Metsälehti 1/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TAMMIKUUTA 2023 . Onko ensiharvennusten jälki tosiaan kelvotonta. LOKAKUUTA 2021 . TORSTAINA 7. Sivut 8–11 LAATUKYSYMYS PERJANTAINA 20. PERUSTETTU VUONNA 1933 9804_.indd 1 9804_.indd 1 12.1.2023 14.24 12.1.2023 14.24. NRO 1 . NRO 18 Metsäkeskuksen selvityksestä nousi kohu
PERUSTETTU VUONNA 1933 Työt jatkuvat, vaikka ensiharvennuksista syntyi kohu. NRO 18 Metsäkeskuksen selvityksestä nousi kohu. Se edellyttää metsien vuosittaisen nettokasvun lisäämistä kuudella miljoonalla kuutiometrillä nykyisestä. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kymmenen miljoonan hiilidioksiditonnin vuotuisia uusia päästövähennyksiä, Lehtonen sanoo. MIKKO RIIKILÄ JOULUN alla julkaistu raportti Suomen maankäyttösektorin (lulucf ) ilmastotavoitteiden toteutumisesta hätkähdytti. ”Pidän hakkuurajoituksia hyVÄHEMMÄN HARVENNUSTA, ENEMMÄN HIILINIELUJA Voimakkaiden harvennusten lieventäminen voisi vahvistaa metsien hiilinielua lähes saman verran kuin lannoitukset. Nettokasvu on yhtä kuin hiilinielu. Nyt se on siis nolla. 9805_.indd 2 9805_.indd 2 12.1.2023 14.26 12.1.2023 14.26. Kuusi miljoonaa kuutiota lisäkasvua Vasta perustetun metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtajan, Luken tutkimusylijohtajan Antti Asikaisen mukaan metsänieluja voidaan vahvistaa joko puuston kasvua lisäämällä tai hakkuita vähentämällä. NRO 1 . Metsänielun lisäystarve on sama suuruusluokkaa kuin valtion metsien vuotuiset hakkuut. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessorin Aleksi Lehtosen mukaan Suomen maankäyttösektorin nielun pitäisi EU:n määrittämän lulucf-tavoitteen mukaan olla 18 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa vuonna 2030. Onko ensiharvennusten jälki tosiaan kelvotonta. Hakkuiden rajoittamiseen Asikainen ei kuitenkaan usko. Jos ne lopetettaisiin, metsänielu saataisiin kerralla kuntoon. Samalla metsänieluja pitäisi vahvistaa kahdeksan miljoonan hiilidioksiditonnin edestä. TAMMIKUUTA 2023 . Kuva: Sami Karppinen. Maankäyttösektorista oli vuonna 2021 tullut päästölähde, vaikka metsien nettokasvu, siis puuston kasvun ja poistuman erotus, oli yhä noin 11 miljoonaa kuutiometriä plussalla. Keinoja maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseen ovat muun muassa turvepeltojen viljelytapojen muutokset, suometsien jatkuva kasvatus sekä metsien raivaamisen rakentamiseen ja pelloiksi lopettaminen. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 415 (LT/21) Lukijoita 164 000 (KMT/22) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere TORSTAINA 7. AJASSA / UUTISET 20.1.2023 2 Metsälehti.fi UUTISET Tuulesta tiliä pohjoisessa ›› 4 Runkohinnoittelu vaatii tarkkuutta ›› 12–13 METSÄSTÄ Rupumännikköön mentävä ajoissa harventamaan ›› 18–19 Stihlin sähköuutuus haastaa ammattisahat ›› 23 Tätä kaikkea tuo metsän vuosi 2023 ›› 25 PILKKEITÄ Punarintainen talven lintu ›› 28 Alanvaihtajista uusia metsureita ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 91. Sivut 8–11 LAATUKYSYMYS PERJANTAINA 20. LOKAKUUTA 2021 . Metsät sitoisivat enemmän hiiltä, jos niitä harvennettaisiin nykyistä lievemmin ja lannoitettaisiin nykyistä enemmän. Punaiselle mennään, koska maankäytön muut päästöt, muun muassa turvemaiden viljely, metsien raivaaminen rakentamiseen ja viljelyyn, tuottavat runsaasti hiilipäästöjä
Lisäkasvua lievin harvennuksin Nopein keino metsien hiilinielun vahvistamiseen olisi harvennusten lieventäminen, eli puita jätettäisiin hehtaarille nykyistä enemmän. Ruoan tuotannossa olevien turvepeltojen viljelyn lopettaminenkaan ei nykymaailmassa tuntuisi erityisen järkevältä. Käytännössä mahdollinen lisäys on paljon pienempi, koska iso osa tuhkasta syntyy etelän voimalaitoksissa ja lannoituskohteet ovat Välija Pohjois-Suomessa. ”Taimikoita tai kasvatusmetsiä harventaen metsien kasvua ja hiilinieluja ei voida lisätä ainakaan lyhyellä aikavälillä.” Suositusten mukaisia % 42 % Huomautettavia (Harvennettu suosituksia vähäpuustoisemmaksi) Virheellisiä (Harvennettu lain vaatimaa vähäpuustoisemmaksi) 58 % Korjuujäljen laatu 16 miljoonaa kuutiometriä Metsien hiilinielu 11 miljoonaa kuutiometriä Metsät yhä hiilinielu Metsien kasvu ja poistuma vuonna 2021 Lähde: Luonnonvarakeskus Metsien kasvu 103 milj. ”Kymmenessä vuoden kuluttua ne kasvavat miljoonan, jopa kaksi miljoonaa kuutioita enemmän kuin jos taimikot olisi perustettu maatiaissiemenillä”, Hynynen toteaa. m 3 milj. Ne saavuttavat lähivuosina nopeimman kasvunsa vaiheen. Viime vuosina erityisesti nuoria metsiä on harvennettu liian voimakkaasti. Eli, vaikka tavoiteltu kuuden miljoonan kuution lisäkasvu jollain