TAMMIkuuTA • nuMero 1/2013 • 9 € • www.MeTsAlehTI.fI KYSYMYSTÄ PYSTYKARSINNASTA. TAMMIkuuTA • nuMero 1/2013 • 9 € • www.MeTsAlehTI.fI Näin se käy Vinkit metsäveroilmoituksen täyttämiseen METSÄVEROTUS METSÄNOMISTAJA TIMo kujAlA käynnIsTI Ison MuuToksen METSÄPERINTÖ yhTyMäsTä yhTeIsMeTsä METSÄKONEET MAAIlMAn ensIMMäInen hArVesTerI MTk vie puukauppaa verkkoon • Mäntytukki käy kaupaksi • Moottorisahakoulu alkaa 12 17. 17
Pidä kestotilauksesi voimassa. Tämän lehden mukana lähetimme sinulle kestotilaajan lahjana tuoreen Metsäverokirjan 2013 – ole hyvä. Haluamme juhlia menneitä ja tulevia juuri sinun kanssasi. 09 315 49 840. Soita heti! Puh. Tunnetuin ja vahvin karhunkaataja, sillä säästät satoja euroja! Metsäverokirja 2013 Arvo 29 euroa. Juhlavuotena muistamme sinua huikeilla tarjouksilla, yllätyslahjoilla ja kaikella muulla sen sellaisella. Pitkäjänteisen työmme mahdollistaja ja selkäranka olet sinä, arvoisa kestotilaajamme. M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Kestotilaus on pelkkää juhlaa 2013 Polku omaan metsään Metsälehti on ollut suomalaisen metsän päääänenkannattaja 80 vuotta. Jos et vielä ole kestotilaaja, tee nyt jatkuva tilaus ja hyödynnä samalla kestotilaajaetusi. KT lahjakirja 1-13 230x297.indd 1 6.1.2013 21.58
40 MetsäPerintö: Yhtymästä yhteismetsä 42 kysy Pois: Miksi latva kuivuu. 44 tutkiMus: Tuhkasta vaihtoehto ojitukselle 45 Metsäläisen allakka: Talvisydän on tuumailuaikaa 46 Metsäkoneet: MaailMan ensiMMäinen Nestor Siiro rakensi ensimmäisen harvesterin 1960luvulla Yhdysvalloissa panssarivaunun rungolle. 14 Markkinat: Talvikohteita ostetaan valikoiden 16 kuukauden PuukauPPa: Hankintapuiden korjuu viivästyi 17 Verkossa: Aukko vai ei. 22 Näin täytät verolomakkeen 30 Hankintahakkaaja tekee itse 32 Muista alvit 34 rahaPuu: Sata ensimmäistä mottia oma meTsä 36 Metsänhoito: 12 kysymystä pystykarsinnasta 39 Moottorisahakoulu: Vältä ääriPäitä Metsälehden uusi kahdeksan osainen moottorisahakoulu starttaa, ensin perehdytään erilaisiin sahoihin. 2 Pääkirjoitus: Vapaus valita 4 MetsänoMistaja: Timo Kujala selätti valtion 10 uutiset: Puukauppaa viritellään verkkoon 12 Etelässä ahkeroitiin harvennuksilla 13 MetsätyyPPi: Kuinka monta veroilmoitusta, Kari Pihljerta. 52 tuotePalsta: Huippusaha hankintatyöhön 53 koluMni: Toiveita lupauksista 54 luhta: Merikotkan rynnistys 58 ennen & nyt: Koivikosta kuusikko 60 taPionPöydältä: Takaisin arkeen 62 käsin tehty: Haarapuita hakemaan 68 kryPto 70 Pilkkeet: Raadot ravintona 72 tuote & tekijä: Vähemmän on enemmän metsälehti makasiini 39 46 18 sIsäLLYs nro 1/?1 17.1.2013 JuKKA-PEKKA MoilANEN lAuRi KEToSEN KoTiARKiSTo MiKKo RiiKilä 1 MAKASIINI 1 • 2013. Teema: meTsäveroTus 18 Pitää olla tarkka Metsäveroilmoitusta täytettäessä on syytä olla huolellinen, iiläinen metsänomistaja Simo Paakkola tietää
09 315?49?842 045 130 0211 metsätaloudellinen ammatti lehti, metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. 1930-luvulta juontaa myös metsänhoitoyhdistysten historia. Menetelmä aiotaan sallia myös uudessa metsälaissa, jonka eduskunta saa tänä vuonna käsiteltäväkseen. 09 315?49?843 ulla Ylikangas p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Markkinointiassistentti Helena Ågren p. Yhteystiedot ja puhelinneu vontapäivät löydät sivulta 28. Määrämittahakkuut palvelivat puunostajan tarpeita, eikä niissä kannettu huolta metsien uudistumisesta. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. Siitä seurasi rappio, jonka takia harsintahakkuut myöhemmin kiellettiin vuosikymmeniksi. Kilpailuun asiakkaista metsänhoitoyhdistykset lähtevät pitkän historiansa ansiosta hyvistä asemista. Nyt metsien kasvatus eri-ikäisrakenteisena kiinnostaa taas, tällä kertaa metsänomistajien omista lähtökohdista ja tavoitteena kestävä metsätalous. 09 315?49?849 040 835 6479 asiakasPalVelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15–16.00 Puhelin 09 315?49?840 ansa seppälä p. Noihin aikoihin liittyy pari ilmiötä, jotka juuri nyt ovat taas ajankohtaisia. Metsänhoitoyhdistysten perustehtävä kuitenkin säilyy, sillä edunvalvonnan, palvelujen ja hyvien neuvojen tarve kasvaa. Valmisteilla on lakimuutos, joka kumoaa pakollisen metsänhoitomaksun. Yhdistyksiä oli perustettu jo aiemminkin, mutta lamanjälkeinen villi meno metsissä lisäsi ammattiavun tarvetta ja nosti yhdistysaatteen uuteen nousuun. Metsäkustannus oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi toiMitus Päätoimittaja eliisa Kallioniemi p. Metsien uudistumisesta jatkuvan kasvatuksen menetelmällä tiedetään vasta vähän, mutta tieto lisääntyy ja kokemukset karttuvat. PääKIrJoITus Metsälehden Vuosikerta alkaa tut tuun tapaan metsäveroteemalla. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Sekin on tervetullut vapautus. 09 315?49?847 050 331 4137 Myyntipäällikkö Internet-ilmoitukset sanna nyman p. e nsimmäinen Metsälehden vuosikerta alkoi ilmestyä tammikuussa 1933 eli 80 vuotta sitten. Ilman sitä yksityismetsäPEFC/02-31-162 Vapaus valita eLIIsa KaLLIonIemI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi talouden myöhemmät saavutukset olisivat jääneet paljon vaatimattomammiksi. Uudistus on hyvä. aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 makasiinin levikki: 38?242 (lt/11) Painopaikka Forssa Print 2012 Kannen kuvitus TUOMAS KARPPINEN 2 MAKASIINI 1 • 2013. Toinen niistä on jatkuva kasvatus ja toinen metsänhoitoyhdistykset. vuosikerta, perustettu 1933. Vallitseva yksityismetsien hakkuutapa oli 1930-luvulla ”ikuinen harventaminen”, mikä tarkoitti vain metsän suurimpien puiden poistamista. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?803 eero sala p. Ajatuksia vaihdetaan vilkkaasti keskustelupalstallamme internetissä, mutta mielellämme julkaisemme lukijoiden mielipiteitä myös lehdessä. Käytössänne on myös toimit taja ja metsäveroasiantuntija Hannu Jauhiaisen neuvontapalvelu. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-Isokoski p. 09 315?49?844 Palvelupäällikkö Heta välimäki (äitiyslomalla) susanna Pellinen p. 09 315?49?808 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?802 040 516 4000 AD anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. lehden mu kana kaikki kestotilaajat saavat hyödyllisen Metsäverokirjan. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 vikajärvi p. Metsälehti osallistuu uudistuksiin tarjoamalla foorumin erilaisille näkökulmille ja keskustelulle. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Markkinointi Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. 09 315?49?841 0400 913 822 ilMoitusMyynti Myyntipäällikkö Ilmoitusmyynti ja aineistot Jarmo rautapuro p. Nyt 80 vuotta myöhemmin myös metsänhoitoyhdistykset elävät muutosten aikaa. Maailmanlama alkoi silloin hellittää, ja puun kysyntä kasvoi nopeasti. Nykyisenkaltainen viljelymetsätalous oli harvinaista ja sitä harjoitettiin lähinnä valtion ja metsäyhtiöiden mailla. Sen jälkeen kukin voi hakata omia metsiään haluamallaan tavalla. 09 315?49?806 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p
Kuva Markku Tano Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea.. tammikuussa Oriveden Siitamassa 9. tammikuuta talvinen värimaailma oli lähes mustavalkoine n
MAKASIINI 1 • 2013. Sieltä löytyy männikön lisäksi myös sellaista sekametsää, jossa hän viihtyy. meTsänomIsTaJa Talvella Timo Kujala hiihtää usein Espoon keskuspuistossa
Yhdistykset neuvovat yksipuolisesti tasarakenteiseen kasvatukseen, sopipa se kohteeseen tai ei. Juuri hän kanteli vuonna 2008 EU:n komissiolle Suomen metsiä koskevan lainsäädännön epäkohdista ja käynnisti niiden muutostyöt. ”Ja tämä metsä on juuri harvennettu”, omistaja Timo Kujala kertoo ylpeänä. Takavuosina monet hänen kaltaisensa metsänkasvattajat ovat taistelleet asiansa puolesta oikeudessa asti, kun viranomaiset ovat tulkinneet tasaikäiskasvatuksen ainoaksi sallituksi metsänhoidon menetelmäksi. TEKSTi HANNA lEHTo-iSoKoSKi??KuVAT SEPPo SAMuli ietokoneen kuvaruudulla poseeraa luminen metsä: korkeita kuusia, joukossa jokunen koivu ja maassa terhakat pikkukuuset. Kujala oli kuitenkin ikänsä perehtynyt metsänhoitoon ja tiesi, että muitakin tapoja on. Kärsämäellä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva metsä näyttää juuri sellaiselta, jossa olisi mukava kuljeskella. Espoolainen Kujala kasvattaa metsiään jatkuvan kasvatuksen periaatteella eli eri-ikäisrakenteisina. ”Tajusin, ettei omistajalla ole todellista valtaa päättää metsästään. Metsänhoitoyhdistysten toiminta epäilytti. Omia metsiään Kujala hoitaa jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Usein se on jopa omistajan taloudellisten etujen vastaista.” Kujalaa ärsytti myös, että metsänomistaja on automaattisesti yhdistyksen jäsen ja että siitä on miltei 5 MAKASIINI 1 • 2013. metsänomistaja selätti valtion Espoolaisen Timo Kujalan kantelu EU-komissiolle jyräytti Suomen metsälait uusiksi. Vääristymät esille Kun Kujala osti kymmenen vuotta sitten ensimmäisen metsätilansa, hän oivalsi pian, että metsien hoito noudatti usein yhtä ja samaa kaavaa: päätehakkuu, maanmuokkaus, uudet taimet tilalle ja parin harvennuksen jälkeen uusi päätehakkuu. Jatkossa eri-ikäiskasvattajien ja muidenkin metsänomistajien elämä helpottuu, mistä Kujala saa kiittää itseään. Jos kanalinnuilta kysyttäisiin, ne olisivat aivan samaa mieltä
Ensi vuoden alusta liiketoiminta eriytyy vielä omaksi yhtiöksi, mikä poistaa jääviysongelman lopullisesti. Toinen kohta koski alueellisia metsäkeskuksia, jotka samalla sekä valvoivat metsänhoitoa viranomaisina että harjoittivat liiketoimintaa – taimikauppaa ja metsäsuunnittelua. ”Kyllä tämä näin paperilla näyttää yksinkertaiselta. Myös uudistuvan metsälain luvataan kannustavan metsän luontaiseen uudistamiseen ja eri-ikäiskasvatukseen. Samalla poistuu pakollinen jäsenmaksu. Lisäksi pakkojäsenyys on Suomen perustuslain vastainen. Mutta et tiedä, miten monta strategista istuntoa ja asiantuntijoiden tapaamista on järjestetty, ennen kuin tässä ollaan. ”On mahdotonta, että valvova viranomainen tekee liiketoimintaa. Metsänhoitoyhdistysten jäsenmaksut komissio tulkitsi EU:n kilpailulainsäädännön vastaiseksi eli laittomaksi valtion tueksi metsäorganisaatioille. Käytäntö on estänyt kilpailua tehokkaasti. Se myy uudet taimet tilalle, ja asiakas maksaa kahdesti.” Kolmas aihe kantelussa oli, että verovaroin kerätyt metsävaratiedot olivat vain metsänhoitoyhdistysten käytössä – eivät yksityisten palveluyrittäjien. Samalla hän etsii paperinivaskastaan kirjalliset todisteet puheensa tueksi. Lisäksi metsävaratiedot on saatu kaikkien toimijoiden käyttöön. meTsänomIsTaJa mahdotonta erota. Jos sen myymä metsäsuunnitelma menee pieleen, kuka vastaa. ojennuksessa. Kysyipä häneltä mitä tahansa yksityiskohtaa, vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä. Kujalan kantelun ydinkohtia oli juuri metsänhoitoyhdistysten asema. Savotasta ovat peräisin olohuoneen takassa palavat halot. Se vauhditti muutosta, jossa metsäkeskus jakautuu erikseen valvonnasta ja tukirahojen jaosta vastaaviin julkisiin palveluihin sekä liiketoimintoihin. Lisäksi ne jakoivat valtion tukirahoja. Piti lobata puoli vuotta, ennen kuin pääsimme edes komission juttusille.” 6 MAKASIINI 1 • 2013. Kantelu tarkkuustyötä Timo Kujalalla ovat kaikki kanteluun liittyvät asiakirjat tiukasti Kujala tekee itse metsätöitä vain kesämökillään. Jakkara on lahja kantelun sorvanneelta työryhmältä. Laitonta valtion tukea Kujalan kantelu tuotti tulosta. Oudolta vaikutti sekin, että valtio kerää jäsenmaksut verotuksen yhteydessä ja tilittää ne yhdistyksille. Maaja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan lakiehdotusta, joka muuttaa metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden vapaaehtoiseksi
menestyneimmäksi yritykseksi. Lisäksi hän käyttää koko ajan rahaa luonnon mekanismien vastustamiseen, vaikka istuttamisessa "mInuLLe on TärKeää, eTTä suomessa saa KasvaTTaa meTsIä nIIn KuIn ParHaaKsI näKee." ”Ostan vain tietynlaista metsää. Hän kokosi tuekseen työryhmän, johon kuuluivat muiden muassa asianajajat Miikka Pello ja Veli-Pekka Pello sekä elinkeinotukien sääntelyyn erikoistunut tutkija Kristian Siikavirta. Hänen toinen yrityksensä, Forestor, on keskittynyt metsäsijoittamiseen. Rivitalokodin olohuoneesta avautuu näkymä merelle ja etelään. Jos yksikin sanamuoto menee väärin, komissio voi sivuuttaa koko asian. ”Se on kannattavuuden ydinkysymys. Rahapuita ovat olleet myös Kujalan liiketoimet, sillä hän omistaa menestyvän tv-tuotantotekniikkaa toimittavan yrityksen TV Toolsin. Ikkunalla viihtyvät monenlaiset mehikasvit kuten rahapuut, joiden kasvattamista Kujala harrastaa. Korjuukulut eivät Kujalan mukaan ole kokonaisuudessaan ainakaan korkeammat kuin tasaikäisrakenteisessa metsässä. Kanteluprosessi kesti nelisen vuotta ja maksoi 200?000 euroa, kuten miehet olivat etukäteen arvioineet. ”Kun näen tunnelin päässä valoa, en voi antaa periksi. Jos toimisin niin kuin muut, miten erottuisin joukosta?” Timo Kujala kysyy. ”Tasaikäiskasvattajalle tulee siis neljä vuosikymmentä nollatuottoa. Uudistamiskulut ovat olemattomat, kun metsää kasvattaa eriikäisrakenteisena.” Eri-ikäisrakenteisesta metsästä rahaa tulee 20 vuoden välein, sillä kierron aikana tehdään neljä yläharvennusta. Minulle on tärkeää, että Suomessa saa kasvattaa metsiä niin kuin parhaaksi näkee. Kujala maksoi kaiken itse. Kujala on laskenut, että uudistamiskulujen hinnalla saa vaikkapa Pohjois-Karjalasta vastaavan kokoisen metsätilan, jossa kasvaa hehtaarilla jopa sata kuutiota puuta eli noin 40-vuotiasta metsää. Komission omiin kielenkääntäjiin se ei luottanut. Kannetta miehet valmistelivat kahdeksan kuukautta. Jos se onnistuu, olen saanut palkkioni.” Metsässä kiinnostaa tuotto Timo Kujala asuu perheensä kanssa Espoossa. 7 MAKASIINI 1 • 2013. Toinen niistä on tuotto. Metsässä Kujalaa kiinnostaa lähinnä kaksi asiaa. Nyt metsää on vajaat 2?000 hehtaaria, ja jatkossa Forestor hankkii sitä lisää tuhannen hehtaarin vuosivauhtia. Puun voimakkaaseen hinnannousuun hän ei usko. Tuotot otetaan uudistamiskustannuksista säästämällä. Prosessi eteni kantelijan, komission sekä maaja metsätalousministeriön vuoropuheluna. Kujala jätti kantelunsa yksityishenkilönä. Liikeelämässäkin olen aina tehnyt asiat omalla tavallani. Vuonna 2011 Forestor teki 500?000 euroa voittoa, ja Kauppalehti listasi sen Uudenmaan 33. Kujala oli jo kärsimätön, mutta Miikka Pello toppuutteli: mikään papereista ei lähde eteenpäin, ennen kuin joka ainoa pilkku on oikeassa kohdassa. Mukana on muitakin sijoituksia kuin metsää, mutta niistä Kujala luopuu. Tekstit työryhmä käännätti itse ja tarkistutti ne vielä moneen kertaan eri asiantuntijoilla
Hänellä itsellään ei ole ollut vakavia erimielisyyksiä minkään organisaation kanssa. Sitä paitsi teollisuuden pitää saada puuta tasaisesti.” Jatkuva kasvatus ei kuitenkaan ole Kujalalle uskonkappale, josta hän pitäisi kiinni iankaikkisuuteen saakka. meTsänomIsTaJa on paljon ongelmia. Hän tukisi rahoilla mieluummin vaikka puutalojen rakentamista. Kaikkiin metsiin se ei sovi. Nyt metsiä on esimerkiksi Kärsämäen ja Sotkamon seuduilla, ja seuraavaksi hän keskittyy Joensuuhun. Tuesta hyötyisivät niin puunkorjaajat, sahat kuin rakentajat.” "meTsäLuonToa TuHoTaan sIInä LuuLossa, eTTä TuoTTo on HYvä, muTTa eI se oLe.” Timo Kujalan Kärsämäellä sijaitseva eriikäisrakenteinen metsä on juuri harvennettu. ”Se eheyttäisi koko ketjua. ”Kyllä tasaikäisrakenteinen kuivan kankaan männikkö on todella hieno. Metsäluontoa tuhotaan siinä luulossa, että tuotto on hyvä, mutta ei se ole.” Kujalan laskelmien perusteella hänen metsätilansa tuottavat jopa 6–8 prosenttia vuodessa seuraavien 20 vuoden aikana puun nykyisellä hintatasolla. Mutta haluan kilpailua ja vaihtoehtoja.” Siksi uudistuvan metsälain todellinen sisältö huolestuttaa Kujalaa. ”Silloin valoa riittää kuusille. Ju H A N i SA A Ri Ko SK i 8 MAKASIINI 1 • 2013. ”Ideani on, että yläharvennus tehdään silloin, kun pitää, ettei metsä kasva umpeen. Hän viihtyy itse parhaiten sekametsässä. Niin tekee myös mustikka, Kujalan lempimarja. Hän korostaa, että jatkuvan kasvatuksen taikasana on lehtipuu. Hiljattain Helsingin Sanomat julkaisi kolmen asiantuntijan kirjoituksen siitä, kuinka lakiesityksessä tiukentuva taimien pituusvaatimus käytännössä estäisi luontaisen uudistamisen suuressa osassa Suomea. Ilman koivua yhtä harva kuusikko ei edes onnistu. Sitä täytyy olla vähintään 20 prosenttia, ja metsä pitää hakata riittävän harvaksi. Jos joku tahtoo kasvattaa tasaikäisrakenteella, siitä vain, mutta pitää olla vapaus valita.” Kemerasta vielä eroon Timo Kujala on keskittänyt metsäostoksensa alueille, joilta on löytänyt luottoihmiset hoitamaan niitä. Ei uskonkappaletta Tuoton lisäksi toinen Kujalaa kiehtova asia on monimuotoisuuden säilyttäminen. ”Jatkuvan kasvatuksen yleistyminen vaarantaisi ne.” Vielä kun monen asiantuntijankin tehottomina pitämät kemeratuet poistuisivat kokonaan, Timo Kujala nukkuisi yönsä rauhassa. ”Jos ne tarjoavat sellaista palvelua, jota tarvitsen, ostan. Pohjois-Karjalassa Kujala asioi – metsäkeskuksen liiketoimintayksikön kanssa. Yhteistyökumppani on metsäpalveluyritys Innofor. Kujala näkee vaatimusten takana taimitarhojen intressit. Sekametsästä tulee paras tukki.” Kujala laskee, että tukkisaanto hänen metsistään on jopa 70 prosenttia: parasta puuta pienellä tuotantokustannuksella. Suurmetsänomistajana hän ei jää kovin pitkäksi aikaa odottamaan korkeinta puun hintaa eikä siis lykkää harvennuksia
Rekisteröityneet ostajat voivat tarkastelPE TR i JA u H iA iN EN / Ro d Eo MTK:n puukaupan verkkopalvelu aukeaa tammikuun aikana. Ensivaiheessa palvelu on ilmoitustaulu, jossa metsänhoitoyhdistykset julkaisevat puunmyyntisuunnitelmia metsänomistajan luvalla. Uusi tavoite on avata palvelu tammikuun aikana. Aineistoa voidaan käyttää ammattilaisten ja metsänomistajien koulutuksissa sekä puukaupan ja metsäsuunnittelun neuvonnassa. Paimenten tehtä viin kuuluvat muun muassa veden vaihtaminen, lampaiden yleiskunnon seuraaminen ja eläinten siirto syödyltä laidunlohkolta seuraavalle. Tarjonnan niukkuutta ei voi enää käyttää propaganda-aseena, kun kinastellaan puumarkkinoiden toimivuudesta. MiKKo HäYRYNEN Mtk ilMoitti avaavansa vuodenvaihteessa puukaupan verkkopalvelun osoitteessa www.puumarkkinat.fi. Puunostaja pitää palvelua askeleena oikeaan suuntaan. 10 MAKASIINI 1 • 2013. Paimenviikot ovat maksullisia. oppaan voi ladata osoit teesta www.tapio.fi/verkkojulkaisut. ”Alueen ostajat näkevät kertasilmäyksellä myynnissä olevat kohteet, mikä helpottaa ostojen ketjuttamista”, Yli-Talolammaspaimeneksi kansallispuistoon Kolin ja isojärven kansallispuistoihin haetaan lammaspaimenia ensi kesäksi. Lyhyesti Metsänhoito yhdistykset ryhtyvät julkaisemaan puun myynti suunnitelmia MTK:n uudessa verkko palvelussa. Aluksi palvelua ryhtyvät käyttämään Pirkanmaan, Pohjois-Pirkan ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistykset. Tiedottaminen oli etupainotteista, sillä toistaiseksi nettiosoitteessa on vasta palvelun etusivu ilman toiminnallisuuksia. Paimenella on käytössään kansallispuistossa sijaitseva tila. Se soveltuu myös itseopiskeluun. Puukauppaa viritellään verkkoon la myyntisuunnitelmia ja tehdä tarjouksen verkossa. Aineisto esittelee maisemasuunnittelua puuntuotannossa sekä antaa suosituksia metsätöiden toteutuk seen. Ei korvaa maastokäyntejä Metsänhoitoyhdistys PäijätHämeen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen näkee palvelun etuna muun muassa sen, että kaikille toimijoille muodostuu yhteinen näkemys tarjolla olevasta puumäärästä. uuTIseT Metsämaiseman suunnitteluun apua Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on koon nut vinkkejä maisemasuunnitteluun. Ensi kesän lammaspaimenviikkoja voi hakea tammikuun loppuun asti verkkoosoitteessa www.luontoon.fi. Maaliskuun lopussa palvelun on tarkoitus laajeta valtakunnalliseksi. Myöhemmin metsänomistajille on tulossa mahdollisuus lisätä itse kohteitaan tarjolle
Samalla Keiteleen tehtaan tuotanto lähes kaksinkertaistuu. Eri toimijoiden tietojärjestelmien liittäminen samaan palveluun olisi teknisesti valtava haaste. Muutama päivä MTK:n ilmoituksen jälkeen Metsäteollisuus ry, MTK, Suomen Sahat ja Meto Metsäalan Yrittäjät ilmoittivat selvittävänsä yhteistyömahdollisuutta ja yhdessä omistettavaa sähköistä kaupankäyntiympäristöä, jossa käytäisiin sekä puuettä metsäpalvelukauppaa. Puukaupasta välittäjäporras puuttuu metsänhoitoyh distysten valtakirjakauppaa lukuun ottamatta. klapeja ja pörssiosakkeita keitele tuplaa liimapuutuotantonsa Keitele Group investoi toiseen liimapuun puris tinlinjaan. ”Tiiviisti luonnontieteiden kylkeen asettuva osaaminen mahdollistaa uusien tuotteiden ja materiaalien tunnistamisen ja kehittämisen”, toteaa Mekrijärven tutkimusaseman johtaja, pro fessori Lauri Sikanen itäSuomen yliopistosta. ”Jollakin aikavälillä puukauppa jossakin määrin siirtyy verkkoon, mutta ei koskaan kokonaan.” Hänen mielestään kokenut, hyvän paikallistuntemuksen omaava ostaja pystyy tekemään tarjouksen kuusikon päätehakkuista ilman maastokäyntiä. ”Metsän omistaminen kan nattaa paljon paremmin kuin puun jalostaminen.” ISOJOEN SAHAN TOIMITUSJOHTAJA JA SUOMEN SAHOJEN PUHEENJOHTAJA ESA HAKAMäKI, HELSINgIN SANOMAT 5.1.2013. MiKKo HäYRYNEN 33,1 Kommentti kauppapaikkaa, jossa voidaan perinteisten polttopuulaatujen lisäksi myydä myös haketta ja energiapuuleimikoita. “Huomaan nyt, että keikkamatkoil la tarkkailen tienvarsimet siä uudella silmällä. ”Moni muu metsänomistaja voisi tienata samalla tavoin enemmän, jos hän päivit täisi metsänhoitosuunnitel mansa ja katsoisi, mitä met sistä saa irti.” METSäMIESTEN SääTIöN ASIAMIES ILARI PIRTTILä, KAUPPALEHTI 8.1.2013. ”Maakunnan nettovientitulot lisääntyvät 25 miljoonaa euroa vuodessa”, yhtiö tiedottaa. Maisteriohjelmaa seuraa myöhemmin vastaava tohtoriohjelma. Mais teriohjelman haku on parhaillaan käynnissä. Tehtaalla valmistetut tuotteet myydään pääasiassa Japaniin. MTK haastaa muut mukaan Puupörsseistä puhuttiin jo 1990-luvulla, mutta puukaupan tai puunmyynti-ilmoittelun osit tainenkaan siirtyminen verkkoon ei ole lähtenyt liikkeelle. Ennen näin vain puita, nyt katson onko metsää hoidettu hyvin ja ihmettelen hoitamatto mia ryteiköitä, että kukahan nuokin metsät omistaa.” LAULAJA JA UUSI METSäNOMISTAJA EINI PAJUMäKI, TERVE METSä 4/2012. Polttopuilla nettikauppa toimii parinkin portaalin voimin. Jos sähköiselle puukauppailmoittelulle olisi luontainen tilaus, niin joku olisi sen jo tehnyt. Koskitukki Oy:n metsäpäällikkö Jussi Joensuu ei pidä uutta palvelua sateentekijänä, mutta askeleena oikeaan suuntaan. nen toteaa. Ajan henki vaatii, että verkossa on oltava, mutta puukaupan vakiintuneiden mallien muuttaminen on vaikeaa, ja eittämättä vanhat konstit ovat riittävän toimivia. Keitele ostaa puuta 150–200 kilometrin säteellä Savosta ja naapurimaakunnista. Hän kuitenkin ihmettelee, minkä lisäarvon palvelu tuo nykyiseen käytäntöön, jossa yhdistykset lähettävät leimikkotiedot ostajille sähköpostilla. Joensuu ei usko uuden palvelun merkittävästi lisäävän puun tarjontaa. 11 MAKASIINI 1 • 2013. Verkkoilmoittelu on ennen kaikkea kaupan välittäjien apu väline. Männyllä ja koivulla laatu vaihtelee jo niin paljon, että maastokäynti tarvitaan aina. Verkkokauppa toimii silloin, kun tuote on sama ja ostajilla mahdollisuus samaan tietoon, kuten klapien ja pörssiosakkei den kaupassa. Puukauppapörssiin on vielä pitkä matka, sillä sähköisiä ilmoitustauluja on liian rohkeaa kutsua pörsseiksi. Puumateriaaleista yliopistokoulutusta itäSuomen yliopisto aloittaa puumateriaa litieteen tutkimuksen ja koulutuksen. ”JoLLaKIn aIKaväLILLä PuuKauPPa JossaKIn määrIn sIIrTYY verKKoon." milj. Isot metsäyhtiöt ovat päinvastoin pyrkineet pois avoimesta kilpailutilanteesta kanta-asiakasjärjestelmiään kehittämällä. liimapuutehtaan raakaaineeksi hankitaan tavallista pienempiä ja lyhyempiä tukkeja. Pohjois-Pohjanmaalla aloitellaan Bioenergiapörssi-nimistä Netti toimii ilmoituskanavana monella alalla, kuten metsäti lojen, myytävien ja vuokrattavien asuntojen tai ajoneuvojen markkinoinnissa. Vuonna 2011 metsien kasvun ja poistuman erotus oli 33,1 miljoonaa kuutiometriä. MTK:n hanke haastaa puukaupan muut osapuolet olemaan jollakin tavalla mukana verkkopuukaupan kehittämisessä
