metsänomistaja Ku va : jo u n i Kl in g a 15. M et sä le h ti M a ka sii n i 1/2 01 5 Yksi jäsenyys riittää • Puukaupassa toivotaan pakkasta • Pikatestissä reppujakkara Te em a : m eT sä ve ro Tu s Kannattavuudesta 14 KYSYMYSTÄ Metsästä on moneksi daavittiloiden tilalla tehdään hakkuita, klapeja, marjastetaan ja hiihdetään. TAMMIKUUTA • NUMERO 1/2015 • 9 € • www.METsAlEhTI.fI PuukauPPakoulu EnSin TarviTaan lEiMiKKo Patikkaretki KiuruvEdElTÄ lÄnSiranniKollE SUURI VeroNuMero 3306_.indd 1 07/01/15 16:55
METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Metsa_Mobiili_Metsälehti-Makasiini_230x297_2015.indd 1 5.1.2015 10:41:33 3307_.indd 2 07/01/15 16:29. Sovelluksen avulla voit suunnistaa tietylle kuviolle esimerkiksi katsomaan kiireelliset työt, selata kuviotietoja ja toimenpide-ehdotuksia, lisätä suunnitelmaan muistiinpanoja ja valokuvia sekä kuitata toimenpiteitä tehdyksi. Download from Windows Phone Store METSÄ GROUP. Tarjouspyynnön lähetysominaisuus kohdekuvilla lisätään palveluun talvella 2015. /mobiili ja lataa sovellus nyt älypuhelimeesi! METSÄ MAHTUU NYT TASKUUN. UUTTA ! Metsä Groupin mobiilisovelluksessa metsäsuunnitelmasi on aina mukanasi – vaikka keskellä metsää. Katso lisätietoja www.metsaforest.
14 PEFC-sertifikaatit syyniin 15 MetsätyyPPi: Mitä uutta luonnonsuojelulakiin, Ilkka Heikkinen. 18 kUUkaUden PUUkaUPPa: Viime hetken kemerakohde 19 verkosta: Montako harvennusta. 41 Metsäläisen allakka: Moottorisaha aarrelaatikossa 42 kysy Pois: Mikä lehtikuusta viivyttää 44 PerintöMetsä: Yhteinen tahto haussa 46 Uusi palstanpitäjä Pirjo Havia 48 Patikkaretki Ari Komulainen käveli Kiuruvedeltä länsirannikolle. teeMa: MetsäverotUs 20 Metsävuoden tilinpäätös 24 MUista vähennykset Näillä ohjeilla metsäverolomakkeen täyttäminen sujuu. metsälehti makasiini 58 46 16 SISÄLLYS NRO 1/1 15.1.2015 UUtiset 4 PääkirjoitUs: Ei enää kiristyksiä 6 MetsänoMistaja: Daavittiloille metsä on sijoitus 12 kirjava joUkko Metsänhoitoyhdistysten maksuissa ja jäseneduissa riittää vaihtelua. 16 Markkinat: Kauanko maa kantaa tänä talvena. 30 Oma korjuu on hankintatyötä 31 Alvit ilmoitetaan joka vuosi 32 rahaPUU: Metsäammattilaisille on kysyntää oMa Metsä 34 Metsänhoito: 14 kysymystä kannattavuudesta 37 Pikatesti: Reppujakkara auttaa luonnossaliikkujia 38 PUUkaUPPakoUlU: Ensin pitää olla leimikko 40 tUtkiMUs: Tasaikäisenä vai jatkuvasti. 56 tUoteUUtUUksia: Kelkka puunajoon 57 kolUMni: Hyvien uutisten vuosi 2015 lUonnosta 58 lUhta: Tosikot ja veitikat 62 taPionPöytä: Veripalttu ja veriohukaiset 64 käsin tehty: Ei mitään risuja 67 ennen & nyt: Pojat metsässä 70 MakasiinikryPto 72 Pilkkeet: Silmät selässäkin 82 tUote & tekijä: Viilusta suojakuoret SE PP O SA M U lI jO RM A lU H TA TU O M O PI RT TI M A A 3 MAKASIINI 1 • 2015 3 MAKASIINI 1 • 2015 3308_.indd 3 08/01/15 15:08
Käytössänne on myöhemmin helmikuussa myös neuvontapuhelin. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Pääomatulojen veroprosentti nousi jo pari vuotta sitten 28 prosentista 30 prosenttiin. Aluksi ylemmän verokannan raja oli niin korkealla, että metsätuloista siihen ylsivät vain poikkeuksellisen isot puukauppatilit. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Ohjeet löydät sivulta 29. Yksinkertainen, vakaa ja kohtuullisella tasolla pysyvä verotus edistää kaikkein parhaiten metsiin perustuvaa talouskasvua ja työllisyyttä. Samat kuntien ja valtiontalouden pulmat, verot ja leikkaukset ovat edessä vaali?en jälkeen. 09 315?49?802 040 516 4000 AD anna Back p. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg p. 09 315?49?842 Ulla Ylikangas p. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?803 Eero sala p. Metsässä ei ole enää varaa veronkiristyksille, mutta muuten sieltä on mahdollista saada paljon. Siksi valtion rahapulan paikkaamiseksi on ollut pakko kiristää veroja. Siitä huolimatta ei olisi yllätys, jos metsien kiinteistövero otettaisiin uudelleen esille. Vuoden alusta pääomatulojen ylemmän verokannan raja putosi 30 000 euroon ja ylempi veroprosentti nousi 32 prosentista 33 prosenttiin. Tätä mieltä ovat myös vaaleihin valmistautuvat poliitikot. Sähköpostilla kysymyksiä voi lähettää jo nyt. Myös talouskasvun vauhdittaminen on osoittautunut ylivoimaisen vaikeaksi. Myös sukupolvenvaihdokset helpottuisivat, jos ne voisi tehdä ilman monimutkaista verosuunnittelua. Toimittaja Hannu Jauhiainen on koonnut tähän numeroon hyvät vinkit veroilmoituksen tekoon. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Eeva Kurko p. V uodenvaihde toi tullessaan taas uusia veronkorotuksia. 09 315?49?844, 050 572 2165 metsätaloudellinen ammatti lehti, metsätalouden kehittä miskeskus Tapion julkaisu 83. Noihin lukemiin voi Etelä-Suomessa päästä jo parin hehtaarin tukkileimikolla. Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs Kautta linjan kansalaisten veroja on korotettu jo niin paljon, että enempään ei ole varaa. Samalla säädettiin pääomatuloille porrastus. Vuoden alusta kaikkia asteikkojen rajaveroprosentteja korotettiin yhdellä prosenttiyksiköllä. Nyt muutos koskee entistä useampaa metsänomistajaa, mikä heijastuu myös puun myynteihin. 09 315?49?806 Valtteri skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. Vaalikauden aikana perillisten verotaakka on kasvanut siinä määrin, että se heikentää sukupolvenvaihdosten edellytyksiä, vaikka niitä hallituksen juuri piti parantaa. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö sanna nyman p. Ei enää kiristyksiä PEFC/02-31-162 Kannen kuva JOUNI KLINGA Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Hallituksella on ollut hyviä aikeita leikata valtion menoja rakenneuudistuksilla, mutta saavutukset ovat jääneet vaatimattomiksi. Metsänomistajia kirpaisevat myös perintöja lahjaveron uudet korotukset. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. Lisäksi kaikki kestotilaajat saavat lehden mukana Metsäverokirjan. 09 315?49?849 040 723?1613 MeDIaMyyntI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI Markkinointijohtaja Pasi somari p. aikakauslehtien liiton jäsenlehti ISSN 03550893 makasiinin levikki: 34 562(lt/13) Painopaikka Paperit Forssa Print 2015 Gprint 170 g novapress silk 80 g 4 MAKASIINI 1 • 2015 3309_.indd 4 08/01/15 15:31. vuosikerta, perustettu 1933
Vaikka otin kuvan myöhään illalla, kuvissa näkyy paljon valoa, se tulee läheiseltä hiihtoladul ta. tammikuu ta täysikuu. Pakkasta oli 25 astetta, mutta puolentois ta tunnin kävelyllä ei silti tullut kylmä. Rovanieme n Ounasvaar alla oli 5. KuVa: Téa KaRVinen tammiKUUSSa 3318_.indd 5 08/01/15 14:38. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
METSÄNOMISTAJA ”Metsä on sijoitus” Kaarina ja Jouko Daavittila keskittyvät eläkepäivillään metsiensä hoitoon. TeksTi ValTTeri skyTTä kuVaT Jouni klinga 6 MAKASIINI 1 • 2015 6 MAKASIINI 1 • 2015 3319_.indd 6 08/01/15 15:09. Kokemukset hirsirakentamisesta ovat saaneet pariskunnan myös pohtimaan omia hakkuutapoja
7 MAKASIINI 1 • 2015 3319_.indd 7 08/01/15 15:09. Jouko ja Kaarina Daavittila ovat kasvattaneet metsätilansa kokoa yhdistämällä sukutilan eri osat ja ostamalla lähistöltä sopivia metsäalueita
Talvi alkoi Utajärvelläkin vasta myöhään joulukuussa. Daavittiloiden edellinen talvipuukauppa meni yliUtajärvi METSÄNOMISTAJA 8 MAKASIINI 1 • 2015 3319_.indd 8 08/01/15 15:10. Ainoa ääni tulee siitä, kun suomenpystykorva Vikke hyppii hiirien perässä lumihankeen. ”Talvileimikot eivät mene täällä kaupaksi.” Etenkin harvennushakkuiden myyminen on hankalaa. ”MeTsänoMisTaMinen VaaTii panosTuksia Ja MeTsä hoiTaMisTa.” t alvipäivä Kaarina ja Jouko Daavittilan tilalla Utajärvellä on kuin postikortista. Menneenä syksynä sen haukku toi kolme kaatoa. Toinen syy puukaupan hiljaiseloon ovat pehmeät korjuuolot. ”Täällä on paljon ojitettua metsämaata, joten harvennushakkuu vaatii maan jäätymistä,” Jouko Daavittila sanoo. Yleensä Vikke ei loiki hiirien vaan hirvien perässä. Muutaman tunnin horisontin yläpuolella viihtyvä aurinko paistaa oranssinpunaisena puiden latvoihin. Kun kauppojen toteutuminen kestää pitkään, metsänomistajan on turha odottaa, että metsistä saisi rahaa irti nopeasti. Jouko Daavittilan mukaan metsät ovat Oulun seudulla odottaneet viime talvina vähän turhankin kanssa. Suurin yksittäinen syy talvisen puukaupan nihkeyteen on kuitupuun heikko kysyntä pohjoisessa Suomessa. Taustalla kummittelee yhä vuonna 2008 lakkautettu Kemijärven sellutehdas. Suomi-neidon kapeimmassa kohdassa sijaitsevat lumiset metsät odottavat. Lumi ja huurre peittävät metsiä ja kaikkialla on hiljaista
Itse talo seisoo pienen Särkijärven rannalla. Kun metsää on ostettu lisää, olemme miettineet, miJouko Daavittila on metsästänyt niin pienpetoja kuin hirviä, joten oma metsä on tärkeä harjoituskenttä koiralle. Kunnostuksessa järvi tyhjennettiin. ”Metsä on sijoitus. Pohjaliete tiivistyi ja jäätyi. ajalle, ja ostaja korjasi talvileimikon puut vasta pyytämällään lisäajalla. Taloa, vanhaa navettaa ja muita piharakennuksia ympäröi järven avaruus. Metsänomistaminen vaatii kärsivällisyyttä. Reilun kivenheiton päässä pellon takana on tukkikokoa hiljalleen lähestyvä tiheä mäntymetsä. Tilalla ei ole enää tuotantoeläimiä eikä peltoja viljellä aktiivisesti. Näkymä Daavittiloiden pihapiiristä vastarannalle. 9-vuotiaan suomenpystykorva Viken haukusta on kaadettu kaikkiaan 35 hirveä. Metsä tuo pysyvyyttä Daavittiloiden pihapiiristä avautuu kaksi eri maailmaa. 9 MAKASIINI 1 • 2015 3319_.indd 9 08/01/15 15:10. Särkijärvi ajautui aikanaan huonoon tilaan, kun läheinen turvesuo ja soiden ojitukset kasvattivat ympäristökuorman sietämättömäksi. Nyt keskitytään laajan metsäalan hoitoon. Kun järvi täytettiin uudelleen, vedenlaatu parani ja kalat palasivat takaisin Kiiminkijoesta. Se tuo pysyvyyttä ja tuottoa
Kaarina Daavittila jäi syyskuussa eläkkeellä Utajärven pohjoisen naapurin Pudasjärven kaupunginjohtajan virasta. Hirsirakennusbuumin varsinaisena moottorina on toiminut hirsivalmistaja Kontiotuote, jonka päämaja sijaitsee Pudasjärvellä. Metsämaasta isot alueet ovat kasvussa olevia ojitusalueiden metsiä, joten metsätöitä riittää. MassiiviKanahaukka tappoi koppelon talon edessä, mutta jätti saaliinsa Joukolle täytettäväksi. ”Kappaletavarasta ei juuri enää rakenneta uutta maaseudullakaan. ten järkevästi uudet metsät sijoittuvat tilaan, ovatko ne hyviä ja miten niitä pystyy hoitamaan”, Kaarina Daavittila sanoo. Jouko Daavittila on käynyt vuosien ajan sahaamassa lautoja Utajärven ja lähikuntien työmailla. Sahurin kiireisintä työaikaa ovat kevät ja kesä. Heiluva ja sekava tukipolitiikka haittaa Daavittiloiden mukaan uusien metsänomistajien kiinnostumista metsänhoidosta. Lautoja ja hirsirakentamista Pariskunnan molemmat osapuolet ovat edistäneet tahoillaan puurakentamista. Kaupunginjohtajana hän oli käynnistämässä hankkeita, joiden seurauksena Pudasjärvelle on rakennettu tai ollaan rakentamassa hirsisiä toimistorakennuksia, päiväkoti, koulu ja sosiaalitoimen ylläpitämiä asuntoja. Rahtisahurin lautoja käytetään lähinnä korjausrakentamiseen ja jonkin verran uusiin rehutai konesuojiin”, Jouko Daavittila kertoo. Pudasjärvellä on pyritty osoittamaan, että isonkin hirsirakennuksen koko elinkaari on todella ekologinen. METSÄNOMISTAJA 10 MAKASIINI 1 • 2015 3319_.indd 10 08/01/15 15:10. ”Metsäneuvojakin on sanonut, että kun et tiedä mitä tekisit, mene metsään”, Jouko Daavittila sanoo ja nauraa. Pohjois-Pohjanmaalla on myös tärkeää, että pienten pirstoutuneiden metsäpalstojen omistajat saataisiin kiinnostumaan yhteismetsähankkeista. Talon lähistölle peitelty kenttäsirkkeli odottaa nytkin lumen alla kevättä ja laudantekoa. Kaarina Daavittilan mukaan hirsirakentamisen suosiota ovat tähän mennessä rajoittaneet energiatehokkuutta koskevat rakennusmääräykset. ”Rakentamisen energiatehokkuudessa on keskitetty liikaa vain seinän lämmönläpäisykykyyn
Meillä on oma latuhöylä ja sitä myöten oma latu”, Kaarina Daavittila sanoo. Katsoin tuossa myös jo yhden piponteko-ohjeen tällä talvelle”, entinen kaupunginjohtaja sanoo. Perinnön kautta metsää saaneet ovat usein tottuneet siihen, että vanhempi on hoitanut asiat.” Jouko Daavittilan mukaan alueen metsänomistajat ymmärtävät kuitenkin hyvin hyväkuntoisen metsätien positiivisen vaikutuksen puun hintaan. Niin lautojen teko kuin hirsirakentaminen saavat metsänomistajan katsomaan omia puitaan sahaamisen kannalta. Nykyään tielainoja ei ole ja tukien jälkeen jäävä summa pitää maksaa heti pois”, Jouko Daavittila sanoo. ”Tämä on saanut miettimään, hakataanko metsät liian nuorina. Muuten metsätöitä tuottavat näillä leveysasteilla etenkin metsäojitusten kunnossapito ja metsäautotiet. Kyselijöille pitää jaksaa vastata ja selvittää rahanmenon periaatteita. Polttopuun teon lisäksi Jouko Daavittilalla on suunnitteilla pieniä hankintahakkuita. Peurat ovat käyneet etsimässä perunoita ja muuta ruokaa, jota niille on syksyn mittaan tarjottu. ”Kun aloitimme tilan pidon vuonna 1978, tientekoon ja peruskorjauksiin oli helppo saada lainaa. Isojen hirsirakennusten korkeaksi pelätty hinta ei myöskään pidä paikkaansa. Emäntää kiinnostaa etenkin heittokalastus. Metsien ja soiden lisäksi latu on tehty myös Särkijärven ympäri. ”TäMä on saanuT MieTTiMään, hakaTaanko MeTsäT liian nuorina. Hän jatkoi pitkää uraansa Suomen kuntien parissa tekemällä Raahen seudulle kuntaliitosselvityksen. ”Metsänomistaminen vaatii panostuksia ja metsä hoitamista. ”Pudasjärvellä hirsirakentaminen ei tullut kalliimmaksi, sillä rakennuksen pystytysvaiheen työkustannukset jäävät hirttä käytettäessä pienemmiksi”, entinen kaupunginjohtaja kertoo. Marjastus kuuluu asiaan ja sieniäkin kerättiin viime vuonna runsaasti. Pudasjärvellä on todistettu, että energiataloudellisuus on kiinni rakennuksen koko elinkaaresta.” Hirsirakennus ei kuluta väljemmistä seinistään huolimatta koko elinaikanaan sitä energiamäärää, joka hirsitalon rakennusvaiheessa säästetään. Hiihto on henkireikä Pariskunta kulkee yhdessä luonnossa. Joulukuusia ja vastakoivuja on hankala löytää omista metsistä, Kaarina Daavittila sanoo. Metsä vaatii panostuksia Daavittiloiden talolle vievän tien reunoilla näkyy peurojen jälkiä. ”Tässä on ihan lähelläkin hyviä jokia perhokalastukseen. ”Hiihtäminen on henkireikä. 11 MAKASIINI 1 • 2015 3319_.indd 11 08/01/15 15:10. Kaarina Daavittilan mukaan tienkorjaus on usean maanomistajan yhteinen projekti ja jonkun pitää olla aktiivinen, että korjaus lähtee liikkeelle. Ensimmäinen eläkesyksy sujui Kaarina Daavittilalta yhä työn merkeissä. Lähimetsässä näkyy myös useita polttopuuvajoja. Daavittiloille teiden kunto on tärkeää, koska metsät ovat monipuolisessa käytössä. • Metsien pääpuulajina on mänty. Vaikka pariskunta nauttii ympäröivästä luonnosta, järven ja metsien antimiin ei ole ehditty yhdessä paneutua täysin vielä eläkkeelläkään. Metsissä kasvavat hieskoivut menevät lähes poikkeuksetta polttopuiksi, sillä tilan rakennukset ovat puulämmitteisiä. Talvella metsähiihto on etenkin emännän harrastus. Kunnon hirren valmistamiseen tarvitaan tarpeeksi iso ja laadukas puu. Kalikka ei kelpaa hirreksi”, Daavittilat sanovat. Daavittilat ovat olleet aktiivisia tieasioissa ja heidän metsäpalstoilleen johtavat tiet on peruskorjattu. ”Kaupunginjohtajana oli niin kova työtahti, että oli hyväkin, etteivät hommat päättyneet kuin seinään.” Metsässä liikkumisen lisäksi yhteiseksi eläkeharrastukseksi on kaavailtu kalastusta. kalikka ei kelpaa hirreksi.” hirsi ei pysty siinä päihittämään muita rakennusmateriaaleja, mutta pelkät seinät eivät ole oikea mittari
Konsernin kolme toimialaa ovat asiantuntijapalvelut, metsäpuiden siementen tuottaminen ja metsäaiheisiin erikoistunut kustannustoiminta. On tasamaksua, hehtaarimaksua, pinta-alan mukaan porrastettua hehtaarimaksua sekä perusmaksusta ja hehtaarimaksusta koostuvaa maksua. Metsänhoitoyhdistys Sotkamon toiminnanjohtajan Jarmo Huttusen mukaan jäsenet saavat yhdistyksen palveluista 10– 20 prosentin alennuksen. Puunmyyntisuunnitelma on yhdistyksessä maksullinen mutta jäsenille 25 prosenttia halvempi kuin muille. Varmaa on kuitenkin, että jäsenille on omat hintansa. Jyrki Kankaasta tulee professori Metsähallituksen entinen pääjohtaja Jyrki Kangas on kutsuttu metsäbiotalouden professoriksi Itä-Suomen yliopistoon Joensuuhun. Hänen mukaansa valtaosa yhdistyksistä on päätynyt jollain tavalla porrastettuun jäsenmaksuun, sillä metsänomisminnanjohtaja Timo Leirimaa. Tapio-konserniin kuuluvat valtiota palveleva emoyhtiö Tapio Oy, uusi metsäbiotalouden palveluita tarjoava Tapio Silva Oy sekä Metsäkustannus Oy. ”Metsänhoitoyhdistyksissä kokeillaan nyt erilaisia vaihtoehtoja. Samaa mieltä on Metsänhoitoyhdistys Uusimaan toiKirjava joukko Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksulla saa neuvontaa ja metsien sertifioinnin mutta puunmyyntisuunnitelmasta voi jo joutua maksamaan. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen taas kertoo, että jäsenet saavat esimerkiksi metsäsuunnitelman ja puukauppaan liittyvät palvelut 20 prosentin alennuksella. maksuissa porrastusta Vuodenvaihde teki metsänhoitoyhdistyksistä kirjavan joukon. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SAMI KARPPINEN NeuvoNTaa, puunmyyntisuunnitelmaa, metsätilakäyntiä ja metsien sertifiointia. Metsäkustannus Oy julkaisee Metsälehteä ja Metsälehti Makasiinia. UUTISET Lyhyesti Tapio aloitti osakeyhtiönä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio aloitti vuodenvaihteessa kolmihaaraisena osakeyhtiönä. Voi olla, että maksuperusteet jossain vaiheessa yhtenäistyvät”, sanoo MHYP:n toimitusjohtaja Marja Kalpio. Jäsenmaksut vaihtelevat Metsänhoitoyhdistysten keskimääräiset jäsenmaksut eri kokoisille metsille eri puolella Suomea. Taustalla on uusi metsänhoitoyhdistyslaki. Muun muassa näitä moni metsänhoitoyhdistys tarjoaa tänä vuonna jäsenmaksun hinnalla. Metsänhoitoyhdistysten palveluja kehittävän MHYP:n tuoreen selvityksen mukaan tapoja jäsenmaksun perimiseen on useita. Sitä ennen Kangas on toiminut johtajana UPM:ssä ja metsäsuunnittelun professorina Metsäntutkimuslaitoksessa. Veroluonteista metsänhoitomaksua ei enää peritä, vaan yhdistykset rahoittavat toimintansa jäsenmaksuilla ja liiketoiminnan LE EN A LO U h IV A A RA Lä hd e: M hy 12 MAKASIINI 1 • 2015 12 MAKASIINI 1 • 2015 3320_.indd 12 08/01/15 14:52. Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 10 ha 76,5 € 61,4 € 51,5 € 43,8 € 30 ha 101,9 € 79,2 € 85,8 € 57,5 € 50 ha 124,3 € € 90 € 112,5 € 73,3 € 100 ha 179,3 € 120 € 155,3 € 106,9 € 200 ha 191,8 € 150 € 179,4 € 150,7 € tuotoilla. ”Jäsenmaksu kuittautuu paria palvelua käyttämällä”, hän sanoo. Yhdistyksessä on linjattu, että jäsenet saavat esimerkiksi taimet 25 prosentin alennuksella ja puukauppaan liittyvät palvelut kymmenen prosentin alennuksella. Maatalousja metsätieteiden tohtori Kangas erosi viime keväänä Metsähallituksen pääjohtajan paikalta protestiksi suunnitelmille yhtiöittää Metsähallituksen puukaupalliset toiminnot. Se, miten paljon yhdistykset muista palveluistaan velottavat, oli lehden mennessä painoon paikoin vielä auki
Metsänomistaja Jorma Kauppinen ja metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen metsäneuvoja Pekka Viljakainen suunnittelivat joulun alla harvennusleimikkoa Kannonkoskella Keski-Suomessa sijaitsevaan männikköön. Yhdistyksen toiminnanjohtajan Ilpo Pentinpuron mukaan maksun päättänyt valtuusto koki porrastetun maksun oikeudenmukaiseksi. 7 % Maailman metsistä seitsemän prosenttia on puuplantaaseja. Mitä suurempi pinta-ala, sitä enemmän töitä metsässä on.” Yksi jäsenyys riittää Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala sekä Skogsvårdsföreningen Österbotten päätyivät porrastettuun tasamaksuun. Metsänhoitoyhdistys Uusimaassa päädyttiin saman oikeudenmukaisuuden perusteella tasamaksuun. 13 MAKASIINI 1 • 2015 13 MAKASIINI 1 • 2015 3320_.indd 13 08/01/15 14:53. ”On tärkeää, että suuret metsätilat pysyvät yhdistysten jäseninä. Liiton kannanotoissa korostuivat pikemmin katkeruus ja nostalgia kuin todellisten vaihtoehtojen etsiminen. helsingin hovioikeus kumosi viime marraskuussa käräjäoikeuden aiemman päätöksen puukartellin korvausvaateiden vanhenemisesta. ”Tämä ei ole enää herrojen haaveilua, vaan toteutumassa olevaa todellisuutta.” MAAJA METSäTALOUSMINISTERI PETTERI ORPO KOMMENTOI BIOTALOUSTRATEGIAN TyöPAIKKATAVOITETTA, PUUINfON ARTIKKELIPALVELU 29.12.2014. ”Pienillä tiloilla tasamaksu tulee metsänhoitomaksua kalliimmaksi. tajat vertaavat jäsenmaksua metsänhoitomaksuun. Paperiliiton argumentointi ei sen sijaan tavoittanut suurta yleisöä. Metsänhoitomaksun kaltainen jäsenmaksu on käytössä esimerkiksi Metsänhoitoyhdistys Sodankylässä. Toiminnanjohtaja Teuvo Tapaninen perustelee valintaa perinteisyydellä ja suurten metsätilojen huomioimisella. Kyse on siitä, että nostetaan maatalouden, metsän ja villin luonnon tutkimuksen merkitys aivan toiselle tasolle, kuin mitä se on ollut tähän asti.” LUONNONVARAKESKUKSEN PääJOhTAJA MARI WALLS, MAASEUdUN TULEVAISUUdEN TIEdELIITE 15.12.2014. Siellä metsänomistajat maksavat yhdistyksen jäsenyydestä 50 euron perusmaksun ja 0,30 euroa jokaista omistamaansa metsähehtaaria kohti. MHYP:n Kalpion mukaan yhdistyksissä on pyritty siihen, etteivät jäsenmaksut olisi juurikaan metsänhoitomaksua korkeampia. ”Metsänomistaja maksaa jatkossa käyttämistään palveluista, joten isompien tilojen maksut ovat käytön mukaan suurempia”, toiminnanjohtaja Leirimaa sanoo. väitös: uPM voitti julkisuuspelin Voikkaan tehtaan sulkeminen vuonna 2006 oli UPM:ltä viestinnän taidonnäyte, sanoo tapahtumasarjasta Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa väitellyt Pasi Ahonen. Metsänhoitoyhdistykset lähettävät jäsenkortit ja jäsenmaksulomakkeet helmi-maaliskuun vaihteessa. Suurimpien tilojen maksut taas laskevat kaikkiaan melko paljon”, hän sanoo. Ahosen mukaan julkinen keskustelu synnytti kuvan, ettei tehtaan lakkauttamiselle ollut vaihtoehtoa. Esimerkiksi Keski-Suomessa jäsenmaksu on 40, 70, 100 tai 150 euroa riippuen siitä, kuinka paljon metsää omistaa. ”Rahakin lienee puhunut, niin että metsänomistajat ovat kadottaneet intonsa jatkuvaan kasvatukseen normaalia alempien kantohintojen takia.” TURUN SANOMIEN PääKIRJOITUS 5.12.2015. Kaiken kaikkiaan korvauksia hakee yli 1 600 metsänomistajaa sekä kymmeniä kuntia tai seurakuntayhtymiä. Kartellikorvauksen hakijoita tukku lisää Metsäyhtiöiltä puukartellikorvauksia vaatii nyt 1 040 uutta metsänomistajaa. Korvauksenhakijoita edustava Suuri Savotta -ryhmä jätti uusimmat kanteet vuoden alussa helsingin käräjäoikeuteen. Jäsenmaksu on kaikille 95 euroa. Monen yhdistyksen alueella metsää omistaville ollaan luomassa järjestelmää, jolla taataan jäsenhintaiset palvelut yhden yhdistyksen jäsenyydellä
