käyttömuoto nostaisi maan arvoa. ei eroteta maanomistajien sopimaa aluetta, vaan lainhuudon murtoluvun mukaisen määräosan arvoinen alue. Toimitusinsinöörin epäkiitollinen tehtävä on arvottaa erilaiset hintatekijät, kuten metsät ja rantatontit. Ensisijainen lunastusoikeus on sillä kiinteistöllä, johon lunastettava alue parhaiten soveltuu. Isot, yleiseen tarpeeseen perustuvat lunastushankkeet tehdään lunastuslain nojalla, kun taas yksittäisten maanomistajien pienet lunastukset kiinteistönmuodostamislain perusteella. Lunastuksesta ja täyskorvauksesta on kyse silloinkin, kun lunastetaan vain käyttöoikeus ja maapohjan omistus pysyy entisellään. Puuston korvaaminen on mahdollista, mutta usein ja maanomistajien suostumuksella puusto myydään yhteismyyntinä. Mökkitontin edessä olevan vesijättömaan voi lunastaa osakaskunnalta, tontin rajalla olevan yhteisen alueen, kuten hylätyn soramontun, voi lunastaa muilta omistajilta. Edellytyksenä on, että tilat ovat saman kunnan alueella ja niiden omistukset ovat yhteneviä. Lunastus ja lohduttomat tunteet Lunastuksia on kahta lajia. Metsänomistaja voi yhdistää tilansa samalle kiinteistönumerolle. Samoin puolisot voivat yhdistää yhdessä omistamansa tilat. Maapohjakorvaukset voivat taajamien lähellä olla huomattavia. Nykyään toimituskokouksiin voi osallistua videoyhteydellä, jos toimitusinsinööri arvioi sen soveliaaksi. Yhteisalueen maailmalle levinneitä omistajia ei tarvitse tavoittaa. Jos käyttötarve joskus päättyy, niin hallinta palautuu maanomistajalle. l Kiinteistötoimituksen alkukokoukseen kutsutaan henkilökohtaisesti kutsukirjeillä, jotka on jätettävä postin kuljetettavaksi vähintään 14 päivää ennen kokousta. Se riittää, että viranomaiset ilmoittavat asiasta paikkakunnalla yleisesti ilmestyvässä lehdessä. 10836_.indd 41 10836_.indd 41 18.4.2024 11.33 18.4.2024 11.33. Etenkin tuulivoiman siirtolinjojen lunastusten peruste ja oikeudenmukaisuus on kyseenalaistettu. Joskus yrityksillä on taipumusta venyttää yleisen tarpeen käsitettä. Tilojen yhdistäminen ei määritelmällisesti ole kiinteistötoimitus, vaan hallinnollinen päätös. Myöskään velkakiinnitykset eivät saa olla erilaisia. Korvauksiin liittyy usein epäoikeudenmukaisuuden tunnetta, sillä ne ovat arvioita asioista, joista ei ole absoluuttista totuutta. Juttua varten on haastateltu tuotantopäällikkö Ilkka Laaksoa Maanmittauslaitoksesta.. Metsämaalla lunastuskorvaus muodostuu yleensä taimikon, puuston odotusarvon ja maapohjan yhteisarvosta. Tilojen yhteistä aluetta ei voi jakaa halkomalla, vaan se tehdään jakosopimuksella. Yhdistäminen ei ole mahdollista, jos puolisoista toinen omistaa toisen tilan yksin ja toisen yhdessä puolison kanssa. Yhteisen alueen jako on harvinainen kiinteistötoimitus. Lunastuslain uudistaminen on vireillä. Pieniä tilusvaihtotarpeita olisi siellä täällä, mutta usein kustannukset ovat hyötyä suuremmat. Lunastustoimituksessa palautetaan maanomistajan varallisuusasema. Halkomisten määrä on vähentynyt, niitä tehdään vuosittain noin 150 kappaletta. Mahdollisuus myös yksityiselle Myös yksityinen maanomistaja voi hakea lunastusta. Halkominen on usein perinnönjaon seurausta. Lunastuksessa ei arvoteta tunneseikkoja, joita suvun perintömaihin liittyy. Samalla niiden luonne on vaikeutunut. Usein taustalla on epäsopua tilan jaosta ja jakaminen siirretään viranomaiselle. Näistä yleisimpiä ovat voimajohtoalueet ja yksityistiet, kuten metsätiet. Tilusvaihto ja yhdistäminen Myös tilusvaihto on kiinteistötoimitus, joskin harvinainen
Ennen hakkuita puista arvioitiin kirjanpainajan aiheuttamat oireet. TUOREEN väitöstutkimuksen mukaan nykyinen suojelualueverkosto ei ole riittävä kylmään sopeutuneiden pohjoisten lintulajien suojelemiseksi. Vasemmalla kirjanpainajan tappama kuusi, oikealla juurikäävän lahottaman kuusen kanto. ”Huolellinen juurikäävän torjunta on todella tärkeää. Yhtiö aikoo hyödyntää tutkimustuloksia varsinkin Suomen ulkopuolella. ”Suomessa juurikääpää torjutaan jo riittävän laajasti. JUURIKÄÄPÄ altistaa kuuset kirjanpainajan tuhoille, selviää Werna Wahlmanin Helsingin yliopistolle tekemästä maisterintutkielmasta. Meidän tulisi keskittyä sekä suurten suojelualueiden luomiseen että suojelemattomien havumetsien suojeluun”, sanoo tutkija Leena Hintsanen Helsingin yliopistosta. Hakkuun jälkeen samojen puiden kannoista arvioitiin puiden lahotilanne. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Baltian maissa ja Puolassa torjunta on huomattavasti vajavaisempaa, vaikka siellä on laajoja kirjanpainajatuhoja”, Lappalainen sanoo. Tieteellisissä julkaisuissa todetaan usein, että juurikääpä saattaa altistaa kuuset kirjanpainajatuhoille. Kirjanpainajatuhojen esiintymiseen vaikuttaa moni muukin asia, mutta tuhoja voidaan ehkäistä torjumalla juurikääpää”, Wahlman sanoo. Kun kuoriaisia on paljon, ne pystyvät iskeytymään myös terveisiin puihin. Wahlman selvitti juurikäävän ja kirjanpainajan yhteyttä yhdeksällä kirjanpainajan vaivaamalla päätehakkuuleimikolla. W ER N A W A H LM A N Juurikäävän vaivaamat kuuset ovat alttiita kirjanpainajan tuhoille. Vuoteen 2050 molempien mallien mukaan hiilinielu on sitä suurempi, mitä vähemmän puita kaadetaan. ”Tutkimistani juurikäävän vaivaamista kuusista 75 prosenttia oli myös kirjanpainajan vaivaamia. Yhtiön metsäasiantuntija Lauri Lappalainen on tyytyväinen, että juurikäävän ja kirjanpainajan yhteydestä on nyt tutkimustietoa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun yhteyttä on tutkittu maastokokein”, Wahlman kertoo. Opinnäytetyön rahoitti Lallemand Finland Oy, joka valmistaa juurikäävän torjunnassa käytettävää biologista Rotstop-kantokäsittelyainetta. ”Boreaalisille alueille tyypilliset lintulajit, kuten järripeippo (kuvassa), ovat vähentyneet. LISÄÄ SUOJELUA W IK IM ED IA CO M M O N S KAKSI MALLIA, KAKSI TULOSTA OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini 10740_.indd 42 10740_.indd 42 18.4.2024 15.00 18.4.2024 15.00. Wahlmanin mukaan juurikääpä altistaa kuusia kirjanpainajatuhoille varsinkin silloin, kun kuoriaisia on vähän. l LIINA KJELLBERG TUHOKAKSIKKO ISKEE KUUSEEN Juurikäävän ja kirjanpainajan välinen yhteys on nyt todistettu maastokokein. Ikäluokkasimulaattorin mukaan nielun kasvu alkaa laskea 10–20 vuoden kuluttua, kun taas MELA-laskelmissa kasvu jatkuu sitä voimakkaampana, mitä vähemmän hakataan. LUONNONVARAkeskuksen kaksi metsävarojen laskentamallia poikkeavat toisistaan huomattavasti, ilmeni Metsätiedepaneelin selvityksessä.
Taimet olen kasvattanut itse, mutta nykyään hyvälaatuisia tammen taimia voi myös ostaa. Sen jälkeen puut kasvavat helposti 50–80 senttimetrin vuosivauhtia. OMAT KOKEMUKSENI tammen kasvatuksesta ovat positiivisia. Viimeisimmän kasvatuserän, 300 tainta, istutin siirtokairalla lähimetsään tätä varten harvennetun OMT-männikön alle. Aiheena oli jalojen lehtipuiden ja tervalepän kasvattaminen. Tuntui hienolta mitata järeitä tammikoita ja saarnikoita rannikon kartanoissa tai ihmetellä yli 600 motin suojeltua terveleppälehtoa Pälkäneellä. TEIN OPINNÄYTETYÖNI 1990-luvun puolivälissä silloiselle Metsäntutkimuslaitokselle. Tammi oli menestynyt hyvin, jos metsikkö oli perustettu riittävän ravinteikkaalle kasvupaikalle ja puita oli istutuksen jälkeen hoidettu. Ilmaston edelleen lämmetessä tammen kasvuolosuhteet ja luontainen leviäminen paranevat. Tutkimuksen tulokset olivat silloin selvät. Ruotsissa on tutkittu tammen kasvatusta jo pitkään. Ensin poistan vain kilpalatvoja, mutta myöhemmin myös alaoksia. Rusakot ovat syöneet pihan omenapuut, mutta jättäneet tammet rauhaan. Parhaat hoidetut metsiköt löytyivät Fiskarsista, pohjoisin mitattu tammikko Vaasasta. Työssä arvioitiin runkojen teknistä laatua, tilavuutta ja tuhoja sekä määriteltiin kasvupaikkojen maalaji. Suomessakin on selvitetty tammen leviämisteitä ja geneettistä monipuolisuutta, kasvatusoppaita löytyy useita. Tammella tiedettiin olevan paljon vain sillä esiintyviä lajeja. Tammi juroo nuorena eli kasvattaa useamman vuoden vain juuristoa pituuskasvun kustannuksella. Olen perustanut metsiköt lähelle taloa tai valtatietä, joten olen säästynyt hirvija kauristuhoilta. Olen aloittanut karsimisen jo 2–3 metrin pituudessa. Siinä tammella arvioidaan olevan parhaimmat mahdollisuudet taloudellisesti kannattavaan kasvatukseen erityisesti Etelä-Suomen hyvillä kasvupaikoilla. Silloin ei vielä puhuttu ilmastonmuutoksesta vaan tutkimuksen pääpaino oli metsien monimuotoisuuden vaalimisessa ja lisäämisessä. l Miksi tammi. Parhaat metsiköt löytyivät melko läheltä rannikkoa, jossa oli ilmastollisesti parhaat olosuhteet: pitkä kasvukausi, suhteellisen lämpimät talvet eikä runkohalkeamia aiheuttavia kovia pakkasia. AIHE OLI minulle erityisen mieluisa. Latvuksen on oltava koko ajan valossa, mutta rungon varjostus vähentää oksien liiallista kasvua ja vesioksien muodostumista. Käytännössä metsiköt oli harvennettu ja runkoja karsittu. Kotipihassani Hämeessä kasvaa vanhoja tammia, ja olen aina ihaillut isoja ja eksoottisia puita. Viime vuonna Luonnonvarakeskus laati synteesiraportin puulajivalikoiman monipuolistamisesta metsänviljelyssä. ANTTI SIPILÄ Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsänhoidon lehtori Hämeen ammattikorkeakoulussa Metsälehti Makasiini 43 KOLUMNI » 10741_.indd 43 10741_.indd 43 18.4.2024 11.35 18.4.2024 11.35. Metsistäni löytyy pienialaisia puhtaita tammikoita, mutta yleisimmin tammi kasvaa sekapuuna kuusen taimikoissa. Tuntui hienolta mitata järeitä tammikoita ja saarnikoita rannikon kartanoissa tai ihmetellä yli 600 motin suojeltua terveleppälehtoa Pälkäneellä. Tammi kestää erinomaisesti karsimista, kunhan oksien leikkaus tehdään huolellisesti. Oman tammikon päätehakkuista en haaveile. Tuntuu silti mukavalta olla perustamassa metsikköä, joka ensin kasvaa 300 vuotta ja sitten kuolee 300 vuotta.. Maastomittauksilla selvitettiin yli 60 jalopuumetsikön metsänhoidollista tilaa ja puuntuotoksellista arvoa. Terhot olen pääsääntöisesti kerännyt itse hautausmailta tai puistoista, joissa on paljon yksilöitä ja hyvä ristipölytys
» PUIDEN normaalit oksat syntyvät kulloisenkin vuosikasvaimen tyvessä tai lehtihangoissa olevista silmuista. Männyillä vesioksat ovat harvinaisia (paitsi kanarianmännyllä, joka rakentaa niiden avulla uuden oksiston palossa tuhoutuneen tilalle). Kalkituksen ansiosta metsien kasvu heikkeni, koska happamaan maaperään sopeutuneiden havumetsien ravinteiden saanti vaikeutui tilapäisesti. Pitääkö oksalle tehdä jotain. Niiden solukot yltävät siis puun ytimeen asti. Kotipihani sembramännyn rungossa on pieni yksittäinen oksa, selvästi varsinaisen latvuksen alapuolella. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 10742_.indd 44 10742_.indd 44 18.4.2024 11.37 18.4.2024 11.37. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Vesioksat taas syntyvät varttuneen puun runkoon kuoren alla olevien jälkisilmujen alkaessa kasvaa oksaksi. Meikäläisillä puilla vesioksia pidetään haittana. VOIKO HAVUPUIHIN TULLA VESIOKSIA. SaSembramäntyyn tullut vesioksa on luultavasti merkki uinuvan silmun sattumanvaraisesta heräämisestä. » TUHKALANNOITUS antaa vuosikymmeniä kestävän kasvunlisäyksen sopivilla turvemailla, kun tuhkaa levitetään kolmesta viiteen tonnia hehtaarille. Maaperä on pääosin turvepitoista. Tuhkassa ei ole typpeä, joten kasvu ei parane kaikkein karuimmilla, typpiköyhillä soilla. Voiko havupuihin ylipäänsä tulla vesioksia. Voiko ja kannattaako noin kolme vuotta sitten istutettua kuusentaimikkoa lannoittaa tuhkalla. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Ajattelin ripotella omien uunien lämmityksestä talven aikana tulevaa tuhkaa kauhalla suoraan taimien ympärille. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Hakkuaukoilla koivuisten tekopökkelöiden viimeinen elonmerkki on tuuhea vesioksakimppu. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Fosforin ja kalin puutteeseen ja maaperän happamuuteen tuhka on mainio lääke. Puoli vuosisataa sitten Keski-Euroopan metsien happamuutta pyrittiin alentamaan levittämällä saasteista, kuivuudesta ja hyönteistuhoista kärsiviin vuoristometsiin kalkkia ja magnesiumia. Usein lehtipuiden runkoon tuleva vastamainen vesioksakimppu kertoo latvuksen vioittumisesta, joko sienitai hyönteistuhosta. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Poistaisin sen ihan esteettisistä syistä, jotta latvus pysyisi säännöllisen muotoisena. Pihamaan sembramännyssä vesioksa on luultavasti harmiton merkki uinuvan silmun sattumanvaraisesta heräämisestä – ehkä ylempänä olleen oksan katkaisu on herättänyt sen. Onko kyseessä vesioksa. SEPPO VUOKKO TUHKAA TAIMILLE