Sen sijaan Pohjois-Suomessa hakkuita tehdään vain noin puolet siitä, mikä olisi mahdollista. Vanhoja säästetään Uudistushakkuiden määrä jäi metsäkäyttöilmoitusten perusteella viime etelässä ahkeroitiin MiKKo HäYRYNEN suoMen riistakeskuksessa valmisteltu hirvikannan hoitosuunnitelman uudistus on lähdössä lausuntokierrokselle. Muuallakin Etelä-Suomessa hakkuumahdollisuudet hyödynnettiin viime vuonna melkoisen hyvin: toteutunut taso on noin 80 prosenttia siitä, mikä inventointien mukaan olisi tarpeellista. Kannanvaihtelujen heiluntaa pyritään tasoittamaan keräämällä ajantasaista saalisja vahinkotietoa samaan tietojärjestelmään. Rajat uusiksi Hoitosuunnitelma ei anna suoraa vastausta, minkäkokoiseen hirvikantaan pyritään. Viime vuonna myrskytuhot vaikuttivat osaltaan alueiden välisiin eroihin. uuTIseT HANNu JAuHiAiNEN ViiMe Vuonna Suomen met säkeskukselle ilmoitettiin metsänkäyttöilmoituksissa yhteensä noin 570?000 hehtaarin kasvatushakkuista. Kasvatushakkuut pitävät sisällään sekä ensiharvennukset että varttuneempien metsien harvennukset. Se on vain puolet vuotuisista hakkuumahdollisuuksista. Uudistushakkuiden viivästyminen ei yleensä aiheuta kasvutappioita, toisin kuin tarpeellisten harvennusten laiminlyönti. Pohjois-Suomessa on tarpeen myös parantaa kannanarvioinnin tasoa. Metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka arvelee, että metsänomistajat saattavat säästää osan päätehakkuumetsiköistä tulevia rahantarpeita varten. VMI ei kuitenkaan ota huomioon yksittäisten tilojen metsien ikärakennetta. hoitosuunnitelma ei puutu hirvikannan kokoon Kuvio Suurin osa sellukattilaan Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2012 Metsäteollisuuden käyttämä raakapuu vuonna 2011 K EM I A LL I N EN ME TS Ä T E OLLI SUUS PU UT U O T ET EO L LI S U U S 47 % 12 % 2 % 34 % 4 % 1 % Selluteollisuus Mekaaninen massa Puolikemiallinen massa Sahateollisuus Vaneriteollisuus Muu puulevyja puutuoteteollisuus 0–60% 61–75% 76–90% 91–100% 101–120% 121–170% Kasvatushakkuiden osuus hakkuumahdollisuuksista tammi–marraskuussa 2012 Lappi PohjoisPohjanmaa Eteläja KeskiPohjanmaa Rannikko Rannikko Kainuu PohjoisSavo PohjoisKarjala Etelä-Savo KeskiSuomi KaakkoisSuomi LounaisSuomi Pirkanmaa Häme-Uusimaa Lähde: Suomen metsäkeskus Into vaihteli vuonna noin 140 000 hehtaariin. Osa metsänomistajista voi säästää päätehakkuuikäisiä metsiä myös tunnesyistä tai virkistyskäytön vuoksi. Maaja metsätalousministe riön ylitarkastaja Janne Pitkäsen mukaan suurin käytännön hirvijahtia koskeva muutos on, että metsästystä suunnataan aiem paa enemmän hirvilehmiin. Kantojen seuranta ja tavoiteltu koko ovat jatkossa paljolti hirvitalousalueiden asia. HANNu HuTTu 12 MAKASIINI 1 • 2013. Alueittain harvennushakkuumahdollisuuksia hyödynnetään kuitenkin vaihtelevasti. Hyvin vanhat talousmetsät voivat kuitenkin altistua erilaisille tuhoille. Samalla nykyisten hirvitalousalueiden rajoja tarkistetaan. Hirvisonnien verottaminen on johtanut siihen, että hirvilehmät kelpuuttavat nuoret sonnit vasta toiseen tai myöhempään kiimaan, minkä vuoksi vasat syntyvät myöhemmin. Alueiden lukumäärä pysynee samana, mutta uusi aluejako ottaa entistä paremmin huomioon hirvien liikkumista rajoittavat hirviaidat ja suuret vesistöt. Tämä voi olla tilakohtaisen kestävyyden kannalta järkevää. Valtakunnan metsien inventoinnin eli VMI:n mukaan kasvatushakkuita voitaisiin tehdä vuosittain noin 600?000 hehtaaria, joten hakkuumahdollisuudet hyödynnettiin lähes 95-prosenttisesti. Nykyinen hirvikanta on naarasvoittoinen etenkin eteläisessä Suomessa. Vuoden 2011 lopun myrskytuhot nostivat Lounais-Suomessa kasvatushakkuiden määrän selvästi yli vuotuisten hakkuumahdollisuuksien. Kasvatusmetsien hakkuumahdollisuudet hyödynnettiin viime vuonna tarkoin, EteläSuomessa ne jopa ylitettiin
uPM karsii sahatuotantoa Venäjällä Metsäyhtiö uPM ajaa alas tuotannon Pestovon sahalla Venäjällä ja laittaa sahan myyntiin. ”uPM:n tehdasintegraateista etäisimpinä sijaitsevien saha ja jatkoja losteyksiköiden kannattavuus on pitkään ollut heikko, eikä Pestovo ole poikkeus”, sanoo uPM:n sahaliiketoiminnan johtaja Anssi Klinga. lähes kolme neljäs osaa metsänomistajista on re kisteröity arvonlisäverovelvol liseksi. HANNu JAuHiAiNEN etelässä ahkeroitiin Green Fuel Nordic aikoo valmistaa bioöljyä Suomessa parillakymmenellä biojalostamolla. Pääosa raaka-aineesta saataneen lähiseudun sahoilta. Yhteisöjen maksamaa tuloveroa eli ns. meTsäTYYPPI KuKa: Metsänhoitaja Kari Pilhjerta on metsäveroasioista vastaava ylitarkastaja Verohallinnossa. Metsätalouden veroilmoituk sia annettiin vuodelta 2011 säh köisenä yhteensä noin 24?000 kappaletta. Raaka-aine lähiseudulta Projektipäällikkö Kari Hartikainen Green Fuel Nordicista kertoo, että tällä hetkellä on meneillään laitetoimitusten kilpailutus ja muu tehtaan rakentamiseen liittyvä toiminta. 5 Mikä osuus metsän omistajista on arvon lisä vero velvollisia. ilmoitusta ei tarvitse palauttaa, ellei verovuonna ole ollut tuloja, vähennettäviä menoja tai met sävähennyksestä ja varauksista ilmoitettavia seurantatietoja. yhteisöveroa jaetaan myös kunnille ja seura kunnille. MiLLoin: Työskennellyt metsävero asioiden parissa vuodesta 1989. Kaikkiaan Green Fuel Nordic aikoo rakentaa Suomeen noin 20 biojalostamoa. Pestovon tuotannon lopettaminen on osa strategiaa, jonka mukaan uPM jatkaa sahaliiketoimintaa vain paikkakunnilla, joiden läheisyydessä toimii yhtiön paperi tai sellutehdas. Laitoksen raaka-aineena tulee olemaan eri toimijoilta saatava hake. Sen sijaan hakkuutähteet eivät sovellu laitoksen raaka-aineeksi. Verotusyhtymät ja metsänomistajapuolisot saa vat yhden yhteisen lomakkeen. Tuotannon pitäisi käynnistyä ensi syksynä. Esimerkiksi vuo den 2011 kaltaisena puukauppa vuotena metsätaloudesta voi daan arvioida kertyvän tulove roa noin 300 miljoonaa euroa. Pääomatulojen osal ta veronsaajana on vain valtio. Verohallinto lähettää veroilmoitus aineiston vuosittain 400?000 metsänomistajalle, ylitarkastaja Kari Pihljerta Verohallinnosta kertoo. Metsätulojen vero kertymää ei erikseen seurata, koska metsätalouden pääomatulot ovat osa laajem paa pääomatulojen verotuksen kokonaisuutta. Anaika Woodin omistuksessa nykyisin olevan perinteikkään Soinlahden sahan viereen valmistuvan biojalostamon suunnittelu on aloitettu ja laitoksen on tarkoitus valmistua vuoden 2014 loppupuolella. HANNu JAuHiAiNEN suoMalainen biojalostusyhtiö Green Fuel Nordic rakentaa ensimmäisen hakkeesta bioöljyä valmistavan biojalostamonsa Iisalmen Soinlahteen. Sahojen rooli raakaaineketjussa on keskeinen, sillä niiden tuotannon sivuvirrat hyödynnetään sellun, paperin ja energian tuotannossa. Suunnitelmien mukaan jokainen yhtiön jalostamo tulee käyttämään puupohjaista raaka-ainetta noin 350?000 kiintokuutiometriä vuodessa. 2 Mihin metsä verot päätyvät. Verohallinto toivoo määrän kasvavan vuodelta 2012 annettavien ilmoitusten osalta merkittävästi. 3 kuinka monta metsä vero ilmoitusta jätetään vuosittain. MiTä: Tehtäviin kuuluu muun muassa 2Cverolomakkeen suunnittelu ja metsä veroohjeiden laadinta. Laitos tuottaa 50?000 tonnia bioölyjä vuodessa. Green Fuel Nordicia ennen bioöljylaitoksensa saa valmiiksi Fortum, jonka laitos on jo rakenteilla Joensuussa. Jalostamo työllistää valmistuttuaan noin sata ihmistä. Kuinka monta metsä veroilmoitusta. 4 Paljonko sähköisiä vero ilmoituksia tehtiin viime vuonna. Yhtiö aloittaa myös henkilöstön kanssa neuvottelut sahan 180 työntekijän tulevaisuudesta. Pestovon saha toimittaa enää sisällä olevat tilaukset. Fortum ehtii ensin Green Fuel Nordic valmistaa puuhakkeesta nestemäistä ja rikitöntä bioöljyä. Seuraava laitos on tarkoitus rakentaa Savonlinnaan, sen jälkeen tehdään mahdollisesti toinen laitos Iisalmeen. Hartikaisen mukaan sahahakkeiden lisäksi voidaan käyttää energiapuuta aina kolmen senttimetrin latvaläpimittaan saakka. Verohallinto lähettää metsäta louden veroilmoitusaineiston vuosittain noin 400?000 met sänomistajalle. Yksi jalostamo voi tuottaa vuodessa noin 90?000 tonnia öljyä, mikä vastaa noin 20?000 omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta. 1 Paljonko metsän omistajat maksavat metsä tuloistaan veroja. hakkeesta bioöljyä 13 MAKASIINI 1 • 2013. Sen jälkeen pohditaan tarkemmin raaka-aineen hankintaa. Soinlahden sahalta saatava hake kattaa noin kolmasosan tarpeesta
Pohjois-Ruotsista tulee nyt tukkia Suomeen päin”, kertoo PohjoisSuomen metsänomistajaliiton toiminnanjohtaja Jukka Aula. ”Kaikki mäntyja kuusitukki käy. Tällä hetkellä on kova kysyntä etenkin mäntytukille ja koivukuidulle. Myös energiapuu tekee hyvin kauppansa, sillä sateisen kesän jäljiltä turvevarastot ovat vähäiset. Alueen sahat ja sellutehtaat käyvät täydellä teholla ja puulle on kohtalainen kysyntä. Etenkin kuitupuu on pitänyt hintansa hyvin. ”Talvileimikoita, joista vielä tehdään tarjouksia, ovat päätehakkuukoivikot ja mäntytukkivaltaiset kohteet”, kertoo Siikalakeuden metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Salo. Pohjois-Suomessa puukauppa sujuu taantumaan nähden hyvin. Lapissa sen sijaan lähisahojen konkurssit ovat laskeneet tukin menekkiä. Tukki kiinnostaa Kainuusta, Pohjois-Savosta, Pohjanmaalta sekä Keski-Suomesta puuta ostavalle Keitele Groupille kelpaavat kaikenlaiset havutukkivaltaiset leimikot, myös talvikorjuukohteet. Myös Harvestia ostaa edelleen leimikoita tämän talven korjuuseen. Talvileimikot käyvät kaupaksi vaihtelevasti. Eteläisessä Länsi-Suomessa on sama tilanne. marKKInaT Mäntytukki käy kaupaksi pohjoista lappia lukuun ottamatta. Kiintiöt täyttymässä Pohjoisessa Länsi-Suomessa metsänomistajat tarjoavat puuta ja leimauksia tehdään koko ajan, mutta ostajat eivät tartu jokaiseen tarjoukseen. ”Osalta alueemme ostajista on tullut viestiä, että mikäli talvesta tulee pitkä, talvikohteita voidaan vielä ostaa lisää”, sanoo Lakeuden metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Parviainen. Vesa Valtanen harvensi Stora Enson kuusileimikkoa Orimattilan Luhtikylässä tammikuun alussa. Etenkin talvileimikoiden osalta kiintiöt alkavat olla täynnä. Monet ostajat ovat keskittyneet korjaamaan puuta jo olemassa olevista talvikorjuukohteista. ”Lapissa ja Koillismaalla tukin tarjonta ylittää kysynnän, mikä näkyy hinnoissa. Ruotsin puolella on kaatunut kaksi sahaa ja Inarissa toimintansa lopetti vuoden alussa Peuravuonon pieni saha. Meillä tarpeet kasvavat jatkojalostuksen laajenemisen myötä ja puuta tarvitaan”, sanoo Keiteleen hankintapäällikkö Kauko Mustonen. Paikoin kauppa on käynyt lähes katkoitta vuoden vaihteen yli. talvikohteita ostetaan valikoiden Metsäyhtiöt korjaavat täyttä häkää talvileimikoita. Yhtiö käynnistää toisen liimapuun tuotantolinjan tulevana kesänä ja tuplaa liimapuutuotantonsa. Vieressä humisi vilkas Lahden moottoritie. Pohjois-Pohjanmaan sahat ostavat edelleen mäntytukkivaltaisia talvileimikoita. Vielä on kuitenkin liian aikaista arvioida, jatkuuko kauppa yhtä tasaisena kuin viime syksynä. Puunhinnat ovat pysytelleet loppuvuoden tasolla. Myös koivukuidulle on aina kysyntää”, kertoo Harvestian hankintapäällikkö Mikko Palmroth. 14 MAKASIINI 1 • 2013. TEKSTi TiiA PuuKilA KuVA SEPPo SAMuli uusi puukauppavuosi on alkanut kohtalaisesti. ”Meitä kiinnostavat tukkivoittoiset leimikot, ennen kaikkea mäntytukki
16,55 . 13,89 . 51,32 . 55,09 . 18,59 . 45,29 . uudistushakkuu 55,58 . 38,73 . 53,78 . 50,43 . 18,16 . 43,06 . 53,68 . 17,37 . 15,50 . 13,37 . 14,46 . 43,65 . 15,69 . raakapuun kantohinnat joulukuussa viikolla 52 . 17,59 . Harvennushakkuu 48,55 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,89 . 40,41 . 39,96 . 15,69 . 14,90 . ... 15,85 . Ensiharvennus 44,46 . 49,00 . 17,25 . 16,07 . 14,76 . ... ... 13,44 . Ensiharvennus 44,53 . 20,16 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,17 . 14,66 . ... Ensiharvennus Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 46,45 . 15,90 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,62 . 14,63 . 49,46 . 55,90 . uudistushakkuu 55,33 . 13,84 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. 14,14 . 15,19 . 16,23 . ... Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 17,90 . 19,15 . 45,71 . 16,42 . 16,90 . ... 53,61 . indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. 14,89 . 18,00 . indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. 38,51 . 42,10 . uudistushakkuu 55,85 . 44,30 . 14,12 . 15,67 . 17,66 . 14,64 . 14,92 . 40,48 . 16,12 . 14,27 . 15,08 . 15,77 . 52,07 . 39,09 . 51,03 . 52,55 . 17,67 . indeksi kertoo muutoksista 15 MAKASIINI 1 • 2013. 13,30 . 17,61 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,03 . 14,20 . 14,42 . 40,83 . 17,80 . Harvennushakkuu 47,50 . 13,12 . 41,60 . 14,67 . 19,05 . Harvennushakkuu 46,39 . 16,48 . 13,95 . 18,12 . 14,05 . 44,81 . 39,30 . Harvennushakkuu 49,86 . 20,01 . 54,00 . 17,83 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,80 . 18,17 . uudistushakkuu 47,00 . Harvennushakkuu 47,86 . Silloin vallinneille eri puuta varalajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. 13,72 . Ensiharvennus 44,81 . ... 17,36 . 44,97 . Harvennushakkuu Ensiharvennus Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2011 2012 Euroa m 10 20 30 40 50 60 70 80 Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2011 2012 Puutavaralajien kantohintaindeksit 12/2011 2/2012 4 6 8 10 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 80 85 90 95 100 105 110 115 120 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. 15,94 . 14,96 . 14,86 . Ensiharvennus 43,39 . uudistushakkuu 57,36 . 16,38 . nousussa . ... 19,31 . 17,77 . 15,47 . 17,80 . 18,93 . ... ... 19,62 . Ensiharvennus 44,34 . 54,85 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,97 . 18,27 . 15,65 . 44,48 . 17,92 . 52,95 . 17,33 . 15,75 . 17,83 . 54,69 . 30,04 . 15,53 . 14,99 . 19,46 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,47 . 47,71 . uudistushakkuu 55,88 . 16,75 . Ensiharvennus 44,54 . ... 45,26 . 16,14 . uudistushakkuu 54,26 . uudistushakkuu 53,60 . ... 19,46 . 17,57 . 48,05 . 15,64 . 19,63 . 15,04 . Harvennushakkuu 46,08 . 14,38 . Harvennushakkuu 48,71 . 54,65
Euroopan uudisra kentamiseen ennustetaan tälle vuodelle puolentoista prosentin supistumista. Todennäköisesti vastaus on osittain molempia. Yrittäjä kävi kokeile massa puunajoa syyskuun lopulla. ulkoministeriön mukaan libyan turvallisuustilanne on heikko ja ministeriö kehottaa välttämään matkustamista Tripolin ulkopuolelle. lopulta pakkasta ja lunta tuli vasta joulukuun puolivälin tienoilla, jolloin puut saatiin ajettua tienvarteen. Parhaillaan Yhdysvaltojen asun torakentaminen on kovassa kas vussa ja kanadalaiset ovat lisänneet vientiään. Metsätilallinen keräili itse mön kijällä hajanaiset tuulenkaadot ja sähkölinjan reunoilta kertyneet kui tupuut. Nähtäväksi jää, onko vienti pois Kiinan markkinoilta vai nouseeko sahatavaran hinta Kii nassa. Sahatavaraa onkin myyty libyaan vakaamman naapurimaan Tunisian kautta”, Merivuori toteaa. HanKinTaKauPPa PoHJoiS-SaVoSSa Puutavaralaji m3 €/m3 Koivutukki 24 47 Koivukuitu 22 31 Mäntykuitu 12 28 Kuusikuitu 16 31 Energiapuu 15 20 Yhteensä 89 m3 2 888 € Egypti on ykkönen Mäntysahatavaran vienti viime vuoden tammi-lokakuussa Lähde: Tullitilasto / Suomen Sahat 100000 200000 300000 400000 500000 600000 700000 800000 Egy pti m Alg eria IsoBrit ann ia Jap ani Mar okk o Isra el Sau di-A rabi a Tun isia Tan ska Ran ska 16 MAKASIINI 1 • 2013. Kotimantereella korjausraken taminen pitää kysyntää yllä, mutta kasvua ei näy. Järeät koivutukit ja niiden teon yhteydessä syntyneet koivukuitupuut metsän omistaja jätti lähiseudun maatalous traktoriyrittäjän ajettavaksi. Sahatavaraviennille tärkeiden arabimaiden talousnäkymät ovat kaksijakoiset: öljynviejämaiden ti lanne on hyvä, öljyntuojamaiden vaikeahko. Puut oli tarkoitus luovuttaa jo syyskuussa, mutta märkä syksy vai keutti korjuuta. Markkinoiden ottaminen tar koittaa sinnikästä myyntityötä myös paikan päällä”, Merivuori toteaa. ”Ja pitää löytää oikeat kumppa nit, joilla on lompakko kunnossa. Korjuukoh teet eivät edes olleet suolla, vaan savolaisessa mäkimaastossa. osa puusta oli sellaista, että se kelpasi vain energiapuuksi. Vahvimmin Kiinan markkinoille pureutunut Kanada on saanut heik kolaatuiselle sahatavaralleen uuden vientikohteen Yhdysvalloista, jossa kysyntä heilahtelee. Suo men Sahojen toimitusjohtaja Kai Merivuori kehottaakin sahureita myyntimatkoille PohjoisAfrikkaan ja lähiitään. Jos yhteiskun tarauha vahvistuu, niin se nostaa myös sahatavaran kysyntää. Kannattavuuden rajamailla toi miville suomalaissahoille tilanne on houkutteleva, mutta kauppamatkat kännykkäkentän ulkopuolelle voivat tarjota myös riskejä. ”Murrosvaiheen jälkeen siellä pi tää olla paikalla ensimmäisten jou kossa. libyan BKT kasvoi viime vuonna jopa 120 prosenttia. hankintapuiden korjuu viivästyi HANNu JAuHiAiNEN saVolainen metsätilallinen teki pienen hankintakaupan syyskuun alkupuolella. Korjattavana oli myös hajanaisia, muutaman viime vuoden aikana syntyneitä tuulenkaatoja. marKKInaT MiKKo HäYRYNEN sahataVaran kotimaan ja koko Euroopan kysyntä on vaisua. Nyt näyttää, että elvytystoimet al kavat purra ja talouskasvu lähestyy jälleen kymmentä prosenttia. Kiinan omassa sarjassaan etenevä talouskasvu notkahti viime vuonna. Tarkoitus oli loman aikana korjata autiotilan pihapiirin lähiympäristön järeitä koivuja ja har ventaa hieman pellonmetsitysaluei ta. Hienojakoinen maa ei kuitenkaan kantanut ja puiden ajo piti siirtää myöhemmäksi. Viime syksy ei siis ollut ongel mallinen pelkästään metsäkoneille, pehmeä maa ei kanna maatalous traktoria sen paremmin. lisäksi sähkölinjan reunoilla oli voimayhtiön kaatamia puita. Siellä vettä keräävät notkelmat ovat ke säkorjuun ongelmakohtia. Kaupat metsätilallinen teki tutun puunostajan kanssa, jolle pienetkin hankintaerät kelpaavat vuosittain. arabikevään jälkeen Kuukauden puukauppa Vientikatsaus Hankintapuiden hinnoissa on pieniä ostajakohtaisia eroja, mutta koska kyse on pienistä määristä, yksikkö hinnoilla ei ole niin suurta merki tystä kuin pystykaupoissa
itse jatkan tähänastisella linjalla, jossa sadonkorjuu tapahtuu pääsääntöisesti aukkohakkuulla. JAlKANEN ”Jatkuva kasvatus ja met sän hallittu peitteise nä kasvattaminen sopivat pienille aloille ja metsän hoitoon hyvin perehty neiden metsänomistajien käyttöön. Tavallisen kan san on viisainta keskittyä kasvattamaan metsiä sel kein menetelmin ilman parempaa ammattitaitoa vaativia kikkailuja.” SuoRiTTAVA PoRRAS Gallup täytätkö metsä vero ilmoituksen sähköisesti. Miksi näin, että vain kontortapuut ovat hirvien hankauspuita?” KuRKi sissään hakataan aukko ja kuten tähänkin asti. PELIPLAzA.NET/INDEx.PHP/fI/ PELAA?TASK=qUIz&qUIzID=2 ”Vaikuttaako teidän met sänuudistamiseenne la kimuutos ns. jatkuvapeit teisestä metsänhoidosta. Ei kuitenkaan mäntyjä. lajitietoa löytyy kattavasti Suomen ladun sivuilta. 20 40 60 80 100 EI 57 % KYLLÄ 43 % sen alla, pääasiassa istut taen. Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Su vun mailla on jonkin ver ran erikoiskohteita kuten rannat, karut kalliomaat ja korvet, joilla peitteinen malli voi toimia paremmin. Mitä nyt muutamal la palalla, jotka joten kuten sopivat kuuselle, olen yrit tämässä kasvatusta kuu kontorta kelPaa hirVille ”Tällä alueella oli vahingoitettu lähes kaikkia kontortapuita, jotka oli istutettu mäntyjen sekaan. Testaa jälkitietoutesi Riistavisassa. on vielä kau kana urbaaniharsinnasta.” KoRPiTuVAN TANEli ”Suuri vaara on, että jatku van kasvatuksen nimissä hakataan tukkipuusto pois ja jätetään kituva alikasvos ja muutama ylispuu. Ja muodostetaan tarpeek si suuria selväpiirteisiä ku vioita, jotka ovat helposti uudistettavia ja hoidetta via sekä aikanaan harven nettavia ja aukoksi hakat tavia.” AuKuSTi ”lakimuutos todennäköi sesti teettää vaivaa osta jille ja koneyrittäjille, kun harsintaleimikoita tarjo taan ja jonkin verran jopa päätyy myyntiin.” GlA ”Pääasiassa vanhaan mal liin varmaan mennään. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Ajankohtaista tietoa siitä, mitä uutta bioenergiaalalla tapahtuu. Eri vaih toehdot ovat tervetulleita, jospa auttaisivat vihertä vien kaupunkilaismetsän omistajien toimeliaisuu teen.” METSäKuPSA ”Pysyn perinteisellä lin jalla. Metsälehden verkko keskustelijat pohtivat uutta metsälakia. www.fINbIOENERgY.fI Nyt on hiihtokausi parhaimmillaan. meTsaLeHTI.FI aukko vai ei. Mah taako puuston leimaus ol la taas paikallaan jatkuvan kasvatuksen kohteissa?” CHESTER C ”Nykyinen isäntä Aukus ti ja tuleva omistaja nuo rempi Aukusti ovat päät täneet, että heidän met 17 MAKASIINI 1 • 2013. lainvalvojilla ainakin riit tää puuhaa, kun pitää val voa, napsahtaako uudista misvelvoite vai ei.” A. www.SUOMENLATU.fI/SUOMEN_LATU/ TALVILAJIT/HIIHTO Mikä eläin jätti jäljet lumeen. Sitten aikanaan ylis puuhakkuu
Teema: meTsäveroTus Pitää olla tarkka Huolellisuus on avainsana metsä veroilmoitusta tehtäessä, sanoo iiläinen metsänomistaja Simo Paakkola. TEKSTi HANNu JAuHiAiNEN KuVAT JuKKA-PEKKA MoilANEN MAKASIINI 1 • 2013 18
MAKASIINI 1 • 2013 19
”Metsävähennys on hyvä tapa kannustaa investoimaan uusien metsien hankintaan.” Metsän hinta on viime vuosina noussut. ”Esimerkiksi metsänuudistaminen on periaatteessa yhtä pitkäjänteinen investointi kuin kunnostusojitus, mutta vain uudistamisen kulut voi vähentää heti.” Paakkola ehdottaa, että metsänomistajalla voisi olla valintaoikeus sen suhteen, miten investointien kustannukset vähennetään. Näin metsäveroilmoituksen täyttäminen helpottuu huomattavasti. ”Erilaisia kuitteja tulee vuosittain mapitettua noin sata kappaletta”, Paakkola arvioi. Kaikki Paakkolan metsätilat sijaitsevat Pohjois-Iin alueella, joten niiden hoitoa on helppo hallita. Paakkola vitsailee, että vanha sanonta suutarin lapsista piti tässä tilanteessa paikkansa. Sen sijaan yhteishankkeesta tullut muutaman tuhannen euron ojituslasku on vähennettävä 15 prosentin poistoin, mikä kestää vuosikausia. ”Koneasiassa on vähän niin, että verottaja vie vain osan tuloista, mutta konekauppias vie kaiken”, Paakkola toteaa. Metsätalouden tulot ja menot Paakkola kirjaa excel-taulukkoon, josta kulujen ja arvonlisäverojen yhteissummat on helppo siirtää verolomakkeille. Koska tuloja on joka vuosi, osaa tulomäärästä ei ole tarvetta siirtää myöhemmille vuosille. Kuiteista kopiot Metsätalous on Paakkolalle merkittävä tulonlähde sekä myös harrastus. Metsävähennys kannustaa Simo Paakkola tekee metsävähennyksiä vuosittain niistä tuloista, jotka kertyvät metsävähennyskelpoisilta ostopalstoilta. Nuorempana hän teki itse paljon metsätöitä hankintahakkuista istutuksiin. Paakkola suosittelee samaa tapaa muillekin metsänomistajille. Verottaja pitää huolen tulopuolesta, mutta kirjaamattomat menot jäävät omaksi tappioksi”, iiläinen metsänomistaja Simo Paakkola sanoo. Nyt sen käyttö on jäänyt vähemmälle, sillä Paakkola on jättänyt puunkorjuun ja muut konetyöt alan yrittäjille. Paakkola puhuu kokemuksesta, sillä häneltä jäi yksi tuloerä viime vuoden veroilmoituksessa ilmoittamatta tietokoneella tehdyn tallennusvirheen vuoksi. Hän työskentelee nimittäin tilintarkastajana BDOAudiator Oy:ssä. Metsänomistajaksi hän päätyi perittyään ainoana lapsena noin 150 hehtaarin kotitilan. Vajatuottoiset metsät on uudistettu ja taimikonhoidot tehty ajallaan. Merkittävä hanke oli myös itse tehty metsäsuunnitelma. Silloin ei tarvitse tuskailla epäselvien kuittien kanssa, jos sattuu joutumaan verotarkastukseen. Sittemmin hän on ostellut lisämetsiä, kun sopivanhintaisia on tullut myyntiin. Vuosittaisia menovarauksia Paakkola ei veroilmoituksessaan tee. Koneita Paakkola ei ole innostunut omaan metsätalouteensa hankkimaan. Paakkolan mielestä metsätilojen myyntihinnat ylittävätkin jo monesti tilan metsätaloudellisen arvon. Teema: meTsäveroTus etsätaloudessa tarkka kirjanpito on tarpeen. Koska Paakkolan metsätalous on laaja-alaista, kirjanpitoon kertyy vuoden mittaan monenlaista kuittia ja selvitystä. ”Jos on huolimaton, niin kuluja ja tulojakin voi jäädä ilmoittamatta. Ja vaikka tuloja ei olisikaan, menot saisi alijäämähyvityksenä silti hyödynnettyä. 20 MAKASIINI 1 • 2013. Metsätöitä Paakkolan tiloilla riittää, joten vuoden mittaan kertyy runsaasti kuitteja ja tositteita. Tapahtumat kannattaa kirjata huolellisesti ja säilyttää kuitit hyvässä järjestyksessä omassa mapissaan. Poistotahti nopeammaksi Poistojen suhteen Paakkolalla on lainsäätäjille toivomus: kunnostusojitusten, metsäteiden ja rakennustenkin kuluja pitäisi voida vähentää nykyistä nopeammalla tahdilla. Nykyisin esimerkiksi 10?000 euron uudistamistai lannoituskulut voi vähentää kerralla. Verottaja lisäsi sen kuitenkin tuloihin. Aikanaan ajettiin vanhalla maataloustraktorilla hankintapuuta. Hänellä on tapana skannata tietokoneelle tai ottaa valokopio osasta kuiteista. Lannoituksilla kasvuvauhtia Omat metsänsä Paakkola on pyrkinyt saamaan tuottavaan kuntoon. Esimerkiksi lämpöpaperisista bensakuiteista häviää tiedot melko nopeasti