Vuosittainen saalismäärä olisi korkeintaan 29 sutta. Yhdistys hallinnoi sertifikaatteja kaikilla kolmellatoista alueella kautta maan Suurmetsänomistajat voivat harkita ryhmäsertifioinnin sijaan omistajakohtaista sertifikaattia. Aikaisemmin sertifiointi on hoitunut automaattisesti metsänhoitoyhdistysten kautta. Myös Metsä Groupilla on oma PEFC-ryhmäsertifikaatti, ja yhtiö tarjoaa sertifiointimahdollisuutta asiakkailleen. Puunostajat asettavat sertifioidun puun ykkössijalle. Noin 95 prosenttia Suomen talousmetsistä kuuluu PEFC-sertifiointiin. W ik im ed ia Co m m o n s 14 MAKASIINI 1 • 2015 14 MAKASIINI 1 • 2015 3321_.indd 14 08/01/15 14:56. jäsenmaksuun kestävän metsätalouden yhdistys ilmoittautumismaksu 30 € Otso Metsäpalvelut vuosimaksu 25 € + 0,1 €/ha + alv stora enso tähtiasiakkaille ilmainen uPM sopimusasiakkaille maksuton Metsä Group hoitosopimusasiakkaille ilmainen otso vaihtoi johtajaansa Diplomi-insinööri Kari Lundell aloitti maanantaina työn suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikkö Otson liiketoimintajohtajana. Sertifioinnin puute ei kuitenkaan ole kaupan este. suunnitelmassa sallittaisiin kahden vuoden koeajaksi kannanhoidollinen metsästys. Talousvaikeuksista kärsinyt Otso piti yhtiöittää viime vuoden loppuun mennessä, mutta hanke on viivästynyt. Ostajat rohkaisevat Puunostajat ovat alkaneet vuoden alusta kysellä asiakkailtaan metsäsertifioinnista. ”Ostamme sertifioimatonta puuta, mutta kannustamme metsänomistajia sertifioimaan metsänsä. Lyhyesti PEFC-sErtiFiOinnin hinta vaihtElEE Palveluntarjoaja Sertifioinnin hinta Metsänhoitoyhdistykset sis. Yhdistyksestä eronneet voivat liittyä alueelliPeFC-sertifikaatit syyniin Metsänhoitoyhdistyslain muutos saattaa laskea sertifioitujen metsien määrää. Myös sahateollisuusyritys Westaksen metsäpäällikkö Juha Mäki painottaa, että suurimman osan puusta tulee olla sertifioitua, mutta sertifioimatontakin ostetaan. Sertifiointi on hyvä työkalu tämän todentamisessa”, Rajala sanoo. ”PEFC-hehtaarien määrä tulee varmasti jossain määrin laskemaan. Monta tapaa Metsien sertifiointi ei ole metsänomistajille pakollista. Asiakkaillamme on mahdollisuus ilmoittautua maksuttomasti Kestävän Metsätalo?uden Yhdistyksen ryhmäsertifikaattiin”, kertoo Stora Enson viestintäja asiakkuusjohtaja Janne Partanen. seen ryhmäsertifiointiin erillistä maksua vastaan. Susisuunnitelmalla paikallisille valtaa sudensuojelun ja susialueiden asukkaiden tarpeiden yhdistämiseen tähtäävä sudenhoitosuunnitelma on lausuntokierroksella. Tästä syystä myös UPM tarjoaa sopimusasiakkailleen mahdollisuutta liittyä ilmaiseksi yhtiön omaan PEFC-sertifiointiryhmään. Tällaisten metsien omistajia jää varmasti sertifioinnin ulkopuolelle”, PEFC Suomen pääsihteeri Auvo Kaivola ennakoi. suomen susikanta vahvistui Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan viime vuonna merkittävästi. ”Asiakkaillemme on tärkeää, että heille toimittamamme tuotteet ovat puusta, joka on hankittu laillisesti ja kestävästi hoidetuista metsistä. Markkinoille tulevan sertifioidun puun määriin tämä ei kuitenkaan välttämättä vaikuta, sillä vuosia hoitamatta olleista metsistä puuta ei myydä yhtä hanakasti kuin hoidetuista. UUTISET TeksTi Tiia Puukila Vuoden alusta voimaan astunut metsänhoitoyhdistyslain muutos vaikuttaa myös PEFC-sertifioitujen metsien määrään. susikannan hoitotavoitteet asetetaan jatkossa erikseen jokaiselle susireviirille. Otsoa sen lyhyen historian johtanut Jukka Enarvi irtisanottiin viime viikolla. Lisäksi tarjolla on FSC-sertifiointi. Vaihtoehtoisesti metsänomistaja pystyy liittymään suoraan alueellisia ryhmäsertifikaatteja hallinnoivaan Kestävän Metsätalouden Yhdistykseen. Sertifiointitilanne tarkistetaan myös ennen vuodenvaihdetta solmittujen puukauppojen osalta. Sertifikaatti on mahdollista hankkia myös metsäyhtiöiden tai metsäpalveluyritysten kautta. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenille sertifiointi luvataan edelleen totuttuun tapaan jäsenmaksun kylkiäisenä. Puunostajat alkavatkin kysellä metsänomistajilta sertifioinnista. UPM:n sidosryhmäjohtaja Pekka Rajala pitää tärkeänä, että sertifioitujen metsien osuus säilyy nykyisellä tasolla. Metsäkeskus pilkottiin vuoden 2012 alussa liiketoimintayksikkö Otsoon ja julkisten palvelujen yksikköön. Sellaisten metsien osuus, joissa ei ole vuosikymmeniin tehty mitään, on yllättävän suuri. Sahan ostomiehet avustavat puukauppojen yhteydessä asiakkaitaan liittymään Kestävän Metsätalouden Yhdistyksen ryhmäsertifikaattiin. Mutta mikäli metsänomistaja päättää nyt luopua yhdistyksen jäsenyydestä, hän eroaa samalla jäsenetuna tulleesta sertifioinnista. Yhdistys aloitti toimintansa vuoden alussa, kun aikaisemmat sertifikaattien haltijaorganisaatiot, metsänomistajien liitot, lakkautettiin
4 Kiinnostaako lain uudistaminen. Toisaalta myös inho pakkotoimia kohtaan on perinteisesti vahva. 3 Miten uudistus näkyy metsissä. kansalaiskeskustelun kommenteista kootaan yhteenveto, joka on ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen uuden hallituksen käytettävissä. M a Rk ku ka Rj a la iN eN 15 MAKASIINI 1 • 2015 15 MAKASIINI 1 • 2015 3321_.indd 15 08/01/15 14:57. Muun muassa vapaaehtoisen suojelun ottamista mukaan lakiin pohditaan. Ei tunneta, että puusta voi tehdä kestäviä siltarakenteita”, puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö Markku Karjalainen työja elinkeinoministeriöstä sanoo. ”Nyt katsotaan, että mitkä ovat kotimaan esteet. Liikennevirastolla puusiltojen tyyppihyväksynnät ovat ottaneet yllättävän paljon aikaa. Mitä uutta luonnonsuojelulakiin. 2 Mitä uutta lakiin on suunnitteilla. Kapasiteettia löytyy Vihantasalmen vuonna 1999 avattu, 168-metrinen silta on Suomen pisin puusilta. ajokilometriä 2013/ Ely-Keskuksen alue MikkO HäYRYNeN PuuSillat on otettu samantyyppisten edistämistoimien kohteeksi kuin puukerrostalot joitain vuosia sitten. Suomessa päätoimijoita ovat Versowood ja Late-Rakenteet. mETSäTyyppI 1 Miksi luonnonsuojelulakia uudistetaan. Karjalaisen mukaan puusiltojen insinöörikoulutus on huonolla tolalla eikä teollisuus ole uskottavasti esitellyt siltatarjontaansa. Eniten on kyse asenteista. kyllä. Metsien käyttöön liittyviä rajoituksia ei ole suunnitteilla. lain parasta ennen -päivä on mennyt. TeksTi ja kuVa liiNa kjellbeRG Kuvio Suurin hirvikolaririski Savossa Ajettuja kilometrejä kohden hirvionnettomuuksia sattui vuonna 2013 eniten Pohjois-Savossa ja vähiten Uudellamaalla. kun laki vuonna 1997 uudistettiin, ei vielä mielletty, miten laaja merkitys luonnon monimuotoisuudella on niin ihmisten terveydelle, viihtyvyydelle ja turvallisuudelle kuin taloudellekin. Siltojen suurimpia tilaajia ovat Metsähallitus, Liikennevirasto ja yksityisteiden tiekunnat. suojeltavien luontotyyppien valikoimaan voi tulla lisää metsäisiä luontotyyppejä, mutta niiden merkitys metsätaloudelle on pieni. Yleistyäkseen puusiltojen pitää kustannuksiltaan päihittää betonisillat. Puusiltoja halutaan lisää edistämistoimilla pyritään kymmenkertaistamaan puusiltojen määrä. Siihen pyritään teollisella esivalmistuksella. MiKsi: On vakuuttunut siitä, että luonnon monimuotoisuus on ihmisen elinehto. Kome?at maantiesillat luovat uskottavuutta, mutta suurin osa puusilloista tullaan rakentamaan metsäteille ja kevyen liikenteen väylille. Kevyen liikenteen puusilta Norjassa. Ruotsissa ja Norjassa puusiltojen rakentaminen on keskittynyttä ja molemmissa maissa yksi yritys rakentaa käytännössä kaikki puusillat. Metsälain uudistus oli tässä mielessä merkittävämpi. Tarkoituksena on parantaa lain toimivuutta ja lisätä sen vaikuttavuutta. Otakantaa.fisivustolla järjestettiin marras-joulukuussa lain kehittämistä koskeva kansalaiskeskustelu. esimerkiksi vapaaehtoisuuteen perustuvasta Metso-ohjelmasta ei ole säädetty laissa. 5 Miten lain uudistaminen etenee. Vapaaehtoinen suojelu voi päästä mukaan luonnonsuojelulakiin, kertoo ympäristöministeriön luonnonsuojelujohtaja ilkka Heikkinen. keskustelu keräsi yli tuhat kommenttia, enemmän kuin yksikään toinen keskustelu. suomalaiset ovat hämmästyttävän yksimielisiä siitä, että luonnon suojelemiseksi on oltava tiukkojakin keinoja. Nykyinen laki mahdollistaa vapaaehtoisen suojelun muttei juuri edistä sitä. lain uudistaminen jää seuraavalle hallitukselle. KUKa: Ympäristöministeriön luonnonsuojelujohtaja ilkka Heikkinen MitÄ: Vastaa luonnonsuojelun kehittämisestä. ”Teollista kapasiteettia on, ja kun saadaan kotimarkkinoilla uskottava asema, niin puusilloista voi tulla vientituote”, Karjalainen uskoo. Yksittäisten luontoalueiden ja lajien suojelu on edelleen tärkeää, mutta suojeluun kaivataan myös laajempaa näkökulmaa. Uusimaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Koko maa 1 2 3 4 5 6 7 8 Lähde: Liikennevirasto, Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 2013 Hirvionnettomuudet/100 milj. Tavoitteena on kymmenkertaistaa rakentamismäärä ja nostaa osuus nykyisestä muutamasta prosentista Ruotsin ja Norjan tasolle eli 10–15 prosenttiin
Pitkän pakkasjakson lisäksi puukaupassa toivotaan sahasuhdanteen selkeytymistä. Kuusamolainen metsäkoneenkuljettaja Keijo Pätsi aloitti pääasiassa päätehakkuuta sisältävän työmaan loppiaisen tienoilla. Roudan odottelu on käynyt tänä talvena Etelä-Suomessa niin tuskaiseksi, että puunostajat toivovat muutosta talvileimikoiden lukumäärään. Joko maa kantaa. Talvileimikoiden lopullinen kohtalo riippuu Laitisen mukaan pakkasten lisäksi sahojen suhdanteesta. Talvileimikoiden huonontuvasta maineesta huolimatta metsänomistajan kannattaa aina tarjota puuta myyntiin, jos on sen aika, sanoo Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan toiminnanjohtaja Juha Laitinen. Metsänomistajien kannattaa käydä asiantuntijoiden kanssa läpi, mitkä alueet omista metsistä saisi järki-investoinnilla muutettua kesäleimikoiksi, kehottaa Stora Enson Etelä-Suomen hankinta-alueen aluejohtaja Jussi Lemmetty. ”Kaikkia talvileimikoita ei tarvitse saada kesäleimikoiksi, mutta jos esimerkiksi 5 prosenttia saataisiin muutettua, korjuutilanne olisi tasapainoisempi.” Sahat odottavassa tilassa Lemmetyn mukaan märimpien metsäalueiden jäätyminen vaatii kunnon pakkasta usean viikon ajan. Tunnelma on varovaisen toiveikas mutta epävarma.” Sahasuhdanteen tilanne näkyi ennen vuodenvaihdetta muun muassa siinä, että kuusitukin menekki oli hyytymään päin. Hintaa ei tullut kuin suurin piirtein 1 000 euroa”, Lemmetty sanoo. Tietyt metsäalueet, kuten märät kuusikot ja pehmeät ojitusalueet, jäävät kuitenkin lähes väistämättä jäätyneen maan aikaan hakattaviksi. ”Sahatavaramarkkinat ovat odottavassa tilassa. markkinat TeksTi ValTTeri skyTTä kuVa Tuomo PirTTimaa Viime talvi oli tunnetusti lyhyt, ja lämmin syksy heitti tänäkin talvena varjonsa talvileimikoiden ylle. 16 MAKASIINI 1 • 2015 16 MAKASIINI 1 • 2015 3322_.indd 16 08/01/15 15:03. ”Olettama, että ei talvileimikko kuitenkaan mene kaupaksi, on väärä. Talvileimikon muuttaminen kesäkorjuukelpoiseksi voi onnistua helpoiten parantamalla metsätien kuntoa niin, että se kestää tukkirekan kuorman sulanakin. Ennustaminen on hankalaa. ”Itse sain omassa metsässäni huonosti kantavalle tieosuudelle ajetulla soralla aika isosta metsäalasta kesäkelpoisen. Tammikuun alusta alkaen metsämaa on kantanut hakkuukoneita varmuudella vain Pohjois-Suomessa. Pohjoisessa päästiin heti vuodenvaihteen pyhien jälkeen talvileimikoiden korjuuseen. Metsäkoneenkuljettaja Keijo Pätsi kaatoi kuusikkoa Kuusamon kaupungin mailla. Jos talvet jatkuvat lauhoina, talvileimikoiden korjuukelpoisuuden muuttaminen voi tulla entistä kannattavammaksi. Reippaasti leimikoita tarjolle, niin sitä kautta voidaan miettiä myyntivaihtoehtoja.” Parhaiten tämän talven hakkuualueina menevät Laitisen mukaan kaupaksi mäntyvaltaiset päätehakkuut ja kovien maapohjien harvennukset. ”Lumi satoi tänä talvena ennen kovia pakkasia, joten ajoreittejä voi joutua paikoin aukomaan lingolla, jotta maa pääsee jäätymään kunnolla lumen alta”, Pätsi sanoo. Puunosto voi olla nykivää
Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 15,55 . ... 41,71 . 14,90 . 46,34 . ensiharvennus 46,38 . 18,18 . Harvennushakkuu ensiharvennus Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2013 2014 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 1/2013 11/2014 2010 2011 2012 2013 2014 Indeksi kertoo muutoksista Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. 14,56 . 14,97 . uudistushakkuu 47,51 . 17,77 . Harvennushakkuu 50,87 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,89 . 14,31 . 16,21 . 17,49 . Harvennushakkuu ensiharvennus 45,05 . 14,94 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,34 . 14,00 . 15,62 . 40,87 . 43,87 . 14,90 . 13,61 . 36,18 . 17,26 . ... 17,03 . 15,07 . 53,51 . 15,35 . 18,58 . 45,28 . 17,04 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,02 . 44,67 . 14,11 . 14,60 . 54,08 . 17,33 . uudistushakkuu 53,10 . 54,02 . 14,67 . 15,53 . uudistushakkuu 56,92 . 38,71 . 15,55 . 14,71 . 33,71 . 14,30 . Harvennushakkuu 47,54 . 15,67 . 15,58 . 38,09 . 13,33 . ... uudistushakkuu 55,64 . 42,81 . 39,68 . ... 15,89 . 47,98 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 46,66 . 55,89 . 13,71 . ensiharvennus 46,82 . ensiharvennus 46,41 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 51,38 . 18,33 . 49,88 . nousussa . 16,61 . 54,58 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,95 . 16,98 . 43,30 . 17,35 . Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. uudistushakkuu 57,38 . 14,76 . 44,51 . 55,03 . 43,91 . 12,34 . 14,60 . 13,90 . 90 94 98 102 106 110 10 20 30 40 50 60 17 MAKASIINI 1 • 2015 17 MAKASIINI 1 • 2015 3322_.indd 17 08/01/15 15:03. 15,27 . 16,23 . 46,11 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,57 . Harvennushakkuu 44,50 . 11,69 . 15,14 . 14,65 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,53 . 17,65 . Harvennushakkuu 50,09 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. 17,82 . 14,61 . 14,59 . 17,32 . 16,22 . 16,17 . 37,42 . Raakapuun kantohinnat joulukuussa viikolla 52 . ensiharvennus 46,05 . 47,62 . 54,86 . 15,84 . 55,06 . 12,87 . 16,85 . 14,70 . 15,54 . 45,32 . ensiharvennus 46,67 . ... 14,42 . 44,87 . 44,79 . 15,80 . 16,55 . 42,10 . 14,54 . 17,34 . Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. uudistushakkuu 57,42 . ... ... 14,04 . 16,51 . Harvennushakkuu 47,05 . uudistushakkuu 56,86 . 50,72 . ... 33,56 . 17,00 . Harvennushakkuu 48,19 . 12,59 . 18,49 . 12,40 . 15,12 . 44,28 . 54,39 . 55,41 . 45,75 . 55,19 . 17,34 . 14,39 . 14,34 . 15,39 . 14,85 . 13,79 . 49,61 . ensiharvennus 44,24 . 39,88 . 17,76 . ... 17,20 . 52,40 . 15,68 . 18,18 . uudistushakkuu 56,21 . 17,82 . Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. 14,80 . 18,42
on jossittelua, olisiko Suomen metsäteollisuuden pitänyt painottua kartonkien suuntaan jo aiemmin. Kartonkien maailma on moninainen, mutta pääjako on ruskeisiin ja valkoisiin kartonkeihin, joista molemmista on useita alatyyppejä. Pieni ja vähäpuustoinen kohde ei erityisemmin kiinnostanut ostajia, koska talvileimikoista ja kuitupuusta on ylitarjontaa. Stora enso aloittaa ruskean kartongin valmistuksen Varkaudessa syksyllä ja Metsä Groupin Husumin tehdas ruotsissa vaihtaa valkoiseen kartonkiin vuoden kuluttua. Metsänhoitoyhdistys teki alueelle leimikon ja pyysi tarjoukset. niitä tuli juuri sen verran kuin tarvittiinkin eli yksi kappale. Vajaatuottoisen metsän uudistusalan koko oli kolme hehtaaria ja se sijaitsi kilometrin päässä maantiestä. PystykauPPa LaPissa Puutavaralaji m3 €/m3 Mäntytukki 10 46,50 Mäntypikkutukki 20 20,00 Mäntykuitu 45 15,00 Kuusikuitu 10 14,50 Koivukuitu 65 13,00 Yhteensä 150 m3 2 530 € 500 1 000 1 500 2 000 2 500 Lähde: Pöyry Management Consulting Kartongin tuotanto kasvaa Sisäpakkauskartongit Ulkopakkauskartongit Ulkoja sisäpakkauskartonkien kotimaan tuotantomäärien kehitys. Viime hetken kemerakohde MiKKo Häyrynen Kun paperien kysyntä laskee, mutta kartongeille ennustetaan vakaata kasvua, niin paperitehtaita muutetaan kartonkitehtaiksi. Kasvuvauhdin ennakoidaan jatkuvan keskimäärin samana niin pitkälle kuin ennusteita uskalletaan tehdä, eli noin 15 vuoden päähän. Positiivisten näkymien siivittämänä paperikoneita muunnetaan kartonkikoneiksi ja yleensä teknisesti helpoimmalle laadulle, ruskealle lainerille eli aaltopahvin pintaosalle. Pitkälle jalostetut, valkoiset monikerroskartongit ovat tuhannen euron hintatasollaan hienopapereita kalliimpia. 1 000 m 1990 -92 -94 -96 -98 -00 -02 -04 -06 -08 -10 2013 markkinat Kuukauden puukauppa Vientikatsaus Hannu JauHiainen LappiLainen metsänomistaja sai vuoden lopulla kaupaksi pienen päätehakkuuleimikon. Reilu tuki leikkaa kuluja Metsänomistajan kannalta kauppa on kuitenkin erityisen kannattava, sillä kohteelle ehditään vielä tekemään vanhan kemeralain mukainen uudistamissuunnitelma. nestepakkauskartongin tekijöitä ei ole monia. Lupaavat näkymät etenkin valkoisen kartongin valmistus sopii Pohjolaan, koska siihen käytetään kaikkia täällä valmistettavia sellulaatuja – valkaistua lyhytkuituista koivusellua, valkaistua mäntysellua ja haavasta tai kuusesta mekaanisesti valmistettua kuumahierrettä. Maailmantalouden yhden prosenttiyksikön kasvu tarkoittaa yleensä kahden prosenttiyksikön kasvua kansainvälisessä kaupassa. Korkealaatuiset aikakauslehtipaperit kannattivat aikoinaan hyvin ja jos kartonkien valmistusta olisi lisätty jo aiemmin, niin todennäköisesti nyt oltaisiin ylituotantotilanteessa. ylituotannon uhka on suurempi ruskeissa kartongeissa, nopeammin kasvavista markkinoista huolimatta. Ulkopakkauksiin käytetään pääasiassa ruskeaa kartonkia, sisäpakkauksiin valkoista monikerroskartonkia. Mitä pitemmälle valkoisuudessa ja erikoisominaisuuksissa mennään, sitä kalliimpaa tuotetta tehdään. ruskeiden kartonkien tonnihinnat liikkuvat sanomalehtipaperin tasolla 500 eurossa. Tuen ansiosta uudistamiskulu on vain 720 euroa. Leimikko on korjattavissa vain talviaikaan. näin metsänomistajalle jää kaupasta vähän rahaakin, mutta ennen kaikkea vajaatuottoisen metsän tilalle saadaan kasvava uusi metsä. nykyinen kasvuvauhti tarkoittaa valkoisten kartonkien kysynnälle yli kahden ja ruskeiden kartonkien kysynnälle kolmen prosentin kasvua. Kartonki sopii Suomen oloihin kaikki mitä liikutellaan, pitää pakata. näkymät ovat lupaavat, sillä 18 MAKASIINI 1 • 2015 18 MAKASIINI 1 • 2015 3323_.indd 18 08/01/15 14:58. ilman tukea viljelykustannukset olisivat olleet 3 150 euroa, eli suuremmat kuin mitä alueen kantorahatulo. Kalliimmassa päässä myös kilpailutilanne on helpompi, koska markkinoille tulo on vaikeaa. niinpä vajaatuottoinen kuvio voidaan uudistaa 70 prosentin kemeratuella
Vastaajia 488 20 40 60 80 100 Kyllä 45 % Ei 55 % ”Jos ilmasto muuttuu täällä Etelä-Ruotsin kaltaiseksi, niin luulisi täällä puidenkin kasvavan samalla tavalla eli harventamatta hurjasti. Hakataan tukkikokoiset puut ja jätetään kasvamaan noin 150 hyväkuntoista kuitupuuta hehtaaria kohti.” TiMppa MänTy MuTkalla Metla, RKTL, MTT ja Tike ovat nyt Luonnonvarakeskus Luke. Kun harvennus tehdään vain kerran, juuristo ei välttämättä kestä tuulikuormaa ja harvennus tulee tuulituhoille alttiiksi.” METSuRi-MoToKuSKi 19 MAKASIINI 1 • 2015 19 MAKASIINI 1 • 2015 3324_.indd 19 07/01/15 16:23. www.metla.fi/metinfO/tilastO/julkaisut/ vsk/index.html Vihertääkö taivas. luke.fi Metsätilastollinen vuosikirja tarjoaa kokonaiskuvan Suomen metsistä, metsätaloudesta ja metsäteollisuudesta vuonna 2014. Kerran pitää kuitenkin harventaa, että saa lannoitteet levitettyä.” aMMaTTi RaiVooJa ”Kun (kuusen)taimikko on perustettu oikein, niin ei ole lainkaan tarpeen harventaa. METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Noista kehittyy 700–800 laadukasta tukkirunkoa.” aNToN CHiguRH ”Kun tässä viime vuosina on tehnyt ensiharvennuksia hankintana ja katsellut naapureiden motolla tehtyjä ensiharvennuksia, niin on alkanut mieli yhä enemmän kääntyä kasvatuskierrossa yhteen harvennuskertaan.” TaMpERELaiNEN ”Tätähän se Mielikäinen viime Makasiinissa ehdotti. ilmatieteen laitoksen ylläpitämä avaruussääpalvelu helpottaa revontulten havainnointia. pärjäisikö vain yhdellä harvennuksella, verkkokeskustelijat pohtivat. JaLKaNEN ”Englannin nummilla (turvesoilla) ei tehdä yhtään harvennusta vaan noin 40-vuotiaana aukoksi kerrasta. ajouria on mahdoton ennakoida, joten ne istutetaan myös.” pETE ”Harvana kasvattaminen alusta lähtien on muuten ok, mutta menetelmä voi vaatia karsintaa oksikkuuslaadun turvaamiseksi, ellei harvaan istutusasentoon tule väleihin luonnontaimia tiheyttä lisäämään.” a. ”Mäntykin taipuu moneksi. Kuuselle tämä kai olisi potentiaalisin taktiikka. ajourilta saa kuitenkin kuitutai jopa tukkipuuta, joten en jättäisi niitä istuttamatta.” paNu ”Männiköissä olen nyt tavoitellut peräti kolmea harvennusta Keski-Suomen korkeudella.” piHKaTappi ”itse tähtään yhteen harMontako harvennusta. aurOra.fmi.fi/public_service uusi kysymys: aiotko pysyä metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Tuleeko vuodesta 2015 hyvä metsävuosi. Näillä kallioilla on tarkoitus testata männyn uudistamista suojuspuuasennon kautta. 1000 tainta hehtaarille riittää hyvin. vennukseen, jonka tulee olla ainespuuharvennus. Suomessakin tulee harventamattomia metsiä avohakkuuseen, mutta ne ovat olleet hoitamattomia.” päHKäiLiJä ”puiden juuristot ovat sopeutuneet juuri sellaiseksi kuin niiden tarvitsee olla. Risut jätän ajouran suojaksi
Tällä kertaa Tarja Salonen ei tosin vielä esitellyt tulevalle Tuomas-isännälle metsäsuunnitelman tietoja. Teema: meTSÄVeROTUS Metsävuoden tilinpäätös Metsätilan sukupolvenvaihdokseen kannattaa valmistautua hyvissä ajoin. 20 MAKASIINI 1 • 2015 20 MAKASIINI 1 • 2015 3325_.indd 20 07/01/15 16:19
Samalla voidaan vaikka pohtia, mitä metsässä pitäisi tehdä. TeksTi Mikko Riikilä kuvaT saMi kaRppinen 21 MAKASIINI 1 • 2015 21 MAKASIINI 1 • 2015 3325_.indd 21 07/01/15 16:19. Metsävuoden tilinpäätös Veroilmoituksen täyttö on parhaimmillaan paljon muutakin kuin sekavan kuittinivaskan setvimistä
Ne antavat tärkeää tietoa jokaiselle puuntuottajalle.” Salosen veroilmoitusten täyttöurakka ruuhkautuu helmikuulle. Hän muistuttaa, että verojen summaaminen tarjoaa mahdollisuuden tarkastella päättyneen vuoden metsätalouden tulosta. Olen sittemmin käynyt erinäisillä verokursseilla, mutta tämä on toimiva ratkaisu, kun muutenkin käytämme yhdistyksen palveluita.” Korhonen viljelee yhdessä miehensä kanssa metsän lisäksi vihanneksia ja juureksia lähiruokapiireille ja lähistön kauppoihin. Hänen mielestään veroilmoituksen laatiminen on oiva tilaisuus tavata metsänomistaja ja keskustella hänen metsäasioistaan. ”Vaikka emme veroilmoituksia itse teekään, seuraamme vuoden mittaan tarkoin, kuinka Tärkeintä on pitää metsätalouden kuitit järjestyksessä. Veroasioissa hän on luottanut ammattilaiseen apuun. Useimmilla metsätalouden kuitit ovat jotakuinkin järjestyksessä, mutta ei kaikilla. Tästä huolimatta moni metsänomistaja haluaa ammattilaisen avuksi, kun veroilmoituksen tekemisen aika koittaa. Tulot miinus menot on yhtä kuin verotettava tulo. ”Esimerkiksi menovarauksi?en käyttö riippuu metsänomistajan harkinnasta. Niillä voidaan tasata verotusta, jos tulevina vuosina on kuluja katettaviksi.” Salonen laatii asiakkaidensa veroilmoitukset paperilomakkeille. ”Meillä on ohjelmat, joiden avulla veroilmoitus tulostuu suoraan lomakkeille. Verotuksessa ei näin ollen suuria yllätyksiä yleensä pääse tulemaan.” Moni vieroksuu verotusta Perimmiltään metsätalouden verotus on yksinkertaista. tilan talous kehittyy. Hänen kanta-asiakkaansa Johanna Korhonen piipahti jo joulukuun lopulla metsänhoitoyhdistyksen toimistossa Sumiaisissa veroilmoituksen saloja pohtimassa. Verotuksessa on asioita, joita avustava ammattilainen ei yksin voi päättää. Teema: meTSÄVeROTUS S umiaisissa Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen metsäneuvojana työskentelevä Tarja Salonen täyttää vuosittain kymmenien metsänomistajien veroilmoitukset. Onnistuu se niinkin, mutta turhia kuluja siitä tulee, koska laskutuksemme on aikaperusteinen. Hänen mukaansa on toivottavaa, että veroilmoitus laaditaan yhdessä varsinkin, jos metsätaloudessa on paljon tapahtumia. Korhosesta tuli metsänomistaja sukupolvenvaihdoksen jälkeen muutama vuosi sitten. ”Kyse ei ole vain oikeiden sarakkeiden löytymisestä, vaan samalla voidaan pohtia, mitä metsässä on tehty ja mitä siellä seuraavaksi pitäisi tehdä”, Salonen kertoo. Kannattaa ennalta järjestää metsätalouden kuitit ainakin suurin piirtein aikajärjestykseen.” Hän korostaa, että metsätalo?uden menotositteet on syytä tallentaa huolella. ”Minulla on sellaisiakin asi?akkaita, jotka lähettävät kuitit kirjekuoressa. Virheitä kuitenkin tapahtuu. Ovathan verovirkailijatkin vain ihmisiä.” Verottaja ei kysele menojen perään Metsänomistajien veroilmoituksia täyttäessään Salonen kohtaa monenlaisia asiakkaita. Kaikki yhtiön tai yhdistyksen kautta tehtyjen puukauppojen ja metsänhoitotöiden tulot ja menot kirjautuvat automaattisesti sähköiseen veroilmoitukseen. Silloin veroilmoituksen laatiminen sujuu joutuisasti. Tärkeintä kuitenkin on, että paperilomakkeista jää kopio metsänomistajalle, jolloin hänen on helpompi perehtyä verotukseensa.” Metsäyhtiöillä ja metsänhoitoyhdistyksillä on käytössään järjestelmiä, joilla veromuistiinpanojen laatiminen voidaan automatisoida. Laadin niiden perusteella veroilmoituksen ja pistän sen paluupostissa takaisin”, Salonen selvittää. ”Alkuun veroasiat tuntuivat vaikeaselkoisilta, joten päätin antaa veroilmoitukset Tarjan hoitoon. ”Joskus talon kaikki kuitit ovat yhdessä nipussa ja siitä sitten pengomme metsäverotukseen kelpaavat erikseen. ”Verottaja tietää kyllä metsänomistajien puunmyyntitulot, mutta menojen perään se ei huutele.” Salonen käy metsäverotukseen tarjolla olevat kuitit läpi ja 22 MAKASIINI 1 • 2015 3325_.indd 22 07/01/15 16:19. ”Mitä pidemmälle verotus automatisoituu, sitä harvempi ymmärtää sen perusteita ja voi varmistua, että verotus toteutuu oikein. ”Veroilmoitus tuottaa metsätalouden tilinpäätöksen ja tuloksen. Salonen ei pidä järjestelmää hyvänä
