M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 1/2 01 6 TE EM A : M ET SÄ VE RO TU S 21. TAMMIKUUTA • NUMERO 1/2016 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Nyt ahkeroidaan talvileimikoilla • Vesominen kuriin purppuranahakalla LUONNONHOITOKOULU MONIMUOTOISUUS HUOMIOON ERKKI KALMARI INNOSTUI BIOKAASUSTA METSÄNHOITO NÄIN KASVATAT METSÄTULOJASI METSÄNOMISTAMISESTA 8 OPETUSTA Vinkit veroilmoituksen täyttämiseen METSÄNOMISTAJA PERINTÖMETSÄ PIENI TILA PERINNÖKSI KÄSIN TEHTY KAISLASTA SOROPILLI Metsäverotus 2016
Kotimaiset kalaherkut kertoo herkullisten kuvien säestämänä, kuinka teet maistuvia ruokia niin ahvenesta, kuhasta, hauesta kuin särjestä tai Venäjän tsaarien herkusta, kiiskestä. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Alan kovimmat ammattilaiset kertovat, kuinka selviytyä metsässä, merellä, tunturissa – niin kesällä kuin talvellakin. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Tämä kirja kertoo siitä, miten selviydyt, kun asiat eivät mene halutulla tavalla. Hinta 22 euroa Selviydy luonnossa Juha Jormanainen ja Veikka Gustafsson. Suomalainen kala on todellista lähiruokaa ja lähes ilmaista, jos osaat onkia, laskea verkot tai katiskan. Monipuolisesti luonnosta. Luonnonkala on myös puhdasta, edullista ja vivahteikkaan maukasta. Mukana on myös huikeita esimerkkitarinoita, joissa ihmiset ovat joutuneet ääriolosuhteiden vietäviksi. Hinta 24 euroa Kotimaiset kalaherkut Juha Jormanainen Luonto on joskus arvaamaton, julma ja äärimmäisen ankara
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. METSÄ NYT Auringonlasku Ullavanjärven rantakoivikossa Kokkolassa sunnuntaina 10. KUVA: ESKO KESKI-VÄHÄLÄ. tammikuuta. Päivä oli tyyni ja aurinkoinen, kolmen aikaan iltapäivällä pakkasta oli -16 astetta ja lunta maassa viitisen senttiä
17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Pikkuleimikon pikamyynti 18 Metsän hinta pysynyt vakaana 19 VERKOSTA: Kuusta muodin vuoksi Teema Metsäverotus 20 Taas pykälän kireämpää 24 Näin täytät veroilmoituksen 30 Kevennä verotustasi hankintatöillä 32 RAHAPUU: Osaaminen ratkaisee tuloksen Oma metsä 34 METSÄNHOITO: 14 kysymystä tuloista ja menoista 38 LUONNONHOITOKOULU: Luontoa ja kukkaroa säästäen 40 PIKATESTI: Otsalampulla valoa pimeään 41 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Anna minulle rahapussisi METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 1/ 21.1.2016 s. 58 Erkki Kalmari tankkaa autonsa omalla tilalla tuotetulla biokaasulla. SISÄLLYS Ajassa 4 PÄÄKIRJOITUS: Lisää tuloja 6 METSÄNOMISTAJA: Erkki Kalmari innostui biokaasusta 12 UUTISET: Talvileimikoille pääsee taas 13 METSÄTYYPPI: Muutetaanko sellutehtaiden nimet, Jussi Pesonen. 14 Siementuotannossa nyt kaksi isoa 15 Otson hullut päivät 16 MARKKINAT: Kenen lankut käyvät kaupaksi. 6 s. Tykkylunta Syötteellä SA M I KA RP PI N EN JO RM A LU H TA 4 MAKASIINI 1 • 2016
Se lähetetään myös pelkän mobiilitilauksen tehneille kestotilaajille. Silloin menojen jälkeen puhdasta metsätalouden pääomatuloa kertyi aktiiviviljelijöille keskimäärin 4 749 euroa. Verottaja on lähettänyt 2C-lomakkeen 400 000 verovelvolliselle. Maanviljelijöiden määrä on vähentynyt, mutta heillä on selvästi eniten ilmoitettavaa verottajalle. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Pääkirjoitus s. Tuloja kasvattivat myytyjen puumäärien ohella korkeaksi nousseet tukin hinnat. Vuonna 2013 omistajat saivat metsistään puhdasta pääomatuloa yhteensä 840 miljoonaa euroa. SE PP O SA M U LI 5 MAKASIINI 1 • 2016. Luvut eivät näytä kovin suurilta, mutta koska metsänomistajia on paljon, verotettavaa tuloa kertyy sievoinen summa. Tilastokeskuksen viimeksi julkistamat yksityismetsänomistajien taloustilaston luvut koskevat vuotta 2013. Osalla metsänomistajista ei ole mitään ilmoitettavaa, mutta todennäköisesti lukua selittää myös vanha väärinkäsitys. Siitä huolimatta luvut osoittavat havainnollisesti, miten hakkuiden lisääntyminen parantaa sekä metsänomistajien että valtion tuloja. Metsätilanomistajien tulo jäi 1 786 euroon. Luonnosta 58 LUHTA: Suksilla lumen maahan 62 TAPIONPÖYTÄ: Takaisin arkeen 64 KÄSIN TEHTY: Kaislasta soropilli 70 Ristikko 72 PILKKEET: Humala metsässä 74 TUOTE & TEKIJÄ: Koko lamppu puusta JOS veroilmoituksen täyttö tuntuu stressaavalta, voi lohduttautua ajatuksella, että samalla asialla on näihin aikoihin iso joukko muitakin metsänomistajia. TILASTOKESKUKSEN tuorein taloustilasto on erityisen kiinnostavaa luettavaa sen vuoksi, että siinä melko tavallista metsävuotta 2013 verrataan puukaupan huippuvuoteen 2007. Ilmeisesti moni jättää metsästä koituneet kulut ilmoittamatta, jos tulojakaan ei ole ollut, vaikka tappion voi vähentää muista tuloista. Lomakkeista noin 270 000 palautetaan täytettynä, joko sähköisesti tai perinteisen postin välityksellä. Silloin metsänomistajille kertyi puhdasta pääomatuloa 1 355 miljoonaa euroa ja valtiolle verotuloja 400 miljoonaa. Palauttamatta jääneiden määrä on yllättävän iso. VALTAOSA veroilmoituksen täyttäjistä on metsätilanomistajia. Siitä valtion kirstuun kilahti veroina noin 250 miljoonaa. 74 Mikko Kärkkäinen tekee vanerista lamppuja. 47 TUTKIMUS: Vesakolle kyytiä 48 8 opetusta metsänomistamisesta 56 KOLUMNI: Tasapuolisuutta tiedon avoimuuteen 57 ENNEN & NYT: Tehokasta metsänhoitoa Tämän lehden mukana kaikki kestotilaajat saavat Hannu Jauhiaisen kirjoittaman Metsäverokirjan. LISÄÄ TULOJA Tämän numeron kannen kuvitti Anna Back 42 PERINTÖMETSÄ: Pieni tila perintönä 44 KYSY POIS: Miten vanhaksi kuusi voi elää
Toistaiseksi yksikään hallitus ei ole halunnut. TANKILLINEN BIOKAASUA Biokaasupioneeri Erkki Kalmarin mukaan Suomi voisi tyydyttää energiatarpeensa uusiutuvalla bioenergialla, jos niin haluttaisiin. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN 7 MAKASIINI 1 • 2016
Vaihtoehtoisesti voisimme turvautua keskisuomalaiseen maalaisjärkeen ja kuunnella pitkän linjan biokaasumies Erkki Kalmaria. Biokaasulla voisi käyttää myös sähkögeneraattoreita. Alan tutkijat vahvistavat Kalmarin näkemyksen. ”Se toimii hyvänä tukena kehittämistoiminnassa.” Tukea kehitystyöhön on antanut myös ”Moni meillä vieraillut innostuu biokaasusta, mutta sen tuotanto on säädelty erittäin hankalaksi”, Erkki Kalmari toteaa. Pienen bensa-auton polttoaineeksi riittää alle hehtaarin nurmikasvusto, kun se muutetaan biokaasuksi. ”Meillä siirryttiin 1980-luvulla viljanviljelystä maitokarjaan, kun muut luopuivat lehmistä ja keskittyivät viljantuotantoon. ”Työhevonen syö vuodessa 1,3 peltohehtaarin tuottamat rehut, heinää ja kauraa. Keskisuomalaisella maatilalla on tietysti myös metsää, pinta-alaa on noin 70 hehtaaria. Sitä Soinivaara ei muistanut mainita, että Suomessa on sähköautoja vajaat 500. Vuosisatainen perinne ei kuitenkaan ole jäädyttänyt miestä vanhoille laduille. Päinvastoin, hän myöntää taipumuksensa hakeutua vastavirtaan. Hiilidioksidipäästötkin olisivat nolla”, Kalmari toteaa. Hän ampuu alas sekä hevosettä sähkövetoiset utopiat. Hevoset voi jatkossakin jättää teinityttöjen lemmikeiksi. isäntä, sukutaulu ulottuu 1660-luvulle. L inkolaisuuteen taipuvaisten synkkämielten mukaan jälkeläisemme saavat kiivetä hevosrattaille, kun öljy loppuu. Ikivihreä Osmo Soinivaara puolestaan unelmoi polttomoottoriautojen kieltämistä ja ydinvoimaloiden valjastamista lataamaan sähköautojen akkuja. Tilatason tuotantokin voisi kannattaa pörssisähkön hintahuippujen aikaan. Sillä ajaisi 20 000 kilometriä.” Teknikko ja maitotilallinen Laukaan Leppävedellä asuva maanviljelijä ja metsänomistaja Erkki Kalmari on sukutilansa 13. Leppävesi 8 MAKASIINI 1 • 2016. Auto kulkee vähemmällä appeella. ”Lähes kaikki Suomen kunnat pystyisivät tuottamaan tarvitsemansa sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineet uusiutuvalla, muuhun käyttöön kelpaamattomalla biomassalla
”Henkilöauto kulkee 5 000 kilometriä lannalla, jonka yksi lehmä vuodessa sontii.” teknikon koulutus ja nuoruuden työura Valmetin traktoritehtaan suunnitteluosastolla. Kalmarilla on henkilöautojen tankkausasema tilallaan. ”Oikeasti nurmirehua ei kannattaisi kierrättää lehmien kautta. Heistä noin sata tankkaa säännöllisesti. Moottoripolttoaineeksi tarkoitettu kaasu ohjataan pesuriin, jossa rikkiyhdisteet ja hiilidioksidi poistetaan. Osa asiakkaista on pääkaupunkiseuAutojen polttoaineeksi jalostettavasta biokaasusta puhdistetaan rikkidioksidi ja hiilidioksidi. Kertatäytöllä siilo tuottaa kaasua kolmesta kuuteen kuukautta. Me tosin tavoittelemme runsasta metaanisaantoa, lehmä taas valkuaista.” Kalmarin tilalle kertyy biokaasusta enemmän tuloja kuin yli kolmikymmenpäisen karjan tuottaman maidon myynnistä. Muodostuva kaasu on metaania, joka sisältää hiiltä ja vetyä. Näin jäännösmassa on arvokasta luomulannoitetta, kun se palautetaan pelloille. Hänellä on 400 korttiasiakasta. Sekaan lisätään valikoitua bakteeristoa, joka tehostaa prosessia. Raaka-aineeksi kelpaa miltei mikä tahansa eloperäinen: lanta, olki, nurmikasvusto, puu tai vaikkapa hoitokalastuksessa nuotattu roskakala. Laakasiilosta kaasu kerätään kaasukelloihin. ”Henkilöauto kulkee 5 000 kilometriä lannalla, jonka yksi lehmä vuodessa sontii.” Biokaasua muodostuu, kun biomassaa mädätetään ilmattomassa tilassa. ”Kaasutuksen periaate on sama kuin lehmän pötsissä. Se toimii kuin taikinanjuuri ruistaikinassa. Biomassan ravinteet eivät haihdu kaasutuksessa. Luvassa on taas ällistyttävä vertaus. Runsaamman tuoton saisi kärräämällä rehun suoraan kaasuttimeen.” Parempaa kuin bensa Kaasuttamista varten Kalmarilla on suuri laakasiilo, johon mahtuu kerralla 400– 500 tonnia biomateriaalia. Autokaasua hän alkoi tuottaa 2000-luvun alussa. 9 MAKASIINI 1 • 2016. ”Olin ryhmässä, jonka tehtävä oli suunnitella uusia traktorimalleja ja ratkaisuja.” Kaasutuskokeilut Kalmari aloitti lehmien lannalla 1990-luvulla. Samalla se kartuttaa peltomaan hiilivarantoa
Niinpä hänellä on esittää vaikuttavia näkymiä bio-Suomen mahdollisuuksista. Kaasukilo maksaa 1,4 euroa, mutta sen energiasisältö on bensaa parempi. Bio-Suomella mahdollisuuksia Kalmari on kiertänyt esitelmöimässä biokaasun mahdollisuuksista monilla messuilla ja tapahtumissa. Tuosta kymmeLaakasiilosta vapautuva raakakaasu varastoidaan kaasukelloihin. Se vastaisi kahden ydinvoimalan tuotantoa. Sääntö-Suomi kiusaa Kalmarin bio-Suomi olisi hiilineutraali ja pitkälti omavarainen esimerkiksi liikennepolttoaineiden tarpeessaan. ”Bensa-autoilijoille kaasu on edullista. ”Oksaja latvusmassa tai nuorista metsistä korjattu kokopuu olisi kaasutettavaksi jopa parempaa kuin runkopuu. Näin toimitaan Saksassa, jossa on 8 000 hajautettua biosähköntuottajaa. Kaasu käyttäisi moottoria, joka pyörittäisi sähkögeneraattoria. ”Tämä sopisi erinomaisesti ison maatilan yhteyteen tai muutaman tilan yhteiseksi laitokseksi, jolla voitaisiin tuottaa energiaa yhden kyläkunnan tarpeisiin.” Muutakin käyttöä kaasulle löytyy. ”Autotkin ovat valmiina. ”Eikä muuten lehmä haise auton pakoputken päässä tai tankatessa”, Kalmari vakuuttaa. 10 MAKASIINI 1 • 2016. Tilan kaksi henkilöautoa, kuormaja pakettiauto sekä yksi traktori kulkevat omalla polttoaineella. Nyt puhutaan siis biomassasta, joka ei kelpaa muuhun jalostukseen.” Runsain mitoin lisää saataisiin kaasuttamalla heikkolaatuista puumassaa. Bensalitraa vastaavan määrän kaasua saa 90 sentillä.” kaasutusta puu pitäisi hienontaa esimerkiksi murskaten, jotta prosessi toimisi tehokkaasti.” Biokaasuvetoinen tuotanto olisi väkisin hajautettua, koska kaasua ei voi kuljettaa pitkiä matkoja – eikä ainakaan tuoda ulkomailta. ”Vesistöjen suojavyöhykkeiden kasvustojen sekä viljapeltojen olkien kaasuttaminen tuottaisi noin 16 terawattituntia energiaa. dulta ja käy tankilla esimerkiksi Lappiin ajaessaan. Ennen Kaasutuksestä jäävä jäännösmassa on erinomaista ja luomuksi kelpaavaa lannoitetta. Niitä Kalmarilla on käytössään kaksi. Esimerkiksi sähkön kulutushuippujen aikaan biokaasutiloilla voitaisiin tuottaa myös sähköä
Suomessa tukipolitiikka sen sijaan hellii muun muassa epävarmaa ja ilmastovaikutuksiltaan kyseenalaista tuulivoimaa noin 100 miljoonaa eurolla vuosittain. Pääsin ajelemaan vasta ministeri Suvi-Anne Siimeksen erikoisluvalla.” Viidessätoista vuodessa tilanne ei juuri ole seestynyt. ”Niitä tosin menee lähinnä vientiin.” Siihen, miksei biokaasu-Valtroja tai kaasuautoja juuri liiku Suomessa, on syynsä. ”Biokaasulla ajo oli käytännössä kiellettyä, uhkana oli monikymmenkertainen dieselvero. Kaasuautoilijan tankkausverkosto on harva. ”Pihtiputaalle kaavaillun tankkausaseman suunnitelmat piti panna koipussiin, koska käyttäjiä ei saatu riittävästi. Ruotsissa toisin Myös biokaasun tuotannolle on rakennettu ylittämättömältä tuntuvat esteet. Samalla logiikalla maitotilan investointeja tuettaisiin vain, jos kaikki maito juodaan itse.” Kalmarin kertomus kuulostaa miltei kafkamaiselta. Kaasu palaa puhtaasti. Ensituntumaa Kalmari sai kieltoihin, kun hän hankki 2000-luvun alussa biokaasulla kulkevan auton. Kun niiden määrä lisääntyisi, jakeluverkkoa kannattaisi laajentaa, mikä jälleen vauhdittaisi autojen yleistymistä.” Lisäksi biokaasuauton hiukkaspäästöt – juuri ne, joiden kaunistelusta Volkkarikin kärähti – ovat likimain nolla. Samalla biokaasun tuotanto on runsaampaa kuin meillä. nen kilometrin päästä Laakkoselta jokainen voi ostaa monipolttoainemoottorilla varustetun auton eikä vanhan polttomoottorin kaasulle muuttaminenkaan maksa monta tuhatta euroa.” Kalmari kiittelee, että naapuripitäjässä Äänekoskella toimiva Valtra on kehittänyt biokaasuversion uusista N-sarjan traktoreistaan. Energiaa tuottava suurteollisuus on Kalmarin mukaan osannut lobata etunsa tehokkaammin kuin biotalousväki. Käyttäjiä ei tule, ellei valtiovallalta tule myönteisiä merkkejä biokaasulle.” Tuskin on tarpeen edes mainita – kaikki varmasti arvasivatkin – että Ruotsissa biokaasuautoja ei rangaista verotuksella ja niitä on liikenteessä kymmeniä tuhansia. Ne selviävät, kun Kalmari selostaa, millainen säädösten rytö hajautetun kotimaisen energiantuotannon eteen on kasattu. ”Puoletkin tuosta merkitsisi biokaasutaloudelle todellista läpimurtoa”, Kalmari toteaa. Työja elinkeinoministeriöltä tukea ei heru, koska tilatason tuotantoa ei katsota teolliseksi.” Helpotuksia ei tehty eikä sellaisia ole näköpiirissä, vaikka maakunnan napamies Mauri Pekkarinenkin kiirehti heti 2000-luvun alussa hankkimaan biokaasuauton ja maassa on sen jälkeen istunut monenkirjavia hallituksia. ”Maaja metsätalousministeriön momenteilta kaupalliseen biokaasuun ei investointitukia saa, koska tuotanto katsotaan teolliseksi. Ja hyvin lobbarit ovat leiviskänsä hoitaneet. Ylisuuri dieselvero tosin on poissa, mutta kaasuautoa verotetaan sillä olettamalla, että polttoaineena käytetään pelkkää maakaasua, josta syntyy hiilidioksidipäästöjä. n ”Samalla logiikalla maitotilan investointeja tuettaisiin vain, jos kaikki maito juodaan itse.” Äskettäin ensiharvennetun metsikön risut jäivät tällä kertaa metsään, vaikka oksamassa saattaisi olla jopa runkopuuta parempaa raaka-ainetta biokaasun tuottamiseen. Mieti. 11 MAKASIINI 1 • 2016. ”Investointitukea saa sillä edellytyksellä, että kaikki kaasu käytetään tilalla eikä mitään myydä ulos. ”Matala vero suosisi biokaasuautoja. Lainsäädäntöön kätketyt esteet ovat siinä määrin tehokkaista, etteivät ne alan asiantuntijoidenkaan mukaan voi olla sattumaa. Onneksi kaasuautoja voi tarpeen tullen tankata myös bensalla. Kalmarin mielestä veron pitäisi olla nolla, koska biokaasuauton hiilipäästöt ovat nolla
Maaperä on turvemaalla kasvavassa sekametsikössä niin pehmeä, että puut voidaan korjata vain, kun maa on jäässä. ”Korjuuta yritettiin jo viime vuonna, mutta kelit loppuivat kesken”, kertoo leimikossa työskentelevä metsäkoneenkuljettaTalvileimikoille pääsee taas Jos pakkassää jatkuu, saadaan rästissä olevat talvileimikot korjattua tänä talvena. Vuodenvaihteen jälkeen kylmennyt sää veti maan routaan ympäri Eteläja Keski-Suomea. Päätehakkuuleimikosta tehtiin kaupat jo vuonna 2012, mutta leudot talvet ovat estäneet korjuun. Suomen ympäristökeskuksen eli Syken mittausten mukaan roudan syvyys oli loppiaisen jälkeen Kuhmon pohjoispuolella keskimäärin 10– 20 senttimetriä ja etelämpänä keskimäärin kymmenen senttimetriä. ja Jaakko Saharinen. Leimikon voi tehdä talvileimikoksi joko maaperän pehmeys tai se, että leimikolle vievä tie ei kestä raskasta puunkorjuuja kuljetuskalustoa. Puu toisensa jälkeen kaatuu, kun metsäkone etenee Myrskylässä Uudellamaalla sijaitsevassa leimikossa. Pohjois-Suomessa lumi satoi ennen pakkasia. ”Tavoitteena on saada kaikTEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA SEPPO SAMULI TÄTÄ on odotettu. ki talvileimikot korjattua. Kuluneiden 30 vuoden aikana roudan syvyys on ollut Pohjois-Suomessa keskimäärin AJASSA 12 MAKASIINI 1 • 2016. Lumesta suojaa Vaikka maaperä on nyt kunnolla roudassa, ollaan pitkän aikavälin keskiarvoista monin paikoin vielä kaukana. Talvileimikot ovat leimikoita, joilta puuta voidaan korjata vain maaperän ollessa roudassa eli jäässä. Se on hillinnyt roudan muodostumista, mutta ajoreittejä on tehty pakkasen kovettamaan lumeen. Leimikon on ostanut Stora Enso. Metsäyhtiöillä on parin leudon viime talven takia paljon talvileimikoita rästissä, mutta Ojala ennakoi, että tänä talvena rästit saadaan purettua. Nyt korjuukeli on erinomainen. Metsäkoneenkuljettaja Jaakko Saharinen kaatoi tammikuun puolivälissä puita Myrskylässä sijaitsevassa päätehakkuuleimikossa. Talvileimikoiden korjuu käy nyt täysillä”, sanoo Stora Enson ostojohtaja Esa Ojala. ”Korjuuolosuhteet ovat erittäin hyvät koko maassa. Lämpötila putosi yli 20 pakkasasteeseen ennen kuin maahan ehti sataa eristävä lumikerros. Samaa sanoo Metsä Groupin tuotantopäällikkö Pasi Arkko. Se onnistuu, jos pakkaset jatkuvat maaliskuun lopulle”, hän sanoo
Kantavammille koneille olisi kysyntää, sillä puunkorjuun kausivaihtelut aiheuttavat vuosittain noin sadan miljoonan euron kustannukset. 2 Miltä sellumarkkinoilla näyttää. Uusittu tehdas vihittiin viime viikolla Kuusankoskella. Muutetaanko sellutehtaiden nimet. Metsätyyppi 50–150, Keski-Suomessa 15–30 ja Etelä-Suomessa ja rannikolla 10–30 senttimetriä. Lähde: Suomen ympäristökeskus Routa tuli myöhään Lumen paksuuden ja roudan syvyyden vaihtelut Mikkelissä Etelä-Savossa sijaitsevassa metsässä. Siinä vaiheessa, kun maa on mennyt routaan, on lumisade puunkorjuun kannalta toivottavaa. Tänä vuonna pakkaset tulivat ennen lumisateita ja pohjavesi oli matalalla”, Orvomaa sanoo. Jussi Pesosen johdolla UPM on uusinut Suomen sellutehtaitaan. Korjuukalusto on mitoitettu sen mukaan, että metsistä saadaan korjattua mahdollisimman paljon puuta silloin, kun maa on roudassa. Metsätehon erikoistutkijan Heikki Ovaskaisen mukaan roudan merkitys kuitenkin kasvaa. Aasiassa kasvu on jopa kaksinumeroinen luku. Korkealla oleva pohjaveden pinta lämmittää maanpintaa, mikä hidastaa roudan muodostumista. 4 UPM on iso paperinvalmistaja. Pääosin kasvu tulee Kiinasta ja muualta Aasiasta. Lunta enimmillään 1971–2000 Lunta keskimäärin 1971–2000 Lunta 2015–2016 Routaa enimmillään 1971–2000 Routaa keskimäärin 1971–2000 Routaa 2015–2016 Cm 80 60 40 20 -20 -40 -60 6.10.15 6.12.15 6.11.15 6.1.15 6.2.15 6.3.15 6.4.15 6.5.15 Metsätyyppi 1 Miksi Suomessa kannatti nyt investoida sellutehtaisiin. Lumipeite lisää maaperän kantavuutta ja suojaa puiden juuria korjuuvaurioilta. Palvelu on tarkoitus saada käyttöön parin vuoden sisällä. Me olemme tehneet biotuotteita jo niin kauan. Jos talous ja sen myötä mainonta lähtee kasvuun, laskuvauhti voi vähän hidastua. Ilmatieteen laitos ja Metsäteho käynnistivät vuoden alussa hankkeen, jossa haetaan keinoja korjuuolosuhteiden ennakointiin. Jos tehtaat olisivat olleet pienempiä, voi olla, että emme olisi näitä päätöksiä tehneet. Tänä vuonna sellun kysyntä on edelleen kasvanut. Meillä oli kaikissa kolmessa tehtaassa erittäin hyvä perusraami. Metsäalalla on pyritty kehittämään kantavampia metsäkoneita, mutta vielä läpimurtoa ei Ovaskaisen mukaan ole tapahtunut. ”Syvyysennätyksiä tänä vuonna tuskin tehdään”, arvioi Syken hydrogeologi Mirjam Orvomaa. 3 Muutetaanko UPM:n sellutehtaiden nimet biotuotetehtaiksi. ”Palvelun avulla voisi jatkossa suunnitella, missä korjuukalustoa kannattaa milloinkin käyttää”, sanoo Ilmatieteen laitoksen kehittämispäällikkö Mikko Strahlendorff. Roudattomuus yleistyy Tulevaisuudessa roudan ennakoidaan vähentyvän etenkin maan eteläja keskiosissa. Missä: Viimeksi valmistuivat Kymin sellutehtaan uusi sellun kuivauskone, kuorimo ja havukuitulinjan modernisointi. TEKSTI ELIISA KALLIONIEMI Kuka: UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen. Se on hänen mukaansa kuitenkin varmaa, että tämä talvi on roudan suhteen erilainen kuin pari edellistä talvea. ”Viime vuonna paksu lumipeite esti roudan muodostumista, toissa vuonna maaperän kosteus. Vieläkö paperin kulutus laskee. Mitä: Yritys investoi tuotantokapasiteetin kasvattamiseen kaikilla kolmella Suomen sellutehtaallaan. Ne olivat kooltaan yli 500 tonnin tehtaita, joten oli helppo kilpailukykyisesti rakentaa niistä 700–800 tonnin tehtaita. Rakenteellisen muutoksen takia graafisten papereitten kulutuksessa lasku on Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa 3–5 prosentin luokkaa vuodessa. Biojalostamojahan sellutehtaat jo ovat. LE H TI KU VA / M A RK KU U LA N D ER 13 MAKASIINI 1 • 2016. Uudet tehdasinvestoinnit lisäävät puun tarvetta ja samalla painetta korjata puuta enemmän myös turvemailta. Halusimme parantaa kilpailukykyä ja tuotelaatua. Tarkoitus on luoda tietopalvelu, jonka avulla voidaan arvioida, miten maan kantokykyä voi ennustaa useamman kuukauden tähtäimellä ja ilmastonmuutoksessa vuosien päähän. Laajennus lisää kuitupuun tarvetta lähes miljoona kuutiometriä. Erikoispaperien, kuten tarrapaperien, kulutus kasvaa. Kesällä osa kalustosta seisoo. Ei meillä ole tarvetta sellaiseen. Yksinään talven kylmyys ei säätele roudan määrää, vaan siihen vaikuttaa erityisesti lumipeitteen paksuus mutta myös pohjaveden pinnankorkeus