Jos terässä on kunnostuksen tarvetta, irrota se sahasta. Nailonsuodattimen voi pestä. Kokeile soittokokeella, onko terä ehjä: jos ääni on särähtävä, vaihda terä ehjään. ArGrow-nimellä myytävät, pottiputkella levitettävät rakeet maksavat noin neljä senttiä tainta kohti. Ruotsalaiset ovat jo vuosikymmenen ajan lannoittaneet taimikoita istutusvaiheessa arginiini-aminohapolla. Taimikoiden lannoitusta on pidetty pitkään tarpeettomana tai jopa haitallisena aluskasvillisuuden rehevöitymisen pelossa. Voiko huollon tehdä itse vai kannattaako saha viedä pienkonekauppaan huollettavaksi. Terän pinnalla mahdollisesti olevan ruosteen ja hartsin voi hangata pois esimerkiksi teräsvillalla. KARI MIELIKÄINEN RAIVURI KESÄKUNTOON. Hammasharjallakin puhdistaminen onnistuu hyvin. ›› maan aikaan tutkimukset osoittivat, että metsien kasvua eniten rajoittava tekijä oli metsätuhojen yhtenä ”syyllisenä” pidetyn typen puute. Puhdista pakoputken kipinäsuoja, jos se on karstoittunut. Mitä sahalle pitäisi ennen kesän raivauskauden alkua tehdä, jotta se toimisi hyvin. Sahan huolto kannattaa aloittaa tyhjentämällä vanha polttoneste sahan säiliöstä. Jos on, niin uusi putki. Onko esimerkiksi pykimistä havaittavissa. Varaa käyttöön tuoretta polttonestettä. Puhdista moottori ja kotelot paineilmalla. Tarkista myös käynnistinlaitteen toiminta ja samalla käynnistinnarun kunto. Tarkista, että ilmanottoaukko on kesäasennossa. Mitään suurta kasvunlisäystä ei kannata odottaa, mutta pitkällä aikavälillä jätetuhka on kierrätyksessä ja sen maaperävaikutukset ovat ilmeisen positiivisia. » SYKSYLLÄ raivaustöiden lopettamisen jälkeen saha jätetään usein huoltamatta talvehtimaan, kuten kysyjälle on käynyt. Juurten kasvua aktivoiva ihmeaine on rantautunut Suomeenkin, ja tutkimustoiminta sen ympärillä on käynnissä. Polttonestesuodatin kannattaa vaihtaa, samalla on helppo tarkistaa polttonesteputken kunto. Ilmanpuhdistin, jos se on paperinen, vaihdetaan uuteen. Tarkista vielä kytkimen toiminta vetämällä käynnistinnarusta – terä ei saa pyöriä. Kun asetat koteloita paikoilleen, varmista, että ne ovat kohdallaan ennen ruuvien ja muttereiden kiristämistä. Maaperässä ja hakkuutähteissä on paljon typpeä, mutta se ei useinkaan ole taimille helposti käytettävässä muodossa. 0206 39 6120 PL 6 (Kauppakatu 32) • 40101 Jyväskylä Kotimainen jalostettu siemen on hyvän metsän perusta! www.siemenforelia.fi Metsälehti Makasiini 45 10742_.indd 45 10742_.indd 45 18.4.2024 11.37 18.4.2024 11.37. Tuhkamäärä on toki kauhalla levitettynä vähäinen ja annostelu vaikeaa. Teroita terä ja tarkista hariKasvua, laatua ja monipuolisuutta Siemen Forelia Oy • Puh. Raivaussahani (Husqvarna 545 Autotune) jäi syksyllä autotalliin viimeisten savotoiden jälkeen. Käsin tehtävästä tuhkalannoituksesta ei ole haittaa varsinkaan, jos maaperä on turvetta. Tarkista ja tarvittaessa vaihda sytytystulppa. Seuraava toimenpide on moottorin suojakotelon ja käynnistinlaitteen irrottaminen
VÄINÖ SIKANEN PERINTÖÄ JAKOON. HANNU JAUHIAINEN valtakirja luovutusasiakirjan allekirjoittamiseen.” On huomioitava, että edunvalvontavaltakirjan todistajat eivät saa olla lähisukulaisia. Pyöritä teräakselia ja seuraa, että hammaspyörät ovat rasvan sisällä. Jos olet epävarma toimenpiteissä, ota yhteyttä pienkonekorjaamoon. Kuolinpesällämme on tappiota noin 1 000 euron verran. » KIINTEISTÖJEN siirto samanaikaisesti onnistuu. » TÄSSÄ olisi malli, joka antaa valtuuden kysyttyjen asioiden hoitamiseen. Tämä on samalla lasta ja perinnönjaossa saamastanne murtolukuosasta. Olen kohta 70-vuotias vanhapoika. Halutessanne voitte pidättää luovutuskirjassa itsellenne elinikäisen asumisoikeuden. Kaupanvahvistaja tarvitsee kopion perunkirjasta ja alkuperäisen perinnönjakokirjan laittaessaan lainhuudatuksen vireille. Tarkista ja lisää tarvittaessa voitelurasvaa kulmavaihteeseen. Kannattaa mainita, mitä kiinteistöjä valtuutus koskee. Miten edunvalvontavaltakirja on tehtävä, jotta se sallii edunvalvojan suorittaa tarpeelliset hakkuut, hoitotyöt yms. Ennen töihin lähtöä tarkista vielä raivaussahan valjaat ja omat turvavarusteet. Ensin allekirjoitatte perinnönjakokirjan ja sen jälkeen kaupanvahvistajan läsnä ollessa kiinteistöjen luovutuskirjan. Miten asiassa olisi paras edetä. Entä miten varaudutaan sukupolvenvaihdoksen tekemiseen edunvalvontavaltakirjassa. Yleensä valtuutettu on perheenjäsen, mutta kiinteän omaisuuden luovutuksiin varavaltuutettu on hyvä olla perheen ulkopuolelta. Tämän jälkeen voidaan laatia lahjatai kauppakirja, jossa te luovutte vanhasta tiOMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 10742_.indd 46 10742_.indd 46 18.4.2024 11.37 18.4.2024 11.37. Samoin käy, jos kuolinpesän metsät siirtyvät kokonaisuutena yhdelle osakkaalle. Asiakirjat voitte allekirjoittaa samalla kertaa. Uuden omistajan on pyydettävä tappion siirtämistä Verohallinnolta. Jos sen sijaan kuolinpesän metsät jaetaan useampaan osaan, ei tappiota voida siirtää näihin osuuksiin. LEO SAASTAMOINEN MITEN TEHDÄÄN EDUNVALVONTAVALTAKIRJA. Perinnönjako voi olla osittainen, joka koskee pelkästään kiinteistöä. tus. Aseta terä paikoilleen. ”Valtuutan puolisoni J---Metsän edustamaan minua omaisuuttani koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissani sekä sellaisissa henkilöäni koskevissa asioissa, joiden merkitystä en kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta on käytettävä. VÄINÖ SIKANEN MITEN KUOLINPESÄN TAPPIO SIIRTYY. Muita perillisiä minulla ei ole. Omistan edesmenneen veljeni kahden pojan kanssa yhdessä maaja metsätilan, joka on minun ja veljeni isän kuolinpesää. Varavaltuutetulla on oikeus toteuttaa omistamiani metsätiloja koskeva sukupolvenvaihdos minun ja poikani E----Metsän kesken parhaaksi katsomallaan tavalla sekä myös tässä yhteydessä luovuttaa omistamiani kiinteistöjä, jotka on lueteltu valtakirjan liitteessä, joko kaupoin, vaihdoin tai lahjoin tai edellä mainittujen luovutusten yhdistelmillä. Jos valtuutetaan luovuttamaan kiinteätä omaisuutta, niin olisi suositeltavaa, että valtuutettu on jonkin tasoinen asiantuntija koskien kiinteistöjen luovutuksia. Minulla on myös metsätila omissa nimissäni. Käsittääksemme yhtäaikainen molempien tilojen siirto ei onnistu, vaan kuolinpesä tulisi ensiksi saada pois päiväjärjestyksestä. On laadittava perinnönjakokirja, jossa todetaan teidän murtolukuosuus kuolinpesään kuuluvasta kiinteistöstä. » JOS kuolinpesä purkaantuu ja siitä muodostuu metsäyhtymä, jossa on samat osakkaat kuin kuolinpesässäkin, kuolinpesän tappio siirtyy yhtymän hyväksi. edunvalvottavan metsissä. Jos kuolinpesä muutetaan yhdeksi tai kahdeksi yhtymäksi, siirtyykö tappio yhtymään tai määräosin kahteen yhtymään. Asun itse kuolinpesän tilalla. Haluaisin tehdä eläessäni tilojen tai ainakin kuolinpesän siirron veljeni pojille
Mitä enemmän lajitunnistuksia kertyy, sitä mairittelevampi mitali äänibongarille lohkeaa. Haluatko peippopäälliköksi. Sovellus tunnistaa laulajat käyttäjänsä puolesta. Satunnaiselle lintubongarille ja luonnossa liikkujalle sovellus avaa kokonaan uuden maailman. Pikatestin perusteella todennäköinen tunnistus pitää maallikon arvion mukaan hyvin kutinsa. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN jen saapumisesta Suomeen. Esimerkiksi 78 prosentin todennäköisyydellä tunnistettu peippo luokitellaan ”mahdolliseksi tunnistukseksi”. Sovelluksella kuka tahansa voi äänittää älylaitteella, esimerkiksi puhelimella, lintujen laulua. Linnunlaulua äänittäessä tulee aistineeksi ihmisen aiheuttaman melun tavallista herkemmin. Se tuottaa tutkijoille kansalaisten äänittämää lintutietoutta ennalta määritetyiltä paikoilta.. JYVÄSKYLÄN yliopistossa kehitetty Muuttolintujen kevät on hieno esimerkki siitä, miten tekoälyn avulla voidaan yhdistää huvi ja hyöty. Kivijärven rannalla se tarjosi yhdeksi lajiksi fasaania, kun kalalokkien, laulujoutsenten ja kurkien kevätriemu oli ylimmillään. Sovellus on maksuton, ja sen voi ladata sovelluskaupoista. Nyt se tunnistaa kaikki noin 260 Suomessa pesivää lintulajia. Vuosi sitten julkistettua sovellusta on kehitetty aktiivisesti. Viidellä tunnistuksella saa äänioppilaan arvonimen, mutta 50 tunnistettua lajia tietää jo peippopäällikön titteliä. Perheen koululaisille antaa mielellään ruutuaikaa, jos se tarkoittaa Muuttolintujen kevät -sovelluksen käyttöä. Lämmin kevätpäivä on otollinen ajankohta äänitykselle haapavaltaisessa sekametsässä. Yli 90 prosentin varmuudella tunnistettu laji on ”todennäköinen tunnistus”. Tunnistuksen todennäköisyys kerrotaan prosenttilukuna. l Yhden äänityksen tuloksena voi saada useamman tunnistuksen. OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47 10743_.indd 47 10743_.indd 47 18.4.2024 11.40 18.4.2024 11.40. Tutkijoille sovellus kerryttää parviälyn tavoin tietoa muun muassa muuttolintuTämä appi kannattaa ladata MUUTTOLINTUJEN KEVÄT -SOVELLUS TUNNISTAA linnut äänen perusteella TUNNISTAA kaikki noin 260 Suomessa pesivää lintulajia TUOTTAA tietoa myös tutkimukseen JYVÄSKYLÄN yliopiston kehittämä PLUSSAT JA MIINUKSET + Hyödyllinen ja hauska + Maksuton + Sopii koko perheelle Muuttolintujen kevät -sovellus on noussut hitiksi, eikä syyttä. Automaattiset lajintunnistukset tuotetaan tekoälyn avulla. Liikenteen melu sotkee taajamassa äänitystä yllättävän usein. Tunnistus toimii hyvin Keväisen viikonlopun pikatestin perusteella sovellus onnistuu lintujen tunnistuksessa hyvin. Tämän kevään uutuus on mahdollisuus pistelaskentanauhoitukseen. Sovellusta on myös pelillistetty sopivasti. Monikerroksinen äänimaailma voi saada sovelluksen sortumaan virheisiin
7. 9. Kun teet metsää koskevia testamenttimääräyksiä, selvitä tarkasti, mitä määräala, määräosa, yhteismetsäosuus, rasitteet ja hallintaoikeus tarkoittavat. Olisiko järkevää myydä metsät elinaikana ja lahjoittaa/testamentata rahavaroja tai helposti realisoitavia sijoituksia. Testamentissa ei tarvitse antaa kaikille kaikkea pesään kuuluvaa omaisuutta. Haluatko, että joku saa metsän omaisuutena, jonka hän voisi myydä ja saada siten tuloja johonkin muuhun tärkeään. Mieti näitä Hyvin laadittu testamentti tarjoaa mahdollisuuksia tällaisten ristiriitojen ennaltaehkäisyyn. Onko henkilöitä, joita metsänomistus kiinnostaa ja joille haluat metsien menevän. Olisiko palvelus perillisille, jos liittäisit metsät yhteismetsään ja testamenttaisit yhteismetsäosuuksia. JOS pohdit metsän testamenttaamista, selvitä ensin lakisääteiset perillisesi ja se, miten omaisuutesi heille sinun jälkeesi siirtyy. Älä synnytä testamentilla yhteisomistuksia usean henkilön kesken. Pitäisikö ne lahjoittaa tai myydä jo elinaikana. 2. Yksinomistus tai puolisoiden keskinäinen omistus toimii paremmin kuin kuolinpesä tai yhtymä. 13 POINTTIA METSÄN TESTAMENTTAAMISESTA Testamenttia laadittaessa kannattaa kuulla perillisiä, mutta päätökset pitää tehdä itse. Kun testamenttaat metsää, kiinnitä huomiota ainakin näihin seikkoihin: 1. Tosielämässä näihin törmää turhan usein. 4. Perillisesi voivat aikanaan jakaa omaisuutesi perintöosuuksien suhteessa haluamallaan tavalla. 8. Esimerkiksi metsän voit halutessasi määrätä vain yhdelle saajalle. 3. Voi myös olla, että metsän yhteisomistuksessa ajaudutaan pattitilanteeseen, jolloin mitkään toimet eivät metsässä onnistu. 5. Näin ei pääsisi syntymään riitoja metsien käsittelystä eikä vastuita uusille omistajille. Onko sinulla useita metsäkiinteistöjä, joita voisi testamentata tai elinaikana lahjoittaa eri saajille. Sisältyykö metsäkiinteistöön muita merkittäviä tulolähteitä, esimerkiksi maa-ainesten ottopaikka tai tuulivoima-alue. Sisältyykö metsäkiinteistöön asuinpaikka, lomamökki tai useita mökkejä. Kannattaako niistä määrätä erikseen jotain. 6. Onko rakennukset tontteineen syytä testamentata erikseen. PIRJO HAVIA 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 10744_.indd 48 10744_.indd 48 18.4.2024 11.41 18.4.2024 11.41. Kiinteän omaisuuden ja joskus niiden hopealusikoidenkin kohdalla riskinä voi kuitenkin olla, että perillisille syntyy riitaa omaisuuden jaosta ja kiinteistöjen käytöstä. Haluatko, että metsänomistus jatkuu suvussa. Jos olet tyytyväinen siihen, ei testamenttia tarvita
