Metsälehti 1/2018 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Miten käy lopun kanssa. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 18. TAMMIKUUTA 2018 • NRO 1 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI UUTISET Hirsi yleistynyt omakotitaloissa ›› 2–3 Hirvisaaliit kasvu-uralla ›› 3 Lumituhoja ja routakatoa ›› 6 Onnettomat korjuukelit ›› 12–13 METSÄSTÄ Täällä jatkuva kasvatus onnistuu ›› 14–15 Insinööriopinnoista metsää hoitamaan ›› 18–19 Lumituhoja on vaikea torjua ›› 20 Uutuus-Huskussa on tehoa enemmän kuin on tarpeen ›› 22 PILKKEITÄ Ahma jakaa mielipiteet ›› 24 Sieni tekee tuulelle pesän ›› 25 Raaka-Arska suojaa Kalifornian metsiä ›› 30 Tavoitellusta 15 miljoonan kuution hakkuukasvusta puolet on jo saavutettu. Sivut 9–11 Puolet kasassa VUOTTA H an nu H ut tu
Metsähallitus pohtii metsurien lomautuksia METSÄHALLITUS ryhtyy etsimään uusia keinoja metsureiden sydäntalven työllisyyden turvaamiseksi. Siitä alkaen Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmän julkisia ympäristötietoja voidaan luovuttaa ilman nykyisiä tietojenluovutusmenettelyjä. Hän vastasi aiemmin elektroniikkavalmistaja Scanfilin Aasian-toiminnoista. 18.1.2018 / AJASSA 2 LYHYET UUTISET MIKKO HÄYRYNEN, teksti JOHANNA KOKKOLA, kuva R akentamisen painopiste on siirtynyt pientaloista kerrostaloihin, mutta hirsirakentaminen on selvinnyt rakennemuutoksesta kuivin jaloin. Julkisia ympäristötietoja ovat muun muassa metsävaratiedot sekä metsänkäyttöilmoituksia ja kemerahakemuksia ja -ilmoituksia koskevat tiedot. Toimittajia on useita, mutta omaa suoraa puunhankintaa ei ole. ”Modernit hirsitalot sopivat rakennettuun ympäristöön. Sähköä ja kaukolämpöä tuottavan laitoksen on määrä valmistua vuonna 2020. Kontiotuotteen liikevaihdosta neljännes tulee viennistä. Kontiotuote käyttää noin 150 000 kuutiometriä mäntytukkia vuodessa. Tietoja saa Metsään.fi-palvelun kautta. "Tietoja voidaan käyttää nykyistä monipuolisemmin esimerkiksi metsänomistajille tarjottavien digitaalisten palvelujen pohjana”, Metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaa sanoo. ”Määrät ovat pysyneet entisellään, ja hirren osuus omakotirakentamisessa on noussut viidennekseen”, Hirsitaloteollisuus ry:n asiamies Seppo Romppainen sanoo. Uusi metsätietolaki voimaan maaliskuussa UUSI METSÄTIETOLAKI tulee voimaan maaliskuun alussa. Polttoaineet pyritään hankkimaan voimalaitoksen läheltä.. Tulevaisuuskin näyttää lupaavalta. Yhtiössä työskentelee kaikkiaan 276 metsuria. Viime vuonna perustettiin tytäryhtiö, ja Arlandan lentokentällä on näyttelytalo.” Ruotsi kiinnostaa, koska ajattelutavaltaan ruotsalaiset ovat lähinnä suomalaisia, mutta hirsitalot tunnetaan huonosti. Hirsirakennusta ei sadan vuoden jälkeenkään polteta, vaan se siirretään eri paikkaan. ”Satavuotias hirsi on arvokkain rakennusmateriaali, tänäkin päivänä.” Ruotsin-kortti katsotaan Kontiotuote Pudasjärvellä on maan suurin hirsitalovalmistaja ja Honkarakenne Karstulassa kakkonen. ”Mitä enemmän puuta käytetään rakentamisessa, sitä pienempi on rakentamisen hiilijalanjälki.” Rakennusmateriaalien kierrätettävyys nousee tulevina vuosina vielä isoon arvoon, hän uskoo. Ouluun rakennetaan uusi biovoimala OULUN Energia rakentaa Laanilan teollisuusalueelle uuden biovoimalaitoksen. Muissa pohjoismaissa jatkumo katkesi eikä hirsitalotuotantoa ole juuri ollenkaan. ”Ruotsin-kortin katsomme. Kontiotuotetta pitkään vetänyt Jalo Poijula jäi hiljattain eläkkeelle ja uutena toimitusjohtajana aloitti diplomi-insinööri Keijo Anttila . ”Hirren ekologisuutta arvostetaan ja tuntumani on, että markkinaosuus nousee vielä nykyisestäkin. Romppainen kiittää myös sitä, että arkkitehtuurikaan ei enää ole rasite. EK:n kyselyn mukaan investoinnit nousivat viime vuonna 850 miljoonaan euroon, mutta tänä vuonna potin ennakoidaan jäävän 420 miljoonaan euroon. ”Lisää tietoa metsätalouden pitkän aikavälin vaikutuksista tarvitaan, jotta talousmetsien luonnonhoitoa osataan kehittää parhaalla mahdollisella tavalla”, kestävän kehityksen päällikkö Tiina Vuoristo Metsäteollisuus ry:stä arvioi. Metsänkäsittelyn vaikutukset syyniin LUONNONVARAKESKUS ja Suomen ympäristökeskus ryhtyvät selvittämään, miten metsienkäsittelyssä ja suojelussa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet metsäluontoon ja miten ne vaikuttavat tulevaisuudessa. Tänä talvena yhtiö lomauttaa 187 metsuria joulu-maaliskuun aikana. Metsäteollisuuden investoinnit puolittuvat METSÄTEOLLISUUDEN investoinnit kääntyvät tänä vuonna Suomessa laskuun. Pienempiä valmistajia on kymmeniä. ”Nyt on nähtävissä myös määrien kasvua sekä kotimaassa että viennissä.” Hyvä sisäilma on hirsitalojen valtti. Moni rakentaja on sanonut, että seuraava talo tehdään hirrestä.” Heiskasen mukaan hirsirakentajia yhdistää se, että monet heistä ovat aiemmin olleet tekemisissä homerakennusten kanssa. Hirsitalon rakennuttaminen avaiJo joka viides talo hirrestä Hirsitalot ovat pärjänneet, kun muu omakotirakentaminen on supistunut. Uusi voimalaitos hyödyntää monipuolisia polttoainekoostumuksia. Anttila uskoo myötätuulen jatkuvan, ja potentiaalia on etenkin länsinaapurissa. Usein ei päälle päin näe, että kyseessä on hirsitalo.” Kesämökki-innostus pelasti Romppaisen mukaan kesämökki-innostus piti hirsirakentamisen hengissä 1960ja 1970-lukujen vaikeina vuosina, mikä mahdollisti hirsitalojen uuden tulemisen. Tarkoitus on löytää ratkaisuja, joiden avulla Metsähallituksen ei tarvitsisi enää turvautua metsureiden lomautuksiin, pääjohtaja Pentti Hyttinen kertoo. Pudotusta selittää paljolti Äänekosken sellutehtaan valmistuminen viime vuonna. Alustavien arvioiden mukaan noin 70 prosenttia käytetystä polttoaineesta voi olla puuta, loput ovat kierrätyspolttoainetta ja turvetta. Homekokemus yhdistää rakentajia Kontiotuotteen edustaja Jouko Heiskanen on tehnyt talokauppaa Pohjois-Karjalassa yli 30 vuotta
Marraskuusta lähtien jahtia sotki runsas lumitilanne. Metsäliiton kanssa tällaista sopimusta ei ole tehty, eli yhtiö vaatii savottalaisia korvaamaan oikeuskulunsa. Savottaryhmässä on jäljellä vielä 486 metsänomistajaa. Tarjous oli houkutteleva, sillä käräjäoikeus oli määrännyt savottalaiset maksamaan myös yhtiöi den oikeuskulut. Kokonaan kartellijupakka ei kuitenkaan ole vielä päättynyt. Lahtonen harmittelee pitkäksi venähtänyttä oikeusprosessia. ”Virheitä on tehty metsätaloudessa ja rakentamisessa, eikä uusien rakentamistapojen koekaniinina oleminen kiinnostanut. Rahaa savottalaisilta on uponnut oikeudenkäynteihin noin viisi miljoonaa euroa. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Jo joka viides talo hirrestä met käteen -periaatteella maksaa pari tuhatta euroa neliötä kohden. Oikeus katsoi, että näyttöä kärsitystä taloudellisesta vahingosta ei ollut. Vuodenvaihteeseen päättyneellä metsästyskaudella kaatui riistahavainnot.fi-sivuston perusteella yli 55 000 hirveä, kun vuonna 2016 saalis oli noin 50 000 hirveä. Paikoin hirvilehmien määrän vähennys onnistui. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Käräjäoikeus hylkäsi viime syksynä savottalaisten esittämät korvausvaatimukset. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Jahtikauteen mahtui monenlaista etenkin Lapissa. Hirrestä on rakennettu iän kaiken, ja sen metkut jo kohtuullisesti tiedetään.” Hirsitalon sisäilman laatu painoi paljon, koska perheessä on atooppista ihottumaa. Aikaistettu metsästyksen aloitus laajeni ensimmäistä kertaa koko Lapin maakuntaan, joten hirvien kaato oli mahdollista aloittaa jo syyskuun alussa. Venhoilla ei ollut aiempaa rakennuttamiskokemusta. JUSSI COLLIN V ääntö puukauppakartellin vahingonkorvauksista on päättynyt. Hovioikeuteen valittaminen olisi ollut iso taloudellinen riski, joten metsänomistajat päättivät tarttua yhtiöiden sovintotarjoukseen. He päätyivät hirsitaloon, "koska ihmiset pruukaavat tehdä virheitä". Värikäs jahtikausi Lapissa Viime vuoden hirvijahtiin myönnetPäätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Esimerkiksi Keski-Suomen riistakeskusalueella saalis kasvoi reilulla 600 hirvellä. ”Hovioikeuteen meneminen olisi ollut neljän miljoonan euron riski. Osalla alueista jäi parannettavaa, joten naarasverotus tulee olemaan keskeisessä osassa metsästyksessä myös ensi syksynä. Sen mukaan osapuolet maksavat omat oikeuskulunsa. Lambergin mukaan monella Keski-Suomen alueella oli tavoitteena naarasvoittoinen jahti. Monelta metsästysseurueelta puuttuvat kuitenkin syyssäähän sopivat kylmätilat lihojen riiputukseen, joten ammuntaa ei aloitettu heti täydellä teholla. Rikkonaisesta kaudesta huolimatta hirvisaalis kasvoi ennakkotiedon mukaan myös Lapissa. Mikan kanssa kuvassa Eemeli ja Iita, Johannan sylissä Helmi. Lopullinen tieto vuoden 2017 hirvisaaliista saadaan vasta, kun paperisilla hirvitietokorteilla ilmoitetut kaadot tallennetaan alkuvuodesta. ”Hirsitalo on myös hyvännäköinen ja sopii maisemallisesti haja-asutusalueelle.” 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 Omakotitalorakentamisessa laskuvuosikymmen Lähde: Rakennustutkimus RTS Oy 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017*ennuste Kpl Puutalot (puuelementti ja pätkätavara) Teollinen hirsi Betoni, harkko, täystiili ym. Kustannuksista Venhoilla on tuntuma, että enemmän maksoi kuin elementtitalo, mutta he uskovat hirsitalon pitävän arvonsa paremmin. Suuren Savotan vaiheista on tekeillä myös dokumenttielokuva, jonka pitäisi valmistua vuonna 2020. Lähde: Suomen riistakeskus Kasvu-uralla Hirvisaalis yksilöä 35000 40000 45000 50000 55000 2013 2014 2015 2016 2017 ennakko. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Ei koekaniineiksi Mika ja Johanna Venho ovat juuri muuttaneet uuteen hirsitaloon Tikunselälle, vajaan kahdenkymmenen kilometrin päähän Joensuusta. Luke arvioi ennen jahtikauden alkua, että hirvikanta saattoi olla monissa tapauksissa kannanlaskentamallin antamaa lukemaa korkeampi. Kustannus on noin 250 euroa tavallista elementtitaloa korkeampi. Hovioikeus ottaa kantaa Metsähallituksen vahingonkorvauskanteeseen tämän kuun lopussa, kunnilla on puolestaan vielä valitusaikaa omasta käräjäoikeuden päätöksestään helmikuun lopulle. Metsäyhtiöiltä korvauksia puukauppakartellin aiheuttamista taloudellisista menetyksistä hakenut Suuri Savotta -ryhmä päätti viime perjantaina sopia asian metsäyhtiöiden (Stora Enso ja UPM) kanssa. Lisäksi tämä prosessi on kestänyt jo kuusi vuotta, moni väsyi eikä jaksanut enää jatkaa tappelua”, ryhmää vetänyt Reijo Lahtonen kertoo. Ensimmäisen kanteen jättämisestä on jo reilut kuusi vuotta. Yhteensä Venhojen perhe Joensuussa päätyi hirsitaloon etenkin sisäilman ja hirsirakentamisen pitkän jatkumon johdosta. Suuri Savotta lopetti kartellikiistelyn Ennakkotieto: Hirvisaalis kasvoi tiin koko maan alueelle yli 10 000 lupaa enemmän kuin edellisvuonna. 3 AJASSA / 18.1.2018 VALTTERI SKYTTÄ V iime vuonna saatiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotilaston mukaan saaliiksi edellisvuotta enemmän hirviä. "Jahti alkoi myöhemmin ja lumi tuli maahan aikaisin, mikä hankaloitti metsästystä etenkin pohjoisessa Keski-Suomessa", kertoo Suomen riistakeskuksen suunnittelija Teemu Lamberg
Nousukautta selittävät teollisuuden laajennukset ja markkinoiden hyvä veto, mikä ei tällä kertaa johdu pelkästään hyvästä suhdanteesta. ”Auraustilaukset tulevat meille metsäkoneurakoitsijoilta, puutavara-autoilijoilta tai metsäyhtiöiden edustajilta. TUULIJA LUMITUHOJEN keskellä metsänomistajille satelee kahdenlaisia neuvoja. Maisemassa sitä ei juuri huomaa. Puutavara-autot ja aurauskalusto ovat kasvaneet vauhdilla, mutta metsätieverkosto ei ole pysynyt kehityksessä mukana. Jyväskylän Nyrölässä toimivan yrityksen perustaja Matti Järvinen lähtee liikkeelle ripeästi aina kun puhelin soi. Varsinkin jos taimikko on jäänyt hoitamatta, ensiharvennusleimikko ei houkuttele ostajia ja se on kallis korjata. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Usein puunkorjuu on jo silloin käynnissä, kuten tälläkin kohteella”, 70-vuotias Järvinen kertoo levittäessään John Deerellä kääntöpaikan penkkoja UPM:n puutavara-autoa varten. Aluskasvos kuusikkoa. ”Haasteena on ollut nollan kahta puolen sahaava lämpötila, joka aiheuttaa liukkautta. Pahan olon purkautumisen ymmärtää, sillä tulonmenetykset voivat olla tuhoissa tuntuvia. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi.. VALTTERI SKYTTÄ Kaikkia kaatuneita ei tarvitse surra Lukijakuva PUUKAUPASSA ALOITELLAAN taas uutta ennätysvuotta. Jotta puuta riittää myös jatkossa, ensiharvennusten rästit pitää saada purettua. 18.1.2018 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva K oneurakointi Järvisen kahteen aurauskalustolla varustettuun traktoriin on kertynyt tänä talvena työtunteja yhteensä jo reippaasti yli 200. Toivottavasti sähköinen puukauppa tarjoaa uuden mahdollisuuden niputtaa samalta suunnalta tarjolle tulleita leimikoita. Pitkään harvennukset jäivät tekemättä, koska puulla ei ollut kysyntää. MENNINKÄINEN Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. YHTEISMYYNNIT VOISIVAT OLLA yksi ratkaisu ensiharvennusten tuottavuuden parantamiseksi. Metsien loppumisesta ei siis tarvitse murehtia. Usein se korvaa leimikon ennakkoraivauksen, mikä parantaa ensiharvennuksen kannattavuutta huomattavasti. Koska puustot ovat paljon tiheämpiä kuin ennen, avohakkuiden pinta-ala on pysynyt samalla tasolla, missä se oli jo 20 vuotta sitten. Tänä talvena lunta on saatu reilusti keskisessäkin Suomessa. "Maapohjana lehtomainen kangas. Hallitusohjelman tavoite, 15 miljoonaa lisäkuutiometriä, täyttyy hyvää vauhtia. Kaatuneet tai katkenneet puut kehotetaan korjaamaan hyönteistuhoriskin vuoksi. Tästä olemme saaneet puutavara-autoilijoilta kiitosta.” Kokonaisvaltaista palvelua Metsäautoteiden aurausurakointi on nopeasti ammattimaistunut takavuosista, jolloin metsänomistajat usein pitivät itse Kokemus ja kalusto ratkaisevat Pienet maataloustraktorit ovat väistyneet suurempien tieltä auraustöissä. Tämän vuoksi meillä on sekä alueaurassa että puskulevyssä verkkoterät, jotka karhentavat tien pinnan. Kumpikin neuvo on tietyin ehdoin oikeassa. Syitä rästeille on monia. Siitä huolimatta tulevaisuutta on tarpeen varmistella. Laskelmat tulevista hakkuumahdollisuuksista perustuvat oletukselle, että metsiä hoidetaan – ja nyt niin ei tehdä. Kengän koko 42. Myyjälle tili voi olla pettymys. Vaikka ensimmäinen hakkuu on enemmän Tuottoa harvennukselta metsänhoitoa kuin sadonkorjuuta, myös euroilla on merkitystä. Tilanne on parantunut, mutta silti suuressa osassa Suomea ensiharvennuskohteiden myynti on vaikeaa. Laholle irvistely helpottaa kuitenkin vain hetken, ja lahopuumäärän lisääminen talousmetsissä on kasvavien hakkuiden keskellä oikeasti tärkeä juttu. Hakkuiden kasvu on herättänyt keskustelua, mutta metsissä kehitys on kulkenut omaa latuaan. 1995 poistettu puut päältä. Lahopuuasia tuntuu kuitenkin aiheuttavan joissakin ”puuntuottajissa” säännöllisesti ilveilyä. Suuret ilmiöt, kuten kaupungistuminen ja ilmastonmuutos, siivittävät puupohjaisten tuotteiden menekkiä. Metsänomistamisessa on aina riskinsä, joten jokaista kaatunutta ei kannata jäädä suremaan. Uusien rästien torjumiseksi taimikonhoito on hyvä keino. Toisaalta etenkin yksittäisiä tuhopuita pitäisi jättää metsään lahopuumäärän lisäämiseksi. Koneurakointi Järvinen Ky:n Matti Järvinen on aurannut metsäautoteitä jo viidenkymmenen vuoden ajan. Nytkin laajat tykkylumikuormat koettelevat metsänomistajien lompakkoja ja mielialoja Itä-Suomessa. PUUTA RIITTÄÄ, ja viime vuodet ovat osoittaneet, että kysynnän kasvaessa metsänomistajat ovat kiinnostuneita myymään. Tutkimuslaitokset ennustavat, että hakkuut lisääntyvät viime vuodesta, joka sekin oli poikkeukvsellisen vilkas