Koska kaikkia uuden kemeran mukaisia hakemuksia ei ehditty käsitellä vuoden loppuun mennessä, tukea jäi käyttämättä 7,5 miljoonaa euroa. Kaupan jäljiltä Suomessa on nyt kaksi merkittävää valtio-omisteista metsäpuiden siementuottajaa: Tapio Silva ja Metsähallituksen tytäryhtiö Siemen Forelia. ten korvaajiksi ollaan perustamassa uusia 1,5-sukupolven viljelyksiä. Vapo Oy:n toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyynyn mukaan sahaliiketoiminta ei kuulu yhtiön ydinliiketoimintaan. Siementuotannossa on Antolan mukaan välttämätöntä, että viljelyksiä on lähes koko maan alueella ja jalostettuja siemeniä käytetään alueellisesti. Sahoilla on noin sata työntekijää, ja niiden liikevaihto on noin sata miljoonaa euroa. ”Uusien mäntytai kuusiviljelysten perustamistilanne on hyvä Eteläja Keski-Suomessa sekä Keski-Lapissa. Jalostettu perimä näkyy kasvussa ja rungon laadussa. SA KA RI PÖ N N IÖ AJASSA 14 MAKASIINI 1 • 2016. Vapo myi sahansa Itävaltaan Vapo on myynyt sahaliiketoimintansa itävaltalaiselle Binderholz-konsernille. Uuden sukupolven viljelyksiä Puiden siementuotannossa on käynnissä murrosvaihe. Viljelyksillä siirrytään kohti uutta puusukupolvea. Kaupassa omistajaa vaihtoivat Lieksassa ja Nurmeksessa sijaitsevat sahat. Männyn siemenviljelyksillä puut alkavat tuottaa satoa 12 vuoden ja kuusen viljelyksillä aikaisintaan 18 vuoden kuluttua puiden istutuksesta. 1,5-sukupolven mäntysiementä on jo markkinoilla, mutta täydessä tuotannossa uudet viljelmät ovat 2030-luvulla. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalta on ollut vaikea löytää sopivia paikkoja, mutta uskon, että loputkin viljelykset saadaan perustettua tulevina vuosina”, Antola sanoo. Vaikka siementen myynti on markkinatoimintaa, puiden siemenhuolto on myös kansallinen etu, joten siemenviljelmät ovat tähänkin mennessä olleet pääasiassa valtion organisaatioiden hallussa. ”Siementen tulee päätyä samalle ilmastovyöhykkeelle kuin miltä siemenviljelysvartteiden saama taustapölytys on.” 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Siemenviljelyssiemenen osuus taimitarhakylvöissä 1991–2014, % Kuusiviljelmillä heikkoja satovuosia 2000-luvulla 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013-14 Mänty Kuusi Rauduskoivu Lähde: Evira Tapio Silvan omistama männyn 1,5-polven siemenviljelmä Hausjärvellä. Lyhyesti Kemeraa jäi jakamatta Suomen metsäkeskus teki viime vuonna kemeratukipäätöksiä 57,7 miljoonan euron edestä. ”Tärkeintä on, että kokeneet ja luotettavat toimijat jatkavat siementuotantoa”, sanoo jalostusmetsänhoitaja Jukka Antola Luonnonvarakeskuksesta. Muuten vaarana on päällekkäisen hallinnon luominen metsätalouteen. Tapio Oy:n raportin mukaan yleiskaavamerkintöjen oikeustai kustannusvaikutuksia ei ole yleensä selvitetty, merkinnät aiheuttavat epätietoisuutta ja ylimääräistä selvittelytyötä. Hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen pitää mahdollisena, että käyttämättä jääneet kemeravarat saadaan myöhemmin lisärahoituksena tälle vuodelle. Vanhojen 1-polven siemenviljelysSiementuotannossa kaksi isoa Metsäpuiden siementuotanto on nyt kahden käsissä. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ TAPIO-KONSERNIN kuuluva Tapio Silva osti ennen joulua Suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikkö Otsolta sen metsäpuiden siemenviljelykset. Yleiskaavoista ongelmia Asiantuntijoiden mukaan maankäyttöja rakennuslain määräyksiä ei pitäisi ulottaa metsätalousvaltaisille yleiskaava-alueille, vaan metsänhoitoa tulisi säännellä vain metsälailla. Sahojen yhteinen kapasiteetti on noin 450 000 kuutiometriä sahatavaraa vuodessa. Haetut tuet maksetaan tämän vuoden kemeravaroista
”Maaja metsätalousministeriö ei ole nähnyt tarpeelliseksi ohjeistaa johtokuntaa. Kauppoja on perusteltu ydinliiketoimintaan keskittymisellä, jossa onkin tekemistä. Nyt maakuntien keräämä varallisuus häviää pikavauhtia. Hyvät siemensadot riippuvat luonnonoloista ja etenkin kuusella myös tuholaistilanteesta. Kyseessä on osa Metsä Groupin tulosparannusohjelmaa. Juhannuksen alla pidetty Metku-Metsäkulttuuripäivät keräsi ennätysyleisön, 5 100 kävijää, ja ensimmäisen adventin alla järjestetty Joulupuun päivä 1 200 vierasta. ”Sään pitäisi olla juhannuksen kieppeillä lämmin, aurinkoinen ja sateeton, niin seuraavana vuonna kuuselta voi odottaa hyvää satoa”, Antola kertoo. Toimintansa aikana Otso on tehnyt noin 20 miljoonan tappiot. Otson hullut päivät 15 MAKASIINI 1 • 2016. Eniten metsätalouden pääomatuloa kertyy EteläSavon maakunnasta. Yksi hyvä siemensato voi tarjota jalostettua metsänuudistusmateriaalia useaksi vuodeksi. TI M O KI LP EL Ä IN EN / LU ST O MIKKO RIIKILÄ SUOMEN metsäkeskuksen julkiset palvelut ja metsäpalvelut erotettiin viisi vuotta sitten. ”Jalostettu siemen on geneettisesti parempaa kuin metsikkösiemen. ”Johtokunta päättää” Otson myymät kiinteistöt ovat alkuaan maakunnallisten metsäkeskusten ja niitä edeltäneiden piirimetsälautakuntien omaisuutta, jota on kartutettu vuosikymmenien työn tuloksena. Ulkopuolisten mielestä syynä on liiketoiminnan tappioiden tilkitseminen. ”Tämä on hieno päivä! Olisipa aina edes yksi päivä kuukaudessa tällainen.” Pääministeri Juha Sipilä UPM:n Kymin sellutehtaan laajennuksen vihkiäisissä 12.1. 1. Kävijämäärä nousi hieman, sillä vuonna 2014 Lustossa oli kävijöitä 30 970. Toiveissa lämmin juhannus Jalostettuja siemenviljelyssiemeniä eli sv-siemeniä käytetään ensisijaisesti kylvöihin taimitarhoilla. Niemelän mukaan Otso toimii johtokuntansa hyväksymin päätöksin ja valmistelee yhtiöittämistään. Venäläisten matkailijoiden määrä laski kuitenkin 40 prosenttia. Metsikkösiemenet ovat ”villeistä” metsistä kerättyjä siemeniä. Kuusella satovuodet ovat olleet viime aikoina heikkoja. Siilinjärvellä Haapamäen havaintotila (74 hehtaaria) myytiin Siilinjärven kunnalle tonttimaaksi miljoonalla eurolla. Metsä Woodin sahoilla vastaavat leikkaukset tehtiin viime vuonna. Ulkomaisten kävijöiden osuus vieraista oli kuudennes. Puuston arvo pois lukien hehtaarihintaa jäi paremman puoleisen peltomaan verran. Ministeriön lupaa kiinteistöjen myyntiin Otso ei tarvitse.” Metsäkeskuksen metsäpalveluyksikkö Otso myi viime vuonna kiinteistöjään satoja hehtaareita. ”Paasaaminen ei auta. Valtiovallalla ei silti ole aikeita puuttua omaisuuden myyntiin. Metsänomistajalle hyöty näkyy metsän kiertoajan lyhenemisenä ja lisääntyneenä hakkuutulona”, Antola sanoo. Metsä Wood irtisanoo Metsä Groupin tytäryhtiö Metsä Wood irtisanoo 48 työntekijää kertopuuja vaneritehtaillaan. Käänne parempaan on saavutettavissa siten, että asiakkaat eli metsänomistajat kiinnostuvat toden teolla metsänhoitotöiden laadusta.” Metsäkeskuksen aluejohtaja Jorma Vierula taimikoiden ja nuorten metsien hoidon laadusta, Taimiuutiset 4/2015. Maaja metsätalousministeriön osastopäällikkö Juha S. Metsälehden julkaisija Metsäkustannus Oy on osa Tapiokonsernia. Lohjalle ei yhtiön mukaan kohdistu irtisanomisia. ”Suomalaisessa ilmastokeskustelussa itseruoskinta on suosittua, ja muiden maiden kriittistä tarkastelua pidetään sopimattomana.” Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen ja Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala, Helsingin Sanomat, 13.1. Sanottua Lustossa lisää kävijöitä Metsämuseo Lustossa Punkaharjulla vieraili viime vuonna 32 823 kävijää. 26,5 hehtaarin kauppahinta oli puoli miljoonaa euroa. Joulun alla Otso myi vielä 125 hehtaarin siemenviljelykset Tapio Silva Oy:lle. Metsä Woodilla on vaneritehtaat Suolahdessa ja Punkaharjulla ja kertopuutehtaat Lohjalla ja Punkaharjulla. Irtisanomiset toteutetaan maaliskuun loppuun mennessä. Hehtaarihinnaksi muodostui 18 000 euroa. Valtiovallan tavoitteena on Otson muuttaminen osakeyhtiöksi ja myöhemmin liiketoiminnan yksityistäminen. Viime vuonna niitä pantiin lihoiksi isolla kädellä. Kauppahintaa ei kerrottu. Loppuvuodesta Vierumäen urheiluopiston naapurista myytiin vanha taimitarha Heinolan kaupungille, niin ikään tonttimaaksi. Sittemmin Otsoksi nimetty metsäpalveluyksikkö sai jaossa Metsäkeskuksen maakiinteistöt ja tuhansia hehtaareita metsää. Jos sv-siemeniä ei ole riittävästi, sekä taimitarhakylvöjen että suorien metsäkylvöjen siemenvaje täydennetään metsikkösiemenillä. Yhtiöittämistä on taloudellisten vaikeuksien vuoksi lykätty toistuvasti. Aikaa on tämän vuoden loppuun
Uudistushakkuu 56,18. Uudistushakkuu 55,49. ”Kilpailukyky määrittelee sen, keneltä sahatavaraa ostetaan. 15,52. . Kuusitukin jalostusnäkymät seuraavat tällä hetkellä Kiinan kehitystä. Ensiharvennus 11,97. 36,88. 16,84. Puumarkkinat TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA ESKO KESKI-OJA SUOMALAISSAHOJEN vuosi on alkanut tiukoissa tunnelmissa. 35,51. 17,31. Ensiharvennus 11,72. Tukkipuukauppaan hän toivoo joka tapauksessa lisää vauhtia. 52,63. 47,21 . 42,02. Sahaus nousuun. AJASSA 16 MAKASIINI 1 • 2016. 14,39. 11,55. Raakapuun kantohinnat viikolla 52 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,48. 17,8. 17,16. 15,36 17,52. Suotuisten valuuttakurssien vuoksi ruotsalaisja venäläissahat pystyvät tekemään tulosta alhaisella sahatavaran hinnalla, ja suomalaissahat joutuvat taipumaan kilpailijamaiden vanaveteen. 18,64. 14,59. 46,19 . laskussa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,55 . 11,07 . 10,99. Harvennushakkuu 46,55 . 16,68. 11,21. Sahayhtiö Westaksen toimitusjohtaja Pekka Kopra aloitti vastikään Suomen Sahat ry:n hallituksen puheenjohtajana. 14,52 . 15,15 . 17,96. 16,2. 55,83 . Tukinjalostajat käyvät taas kovaa kilpaa Ruotsin ja Venäjän kanssa. Ensiharvennus 10,9. Ensiharvennus 11,09 . 17,04 . 36,18. 43,2. Harvennushakkuu 48,32. 54,65. 11,23 . 11,78. 43,52. 16,66 . Vientimäärät tippuivat perinteisten kuusimarkkinoiden, kuten Saksan ja Ranskan osalta”, kertoo sahayhtiö Westaksen toimitusjohtaja ja Suomen Sahat ry:n hallituksen uusi puheenjohtaja Pekka Kopra. 15,14 . 15,06. 55,62. Eli tuleeko se täältä, Ruotsista vai Venäjältä”, tiivistää tiKenen lankut käyvät kaupaksi. Ylitarjontatilanne ja kova kilpailu laskivat viime vuonna etenkin mäntysahatavaran hintoja maailmalla. ”Suurin osa sahatavaramarkkinoista on sellaisia, joilla kysyntä on viime vuoden tasolla tai suurempaa”, Hietala ennakoi. 17,02 . Kopran mukaan nyt odotetaan, vaikuttaako Kiinan pörssikurssien ailahtelu rakentamiseen ja sitä kautta kuusisahatavaran kysyntään sen ykkösmarkkinoilla. 17,67. 53,84. 41,11. 44,84 . 16,72. Harvennushakkuu 45,39. 14,99 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,76. lanteen Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomisti Jyri Hietala. Uudistushakkuu 55,58. 41,87. Uudistushakkuu 57,39 . Tukkipuun pitäisi siis käydä kaupaksi. 13,99. 43,44 . 15,24. Harvennushakkuu 48,3 . 37,94 . ”Kuusen kysyntä oli viime vuonna pitkälti Kiinan varassa. 16,19. Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,15. 14,61. 47,81. 11,28. 14,3. 15,16. Hietala arvioi, että sahausmäärät voivat tänä vuonna nousta edellisvuodesta, vaikka sahatavaran hinta säilyy matalana alkuvuodesta ja sahoilla on tuotannonrajoituksia. Männyn osalta katseet ovat sen kärkimarkkinoilla Pohjois-Afrikassa. 35,78. 17,95 . 53,33. nousussa . 15,33. Ei siis ole yllätys, että soittokierroksen perusteella joustoa toivotaan etenkin mäntytukin hintaan. 17,98. 15,07. Hintakilpailun paineessa kotimaiset sahat katsovat jälleen kustannuksiaan, joista raaka-aine muodostaa aimo osan. 15,03 . 55,08. 14,67. 54,82 . 16,99
12,32. 14,24. 14,97. Harvennushakkuu 44,05. Päätehakkuulta kertyy 110 kuutiometriä ja harvenPikkuleimikon pikamyynti alueella puuta ostava sahayritys. 10,66. 42,4. Kaupan kohteella puusto oli kauttaaltaan hakkuukypsää, mutta myyjä halusi tienvarteen noin hehtaarin harvennuksen. 16,99. 52,37. Kilpaileva tarjous hävisi voittaneelle tukin hinnoissa. Tarjouksia tuli kaksi. 11,21. Sen tarjouksen loppusumma kohosi liki 7 000 euroon. nukselta 70 kuutiometriä. Uudistushakkuu 52,36. 15,63. 42,23. 47,03. 14,81. 54,77 43,72. 16,42. 16,47. Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 48,26. Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,57. 16,2. 12,26. 14,43. Parhaan tarjouksen teki Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,38. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. 9,54. Näkymättömiin jäävää päätehakkuuta oli puoli hehtaaria. 17,07. 16,49. Leimausarvion mukaan puuta pitäisi leimikolta lähteä yhteensä 180 kuutiometriä. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. 47,77. Talvileimikoille ottajia Pääasiassa mäntyä sahaavan Kuhmo Oy:n metsäpäällikön Juhani Pääkkösen mukaan sahan odotukset ovat haastavasta markkinatilanteesta huolimatta kohtuulliset. ”Puuta ei ole saatu ostettua niin paljon kuin meillä olisi ostohaluja”, Kopra sanoo. Omistaja edellytti, että hakkuu tehdään kuluvan talven aikana. 10,46. Sen loppusumma oli reilut 6 700 euroa, keskimääräinen ero kuutiometriä kohti oli 1,2 euroa. PTT:n Jyri Hietalan mukaan sahauksen lopullinen suunta selviää, kun rakennussesonki käynnistyy keväällä. 40,58. Kilpailuttamalla leimikkonsa myyjä hyötyi erotuksen verran. 13,58. Korjuuolosuhteet ovat hyvät. 13,37. 11,53. 14,99. Uudistushakkuu 49,28. Ensiharvennus 11,26. Uudistushakkuu 56,23. Ennusteet povaavat rakentamiseen pientä kasvua Euroopassa ja kotimaassa. Vaikka taloudellinen tilanne ei ole kokonaisuudessaan mairitteleva, kyllä puuta tarvitaan.” Vuorisen mukaan kuusisahatavaran kysyntä on tällä hetkellä hieman mäntyä parempaa, muttei mäntyäkään ylenkatsota. 12,12. Uudistushakkuu 54,69. 49,13. Harvennushakkuu 42,94. Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi 17 MAKASIINI 1 • 2016. PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. 15,08. 16,72. 51,43. Ensiharvennus POHJALAINEN MÄNTYTUKKILEIMIKKO Harvennus Päätehakkuu m3/€ m3 € m3/€ m3 € Mäntytukki 35 48 1 680 71 54 3 834 Mäntypikkutukki 13 23 299 16 26 416 Mäntykuitu 22 14 308 23 18 414 Yhteensä 180 m3 6 951 € Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2014 2015 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 300 000 600 000 900 000 120 0000 150 0000 MIKKO RIIKILÄ POHJALAINEN metsänomistaja pyysi metsänhoitoyhdistystä etsimään ostajan pienelle mäntytukkivaltaiselle leimikolleen, joka piti korjata talvikelillä. Kuljetusmatka harvennuslohkolta lanssipaikalle oli 50 metriä ja päätehakkuultakin vain 130 metriä. 12,72. 14,49. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 46,4. Ensiharvennus 9,56. Luvian Sahan metsäpäällikkö Heikki Vuorinen kertoo, että tukkivaltaisia päätehakkuuleimikoita voi vielä tarjota talvihakkuuseen Länsi-Suomessa. Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 50,64. ”Ei tämmöistä korjuukeliä tule monena vuonna. 18,51. Tämän vuoksi isot yhtiöt eivät kiinnostuneet leimikosta. 53,94. 17,3. 17,36. Leimikon tukkivaltaisuuden vuoksi yhdistyksen korjuupalvelu ei lähtenyt mukaan kilpaan. Tiedot kerätään viikoittain. Ensiharvennus 9,98. ”Tuotantotavoitteemme on tänä vuonna yhtä suuri kuin vuonna 2015. Harvennushakkuu 45,23. 13,81. 15,95. 49,97. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. 14,32. 16,65. Tukkipuun osuus hakkuukertymästä on reilut sata kuutiota, lisäksi pikkutukkia lähtee kolmisenkymmentä kuutiota. 15,36. 35,93 13,53. Harvennushakkuu 46,84. 43,8. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. 15,63. Kaikki viittaa siihen, että puuta on mukavasti tarjolla ja kauppaa tehdään alkuvuonna”, Pääkkönen sanoo. 42,51. Kauppa tehtiin juuri ennen joulua. 15,56. 37,6. 11,25. Ostajat tarjosivat eri kantohinnat harvennusja päätehakkuulohkoille. 15,38 14,88
Viime vuonna hehtaaripuusto oli keskimäärin 96 kuutiometriä ja vuotta aiemmin 97 kuutiometriä. Hintataso on sidoksissa kantohintoihin ja jos ne eivät merkittävästi muutu, niin hinnatkin pysyvät varsin vakaina”, Liljeroos näkee. Myyty pinta-ala on noin 57 000 hehtaaria ja kauppahinnat yhteensä noin 145 miljoonaa euroa. Alle 50 kaupan jäätiin myös Satakunnassa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Kauppahinnat olivat yhteensä noin 16,4 miljoonaa euroa. Metsätiloja tuli myyntiin viime vuonna seurannan mukaan 1 683 kohdetta. ”On odotettavissa, että suursijoittajat jatkavat ostojaan ja panokset saattavat kasvaa”, Liljeroos arvioi. Suursijoittajat metsäkaupoilla Suurten instituutiosijoittajien tekemät isot tilakaupat eivät ole mukana Liljeroosin hintatilastossa. Metsähehtaarin keskihinta oli koko maassa viime vuonna 2 544 euroa ja vuotta aiemmin 2 622 euroa. Ostettavaa etenkin pohjoisessa Viime vuodelta Liljeroosin tilastoon kertyi 1 279 tehtyä tilakauppaa. Metsätiloilla onkin kahdenlaiset markkinat – yksityishenkilöt ja suursijoittajat. Maakunnittain kahden viime vuoden keskihinnat vaihtelevat enemmän, mutta hintaerot selittyvät kohteiden ominaisuuksien eroilla. Lue lisää www.metsalehti.fi/ metsamaa. Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala ovat listan kärjessä. 18 MAKASIINI 1 • 2016 18 MAKASIINI 1 • 2016. Myös OP-metsärahasto teki ison kaupan ostaessaan UPM:ltä 1 470 hehtaaria noin 5,8 miljoonalla eurolla. Metsän hinta pysynyt vakaana Viime vuonna myytiin liki 1 300 metsätilaa, Hannu Liljeroosin tilakauppaseuranta kertoo. Mediaanihinta tarkoittaa keskimmäistä hintaa, eli puolet kaupoista on tehty halvemmalla, puolet kalliimmalla hinnalla. Liljeroosin seurantaan ei ole otettu alle kymmenen hehtaarin tiloja, sukulaiskauppoja eikä erityisarvoja, kuten rakentamisoikeuksia, sisältäviä tiloja. Liljeroos on laskenut myös metsähehtaarin mediaanihinnat. United Bankers -yhtiön metsärahasto osti joulukuussa UPM:ltä ja Tornatorilta metsää yhteensä noin 9 700 hehtaaria. Suursijoittajien panokset kasvoivat viime vuonna selvästi ja kauppojen yhteisarvo ylsi noin 120 miljoonaan euroon. ** Joulukuun kauppojen vaikutus vuoden tähänastiseen keskihintaan AJASSA MIKKO HÄYRYNEN METSÄTILOJEN hintataso on pysynyt jokseenkin samana kahden viime vuoden aikana, Hannu Liljeroosin seuranta osoittaa. Kainuussa tehtiin yli 200 metsätilakauppaa ja yli sadan tilakaupan mentiin myös Etelä-Savossa, Eteläja Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Suurin myyjä on UPM. Ostettavaa riittää edelleen varsinkin Keskija Pohjois-Suomessa, eikä kaikista kohteista synny lainkaan kauppoja. ”Ennustan, että tilatarjonta pysyy tänä vuonna viime vuoden tasolla tai kasvaa hieman. Myytyjen tilojen hehtaaripuustot ovat pysyneet samalla, vajaan sadan kuutiometrin tasolla. Määrä koostuu valtaosin UPM:n ja Tornatorin myynneistä, mutta joka viides suursijoittajien ostama hehtaari on ostettu yksityiseltä myyjältä. Erityisen halvat tai kalliit hinnat vaikuttavat keskiarvohintaan mutta eivät mediaanihintaan. Suursijoittajien kauppojen kokonaisala oli noin 49 000 hehtaaria. Ne ovat vaihdelleet Lapin 1 052 eurosta Varsinais-Suomen ja Häme-Uusimaan lähes 4 700 euroon. METSÄTILAKAUPAT TAMMI–JOULUKUUSSA 2015 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto kpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 20 13 344 31 24 125 44 5 724 46 1,05 Satakunta 38 26 582 30 27 125 44 5 010 40 0,94 Häme-Uusimaa 80 57 1 597 32 13 118 40 5 118 43 1,04 Etelä-Karjala 37 30 707 41 15 100 42 3 708 37 0,84 Kymenlaakso 30 32 761 25 16 124 35 4 580 37 0,92 Pirkanmaa 90 74 1 835 29 11 108 30 3 815 35 0,91 Etelä-Savo 142 118 3 449 31 9 106 34 3 852 36 0,83 Eja K-Pohjanmaa 141 110 2 641 25 11 90 22 2 470 28 0,87 Keski-Suomi 115 91 3 115 32 10 110 34 3 771 34 0,83 Pohjois-Savo 120 99 4 292 33 8 101 31 3 157 31 Pohjois-Karjala 159 125 5 408 25 11 120 33 3402 28 Kainuu 302 209 17 404 17 6 95 23 1 926 20 0,82 Pohjois-Pohjanmaa 270 184 8 486 20 9 86 18 1 771 21 0,92 Lappi 139 111 6 430 20 8 65 12 1 078 16 0,78 Koko maa 1 683 1 279 57 051 96 26 2 544 26 kk-muutos 104 150 5 373 15 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Ainoa poikkeus on Lappi, jossa hintataso on laskenut pienemmillä kohteilla noin viisi ja suuremmilla tiloilla noin kymmenen prosenttia. Vähiten eli 13 kauppaa kertyi Varsinais-Suomesta
Verkkokeskustelussa on pohdittu syitä puulajin valintaan. Huono uutinen taas on, että ainakin metsäkauriille kelvannee myös kuusen taimi ja sen kanta on kasvussa. ” METSÄKUPSA ” Kyllä miljoona juuri nyt nä kyvissä olevaa hirvituhohehtaaria todistavat kiistatta, että se muotiosio on enintään marginaalinen.” ANTON CHIGURH ”Vielä tähän asti olen istuttanut kasvupaikan mukaan. riista.fi/blogi/uusi-blogi-riistametsista/ Kuusta muodin vuoksi. Männynviljelyssä olen tyytynyt siemenpuihin ja konekylvöön. Sama koskee männyn istuksia, tuppaa tulemaan kuituväkkyrää. Helpointa ja helpoimmalla asiakkaalle ja sillä sievä.” JEES H-VALTA ”Kuusi on muoti-ilmiö nyt, kuten oli mänty 60–70-luvuilla. wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/Jaanpaksuus/ Jaanpaksuus.htm Erilaisten erälupien ostopaikka avattiin täysin uudistettuna. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Tuleeko vuodesta 2016 hyvä metsävuosi. Perinteet ovat edelleen kunniassa. JALKANEN ”Ei ohjaa muoti. VERKOSSA Uusi kysymys: Aiotko tehdä puukaupan tänä vuonna. metsäammattilaiset, ja samoin nyt kuusiboomissa.” KORPITUVAN TANELI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Metsässä ei samanlaista markkinointia tehdä, mutta sama joukkohysteria saattaa silti ohjata käytöstä: kuusi on suosittu, joten se on hyvä valinta.” GLA ”Itselläni oli 80-luvun lopulla kova hirvituhojen pelko, kun perustin ensimmäisiä luontaisesti uudistettuja männiköitä. Tapellessa koivuhalko, jos sattuu kohdalle.” HEMPUTTAJA ”Kukapa ei olisi tavannut myyjää, joka sanoo tuotteen olevan hyvin suosittu. Muodin perässä juoksivat aikanaan mäntyboomissa ns. 20 40 60 80 100 Vastaajia 450 % Ei 37% Kyllä 63% Neitoperhonen näyttäytyi joulun alla Honkajoella. Katso ensin täältä, mutta varmista paikan päällä. ”Metsälehdessä 24/2015 Luonnonvarakeskuksen tutkija esitti, että ’muoti ohjaa’ puulajivalintaa ja siksi valitaan kuusi. Onko tosiaan näin, että metsänomistajatkin juoksevat muotivirtausten perässä ja on trendikästä tai muodikasta istuttaa kuusta?” PLANTER ”Ei ohjaa, vaan oma järki.” HATELO ”Kuusia olen istutuksissa joutunut suosimaan, koska hirvet syövät hinnakkaat koivuntaimet. PEKMY YLLÄTTÄVÄ VIERAS Miten paksua on järven jää. Pelko oli tarpeeton, sillä männyt sääs tyivät.” KUUSESSA OLLAAN ”Kyllä tämä kuusiuskovaisuus perustuu aivan mhy-kentän neuvonnan laiskuuteen. Ensi kesälle on tulossa muutama hehtaari, taisipa suurin osa olla kuusta.” PUUHASTELIJA ”On metsänomistajien aliarviointia, jos heitä väitetään muodin perässä juoksijoiksi. www.eraluvat.fi Uusi Riistametsänhoitaja-blogi kertoo riistapainotteisesti hoidetuista metsistä. 19 MAKASIINI 1 • 2016. Samoin juurikäävän esiintymisalue.” A. Selväjärkisemmästä päästähän metsänomistajat kuten muutkin metsäalan ihmiset ovat.” PUUN TAKAA ” Kuusen kannalta on hyvä uutinen, jos sisäoksien lignaanille tulee uusia markkinoita
TAAS PYKÄLÄN KIREÄMPÄÄ TEEMA: METSÄVEROTUS 20 MAKASIINI 1 • 2016
TEKSTI HANNU JAUHIAINEN KUVITUS ANNA BACK 21 MAKASIINI 1 • 2016. Eniten veronkorotukset kiusaavat päätoimisia metsätalousyrittäjiä. Metsätulojen verotus on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana kiristynyt selvästi, ja nousu jatkuu edelleen