klo 14.00 • Lähtö Riiasta su 7.6. Sellaista en tietenkään voi luvata. Tärkeintä on alkajaisiksi käydä asia perinpohjaisesti läpi, jotta luopuja ja jatkaja ovat samalla linjalla. ”Tämä on harhakäsitys. ja muille asiakkaille ma 19.1. ”Ei ole aina ihan helppo havainnollistaa, että puunmyyntituloihin lisätty alvi on läpikulkuerä, jota metsänomistaja ei maksa vaan tilittää. Esimerkiksi puun myyntituloja ei pysty pankkitiliotteelta jälkikäteen toteamaan, koska tilitetystä summasta on vähennetty ennakonpidätys ja toisaalta summaan lisätään arvonlisäveron osuus.” Toinen, varsinkin uusien metsänomistajien ymmärrystä koetteleva seikka on arvonlisäverotus. ”Ihmiset soittelevat minulle ja tinkaavat lupausta, että mönkijän hankintamenon ja arvonlisäveron saa vähentää verotuksessa. klo 20.30 • Saapuminen Helsinkiin ma 8.6. Moni mieltää sen virheellisesti lisäveroksi puunmyyntituloista. ”veRoTTaja TieTää kyllä MeTsänoMisTajien puunMyynTiTuloT, MuTTa Menojen peRään se ei huuTele.” arvioi, mitkä kelpaavat metsätalouden vähennyksiin. klo 16.00 Myynti alkaa Metsä Groupin sopimusasiakkaille (jäsenetusopimusja metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaat) ma 12.1. Vaikka tuloja ei olisi, likimain kaikilla on vuoden aikana erinäisiä menoja. Samalla kannattaa tehdä kierros metsissä, jolloin ainakin tilan rajat ja metsänhoidolliset tarpeet tulevat tutuiksi.” KOKO PERHEEN METSÄRISTEILY RIIKAAN Lisätietoj a risteilystä netissä! Helsinki Riika Helsinki 6.–8.6.2015 M/S Baltic Queen Lähde mukaan metsäristeilylle, jonka ohjelmassa on mielenkiintoisia asiantuntijapuheenvuoroja mm. 03 45 800 (arkisin klo 9–17) tai metsaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.. Katso lisää risteilyhinnoista, ohjelmasta, bussikuljetuksista ja päiväretkistä Riiassa www.metsaforest.. MG_Metsäristeily-2015_Metsälehti-Makasiini_93,5x297.indd 1 22.12.2014 9:51:26 Tärkeintä on pitää metsätalouden kuitit järjestyksessä. Traktoriremontin kuluja tai ruohonleikkurin bensakuitteja ei kannata hänen mukaansa metsäveroilmoitukseen tyrkyttää. metsän omistamisesta ja hoidosta. Asiasta kannattaa ennalta keskustella verottajan kanssa.” Saloselta kysellään neuvoja myös metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin. ”Niihinkin meiltä löytyy apua. Eikä sitä, että alv-velvolliseksi hakeutuminen on edullista, koska palveluiden ja tarvikkeiden hintaan lisätyn alv:n voi vähentää kokonaisuudessaan.” Usein Saloselta kysellään myös mönkijän verovähennyksistä. ja nordea.. Niistä aiheutuvasta tappiosta muodostuu alijäämähyvitys, joka huojentaa pääomatai ansiotuloverotusta.” Hän muistuttaa, että metsätalouden tositteet on säilytettävä kuusi vuotta mahdollisen verotarkastuksen vuoksi. klo 18.30 • Saapuminen Riikaan su 7.6. ”Pyrkimykseni on toimia kunnian ja omantunnon kautta, kuten vanhoissa veroilmoituksissa velvoitettiin.” Alv hämmentää yhä monia Tarja Salonen kertoo, että moni metsänomistaja otaksuu, että jos metsästä ei ole tuloja, ei ole tarvetta tehdä metsäveroilmoituksiakaan. Silloin veroilmoituksen laatiminen sujuu joutuisasti. Tämä tahtoo toisinaan unohtua, ”Kannattaa hommata kansio, johon metsätositteet tallennetaan. Risteilyn pääteemana on metsästä kasvua ja innovaatioita. 3325_.indd 23 07/01/15 16:19. Ilmoittautumiset Ikaalisten Matkatoimistoon: puh. Nauti laivalla viihteestä ja iloisesta tunnelmasta ja koe myös ”Baltian Pariisi”, Riika! Laivan aikataulu • Lähtö Helsingistä la 6.6. /metsa
Maatalouteen ja yksityiskäyttöön menneen puutavaran arvo lasketaan kantohintojen perusteella. Puun ostajien perimät ennakot verottaja laskee verovelvollisen eduksi ostajilta tulleiden ilmoitusten perusteella. Yksityiskäyttöä on oman kesämökin tai talon rakentamiseen käytetyn puutavaran arvo. Verottaja ottaa ennakon huomioon vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, heidät rinnastetaan aviopuolisoihin. Omatoimisesti korjatun hankintapuun työn arvo vähennetään kaupan arvosta lomakkeen taustapuolelle tehtävän laskelman perusteella. Tietokoneen tai minkä tahansa muun laitteen vähennyskelpoisuuden ratkaisee sen käyttö. Elinkeinotoimintaan siirretyn puutavaran arvona pidetään käypää hankintahintaa. Metsänomistaja ilmoittaa silloin vain kulujen ja tuen erotuksen metsätalouden menoina. Maatalouden käyttöä on muun muassa tuotantotilojen lämmitykseen käytetyn polttopuun arvo. Jos kuluja ei itse muista ottaa huomioon, jäävät vähennykset saamatta. Kemeratyön tekemisestä aiheutuneet kulut kirjataan täysimääräisesti metsätalouden menoiksi. Teema: meTSÄVeROTUS Metsävähennyksen minimimäärä on 1 500 euroa. Myyntitulot Puukaupoista saadut tulot merkitään verolomakkeelle kauppamuodoittain eriteltynä. 5.1. Voiko tietokoneen hankintahinnan laittaa vähentää metsäverotuksessa. Metsävähennyksen voi tehdä vain metsävähennyskelpoisen metsäkiinteistön tuloista. Jos tuloja on kertynyt myös metsävähennyskelvottomilta kiinteistöiltä, tuloista tehdään erittely muistiinpanoihin. Avopuolisoiden omistamia metsiä ei yhdistetä, vaan kumpikin tekee omista metsistään oman ilmoituksen. korVAukset Vakuutusja hirvivahinkokorvaukset ovat verollista tuloa. – 2. Jos metsää omistetaan yhdessä, tältä osin kyse on yhtymästä. Perheen tilakokonaisuudesta tehdään vain yksi ilmoitus. Metsävähennys koskettaa metsänomistajia, joilla on vuonna 1993 tai sen jälkeen vastikkeellisesti hankittuja metsäkiinteistöjä. Yhdellä lomakkeella ilmoitetun metsäkokonaisuuden tulos jaetaan puolisoiden kesken verolomakkeelle kirjattujen omistusosuuksien suhteessa. tuloläHdesiirrot Kun omasta metsästä otetaan puuta maatalouteen, elinkeinotoimintaan tai yksityiskäyttöön, syntyy tulolähdesiirto. Tulot löytyvät puun ostajien lähettämistä vuosi-ilmoituksista. 3. Sen tekemiseen tarvitaan vähintään 2 500 euron pääomatulot, koska tuloista 60 prosenttia on vuosittain metsävähennyskelpoista. Jos tietokone on pääosin yksityiskäytössä, sen hankintahinnan vähentäminen metsätalouden verotuksessa ei ole perusteltua. Jos veroilmoitus tehdään sähköisesti netin kautta, lomakkeelle tulevat tunnistautujan tiedot. Näitä tuloja ei oteta huomioon vähennystä laskettaessa. Jos tuki on ohjattu suoraan hankkeen toteuttajalle, sitä ei kirjata metsänomistajan veroilmoitukseen. 1. Kaikki kemeratuet ovat verollisia. Hankintakaupan tulona ilmoitetaan myös sellaisten puukauppojen tulot, joiden korjuun kulut metsänomistaja on itse maksanut. Satunnaisille ostajille myytyjen polttotai muiden puuerien myyntitulot ilmoitetaan oman kirjanpidon mukaan. hannu jauhiainen Muista Henkilötiedot Metsäverotuksen 2C-lomake ei ole edellisvuotisesta muuttunut. Varmista ensin, että verolomakkeen esitäytetyt tiedot ovat oikein. Puun myyntitulot ilmoitetaan arvonlisäverottomina. Vakuutuskorva?ukset ilmoitetaan täysimääräisinä, eikä perittyä ennakkoa vähennetä korvaussummasta. MetsäVäHennys Metsävähennystä voi tehdä enintään 60 prosenttia verolomakkeen 1-4 kohtien yhteenlasketusta tulosta, joista on vähennetty hankintatyön arvo. Metsävähennyksestä tehdään selvitys 2C-lomakkeen taustapuolelle. vähennykset Metsäveroilmoitukseen kirjataan metsätalouden tulot ja menot. 4. 24 MAKASIINI 1 • 2015 3325_.indd 24 07/01/15 16:19. Jos tietokonetta sen sijaan käytetään ensisijaisesti metsätaloudessa, toiminta on laajamittaista ja käytössä on erilaisia metsätalouteen liittyviä ohjelmistoja, koneen hankintakulujen vähentäminen voi olla perusteltua
Teema: meTSÄVeROTUS II III IV 26 MAKASIINI 1 • 2015 3325_.indd 26 07/01/15 16:20
Varausten käyttöön on Etelä-Suomessa aikaa neljä vuotta, muualla kuusi vuotta. Jos on käytetty julkisia kulkuvälineitä tai oman auton kilometrikuluista on tehty laskelma, kulut vähennetään todellisten kulujen mukaan. Tuhovarauksen voi tehdä vakuutuskorvauksesta, jos vahingosta aiheutuu seuraavana vuonna uudistamiskuluja. Metsätalouden töistä maksetut palkat ovat vähennyskelpoisia. Vähennys on yli 6 tunnin matkoista 14 euroa ja yli 10 tunnin matkoista 26 euroa. Esimerkissä sivulla 25 on kirjattu tuloksi eteläsuomalaisen metsänomistajan vuonna 2010 tekemän menovarauksen jäljellä ollut osuus. poistot Moottorisahaa suurempien koneiden ja laitteiden hankintamenot vähennetään poistoina. Esimerkkitapauksessa pääomatulot jäisivät 2 500 euroa miinukselle (1 500–4 000). Metsänomistajan eläkeja palkkatulot sekä niistä tehtävät vähennykset verottaja käsittelee esitäytetyn lomakkeen tietojen perusteella. Metsänomistajalla voi olla muita pääomatulolajin tuloja, joilla metsätalouden alijäämä tulee katetuksi. Metsänomistajan kulkuväline on tavallisesti oma auto. Ne ilmoitetaan 2-lomakkeella. Tavanomaisia vuosimenoja ovat muun muassa metsänhoitomaksu, Metsälehden tilausmaksu, metsänhoitotarvikkeiden hankintakulut sekä moottorija raivaussahan bensakulut. Jos päiväraha kirjataan vähennykseksi, matkakirjanpitoon on merkittävä myös matkan alkamisja päättymisaika. 7.3. Tuulimyllyihin liittyvät tulot, esimerkiksi maanvuokrat ja tuottokorvaukset, katsotaan maatalouden tuloksi. Muualle kuin omaan metsään suuntautuvista matkoista, esimerkiksi metsämessuilla käynnistä, voi myös tehdä päivärahavähennyksen. Käytännöllisintä on tulouttaa varausta sen verran, että metsätalouden tulos menee nollille. Näistä tehdään muistiinpanoihin tarpeelliset selvitykset. Myöhemmin tehdyt varaukset on jätetty tuleville vuosille ja ne on kirjattu lomakkeen taustapuolelle asianomaisten vuosien kohdalle. Matkoista tehdään muistiinpanoihin yksityiskohtainen selvitys. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia 2C-lomakkeella ilmoitettujen 1–4 kohtien tulojen yhteismäärästä. Muut pääoMAtulot Muina pääomatuloina ilmoitetaan tuloutettavat varaukset. 5.2.–3.VArAukset Menoja tuhovarauksella siirretään verovuonna saatuja tuloja tuleville vuosille silloin syntyvien menojen kattamiseen. onko pakurikäävästä saatu tulo verotonta. Matkan tarkoituksena voi olla esimerkiksi myrskytuhojen tarkistus tai metsänhoitoyhdistyksessä asiointi. Varauksia ei ole pakko tehdä. Menovarausta ei ole pakko purkaa, vaikka metsätalouden tulos olisi alijäämäinen. VuosiMenot Metsätalouden harjoittamisen kustannukset vähennetään vuosimenoina tai poistoina. Ne, jotka eivät ole arvonlisäverollisia, vähentävät kulut arvonlisäveroineen. Vuosimenot jaetaan palkkausja matkakuluihin sekä muihin menoihin. Määräaikojen päätyttyä puretaan kaikki jäljellä olevat kyseisen vuoden varaukset. Arvonlisäverolliset kirjaavat vähennykseksi nettomenot ilman arvonlisäveroa. Varausta voidaan tulouttaa vapaamuotoisesti. Menojen kuitit kannattaa numeroida ja kirjata muistiinpanoihin aikajärjestyksessä. 6. Alijäämää ei siirretä osakkaiden verotukseen, joten jos pesällä ei ole tuloja, verovuoden kuluista syntyy tappio. Jos metsänomistajalla on säännöllisesti tuloja, varauksia voidaan tehdä vuosittain ja tulouttaa ne määräaikojen päätyttyä. Jos ja kun sieltä kertyy verotettavaa tuloa, pääomatulojen tappiosta syntynyt alijäämähyvitys, tässä tapauksessa 750 euroa (30 prosenttia tappiosta), vähennetään maksettavaksi tulevista veroista. Kulut saa verotuksessa edukseen yleensä alijäämähyvityksen kautta, vaikka tuloja tai varauksia ei olisikaan. Verottaja laskee yhteen metsänomistajan kaikki pääomatulot. Joka matkasta kirjataan päivämäärä, matkan kohde ja aihe. Jos kuolinpesä tai yhtymä on maksanut osakkailleen matkakorvauksia ja päivärahoja matkalaskun perusteella, ne kirjataan palkkausmenoiksi. Jos kuittia ei ole, laaditaan menosta –esimerkiksi puhelinkuluista – selvitys. Miten tuulimyllyistä saatuja tuloja verotetaan. MAtkAkulut Kaikkien metsätalouden matkojen kulut ovat vähennyskelpoisia. Tuhovaraus voi olla enintään uudistamiskulujen suuruinen. 7.2. Pienkoneiden, kuten raivausja moottorisahojen hankintakulut, voidaan myös vähentää vuosimenoina. Sen kuluina vähennetään 0,25 euroa kilometriltä. Muut VuosiMenot Kaikki kulut, jotka ovat aiheutuneet metsätalouden harjoittamisesta, ovat vähennyskelpoisia. Pakurikääpä on ravinnoksi tai lääkkeeksi kerättävä luonnontuote, jolloin sen myynnistä saatu tulo on varovapaata, kuten petun ja mahlankin myynnistä saatu tulo. Missä järjestyksessä nämä pitäisi suhteuttaa toisiinsa veroilmoitusta tehdessä, jotta voisin hahmottaa lopullisen verotustuloksen. Sen voi vähentää seuraavan 10 vuoden aikana pääomatuloista, mutta varauksia purkamalla kuluja saa varmemmin katettua. Kuolinpesien kannattaa tehdä aina mahdolliset varaukset. 7.1. Kalustosta tehdään muistiinpanoihin erillinen selvitys ja vain yhteenveto kirjataan 2C-lomakkeelle Vuoden aikana myydyn koneen menojäännös ei ole enää poiston peruste. 27 MAKASIINI 1 • 2015 3325_.indd 27 07/01/15 16:20. Vara?us lasketaan tulosta, josta on vähennetty hankintatyön arvo sekä metsävähennys. Jos Metsä on esimerkiksi tappiolla 4 000 euroa, pääomatulot plussalla 1 500, kotitalousvähennystä on 3 000, eläketuloja 22 000 ja palkkatuloa 600 euroa
Metsätalouden lainan nostokulut voidaan vähentää vuosimenoina. Vanhasta koneesta tehdään lisäksi luovutusvoittoverolaskelma verolomakkeelle 9. Työn arvo vähennetään hankintatai käteiskaupan kaupan arvosta 2C-lomakkeen etupuolella. Tarvittaessa käytetään liitelomaketta töiden arvojen selvittämiseen. Teema: meTSÄVeROTUS vanha kone on mennyt vaihdossa, sen menojäännös poistetaan luettelosta ja uuden hankintahinta kirjataan täysimääräisenä. MetsätAlous tAppiollistA Jos kulut ovat tuloja suuremmat, metsätalouden tappiollinen tulos eli alijäämä kirjataan metsätalouden tappiolliseksi pääomatulokseksi. Muun toiMinnAn Menot Tähän merkitään metsätalouden koneilla tehdyn maatalouden tai elinkeinotoiminnan työn kustannukset, jotka kirjataan maatalouden tai elinkeinotoiminnan verotukseen. 14. 15. Poistoja tehdään siitä osuudesta, mikä jää verovelvollisen maksettavaksi. Hankintatyön verovapaus on maatilakohtainen. ii HAnkintAtyöt Tähän kirjataan yhteenveto verovelvollisen omiin muistiinpanoihin tehdystä hankintatyölaskelmasta. Jos laitteella on yksityiskäyttöä, ajokirjan perusteella poistoista ja vuosimenoista erotetaan yksityiskäytön osuus. iii MetsäVäHennyksen seurAntA Tähän kohtaan tehdään laskelma metsävähennyksestä ja sen käytöstä. Vähäiset lanaus-, sorastustai muut kulut voidaan vähentää vuosimenoina. Miten vähennän kulut verotuksessa. eikö sitä voitaisi tilittää heti. Verohallinnon ohjeistuksen mukaan yksityiskäytön kulut pitää laskea todellisten kulujen mukaan käyttöpäiväkirjan perusteella. Verottaja vähentää alijäämän verovelvollisen mahdollisista muista pääomatuloista. pankki veloitti lainan noston yhteydessä kuluja panttina käytettävän asunnon rasitustodistuksesta sekä lainannostokulun. MetsätAlous VoitollistA Jos metsätalouden pääomatulojen ja menojen erotus on voitollinen, se kirjataan metsätalouden puhtaaksi pääomatuloksi. Kunnostusojitusta ja metsäteitä tehdään yleensä yhteishankkeina kemeravaroin. Tulojen erittely tehdään tarvittaessa muistiinpanoihin, jos niitä on kertynyt myös metsävähennyskelvottomilta tiloilta. Kun metsävähennyspohjasta vähennetään käytetty metsävähennys, josta on ensin vähennetty mahdollinen luovutusvoittoverolaskennassa käytetty metsävähennys, saadaan selville edelleen käytettävissä olevan metsävähennyksen määrä. Jos verovelvollisella on eri Hankin vuonna 2014 metsäpalstan kaupalla, jota varten otin pankista lainaa. Miksi arvonlisävero tulee ensin maksuna ja sitten se pitää tilittää puunmyynnissä. Saman kunnan alueella olevat metsät kuuluvat yleensä samaan maatilaan. Jos metsätalouden kalustoon kuuluvia koneita ja laitteita on käytetty yksityistaloudessa, esimerkiksi omien polttopuiden ajossa, tämä osuus kuluista kirjataan yksityistalouden menoksi. Alijäämä kirjautuu tappioksi, jos sitä ei pystytä vähentämään. Myyjä voi siirtää veron saman tien omalle verotililleen, jolloin se on siellä tallessa veronmaksun aikaan. Maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluja pienennetään vastaavasti. Kunkin maatilan hankintatöiden yhteenvetolaskelma kirjataan omalle rivilleen – tekijöiden mukaan eriteltynä, jos työn tekijöitä on useita. Tyypillisiä poistoina vähennettäviä metsätalouden koneita ovat esimerkiksi maataloustraktori peräkärryineen tai mönkijä lisävarusteineen. Käyttöpäiväkirjan mukaan yksityiskäytön osuus on ollut 12 prosenttia, minkä osuuden poistoista ja vuosimenoista menoista Metsänen on kirjannut lomakkeelle yksityismenoksi. Jos 2C-lomakkeella ilmoitetun hankintatyön yhteinen puumäärä jää alle 125 kuution, maatilakohtaista erittelyä ei tarvita. Laskelmat kiinteistöjen hankintahinnoista ja metsävähennyspohjien arvoista tehdään muistiinpanoihin. 13. Jos hankintapuuta kertyy yli 125 kuutiometriä, työn arvosta lasketaan ansiotulona verotettava osuus verottajan ohjeiden mukaan. 16. Esimerkissä sivulla 25 metsänomistaja Metsänen on käyttänyt metsätalouden kalustoon kuuluvaa mönkijää hirvien kuljetukseen sekä omien polttopuiden ajoon. Pelkkä metsätilakin on tässä mielessä maatila. Järjestelmä on sellainen, että ostaja maksaa arvonlisäveron puun myyjälle, jos tämä on arvonlisäverovelvollinen. Jos niitä ei ole, verovelvollinen saa alijäämän hyödykseen tuloverotuksessa alijäämähyvityksen kautta. Viimeiseksi merkitään käytetyn metpoisTona vähenneTTävä MeTsäTalouden kone on esiMeRkiksi MaaTalousTRakToRi 28 MAKASIINI 1 • 2015 3325_.indd 28 07/01/15 16:20. Metsätalouden käytössä olevan koneen käytöstä kannattaa pitää ajokirjaa. siirrettäVät Menot Siirrettäviä menoja ovat maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluihin sisältyneet metsätalouden menot, esimerkiksi maataloustraktorilla tehdyn puunajon konekustannukset. Metsävähennyskelpoisia tuloja ovat metsävähennyskelpoisilta metsäkiinteistöiltä kertyneet tulot. kunnissa metsäkiinteistöjä, ne ovat yleensä eri maatiloja. Jos vuosina 2009–2013 myytyjen metsäkiinteistöjen luovutusvoittoon on lisätty metsävähennystä, kirjataan käytetyn metsävähennyksen määrä myös lomakkeelle. Siirrettävät menot kirjataan 2C-lomakkeelle plusmerkkisinä eli ikään kuin tuloina, koska ne on toisaalla jo kirjattu vähennykseksi tai meno-osuus on vähennyskelvotonta yksityiskäyttöä
Metsäverotukseen liittyviä kommentteja voi toimittaa samaan osoitteeseen. lomakkeelle ei myöskään kannata kirjata ylimääräisiä selityksiä. Metsälehden tilaajat voivat myös lähettää kysymyksensä sähköpostilla osoitteeseen hannu.jauhiainen@metsalehti.fi. jäännösverojen ensimmäinen erä maksettava. HuHTiKuu liikkeenja ammatinharjoittajat voivat jättää metsäveroilmoituksensa muiden tuloveroilmoitusten kanssa 2.4. palautettavien arvonlisäverojen maksu aloitetaan. MaaliSKuu suurimmalla osalla metsänomistajista veroilmoitusten viimeinen jättöpäivä on 2.3. Kuitit järjestykseen ennen kuin ryhdyt täyttämään veroilmoitusta, lue näiden ohjeiden lisäksi verohallinnon 2C-verolomakkeen täyttöohjeet, joista löytyvät perusasiat. arvonlisäverolliset metsänomistajat tekevät lisäksi kausiveroilmoituksen 2.3. arvonlisäverovelvolliset kirjaavat niistä nettokulun metsäverotukseen ja alv:t arvonlisäverotukseen. ja 23.2. Arvonlisäverojen kanssa joutuu tekemään ylimääräisiä laskutoimituksia. Esimerkissä sivulla 26 metsävähennystä on käytetty aiemmin. Jos metsävähennystä ei ole käytetty eikä käytetä nytkään, metsävähennyspohjan arvo merkitään silti lomakkeelle. Sekä käytetyn metsävähennyksen että luovutusvoittoihin lisätyn metsävähennyksen määrä lasketaan joka vuosi. Metsäkustannuksen julkaisemasta Metsäverokirja 2015:stä löytyy tarkempia selvityksiä esimerkiksi metsävähennyksestä tai metsätalouden muista menoista. Metsäveroilmoitusta ei tarvitse palauttaa, jos verovuoden aikana ei ollut metsätalouden tuloja eikä menoja. veroilmoituksen liitteeksi ei pidä laittaa minkäänlaisia selvityksiä. siihen kirjataan vain tarvittavat luvut selkein numeroin. loKaKuu viimeiset verotuspäätökset tulevat postissa. Metsävähennys on metsänomistajakohtainen. sen viimeinen jättöaika on joko 7.5. veroneuvoja voi kysellä toimittaja hannu jauhiaiselta maanantaisin 9.2., 16.2. mennessä. kiinteistöverot maksettava. Viime vuoden tulot ovat tulleet metsävähennyskelvottomalta metsätilalta, joten metsävähennystä ei ole tehty eivätkä metsävähennystä koskevat luvut muutu. SyySKuu verotuspäätöksiä aletaan postittaa. JouluKuu veronpalautukset maksuun. tai 13.5. useimmilla metsänomistajista on ainakin metsänhoitomaksu ilmoitettavana vähennykseksi. VeroVuosi 2015 Metsäverotuksen arvonlisäveron tilitys on vaikeata, kun on menoja, tuloja ja lisäksi olen saanut taimikon hoitoon tukiaisia. Jos varauksen tekovuotta ei näy lomakkeella, sen vuoden varaus on tuloutettava kokonaan. mennessä. Näin se pysyy muistissa. 29 MAKASIINI 1 • 2015 3325_.indd 29 07/01/15 16:20. esitäytetyt veroilmoitukset postitetaan verovelvollisille. jos metsänomistaja ei ole arvonlisäverovelvollinen, kulut vähennetään metsäverotuksessa bruttosummasta eli arvonlisäveroineen. Etelä-Suomessa vuoden 2010 ja Pohjois-Suomessa vuoden 2008 varaukset on nyt viimeistään tuloutettava. Jos metsänomistajalla on useita metsävähennyskelpoisia tiloja, niiden metsävähennyspohjat lasketaan yhteen. Kysymällä selviää Metsälehden veroneuvonta auttaa taas metsäverotukseen liittyvissä pulmissa. Jos jonkin vuoden varausta tuloutetaan, merkitään jäljelle jäävä osuus asianomaiseen sarakkeeseen. iV tulouttAMAttoMAt VArAukset Aikaisempina vuosina tehdyt ja myös viime vuoden verotukseen tehdyt menoja tuhovaraukset merkitään tekovuoden vuosilukujen kohdalle. sävähennyksen määrä aikaisemmat käytöt mukaan lukien. Periaatteessa tilanne on kuitenkin yksinkertainen: myyntien arvonlisäverot lasketaan yhteen, samoin ostojen arvonlisäverot, erotus tilitetään valtiolle tai merkitään palautettavaksi. kaikki tositteet ja selvitykset tallennetaan omaan arkistoon. Tätä yhteistä pohjaa voidaan sen jälkeen hyödyntää metsävähennyskelpoisilta tiloilta tulevista tuloista tehtävänä metsävähennyksenä. Muistiinpanoja varten laadittavien selvitysten teko on hyvä aloittaa. niitä toimitetaan verottajalle vain pyydettäessä. Metsäverotuksessa pärjätään yleensä niillä tositteilla, joita metsäalan toimijoilta on saatu. TaMMiKuu Metsätalouden verolomakkeet tulevat postissa. kello 9–15 sekä 18–20, puhelin 0400 150 910. HelMiKuu Metsätalouden veroilmoitukset kannattaa tehdä valmiiksi, vaikka viimeinen jättöpäivä onkin maaliskuun puolella. TouKoKuu ne metsänomistajat, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia, voivat jättää metsäveroilmoituksensa esitäytetyn veroilmoituksen mukana. se voi kestää veroilmoituksen käsittelyajankohdasta riippuen pitkälle kesään. Tarkempia selvityksiä tehdään tarpeen mukaan. Kaikki vielä voimaan jäävät vanhat varaukset siirretään vuoden 2013 lomakkeelta vuoden 2014 lomakkeelle. kuitit numeroidaan aikajärjestyksessä. opastus on lehden tilaajille maksutonta normaalia puhelinmaksua lukuun ottamatta. sähköpostikysymykset on hyvä lähettää ajoissa, mieluusti viimeistään 20.2. vuoden 2014 verotus päättyy 31.10. ensiksi kannattaa laittaa kaikki kuitit ja puun ostajilta saadut selvitykset järjestykseen
