Metsälehti 1/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

NRO 1 . TAMMIKUUTA 2022 . TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 . NRO 18 Ladyforest-ryhmä tasapainottaa julkisuuden luomaa kuvaa metsänomistajuudesta. PERUSTETTU VUONNA 1933 9042_.indd 1 15.1.2022 11.31. Sivut 20–21 METSÄSTÄ SOMESSA PERJANTAINA 21
Metsälehti 90. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta, Joensuu 9043_.indd 2 15.1.2022 13.57. Viime vuonna laitos poltti metsähakkeesta ja teollisuuden sivuvirroista koostuvaa puuraaka-ainetta kaikkiaan reilut 220 000 kiintokuutiometriä turpeen lisäksi. Vaikeuskerrointa lisää, että polttoainetarpeen ennakointi on vaikeaa. Suurimmat haasteet ovat metsäenergian toimittajien resurssit ja kotimaisen metsäenergian riittävyys. Puulogistiikan pitäisi toimia vähintään yhtä jouhevasti kuin turvetoimitusten. ”Syksyn aikana poltimme 70 prosenttia puuta ja 30 prosenttia turvetta, kun käyttökeskiarvo on ollut aiemmin päinvastainen”, Ahokangas kertoo. Kuva: Sami Karppinen. Vuosi sitten ENERGIAPUUSTA UHKAA TULLA PULA Kylmä alkutalvi ja polttoturpeen alasajo laittavat metsäenergian toimitusketjut koetukselle. SAMI KARPPINEN, TEKSTI ESKO KESKI-VÄHÄLÄ, KUVA SUUREN voimalaitoksen polttoainepäällikön työssä on riittänyt alkutalvesta haasteita. Samaan aikaan polttoaineiden suhteessa on tapahtunut nopea täyskäännös. Tilanne laittaa metsäenergian toimitusketjujen joustavuuden täysin uudenlaiselle koetukselle. PERUSTETTU VUONNA 1933 Päivi Korhonen (vas.) vieraili Heli Välimäen talvisella raivuusavotalla Lammilla. NRO 1 . ”Tila ei yksinkertaisesti riitä. LOKAKUUTA 2021 . Taipuuko puu turpeen rooliin. Sivut 20–21 METSÄSTÄ SOMESSA PERJANTAINA 21. Oma lukunsa kokonaisuudessa on ollut nopeasti noussut sähkön hinta”, kertoo Kokkolan Energia Oy:n polttoainepäällikkö Petri Ahokangas. Puuta ei voi voimalaitoksen kentälle varastoida rajattomasti. Nyt nähdään, miten puu tähän taipuu”, kuvailee Ahokangas. NRO 18 Ladyforest-ryhmä tasapainottaa julkisuuden luomaa kuvaa metsänomistajuudesta. TAMMIKUUTA 2022 . ”Olemme ajaneet voimalaitosta koko syksyn neljänneksen kovempaa kuin vuosi sitten, jolloin syksy oli todella leuto. Ja jos tuleekin leuto talvi, hakkeet pahimmassa tapauksessa palavat varastokasaan. Raaka-aineen toimittajien olisikin pystyttävä lisäämään tai supistamaan toimituksia tarvittaessa nopeasti ja joustavasti. Erityisen leutojen talvien jälkeen on nähty yllättäen lähes ”vanhanajan” syystalvi, kun pakkaset alkoivat jo lokakuulla. AJANKOHTAINEN / UUTISET 21.1.2022 2 Metsälehti.fi UUTISET Metsä Group ostaa lisää hankintapuuta ›› 6–7 EU aktivoitui metsäasioissa ›› 8–10 METSÄSTÄ Lähi-Tapiolalla kovat tavoitteet ›› 22 Tyvitukki kertoo kasvatustavan ›› 23 Avahakkuun välttäminen ei kannattanut ›› 24 PILKKEITÄ Tuulihaukka ei hävinnytkään ›› 28 Siperian puu kestää kylmää ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7
Toki jos kylmä talvi jatkuu maaliskuulle, metsäenergian laadusta joudutaan mahdollisesti tinkimään.” Turve on veron ja päästöoikeuden hinnan noustessa muuttunut voimalaitoksille nopeasti puuta huonommin kannattavaksi polttoaineeksi. Jos puun laadussa tai määrässä on talvella ongelmia, turpeella on mahdollisuus säätää tuotantoa”, Mikkola kuvailee. UUTISET 21.1.2022 Metsälehti.fi 3 hakkurit olivat vuodenvaihteessa puomi suorana, nyt on paahdettu täysillä jo pitkään. ”Kuitupuuta pienemmän energiarangan potentiaali turpeen korvaajana on melko vähäinen.” Alueellisesti epätasapaino metsähakkeen hankintapotentiaalissa on kuitenkin suuri. Nyt tilasin kentälle hätäavuksi kunnon rankaa, jota haketetaan pihassa parhaillaan”, kertoo Ahokangas vuodenvaihteen välipäivinä. Hakkuiden lisääntyessä energiapuuta kertyisi Anttilan mukaan nykyistä enemmän sekä harvennuksilta että hakkuutähteistä eli latvusmassasta. Aikataulutukset ja varakapasiteetin järjestäminen esimerkiksi huoltojen ajaksi tuovat haasteita työhön”, kuvailee haketuspalveluita Keski-Suomessa tarjoavan Konnekuljetuksen toimitusjohtaja Mika Liimatainen. Asiakaskohtaisia eroja tilanteeseen varautumisessa esimerkiksi terminaalien osalta on paljon. Paine energiapuun tuontiin ja kuitupuun ohjaamiselle polttoon on monella alueella merkittävä. Kasvu tasaantunut Metsähakkeen käyttö puupolttoaineena 2000-luvulla, miljoonaa kuutiota Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s 2 4 6 8 10 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 9043_.indd 3 15.1.2022 13.57. ”Puun osuus on meillä noin 70 prosenttia polttoaineesta. Kysyntä on jo nyt paikoin kotimaista tarjontaa suurempaa Pohjanmaan rannikolla ja Etelä-Suomessa. ”Se edellyttäisi nykyistä suurempaa aktiivisuutta hakkuissa”, arvioi erikoistutkija Perttu Anttila Luonnonvarakeskuksesta. RANNIKOLLA NIUKKUUTTA METSÄHAKKEESTA ”Talvihan on vasta alussa. Noin 1,7 terawattituntia energiaa tuottavan Alvan tavoitteena on irtautua turpeesta lopullisesti viimeistään vuonna 2030. ”Puun tarve on ollut perussuunnitelmaa korkeampi, mutta olemme varautuneet tilanteeseen toimittajien sopimustoleranssein sekä yksittäisillä lisähankinnoilla. ”Mutta kuivaa metsäenergiaa ei varmaan yleisesti ottaen ole liikoja kellään varastossa”, Liimatainen sanoo. ”Jalostuskelpoisen puun polttamisen kieltämistä on esitetty eri keskusteluissa. Hän arvioi, että mikäli talvi jatkuu kylmänä, hyvälaatuisesta kuivasta metsäenergiasta tulee tänä talvena laajalti pulaa. Sen verran palaa metsäenergiaa hänen laitoksessaan vuorokaudessa. ENERGIAPUUSTA UHKAA TULLA PULA ”Pienpuulla tai varsinkaan hakkuutähteillä ei voida täysin korvata turvetta kuin juhlapuheissa.” Petri Ahokangas tarkastelee energiapuukasaa, jossa on tuhat kiintokuutiota energiarankaa. ”Työtä on paljon ja olemme lisänneet resursseja tälle talvelle. ”Tosin kädestä suuhun mennään. Ainakaan täällä Keski-Pohjanmaalla pienpuulla tai varsinkaan hakkuutähteillä ei voida korvata turvetta täysin muuta kuin juhlapuheissa.” Turve tasapainottaa toistaiseksi Jyväskylässä ja Viitasaarella lämpöä ja sähköä tuottavan Alva-yhtiön kehitysjohtaja Tiina Mikkola on arvioissaan varovaisempi. Jos turve korvattaisiin metsähakkeella sataprosenttisesti, tarkoittaisi tämä nykyisen metsähakemäärän tuplaamista 7,6 miljoonan kuutiometrin tasosta lähelle 16 miljoonaa kuutiometriä. Kuivaa puuta tarvitaan paukkupakkasilla Petri Ahokankaan mukaan alkutalvi kasvavan puunkäytön tahdissa on sujunut toistaiseksi hyvin. Lisäksi kuluu kuorta, purua, turvetta sekä teollisuuden hukkalämpöä. ”Metsähakkeen kysyntä lisääntyy eniten siellä, missä turvetta käytetään nyt paljon”, Anttila kiteyttää. SAMI KARPPINEN LUONNONVARAKESKUS arvioi viime keväänä maaja metsätalousministeriön tilaamassa raportissa, että vähintään puolet vuonna 2019 käytetyn turpeen määrästä voitaisiin korvata jatkossa kotimaisella metsähakkeella. Helmikuun paukkupakkasilla kosteat sahojen sivutuotteet eivät riitä tuottamaan tarpeeksi tehoja, vaan sekaan tarvitaan kuivaa tavaraa.” Kuuma kysymys tuleekin olemaan, millaista puuta voimalaitoksissa tulevaisuudessa poltetaan, ja mistä se löytyy. ”Kunnon rangalla” Ahokangas tarkoittaa kuitupuuta
TI IA PU UK IL A LYHYET JUSSI COLLIN SUOMEN metsäkeskus maksoi viime vuonna kemeratukia yhteensä runsaat 42 miljoonaa euroa. Hirvikorvauksia maksettiin 1,3 miljoonaa euroa, mikä on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Uudistuksen seurauksena Metsäkeskuksessa on auki useita paikkoja. Viime vuoden kemerabudjetista käyttämättä jäi 16,5 miljoonaa euroa eli runsas neljännes koko potista. Molemmat lisäävät kirjanpainajatuhojen vaaraa. Sillä metsitettiin 121 hehtaaria. Hoitoala nousi 4 400 hehtaariin. Tuulenkaatojen korjuuta hän painottaa. Harvennus paljastaa kuusten runkoja, mikä lisää kirjanpainajien kiinnostusta. AJASSA 21.1.2022 4 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ RUOTSIN arvostetuimpiin metsänhoidon asiantuntijoihin lukeutuvan professori Göran Örlanderin selvityksen mukaan kirjanpainajatuhojen riski kasvaa, kun puiden ikä ylittää 60 vuotta ja rinnankorkeusläpimitta ylittää 20–25 senttiä. Asiakkaiden palvelun parantamiseksi perustetaan uusi viestintään ja asiakkuuksiin keskittyvä palvelu. ”Esimerkiksi Etelä-Ruotsissa 37 prosenttia kuusikoista on tällaisia”, Örlander täsmentää. lenkaan”, hän sanoo. Ruotsin maatalouskorkeakoulun metsänhoidon professorina toiminut Örlander suosittaa kuusikoiden kiertoaikojen lyhentämistä riskialueilla. Uutena korvauksena viime vuonna tuli joutoalueiden metsitystuki, jota maksettiin 174 000 euroa. Se on noin kahdeksan miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Kemerasta runsas neljännes jäi käyttämättä viime vuonna Tukien käyttö väheni edellisvuodesta selvästi. Luonnonvarakeskuksessa kirjanpainajia tutkivan Tiina Yliojan mukaan yllättävä ruotsalaishavainto johtuu siitä, että kirjanpainajien erittämän houkutusferomonin teho kasvaa, kun isäntäpuuksi kelpaamattoman koivun tuoksu ohjaa tuholaiset kohti kuusia. JORDAN EHDOLLA STORA ENSON HALLITUKSEEN Stora Enson hallitukseen on ehdolla Metsä Groupin pääjohtajana pitkään toiminut vuorineuvos Kari Jordan. Näin suurta pudotusta ei viimeisen kymmenen vuoden aikana ole nähty. Jos riski ilmastonmuutoksen vuoksi pahenee, kiertoaika tulisi lyhentää reiluun 50 vuoteen.” Örlanderilla on toinenkin neuvo kirjanpainajien kurissa pitämiseen. Siinä kasvua edellisvuoteen tuli runsas miljoona euroa. Tilakauppojen markkina-arvo oli 235 miljoonaa euroa. Käyttö voidaan lopettaa, kun uusi haketta ja teollisuuden sivutuotteita käyttävä Naistenlahti 3 -voimalaitos otetaan ensi vuonna käyttöön. METSÄKIINTEISTÖJEN HINNOISSA KYMMENEN PROSENTIN NOUSU Viime vuonna Suomessa tehtiin kaupat yhteensä 1 953 julkisessa myynnissä olleesta yli 10 hehtaarin metsäkiinteistöstä, Suomen Sijoitusmetsät Oy kertoo. Lisäksi luonnonhoitotukea maksettiin lähes 10 miljoonaa euroa. Myytyjen tilojen määrä nousi edellisvuodesta vain prosentin. ”Erään väitöskirjatutkimuksen mukaan enintään 25 prosentin koivusekoitus jopa lisäsi kirjanpainajatuhoja. Koko maan osalta metsätilojen markkinahintaindeksi nousi 10,8 prosenttia. Metsäteiden tekemiseen meni viime vuonna vajaat viisi miljoonaa euroa, suometsien hoitoon runsaat kaksi miljoonaa euroa ja terveyslannoitukseen liki 1,5 miljoonaa euroa. METSÄKESKUS UUDISTUU JA PESTAA UUSIA JOHTAJIA Suomen metsäkeskuksessa on käynnissä organisaatiouudistus. Tuulenkaatojen korjuuta Örlander tehostaisi. Eniten tukea meni nuoren metsän hoitotöihin, liki 34 miljoonaa euroa, mikä on noin 6 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. ”Kyse on vain yhdestä tutkimuksesta, jossa tämä on havaittu, joten vielä ei ehkä kannata tehdä johtopäätöksiä.” Ruotsalaisprofessori Göran Örlander ei harventaisi yli 20-metrisiä, kuusivaltaisia metsiä lainkaan. Alun perin tarkoitus oli lopettaa turpeen käyttö lämmöntuotannossa vuoteen 2030 mennessä, mutta käyttö loppuukin jo ensi vuoden aikana, Tampereen Sähkölaitokselta kerrotaan. Hallituksen nimityksestä päättää maaliskuussa kokoontuva Stora Enson yhtiökokous. METSÄHAKE KORVAA TURPEEN TAMPEREELLA Tampereella luovutaan turpeen käytöstä ennakoitua aiemmin. Haussa on muun muassa yhteysjohtaja sekä viestintäja asiakkuusjohtaja. Nuorten metsien hoitoala jäi 129 000 hehtaariin, mikä on noin 27 000 hehtaaria vähemmän kuin edellisvuonna. Toisaalta meillä on tutkimuksia, joiden mukaan hieman suurempi koivun osuus olisi vähentänyt riskiä”, Örlander sanoo. Sen seurauksena nykyinen aluejako muuttuu: nykyisestä viidestä palvelualueesta muodostetaan neljä. Tällä hetkellä kuusikoiden paras uudistamisikä olisi 60 vuotta. ”Kirjanpainajan tuhojen kurissa pitämiseksi 95 prosenttia kaatuneista puista pitäisi kyetä korjaamaan viipymättä.” Koivusekoituksen vaikutus epäselvä Örlanderin mukaan on epäselvää, suojaavatko koivusekapuut kuusikkoa kirjanpainajatuhoilta. 9044_.indd 4 15.1.2022 11.44. ”Nykyisin Etelä-Ruotsin kuusikot päätehakataan keskimäärin 85-vuotiaina ja Saksassa yli satavuotiaina. ”Yli 20-metrisiä, kuusivaltaisia metsiä ei pitäisi harventaa olIkä altistaa kuusikot kirjanpainajalle Ruotsalaisprofessori tehostaisi tuulenkaatojen korjuuta osana taistelua kirjanpainajaa vastaan. Lisäksi tuulenkaatojen riski kasvaa, ja myös juurikääpäsieni leviää varttuneita kuusikoita harvennettaessa. Muutoin yhtiön hallitus säilyisi nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaan pääosin ennallaan. Jordan toimi Metsä Groupin pääjohtajana vuosina 2006?2018 ja Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjohtajana vuosina 2004?2017
Uutista analysoimaan kutsuttiin Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio. HS 17.12) Samana päivänä valmistuivat VMI-ryhmän tarkistuslaskelmat. MIKKO RIIKILÄ miltei sensaatiomaista, jos kartoille sattuneita metsiä ei hakattaisi. Palo lähti liikkeelle viime heinäkuun lopulla Kalajoen Rautiossa sijaitsevalta työmaalta. SAMALLA VIIKOLLA YLE julkisti ison jutun ”Luontokato metsissämme” (15.12). Viime vuoden lopulla olisi tarjolla ollut muitakin metsäuutisia faktojen tarkistajille. Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Raisa Mäkipää twiittasi löytäneensä valtakunnan metsien inventoinnin aineistoista todisteet neitseellisten soiden ojitusten jatkumisesta. Esimerkiksi Metsälehdellä oli tieto tarkistuslaskelmien aloittamisesta jo edellisellä viikolla. Havainto perustui kartta-analyysiin, jossa päätehakkuita koskevia metsänkäyttöilmoituksia verrattiin Suomen ympäristökeskuksen metsävaratiedoista koostaman Zonation-analyysin löydöksiin. (Eikö tämä lopu ikinä. Yle otsikoi verkkouutisensa (16.12.) dramaattisesti: ”Metsien kasvu kääntyy laskuun, eikä kukaan tunnu tietävän miksi” . Siinä ”osoitettiin”, että iso osa avohakkuista kohdistuu luonnontilaisiin tai sen kaltaisiin metsiin. Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston professorit Annika Kangas ja Lauri Mehtätalo, kummatkin metsävarojen kaukokartoituksen huippuosaajia, ovat tyrmänneet Zonation-analyysin toimivuuden lahopuuston määrän ennustamisessa. Kankaan ja Mehtätalon artikkeli Zonation-kartoituksen rajoitteista julkaistiin syyskuussa Metsätieteen aikauskirjassa. Hän luonnehti tietoa ”yllättäväksi.” Metsälehden lokakuisessa uutisessa Luken asiantuntijat totesivat kasvun aleneman johtuvan muun muassa siitä, että Pohjois-Suomen suuret männikköikäluokat ovat varttumassa ohi nopeimman kasvuvaiheensa. Metsien vanhenemista aiheutuva kasvun taantuma kyllä korjautuu nopeasti, jos valtamedia jatkaa rummustaan. Heidän mukaansa analyysi perustuu ensisijaisesti puuston keskiläpimittaan, eli punaista räpsähtää kartalle, kun puusto on riittävän järeää. Asian pääkäsittely järjestetään myöhemmin tarkentuvana ajankohtana Oulun käräjäoikeuden Ylivieskan istuntopaikassa. Syyte on nostettu yleisvaaran tuottamisesta. Esitutkinnassa epäilty on kiistänyt syyllistyneensä asiassa rikokseen. Tutustu nyt uuteen KESLA 326T -kuormaimeen ja vaikutu! 9044_.indd 5 15.1.2022 11.44. JOULUKUUN UUTISTARJONTAANSA Yle mahdutti vielä uudelleen lämmitetyn jutun valtakunnan metsien inventoinnin toteamasta metsien kasvun alentumisesta 2010-luvulla. Alun perin Lepän lausunto julkaistiin Ylessä. Luulisi, että VMI-tutkija Kari Korhosta haastatellut HS:n toimittajakin olisi ollut tästä tietoinen. Siksi olemmekin panostaneet kuormaintemme voimakkuuteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen. Asia uutisoitiin isosti. Metsäpalossa tuhoutui noin 227 hehtaaria metsää. Tällä menolla entistä useampi metsänomistaja pistää säästömetsänsä lappeelleen vanhimmasta päästä alkaen. Haastehakemus on toimitettu Oulun käräjäoikeudelle. Zonation-analyysissa korostetaan erityisesti lahopuun oletettua määrää. AJASSA 21.1.2022 Metsälehti.fi 5 HELSINGIN SANOMIEN faktantarkistajat iskivät viipymättä, kun maaja metsätalousministeri Jari Leppä rinnasti avohakkuiden ja metsäpalojen ekologiset vaikutukset (18.12.2021). Sama VMI-uuJUSSI COLLIN SYYTTÄJÄ on nostanut syytteen Kalajoen metsäpalosta yhtä Mutkalammin tuulipuiston työmaalla työskennellyttä henkilöä vastaan. Olisi siis EDISTYKSELLISIÄ VALEUUTISIA Totuus on tunnetusti sodan ensimmäinen uhri. UUTISANALYYSI tinen julkaistiin ensi kertaa lokakuussa. Ne osoittivat uudisojitusten todellisuudessa jäävän murto-osaan Mäkipään twiittaamasta. Taloudellisia vahinkoja aiheutui lukuisille asianomistajille, Kalajoen metsäpalo käräjäoikeuteen UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva www.kesla.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT: www.agcosuomi.fi Keslalla yrittäjä on kuningas. Näin näyttää olevan myös metsäsodassa