Paakkola on toiminut sekä yhdistyksen hallituksen että valtuuston puheenjohtajana ja on myös Iin metsänhoitoyhdistyksen uuden valtuuston jäsen. 21 MAKASIINI 1 • 2013. Tämän vuoden metsähankkeisiin kuuluu metsäsuunnitelman tekeminen. ”Tällä alueella turvemailla on typpeä, mutta puutetta on muista ravinteista. Metsäsuunnitelma uusiksi Hyvä metsänhoito palkitsee, Paakkola muistuttaa. Istutuksessa apuna oli myös vaimo. Sen laatii todennäköisesti Iin metsänhoitoyhdistys. Perheeseen kuuluu lisäksi neljä 14–22-vuotiasta tytärtä, mutta heitä ei isän mukaan ole kuitenkaan helppo metsätöihin houkutella. Vuonna 1982 istutetun männikön ensiharvennuksessa kertyi myyntipuuta noin 50 kuutiometriä hehtaarilta. ”METSäVäHENNYS oN HYVä TAPA KANNuSTAA iNVESToiMAAN uuSiEN METSiEN HANKiNTAAN.” Simo Paakkolan vapaa-ajat kuluvat metsässä, joko metsätöitä tehden tai metsästysretkillä Tara-koiran kanssa. Nyttemmin on keskitytty lähinnä hoitotöihin. Esimerkiksi viime vuonna istutettavana oli kevään ja syksyn aikana noin 30?000 tainta. Lannoitusalaa on kertynyt jo yli 100 hehtaaria. Hän harvennutti viime vuonna ensimmäisen kerran itse istuttamaansa metsää. Lannoituksella puuston saa hyvään kasvuun.” Paakkola on tehnyt terveyslannoituksia kemeratuella ja omakustanteisia kasvatuslannoituksia. ”Välillä on hyvä saada myös ulkopuolisen näkemyksiä omien metsien hoidosta ja tilasta”, sanoo Paakkola. Metsätöistä etenkin kunnostusojitusalueiden turvemaiden lannoitus on ollut tuottoisa
aloita tästä TEKSTi HANNu JAuHiAiNEN 22 MAKASIINI 1 • 2013. Veroilmoituksen täyttöohjeessa on lista erilaisista muistiinpanoihin liitettävistä selvityksistä. Verohuojennuskaupat eivät lomakkeella enää näy, mutta perinteisten pystyja hankintakauppojen lisäksi sinne kirjataan nyt erikseen polttoja joulupuukauppojen arvo. Senkään vuoksi liitteitä ei pidä laittaa lomakkeen mukaan. Perheen tilakokonaisuudesta tehdään vain yksi ilmoitus, ellei toinen puoliso vaadi tehtäväksi erillistä ilmoitusta yksin omistamastaan metsäkiinteistöstä. Verohallinnon ohjeista selviävät perusasiat. Suurimmalla osalla on kuitenkin ainakin metsänhoitomaksu ilmoitettavana vähennykseksi. Tarkempia selvityksiä tehdään tarpeen mukaan. Kaikki tositteet ja selvitykset tallennetaan omaan arkistoon. Lomakkeen rakennetta on muutettu siten, että kaikkien kauppamuotojen arvot lasketaan yhteen tuloksi. Teema: meTsäveroTus e nnen kuin metsäveroilmoitusta ryhtyy täyttämään, kannattaa tutustua 2C-verolomakkeen täyttöohjeisiin. Jos ei ole mitään ilmoitettavaa, metsäveroilmoitusta ei tarvitse palauttaa. Verolomakkeen yläreunassa näkyvät edellisvuosien tapaan verovelvollisen henkilötiedot. Lomakkeelle ei myöskään kannata lisätä ylimääräisiä selityksiä. Hankintatyön arvo kirjataan vähennykseksi vasta alemman sarakkeen tietojen perusteella. Sen sijaan veroilmoituksen liitteeksi ei tarvitse eikä pidäkään laittaa minkäänlaisia selvityksiä. Jos sen jälkeen lukee vielä nämä ohjeet, veroilmoituksen teko sujuu ilman suurempia ongelmia. Yhdellä lomakkeella ilmoitetun metsäkokonaisuuden tulos jaetaan puolisoiden kesken omistusVerohuojennusten aika on nyt ohi ja metsäverotuksessa on palattu vanhaan malliin: kaikkia tuloja verotetaan samalla tavalla. Polttopuille oma sarake Metsäverotuksessa käytetyn 2C-lomakkeen alkuosa on jälleen muuttunut. Nämä ohjeet opastavat veroilmoituksen täytössä. Ohjeisiin perehtymisen lisäksi on hyvä myös laittaa kaikki kuitit ja puun ostajilta saadut selvitykset järjestykseen. Niitä toimitetaan verottajalle vain pyydettäessä. Tällaiselle lomakkeelle laitetaan ruksi kohtaan 600. Siihen kirjataan vain tarvittavat luvut selvin numeroin. Nykyisin veroilmoituslomakkeet luetaan sähköisesti, lomaketta käsittelevä virkailija näkee siis lomakkeen vain päätteeltä. Oikeaan reunaan, kohtiin 601 ja 602 on merkitty puolisoiden omistusosuudet, jos metsää omistetaan yhdessä tai erikseen. Kuitit numeroidaan aikajärjestyksessä. Yleensä pärjätään niillä tositteilla, joita puun ostajilta, metsäkeskukselta tai metsänhoitoyhdistykseltä on saatu
Polttopuuja joulupuukauppojen tulot ja hankintatyön arvo ilmoitetaan omissa sarakkeissaan. Menovaraus 15 prosenttia kohtien 1–4 tuloista, joista on ensin vähennetty hankintatyön arvo ja sen jälkeen tehty metsävähennys. Mönkijän yksityiskäytön osuus, 10 tuntia, on vähennetty tuntikuluina. 23. Omien laskelmien helpottamiseksi poistot voisi tehdä myös tasaeuroina, tässä vero-ohjelma on laskenut sentitkin. Kaikki saadut kemera tuet kirjataan tuloksi. Metsävähennys 60 prosenttia kohtien 1–4 tuloista, joista on vähennetty hankinta työn arvo
Kulut saa verotuksessa edukseen yleensä alijäämähyvityksen kautta, vaikka tuloja tai varauksia ei olisikaan. Se voi olla enintään 60 prosenttia verolomakkeen kohtien 1–4 yhteenlasketusta tulosta, josta on vähennetty hankintatyön arvo. Silloin kulut vähennetään metsätalouden menoina. 3. Jos hankintakaupan puut on korjannut vieras urakoitsija, esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu, oman työn arvoa ei vähennetä, koska sitä ei ole. Niitä ei siis tarvitse ilmoittaa, eikä niitä vähennetä puukaupan tuloista. Elinkeinotoimintaan siirretyn puutavaran arvona pidetään käypää hankintahintaa. 5.2–3 Menoja tuhovaraus Menoja tuhovarauksella siirretään verovuonna saatuja tuloja ja vahingonkorvauksia tuleville vuosille silloin syntyvien menojen kattamiseen. Maatalouteen ja yksityiskäyttöön menneen puutavaran arvo lasketaan kantohintojen perusteella. Metsävähennyksiä voidaan tehdä vastikkeellisesti vuonna 1993 tai sen jälkeen hankittujen metsäkiinteistöjen pääomatuloista. Maaja metsätalouden sekä elinkeinotoiminnan rakennuksiin sovelletaan ns. nettiilmoitusten tekoa selvitetään tarkemmin metsälehden numerossa 2. Ne ilmoitetaan kohdissa 3.1 ja 3.2. hiljaista kuittausta. Korvaukset Vakuutusja hirvivahinkokorvaukset ovat verollista tuloa. Jos hankintapuut on korjattu jo edellisenä vuonna ja työn arvo on jäänyt niin sanotusti uinumaan, se vähennetään nyt kaupan arvosta. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, heidät rinnastetaan aviopuolisoihin. Kohtaan 3.3 merkitään kaikki viime vuonna saadut kemeratuet. Ennakon verottaja ottaa huomioon vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan. Hankintatyön arvo Hankintatyön arvo ilmoitetaan kohdassa 2 sekä hankintakaupoista että polttopuuja joulupuukaupoista. Metsävähennyksestä tehdään selvitys 2C-lomakkeen taustapuolelle. Jos hankintapuut on myyty ns. Sen sijaan oman kesämökin rakentamiseen käytetyn puutavaran arvo on verotettavaa tuloa. Teema: meTsäveroTus osuuksien suhteessa samaan tapaan kuin yhtymässä. Esimerkki Pystykaupat 20 000 euroa Hankintakaupat 1?500 euroa Vakuutuskorvaukset 1?000 euroa Hirvivahinkokorvaukset 800 euroa Kemeratuet 600 euroa oma käyttö 100 euroa Yhteensä 24?000 euroa Metsävähennys 60 % 14?400 euroa Metsävähennyksen minimimäärä on 1?500 euroa. Maatalouden käyttöä on muun muassa tuotantotilojen lämmitykseen käytetyn polttopuun arvo. Maataloudessa ja elinkeinotoiminnassa vastaava puuston arvo on vähennyskelpoinen meno. 4. käteiskaupalla, nämä tulot rinnastetaan hankintakauppoihin. Varauksia ei tarvitse välttämättä tehdä. Tulolähdesiirrot Kohdassa 4 ilmoitetaan erilaiset tulolähdesiirrot. Jos tuloja on kertynyt myös metsävähennyskelvottomilta kiinteistöiltä, tuloista tehdään erittely muistiinpanoihin. Mutta jos tuki on ohjattu hankkeen toteuttajalle, sitä ei kirjata tähän kohtaan. Puukaupan tulojen lisäksi metsävähennyskelpoista tuloa ovat vahingonkorvaukset ja tulolähdesiirrot. sähköisten ilmoitusten teko sujuu, jos on tottunut käyttämään tietokonetta esimerkiksi pankkipalveluissa. Kuolinpesien kannattaa kuitenkin aina tehdä mahdolliset varaukset. Sen tekemiseen tarvitaan vähintään 2?500 euron pääomatulot, koska tuloista vain 60 prosenttia on vuosittain metsävähennyskelpoista. Puun myyntitulot Verolomakkeen kohtaan 1 merkitään pysty-, hankinta-, polttoja joulupuukauppojen tulot. Hiljainen kuittaus koskee myös maatilojen asuinrakennuksia. Jos metsää omistetaan yhdessä, kyse on yhtymästä. Metsänomistaja voi verovapaasti käyttää polttopuuta oman asunnon ja kesämökin lämmitykseen. Tarvittavat ohjeet löytyvät verohallinnon internetsivuilta osoitteesta www.vero.fi/ilmoitaverkossa. Puun myyntitulot ilmoitetaan arvonlisäverottomina. Vakuutuskorvaukset ilmoitetaan täysimääräisinä, eikä perittyä ennakkoa vähennetä korvaussummasta. Puun ostajien perimät ennakot verottaja laskee verovelvollisen eduksi ostajilta saatujen ilmoitusten perusteella. Avopuolisoiden omistamia metsiä ei yhdistetä, vaan kumpikin tekee omista metsistään oman ilmoituksen. 5.1 Metsävähennys Kohtaan 5.1 merkitään metsävähennys. Näitä tuloja ei oteta huomioon metsävähennystä laskettaessa. Metsätalouteen tuloutetaan vain kantohinta, kulut vähennetään maatalouden verotuksessa. Korjuun kulut vähennetään metsätalouden menoina. 24 MAKASIINI 1 • 2013. Koska kemeratuet ovat nyt verollisia, myös ne ovat metsävähennyskelpoisia tuloja. Sen voi vähentää seuraavan 10 vuoden aikana pääomatuloista, täytä netissä metsäveroilmoituksen, kuten myös arvonlisäverotuksen kausiveroilmoituksen, voi tehdä myös sähköisesti. Jos puuta jalostetaan pienimuotoisesti sahatavaraksi, sen myyntitulo on maatalouden tuloa. 2. Niitä syntyy, jos omasta metsästä otetaan puuta maatalouteen, elinkeinotoimintaan tai yksityiskäyttöön. 1. Omasta metsästä otettu puu on verovapaata, mutta sen arvoa ei lasketa rakennuskustannuksiin. Työn arvon laskemisesta on ohjeet tämän lehden hankintatyötä koskevassa osuudessa sivulla 30. Alijäämää ei siirretä osakkaiden verotukseen, joten jos pesällä ei ole tuloja, verovuoden kuluista syntyy tappio. Metsätalouden tulo, josta metsävähennys tehdään, voi siis kertyä monella tavalla
Yhtymä tai kuolinpesä voi maksaa osakkaalleen palkkaa. Minkä tahansa laitteen vähennyskel poisuuden metsäverotuksessa ratkai see sen käyttö. ojituksen, koneiden ja muidenkin poistokohteiden menojäännöksen voi vähentää kerralla, kun menojäännös alittaa 200 euroa. Jos metsäkäyttöä on vähintään 50 prosenttia, laitteen voi liittää kalustoon tai vähentää vuosime nona metsäkäytön osuudelta. Näin korvaukset ovat myös mukana menovarauksen ja metsävähennyksen laskennassa. Menovarauksen voi tehdä vaikka kemerakorvauksesta, jos muuta tuloa ei ole ollut. Tällaisia ovat muun muassa metsäyh tiöiden maksamat korvaukset metsätien, ajouran tai varastointipaikan käytöstä. Verokysymyksiä 25 MAKASIINI 1 • 2013. Nämä tulot voi nyt ilmoittaa kohdassa 3.2 Hirvivahinkokorvaukset. Esimerkki Tulot euroa Menot 800 euroa Varausta tuloutetaan 800 euroa Jos varausta on tehty esimerkiksi 3?000 euroa vuonna 2010 ja siitä tuloutetaan nyt 800 euroa, merkitään se kohtaan 6.1. Yleensä tuloja on satunnaisesti, mutta menoja on joka vuosi. Yhtymän alkuvuoden tulos jaetaan normaalisti osakkaiden kesken. 7. Pitääkö vielä jatkaa 10 prosentin poistoin. 6.2 Muut tulot Kohtaan 6.2 on aikaisemmin kirjattu ne metsästä saadut pääomatulot, joita ei edellisissä kohdissa ole ilmoitettu. Metsätalouden kuluista tehdään muistiinpanoihin tarpeelliset selvitykset. Tietokonekulut Miten tietokone ja tulostin käsitellään metsäverotuksessa. Yk sittäistä osakasta verotetaan loppu vuoden toiminnasta kuten tavallista metsänomistaja tai yksityishenkilöä. Tuhovaraus voi olla enintään uudistamiskulujen suuruinen. Yhtymän purku Jos yhtymä purkaantuu kesken vuoden, miten osakkaita verotetaan. 6. Jos metsänomistajalla on säännöllisesti tuloja, varauksia voidaan tehdä vuosittain ja tulouttaa ne määräaikojen päätyttyä. Arvonlisäverot Hankintapuuni mitattiin joulukuussa 2012 ja maksu tulee vuoden 2013 puolella. Jos kuolinpesä tai yhtymä on maksanut osakkailleen matkakorvauksia ja päivärahoja matkalaskun perusteella, ne kirjataan palkkausmenoiksi. Jäljelle jäävän vuoden 2010 varauksen määrä, 2?200 euroa, kirjataan 2C-lomakkeen taustapuolelle kohtaan 640, vuoden 2010 jäljellä oleva varaus. Jos viime vuonna puukauppatuloja kertyi runsaasti, menovarauksella voidaan pienentää jäännösverojen määrää. Olen vähentänyt ojituskuluja jo vuosia, nyt jäännöstä on muutama kymmenen euroa jäljellä. 7.1 Palkkausmenot Vähennettäviä palkkausmenoja ei nykyään usein ole, koska vierasta työvoimaa palkataan harvoin suoraan metsätöihin. Vähennyskelpoista on myös omalle, verovuonna vähintään 15 vuotta täyttäneelle lapselle maksettu palkka. mutta varauksia purkamalla kuluja saa varmemmin katettua. Muut pääomatulot Muina pääomatuloina ilmoitetaan kohdassa 6.1 tuloutettavat varaukset. Vuosimenot jaetaan palkkausja matkakuluihin sekä muihin menoihin. Jos viime vuonna tehdyn kaupan mak su saadaan tämän vuoden puolella, sen arvonlisävero on 24 prosenttia. Puukaupan ennakko ei yleensä riitä kattamaan tuloista aiheutuvia veroja. Niitä onkin maksettava lisää, ellei ole muita merkittäviä pääomatulojen vähennyksiä tai ansiotuloverotuksesta tulevaa veronpalautusta. Käytännöllisintä on toimia niin, että varausta tuloutetaan sen verran, että metsätalouden tulos menee nollille. Poiston loppuerä Milloin ojien ja koneiden poistot voidaan vähentää yhdellä kerralla. Määräaikojen päätyttyä viimeisenä vuonna puretaan kaikki jäljellä olevat kyseisen vuoden varaukset. Varaus lasketaan tulosta, josta on vähennetty hankintatyön arvo sekä metsävähennys. Kumpi vero kaupasta menee. Puun myyjän ei tarvitse tehdä asian suhteen mitään. Menovarausta ei ole pakko purkaa, vaikka metsätalouden tulos olisi alijäämäinen. Tuhovarauksen voi tehdä vakuutuskorvauksesta, jos vahingosta aiheutuu seuraavana vuonna uudistamiskuluja. Metsänomistajalla voi olla muita pääomatulolajin tuloja, joilla metsätalouden alijäämä tulee katetuksi. Vuosimenot Metsätalouden harjoittamisen kustannukset vähennetään vuosimenoina tai poistoina. Puun ostajat korjaavat viime vuoden kauppatositteiden 23 prosentin ve rot oikeansuuruiseksi. Tähän kirjataan menoja tuhovarauksen määrä, kun se tuloutetaan. Varausta voidaan tulouttaa vapaamuotoisesti. Varausten käyttöön on aikaa Etelä-Suomessa neljä vuotta ja muualla kuusi vuotta. Mittaustodistuksessa arvonlisävero on laskettu 23 prosentin mukaan, vaikka arvonlisävero on nyt 24 prosenttia. Yrittäjämetsurin ja yhdistyksen urakoiman työn kustannukset vähennetään muina menoina. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia 2C-lomakkeella ilmoitettujen kohtien 1–4 tulojen yhteismäärästä. 7.2 Matkakulut Lähes jokaiselle metsänomistajalle, joka jollakin tapaa hoitaa metsiään, syntyy matkakuluja
Metsä vähennyspohjaan on lisätty muistiin panoissa vuonna 2012 hankitun tilan metsä vähennyspohja. 26. Vanhat varaukset poimitaan vuoden 2011 verolomakkeelta. Teema: meTsäveroTus Metsä vähennys lasketaan verolomakkeen kohtien 1–4 tuloista, jotka ovat tulleet metsä vähennyskelpoisilta tiloilta. Hankintatöistä kirjataan 2C-lomakkeelle vain yhteenveto
Ulkomaanmatka Metsänhoitoyhdistys järjestää metsämatkan Keski-Eurooppaan. Vähennys on vähintään 6 tunnin matkoista 12 euroa ja vähintään 10 tunnin matkoista 24 euroa. Matkapuhelimeen on myös mahdollista hankkia muun muassa metsätaloudessa tarpeellisia karttaohjelmia. Matkakulut kirjataan silloin palkkausmenoiksi. mooTTorIsaHaa suuremPIen KoneIden Ja LaITTeIden HanKInTamenoT väHenneTään PoIsToIna. Kumman verotettavaa tuloa tuki on. 27 MAKASIINI 1 • 2013. Arvonlisäverolliset kirjaavat vähennykseksi nettomenot ilman arvonlisäveroa. Mikä on päivärahan suuruus. Kalustosta tehdään muistiinpanoihin erillinen selvitys ja vain yhteenveto kirjataan 2C-lomakkeelle. ulkomaan matkoilla matkakuluksi voidaan kirjata kyseisen maan ulko maanpäiväraha. Miten suuren osuuden matkasta on oltava metsäohjelmaa, jotta kulut voisi vähentää metsäverotuksessa. Koneiden ja laitteiden poistoprosentti on 25. Matkapuhelin voi olla metsätalousyrit täjälle työväline. Jos päiväraha kirjataan vähennykseksi, matkakirjanpitoon on merkittävä myös matkan alkamisja päättymisaika. Päivärahakelpoinen matka on esimerkiksi käynti metsämessuilla tai yhdistyksen retkeilyllä. Kemeran verot Yhtymä myi vuonna 2011 metsäyhtiölle nuoren metsän harvennuskohteen ja antoi yhtiölle myös valtakirjan kemeratukien hakemiseksi. Jokaisesta matkasta pitää kirjata päivämäärä, matkan kohde ja aihe. Puhelimen käyttö siis ratkaisee sen vähennyskelpoisuuden. Kenen verotukseen ne merkitään. Matkoista tehdään muistiinpanoihin riittävän tarkka selvitys. Kunnostusojitussekä tientekokulut vähennetään 15 prosentin vuosipoistoin. Matkan tarkoituksena voi olla esimerkiksi myrskytuhojen tarkistus, metsänhoitoyhdistyksessä asiointi, moottorisahan osto tai taimikonhoito. Poistot Moottorisahaa suurempien koneiden ja laitteiden hankintamenot vähennetään poistoina. Jos on käytetty julkisia kulkuvälineitä, kulut vähennetään todellisten kustannusten mukaan. Matkaohjelmassa pitäisi olla ammat tiohjelmaa 4–5 tuntia päivässä, jotta matka olisi vähennyskelpoinen. Muualle kuin omaan metsään suuntautuvista matkoista voi tehdä päivärahavähennyksen. 7.3 Muut vuosimenot Tähän ryhmään kuuluu suurin osa metsätalouden menoista. Hankintapuun kor jaajalle se on työturvallisuuden kan nalta välttämätön. Vähennyskelpoisia ovat kaikki ne kulut, jotka ovat aiheutuneet metsätalouden harjoittamisesta. Syynä voi olla vaikka tulevien hakkuukohteiden selvitys, hirvituhojen kartoitus tai jokin muu vastaava syy. Metsätalouden rakennusten poistoprosentti on 10. Vanhasta koneesta tehdään lisäksi luovutusvoittoverolaskelma verolomakkeelle 9. Kemeratuki muuttui verolliseksi vuon na 2012. Tavanomaisia vuosimenoja ovat muun muassa metsänhoitomaksu, Metsälehden tilausmaksu, metsänhoitotarvikkeiden hankintakulut sekä moottorija raivaussahan bensakulut. Verotuskäytännössä ulkomaan matkojen kohtelu vaihtelee. Verolomakkeella on kohdat edellisen vuoden menojäännökselle (kohta 8), verovuoden hankinnoille (kohta 9) sekä luovutuksille (kohta 10). Jos matkaan sisältyy muuta ohjelmaa, ku ten usein on, niiltä osin matkan kulut eivät ole vähennyskelpoisia. Yhtymä maksoi työstä arvonlisäverot. Pienkoneiden, kuten raivausja moottorisahojen hankintakulut, voidaan vähentää vuosimenoina. Laskun maksamisesta pitää olla normaali tosite. Omassa metsässä tulee yleensä tehdä jotakin metsätyötä, jotta matka olisi vähennyskelpoinen. Metsätalouteen liittyvien matkojen kulut ovat vähennyskelpoisia. Arvonlisäverot kirjataan maksajan, eli kysyjän tapauksessa yhtymän, ve rotukseen palautettavaksi osuudeksi. Sen kuluina vähennetään 0,25 euroa kilometriltä. Metsänomistajan kulkuväline on tavallisesti oma auto. Matkapuhelin Voiko matkapuhelinta laittaa verovähennyksiin. Vuoden aikana myydyn koneen menojäännös ei ole enää poiston peruste. Tukien maksu viivästyi vuoden 2012 puolelle. Kohtaan 11 kirjataan viime vuoden poisto ja kohtaan 12 menojäännös vuoden lopussa. Jos matkoja ei ole korvattu laskun perusteella, kulut vähennetään normaaleina matkakuluina, taksana 0,25 euroa kilometriltä. Matka voi olla vähennyskelpoinen, vaikka mitään näkyvää ei metsässä tehtäisikään. Matkalle lasketaan kokonaiskustan nus, josta metsäverotukseen voidaan kirjata kohtuullinen metsätalouden osuus. Tuet maksettiin metsäyhtiölle. Viime vuoden matkalaskuja ei voi kirjata maksetuksi enää veroilmoitusta tehtäessä. Jos vanha kone on mennyt vaihdossa, sen menojäännös poistetaan luettelosta ja uuden hankintahinta kirjataan täysimääräisenä. Jos kuolinpesä tai yhtymä on maksanut matkalaskun perusteella verovapaita matkakustannusten korvauksia, kilometrikorvauksen enimmäismäärä on voinut olla 0,45 euroa kilometriltä. Jos tuki ohjataan hankkeen toteuttajalle, tuki on toteuttajan ve rotettavaa tuloa työstä saatavan kor vauksen tapaan. Menojen kuitit kannattaa numeroida ja kirjata muistiinpanoihin aikajärjestyksessä. Jos kuittia ei ole, laaditaan tarpeellinen selvitys menon aiheesta, kuten esimerkiksi puhelinkuluista. Ne, jotka eivät ole arvonlisäverollisia, vähentävät kulut arvonlisäveroineen. Lisätäänkö kotimaan osuus kuluista matkan kokonaiskuluihin. Jos matkapäivän hin taan kuuluu kaksi ateriaa, päiväraha puolitetaan
