Metsälehti 1/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TAMMIKUUTA • NUMERO / • • WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I / 2220_.indd 1 8.1.2014 15.30. TE EM A : M ET SÄ VE RO TU S . Toisenlainen savotta Suomalaisia Kanadan hakkuutyömailla HISTORIA MYRSKY PUISTA METSÄN OMISTAJA TAVOITTEENA KOVA TUOTTO METSÄN HOIDON PERUSTEET KASVU VOIMA LÄHTEE MAASTA VEROTUS NÄIN TÄYTÄT VERO ILMOITUKSEN KYSYMYSTÄ SUURI VERO NUMERO Uudet lait voimaan • Syystaimet maistuvat myyrille • Miten metsäristikko syntyy
2221_.indd 2 8.1.2014 15.31. Katso kaikki alekirjamme ja tee tilaus osoitteessa: www.metsakirjakauppa.. Metsäkirjakauppa www.metsakustannus.. Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus Metsäkirjojen ale on käynnissä Toimi heti! Toimi heti! Alennuskirjoja on rajoitettu määrä
KOLUMNI: Cascade – uusi kirosana LUHTA: Sydäntalven valo TAPIONPÖYDÄLTÄ: Runebergintorttu talkkunasta KÄSIN TEHTY: Tulta käävästä LUKIJOILTA: Lisätieto verotuksesta tarpeen MAKASIINIKRYPTO PILKKEET: Elämää syvässä varjossa TUOTE & TEKIJÄ: Silmälasit viilusta METSÄLEHTI MAKASIINI 15 20 50 SISÄLLYS NRO / . Ahkeroi verovapaasti Alvit takaisin Hankala saunamökki RAHAPUU: Opetuksen ongelmat OMA METSÄ METSÄNHOITO: 19 kysymystä myrskypuista PIKATESTI: Pureva nostokoukku METSÄNHOIDON PERUSTEET: Kasvu lähtee maasta TUTKIMUS: Syystaimet maistuvat myyrille METSÄLÄISEN ALLAKKA: Tärkein työkalu huoltoon METSÄPERINTÖ: 7 kohdan veroremontti KYSY POIS: Haittaako vaihteen vääntyminen. KIMMO BRANDT LAURI SELIN MAKASIINI • MAKASIINI • 2222_.indd 3 9.1.2014 17.58. PÄÄKIRJOITUS: Ryske jatkuu METSÄNOMISTAJA: Lakeuksilla ei levätä UUTISET: Vuosirytmi sekaisin Uudet lait voimaan METSÄTYYPPI: MIKÄ ON HAUSKIN METSÄSANA. MARKKINAT: Rauhallisesti liikkeelle KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Männyt runkohinnalla VERKOSTA: Puun hinta vuonna 2014 TEEMA: METSÄVEROTUS NÄIN SE SUJUU Metsälehden ohjeilla veroilmoitus täyttyy helposti. Erkki Vuokila on laatinut ristikoita Metsälehteen jo liki 40 vuotta. TUOTEUUTUUDET: Pystykarsijan avuksi TUKISTA MITTAA Lauri Selin lähti 50-luvulla Kanadaan metsätöihin.
helmikuuta avautuu Metsälehden veroneuvontapuhelin. Rahaa projektiin kului vajaat puoli milRyske jatkuu PEFC/02-31-162 Kannen kuva LAURI SELIN METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 00100 Helsinki Puhelin 09 31549800 Telefax 09 31549879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.. 09 31549808 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 31549842 Ansa Seppälä p. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. www.metsalehti.. Investointi tuotti aluetalouteen melkoisen summan euroja. vuosikerta, perustettu 1933. Pirkanmaalla kokeiltiin, voisiko asialle tehdä jotain. 09 31549845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Myös Metsälehti on perustettu aikanaan metsäneuvonnan työvälineeksi. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.. Sen ensimmäisen osa sivuilla 40–41 käsittelee kasvupaikkoja. 09 31549870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä 39 40101 Jyväskylä p. 09 31549807 Tiia Puukila p. 09 31549844, 050 572 2165 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. Yksi syy siihen on, että vuosituhannen lopulta lähtien uudistushakkuita on tehty tavallista vähemmän. 09 31549809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.. 09 31549848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.. Vaikuttavuusarviossa todetaan, että pelkästään yhteisomistustiloille tehdyt tilakäynnit poikivat hoitoja hakkuutöitä 3,8 miljoonan arvosta. 09 31549803 Eero Sala p. PÄÄKIRJOITUS joonaa euroa, josta valtaosa oli Pirkanmaan ely-keskuksen kanavoimaa EU-rahaa. Joka tapauksessa ryteiköt ovat lisääntyneet. Viime vuonna lehti täytti 80 vuotta, ja edelleen jatkamme samoissa merkeissä. 09 31549847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Määrä on melkein kaksi kertaa enemmän kuin järjestäjät olivat asettaneet tavoitteeksi. 09 31549843 Ulla Ylikangas p. Ensiharvennukset lisääntyivät melkein 40 prosenttia. 09 31549802 040 516 4000 AD Anna Back (hoitovapaalla) Tuomas Karppinen p. Toimeliaisuutta olisi voinut olla enemmänkin, sillä viime vuosina metsien hoitotöissä on ollut tavallista hiljaisempaa. 09 31549841 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. MAKASIINI • 2223_.indd 4 9.1.2014 18.33. Perinteiselle neuvonnalle on edelleen tilausta, sillä kaikkea ei opi tietokoneelta. Sähköpostilla kysymyksiä voi lähettää Hannu Jauhiaiselle jo nyt. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Makasiinin levikki: 36084 ( /12) Painopaikka Paperit Forssa Print 2013 G-print 170 g Novapress Silk 80 g KAIKKI KESTOTILAAJAT saavat tämän numeron mukana toimittaja Hannu Jauhiaisen kirjoittaman Metsäverokirjan. 09 31549849 040 7231613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Toisaalta hoitorästejä on selitetty metsänomistajien ikääntymisellä ja kaupungistumisella. Esimerkki todistaa, että metsänomistajat ovat kiinnostuneita metsiensä hoidosta. Työtä tositteiden ja lomakkeiden parissa on kaikkein eniten niillä, jotka ovat olleet ahkeria myös metsässä. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Maanantaina 3. 09 31549806 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Vuodesta 2009 alkaen taimikonhoidon hehtaarimäärät kasvoivat parilla tuhannella hehtaarilla vuodessa. Kaikkiaan Ryskettä metsiin -projektin arvioidaan aiheuttaneen jopa 7,8 miljoonan arvoisen piristysruiskeen Pirkanmaalle. Viidessä vuodessa myös nuorten metsien hoitorästit alkoivat purkautua. M etsäveroilmoituksen teko lähestyy, joten kohta on aika järjestää kuitit. MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. Neuvontatilaisuuksia ja käytännön töihin opastavia kursseja järjestettiin yli 200 ja niihin osallistui lähes 7000 metsänomistajaa. 09 31549805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. Tässä numerossa aloitamme uuden metsänhoidon perusteita avaavan juttusarjan. 09 31549804 Toimittajat Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p. Kun bensaa palaa, kuitteja kertyy. ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15–16.00 Puhelin 09 31549840 Katja Raninen p. Vuodenvaihteessa päättynyt hanke ylitti odotukset. Metsäkeskuksen johdolla ja alueen metsäväen yhteistyöllä käynnistettiin vuonna 2009 Ryskettä metsiin -projekti. Metsäntutkimuslaitoksen viime syksynä julkistamat inventointitulokset osoittivat, että harvennuksen tarpeessa on lähes 1,6 miljoonaa hehtaaria taimikoita ja nuoria metsiä
Kaikki nuotioja grillauspaik at olivat täynnä: ulkoilijoita, kalastajia, lintubonga reita ja valokuvaajia oli runsaasti liikenteess ä. TAMMIKUUSSA Porvoon edustalla Emäsaloss a Varlaxudde nin virkistysalu eella oli sunnuntain a 5.1. Aurinkokin hieman pilkotti. ruuhkaista . Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Kuva Sami Heiskanen 2224_.indd 5 9.1.2014 18.04
Pohjanmaalla joutuu puntaroimaan, tuottaako metsämaa paremmin peltona. Taustan parin hehtaarin uudistusalue muuttuu isännän omalla kaivurilla pelloksi. METSÄNOMISTAJA MAKASIINI • 2225_.indd 6 9.1.2014 18.06. ”Enimmillään peltohehtaarista on maksettu täällä 23000 euroa”, Västi kertoo
Tekee siis juuri niitä töitä, joita itse pitää tärkeinä. LAKEUKSILLA EI LEVÄTÄ Ylistarolainen Kimmo Västi viljelee maata, hoitaa metsiä ja myy suomalaista metsäkoneosaamista maailmalle. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN 2225_.indd 7 9.1.2014 18.06
Päätyönään hän myy metsäkoneita Logsetin palkkalistoilla muun muassa Baltian maihin ja Puolaan. Se ei saa isännältä juuri huomiota osakseen. Siinä sivussa mies hoitaa kotitilansa neljääkymmentä peltoja sataaviittäkymmentä metsähehtaaria. Jos oman tilan rajalta tulisi palsta myyntiin, niin asiaa voisi harkita.” Maausko elää siis lakeuksilla edelleen lujana. ”Teeriä näillä lakeuksilla on ollut aina hyvin, monesti ne istuvat pihapuissa. Keittiön ikkunasta avautuu näkymä Jääskänjoen kylän pelloille ja metsäsaarekkeisiin. K immo Västi, 37, siemailee aamukahvia suojeluskuntalogolla varustetusta mukistaan. Kohtalaista kovempi työmäärä ei hirvitä. Jokainen meistä pitää jääräpäisesti kiinni esi-isien peltoja metsätilkuista, mutta jollain keppi-porkkanamenetelmällä asiaa pitäisi edistää. ”Uutta isojakoa tänne ei kannata yrittää. Parin sadan metrin päässä pellolla liikehtii verkkaisesti viisikymmenpäinen teeriparvi. Se ei ole itseisarvo, vaan kaikessa kehittyvässä yritystoiminnassa pitää asettaa tavoitteita”, sanoo mies mahtaiYlistaro METSÄNOMISTAJA MAKASIINI • 2225_.indd 8 9.1.2014 18.06. Siihen verrattuna kotimaan metsätalous on piperrystä. Yksi keino olisi naapuritilalle tarjottava etuosto-oikeus.” Ylistaron metsätilojen joukossa on paljon myös niitä, jotka ovat jääneet hoitamatta esimerkiksi perikunnan omistuksessa. Viisivuotias Urho Vaara Verneri Västi on tottunut kaivurikuski. Omalla kaivinkoneella hoituvat maanmuokkausja ojitustyöt. On mukana omaa kilpailuviettiäkin. On muutenkin hyvä, että vapaus hyödyntää omaa metsää taloudellisesti lisääntyy. Hän on sukunsa neljäs mies talon ohjaksissa. Matkasta jäi hyvä ?ilis”, Västi kertoo. ”Pohjanmaalla on totuttu ajattelemaan, ettei ole mies eikä mikään, jos ei tee kellon ympäri töitä. Niinpä metsäpinta-alan järkevä kasvattaminen ei ole tilarakenteenkaan takia helppoa. ”Faarin ja isän perintönä tavoitteenani on tuplata tilan pinta-ala. Seuraavakin sukupolvi varttuu hyvää vauhtia: isän syliin kavunnut Kimmo Västi kehitti metsätalousinsinööritutkinnon opinnäytetyönä tuhkanrakeistimen. ”Metsässä pitäisi toimia kuten maataloudessa, eli otetaan tuleva isäntä jo 5-vuotiaana oppiin traktorin koppiin. Kofeiini tulee tarpeeseen, sillä vain muutama tunti aiemmin mies on palannut työmatkalta Puolasta. ”Kävimme neuvottelemassa kaupoista parin mahdollisen asiakkaan kanssa. Pienen tilaja kuviokoon vuoksi metsäkoneiden aika kuluu lavetin päällä.” Uudesta metsälaista saattaisi tulla pidemmän aikavälin apu kotimaan tilanteeseen. Kalleimmillaan peltohehtaarista on maksettu 23 000 euroa, joten metsän raivaaminen pelloksi voi kannattaa. lematta. Pohjanmaalla myytävät metsätilat kiinnostavat sijoittajien lisäksi myös maanviljelijöitä. ”Se mahdollistaa kuviokoon kasvattamisen, kun uudistamisläpimitat poistuvat. ”Seuraan myytäviä kohteita aktiivisesti, mutta tilojen hinnat ovat vuoden 2007 puunhintapiikin jälkeen karanneet käsistä. Onhan järjetöntä, että voit omistaa satojen tuhansien arvoisen metsätilan, muttet tiukan paikan tullen saa sieltä irti senttiäkään rahaa.” Västi arvelee, että suomalaisilla olisi metsätaloudessa muutenkin paljon opittavaa ulkomailta. Omalla valtakaudellaan Västi on kasvattanut tilan metsäpinta-alaa, tällä hetkellä metsähehtaarit koostuvat kolmestatoista erillisestä tilasta. Kilometrin pitkä ja kaksikymmentä metriä leveä tila ei ole Ylistarossa harvinaisuus. Vanhan isännän tehtäviin kuuluu ampua hulluimpia ideoita alas kiikkustuolista käsin.” Oppia ulkomailta Tilojen pirstaloituminen on Västin mielestä iso ongelma paitsi yksittäisen metsänomistajan myös koko metsäalan kannattavuuden kannalta. Sorsan saaminen saaliiksi on nykyisin paljon vaikeampaa kuin teeren.” Kotitilaansa Västi on isännöinyt vuodesta 2006 lähtien. ”METSÄSSÄ PITÄISI TOIMIA KUTEN MAATALOUDESSA, ELI OTETAAN TULEVA ISÄNTÄ JO VUOTIAANA OPPIIN TRAKTORIN KOPPIIN.” Urho-poika on viisija Elle-tytär kolmivuotias. Kun on kakarana nujunnut puolialasti painimatolla, niin ei enää tarvitse niin ujostella”, mies kuittaa ja kääntää suupielensä duudsonimaiseen virneeseen. ”Totta puhuen saan tehdä nyt juuri sellaisia töitä, jotka itse koen tärkeiksi.” Tavoitteena tuplata tilakoko Kuulijalle ei jää epäselväksi, että ollaan aivan Etelä-Pohjanmaan sydämessä Ylistarossa, joka on nykyään osa Seinäjokea. ”Olen nähnyt, miten Venäjän puolelle hakataan aukkoja, jotka ovat kooltaan 20 kilometriä kanttiinsa. Arvokkaan pääoman riutuminen oman onnensa nojassa kismittää
2225_.indd 9 9.1.2014 18.06. Kuivien oksien katkominen rungoista on suorastaan hypnoottista hommaa, jossa on kulunut ilta jos toinenkin. Kimmo Västin metsästä löytyy 11 hehtaarin laajuinen visakoivikko
”En vastusta suojelua, jos metsässä on suojelemisen arvoinen kohde, mutta suojelua ei pidä tehdä suojelun itsensä takia.” Miehen Ylistarossa ja Ilmajoella sijaitsevissa metsissä maapohjat vaihtelevat karusta avosuosta reheviin lehtomaisiin kankaisiin. Niiden puuston kehitykseen on mahdollista omin toimin vaikuttaa, mutta jos maapohja on karu, ei taikatemppuja ole tehtävissä.” Poikkeukseksi Västi lukee sopivissa kohteissa turvemaametsien tuhkalannoituksen. ”Minun laskupäälläni lyhempi kiertoaika tarkoittaa parempaa tulosta.” Rivien välistä on helppo tulkita, ettei mies varsinaisesti lukeudu luonnonsuojelijoihin. ”Vähän hätäännyinkin, että kuoleeko puusto moisesta lastista ja soitin Metlaan. Se on yleensä eri asia kuin puuntuoton maksimointi.” Tavoitteessa onnistuminen edellyttää metsien tilan aktiivista seurantaa sekä hakkuiden ja hoitotöiden tekemistä mieluiten liian aikaisin kuin liian myöhään. Hän suoritti ensin Ähtärin Tuomarniemellä metsäalan peMETSÄNOMISTAJA MAKASIINI • Siirtymällä e-laskuun säästät aikaa ja vaivaa. Voit maksaa Metsälehden tilausmaksun vaivattomasti e-laskuna omassa verkkopankissasi tai ottaa laskun vastaan NetPostin kautta. ”Meillä on totuttu vakuuttelemaan, että olemme metsätalouden mallimaa, mutta ei se enää ole aina näin. Siitä on myös omaa kokemusta. Tuhkaa tuli 21 tonnia hehtaarille. ”Metsäalan yrittäjiksi ei ole ajauduttu vaikka maatalouden sivutoimena, vaan ensin on otettu laskin käteen ja tutkittu, onko tämä tuottavaa. Sieltä rauhoiteltiin, että ovat hekin kokeilleet isoja määriä ilman ongelmia. 2225_.indd 10 9.1.2014 18.06. Palvelun saat käyttöösi Postin nettisivuilta: www.posti.?/netposti Maksa Metsälehden tilaus kätevästi e-laskulla. Västi haki isänsä kanssa tuhkaa suoraan voimalaitokselta ja levitti sitä kasteltuna neljän hehtaarin harvennusalueelle. Voit ohjata laskusi myös NetPostin sähköiseen postilaatikkoon. Järeä energiakuitu on myyty pystykaupalla EPM Metsälle. Tänä päivänä alueella on tuuheammat männyn latvukset kuin olen missään nähnyt.” Oma kaivinkone kannattaa Metsäalaa Västi on päntännyt perusteellisesti. Meillä osataan metsästatistiikka, mutta moni muu maa osaa tehdä metsistä rahaa.” Esimerkiksi Baltian maissa yrittäjyyteen suhtaudutaan eri tavalla. ”MINUN LASKUPÄÄLLÄNI LYHEMPI KIERTOAIKA TARKOITTAA PAREMPAA TULOSTA.” ”Metsänhoidossa paukut kannattaa laittaa reheville maille, joilla on kasvupotentiaalia. Se on Postin tarjoama, maksuton palvelu. Lisätietoja saat omasta pankistasi. Puhelin on nykyään Kimmo Västin tärkeimpiä työkaluja niin metsänomistajana kuin Logsetin konemyyjänäkin. Metsät hoidetaan ja harvennetaan tehokkaasti mielessä vain yksi tavoite. ”Pyrin saamaan metsistä mahdollisimman kovan taloudellisen tuoton. E-laskun sisältö ja maksuehdot ovat samanlaiset kuin paperisen laskun. En yllättyisi, jos Baltian maista alkaisi rantautua koneyrittäjiä Suomeen.” Paukut tuottaville maille Omissa metsissään Kimmo Västi on perinteisten linjojen mies. Jos jokin kuvio on järkevä tehdä pelloksi tai myydä turvesuoksi, niin silloin näin toimitaan
Testaamme toisinaan Logsetin koneita metsässäni, joten hankintapuuta kertyy sitä kautta.” Vaikka Västin palo sahan kahvoihin on kova, pystyy omista metsistä nauttimaan nykytilanteessakin. Lisätietoja saat omasta pankistasi. Mutta yhtä tärkeää on aika ajoin tehdä tilakäynti toisen ammattilaisen kanssa, sillä omalle metsälle tulee tavallaan sokeaksi.” Sukupolvenvaihdoksen ja perheenlisäyksen takia Västin oma aika ei nykyisin riitä metsätöihin, vaan työt on teetetty pääasiassa ostopalveluna. Palvelun saat käyttöösi Postin nettisivuilta: www.posti.?/netposti Maksa Metsälehden tilaus kätevästi e-laskulla. rustutkinnon, luki sen jälkeen Kullaalla metsäteknikoksi ja palasi sieltä Tuomarniemelle opiskelemaan insinööriksi. Mutta vaikka takana on kahdeksan vuotta metsäkoulua, ei ammattilaisen silmä aina toimi omassa metsässä toivotulla tavalla. E-laskun sisältö ja maksuehdot ovat samanlaiset kuin paperisen laskun. Voit ohjata laskusi myös NetPostin sähköiseen postilaatikkoon. 2225_.indd 11 9.1.2014 18.06. ”He ottavat pikkutukin tarkasti talteen ja puu käy kaupaksi myös hankintana. Poikkeuksena ovat maanmuokkaukset ja ojitukset, joita varten hän hankki oman kaivinkoneen. Viime aikoina puut on ostanut useimmin EPM Metsä, joka hankkii puuta muun muassa Mylly & Korpi Oy:n sahalle Lapualle. Se on Postin tarjoama, maksuton palvelu. ”Metsänomistajalla pitää olla sisäänrakennettu vietti käydä tarkkailemassa oman metsänsä tilaa. ”Metsän kasvattaminen on kiehtovaa puuhaa ja omien päätösten vaikutusta tulokseen on mukava seurata. Sama pätee myös viljanviljelyyn. Puukaupoissa ratkaisevin tekijä on yleensä katkonta. Voit maksaa Metsälehden tilausmaksun vaivattomasti e-laskuna omassa verkkopankissasi tai ottaa laskun vastaan NetPostin kautta. ”Kolmenkymmenen vuoden ojitusväli on yleensä liian pitkä, eivätkä alkuperäiset ojat ole aina edes toimineet suunnitellusti.” Vuosittainen hakkuusuunnite Västin metsissä on reilut viisisataa kuutiometriä ja painopiste on harvennuksissa. Kahvimuki kielii peri pohjalaisesta isänmaallisuudesta. ”Mättäät tulee rakennettua liiankin huolellisesti, mutta kaivuri on ollut mielestäni kannattava investointi.” Kunnostusojituksiin tarvetta on löytynyt huomattavasti useammin kuin metsäsuunnitelmassa on esitetty. Nämä ovat töitä, joilla on oikeasti merkitystä.” MAKASIINI • Siirtymällä e-laskuun säästät aikaa ja vaivaa
Eteläja Keski-Suomessa sitä ei juuri joulukuun lopussa ollut, kun tavallisesti sen syvyys tähän aikaan on ollut 10–20 senttiä”, sanoo hydrogeologi Mirjam Orvomaa Suomen ympäristökeskuksesta. Pohjois-Suomea lukuun ottamatta ennakkoraivuu, taimikonhoito, ojitukset ja teiden rakentaminen ovat jatkuneet vuodenvaihteen yli. ”Kostea maaperä vaatii yli viikon kovan pakkasjakson routaantuakseen”, Orvomaa muistuttaa. Punahilkka on saanut nimensä ulkomuotonsa perusteella. ”Ajankohdan keskiarvoon verrattuna routaa on huomattavasti vähemmän. TE IJ O N IK KA N EN Rytmi sekaisin Leuto ja sateinen alkutalvi jarrutti puunkorjuuta, työllisti metsureita ja tarjosi otolliset olot tuholaisille. Osa koneketjuista on jo pantu seisomaan, osa vielä sinnittelee”, kuvailee Metsänhoitoyhdistys Oulun seudun toiminnanjohtaja Mikko Harju tammikuun alkua. Perämereltä Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä myös vesisadetta piisasi joulukuussa tavanomaista enemmän. ”Näin leutoa nykyilmastossa on pari kolme kertaa sadassa vuodessa”, kertoo meteorologi Henriikka Simola Ilmatieteenlaitokselta. Paikoin kasvukin käynnistyi. Kasvinjalostajanoikeudet antavat mahdollisuuden päättää lajikkeen kaupallisesta käytöstä. Prosessi kestää 2–3 vuotta. ”Maat kestävät huonommin kuin kesällä. Vuorokauden keskilämpötila kipusi yli viiden plusasteen joulupäivänä niinkin pohjoisessa kuin Kruunupyyssä ja Kokkolassa. UUTISET Lyhyesti Pirkanmaalla ryskyi onnistuneesti Pirkanmaan Ryskettä metsiin -hankkeen 234 koulutustilaisuuteen osallistui 7 000 metsänomistajaa. MAKASIINI • MAKASIINI • 2227_.indd 12 9.1.2014 18.07. Opiskelija Tommi Kivimäen arvioinnin mukaan taimikonhoitomäärät saatiin nousuun. Talvileimikot ovat odottaneet korjaajaansa, ja puun kaukokuljetuksia on jarruttanut sateiden pehmentävät sivutiet. Lajike sopii hyvin viherrakentamiseen Suomen ankarissa oloissa. Vasta vuodenvaihde tiputti lukemat alle viiteen asteeseen kautta maan. Talvileimikot korjaamatta Kostea ja lämmin alkutalvi on ajanut puunkorjuun kovien maiden kohteille. Talven pituus, lumisuus ja pakkaset ratkaisevat, ehditäänkö kaikkia talvileimikoita hakata tämän talven aikana. Maanmuokkausta tammikuussa Tavanomaista leudommalla ja lumettomalla säällä on kääntöpuolensa. Energiapuuvarannot puolestaan ovat lämpimän alkutalven aikana kuluneet tavanomaista hitaammin, mikä voi hillitä energiapuunkysyntää tulevalle lämmityskaudelle. ”Vuotuinen työmäärä on lisääntynyt noin 2 000 hehtaaria. TIIA PUUKILA JOULUKUUN loppupuoli ja tammikuun alkupuoli olivat maan eteläja keskiosissa poikkeuksellisen leutoja. Uusille talviharvennuksille ei ole kysyntää, mutta kesäkorjuukohteista saatetaan keväämmällä käydä kiivasta kauppaa. Vaikka pakkaset kiristyivät tammikuun puolivälissä, välitöntä helpotusta tilanteeseen ei ole luvassa. Tukkisaanto kasvaa noin satatuhatta kuutiota, mikä lisää kantorahatuloja noin neljä miljoonaa euroa.” Metla hakee oikeuksia Punahilkkaan Metsäntutkimuslaitos hakee kasvinjalostajanoikeuksia kuusen koristeelliselle erikoismuodolle, jonka nimeksi on ehdotettu Punahilkkaa. Metla ei ole aikaisemmin hakenut kasvinjalostusoikeuksia. Monin paikoin kovan maan kohteet on jouduttu hakkaamaan lähes yhdettömiin. Tilanne on ollut sama lukuisten muidenkin yhdistysten alueilla. Monin paikoin pohjaveden pinta on korkealla, vesi virtaa metsämailla ja routa on pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta kateissa. Näin 130 tilaisuuden ja 3 600 osallistujan tavoite ylitettiin lähes kaksinkertaisesti
Silmut turvonneet Metsissä leuto alkutalvi on sotkenut paikoin puiden vuosirytmiä. . Havupuilla tämä aiheuttaa kasvutappioita, mutta lehtipuilla tilanne on hankalampi. P G W IC KS TR Ö M / KU VA LI IT ER I.F I MAKASIINI • MAKASIINI • 2227_.indd 13 9.1.2014 18.07. Lammaspaimenen pestit taas haussa Metsähallitus hakee lammaspaimenia myös ensi kesäksi Kolin, Isojärven ja Pyhä-Häkin kansallispuistojen sekä Närängän maisemiin. Metsämaalla kasvavan puuston keskitilavuus on nykyään 112 kuutiometriä hehtaarilla, kun se 40 vuotta sitten oli vain 75 kuutiometriä. Hätäillä ei kannata, mutta ellei lehtiä tule heinäkuun loppuun mennessä, ei niitä tule seuraavanakaan keväänä”, sanoo professori Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitokselta. Lumettoman talven jatkuminen toisi helpotusta myös hirvituhoihin. Metlan varttunut tutkija Antti Pouttu ennakoi talven olevan suosiollinen tuhohyönteisille. . Talven aikana ehtii kuitenkin tapahtua kaikennäköistä”, arvioi professori Heikki Henttonen Metlasta. . ”Jos lehtipuun kaikki silmut paleltuvat, puu voi kuolla tai ainakaan sen lehdet eivät puhkea keväällä ajallaan. Kortin saaminen edellyttää, että hakija on suorittanut metsästäjätutkinnon. Paimenviikot ovat maksullisia. Lisäksi tästä tuli itselle valtavan hyvä mieli.” UPM:N VIESTINTÄJOHTAJA PIRKKO HARRELA METSÄ YHTIÖIDEN JALKAUTUMISES TA KOULUIHIN, KAUPPALEHTI . Metsureiden mahdollinen lomautus jää lyhyeksi”, arvioi Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan toiminnanjohtaja Juha Laitinen. Miehet ovat edelleen metsästäjien ylivoimainen enemmistö. ”Bioöljy ja puusta tai muusta biomassasta tehty kaasu, vaikkapa metaani, saattavatkin nousta varsinaisiksi menestystuotteiksi jopa ennen puudieseliä.” PÄÄTOIMITTAJA TAGE FREDRIKSSON, BIOENERGIA / . ”Metsänhoitotyöt ovat täydessä käynnissä, maatakin on muokattu vielä tammikuun toisella viikolla. tammikuuta kello 12 asti osoitteessa www.luontoon.. Kasvuun lähteneet silmut saattavat maistua myös myyrille, sillä niissä suoja-aineita, kuten pihkaa, on vähemmän. Naismetsästäjien määrä kasvaa Metsästyskortin lunastaneiden naisten määrä kasvoi viime vuonna 3,5 prosenttia. ”Jos talvi tulee myöhään ja on vähäluminen, hirvet siirtyvät talvilaitumille myöhemmin eivätkä tuhot keskity samalla tavalla tiettyihin taimikoihin”, kertoo vanhempi tutkija Juho Matala Metlasta. Koko laki kansallispuistoista on niin sairas, että uudet hankkeet pitäisi ehdottomasti jäädyttää.” VELI MARKUS HALONEN, METSÄSTYS JA KALASTUS / . Metsästyskortin lunasti 289079 miestä, eli suunnilleen sama määrä kuin edellisvuonna. Kova pakkanen palelluttaa ennen aikojaan kasvuun lähteneitä silmuja. Lämmin sää on kuitenkin tarjonnut runsaasti muutakin ravintoa vahvistuvalle myyräkannalle. Lämmin sateinen sää on saanut puiden silmut turpoamaan ja jopa kasvamaan. Karikkeessa, jossa kaarnakuoriaisetkin talvehtivat, lämpötila harvoin tippuu näin alas, mikäli lumi suojaa maata. ”Saa nähdä, vähentääkö leuto sää metsämyyrien latvasyöntiä. Yhteensä metsästyskortteja lunastettiin 308390 kappaletta, 203 enemmän kuin vuonna 2012. Jos lumi ei ole haittana ja vihreää itua on saatavilla, se voi hillitä peltomyyrätuhoja. Aikaisempina vuosina läheskään kaikkia halukkaita ei ole onnistanut. Kortin maksoi 19 311 naista. ”Tämä osoitti, että pienilläkin resursseilla saadaan isoja asioita aikaan. Ensi kesän lammaspaimenviikot ovat varattavissa maanantaihin 20. Paimenet arvotaan helmikuun aikana. Nyrkkisääntönä pidetään, että vasta parinkymmenen asteen pakkaset karsivat hyönteiskantaa