Peruskysyntää kuitenkin on, ja puulle on tarvetta jo ilmastonäkökulmastakin.” Puuntarve kasvussa Metsä Groupin puuntarve kasvaa lähiaikoina, kun Rauman saha ja Kemin biotuotetehdas käynnistyMETSÄTALOUDEN YTIMESSÄ Metsä Group kasvattaa hankintapuun ostojaan, kertoo yhtiön tuore puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Jani Riissanen. Tällä hetkellä Metsä Group ostaa vuosittain joitain miljoonia kuutioita hankintapuuta. Riissasen mukaan Rauman sahan ja Kemin biotuotetehtaan puuntarve on tarkoitus kattaa pääosin kotimaisella puulla. Rauman saha, jonka on tarkoitus käynnistyä vuoden loppupuolella, käyttää vuodessa noin 1,5 miljoonaa kuutiota mäntytukkia. Riissasella on takanaan parikymmentä vuotta Metsä Groupissa. Kemin biotuotetehdas, joka käynnistyy näillä näkymin ensi vuonna, kasvattaa Metsä Groupin vuotuista puuntarvetta 4,5 miljoonaa kuutiota. Yhtiön puuntarve kasvaa lähivuosina, kun Rauman saha ja Kemin biotuotetehdas käynnistyvät. ”Toisaalta oli hieman haikea jättää sahat, kun Rauman sahakin on melkein lähtenyt liikkeelle, mutta toisaalta on mukava tulla ikään kuin takaisin kotiin Metsä Forestin puolelle. Jatkossa sen ostomäärät kasvavat”, Riissanen ennakoi. vät. Sellaista buumia, joka sahapuolella nähtiin viime vuonna, ei tällä hetkellä ole. ”Suurin osa Kemin biotuotetehtaan käyttämästä puusta hankitaan Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta. ”Etsimme nyt sopivia hankin”Buumia, joka nähtiin sahoilla viime vuonna, ei nyt ole.” 9045_.indd 6 15.1.2022 12.06. Metsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Jani Riissanen ennakoi puukauppavuodesta hyvää. Ruotsista on tarkoitus hankkia vuosittain noin miljoona kuutiometriä.” Kemin biotuotetehtaan hankinta-alueelta korjattavat tukkipuut myydään lähtökohtaisesti paikallisille sahoille. Tarpeen ennakoidaan kasvavan ensi vuodesta lähtien. Alkaneesta puukauppavuodesta hän ennakoi hyvää. AJASSA / HAASTATTELU 21.1.2022 6 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT ”TÄMÄ ON vähän kuin paluu juurille.” Näin kuvailee urakehitystään Jani Riissanen, joka aloitti Metsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista vastaavana johtajana joulukuun alussa. ”Korona aiheuttaa epävarmuutta, mutta näkymät ovat siitä huolimatta varsin hyvät. Täällä ollaan ihan suomalaisen metsätalouden ytimessä”, Riissanen sanoo. Hän aloitti uransa puun kuljetukseen ja korjuuseen liittyvissä tehtävissä ja on viimeiset 15 vuotta työskennellyt mekaanisen metsäteollisuuden parissa – niistä viimeiset viisi vuotta Metsä Fibren sahaliiketoiminnan johtajana. Hankintapuu kiinnostaa Rauman saha näkyy Riissasen mukaan jo puukauppamäärissä, Kemin biotuotetehdas ei juurikaan. Varsinkin Kemissä Metsä Group toivoo kattavansa osan tehtaan puuntarpeesta hankintahakkaajien avulla. ”Hankintapuu on meillä ihan merkittävässä roolissa
KRITEERINI EIVÄT AUTOMAATTISESTI tarkoita, että niiden toteutuessa alueen metsien käyttö voitaisiin julistaa kestäväksi. Kun siihen yhdistetään digitaaliset palvelut, pystyy metsänomistaja seuraamaan prosessin kulkua tarkasti, vaikkei metsässä kävisikään.” Siihen Riissanen ei usko, että digitaaliset palvelut korvaisivat esimerkiksi metsänomistajien ja puunostajien tapaamiset kokonaan. Uskallan arvata ja myös toivoa, että ensimmäisten kaupasta ostamieni puuvaatteiden raaka-aine on peräisin tästä läheltä, kotimaisista metsistä. Puunostajan ja -jalostajan kannalta tämä on usein perinteistä tavaralajimenetelmää parempi vaihtoehto, sillä puiden katkontaa ei tarvitse lyödä lukkoon puukauppavaiheessa. ”Esimerkiksi avaimet käteen -palvelua on tarjottu metsänomistajille pitkään. Lajistosta ja luontotyypeistä saisi olla pitkältä ajalta tutkittua tietoa, mielellään useampi uhanalaisuuden arviointi toistettuna. Metsätalouden tulisi kuitenkin perustua alueen luonnonvaraisiin puulajeihin, jolloin luonnon monimuotoisuus on puuntuotannon metsissä mahdollisimman laajaa. 21.1.2022 Metsälehti.fi 7 JANI RIISSANEN . Metsien olisi syytä olla osaksi paikallisten ihmisten omistuksessa, jotta tuottoja jää sinne, missä hakkuut vaikuttavat ihmisten arkeen. FOSSIILISTEN HIILIPÄÄSTÖJEN MINIMOIMISEN rinnalla länsimaisten ihmisten tulisi suhtautua kriittisesti kuluttamiseen. ”EU:n osalta ilmassa on paljon kysymysmerkkejä. Kestävyyden tavoittelu on jatkuvaa kehittymistä. Käytössä pitäisi olla järjestelmiä, joilla tutkimustieto välittyy käytäntöön suosituksiksi ja toimintaohjeiksi. Uusi kolumnisti esitellään sivulla 34. Vesistöjen tilan tulee parantua. metsänhoitaja . Alueen metsien käyttöön ja monimuotoisuuteen liittyvän tutkimusja kehitystoiminnan haluaisin olevan aktiivista. Rohkenen kokemuksesta yleistää, että suuri osa suomalaisista varttuneista miehistä toimii tässä asiassa suunnannäyttäjinä. Esimerkiksi vaatteita olisi hyvä ostaa harvakseltaan ja pyrkiä pitämään kerran hankittuja mahdollisimman pitkään. Hiilensidonnan ja varastoinnin osalta haluan, että alueen metsien tilanne on pitkällä aikavälillä ylläpidettävissä ja ennustettavissa. Ihmisillä tulee olla vapaa oikeus liikkua metsissä, jolloin metsätalouden toiminta on läpinäkyvää. Metsissä liikkumista ruokkii niiden monikäyttöisyys. omistaa sen verran metsää, että pääsee metsätöihin ja metsälle sekä pysyy kiinni metsänomistajan arjessa tahakkaajia ja lähdemme sitten tekemään sopimuksia heidän kanssaan.” Pystykaupassa Metsä Group lanseeraa harvennusmetsiin järeysrunkohintaa. OLEN MIETTINYT KESTÄVYYSKRITEEREITÄ tuleville puuvaatteilleni. Riissasen mukaan myös metsänomistajat ovat olleet tyytyväisiä. Ne kytkeytyvät kuitenkin yhä tiiviisti perinteisiin palveluihin. ”Kyllä metsässäkin varmasti tavataan, mutta jos digitaalisten palveluiden avulla saadaan esimerkiksi tarkempia puustotietoja jo lähtökeskusteluun, voidaan metsässä keskittyä metsänomistajan tahtotilan hahmottamiseen.” Riissanen arvioi, että jatkossa palvelutarpeet painottuvat yhä enemmän myös luonnonhoitoon, tulevaisuudessa ehkä myös EU:n tavoitteiden täyttämiseen. työskennellyt Metsä Groupissa erilaisissa tehtävissä vuodesta 1998 . ”Näkisin, että järeysrunkohinnalla on edellytykset tulla merkittäväksi vaihtoehtoiseksi hinnoittelumenetelmäksi.” Palvelutarpeet muuttuvat Metsäpalveluissa painopiste on Riissasen mukaan digitaalisissa palveluissa. Siihen tarvitaan tiettyjä rakenteita ja sellaisten osalta Suomessa ollaan todella edistyksellisiä. Vapaa media tarvitaan ruokkimaan metsien käyttöä koskevaa kansalaiskeskustelua. Uutta pitää kuitenkin aika-ajoin hankkia, ja silloin on tärkeä katsoa kuitujen alkuperää. Hakkuiden haluaisin pääosin olevan koulutettujen ammattilaisten työtä. harrastaa hiihtoa, suunnistusta, hiihtosuunnistusta ja metsästystä . Puuvillan tuotannon ekologisista ja sosiaalisista vaikutuksista kertovat tekstit ovat karmaisevaa luettavaa. KESTÄVYYDEN KRITEERIT KOLUMNI 9045_.indd 7 15.1.2022 12.07. Havupuupohjaiset kuidut ovat huomattavasti houkuttelevampia, mutta jalanjälkensä on niilläkin. Minulle on tärkeää, että niiden raaka-aineeksi hankittavaa puuta korjataan muuttuneissa – ei luonnontilaisissa – ekosysteemeissä kasvavista metsistä. asuu Espoossa, kotoisin Joensuusta . Siinä harvennettavat puut myydään kokonaisina runkoina ja puista maksettava kuutiohinta määräytyy puuston keskijäreyden mukaan. Metsätalouden käytössä oleville alueille tulee olla määriteltyinä mittarit sekä tavoitteet taantuneen eliöstön elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Alueen kansalaisilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa metsien käytön sääntelyyn demokratian keinoilla. Suojelualueverkoston kehittämiselle ja elinympäristöjen ennallistamiselle on oltava suunnitelma ja resurssit järjestettyinä. Metsävaroista ja merkittävistä luontoarvoista tulisi olla tarkka, ajantasainen ja kattava paikkatieto julkisesti saatavilla. 48-vuotias . Metsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja . METSIEN KÄYTTÖÖN JA LUONNONSUOJELUUN liittyvä lainsäädäntö sekä valvonta ovat tärkeitä. Tässä vaiheessa on vaikea ottaa kantaa vaikutuksiin, joita puukaupalle tai metsäpalveluille mahdollisesti aiheutuu.” KUKA. AJASSA Lauri Saaristo KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE JOHTAVANA ASIANTUNTIJANA TAPIO OY:SSÄ. vaimo ja kolme lasta
21.1.2022 8 Metsälehti.fi AJASSA BRYSSELISTÄ TUULEE JA MUTKIKKAAKSI MENEE 9046_.indd 8 15.1.2022 12.09
21.1.2022 Metsälehti.fi 9 AJASSA MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI TIMO TOIVANEN, PIIRROS B rysselistä tulvii direktiiviä, asetusta ja strategiaa: taksonomia osat 1 ja 2, biodiversiteettistrategia, metsästrategia, hiilenkiertostrategia, uusiutuvan energian direktiivin uudistus, metsäkatoasetus… Veikko Lavin Tukilisäjenkan sanoilla: ”Kuka hitto niistä oikein selvän saa.” Ei saakaan. ”Nyt ollaan välivaiheessa, vielä ei ole keinoja miten jonkun tilan hiilensidontaa mitataan. Yli 13 hehtaarin tiloilta tullaan edellyttämään 30 vuoden päähän ulottuvaa ilmastohyötyanalyysia. Kun puuta käyttävä yritys tarvitsee investointeihinsa lainarahaa, niin yrityksen pitää pystyä todentamaan, että puuraaka-aineen käyttö edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää eikä aiheuta kielteisiä ympäristövaikutuksia. Metsänomistajiin kohdistuvat suorat vaikutukset jäänevät vähäisiksi, Warsta uskoo. ”Uusista aloitteista kestävän rahoituksen taksonomia tuli voimaan vuodenvaihteessa ilmastokriteerien osalta. Tämä vuosi on soveltamisen opettelua. Metsätilojen ostamiseen taksonomia saattaa osua. Kun rahoituslaitoksille tulee lisävelvoitteita, niin luototukseen pystyvien pankkikonttoreiden määrä vähenee entisestään. ”Vuosien aikana valmistellut aloitteet on kaivettu pöytälaatikoista.” ›› Elina Warsta 9046_.indd 9 15.1.2022 12.10. Parhaillaan selvitellään kuumeisesti, saako sellaista dataa irti olemassaolevista metsävaratiedoista.” Sinänsä kestäväksi toimijaksi profiloitumisessa ei ole metsäyhtiöille mitään uutta. Julkiseen rahoitukseen, toisin sanoen kemeraan taksonomia ei ainakaan toistaiseksi vaikuta. ”Voi olla, että EU:n kautta Suomelle tulee merkittävä paine suojella lisää metsiä.” Suojelun lisäksi biodiversiteettistrategia sisältää tavoitteita ennallistamiselle. EU:n laajuinen tavoite on 30 prosenttia maa-alasta, josta 10 prosenttia tiukkaa suojelua. Ennallistamisesta on tulossa EU:n oma lainsäädäntöaloite vielä tämän vuoden alkupuolella ja se koskee etenkin runsashiilisiä turvemaita. EU:ssa tehtaillaan metsiin vaikuttavia säädöksiä. Biodiversiteettistrategialla isot tavoitteet Keväällä 2020 julkaistu EU:n biodiversiteettistrategia tavoittelee merkittävää suojelualueiden lisäämistä. ”Jos sitovia tavoitteita tulee, niin ne voivat merkittävästi vaikuttaa metsätalouskäytössä oleviin turvemaihin, joita ohjattaisiin ennallistamiseen ja suojeluun.” Viime kesänä julkaistu EU:n metsästrategia alkaa vaikuttaa ylätason linjauksena ja esimerkiksi metsien seurantaan liittyvä lainsäädäntöaloite on odotettavissa vuonna 2023. Kyse on vielä enimmäkseen valmistelusta, eikä käytäntöönvienti ehdi tälle vuodelle. Neuvotteleva virkamies Elina Warsta maaja metsätalousministeriöstä on EU:n metsäasioiden ykkösasiantuntija, mutta hänkin on pöllämystynyt siitä, kuinka paljon ja nopeasti Brysselistä tulee metsien käyttöön vaikuttavia säädöksiä. Kaikki muut vaikuttavat sitten joskus.” Sekava taksonomia Taksonomia on lievästi sanoen sekava ja sen soveltaminen täysin auki. Metsäkatoasetus tarttuu avohakkuisiin Myös Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi on saanut tuntea, että nyt Brysselistä tuulee. ”Brysselissä on nyt sellaiset komissaarit, että tahtotila on otollinen ja vuosien aikana valmistellut aloitteet on kaivettu pöytälaatikoista.” Uutta säätelyä on tulossa niin paljon, ettei kukaan hahmota vaikutusten kokonaiskuvaa. Voimaantulleen ilmastotaksonomian jälkeen vuorossa on luontoarvoja koskeva taksonomia, jota valmistellaan tänä vuonna. Metsänomistajan kannalta taksonomian välilliset vaikutukset ovat suoria vaikutuksia suurempia. Joka tapauksessa metsänomistajan toimintaympäristö monimutkaistuu. Jos vaatimukset eivät täyty, niin rahoitus on kalliimpaa. Nykyisinkään kaikki pankkikonttorit eivät mielellään ota metsäomaisuutta vakuudeksi, koska konttoreissa ei ole metsän vakuusarvon määrittämisen osaamista
”Velvoitteet pystytään pitkälti hoitamaan jo olemassa olevilla sähköisillä metsäsuunnitelmilla, mutta ilmastohyötyanalyysi hakee vielä muotoaan. Asetus koskee naudanlihan, kaakaon, kahvin, soijan ja palmuöljyn tuotantoon raivattavaa maata. Asetus koskee myös metsien tilan heikentymistä, ja sen estämiseksi komissio ehdottaa muun muassa, että avohakkuiden kokoa pienennetään, vältetään kantojen nostoa ja asetetaan vähimmäismäärät jäävälle lahopuulle. ”Aiemmin metsäsektori nähtiin ilmasto-ongelmien ratkaisijana, nyt ongelmien aiheuttajana.” Hän antaa tunnustuksen, että taksonomialla on hyvä tavoite ohjata rahoitusta ilmastoa turvaaviin kohteisiin. Tulevaisuudessa metsänomistaja voi pärjätä huomattavasti paremmin kuin nyt.” Karoliina Niemi Se pp o Sa m ul i Marko Mäki-Hakola M TK 9046_.indd 10 15.1.2022 12.10. ”Hiilensidonnalle ja luontoarvoille on syntymässä markkinat. Sertifiointi ei riitä riskittömyyden osoittajaksi. Olen ollut EU-hommia tekemässä 15 vuotta, enkä muista näin voimakasta rykäisyä.” Taksonomia on sekava vyyhti. Toteutuessa ehdotukset ovat mahdoton paikka.” Sen sijaan biodiversiteettistrategian kanssa pärjätään, hän uskoo. ”Taksonomian ilmastokriteerit eivät vielä metsäsektoria kaada, mutta tuovat ” Aiemmin metsäsektori nähtiin ilmastoongelmien ratkaisijana, nyt niiden aiheuttajana.” hölmöä byrokratiaa.” Mäki-Hakola pitää selvänä, että taksonomian raportointivelvoite valuu metsänomistajille. 21.1.2022 10 Metsälehti.fi AJASSA NYKYTILA AIKATAULU MAHDOLLINEN VAIKUTUS Ilmastotaksonomia (kestävän rahoituksen ilmastokriteerit) Julkaistu ja hyväksytty 2021 EU:n asetus tuli voimaan vuoden vaihteessa Järjestelyyn mukaan haluaville metsänomistajille yksityiskohtaisia vaatimuksia; soveltaminen hakee muotoaan, kaikkia metsänomistajalle ulottuvia vaikutuksia ei tiedetä Luontotaksonomia (kestävän rahoituksen ympäristökriteerit) Komission valmistelussa Valmistuu 2022 aikana Tavoite luontokadon pysäyttäminen, soveltamisesta ei vielä tiedetä Biodiversiteettistrategia 2030 Komission tiedonanto 2020 Koskee vuosia 2021–2030, sisältää ennallistamislainsäädäntöehdotuksen Lisää painetta suojelupinta-alan kasvattamiseen, sitovia ennallistamistavoitteita tulossa Ennallistamislaki Komission valmistelussa Julkistetaan keväällä 2022 Edistää luonnoltaan taantuneiden alueiden palauttamista luonnontilaan, esimerkiksi ojitettujen soiden ennallistamista Metsäkatoasetus (metsäkatovapaat tuotantoketjut) Komission lainsäädäntöehdotus 2021 2022 valmistelua, mahdollinen voimaantulo aikaisintaan 2024 Tavoite ehkäistä metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä aiheuttavien tuotteiden pääsy EU:n markkinoille Metsästrategia 2030 Komission tiedonanto 2021 Lainsäädäntöaloite metsien seurannasta tulossa 2023 EU:n metsäasioiden ylätason linjaus, jonka vaikutukset epäsuoria Uusiutuvan energian direktiivin päivitys (RED III) Komission lainsäädäntöehdotus 2021 Valmistuu 2022 aikana ”metsäbiomassan kestävyyskriteereihin uusia lisävaatimuksia ja maakohtaiseen riskianalyysiin ehdotetaan tiukennuksia sekä kansallisia tukijärjestelmiä koskevia uusia rajauksia” Tiedonanto kestävistä hiilen kierroista Komission tiedonanto 2021 Lainsäädäntöaloite tulossa 2023 Lisää mahdollisuuksia hiilensidonnan kaupallistamiseen lulucf-asetuksen uudistus Komission lainsäädäntöehdotus 2021 Valmistuu 2022 aikana Voi vaikuttaa Suomen hiilinielutavoitteeseen EU-SÄÄDÖSHANKKEITA JA TIEDONANTOJA ”Kyllä komissio meillä papereita luetuttaa. Myös puu lasketaan mahdolliseksi metsäkadon aiheuttajaksi. Valmisteilla olevista EU-säädöksistä Niemi haluaa nostaa esille etenkin metsäkatoasetuksen. ”Pellonraivaukselle voi Suomessa tulla stoppi, jos uudella pellolla viljellään rehua nautakarjalle.” Hölmöä byrokratiaa, uhkia ja myös toivoa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola harmittelee ajattelutavan kääntymistä. ”Sieltä on tulossa hurjia esityksiä, kuten että 20 prosenttia metsistä talouskäytön ulkopuolelle. Tarkastelu pitää viedä yhtä pientä tilaa laajempaan kokonaisuuteen.” Valmisteilla olevaa luontoarvojen taksonomiaa Mäki-Hakola sen sijaan pitää todellisena uhkana. Komissio julkaisi marraskuussa ehdotuksen, joka seuraavaksi menee jäsenvaltioista koostuvan neuvoston ja europarlamentin käsittelyyn. ”Suomi on jo suojellut kymmenen prosenttia maa-alastaan ja kaikkien talousmetsien käyttö on jollakin tavalla rajoitettua.” Vaikka metsänomistajilla on aihetta huoleen, että EU on tulossa voimalla rajoittamaan metsien käyttöä, niin Mäki-Hakola muistuttaa, että luvassa on muutakin kuin pelkkää kurjuutta. Voimaantullessaan asetus on voimakkaampi kuin direktiivi, eikä jätä pelivaraa kansalliselle toimeenpanolle. Se tiedetään, että vähintään 500 henkilön yrityksille tulee raportointivelvollisuus, mutta edelleen on osin epäselvää, mitä pitää raportoida ja miten taksonomia vaikuttaa puunhankintaan. Asetus koskisi nimetyillä tuotteilla käytävää kauppaa sekä EU:n sisällä että myös tuontia ja vientiä