Verohallinnon ohjetaksa on laskettu pienimuotoisen klapinteon perusteella. Silloin ei synny kaupan arvosta vähennettävää hankintatyön arvoa, korjuun kulut vähennetään metsätalo?uden menoina. hankintakaupan arvosta voi verotuksessa vähentää oman työn arvon. Verotuksessa hankintatyöksi katsottua puunkorjuuta voivat tehdä metsänomistajan lisäksi hänen puolisonsa sekä kotona asuvat lapset. Ne on laskettu sillä oletuksella, että puut kaadetaan ja karsitaan moottorisahalla ja ajetaan tienvarteen maataloustraktorilla. puut Metsänen on ajanut metsästä mönkijällään, ajon taksaksi hän on laskenut 8 euroa kuutiometriltä. Hankintapuiden mittaustai maksuajankohta ei vaikuta asiaan. Konekustannuksia ei oteta huomioon. Teema: meTSÄVeROTUS hannu jauhiainen H ankintatyössä metsänomistaja korjaa itse myyntiin menevät puut. *vähennetään hankintakaupan arvosta 2C-lomakkeella. Hankintakaupan arvosta vähennetään hankintatyön arvo, sillä kaupan arvo on oman työn arvon osalta verovapaata. Käteiskaupalla myyty puu, esimerkiksi polttopuu, rinnastetaan hankintakauppaan. Hankintatyön verovapaus on maatilakohtainen. Oma korjuu on hankintatyötä Hankintatyön yksikkötaksat voi laskea myös itse. Yhtymän ja kuolinpesän metsässä hankintatyöhön ovat oikeutettuja osakkaat perheenjäsenineen. **vähennetään polttopuukaupan arvosta 2C-lomakkeella. Hankintatyöt kirjataan tehdyksi sen vuoden veroilmoitukseen, jolloin työt on tehty. Muutoin esimerkkilaskelmassa on käytetty verohallinnon ohjetaksoja. työn arvon voi laskea itse Hankintatyön arvon voi laskea verohallinnon ohjetaksojen perusteella. rajana 125 kuutiota Hankintana voi korjata puuta 125 kuutiometriin saakka verovapaasti. Ylimenevän osan hankintatyön arvo on ansiotuloa, joka lisätään työn tekijän palkkatai eläketuloihin. Sen sijaan polttopuiden vienti asiakkaille henkilöautolla ei ole hankintatyötä. katso sivu 26. Maantieajo voidaan katsoa hankintatyöksi siltä osin, kun ajetaan metsätalouden koneilla, joten maantieajollekin voidaan laskea tulosta vähennettävä arvo. Työn arVo €/M3 HanKinTaTyön arVo € Puutavaralaji Määrä m3 Valmistus Kuljetus Valmistus Kuljetus Mäntykuitu 80 12,40 8,00 992 640 kuusikuitu 30 13,00 8,00 390 240 yhteensä 2 262* koivuklapit 30 26,00 8,00 780 240 yhteensä 1 020** hankintaja polttopuuta yhteensä 140 m3 ja sen arvo 3 282 euroa. Jos puut on ajettu esimerkiksi moottorikelkalla tai mönkijällä, ajon ajankulua voi verrata puun tekoon. Myös myyntiin menevien, omasta metsästä korjattujen polttopuiden teko on hankintatyötä. Hankintatyön arvo on ansiotuloa, mutta sitä verotetaan vain 125 kuutiometrin määrän ylittävältä osalta. Hankintapuut saatetaan joskus toimittaa sahalle saakka tai muuhun vastaavaan paikkaan metsän ulkopuolelle. hankintatyön ansiotulona verotettava arvo 140–125 /140 = 0,1 x 3 282 = 328,20 euroa. Yksi henkilö voi tehdä useamman sata kuutiometriä vuodessa verovaMAtti Metsäsen HAnkintAtyöt 2014 Matti Metsänen on korjannut viime vuonna hankintapuuta yhteensä 140 kuutiometriä. katso sivu 24. Ajotaksa voi silloin olla esimerkiksi 8–10 euroa kuutiometriltä. katso sivu 24. HankinTaTyöT kiRjaTaan TeHdykSi Sen VUOden VeROilmOiTUkSeen, jOllOin TyöT On TeHTy. 30 MAKASIINI 1 • 2015 3325_.indd 30 07/01/15 16:20. Verotusta varten työstä on tehtävä laskelmat. Jos metsänomistajalla on useita eri maatiloja, eli eri kunnissa sijaitsevia metsäkiinteistöjä, verovapaus koskee kutakin maatilaa erikseen. Merkitään hankintatyön veronalaiseksi arvoksi 2C-lomakkeen taustapuolen kohtaan 15. Hankintakaupalla voidaan myydä myös muiden korjaamaa puuta. Periaate on, että työn arvo on se, mitä samasta työstä olisi pitänyt maksaa vieraalle. siitä on ollut tavanomaista kuitupuuta 110 kuutiometriä ja klapeina myytyä polttopuuta 30 kuutiometriä (75 heittokuutiometriä). Ajon osalta voidaan silti vähentää normaalit auton kilometrikulut
Kausiveroilmoitus on tehtävä, vaikka metsänomistajalla ei olisi ollut arvonlisäverollista toimintaa. Jos työn tekijöitä on useita, määrät ilmoitetaan veroilmoituksessa tekijöittäin, tarvittaessa ajo erikseen. Metsätalouden kulujen arvonlisäverojen yhteissumma kirjataan kohtaan Kohdekauden vähennettävät vero. Alkutuottajana metsänomistaja tekee vain yhden kausiveroilmoituksen. Metsätalouden tiedot kootaan kausiveroilmoituksen vasemmanpuoleiseen osioon, jonka otsikko on Arvonlisäveron tiedot. Kausiveroilmoituslomakkeen voi täyttää sähköisesti Verohallinnon verotili-palvelussa, osoitteessa www. Näiden summien erotus kirjataan kohtaan Maksettava/Palautukseen oikeuttava vero. hannu jauhiainen M aaja metsätalouden harjoit tajat voivat olla alkutuottajina arvonlisäverovelvollisia. Alv-lomake on lähetetty vain alv-velvollisille. Tästä aiheutuu lisävaivaa veroilmoituksen teossa. Esimerkiksi yhtymän osakkaat voivat yhteisesti tehdä vain 125 kuutiota verovapaasti. vero.fi/verotili. Mukana tulevasta maksuohjeesta löytyy kolmen pankin tilinumerot sekä niiden alla henkilökohtainen viitenumero, vero voidaan maksaa minkä tahansa pankin tilille. Jos vähennettävien verojen määrä on suurempi, verottaja palauttaa summan metsänomistajalle sen jälkeen, kun veroilmoitus on käsitelty. Tällöin ruksitaan lomakkeen alareunassa Ei alv-toimintaa -otsikon alta kohta 055. Maatalouden sekä mahdollisten erillisinä verotettavien metsätilojen arvonlisäverot lasketaan yhteen. Arvo uinumaan Koska hankintatyöt kirjataan tehdyksi tekovuonna, työn tekeminen ja kaupasta saadut maksut eivät välttämättä osu samalle vuodelle. Jos loppuvuoden aikana päättyneen savotan puut mitataan vasta veroilmoituksen jättämisen jälkeen, hankintatyön arvoa joudutaan korjaamaan jälkikäteen. Jos arvonlisäveroja jää maksettavaksi, ne on maksettava verottajan tilille viimeistään 2.3.2015. Samoin menetellään puolisoiden tilojen kanssa. Jos itse korjattu puumäärä ylittää maatilakohtaisesti 125 kuutiota, tehdään yhteenvetolaskelma, josta saadaan ansiotulona verotettava työn arvo. Viitenumero ohjaa maksun verovelvollisen verotilille. Tällöin se merkitään vain 2C-lomakkeen taustapuolelle, jossa on yhteenveto tehdyistä hankintatöistä. 31 MAKASIINI 1 • 2015 3325_.indd 31 07/01/15 16:20. Yleensä metsänomistajalla on vain myynneistä 24 prosentin arvonlisäveroja. Muutkin voivat vapaaehtoisesti hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi. Jos metsänomistaja on muun toiminnan vuoksi velvollinen tekemään kausiveroilmoituksen kuukausittain tai neljännesvuosittain, se on tehtävä samoin myös metsätalouden osalta samoin. Jos teon määrä ylittää 125 kuutiometriä, mutta kuljetuksen määrä on pienempi, verotettavaa ansiotuloa kertyy vain teon osalta. paasti samankin kunnan alueella, jos hänellä on oman metsän lisäksi osakkuuksia eri maatiloina verotettavissa yhtymissä tai kuolinpesissä. Käytännössä kaikkien aktiivisesti metsätaloutta harjoittavien kannattaa olla alv-velvollisia. Verottaja siirtää kunkin hankintatyön tekijän verollisen ansiotulo-osuuden henkilökohtaiseksi ansiotuloksi. Alv-velvollisuus on pakollista, jos vuosittaiset myynnit ovat yli 8 500 euroa. Jos hankintasavotta on vuodenvaihteessa kesken, tehty ja ajettu puumäärä on arvioitava. Puukaupoista, klapien myynnistä ja esimerkiksi korjuupalvelujen myynnistä kertyneet arvonlisäverot kirjataan kohtaan Vero kotimaan myynnistä verokannoittain. Kausiveroilmoitus tulee yhdessä 2C-lomakkeen ja sen täyttöohjeiden kanssa. Jos lomake lähetetään paperisena, se on allekirjoitettava. Jos kaupasta ei ole saatu tuloja, työn arvo voidaan jättää uinumaan, jolloin se vähennetään vasta seuraavana vuonna, kun kaupasta on saatu maksu. Paperisen kausiveroilmoituksen voi palauttaa samassa kuoressa 2C-lomakkeen kanssa. • alvit ilmoitetaan joka vuosi aktiivisesti metsätaloutta harjoittavien kannattaa hakea arvonlisäverovelvollisiksi. Verottajalle lähetetään uusi laskelma mittauksen valmistuttua. Kun tekijöitä on useita, on muistettava verovapauden maatilakohtaisuus. Jos hankintana ajettu puumäärä on erisuuruinen kuin tehty, eli osa puusta on ajatettu vieraalla, sekä teolle että kuljetukselle lasketaan erikseen työn arvot ja kertoimet verolomakkeen ohjeen mukaisesti puumäärän ylittäessä 125 kuutiometriä
Metsätalousinsinöörien osalta aika on vielä reilun vuoden pidempi. Kun valmistuvien määrä on jo nyt laskenut sen alle, siirrytään sielläkin työvoimapulaan. Metsäammattilaisille on kysyntää Ei ole kenenkään etu, jos metsissä tekee töitä heikosti työnsä osaavia henkilöitä. Päätöksiä pitää tehdä ajoissa. Heiltä odotetaan kykyä itsenäiseen työntekoon, luotettavuutta, metsäasioiden osaamista, tekniikan hallintaa ja hyvää taitoa tulla muiden ihmisten kanssa toimeen. Puutavara-autonja metsäkoneenkuljettajilla kun on kysyntää niilläkin markkinoilla. Tämä vaatii jo opiskeluaikana kokonaisvaltaista metsäalan ammattiin kasvamista. Ei ole kenenkään etu, jos metsissä tekee töitä heikosti työnsä osaavia henkilöitä. 32 MAKASIINI 1 • 2015 32 MAKASIINI 1 • 2015 3326_.indd 32 07/01/15 16:24. T ulevaisuudessa metsäammattilaisilta edellytetään yhä parempaa osaamista. Kun pääosa työelämässä olevista suomalaisista metsureista on yli 50-vuotiaita, pula ammattitaitoisista suomalaisista metsureista on kohta todellisuutta. Olen kuitenkin huolestunut ammattitaitoisen väen riittävyydestä, kun uusien metsäammattilaisten kysyntä kasvaa. Metsänhoitajia valmistuu alan tarpeisiin nähden selvästi yli tarpeen, se tilanne ei ole muuttumassa. Metsäkoneenkuljettajia siirtyy töihin paljon muille aloille, joten osaajista tulee sielläkin pula. Puutavara-auton kuljettajia kouluttaa todellisuudessa puolustusvoimat, mutta osaajista on jo nyt paikallisesti pulaa. Se on iso haaste oppilaitoksille, opettajille ja oppilaille. Tuetaan heidän oppimista. Metsätalousinsinöörejä jää yksistään metsäalan töistä eläkkeelle reilut 150 vuosittain. RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. M etsureita valmistuu koko Suomessa vuosittain reilusti alle sata. Ki m m o Br a n d t / Co m .p iC yksittäisten asioiden opettamisesta suurempiin kokonaisuuksiin. Pohjoisessa kuitupuuta on helpommin saatavissa lisää markkinoille kuin etelämpänä. Metsäkoneenkuljettajia valmistuu vuosittain noin 300, teoriassa se rimaa hipoen riittäisi. Osan siitä voi korvata ulkomaisella työvoimalla, mutta ei kovin helposti kaikkea. Mutta se on haaste myös metsäalan työnantajille, yrittäjille, varttuneemmille ammattilaisille ja metsänomistajille. Kun Äänekosken suurinvestointi toteutuu, se lisää puun kysyntää suhteellisesti eniten Äänekoskelta pohjoisen suuntaan: Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. Jos nyt päätämme lisätä metsäkoneenkuljettajien ja metsureiden koulutusta peruskoulun päättäneistä nuorista, vaikutus työmarkkinoilla alkaa näkyä vasta viiden vuoden kuluttua. Me kaikki tarvitsemme lisää ammattitaitoisia nuoria. Metsäalan työvoiman saatavuutta parantaa uusien kaivosten avaamisen hidastuminen ja aika vähäiset isot maanrakennuskohteet alueella. K un Suomessa työttömyys kasvaa ja metsäalalla oli työn tuottavuuden nopean kasvun takia ajoittain paljon työttömiä, on monen mielestä turha surra mahdollista tulevaa työvoimapulaa. Jotta siihen päästään, koulutuksessa on siirryttävä S uunnitellut ja osittain jo toteutuksessa olevat metsäteollisuuden investoinnit tarvitsevat uutta työvoimaa myös metsiin
Sivu 42 PeRintöMetsä Yhteinen tahto haussa Sivu 44 3327_.indd 33 07/01/15 16:24. OMA METSÄ Pikatesti Repusta taukopaikka Sivu 37 Metsänhoito 14 kysymystä kannattavuudesta sivu 34 M ik ko Ri ik il ä PuukauPPakoulu Ensin pitää olla leimikko Sivu 38 tutkiMus Jatkuvasti vai tasaikäisenä. Sivu 40 allakka Näin saha kulkee mukana Sivu 41 kysy Pois Mikä lehtikuusta viivyttää
kySyMySTÄ M IK KO H ÄY RY N EN 34 MAKASIINI 1 • 2015 34 MAKASIINI 1 • 2015 3328_.indd 34 07/01/15 16:09. METSÄNHOITO Metsätalouden kannattavuus kohenee helpoiten puun myyntiä lisäämällä
Esimerkiksi metsätöiden teko helpottuu, kun tilalla liikkuminen tehostuu. Monesti tietä on tehtävä jo senkin vuoksi, että ylipäätään päästään kunnostusojitusalueen pienartielle. Pienehköiltäkin tiloilta saa tuottoa, jos vain myy puuta. Hyvät tienvarsikohteet saa aina kaupaksi, joten niitä voi taas säästää pahan päivän varalle. Niiden korjuu useamman metrin mittaisesta taimikosta on hankalaa, ja silloin siemenpuut hidastavat jo taimikon kehitystä. Todennäköistä myös on, että vuoden 2007 kaltaisia tilanteita ei enää tule. Omatoimisuus kannattaa, vaikka urakkatahtiin ei työskenneltäisikään. Valitettavan usein siemenpuut jäävät uudistusalalle pitkiksi ajoiksi. Viimeksi havutukin hintataso oli erittäin hyvä vuonna 2007. 6 Kannattaako uudistusala kylvää vai istuttaa. Siemenpuut pitäisi poistaa yleensä muutaman vuoden kuluttua maanmuokkauksen jälkeen eli heti, kun alue on taimettunut. Yleensä kannattaa kysyä tarjous kaikilta alueen ostajilta. Samalla kone voi tehdä esimerkiksi kulkukelpoisen 35 MAKASIINI 1 • 2015 35 MAKASIINI 1 • 2015 3328_.indd 35 07/01/15 16:09. Pienarteitä tehdään tavallisesti kunnostusojitusten yhteydessä, jolloin niiden tekoon saa kemeratukea. Myös puun ostajien puun tarve vaikuttaa hintatasoon. 3 Miten puusta saa paremman hinnan. Reunametsä tuottaa usein osalle alueesta luontaista taimiainesta. Voi olla, että rahantarvetta tulee juuri silloin, kun puusta on ylitarjontaa. Talvija kesäleimikot kannattaa eritellä tilanteen mukaan. Yksinään niitä ei yleensä kannata korjata, koska hakkuukertymä on vain muutamia kymmeniä kuutiometrejä hehtaarilta. Uudistamismenetelmä kannattaa valita kohteen mukaan. Kun kysyntä on hyvä, voi olla järkevää myydä korjuuteknisesti hankalia kohteita. Suuri osa metsänomistajista hyödyntää metsiään vähemmän kuin olisi mahdollista. Puuta voisi myydä useammin ja kerralla enemmän. On metsänomistajia, jotka eivät ole myyneet puuta sen jälkeen. Kuusta ja koivua on hankala uudistaa kylvämällä. 1 Miten parannan metsätalouteni kannattavuutta. 2 Kannattaako odottaa puun hinnannousua ja ajoittaa myynnit sen mukaan. Ojitusalueille tehdyt pienartiet palvelevat etupäässä talvikorjuuta, mutta osa niistä kuivuu henkilöautolla ajokelpoisiksi. Helpoiten kannattavuutta kohennetaan lisäämällä tuloja. Konekylvön kustannus on pieni ja siemenet saadaan heti muokattuun maahan. Puun ostajien tarpeet vaihtelevat jopa kuukausittain, joten tilanteet muuttuvat. Puolukkatyypin kankailla ja sitä karummilla mailla konekylvö on varteenotettava ja edullinen vaihtoehto istutukselle. 4 Kannattaako leimikon kilpailuttaminen. Kun korjattavaa puuta on noin 500 kuutiometriä tai enemmän, se kiinnostaa ostajia. Viime vuosina puun hintataso on ollut vakaa, eikä suuria vuosittaisia vaihteluja ole ollut. Pienartie tehdään tien viereen kaivetun ojan maista tai maapohja tasataan tarpeen mukaan ja kannot nostetaan pois. Jos hakkuumahdollisuuksia on runsaasti, tasainen puunmyynti on yleensä järkevää. kannattavuudesta Metsätalouden tulosta voi parantaa monella tavalla. On kuitenkin muistettava, että kaikki eivät saa puitaan myytyä parhaaseen hintaan. Kun tehdään pienialaisia siemenpuuhakkuita, kannattaa samalla suunnitella jo seuraava lähialueen hakkuu, jonka yhteydessä siemenpuut korjataan pois. 7 Jätänkö siemenpuita vai uudistanko kylvämällä. Muutamalla sopivalla säästöpuuryhmällä saa uudistusalan keskellekin luontaisia taimia. Pienet uudistusalat voi olla järkevää uudistaa kylvämällä. Rehevillä mailla istutus on yleensä järkevin uudistamismenetelmä. Näin saa varmistettua käyvän hintatason. Esimerkiksi nuukailu metsänuudistamisessa tai taimikon varhaishoidossa voi kostautua myöhemmin huonompana metsän kasvuna. Pienarteitä voidaan tehdä kangasmaille. Jos ostajien talvileimikkovarannot ovat täynnä, hankalaa talvikohdetta ei kannata laittaa myyntiin. Se ei maksa paljon ja siitä on suurta etua. 5 Miten kuluissa voi säästää. Samalla voi omin kustannuksin teettää tarvittavia kangasmaan tieuria. Hyvän hintatason aikoihin voi lisätä päätehakkuita. Niinkin voi tehdä. Kokonaisuuden kannalta pienillä säästöillä ei ole suurta merkitystä. Osa ehkä joutuu toteamaan, että paremman hinnan odottelu ei enää kannata. Yksinkertaisinta on myynnin kasvattaminen, mutta säästääkin voi ja jotain tehdä itse. Säästäminen voi olla myös näennäistä. TEKsTI HaNNu JauHIaINEN kySyMySTÄ M IK KO H ÄY RY N EN H a N N u Ja u H Ia IN EN Lähes jokainen metsänomistaja voi istuttaa itse. Pienartie on ehkä yksi järkevimmistä metsätalouden investoinneista. Taimia voi esimerkiksi istuttaa hieman vähemmän kuin suositellaan. Leimikko kannattaa suunnitella niin, että syntyy korjuuteknisesti järkevä kokonaisuus. Kaupan ajankohta ja leimikon laatu vaikuttavat puun hintaan. Pienertien tekoa kannattaa pohtia aina, kun kaivinkone tulee palstalle uudistusalaa muokkaamaan. Nuukaksi voi toki heretä. Säästämisen suhteen kannattaa siis toimia harkitusti. Myyntiä lisäämällä moni metsänomistaja voisi helposti kasvattaa tulojaan 5 000– 10 000 eurolla vuodessa. 8 Kannattaako pienarteiden teko
Jos vesitalous on niin huonossa jamassa, että se näkyy puiden kasvussa, kunnostusojitus on tarpeen. Järkevintä voi olla päätehakkuu, kunnostusojitus ja maanmuokkaus. Mönkijän hankintaa kannattaa harkita huolellisesti. Karuimmilla mailla muokkausta ei välttämättä tarvita, sillä alue uudistuu luontaisesti sen, minkä on tarpeen. Ja jos metsätila on päätien varressa, eikä sille ole liittymää, sellainen kannattaa tehdä. H a N N u Ja u H Ia IN EN 36 MAKASIINI 1 • 2015 36 MAKASIINI 1 • 2015 3328_.indd 36 07/01/15 16:09. Kyse on myös työssä viihtymisestä. Esimerkiksi iso istutusurakka sujuu paljon helpommin, jos käytössä on mönkijä. Jos on useita metsätiloja eri paikoissa, mönkijä on helppo siirtää paikasta toiseen. Siitä on hyötyä kaikille metsänomistajille – myös niille, jotka eivät kuulu yhdistyksiin. Siitä on apua myös pienimuotoisilla hankintasavotoilla ja lannoituksissa. METSÄNHOITO uran aukon reunaan, jolloin istutustyöt helpottuvat. 12 Mitä metsänhoitotöitä kannattaa tehdä itse. 10 Kannattaako metsän lannoitus. Jos ei tarvitse kaikkien yhdistysten palveluita, voi harkita, maksaako kaikkien jäsenmaksun. Satunnaisen taimenistuttajan kannalta tämä on usein järkevin ja kannattavinkin ratkaisu. Kunnostusojituksen tarve tulee miettiä huolellisesti. Jos esimerkiksi omistaa useita pieniä tiloja usean eri yhdistyksen alueella, jäsenyyksien mielekkyyttä voi pohtia. Omalle työlle saa kohtuullisen hyödyn, vaikka ei urakkatahdilla työskentelisikään. Sopivat hyvälaatuista havupuustoa kasvavat kangasmaat ovat parhaita lannoituskohteita. Etenkin Lapin laajoilla ojitusalueilla tuottavuus on paikoin niin huono, että ojitusalueiden metsiin ei kannata laittaa kovin paljoa rahaa. Mönkijällä lannoitteet kulkevat palstalle kätevästi. Taimien istutus, heinääminen sekä varhaishoito ovat niitä töitä, joita lähes jokainen metsänomistaja voi tehdä itse. Yleensä suuret toimijat tilaavat isoja eriä ja saavat taimet sen takia järkevään hintaan. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset toimittavat taimet sovittuun aikaan ja huolehtivat siitä, että ne ovat oikean laatuisia. MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten muut jäsenedut saa yhden yhdistyksen jäsenmaksulla. Metsän kasvatuslannoitus on yksi järkevimmistä ja taloudellisesti kannattavimmista metsänhoitotoimista. Monesti syy puuston huonoon kuntoon on ravinnetaloudessa: se ei ojittamalla parane, vaan tarvitaan myös terveyslannoitus. Kasvatuslannoitus kannattaa. Metsähommissa on paljon mukavampaa, jos liikkumiseen on kulkupeli, eikä kaikkia tavaroita tarvitse raahata palstalle reppuselässä. Sekään ei auta, jos puusto on päässyt liian huonoon kuntoon. 9 Kannattaako kunnostusojitus. Pienellä hoidolla taimikko saadaan alkuvaiheessa kasvamaan täystiheänä, eikä sillä myöhemmin enää ole suurempia uhkia. 13 Kannattaako ostaa mönkijä. On kuitenkin hyvä muistaa, että yhdistykset tekevät yhdessä MTK:n kanssa yleistä edunvalvontatyötä. Monelle aktiiviselle ja omatoimiselle metsänomistajalle mönkijä voi olla tarpeellinen ja hyödyllinen kapistus. Jos tilan lähellä on taimitarha, sellaisia voi kysellä. Kulut saa usein takaisin jo seuraavassa puukaupassa parempana hintana. Taimikon varhaishoidoksi saattaa riittää alkuvaiheessa se, että kiertelee vesurin kanssa taimikon ja katkoo istutustaimia varjostavat lepät ja muut vähäarvoiset puut pois. Jos tuntuu, että mönkijää tarvitaan, se kannattaa hankkia. Käytetyn saa muutamalla tonnilla. Taimikonhoitotyötkin on helpompi tehdä, kun loppumatkan palstalle voi kulkea mönkijällä. Liittymään on haettava asiamukainen lupa. 11 Saako taimet halvemmalla, jos ne ostaa suoraan taimitarhalta. 14 Jos olen nyt usean metsänhoitoyhdistyksen jäsen, kannattaako jatkossakin maksaa kaikkien jäsenmaksu. Taimitarhoilta voi saada ylijäämätaimia joskus normaalia halvemmalla. Kun alkuvaiheessa poistetaan etukasvuiset lehtipuut, myöhempi taimikonhoito tulee edullisemmaksi, mikäli se ylipäätään on tarpeen
Lisäksi repun kupeella on patruunataskuksi nimetty vetoketjullinen tila. Ne ovat niin ahtaat, että hihnaa on vaikea ujuttaa soljen läpi. Esimerkiksi reppuosan kiinni kuristavan narun kiristävä solki toimi erinomaisen näppärästi. Repun sammalen vihreä väri on kyseenalainen. Erityisen epämukavaksi tuntemusta ei kuitenkaan voi sanoa. Erinäisiä maastonvärisiä esineitä etsiskelleenä olen silti sitä mieltä, että mahdollisimman räikeät värit ovat parhaita kaikissa metsäkamppeissa. Vihreä ei erotu Ruotsalaisvalmisteinen tai ainakin länsinaapurissa suunniteltu reppu on yksityiskohdiltaan viimeistelty. 37 MAKASIINI 1 • 2015 3329_.indd 37 07/01/15 16:14. Ainoa moite pitää antaa sivutaskut sulkevan hihnan kiinni väännettäville lukitussoljille. Lisähienoutena alumiiniputket on päällystetty muovilla, joten esimerkiksi jahtimiehen kivääri ei kolise rautoihin. Kännykkä, lompakko ja autonavaimet sujahtavat repun läpässä olevaan vetoketjulliseen taskuun. Tiedän kyllä, että moni metsässä liikkuja on mieltynyt maastoon sulautuvaan väriin. Istumakorkeus on luonteva. Reppujakkaraa ei kanneta yleensä kilometrikaupalla, joten haitta on pieni. Välillä on mukava istahtaa. Tasaisella maalla reppujakkara on vakaa ja huoleton istuin. Auki taitettavat jalat ovat tukevaa, mutta kevyttä alumiiniputkea. Soljet ja hihnojen kiinnitykset ovat harkittuja ja toimivia. Reppuosan kurenarun solki on näppärä. Istuinputki on ympäröity muovilla, joka vaimentaa esimerkiksi olalla keikkuvan metsästyskiväärin kolinaa. Levon hetkiin Haglöfsin tilava reppujakkara palvelee kaikkia luonnossa liikkuvia. Haglöfsin Combi -reppujakkaran ohjehinta on 149 euroa. Repun kumpaankin sivutaskuun sopii litran termospullo. Varsinaiseen reppuosaan mahtuu vaivatta neljä puolentoista litran vissypulloa, eväät ynnä työkalut, varakoukku, -mitta ja teräketju. Halvempia ja kalliimpiakin on tarjolla, esimerkiksi Erätukun reppujakkara maksaa noin 30 euroa ja Savotan hieno nahkainen noin 245 euroa. Testisavotalla mukaan pakattiin vielä järeä järjestelmäkamera. Haglöfs Combi -repussa riittää tilaa, peräti 42 litraa. Istuinputket painavat jonkin verran selkään, kun raskaasti lastatun repun nostaa pykälään. pikatesti TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä R eppujakkara on oiva apuväline, oletpa sitten lähdössä savottaan, hirvijahtiin tai vaikkapa Greenpeacen iskuun metsänhakkuita vastaan. Plussat ja miinus + tilava + mukava käyttää + laadukas + kevyt – sivutaskujen soljet Repun hihnat on hyvin suunniteltuja ja toimivia
Metsänkäyttöilmoitus on tehtävä kaksi viikkoa ennen hakkuun aloittamista. Hankintakaupassa puulle maksetaan hankintaeli tie?nvarsihinta, joka sisältää Ensin Pitää olla lEimikko Metsälehti Makasiinin uudessa juttusarjassa, Puukauppakoulussa, paneudutaan puun myynnin saloihin. Ensimmäisessä osassa käydään läpi kaupan suunnittelun avainkysymykset. Hakkuiden perusteena voi olla metsänhoidollinen tarve, vaikkapa ylitiheyden aiheuttama harvennuksen tarve, tai hakkuukypsyyden saavuttaneiden puustojen sadonkorjuu päätehakkuissa. PuukauPPakoulu 1/8 TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä P uukaupan valmistelun ensimmäinen vaihe on selvittää tilan hakkuumahdollisuudet ja niiden sijainti. Tyypillinen hankintaleimikko on parin hehtaarin ensiharvennusmetsikkö. Nämä selviävät esimerkiksi metsänhoitosuunnitelmasta. Pystykaupoissa puusta maksetaan metsänomistajalle kantohinta, ostaja maksaa puunkorjuun. 38 MAKASIINI 1 • 2015 3330_.indd 38 07/01/15 16:13. Leimaaja merkitsee hakkuukohteet kuitunauhoin maastoon ja piirtää niiden rajat kartalle. Metsänkäyttöilmoituksen tekemiseksi leimikko on määriteltävä hankintakaupassakin. Ylivoimaisesti suurin osa yksityismetsien puusta myydään pystykaupoin. Silloin kaupan kohteena on hakkuuoikeus maastoon ja kartalle merkittyyn leimikkoon. Lopullinen kauppahinta määritellään hakkuun yhteydessä tehdyn mittauksen osoittaman puumäärän perusteella. Kauppa perustuu hankintasopimukseen, jossa määritellään myytävä puumäärä puutavaralajeittain sekä puiden luovutusajankohta. Useimmiten hakkuualueen eli leimikon suunnittelee metsänhoitoyhdistyksen tai metsäyhtiön metsäneuvoja. Muista metsänkäyttöilmoitus Pystykaupalla ostetun leimikon korjuusta vastaa puun ostaja. Hankintakaupassa korjuusta vastaa sen sijaan puun myyjä. Puut metsänomistaja voi myydä hankintatai pystykaupalla. Leimaaja arvioi suuntaa antavasti hakkuussa kertyvä puumäärän puutavaralajeittain sekä puunmyyntitulon. Samaan leimikkoon voidaan liittää eri tavoin hakattavia metsiköitä. Useimmiten leimikon suunnittelee metsänhoitoyhdistyksen tai metsäyhtiön metsäneuvoja