Laki velvoittaa, että tuore havupuutavara pitää kuljettaa pois hakkuupaikalta ja välivarastolta tiettyihin määräaikoihin mennessä. heinäkuuta . Mh-maksu vielä kerran Metsänhoitoyhdistyslain muutokset astuvat voimaan kaksiportaisesti siten, että metsänhoitomaksu poistui tämän vuoden alussa. Haittarajan ylittyminen oikeuttaa poikkeuslupaan tai ympäristötukeen. Haitansietoa tarkastellaan tilakohtaisesti, kun aiemmin katsottiin metsänomistajan saman kunnan alueella olevia tiloja. Maaja metsätalousministeriö tarkentaa asetuksella poiskuljettamisen vaihtoehtoja. Uudistamisvelvoitteen täyttävän taimikon vähimmäispituus nostettiin puoleen metriin ja luontokohteiden taloudellisen haitan sietokynnys laskettiin kolmeen tuhanteen euroon. Juurikääpäriskin vuoksi laki säätää nyt myös kantojen nostosta. Kolme vyöhykettä Laki metsätuhojen torjunnasta korvaa aiemman, ötökkälakina tunnetun lain metsän hyönteisja sienituhojen torjunnasta. Vuodelta 2014 metsänhoitomaksua ei enää kerätä. Kuusipuutavara ja vahingoittuneet kuuset on kuljetettava pois . Naapurihaitan korvausvelvollisuuden raja on hehtaarikohtaisesti 20 kuutiometriä kuollutta puuta tai yli kymmenen kuutiometrin kasvun väheneminen enintään viiden vuoden aikana. Uutta on, että maa on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen aiemman kahden sijasta. Mahdollisuus varastoida puut tietyn vähimmäisetäisyyden päähän riskialttiista metsiköstä poistuu kuusen osalta, koska kirjanpainajat pystyvät lentämään useita kilometrejä. Yhdistykset saavat ne käyttöönsä vuoden kuluttua. Määräaikoja on kuusen osalta aikaistettu A-alueella kahdella viikolla ja maan keskiosissa viikolla. Metsänhoitomaksu kuitenkin kerätään vielä kerran, sillä vuoden 2013 maksu maksetaan ensi syksyn veronkannon yhteydessä. Yhdistysten isot muutokset alkavat vuoden 2015 alusta, jolloin toimialueja liiketoimintarajoitukset poistuvat. A-alue kattaa Salpausselän eteläpuolisen osan eli kirjanpainajatuhojen pahimman esiintymisalueen. B-alueella viimeistään 1. C-alueella viimeistään 15. Vaihtoehtoisesti haitansiedon raja on neljä prosenttia markkinakelpoisen puuston arvosta. Aluejako on nyt A, B ja C. heinäkuuta (vanha laki: 1.8.) . Poisviemisvelvoitteen rajat ovat nyt kuutiometrejä hehtaarilla entisten kappalemäärien ja prosenttiosuuksien sijasta. UUTISET MIKKO HÄYRYNEN METSÄLAKI ja metsätuholaki astuivat voimaan vuoden vaihteessa. Metsänomistajalla on korvausvastuu, jos näiltä alueilta leviää tuho toisen metsään. Metsälehti esittelee metsälain keskeisen sisällön helmikuun Makasiinissa. Laki koskee kaikkea havupuutavaraa, jonka tyviläpimitta ylittää kymmenen senttiä, energiapuu mukaan luettuna. Nostetut kannot pitää kuljettaa pois nostoajankohdasta riippuen 2–2,5 vuodessa. heinäkuuta (vanha laki: 1.8.) . Laki koskee myös kantoja Metsälain kymppipykälän lakikohteilla poisviemisvelvoitetta ei ole, mutta vahingoittuneista puista on ilmoitettava metsäkeskukselle. C-alueella viimeistään 15. heinäkuuta A B C MAKASIINI • MAKASIINI • 2228_.indd 14 9.1.2014 18.08. Raja on kuusella kymmenen ja männyllä 20 kuutiometriä, ja velvoite koskee ylimenevää osuutta. heinäkuuta . elokuuta Mäntypuutavara ja vahingoittuneet männyt on kuljetettava pois . Männyn aikarajoja ei ole muutettu. Maaja metsätalousvaliokunta teki metsälakiin kaksi loppusuoran muutosta. Siinä Arkadianmäen uutiset alkaneelle metsävuodelle. Uusi aika alkaa Metsälakiin tehtiin viime hetken muutoksia, kirjanpainaja laittoi metsätuholain uusiksi ja metsänhoitomaksu kerätään vielä kerran. Uutta on, että kesäaikana A-alueella kaadettu kuusipuutavara pitää viedä pois kuukauden sisällä. B-alueella viimeistään 24. A-alueella viimeistään 15. A-alueella viimeistään 1
Yhdestä tunnista kahteen päivään. MAKASIINI • MAKASIINI • 2228_.indd 15 9.1.2014 18.08. METSÄTYYPPI Miten ristikkoja laaditaan. Onneksi Aasia vetää puutuotteita.” Liikkuuko puu. Yhtä vilkasta kauppa oli edellisen kerran vuonna 2010. Metsäteollisuus yrittää sähköistä kauppapaikkaa raakapuulle nyt tosissaan. Talousnousun pysyvyyttä on kuitenkin vaikea arvioida ja maittain on isoja eroja. Ötököistä miljoonakorvaukset Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2013 Kirjanpainajatuhot näkyvät vakuutusyhtiöiden ja -yhdistysten maksamissa metsätuhokorvauksissa. Minkälainen on hyvä ristikkosana. TEKSTI HANNA LEHTO ISOKOSKI KUVA KIMMO BRANDT/COM.PIC Kuvio MIKKO HÄYRYNEN ”PUUKAUPPA sujui viime vuonna huomattavasti paremmin kuin yleistaloustilanteen perusteella olisi voinut odottaa”, MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen sanoo. Valmistuessaan metsänhoitajaksi 1986 oli elättänyt perheensä ristikonteolla jo muutaman vuoden. Metsälehteen laadin ristikot itse, koska olen alan ihminen, mutta en suuntaa niitä asiantuntijoille vaan tavallisille lukijoille. MITEN: Ura alkoi harrastuksesta. Metsä on parempi kuin sen ennen vanhaan usein käytetty synonyymi outa, vaikka outa on helpompi sijoittaa ruudukkoon. ”Kysymys tiivistyy siihen, onko markkinaosapuolilla riittävä yhteinen näkemys siitä, miten puuta saadaan liikkeelle järkevillä ehdoilla”, Salo toteaa. Vuodenaikaa huomioin jonkin verran, ja kuvat tietysti vaikuttavat ristikon sisältöön. Tehdään lehden henkeen sopiva työ, jossa käsitellään metsäaiheita. Isoin kysymysmerkki on Eurooppa. Helsinkiläinen Erkki Vuokila on laatinut sanaristikkoja Metsälehteen liki 40 vuotta. Laatijalle helppo ristikkosana ei siis aina miellytä ratkojaa. Sellainen, joka on useimmille tuttu. Seitsemän työntekijää ja kymmeniä avustajia. Puukaupan nousu tuli aikaisin Yleistalouden nousukaudesta on nyt merkkejä, kovin kasvu puu kaupassa nähtiin jo viime vuonna. Hyönteistuhokorvaus 1000 € 100 200 300 400 500 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1656 734 119 128 138 81 65 56 74 38 KUKA: Metsänhoitaja Erkki Vuokila, 56 MITÄ: Johtaa perustamaansa Sanaris Oy:tä, joka tekee ristikoita noin sataan julkaisuun. Mistä metsään liittyvästä sanasta pidät erityisesti. Tai asetella mukavia, pitkiä sanoja ristikkäin ja jatkaa siitä. Miten syntyy metsäristikko. Jos Euroopan talous lähtee vetämään paremmin ja rakentaminen kasvuun, se tekee hyvää myös puutuoteteollisuudelle ja pakkauskartongille. Itse nautin, kun saan tehdä hitaasti – miettiä pitkän, rauhallisen rupeaman. Pidän työstä yhä, mutta nykyisin ?rman pyörittämiseen menee turhan paljon aikaa. Mikä on hauskin metsäsana. ”Saksan vahva talous pitää euron kurssia ylhäällä, mikä vaikeuttaa vientiä euroalueen ulkopuolelle. Yleisin tapa on se, että otetaan kuvat, kehitetään niiden ympärille avainsanat ja rakennetaan siitä eteenpäin. Työ innostaa aina vain. Riippuu siitä, millä tekniikalla tekee. Järvinen arvioi, että vaikka puukauppa kävisi tänäkin vuonna hyvin, niin määrät pysyvät viime vuoden tasolla. Hänen mukaansa kyse on kotimaan toimista, sillä sahausmääriä voidaan kasvattaa merkittävästi, mikäli puuta voidaan hankkia kilpailukykyisin kustannuksin. ”Tämä vuosi näyttää, onnistuuko kauppapaikka markkinaosapuolten yhteisenä ponnistuksena.” MTK ja metsänhoitoyhdistykset ovat kehittäneet Puumarkkinat.?-palvelun, joka on lähinnä tapa tarjota puuta myytäväksi. Metsäteollisuus haluaa laajemman palvelun, jossa voidaan edetä kaupantekoon saakka. Kauanko yhden ristikon tekeminen kestää. Sanotaan vaikka että sembramännystä, koska siinä on kiva rakenne ja vierasperäinen kirjain mukana. Liikkeelle voi myös lähteä aivan toisesta ristikon kulmasta. Yksityismetsien puukauppamäärät kasvoivat viime vuonna noin viidenneksellä 31,8 miljoonaan kuutiometriin. Helmikuussa tulee 43 vuotta siitä, kun ensimmäinen ristikkoni julkaistiin. Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo näkee, että edellytykset hyvälle puumarkkinavuodelle ovat olemassa
Jos Lapin metsät uudistuisivat jatkuvalla kasvatuksella, niin takavuosien satojen tuhansien hehtaarien vajaatuottoisten metsien määrä ei olisi syntynyt. Vaario ei usko, että tässäkään suhteessa tapahtuu suurta muutosta. Ostajahan voi perustella hakkuutaan jatkuvan kasvatuksen teoreetikkojen laskelmilla”, sanoo Vaario. MARKKINAT HANNU JAUHIAINEN SUURTA RYNTÄYSTÄ uusien hakkuumenetelmien pariin ei näytä tapahtuneen. Kitukasvuisten ojitusalueiden hakkuumahdollisuuksista on yhdistykselle tullut jo jonkin verran kyselyjä. Mutta jos joku haluaa näin metsiään käsitellä, niin se mahdollisuus on nyt olemassa”, toteaa Orajärvi. Menetelmä on kuitenkin haasteellinen Lapin olosuhteissa. Sitä ei vielä viime vuonna olisi voinut päätehakata. Rauhallisesti liikkeelle Metsälakiuudistus toi uusia vaihtoehtoja hakkuisiin. Ylä-Kainuun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Paavilainen ei usko, että tämäntyyppisiä leimikoita tulee kovin paljoa jatkossakaan. ”Alkuvuosi on yleensä täällä hiljaista. Etenkin pienten puunostajien kanssa on syytä sopia kauppakirjassa tarkkaan, mitä ja miten harvennushakkuita tehdään. Myös paljon puhuttu eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu saattaa kiinnostaa joitakin metsänomistajia. Syksy näyttää suunnan Toiminnanjohtaja Teemu Orajärvi Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksestä kertoo kuulleensa vuoden ensimmäisellä viikolla yhdestä tapauksesta, jossa päätehakkuuseen oli menossa muutama vuosi sitten harvennettu metsä. ”Uuden lain aikana metsänomistajalla on kovin vähän mahdollisuuksia valittaa hakkuutavasta. ”Tämäkin talvi osoittaa, että kovin suurta tarvetta ei ole lisätä erimallisten harvennushakkuiden määrää. Vähätuottoisiksi jääneiden ojitusalueiden päätehakkuita Orajärvi ennustaa tulevan enemmänkin. M IK KO H ÄY RY N EN MAKASIINI • MAKASIINI • 2229_.indd 16 9.1.2014 18.03. Luultavaa on, että uuden metsälain suomat mahdollisuudet tulevat enemmän esille vasta kesän ja syksyn aikana”, kertoo Orajärvi. Korjuuvaurioita ja lahovikoja syntyy jo nykyisinkin aivan tarpeeksi.” Vapaus tuo haasteita Vaarion mukaan uuden lain tuoma vapaus on metsänomistajien kannalta myös haastava. Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Markku Vaario kertoo, että uuden metsälain suomista mahdollisuuksista on jonkin verran kyselty. Jos metsänomistaja haluaa jatkuvan kasvatuksen hakkuun, niin siitäkin on hyvä sopia. Sellaisia alueita on Rovaniemellä runsaasti, niitä ei uuden lainsäädännön mukaan enää tarvitse uudistaa. Suomussalmellakin on vajaatuottoisia ojitusalueita, mutta huono energiapuun kysyntä rajoittaa näiden alueiden hakkuita, vaikka siihen nyt olisi mahdollisuus. ”Onhan meillä aikaisemminkin voitu korjata puuta esimerkiksi kesämökkien läheisyydestä ilman avohakkuuta, jos siihen on ollut tarvetta”, Vaario kertoo. Kainuussa rauhallista Mitään suurta rynnistystä aiempaa nuorempien metsien päätehakkuisiin ei ole havaittu myöskään Suomussalmella. ”Maaperän taimettuminen on ilman muokkausta huonoa. Metsälaki sallii nyt uudistushakkuun ilman puuston järeyteen ja ikään liittyviä rajoituksia. Osaltaan tähän vaikuttaa se, että tammikuun alku on melko hiljaista puukaupassa. Jos harvennustavasta ja pohjapinta-aloista ei ole mainintaa, saattaa sahapuuta haluava ostaja kerätä metsän parhaat tukkipuut. Uuden lain ensimmäisiä soveltajia lienevät lähinnä omatoimiset hankintahakkaajat, jotka voivat tehdä pienimuotoista puunkorjuuta, Vaario arvioi. Vielä ei mahdollisuuksia ole juuri hyödynnetty. Kauppakirjaan pitää hänen mukaansa kirjata hakkuutapa, esimerkiksi ylätai alaharvennus, sekä jäävän puuston pohjapinta-ala. Tämän kasvatusmetsän voisi uuden lain mukaan jo hakata. Suurin osa metsänomistajista näyttää kuitenkin olevan tyytyväisiä vanhan mallin mukaiseen metsänhoitoon. Paavilainen kertoo, että soiden laiteilla on jo nyt tehty ylispuuhakkuun luonteisia hakkuita, jos siihen on ollut tarvetta. Kaadettujen tukkipuiden tilallehan olisi kasvanut uusia. Jäljelle jäävä metsän kuva ei välttämättä vastaa sitä, mikä on ollut metsänomistajan tarkoitus
. . . . . . . . Indeksi kertoo muutoksista Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2013 2012 Kantohintojen kehitys 1/ 2012 3 5 7 9 11 1/ 2013 3 5 7 9 11 Euroa m 10 20 30 40 50 60 70 80 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit 11/ 2012 1/ 2013 3 5 7 9 11 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 80 85 90 95 100 105 110 115 120 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu MAKASIINI • MAKASIINI • 2229_.indd 17 9.1.2014 18.03. . . . . . . . . . . . . . . . Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. Harvennushakkuu . . Uudistushakkuu . Raakapuun kantohinnat joulukuussa viikolla 52 . . . . . . . Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. . . . . . . . . . . . . . . nousussa . . . . . Ensiharvennus . Harvennushakkuu . . . . . . . Uudistushakkuu . . . . . Uudistushakkuu . Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. . Ensiharvennus . Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. . . . . . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . . . Uudistushakkuu . . Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . Ensiharvennus . Harvennushakkuu . . . . . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . . . . Uudistushakkuu . Harvennushakkuu Ensiharvennus Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . Ensiharvennus . . Uudistushakkuu . Harvennushakkuu . . . . . . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . Harvennushakkuu . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. . . Uudistushakkuu . . . . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . Harvennushakkuu . . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä . . . . . . . Ensiharvennus . Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. . . . Uudistushakkuu . . . . . Harvennushakkuu Ensiharvennus . . . Ensiharvennus . . . . .
Myös tuotanto kasvaa, sillä Brasiliassa käynnistyi vuoden vaihteessa Suzanon 1,5 miljoonan tonnin lehtipuusellutehdas. Ostaja voi näin katkoa puutavaran haluamiinsa mittoihin. Kuusikuitu sisälsi myös pikkutukit ja hinnoittelu oli sen mukainen. Työllisyyden paraneminen näkyy toimistopapereiden kysynnässä. PUUKAUPPA KAINUUSSA Puutavaralaji m m Mäntyainespuu Kuusitukki Kuusityvitukki Kuusisahakuitu Koivukuitu Yhteensä puu ja pikkutukki ovat hinnoiteltu samaksi, sahakuiduksi. Leimikkoon koottiin kiireelliset ylispuukohteet sekä sopiva määrä päätehakkuukuvioita. Uudistusalat viljellään ensi kesänä. MARKKINAT Kuukauden puukauppa Vientikatsaus HANNU JAUHIAINEN KAINUULAISEN kuolinpesän osakkaat tarvitsivat rahaa perintöverojen maksuun, minkä vuoksi tehtiin puukaupat. Kummassakin tarjouksessa osa puusta oli hinnoiteltu joko kokonaan tai osittain runkohinnalla. Stora Enson ja brasilialaisen Aracruzin yhteinen Veracelin tehdas käynnistyi jo 2005. Markkinoita sotkee Kiina määräämä rangaistustulli eteläja pohjoisamerikkalaiselle liukosellulle, tulli koskee kaikkia muita paitsi yhtä kiinalaisomistuksessa olevaa tehdasta. Yhdistys pyysi tarjoukset leimikosta neljältä ostajalta, kahdelta tuli tarjous. Paperitehtailijoiden on kohdistettava kiinteät kustannukset pienentyneille tuotantomäärille ja tonnikohtainen kustannusrasite kasvaa. Koko ainespuuosan runkohinta tarkoittaa sitä, että kaikilla puusta saatavilla puutavaralajeilla on sama hinta. Euroopassa on silti ylikapasiteettia, jota voidaan purkaa seisokeilla, sulkemisilla tai viennillä euroalueen ulkopuolelle. Osa liukosellun tuotannosta käännettäneen takaisin paperimassalle, mikä yhdessä uuden sellukapasiteetin kanssa lisää hintojen laskun riskiä. Kevätkaudella käynnistyvät Stora Enson ja Araucon tehdas Uruguayssa ja japanilaisen Ojin tehdas Kiinassa. Laitoksia on myös käännetty liukosellulle, jota käytetään lähinnä tekstiiliteollisuudessa ja jonka Myönteisissä merkeissä kysyntä kasvaa paperimassoja nopeammin. Talouskasvu tarkoittaa enemmän kaupankäyntiä, mainontaa ja pakkaamista, mikä loiventaa painopapereiden kysynnän laskua teollisuusmaissa ja lisää kartonkien kulutusta. Kaikki muu on nosteessa paitsi painopaperit, yleistalouden kohentuminen loiventanee niidenkin alamäkeä. Kahdesta tasaväkisestä tarjouksesta toinen oli laskennallisesti hieman parempi ja kaupat tehtiin tämän ostajan kanssa. Pääasiallinen menetelmä on äestys ja konekylvö. Kaupassa mäntyainespuulla oli runkohinta. Vienti ei euron nykykurssilla onnistu ja viennin supistuminen muuttuu suoraan ylikapasiteetiksi. Jonkinlaisia korotuksia saataneen lävitse, mutta tuskin tavoitellun suuruisia. Liikatuotannon uhkaa hälventää se, että kapasiteettia poistuu vanhimmasta päästä. Markkinasellun kysyntää nostaa etenkin se, että ensikuitu korvaa kierrätyskuitua pehmoja hygieniapapereissa. Kuitupuuosan runkohinta taas tarkoittaa, että kuituMännyt myytiin runkohinnalla MIKKO HÄYRYNEN KUIDUTTAVAN metsäteollisuuden kannalta alkanut vuosi ei näytä ollenkaan huonolta. ST O RA EN SO Pitkäkuituisen markkinasellun tuotanto kasvaa uusien tehtaiden myötä. Marokossa on suljettu 240 000 tonnin tehdas. MAKASIINI • MAKASIINI • 2230_.indd 18 9.1.2014 18.09. Tälle vuodelle osuvat talviolympialaiset ja maailman toiseksi seuratuin urheilutapahtuma, jalkapallon MM-kilpailut. Suuret mediatapahtumat lisäävät paperin menekkiä edelleen, vaikka laimeammin kuin ennen tiedonvälityksen digitalisoitumista. Siemenpuiden poistoa mukaan tuli 4,6 hehtaaria ja avohakkuuta 7 hehtaaria. Metsänomistajien rahantarpeen vuoksi hakkuut tehtiin kuitenkin heti kaupan teon jälkeen, korjuu saatiin päätökseen alkuvuodesta. Mäntyainespuusta maksettiin 47,70 euroa, kun kilpailevassa tarjouksessa mäntytukin hinta oli 54,50 ja mäntykuitupuun (sahakuidun) 23,50 euroa kuutiometriltä. Parhaillaan käytävissä paperin hintaneuvotteluissa korotustavoitteet ovat 30–50 dollaria tonnilta. Osa alueesta mätästetään ja istutetaan männylle. Valkoisesta kierrätyskuidusta on niukkuutta, koska sen kertymä supistuu. Pesä jätti leimikon teon ja puukauppojen hoitamisen paikallisen metsänhoitoyhdistyksen huoleksi. Leimikko sijaitsi kokonaisuudessaan kuivalla kangasmaalla ja olisi ollut kesäkorjuukelpoinen
Nousu kannattaa sitten hyödyntää. Useimmilla 60 tekee tiukkaa. Voin rehellisesti sanoa olevani tällä hetkellä tyytyväinen.” PUUN TAKAA ”Millainen vaikutus leimikon koolla on kantohintaan. . ja pitkään hyvin sujuneen syyskelin antaman raaka-aineen kertymän vuoksi.” JEES H VALTA ”Ihan hyvä, jos maksaisivat tuon 70 ekee tukista. Jos viitsii nähdä vaivaa ja tutustua sahaajien tuloksiin, niin voi helposti huomata, kuinka hirveän kapea kate tukista jää.” SAMMELI ”Sammeli on oikeassa ja otaksunkin, että kevään hinta taitaa taaplata alavireessä juuri huonon talven jättämien leimikoiden Puun hinta vuonna 2014 Verkko keskustelijat arvioivat, miten puun hinta kehittyy. Kai tuossa pitää jo 70 euroa mennä rikki. Ikävä kyllä.” RÖÖRI ROOPE MAKASIINI • MAKASIINI • 2231_.indd 19 9.1.2014 18.10. Vakavarainen ja hyvän maksuvalmiuden omaava metsänomistaja voi itse määrätä milloin kaupat tehdään.” METSÄNVARTIJA ”Täytyy entiset myydyt leimikot saada hakkuutettua, katsotaan kesän tullen hintasuhdanteita. Yllättävän hyvin metsäteollisuus on selvinnyt taantumasta, sahatkin laulavat ja puu liikkuu.” METSÄKUPSA ”Tällaisina aikoina on korostunut investointien positiivinen vaikutus metsätalouteen. Noin 3000 kuution yhtenäinen päätehakkuuleimikko, metsäautotie tulee ihan viereen ja pohja kestää mennä vaikka huomenna.” PUU UKKO ”Jos jostain niin tuosta leimikosta pitäisi saada korkeita yksikköhintoja. Taisi olla aikoinaan myös tehokas metsäriitelijä, joten ei ihme, jos hiukan vielä pölkyissä haamuilee.” HEMPUTTAJA JÄTKÄNKYNTTILÄSTÄ NOUSI HAAMU Suomen lämpöyrittäjien tiedot ja kuulumiset yhdessä osoitteessa. Sanoohan ne, että tuhat mottia on sellainen rajapyykki, mutta kyllä jokaisen motin sen päällekin pitää vaikuttaa.” KORPITUVAN TANELI ”Itse en usko 70 euron kantohintaan tällä hetkellä. METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.. PANTASEURANTA.RKTL.FI ”Tällä hetkellä puun hinta on ’ei myy’ -tasolla. 20 40 60 80 100 EI 58 % KYLLÄ 42 % ”Snellmannihan se siinä taitaa olla. WWW.METLA.FI/METINFO/TILASTO Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen palvelussa voi seurata pannoitettujen susien liikkeitä. Idässä tuontipuu on halvempaa tehtaan portilla kuin kotimainen. WWW.LAMPOYRITTAJAT.FI Metsäntutkimuslaitoksen metsätilastot ovat vuoden alusta lähtien olleet ilmaisia. Kun 60 euron raja puhkeaa havutukkien osalta, on trendi kääntynyt nousuun. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Kaipaako metsä verotus uudistamista
Entä miten moottorisahan hankintakulut vähennetään. Seuraavilta sivuilta löytyy vastaukset näihin ja moniin muihin verokysymyksiin sekä perusteelliset ohjeet metsäveroilmoituksen täyttämiseen. HANNU JAUHIAINEN TEEMA: METSÄVEROTUS MAKASIINI • MAKASIINI • 2282_.indd 20 9.1.2014 18.12. Kannattaako tehdä menovaraus. NÄIN SE SUJUU Kuinka metsävähennys lasketaan
SH U TT ER ST O CK MAKASIINI • MAKASIINI • 2282_.indd 21 9.1.2014 18.12
Hankintakaupan työn arvo kirjataan vähennykseksi, jos puut on korjattu itse. Metsätalouden kalustoon kuuluvien koneiden menojen ja poistojen yksityiskäytön osuus kirjataan tähän tuloksi. TEEMA: METSÄVEROTUS 2282_.indd 22 9.1.2014 18.12. Jos aikaisempina vuosina tehtyjä varauksia tuloutetaan, ne merkitään tähän. Matti Metsänen Tammentie 10 11000 Tammilahti Tammilahti xxxxxx-xxxx 100 20200 3600 1622 540 730 1370 328 1042 14122 820 2910 1412 23800 1622 1360 3640 328 121 4157 121 15534 Hankintakauppoina ilmoitetaan kaikki ne kaupat, joissa puut on myyty tienvarteen toimitettuna