Kunkin maatilan hankintatöiden yhteenvetolaskelma kirjataan omalle rivilleen, tekijöiden mukaan eriteltynä, jos työn tekijöitä on useita. Hankintatyön verovapaus on maatilakohtainen. Rakennuksenkin osalta tulee ottaa huomioon mahdollinen vapaa-ajan käyttö. veroneuvoja voit kysellä toimittaja Hannu Jauhiaiselta, puhelin 016 732 232, maanantaisin 4.2., 11.2., 18.2. myös metsäverotukseen liittyvistä kokemuksista, kuten verotarkastuksista ja oikaisulautakuntien ja hallintooikeuksien päätöksistä, voi lähettää kommentteja samaan osoitteeseen. Ne kirjataan vastaavasti maatalouden tai elinkeinotoiminnan verotukseen. Hankintakaupan arvosta vähennetään työn arvo. Tähän merkitään esimerkiksi moottorikelkan ja mönkijän yksityiskäytön osuuden kulut. Verottaja vähentää alijäämän verovelvollisen mahdollisista muista pääomatuloista. Jos verovelvollisella on metsäkiinteistöjä eri kunnissa, ne ovat yleensä eri maatiloja. Laskelmat kiinteistöjen hankintahinnoista ja metsävähennyspohjien arvoista tehdään muistiinpanoihin. metsälehden tilaajat voivat myös lähettää kysymyksensä sähköpostilla osoitteeseen hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. Metsätalous tappiollista Jos kulut ovat tuloja suuremmat, metsätalouden tappiollinen tulos eli alijäämä merkitään kohtaan 16. Tämä on selvin menettely myös verottajan kannalta. Siirrettävät menot Kohtaan 13 merkitään maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluihin sisältyneet metsätalouden menot. Jos hankintapuuta kertyy yli 125 kuutiometriä, työn arvosta lasketaan ansiotulona verotettava osuus verottajan ohjeiden mukaan. Yksityiskäytön osuus on helpointa vähentää tuntikustannuksina. Myös mönkijä tai moottorikelkka lisävarusteineen voi olla metsätalouden kone. Jos niitä ei ole, verovelvollinen saa alijäämän hyödykseen tuloverotuksessa alijäämähyvityksen kautta. Koneen tai laitteen vuosikulut ja poistot kannattaa tehdä täysimääräisesti, jolloin yksityiskäytön osuus kirjataan verolomakkeella yksityismenoihin. Kohtaan 18 kirjataan metsäväTeema: meTsäveroTus 28 MAKASIINI 1 • 2013. Tarvittaessa käytetään liitelomaketta töiden arvojen selvittämiseen. Saman kunnan alueella olevat metsät kuuluvat yleensä samaan maatilaan. Metsätalouden käytössä olevan koneen käytöstä kannattaa pitää päiväkirjaa, josta selviää sen ajot. Metsätalouden rakennuksen liittäminen verotukseen pitää perustella. Poistoja tehdään siitä osuudesta, mikä jää verovelvollisen maksettavaksi. Yksityiskäytön osuutta ei silloin tarvitse eritellä vuosikuluista ja poistoista eikä arvonlisäveroista. Vähäiset lanaus-, sorastustai muut kulut voidaan vähentää vuosimenoina. 15. Tällaisia ovat muun muassa maataloustraktorilla tehdyn puunajon konekustannukset. 14. 16. sähköpostikysymykset on hyvä lähettää ajoissa, mieluusti viimeistään 22.2. Ensimmäisenä on selvitys hankintatyöstä. Vähennetään yksityis menona 140 euroa (10?×?14). iii Metsävähennys Kohtaan III tehdään laskelma metsävähennyksestä ja sen käytöstä. Arvokkaampi rakennus vaatii hyvät perustelut. Muun toiminnan menot Kohtiin 14.1 ja 14.2 merkitään metsätalouden koneilla tehdyn maatalouden tai elinkeinotoiminnan työn kustannukset. Metsävähennys koskettaa vain pientä osaa metsänomistajista. ja 25.2. ii Selvitys hankintatyöstä Lomakkeen 2C-taustapuolelle tehdään tarkentavia selvityksiä lomakkeen etuosan kirjauksista. metsätalouden pääomatulojen ja menojen erotus, jos tuloja on ollut menoja enemmän. Tyypillinen poistoina vähennettävä metsätalouden kone on maataloustraktori peräkärryineen. Jos puutavaralajikohtaista erittelyä ei tehdä, konekustannuksena voidaan käyttää 3,89 euroa kuutiometriltä. Lomakkeelle kirjataan vain yhteenveto muistiinpanoihin tehdystä laskelmasta. Esimerkki Konepoisto 2012 Hankintahinta 8?000 euroa Poisto 25 % 2?000 euroa Menojäännös 6?000 euroa 13. Kohdan 14 siirrettävät menot kirjataan 2C-lomakkeelle plusmerkkisinä eli ikään kuin tuloina, koska ne on toisaalla jo kirjattu vähennykseksi tai meno-osuus on vähennyskelvotonta yksityiskäyttöä. Jos laitteella on yksityiskäyttöä, poistoista ja vuosimenoista erotetaan ajopäiväkirjan perusteella yksityiskäytön osuus. Metsätalouskäytössä voi olla polttopuuvarasto, konesuoja tai vaatimaton huoltorakennus, esimerkiksi jalasmökki. Metsätalous voitollista Kohtaan 15 merkitään lomakkeen yläosan tulojen perusteella laskettu kysy metsäverotuksesta Jos jokin metsäverotukseen liittyvä asia on jäänyt epäselväksi, voit soittaa metsälehden veroneuvontaan. Esimerkki Mönkijällä on ollut yksityiskäyttöä 10 tuntia. Kunnostusojitusta ja metsäteitä tehdään yleensä yhteishankkeina kemeravaroin. Jos metsätalouden kalustoon kuuluvia koneita ja laitteita on käytetty yksityistaloudessa, esimerkiksi omien polttopuiden ajamiseen, yksityiskäytön osuus kirjataan kohtaan 14.3. Pelkkä metsätilakin on tässä mielessä maatila. kello 9–15 sekä 18–20. Jos 2C-lomakkeella ilmoitetun hankintatyön yhteinen puumäärä on alle 125 kuutiota, maatilakohtaista erittelyä ei tarvita. Alijäämä kirjautuu tappioksi, jos sitä ei edellä kuvatulla tavalla pystytä vähentämään. Yksityiskäytön arvo on helpointa laskea käyttötuntien mukaan Verohallinnon ohjetaksoja käyttäen. opastus on lehden tilaajille maksutonta normaalia puhelinmaksua lukuunottamatta. Maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluja pienennetään vastaavasti
Se on 60 prosenttia vuoden lopussa omistuksessa olevien metsävähennyskelpoisten kiinteistöjen hankintahinnasta. Alv-velvollisuus Kannattaako metsänomistajan olla arvonlisäverovelvollinen. Mönkijästä tehdään luovutus voittoverolaskelma. Tehtävä metsävähennys merkitään kohtaan 23. Jos mönkijä lahjoitetaan pojalle, menojäännös poistetaan kalustosta kuten edellisissäkin tapauksissa. Näitä tuloja ovat metsävähennyskelpoisilta metsäkiinteistöiltä veroilmoituksen kohtiin 1–4 kertyneet tulot. Kaikki vielä voimaan jäävät vanhat varaukset siirretään vuoden 2011 lomakkeelta vuoden 2012 lomakkeelle. iV Tulouttamattomat varaukset Aikaisempina vuosina tehdyt ja myös viime vuoden verotukseen tehdyt menoja tuhovaraukset merkitään tekovuoden vuosilukujen kohdalle. Tulojen erittely tehdään muistiinpanoihin, jos tuloja on kertynyt myös metsävähennyskelvottomilta tiloilta. Tarkista tiedot Veroilmoituksen teon päätteeksi kannattaa tarkistaa kaikki laskelmat, esimerkiksi se, että metsävähennys on tehty oikein ja menovaraus oikeasta tulosta. lah joittajalle ei synny luovutusvoittoa, vaikka mönkijän arvo olisi suurempi kuin menojäännös. Varainsiirtoveron maksaa ostaja. Kun metsävähennyspohjasta (kohta 18) vähennetään käytetty metsävähennys (kohta 19), josta on ensin vähennetty mahdollinen luovutusvoittoverolaskennassa käytetty metsävähennys (kohta 20), saadaan selville edelleen käytettävissä olevan metsävähennyksen määrä (kohta 21). Arvonlisävero on metsätaloudessa lähinnä läpikulkuerä. De minimis Jos verovelvollinen on saanut muual ta kuin metsätaloudesta de minimis -tuiksi katsottuja tukia, niiden yhteismäärä on ilmoitettava kohdassa 686. Korot Metsätalouden korot näkyvät pankin ilmoituksen mukaan esitäytetyssä veroilmoituksessa joka huhtikuussa. Jos vuosina 2009–2012 myytyjen metsäkiinteistöjen luovutusvoittoon on lisätty metsävähennystä, kirjataan käytetyn metsävähennyksen määrä kohtaan 20. Molempien puolisoiden metsät käsitellään silloin yhtenä kokonaisuutena. Vaihto on arvonlisäverollinen. Sen määrä on enintään 60 prosenttia verovuoden metsävähennyskelpoisista tuloista, kuitenkin vähintään 1?500 euroa. Luovutusvoittoon lisätty metsävähennys siis tavallaan palautuu käytettävissä olevaan metsävähennykseen. Metsänomistajakohtaisuus nopeuttaa metsävähennysten tekoa silloin, jos metsänomistajalla on useita tiloja ja osalta hakkuutuloja on tiedossa vasta vuosikymmenten päästä. Etelä-Suomessa vuoden 2008 ja Pohjois-Suomessa vuoden 2006 varaukset on nyt viimeistään tuloutettava, ne merkitään lomakkeen etupuolen kohtaan 6.1. Metsätilan myynti Jos myyn vuodesta 1984 omistamani metsäpalstan, mitä veroja ja kuluja myynnistä tulee. Jos metsänomistajalla on useita metsävähennyskelpoisia tiloja, niiden metsävähennyspohjat lasketaan yhteen. Jos esimerkiksi pieneltä tilalta korja taan vähin kustannuksin polttopuuta myyntiin, arvonlisäverottomuudesta saattaisi olla pientä kilpailuetua kla pikaupassa. Sekä käytetyn metsävähennyksen että luovutusvoittoihin lisätyn metsävähennyksen määrä lasketaan joka vuosi ottaen huomioon kaikki aikaisemmat vähennykset. Myyntihintaan lisätään 24 prosentin arvonlisävero. Erotuksesta menee veroa 30–32 prosenttia. Myyntihinnasta vähennetään tässä tapauksessa 40 prosentin hankintamenoolettama tai hankintahinta. Metsävähennyskelpoisten tulojen määrä merkitään kohtaan 22. Myyjälle voi tulla myös muita kuluja, kuten välittäjän palkkio. Mönkijän kohtalo Vanhan mönkijäni menojäännös on 1?000 euroa ja arvo noin 2?000 euroa. Kohtaan 19 kirjataan aikaisempina vuosina käytetyn metsävähennyksen määrä. Jos mönkijä menee vaihdossa uuteen, sen menojäännös poistetaan kalus tosta. Pääsääntöisesti arvonlisäverovelvollisuus on kannat tavaa: omien kulujen verot saa takaisin ja puukauppojen verot maksaa ostaja. Näin se pysyy muistissa, vähennystähän saatetaan hyödyntää vasta vuosien päästä tilan hankinnasta. Sinne kirjataan myös vanhojen metsänparannuslainojen korot. Jos varauksen tekovuotta ei ole lomakkeella, sen vuoden varaus on tuloutettava nyt kokonaan. Kohtaan 24 merkitään käytetyn metsävähennyksen määrä aikaisemmat käytöt mukaan lukien. Metsävähennys on metsänomistajakohtainen. Tätä yhteistä metsävähennyspohjaa voidaan sen jälkeen hyödyntää metsävähennyskelpoisilta tiloilta tulevilta tuloista tehtävänä metsävähennyksenä. Myyjän maksettavaksi tulee yleen sä luovutusvoittoveroa, jos ostaja ei ole lähisukulainen. 29 MAKASIINI 1 • 2013. Vaihtoarvosta vähennetään joko poistamaton meno jäännös tai hankintamenoolettama. Jos mönkijä myydään ulkopuoliselle, menettely menojäännöksen suhteen on sama. lahjasta ei mene arvonlisäveroa. Tällaisia tukia on voitu saada esimerkiksi maatalouden harjoittamiseen. Koska puolisot tekevät useimmiten yhteisen metsäveroilmoituksen, on metsävähennys tavallaan 2C-veroilmoituskohtainen. hennyspohjan arvo. Olen arvonlisäverovelvollinen. Jos jonkin vuoden varausta tuloutetaan, merkitään jäljelle jäävä osuus asianomaiseen sarakkeeseen. Jos metsävähennystä ei ole käytetty eikä käytetä nytkään, metsävähennyspohjan arvo merkitään silti kohtaan 18. Kulut lisätään hankintahintaan, jos sitä käytetään luovutusvoittoveron laskennassa. Kohta 20 koskettaa toistaiseksi vain harvoja metsänomistajia. Mikä on verotuskohtelu, jos annan koneen välirahana vaihdossa, myyn ulkopuoliselle tai lahjoitan sen pojalle
Jos puuta tehdään tehokkaalla klapikoneella suuria määriä, kannattaa työn arvo laskea itse. Työn arvon voi laskea Verohallinnon ohjetaksojen mukaan. teko on hankintatyötä. Onhan puukin arvokkaampaa sahalle toimitettuna kuin vain tienvarteen kuljetettuna. Ajotaksa voi silloin olla esimerkiksi 8–10 euroa kuutiometriltä. Taksat on laskettu sen perusteella, että puut kaadetaan ja karsitaan mottorisahalla ja puut ajetaan tienvarteen maataloustraktorilla. Ajon Teema: meTsäveroTus Jos polttopuuta tehdään myyntiin klapikoneella suuria määriä, kannattaa työn arvo laskea itse. Jos puutavara valmistetaan tai ajetaan muulla tavalla, hankintatyön yksikkötaksat voi laskea myös itse. Myös maantieajo voidaan katsoa hankintatyöksi, jos ajo tehdään metsätalouden koneilla. Kuljetustaksan voi laskea itse, jos puut on esimerkiksi ajettu moottorikelkalla tai mönkijällä. Myös myyntiin menevien polttopuiden jos teet itse Hankintahakkaaja voi korjata puuta 125 kuutiota verovapaasti. M iK Ko Ri iK il ä 30 MAKASIINI 1 • 2013. Periaate on, että työn arvo on se, mitä samasta työstä olisi pitänyt maksaa vieraalle. Ajon ajankulua voi verrata puun tekoon: Pienkoneilla puun ajoon menee helposti vähintään saman verran aikaa kuin puun tekoonkin. Konekustannuksia ei laskelmassa oteta huomioon. Joulukuuset hankintana Hankintapuut saatetaan joskus toimittaa sahalle saakka tai muuhun vastaavaan paikkaan metsän ulkopuolelle. Myös polttopuiden teko myyntiin on hankintatyötä. Niinpä maantieajollekin voidaan laskea tulosta vähennettävä arvo. Sen sijaan polttopuiden vienti asiakkaille henkilöautolla ei ole hankintatyötä. HANNu JAuHiAiNEN j os metsänomistaja korjaa myyntiin menevät puunsa itse eli tekee hankintatyötä, oman työn arvo on verotuksessa vähennyskelpoista
Hankintatyön tekijät voivat esimerkiksi yhtymässä olla eri perheistä. LaSKELMa HanKinTaTyön aRVoSTa 2012 mYös maanTIeaJo voIdaan KaTsoa HanKInTaTYöKsI, Jos aJo TeHdään meTsäTaLouden KoneILLa. Lisäksi hän on myynyt itse metsästä keräämiään ja tien varteen mönkijällä ajamiaan joulukuusia 0,2 kuutiometriä (60 kpl). Niiden kaadon ja ajon taksan metsänomistaja on laskenut itse. Joulukuusien puumäärän mittaaminen voi olla hankalaa. Jos teon määrä ylittää 125 kuutiometriä, mutta kuljetuksen määrä on alle rajan, verotettavaa ansiotuloa kertyy ainoastaan teon osalta. Esimerkiksi yhtymän osakkaat voivat yhteisesti tehdä vain 125 kuutiota verovapaasti. Metsäverotuksessa hankintatyöksi katsottua puunkorjuuta voivat tehdä metsänomistajan lisäksi hänen puolisonsa sekä kotona asuvat lapset. Yksi henkilö voi tehdä useamman sata kuutiometriä vuodessa verovapaasti samankin kunnan alueella, jos hänellä on oman metsän lisäksi osakkuuksia eri maatiloina verotettavissa yhtymissä tai kuolinpesissä. Kuka tekee hankintatyötä. Jos hankintasavotta on vuodenvaihteessa kesken, tehty ja ajettu puumäärä on arvioitava. Verovapaus tilakohtainen Hankintana voidaan korjata puuta verovapaasti 125 kuutiometriin saakka. Korjuukustannukset ovat silloinkin vähennyskelpoisia, mutta vasta metsätalouden menot kohdassa. Puut pitää myydä hankintakauppaan rinnastettavalla sopimuksella ja myyty määrä on ilmoitettava kiintokuutiometreinä. Hankintapuiden mittaustai maksuajankohta ei vaikuta asiaan. Joulupuiden korjuu voi tietyin edellytyksin olla hankintatyötä. Tapion Taskukirjan taulukoiden mukaan kolmimetrisen kuusen tilavuus on keskimäärin 0,003 ja nelimetrisen keskimäärin 0,004 kiintokuutiometriä. osalta voidaan kuitenkin vähentää normaalit auton kilometrikulut. Kun tekijöitä on useita, verovapaus on maatilakohtainen. Puutavaralaji Määrä m3 Työn arvo €/m3 Hankintatyön arvo Valmistus Kuljetus Valmistus Kuljetus Kauppa 1 Mäntykuitu 20 12,05 8,00 241,00 160,00 Koivutukki 20 4,96 99,20 Valmistus ja kuljetus yhteensä 500,20* Kauppa 2 Polttopuu 15 25,26 8,00 378,90 120,00 Kauppa 3 Joulukuuset 0,2 150,00 500,00 30,00 100,00 Kaupat 2 ja 3 valmistus ja kuljetus yhteensä 628,90** *Hankintatyön arvo kirjataan 2C-lomakkeelle kohtaan 2.1 **Hankintatyön arvo kirjataan 2C-verolomakkeen kohtaan 2.2 Metsänomistaja on myynyt hankintakaupalla itse kaatamansa mäntykuitupuut sekä koivutukit. Kuitupuut hän on ajanut itse mönkijällä. Verottajalle lähetetään silloin uusi laskelma mittauksen valmistuttua. Ylimenevän osan hankintatyön arvo on ansiotuloa, joka lisätään työn tekijän palkkatai eläketuloihin. Jos metsänomistajalla on useita maatiloja, eli yleensä eri kunnissa sijaitsevia metsäkiinteistöjä, verovapaus koskee kutakin maatilaa erikseen. Jos hankintana ajettu puumäärä on erisuuruinen kuin tehty, sekä teolle että kuljetukselle lasketaan erikseen työn arvot ja kertoimet verolomakkeen ohjeen mukaisesti. Yhtymän ja kuolinpesän metsässä hankintatyöhön ovat oikeutettuja osakkaat perheenjäsenineen. 31 MAKASIINI 1 • 2013. Jos kaupasta ei ole saatu tuloja, työn arvo voidaan jättää uinumaan. Työn arvo uinumaan Koska hankintatyöt kirjataan tehdyksi tekovuonna, työn tekeminen ja kaupasta saadut maksut eivät välttämättä satu samalle vuodelle. Työlle voi sen jälkeen laskea oman arvon. Puista hän on tehnyt klapeja, jotka on myyty polttopuuna. Jos työn tekijöitä on useita, määrät ilmoitetaan veroilmoituksessa tekijöittäin, tarvittaessa ajo erikseen. Tällöin se merkitään vain 2C-lomakkeen taustapuolelle, jossa on yhteenveto tehdyistä hankintatöistä. Koivutukit on ajanut naapuri maataloustraktorilla, joten tästä ei tule hankintatyön arvoa. Tästä aiheutuu lisävaivaa veroilmoituksen teossa. Hankintatyön verovapaus on maatilakohtainen. Leimikon koivukuitupuut metsänomistaja on myös korjannut itse ja ajanut ne mönkijällä tienvarteen. Laskelma tarpeen Jos itse korjattu puumäärä ylittää maatilakohtaisesti 125 kuutiota, siitä tehdään yhteenvetolaskelma, josta saadaan ansiotulona verotettava työn arvo. Verottaja siirtää kunkin hankintatyön tekijän verollisen ansiotulo-osuuden tämän henkilökohtaiseksi ansiotuloksi. Hankintatyöt kirjataan tehdyksi sen vuoden veroilmoitukseen, jolloin työt on tehty. Silloin se vähennetään vasta seuraavana vuonna, kun kaupasta on saatu maksu. Jos loppuvuoden aikana päättyneen savotan puiden mittaus tehdään vasta veroilmoituksen jättämisen jälkeen, hankintatyön arvoa joudutaan korjaamaan jälkikäteen. Jos hankintatai siihen rinnastettavan käteiskaupan puut korjaa joku muu, esimerkiksi ulkopuolinen urakoitsija, kyse ei ole hankintatyöstä
lokakuu viimeiset verotuspäätökset tulevat postissa. Metsänomistajilla on yleensä vain 23 prosentin arvonlisäveroja, ne kirjataan kohtaan 301. Laske yhteen Puukaupoissa arvonlisäveron maksaa ostaja. toukokuu ne metsänomistajat, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia, voivat jättää metsäveroilmoituksensa esitäytetyn veroilmoituksensa mukana. Puukauppojen arvonlisäveroista voidaan vähentää itse maksetut verot. joulukuu veronpalautukset tulevat maksuun. muista alVit Arvonlisäverovelvollisen metsän omistajan on täytettävä myös kausi vero ilmoitus. Metsätalouden kulujen arvonlisäverojen yhteissumma merkitään lomakkeen kohtaan 307 Kohdekauden vähennettävät vero. mennessä. Metsänomistajalle arvonlisäverovelvollisuudesta on pääosin hyötyä, sillä sitä kautta hän saa maksamiensa palvelujen ja tuotteiden arvonlisäverot palautuksena takaisin. Jos metsänomistaja on muun toiminnan vuoksi velvollinen tekemään kausiveroilmoituksen kuukausittain tai neljännesvuosittain, se on tehtävä samoin myös metsätalouden osalta. Maksupäivä helmikuussa Kausiveroilmoitus täyttöohjeineen lähetetään metsänomistajille yhdessä 2C-lomakkeen ja sen täyttöohjeiden kanssa. Tänä vuonna kausiverolomake lähetetään vain alv-velvollisille. Jos arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja myy polttopuita tai urakointipalveluja, hänen on laskutettava myös arvonlisävero. Puukaupoista, klapien myynnistä ja esimerkiksi korjuupalvelujen myynnistä kertyneet arvonlisäverot kirjataan kohtaan Vero kotimaan myynnistä verokannoittain. mennessä. tai 14.5. 32 MAKASIINI 1 • 2013. esitäytetyt veroilmoitukset postitetaan verovelvollisille. Maaliskuu Palautettavien arvonlisäverojen maksu aloitetaan. sen viimeinen jättöaika on joko 7.5. Alkutuottajana metsänomistaja tekee vain yhden kausiveroilmoituksen. syyskuu verotuspäätöksiä aletaan postittaa. Muut tiedot kootaan kausiveroilmoituksen vasemmanpuoleiseen osioon, jonka otsikko on Arvonlisäveron tiedot. HANNu JAuHiAiNEN m aaja metsätalouden harjoittajat voivat olla alkutuottajina arvonlisäverovelvollisia. Teema: meTsäveroTus taan yhteen. Maatalouden sekä mahdollisten erillisinä verotettavien metsätilojen arvonlisäverot laskeVerovuosi 2013 tammikuu metsätalouden verolomakkeet tulevat postissa. vuoden 2012 verotus päättyy 31.10. Myyntien arvonlisäverot tilitetään valtiolle. Näin menetellään myös puolisoiden tilojen kanssa. muistiinpanoja varten laaditta vien selvitysten teko kannattaa aloittaa. se voi kestää veroilmoituksen käsittelyajankohdasta riippuen myöhään kesään. helmikuu suurimmalla osalla metsänomistajista veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on 28.2. Mukana tulevasta maksuohjeesta löytyy kolmen pankin tilinumerot sekä henkilökohtainen viitenumero. Saatu erotus tilitetään valtiolle. Alv-velvollisuus on pakollista, jos vuosittaiset myynnit ylittävät 8?500 euroa. Jos maksettuja veroja on enemmän, valtio palauttaa verot. Kiinteistöverot maksettava. Käytännössä kaikkien aktiivisesti metsätaloutta harjoittavien kannattaa olla arvonlisäverovelvollisia. huhtikuu Liikkeenja ammatinharjoittajat voivat jättää metsäveroilmoituksensa muiden tuloveroilmoitustensa kanssa 2.4. ilmoitus tehdään, vaikka arvon lisä verollista toimintaa ei olisi ollutkaan. Maksettava arvonlisävero voidaan maksaa minkä tahansa pankin tilille. Muutkin voivat vapaaehtoisesti hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi. Näiden summien erotus kirjataan kohtaan 308. Näin metsänomistaja saa maksetut arvonlisäverot aina takaisin, vaikka verovuonna ei olisikaan puun myyntejä. arvonlisäverolliset metsänomistajat tekevät lisäksi kausiver0ilmoituksen 28.2. Jos arvonlisäveroja jää maksettavaksi, ne on maksettava verottajan tilille viimeistään 28.2.2013. Kausiveroilmoituksen alussa on verovelvollisen nimi ja Y-tunnus, tämän puuttuessa henkilötunnus. Viitenumero ohjaa maksun verovelvollisen verotilille. Jäännösverojen ensimmäinen erä maksettava, metsänhoitomaksu maksettava. Veroilmoitusta täytettäessä arvonlisäverot kerätään maksetuista kuluista, samoin kootaan myyntien arvonlisäverot
Verotilille voi itse asettaa palautus rajan, jonka alle jäävä summa jää tilille vastaisuuden varalle. Verotililtä korkoa Vuoden 2010 alusta alkaen yritysten sekä alkutuottajina arvonlisäverollisten käytössä on ollut verotili. Silloin laitetaan vain vuosiluku 2013 ruutuun 055. Kaikki maksettavat ja palautettavat oma-aloitteisesti käsiteltävät maksut näkyvät verotilillä. Verovelvollisen nimi 010 Y-tunnus tai henkilötunnus ARVONLISÄVERON TIEDOT TYÖNANTAJASUORITUSTEN TIEDOT 050 Ilmoitusjakso 050 Ilmoitusjakso 052 Kohdekausi 053 Vuosi 052 Kohdekausi 053 Vuosi Kuukausi Neljännesvuosi Vuosi Kuukausi Neljännesvuosi 42 euro snt euro snt Vero kotimaan myynnistä verokannoittain 601 Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset 301 23 %:n vero 602 Toimitettu ennakonpidätys 302 13 %:n vero 605 Lähdeveron alaiset palkat ja muut suoritukset 303 9 %:n vero 305 Vero tavaraostoista muista EU-maista 606 Lähdevero palkoista yms. Puukaupoista tulleet arvonlisäverot merkitään tähän. Kohta 24 Ennakonpidätys puun myyntituloista täytetään, jos on ostettu puuta esimerkiksi naapurilta ja puukaupasta on tehty ennakonpidätys. Kausiveroilmoituslomakkeen voi täyttää myös sähköisesti Verohallinnon Verotilipalvelussa, osoitteessa www.vero.fi/ verotili. Omien kulujen arvonlisäverot merkitään tähän.. 306 Vero palveluostoista muista EU-maista 609 Sosiaaliturvamaksun alaiset palkat 318 Vero rakentamispalvelun ostoista (käännetty verovelvollisuus) 610 Maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu Ei palkanmaksua Kohdekausi -alku 307 Kohdekauden vähennettävä vero Kohdekausi -loppu 054 056 055 Vuosi 057 Vuosi K 317 Alarajahuojennuksen määrä Maksettava vero / Palautukseen oikeuttava vero (-) 308 309 0-verokannan alainen liikevaihto 311 Tavaroiden myynnit muihin EU-maihin 312 Palveluiden myynnit muihin EU-maihin 313 Tavaraostot muista EU-maista 314 Palveluostot muista EU-maista 319 Rakentamispalvelun myynnit (käännetty verovelvollisuus) Arvonlisäveron alarajahuojennukseen oikeutettu täyttää euro snt Rakentamispalvelun ostot (käännetty verovelvollisuus) 320 315 Alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihto Ei alv-toimintaa Kohdekausi -alku Kohdekausi -loppu 054 056 316 Alarajahuojennukseen oikeuttava vero 055 Vuosi 057 Vuosi Alarajahuojennuksen määrä (siirretään kohtaan 317) Päiväys Allekirjoitus ja nimen selvennys 042 Puhelin VEROH 4001/1 1.2012 K Matti Metsänen × xxxxxx-0000 3 650 00 140 00 3 510 00 Jos taas vähennettävien verojen määrä on suurempi kuin maksettavien, verottaja palauttaa summan metsänomistajalle sen jälkeen, kun veroilmoitus on käsitelty. Tehdään joka tapauksessa Kausiveroilmoituslomakkeella on kohtia, jotka eivät kosketa suoranaisesti metsätaloutta. Lomakkeen taustapuolella ilmoitetaan muiden oma-aloitteisten verojen tietoja. Kausiveroilmoitukseen ei saa liittää mitään liitteitä. Esimerkiksi arvonlisäverojen palautukset maksetaan edelleen metsänomistajan tilille, mutta suoritukset näkyvät myös verotilillä. Verotilille voi tosin maksaa ennakkoon esimerkiksi puukaupasta saatuja arvonlisäveroja. Lomake palautetaan osoitteeseen: VEROHALLINTO Kausiveroilmoitusten optinen lukupalvelu PL 5000 00053 VERO KAUSIVEROILMOITUS K Jos korjaatte aiemmin ilmoitettuja tietoja, ilmoittakaa vain muutosten määrät. Esimerkiksi lomakkeen alareunassa mainittu arvonlisäveron alarajahuojennus ei kosketa metsänomistajia. Verotili ei ole varsinainen tili, jonne rahat jäisivät. Alle 20 euron summia ei muutoinkaan palauteta, vaan summa jää tilille. Eri tyyppisiä maksuja voidaan yhdistellä verotilin kautta. Niille maksetaan silloin pientä korkoa varsinaiseen maksupäivään eli helmikuun loppuun saakka. Jos saatujen arvonlisäverojen summa on suurempi kuin vähennettävien, erotus maksetaan verotilille. Kausiveroilmoitus on tehtävä, vaikka metsänomistajalla ei olisi ollut vuoden arvonlisäverollista toimintaa. Paperisen kausiveroilmoituksen voi palauttaa samassa kuoressa 2C-lomakkeen kanssa. Jos on saamassa arvonlisäveron palautusta, sen voi käyttää vaikka palkanmaksun ennakonpidätyksiin. Lisäksi lomake on allekirjoitettava, jos se lähetetään paperisena. Mutta jos on maksettu palkkoja tai muita vastaavia suorituksia, lomakkeelle merkitään työnantajasuoritusten tiedot