10. Aviopuolisoilla on kesSH U T T ER ST O C K IM A G ES Metsälehti Makasiini 49 10744_.indd 49 10744_.indd 49 18.4.2024 11.41 18.4.2024 11.41. Lykkäävä ehto estää saajaa saamasta kiinteistöön lainhuutoa siihen asti, kun ehto on todistettavasti täytetty. Varmista, että kirjattu määräys johtaa varmasti siihen lopputulokseen, jota tarkoitit. 12. Sallittu ehto metsäsaannon osalta voisi olla esimerkiksi, että ennen kuin saaja saa metsän omistukseensa, hän käy metsänomistajan peruskurssin tai vastaavan metsänomistajalle tärkeät perustaidot antavan koulutuksen, jollei hän ole sellaista jo suorittanut ennen testamentin hyväksymistä. Pidä mielessäsi realistinen kuva metsien arvosta ja niiden odotettavissa olevista arvonmuutoksista. Kun teet metsää koskevia testamenttimääräyksiä, selvitä tarkasti, mitä määräala, määräosa, yhteismetsäosuus, rasitteet ja hallintaoikeus tarkoittavat. Keskustelussa ei tarvitse tuoda testamenttia suoraan esille. Itse pitäisin ihanteellisena sitä, että kuulisit perillisiä ja kyselisit, millaiset taloudelliset ja metsäiset asiat heitä kiinnostavat ja mitä tulevaisuuden suunnitelmia heillä on pitkällä aikavälillä. Voit testamentata metsän myös esimerkiksi yhdistykselle, säätiölle tai muulle taholle, joka käyttää metsän tuoton sinulle tärkeään tarkoitukseen. Keskustelussa tärkeässä roolissa on myös avio-oikeus. Myös purkava ehto lykkää lainhuudon saamista siihen asti, kun voidaan todeta, ettei saanto enää voi peruuntua. 11. 13. En itse suosittele ehtojen asettamista, kun testamentataan metsää tai muuta kiinteää omaisuutta. Keskustele, mutta päätä itse Voit itse päättää, haluatko pohtia omaisuuden jakoa saajien kanssa vai tehdä päätökset salassa. Käytä testamentissa sellaisia ilmaisuja, jotka eivät jätä epäselväksi tarkoitustasi. Jos haluat laittaa ehtoja, varmista, että ne eivät ole kiellettyjä
Varmista lakiosa Lastesi lakiosaoikeus – puolet lakisääteisestä perintöoikeudesta – on ohittamaton, ellei lasta ole tehty perinnöttömäksi. Perinnöttömäksi lapsen voi tehdä vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Kun testamentti on riittävän selkeä, perustuu oikeisiin tietoihin ja on sekä sanamuodoiltaan että muilta muotoseikoiltaan täysin yksiselitteinen ja kiistaton, voi omaa omistustaan jatkaa tältä osin ilman huolia. Kannattaa tutkailla vaihtoehtoja, pyytää useampia tarjouksia ja ehkäpä myös kerätä kokemuksia ja suosituksia lähipiiristä. Kannattaa välttää tilanteita, jotka voitaisiin tulkita niin, että sinua on painostettu testamentin laadinnassa. Muutoin lakisääteinen perillisesi voi käyttää moiteoikeutta ja hakea testamenttia pätemättömäksi. Voit varmistaa lakiosaa jo elinaikanasi tekemällä lahjoituksia, jotka katsotaan tai määrätään ennakkoperinnöksi. Estävätkö nämä määräykset jonkun rintaperillisen lakiosan saamista. PS. Siksi suosittelen, että omaa suunnitelmaa kannattaa tarkastella asettumalla kunkin saajan rooliin ja miettimällä monien kysymysten rinnalla ainakin seuraavia: Onko tämä testamenttimääräys riittävän selkeä ja yksiselitteinen. l 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 10744_.indd 50 10744_.indd 50 18.4.2024 11.41 18.4.2024 11.41. Testamentilla voi määrätä sekä lesken oikeudesta saada omistukseensa omaisuutta että mahdollisuuteen hallita omaisuutta ja saada sen tuotto ilman, että perilliset voisivat siihen vaikuttaa. Hänen avullaan saat pätevän asiakirjan, jolla voidaan ehkäistä perillisten välisiä riitoja sekä epäsopua lesken ja perillisten kesken. Palveleeko tämä määräys saajaa, vaikka saajan elämäntilanne olisi muuttunut paljon nykyisestä. Toki voit myös lahjoittaa tai myydä omaisuuttasi jo elinaikanasi. Metsän ja muun kiinteän omaisuuden testamenttaamisen kohdalla kehotan välttämään sellaista testamenttia, jossa ensisijainen tarkoitus olisi pienentää saajien perintöveroa. Pätevän asiantuntijan kanssa Suosittelen ottamaan asiantuntijan mukaan jo testamentin laadinnan alkuvaiheessa. Testamentin asiantuntija-apua on tarjolla laajasti valmiista verkkopohjista isojen lakitoimistojen erityisasiantuntijoihin. Aiheuttaako testamenttimääräys hankaluuksia saajan elämään. Ne eivät kuitenkaan saa olla lainvastaisia, hyvän tavan vastaisia, kohtuuttomia tai saajan tai muiden ihmisoikeuksia rajoittavia. On myös lainvastaisia ehtoja, joita täytyy osata välttää. Lakiosan voi täyttää millä tahansa omaisuudella, kunhan sen arvo on riittävä. Näistäkin voi keskustella asiantuntijan kanssa. Tarvittaessa toimeentulo voidaan turvata testamenttimääräyksin. Testamenttiin voi sisällyttää ehtoja, jotka vaikuttavat saajan saantoon tai saannon säilyttämiseen. Ilman testamenttia leskellä on oikeus saada edesmenneen puolison omaisuuden tuotto vain niin kauan, kuin perilliset eivät laita kuolinpesään kuuluvaa omaisuutta jakoon. Keskusteluissa on hyvä muistaa, että kukaan muu ei saa päättää puolestasi. Jos sinulla ei ole rintaperillisiä, selvitä, kenelle omaisuus silloin lakisääteisesti menisi. Testamentti on henkilökohtainen asiakirja ja vain sinulla yksin on oikeus päättää sen sisällöstä. Puolisot voivat luopua avio-oikeudestaan tekemällä avioliiton aikana avioehdon. Ei ole helppoa valita itselle sopivaa, joka paneutuu muotoseikkojen ohella asiaan myös testamentin saajien kannalta. Ja muistathan, että ennakkoperintönä antamasi lahjat luetaan mukaan jäämistösi arvoon. ASETU SAAJIEN ASEMAAN TESTAMENTILLA voi ehkäistä ristiriitoja, mutta sillä voi myös luoda niitä. kinäinen avio-oikeus, joka realisoituu toisen kuollessa. Silloin leskellä on avio-oikeuden nojalla oikeus saada omistukseensa puolet puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästöstä eli arvosta velkojen jälkeen. Lapsettomien ja avoliitossa asuvien puolisoiden on erityisen tärkeää selvittää jälkeen jäävän oikeudet. . On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että arvot ja omaisuutesi voivat muuttua elinaikanasi. Tyydyttäisikö tämä sinua vai haluaisitko sittenkin ohjata sen testamentilla kuolemasi jälkeen jollekin muulle. Yleensä ehdot asettavat saajalle velvollisuuksia
Kuusta on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana istutettu hirvituhojen pelon takia liian kuiville kasvupaikoille. Harmittavasti minulta tieteelliset tutkimukset asiasta ovat menneet pahasti ohi. Nuorena kuusi kasvaa kuivallakin kasvupaikalla yhtä nopeasti kuin mänty, mutta kuusen kasvu taantuu voimakkaasti varttuneessa kasvatusmetsässä. Pääosalle aluetta istutetaan 2 000 kuusen tainta hehtaarille. Luonto tuo viljelypaikkojen väliin luontaisesti koivuja. Myöhemmin koivujen kasvu taantuu nopeasti. JUURI EDESMENNEEN APPENI Jouko Juurikkalan, pitkäaikaisen Metsälehden kolumnistin, kanssa teimme paljon metsäretkiä, keskustelimme metsän ja -luonnonhoidosta, puunkorjuusta ja metsäpolitiikasta. Siitä ei kannata säästää. Samalla kuusen kasvu heikkenee. Metsät pysyvät terveempinä ja kasvavat paremmin. HYVÄ VÄITE ON MYÖS säästäminen metsänuudistamiskuluissa, kun kuusia istutetaan vain 1 600 tainta hehtaarille. Koivu käyttää kasvuunsa kuivana aikanakin paljon vettä, kun kuusi puolestaan sulkee neulasten ilmaraot ja alkaa säästää vettä. Monesti on kuitenkin fiksua istuttaa samalle kuviolle sekä mäntyä että kuusta. Uudistamiskulu on noin 1 300 euroa hehtaarille, noin neljä prosenttia päätehakkuun kantorahakulusta. Jos männyt säästyvät hirvituhoilta, poistetaan harvennushakkuissa pääasiassa kuusia. Taimikkoon jätetään vesasyntyisiä, kuusia pidempiä koivuja pieksemään kuusenlatvoja. Maisemanhoito tai erityinen luonnonhoito hakkuissa esimerkiksi mökin tai talon lähistöllä tai vaikka oman luontopolun varrella on todella kiva asia. Silloin tavoitteena ei kuitenkaan ole metsätalous vaan ihan muut arvot. Jalojen lehtipuiden ympäriltä kaadan kuusentaimet pois. En tunne kuin yhden tutkimuksen, jonka mukaan muistaakseni kuusi-koivu-sekametsä, jossa oli pieni rauduskoivuosuus, kasvoi ihan vähän paremmin kuin puhdas kuusikko. Se on virhe, mutta ei sitä koivusekoituksella paranneta. Niistä ei tule käytännössä koskaan koivutukkia. UUSI NOPEASTI METSÄALAA villitsevä muoti on sekapuustojen kasvattaminen ja suosiminen. KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Yksi poikkeus kuitenkin tuli. Viljelyn teetän aina parhailla siemenalkuperillä, tulevan metsäsukupolven kasvu ja laatu paranee kivasti. Pieleen menee. Jos hirvi tuhoaa männyt, jää vielä säällinen kuusikko, vaikka se ei olisi ollut tavoitteena. Kun pohdin kovapuustoisessa metsikössä sijoitetun pääoman tuottoa, Jouko totesi: ”laskut maksetaan euroilla, ei prosenteilla”.. Kumpikaan ei koskaan opettanut toista. Epäilen, että koivun suosiminen heikentää metsän terveyttä. Nuorena koivut kasvavat nopeasti, koska niillä on jo valmiina vanhan puun pitkät puusolut eli trakeidit. Kyseessä oli hyvin tehty tieteellinen koe, käytännön metsätöissä yhtä hyvään lopputulokseen ei päästä. Myin juuri ison päätehakkuuleimikon, josta tuleva kantorahatulo on noin 30 000 euroa hehtaarilta. Perustelut ovat mitä uskomattomimpia. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 10745_.indd 51 10745_.indd 51 19.4.2024 13.46 19.4.2024 13.46. SEKAPUUVILLITYS JATKUU MYÖS taimikonhoidossa. Tavoitteenani on luonnon monimuotoisuuden parantaminen: hyötyjiä ovat ainakin perhoset, muut pörriäiset, linnut ja toki myös riistaeläimet. Jätän viljeltyyn kuusentaimikkoon taimikonhoidossa kasvamaan kuusia pienempiä koivuja, kaikki pajut, pihlajat, lepät, osan haavoista, katajat ja kaikki jalot lehtipuut. l Sekapuuvillitys En muista yhtään suomalaista tieteellistä tutkimusta, jossa on osoitettu, että sekametsät pysyvät terveempinä kuin yhden puulajin metsät. En myöskään muista yhtään suomalaista tieteellistä tutkimusta, jossa on osoitettu, että sekametsät pysyvät terveempinä kuin yhden puulajin metsät. Valitettavasti koivut ovat lähes aina vesasyntyisiä, usein vielä hieskoivuja
52,64 . 54,42 . 30,58 . 29,58 . LIINA KJELLBERG asiakkaat voivat nostaa bonukset rahana seuraavan puukaupan yhteydessä tai käyttää ne metsänhoitopalveluihin. Metsä Group maksaa bonuksia enimmillään 1,4 euroa, Stora Enso euron ja UPM 1,8 euroa kuutiometriltä. 63,95 . 29,90 . Samalla puukaupalla voi toki olla yksi tai useampi lisä”, kertoo Stora Enson ostojohtaja Sami Honkanen. Alimmalla bonustasolla bonuksen suuruus on Metsä Groupilla 0,30–0,40 euroa, Stora Ensolla 0,50 euroa ja UPM:llä euro kuutiometriltä. ”Yksittäisessä puukaupassa hintalisän suuruus on tyypillisesti 0,5–1,5 euroa kuutiolta. 21,71 . Esimerkiksi Stora Ensolla alimmalle tasolle pääseminen vaatii 600 kuutiometrin puukauppamäärän. 45,35 . 37,60 . 60,26 . UPM:llä aika on viisi vuotta. 77,31 . 28,47 . Yksi yleisimmistä metsäyhtiöiden tarjoamista eduista ovat bonukset. 30,51 . 23,17 . Perusperiaate on, että mitä enemmän metsänomistaja keskittää asiointiaan tiettyyn yhtiöön, sitä suuremmat ovat edut. 27,89 . 50,39 . Alimmalle bonustasolle pääsemisen ehdot vaihtelevat. Metsä Groupin BONUS VAI KILPAILUTUS. Metsä Groupin bonukset vanhenevat kolmessa, Stora Enson neljässä ja UPM:n kahdessa vuodessa. 31,15 . KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 75,37 . 30,35 . Harvennushakkuu 69,72 . 29,41 . Uudistushakkuu 75,63 . Uudistushakkuu 75,76 . Uudistushakkuu 77,39 . Stora Enson asiakkaille bonus maksetaan seuraavan puukaupan yhteydessä, ja UPM:n asiakkaat voivat käyttää bonuksensa metsänhoitopalveluihin. Muun muassa näiden avulla metsäyhtiöt houkuttelevat metsänomistajia puukaupoille. 70,29 . 28,14 . Metsä Groupin puukaupan ja metsä52 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 10746_.indd 52 10746_.indd 52 19.4.2024 14.54 19.4.2024 14.54. Bonusta saa, jos metsänomistaja tekee puukaupan suoraan metsäyhtiön kanssa. 68,48 . 24,92 . Ensiharvennus 22,69 . 60,96 . VIIKKO 15 BONUKSIA, takuuhintoja ja erilaisia kampanjoita. 29,12 . 30,45 . Monet metsäyhtiöiden tarjoamista eduista on tarkoitettu yhtiöiden sopimusasiakkaille. 24,66 . Harvennushakkuu 64,58 . 28,15 . 78,25 . 76,40 . 29,37 . Metsä Group ja Stora Enso maksavat puukaupoista bonusta sen mukaan, miten paljon metsänomistaja on myynyt yhtiölle puuta neljän viime vuoden aikana. 23,06 . 29,13 . 28,28 . 55,92 . 28,17 . 28,64 . 30,44 . 30,66 . 67,24 . 77,46 . ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 72,58 . 57,87 . 77,28 . 28,46 . 76,21 . 28,01 . Harvennushakkuu 67,50 . 23,38 . Metsäyhtiöt tarjoavat metsänomistajille bonuksia, metsänhoitoyhdistykset kilpailutusta. Ensiharvennus 24,03 . 50,69 . 29,58 . Rahana tai palveluina Bonukset eivät ole metsänomistajille suoraa puukauppatuloa. Ensiharvennus 54,59 . Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 73,33 . 31,49 . 28,85 . 29,52 . 28,87