Ne ilmoitetaan kohdissa 3.1. Työn arvon laskemiseen löytyy ohjeet hankintatyötä koskevassa jutusta sivulta 30. Hankintatyön arvo Hankintatyön arvo ilmoitetaan sekä hankintakaupoista (kohta 2.1) että polttopuuja joulupuukaupoista (2.3). Puun ostajien perimät ennakot verottaja laskee verovelvollisen eduksi ostajilta tulleiden ilmoitusten perusteella. JOS HANKINTA KAUPAN PUUT ON KORJANNUT VIERAS URAKOITSIJA, OMAN TYÖN ARVOA EI VÄHENNETÄ. Vakuutuskorvaukset ilmoitetaan täysimääräisinä, eikä perittyä ennakkoa vähennetä korvaussummasta. Sieltä selviävät kaikki perusasiat. Jos metsää omistetaan yhdessä, kyse on yhtymästä. Hankintakaupan tulona ilmoitetaan myös sellaisten puukauppojen Hakkuutähteiden verotus Metsänhoitoyhdistys korjasi hakkuutähteet päätehakkuualalta hankintapalveluna. Korvaukset Vakuutusja hirvivahinkokorvaukset ovat myös verollista tuloa. Yleensä yhdistyksen korjuupalvelun kautta myyty puu kirjataan hankintakaupan tuloksi. Lomakkeen yläreunassa näkyvät verovelvollisen henkilötiedot. Jos tuki on ohjattu hankkeen toteuttajalle, tukea ei kirjata metsänomistajan veroilmoitukseen. Jos taas yhdistys on maksanut metsänomistajalle vain nettotulon, siis korjuumenojen ja kaupan arvon erotuksen, se kirjataan pystykaupan tuloksi. 2. Oikeaan reunaan, ruutuihin 601 ja 602, on merkitty puolisoiden omistusosuudet, jos metsää omistetaan yhdessä tai erikseen. Ennakon verottaja ottaa huomioon vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan. Metsäverotuksessa poistoja tehdään hanketai laitekohtaisesti. käteiskaupalla, nämä tulot rinnastetaan hankintakauppoihin. Ilmoitanko tämän tulon verotuksessa pystykauppana vai hankintakauppana. Kulut vähennetään metsätalouden menoina. Tieja ojitushankkeet ovat siten itsenäisiä verovähennysyksiköitä. Jos hankintakaupan puut on korjannut vieras urakoitsija, esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu, oman työn arvoa ei vähennetä, koska sitä ei ole. Yhdellä lomakkeella ilmoitetun metsäkokonaisuuden tulos jaetaan puolisoiden kesken omistusosuuksien suhteessa samaan tapaan kuin yhtymässä. Avopuolisoiden omistamia metsiä ei yhdistetä, vaan kumpikin tekee omista metsistään oman ilmoituksen. etsäverolomake ei ole viime vuodesta muuttunut. Vai täytyykö ne laskea yhteen ja vähentää 400 eurosta 15 prosentin vuosipoistoin. Jos yhdistyksen laskussa on eroteltu kaupan tulo ja korjuumenot, tulo kirjataan hankintakaupan tuloksi ja kulut metsätalouden menoiksi. Jos hankintapuut on myyty ns. Jos kustannus on alun perinkin alle 200 euroa, kuten kysyjän tapauksessa, kummatkin kulut vähennetään normaalina vuosimenona. Verokysymyksiä tulot, joiden korjuukulut metsänomistaja on itse maksanut. Voinko vähentää molemmat poistot kerralla, jos molempien hankkeiden kulut ovat alle 200 euroa. Jos hankintapuut on korjattu jo edellisenä vuonna ja työn arvo on jäänyt niin sanotusti uinumaan, se vähennetään nyt kaupan arvosta. 3. Kun sen jälkeen lukee vielä nämä ohjeet, veroilmoituksen teon pitäisi onnistua ilman suurempia ongelmia. Tällaisia kauppoja ovat esimerkiksi ne, joissa metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu on korjannut puut metsänomistajan lukuun. Tällaiselle lomakkeelle laitetaan ruksi ruutuun 600. ja 3.2. Kohtaan 3.3. Lue ohjeet Ennen veroilmoituksen tekoa kannattaa lukea huolella Verohallinnon omat 2C-verolomakkeen täyttöohjeet. Jos hankkeen poistamaton hankintameno jää alle 200 euron, sen voi seuraavana vuonna vähentää kokonaan. Puun myyntitulot ilmoitetaan arvonlisäverottomina. Jos ostaja on maksanut hakkuutähteistä korvauksen metsänomistajalle ja metsänhoitoyhdistys on puolestaan laskuttanut korjuun kulut, kaupan tulo kirjataan hankintakaupaksi ja kulut vähennetään metsätalouden menoina. merkitään kaikki kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran perusteella saadut valtion tuet. merkitään pysty-, hankinta-, polttoja joulupuukauppojen tulot. Perheen tilakokonaisuudesta tehdään vain yksi ilmoitus, ellei toinen puoliso vaadi tehtäväksi erillistä ilmoitusta yksin omistamastaan metsäkiinteistöstä. Tienteon kulut Minulla on kaksi pientä hanketta, tien kunnostus hinnaltaan noin 200 euroa ja kunnostusojitus noin 200 euroa. MAKASIINI • 2282_.indd 23 9.1.2014 18.12. Niitä ei siis tarvitse ilmoittaa, eikä niitä vähennetä puukaupan tuloista. 1. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, heidät rinnastetaan aviopuolisoihin. Korjuun kulut vähennetään metsätalouden menoina. Puutavaran myyntitulot Verolomakkeen kohtaan 1
Esimerkki Metsätalouden tulot 23538 € Metsävähennys 14122 € Jäljelle jäävä tulo 9416 € Josta 15 % menovaraus 1412 € (Kun vähennykset tehdään täysimääräisinä, menovaraus on aina 10 prosenttia metsävähennyksen määrästä) VANHAT MENO JA TUHO VARAUKSET ON TARKISTETTAVA VUODEN VEROLOMAKKEELTA JA NIIDEN ARVOT SIIRRETÄÄN VUODEN VEROTUKSEEN. merkitään metsävähennys. Alijäämää ei siirretä osakkaiden verotukseen, joten jos pesällä ei ole tuloja, verovuoden kuluista syntyy tappio. Koska kemeratuet ovat nyt verollisia, ne ovat myös metsävähennyskelpoisia tuloja. Jos viime vuonna on tullut paljon puukauppatuloja, menovarauksella voi pienentää jäännösverojen määrää. Metsätalouteen tuloutetaan vain kantohinta, kulut vähennetään maatalouden verotuksessa. Tuhovaraus voi olla enintään uudistamiskulujen suuruinen. Puukaupan ennakko ei yleensä riitä kattamaan tuloista aiheutuvia veroja, joten niitä on maksettava lisää, ellei ole muita pääomatulojen merkittäviä vähennyksiä tai ansiotuloverotuksen osalta tulevaa veronpalautusta. Varaus lasketaan tulosta, josta on vähennetty hankintatyön arvo sekä metsävähennys. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia 2C-lomakkeella ilmoitettujen kohtien 1–4 tulojen yhteismäärästä. Kuitit numeroidaan aikajärjestyksessä. Maatalouteen ja yksityiskäyttöön menneen puutavaran arvo lasketaan kantohintojen perusteella. Sen tekemiseen tarvitaan vähintään 2500 euron pääomatulot, sillä tuloista 60 prosenttia on vuosittain metsävähennyskelpoista. Metsävähennys Kohtaan 5.1. Varausten tekeminen ei ole välttämätöntä. ilmoitetaan erilaiset tulolähdesiirrot. Metsävähennyksiä voidaan tehdä vastikkeellisesti vuonna 1993 tai sen jälkeen hankittujen metsäkiinteistöjen pääomatuloista. Tarkempia selvityksiä voidaan tehdä tarpeen mukaan. TEEMA: METSÄVEROTUS MAKASIINI • 2282_.indd 24 9.1.2014 18.12. na pääomatuloista, mutta varauksia purkamalla kuluja saa varmemmin katettua. Metsävähennyksen minimimäärä on 1500 euroa. Selvityksiä tarpeen mukaan Veroilmoituksen täyttöohjeessa on pitkä lista erilaisista muistiinpanoihin liitettävistä selvityksistä. Kulut saa verotuksessa edukseen yleensä alijäämähyvityksen kautta, vaikka tuloja tai varauksia ei olisikaan. Tuhovarauksen voi tehdä vakuutuskorvauksesta, jos vahingosta aiheutuu seuraavana vuonna uudistamiskuluja. Kaikki tositteet ja selvitykset tallennetaan omaan arkistoon. Sen voi vähentää seuraavan 10 vuoden aikaKuitit ojennukseen Ennen veroilmoituksen täyttämistä kannattaa laittaa kaikki kuitit ja puun ostajilta saadut selvitykset järjestykseen. Sen sijaan oman kesämökin rakentamiseen käytetyn puutavaran arvo on verotettavaa tuloa. Elinkeinotoimintaan siirretyn puutavaran arvona pidetään käypää hankintahintaa. Niitä toimitetaan verottajalle vain pyydettäessä. Maatalouden käyttöä on muun muassa tuotantotilojen lämmitykseen käytetyn polttopuun arvo. Näitä tuloja ei oteta huomioon metsävähennystä laskettaessa. Menoja tuhovaraus Menoja tuhovarauksella siirretään verovuonna saatuja tuloja ja vahingonkorvauksia tuleville vuosille silloin syntyvien menojen kattamiseen. Metsänomistaja voi käyttää verovapaasti polttopuuta oman asunnon ja kesämökin lämmitykseen. Yleensä pärjätään niillä tositteilla, joita puun ostajilta, metsäkeskukselta tai metsänhoitoyhdistyksiltä on saatu. Esimerkki Pystykaupat 20200 € Hankintakaupat (3600–1622) 1978 € Hirvivahinkokorvaukset 540 € Kemeratuet 820 € Yhteensä 23538 € josta 60% metsävähennys 14122 € 5.2–3. Jos metsänomistaja ei ole arvonlisäverovelvollinen, kulut vähennetään metsäverotuksessa bruttosummasta eli arvonlisäveroineen. 4. Tulolähdesiirrot Kohdassa 4. Puukaupan tulojen lisäksi metsävähennyskelpoista tuloa ovat vahingonkorvaukset sekä tulolähdesiirrot. Kuolinpesien kannattaa tehdä mahdolliset varaukset. Veroilmoituksen liitteeksi ei tarvitse eikä pidäkään laittaa minkäänlaisia selvityksiä. Arvonlisäverovelvolliset kirjaavat niistä nettokulun metsäverotukseen ja alv:t arvonlisäverotukseen. Se voi olla enintään 60 prosenttia verolomakkeen kohtien 1–4 yhteenlasketusta tulosta, joista on vähennetty hankintatyön arvo. Niitä syntyy, kun omasta metsästä otetaan puuta maatalouteen, elinkeinotoimintaan tai yksityiskäyttöön. Jos puuta jalostetaan pienimuotoisesti sahatavaraksi, sen myyntitulo on maatalouden tuloa. Metsävähennyksestä tehdään selvitys 2C-lomakkeen taustapuolelle. 5.1. Jos tuloja on kertynyt myös metsävähennyskelvottomilta kiinteistöiltä, tuloista tehdään erittely muistiinpanoihin. Maataloudessa ja elinkeinotoiminnassa vastaava puuston arvo on vähennyskelpoinen meno
Mutta jos teen ojalinjojen puut polttopuiksi omaan käyttöön, ovatko ojalinjojen aukaisun kulut edelleen vähennyskelpoisia. Jos kuolinpesä tai yhtymä on maksanut osakkailleen matkakorvauksia ja päivärahoja matkalaskun perusteella, ne kirjataan palkkausmenoiksi. Määräaikojen päätyttyä viimeisenä vuonna puretaan kaikki jäljellä olevat kyseisen vuoden varaukset. Yleensä tuloja on satunnaisesti, mutta menoja on joka vuosi. Jäljelle jäävän vuoden 2012 varauksen määrä, 1200 euroa, kirjataan 2C-lomakkeen taustapuolelle ruutuun 641, vuoden 2012 jäljellä oleva varaus. Jos verottaja haluaa tarkistaa matkakulut, oman kirjanpidon perusteluja voi silloin tarkentaa yksityiskohtaisemmaksi. Puuston korjuun kulut ovat siltä osin vähennyskelpoisia, kun ne liittyvät ojalinjojen aukaisuun. 6.2. 7.1. Jos puut menevät omaan käyttöön, niiden korjuun kulut eivät ole karsimisen ja kuljetuksen osalta vähennyskelpoisia. tuloutettavat varaukset. Vuosimenot Metsätalouden harjoittamisen kustannukset vähennetään vuosimenoina tai poistoina. Hirvivahinkokorvaukset. Varausta voidaan tulouttaa vapaamuotoisesti. Jos lyhyen matkan päästä käydään tekemässä usein samaa työtä, matkoja voi yhdistää. Esimerkki Tulot euroa Menot 800 euroa Varausta tuloutetaan 800 euroa Jos vuonna 2012 on tehty varausta 2000 euroa ja siitä tuloutetaan nyt 800 euroa, se merkitään kohtaan 6.1. Vanhat ojalinjat täytyy ensin aukaista. Vähennys on vähintään 6 tunnin matkoista 12 euroa ja vähintään 10 tunnin matkoista 24 euroa. Silloin nämä tulot ovat mukana menovarauksen ja metsävähennyksen laskennassa. Esimerkkikirjaus: Koti–metsäpalsta–koti, 12 kilometriä, taimikonhoitoa 15 kertaa ajalla 1.–28.7.2013, yhteensä 180 kilometriä. Varausten käyttöön on aikaa Etelä-Suomessa neljä vuotta ja muualla kuusi vuotta. Ojalinjojen puut Minulla on kunnostusojitushanke. Muualle kuin omaan metsään suuntautuvista matkoista voidaan tehdä myös päivärahavähennys. Matkakulut Matkakuluja syntyy lähes jokaiselle metsänomistajalle, joka jollakin tapaa hoitaa metsiään. Kunkin matkan kohdalle kirjataan matkan päivämäärä, ajoreitti ja matkan syy, esimerkiksi puukaupan teko. Jos päiväraha kirjataan vähennykseksi, matkakirjanpitoon on merkittävä myös matkan alkamisja päättymisaika. MAKASIINI • 2282_.indd 25 9.1.2014 18.12. Metsänomistajalla voi olla muita pääomatuloja, joilla metsätalouden alijäämä tulee katetuksi. Vähennyskelpoisia ovat kaikki ne matkat, jotka liittyvät metsätalouteen. 7. Jos metsänomistajalla on säännöllisesti tuloja, varauksia voidaan tehdä vuosittain ja tulouttaa ne määräaikojen päätyttyä. Matkan tarkoituksena voi olla esimerkiksi myrskytuhojen tarkistus, metsänhoitoyhdistyksessä asiointi, moottorisahan osto tai taimikonhoito. voidaan kirjata ne metsästä saadut pääomatulot, joita ei edellisissä kohdissa ole ilmoitettu. Silloin kirjataan ylös matkan aihe, kilometrimäärä ja käyntikerrat. Ojalinjojen aukaisu moottorisahatyönä on vähennyskelpoinen. Tällaisia tuloja ovat muun muassa metsäyhtiöiden maksamat korvaukset metsätien, ajouran tai varastointipaikan käytöstä. Vähennyskelpoista on myös omalle, verovuonna vähintään 15 vuotta täyttäneelle lapselle maksettu palkka. Nämä tulot voidaan ilmoittaa myös kohdassa 3.2. Yrittäjämetsurin ja yhdistyksen urakoiman työn kustannukset vähennetään muina menoina. Muiden kulkuvälineiden osalta riittää, että metsätalouden matkoista on riittävän yksityiskohtainen luettelo. Vuosimenot jaetaan palkkausja matkakuluihin sekä muihin menoihin. Käytännöllisintä on tulouttaa varausta sen verran, että metsätalouden tulos menee nollille. Tähän kirjataan menoja tuhovarauksen määrä, kun se tuloutetaan. Ajopäiväkirjalla tarkoitetaan yleensä sitä, että jonkin ajoneuvon kaikki ajot kirjataan ylös. Yhtymä tai kuolinpesä voi maksaa osakkaalleen palkkaa. Matkoista tehdään muistiinpanoihin riittävän tarkka selvitys. Jos matkasta tehdään päivärahavähennys, myös matkustusajan tulee näkyä kirjanpidossa. 6. Palkkausmenot Vierasta työvoimaa palkataan nykyisin melko harvoin suoraan metsätöihin, joten palkkausmenoja ei ole usein vähennettäväksi. Päivärahakelpoinen matka on esimerkiksi käynti metsämessuilla tai yhdistyksen retkeilyllä. Syynä voi olla tulevien hakkuukohteiden selvitys, hirvituhojen kartoitus tai jokin muu vastaava syy. Omassa metsässä tulee yleensä tehdä jotain metsätyötä, jotta matka olisi vähennyskelpoinen. Muut pääomatulot Muina pääomatuloina ilmoitetaan kohdassa 6.1. Matkakulujen kirjaaminen Vaatiiko matkakulujen vähentäminen ajopäiväkirjan pitämistä, vai riittäväkö kilometrit ja päivämäärät, joina metsätilalla on käynyt. Matka voi olla vähennyskelpoinen, vaikka mitään näkyvää ei metsässä saataisi aikaan. 7.2. Muut tulot Kohtaan 6.2. Ajopäiväkirjaa on pidettävä ajoneuvoista, jotka kuuluvat metsätalouden kalustoon. Menovarausta ei ole pakko purkaa, vaikka metsätalouden tulos olisikin alijäämäinen. Joka matkasta pitää tietää päivämäärä, matkan kohde ja aihe. Metsätalouden kuluista tehdään muistiinpanoihin tarpeelliset selvitykset
TEEMA: METSÄVEROTUS 2282_.indd 26 9.1.2014 18.12. Jos työn tekijöitä on useita, tehty työ eritellään tekijöittäin. Vanhat varaukset poimitaan vuoden 2012 verolomakkeelta ja kirjataan asianomaisten vuosien kohdalle niiltä osin, joilta niitä ei tulouteta. Hankintatöistä kirjataan 2C-lomakkeelle vain yhteenveto. Metsävähennyspohjan arvo merkitään tähän, vaikka metsävähennystä ei käytettäisikään. Matti Metsänen Matti Metsänen 20.01.2014 Matti Metsänen xxxxxx-xxxx xxxxxx-xxxx 1622 0300200100 64000 23538 14122 26122 12000 52000 400 600 1412 1622 100 70 Jos metsänomistajalla on useita tiloja, vain metsävähennyskelpoisten tilojen tulojen yhteissumma ilmoitetaan tässä
Ne, jotka eivät ole arvonlisäverollisia, vähentävät kulut arvonlisäveroineen. Kaupan arvosta ei kuitenkaan vähennetä hankintatyön arvoa, koska sitä ei ole syntynyt. Kalustosta tehdään muistiinpanoihin erillinen selvitys ja vain yhteenveto kirjataan 2C-lomakkeelle. Metsänomistajan kulkuväline on tavallisesti oma auto. Puun myyntihinta on aina verollista. Puunmyyntitulo ilmoitetaan hankintakauppana. Tämä on selvin menettely myös verottajan kannalta. MAKASIINI • 2282_.indd 27 9.1.2014 18.12. Vanhasta koneesta tehdään lisäksi luovutusvoittoverolaskelma verolomakkeelle 9. Jos kuittia ei ole, laaditaan tarpeellinen selvitys menon aiheesta, esimerkiksi puhelinkuluista. Lomakkeella on kohdat edellisen vuoden menojäännökselle (kohta 8), verovuoden hankinnoille (9) sekä luovutuksille (10). 7.3. Arvonlisäverolliset kirjaavat vähennykseksi nettomenot ilman arvonlisäveroa. menojäännös vuoden lopussa. Muiden yhtiöiden vapaa-ajan tapaturmavakuutuksien maksuja ei verotuskäytännössä ole hyväksytty metsätalouden menoiksi. Verovuoden aikana kuolleen henkilön verotus toimitetaan niin kuin hän olisi elänyt vuoden loppuun. Kunnostusojitussekä tientekokulut vähennetään 15 prosentin vuosipoistoin. Muut vuosimenot Tähän ryhmään kuuluu suurin osa metsätalouden menoista. TÄMÄ OSUUS EI OLE VÄHENNYSKELPOISTA. Jos omaisuutta ei jaeta, veroilmoitus tehdään kuolinpesän nimissä vasta seuraavana vuonna. Pitääkö tehdä kaksi veroilmoitusta, yksi metsänomistajan ja toinen kuolinpesän nimiin. Rakennuksenkin osalta tulee ottaa huomioon mahdollinen vapaa-ajan käyttö. Kohtaan 11. Metsäverotuksessa voi vähentää Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Myel-vakuutukseen kuuluvan pakollisen Mata-tapaturmavakuutuksen. Pienkoneiden, kuten raivausja moottorisahojen, hankintakulut voidaan vähentää vuosimenoina. Metsätalouden käytössä olevan koneen käytöstä kannattaa pitää päiväkirjaa, josta selviää sen ajot. Yksityiskäytön osuus on helpointa vähentää tuntikustannuksina. Jos laitteella on yksityiskäyttöä, ajopäiväkirjan perusteella poistoista ja vuosimenoista erotetaan yksityiskäytön osuus. Sen kuluina vähennetään 0,25 euroa kilometriltä. Puuthan on korjannut vieras urakoitsija. Metsätalouden rakennuksen liittäminen verotukseen pitää perustella hyvin. Vähäiset lanaus-, sorastusja muut kulut voidaan vähentää vuosimenoina. Jos vanha kone on mennyt vaihdossa, sen menojäännös poistetaan luettelosta ja uuden hankintahinta kirjataan täysimääräisenä. Esimerkki Koneen hankintahinta 6200 € Alv 1200 € Nettohinta 5000 € Vuosipoisto 25 % 1250 € Menojäännös 3750 € POISTOINA VÄHENNETTÄVÄLLÄ KONEELLA VOI OLLA YKSITYISKÄYTTÖÄ, JOS SEN OSUUS ON ALLE PUOLET. Kahta veroilmoitusta ei siis tarvita. Kunnostusojitusta ja metsäteitä tehdään yleensä yhteishankkeina kemeravaroin. Myin sen jälkeen puut. Metsätalouden rakennusten poistoprosentti on 10. Poistoja tehdään siitä osuudesta, mikä jää verovelvollisen maksettavaksi. Kuolinvuoden veroilmoitus Metsänomistaja on kuollut 30.12. Poistot Poistoina vähennetään moottorisahaa suurempien koneiden ja laitteiden hankintamenot. Metsätalouskäytössä voi olla polttopuuvarasto, konesuoja tai huoltorakennus. Vakuutuksen vähennys Saako tapaturmavakuutuksen maksun vähentää verotuksessa. Ovatko puut hankintakauppapuuta ja tulo verovapaata, koska määrä on alle 125 kuutiota. Tavanomaisia vuosimenoja ovat muun muassa metsänhoitomaksu, Metsälehden tilausmaksu, metsänhoitotarvikkeiden hankintakulut sekä moottorija raivaussahan bensakulut. Arvokkaampi rakennus vaatii hyvät perustelut. Myös mönkijä tai moottorikelkka lisävarusteineen voi olla metsätalouden kone. Koneiden ja laitteiden poistoprosentti on 25. Hankintatyötä koskeva verovapaus koskee vain ansiotuloksi katsottavaa työn arvoa 125 kuutiometrin rajaan saakka. Myös samaan järjestelmään kuuluva vapaa-ajan tapaturmavakuutus on metsäverotuksessa vähennyskelpoinen. kirjataan viime vuoden poisto ja kohtaan 12. Vuoden aikana myydyn koneen menojäännös ei ole enää poiston peruste. Koneen tai laitteen vuosikulut ja poistot kannattaa tehdä täysimääräisesti, jolloin yksityiskäytön osuus kirjataan verolomakkeella yksityismenoihin. Tyypillinen poistoina vähennettävä metsätalouden kone on maataloustraktori peräkärryineen. Jos on käytetty julkisia kulkuvälineitä, kulut vähennetään todellisten kulujen mukaan. Sähkölinjan puut Sähköverkkoyhtiö hakkasi maalleni sähkölinja-aukon ja korjasi puut tienvarteen. Menojen kuitit kannattaa numeroida ja kirjata muistiinpanoihin aikajärjestyksessä. Vähennyskelpoisia ovat kaikki ne kulut, jotka ovat aiheutuneet metsätalouden harjoittamisesta
Tarvittaessa käytetään liitelomaketta töiden arvojen selvittämiseen. III Metsävähennys Kohtaan III tehdään laskelma metsävähennyksestä ja sen käytöstä. Alijäämä kirjautuu tappioksi, jos sitä ei edellä kuvatulla tavalla pystytä vähentämään. Useimmilla metsänomistajilla on ainakin metsänhoitomaksu ilmoitettavana vähennykseksi. Ne kirjataan vastaavasti maatalouden tai elinkeinotoiminnan verotukseen. Maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluja pienennetään vastaavasti. Kunkin maatilan hankintatöiden yhteenvetolaskelma kirjataan omalle rivilleen – tekijöiden mukaan eriteltynä – jos työn tekijöitä on useita. Jos verovelvollisella on eri kunnissa metsäkiinteistöjä, ne ovat yleensä eri maatiloja. Netti-ilmoitusten tekoa selvitetään tarkemmin Metsälehden numerossa 2. Kohtaan 18. Luovutusvoittoon lisätty metsävähennys siis tavallaan palautuu käytettävissä olevaan metsävähennykseen. koskettaa toistaiseksi vain harvoja metsänomistajia. 16. Metsätalouden pääomatulo Kohtaan 15. Jos niitä ei ole, verovelvollinen saa alijäämän hyödykseen tuloverotuksessa alijäämähyvityksen kautta. 15. Tähän kohtaan merkitään esimerkiksi moottorikelkan ja mönkijän yksityiskäytön osuuden kulut. Tarvittavat ohjeet löytyvät verohallinnon nettisivuilta osoitteesta www.vero.?/ilmoitaverkossa. merkitään metsätalouden koneilla tehdyn maatalouden tai elinkeinotoiminnan työn kustannukset. Jos ei ole tuloja Jos verovuoden aikana ei ole ollut metsätalouden tuloja eikä menoja, metsäveroilmoitusta ei tarvitse palauttaa. Jos 2C-lomakkeella ilmoitetun hankintatyön yhteinen puumäärä jää alle 125 kuution, maatilakohtaista erittelyä ei tarvita. Kun metsävähennyspohjasta (kohta 18) vähennetään käytetty metsävähennys (19), josta on ensin vähennetty mahdollinen luovutusvoittoverolaskennassa käytetty metsävähennys (20), saadaan selville edelleen käytettävissä olevan metsävähennyksen määrä (21). Työn arvo vähennetään hankintakaupan arvosta. ja 14.2. 13. Muun toiminnan menot Kohtiin 14.1. Tulojen erittely tehdään tarvittaessa muistiinpanoihin, jos niitä on kertynyt myös metsävähennyskelvottomilta tiloilta. Laskelmat kiinteistöjen hankintahinnoista ja metsävähennyspohjien arvoista tehdään muistiinpanoihin. Verottaja vähentää alijäämän verovelvollisen mahdollisista muista pääomatuloista. 14. Hankintatyön verovapaus on maatilakohtainen. Lomakkeelle kirjataan vain yhteenveto muistiinpanoihin tehdystä laskelmasta. Jos puutavaralajikohtaista erittelyä ei tehdä, konekustannuksena voidaan käyttää 3,88 euroa kuutiometriltä. METSÄVÄHENNYS KOSKETTAA TOISTAISEKSI VAIN PIENTÄ OSAA METSÄNOMISTAJISTA. menot kirjataan 2C-lomakkeelle plusmerkkisinä eli ikään kuin tuloina, koska ne on toisaalla jo kirjattu vähennykseksi tai meno-osuus on vähennyskelvotonta yksityiskäyttöä. Tällaisia ovat esimerkiksi maataloustraktorilla tehdyn puunajon konekustannukset. Metsävähennyskohta koskettaa vain niitä metsänomistajia, joilla on vuonna 1993 tai sen jälkeen vastikkeellisesti hankittuja metsäkiinteistöjä. TEEMA: METSÄVEROTUS MAKASIINI • 2282_.indd 28 9.1.2014 18.12. Ensimmäisenä on selvitys hankintatyöstä. Metsävähennyskelpoisten tulojen määrä merkitään kohtaan 22. Jos hankintapuuta kertyy yli 125 kuutiometriä, työn arvosta lasketaan ansiotulona verotettava osuus verottajan ohjeiden mukaan. Verohallinnon ohjeistuksen mukaan yksityiskäytön kulut pitää laskea todellisten kulujen mukaan käyttöpäiväkirjan perusteella. Kohdan 14. Jos metsätalouden kalustoon kuuluvia koneita ja laitteita on käytetty yksityistaloudessa, esimerkiksi omien polttopuiden ajamiseen, yksityiskäytön osuus kirjataan kohtaan 14.3. Siirrettävät menot Kohtaan 13. Tehtävän metsävähennyksen (kohTee sähköisesti Metsäveroilmoituksen, kuten myös arvonlisäverotuksen kausiveroilmoituksen voi tehdä sähköisesti. merkitään lomakkeen yläosan tulojen perusteella laskettu metsätalouden pääomatulojen ja menojen erotus, jos tuloja on ollut menoja enemmän. II Selvitys hankintatyöstä Lomakkeen 2C taustapuolelle tehdään tarkentavia selvityksiä lomakkeen etuosan kirjauksista. kirjataan metsävähennyspohjan arvo, joka on 60 prosenttia vuoden lopussa omistuksessa olevien metsävähennyskelpoisten kiinteistöjen hankintahinnasta. Näitä tuloja ovat veroilmoituksen kohtiin 1–4 metsävähennyskelpoisilta metsäkiinteistöiltä kertyneet tulot. merkitään maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluihin sisältyneet metsätalouden menot. Saman kunnan alueella olevat metsät kuuluvat yleensä samaan maatilaan. Jos vuosina 2009–2013 myytyjen metsäkiinteistöjen luovutusvoittoon on lisätty metsävähennystä, kirjataan käytetyn metsävähennyksen määrä kohtaan 20. Kohta 20. Kohtaan 19. Tappiollinen pääomatulo Jos kulut ovat tuloja suuremmat, metsätalouden tappiollinen tulos eli alijäämä merkitään kohtaan 16. Pelkkä metsätilakin on tässä mielessä maatila. kirjataan aikaisempina vuosina käytetyn metsävähennyksen määrä