ilveellä saataisiinkin aikaiseksi, tiedossa oleva puukäytön lisäys haukkaa lisäkasvun eikä metsien nettokasvu, siis hiilinielu oikeasti lisäänny, vaan vähenee. ”Liian voimakkaat harvennukset alentavat puuston kasvua jopa viidenneksen. Hynynen laskee, että jalostetusta materiaalista perustettuja metsiä on parin miljoonan hehtaarin verran. Sahauskin on kasvussa. Käytännössä se tarkoittaa noin kahden kuution menetystä vuodessa hehtaariltyksillä ei juuri saada lisää metsien hiilinielua. Ne ovat keskimäärin 20-vuotiaita ja kasvavat maan parhailla kasvualueilla Suomen eteläja keskiosissa. UUTISET 20.1.2023 Metsälehti.fi 3 VÄHEMMÄN HARVENNUSTA, ENEMMÄN HIILINIELUJA ”Pidän hakkuurajoituksia hyvin epätodennäköisinä.” PE KK A SA KK I vin epätodennäköisinä.” Puuston kasvun lisäämiseen on lukuisia keinoja, mutta metsänielujen riittävä vahvistaminen vuoteen 2035 mennessä olisi vaikeaa. Toistaiseksi kivennäismaiden lannoitukset ovat jäissä, koska Yara on Ukrainan sodan vuoksi ohjannut kaikki typpilannoitteet peltoviljelyyn huoltovarmuuden turvaamiseksi. Metsän jalostus eli puiden kasvuominaisuuksien parantaminen voi 2030-luvulla tuottaa mittavasti lisäkasvua. Turvemaiden tuhkalannoituksia voitaisiin Suomen metsäkeskuksen mukaan lisätä jopa 60 000 hehtaariin vuodessa nykyisestä reilun 10 000 hehtaarin tasosta. Metsiä harvennetaan vuosittain reilut 500 000 hehtaaria. 9805_.indd 3 9805_.indd 3 12.1.2023 14.26 12.1.2023 14.26. Luken tutkimusprofessori Jari Hynynen arvioi, että lannoituksin puuston vuotuista kasvua voitaisiin käytännössä lisätä noin miljoonan kuution verran vuoteen 2035 mennessä. ”Se edellyttäisi lannoitusten lisäämistä noin 50 000 hehtaarilla vuodessa, mukaan lukien kivennäismaiden kasvatuslannoitukset ja turvemaiden tuhkalannoitukset”, Hynynen sanoo. Yhden harhauskomuksen Hynynen haluaa kumota. Puuttomien alueiden metsiMETSIEN kasvua voidaan vuoteen 2035 mennessä lisätä enintään neljän miljoonan kuutiometrin verran. Vuotuinen kasvun lisäys voisi olla puolesta miljoonasta ylöspäin, jos harvennusvoimakkuutta alennettaisiin. m 3 76 milj. Jatkossa metsäla”, Hynynen sanoo. m 3 16 milj. Samaan aikaan Metsä Fibren Kemin biotuotetehdas ja Stora Enson uusi kartonkikone lisäävät puun tarvetta yli viidellä miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Tuontipuun korvaaminen lisää entisestään paineita hakkuiden lisäämiseen. MIKKO RIIKILÄ KEINOT OVAT VÄHISSÄ typpilannoitteiden luvataan tulevan uudelleen myyntiin. Se ei riittäisi metsänielun tavoiteltuun vahvistamiseen edes nykyisellä hakkuiden tasolla. m 3 Hakkuut Luonnonpoistuma Metsien hiilinielu KOMMENTTI Metsät sitoisivat enemmän hiiltä, jos niitä harvennettaisiin nykyistä lievemmin ja lannoitettaisiin nykyistä enemmän
Paljonko hirvituhoja paikkakunnallasi on. Ympärysalueella metsätaloutta voidaan harjoittaa normaalisti. ”Parhaat vuokrat on saatu, kun maanomistajat neuvottelevat yhdessä. Siihen asti vuokratarjouksia voi vertailla, mikä mahdollistaa maanomistajien yhteistoiminnan. Tällä hetkellä niiden teho lähentelee Olkiluodon kolmosreaktoria. Vuokrien lisäksi Tuuli tuo miljoonia pohjoiseen Tuulipuistojen sähkönsiirtolinjoille jäävistä maistakin maksetaan paikoin asiallista vuosivuokraa. Kunnon korvaus maanomistajille Pohjois-Pohjanmaalla Metsänhoitoyhdistys Pyhä Kalan johtaja Maunu Kilpivaara on edustanut maanomistajia useissa tuulihankkeissa. Asikainen metsäbiotalouden tiedepaneelin johtoon Maaja metsätalousministeriö ja työja elinkeinoministeriö ovat asettaneet uuden metsäbiotalouden tiedepaneelin. W IK IM ED IA CO M M O N S VUOKRIA VOI VERTAILLA Tuulivoiman, kuten aurinkovoimaloiden, vuokrasopimuksissa on ankarat sakkopykälät, jotka kieltävät maanomistajia kertomasta sopimusten sisältöä. Salailu saa koko touhun vaikuttamaan hämärältä. Kannattaa muistaa, että sakkopykälät tulevat voimaan vasta, kun sopimus on allekirjoitettu. Kysely: Metsitystuelle toivotaan jatkoa Maanomistajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä metsitystukeen, Metsäkeskuksen kyselystä selviää. Vuokra jaetaan voimalan sijaintikiinteistöille ja alueen muille kiinteistöille. Lapin tuulivoimaselvityksen (2022) mukaan Lappiin voitaisiin rakentaa 2 000 voimalaa, jolloin sähköntuotanto kohoaisi jopa 50 terawattituntiin vuodessa. Maaja metsätalousminis teriö on avannut uuden Riistavahingot-verkkopalvelun (riistavahingot.mmm.fi ), josta löytyy ajantasaista tietoa suurpetojen, villisikojen ja hirvieläinten aiheuttamista vahingoista ja onnettomuuksista. Vireillä on monin verroin lisää hankkeita. AJASSA 20.1.2023 4 Metsälehti.fi LYHYET MIKKO RIIKILÅ TUULIVOIMAN tuottajat ovat tosimielellä ryntäämässä