Korjuun ulkopuolisella teettävä maksaa hankintalisän korjuuyrittäjälle. Päätehakkuuleimikon vähimmäiskoon pitäisi olla noin 300 kuutiota. ostaja vastaa korjuukustannuksista. Leimikon tuunaaminen on sitä tärkeämpää, mitä huonommasta kohteesta on kyse. siihen voi kuulua eri tavoin hakattavia metsiköitä, esimerkiksi harvennusta ja päätehakkuuta. MEtsänkäyttöiLMoitUs: Myyntipuun hakkuusta on ilmoitettava suomen metsäkeskukselle kaksi viikkoa ennen hakkuun aloittamista. Talvileimikot eivät houkuttele Leimikoiden menekki riippuu niiden korjuumahdollisuuksista ja -ajoista. kEsäLEiMikko: leimikko voidaan korjata kesäaikaan, mutta ei kelirikon vallitessa. Samoin mäntyja kuusivaltaiset päätehakkuukohteet kannattaa jakaa omiksi leimikoikseen. Nämä kiinnostavat ostajia aina eniten. Tämän vuoksi tukkivaltaisiin päätehakkuuleimikoihin ei kannata liittää harvennuskohteita, koska varsinkin sahat tapaavat karsastaa harvennuskohteita. kELirikkoLEiMikko: leimikon maasto ja sieltä johtava tiestö kestävät puunkorjuun ja autokuljetuksen kaikkina vuoden aikoina myös kelirikon vallitessa. Metsälehti Makasiinin Puukauppakoulu jatkuu koko vuoden. Jatkossa pureudutaan seuraaviin aiheisiin: Makasiini 2: ostotarjoukset ja tarjousten vertailu Makasiini 3: Puukaupan tekeminen Makasiini 4: korjuun valvonta Makasiini 5: Puukaupan päättäminen Makasiini 6: Puukaupan juridiikka Makasiini 7: Puutavaran mittaus Makasiini 8: erimielisyyksien ratkominen Sanastoa LEiMikko: Maastoon ja kartalle merkitty, hakattavaksi tarkoitettu alue. harvennuksia ei kannata Paremman hinnan toivossa lykätä 39 MAKASIINI 1 • 2015 3330_.indd 39 07/01/15 16:13. PystykaUPPa: kaupan kohteena on hakkuuoikeus leimikkoon. Myös nämä kiinnostavat ostajia kovasti. Vain roudan aikaan korjattavien talvileimikoiden myynti on lähes aina vaikeaa. Tällöin kannattaa kärkkyä otollista hetkeä, jolloin varsinkin tukkipuun kantohinnat ovat keskimääräistä korkeammat. Pystykaupoilla metsänkäyttöilmoituksen tekee yleensä myyjä tai leimaaja. Tuunaaminen kannattaa Huolellisesti suunniteltu leimikko lisää ostajan kiinnostusta. Pienillä, 20–30 hehtaarin tiloilla järkevän kokoisia leimikoita voi myydä suunnilleen viiden vuoden välein. Sama ostaja ei yleensä maksa parasta hintaa sekä mäntyettä kuusitukille. Laimeinta niiden kysyntä on joulun tienoilla, kun ostajilla on laarit täynnä talvileimikoita. Myyjä vastaa puunkorjuusta ja sen kustannuksista. Kelirikkoja kesäaikaan korjattavat leimikot ovat haluttuja. HankintakaUPPa: kaupan kohteena tienvarteen toimitettu puuerä. Näin sekä mäntyettä kuusitukille voidaan etsiä parhaan hinnan maksava ostaja. Kuitupuun hintavaihtelut ovat vaimeampia kuin tukkipuun, joten metsänhoidollisesti tarpeellisten harvennushakkuiden tekemistä ei ole järkevää lykätä paremman hinnan toivossa. Eteläja Keski-Suomessa tämä tarkoittaa yli hehtaarin hakkuualaa. Raivaamattoman suometsän harvennus kiinnostaa ostajia vielä vähemmän kuin valmiiksi raivatun. kauppahinta määritellään tienvarressa tai tehtaalla mitatun puumäärän perusteella. Myös ennakkoraivausten teettäminen ennen puukauppaa helpottaa harvennusleimikon myymistä. Näiden kauppa on aina vaikeaa. Jo korjattujen puiden myynti voi olla vaikeaa. Pienemmillä kohteilla koneiden siirtokustannukset alentavat kantohintaa. Tämä tarkoittaa kunnollisia maastomerkintöjä, valmiiksi katsottuja puutavaran varastopaikkoja sekä lupia niiden käyttämiseen, jos puut on varastoitava naapurin maille. Älä pilaa leimikkoasi Metsänomistajan edun mukaista on laatia leimikoita, jotka kiinnostavat mahdollisimman monia ostajia. Kokenut puukauppa-asiantuntija neuvoo paketoimaan leimikkoon mahdollisimman yhdenmukaisia metsiköitä: Harvennukset ja päätehakkuut on edullisinta myydä erillisinä leimikoina. Myyjälle maksetaan puista kantohinta. Puun korjuuta ei pidä aloittaa ennen hankintasopimuksen tekemistä. Ammattilaiset kutsuvat tällaista kytkykauppaa leimikon pilaamiseksi. kauppahinta määräytyy korjuussa mitatun puumäärän perusteella. ostaja vastaa puunkorjuusta. Niiden parasta myyntiaikaa ovat kevät, kesä ja pitkään sateisina jatkuvat syksyt. Itse puut korjaava myyjä saa palkakseen hankintalisän. myös puunkorjuun osuuden eli hankintalisän. Harvennuksia voi tarjota hieman pienempinä leimikoina kuin päätehakkuita. taLviLEiMikko: upottavan maaston tai kehnon tiestön vuoksi puun korjuu ja autokuljetus onnistuu vain talvella roudan aikaan
Selvityksessä käytiin läpi kymmenittäin tutkimuksia. O sc ar Ja ra m a/ IIa P W Ik Im ed Ia cO m m O n s Boreaalisen vyöhykkeen metsänkasvatustapojen kannattavuusvertailua eri tutkimuksissa MITTARI Taloudellinen mittari Puuntuotos Muut hyödyt tai monta yhtaikaa Erisuuntaisia tuloksia Lähde: Hietala, J., Kosenius, A-K., Rämö, A-K. Tulokseen sisältyy kuitenkin paljon epävarmuutta, joten tutkijat aikovat tehdä lisää analyyseja. Toisaalta jatkuva kasvatus tuottaa enemmän tukkia pienemmillä kustannuksilla sekä tasaisemmat hakkuutulot. Säätiön tavoitteena on saada pysyvä metsäpolitiikan, erityisesti kansainvälisen politiikan professuuri maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. Taigapunkkeja jo Pirkanmaalla Puutiainen on levinnyt jo Lapin eteläosiin asti. Metsien hiilinielu yllätti Metsät saattavat jarruttaa ilmastonmuutosta aiemmin luultua tehokkaammin. Mutta kun ei löydy, osoittaa PTT:n ja Metsäyhdistyksen tuore selvitys. Ja sama toisin päin: ”Jatkuvan kasvatuksen metsä ei välttämättä olekaan erityisen peitteinen, jos puuntuotannon kannattavuus on metsänomistajan ensisijainen tavoite”, Hannes Mäntyranta Metsäyhdistyksestä toteaa. Tiedot perustuvat Turun yliopiston keräämiin kansalaisten havaintoihin. Tulokset menivät kuitenkin ristiin. EERO SALA UUden metsälain myötä moni metsänomistaja harkitsee jatkuvaan kasvatukseen siirtymistä. Selvityksen mukaan eri tutkimuksia on vaikea verrata toisiinsa, varsinkin pitkien aikavälien arvioihin liittyy vääjäämättä epätarkkuuksia. Niistä runsas 40 antoi jollain tavalla kuvaa paremmuudesta – suuntaan tai toiseen. Lopputulos on yhtälö, jonka muodostavat metsikkökuvion ominaisuudet, metsänomistajan tarpeet ja arvot – sekä suuri joukko tuntemattomia tekijöitä. Huolestuttavampi uutinen on, että taigapunkki eli Siperian puutiainen on levinnyt Pirkanmaalle. Professuuri painottuisi koulutukseen. Suoalueelle, jonka pinta-ala on runsas kolmannes Suomesta, on varastoitunut yli kolme miljardia tonnia hiiltä. Selvityksen mukaan tutkimuksista on turha hakea vastausta siihen, kannattaako tasaikäiskasvatuksesta siirtyä jatkuvaan kasvatukseen tai ylipäänsä kumpi metsänkasvatusmenetelmistä on parempi. Kanta on vahva Järvi-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa. TUTKITTUA Tutkimuksella ei paremmuus ratkea Amazonilla isot hiilivarastot Amazonin sademetsän laajimman suon kokonaispinta-ala ja hiilivarasto on kartoitettu ensimmäistä kertaa. Suoalueen suojelulla voitaisiin tutkijoiden mukaan välttää suuret hiilipäästöt. Kasvatusmenetelmän valinta täytyy siis edelleen tehdä enemmän tai vähemmän mutu-tuntumalta. Taigapunkki levittää borrelioosia ja aivokuumetautia. Tutkimukset eivät myöskään huomioi kasvatusmenetelmien erilaisia riskejä. PTT työpapereita 164. 2014. Säätiö on lahjoittanut yliopistolle 200 000 euroa ja sitoutunut lahjoittamaan 600 000 euroa lisää seuraavien kolmen vuoden aikana. Tasaikäismetsän kannattavuutta lisää suurempi puuntuotto. Valinta tunteella Metsänomistamiseen liittyy toki muitakin kuin taloudellisia arvoja. Kansainvälisen tutkijaryhmän satelliittianalyysin tulos oli, että Euroopan metsät sitovat noin miljardi tonnia hiilidioksidia vuodessa – yli 600 miljoonaa tonnia enemmän kuin hallitustenvälinen ilmastopaneeli on aiemmin arvioinut. Säätiö rahoittaa professuuria Metsämiesten Säätiö ryhtyy rahoittamaan metsäpolitiikan professuuria Helsingin yliopistossa. ”Säännöllisiä tuloja haluava metsänomistaja saattaa tästä syytä suosia metsikössä eri-ikäiskasvatusta. Jos suon hiilimäärä vapautuisi ilmakehään, se vastaisi noin 40:tä prosenttia koko maailman fossiilisten polttoaineiden vuosittaisista hiilipäästöistä. Sen sijaan Suomenselän alueella puutiaisia on harvemmassa. Tasa-ikäiskasvatus kannattavampi Eri-ikäiskasvatus kannattavampi 6 8 4 7 4 3 4 1 Tulokset ristissä 40 MAKASIINI 1 • 2015 40 MAKASIINI 1 • 2015 3331_.indd 40 07/01/15 16:13. Puutiaiskyselyyn saatiin yli 4 300 vastausta. & Horne, P. Toisaalta koko metsätilan tulovirta voi olla hyvin tasaista tasaikäiskasvatuksessakin”, tiivistää PTT:n metsäekonomisti Jyri Hietala. Siksi olisi kätevää, jos tieteestä löytyisi selkeä vastaus ratkaisun tueksi. Metsätalouden taloudellinen tulos eri kasvatustavoissa. Jos tavoitteena on jatkuva puupeite, myös jatkuvassa kasvatuksessa hakkuita on vähennettävä puuntuoton kustannuksella
Kun viila kuluu, siirrän sen kotiverstaalle, jonka viilapenkissä teroitan sillä terät vielä monena iltana. Laatikko itsessään suojaa sahaa monilta kuljetuksen aikaisilta kolhuilta. Metsäläisen allakka JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Niiden avulla päivä on aina jatkunut, vaikka molemmat sahat olisivat karahtaneet puun sisällä piileskelevään piikkilankaan. Ketjunkin sillä kiristän. Joka tankkauksella rasvaan myös kärkipyörän pikkuprässillä. Y hdellä sahalla aikanaan aloitin, ja muutamakin työpäivä jäi tyngäksi saharikon vuoksi. Ne vasta oivat pelit ovat: sahan lisäksi niihin mahtuu myös riittävästi tarvikkeita. Satuin saamaan vuosia sitten sahakaupan kylkiäisenä pari muovilaatikkoa, varta vasten moottorisahan kuljetukseen tehtyjä. Jos työ on ollut turhaa, olen haaskannut elämästäni kymmenen sekuntia. Uudehko viila on myös pakolliMoottorisaha aarrelaatikossa Hakkuulle mukaan varasaha varaterä ja -laippa työkalut 41 MAKASIINI 1 • 2015 41 MAKASIINI 1 • 2015 3332_.indd 41 07/01/15 16:12. Nostokoukkuni kahvan sisällä on liitu, jolla merkkaan tukit, mutta sekin joskus katkeaa tai katoaa. Hyviin sahoihin ei juuri isoja vikoja tule, mutta joskus terä karahtaa kiveen tai menee poikki. Yhdistelmäavain on tärkein. Tukkiliitu roikkuu mukana kuminauhassa, jonka toisessa päässä on hakaneula. Oranssi muovilaatikko rientää hätiin, sen päällä saan ketjun ja näkökyvyn sovitettua toisiinsa. Kaikki eivät tätä työtä tee, mutta luulen, että näin laippani kestävät kauemmin kuin muilla. Jos istujalle löytyy kanto tai reppujakkara, eväät on ruhtinaallista syödä oranssilta pikkupöydältä. Tarvittaessa sipaisen käynnistinkotelon ilmaraotkin puhtaiksi. M aailman turuilla olen nähnyt monen monituista moottorisahaa kierimässä sekalaisen tavaran joukossa auton lavalla tai tavaratilassa. Sen päälle voi laiha poika istahtaakin. Omakin sahani saattoi saada samaa kohtelua joskus ammoisina aikoina. Sen meisselipäällä avaan ja suljen korkit sekä avaan päällikotelon pikalukot. Eipä tarvitse tehdä maastossa pientäkään remonttia, sen kun vaan tempaisee kakkossahan käyntiin. Kaksi viilantyöntöä riittää kiveen käymättömälle terälle. Jo lakkasi saha liukumasta. Oranssissa laatikossa on liitu varalla. Siperia on opettanut, että varaosia ja työkaluja tarvitaan. nen, teroitan sahani joka tankkauksen yhteydessä. Ainakin roskat ja jäätyvä vesi poistuvat vaseliinin mukana kärkipyörän väleistä. Kun ensimmäinen sahani ikääntyi, hankin tietysti uuden, vanhaa kuljetin varasahana. Pienempi kiintopää sopii kytkinkopan muttereihin, isolla kiintopäällä avataan tulppa. Myös terälaippa voi rikkoutua tai öljykorkki kadota. J a kun tarkka poika olen, oranssi laatikkoni pitää sisällään myös maalisudin. Kaksitehoiset kakkulat edellyttävät nykyään sopivankorkuista teroituspaikkaa. Siitä asti autoni lavalla on aina kulkenut kaksi sahaa, ja usein on kaveria tarvittu. Nyttemmin molemmat Huskuni kulkevat hienoissa oransseissa muovilaatikoissa. U seimmiten teroitan sahan avolava-autoni takalaidan päällä. Sillä putsaan kummankin korkin ympäristön ennen tankkausta. Tu u li kk i Si RO lA Muovi on liukas, joten kuljetan mukana kumimatonpalasta, joka tarraa niin sahaan kuin muovilaatikkoonkin. Uusi laippa ja ketju oleilevat pysyvästi laatikossa. Vaan onpa käynyt niinkin, että molemmissa peleissä on vaivaa. Vain ahneus on minut siihen ajanut. Monesti olen matkassa traktorilla, jossa ei ole kunnon teroitustasoa
Metsätilan suKupolvenvaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Johtuuko se jalostuksesta vai onko vain sattunut hyviä kasvupaikkoja. LEO SAASTAMOINEN Onko kuusentaimien kasvu nopeutunut. Ihmettelin 1960-luvun alkupuolella itsekin entisille laidunmaille ja tukkikoivikoiden alle istutettujen kuusten hidasta alkukehitystä. Käyttäjälle jää vastuu käyttötarkoitusta vastaavan öljyn valinnasta ja tietenkin bensiiniin sekoitettavan öljyn määrästä. Vielä hitaammin ovat kasvaneet varttuneissa kuusikoissa luonnontaimet, jotka ovat ylittäneet Metsäntutkimuslaitoksen jatkuvan kasvatuksen koealoilla rinnankorkeuden vasta 50 vuoden iällä. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Muokattuun maahan istutettavat kuusikot ohittavat parhailla kasvupaikoilla kolmen metrin pituuden jopa alle vuosikymmenessä. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. Ennen sanottiin, että kuusentaimi juroo vuosikausia. luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Kun tähän lisätään paakkutaimien tasapainoinen juuri-versosuhde, oikea istutussyvyys ja keväthallojen harvinaistuminen, ei kasvun ihmettä tarvitse ihmetellä. Tämä tarkoittaa, että bensiiniin lisätään öljyä 2,5 prosenttia laskettuna seoksen kokonaismäärästä. Kannattaa myös tarkistaa koneen valmistajan suositukset. Kasvu jatkuu tämänkin jälkeen vauhdilla, jota muutaman vuosikymmenen takaiset tuotostaulukot ja kasvumallit eivät pysty alkuunkaan ennustamaan. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Niihin ei mikä tahansa 2-tahtiöljy käy. Koneet Leo Saastamoinen Metsätalousinsinööri, agrologi ja pienkoneiden asiantuntija. Ihan kuin nykytaimet lähtisivät kasvuun nopeammin. Käykö sahoille sama öljy. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Käykö mikä tahansa 2-tahtiöljy. Saman bensiiniseoksen käyttäminen vähentää mukavasti bensiiniastioiden määrää, eikä vanhoja bensoja jää astioihin. Jos olet epävarma sopivan öljyn valinnasta, käänny pienkoneita myyvän ja huoltavan liikkeen puoleen. KARI MIELIKÄINEN Nykyisten kuusentaimien hyvää kasvua selittää ennen muuta muokatun kasvualustan kuohkeus. Syyt olivat monet: järeän ylispuuston varjostus ja ankara juuristokilpailu, muokkaamattoman maan tiiviys, avojuuritaimien istutusvirheet ja kylmä vuosikymmen. Itse olen käyttänyt 2,5 prosentin öljymäärää 98E-bensiiniin. Moottorija raivaussahaan käy sama 2-tahtiöljy, jos molemmat koneet ovat toimintaperiaatteiltaan samanlaisia kaksitahtikoneita. Öljyn valinnassa on otettava huomioon, että moottorija raivaussahat ovat ilmajäähdytteisiä, kuumana käyviä ja nopeakäyntisiä koneita. Kuusikon päätehakkuujäreys saavutetaan usein jo 50 vuoden iällä eli vuosikymmeniä aiemmin kuin edellisen sukupolven luonnonmetsissä. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET KYSY pois! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Väheksymättä metsänjalostuksen saavutuksia uskon, että tärkein tekijä on muokatun kasvualustan kuohkeus ja lämpimyys sekä juuristokilpailun vähäisyys avomaalle istutetussa kuusikossa. Jotta tämä onnistuisi täydellisesti, on öljyn täytettävä koneiden ja öljynvalmistajien asettamat vaatimukset. M IK KO RI IK IL Ä 42 MAKASIINI 1 • 2015 42 MAKASIINI 1 • 2015 3333_.indd 42 07/01/15 16:11. Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Seosöljyn tehtävänä on muodostaa voiteluainekalvo koneen laakereille sekä sylinterin ja männän väliin. Öljyjen myyntipakkauksessa on merkinnät, minkä tyyppisiin koneisiin öljy käy. Kannattaako raivausja moottorisahalle ostaa samanmerkkistä öljyä. Nykyisten paakkutaimien alkukehitys on kuin toiselta planeetalta. Metsänjalostuksen antama lisäkasvu on taimikkovaiheessa arviolta 10 prosenttia eli noin yksi vuosi vuosikymmenessä
VÄINÖ SIKANEN Yhteismetsäosuuteen saa huojennuksen, kun se siirtyy maataloutta harjoittavan maatilakokonaisuuden siirron yhteydessä tuohon maatilaan kuuluvaan kiinteistöön liittyvänä. Siksi istutetuissakin lehtikuusikoissa taimia on vähän, lähinnä teiden penkoilla ja ojissa. Haamutilat tai metsätilat, jotka ovat kaukana varsinaisesta maataloutta harjoittavasta maatilasta, eivät pääse spv-huojennuksen piiriin. Maaja metsätalousmaa on vain lähisukulaisten kaupoissa verovapaa. Jos asutte talossa kaksi vuotta ja vakituinen osoitteenne on myytävään kiinteistöön, niin kauppa on verovapaa. Se, ettei lehtikuusi ole tänne ehtinyt, johtuu sekä ilmastosta että lehtikuusen kanssa kilpailevista puulajeista. Jos myytte kiinteistön, niin myynLehtikuuset menestyvät parhaiten ilmastossa, jossa kesä on kuuma ja talvi kylmä. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Jos kauppahinta on 51 prosenttia käyvästä arvosta, niin 49 prosenttia käyttämättömästä metsävähennyksestä siirtyy luovutuksen mukana uudelle omistajalle. VÄINÖ SIKANEN Siirtyykö metsävähennys. Vai onko niin, että se ei ole vielä ehtinyt palata jääkauden jälkeen takaisin. Metsämaa on edelleen perikunnan nimissä. Kauppahinta oli 51 prosenttia käyvästä arvosta, joten kaupasta ei syntynyt verotettavaa lahjaa. Kysyjän esittämä vaihtoehto on todennäköisin, sillä lehtikuusi menestyy meillä erinomaisesti istutettuna. SH U TT ER ST O CK 43 MAKASIINI 1 • 2015 43 MAKASIINI 1 • 2015 3333_.indd 43 07/01/15 16:11. Siperian kylmimmissä osissa se on ainoa metsäpuu! Siperianlehtikuusi on valopuu aivan kuten mäntykin. Mikä lehtikuusta viivyttää. SEPPO VUOKKO Saako yhteismetsäosuudellekin verohuojennuksen. Lehtikuusen todellinen valtakunta alkaa vasta Uralin takaa, vaikka lähimmät luontaiset esiintymät ovat jo Äänisen tienoilla. Saammeko 55 pykälän mukaisen huojennuksen myös yhteismetsän osuudelle, jos jatkamme maatilalla maataloutta. Jos vastike on enintään 75 prosenttia käyvästä tai sen alle, niin silloin luovutus sisältää lahjaa ja lahjan osalta siirtyy käytettävissä olevaa metsävähennystä. Mänty, kuusi ja koivut ehtivät tänne ensin, mikä on hidastanut olennaisesti lehtikuusen leviämistä. Miten tulkitaan luovutusvoitto kiinteistön kauppatai muussa luovutustilanteessa. Taimettuminen edellyttää paljasta maata ja valoa – siis kuloa, myrskytuhoa tai hakkuuta. Pitääkö minun muuttaa kiinteistö vakituiseksi asuinpaikakseni, vai tulkitaanko nykyisellä menolla mahdollinen kauppa sukulaiselle tai vieraalle verovapaaksi. Käytetty metsävähennys ei siirry. VÄINÖ SIKANEN Pitäisikö muuttaa. Siirtyykö käyttämätön metsävähennys lahjanluonteisessa kaupassa, kun kysymyksessä on maatilan luovutus kaupalla. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki nistä menee normaali luovutusvoittovero. Hankintahintaolettamaksi hyväksytään 40 prosenttia kauppahinnasta, joka on verovapaata osuutta. Osatekijänä on viileänkostea, mereinen ilmastomme. Ostin silloin mainitun osan kiinteistöstä vanhemmiltani. Varttuneiden puiden varjossa ja paksussa sammalikossa se ei onnistu. Lehtikuuset menestyvät parhaiten ilmastossa, jossa kesä on kuuma, talvi kylmä ja sademäärä niukanpuoleinen. Uralin tällä puolella lehtikuusella on pieni merkitys: lehtikuusivaltaisten metsien osuus on parhaimmillaan vain prosentin luokkaa. Talo on ollut aktiivisessa käytössä, mutta en ole ollut kirjoilla kiinteistöön. Olemme perimässä maatilan, johon kuuluu yhteismetsän osuus. Olen omistanut entisen kotitilani asuinja talousrakennukset sekä pellot vuodesta 1984 lähtien. Lahjan osalta ratkaisevaa on 75 prosentin raja eli varsinainen lahjanluonteisuuden raja. 60 prosenttia katsotaan luovutusvoitoksi, josta menee 30 tai 32 prosenttia luovutusvoittoveroa. Miksi lehtikuusi ei kasva meillä luontaisesti. Aikaisempien jääkausien välisinä leutoina kausina lehtikuusi ehti Suomeen asti: sen osoittaa Vuotson kanavan kaivutöissä löytynyt kymmenien tuhansien vuosien ikäinen lehtikuusen runko. Kannattaa Kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys
Leski voi kuitenkin olla niin heikentynyt, ettei asioiden hoito tahdo onnistua. Myös yhtymässä päätökset on tehtävä yksimielisesti. Tappion voi vähentää omassa verotuksessa muista pääomatuloista tai alijäämähyvityksenä ansiotulon verosta. Ryhtiä yhtymän metsätalouteen saa laatimalla yhteishallintosopimuksen, jossa sovitaan toiminnan jatkamisesta yhdessä määräajan tai toistaiseksi. Voidaankin väittää, että yhteismetsä on turvallinen metsäsijoittamisen muoto. 44 MAKASIINI 1 • 2015 3311_.indd 44 07/01/15 16:10. Asiat eivät yhteismetsässä yleensä jumiudu. Yhteismetsien lukumäärä on yli kaksinkertaistunut sen jälkeen, kun yhteismetsälakiuudistuksessa vuonna 2003 tehtiin mahdolliseksi yhteismetsän perustaminen metsänomistajien omin päätöksin. Sille, että kuolinpesän asioista pitäisi päättää yksimielisesti, molemmat viittaavat kintaalla. Yhtymäosuus on kiinteää varallisuutta toisin kuin perikuntaosuus, joka katsotaan irtaimeksi omaisuudeksi. Kuolinpesän yhteishallintosopimuksesta säädetään perintökaaren 24. Osakkaan kannattaisi suhtautua perikuntaomistukseen väliaikaisena vaiheena, jossa seuraava askel on omistuksen uudelleenjärjestely tai metsän myyminen ja rahojen jako. Lapset metsän perineinä omistajina eivät taas voi päätöksiä tehdä niin kauan, kun hallintaoikeus on erotettu omistusoikeudesta. Veli puolestaan painelee viikonloppuisin metsään raivaussahan kanssa ja myy puuta ajatellen, että jostain palkka tehdylle työlle on otettava. ensimmäiseksi pohditaan yhteisomistuksen vaihtoehtoja. Sen nojalla leski voi päättää yksin metsäasioista jäljellä olevan elinaikansa. Siskoa hän ei tähän sotke, koska hänen mielestään asiat menisivät silloin vielä pahemmin sekaisin. Metsäsuunnitelmasta nähdään tuottoennuste, arvon nousun ennuste ja sen avulla tehdään vuotuinen talousarvio. On vaikeaa – oikeastaan mahdotonta – ajatella perikuntaa pitkäjänteisen, liiketoiminnallisen metsätalouden harjoittajana. Metsä muuttuu vihreästä kullasta mustanharmaaksi taistelukentäksi. Yli neljäsosa yksityismetsistä on yhteisomistuksessa: perikunnilla, verotusyhtymillä ja yhteismetsillä. Parhaimmillaan metsä tukee jokaisen perikunnan jäsenen yksityistaloutta ja täyttää muitakin odotuksia. PERINTOMETSÄ T uottaapa metsä miten paljon tahansa ja onpa sen arvo miten huikea tahansa, jää sen taloudellinen vaikutus omistajalleen mitättömäksi, jos yhteisiä päätöksiä ei saada aikaan. aHonen Uudella Perintömetsä-palstalla yksityismetsätalouden asiantuntija Pirjo Havia tarkastelee metsänomistusta, sukupolvenvaihdoksia ja verotusta. Verotusyhtymässä, jota myös metsäyhtymäksi tai maatilayhtymäksi kutsutaan, osakas omistaa metsästä murto-osan. Pieni varoituksen sana: auvoisuus voi muuttua paljon ajan saatossa, esimerkiksi osakkaiden vaihtuessa. Toisessa ääripäässä perikunnan jäsenet pitävät mykkäkoulua. luvussa, siitä saa osviittaa myös yhtymässä laadittavaan sopimukseen. Yhtymän osakkaiden välisestä yhteishallintosopimuksesta ei ole erityisiä säännöksiä. Yhtymässä taloudellisia etuja Yhtymän osakkaalla on selvempi asema kuin kuolinpesän osakkaalla. Tyypillinen ajautumistilanne seuraa puolisoiden keskinäistä hallintaoikeustestamenttia. Siinä voidaan sopia myös toiminnan harjoittamisen yhteiset linjaukset ja taloudelliset tavoitteet. Sisar epäilee, että veli myy metsästä puuta ja laittaa rahat omaan taskuunsa. Yhteismetsän osakaskunta tekee päätökset enemmistöpäätöksinä, äänivalta on sidoksissa osakkaan omistamaan osuuteen. Perikuntia laidasta laitaan Perikuntaomistus näyttäytyy toisinaan auvoisena yhteisenä hankkeena, jossa osaavat voimat kootaan yhteen ja metsää hakataan sekä hoidetaan yhteistuumin, hyvässä hengessä. Yhtymässä on taloudellisia etuja verrattuna kuolinpesään: kukin osakas vastaa veroista ja menoista vain omistusosuutensa suhteessa, yhtymäosuus on kiinteänä omaisuutena kiinnityskelpoinen, verotettava tulos jakaantuu osakkaille verotettavaksi. Yhteismetsässä metsiä hoidetaan ja hakaYhteinen tahto haussa TeksTi Pirjo Havia Piirros j.P. Lisäksi yhtymäosuuden kauppaa lähiomaiselle koskee luovutusvoiton verovapaus ja kaupasta syntyy metsävähennysoikeus. Yhteismetsä sijoitustoimintaa Yhteismetsän tarkoitus on tuottaa osakkailleen kestävästi metsätalouden tuloa. Liian usein omistusmuotoon ajaudutaan sen sijaan, että se olisi harkiten valittu. Mutta kysyä ei voi, sillä veljen kanssa ei puhuta