Ne arkistoidaan. Metsäveroilmoitukseen ei tarvitse, eikä pidäkään liittää mitään selvityksiä tai kuitteja. Metsävähennys on metsänomistajakohtainen. Koska puolisot tekevät usein yhteisen metsäveroilmoituksen, tällöin metsävähennys on tavallaan 2C-veroilmoituskohtainen. Poistojen teko aloitetaan tien valmistumisvuonna. jauhiainen@metsalehti.fi. Merkitäänkö tämä verotuksessa maatalouden tuloksi. Sinne kirjataan myös vanhojen metsänparannuslainojen korot. Kuntan eli maan pintakerroksen myynnistä ei ole verosäädöksissä mainintaa. Veroneuvoja voit kysellä toimittaja Hannu Jauhiaiselta, puhelin 0400 150 910 maanantaisin 3.2., 10.2. Kuntan verotus Olen myynyt aukolta kunttaa. Mönkijän verotuskohtelussa ei ole tapahtunut olennaista muutosta, vaikka sellaisia uutisia oli viime vuonna joissakin lehdissä. Sähköpostikysymyksiä voi lähettää tammi-helmikuun aikana ja tarvittaessa muulloinkin. ta 23) määrä on enintään 60 prosenttia verovuoden metsävähennyskelpoisista tuloista. Tarkkaa ohjetta siitä, millaisen tien kulut vähennetään poistoina ja millaisen vuosimenoina, ei ole. Esimerkki Tilan hinta 50000 € Varainsiirtovero 2000 € Kaupanvahvistajan palkkio 112 € Lainhuudatusmaksu 107 € Lohkominen 2560 € Matkakulut 151 € Hankintahinta 54930 € Metsävähennyspohja 60% 32 958 € IV Tulouttamattomat varaukset Aikaisempina vuosina tehdyt ja myös viime vuoden verotukseen tehdyt menoja tuhovaraukset merkitään tekovuoden vuosilukujen kohdalle. Jos kyseessä on ojamaista tehty tilustie, jolle on ajettu soraa, niin tekokustannukset voi vähentää vuosimenoina. sekä tiistaina 25.2. Jos metsänomistajalla on useita metsävähennyskelpoisia tiloja, niiden metsävähennyspohjat lasketaan yhteen. Jos metsätie on rakennettu sellaiseksi, että liikkuminen on mahdollista ympäri vuoden, tientekokulut vähennetään 15 prosentin vuosipoistoin. Metsänomistajakohtaisuus nopeuttaa metsävähennysten tekoa silloin, kun metsänomistajalla on useita tiloja ja osalta hakkuutuloja on tiedossa ehkä vasta vuosikymmenten päästä. Kohtaan 24. Miten menetellään jo poistomenettelyssä olevan mönkijän kanssa. Jos metsävähennystä ei ole käytetty eikä käytetä nytkään, metsävähennyspohjan arvo merkitään kuitenkin kohtaan 18. Metsäverotukseen liittyviä kommentteja ja kokemuksia voi lähettää samaan osoitteeseen. Korot Metsätalouden korot näkyvät pankin ilmoituksen mukaan esitäytetyssä veroilmoituksessa, joka postitetaan huhtikuussa. Opastus on lehden tilaajille maksutonta normaalia puhelinmaksua lukuun ottamatta. Näin se pysyy muistissa. MAKASIINI • 2282_.indd 29 9.1.2014 18.12. Kaikki vielä voimaan jäävät vanhat varaukset siirretään vuoden 2012 verolomakkeelta vuoden 2013 lomakkeelle. Kuntta voidaan rinnastaa jäkälään, jolloin sen myyntitulo on maatalouden tuloa. Tarkista tiedot Veroilmoituksen teon jälkeen kannattaa tarkistaa vielä kaikki laskelmat, esimerkiksi se, että metsävähennys on tehty oikein ja meno va raus oikeasta tulosta. Kirjanpitoa voidaan tarvita, jos verottaja kysyy lisäselvityksiä. Mönkijän poistot Mönkijän verotus muuttuu ilmeisesti niin, että kulut voidaan vähentää tuntien mukaan eikä mönkijää voida enää vähentää poistoina. Jos varauksen tekovuotta ei näy lomakkeella, sen vuoden varaus on nyt tuloutettava kokonaan. Molempien puolisoiden metsät käsitellään silloin yhtenä kokonaisuutena. Tiekulujen vähennys Millaisia vähennyksiä voin tehdä, kun teetän metsään tien tulevaisuuden hakkuita varten. Sekä käytetyn metsävähennyksen että luovutusvoittoihin lisätyn metsävähennyksen määrä lasketaan joka vuosi ottaen huomioon kaikki aikaisemmat vähennykset. Vähennyksen on kuitenkin oltava vähintään 1500 euroa. Etelä-Suomessa vuoden 2009 ja Pohjois-Suomessa vuoden 2007 varaukset on nyt viimeistään tuloutettava, eli ne merkitään lomakkeen etupuolen kohtaan 6.1. Tätä yhteistä metsävähennyspohjaa voidaan sen jälkeen hyödyntää metsävähennyskelpoisilta tiloilta tulevilta tuloista tehtävän metsävähennyksenä. Jos mönkijällä on riittävästi metsäkäyttöä, se voidaan liittää metsätalouden kalustoon ja hankintahinta vähennetään vuosipoistoin. Jos mönkijä on kirjattu metsätalouden kalustoon, poistot tehdään entisen käytännön mukaan. Jos jonkin vuoden varausta tuloutetaan, merkitään jäljelle jäävä osuus asianomaiseen sarakkeeseen. ja 17.2. Kysy metsäverotuksesta Metsäverotukseen liittyvissä asioissa voit soittaa Metsälehden veroneuvontaan. Verohallinnon ohjeissa suositellaan käyttämään 14 euron tuntikustannusta vähennysperusteena silloin, kun mönkijän metsäkäyttö on vähäistä. Metsälehden tilaajat voivat lähettää kysymyksensä myös sähköpostilla osoitteeseen hannu. merkitään vielä käytetyn metsävähennyksen määrä aikaisemmat käytöt mukaan lukien. Vuosittain on vähennettävä mahdollinen yksityiskäytön osuus metsätalouden menoista
Periaate on, että työn arvo on se, mitä samasta työstä olisi pitänyt maksaa vieraalle. Ajotaksa voi silloin olla esimerkiksi 8–10 euroa kuutiometriltä. Kuljetustaksan voi laskea itse, jos puut on esimerkiksi ajettu moottorikelkalla tai mönkijällä. Jos puuAHKEROI VEROVAPAASTI Hankintatyössä metsänomistaja kaataa ja ajaa myyntiin menevät puut itse. Työtä verotta Hankintana voi korjata puuta verovapaasti 125 kuutiometriin saakka. Hankintakaupalla voidaan myydä myös muiden korjaamaa puuta. Klapitkin hankintaa Myös myyntiin menevien polttopuiden teko on hankintatyötä. Puut Metsänen on ajanut mönkijällä ja kuljetuksen työn arvoksi on laskettu 8 euroa kuutiometriltä. HANNU JAUHIAINEN H ankintakauppa ja hankintatyö ovat kaksi eri asiaa. Onhan puukin arvokkaampaa sahalle toimitettuna kuin vain tienvarteen kuljetettuna. Ylimenevän osan hankintatyön arvo on ansiotuloa, joka lisätään työn tekijän palkkatai eläketuloihin. Metsäverotuksessa hankintatyötä on metsänomistajan itsensä tai hänen perheenjäsenensä tekemä puunkorjuutyö. Ne on laskettu olettaen, että puut kaadetaan ja karsitaan moottorisahalla ja ajetaan tienvarteen maataloustraktorilla. Jos metsänomistajalla on useita eri maatiloja, eli yleensä eri kunnissa sijaitsevia metsäkiinteistöjä, verovapaus koskee kutakin maatilaa erikseen. Maataloustraktoriurakoitsija on kuljettanut tukit tienvarteen, joten niiden ajon osalta ei synny hankintatyön arvoa. Puutavaralaji Määrä m Työn arvo m Hankintatyön arvo Valmistus Kuljetus Valmistus Kuljetus Leimikko Mäntytukki Mäntykuitu Leimikko Koivukuitu Mäntykuitu Yhteensä valmistus m ja kuljetus m Hankintatyön arvo valmistus ja kuljetus yhteensä euroa ta tehdään tehokkaalla klapikoneella suuria määriä, kannattaa työn arvo laskea itse. Yhtymän ja kuolinpesän metsässä hankintatyöhön ovat oikeutettuja osakkaat perheenjäsenineen. Konekustannuksia ei laskelmassa oteta huomioon. Pienkoneilla puunajoon menee helposti vähintään sama aika kuin puun tekoonkin. Jos joku muu korjaa puuta, kyse ei ole hankintatyöstä, eikä työn laskennallista arvoa voi vähentää verotuksessa. Maantieajo voidaan katsoa hankintatyöksi siltä osin, kun se tehdään metsätalouden koneilla, joten maantieajollekin voidaan laskea tulosta vähennettävä arvo. Hankintatyön arvo vähennetään hankintakaupan arvosta. Yksi henkilö voi tehdä useamman LASKELMA HANKINTATYÖN ARVOSTA LEIMIKKO . Metsäverotuksessa hankintatyöksi katsottua puunkorjuuta voivat tehdä metsänomistajan lisäksi hänen puolisonsa sekä kotona asuvat lapset. Ajon ajankulua voi verrata puun tekoon. Sen sijaan polttopuiden vienti asiak kaille henkilöautolla ei ole hankintatyötä. Toinen leimikko on ollut normaalia ensiharvennusta ja valmistuksen taksoina on käytetty Verohallinnon ohjelukuja. TEEMA: METSÄVEROTUS MAKASIINI • 2282_.indd 30 9.1.2014 18.12. Hankintatyön arvo voidaan laskea Verohallinnon ohjetaksojen perusteella. Metsänomistaja Metsänen on korjannut hankintana myrskyn kaatamia mäntyjä. Kuka voi tehdä. Kuitupuut Metsänen on ajanut itse mönkijällä ja työn arvoksi on laskettu 10 euroa kuutiometriltä. Jos puutavara valmistetaan tai ajetaan muulla tavalla, hankintatyön yksikkötaksat voi laskea itse. Koska tuulenkaatojen korjaaminen on normaalia työläämpää, valmistuksen työn arvoksi on laskettu hieman normaalia korkeampi taksa. Sen ajon osalta voidaan vähentää toki normaalit auton kilometrikulut. Työn arvo on ansiotuloa, mutta sitä verotetaan vain 125 kuutiometrin määrän ylittävältä osalta. LEIMIKKO . Hankintatyön verovapaus on maatilakohtainen. Hankintapuut saatetaan joskus toimittaa sahalle saakka tai muuhun vastaavaan paikkaan metsän ulkopuolelle
Jos hankintana ajettu puumäärä on erisuuruinen kuin tehty, eli osa puusta on ajatettu vieraalla, sekä teolle että kuljetukselle lasketaan erikseen työn arvot ja kertoimet verolomakkeen ohjeen mukaisesti puumäärän ylittäessä 125 kuutiometriä. Mikäli työn tekijöitä on useita, määrät ilmoitetaan veroilmoituksessa tekijöittäin, tarvittaessa ajo erikseen. sata kuutiometriä vuodessa verovapaasti samankin kunnan alueella, jos hänellä on oman metsän lisäksi osakkuuksia eri maatiloina verotettavissa yhtymissä tai kuolinpesissä. Kun tekijöitä on monta Jos itse korjattu puumäärä ylittää maatilakohtaisesti 125 kuutiota, siitä tehdään yhteenvetolaskelma, josta saadaan ansiotulona verotettava työn arvo. Hankintatyön tekijät voivat esimerkiksi yhtymässä olla eri perheistä. Korjuukustannukset ovat silloinkin vähennyskelpoisia, mutta vasta metsätalouden menot kohdassa. kuten haluat . Jos loppuvuoden aikana päättyneen savotan puiden mittaus tehdään vasta veroilmoituksen jättämisen jälkeen, hankintatyön arvoa joudutaan korjaamaan jälkikäteen. Koska hankintatyöt kirjataan tehdyksi tekovuonna, työn tekeminen ja kaupasta saadut maksut eivät välttämättä satu samalle vuodelle. MAKASIINI • www.metsalehti.?/mobiili Mobiilisti 1.1.2014 alkaen. 2282_.indd 31 9.1.2014 18.12. Verottajalle lähetetään silloin uusi laskelma mittauksen valmistuttua. Kun tekijöitä on useita, verovapaus on maatilakohtainen. Jos hankintasavotta on vuodenvaihteessa kesken, tehty ja ajettu puumäärä on arvioitava. Hankintapuiden mittaustai maksuajankohta ei vaikuta asiaan. Tällöin se merkitään vain 2C-lomakkeen taustapuolelle, jossa on yhteenveto tehdyistä hankintatöistä. Verottaja on saattanut tulkita samaksi maatilaksi myös eri kunnissa sijaitsevia kiinteistöjä, etenkin jos ne sijaitsevat lähekkäin ja puut korjataan samalla kalustolla. Jos kaupasta ei ole saatu tuloja, työn arvo voidaan jättää uinumaan, jolloin se vähennetään vasta seuraavana vuonna, kun kaupasta on saatu maksu. Jos vain teon määrä ylittää 125 kuutiometriä, mutta kuljetuksen määrä jää sen alle, verotettavaa ansiotuloa kertyy vain teon osalta. Jos hankintatai siihen rinnastettavan käteiskaupan puut korjaa urakoitsija, kyse ei ole hankintatyöstä. Työn arvo uinumaan Hankintatyöt kirjataan tehdyksi sen vuoden veroilmoitukseen, jolloin työt on tehty. Maatilan käsitteen arviointi on viime vuosina vaihdellut. Verottaja siirtää kunkin hankintatyön tekijän verollisen ansiotulo-osuuden henkilökohtaiseksi ansiotuloksi. Esimerkiksi yhtymän osakkaat voivat tehdä yhteisesti vain 125 kuutiota verovapaasti. Tästä aiheutuu lisävaivaa veroilmoituksen teossa
HANNU JAUHIAINEN M aaja metsätalouden harjoittajat voivat olla alkutuottajina arvonlisäverovelvollisia. Maksupäivä helmikuussa Kausiveroilmoitus on lähetetty arvonlisäverovelvollisille metsänomistajille yhdessä 2C-lomakkeen ja sen täyttöohjeiden kanssa. Viitenumero ohjaa maksun verovelvollisen verotilille. Maatalouden sekä mahdollisten erillisinä verotettavien metsätilojen arvonlisäverot lasketaan yhteen. Mukana tulevasta maksuohjeesta löytyy kolmen pankin tilinumerot sekä niiden alta henkilökohtainen viitenumero. Jos metsänomistaja on muun toiminnan vuoksi velvollinen tekemään kausiveroilmoituksen kuukausittain tai neljännesvuosittain, on se tehtävä samoin myös metsätalouden osalta. Jos vähennettävien verojen määrä on suurempi, verottaja palauttaa summan metsänomistajalle sen jälkeen, kun veroilmoitus on käsitelty. Paperisen kausiveroilmoituksen voi palauttaa samassa kuoressa 2C-lomakkeen kanssa. Silloin laitetaan vuosiluku 2013 ruutuun 055. Jos taas arvonlisäveroja jää maksettavaksi, ne on maksettava verottajan tilille viimeistään 28.2.2014. 5712 650 5062 Puukaupoista saadut arvonlisäverot kirjataan tähän. Metsätalouden menojen arvonlisäverot merkitään tähän. Jos arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja myy polttopuita tai urakointipalveluja, hänen on laskutettava myös arvonlisävero. Näiden summien erotus tulee kohtaan 308. Samoin menetellään puolisoiden tilojen kanssa. Puukaupoista, klapien myynnistä ja korjuupalvelujen myynnistä kertyneet arvonlisäverot kirjataan kohtaan Vero kotimaan myynnistä verokannoittain. Jos vuosittaiset myynnit ovat yli 8500 euroa, alv-velvollisuus on pakollista. Alkutuottajana metsänomistaja tekee vain yhden kausiveroilmoituksen. Yleensä metsänomistajalla on myynneistä vain 24 prosentin arvonlisäveroja, ne kirjataan kohtaan 301. Puukaupoissa arvonlisäveron maksaa ostaja. JOTAIN TAKAISIN Arvonlisäverollisen on tehtävä kausiveroilmoitus joka vuosi. Muutkin voivat vapaaehtoisesti hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi. Metsätalouden kulujen arvonlisäverojen yhteissumma merkitään lomakkeen kohtaan 307 Kohdekauden vähennettävä vero. Kausiveroilmoituksen alussa on verovelvollisen nimi ja Y-tunnus, tämän puuttuessa henkilötunnus. Maksettava alv voidaan maksaa minkä tahansa pankin tilille. Myyntien arvonlisäverot tilitetään valtiolle. Muut tiedot kootaan kausiveroilmoituksen vasemmanpuoleiseen osioon, jonka otsikko on Arvonlisäveron tiedot. TEEMA: METSÄVEROTUS MAKASIINI • 2282_.indd 32 9.1.2014 18.12. Käytännössä kaikkien aktiivisesti metsätaloutta harjoittavien kannattaa olla arvonlisäverovelvollisia: näin he saavat maksamiensa palveluiden ja tuotteiden arvonlisäverot palautuksena takaisin. / verotili. Vain yksi ilmoitus Kausiveroilmoitus on tehtävä, vaikka metsänomistajalla ei olisikaan ollut mitään arvonlisäverollista toimintaa. Lisäksi lomake on allekirjoitettava, jos se lähetetään paperisena. Tähän tulee maksettavien ja vähennettävien arvonlisäverojen erotus. Kausiveroilmoituslomakkeen voi täyttää sähköisesti Verohallinnon Verotilipalvelussa, osoite www.vero.
Jäännösverojen ensimmäinen erä maksettava. Jos aviopuolisot hankkivat tilan siten, että toinen perii osan tilasta ja toinen ostaa loppuosan, metsävähennyskelpoista on kaikki tilan alueelta tuleva pääomatulo. Tällaisen tilan luovutusvoittoon ei myöskään lisätä käytettyä metsävähennystä. ”Sen todistamista voi vaikeuttaa esimerkiksi se, että mökki on vesistön äärellä”, ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallinnosta kertoo. tai 15.5. Peseytymismahdollisuus on myös välttämätön hikisen työpäivän jälkeen. Edellytyksenä on, että metsänomistajalla on edelleen omistuksessa metsävähennyskelpoista metsää. JOTAIN TAKAISIN Verovuosi 2014 Tammikuu Metsätalouden verolomakkeet tulevat postissa. Monelle kaukaisella metsäpalstalla ahkerasti töitä tekevälle vaatimatonkin asumus on tarpeellinen. Ohjeet löytyvät Verohallinnon alkuvuodesta julkaisemista yhtenäistämisohjeista. Lokakuu Viimeiset verotuspäätökset tulevat postissa. Kiinteistöverot maksettava. Verohallinnon uusissa yhtenäistämisohjeissa todetaan, että rakennus katsotaan metsätalouden rakennukseksi vain, jos sen pääasiallinen käyttötarkoitus on metsätaloudessa. Se voi kestää veroilmoituksen käsittelyajankohdasta riippuen myöhään kesään. Ohjeissa todetaan myös, että metsänomistajan asumiseen tai vapaa-ajan viettoon käytettävät rakennukset eivät ole metsätalouden rakennuksia siinäkään tapauksessa, että niissä majoituttaisiin metsätöiden yhteydessä. MAKASIINI • 2282_.indd 33 9.1.2014 18.13. Nämä laitteet voidaan liittää metsätalouden kalustoon silloin, kun siihen on riittävät perusteet, Pihljerta toteaa. Maaliskuu Palautettavien arvonlisäverojen maksaminen alkaa. Vuoden 2013 verotus päättyy 31.10. Jos metsäkiinteistö ostetaan ja myydään saman vuoden aikana, se ei ole mukana metsävähennyslaskelmissa. Pieni saunamökki olisi silloin perusteltavissa metsätalouden rakennukseksi. HANNU JAUHIAINEN M etsäverotuksen ohjeisiin on tullut joitakin tarkennuksia. Metsänhoitomaksu (vuoden 2013) maksettava. Erilaisten huoltorakennusten vähennyskelvollisuudesta käydään luultavasti lähivuosina vääntöä hallinto-oikeuksissa, jolloin asiaan saadaan jonkinlaisia oikeuden näkemyksiä. Joulukuu Veronpalautukset maksuun. mennessä. Toukokuu Ne metsänomistajat, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia, voivat jättää metsäveroilmoituksensa esitäytetyn veroilmoituksensa mukana. Jos eri tavoin hankittuja metsäkiinteistöjä yhdistetään samalle rekisterinumerolle, metsävähennyksiä voi tehdä vain metsävähennyskelpoisen tilan alueelta tulevista tuloista. Mönkijäkin perusteltava Vuosi sitten jonkin verran keskustelua aiheuttanut mönkijöiden ja moottorikelkkojen kohtelu on säilynyt ohjeissa ennallaan. Arvonlisäverolliset metsänomistajat tekevät lisäksi kausiveroilmoituksen 28.2. Siinä selkiytettiin monia säädösten puutteen vuoksi epäselviksi jääneitä asioita. Metsävähennyksestä tarkemmin Verohallinto julkaisi uuden ohjeistuksen metsävähennyksestä viime vuoden lopulla. Hankala saunamökki Koneiden ja rakennusten käyttö tarkoitus metsätaloudessa on perusteltava hyvin, jotta niiden kuluja voidaan vähentää metsäverotuksessa. Jos metsätalouskäyttö jää vähäiseksi, mönkijän ja moottorikelkan kulut voidaan vähentää tuntikustannuksina, 14 euroa tunti. Ohjeistus ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että metsänomistajalla on esimerkiksi pelkästään metsätalouden käyttöön rakennettu saunamökki. Ongelma on siinä, miten metsänomistaja todistaa, että rakennuksella ei ole vapaa-ajan käyttöä. Metsätalouden rakennuksien osalta ongelmana on vapaa-ajan käytön ja metsätalouskäytön erottaminen. Ostettua tilakokonaisuutta on siten mahdollista järkeistää saman vuoden aikana myymällä osia siitä pois ilman metsävähennyslisäystä luovutusvoittoon. Tällöin ei tehdä muita vähennyksiä. Esitäytetyt veroilmoitukset postitetaan verovelvollisille. Syyskuu Verotuspäätöksiä aletaan postittaa. Tämä olisi Pilhjertankin mukaan toivottavaa, sillä nykyiset säädökset ovat hyvin yleisluontoiset. Sellaisen alueen, jota ei enää vuoden lopulla omista, puunmyyntitulosta voi tehdä metsävähennyksen. mennessä. Muistiinpanoja varten laadittavien selvitysten teko kannattaa aloittaa. Ne koskevat verovuotta 2013. Helmikuu Suurimmalla osalla metsänomistajista veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on 28.2. Sen viimeinen jättöaika on joko 7.5. Huhtikuu Liikkeenja ammatinharjoittajat voivat jättää metsäveroilmoituksensa muiden tuloveroilmoitustensa kanssa 2.4
Tsemppiä opettajille, tehdään koulutuksesta vielä parempaa. Ei siis riitä, että tarjoamme oppilaitoksissa sirpaleittain tietoa. KenelOpetuksen ongelmat Loistavaa, tällaisilla kavereilla töitä riittää, kaikki haluavat heidät töihin. lekään ei liene yllätys, että nuorilta metsänhoitajilta ja metsätalousinsinööreiltä kysyttäessä tärkeimpiä edellytyksiä työssä menestymiseen ovat luotettavuus, kyky itsenäiseen työskentelyyn, taito suunnitella ja hallita omaa ajankäyttöä, organisointija koordinointitaidot. Ehkäpä se johtuu alan suuresta merkityksestä taloudellemme. Sen seurauksena M etsäalan koulutus on Suomessa kansainvälisesti katsottuna laadukasta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöllä osaamista ja resursseja voisi käyttää nykyistä tehokkaammin. Ammattikorkeakoulut haluavat olla tieteellisempiä ja laajempia moniosaajia, mihin edellytykset riittävät. Todellisuudessa on saattanut käydä niin, että yliopistot yrittävät opettaa sekä käytännön asioita että tieteellistä osaamista ja kehittämistä. Metsänhoitajien ja metsätalousinsinöörien koulutuksen haasteet ovat osittain samankaltaisia. Tavoite on siis kirkas. Nyt yliopistot ja kaikki ammattikorkeakoulut ovat ylpeitä omasta osaamisestaan ja koulutuksestaan. Sitä voidaan kutsua oppilaan ohjauksen ongelmaksi, mutta minä näen sen ensisijaisesti kouluttajien välisen yhteistyön puutteeksi: Jokainen touhuaa oman aineensa kanssa. Metsäalan koulutuksesta on viime vuoden aikana valmistunut useita tutkimusja kehittämishankkeita. Loistavaa, tällaisilla kavereilla töitä riittää, kaikki haluavat heidät töihin. Sehän tarkoittaa sitä, että koulutuksessa on resursseja vielä tuhlattavaksi asti. Jotta pääsemme tavoitteeseen, meidän täytyy keskittyä nuoren kokonaisvaltaiseen ammattiin kasvattamiseen sirpaletiedon jakamisen sijaan. Metsäalan korkeakoulutus alkoi Evolla yli 150 vuotta sitten, ja se on myöhemmin jakaantunut metsänhoitajaja metsätalousinsinöörikoulutukseksi. Metsureiden koulutus alkoi reilut 50 vuotta sitten. Huippuosaaminen on kaikkien etu – alan ammattilaisten, metsänomistajien, metsäteollisuuden, koneyrittäjien, luonnon, opettajien ja oppilaitosten. T oisella asteella, eli tutummin metsurija metsäkoneenkuljettajakoulutuksessa, suuri haaste on opiskelijoiden ikä. Ai niin, tietysti myös yhteiskunta hyötyy. Samalla opetuksen laadun seuranta on heikkoa. Y liopistojen ja ammattikorkeakoulujen pitäisi pohtia myös keskinäistä työnjakoaan. Lopputulos on, että kummassakaan ei olla hyviä. RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Myös korkeakoulujen pitäisi ottaa enemmän vastuuta ammattiin kasvamisesta. Niistä saadaan eväitä koulutuksen kehittämiseksi yhä paremmaksi. O petuksen järjestäjillä on suuret valtuudet päättää metsäalan koulutuksesta täysin itsenäisesti. Jos metsureiden ja metsäkoneenkuljettajien koulutuksen ongelmana on sirpaletiedon jakaminen opetuksessa, korkeakoulutuksessa ongelma on vielä vaikeampi. Osaa heistä ei peruskoulun teoreettisuus ole kiinnostanut ja siinä iässä ollaan muutenkin vähän vilkkaita. Se viivyttää opintoja pahasti ja johtaa myös tarpeettomiin opintojen keskeyttämisiin. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC koulutuksen määrällinen ja alueellinen jakautuminen ei toteudu kunnolla. Nyt on valmistunut laajoja tutkimusja kehittämishankkeita. Eiköhän tällä kertaa oteta ehdotukset käyttöön, eikä haudata niitä historian arkistokaappiin. Kun kysytään nuorilta metsäkoneenkuljettajilta ja metsureilta, mitkä ovat tärkeimmät edellytykset työssä menestymiselle, aivan kärkeen sijoittuvat luotettavuus, päätöksentekokyky ja vastuunottokyky. MAKASIINI • MAKASIINI • 2293_.indd 34 9.1.2014 18.14
MALTTI ON VALTTIA Myrskypuiden korjuu on vaarallista työtä sivu 36 PIKATESTI Pureva nostokoukku sivu 39 METSÄNHOIDON PERUSTEET Kasvuvoima riippuu maasta sivu 40 TUTKIMUS Myyrät suosivat syystaimia sivu 42 ALLAKKA Tärkein työkalu huoltoon sivu 43 METSÄPERINTÖ Reilu peli sukupolvenvaihdoksiin sivu 44 KYSY POIS Haittaako vaihteen vääntyminen. sivu 46 OMA METSÄ M IK KO RI IK IL Ä 2294_.indd 35 8.1.2014 15.32
Jos myrskytuuli kaataa puita nurin, metsänomistajan on hyvä pitää kaksi asiaa mielessä: maltti ja turvallisuus. Aukkojen reunoilta kellistyy puita vuosittain, vaikkei merkittäviä myrskyjä olisikaan ollut. Tämän jälkeen metsänomistaja voi tiedustella paikallisilta metsäalan toimijoilta, minne päin tuhot ovat metsätilan sijaintikunnassa keskittyneet. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVA MIKKO RIIKILÄ MYRSKY PUISTA MAKASIINI • MAKASIINI • 2289_.indd 36 8.1.2014 15.34. Kuinka nopeasti myrskytuhot pitää tarkastaa. Enemmän tuhoja tulee, kun tuuli yltää puuskissa myrskylukemiin eli yli kahteenkymmeneen metriin sekunnissa. Kesämyrskyjen aiheuttamat tuhot tulee tarkastaa mahdollisimman pian. Ne totuttelevat uuteen väljempään kasvatusasentoon ja ovat siksi muutaman vuoden tavanomaista herkempiä koville tuulille. Esimerkiksi kesän alussa kaatuneen puun taloudellinen arvo laskee merkittävästi, jos puuta ei korjata talteen syksyyn mennessä. Minkälaiset metsät ovat alteimpia myrskytuhoille. Tuhojen tarkastuksessa ei silti kannata vitkutella. Lämpimään vuodenaikaan metsiin jätetyt tuulenkaadot tarjoavat myös tuhohyönteisille, kuten kaarnakuoriaisille, oivan lisääntymispaikan. Metsänhoitoyhdistysten, metsäyhtiöiden ja metsäkeskuksen metsäasiantuntijat kiertävät alueensa metsiä myrskyn jälkeen. Tarkemmat tilakohtaiset tuhot selviävät kuitenkin vasta maastoon jalkautumalla. Ensimmäisenä ei pidä tarttua moottorisahaan vaan selvittää rauhassa, kuinka laajasta tuhosta on kyse. Pinnallisen juuriston takia kuuset kaatuvat mäntyjä herkemmin, mutta kova myrskytuuli tai puuska kaataa puun kuin puun. Kesällä puu pilaantuu nopeammin. Kun metsätilan käy tarkastamassa paikan päällä näkee, pitääkö puita kerätä talteen, miten pahasti ne ovat kaatuneet ja tarvitaanko ulkopuolista apua. Syksymmällä ja talviaikaan kaatuneiden myrskypuiden tarkastuksessa ei ole samanlainen hoppu kuin kesällä. Mistä saa tarkempaa tietoa tuhoalueista. METSÄNHOITO Mitä teen, jos myrsky iskee. Tarkastusaikataulu riippuu myrskyn ajankohdasta. Yleensä puut kaatuvat juurineen. Jos metsäänsä on ottanut myrskytuhot korvaavan metsävakuutuksen, myös vakuutusKYSYMYSTÄ Kun myrsky iskee metsään, on maltti valttia. Yleiskuva pahimmista myrskytuhoalueista hahmottuu yhden, kahden viikon kuluessa myrskystä. Minkälainen on tyypillinen myrskytuho. Tavallisesti tuuli kaataa pieniä määriä puita sieltä täältä. Myrskytuhojen tarkastuksessa erityishuomiota kannattaa kiinnittää vastikään harvennettuihin metsiin. Selvitä ensin tuhojen laajuus ja suosi koneellista korjuuta mahdollisuuksien mukaan. Talviaikaan kaatunut puu säilyttää arvonsa kevääseen asti, ja tuholaisetkin parveilevat vasta ilmojen lämmettyä. Laaja-alaiset myrskytuhot ovat harvinaisempia. Myös avohakkuukuvioihin, teihin ja ranta-alueisiin rajoittuvat metsät sekä harjujen laet ovat alttiita myrskytuhoille. Puiden katkeaminen keskeltä aiheutuu usein syöksyvirtauksista, joissa tuuli puhaltaa ylhäältä alaspäin. Omalle puukauppakumppanille tai metsänhoitoyhdistykselle kannattaa ilmoittaa tuhoista mahdollisimman pian, jotta tuulenkaatojen korjuu saadaan suunniteltua hyvissä ajoin