Oma kokemukseni talvikatkoista on, että ennemmin kannattaa kasvattaa kuin kaataa puusto vajaatuottoiseksi.” METSÄKUPSA ”Kuusen kohdalla en olisi kovin skeptinen selviytymisen suhteen. Monien painokset nousivat tuhansiin. Luonnonvarakeskus kansainvälistymisen ja biotalouden huumassa ilmeisesti näe tarpeellisena jatkaa taimituottajien ja metsänviljelyn ammattilaisten tietohuoltoa. Teetkö sähköisen metsäveroilmoituksen. ”Minimissään tie pitää lanata kerran kesässä. Myös viranomaisilta ja käytännön toimijoilta oli helppo saada kirjoituksia. Oloihimme soveltuvien tutkimusten hyödyntäminen käy nopeammin ja halvemmin kuin kaiken tarvittavan tiedon hankkiminen omilla tutkimuksilla. Jopa tämän lehden toimittaja kehui sitä metsäalan parhaana ammattilehtenä. Monien vaiheiden jälkeen Taimitietopalvelu käynnistyi 1998. Katselulehdet me ostamme R-kioskilta.” TAIMIUUTISTEN ILMESTYMINEN LAKKASI viime vuonna kaikessa hiljaisuudessa. Ihme kyllä se puu kasvatti uuden latvan.” TIMPPA ”Kun kuusen latva on jo muutaman sentin paksuinen katketessaan, alkaa lahoaminen, joten ei sellaisia kannata kasvamaan jättää. ”Käytännössä traktorissa on oltava massaa yli kymmenen tonnia, ja renkaiden on oltava laadukasta kumiseosta pidon varmistamiseksi.” Asiakkaat odottavat aurausurakoitsijalta laadukasta ja yhä kokonaisvaltaisempaa palvelua. . Kurssit ja vuosittaiset Metsätaimitarhapäivät eivät olleet yksipuolista tiedonjakamista. Tien ylle kaareutuvat puut riesana Huonokuntoiset ja ahtaat metsäautoja mökkitiet aiheuttavat päänvaivaa myös auraajalle. . Samoin panostetaan tutkimusosaamisen vientiin. . Vetäjäksi löytyi taimitarhapatologi Marja Poteri. Järvinen kannustaakin metsänomistajia huolehtimaan teiden kunnosta säännöllisesti. Parempi vaan laittaa pinoon. Pusikoituneet pientareet ja tien ylle lumen painosta kaartuneet puut tekevät auraamisesta joskus lähes mahdotonta. Siellä Tom Landiksen vetämä tiedonsiirto-organisaatio oli palvellut taimitarhoja jo vuodesta 1980. Ala on tietysti henkilömäärillä tai liikevaihdolla mitattuna suppea. Tutkijoita kannustetaan nyt nopeisiin ja näyttäviin ulostuloihin – jopa yksittäisillä keskeneräisillä tutkimuksilla. Malli saatiin USA:sta. Tutkijat eivät innostuneet suomenkielisten referaattien teosta. Järvisen mukaan konekaluston on oltava järeää, jotta polanteen pystyy poistamaan tiestä maata myöten kaikissa olosuhteissa. Pientareiden pusikot kannattaa niittää joka toinen kesä.” Verkkokeskustelu: Lumituhojen jälkihoito. Gallup METSÄNTUTKIMUSLAITOS ALKOI JULKAISTA Taimiuutisia vuonna 1998. Mänty kestää lahoamista vastaan parhaiten, koivu kehnoimmin.” JÄTKÄ ”Kuusessa katkeamisesta seuraa latvanvaihto ja kasvava välilaho. Hankkeesta vuosien mittaan ilmestyi lukuisia oppaita taimituottajien ja metsänviljelyn ammattilaisten käyttöön. Uudistamisen laatu vaikuttaa kuitenkin koko kiertoajan tuotokseen. ”Esimerkiksi tälle kohteelle teimme isomman kääntöpaikan kaivurilla ja toimme hiekkaa kantavuuden parantamiseksi. Taimituottajat tunnistivat 1980-luvulla tarpeensa saada suomen kielellä tietoa maailmalla julkaistuista taimitutkimuksista. Meillä katkesi kerran pihassa suuren kuusen latva. Taimiuutiset in memoriam HEIKKI SMOLANDER Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Luken erikoistutkija. teitä auki kevyellä maatalouskalustolla. Yleinen ongelma on, että kääntöpaikat on mitoitettu vain puutavara-auton nuppia varten”, Järvinen kuvailee. Keskusteluissa nousi esiin ongelmia, jotka johtivat yhteisiin tutkimus ja kehittämishankkeisiin. Aika-ajoin Metlan johto ja viestintä halusivat remontoida sen helpompilukuiseksi ja ulkoasultaan näyttävämmäksi. Jouduinkin viemään heille tyytyväisten taimituottajien viestin: ”Me luemme Taimiuutisista tekstit, katsomme taulukot ja kuvat. Tutkijat kirjoittivat innostuneesti omista tuloksistaan ja referaatteja alansa julkaisuista. Metsäautotie pyritään auraamaan suoralta osalta vähintään neljä metriä leveäksi. NELJÄ METRIÄ LEVEYTTÄ . Hyvin hoidettu metsätie alentaa aurauskustannuksia. Nyt kun olen väljennellyt vuoden 2010 lumituhometsiä ja yleensäkin löytänyt vanhempia, latvakatkenneita järeitä kuusia, on usein vain latvakuiduissa lahoa, ei tukkiosassa asti.” KUUSESSA OLLAAN ”Suurin osa katkenneista rungoista tulee kuitenkin jäämään Kainuun korpiin, koska eniten katkeaa puuta, joka ei ole vielä edes kuitupuun mitoissa. Katkenneita ei kannata kasvattaa.” SUORITTAVA PORRAS ”Hyväkasvuinen kuusi tekee oksista useimmiten uuden latvan ja kasvu jatkuu. Koivikosta latvoja poikki ja on jätettävä myös muutamia tällaisia pystyyn tiheyden säilyttämiseksi. Niukan rahan aikana on pikemminkin syytä panostaa muualla tuotetun tiedon hyödyntämiseen kuin sen ylenkatsomiseen. . Lehti nautti niin käytännön kuin alan tutkijoiden arvostusta. Lahoa ilmenee, mutta usein oletettua vähemmän. 5 AJASSA / 18.1.2018 ”Tykkytuhoja on tullut ja ne pitää korjata. Sen tuotteita olivat Taimiuutiset, kurssit ja opaskirjat. Kuusitaimikon latvat myös poikki, mutta vähemmän, miten nämä latvat uusiutuvat?” TUOTTOA METSÄSTÄ ”Jos koivusta on latva katkennut, niin se ei montaa vuotta pysy edes hengissä. Eikä noita puita muutenkaan kannata lähteä korjaamaan, kun siitä tulee lisää vaurioita ja kuluja.” TOLOPAINEN Fakta KOLUMNI Tuleeko vuodesta 2018 hyvä puukauppavuosi. Sen sijaan maailmalla tuotetun tutkimustiedon välittäminen ja ymmärrettävien synteesien tekeminen käytännön toimijoille ei ole enää kenenkään vastuulla. MYÖS KURSSITARJONTA SAI hyvän vastaanoton. Sen sijaan neuvottelut johtivat yhdessä koulutustilaisuuksien sarjaan tarhureille. Uusi kysymys: Kyllä 73% Ei 27% Koneurakointi Järvinen Ky:n Matti Järvinen on aurannut metsäautoteitä jo viidenkymmenen vuoden ajan. . Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa.. Hän toimitti ensimmäisen opaskirjan, Taimituho-oppaan, jota meni kentälle ensimmäisenä vuonna jo parituhatta kappaletta. Osaamisen kehittämisen laiminlyönnillä on siksi pitkäaikaiset seuraukset. Yksittäiset koivut kannattaa jättää tuottamaan sitä paljon kaivattua monimuotoisuutta.” PETE ”Kuusi katkeaa vähän mistä sattuu. . Puutavara-autot ja aurauskalusto ovat kasvaneet vauhdilla, mutta metsätieverkosto ei ole pysynyt kehityksessä mukana. Aurauksen yhteydessä poistetaan tielle syntynyt polanne. Se on ollut merkittävä tiedon jakelukanava taimituottajille ja metsänviljelyn ammattilaisille. . Taimiuutiset lehdestä muodostui kanava, jolla esiteltiin niin suomalaisia kuin ulkomaisia tutkimustuloksia alan ammattilaisille. Alan tutkijat tulivat myös innostuneesti kouluttajiksi kursseille. Kääntöja ohituspaikkojen auraukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Mikä latvan vaikutus on puun kasvuun ja laatuun
Hän johtaa yli 30 asiantuntijan yksikköä, jonka tehtävänä on selvittää, mitä seurauksia sään ja ilmaston muuttumisella on Suomessa. Sen avulla puu pysyy liikkeessä ja sille saadaan oikea hinta. Viime vuonna vellonut väittely hiilinieluista saa hänet huokaamaan. Alkuvuodesta Pohjois-Karjalaa ja Kainuuta ovat koetelleet pahimmat lumituhot miesmuistiin. Riskeihin voi varautua hoitamalla metsiä, etenkin harvennukset kannattaa tehdä ajoissa. "Alustavasti on arvioitu, että 2050 jälkeen routa olisi meillä hyvin harvinaista. . 20180110_metsalehti-printti_260x380_toPrint.indd 1 10.1.2018 15.23. HILPPA GREGOW . filosofian tohtori ja dosentti . Kiinnostus alkoi Janikasta, joka riehui marraskuussa 2001. Ennustetaan, että lumikuorma muuttuu entistä raskaammaksi." Myrskyt voimistuvat Gregow valmistui meteorologian maisteriksi Helsingin yliopistosta, mutta väitteli tohtoriksi metsätieteestä Itä-Suomen yliopistossa. Palvelussa on mukana yksityisiä metsänomistajia, ammattimaisia metsänomistajia, palveluntarjoajia ja noin 80 puun ostaja organisaatiota, jotka kattavat yli 95 prosenttia Suomen puunostovolyymista. . Väitöstutkimus osoitti, että metsien tuuliriski todennäköisesti kasvaa koko Pohjois-Euroopassa. perheessä puoliso ja yhteensä seitsemän lasta sekä koira . Kuution kehittämisestä vastaa Suomen Puukauppa Oy, jonka omistajina ovat lähes kaikki merkittävät metsäalan toimijat. Gregowin mielestä poliitikot ovat jo hyvin tietoisia siitä, että ilmastonmuutosta pitää torjua. Kuutio toimii kaikilla päätelaitteilla, niin tietokoneilla kuin mobiilisti. Kuutiosta hyötyvät kaikki. Toimiin ryhtyminen on silti hidasta. Biotalous pitäisi saada yhteiseksi teemaksi koko Suomessa." Kuka. "Kokeilemme myös viikon välein tehtäviä, kuuden viikon mittaisia routaennusteita. "Ei vielä, mutta on mahdollista, että tämä on ilmastonmuutoksen aiheuttama tilanne", sanoo Hilppa Gregow Ilmatieteen laitokselta. Mahdollisesti niitä on saatavana jo ensi syksynä." Tällä vuosikymmenellä Etelä-Suomessa on koettu jo monta roudatonta vuotta, ja routarajan ennustetaan nousevan kohti pohjoista. Keväät aikaistuvat, mutta tulee myös pitkiä kuiTalvet muuttuvat, riskit kasvavat Ilmastotieteilijä Hilppa Gregow ennustaa lisää lumituhoja pohjoiseen ja roudattomia talvia etelään. "Viime aikoina on alettu entistä paremmin ymmärtää, miten arktisella alueella tapahtuva nopeampi ilmastonmuutos vaikuttaa koko Eurooppaan ja globaalisti." Suomi sijaitsee merellisen ja mantereisen ilmaston välissä, joten meillä sää on ennen kaikkea vaihtelevaa. Kuuden viikon routaennuste Ilmatieteen laitos testaa parhaillaan räätälöityjä pitkän aikavälin sääennusteita. "Olin kiinnostunut myrskyjen vaikutuksista, ja nehän näkyvät metsissä", hän perustelee valintaansa. 18.1.2018 / AJASSA 6 ELIISA KALLIONIEMI, teksti SEPPO SAMULI, kuva K ulunut syksy oli taas Etelä-Suomessa poikkeuksellisen leuto ja sateinen. Sitä selittää roudan puute, mutta myös tuulten koveneminen. Tätä menoa muutos tapahtuu jo aikaisemmin." Ilmaston lämpeneminen lisää tuhoja, mutta toisaalta metsien kasvu paranee. asuu Helsingissä, mistä on myös kotoisin . Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimuksen päällikkö Ilmatieteen laitoksella . Ruotsissa Gudruniksi nimetty myrsky kaatoi vuonna 2005 noin 75 miljoonaa kuutiometriä puuta. . Rekisteröidy käyttäjäksi osoitteessa Kuutio.. "On vielä paljon tutkittavaa, mutta pitäisi silti uskaltaa tehdä päätöksiä." "Jos ei nyt olla ihan varmoja hiilinieluista ja päästöistä, mennään näillä tiedoilla, ja tarkennetaan sitten myöhemmin. Joko voi sanoa, että tämä on ilmastonmuutosta. Siellä missä on kylmää, sade on lunta. Kuutiossa voi kilpailuttaa puukaupat joko suoraan itse tai käyttämällä asiantuntija palveluita. . "Tarvitaan yhteisvastuuta ja optimointia tiedon avulla", hän tiivistää. Kuutiossa metsänomistajan käytössä ovat omat metsävaratiedot sekä halutessaan oma sähköinen metsäsuunnitelma. Gregowin mukaan tarvitaan myös toimenpiteiden suunnittelua yli tilarajojen. Ammattilaiset voivat käyttää Kuutiota myös oman metsäjärjestelmänsä kautta. Kuutiossa on mukana kaikki Suomen merkittävimmät puunostajat. . "Viime vuosi oli mittaushistorian lämpimin, kun tarkastellaan neutraaleja vuosia, eli vuosia, jolloin El Niño ei vaikuta. Myrskyjen kulkureitit ovat muuttuneet, tuulet voimistuvat, eikä niiden voima enää heikkene mantereella kuten ennen. . harrastaa kuorolaulua, liikuntaa ja toimii tyttöjen jalkapallojoukkueen apuvalmentajana ”Kuukausiennusteiden mukaan koko kevät näyttää vähäroutaiselta lukuun ottamatta Pohjois-Suomea”, sanoo Hilppa Gregow via kausia ja rankkasateita. Länsi-Suomessa tuuli puhaltaa tyypillisesti lounaasta, mutta Itäja Keski-Suomessa myrskytuuli voi nousta myös idästä. Talvimyrskyjen ohella myös rajuilmat ja kovat kesätuulet voivat yleistyä. Tämä johtuu siitä, että ilmakehän rakenne muuttuu ilmastonmuutoksen seurauksena. Gregowin mukaan jopa Gudrun-myrskyn kaltainen luonnonmullistus on mahdollinen myös meillä. HAASTATTELU SILLÄ ON NYT KYSYNTÄÄ HELPOIN TAPA MYYDÄ PUUTA Kuutio on metsänomistajille maksuton, kaikille avoin digitaalinen puu kaupan markkinapaikka, joka tekee puukaupasta vaivatonta. Meret ovat lämmenneet, niistä vapautuu entistä enemmän vesihöyryä ilmaan, ja sitten sataa
Kuutiosta hyötyvät kaikki. 20180110_metsalehti-printti_260x380_toPrint.indd 1 10.1.2018 15.23. . Sen avulla puu pysyy liikkeessä ja sille saadaan oikea hinta. Kuution kehittämisestä vastaa Suomen Puukauppa Oy, jonka omistajina ovat lähes kaikki merkittävät metsäalan toimijat. Kuutiossa voi kilpailuttaa puukaupat joko suoraan itse tai käyttämällä asiantuntija palveluita. Kuutio toimii kaikilla päätelaitteilla, niin tietokoneilla kuin mobiilisti. Rekisteröidy käyttäjäksi osoitteessa Kuutio.. Kuutiossa metsänomistajan käytössä ovat omat metsävaratiedot sekä halutessaan oma sähköinen metsäsuunnitelma. Ammattilaiset voivat käyttää Kuutiota myös oman metsäjärjestelmänsä kautta. Palvelussa on mukana yksityisiä metsänomistajia, ammattimaisia metsänomistajia, palveluntarjoajia ja noin 80 puun ostaja organisaatiota, jotka kattavat yli 95 prosenttia Suomen puunostovolyymista. Kuutiossa on mukana kaikki Suomen merkittävimmät puunostajat. 7 AJASSA / 18.1.2018 SILLÄ ON NYT KYSYNTÄÄ HELPOIN TAPA MYYDÄ PUUTA Kuutio on metsänomistajille maksuton, kaikille avoin digitaalinen puu kaupan markkinapaikka, joka tekee puukaupasta vaivatonta