Joissain tilanteissa on mahdollista saada tuottoa myös osuuden arvonnousun kautta, sillä osakas voi halutessaan myydä osuutensa. Hyviä merkkejä on paljon ilmassa. taan metsäsuunnitelman mukaan. Osakas ei yksin voi asettaa yhteismetsäomistukselleen taloudellisia tavoitteita, vaan on riippuvainen osakaskunnan yhteisistä päätöksistä. Turvaa antaa se, että maaperän tuottokyky ei hevillä häviä. Metsänomistajan pitää voida tehdä päätöksiä omien tavoitteidensa pohjalta, häiriöttä, luotettavan tiedon ja laadukkaan palvelutarjonnan tukemana. Omistaja voi jaetun ylijäämän perusteella laskea sijoitetun pääoman tuoton, joka vaihtelee paljon eri yhteismetsien välillä. Puulle povataan kasvavia ja monipuolistuvia markkinoita. Metsässä toimimisen kivijalkana ovat metsänomistajan päätökset. Sen voi esimerkiksi metsän sukupolvenvaihdoksessa luovuttaa erikseen metsätilasta irrotettuna. Useimmiten osakas saa osuudelleen tasaista, vuotuista tuottoa verottomana ylijäämänä. kultaomenoita metsästä on poimittavissa niin metsänomistajille kuin metsässä työtä tekeville ammattilaisille, niin metsäteollisuudelle kuin matkailu-, luonnontuoteja ympäristöalan toimijoille. Osakkaat päättävät ohjesäännöstä, jossa linjataan hallinnon ja toiminnan periaatteet. Yhteismetsät käyttävät yleisimmin talousmittarina osakkaille jaettavaa ylijäämää (€/v/osuus). Yhteismetsäosuus on kiinteää omaisuutta. riskejä – kuten myrskytuhoja ja metsäpaloja – varten voi tosin metsän vakuuttaa. Vielä yhteismetsää selkeämmin metsätalouden harjoittaminen liiketoimintana voisi toimia osakeyhtiössä. 45 MAKASIINI 1 • 2015 3311_.indd 45 07/01/15 16:10. Omien tavoitteiden pohjalta Metsä ei yleensä tuota pikavoittoja, eikä se ole riskitön sijoitus
Pirjo Havia kuitenkin korostaa, että valtaosa sukupolvenvaihdoksista sujuu sutjakkaasti. päivänä 2015 klo 16.15. Havia on nähnyt, miten kysymykset ovat muuttuneet ja positiiviseen suuntaan. Kirjoittanut kirjoja metsätilojen sukupolvenvaihdoksista ja yhteismetsien hallinnosta. Se maksetaan laitokselle, joka ottaa apurahan saajan työsuhteeseen, mihin hakijan tulee saada hakemukseen liitettävä laitoksen suostumus. ”Lisävaikeuksia muutenkin vaikeaan tilanteeseen tulee, jos kaikkea sovittua ei ole dokumentoitu.” Varallisuus on kasvanut ja järjesteltävänä on usein paljon muutakin omaisuutta kuin metsää. OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiön ja Kyösti Haatajan säätiön hallitus Tarja Aho PL 308, 00101 HELSINKI OP_saatiot_230x297_Metsalehti.indd 1 12/3/14 2:55 PM Pirjo Havia . Ongelmavyyhtejä ovat kuolinpesät, joissa osakkaina on toisia kuolinpesiä ja verotusyhtymiä. ”Nykyään mietitään, miten omistusmuoto vaikuttaa metsätilan toimintaan, ei pelkästään verorasitukseen. Muut osakkaat voidaan huomioida muulla omaisuudella.” Havian mielestä sukupolvenvaihdoksen verotuksen suurimmat muutostarpeet ovat pienissä asioissa. Siihen mahdollisesti sisältyvistä henkilökohtaisista apurahoista tulee jokaisesta tehdä oma hakemuksensa. Apurahojen saajilta edellytetään kirjallinen tutkimusraportti ja lyhennelmä tuloksista. Pirjo Havia korostaa, että valtaosa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista sujuu ongelmitta. Työskennellyt Kainuun metsäkeskuksessa 1988–2001, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa 2001–2012. . Apurahat myönnetään pääsääntöisesti vuodeksi kerrallaan, mutta menestyneitä tutkimusryhmiä, post doc -tutkijoita ja jatkoopiskelijoita voidaan rahoittaa useamman vuoden ajan. Lähetetyt hakemukset voidaan käsitellä molempien säätiöiden tieteellisissä toimikunnissa, jos se on hakijan edun mukaista. Kun mukaan tulee kaksi sukupolvea, niin riskit kasvavat. ”Kun on niin pitkä kokemus. ”Muu omaisuus myös helpottaa kuolinpesien jakoja, koska metsäomaisuus voidaan keskittää sellaiselle, joka on siitä kiinnostunut. Pari vuosikymmentä sitten metsänomistusta pohdittiin ensisijaisesti verotuksen kannalta ja mietittiin, onko kuolinpesä verotusyhtymää veroedullisempi. Metsänomistajat ovat koulutetumpia ja näkevät enemmän vaihtoehtoja. Elinaikana tehtäviä sukupolvenvaihdoksia lisäisi, jos perintöja lahjaverotuksessa lähipiiriin katsottaisiin myös sisarukset ja heidän lapsensa.” PareMPaan suuntaan Metsänomistamiseen liittyvät pohdinnat ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan, uusi palstanpitäjä Pirjo Havia arvioi. Tutkimusryhmälle myönnettävällä apurahalla katetaan aputyövoiman palkkausja muita tutkimuskuluja. ”Metsät halutaan usein pitää suvussa, vaikka omia perillisiä ei olisikaan. Hakemukset laaditaan säätiöiden kotisivuilla internet-osoitteessa www.tutkimusapurahat.fi löytyvällä hakujärjestelmällä tai hakulomakkeella, joita saa postitse alla olevasta osoitteesta. Jatko-opiskeluun myönnettävän apurahan enimmäismäärä on 25 000 euroa vuodessa. Apurahan saajan tulee ilmoittaa apurahastaan Melalle, jos työskentely kestää yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja vuotuinen tulo on vähintään 3.715,29 euroa vuoden 2014 tasossa. Sen jälkeen hakemuksia ei voi täydentää eikä myöhästyneitä hakemuksia voida ottaa huomioon. Aloitin näiden asioiden kanssa 1980-luvulla Kainuun metsäkeskuksessa”, Havia vastaa, kun kysytään miksi juuri hän. Suurien apurahojen/tutkimushankkeiden osalta hakijan edellytetään omistautuvan päätoimisesti tutkimukseen. perintömetsä TeksTi Mikko Häyrynen kuva seppo saMuli M etsälehti Makasiinin uudella Perintömetsä-palstalla käsitellään metsänomistamista ja etenkin sukupolvenvaihdoksia, metsäverotusta ja muuta metsäomaisuuden hallintaa. Kuolinpesä voi toimia hyvin kymmeniä vuosia, jos toimitaan yhden sukupolven sisällä. KYÖSTI HAATAJAN SÄÄTIÖN APURAHAT Apurahoihin on varattu 100 000 euroa. Etusijalla ovat tutkimukset, jotka liittyvät rahoitusalaan tai osuustoimintaan. OP-POHJOLA-RYHMÄN TUTKIMUSSÄÄTIÖN APURAHAT Apurahoihin on varattu 1 100 000 euroa, ja ne on tarkoitettu taloustieteellisiin tutkimuksiin ja jatko-opintoihin. Apurahan saajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Vuodesta 2012 yrittäjänä MetsäPremium Oy:ssä. Apurahaa voi hakea a) henkilökohtaiseen tutkimukseen b) tutkimusryhmän toiminnan rahoittamiseen c) päätoimiseen post doc -tutkimukseen ja d) päätoimiseen jatko-opiskeluun. 46 MAKASIINI 1 • 2015 3334_.indd 46 07/01/15 16:25. Päätoimisiin jatko-opintoihin myönnettävä apuraha on mahdollista yhdistää myös tohtorikoulutettavan palkalliseen työsuhteeseen, niin että ne yhdessä mahdollistavat kokopäiväisen jatko-opiskelun. Hakijan tulee toimittaa säätiöön työnantajan lausunto järjestelyn toteutumisesta. Jos on ajauduttu vaikeaan tilanteeseen, niin osataan tehdä korjaavia toimia.” Samalla metsänomistukseen on tullut enemmän kysymyksiä mietittäväksi ja myös asiantuntijalle tulevat kysymykset ovat vaikeutuneet. . Valtaosa sujuu ongelmitta Kun metsäperinnöistä puhutaan, niin herkästi puhutaan ongelmista. Vuotuinen enintään 65 000 euron post doc -apuraha on tarkoitettu hiljattainen väitelleille. Metsäkeskuksen jälkeen hän työskenteli pitkään Tapiossa. Etusijalle asetetaan osuuspankkitoimintaa sekä rahoitusalaa laajemmin koskevat tutkimukset. Tohtorikoulutettava, jolla on 56 %:n työsuhde yliopistoon, voi hakea kokovuotista apurahaa (25 000 euroa) käytettäväksi kahdessa vuodessa tai puolivuotista apurahaa (12 500 euroa) käytettäväksi vuodessa. Niiden purkaminen on lievästi ilmaisten haastavaa. Viime vuodet ovat kuluneet oman, yksityismetsätalouden asiantuntijapalveluita tarjoavan yrityksen parissa. Metsätalousinsinööri YAMK, yrittäjä, metsäverotuksen ja sukupolvenvaihdosten asiantuntija, kouluttaja. Ne on tarkoitettu maaseudun elinoloja ja elinkeinotoimintaa käsitteleviin tutkimuksiin. Tutkimukset voivat olla taloudellisia, sosiaalisia tai oikeudellisia. Apurahojen hakuaika päättyy helmikuun 10. Ihmiset osaavat tehdä päätöksiä itse eivätkä jätä päätöksentekoa neuvojalle kuten vielä joitain vuosikymmeniä sitten. Palstaa pitää Pirjo Havia
Tutkimukset voivat olla taloudellisia, sosiaalisia tai oikeudellisia. Lähetetyt hakemukset voidaan käsitellä molempien säätiöiden tieteellisissä toimikunnissa, jos se on hakijan edun mukaista. Suurien apurahojen/tutkimushankkeiden osalta hakijan edellytetään omistautuvan päätoimisesti tutkimukseen. Tohtorikoulutettava, jolla on 56 %:n työsuhde yliopistoon, voi hakea kokovuotista apurahaa (25 000 euroa) käytettäväksi kahdessa vuodessa tai puolivuotista apurahaa (12 500 euroa) käytettäväksi vuodessa. Etusijalle asetetaan osuuspankkitoimintaa sekä rahoitusalaa laajemmin koskevat tutkimukset. Tutkimusryhmälle myönnettävällä apurahalla katetaan aputyövoiman palkkausja muita tutkimuskuluja. Hakemukset laaditaan säätiöiden kotisivuilla internet-osoitteessa www.tutkimusapurahat.fi löytyvällä hakujärjestelmällä tai hakulomakkeella, joita saa postitse alla olevasta osoitteesta. päivänä 2015 klo 16.15. Vuotuinen enintään 65 000 euron post doc -apuraha on tarkoitettu hiljattainen väitelleille. Apurahat myönnetään pääsääntöisesti vuodeksi kerrallaan, mutta menestyneitä tutkimusryhmiä, post doc -tutkijoita ja jatkoopiskelijoita voidaan rahoittaa useamman vuoden ajan. Apurahaa voi hakea a) henkilökohtaiseen tutkimukseen b) tutkimusryhmän toiminnan rahoittamiseen c) päätoimiseen post doc -tutkimukseen ja d) päätoimiseen jatko-opiskeluun. Jatko-opiskeluun myönnettävän apurahan enimmäismäärä on 25 000 euroa vuodessa. Siihen mahdollisesti sisältyvistä henkilökohtaisista apurahoista tulee jokaisesta tehdä oma hakemuksensa. Etusijalla ovat tutkimukset, jotka liittyvät rahoitusalaan tai osuustoimintaan. Sen jälkeen hakemuksia ei voi täydentää eikä myöhästyneitä hakemuksia voida ottaa huomioon. Päätoimisiin jatko-opintoihin myönnettävä apuraha on mahdollista yhdistää myös tohtorikoulutettavan palkalliseen työsuhteeseen, niin että ne yhdessä mahdollistavat kokopäiväisen jatko-opiskelun. Apurahan saajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Apurahojen hakuaika päättyy helmikuun 10. Se maksetaan laitokselle, joka ottaa apurahan saajan työsuhteeseen, mihin hakijan tulee saada hakemukseen liitettävä laitoksen suostumus. Apurahojen saajilta edellytetään kirjallinen tutkimusraportti ja lyhennelmä tuloksista. KYÖSTI HAATAJAN SÄÄTIÖN APURAHAT Apurahoihin on varattu 100 000 euroa. OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiön ja Kyösti Haatajan säätiön hallitus Tarja Aho PL 308, 00101 HELSINKI OP_saatiot_230x297_Metsalehti.indd 1 12/3/14 2:55 PM 3334_.indd 47 07/01/15 16:25. OP-POHJOLA-RYHMÄN TUTKIMUSSÄÄTIÖN APURAHAT Apurahoihin on varattu 1 100 000 euroa, ja ne on tarkoitettu taloustieteellisiin tutkimuksiin ja jatko-opintoihin. Ne on tarkoitettu maaseudun elinoloja ja elinkeinotoimintaa käsitteleviin tutkimuksiin. Hakijan tulee toimittaa säätiöön työnantajan lausunto järjestelyn toteutumisesta. Apurahan saajan tulee ilmoittaa apurahastaan Melalle, jos työskentely kestää yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja vuotuinen tulo on vähintään 3.715,29 euroa vuoden 2014 tasossa
PATIKKARETKI Patikkaretki Vaikka kesän hellekausi on päättynyt, on vesi vähissä Suojoessa. 48 MAKASIINI 1 • 2015 48 MAKASIINI 1 • 2015 3317_.indd 48 07/01/15 16:16. Ylitin sen heti ensimmäisen retkipäivän aamuna
Retken päätepisteeksi valikoitui Pohjanlahden rannalta Himanka. TeksTi ja kuvaT ari komulainen 20 km Lähtö Kiuruvesi Jokela 18.8. 20.8. Perillä Himangalla 26.8. Asian korjaamiseksi päätin tehdä patikkaretken Länsi-Suomeen. Tutkimusten mukaan metsät kasvavat kohisten ja tulevaisuuden metsävaroista huomattava osuus löytyy ojitetuilta soilta. 25.8. 23.8. Sotien jälkeen asutustiloille raivattiin lisää suopeltoja, 50-luvulta alkaen lähestulkoon kaikki suot ojitettiin metsän kasvun edistämiseksi. Patikkaretki Olen reissannut syntymäkodistani Kiuruvedeltä itään, pohjoiseen ja etelään, mutta harvemmin länteen. Ylivieska Kannus Nivala 18.8. Himanka 49 MAKASIINI 1 • 2015 49 MAKASIINI 1 • 2015 3317_.indd 49 07/01/15 16:16. 22.8. 19.8. J o ennen ensimmäistäkään askelta oli tiedossa se, että retkimaasto Kiuruvedeltä Jokelan kylästä Himangalle on vaativa maastollisesti, pääosin ojitettua suota. 24.8. Jokilaaksojen miehet ovat kuokkineet laajat alueet pelloksi. 21.8. Mutta löytyykö. Olisikin mielenkiintoista nähdä suometsien tila. Onhan Suomi-äiti Pohjois-Savon pohjoisosista Pohjanmaalle mentäessä pääosin tasainen kuin lauta ja kaikki mahdollinen alava maasto on soistunut laajoiksi turvekentiksi
Kävin täällä kuvaamassa edellisen kerran yli 30 vuotta sitRuokatauon päätteeksi määritän gps-laitteeseen seuraavan reittipisteen. Ennen Aittoviidalle määritetylle reittipisteelle saapumista osun yksityiselle maalle perustetulle luonnonsuojelualueelle. Ojat ovat pääosin matalia 60-luvun auraojia, joiden ylitys ei tuota vaikeuksia. Tienpinnan hiekassa huomaan tuoreet karhun ja kahden suden jäljet. Jatkan matkaa hyväpintaista metsäautotietä pitkin. Yöpymisvarustuksena mukana on neljä kertaa kolme metrin kokoinen laavukangas, joka viritän sopivalle korkeudelle. Päivämatka 24,8 kilometriä. On täällä vieläkin hirviä, jonkin verran näkyy tuoreita jälkiä. Tällä osuudella riittää suo-ojaa ylitettäväksi. PATIKKARETKI ensimmäinen päivä 18.8.2014 I stun aamulla kotitalon rappusilla ja laitan gps-laitteeseen virran. Pidän pinolla tauon ja päätän leiriytyä ensimmäiselle sopivalle paikalle. Yhdessä nämä ovat kevyemmät kantaa kuin teltta. Rinkka selkään ja matkaan! Jo kotikylän suopelloilla tulee vastaan syviä sarkaojia. Kankaan suojassa on hyvä levitellä leirivarusteet ja kokkailla ruokaa. Huomiseksi on tiedossa märkää metsää. Nukkumista varten viritän kankaan suojaan rankisen. Ensiharvennussavotta on tehty talvella mototyönä ja poistettu puusto on otettu kokonaisuudessaan energiapuuksi. Puran leirin ja suuntaan sadekamppeissa Pilpanjärven eteläpuolitse kohden Kärsämäenjärviä. Alue ei ole aivan luonnontilainen, sen läpi kiemurtava puro on perattu 60-luvun ojituksissa. Pedot ovat kulkeneet puolisen kilometriä samaan suuntaan kuin itse astelen. Nuorta kasvavaa mäntyvaltaista suometsää ja kuivanteiden reunoilla olevaa kuusikkoa riittää. Pidän ruokataukoa metsäautotien päässä. Kun laite löytää satelliitit, määritän ensimmäisen reittipisteen reilun kolmen kilometrin etäisyydelle. Illasta alkaa sataa rankasti ja ukkonen jyrisee nukkumaan mennessä. Kotilampi puskee usvaa, yö on ollut viileä ja aamulla on lämpöä vain puoliastetta. Tällaista lähes koskematonta korpea on näillä nurkilla vain vähän jäljellä. Palokärki tervehtii tutulla äänellään ja pehmyellä ojapakalla kuvauksellisen hieskoivikon keskellä on mukava levähtää. Niitä ei 25-kiloinen rinkka selässä ylitetä hyppäämällä, joten varovasti alas pohjalle ja nelivedolla ylös. Ajourat sekä maatuneet, lahoavat hakkuutähteet kertovat, että ensiharvennuksia on tehty ahkerasti. Aamupäiväksi on luvattu aurinkoista, mutta iltapäivälle jo sadetta. Talvitien päässä on satojen kiintojen energiapuupino. Sade kiihtyy, joten viritän ruokatauon ajaksi laavukankaan sadesuojaksi. Puolelta päivin olen Kärsämäkijärvillä. Tunnelmallinen kuusikkokorpi osui reitille yksityisen perustamalta luonnonsuojelualueelta Kiuruvedellä. Peltoalueiden ylityksen jälkeen etenen metsässä kohden asumatonta erämaata. Aikoinaan 60 metrin levyiset sarat on täydennysojitettu kaivurilla muutama vuosi sitten halkaisemalla sarka, reittini kulkee lähes poikkisuuntaan ojikkoon nähden. Sääennustus piti paikkansa, Kiuruvesi–Pyhäntä-tien ylityksen jälkeen alkaa sataa ja sadevarusteet on kaivettava rinkasta. Lisäksi alkaa voimakas sade. Ensimmäisenä päivänä ei kannata ponnistella yli voimiensa ja sateen taukoaminen antaisi mahdollisuuden leirin pystykseen kuivissa olosuhteissa. Peltojen jälkeen alkaa ojitettu suometsä. toinen päivä 19.8.2014 H erätys kello viideltä. Tämä ojikkoalue on ollut muutama vuosi sitten hirvien paratiisi. 50 MAKASIINI 1 • 2015 3317_.indd 50 07/01/15 16:17. Matalat auraojat ojat on helppo ylittää, mutta kaivuriojia ei. Sammaloituneella vanhalla ojapakalla on pehmyt taukopaikka. Jo umpeen sammaloituvat hirvien polut, ojienpientareiden runnellut pajukot ja kalutut mäntyjen rungot kertovat hirvien määrästä. Leiripaikka löytyy heti harvennusalueen jälkeen. Raivaamaton vesakko kiiltelee aamuvalossa vesipisaroista. Jokunen ojakin on kaivettu, mutta naavaiset korpikuuset ja sammalikosta nousevat kortekasvustot loistavat aamuauringon viistossa valossa. Löydän myös pari jättösarvea
Etenen tietä hyvää vauhtia, kunnes seuraavalle tieosuudelle päästäkseni joudun mahdollisimman hankalaan maastoon: joko laajalle maamuokatulle hakkuualalle tai nuoreen koivu-kuusimetsään, jossa on edellisenä kesänä tehty taimikonhoito. Olen siten Metsähallituksen tai ison yhtiön omistamalla metsämaalla – yksityisten mailla ei näin laajoja hakkuuaukkoja tehdä. Teiden varsilla on laajoja, kymmenien hehtaarien hakkuuaukkoja. Matkavauhti putoaa reilusti alle puoleen tiehen verrattuna. Pystytän leirin Nurmesperän koillispuolelle. Märkää nevaa, jossa saapas uppoaa reilusti, on kohtuullisen raskas astella, joten heti suon ylityksen jälkeen katson moottorikelkkareitin varrelta leiripaikan. Rinkka kevenee monta kiloa varusteiden kuivuttua. Nyt laajimmat suo-oja-alueet ovat takana ja voin hyödyntää sopivaan suuntaan menevää metsäautotietä. Eräältä ojalinjalta ovat puut jääneet ajamatta, motolla hakattu puutavara lienee 3–4 vuotta vanhaa. Läheinen Kärppineva ja rehevät, ruovikkoa puskevat matalavetiset järvet ovat ennallaan, niistä on perustettu 431 hehtaarin luonnonsuojelualue. Gps-kartta kertoo tiestön lisäksi minulle oikeaan suuntaan menevästä polusta, jolle suuntaan. Kiertelen järven rantaa tauon päätteeksi. Kangasmailla kasvaa hyvälaatuista, lähes hakkuukypsää mäntymetsää. Hirvien nylkyvajan ja pienen metsäkämpän piha-alueella on käsipumpulla varustettu kaivo, josta täytän tyhjentyneet vesiastiat hyvällä vedellä. Yöllä käy ravakka sadekuuro ja herään laavukankaan ropinaan. Täällä nelostien länsipuolella suoalueet ovat pienempiä ja kivennäismaata on enemmän. Etenen taimikonhoitoalueen reunalla pitkin syväaurauraa ja väistelen kaadettuja raivauspuita. 51 MAKASIINI 1 • 2015 3317_.indd 51 07/01/15 16:17. Järvellä uiskentelee joutsenpari, niiden kaulat ojentelevat ruovikon seasta. Samalla kastuvat sukat, ainoat kuivat päällä olleet kamppeet aamun sateen jäljiltä. Sorsanmetsästys alkaa puolelta päivin. Ylitän nelostien ja sen läheisyydessä virtaavan Pyhäjoen Nuttuperän eteläpuolelta. Polku on kuitenkin hävinnyt lähes tyystin, vaikka laitteen mukaan etenen sitä pitkin. Olin sopinut etukäteen Haapavesi-Kärsämäen metsänhoitoyhdistyksessä metsäneuvojana toimivan Hannu Pääkön vierailusta leirissäni. Matka jatkuu jo lahoamaan alkanutta pitkostusta pitkin, josta siirryn metsäautotielle. Aluksi etenen moottorikelkkauraa, josta poikkean Vihtasaaren suosaarekkeelle. Hannu oli tuttu kouluajoilta neljän vuosikymmenen takaa. Leirin koordinaatit saatuaan Hannu saapuu vaimonsa Riitan ja kahden sileäkarvaisen noutajan Törön ja Röllin kanssa. Sorsanmetsästyksen aloituspäivänä koirat olivat olleet heti puolen päivän jälkeen tositoimissa isäntänsä ja emäntänsä mukana. ten. Pilpanvevan ojitusalueelta löytyi nelipiikkinen hirven jättösarvi. Lopulta illan pimetessä oli aika sanoa hyvästit Törölle, Röllille, Riitalle ja Hannulle. Hannu ja Riitta Pääkkö leirissäni kolmannen retkipäivän iltana. Päivämatka 24,1 kilometriä. Yritän ylittää ojaa kaatunutta koivua pitkin. Ruokatauon aikana sade loppuu ja aurinko pilkistelee pilvien raosta. Se ei tietenkään kestä ja pelastun vastarannalle heittäytymällä, mutta kengät hörppäävät vettä. Matkan jatkuessa kuvaan oja-aluetta, jossa turvekerrosta on vain puoli metriä ja alla puhdasta hiekkaa. Aurinkoinen aamu ojittamattomalla Vihtanevalla. Tällä alueella puun kasvu on hyvä. He suuntasivat kotiinsa ja minä unten maille retkipatjalle. Vastaan tulee pari metsämiestä, jotka kyselevät suoalueen vesilintutilanteesta. Kuivatan tauolla laavukankaan ja märän sadeasun. Aamuksi sade onneksi taukoaa. Onneksi väli on vain alle kilometrin, sitten pääsen taas metsäautotielle. Iltapäivällä ylitän Latvanevan, komean ja lähes ojittamattoman avosuon. Puu kelpaisi vielä sellukattilaan, jos ne haettaisiin pois, mutta taitaa metsä pitää omansa. kolmas päivä 20.8.2014 L ähden leiristä kuuden jälkeen. Edellisestä tapaamisesta oli jo aikaa, joten juttua riitti laavukankaan alla, vaikka sadekuuro välillä ropistelikin. Päivämatka 21,6 kilometriä
Yritän teippailla niitä peittoon ilmastointiteipillä tauon aikana, mutta teippauksen hyöty jää vähäiseksi. Pääartikkeli, jota Koponen Ponssellaan hakkaa, on parru. Matka jatkuu muutamien syvien suo-ojien ylitysten jälkeen tietä pitkin Keson kautta Soutuperään. Suuntaan Teerinevan eteläpään ylittävälle metsätielle. Isokankaantien mutkan oikaisen metsien halki ja pystytän leirin ennen Sarjakylää tasaiselle kalliolle. Yöllinen kosteus on tiivistynyt sankaksi sumuksi, joka kiiltelee varvikossa ja saa esille tuhannet hämähäkinverkot suopursujen ja vaivaiskoivujen väleistä. Tähän vaikutti osaltaan veroleimikoiden hakkuut ennen veromuutosta 2006. Marssitauolla kuivatellaan jalkoja. Tälläkin retkellä näkee, että Suomi on nuorten metsien maa. Reunaojan ylitys tuottaa vaikeuksia, koska syvässä ojassa on runsaasti vettä. Se menee läheiselle Haapajärven sahalle eli Hasalle. Samalla alkaa kuulua moton tuttuja surahduksia ja tasaista moottorin jyrinää. PATIKKARETKI Neljäs päivä 21.8.2014 L eiristä lähdettyäni suuntaan luoteeseen, jonne vie metsäautoja penkkatie. Viisas päätös, koska kohta ropisee laavukankaaseen ravakka sadekuuro. Päädyn Järvija Patanevan turvetuotantoalueen välistä menevälle tielle, joka on sorastettu karkealla sepelillä. Mustat pilvet kiertävät leirin pohjoisesta ja kuuluu ukkosen jytinää, mutta poikkeuksellisesti ei sada. Metsäkoneyrittäjä Tapio Koponen Teerinevan eteläpään aukkohakkuulla. Tie jatkuu laajojen turvetuotantolueiden välistä kannasta pitkin luoteeseen. Vasemmalle jäävät Varpuja Hankilanneva, joiden laidat on ojitettu, mutta keskusta luonnontilassa. 52 MAKASIINI 1 • 2015 3317_.indd 52 07/01/15 16:17. Päivämatka 26,3 kilometriä. Tästä voi päätellä, että korjattava puusto on aika pientä, hehtaaripoistuma on keskimäärin 70 kiintoa. Suuntaan hakkuulle, jossa Ponssen moto työskentelee. Näin päkiöiden kohdalle hankautuu isohkot rakot. Vuosituhannen vaihteen jälkeen hakkuuseen tulleiden leimikoiden koko ja puusto ovat pienentyneet. Teiden varsilla on hyväkasvuisia kuusikoita. Tien varrelta löytyy tuore hakkuuaukko, jossa puut odottavat vielä ajokonetta. Astelen pitkään Riitamaantie-nimistä tietä, se päättyy osaltani Haapajärven ja Kärsämäen kautta Ouluun menevälle tielle. Saman vahvistaa Tapio. Ilmastointiteippi käy myös rakkolaastarista. Tarkoitus on kulkea Kokkola–Kajaani-tien pohjoispuolelle, josta reittini kääntyy länteen. Tästä kävelyalustasta eivät jalkapohjat pidä. Yhtään jytäkkärunkoista puustoa, jonka rungoista saisi kolmea tukkia, ei ole tullut koko retkellä vastaan. Savotan kertymäksi on laskettu reilu tuhat mottia. Metsäkoneyrittäjä Tapio Koposella on menossa 15 hehtaarin aukkohakkuu, josta kolmasosa on jo tehty. Etenkin aamuisin menee useampi kilometri ennen rakkoalueen turtumista ja tällainen sepelipintatie muistuttaa väärästä kenkävalinnasta joka askeleella. Viides päivä 22.8.2014 Y litän valtatien sumuisena aamuna Teerinevan kohdalta, noin 14 kilometriä Kärsämäeltä länteen. Päivämatka 26,8 kilometriä. Päivän tavoitteena oli saavuttaa Kokkola–Kajaani-valtatien tasa, mutta hieman ennen tavoitetta alkaa taivaanrannasta nousta mustia sadepilviä ja päätän leiriytyä hyvän sään aikana. Vaelluskumikenkäni pohjat ovat liian löysät ja päästävät jalan liikkeeseen kengässä, vaikka sukkia on jalassa riittävästi