Tuhojen kartoittamisesta voi sopia paikallisen metsäammattilaisen kanssa. Muille puulajeille ei ole korjuuvelvoitetta. Metsiin jäävät myrskypuut altistavat lähimetsät hyönteisja sienituhoille. Laki metsän sienija hyönteistuhojen torjunnasta asettaa rajat, paljonko tuulenkaatoja on luvallista jättää korjaamatta vaarantamatta ympäröiviä metsiä. Vuoden alusta voimaan astuneen uuden metsätuholain mukaan taimikkovaiheen ohittaneita tyviläpimitaltaan yli 10-senttisistä kuusia ei saisi jäädä hehtaarille kymmentä kuutiota enempää. elokuuta mennessä. Mikäli hakkuista on kokemusta, eivätkä myrskypuut ole pahasti sikin sokin toistensa lomassa, voi omatoimistakin korjuuta harkita. yhtiöön tulee tehdä tarvittaessa vahinkoilmoitus. Lakirajat koskevat ainoastaan ainespuun mitat täyttävää kuusta ja mäntyä. MAKASIINI • MAKASIINI • 2289_.indd 37 8.1.2014 15.34. Uudessa metsätuholaissa Suomi jaetaan kolmeen alueeseen: Etelä-, Keskija Pohjois-Suomeen. Jos poiskuljetus ei määräaikoihin mennessä onnistu, Ensisijaisesti myrskypuiden korjuu kannattaa jättää koneiden tehtäväksi. Voiko tuulenkaadot jättää metsiin. Männiköissä myrskypuut tulee korjata, jos niitä on yli kaksikymmentä kuutiota hehtaarilla. Keneltä saa apua, jos ei itse pääse metsään. Kullakin alueella on oma takarajansa myrskypuiden poisviennille. Lakirajan ylittävä osuus on korjattava pois. heinäkuuta ja Pohjois-Suomessa 15. Metsätilallisia kannustetaan tarkastamaan mahdolliset myrskytuhot ensisijaisesti itse, mutta apuakin saa. Kuusipuutavara on korjattava metsästä Etelä-Suomessa 15. heinäkuuta ja Pohjois-Suomessa 15. Rungoiksi muutettuna lakiraja ylittyy, jos kuusia on kaatunut kymmenestä kahteenkymmeneen ja mäntyjä kahdestakymmenestä neljäänkymmeneen runkoa hehtaarilla puiden järeydestä riippuen. Mäntypuutavara on puolestaan huolehdittava pois Eteläja Keski-Suomessa 1. heinäkuuta, Keski-Suomessa 24. heinäkuuta mennessä. Mihin mennessä puut pitää kuljettaa pois metsistä
Myrskypuiden korjuussa avustavat metsänhoitoyhdistykset, metsäfirmat sekä koneyrittäjät. Yksittäisten hajakaatojen korjuussa kustannukset voivat nousta jopa puusta maksettavaa hintaa korkeammiksi. Pitkään tiheänä kasvanut kerralla harvaksi hakattu metsä lakoontuu herkästi myrskyssä. Voiko myrskypuita korjata itse. Sähkölinjoille kaatuneita puita ei saa mennä itse korjaamaan vaan niistä tehdään ilmoitus sähköyhtiöön. Kaatuneen puun juurakotkin voivat kaatuessaan aiheuttaa vaaratilanteita, kun niistä katkaistaan runko irti. Nykyinen laki on voimassa aikakin vuoden 2014 loppuun. Keskimäärin myrskypuun korjuu on 20– 60 prosenttia tavanomaista kalliimpaa. Korvauskattovaihtoehdot vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin. Metsätuholaki ei ole voimassa luonnonsuojelulain mukaisilla suojelualueilla. Kenen vastuulla ovat sähkölinjoille kaatuneet puut. Tavallisesti metsänomistaja saa vakuutusta ottaessaan valita, minkä annetuista enimmäiskorvausmääristä hän ottaa. Jos myrskytuhoja on vain pieni määrä, niiden korjuu kannattaa yhdistää muihin lähialueiden hakkuisiin. Uusi metsälaki edellyttää, että metsänkäyttöilmoitus tehdään kymmenen päivää ennen hakkuiden aloittamista. Juttua varten haastateltiin varavalmiuspäällikkö Anders Wikbergiä ja valmiuspäällikkö Yrjö Niskasta metsäkeskukselta, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän toiminnanjohtaja Harri Tasasta sekä Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolaa. Metsänhoitoyhdistyksille viime myrskyistä karttuneiden tietojen mukaan 15–20 euron suuruinen enimmäiskorvauskatto on kattanut lähes kaikki myrskyjen aiheuttamat menetykset. Miten menetellään suojelualueiden myrskypuiden kanssa. Maanomistaja tai puutavaran omistaja on korvausvelvollinen, jos toisen metsänomistajan mailta kuolee puustoa yli kaksikymmentä kuutiota hehtaarilta tai puuston kasvu vähenee kymmenen kuutiota hehtaarilta enintään viiden vuoden ajan. Metsäkeskukselle on ilmoitettava etukäteen myrskypuiden korjuusta. Yksi asia on kuitenkin muistettava: yksin myrskysavottaan MAKASIINI • MAKASIINI • 2289_.indd 38 8.1.2014 15.34. Voiko myrskytuhoja ennaltaehkäistä. Kuinka paljon myrskypuiden korjuu maksaa. Yleensä tuulenkaatopuista saa keskimäärin 15–20 prosenttia vähemmän puunmyyntituloja kuin normaalihakkuista. Vaikuttavatko myrskyt puun hintaan. Toistensa päälle limittäin kaatuneet lengollaan olevat puut ovat jännittyneitä ja katketessaan arvaamattomia, kokemattoman ei pidä mennä niitä moottorisahan kanssa pätkimään. Laajakaan vakuutus ei näin ollen välttämättä korvaa kaikkia myrskyn aiheuttamia menetyksiä. Kemeratuen edellytyksenä on, että uudistamisala on vähintään puoli hehtaaria. Pitääkö myrskypuiden korjuusta tehdä metsänkäyttöilmoitus. Puiden kaato sähkölinjoilta vaatii erityisosaamista. Kyllä. Samoin on laita metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen kohdalla. Jos myrskytuhoja on tietyllä alueella paljon ja korjuulla on kiire, metsäkeskus voi tapauskohtaisesti joustaa metsänkäyttöilmoituksen aikarajasta. Kaikki sähkölinjat ovat sähköyhtiöiden vastuulla. Mikäli hankintahakkuu on entuudestaan tuttua hommaa eivätkä myrskypuut ole pahasti sikin sokin toistensa lomassa, voi omatoimistakin korjuuta harkita. Monesti hajalleen sinne tänne kaatuneita puita ei välttämättä päästä koneella korjaamaan. Tuloja painavat alas puun laadun heikkeneminen ja pirstaloituminen, puiden jääminen metsään sekä korjuukustannusten nousu. Kemeralakia uudistetaan parhaillaan ja myrskyalojen uudistamiseen myönnettäviin tukiin voi tulla muutoksia. Myrskytuhoja voi jonkin verran välttää hyvällä oikein ajoitetulla metsien hoidolla. YKSI ASIA ON KUITENKIN MUISTETTAVA: YKSIN MYRSKY SAVOTTAAN EI OLE ASIAA EDES AMMATTI METSURILLA. Kun taimikot hoitaa ja metsät harventaa ajallaan, puusto ei pääse riukuuntumaan ja kestää paremmin tuulta. Metsänomistaja voi tehdä metsänkäyttöilmoituksen itse, mutta tavallisesti myrskypuiden kaupasta huolehtivat metsäammattilaiset laativat ja toimittavat sen metsäkeskukselle. Myös rungosta katkenneet puut ovat riski kaatajalle, sillä latvattoman puun kaatosuuntaa voi olla vaikeaa ennakoida. Jos myrskytuhoalue joudutaan metsittämään viljelemällä, siihen saa valtiolta kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea. Tukea ei myönnetä tuhoutuneille siementai suojuspuualoille. Korvausta haetaan tällöin alueellisen metsäkeskuksen kautta ympäristöministeriöltä. Jos suojelusta on sovittu metsäkeskuksen kanssa eli kyseessä on ympäristötukialue, on metsälaki ja metsätuholaki voimassa ja maanomistaja on korvausvelvollinen mahdollisesta tuhon leviämisestä. Vakuutusyhtiöt ovat asettaneet myrskytuhoille korvauskaton, jonka se enimmillään maksaa tuulenkaadoista kuutiolta. Mitä metsävakuutus korvaa. Korjuukustannukset vaihtelevat kohteittain. Pienissä korjuuerissä kaupaksi menoa voi auttaa myös puutavaralajien laitto samaan pinoon tai, mikäli kalustoa löytyy, puiden kuljettaminen sopivaan paikkaan vilkkaammin liikennöidyn tien varteen. Minkälainen puu on riski kaatajalleen. Jos luonnonsuojelulain mukaisesti suojellulta alueelta leviää metsätuhoja, vahingonkorvaus lankeaa valtiolle. Tällöin osaavat naapurit voivat yhdistää voimansa. Myrskypuiden korjuu on vaarallista touhua ja ensisijaisesti se kannattaa jättää koneilla tehtäväksi. Kuka korvaa, jos myrskypuista leviää ötökkätuho naapuriin. vaihtoehtoina on muun muassa puutavaran peittely tai kuoriminen. METSÄNHOITO ei ole asiaa edes ammattimetsurilla, matkassa on oltava vähintään toinen asiantunteva apuri. Saako myrskyn kaataman metsän uudistamiseen tukea
Ensi alkuun kahvan tyviosan kaarre tuntui ahtaalta, kun koukkuun tarttui sivusuunnasta. WoodXpert-nostokoukku on kehitetty yhteistyössä suomalaisten ja saksalaisten metsurien kanssa. Varustevyön hinta on 25 euroa, eli merkittävästi alempi kuin ammattikäyttöön tarkoitettujen vöiden. Koukun muotoilu on omintakeinen. WoodXpert-koukun kahva on avoin – ei siis lenkkimäinen, kuten muissa koukuissa. PIKATESTI TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ T ämän vuoden alussa kauppoihin tullut Fiskarsin WoodXpert-tuoteperhe sisältää kattavan valikoiman metsätyövälineitä. Ominaisuuksiltaan se sopii omatoimisen metsänomistajan tarpeisiin hyvin. + Koukun ylöspäin kääntyvä kärki takaa pitävän otteen puusta – Kahva vaikutti ahtaalta, kun koukkuun tarttui sivulta MAKASIINI • 2290_.indd 39 8.1.2014 15.35. Aivan halvimmasta päästä se siis ei ole, tosin kotelo tulee samaan hintaan. Nopeasti erilaisen kahvan käyttöön kuitenkin tottui. Uutta on koukun ja saksien kahvaosan tyvelle lisätty, jousella lukittava kiinnitysraksi, jolla työvälineen voi ripustaa suoraan varustevyön lenkkiin. Lisäksi vyössä on erillisiä lenkkejä esimerkiksi saksien tai mittanauhan ripustamista varten. Tämä parantaa sekä kasauksen sujuvuutta että turvallisuutta. Uudenlaisen kiinnikkeen ansiosta pinotavarasakset voi kiinnittää varustevyölle helposti. Ratkaisu tuntui ?ksuilta. koukun varsiosa sahalaitaiseksi, mikä estää koukkujen varassa lepäävää pölliä pyörähtämästä sijoiltaan. Vyöhön kiinni Koukun mukana tuleva kotelo on rakenteeltaan tukevaa muovia. Kärki kääntyy väkäsen lailla yläviistoon. Varustevyö kiinnittyy tarralla, mikä vaikutti ainakin ensituntumalta toimivalta ratkaisulta. Ylöspäin käyristyvä kärki painuu purevasti pöllin kylkeen, eikä ote puusta lipsu. Hakkuutöihin on tarjolla varustevyötä, pinotavarasaksia ja nostokoukkua sekä pokaraa, jota esimerkiksi Saksassa metsurit käyttävät yleisesti nostokoukun sijasta. Nostokoukun muotoilu parantaa kasauksen sujuvuutta ja turvallisuutta. WoodXpert-nostokoukun verollinen suositushinta on 35 euroa. Nostokoukussa on samanlainen kiinnike. Myös pinotavarasakset pysyivät jämäkästi kotelossaan, ja ne sai irti takertelematta. Vyöhön voi kiinnittää kaksi koukkutai saksikoteloa. Lisäpitoa on saatu työstämällä Pureva ote design-koukulla Hieno muotoilu ei välttämättä tee työkalusta huonoa, ei ainakaan Fiskarsin WoodXpert-koukusta. Koukku asettuu koteloon tanakasti
Kasvullisella metsämaalla puusto kasvaa kiertoajassa vähintään kuution vuodessa. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT ERKKI OKSANEN/METLA M etsien luokitus on käsiteviidakko, joka hämää ja jolla myös hämätään esimerkiksi eri maiden suojelupinta-aloja vertailtaessa. Sitä ei luotettavasti pystytä toteamaan maa-analyysein, KASVUVOIMA LÄ HTEE MAASTA Kasvupaikka ratkaisee, kuinka puu kasvaa. . Kasvupaikan puuntuotoskyky riippuu maan ravinteisuudesta. Tätä varten on kehitetty kasvupaikkatyyppiluokitus. Karulla kankaalla ahkerinkaan puuntuottaja ei yllä lähellekään lehtomaisen kankaan kuutiokasvuja. Kolmannes meikäläistä kitumaista ei yllä tämän riman yli. YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO määrittää metsäksi alueen, jossa puiden latvukset peittävät vähintään kymmenen prosenttia maa-alasta. Tästä noin 20 miljoonaa hehtaaria on puuntuotannon käytössä. Esimerkiksi kuivuneet ojitusalueet kuuluvat tähän joukkoon. Parhaiten menestyvät puulajit: kuusi, rauduskoivu Tuore kangas – esimerkiksi mustikkatyyppi, MT . Opaskasveja: käenkaali (Etelä-Suomi), ruohokannukka (Pohjois-Suomi) metsäkurjenpolvi, metsäimarre, kielo, lillukka. Kummallisin käsitteistä on metsätalousmaa. Turvemailla suokasvillisuus, tyypillisesti rahkasammaleet, kattavat yli 75 prosenttia maasta. Kansainvälinen metsien määritelmä poikkeaa meikäläisestä. Opaskasveja: metsätähti, oravanmarja, metsäalvejuuri, riidenlieko, metsäkerrossammal, mustikka. Tästä yli neljännes ei sovellu tai on rajattu puuntuotannon ulkopuolelle. Suomen maapinta-alasta (30,4 miljoonaa hehtaaria) metsätalousmaaksi luokitellaan 26,2 miljoonaa hehtaaria. . Tärkeimmät kasvupaikat Lehtomainen kangas – esimerkiksi käenkaali-mustikkatyyppi, OMT . Kivennäismailla suokasvit peittävät alle 75 prosenttia maa-alasta. ”Oikean” kasvullisen metsämaan lisäksi metsätalousmaaksi näet luetaan puuttomat tunturiylängöt, joutomaat ja vähäpuiset suot eli kitumaat sekä suojellut metsät. Kitumaalla vuosikasvu on 0,1–1 kuutiota hehtaarilla. Metsäja kitumaita on Suomessa yhteensä noin 22,8 miljoonaa hehtaaria. Turvemaita ovat myös kasvupaikat, joilla turvetta on yli 30 senttiä. Kasvit kertovat kasvuvoiman Metsänomistajalle kiinnostavin tieto on kasvupaikan kyky tuottaa puuta. Turvetai kivennäismaa Puuntuotannon metsät jaetaan kivennäisja turvemaiksi pintakasvillisuuden ja humuskerroksen paksuuden perusteella. Kivennäismaa luokitellaan soistuneeksi, kun suokasvien osuus on 25–75 prosenttia, mutta turvekerroksen paksuus alle 30 senttiä. Lehtomaisella kankaalla kasvu on parasta. Parhaiten menestyvät puulajit: kuusi, mänty METSÄNHOIDON PERUSTEET MAKASIINI • 2295_.indd 40 8.1.2014 15.36. Tuoreella kankaalla parhaiten menestyvät männyt ja kuuset
Suomessa kasvupaikat luokitellaan metsäkasvillisuuden mukaan. Sen mukaan ravinteisuudeltaan samankaltaisille maille muodostuu ajan myötä samanlainen kasviyhteisö. KASVUVOIMA LÄ HTEE MAASTA Kuivahkolta kankaalta löytyy puolukkaa ja kanervaa. Taimikoissa ja nuorissa metsissä – saati hakkuualoilla – kasvuTUOTOSTIETOJA PUULAJEITTAIN KESKI SUOMEN ALUEELTA Kiertoaika vuotta* Tuotos puutavaralajeittain Kokonaistuotos m ** Tuotos vuosi m vuosi tukkia m kuitua m Kuusi OMT Kuusi MT Mänty VT Mänty CT Lämpösumma d d korkeus m merenpinnasta *Kiertoajat on pyöristetty lähimpään jaolliseen lukuun **Kokonaistuotos pyöristetty lähimpään -lukuun paikkojen määrittely pintakasvillisuuden perusteella on vaikeaa. . Esimerkiksi keskituotos lehtomaisella kankaalla Keski-Suomessa on nelinkertainen kuivan kankaan tuotokseen verrattuna. Kuivahko kangas – esimerkiksi puolukkatyyppi, VT . Myös vallitseva puulaji vaikuttaa pintakasvillisuuden rakenteeseen. Opaskasveja: kanerva, vanamo, variksenmarja (erityisesti Pohjois-Suomi), puolukka, kanerva. Parhaiten menestyvät puulajit: vain mänty MAKASIINI • 2295_.indd 41 8.1.2014 15.36. vaan se määritellään epäsuorasti metsäkasvillisuuden tai määräikäisen puuston pituuden perusteella. Metsätyyppiteoria ei ole kiistaton eikä ongelmaton. Nuorempien metsien pituudet voidaan muuntaa vastaamaan sadan vuoden valtapituusluokkia. Erot kasvupaikkojen välillä ovat merkittäviä. Esimerkiksi Ruotsissa kasvupaikat luokitellaan satavuotiaan puuston valtapituuden mukaan. Tärkeimmät kasvupaikkatyypit ovat kuiva, kuivahko, tuore ja lehtomainen kangas. Kuivalla kankaalla pärjää vain mänty. Maan eri osissa ravinteisuudeltaan samanarvoisille kasvupaikoille muodostuu erilainen kasviyhteisö, joten kasvupaikkatyyppien opaskasvit ja niiden mukaan nimetyt metsätyypit vaihtelevat. Parhaiten menestyvät puulajit: mänty Kuiva kangas – esimerkiksi kanervatyyppi, CT . Opaskasveja: Kanerva, puolukka, variksenmarja, sianpuolukka, jäkäliä runsaasti. . Kivennäismaat ja ojitetut turvemaat luokitellaan tällä jaolla. Yläharvennetuissa ja harsituissa metsissä sekä esimerkiksi kuivien kangasmaiden kuusikoissa valtapituusluokitus kuvaa huonosti kasvupaikkaa. Perustana on sata vuotta sitten kehitetty metsätyyppiteoria. Luokitus voidaan tehdä mittauksin
Joka tapauksessa peltomyyrät aiheuttavat 70–90 prosenttia nuorten taimikoiden myyrätuhoista.” Istuta tänä vuonna ajoissa Tutkimuksen perusteella myöhäistä istutusajankohtaa kannattaa välttää myyrähuippuvuosina. Tutkimuskohteena oli peltomyyrä, mutta Metlan tutkija Otso Huitu sanoo, että tuloksen voi ulottaa myös metsämyyrään. Tuoreen tutkimuksen mukaan soiden sammalpeite estää metaanin pääsyä ilmakehään. Syystaimet ovat myyrien herkkua Jos tänä vuonna aikoo istuttaa kuusentaimia, se kannattaa tehdä jo keväällä. Vuosikirjan pääpaino on perinteiseen tapaan metsävarojen, metsien hoidon, puumarkkinoiden ja metsäteollisuuden ulkomaankaupan seurannalla. Niissä oli myös vähiten stilbeeni-puolustusyhdisteitä. Selvisi, että myyrät syövät selvästi mieluiten syksyllä istutettuja kuusentaimia. ”Pieniä eroja voi toki olla. Turvevarantojen kasvu puolestaan hidastaa hiilidioksidin lisääntymistä ja näin myös ilmastomuutosta. Rahkasammalien sisällä viihtyvät bakteerit hapettavat suon syvyyksistä kumpuavaa metaania, ja vapautuva hiilidioksidi kiihdyttää sammalten kasvua. Keväällä istutetuista taimista myyrävaurioita kärsi 40 prosenttia ja luontaisesti syntyneistä taimista vain 20 prosenttia. Kuusentaimet kestävät tulvan Kuusentaimet eivät hätkähdä lopputalven tulvia ja korkealle nousseita pohjavesiä. Jokaista saatua kanalintua kohden metsästäjät saivat kävellä 28,5 kilometriä. Myös taimien typpilannoituksen vähentäminen taimitarhoilla voi leikata kuusentaimien myyrätuhoriskiä ratkaisevasti. Tutkimuksessa niistä myyrävaurioita kärsi 70 prosenttia. Vuosikirjan tietoja käytetään paitsi tutkimukseen myös metsäja koko luonnonvarapolitiikan suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Sen sijaan luontaisesti syntyneet taimet eivät ole myyrien mieleen. Metsäfaktat taas yksissä kansissa Metsätilastollinen vuosikirja 2013 on ilmestynyt. ”Seuraava myyrähuippu on eteläiseen Suomeen tulossa jo ensi syksynä, joten tämän vuoden taimet kannattaa istuttaa hyvissä ajoin”, Huitu toteaa. Uudelle tiedolle puiden tulvakestävyydestä on käyttöä, koska talvisateiden ja kevättulvien on ennustettu lisääntyvän tulevaisuudessa. EERO SALA PELTOMYYRÄT suosivat syksyllä istutettuja taimia. Vaikka pohjaveden pinnannousu aiheuttaa juurille hapen puutetta, se ei heikennä taimien kasvua jatkossa. Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat selvittivät, miten luontaisesti syntyneiden ja istutettujen kuusentaimien ravinneja puolustusyhdistepitoisuudet sekä istutusajankohta vaikuttavat taimien riskiin joutua myyrien tuhoamiksi. Pohjois-Suomeen myyrähuippu on näillä näkymin luvassa ensi vuonna. ER KK I O KS A N EN / M ET LA Yli miljoona kilometriä jahdissa Valtion mailla kulkeneet pienriistan metsästäjät kävelivät pelkästään viime vuonna luonnossa yli miljoona kilometriä, selviää Metsähallituksen saalispalautteista. Metsätilastollista vuosikirjaa on julkaistu 1960-luvun lopulta lähtien. TUTKITTUA Metaani hidastaa ilmastomuutosta Kasvihuonekaasuna tunnetulla metaanilla on myös ilmastomuutosta hidastava vaikutus. BE RN D H AY N O LD TE RO SI VU LA 2245_.indd 42 8.1.2014 16.14. ”Kuusen taimet toipuvat hyvin lyhytaikaisesta, lepotilan aikana esiintyneestä tulvastressistä”, Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksessa todetaan. Metsähallitus julkaisee ensi keväänä tarkempia tietoja eränkäynnin terveysvaikutuksesta ja niiden arvosta. Syystaimet ovat peltomyyrälle erityisen mieluisia. Yhden jahtipäivän aikana käveltiin keskimäärän yhdeksän kilometriä. Syyksi ilmeni, että myyrien suosimissa, syksyllä istutetuissa taimissa oli korkeammat typpipitoisuudet kuin muissa taimiryhmissä
Kahvia ryystäessäkin voi venyttää pohjelihasta, lapaluita sopii pyöritellä vaikka puhelun aikana. Joustavuus, venyvyys ja notkeus ovat ketteryyttä. Se seikka, joka kuitenkin eniten metsätyötulokseen vaikuttaa, näkyy peilistä. Työssä tulee tulosta, kun tekijä ei ole nokallaan joka mättäässä. Ketteryys on se, mitä tarvitaan. Joka tapauksessa työ on aina vain mielekästä ja mukavaa. Päänuppi lienee siihen syy, olkoon se sitten terve tahi sairas. Se ei kadonnut itsestään, et vain pitänyt siitä huolta. Päivässä on kymmeniä pikku hetkiä, jolloin voi tehdä jonkun pienen voimisteluliikkeen. T asapainon hallinta ja nivelten liikkuvuus estävät nyrjähdyksiä ja kompurointia. METSÄLÄISEN ALLAKKA JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Uni tulee hyvin, aamuun asti nukutaan ja päivärytmi on vakiintunut. Asioita lukemalla ja seuraamalla vietti vahvistuu, eivätkä omat pikku kokeilut ole sitä koskaan heikentäneet. Nuoret ihmiset, jotka pelaavat mestaritasolla kiekkoja pallopelejä muutaman tunnin päivässä, käyvät K yllä on päällysja alusvaatteita testattu. Juuri nyt, kun valoisa aika on lyhyt, eikä mikään metsällinen tehtävä kaadu päälle, on sopiva aika huoltaa omaa itseä. Illalla venytellään hiukan pidempään. JE TT A SI RO LA säännöllisesti lihashuollossa. Metsässä tulee valmista, kun sinne menee ja siellä viihtyy. Silti luulen olevani hyvässä kunnossa – ei ainakaan särje eikä kolota, enkä popsi pillereitä. Aamupöydässä ei jurpi, kun lysti päivä on taas edessä. Miksi siis metsässä raataja, pitkien päivien sankari, ei kävisi hieronnassa edes kerran kuukaudessa. Meikäläisen luuviulun voimat ovat aina riittäneet. M etsätyö on raskasta, totta, ja vaatii voimaa, ei ihan niinkään. Aikanaan metsäpomona ollessani näin monesti, kun yksi metTärkein työkalu huoltoon Huolehdi itsestäsi voimistele venyttele hoidata MAKASIINI • MAKASIINI • 2286_.indd 43 8.1.2014 15.38. Sen tekee, minkä jaksaa. Tai istua könöttää luonnottomassa asennossa näyttöpäätteen äärellä. Jotkut jaksavat vielä vapaahetkinään heittää hiihtoja juoksulenkkiä, jotka lisäävät kuntoa ja hellivät ylävartaloa. Ehdotan joka päivälle taukojumppaa ja tuokiovenyttelyä. Kerran pari viikossa voisi käydä venyttelevässä voimistelussa tai muussa notkeutta palauttavassa harrastuksessa. Se aika ja raha, joka hoitohetkeen kuluu, tulee parissa päivässä takaisin lisääntyneenä – tai ainakin ennallaan säilyneenä – työtehona. Kyllä jokaisen lihaksia alkaa jumittaa, kun päivästä toiseen raataa rankasti. Hikiliikuntaa tulee metsässä runsaasti, kunto nousee itsestään. Kyllä työ tekijäänsä opettaa ja tuo aikaa myöten tarvittavat voimatkin. Samoin työkaluja. Tekniikat kannattaa opetella, niin työkalujen käytön kuin oman vartalonkin. Jokaisella hoitajalla on oma käsialansa, kokeile vaikka muutamaa, niin löydät itsellesi parhaimmat hoidot. Jossakin syvällä on se vietti, joka metsään ja luontoon kutsuu. Katso itseäsi, miten kankea olet – mihin kadotit sen lapsuutesi vetreyden. Metsätyöinnostuksen, pikku pöhköyden ja varmasti myös ahneuden takia meikäläinen on häärännyt lähes päivittäin metsissä neljättäkymmenettä vuotta. Vaikka hiki lentää, se tuo oivallisen jälkiolotilan ehtoopuhteella. suri heilui ja hosui kuin heinämies, kun taas viereisen palstan kaveri liikkui ja työskenteli harkitusti ja sai paljon enemmän motteja pinoon. Katsohan pikkulasta, kuinka notkea hän on. Ojat ovat kapeampia ja risut matalammalla, kun töppönen nousee. Päiväja viikkokunnostus on opetettu