Metsätalouden kantorahatulot ovat viime vuosina olleet keskimäärin 1,6 miljardia euroa vuodessa. Samana vuonna metsänomistajat saattoivat valita ensimmäistä kertaa puun myyntitulojen verotuksen pinta-alaverotuksen sijaan. Samaan aikaan kantohintojen kehitys on ollut laskeva. Verotuksen kiristymisestä huolimatta metsänomistajien metsätuloista maksama pääomaverokertymä on viime vuodet pysytellyt Luken arvion mukaan 200–250 miljoonassa eurossa. Jatkuvaa nousua Pääomaverotusta on kiristetty tasaiseen tahtiin sen jälkeen, kun se vuonna 1993 otettiin käyttöön. Kun toisaalta puukaupoissa suositaan suuria ja harvemmin tehtäviä kauppoja vuosittaisten pienmyyntien sijaan, melko tavanomaisessakin kaupassa kertyy puunmyyntituloja niin paljon, että 30 000 euron raja ylittyy. Esimerkiksi menovarauksella voi siirtää vain 15 prosenttia tuloista seuraaville vuosille. Myös vuodenvaihteeseen sattuvia maksatuksia on helppo jaksottaa kahdelle vuodelle, jolloin 30 000 euron raja ei välttämättä kumpanakaan vuotena ylity. ”Moni vertaa metsätulojen verotusta ansioja eläketulojen verotukseen”, toteaa Leppänen. Silloin pääomaveroaste oli 25 prosenttia. Pääomatulojen verotuksen kiristäminen syö yhä isomman osan metsätalouden tuloista. Sitten vuosille 2005–2011 verotusta tilapäisesti kevennettiin ja veroprosentti laski takaisin 28:aan. Yli 30 000 euron tulo-osuuden vero nousee prosenttiyksiköllä jo 34 prosenttiin. Verotusta on tavalla tai toisella nostettu lähes joka vuosi. Huonoimmillaan puuta ei ole saanut ollenkaan kaupaksi – silloin ei tosin kerry tulojakaan, joista maksaisi paljon veroja. Tulojen tasaaminen voisi olla helpompaakin. Esimerkiksi naapurissamme Ruotsissa metsätalous rinnastetaan yritystoimintaan ja metsänomistajat voivat tasata tulojaan useamman vuoden ajalle. Pienempien tulojen veroaste säilyy 30 prosentissa. Pinta-alaverotukseen saattoi halutessaan jäädä siirtymäajaksi, joka kesti vuoden 2005 loppuun saakka. Pääomatulojen ja samalla myyntituloverotukseen siirtyneiden metsänomistajien verotusta kiristettiin jo kahden vuoden kuluttua, kun pääomatulojen veroaste nousi 28:aan. Eläkeläisillä on vielä erityinen mahdollisuus keventää verotustaan, koska heitä kannustetaan hankkimaan lisätuloja. Pulmana on se, että metsänomistajien mahdollisuus tulojen tasaukseen on vähäinen. Vuonna 2000 veroastetta nostettiin jälleen ja uusi veroprosentti oli 29. M onien muiden kansalaisten tapaan metsänomistajat kärsivät valtiontalouden ahdingosta. Tasaukseen vähän mahdollisuuksia Metsäverotuksen eriytyminen siten, että suuria kauppoja – tänä vuonna yli 30 000 euron tuloja – verotetaan entistä ankarammin, on Leppäsen mukaan ongelmallista. Vuonna 2012 veroprosentti nousi 30:een ja samalla otettiin käyttöön 50 000 euron tuloraja. Suurituloiset ovat tottuneet korkeisiin veroihin, joten heille metsätalouden verotus ja sen kiristyminen eivät Leppäsen mukaan ole välttämättä erityisen iso asia. Vuodesta 2012 lähtien on menty metsänomistajien kannalta koko ajan huonompaan suuntaan. Päätoimiset kärsivät Kipeimmin pääomatulojen verotuksen ki22 MAKASIINI 1 • 2016. Sen ylittävältä osuudelta veroaste oli 32 prosenttia. Tämän vuoden alussa verotus kiristyi jälleen. Sen sijaan keskivertopalkansaajan tai vaikka eläkeläismetsänomistajan näkökulmasta pääomatulojen verotus saatttaa tuntua melko korkealta. Vuonna 2014 laskettiin korkeamman veron tuloraja 40 000 euroon ja samalla veroprosentti nostettiin 33:een. Viime vuonna tulorajaa laskettiin edelleen 30 000 euroon. Satunnaisesti puukauppoja tekevä metsänomistaja pystyy keventämään verotustaan, sillä ennakot ja lopullinen puukauppamaksu ajoittuvat etenkin talvileimikoissa tyypillisesti eri vuosille. Pääomatulojen veroaste alkaa tuntua monesta metsänomistajasta jo korkealta, metsäverotukseen perehtynyt Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Jussi Leppänen arvioi
Yrittäjävähennys työn alla Pienenä kompensaationa pienyrittäjille maan hallitus on kaavailut viiden prosentin yrittäjävähennystä pääomatuloihin. Vuonna 2012 yhteisöveroa laskettiin, mutta samalla huomattiin, että yhteismetsien olisi vuoden 2005 jälkeen pitänyt kuulua pääomatuloveroasteella verotettaviin toimijoihin kuten muidenkin metsänomistajien. Yhteisöverokannalla verotetaan osakeyhtiöja osuuskuntamuotoisten yritysten tuloja. Yhteismetsät olivat vuoteen 2011 saakka yhteisöveron piirissä. 1993–95 25 1996–1999 28 2000–2004 29 2005–2011 28 2012–13 30 yli 50 000 32 2014 30 yli 40 000 32 2015 30 yli 30 000 33 2016 30 yli 30 000 34 Vuosi vuodelta kireämpää Pääomatulojen verotus vuosina 1993–2016. Lähde: Luonnonvarakeskus 22 24 26 28 30 32 34 22 24 26 28 30 1993 -94 -95 -96 -97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12 -13 -14 -15 -16 2012-2013 Yli 50 000 € 2014 Yli 40 000 € 2015 Yli 30 000 € 2016 Yli 30 000 € Veroprosentti 25 25 25 28 28 28 28 28 28 28 28 28 28 28 29 29 29 29 29 30 32 32 32 33 34 30 30 30 30 dan tuhannen euron tuloista yhteismetsä maksaa 4 800 euroa vähemmän veroja kuin yksityinen metsänomistaja. SaTämän vuoden alussa verotus kiristyi jälleen. Tästä syystä yhteismetsien verotuksen muutokset ovat olleet selvästi maltillisempia kuin yksityisten metsänomistajien. Samaan aikaan ansiotulojen verotus on keventynyt. Veronkevennyksen kun on tarkoitus koskettaa yrittäjämuotoista toimintaa, siis myös metsätaloudessa. Olennainen kysymys onkin jälleen se, ovatko metsänomistajat yrittäjiä ja edelleen se, ovatko perinteiset kaupunkilaismetsänomistajat tai sijoitusmielessä metsiä omistavat yrittäjiä. Nähtäväksi jää, miten metsänomistajakuntaa rajataan tässä suhteessa vai jätetäänkö heidät pois yrittäjävähennyksen piiristä. Vuosien 2012–2016 korkeampi veroprosentti koskee kulloisenkin tulorajan ylittäviä metsätuloja. Tänä vuonna saa maksaa 32 800, siis 700 euroa enemmän kuin vuonna 2015. Tämä tarkoittaisi sitä, että pienempiä pääomatuloja verotettaisiin viisi prosenttia vähemmän eli veroaste olisi silloin 28,5 prosenttia nykyisen 30 prosentin sijaan. Satunnaisesti pienehköjä puukauppoja tekevälle tai perinteiselle 125 kuutiometrin hankintasavottalaiselle viime vuosien korotukset eivät ole tuoneet lisäveroja. Esimerkiksi sadantuhannen euron pääomatulosta joutui viime vuonna maksamaan veroa 32 100 euroa. Yli 30 000 euron tulo-osuuden vero nousee prosenttiyksiköllä jo 34 prosenttiin. Vastaavasti 34 prosentin tulojen veroprosentti putoaisi 32,3:een. Kuitupuuta on pystykaupalla myytävä noin 50 kuutiometriä enemmän kuin edellisvuonna, jotta tulotaso säilyy ennallaan. Yhteismetsien verotuksessa muutokset ovat olleet maltillisia. 23 MAKASIINI 1 • 2016. Yleistä hämmennystä on jo aiheuttanut se, ketkä metsänomistajista saisivat tämän viiden prosentin veroedun. Yhteisöveroa laskettiin vielä lisää vuonna 2014 ja se on nyt 20 prosenttia. Jos verrataan aikaa myyntituloverotuksen alkuaikoihin, niin sadantuhannen tuloista pitää nyt maksaa 7 800 euroa enemmän veroja. Vilkkaan keskustelun jälkeen päädyttiin kompromissiratkaisuun, jossa yhteismetsien ja muiden yhteisetuuksien verotus asetettiin 28 prosenttiin. Valtionvarainministeriössä pohditaan parhaillaan keinoja, joilla vähennys voitaisiin kohdistaa yrittäjyyteen, mutta ei sijoitustoimintaan. ristyminen koskettaa päätoimisia metsätalousyrittäjiä, joiden vuositulot ylittävät tuon 30 000 euron rajan
Yleensä kulut saa verotuksessa edukseen alijäämähyvityksen kautta, vaikka tuloja tai varauksia ei olisikaan. Ilmoita satunnaisille ostajille myytyjen polttotai muiden puuerien myyntitulot oman kirjanpitosi mukaan. Et siis voi tehdä sähköistä veroilmoitusta toisen puolesta omilla tunnuksillasi. Jos tuloja on kertynyt myös metsävähennyskelvottomilta kiinteistöiltä, tee tuloista erittely muistiinpanoihin. Sen voi vähentää seuraavan 10 vuoden aikana pääomatuloista, mutta varauksia purkamalla kuluja saa varmemmin katettua. Niitä ei siis tarvitse ilmoittaa, eikä niitä vähennetä puukaupan tuloista. Maatalouteen ja yksityiskäyttöön menneen puutavaran arvo lasketaan kantohintojen perusteella. Verottaja laskee puun ostajien perimät ennakot verovelvollisen eduksi ostajilta tulleiden ilmoitusten perusteella. 5.2.–5.3. 5.1. Sen tekemiseen tarvitaan vähintään 2 500 euron pääomatulot, koska tuloista 60 prosenttia on vuosittain metsävähennyskelpoista. Varauksia ei ole pakko tehdä. Yhdellä lomakkeella ilmoitetun metsäkokonaisuuden tulos jaetaan verotuksessa puolisoiden kesken verolomakkeelle kirjattujen omistusosuuksien suhteessa. HANNU JAUHIAINEN Ennen veroilmoituksen tekoa kannattaa lukea näiden ohjeiden lisäksi myös Verohallinnon omat 2C-verolomakkeen täyttöohjeet. Normaalit puukauppatulot löydät puun ostajien lähettämistä vuosi-ilmoituksista. rottomina. Metsävähennyksen minimimäärä on 1 500 euroa. Metsävähennys Voit tehdä metsävähennystä enintään 60 prosenttia verolomakkeen 1–4 kohtien yhteenlasketusta tulosta, joista on vähennetty hankintatyön arvo. Tarkista ensimmäiseksi, että paperiversion esitäytetyt tiedot ovat oikein. Jos teet veroilmoituksen sähköisesti netin kautta, lomakkeelle tulevat tunnistautujan tiedot. Jos tuki on ohjattu suoraan hankkeen toteuttajalle, älä kirjaa sitä veroilmoitukseen. Korvaukset Vakuutusja hirvivahinkokorvaukset ovat verollista tuloa. 4. Ilmoita puun myyntitulot arvonlisäveKAIKKI MUKAAN Muista kirjata kaikki metsätalouden menot vähennykseksi, kun täytät metsätalouden veroilmoitusta. Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, heidät rinnastetaan aviopuolisoihin. M etsäveroilmoitus on yhteenveto metsätaloutesi viime vuoden tuloista ja menoista. Näitä tuloja ei oteta huomioon metsävähennystä laskettaessa. Omasta metsästä otettu puu Tulolähdesiirto syntyy, kun omasta metsästä otetaan puuta maatalouteen, elinkeinotoimintaan tai yksityiskäyttöön. 3. Avopuolisoiden omistamia metsiä ei yhdistetä, vaan kumpikin tekee omista metsistään oman ilmoituksen. Perheen tilakokonaisuudesta tehdään vain yksi ilmoitus, ellei toinen puoliso vaadi tehtäväksi erillistä ilmoitusta yksin omistamastaan metsäkiinteistöstä. Kuolinpesien kannattaa kuitenkin tehdä mahdolliset varaukset. Vähennä omatoimisesti korjatun hankintapuun työn arvo kaupan arvosta. Tulot Merkitse verolomakkeelle kaikki puukaupoista saamasi tulot kauppamuodoittain eriteltynä. Ilmoita vakuutuskorvaukset täysimääräisinä, älä vähennä perittyä ennakkoa korvaussummasta. Varaukset Menoja tuhovarauksella voit siirtää verovuonna saatuja tuloja tuleville vuosille silloin syntyvien menojen kattamiseen. Kirjaa ne metsäverotuksen 2C-lomakkeelle, joka on tällä kertaa samanlainen kuin edellisenä vuonna. Ilmoita hankintakaupan tulona myös sellaisten puukauppojen tulot, joiden korjuun kulut olet itse maksanut. Jos metsää omistetaan yhdessä, kyse on yhtymästä. Yksityiskäyttöä on oman kesämökin tai talon rakentamiseen käytetyn puutavaran arvo. 24 MAKASIINI 1 • 2016. Tee metsävähennyksestä selvitys 2C-lomakkeen taustapuolelle. 1. Jos kuluja ei itse ota huomioon, jäävät vähennykset saamatta. Elinkeinotoimintaan siirretyn puutavaran arvona pidetään käypää hankintahintaa. Verottaja ottaa ennakon huomioon vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan. Kaikki kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran perusteella saadut valtion tuet ovat verollisia. Pesissä alijäämää ei siirretä osakkaiden verotukseen, joten jos pesällä ei ole tuloja, verovuoden kuluista syntyy tappio. Voit tehdä metsävähennyksen vain metsävähennyskelpoisen metsäkiinteistön tai -kiinteistöjen tuloista. Tarkempia selvityksiä esimerkiksi metsävähennyksestä tai metsätalouden koneiden ja laitteiden poistomenettelystä löytyy tämän vuoden Metsälehden Metsäverokirjasta. Maatalouden käyttöä on muun muassa tuotantotilojen lämmitykseen käytetyn polttopuun arvo
Poistot tehdään siitä osuudesta, mikä jää verovelvollisen maksettavaksi. Tee metsätalouden kuluista muistiinpanoihin tarpeelliset selvitykset. Voit vähentää pienkoneiden, kuten raivausja moottorisaho26 MAKASIINI 1 • 2016. Vähennys on yli 6 tunnin matkoista 14 euroa ja yli 10 tunnin matkoista 26 euroa. Tee matkoista muistiinpanoihin riittävän tarkka selvitys: Kirjaa joka matkasta päivämäärä, matkan kohde ja aihe. Voit vähentää kulut myös todellisten kustannusten mukaan. Varaus lasketaan tulosta, josta on vähennetty hankintatyön arvo sekä mahdollinen metsävähennys. Vähäiset lanaus-, sorastustai muut kulut voit vähentää vuosimenoina. Poistot Vähennä moottorisahaa suurempien koneiden ja laitteiden hankintamenot poistoina. Matkan tarkoituksena voi olla esimerkiksi myrskytuhojen tarkistus, metsänhoitoyhdistyksessä asiointi, moottorisahan osto tai taimikonhoito. 13. Tee kalustosta muistiinpanoihin erillinen selvitys, kirjaa 2C-lomakkeelle vain yhteenveto. Siirrettävät menot Siirrettäviä menoja ovat maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluihin sisältyneet metsätalouden menot. Pidä metsätalouden käytössä olevan koneen käytöstä ajopäiväkirjaa, josta selviää sen ajot. Jos vanha kone on mennyt vaihdossa, poista sen menojäännös luettelosta ja kirjaa uuden hankintahinta täysimääräisenä. Muut pääomatulot Ilmoita tuloutettavat varaukset muina pääomatuloina. Vuosimenot Metsätalouden harjoittamisen kustannukset vähennetään vuosimenoina tai poistoina. Tuhovaraus voi olla enintään uudistamiskulujen suuruinen. 7.3. 7.2. Jos sinulla on säännöllisesti metsätuloja, voit tehdä varauksia vuosittain ja tulouttaa ne määräaikojen päätyttyä. Varausten käyttöön on Etelä-Suomessa aikaa neljä vuotta ja muualla kuusi vuotta. Jos metsätalous on ollut kohtalaisen laajaa, voit tehdä toimistokuluista työhuonevähennyksen, 205 euroa. Tällaisia ovat esimerkiksi maataloustraktorilla tehdyn puunajon konekustannukset. 6. Myös mönkijä tai moottorikelkka lisävarusteineen voi olla metsätalouden kone. Voit tulouttaa varausta vapaamuotoisesti. Jos kuittia ei ole, tee tarvittava selvitys menon aiheesta, esimerkiksi puhelinkuluista. Kirjaa nämä siirrettävät menot 2C-lomakkeelle plusmerkkiLaita kaikki kuitit ja puun ostajilta saadut selvitykset järjestykseen ennen kuin ryhdyt täyttämään veroilmoitusta. Verohallinnon ohjeistuksen mukaan yksityiskäytön kulut pitää laskea todellisten kulujen mukaan käyttöpäiväkirjan perusteella. Jos laitteella on yksityiskäyttöä, päiväkirjan perusteella poistoista ja vuosimenoista erotetaan yksityiskäytön osuus. jen, hankintakulut myös vuosimenoina. Ne, jotka eivät ole arvonlisäverollisia, vähentävät kulut arvonlisäveroineen. Jos kuolinpesä tai yhtymä on maksanut osakkailleen matkakorvauksia ja päivärahoja matkalaskun perusteella, kirjaa ne palkkausmenoiksi. Yleensä tuloja on satunnaisesti, mutta menoja on joka vuosi. Kunnostusojituksia ja metsäteitä tehdään yleensä yhteishankkeina kemeravaroin. Jos olet käyttänyt julkisia kulkuvälineitä tai olet tehnyt laskelman oman auton kilometrikuluista, vähennä kulut todellisten kustannusten mukaan. Koneen tai laitteen vuosikulut ja poistot kannattaa tehdä täysimääräisesti, jolloin yksityiskäytön osuus kirjataan verolomakkeella yksityismenoihin. Tavanomaisia vuosimenoja ovat esimerkiksi metsänhoitotarvikkeiden hankintakulut, moottorija raivaussahan bensakulut sekä Metsälehden tilausmaksu. Voit tehdä vakuutuskorvauksesta tuhovarauksen, jos vahingosta aiheutuu seuraavana vuonna uudistamiskuluja. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia 2C-lomakkeella ilmoitettujen 1–4 kohtien tulojen yhteismäärästä. Muut vuosimenot Kaikki ne kulut, jotka ovat aiheutuneet metsätalouden harjoittamisesta, ovat vähennyskelpoisia. 7. Muun toiminnan menot Kirjaa metsätalouden koneilla tehdyn maatalouden tai elinkeinotoiminnan työn kustannukset muun toiminnan menoiksi. Matkakulut Kaikkien metsätalouden matkojen kulut ovat vähennyskelpoisia. Pienennä maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluja vastaavasti. Muualle kuin omaan metsään suuntautuvista matkoista voit tehdä myös päivärahavähennyksen. Jos kirjaat päivärahan vähennykseksi, merkitse matkakirjanpitoon myös matkan alkamisja päättymisaika. Arvonlisäverolliset kirjaavat vähennykseksi nettomenot ilman arvonlisäveroa. Palkkausmenot Vähennyskelpoisia kuluja ovat metsätalouden töistä maksetut palkat. Sen kuluina vähennetään 25 senttiä kilometriltä. Vuoden aikana myydyn koneen menojäännös ei ole enää poiston peruste. Pura määräaikojen päätyttyä viimeisenä vuonna kaikki jäljellä olevat kyseisen vuoden varaukset. Metsänomistajan kulkuväline on tavallisesti oma auto. Merkitse ne vastaavasti maatalouden tai elinkeinotoiminnan verotukseen. Numeroi kuitit aikajärjestyksessä. Numeroi menojen kuitit ja kirjaa ne muistiinpanoihin aikajärjestyksessä. 7.1. Tee vanhasta koneesta lisäksi luovutusvoittoverolaskelma verolomakkeelle 9. 8.–12. Jos metsätalouden kalustoon kuuluvia koneita ja laitteita on käytetty yksityistaloudessa, esimerkiksi omien polttopuiden ajamiseen, kirjaa tämä osuus kuluista yksityistalouden menoksi. Ne kaikki arkistoidaan. Päivärahakelpoinen matka on esimerkiksi käynti metsämessuilla tai yhdistyksen retkeilyllä. 14. Vuosimenot jaetaan palkkausja matkakuluihin sekä muihin menoihin. Metsäveroilmoitusta ei tarvitse palauttaa, jos verovuoden aikana ei ole ollut metsätalouden tuloja eikä menoja. Tyypillinen poistoina vähennettävä metsätalouden kone on maataloustraktori peräkärryineen. Käytännöllisintä on tulouttaa varausta sen verran, että metsätalouden tulos menee nollille. Kirjanpitoa tarvitaan, jos verottaja kysyy lisäselvityksiä. Metsäveroilmoitukseen ei tarvitse, eikä pidäkään liittää mitään selvityksiä tai kuitteja
IV Tulouttamattomat varaukset Merkitse aikaisempina vuosina tehdyt ja myös viime vuoden verotukseen tehdyt menoja tuhovaraukset tekovuoden vuosilukujen kohdalle. Laskelmat kiinteistöjen hankintahinnoista ja metsävähennyspohjien arvoista tehdään muistiinpanoihin. Metsätalous voitollista Jos metsätalouden pääomatulojen ja menojen erotus on voitollinen, merkitse se metsätalouden puhtaaksi pääomatuloksi. Vähennä työn arvo hankintatai käteiskaupan kaupan arvosta 2C-lomakkeen etupuolella kohdassa 2. III Metsävähennyksen seuranta Metsävähennys koskettaa vain niitä metsänomistajia, joilla on vuonna 1993 tai sen jälkeen vastikkeellisesti hankittuja metsäkiinteistöjä. Voinko tehdä poiston jo vuoden 2015 verotuksessa. Verottaja vähentää alijäämän verovelvollisen mahdollisista muista pääomatuloista. sinä eli ikään kuin tuloina, koska ne on toisaalla jo kirjattu vähennykseksi tai meno-osuus on vähennyskelvotonta yksityiskäyttöä. . Otan koneen käyttöön vasta vuonna 2016. . . Edellytyksenä on myös se, että myyntien yhteismäärä ei vuositasolla ylitä 10 000 euroa. Jos 2C-lomakkeella ilmoitetun hankintatyön yhteinen puumäärä jää alle 125 kuution, maatilakohtaista erittelyä ei tarvita. Viime vuonna raja oli 8 500 euroa. Jos metsävähennystä ei ole käytetty eikä käytetä nytkään, merkitse metsävähennyspohjan arvo silti lomakkeelle. Vähennyksen on kuitenkin oltava vähintään 1 500 euroa. Tehtävän metsävähennyksen määrä on enintään 60 prosenttia verovuoden metsävähennyskelpoisista tuloista. Jos verovelvollisella on eri kunnissa metsäkiinteistöjä, ne ovat yleensä eri maatiloja. Pelkkä metsätilakin on tässä mielessä maatila. Kun metsävähennyspohjasta vähennetään käytetty metsävähennys, josta on ensin vähennetty mahdollinen luovutusvoittoverolaskennassa käytetty metsävähennys, saadaan selville edelleen käytettävissä olevan metsävähennyksen määrä. Tätä yhteistä pohjaa voidaan sen jälkeen hyödyntää vähennyskelpoisilta tiloilta tulevista tuloista tehtävänä metsävähennyksenä. 15. Hankintahinnan arvonlisäverot kirjataan vuoden 2015 verotukseen. Merkitse lomakkeelle tiedot metsävähennyksestä ja sen käytöstä. Metsävähennys on metsänomistajakohtainen. Jos hankintapuuta kertyy yli 125 kuutiometriä, laske työn arvosta ansiotulona verotettava osuus verottajan ohjeiden mukaan. Näin se pysyy muistissa. Jos vuosina 2009–2014 myytyjen metsäkiinteistöjen luovutusvoittoon on lisätty metsävähennystä, kirjaa käytetyn metsävähennyksen yhteismäärä lomakkeelle. Kyllä. aikaisempina vuosina käytetyn metsävähennyksen määrä. Saman kunnan alueella olevat metsät kuuluvat yleensä samaan maatilaan. Siirrä kaikki vielä voimaan jäävät vanhat varaukset vuoden 2014 lomakkeelta vuoden 2015 lomakkeelle. Kirjaa kunkin maatilan hankintatöiden yhteenvetolaskelma omalle rivilleen, tekijöiden mukaan eriteltynä, jos työn tekijöitä on useita. Ensimmäisenä on selvitys hankintatyöstä. Etelä-Suomessa vuoden 2011 ja Pohjois-Suomessa vuoden 2009 varaukset on tällä kertaa viimeistään tuloutettava. Olen ostanut metsäkuormaajan ja puunajokärryn. Metsävähennyspohjan arvo on 60 prosenttia vuoden lopussa omistuksessa olevien metsävähennyskelpoisten kiinteistöjen hankintahinnasta. Käytä tarvittaessa liitelomaketta töiden arvojen selvittämiseen. Kirjaa tiedot myös sellaisina vuosina, jolloin metsävähennystä ei käytetä. Jos metsänomistajalla on useita metsävähennyskelpoisia tiloja, niiden metsävähennyspohjat lasketaan yhteen. Tarvitsenko y-tunnusta puun myynnissä. Jos puolisot tekevät yhteisen metsäveroilmoituksen, metsävähennys on tavallaan 2C-veroilmoituskohtainen: molemHankintatyön verovapaus on maatilakohtainen. Verokysymyksiä 28 MAKASIINI 1 • 2016. Laske sekä käytetyn metsävähennyksen että luovutusvoittoihin lisätyn metsävähennyksen määrä joka vuosi ottaen huomioon kaikki aikaisemmat vähennykset. Kemeratulot ovat samanlaista pääomatuloa kuin puunmyyntitulotkin. Siinä on seitsemän numeroa, väliviiva ja tarkastusmerkki, eli se on muotoa 1234567-8. Y-tunnuksen saa, jos on arvonlisäverovelvollinen tai yrittäjä. Tarkista veroilmoituksen teon jälkeen vielä kaikki laskelmat, esimerkiksi se, että metsävähennys on tehty oikein ja menovaraus oikeasta tulosta. Verotetaanko kemeratukia. Hankintatyön verotuksesta kerrotaan tarkemmin sivulla 30. Jos varauksen tekovuotta ei näy lomakkeella, sen vuoden varaus on tuloutettava nyt kokonaan. Merkitse viimeiseksi käytetyn metsävähennyksen määrä aikaisemmat käytöt mukaan lukien. Jos jonkin vuoden varausta tuloutetaan, kirjaa jäljelle jäävä osuus asianomaiseen sarakkeeseen. Alijäämä kirjautuu tappioksi, jos sitä ei edellä kuvatulla tavalla pystytä vähentämään. Poistojen teko aloitetaan koneen käyttöönottovuonna 2016. Yritysja yhteisötunnus eli Y-tunnus on Patenttija rekisterihallituksen tai Verohallinnon yritykselle, yhteisölle tai alkutuottajalle antama tunnus. Merkitse lomakkeelle myös pien puolisoiden metsät käsitellään silloin yhtenä kokonaisuutena. 16. Metsätalous tappiollista Jos kulut ovat tuloja suuremmat, kirjaa metsätalouden alijäämä metsätalouden tappiolliseksi pääomatuloksi. Jos metsänomistaja ei ole arvonlisäverovelvollinen, hän voi myydä puuta ilman Y-tunnusta. Jos niitä ei ole, verovelvollinen saa alijäämän hyödykseen tuloverotuksessa alijäämähyvityksen kautta. II Hankintatyöt 2C-lomakkeen taustapuolelle tehdään tarkentavia selvityksiä lomakkeen etuosan kirjauksista. Kirjaa lomakkeelle yhteenveto muistiinpanoihin tehdystä laskelmasta