Teiden varsilla kasvaa hyviä nuoria metsiä, paikoin olisi jo kakkosharvennuksella kiire. Tauolla napsin kypsyneitä puolukoita. Siltaa korjataan ja liikennettä ohjataan liikennevaloilla. Seitsemäs päivä 24.8.2014 L öytynnevantie päättyy suopelloille. Viimein ojat on ylitetty ja edessä on muutama kilometri metsätietä. Niitä näyttäisi tulevan runsaasti. Päivämatka 31,4 kilometriä. Raudaskylä ohitettuani alkaa sade. Päivämatka 28,7 kilometriä. Lisäksi metsä on hakattu siemenpuuharvuuteen ja pohja äestetty. Viimeisenä kuuntelen kurkiparvien huutoa niiden lennellessä viljapeltojen ja yöpymissoiden väliä. Joudun kulkemaan sarkaa pitkin enemmän pohjoiseen. Lampien syntyvaiheet jäävät minulle arvoitukseksi. Onneksi suot loppuvat ja maasto nousee. Sen nimi on Raudaskallion Lohimonttu. Reitille osunut sateen kastelema rakkakivikko on liukaspintainen, se piti ylittää varovasti. Ajattelen käveleväni vielä tunnin verran, joten puen sadevaatteet päälle ja rinkkaan suojuksen ja jatkan matkaa Löytynperän tietä länteen. Ojat ovat uusia, syviä ja niitä on 30 metrin välein. Päätän kävellä tietä mahdollisimman pitkälle, kunnes tulisi muutamia kymmeniä ojanylityksiä ennen tietä. Raudaskylässä ylitän monta väylää: Ylivieska–Iisalmi-rautatien, Kalajoelle menevän valtatie 27:n ja Kalajoen valtatien siltaa pitkin. Siitä on suunnattava yli suo-ojien kohden Huhmarlammen metsätietä. Onneksi sade laantuu ja loppuu viimein kokonaan. kuudes päivä 23.8.2014 O hitan Sarjakylän peltoalueen heti aamusta. On aika nauttia päivän retkimuonaannos. Näillä kulmilla riittää Hasalle ja muille sahureille parruaihiota. Leirin pystytys kaatosateessa olisi tuskaisaa, kun yrittää varjella kuivia varusteita kastumiselta. Illasta satoi – kuten niin monena aikaisempana retkipäivänä. Leirissä ihmettelen Korhoskylän suunnasta kuuluvaa rakennuskolkkeen ääntä, joka jatkuu niin pitkään kuin olen valveilla. Eipä tässä peltojen keskellä ole leiripaikkaakaan. Teen huonon reitinvalinnan. Ojasta allikkoon! Kiviä on runsaasti, paikoin isoja lohkareita ja rakkakivikkoa, joita joutuu kiertelemään. Loppumatka lähelle Korhoskylää on jo helpompi kävellä, sillä pääsen metsätielle. Monessa on sateiden jäljiltä runsaasti vettä. Puinnit ovat käynnissä, mutta aamukosteutta vältetään ja puimurit ajetaan pelloille vasta puolen päivän jälkeen. Kirkasvetiseen järveen on istutettu kirjolohta ja ruokatauon aikana muutama kalastaja käy kokeilemassa onneaan hyvällä menestyksellä. Gps-karttaan on merkitty tien päästä länteen kohtuullisen tasainen kangas, jossa on joitain kiviä. Viimein leiri on kunnossa ja pääsen iltatoimiin. Tämä kolmen kilometrin osuus vie runsaasti aikaa. Laavukangas napsahtelee heikon tuulen pudottamista vesipisaroista, mutta kuivassa ja lämpimässä makuupussissa uni voittaa väsyneen vaeltajan. Siitä vain yli kohden Sillanhiekan penkkatietä. Rinkkaselkäinen vaeltaja kerää valojen vaihtumista odottavista autoista pitkiä katseita. Puut varistavat vesikuorman herkästi pienestäkin töytäisystä alas. Tämä ojikko oli koko retken vaikein ylitettävä: yli ei pääsisi hyppäämällä, vaikka selässä ei keikkuisikaan parikymmenkiloinen rinkka. Kiviä on noussut pintaan, joten jokaista askelta pitää varoa. Leiri on pystyssä jäkäläkalliolla Nivalassa. Nyt kulku suuntautuu länteen, Ruiskun, Hellalan ja Vasaman metsätiet vievät joka askeleella lähemmäs merta. Suuntaan karttaan merkitylle tulentekopaikalle retkimuonan valmistukseen. Pidän sillanpielessä huilitauon betoniporsaan päällä istuen. Etsin litimärästä kuusikosta riittävän tasaisen paikan leirille. Siellä on kivennäismaata, jolloin vesi ojissa vähenee. 53 MAKASIINI 1 • 2015 3317_.indd 53 07/01/15 16:17. Paikalla on louhittu kalliota, laaja monttu on täyttynyt vedellä ja näin on syntynyt tekojärvi. Onko paikalta otettu soraa ja montut ovat täyttyneet vedellä. Raudaskallion metsätien varrella on erikoisia kaivamalla syntyneitä lampia
Aamupäivän kävelyn jälkeen tavoitan retken toisen savotan Kannuksesta, Särkiojalta. Gp?s:n mukaan linnuntietä retken päämäärään eli Himangalle on matkaa vain 10 kilometriä. Yrittäjä Jouni Karjalaisella on vielä jäljellä päivän työ puiden ajossa. Suo-ojaretki on päättynyt. Päivämatka 14,9 kilometriä, kävelymatka yhteensä 235,4 kilometriä. Onneksi Korhoskylän Siwa on auki jo ennen seitsemää ja käyn siellä täyttämässä vesiasiat. Rakennusäänet ovat kaikuneet myös tälle aamulle ja syykin selviää: rantarataan rakennetaan toista raidetta. Johan Heiskanen ajaa Komatsun moton lavetille siirtoa varten. Päivämatka 36,8 kilometriä. Metsien loputtua silmään pistää satojen hehtaarien laajuiset perunaviljelykset ja suuret varastoja konehallirakennukset. Myös Sievin kenkätehtaalle menee työntekijöitä, moni huikkaa hyvät huomenet. Tältä savotalta puuta kertyi yhteensä 1 140 mottia, valtaosin tukkia. • Koneyhtymä Känsälän toimitusjohtaja Pasi Känsälä (vas) ja motokuski Johan Heiskanen ovat saaneet savotan loppuun ja ovat siirtämässä kalustoa huoltoon ja sen jälkeen uudelle työkohteelle. Todellinen matka on totutusti pidempi, mutta kyllä se huomenna taitetaan. PATIKKARETKI kahdeksas päivä 25.8.2014 O hitan Korhoskylän keskustan aamutuimaan. Yhdeksäs päivä 26.8.2014 T aivallan viimeisen etapin aluksi Puusaarentietä Kannus–Himanka-tielle ja siitä tien vartta perille. Nostotyöt ovat alkamassa ja pienen talon kokoiset perunannostokoneet on ajettu pelloille. Seuraavaksi tie vie Ullakon kautta Märsylään, jonka jälkeen asutus ja pellot jäävät taakse. Tästä käännyn länteen kohden Polea. Isäntä Pasi Känsälä kertoo seuraavan savottakohteen olevan jo tiedossa, mutta moto pitää käyttää välillä huollossa. Retki lähestyy huipennustaan. Näitä perunapeltoja riittää lähes Himangan keskustaan asti. 54 MAKASIINI 1 • 2015 3317_.indd 54 07/01/15 16:17. Keskustan lounaispuolelta lähtee Polentie, joka vie sopivaan suuntaan. Jostain syystä suokävely ei nyt innosta. Jätän rinkan säilytykseen K-kauppaan, jonka suojissa toimii myös Matkahuolto. Tämä leimikko on rajattu pääosin hiekkakankaalle ja Koneyhtymä Känsälä on saanut Stora Enson ostaman kuuden hehtaarin avohakkuun ja kahden hehtaarin harvennuksen valmiiksi. Olisikohan tehtaanmyymälästä saanut paremmat jalkineet. Keskusta jää taakse ja Kukonkylässä pidän pienen tauon bussipysäkillä koulukyytiä odottavien lasten joukossa. Astelen kevyellä varustuksella Lestijoen vartta leirintäalueelle ja siitä pajukoituneiden hiekkadyynien läpi meren rantaan. Suo-ojaretken päätepisteestä Himangalta, Lestijoen suistosta, kuvasin purjelaiva-aikakauden muistomerkin. Perunan nostotyöt ovat käynnistyneet Himangan laajoilla perunapelloilla. Pystytän leirin tien länsipuolelle, nuoreen mäntymetsään. Tie etenee lähes viivasuoraan kohden Puusaarentietä, jonka olen ottanut tavoitteeksi
55 MAKASIINI 1 • 2015 3317_.indd 55 07/01/15 16:18. Uusia ja syviä kaivuriojia Ylivieskasta
Hinta 669 euroa. Terän leveys on 15 senttiä, hinta 10,90 euroa, erillinen alumiinivarsi 18,90 euroa. Hinta noin 15 euroa. Pitkävartiset saappaat maksavat 75 euroa, lyhytvartiset 65 euroa. Voide valmistetaan Suomessa ja sitä voi ostaa apteekeista ilman reseptiä. www.gardena.fi Kuivatukseen Kostuneet metsäja eräkamppeet on helppo kuivattaa Smedbon sähkölämmitteisessä kuivaustelineessä. www.alaskankenka.fi TuoTeuuTuuksia Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. Pihamaalle Gardenan jääraudalla raaputtelet pihamaan jäätyneet epätasaisuudet pois. www.karttakauPPa.fi Äärioloihin Sastan Goretex 3Poles -takki sopii vaativaan retkeilyyn ja ulkona liikkumiseen. Ulkoiluun Kankaanpäässä tehdyt Alaskan Kengän perinteiset nahkasaappaat käyvät talviseen ulkoiluun. www.xyliderm.fi 56 MAKASIINI 1 • 2015 56 MAKASIINI 1 • 2015 3335_.indd 56 07/01/15 16:07. Hinta 58,90 euroa. Hinta alkaen 300 euroa. Hinta 15 990 euroa. www.sasta.fi Herkkäihoiselle Xylitolia ja D-vitamiinia sisältävä Xyliderm-perusvoide on tarkoitettu kuivalle, atooppiselle, ärtyneelle ja vaurioituneelle iholle. www.brPlynx.com Kotisohvalle Kesämökin tai kodin sohvalle voi tilata vaikka metsäpalstan kartalla päällystetyn kotimaisen tyynyn. www.smedbo.fi Puuajoon 69 Yeti 900 Ace on Lynxin nelitahtimoottorilla varustettu jämerä kotimainen työkelkka vaativaan metsäkäyttöön
Laki on kokonaisuutena kohtuullisen onnistunut. Metsänhoitoyhdistyksistä tuli 1.1.2015 selkeästi omistajiensa yhdistyksiä. Keväällä ongelmia tulee valitettavasti aiheuttamaan kemeratöiden hiljeneminen pariksi kuukaudeksi. Suomen talouden asemasta Venäjän talous kiittäisi. Käyttöä heillä sille ei välttämättä ole. Ehkäpä päättäjiltä löytyy viisautta tehdä laista järkevä ja toimiva. Ainakin minä haluaisin lukea tänä vuonna hyviä uutisia! leen ymmärrystä, ettei biotaloutta rakennetta kustannustaakkaa lisäämällä vaan yrittäjyyttä edistämällä. Pahimmillaan Otson mukana roikuttaminen kyseenalaistaa elinkeinoja edistävän metsäkeskuksen puolueettomuutta. Usea asia siirtyi perintönä vuodelta 2014, mutta vähintään yhtä moni tulee uutena eteen tänä vuonna. Valmistelussa on myös soiden suojelun täydennysohjelma. Valitettavasti tietyt tahot vaativat keppiä, kuten kiinteistöveroa, metsänomistajille. Ehkäpä päättäjiltä löytyy edelHyvien uutisten vuosi 2015 Valitettavasti tietyt tahot vaativat keppiä, kuten kiinteistöveroa, metsänomistajille Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. Uudistuvia organisaatiota Metsäalan organisaatiomuutoksista kesken jäi metsäkeskusuudistus. Otsolle soisi nopeasti mahdollisuuden toimia aidosti markkinoilla. Uudessa laissa työt vaativat ennakkoilmoitusta, joita voi tehdä vasta myöhemmin kesällä uuden lain voimassa ollessa. Toivottavasti ympäristöministeri Grahn-Laasosen linjaama suojelun vapaaehtoisuus kestää loppuun saakka ja maanomistajat pääsevät halutessaan mukaan ohjelmaa toteuttamaan. Vaikka metsämme ovat vajaakäytöllä ja pienimittaiselle puulle tarvittaisiin lisäkäyttöä, oli kehno esitys tehty ajatuksella, että pieniläpimittainen puu pitää varata metsäteollisuudelle. Kummallista lainsäädäntöä Perintönä tälle vuodelle tuli valmistelussa oleva laki metsäenergian ja turpeen edistämiseksi. Kemeralaki muuttuu tänä vuonna. Esitetyssä muodossa laki edistäisi kivihiilen ja vaikeuttaisi metsien käyttöä. Mhy-laki muutos antaa metsänomistajille mahdollisuuden kehittää yhdistyksistään täysin oman näköisiään. Tuleva hallitus saattaa edistää metsätalousyrittäjyyttä esimerkiksi sukupolvenvaihdoshuojennuksilla, metsävähennyksen laajentamisella ja puun myyntien verotusta keventämällä. Paras kannustin yhdistyksille on ollut metsänomistajilta tullut palaute, jonka mukaan jäsenyys aiotaan edelleen säilyttää yhdistyksissä. Metsänomistajan kannalta näkymät ovat hyvät. Elinkeinoja edistävän metsäkeskuksen puolestaan soisi nopeasti olevan toimintakykyinen, koska sitä tarvitsevat niin alan toimijat kuin metsänomistajatkin. Jos Euroopan komissio hyväksyy uuden tukijärjestelmän, on nykyisen lain mukaista tukea haettava viimeistään 17.4. Tulevaa uutisvirtaa Vuonna 2015 riittäisi metsänomistajille hyviä uutisia: suunnitteilla olevat investoinnit saavat sinettinsä, orM etsäalalla riittää tänä vuonna uutisia. Ki m m o Br a n d t / Co m .P iC 57 MAKASIINI 1 • 2015 57 MAKASIINI 1 • 2015 3336_.indd 57 07/01/15 16:26. Muutos näkyy jo nyt monipuolistuneena ja kehittyneenä metsänhoitoyhdistysten toimintana. Toiveikasta metsäpolitiikkaa Eduskuntavaalit ja hallitusohjelma määrittelevät linjan neljäksi vuodeksi. KOLUMNI ganisaatiomuutosten jälkeen kaikki toimijat ilmoittavat olevansa metsänomistajien parhaita kumppaneita, käräjillä kavereiden ylläpitämän kartellin vaikutuksia puidaan metsänomistajille myönteisesti, Brysselissä valmistellaan edistäviä, ei estäviä direktiivejä, metsissä luonnontuhot jäävät pieniksi, liito-oravia havaitaan olevan niin paljon, että se poistetaan uhanalaisten lajien listalta… Loppujen lopuksi metsäsektorin uutiset teemme me kaikki yhdessä. MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n kehittämispäällikkö. Oman puolustajan ja palveluntarjoajan merkitys on oivallettu. Ohjelma sai vuoden 2014 lopulla uuden hyväksyttävämmän sekä monimuotoisuuden kannalta toimivamman suunnan. Otson napanuoraa metsäkeskukseen ei saatu katkaistua
Tuittupäisyys hyödyttää lajia, sillä liian tiheä pesimäkanta johtaisi ravinnon vähentymiseen muutamassa vuodessa. 58 MAKASIINI 1 • 2015 3316_.indd 58 07/01/15 16:07. LUHTA Joutsenherra ajaa pesimäpiiristä jokaisen oman lajin edustajan tapellen ja mekastaen
TosikoT ja veiTikaT Villieläimet leikkivät ja kujeilevat, jos se on lajille hyödyksi. TeksTi ja kuvaT jorma LuhTa 59 MAKASIINI 1 • 2015 3316_.indd 59 07/01/15 16:07. Toisaalta myös tosikkomainen ärhentely voi olla avuksi
Toisaalta saman lajin tai rodun yksilöistä löytyy persoonia, neropatteja tai tylsimyksiä joka lähtöön. Kaksi hoksasi, ettei provokaatiosta pidä provosoitua, kolmas ei. Vaikka pöllöt näyttävät mielenkiintoisilta ja jopa viisailta, ne ovat tosiasiassa pöllömpiä kuin muut siipiniekat. Leikki on työtä Miksi toiset lajit ovat spontaaneja ja leikkisiä, toiset taas totisia torvensoittajia. Se viimeinen hyökkäili toistuvasti tavoittelemaan selän takana pomppivaa repolaista. Jänikset ja pikkunisäkkäät eivät ole luomakunnan älyniekkoja, mutta lisääntyvyydellä ja sukupuolielämällä on iso rooli niiden elämässä. Ne myös tarvitsevat lentämisen taituruutta puolen maapallon mittaisilla muuttoreissuillaan. Myös lajiryhmillä on yhteiset tapansa. Selviytyminen Lontoon citykettuna, metsäkettuna Pirkanmaalla tai tunturinvalloittajana Utsjoen erämaassa edellyttää aivan erilaisia taitoja. Sitä vastoin petojen saalistamilla ruohonsyöjillä elämä on niin yksioikoisesti syömistä ja pakenemista, että ylimääräisestä leikkisyydestä tai syntyjen syvien pohdiskelusta olisi vain haittaa. Kettuna pärjääminen lienee iät kaiket vaatinut älyä, valppautta ja ruumiinhallintaa. Ihailen pöllöissä hienoja aisteja: silmien, korvien ja kynsien Tunturikihut leikkivät ilmassa ja tuulessa kuin olisivat vapaita painovoimasta. Lentotaidossa korppi on etevimpien haukkojen tasoa. Jos ravintotilanne on hyvällä mallilla, korppipari tai -parvi innostuu lentoleikkeihin kaikkina vuodenaikoina. Luontokappaleita ei pitäisi inhimillistää aivan akuankoiksi, mutta eivät ne ole mekaanisia kojeitakaan. Eri lajeilla korostuvat erilaiset inhimilliset tai eläimelliset ominaisuudet. Monet lintulajit lentävät komeaa soidinlentoa, mutta korppien taiturointi on aivan omaa luokkaansa. Omat havaintoni metsän asukkaista täsmäävät miljoonien kotieläimiä tai lemmikkejä hoitaneitten kokemuksiin. LUHTA 60 MAKASIINI 1 • 2015 3316_.indd 60 07/01/15 16:07. Niinpä jokainen koiranomistaja ymmärtää aika paljon susien, kettujen tai naalien käytöksestä. Kasvavien ketunpoikien elämä on loputonta telmimistä, sillä leikki on ketunpojan työtä. Hidasta merikotkaa voi kiusata, liikkeissään räjähtävä maakotka olisi ketulle hengenvaarallinen. Siivet suhisevat, kurkut ronkkuvat. ”K aikki ominaisuudet, jotka eläimissä voi havaita, löytyvät jossain määrässä myös ihmisestä.” Muistan sitaatin kauan sitten lukemastani Ernst Thompson Setonin Villejä eläimiä -tarinakokoelmasta. Pöllö muita pöllömpi Leikkisää elämäntapaa esiintyy kahdella eläinryhmällä, nisäkkäillä ja linnuilla, ja tyypillisesti lajeilla, joiden selviytymistä edistää kyky ratkaista ongelmia. Pikkupoikana ajatus upposi niin syvään, että olen sen jälkeen tarkkaillut sekä ihmisiä että eläimiä Seto?nin silmin. Varis, harakka ja korppi kiusaavat ja rääkkäävät mielellään heikkoja ja vahingoittuneita, mutta myös isompiaan, jos ovat liikkeissään nokkelampia. Muutamilla leikkimieli säilyy aikuiseksi asti. Sen täytyy erottaa merikotka hyvin samanvärisestä vanhasta maakotkasta, joka olisi ketulle hengenvaarallinen. Joku vuosi sitten seurasin kettua, joka yltäkylläisen sopulija myyrärunsauden keskellä innostui härnäämään kolmea nuorta merikotkaa. Ketun asema on päinvastainen. Jos kaikki aika kuluu ruuan syömiseen ja sulattamiseen, jos elinikä on väistämättä lyhyt ja jos suurin osa syntyneistä päätyy jo nuorina pedon kynsiin tai hampaisiin, ei leikkimielelle jää liiemmin tilaa. Painin ja hauskanpidon seurauksena ympäristö ja omat kyvyt tulevat tutuiksi. Kyllähän myös moderni evoluutioteoria korostaa kaikkien elävien sukulaisuutta. Viehättävän korppineitosen katsellessa olen nähnyt nuoren korpin riippuvan puunoksasta nokallaan tai ylösalaisin yhdellä jalalla ja lentävän pitkiä matkoja selkä alaspäin. Kettu härnää ilokseen nuorta, kömpelöä merikotkaa. Kettu tarvitsi myös lintubongarin taitoja, sillä vanha maakotka ja nuori merikotka ovat aika lailla samanvärisiä. Lintujen älyniekkoja ovat varislinnut: neuvokkaita, hoksaavia ja täynnään hyvin ihmismäisiä paheita
Minä itse en kuitenkaan osaa mitään sellaista. Ihminen on keksinyt kirjapainon, auton, television ja kännykän. Kaikkien romanttisten mielikuvien vastaisesti laulujoutsen, tai täsmällisemmin vanha joutsenherra, on kotimaisten lintujen tosikko. Tuollainen tuittupäisyys hyödyttää lajia. 61 MAKASIINI 1 • 2015 3316_.indd 61 07/01/15 16:07. Jos kiistakumppania ei löydy, kiukku suuntautuu jopa telkkiin ja taveihin. Kauan sitten esi-isät keksivät symbolisia merkkejä, esimerkiksi kuvioita paperille, joiden avulla osaaminen ja ymmärrys karttuivat ja siirtyivät tuleville polville. Siivet suhisevat ja kurkut ronkkuvat. yhteistyötä, jolla ne pärjäävät kovassa maailmassa. Ihminen lentää kuuhun ja sukeltaa valtameren pohjaan. Urosten kiukkuisuuden vuoksi joutsenet eivät pesi aivan toistensa lähellä. Ennen pitkää yhteiskunta kokonaisuutena osasi kaikkea sellaista, mihin yksilöt eivät kykene. Korppien lentoleikeissä painellaan hurjaa vauhtia ilmameressä mutkitellen. Isoina lintuina joutsenet ovat myös isoruokaisia ja liian tiheä kanta syö elinympäristönsä. Hiiripöllö osaa kaikissa oloissa metsästää myyriä silmien, siipien ja kynsien yhteistyöllä. Laajalla pesimäalueella se haastaa riitaa ja tappelee kaikkien muiden joutsenten kanssa. LinTujen äLyniekkoja ovaT varisLinnuT: neuvokkaiTa, hoksaavia ja Täynnään hyvin ihmismäisiä paheiTa. Pöllö ei kuitenkaan kykene varisten tai koiraeläinten luovaan pohdintaan kuin satukirjoissa. Ihminen siirtää osaamista Miten ihminen eroaa muista hyväpäisistä luontokappaleista. Muilta osin se on älynlahjoiltaan täysi pöllö
tapionpöytä Rautaisannos Veripalttu on ikivanha ruoka, mutta se sopii edelleen suomalaiseen ruokapöytään. 62 MAKASIINI 1 • 2015 3339_.indd 62 07/01/15 16:56
Se ei kuitenkaan säilynyt pitkään. Kaada taikina voideltuun uunivuokaan ja paista 200 asteessa noin tunti. 63 MAKASIINI 1 • 2015 3339_.indd 63 07/01/15 16:57. lisää mausteet, sipuli ja jauhot. Maataloissa tehtiin veriruokia yleensä syksyllä teurastuksen jälkeen, kun saatiin tuoretta verta. Jauhoja vaihtamalla niihin saa erilaisia makuja. Verileivät kuivattiin, joten ne säilyivät hyvin. Ruoat tulivat meille katolisena aikana Ruotsista. Niin roomalaiskatolinen kirkko kuin ortodoksinen kirkko ovat vastustaneet veren käyttöä ruoanlaitossa. Uusimmissa ohjeissa on mukana vehnäjauhoja, mutta aikaisemmin käytettiin vain ohraja ruisjauhoja. Kun ne palvattiin, ne säilyivät hyvin ja niitä syötiin pitkin kevättä. Aineksina ovat veri, jauhot, sipuli ja mausteet (rasva, muna). Joihinkin ruokiin lisätään myös rasvaa. Veriruokia on tehty Suomessa jo pakanallisella ajalla ennen kristinuskon tuloa eli noin tuhat vuotta sitten. Kaupoista saa valmiina veriohukaisia, mutta itse tehtyinä ne ovat maukkaampia. Paavali talvenselän taittaa ). lisää mausteet ja jauhot. Monet ortodoksikarjalaiset näkivät veriruokia ensimmäisen kerran vasta evakkoaikana. Sekoita veri ja neste. Kotoperäisiä veripaltun nimityksiä ovat muun muassa kisko , rössy , lepäkäs , punarieska ja verimämmi . Jotkut kiehauttavat valmiit veriletut maidossa tai lihaliemessä ennen tarjoilua, jolloin niistä tulee mehevämpiä. Eri alueilla on ollut käytössä eri nimityksiä. Lapsuudestani muistan, että äitini teki verilettuja pelkästään ruisjauhoista. pilko tai sulata rasva ja lisää seokseen. Leipää vanhempia Veriruokia ovat uunissa tehty veripalttu, pannulla paistetut veriletut, padassa keitetyt kampsut ja verileipä. Silloin syödään arkisia ja vaatimattomia ruokia. Joillain alueilla muun eläimen verta on kyllä käytetty, mutta ei sian verta, vaan se on juoksutettu maahan. Ainoat alueet Suomessa, jossa minkään eläinten verta ei ole käytetty ruokataloudessa, ovat Karjalan ortodoksialueet. Veriruoat ovat jopa vanhempaa perua kuin leipä. Kaikkihan me tunnemme Tapolan mustanmakkaran, joka on verimakkaraa ja todella hyvää. VeriohuKKaat 3 dl verta 3 dl kaljaa (1 muna) 1 sipuli 2 tl suolaa 1 tl meiramia 1/4 tl valkopippuria 4 dl ruisjauhoja öljyä tai voita paistamiseen Kuori ja silppua sipuli pieneksi ja kuullota öljyssä. Vastapaistetut veriletut maistuvat herkullisilta puolukkahillon kanssa. Sekoita veri ja kalja. J oulun jälkeinen laskiaiseen kestävä juhlaton kausi alkaa joko loppiaisena (Loppiaisesta alkavat selkäviikot ja reikäleivät ) tai viimeistään paavalina (25.1. Vanhat nimet ovat keskiaikaisia lainasanoja: palttu , kruppana , kroppana tai kropsu ja kam(p)su . Ne maistuivat herkullisilta. anna turvota pari tuntia. Veripalttu ja veriletut tehdään lähes samoista raaka-aineista. paista ensin koelettu ja lisää tarvittaessa jauhoja, nestettä tai mausteita. Nämä tarkoittavat verestä ja jauhoista tehtyjä ruokia. Veriruoat sopivat hyvin talven selkään, sillä ne ovat edullisia, täyttäviä ja sisältävät runsaasti rautaa. tarjoa murskattujen puolukoiden kanssa. Pohjoisessa on tehty poron verestä poron suoliin paksua makkaraa eli tunkaa , jossa on vain verta, vettä ja suolaa. Nykyään verta saa ainakin pakastettuna läpi vuoden ja veriruokiakin voi syödä milloin haluaa. Veriruokien rauta on helposti imeytyvää hemirautaa, toisin kuin kasvisten sisältämä huonommin imeytyvä nonhemirauta. paista öljyssä tai voissa isoja tai pieniä ohukaisia lettupannulla. Verimakkaratkin tehtiin syksyllä teurastuksen yhteydessä. tarjoa lämpimänä puolukkahillon kanssa. anna turvota puoli tuntia. Ennen käyttöä ne liotettiin maidossa, laitettiin sopan joukkoon pehmenemään tai niistä keitettiin kruppanapuuroa. TeksTi ja kuvausjärjesTelyT Marja HarTola kuvaT Maria Grönroos Veripalttu 3 dl naudan verta 3 dl vettä tai maitoa 1 dl rasvaista sianlihaa 1 sipuli öljyä tai voita 1/4 tl valkopippuria 2 tl suolaa 1 dl ohrajauhoja 2 dl ruisjauhoja Kuori ja silppua sipuli pieneksi ja kuullota öljyssä. Jauhoilla makua Suomessa on tehty myös verimakkaroita. Rautaisannos Veripalttu ja veriohukaiset ovat omiaan talvipöytään: edullisia, täyttäviä ja herkullisia
Nuoren kuusen havut ovat jäykkiä ja terhakoita, kuusivanhuksen taas notkeita ja säyseitä. Risutyöt ovat nykyisin suosittu harrastus. Saamelaiset ovat vastaavasti levittäneet kotansa pohjalle kerroksen koivunvarpuja. KoiVuNVarPu 64 MAKASIINI 1 • 2015 3340_.indd 64 07/01/15 16:05. Myös kuusenhavujen luonne muuttuu puun iän myötä samansuuntaisesti. Tällaisen varpumaton nimi on torko ja varpujen levittely torkottamista . Vanhan kuusen oksassa havun sivuhaarat roikkuvatkin usein maata kohti samaan tapaan kuin riippakoivun ritvat. Risuja vai varpuja. Kuusenhavuista syntyy kynnysmatto ilman rautalankaakin. Nuoren koivun varvut voivat taivutettaessa katketa. Littanat kuusenhavut kävivät niin patjaksi kuin katoksikin. Toisaalta nuoren koivun varvut ovat sileämpiä, eivätkä sisäkäytössä roskaa yhtä paljon. Kuusenhavujen tai koivunvarpujen levittely matoksi on tutumpaa omilla kotirappusilla – molemmista saa oivan välineen jalkojen pyyhkimiseen. Ne taipuvat vaikka minkälaisiin ei mitään risuja Koivunvarvuista voi sitoa rautalangalla kestävän risumaton. TeKsTi ja KuvaT MarKus TuorMaa Varputöissä vanhan koivun ritvat taipuvat muotoihin helpommin. Etenkin ohuet riippakoivun eli rauduskoivun oksat ovat risutöiden tekijöiden suosiossa. Paksumpina ne myös saattavat kestää kynnysmatossa pitempään. käsin tehty k un entisaikana yövyttiin metsässä, makuusijalle levitettiin kerros kuusenhavuja. Yrjö Kokon kirjojen kautta saamen sana elää suomenkin kielessä. Nykyaikana metsässä tai tunturissa yövytään tavallisesti solumuovisen makuualustan päällä. Nukkumapaikka valittiin lisäksi mieluusti tuuheahavuisen kuusen juurelta. Koivunrisuista sidotaan rautalangalla puutarhan ja kodin kaunistuksia, kuten koreja, lintuja ja monenlaisia koristekiemuroita