Viime vuonna metsitykseen oli käytettävissä noin 2,3 miljoonaa euroa. Rauman saha käyntiin Metsä Groupin Raumalle rakentama saha käynnistyy näillä näkymin vuoden kolmannen neljänneksen aikana. Lakiuudistuksen tavoitteena on muun muassa vahvistaa luontokohteiden suojaa ja laajentaa luonnonsuojelun keinovalikoimaa. Sen mukaan maailmanlaajuiset häiriöt toimitusketjuissa ja komponenttien saatavuudessa sekä raaka-aineiden korkeat hinnat hillitsevät kasvua ja kiihdyttävät inflaatiota myös Suomessa. Myöntövaltuutta on 8,2 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että uusia metsitystukisopimuksia voidaan tänä vuonna tehdä 8,2 miljoonan euron edestä, mutta tukea voidaan maksaa kuusi miljoonaa euroa. Jos esimerkiksi kymmenen hehtaarin suuruisen määräalan lohkominen maksoi viime vuonna 1 650 euroa, maksaa se tänä vuonna 1 690 euroa. Puun hinnat laskuun Teollisuuspuun hakkuut pysyvät tänä vuonna lähes viime vuoden tasolla, ennakoi Luke lokakuisessa metsäsektorin suhdannekatsauksessaan. Lisäksi selvään ja riidattomaan sopimukseen perustuva toimitus voidaan suorittaa kirjallisessa menettelyssä kokousmenettelyn sijaan. Kiinteistötoimituksia etänä Kiinteistötoimituksiin on nyt mahdollista osallistua etänä. Metsänomistajaa koskettavia kiinteistötoimituksia ovat esimerkiksi metsäpalstan lohkominen ja yhteismetsän muodostaminen. Metsänomistajan päivä -verkkotapahtuma järjestetään 12. LIINA KJELLBERG An na Pa kk an en , M et sä ha lli tu s 9046_.indd 11 15.1.2022 12.10. Metka korvaa nykyisen kemeratukijärjestelmän. Nämä ovat Helvetinjärven, Hiidenportin, Isojärven, Itäisen Suomenlahden, Kauhanevan-Pohjankankaan, Lauhanvuoren, Patvinsuon, Riisitunturin, Salamajärven, Seitsemisen ja Tiilikkajärven kansallispuistot. maaliskuuta. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 10. Artikkelia varten on haastateltu maaja metsätalousministeriöstä lainsäädäntöneuvos Leo Olkkosta, metsäneuvos Niina Riissasta ja neuvotteleva virkamies Tatu Torniaista, ympäristöministeriöstä lainsäädäntöneuvos Pasi Kalliota ja ylijohtaja Teppo Lehtistä, Lukesta ryhmäpäällikkö Pasi Poikosta sekä Suomen Metsäyhdistyksestä projektipäällikkö Kaarina Aroa. heinäkuuta. Uuden strategian tavoitteena on muun muassa huomioida entistä ajanmukaisemmin metsien merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Toinen käytöstä poistetuista paperikoneista on jo muutettu tuottamaan kartonkia. Yhdistyksistä Kangasniemi-Pieksämäki liittyi vuoden alussa Etelä-Savoon, Ylä-Kainuu Kainuuseen ja Punkalaidun Loimijokeen. Lisää kansallispuistoja Suomessa on tämän vuoden alusta 41 kansallispuistoa. Metsäisiä tapahtumia Valtakunnalliset Metsäpäivät järjestetään 27.–28. Tapahtuma on maksuton ja sen järjestävät Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, Metsä Group, Stora Enso Metsä ja UPM Metsä. Korotuksia maksuihin Maanmittauslaitoksen uudet maksuasetukset tulivat voimaan vuoden alussa. Metsätuholakiin muutoksia Syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana hakattu kuorellinen kuusipuutavara pitää tästä vuodesta lähtien kuljettaa osassa keskistä Suomea pois metsästä aiempaa aikaisemmin, eli viimeistään 15. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi laitoksen kiinteistötoimituksista perimät maksut nousivat keskimäärin 2,5 prosenttia. Tarkoituksena on, että ministeriön asettama metsäneuvosto saa uuden strategian käsiteltäväkseen joulukuussa. Myöntövaltuutta on yleensä enemmän kuin käytettävissä olevaa rahaa, sillä kaikki hankkeet eivät toteudu. Jos EU:n valtiontuen suuntaviivat julkaistaan alkuvuodesta, voi laki uudesta kannustejärjestelmästä edetä eduskunnan käsittelyyn syksyksi. Lisäksi vientikielto ei koske Kainuun Vartiuksen raja-asemaa. Metka valmisteilla Uuden metsätalouden kannustejärjestelmän eli metkan valmistelua jatketaan, kun EU:n uudet valtiontuen suuntaviivat ovat tiedossa. Metsästrategia uudistuu Maaja metsätalousministeriössä laaditaan tänä vuonna uusi kansallinen metsäohjelma eli Kansallinen metsästrategia 2035. Tarvittaessa nykyinen kemeralaki voi olla voimassa vuoden 2023 loppuun asti. Yhtiö lopetti paperin valmistuksen Oulussa vuonna 2020. Oulun paperikoneen tulevaisuus selkenee Stora Enson esiselvitys Oulun tehtaan käytöstä poistetun paperikoneen muuntamisesta kartongin tuotantolinjaksi valmistuu vuoden alkupuolella. Puun keskimääräisten kantohintojen Luke arvioi tänä vuonna laskevan. Saha käyttää vuodessa noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä mäntytukkia, ja sen vuosituotanto on noin 750 000 kuutiometriä mäntyssahatavaraa. Laki korvaa nykyisen maankäyttöja rakennuslain, ja sen tehtävänä on ohjata rakentamista ja alueiden käytön suunnittelua. Suomen Metsäyhdistyksen järjestämä tapahtuma on maksullinen ja järjestetään näillä näkymin live-tapahtumana. Taustalla on metsätuholain mukaiseen aluejakoon tehty muutos. Tavoitteena on, että uusi laki etenee eduskunnan käsittelyyn kesällä. 21.1.2022 Metsälehti.fi 11 AJASSA Lisärahaa metsitykseen Joutoalueiden metsitykseen on tälle vuodelle myönnetty kuusi miljoonaa euroa valtion tukea. Metsänhoitoyhdistyksiä yhteen Metsänhoitoyhdistyksiä on tämän vuoden alusta 56 eli kolme vähemmän kuin ennen vuoden vaihdetta. Uutena kohtana laissa on ekologinen kompensaatio, joka tarkoittaa taloudellisesta toiminnasta luonnolle aiheutuvan haitan hyvittämistä. tammikuuta. Luonnonsuojelulaki uudistuu Uusi luonnonsuojelulaki etenee näillä näkymin alkuvuodesta eduskunnan käsittelyyn. Taustalla ovat aiemmin ostettujen pystyvarantojen hakkuut, sahateollisuuden kapasiteetin kasvu ja raakapuun tuonnin väheneminen Venäjältä. Puunvientikielto voimaan Venäjän pyöreän havupuun ja arvokkaiden lehtipuiden vientikielto tuli voimaan vuoden alusta. Uusin kansallispuistoista on Itä-Lapissa sijaitseva Sallan kansallispuisto, joka perustettiin 1. Talouden kasvu hidastuu Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,6 prosenttia, kun taas viime vuonna kasvu oli 3,5 prosenttia, arvioi Suomen Pankki joulukuisessa ennusteessaan. METSÄN VUOSI 2022 Alkanut vuosi tuo mukanaan muun muassa lisää rahaa metsitykseen, uusia tuotantolaitoksia ja kansallispuistoja sekä muutoksia metsätuholakiin. Kielto ei ainakaan toistaiseksi koske koivukuitupuuta ja haketta, jotka Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan kattavat noin 80 prosenttia Venäjältä Suomeen tuotavasta puuraaka-aineesta. Juurikääpää on tästä vuodesta lähtien torjuttava muidenkin hakkuiden kuin kasvatusja uudistushakkuiden yhteydessä. Kansallispuistoista 11 täyttää tänä vuonna pyöreitä, kaikki 40 vuotta. Kaavoitusja rakentamislaki työn alla Kaavoitusja rakentamislain valmistelu jatkuu. maaliskuuta. lokakuuta
Kuukaudessa määrä kasvaa noin 1,25 miljoonaa kuutiometriin. AJASSA / PUUKAUPPA 21.1.2022 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN METSÄTEOLLISUUDESSA meneillään olevat työtaistelut ja niiden uhat eivät ole ainakaan vielä vaikuttaneet puunostoihin, mutta korjuukohteiden valintaan kyllä. UPM:n ostoLAKON VAIKUTUKSET TOISTAISEKSI LIEVIÄ Pitkittyessään Paperiliiton UPM:ään kohdistama lakko leikkaa kuitupuun käyttöä. Sahaus jatkuu lakkouhan alla Teollisuusliiton lakkovaroitus koskee neljää mekaanisen puunjalostuksen yritystä, suurimpana Keitele Group. Kun kuitupuun lähes 15 miljoonan kuutiometrin käyttö jaetaan tasan vuoden jokaiselle päivälle, niin yksi lakkopäivä tarkoittaa noin 41 500 kuutiometrin menetystä kuitupuun käytössä. Vaikutus korkeintaan vähäinen UPM:n Kaukaan tehdas Lappeenrannassa on yksi kolmesta lakon vuoksi pysähtyneestä sellutehtaasta. Keiteleen sahateollisuuden johtajan Matti Kylävainion mukaan laitokset käyttävät puuta ”Pitkään lakkoon ei uskota.” LA UR I H EI N O Lakko on pysäyttänyt UPM:n kemiallisen puunjalostuksen, kuten Kaukaan tehtaan Lappeenrannassa. Yhtiön sahaja vaneriteollisuus käyttää tukkia noin viisi miljoonaa ja loput ovat kuitupuuta ja energiajakeita. na on Kylävainion mukaan vakaa, mutta hintataso lievästi laskeva. Mhy Etelä-Karjalan johtaja Jarkko Ruokonen to teaa, että lakko osui puukaupan hiljaiseen aikaan eikä ole vaikuttanut puunMIKKO HÄYRYNEN METSÄLEHTI laski suuntaa-antavan laskelman Paperiliiton lakon vaikutuksista puunkäyttöön. 9047_.indd 12 15.1.2022 12.33. Metsäjohtaja Sauli Brander ei anna arviota työtaistelun vaikutuksista puunkäyttömääriin. ”Toteutuessaan ja pitkittyessään työtaistelutoimet voivat vaikuttaa käyttömääriin. Puumarkkilistalla ovat nyt kesäja kelirikkoleimikot. Muuten emme kommentoi työmarkkinatilannetta kuin valtakunnansovittelijan taholta tapahtuvan tiedottamisen kautta, emmekä tällä hetkellä osaa arvioida vaikutusta tarkemmin.” Keiteleellä talven puut on pääsääntöisesti ostettu. Paperiliitto on vuoden vaihteessa alkaneella lakollaan pysäyttänyt UPM:n kemiallisen teollisuuden, mutta sahaja vanerituotanto toimii normaalisti. ”Sahaja vaneriteollisuus saavuttivat teollisuusliiton kanssa liiketoimintakohtaiset työehtosopimukset, joten puunhankinta sopeutetaan käynnissä olevien tuotantolaitoksien mukaan.” Selvemmin sanottuna korjuuta suunnataan päätehakkuisiin, joilta tulee paljon tukkia ja vähän kuitupuuta. Massateollisuuden kuitupuun käyttö oli tuontipuu mukaan laskien vuonna 2020 kaikkiaan runsas 36 miljoonaa kuutiometriä, joten kuukauden lakko leikkaisi käyttöä kolme ja puoli prosenttia. UPM:n puunkäyttö kotimaassa on vuositasolla noin 20 miljoonaa kuutiometriä. 1,25 miljoonaa kuutiota kuukaudessa normaalisti
”Koronasuhdanteesta huolimatta Euroopan markkinoilla kilpailu paperintuottajien kesken on erittäin kovaa ja tuotantokapasiteetti laskee edelleen. Jäljellä on yhteensä seitsemän toimivaa painopaperitehdasta. Hinnassa on kohinaa, mutta selvää ylöstai alas -trendiä ei ole ollut vuosikausiin. vuoden tähtäimellä kymmenen miljoonaa tonnia, ja samanaikaisesti kysyntä kasvaa 7,5 miljoonaa tonnia. Vuoden ensimmäisen ja toisen viikon aikana puukauppa on hiljaista joka tapauksessa.” Tilanne ei ole vaikuttanut myöskään siihen, että minkälaisia leimikoita halutaan. Suomessa on suljettu viimeksi Stora Enson Veitsiluodon paperikone ja UPM:n Kaipolan tehdas. Juuri nyt on menossa kasvusykäys. Sellu nousussa, paperi ei enää 6/2021 7/2021 10/2021 11/2021 12/2021 8/2021 9/2021 1/2022 400 600 800 1 000 1 200 Päällystetyn aikakauslehtipaperin ja havusellun hinta kesäkuu 2021 – tammikuu 2022, euroa tonnilta Päällystetty aikakauslehtipaperi Havusellu Lä hd e: Fa st m ar ke ts FO EX Korjuut ovat lievästi painottuneet päätehakkuisiin, vaikka sahapuolellakin on lakonuhkaa. ”Mutta isossa kuvassa tilanne ei kuitenkaan ole muuttunut, painopaperien pitkään jatkunut kysynnän lasku on tosiasia.” Samanaikaisesti kysynnän kasvun kanssa ovat paperinvalmistuksen kustannukset nousseet, energia suurimpana ja logistiikka toisena. Pohjois-Amerikassa uusia sellutehtaita ei ole tehty vuosikymmeniin. ”Monien tuotteiden kuten painoja kirjoituspaperien kysyntä elpyi, kun korona viime vuonna vähän helpotti ja yhteiskuntien toimintoja uskallettiin avata”, Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström toteaa. Vain kilpailukykyisimmät laitokset ovat pärjänneet ja heikoimpia yksiköitä putoaa pelistä.” Viime vuonna Euroopan paperikapasiteettia suljettiin noin kolme miljoonaa tonnia ja seuraavalle kahdelle vuodelle ilmoitettuja sulkemisia on noin 1,4 miljoonaa tonnia. Petri Jokinen konsulttiyhtiö JAY Partnersilta laskee, että kapasiteettia on tulossa viiden Papereille kuuluu parempaa MIKKO HÄYRYNEN PAINOTALOILLA on ollut vaikeuksia joidenkin paperilaatujen saatavuuden kanssa, ja hinnat ovat nousseet viime kesästä jopa useita kymmeniä prosentteja. Lakkoa pidemmälle Ruokonen näkee kuitupuun tilanteen hyvänä, ainakin määrällisen kysynnän osalta. AJASSA 21.1.2022 kysyntään. Puukauppa käynnistyy perinteisesti tammikuun aikana ja mahdolliset vaikutukset näkyvät viiveellä. ”Kapasiteetin kasvu on 90-prosenttisesti lehtieli eukasellua Etelä-Amerikkaan.” Metsä Groupin Kemin-tehdas on maailmanmitassa ainoa havuselluhanke, Sen ajoitus on onnistunut, koska se on yksin vastaus havusellun usean vuoden kysynnän kasvuun. SA M I KA RP PI N EN Maan kattavin markkinapaikka. ”Paperin parantuneesta kysynnästä kuullut, aivan viimeaikaiset uutiset tuovat markkinaan myönteistä tunnelmaa.” Sellukapasiteettia tulee, mutta toisenlaista Maailmanmitassa selluntuotanto on nousevalla trendillä, mutta kapasiteetin kasvulla on taipumus tapahtua sykäyksittäin. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 9047_.indd 13 15.1.2022 12.33. ”Tuntuma on, että pitkään lakkoon ei uskota ja ostajien käyttäytyminen ei loppuvuonnakaan poikennut normaalista
.. 45,74 . .. 22,70 . 32,86 s 31,86 . 32,03 . 16,71 s 23,70 . .. .. .. 44,14 s 18,80 s 21,72 s 18,81 . 17,05 s .. .. 18,60 s 17,02 s 24,57 . Uudistushakkuu .. .. 18,18 s 17,16 s 23,97 . .. .. 29,92 . Hankintahinnat 66,42 s 64,71 . .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,10 . .. .. 44,66 . 61,42 . .. .. 48,21 . .. 19,42 . 42,80 . Hankintahinnat 62,97 s 63,97 . 30,79 s 30,52 . Hankintahinnat 60,11 s 61,71 s .. 66,31 . 67,09 . .. s nousussa . 51,36 . .. 43,13 s 18,08 s 19,40 . .. .. Sijainti: Etelä-Karjala Ostaja: Mhy Etelä-Karjalan puunkorjuupalvelu pystykaupalla. 47,32 . .. .. 17,50 . Uudistushakkuu 61,91 . 13,95 . Hakkuukertymä: 665 m 3 Leimikon koko: 2,2 ha Muuta: Loppukesällä kuusikkoon oli iskenyt kirjanpainaja. 52,69 s 37,89 . .. 46,42 . .. 32,73 . .. Hankintahinnat 61,55 s 60,36 . .. .. .. Uudistushakkuu 64,85 . Harvennushakkuu .. 23,45 . .. 52,3 €/m 3 34 786 AJASSA s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 62,89 s 66,10 . s nousussa . .. .. .. 44,57 . .. .. 28,68 s .. 13,95 . Harvennushakkuu 53,98 s 56,05 s 38,63 s 16,97 s 17,54 s 16,16 s 23,10 s 23,54 s Ensiharvennus 47,97 s 45,01 s .. .. .. .. 44,92 s 20,56 s 20,85 . .. Harvennushakkuu .. 23,15 s 23,77 s Ensiharvennus .. .. Tuulenkaatoja oli jonkin verran ja tikan hakkaamat tyvet kielivät tyvilahosta. .. 21.1.2022 14 Metsälehti.fi Kohde: Lehtomaisen kankaan vanha järeä kuusikko. 33,13 . .. s nousussa . 40,48 s 18,11 . 28,65 . 65,78 . .. 49,21 s 32,37 . Hankintahinnat 58,50 s 59,35 s .. KY M I-S AV O SA VO -K AR W JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 17,37 . Uudistushakkuu .. 26,51 s 27,43 s Uudistushakkuu 60,25 s 60,12 . .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . 13,97 s .. Uudistushakkuu 64,74 . 13,25 s 13,57 s 12,94 s .. 38,60 s 17,32 . 49,51 s 32,82 . 18,84 s .. Ensiharvennus 42,44 s .. .. .. .. 19,74 s 21,25 s 18,96 s 28,70 s 28,56 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,08 s 64,98 . 52,43 . .. 29,07 s 29,12 . .. .. 15,67 s .. 12,35 s .. 57,14 . 68,71 . .. .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. .. .. 33,39 . Ensiharvennus .. 63,38 . 14,89 s .. 23,62 s Ensiharvennus .. 17,46 s 24,84 . .. .. 31,64 . .. 21,57 s 22,71 s 20,28 s 29,41 30,15 . s nousussa . 67,50 . 33,43 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,14 . Hankintahinnat 56,76 s .. .. .. .. 38,96 s 38,17 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT, VIIKOT 49–52 Katso tuoreet hinnat osoitteessa metsalehti.fi s nousussa . .. 58,49 . 68,08 . .. Ensiharvennus .. .. Hankintahinnat 63,77 s 63,81 . .. Harvennushakkuu 47,64 s 45,43 s .. Harvennushakkuu 51,47 . .. .. Ensiharvennus .. .. Leimikko kilpailutettiin loppukesästä, ja sopimus puunkorjuupalvelun kanssa allekirjoitettiin syksyllä. Tukkisaanto maksimoitiin lahoja tyviä lumppaamalla. 16,93 s .. .. .. .. 26,24 . Uudistushakkuu 65,37 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. .. Uudistushakkuu 57,44 . .. .. 18,54 . 33,36 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. Ensiharvennus .. .. 20,45 . .. .. Harvennushakkuu 55,34 . 17,20 s 18,01 s 15,42 . Hankintahinnat 64,70 . .. .. .. Ensiharvennus .. 56,94 . .. 20,75 s 17,81 s 25,81 . Hakkuu oli ennen joulua. 20,24 s 17,38 s 26,38 s .. .. .. Puutavaralaji määrä m 3 kantohinta €/m 3 myyntitulo € Mäntytukki 6 60 360 Mäntykuitu 2 21 42 Kuusitukki 469 66 30 954 Kuusipikkutukki 18 27 486 Kuusikuitu 90 22 1 980 Kuusilahokuitu 25 11 275 Koivutukki 4 40 160 Koivukuitu 16 20 320 Energiapuu 35 6 210 Yhteensä 665 keskim. .. .. 32,61 s 18,54 s 20,41 s 17,13 . 13,24 . .. 18,85 . .. .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,63 s 54,99 s .. .. 66,84 . .. 32,82 s .. .. .. 47,47 s 33,32 s 33,32 . .. 49,90 . 17,75 s 19,55 s 17,06 s 25,47 s 26,79 s Uudistushakkuu 63,34 . .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . .. 33,21 . 27,38 . ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . 17,09 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,93 . .. .. .. .. .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 31,72 . 19,38 s 19,08 s .. .. .. 17,04 s 17,46 s 16,65 s 23,66 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,39 . .. .. Harvennushakkuu 57,52 s 59,30 s 38,40 . .. .. Harvennushakkuu 57,17 . .. Talvikorjuu, sillä tie ei kestä kuljetusta sulan maan aikana. .. .. 12,67 s .. .. .. 16,49 s 16,81 s 15,93 . .. .. .. .. .. .. 57,29 . .. Hankintahinnat .. .. Harvennushakkuu 51,75 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi TUORE PUUKAUPPA OSTOT JA HINNAT Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2019 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys 10 20 30 40 50 60 70 80 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2001 2005 2010 2015 2021 Lähde: Luke €/m 3 Monivikaisen kuusikon päätehakkuu 9047_.indd 14 15.1.2022 12.33. 31,96 . .. 19,36 s 29,20