Yleensä metsänomistajalla on myynneistä vain 24 prosentin arvonlisäveroja. HUHTIKUU Liikkeenja ammatinharjoittajat voivat jättää metsäveroilmoituksensa muiden tuloveroilmoitusten kanssa 4.4. Merkitse näiden summien erotus Maksettava/Palautukseen oikeuttava vero -kohtaan. . Verohallinnon matkakuluohjeistuksen mukaan vain niiden henkilöiden kuluja voidaan vähentää, joille verotettavaa tuloa jaetaan. ARVONLISÄVEROJEN ilmoittamiseen käytetään Verohallinnon kausiveroilmoitusta – joko paperisena tai sähköisessä muodossa. Sen viimeinen jättöaika on joko 4.5. Jos arvonlisäveroja jää maksettavaksi, ne on maksettava verottajan tilille viimeistään 29.2.2016. Tämä palautuspäivä koskee kaikkia arvonlisäverovelvollisia metsänomistajia sekä kaikkia metsätaloutta harjoittavia yhtymiä. Maatalouden sekä mahdollisten erillisinä verotettavien metsätilojen arvonlisäverot lasketaan yhteen. Metsätalouden korot ilmoitetaan vasta esitäytetyllä verolomakkeella. Samoin menetellään puolisoiden tilojen kanssa. Vain yksi ilmoitus Alkutuottajana metsänomistaja tekee vain yhden kausiveroilmoituksen. Veroilmoitusten viimeinen jättöpäivä on 29.2. Tarvittavat tilinumerot – valittavana on kolme pankkia sekä jokaisen arvonlisäverovelvollisen henkilökohtainen viitenumero – löytyvät Verotili-sivustolta. Näin siitä huolimatta, että metsätaloutta harjoitetaan usein koko perheen voimin. SYYSKUU Verotuspäätöksiä aletaan postittaa. Kausiveroilmoitus on tehtävä, vaikka metsänomistajalla ei olisi ollut arvonlisäverollista toimintaa. Verohallinnon palvelunumerosta saat tietoja omasta viitenumerostasi sekä maksettavien verojen tilinumeroista, jos niitä koskeva paperi on hukkunut. Aloita muistiinpanoja varten laadittavien selvitysten tekeminen. Vähennyskelpoisia ovat siis vain niiden perheenjäsenten matkakulut, jotka ovat metsänomistajia. Jos metsänomistaja on muun toiminnan vuoksi velvollinen tekemään kausiveroilmoituksen kuukausittain tai neljännesvuosittain, se on tehtävä samassa yhteydessä myös metsätalouden osalta. Tiedot ovat yleensä siellä valmiina pankin ilmoituksen mukaan. Metsätalouden kulujen arvonlisäverojen yhteissumma kirjataan lomakkeen Kohdekauden vähennettävät verot -kohtaan. Paperisen kausiveroilmoituksen voi palauttaa allekirjoitettuna samassa kuoressa 2C-lomakkeen kanssa. . Uusille arvonlisäverollisille on lähetetty rekisteri-ilmoitus, josta löytyvät tarvittavat tiedot. MAALISKUU Palautettavien arvonlisäverojen maksu alkaa. Uuden arvonlisäverollisen verotili aktivoituu vasta ensimmäisen ilmoituksen tai maksun jälkeen. TOUKOKUU Ne metsänomistajat, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia, jättävät metsäveroilmoituksensa viimeistään esitäytetyn veroilmoituksen mukana. 29 MAKASIINI 1 • 2016. Lomakkeen voi myös tulostaa Verohallinnon nettisivuilta. Verovuosi 2016 HANNU JAUHIAINEN Voinko vähentää maatalousnäyttelyyn vaimolleni ja lapselleni ostamani liput metsäverotuksessa. Metsänhoitoyhdistyksistäkin voi lomaketta kysellä. Metsätalouden tiedot kootaan kausiveroilmoituksen vasemmanpuoleiseen osioon, jonka otsikko on Arvonlisäveron tiedot. JOULUKUU Veronpalautukset maksuun. Omistan metsätilani yksin. Netinkäyttäjä löytää tiedot Verotili-palvelusta. ALV-POSTI VÄHENEE Verottaja patistaa arvonlisäverovelvollisia sähköiseen asiointiin. Selkeä lomake Alv-lomake on helppo täyttää. Vuoden 2015 verotus päättyy 31.10. Tällöin ruksitaan lomakkeen alareunassa Ei-alvtoimintaa-otsikon alta kohta 055. Kirjaa puukaupoista, klapien myynnistä ja esimerkiksi korjuupalvelujen myynnistä kertyneet arvonlisäverot Vero kotimaan myynnistä verokannoittain -kohtaan. Verohallinto tosin patistelee verovelvollisia sähköiseen ilmoittamiseen, eikä enää lähetä paperilomakkeita eikä ohjeita arvonlisäverovelvollisille kausiveroilmoitusta varten. Kiinteistöverot on maksettava. Tarvittaessa lomakkeen saa kuitenkin verotoimistosta tai soittamalla Verohallinnon palvelunumeroon 020 697 056. tai 13.5. Jos et voi tehdä kausiveroilmoitusta netin kautta, täytä paperinen lomake. Jos vähennettävien verojen määrä on suurempi, verottaja palauttaa summan metsänomistajalle sen jälkeen, kun veroilmoitus on käsitelty. Esitäytetyt veroilmoitukset postitetaan verovelvollisille. HELMIKUU Tee metsäja maatalouden 2Cja 2-veroilmoitukset sekä kausiveroilmoitus valmiiksi hyvissä ajoin ennen kuun loppua. LOKAKUU Viimeiset verotuspäätökset tulevat postissa. TAMMIKUU Metsätalouden verolomakkeet tulevat postissa. Miten korot merkitään veroilmoitukseen. mennessä. Se voi kestää veroilmoituksen käsittelyajankohdasta riippuen myöhään kesään. Voit täyttää kausiveroilmoituslomakkeen sähköisesti Verohallinnon Verotili-palvelussa. Jäännösverojen ensimmäinen erä on maksettava
Perhe ja osakkaat kelpaavat Metsäverotuksessa hankintatyöksi katsottua puunkorjuuta voivat metsänomistajan lisäksi tehdä hänen puolisonsa sekä kotona asuvat lapset. Vähennä korjuusta maksettava korvaus tässä tapauksessa metsätalouden menoina. Sen ajon osalta voit silti vähentää normaalit auton kilometrikulut. Hankintatyön arvo vähennetään hankintakaupan arvosta, joten oman työn arvo on metsäverotuksessa verovapaata. Rankojen jalostus klapeiksi on myös hankintatyötä, jolle on oma työn arvo. Verovapaus on maatilakohtainen Voit korjata hankintana puuta 125 kuutiometriin saakka verovapaasti. Myyntiin menevien, omasta metsästä korjattujen polttopuiden teko on hankintatyötä. Voit käyttää Verohallinnon taksoja korkeampia taksoja myös, jos vaikka lasket hajanaisten myrskynkaatopuiden korjuutyön arvoa. Ajon ajankulua voit verrata puun tekoon: Pienkoneilla puunajoon menee helposti vähintään sama aika kuin puun tekoon. Verohallinnon ohjetaksa on laskettu pienimuotoisen klapinteon perusteella. Käteiskaupalla myyty puu -esimerkiksi polttopuu -rinnastetaan hankintakauppaan. HANNU JAUHIAINEN Hankintahakkaajan työn arvo on verovapaata 125 kuutioon saakka. Hankintatyön arvo on ansiotuloa, mutta sitä verotetaan vain 125 kuutiometrin määrän ylittävältä osalta. Jos puutavara valmistetaan tai ajetaan muulla tavalla, voit laskea hankintatyön yksikkötaksat itse. Älä ota laskelmassa konekustannuksia huomioon. Voit myydä hankintatai käteiskaupalla myös muiden korjaamaa puuta. Työn arvo on se, mitä samasta työstä olisi pitänyt maksaa vieraalle. Sen sijaan polttopuiden vienti asiakkaille henkilöautolla ei ole hankintatyötä. Ylimenevän osan hankintatyön arvo on ansiotuloa, joka lisätään työn tekijän palkkatai eläketuloihin. Ajotaksa voi silloin olla esimerkiksi 8–10 euroa kuutiometriltä. Tällöin kyse ei ole hankintatyöstä, jolloin ei myöskään synny kaupan arvosta vähennettävää hankintatyön arvoa. Hankintatyöksi voidaan katsoa myös maantieajo siltä osin, kun siinä käytetään metsätalouden koneita, joten voit laskea maantieajollekin tulosta vähennettävän arvon. Jos metsänomistajalla on useita eri maatiloja, eli yleensä eri kunnissa sijaitsevia metsäkiinteistöjä, verovapaus koskee kutakin maatilaa erikseen. 30 MAKASIINI 1 • 2016. Hankintapuut saatetaan joskus toimittaa sahalle saakka tai muuhun vastaavaan paikkaan metsän ulkopuolelle. Ne on määritelty sillä oletuksella, että puut kaadetaan ja karsitaan moottorisahalla ja ajetaan tienvarteen maataloustraktorilla. Hankintatyön verovapaus on maatilakohtainen. Onhan puukin arvokkaampaa sahalle toimitettuna kuin vain tienvarteen kuljetettuna. Jos joku muu korjaa puuta, kyse ei ole hankintatyöstä, eikä työn laskennallista arvoa voi vähentää verotuksessa. Kuljetuskin voi olla hankintatyötä Voit laskea hankintatyön arvon Verohallinnon ohjetaksojen perusteella. Yhtymän ja kuolinpesän metsässä hankintatyöhön ovat oikeutettuja osakkaat perheenjäsenineen. M yyntiin menevän puun korjuu omasta metsästä on hankintatyötä, josta on tehtävä laskelmat verotusta varten
Esimerkiksi yhtymän osakkaat voivat yhteisesti tehdä vain 125 kuutiota verovapaasti. Siitä, että hankintatyön tekeminen ja kaupasta saadut maksut eivät välttämättä satu samalle vuodelle, aiheutuu veroilmoituksen teossa lisävaivaa. Kun tekijöitä on useita, muista verovapauden maatilakohtaisuus. Jos itse korjattu puumäärä ylittää maatilakohtaisesti 125 kuutiota, tee siitä yhteenvetolaskelma, josta saadaan ansiotulona verotettava työn arvo. Siitä on ollut tavanomaista hankintakauppapuuta 130 kuutiometriä ja klapeina myytyä polttopuuta 15 kuutiometriä. Veroneuvoja voit kysellä toimittaja Hannu Jauhiaiselta (puhelin 0400 150 910) maanantaisin 8.2., 15.2. kello 9–15 sekä 18–20. Jos hankintana ajettu puumäärä on erisuuruinen kuin tehty, eli osa puusta on ajatettu vieraalla, laske sekä teolle että kuljetukselle erikseen työn arvot ja kertoimet verolomakkeen ohjeen mukaisesti, mikäli puumäärä ylittää 125 kuutiota. Siemenpuualueen puut Metsänen on ajanut metsästä moottorikelkallaan, jolloin hän on laskenut kuitupuun ja pikkutukkien ajotaksaksi 10 euroa kuutiometriltä ja tukkien ajotaksaksi 9 euroa kuutiometriltä. *Vähennetään hankintakaupan arvosta 2C-lomakkeella. Silloin se vähennetään vasta seuraavana vuonna, kun kaupasta on saatu maksu. Hankintatyön tekijät voivat esimerkiksi yhtymässä olla eri perheistä. Kysy metsäverotuksesta MATTI METSÄSEN HANKINTATYÖT 2015 Matti Metsänen on korjannut hankintapuuta yhteensä 145 kuutiometriä. Jos työn tekijöitä on useita, ilmoita määrät veroilmoituksessa tekijöittäin, tarvittaessa ajo erikseen. Metsälehden tilaajat voivat myös lähettää kysymyksensä sähköpostilla osoitteeseen hannu.jauhiainen@metsalehti.fi. VOIT soittaa metsäverotukseen liittyvissä asioissa Metsälehden veroneuvontaan. Hankintapuiden mittaustai maksuajankohta ei vaikuta asiaan. Jos hankintasavotta on vuodenvaihteessa kesken, tehty ja ajettu puumäärä on arvioitava. Työn arvon voi siirtää Kirjaa hankintatyöt tehdyksi sen vuoden veroilmoitukseen, jolloin työt on tehty. Verottaja siirtää kunkin hankintatyön tekijän verollisen ansiotulo-osuuden henkilökohtaiseksi ansiotuloksi. Puutavaran valmistuksen sekä ensiharvennuspuiden ajon osalta Metsänen on käyttänyt Verohallinnon ohjetaksoja. Yksi henkilö voi tehdä useamman sata kuutiometriä vuodessa verovapaasti saman kunnan alueella, jos hänellä on oman metsän lisäksi osakkuuksia eri maatiloina verotettavissa yhtymissä tai kuolinpesissä. **Vähennetään polttopuukaupan arvosta 2C-lomakkeella. Jos kaupasta ei ole saatu tuloja, voit jättää työn arvon uinumaan. Hankintatyön ansiotulona verotettava arvo 145–125 /145 = 0,138 x 2 610 = 361 euroa.*** *** Merkitään hankintatyön veronalaiseksi arvoksi 2C-lomakkeen taustapuolen kohtaan 15. ja 22.2. Merkitse työn arvo vain 2C-lomakkeen taustapuolelle, jossa on yhteenveto tehdyistä hankintatöistä. Jos teon määrä ylittää 125 kuutiometriä, mutta kuljetuksen määrä jää alle rajan, verotettavaa ansiotuloa kertyy ainoastaan teon osalta. Työn arvo €/m3 Hankintatyön arvo € Puutavaralaji Määrä m3 Valmistus Kuljetus Valmistus Kuljetus Mäntykuitu 20 12,52 10,00 250 200 Mäntypikkutukki 10 12,52 10,00 125 100 Mäntytukki 30 5,42 9,00 162 270 Mäntykuitu 70 13,10 2,22 917 155 Yhteensä 2 179* Koivuklapit 15 26,26 2,59 393 38 Yhteensä 431** Hankintaja polttopuukaupat yhteensä 145 kuutiota ja sen arvo 2 610 euroa. Lisäksi hän on korjannut ensiharvennukselta mäntyja koivukuitupuuta, jotka hän on ajanut maataloustraktorillaan. Jos loppuvuoden aikana päättyneen savotan puut mitataan vasta veroilmoituksen jättämisen jälkeen, joudut korjaamaan hankintatyön arvoa jälkikäteen. Lähetä verottajalle uusi laskelma mittauksen valmistuttua. Opastus on lehden tilaajille maksutonta normaalia puhelinmaksua lukuun ottamatta. Sähköpostikysymykset on hyvä lähettää ajoissa, mieluusti viimeistään 24.2. n 31 MAKASIINI 1 • 2016
Jospa saisimme yhteistyöllä resurssit suunnattua tulevaisuudessa paremmin. Annetaan oppilaille erilaisia itseopiskelutehtäviä, vaikka ne eivät sovi vilkkaille kuusitoistavuotiaille. Koulutuksen alkuvaiheessa pitäisi olla mahdollisimman vähän yleistä teoriaopetusta ja mahdollisimman paljon tekemistä. Onko metsätalousinsinööri osannut määrittää maalajin sekä maan kosteuden ja päättää oikean uudistamismenetelmän. Se voisi tarkoittaa vaikkapa yhteistyötä opetussuunnitelmissa M etsäammattilaisten osaaminen ratkaisee pitkälti metsänomistajan taloudellisen tuloksen. Siirretään teoriaopintoja pois luokkahuoneesta, opetetaan fysiikkaa metsäkoneisiin liittyvissä opinnoissa, matematiikkaa metsämittauksessa ja niin edelleen. Ensin leikattiin ammattikorkeakouluilta, nyt myös ammatillisesta koulutuksesta ja yliopistoilta. Ominaisuuksia, joita työelämä odottaa valmistuneilta nuorilta. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Todellisuudessa kuusitoistavuotias haluaa yleensä asua kotonaan. Opettaja on nuorille esimerkki. Koulujen välinen yhteistyö oppimateriaalien tekemisessä säästäisi resursseja ja laatu paranisi. Kun koulutuksen resurssit pienenevät, tarvitsemme yhteistyötä, emme omaan erinomaisuuteen uskomista ja sisäänpäin kääriytymistä. Valitettavasti olen huolestunut ja pelkään, että ammatillisessa koulutuksessa mennään sieltä, mistä aita on matalin. Metsäkoneenkuljettajakoulutuksessa tilanne on parempi, sinne hakeutuu enemmän nuoria opiskelemaan. Leikkauksia on vaikea tehdä ilman, että opetuksen taso laskee. Jos metsäalan koulutusta ei ole lähistöllä tarjolla, hän valitsee toisen alan. Koko metsäala tarvitsee huippuluokan ammattilaisia. Ketju jatkuu. Yhdistetään eri alojen teoriakoulutusta ja pidetään sitä luokissa suurille oppilasmäärille. RAHAPUU 32 MAKASIINI 1 • 2016. Metsurikoulutuksessa se tietää oppilaitosverkoston rajua harvenemista, ehkäpä lähes puolet lakkautetaan. Oppilaat eivät hakeutuneet lukioon, koska eivät pidä teoriaopinnoista. Äkkiä voisi kuvitella, että sehän on vain hyvä asia, kun opetusta keskitetään isompiin yksiköihin. Lakkautukset tehdään siksi, että opiskelijoita on liian vähän. sia resursseja leikataan. Opettajan pitää olla täsmällinen ja vastuuntuntoinen. Osaako kaivinkoneenkuljettaja mätästää oikein, osaako metsuri istuttaa taimet oikeisiin kohtiin. Metsäammattilaisen osaaminen ja vastuuntunto ovat kaikilta koulutusasteilta valmistuneilla äärimmäisen tärkeitä. Toivottavasti myös ammattikorkeakoulut ja yliopistot alkavat tehdä yhteistyötä. A mmatillisen koulutuksen laadun pitäisi koko ajan parantua, vaikka taloudelliOsaaminen ratkaisee tuloksen Olen huolestunut ja pelkään, että ammatillisessa koulutuksessa mennään sieltä, mistä aita on matalin. Taimitarhalta kasvatetaan varmaan hyviä taimia, mutta ehtivätkö taimet mahdollisesti vaurioitua ennen istutusta. M etsätalousinsinöörejä kouluttavissa ammattikorkeakouluissa pahimmat leikkaukset ovat jo takana ja koulujen välinen yhteistyö oppimateriaalien tuottamisessa on alkanut. Yhteistyö todennäköisesti laajenee. Mitä pitäisi tehdä. Ovatko tutkijat onnistuneet kehittämään metsänjalostuksessa hyväkasvuisia puita. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC sekä opettajaja opiskelijavaihtoja. Maistereita, tutummin metsänhoitajia, kouluttavissa yliopistoissa pahimmat leikkaukset ovat edessä. Yliopistoissa pitää saada nostettua tutkimuksen ja aivan erityisesti innovaatioiden ja tuotekehityksen määrää. I soksi haasteeksi ovat tulleet koulutusmäärärahojen leikkaukset
METSÄNHOITO Tee harvennukset ajallaan Sivu 34 LUONNONHOITOKOULU Uusi sarja alkaa Sivu 38 PIKATESTI Valoa pimeään Sivu 40 ALLAKKA Anna minulle rahapussisi Sivu 41 PERINTÖMETSÄ Perintönä pieni tila Sivu 42 KYSY POIS Miten vanhaksi kuusi elää. Sivu 44 TUTKIMUS Vesakko kuriin purppuranahakalla Sivu 47 KU VA M IK KO RI IK IL Ä OMA METSÄ
Tärkeintä on huolehtia taimikoiden ja nuorten metsien hoidosta. 1 Miten metsästään saa mahdollisimman suuret tulot. METSÄNHOITO 34 MAKASIINI 1 • 2016. Etelä-Suomen rehevillä kasvupaikoilla taimikonhoidon hinta voi nousta jopa tuhanteen euroon hehtaarilta. 5 Saako metsänhoitoon tukea. Taimikonhoidon viivästyminen tai sen laiminlyönti näkyy tilipussissa heti. Tukea saa muun muassa taimikon varhaishoitoon ja nuoren Päätehakkuu 1–5 vuoden sisällä. Jos ajatellaan metsästä puuston kiertoajan kuluessa saatavia tuloja, ovat TULOISTA JA MENOISTA Metsästään saa parhaan tuoton, kun tekee metsänhoitotoimet ajallaan. Töiden tekemättä jättäminen on taloudellisesti huonoin vaihtoehto. Tärkeämpää kuin se, kuka työn tekee, on se, että työ tulee tehdyksi. Jos metsän hakkuumahdollisuudet ovat epätasaiset, voi metsätalous kuitenkin hetkellisesti mennä miinukselle. Metsänhoitoon saa kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista valtion tukea, niin sanottua kemeratukea. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT MIKKO RIIKILÄ KYSYMYSTÄ päätehakkuutulot yleensä niin suuret, että ne kattavat metsänhoitotöistä aiheutuneet menot, vaikka kaikki työt teettäisi. Jos esimerkiksi taimikonhoito lykkääntyy metsänomistajan kiireiden takia vuosi vuodelta eteenpäin, kannattaa työ teettää. Nyrkkisääntö on, että mitä paremmin metsänsä hoitaa, sitä suuremmat tulot sieltä saa. Esimerkiksi uudistamisketjusta eli maanmuokkauksesta, taimista ja istutuksesta aiheutuneet kulut ovat suuruudeltaan noin 10–15 prosenttia päätehakkuutuloista. 4 Meneekö metsätalous miinukselle, jos teettää kaikki metsänhoitotyöt. Taimien kasvu hidastuu, ja ensiharvennuksen korjuukustannukset voivat nousta niin korkeiksi, ettei tuloja saa lainkaan. Teetetyn istutustyön hinnaksi tulee paikkakunnasta riippuen ilman arvonlisäveroa 200–400 euroa hehtaarilta, teetetyn taimikonhoidon hinnaksi paikkakunnasta riippuen ja ilman arvonlisäveroa 300–500 euroa hehtaarilta. 2 Miten metsänhoito vaikuttaa metsästä saataviin tuloihin. Metsänhoitotöistä erityisesti istutus ja taimikonhoito ovat sellaisia, joita metsänomistajat tekevät itse. Lisäksi myöhemmät harvennukset ja päätehakkuu siirtyvät pidemmälle tulevaisuuteen. Kun kylvää siemenet tai istuttaa taimet muokattuun maahan ja tekee heinäntorjunnat, vesakonperkaukset ja taimikonharvennukset ajallaan, on mahdollista saada tuloja jo ensiharvennuksesta. 3 Kuinka paljon omatoiminen metsänomistaja säästää kuluissa. Metsästä saataviin tuloihin voi vaikuttaa varsinkin metsänhoidolla ja verosuunnittelulla mutta myös panostamalla siihen, että puunkorjuu on mahdollista ympäri vuoden
Taimikonhoito, kiireellinen. Metsätalouden suunnittelussa kannattaa hyödyntää metsäsuunnitelmasta löytyviä tietoja.. Heinäntorjunta/perkaus 1–5 vuoden sisällä. Taimikonhoito 1–5 vuoden sisällä. TULOISTA JA MENOISTA Metsätien perusparannus 1–5 vuoden sisällä. Päätehakkuu 6–10 vuoden sisällä. Ensiharvennus 6–10 vuoden sisällä
Valtion budjetin tasapainottaminen muuttaa kuitenkin näillä näkymin myös metsätalouden tukia. Silloin metsätalous voi metsänhoitotöiden takia olla lyhyellä aikavälillä jopa kannattamatonta. Etelä-Suomessa metsätalouden suunnitteleminen alkaa helpottua siinä vaiheessa, kun metsää on 30– 40 hehtaaria. Metsävähennys on 60 prosenttia metsäpalstan kauppahinnasta, ja summan voi tietyin ehdoin vähentää verotettavista puunmyyntituloista tulevina vuosina. Jos metsänomistaja on ilmoittautunut arvonlisäverovelvolliseksi, maksetaan puun myyntitulot hänelle arvonlisäveroineen. 10 Kuinka pitkälle tulevaisuuteen metsätaloutta kannattaa suunnitella. 12 Kannattaako puun hintojen nousua odottaa. 7 Kannattaako metsäveroilmoitus tehdä, jos ei ole puukauppatuloja. Liian tiheässä kasvavien puiden latvukset harsuuntuvat ja puiden kasvu taantuu. Ylimenevältä osalta maksetaan 34 prosentin suuruista veroa. Kausiveroilmoitus pitää palauttaa aina, jos on ilmoittautunut arvonlisäverovelvolliseksi. Hintojen nousun odottelu näkyy herkästi puuston kasvussa. Metsää ostavien kannattaa muistaa metsävähennys. Lyhyen aikavälin suunnitelma kattaa välittömät tulot ja menot, keskipitkän aikavälin suunnitelma muutaman seuraavan vuoden tulot ja menot ja pitkän aikavälin suunnitelma seuraavan kymmenen vuoden aikaiset tulot ja menot. Uudistushakkuiden ajoituksessa on enemmän pelivaraa, joten niitä voi paremman hinnan toivossa hieman lykätä. Se riippuu metsäpalstan koosta ja metsän rakenteesta. 8 Miten tuloja ja menoja voi tasapainottaa. Jos tuloja ja menoja on vuosittain, kannattaa tehdä sekä lyhyen, keskipitkän että pitkän aikavälin suunnitelmat. Metsätalouden suunnittelussa kannattaa hyödyntää metsäsuunnitelmaa. Samoin metsätilalle tehdyn vuosittaisen tarkastuskäynnin. Jos metsästä ei ole tuloja tai vähennykset ovat tuloja suuremmat, syntyy niin sanottu alijäämä. Jos metsänomistaja esimerkiksi on metsänhoitoyhdistyksen jäsen, voi jäsenmaksun vähentää verotuksessa. Siihen, miten pitkälle tulevaisuuteen suunnitelmia kannattaa tehdä, vaikuttaa myös metsäpalstan koko ja metsän rakenne. Ne sanelevat, onko metsästä odotettavissa hakkuutuloja neljän tai viiden vuoden vai 20 vuoden välein. Jos omistaa pelkästään hyvin nuorta metsää, ei tuloja joka vuosi tule. Arvonlisäveron joutuu maksamaan takaisin seuraavana vuonna metsäveroilmoituksen teon yhteydessä, jos se on suurempi kuin metsätalouden menoista kertyneet arvonlisäverot. Tämä kannattaa huomioida jo siinä vaiheessa, kun saa puukaupparahat tililleen. metsän hoitoon. Verotuksellisesti tuloja ja menoja voi tasapainottaa menovarauksen avulla. Parhaassa tapauksessa metsästä saatavia tuloja pystyy laittamaan hieman säästöön. Hintojen nousun odottelu ei kannata. Jos taas omistaa eri kehitysvaiheissa olevaa metsää, voi metsätaloutta helpommin suunnitella niin, että tulot kattavat menot. Metsänomistaja voi lieventää verotustaan jakamalla puukauppoja tai puukaupan maksueriä eri vuosille niin, etteivät vuotuiset tulot nouse yli 30 000 euroon. 6 Voiko metsäverotukseen vaikuttaa. Metsänomistajat saavat puunmyyntituloja keskimäärin neljän viiden vuoden välein, mutta metsänhoitotöihin voi kulua rahaa vuosittain. Menovarauksen avulla osan metsätalouden tuloista voi jättää tuloutettavaksi vasta seuraaville vuosille. Varsinkin isommat metsään liittyvät menot kannattaa ajoittaa sellaiselle vuodelle, jolloin metsästä saa puunmyyntituloja. Harvennukset tulee tehdä silloin, kun metsä niitä kaipaa. Varsinkin metsäyhtymien ja kuolinpesien kannattaa säästää osa tuloista kuluja varten, sillä rahat on helpompi ottaa yhteiseltä tililtä kuin kerätä jokaiselta jäseneltä erikseen. Harvennushakkuut tulee tehdä metsän ehdoilla eli silloin, kun metsä kaipaa harvennusta. Osan siitä voi vähentää ansiotulojen verotuksessa alijäämähyvityksenä. Yhteismetsissä veroprosentti on alhaisempi. Siinä vaiheessa ei hinnan noususta ole apua. Osan puunmyyntituloista voi esimerkiksi jättää tuloutettavaksi sille vuodelle, jolle metsänuudistamisesta aiheutuvat kustannukset osuvat. Menovaraus saa olla korkeintaan 15 prosenttia verotettavista tuloista, ja se on tuloutettava Etelä-Suomessa viimeistään neljäntenä ja Pohjois-Suomessa viimeistään kuudentena vuotena varauksen tekemisestä. Se tehdään kymmeneksi vuodeksi. Keski-Suomessa metsää vaaditaan sitä varten 50 hehtaaria, Pohjois-Suomessa 50–60 hehtaaria. Tulojen saaminen metsästä on sitä helpompaa, mitä enemmän metsää omistaa. Metsäveroilmoituksen 2C-lomaketta ei sen sijaan ole pakko palauttaa. 36 MAKASIINI 1 • 2016. Jos haluaa elää metsästä, sitä pitää omistaa satoja hehtaareja. Menovarauksesta on apua, jos tulot ja menot osuvat eri vuosille. 9 Kannattaako metsästä saadut tulot säästää metsästä aiheutuviin menoihin. Se kannattaa kuitenkin palauttaa, sillä vaikka tuloja ei olisikaan, menoja metsästä aiheutuu käytännössä joka vuosi. Puun myynnistä saatava tulo on pääomatuloa, josta maksetaan 30 prosentin suuruista veroa 30 000 euroon asti. 11 Voiko metsästä saada joka vuosi tuloja
Tuloja ja menoja kannattaa suunnitella metsäsuunnitelman avulla. 14 Miten suuri merkitys tiestöllä on metsästä saataviin tuloihin. Huolehdi metsätien ja varastopaikkojen kunnosta. Metsäpalstalle vievä tie voi olla edellytys puukaupalle. KYLVÄ HYVÄÄ! Tilaa Tapion jalostettua siemenviljelyssiementä. Mieti, miten tulot ja menot jakautuvat lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Siitä voi arvioida, kuinka paljon metsäpalstalta on seuraavan kymmenen vuoden aikana saatavissa tuloja. . Ajoita suuremmat menot sellaiselle vuodelle, jolloin metsästä saa puunmyyntituloja. Esimerkiksi metsätien perusparannusta ei tehdä jotain tiettyä hakkuuta varten vaan vuosikymmeniksi. Puun hinta nousee silloin useampia euroja kuutiometriltä, joten tieinvestointiin kuluneet rahat voi saada takaisin jo seuraavassa hakkuussa. 0294 32 6000 www.tapio. Viime vuosien leudot talvet sekä puutavara-autojen koon kasvaminen korostavat hyvien metsäautoteiden, kuten myös puutavaran varastopaikkojen, merkitystä entisestään. Hyödynnä metsäsuunnitelmaa. Metsätien tekeminen tai kunnostaminen on usein keino muuttaa metsäpalsta talvikorjuukelpoisesta kesäkorjuukelpoiseksi. Menot voi suunnitella sen mukaan. . 13 Miten paljon metsään kannattaa rahallisesti panostaa. Mitä pidemmälle tulevaisuuteen metsätaloutta suunnittelee, sitä kannattavampia metsään tehdyt panostukset ovat. . . Omatoiminen metsänomistaja voi säästää satoja euroja hehtaarilta. . . Hyvällä kasvupaikalla metsään voi panostaa enemmän kuin huonommalla kasvupaikalla, sillä tuotto-odotukset ovat hyvällä kasvupaikalla suuremmat. Metsätaloutta suunnittelevan muistilista . Artikkelia varten on haastateltu Metsänhoitoyhdistys Uusimaan toiminnanjohtajaa Timo Leirimaata, Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan johtajaa Juha Laitista ja Metsänhoitoyhdistys Rovaniemen toiminnanjohtajaa Teemu Orajärveä. Muista vähentää metsästä aiheutuneet menot verotuksessa. Jaa puukaupat tai puukaupan maksuerät tarvittaessa eri vuosille, etteivät vuotuiset tulot nouse yli 30 000 euroon. Vähintäänkin se nostaa puustosta maksettavaa hintaa huomattavasti. Myös metsän rakenne vaikuttaa siihen, kuinka paljon metsään kannattaa panostaa. Puunmyyntituloista maksetaan 30 prosentin suuruista veroa 30 000 euroon asti, ylimenevältä osalta veroa maksetaan 34 prosenttia. Kunnostusojitusta ja lannoitusta kaipaaviin turvemaan kohteisiin on helpompi panostaa, jos niiden lisäksi omistaa hakkuukypsiä kangasmaan kohteita. Tee tai teetä metsänhoitotyöt ajallaan. Muista kemeratuet. Tukea saa esimerkiksi taimikon varhaishoitoon. Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5 – 20 vuotta nuorempana TAPIO SILVA Oy SIEMENKESKUS Torholantie 33 12100 Oitti puh. Se riippuu sekä metsästä että metsänomistajasta. /kauppa Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostettu mänty kasvaa 15 – 25 % enemmän kuin luontainen mänty 37 MAKASIINI 1 • 2016. /siemenkeskus siemenkeskus@tapio. Voit tilata siemenet suoraan Tapion kaupasta: www.tapio