pohjoiseen. Eräissä tapauksissa voimayhtiöt ovat suostuneet maksamaan siirtolinja-alueille erillistä, noin 300 euron hehtaarikohtaista vuosivuokraa. Pohjoiseen Suomeen voitaisiin rakentaa jopa 2 000 uutta tuulivoimalaa tämän Kemiin pystytetyn seuraksi. Vuokraa voi saada myös sähkölinjalta Sähkönsiirtolinjoille jäävistä maista on perinteisesti maksettu vain muutaman sadan euron kertakorvaus. Sitä ennen maanomistajat voivat saada esimerkiksi allekirjoituspalkkion. Lisäksi yhden myllyn tonttivuokra vastaa hyvätuloisen ihmisen vuosiansiota, joten tuloverojakin olisi isosti luvassa. Lapin liiton suunnittelujohtajan Paula Qvickin mukaan jo rakennettuja sekä rakenteilla ja suunnitteluvaiheessa olevia tuulivoimaloita on Lapissa noin 700. Lisää voidaan maksaa voimalan liikevaihdon perusteella. Tämä on paheksuttavaa. Metsänomistaja Simo Rousu on mukana ryhmässä, joka neuvotteli sopimuksen ranskalainen Neoen-yhtiö kanssa. Se tekee suunnilleen 250 euroa hehtaarilta, mikä on metsätalouden keskimääräistä hehtaarituottoa enemmän. Päätöstä perustellaan poronhoidon tarpeilla sekä lain ja FSC-sertifioinnin määräyksillä. MIKKO RIIKILÄ KOMMENTTI yhtiölle määriteltiin sopimuksessa myös myllyjen purkuvakuus”, Rousu sanoo. Valtaosa vastaajista piti myös tärkeänä, että joutoalueiden metsitystä tuetaan kuluvan vuoden jälkeen. Laki metsitystuesta on voimassa vain vuoden 2023 loppuun, mutta maaja metsätalousministeriössä sille valmistellaan jo jatkoa. Kilpivaaran mukaan paikoin linja-alueille on saatu neuvoteltua hehtaarikohtainen vuosivuokra, kun puistoalueen maanomistajat ovat esittäneet, että siirtolinja otetaan jakamaan puiston ympärysalueelle maksettavaa vuosivuokraa. Paikoin useilta yhtiöiltä on pyydetty tarjouksia samoista tuulipuistoalueista.” Hänen mukaansa voimalakohtainen vuokra kohoaa 40 000–60 000 euroon. Tällöin esimerkiksi 50 000 euron vuokrasta voimalatontin omistaja saa 15 000 euroa vuodessa ja ympärysalueen maanomistajat yhteensä 35 000 euroa. Yhtiö valmistelee 700–800 megawatin tuulipuistoa Ylitornion Mustavaaraan ”Meillä on valtakirja lähes puolelta alueen metsänomistajista. Ensimmäistä tarjousta ei pidä omin nokkineen mennä hyväksymään. Suomen Tuulivoimayhdistys suosittaa jakosuhteeksi 30/70. Se on riippumaton asiantuntijaelin, joka tukee muun muassa metsiä ja metsäteollisuutta koskevien politiikkatoimien valmistelua ja päätöksentekoa. Jakosuhteet vaihtelevat. Vuokranmaksu alkaa, kun voimalat käynnistyvät. Paneelissa on 14 jäsentä, puheenjohtajana toimii Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen. Yhtiö kuvailee päätöksen vaikutuksia metsäteollisuudelle vakaviksi. Tästä ei aiheudu voimayhtiölle lisäkustannuksia. ”Palvelu tuo olemassa olevan vahinkotiedon kaikkien kiinnostuneiden saataville”, erityisasiantuntija Jussi Laanikari maaja metsätalousministeriöstä kertoo. Tällöin Lapin kunnille olisi luvassa noin 760 miljoonan euron kiinteistöverotuotto myllyjen 30-vuotisena toiminta-aikana. Sopimus on saatu neuvoteltua yhtiön kanssa sellaisiksi, että suosittelemme sopimuksen hyväksymistä. 9806_.indd 4 9806_.indd 4 12.1.2023 14.28 12.1.2023 14.28. Vuonna 2021 Suomessa tuotettiin 70 terawattituntia sähköä. Sveaskog vähentää hakkuita pohjoisessa Ruotsin valtion metsiä hoitava Sveaskog vähentää hakkuumääriään Norrbottenin maakunnassa Pohjois-Ruotsissa 45 prosentilla. Metsä Group on kertonut nojaavansa Kemin uuden sellutehtaan puuhuollossa osin Pohjois-Ruotsista hankittavaan puuhun, joten päätöksellä voi olla vaikutuksia myös Suomen puuvirtoihin
Maan kattavin markkinapaikka. Sen avulla pyritään ymmärtämään, millaisia muutoksia bioperäiseen hiileen kohdentuva hintaohjaus voisi aiheuttaa metsäteollisuuden toimijoille ja miten bioperäisen hiilidioksidin hinnoittelu parantaisi ilmastonmuutoksen kannalta tehokkaiden ratkaisujen taloudellista kannattavuutta. Metsänhoito kannattaa silti Tulosten mukaan hiilihyvitys lisäisi metsänomistajan tuloja merkittävästi. Puuston kasvusta saatava hiilihyvitys ja harvennusten vähentyminen todennäköisesti laskisivat puun tarjontaa. Tarkasteltu malli olisi kallis etenkin selluteollisuudelle. Myös harvennusten ja päätehakkuun lykkäämisellä 5–15 vuodella havaittiin positiivinen taloudellinen vaikutus. Samalla tosin hiilitehokkaammat ratkaisut, kuten ligniinin talteenotto ja biomassan kuivaus, muuttuisivat kannattavammiksi. Metsänomistajan hiilinielutulot voisivat olla kolminkertaiset puunmyyntituloihin verrattuna, VTT:n tutkimuksesta selviää. Häviäjä olisi selluteollisuus. Nykyisten metsänhoitosuositusten mukaisessa kasvatuksessa metsänomistajan hiilinielutulot olisivat lähes kolminkertaiset puunmyyntituloihin