Metsälehti Makasiini 8 numeroa 39 90 norm. 21.1.2022 Metsälehti.fi 15 AJASSA V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Jaa vanhan konkarin viisaus eteenpäin tulevalle metsänomistajalle. Lukemalla hän saa tarvittavat perustiedot ja -taidot viisaaseen ja vastuulliseen metsänomistamiseen. Laita tieto liikkeelle ja tilaa Metsälehti Makasiini lahjaksi tulevalle metsänomistajalle. tilaametsa.fi/konkari 9047_.indd 15 15.1.2022 12.33. 76 € Untuvikon on turha aloittaa umpimetsästä
SEURAAVAA laajennuspäätöstä odotetaan Stora Ensolta, missä parhaillaan lasketaan, kannattaisiko Oulussa pysäytetty paperikone kääntää tuottamaan kartonkia. Yhtiö on luvannut kertoa esiselvityksen tuloksen alkuvuodesta. Väistyvien tuotteiden tilalle tulee kuitenkin uusia kasvutuotteita, ja metsäteollisuuden yleiset tulevaisuudennäkymät ovat yhä erittäin positiiviset. Yritykset laajentavat ja korjaavat tuotantolaitoksiaan tänä vuonna yli kahdella miljardilla eurolla. Elinkeinoelämän keskusliiton viime viikolla julkaisema investointikysely kertoo, että eniten kasvua on metsäteollisuuden investoinneissa. Puukauppa on taas vauhdissa. TUOTANTO TEHOSTUU PÄÄKIRJOITUS AJASSA / MIELIPIDE 9048_.indd 16 15.1.2022 11.43. Luvuissa erottuvat Metsä Groupin uudet laitokset Kemissä ja Raumalla, mutta investointeja on käynnissä myös pienemmissä yrityksissä. Se käyttää Oulun kapasiteetiltaan 530 000 tonnin sellutehtaan tuotannosta valtaosan. Erityisen voimakkaasti käsillä oleva murros on vaikuttanut meillä Suomessa, jonka talouden kivijalkana metsäsektori on ollut vuosikymmeniä – ja on sitä yhä. Kasvun ajureina ovat ennen kaikkea vihreä rakentaminen, kuitupakkaukset, puupohjaiset METSÄTEOLLISUUS UUDEN EDESSÄ Metsäsektorilta vaaditaan kärsivällisyyttä, mutta myös määrätietoisuutta vastata maailman markkinoiden muuttuvaan kysyntään, kirjoittaa AFRY-konsultointiyhtiön johtaja Tomi Amberla. ”SELLU ON KORKEAN JALOSTUSARVON TUOTE.” YLÄKERTA SE PP O SA M U LI SE PP O H YV O N EN / LE H TI KU VA METSÄPILA TI M O TO IV A N EN KESKUSTELU metsien hakkuista jatkuu vilkkaana, mutta metsäteollisuutta se ei ole säikäyttänyt. Nyt metsäyritykset joutuvat uusia investointeja harkitessaan pohtimaan, miten kaavailtu sääntely vaikuttaisi puun saantiin ja hintaan. Ligniiniä on tähän asti hyödynnetty sellunkeitossa polttoaineena. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi JK. AFRY:n Metsäteollisuus ry:lle tekemän tutkimuksen mukaan alan tuotteiden kokonaismarkkinan arvioidaan kasvavan globaalisti lähes 175 miljardilla eurolla vuoteen 2035 mennessä. Sillä voidaan korvata esimerkiksi sähköautojen akuissa käytettävä uusiutumaton grafiitti. Yli jää kuitenkin noin 150 000 tonnia sellua, jota voitaisiin syöttää toiselle kartonkikoneelle. Kotkassa on jo puoli vuotta toiminut Stora Enson koelaitos, jossa tehdään sellun valmistuksen sivuvirtana syntyvästä ligniinistä hiiltä. Digitalisaation myötä esimerkiksi painoja kirjoituspaperin tuotantoa on Suomessa leikattu yli 60 prosenttia viimeisten 15 vuoden aikana, mikä rahalliselta arvoltaan vastaa lähes neljää miljardia euroa. 21.1.2022 16 Metsälehti.fi MAAILMAN metsäteollisuus on ollut murroksessa läpi 2000-luvun. Laitosten uusimisista on päätetty jo ennen kuin Euroopan unioni julkisti metsiä koskevat suunnitelmansa. Tuoreimmat hinnat näet verkosta www.metsalehti.fi . Siksi laajennushanke ei välttämättä tarkoita lisää hakkuita. Tekniikka on kuitenkin kehittynyt niin, että nyt sitä jää yli. Onkin mahdollista, että puun tarve ei tässä investoinnissa kasvaisi yhtä paljon kuin ensimmäisen kartonkikoneen käynnistyttyä. UUSILLA tehtailla tuotanto on tehostunut niin, että puusta saadaan enemmän irti. Toinen Nuottasaaren paperikoneista on jo uusittu kartonkikoneeksi. Vapautuvaa ligniiniä voidaan jalostaa uusiksi, korkean jalostusasteen tuotteiksi ilman, että puita kaadetaan lisää. Se lisäsi puunhankintaa noin puoli miljoonaa kuutiometriä
TEOLLISUUDEN murroksen myötä suomalaisen metsäsektorin painopiste on nykyään sahatavarassa, markkinasellussa ja kartongissa. Innovaatiotoiminnassa suuret suomalaiset metsäyhtiöt ovatkin edenneet kehityksen kärkijoukoissa, ja ovat monella tapaa suunnannäyttäjiä kansainvälisessä metsäteollisuudessa. Yritetään edelleen ymmärtää, että joku toinen voi ymmärtää asian toisin.” Jatketaanpa presidentin linjalla ja esitetään sama toivomus alkavana vuonna metsäkeskusteluun osallistuville. Tosin näillä on työllistävä vaikutus.” Itämaan ihme ”Tykkylunta oli reippaasti lehtipuissa noustessamme Kemijoen vartta Rovaniemeä kohti. Tuotteiden substituutio vei aikansa, mutta tulee vääjäämättä etenemään. Kuusista latva poikki, syynä boorin puute tai kaksi latvaa. Jos ei puhuta täystuhosta, niin luonto valitsee noita huonoimpia puita pois.” Ola_Pallonivel Verkkokeskustelu: Lumi painaa puita AJASSA / MIELIPIDE 9048_.indd 17 15.1.2022 11.43. Puiden lumi on ainakin Pirkanmaalla niin höttöä, että tulee alas tuulen voimistuessa ennen suojasäätä.” MaalaisSeppo ”Muutama latva poikki, puhutaan yksittäisistä puista. Esimerkiksi Metsä Group on aktiivisesti kehittänyt puupohjaisia tekstiilikuituja, Stora Enso biopohjaisia akkumateriaaleja ja UPM puolestaan biopolttoaineita ja -kemikaaleja. Lähinnä pinotavarakokoisia puita, nuoressa metsässä. Päästöhintojen noustessa puun kilpailukyky rakennusmateriaalina paranee esimerkiksi betoniin verrattuna, ja myös puurakentamiseen liittyvät erilaiset rajoitteet ja esteet ovat vähenemässä. Rovaniemeltä Leville sama juttu. Lisäksi suomalaisen tiedeja tutkimusyhteisön panos uuden liiketoiminnan kehittämisessä on kansainvälisessä vertailussa merkittävä. Paljon lunta puissa.” Kalle Kehveli ”Riukuuntuneet ensiharvennukset joutuvat koville tänä talvena. Julkisuudessa on käyty runsaasti keskustelua siitä, miten maamme metsäteollisuuden pitäisi kääntyä kohti korkeamman jalostusarvon tuotteita. Esimerkiksi sellutehtaat tarjoavat loistavia aihioita lähteä kehittämään uusia korkeamman jalostusasteen ja -arvon tuotteita maailmanmarkkinoille. ”Erimielisyys on alkanut näyttäytyä eripuraisuutena ja pahan tahdon levittämisenä. Markkinasellun osalta kyseessä on pääasiassa kotimaisiin raaka-aineisiin ja työpanoksiin perustuva tuote, jonka käyttökatteet lyövät laudalta monet muut tuotteet. Unohtaa ei myöskään sovi vihreän rakentamisen mahdollisuuksia, missä on niinikään kysymys vanhojen ratkaisujen korvaamisesta. Ei tehdä yhdistävästä tekijästä – suomalaisen metsän hyvinvoinnista – repivää riidan lähdettä vaan yritetään ymmärtää, että samasta asiasta voi perustellusti esittää eri näkemyksiä. Yhdistävästä tekijästä, terveytemme suojaamisesta, ei soisi tulevan riidan lähdettä”, Niinistö sanoi viitaten koronarokotuksiin. PRESIDENTTI Sauli Niinistö kantoi uudenvuoden puheessaan pariinkin kertaan huolta suomalaisten jakautumisesta kahteen leiriin. Maltti on kuitenkin tässäkin tapauksessa valttia, koska lähes kaikkien uusien tuotteiden on määrä korvata vanhoja jo olemassa olevia – usein fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvia ratkaisuja. Vielä näyttää siltä, että tapahtuu alaharvennuksena, eli katkeaa allejääneitä runkoja.” Korpituvan Taneli ”Koillismaalla tykky on katkonut jo isojakin puita, ei hyvältä näytä jatkokaan. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Metsäsektorilta vaaditaan kärsivällisyyttä, mutta samalla myös määrätietoisuutta vastata maailman markkinoiden muuttuvaan kysyntään. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Havaintoja niiden perusteella, jotka luonto on valinnut: Mänty oli kaarella, kun oli toispuoleinen. Usein polttopisteessä on ollut markkinasellu, ja kokonaiskuva yleisessä keskustelussa on jossain määrin hämärtynyt. 21.1.2022 Metsälehti.fi 17 TOIMITTAJALTA WWW.METSALEHTI,FI tekstiilikuidut sekä kehittyneet biopolttoaineet. Nyt lumikuorma taittelee kaarella olevia. Esimerkiksi markkinasellu itsessään on jo korkean jalostusarvon tuote – ainakin rahassa mitattuna ja kansantalouden tilinpidollemme, ja erityisesti verrattuna useimpiin muihin prosessiteollisuutemme merkittäviin vientiartikkeleihin. Tämä on tullut todettua, kun olen nyt pukkinut lumia taimikoista ja isommistakin ensiharvennusikäisistä.” Kurki ”Käpykuorma katkoi kesällä kuusien latvoja. Erityisesti riukumännyt, isoja aloja puolesta välistä katkennutta puuta. TOMI AMBERLA Kirjoittaja on AFRY Management Consulting -yhtiön johtaja. ”Ensi keväänä (toivottavasti) alkaa metsitysprojekti turvesuolla.” JPJULKU ”Muutama mänty on katkennut. Jos tulee suojasää, pauke käy. Suomalaisella metsäklusterilla on erinomainen mahdollisuus ottaa oma osuutensa tästä kasvusta. EERO SALA Presidentin linjalla LUKIJAKUVA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Riukuuntumisen riskit realisoituvat jälleen kerran muistutuksena sopivasta kasvatustiheydestä.” Suorittava porras ”Oikea istutusharvuus ruutuun 2…2,5 m, taimikon tasaikäisyys ja vähintään 1 ha koko ovat parhaat keinot estää lumituhoja ensiharvennukseen asti. Vahvalla metsäklusterillamme on kaikki mahdollisuudet vastata tähän haasteeseen. Toki jalostusarvon kasvattaminen entisestään on tavoiteltavaa ja myös saavutettavissa. AINEKSET UUDEN LUOMISEEN ovat siis olemassa, ja merkittäviä avauksia onkin jo tehty. Puheensa Nato-osuudessa hän toisti saman huolen vain paria sanaa vaihtamalla: ”Yhdistävästä tekijästä, Suomen turvallisuudesta, ei soisi tulevan repivän riidan lähdettä. Suomalainen tukkija kuitupuu kestävästi hoidetuista metsistä tulee olemaan tärkeä voimavara maallemme jatkossakin
Jotain tavoitteiden yhteensovittamisesta kertoo jo se, että Metsähallituksen metsätalouskäytössä olevaa maata kutsutaan nimellä monikäyttömetsä. Niiden käsittelyssä voidaan panostaa talouteen, puuston hyvään kasvuun ja sitä kautta hiilensidontaan. Päätimme lähteä Kuruun Ylöjärvelle katsomaan, miten osin ristiriitaisiltakin kuulostavien tavoitteiden samanaikainen huomiointi käytännössä onnistuu. Oppaaksi lähtevät suunnittelupäälliköt Niklas Björkqvist ja Kalle Eerikäinen Metsähallituksen metsätalousyhtiöstä. 9049_.indd 18 15.1.2022 12.41. Siellä on virkistysja retkeilyalueita, monimuotoisuuden erityisalueita, missä toimitaan rajoitetusti sekä metsästystä”, Björkqvist luettelee. Professori nosti esimerkiksi Metsähallituksen, joka on onnistuneesti yhteen sovittanut erilaiset tavoitteet metsien hoidossa ja käsittelyssä. Vastaavasti maisemallisesti tai virkistykselle tärkeät kohteet käsitellään varoen. Sen sijaan esimerkiksi hoidetut viljelymänniköt harvoin ovat monimuotoisuuden aarreaittoja. 100–200 vuotta sitten palanut kanto on monille uhanalaisille lajeille tärkeä ja säästettävä korjuussa. ”Talousmetsä antaa mielikuvan, että metsää käytetään vain metsätalouteen. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 21.1.2022 18 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI EMIL BOBYREV, KUVAT METSÄNHOITOTIETEEN professori Heli Peltola esitti Metsälehden haastattelussa loppuvuodesta, ettei jokaisella neliömetrillä ole järkevää yhtäaikaisesti maksimoida puuntuotosta, monimuotoisuutta tai esimerkiksi hiilensidontaa. Metsätalous Oy vastaa valtion metsätalousmaan hoidosta ja käytöstä. Valtion runsaasta viidestä miljoonasta hehtaarista koostuva metsätalousmaa on siten jaoteltu erilaisiin alueisiin, joiden metsien hoidossa ja käytössä on erilaiset painotukset. Maasto kertoo, mitä tehdä Luontoarvoiltaan rikkailla kohteilla turvaudutaan herkemmin peitteelliseen metsän kasvatukseen, laaja-alaisempiin suojavyöhykkeisiin tai jätetään osa alueesta tai tarvittaessa koko alue käsittelyn ulkopuolelle. Hiljattain viljavalle turvekankaalle tehdyssä poimintahakkuussa yhdistyvät kaikki keskeiset tavoitteet: hiilensidonta, monimuotoisuus, riistanhoito ja talous, kertovat Kalle Eerikäinen (vas.) ja Niklas Björkqvist Metsähallituksen metsätalousyhtiöstä. Myös yksityismetsänomistaja voi painottaa metsänsä eri alueilla Metsähallituksen opein Valtion metsien hoidossa huomioidaan yhtä aikaa niin talous, hiilensidonta, monimuotoisuus kuin riista. Meidän liiketoiminnan piirissä olevista alueista löytyy kuitenkin toiminnan ulkopuolella olevia luontokohteita
Laadukkaissa metsiköissä suurempien puiden sekä heikompien pienempien puiden poistaminen toisessa harvennuksessa siirtää päätehakkuuta kasvupaikasta riippuen parisen kymmentä vuotta eteenpäin. Kuivilla ja kuivahkoilla mäntykankailla jatkuvapeitteinen metsänkasvatus voi olla todella huono vaihtoehto niin hiilensidonnalle, kansantaloudelle kuin tuleville sukupolville. Monet kohteista ovat vastaavanlaisia korpityypin FAKTA Korpijuotin puustoisuutta varjellaan ja sitä ympäröivä metsä tullaan käsittelemään poimintahakkuulla. Jossain voi mennä talous edellä ja toisaalla keskittyä vaikka monimuotoisuuteen. Jäävä puusto haihduttaa ja pohjavedenpinta pysyy puuston kasvun ja maaperän hiilipäästöjen kannalta suotuisassa noin 30 sentin syvyydessä. Poimintahakkuun ansiosta turvemaakorvessa on vältytty kunnostusojitukselta. ”Olennaista on, että tunnistaa maastossa, mistä voi olla millekin tavoitteelle eniten hyötyä”, Björkqvist summaa. METSÄTALOUS OY on parasta aikaa ottamassa käyttöön hiilitaselaskennan. Silloin ei automaattisesti mennä jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen”, suunnittelupäällikkö Kalle Eerikäinen avaa. Luonnonvarakeskuksen toteuttama laskelma kattaa kaikki valtion monikäyttömetsien ojitetut turvemaat. ”Olisi pöljää lyödä hyviä tukkiaihioita nurin, kun ne ovat vasta kypsymässä”, Eerikäinen summaa. Poimintahakkuulla säästöä kuluihin Pääpaino hiilinielujen kartuttamisessa on turvemailla. Kun uudistamiskustannuksilta jakunnostusojitukselta vältytään, palvelee poimintahakkuu myös taloutta. Metsähallituksen hakkuista jo yli 25 prosenttia toteutetaan jatkuvapeitteisenä. Kohteelta on poistettu isoimpia jopa kolmen neljän tukin kokoisia puita. Metsätietojärjestelmään kehitetty hiilitaseiden visualisointi kertoo suunnittelijalle lisäksi muun muassa maaperän ravinteisuuden, pohjavedenpinnan korkeuden sekä tarvittaessa ojien syvyydet. Sekä kivennäisettä turvemailla hiilensidontaa tehostetaan harvennusten yhteydessä aiempaa laajamittaisemmin lannoituksella. Kuusi uudistuu hyvin männyn alle ja näyttää nuorena kasvavan kohtuullisesti, mutta liian kuivalla ja niukkaravinteisella kasvupaikalla järeyskehitys pysähtyy kuituasteelle, Eerikäinen ja Björkqvist varoittavat. Sen avulla saadaan tietää, onko tarkastelukohteen maaperä ja puusto yhdessä hiilinielu vai päästölähde. ”Tällä kohteella kaikki keskeiset tavoitteet lyövät kättä toisilleen: monimuotoisuus, hiilensidonta, riistanhoito ja talous”, Eerikäinen toteaa. kuusikoita, jotka uudistuvat hyvin luontaisesti. ”Monesti meillä on erittäin hyvässä puuntuotoksessa olevia viljavia turvemaapohjia, joissa maaperä on päästölähde, mutta hiilitaseet osoittavat puuston olevan vahva nielu. Vastaavaa menetelmää ei ole käytössä muualla maailmassa. Lisäksi metsien hiilivarastoa kasvatetaan jatkamalla kiertoaikaa yläharvennuksin ja uudistuskypsän metsän väljennyshakkuin. Björkqvist ja Eerikäinen johdattavat meidät hiljattain tehdylle viljavan turvekankaan poimintahakkuulle. METSÄSTÄ 21.1.2022 Metsälehti.fi 19 VINKIT MONITAVOITTEISEEN METSÄNHOITOON Valitse tavoite kohteen mukaan Kunnostusojita harkiten Keskitä jatkuvapeitteinen metsänkasvatus viljaville turvemaille Älä siisti liikaa vaan jätä riistatiheiköitä, suojavyöhykkeitä, säästöpuita Säästä hakkuissa lahopuut ja palokannot Suosi lehtipuita Pidennä kiertoaikoja yläharvennuksin ja uudistuskypsän metsän väljennyshakkuin eri tavoitteita. Monimuotoisuudelle tärkeää koivua sekä puulajivaihtelua löytyy ja alikasvos suojaa metsäkanalintuja. Uusi menetelmä päätösten tueksi 9049_.indd 19 15.1.2022 12.41. Lisäksi hyvin luontaisesti taimettuvassa rehevässä kasvupaikassa on säästytty uudistamiskustannuksilta. Poimintahakkuussa poistetuista puista osa on useamman tukin mittaisia. Näin puustoon pitkäaikaisemmin sitoutuneen hiilen ohella tukkisaanto kasvaa, mikä palvelee myös taloutta. Välttämällä turhaa siistimistä ja säästämällä alikasvosta myös monimuotoisuus ja riista saadaan otettua huomioon. Lannoituksella buustia hiilensidontaan Hiilensidonnan huomiointi on hallituksen asettamien tavoiteidenkin vuoksi mukana kaikessa toiminnassa