Uusimmassa hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu vuotuisten hakkuiden lisääminen jopa 15 miljoonalla kuutiometrillä. Esitellemme tämän vuoden kahdeksassa Metsälehti Makasiinissa talousmetsien luonnonhoitoa. Metsänomistajalle monimuotoisuuden turvaaminen ei välttämättä tuo lisäkustannuksia. Lisää menestystarinoita Luontoväen kaipaamia kirveenkoskemattomia ikimetsiä talousmetsistä ei saada millään ilveellä. 38 MAKASIINI 1 • 2016 MIKKO RIIKILÄ M etsätalous muovaa luontoamme voimallisesti, koska toiminta on hyvin laajapiirteistä. Tavoite tuskin toteutuu kokonaisuudessaan, mutta varovastikin arvioiden vuosittainen hakkuuja hoitopinta-ala kasvanee lähivuosina yli 100 000 hehtaarilla nykyisestä. Tulevaisuudessa vauhti kiihtyy entisestään, kun metsäteollisuuden uudet, puun käyttöä lisäävät investoinnit valmistuvat ja hakkuut kasvavat. Osa 1 LUONNONHOIDON TARVE LUONNONHOITOKOULU ES KO H YV Ä RI N EN. Metsätalouden jäljet siis näkyvät ja vaikuttavat sekä metsäluontoon että myös toimialan ympäristömaineeseen, mikä sekään ei ole vähäpätöinen seikka, kuten jo 1990-luvulla saatiin huomata. Se tarkoittaisi reilun neljänneksen kasvua nykyisiin hakkuumääriin. Uhanalaisten lajien elinolosuhteita voidaan kuitenkin Luontoa ja kukkaroa säästäen Luonnonhoidon haasteet kasvavat lähivuosina hakkuiden lisääntyessä. Hakkuita ja metsänhoitotöitä tehdään Suomessa vuosittain noin miljoonalla hehtaarilla. Aiemmin uhanalainen monipistehaapsanen, kuten monet muutkin haavalla elävät metsälajit, on löytänyt hakkuualoille jätetyistä säästöpuista itselleen uuden kodin. Päähuomiomme on toimissa, joita jokainen voi vähällä vaivalla ja vielä pienin taloudellisin menetyksin toteuttaa
SUOMEN METSISTÄ ON SUOJELTU 13 PROSENTTIA. Se ei monestikaan maksa mitään, mutta voi tuoda jopa säästöä. Tervetuloa! Pilke Cafe on tiedekeskuksen järjestämä kaikille avoin ja maksuton tilaisuus, joka järjestetään noin kaksi kertaa kuukaudessa keskiviikkoiltaisin. Valtiolla ei liene rahaa eikä poliittista tahtoakaan satojen tuhansien hehtaarien uusiin metsien suojeluohjelmiin. Suojeluala pitäisi moninkertaistaa, jotta metsien monimuotoisuus voitaisiin turvata totaalisuojelulla. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Jatkossa pureudumme seuraaviin aiheisiin: Makasiini 2: Säästöpuut Makasiini 3: Vältä turhia ojituksia Makasiini 4: Suojavyöhykkeiden käsittely Makasiini 5: Lahopuut Makasiini 6: Riistametsänhoito Makasiini 7: Karut suot Makasiini 8: Luontokohteiden tunnistaminen parantaa mukauttamalla metsien käsittelyä. Myyntitulo olisi olematon, mutta kannosta kohoavasta vesakosta koituisi monen vuoden työmaa taimikonhoitajalle. Esimerkiksi järeä, lahovikainen haapa on edullisempi jättää pystyyn kuin kaataa päätehakkuussa. Näin ollen monimuotoisuutta on hoidettava talousmetsissä. Määrä on melkoinen, mutta keskittyy pohjoiseen. hannu.jauhiainen@metsalehti.fi. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu sekä luennon jälkeen maksuton tutustuminen tiedekeskus Pilkkeeseen. Lisäksi biotalouden uusi nousu kasvattaa puuntarvetta merkittävästi. Pienetkin seikat voivat olla tepsiviä, kun ne ulottuvat sadoille tuhansille metsähehtaareille. Samoin yksittäisten tuulenkaatojen ja pystykuivien puiden keräily metsästä on ainakin taloudellisesti tappiollista, sillä muutaman kuution keräilyerille ei juuri jää kantohintaa. Kokonaisuudessaankin metsäeliöstön uhanalaistuminen on hidastunut. Vaikuttavin tapa metsälajiston rikastuttamiseen on lahopuun lisääminen talousmetsissä. Aiemmin uhanalaiseksi luokiteltu kovakuoriainen on yleistynyt, kun haapoja alettiin enenevässä määrin jättää säästöpuiksi hakkuualoille. Niistä 30 prosenttia kärsii metsäelinympäristön muutoksista. 39 MAKASIINI 1 • 2016 Metsälehti Makasiinin talousmetsien luonnonhoitoa esittelevä sarja jatkuu koko vuoden. Eteläisen Suomen metsistä suojeltuja on vain pari prosenttia. Kysymyksiä voi lähettää etukäteen os. Esimerkki tästä on monipistehaapsanen. Tilaisuudessa on lyhyt, asiantuntijan pitämä esitys, vapaata keskustelua sekä kahvitarjoilu. Metsänomistajalle kyse ei useinkaan ole taloudellisista uhrauksista. Osoite: Pilke-talo/Metsähallitus, Ounasjoentie 6, Rovaniemi Metsälehden metsäveroilta Keskiviikkona 27.1.2016 klo 16.30 – 18.30 Pilke-talossa Rovaniemellä Asiantuntijana Metsälehden Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen ES KO H YV Ä RI N EN. Lahopuu ratkaisee Suomen metsistä on suojeltu 13 prosenttia. Yhtä lailla esimerkiksi vesistöjä säästävä, turhien kunnostusojitusten tekemättä jättäminen tai riistalintujen elinolosuhteita parantava suuripiirteinen ennakkoraivaaminen säästää metsänomistajan kuluja. Metsävero-aiheinen luento, jonka jälkeen aikaa varataan yleisön kysymyksiin. Ratkaisevaa on se, mitä leimikoilla ja hoitopalstoilla käytännössä tehdään kautta metsä-Suomen. Tilaisuuksien aiheet käsittelevät Pilkkeen ja Metsähallituksen teemojen mukaisesti metsiä, luontoa ja kestävää käyttöä. Uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja on uusimman, vuonna 2010 tehdyn luokituksen mukaan reilut 2 200 kappaletta
Pimeyttä ei tarvitse pelätä, sillä valon avulla näkee melkein kuin päivällä etenkin, jos maassa on hieman lunta. Puiden runkoja voi kumartua tarkastelemaan ilman, että lampun asentoa tarvitsee jatkuvasti korjailla. Molemmissa testilampuissa on yksinkertainen säätömekanismi, jolla otsalampun voi kääntää osoittamaan joko lähelle jalkoihin tai kauemmas metsänreunaan. Käyttöajoissa eroa Molempien testilamppujen heikkous on valokatkaisin: sitä on hankala painaa hanskat kädessä. Etenkin Tikan eri valotoimintojen valinta vaatii sorminäppärryyttä ja painikkeita on kaiken lisäksi kaksi. Näin metsätyökalujen huolto tai polttopuiden teko onnistuu vaikka yöllä. Vähäisemmällä mutta halpislamppua vastaavalla valoteholla Tikalla pärjää metsässä 6–12 tuntia. Tikassa valovaihtoehtoja on useita ja lamppuun voi halutessaan valita automaattisen valonsäätelyn. Tikan valokeila on halvempaa lamppumallia laajempi, joten päätä ei tarvitse käännellä yhtä paljon nähdäkseen ympärilleen. Kumpikaan valoista ei hyytynyt tunnin metsäkäyskentelyn aikana. Lamppuja ei kokeiltu pimeäraivaukseen, sillä vaativat metsätyöt on syytä tehdä valoisaan aikaan. Halpalampussa on vain yksi valotoiminto. Metsälehti testasi kaksi eri hintatason led-otsalamppua: Clas Ohlson -myymäläketjun kauppaaman 8 euron lampun ja Petzlin 64–80 euroa maksavan Tikka R+ -otsalampun. 40 MAKASIINI 1 • 2016 TEKSTI JA KUVAT VALTTERI SKYTTÄ L ed-valotekniikan yleistymisen myötä otsalampuista on tullut tavallisen kansan huvia. Tikan suurin etu on ladattavuus. Lampun saa aseteltu jopa karvahatun päälle. PLUSSA JA MIINUKSET Tikka R+, Petzl + ladattavissa usb-kaapelilla + laaja valokeila ja monta valovaihtoehtoa käyttö vaatii opettelua pienet painikkeet Led Head Torch, Clas Ohlson + halpa hinta, mutta valaisee hyvin + istuu päähän ja lampun asentoa helppo säätää kovalla käytöllä syö runsaasti pattereita valokatkaisin hankala painaa hanska kädessä PIKATESTI. Valosta on kuitenkin hyötyä, jos metsässä on viihtynyt niin pitkään, että raivausvaljaiden riisuminen ja kamppeiden pakkaaminen venyy hämärän puolelle. Melkein kuin päivällä Otsalamppu avaa pimeän metsän uudella tavalla. Valoa pimeyteen Halpakin otsalamppu valaisee pimeässä metsässä, mutta kalliimmalla pärjää pidempään. Suunnistajien ja pyöräilijöiden suosimissa päävalaisimissa on monia vaihtoehtoja myös yleiseen metsäkäyttöön. Suurin ero lamppujen välille syntyy käyttöajassa. Petzlin Tikka R+ -mallissa lyhyin käyttöaika on myös 3,5 tuntia, mutta silloin lamppua pitää polttaa koko ajan täydellä teholla. Lamppujen valaisuvoiman ero ei juuri näy peruskäytössä. Otsalampun tarkoitus on tietysti se, että molemmat kädet jäävät vapaiksi. Halvemmallakin mallilla pärjää hyvin pimeässä kuusikossa. Tikka on myös kirkkaampi, sillä sen maksimivalaisuteho on 170 lumenia ja Clas Ohlsonin mallin 60 lumenia. Yllä Tikka R+ -otsalamppu, alla Clas Ohlson -lamppu. Lamppu ladataan usb-kaapelilla, jonka voi kytkeä esimerkiksi tietokoneeseen. Halvemman lampun käyttöajaksi valmistaja lupaa 3,5 tuntia. Tämä tarkoittaa sitä, että lamppu reagoi muutoksiin ympäristössä ja valokeila vaihtelee esimerkiksi mäkeä noustessa. Halpislamppu toimii kolmella AAA-paristolla. Lamppuja testattiin myös 17 asteen pakkaslukemissa. Molemmat lamput kiinnitetään otsalle pään taakse menevällä hihnalla. Testatut lamput pysyivät hyvin päässä, vaikka niiden kanssa heilui tarkistuskäynnillä tiheässä kuusentaimikossa. Se ajaa asiansa parhaiten silloin, kun lampun tarve on satunnaista
Lisäksi moni on iän, sairauden, etäisyyden, osaamattomuuden tai mukavuudenhalun vuoksi jokseenkin kykenemätön hoitamaan omia metsiään. käteen, vain muutama tonni sinun pussistasi. Sijoitustoiminnassa auttaa afrikkalainen tuttavani, johtaja Mumbala, jonka kanssa olen useasti ollut sähköpostiyhteydessä. Niinpä auttaja astuu kuvaan. Rahalle. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Hän järjestää tuhannenkin prosentin korkoa, pieni ennakkomaksu asiapapereiden lunastamiseksi pitää tosin toimittaa etuAnna minulle rahapussisi Etkö jaksa enää. M etsän kiertoaika lähentelee sataa vuotta. Ehkäpä siellä seuraavissa omistajapolvissa olisi joku, joka intohimoisesti haluaa itse hoitaa metsänsä, potkia omia sammalmättäitä ja tehdä uudet metsän tuottoennätykset. Joskin pakanamaista on kantautunut tietoa, että palvelujen tarjoajilla olisi hiukan omakin lehmä ojassa. Omistajan olevaisuus sen sijaan on kovin rajallinen. Toki parempi tämä kuin se, että metsäsi jäisi täysin heitteille. Metsää koskevat päätökset pitää ajatella pitkälle. Ai varainhoitopalkkio. Jokaisen omistusaika päättyy joskus. Niinpä avuliaat metsäfirmat, pikkuyrittäjät, pankkiiriliikkeet ja mitä moninaisimmat visionäärit tarjoavat metsällisiä palveluksiaan. Mikäli on mahdollista ahertaa metsässä enemmän, keskimääräiset kasvuluvut jäävät kauas taakse ja kaikenlaista arvokasta ja erikoista putkahtaa esiin. Jos henkilö ei tahdo pystyä huolehtimaan itse metsäja tuskin muustakaan omaisuudestaan, lienee se rahankin hallinta hankalaa. Vähäinenkin työpanos poikii hyötyä jollakin aikavälillä. Sadantuhannen euron arvoinen metsäpalsta, jonka vuosituotto voisi olla vaikka viisi tonnia ja arvonnousuakin joskus kertyy, koetaan vain vaivaksi. Lyhyellä tähtäimellä saat hieman lisähintaa puista, pitkässä juoksussa vakiasiakkaat mahdollistavat halvemmat puupinot. Muutaman satasen tai tonnin sisältämä rahapussi on rakas. Teollisuus ja muut toimijat saavat näin vakituisen ja varmahkon raaka-aineen tuottajan leiriinsä. Vuotuinen kasvu ja tuotto ovat varmoja, kasvamatonta metsää ei juuri ole. Metsänomistamisen keskimääräinen aika lienee parinkymmenen vuoden tietämissä. Metsä oikeasM etsänomistajat haisevat. Ei laisinkaan. Mikäli rahapussisi on ohut, en ole kiinnostunut. Lupaa hoitaa ja helliä puitasi, sinulle ei kerry huolia, rahaa vain. TU U LI KK I SI RO LA taan on ikuinen, oloasu vaan muuttuu joka vuosi. Ystäviä riittää ja kaikki haluavat vain Sinun ja metsäsi parasta, jotta Sinä saisit metsästäsi mahdollisimman paljon rahaa ja muuta hyötyä. Jos rahamassisi on kuin porsas, nimitän sinut heti kuuja aurinkoasiakkaaksi, liittymislahjaksi saat patalapun ja venäläisen paistinpannun. M etsäomaisuuden arvo voi hyvinkin olla kymmeniä tuhansia euroja, jopa satoja. luovuta tilasi jälkipolville myy metsäsi nuoremmalle aloita valmistelut heti METSÄLÄISEN ALLAKKA 41 MAKASIINI 1 • 2016. Jotkut palstat ovat melkein kultakimpaleita. Vain paksut lompsat kuuluvat toimialaani. Siispä ryhdyn tarjoamaan rahanhoitopalvelua. Jos joku sen hoitoa hamuaa, tuomittakoon heti paikalla pölvästiksi. Tietysti muutaman edustusauton hankin ja vaatimattoman sadan tonnin kuukausipalkan, mutta muutoin minulle riittää pesusta sivuun pudonneet setelit. He saavat puunata ja putsata rahojasi aamusta iltaan. Jos ei ihan tänään, niin etenevän dementian johdosta vähintään huomenna. J oka tapauksessa olen itse saanut loistoidean. Huolehdin rahoistasi hyvin. Kun itse en ihan joka seteliä ehdi silittää, hommaan itäisiltä mailta lauman työväkeä
Koko on suhteellista Verohallinto katsoo metsätalouden harjoittajaksi jo kahden metsähehtaarin eli 100 metriä kertaa 200 metriä kokoisen metsäalueen omistajan. Pieni metsä haltuun Pientä perintömetsää ei kannata ylenkatsoa. Omalla työllä tilan arvon saa nousemaan ja metsän kasvamaan, siinä sivussa hiki irtoaa ja kunto kasPERINTÖNÄ PIENI TILA Pientä metsätilaa helposti ylenkatsotaan. Eihän semmoinen mitään tuota.” Näin 70-vuotias mies kertoi isänsä aikanaan perheen tilasta todenneen. Mutta hehtaareiltaan vähäiselläkin tilalla voi olla omistajalleen iso merkitys ja siinä sopii tekemään päätöksiä monenlaisista asioista. Minun mielestäni metsätila on pieni, jos omistaja kokee sen pieneksi. PIRJO HAVIA YHTEISENÄ PERINTÖNÄ SAATU PIENI METSÄ KANNATTAA YRITTÄÄ JÄRJESTÄÄ YHDEN TAI KORKEINTAAN KAHDEN OMISTAJAN KÄSIIN. ”M itäpä meillä, pieni pläntti metsää. Ei kannata, sillä muutamastakin hehtaarista voi olla sekä iloa että hyötyä. Ammattilaisen voi saada mukaan helposti, sillä niin metsänhoitoyhdistykset, puunostajat kuin monet metsäpalveluyritykset tarjoavat maksuttomia ensikäyntejä metsätilalle. Tilakäynnin ohella ensiapuna voi toimia Suomen metsäkeskuksen tarjoama Metsään. fi-palvelu, josta metsänomistaja voi maksutta tutkailla metsäänsä omalla tietokoneellaan ja vaikka tulostaa siitä kartan. Metsäammattilaiset tosin kertoisivat tämän luvun mielellään kymmenellä, ennen kuin edes suostuisivat puhumaan metsätalouden harjoittamisesta. Hyötyliikuntaa harrastavalle jälkimmäinenkin voi olla iloinen yllätys. Kannattaisi käydä ja vielä metsäammattilaisen kanssa! Vastaan saattaa tulla mukavia yllätyksiä. Kun haetaan kannattavaa, omistajalleen taloudellisesti merkittävää pinta-alaa, puhutaan ammattilaispiireissä jo sadoista hehtaareista. PERINTÖMETSÄ 42 MAKASIINI 1 • 2016. Sen takia häntä ei ollut kiinnostanut koskaan siellä käydäkään. Vastaavasti sen ainoan, omistetun metsäalueen on oltava kooltaan vähintään kaksi hehtaaria, jotta se voisi olla kiinteistöverosta vapaata metsätalouden maata. Siellä voi piillä yllättävä kertarysäys hakkuutuloa, mutta voi olla niinkin, että tilalla odottaa vain rajasta rajaan metsänhoitotöitä. Ensimmäinen asia on ottaa selvää, missä se tarkkaan ottaen on ja mitä se sisältää. Säännöllisiä puunmyyntituloja hakevalle 20 hehtaariakin käy ajan mittaan pieneksi, Pohjois-Suomen oloissa puhuttaisiin jo 50 hehtaarista. On tärkeätä päättää, mitä pienellä metsällään haluaa tehdä
Maanmittauslaitos tekee vuosittain noin 14 500 kiinteistön lohkomista, jossa emäkiinteistöstä erotetaan alue ja siitä muodostetaan uusi tila tai tontti. Siltä kuitenkin välttyy, jos kauppasumma on korkeintaan perintöverotuksessa todetun arvon suuruinen, eikä kuolinpesä ole käyttänyt metsävähennysoikeutta. . Pitkät ja kapeat sarat ovat ikävä jäänne joenja merenrantojen isojaosta ja sen jälkeisistä lohkomisista. Järjestely voidaan mahdollisesti tehdä jo lesken ja kuolinpesän välisessä osituksessa, jolloin, jos muu osituksen alainen omaisuus sen sallii, tila voidaan lukea leskelle jäävään omaisuuteen. . Älä jätä pientä tilaa hunningolle. Luovutusvoitto: Kauppahinta 35 000 € – hankintameno 30 000 € (perintöverotusarvo) – myynnin kustannukset 2 000 € (kiinteistövälittäjän palkkio) = 3 000 € Luovutusvoiton vero: 30 % x luovutusvoitto 3 000 € = 900 € Koska tilakauppa tehdään vuoden sisällä perinnön saannosta, voivat sisaret halutessaan hakea oikaisua perintöverotukseen, jolloin perintöverotusarvo korjataan myyntihinnan mukaiseksi. Työvälineet eivät maksa paljoa tai niitä voi vuokrata. Pohjanmaalla voi törmätä 10 metriä leveisiin ja satoja metriä pitkiin metsäsarkoihin. Kuolinpesä myy vuonna 2016 edellisenä vuonna perityn tilan, jonka arvo perintöverotuksessa oli 30 000 euroa. saattaa jopa halvaannuttaa toiminnan. Kun tällaisista jaoista päätetään, esimerkiksi kuolinpesän metsän jakamisen yhteydessä, olisi tärkeää kiinnittää arvojen ohella huomiota myös muodostuvien, uusien tilojen muotoon. Vältä hankalia muotoja Evoluutio ja luonnonvoimat tuottavat paljon luonnossa tehokkaaksi koettuja, pyöreitä muotoja. Muita metsä ei kiinnosta, mutta Silja haluaa tehdä siitä itselleen oman luontopaikan. vaa. Silja maksaa varainsiirtoveroa 4 prosenttia kauppasummista eli yhteensä 768 euroa. 43 MAKASIINI 1 • 2016. Myyjille kauppa on luovutusvoiton verosta vapaa, jos ostaja on sisar tai sitä läheisempi omainen ja muutkin tuloverolain pykälän 48 ehdot täyttyvät. Leski voi halutessaan luovuttaa tilan myöhemmin eteenpäin omalla päätöksellään. Paljon ei jää jäljelle, jos tällaisen saran keskelle laitetaan metsäkoneelle ajoura. Meillä metsätilojen muodot kehittyvät usein valitettavasti päinvastaiseen suuntaan. Järjestä omistus yhden tai korkeintaan kahden henkilön omistukseksi. Ostotarjousten perusteella tilan kauppahinnaksi muodostuu 35 000 euroa. Tarkista ja tarvittaessa avaa tilan rajat. Tutustu tilan tietoihin ja karttaan Metsään.fi-palvelussa. Eroon yhteisomistuksesta Tilanne on hankalampi, jos pieni metsä on yhteisomistuksessa. Vaikeita tilusrakenteita voidaan korjata Maanmittauslaitoksen toimesta tilusjärjestelyissä ja tilusvaihdoissa. Jos perintötila on pelkästään perillisten hallussa ja heitä on useita, on suositeltavinta tehdä tilan osalta murto-osainen jako yhtymäksi ja myydä yhtymäosuudet yhdelle tai kahdelle osakkaista. Ostaja maksaa kauppasummasta neljän prosentin varainsiirtoveron ja saa hankintamenosta 60 prosentin metsävähennysoikeuden metsäverotukseensa. Tutustu metsääsi . . Lahjaveroa ei peritä, jos hinta on yli 75 prosenttia käyvästä arvosta. Pienelle metsälle voi yhteisomistuksessakin löytyä yksimielisesti tärkeä tarkoitus, jos metsän välittömässä läheisyydessä on esimerkiksi yhteisesti käytettävä mökki tai muu rakennus, joka lähiympäristöineen halutaan säilyttää yhteisessä käytössä ja sopua siihen riittää. Yhteisenä perintönä saatu pieni metsä kannattaa mahdollisimman pian yrittää järjestää yhden tai korkeintaan kahden omistajan käsiin. Päätä, millainen rooli omistamallasi metsällä on elämässäsi. Pienellä tilalla epäkäytännöllinen muoto Esimerkki 1: SISARTEN VÄLINEN OSUUSKAUPPA Kuolinpesään kuuluu 8 hehtaarin metsätila, jonka arvo perintöverotuksessa vuonna 2015 oli 30 000 euroa. Silja ostaa jokaiselta sisareltaan kaupanvahvistajan vahvistamalla kauppakirjalla heidän osuutensa, yhteensä 19 200 eurolla. Kuolinpesä ei ole tehnyt tilalla hakkuita. Kuolinpesälle tulisi maksettavaksi luovutusvoiton veroa seuraavasti. Kuolinpesän osakkaita ovat Sanni, Seija, Seppo, Silja ja Sakari. Tee tilakäynti metsäammattilaisen kanssa. Myy se, jos siitä ei ole iloa. . Perinnönjättäjä oli omistanut tilan yli 10 vuotta. Perintöveroa voi tulla hieman lisää maksettavaksi, mutta lisävero on yleensä pienempi kuin luovutusvoiton vero. . Sisarten kesken sovitaan, että metsä myydään Siljalle hieman alennettuun hintaan. Sisaret tekevät metsään murto-osaisen jaon, jonka seurauksena jokaisen omistusosuuden arvo on 6 000 euroa (30 000 €/5). Osuuden hinnaksi sovitaan 4 800 euroa, mikä on 80 prosenttia käyvästä arvosta. Jos yksikään kuolinpesän osakkaista ei ole erityisen kiinnostunut tilasta, yhtä hyvä vaihtoehto on myydä koko tila ulkopuoliselle. Osituksesta ei koidu vero-seuraamuksia. Tällöin luovutusvoiton veroa ei tule maksettavaksi, sen sijaan tulee kiinteistövälittäjän palkkion verran luovutustappiota. Pieni metsä voi tarjota kaivatun puuhapaikan, yhteyden luontoon ja luonnontuotteisiin, kotitarvepuuta, pääsyn metsästysseuraan, suojaavan maiseman mökin tai kodin ympärille, oppimispolun metsätalouden harjoittamiseen ja uutta sisältöä elämään. Esimerkki 2: PESÄ MYY TILAN ULKOPUOLISELLE Kuolinpesän osakkaista kukaan ei halua pitää pesään kuuluvaa 8 hehtaarin metsätilaa. Kenenkään ei tarvitse maksaa luovutusvoiton veroa. Tällöin kuolinpesälle voi tulla maksettavaksi luovutusvoiton veroa
Mänty ja tammi raihnastuvat vasta useiden satojen vuosien iässä, mutta niilläkin vain mitättömän pieni osuus puista yltää todelliseen vanhuuteen. Pienkoneiden asiantuntija. Yksi kuuma ja kuiva kesä saattaa heikentää muutoin hyväkasvuisen puun niin, että tuholaiset – kaarnakuoriaiset tai sienet – iskevät ja puu kuolee. Puulle käy siis samoin kuin on käymässä Suomen kansalle: yhä vähempien työssä käyvien on elätettävä yhä suurempi huollettavien joukko. Ruotsin tuntureilta on ilmoitettu 9 000 vuoden ikäisiä kuusia. Kun runko kasvaa paksuutta, jällen pinta-ala kasvaa. Vanhimmat rungot ovat noin 400 vuoden ikäisiä. Näihin kuluu vuosi vuodelta enemmän ravinteita ja voimavaroja, vastaavasti energiaa jää vähemmän lisääntymiseen ja puolustukseen. SEPPO VUOKKO LUKIJOIDEN KYSYMYKSET KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Puun ikääntyessä latvuksen yhteyttävä lehtimassa ei enää kasva, mutta sen on huollettava yhä suurempi ”tuottamattomien” solujen joukko. KONEET Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Useissa dendrologisissa kirjoissa kuusen maksimi-iäksi arvioidaan 400–600 vuotta. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. METSÄNHOITO Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. Sen on rakennettava joka vuosi sisäpuolelleen uusi vettä latvukseen kuljettava puusolukko ja ulkopuolelleen uutta kuorta. Siellä on useita vanhoja kuusia, joista vanhimman iäksi saatiin vuosilustoista laskemalla 532 vuotta. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Kloonin ikä on määritetty radiohiilimenetelmällä kasvuston alla olleista puun jäänteistä. 44 MAKASIINI 1 • 2016 44 MAKASIINI 1 • 2016. Eri puulajeilla vanheneminen taMETSÄVEROTUS Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Ilmeisesti se on alkanut kituliaan kasvunsa jo keisarivallan aikana, mutta kasvu on nopeutunut vasta, kun varjostavat naapurit on kaadettu pois. Juuriston varsinainen vettä ja ravinteita keräävä hienojen juurten verkosto on myös lyhytikäinen ja uusittava vuosittain. Puu kuolee harvoin vanhuuttaan. Ainoa tarkka iänmääritys, jonka löysin, on Etelä-Norjan Trillemarkan suojelualueelta. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Kuusen heikkoutena on arkuus kuivuudelle. Itse olen nähnyt tyveltään metrisiä, mutta melko matalia kuusia Pomokairan vaaroilla. pahtuu eri rytmiin. METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Tämä näre on lähtenyt lihomaan sodan jälkeen. Tällä kuusella on jo ikää, mutta vahvaan kasvuun se on lähtenyt vasta 1950-luvulla. Etelä-Suomessa metrin tyviläpimitan saavuttamiseen ei mene sataakaan vuotta, mutta nuo pohjoiset kuuset voisivat olla yli kolme neljä kertaa vanhempia . Kuinka vanhaksi kuusi voi elää. Suomen vanhimmat kuuset olisivat ehkä löydettävissä Lapista. Elintoiminnot ja puolustuskyky heikkenevät kuitenkin puun ikääntyessä niin, että joku ulkoinen tekijä – hyönteinen tai sieni – pääsee niskan päälle ja tappaa puun. Kuinka vanhaksi kuusi voi kasvaa. LUONTO Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Kyseessä ovat kasvullisesti lisääntyneet kuusiryhmät, kloonit, joissa yksikään elävä osa ei ole niin vanha