24,14 . 31,00 . 31,58 . 25,83 . 30,03 . LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,79 . ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 73,46 . Harvennushakkuu 69,78 . 22,32 . 28,82 . Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi Metsäyhtiöt houkuttelevat metsänomistajia puukaupoille muun muassa bonusten avulla. Varsinkin takuuhinnat johtavat Karttusen mielestä metsänomistajia herkästi harhaan. 46,91 . 30,92 . 74,73 . 67,02 . ”Takuuhintojen määrittely ei ole selkeää, ja lopullinen päätös on metsäyhtiöillä.” Takuuhinnat vaikuttavat Karttusen mukaan selvästi puukauppaan, mutta usein peräänkuulutettua puukaupan tasaisuutta ne eivät hänen mukaansa lisää. 30,83 . Bonusten lisäksi kaikki kolme metsäyhtiötä tarjoavat ainakin parhaimmille sopimusasiakkailleen niin sanottuja takuuhintoja. 46,20 . Harvennushakkuu 68,91 . Uudistushakkuu 77,19 . 66,79 . 30,05 . SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 74,63 . 25,82 . KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 75,61 . 30,44 . 76,02 . KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 69,22 . 68,88 . 74,29 . UPM:n yksityispuukaupan johtajan Janne Kiiliäisen mukaan kyse on ”merkittävästä osasta puukauppoja”. Kilpailutus lisääntynyt MTK:ssa metsäyhtiöiden bonuksiin, takuuhintoihin ja erilaisiin kampanjoihin suhtaudutaan varauksella. 27,22 . 28,68 . 27,14 . 29,52 . 31,86 . 30,82 . 77,99 . 21,01 . Ensiharvennus 48,53 . ”Bonukset ja takuuhinnat perustuvat siihen, että metsänomistaja houkutellaan tekemään puukauppa suoraan tietyn metsäyhtiön kanssa. 24,15 . Uudistushakkuu 71,74 . 77,71 . 24,75 . 67,05 . 64,23 . 29,63 . 26,85 . 70,59 . 68,18 . 32,15 . 29,00 . 20,11 . 27,54 . 29,37 . Harvennushakkuu 62,41 . Ensiharvennus 23,99 . 41,69 . Uudistushakkuu 75,02 . Jos puun hinta nousee tietyssä ajassa tämän ajanjakson jälkeen, korvataan hintojen nousu metsänomistajalle sen mukaan, mitä vastaavasta leimikosta on samalla alueella myöhemmin maksettu. 32,39 . 31,54 . 30,38 . 33,39 . LASKUSSA . 29,90 . 23,05 . 25,78 . 71,04 . 69,51 . ”Takuuhintakaupoissa kuitupuun hinta voi nousta enimmillään kaksi euroa kuutiometriltä ja tukkipuun hinta viisi euroa kuutiometriltä”, Rantala sanoo. Yhtiön saaman palautteen perusteella takuuhinta on koettu hyväksi ja todelliset hintamuutokset puumarkkinassa huomioivaksi.. 68,92 . 29,39 . 26,05 . Harvennushakkuu 68,43 . Harvennushakkuu 66,99 . 24,69 . 26,97 . Karttusen mukaan harva metsänomistaja pystyy tekemään sitä itse, ja hän kertookin metsänhoitoyhdistysten tekemien kilpailutusten lisääntyneen. 28,82 . 59,09 . 50,57 . 30,95 . Ensiharvennus 53,48 . 31,33 . 64,55 . Takuuhinta koskee tiettynä aikana tehtyjä puukauppoja. Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 72,25 . 27,82 . 28,98 . Kilpailuttamalla saa isomman hyödyn”, sanoo MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen. 30,26 . l Metsälehti Makasiini 53 10746_.indd 53 10746_.indd 53 19.4.2024 14.54 19.4.2024 14.54. 31,42 . . 76,24 . 31,97 . 32,96 . 32,19 . 56,35 . 33,13 . 30,05 . 77,12 . 30,57 . 31,39 . Puukaupan kilpailuttaminen kuuluu metsänhoitoyhdistysten palveluihin. 66,94 . 30,72 . 26,68 . 59,93 . Harvennushakkuu 64,43 . 29,97 . 75,34 . Uudistushakkuu 73,96 . 30,67 . 52,23 . 28,37 . NOUSUSSA . Uudistushakkuu 77,70 . Uudistushakkuu 66,60 . 63,21 . 20,82 . Ensiharvennus 23,43 . Esimerkiksi UPM:n Kiiliäinen puhuu kuitenkin takuuhintojen puolesta. SA M I KA RP PIN EN palveluiden johtajan Juho Rantalan mukaan bonuksia maksetaan vuosittain miljoonia euroja
Pelkona oli, että mahdollinen kirjanpainajatuho laajenee, joten metsänomistaja teki päätöksen päätehakkuusta. KUUKAUDEN PUUKAUPPA Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. l LIINA KJELLBERG 54 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 10746_.indd 54 10746_.indd 54 19.4.2024 14.54 19.4.2024 14.54. Toiveissa on, että leimikko hakataan heti kelirikkokauden jälkeen. Viikko o,5 1,0 1,5 2,0 2,5 .. Sen jälkeen sinne alkoi ilmestyä yksittäisiä kuivuneita kuusia. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Metsänomistaja keräsi niitä polttopuiksi, mutta tuhot jatkuivat. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj.m 3 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. 2023 2024 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 500000 1000000 1500000 2000000 .. tä hakkuut tulisi tehdä ennen kesälomia kirjanpainajariskin takia. Tarjouspyyntövaiheessa ilmoitettiin, etKirjanpainaja vauhditti KUUSIKON PÄÄTEHAKKUU KESKI-SUOMESSA PUUTAVARALAJI M 3 €/M 3 YHTEENSÄ, € Mäntykuitu 6,4 35,00 224,00 Mäntytukki 12,5 78,00 975,00 Kuusikuitu 123,0 35,00 4 305,00 Kuusitukki 260,8 82,00 21 385,60 Kuusilahokuitu 5,3 25,00 132,50 Koivukuitu 19,4 35,00 679,00 Koivutukki 4,0 61,00 244,00 Muu kuitu 6,7 10,00 67,00 Oksat ja latvukset 78,0 20,00 1 560,00 Yhteensä 516,1 29 572,10 Keskisuomalainen kuusikko jouduttiin päätehakkaamaan ennen aikojaan. Metsänomistaja päätyi tekemään kaupan korkeimman tarjouksen tehneen puunostajan kanssa. Tarjouksia pyydettiin Kuution kautta ja sähköpostitse. Viime kesän jälkeen kuusikossa oli 10–20 pystyyn kuollutta puuta. Kuusitukista tarjottiin alimmillaan 74 euroa ja korkeimmillaan 82 euroa kuutiolta. Metsänomistaja myy myös hakkuutähteet. Leimikko on lähes puhdas kuusikko, mäntyä ja koivua siellä kasvaa vain vähän. Vertailun jälkeen parhaimman ja heikoimman tarjouksen ero oli lähes 5 000 euroa. Metsänhoitoyhdistys kilpailutti kaupan. Puusto on vielä kasvavaa, joten hakkuu tulee selvästi ennakoitua aiemmin. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Kahden hehtaarin suuruinen leimikko sijaitsee kesäkorjuukelpoisen tien varressa. Kuusikuidusta tarjottiin alimmillaan 28 euroa ja korkeimmillaan 35 euroa kuutiolta. Puuta leimikossa on runsaat 400 kuutiota. .. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Tarjouksissa oli eroja myös hakkuutähteen osalta. Tiedot kerätään viikoittain. Tämä lupasi, että leimikko hakataan ennen kesälomakautta, jotta mahdolliset kirjanpainajatuhot eivät leviä. Viikot 1 ja 2 yhteensä KESKI-SUOMESSA sijaitseva 60-vuotias kuusikko harvennettiin viisi vuotta sitten. Tarjouksia tuli eräpäivään mennessä viisi
Ostaja voi myydä ensimmäisellä viisivuotiskaudella pienen leimikon, josta tulisi tuloa hoitokulujen jälkeen noin 22 000 euroa. Metsämaan ulkopuolista yksi hehtaari. l Reilusti yli hintapyynnön Hyvästä maksetaan edelleen hyvin etenkin Etelä-Suomessa, tuore tilakauppa osoittaa. KUUKAUDEN TILAKAUPPA MAALISKUINEN metsätilakauppa Hämeenlinnassa osoitti, että Etelä-Suomessa hyvät metsätilat menevät hyvin kaupaksi, kun puustotiedot ovat luotettavat ja hintapyynnöt järkevät. Viidentoista vuoden arvioidut nettokassavirrat ovat yhteensä 323 000 euroa. Suomen Sijoitusmetsien verrokkikauppojen perusteella vastaavista kohteista on viime vuoden aikana maksettu 417 465 euroa. PUUSTOA julkisen metsävaratiedon mukaan 5 691 kuutiota, välittäjän arvion mukaan 4 993 kuutiota HINTAPYYNTÖ 325 000, kauppahinta 420 500 euroa Pinta-alasta lähes puolet oli uudistettavaa alaa ja nuoria taimikoita, mikä toi hinnoitteluun vaikeuskerrointa. Tarjouksia tuli seitsemän, suurin osa yli hintapyynnön. Kanta-Hämeen keskihehtaarihintojen perusteella tilan arvoksi olisi tullut 482 448 euroa ja keskikuutiohinnoilla 311 063 euroa. Taimikonhoitorästejä ei ole, mutta uudistettavaa aukkoa on yhdeksän hehtaaria. Välittäjä arvioi puustoa olevan 4 993 kuutiota. ”Etenkin Etelä-Suomessa on totuttu tarjoamaan reilusti hintapyynnön päälle, mutta yläkantin hintapyynnöillä voi karkottaa potentiaaliset ostajat”, kertoo Joni Tervo tilan välittäneestä Suomen Sijoitusmetsistä. MIKKO HÄYRYNEN PINTA-ALA 70 hehtaaria, josta varttunutta kasvatusmetsää 27, varttuneita ja ylispuustoisia taimikoita 9, nuoria taimikoita 24 ja aukeaa 9 hehtaaria. Toisella sekä kolmannella viisivuotiskaudella on enemmän päätehakkuita, ja molemmilta kausilta on tulossa yli 150 000 euron nettokassavirrat. Se kertoo taimikkopainotteisesta ikärakenteesta, sillä keskipuusto jää 73 kuutioon hehtaarilla. Maapohjat ovat lähes kauttaaltaan helppokulkuisia, tuoreita kangasmaita ja metsäautotie kulkee tilan läpi. Tilan hintapyyntö oli 325 000 euroa ja välittäjän odotukset 370 000 euron tasolla. Tilalla on metsämaata 69 hehtaaria. JO N I TE RV O Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 10746_.indd 55 10746_.indd 55 19.4.2024 14.54 19.4.2024 14.54. ”Keskihinnoilla ei kannata arvioida keskimääräisestä poikkeavien kohteiden hintatasoa.” Tervo pohtii, että hyviä metsätiloja on rajallisesti tarjolla ja niiden hintataso kestää talouden turbulenssin ja korkotason heittelyn. Ainespuusto on lähes täysin varttuneissa, hieman yli 50-vuotiaissa kasvatusmetsissä. Kauppahinta kipusi lopulta 420 500 euroon
Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimikot, % Hakkuukypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 19 19 483 24 18 120 38 6916 58 1,08 Satakunta 24 23 550 24 17 115 38 5890 51 0,94 Häme-Uusimaa 41 40 930 22 17 128 41 7174 56 1,03 Etelä-Karjala 38 37 778 27 15 122 38 6022 49 0,89 Kymenlaakso 26 30 827 28 14 114 39 5983 53 0,94 Pirkanmaa 56 58 1451 23 16 130 39 6300 49 1,00 Etelä-Savo 45 44 1753 24 11 120 36 6300 53 0,89 Eja K-Pohjanmaa 122 102 2513 22 17 107 32 4199 39 0,88 Keski-Suomi 75 68 2213 24 9 121 34 5619 46 0,90 Pohjois-Savo 73 60 1843 25 13 117 35 5495 47 0,90 Pohjois-Karjala 84 70 2289 20 15 123 34 5792 47 0,92 Kainuu 64 49 2161 17 8 105 30 3249 31 0,85 Pohjois-Pohjanmaa 148 107 4540 24 9 82 19 2631 32 0,95 Lappi 94 64 3216 22 14 80 19 1966 25 0,89 Koko maa 1021 845 28321 107 31 4459 42 Lisäys maaliskuu 112 74 METSÄTILAKAUPAT ELOKUUSTA 2023 MAALISKUUHUN 2024 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Muissa maakunnissa ei merkittävää muutosta Nimellishintojen muutos verrattuna vuotta aikaisempaan vastaavaan ajanjaksoon: Hintataso on noussut vuoden aikana Hintataso on laskenut vuoden aikana 1 1 1 2 1 2 METSÄTILOJEN nimellinen hintataso on muutaman vuoden pysynyt vakaana, mutta nyt Hannu Liljeroosin seuranta osoittaa laskun merkkejä. Metsälehden laskuri luotettava Hämeen ammattikorkeakoulussa opiskeleva Petri Ikävalko on tehnyt opinnäytetyön metsätilojen pika-arvioista. Oheisessa taulukossa näkyvät kaupat kahdeksan viimeisen kuukauden ajalta. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 10746_.indd 56 10746_.indd 56 19.4.2024 14.54 19.4.2024 14.54. Suurimman, 8 086 euron hehtaarihinnan arvioi UPM:n laskuri ja pienimmän Stora Enso 4 407 eurolla. Siinä arvioitiin UPM:n, Lähi-Tapiolan, Stora Enson, Osuuspankin ja Metsälehden laskureita. ”Laskua on kolmisen prosenttia, vaikka kaupat ovat painottuneet aiempaa enemmän etelään. Metsätilojen yhteisala oli 368 hehtaaria ja pyyntöhinta keskimäärin 5 476 euroa hehtaarilta. Toteutuneissa kaupoissa keskihinta oli 6 696 euroa. Metsämaahehtaarin keskihinta on 4 458 euroa, mikä on sata euroa vähemmän kuin vuosi sitten. Lisäksi keskipuusto ja tukkiosuus ovat hieman nousseet. Metsälehden laskuri erosi siitä vain 13 euroa, myös keskihajonta oli vertailun pienin. Metsälehden käyttämä kauppa-arvomenetelmä vaikuttaa opinnäytetyön perusteella olevan luotettavin.. Jatkossa siitä ei voi olla varma. l MIKKO HÄYRYNEN Hinnat kääntyivät laskuun Tähän saakka metsätilojen nimellinen hintataso on pitänyt. Vertailussa oli 15 metsätilaa Metsätilat.fi:stä viime syksyltä, kooltaan 11–41 hehtaaria. Vaikuttaa siltä, että metsämaan hinnat ovat alkaneet laskea”, Liljeroos kertoo. Ikävalkon mukaan erot johtuvat etenkin määritysmenetelmästä sekä käytetystä puunhintatilaston aikaikkunasta
Merkillepantavaa on, että dieselautojen osuus rekisteröinneistä on vain kolme prosenttia. Pylpyröitä ja painikkeita Kun pienestä autosta vaihtaa Audi Q7:n komentosillalle, voi äkkinäistä lähes pelottaa auton koko. Auto onkin iso – yli viisi metriä pitkä, kaksi metriä leveä ja niin korkea, että alle 1,9-metrinen persjalkainen ei yli näe. Auton maavara kuvassa on offroad-asennossa eli suurimmillaan. Koeajettu Audi Q7 3.0 TDI on otettu käyttöön kuusi vuotta sitten. Kun sitä lähestyy, huomaa kuitenkin itse pienentyvänsä. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 10746_.indd 57 10746_.indd 57 19.4.2024 14.54 19.4.2024 14.54. Toimintoja ei ole piilotettu kosketusnäytön valikkorakenteisiin, vaan autossa on painikkeita, rullattavia säätörullia ja kierrettäviä pylpyröitä, joissa löytyy toimintoja kiertämällä, painamalla ja vääntämällä. Syynä tai seurauksena dieseleiden pieneen osuuteen on varsinkin isompien dieselautojen tuonti käytettyinä. Iso maasturi on helposti lähestyttävä, kun selviää alkuhämmennyksestä. Käytettynä löytyy kohtuuhintaan laadukkaitakin menopelejä. KÄYTETTY DIESEL ON KÄYPÄ VAIHTOEHTO AUDI Q7 3.0 TDI 160 KW QUATTRO TIPTRONIC Moottori: Diesel 3.0 TDI V-6 Teho: 160 kW Tankki: 75 ltr Kiihtyvyys: 7,5 s 0–100 km/h Huippunopeus: 216 km/h Omamassa: 2 070 kg Kokonaispaino: 2 765 kg Pituus: 5 167 mm Leveys: 2 018 mm Korkeus: 1 750 mm Peräkärryn massa: 750 kg (jarruton), 3 500 kg (jarrullinen) Maavara: 245 mm (offroad-asento) Renkaat: 255/60 R 18 Polttoaineen kulutus: koeajossa 7,0 ltr/ 100 km Jos haluaa varautua synkempään tulevaisuuteen, jossa sähköä ei saa, voi dieselauto olla järkevä valinta. Mukana oli hyvin kirjoitettu 434-sivuinen käyttöopas, mikä on ytimekäs suoritus. Audi Q7 3.0 TDI Quattro kevätauringossa. Suomiauto. Se on poikkeuksellisen hyvin varusteltu ja myös tavattoman mukava. Ilmeisesti Ruotsissakin on käynnissä dieselvastaisuus, ja hyviä dieselmaastureita tuodaan Suomeen käytettyinä. Yli tuhatsivuisia käyttöeepoksiakin on nähty. Tällaisessa lehtijutussa ei voi mainita kaikkea, mitä autossa oli, eikä muutamassa päivässä kaikkia varusteita ja toimintoja huomaa tai opi käyttämään. Kaukaa katsoessa auto vaikuttaa sopusuhtaiselta. NYKYÄÄN Suomessa rekisteröidään paljon vähemmän autoja kuin autokannan uudistuminen vaatisi. Tämän jutun iso Audi voisi olla tyypillinen Ruotsin-tuonti, mutta ajettu Q7-yksilö on ns