Eniten aikaa kuluu juuri näissä raivaussahatöissä.” Keskitalvella Välimäki ja Matoniemi tekevät pienimuotoisesti myös hakkuutöitä moottorisahapelissä. ”Olen kotoisin Pudasjärveltä, jossa puuston kasvu on hitaampaa ja käsiteltävät kuviot suurempia. Julkisuudessa kuva metsänomistuksesta jää usein yksipuoliseksi. Metsätalous on tilan pääelinkeino, mikä onkin luonteUUSI URA METSÄSTÄ Oma metsä tarjoaa Heli Välimäelle työtä ja hyvinvointia ympäri vuoden. Siksi meillä on oma kaivinkone, jolla teemme muokkaukset. Jos ovat Lammin metsät reheviä, osaavat ne olla myös kivisiä. Mieheni Pekka Matoniemi tekee muokkauksia myös muille metsänomistajalle.” Hoitotyötä vuoroin metsässä ja kotona Välimäki ja Matoniemi asuvat Porraskosken kylässä Yli-Matoniemen tilalla, jonka pariskunta osti muutama vuosi sitten Pekan enolta. Sen huomaa etenkin kevään istutustyömailla. Heli Välimäki raivasi tammikuun alkupäivinä Lammilla luontaisesti syntynyttä koivu-kuusi sekametsää. Täällä kuviot ovat pienipiirteisempiä, mutta toisaalta puut kasvavat aivan silmissä”, sisarustensa ja isänsä kanssa yhtymänä synnyinseudultaan metsää omistava Välimäki vertaa. ”Näin tietää, että töihin saa pienen koneen ja hyvän tekijän. Alueen rehevillä metsäpohjilla puuston kasvu on hyvää, mutta taimikkovaiheessa raivuusahalle on usein töitä paljon. Odotettavissa onkin, että puusto venyy ensiharvennusvaiheeseen ripeästi, sillä maapohjat Hämeenlinnan Lammilla ovat ravinteisuudeltaan usein lehtomaista kangasta. Välimäki kertoo. Raivaussahan talvisarja on pölisevän pakkaslumen verhoamassa metsässä välttämätön lisävaruste. Opintojen ohessa Välimäki työskenteli myös metsäpalveluyrittäjänä, mutta tällä hetkellä tilan reilun 150 hehtaarin metsäpinta-ala sekä kaksivuotias tytär Vilja pitävät huolen siitä, että töitä on riittämiin kotipuolessakin. Isompia harvennuskuvioita varten töihin värvätään tuttu hakkuukoneyrittäjä ja puut myydään hankintakaupalla. ”Olen osa-aikaisella hoitovapaalla ja teen metsätöitä 3–4 päivänä viikossa, kun Vilja on perhepäivähoidossa. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 21.1.2022 20 Metsälehti.fi Taivalkoski SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT ”TÄHÄN kehittyy luultavasti kaksijaksoinen koivu-kuusi sekametsä. vaa kahden metsätalousinsinöörin huushollissa. Seuraava toimenpide tulee olemaan ensiharvennus hakkuukoneella”, arvelee metsänomistaja Heli Välimäki sammutettuaan talvivarustellun raivaussahansa pakkaslumen verhoamassa metsässä. ”Toimin aiemmin kaupan alalla yrittäjänä, mutta opiskelin Evolla aikuiskoulutuksena metsätalousinsinööriksi ja valmistuin vuonna 2018”, 39-vuotias LAMMI 9050_.indd 20 15.1.2022 13.47. ”Maanmuokkaus on tehtävä erityisellä huolella
Puustopääomasta 65 prosenttia on vähintään 55-vuotiaissa metsissä. Hän myös muistuttaa, että kaikkiin asioihin ei metsässä pysty yhtäkkiä vaikuttamaan. Outoa, että nykyinen keskustelu painottuu väitettyyn eteläsuomalaisen järeän puun vähyyteen. Männyn vastaavat luvut ovat 40 ja 120 miljoonaa kuutiometriä. 21.1.2022 Metsälehti.fi 21 SUOMESSA puu kasvaa hitaasti ja kiertoajat ovat pitkiä. Ja kun kasvusta vain 40 prosenttia on näissä vähintään 55-vuotiaissa metsissä, se edustaa tulevaisuuden kehitystä sekä teollisuuden raaka-aineen että hiilensidonnan kannalta. Meidän pitäisi metsäalalla osata tuoda paremmin näkyviin se, mitä kaikkea metsänomistajat tekevät. Peräti 65 prosenttia puustosta oli metsissä, jotka oli uudistettu tai uudistuneet ennen vuotta 1964. Rinnantasalta yli 30 senttimetrin kuusta oli vähiten 1936–1938 toisessa inventoinnissa 1920-luvun sahateollisuuden nousukauden jälkeen, 14 miljoonaa kuutiometriä. Usein työtä metsässä tehdään suurella sydämellä”, Korhonen sanoo. Metsätalous nähdään yhä useammin syntipukkina moneen asiaan. Korhonen on koulutukseltaan Välimäen tavoin metsätalousinsinööri. Työkseen Korhonen kouluttaa Samiedussa ammattiopistossa opiskelevia metsänomistajia sekä tarjoaa kesäaikaan yrittäjänä luontomatkailupalveluita. Vaikka kyseessä on naisten ryhmä, tarkoitus ei ole missään tapauksessa luoda naiset vastaan miehet asetelmaa”, Korhonen korostaa. ”Metsänomistajan osa julkisuudessa on tällä hetkellä kova. Viime vuonna ilmestyneen Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan metsämaan puuston tilavuus oli viimeisimmässä inventoinnissa (2014–2018) runsas 2,4 miljardia kuutiometriä. Ryhmän live-tapaamisessa Välimäki tutustui myös yhteen ryhmän perustajista, Kuhmoisissa asuvaan Päivi Korhoseen. Ei ole ihme, että metsäasioista saadaan reheviä riitoja. Kun nykyisiä vanhoja metsiä on perustettu, ei ilmastonmuutoksesta ole puhuttu vielä mitään.” Päivi Korhonen Heli Välimäki Heli Välimäki käyttää raivuulla Husqvarnan sahaa ja Stihlin valjaita. Ryhmästä rohkeutta metsään Ladyforest-ryhmän tavoitteena on ennen kaikkea rohkaista ja aktivoida naisia kiinnostumaan metsästä ja sen hoidosta. Metsäja kitumaalla puusto kasvoi viimeisimmän inventoinnin mukaan lähes 110 miljoonaa kuutiometriä. LUKUJEN TULKINTA ON kiintoisa. Keskustelua käydään kiivaana paitsi valtamedioissa, myös sosiaalisessa mediassa. Uskon, että kyse on usein tietämättömyydestä, jonka huomaan välillä opetustyössä konkreettisesti. Vastaavanlaista analyysiä ei ole julkaistu esimerkiksi sahatukeista. Olisi hyvä saada mediassakin laajemmin näkyviin, mitä kaikkea metsänomistajat tekevät luonnon monimuotoisuuden ja metsien kasvun hyväksi”, Välimäki pohtii. ”Nyt jäseniä on jo noin 4 000. Nykyisin määräksi on vakiintunut yli 140 miljoonaa kuutiometriä. Nuorempien viljelymetsien kasvu oli 45 prosenttia kokonaisuudesta ja luontaisesti syntyneiden 15 prosenttia. Se edustaa sahaja vaneriteollisuuden lähiaikaista potentiaalia, puuntuottajan pääasiallista rahantuloa ja myös hiilivarastoa. Mittaukset eivät tue huolta. Metsämaan pinta-alasta 51 prosenttia oli metsiä, jotka oli uudistettu tai uudistuneet ennen vuotta 1964. Jokainen sukupolvi on pyrkinyt tekemään metsässä ratkaisunsa parhaaksi näkemällään tavalla. PALSTALLA 9050_.indd 21 15.1.2022 13.47. Metsämaan puuston kasvusta 40 prosenttia oli metsissä, jotka oli uudistettu tai uudistuneet ennen vuotta 1964. Kangasmaan metsämaalla osuus oli 60 prosenttia ja soiden metsämaalla peräti 81 prosenttia. ”Ryhmässä ei kuitenkaan ole tarkoitus kertoa kenellekään, miten hänen pitäisi metsäänsä hoitaa, vaan jokainen voi keskustelun ja vinkkien pohjalta muodostaa omat näkemyksensä”, Välimäki toteaa. ”Jos omistaa vanhaa kasvunsa lopettanutta kuusikkoa, niin ei siitä pysty tekemään tuosta vaan jatkuvan kasvatuksen metsää. Lukuja riittää mihin vain painotukseen. Metsien kasvun turvaamiseksi niitä pitäisi säännöllisesti uudistaa. ”Tuntuu, että etenkin avohakkuista on tehty julkisuudessa mörkö, joka määrittää käsityksiä metsänomistajuudesta. Keskustelua Välimäki seuraa muun muassa Facebookin Ladyforest-ryhmässä, jossa metsästä kiinnostuneet naiset voivat vaihtaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan metsästä. Vuonna 2016 perustettuun some-ryhmään syntyi uusien jäsenten vyöry, kun ryhmä sai viime vuonna julkisuutta Ylen pääuutislähetystä myöten. METSÄSTÄ Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Historiallisesti on merkittävää, että sadan vuoden aikana suurimmat muutokset koskevat järeän puuston tilavuutta Etelä-Suomessa. Metsänomistajan osa julkisuudessa kova Metsänomistajaa, jolle metsä on kuin toinen koti, nykyinen metsäkeskustelu hieman harmittaa. PUUSTOPÄÄOMA ON ENNEN VUOTTA 1964 PERUSTETUISSA METSISSÄ Puut ajamme omalla ajokoneella tien varteen”, Välimäki perustelee. Vieläkin naiset turhan usein pysyttelevät metsäasioissa taustalla”, Korhonen kuvailee. Jopa järeän lehtipuun määrä on kolminkertaistunut. Pinta-alasta näitä metsiä on noin puolet: se heijastaa vaikutusta maisemaan. Ryhmän jäsenmäärän kasvaessa on mukaan tullut myös erilaisia ja uusia mielipiteitä. ”Toivomme, että mahdollisimman moni ymmärtäisi metsänsä mahdollisuudet niin talouden kuin monimuotoisuuden näkökulmasta. Selvää kuitenkin on, että valtaosalla järeistä tukeista nuoruuden kehitys ajoittuu sotia edeltäneeseen aikaan tai korkeintaan 1950-luvulle
Tämä on iso kysymysmerkki, joka tuo epävarmuutta alalle.” Sadantuhannen hehtaarin yhteismetsä tavoitteena Lähi-Tapiola hakee uuteen yhteismetsäänsä tiloja ympäri Suomen. Jatkossa mahdollisuuksia kuitenkin on. Tosin aivan mitä tahansa metsää mukaan ei huolita. Lisäksi ulkopuolisten kanssa neuvotteluja on käynnissä noin 1 500 hehtaarista. METSÄSTÄ 21.1.2022 22 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA METSÄVAKUUTTAMISEEN keskittynyt Lähi-Tapiola perusti oman yhteismetsän viime vuoden loppupuolella. ”Keskimääräinen tuotto-odotus on neljä prosenttia, mutta uskomme vakaasti, että pidemmällä aikavälillä se on enemmän, kun saamme metsät hyvään kasvukuntoon ja pääsemme isoon mittakaavaan.” Yhteismetsän alkutaipaleella neljän prosentin tuotto-odotus on todennäköisesti turhan toiveikas, Makkonen arvioi. Liittämisiä tehdään kolme kertaa vuodessa, alkuun jopa useammin. YHTEISMETSÄN PLUSSAT JA MIINUKSET + Helppous + Säännöllinen vuotuinen tulovirta + Osakkaalle maksettava ylijäämä on verotonta + Osakunnan kokouksissa voi vaikuttaa metsää koskeviin päätöksiin + Vakuusarvo säilyy – Päätös on lopullinen eikä omaa metsää enää saa pois yhteismetsästä. Kyseessä on ensimmäinen finanssialan yrityksen perustama yhteismetsä Suomessa. Riskinä yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtajana toimiva Makkonen näkee politiikan. Politiikka arveluttaa Makkonen laskeskelee, että yhteismetsän tuotto tulee olemaan vähintään samaa luokkaa kuin aktiivinen metsänomistaja ansaitsee hoitamalla metsäänsä ajallaan. Lähi-Tapiola tulee jäämään yhteismetsässä pienosakkaaksi. Tavoite on kunnianhimoinen: tähtäimessä on 100 000 hehtaarin yhteismetsä, mutta ylärajaa koolle ei ole. FAKTA Kiinnostusta riittää ja ensimmäiset tilat liitetään yhteismetsään kuun lopussa, hoitokunnan puheenjohtaja Marika Makkonen iloitsee. Myös sijainti vaikuttaa. ”Käytännössä heille, joilla on metsä, mutta se on vajaatuotolla.” Etsinnässä keskikokoisia metsätiloja Mielenkiintoista vasta perustetussa yhteismetsässä on se, että siihen otetaan osakkaita ympäri Suomen. Samalla hetkellä päivitetään koko yhteismetsän arvo. Esimerkiksi puustoisia tai lähellä yhteismetsän muita tiloja olevia metsäpalstoja otetaan mukaan tätä pienempiäkin. Erityisesti Makkonen näkee yhteismetsän vaihtoehtona metsänomistajalle, joilla on hoitorästejä eikä metsille riitä aikaa, kiinnostusta tai osaamista. Mikäli metsä osoittautuu yhteismetsään sopivaksi ja metsänomistaja hyväksyy tilan osuuksista tarjottavan hinnan, metsä liitetään yhteismetsään. Aivan kaikki metsät eivät mukaan mahdu. ”Meillä on alueyhtiöitä ympäri Suomen ja siellä vastaanotto on ollut todella positiivista, samoin asiakaskunnassa”, summaa metsäasioiden johtava asiantuntija Marika Makkonen Lähi-Tapiolasta. 9051_.indd 22 15.1.2022 12.46. ”Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä tarkemmin katsotaan pinta-alaa. Sillä ei välttämättä yhteismetsälle ole sellaista vaikutusta kuin yksityismetsänomistajalle, mutta en usko, että tämä päättyy tähän. Tammikuun puoliväliin mennessä liittämispäätöksiä on tehty noin 2 000 hehtaarista Lähi-Tapiola ryhmän kiinteistöjä. – Tuloilla ei yleensä kertaheitolla osteta autoa. Jos ollaan eteläisemmän Suomen alueella tai jossain Keski-Suomessa näin tiukkaa kokorajausta ei ole tehty.” Kaikki tarjolle tulevat metsätilat käydään maastossa läpi. Käytännön hoitotoimet toteuttaa Aarimetsä, joka on yltänyt yhteismetsissä jopa yli kuuden prosentin kokonaistuottoon. Haussa on vähintään suomalaisittain keskikokoisia noin 30 hehtaarin tiloja, mutta poikkeuksiakin tehdään. – Kun metsään liittyvät velvollisuudet päättyvät, päättyvät oikeudetkin: metsään ei lähdetä raivaamaan tai haeta polttopuita ilman yhteismetsän päätöstä. Uusi aluevaltaus on otettu mielenkiinnolla vastaan. ”Taksonomia tuli
Lisätietoa www.metsalehti.?/lukijamatka Matka maksaa 1 978 euroa. Ja kieroutuminen keskittyy nimenomaan kuusen ydinpuusta sahattavaan sahatavaraan”, Piispanen kertoo. RI IK K A PI IS PA N EN RI IK K A PI IS PA N EN PUUN LAATU . Hidas kasvu synnyttää erittäin kapeita vuosilustoja, jotka jäävät puun kasvaessa sen ytimeen puun tyvelle. Tutustumme metsien hoitoon ja käyttöön sekä maatalouteen. . Esimerkiksi puun laatua ei ole tutkittu jatkuvan kasvatuksen kuusikoissa Ruotsissa tai Keski-Euroopassa, Luken Sauli Valkonen kertoo. Tällä on vaikutusta puuaineksen tiheyteen ja kuusen myöhempään sahauslaatuun. Erika-koemetsiköiksi kutsutut Suomen tutkimuskuusikot sopivat jo vuonna 1985 jatkuvan kasvatuksen tutkimukseen. ETELÄ-SUOMESSA sijaitsevia jatkuvan kasvatuksen tutkimuskuusikoita on mitattu jo 35 vuoden ajan. Tilaa saatuaan kuusi on toipunut ja kasvanut normaalisti. ”Vaikka päätuote on tukki, kyllä sitä kuitupuuta tulee jatkuvassa kasvatuksessakin”, Luken erikoistutkija Sauli Valkonen sanoo. Tarkempi selitys tilanteelle on se, että jatkuvan kasvatuksen kuusikossa nuorpuun osuus jää hitaan kasvun ja kapeiden vuosilustojen vuoksi pienemmäksi kuin istutuskuusikoissa, joiden kasvu on taimina nopeampaa ja vuosilustot puun ytimen ympärillä leveitä. . Metsänkasvatusmenetel mien väliset erot puiden kasvuolosuhteissa vaikuttavat myös puuaineksen laatuun. Näitä ei juuri muualla ole”, Riikka Piispanen sanoo. Jatkuvassa kasvatuksessa (eri-ikäisrakenteinen metsä) kuusten sahauslaatu on tutkimusten mukaan samalla tasolla kuin tasaikäisrakenteisissa metsissä (esimerkiksi istutuskuusikot). Jatkuvan kasvatuksen metsässä kuusentaimi kasvaa aluksi hitaasti alikasvostaimena. Metsänkasvatusmenetelmä vaikuttaa puiden kasvuun – ja sitä myötä puun runkojen sisällä olevan puuaineksen laatuun. Suurin ero kasvatustapojen välillä syntyy tyvitukin ytimeen: jatkuvan kasvatuksen kuusten kasvu on taimina hitaampaa ja ydinpuu huomattavasti tiheämpää. Ilmoittautumiset sähköpostilla ilmoittautumiset@kontiki.. Tukkien sisään tulee jonkin verran kasvunvaihteluita”, Piispanen kertoo. Jatkuvan kasvatuksen kuusikoista selluksi päätyvät latvat, raakit ja tukkipuiden sahauksessa ylijäävä hake. ”Eri-ikäiskasvatuksen (jatkuva kasvatus) vaikutus näkyy kuusen tyvitukin alaosassa”, kertoo vieraileva asiantuntija Riikka Piispanen. LISÄTIETOA WWW.METSALEHTI.FI/ LUKIJAMATKA MUUTAM A PAIKKA JÄLJELL Ä! 9051_.indd 23 15.1.2022 12.46. Vaikka jatkuvassa kasvatuksessa tavoitellaan erityisesti tukkipuuta, eri-ikäismetsien kuusten pitkät ja levät puukuidut ovat hyvää raaka-ainetta myös selluteollisuudelle. Jatkuvan kasvatuksen kuusten puuaineen tiheys on hitaamman kasvun vuoksi suurempaa, mutta laatua voivat heikentää sisäoksien lukumäärä, irto-oksat ja lyly. Puun tyvitukista sahattujen ydinlankkujen kieroutuminen on vähäisempää, jos kuusitukki on peräisin jatkuvan kasvatuksen metsästä. 35 VUOTTA ERIKAA Tyven poikkileikkaus paljastaa jatkuvan kasvatuksen metsässä kasvaneen kuusen historian. Hintaan sisältyvät lennot, majoitus, retket ja suomalaisen oppaan palvelut sekä aterioista ohjelmassa mainitut lounaat ja neljäpäivällistä hotellilla. ”Eri-ikäisrakenteisissa kuusikoissa puuaineksen laatu on vaihRI IK K A PI IS PA N EN Lähde Metsälehden mukana Sveitsiin Metsälehden ensi kevään lukijamatkalla on tilaisuus nähdä Sveitsin koillisosien kauniita maisemia. Juurikääpäsienen aiheuttama laho on jatkuvan kasvatuksen kuusikoiden suurimpia uhkia. METSÄSTÄ 21.1.2022 Metsälehti.fi 23 FAKTA VALTTERI SKYTTÄ LUONNONVARAKESKUKSEN (Luke) tutkimusmetsissä on selvitetty, miten jatkuva kasvatus vaikuttaa kuusipuun laatuun. Sopii myös sellupuuksi Kaikkineen kuusipuun sahauslaatu on jatkuvan kasvatuksen kuusikossa samalla tasolla kuin tasaikäiskuusikossa. Jatkuvan kasvatuksen kuusten ja istutuskuusten puuaines eroaa toisistaan eniten puiden ytimessä. Lisämaksusta yhden hengen huone ja ruokajuomat. Sieni voi lahottaa pätkän kuusen tyveä sahauskelvottomaksi. ”Metsät ovat olleet eri-ikäisrakenteisia jo lähtötilanteessa”, Valkonen kertoo. Jatkuvan kasvatuksen kuuset kannattaa kasvattaa vain niin sanottuun tavanomaiseen tukkikokoon, sillä erityislaadusta tai puun järeydestä ei makseta nykypuumarkkinoilla merkittävästi lisäeuroja. Eroa on tyvitukin ytimessä. ”Nuorpuu on se, joka aiheuttaa kieroutta kuusen ydinpuusta sahatussa sahatavarassa”, Piispanen sanoo. Kasvatustapojen ero näkyy tyvitukissa Kuusipuun sahauslaatu on jatkuvan kasvatuksen kuusikoissa samalla tasolla kuin tasaikäiskuusikoissa. Ytimen ohuet vuosilustot kertovat hitaasta kasvusta alikasvosvaiheessa. 18.–22.5.2022 Ilmoittautumiset Matkan järjestää Kon-Tiki Tours. televaa puiden välillä ja runkojen sisällä. tai puhelimitse 09 466 300. ”Kieroutuminen on kuusisahatavarassa yleisin muodonmuutos ja yleinen laatuongelma. Tukikohtamme on pieni Appenzellin kaupunki. ”Ne ovat ainutlaatuisia tutkimusalueita maailmassa