M etsätalouden tuoton kannalta kokonaisuus ratkaisee. Hän puntaroi palstallaan metsänomistamisen taloudellisia ulottuvuuksia. M etsikön tuleva tuotto on pitkälti ratkaistu siinä vaiheessa, kun siinä on puuta ensimmäiset sata mottia. Hyvin hoidetuilla tiloilla metsänhoidon kulut ovat noin 15 prosenttia puunmyyntituloista. Siihen ei vaikuta se, sijaitseeko metsä etelässä vai pohjoisessa, onko maa karua vai rehevää. Samalla osa kasvatettavaksi tarkoitetuista havupuista on ehtinyt kuolla vesakon alle ja kasvutappiot ovat merkittäviä. Puuston kasvu on juuri saavuttamassa huippunsa. E nsin on taimikko ja sitten ihan hetkessä metsikössä onkin sata mottia hehtaarilla. Silloin puuston kokonaiskasvu on jo hieman hiipunut, mutta kasvu kohdistuu tukkiin. Siirtymä kuidusta tukkiin on niin suuri, että suuruusluokaltaan koko kasvun voi laskea olevan tukkia. Kun vielä jatkaa nuukaamista, ei tee taimikonhoitoa ollenkaan. Liian monet metsänomistajat eivät yritä saada hyvää tuottoa metsästä, vaan yrittävät nuukata kuluista. Etelä-Suomessa lehtomaisella kankaalla aikaa kuluu vähän yli kymmenen vuotta, kun viisimetrinen taimikko kasvaa sataan mottiin hehtaarilla. Etelä-Suomessa lehtomaisella kankaalla kasvu on silloin noin 14 kuutiota hehtaarilla. Esimerkiksi taimikonhoidon myöhästyminen moninkertaistaa helposti siitä aiheutuvan kustannuksen. Vastaavasti kuivalla kankaalla kasvu on noin viisi kuutiometriä hehtaarilla ja arvokasvu noin 250 euroa vuodessa hehtaarilla. Kuivalla kankaalla aikaa kuluu noin kaksikymmentä vuotta. Aikaa taaksepäin pohtien muutos hyväkasvuiseksi nuoreksi kasvatusmetsäksi tapahtuu nopeasti. Rahaa hakkuusta ei tule juuri lainkaan, jäljelle jää yleensä lehtipuuvaltainen metsä ja kokopuukorjuun mukana poistuu paljon ravinteita, juuri kun metsän pitäisi olla parhaan kasvun iässä. Ki M M o BR A N d T / Co M .P iC raHaPuu 34 MAKASIINI 1 • 2013. Metsänhoitotöistä tinkimällä ei tulosta kuitenkaan tehdä. Kun tukin hinta on 50 euroa kuutiolta, arvokasvu on noin 700 euroa vuodessa hehtaarilla. Se voi olla silloin huipputuottava havumetsä tai epämääräinen lehtipuupöpelikkö. jyrki ketola Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Oikeaa säästämistä on tehdä metsänhoitotyöt mahdollisimman hyvin ja ajoissa. Jokaisella on omat tavoitteensa. Kasvu puhuu rahan äänellä, mutta vain jos kyseessä on hyvin hoidettu metsä. Käytännössä puuston kasvun huippu on aina juuri ennen ensiharvennusta. ensimmäiset sata mottia oikeaa säästämistä on tehdä metsänhoito työt mahdollisimman hyvin ja ajoissa. V astaavasti metsikön arvokasvu on huipussaan silloin, kun puiden paksuus rinnankorkeudelta on 18–20 senttimetriä. Hoidetussa havumetsässä puusto on silloin noin yhdentoista metrin pituista. Sitten metsikköön voikin tehdä yhteiskunnan isolla tuella energiapuuharvennuksen
MOOTTORISAHAKOULU älä säästä väärässä paikassa sivu 39 METSäNHOITO Pystykarsinta on hyvän parantamista sivu 36 METSäPERINTö Yhtymästä yhteismetsä sivu 40 KYSY POIS miksi latva kuivuu. sivu 42 TUTKIMUS Tuhkasta vaihtoehto ojitukselle sivu 44 METSäLäISEN ALLAKKA on aika tuumata sivu 45 oma metsä M iK Ko Ri iK il ä
Paksujen oksien leikkauskohdat umpeutuvat hitaasti, eikä puu ehdi tuottaa päätehakkuuseen mennessä riittävästi oksatonta puuainesta. Suomessa pystykarsitaan pääasiassa mäntyä ja rauduskoivua. Kaikki oksat karsitaan alhaalta ylöspäin, siten että elävää latvusta jää män12 kysymystä Pysty karsinnasta Pystykarsinta on entuudestaan hyvän parantamista. Rungon yläosaa karsittaessa katkaistuista oksista tulee mitata, ettei yläoksienkaan paksuus ylitä kahta senttiä. Sahoilla on ollut hankaluuksia, kun harvennusvaiheessa hakattuja pystykarsittuja runkoja on ohjautunut pikkutukkeina sahattaviksi. Siinä kyse on tosin enimmäkseen vesiok sien, eli levossa olevista silmuista valon vaikutuksesta kasvaneiden oksien, poistamisesta. 4 Miten karsittavat rungot valitaan. Kotimaisen kuusen pystykarsinta ei sen sijaan ole yleistynyt. TEKSTi TiiA PuuKilA??PiiRRoS JuHA VARHi 36 MAKASIINI 1 • 2013. Kun pinta kuoritaan pois, tulee oksanreikä vastaan, eikä puusta tule kelvollista sahatavaraa. Oikein tehtynä se jalostaa laadukkaasta puusta vieläkin ehomman. Lehtikuusta karsitaan jonkin verran. 2 Mitä puita voi karsia. Huonoa kohdetta sillä ei pelasteta, eikä paksuoksaisia mutkikkaita puita kannata karsia. Oikein tehtynä pystykarsinta parantaa tyvija välitukinkin laatua ja lisää oksattoman puuaineen määrää päätehakkuussa. Viime kädessä oksan paksuus ja puiden rinnankorkeusläpimitta ratkaisevat, onko pystykarsinta järkevää. Oksan kohdat eivät vielä harvennusvaiheessa ole ehtineet kyljestyä. meTsänHoITo 1 Mitä pystykarsinta on. Karsittavien puiden pitää olla laadultaan hyviä ja terveitä ja metsän ajallaan hoidettu. Kaikkia puita ei pidä karsia, vaikka työ onkin hyvää liikuntaa. Myös jaloja lehtipuita, kuten tammea, karsitaan. Hehtaarilta suositellaan karsittaviksi 400–500 metsikön laadukkainta valtapuuta, joita järeytetään päätehakkuuseen asti. 3 Millainen metsikkö kan nattaa pystykarsia. Tavoitteena on saada kasvatettua mahdollisimman paljon oksatonta arvokasta tyvitukkia. Yksi syy tähän on se, ettei kuusitukkia laatuhinnoitella kuten mäntyä ja koivua. Pystykarsittaviksi valitaan suorat, ehjät ja terveet rungot, joiden oksien paksuus on alle kaksi senttiä ja puun läpimitta alle 16 senttiä. Pystykarsinta on hyvän parantamista. Pystykarsinnassa puusta sahataan luonnostaan karsiutumattomat oksat tyvitukin pituudelta. KeskiEuroopassa kuusen elävien ja kuolleiden oksien pystykarsinta on tavallista. 5 Miten oksat karsitaan
Koivulla karsintaan käytetään ohileikkaavia saksia. Oksantappia ei saa jättää, sillä se hidastaa leikkuukohdan kyljestymistä. Alaoksien karsintaan voi käyttää apuna käsisahaa. Pystykarsinta onnistuu, kun karsii metsikön suorimmat rungot ja huolehtii, ettei oksan paksuus ylitä kahta senttimetriä. Arvokkaan oksattoman puuaineksen kasvu alkaa vasta, kun leikkuukohdat ovat umpeutuneet. Karsinnassa on varottava, ettei runkoon tai oksan kaulukseen tule vaurioita. rasti) karsinta ei kannata. Niiden lisäksi voidaan sahata kuolevia oksia kahdesta viimeisestä oksakiehkurasta. rasti) tai paksuoksaisten runkojen (oik. Paksuihin oksiin kannattaa tehdä sahalla viilto oksan alapuoliseen kaarnaan ennen poikkisahausta. Mutkaisten (vas. Koivulla oksien leikkauspinta tehdään suorassa kulmassa oksaan nähden, ei rungon suuntaisesti kuten männyllä. ø max 2 cm 37 MAKASIINI 1 • 2013. nyllä vähintään neljäkymmentä prosenttia ja koivulla puolet puun pituudesta. Männyllä karsitaan ensisijaisesti kuivia kuolleita oksia. Oksien sahauksessa on varottava vahingoittamasta kuorta. Välineet tulee pitää hyvässä terässä, jotta jäljestä tulee siisti ja runkovauriolta vältytään. Karsinnassa on jäätävä elävää latvusta vähintään puolet puun pituudesta. Koivulla saksitaan sekä kuivia että eläviä oksia. Se estää kaarnaa repeämästä katkeavan oksan mukana. Liian ahne ei kuitenkaan saa olla. 6 saako eläviä oksia karsia. Ohuimpien oksien katkonta onnistuu rivakalla sahanvedolla. Männyllä paras apuväline pystykarsintaan on varrellinen oksasaha. Männyllä oksat sahataan mahdollisimman läheltä runkoa rungon myötäisesti
Huomiota kannattaa kiinnittää lisäksi oksatapin pituuteen. Se, paljonko karsitusta puusta lopulta maksetaan, määräytyy markkinoilla. Toinen karsintakierros tehdään ensiharvennusvaiheessa. Koivulla saavutetaan vähintään viiden metrin karsintakorkeus. Nykyisen kemeratuen aikana metsäkeskukselta saatava pystykarsinnan toteutusselvitys toimii hyvänä todisteena tehdystä työstä. Juttua varten haastateltiin Suomen metsäkeskuksen Keski-Suomen toimipisteen metsänhoidonasiantuntija Kari Väärästä ja PohjoisPohjanmaan toimipisteen esittelijä Risto Koistista, Pölkyn metsäpäällikkö Hannu Virranniemeä, Junnikkalan sahan metsäpäällikkö Heikki Pietikäistä ja tukinostoista Lopen rakennuspuussa vastaavaa Markku Tuomenojaa. Laatu huomioidaan hinnoittelussa, mutta ero normaalitukin ja karsitun välille voi jäädä muutamaan euroon kuutiolta. 9 Miksi kahden vaiheen karsinta kannattaa. Koska uuden lain voimaantulosta ei vielä ole tarkkaa tietoa, kannattaa varmistaa tuen saatavuus omasta metsänhoitoyhdistyksestä tai metsäkeskuksesta, mikäli aikoo suunnata keväthangilla pystykarsintaan. Puiden keskiläpimitta on silloin noin kahdeksan senttiä, pituutta on keskimäärin seitsemästä kahdeksaan metriä ja ikää noin viisitoista vuotta. 38 MAKASIINI 1 • 2013. Silloin pitää kuitenkin olla erityisen varovainen, sillä kuori on kesäaikaan pehmeämpää kuin talvikeleillä ja vaurioituu herkästi. Paras aika karsia on, kun lämpötila pysyttelee alle viidessä miinusasteessa. Sekä männyllä että rauduskoivulla pystykarsinta voidaan tehdä joko yhdessä tai kahdessa vaiheessa. Ikää puilla on noin 25–30 vuotta. Karsintatyöt on syytä lopettaa huhtikuun loppupuolella, kun lämpötilat nousevat. Jos männikkö karsitaan kahteen kertaan, puiden ensikarsinta tehdään, kun taimikonhoidosta on kulunut 2–4 vuotta. Neljään metriin karsituista rungoista saa tukea tukialueesta riippuen 134–235 euroa hehtaarilta. Liian ahnaasti rouhaistu oksa vie kuoren mukanaan, liian varovainen taas jättää oksatapin turhan pitkäksi, mikä hidastaa leikkuukohdan umpeutumista. Mikäli koivikon pystykarsinta tehdään kahdessa vaiheessa, oikea hetki ensimmäiseen karsintaan on, kun koivut ovat alle kymmenvuotiaita ja 5–7-metrisiä. Karsitaan liian paksuja runkoja ja oksia. Tukea voi saada vain kerran, vaikka pystykarsinnan tekisi kahdessa vaiheessa. Laadukasta karsittua puuta kannattaa tarjota myös pienille sahoille. Metsämaalla vaihtelua on enemmän. 12 Maksetaanko pystykarsitusta puus ta paremmin. Männyllä on onnistuttu menestyksekkäästi myös kasvukauden jälkeisen kesäajan karsinnoissa. Mitä nuorempana puita karsii, sitä enemmän ne ehtivät kasvattaa oksatonta puuainesta. Kun karsitaan kahdessa erässä, oksattoman ja hyvälaatuisen tyvitukin muodostumiseen voidaan vaikuttaa taimivaiheesta asti. Metsäkeskus ei ole enää vuosiin pitänyt pystykarsintarekisteriä. 8 Missä vaiheessa rungot karsitaan. Kun pystykarsinnan kemeratuki poistuu, voi karsinnasta pyytää todistuksen esimerkiksi metsäpalveluyrittäjältä tai muulta metsäalan ammattilaiselta. meTsänHoITo 7 Milloin on paras hetki pystykarsintaan. Pystykarsittujen puiden myynti kannattaa, kun markkinoilla on kova kysyntä korkealaatuisesta tukista. Jos rungot karsitaan vain kerran, työ tehdään, kun rungot pystytään karsimaan vähintään neljän metrin korkeuteen. Syyskuussa sienitautiriski kasvaa eikä karsintaa kannata edes harkita. Pystykarsintaan saa tukea niin kauan kuin nykyinen kestävän metsätalouden rahoituslaki on voimassa. PYsTYKarsITusTa TuKIsTa voI saada Paremman HInnan KuIn normaaLIsTa TuKIsTa. Myös karsinta väärään aikaan väärällä puulajilla, tylsät työvälineet ja kiire vesittävät helposti koko työn. Jatkokarsinta tehdään noin kymmenen vuoden kuluttua ensikarsinnasta. Männylle ja koivulle riittää yksivaiheinen karsinta. Pystykarsinnassa hyvä saavutus yhdelle päivälle on 70–80 runkoa. Pystykarsitusta tukista voi saada paremman hinnan kuin normaalista tukista. Rahoitushakemus pitää toimittaa metsäkeskukselle kahden kuukauden kuluessa työn valmistumisesta. Metsätila voi siinä ajassa vaihtaa omistajaa moneenkin kertaan, ja karsitut puut saattavat unohtua. Rauduskoivulla pystykarsinta tehdään täyden lehden aikaan eli juhannuksen ja heinäkuun lopun välillä. Männyllä riittävät mitat saavutetaan tavallisesti ensiharvennusiässä. Puut karsitaan minimitukin pituuteen eli 3,1 metriin. Männyllä turvallisin aika pystykarsinnalle on kevättalvi helmikuulta maaliskuulle. 10 saako pystykarsin taan vielä tukea. Tyypillisin virhe pystykarsinnassa liittyy puiden valintaan. Ohuita oksia karsitaan 2–2,5 metriin asti. Hyvä keino karsittujen puiden löytämiseen vuosikymmenten päästä on ottaa puiden koordinaatit gpspaikantimella talteen ja merkitä pystykarsitut kuviot metsäsuunnitelmaan. Kerralla karsittava koivikko saavuttaa karsinnan vaatimat mitat yleensä hieman ennen ensiharvennusvaihetta. Puut tulee karsia joko neljän tai viiden metrin korkeuteen. Pellolle istutetut karsittavat koivut ovat silloin alle 15-vuotiaita ja valtapituudeltaan 10–12-metrisiä. Ne pystyvät usein maksamaan pystykarsitusta puusta suuria kilpailijoitaan paremmin. Pystykarsinnasta päätehakkuuseen kuluu männyllä vähintään viisikymmentä vuotta ja koivulla noin neljäkymmentä vuotta. Kun puutuminen on alkanut, elokuun alun ja puolen välin seutuvilla on vielä hetki aikaa pystykarsintaan. Kemeratuen ehtona on, että puusto on ensiharvennusikäistä, karsittuja runkoja on vähintään 350 hehtaarilla ja karsintakorkeus on sama koko kuviolla. Viiteen metriin asti pystykarsituista puista maksetaan korotettu tuki eli 168–294 euroa hehtaarilta. Männyn jatkokarsinnassa päästään tukin maksimipituuteen eli 5,5–6 metriin. Uudessa kemeralaissa pystykarsintaa ei enää tueta. 11 Mitkä ovat pystykar sinnan sudenkuopat. Paras tulos kuitenkin saavutetaan, jos karsinta tehdään kahdessa vaiheessa. Kasvupaikasta riippuen rungot ovat silloin rinnankorkeusläpimitaltaan 12– 13-senttisiä ja keskipituus runsaat 10 metriä
Stihlin MS 192 painaa nelisen kiloa ja on sekä tehokkaampi että edullisempi. Myös keveyttä arvostava saattaisi päätyä akkusahaan, jos käyttö pysyy pihapiirissä. Marketista ostetun sahan kanssa saatat olla vaikeuksissa, jos se ei toimikaan kuten on luvattu. Metsään niistä ei ole akkujen lataustarpeen vuoksi. Teho riittää hyvin kuitupuun tekemiseen. Valitse tästä MöKKiLäiSEn VaiVaTon PoLTToPuuSaHa aMaTööRiSaHuRiLLE RanKaMETSään Husqvarna 536 Li Xp -akkusaha, hinta noin 400 euroa Stihl MSa 160 C -akkusaha, hinta noin 600 euroa Dolmar PS 350 SC, sylinteritilavuus 35 cm3, teho 1,7 kW, hinta noin 320 euroa Stihl MS 192, sylinteritilavuus 30,1 cm3, teho 1,3 kW, hinta noin 400 euroa Jonsered CS 2252, sylinteritilavuus 50,1 cm3, teho 2,5 kW, hinta noin 600 euroa Shindaiwa 452s, sylinteritilavuus 45,2 cm3, teho 2,3 kW, hinta 535 euroa HanKinTaHaKKaaJaLLE 39 MAKASIINI 1 • 2013. Se kannattaa. Maailman kevyimmäksi kehuttu MS 150 painaa työkunnossa reilut kolme kiloa. Halpasahat ovat epämukavia, vaikka sattuisivat toimimaankin. Ammattisahan huipputehoa ei tarvitse, ellei tee hakkuuta tosissaan. akkusahalla pihapiirissä Näppärää ja toimintavarmaa polttopuusahaa haluavalle akkusaha saattaa olla paras valinta: ei käynnistysnarun tempomista, tukkoisia ilmanputsareita tai nokeentuneita sytytystulppia – eikä auton peräkonttiin vuotavaa bensakannua. Eri sahamerkkien ja -mallien vertailua tärkeämpää on varmistaa, että sahan myyvä liike vastaa myös huoltopalveluista. Omatoimisen metsänomistajan yleissahaksi on tarjolla lukuisa valikoima 350–600 euron hintaluokkaan sattuvia, sylinteritilavuudeltaan 45–50 kuutiosenttimetrin sahoja. Muista huolto Polttomoottorisahoista kevyimmät tekee Stihl. vältä ääripäitä Satsaa sahaan sata euroa enemmän kuin ajattelit. Niiden teho riittää polttopuiden pätkimiseen, kunhan sähköpistoke on pihapiirissä. Teho riittää hyvin vaikkapa tuulen kaatamien tukkipuiden tekemiseen. ”Akullisella” sahaa reilut puoli tuntia, saman verran vie aikaa akun lataaminen. Valikoimaa riittää alle 100 euron halpasahoista yli tonnin ammattikoneisiin. Kun halpasahan hintaan lisää satasen tai enemmän, päästään metsänomistajien kannalta järkevien sahojen hintahaarukkaan, 250–600 euroon. mooTTorIsaHaKouLu oSa 1 MiKKo RiiKilä e nsi kertaa sahan ostoon lähtevä hämmentyy tarjonnan laveudesta. Asiantunteva myyjä osaa neuvoa sahan valinnassa ja käytössä. Ääripäät voi sivuuttaa. Suorituskykyynsä nähden se tosin on kallis, noin 500 euroa. Husqvarnan, Jonseredin ja Stihlin ohella Dolmarin, Solon, Echon ja Shindaiwan tämän kokoluokan sahat palvelevat hyvin hankintahakkaajan tarpeita. Varmimmin onnistut, kun asioit alan erikoisliikkeessä. Akkusahoista ”moottorisahamaisimpia” ovat Husqvarnan 536 Li XP ja Stihlin MSA 160
Lisäksi tavoitteena on vaihdoksesta aiheutuvien verojen minimointi. Tällöin hänen osuuttaan vastaava määräala erotetaan virkatyönä”, Sikanen kertoo. Osakkaat voivat vapaasti myydä omistamansa määräosan kenelle haluavat. meTsäPerInTö MiKKo RiiKilä t ässä jutussa tarkastellaan metsätalousyhtymän sukupolvenvaihdosta. ”Änkyräosakkaan osuudesta muodostuu tällöin itsenäinen tila.” Vain yksi ratkaisu Esimerkkitapauksessa lähtökohta sukupolvenvaihdokseen on otollinen. Osakkaat omistavat tilan määräosuuksina. Tällöin asiantuntijan on helppo muotoilla järjestelyn käytännön toteutus”, Sikanen toteaa. Yhtymän puukauppoihin tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus. yhtymä ei omista Lähtötilanteen selventämiseksi Metsälehden sukupolvenvaihdosasiantuntija Väinö Sikanen kertaa metsätalousyhtymän olemusta. Tämä tarkoittaa täysivaltaisia omistajia ja hallintaoikeuden haltijoita. Tämän jälkeen he voivat jatkaa yhteisomistusta supistetulla joukolla. Osakkaat haluavat, että metsä pysyy jakamattomana tulevaisuudessakin. Nyt veljessarja on käynyt pohtimaan tulevaa sukupolvenvaihdosta. Metsää on 150 hehtaaria, veljekset omistavat sen tasasuuruisina osuuksina. Esimerkkitapauksessa jokainen veljeksistä omistaa neljäsosan tilasta.” Yhtymän muodostavat ne, jotka pääsevät osallisiksi metsätuloista. Se ei itse omista mitään. Seuraavaa polvea on siunaantunut 13, ”eikä lisää enää taida tulla”, arvioi yksi osakkaista. Lastenlapsia on kaksi. Esimerkkinä on yläsavolainen yhtymä, jonka osakkaina on neljä 47–54-vuo tiasta veljestä. ”Tärkeintä on, että osakkaat ovat itse miettineet suuntaviivat sukupolvenvaihdokselle. ”Yhtymä on olemassa vain verotusta varten. Näin estetään tilan pilkkominen ja samalla minimoidaan verot. He ovat omistaneet vanhempiensa lahjoittamaa metsätilaa 1990-luvun alusta lähtien. Lähtötilanne on sikälikin hyvä, että osakkaat mitä ilmeisimmin eivät enää hanki lisää lapsia. Muilla osakkailla ei ole etuosto-oikeutta. Näin ollen koko seuraava sukupolvi on jo olemassa, ja he kaikki käteVä ratkaisu Savolaisella metsätilalla tehdään sukupolvenvaihdos muuttamalla yhtymä yhteismetsäksi. Sukupolvenvaihdoksesta huolimatta veljekset haluaisivat nauttia metsätalouden tuloista vielä eläkepäivinään. 40 MAKASIINI 1 • 2013. Vailla hallintaoikeutta olevat omistajat eivät ole verotusyhtymän osakkaita. Jos sopuun ei päästä, eroon haluava voi pyytää maanmittaustoimistoa halkomaan tilan. ”Tämä voidaan tehdä osakkaiden keskinäisellä jakosopimuksella. Jokainen osakas voi myös halutessaan vaatia osuuttaan vastaavan määräalan erottamista erilliseksi tilaksi. Puustot ovat hyväkasvuisia, pääosin nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. Metsäpalstaa on hoidettu tarmokkaasti. Kaikki osakkaat ovat perheellisiä. Muut eivät voi erottaa yhteistyöhaluttomaksi käyvää osakasta, mutta muut osakkaat voivat yhdessä vaatia osuuksiensa erottamista. Tämä halutaan turvata siinäkin tapauksessa, että joku osakkaista kuolee ennen aikojaan
Ainoa keino pitää kaikki tulevat osakkaat mukana metsän omistamisessa olisi liittää palsta osaksi isoa yhteismetsää, josta kaikki saisivat pikkuriikkisen osuuden. Silti metsätaloutta voitaisiin yhä harjoittaa ammattimaisesti. Sisarusten kesken tehtyjen kauppojen luovutusvoitto on myyjälle verotonta tuloa. Lisäksi kaupoista syntynyt metsävähennysoikeus siirtyisi yhteismetsälle. Esimerkiksi ulkopuolisia tilintarkastajia ei enää vaadita.” Sikanen muistuttaa, että jos sukupolvenvaihdoksen yhteydessä on tarkoitus tehdä osakkaiden kesken osuuksien kauppoja, ne kannattaa tehdä ennen yhteismetsän perustamista. Osa vanhoista ojitusalueista on aikanaan saatettu luokitella joutomaiksi, vaikka ne nykyisin olisivat hyväkasvuisia metsämaita. ”Silloin kannattaisi tavalla tai toisella sopia, kuka osakkaista ostaa muiden osuudet. Yhteismetsän perustaminen on maanmittaustoimitus, jonka tekee maanmittaustoimisto. Osakkaan puoliso voi lahjoittaa lapsille lahjaveron maksamiseen tarvittavan summan verovapaasti. Muut voivat halutessaan ostaa omat metsäpalstat”, Sikanen neuvoo. Jos lahjaveron perusteena käytetään verottajan antamia maakunnallisia keskiarvohintoja, metsän arvo alenee roimasti, jos osa metsämaista on luokiteltu joutomaiksi. Samalla he pidättävät metsän hallintaoikeuden itsellään 20 vuodeksi. ”Esimerkkitapauksessa jokaisen osakkaan lasten maksettavaksi jää yhteensä 2?500 euroa lahjaveroa”, Sikanen sanoo. Ainoa tavoitteet toteuttava ratkaisu on yhtymän muuttaminen yhteismetsäksi, samalla kun tilalla tehdään sukupolvenvaihdos. ”Silloin vaihtoehdot käyvät vähiin”, Sikanen toteaa. ”Periaatteessa 150 hehtaarin tila on pieni yhteismetsäksi, mutta tässä tapauksessa käyttökelpoinen ratkaisu, varsinkin kun yhteismetsien hallintoa on lainsäädännössä kevennetty. Etuosto-oikeus sääntöihin Esimerkkitapauksessa nykyiset osakkaat muuttavat yhtymän yhteismetsäksi. Yhteismetsän perustaminen ei maksa osakkaille mitään, mutta lapset joutuvat maksamaan isiensä lahjoittamista yhteismetsäosuuksista lahjaveroa noin 2500 euroa. Yhteismetsän sääntöihin kannattaa kirjata osakkaille etuosto-oikeus myyntiin tuleviin osuuksiin. ”Sen sijaan heidän kannattaa tehdä puolisoidensa kanssa keskinäiset testamentit, joissa metsäosuuden hallintaoikeus määrätään 20 vuodeksi puolisolle ja omistusoikeus lapsille. Tästä osakkaat eivät Sikasen mukaan voi kuitenkaan keskenään sopia. Yhteismetsän perustaminen euroa Osuuksien lahjoittaminen Hallinta-oikeuden pidättäminen Lahjavero 4 × 2500 euroa Yhteismetsä 4 osakasta 150 ha Yhteismetsä 13 osakasta 150 ha 41 MAKASIINI 1 • 2013. Sen sijaan yhteismetsäosuuksien kaupoista ei voi tehdä metsävähennystä. Hallintaoikeuden pidättäminen puolittaa metsäosuuksien arvon lahjaverotuksessa, mikä alentaa lasten maksettavaksi tulevaa lahjaveroa. Sukupolvenvaihdos Ylä-Savossa Metsäyhtymä 4 osakasta 150 ha Esimerkkitapauksen sukupolvenvaihdos ei tule kalliiksi. Osakkaiden toiveet rajasivat mahdolliset ratkaisut kuitenkin vähiin. tulevat metsän omistajiksi. Niinpä metsätalouden harjoittaminen ei tukehdu yksimielisyyden puutteeseen kuten yhtymässä tai kuolinpesissä usein käy. Tilan jakaminen lukuisiksi pikkupalstoiksi taas tuhoaisi järkevän metsätalouden edellytykset. Äidit voivat kuitenkin lahjoittaa lapsille tarvittavan summan verovapaasti. Joutomaiden määrä selviää yhtymän verotuspäätöksestä”, Sikanen vinkkaa. Sen voi ratkoa vaikka arpoen, jos asia ei muuten ratkea. Joutomaat ale-hintaan Kun yhteismetsä on perustettu, osakkaat lahjoittavat osuutensa lapsilleen. Yhteismetsässä esimerkiksi puukaupoista voidaan päättää osakkaiden enemmistön äänin. ”Perustaminen ei maksa osakkaille mitään, vaan kulut maksetaan valtion varoin”, Sikanen kertoo. Yhtymä olisi tätäkin surkeampi omistusmuoto, koska puukauppojen tekeminen edellyttäisi kaikkien osakkaiden yksituumaisuutta. Näin metsä voidaan pitää suvun omistuksessa. Yhteismetsän perustaminen ei olisi mielekästä, koska osuuksista tulisi niin olemattomia, ettei metsällä olisi kenellekään taloudellista merkitystä. ”Verottajan keskiarvohinta metsähehtaarille oli viime vuonna Pohjois-Savossa 2?600 euroa, mutta joutomaan vain 50 euroa. Se käy sitä epätodennäköisemmäksi, mitä useampia osakkaita on. Heistä jokainen saa neljäsosan sen osuuksista. Hallintaoikeuden nojalla nykyiset osakkaat saavat tilan tuottamat metsätulot seuraavien 20 vuoden ajan. Osakkaat halusivat myös varmistaa, että metsä pysyy jakamattomana, vaikka joku heistä kuolisi, ennen kuin sukupolvenvaihdos on saatu päätökseen. Jos osakas itse lahjoittaisi summan, se lisättäisiin verotettavaan metsälahjaan ja muuttuisi veronalaiseksi. Samalla todetaan, että lasten perimä osuus liitetään perusteilla olevaan yhteismetsään.” Pieni palsta vaikka arvalla Entä mikä olisi ratkaisu, jos metsäyhtymän pinta-ala olisi vain 40 hehtaaria ja seuraavassa polvessa olisi toistakymmentä osakasta tulossa omistajiksi
voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Erittäin harvaan asentoon joutunei den koivujen kuivuminen on tuttu vuosikymmenien takaa. luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. 42 MAKASIINI 1 • 2013. Auringon paahde, tuuli ja metsikön mikroilmaston raju muu tos ovat parhaat arvaukset kuivu misen syistä. Kulmavaihde asetetaan paikoilleen ja ruuvit kiristetään normaaliin tiukkuuteen. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalous ja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. Alusta lähtien va paana kasvaneiden pihakoivujen latvat eivät kuole. Toiseksi sääs töpuukoivuja ei kannata jättää hak kuualalle lihomaan ainakaan vaneri tai sahapuiksi. Kiristetty on, mutta siitä huolimatta vaihde lähtee hiljalleen vaeltamaan. Olisiko syynä puun vesitalouden muutos. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Kysymyksen käytännön merkitys on metsänhoidollinen. lukitteen annetaan kovettua huoneen lämmössä, lo pullinen lujuus saavutetaan yleensä 3–4 tunnin kuluessa. Suuri koivu haihduttaa aurinkoisena kesäpäivänä jopa 500 litraa vettä, syväjuurinen eukalyptus tuplaten enemmän. Vuosikymmenessä koivuista tulee monimuotoisuudel taan arvokkaita lahopuita. Aluksi lehvistö pienenee, sitten latvusto-oksat ovat lehdettömät ja myöhemmin näyttää kuin ylimmät latvaoksat olisivat lahoja. Metsässä kasvanut koivu on satsannut kasvuaan kohti valoa ja jättänyt juurten ja vedenkulje tusputkistojensa kehittämisen vä hemmälle. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse metsälehti makasiini, Pohjoinen rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Miksi näin käy. KARi MiEliKäiNEN Sienimaailman kummallisuuksia Olen metsässä liikkuessani aina kuvannut sienimaailman kummallisuuksia. Viiden vai kymmenen vuoden. Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja Savon ammatti ja aikuisopistossa. lEo SAASTAMoiNEN Milloin metsälain rikkomus vanhenee. Mitähän oheiset kolme kuvaa kertovat metsästäni. Näissä kuvissa näkyy oikeastaan vain yksi ainoa sieni, mustaloisik ka, mutta yhdessä kuvat valaisevat hyvin koko sienikunnan asemaa ja merkitystä. MetsäVerotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. KATi HEPoKoRPi Miksi latva kuivuu. Metsätyypillä ei näyttäisi olevan asiaan merkitystä, eikä myöskään maan muokkauksella puun ympärillä. Jos rikoksen tunnusmerkistössä edellytetään tietyn seurauksen syntymistä, aika lasketaan tuon seurauksen ilmene mispäivästä. Syytä onkin etsittävä puun fysio logiasta, lähinnä veden tarpeesta. Tutkijat eivät ole löytäneet koi vuista mitään tautia tai vikaa. Koska metsärikkomuksesta voi daan tuomita ainoastaan sakkoon, on syyteoikeuden vanhenemisaika kaksi vuotta. Metsätilan sukuPolVenVaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsän omistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Kulmavaihteen ylikiristäminen vaurioittaa kierteet. Kysyin tätä alan asiantuntijoilta kaikista Pohjoismaista. Vanhentumisaika lasketaan ri koksen tekopäivästä tai laiminlyön tirikoksen ollessa kyseessä siitä, kun laiminlyöty teko olisi pitänyt viimeistään tehdä. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakimies. lakiasiat Kati Hepokorpi oikeustieteen maisteri ja varatuomari. Voiko kulmavaihteen kiertymisen estää. Kiertymisen voi estää puhdistamalla kulmavaih teen ja runkoputken huolellisesti niiltä osin, joilta ne menevät pääl lekkäin. Metsärikos, josta kovin rangaistus on kaksi vuotta vankeut ta, vanhenee viidessä vuodessa. Kulmavaihteen kiertymistä esiintyy uudemmissa Husqvarnan ja Jonse redin raivaussahoissa. KYsY pois! LuKIJoIden KYsYmYKseT metsälehti makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Kuinka monen vuoden päästä metsälakirikkomus vanhenee. Olen huomannut, että aukkoihin jätettyjen koivujen latvukset alkavat välittömästi aukkohakkuun jälkeen kuivua. Puhdistetulle osalle laitetaan kes kikovaa laakeri tai kierrelukitetta. Hieman samantyyppinen ongelma vaivaa vanhoja, tiheässä kasvaneita kuusia, jotka valoon joutuessaan varistavat varjoneulasiaan. Vanhojen metsien voimakas harvennus ei tee hyvää tasaisiin oloihin tottuneen puuston terveydelle. Miten saa estetyksi kulmavaihteen kiertymisen Husqvarnan ja Jonseredin raivaussahoissa. koneet Leo Saastamoinen lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi
Kukkakasveja ja oikeita metsiä tus kin olisi, luultavasti ei nisäkkäitä eikä ihmistäkään! Mustaloisikka on männyn juuri sienen, itiöemänsä sammalen alle piilottavan maahikkaan, loinen. ilman erilaisia lahottajia lopulta kaikki hiili sitoutuisi kuollee seen kasviainekseen, metsä peittyisi kuolleisiin puihin ja kasvu tyrehtyisi. Eliökunnan luokittelujärjestelmän luoneelle Carl von linnélle sienet olivat kaatopaikka, jonne hän lykkäsi miltei kaiken, mikä ei muualle sopi nut. Mäntykukka on kukkakasvi, jo ka loisii männyn juurisienillä ja saa sienirihmaston kautta ravintonsa männyltä. luultavasti suvullinen li sääntyminen ja seksi ovat kehitty neet keinoksi vapautua tukahdut tavasta loistaakasta! loiset ja kasvinsyöjät estävät myös yhtä lajia runsastumasta niin kannattaa kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille ky symys. loiset, niin vastenmieliseltä kuin sana kuulostaakin, ovat ekosystee mien olennainen osa ja itse asiassa evoluution vauhdittajia. VäiNÖ SiKANEN HEiKKi SiVill Limasieni Mäntykukka Mustaloisikka 43 MAKASIINI 1 • 2013. Niinpä limasienet, jotka liikku vat karikkeessa pieneliöi tä syövänä limakkona, joutuivat sienikuntaan. Juurisienet (mykoritsa sienet) kasvattavat rihmastonsa juurten ympärille ja osin sisäänkin. Tämä kasvien ja sienten liitto on satojen miljoonien vuosien ikäinen, sillä jo ensimmäisistä liekojen ta paisten kasvien fossiileista on löy detty sienirihmastoa. Jos voi, niin miten sen voi estää. vallitsevaksi, että se tukahduttaisi muut lajit alleen. Niiden oikea paikka sukupuussa olisi kuitenkin jossakin eläinkun nan tyvellä. Hän voi testamentilla määrätä vain omasta osuudestaan, eli puolesta kuolinpe sään jääneestä omaisuudesta. Ne käyvät kauppaa puiden kans sa: laajalle ulottuva rihmasto kerää puulle vettä ja mineraaliravinteita, jotka puu maksaa auringon ener gian avulla sitomillaan orgaanisilla yhdisteillä. lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki LoIseT ovaT mYös Luonnon monImuoToIsuuden LIsääJIä. Sienet ovat keskeisen tärkeitä havumetsissä karikkeen hajottajina. Yksi sienten rooli näistä kuvis ta puuttuu. Asiantuntijat vastaa vat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Niin se vain on, että loiset, tau dit, kuolema ja maatuminen ovat toimivan ekosysteemin keskeisiä ominaisuuksia! SEPPo VuoKKo Yhteisen omaisuuden testamenttaus. Samalla on mahdollista tehdä merkittävää verosuunnittelua. Viimeksi eloonjääneellä puolisolla ei ole oikeutta testamentata koko perintöä omille sukulaisilleen, koska puolet pesästä kuuluu ensin kuol leen puolison perillisille. Jos sienijuurta ei olisi ”keksitty”, maan pintaa peittäisi kor keintaan sammalten ja levien nukka. Näin loiset ovat myös luonnon monimuotoisuuden lisääjiä. Olemme lapseton pariskunta. oikeus testamentata koko omai suus puolison kuoleman jälkeen edellyttäisi puolisoiden kesken laa dittua omistusoikeustestamenttia. Suosittelen teille testamentin laa timista yhdessä puolison kanssa, jossa määrittelette teidän omaisuu tenne edunsaajat molempien kuole man jälkeen. Voiko viimeksi eloonjäänyt puoliso testamentata koko omaisuutensa omille sukulaisilleen. Kasvit ja eläimet joutuvat kehittämään aina uusia puolustuskeinoja torjuakseen loisiaan. useat tutkijat ovat sitä mieltä, etteivät kasvit olisi pystyneet valtaamaan kuivaa maata ilman sieniä
tuhkasta vaihtoehto ojitukselle TiiA PuuKilA turVeMaiden tuhkalannoitus ei Metsäntutkimuslaitoksen mukaan vahingoita vesistöjä, ja sitä voitaisiin lisätä. historiallisen vetinen vuosi Puutavarakuljetuksia vaivannut satei nen syksy oli poikkeuksellinen. Tuoreen tutkimuksen mukaan fosfori liukenee tuhkasta hyvin hitaasti, tuhka myös sitoo raskasmetallit vaikeasti liukenevaan muotoon. Lisäksi tuhka sitoo raskasmetallit vaikeasti liukenevaan muotoon, eikä metalleja näin ollen pääse ympäristöön haitallisia määriä. PohjoisSuomessa ja länsiSuomessa ka vahdettiin karhua huomattavasti sutta enemmän. Esimerkiksi puiden kasvua rajoittava kaliumin ja boorin puutos helpottaa usein jo seuraavana vuonna lannoituksesta. Taudin kurtistamat marjat roikkuvat tertuissaan ensi kesään. Etenkin kaliumin ja fosforin puutteesta kärsivät, ojitetut ja typpirikkaat turvekankaat hyötyvät tuhkalannoituksesta. ilmatie teen laitoksen mukaan viime vuonna satoi itä ja Pohjoislappia lukuun ottamatta huomattavasti tavanomais ta runsaammin. Tuhkalannoituksella pystytään lisäämään suometsän kasvua 20–50 vuodeksi. Aikaisemmin tuhkan käytön riskinä on pidetty sen korkeaa fosforipitoisuutta ja tuhkan sisältämiä raskasmetalleja, joiden on pelätty huuhtoutuvan vesistöihin. Pääosin huuhtoutuneet aineet olivat helposti liukenevia, kuten kaliumia ja magnesiumia, jotka eivät heikennä vesistöjen laatua. TuTKITTua karhu sutta pelottavampi Suomalaisista 34 prosenttia pelkää karhua ja 32 prosenttia sutta, ilmenee Suurpedot.fi sivuston ja Metsähallituksen teettämästä kyselystä. Kunnostusojitusten tarve vähenee, koska nopeammin kasvava puusto sitoo ja haihduttaa vettä entistä enemmän. Myös paikkakunta vaikutti tulokseen. Tuore tutkimus osoittaa, että fosfori liukenee tuhkasta hitaasti. useilla ilmatieteen laitoksen havaintoasemilla vuosi oli vetisin viiteenkymmeneen vuoteen. Tilhien pääravintona ovat pihlajanmarjat, mutta mustuneisiin marjoihin ne eivät koske. Vaikka kasvupaikalle jätettäisiin nykysuositusten mukaisesti kolme kymmentä prosenttia hakkuutähteistä, kokopuunkorjuu vie metsästä enem män ravinteita kuin sinne tulee. Hitaasti liukenevan fosforin vaikutus näkyy kolmessa, neljässä vuodessa. Vähiten mesikämmen jännitti etelä ja itäsuomalaisia. kokopuunkorjuu vie ravinteet Kokopuunkorjuu, jossa alalta kerä tään bioenergiaksi runkojen lisäksi latvusmassaa, köyhdyttää maaperää, Metsäntutkimuslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa todetaan. H A N N u KA lA JA / M ET lA M iK Ko Ri iK il ä H A N N u H u TT u. Suurimmat sademäärät saatiin etelärannikolla, PohjoisSatakunnasta Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä, PohjoisKarjalassa ja Merilapissa. Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn mukaan naiset olivat miehiä pelokkaampia. Suurimmat ravinnepoistumat ha kattua runkopuukuutiota kohden ovat kuusikoissa ja koivikoissa. Tutkimuksessa tuhkalannoitus ei myöskään lisännyt typen kulkeutumista valumavesien mukana, vaikka maaperän happamuus laski ja hajotustoiminta aktivoitui. tilhiltä hupeni ruoka Sateinen kesä ja syksy auttoivat Met säntutkimuslaitoksen mukaan pihla janmustamarjaksi nimettyä sienitautia leviämään eri puolille Suomea. Tämä on vaikeuttanut etenkin til hien elämää. Tuhkalannoituksella parannetaan puuston kasvua turvemailla, mutta samalla kohenee alueen vesitalous. Poik keuksellisen runsaana esiintynyt sie nitauti sai pihlajanmarjat mustumaan ja kurtistumaan. Lannoitus korjaa ravinnetalouden nopeasti. lisäksi lapsiperheiden vanhemmat pelkäsivät sutta enemmän kuin aikuistaloudessa elävät
Jänisjahtiin, hiihtelemään, paistamaan makkaraa tai vaikka mäntyjen leppoisaan pystykarsintaan. Metsäsuunnitelma on otettava kouraan ja käytävä se tarkkaan läpi. Asiat hallitsevia työntekijöitä on äärimmäisen vähän, jos ollenkaan. Se, jonka hipiä kesti jatkuvan lumiryöpyn ja joka löysi kuusen vaivatta ja pääsi kuljetuspelillä kuusen lähelle, saattoi olla kauteen tyytyväinen. Pimeinä talvi-iltoina voi istahtaa sohvalle, hamuta käteensä metsäisen lehden tai kirjan ja soveltaa lukemaansa omalle kohdalleen. Juuri päättynyt joulukuusisesonki on oiva esimerkki. Itsellä olisi oltava myös aikaa, halua, taitoa ja voimaa tehdä raatalvisydän on tuumailuaikaa kaa työtä asian eteen. Olipa se mitä hyvänsä, sen luokse on päästävä – kelillä kuin kelillä. Metsään on mentävä. Monesta metsän erikoistuotteesta on pulaa. Itse on tongittava, mitä omalla alueella kysytään. Nyt kun päivä on vielä lyhyt, kylmä ja luminen, on sopiva hetki ajatella vain omaa itseään ja omaa metsäänsä. opiskele metsääsi metsäsuunnitelmasta puita katselemalla tietoa onkimalla jarMo sirola Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Eihän niitä muuten muista. Tai merkitse jokin kiva reitti, ja ala kulkea sitä pitkin. Kursseilla ja opintomatkoilla aina viisastuu, myös jollekin konkarille saattaa päästä oppipojaksi tai -tytöksi. Puiden merkintä sekä karttaan että maastoon on tarpeen. Yleisten asioiden visionäärejä riittää, mutta omaa metsääni voin ajatella vain minä itte. Oikeasti ne eivät hetkauta tätä päivää eivätkä yksittäisen metsänomistajan hyvinvointia pätkääkään. Teitä ja polkuja ei ole koskaan liikaa: tee sellainen aina, kun kaivuri on lähistöllä. JE TT A Si Ro lA meTsäLäIsen aLLaKKa 45 MAKASIINI 1 • 2013. Annanpa vinkin. Tietoa ei tosin kukaan tule tuomaan eteesi tarjottimella. Hiukan oksien ja vesojen poistoa, niin polkuhan siitä ajan mittaan syntyy. Puita ja pusikoita on samalla silmäiltävä ja mietiskeltävä, mitähän tuostakin saisi. E hkä juuri nyt et hoksaa, mitä sinulla metsässäsi on, tai mitä siellä voisi tulevaisuudessa tuottaa. Kun metsäsuunnitelman kartan kuviolle piirtää rastin ja solmii paksun kuitunauhan puun oksaan tai ympärille, niin muistikin kirkastuu. Se, jonka puut olivat hankalan etsinnän ja pitkän raahausmatkan takana, sai ainakin hien otsalleen ja ehkä karvoja rintaansa. Tässä välimaastossa, eli keski-iässä, oma napa ja lähiympäristö nousevat arvossaan roimasti. Niin, että kuviokartta piirtyy tarkoin mieleen. Itse on myös opeteltava oma metsä niin, että tietää, mitä sieltä on mahdollista saada ja mistä sen löytää. N uorena itse kukin haluaa pelastaa koko maailman, jopa universumin. M onilla metsäfoorumeilla pähkäillään verotusta, markkinoiden toimivuutta, ilmastoa ja kansainvälisiä hankkeita. Jokaisessa metsässä on tukuittain eri mahdollisuuksia, mutta ne eivät löydy metsäpolitiikan jauhamisella. Pakkasta oli ja saavillinen irtolunta jokaisen puun oksilla. Vanhana oma sänky, tuoli ja pöytä voivat täyttää päivän. Sormia napsautetaan, pyssyllä ammutaan, mutta oppiminen toki ottaa oman aikansa
meTsäKoneeT Siiron harvesteri savotalla 1960-luvun lopulla. Ennakkoraivauksen tarvetta näyttäisi olevan lännen lokarinkin harvennuspalstalla. Kuvassa Ron Siiro.
Itseoppinut keksijänero Nestor Siiro rakensi maailman ensimmäisen harvesterin 1960-luvulla Yhdysvalloissa. Siiron sukujuuret ovat Pohjan maalla, jonne on tuotu myös yksi hänen rakentamistaan alkuharvestereista. TEKSTi MiKKo RiiKilä maailman ensimmäinen lA u Ri KE To SE N Ko Ti A RK iS To 47 MAKASIINI 1 • 2013
Keksijäksi alakoulupohjalta Siiron tarina on kuin amerikkalaisen unelman perikuva. Seuraavina vuosia Siiro rakensi koneita lukuisille puunkorjuuyrityksille. Nestorin isä John Siiro lähti veljensä kanssa siirtolaiseksi Amerikkaan 1800-luvun lopulla Isojoen Siiroon kylältä. Isänsä puunkorjuubisneksiä jatkanut Ron Siiro kuvailee Nestoria tarmokkaaksi mieheksi, joka alati kehitteli arkityötä helpottavia ratkaisuja. Maailman ensimmäistä kouraharvesteria kumpikaan heistä ei rakentanut. Siiron piti itse tehdä myös hydrauliventtiilit, joita ei siihen aikaan saanut mistään. Harvesteriosa ohjaamoineen ja kuormaimineen rakennettiin torniksi, joka asennettiin vaunun rungolle. RoN SiiR oN KoT iARK iSTo meTsäKoneeT 48 MAKASIINI 1 • 2013. Hän asettui suurten järvien maisemiin Michiganiin. Suomalaistaustainen Nestor Siiro rakensi ensimmäisen harvesterinsa jo 1965. toisen polven maahanmuuttaja, joka ponnisti karuista lähtökohdista menestykseen. He esittelivät laitteensa samoihin aikoihin 1980-luvun alussa. Nestor Siiro aloitti metsätyöt nuoruudessaan. Sykeperiaatteella toiminut kone kaatoi, karsi ja katkoi kuitupuurunkoja samaan tapaan kuin nykyisetkin laitteet. Kuulostaa aika rohjolta. Olin silloin viisivuotias, mutta muistan, kuinka isän kanssa kolusimme romukaupoista sopivia osia.” Katkontakone osoittautui toimivaksi. Alustakoneeksi valikoitui kevyt M-41-panssarivaunu, joita paikallinen romukauppias oli ostanut kuuden vaunun erän. Nestor syntyi 1902 ja jatkoi isänsä jäljillä. ”Tietääkseni tämä on ensimmäinen hydraulikuormain, joka on valmistettu. Parhaiten mies viihtyi savotoilla. Työtä piisasi niin omalla farmilla kuin kaivoksilla ja savotoilla. Nuoruudessaan mies rakenteli lähiseudun viljelijöille traktoreita käsiinsä saamistaan romuosista. Menestynyt Ensimmäinen hydraulikuormain Tämä oli Nestorille vasta alkupala. Hän osti koko sarjan. p ohjolassa on kiistelty, valmistiko maailman ensimmäisen kouraharvesterin kontiolahtelainen Sakari Mononen vai Ruotsin metsäkonevelho Jan Eriksson. Työmaina olivat muun muassa farmit, Idahon hopeakaivokset kuin puunkorjuutyömaat. ”Vuonna 1943 isäni ideoi silloisella hakkuutyömaallaan konetta, jolla lanssiin hinatut rungot voitaisiin katkoa määrämittoihin. Todellisuudessa Siiron harvesteri ei ollut juuri nykyisiä hakkuukoneita järeämpi. Kuitupuun lastaaminen junan vaunuun oli rankkaa ja sai Siiron miettimään ratkaisuja, joilla puunkorjuuta ja lastausta voitaisiin tehostaa ja keventää. Kone painoi 18 tonnia ja oli 2,7 metriä leveä. Opilliseksi sivistykseksi hyväpäiselle maalaispojalle riitti neljä luokkaa alakoulua. Hän osoittautui käytännölliseksi ja nerokkaaksi tekniikan taitajaksi. Armeijan maastoautoon asennetulla kuormaimella lastattiin kuitupuuta lanssilta puutavara-autoihin. Kuva 1920 tai 30-luvulta. Vuonna 1946 Siiro valmisti ensimmäisen hydraulisen puutavarakuormaimensa. Toisenlaisiakin väittämiä on, mutta en ole koskaan nähnyt mitään todisteita niistä”, Ron Siiro Tästä kaikki alkoi. Sillä, kumpi ehti ensin, ei ole merkitystä. Siiro hoksasi vaunun sopivan hakkuukoneen rungoksi, kun tykkitorni poistettiin. Pomo toppuutteli ja neuvoi, että aikaasi haaskaat, ei sellaista voi kukaan rakentaa. Hän aivonsa työstivät alati ratkaisuja siihen, kuinka puu liikkuisi entistä vähemmällä vaivalla kannolta tehtaalle. Bensamoottori vaihdettiin dieseliin ja voimansiirto teloille ratkaistiin hydraulisesti. Toisen maailmansodan aikaan Nestor Siiro kehitti katkontalaitteen, jolla kokorunkoina lanssiin hinatut puut voitiin katkoa
Tästä riideltiin, mutta lopulta asia ratkesi alkuperäisen keksijän hyväksi. Tämä pitänee kutinsa, tosin pienellä varauksella. ”Heikkinen patentoi keksintöjään. Olisi yllättävää, jos hän olisi todella kehittänyt kuormaimen ennen muita.” Joka tapauksessa Leo Heikkisen Prentice-merkkisiä kuormaimia myytiin sadoittain 1960-luvulla Pohjois-Amerikassa. Hän sai ensimmäisen kouraharvesterinsa valmiiksi vuonna 1965. Siiro oli silloinkin innovaattoreiden kärkijoukoissa. Timberjackin varatoimitusjohtajana 1990-luvulla toiminut Larry Cumming arvelee, että tämä voi pitää paikkansa. Muutamaa vuotta myöhemmin hän kehitti hydraulisen puutavarakouran yrittäjä Bob Larsonin pyynnöstä. Samantapaisia "IsänI olI rehellInen mIes ja uskoI, että muutkIn toImIvat nIIn. kertoo. Joskus tämä osoittautui virheeksi, ja muut yrittivät hyötyä hänen keksinnöistään”, Ron Siiro muistelee. Ruotsalainen suksitehtailija Erik Sundin perusti Hydrauliska Industri Ab:n (Hiab) vuonna 1944, mutta erään lähteen mukaan ensimmäisten Hiab-autonosturien kerrotaan valmistuneen vasta 1947. ”Isäni oli rehellinen mies ja uskoi, että muutkin toimivat niin. Pystyvästä metsätyövoimasta alkoi olla pulaa ja konemiehet kautta Pohjois-Amerikan rakentelivat mitä mielikuvituksellisempia koneita puunkorjuuseen. joskus tämä osoIttautuI vIrheeksI." 49 MAKASIINI 1 • 2013. Tämä patentoi kouran ja yritti estää muita valmistamasta niitä. Ron Siiron mukaan hänen isänsä avusti Heikkistä, kun tämä rakensi ensimmäiset hydraulikuormaimensa 1950-luvulla. Pohjois-Amerikassa hydraulikuormainten kehittäjäksi on usein mainittu toinen suomalaistaustainen konemies, Leo Heikkinen. Suomen metsissä puuhasteltiin siihen aikaan hevosvetoisten rekien kanssa ja kirves kalkkasi hakkuupalstoilla. Ketjuyhtiö osti patentit Sitten tuli 1960-luku. Vuonna 1948 Siiro rakensi samanlaisen kuormaimen metsäyhtiö Kimberley Clarkille. Hydraulikuormaimelle hän ei kuitenkaan hakenut patenttia
”Muitakin ostajaehdokkaita olisi ollut tarjolla. He halusivat nähdä, kuinka kaatopäähän asennettu hydraulimoottori antoi teräketjulle vauhtia. Ja kaupathan siitä tulivat. ”Olisi tarvittu myös tehokkaita ajokoneita ja uudenlainen puunhankintajärjestelmä. MiKKo RiiKilä meTsäKoneeT 50 MAKASIINI 1 • 2013. Ron Siiro harmittelee kauppaa vieläkin. Karsimaterät on nivelletty tavalla, jonka Ponsse patentoi vasta pari vuotta sitten.” Siiron valmistamat harvesterit oli varustettu Heikkisen Prentice-kuorYksi kuudesta Siiron rakentamasta harvesterista odottaa kunnostusta Ketosen hallissa Kristiinankaupungissa. Omarkin harvesterit eivät suoriutuneet työstä yhtä hyvin kuin meidän valmistamamme.” Pahat kielet ovat myös väittäneet, että Omark hautasi harvesterin varmistaakseen moottorisahan ketjujen menekin. Kaupassa lupauduimme myös olemaan valmistamatta nosturin päähän asennettavia hakkuulaitteita 20 vuoden ajan.” Omarkin käsissä harvesteribisnes hyytyi. Koneita valmistettiin kuusi ja ne myytiin paikallisille metsäyhtiöille. Meillä olisi myös itsellämme ollut mahdollisuus ryhtyä valmistamaan harvestereita. Siihen aikaan Oregonin teräketjuja valmistaneen Omark-yhtiön miehet kävivät tutustumassa Siiron harvesteriin. koneita kehittivät muutkin, mutta ajokuntoon ne ehättivät pari vuotta myöhemmin. Rajoitteena oli myös se, ettei koneella pystynyt tekemään kuin kuitupuuta.” Ketosen mukaan hakkuulaitteessa oli yllättävän moderneja ratkaisuja. Ron Siiron mukaan uuden omistajan kohtaloksi koitui ahneus. ”Rungot katkaistiin ketjusahalla. Hänen mukaansa Siiron harvesterit olivat liiaksi aikaansa edellä. aikaansa edellä Tämä ei ehkä ole koko totuus. Yhtiö valmisti vain kolme konetta. ”He siirtyivät käyttämään halpoja osia ja tuplasivat koneen hinnan. Minä onneton sain isäni ja veljeni vakuuttumaan, että meidän kannattaa myydä harvesteri ja keskittyä puunkorjuuseen ja varustekauppaan. Kouraharvesterien läpimurto tapahtui vasta 1980-luvulla. Omarkin miehet innostuivat näkemästään ja tarjoutuivat ostamaan Siiron harvesterin patenttioikeudet. Lauri Ketonen (vasemmalla) ja koneyrittäjä Jukka Vainionpää tutkivat alustakoneen telamattoa. Koneen kehittämiseen ja testaukseen osallistunut Ron Siiro muistelee, että harvesteri osoittautui toimivaksi. Jos konsepti olisi ollut toimiva, joku olisi korjannut potin, vaikka Siiron konetta kopioiden. Itsekin puunkorjuun historiaan puumerkkinsä jättänyt hakkuukourien valmistaja Lauri Ketonen on perehtynyt Siiro-harvesterien historiaan ja tekniikkaan
Konkurssissa koneen raato oli siirtynyt sen nimiin. Taas paloi taaloja, kun maksamatta jäänyt koneen hankintalaina piti lunastaa. Kone-Ketosen Yhdysvaltojen edustajana toiminut David Holly onnistui jäljittämään yhden kuudesta Siiro-harvesterista Ishpeming-nimiseen kylään keskelle heinäpeltoa Michiganiin lähelle Yläjärven rantaa. ”Ehkäpä saan tämän esittelykuntoon vuoden 2014 Metko-messuille”, hän pohtii. Lopulta hän myi yrityksensä, Siiro Equipmentin Rauma-yhtymään kuuluneelle Timberjack-ryhmälle. ” Paikalle ilmaantui myös kilpaileva ostaja, metsäkoneita valmistava yritys, joka tarjosi koneesta roimasti suomalaisten maksamaa enemmän, mutta vasta, kun Ketosen tarjous oli jo hyväksytty. Pako yli rajan Yhtä lailla kuin Nestor Siiron perustaman yhtiön jäänteet, myös yksi hänen harvestereistaan päätyi takaisin esi-isien maille. Poika Ron jatkoi puunhankintayrittäjänä ja valmisti muun muassa katkontakoneita. ”Ostimme Siiron yrityksen täydentämään samoihin aikoihin hankkimamme uusseelantilaisen Waratah-yhtiön tuotevalikoimaa kokorunkojen käsittelyssä. Farmari haistoi tilaisuutensa, kun romun ympärillä alkoi liikkua väkeä. Hän kuuli Siiron harvesterin tarinan, kiinnostui ja pyysi yhteistyökumppaneitaan avuksi etsimään konetta kymmenkunta vuotta sitten. Kanadassa kone purettiin ja laivattiin Suomeen vuonna 2004. Yhdysvaltain museolainsäädäntö rajoittaa yli 40 vuotta vanhojen laitteiden vientiä eikä koneen valmistusajankohta ollut varmuudella tiedossa – varsinkaan alustakoneena käytetyn panssarivaunun. maimilla. Vieläkään ei kone noussut kuljetuslavetille. Omark hankki omistukseensa myös Prenticen. Ketonen etsii nyt Amerikasta koneen alkuperäistä Prentice-nosturia. Hän kuoli vuonna 1980. Sellainen pitäisi löytyä, koska niitä on valmistettu satamäärin. Ostos ei ollut merkittävä eikä myöskään meille menestyksekäs”, muistelee Timberjackin toimitusjohtajana siihen aikaan toiminut Mikko Rysä. Urakka on vielä kesken. "Ei sitä konEtta olisi siEltä ikinä saatu ilman paikallisEn lakitoimiston apua." Nestor Siiron kehittämä hydrauli kuormain osoittautui ylivoimaiseksi vaijeri nostureihin verrattuna. Myös paikallinen pankki heräsi. Paikallinen intiaanireservaatti peräsi ennakoja, joita se oli kesken jääneestä hakkuu-urakasta yrittäjälle maksanut. Koneella viimeksi halA u Ri KE To SE N Ko Ti A RK iS To lA u Ri KE To SE N Ko Ti A RK iS To 51 MAKASIINI 1 • 2013. Ansio tästä kuuluu Lauri Ketoselkannut yrittäjä oli hylännyt särkyneen koneen. Mies valmisti sekä omaan käyttöön että metsäyhtiöille. Jännitys ei vieläkään lauennut. Hän oli vuokrannut viljelijältä pellon lämpäreen, jolle romu oli varastoitu. ”Paikallisen avustajan neuvosta kone rahdattiin Kanadan puolelle rajaa niin lujaa kuin lavettiauto kulki. Sovittu piti. Myöhemmin Omark on siirtynyt metsäkonevalmistaja Blountille. Sen jälkeen Ketonen on vähitellen kunnostanut alkuharvesteria. Siiron harvesterin rahtaaminen Michiganista Kristiinankaupunkiin oli kuin jännityskertomus. Se valmistaa edelleen Prentice-kuormaimia. Kuva 1940-luvun lopulta. Lavetille nostettu koneen raato ujutettiin Kanadan rajan yli romu rautana. Hän aitasi alueen ja ilmoitti, että kone ei liiku mihinkään, ennen kuin vuokrat on maksettu. ”Ei sitä konetta olisi sieltä ikinä saatu ilman paikallisen lakitoimiston apua. le. Diplomi-insinööri Ketonen sai oppia kantapään kautta, miksi Amerikassa on enemmän lakimiehiä kuin insinöörejä. Romuna hylätyn koneen haltuunotto osoittautui odottamattoman mutkikkaaksi. Rajan yli muinaismuisto ujutettiin romurautana”, Ketonen muistelee. Harvesteribisneksen myytyään Nestor Siiro jäi eläkkeelle. Peltotilkun vuokrat olivat yrittäjän vararikon vuoksi jääneet maksamatta