Ajomoodi valitaan näppärästi kojelaudan painikkeesta. Offroad-moodi nosti koria ylemmäksi ilmajousituksen avulla. Kun auto on korkea ja ikkunat isot, näkee ulos hyvin. Suuntavakavuuteen vaikuttaa alustan tukevien rakenteiden lisäksi kolmen metrin akseliväli. Dieseliä sen sijaan saa autotallissa varastoida 200 litraa. Kompromisseilta ei voi välttyä Maasturi tai kaupunkimaasturi on aina kompromisJOS SÄHKÖ LOPPUU JOS oikein synkistelee, niin pahimpaan varautuneet dieselautoilijat ovat ainoat liikkeelläolijat, mikäli Suomen sähköverkko on särjetty eivätkä huoltoasemat toimi. Tarvittaessa kojelautaan nousee näyttö, johon voi kutsua tietoa pylpyröistä ja namiskoista. Niinpä nopeutta kertyy helposti liikaakin. Dynamic-moodia tarvitaan kovaan tieajoon: jousitus on matalampi ja iskunvaimentimet tehokkaammat. Jos harrastusta riittää, voi ohjelmoida näistä muuttujista itselleen sopivan yhdistelmän. Bensaa ei saa varastoida autotalliinsa kuin 50 litraa. Myös auton pituus ja paino itsessään lisäävät kolariturvallisuutta. Audi Q7 antaa ajaessa vahvan turvallisuuden tunteen. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 10746_.indd 58 10746_.indd 58 19.4.2024 14.54 19.4.2024 14.54. Tässä suhteessa kuusi vuotta vanha Audi edustaa nyt alkamassa olevaa todellisuutta! Lisää maavaraa moodia vaihtamalla Audi Q7:n kolmelitrainen TDI-moottori tuntui ajossa tehokkaamalta kuin ilmoitettu 160 kilowattia. Maantiellä ei tällaista katvetta huomaa. Kuvan alareunassa on hiiripadi, jolla hallitaan muun muassa navigointia. Tässä suhteessa kuusi vuotta vanha Audi edustaa nyt alkamassa olevaa todellisuutta! Isolla tiellä ajaminen on juhlaa. Pitkä auto tuntuu kokoistaan ketterämmältä, joten tältä osin kaupunkiajo helpottuu. Ajotilan valinta säätää jousituksen korkeutta, iskunvaimentimien tehoa, kaasun vastetta ja tasauspyörästön lukkoja. Eikä nykybensa edes säily pitkään. Leveä ja pitkä auto ei tahdo mahtua parkkiruutuun. Alle kuudenkympin vauhdissa myös takapyörät kääntyvät, mutta eri suuntaan kuin etupyörät. Auto pitää erinomaisesti suuntansa, muttei pidä liian kovaa melua edes nastarenkailla. Lämpötilan ja tuuletuksen säädöt ovat helppokäyttöisesti esillä pylpyröissä ja nappuloissa. Kokoonsa nähden auton omapainoa, 2 070 kiloa, voi pitää jopa kohtuullisena. Jos ei ole sähköä, et pääse sähköautolla mihinkään. Noin 220 hevosvoiman teho riittää 8-pykäläisen automaattilaatikon kautta ripeään liikkumiseen. Sille ei voi mitään, että 5,17 metrin pituus vaikeuttaa pysäköintiä ja peruuttelua taskuparkkiin, vaikka peruutuskamera on apuna. Liikennöinti sekä isoilla teillä että kelirikkoisilla metsäautoteillä oli yhtä luontevaa. Metsäteitä ajaessa huomaa muhkean keulan muodostavan katvetta mäen ylityksessä. Ja varastoitu diesel säilyy vuosikausia. Turvavarustus on ajan tasalla. Vastaavan kokoiset sähköautot ovat jopa puoli tonnia painavampia ja puolta tehokkaampia. Eurooppalaisissa yhteyksissä on jo nähtävissä, että kosketusnäytöistä pitäisi turvallisuuden parantamiseksi päästä pois kohti välittömämpia ja ergonomisempia pylpyröitä ja näppäimiä. Led-valot valaisevat yötä kirkkaasti
si maastoja tieajettavuuden välillä. Ajetussa Q7:ssa kompromissia on vältelty onnistuneesti pätevällä varustuksella. Kartan päälle voi valita pienemmät (kuvassa ) tai isommat mittarikiekot. Takapenkki on ryhdikäs ja jalkatilaa riittävästi. Jos takaistuimet kaataa, syntyy 1,2 metriä leveä ja yli 2 metriä pitkä tasainen lattia. Matkustajatilojen lisäksi jää pohjaltaan neliömäinen 1,2x1,2 metrin tila auton perään. Joku on ajanut kalliimmat kilometrit pois, mutta tanakka, äärivarusteltu ja ehjä auto odottaa Jyväskylässä. Meillä metsätilakauppa käy! Metsälehti Makasiini 59 10746_.indd 59 10746_.indd 59 19.4.2024 14.54 19.4.2024 14.54. Nyt Jyväskylän Autotarvike ilmoittaa 202 000 kilometriä ajetun Q7:n hinnaksi 38 760 euroa. ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Kartassa näkyvät raidat johtuvat moiré-ilmiöstä kameran kennon ja mittaristonäytön kuvan välillä. Ison akselivälin huomioiden Audi tuntui ketterältä. Koeajettu auto lienee maksanut uutena kuusi vuotta sitten 110 000– 120 000 euroa. Parhaalle paikalle kuskin näkökenttään saa halutessaan navigointikartan, joka on terävä, värikäs ja iso. Tarkistimme papereista, ja kas: autossa oli myös ohjaavat takapyörät. Metrin tarkkuudella ympyrä oli 12 metriä renkaasta mitattuna. l Epätieteellisesti mittasimme kääntöympyrän sohjoisella tenniskentällä. Tosin siinä taas joudutaan ikuisuuskompromissiin rahan kanssa
METSÄTEOLLISUUS » KAICELL Fibers Oy:n Paltamoon suunnittelema sellutehdas on enää rahoitusta vaille. Käytännössä tilanne on kuitenkin tiukempi kuin tiukka. Toimistopalvelut ostetaan Kainuun liitolta, joka on myös suurin omistaja noin 12 prosentin osuudella. Siitä pitävät huolen Metsä Groupin Kemin ja Stora Enson laajenevan Oulun tehtaan yhteensä noin 10 miljoonan kuution puuntarpeet. Varsinaista ankkurisijoittajaa ei ole. Siitä puoli miljoonaa voisi olla sahahaketta, joten pyöreää puuta tarvitaan kolme miljoonaa kuutiota. Sen hankinnasta on esisopimus. Pääomasijoitusja rahastoyhtiö Taaleri on merkittävä omistaja kahdeksan prosentin osuudella. Kainuun puuvaroilla siinä ja siinä Kaicellin suunniteltu tuotanto on 600 000 tonnia sellua ja puuntarve 3,5 miljoonaa kuutiometriä. Tehdastontin omistaa Paltamon kunta. Rahaa tosin tarvitaan paljon, noin 1,3 miljardia euroa. Kainuun maaja metsäsäätiöllä on vajaa viisi prosenttia, muut omistajat ovat yksityisiä henkilöitä tai heidän yrityksiään. Lakot noteerataan ja niitä joutuu selittämään.” Tilanne muuttunut Investointiympäristö on muuttunut siitä, kun hankkeen syntysanat lausuttiin. TU O M A S JU N TU N EN MIKKO HÄYRYNEN Hannu Heikkisen mukaan Kaicell tulee olemaan kilpailukykyinen ostaja puumarkkinoilla. Teoriassa Kainuun puuvarat melkein riittävät, sillä maakunnan metsäohjelman mukaan kuitupuun hakkuumahdollisuudet ovat 2,8 miljoonaa ja parina viime vuonna on hakattu 2,5 miljoonaa. Toivotuin sijoittaja on sellubisneksen ja Suomen puumarkkinat tunteva teollinen toimija. ”Tulemme olemaan kilpailukykyisiä ostajia, sen pystyy laskemaan suoraan logistiikkakustannuksista”, Heikkinen sanoo ja viittaa siihen, että Kaicellille puu liikkuisi samojen pyörien päällä met60 Metsälehti Makasiini 10835_.indd 60 10835_.indd 60 19.4.2024 13.32 19.4.2024 13.32. Maailma on rauhattomampi, kiinalaisia sijoittajia ei näy, mutta Nato-jäsenyys koetaan investointiriskiä pienentävänä. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi aiemmin keväällä tehtaan ympäristöluvasta tehdyt valitukset. Kaicellin organisaatio on kevyt. Heitä kiinnostaa etenkin puun saatavuus ja työrauha. Nyt yrityksessä hiotaan esittelyaineistoja sijoittajia varten. ”Pelkästään Suomen ulkopuolella toimivia tahoja varten joutuu tekemään enemmän selvityksiä. ja Hannu Heikkinen sanoo. Palkattua henkilöstöä on kolme, joista Heikkinen on osa-aikainen toimitusjohtaja. ”Luvat laittavat reunaehdot, mutta tarkempi suunnittelu tapahtuu investointipäätöksen jälkeen ja investoijien vedolla”, toimitusjohtaVAIN RAHOITUS PUUTTUU Kaicellin sellutehtaan ympäristölupa on nyt järjestyksessä. Seuraavaksi hankkeeseen etsitään Suomen puumarkkinat tuntevia investoijia
m 3 Kemijärven biojalostamo puunkäyttö 2,8 milj. Määrä olisi 55 000–80 000 tonnin haarukassa. Erotus 4,6 miljoonaa kuutiota olisi kurottava kiinni sahahakkeella ja tuonnilla muista maakunnista ja ulkomailta. Sellutehtaiden nykyinen käytäntö on, että kuorella lämmitetään meesauunia ja ylijäämäkuori poltetaan kuorikattilassa, jonka tuottamalla höyryllä käytetään sähköturbiinia. Jaakkola tietää maailmasta vain yhden, brasilialaisen sellutehtaan, joka on rakennettu miljardöörien rahoilla ilman teollista toimijaa. Kaicellin oma innovaatio on ylijäämäkuoren kuivaaminen, josta yhtiö on teettänyt opinnäytetyön. Toki hankkeessa sijoittajien raha muuttui teollisuudeksi ja miljardööritkin myivät omistuksensa perinteiselle metsäteollisuudelle.. m 3 Lähde: Luke Johtopäätös: Jos kaikki toteutuisi, niin Pohjois-Suomen kuiduttavan teollisuuden puunkäyttö nousisi 16,4 miljoonaan kuutioon. ”Ehkä pystymme myötävaikuttamaan, että syntyy rahoittajien konsortio ja siinä Taaleri voi olla merkittävä pala.” Konsortiolla tarkoitetaan liikemaailmassa useiden toimijoiden yhteenliittymää, joka usein ajatellaan väliaikaiseksi. ty hanketta toteuttamaan. ”Tulemme olemaan kilpailukykyisiä ostajia.” sästä tehtaalle, ilman venkslauksia junaterminaaleissa. ”Nykyinen tiukka tilanne pienpuulla on tilapäisvaihe, sillä energiakäytön huippu on käsillä ellei jo ohitettu.” Ylijäämäkuoresta myyntiartikkeli. ”Se on varteenotettava vaihtoehto sähköntuotannolle, ja raaka-ainekilpailusta ainakin osa voidaan korvata yhteistyöllä.” Taaleri osakkaana ja pelinrakentajana Taaleri Kapitaali Oy:n johtaja Timo Jaakkola on myös Kaicellin hallituksessa. Taalerissa uskotaan, että Kaicellin toteutumisen palaset ovat olemassa, kun ne vain osataan sovittaa yhteen. Heikkinen uskoo myös, että kilpailutilanne energiakäytön kanssa helpottuu. m 3 LAPPI 4,1 milj. Hän perustelee Kaicell-sijoitusta Taalerin kasvustrategialla, jossa bioteollisuus nousee uusiutuvan energian rinnalle. m 3 POHJOIS POHJANMAA 4,9 milj. l Metsälehti Makasiini 61 10835_.indd 61 10835_.indd 61 19.4.2024 13.32 19.4.2024 13.32. Kuitupuun hakkuumahdollisuudet ovat 11,8 miljoonaa. m 3 (toisenkin kartonkikoneen käynnistyttyä 2025) Metsä Group, Kemi puunkäyttö 7,6 milj. Yksin Taaleri ei missään tapauksessa pysPohjois-Suomen kuiduttavan teollisuuden puunkäyttömäärät Nykyiset, valmistuvat ja suunnitellut tehtaat Kaicell Fibers, Paltamo puunkäyttö 3,5 milj. m 3 (suunnitteilla) Stora Enso, Oulu puunkäyttö 2,5 milj. Taaleri omistaa myös mäntyöljytislaamoa Haminassa ja Joensuussa rakenteilla olevaa biohiililaitosta. m 3 (suunnitteilla) Kuitupuun hakkuumahdollisuudet suurin ylläpidettävä hakkuumäärä KAINUU 2,8 milj. Heikkisen mukaan meesauuni tarvitsee tehtaan kuorimäärästä puolet, mutta toinen puoli voidaan kuivata ja myydä lämpövoimaloille
HIRVITUHOT » TÄHÄN ON TULTAVA MUUTOS! 62 Metsälehti Makasiini 10834_.indd 62 10834_.indd 62 19.4.2024 13.24 19.4.2024 13.24
Tilanteen toivottomuuden totesi myös Metsäkeskuksen metsäneuvoja Pekka Nieminen viisi vuotta sitten. MTK vaatii, että riistahallintolaki on arvioitava uudelleen. Hirvikannan pienentäminen on metsätalouden harjoittamisen mahdollistamiseksi ainoa ratkaisu.” Maanomistajien vastustuksesta huolimatta moni riistaneuvosto päätti tänä keväänä nostaa hirvien tavoitekantaa. KAPUA MME moottorikelkkauraa pitkin Ahvenusvuoren kiperää rinnettä Jyväskylän Korpilahdella. Paha vain, ettei kelkalla ja megafonilla pelottelu tepsi sarvipäihin. Tilojen alueella tarkastamani taimikot on tuhottu perusteellisesti. Näin hän kirjoitti tarkastusraporttiinsa: ”…ylisuuri hirvikanta vaikeuttaa suuresti tai tekee mahdottomaksi metsän uudistamisen ja taimikon aikaansaamisen. ”Meidän maillamme vahingot voi laskea kymmenissä tuhansissa euroissa”, Ahvenus sanoo. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN TÄHÄN ON TULTAVA MUUTOS! Juhani Ahvenus on taistellut toistuvien hirvituhojen kanssa Jyväskylän Korpilahdella kahdeksan vuoden ajan. Nykyisin metsät omistaa hänen poikansa Jari Ahvenus. Veteraanimetsänomistaja Juhani Ahvenuksen jalka on kevyt, mutta mieli raskas, kun laella avautuu toistakymmentä hehtaaria totaalisesti runneltua nuorta metsää. Tekijät eivät ole peitelleet jälkiään. Metsälehti Makasiini 63 10834_.indd 63 10834_.indd 63 19.4.2024 13.24 19.4.2024 13.24. Se, mikä voisi olla laadukasta ja kasvuisaa taimikkoa, on runneltuja mäntyjä, aukkopaikkoja ja karussa maassa kituuttavia kuusentarreja. Hän arvioi tuhojen hintalapuksi kymmeniä tuhansia euroja. Keväthanki on kauttaaltaan hirven jälkien ja Ahvenuksen moottorikelkan kulku-urien kirjailema