Kulmavaihteet kulutustavaraa Kahvojen tärinänvaimennus on yllättävän hyvä. Jos hankkisi neljä Huskia tai Stihliä, rahaa menisi 3 000– 4 000 euroa.” Niinpä Haapajoki alkoi tutkiskella vaihtoehtoja. Lupaavimmaksi osoittautui saksalaisen verkkokauppa Fuxtecin valikoimista löytynyt raivaussahapaketti. Plussaa tulee metsätöihin sopivan lyhyestä runkoputkesta. Ennen vuodenvaihdetta verkkokaupan hinta oli reilut 200 euroa. Lisäksi sahaan pitää hankkia metsäterä ja siihen sektorisuojus. Kierrosherkkyys paranisi pientä terää käyttäen, ja vapaasti pikkumeisselillä säädettävästä kaasuttimestakin saattaisi löytyä hiukan kipakampia asetuksia. Kokeilemassamme sahassa oli iso 225 millimetrin terä ja moottori laiskahkoissa tehdassäädöissä. Toisaalta kahvat ja runkoputki olivat hentorakenteiset, joten sahaustuntuma oli notkuva. Katso video osoitteessa metsalehti.fi 9052_.indd 24 15.1.2022 12.52. Nyt aikaa riittää omien metsien hoitamiseen. Kiinalaisvalmisteisia kulmavaihteita saa verkosta kaksi parillakympillä. Sahan runkoputki ja vetoakseli ovat kaksiosaiset. ”Viime keväänä tällaisen sai vähän yli sadalla eurolla plus parin kympin rahtikuluilla”, Haapajoki esittelee. Sahan kokoaa puolessa tunnissa mukana tulleilla työkaluilla. Erinomaiset valjaat Pakettisahat ovat kiinalaisvalmisteisia, mutta Haapajoki luottaa saksalaisvalmistuttajan takaavan laadun. Mies on onnellisessa asemassa, sillä myös jälkikasvu osallistuu taimikoiden hoitamiseen. RAIVAUSSAHA VERKKOKAUPASTA Hinta ei huimaa, mutta hinta-laatusuhdetta voi luonnehtia enintään kohtalaiseksi. ”Kun tytär ja poika ovat mukana, tarvitsemme kolme raivaussahaa ja mielellään vielä yhden varalle. Samalla rintakehä jää vapaaksi. Näin saha mahtuu henkilöauton takakonttiin, mikä on plussaa – sikäli kun liitospala vain kestää. Niiden paras valtti on edullisuus. Näillä voisi lähteä urakkahommiinkin. Metsänomistaja Harri Haapajoki kokoaa perheelleen raivaussahat verkkokaupojen myymistä osista. METSÄSTÄ 21.1.2022 24 Metsälehti.fi KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT KEURUULLA metsää omistava diplomi-insinööri Harri Haapajoki teki uransa Nokia-yhtiön suuruuden aikoihin kaupaten suomalaisteknologiaa muun muassa kiinalaisille. Sylinteritilavuudeltaan 52 kuutiosenttimetrin ja 2,2 kilowatin kaksitahtimoottorin teho riittää raivaamiseen, mutta kiihtyvyydellään se ei vedä vertoja metsäraivureille. Paketin parasta antia ovat kevyen mukavat valjaat, jotka jakavat sahan painon harteille
Hannu Koskinen esittelee, miten yritys muuntaa 80 hehtaaria metsää jatkuvalle kasvatukselle onnistui – tai oikeammin epäonnistui. ”Pakko tänne on ruveta taimia laittamaan”, metsänomistaja mietti. Valtamerkkien sahat maksavat yli 700 euroa. Kettusen mukaan hakkuun piti olla ensimmäinen vaihe metsän muuntamisessa erirakenteiseksi. ”Konnevedellä hakattiin 80 hehtaaria järeää metsää ilman yhtään aukkoa”, kiteytti Metsälehti raporttinsa palstalta. Teho 2,2 kW . Toki verovähennykset ja alvien palautukset kaventavat halpasahan hintaetua. Tuuli riepoi arvoleimikon Avohakkuun välttämiseksikään ei kannata yrittää ihan mitä tahansa. METSÄSTÄ 21.1.2022 Metsälehti.fi 25 FUXTEC FX-PS152 PROFI . Kaasuvaijerin voitelu saattaisi notkistaa liipaisinta. MIKKO RIIKILÄ METSÄN vuokratulot luetaan maatalouden tuloksi riippumatta siitä, harjoittaako vuokraaja oikeasti maataloutta vai ei. Jos työmaata on hehtaarin parin verran, savotta kyllä valmistuisi tälläkin – kunhan ei oikein pitkää päivää yrittäisi tehdä. ”Verotus on yksi monista asioista, jotka on otettava huomioon metsää vuokraamista harkittaessa. Eikö pitäisi, maankäyttöasiantuntija Aleksi Vanninen. Vuokra määritellään tilan puuston perusteella, ja se on yleensä 75 –110 euroa hehtaarilta. Vanhaan aikaan metsä olisi luokiteltu vajaatuottoiseksi. Paino 7,5 kg . Osan se on saanut luopumaan ajatuksesta, mutta esimerkiksi yrittäjä-metsänomistajille verotus ei välttämättä ole ongelma.” Vannisen mukaan Tornator on tehnyt kymmenkunta sopimusta metsien vuokraamisesta. Tornator esittelee verkkosivuillaan metsän vuokraamista. Kaksiosainen runkoputki . Monille palkansaajalle se merkitsee kireämpää veroa kuin puunmyyntitulosta perittävä 30–34 prosentin pääomavero. Suomen metsäkeskuksen metsäneuvojan Tomi Tapanisen mukaan Konnevedellä ei kevään 2019 jälkeen ole ollut tavallista enempää myrskyjä. Esittelemme verotuksen kaikille vuokraamista harkitseville. Kulmavaihteita on Haapa joen mukaan särkynyt kolme kappaletta, kun sahoilla on sahattu vajaat sataa tankillista. Tässä ei onnistuttu, tuulet ovat parissa vuodessa rieponeet puuston pahoin aukkoiseksi. Aukkoisuudesta huolimatta alueelle ei nopean silmäyksen perusteella näytä syntyneen uusia kuusentaimia kuin satunnaisesti. Vuokratuloja monet metsänomistajat saavat tuulivoimaalueil ta. Näin metsänomistajien vuokratulot verotetaan kokonaan ansiotulona progressiivisesti. Sopimukset tehdään 20 vuodeksi. Vahinko tosin ei ole suuri. Kasvatusmetsiä ei pidä lannoittaa ennen kuin harvennuksesta on kulunut puolenkymmentä vuotta. Myrskytuhoja varmastikin pahensi se, että yläharvennettu, järeä metsä typpilannoitettiin heti harvennuksen jälkeen. METSÄVEROTUS Fuxtechin raivurilla suoriutuu vähäisistä raivuista, mutta ”oikeille” raivaussahoille se ei vedä vertaa. Heinäterä vakiovarusteena (metsäterä ja sektorisuoja hankittava erikseen) . 9052_.indd 25 15.1.2022 12.52. Huippukierrokset 9000/min . Metsätalouden varallisuutta ei lueta maatalouden varallisuudeksi. Normaalisti maatalouden tulo jaetaan ansioja pääomatuloksi maatalouden varallisuuden perusteella. Mukavuusvaljaat . Kaksitahtimoottori 52 cm3 . Tulojen verotuskohtelusta ei puhuta halaistua sanaa. Lisäksi metsäyhtiö Tornator tarjoaa metsänomistajille vaivatonta mahdollisuutta vuokrata metsänsä yhtiölle. Tavoitteena oli saada runsaasti tukkia ja hakkuutuloja. Kaikkiaan puuta kertyi 14 000 kuutiota. Jäljelle jäävän puuston odotettiin intoutuvan reippaaseen arvokasvuun. ”Netistä saa kaksi kulmavaihdetta parillakympillä.” Pakettisaha ei vedä vertoja Huskuille tai Stihleille. Lähitienoolla ei myöskään ole muita metsänkäyttöilmoituksia myrskytuhojen korjaamiseksi. Fuxtecin pakettiraivurin saisi reilulla kahdellasadalla eurolla. Myynti www.fuxtec.de PLUSSAT JA MIINUKSET + erinomaiset valjaat – laiskahko moottori – notkuva kahvasto – heikko kulmavaihde Kaasuliipaisin osoittautui jäykäksi, mikä rasittaa etusormea ja rannetta. FAKTA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVA METSÄLEHTI kertoi pari vuotta sitten (7/2019), kuinka Petäjäveden itseoppinut metsätietäjä Arvo Kettunen esitteli suunnittelemaansa, varsin hulppeaa yläharvennusleimikkoa. Verkkokaupan hinta noin 220 euroa (ilman metsäterää) . Metsämaan vuokratulot verotetaan ansiotulona Progressiivinen vero himmentää usein metsän vuokraamisen houkuttelevuutta. ”No vituikshan se meni, vaikka odotukset pari vuotta sitten olivatkin korkealla”, kiteytti tilan omistajiin lukeutuva Hannu Koskinen
Kevät näytti vielä hyvältä, mutta keskikesän kuivuus ja helle veivät tulevaisuuden näiltä horsman taimilta. Istutetut taimet kyllä kasvavat, mutta muutoin sitä täplittävät vain yksittäiset kevätpiipot ja suolaheinälaikut. Keskikesän 2021 kuivuudesta kärsivät eniten yksivuotiset lajit ja uudet siementaimet, mutta aikaisemmin jo vakiintuneille syväjuurisille kasveille kesä saattoi olla erinomainen. Ruusuruoho oli levittäytynyt jo tienvarresta aukolle, ja pian siellä kasvanee myös ukontulikukka, siankärsämö ja muutama muukin toistaiseksi tienvarressa pysynyt laji. Uudistusala tarjoaa uteliaalle kulkijalle paljon ihmeteltävää! KUIVA KESÄ KATKAISI AUKON VIHERTYMISEN Seuraamamme hakkuuaukon kolmas kesä alkoi lupaavasti, mutta keskikesän kuiva hellejakso muutti kaiken. Kuitenkin T ieltä katsoen aukko on jo vihreä. ”Lupaavasti alkanut vatun kukinta ei tuottanut montaakaan marjaa.” Yli sata kasvilajia Kesän havainnot nostivat aukon kasvilajien lukumäärän toiselle sadalle. Vain yksi kolkka aukosta erottuu yhä ruskeana. Valevahvero sietää hyvin kuivuuttakin ja oli kesällä 2021 aukon runsain suurikokoinen sieni. AhoSEPPO VUOKKO, TEKSTI / JORMA PEIPONEN, KUVAT Kuolemaan tuomitut. Siellä maaperä on läpäisevää rapasoraa, jota peittää paksu kuusenneulaskarike. Isorölli, tuoksusimake, punanata ja pallosara kasvoivat siellä jo varmaan edellisenäkin kesänä, mutta jäivät kukkimattomina huomaamatta. METSÄSTÄ 21.1.2022 26 Metsälehti.fi suolaheinä taisi nauttia lämmöstä ja kukoisti komeasti kukkivina laikkuina. Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa -kirjassa metsämaitikkaa pidetään taantuneena ja niukentuneena lajina, jonka sanotaan kärsineen nuorten metsien osuuden kasvusta. Horsmien pienille taimille paikka on tietysti mahdoton, mutta miksi ihmeessä vattukin puuttuu sieltä. Niittyjen hämähäkki, viirukorsikki, viihtyi erinomaisesti tuoreen aukon vattukasvustossa. Puiden taimet ovat lähteneet hyvin kasvuun, mutta 30–40 sentin mittaisina eivät vielä erotu maisemassa vatun, maitohorsman ja heinien joukosta. Kuivuuden takia pillikkeet ja kalliovillakot jäivät pieniksi. 9053_.indd 26 15.1.2022 12.54. Ilmeisesti molemmat kelpaavat metsämaitikan loisittaviksi. Metsämaitikkaa kasvoi paikoin yhtenäisinä mattoina horsmaja vattukasvustojen keskellä
Syksyllä, kun heinät ja horsmien latvat olivat jo kulottuneet, aukolla kulkivat hirvet, kauriit ja jänikset. 2020 aukon pillikkeet tuottivat noin puolitoista tonnia siemeniä, jotka pysäyttivät muuttavat peippolinnut päiväkausiksi aukolle ja tarjosivat myös metsätiaisille talveksi varastoitavaa einestä. Tuuhea vattukasvusto tarjosi runsaasti ravintoa silmäiltayökkösenkin toukalle. Aikaisemmat osat ovat ilmestyneet numeroissa 16/2019 ja 19/2020. 9053_.indd 27 15.1.2022 12.55. Kukissa pörräsi suunnattomasti kimalaisia: kasvustoissa jokaisella neliömetrillä oli samanaikaisesti ainakin 2–5 kimalaista. E r ä ä s s ä huopaohdakekasvustossa parveili toistakymmentä isoa hopeatäplää, haavitut ja tarkistetut orvokkihopeatäpliä. Ensi kesän vattusato ei siitä kärsi: kukkivat haarat kehittyvät varren sivusilmuista. Lupaavasti alkanut vatun kukinta ei tuottanut montaakaan marjaa. Tämä kesä ei tuonut aukolle samanlaisia lintuparvia. Ruokaa riitti – paitsi siemensyöjille Oli kuivuudella toki vaikutuksensa. METSÄSTÄ 21.1.2022 Metsälehti.fi 27 jo samalla sivulla oleva grafiikka osoittaa päinvastaista: esiintymiä on eniten nuorimmassa ikäluokassa, siis uudistusaloilla ja vähiten vanhoissa metsissä. Arvonnan ulkopuolelle jäivät notkopaikan kosteikko ja tienvarsi; myös metsän reunaan jätin noin 10 metrin vyöhykkeen, jossa ei ruutuja ole. Sama on ollut metsätähden kohtalo, viime kesänä 11 ruutua, edellisenä kesänä 18 ruutua. Tältä pohjalta voi arvioida aukon kimalaisten määrää. Tässä kärkikymmenikkö; vuoden 2020 frekvenssi on suluissa. Tulokset kuvaavat siis itse aukkoa. Runsaimmat lajit olivat vattu 77 (50), mustikka 53 (38), maitohorsma 46 (10), kevätpiippo 46 (26), metsälauha 24 (19), peltopillike 24 (17), oravanmarja 22 (27), kalliovillakko 22 (9), puolukka 19 (9) ja koivut 30 (21). Koeruuduista täysin sulkeutuneita oli vain 23 sadasta; avointa tilaa itämiseen on vielä siis runsaasti. Kirjopimikkä on jo ehtinyt nauttimaan tekopökkelöstä pilkistävää kääpää. Juttusarjassa seurataan elämää ja muutoksia yhdellä hakkuuaukolla. Täysin kasvittomia ruutuja ei ollut, mutta ruutuja, joissa ”Yllättävää oli maitikoiden runsaus ja hyvä kunto.” kasvien peittävyys oli alle 10 prosenttia, oli 24 eli melkein neljännes ruuduista. Seinäja kerrossammalkasvustoissa oli vihreitä versoja ja yhden vattukasvuston suojasta löytyi jo metsänliekosammalkin. Luonto opettaa, jos sitä vain malttaa kuunnella! Muun kasvillisuuden suojassa metsän sammalpeitekin oli jo alkanut elpyä. Runsain oli nokkosperhonen (33 yksilöä), mutta eniten kummastutti ratamoverkkoperhonen (8 yksilöä), koska tavallisesti sitä näkee vain yksittäin. Vaikka kuiva keskikesä haittasikin kasvillisuuden kehitystä, useimmilla lajeilla sekä peittävyys että asutettujen ruutujen määrä olivat kasvaneet. Suuret hop e a t ä p l ä t viihtyivät erityisesti ohdakkeiden kukinnoilla. Koivulajeilla tilanne oli tasan: hiestä ja raudusta oli yhtä monella ruudulla, joillakin ruuduilla molempia rinnakkainkin. Ne, jotka edes ehtivät kukkimaan, tekivät vain muutaman mykerön ja siementuotanto jäi ehkä sadasosaan normaalista. Vain oravanmarjan määrä oli pienempi kuin edellisenä vuonna. Yksivuotiset kasvit jäivät hyvin pieniksi ja niiden siementuotanto oli tuskin sadasosaakaan siitä mitä kesällä 2020. Näissä ruuduissa kasvien itämistä ja kehitystä jarrutti risukko, paksu neulaskarike tai karkea rapasora. Ei suuria muutoksia Kasvillisuuden muutosta seuraan arpomalla aukolle sata neljännesneliömetrin ruutua joka kesä. Samana päivänä havaittiin aukolla 17 päiväperhoslajia, 121 määritettyä ja muistiinmerkittyä yksilöä; määrittämättömiä yksilöitä (sinisiipiä ja hopeatäpliä) ei laskettu. Nyt maistuivat vatun uusien versojen vielä pehmeät latvat, kymmenisen senttiä tuoreinta kasvua. Se hyvä puoli siinä on, että ensi kesänä, kun vatun varsisto on entistä komeampaa, marjat ovat puhtaita, koska vattukuoriaisen lisääntyminen ei tänä kesänä aukolla onnistunut. Kalliovillakon kesä katkesi kesken. Jos horsmakasvustot kattoivat kolmasosan aukon pinta-alasta, siis kaksi hehtaaria eli 20 000 neliömetriä, kimalaisia oli vähintään 50 000! Se tarkoittaa, että aukolla tai sen laidoilla on tuhatkunta kimalaispesää, puolitoistasataa pesää hehtaarilla. Ehkä suurin ekologinen vaikutus oli pillikkeen siemensadolla. Tuskin oravanmarjat ovat kuolleet: juuristo elää vaikka lehdet ovat helteessä kuihtuneet. Maitohorsman kukinta oli näyttävä