Nuorissa koivuissa varvut ovat jäykempiä ja ne kasvavat lähempänä pystysuuntaa. Varpuluudan kutsuminen risuluudaksi kuulostaa asiantuntemattomalta tai alentavalta. Onkin arveltu, että risu-sana kuuluu risahtaa-verbin kanssa yhteen. Ja neulasetonta havuluutaa voi jo ihan syystäkin sanoa risuluudaksi. Havuja asettelemaan Ulkoportaalle tulevia kuusenhavuja ei tarvitse sitoa toisiinsa rautalangalla. Luuta ja vispilä ovat vanhaa perua, sidottu matto ehkä hiukan uudempaa. Jos mattoon käyttää paksumpia varpoja, siitä tulee kestävämpi, mutta ei niin tehokas lian puhdistaja. Hieskoivun varvut ovat paksumpia ja jäykempiä, pihjalan varvut vieläkin jäykempiä. Maton alkuun ja loppuun sidotaan paksumpi keppi, joka pitää työn paremmin ryhdissä. Nehän tehdään koivun ohuista oksista, joista on perinteisesti tehty varpuvispilöitä ja varpuluutia. Risutöistä järjestetään kursseja ja niistä julkaistaan kirjoja. Riippakoivun norjia, roikkuvia varpuja voi sanoa myös ritvoiksi . Mutta miksi näitä töitä kutsutaan risutöiksi. Myös hieskoivun, pajun, pihlajan ja tuomen varvut kelpaavat mattoon. Kuten lehtipuun varvuista, niistäkin on tehty luutia. Jos haluaa seurata sanojen vanhoja merkityksiä, olisi parempi puhua varputöistä. Vanhassa koivussa, etenkin raudus eli riippakoivussa, varvut ovat notkeampia ja ne roikkuvat maata kohden kuin puun hiuksina. Eri puulajien varvut ovat erilaisia: Rauduskoivun ritvat ovat kaikkein ohuimpia ja taipuisimpia, nehän huojuvat tuulessakin kuin hiukset. Niinpä kuusenhavupyyhin ei kestä yhtä pitkään kuin lehtipuun varvuista tehty matto. Niiden asettelu on kuitenkin oma taitonsa, jotta havut pysyvät paikoillaan kenkiä pyyhittäessä. muotoihin, jotka rautalangalla sidotaan paikalleen. Saappaanpyyhkimen ja eränkävijän nukkuma-alustan lisäksi havuilla on muutakin perinteistä käyttöä. Nykyisin varputöissä käytetään useimmiten rautalankaa, niinpä sidoin oman mattonikin rautalangalla. Sama pätee pajuun. Tuomen varvut ovat yleensä riippakoivun varpuja paksumpia, mutta varsin taipuisia ja sitkeitä. Ohuista koivunvarvuista tehty varpumatto puhdistaa lian tehokkaasti. Risutöihin poikki risahtelevat risut ovat epäilemättä huonoja. Ainakin näin luulisi jo sillä perusteella, että mattoa sanotaan usein nykyaikaisittain risumatoksi. Sanoista kannattaa välittää, sillä kielen köyhtyessä voi köyhtyä myös kykymme havainnoida ympäristöä, metsää ja puita. Varpu tarkoittaa siis ohutta ja taipuisaa oksaa, varpa taas paksumpaa ja jäykempää. Sana viittaisi kuivan oksan katkeamisääneen, risahdukseen. Havujen tyvet asetellaan ristikkäin toistensa lomaan. Luudassa ei havun litteä muoto ole yhtä oleellinen, joten siihen sopivat myös katajanja männynhavut. riiPPaKoiVuN riTVa 65 MAKASIINI 1 • 2015 3340_.indd 65 07/01/15 16:05. Tietenkin risuja. Ainakin omaan kieleeni se istuu risutöitä paremmin. Tuoreet, notkeat ja ohuet puunoksat ovat nimeltään varpuja tai virpiä . Varpumatto on parhaimmillaan porrasmattona, johon sisääntulija voi pyyhkiä kengänpohjansa. Tällaisia varpuja kutsutaan myös ritvoiksi. Koivunvarpujen luonne muuttuu puun iän myötä. Itse kutsun sitäkin mieluummin varpumatoksi. Muutaman viikon ahkeran saappaanpyyhkimisen jälkeen kotiportailla on vain risuja. Neulasten putoamisen vuoksi havut eivät ole yhtä pitkäikäisiä kuin lehtipuiden varvut. Vanhojen ohjeiden mukaan maton voi sitoa vitsaksella samaan tapaan kuin reen reslat. Risuiksi kutsutaan kuivuneita ja haurastuneita oksia. Varpumatto kestää Varputöistä kaikkein käytännöllisimpiä ovat varpuluuta, varpuvispilä ja risumatto. Mutta mitäpä havut ovat ilman neulasia
Lopuksi oksien väleihin pujotellaan lisää havuja, kunnes pyyhin on tarpeeksi tuuhea. 5 varpumatto sopii ulkoportaille yhtä hyvin talvella kuin kesälläkin. rautalangat vedetään varpunipun yli vastakkaisiin suuntiin, jolloin varpunippu kiristyy tiiviiksi. reunoille pannaan lyhyempiä havuja kuin keskelle. 66 MAKASIINI 1 • 2015 3340_.indd 66 07/01/15 16:05. Matto sidotaan rautalankapareilla, joita tulee noin 15 sentin välein. jos matto on iso, voi apuna käyttää lautaa ”viivottimena”. Likaisetkin saappaat puhdistuvat havuja vasten hankaamalla. rautalanka katkotaan pätkiksi, joiden keskikohta kierretään aloituskepin ympäri ja molemmat päät rullataan puukalikoiden päälle. 3 Kun puukalikoiden paikkaa vaihdetaan kiepauttamalla, kiertyy rautalanka tiiviille sidokselle. käsin tehty 1 varpumaton aloitukseen tarvitaan maton leveyden pituinen suora keppi. Havupyyhin 1 2 3 4 5 Maton reunat leikataan suoriksi tukevilla oksasaksilla. Kuusenoksapyyhin tehdään siten, että ensin ladotaan vinoittain rivi havuja noin 10 sentin välein. Toisen rivin oksien tyvet pujotellaan ensimmäisen rivin oksien tyvien alle, jolloin oksat muodostavat tukevan punoksen. sitominen aloitetaan keskimmäisistä rautalankapareista. 4 Lopuksi myös maton lopetuskohtaan sidotaan maton leveyden pituinen keppi. Toinen rivi ladotaan myös vinottain, mutta ensimmäiseen nähden vastakkaiseen suuntaan. 2 varpuja lisätään rautalankojen väliin tasapaksuina nippuina, joissa latvojen ja tyvien suunta vaihtelee
Isoisoisä Edvard Ylijoki ja nelivuotias Juha Kivimäki osallistuvat istutukseen. kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Urakkaan varattiin aikaa parin viikonPojat metsässä Juha kivimäki oli nelivuotias, kun suvun palstaa istutettiin. Metsänomistajat eli Juhan vanhemmat Alise ja Seppo Kivimäki ovat tehneet palstalla vuosien varrella tavanomaista raivaustyötä. 67 MAKASIINI 1 • 2015 3342_.indd 67 07/01/15 16:04. Unien sujumista vartioi silloin isoisoisä Edvard Ylijoki. Perhekunnan seitsemän aikuista istutti ne 2,5 metrin välein. Juha Kivimäki on nyt jo aikuinen mies, tällä kertaa hänen oma kuusivuotias Atte-poikansa pääsi laskemaan vuosirenkaita ensiharvennettujen puiden kannoista. 1975 2014 onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Ensiharvennuksen palstalla hoiti metsänhoitoyhdistys kahden miehen voimin. Puuhailun lomassa hän nukkui päiväunet kuvassa näkyvällä kivellä, jonka päälle oli levon ajaksi laitettu pehmukkeeksi havuja ja matto. maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Paakkutaimet oli hankittu paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä. lopun verran ja työ sujui leppoisissa merkeissä. He arvioivat mäntyjen kasvuvauhdin olleen normaali. Se eteni mukavasti hakkuukoneenkäyttäjän ja metsäkoneenkuljettajan yhteistyönä. liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Oletus on, että päätehakkuu on vuorossa sitten, kun pojanpoika Atte on viisikymppinen. kuvat voi lähettää osoitteeseen metsälehti makasiini, Pohjoinen rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Seppo Kivimäki ja kuusivuotias pojanpoika Atte Ikaalisten Ison-Röyhiön kylässä sijaitsevassa männikössä. neljäkymmentä vuotta myöhemmin hänen poikansa pääsi tutkimaan ensiharvennuksen jälkiä. lähetä ne meille metsälehteen. Päätehakkuu 3,5 hehtaarin alalla oli tehty edellisvuonna. Aten käydessä paikalla puut olivat vielä tienvarsipinossa odottamassa kuljetusta Tampereen energiatuotannolle. Myös Juhan kymmenvuotias Hanna-sisko viihtyi metsässä pari viikonloppua. ENNEN & NYT TeksTi Pia kirkkomäki kuvaT alise kivimäen arkisTo V uonna 1975 Pirkanmaalla Ikaalisten Ison-Röyhiön kylällä istutettiin männyn paakkutainta. Harvennuspuut energiaksi Viime vuonna palstalle tehtiin ensiharvennus. Istutuspuuhissa hääri aikuisten mukana myös nelivuotias Juha KivimäkI, joka otti vilkkaana poikana kaiken irti metsäretkestä
Myöskään susien määrää ei voida pitää niin suurena, että sillä olisi merkittävä vaikutus hirvikantaan. Hirvikannan hoitosuunnitelmalla on tarkoitus turvata metsästyksen saalisvarmuus ja hirvikoirakilpailut. On äärimmäisen huolestuttavaa, että hirvipelon vuoksi metsät uudistetaan eteläisessä Suomessa lähes kokonaan kuuselle. Talousmetsien muuttuminen tulevina vuosikymmeninä kuusikoiksi on metsätaloudellisesti suuri riski. Käytännössä talvikanta voi olla jopa 100 000 yksilön tasolla. Yhtiön uudelle tuotantolaitokselle Kemijärvelle ostetaan vain mäntyä. Kuusitukin kysyntä on hiipunut ja kuusikuidun hinta romahtanut. Hyönteistuhot koettelevat eniten kuusta. lukijakisa Helmikuussa Metsälehti Makasiinin teemana on riskien hallinta metsässä. Mainitse samalla, mikä artikkeli tässä numerossa kiinnosti sinua kaikkein eniten. Metsänhoitoyhdistysten liittyminen suoraan MTK:n jäseniksi selkeyttää edunvalvontaa, mutta samalla järjestön on otettava puuntuotannon edunvalvojan rooli myös hirvikysymyksessä. Hirvet eivät jakaannu tasaisesti, joten metsätalouden vahingot painottuvat jatkossakin talvilaidunalueille. Hoitosuunnitelmassa mitoitettu hirvikanta ylläpitää hirvikärpäsongelmaa. Suunnitelmassa korostetaan alueellista kantojen seurantaa ja siihen perustuvaa säätelyä. Kuusen markkinat ovat heikentyneet. Vaikka kysymyksessä on puitesuunnitelma, tulee sen vaikutus olemaan merkittävä. HEiKKi OKSMan Hirvisuunnitelma uhkaa metsiä 68 MAKASIINI 1 • 2015 3343_.indd 68 08/01/15 14:59. On alueita, missä elo-lokakuun aikana taimikonhoito ihmistyönä on lähes mahdotonta hirvikärpästen takia. Päätöksellään ministeriö löi korville metsien tärkeintä käyttömuotoa eli puuntuotantoa. Samalla voidaan luopua metsätalouden hirvivahinkojen korvausjärjestelmästä. Viime numerossa suosituin juttu oli ”Millainen on kymppitonnin leimikko?” Palkinnoiksi arvotut löylymittarit olemme lähettäneet Reijo Pyykköselle Valtimolle ja Maija Akonniemelle Tampereelle. Palkinnon arvo on 125 euroa. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme Husqvarnan Technical-kypärän. Ellei näin tapahdu, jättää merkittävä osa metsänomistajista vapaaehtoiseksi muuttuneen mhy-jäsenmaksun maksamatta. Yksi merkittävä sahatukin ostaja Keitele Forest on kiinnostunut tällä hetkellä pääasiassa männystä. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivuilla osoitteessa www.metsalehti.fi. Tämän vuoksi alueellisella metsästäjävetoisella säätelyllä ei kantoja tulla leikkaamaan. Hirvituhojen ja -vahinkojen kohtuullistaminen edellyttää talvikannan pudottamista 30 000 yksilön tasolle. Kaakkois-Suomen metsiä laajasti tuhonnut kirjanpainaja on tästä vakava osoitus. Tutkimukset hirvikärpästen vaikutuksista ihmisten terveyteen ovat kesken, mutta varmuudella voidaan sanoa, että monet saavat allergisia reaktioita niiden puremista. Monimuotoisuuden ja maiseman kannalta kuusettuminen on uhkatekijä. Laadukkaan männyn ja koivun kasvatus ei saa vaarantua. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Lapin hirvikantaa on leikattu, mutta taimikkovahinkoja syntyy sielläkin edelleen. Metlan eli nykyisen Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden varoituksia hirvihaitoista ja kuusettumisesta ei noteerattu. Hirvipolitiikan uudelleenarvi?ointi tulee kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan ja alueellisten leikkaamistarpeiden määrittäminen siirtää metsäkeskukselle. Uutena vitsauksena on tullut kuusen mustakoro, joka jyllää ainakin Pohjois-Savossa. Vastaa kyselyyn Voit voittaa uutuuskypärän! lukijalta maaja metsätalousministeriö vahvisti valtakunnallisen hirvikannan hoitosuunnitelman. Suunnitteluun liittyneen kuulemisen ja lausuntokierroksen anti jäi vähäiseksi. MTK:n lausunnosta puuttui metsätalouden kannalta tärkein eli selkeä vaatimus hirvikannan leikkaamisesta. Myös liikennevahingot vähenevät ratkaisevasti. Mitkä sinun mielestäsi ovat metsänomistajan pahimmat riskit ja miten olet niihin varautunut. Pohjoista Suomea lukuunottamatta on kannan vahvuudeksi esitetty kolme hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Mainitse kaksi uhkaa. läHetä vastauksesi tammikuun loppuun mennessä osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Jopa yläharvennuksesta saatava mänty kiinnostaa enemmän kuin järeä kuusi. MMM:n tulee huolehtia jatkossa paremmin metsätalousintressistä
Tuotamme metsään liittyviä työja asiantuntijapalveluita, sekä hoidamme jäsentemme neuvontaa ja edunvalvontaa. Ruotsissa, missä kantokäsittelyä ei tueta, käytetään yksinomaan Suomessa kehitettyä harmaaorvakkavalmistetta. 0400-378286 MHY Pohjois-Savo 2 x 200_92mm 2.1.2015 13.12 Sivu 1 LOUNAIS-HÄME Haemme palvelukseemme vakituiseen työsuhteeseen SUUNNITTELIJAA Edellytämme hakijoilta metsätalousinsinöörin koulutusta sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Yksityismetsätalouden tuntemus luetaan eduksi. Erittelit ansiokkaasti uuden kemeralakiehdotuksen ongelmat. Ymmärtääkseni vakavin ongelma on heikosta tukitasosta johtuva alhainen motivaatio tehdä työ viimeisen päälle kunnolla. Jos yhteiskunta on tukevinaan ja asiakas maksavinaan, niin tekijä voi olla tekevinään. Puukantokäsittelykin pois kemerasta kaupan ehtona on oltava asianmukainen kantokäsittely ja omavalvonta, jonka tiedot toimeksiantajalle ja metsänomistajalle. Pitkäaikaisen toimihenkilömme siirtyessä eläkkeelle haemme vakituiseen työsuhteeseen Kuopioon TOIMISTONHOITAJAA vastaamaan yhdistyksemme toimistopalveluiden tuottamisesta ja kehittämisestä yhdessä toisen toimistotyöntekijän kanssa. Se on hoidettavissa ilman demoralisoivia tukia, jolloin yrittäjä on oikeutettu hinnoittelemaan sen todellisten kustannusten perusteella. Tarjoamme YT/Meto TES:n mukaisen palkan, nykyaikaiset työvälineet, haasteellisen tehtävän kehittyvässä työyhteisössä sekä kannustavan palkkausjärjestelmän. 040 7070 459 tai kari.kannisto@mhy.fi MHY Lounais-Häme 2x90_92mm 23.12.2014 10.14 Sivu 1 palvelukseen halutaan lukijalta Jyrki ketola, kiitos ansiokkaasta kolumnistasi Metsälehti Makasiinissa (8/2014). Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Pekka Sahlman puh. Hyvät toimisto-ohjelmistojen ATK-taidot ovat välttämättömiä. Koneyrittäjien liiton selvityksen mukaan nykyinen kantokäsittelytuki kattaa vain murto-osan todellisista käsittelykustannuksista. Lisäksi jotkut yritykset ovat jättäneet tukien hakemisen koneyrittäjien tehtäväksi, mikä aiheuttaa turhaa paperityötä. Tyvilahon ja tyvitervastaudin torjunta ja leviämisen estäminen on tehtävä hyvin. Tarjoamme monipuolisen ja haasteellisen työpaikan kehittyvässä organisaatiossa. Tehtävässä menestyminen vaatii lisäksi hyvää organisointikykyä, palveluhenkisyyttä ja joustavuutta. POHJOIS-SAVO Toimimme 9 kunnan alueella Pohjois-Savon yksityismetsissä. HEiKKi SMOLanDER 69 MAKASIINI 1 • 2015 3343_.indd 69 08/01/15 14:59. Suomessa käytetään mukavuussyistä kantokäsittelyssä lähes pelkästään ureaa, joka ollakseen tehokasta edellyttää lähes täydellistä peittoa kantopinnalla. Valittavalta henkilöltä edellytämme vähintään tradenomin (tai vastaava) koulutusta, monipuolista taloushallinnon työkokemusta ja osaamista. Tutkijoiden mukaan harmaaorvakkakäsittely ei ole aivan niin herkkä puutteille peittävyydessä kuin ureakäsittely. Ilmoitamme valinnan tuloksesta kotisivuillamme. Työpaikan vastaanotto 1.4.2014 tai sopimuksen mukaan. Pääasiallisina työtehtävinä vastaat yhdistyksen kirjanpidosta, tilinpäätöksestä, laskutuksesta ja saatavien perinnästä. Kantohinnat putoavat hiukan, mutta metsänomistaja saa aiempaa varmemmin terveen puusukupolven. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon hallitukselle osoitetut hakemukset tulee toimittaa 31.1.2015 mennessä sähköpostilla osoitteella pohjoissavo@mhy.fi. Hakemukset palkkatoivomuksineen ja ansioluetteloineen pyydämme toimittamaan 2.2.2015 mennessä sähköpostilla osoitteeseen kari.kannisto@mhy.fi. Monipuolisuutta tehtäviin tuovat erilaiset markkinointiin liittyvät tehtävät sekä asiakaspalvelu ja jäsenrekisterin ylläpitäminen. Mikäli metsäala ei luota omaan moraaliinsa, on mahdollista laittaa metsälakiin yksi järkeväkin pykälä. Myös kuusen tyvilahon ja männyn juurikäävän leviämisen estäminen on järkevämpi hoitaa ilman yhteiskunnan tukia. Se toisi metsäkeskukselle mielekästä työtä omavalvonnan valvonnassa tukibyrokratian pyörittämisen sijaan. Liikevaihtomme on noin 11,0 milj. Siinä harmaaorvakan sekoitus on automatisoitu hakkuukoneessa. Työ tulee sisältämään erilaisia metsätalouden suunnittelutöitä. Toimihenkilön toivomme aloittavan työnsä mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään maaliskuussa 2015. Tätä tekniikkaa ei tietääkseni ole otettu Suomessa käyttöön. Yhdessä kohdassa rohkenen olla eri mieltä kanssasi. euroa. Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Kari Kannisto puh. Palveluksessamme on 36 toimihenkilöä, 69 metsuria sekä noin 70 urakoitsijaa. Ruotsissa on myös kehitetty käyttäjäystävällinen tekniikka tähän Suomessa vieroksuttuun käsittelyyn
Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. 2015 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 119 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. numeroon 040 500 5408, soittamalla tai tekstaamalla) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. 201 5 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUnIMI ETUnIMI SUKUnIMI ETUnIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTInUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTInUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRjOITUS?????????PUHELIn ASIAKASnUMEROnI LEHdEn OSOITELIPUKKEESTA 80 VUOTTA 21.1. Ilmoittaudu viimeistään 25.1. Palsta on avoin kaikille lukijoille. NImITyKSIä meRKKIPäIvIä Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 29.1. Luonnonvarakeskus Metsäntutkimuslaitos ehti viime vuonna nimittää viisi uutta tutkimusprofessoria ennen kuin muuttui Luonnonvarakeskukseksi vuoden alussa. mAKASIINIKRyPTO 1 Palkinnot Makasiinikryptosta 8 on arvottu seuraaville kolmelle: Matti Antila, Pietarsaari, Tiina Holmanen, Turku ja Esko Kiuru, Siikainen, Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Metsäninventoinnin tutkimusprofessoriksi kutsuttiin maatalousja metsätieteiden tohtori Annika Kangas, puuntuotoksen tutkimusprofessoriksi maatalousja metsätieteiden tohtori Jari Hynynen, luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun tutkimusprofessoriksi maatalousja metsätieteiden tohtori Liisa Tyrväinen, kansainvälisen metsätalouden tutkimusprofessoriksi maatalousja metsätieteiden tohtori Timo Karjalainen sekä metsien monikäytön talouden tutkimusprofessoriksi kauppatieteiden tohtori Artti Juutinen. klo 14–17, kalakeittoa ja kahvia. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 1”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Jarmo Ojalahti, Otso Metsäpalvelut, Lounais-Suomi, metsäpalveluesimies, Pori 50 VUOTTA 3.2. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi Makasiinikrypto 8, oikea ratkaisu 3344_.indd 71 08/01/15 15:00. 2015 ??/?. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Alpo Roos, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsuri, nousiainen 28.1. Pentti Takala, metsänhoitaja, Helsinki 60 VUOTTA 17.1. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Christofer ”Tosse” Westerback, metsäesimies, Söderlångvikin Kartano, Kemiönsaari (vastaanotto dragsfjärdin Labbnäsissä 31.1. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki
Jo sen raitainen, kimalaista muistuttava ulkonäkö suojaa sitä, sillä kiukkuisesti pistäviä ampiaisia ja kimalaisia varovat linnutkin. Metsäsuomalaiset museossa Johan olsson savusaunan edessä Purotorpin röjdforsissa ruotsissa. Hiukan yksinkertaistaen se tarkoittaa sitä, että isommat syövät pienempiään. samalla tavalla toimivat paimenkoirien vaaleat silmäkulmat: koira näyttää tarkkailevan ympäristöään vaikka torkkuukin silmät suljettuina. eloKuuta saaKKa. keski-Ruotsin ja -norjan rajaseudut olivat 1500-luvun lopulla asumatonta erämaata, joka kruunun näkökulmasta oli tuottamattomassa tilassa. silloin kukasta tuijottaa kaksi suurta silmää ja niiden alla on viiksien ympäröimä suu valmiina. perhonen ei tietenkään näe silmillään, mutta silmätäplät synnyttävät vaikutelman valppaudesta. Vaikka aikuisen kuoriaisen näkee useimmiten kukilla pihapiirissä, niityillä tai pientareille, kuoriainen on oikean metsän laji: toukka elää lahopuussa, erityisesti pehmeäksi jo lahonneissa koivunkannoissa. niinpä sinne ryhdyttiin verohelpotuksin houkuttelemaan kaskiviljelijöitä suomesta. a st rid re po ne n, m us eo vi ra st on ku va ko ko el m at 72 MAKASIINI 1 • 2015 3345_.indd 72 08/01/15 15:38. Jotta pieneläjä selviäisi hengissä, sillä pitäisi olla silmät selässäkin. kasken poltto kiellettiin kokonaan, ja uudisraivaajat joutuivat kokemaan muukalaisvihaa. ruukkien myötä metsille tuli kuitenkin uutta käyttöä jo 1600-luvun alussa. Halukkaita lähtijöitä löytyi savosta ja pohjois-Hämeestä. mukanaan he veivät silloista metsäosaamista. reponen on jäänyt historiaan talvisodan aikana toteutetun kultasormuskeräyksen ideoijana. Ja niin monilla onkin. silmät selässäkin Karhunputken kukinnosta tuijottaa kaksi suurta silmää. Kuka uskaltaisi häiritä kimalaiskuoriaisen ruokarauhaa. intomielinen isänmaan ystävä pettyi rauhansopimuksen ankariin ehtoihin ja protestiksi ampui itsensä eduskunnan aulassa 1940. nuori kansaja kielitieteilijä astrid reponen keräsi suomalaismetsiin 1932 tekemällään tutkimusmatkalla laajan esinekokoelman, joka vasta nyt on ensimmäistä kertaa esillä kansallismuseon näyttelyssä. Vielä pelottavammaksi kimalaiskuoriainen muuttuu, kun se sukeltautuu syvälle kukan sisälle. Vähitellen metsäsuomalaiset sulautuivat muuhun yhteiskuntaan, mutta omaperäinen kulttuuri ja kieli säilyivät vielä pitkään. pilkkeitä TeksTi seppo Vuokko kuVa Jorma peiponen Yksi ekologian keskeisistä termeistä on ravintoketju. Tuttuja esimerkkejä ovat vaikkapa neitoperhonen tai sinisilmäkiitäjä, jotka häirittyinä leväyttävät siivet levälleen ja häiritsijään kohdistuu yhtäkkiä sinisten silmien tuikea katse. FinnsKogar – MetsäsuoMalaiset -näyttely on avoinna KansallisMuseossa 16. kimalaiskuoriainen etsii ravintonsa kukista. mutta silmätäpliä löytää muualtakin. kaskeamisen lisäksi suomalaiset tunnettiin taitavina metsästäjinä ja tuohiesineiden tekijöinä
tammikuuta. ensi numerossa seuraava Metsälehti Makasiini ilMestyy 26. Seuraava Metsälehti ilmestyy 29. HELMIKUUN MAKASIINISSA ku va is M o Pe kk a ri n en /l eh ti ku va 73 MAKASIINI 1 • 2015 3346_.indd 73 08/01/15 15:31. risKiT HaLTuun Miten hallitaan metsänomistamiseen liittyvien riskien, kuten metsätuhojen ja puun hinnan vaihtelun, vaikutuksia. helMikuuta
Se on iskunkestävyydeltään muovia parempaa ja tuoksuu pihkalle. Viime syksynä tuotteemme sai Suomalaisen Työn Liiton jakaman Vuoden designteko -palkinnon. Innokkaina eräihmisinä pohdimme, miksei niitä voisi tehdä suomalaisista materiaaleista, kuten visakoivusta. Teemme esimerkiksi Jollan uuteen tablettitietokoneeseen suojan, jonka kotelo-osassa käytämme mäntyja soijakuidusta valmistettavaa, biohajoavaa materiaalia. Lisäksi käytämme kanadalaista Suomessa viilutettua pähkinäpuuta. Vaikka suojakuoret käsitellään kulutuksen ja sään kestäviksi, ne tuntuvat ja tuoksuvat puulta. 74 MAKASIINI 1 • 2015 74 MAKASIINI 1 • 2015 3347_.indd 74 08/01/15 15:02. Kuoremme maksavat 15–75 euroa. Kontiolahdella valmistettava materiaali on mobiilimarkkinoilla uusi. Syntyi Lastu-tuotemerkki, jonka valikoimiin kuuluu nyt yli kaksikymmentä suojakuorivaihtoehtoa. Niitä voi ostaa jälleenmyyjiltämme sekä verkkosivuiltamme.” Lisätietoja www.lastucase.com Viilusta suojakuoret Kotimainen viilu taipuu Sakari Arffmanin ja kumppaneiden käsissä kännyköiden suojiksi. Tänä vuonna paneudumme valmistukseltaan entistäkin monimutkaisempiin tuotteisiin. Käsiemme kautta lähtee noin kuutisen tuhatta kuorta vuodessa 24 maahan. Sitten huomasimme, että kuorille on kiinnostusta ja aloimme työstää niitä toden teolla. Kuoret syntyvät kotimaisesta koivusta, visasta, linnunsilmävaahterasta sekä tammesta. TUOTE & TEKIJÄ TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT JUKKA-PEKKA MOILANEN ”Kiinnostuimme vuonna 2010 jenkkien bambusta ja pähkinäpuusta valmistamista kännyköiden suojakuorista. Puiset suojakuoret valmistuvat käsityönä Oulussa. Yritys työllistää minun ja toisen perustajan, Jussi Patopuron, lisäksi neljä henkeä. Kaikki tuotteemme valmistetaan käsityönä verstaallamme Oulun keskustassa. Tuotteen pitää kulkea ihmiskäsien kautta, sillä puun laadussa on eroja, tietää Sakari Arffman. Alkuun valmistimme laitteen taakse liimattavia viilupintoja omaan käyttöömme. Ostamme puun viiluina, käsittelemme ne kolmeen kertaan, leikkaamme ja teemme kaiverrukset. Valitsimme materiaaliksi puun kunnioituksesta luontoon. Hiomme käsin kaikki kulmat ja viimeistelemme tuotteen mehiläisvahalla. Päivässä kuoria syntyy 30–40
Metsälehti tietää, mitä metsässä tapahtuu juuri nyt. Metsälehden jokainen numero todistaa tarpeellisuutensa hyödyllisillä vinkeillä ja neuvoilla. Ei ihme, että Metsälehdellä on tapana periytyä metsän mukana sukupolvelta toiselle. Tilausmaksun saa helposti takaisin jo yhden ainoan numeron vinkeillä ja neuvoilla. pitää nähdä. Se on taustoittava, ammattitaitoisesti toimitettu tietolähde kaikkeen metsääsi liittyvään päätöksen tekoon. Toimialansa arvostettu tekijä on aina vain ja ainoastaan metsäsi puolella. Metsälehti. metsä Koska 3348_.indd 75 07/01/15 16:28. Asiaa suomalaisesta metsästä suomalaiselle metsänomistajalle. Me teemme työtämme sinun ja metsäsi parhaaksi. Metsälehti on puolueeton. Mikään muu metsämedia Suomessa ei voi sanoa samaa. Me emme tätä ole keksineet! Näin meille on kerrottu
Lisäksi valvomme työn laatua ja sinun etuasi toteuttajien valinnassa sekä puukauppojen kilpailutuksessa. Halutessasi teemme sinulle ehdotuksen metsäsuunnitelmasi mukaisten toimenpiteiden toteutuksesta. D a d d y F in la n d Onko metsäsuunnitelmasi ajan tasalla. Noudattamalla OTSO Metsäsuunnitelmaa metsäsijoituksesi tuotto nousee satoja euroja hehtaarilla tulevan kymmenen vuoden aikana. 3349_.indd 76 07/01/15 16:27. OTSO Metsäsuunnitelma on kannattava investointi, joka maksaa itsensä monin verroin takaisin. OTSO:lta saat avaimet käteen -palveluna kaiken mitä metsääsi tarvitset. Pysy kartalla metsäsi mahdollisuuksista, tee tilaus nyt ja hyödynnä ennakkotilaajan edut! Tutustu etuihin osoitteessa www.otso.fi/metsasuunnittelu