Hakkuiden arvioidaan lisääntyvän 65 miljoonaan kuutioon, mikä on 2–4 prosenttia enemmän viime vuoteen verrattuna. Tehdashallin laajentaminen alkaa maanrakennustöillä tammikuussa, ja uusi linja käynnistyy vuoden 2019 ensimmäisen puoliskolla. Sen jälkeen investoinnin etenemisestä ei ole tiedotettu uutta. E U sorvaa energialinjauksiaan Metsiin liittyvät asiat ovat EU-tasolla esillä useaan otteeseen jo alkuvuodesta. Sen sijaan metsänomistajien nimija osoitesekä tilarajatiedot eivät tule avoimiksi, vaan ne käsitellään jatkossakin henkilötietolain mukaisesti. Puuta tehdas tulee käyttämään vuosittain 2,8 miljoonaa kuutiota. Ensimmäisenä ilmestymisvuonnaan ei Metsälehti väreillä koreillut. Luken mukaan kuusitukin kantohinta pysynee entisellään, mäntytukin kasvaa prosentilla ja koivutukki niiaa prosentin verran viimevuotisesta. Uuden, Oulua päätoimipaikkanaan pitävän yhdistyksen nimi on Metsänhoitoyhdistys Oulun seutu. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan tehtaan piti olla valmis vuonna 2019. Sen sijaan puun hintatasosta näkemykset hieman vaihtelevat. Toiminnanjohtajaksi on valittu Juhani Heikkinen . Neuvottelutuloksen mukaan vuosina 2021–2030 metsätalouden päästölaskennoissa hiilinieluja verrataan vuosiin 2000–2009. Neuvottelujen aikataulusta ei ole tällä hetkellä vielä tietoa. LVL:n tuotanto lisääntyy tänä vuonna myös Stora Enson Varkauden tehtaalla. K emijärvi, Kemi ja Kuopio. Trilogineuvottelujen kestoa on vaikea arvioida etukäteen. Ennätykset uusiksi JA LISÄÄ KUUTIOITA jatkuva haku www.kpe du.fi Nuorten yhteish aku 20.2.–1 3.3.2018 haku www.op intopolk u.fi Riistapainotteiseksi luonto-ohjaajaksi Perhossa Lisätietoja: www.kpedu.fi/perho hakijapalvelut@kpedu.fi 040 808 5010 Henkilökohtaistamme opintopolkusi Monimuotokoulutusta, joka soveltuu mainiosti myös työn ohella suoritettavaksi luonnosta ja eränkäynnistä kiinnostuneille, luontoyrittäjyyttä suunnitteleville. Sen sijaan metsätalouden päästöjä ja hiilinieluja koskevissa lulucf-neuvotteluissa saavutettiin trilogisopu joulukuun puolivälissä. U usi metsänhoitoyhdistys Ouluun Oulun seudun, Ylikiimingin ja Muhoksen metsänhoitoyhdistykset ovat yhdistuneet vuoden alussa. Hämälä on ollut Metsä Groupin palveluksessa vuodesta 1988 saakka. Lisäksi Metsä Wood aikoo rakentaa uuden, vuotuiselta kapasiteetiltaan 65 000 kuutiometrin LVL-viilupuulinjan Punkaharjulle. Kesän aikana LVL:n tuotanto on jo täydessä vauhdissa, ja tuolloin tehtaan vuosikapasiteetti nousee 100 000 kuutioon. Hyviä uutisia kuuluu myös vanerija viilupuolelta. Sekä Pellervon taloustutkimus PTT että Luonnonvarakeskus (Luke) ennustavat, että kuluvana vuonna sekä hakkuut että puukaupat jatkavat kasvuaan. Lehdestä ilmestyi kaksi näytenumeroa vuonna 1932, mutta ensimmäinen kokonainen Metsälehden vuosikerta kolahti postilaatikoihin vasta seuraavana vuonna. Yksityismetsien pystykauppojen määrän PTT ennakoi kohenevan 2–4 prosenttia edellisvuodesta. Direktiivissä on kyse muun muassa siitä, voiko kuitupuuta, kantoja ja mäntyöljyä käyttää biopolttoainetuotannossa ja että luokitellaanko turvemaiden metsät uusiutumattomiksi luonnovaroiksi. Lehden historia juontaa juurensa Tapio-lehteen, joka uudistui Metsälehdeksi vuonna 1933. Metsä Fibre Oy:n toimitusjohtajaksi hän siirtyi vuonna 2008. M etsätietolaki voimaan Uusi metsätietolaki tulee voimaan maaliskuun alussa. Seuraavaksi EU:n neuvoston ja parlamentin ympäristövaliokunnan sekä täysistunnon on hyväksyttävä saavutettu sopu. Tämän jälkeen jatkuvat kolmikantaiset trilogineuvottelut, jossa EU:n parlamentti, neuvosto ja komissio sovittavat näkemyksiään direktiivin lopullisesta muodosta. Linjan viilutuotanto tullaan jalostamaan loppuvuodesta valmistuvalla Metsä Woodin vaneritehtaalla Viron Pärnussa. Jatkossa siis kuka tahansa pystyy hankkimaan esimerkiksi hilamuotoisia metsävaratietoja tai tietoja kemeratöistä ja yksityismetsien metsänkäyttöilmoituksista. EU ei kuitenkaan ennalta rajoita metsien käytön tehokkuutta, kunhan metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan. I lkka Hämälä Metsä Groupin johtoon Metsä Fibre Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Hämälä aloittaa Metsä Groupin pääjohtajana huhtikuun alusta lähtien. Äänekoskelle valmistuu uusi koivuviilun sorvausja kuivauslinja osana Metsä Groupin 100 miljoonan euron investointiohjelmaa. Uusiutuvien luonnonvarojen käytön edistämistä (RED II -direktiivi) käsitellään tammikuun puolessa välissä Euroopan parlamentin täysistunnossa. 18.1.2018 / AJASSA 8 ANNE HELENIUS P uukaupan noususuhdanne jatkuu Kotimainen puu käy edelleen hyvin kaupaksi. PTT:n mukaan kuusitukin vuosittaisen keskihinnan nousu on tänä vuonna 1–3 prosenttia ja mäntytukin 1–4 prosenttia. Metsä Groupin nykyinen pääjohtaja Kari Jordan vastasi konsernin tuloksesta vuoden 2017 loppuun asti ja jää eläkkeelle 1. Kuopioon maailman suurinta havusellutehdasinvestointia suunnitteleva Finnpulp puolestaan sai tehtaalleen ympäristöluvan viime maaliskuussa. I nvestointeja riittää Selluntuotanto kasvaa tänä vuonna, kun Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas saavuttaa kesän tienoilla täyskapasiteettinsa 1,3 miljoonaa tonnia. Eduskunta hyväksyi metsätietolain muutoksen joulukuun lopussa.. Myös Suolahden nykyinen koivuviilun jalostuslinja siirretään Viroon. Lain mukaan Suomen metsäkeskuksen julkiseksi ympäristötiedoksi katsottavat metsätietojärjestelmän tiedot tulevat verkkoon avoimesti kaikkien saataville. Yhtiön toimitusjohtaja Carl Haglund kertoi joulukuussa, että vasta kun direktiivin lopullinen sisältö on selvillä, yhtiö voi analysoida, mitä se tarkoittaa Kemin-investoinnin kannalta. Lukion Luontolinja Hakemal la Perhon lukion Luontolin jalle mahdollis tat itsellesi yhdistelm ätutkinno n suorittam isen, joka avaa erinomai set mahdollis uudet sinulle yliopistoopintoihi n luonto-ja ympärist öalalle. Lopuksi sekä parlamentin että neuvoston on vielä hyväksyttävä saavutettu kompromissi. Sen sijaan kolmesta uudesta suunnitteilla olevasta biotuotetehtaasta ei ole kuulunut juurikaan uutta. Yhtiön mukaan markkinasellua tuottavan tehtaan on tarkoitus käynnistyä vuoden 2019 loppuun mennessä. Kemijärvelle biojalostamoa suunnitteleva Boreal Bioref on aiemmin ilmoittanut, että se pyrkii kesällä aloittamaan rakennustyöt. Jalostamon suunnitellaan Tätä kaikkea tuo mukanaan metsävuosi 2018 Puukauppa on edelleen nousussa, uusi metsätietolaki tulee voimaan ja EU:n kädenvääntö energialinjauksista on vihdoin loppusuoralla. huhtikuuta. Tuolloin parlamentti keskustelee ja äänestää omasta kannastaan direktiiviin. Lisätietoj a: Marika Riihimäki 040 352 3360 marika.ri ihimaki@ perho.co m Keski-Pohjanmaan ammattiopisto, Perhon toimipaikka, Haanentie 26, 69950 Perho. M etsälehdellä juhlavuosi Metsälehti juhlistaa 85:tä vuottaan metsänomistajien äänenkannattajana. tuottavan havupuu-, liukoja mikrokiteistä sellua ja muita biotuotteita yhteensä puoli miljoonaa tonnia vuodessa. Toimipisteet Muhoksella, Ylikiimingissä, Haukiputaalla ja Oulussa säilyvät ennallaan, ja kaikki toimihenkilöt jatkavat uudessa yhdistyksessä vanhoina työntekijöinä. Kemiin biotuotetehdasta suunnitteleva Kaidi pysäytti tehtaan maanrakennusrakennustyöt viime kesänä, kun EU:n uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä koskevasta RED II -direktiivin valmisteluista alkoi kantautua yhtiölle epämieluisia tietoja. Oppilaitoksella on käytettävissä oma riistankäsittelylaitos sekä laaja työssäoppimispaikkojen luontoyrittäjäverkosto kotimaassa ja ulkomailla
9 AJASSA / 18.1.2018 Puukauppa on edelleen nousussa, uusi metsätietolaki tulee voimaan ja EU:n kädenvääntö energialinjauksista on vihdoin loppusuoralla. Ennätykset uusiksi JA LISÄÄ KUUTIOITA Vaikka hakkuumäärät takovat jo nyt ennätyslukemia, tavoite on vielä korkeammalla – 80 miljoonassa kuutiossa. VALTTERI SKYTTÄ, teksti ANNA BACK, kuvitus. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Entä ovatko ilmastosopimuksen tuomat vaikutukset vieläkään selvillä. Metsissä riittää puuta, mutta paljonko metsänomistajat haluavat sitä myydä
Antti Asikaisen muistuttaa, että hakkuut eivät ole jo lisääntyneet siksi, että niitä halutaan lisätä, vaan puunkäyttö on kasvanut markkinaehtoisesti. Hakkuiden kasvu riippuu useasta tekijästä. Onko metsien käytön kasvun eräänlaiseksi hillotolpaksi noussut tavoite mahdollinen. Luken erikoistutkijan Jari Viitasen mukaan löytyy ainakin pitkässä juoksussa. Kansallisen metsästrategian ja Sipilän hallituksen tavoitteena 15 miljoonan kuution lisäys runkopuun korjuuseen vuoteen 2025 mennessä. . Toisaalta suhdannevaihtelut voivat lyhyellä aikavälillä heilutella hakkuutarpeita. Arvio ei ota huomioon metsänomistajien puunmyyntikäyttäytymistä. Jos kaikki nyt suunnitteilla olevat metsäja energiateollisuuden investoinnit toteutuisivat, hakkuumäärä nousisi nykyisestä arviolta yli 15 miljoonalla kuutiolla, eli kestävä taso ylittyisi ensi vuosikymmenellä. . 18.1.2018 / AJASSA 10 Onko puulle 80 miljoonan kuution edestä kysyntää. . . Tämän hetken tietojen perusteella suurin mahdollinen runkopuun kestävä hakkuukertymä vuosille 2021–2030 on 86 miljoonaa kuutiota. Sahaussuhdanne saattaa hetkeksi pudottaa puunkäyttöä", Viitanen arvioi. Siinä suhdannevaihtelut tapahtuvat nopeasti. "Kiinalainen puutuoteteollisuus on löytänyt suomalaisen puuraaka-aineen, ja kysyntä on valtava. 80 miljoonan kuution hakkuutavoitteelle on siis laskennallisesti tilaa. "Sahateollisuus on suuri kysymysmerkki. Viime vuonna tukeiksi, kuitupuiksi, klapeiksi tai metsähakkeeksi päätynyttä runkopuuta kaatui ennusteen mukaan noin 72 miljoonaa kuutiota. Koska koko maailma kaupungistuu, logistiikka vaatii kaiken pakkausta. Riittääkö metsissä puuta. "Hallituksen tavoittelemasta hakkuulisäyksestä on täyttämättä enää puolet." "Korjuuja kuljetusteknologiaa on pakko kehittää." HAKKUUT 80 MILJOONAAN KUUTIOON . . Lisähakkuita tavoitellaan ensisijaisesti tukin ja kuidun eli teollispuun korjuuseen. Vuonna 2017 runkopuuta kaadettiin ennusteen (Luke) mukaan noin 72 miljoonaa kuutiota (64 miljoonaa kuutiota tukkija kuitupuuta, 8 miljoonaa kuutiota energiapuuta). Lyhytkiertoisten puutuotteiden kysyntä kasvaa." V altiovalta on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2025 Suomen metsistä kaadetaan 80 miljoonaa kuutiota runkopuuta. Jos arviossa määritelty kestävä taso ylitetään, tulevaisuuden hakkuumahdollisuudet pienenevät. "Laskelma tarkoitta sitä, että jos metsiä hoidetaan ja hakataan ohjekirjan mukaan, sen verran puustoa on saatavissa", sanoo Luken tutkimusprofessori Antti Asikainen . Kyllä on, jos katsoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvioimia hakkuumahdollisuuksia. Puretaan niitä yksi kerrallaan. Kestävyysmääritelmä ei arvioi sitä, olisiko kyseinen hakkuumäärä kestävä esimerkiksi metsäluonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Tavoite virkistyskäyttäjät 20% suojelumyönteiset 10% passiiviset ja epätietoiset 5% Metsänomistajaprofiileja vuonna 2030 PUUTA AKTIIVISESTI MYYVÄT 40% PUUN MYYNTI MELKO AKTIIVISTA 25% aktiiviset monikäyttäjät 25% metsästä elantonsa saavat 10% metsäsijoittajat 5% aktiiviset monikäyttäjät 25% metsästä elantonsa saavat 10% metsäsijoittajat 5% kaupunkilaiset etämetsänomistajat PUUN MYYNTI VÄHÄISTÄ 35% Lähde: PTT Suomalaisen metsänomistajan pro iileja vuonna 2030 H an nu H ut tu. Lähtötasona on vuoden 2013 hakkuumäärä, lisäyksen jälkeen runkopuuta kaatuisi 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Vuonna 2017 kaatui Luken ennusteen mukaan noin 72 miljoonaa kuutiota puuta. Löytyykö suomalaisille puutuotteille sitten markkinoita maailmalta ja kotimaasta 80 miljoonan puukuution edestä. Hallituksen tavoittelemasta 15 miljoonan kuution lisäyksestä onkin itse asiassa täyttämättä enää noin puolet eli 7–8 miljoonaa kuutiota. Onko Suomen metsistä kaadettavissa kestävästi tavoitteen verran puuta ensi vuosikymmenellä. Tänä vuonna tukkija kuitupuun hakkuisiin odotetaan entisestään yli miljoonan kuution lisäystä, kun metsäteollisuuden toteuttamat investoinnit alkavat pyöriä täydellä teholla
11 AJASSA / 18.1.2018 Myyvätkö metsänomistajat puuta ja mihin hintaan. Perussääntö on kuitenkin, että kun kysyntä kasvaa, hinta lähtee pikkuhiljaa nousuun. Metsät, pellot, tontit, mökit ja talot eri puolilta Suomea!. Toiset käyttä"Korjuuja kuljetusteknologiaa on pakko kehittää." VALTTERI SKYTTÄ EU:SSA syntyi viime vuoden lopulla alustava sopu unionin yhteisistä ilmastotavoitteista vuoteen 2030 asti. Saadaanko 80 miljoonaa kuutiota korjattua metsistä ja kuljetettua tehtaille. Miten metsistä saadaan tulevaisuudessa liikkeelle vielä enemmän kuutioita, jos ilmasto tarjoaa jatkossakin nähdyn kaltaisia korjuuoloja. Antti Asikaisen mukaan suuri kysymys on, kuinka tasaisesti hakkuut metsiin kohdistuvat. Hyvä kysyntätilanne tuppaa siirtymään metsäteollisuustuotteista raaka-ainemarkkinoille", sanoo puumarkkinatieteen professori Anne Toppinen Helsingin yliopistosta. Koska suuri osa kotimaisesta lisäpuusta on kaadettavissa yksityismetsistä, metsänomistajakunnan suhtautuminen puun myyntiin ratkaisee osaltaan tulevien hakkuiden suuruuden. Yksityisten metsäteiden kunnostus valtion kemeratuella on vähentynyt jo muutaman vuoden ajan metsäalan organisaatiomuutosten seurauksena. Osalle metsänomistajista puunmyynti säilyy toissijaisena, vaikka hinnat nousisivat. Sateinen syksy aiheutti puunkorjuuseen suuria ongelmia. Metsiä on tähän mennessä hakattu alle hakkuumahdollisuuksien, joten puuta on ollut reilusti tarjolla. "Halvin ja helpoin keino on säästää jo olemassa olevaa kuollutta lahopuuta hakkuissa." Lähteenä on käytetty myös Luken verkkosivujen tuoretta podcast-tallennetta. "Kuitupuumarkkinoilla tuntuu, että vaikka olisi huippusuhdanne, hintamuutokset ovat pieniä", Toppinen sanoo. Keskustelua ei voi kuitenkaan pyörittää yksittäisen hakkuulukeman ympärillä, sillä ilmastosopu koskee maankäyttöä, puuston ja puutuotteiden sekä metsämaan hiilivarastoa kokonaisuudessaan, sanoo Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipää . Korjuuja kuljetusteknologiaa on pakko kehittää", Asikainen sanoo. Tukkipuiden hinnoissa on tapahtunut herkemmin muutoksia kuin kuitupuun. "Ojitettujen soiden turvekerroksen hupeneminen tuottaa merkittäviä päästöjä. Korjuuolosuhteet, jotka olivat viime vuosituhannen loppupuolella Salpausselän tasolla, ovat nyt Pohjois-Karjalan pohjoisosien korkeudella, Asikainen kuvailee. Hakkuumäärien lisääminen merkitsee sitä, että samaan aikaan pitää myös lisätä toimia metsäluonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Hakkuita voidaan tulevaisuudessa kasvattaa, jos hiilinielu säilyy. "Hakkuiden kokonaisvaikutus metsämaaperän päästöihin riippuu siitä, minkälaisia hakkuita tehdään, kuinka paljon ja missä päin Suomea", Mäkipää sanoo. Luken tutkimusprofessorin Raisa Mäkipään mukaan erityisenä huolena ovat lahopuun määrä ja suojelualueiden riittävyys. "Puun kysynnän rakenne ja metsäteollisuuden suhdannetilanne vaikuttavat puun hintojen kehitykseen. Se jouduttaisiin sopimuksen mukaan kompensoimaan päästövähennyksillä tai hankkimalla hiilinieluja muista maista", Mäkipää kertoo. "Suojelualueverkosto on merkittävä etenkin lajeille, jotka eivät muuten pärjää voimakkaan metsätalouden rinnalla." Suojeluverkoston lisäksi huomiota tulee kiinnittää erityisesti siihen, että kuolleen puun määrä lisääntyy talousmetsissä. Jos suhdanne on positiivinen, puuta on vaikea saada lisää liikkeelle samoilla hinnoilla. "Tilanne vaikuttaa puun varastointiin eli puun ostajien on kasvatettava puskurivarastoja nykyisestä." Ongelmaksi voi nousta myös metsätiestö, jos nykyinen kehitys jatkuu. Onko tavoite kestävä metsäluonnon näkökulmasta. Eri tutkimuslaitokset ennustavat puun hintaan pientä nousua tälle vuodelle. Metsänhoitokäytännöillä on suuri vaikutus siihen, mitä maaperässä tapahtuu ja minkä suuruiset päästöt mistäkin kasvupaikoilta tulee." Hiilinielukiistassa ei voi tuijottaa pelkkiä kuutioita vät metsiä myös moneen muuhun kuin puuntuotantoon. Tämä voi käytännössä rajoittaa hakkuiden kasvua." Asikaisen mukaan metsänomistajien kiinnostuksesta metsään tulonlähteenä tai suojelukohteena tarvitaan päivitettyä tutkimustietoa. Investoinnit tuovat hintoihin alueellisia eroja, kun puukauppaan kohdistuu suurempaa painetta uusien laitosten ympäristössä. Metsien monikäyttö voi olla puunmyyntituloa tärkeämpää. "Jos metsien hoito ja käyttö johtavat kasvun heikkenemiseen ja maaperän päästöjen lisääntymiseen, nykyisenkin tasoiset hakkuut pienentävät hiilinielua. "Suomeen tulee entistä enemmän pitkiä sateisia, roudattomia kausia. Tämä edellyttää sitä, että puuston kasvu on suurempaa ja maaperän päästöt pienempiä kuin ilmastosopimuksen vertailuvuosina 2000–2009. Luke laskee Suomen hiilinielulle ilmastosopimuksen mukaisen vertailutason tämän vuoden aikana. Suuri kysymys ovat suometsät, joihin kohdistuu ojitushistorian vuoksi entistä suurempi osa hakkuumahdollisuuksista. "Osa hakkaa metsistä kaiken, mikä on järkevästi kaadettavissa. Puun runsas tarjonta on hillinnyt puun hintojen nousua. H an nu H ut tu Metsän ammattilainen välittää. Vaikka päätös tuli, julkisuudessa on jatkunut kiistely siitä, tuleeko hiilinielulinjaus rajaamaan Suomen hakkuita vai ei