Haukka lentää sulavin siiveniskuin ja pysähtyy välillä lekuttelemaan paikalleen. Jos jyrsijöistä on pulaa, tuulihaukka voi saalistaa myös sammakoita, sisiliskoja, pikkulintuja ja kookkaita hyönteisiä. Kun vielä maanviljelys alkoi tehostua, oli tuulihaukalla tiukkaa. Yleisin saalis on peltomyyrä, mutta muutkin pikkunisäkkäät päästäisistä hiirien kautta sopuleihin kelpaavat huikopalaksi. Sillä on erinomainen näkökyky, sillä suurissa silmissä on näkösoluja moTUULENTALLAAJA TAIVAALLA Tuulihaukka kävi jo sukupuuton partaalla, mutta tekopesät pelastivat sen. kan kuulokin erota kaikki vikinät aluskasvillisuuden seasta. Eiköhän hau9054_.indd 28 15.1.2022 12.56. Paikallaan lekuttava tuulihaukka tarkkailee allaan levittäytyvää peltotai niittymaisemaa. Tuulihaukka oli peltoalueiden tyyppilintu aina 1950-luvun lopulle. Muiden jalohaukkojen tapaan tuulihaukalla on nokassaan ”hammas”, jonka avulla pikkueläimen niska taittuu hetkessä. Yleisimmästä haukasta sukupuuton partaalle Tuulihaukka liitetään helposti avonaisiin peltolakeuksiin, joilla se onkin näkyvin petolintu. Niillä se näkee kahdeksan kertaa tarkemmin kuin ihminen ja erottaa myös UV-valon. Havaittuaan saaliin tuulihaukka pudottautuu terävät kynnet ojossa uhrin kimppuun. Näin ne erottavat maasta pikkujyrsijöiden virtsajäljet ja tietävät, onko alueella syötävää. Tästä lekuttelusta juontuvat tuulihaukan entisaikojen nimetkin: tuulentallaajan ohella puhuttiin tuulenpieksijästä, tuulenkoijaajasta ja -tuulenleputtajasta. Pellot salaojitettiin ja käytettiin tuholaismyrkkyjä. ”Tuoreimmissa uhanalaisselvityksissä tuulihaukan status on muutettu elinvoimaiseksi.” Läheltä katsoen huomaa helposti tuulihaukan isot silmät. Seuraavan vuosikymmenen alussa niiden määrä kuitenkin alkoi vähetä nopeasti. Näin tuulihaukan tärkeimpien saalininkertainen määrä ihmissilmiin verrattuna. Nimitys tuulihaukka otettiin käyttöön 1920-luvulla. Alkusysäyksen pudotukselle antoivat kylmät talvet, jotka tappoivat haukkoja Eteläja Keski-Euroopan talvehtimisalueilla. PILKKEET 21.1.2022 28 Metsälehti.fi LUONNOSTA HANNU ESKONEN, TEKSTI JA KUVAT TUULIHAUKAN saalistuslento peltolakeuden yllä on hienoa seurattavaa. Tuulihaukan näkösolut havaitsevat myös UV-säteilyä. Myös ympäristömyrkyt saattoivat heikentää niiden selviytymistä. Se käyttää taitavasti hyväkseen siipiään ja pyrstöään samalla kun asettautuu sopivasti vastatuuleen. Sille kelpaavat pesimäalueiksi myös niityt, avohakkuut, avosuot ja jopa tunturipaljakat. Avomaaston ohella se tarvitsee pesäpaikakseen ison kelon kolon, variksen tai harakan risupesän tai tunturialueen pahtahyllyn
TUULENTALLAAJA TAIVAALLA Tuulihaukka voi pysähtyä lentäessään paikalleen lekuttelemaan. Pähkinähakin suomalainen rotu on erikoistunut pähkinöihin, siperialainen alalaji piilottelee sembramännyn käpyjä, joista se kaivaa siemenet ravinnokseen. Näin tammesta on tulossa metsäpuu sisämaassakin. Närheä näkee kesällä vain sattumoisin, mutta syksyllä se on yksi näkyvimmistä linnuista varastoidessaan ruokaa talven varalle. Niin kauan kuin puissa on terhoja, ei närhi käy niitä maasta poimimassa. Näin närhi luo ilmasillan, joka kuljettaa tammen terhot pihapiiristä metsään. Mieleen nousee tietysti kysymys, miten ne ovat sinne joutuneet. Tuulihaukka on pitkäpyrstöinen jalohaukka. Vuonna 1975 tuulihaukkoja pesi Suomessa enää 4 000 ja seuraavalla vuosikymmenellä enää 1 500 paria. SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA Mutta mikä on tammentaimien kohtalo. Tällä hetkellä niitä pesii hyvinä vuosina jo 7 000 paria, ja tuoreimmissa uhanalaisselvityksissä tuulihaukan status onkin muutettu elinvoimaiseksi. Talven mittaan eläimet syövät varastoimiaan siemeniä ja marjoja, mutta osa kätköistä jää käyttämättä ja siemenet itävät. Kuvassa kirjava nuori lintu. Aivan erityisesti närheä kiehtovat puistojen tammet. Syykin on selvä: pudonneista terhoista suuri osa on turmeltuneita. Näin metsään voi ilmaantua hyvinkin yllättäviä kasveja, kuten viljoja, auringonkukkaa ja pihan koristekasveja. Suuria, etuseinästään avonaisia laatikkopesiä viriteltiin latojen seiniin, voimalinjatolppiin ja yksittäisiin pellonreunuspuihin. Sen jälkeen kanta on kasvanut viiden prosentin vuosivauhtia. Pohjanmaalla tuulihaukkatutkija Erkki Korpimäki keksi tarjota haukolle tekopesiä. Silti aina joku onnistuu varttumaan lisääntymisikään, mikä tammella edellyttää vähintään pariakymmentä vuotta. Oravat ja jyrsijät kantavat siemeniä vain lyhyitä matkoja, mutta hakki ja närhi voivat kuljettaa niitä parin kilometrin päähän. Närhet tekevät metsään tuhansia varastoja, ja tutkimusten mukaan ne muistavatkin ne hyvin. Niissä oli turvaa myös tuulihaukan pahimmalta viholliselta näädältä, joka ei mielellään tule avomaille. Harvan tuulihaukkakannan alueita on kuitenkin edelleen Lounais-Suomessa, Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa. Närhi kuljettaa tammen terhoja jopa parin kilometrin päähän kätköihinsä. Usein kätköt on tehty kalliosammalikkoon, jossa taimet kuihtuvat, kun siemenen ravintovarasto on käytetty. Paremmillakin paikoilla taimet päätyvät usein hirven, kauriiden, myyrien tai jänisten ravinnoksi, vaikka tammi ei niiden suosikkilistalla olekaan. Myös Päijätja Kanta-Hämeessä ja Etelä-Savossa tuulihaukkoja pesii niukasti. Itse asiassa tammen rajoittuminen rannikolle ei johdukaan ilmastosta vaan siitä, että ihminen ahneuksissaan hävitti sisämaan tammistot jo Ruotsin vallan aikana. Hannu Eskonen seläinten kannat ilmeisesti romahtivat. Pesäpaikat kelpasivat haukoille erinomaisesti. Tällöin se käyttää taitavasti siipiään ja pyrstöään sekä hyödyntää tarvittaessa vastatuulta. 9054_.indd 29 15.1.2022 12.56. Se hakee pelloilta maahan karissutta viljaa, rikkaruohojen siemeniä ja maalle jääneet pienet, pienet perunatkin saavat kyytiä. Tälle vuosituhannelle tultaessa tuulihaukkakantamme oli kolmentuhannen parin luokkaa. Samaa tekevät oravat, metsämyyrät ja hiiret sekä tiaiset ja pähkinähakki. Pöntötys auttoi tuulihaukkaa levittäytymään takaisin autioituneille pesimäpaikoille Pohjanmaalla, Keskija ItäSuomessa. PILKKEET 21.1.2022 Metsälehti.fi 29 METSISSÄ näkee pieniä tammen taimia kaukanakin asutuksesta. METSÄN KÄTKÖISSÄ KAMALA LUONTO KUKA KYLVÄÄ TAMMEA METSIIN. Tammen yksinäisillä taimilla on selvä yhteys toiseen ilmiöön. 1990-luvulle tul taessa Suomen sotia edeltäneestä tuulihaukkakannasta oli jäljellä kymmenesosa. Pöntötys pelasti Tuulihaukka kuitenkin pelastui
Se taas on todella vähän. Nyt on todella syytä jäsenten olla huolissaan. Kuuseen on tullut useampia hedekukintoja ja pari uutta vuosikasvuakin. Kuusi kyllä tekee jälkijuuria alkuperäisen juuristonsa yläpuolelle luonnon oloissakin, joten sikäli tarina on mahdollinen. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). Palveluiden markkinointia mietitään toimivassa johdossa sekä luottamushenkilöjohdossa. 9055_.indd 30 15.1.2022 13.00. Laskin, että jos olisin käyttänyt metsätoiminnassani paikallisen mhy:n palveluita, se olisi viime vuonna maksanut minulle noin 5 900 euroa. Metsänhoitoyhdistyksen palveluiden käyttö hiipuu. Kestotilaajan eDUT paranevat. Miten kauan joulukuusi voi pysyä elossa ja miksei kuuseemme ole tullut emikukintoja. RISTO LAUKAS METSÄLAKIASIANTUNTIJA JA METSÄYRITTÄJÄ Edunvalvonta on parasta mainosta Joulukuusemme on ollut sisätiloissa yli kaksi viikkoa, mutta se juo edelleen lähes litran vettä vuorokaudessa eikä ole karistanut neulasiaan juuri ollenkaan. Maksamme siitä jopa erillisen maksun MTK:lle. Oikeasta ja jämäkästä edunvalvonnasta olen halukas maksamaan ja sitten myös käyttämään metsänhoitoyhdistyksen palveluita. Toki on hyvä, että alalla on useita kilpailijoita. Olisikohan joku onnistunut pitämään puunsa hengissä kesään asti. Mediassa edunvalvonta loistaa poissaolollaan – aivan kuin jänis, joka työntää pään pensaaseen ja näin kuvittelee itsensä näkymättömäksi. Olen kuullut, että märkään saviseen maahan kevättalvella siirretty joulukuusi olisi juurtunut. Olen odottanut, että mhy asettuu puolustamaan metsänomistajia aina, kun metsänomistajat joutuvat median hyökkäyksen kohteeksi. Metsänhoitoyhdistysten kilpailukyky vaatii pikaista korjaamista ja edunvalvontaan satsaamista, muuten seurauksena on näivettyminen. Käytännössä katkaisupinnan vettä kuljettava solukko tukkeutuu vähitellen, jolloin veden ja ravinteiden nousu puuhun tyrehtyy. Muutamia viikkoja kuusen elossa pitäminen onnistuu melko hyvin, mutta kun vuosikasvaimet kasvavat suuremmiksi, veden tarve kasvaa nopeasti. Se on pitkässä juoksussa suuri etu. Palveluiden hinnat eivät ole halvimpia, mutta aina vakuutetaan, että ne ovat laadukkaita ja pitkässä juoksussa edullisia. SEPPO VUOKKO Miten kauan joulukuusi voi pysyä elossa. PILKKEET 21.1.2022 30 Metsälehti.fi LUKIJALTA LUKIJAKYSYMYS Tunnelma metsässä sähköistyy. p o l k u o m a a n m e t s ä ä n OLEN toiminut nyt vuoden Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsenenä. Luottamushenkilöiden johtopuolelle tieni tyssäsi palveluiden käyttämättömyyteen. Ensin nuutuvat uudet kasvaimet ja pian alkavat karista myös vanhat neulaset. Esitykseni edunvalvonnan tehostamisesta ovat jääneet toteutumatta. Heteiden sijainti emien alapuolella turvaa ristipölytyksen, kun siitepölyhiukkaset pääsevät perille vain tuulen kuljettamina. Hedekäpyjä muodostuu nuoriinkin kuusiin, ja vanhoissa kuusissa ne ovat alaoksilla. Nyt mhy ja sen puunhankintayhtiö toimivat aivan kuten muutkin metsäyritykset. Se on paljon. Jos haluaa joulukuusensa punaisia emikäpyjä, pitää hakea hakkuutyömaalta ison puun latva. KUKKIVA KUUSI PERIAATTEESSA kuusta voisi kasvattaa vesiastiassa pitkäänkin, jos vain rungon katkaisupinta pysyy avoinna ja puu saa riittävästi valoa ja ravinteita. Perusjäsenmaksu yhdessä MTK:n edunvalvontamaksun kanssa on 68 euroa vuodessa. Edunvalvonta on ulkoistettu MTK:lle ja MHYP:n palvelutoimistolle. Tavallisesti emikäpyjä syntyy vasta suurikokoisten puiden latvaoksiin
Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus hakee JOHTAJAA Metsässä hyvä www.mhy.fi/siikalakeus/johtaja Lisätietoja tehtävästä antavat MPS-konsultti Minna Moilanen p. Puiden veden kulutus ja haihdutus tapahtuu pääasiassa kasvukaudella. Lisätietoja antaa Jouni Peltoniemi 040 702 8845. Hakemukset ansioluetteloineen 31.1.2022 klo 16.00 mennessä osoitteeseen jouni.peltoniemi@mhy.fi. Tunnetusti märät ja veden vaivaamat metsät tai pellot tuottavat huonosti biomassaa, koska maanalainen bioaktiivisuus (sienirihmastot, juuret, pieneliöt, mikrobit) on mm. Ymmärrät talouslukuja ja palveluliiketoimintaa sekä sen tuloksellista kehittämistä kestävästi ja vastuullisesti. Pääpaikkamme on Siikajoella Ruukissa, jossa voi sijaita myös toimipaikkasi. Lue lisää ja hae tehtävää osoitteessa careers.mps.fi 31.1.2022 mennessä. Sitä myös haihtuu ilmakehään koko ajan. Hiilen tilapäinen väheneminen maan alla avohakkuun jälkeen on vain 0–4 prosentin luokkaa. VELI-JUSSI JALKANEN AGRONOMI, TUOTTAJA PALVELUKSEEN HALUTAAN Metsänhoitoyhdistys Karhu toimii Pohjois-Satakunnassa 7 kaupungin/ kunnan sekä keskisessä Satakunnassa Nakkilan alueella. Kun suo muuttuu ojituksen ja tuhkalannoituksen jälkeen turvekankaaksi, myös sen maannokseen alkaa kertyä hiiltä syvemmälle kasvavien juurien, sienirihmastojen, pieneliöiden ja aerobisten mikrobien muodossa. Pohjaveden korkeuden merkittävyydestä kertoo se, että ojitusalueilla puut Ojitus tehostaa hiilensidontaa kasvavat silminnähdenkin paljon paremmin ojien läheisyydessä, jossa pohjavesi on matalin. Sinulla on osaamista ja tahtoa olla luomassa uudistuvaa MHY-ketjua, jossa yhtenäiset toimintamallit ja metsänomistajien edunvalvonta ovat tulevaisuuden menestystekijöitämme. Palkkaus YT/METO-työehtosopimuksen mukaisesti. Olemme luotettava ja entistäkin vahvempi kumppani alueemme metsänomistajille. 3150 ja heidän metsäpinta-ala on n. 103.000 hehtaaria. Metsänomistajajäseniä yhdistyksessä on n. Tarjoamme Sinulle mielenkiintoisen ja merkityksellisen tehtävän nuorekkaassa, kehittyvässä ja aidosti metsäntuoksuisessa asiantuntijaympäristössä. PILKKEET 21.1.2022 Metsälehti.fi 31 LUKIJALTA KOKO JÄÄKAUDEN jälkeisen ajan ovat suot laajenneet ja paksuuntuneet, koska Suomessa sadanta on suurempaa kuin haihdunta. Uutena on tietoisuuteemme tullut metsän kasvun hiilivirta, josta yllättävästi 70 prosenttia sitoutuu maan alle. Toisaalta on myös lajeja, jotka pitävät ojituksen jälkeisistä rehevämmistä soista ja kauan ojitettuina olleista pitkälle muuntuneista turvekankaista. 040 8391835. Näin ei kuitenkaan ole! Luonnontilainen suo sitoo hiilidioksidia 0,2–0,3 tonnia hehtaarilla vuodessa, kun taas suon saa ojittamalla, tuhkalannoittamalla ja viljelemällä kasvamaan 5–15 kuutiota hehtaarilla vuodessa, joka vastaa 4–13 tonnia hiilidioksidia. Karhu MHY Karhu 2 x 130_95 7.1.2022 11.20 Sivu 1 Sinulla on metsällistä osaamista, kokemusta johtamisesta, it-osaamista ja taito organisoida toiminta sekä tehtävään soveltuva koulutus. Auringon valon päästäminen maahan asti tehokkailla aluskasvillisuuden raivauksilla ja reippailla harvennuksilla nostaa maan lämpötilaa, mikä parantaa merkittävästi maanalaista kasvua. Arvostamme aiempaa työkokemusta metsäalan toimihenkilötehtävistä, hyvää organisointija yhteistyökykyä sekä markkinointija palveluhenkisyyttä. Luonnontilaisessa ja siis hapettomassa suossa toimii vain hiiltä metaaniksi hajottavat bakteerit, kun taas hyvin ojitetulla ja tuhkalannoitetulla (turve)kankaalla jo lähes optimaalinen 40 sentin hapekas maakerros muodostaa hehtaarilla 4 000 kuution hiiltä sitovan ja maanpäällistäkin kasvua kiihdyttävän bioaktiivisen massan. Suomessa on ja tulee olemaan luonnontilaisia soita tarpeeksi, jotta niitä vaativat lajit eivät katoa. Työtehtäviin kuuluu puukauppa-, metsänhoitoja asiantuntijapalveluiden myynti ja hoito. hapenpuuteen takia huono. Yleisen luulon mukaan on hyvää ilmaston ja metsän hoitoa antaa suon vallata metsä takaisin tukkimalla ojat tai jättää ojien perkaukset tekemättä. Jos pohjavesi on liian korkealla loppukesästä kevääseen, hukkuu ja tuhoutuu vesipinnan alle jäävä, hiiltä sitova eliöja kasvutoiminta. Sienten rihmastot ja muut maan sisäisen elämän muodot varastoivat hyvissä maanalaisissa olosuhteissa jättimäärät hiiltä niin syvälle kuin hapekasta ja riittävän lämmintä maata riittää. Työsuhteen alussa on koeaika. Alun perinkin ojittamattoman kosteikon biotuotantokyky on heikko, samasta syystä. Pohjaveden nousu tappaa maan alaiset sienirihmastot, mikrobit, pieneliöt ja mikrobit, kun ojituksen hoito laiminlyödään. Kaikki tasaiset maat (pois lukien sorapohjaiset kankaat) ovat ainakin sammaloituneet ja useimmat myös soistuneet ja soistuvat edelleen. Jos haluamme maksimoida metsien tuottokyvyn ja samalla hiilen sidonnan metsiin, pohjaveden pitäminen juurten ja sienirihmastojen kasvun kannalta riittävän alhaalla on välttämätöntä. 9055_.indd 31 15.1.2022 13.00. Tätä hiilivarastoa ei tutkitusti romahduta edes päätehakkuun aiheuttama notkahdus maanpäällisessä puumassassa. Haemme vakituiseen työsuhteeseen METSÄASIANTUNTIJAA Nakkilan ja Lavian eteläosan alueelle. Luonnontilaisessa suossa anaerobiset bakteerit hajottavat turvetta koko ajan metaaniksi, joka on 33 hiilidioksidia tehokkaampaa kasvihuonekaasua. 040 6888363 tai MHY Siikalakeus HPJ Matti Heikkilä p. Työ alkaa heti tai sopimuksen mukaan