verrattuna, mikäli hiilen sidonnasta hyvitettäisiin 100 euroa hiilidioksiditonnilta. Entä jos hiilinieluista maksettaisiin. Lisäksi sellutehtaiden suuret bioperäisen hiilidoksidin päästöt poikisivat teollisuudelle miljoonien eurojen vuosittaiset lisämaksut. Tarkastelussa metsänomistajalle hyvitettäisiin viiden vuoden jaksoissa ainespuun kasvuun sitoutuneesta hiilestä. AJASSA 20.1.2023 JUSSI COLLIN KOKONAISVALTAISELLA bioperäisen hiilidioksidin ja hiilinielujen hinnoittelulla olisi dramaattiset vaikutukset Suomen puumarkkinoihin ja myös metsäteollisuuden toimintaan, VTT:n tuoreessa tutkimuksessa arvioidaan. Harvennusten kannattavuus kuitenkin heikkenisi, kannattavimmaksi osoittautui yhden harvennuksen malli. Tarkoitus oli selvittää, kannustaisiko malli pidentämään metsätalouden kiertoaikoja ja lisäämään tukkipuun ja pitkäikäisten puutuotteiden tuotantoa, biomassan hybridikuivausta sekä bioperäisen hiilen uudelleenkäyttöä. VTT:n tutkimuksen mukaan hiilinielujen hyvittäminen metsänomistajille ei tekisi aktiivista metsänhoitoa turhaksi. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 9806_.indd 5 9806_.indd 5 12.1.2023 14.28 12.1.2023 14.28. VTT tarkasteli teoreettista mallia, jossa hiilen sidonta hyvitettäisiin metsänomistajille ja bioperäisen hiilidioksidin päästäjä, eli yleensä teollisuus, joutuisi maksamaan päästöistään. Sen sijaan lannoittaminen olisi entistä kannattavampaa. Metsänomistajan kannattaisi edelleen hoitaa metsiä aktiivisesti, jotta ainespuun kasvu ja myyntitulot maksimoitaisiin. Myös esimerkiksi biohiilen valmistuksen ja pitkäikäisten puutuotteiden valmistuksen kannattavuus voisi parantua. VTT:ltä korostetaan, että selvityksessä tarkasteltu malli on täysin teoreettinen, eikä sitä ole tarkoitus esittää tulevaisuuden ohjauskeinoksi. Alhaisemmalla 40 euroa/tonni -tasolla hiilinieluja puunmyyntitulot olisivat likimain yhtä suuret
Jos yhdistyksiä ei olisi, niin raaka-aine olisi vielä halvempaa.” Yhdistyksellä on vertailutietoa ostajien katkonnasta, ja ennen kaikkea pitkältä ajalta kertynyttä hiljaista tietoa. ”Hiilinielujen vahvistaminen lannoituksella ja siitä saatava korvaus on mahdollisuus, joka ei ole vielä yleisesti tiedossa. ”Eilen istuin meidän korjuuyrittäjän koneen kopissa, kun halusin nähdä, että laatua tehdään.” Hiilipalvelut mörkö ja mahdollisuus Yhdistyksen tulee olla hereillä myös metsätalouden uusissa asioissa, joita ovat lähinnä hiilipalvelut ja tuulivoima. ”Isot toimijat ovat yleensä luotettavia, mutta jos puukaupassa on vähänkin tuntu, että ei ole oikein perillä bisneksestä, niin yhdistystä kannattaa käyttää.” Kuljettajakokemuksensa vuoksi Savonen voi olla veikeä keskustelukumppani katkonta-asioissa. ”Vaikka metsänomistaja ja puunjalostaja ovat samassa ketjussa, niin pienellä pitää olla puolustaja.” Pienellä Savonen tarkoittaa sitä, että suurikin metsänomistaja on aina pieni suhteessa suureen teollisuuteen. Rahaa on, kun olisi kohteita.” Luontoarvojen suhteen SavoPIENI TARVITSEE PUOLUSTAJAN Metsänhoitoyhdistys Kainuun uuden johtajan Harri Savosen mielestä hiilipalvelujen uutuus on syynä niiden arasteluun. Siksi Harri Savonen pitää puukaupan paikallisen edunvalvonnan yhdistyksen ykköstehtävänä. AJASSA / HAASTATTELU 20.1.2023 6 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI MIIKA MANNINEN, KUVA MARRASKUUSSA Metsänhoitoyhdistys Kainuun johtajana aloittaneen Harri Savosen haastattelussa nousevat toistuvasti esille arvot, joita on vaikea pukea sanoiksi. Näkökulma saattaa juontua kasvuvuosista Raatteen tien rajanpuoleisessa päässä. 9807_.indd 6 9807_.indd 6 12.1.2023 14.29 12.1.2023 14.29. ”Edunvalvonta etenkin puukaupoissa on tehtävä numero yksi tänäkin aikana. ”Kun koulumatkaa on tunti postiautossa aamuin-illoin, tietää olevansa Kainuun korvesta.” Opintoja työura metsämekaanikko-metsäkonekuski-metsätalousinsinöörinä johti lopulta Ponssen koulutustehtäviin. Sekä isän että äidin työ oli rajavartiostossa. Savosen tuntuman mukaan hiiliasioihin liittyy turhaakin karsastusta, kuten uutuuksiin usein. Työ pörssiyhtiössä maailmanmatkoineen oli yhtä paljon antoisaa kuin vaativaa. ”Työssä oli imua, mutta nyt tuntuu, että olen enemmän kotona.” Edunvalvonta numero yksi, edelleen Metsänhoitoyhdistykset ovat vanhoja, mutta maailma ympärillä muuttuu kovaa vauhtia. Ketjussa kannolta tehtaalle kaikki pärjäävät, mutta jotkut pärjäävät paremmin kuin toiset