Hän korostaa, että seuran on ehdittävä metsästää myös muilla vuokraamillaan alueilla, koska niilläkin metsänomistajat toivovat hirvien vähentämistä. Hänen laskelmiensa mukaan alueella on tänä talvena oleillut noin 27 hirveä tuhannella hehtaarilla. Etelä-Korpilahden Jahti Ry:n jahtivoudit haluavat runsasta hirvikantaa, koska he harjoittavat täällä hirvikoiriaan.” Etelä-Korpilahden Jahdin pitkäaikainen puheenjohtaja Pertti Anttila kiistää Ahvenuksen epäilyt hirvien tietoisesta säästämisestä. ”Tuhot alkoivat lisääntyä voimakkaasti kahdeksan vuotta sitten, koska täällä hirviä ei juuri ammuta. HIRVITUHOT » 64 Metsälehti Makasiini 10834_.indd 64 10834_.indd 64 19.4.2024 13.24 19.4.2024 13.24. Hirvenpyynnin tammikuinen jatkoaika on tarkoitettu Ahvenusvuoren kaltaisten ongelma-alueiden hirvikantojen karsimiseen. Hän arvioi alueella olevan 27 hirveä tuhatta hehtaaria kohden. Mapista löytyy myös metsästysseuran kanssa käyty kirjeenvaihto sekä asiaa koskevat lehtileikkeet. ”Siinä on paha valuvika, kun maanomistajat ja sidosryhmät voidaan ohittaa riistanhoitoyhdistysten edustajien äänten enemmistöllä.” Juhani Ahvenus on dokumentoinut hirvituhot valokuviin. Ahvenus on kirjannut talven hirvihavainnot ylös. Hänen mukaansa seura on kaatanut noin puolet ampumistaan hirvistä Ahvenuskylän lähitienoilta. Tammikuussa alueelta ei kuitenkaan ammuttu hirviä, vaikka se olisi tuhojen torjumiseksi ollut mahdollista. Ongelmana on, että lähitienoilla on paljon talvehtivia hirviä ja niitä tulee jahdin päättymisen aikoihin vielä lisää”, Anttila sanoo. Talvehtivia hirviä paljon Vetoomukset hirvikannan pienentämiseksi eivät Ahvenuksen mukaan ole tuottaneet tulosta. ”Viime syksynä ampumistamme 15 hirvestä seitsemän kaadettiin Ahvenuskylän lähitienoilta ja jahtipäivistä lähes puolet käytettiin samalla alueella. Seura käytti viime syksynä kaikki kaatolupansa. Anttilan mukaan vanhenevasta metsästäjäjoukosta ei löydy innokkaita lähtijöitä tarpomaan syvään lumeen
Kiertokirjeen viesti oli: ”tänä syksynä metsästäjiltä vaaditaan erityistä malttia”. Lisäksi alueellisen riistaneuvoston pyrkimyksenä on lisätä vasoja tuottavien hirvinaaraiden osuutta, vaikka Keski-Suomessa on viitteitä hirvikannan kääntymisestä kasvuun. Sitä ei esimerkiksi MTK:n pyrkimyksestä huolimatta nostettu nykyisen hallituksen ohjelmaan. Keski-Suomessa he edustavat maanomistajia, Metsäkeskusta, ely-keskusta ja Keski-Suomen liittoa. ”Mielestäni kolmen vuoden välein tehtävä hirvitalousalueittainen hirvikantatavoitteen asetanta pitäisi irrottaa alueellisten riistaneuvostojen päätösvallasta. Keski-Suomessa kaikki sidosryhmien edustajatkin harrastavat Metsälehden tietojen mukaan hirven metsästystä. Kolme sidosryhmien edustajaa vastusti päätöstä. Pari vuotta sitten joukko pohjoiskarjalaisia metsänomistajia kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle riistahallinnon hirvitoimista, tosin laihoin tuloksin. ”Keski-Suomen alueellinen riistaneuvosto kuuli alueellisia sidosryhmiä ja päätti hirvieläinkantojen hoitotavoitteista hirvitalousalueilla vuosille 2024–2026. ”Oikeus harjoittaa metsästystä ja määrätä siitä kuuluu alueen omistajalle, jollei jäljempänä muuta säädetä”, todetaan metsästyslain kuudennessa pykälässä. MIKKO RIIKILÄ Anttila kertoo, että Etelä-Korpilahden Jahti tarjoutui taannoin levittämään hirvikarkotetta alueelle. Kuluvan talven aikana Metsälehdelle on raportoitu suurista hirvilaumoista taimikoissa muun muassa Uuraisten ja Viitasaaren alueilta. Houhalan ja Vesterisen kirjelmä raivostutti maakunnan puuntuottajia, mutta osoitti, kenen käsissä hirvipolitiikan toimeenpano todellisuudessa on. Riistahallintolaki pitäisi arvioida Tänä keväänä alueelliset riistaneuvostot päättivät kolmen seuraavan vuoden hirvikantatavoitteista. MTK:n edustajat ovat lähestyneet asiassa maaja metsätalousministeri Sari Essayahia. Päätös hyväksyttiin Keski-Suomen alueellisessa riistaneuvostossa äänin 6–3. Ihan helppoa riistahallintolain evaluoinnin eteenpäin vieminen ei ole. ”Se, että on myös metsästäjä, ei tee kenestäkään huonoa tai epäkelpoa maanomistajan edustajaa. Metsästäjät päättävät kaatoluvista Helpotusta ei ole luvassa lähivuosinakaan, sillä maaliskuussa kokoustanut Keski-Suomen alueellinen riistaneuvosto päätti nostaa hirvikantatavoitteita. Tiirolan mukaan tämä osoittaa, että riistahallintolaki pitäisi evaluoida eli arvioida uudelleen, koska metsästysoikeuden omistavien maanomistajien näkökanta tulee sivuutettua. Näin siitä huolimatta, että metsästysoikeus ja siitä määrääminen kuuluvat lain mukaan maanomistajille. l Katso video osoitteessa Metsälehti.fi Metsälehti Makasiini 65 10834_.indd 65 10834_.indd 65 19.4.2024 13.24 19.4.2024 13.24. Sidosryhmillä ei ole sananvaltaa Alueellisissa riistaneuvostoissa on neljä sidosryhmien edustajaa. Se ei hänen mukaansa kuitenkaan sopinut Juhani Ahvenukselle. Seitsemässä yhteensä viidestätoista alueellisesta riistaneuvostosta riistanhoitoyhdistysten edustajat jyräsivät enemmistöllään maanomistajien näkemykset hirvikannan säätelystä. Tavoitteet edellyttävät hirvikannan hienoista pienentämistä.” Kantatavoitetta siis nostettiin, vaikka piti pienentää eikä edellistäkään kantatavoitetta ole Luonnonvarakeskuksen mukaan saavutettu yhdelläkään Keski-Suomen hirvitalousalueella. Siinä on paha valuvika, kun maanomistajat ja sidosryhmät voidaan ohittaa riistanhoitoyhdistysten edustajien äänten enemmistöllä”, Tiirola sanoo. Tämä kävi ilmi viimeistään koronasyksynä 2021, kun Keski-Suomen hirvipomot, alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Leo Houhala ja varapuheenjohtaja Reijo Vesterinen vetosivat metsästäjiin hirvikantojen säästämisen puolesta kiertokirjeellään, joka julkaistiin maakunnan päälehti Keskisuomalaisessa ja monissa paikallislehdissä. Hän muistuttaa, että Keski-Suomessa sidosryhmien edustajat, myös maanomistajien edustaja, jättivät eriävän mielipiteensä alueellisen riistaneuvoston päätöksestä ja vaativat kantatavoitteiden alentamista. HIRVIKANNAN säätelyssä ratkaisevaa on epävirallinen taso, jolla määritetään, paljonko kaatoluvista käytetään. Sidosryhmiä kuullaan, mutta päätökset tehdään metsästäjien enemmistön äänin. Päätöksen muotoilu paljastaa hirvipolitiikan kummallisuuden. Kuusi jaa-ääntä tuli neuvostoon alueen riistanhoitoyhdistyksistä valituilta edustajilta, siis metsästäjiltä. Metsäkeskuksen edustaja ei päässyt kokoukseen. Olen käyttänyt kysymystä, onko taimi vai hirvenliha etusijalla. Näin ei kuitenkaan tapahdu, koska alueellisissa riistaneuvostoissa maanomistajat on pienennetty sidosryhmän rooliin. Jos maanomistajat saisivat päättää kaatoluvista, tavoitteena olisi oletettavasti metsätuhojen minimointi. Keski-Suomen metsänomistajien keulahahmo, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ei kuitenkaan pidä metsästysharrastusta ongelmallisena. KOUKISTUUKO LIIPAISINSORMI. Taimen pitää olla vastaus, mutta hyvä on olla myös käsitys metsästyksestä”, Tiirola sanoo. Tavoitteita nostettiin hieman odotettavissa olevaan suurpetokantojen kasvuun varautumiseksi
Silti sekä puuston määrä että kasvu ylittävät aikoinaan epärealistisena pidetyn tason ja vieläpä etuajassa. TODELLISUUDESSA 2,1 MILJARDIA kuutiota meni Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan rikki jo 2004–2008 inventoinnissa. Todellisuus on siis ollut tarua ihmeellisempää. 66 Metsälehti Makasiini KOLUMNI » SEPPO SAMULI VANHAT SKENAARIOLASKELMAT voivat auttaa meitä ymmärtämään myös tulevia skenaarioita. Viimeisessä skenaariossa hakkuupoistumat nostettiin 20 vuodeksi 80 miljoonan kuution tasolle. 10749_.indd 66 10749_.indd 66 19.4.2024 13.27 19.4.2024 13.27. Tehdyissä skenaarioissa ei tuolloin osattu ottaa huomioon esimerkiksi ilmaston lämpenemistä ja metsänhoidon muuttumista. Sen mukaan metsät kasvavat sitä enemmän, mitä vähemmän hakataan. Laskelman tekoaikaan puuston määrä metsissämme oli noin 1,7 miljardia kuutiota ja hakkuupoistuma hieman alle 50 miljoonaa kuutiota vuodessa. On ilmeistä, että vuosituhannen vaihteen skenaarioissa sekä kasvun että puuston määrän kehitys aliarvioitiin selvästi. Ero laskelmissa oli huomattava. l Jälkiviisastelua tulevaisuusskenaarioista Todellisuus on siis ollut tarua ihmeellisempää. Tällä skenaariolla puuston määrän arveltiin nousevan vuoteen 2030 mennessä 2,1 miljardiin kuutioon ja kasvun 95 miljoonaan kuutioon. Mitattu kasvu on tällä hetkellä yli 100 miljoonaa kuutiota. Ensimmäisessä skenaariossa oletettiin, että jos hakkuut pysyisivät tällä tasolla, puuston määrä nousisi vuoteen 2030 mennessä 2,5 miljardiin kuutioon ja kasvu 100 miljoonaan kuutioon. Toisessa skenaariossa hakkuupoistumaksi oletettiin 60 miljoonaa kuutiota vuosittain. Tällä skenaariolla arvioitiin puuston tilavuuden pysyvän 1,7 miljardissa kuutiossa ja kasvun nousevan 90 miljoonaan kuutioon. ANNIKA KANGAS Kirjoittaja on tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksessa ja metsänomistaja. Se tarkoittaa, että vaikka ymmärryksemme metsien kehityksestä on vuosituhannen vaihteesta parantunut, täydellinen se ei vieläkään ole.. Toinen laskelma perustuu kasvumalleihin. Uusimmassa inventoinnissa (mittausvuodet 2018–2022) puuston määrä on jo saavuttanut 2,5 miljardin kuution rajapyykin, vaikka hakkuumäärät nousivat 2000-luvun keskimäärin 60 miljoonasta 2020-luvun noin 73 miljoonaan kuutioon. Erojen taustalla ovat laskelmien erilaiset oletukset esimerkiksi metsänhoidon ja metsien iän vaikutuksesta kasvuun sekä metsien terveydentilasta ja tuhoista. Puuston tilavuuden näin valtavaa nousua pidettiin kuitenkin epärealistisena. Kolmannen skenaarion mukaan hakkuupoistumaa nostettiin pikkuhiljaa alun 67:stä 74 miljoonaan kuutioon. Esimerkiksi käyvät vuonna 1999 julkaistut Kansallisen metsäohjelman neljä skenaariota metsien tulevasta kehityksestä. METSÄBIOTALOUSPANEELI julkisti vastikään omat skenaariolaskelmansa, jotka on laskettu kahdella eri menetelmällä. Tällä hakkuupoistumalla puuston tilavuus tipahtaisi 2010-luvulla noin 1,4 miljardiin kuutioon ja hakkuupoistuma 65 miljoonaan kuutioon, josta ne lähtisivät taas nousuun. Vuodesta 2000 eteenpäin on hakattu liki 1,5 miljardia kuutiota, joka on noin 330 miljoonaa kuutiota enemmän kuin maltillisimmassa skenaariossa oletettiin. Toinen taas perustuu VMI:ssä havaittuihin keskikasvuihin, ja sen mukaan käy juuri päinvastoin
02046 1478 10756_.indd 67 10756_.indd 67 17.4.2024 21.58 17.4.2024 21.58. Lue lisää storaensometsa.fi Metsäasioiden kanssa et ole yksin – Stora Enso Stora Enso Metsä p. Puukaupoilla nyt 1000 €:n etu Tartu puukaupan parhaaseen diiliin! Tee kanssamme hyvät puukaupat ja saat mojovan edun metsänhoitotöihin
Nyt kokoelmissa on yli 500 lajia. LUDEMIES TEKSTI MARJO NÄKKI KUVAT JUHA METSO Petri Parkko hurahti ensin perhosiin ja lintuihin, sitten sudenkorentoihin ja lopulta luteisiin. Metsälehti Makasiini 69 10751_.indd 69 10751_.indd 69 19.4.2024 13.10 19.4.2024 13.10
70 Metsälehti Makasiini METSO & NÄKKI » METSO & NÄKKI » 10751_.indd 70 10751_.indd 70 19.4.2024 13.10 19.4.2024 13.10. Esimerkiksi nelitäpläluteen väritys on komea. Nyt laji kiehtoo sen monipuolisuuden takia. Petri Parkon ludeharrastus alkoi kisasta
Niitä kerää Oulun yliopisto. ”Meidänkin runsaan tuhannen neliön pihalla on tavattu yli sata eri ludelajia”, Parkko kertoo. Niistäkin, joita ei tunnisteta, saadaan genomi eli geeniperimä. Kaikille luonto merkitsi enemmän kuin ympärillä avautuvaa maisemaa, se oli intohimo. Kouvolalainen luontokartoittaja Petri Parkko saunoi yhdessä kolmen kaverinsa kanssa pikkujouluissa vuonna 2011. ”Joskus luteen pystyy tunnistamaan vain sen takapään poistamalla ja tutkimalla genitaalit.” Mikroskooppi on sellaisessa puuhassa kovassa käytössä. Ihminen on alkuperältään keräilijä, eikä monikaan ole siitä miksikään muuttunut. Ehkä useimmin hänet kuitenkin näkee maastossa tai puistossa takamus pystyssä otsaluuppi päässä. Keväisin ja syksyisin Parkko seuloo kariketta. Lajitietokeskuksen mukaan maassamme on tavattu 553 ludelajia. Parkko löysi sen Savonlinnasta. Suurimmat lajit, kuten puolitoistasenttisen härkäluteen, voi tunnistaa ulkonäön perusteella. Metsälehti Makasiini 71 10751_.indd 71 10751_.indd 71 19.4.2024 13.10 19.4.2024 13.10. Luteen voi löytää vaikka puun lehden kääntämällä, jos vain tietää mitä etsii. II HMISLAJIN koiraat saavat parhaat ideansa saunan lämmössä. Lutikoita löytyy välillä lakanoista tai seiniltä, ja niiden puremat aiheuttavat ikäviä Kyyröslude on hyvin harvinainen ja uhanalainen laji Suomessa. Parkolle kisasta tuli elämäntapa. ”Kisa otettiin tosissaan. Hän kuuluu siihen harvinaiseen keräilijöiden joukkoon, jonka kokoelmissa on yli 500 ludelajia. Haastavimpia ovat pienet, vain millin parin mittaiset luteet. Latvushaavilla saa kurotettua luteen puunlatvasta, lyöntihaavilla kasveista ja vesihaavilla vaikka järven pinnalta. Edellisvuonna oli ilmestynyt kirja Suomen luteet. Lajeja omalla pihalla Luteet liikkuvat lajista riippuen maalla, vedessä tai kasvillisuudessa. Yksi pilaa maineen Luteilla on huono maine, joka johtuu lutikan eli seinäluteen toiminnasta. Kolasin lunta pihasta ja toin kariketta sisälle sulamaan, jotta löytäisin talvehtivia luteita”, Parkko kertoo. Illan kuluessa syntyi ajatus kisasta, jonka voittaisi se, joka löytäisi vuodessa eniten kirjan lajeja