Lisätietoja tj Tomas Landers, puh. Omakotitalon maaseutuhenkinen talouskeskus metsäisellä, hyväpuustoisella tilalla kohtuullisen automatkan päässä Punkaharjun keskustasta. Päärakennuksessa on suoritettu kuntotarkastus ja homekoirakartoitus 2.8.2021, raportti saatavissa välittäjältä. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi, CV ja palkkatoiveesi 31.1. SAHOJEN VARASTOT TÄYTTYVÄT ›› Jouni Hynysen teksteissä metsä kertoo pysyvyydestä 16. Hp. VAPAA-AJAN ASUNTO, Savonlinna, Savonranta. 20 km Kesälahdelta, 6,5 km 6-tieltä. JOULUKUUTA • NUMERO 8/2021 • 11,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 8/2 02 1 TE EM A : M U SII KK IA M ET SÄ ST Ä 8996_.indd 1 13.12.2021 11.52 Tervaloiden metsätilalla Kuhmoisissa kokeillaan rohkeasti eri tapoja saada metsästä euroja. Talon irtaimisto sisältyy kauppahintaan. Hp. Omaa rantaviivaa on n. Myydään tarjousten perusteella, hintanäkemys 72.000 €. Metsälehdessä pääset kehittymään journalistina toteuttamalla alusta loppuun juttuja monipuolisista aiheista printtilehtiin ja verkkoon. 30.000 €. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 115.000 €. Polttopuuta ja pientä harrastemetsää on omasta takaa. PERUSTETTU VUONNA 1933 V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Tunnelma metsässä sähköistyy. Idyllinen, erittäin hyvin hoidettu talouskeskus käsittää v. 1947 rakennetun 1,5-kerroksisen omakotitalon, kauniin 2-kerroksisen aittarakennuksen, pihasaunan ja ison navettarakennuksen, jossa mm. 21.1.2022 32 Metsälehti.fi PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN Metsälehti on metsänomistajille suunnattu erikoisaikakauslehti, jolla on noin 32 000 tilaajaa. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Lisätietoja tehtävästä antaa toimitussihteeri Eero Sala (eero.sala@metsalehti.fi, 040 845 8925). Tilan pinta-alasta noin 25 % on taimikkoa, varttunutta kasvatusmetsää n. oikeus vapaa-ajan asunnolle 150 k-m 2 . Arvostamme myös metsäalan kokemusta ja jos nautit analysoinnista sekä laskentatoimista. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. JOULUKUUTA 2021 . Romanttinen pihasauna. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Tehtävä kestää kolme kuukautta ja alkaa mielellään jo toukokuun puolivälissä. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 800 m 3 , sekametsää, rehevät kasvupohjat, helposti saavutettavissa, tilalle on hyvä tieyhteys. 85 km. Merkitty laivareitti SavonlinnaPunkaharju n. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Suuren osan työstä voi myös tehdä etäyhteyksillä. 8980_.indd 3 26.11.2021 15.03 Etsimme LKV ostotukivastaavaa ja kahta metsätilojen hoitajaa Tilanhoitajat hoitaa ja kehittää maaja metsäkiinteistöjä asiakkaiden tavoitteiden mukaisesti. Lehden vuosikerta koostuu viidestätoista tabloidimuotoisesta Metsälehdestä ja kahdeksasta aikakauslehtimuotoisesta Metsälehti Makasiinista. Ostotukivastaavana sinulla on LKV koulutus ja kokemus. Metsälehti. VOIT tutustua meihin lähemmin osoitteessa metsalehti.fi. 57 % ja uudistuskypsää metsää n. 4,6 ha. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa 9056_.indd 32 15.1.2022 13.05. 80 m, ilmansuunta itään, rantarak. 2012 jälkeen peruskorjattu rintamamiestyyppinen talo Punkaharjun Hiukkajoella. Pinta-alasta metsämaan osuus n. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Täydellistä luonnonrauhaa ilman lähinaapureita Savonrannalla, metsän keskellä hyvän autotien päässä! Hyvät marjaja sienimaastot aivan pihapiirin ympärillä. 50 km ja Tampereelta n. Pihlajaveden rannalla. 25 km, Lahdesta n. puunsäilytysja varastotiloja. helmikuuta 2022 mennessä osoitteella hakemukset@metsalehti.fi. ASUINRAKENNUS/METSÄPALSTA, Savonlinna, Punkaharju. Sähköliittymä siirtyy kaupassa. Tilaa on isommallekin perheelle asua ja touhuta. mennessä sähköpostilla osoitteeseen tomas.landers@tilanhoitajat.fi. NRO 22 . Kesäkeittiö ym. Rakennusoikeus 120 m 2 ja sähköt vieressä. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. Sivut 22–23 YRITYSTÄ PITÄÄ OLLA TORSTAINA 2. Metsäpalsta, rantarak.paikka, Punkaharju, Lahdenkylä 5,065 ha. Hp. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). 3,8 ha. METSÄLEHDEN toimitus sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella Helsingin Länsi-Pasilassa. Tarjoukset 31.1.2022 klo 16 mennessä sähköpostitse tuuli.lajunen@ metsat.fi, lisätietoja puh. Tilalla on lisäksi suurikokoinen navettarakennus, jossa on nykyisin puusepänja harrastetiloja. 1900 m 3 . 050 3500760 Löydät tarkemman työpaikkailmoituksen kotisivuiltamme www.tilanhoitajat.fi Tilanhoitajat 2 x 120mm 2022_95mm 14.1.2022 12.22 Sivu 1 www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, Parikkala 14,546 ha. Otsikoi sähköpostisi "Hakemus". 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Leikkimökki. Päärakennuksen alakerrassa on 1 mh, tupa, keittiö, kh, yläkerrassa iso oleskelutila ja 2 h + avovintit. 0,5 ha. 5 km:n vesimatkan päässä. Juttukeikat vievät sinut eri puolille Suomea. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Jenny Rantanen p. Haemme KESÄTOIMITTAJAA TEKEMÄÄN juttuja Metsälehteen, Metsälehti Makasiiniin ja lehden verkkopalveluun. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 1500 m 3 , peltoa on n. 50 m. Kaikki rakennukset myydään purkukuntoisina. Tilanhoitajana sinulla on metsäalan koulutus ja vähintään muutaman vuoden työkokemus alalta. Autamme myös asiakkaitamme löytämään uusia metsäsijoituskohteita. Hp. 029 432 a6114 Kauppak. 115.000 €. LÄHETÄ hakemuksesi perjantaihin 4. Puuston määrä n. PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 040 510 8085 ASUINRAKENNUS/METSÄPALSTA, Savonlinna, Punkaharju. 044 264 6506. Myydään määräalalla 1950–1960 luvun vaihteessa rakennettu maatilan talouskeskuksen omakotitalo, vanha navettarakennus, talousrakennus ja pihasauna. METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. 79.000 €. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. runsaasti varastotilaa. Vahvistamme nyt toimintaamme ja etsimme koko Suomea kattavasta ostotukipalvelusta vastaavaa henkilöä sekä kaksi metsäalan monipuolista ammattilaista tilanhoitajiksi ensisijaisesti Kainuu tukikohtana sekä toisena Häme, Itä-Uusimaa tai Kymenlaakso tukikohtana. Kahden auton autotalli. 15.000 €. Kestotilaajan eDUT paranevat. Entisessä navetassa autotalli, liiteri ja varastotilaa runsaasti. 70.000 €. Vapautuu nopeasti uudelle omistajalle. POPULAARIMUSIIKKIA METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Eläkepäivät hankintahakkuilla VAIKUTTAJA TYÖMAANA EU:N METSÄALOITTEET Valtuudet kuntoon! Alstor 840 Pro oman metsän harventajalle KUUSI JYRÄÄ ETELÄSUOMESSA MITÄ METSÄNHOITO MAKSAA. fi-verkkosivusto välittää uutisia ja tarjoaa alan vilkkaimman keskustelufoorumin. Rantatontti (määräala) Tuuloksen Sorsamojärvellä Rantaviivaa n. Kaunis rantaan loivasti laskeva tontti. 125 km, Hämeenlinnasta n. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. Hp. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 8,7 ha, pääosin varttunutta kasvutusmetsää, puuston määrä n. 3 ha. 1 km:n päässä, Tuunaansaaren matkailukohteet n. 18 %. Kokonaan v. 050 464 6500 RANTATONTTI, Hämeenlinna, Tuulos 8000 m 2 . Lämmitys hoidetaan sähköllä ja tulisijoilla, joita on kaikenkaikkiaan 5 kpl. Konehalli 147 m 2 , jossa on lämmitettävääkin tilaa 30 m 2 . vuosikerta. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. 029 432 6108 Eero Sala p. Kauppaan sisältyy veneen säilyttämisoikeus autotien päässä lähellä sijaitsevan Huuhinjärven rannalla. Vt 6:een rajoittuva tila, kasvupohjat kuivahkoa kangasta (8,92 ha) sekä tuoretta kangasta/mustikkaturvekangasta (5,6 ha), puusto n. Etäisyys Helsingistä n. Talo on rakennettu 1953 ja sitä on laajennettu ja peruskorjattu vuonna 1994. Liitä mukaan juttunäyte. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 90. MAAJA METSÄTILA, Parikkala, Tarnala 13.018 ha. TOIVOMME, että sinulla on ainakin jonkin verran kokemusta toimittajan työstä ja olet kiinnostunut metsäalasta. Toimituksessa työskentelee 11 henkeä. Hp
Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 1”. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen . Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . PALKINNOT metsäkryptosta 21 on arvottu seuraaville kolmelle: Ahti Jantunen, Pieksämäki, Heimo Saarimäki, Ritola ja Mervi Vähäsaari, Tampere. S 1 2 1 1 25 1 2 3 4 5 22 19 4 5 13 19 6 7 8 9 10 4 19 19 6 17 10 22 11 12 13 14 15 12 16 25 7 20 21 16 17 18 19 20 23 1 13 20 9 22 22 21 22 23 24 25 19 10 1 6 16 19 22 sanaris.fi/Erkki Vuokila 13 1 9 25 19 1 2 11 19 2 20 20 14 22 15 24 13 3 2 24 9 2 6 22 12 10 7 10 4 1 9 2 14 22 16 16 1 24 22 1 3 24 12 20 6 13 1 19 1 7 19 21 22 9 1 22 2 22 14 6 19 8 1 4 22 10 2 1 11 20 L 19 1 1 20 7 22 7 1 14 4 4 I 14 2 20 9 2 22 19 O 13 10 19 13 20 22 19 4 19 7 22 2 1 3 19 1 9 2 2 19 22 7 16 20 8 19 14 15 19 3 3 10 17 19 14 22 9 7 15 1 19 14 10 15 1 10 22 9 5 3 2 24 14 9 2 18 7 1 25 10 9 2 19 7 7 22 2 20 14 14 13 12 10 7 19 16 22 25 13 22 2 7 1 20 14 2 2 16 24 3 6 5 2 3 9 2 24 3 14 5 19 7 20 23 22 13 22 18 19 2 14 T A U L U T A U L Ö M I I R V O H Ä R Y A G A T H A C D E Z K P E T N G I J N S B P R O O M U T Y R Ä V Y Ö N A S C O T B V A Ö Ä P Ö T S I H I B I Z A V Y Ö H Y K E T J U I C E R L I R L R O O M A L T Ä D I T S E I N Ä T Ö N O L E G O I I T I O K O B R A O K E H O Z U C C H I N I I B A M B U E U K M J U L M A E J O D I O S T E L I J A E N I Z Z A E Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 4.2.2022 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. tai p. METSÄKRYPTO 1 9056_.indd 33 15.1.2022 13.05. PILKKEET 21.1.2022 Metsälehti.fi 33 METSÄKRYPTO 21 METSÄKRYPTO 21, OIKEA RATKAISU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . ONNITTELUMM E heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 0000300003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan
KUKA 9057_.indd 34 15.1.2022 13.20. Tästä syystä Suomen rajojen ulkopuolelta tuleva säätely hieman arveluttaa. Siinä on kehitetty jo vuodesta 2006 keinoja auttaa metsänomistajia ja metsäammattilaisia hyödyntämään suosituksissa esiteltyjä keinoja talousmetsien luonnon hyväksi. PILKKEET 21.1.2022 34 Metsälehti.fi AJANKOHTAINEN TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA ”VÄHÄN liian hitaasti”. Hyvä esimerkki tästä on hänen työnsä Monimetsähankeessa. Yhdestä asiasta Saaristo on kuitenkin vakuuttunut: monimuotoisuuden suojelua ei ratkaista suuressa mittakaavassa lainsäädännöllä tai hallinnollisilla keinoilla. Nyt vasta viime vuosina on havahduttu siihen, miten tärkeästä asiasta on kyse”, Saaristo summaa. Kaikki käsittelevät joltain kantilta metsien kestävää käyttöä. ”Pääsemme toivottavasti pian toteamaan, että metsiä käytetään laajasti, mutta se ei enää lisää monimuotoisuuden köyhtymistä ja luonto on lähdössä elpymään. Mukana kehittämässä talousmetsien luonnonhoitoa halusta pysäyttää luontokato . Näin vastaa Metsälehden tuore kolumnisti (ks. Johtavana luontoja ympäristöasioiden asiantuntijana Tapiossa työskentelevä Saaristo on saanut seurata lähes kaksikymmentä vuotta näköalapaikalla monimuotoisuuden huomiointia talousmetsissä. Metsäalan käännyttyä 2010-luvun puolivälissä tehdasinvestointien saattelemana auringonlaskun alasta jälleen nousukiitoon tahtotila kestävään metsien käyttöön vahvistui. Kehitettävää löytyy niin monimuotoisuuden ja talousmetsien luonnonhoidon tukemisesta kuin sorkkaeläimiä koskevasta riistapolitiikasta. Tästä Saaristo on ylpeä. 49-vuotias . Perusta vapaaehtoisuudessa Kolumnistina Saaristo on ensikertalainen, mutta blogitekstejä miehen kynästä on syntynyt liuta. Tänä vuonna Metsälehdessä julkaistavien kolumnien aiheet ovat jo valmiina mielessä. Olen huolissani siitä, mitä se ilmapiiri tekee metsänomistajien ja metsäammattilaisten haluun edistää monimuotoisuutta.” Monimuotoisuuden asialla Metsälehden uusi kolumnisti Lauri Saaristo näkee, että talousmetsien luonnonhoidossa on otettu harppaus eteenpäin. Luontotiimin vetäjä ja luonnonhoidon johtava asiantuntija Tapiossa . LAURI SAARISTO . ”Nyt on liikkeellä paljon metsään liittyviä eri aloitteita EU:n suunnalla. sivu 7) Lauri Saaristo kysymykseen, miten talousmetsien luonnonhoito on kehittynyt. Kaikki lähtee metsänomistajien ja metsäammattilaisten asenteesta sekä vapaaehtoisesta työstä ja halusta, ei pakosta noudattaa lain pykäliä tai sertifioinnin minimivaatimuksia. Valmistunut biologiksi Helsingin yliopistosta professori Ilkka Hanskin tutkimusryhmästä . Tehtävää kuitenkin vielä riittää. ”Tuntuu, että se jäi 2000-luvun alkupuolella vähän omaan lokeroonsa. Omistaa pienen luonnonsuojelualueen puolen hehtaarin kotitontillaan Sipoossa Metsälehden tuore kolumnisti Lauri Saaristo on ollut mukana kehittämässä talousmetsien luonnonhoitoa Tapiossa vuodesta 2004. Samalla metsäalan organisaatioissa ylintä johtoa myöten heräsi aito huoli monimuotoisuuden turvaamisesta, ja sen eteen on tehty töitä. Tämä voi olla mahdollista Suomessa.” Saaristo on ollut mukana laatimassa Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia ja siten osaltaan edesauttanut talousmetsien luonnonhoidon kehitystä
Siperianpihta kasvaa pääsääntöisesti hitaammin kuin metsäkuusi (Picea abies ), mutta on Suomessa parhaimmillaan saavuttanut yli 40 metrin pituuden ja sylen mittaisen rungon ympärysmitan. Metsälehti Makasiini ilmestyy 4. Ikiroudan alueilta puuta silti harvemmin tapaa. helmikuuta. Mantereisissa olosuhteissa puu kestää reippaasti yli 50 asteen pakkaslukemia. Esimerkiksi Ilomatsissa lunta oli tammikuussa jo yli 60 senttimetriä. Joulukuusituotannossa siperianpihdat eivät ole järin suosittuja. Viime vuosisadan alkupuolella pihtakuusen pihkasta ja neulasista uutettiin muun muassa synteettisen kamferin valmistuksessa käytettyä pihtaöljyä. Toiset syyttävät tuhoista latvassa ajoittain keikkuvia varislintuja tai muita höyhenniekkoja. Uusi kysymys: Sääteleekö EU liikaa metsänhoitoa. Varikset ja oravat latvatuholaisina. Sen latvusmuoto muistuttaa hieman Lapin hoikkia ”kynttiläkuusia”. Lumi haittasi hakkuita METSÄLEHTI 40 VUOTTA SITTEN Sarjassa kerrotaan, mitä tähän samaan aikaan tapahtui joskus ennen. Vanhoille siperianpihdoille on tyypillisiä monihaaraiset latvat. Siperianpihdan (Abies sibirica ) luontainen levinneisyysalue ulottuu Venäjän Vienanjoesta Siperian läpi aina Kiinan, Mongolian ja Kazakstanin rajamaille saakka. METSÄAMMATTILAISET pelkäävät, että viimetalvinen lumenpaljous toistuu, kertoi Metsälehti 14. Syystä on monia teorioita. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.. Siperianpihtaa SIPERIANKESTÄVÄ HAVUPUU Siperianpihta on yksi suosituimmista ja kestävimmistä koristehavupuistamme. vaivaavat erityisesti juurikääpä ja puuta kiusaavat monet kirvalajit. Metsälehden mukaan varsinkin hankintamyyjien hermot olivat lumentulon takia kovilla: ”Metsätyön tekijälle lumi tietää hangessa kahlaamista, väsymistä, lyhyitä päiviä ja päiväansion pienentymistä.” Metsäliiton Itä-Suomen metsäkonttorista arvioitiin, että pinotavaran korjuu saattaa pysähtyä kokonaan, jos lumentulo jatkuu. Puu on yksi kylmänkestävimmistä puulajeista. Näin täytät metsäveroilmoituksen ENSI NUMEROSSA 20 40 60 80 100 Myytkö puuta tänä vuonna. Siperianpihdan neulaset ovat litteitä ja tylppäkärkisiä. PILKKEET 21.1.2022 Metsälehti.fi 35 NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT SIPERIAN suunnalla kasvaa havupuulaji, joka ei pakkasta juuri säikähdä. Oma teoriani on orava, joka pulleita käpysilmuja napsiessaan voi jäystää samalla poikki koko kasvaimen. 9057_.indd 35 15.1.2022 13.20. Vielä nykyäänkin tuoksuvat neulasöljyuutokset ovat suosittuja erityisesti kosmetiikkaja terveystuotealoilla. Siperianpihta kasvaa useimmiten sekapuuna ja harvemmin puhtaina metsikköinä. Hankalissa olosuhteissa puu voi levitä myös kasvullisesti, juurtumalla maanmyötäisistä alaoksista. tammikuuta 1982. Mereisissä ilmasto-oloissa puu ei viihdy. Vanhemmiten puu lahoaa herkästi, ja yli 200-vuotiaat pihtayksilöt ovat harvinaisuuksia. Suomessa puu tunnetaan yhtenä suosituimmista ja kestävimmistä koristehavupuistamme. Puun tylppäkärkiset neulaset ovat litteitä ja pituudeltaan klemmarin ja nuppineulan väliltä. Yleisin selitys on kevätahava tai ankara talvi, joka on tappanut latvakasvaimen kärkisilmun. Vuoristo-oloissa puuta voidaan pensasmaisena tavata vielä yli kahden kilometrin korkeudelta. Metsäkuusella ilmiö on talvisin tuttu, kun keväthankien sulaessa vihreät kasvainröykkiöt paljastuvat käpykuusien alta. En 43% Kyllä 57% GALLUP SITAATTI ”YHDEN PUULAJIN PUUPLANTAASEILLA , joita on paljon eri puolilla maailmaa, on hyvin vähän yhtäläisyyksiä suomalaisen talousmetsän kanssa.” Maaja metsätalousministeriön tutkimusjohtaja Mikko Peltonen blogissa (12.1.). Siperianpihta yleistyi maassamme pihaja koristepuuna jo 1800-luvulla ja puu on pärjännyt melko hyvin aina Kittilässä ja Kolarissa saakka. Teknisesti siperianpihdan sahatavaran laatu ei ole metsäkuusen veroista, mutta puuaines voi soveltua kohtuullisesti paperiteollisuuden tarpeisiin
9058_.indd 36 15.1.2022 13.50. Seuraava Leipä leveämmäksi -lehti on metsä-erikoisnumero, jossa pureudutaan monipuolisesti metsänlannoitukseen ja sen hyötyihin metsänomistajalle. Ota yhteyttä meihin tai lähimpään metsäammattilaiseesi Juho Räsänen 050 535 3251 juho.rasanen@yara.com Henry Mantsinen 044 797 5015 henry.mantsinen@yara.com Lisätietoa metsänlannoituksesta: yara.fi/metsa Uudet -kierrätyslannoitteet nyt saatavilla YaraSuna ™ Uudet YaraSuna ™ , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. Lehteä on julkaistu aina vuodesta 1952 lähtien. Tilaa samalla lomakkeella myös ajankohtainen Yaran metsäuutiskirje. Lehti on ilmainen ja ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. YaraSuna ™ BOREA YaraSuna ™ HORUS YaraSuna ™ CINIS+ Tilaa Leipä leveämmäksi -lehti ja metsäaiheinen uutiskirje Yaran nettisivuilta! Leipä leveämmäksi on Yara Suomen lehti maaja metsätalouden ammattilaisille. Ryhdy lehden tilaajaksi nettisivuillamme: yara.fi/leipaleveammaksi. YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka sisältää sekä metsäettä peltolannoitteita