Routaa ei sen sijaan ole ollenkaan. "Puutavaralajien hintasuhteet ovat sahojen kannalta pahasti vinoutuneet." Sahatavaran kysynnän Merivuori ennakoi edelleen kasvavan. Logistiikkakustannukset ovat Suomessa korkeammat ja sivutuotteista ei tule riittävästi tuloja. Metsänhoitoyhdistyksissä toivoTalvileimikoiden korjuu takkuaa Puunostajien katseet ovat jo kesäja kelirikkoleimikoissa. KOHDE: Suurehko kesäkorjuukelpoinen leimikko, jonka pääpaino harvennushakkuussa. Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon alueellakaan varsinaisiin talvileimikoihin ei ole menemistä. "Nyt korjataan kesäleimikoita tai sellaisia leimikoita, jotka on laitettu talvileimikoiksi palstalle johtavan tien kunnon takia. Puupohjaisten biopolttoaineiden käytön lisäämiseksi pitäisi tehdä enemmän töitä." Merivuoren mukaan tukin hinta nousee nopeammin kuin sahatavarasta maksettavat hinnat. Sahojen tuloksessa korkeasuhdanne ei hänen mukaansa kuitenkaan näy. Mukana myös ensiharvennusta ja uudistushakkuuta. Myyntipäätökseen vaikuttivat yksikköhinnat ja tukkia suosiva katkonta. Pohjoisempana ongelmana on lumipeite, joka satoi ennen kuin maa ehti mennä routaan. Metsänomistajilta hän toivoo paitsi malttia hinnoitteluun myös tukkivaltaisia leimikoita myyntiin. "Ilmeisesti Pohjois-Afrikka on alkanut vetää." Metsäkoneyrittäjä Raimo Mononen teki tammikuun puolivälissä poimintahakkuuta forssalaisessa kuusikossa. ”Keli on varsin katastrofaalinen. Leimikko on merkitty talvileimikoksi kosteikkoalueen takia. Purun ja kuoren menekissä on ollut ongelmia, eikä hakkeen tilannekaan ole häävi. Toiveissa pakkaset Etelä-Pohjanmaalla toimivan metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaan alueella metsiin on poljettu reittejä, jotta metsänpohjat saataisiin jäätymään, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Risto Koivula . Tiet ovat nyt jossain määrin jäätyneet, mutta metsissä ollaan edelleen märissä tunnelmissa”, sanoo metsänhoitoyhdistys Lounais-Hämeen toiminnanjohtaja Kari Kannisto . "Kiinan veto alkoi kuusella, mutta nyt Kiinaan on saatu myytyä myös mäntysahatavaraa. SIJAINTI: Pohjois-Savo OSTAJA: Yksityinen sahayhtiö KAUPAN KOKO: 1 336 m3, josta harvennusta 1 147 m3 LEIMIKON KOKO: 19,3 ha, josta harvennusta 17,3 ha MUUTA: Metsänhoitoyhdistys kilpailutti leimikon, tarjoukset viideltä puunostajalta. Suomaille ei ole vielä päästy", sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen . Leimikko odottaa korjuuta. Jossain vaiheessa tulee paniikki, jos ei pian saada pakkaskautta”, sanoo metsänhoitoyhdistys Pudasjärven toiminnanjohtaja Antti Härkönen . Sahat heikoilla kilpailussa LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuva H uonot korjuukelit haittaavat edelleen puukauppaa ympäri Suomea. Myös Pohjois-Afrikan tilanne on virkistynyt", sanoo Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori . "Suomalaiset sahat eivät pärjää kilpailussa. ”Lunta on niin paljon, että se vaikeuttaa jo puunkorjuuta. 18.1.2018 / AJASSA 12 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 2016 2017 2018 Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 PUUKAUPPA LIINA KJELLBERG SAHATEOLLISUUDESSA eletään nyt korkeasuhdannetta. Puulla riittää kysyntää, mutta talvileimikoiden korjuu takkuaa, sillä maa on monin paikoin edelleen sula. Sekä kuusiettä mäntysahatavaran vienti vetää hyvin. Tämä on tilanne muun muassa metsänhoitoyhdistys Keski-Savon, Metsäpohjanmaan ja Pudasjärven alueilla. Yli tuhat mottia harvennusta HARVENNUS: Puutavaralaji määrä kantohinta myyntitulo m3 €/m3 € mäntytukki 11 47,80 525,80 mäntykuitu 121 18,30 2214,30 mäntyparru 15 22,50 337,50 kuusitukki 218 50,50 11009 kuusikuitu 430 18,30 7869 kuusiparru 27 23 621 koivutukki 14 43 602 koivukuitu 293 15 4395 haapakuitu 17 8 136 kuusilahokuitu 1 8 8 Yhteensä 1147 27717,60 ENSIHARVENNUS: 88 1360,50 € UUDISTUSHAKKUU: 101 4291,10 € TUORE PUUKAUPPA
57,96 . 53,61 . 25,77 Harvennushakkuu s 48,9 . "Kovin menekki on kuusitukilla, mutta myös mäntytukin kysyntä on parantunut. Nyt ollaan jo tammikuun puolivälissä, ja talven korjuukelit kestävät yleensä korkeintaan maaliskuun loppuun. 16,24 s 15,16 s 21,17 s 21,21 Ensiharvennus s 43,27 s 54,96 s 12,44 s 11,98 s 11,71 Hankintahinnat s 60,33 . Niille ennakoidaan kovaa kysyntää. 50,29 . "Kevään kelirikkoleimikoita jouduttiin sateisen syksyn takia hakkaamaan ennen aikojaan. 17,46 s 25,75 s 26,26 Harvennushakkuu . 19,24 . Koivula on huolissaan Itä-Suomen lumituhojen vaikutuksista puukauppaan. Kelirikkoleimikot nousevat keväällä arvoon arvaamattomaan", Härkönen arvioi. 15,53 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 25,75 . 57,74 s 48,11 s 27,81 . 17,97 s 15,71 s 23,03 s 23,41 Uudistushakkuu . 59,89 s 45,99 s 29,58 . 18,83 . 18,62 . 14,46 s 22,25 s 20,99 Ensiharvennus s 43,22 . "Talvi jää joka tapauksessa surkeaksi ja lyhyeksi. 14,93 s 23,92 Uudistushakkuu . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 15,97 . 17,43 . 14,99 s 15,16 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 54,64 s 57,74 s 45,32 . 53,15 s 34,27 . 34,55 s 15,99 . 56,81 s 58,94 s 47,67 . 17,51 . 17,94 . 59,33 s 44,28 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Sahat tekevät melkein tappiota tällä hetkellä. Jos ne johtavat pakkokorjuuseen, kuluvat kaikki voimavarat siihen, että yritetään pelastaa mitä pelastettavissa on", hän sanoo. 52,03 s 33,84 s 15,82 s 16,77 s 15,46 s 23,1 s 24,09 Uudistushakkuu . 16,78 s 25,05 Harvennushakkuu s 47 . 59,96 s 61,73 s 41,98 . 14,01 Ensiharvennus s 12,21 . 29,19 s 29,93 . 38,35 s 15,81 . Leimikko on merkitty talvileimikoksi kosteikkoalueen takia. 27,94 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat s 56,38 . 17,98 . 23,22 . 60,66 s 42,51 . 15,37 s 23,46 s 24,89 Uudistushakkuu . 12,07 s 12 . 15,59 s 23,06 s 25,12 Uudistushakkuu . 31,48 s 29,74 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s 53,61 s 51,91 s nousussa . 17,26 . Kaikella puulla kysyntää Puukauppavuodesta metsänhoitoyhdistyksissä odotetaan vilkasta. 36,53 s 15,36 . 47,32 . 59,85 s 61,88 s 43,81 s 17,06 . 29,89 s 27,97 s 34,89 s 34,93 s nousussa . Pudasjärven korkeudelle kuusitukin hyvä kysyntä ei Härkösen mukaan ulotu, sillä kuivaoksaisesta pohjoisen kuusesta ei saa yhtä laadukasta sahatavaraa kuin eteläisemmistä kuusista. 14,48 s 21,15 s 20,11 Ensiharvennus s 41,46 s 49,17 s 28,94 s 12,25 s 11,94 s 11,61 s 17,22 s 19,83 Hankintahinnat s 58,08 . 36,56 . 24,57 Uudistushakkuu s 58,41 s 60,58 s 46,13 . 16,16 . "Sahatavaramarkkinoilla ei ole ollut niin dramaattisia hinnankorotuksia. Ellei maailmalla tapahdu jotain, tukin hinta tuskin nousee", hän sanoo.. 39,84 . 11,26 Hankintahinnat s 60,14 s 58,89 s 49,08 . Kaupaksi käyvät nyt kaikki puutavaralajit, parhaiten edelleen kuusitukki. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Talvileimikoiden korjuu takkuaa Metsäkoneyrittäjä Raimo Mononen teki tammikuun puolivälissä poimintahakkuuta forssalaisessa kuusikossa. 59,59 s 61,78 s 48,97 . 17,37 . 18,37 s 18,57 s 17,54 s 25,29 s 25,7 Harvennushakkuu s 44,98 s 43,66 s 14 s 14,49 s 13,37 s 20,36 s 19,31 Ensiharvennus s 10,88 s 10,57 s 10,23 Hankintahinnat s 55,75 s 55,54 s 27,28 s 27,5 s 27,3 s 35,76 s 35,56 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 11,12 Hankintahinnat s 55,38 s 56,05 s 48,56 s 28,36 s 29,32 s 28,15 s nousussa . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 56,04 s 57,77 s 35,2 s 16,61 s 16,51 s 23,63 Uudistushakkuu s 57,94 s 58,38 s 36,01 s 18,49 s 17,87 s 26,75 Harvennushakkuu s 47,3 s 46,69 s 32,3 s 15,47 s 15,01 s 20,8 Ensiharvennus Hankintahinnat s 56,39 s 26,86 s 26,69 s nousussa . 50,28 . 17,26 . 16 . 51,5 . 17,06 s 24,94 s 25,73 Harvennushakkuu s 51,76 s 52,73 s 37,89 s 15,79 . 57,22 s 60,21 . 50,01 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Talvileimikoiden kauppa on menetetty tältä vuodelta." Samaa sanovat Härkönen, Koivula ja Hirvonen. Härkönen ennakoi puun hintoihin hienoista nousua, ja Kannistokin arvioi kuitupuun hintaan pientä parannusta. 16,06 . 15,68 . 49,27 . 17,59 . 15,66 . 50,22 . 13 AJASSA / 18.1.2018 s nousussa . 58,02 s 60,37 s 47,75 s 16,25 . Ilmeisesti Pohjois-Afrikka on alkanut vetää, ja mäntyä menee nyt enemmän myös Eurooppaan", Kannisto sanoo. 29,15 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 51–2 keskiarvo LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Kuitupuustakin alueella on ylitarjontaa, mutta mäntytukin kysyntä on lähtenyt nousuun. "Saa nähdä, pilaavatko lumituhot hyvin käynnistyneet puumarkkinat. 17,55 s 25,56 s 26,42 Harvennushakkuu . 15,7 . 18 s 18,98 . taan pakkassäitä, mutta Kanniston mukaan pitkä pakkasjaksokaan ei juuri paranna tilannetta. Puunostajien katseet ovat heidän mukaansa jo kesäja kelirikkoleimikoissa. Tukin hinnan nousuun Kannisto ei kuitenkaan usko. 16,24 . 14,97 s 22,59 s 20,27 Ensiharvennus s 12,8 s 12,95 s 12,47 Hankintahinnat s 58,51 s 58,31 s 46,73 s 28,34 s 29
Metsään voi tehdä myös pienaukkoja erityisesti taimiryhmien kohdalle. Jatkuvassa kasvatuksessa metsänomistajan tehtävänä on huolehtia, että taimettumisen ja taimien kasvun edellytykset säilyvät hyvinä. Poimintahakkuussa poistetaan isoja puita sekä vialliset puut. Hyväkuntoinen alikasvos on tulevan eri-ikäisrakenteisen metsän valmista taimikkoa. Eri Pi irr ok se t Ju ha Va rh i. Etelä-Suomessa otollisia paikkoja ovat metsän uudistumismielessä tuoreet kankaat, Lapissa karut männiköt. ”Helpointa on, jos omistaa ylispuumännikön. Sen kasvatusta voi jatkaa suoraan jatkuvana kasvatuksena. Eri-ikäiskasvatukseen siirtymiseen on kuitenkin usein paremmat lähtökohdat syrjemmällä sijaitsevissa ojitusmetsissä. Valmis taimiaines helpottaa Erirakenteisessa kuusikossa täyttyy puolestaan jo valmiiksi yksi tärkeimmistä jatkuvan kasvatuksen edellytyksistä: metsässä on pieniä taimia isojen puiden alla. Jatkuvassa kasvatuksessa isoja ylispuita ei poisteta kerralla taimikon syntymisen jälkeen, vaan vaiheittain, ja osa jää metsään lopullisesti säästöpuiksi. Saarisen mukaan ojitusmetsien jatkuvaan kasvatukseen on vaikea antaa yksittäisiä turvekangastyyppikohtaisia ohjeita. Muutos eri-ikäismetsäksi ei onnistu pelkästään sormia napsauttamalla. Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Sauli Valkonen mainitsee kaksi lähtötilannetta, jossa muutos jatkuvaan kasvatukseen onnistuu helposti. koista puustoa. Taimille ja nuorille puille tehdään kasvutilaa poimintahakkuin. Ylispuumännikkö oiva alku Jatkuvassa kasvatuksessa taimet kasvavat isojen puiden varjossa, joten varjopuulaji kuusi soveltuu menetelmään parhaiten. On alikasvosryhmiä ja paikkoja, jossa taimia ei ole. Isoja siemenpuita tulee olla riittävästi, taimilla tulee olla kasvutilaa sopivasti ja niitä pitää onnistua säästämään hakkuissa. Turvemaiden ojitusmetsiköissä on luonnostaan erikoHelpointa siellä, missä on jo taimia Jatkuvan kasvatuksen aloitus on varminta metsässä, jossa on jo valmiiksi eri-ikäisiä puita. Jatkuvan kasvatuksen edellyttämä eri-ikäisrakenteinen metsä syntyy joissakin tilanteissa helpommin kuin toisissa. "Hyvä lähtötilanne on usein myös viljavilla, alun perin märkää suotyyppiä olleilla alueilla, joilla hieskoivujen ja mäntyjen alla kasvaa kuusialikasvosta", kertoo Luken erikoistutkija Markku Saarinen . Jatkuva kasvatus näyttäisi sopivan hyvin esimerkiksi kuusivaltaisille turvemaille eli korpiin. Menetelmä on kuitenkin ollut lain mukaan sallittua vasta muutamia vuosia, joten jatkuva kasvatus täytyy käytännössä aloittaa jostakin tasaikäisenä kasvaneen metsän kasvuvaiheesta. Ku va t Er kk i O ks an en / Lu ke Jatkuvan kasvatuksen metsässä kasvaa eri-ikäisiä ja -kokoisia puita sekaisin. Toinen hyvä lähtötilanne on, jos kuusen kasvupaikalla on jo valmiiksi erirakenteinen kuusikko.” Ylispuumännikkö syntyy, kun uudistuskypsässä männikössä tehdään siementai suojuspuuhakkuu. Männyllä eri-ikäiskasvatukseen täytyy soveltaa hieman erilaisia tapoja. Ei kannata unohtaa ojitusmetsiä Jatkuva kasvatus houkuttelee maisemasyistä etenkin mökkien ja pihapiirien lähimetsissä. 14 18.1.2018 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO VALTTERI SKYTTÄ J atkuva metsänkasvatus sopii kaikkialle, sanovat tutkijat. Metsän parhaita puita jää pystyyn 50–150 puuta hehtaarille, ja niiden alle alkaa syntyä taimia. Kun metsässä on jo valmiiksi hyväkuntoisia taimia, jatkuva kasvatus on helppo aloittaa. Puuston rakenne, puiden kokovaihtelu ja taimiryhmien kunto määräävät, mitä kannattaa tehdä. "Samassa ojitusalueen metsässä on monenlaisia tilanteita
15 METSÄSTÄ / 18.1.2018 Fakta Helpointa siellä, missä on jo taimia VAIHTOEHTO AVOHAKKUULLE . Helpointa ja varminta on aloittaa vanhasta metsästä,jossa on jo valmiiksi hyväkuntoisia taimia (alikasvosta) isojen puiden alla. Esimerkiksi eteläsuomalaisen kuusikon läpikäyminen varovaisilla pienaukkohakkuilla voi kestää 70–80 vuotta. Menetelmää kannattaa ryhtyä toteuttamaan silloin, kun puut ovat järeytyneet siementämiskykyisiksi ja niiden kasvu hidastuu. . Pienaukkohakkuilla pääsee aina alkuun Pienaukkoja (punaiset) laajennetaan seuraavassa hakkuussa (vaaleanpunainen). Aukkoja tehdään myös lisää (oranssi). Ensimmäinen toimi on harventaa metsää niin, että sinne alkaa syntyä taimia. Hankalampaa jatkuvan kasvatuksen aloitus on silloin, kun taimia ei ole tai niiden kunto on heikko. Vinkit jatkuvan suunnitteluun osissa metsäkuviota tulee hakata eri tavalla." Jatkuvaa kasvatusta ei kannata eikä sitä ole tarvettakaan aloittaa hyväkasvuisessa nuoressa metsässä. Pienaukon enimmäiskoko on 0,3 hehtaaria (halkaisija 60 metriä). Avohakkuita ei tehdä. Metsäkustannus julkaisee myös Metsälehteä.. . Harvennusten on oltava aluksi varovaisia. Aluksi harvennuksen on oltava niin varovaista, ettei metsään tule tuulituhoja. 3. VALTTERI SKYTTÄ METSÄN muuttaminen jatkuvaan kasvatukseen on huomattavasti hankalampaa, jos taimia ja erikokoisia puita ei ole. Männyn ohella myös muut valopuulajit, kuten koivuntaimet, tarvitsevat riittävän suuria pienaukkoja menestyäkseen jatkuvan kasvatuksen metsässä. Lähde: Metsän jatkuvasta kasvatuksesta, Metsäkustannus 2017. 2. Muutos ”perinteisen” mallin metsästä jatkuvaan alkaa varovaisilla harvennusja pienaukkohakkuilla. Tiheässä kasvaneilla puilla aikaa kuluu vielä enemmän. . ”Pienaukoilla pääsee aina eteenpäin, mutta liian suuret pienaukot pusikoituvat rehevällä kasvupaikalla”, Luken Sauli Valkonen muistuttaa. Pienaukkohakkuut ovat männyllä hankalampi menetelmä kuin ylispuukasvatus, sillä reunametsä hidastaa aukossa kasvavien männyntaimien kehitystä. Toisaalta taimien synty ja pienempien puiden järeytyminen vaativat tilaa. Jos taimia ei ole, ensimmäinen tehtävä on harventaa metsää niin, että sinne alkaa syntyä taimia. . Luonnonsiemenistä syntyvien taimien vuoksi jatkuvassa kasvatuksessa säästytään metsän kylvöja istutuskuluilta. Jatkuva kasvatus on talousmetsän kasvatustapa. 4. Sen toinen nimi – eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus – kertoo, että metsässä on eri-ikäisiä ja -kokoisia puita taimista tukkirunkoihin. Tämä parantaa puiden siementuotantoa ja tuulenkestävyyttä, mikä on olennaista jatkuvassa kasvatuksessa. Harvassa kasvaneet puut vaativat hakkuun jälkeen 5–10 vuotta vahvistuakseen kestämään muuttuneet olosuhteet. . Taimet. Metsä ei kehity heti ensimmäisen hakkuun jälkeen salamana eri-ikäisrakenteiseksi, vaan puuston kehittymistä joudutaan odottamaan. 1. Pystyssä on aina isoja, siemeniä tuottavia puita. Etenkin kuusikoissa on riskinä, että hakkuussa säästetyt puut kaatuvat tuulessa, heinikko rehottaa ja taimia ei muodostu. Nuorempana metsään kannattaa tehdä normaalia voimakkaampia harvennushakkuita. . . . Yleisin menetelmä on yhä tasaikäisrakenteinen metsänkasvatus, jossa metsä uudistetaan kerralla. Pienaukkohakkuilla päästään aina eteenpäin, mutta työ vaatii taitoa etenkin rehevillä mailla. Pienaukkojen tekeminen on aina vaihtoehto, jolla tasaikäiseen metsään voidaan ryhtyä luomaan taimia ja eri-ikäisyyttä.