20.1.2023 Metsälehti.fi 7 AJASSA Lauri Saaristo KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE JOHTAVANA ASIANTUNTIJANA TAPIO OY:SSÄ. Ytimekkyys, selkeys ja yksitulkintaisuus ovat toimivalle säädökselle tärkeitä ominaisuuksia, mutta juuri niihin liittyy lakiin kirjoitetun luontotyyppisuojelun suuri heikkous. Stora Enson Oulun kartonkitehdas ja Metsä Groupin Kemin biotuotetehdas lupaavat hyvää myös Kainuun kuitupuulle, mutta kuitenkin. Savonen korostaa, että mhy Kainuun alueella korjuupalvelun osuus on pieni ja pysyy sellaisena. ”Sen näkee kun liikkuu maastossa.” KUKA. HARRI SAVONEN Mhy Kainuu ry:n johtaja. Herättelymielessä pykälä oli onnistunut ratkaisu. Metsätalousinsinööri AMK ja ammatillinen opettajakorkeakoulutus Tampereen ammattikorkeakoulusta. Harrastaa monipuolista liikuntaa, metsästystä ja kalastusta. Vaatii valveutuneisuutta ymmärtää, että monimuotoisuudelle arvokkaat luontotyypit eivät pysy turvassa pelkästään sillä, että toimii lain vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi tehokas puun tuottaminen sopii näihin kohteisiin huonosti. 46-vuotias Aiemmin työskennellyt hakkuukoneenkuljettajana, metsäkonevalmistaja Ponssella eri tehtävissä sekä pitkän uran metsäja metsäkonealan koulutusja johtotehtävissä. Metrimäärä on selkeä, mutta kalliojyrkänteen ja alusmetsän luontoarvot ovat sitä enemmän kytköksissä vaikkapa jyrkänteen kivilajin ravinteisuuteen ja pinnanmuotoihin. Se kohdistetaan hankaliin kohteisiin, joita olisi vaikea saada muuten myytyä. Savonen vakuuttaa, että hankkeella on metsänomistajien usko ja tuki. TOISAALTA ON VAIKEA AJATELLA, että luontotyyppiongelma kyettäisiin hoitamaan kuntoon pelkästään lainsäädännön keinoilla. Korjuupalvelu, jossa yhdistys ostaa puuta pystykauppana ja myy hankintakauppana, herättää joskus epäilyjä siitä, että edut metsänomistajien kanssa ovat ristiriidassa. ”Ettei jäätäisi pelkästään passiivisiksi odottajiksi, vaan oltaisiin mukana rakentamassa omaa tulevaisuutta.” Maakunnassa on pienen puun reserviä, ja taimikonhoidot ja ensiharvennukset pitäisi kaksinkertaistaa. pykälä, joka velvoittaa turvaamaan erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteet hakkuissa. ”Emme patsastele tukkileimikoiden liepeillä.” Savosella ei ole muutenkaan suurta pyrkyä kehittää yhdistystä yritysmäisemmäksi tai jotenkin toisenlaiseksi. Kaicell Fibersin Paltamoon suunnittelema biotuotetehdas on vaiheessa, jossa ympäristöluvasta tehtyihin valituksiin odotetaan päätöstä. Vaikka pykälät jätettiin pois, itse ongelma ei kuitenkaan poistunut. Asioiden kirjaaminen lakiin ei myöskään automaattisesti laajenna kohderyhmän ymmärrystä luontotyyppien säilyttämisen tärkeydestä. ”Yhdistysten perustamiseen oli aikoinaan niin hyvät syyt, joten miksi niitä muuttaa.” Kainuu kaipaa kuitutehdasta Tukin kysyntä Kainuussa on kuosissaan, kiitos etenkin Pölkyn ja Kuhmo Oy:n sahojen sekä pienempien puunjalostajien, mutta kuitupuu on kysymys. Luontotyyppien hakkuita rajoittavaa lainsäädäntöä voi toki kehittää nykyistä kattavammaksi, mutta pykälien toimeenpano kärsii sitä enemmän, mitä monimutkaisempia niistä yritetään tehdä. Hän ei sulje pois, etteikö yhdistyskin voisi lähteä osakkaaksi. Metsälaki esimerkiksi vaatii turvaamaan ominaispiirteitä keskimäärin vähintään kymmenen metriä korkeiden jyrkänteiden alusmetsissä. Tosin lähes miljardin euron hankkeessa osuus ei voi nousta kovinkaan suureksi. Luontotyypit nimittäin ovat monimuotoisia ja hyvin vaihtelevia. Pykälän avulla koko metsäala herätettiin huomaamaan, että talousmetsissä on kohteita, joita ei voi eikä saa käsitellä tavanomaisin keinoin. Luonnonsuojelualueiden ulkopuolisessa luonnosta löytyy paikoitellen alueita tai kohtia, joihin kestävästä metsätaloudesta puhuttaessa on vaikea sovittaa muita ratkaisuja kuin suojelu. Perheessä vaimo, kolme lasta sekä hirvikoira ja maatiaiskissa. Syntynyt Ämmänsaaressa (Suomussalmi), nykyinen asuinpaikka Kajaani. Asioita, joita pallon haltijoilta ei enää suvaita riippumatta siitä, mitä laissa lukee. Kajaanissa tehtiin sellua ja paperia yhtäjaksoisesti lähes sata vuotta, ja maakunta on jotenkin vajaa ilman omaa jalostusta. Se on myös tuonut aitoa turvaa yli 70 000:lle monimuotoisuuden kannalta tärkeälle hehtaarille. Yhdistys kattaa koko Kainuun paitsi Puolangan ja Sotkamon. VASTIKÄÄN VAHVISTETTUA luonnonsuojelulakia uudistettaessa eduskunta äänesti loppumetreillä lakiluonnoksesta pois uhanalaisten luontotyyppien suojelua koskeneet pykälät. Lain käsittely osoitti, että uhanalaisten luontotyyppien säilyttämisessä pallo halutaan pitää maanomistajilla, heitä palvelevilla ammattilaisilla ja metsäviranomaisilla. Siksi lainsäädännön rinnalle pitää kehittää lisää täydentäviä keinoja, esimerkiksi kannustavaa rahoitusta, paikkatietoa kohteista ja suosituksia luontotyypit turvaavista ratkaisuista. Köyhtynyttä monimuotoisuutta, luontokatoa. Kymppipykälän soveltamiskelpoisuus