Voisiko alaoksilla tehostaa kuusiviljelyä. Tämähän olisi valtava tuoton lisäys joulukuusen viljelijöille, jotka joulukuusen hinnan lisäksi saisivat kaksintai jopa lähes kolminkertaisen tuoton jälkeen jäävästä viljelymetsästä. Polku omaan metsään metsälehti.fi Metsäkirja H A N N U LA H TI N EN. Kaadoin 1960-luvulla joulukuusen, josta jäi hangen sisään toista metriä kuusta ja alaoksat. Professori Leif Kullman on löytänyt Ruotsin Taalainmaalta kuusia, joiden väitetään uudistuneen maahan juurtuneista alaoksistaan yhä uudelleen lähes kymmenen tuhannen vuoden ajan. KARI MIELIKÄINEN Vantaalta löytyi viime keväänä kuusentynkä, ilmeisesti joulukuusivarkaan jäljiltä. Rungon katkaisupinnasta puu saa helposti lahon, joka voi koitua vuosikymmenten mittaan kohtalokkaaksi. Useampihaaraisten tukkipuiden kasvattaminen kuusen alaoksista ei ole kovin helppoa ja vähätöistä. Mieleeni muistui edellä kerrottu kuusenkaatoreissu ja sen seuraamukset. Saman vuoden marraskuussa kuusen tyngästä on alkanut kasvaa kolme kuusta. Siitä, miten kuuset ovat aikoinaan saapuneet tuntureille, ei olla vielä täysin selvillä. Vuosien kuluessa puu kasvatti alaoksistaan uudet latvat. Koska puu on jo kuollut ja kuopattu, olen etsinyt metsästäni sopivan nuoren kuusen, josta alan kasvattaa kiipeilyja majapuuta tulevien sukupolvien tartsaneille. Viime huhtikuussa havaitsin Vantaan Hakunilassa polun varrella kuusesta poikkisahatun tyngän. Laaja ja ”valmis” juuristo takaa uuden sukupolven ripeän kasvuun lähdön. Puu uudistuu tämän jälkeen leikkauskohdan läheisyyteen syntyvistä jälkisilmuista, joista jätetään kasvamaan vain yksi. Oksat poistetaan myöhemmin, koska niistä syntyvät rungot ovat yleensä lenkoja ja toispuoleisia. Kaadettujen joulupuiden uudistamista oksista käytetään jossakin määrin pihtaja serbiankuusella. Viisikymmentä vuotta myöhemmin kaadettiin harvennushakkuussa myös ”joulukuusen tynkä”, eli kaksi komeata kuusitukkia, jotka olivat kasvaneet yhteisessä juuripuussa. Se voi kuitenkin uudistua lumen painamista alaoksistaan erityisesti Lapin tuntureilla. Kotimainen metsäkuusi ei tee lehtipuiden tapaan juurieikä kantovesoja. Olen nähnyt lapsena kotikyläni maantien varressa vanhan, nelihaaraisen kuusen. Syntyviä puun haaroja on aluksi tarkkailtava ja tarvittaessa leikattava, mikäli tavoitteena on tasainen, monihaarainen puu. Voisiko kuusiviljelmän tuottoa moninkertaistaa katkaisemalla 7–8-vuotias kuusi siten, että alaoksat jätetään. Se oli syntynyt todennäköisesti lumen tai myrskyn katkaistessa rungon noin kolmen metrin korkeudelta. Kuusen tyngästä on alkanut kasvaa kolme kuusta. Aluksi pitkään kantoon jätetään elinvoimainen oksakiehkura, jonka päätehtävänä on pitää juuristo elossa. Otin kuusentorsosta valokuvan ja päätin seurata, mitä jatkossa tapahtuisi
Onko meidän maksettava perintövero velasta. Tilaukset: info@sisuputki.fi / p 050 467 4525. Diskonttaustaulukko löytyy netistä. Tilaukset välimyyntivarauksin eli tehdään määrätty määrä (lisäerä mahdollinen). Polttonesteiden hinnat vaihtelevat, joten yksityiskohtaista laskelmaa tässä ei kannata esittää. Suomessa on tällä hetkellä vain KOTIMAISET ISTUTUSPUTKET JA TAIMIVAKAT VAKKA » Väri sininen, myös hihnan pehmusteilla. » Hinta: 1 kpl 65,00 € + toimituskulut (sis.alv). Saako jotain etua sekoittamalla itse öljyn 4T-bensiiniin verrattuna siihen, että ostaisi valmista öljyseosta. » Pidempi kahva, vahvempi ja kulutusta kestävämpi leuka. Lisäksi mittarista voi polttonesteen ottaa jo olemassa olevaan polttonesteastiaan, mikä on kestävän kehityksen mukaista. Kannattaako sekoittaa itse. Teimme kaksi vuotta sitten sukupolvenvaihdoksen kaupalla. Ostin isän metsätilat ja kauppahinnalle tuli kymmenen vuotta maksuaikaa ilman korkoa. Jos kysyjä tarkoittaa 4-tahtibensiinillä kannussa myytävää 4-T-pienmoottoribensiiniä, niin en näe sen käytöstä olevan mitään erityistä etua moottorija raivaussahojen osalta. Velka diskontataan kahdeksan prosentin korkokannan mukaan kuolinpäivään, ottaen huomioon täydet vuodet. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki muutamia valmiin 2-T-pienmoottoribensiinin jakelupumppuja käytössä. Jos laina on korollinen, niin koko laina ja maksamaton korko merkitään vainajan varoiksi. Varaosat myös eri malleihin! WWW.SISUPUTKI.FI Veme valmistanut putkia jo 25 vuotta! Mitä tapahtuu, kun velka siirtyy pesälle. » Hinta 20 kpl 32,50 €, kpl + toimituskulut (sis.alv). Velalle ei tarvitse maksaa korkoa. VÄINÖ SIKANEN. Entä onko minun maksettava korkoa sisarten osuudesta. Miten käy metsävähennyksen. » Hihnassa paremmat metalliset soljet ja vakka suurempi kuin ennen. Toimituskulut näkyvät nettisivuilta www.sisuputki.fi Nouto ennakkoilmoituksesta: Teollisuuskatu 28-30, Turku. Joudutte maksamaan perintäveKANNATTAA KYSYÄ Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Kaikki vainajan tekemät sitoumukset siirtyvät kuolinpesälle muuttumattomana. Hinnat voimassa toistaiseksi. Jos tilaa istutusputkia 20 kpl tai yli, vakat toimitetaan putkien mukana rahtivapaasti. Toimitukset maaliskuussa. Teidän ei tarvitse maksaa velkaa kuolinpesälle heti, vaan voitte maksaa sen kauppakirjassa sovitun aikataulun mukaisesti. Mittarista saatava 98E-bensiini ja siihen 2,5 prosentin öljymäärän lisäys on hinnaltaan edullisempi vaihtoehto kuin valmis pienmoottoribensiini. Joudunko nyt maksamaan lainan heti kuolinpesälle. Isämme kuoli ja olemme laatimassa perunkirjaa. » Poljinjalassa rasterointi, jolloin ei jalka lipsahda. » Hinta: 20 kpl 60,00 € kpl, toimitettuna Suomeen (sis.alv). » Käyttöohjeet mukana. Oletan, että kysyjä tarkoittaa 4-tahtibensiinillä mittarista saatavaa 98E:tä ja valmiilla öljyseoksella valmista 2-T-pienmoottoribensiiniä. » Hinta: 1 kpl 34,00 € + toimitus kulut (sis.alv). ISTUTUSPUTKI » Myynnissä Putket 5 (pitkillä leuoilla), 6 ja 7. » Leuan saranapintaan tehty 70% suurempi kulumapinta, jolloin kestävyys paranee huomattavasti. LEO SAASTAMOINEN Öljyn sekoittaminen mittarilta otettuun 98E-bensiiniin tulee halvemmaksi kuin valmiin pienmoottoribensiinin ostaminen. ron, mutta ette koko arvosta, koska laina on koroton. Tilausten vastaanotto alkaa marraskuussa, laskutus tapahtuu tammikuussa, eräpäivä helmikuun loppu. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Metsävähennys säilyy teillä entisenlaisena
Luonnonvarakeskuksessa etsitään keinoja purppuranahakan käyttöön vesakontorjunnassa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) kesällä 2014 käynnistämien levityskokeiden ennakkotulokset näyttävät tutkija Veli-Matti Saarisen mukaan kuitenkin kohtuullisen lupaavilta. Purppuranahakkaliuoksen levitystä kokeillaan koneellisen varhaisperkauksen yhteydessä. Lopullinen vaikutus näkyy parin kolmen vuoden kuluttua sieniliuoksen levityksestä. Usewood Tehojätkä -pienmetsäkoneessa oli laitteisto, joka annosteli liuosta kaadettujen lehtipuiden kantopinnoille. Purppuranahakan käyttö vesakontorjunnassa perustuu siihen, että se lahottaa lehtipuiden kantoja. Yleisin päälämmitysmuoto on suora sähkölämmitys. Pelkän puulämmityksen osuus on prosentin luokkaa. VESAKOLLE KYYTIÄ TUTKITTUA Puuta palaa pääkaupunkiseudulla Peräti yhdeksän kymmenestä pääkaupunkiseudun omakotija paritalosta hoitaa lämmityksensä ainakin osittain puulla, kertoo tuore kyselytutkimus. Niissä purppuranahakkaa sisältävää liuosta levitettiin koneellisen varhaisperkauksen yhteydessä. Luken tutkijan Leena Hambergin mukaan purppuranahakka tehoaa varsinkin koivuun ja haapaan. ”Ennakkotulosten perusteella ainakin logiikka on kohdillaan. Työtehoseura TTS, Helsingin seudun ympäristöpalvelut sekä ympäristökeskus lähettivät kyselyn 2 500 pientaloon, joista runsas kolmannes vastasi. ”Ainakin kolme neljästä kasvatettavasta taimesta saisi silloin olla vesojen ulottumattomissa. Ne ovat yleisiä eteläisiä lajeja, jotka hyötyvät ilmastonmuutoksesta ja ihmistoiminnasta. Yleinen lahottaja Purppuranahakka on metsissämme luontaisesti esiintyvä yleinen lahottajasieni. Lintukannat kutistuvat Monet suomalaiset lintulajit ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä. Polttopuuta kuuluu vuosittain keskimäärin 1,6 kiintokuutiometriä kiinteistöä kohti. Lopullinen tilanne selviää ensi kesän jälkeen. Sienen käyttö vesakontorjunnassa perustuu siihen, että se lahottaa lehtipuiden kantoja. Kesällä 2014 perustetuilla koealoilla lehtipuista parhaimmillaan 30 prosenttia ei vesonut viime kesänä. Vesojen kuolleisuus oli suurin niillä koealoilla, joilla käytettiin vahvinta sieniliuosta ja pienin niillä koealoilla, joita ei käsitelty lainkaan”, Saarinen sanoo. LIINA KJELLBERG KÄYTÄNTÖÖN soveltaminen on tällä hetkellä suurimpia haasteita, kun pohditaan purppuranahakka-sienen käyttöä vesakontorjunnassa. Koneellisen varhaisperkauksen ja purppuranahakan käytön yhdistäminen voi olla kustannustehokasta vain, jos sillä vältetään myöhempi taimikonhoito”, Saarinen sanoo. Vielä tutkimusasteella oleva biologinen vesakontorjuntamenetelmä vaikuttaa maastokokeiden perusteella tehokkaalta, mutta esimerkiksi levityslaitteisto vaatii yhä hiomista. Eräiden lajien, kuten talitiaisen ja sinitiaisen, lintumäärä on kasvanut. LE EN A H A M BE RG /L U KE W IK IM ED IA CO M M O N S 47 MAKASIINI 1 • 2016. Hömötiaisen taantumisen syynä oli sekä ilmastonmuutos että metsätalous. Lintumäärän pieneneminen johtui osalla lajeista, kuten pajulinnulla ja punakylkirastaalla (kuvassa), ensisijaisesti ilmastonmuutoksesta ja osalla, esimerkiksi peipolla ja vihervarpusella, metsätaloudesta. Parhaimmillaan sieni on estänyt 80–90 prosenttia koivuista vesomasta. Tämä hillitsee vesojen muodostumista. Juuri ilmestyneen Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan eteläsuomalaisen talousmetsäalueen lintuparien määrä väheni noin 18 prosenttia 22 vuoden aikana. Sen mukaan 93 prosentista pientaloista löytyy vähintään yksi tulisija, useimmiten varaava takka
Todellisuudessa tuulenkaadot odottavat korjaamista ennen lumivaipan paksunemista ja hirvet napsivat männyntaimia parempiin suihin. OPETUSTA METSÄN OMISTAMISESTA METSÄNOMISTAJA 48 MAKASIINI 1 • 2016 48 MAKASIINI 1 • 2016. Joulukuisena pakkaspäivänä voisi kuvitella, että metsänomistaminen tuottaa vain ja ainoastaan mielenrauhaa
Tekemistä riittää, mutta myös antoisia hetkiä. Kuusi ensimmäistä vuotta metsänomistajana ovat olleet oiva oppikoulu metsäammattilaisellekin, Sami Karppinen arvioi. Selväksi on käynyt, ettei pikavoittoja ole luvassa. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN 49 MAKASIINI 1 • 2016 49 MAKASIINI 1 • 2016
Koska talon ostaminen oli ajankohtaista ja ajatus omasta metsätilasta kytenyt mielessä jo pitkään, syntyivät kaupat luontevasti. Raivaussahatyössä tiivistyvät metsänomistamisen parhaat puolet. Lumettomina ja roudattomina talvina tällaisessa kuusikossa tuskin vältytään juuristovaurioilta. Seuraavassa kahdeksan opetusta ensimmäisiltä vuosilta. Myös myrskytuhot arveluttavat, joten kuvion seuraava toimenpide on uudistushakkuu. Vaikka allekirjoittaneella oli tuolloin metsätalousinsinöörin koulutus sekä usean vuoden työkokemus ison metsäyhtiön puunostajana, on omaa metsää hoitaessa käsitys monesta asiasta muuttunut. 1 Hanki raivaussaha ja käytä sitä ahkerasti. Eläköitynyt kollegani kaupitteli perikunnan hoteisiin päätynyttä tilaa puolitosissaan työpaikan kahvipöydässä. Kuitupuun hankintahinta on niin alhainen, ettei se kannusta tarttumaan moottorisahaan. Monet kokeneet metsänomistajat sanovat, että raivaussaha on metsänomistajan tärkein työkalu. Minusta tuli metsänomistaja kuusi vuotta sitten, kun ostimme vaimon kanssa pohjoisesta Keski-Suomesta Kivijärveltä reilun 40 hehtaarin metsätilan ja omakotitalon. Järkevämmältä tuntuu käyttää liikenevä aika raivaussahan kahvoissa. Tämä väite on helppo allekirjoittaa: oikeastaan raivaussaha on ainoa työkalu, joka keskikokoisen metsätilan omistajan on järkevä itse hankkia. Ne ovat yleensä tosin lainattavissa taimien toimittajalta veloituksetta, eikä niitä tarvita joka vuosi. Listalle voitaisiin lisätä korkeintaan taimivakka ja istutusputki. Metsätila hahmottuu selkeämmäksi, kun se Kasvua ja harvennustarvetta olisi, mutta kannattaako enää harventaa. 50 MAKASIINI 1 • 2016. Raivaussahaa kannattaa ulkoiluttaa ahkerasti. Kun on kiertänyt sahan kanssa jokaisen raivauksen tarpeessa olevan metsähehtaarinsa, tietää, mitä oikeasti omistaa. Kroppa saa reipasta luontoliikuntaa, näet välittömästi oman työsi jäljen ja voit jopa kuvitella säästäväsi rahaa, koska työstä ei tarvitse maksaa ulkopuoliselle. Työn hedelmäthän korjaa aikanaan jälkikasvu. M etsänomistaminen lukeutuu asioihin, joista ei tiedä paljoakaan ennen kuin se osuu omalle kohdalle. Kolmen pienen lapsen isälle mukava bonus on ollut oma aika, josta ei tarvitse kokea mahdottoman huonoa omatuntoa
2 Valitse luotettava urakoitsija. Olen teettänyt tilallamme penkkatiet, ojitukset sekä maanmuokkaukset tutuilla paikallisilla kaivinkoneurakoitsijoilla. Mikään ei estä metsänomistajaa ostamasta metsänhoitotai puunkorjuupalveluita suoraan urakoitsijalta. Talvella tie palvelee mainiona latupohjana. on raivattu tarvittavin osin. Samalla puuston laadusta ja kasvusta, maapohjien rehevyydestä sekä hoitoja hakkuutarpeista syntyy uusi näkemys. Ensiharvennuksella kantorahatulosta kannattaa tinkiä paljonkin, jos voi olla varma siitä, että tukkikokoon järeytymään jäävät juuri oikeat rungot. Harvennusleimikoiden puunkorjuuseen kannattaa valita luotettava urakoitsija ja osaavat kuljettajat. Jos sopii suoraan urakoitsijan kanssa työn toteuttamisen ajankohdasta ja taksoista, ei mukana ole turhia väliportaita tietokatkoksia tai katteita lisäämässä. ”Kolmen pienen lapsen isälle mukava bonus on ollut oma aika, josta ei tarvitse kokea mahdottoman huonoa omatuntoa.” Omasta metsästä löytyy aina jotain uutta ja mielenkiintoista niin lapsille kuin aikuisille. Metsänomistajalle tappiot realisoituvat vasta vuosikymmenten päästä. Taitamattomat tekijät voivat tuhota kolmen vuosikymmenen metsänhoitotyön hetkessä. Korjuupalvelu on usein mahdollista ostaa suoraan urakoitsijalta, jonka korjuujäljestä on todistetusti hyviä kokemuksia. Se on tärkeätä tulevia toimenpiteitä suunniteltaessa. 51 MAKASIINI 1 • 2016. Vaikka tien kaivattaminen omaan metsään tuntui aluksi luonnonrauhan rikkomiselta, ei investointia ole tarvinnut jälkikäteen katua hetkeäkään. Penkkatie helpottaa metsänhoitotöitä ja puunkorjuuta sekä selkeyttää palstan rakennetta
Lisäksi myrsky repi useita pienempiä reikiä ympäri tilaa. Ensimmäisen muistutuksen metsänomistamisen riskeistä antoi kesän 2010 Asta-myrsky. 4 Laita ojat ja vesitalous kuntoon. Näiden kohdalla edessä on joko toivoton viivytystaistelu tai uudistushakkuu. Vesitaloudesta on pidettävä huolta kivennäismaillakin, mikäli kuviolla mieJo metsätilaa ostaessa kannattaa kiinnittää maastossa huomiota puuston laatuun. Vuoden 2010 jälkeen tilalle on osunut vuosittain pari myräkkää, jotka ovat kaataneet puita Asta-aukkojen reunamilta. Metsävakuutus korvasi osan myrskyn aiheuttamista taloudellisista tappioista. Jollei kaarnakuoriaisista olisi jo havaintoja omastakin metsästä, olisi pienet puuerät viisainta jättää palstalle monimuotoisuutta lisäämään. Puut saatiin korjattua pystyja hankintakaupalla ripeästi. Muutaman kuvion myrskyt ovat repineet lähes vajaatuottoisiksi. Reilun neljänsadan kuution suunnittelemattoman puukaupan tulot käytettiin tilan ostoa varten otettujen lainojen lyhentämiseen. Metsävakuutuksestakaan ei omavastuun jälkeen ole pienemmissä tuhoissa ollut juuri apua. Tunteille ei pidä antaa sijaa metsätaloudessa, mikäli sitä haluaa harjoittaa järkevästi. Väljennyshakkuun taloudellinen tulos voi olla heikko, jos lengot tyvet joudutaan katkomaan kuitukasaan. Riista ja luonto on huomioitu edelleen, mutta omilla alueillaan, jotka on jätetty kokonaan metsätalouden ulkopuolelle. 3 Älä tunteile omassa metsässä. Kosteat painanteet on syytä ojittaa, mikäli mielii välttyä toistuvilta tuulituhoilta. Yksittäisestä myräkästä olisi selvitty vähällä harmilla, mutta Astasta ongelmat vasta alkoivat. 52 MAKASIINI 1 • 2016. Muutamia vuosia aiemmin harvennuttu kuusikko oli parhaassa arvokasvussaan. Kun kerralla menee nurin 30–150 runkoa ympäri tilaa, ei puiden korjaaminen ole kannattavaa. Vaikka maasto on kivinen, voi se myös kärsiä märkyydestä. Yrityksen ja erehdyksen kautta voin suositella jälkimmäistä vaihtoehtoa. Metsäkanalintujen vuoksi vaalimani kosteat laikut ovat saaneet tuta kaivurin kouran. Syöksyvirtausten säestämä myräkkä tempaisi pihapiiristä nurin reilun hehtaarin laajuisen kuusikon. Tuulituhot ovat lähes poikkeuksetta saaneet alkunsa märistä painanteista kivennäismaiden harvennetuissa kasvatusmetsissä
Ilmaston muuttuessa todennäköisyys sille, että myrsky iskee maan ollessa sula ja märkä, kasvanee entisestään. 5 Kartoita hirvitilanne. Kun itse kylvetyistä siemenistä metriin mittaan kurottaneet männyntaimet napsitaan parempiin suihin, on vaikea ymmärtää, miksei omaa omaisuutta ole mahdollista puolustaa. Myrskyjen ohella harmia ovat aiheuttaneet hirvet. lii kasvattaa metsää. Motivaatio metsänhoitoon kärsii, kun taimikkoa hoitaessa huomaa, ettei kasvatuskelpoista havupuutaimikkoa jää jäljelle. Puut kasvavat hyvin, mutta eivät pysy myrskytuulella pystyssä, kun latvusmassaa on karttunut riittävästi. Rehevillä mailla kertaalleen oikea-aikaisesti harvennetut istutuskuusikot ovat usein jo 50 vuoden iässä niin järeitä, että kannattaa harkita niiden uudistushakkuuta harvennuksen sijaan. Saippuoista ja hirvinauhoista huolimatta tilani pinta-alasta noin 40 prosenttia on kärsinyt eriasteisista hirvituhoista vuosien mittaan. Uusien ojien kaivaminen ja vanhojen kunnostaminen on järkevää harvennushakkuun yhteydessä. Varovaisesti arvioiden taloudelliset vahingot liikkuvat viisinumeroisissa summissa, kun huomioidaan tulevaisuudessa menetettävä tukkitili. Kuusi vuotta tilalla asuneena hätistelin hirvet taimikoista koirien avulla päivittäin, mutta tuhot ovat silti olleet merkittäviä. Haaveilun jatkuvasta kasvatuksesta olen unohtanut jo tyystin. 53 MAKASIINI 1 • 2016. 15 vuotta on valunut hukkaan. Varttuneemmissa taimikoissa runkoja on katkottu joka talvi. Omassa metsässä mikään ei nostata pulssia yhtä nopeasti kuin hirvien toistuvat tuhotyöt. Lahon ja tuulenkaatojen aiheuttamat tappiot nousevat nopeasti suuremmiksi kuin harvennuksesta saatava hyöty. Ilman lunta ja pakkasta ei ole takeita kunnon korjuujäljestä. Savensekaisten moreenimaiden märkyys on yllättänyt. Istutus on järkevää tehdä itse ja mahdollisimman pian uudistushakkuun jälkeen. Puhtaiden kuusikoiden väljennyshakkuita aion myrskyja juuristovaurioriskin vuoksi kuitenkin välttää. Hakkuiden suunnittelussa ja leimikoiden rajauksessa on kokemuksen myötä ollut pakko siirtyä pienestä sipistelystä suuripiirteisempään kuviointiin. Ylitiheä hirvikanta on metsätalouden pahin vitsaus pohjoisessa Keski-Suomessa
Kuluneen kuuden vuoden aikana itselleni on muodostunut selvä käsitys metsätalouden kannattavuudesta. Kun omalle työlle, korjuukalustolle ja sen ylläpidolle sekä puulle lasketaan hinta, ei tuntipalkkaa juuri jää. 7 Et tule äkkirikastumaan. Kierros metsässä ammattilaisen kanssa antaa uusia näkökulmia kokeneellekin metsänomistajalle. Jos ammattilaisen mielestä koivujen poistamisella havupuutaimikon päältä on jo kiire, asia yleensä myös on näin. Jos viihtyy metsätöissä ja haluaa työllistää itsensä, kannattaa ennemmin harkita yrittäjämetsuriksi ryhtyOmassa metsässä pystykorva saa talvella keskittyä rauhassa myyräjahtiin. Jos olet ostamassa metsätilaa, kannattaa kartoittaa alueen hirvitilanne myös maastossa. Puukaupan tekeminen on mukavampaa, kun ostaja on tuttu ja luotettava. Viisi vuotta on taimikossa pitkä aika, sen voin kokemuksesta sanoa. Nykyisillä kuitupuun hinnoilla omatoiminen puunkorjuu ei kannata. Sen sijaan luottamuksellisilla suhteilla voi olla merkitystä silloin, kun neuvotellaan korjuuaikatauluista, varastoinnista, ennakkomaksuista tai teiden korjaamisesta hakkuun jälkeen. Lähes kaikkien metsäalan toimijoiden tarjoamista maksuttomista tilakäynneistä kannattaa ottaa ilo irti. Mikäli hirvien aiheuttamia tuhoja löytyy useammalta vuodelta merkittävässä määrin, voi runsaasti männyntaimikoita sisältävän tilan ostaminen olla järkevintä unohtaa. Kokemuksesta tiedän ostajien maksavan puusta yleensä juuri niin paljon kuin osto-ohjeet antavat myöden. Käytä rahaa harkiten ja mieti mitä metsätaloudessasi tarvitset. Puunhintaan suhteilla tuskin on merkitystä. Oman metsän hoitoja harvennustarpeille tulee nopeasti sokeaksi, joten ammattilaista kannattaa toisinaan uskoakin. Metsän sijaintikunnan alueella toimiviin metsäammattilaisiin kannattaa luoda luottamukselliset suhteet. Jos ajatellaan metsätalouden harjoittamista pienehköllä, pääasiassa nuoria metsiä sisältävällä metsätilalla, on vastaus yksinkertainen – touhussa ei ole järjen häivääkään. 6 Kuuntele ammattilaisia. ”Pienten ja epäsäännöllisten tulojen vuoksi myös menot on pidettävä kurissa.” Tuulenkaatojen ja muiden pienten puuerien ajoon on löytynyt hyvä apu naapurimetsänomistajan traktorikalustosta. 54 MAKASIINI 1 • 2016