Maallikon mielikuva yksinkertaisuudesta kuitenkin sumenee, kun kauppias Tero Savonen purkaa Stihl FS 260 -sahan. Nyt avaamme sahan sisäosien salat kaikkien nähtäväksi. Miettikää: 30 kuutiometriä tunnissa! Siksi ilmansuodattimen olisi paras olla puhdas. Kadonneen tyhjäkäynnin arvoitus Samalla tarkastelemme ilmansuodatinta, jonka läpi kaasutin ahmii 500 litraa ilmaa joka minuutti, kun saha käy täyttä kaasua. Kaasuvaijeri Voitele, jos sahaat pakkasella. 1. Ruuveja ja pikkutilkettä kertyy runsain mitoin pieniin kartonkilaatikoihin, joihin osat kerätään. 2.. Esimerkiksi kaasuttimessa on varaosakirjan mukaan 26 osaa. Runkoputki Valitse lyhytrunkoinen raivaussaha metsänraivaukseen. Kulmavaihde Välittää vetoakselin pyörimisliikkeen teräakselille. 16 18.1.2018 / METSÄSTÄ 268 osaa 2,0 kilowattia 12500 kierrosta minuutissa 700 € MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPINEN, kuvat R aivaussaha on perimiltään yksinkertainen tekninen laite: moottori, kytkin, voimansiirtoakseli, kulmavaihde ja terälaite. Siinä ajassa mäntä taivaltaa sylinterin sisällä edestakaisin 750 metriä. 3. Metsäterä Kiertää jopa 10 000 kierrosta minuutissa. 4. On vaikea hahmottaa, miten pikkuruinen mäntä kaappaa talteen energian, joka muodostuu, kun kaasuttimessa muodostuva bensiinin ja ilman seos palaa sylinterissä. 7. Ensin irtoaa ohjauskahva, ja siitä vielä kaasutin-kädensija kaasuvaijereineen. 1. Läheskään aina näin ei ole. 6. Raivaussahan purkaminen ja kokoaminen kesti kolme tuntia. Se on hiukan työläämpää, koska sekä kaasuvaijeri että polttoaineja alipaineletkut on ensin vapautettava. Sen tehtävänä on välittää moottorin pyörimisliikkeen terälle kytkimen ja kulmavaihteen kautta. Näin laskien mäntä tarpoo edestakaista taivaltaan varovastikin arvioiden yli 150 kilometriä. Kädensija Asenna oikea kahva mahdollisimman lähelle runkoputkea. Kyseessä on keskikokoinen raivaussaha, joka sopii hyvin esimerkiksi metsänomistajan käyttöön. Siihen nähden tuntuu pienoiMuurski Oy:n kauppias Tero Savonen on askaroinut sahojen kanssa 30 vuotta. 7. Keskipakokytkimen ja äänenvaimentajan jälkeen Savonen käy irrottamaan kaasutinta. Seuraavaksi hän irrottaa kulmavaihteen. Männän loputon taival Suuntaansa mäntä liikkuu kolme senttiä – insinöörit puhuvat iskun pituudesta. 3. Moottorista poistetaan ensin suojakotelo ja käynnistinlaite. Tervetuloa raivaussahan sisäpiiriin Raivaussaha on tuttu useimmille Metsälehden lukijoille. Ammattilaiselta raivurin ”ruumiinavaus” sujuu empimättä. ”Sitten saha tuodaan meille ja ihmetellään, mihin tyhjäkäynti katosi.” Lopuksi Savonen avaa sylinterin kiinnityspultit ja nostaa sylinterin paikaltaan. 5. Sektorisuoja Älä poista! 2. 4. Stihl FS 260:n sylinterin iskutilavuus on 41,6 kuutiosenttimetriä, siis vähän yli neljä senttilitraa. Epävirallisen laskelman mukaan sahassa on 268 osaa. Terän kiinnitysosat Mutteri avautuu myötäpäivään. Kampiakseli pyörähtää kierroksen, kun mäntä tekee kolmen sentin liikkeensä edestakaisin. Työpäivän aikana raivaussahan moottori laulaa täyttä kaasua ehkä kolme tuntia ja pari tuntia vähän alemmin kierroksin. 5. Sylinterin alta paljastuu moottorin sydän: kampiakseli ja siihen kiinnittyvä mäntä. 6. Moni sahaa, kunnes moottori pysähtyy tukkoisen ilmansuodattimen vuoksi. Täydellä kaasulla kampiakseli Stihlin moottorissa pyörähtää 12 500 kierrosta minuutissa. Nyt runkoputken päästä pilkottaa vetoakseli
19. Käynnistin 15. Suojamuhvi 22. 21.. Ne vaihdetaankin usein, kun sahaa korjataan. 268 osaa 7,7 kg 41,6 cm3 700 € selta ihmeeltä, että moottorija raivaussahojen moottorit kestävät ammattikäytössäkin vuosia. Moottorin peitelevy 8. Ani harva varsinaisesti huollattaa sahojaan, vaikka kannattaisi. ”Tavallisimmin käyntihäiriöt korjaantuvat, kun vaihdamme kaasuttimen kalvot, sytytystulpan ja tankissa olevan bensasuotimen sekä puhdistamme ilmanpuhdistimen.” Savolan mukaan saharemontit maksavat yleensä 80–120 euroa. Ilmanpuhdistimen kotelo 10. 11. Kaasutin Seostaa ilman ja polttoaineen. Ilmanpuhdistimen peitto 20. 20. Yleensä vain sahojen rungot päätyvät romun keräykseen. 22. ”Kun kerron kasvokkain asiakkaalle, että korjaus maksaa 200 euroa, tämä monesti jättää remontin teettämättä – mutta kun saman kertoo puhelimessa, remontti tulee paljon useammin tehtyä.” Korjauskelvottomat sahat jäävät usein sahaliikkeille. 23. Siellä korjaaminen lienee niin halpaa, että isotkin remontit on järkevä tehdä.” Romusahojen käyttökelpoiset osat kierrätetään varaosiksi mahdollisimman tarkoin. 17. Torx-kantaiset ruuvit Helppo kiristää ja avata. 16. Sylinteri Sen sisällä polttoaineilmaseos palaa. ”Takavuosina Baltian maista kiersi täällä väkeä ostamassa sahaliikkeiden romusahat. 8. 18. Äänenvaimennin 12. Polttoainetankki Tilavuus 0,75 litraa. 9. Minuutissa moottori ahmii jopa 500 litraa ilmaa. 14. Savolan mukaan ne kierrätetään tehokkaasti. 19. Halvempien sahojen omistajien sietoraja on yleensä 200 euron tienoilla. Mäntä taivaltaa sylinterissä edestakaista liikettä jopa 750 metriä minuutissa. 13. Moottorin suojakotelo Pienempi musta osa talvikäytön luisti. 9. Jäähdytyslevy 13. Moottori ilman sylinteriä 16. Turhan harva huollattaa Savolan mukaan raivausja moottorisahat tuodaan huoltoon tai oikeammin korjattaviksi useimmiten käyntihäiriöiden vuoksi. 18. Kaapelinpidin 23. Kytkin Kestää parhaiten, kun sahaat täydellä kaasulla. Ilma ja polttoaine sekoittuvat kaasuttimessa. 15. 17. 10. 11. 14. Ilmanpuhdistin Läpäisee jopa 500 litraa ilmaa minuutissa. Käyntihäiriöt johtuvat usein kaasuttimen kalvojen jäykistymisestä. 9. Ammattisahoihin saatetaan joskus tehdä jopa 300–400 euron remontteja. 21. 12
Hän koki olevansa jo sen ikäinen, että metsäomaisuus oli järkevintä siirtää suoraan seuraavalle sukupolvelle. Metsät sijaitsevat Antti Hepolammen lapsuudenkodin ympärillä. Hämmennyksestä innostukseen 24-vuotias Antti Hepolampi vaihtaa viikonloppuisin insinööriopinnot metsänhoitoon. Metsänomistaja hänestä tuli 15-vuotiaana. Isä oli kyllä suunnitellut, että metsäomaisuus hyppäisi yhden sukupolven yli, mutta minä kuulin siitä vasta vaarin kuoleman jälkeen", hän sanoo. Peltojen paikalla kasvaa nyt kuusta, koivua, visakoivua, lehtikuusta ja tervaleppää. "Noin kolmannes metsäpalstasta on entistä peltoa. Antti ja Hannu Hepolampi katsovat uudistusalalle jätettyjä säästöpuita. Vanhoista nimistä on Hepolammen mukaan kuitenkin edelleen hyötyä. Reilun 30 hehtaarin suuruinen metsäpalsta on kulkenut Hepolampien suvussa 1800-luvulta lähtien, aluksi torppana. Lopella Kanta-Hämeessä sijaitsevan metsäpalstan kuvioiden nimet kertovat, että paikalla ei ole vielä kovin kauan kasvanut metsää. Antti Hepolammella on takanaan kahdeksan vuotta metsänomistajana.. Metsänomistajaksi tulo tuli hieman puun takaa. "Se oli aluksi hämmentävää. Silloin metsissä tulee vähintään käväistyä, usein työn alla on jokin metsänhoitotyö. Olin jo lapsena mukana rankametsällä ja raivaussahaa aloin käyttää yläasteikäisenä. 18 18.1.2018 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Loppi Mäntyharju LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat P orttipelto, Riihipelto, Navettapelto, Välimetsä, Suopelto. Hepolammella on takanaan kahdeksan vuotta metsänomistajana. Metsänhoitoasioita ryhdyin kuitenkin miettimään vasta tultuani metsänomistajaksi", hän sanoo. "Olen kulkenut metsissä koko ikäni. Metsänhoito on selkeämpää, kun kuvioista voi puhua nimillä. Vaarini alkoi metsittää peltoja 1980-luvun lopulla", kertoo metsäpalstan nykyinen omistaja Antti Hepolampi . Hepolampi opiskelee automaatiotekniikkaa Tampereen teknillisessä yliopistossa, joten arkipäivät kuluvat Tampereella. Antti Hepolammen isän Hannu Hepolammen mukaan järjestely oli taloudellisesti kannattavin. Viikonloppuina hän palaa kuitenkin usein kotiseudulle
Sanallinen neuvonta on tehokasta, mutta ainakin vanhuksilla muisti on lyhyt. Kuivaksi katsottavan pilkkeen osalta kannattaa jutella kuin ohimennen, ettei tavaran täydellinen huputtaminen pinossa tai kasassa ole hyvä ajatus. "Harrastamme jatkuvaa kasvatusta olosuhteiden pakosta", Antti toteaa. "Voi olla, että näen vielä päätehakkuun itse istuttamassani taimikossa." maksi. Vanhat kattopellit ja vastaavat ovat peittämiseen paljon parempia kuin muovitetut varastopeitteet. TAVALLISELLE KULUTTAJALLE tavaraa toimitettaessa kannattaa olla valppaampi. Pohjois-Suomessa poistamiselle on aikaa enemmän. Kuusikuitupuu on poistettava varastopaikalta aivan eteläisimmässä Suomessa heinäkuun puoliväliin mennessä ja Järvi-Suomessa 24. Vaihtoehtoja pois kuljettamiselle ovat kastelu, peittäminen, puutavaran kuorinta tai pinon pintaosan poistaminen tai korvaaminen puutavaralajilla, johon eivät pesiydy samat hyönteislajit kuin alaosaan. Ja huono kello kuuluu kauas, vaikka toimittaja olisi ihan viaton. Hepolampien tavoitteena on saada metsäpalstan kuviokoko suuremMATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Osan taimikoista Hepolammet ovat päätyneet suojaamaan piikkilanka-aidoin. Voi kertoa, ettei sinisessä liekissä synny häkää, vaan sininen liekki kertoo häkäkaasun palamisesta. Se voisi lisätä uusavuttomien turvallisuutta. Hepolammet poistavat kaistaleilta isoimpia puita, kunnes ympärillä olevien kuvioiden puusto on niin järeää, että kuviot voidaan päätehakkuussa yhdistää. Pullontiiviin omakotitalon rakentanut ei ehkä tiedä, ettei sinisen liekin häviäminen hiilloksesta tarkoita sitä, ettei häkää enää synny. Ammattilaiset osaavat kyllä asiansa. 19 METSÄSTÄ / 18.1.2018 "On hyvä, että metsät sijaitsevat näin lähellä. Talvella hakattu mäntykuitupuu on kuljetettava pois mäntymetsikön läheisyydestä Etelä-Suomessa heinäkuun alkuun mennessä. KIRJALLISTA LOPPUKÄYTÖN NEUVONTAA kannattaa myös harkita. Entisten peltomaiden välissä on järeäpuustoisia metsäkaistaleita, jotka ovat niin pieniä, ettei niitä kannata käsitellä omina kuvioinaan. "Fordson on tosin nyt lasaretissa. Päänsäryn ja vakavampien tapaturmien välttäminen on myös tavaran toimittajan vastuulla. Olisiko pilkkeiden myyjän hyvä pitää oheistuotteena häkävaroitinta. Isä-Hannun mukaan kuusen voi jättää paikoilleen. PALSTALLA KUN HANKINTAHAKKAAJA TOIMITTAA kuitupuuta tienvarteen metsäteollisuusyritykselle, hänen on turha antaa ohjeita kuitupuun oikeasta varastoinnista ja kuljetuksista. Kauemmas metsänhoitotöihin ei tulisi ehkä samalla tavalla lähdettyä." Harvennettavaa riittää Tammikuun alun sade ropisee ohuen lumikerroksen päälle. "Tällaisella metsämäärällä ei elä, kyseessä on pikemminkin aikaa vievä harrastus. Hatarissa taloissa asuneille väärä käsitys ei yleensä aiheuttanut hengenmenon vaaraa, mutta näin ei enää ole nykyisin. Siitä hommasta saa kuitenkin ehkä parhaan tilin – ei ehkä tuntia mutta hehtaaria kohti." Antti Hepolampi hoitaa metsiään talousmielessä, mutta liikkuu metsissä mielellään muutenkin. Lumessa näkyy siellä täällä valkohäntäpeuran sorkanjälkiä. Päätehakkuut on Hepolampien mukaan ollut helppo saada kaupaksi, mutta hankintahakatun harvennuspuun kysyntä vaihtelee. Hannu Hepolammen mukaan valkohäntäpeuroja on metsissä riesaksi asti. "Kun tulee nuorena metsänomistajaksi, ehtii nähdä, miten metsä vuosikymmenten kuluessa kehittyy. Selvästi eniten työtä teettävät visakoivut. Lisää päätehakattavaa metsäpalstalla ei toistaiseksi ole, mutta harvennettavaa riittää. Valkohäntäpeurat ovat tehneet tuhojaan muun muassa lehtikuusikossa. Metsissä on kuluneiden kahdeksan vuoden aikana tehty neljä päätehakkuuta, yhteensä reilun kymmenen hehtaarin verran. Esimerkiksi jos omakotiasukkaalle toimitetaan kuorma tuoretta pilkettä, kannattaa jo etukäteen kysellä, onko asiakkaalla kuormalavoja pilkkeiden alle, vai hankkiiko pilkkeiden tuoja ne maksua vastaan. On tavaran toimittajan edun mukaista, että kuluttajaa opastetaan hienotunteisesti tavaran jatkokäsittelystä. Havurangan Hepolammet hakettavat omaan käyttöönsä, koivuista tehdään halkoja myyntiin ja klapeja omaan käyttöön. "Visakoivun karsinnassa on kauhea työasento. Metsissä on jonkin verran kuusta lahottavaa juurikääpää ja kuusen tuhohyönteinen kirjanpainaja on tehnyt metsissä tuhojaan, joten Hepolammet eivät halua päästää kuusikoita liian vanhoiksi. Voi olla, että näen vielä päätehakkuun itse istuttamassani taimikossa." Vuonna 1959 ostettu Fordson Power Major -traktori on apuna metsätöissä. Kuluttajaa saa opastaa Puutavaran omistajan on huolehdittava siitä, etteivät hyönteiset leviä pinosta metsään. Apuna ovat tukkivinssillä varustettu vuonna 1959 ostettu Fordson Power Major -traktori sekä juontokouralla varustettu vuosimallia 1974 oleva Belarus 521 -traktori. Jos tavaran laatu heikkenee merkittävästi toimituksen jälkeen, kuluttaja voi syyttää siitä tavaran toimittajaa. Sitä, mikä metsänhoitotöistä on mieluisin, hän ei osaa sanoa. Näin kertoo laki metsätuhojen torjunnasta. Moottorija raivaussahat, bensakanisterit, taimet ja pottiputket kulkevat metsään vesikelkalla, ahkiolla tai maitorattailla. Hannu ja Antti Hepolampi huolehtivat metsänhoidosta yhdessä.. heinäkuuta mennessä. Isä ja poika huolehtivat metsänhoidosta yhdessä. Riittää, että hankintahakkaaja tietää säädökset, joihin hän voi vedota hyönteistuhojen välttämiseksi, kun varastointiaika alkaa venyä. Antti on oppinut metsänhoidon isältään. Pilkkeen toimittajan edun mukaista on antaa selkokielinen kirjallinen ohje, jossa kerrotaan, miten hyvälaatuinen pilke säilyttää arvonsa myös varastoinnin aikana. Päätehakkuita ja maanmuokkausta lukuun ottamatta kaikki tehdään itse. Taidot perimätietona Antti Hepolampi pysähtyy katsomaan yksittäistä pystyyn kuollutta kuusta. Samoin hän voi opastaa, ettei ole hyvä ajatus peittää tuoretta kasaa muovitetulla kuormapeitteellä, koska jo muutamassa viikossa tavara alkaa homehtua. Sen jarrut pitää uusia", Antti kertoo. Siitä ei ole uhkaa ympäröivälle metsälle. Sadeveden aiheuttama kastuminen pitää estää, mutta siten, että tavara saa tuulettua alta ja sivuilta. Metsistä löytyy myös muutama hyvä sienipaikka." Siihen, että tuli metsänomistajaksi nuorena, Antti on tyytyväinen. Ja onhan niitä muitakin laillisia keinoja, kuten tarkka lain lukeminen paljastaa