Sen jälkeen lapset ostivat tilat yhdessä. Jako tulkitaan vastikkeelliseksi, joten siitä menee varainsiirtoveroa 14 000 euroa. Aluksi vanhemmat jakoivat tilan kahdeksi sadan hehtaarin tilaksi. Järjestelyiden ansiosta lapset maksavat noin 20 vuoden ajan puunmyyntituloistaan vain 12 prosentin veroa. Sutisilla on kaksi lasta ja kuusi lastenlasta. Tavoitteeksi on asetettu muun muassa sukupolvenvaihdosten helpottaminen. “Suunnittelija-Sutisten” esimerkki on todellinen, asiantuntijan avulla verosuunniteltu metsätilan sukupolvenvaihdos Etelä-Savossa. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ ASIANTUNTIJA VÄINÖ SIKANEN Liki 200000 euron ero Seuraava vertailu havainnollistaa nykytilanteen epäreiluutta. Tavalliset metsänomistajaperheet maksavat veroja, koska he eivät tunne verotuksen koukeroita eikä osaavaa apua verosuunnitteluun ole aina saatavilla.” Seitsemän kohdan lista Sikasen mukaan sukupolvenvaihdoksiin voitaisiin aika vähäisillä tarkennuksilla luoda järjestelmä, jonka normaalijärjellä varustettu metsänomistaja ymmärtää ja osaa ennakoida veroseuraamukset. ”Nykyisin heidän on myytävä metsänsä luovutusvoittoveron välttämiseksi ensin sisaruksille, jotka sitten myyvät sen edelleen lapsilleen. Uudet omistajat saavat kauppahinnasta laskettavan metsävähennyksen. Sen jälkeen omistajat jakavat omistamansa tilat. Yhteensä ”Tavallisten Tammisten” lapset maksavat veroa seuraavien 20 vuoden aikana 322240 euroa. Lahjasta ei voi tehdä metsävähennystä, joten 20 vuoden aikana he maksavat puunmyyntiveroa 240000 euroa. Samalla nykytilanne tarjoaa loputtomasti keinoja verosuunnitteluun. Puunmyyntituloiksi oletetaan 800 000 euroa. ”Tämä on erittäin epäreilua. He maksavat lahjaveroa 82240 euroa. Se alentaa heidän 13 vuodessa maksamiaan puun myyntiveroja 78310 euroa. Kaupalla tehtävät sukupolvenvaihdokset vapautettaisiin varainsiirtoverosta. MAKASIINI • 2292_.indd 44 8.1.2014 15.39. Kauppahinnan he kuittaavat hakkuutuloilla 13 vuodessa. Seuraavassa esitellään Väinö Sikasen ehdotus uudeksi veromalliksi. Se on liki 200000 euroa enemmän kuin Suunnittelija-Sutiset. Lopputulos olisi sama, mutta menettely yksinkertaistuisi”, Sikanen selvittää. ”Tavalliset Tammiset” tekevät kuten moni metsäneuvoja tänäkin päivänä opastaa ja lahjoittavat tilan lapsilleen. Hän korostaa, että etuudet pitäisi rajata koskemaan vain tapauksia, joissa tila siirretään jakamattomana lähisukulaisille. Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikasenkin mielestä metsätilojen sukupolvenvaihdoksia koskeva verosäädöksiä tulisi yksinkertaistaa. ”Nykykäytäntö muodostuu Verohallinnon tulkinnoista ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä, joita molempia tulee alati uusia. Samalla neljännes tilasta siirtyi veroitta. Tämä helpottaisi lapsettomien metsänomistajien sukupolvenvaihdoksia. Vertailun vuoksi esittelemme myös ”Tavalliset Tammiset” -vaihtoehdon, jossa vaihdosta ei erityisemmin suunniteltu. Kauppahinta voidaan pääosin palauttaa veroitta. Sisarusten lapset pitäisi sukupolvenvaihdoksissa lukea lähisukulaisiksi, jotta metsä voitaisiin myydä heille ilman myyjälle koituvaa luovutusvoittoveroa. Jopa asiantuntijoilla on vaikeuksia pysyä niistä kärryillä”, Sikanen toteaa. Nykyinen verotuskäytäntö on liian vaikeaselkoinen, joten veroseuraamuksista epätietoiset metsänomistajat lykkäävät sukupolvenvaihdoksia. Kauppahintana (532000 euroa) käytettiin 75,1 prosenttia käyvästä arvosta, joten lahjaveroa ei mene. Seuraavassa esitellään Sikasen seitsemän kohdan remonttilista verotukseen. Yhteensä ”Suunnittelija-Sutisten” lapset maksavat 200 hehtaarin metsästä tulevien 20 vuoden kuluessa varainsiirtoja puunmyyntiveroja 131000 euroa. Samalla metsävähennysoikeus poistettaisiin lähisukulaisten metsäkaupoista. KOHDAN VEROREMONTTI Ymmärrettävä, yksinkertainen ja tasapuolinen verojärjestelmä olisi varma tapa saada vauhtia metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin. Vastineeksi he saavat uudet metsävähennykset, jotka säästävät puunmyyntiveroja 51570 euroa. Varainsiirtoveroa ostajat maksoivat 21 280 euroa. METSÄPERINTÖ M aaja metsätalousministeriössä valmistellaan metsäverotuksen uudistamista
Valintamahdollisuus turvaisi metsänomistajien tasavertaisen kohtelun.” Osayleiskaava-alueilla metsämaan arvo on määriteltävä maan käyttötavan mukaan. Myös tilan edelleen luovuttaminen helpottuisi, kun vanhat metsävähennykset eivät kasvattaisi luovutusvoittoveroa. MAKASIINI • 2292_.indd 45 8.1.2014 15.39. Näin neljännes tilan arvosta siirtyisi verovapaasti. ”Järjestely olisi selkeä ja verotuksellisesti edullinen. ”Fiksut osaavat jättää suunnitelmat päivittämättä tai salaavat ne verottajalta. Toisaalta lahjana tulevan osan arvoa alennettaisiin 50 prosenttia. Samalla lahjaverolle annettaisiin esimerkiksi 3–5 vuoden maksuaika, jotta jatkajat voivat maksaa sen hakkuutuloilla. ”Tämä olisi helppo ratkaisu tilanteissa, joissa vanha polvi haluaa osan metsän arvosta kauppahintana elinkustannustensa kattamiseen.” Metsänomistajilla olisi oikeus valita, käytetäänkö tilan käyvän arvon määrityksessä metsäsuunnitelmaa vai verottajan ohjeessa määriteltyjä maakunnittaisia metsien keskimääräisiä hintoja. Myös lahjaluontoiset kaupat vapautettaisiin varainsiirtoverosta eikä kauppahinnasta saisi metsävähennystä. ”Osayleiskaavoja laaditaan vaihtelevasti eri kunnissa. ”Oikeasti siinä ei ole mitään järkeä”, Sikanen toteaa. Kauppa voidaan ilman lahjaveroa tehdä 75,1 prosentilla tilan käyvästä arvosta. Tämä lopettaisi puhtaasti verosuunnittelun vuoksi tehdyt tilakaupat. Sen jälkeen alennuksen saisi vain, jos tilan lahjoittajat ovat alle 75-vuotiaita. Verottajakin saa osansa ja metsät siirtyisivät nuoremmille sukupolville, mikä tehostaisi metsätaloutta.” Sikanen ehdottaa järjestelyyn lisäksi viiden vuoden siirtymäsäännöstä. Nykyisen tulkinnan mukaan alle viisi hehtaaria peltoa muuttaa satojenkin hehtaarien metsätilan maatilaksi, mikä tuo satojen tuhansien eurojen verosäästöt. Viiden vuoden ajan tilan arvon alennus koskisi kaikkia. ”Lahjoitus olisi helposti ymmärrettävä tapa sukupolvenvaihdokseen. Metsätilakauppoja tehtäisiin vain, kun vanha polvi tarvitsee rahaa elämiseensä.” Tilojen lahjoittamista perillisille edistettäisiin alentamalla tilan arvoa lahjaverotuksessa 50 prosenttia. Samalla neljän prosentin varainsiirtovero jäisi pois. Nykyisin suunnitelman tiedot on lain mukaan annettava verottajalle. Näin ollen metsänomistajat joutuvat nykyisin eriarvoiseen asemaan verotuksessa.” Lahjaja perintöverolain 55 ja 56 pykälän mukaiset sukupolvenvaihdosten veroetuudet on rajoitettava aitojen maatilojen käyttöön. Tilan arvoa alentamalla se tehtäisiin houkuttelevaksi. Niinpä sijoittajametsänomistajat ostelevat peltotilkkuja verosuunnittelun vuoksi. Jos rantarakentamiseen kaavoitettu alue on metsätalouskäytössä, se hinnoitellaan omistajavaihdoksissa metsämaana, eikä tonttiarvoja lisätä käypään arvoon
Poistuma oli noin 30 kiintokuutiota hehtaarilla. Kiristysruuveja on kaksi kappaletta. METSÄNHOITO Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja Savon ammattija aikuisopistossa. Kirjoitin ohjeet kulmavaihteen kiertymisestä Makasiinissa 1/2013. Kulmavaihde kääntyy yleisimmin vetoakselin pyörimissuuntaan, kuten kysyjänkin tapauksessa on käynyt. Näin saadaan käsivarsille ja hartioille luonnollinen asento. Todennäköisesti toimenpidelupa on tässä tapauksessa kuitenkin haettava, oli aiottu säilytyspaikka lähellä lammen rantaa tai ei. Tämän pykälän mukaan asuntovaunun pysyvä parkkeeraaminen mainitsemaanne käyttöön vaatii toimenpideluvan. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.. METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Näki tarkemmin, missä terän reuna menee. MAKASIINI • MAKASIINI • 2288_.indd 46 8.1.2014 15.39. Jonseredin kulmavaihde vääntyi jostain syystä niin, että vasemmalla puolella terä on noin kolme senttiä ylempänä kuin oikealla puolella. Kysyjä olikin huomannut jo ainakin yhden työtä helpottavan tekijän. Vetoakselin suojaputki ei kierry akselinsa ympäri, joissakin tapauksissa se voi vääntyä tai katketa kytkimen puolelta. Jos työskennellään ns. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakimies. Asia kannattaa varmistaa ottamalla yhteyttä omaan kuntaan. En saanut väännettyä sitä takaisin enkä keksinyt, mitä ruuveja olisi pitänyt löysätä. Kuusentaimet ovat kovin leveitä. Kulmavaihteen kääntäminen työskentelyn kannalta on joskus jopa suositeltavaa. Boorinpuute vaivaa yleensä Itä-Suomen kaskettuja laidunmaita, joiden ongelmia pahenKYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Onko sillä merkitystä, että paikka on lähellä lammen rantaa. an maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Kuvan kuuset ovat hyväkuntoisia ja niiden pituuskasvu reagoi voimakkaasti harvennukseen. Kulmavaihteessa on kiristysruuvit, joilla se kiristetään vetoakselin suojaputkeen. Edellä mainitun pykälän mukaan kunta voi rakennusjärjestyksessään määrätä, että toimenpidelupaa ei kunnassa tai sen osassa tarvita, jos toimenpidettä voidaan pitää vähäisenä. Boorilannoituksesta ei ole hyötyä, mikäli taimissa ei näy latvakasvainten kuivumista eikä haaralatvaisuutta. Raivuri pelaa kuitenkin normaalisti ja huomasin, että terän kallistus oli oikeastaan hyvä ahtaissa paikoissa, kun oli poistettava oikein lähellä selvästi pienempää jätettävää puuta. KATI HEPOKORPI Haittaako vaihteen vääntyminen. tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki. Miten mahtavat lähteä kasvuun. Kaksivaiheinen harvennus varjelee taimia äkilliseltä valoshokilta. KONEET Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Kulmavaihteen kallistamisesta ei ole haittaa sahalle, jos kulmavaihde on muuten paikoillaan. LEO SAASTAMOINEN Pitäisikö lannoittaa. Maankäyttöja rakennuslain pykälässä 126 a säädetään toimenpideluvanvaraiseksi asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn (liikuteltava laite). Suosittelen kuitenkin opettelemaan työskentelyä nopeuttavan kaatotekniikan, jossa hyödynnetään terän työntävää ja vetävää puolta. LAKIASIAT Kati Hepokorpi Oikeustieteen maisteri ja varatuomari. Aikaistettu koivikon ensiharvennus antoi kuvan kuusille valoa, muutaman vuoden kuluttua luvassa on uusi harvennus. LUONTO Seppo Vuokko Filoso. Noin kolmen hehtaarin laajuinen metsä sijaitsee yli 200 metriä merenpinnasta. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Asuntovaunusta kalustovaja Voiko vanhan asuntovaunun parkkeerata omaan metsäänsä pysyvästi kalustovajaksi. Tässä tapauksessa sahaustyön ergonomian kannalta voi harkita kulmavaihteen kääntämistä kallelleen. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Kysymys kuuluu, onko tuosta pidemmän päälle haittaa sahalle. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. yksipuoleisesti ja sahataan pienehköjä puita – kantoläpimitta alle 5 senttimetriä – silloin sahaa kallistetaan kahvoilla pääosin yhteen suuntaan. METSÄVEROTUS Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Taimien sateenvarjomaisuus johtuu aiemmasta valon puutteesta, mutta se paranee pituuskasvun lisääntyessä. Auttaisiko boorilannoitus
Sen silmät ovat punaiset, iho punainen ja höyhentai karvapeite valkoinen. Viime Metsälehti Makasiinissa (8/2013) kerrottiin hallinto-oikeuden lahjoittamisesta kahdessa vaiheessa. Siihen nähden niitä nähdään merkillisen vähän. Tällä hirvellä on normaalit silmät ja ruskeita täpliä turkissa. Hieskoivua ei kannata kasvattaa kuusen kustannuksella. Onnistunutta istutuskuusikkoa ei kannata päästää perkauksesta tinkimällä sekametsäksi. Albinismin aiheuttava geenivirhe on väistyvä, joten valkoisen eläimen on täytynyt saada geeni molemmilta vanhemmiltaan. Mistä albiino-ilmiö johtuu. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Osittainen leukismi on paljon todistajat. tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki taa typpeä sitova leppä. Luovutuksen saajalla on omistusoikeus kiinteistöön, jota luovutettu hallintaoikeus koskee. Jos värisolut puuttuvat tyystin, eläin on kokonaan vaalea. Hirvitutkija Tuire Nygren arvioi, että Suomessa on kymmeniä valkoisia hirviä. Millä tavalla osasta luopuminen kirjataan sopimukseen. On mahdollista luopua murtolukuosasta hallintaoikeutta, jonka määrä ilmoitetaan luopumissopimuksessa. Lievimmillään vaaleata väriä on vain laikuittain. Mikäli koivikon nykytiheys on 1000 rungon paikkeilla, pudottaisin sen harvennuksessa noin puoleen. Sopimus ja yhtymäselvitys (verolomake 36) toimitetaan verottajalle. Aika pysyy entisenä. Se osoittaa, miten hyvin hirvi osaa kätkeytyä metsän peittoon! SEPPO VUOKKO Miten hallintooikeuden osasta voidaan luopua. Juha Valste ehti jo marraskuussa vastata tätä samaa hirveä koskevaan kysymykseen (Suomen Luonto 9/2013), joten käytän hyväkseni hänen kokoamiaan tietoja. Kaksijaksoisen koivu-kuusimetsän kasvatus on korjuun ajoituksen, voimakkuuden ja teknisen toteuttamisen kannalta taitolaji. VÄINÖ SIKANEN Valkoisia hirviä näkee harvoin, vaikka niitä on Suomessa kymmenittäin. Tällaisia hyvin vaaleita muotoja, joiden pigmenttituotto on vähäistä, kutsutaan leukistisiksi. Kotieläimillä leukismi on usein jopa rotutuntomerkki, esimerkiksi Hereford-naudan valkoinen naama ja porsaanpunaiset sikarodut (muun muassa Yorkshireja pohjoismaiset maatiaissiat). Antti Terävä kohtasi syksyllä Lounais-Suomessa valkoisen hirven. Luopumissopimus ei tarvitse vahvistusta, vain allekirjoitukset ja A N TT I TE RÄ VÄ MAKASIINI • MAKASIINI • 2288_.indd 47 8.1.2014 15.39. albinismia yleisempää. Siinä väriaineita synnyttäviä soluja kehittyy vähemmän kuin normaalisti. Silmän väri ei ole riippuvainen ihon värisoluista, joten täysin leukistisenkin eläimen silmät ovat normaalin väriset. Kyseessä ei ole pelkästään boorin vähäisyys, vaan typen suhteellinen ylitarjonta. Leukismia voivat aiheuttaa poikkeamat useissa eri geeneissä, joten sen periytyminen on vaihtelevaa ja riippuu siitä, onko poikkeaman aiheuttava geeni väistyvä vai vallitseva. Albinistinen on eläin, joka on menettänyt kokonaan kykynsä tuottaa melaniinia, tummaa väriainetta. Leukismi on ilmiönä albinismia monipuolisempi. huhtikuuta 1999 luopujan lahjakirjalla pidättämästä hallintaoikeudesta edellä mainittuun kiinteistöön. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.. Malli kysytystä kohdasta: Mikkelin kaupungin Vuolingon kylässä sijaitseva Metsälä niminen tila RN:o 5:15, Kiinteistötunnus: 491-411-5-15 Luovutus koskee puolta (1/2) 25. Kuinka harvinaisia ne ovat Suomen luonnossa. KARI MIELIKÄINEN Mistä hirven valkoisuus johtuu. Hallintaoikeus luovutuksen kohteeseen siirtyy luovutuksen saajalle tämän sopimuksen allekirjoituksella. Aikaistettu koivikon ensiharvennus toi kuusentaimille valoa. Tutkimusten mukaan rauduskoivun kasvu ja varhaiset hakkuutulot ylittävät kuusen kasvutappion kaksinkertaisesti, kun korko on mukana laskelmissa. KANNATTAA KYSYÄ Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Seuraava käsittely olisi kuusikon ensiharvennus, jossa valtaosa rauduskoivuista poistettaisiin tukkina
Suoja on valmistettu kierrätyskartongista ja se sisältää Trico-hirvikarkotetta. WWW.SIEVI.COM Lämpökäsineet pakkasille Oululainen Nevercold International on kehitellyt litiumakuilla toimivat Vermont-lämpökäsineet. Suositushinta 220 euroa. WWW.NEVERCOLD.NET Hirven torjuntaan Männyn taimen latvukseen asennettava Ecopulp Trico -latvasuoja pitää hirvet loitolla. Hinta 55 senttiä kappaleelta. MAKASIINI • MAKASIINI • Apua tulentekoon Syttis-sytykepallot on valmistettu Tuupovaarassa kotimaisesta puukutterista ja para. Suositushinta 175 euroa. WWW.ECOPULP.FI Puutöihin Dewalt DWE357 -puukkosaha on saanut palkinnon muotoilustaan. WWW.UITTOKALUSTO.FI 2298_.indd 48 8.1.2014 15.41. Kengät käyvät esimerkiksi moottorikelkalla puuta ajavan jalkineiksi. inistä. Sytykepallon luvataan palavan noin 15 minuuttia. Saha sopii monenlaisiin puutöihin. Hinta 180 euroa. Ne sopivat talvisiin harrastuksiin, kuten moottorikelkkailuun tai metsätöihin. WWW.SYTTIS.NET TUOTEUUTUUKSIA Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.. Hinta 285 euroa. Kuuden sytykkeen rasia maksaa 3,50 euroa. . WWW.DEWALT.FI Pystykarsijan apuväline Kun lunta joskus vielä tulee, silloin TSL 227 Escape CAMO -lumikengillä pääsee kätevästi vaikka pystykarsimaan. Kelkkailijan turvakenkä Sievin uudenlaisessa turvakengässä on jalan mukaan muovautuva nilkkasuoja ja pakkasellakin joustavana säilyvä pohja
Apurahaa voi hakea a. Apurahojen hakuaika päättyy helmikuun 10. OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiön ja Kyösti Haatajan säätiön hallitus Tarja Aho PL 308, 00101 Helsinki OP_apuraha_230x297_Metsa?lehti.indd 1 1/3/14 4:47 PM 2297_.indd 49 8.1.2014 15.42. päätoimiseen jatko-opiskeluun. Jatko-opiskeluun myönnettävän apurahan enimmäismäärä on 25 000 euroa vuodessa. päivänä 2014 klo 16.15. Hakemukset laaditaan säätiöiden kotisivuilla internet-osoitteessa www.tutkimusapurahat.. Tutkimusryhmälle myönnettävällä apurahalla katetaan aputyövoiman palkkausja muita tutkimuskuluja. Vuotuinen enintään 65 000 euron post doc –apuraha on tarkoitettu hiljattain väitelleille. tutkimusryhmän toiminnan rahoittamiseen c. Etusijalla ovat tutkimukset, jotka liittyvät rahoitusalaan tai osuustoimintaan. Sen jälkeen hakemuksia ei voi täydentää eikä myöhästyneitä hakemuksia voida ottaa huomioon. löytyvällä hakujärjestelmällä tai hakulomakkeella, joita saa postitse alla olevasta osoitteesta. Se maksetaan laitokselle, joka ottaa apurahan saajan työsuhteeseen, mihin hakijan tulee saada hakemukseen liitettävä laitoksen suostumus. Apurahojen saajilta edellytetään kirjallinen tutkimusraportti ja lyhennelmä tuloksista. Etusijalle asetetaan osuuspankkitoimintaa sekä rahoitusalaa laajemmin koskevat tutkimukset. Tutkimukset voivat olla taloudellisia, sosiaalisia tai oikeudellisia. Suurien apurahojen/tutkimushankkeiden osalta hakijan edellytetään omistautuvan päätoimisesti tutkimukseen. Ne on tarkoitettu maaseudun elinoloja ja elinkeinotoimintaa käsitteleviin tutkimuksiin. Apurahan saajan tulee ilmoittaa apurahastaan Melalle, jos työskentely kestää yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja vuotuinen tulo on vähintään 3.652,00 euroa. henkilökohtaiseen tutkimukseen b. OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiön apurahat Apurahoihin on varattu 1 000 000 euroa, ja ne on tarkoitettu taloustieteellisiin tutkimuksiin ja jatko-opintoihin. Lähetetyt hakemukset voidaan käsitellä molempien säätiöiden tieteellisissä toimikunnissa, jos se on hakijan edun mukaista. päätoimiseen post doc -tutkimukseen ja d. Apurahat myönnetään vuodeksi kerrallaan, mutta menestyneitä tutkimusryhmiä, post doc -tutkijoita ja jatko-opiskelijoita voidaan rahoittaa useamman vuoden ajan. OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö ja Kyösti Haatajan säätiö julistavat haettavaksi apurahoja tieteellistä tutkimustyötä varten. Kyösti Haatajan säätiön apurahat Apurahoihin on varattu 100 000 euroa. Siihen mahdollisesti sisältyvistä henkilökohtaisista apurahoista tulee jokaisesta tehdä oma hakemuksensa. Apurahan saajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto
Heti ilmaannousun Hudsoninlahti Ottawa Quebec Toronto Westree KANADA Yhdysvallat HISTORIA MAKASIINI • 2268_.indd 50 8.1.2014 15.48. Kylä sijaitsi lyhyehkön lentomatkan päässä metsätyöTUKISTA MITTAA Nuori metsänhoitaja Lauri Selin lähti Kanadaan metsätöihin 1950-luvulla. Turhiin sulkemisyrityksiin väsynyt ohjaaja tiuskaisi, että kyllä se pysyy kiinni, kunhan päästään nousuun ja saadaan vauhti päälle! Niin kävikin. T öihin tuloni uudelle mantereelle 1950-luvun puolivälissä vauhdittui, kun jo kolmas sahatukkien apumittaaja Wesmak Lumber Companyn metsätyömaalla Pohjois-Ontariossa oli lähtenyt lomille eikä palannut. Asioiden tilaan kyllästyneet sahanomistajat Oskari Mäki ja Oliver Korpela olivat hankkineet uuden apumittaajan isiensä kotimaasta, Suomesta. Vauhdilla työmaalle Tuskin olimme asettuneet aloillemme, kun uutta miestä jo vietiin työmaalle. Ura alkoi tukkisavotalla talvipakkasilla. Työmaa olisi pysähtynyt apumittaajan lähdön takia muutamassa päivässä, sillä palkanmaksut oli sidottu mittaustuloksiin. Olinhan alan ammattimies ja perheineni jo majoittumassa heidän Island Laken tukkilaiskyläänsä. Matkat sujuivat ongelmitta sahan toisen omistajan yksimoottorisella lentokoneella. Lain mukaan tukkien läpimitta oli otettava niiden pienemmästä päästä. Vanhan ja vähän ränsistyneen koneen käynnistys otti aikansa, ja lisää kului, ennen kuin mittari oli kohonnut tarvittavaan lämpöön. Tämän vuoksi päämittaaja jäi toimettomaksi. TEKSTI JA KUVAT LAURI SELIN Tarkkaa työtä satoi tai paistoi. maasta. Sen lisäksi matkustajan puoleinen ovi kieltäytyi lukkiutumasta. Sitä varten tarvittiin kaksi mittaajaa, koska tukit kaadon ja hevosvedon jälkeen päätyivät miehenkorkuisiin pinoihin, joissa pienempiä päitä sojotti molemmin puolin. Apu oli kuitenkin tulossa vauhdilla
MAKASIINI • 2268_.indd 51 8.1.2014 15.48
Siinä vaiheessa vastuu mittauksesta jä i kokonaan minulle. Kallea ei jä tetty yö ksi tuohon kylmyyteemme, vaan Eelis kyyditsi Kallen joka aamu sahalta työ maalle. Kohta oltiin laskeutumassa Wesmakin sahan eteen. Tuolla jumalan selä n takana kukaan ei näyttä nyt viihtyvä n. Halusinhan minä, ja ennen kuin pullon pohja oli lö ytynyt ja sikaarit poltettu, olimme jo hyvä ystä viä . Sieltä lö ytyi myö s kanadanranskalainen pä ä mittaaja, joka kaksin jä ä tyä mme kaivoi sä nkynsä alta vajaan pullon Seagram-viskiä ja aineen laatua kehuttuaan kysä isi, haluaisinko maistaa. Ajomatkalla sahalta uudelle työ maalle ajurilta loppuivat tupakat. Minä katselin ikkunani umpeen jä ä tymistä makuusä kkini lä mmö stä . Kaverikseni lö ytyi juuri Suomesta saapunut Kalle, joka oli urakkasopimuksen valvojan Eelis Salon sukulainen. Westree, Ontario pääkatu HISTORIA MAKASIINI • 2268_.indd 52 8.1.2014 15.48. Kylmyyden keskellä Lopulta pä ä mittaajan seuraaja ilmestyi, mutta hä nkä ä n ei viihtynyt pitkä ä n tuon ikuisen kylmyyden keskellä . Pysä hdyimme ostamaan sikaareja Shiningtreen kylä n sekatavarakaupasta, ja pian olimme perillä . Hammassä rkyä valittaen hän lä hti lä ä kä rille eikä tullut takaisin. Metsä työ maan majapaikaksi osoittautui pari vuosikymmentä tyhjä nä seisoneen kultakaivoksen miehistö parakki. Kokkikin nukkui yö nsä hitaasti jä ä htyvä n jä ttilä ishellan kannella. Nä in mittaustyö mme pä ä si vaivattomaan alkuun, mutta pitkä ä n se ei kestä nyt. Kaverillenikin tuli koti-ikä vä ja hä n lä hti North Bayn kaupunkiin, mistä ei palannut. Syynä oli ehkä myö s hö yhentä ytteisten makuusä kkien kallis hinta. Asuinparakin sisäänkäynti Aika seinäkalenterissa on pysähtynyt vuoteen 1939. jä lkeen ylitimme Kanadan Paci. TUOLLA JUMALAN SELÄ N TAKANA KUKAAN EI NÄYTTÄNYT VIIHTYVÄ N. Jäin odottelemaan seuraajaa yhä kylmenevä ssä parakissa, missä lä mpö ä riitti vain vaatimattoman puukamiinan lä hellä . Minun sä kkini oli työ nantajani hyvä ntahtoinen tilapä islahja. c-rautatien ja pian sen jä lkeen Kanadan kansallisen rautatien Westreen aseman kohdalla
Kaadanta ja hevosjuonto työmaalla seuraili normaaleja latuja, mutta ajojen hankaluutta lisäsi heikko jäätilanne. Urakkasopimuksen valvoja, ikuisesti vieraanvarainen Eelis Salo. Hänellä oli Québecin maakunnan ranskaa puhuvien kaatomiesten lisäksi tarvittava kalusto hevosineen ja rekkoineen sekä puskutraktori. Järveä ylittävä talvitie petti kerran, ja puoliksi uponnut rekka saatiin vain vaivoin takaisin ylös. Apuna oli myös omat vakuutteluni kokemuksestani tukkimittaajana Suomessa, jossa olin työskennellyt Saxen-yrityksen palveluksessa. Jos meillä parakissa oli kylmä, niin ajohevosilla se vasta oli jotain – ne viettivät yönsä erämaan havukatoksissa ohuen huopapeitteen alla. MAKASIINI • 2268_.indd 53 8.1.2014 15.48. Uuden vastuuni takasi naapurihuoneessa majaileva Ontarion maakuntahallituksen virallinen mittaaja Wilhelm Knapp, joka oli katsonut ammattitaitoni riittäväksi ja saanut urakoitsijan sen hyväksymään. Kaadettava puusto oli yli-ikäistä valkomäntyä (Pinus strobus ), joka oli osittain kuolemassa pystyyn. Omistajat puolestaan olivat ylen tyytyväisiä, koska uuden mittaajan palkka oli vain puolet edeltäjien tienestistä. Näin kävi, vaikka jään vahvuutta päivittäin paranneltiin aurauksella ja vesityksellä. Konehevoset eli moottorijuonturit tekivät vasta tuloaan, joskin puskutraktoreita oli jo käytössä. Pokasahat ja justeerit sentään olivat historiaa, jokaisella kaatomiehellä oli oma moottorisahansa. Urakoitsijakseen Korpela & Mäki olivat löytäneet kanadanranskalaisen mister Valiquetten Thessalonan kaupungista Isojen järvien rannoilta
Lauri Selin vas. Kallen kanssa päivää paistattamassa. HISTORIA MAKASIINI • 2268_.indd 54 8.1.2014 15.48. Se oli juuttunut preerialla lumeen ja yritti ajaa kiinni aikatauluaan, kyllä se tämän päivän junakin sieltä tulee. Muutaman tunnin kuluttua olinkin Sudburin kaivoskaupungin rautatieristeyksessä, missä nuo kaksi mantereen ylittävää rautatietä sivusivat toisiaan. Lumimyrsky viivytti Siinä talvi meni lumimyrskyineen ja jääsateineen. Vielä viralliseen oppiin Maakuntahallituksen mies Willy Knapp oli ollut huolissaan perheellisen siirtolaisen toimeentulosta ja ehdottanut minulle virallisen mittaajan lisenssin hankkimista. Sen saisin läpäistyäni kirjallisen tutkinnon kuukauden kurssin päätteeksi Ontarion Metsähallituksen Dorsetin metsäkoulussa. Tukit tulivat kuitenkin mitattua ja ajettua sahalle ennen kelirikkoa, ja uusi mittamies pääsi vihdoin palaamaan perheensä seuraan Island Laken tukkikylään. Westreen rautatieasemalla ilmoitettiin, että kerran vuorokaudessa itään päin menevä matkustajajuna oli kaksi tuntia myöhässä. Kun juna lopulta ilmestyi, niin se ei pysähtynytkään vaan porhalsi täydellä vauhdilla ohitse. Siellä olisi ollut pakko yöpyä, mutta työnantajani oli ystävällisesti pannut veljensä Oiva Korpelan lennättämään minut kotijärven jäälle. Matkalla odotti yllätys, kun vuosisadan lumimyrsky oli juuri lopettanut riehuntansa. Tapahtunutta päivitellessäni asemapäällikkö huomautti, että ohittanut juna oli ollut edellisen päivän jäännös