Oman metsän ylivoimaisesti tärkeimpänä antina olen kokenut virkistyskäytön. Kun pystykorva ottaa syksyn ensimmäisen haukun teeripoikueesta omasta metsästä riistatiheikön reunalta, ei kokemusta voi rahassa mitata. Mönkijä tai metsävarusteltu traktori voivat houkutella, mutta investoinnin järkevyyttä punnitessa kannattaa olla itselleen rehellinen. Kannattaa miettiä myös sitä, onko esimerkiksi metsäsuunnitelma pienehkölle tilalle välttämätön investointi, jos ammattilaisenkin saa metsään puhelinsoitolla. Metsäluonnon ja eläimien havainnointiin ei kyllästy koskaan. mistä kuin harjoittaa metsätaloutta omassa metsässä. Todennäköisesti tilastamme saisi tänä päivänä noin kolmanneksen korkeamman hinnan kuin ostaessamme sen vuonna 2009. Ei sitä poiskaan antaisi OMASTA metsästä voi todeta samoin kuin jälkipolvesta: kasvatustyö tuntuu välillä ihan toivottomalle, mutta ei sitä enää poiskaan antaisi. Tutut sienija marjapaikat on hauskaa tarkistaa joka vuosi. Aina metsästä löytyy jotain uutta ja kiinnostavaa niin itselle kuin lapsille. Tilojen kysyntä on kovaa, eivätkä hinnat ole pysyneet ainakaan täällä Keski-Suomessa linjassa metsätaloudellisten arvojen kanssa. n 55 MAKASIINI 1 • 2016. 8 Nauti virkistysmahdollisuuksista. Sitä odotellessa iskän on viisainta keksiä vielä pitkään ja ahkerasti uusia juttuaiheita. Mielenrauhaa voi ammentaa siitä, että metsä säilyy käsin kosketeltavana ja kasvaa myös pörssiromahduksen hetkellä. Vaikka metsätalouden harjoittaminen ei tunnu taloudellisesti järkevältä, löytyy metsänomistamiselle muita perusteita. Jos on valmis rahoittamaan tilan hankinnan muilla tuloilla ja pitää metsänhoidosta, on metsä hyvä vaihtoehto esimerkiksi osakesäästämiselle. SAMI KARPPINEN Talousmetsässä on monenlaista elämää, josta saa käsityksen vasta, kun asuu keskellä metsätilaa. Raivasin tätä juttua ideoidessani taimikkoa, josta omat lapset pääsevät myymään päätehakkuuleimikon eläkeiässään, ehkä 2080-luvulla. Jos kolmenkymmenen vuoden päästä ensiharvennuksesta saadaan pystykaupalla tuloja 500–800 euroa, on laskentakaavoja ymmärtämättömänkin helppo arvioida, että nykyhetkeen tuotuna ja tehtyyn työhön suhteutettuna summa on mitätön. Metsä on ollut viime vuosina hyvä sijoituskohde. Kesäkuussa 2012 lähimpänä naapurinamme asusti oravapoikue. Istuttamalla ja raivaamalla itse voi säästää paljon rahaa, mutta kassavirtaa ne eivät metsätalouteen tuo. Metsurin 30 euron tuntiveloituksella tienaa varmasti paremmin kuin omassa metsässä urakoimalla. Pienten ja epäsäännöllisten tulojen vuoksi myös menot on pidettävä kurissa
Luonnonvarakeskuksen viikoittaisten puumarkkinatilastojen lisäksi metsäkeskus tekee metsänkäyttöilmoituksista yksityiskohtaisia ennusteita puun markkinoilletulosta. Siihen tieto loppuukin. Ensin metsään päin katsottaessa esitettäisiin kysymys: ”Millaista puumarkkinoita edistävää tietoa meillä on metsästä?” Lista olisi pitkä. KOLUMNI 56 MAKASIINI 1 • 2016 56 MAKASIINI 1 • 2016. Lähiaikojen suunnitelmissa on vapauttaa niin kutsuttu hila-aineisto vapaammin saataville. Tällä hetkellä markkinainformaatio on kaikkea muuta kuin täydellistä ja heikommaksi näyttää menevän. Päivän tieto lopputuotemarkkinoista antaisi metsänomistajalle mahdollisuuden seurata tuotemarkkinoiden vaikutusta teollisuuden puusta maksukykyyn. Yleinen ajatus on, että metsänomistajan metsävaratietojen vapaa saatavuus pelastaisi teollisuuden puupulasta, metsäpalveluyrittäjät ahdingosta ja metsät passiivisilta omistajiltaan. Tämän jälkeen joukko kääntyisi kantapäillään, katsoisi kohti tehdasta ja lopputuotemarkkinoita. T ieto on valtaa myös metsäsektorilla. L opputuotemarkkinoiden vientitilastot saadaan kuukausien viiveellä ja kotimaan markkinoista tieto on vielä heikompaa. Etenkin kuitupuun ostajien pieni määrä asettaa markkinoiden kilpailullisuuden kehittämisen vaikeaksi. Muutamia vuosia sitten lopetettiin teollisuuspuun varastotilastointi, eikä tietoa pystytai kaadetun puun varastoista ole missään. S uomessa puumarkkinoita ei viime vuosien keskustelussa ole kutsuttu kilpailullisiksi. Toisaalta sekin on hyvä tuoda julki, jos teollisuus ei halua tiedoillaan edistää markkinoiden kilpailullisuutta. käyttää ja millainen varantotilanne tehtailla on. Tasapuolisuuden nimissä olisi tiedettävä, millaista puuta teollisuus Tasapuolisuutta tiedon avoimuuteen Samaan aikaan kun metsäomistajan tietoja avataan, ei teollisuustilastoihin kiinnitetä mitään huomiota. Suomen hallituksella on hyvä tavoite edistää markkinoiden toimivuutta ja metsävaratietojen käytettävyyttä. Myös teollisuuden toivoisi oivaltavan, että entistä avoimemmat tiedot parantavat puumarkkinoiden toimivuutta. Metsä ja markkinoille tuleva puu tunnetaan lähes puun tarkkuudella. Samalla metsänomistaja voisi kieltää aineistojen käytön. Nyt markkinoilla saatavissa oleva tieto ja kilpailullisuus voivat valitettavasti vinoutua entisestään. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. Uutiseksi siitä ei kuitenkaan ole. Aineistojen avaaminen on askel oikeaan suuntaan, kunhan vain metsänomistajan luottamusta ei vaaranneta. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n elinkeinojohtaja. Kysymykseen – millaista ajantasaista tietoa metsänomistajalle on tarjolle teollisuudesta päin – olisi vähemmän vastauksia. Jos metsänomistajalla on oikea tieto puun tarpeesta, on puuta helpompi myydä oikeaan paikaan. Nykyään Metsäkeskuksen järjestelmissä olevia metsänomistajien omaisuustietoja luovutetaan alan toimijoille vain metsänomistajan luvalla. Kannon päältä markkinoita päin katsottaessa näkyy vain musta aukko. Päättäjien silmiä avaisi varmasti käynti metsän reunassa. Saatuaan metsänomistajan metsävaratietoja koskevat päätöksen toimeenpantaviksi, on mielenkiintoista nähdä, tarttuuko hallitus samanlaisella tarmolla myös teollisuuspään tietojen avoimuuden parantamiseen. Metsäinen tieto on tarkkaa. Jos metsäalan toimija yhdistäisi tämän hila-aineiston metsänomistajatietoihin, tulisi siitä kertoa metsänomistajalle. Mitä täydellisempi kilpailu markkinoilla, sitä samankaltaisempi tieto ostajilla ja myyjillä on käytössään. N ykyinen hallituksemme on vasta taipaleensa alussa. Samaan aikaan kun metsäomistajan tietoja avataan, ei teollisuustilastoihin kiinnitetä mitään huomiota
Tällä hetkellä uhkana ovat tykkylumen tuomat tuhot eli latvojen katkeamiset. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT RAUNO TUOMAALA K uvapari pudasjärveläisestä metsämaisemasta kertoo puiden reippaasta kasvusta. Tuomaalan mukaan kuvissa näkyvällä alueella syväauraus tuotti kuitenkin mäntyjen kasvun kannalta hyvän tuloksen. Hakkuuta seuraavana vuonna aukko aurattiin ja vuonna 1988 siihen istutettiin männyntaimia. Mäelle istutettu 13-vuotias taimikko PohjoisPohjanmaalla Pudasjärvellä. Paikalla oli vatukko, mikä kuvastaa maapohjan hyvyyttä”, Tuomaala sanoo. Nyt tuntuu, että metsänhoito kannattaa.” 2001 2015 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. ”Seuraavaksi on edessä harvennus, ehkä jo ensi kesänä”, metsänomistaja Rauno Tuomaala kertoo. Tuomaala kertoo, että osa männyntaimista kuoli istutuksen jälkeen, mutta rauduskoivua tuli tilalle. Lähetä ne meille Metsälehteen. Aikaisemman 15 kuution harvennuksen jäljiltä puustoa on nyt 95 kuutiota hehtaarilla. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Lähinnä 1970ja 1980-luvuilla käytössä ollut syväauraus oli istutusta edeltävänä maanmuokkaustoimena raju. Tuomaala on eläkkeellä oleva metsätalousinsinööri, ja hänellä on tarkat tiedot Metsälehteen lähettämiensä kuvien metsiköstä. Puut kasvavat korkealla mäellä. ”Voimakkaat metsänhoitotoimenpiteet, Tehokasta metsänhoitoa Ajallaan hoidettu taimikko venähti metsän mittoihin 14 vuodessa. ”Auraus oli hyvä muokkausmenetelmä, koska alue oli kostea ja tarvitsi kuivatusta.” Rauduskoivua sekaan Tuomaala arvelee, että männylle istutettu mäki on joskus ollut kaskena, ruishalmeena. Tulevissa harvennuksissa koivuja poistetaan enemmän kuin mäntyjä. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Sen tuomia syviä maanmuokkausjälkiä pidettiin jo aikanaan huonoina maiseman ja valumien kannalta. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. ENNEN& NYT 57 MAKASIINI 1 • 2016. Nykyinen metsä sai lähtölaukauksen, kun mäeltä hakattiin 30 vuotta sitten vanha kuusi-koivusekametsä. Puista noin kaksi kolmasosaa on mäntyjä ja yksi kolmasosa rauduskoivuja. ”Siinä vaarassa ei ole kiven kiveä. ”On pohdittu, että miten se noin äkkiä tuli se metsä. ”Koivut ovat syntyneet luontaisesti siemenistä ja paikanneet hyvin mäntytaimikon aukkokohtia.” Alue on ollut mielenkiintoinen, mutta työläs hoitaa. kuten syväauraus, olivat silloin muotia”, Tuomaala muistelee. Sama tienmutka 14 vuotta myöhemmin: 27-vuotias, mäntyä ja rauduskoivua kasvava metsä odottaa harvennusta. Hyvin raivatusta taimikosta on kehittynyt mänty-koivusekametsä 14 vuodessa. Metsän nykytila on kuitenkin Tuomaalan mieleen. Hänen mukaansa tuoreella kankaalla puuston kasvu on ollut nopeaa, hyvä jottei liian rouvia. Rehevän kasvualustan vuoksi mäntyjen on ollut hyvä kasvaa tiheässä, sillä tiheys vähentää oksikkuutta ja parantaa männyn laatua sahapuuna
SUKSILLA LUMEN MAAHAN TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA LUHTA 58 MAKASIINI 1 • 2016
59 MAKASIINI 1 • 2016. Syötteen kansallispuisto on nykyisin lounaisin paikka, josta löytyy vuodenvaihteeseen mennessä yllin kyllin lunta hiihtämiseen. Helmikuussa puiston vaarakuuset peittyvät satumaiseen kuorrutukseen, tykkyyn. SUKSILLA LUMEN MAAHAN Tampattujen latu-urien ulkopuolella selviää vain omin eväin ja pitkillä metsäsuksilla
Kansallispuiston suosituin hiihtoura luikertaa luontokeskuksesta Iso-Syötteen katveesta puiston sydämeen Ahmavaaralle, jossa odottaa autioja varaustupa. Korkeimmissa lakimetsissä puut näyttävät pulleilta lumiukoilta tai peikoilta. Munkkikahvien ja kuuman mehun, rauhallisen liikunnan ja valkoisen lumimetsän Syötteen kansallispuisto 60 MAKASIINI 1 • 2016. Ensin tulevat aktiivija kilpahiihtäjät, kunnes tammikuun puoliväliin mennessä puistossa retkeilevien enemmistö vaihtuu tavallisiin jokamiessuksijoihin. Koska Ahmatuvalle kuljetaan tasaista ylämäkeä, tykyn määrä lisääntyy ja metsä muuttuu kilometri kilometriltä satumaisemmaksi. Lumi on pehmeää ja upottavaa kuin pumpuli. Hiihtosesongin aikaan Ahmatuvalla pidetään valtakunnan ainoata erämaakahvilaa. Kansallispuiston vaarat kuuluvat tykkyalueeseen. Iso-Syötteen hiihtokeskuksen pohjoispuolelta suojelualue jatkuu vaihtelevana nauhana nelisen peninkulmaa pohjoiseen. Lunta, tykkyä ja munkkikahvit Erikoisin piirre matkailussa on sen painottuminen talveen, sillä Syötteelle tullaan lumen vuoksi. Tänä vuonna ja muutamana muunakin talvena ajoittaiset vesisateet ovat putsanneet kuuset mustiksi. Syöte kuuluu ilmiselvästi jälkimmäisiin, vaikka maasto on aika yksitoikkoista vaarakuusikkoa. Tällä hetkellä Syötteen kansallispuistoa voi pitää lounaisimpana seutuna, jonne lumitalvi tulee viimeistään jouluna. Vaikka talvisateet lisääntyvät koko maassa, ilmiön seuraukset ovat etelässä ja pohjoisessa jyrkästi erilaisia. Ja Suomessa kun ollaan, varmasti löytyy myös kansalaisia, jotka kaipaavat lunta. I lmasto-oppineet kertovat hiilidioksidin kasvun lämmittävän Pohjolan talvia ja lisäävän niiden sateisuutta. Pakkastalvina tykyn määrä kasvaa koko sydäntalven. Tietyn rajan pohjoispuolella lumen määrä vain kasvaa. Sen lisäksi, että lunta kertyy maahan milloin puoli, milloin puolitoista metriä, myös puut ovat valkoisia. Lännestä tulevat ilmamassat jäähtyvät kohotessaan vaarojen rinnettä. Muutamissa Suomen kansallispuistoissa korostuu erämaisuus ja luonnon suojeleminen, toisissa taas matkailu, retkeily ja niitä edistävät rakennelmat. Jos niitä tutkii tarkemmin, lumikerros on oksan alapinnalla melkein yhtä paksu kuin päälläkin. Eteläja lounaisrannikolla on yhä märempää ja koko talvi voi jäädä lumettomaksi. Sen rajoista tuli kurvaileva viiden palasen tilkkutäkki. Hienoin kuorrutus on melkein joka vuosi helmikuussa, jonka jälkeen auringon voima ylittää jäätymisen. puiden neulasiin. Jos uppoutuu tilastojen käppyröihin, huomaa näin tapahtuneen jo muutamien vuosikymmenien ajan. Kosteus tiivistyy sumupilviksi ja tarttuu kuuramaisena kerroksena, melkein jäänä, kaikkeen ympäristöstä kohoavaan: mastoihin, rakennuksiin ja erityisesti havuTalven ensimmäiset lumet myötäilevät rinnesuon mättäitä ja rimpiä. Tietenkin talvet ovat oikukkaita, joten veden ja lumen nollaraja heilahtelee milloin minnekin. Kansallispuisto perustettiin Pudasjärven, Taivalkosken ja Posion vaarametsiin vuosituhannen vaihtuessa. Silloinkin tykyn syntyminen alkaa uudelleen oitis, kun ilmat kääntyvät pakkaselle
Lumeen uppoaa niin syvälle kuin sitä riittää, joinain talvina kainaloita myöten. Paksua ja kuohkeaa lumivaippaa suosivat lajit, kuten metso, ovat silmiinpistävän runsaita. vat kesät talvet likimain kaiken ihmisliikenteen. Entä mahtuvatko arat luonnoneläimet hiihtäjien ja muun touhun keskelle. ”Vastakohtana toiselle suurelle suojelualueelle, Litokairalle, Syötteen rakenteita on mitoitettu keskivertokansalaisille tai esimerkiksi talviretkeilyn vasta-alkajille. Ahmatupa on autioja varaustupa ja hiihtosesongin aikaan myös valtakunnan ainoa erämaakahvila. Umpihankihiihdon maailmanmestaruuskisojen osallistujat yöpyvät tulilla metsässä ja hiihtävät kilpailuosuuden pitkillä metsäsuksilla laavut, makuupussit ja muut kamppeet repuissaan. 61 MAKASIINI 1 • 2016. Aloittelijoille ja huippukuntoisille Onko Syöte pelkkä matkailupuisto ja jääkö siellä tilaa perinteiselle reppuretkeilylle. Korkeimmissa lakimetsissä puut näyttävät pulleilta lumiukoilta tai peikoilta. Talven aikana sinne suihkii 20 000 kävijää. yhdistelmä synnyttää joskus ruuhkaa tuvalle ja ladulle. Yksi vastaus löytyy, jos yrittää tavalliset pikkusukset jalassa hiihtobaanan ulkopuolelle. Puistossa kasvaa uhanalaisia kasveja ja siellä pesivät monet ihmistä karttavat linnut maaja merikotkasta pieneen sinipyrstöön. Virkkusen mukaan valmiit reitit kanavoiTykkylumi kuorruttaa oksia samalla tavoin yläja alapuolelta. ”Ahmatuvan ladulla sivakoi talven mittaan vähintään 20 000 hiihtäjää”, kertoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija Veikko Virkkunen. Autiotupia tai muita majoitteita on noin viiden kilometrin välein.” Helmikuun toisena viikonloppuna kansallispuiston alueella yhdistyy perinteinen retkeily ja huippu-urheilu. Metsonaaras, koppelo, ei tarvitse lunta tai tykkyä hakoessaan, mutta aterian jälkeen se voi sukeltaa suoraan lennosta pehmeään lumikuoppaan, kieppiin
Pienikin määrä, 10 milligrammaa C-vitamiinia päivittäin, riittää estämään puutosoireet. Jouluruoat ovat lihapitoisia ja kaloreitakin niissä on runsaasti. TÄYTE 500 g silakkafileitä tai muuta kotimaista kalaa suolaa, pippuria 1 dl tomaattimurskaa pala purjoa 1 dl katkarapuja 1 dl metsäsieniä 3-4 tomaattia 150 g juustoraastetta oreganoa, tilliä Paloittele kalafileet ja mausta ne. Marjoissa on etenkin C-vitamiinia, jota otetaan talvella flunssaoireisiin. Myös metsäsienet – varsinkin suppilovahvero, kantarelli ja rouskut – sisältävät jonkin verran D-vitamiineja. Kun kaivat esiin keittiön kaappien sisällön, niin kuiva-ainekaapeista, jääkaapeista ja pakastimista löydät varmasti vaihtoehtoja, vaikka kaikkia resepteissä mainittuja aineita ei kotona olisikaan. Arkiruoissa ei tarvitse turhan orjallisesti noudattaa ohjeita, vaan voit antaa ruokavaraston koostumuksen ja mielikuvituksen vaikuttaa ruokalistan suunnitteluun. Metsämarjojen käyttöä kannattaa lisätä, sillä niissä on enemmän vitamiineja sekä kivennäisja hivenaineita kuin monissa tuontihedelmissä. Suomalaisten keskimääräinen C-vitamiinin saanti on kuitenkin riittävä. Kotimaiset luonnonkalat, sienet ja metsämarjat ovat sen sijaan kevyitä, edullisia ja terveellisiä raaka-aineita arkiruokiin. Suomalaisten omega-3-rasvahapoista noin viidennes on peräisin kalasta, joten sen osuutta voi lisätä. Niitä saat varsinkin rasvaisesta kalasta, esimerkiksi silakasta. TAKAISIN ARKEEN TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS JA SHUTTERSTOCK IMAGES Pyhien jälkeen maistuu terveellinen silakkapitsa ja vitamiinipitoinen marjavaahto. Kauli siitä pyöreä levy ja laita se pellille tai vuokaan. Suositus on huomattavasti suurempi: aikuisilla 75 milligrammaa vuorokaudessa ja lapsilla iästä riippuen 20–40 milligrammaa vuorokaudessa. Levitä tomaattimurska pitsapohjan päälle, levitä seuraavaksi kalafileet, viipaloitu purjo, katkaravut, sienet, tomaattiviipaleet, oregano, tilli ja viimeiseksi juustoraaste. Marjat ovat parhaimmillaan sellaisenaan aamupuuron kanssa syötynä, mutta niistä saa myös maukkaita jälkiruokia. Paista 225 asteessa noin puoli tuntia. Koska sienissä on paljon vettä, niiden kaloripitoisuus on pieni. Tarjoa punajuuri-omenaraasteen tai muun salaatin kera. Kalaa suositellaan syötäväksi vähintään pari kertaa viikossa. N yt on aika palata normaaliin ruokavalioon joulukauden herkuttelun jälkeen. Luonnonkaloja syömällä turvaat D-vitamiinin ja omega-3-rasvahappojen saannin. Eniten C-vitamiinia saa ruusunmarjoista ja tyrnistä. Lisäksi saat niistä runsaasti vitamiineja ja hivenaineita, joiden saanti on matalimmillaan kevään korvilla. TAPION PÖYTÄ 62 MAKASIINI 1 • 2016. Näistä luonnon antimista saa loihdittua monenlaista tarjottavaa: keittoja, uuniruokia, leivonnaisia ja jälkiruokia. Anna kohota peitettynä 20–30 minuuttia. Marjoja puuron kanssa Kalat, sienet ja marjat sopivat myös laihduttajan ruokavalioon, mikäli jouluna tuli muutama ylimääräinen kilo. SILAKKAPITSA ELI FRUTTI DI MARE SUOMALAISITTAIN POHJA 1 pkt valmista ruisvoitaikinaa tai 1 dl vettä 1/3 pkt hiivaa 1/2 tl suolaa 2 rkl öljyä 1 dl ruisjauhoja noin 2 dl vehnäjauhoja Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen, lisää muut aineet ja alusta taikina tasaiseksi
Jäljelle jääneet keltuaiset voit paistaa pannulla aamiaiseksi tai käyttää leivonnaisiin. Laita vaahto maljoihin ja ripottele päälle muutama marja. Silakkapitsa on maukas ja terveellinen arkiruoka. Metsämarjoista tehdyssä vaahdossa maistuu kesä. 63 MAKASIINI 1 • 2016. METSÄMARJAVAAHTO 3 dl marjoja (mustikoita, puolukoita, vadelmia, tyrniä, lakkoja) 3 munanvalkuaista 3/4 dl hunajaa Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi, lisää hunaja vatkaten joukkoon ja lopuksi marjat. Vatkaa edelleen, kunnes vaahto on hyvin kuohkeaa. Tarjoa heti
TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA KÄSIN TEHTY 64 MAKASIINI 1 • 2016. Kansan suussa ruokoa kutsutaan usein kaislaksi tai kahilaaksi. Kova materiaali yhdistettynä onttoon putkimaiseen rakenteeseen tukevoittaa korren. Niiden kohdalla korren putkimainen rakenne on tukossa. Vaikka sana on tiettävästi lainattu meille germaanisista kielistä, voi hyvin kuvitella suomalaisten mieltävän sen kaislikon lehtien kahinaa kuvailevaksi sanaksi. Virossa järviruoko on nimeltään pilliroog , pilliruoko. Talvisessa ruovikossa tuulenvire kahahtelee kaikkialla. Korret ovat muihin ruohovartisiin kasveihin verrattuna jäykkiä. Pienellä vuoleskelulla ruo’onpätkistä syntyy kaksi vanhaa kansansoitinta, soropilli ja nynnypilli. Välimeren alueella kasvava jättiruoko taas sopii huilujen putkiksi, siitä vuollaan myös klarinetteihin ja saksofoneihin niihin äänen värisemällä antava osa, lehdykkä. Ruo’ossa on tasaisin välein solmukohtia. Sen korsista syntyy vähällä vaivalla kansanomainen soitin, soropilli. Jätä lehdykän tyvi saranaksi, jonka avulla lehdykkä pysyy pillissä kiinni. Vuole lehdykkä puukolla tai muulla terällä irrottamalla osittain muutaman millin levyinen ja pari kolme senttiä pitkä osa korresta. J ärviruo’on korret törröttävät talvisin merentai järvenjään läpi tiheänä kullankeltaisena kasvustona. Niiden varsi on täytteinen, eivätkä ne siksi kelpaa pillintekoon. Meillä pohjoisessa suurimmaksi kasvava heinäkasvi on järviruoko. Etelämpänä bambunkorsista rakennetaan talojakin. Korsi on antanut heinäkasveille paljon käyttötarkoituksia. Ne eivät kuitenkaan kahise vaan sorisevat tai värisevät. Kasvitieteellisesti kaisloilla kuitenkin tarkoitetaan eräitä sarakasveihin kuuluvia vesikasveja. Solmujen välistä Heinäkasvien varsia kutsutaan korsiksi. Jos lähdet jäälle ruokojen sekaan kävelemään tai hiihtämään, kuulet oman liikkeesi ruo’on lehtien kahinana. Ota soropilliin korresta suunnilleen yhden solmuvälin pituinen pätkä niin, että toiseen päähän jää solmukohta, mutta toinen pää jää avoimeksi. Putkikasvikin käyvät Juuri lehdykkä yhdistää soropillin muihin ruokolehdykkäsoittimiin, kuten klarinetteihin ja Kaislasta soropilli Järviruoko on pillien teon kannalta talvella parhaimmillaan. Kansan suussa järviruokoa kutsutaan usein kaislaksi. Vuole ruo’onpätkän solmupäähän lehdykkä, joka puhallettaessa alkaa väreillä ja siten aiheuttaa pillin äänen. Ääntä lähtee myös ruo’onpätkästä vuolluista pilleistä
Olkipillejä tehtiin etenkin elonkorjuun yhteydessä sirpeillä. Kuivahtamaan päässen pillin voit kostuttaa vedellä. Tällainen pilli värittää soittajan itsensä muodostamaa ääntä. Putkipilli on tehtävä kesällä tuoreesta kasvista, jotta materiaali on tarpeeksi joustavaa. Kuolleessa ruo’ossa kalvo on yleensä hiukan erillään korren sisäpinnasta, joten se jää varovasti vuoltaessa ehjäksi. Tavallisesti pillit kuitenkin nimettiin materiaalinsa kautta. Kun pilli suussa laulaa esimerJärviruoko kasvaa usein runsaina kasvustoina matalassa vedessä ja rannalla, sekä meriettä järvialueilla. Nimi soropilli kuvailee soittimen ääntä. Paljasta kalvo pätkän keskivaiheilta vuolemalla kovaa osaa varovasti pois. Nynnypillin tulisi olla myös soitettaessa kostea. Voit tehdä ruo’osta myös pillin, jossa lehdykän sijaan soi tämä kalvo. Ruo’on ontolla varrella on talvisin tärkeä tehtävä: sen läpi kulkee happea juuristoon jään alle. Pillintekijä hyödyntää kortta hiukan samaan tapaan kuin ruoko itse: sen läpi puhallettu ilma saa pillin soimaan. Katkaise ruo’onpätkästä solmukohdat kokonaan pois, jolloin se jää molemmista päistään avoimeksi. Koska soropillissä ääni muodostuu lehdykän väreilystä, se on särisevämpi kuin esimerkiksi pajupillissä, jonka kimakka ääni muodostuu terävän särmän halkaiseman ilmapatsaan väreilystä. Kun nynnypilli suussa laulaa juuri oikealla tavalla, alkaa kalvo väristä ja pilli soi särisevällä äänellään. Kaisla ja ryti ovat järviruo’on kansanomaisia nimityksiä. Ääntä lähtee myös ruo’onpätkästä vuolluista pilleistä. Siksi pilli kannattaa vuolla jo ulkona ja mieluiten kostealla säällä. Siten paksummasta ruo’osta saa paremman nynnypillin kuin ohuemmasta. Silloin pillin nimi on putkipilli. Myös ohuen putkikasvin, eli kasvitieteellisesti ottaen sarjakukkaisten heimoon kuuluvan kasvin, varsi käy pillin tekoon. Sisällä kuivuneen ruo’on kalvo rikkoutuu helposti. Kosteana kalvo on myös vahvempi kuin kuivana. kiksi ”nynnynnyy” alkaa kalvo soida. Merenrannan rehevänä kasvavat ruo’ot ovat sopivampaa materiaalia kuin karujen järvien yksittäiset ohueksi jäävät ruo’ot. Nynnynnyy Korren sisäpuolella on vaalea, ohut kalvo. Ruo’osta vuoltua soropilliä on kutsuttu myös ruokopilliksi, kaislapilliksi tai rytipilliksi. Ilmeisesti tästä pilli onkin saanut nimekseen nynnypilli. Voit tehdä soropillin myös oljesta, jolloin sen nimi on olkipilli, korsipilli tai sänkipilli. saksofoneihin. NYNNYPILLI SOROPILLI 65 MAKASIINI 1 • 2016. Niissä vain ruokolaji on toinen kuin kansanomaisen soropillin tekijällä. Kalvoa olisi hyvä paljastaa mahdollisimman suuri alue. Järviruo’on varret kuivuvat syksyllä ja jäävät talventörröttäjiksi. Nynnypillin tekijät ovat huomanneet, että veden varassa ajelehtineessa ruo’ossa kalvo on valmiiksi irtaantunut paremmin. Ne eivät kuitenkaan kahise vaan sorisevat tai värisevät
Tee soropilli katkaisemalla yksi solmuväli niin, että toinen pää jää avoimeksi ja toiseen päähän jää solmukohta. LEIKKAA poikittaisviillosta lähtien lehdykän sivut solmukohtaa päin kahdella viillolla. Paina ensin puukon kärjellä noin kolmen sentin päästä solmukohdasta pieni poikittaisviilto. 5. RUO’OSSA on solmukohtia noin parinkymmenen sentin välein. VOIT vielä vuolla pilliin muutaman sormiaukon, joilla pystyy muuttamaan äänenkorkeutta. Ruo’onpätkän sisäpuoli on hyvä puhdistaa liikuttamalla sisällä ohuempaa kortta edestakaisin. Sen alta paljastetaan kiiltävä ja sileä pinta. 4. Puhalla soropilliin lehdykkäpäästä. Piirroksen numerot viittaavat valokuvien numeroihin. Ruo’on pintaa peittää usein lehti. 3. VUOLE solmupäähän pillin lehdykkä. NOSTELE lehdykkää puukonkärjellä ylös ja alas, jotta se tulisi liikkuvammaksi. 1. Puukolla työskenneltäessä avoimeksi jäävä pää on helpointa katkaista hiukan viistosti. Solmukohdissa ruo’on ontto sisätila on tukossa. 66 MAKASIINI 1 • 2016. Voit myös hiukan ohentaa lehdykkää sen alapuolelta. 2. Nynnypilliä tehtäessä korren sisäpuolen kalvo paljastetaan vuolemalla korren kovaa ulkopintaa pois reilun kymmenen sentin matkalta ja noin puolet ympärysmitasta. Soitettaessa lehdykkä on kokonaan suun sisällä