Hinta 145 euroa. www.fORESTSHIELD.fI Valoa yöhön Vaativaan käyttöön suunniteltu MagTac Plain valaisin kestää iskuja, vettä ja lämpötilojen vaihteluja. Hinta 600 euroa. www.MAgLITE.COM 52 MAKASIINI 1 • 2013. www.ACLIMA.COM uutta metsurille Robur on suojavaatevalmistaja ForestShieldin uudistunut metsuri asu kokonaisuus. Pusero maksaa 149 euroa ja haalarit 199 euroa. Moottorin sylinteritilavuus on 50,1 kuutiosenttiä ja teho 2,5 kilowattia. www.JONSERED.fI Mukavasti hiihtoretkille Norjalaisen Acliman WoolNetverkkoalusasu on valmistettu pääosin merinovillasta ja sopii hyvin talvisessa luonnossa liikkuvalle. kevättä odotellessa Metsojen soitimen äänimaailmaan voi tutustua lauri Hallikaisen luonto soi sarjan uusimmalla levyllä. Saha painaa viisi kiloa ilman terää. Hinta 85 euroa. TuoTeuuTuuKsIa Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. Hinta 119 euroa. www.LINTUVARUSTE.fI turvallista puunajoa Sievi Star on kylmiin olosuhtei siin sopiva turvasaapas, jota voi käyttää esimerkiksi moottorikel kalla ja mönkijällä puita ajettaes sa. www.SIEVI.COM huippusaha hankintatyöhön Jonsered CS 2252 tuo uuden moottoritekniikan harrastaja sahureille sopivaan hintaluokkaan. Metsojen soidinmailla cdlevy maksaa 20 euroa
KoLumnI toiveita lupauksista voisitteko te hyvät hirvet luvata, että tänä vuonna ette syö tai katko puitani. Hinnastakin tietysti toivoisin lupauksia paremmasta. Voisitteko luvata käyttää enemmän meidän suomalaisten metsänomistajien kasvattamaa uusiutuvaa energiaa. Eikö nämä kaksi asiaa voitaisi yhdistää siten, että uutena vuonna annetaan lupauksia hoitaa ne asiat, joita ennen joulua toivottiin. Ki M M o BR A N d T / Co M .P iC Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. Jos toiveet ja lupaukset yhdistettäisiin, niin metsänomistajan toivomuslista annettavista lupauksista voisi vuodelle 2013 olla seuraavanalainen. Hyvät ympäristöhallinnon edustajat: Voisitteko luvata tänä vuonna edistävänne metsien käyttöä. Me puolestamme voisimme luvata huolehtia metsäteollisuuden ja energiantuottajien puun saannista sekä metsien monimuotoisuudesta. 53 MAKASIINI 1 • 2013. Metsätiloille räätälöity verohuojennus lisäisi valtion verotuloja, koska uusi sukupolvi olisi arvion mukaan aktiivisempi puumarkkinoilla. Arvoisat sahurit: Olette meille tärkeitä. E nnen joulua lapsiperheissä laadittiin monenlaisia toivomuslistoja. Haluan, että lupaatte tulevaisuudessakin auttaa ja puolustaa minua. Heti perään vuoden vaihtuessa moni antoi uudenvuoden lupauksia. Jos vielä harkitsette uutta soiden suojeluohjelmaa, niin voisitteko luvata, ettei yhtään suota pakkosuojella. Marko Mäki-hakola Kirjoittaja on Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen johtaja. Olisi hienoa, jos lupaisitte unohtaa höpötyksen luonnonarvon käsitteestä ympäristönsuojelulain uudistuksen yhteydessä. Haluamme auttaa teitä menestymään ja turvata teidän puun saantinne. Hyvät suurten metsäteollisuusyritysten johtajat: Kiitos, että viime vuonnakin ostitte puitani. Hyvät metsänhoitoyhdistysten päättäjät: Lupaattehan tämän vuoden aikana kehittää yhdistystenne toimintaa niin, että saan teiltä hyvät palvelut myös metsänhoitoyhdistyslain muuttuessa. Tuhohyönteiset puolestaan voisivat luvata pitää välivuoden esiintymisessään. Meidän metsänomistajien kun pitäisi tulevaisuudessa olla perusta uusiutuviin luonnonvaroihin nojaavalle yhteiskunnalle. Toivoisin, että lupaisitte ostaa vieläkin enemmän, metsässäni kun on hirveästi hakkuumahdollisuuksia. Arvoisat ympäristöjärjestöjen edustajat: Toivoisin teidän lupaavan, ettette esitä toisen omistamalle maalle vaatimuksia suojelusta tai metsien käytön rajoituksista. Metso-ohjelmassa me metsänomistajat olemme osoittaneet halumme osallistua luonnonsuojeluun, kunhan se tehdään metsänomistajalähtöisesti. Toivoisin teidän käsittelevän metsätaloutta enemmän elinkeinotoimintana. Hyvät metsiemme eläimet: Voisitteko te hyvät hirvet luvata, että tänä vuonna ette syö tai katko minun puitani. Toivoisin myös, että te lupaisitte perustaa suuria uusia biojalostamoita käyttämään miljoonia kuutiometrejä lisää puuta. Hyvät muut metsänomistajat: Voisimmeko luvata kaikki yhdessä kannustaa muita antamaan yllä toivottuja lupauksia ja myös pitämään antamansa lupaukset. Olisi hienoa, jos lupaisitte metsätiloille perintöja lahjaverohuojennuksen. Hyvät energian tuottajat: Toivoisin, että lupaatte tänä vuonna vähentää edelleen fossiilisen energian käyttöä. A rvoisat brysselin päättäjät: Teille minulla olisi pitkä lista toiveita. Ennen kaikkea toivoisin teiltä lupausta, ettette hankaloita suomalaisen metsänomistajan asemaa enää lisää. Toivoisin, että lupaatte myös joskus kiitoksia siitä, että puuta on riittänyt sahattavaksi. H yvät kansanedustajat ja ministerit: Teille minulla olisi tässä alkuun muutamia toiveita. Toivoisin teillä olevan mahdollisuuden kertoa myönteisiä uutisia siitä, että olette saaneet sahatavaraa kaupaksi hyvään hintaan. Toivottavasti voisitte luvata myös, ettei metsätalouden verotusta muutoinkaan kiristetä, tarvetta toisen suuntaiseen kehitykseen olisi olemassa
Suojelutoimien ansiosta kotkat elpyivät, mutta monen mielestä liiankin hyvin. TEKSTi JA KuVAT JoRMA luHTA 54 MAKASIINI 1 • 2013. LuHTa Itämeren myrkyt uhkasivat tappaa merikotkan sukupuuttoon 1960-luvulla
merikotkan rynnistys Aikuinen valkopyrstöinen merikotka on upea ja valtavan iso lintu. 55 MAKASIINI 1 • 2013. Siipien kärkiväli yltää hilkkua vaille kahteen ja puoleen metriin
Merikotka pelastettiin laajamittaisella talviruokinnalla. Rehevöitymisen ja läheisen kaatopaikan vuoksi se on uikkuineen ja tuhansine lokkeineen mielenkiintoinen lintupaikka. Vielä sotavuosien jälkeen saariston kotkia ahdisteltiin kiväärein ja haulikoin. 56 MAKASIINI 1 • 2013. Koko Itämeren alueella näkyi vain valkopyrstöisiä ja keltanokkaisia vanhoja lintuja, sillä uutta merikotkanuorisoa ei syntynyt. Merikotkien ja muidenkin petolintujen kuolinsyyksi paljastuivat monilajiset myrkyt, joita taajamat, maatalous ja puunjalostusteollisuus syytivät 1960-luvulla vesiin ja muuallekin. Lopulta kemikaalit kulkeutuivat Itämereen ja kerääntyivät kalojen ja lintujen kautta suuriin petolintuihin. Munat särkyivät, poikaset kuolivat muutaman päivän ikäisinä, emot tuupertuivat hengettöminä lähelle pesiään. Pohdin kuitenkin muutoksen nopeutta, sillä edellisen vuosituhannen puolella leveäsiipinen liitäjä puuttui kokonaan Perämeren linnustosta. Myös Keski-Lapin tekoaltailla merikotkakanta on niin tiheä, että elinpiireistä pitää kinastella. Tanskan rannikon kalojen ja lintujen sijaan kotkat kalusivat jäisiä sianraatoja Suomen talvessa. Merikotkat istuivat kivellä vasten lumista kaislikkoa. Merikotkia näki Merenkurkun tai Saaristomeren asumattomilla saarilla tai Lapin erämaissa tekoaltaiden rantapuissa. Puolen tusinaa paria yritti vuosittain pesimistä Turun ja Vaasan saaristoissa. Kävin rannalla kiikaroimassa juuri ennen järven jäätymistä. Seitsemänkymmenluvun alussa jokainen Itämeren merikotka oli eräänlainen lentävä myrkkysäiliö. Kun vaino hellitti, selittämätön sairaus näytti vievän viimeiset. Ne karttoivat autoteitä ja huvila-alueita. Samaan aikaan kaikissa Pohjoismaissa maan ja vesien huoleton turmelu loppui lyhyessä ajassa. Suomessa paperitehtaat muuttuivat ympäristönsuojelun murheenpesistä sen mallioppilaiksi. Järvi oli muuten lähes linnuton, mutta kivellä lumista ja kuuraista ruovikkoa vasten kökötti kaksi merikotkaa. LuHTa HYvän PoIKasTuoTon seurauKsena Turun, aHvenanmaan Ja vaasan saarIsToIssa KIerTeLee JoPa saTaLInTuIsIa nuorTen merIKoTKIen ParvIa. En hieraissut silmiä enkä päivitellyt, sillä näillä kulmin merikotka on melkein jokapäiväinen kaupunkilintu. p yykösjärvi sijaitsee melkein Oulun ydinkeskustassa. Lentävät myrkkysäiliöt 1960-luvulla Suomen ja Itämeren merikotkat olivat häviämässä
Elpyminen Ja yhtä pikaisesti myös merikotkat saivat terveitä jälkeläisiä. Uhanalaisuusvuosien perintönä ne kantavat ennätysmäärät tutkijoiden kiinnittämiä nilkkarenkaita ja muita kilkuttimia. Kirkkaankeltainen nokka tuo ilmettä vanhan merikotkan siluettiin. Utön saaren edustalla kotkajoukkue lahtaa yhteishyökkäyksin lukemattomat haahkaemot poikasettomiksi. Isosiipinen ja vähän kömpelö merikotka on tunnetusti altis törmäämään sähkölinjoihin ja tuulimyllyjen teräslapoihin. 57 MAKASIINI 1 • 2013. Ihmisarkuudesta luopuminen, kalastajien ja jätehuollon hyödyntäminen ja rohkea tunkeilu talojen naapuriksi ovat keinoja lisätä elintilaa ja ravintoa. Jäälakeudella kajahtaa kaklattava aamuhuuto. Kotkanuorten kopla Hyvän poikastuoton seurauksena Turun, Ahvenanmaan ja Vaasan saaristoissa kiertelee jopa satalintuisia nuorten merikotkien parvia. 70-luvun lopussa kerrottiin iloinen uutinen yhdeksästä Suomessa varttuneesta merikotkanpoikasesta. Poikaset rengastetaan isoina körmyinä heinäkuun alussa. Suomen merikotkia koristavien linturenkaiden määrä ylittää reilusti elävien yksilöiden määrän. Kymmenen vuotta myöhemmin poikasia oli kuusikymmentä ja tällä vuosikymmenellä joka vuosi yli kolmesataa. Luonnonsuojeluja lintujärjestöt puolestaan ovat lopettaneet merikotkien ruokkimisen, koska kanta pärjää jo ilmankin. Perimmäisen Lapin tunturiylängöillä kiertelevät merikotkanuorison koplat ovat pienempiä, mutta niiden riista voi olla äärimmäisen uhanalaista. Aivan normaalisti sukupuutosta paluun tehnyt lintu tai nisäkäs runsastuu ensin kohtuuttomasti, kunnes lukumäärä ja levinneisyys tasaantuvat ja ravinnossa löytyy tasapaino. Samalla merikotkat valloittivat koko Suomenja Pohjanlahden, Keski-Lapin tekoaltaat, Kuusamon isot järvet ja lopuksi ulappa ulapalta myös eteläistä Järvi-Suomea. Minun mielestäni ei mitään. Tällä vuosikymmenellä yleisempi kuolinsyy on menehtyminen reviiritaisteluissa syntyneisiin vammoihin. Uusimpana muotivillityksenä merikotkat vainoavat niitäkin monin verroin nopeammin lisääntyneen merimetson poikasia. Toissa kesänä kotkaparvet kärkkyivät toistuvasti tunturipöllön poikasia. Mitä nyt pitäisi tehdä. Kaikki saaristolaiset eivät riemuitse meren kotkien paluusta. Saaristossa on totinen pula vapaista elinpiireistä
”Näkee, että hoito tuottaa tulosta. Pakkasten ansiosta korjuu onnistui hyvin. Nyt puut ovat noin kahdeksanmetrisiä ja 25-vuotiaita. Oja kuibo Storsjö kuvasi metsänsä kaksi harvennusta. Metsässä on pieni laskuoja, ja siihen tuli uusi asukas – majava. Storsjö odottaa niistä tukkipuita. liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Sieltä ne matkasivat kuitupuuksi Kaskisiin. Kuusikko on kasvanut hyvin sen jälkeen, kun koivut häipyivät. Kasvupohja oli hyvä. lähetä ne meille Metsälehteen. Koivikosta kuusikoksi onko sinulla valokuvapareja metsäkoh teista, joista näkyy metsän kehitys. Metsuriyrittäjä hakkasi ne käsin, ja Storsjö itse kuskasi puut pois maataloustraktorilla. ”Seuraavana kesänä majava kuitenkin häipyi, koska vesi ei riittänyt sille. Työvaiheet hän dokumentoi taas kamerallaan. Kuvien palsta sijaitsee kolmen kilometrin päässä kotitilasta, ison metsäalueen keskellä kylässä, jonka nimikin on Metsälä. Storsjö on maaja metsätalousyrittäjä, ja metsää hänellä on kaikkiaan parisataa hehtaaria. ”Sellaista mustaa ja rehevää”, hän kertoo. Siihen aikaan palstalle oli vaikea kulkea, joten naapuri ajoi pöllit metsäkoneella tienvarteen. Paikassa kasvoi tiuha koivikko, jonka hän samalla harvensi: maasta kurkotteli kuusentaimia, jotka tarvitsivat valoa. 1987 ENNEN HARVENNUSTA ENNEN HARVENNUSTA HARVENNUKSEN JäLKEEN HARVENNUKSEN JäLKEEN 2009 vui”, Storsjö muistelee. Paikka on suojaisa, joten myrskyt eivät puita riepottele. ”Jos paikka olisi lähempänä taloa, siitä olisi tehty pelto.” Hoito on onnistunut Bo Storsjö rakensi palstalle autotien, jonka viimeinen osuus valmistui 2009. HANNA lEHTo-iSoKoSKi k aksikymmentäkuusi vuotta sitten kristiinankaupunkilainen bo Storsjö perkasi ojia neljän hehtaarin metsäpalstalla. Puuta tuli harvennukselta paljon. Tällä palstalla olen onnistunut.” ennen & nYT 58 MAKASIINI 1 • 2013. Siinä vaiheessa kuuset olivat kehittyneet 6–7 metrin mittaisiksi, joten oli aika kaataa koivut. Bo Storsjö nauttii, kun saa seurata metsän kasvua. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoi nen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Se löysi työmaalta mukavasti pesätarpeita. Välillä se onnistuu ja välillä ei. Isäntä nauttii, kun saa seurata metsän kasvua. Kiinnostavim mat kuvat julkaistaan
.. Myös puiston vesiputoukset ovat kuuluisia. . ja www.metsalehti.. Jätämme metsät ja matkustamme Adrianmeren rannikolle Opatijan kaupunkiin. lindgren@triotravels.. Tarjolla on kaksi opastettua retkeä, joista voi valita oman kunnon mukaan joko lyhyen tai pitkän kävelyn. Päivän päätteeksi vierailemme presidentti Titon synnyinkodissa ja Staro Selon museokylässä, joka esittelee talonpoikien elämää 1800-luvulla. . Kroatian kevääseen! Metsälehden seuraava lukijamatka vie Kroatian keväisiin metsiin ja turkoosin Adrianmeren rannalle. Lisätietoja matkasta www.triotravels.. Lounaan jälkeen tapaamme metsänomistajaorganisaation edustajan. Illallinen rantahotellissa. mennessä Päivi Lindgrén p. Hinta ei sisällä matkavakuutusta. Matkan hinta . . Vastuullinen matkanjärjestäjä on Trio Travels Oy. . KESKIVIIKKO . Aamupäivällä lento Ljubljanaan, mistä matkaamme bussilla Kroatian pääkaupunkiin Zagrebiin. Ohjelmaan saattaa tulla pieniä muutoksia. LAUANTAI . Illallinen hotellilla. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 31.1. Matkalla syödään lounas. SUNNUNTAI . . Lounas paikallisessa ravintolassa. MAANANTAI . . Päiväretki Kroatian pohjoisja koillisosiin, missä perehdymme tammenkasvatukseen, puunjalostukseen ja metsien monikäyttöön. Rantalomapäivä. Halukkaat voivat tehdä oppaan kanssa retken läheiseen Rijekan kaupunkiin. . TIISTAI . Yhteinen päätösillallinen. PERJANTAI . Matka jatkuu kohti Plitvicen kansallispuistoa, joka tunnetaan yhtenä Euroopan kauneimmista metsistä. TORSTAI . Matkalla tutustumme metsäntutkimuslaitokseen ja taimitarhaan. Lento Ljubljanasta Helsinkiin, jonne saavumme puolen päivän aikaan. TIISTAI . 020 756 8615 / paivi. Tutustumme Zagrebiin ja vierailemme Suomen suurlähetystössä. Lounaan jälkeen majoitumme puistossa sijaitsevaan hotelliin. Metsälehteä matkalla edustavat toimittaja Mikko Riikilä ja Metsälehti Makasiinin Metsäperintöpalstan asiantuntija Väinö Sikanen. Pakkaamme eväsreput ja lähdemme metsään. Jaetussa kahden hengen huoneessa 1485 € / henkilö Yhden hengen huoneen lisämaksu 210 € Trio Travelsin palvelumaksu 15 €/ henkilö Hinta sisältää lennot, oppaan palvelut, majoitukset, ohjelmassa mainitut ruuat juomineen, retket ja kuljetukset. .
MAKASIINI 1 • 2013 60. takaisin arkeen TEKSTi JA KuVAuSJäRJESTElYT MARJA HARTolA KuVA MARiA GRÖNRooS TaPIonPöYdäLTä Silakkalaatikko on erinomainen alkutalven arkiruoka
Niillä tarkoitettiin moniviikkoista juhlatonta kautta, joka kesti laskiaiseen saakka. Jauhona voi käyttää sitä, mitä kaapista löytyy. li sää siirappi ja tarkista maku. V anhan kansan mukaan joulun mässäily loppui loppiaiseen, sillä silloin alkoivat härkäeli selkäviikot. Otetaan mitä on ja saadaan mustikkapuuro. Ennen vanhaan silakkalaatikon päälle ripo teltiin etikkaa. Silakkaa pyydettiin suuret määrät, sillä suolasilakkaa syötiin yleisesti koko maassa. leikkaa peko ni palasiksi. Pais ta 170 asteessa 90 minuuttia. Tarjoa maidon kera. Marjapuuron raaka-aineeksi käy mikä marja tahansa. Ennen vanhaan se tehtiin suolakalaan, mutta sen voi tehdä myös tuoreesta silakasta. Pekoni tuo vaihtelua silakkalaatikkoon ja pakastemarjoista syntyy herkullinen puuro. Alkutalven jälkiruokiin käytetään metsämarjoja, sillä niitä on tähän aikaan vuodesta pakastimet pullollaan. Perkaa silakat ja pilko ne palasiksi. Saariston kalastajakylissä silakka oli niin tärkeä, että tyttäret eivät päässeet naimisiinkaan elleivät osanneet valmistaa sataa erilaista silakkaruokaa. Järvialueilla silakan korvasi suolamuikku. Anna kiehua noin 30 minuuttia. Selkäviikot tiesivät myös kalastajille, varsinkin merialueiden ja saariston nuottakunnille, ankaraa työtä kylmissä oloissa. Sekoita muna, maito ja mausteet ja kaada vuokaan. Pienillä muutoksilla perinneruokiin saa uutta makua ja vaihtelua. Monet vanhat arkiruokamme ovat maukkaita, terveellisiä ja edullisia eineitä, joten niitä sopii tehdä nykypäivänäkin. lisukkeeksi käy etik kapunajuuri. Mateen kutu ja pyynti osuivat nekin selkäviikoille. Laatikko on maukas ja maitoon tehtynä kevyt arkiruoka. Päällimmäiseksi pekoniviipaleet ja juustoraaste. Sitä on sanottu liuskalootaksi, kalalootaksi ja lakslootaksi. Selkäviikoista alkoivat metsätyöt, puiden kaato ja havujen ajo eläinsuojiin ja tunkioille. Nykyisinkin puuta kaadetaan ja kuljetetaan teiden varsilta härkäviikkojen aikana. Pekoni siankyljen korvikkeena antaa silakkalaatikkoon erilaisen makunautinnon. PEKONISILAKKALAATIKKO ½ KG SilAKoiTA 1 PKT PEKoNiA 8 PERuNAA 2 SiPuliA 3 VAlKoSiPuliN KYNTTä 2 MuNAA 5 dl MAiToA 1 dl JuuSToRAASTETTA 1 RKl SuolAA MuSTAPiPPuRiA Tilliä ÖlJYä VoiTEluuN Voitele uunivuoka. MUSTIKKAPUURO 4 dl MuSTiKoiTA 1 l VETTä 2 ½ 3 dl oHRAJAuHoJA ½ dl SiiRAPPiA ½ Tl SuolAA Kiehauta mustikat vedessä, maus ta suolalla ja vatkaa jauhot joukkoon. Viikkojen nimi tulee siitä, että härät valjastettiin jälleen töihin ja odotettiin pitkän talven selän taittumista. Puuron voi makeuttaa sokerilla, siirapilla tai hunajalla. Sananlasku Heikki (19.1.) heittää, Paavo (25.1.) painaa, Matti (25.2.) nostaa kertoo mateen rysäkalastuksen ajoituksesta. Joka talossa oli talven varalle hankittu silakkanelikko. 61 MAKASIINI 1 • 2013. lado vuokaan kerroksit tain silakkaa, perunoita, sipulia ja til liä. Marjaruokiin voi soveltaa tunnetun ruotsalaisen kokin ja keittokirjailijan Cajsa Wargin ohjetta Man tager vad man haver (Otetaan mitä on), eli raaka-aineiden saatavuus antaa joustoa ruoanlaitolle. Kuori ja viipa loi perunat ja sipulit. Silakkalaatikko on ollut suosittu arkiruoka. Uusi vuosi aloitetaan arkisilla ruoilla. uutta makua silakkaan Selkäviikoilla siirryttiin vaatimattomiin, arkisiin ruokiin
Valmiit luonnonmuodot eivät ole sopeutuneet teolliseen puuntyöstöön. Hyllynkannatti messa sillä on samantyyppinen merkitys. Hyllynkannattimia tehtäessä hieskoivun yläviistoilla oksanhaaroilla saa vahvemman tuen hyllylaudalle. TEKSTi JA KuVAT MARKuS TuoRMAA koiVun oksanhaaroja on käy tetty reen kaplaiksi, jotka kannattelevat jalasten yläpuolista rakennetta. Epätavallisen kasvutavan ohella myös eri puulajeille ominaiset oksakulmat ja -asennot tuottivat sopivia haarapuita vanhan ajan puutöihin. Ne kuitenkin valmistetaan suorasta puuaineksesta liimaamalla ohuita viiluja mutkan muotoon. Esimerkiksi koivusta löytää helposti oksanhaaroja, joissa rungonpätkästä lähtee viistosti yksi oksa. Sama ero näkyy myös oksien tyvellä: rauduksen oksat taipuvat enemmän sivullepäin. Koivulajin voi valita työhön oksakulman perusteella. Kaplas on pieni puunkappale, joka kiinnitetään reen jalakseen ja joka kannattelee reen yläpuolen rakenteita. Raudusja hieskoivu eroavat jonkin verran toisistaan oksien suhteen. Hies koivun oksat nousevat yleensä voimak kaammin ylöspäin ja rauduskoivun taas enemmän sivullepäin. Tällaisia haaroja ei yksikään puulaji kasvata säännöllisesti. Hies koivun oksasta syntyy tukeva hyllyn kannatin. vanha puunkäyttötapa sai uuden esineen muodon. Monihaaraiset, mutkarunkoiset tai oksikkaat puut kaadetaan metsästä mieluiten jo nuorena. Mutta jos niistä opettelee tekemään puutöitä, oppii myös uudenlaisen tavan katsoa metsän puita. Ennen kuitenkin juuri nämä puut olivat tuiki tarpeellisia. Nimesinkin hyllyni kaplashyllyksi. Haara Puita hake maan KäsIn TeHTY n ykyisin puun epäsäännöllistä kasvua pidetään haittana. Koivusta kaplas Lehtipuilla oksat ovat useimmiten yksittäin. Rauduskoivu on tunnettu riippakoivuna, jonka oksien ohuet ja taipuisat latvat riippuvat suoraan alaspäin. Harvinainen kaksihaara Toisinaan puutöissä tarvitaan haaroja, joissa runkopuu jakautuu kahteen yhtä suureen osaan. Oksanhaara antaa rakenteelle sopivan vinotuen. Ennen tällaisia rungonpätkiä kerättiin reen kaplaiksi. Rauduksen oksakulma runkoon nähden on lähempänä vaakasuoraa asentoa, hieksen yläviistompi. oksa toi mii kaplaassa vinotukena. Itse olen tehnyt koivun oksanhaaroista hyllynkannattimia reen kaplaiden tapaan. Siinä Oksan haaroista voi tehdä monen laisia puutöitä. Hieskoivun oksat ovat jäykempiä. Myös nykyisissä huonekaluissa on puisia kaaria ja mutkia. Sopivia oksanhaaroja kannattaa katsella metsässä jo pystyssä olevista puista. Niitä syntyy 62 MAKASIINI 1 • 2013
Kääntyvä puu pantiin akselin varassa haarojen väliin. Haaran väliin pantiin sopivanmuotoinen kivi ja haaran päät yhdistettiin toisella puunkappaleella. Monikäyttöinen monihaara Heinähankoon tarvitaan nuori puu, jonka latva on haaroittunut monihaaraiseksi. Näin kivi pysyi tukevasti paikallaan. Veneen ankkuri taas voitiin tehdä haarasta, joka oli vielä enemmän harallaan. Monihaaraisen puun voi käyttää myös asettamalla sen väärinpäin lattialle, jolloin haarat muodostavat puulle jalat. Pärepihti pitää valaisuun käytettävää pärettä sopivalla korkeudella ja sopivassa asennossa. Näin on ennen tehty esimerkiksi pärepihtien jalkoja. Männyn ja kuusen oksakiehkurat tuottavat monihaaroja, joissa rungosta lähtee monta oksaa samalta korkeudelta. Ohuet kaksihaarat käyvät työkalunvarsiksi. 63 MAKASIINI 1 • 2013. Talikon kaksi piikkiä on voitu vahvistaa raudoituksin. Kasvavan koivun latvassa ei ole välttämättä yhtä päähaaraa, vaikka vähitellen joku haaroista yleensä valikoituu jatkamaan runkoa. Lantatalikkoja on tehty kaksihaaroista, joihin on jätetty tarpeeksi pitkä runko talikon varreksi. Kaplashyllyssä vanha puunkäyttötapa sai uuden esineen muodon. Suurempaan oksakiehkuraan on voitu kietoa olkiköyttä, jolloin on saatu kaivonkansi. Haara Puita hake maan vain, jos puu jostakin syystä kasvaa kaksilatvaiseksi. Sopivia haaroja voi löytää mistä puulajista vain. Lehtipuiden monihaarat ovat epäsäännöllisiä. Talvella näin tehty korimainen kansi täyttyy eristävällä lumella, jolloin kaivo ei jäädy. Kaksihaaroja on ennen tarvittu esimerkiksi vinttikaivon nostolaitteen pystypuuhun. Esimerkiksi vitsaimenvarren voi tehdä myös laudanpätkästä, jonka reunoihin työkalun terän päät kiinnitetään. Oksakiehkuroille on ollut muitakin käyttöjä. Rukin harkki on toisinaan oksakiehkurasta tehty piikkipuu, jossa rohdinpellavat pysyvät kehrätessä. Vinttikaivon pystypuu taas voidaan tehdä tavallisesta puunrungosta, johon veistetään sopiva reikä kääntyvää vipua varten. Esimerkiksi vitsaimen varsi lähtee kaarevan terän molemmista päistä. Ehkä tämän vuoksi puutöihin, joihin tarvitaan kaksihaaraa, on usein olemassa toisenkinlainen ratkaisu. Metsässä puita katsellessa huomaa, että säännöllisiä kaksihaaroja on vähän. Haarapuun haarat kiinnitetään terän päihin ja ne yhtyvät yhdeksi kädensijaksi. Nuoria koivuja katsellessa voi miettiä, josko jostakin saisi hyvän heinähangon. Näiden haarapuiden tunnetuin käyttö lienee taikinatai puurohierin