Kyyrösluteen ulkomuodon perusteella voisi ajatella, että se ei lennä. PETRI PARKKO AMMATILTAAN luontokartoittaja, joka tekee esimerkiksi selvityksiä rakennusja maankäyttöhankkeita varten. Ne ovat kuivia, kuumia ja aurinkoisia paikkoja, mutta käyneet yhä harvinaisemmiksi. 72 Metsälehti Makasiini METSO & NÄKKI » 10751_.indd 72 10751_.indd 72 19.4.2024 13.10 19.4.2024 13.10. Vedessä elävät luteet ovat petoja. Uhatut paahdeympäristöt Paahdeympäristöt ovat monien maassa liikkuvien luteiden kuten varjoluteiden elinympäristöjä. ”Mediassa näkee otsikoita ’ludeongelmasta’, vaikka kyse on vain yhdestä lajista”, Parkko sanoo. Ennen sellaisia syntyi esimerkiksi metsäpalojen jälkeen, mutta nykyisin paloja torjutaan tehokkaasti. Katajalude on nimensä mukaisesti vihreä ja sen pikkukilven kärki on valkoinen. Ryhmä toimii asiantuntijana nivelkärsäisten ja ripsiäisten ml. Parkko säntäsi työhuoneeseensa mököttämään. Ravinnostaan ne voivat olla hyvin tarkkoja. Se olisi tuholainen lähinnä siemenviljelyksillä, sillä se syö erityisesti männyn käpyjen siemeniä. Luteilla on paikkansa ekosysteemissä, ja osan toiminta hyödyttää suoraan ihmistäkin. Parkon Laura-vaimo meni ruokasaliin, sulki ovet ja alkoi etsiä karkulaista. Kaalilude on kuin koru metallinvihreän, violetin tai sinisen pohjavärinsä ja sillä risteilevien valkokeltaisten ja punaisten kuvioiden ansiosta. Mutta toisin kävi. Pyjamaluteella on graafinen punamusta raidallinen väritys. Hän oli Savonlinnassa tekemässä luontokartoitusta aivan toiseen tarkoitukseen. HEMIPTERA -työryhmän jäsen. Kokoelman helmi Oman Graalin maljansa, pitkän ja hontelon kyyrösluteen Parkko löysi vahingossa. Hauskimpia ovat värikkäät luteet. kutinoita ja paukamia. Lähietäisyydeltä voi havaita sen erittävän hajua, joka on kuin suoraan havupuusta. Tosin toinenkin lude voi osoittautua vielä ongelmaksi. ”Pieneliöt voivat haistaa metsäpalon jopa kymmenien kilometrien päähän. ”Esimerkiksi täplänaskalilude elää nykyisin ainoastaan Utin lentokentällä.” Uskomaton väriloisto Parkkoa kiehtoo luteissa niiden sitkeys ja monipuolisuus. Kotonaan Voikkaalla Parkko pystytti ruokapöydän päälle pienen valkoisen valokuvausteltan ja asetti sinne kasvin ja sitten löytämänsä aarteen. Hernekasveilla elää nopealiikkeinen okalude, jonka tunnistaa vauhdin lisäksi takaruumiin punaisesta väristä sen lentäessä. LIITTYI Kymenlaakson lintutieteelliseen yhdistykseen vuonna 1982. SYNTYI 1966 Vehkalahdella. SAI ensimmäiset kiikarit 10-vuotiaana ja innostui linnuista. Sitten ne lähtevät vaeltamaan sitä kohti.” Parkon aarreaittoja ovat lentokentät, vanhat hiekkakuopat ja ratapihat, joilla ihmisen toiminta on johtanut paahteisten alueiden syntyyn. Parkko haavi Kulennoisharjulla pusikossa kerran pari ja äkkäsi sitten, mitä oli haaviin tarttunut. Kissankäpälällä, rohtotädykkeellä ja keltanoilla ovat omat ludelajinsa. ”Mäntyvaltaria on löydetty muutamia, lähinnä ihmisten parvekkeiden laseista ja ikkunoista.” Ruokailua kärsällä Parkon haaviin on tarttunut useita uhanalaisia sekä uusia tulokaslajeja. Tällä hetkellä jännitetään, alkaako Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva mäntyvaltari levitä Suomessa. luteiden uhanalaisuuden arvioinnissa sekä niiden suojelun ja hoidon edistämisessä. Lude lennähti valokuvausteltan pienestä suuaukosta ulos ja poukkoili sinne tänne ruokasalissa – ja sitten se katosi. Yhdistävä tekijä luteilla on se, että ne kaikki käyttävät kärsäänsä ravintonsa imemiseen. Esimerkiksi piikkilude on hyvä biologinen torjuja. Palkolude on uudehko tulokaslaji, joka havaittiin ensi kerran vuonna 2019. ”Kun paahdealue katoaa, samalla katoavat monet pieneliötkin”, Parkko kertoo. Hän oli varma, että lude oli menetetty. Ulkonäkö vaihtelee muodoista väreihin. Valtikkaluteen erikoisuus on sen hieno helminauhamainen keltainen tai valkoinen väritys pikkukilven etukärjissä. Se käyttää ravinnokseen sahapistiäisten toukkia, jotka tekevät tuhojaan puutarhoissa. Virolahdelta Parkko yhytti Suomelle uuden lajin, pitkänomaisen tummakattaraluteen. ”Kyyrösluteen löytäminen on ihan omaa luokkaansa.” Tarinalle meinasi kuitenkin tulla onneton loppu. Mutta usein ihmislajin koiraiden rinnalla seisoo ymmärtäväinen ja pitkämielinen naaras. Mäntylude on taas hieman ruskeampi. Uhanalaisten lutikoiden ja hiiltyneitä puita tarvitsevien kovakuoriaisten takia onkin tehty ennallistamispolttoja. Mataraluteet asustavat mataroissa. Keräsi lapsena perhosia, myöhemmin sudenkorentoja
l Luteet ovat pienimmillään vain parin millimetrin mittaisia, joten mikroskooppi on määrittämisessä välttämätön. ”Löysimme Lauran kanssa maalle uuden lajin Hangosta.”. Metsälehti Makasiini 73 10751_.indd 73 10751_.indd 73 19.4.2024 13.11 19.4.2024 13.11. Luteiden lisäksi Parkko on erikoistunut toisten nivelkärsäisten, kaskaiden keräämiseen. Vaikka pikkujouluihin on vielä aikaa, eikä uudesta kisasta ole ainakaan toistaiseksi tietoa, Petri Parkko on valinnut jo seuraavan intohimonsa kohteen. Ne ovat vain millimetrien mittaiset kempit. Kempit odottavat Luteet on nyt suurilta osin koottu. Vuorilaulukaskas on Suomen kookkain kaskaslaji ja ainoa, jonka ääntelyn ihminen voi kuulla. Lajeja on Suomessa hieman yli sata ja keräily on saanut näyttävän alun. ”Kun paahdealue katoaa, samalla katoavat monet pieneliötkin.” ”Tuntia myöhemmin Laura huusi, että se taitaa olla täällä verhon poimussa.” Nyt kyyröslude – erittäin uhanalainen laji – komeilee Parkon kokoelman helmenä
Kuksakuppien valmistuksessa visakoivutukista sahaKUKSIA JÄREÄSTÄ VISAKOIVUSTA Kun kuksasta juo ensin kahvia, se kestää myöhemmin myös konjakkia, kertoo kuksantekijä Marko Jäntti. ”Kahta samanlaista ei tule” Jäntti laittaa suolakeitinveteen kahvia sekaan: se läpivärjää kuksan pinnan tummem m a k s i . Siihen ei vielä ensiharvennusvisa riitä”, Jäntti sanoo. Visakoivu on erikoispuulaji, jonka puuainekseen muodostuu mutaation vuoksi näyttäviä kuvioita. Kiekkoon piirretään kuksan aihio, joka sahataan irti pienemmällä vannesahalla. ”Kuksa-aihiot keitetään suolavedessä. taan aluksi vannesahalla hieman päälle seitsemän senttiä paksuja kiekkoja. ”Tukin halkaisijan pitää olla minimissään 25 senttiä. Se hävittää puusta pintajännityksen, mikä lisää kuksan kestävyyttä”, Jäntti kertoo. Jyväskylän Vaajakoskella työskentelevän Jäntin mukaan riittävän paksuksi kasvanutta visakoivua on löytynyt Keski-Suomesta hyvin kuksien tekoon. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT PETTERI KIVIMÄKI Jäntti valmistaa kuksansa järeästä visakoivusta. TUOTE & TEKIJÄ » JYVÄSKYLÄLÄISEN Marko Jäntin kuksaverstaalla kaikki lähtee liikkeelle järeästä visakoivutukista. Jäntin valmistamia visakoivukuksia viedään viiteen maahan. Sitten kuppia porataan ja se keitetään. Tukin paksuuden tulee olla vähintään 25 senttiä. Marko Jäntti arvioi valmistaneensa noin 60 000 kuksaa. Kahvin sisältämä rasva muodostaa kupin sisäpintaan puuta suojaavan kalvon. V i s a koi v u n 74 Metsälehti Makasiini 10839_.indd 74 10839_.indd 74 19.4.2024 13.06 19.4.2024 13.06
Ulkomaille matkaa etenkin kuksamallia, jossa on hirvensarvesta tehty näyttävä koristeosa kahvassa. ”Visakoivurungosta tehdessä puuaineksen hävikki jää kuksanvalmistuksessa pienemmäksi.” Koivunpahkoista tehtävien kuksien valmistusta on hankaloittanut viime aikoina myös se, että pahkojen tuonti itärajan takaa hiipui viimeistään Venäjän hyökkäyssotaan. Loppusilauksessa pintaan laitetaan unikkoöljyä, joka kovettuu puun syihin ja lisää kupin kestävyyttä. Koivunpahkan ja visakoivun puuaines muistuttavat osin toisiaan. Kun kuksan sisäpintaan on muodostunut puuta suojaava kahvirasvapinttymä, voi kuksasta jo juoda vaikka konjakkia. Kuksa-aihio piirretään visakoivutukista irti sahattuun kiekkoon. Koriste hirvensarvesta Kuksat ovat perinteisesti olleet puiden pahkoista valmistettuja pahkakuppeja. Kuksasta pitää siis aluksi juoda useamman kerran kahvia. Kahvin rasva on kuksan terva Jäntti aloitti kuksien valmistuksen alun perin työkokeilun kautta. Metsälehti Makasiini 75 10839_.indd 75 10839_.indd 75 19.4.2024 13.06 19.4.2024 13.06. Vettä hylkivän rasvakalvon muodostumista jouduttaa, jos keittää suodatinkahvit ja hieroo kuksan sisäpintaa märillä ja lämpimillä kahvinporoilla. ”Ennen kuin rasvapinttymää on kertynyt, kuksan voi alkuvaiheessa halkaista alkoholilla”, Jäntti kertoo. Kuksasta juotavan kahvin sisältämä rasva muodostaa kupin sisäpintaan puuta suojaavan kalvon. Jäntti valmistaa myös kuksamallia, jossa on hirvensarvesta tehty koristeosa kahvassa. Rasva toimii siis kuksassa kuten terva puuveneessä. Jäntti myy kuksansa pääasiassa retkeilykauppoihin, pohjoisen matkamuistomyymälöihin tai liikelahjoiksi. ”Luuversioita menee varsinkin Japaniin ja Saksaan.”. Retkitulilla nautitun kahvin jälkeen kuksa vain reppuun tai housunvyöhön roikkumaan. Jäntti sanoo, ettei kuksaa kannata käytön jälkeen huuhdella saati pestä pesuaineilla. Kolmen kuukauden kokeilu on nyt venähtänyt kahdeksan vuoden uraksi kuksantekijänä Pahkataide-yrityksessä. Marko Jäntti korostaa, että kuksan kestävässä käytössä olennaisinta on käyttöönoton alkuvaihe. Koivunpahkoja on Jäntin mukaan kuitenkin niin vaikea saada, ettei niiden varaan voi perustaa laajempaa tuotantoa. puuaineksen vaihtelevat kuviot takaavat sen, että jokainen kuksakuppi on erilainen. Visakoivu on tavallisesti rauduskoivun muunnos. l Kuksakupin syvennys tehdään vanhalla puolalaisella jyrsimellä. Yrityksessä työskentelee myös hänen poikansa Tino Jäntti. ”Kahta samanlaista kuksaa ei tule.” Keittämisen ja kuivatuksen jälkeen kuksan pinnat hiotaan
Lento Helsingistä Reykjavikin kautta Minneapolikseen lähtee kello 13. Ohjelmassa amerikansuomalainen perinnekeskus Finnish American Heritage Center. mennessä ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puhelimitse 09 466 300 Lisätietoa www.kontiki.fi tai metsalehti.fi/lukijamatka. Huom! Muutokset matkaohjelmaan ja lentoaikatauluihin mahdollisia Duluth Minneapolis Estivant Pines Wilderness Nature Sanctuary Hancock Rhinelander MINNESOTA WISCONSIN MICHIGAN USA KANADA Lake Superior Lake Michigan 10759_.indd 76 10759_.indd 76 19.4.2024 13.16 19.4.2024 13.16. Quincy Mine -kaivosmuseossa. Kohteina ovat Minnesota, Wisconsin ja Michigan. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 698 euroa. Tutustumme Minneapolikseen, jolla on vahva amerikansuomalainen historia. Matka edellyttää normaalia kuntoa, sillä joissakin vierailukohteissa käydään maastossa. Opastetun kierroksen ja lounaan jälkeen jatkamme Michiganin yläniemimaalle Hancockiin, amerikansuomalaisuuden pääkaupunkiin. MATKAOHJELMA SUNNUNTAI 22.9. Paluulento Reykjavikin kautta lähtee kello 19.25. Ilmoittautumiset 22.7. HINTA JA ILMOITTAUTUMISET Matkan alustava hinta on 4 098 euroa/hlö kahden hengen huoneessa. Vastuullinen matkanjärjestäjä Oy Kon-Tiki Tours Ltd. Hinta sisältää lennot, kuljetukset, vierailut, majoituksen aamiaisineen, viisi lounasta ja illallisen ruokajuomineen. Oppaina matkanjohtaja Pirjo Sehic ja Metsälehden toimittaja Mikko Häyrynen. Paluumatkalla tutustumme Wisconsinissa Ponssen toimipisteeseen ja korjuukohteeseen. Helsinkiin saavumme sunnuntaina kello 14. Nautimme lounaan Ojibwa-heimon kasinolla, iltapäivällä tutustumme metsätalouteen ojibwien tapaan. Aikaa tuliaisostoksille jättimäisessä Mall of America -ostoskeskuksessa. Palaamme Minneapolikseen, missä nautimme läksiäisillallisen. Iltapäivällä siirrymme Duluthiin, matkalla lounastauko suuresta metsäpalostaan tunnetussa Hinckleyssä. PERJANTAI 27.9. Lounaan jälkeen menemme maan alle AMERIKANSUOMALAISTEN JALANJÄLJILLÄ Metsälehden lukijamatka syyskuussa suuntaa Yhdysvaltoihin. Päivän päätteeksi vierailemme Kuparisaaren kärjessä vanhan metsän alueella ja ihailemme Yläjärven maisemia. Käymme Wisconsinin Oulussa, jossa on amerikansuomalainen ulkoilmamuseo ja kulttuurikeskus. LAUANTAI 28.9. MAANANTAI 23.9. KESKIVIIKKO 25.9. TORSTAI 26.9. Tutustumme Northern Hardwoods -sahalaitokseen. TIISTAI 24.9