ja valvonta on mahdollistettu sen sisältämien luontotyyppien tarkoilla määrittelyillä, joita on edelleen tarkennettu viranomaisen tulkintaohjeella. nen luottaa lakiin, metsänhoitosuosituksiin ja sertifikaatteihin. ”Muuhun maailmaan verrattuna Suomessa asiat ovat hyvällä mallilla, jopa talousmetsissä.” Korjuupalvelu pysyy pienenä Metsänhoitoyhdistysten perustoiminnot, kuten uudistamiset ja taimikonhoidot, pysyvät palvelupaketissa, mutta kohtaavat tiukkenevaa kilpailua metsäpalveluyritysten ja yhtiöiden suunnasta. LUONTOTYYPIT JA LAKI KOLUMNI 9807_.indd 7 9807_.indd 7 12.1.2023 14.30 12.1.2023 14.30. Hakattujen tilalle ei puuston uudistamisesta huolimatta palaudu uusia samanlaisia luontotyyppejä erityisine eliölajeineen, vaan jotain yleisempää. METSÄNOMISTAJIEN JA KOKO METSÄALAN huomio ymmärrettävästi kiinnittyy ensisijaisesti lain tarkoittamiin kohteisiin. Kokemusta asiasta on kerryttänyt 1990-luvulta lähtien Metsälain 10
Luken tutkimusprofessori Jari Hynynen pitää Metsäkeskuksen tuloksia hälyttävinä varsinkin männiköiden osalta. AJASSA 20.1.2023 8 Metsälehti.fi MITÄ ENSIHARVENNUKSILLA OIKEIN TAPAHTUU. Yksikään kohteista ei ylittänyt hyvän metsänhoidon suositusten rimaa. ”Voimakkaat harvennukset vähentävät puuston kykyä sitoa hiiltä ja kasvua. Menetys on männiköissä vähintään 20 prosenttia kiertoajan kuluessa, eikä tuotostappiota voi enää korjata, enintään lieventää lannoituksin.” 9808_.indd 8 9808_.indd 8 12.1.2023 14.32 12.1.2023 14.32. Ensiharvennusten laatu on karmea, jos uskomme Metsäkeskuksen selvitystä – kaikki tosin eivät usko. Ajourat peittivät selvityksen mukaan 28 prosenttia harvennetuista metsistä. ”Kohteista yli puolet prosenttia oli harvennettu niin vähäpuisiksi, etteivät ne täyttäneet metsälain vähimmäisvaatimusta”, sanoo selvityksen tehnyt metsäneuvoja Kari Turunen. Urien runsautta pidetään tärkeimpänä syynä vähäpuustoisuuteen. Juuri ennen joulua julkaistu tulos pilasi metsäpomojen juhlatunnelman ja ylitti komeasti kansallisen uutiskynnyksen. MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT S uomen metsäkeskus mittasi Keski-Suomessa 86 suurten metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten tekemää ensiharvennusta
Droonikuvista koostettiin puukartta (kuva), jossa näkyy jokaisen puun sijainti ja pituus sekä alueen pinta-ala. Toki jos tilanne ihan oikeasti on tällainen, niin sitten harvennusmenettelyjä pitää tarkastella laajasti ja kriittisesti sekä miettiä parannuskeinot.” Selvityksen perusteita on moitittu sumeiksi muun muassa rinnakkaisten mittaustapojen vuoksi. Myös ajourien kattavuus määriteltiin puukartoilta. ”Omien tarkastustemme mukaan viime vuonna harvennuksistamme kolme prosenttia oli lakirajaa vähäpuustoisempia. ”Voimakkaat harvennukset vähentävät puuston kykyä sitoa hiiltä ja kasvua.” NÄIN METSÄKESKUS TEKI TARKASTUKSEN PÄÄOSA tarkastetuista metsistä kuvattiin pienoislennokeilla, drooneilla. Sekin on liikaa, mutta paljon vähemmän kuin Metsäkeskuksen tuloksissa”, Partanen sanoo. AJASSA 20.1.2023 Metsälehti.fi 9 MITÄ ENSIHARVENNUKSILLA OIKEIN TAPAHTUU. Nyt on herännyt epäilyksiä siitä, johtavatko runkolukuun perustuvat harvennusmallit samaan harvennusvoimakkuuteen kuin pohjapinta-alaan perustuvat mallit. Puunkorjaajat epäilevät Tarkastuksen tulokset ovat ihmetyttäneet puunkorjaajia. Tänä vuonna korjuun laadun tarkastuksia on määrä lisätä. Stora Enson metsäjohtaja Janne Partasen mukaan Metsäkeskuksen tarkastuksessa oli mukana neljä Stora Enson työmaata. Hakkuukoneenkuljettajat kontrolloivat harvennusvoimakkuutta työn ohessa tyypillisesti puoliympyräkoealoin, jonka säde on 11 metriä. Urien keskilinjat digitoitiin käsityönä, ja niiden leveys määriteltiin uran lähimpien reunapuiden ja keskilinjan välisen etäisyyden perusteella. Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola kiteyttää puunkorjaajien ihmetyksen:h ”Minun ymmärrykseeni ei oikein tahdo mahtua, että kukaan hakkuukonekuski ei ole osannut tehdä harvennushakkuuta oikein. Lisäksi kohteet mitattiin maastossa. UPM:n Metsän operaatiojohtaja Tero Nieminen kertoo, että yhtiö haluaa selvittää, mistä erot sen oman laadunvalvonnan ja Metsäkeskuksen mittausten välillä johtuvat, jotta toimintaa voidaan kehittää. Myös metsäyhtiöt ovat tarkastaneet Metsäkeskuksen mittaamia kohteita. Puomin avulla koealan runkoluku hahmottuu helposti. Niistä mallinnettiin jäävän puuston pohjapinta-ala, jota verrattiin hyvän metsänhoidon suosituksien mukaiseen ja metsälaissa määriteltyyn vähimmäispohjapinta-alaan. Hän kertoo, että osana omaa laadunvalvontaansa yhtiö tarkasti viime vuonna 900 korjuutyömaata. Uusintamittauksissa kerrotaan päädytyn Metsäkeskusta parempiin tuloksiin. 9808_.indd 9 9808_.indd 9 12.1.2023 14.32 12.1.2023 14.32