Latvuksiin kertyvä lumikuorma saa puut katkeamaan keskeltä. Puiden oksissa on nyt paljon märkää lunta. Koivut eivät myöskään yleensä katkea lumen alla, vaan taipuvat. Lumituhot aiheuttavat Heikkisen mukaan harvoin täydellistä tuhoa. Lumi aiheuttaa vaara-alueilla lähes joka vuosi jonkinlaisia tuhoja, mutta tänä vuonna tuhoja on myös alavammilla mailla, kertoo Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen . Itä-Suomen lumituhot johtuvat nopeasti sataneen rännän, lumen ja alijäähtyneen veden aiheuttamasta raskaasta lumikuormasta. Lumen katkomien puiden kaato tulee Heikkisen mukaan jättää ammattilaisille. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi. Sähkölinjojen läheisyydessä eniten haittaa onkin Heikkisen mukaan juuri koivuista. Lumissa on eroja www.kesla.com TUTUSTU SYKSYN KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. "Taustalla on poikkeuksellinen sää. Lumen maahan kaatamat ja osittain katkenneet puut voivat olla hengenvaarallisia. Männyllä lumi tarttuu latvukseen ja saa rungon katkeamaan keskivaiheilta", Heikkinen sanoo. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. Puulajeista herkin lumituhoille on mänty. Lumituhoja esiintyy kuusellakin, mutta kaikkiaan se kestää lumikuormaa paremmin kuin mänty. Lumen tippuminen puista vaatisi sään lauhtumisen ja hieman tuulta", Heikkinen sanoo. Koivujen latvuksiin lunta ei keräänny yhtä herkästi kuin havupuiden latvuksiin. "Lumituhojen kannalta pahin aika on juuri ensiharvennuksen jälkeen. • 50 000 kuormainta. Alttiimpia lumituhoille ovat juuri harvennetut metsiköt, mutta toisaalta hyvin hoidetut ja ajallaan harvennetut metsiköt kestävät lumikuormaa parhaiten. Yksittäisiä lumen katkomia puita ei tarvitse hakea metsistä, ne voi jättää lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Vahingoittuneita mäntyjä saa olla metsässä korkeintaan 20 kuutiometriä hehtaarilla, vahingoittuneita kuusia korkeintaan kymmenen kuutiometriä hehtaarilla. Mänty on puulajeistamme herkin lumituhoille. Tykkyä kerääntyy yleensä korkeilla vaara-alueilla. Tykkylumi on hitaasti kosteasta ilmasta tiivistyneen huurteen ja lumen muodostamaa lumitaakkaa puissa. ITÄ-SUOMEN lumituhojen yhteydessä on puhuttu tykkylumesta. Korjuu ammattilaisille Keinot lumituhojen ehkäisemiseksi ovat Heikkisen mukaan vähissä. Pienet koivut voivat lumen sulettua nousta takaisin pystyyn, mutta isommat puut saattavat myös napsahtaa lumen painosta poikki. Muutaman vuoden kuluttua puut ovat kuitenkin entistä vahvempia." Paras keino suojautua lumituhojen aiheuttamilta taloudellisilta vahingoilta on Heikkisen mukaan metsän vakuuttaminen. • Markkinoiden laajin valikoima. "Kuusen latvuksen muoto on sellainen, että lumi jakaantuu tasaisemmin rungon koko pituudelle. Tuhot eivät kuitenkaan johdu tykkylumesta, sanoo Suomen metsäkeskuksen Eljas Heikkinen. Keinot vähissä lunta vastaan Alttiimpia lumituhoille ovat hiljan harvennetut metsät. • 35 000 metsäperävaunua. Yleensä puita katkeilee sieltä täältä, joten metsät yleensä elpyvät, vaikka saattavatkin jäädä hieman harvoiksi. 20 18.1.2018 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO LIINA KJELLBERG, teksti HANNU HUTTU, kuva P uiden latvuksiin kerääntynyt lumi on aiheuttanut Itä-Suomessa viime viikkoina mittavia tuhoja. Jos katkenneiden puiden määrä ylittää metsätuholaissa asetetut rajat, pitää puut hyönteistuhojen torjumiseksi hakea pois metsästä viimeistään seuraavana kesänä
Tätä valmistaja perustelee rajuun käyttöön tarkoitetun sahan kestävyyden varmistamisella. . Sylinteritilavuus 70,6 cm 3 . . . Polttoainesäiliö 0,71 litraa . 6.690,Uutuusmalli Leveä istuin Säädettävä kaasuiskunvaimennus Kippilava Vinssi+vetokoukku 100% Neliveto sähkölukolla 9.690,Tervetuloa järkeville Trapperkaupoille! Katso lähin jälleenmyyjäsi www.trappermotors.fi tai soita 010-6664100 Trapper Chaser 550 T3a ja T3b Syystarjous! Trapper 500 T3 Uutuus! Trapper 450 T1 KD70 perheen pienimmille vain 890€! Etusi arvo 1250€! Etusi arvo 1450€!. . Valmistusmaa Ruotsi + Hyvä käsiteltävyys + Erinomainen X-cutteräketju – Paino Vakiovarusteena 572:ssa on 18-tuumainen laippa, joka puoltaa paikkaansa suuren maailman järeissä metsissä tai meillä ylisuurten pihapuiden kaadossa. Tiukassakin istuvat ruuvit saa jatkossa auki ilman ruuvikantojen pyöristelyä. Uusi autotune Kaasutinta ohjaava elektroninen Autotune-järjestelmä on entistä kehittyneempi. 22 18.1.2018 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat H usqvarnan 572 XP:n sylinteritilavuus on 70 kuutiosenttimetriä, ja saha painaa tyhjin tankein ilman terälaitetta 6,6 kiloa. Sahan teho-paino-suhde (0,652 kW/kg) on parempi kuin muissa Husqvarnan sahoissa. Pykälää suurempi Husqvarnan uutuusmalli luontuu parhaiten pihapuun kaatajille. Tukkisavottaamme vaihdettiin 15 tuuman laippa, joka on karsinnassa jouhevampi. Se säätää kaasutinta kymmenen kertaa taajemmin kuin aiemmat versiot. . HUSQVARNA 572 XP . 2 hlö 7.890,Chaser mallit alk. . Paino 6,6 kg (ilman terä laitetta, tankit tyhjinä) . KOKEILTUA Fakta Suurikokoinen Husqvarna 572 XP näyttää epäsuhtaiselta 15 tuuman leveäkantaisella laipalla varustettuna. Moottori kiihtyy riuskasti ja antaa räyhäkän ja äänekkään vaikutelman. Teräketjun enimmäisnopeus 29,3 m/s . Tehoa isossa sahassa on odotetusti enemmän, mutta tällaisessa hakkuussa siitä ei juuri ole hyötyä. Teräketjun jako 3/8 tuumaa . Kokeilimme uutta Husqvarnaa kaatelemalla vajaan puolen kuution tukkimäntyjä. Piakkoin Suomessa esiteltävä, sylinteritilavuudeltaan niin ikään 70 kuutiosenttimetrin Stihl MS 462:n teho-painosuhde kohoaa yli 0,7 kW/kg:n. Useimmista uutuussahoista poiketen 572 ei ole edeltäjäänsä, Husqvarna 372 XP:tä, kevyempi. Terälaippa 15-28 tuumaa . . Verrokkina työmaalla oli tukkisavottaan erinomainen Husqvarna 560 XP, jonka moottorin sylinteritilavuus on 60 kuutiosenttimetriä. Materiaalia ei ole säästelty siellä, missä kulutus on ankarinta. . Öljypumppu säädettävä . Teho 4,3 kW . Kiihtyvyyttä on parannettu muun muassa pienentämällä vauhtipyörän kehää. . Sahat varustetaan Husqvarnan ketjutehtaan valmistamilla X-Cut-ketjuilla, jonka aiemmat versiot ovat lukeutuneet leikkuuteholtaan markkinoiden parhaisiin. Hinta noin 1 300 euroa . Tehoa uutuudessa on enemmän kuin meikäläisissä metsissä tarvitaan. Erittäin tervetullut – ja koko Husqvarnan sahamallistoon tuleva – uudistus on kuusiokoloruuvien vaihtaminen torx-kantaisiin. Sahassa käytetään korkeahampaista, 3/8 tuuman jaollista teräketjua, jota viilataan 5,5 millin pyöröviilalla. TRAPPERIT TALVITÖIHIN 100% Neliveto sähkölukolla Isoilla maastorenkailla Nyt kaupan päälle puskulevypaketti, vinssi ja vetokuula! 5.790,Ohjaustehostin Säädettävä kaasuiskunvaimennus 100% 4-veto sähkölukolla Alumiinivanteet Nyt kaupan päälle puskulevypaketti, vinssi ja vetokuula! Rek. Vaikka sahan käsiteltävyys on hyvä, tuntuu paino latvojen karsinnassa. . Öljysäiliö 0,35 litraa . . Raisua leikkuutehoa arvostavat todennäköisimmin pihapuiden kaatajat, jotka pätkivät järeitä runkoja polttopuun mittoihin
Paino 1 742 kg . . Maavara 399 mm . ”Tämän saa ostettua myös ohjaamolla varustettuna. Ketteryys on omaa luokkaansa vaikeassa maastossa, joita täällä riittää." "Metsäkärryssä kulkee täyteen lastattuna nelisen kiintoa kerrallaan. Akseliväli 1 806 mm . . Kokonaiskorkeus 2,5 m . Myös energiaja kuitupuun käyttö sekä biotalouden edistäminen ovat pähkäilyttäneet jo ammoisina aikoina. Maksiminopeus 33,2 km/h . Leveiden telojen mustaksi möyrimiä suorutakkoja riittää savottojen ajourilla. VUOTTA METSÄLEHTI Sarjassa kerromme, mistä 85-vuotiaassa Metsälehdessä on aikaisemmin kirjoitettu tähän aikaan vuodesta. Branson ehdottomia valtteja metsäajossa ovat ketteryys ja suuri maavara. ”Jos ajoura alkaa pettämään, riittää tälle kevyelle yhdistelmälle paikan havutus kuusenoksilla tai keräämällä muita latvuksia ja oksia. . @Ar i_K om ula ine n Bransonin hydraulipunpun teho riittää kuomaimen tehokkaaseen käyttöön, eli nostamaan kevyesti kouran täyden kärryn kyytiin. Nämä korostuvat vaikeissa maastoolosuhteissa ja paksussa lumessa ajettaessa.. Vaihteet 12 eteen ja 12 taakse . Tätä tietä näyttää siis avautuvan käyttömahdollisuuksia sellaiselle pienelle puulle, joka on menekkiä vailla." Puusokerista kerrottiin Saksassa jo valmistettavan kaikenlaista hyödyllistä: halpaa karjan rehua, rehuhiivaa ja todennäköisesti sokeria myös ihmisravinnoksi. Kokonaispituus 3,51 m . . ”Moottorikelkalla ja mönkijävarustuksellakin saa puuta tienvarteen, jos maastot ovat hyviä, mutta se on silti terveisten ajoa tähän yhdistelmään verrattuna", sanoo lieksalainen Pertti Mulari . ”Maavara tässä yllättävän suuri, 40 senttiä, ja yhdistelmä on vain 170 senttiä leveä, joten ajouran leveydeksi riittää pari metriä. "Viime aikoina on, kuten tunnettua, alettu etsiä varsinkin pienelle puulle uusia käyttömuotoja, kun entiset käyttöerät eivät enää pysty nielemään kaikkea sitä puuta, minkä metsät tuottavat. "Saa olla kaikkia puulajeja sekaisin eikä puun suurempi tai pienempi kosteus merkitse mitään, enemmän kuin käytettävän puun järeyskään. Ohjaamon Mulari rakensi itse. Lauhoista keleistä ja päälle sataneesta paksusta lumikerroksesta – ainakin Itäja Pohjois-Suomessa – johtuen ne eivät ole päässeet jäätymään. "Näin voidaan saada kotimaista moottorispriitä hintaan, joka lähenee bensiinin hintaa. . KOKEILTUA Fakta ARI KOMULAINEN, teksti ja kuvat H ankintahakkuita moottorisahalla tekevien tavoitteena on usein siirtää itse puutavara leimikolta tienvarteen tehtaalle kuljetusta varten. Tammikuun 13. Artikkeli loppuu toivomukseen, että valtiovalta ymmärtäisi tehdä aloitteita puusokeriteollisuuden edistämiseksi, sillä: "Puusokeriteollisuus näyttää olevan kuin luotu Suomea varten." Tikusta viinaa TIKKUVIINAKSI ON KUTSUTTU 1) Koskenkorvaa X) denaturoitua alkoholia 2) Pöytäviinaa Oikea vastaus sivulla 29. Hän varusti 60-hevosvoimaisen traktorin metsäajoa varten pohjapanssarilla, vetävällä kolmen tonnin metsäperäkärryllä – johon tarvittaessa voi asentaa myös telat – sekä neljään ja puoleen metriin yltävällä kuormaimella. Suosittuja vetopelejä ovat moottorikelkat, mönkijät ja etenkin metsäperäkärryllä ja kuormaimella varustetut maataloustraktorit. 23 METSÄSTÄ / 18.1.2018 BRANSON 6225R T . Nyt puun ajoa on takana yli 200 tuntia, ja Mulari on ollut erittäin tyytyväinen hankintaansa. Lisäksi käymisen avulla puusokerista saisi alkoholia, tosin Metsälehden mukaan ei juotavaksi, vaan moottoripolttoaineeksi. Miniminopeus 1,8 km/h . Moottorin tilavuus 2 286 cm 3 . Kuljetuskyvyltään näiden väliin asettuu pienoistraktori varustettuna kuormain-metsäperäkärry-yhdistelmällä. Mulari hankki syksyllä Etelä-Koreassa valmistetun, nelivetoisen Branson-merkkisen pienoistraktorin. Kokonaisleveys 1,65 m . . Branson on uusi tuttavuus traktorimarkkinoilla. . Raskaampi maataloustraktori uppoaisi varmasti sellaisissa pehmeissä paikoissa, jotka tämä ylittää kevyesti”, Mulari toteaa. Sitä on tuonut vuodesta 2015 maahan ja myös myy Fadgat Oy. Fadgadilta saa myös traktoreihin sopivia metsäperäkärryjä kuormaimineen. . Tällöin on kysymys puun sokeroimisesta epäilemättä niitä keksintöjä, joihin pienen puun menekin kannalta on kiinnitetty ehkä eniten toiveita." Puun sokeroimisessa Saksa oli alan edelläkävijä: maassa toimi jo yksi tehdas, ja toista suurtehdasta rakennettiin parhaillaan. Lisäksi kulutus on erittäin pieni, kolmisen litraa tunnissa. Puu liikkuu pienoistraktorilla Pienoistraktori, kuormain ja peräkärry on oiva yhdistelmä hankintahakkaajalle. Hinta 25 120 € (alv. Artikkelissa ennakoitiin myös, että suuressa mittakaavassa puusokeriteollisuus merkitsee Suomelle arvaamattoman paljon; erityisesti kun valmistuksessa käytettävälle puulle ei ollut juuri minkäänlaisia laatuvaatimuksia. . päivänä vuonna 1933 ilmestyneen Metsälehden kansiartikkelissa arvioidaan, että puupohjaisen spriin valmistuksella on Suomessa luontaiset edellytykset, ja että raaka-aineeksi kelpaa huonompikin puu. Metsälehdessä arvioitiin, ettei Suomi olisi Saksaa huonompi, vaan että meillä olisi kyseisellä teollisuudenalalla hienot menestymismahdollisuudet. Tankkiin mahtuu 40 litraa polttoöljyä, joten täydellä tankilla ajaa puuta lanssiin monta päivää.” Alkutalven puutavaran metsäajoa on sävyttänyt pohjoisinta Suomea myöden vettä täynnä pursuavat kosteikot. . Katsoin kuitenkin, että se on jo liian hieno näihin ryskähommiin, joten tein sen itse. . Kehikko on hitsattu 30 millin neliöputkesta, ikkunat ovat kolmen millin polykarbonaattia ja katto filmivaneria.” Maavaraa riittää, samoin ketteryyttä Mularin mukaan pienoistraktorin käytössä puunajoon on monta etua. 0%) ANNE HELENIUS METSÄT OVAT SUOMESSA lähes aina kasvaneet enemmän kuin puuta on kulutettu