Lisäksi oli opeteltava käyttämään metrin pituista mittaussauvaa. Etelä-Ontarion arvokkaat lehtipuut – tammet, saarnet, pyökit, vaahterat, lehmukset ja keltakoivut – olivat kärjessä, mutta Konetta tankataan kotiinlentoon. Siitä piti huolen Ontario Log Rule -käsikirja, joka määritteli mittauksen tarkasti. Tästä toimesta Selin jäi eläkkeelle kaksi vuosikymmentä myöhemmin. Suuri osa oli toisen maailmansodan veteraaneja Euroopan ja Kanadan armeijoista. Lahdesta Kanadaan Amerikansuomalainen Lauri Selin valmistui ylioppilaaksi Lahden lyseosta vuonna 1947 ja metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta 1951, minkä jälkeen hän muutti Kanadaan. Nykyisin 90-vuotias veteraani asuu puolisonsa kanssa Yhdysvalloissa Massachusettsin osavaltiossa. Opetus kurssilla ei jättänyt aikaa sivuharrastuksiin, sillä illat kuluivat luentojen sulattelussa ja sääntöjen opettelussa. OPPILASJOUKOSSA OLI MYÖS KAKSI SAKSAN ROMMELIN AFRIKAN ARMEIJAN ERÄMAAKETTUA. Yli 20 tuuman tukit voitiin mitata täyden tuuman luokituksella. Oppilasjoukossa oli myös kaksi Saksan Rommelin Afrikan-armeijan erämaakettua, jotka vähäpuheisina eivät kertoneet paljoakaan menneistä kokemuksistaan. Syynä oli ehkä myös heikko kielitaito. Pääsyynä tällaiseen tarkkuuteen oli eräiden puulajien korkea käyttöarvo. Itse olin oppinut englannin velkarahoilla jo talvella 1952 Lontoossa. Työalueita olivat Mainen osavaltio ja Kanadan New Brunswickin maakunta. Pystyyn kuolevaa puustoa. MAKASIINI • 2268_.indd 55 8.1.2014 15.48. Kouluun saattoi anoa, jos omasi aikaisempaa mittauskokemusta, ja minullahan oli. Se takasi, ettei ostajan tarvinnut maksaa tyhjästä. Suomalaisia Kanadassa oli 1950-luvulla 40000, usein samoille alueille asettuneina. Tosin sieltä saadun korostuksen takia minua pidettiin usein skottina. Niinpä eräänä huhtikuisena päivänä olin Dorsetin sisäoppilaitoksessa muutaman kymmenen samanlaisen joukossa. Sellainen oli ollut Willy Knappkin, joka Kanadan jalkavaäen rivimiehenä oli ollut puskemassa saksalaismarsalkka Kesselringin sakkia pohjoiseen pitkin Italian saapasta. Vikavähennykset saattoivat olla sisäisiä tai ulkonaisia: tärkeimpiä olivat ydin-, yleis-, kantoja maamätä, tuulen halkeama, palovahinko ja käyryys. Sen mukaan sahatun tukin pienemmän pään läpimitta oli mitattava kuoren alta puolen tuuman luokissa niillä tukeilla, joiden läpimitta oli 4–20 tuumaa. Tavoitteena mittauksessa oli tukin sahauskelpoinen nettosisältö. Työskenneltyään vuosikymmenen ajan Kanadan metsäteollisuusyhtiöiden palveluksessa hänen viimeinen työnantajansa, silloinen Georgia-Paci?c Corporation, siirsi hänet vuonna 1969 koillisrannikon metsäomistustensa päämetsänhoitajaksi. Sen varteen kaivetuista numeroista saattoi suoraan lukea lahojen ja muiden puutteiden kuutiojalkavähennykset
Ankarana oluen ystä vä nä tä mä pysä htyi maistelemaan panimoiden tuotteita heti kaupungin jä tettyä ä n. Tuolle kaikelle tuli loppu, kun yhtiö n Kormakin sahan ja tukkitö iden hoitaja Rauni Virtanen, entinen Suomen poliisi, tuli erä ä nä pä ivä nä tiellä vastaan. Nyt tö istä oli vastuussa suomenruotsalainen Max Lindberg. valkomänty ei jäänyt paljon jälkeen. HISTORIA MAKASIINI • 2268_.indd 56 8.1.2014 15.48. Sen jä lkeen kurssilaiset lä htivä t koteihinsa, useimmat autoillaan, mutta vä hä osaiset saivat matkata linjurissa rautatielle. He joutuivat käsittelemään tukit sellaisenaan, mutta palkka tuli vain niiden nettosisällöstä. Elä mä ä tukkilaiskylä ssä Kurssilta kotiuduttuani minut hä tisteltiin vaihteeksi hakkuualueille mä nnyntaimien istutukseen. Muistan, kuinka hä n yhdessä Talli-Eemelin hevosten kanssa taisteli pä ivä stä toiseen mustien kä rpä sten laumoja vastaan. Hä n vastasi vaimonsa motkotukseen vain, ettei ratsupoliiseilta riitä aikaa kaikkien korpiteiden vahtimiseen. Pikkuhiljaa uusi hakkuukausi pä ä si alkuun, ja lisenssin saaneena olin pian taas mittarina. Pinoustapa taas vaikeutti mittaajien työtä. Pari viikkoa myö hemmin asuin jo perheeni kanssa Kormakissa. Sen takia aikaa hukkaantui tukkien päiden naputteluun, millä varmistettiin, että jokainen tukki tuli mitatuksi sen pienemmästä päästä. Paluumatkalla saimme yleensä kuulla Marjatan riivilö intiä Topin juomatavoista. Mittaustapa ei suosinut kaatoja ajomiehiä. sa kalastukseen. Virtanen kysä isi kuin ohimennen, olisinko kiinnostunut vaihtamaan työ tä , ja olinhan minä . Tukit kasattiin kuormausta varten miehenkorkuisiin pinoihin, joiden pituus saattoi venyä kymmeniin metreihin. Poismuuttavan sahanhoitajan kotikaluston ostin neljä llä sadalla taalalla. Marjatan ja Puron Veikon kalamatkan saalista on vaikea vähätellä. Vieraanvarainen lä hinaapurimme Rantalan Topi vaimoineen otti meidä t autottomat aina mukaansa. Muuten elä mä tuossa kylä ssä kulki hiljaista latuaan, kohokohtana olivat lä hinnä viikonloppujen ostosmatkat Chapleaun pikkukaupunkiin. Tämä sai omistajien kaukaisena sukulaisena pitä ä työ paikkansa vaikka ajeli humalassa ympä ri kylä ä kuusi pä ivä ä viikossa. Siihen innosti uuden metsä tien raivaus ennen saavuttamattomalle joelle, jonka koskemattomasta koskisuvannosta kä ytiin vetä mä ssä haukea niin, että kä si vä syi. Loppututkinto kesti kokonaisen pä ivä n. Pinous tehtiin köysisiirrolla, mikä sellaisenaan oli tekijöiden ammattitaidon mestarinäyte mutta mittaajien painajainen. Istutuksen jä lkeen jä i aikaa muun muasKotona oli jo odoteltu. Kaikki kävi hä neltä kä tevä sti, kun apuna oli vielä yhtiö n konttoripahasessa työ skentelevä puoliso Hili. Tosin eipä siellä muunlaisia teitä ollutkaan. Max oli ollut hommassaan jo vuosia. KOSKI SUVANNOSTA KÄ YTIIN VETÄ MÄ SSÄ HAUKEA NIIN ETTÄ KÄ SI VÄ SYI. Kuultuaan, että minulla oli kokemusta sahahommistakin, hän yltyi valittelemaan huonoja kokemuksiaan edellisestä sahanhoitajastaan
Puun energiakäyttö on ajateltu hierarkiassa kaikkein alimmaksi. Tietyt ainespuun käyttäjät haluaisivat varata metsissä kasvavan puun itselleen – jos sitä vaikka joskus tarvittaisiin. Tosiasiassa ilmaston kannalta puun energiakäytön pitäisi olla tärkeimpiä tavoiteltavia asioita. Strategia on sisällöltään kohtuullinen. Jos EU hankaloittaa puun energiakäyttöä, voimme aina myydä puumme vaikka Kiinaan. Mieluummin toki käyttäisimme puumme kotimaassa. Sieltä pirtistä voi kuulua: kaskare nuata mettävirmoja. Näin puuta on käytettävissä myös tulevaisuudessa. Suomen tulevaisuus perustuu uusiutuvien luonnonvarojen käytön lisääntymiseen. On aivan selvää, että rajoitukset hidastaisivat uusien innovaatioiden syntyä, fossiilista polttoaineista luopumista ja kurjistaisivat edelleen maamme kauppatasetta. /kolumnit. Markkinat ovat toimineet hyvin ja puun käyttäjät ovat saaneet puunsa. EU:n mukaan Cascade – uusi kirosana. Voi vain ihmetellä, miten ilmaston muutosta hillittäessä tulee edes mieleen puun energiakäytön vaikeuttaminen. Voimasanana tulee cascade. Ilmaiseksi sitä ei kuitenkaan saa, eikä sitä voi varata. Junat ja autot puskevat jälleen puuta rajan takaa ja kotimaan puu uhkaa jäädä metsiin. Isännän suusta ei tulekaan tuttuja p****leitä tai h****ttejä. Tällä hetkellähän puuta on metsissä huomattavasti enemmän kuin sitä käytetään. T ulkaa heti kertomaan, kun metsästä loppuu puu! Huoli on turha, vaikka hokema siitä, että puuta ei saa polttaa, on siirtynyt kotimaasta Brysselin kabinetteihin. MARKO MÄKI HAKOLA Kirjoittaja on Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen johtaja. Paitsi Pohjanmaalla, jossa ei tunneta reetä. Metsävaroja maassamme riittää niin perinteisen metsäteollisuuden kuin uusien puun käyttäjien tarpeisiin. Puuta saa rahalla – metsäomistajilta. Kilpailu puumarkkinoilla ruokkii tehokkuutta ja mahdollistaa metsänomistajien investoinnit metsiinsä. KOLUMNI Hätä ei tietenkään ole tämän näköinen. Muutamia ihmeellisyyksiä mukaan on silti livahtanut. Puun käytön tärkeysjärjestystä voimme minun puolestani ryhtyä miettimään heti, kun nykykäyttö on kasvanut 20 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun ostoissa on selvää valikoivuutta. Valitettavasti välillä saamme edelleen lukea lehdistä, että kuitupuuta käyttävä teollisuus haluaisi varata puut itselleen. Metsästrategian lisäksi periaatetta on ujutettu moneen muuhunkin EU-tason ohjelmaan ja luonnokseen. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC MAKASIINI • MAKASIINI • 2284_.indd 57 8.1.2014 15.49. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi, että puulle säädettäisiin käytön hierarkia. Metsänomistajien kannattaa painaa mieleensä termi cascade-periaate . Pahimmillaan EU määrittelisi, minne metsänomistaja saa puunsa myydä käytettäväksi. Ennen sitä puhe on turhaa, koska puuta riittää kaikille. Metsänomistajat ovat osoittaneet, että markkinoilta löytyy vuosittain tarvittava määrä puuta. Mahdollisuus käyttää puuta muuallakin kuin perinteisessä metsäteollisuudessa on pelastanut niin metsänomistajien puun myyntimahdollisuudet kuin hyvän metsänhoidon toteuttamisen. Puun käytön rajoittamista cascade-periaatteella tulee torjua kaikin keinoin. Ehkäpä jopa liian hyvin. Kotimaassa muutamia vuosia sitten lähes huvittavat mittasuhteet saanut kinastelu siitä, mihin puuta saa käyttää, on lähestulkoon loppunut. V oi vain kuvitella metsänomistajan kommentteja, jos puut jäävät tulevaisuudessa myymättä näiden suunnitelmien takia. Siellä ovat tulevaisuudessa loputtomat markkinat. biotaloutta ei siis rakennetakaan uusilla uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvilla innovaatioilla vaan raaka-aineiden käytön ohjauksella. Sen sijaan, että puun käyttäjät haluavat entistä halvempaa raaka-ainetta, olisi syytä panostaa puun käytön lisäämiseen ja kykyyn kilpailla raaka-aineesta. K aikessa hiljaisuudessa Brysselissä on valmisteltu EU:n metsästrategiaa. Sieltä pirtistä voi kuulua: kaskare nuata mettävirmoja
Uhkeimpaan lumipukuunsa metsät pukeutuvat vasta helmikuun alussa. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA LUHTA MAKASIINI • 2283_.indd 58 8.1.2014 15.50. SYDÄN TALVEN VALO Säiden oikkujen seurauksena talvisydän voi olla musta tai valkoinen, säihkyvä tai masentava
Tykkylumi kuorruttaa lakimetsän mielikuvituksellisiin peikonhahmoihin. Horisonttiin kipuava aurinko punaa puut mutta jättää hangen siniseksi. MAKASIINI • 2283_.indd 59 8.1.2014 15.51
Käsivarren tuntureilla aurinko pysyy piilossa puolitoista kuukautta. Jos olisin kuvataiteilija, sekoittaisin talvitaulujen paletin sinisiin, keltaisiin ja punaisiin reilulla sudilla valkoista väriä. Talvisäät oikkuilevat: Pari talvea sitten puut kantoivat aitoa tykkylunta aivan eteläisimmän Suomen harjuilla ja kukkuloilla. Se on pakkasilmassa näkyvä maapallon varjo, joka tuntia myöhemmin peittää täysin iltaruskon vastakkaisen taivaanpuoliskon. Lakimetsä on harvaa ja matalaa ja alan pysyä kovettuneen lumen päällä. P itkät metsäsukset uppoavat melkein niin syvälle kuin valkoista pulveria riittää. Jos haluaa nähdä hiihtoladun varrella satumaisinta sydäntalven metsää, Rukan tai Syötteen hiihtokeskuksiin ehtii vieläkin. Tänä jouluna puolet valtakuntaa vietti mustan joulun. Tykky ei siis ole samaa kuin sataneen lumen taakka, sillä tykkyä ei tuulien tuiverruskaan pudota. Tässä mielessä hienoin kaamosmaiseman aika on tosiasiallisesti kaamoksen jo mentyä VALO KUVAAMISEN JA TALVI SÄIDEN NÄKÖ KULMASTA EN VOI YHTYÄ HOKEMAAN, ETTEI VENÄJÄLTÄ TULE SUOMEEN MITÄÄN HYVÄÄ. Tuulen vuoksi puen uudelleen kaiken riisumani ja enemmänkin. Hikoan kiivetessä, vaikka työnnän rätti kerrallaan kaikki ylimääräiset vaatteet reppuuni. Hetkeä myöhemmin aurinko jo laskee, puiden punaisuus sammuu, mutta taivas värjäytyy marjapuuromaiseen punaan. Syy kelien vaihteluun on yksinIltapäivällä taivas värjäytyy aniliiniksi, mutta taivaanrajasta nousee yhä ylemmäksi tummansininen, ilmakehässä näkyvä maapallon varjo. Oulun tai Kemin korkeudella lumeton sadetuhruinen talvisydän on yksiselitteisesti masentavaa. Päivä on puolessa. Kuten yleensäkin Koillismaalla, pakkasilman kosteus on marraskuusta asti tiivistynyt vaarakuusiin ja kasvattanut niiden ympärille yhä paksumman jäähuurteisen kuorrutuksen, tykyn. Komein talvi helmikuussa Kaamoksella tarkoitetaan vuoden pimeintä aikaa ja pohjoisessa Lapissa myös talvisydäntä, jolloin aurinko ei lainkaan nouse horisontin yläpuolelle. Sen jälkeen taivaanrajasta nousee vähä vähältä tummempi sininen lohko. Mielikuvat Suomen luonnon kaamosnäkymistä syntyvät nykyisin valoja eloku vien kautta. Pakkastalvina aurinko alkaa sulattaa puiden tykkyä repaleiseksi vasta helmikuun viimeisinä päivinä. Täällä ylhäällä aurinko kipuaa juuri ja juuri näkyviin ja punaa hangesta kohoavat pinnat. Käytännössä päivä ei valkene ollenkaan ja lamppujenkin valo hukkuu märkänä kiiltävään pimeään. Mietin pohjoista valoa. Pakkaspäivän kaamosmaisema on sininen, mutta etelän kajastus muotoilee tuulien tuivertamaa hankea. Vaaran laella maailma muuttuu hetkessä. Sana kaamos on alun perin saamentaustainen, mutta nykyään sitä käytetään yleiskielessä pääkaupungissa asti. LUHTA MAKASIINI • 2283_.indd 60 8.1.2014 15.51. tammi-helmikuussa. Lakimetsän puut eivät näytä puilta laisinkaan vaan muhkeilta muumeilta ja muilta sen lajin peikoilta. Vaikka vaaramaisema näyttää hetken värikkäältä, kirkkaat perusvärit puuttuvat
Aurinko on kadoksissa marraskuun lopulta tammikuun puoliväliin. kertainen. Pohjoisimpien metsien lapintiainen ja kuukkeli puolestaan kätkevät jo elokuusta asti hyönteisiä ja marjoja elinpiirinsä naavatupsuihin ja kaarnankoloihin kylmän ja hyvin lyhyen päivän varalle. Tunturiaavan telttailijalla jää aikaa nukkumiseen, sillä päivänvaloa riittää neljästä viiteen tuntiin ja loppu on yötä. Siltikin tuntuu ihmeelliseltä, että muutamat päiväaktiiviset linnut selviävät omin avuin elävinä tuollaisissa oloissa. Valokuvaamisen ja talvisäiden näkökulmasta en voi yhtyä hokemaan, ettei Venäjältä tule Suomeen mitään hyvää. MAKASIINI • 2283_.indd 61 8.1.2014 15.51. Kaamosretkistä tuntureille muistan paremmin valon kuin pimeän. Atlantilta vyöryy talvella märkiä ja lämpimiä matalapaineita, idästä ja kaakosta puolestaan mantereista kuivaa pakkasilmaa, joka joskus pysyttelee Suomen yllä koko talven. Maiseman avoimuus ja puhtaanvalkoinen lumipeite lisäävät valon määrää. Pilvetöntä on paljon useammin kuin etelässä, revontulia liehuu likimain joka ilta. Tästä ei kuitenkaan aivan automaattisesti seuraa, että pohjoisessa olisi pimeämpää. Vaikka pimein aika on keskimäärin myös vuoden pilvisintä aikaa, tunturien maassa oikea taivas näyttäytyy useammin. Pilvettöminä päivinä keskipäivällä on huikean sinistä ja taivaalla hehkuu keltaisia, punaisia ja violetteja pastellivärejä. Kiirunan taktiikkana on hakeutua kaikkein karuimpiin tuntureitten lakikivikkoihin, joita myrskytuulet pyyhkivät lumettomiksi. Kuutamoiltoina näkee hyvin puuhastella ilman lamppua, ja yhdeksän tai kymmenen aikaan illalla syttyvät revontulet. Kun aurinko ei nouse Se oikea kaamos vallitsee aivan pohjoisimmassa Lapissa. Utsjoki ja Enontekiö hipovat pohjoista revontulivyöhykettä, joten jonkinlaiset pohjanpalot liehuvat melkein joka ilta
Talkkunajauhot sopivat myös alku talven runebergintorttuun. Vuoden ensimmäisinä viikkoina herkutellaan runebergintortuilla. TAPIONPÖYDÄLTÄ MAKASIINI • 2287_.indd 62 8.1.2014 15.53. Korvaamalla vehnäjauhot talkkunalla ja lisäämällä taikinaan vadelmia, saadaan torttuihin uutta makua. MAISTUISIKO TALK KUNA RUUNEPERI. TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARJA GRÖNROOS Tuoreilla marjoilla höystetty talkkuna on kuitu pitoista superruokaa
Suomessa tehtiin kypsennetyistä talkkunajauhoista ja vedestä tai piimästä kylmää tahdasta eli pepua . Todennäköisesti tortun kehitti porvoolainen sokerileipuri Lars Henrik Astenius, joka alkoi 1840-luvulla valmistaa sylinterinmuotoisia torttuja. Asteniuksen leipomuksia alettiin kutsua runebergintortuiksi. nivuokiin (noin 20 vuokaa) kahden lusikan avulla. Talkkunan valmistus kestää monta päivää. MAKASIINI • 2287_.indd 63 8.1.2014 15.53. Venäjällä talkkuna on ollut paastonajan ruokaa ja sotilaiden kenttämuonaa. KOLMEN MARJAN TALKKUNAHYVE DL MUSTIKKAA DL VADELMAA DL PUOLUKKAA RKL HUNAJAA SEKOITA MARJAT JA HUNAJA DL RAHKAA DL KUOHUKER MAA TL VANILLIINISOKERIA RKL HUNAJAA , DL TALKKUNAJAUHOA Vatkaa kerma. Talkkunasta ja metsämarjoista saa raikkaita ja terveellisiä jälkiruokia. Laita kulhoon vuorotellen marjoja ja kermarahkaseosta. Korppujauhoja siksi, että nuukana emäntänä hän käytti kaikki leivänmurut. Nimi tulee venäjän sanasta tolokno . Ensin ainekset liotetaan ja keitetään padassa kypsiksi, sitten ne valutetaan siivilän läpi ja kuivataan uunissa tai riihessä, jolloin niihin tulee mieto savun maku. Fredrikan reseptivihkosesta löytyy Runebergin leivos, mutta se poikkeaa nykypäivän runebergintortusta. Kun ne ovat kuivaneet, ne viedään myllyyn jauhettavaksi. Talkkunaa on tehty erilaisista aineksista: muun muassa kaurasta, ohrasta ja rukiista – harvemmin vehnästä – sekä herneistä ja pavuista. Syksyllä sadonkorjuujuhlan eli kekrin aikaan miehet kulkivat talosta taloon ja huusivat, ”annetaanko talakkunaa vai kuajetaanko uuni”. Hämeessä ja Varsinais-Suomen itäosissa talkkunaa kutsutaan piapoksi tai piepoksi . Talkkunaruuneperit on mukailtu näistä resepteistä. Leivonnaisissa talkkunajauhoilla voi korvata osan vehnäjauhoista, esimerkiksi runebergintortuissa, piirakkatai sämpylätaikinoissa. Laita leivonnaisten päälle nokare vadelmahilloa ja sen ympärille sokerivesikuorrutus. MAISTUISIKO TALK KUNA RUUNEPERI. Helsinkiläinen leipomo Ekberg alkoi tehdä näitä kansallisrunoilijan herkkuja ja mainosti niitä jo vuonna 1865 eli runoilijan elinaikana. Runeberg oli hyvin mieltynyt näihin leivonnaisiin ja hänellä oli tapana nauttia niitä aamiaisella punssin kera. No, talkkunaa he tietysti saivat. 100 grammaa talkkunaa sisältää hiilihydraatteja 72 grammaa, ravintokuituja 26 grammaa, proteiinia 13 grammaa ja rasvaa 6 grammaa. Hän teki vehnäjauhoista, korppujauhoista, keksimuruista ja manteleista omenahillolla ja sokerikuorrutuksella koristeltuja leivonnaisia. Se on ollut nopea eväsruoka, ns. Talkkuna tehdään kokojyväviljasta, joten se on kuitupitoista ja sisältää lisäksi kivennäisaineita ja vitamiineja. V anha perinneruoka talkkuna sopii sellaisenaan välipalaksi marjojen ja piimän, viilin tai muiden maitotuotteiden kera, mutta se käy myös pääruokien lisukkeeksi keitettynä. kouratalkkuna, jota voitiin syödä pellolla suoraan kädestä. Herrasväen pöydässä talkkunaa ei nähty, vaan se on ollut rahvaan kesäruokaa ja talonpojan juhlaruokaa. Kauraja ohratalkkuna sisältävät lisäksi betaglukaania, jonka on todettu alentavan kolesterolia. L. Koristele marjoilla ja vihreillä lehdillä. Runoilijan leivos Tarinan mukaan runebergintortun keksi kansallisrunoilija J. Ota kypsät leivonnaiset uunista ja kostuta rommilla. Runebergin (1804–1877) vaimo Fredrika, joka loihti makeannälkäiselle miehelleen jotain hyvää niistä aineksista, mitä hänellä oli. Paista 200 asteessa noin 20 minuuttia. TALKKUNARUUNEPERIT MUNAA DL TUMMA SOKERIA DL ÖLJYÄ , DL TALKKUNAJAUHOA , DL MANTELIJAUHOA TL VANILLIINISOKERIA TL LEIVINJAUHETTA DL VADELMIA PÄÄLLE ROMMIA VADELMAHILLOA TOMUSOKERIA Sekoita kuivat aineet keskenään. Kun talkkunajauhot keitettiin, saatiin puurontapaista keittotalkkunaa eli muttia . Runebergintorttureseptejä on monenlaisia: yhteistä niille on korppujauho, manteli, vadelmahillo ja sokerivesikuorrutus. Sitä syötiin myös Tapanin päivänä seremoniallisena ruokana ennen tapaninajoa. Paimentolaisten pikaruoka Suomessa talkkunaa syödään kaikkialla muualla paitsi ruotsinkielisillä rannikkoalueilla ja Lapissa. Lisää muut ainekset ja sekoita. Talkkuna on tullut Suomeen idästä, jossa se on ollut ikivanha keskiaasialaisten paimentolaiskansojen pikaruoka. Jaa taikina muf. Lisää munat, sokeri ja öljy
Sana taula on lainattu meille balttilaisista kielistä. Koska tulenteko oli entisaikaan vaikeampaa kuin nykyään, tarvittiin kääpiä sekä tulen sytyttämiseen että sen säilyttämiseen. TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA TULTA KÄÄVÄSTÄ KÄSIN TEHTY 2285_.indd 64 8.1.2014 15.55. Suomessa ei koivuissa kasvavista taulakäävistä ole ollut pahemmin pulaa. Vanhimmat löydöt, jotka kertovat taulan käytöstä tulen sytyttämiseen, ovat kivikaudelta noin 10 000 vuoden takaa. Taulakäävästä valmistettu pehmeä ja huokoinen taula syttyy jo pienestä tulusraudan ja ukonkiven iskemästä kipinästä. Kuolleet taulakäävät ovat mustuneet tummiksi ja niissä on madonreikiä. Taulakääpä kantaa vanhaa käyttötarkoitustaan jo nimessään. Niiden oma lahoaminen on jo alkanut. Se lahottaa lähinnä koivua. Sienitieteilijöiden mukaan nämä vanhat taulakäävän viljelyalueet näkyvät yhä käävän levinneisyyskartoissa. Nykyisin latviassa dagla merkitsee palamista. Koivun sieni Yleisin suurikokoinen kääpä, johon metsässä voi törmätä, on taulakääpä. Niinpä taulakääpiä on viljelty pyökkejä kaulaamalla. Taulan käyttö tulen sytyttämiseen on ollut tunnettua koko pohjoisen Euraasian metsäalueella. Kytevä kääpä ei myöskään sammu helposti. Kun nuotio sytytetään perinteiseen tapaan, tarvitaan tulusraudan ja ukonkiven lisäksi taulaa. Vaikka meillä taulakääpää ei liene koskaan varsinaisesti viljelty, on kääpien keräämiseen ja taulan valmistamiseen erikoistuneita ammattilaisia ollut. Keski-Euroopassa kääpiä käytettiin enemmän kuin mitä luonto pystyi tarjoamaan. Myös Pohjois-Amerikan intiaanit tunsivat taulan käytön. Taulan valmistamiseen käytetään tuoreita kääpiä, joiden alapinta on vaaleahko. Kun pökkelön lahoaminen etenee, taulakääpä menettää valtansa toisille kääpälajeille. K äävät palavat eri tavalla kuin puu – ne kytevät ilman liekkejä. Sitä saa koivun kyljessä kasvavasta taulakäävästä. Taulakääpiä löytää sekä elävistä koivuista että kuolleista pökkelöistä. Hän keräsi metsistä taulakääpien lisäksi myös pakurikääpiä. Tällainen on esimerkiksi Aleksis Kiven seitsemässä veljeksessä kuvailtu Taula-Matti