Harvennuksen jälkeinen tavoitepuusto on 1 000 runkoa. Niiltä kaadetaan 448 puuta (28 prosenttia 1600:sta). Urien välisille alueille jää näin 1 152 puuta (1 600–448). AJASSA 20.1.2023 10 Metsälehti.fi 1600 puuta/hehtaari (tavoite 1000 puuta/hehtaari) Metsä ennen harventamista 1152 puuta/hehtaari Metsä, kun ajourat avattu 720 puuta/hehtaari Metsä, kun ajourien välit harvennettu RUNSAAT AJOURAT SYÖVÄT HARVENNUSVARAN LASKENTAESIMERKKI osoittaa, että ajourien runsaus johtaa helposti vajaapuustoisuuteen. Ennen harvennusta metsässä on 1 600 runkoa hehtaarilla. Tässä vaiheessa suositusten mukainen harvennusvara on siis lähes käytetty, vaikka urien välejä ei ole harvennettu ollenkaan. Se tarkoittaa, että hehtaarille 28 aaria avataan ajouriksi. Ajouria on Metsäkeskuksen toteama 28 prosenttia metsän alasta. Metsä menee vajaapuustoiseksi, jos urien välit (yhteensä 72 aaria) harvennetaan tavoitetiheyteen (1000 r/ha). Tällöin hehtaarille jää vain 720 runkoa (0,28 hehtaaria x puuta/ha + 0,72 ha x 1 000 puuta/ha) 9808_.indd 10 9808_.indd 10 12.1.2023 14.32 12.1.2023 14.32
Seuraavassa harvennuksessa odottaa palkinto runsaana kertymänä ja tukkisatona. Näin vältetään se, että korjuussa käytettäisiin vain suurimpia koneita, jotka sopivat huonosti harvennuksille. AJASSA 20.1.2023 Metsälehti.fi 11 Metsä Groupin metsäjohtajan Juha Jumppasen mukaan Metsäkeskuksen tulokset ovat koko alalla itsetutkiskelun paikka. Jos seutukunnalla on kevyin konein operoivia korjuuyrittäjiä, tyyliin Malwa tai Sampo Rosenlev, voi hyvää elinvoimaista harvennusmetsää tavoitella tyytymällä viitisen euroa tavallista alempaan kantohintaan. Tiirola pohtii, voiko esimerkiksi avoin metsävaratieto ohjata ensiharvennukset liian nuoriin metsiin. Nyt tärkeintä on selvittää asianosaisten vastuukysymykset ja vahingon todellinen laajuus. Hakkuun teki metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu. ”Etsittävä syitä, ei syyllisiä” ”Tulos oli tyrmäävä. MIKKO RIIKILÄ KELPAISIKO ALHAISEMPI KANTOHINTA. KOMMENTTI Jos ajouria tehdään liikaa, metsä harvenee usein liian paljon. Kaksi kuvioista oli hakattu lainvastaiseen harvuuteen ja kolmella muulla oli huomautettavaa. Eskola kaavailee teettävänsä ulkopuolisella metsäammattilaisella arvion kärsimästään vahingosta ja hakevansa niistä korvauksia. Pieniä koneita ei luvassa Ensinnä mieleen tuleva ratkaisu ensiharvennusten ongelmiin olisivat nykyistä pienemmät korjuukoneet. Tätäkin varmempi konsti on hoitaa taimikot kuntoon. NÄYTTÄÄ siltä, että melkoinen osa nuorista metsistä harvennetaan liian harvoiksi. Korvausten saaminen voi tosin olla hankalaa. Syyllisiä on helppo osoittaa metsäyhtiöistä ja metsänhoitoyhdistyksistä, jotka korjaavat puuta ja valvovat korjuuta. Aikanaan metsänhoitajaksi opiskelleen Eskolan silmään puustot näyttivät liian harvoilta, kun hän tarkasteli harvennettuja metsiä. ”Vuotuiset kaikkien toimijoiden otantatarkastuksensa Metsäkeskus kohdentaa käsittääkseni riskikohteille, mikä voinee selittää tulosten huonoutta verrattuna valtakunnan metsien inventoinnin tuloksiin.” ”Teetämme tänä vuonna myös riippumattoman ulkopuolisen selvityksen Metsä Groupin harvennuskorjuun laadusta.”, Jumppanen kertoo. Tosin hänkin korostaa, että yhtiön oman laadunvalvonnan antama kuva harvennuksista on selvästi parempi kuin Metsäkeskuksen. Yhdistys myös valvoi korjuuta. Yrittäjällä on vakuutus korjuuvahinkojen varalle”, Vallius sanoo. Hänen mukaansa Metsä Groupin korjuuyrittäjät hyväksyttävät hankkimansa koneet yhtiöllä. ”En halua riidellä yhdistyksen kanssa, vaan hoitaa tämän asia sovussa ja jatkaa eteenpäin.” Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen johtaja Eija Vallius pitää tapahtunutta valitettavana ja myöntää, ettei korjuussa päästy suunniteltuun tavoitetiheyteen. ”Näyttövastuu on korvausten hakijalla. ”Yhdistys on ryhtynyt toimenpiteisiin, ettei vastaavaa tapahtuisi toiste.” Hän kehotti metsänomistajaa pyytämään Metsäkeskuksen tarkastuksen kohteelle jo keväällä 2022. ”Voiko ihan kaikissa kohteissa olla toivomisen varaa, kyselee moni. Myös hän toivoo lisäselvityksiä asiasta. Metsäkeskuksen mittaukset vahvistivat havainnon. Ne voisivat toimia nykyistä kapeammilla ajourilla, mutta sellaisia ei pystykorjuuseen ole luvassa. osaamiseen valita olosuhteisiin sopiva kalusto. Tässäkään selvityksessä ei ole tullut ilmi yksiselitteistä päätelmää, että koneiden koko olisi ratkaiseva tekijä ajourien pinta-alojen kasvuun”, sanoo UPM:n Nieminen. Metsälehti on nähnyt Metsäkeskuksen ja Metsänhoitoyhdistyksen raportit. Sen verran kalliimpaa korjuu kevyin