Hinta ei sisällä matkavakuutusta. LAUANTAI 11.6. Metsämessuille Saksaan! Ilmoittautuminen: Matkan järjestää Trio Travels Ltd Oy. Käymme myös olutpanimolla, missä tutustumme oluen valmistukseen ja nautimme tšekkiläisen lounaan. Lento Helsinkiin lähtee kello 11.35. Aamiaisen jälkeen vierailemme paikallisen metsäyrittäjän luona. KESKIVIIKKO 8.6. Matka maksaa jaetussa kahden hengen huoneessa majoittuvilta 1030 euroa / henkilö. Messuihin voi tutustua joko omin päin tai oppaan kanssa kulkien. Illansuussa kuljetus takaisin hotellille. Hinta sisältää lennot, majoituksen, suomenkielisen oppaan palvelut, retket ja sisäänpääsymaksut sekä ohjelmassa mainitut ateriat. ja on perillä kello 14.40. Finnairin lento 17.35 – 18.45 Helsingistä Prahaan. Yhden hengen huoneen lisä on 130 euroa. ja www.triotravels.. Aamiaisen jälkeen noin kello 7.30 bussikuljetus Saksan puolelle messutapahtumaan, joka pidetään metsässä lähellä Rodingin kaupunkia. TORSTAI 9.6. Yhteinen päätösillallinen. PERJANTAI 10.6. MATKAOHJELMA Metsälehden lukijamatka 8.–11.6.2016 Metsälehden seuraavan lukijamatkan kohteena on maailman suurin messutapahtuma metsässä, KWF-Tagung. Messuille odotetaan yli 500 näytteilleasettajaa. Tapahtuman kotisivut löytyvät osoitteesta www. Se järjestetään kesäkuussa 2016 Baijerissa lähellä Tšekin rajaa. Illalla yhteinen päivällinen. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Päivi Lindgrén, puhelin 020 756 8615 tai sales@triotravels.. 100 km SAKSA Berliini Praha TŠEKKI München Roding Pilsen MATKAN HINTA Matkanjohtajana toimii Metsälehden toimittaja Mikko Riikilä.. Iltapäivällä on vapaata aikaa tutustua Pilsenin kaupunkiin. kwftagung.org/en/home.html. Aamiaisen jälkeen on kuljetus Prahan lentokentälle. Lisätietoa matkasta löytyy sekä Metsälehden että Trio Travelsin sivuilta osoitteista www.metsalehti.. Matka jatkuu suomenkielisen oppaan johdolla Pilsenin kaupunkiin, missä majoitumme Courtyard by Marriott Pilsen -hotelliin. Trio Travelsin palvelumaksu on 15 euroa henkilöltä
Kaikki 10. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. 050 557 6740. Henkilöllä tulee olla kokemusta esimiestehtävistä ja näyttöä tulostavoitteellisten tehtävien menestyksellisestä hoidosta. VIIME numeron artikkeleista eniten keräsi ääniä puun poltosta kertonut juttu ”Hankala polttoaine”. Asiakkuusja metsäpäällikkö Kyseessä on uusi toimi ja toistaiseksi jatkuva työsuhde. 170 000 ha. Palkkaus ja aloitus sopimuksen mukaan. Yhden kirjapaketin arvo on 84 euroa. 0400 870 867. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Päällikkö toimii osittain myös esimiestehtävässä. Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Juha Kartano 25.-27.1. Palkinnoiksi arvomme kolme tiivistä tietopakettia, joka sisältää kirjat Suomen puut ja pensaat sekä Metsätuhot. Yhdistyksellä on n. Metsänomistajat MHY Kanta-häme 2x120 Makasiini_Makasiini 14.1.2016 10.17 Sivu 1 PILKKEITA MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Toimipaikka on Hämeenlinnassa. Palkinnoksi arvotun lakanapaketin voitti Kirsti Virkkunen. Palveluksessa on 25 toimihenkilöä ja 20 metsätyöntekijää. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. MTK työllistää noin 90 maaseudun asiantuntijaa ja puolestapuhujaa. mennessä osoitteessa www.mtk.fi/rekry MTK 2x180_93,5mm 7.1.2016 11.45 Sivu 1 KANTA-HÄME Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme toimii Hattulan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kuhmoisten, Lopen ja Riihimäen alueilla. PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry on maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien etujärjestö. Työkokemus metsänhoitoyhdistyksessä tai metsäyhtiössä katsotaan eduksi. Mistä pidit. Lisätietoja tehtävästä antaa pj. Tehtävä edellyttää korkeakoulututkintoa. Edellytetään yksityismetsätalouden, puunkorjuun ja metsänhoidon tuntemusta. helmikuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. palkkatoive ja ansioluettelo) 31.1.2016 mennessä sähköpostitse rekry.kantahame@ mhy.fi. Pääasiallisia tehtäviä ovat asiakasyhteistyön kehittäminen ja laajentaminen, johdon strategisten linjausten toimeenpano ja seuranta, puunvälitystoiminnan koordinointitehtävät ja asia kaspalvelutehtäviä. Tarjoamme: Mahdollisuuden kehittyä kansainvälisen metsäpolitiikan asiantuntijana Näköalapaikan EU:n metsäpoliittiseen päätöksentekoon ja siihen vaikuttamiseen Sitoutuneen ja innovatiivisen tiimin tuen Kilpailukykyiset henkilöstöedut Lisätietoja tehtävästä antaa metsäjohtaja Juha Hakkarainen puh. Toimintaamme voit tutustua tarkemmin osoitteessa www.mtk.fi Haemme MTK:n metsälinjalle Helsinkiin Asiantuntijaa kansainväliseen metsäedunvalvontaan Asiantuntijan tehtäviin kuuluu Euroopan unionin metsäpoliittisen päätöksenteon seuranta ja siihen liittyvä edunvalvontatyö yhteistyössä kotimaisten sidosryhmien sekä eurooppalaisten metsänomistajaja tuottajajärjestöjen kanssa. 5 000 jäsentä, jotka omistavat metsämaata n. Täytä sähköinen hakemus 24.1. 68 MAKASIINI 1 • 2016. Hakemukset (ml. Pohjoismainen metsänomistajajärjestöjen yhteistyö on merkittävä osa asiantuntijan toimenkuvaa. Lisäksi asiantuntija osallistuu globaaliin metsäpolitiikan seurantaan ja metsäedunvalvontaan yhteistyössä muiden kansainvälisten metsänomistajajärjestöjen kanssa. 2016 p. Valittavalta henkilöltä edellytetään tavoitteellista, suunnitelmallista ja tuloshakuista toimintatapaa. Arvostamme erityisesti: Soveltuvaa korkeakoulututkintoa Vahvaa kansainvälisen metsätalouden ja -politiikan sekä EU-päätöksenteon tuntemusta Matkustusvalmiutta ja valmiutta työskennellä kansainvälisissä tiimeissä Hyviä vuorovaikutus-, yhteistyöja verkostoitumistaitoja Erinomaista suomen-, ruotsinja englanninkielen kirjallista ja suullista taitoa. Muu kielitaito katsotaan eduksi. Palkinnoksi arvotaan Metsätuhot ja Suomen puut ja pensaat -kirjat
2 1 6 – 3 1 . A i e m p i k o k e m u s v a st a a v i st a t e h t ä v i st ä k a t so t a a n e d u k si . com M e t s ä G r o u p o n v a s t u u l l i n e n m e t s ä t e o l l i s u u s k o n s e r n i . 3 . Toimistot löytyvät jatkossakin jokaiselta paikkakunnalta. S e i n ä j o e n h a n k i n t a p i i r i n t e h t ä v ä o n m ä ä r ä a i k a i n e n v u o r o t t e l u v a p a a si j a i su u s a j a l l a 1 4 . Luken tilastojohtajan Johanna Laiho-Kauranteen mukaan muutos entiseen on suuri. Metsänhoitoyhdistykset Lakeus ja Ilmajoki yhteen Eteläpohjanmaalaiset metsänhoitoyhdistykset Lakeus ja Ilmajoki yhdistyvät ensi vuoden alussa. A r v o st a m m e so v e l t u v a a a l a n o sa a m i st a j a a k t i i v i st a m a r k k i n o i n t i j a p a l v e l u h e n k i sy y t t ä . Tämä korvaa aiemmat erilliset painetut vuosikirjat”, hän kertoo. Mak e the most of Metsä F orest M e t sä F o r e st o n m a r k k i n a j o h t a j a p u u k a u p a ssa j a m e t sä e n e r g i a ssa S u o m e ssa . M e t s ä a la n a m m a t t ila in e n p u u n h a n k in n a n m o n ip u o lis iin t e h t ä v iin . 3 . Uuden sarjan aloittavassa e-vuosikirjassa kuvataan muun muassa maatalouden rakenteeseen ja tuotantoon, metsävaroihin ja puukauppaan sekä kalastukseen ja vesiviljelyyn liittyviä tilastoja. M e t sä l i i t t o O su u sk u n t a a n k u u l u u n o i n 1 2 2 m e t sä n o m i st a j a a , j o t k a o m i st a v a t y h t e e n sä l ä h e s p u o l e t S u o m e n y k si t y i sm e t si st ä . Jäseninä yhdistyksellä on 5 400 metsänomistajaa, jotka omistavat 162 000 hehtaaria metsää. H a e m m e n y t m e t sä a si a n t u n t i j a a v a st a a m a a n p u u k a u p p a j a m e t sä p a l v e l u i d e n m y y n n i st ä S e i n ä j o e n h a n k i n t a p i i r i l l e t o i m i a l u e e n a K u r i k k a ( v a n h a J u r v a n k u n t a ) se k ä T u r u n h a n k i n t a p i i r i l l e t o i m i a l u e e n a S u o m u sj ä r v i K i i k a l a . Aikasarjoja on saatavilla jopa 1920-luvulta saakka. ”Luken syntymisen myötä kolme ruokaja luonnonvaratilastojen sektoria yhdistyi ja esittäytyy nyt ensi kertaa yhteisessä, verkossa ilmestyvässä vuosijulkaisussa. Haettavaksi esitetään suuruusluokaltaan 500–3000 € apurahoja. V u o d e n 2 1 4 l i i k e v a i h t o o l i 5 m i l j a r d i a e u r o a j a h e n k i l ö s t ö ä n o i n 1 5 . 2 1 6 m e n n e s s ä o s o i t t e e s s a : metsagroup . S e n l i i k e t o i m i n t a a l u e e t o v a t M e t s ä T i s s u e , M e t s ä B o a r d , M e t s ä F i b r e , M e t s ä W o o d s e k ä M e t s ä F o r e s t. Yhdistys jatkaa nimellä Lakeus, ja sen toimialueeseen kuuluvat jatkossa Ilmajoki, Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki ja Teuva. S e v a st a a M e t sä G r o u p i n p u u n h a n k i n n a st a j a t a r j o a a e m o y h t i ö M e t sä l i i t t o O su u sk u n n a n o m i st a j a j ä se n i l l e k a t t a v a t p u u k a u p a n se k ä m e t sä n j a l u o n n o n h o i d o n p a l v e l u t . Verkossa olevan vuosikirjan lähtökohtana on ollut tilastotuotannon digitalisointi ja avoin saatavuus. PALVELUKSEEN HALUTAAN APURAHA MYYDÄÄN Metsänjalostussäätiö jakaa avustuksia metsäpuiden jalostusta edistävään tutkimusja kehittämistyöhön sekä alan tiedotukseen ja koulutukseen. 1 . K o n s e r n i l l a o n t o i m i n t a a n o i n 3 m a a s s a . Lyhyesti MAKASIINI 1 • 2016 69. Vapaamuotoiset anomukset pyydetään toimittamaan 22.2.2016 mennessä sähköpostilla osoitteeseen apurahat@metsanjalostussaatio.fi 1 www.nettikone.com/mtkonejatarvike MT-KONE ja TARVIKE Kauhava puh. E dellytämme: E d e l l y t ä m m e h a k i j o i l t a t e h t ä v ä ä n so v e l t u v a a k o u l u t u st a , h y v i ä v u o r o v a i k u t u st a i t o j a se k ä k y k y ä i t se n ä i se e n j a t u l o k se l l i se e n t y ö h ö n . 2 1 7 . 0400 343 930 Valuma-altaalliset polttoainesäiliöt varastointiin/luvallisiin maantiekuljetuksiin Luonnonvarakeskuksen tilastot sähköisiin kuosiin Luonnonvarakeskus on julkaissut tilastopalvelujen ensimmäinen e-vuosikirjansa, johon on koottu tilastotiedot maataloudesta, metsäalalta sekä kalaja riistataloudesta. L i s ä t i e d o t j a h a k u 3 1
Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Pekka Heinonen, Otso Metsäpalvelut, myyntipäällikkö, Lautiosaari (matkoilla) 50 VUOTTA 28.1. NIMITYKSET Tämän Makasiinin sokkokrypton vastausten tulee olla perillä 4.2. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi MERKKIPÄIVÄT Metsäliitto Osuuskunta Metsä Groupin emoyrityksen Metsäliitto Osuuskunnan hallitus on valinnut metsänhoitaja, metsäneuvos Martti Asunnan jatkamaan hallituksen puheenjohtajana. Ulla-Maija Helin, Suomen metsäkeskuksen asiakasneuvoja, Rovaniemi (tunturissa) 7.2. Palsta on avoin kaikille lukijoille. 2016 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 138 euroa / 12 kk Metsälehti Mobiili älylaitteille printtikeston ohessa 10 €/ kk kesto Metsälehti Mobiili älylaitteille kestotilauksena 87 € / 12 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 73 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 38 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Hallituksen varapuheenjohtajana toimii Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Juhani Järvistö, Otso Metsäpalvelut, metsäpalveluesimies, Seinäjoki (matkoilla) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja Suomen metsäkeskuksesta. 60 VUOTTA 27.1. Harri Aaltonen, suunnittelupäällikkö, metsätalousinsinööri, Jämsä (matkoilla) 31.1. mennessä osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Makasiinikrypto 8, oikea ratkaisu Bioenergia ry Bioenergia ry:n hallitus on valinnut Bioenergia ry:n uudeksi toimitusjohtajaksi tekniikan tohtori Harri Laurikan (45). MAKASIINIKRYPTO 1 Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Kari Väärälä, Metsänhoitoyhdistys Länsi-Pohjan valtuuston jäsen, Simo 3.2. 2016 ??/?. Laita kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 1”. 21 B, 00100 Helsinki. Laurikka on työskennellyt ympäristöministeriössä vuodesta 2007 ja on toiminut Suomen pääneuvottelijana kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. 2016 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHDEN OSOITELIPUKKEESTA Palkinnot Makasiinikryptosta 8 on arvottu seuraaville kolmelle: Eero Kivistö, Lahti, Erkki Mustonen, Hattuvaara ja Jorma Rauhala, Valkeala. Jari Yli-Talonen, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen johtaja, Sysmä (kakkukahvit Sysmän Teatteritalolla 5.2.2016 klo 12–17, ilmoittautumiset 03 855 4300) 7.2. Hän on ollut hallituksen jäsen vuodesta 2005 ja hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2008
Jos humalakasvustossa on hedeyksilöitä, kasvi on alkuperäinen eikä jäänne vanhasta viljelystä. Toinen loppusuoran vaihtoehto puistoksi oli Porkkalan rannikkoalue, jonne perustetaan luonnonsuojelualue. Humalalehtoja on korkeimman muinaisrannan alapuolisilla paikoilla aina Lapin läänin eteläosiin saakka. Uuden kansallispuiston vaikuttavimpia nähtävyyksiä ovat Julma-Ölkyn kanjonijärvi ja Värikallion kivikautiset kalliomaalaukset. Kun opittiin pastörointi, voitiin miedompiakin oluita varastoida, mutta vahvat oluet olivat jo saaneet ystäviä ja säilyivät markkinoilla. Sisämaassa monet lehtoesiintymät ovat reliktejä ajoilta, jolloin lehto oli merenrannalla. Hossasta uusi kansallispuisto Julma-Ölkyn jylhä kanjonijärvi Kuusamossa on osa uutta kansallispuistoa. Hossan retkeilyalueen lisäksi noin 11 000 hehtaarin suuruiseen kansallispuistoon kuuluvat Moilasenvaara ja Kuusamon Julma-Ölkky. Mausteena käytetään emiyksilöistä saatavia käpyjä. Uuden kansallispuiston perustaminen juhlavuonna oli kirjattu jo hallituksen kärkihankkeisiin. Aikaisemmin humala oli Suomessakin tärkeä viljelykasvi, jonka viljely oli ajoittain jopa pakollista. Tätä Juha Suominen käytti perusteena, kun hän 1980-luvulla kartoitti “villin humalan” levinneisyyden Suomessa. Niinpä viljelmillä oli pelkästään emikasveja ja hedekasvit pyrittiin hävittämään lähimaastostakin, jottei häiritsevää siitepölyä lentäisi viljelmälle. Maku on voimakkaampi, jos siemenet eivät ole hedelmöittyneet. M A RI LI M N EL L 72 MAKASIINI 1 • 2016. Alun perin humala ei ollut niinkään mauste, vaan sitä käytettiin oluessa parantamaan sen säilyvyyttä. Sisämaassa moni humalaesiintymä on saanut alkunsa viljelystä. Kun olut humaloitiin vahvasti ja sen alkoholipitoisuutta nostettiin lisäämällä käymisen aikana sokeria, saatiin aikaan pitkääkin kuljetusta kestäviä oluita. Humala metsässä YMPÄRISTÖMINISTERIÖ esittää Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi uutta kansallispuistoa Suomussalmen Hossaan. Puistovalinta osui Hossaan muun muassa sen vuoksi, että Suomussalmella esitettiin ensimmäiset vaatimukset Suomen itsenäistymisestä vuonna 1917, kertoo maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (keskusta). Humalan kitkerät aineet eivät juurikaan tapa bakteereja, mutta estävät niiden lisääntymisen. PILKKEITA TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN OLUTTEOLLISUUS käyttää runsaasti humalaa mausteena, ja Keski-Euroopassa on laajoja humalaviljelmiä. Alkuperäiset humalaesiintymät tunnistaa hedekasvien läsnäolosta. Joko se on alkuperäisellä viljelypaikallaan ammoin raunioituneen torpan sijalla, tai juurakonkappaleita on kulkeutunut muun roskan mukana läheiseen lehtoon, johon humala on kotiutunut. Luonnossa humala on lehtokasvi, joka kiipeilee puiden varassa kohti valoa. Se on melko yleinen merenrantojen tervaleppälehdoissa, niissä on yleisesti sekä hedeettä emiyksilöitä. Näissä tapauksissa paikalla on tietenkin vain emiyksilöitä ja humala lisääntyy ainoastaan kasvullisesti. Nykyisin sitä kasvatetaan meillä useimmiten koristeeksi. Metsähallitukselle Hossan alueen muuttuminen kansallispuistoksi merkitsee noin 200 000 euron menetystä vuotuisissa hakkuutuloissa. Alueen metsä vaihtelee harjuilla kasvavista männiköistä hämyisiin aarnimetsiin
09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 4.2. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?842 Katja Raninen (perhevapaalla) Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. SH U TT ER ST O CK IM AG ES METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Metsätalouden kehittä miskeskus Tapion julkaisu 84. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315?49?849 040 723?1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?802 040 516 4000 AD Anna Back p. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. VINKIT OSTAJALLE JA MYYJÄLLE Metsätilakaupat LUONNONHOITOKOULU: Millainen puu käy säästöpuuksi. Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 2/16 ILMESTYY 3.3. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 32 695 (lt/14) Painopaikka Paperit Forssa Print 2016 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g PEFC/02-31-162 73 MAKASIINI 1 • 2016. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p
Swanpöytävalaisin on valmistettu taivutetusta vanerista. Valaisimissa käytetty koivu tulee Suomesta, muut puulajit Pohjois-Amerikasta. Valaisimet valmistetaan tällä hetkellä Järvenpäässä sijaitsevalla verstaalla. Siinä on kaunis kuvio ja sitä on hyvä työstää. Työurani aikana olen työskennellyt niin metallin, lasin, muovin kuin puunkin kanssa. Suunnittelemani valaisimet eivät ole tähän asti olleet kovin tunnettuja Suomessa, joten en osannut odottaa saavani muotoilun valtionpalkintoa. Koulutukseltani olen artesaanipuuseppä ja muotoilija. Varjostin tai jokin muu valaisimen osa saattoi olla puuta, mutta ei koko valaisin. Valaisimista kymmenisen prosenttia jää Suomeen, eniten kysyntää on Belgiassa, Alankomaissa ja Luxemburgissa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa osa työstä teetetään alihankkijoilla. Se oli huikeaa.” KOKO LAMPPU PUUSTA Muotoilun valtionpalkinnon viime vuonna saanut Mikko Kärkkäinen yhdistää valaisimissaan puun ja elektroniikan. Tunto-valaisinsarjaan kuuluu sekä taivutetusta vanerista että kokopuusta tehtyjä valaisimia. Se on elävä materiaali, joten se reagoi niin kosteuden kuin vuodenaikojenkin vaihteluun. Halusin yhdistää kaksi ääripäätä, puun ja elektroniikan. TUOTE JA TEKIJÄ Mikko Kärkkäisen käsissään pitelemä Swan-kattovalaisin on tällä hetkellä Tunto-valaisinsarjan myydyin valaisin. Monissa malleissa on myös latauspiste mobiililaitteelle. Tunto-valaisimia valmistetaan koivusta, saarnesta, tammesta ja pähkinäpuusta. Suosikkini on saarni. Materiaalin valinnan ja valaisimien viimeistelyn haluan kuitenkin pitää omissa käsissä. Valaisimissa käytetään led-valoteknologiaa, jonka ansiosta kaikki tarvittava tekniikka saadaan piiloon valaisimen sisään. 74 MAKASIINI 1 • 2016. Puu on käyttämistäni materiaaleista ehkä vaativin. Yksi valaisin maksaa 500–1 000 euroa. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI ’”KUN kymmenisen vuotta sitten ryhdyin suunnittelemaan ensimmäistä Tunto-sarjan valaisinta, ei puuta juurikaan käytetty valaisimissa. Esimerkiksi vanerista taivutettujen valaisimien valmistuksessa käytetyn muotopuristetekniikan otin muovipuolelta. Tunto-valaisimia valmistetaan vuodessa joitain tuhansia. Kun osaa tehdä käsillään, pitää vain ymmärtää eri materiaalien ominaisuudet
Kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Metsälehden kestotilaaminen kannattaa aivan erityisesti, koska kaiken hyvän päälle saat vielä paljon rahanarvoisia etuja. Maksuton lukuoikeus Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin näköislehteen verkkosivuilla. Voit tilata Metsälehden sisältäen Makasiinit -25% ja Metsälehti Makasiinin -50% alennuksella ystävällesi. Kaikki taatusti mukavan metsäisiä ja hyödyllisiä. Kestotilaajan Kaupan tarjoukset erikoishinnoin Metsälehti Makasiineissa. Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 Kestotilaajan edut: Tämän lehden mukana postitetaan kaikille printti lehden kesto tilaajille Metsäverokirja 2016. Metsälehden tilaaminen kannattaa aina. Muistathan, että tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. Metsälehti Mobiili printtilehden kestotilaajille 10 eurolla/vuosi (Norm. Olipa kyseessä sitten kirjojen alennukset, lukijamatkat, tapahtumaliput tai lahjatilaukset, ne on aina mietitty juuri sinulle. Käy rohkeasti etuilemaan! Osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Arvomme tänä vuonna seitsemän kappaletta iPad Air -tabletteja. 87 euroa.) Erityisetuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Kestotilaaja, ole hyvä! Vaihda kestoon!. Koska kestotilaajillemme haluamme tarjota aina pikkuisen enemmän, pikkuisen parempaa. Saat paljon rahan arvoisia vinkkejä ja metsäsi tuottaa paremmin. Tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat
www.stihl.. 444419 19 19 19 000 ,0 , 0000 €€€€ 222,,000 kW kW kW /// 222 77 ,7 , h h hvvv 444,,888 kg kg kg g g te te te terä rä rä räle le le levy vy vy vyyy 33335555 cm cm cm cm -S S S Sh h h h. MUISTA MYÖS! YMPÄR ISTÖYS TÄVÄLL ISET POLTTO AINEET VALMII T KÄYTET TÄVÄKS I 2-TAHT IJA 4-TAHT IMOOTT OREISS A YÖ M M M M M M M Tarjoukset voimassa 14.2.2016 asti. 444469 69 69 69 000 ,0 , 0000 €€€€ 222,,222 kW kW kW /// 333 00 ,0 , h h hvvv 444,,888 kg kg kg g g te te te terä rä rä räle le le levy vy vy vyyy 33335555 cm cm cm cm -S S S Sh h h h. 555529 29 29 29 000 ,00000 €€€€ KAMPA NJA 399,••• T T T Taaaallllo o o ou u u ud d d deeeelllllllliiiin n n neeeen n n n jjjjjjaaaa yyyyyym m m mp p p p p päääärrrriiiissssttttö ö ö öyyyyyyssssttttäääävvvväääälllllllliiiin n n neeeen n n n S S S ST T T TIIIIH H H HLLLL 2222--M M M MIIIIX X X X m m m mo o o oo o o otttttttto o o orrrriiii ••• O O O Ossssaaaa m m m maaaalllllllleeeeiiiissssttttaaaa ssssaaaaaaaattttaaaavvvvaaaan n n naaaa m m m myyyyyö ö ö össss E E E Errrrg g g g go o o oS S S Sttttaaaarrrrtttt --kkkkeeeevvvvyyyyyttttkkkkääääyyyyyn n n nn n n niiiissssttttyyyyykkkksssseeeellllllllääää KULTAINEN KOLMIKKO STIHLILTÄ! Metsalehti_Makasiini_2016_01_21.indd 1 30.12.2015 10:48:50. M M M M M MS S S S S S222222111111111111 --M M M M M MS S S S S S 222222333333111111 --M M M M M MS S S S S S 222222555555111111 tttttteeeeeh h h h h ho o o o okkkkkkaaaaasssss m m m m mo o o o oo o o o otttttttttttto o o o orrrrriiiiiisssssaaaaah h h h h haaaaap p p p p p p peeeeerrrrrh h h h h heeeee::::: ••••• E E E E E E E Errrrrriiiiiiiin n n n n no o o o o om m m m m maaaaaaiiiiiiiin n n n n neeeeeen n n n n n ttttttteeeeeeh h h h h h h ho o o o o o---p p p p p paaaaaaiiiiiiiin n n n n no o o o o ossssssu u u u u uh h h h h h h hd d d d d d d deeeeee ••••• A A A A A A A Allllllllh h h h h h h haaaaaaiiiiiiiisssssseeeeeem m m m m mp p p p p piiiiiiii kkkkkkkku u u u u uu u u u u utttttttiiiiiiiio o o o o otttttttiiiiiiiillllllllaaaaaavvvvvvu u u u u uu u u u u ussssss 111,,777 kW kW kW /// 222 33 ,3 , h h hvvv 444,,333 kg kg kg g g te te te terä rä rä räle le le levy vy vy vyyy 33335555 cm cm cm cm -S S S Sh h h h