Siihen iskettynä tulusraudasta irtoaa helposti kipinöitä. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että palavan taulan aiheuttama ärsytys aktivoi ihmisen oman kivunlievitysmekanismin. Tämän ominaisuuden vuoksi käävät sopivat tulen sytyttämisen lisäksi myös tulen säilyttämiseen. SYTYKE Hyvä sytyke tulen siirtoon taulasta nuotioon on kuivilla katajankuorilla täytetty tuohirulla. Kekomainen taulanpala asetettiin kipukohtaan tai sen läheisyyteen ja se sytytettiin palamaan. Se tosin säröilee enemmän kuin piikivi. Tulusraudalla eli karkulla lyödään piikiveä vasten, jolloin syntyy kipinöitä. Sillä on siis sekä fyysinen että psyykkinen vaikutus. Hiillokseen asetettu ja tuhkalla peitelty kääpä kyti hitaasti ja säilytti siten tulen sisässään vaikka seuraavaan päivään. Kytevää kääpää voitiin pitää sisällä tuvassa tai kädessä ulkona liikuttaessa. TULUSRAUTA Tulusrauta eli karkku valmistetaan hiiliteräksestä, jotta se kipinöi kunnolla. Nykyihminen voi poimia piikiviä mukaansa esimerkiksi Keski-Euroopan matkalla tai etsiä niitä purjelaivojen vanhoilta painolastin purkupaikoilta. Kun tulen teko oli ennen vaikeampaa kuin nykyisin, syntyi tarve säilyttää tulta. Tähän tarkoitukseen on tiettävästi käytetty toista kääpälajia, arinakääpää. Tulen siirto vaikeinta Tulen sytyttäminen on monivaiheinen tapahtuma, joka vaatii keskittymistä. Taulatut ihmiset ovat kertoneet, että kipu yleensä myös hellitti. Tulen säilyttämiseen kääpää käytetään sellaisenaan, ilman taulan erottamista ja muokkaamista. Jos taula syttyy, se kyllä kytee hyvin, mutta tulta voi olla vastaavasti vaikea saada siirretyksi katajankuoreen. Kvartsi sopii silti tulen sytytykseen, mistä se lienee saanut myös suomalaisen nimensä ukonkivi. UKONKIVI ELI KVARTSI Suomessakin esiintyvä kvartsi on kemiallisesti samaa piidioksidia kuin piikivi. PIIKIVI Piikivi on kovaa kiveä, johon muodostuu teräviä särmiä. Suomessa piikiveä ei esiinny, esihistoriallisena aikana piikivi olikin kauppatavaraa. Palavalla sytykerullalla saakin sitten jo nuotioon tai uuninpesään tulen. Palava taula aiheutti ihoon pienen palohaavan. Myös oikeanlainen karkaisu on tärkeää. VALMISTA TAULAA Kunnolla muokattu taula muistuttaa säämiskänahkaa: se on pehmeää, taipuisaa ja huokoista. Samalla taulaaminen johtaa ihmisen huomion pois alkuperäisestä kivusta. Hehkuva taula pannaan katajankuoresta ja tuohesta tehdyn sytykerullan sisään, johon puhaltamalla tuli siirtyy taulasta katajankuoreen. MAKASIINI • 2285_.indd 65 8.1.2014 15.55. Uskottiin, että kipu pääsi tämän haavan kautta ulos ihmisestä. Saamelaiset ovat myös karkottaneet kytevästä käävästä nousevan savun avulla räkkää eli hyttysiä ja mäkäräisiä. Jos kipinän saa osumaan iskukohdan vieressä pideltävään taulaan, alkaa taula kyteä. Kipinöitä on helppo saada aikaiseksi, mutta kipinän tarttuminen taulaan on jo vaikeampaa. Tulen säilyttäjä Taulan tavoin myös kokonainen kääpä palaa kytemällä. Saamelaiset ovat parantaneet erilaisia kipuja taulaamalla. Useat sepät myyvät tulusrautoja ja niitä myydään esimerkiksi Kansallismuseon museokaupassa. Tulen teossa hankalinta on yleensä saada tuli siirtymään materiaalista toiseen. Taulaa puhaltelemalla kytevä alue kasvaa. Taulan hallittu palaminen kytemällä on tuonut taulalle tulen sytyttämisen lisäksi toisenkin käyttötarkoituksen
Ydin on murenevaa ainetta eikä kelpaa taulan valmistamiseen. KÄSIN TEHTY MAKASIINI • 2285_.indd 66 8.1.2014 15.55. Rullan sisään puhaltamalla tuli siirtyy katajankuoriin. Karkun pitkä suora pinta kulkee koko matkaltaan piikiven särmää pitkin iskun aikana, jolloin kipinöitä syntyy mahdollisimman paljon. Kun taulankappale on syttynyt kytemään, se pannaan tuohirullan sisällä olevien katajankuorten sekaan. Malto on vaaleanruskeaa huopamaista ainetta. Taulanpalaa pidetään piikiven ylätai alapuolella, niin että taulan reuna on mahdollisimman lähellä särmää, josta kipinät lentävät. Ne irtoavat myöhemmin taulaa muokattaessa. Piikiveä ja taulaa pidellään toisella kädellä ja toisella isketään karkkua kiven särmään. Nuijimiseen sopii puunkappale tai tavallinen vasara. Pillit ovat varsin tiukasti kiinni, eikä haittaa vaikka pieniä paloja pillistöä jäisikin maltoon kiinni. Taulasta repäistään noin kynnen kokoinen pala sytyttämistä varten. Mallon kappaleita pehmitetään pari vuorokautta vedessä, johon on sekoitettu joko koivuntuhkaa tai tavallista ruokasoodaa. Taulakääpä Käävästä kuoritaan puukolla kova kuori, jonka alta paljastuu pehmeä ja vaaleanruskea malto. Kuorimisen jälkeen käävästä erotetaan pillistö. Repäistäessä taulaan syntyy karvainen ja pehmeä reuna, johon kipinä tarttuu erityisen hyvin. Liotettu taula nuijitaan litteiksi parin millimetrin paksuisiksi levyiksi. Taula valmistetaan mallosta. Pillistön erottaminen on helpompaa, jos käävän jakaa pienemmiksi paloiksi. Kun levyt kuivataan, niitä on hyvä välillä notkistaa käsissä, jotta ne eivät kuivu koviksi koppuroiksi. Käävässä on myös karkeampaa ainetta oleva ydin, jonka sisälle tuohi kaartuu. Taula valmistetaan käävän mallosta, jota on yleensä melko ohut kerros heti käävän kovan kuoren alla. Kun taulakäävän halkaisee, näkyy, että suurin osa kääpää on pillistöä
Hän kiinnitti huomiota elinkeinoverotuksen monimutkaisuuden mahdollisesti mukanaan tuomaan verosuunnitteluun tai ”verokikkailuun” sekä niihin puumarkkinoilla tapahtuviin häiriöihin, jotka aiheutuvat verojärjestelmämuutokseen liittyvistä odotuksista. Mutta asialla on myös nurja puolensa. Tutkimustieto puuttuu Tutkijan viesti päätöksentekokoneistolle on varsin yksinkertainen: Koska nykyverotukseen sisältyy joitakin negatiivisia piirteitä, ja koska emme tiedä vaihtoehtoisten järjestelmien kaikkia moniulotteisia vaikutuksia, tulisi metsäverotuksen selvittämiseksi lanseerata pikaisesti riittävän hyvin ja laadukkaasti resursoitu tutkimushanke. TEKSTI HANNA LEHTO ISOKOSKI KUVAT SEPPO SAMULI METSÄNOMISTAJA MAKASIINI • MAKASIINI • MAKASIINI • MAKASIINI • 2296_.indd 67 9.1.2014 18.16. Metsäverotutkimuksen tulisi luonnollisesti lähteä puhtaalta pöydältä, ilman ennakkolinjauksia. Mikäli elinkeinoverotus suosii poikkeamia optimaalisesta puunmyyntien ajoituksesta, tällä olisi ilmeisesti metsätalouden kannattavuutta lisäheikentävä vaikutus. Tämä siksi, ettei elinkeinoverotukseen liity sellaisia piirteitä, jotka epäneutraalisuuden poistaisivat. Siitä tehtävät ratkaisut vaikuttavat syvällisesti ja pitkään koko metsäalan tulevaisuuteen. Metsäverotus on merkitykseltään keskeisimpiä julkisen vallan ohjauskeinoja metsätaloudessa. Kiitos kaikille palautetta lähettäneille! TOIMINNAN MIES Kun on perso työlle ja tietää mitä tekee, voi metsään sijoittaa ilman suurta omaa pääomaa. Ensi kuulemalta tämä on hyvä uutinen ei-metsänomistajille – siis suomalaisten enemmistölle. Pääomatuloverotus houkuttelee näin metsänomistajat tuottamaan korvauksetta tietyn ylimääräisen määrän hakkuukypsiin metsiin liittyviä julkishyödykkeitä. ) etusivun oikeasta laidasta. helmikuuta mennessä tulleet kysymykset ja kommentit osallistuvat arvontaan. Nykyjärjestelmä hillitsee kauppaa Nykymuotoisessa puun myyntitulojen verotuksessa voidaan nähdä se piirre – eräänlainen piilovaikutus – että järjestelmä ei ole puuntarjontavaikutuksiltaan neutraali. Linkki lukijakyselyyn löytyy Metsälehden verkkosivuilta (www.metsalehti.. Neutraalisuusvaje vaikuttaa puunmyynnistä pidättäytymisen suuntaan. Poliittisten päätöksentekijöiden on hyvä saada asiasta mahdollisimman kattava kokonaisnäkemys ja tehdä päätöksensä metsäverotuksesta parhaaseen mahdolliseen tutkimustietoon perustuen. JUSSI UUSIVUORI PROFESSORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS Lisätietoa verotuksesta tarvitaan HELMIKUUN Metsälehti Makasiinin teemana on uusi metsälaki. Palkintona on tällä kertaa reppujakkara, joka sopii hyvin niin pilkkikuin metsäretkille. KYSY METSÄLAISTA VIIME NUMERON suosituin juttu oli metsäyrittäjä Tapio Hovin haastattelu ”Toiminnan mies”. Elinkeinoveromallin kohdalla vaikuttaa nopeasti arvioituna siltä, ettei se korjaisi edellä kuvattua nykyverotukseen piiloutuvaa neutraalisuusvajetta. Samoin on laita yhtiöverotuksen velan ja oman pääoman epäsymmetriseen kohteluun liittyen. Julkaisemme kiinnostavimmat kysymykset ja kommentit seuraavassa numerossa. Sen olisi hyvä kattaa myös sukupolvenvaihdoskysymys sekä sen selvittäminen, miten eri tekijät ja järjestelmät todella vaikuttavat tilakokoon metsätaloudessa, koska emme tunne tarpeeksi tätäkään kysymystä. Tätä parasta mahdollista tutkimustietoa ei meillä vielä ole, mutta se on mahdollista saada aikaan. Näiden mahdollisten vaikutusten lisäksi olisi ensiarvoisen tähdellistä tietää, miten ylipäätään elinkeinomuotoinen verotus vaikuttaisi metsänomistajien puunmyyntihalukkuuteen ja metsätalouden kannattavuuteen. Kaikki viimeistään 3. Saavathan he ilman panostusta lisähyötyjä esimerkiksi metsiin liittyvien virkistyshyötyjen muodossa. Kysy lain sisällöstä tai kommentoi sitä. Elinkeinoverotukseen liittyvät ja sen sallimat moninaiset jaot ansiotulojen ja pääomatulojen välillä sekä yhteisverokannan, pääomatuloveroasteen ja ansiotulojen marginaaliveroasteen välillä vaikeuttavat arvioita veroreformin puunmyyntivaikutuksista. Kysykää vaikka 27-vuotiaalta Tapio Hovilta. Kysymyksiä voit lähettää joko osoitteella Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki tai internetin välityksellä. LUKIJALTA JYRKI KETOLA ARVIOI kaavailtua metsäverotuksen siirtämistä pääomatuloverotuksesta elinkeinoverotuksen piiriin Metsälehti Makasiinissa (8/2013). Luonnollisesti metsänomistajat ovat suurimpia menettäjiä, koska verotus heikentää metsätalouden kannattavuutta. Tähän viitataan myös tämän lehden edellisen numeron pääkirjoituksessa. Lisäksi Ketola epäilee ajatusta, että elinkeinotoiminnallinen metsätalous välttämättä johtaisi suurempien metsätilojen syntyyn. Klikkaa lausetta ”Vastaa kyselyyn”. Myös metsää omistamattomat kärsivät niistä kansantaloudellisista menetyksistä, jotka aiheutuvat siitä, että verotus vinouttaa kansallisen pääomavarannon jakautumista eri varallisuusmuotojen välillä. Kerro samalla, mistä lehden artikkelista pidit eniten. Palkinnoksi arvotut raivausveitset olemme lähettäneet Reijo Hallikaiselle, Paula Laineelle, Mika Ollitervolle ja Ilpo Vuoriselle
Odotamme sinulta soveltuvaa koulutusta sekä kokemusta puunostoja korjuutehtävistä. Sovit joukkoomme, jos olet oma-aloitteinen, vastuuntuntoinen, kehittämishaluinen ja ripeä otteissasi. 50 henkilöä ympärivuotisesti eri metsäalan tehtävissä. Klo 13–14:00. Luonteestasi olet ulospäin suuntautunut, joustava sekä omaat hyvät vuorovaikutustaidot. Haemme metsäosastolle HANKINTAESIMIESTÄ Tehtävänäsi on vastata omalla alueellasi sahojemme raaka-ainehankinnasta ja puun korjuusta sekä kaukokuljetuksesta. Työtehtäviisi kuuluvat puunosto ja korjuu sekä omista kohteistasi kuljetuksen organisointi. PUUKAUPAN AMMATTILAINEN tartu tilaisuuteen ja tule mukaan työskentelemään voimakkaasti kasvavaan ja kehittyvään metsäalan yritykseemme. Työsuhde on koe-ajan jälkeen vakituinen. Westas Goup ostaa ja käyttää vuosittain yhteensä lähes miljoona kuutiota puuta. Konsernin pääkonttori sekä puunhankintaorganisaatio sijaitsevat Koskella, avoimen tehtävän sijoituspaikka on Kankaanpää tai Jämijärvi. Kirjalliset hakemukset tulee toimittaa 22.1. Lisätietoja tehtävästä: Markku Eskelinen P. Hakevuori 2x120 Makasiini_Makasiini 2.1.2014 10.01 Sivu 1 HAUKIVUORI Mhy Haukivuori toimii Mikkelin kaupungissa, entisen Haukivuoren kunnan alueella. Lähetä hakemuksesi tehtävään palkkatoivomuksineen 31.1.2014 mennessä: markku.eskelinen@hakevuori.fi, tai Hakevuori Oy PL 3, 07231 Monninkylä. Tarjoamme sinulle monipuolisen, haasteellisen sekä vastuullisen työnkuvan ja kehitystä tukevan työilmapiirin. Palkkaus YT/Meto työehtosopimuksen mukainen. Työaika jakautuu puoliksi molempien töiden kesken. Palveluksessamme on 3 vakituista toimihenkilöä. PALVELUKSEEN HALUTAAN Hakevuori Oy on vahvasti kasvava metsäja metsäenergiaalan yritys. Työllistämme n. MHY Haukivuori 2x100 Makasiini_92mm 8.1.2014 11.23 Sivu 1 MAKASIINI • 2261_.indd 68 9.1.2014 18.17. Konsernin pääkonttori sijaitsee Koskella, josta käsin toimivat hallinto-, myyntisekä puunhankintaorganisaatiot. Hakemukset palkkatoivomuksineen tulee lähettää sähköpostitse 29.1.2014 mennessä osoitteella juha.maki@westas.fi. Edellytämme hakijoilta metsäalan koulutusta ja aiempaa kokemusta puun ostoja korjuutehtävistä. mennessä osoitteella Haukivuoren metsänhoitoyhdistys, Keskustie 54, 51600 Haukivuori tai sähköpostitse veli.manninen@mhy.fi Lisätietoja antaa hallituksen puheenjohtaja Mika Nykänen puh. 0400-952 377 Ark. Yli 130 henkeä työllistävä Westas Oy on myös merkittävä bioenergiatoimija Länsi-Suomen alueella. Nyt olemme vahvistamassa joukkojamme yhdellä puukaupan ammattilaisella. Hankimme energiapuuta oman yrityksemme käyttöön sekä välitämme tukkija kuitupuuta teollisuuden tarpeisiin. 0500 156687 tai toiminnanjohtaja Veli Manninen puh. Konsernin liikevaihto on noin 90 miljoona euroa, josta lähes 80 % tulee viennistä. Omaathan myös kiinnostuksen metsäenergiaa kohtaan. Työalueesi sijoittuu itäiselle Uudellemaalle. Lisätietoja tehtävästä: metsäpäällikkö Juha Mäki +358 44 7440129 tai juha.maki@westas.fi Westas Groupin tytäryhtiöt Westas Pihlava ja Westas Raunio tuottavat vuodessa noin 340 000 m 3 kuusija mäntysahatavaraa. 0500 156115. Yksityisen puunhankintaorganisaation toimintatapa antaa mahdollisuuden itsenäiseen ja vaihtelevaa työhön. Palvelukseen halutaan METSÄTOIMIHENKILÖ Työtehtäviin kuuluu toimistotöiden (kuten kirjanpito ja palkanlaskenta) lisäksi metsäneuvojan työtehtäviä
Hakemukset palkkatoivomuksineen 30.1. 0400 301133. PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN KARSTULA-KYYJÄRVI Metsänhoitoyhdistys Karstula-Kyyjärvi toimii Karstulan ja Kyyjärven kuntien alueella. Vastuullasi on oman hakkuutoiminnan suunnittelu ja työnjohto sekä muut puunhankinnan ja metsänhoidon toimenpiteet Venäjällä. Tietoa metsästä. www.metsakustannus.. 0400-358587 MHY Karstula 2x90 Makasiini_92mm 3.1.2014 12.26 Sivu 1 Koskisen konsernin puunhankinnasta huolehtiva Koskitukki Oy hankkii puuta n. 0500-907696 tai tj. Yli 200 yritystä hakemistossa osoitteessa www.metsalehti.. Haemme joukkoomme puunhankinnan ammattilaista Venäjälle. Toimihenkilöitä on seitsemän. 2 miljoonaa kuutiota vuodessa. 14500 Iittala, 040-9310300 Ilmoita Metsälehti Makasiinissa Jarmo Rautapuro p. Koskisen on omistautunut puulle. Arvostamme työkokemusta vastaavista tehtävistä sekä metsäalan koulutusta. Suomen tehtaiden lisäksi Koskisen Oy omistaa Vologdan alueella Sheksnassa koivusahan (OOO Koskisilva) ja hankkii puuta Venäjältä hallitsemiltaan vuokraalueilta. Jäseninä on noin 1800 metsänomistajaa ja heillä on noin 70 000 hehtaaria metsää. Juha Jokinen puh. Lisätietoja tehtävästä antaa metsäpäällikkö Jussi Joensuu p. Konsernissa on lähes 1000 työntekijää. mennessä sähköpostilla juha.jokinen@mhy.fi Lisätietoja pj. Haemme aluevastuullista METSÄNEUVOJAA Arvostamme alan tuntemusta, metsäalan koulutusta, oma-aloitteellisuutta, markkinointija yhteistyötaitoja sekä korjuupalveluosaamista. Tietoa metsästä. Lähetä hakemuksesi, CV ja palkkatoivomuksesi sähköpostilla jussi.joensuu@koskitukki.fi 31.1.2014 mennessä. www.koskitukki.fi Erinomaisuuden voi saavuttaa vain omistautumalla täydellisesti asialleen. Isot ja pienet Heti varastosta Kattavin mallisto Edullisesti netistä KLAPISÄKIT POLTTOPUILLE www.klapisäkki.. MAKASIINI • 2261_.indd 69 9.1.2014 18.17. Tehtävä edellyttää sujuvaa englannin ja venäjän kielen taitoa. 09 315 49 847 jarmo.rautapuro@ metsakustannus.. Toivo Poikonen puh. www.metsakustannus.
KRYPTO Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINI • 2262_.indd 70 9.1.2014 18.18
Marjut Pirinen, Suomen metsäkeskus, Julkisten palvelujen Pohjois-Savon alueyksikön paikkatietoasiantuntija, Kuopio (matkoilla) 30.1. tammikuuta Tukholmassa akatemian juhlakokouksessa, jossa ovat mukana myös kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 31549840. Esa Innanen, Otso Metsäpalvelut, Kaakkois-Suomen Savonlinnan alueen metsäpalveluesimies, Savonlinna (matkoilla) VUOTTA 25.1. Esa Kuusimaa, Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen, Tornio 26.1. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos / 2014 – / 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 Tunnus 5011305 Info: 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ALLEKIRJOITUS PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHDEN OSOITELIPUKKEESTA VUOTTA 20.1. Jorma Vaara, Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen, Tervola Merkkipäiväpalsta on avoin kaikille lukijoille. Vastavalitut metsäosaston jäsenet vastaanottavat nimityskirjeensä 28. MAKASIINIKRYPTO Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 1”. NIMITYKSIÄ Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 30.1. Kaikkiaan uusia edustajia valittiin kymmenen. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Palkinnot makasiinikryptosta 8 on arvottu seuraaville kolmelle: Tommi Lauri, Karijoki, Maila Lämsä, Valtimo ja Tapio Uusikartano, Pyhäranta. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki. Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden / 2014 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 117 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 129 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 65 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 65 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10%. Tietoja voi lähettää viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. MERKKIPÄIVIÄ Kuninkaallinen metsäakatemia Metsäntutkimuslaitoksen professori Antti Asikainen ja Induforin konsultti Anders Portin on valittu Ruotsin kuninkaallisen metsäja maatalousakatemian (KSLA) metsäosastoon. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Kuninkaallinen akatemia edistää maaja metsätaloutta, ja sen metsäosasto käsittelee metsien hoitoon ja hyödyntämiseen sekä metsäteollisuuteen liittyviä kysymyksiä. Bernt Colerus, metsänhoitaja, Raasepori VUOTTA 29.1. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Makasiinikrypto , oikea ratkaisu 2262_.indd 71 9.1.2014 18.18
Maksasammalet on yksi vanhimmista kasviryhmistä, joten niillä on ollut aikaa kehittää hyviä torjuntakeinoja syöjiään vastaan. Lopulta metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo ja tiedekeskus päätettiin pystyttää Punkaharjulle. Parhaillaan Lustossa on meneillään huoltotauko. Lehdet ovat ohuita, läpikuultavia, vain yhden solukerroksen paksuisia. Professori Jouko Rikkinen esitti jo parikymmentä vuotta sitten ajatuksen, että öljypisarat toimivat linsseinä, jotka ohjaavat valon viherhiukkasiin. Sitä varten on samottava vanhaan ja kostean metsään, jossa maassa makaa lahoavia runkoja. Pyöreän rakennuksen runko tehtiin betonista, mikä herätti aikanaan runsaasti keskustelua. Nähtävänä on silloin myös kolme muuta erikoisnäyttelyä: Luston rakennuksesta kertova valokuvanäyttely, Suomen Taiteilijaseuran 150-vuotisnäyttely sekä bioenergiaa ja innovaatioita esittelevä näyttely. helmikuuta. Ilmeisesti maksasammalilla on melkoinen arsenaali kemiallisia aseita, joskin niitä on vasta vähän tutkittu. Huumeveikotkin ovat jo löytäneet maksasammalista oman suosikkinsa – se ei kuitenkaan ole laholimisammal. Johtosolukkoa ei ole, vaan kasvi ottaa veden ja ravinteet suoraan pinnan läpi. Limisammalella on selvä ominainen hajunsa. SUOMEN Metsämuseo Lusto aloittaa juhlavuotensa hyvässä myötätuulessa. Ajatus on looginen, sillä suuri osa maksasammalista kasvaa laholovisammalen tapaan syvässä varjossa. toukokuuta. Ne voivat olla vararavintoa tai sisältää sammalensyöjiä karkottavia aineita. Silloin ehtii vielä käydä katsomassa Pentti Väänäsen metsätyöaiheisia valokuvia, jotka ovat esillä maaliskuun loppuun asti. 20-vuotisjuhlanäyttely ”Kun Suomi putos puusta – vai putosiko?” avataan 9. Se varoittanee syöjiä kelvottomasta ravinnosta. TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN LAHOLIMISAMMAL ei silmille hypi, vaan se on varta vasten etsittävä. Viime vuonna kävijämäärä kasvoi 18 prosenttia edellisvuodesta. Museo avaa ovensa taas 1. Useimmilla maksasammalilla on lehdissään öljypisaroita, jotka näkyvät mikroskoopissa hohtavina helminä. Luston suunnitteli arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy. Museoon tutustui 34182 vierailijaa, joista joka viides oli ulkomaalainen. Lusto täyttää 20 vuotta Luston laajennusosa otettiin näyttelykäyttöön 2008. Luston vihkiäisiä vietettiin kesäkuussa 1994. Oikeastaan maksasammalilla ei ole lehtiä, vaan ne ovat sekovarren suomumaisia tai siipimäisiä laajentumia. LU ST O PILKKEITÄ MAKASIINI • 2263_.indd 72 9.1.2014 18.19. Kyllä laholimisammal kasvaa humuksellakin, mutta se on helpompi löytää lahopuulta. Siinä sen litteitä, tiiviisti alustaansa vasten painuneita versoja on helppo tarkastella. Elämää syvässä varjossa Kasvupaikan lisäksi hyvä laholimisammalen tuntomerkki on, että lehtien muoto vaihtelee: osa lehdistä on pyöreähköjä ja melkein ehytkärkisiä, osa selvästi lovipäisiä. Konehallissa voi nähdä myös kävelevän metsäkoneen. Metsämuseota suunniteltiin pitkään, ja useat paikkakunnat kilpailijat sen sijainnista
Seuraava Metsälehti ilmestyy 30. M A RG A RE TH A LI N D H O LM MAKASIINI • 2264_.indd 73 9.1.2014 18.19. ENSI NUMEROSSA KAIKKI METSÄLAISTA TEEMA Uusi laki tuo metsänomistajille vapauksia ja vastuuta. SEURAAVA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY . HELMIKUUTA. tammikuuta
Vaihtoehtoja löytyy peräti neljätuhatta. Tämän jälkeen meillä on vielä jäljellä 85 prosenttia urakasta, viilaamista ja viimeistelyä riittää. OLEMME nyt valmistaneet ja myyneet puisia kehyksiä puolitoista vuotta. SILMÄLASIT VIILUSTA Tamperelainen Matti Hänninen taivuttaa silmälasikehyksiä puuviilusta. Muovitai metallikehysten teko olisi paljon helpompaa. Matti Hänninen tietää, että kerroksittain tehty puinen rakenne säilyttää hyvin muotonsa ja taipuu silmälasikehyksiksi. Kevyimmän kuuden gramman kehyksen paino on kaksi kolmasosaa kevyimmän hiilikuitukehyksen painosta. TUOTE & TEKIJÄ TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT EMIL BOBYREV ”KAIKKI alkoi loppuvuonna 2008. Ne valmistuvat käsityönä Tampereen keskustassa sijaitsevassa verstaassa. Nykyään minua avustaa verstaalla myös Mäkisen Torsti. Kun kaikki mallit, koot ja värit lasketaan yhteen, kehysvaihtoehtojen määrä nousee neljään tuhanteen. Muutimme kehyksen kaarta ja geometriaa siten, että se on helpompi linssittää. Aikaisemminkin kehysten rakenne on ollut napakka, joustava ja kevyt, mutta tällä kertaa saimme toteutettua myös optikkojen toiveet. Myös pintaviilu on tavallisesti koivua, mutta erikoisempiakin puita löytyy, kuten Valkeakoskella kasvanutta pihlajaa ja itätamperelaista visakoivua. Oikein työstettynä puu on kevyt, kestävä ja ihoa vasten lämmin materiaali. Rakenne syntyy aina koivusta. Kehystemme hinnat lähtevät 460 eurosta ylöspäin. Puuviilut liimataan yhteen, taivutetaan kaarevaksi ja leikataan tietokoneohjatulla jyrsimellä kehysaihioksi. Luulen, että olemme maailman pienin kehysvalmistaja, jolla on näin suuri valikoima.” Lisätietoja www.kraakraa.?. Siihen vaadittiin viisi vuotta harjoitusta. En löytänyt itselleni sopivia silmälasikehyksiä ja mietin, pitääkö ne tehdä itse. Viikossa valmistuu 10–20 kehykset. Minä suunnittelen ja vastaan tuotannosta ja toinen osakas, Lehtisen Laura, hoitaa markkinoinnin. MUUTAMA viikko sitten valmistuivat ensimmäiset kehykset, jotka ovat mielestäni niin hyvät kuin puiset kehykset vain voivat olla. Mutta jos olisin tuntenut muita materiaaleja, en olisi valinnut puuta. MAKASIINI • MAKASIINI • 2265_.indd 74 9.1.2014 18.20. Käytämme kehyksissä pääasiassa koivuviilua. Olin valmistunut puusepäksi ja tunsin puun materiaalina, joten puiset kehykset tuntuivat luontevalta vaihtoehdolta
Kestotilaajana • voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin Näköislehtiä ja -arkistoa netissä. • voit osallistua kestotilaajille järjestetyille lukijamatkoille. • osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.. Tai soita: 09 315 49 840 Kestotilaus kannattaa M E T S Ä L E H D E N JA T K U V A TIL AUS KANN AT TA A ! Metsälehti on suomalaisen metsän pää-äänenkannattaja. Aina sinun ja metsäsi asialla, aina sinun ja metsäsi parhaaksi. 2266_.indd 75 8.1.2014 15.56. • tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. Metsälehden kestotilaajana hyödyt monista tarjouksista ja eduista ympäri vuoden. Tilaus uusiutuu sovituissa jaksoissa, kunnes asiakas ilmoittaa päättävänsä tilauksen. • voit käyttää maksutta Metsänhoitokortistoa netissä. • tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. • kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. • saat etuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. • Kestotilaajan Kaupan tarjoukset ovat voimassa vain kestotilaajille. Kestotilaus eli jatkuva tilaus on aina edullisin tapa lukea säännöllisesti Metsälehteä. • voit tilata Metsälehti Makasiinin puoleen hintaan ystävällesi
100 000 SUOMALAISTA ON OIKEASSA: 2267_.indd 76 8.1.2014 16.35. OTSO on metsäpalveluiden hyväntuulinen uudistaja, jonka historia, juuret ja osaaminen ovat syvällä suoma laisessa metsämaassa. Miten. Lue lisää: www.otso.fi Tieto lisää tuottavuutta. Tehtävämme on saada sinut yllättymään siitä, miten helppoa, nautinnollista ja tuottavaa metsän omistaminen oikeasti onkaan. D a d d y F in la n d Peto metsässä