Elinalueellaan ahma liikkuu vilkkaasti. Haaskoja syödessään poromiehet tulkitsivat nälkäänkin kuolleet porot ahman tappamiksi, ja eläimestä tuli henkipatto. 1970-luvulla moottorikelkkojen yleistyttyä Lapin ahmat tapettiin lähes sukupuuttoon. Ahmasta alettiin maksaa tapporahaa, ja kanta romahti Suomessa. Sen pääravintoa ovat haaskat, joita se etsiskelee karhujen ja susien jäljiltä. Suuren saaliin saatuaan ahma syö itsensä täyteen ja pyrkii sitten piilottamaan loput saaliistaan lumiluolaan, kiven koloon tai puiden oksille. Näin se saattaa joskus yllättää peuran, poron tai hirvenkin. Pienimmillään kantamme oli vain muutaman Neuvostoliiton rajan tuntumassa eläneen yksilön suuruinen. Kanta elvytettiin Vuosina 1979–1998 istutettiin kaikessa hiljaisuudessa 16 ahmaa Pohjanmaan metsäalueelle Lestijärvelle ja yksi Ilomantsiin. Se nuohoaa joka kolon ruokaa etsiessään ja nousee mielellään nuuhkimaan ilmaa. Painoakin on yli kymmenen kiloa.. Toki ahma vähän karhunpoikia muistuttaakin, ja usein se seurailee karhun jälkiä haaskoja etsiessään. 24 18.1.2018 / PILKKEITÄ HANNU ESKONEN, teksti ja kuvat E uroopan suurin näätäeläin ahma ei jätä ketään kylmäksi – sitä vihataan tai siitä pidetään, ja saattaa joku sitä pelätäkin. Ahma on Euroopan suurin näätäeläin. Ahma sai kauan elellä rauhassa Suomen erämaissa, mutta ampuma-aseiden myötä sekin joutui tulilinjalle. Ahmoja metsästetään jälleen poikkeusluvilla, mutta niitä myös tutkitaan. Myös Karl von Linne tiesi jotakin ahman ruokailutavoista nimetessään sen vuonna 1758 Gulo guloksi . Talvisin hangelle jäävät loppumattomat jälkijonot kertomaan ahman liikkumisesta. Vuosina 1998–2008 viidelle ahmalle laitettiin radiopanta kaulaan. Itse nimitys "ahma" juontuu ahmatti-sanasta, jolla viitattiin eläimen tapaan syödä paljon silloin, kun ruokaa on tarjolla – siis ahmia ylenpalttisesti. Vähälumisina talvina ahmat näkevät nälkää. Myös hirvien teurasjätteet ja liikenteen tappamat eläimet kelpaavat. Se on arka ja aisteiltaan hyvin tarkka eläin, joka karttaa ihmistä ja katoaa nopeasti kasvillisuuden suojaan. Nykyahman esi-isä eli mammuttiarolla noin 400 000 vuotta sitten. Sen ruumiin pituus noin 80 senttiä ja hartiakorkeus 40 senttiä. Toisille se taas oli arktinen hyeena tai karhun neljäs pentu. Varsinkin Lapin poronhoitoalueella yhteentörmäys oli väistämätön. Gulo tarkoittaa kurkkua! Todellisuudessa ahma on huono saalistaja. Ruokaa etsiessään ahma voi talvipäivänä kulkea melkoisia matkoja, jopa lähes sata kilometriä vuorokaudessa. Kulkiessaan se syö kaiken, mitä tielle sattuu: myyrät, sopulit ja linnutkin kuuluvat sen ruokalistalle, syksyisin myös marjat, erityisesti mustikat. Suomeen ensimmäiset ahmat saapuivat heti viimeisimmän jääkauden jälkeen idästä muiden metsälajien joukossa. Tapporahan maksaminen lopetettiin vuonna 1975, ja kaksi vuotta myöhemmin ahma rauhoitettiin viimeisenä petoeläimenä. "Ahma karttaa ihmistä ja katoaa nopeasti kasvillisuuden suojaan." Ahma on erinomainen kiipeilijä. Tällä hetkellä ahmaa tavataan jo lähes koko maasta, vain Lounais-Suomessa, Ahvenanmaalla ja läntisessä Metsä-Lapissa ei ahmoja elä. Se tunnetaan fossiileista schlosserinahman nimellä ja kuoli sukupuuttoon, mutta siitä polveutunut ahma siirtyi elämään havumetsiin. Esi-isä kuoli sukupuuttoon Ahma oli alkujaan jääkauden tundra-arojen asukki. Salametsästys on kuitenkin jatkunut Lapissa näihin päiviin asti. Uusia istutuksiakin on jälleen vireillä. Kannat alkoivat vähitellen vahvistua, ja samalla ahma valtasi takaisin entisiä elinalueitaan. Tutulla eläimellä on monta nimeä. LUONNOSTA Ahma vältti sukupuuton Vihattu ja pidetty petoeläin on mainettaan huonompi metsästäjä. Luonnossa ahmaan silti tuskin törmää. Lapissa ahmaa on kutsuttu osmaksi, osmoksi, kätkäksi tai kampiksi. Jos lunta on paljon, voi ahman tuuri kääntyä – sillä on kokoonsa nähden suuret, hyvin hangella kantavat käpälät. Suomen kanta on kasvanut noin 250 yksilöön, ja kehitys on ollut sama myös Norjassa ja Ruotsissa
Itiöt leviävät kasvista toiseen tuulen tai mahdollisesti hyönteisten kuljettamina. Aitoja kämppiä on vielä retkeilijöiden yöpymisja levähdyspaikkoina esimerkiksi kansallispuistoissa. Tuulenpesä voi elää useita vuosia ja tulla yhä kookkaammaksi ja tuuheammaksi. Käsite on myös laajentunut. Metsä: Eläinten, lintujen, pikkuötököitten, kasvien ja puitten koti. Hyväksyi vastaukseni! Vanhojen metsien suojelu: Ahkerasti käytetty termi, mutta vailla todellisuuspohjaa. Tervaskanto voi myös olla sitkeä, ikääntynyt ihminen, useimmiten mies. Nyt oikea termi on vanhojen metsien heitteillejättö. Kesällä, kun pitäisi tehdä ahkeraan maastokäyntejä, niin silloin on lomat. ASKO AHONEN Korkeakoski Mielenkiintoinen juttu Metsälehdessä 23/2017 koskien kemeratukia ja niiden käyttämättä jäämisiä. Suojelu tarkoittaisi mm. Työvoimapulakin voi vaivata. Savotta on nyt myös suuri ja hankala työprojekti monilta eri aloilta. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Tie tehtiin kuten oli suunniteltu, koska tarpeeseen siitä jokainen metri tuli. Ero voi johtua yksinkertaisesti metsän ja avoimen paikan puiden erilaisesta kasvusta. Näitä esimerkkejä riittää. "YRITYSTÄ ON". Hyvin usein joissakin koivuissa on runsaasti tuulenpesiä, naapuripuissa ei lainkaan. Eikö lomia voi pitää talvella. Tuulenpesäsieniä meillä on kolmisenkymmentä lajia. Kuoria näkyy lahonneina, vailla tulistelukelpoisuutta. sitä, että pelastushenkilöstö syöksyisi myrskyjen alkaessa vanhoihin metsiin, pitelemään puita pystyssä. Kaikki ne ovat kasvien loisia, jotka aiheuttavat isännässään lehtien tai oksien poikkeavaa kasvua. Tervaskanto: Tukkimäntyjen kirveskaadoissa, niitä syntyi ensimmäiseen suurhulinaan asti. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. 25 PILKKEITÄ / 18.1.2018 METSÄPILA Timo Toivanen METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJALTA Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Ei uskalleta tehdä päätöksiä kuin varman päälle. Moni tuttava on tuskastunut tämän tyyppisiin ongelmiin eikä hae enää koko tukia. Tuulisen, pimeän syysyön romanttisimpia, osin pelottaviakin ääniä on konkelopuun kihnutus pystyssäpitelijänsä poskea vasten. Savotta: Entisaikojen iso hakkuutyömaa. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Se ei välttämättä tarkoita sitä, että sieni jotenkin suosisi saasteista ilmaa. Kukin laji elää yleensä vain yhdellä isäntäkasvilajilla. Tiheässä metsässä varjoon jääneet alaoksat kuolevat nopeasti ja karisevat tuulenpesineen pois. Koivuilla elää useita tuulenpesäsieniä, mutta niiden aiheuttamat oireet ovat erilaisia. Kun näin tapahtuu, voidaan puhua suojelusta. Vain osa lajeista synnyttää tiheitä oksasykeröitä tai -kimppuja, tuulenpesiä. Pienintäkään jäkälälaikkua ei sallita, vaikka alueelta on jo myyty kuitupuuta ja pikkutukkia. Nyt tervaskannot ovat kadonnutta luontoperinnettä. Konkelo: Kovan tuulen, tai Luontokäsitteistöä, huumorilla metsurin tekemä puolitiehen jäänyt puunkaatoyritys. Määritelmän keksin jo kauan sitten, kun tuolloin nelivuotias pikkuystävättäreni tätä tiukkasi. Tuulituhokohteilla yleisiä, mutta hakkuukone purkaa ne helposti ja turvallisesti. Näin laadit lukijakirjoituksen HAVUPUIDEN tuulenpesät ovat silmumutaatioita, mutta lehtipuiden tuulenpesät sienten aiheuttamia kasvuhäiriöitä, äkämiä. Katoamista ei luontoväki ole surrut, mikä ihmetyttää itseäni varsin suuresti. Honka sai itse vapaasti päättää rojahtamissuunnastaan. Nytkin on tiehanke meneillään, mutta minulle käsittämättömästä syystä siitä raakattiin kolmasosa pois. Juuri lehtien pinnalla syntyy uusia itiöitä. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Missä tuuli nukkuu. Meillä on poikiemme kanssa muutamia satoja hehtaareita metsäpalstoja. Tuulenpesät ovat runsaampia asutuilla paikoilla kuin metsässä. Metsurit turvautuivat entisaikoina hätäisiin ja usein huonosti valittuihin purkamismenetelmiin. Erillistä itiöemää ei ole, vaan itiökotelot syntyvät suoraan sairaan kasvinosan pinnalle. Kysymyksessä voivat olla eri koivulajit, raudus ja hies, mutta samankin lajin eri yksilöiden välillä on eroja kyvyssään torjua tuulenpesäsieniä. Yksi syy voi olla Metsäkeskuksen virkamiesten pilkunviilaaminen ja hidas päätöksenteko. Ojitetaan ja lannoitetaan sitten omillamme. Ei sitä ole. Jostakin luin, että Metsäkeskuksessa on tulossa yt-neuvottelut. Kämppä on usein nuorenparin ensiasuntokaksio taajamissa ja kaupungeissa. Me haemme, mutta huomioimme budjetoinnissa saannin sattumanvaraisuuden. Tuuhea tuulenpesä syntyy, kun sienen erittämät kemikaalit hidastavat verson pituuskasvua, mutta eivät estä haaromista. Nykyaikana määritelmä on laajentunut metsäalan ulkopuolelle. Tai sitä, että vanhojen puiden terveyttä uhkaavat tuhohyönteiset ja sienitaudit torjuttaisiin välittömästi. Avoimella paikalla oksat vain vankistuvat vuosi vuodelta ja vuosikymmeniäkin sitten syntyneet tuulenpesät saattavat olla vielä näkyvissä. SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Polvenkorkeus oli talvisissa lumiolosuhteissa passeli huitelukorkeus. Pilkunviilaaminen voi Pilkunviilaaminen hidastaa kemeraa johtua potkujen pelosta. Kämppä: Metsätyömiesten asumus ja tukikohta entisinä aikoina, useimmiten syrjäseuduilla. Koivun oksissa loisiva sieni saa ne kasvamaan tuuheiksi tuulenpesiksi. Tuulenpesäsienet ovat rakenteeltaan hyvin yksinkertaisia kotelosieniä. Sen oksiin syntyy lehtiäkin, mutta ne jäävät pieniksi, kalpeiksi ja ryppyisiksi. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Sama koskee metsäteitä. Paljon olisi esimerkiksi kunnostusojituksia, mutta säännönmukaisesti Metsäkeskus raakkaa mitättömillä syillä suurimman osan tukihankkeista pois
Tilaa verkossa: metsakirjakauppa.fi Tarjoukset ovat voimassa 18.1.–11.2.2018 Voit tilata kirjat myös asiakaspalvelustamme, puh. Opiskelun ja työelämän välinen kuilu asettaa kuitenkin haasteen työllistymiselle ja organisaatioiden osaavan työvoiman saannille. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Opiskelijoiden uskottavuutta heikentää krooninen luottamuspula, johon vähäisin syy eivät ole harjaantumattomuudesta johtuvat huonot kokemukset. Ensin kuollut puoliso, jonka nimissä metKumoaako testamentti aviooikeuden. Työelämän murros vuosikymmenten urautuneesta puurtamisesta kohti projektityöskentelyä ja jaksottaisuutta vaatii jo nyt työntekijöiltä valmiutta radikaaleihinkin muutoksiin. Lisää MEOLin toiminnasta www.meol.fi. Luovutetun omaisuuden saajaa ei veroteta lahjasta, vaan perinnöstä. saavutetaan työelämän tavoitteita. Opiskelun ja työelämän välille tarvitaan vahvempaa mentorointikulttuuria. Jos leski on vielä elossa, niin kannattaa tehdä pesässä ositus, jolloin ei jää mitään epäselvyyksiä lesken kuoleman jälkeen. Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. Metsäalan opiskelijoiden yhdistyksen MEOLin toiminta tällaisessa työympäristössä on erinomainen mahdollisuus opiskelijalle. Valtaosa suoraviivaisista, prosessimaisista töistä tullaan lähivuosina korvaamaan koneellisesti. Voisin olettaa, että leski hyväksyessään testamentin on luopunut hänelle avio-oikeudella tulevasta omaisuudesta osittain tai kokonaan, jos se on ollut hänelle avio-oikeudella kuuluvaa omaisuutta. HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. MEOL tarjoaa alustoja opiskelijoiden ja työssäkäyvien keskustelulle. VÄINÖ SIKANEN KASVAA TUOTTAVA METSÄ Kylvä hyvää! Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Silva Oy Siemenkeskus / puh. Tutustu nettisivuihimme: www.tapio. Tähän valmistamisessa on koulutuksella melkoinen tehtävä, kun perinteinen opettajan rooli on vaihtunut tutkimusja työelämätaitojen valmentajaksi. Nykyisen koulutuksen laadullisesta vastaavuudesta tehdään hyvää selvitystyötä. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. ARTTU HUHTANEN puheenjohtaja MEOL – Metsäalan Opiskelijat ry. Järjestötoiminta antaa opiskelijoille hyviä valmiuksia työelämän tarpeisiin. Opiskelijoiden valmiudet muuttuvaan työskentelyyn kehittyvät järjestötoiminnan avulla. Vasteaika olemassa olevan tiedon ja muutoksen välillä lyhenee, mikä tuo muutoksia työntekijän valmiuksiin. Koska työskentely ei enää ole Tieto ei siirry itsestään Metsäalan Opiskelijat ry rakentaa siltaa opintojen ja työelämän välille. Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys. Opiskelijat sijoittavat vuosia opintoihinsa. Onko myöhemmin kuolleella puolisolla avio-oikeus tähän kiinteistöön, jonka arvo lisätään myöhemmin kuolleen puolison jättämään omaisuuteen ja siten perintöveron määrään. Jotta sen taloudellinen riski voidaan kantaa, tulee koulutuksen tuottaa vastuuntuntoisia osaajia, mikä vaatii muutosta myös opiskelijoilta. Projektijohtamisessa opiskelijan tulee tavoitteiden saavuttamiseksi hahmottaa neljä tärkeää kulmakiveä: haastavat tilanteet, muutosjohtaminen, työyhteisön ryhmädynamiikka sekä vastuuhenkilön työhyvinvointi. Leski on hyväksynyt testamentin kirjallisesti eikä ole esittänyt vaatimuksia. Testamentin saajat ovat saaneet lainhuudon osuuksiinsa. Valtakunnallisissa projekteissa tiimityöskentelyn toimintatapojen hahmottaminen ja ryhmädynamiikkaan vaikuttaminen tulevat työkaluiksi, joilla Avioparilla ei ole avioehtoa. Takamatkalta kisaan lähteminen vaatii aina enemmän – odotuksista huolimatta tieto ei noin vain siirry geeneissä sukupolvelta toiselle. Koulutuksen tulee tapahtua todellisten tapausten kanssa. MEOL järjestää myös vuosittain Vuoden metsäopettaja -kyselyn selvittääkseen jäsentensä näkemyksiä koulutuksen kehittämiskohdista ja löytääkseen hyviä kokemuksia. Oleellista on huomata, että asiat ovat kompleksisia ja massiivisia, ja siksi niitä tehdään usein tiimeissä, joissa jokaisella on oma roolinsa ja paikkansa. Nämä kulmakivet ovat melkoinen pähkinä opiskelun sekä mahdollisen työskentelyn yhteydessä. 5 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt 15 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 30 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt Metsänkasvatus Kannattava metsätalous Suomalainen metsästys Suomen tunturikasvio Metsätuhot Suometsien hoito Liito-orava Energiapuun korjuu Keittiö retkellä Talousmetsien luonnonhoito Samassa padassa Raivaamaan Kotimaiset kalaherkut Talvikeittiö Savustus Metsänomistajan rahakirja Majavan lammella Suomalais-venäläinen metsäsanakirja Luontopäiväkirja Metsäviestintä nyt Metsäkirjojen talviale!. Nämä asiat me teemme keskustellen, emme huutaen. Tästä esimerkki on huhtikuussa järjestettävä metsäalan opiskelijoiden ja työelämän risteilyseminaari Käpyristeily IV. Yhteiskunnan kehittyminenkin lisää vaadittavaa koulutustasoa. Näillä tiedoilla on vaikea vastata tyhjentävästi. Leskellä on oikeus luopua avio-oikeudella tulevasta omaisuudestaan kokonaan tai osittain. säkiinteistö on ollut, on testamentilla määrännyt kiinteistön lapselle ja lapsenlapsille kokonaan. Metsäkiinteistön saajat ovat maksaneet siitä perintöverot, eikä niitä tarvitse maksaa uudestaan. JYRKI PIIROINEN varapuheenjohtaja ASIANTUNTIJOILTA LUKIJAKYSYMYS vain samanlaisten tehtävien toistamista, vaatimukset kasvavat erityisesti projektityöskentelyn suuntaan. Koulutus on yksi tärkeimmistä työkaluista aiempien kokemusten jakamiseen seuraaville sukupolville. 26 18.1.2018 / PILKKEITÄ Huudan kovaa, vaan ei kukaan kuule! Näin voisi kuvailla opiskelijatoiminnan luonnetta vaikuttamistyössä
Tilaa verkossa: metsakirjakauppa.fi Tarjoukset ovat voimassa 18.1.–11.2.2018 Voit tilata kirjat myös asiakaspalvelustamme, puh. Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. 5 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt 5 € Nyt 15 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 20 € Nyt 30 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt 10 € Nyt Metsänkasvatus Kannattava metsätalous Suomalainen metsästys Suomen tunturikasvio Metsätuhot Suometsien hoito Liito-orava Energiapuun korjuu Keittiö retkellä Talousmetsien luonnonhoito Samassa padassa Raivaamaan Kotimaiset kalaherkut Talvikeittiö Savustus Metsänomistajan rahakirja Majavan lammella Suomalais-venäläinen metsäsanakirja Luontopäiväkirja Metsäviestintä nyt Metsäkirjojen talviale!