20 vuoden iässä taimistot olivat 1–2 metrin mittaisia. Syy oli johtajan mielestä se, ettei kukaan uskaltanut sanoa pohjalaisille metsänomistajille, että heidän uhraamat rahat ovat menneet hukkaan ja suot olisi jätettävä joutomaaksi. Vuonna 1970 Tapio ojitti ja lannoitti suon, jolloin lakat, kurjet ja riekot hävisivät. Niissä oli ollut erilaisia metsänkäsittelymalleja. Tampella oli myös ojittanut avosuot. Hölmöily jatkui ojien puhdistuksilla ja lannoituksilla. Lakat palasivat 15 vuoden kuluttua ojituksesta, riekot ja kurjet SUOT JA HARVENNUSTEN MÄÄRÄ eivät koskaan. Ne toivat vanhalle metsänhoitomiehelle muistoja mieleen. Kymi-yhtiö oli tehnyt kuusikoihin viimeiset harvennukset tukkipuuasentoon eli Jalkasen mallin mukaan. Katso lisää www.luonnonperintosaatio.fi tai ota yhteyttä 050 552 2588 tai pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ Metsälehti Makasiini 77 10880_.indd 77 10880_.indd 77 19.4.2024 13.04 19.4.2024 13.04. Niitä oli istutettu ja lannoitettu ojituksen jälkeen. Vastaojitetuille avosoille oli tilattu lannoitteet ja taimet istutettavaksi, mutta peruin heti tilaukset. Ojitetut avosuot jäivät joutomaiksi. Suonenjoella syntymäkotini ikkunasta näkyi kaunis avosuo. Päätehakkuun jälkeen alueella ei ole vesakkoa, vattua eikä heinää. Niihin oli tullut taimiainesta ja valtava lehtipuuvesakko. M M yyy tai lahjoita se y tai lahjoita se LL uonnonp uonnonperin erinttösää ösäätiölle tiölle.. Jalkanen esitteli minulle kasvatusmalliaan UPM:n pääkonttorilla Jussi Pesosen illallisella viime vuonna. Niitä yritettiin uudistaa kemiallisen vesakontorjunnan ja täydennysistutusten avulla. anhalla metsälläsi. VÄINÖ SIKANEN LUKIJALTA Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 / Po lii si ha lli tu s EEtk tkö tiedä mitä t ö tiedä mitä tek ekisit v isit vanhalla metsälläsi. Näin ainakin Kymi Oy:n maalla Nynäsissä, Metsäntutkimuslaitoksen koealoilla tehdyt laskelmat osoittivat. Luonnonperintösäätiö ostaa ja suojelee luonnonalueita. Tekemällä vain kaksi harvennusta olen päässyt päätehakkuussa yli 500–600 m 3 /ha ja yli 90 prosentin tukki osuuteen 70– 80 vuoden iässä. Yritin puolustella, ettei pudottamalla runkomäärä 200 kpl/ha viimeisessä harvennuksessa ja kasvattamalla sadan vuoden ikään saada parempaa tulosta kuin nykyisen kahden harvennuksen mallissa, jossa kasvatetaan noin 500 runkoa/ha 75–85 vuoden ikään. Onneksi järki on voittanut ja nykyisin ojia puhdistetaan vain kovien maiden reunoilla. On myös vältytty heinäntorjunnalta. Samoin kiellettiin yli 50-vuotiaiden kuusikoiden harvennus eli kolmas harvennus. Saamieni oppien mukaan kuusikoissa ei kolmannella harvennuksella voida lisätä kokonaispuustoa eikä tukkiosuutta siitä, mitä saadaan kahden harvennuksen mallissa. 90-luvulla olin Pohjanmaalla Metsäkeskuksen vieraana. Kiertelimme lainvastaisesti metsänparannusvaroilla ojitettuja avosoita. Nyt suolla kasvaa hoitamaton riukumännikkö. Onko Kärkkäisen ojittama avosuo ravinteisuudeltaan niin hyvä, että hän on ammattimiehenä katsonut ojituksen kannattavaksi. Viimein kuitenkin päätettiin, että lähdetään puhtaalta pöydältä eli tehdään voimakas muokkaus ja kuusen istutus. PILKKEET » METSÄLEHDESSÄ (3/2024) oli Veli-Jussi Jalkasen kirjoitus metsänkasvatusmallistaan ja Makasiinissa (2/2024) juttu Matti Kärkkäisen avosuon ojituksesta. Mielestäni karuja avosoita ei saada kasvamaan metsää kannattavasti ojittamalla ja lannoittamalla. Kun menin vuonna 1970 Mikkeliin Tehdaspuun palvelukseen, vastuullani olivat Mikkelin piirin osakasyhtiöiden metsät. Se oli erinomainen lakkasuo, jossa asusti usein riekkoparvi, kurjet pitivät suota yöpymispaikkana muuttomatkoillaan
. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . . Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI 78 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO 10757_.indd 78 10757_.indd 78 19.4.2024 12.58 19.4.2024 12.58
Hallenberg siirtyy Stora Enson palvelukseen tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Stora Enso TUOMAS HALLENBERG on nimitetty Stora Enson metsädivisioonan johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi. Vuosina 1998–2014 hän työskenteli UPM:ssä erilaisissa johtotehtävissä pääasiassa puunhankinnassa ja metsätoiminnoissa. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. . 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@metsalehti.fi). Palkinnot Makasiinikryptosta 2 on arvottu seuraaville kolmelle: Pia Lehto, Turku, Eira Uusitalo, Hämeenlinna sekä Janne ja Lara Vauhkonen, Espoo. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Tällä hetkellä hän työskentelee kiinteistökehityksen johtajana Metsähallituksessa. Hallenberg on koulutukseltaan metsätieteiden maisteri ja MBA. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V NIMITYKSET Leikkaa irti MAKASIINIKRYPTO 2, OIKEA RATKAISU MAKASIINIRISTIKKO 3 PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 10.5.2024 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. 10757_.indd 79 10757_.indd 79 19.4.2024 12.58 19.4.2024 12.58. Laskutuslisä paperilaskuissa 2,90 €. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 3”. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). . Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. Hän seuraa tehtävässä Per Lyrvallia, joka jää eläkkeelle ensi vuoden maaliskuussa. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys
Siksi monet kasvit ja sienet matkaavat uusille seuduille eläinten matkassa. Siksi vain osa jälkeläisistä jää emojensa seuraan ja osa lähtee etsimään elinmahdollisuuksia muualta. Lämpimät ilmavirtaukset tuovat meille hyönteisiä niin kaukaisilta seuduilta, ettei tulokkailla ole kotiutumisen mahdollisuuksia. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Eläimillä uusien elinpaikkojen etsintä on usein aktiivista. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Esimerkiksi tuomikirvoja voi olla ilmassa niin paljon, että ne näkyvät säätutkassakin. Uutisiin Lounais-Aasian aroilta saapunut perhonen saattaa päästä, jos se on päätynyt jonkun keräilijän saaliiksi. Suotuisat ilmavirtaukset kuljettavat sellaisiakin hyönteisiä, joiden lentotaito ja kestävyys eivät ole erityisen hyviä. Se on myös lukuisten lahopuussa tai maaperässä elävien punkkien ja muiden pienten otusten tapa tavoittaa uusia elinpaikkoja.. Baltiasta tai Ruotsista tullut vieras voi kotiutuakin, jos tulokas löytää sopivan elinympäristön. Mutta mikä saa hyönteiset lähtemään kotiseudultaan ja heittäytymään arvaamattomien tuulien kuljetettavaksi. Mitä ahtaammat ovat elinpaikkavaatimukset, sitä vaikeampaa on satunnainen leviäminen. Kaikkien 15. ILMOJEN teitä käy lentäjän tie. Nuo Porkkalanniemen kärjessä kyhjöttävät kovakuoriaiset eivät suurilta lentäjiltä näytä, mutta ne ovat selvinneet kymmenien kilometrien lentomatkasta Viron rannikolta Suomeen. Voit vastata kyselyyn verkkosivuillamme www.metsalehti. JO R M A PE IP O N EN 80 Metsälehti Makasiini » PILKKEET 10879_.indd 80 10879_.indd 80 19.4.2024 12.55 19.4.2024 12.55. Kasveilla ja sienillä se perustuu suunnattomaan siementen ja itiöiden tuotantoon. MAALISKUUN Makasiinin suosituin juttu oli sukupolvenvaihdosta käsitellyt Perintö, lahja vai kauppa -artikkeli. l SEPPO VUOKKO Uusia mahdollisuuksia etsimässä Nummipirkko ja aaltojuovakirpat lepäävät Porkkalan rantakalliolla onnistuneen merenylityksen jälkeen. Vakaassa populaatiossa lisääntyvät myös taudit, loiset ja pedot. ARVONTA MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Luonto muuttuu koko ajan eikä yksi paikka takaa millekään lajille pysyvää elintilaa. Palkintona olleen kirveen voitti Ilkka Karvinen Joensuusta. MISTÄ PIDIT. toukokuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme Fiskarsin ergonomiset X-series-oksasakset, jotka sopivat paksujenkin oksien poistamiseen. Monet kanssamatkaajat ovat varmaan uupuneet kesken lennon ja vajonneet aaltoihin. Suuri osa vaeltajista tuhoutuu, mutta aina joku osuu hyvään ympäristöön. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Tuore esimerkki on nyt jo Suomen eteläosissa yleinen punamustaraitainen pyjamalude, joka on helppo löytää alkukesän koiranputkikasvustoista. fi/lukijakysely
K U VA S A M I K A RP PI N EN Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi@metsalehti.fi Petri Koskinen p. 029 432 6991 Jussi Collin, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. METSÄLEHTI MAKASIINI 4/2024 ILMESTYY 7.6. 09 315 49 805 Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja, p. 029 432 6114 Päivi Laipio, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi Jenny Rantanen, p.029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 10.5. 050 438 2865 Anna Back, p. 09 315 49 806 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 92. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 31 718 (lt/22) PunaMusta 2024 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 METSÄLEHTI TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Levikkipäällikkö MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 ISSN Painopaikka Kansipaperi Sisäsivut Oma metsä-osuus PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi Ensi numerossa MÖNKIJÄLLÄ METSÄÄN 10881_.indd 81 10881_.indd 81 19.4.2024 12.52 19.4.2024 12.52. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson p. 09 315 49 844 Pirkko Sutela-Mero, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p
Eläkeläisellä ei ole kiirettä, eikös sitä sanota, että vähän päivässä, paljon viikossa.”. Ladon valmiit klapit lavoille kuivumaan. Tässä sarjassa tapaamme metsänomistajia heidän työmaillaan. Meillä on tuvassa sähköpatterit, mutta ne eivät olleet kertaakaan päällä, vaan lämmitimme takkaa ja hellaa. ”KLAPINTEKOON on aina mukava lähteä, kun tietää, että työstä on hyötyä itselle ja lapsille. Olen tehnyt klapeja vuodesta 1975. 82 Metsälehti Makasiini » SAVOTALLA 10760_.indd 82 10760_.indd 82 19.4.2024 14.48 19.4.2024 14.48. Ja tämähän on sopivaa liikuntaa käsille ja selällekin. Varma kevään merkki on, kun sama joutsenpari tulee tuohon lahdelle. Polttopuut on hyvä kaataa maaliskuussa ja pieniä huhtikuun aikana. 1980-luvulla talossamme oli puukeskuslämmitys, silloin puuta poltettiin kymmeniä motteja vuosittain. Takkapuut katkon 45-, saunapuut 35ja hellapuut 30-senttisiksi. Vahinkoja ei ole klapinteossa sattunut koskaan. Ajoin rangat aina kevättalvella moottorikelkalla pihaan. Tänä vuonna kaadoin tuosta rannasta koivuja ja vedin ne pitkänä pihaan. Olisiko niitä kymmenen kiintokuutiota, vähän joutuu kaatamaan lisää. Menekki on niin kovaa, etteivät puut ehdi ylivuotisiksi. Kevät on hienoa aikaa, tässä voi samalla seurata luontoa. Viime talvena puuta meni paljon. Minulla on sähkötoiminen kierrehalkaisija 80-luvulta ja pieni hydraulihalkoja, sekin toimii sähköllä. Tänä keväänä ostin aitaverkkoa, jonka laitan lavojen ympärille. Ei klapintekoon välttämättä tarvita tuhansien eurojen koneita. ”Menekki on niin kovaa, etteivät puut ehdi ylivuotisiksi.” TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN Polttopuiden teko on 83-vuotiaalle Antti Mäkiselle myös tapa pitää fyysistä kuntoa yllä. Ostin viime syksynä uuden Echon moottorisahan, joka toimii hyvin. l VÄHÄN PÄIVÄSSÄ, PALJON VIIKOSSA Rantakylällä Karstulassa asuva Antti Mäkinen aloitti polttopuiden pilkkomisen 1970-luvulla
2690,00) » 98 cm leikkuri » Teho 7,5 kW » ST 450 OHV » Hydrostaattinen vaihteisto » Asennus ilman rajakaapelia » Max.työaika 150 min STIGA A 1500 ROBOTTILEIKKURI 2599 , 00 (ovh. 2999,00) » Akku 5 Ah » Max.työalue 1500 m² STIGA MULTICLIP 750 S RUOHONLEIKKURI 519 , 00 (ovh. www.uittokalusto.. 379,00) HUOM! Ajoleikkureiden toimituskulut nyt vain 59€! (norm. 99€) » Itsevetävä » Allesilppuava » Teho 1,9 kW » ST 120 OHV » Itsevetävä » Allesilppuava » Teho 2,6 kW » ST 170 OHV » Itsevetävä » Keräävä » Teho 2,2 kW » ST 140 OHV » Työnnettävä » Allesilppuava » Teho 2,2 kW » ST 140 OHV HUOM! Leikkurit verkkokaupasta ilmaisella toimituksella!! (Ei koske ajoleikkureita eikä puutarhatraktoreita) METSÄTYÖT METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS » Työnnettävä » Allesilppuava » Teho 1,3 kW » sis. Kampanjat voimassa 19.5.2024 asti STIGA ruohonleikkurit Uittokalustolta! STIGA TORNADO 398 AJOLEIKKURI 2499 , 00 (ovh. 349,00) STIGA COMBI 48 S RUOHONLEIKKURI 359 , 00 (ovh. 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.. 4 Ah akku+laturi STIGA MULTICLIP 547E KIT AKKULEIKKURI 599 , 00 » Työnnettävä » Allesilppuava » Teho 1,9 kW » ST 120 OHV 10761_.indd 83 10761_.indd 83 24.4.2024 14.48 24.4.2024 14.48. 389,00) STIGA MULTICLIP 47 RUOHONLEIKKURI 299 , 00 (ovh. 329,00) STIGA MULTICLIP 50 RUOHONLEIKKURI 319 , 00 (ovh. 569,00) STIGA MULTICLIP 47 S RUOHONLEIKKURI 359 , 00 (ovh
Rekisteröidy ja käytä maksutta Hyödynnä metsävarallisuustietosi tehokkaasti Käytä apuna toimenpidesuosituksia ja tuoreita hintatilastoja Kilpailuta puukaupat itse tai ammattilaisen avulla Varmista itsellesi parhaat puukaupat 10762_.indd 84 10762_.indd 84 24.4.2024 14.49 24.4.2024 14.49. Metsänomistaja, älä tyydy yhteen! Helposti parhaat puukaupat: Kuutio.fi Vertaa vaihtoehtoja puukauppaan luotettavasti ja helposti