Hyllyn etukuvasta näkyy, että oksat ovat hiu kan viistosti myös hyllylautojen pituussuuntaan nähden. Puunsyyt tukevat oksaa voimakkaimmin juuri rungon alapuoliseen osaan, joten tein hyllynkan nattimien välisen jatkoskohdan lähelle alemman kannattimen haarakohtaa. 2 Hyllylaudan alapin taan on taltattava lo vi oksaa varten. 3 Talttasin reiän kes kemmällä olevan renkaan ääriviivojen mu kaan. Tarvittaessa hyllylaudasta voi vuolla sen kohdalta myös hiu kan pois. Toinen rengas taas kuvaa kohtaa, jossa rei kä on hyllylaudan pinnan tasolla. 1 3 5 7 8 2 4 6 64 MAKASIINI 1 • 2013. Ne upotetaan vain noin kolmanneksen verran hyllynkannat timien runkopuuhun, jolloin myös hyllylaudan pään ohittavalle oksalle jää tarpeeksi tilaa. 7 Tein hyllynkannat timien välisen jat koskohdan heti alem man hyllynkannattimen oksan yläpuolelle. lähempänä reunaa oleva rengas ku vaa kohtaa, jossa oksan pää on hyllylaudan si sällä. Tämän vuoksi oksa lähtee runkopuusta jo alemman hyllylaudan alapuolelta. Toinen rengas an taa viitettä reiän suun nasta. Vii meistelyyn sopii kava höylä. hyllynkannattimet hieskoivusta 1 Kuorimisen ja kar kean veistämisen jäl keen oksanhaarat kan nattaa kuivattaa huolel lisesti, jotta oksakulma asettuu paikalleen. 5 Hyllynkannattimien lopullinen muotoi leminen kannattaa tehdä vasta hyllyä asennetta essa, jotta kaikki osat so pivat varmasti toisiinsa. Sahasin oksan ensi hyllylaudan pinnan mukaan viistoksi ja piirsin sen avulla kak si rengasta. Runkoosaa ei kannata katkaista heti oksan alapuolelta, jotta oksa ei lohkea irti. hieskoiVusta tehtyjen hyllynkannattimien oksien suunta on varsin yläviisto. Näin myös ylempi hyllynkan natin saa riittävän pitkäl ti runkopuuta, josta sen saa kiinnitettyä tukevas ti seinään. Tässä merkitsen kohtaa, johon tulee hyllylaudan seinänpuoleista reunaa kannattava lovi. 8 Jos hyllyn toinen pää on nurkassa, sen voi kiinnittää kulmarau doilla. Näin hyllylautojen ei tarvitse ulottua kannattimien ulkoreunaan saakka. 4 Koska vinoon rei kään on vaikea tal tata laudan pinnan suun taista pohjaa, sahasin lo puksi oksan pään suora kulmaiseksi. 6 Kun hyllylautaa var ten tehdään lovi noin kolmanneksen sy vyyteen hyllynkannatti men runkoosasta, mah tuu ylempää hyllylau taa kannatteleva oksa nousemaan hyllylaudan pään ohi
laite kuivattaa jalkineet nopeasti, turvallisesti ja sähköä säästäen. 65 MAKASIINI 1 • 2013. Mönkivät ohittivat oikeat traktorit Traktorimönkijät syrjäyttivät vii me vuoden rekisteröintitilastossa ykköspaikalta perinteiset maata loustraktorit. /tyopaikat tai osoitteella Oulun kaupungin kirjaamo, PL 27, 90015 Oulun Kaupunki, käyntiosoite Torikatu 10. Entä mikä kiinnosti kaik kein vähiten. EFi on kan sainvälinen organisaatio, jonka toiminnassa on mukana kymme niä maita. linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsä lehtiosiosta. kaupungin metsien puunkorjuusta ja puukaupasta, leimikoiden suunnittelusta, metsien uudistamistöistä, kaupungin omistamien metsäteiden hoitoja kunnossapidosta sekä kaupungin omistamien vesialueiden hoidosta ja kalastuksen järjestämisestä. TeeMA: BioeNeRgiA 19 MAKASIINI 8 • 2012 MAKASIINI 8 • 2012 18 eFi muuttaa Metlan tiloihin Joensuussa toimiva Euroopan metsäinstituutti EFi muuttaa ke sällä samoihin tiloihin Metsäntut kimuslaitoksen kanssa. TeksTi Mikko Riikilä?kUVAT RisTo PÖNTiNeN JA Mikko Riikilä Kenen Kotona on taKKa. Kuoreen merkintä ”Yhdyskunta ja ympäristöpalvelut, metsätalousinsinöörin toimi”. Toimen pätevyysvaatimuksena on metsätalousinsinöörin tai metsätalousinsinööri (AMK) tutkinto. Metsätalousinsinööri vastaa mm. helmikuuta men nessä vastanneet osallistuvat arvontaan. 044 703 2380, juha.peuraniemi(at)ouka.. PaLveLuKseen HaLuTaan Mikä oli mielestäsi tämän numeron mielenkiintoisin ar tikkeli. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Monta kättä nousi, kun Toivakan lastentarhan eskareilta kysyttiin, onko kotona takka. EFi:n tar koituksena on samalla tiivistää yhteistyötä Metlan sekä läheisyy dessä sijaitsevan Joensuun yli opiston kanssa. Oulun kaupungin yhdyskuntaja ympäristöpalvelut on asiantuntijaja tilaajaorganisaatio, joka vastaa mm. Omakotitalojen puunkäyttö on viime vuosina kasvanut reippaasti. lähetä vastauksesi postikor tilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rauta tiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Hakemus tulee jättää 8.2.2013 kello 16 mennessä sähköisesti osoitteessa: www.ouka.. Toimen hoitaminen edellyttää voimassa olevaa henkilöauton ajokorttia ja mahdollisuutta oman auton käyttämiseen työtehtävien hoitamisessa. Mönkijöitä on ollut mahdollista rekisteröidä trakto reiksi vuodesta 2007. www.ouka.fi/tyopaikat www.ouka.fi Oulu etsii osaajia Yhdyskuntaja ympäristöpalvelut, maa ja mittaus hakee kokenutta ja osaavaa Metsätalousinsinööriä Oulun kaupunki on savuton työpaikka. Arvostamme paikkatieto-osaamista, neuvotteluja yhteistyötaitoja, metsäalan monipuolista kokemusta sekä perehtyneisyyttä metsästysja kalastuslainsäädäntöön. kaupungin omistamien metsien ja vesialueiden käytöstä ja hoidosta. Arvonnassa palkinnon voittivat Simo Aaltonen, Maija Akonniemi, Petri Hirvikallio, Pekka Karjalainen, Jari Luomi, Juha Rautio, Matti Rautio, Kirsi Rovio, Harri Seppälä ja Juhani Ylitulkkila. Metsätalousinsinöörin palkkaus määräytyy kuntien teknisten sopimuksen mukaan. Tänä vuonna 20vuotta toi minut EFi työllistää Joensuussa noin 50 henkilöä. osa EFi:n työntekijöistä työs kentelee jo nyt Metlan tiloissa, koska EFi:n nykyisessä toimita lossa, vanhassa Suomen Pankin rakennuksessa, on ollut sisäil maongelmia. Vielä enemmän on kasvanut puunkäyttö voimalaitoksissa. Palkinnoksi arvom me viisi kengänkuivaajaa. Lisätietoja antavat maanhankintapäällikkö Juha Peuraniemi, p. Ja kasvu jatkuu, sillä energiapuulle on syntymässä lisäkysyntää ainakin sellutehtaallinen. 20 000 ha ja vesialueita n. Kaikki 4. Tehtävän täytössä noudatetaan neljän kuukauden koeaikaa ja valitun on ennen toimen vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä todistus terveydentilastaan. Joulukuussa tehtiin traktori mönkijöiden rekisteröinnin uusi kuukausiennätys, 299 rekiste röintiä. Yhden pal kinnon arvo on 23 euroa. mistä pidit. ja luonnonvarasuunnittelija Riitta Niemelä p. Viime vuoden rekisteröidyin mönkijämerkki oli Polaris 1?469 traktorimönkijällään. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. 7000 ha. ViiMe nuMerossa kiinnos tavinta luettavaa oli puuener giaa käsitellyt teemakokonaisuus Kenen kotona on takka. Oulun kaupunki omistaa metsiä n. Eikä ihme, sillä lähes jokaiseen uuteen omakotitaloon rakennetaan joko takka tai uuni. 044.7032384, riitta.niemela(at)ouka.
MHY Mänty-saimaa 2x120_Makasiini 20.12.2012 11.41 Sivu 1 TaPaHTumIa PaLveLuKseen HaLuTaan KouLuTusTa aPuraHoJa METSÄSTÄ enemmän osaamista Enemmän osaamista – www.hyria.fi p. Ristiinan toimistolle tarvitsemme toimihenkilön vakituiseen työsuhteeseen ja Mäntyharjun toimistolle määräaikaisen vuoden 2013 loppuun saakka (vanhempainloman sijaisuus). 66 MAKASIINI 1 • 2013. Lisätietoja tehtävistä antaa toiminnanjohtaja Jouni Tiainen, puh. 5 000 metsänomistajaa, jotka omistavat metsää n. Erityisosaaminen kannattaa mainita hakemuksessa. Uudenmaankatu 249 05840 Hyvinkää Metsänjalostussäätiö jakaa avustuksia metsäpuiden jalostusta edistävään tutkimusja kehittämistyöhön sekä alan tiedotukseen ja koulutukseen. Palkkaus YT/Meto työehtosopimuksen mukaisesti. 0400-158369. Paikat täytetään 1.4.2013 tai sopimuksen mukaan. Haettavaksi esitetään suuruusluokaltaan 500–5 000 € apurahoja. 09 315 49 847 Yli 200 yritystä hakemistossa osoitteessa www.metsalehti. Ilmoittautuminen 31.1.2013 mennessä. 150 000 ha. Arvostamme markkinointihenkisyyttä, oma-aloitteisuutta, reipasta ja ennakkoluulotonta otetta asiakaspalvelutyössä. SUOMEN YHTEISMETSÄPÄIVÄT Levillä 18.–19.4.2013 Paljon ajankohtaista asiaa yhteismetsistä ja niiden toiminnasta. Apurahojen hakuaika päättyy 22.2.2013. Tutustu ja ilmoittadu www.hyria.fi. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 20. Sopii myös ammattitutkintoon valmistavaksi. 2 metsäneuvojan paikkaa auki Haemme palvelukseemme kahta aluevastuista metsäneuvojaa. Asiakkaanamme on n. Lisätietoja: www.metsanjalostussaatio.fi toiminnanjohtaja@metsanjalostussaatio.fi Ilmoita Metsälehti Makasiinissa jarmo rautapuro, p. Metsänomistajien koulutusta yli 30 vuoden kokemuksella. Jatkuva haku. Vielä ehdit! Katso ohjelma ja ilmoittaudu: www.yhteismetsat.fi >Ajankohtaista MÄNTY-SAIMAA Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa toimii Mäntyharjun, Ristiinan, Savitaipaleen ja Suomennimen kuntien alueella. 050 415 5623 www.hyria.fi Puuntuottajille räätälöityä koulutusta Verkkokurssien täydentämää lähiopetusta joustavasti viikonloppuisin. Lisätietoja toimistosta. Jätä hakemuksesi 24.1.2013 mennessä osoitteella jouni.tiainen@mhy.fi
Sen jälkeen hakemuksia ei voi täydentää eikä myöhästyneitä hakemuksia voida ottaa huomioon. Etusijalle asetetaan osuuspankkitoimintaa sekä rahoitusalaa laajemmin koskevat tutkimukset. Apurahojen hakuaika päättyy helmikuun 10. Ne on tarkoitettu maaseudun elinoloja ja elinkeinotoimintaa käsitteleviin tutkimuksiin. päivänä 2013 klo 24.00. PL 308, 00101 HELSINKI Apurahat_260x380_2013_Metsälehti.indd 1 1/8/13 1:53 PM. Jatko-opiskeluun myönnettävän apurahan enimmäismäärä on 25 000 euroa vuodessa. Apurahaa voi hakea a) henkilökohtaiseen tutkimukseen b) tutkimusryhmän toiminnan rahoittamiseen c) päätoimiseen post doc –tutkimukseen ja d) päätoimiseen jatko-opiskeluun. Apurahat myönnetään vuodeksi kerrallaan, mutta menestyneitä tutkimusryhmiä, post doc -tutkijoita ja jatko-opiskelijoita voidaan rahoittaa useamman vuoden ajan. Tutkimusryhmälle myönnettävällä apurahalla katetaan aputyövoiman palkkausja muita tutkimuskuluja. OP-POHJOLA-RYHMÄN TUTKIMUSSÄÄTIÖN APURAHAT Apurahoihin on varattu 1 000 000 euroa, ja ne on tarkoitettu taloustieteellisiin tutkimuksiin ja jatko-opintoihin. Etusijalla ovat tutkimukset, jotka liittyvät rahoitusalaan tai osuustoimintaan. Apurahan saajan tulee ilmoittaa apurahastaan Melalle, jos työskentely kestää yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja vuotuinen tulo on vähintään 3 552,92 euroa. Siihen mahdollisesti sisältyvistä henkilökohtaisista apurahoista tulee jokaisesta tehdä oma hakemuksensa. OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiön ja Kyösti Haatajan säätiön hallitus Tarja Aho, Vä2/3 krs. Vuotuinen enintään 65 000 euron post doc –apuraha on tarkoitettu hiljattain väitelleille. Apurahan saajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Hakemukset laaditaan säätiöiden kotisivuilla internet-osoitteessa www.tutkimusapurahat.fi löytyvällä hakujärjestelmällä tai hakulomakkeella, joita on saatavissa postitse alla olevasta osoitteesta. KYÖSTI HAATAJAN SÄÄTIÖN APURAHAT Apurahoihin on varattu 85 000 euroa. Lähetetyt hakemukset voidaan käsitellä molempien säätiöiden tieteellisissä toimikunnissa, jos se on hakijan edun mukaista. Tutkimukset voivat olla taloudellisia, sosiaalisia tai oikeudellisia. OP-POHJOLA-RYHMÄN TUTKIMUSSÄÄTIÖ JA KYÖSTI HAATAJAN SÄÄTIÖ Julistavat haettavaksi apurahoja tieteellistä tutkimustyötä varten. Apurahojen saajilta edellytetään kirjallinen tutkimusraportti ja lyhennelmä tuloksista. Se maksetaan laitokselle, joka ottaa apurahan saajan työsuhteeseen, mihin hakijan tulee saada laitoksen suostumus. Suurien apurahojen/tutkimushankkeiden osalta hakijan edellytetään omistautuvan päätoimisesti tutkimukseen
Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 1”. 21 b, 00100 Helsinki. Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Jukka niku, metsänhoitaja, Helsinki (matkoilla) 50 VuoTTa 21.1. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi merKKIPäIvIä nImITYKsIä maKasIInIKrYPTo 1 Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 31.1. oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palsta on avoin kaikille luki joille. 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 info: 00003 00003 VASTAuSläHETYS + Lehden saajan osoite uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SuKuNiMi ETuNiMi SuKuNiMi ETuNiMi läHioSoiTE läHioSoiTE PoSTiNuMERo PoSTiToiMiPAiKKA PoSTiNuMERo PoSTiToiMiPAiKKA PäiVäYS ??AllEKiRJoiTuS?????????PuHEliN ASiAKASNuMERoNi lEHdEN oSoiTEliPuKKEESTA. Tässä tehtävässä Mennalalla on vastuu deeren omistamien jälleenmyyn tiyhtiöiden liiketoiminnasta Suo messa, Ruotsissa, Norjassa, iso Britanniassa ja irlannissa. JoHn DEERE Jari Mennala on nimitetty maa talous ja metsäkonevalmistaja John deeren Euroopan jälleen myyntiyhtiöiden johtajaksi. 2013 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 110 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 121 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 61 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 61 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 9?%. ja metsät. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun osoitteenmuutos ??/?. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Makasiinikrypto 8, oikea ratkaisu Palkinnot Makasii nikryptosta 8 on ar vottu seuraaville kol melle: Helena Nuojua, Kempele, Jarmo Salonen, Helsinki ja Marja Vartia, Alas taro. Tapani Holmijoki, Metsän hoitoyhdistys lounametsän alue neuvoja, Piikkiö Merkkipäiväpalstalle tiedot kerä tään liikesivistysrahaston merk kipäiväluettelosta, metsänhoito yhdistyksistä ja metsäkeskuksis ta. Eero Pilkama, toimitus johtaja, metsänhoitaja, Espoo (matkoilla lähipiirin kanssa) 60 VuoTTa 21.1. Palstan osoite: Metsälehti/Merk kipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. osoitteessa Metsälehti, pl 890, 00101 Helsinki. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Anders Strömgren puolestaan on nimi tetty deeren Euroopan jälleen myyntiyhtiöiden myyntijohtajak si, vastuullaan John deeren omis taminen jälleenmyyntiyhtiöiden myyntitoiminta. 70 VuoTTa 3.2. Juha S. Eero autere, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, kehittämisasiantuntija, Vantaa (matkoilla) 27.1. tohtori, Jyväskylä (vastaanotto 21.1.) 30.1. onnittelumme heille ja kiitokset kai kille mukana olleille. niemelä, ylijohtaja, dosentti, maat. 2013 – ??/?. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuu kautta ennen merkkipäivää
Nyt eläkepäivillä Nivalassa käydään perheen kanssa lähes joka toinen viikonloppu. Mutta ei korppi pilaantunutta ruokaa syö. Se partioi aamuisin teiden varsia ja saa suuren osan ravin nostaan liikenteen uhreista. Pellonmetsitys alueilla on myös ensiharvennustar vetta, joten mönkijälle on käyttöä”, Tölli kertoo. PILKKeITä kaikkien Metsälehden tilaajien kesken arvottu mönkijä meni tällä kertaa ouluun. useimmiten tehdään metsätöitäkin. Työintoa Töllillä riit tää edelleen, vaikka ikää kertyy tänä vuonna täydet 70 vuotta. Tölli on tehnyt itse ensiharvennuksia ja muita hoitotöitä. Pilaantunutta ruokaa korpille on tarjolla vain kaatopaikoilla, mutta sielläkin se valitsee tarkoin, mitä syö. Mönkijä innokkaalle metsänhoitajalle Mönkijälle löytyy metsäpalstalta käyttöä, Martti Tölli lupaa. Pedon ja raadonsyöjän ravinnossa ei ole olennaista eroa. ilmastossamme liha säilyy ydinkesän hellejak soja lukuun ottamatta hyvälaatuisena viikkokau sia. Metsätöihin hyvin soveltuvan Arctic Cat mönkijän voitti Martti Tölli. intiassa karjan lääkinnässä käytetty diklofenaasi on vienyt sikäläiset korppikotkat su kupuuton partaalle. ”Mönkijä tulee tarpeeseen, sillä esimerkiksi tuulenkaatojen keruu on talvella hankalaa. Aine turmelee korppikotkan munuaiset, tappavan annoksen lintu saa usein jo kerralla syödessään diklofenaasilla hoidetun eläimen raatoa. Kun oma ravinnonkäyttömme on niin kovin kontrolloitua ja hygieenistä, sitä heti pohtii, miten raadonsyöjät selviävät pilaantuneen ruoan ja kaikkien tautien ja bakteerien kanssa. Se hän syö riistan tuoreempana kuin metsästäjät, jotka roikottavat saalistaan aitan ovenpielessä viikon, toistakin, jotta liha mureutuisi ja saisi aro mia, mikä tarkoittaa, että liha on alkanut hajota eli pilaantua! useimmiten korpin nauttima liha on hyppinyt vielä edellisenä päivänä, ja vain suurem mista eläimistä riittää ravintoa moneksi päiväksi. Korppi on Suomen selkärankaisista selvä piirteisin haaskansyöjä. itse korjatut puut on ajettu lynx 5900 moottorikel kalla. Ruoansulatuskanavan hapot ja entsyymit ovat kuitenkin sen verran vahvoja, että useimmiten bakteerit ja loiset kuolevat. Tölli kertoo olleensa vapaaajan metsuri lähes koko ikänsä. Töllin perheellä on perintömetsää Nivalassa noin 50 hehtaaria, siellä on myös lomaasunto. raadot ravintona Korpin ei tarvitse useinkaan syödä ”mätänevää lihaa”: ravinnon laatu on tavallisesti paljon parempi kuin miltä se ihmisestä näyttää. Sen sijaan kasvien tai ihmisten valmistamille myrkyille sekä petoeläimet että raadonsyöjät ovat herkkiä. TEKSTi SEPPo VuoKKo KuVA JoRMA PEiPoNEN haaskansyönti kuulostaa vastenmielisel tä. Raadonsyöjät kyllä syövät tauteihin ja loisiin kuolleita eläimiä. Se seuraa suurpetoja ja metsästäjiä ja on tuota pikaa paikalla, kun saalis on suolistettu ja pöytä katettu korpille. 70 MAKASIINI 1 • 2013. Metsiä on hoidettu ja hakattu metsäsuunnitelmien mukaan
SEuRAAVA METSälEHTi MAKASiiNi ilMESTYY 28. ensI numerossa PuuNKoRJuu teema Miten hakkuu tehdään laadukkaasti, tarkasti ja kustannustehokkaasti. tammikuuta. BA RB Ro W iC KS TR Ö M / Ro d Eo 71 MAKASIINI 1 • 2013. Seuraava Metsälehti ilmestyy 31. HElMiKuuTA
Minulle Visuaalisena ihmisenä on tärkeää, että tuote sopii ympäristöön sä. Jos kysynnän mää rällä mitataan, ylivoimaisesti suosituin tuotteeni on paistolasta. Mottoni onkin, että en tee mitään turhaa, koska tässä maailmassa on jo liikaa kaikenlaista. Käyttötarpeesta se lähti, arkisesta tilanteesta. Pitkä käyttöikä on lähtökohtiani. Hyvä esimerkki siitä on Minimijak kara. Muita vaihtoehtoja minulle ei ollut edes olemassa. Puu on helPointa ostaa tukku kaupasta. Kasvoin maanviljelijäperheessä Kärsä mäellä, joten näin pienestä pitäen kovaa työntekoa ja totuin itsekin tekemään kä sin. Arto Halmetoja elää Orivedellä, josta on kohtuullinen matka esimerkiksi tärkeille messuille. lahden seudulta saa hyvin puusepänkuivaa tavaraa ja Fiskarsista yllättävän paljon Suomessa kasvanut ta jalopuuta. Kun asiakkaat näkivät sen, he rupe sivat kyselemään, että tekisitkö minul lekin. Viimeiset kym menen vuotta olen toiminut yrittäjänä orivedellä. Siitä voi tehdä isompiakin huonekaluja." Vähemmän on enemmän Minimijakkaraan Halmetoja käyttää kovia puulajeja. ”Ihmisten tapaaminen on mukavaa vastapainoa yksinäiselle työlle.” 72 MAKASIINI 1 • 2013. lanseerasin Minimin vuonna 2009 Habitaremessuilla, ja sen jälkeen se on työllistänyt minut. Kun aloin kiertää messuja ja vietin niillä jopa viisi kymmenen tunnin päivää peräkkäin, tuli mieleen, että tarvitsen ke vyen ja muun kuorman mukaan sopivan istuimen. Tyypillisiä töitäni ovat mittojen mukaan valmistettavat pöydät, mutta valikoimaani kuuluu myös erilaisia sisustustavaroita kuten lehtitelineitä. Etsin muotoa, joka miellyttää silmää pidemmän aikaa ja joka toimii myös käytännössä. Hin nan ratkaisevat puulaji ja korkeus. Minimiä on kahta kokoa, 65 senttiä ja 45 senttiä korkea. TEKSTi HANNA lEHTo-iSoKoSKi KuVAT EMil BoBYREV ”ValMistan huonekaluja, joiden mal lit suunnittelen itse. olen koulutukseltani sekä puuseppä että puutyön suunnittelija. isä työskenteli myös kirvesmiehenä ja puuseppänä, joten puuala tuntui luonte valta. Syntyi Minimin, kolmijalkaisen jakkaran, korkea versio. Jakkara syntyy vähästä materiaalista ja on simppeli rakenteeltaan – istuimet voi myös pinota. TuoTe & TeKIJä Hieno puuseppä Arto Halmetoja ei tee mitään turhaa jo valmiiksi tavaraa pursuavaan maailmaan
Nyt julkaistavaan, odotettuun uusintapainokseen on koottu kaksiosaisen alkuteoksen parhaat kertomukset. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. 39,40 € Erämiehen luonto Martti Hahtola Suosittu kirja kuvaa kokonaisvaltaisesti suomalaisen erämiehen luontosuhdetta. Kaikki metsäverotukseen liittyvät vuosittain muuttuvat taksat sekä korvausten ja vähennysten määrät ovat kirjassa mukana. Haluamme juhlia menneitä ja tulevia juuri sinun kanssasi. Kustantajan ovh. Kustantajan ovh. Londen, suomennos Kalle Väänänen Suomalaisen eräkirjallisuuden klassikko ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1923 nimellä Kertomuksia ja kokemuksia eräretkiltä pohjolassa. Pidä kestotilauksesi voimassa. Jos et vielä ole kestotilaaja, tee nyt jatkuva tilaus ja hyödynnä samalla kestotilaajaetusi. Tämän lehden mukana lähetimme sinulle kestotilaajan lahjana tuoreen Metsäverokirjan 2013 – ole hyvä. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Kustantajan ovh. Pitkäjänteisen työmme mahdollistaja ja selkäranka olet sinä, arvoisa kestotilaajamme. 38, 40 € Metsäverokirja 2013 Hannu Jauhiainen Metsäverokirja 2013 on jokaiselle metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle tärkeä ajantasainen perusteos. 29 € Eräretkiä Pohjolassa Ax. Tietoa ja elämyksiä. Kustantajan ovh. Kirjassa esitellään uudistamisvaiheen toimenpiteet ja niiden perusteet. 42,00 € Metsänomistajan rahakirja Martti Linna Kirja kertoo selkein esimerkein, miten metsän ja sen puuston arvo muodostuu markkinoilla, ja kuinka metsänomistaja voi parantaa omaisuutensa tuottoa. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakustannus.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Metsään ei mennä vain saaliin toivossa vaan myös nauttimaan luonnonrauhasta ja upeista yksityiskohdista. 38,40 € Metsäkirjakauppa Uutuus Uutuus Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus Kirjat Maka 01-13.indd 1 3.1.2013 22.38 M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Kestotilaus on pelkkää juhlaa 2013 Polku omaan metsään Metsälehti on ollut suomalaisen metsän päääänenkannattaja 80 vuotta. Juhlavuotena muistamme sinua huikeilla tarjouksilla, yllätyslahjoilla ja kaikella muulla sen sellaisella. Soita heti! Puh. 38,40 € Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Metsänuudistaminen on investointi tulevaan ja vaikuttaa metsänkehitykseen sekä metsästä saataviin tuloihin aina kiertoajan loppuun asti. KT lahjakirja 1-13 230x297.indd 1 6.1.2013 21.58. Tunnetuin ja vahvin karhunkaataja, sillä säästät satoja euroja! Metsäverokirja 2013 Arvo 29 euroa. Yhteismetsä Perustaminen – hallinto – verotus Pirjo Havia Kirja antaa tietoa yhteismetsän perustamisesta ja toimintaperiaatteista sekä osakkaiden vaikutusmahdollisuuksista ja oikeuksista. Kustantajan ovh. 09 315 49 840. Fr. Kustantajan ovh
Stora Enson asiakkaille maksuton järjestelmä on käytettävissä mistä tahansa nettiyhteyden kautta. Metsäverotus yhdellä istumalla: • kirjanpito ja tulosteet • 2C veroilmoitus • kausiveroilmoitus. eMetsä – Metsä siellä missä sinäkin Stora Enson eMetsä-palvelu on nykyaikainen tapa hoitaa metsän asioita. eMetsässä voit seurata puukauppojasi, käyttää Tähtitiliäsi tai tehdä metsäveroilmoituksen. Tutustu eMetsään tarkemmin osoitteessa www.storaensometsa.fi tai kysy lisää numerosta 09 8860 2102