Mahdollisuus ostaa moottorivene mökin myyjiltä. Todella nätti tontti, ilmansuunta lounaaseen. Pohjois-Savossa, Tervossa metsätila, äskettäin peruskunnostettu metsäautotie kulkee tilan läpi. Kaksi kappaletta aurinkopaneeleja. 30 km. METSÄPALSTA, Punkaharju, Marjosaaret 0,75 ha. Päärakennuksessa 3 huonetta, sali, keittiö, sauna, kylpyhuone/wc. Kokonaispuusto n. Hakemukset 30.1.2018 mennessä osoitteeseen: ari.ruotsalainen@mhy.fi. 5698 m 3 , lähinnä nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. Soita ja varaa esittely! Mh. Hp 120 000 €. Savotassa on noin 9500 metsänomistajajäsentä, jotka omistavat metsää yhteensä lähes 450 000 ha. 155.000 €. Kiinteistöllä osuus Kuusamon yhteismetsään, osuuden suuruus 0,042000/76,970862 (Tilikauden 2016 ylijäämän jako, 34.000 € manttaalia kohden). Talvisin jäätie saareen. Vesimatka mantereesta n. Palkkaus YT/Meto-työehtosopimuksen mukaisesti. Hp. Henkilöautolla perille. Todella nätiksi laitettu tontti ja rakennukset. 179.000 € / tarjous. Mh. Hoidon taso hyvä. LOMA-ASUNTO, Savonlinna 2000 m 2 . 28 18.1.2018 / PILKKEITÄ Suomen Metsäurheiluliitto ry. Niemen kärjessä sijaitseva määräala n. Tontit Ryhäläntien tuntumassa järeän männikkömetsän suojassa, omaa Saimaan rantaviivaa molemmilla tonteilla noin 65 m. Venepaikka Herttuansaaren päässä Kalasatamassa josta venematkaa vain 2 km. 040 510 8085 TONTTI, Puumala Puumalan Ryhälässä myynnissä kaksi AO-tonttia pientalon rakentamiseen ranta-asemakaava-alueella. Apurahat myönnetään henkilökohtaisina tai tutkimuksen edellyttämiin matkaja tarvikekuluihin. MTI (AMK). YHTEISMETSÄOSUUKSIA, Ähtäri 731,6 ha. Puruveden rannalla Vehkasalon saaressa sijaitseva kesämökkikokonaisuus. Osuuksien lukumäärä 1391 kpl. Lisäksi myönnetään 500–2 500 € apurahoja opinnäytetöihin ja matkoihin. Kaavan valmistuminen arviolta vuoden 2018 aikana. Lisätietoa: http://www.upmyhteismetsa.fi/avainluvut/pohjanmaan-yhteismetsa/Pages/Default.aspx Hp.104.000€ / tarjous, osuudet voidaan myydä myös erissä esim: 400 kpl hp. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv SAVOTTA Metsänhoitoyhdistys Savotta ry toimii kahdeksan kunnan alueella Koillisja Ylä-Savossa. Etäisyys Puumalan palveluista vain noin 10 km. Alkuperäinen hirsiosa, n. Hakemukset tulee toimittaa 26.2.2018 mennessä sähköpostilla osoitteeseen apurahat@metsanjalostussaatio.. Pihapiirissä vanha hirsiaitta ja navettarakennus, jossa autotalli, ulkosauna ja liiteri. Kuusamon kaupungilsta saadun tiedon mukaan Polvilammen rannalle on mahdollista hakea kahdelle lomarakennuspaikalle poikkeamista. 170 m², on vuodelta 1900, pesuja saunatilat käsittävä laajennusosa on rakennettu v. Punkaharjulle ja Parikkalaan 35 km, Imatralle 55 km, Savonlinnaan 65 km. Edellytämme hakijalta yksityismetsätalouden tuntemusta ja soveltuvaa koulutusta, esim. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää tiimityöskentelyyn ja asiakaspalveluun soveltuvaa pitkäjänteistä, organisointikykyistä, itsenäistä ja tuloshakuista otetta. 10 km, Savonlinnasta n. Metsäpalsta Marjosaaressa, Vaahersalon kupeessa. 79.000 €/tontti. 050 464 6500 RANTAMETSÄTILA, Mäntyharju, Lyytikkälä 20,71 ha. 0,8 ha on vuokrattu/viljelty. Kohde sijaitsee Saukonsaarentien varrella ja Saimaan vesireiteille pääset täältä suoraan. Hakemukseen ei liitetä suosituksia. Kiinteistö on yleiskaavan mukaan metsämaata, ei kaavan mukaista rakennuspaikkaa. Toimihenkilöitä Savotassa on 42. Kiinteistön peltoalue n. Pääosa tilaa noin 50 km etäisyydellä Kuusamon keskustasta kaakkoon, lähellä Kortesalmen rajanylityspaikkaa. Toimipaikkoja ovat KIURUVESI ja PIELAVESI. ASUINKIINTEISTÖ, Enonkoski Viehättävä peltomaiseman ympäröimä koti n. Hieno paikka metsätalouteen ja vapaa-aikaan! Hp. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 30.500 €/tarjous, 400 kpl hp. 0,9 ha on 79.000 €. Nyt haemme palvelukseemme ja osaksi vahvistuvaa tiimiorganisaatiotamme kahteen tiimiimme METSÄNHOITOESIMIESTÄ vakituiseen työsuhteeseen. 30.500 €/tarjous, 591 kpl hp. Olemme täyden palvelun talo, joka työllistää metsänhoitosekä puunkorjuutyömailla yhteensä lähes sata metsuria ja yrittäjää työntekijöineen. Luonnonkauniit näköalat Saimaalle ja rauhallinen ympäristö. Lisäksi arvostamme kokemusta metsänhoidosta ja puunkorjuusta. Rakennuspaikat vapaa-ajanasunnoille, rakennusoikeus 150 k-m²/paikka. Kokonaispuusto n. Monipuolinen metsätila 2 palstassa. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Metsä uudistuskypsää kuusikkoa, puuston määrä n. 4 km päässä Enonkosken taajamasta. 3585 m 3 . Nauti omakotiasumisesta ja Saimaan vesistön monipuolisista mahdollisuuksista näissä upeissa maisemissa. 2.188 m 3 ja heti runsaasti hakkuumahdollisuuksia. 1995. Hakemukseen tulee sisällyttää tutkimussuunnitelma ja suunnitelma apurahan käytöstä. 66.000 €. Lisätietoja tehtävästä antaa asiakkuuspäällikkö Ari Ruotsalainen 0400 254 610 metsänhoitoyhdistys MHY Savotta 2x140mm_92mm 9.1.2018 10.31 Sivu 1 Metsänjalostussäätiö myöntää vuonna 2018 enintään 10 000 € apurahan metsänviljelyaineiston kestävyyttä edistävälle tutkimukselle tai muulle käytännön metsänjalostusta palvelevalle hankkeelle. Työsuhde alkaa sopimuksen mukaan. Runsaasti Petjärven rantaviivaa. Hinta 126.000 € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Puustoa n. 0,5 ha on hinnaltaan 89.000 € ja Kirveslahden rannalla sijaitseva määräala n. Hp. 44.500 €/tarjous. 400 m, Punkaharjun taajamasta venepaikoille n. METSÄTILA, Kuusamo 122,95 ha. Tasaiset ja kasvavat maat. Kaksi upeaa rantarakennuspaikkaa Punkaharjun Särkilahdessa, Särkilahdenselän rannalla. Helpompaa metsän omistamista! Myydään tilaan 989-407-8-85 (Kivistö) liittyvät osuudet Pohjanmaan yhteismetsään. Päärakennus remontoitu 2008, aittarakennus rakennettu 2009 ja kesäkeittiö 2008. METSÄTAITOKISAT TALVI 2018 Kilpailukalenteri löytyy Suomen Metsäurheiluliiton kotisivuilta osoitteesta www.helsinki.fi/hyytiala/smul/ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄTAITOKILPAILU APURAHAT Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa TONTTI, Punkaharju, Särkilahti 0,9 ha. 200 m 3 . Saavutettavuus hyvä, Tammelantie kulkee tilan läpi. 12.000 €. Rakennusoikeutta 250 k-m 2 . METSÄTILA, Tervo 40,38 ha. Tilalle todennäköisesti 2 rantarakennuspaikkaa. Tarjouksen voi tehdä myös metsästä ilman yhteismetsäosuuksia
M ik ko Lö tjö ne n sätalousministeriön tilauksesta. Lisäksi oli kokeiltu eksoottisempia kasveja kuten magnolioita tai hevoskastanjoita. Kuusi suosituin juhlavuoden puu Metsätien kunnossapitoon on valmistunut työkalupakki, joka on vapaasti ladattavissa verkosta. Metsämiesten Säätiö on myöntänyt 15 stipendiä syyslukukaudella 2017 metsäalan opinnoista Helsingin yliopistossa valmistuneille opiskelijoille. Nimitys johtui alkuaikojen raaka-aineesta ja/tai sota-aikana käytetyistä puukorkeista. Vastaus VUOTTA Lieksan seurakunnassa avoinna metsäasiantuntijan toimi Tarkemmat tiedot: www.lieksanseurakunta.fi Kampanjan tavoitteena oli sadantuhannen puun istuttaminen. Tästä kuitenkin jäätiin selvästi. 050 30 99 717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 040 162 3991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 29 PILKKEITÄ / 18.1.2018 METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 050 436 9700 ilmoitukset@metsälehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 85. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. ”Seuraavaksi alamme rakentaa kunnossapidon työkalujemme ympärille helppokäyttöistä, toimintaympäristönsä järjestelmiin liitettävää palvelujärjestelmää, joka opastaa metsänomistajia, tiekuntia ja alan toimijoita metsäteiden kunnossapidon suunnittelussa ja toteutuksessa”, kertoo Ilppo Greis Tapio Oy:stä. 09 315?49?803 Eero Sala p. Muuttamalla maailmaa muutamme myös itseämme: kehitämme uusiutuvien materiaalien asiantuntemustamme täyttääksemme asiakkaittemme tarpeita ja ratkaistaksemme monia nykypäivän raaka-aineisiin liittyviä haasteita. Puiden joukossa oli paljon tammia ja erilaisia hedelmäpuita. Lisäksi kunnossapidon kilpailuttamisen avuksi on kehitetty laatupisteytysmenettely, joka helpottaa tarjousten vertailua. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Suosituin istutettu puu oli kuusi, niitä oli noin neljännes kaikista kampanjassa istutetuista puista. Lue lisää ja hae tehtävää 26.1.2018 mennessä osoitteessa www.storaenso.com/careers/ Lisätietoja tehtävästä antavat: Ostopäällikkö Juha Sipinen: juha.sipinen@storaenso.com & 040 0150 804 Aluejohtaja Antti Partanen: antti.partanen@storaenso.com & 040 0671 284 Tavoitteemme on korvata uusiutumattomat materiaalit innovoimalla ja kehittämällä uusia tuotteita ja palveluja, jotka perustuvat puuhun ja muihin uusiutuviin materiaaleihin. 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. Ilmainen neuvontapaketti löytyy osoitteesta tapio.fi/julkaisut-ja-raportit/metsatien-kunnossapito-oppaat. Pakin opasja neuvontamateriaalit on tuotettu maaja metOpastusta metsätien kunnostukseen Uusi kunnossapidon opaspaketti sopii niin metsänomistajille kuin tienpidon ammattilaisillekin. Tarkoitus oli istuttaa puita minkä tahansa juhlan kunniaksi – istutuksilla juhlistettiin muun muassa puistojen avajaisia, juhlametsän istutuksia ja syntymäpäiviä. Liity joukkoomme. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Metsäteiden merkitys metsien käytössä on korostunut viime vuosina vaikeiden säiden takia. Stora Enso on uusiutuvien pakkaus-, biomateriaali-, puurakennuselementtija paperiratkaisujen johtava maailmanlaajuinen toimittaja, jolla on noin 26 000 työntekijää 35 maassa. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Myöntämisperusteena ovat hyvä opiskelumenestys, ammattiosaaminen sekä rehdin ja luotettavan metsämieshengen luominen. Metsäasiantuntija Haemme metsäasiantuntijaa vakituiseen työsuhteeseen, Itä-Suomen hankinta-alueelle, Jyväskylän tiimiin, Viitasaaren toimiston ostoalueelle. METSÄLEHTI Tule muuttamaan maailmaa. Ohjeet sopivat niin metsänomistajille kuin tiekuntien ja tienpidon ammattilaisille. 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Stipendin arvo on 300 euroa. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. storaenso.com/careers. Metsälehden julkaisija Metsäkustannus Oy on Tapio Oy:n tytäryhtiö. Odotamme sinulta soveltuvaa metsäalan koulutusta ja riittävää työkokemusta. Mari Anttila, metsänhoitotiede Sini Arnkil, metsien hoito ja käyttö Yun Cheng, metsäekonomia Iikka Haikarainen, metsien kasvu ja tuotos Tiina Heikkinen, soiden ekologia ja suometsätiede Annaleena Hytönen, riistaeläintiede Vesa Järvinen, metsäsuunnittelu Jyrki-Pekko Kinnunen, logistiikka ja metsäteknologia Marja Kurkela, kaupunkimetsien hoito ja käyttö Mikko Räsänen, metsäekonomia ja markkinointi Kira Ryhti, metsäteknologia Riikka Sirviö, trooppinen metsänhoito Erik Stewart, metsäpatologia Tiina Törmänen, metsämaatiede Lauri Vuosalmi, puuteknologia Stipendejä valmistuneille 2) Pöytäviinaa. 09 315 49 844 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. Näiden joukosta erottui erityisesti sinikuusi. Lisäksi edellytämme hyvää asiakastyötaitoa sujuvalla kirjallisella ja suullisella suomen kielellä. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Pakkiin kuuluu muun muassa opas metsätien kunnossapitoon, metsätien kuntokartoitusmenettely, ohjeet metsätien rakentamisen omavalvontaan sekä ohjeita kunnossapitotöiden urakointiin. Tunnistitko itsesi. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 359 (LT/16) Lukijoita 147 000 (KMT/16–17) Painopaikka Punamusta, Joensuu PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN Puutarhaliiton Istuta juhlavuoden puu -kampanja innosti yli 2 000 juhlapuun istutukseen viime vuonna. You are the opportunity. Keskeisiä työtehtäviäsi ovat oston suunnittelu, puukaupan ja metsäpalveluiden markkinointi, metsäneuvonta, puukaupan teko ja metsäpalveluiden myynti. Vaikka tuotepaketti on tässä muodossa valmis, kehitystyö jatkuu. Samalla muutut myös itse
Hienoa kiertobiotaloutta, sanoisin. Kalifornian leppoisassa auringossa puu menestyy merenpinnantasosta pitkälti yli kahden kilometrin korkeuteen. Kaliforniantorreian nykykohtalosta ei ole vielä ennätetty esittää tieteellisesti luotettavia arvioita. Oksat ja neulaset muistuttavat hieman jalokuusien (Abies spp.) vastaavia versoja. Puistoja koristekäyttöön puuta on istutettu myös Amerikan ulkopuolelle. Sahatukin matkassa lukija pääsee seuraamaan purouittoa, eikä kirjoittaja säästä sanojaan ylistäessään uittomiesten taitoja. METSÄNHOITOYHDISTYS PYHÄ-KALA Metsätalousinsinööri MAUNU KILPIVAARA , 32, Kuusamosta on valittu Kalaja Pyhäjokilaaksoissa toimivan Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan uudeksi johtajaksi. Huvittavana yksityiskohtana voi mainita, että myös valvontakomissio puuttui kirjan sisältöön 1940-luvulla, ja oppilaat joutuivat sensuroimaan oppikirjansa itse yliviivaamalla valvontakomission mielestä sopimattoman tekstin, koska uutta painosta ei ehditty heti ottaa. Kalifornian energiakomission loppuraportin kannessa vuodelta 2008 komeilee silloisen kuvernööri Arnold Schwarzeneggerin nimi. Ensimmäinen painos Maamme kirjasta ilmestyi vuonna 1875, ja minun hyllyssäni majaileva painos vuonna 1944. Metsää koskevassa luvussa Topelius muistuttaa, ettei yksikään maa tarvitse metsäänsä enemmän kuin Suomi mutta varoittaa, että Suomen kansa pitelee metsäänsä kevytmielisesti. RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Hänen erikoisalaansa ovat metsätilojen arvon määritys, hakkuiden optimointi ja suunnittelu. Kunniansa saavat kuulla niin kaskenkaatajat, kerppujen kerääjät kuin propsinja tukinhakkaajat. Vielä 1800-luvulla kaliforniantorreia venyi jopa 30 metrin mittaiseksi. TOPELIUS KRITISOI KAPITALISMIA ja metsätaloutta ja puolusti naisten oikeuksia. Terminaattori metsänvartijana Tuoreen arvion mukaan metsäpalot tuhosivat loppuvuodesta 2017 yli satatuhatta hehtaaria Etelä-Kalifornian metsäja maa-alaa. Vihonen on toiminut Arvometsän palveluksessa vuodesta 2014 yrityksen perustamisesta lähtien. Kaliforniantorreia on saanut latinankielisen nimensä amerikkalaisen kasvitieteiliKalifornian paahtuvat pähkinäkuuset Vielä 1800-luvulla kaliforniatorreia saattoi kasvaa 30-metriseksi. Aikain saatossa Maamme kirjaa on ajanmukaistettu, ja sen sisältöön ovat vaikuttaneet myös eri aikakausien aatteelliset virtaukset. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Nykyinen johtaja JUHA RAUTAKOSKI siirtyy kesällä eläkkeelle. Kilpivaara on toiminut aiemmin metsänhoitoyhdistyksen energianeuvojana Kuusamossa, Vapo Oy:n puunhankinnan ja logistiikan tehtävissä Rovaniemellä sekä viimeiset puolenkymmentä vuotta Metsänhoitoyhdistys Kuusamon toiminnanjohtajana.Hän aloittaa uudessa toimessaan maaliskuussa. Vuoden 1944 Maamme kirja kertoo metsästä, metsätaloudesta ja metsäteollisuudesta viidessä luvussa: Metsä, Retki hakkausalalle, Sahatukin matkassa, Selluloosan ja paperin valmistus sekä Kulovalkea. SAKARI TOPELIUKSEN SYNTYMÄSTÄ tuli kuluneeksi 200 vuotta viime sunnuntaina. Suurimmaksi katoalueeksi ennusKaliforniantorreian neulaset levittäytyvät kampamaisesti verson molemmille puolille. Hän intoutuukin ylistämään maailman parasta metsätyömiestä, joka on suomalainen. Maamme kirja jän John Torreyn mukaan, joka kuvasi lajin tieteelle vuonna 1854. Kaliforniantorreia (Torreya californica) – jota myös kalifornianpähkinäkuuseksi kutsutaan – kuuluu marjakuusikasveihin ja on heimonsa suurikokoisin puulaji. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Oletettavasti puu oli tosin ollut tunnettu alkuperäisasukkaiden keskuudessa jo huomattavasti aiemmin. Taura toiminut aiemmin Metsäkeskuksessa Metsäbiotaloutta kestävästi Pirkanmaalla -hankkeen projektipäällikkönä.. NIMITYKSET Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Hankkeen päätavoite on Pirkanmaan maakunnan puun kaukokuljetusten ja –korjuun infrastruktuurin kehittäminen. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. ARVOMETSÄ OY Arvometsä Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty KTK ALEKSI VIHONEN . Pariisin ilmastosopimuksesta hän totesi viime joulukuussa, että ”vain yksi mies on sanoutunut siitä irti”. Kalifornian olosuhteissa on arvioitu kestävän vähintään viisi vuotta, ennen kuin metsien pintakasvillisuus on edes auttavasti toipunut palosta. Samalla hän kiinnittää huomiota myös miesten ja hevosten yhdennäköisyyteen: molemmat ovat pieniä sekä sitkeitä ja talvisella työmaalla molempien naamavärkki on yhtä paljon huurussa. HAKKAUSALALLA TOPELIUS NÄKEE, kuinka taitavasti metsätyömiehet ja hevoset työnsä tekevät. SUOMEN METSÄKESKUS Pirkanmaan metsälogistiikka -hankkeen projektipäälliköksi on nimitetty metsätalousinsinööri TEUVO TAURA . 30 18.1.2018 / PILKKEITÄ tettiin juuri eteläosien metsäpaloherkkiä alueita. Tavoilleen uskollisena voimamies on viestittänyt Facebook-tilillään, ettei välitä tuon taivaallista, jos muut ovat eri mieltä hänen kanssaan ilmastonmuutosasioista. Eikä hän tarkoittanut itseään, vaan maansa presidenttiä. Vaikka kaliforniantorreian runko voi saavuttaa jopa metrin paksuuden, puun metsätaloudellinen merkitys on vaatimaton. Taannoisessa Kalifornian yliopiston johtamassa ilmastonmuutoksen kasvillisuusvaikutuksia mallittavassa projektissa arvioitiin muun muassa kaliforniantorreian taantuvan merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Yhteensä Maamme kirjaa on julkaistu ruotsiksi ja suomeksi ilmeisesti noin satana painoksena. Hiljattain puulaji on joutunut kärvistelemään jättimäisten metsäpalojen loimussa sekä pinnistelemään rankkasateiden, tulvien ja mutavyöryjen lomassa. Neulasia murskattaessa haju on kuitenkin epämiellyttävä ja kaukana jalokuusten pihkantuoksusta. NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat KALIFORNIAN kukkuloilla kasvaa havupuulaji, jonka luontainen levinneisyysalue on vuosien saatossa kutistunut pieniksi pirstaleiksi ympäri osavaltiota. Puuston osalta toipumisaika on luonnollisesti suurempi. Kalifornian metsien tulevaisuudesta huolestunut Arnold nimitettiin neljä vuotta sitten myös U.S. Puun tulitikunmittaiset neulaset levittäytyvät kampamaisesti verson molemmille puolille. Sen kunniaksi kaivoin kirjahyllystä "Maamme kirjan", jota käytettiin kansakoulujen oppikirjana vielä 1940-luvulla. Lopuksi kuitenkin näkymät kirkastuvat, koska koululapset ja rippikoulunuoret ovat alkaneet istuttaa metsiä, minkä kauniin tavan toivotaan leviävän koko Suomeen. Suurimmat puuyksilöt ovat sittemmin vähentyneet hakkuiden ja metsäpalojen tuoksinassa, ja nykyolosuhteissa puu jää yleensä lyhyemmäksi. Ei kuitenkaan enää. Lopulta tukit päätyvät sahalle, jossa toiminnat ovat 1940-luvulla jo pitkälti automatisoituja Purut ja särmät käytetään energiaksi omassa polttolaitoksessa tai raaka-aineeksi sahan yhteyteen perustetussa selluloosatai puujauhotehtaassa. Forest Servicen kunniametsänvartijaksi. Hän oli siis oman aikansa punavihreä feministi, vaikka leipätyönään sanomalehtimiesuran jälkeen hoiti historian professorin virkaa Helsingin yliopistossa ja oli joitakin vuosia jopa rehtorina. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on Punaisessa kirjassaan luokitellut lajin vaarantuneeksi, ”johon kohdistuu suuri uhka hävitä luonnosta keskipitkällä aikavälillä”. Kansa kutsuukin torreiaa myös ”haisevaksi muskottipähkinäksi” tai ”haisuseetriksi”. Viime päivien ennätykselliset rankkasateet ovat lisäksi huuhtoneet metsäpalojen korventamaa maa-ainesta pitkälti pois entisiltä puustoalueilta. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Hän pahoittelee myös metsäpalojen laajuutta ja tuhovoimaa
Metsäristikko 21, oikea ratkaisu • Ohjeet metsäveroilmoituksen täyttämiseen • Miten hyvin metsätalous tuottaa. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 31 PILKKEITÄ / 18.1.2018 METSÄRISTIKKO 1 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 1. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäristikosta 21 on arvottu seuraaville kolmelle: Milla Långvik, Pinsiö, Arto Uusihonko, Honkajoki ja Pekka Vuorela, Huttula. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti Ar i Ko m ul ai ne n TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 1.2.2018 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . HELMIKUUTA. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. • 20 kysymystä kannattavuudesta • Pikatestissä karvapohjasukset • Matkalla metsänomistajaksi • Kiinteistötermit tutuksi. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 1”
C M Y CM MY CY CMY K 1s-metsalehti-final.pdf 1 12.1.2018 10.24