konein on. Myös metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijan tekemässä valvonnassa on tapahtunut virhearvio. Oikea-aikaisella ensiharvennuksella voidaan parantaa kasvatettavan puuston laatua. KUKA KORVAA. Asiaa mutkistaa se, että kaikilla ostajilla on omat sopimusehtonsa puukaupoille”, Tiirola sanoo. ”Luotamme yrittäjiemme ”Luotamme yrittäjiemme osaamiseen valita olosuhteisiin sopiva kalusto.” RENKOLAINEN Jari Eskola teetti viime talvena Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksellä seitsemän hehtaarin ensiharvennuksen. Nipin napin ensiharvennettavia pusikoita ei kannata tyrkyttää ostomiehille, vaan kannattaa harventaa raivaussahalla varhaisena ennakkoraivauksena. Sampon, Malwan ja Rottnen kaltaisella kevyellä kalustolla metsänomistajien lukuun harvennuksia korjaavia yksityisiä yrittäjiä on satunnaisesti eri puolilla maata. Lisätutkimusta kannattaa tehdä erityisesti sillä kärjellä, että huonontuneiden tulosten syyt, ei niinkään syylliset, saadaan selvitettyä ja käytännöt parannettua”, hän korostaa. Yhdistyksen oman valvontaraportin mukaan korjuujälki oli pienin varauksin ”kunnossa”. ”Tärkeää on panna puukauppasopimukset ja puunkorjuun valvonta kuntoon.” Pystykaupoilla korjuun virheistä vastaa viime kädessä puun ostaja. Leimikon suunnitellut metsäasiantuntija määritti jokaiselle viidelle kuviolle harvennuksen jälkeisen tavoiterunkoluvun. 9808_.indd 11 9808_.indd 11 12.1.2023 14.32 12.1.2023 14.32. Sopimusteksti kannattaakin tavata huolella ainakin ennen kuin käräjöimään lähtee. Asia on niin oleellinen metsätalouden kannattavuuden näkökulmasta, että asiantilan parantamiseksi pitää kääntää kaikki kannot”, korostaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola
Tällä hetkellä Stora Enson pystykaupoista vain muutama prosentti on runkohinnoiteltuja. Uuden hinnoittelutavan vastaanotto on ollut Metsä Groupin metsäjohtajan Juha Jumppasen mukaan jopa yllättävän hyvä. ”Ei puhuta yksikköprosenteista vaan puhutaan kymmenistä prosenteista, mikä meillä on järeysrunkohinnoittelun osuus harvennuksilla, ja meillä on kovat odotukset jatkolle”, Jumppanen iloitsee. ”Näemme, että puukauppaan tarvitaan nykyisen puutavaralajihinnoittelun rinnalle järeyteen perustuva runkohinnoittelumalli. PUUKAUPPA & TALOUS 20.1.2023 12 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA METSÄ GROUP on käyttänyt järeysrunkohinnoittelua harvennuksilla runsaan vuoden hyvällä menestyksellä. Tämän jälkeen hinnoittelutapaa voidaan soveltaa paitsi harvennuksilla myös päätehakkuilla. Järeysrunkohinnoittelu on runkohinnoittelun muoto, jossa puut ostetaan kokonaisina runkoina ja hinta määräytyy poistettavien puiden toteutuneen keskijäreyden mukaan. Päätehakkuilla yhtiö käyttää edelleen puutavaralajihinnoittelun ohella perinteistä runkohinnoittelua, jossa koko rungosta tarjotaan yksi arvioon perustuva kuutiohinta. Toteutuneeseen järeyteen perustuva hinnoittelu mahdollistaa runkohinnoittelun nykyistä kattavammin erilaisilla kohteilla. ”Kuuntelemme herkällä korvalla runkohinnoittelun käyttöä ja sen kehittämistä harvennuskohteissa, metsänomistajan tarpeita sekä yleisesti puukauppaympäristön muutosta”, UPM:n yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen summaa. Hinnoittelutapaa on käytetty hyvin valikoiduilla päätehakkuukohteilla, joissa järeys on pystytty riittävän tarkasti ennalta arvioimaan. Tällöin katkonta ei vaikuta metsänomistajan tuloon, ja puunostaja saa pätkiä rungon kunkin markkinatilanteen ja loppusuhdanteen kannalta parhaaksi katsomallaan tavalla. Ammattitaito koetukselle Perinteisesti erityisesti sahat ovat Runkohinnoittelu tekee tuloaan harvennuksille Harvennuksilla vielä harvinainen runkohinnoittelu vaatii metsänomistajalta uudenlaista tarkkuutta tarjousten vertailussa. Suurista metsäyhtiöistä myös UPM on kokeillut järeysrunkohinnoittelua harvennuksilla, mutta toistaiseksi puutavaralajihinnoittelu on ollut asiakaspalautteiden mukaan selkeämpi hinnoittelutapa. ”Kuuntelemme herkällä korvalla.” Järeysrunkohinnoittelu kannustaa lihottamaan harvennuspuustoa, sillä puuston keskijäreyden noustessa myös puusta maksettava runkohinta nousee. Uusia hinnoittelumalleja tarvitaan Myös Stora Enso aikoo ottaa järeysrunkohinnoittelun käyttöön. Sopivilla päätehakkuukohteilla yhtiö tekee valikoivasti runkohinnoiteltuja tarjouksia. Yhtiön ostojohtajan Sami Honkasen mukaan järeysrunkohinnoittelun käyttöönotto vaatii järjestelmämuutoksia, joiden on tarkoitus valmistua tulevana kesänä. Puun lopullisen kuutiohinnan ratkaisee metsäkoneen antama mittaustulos. Haluamme sinne päin kehittää”, Honkanen kertoo. 9809_.indd 12 9809_.indd 12 12.1.2023 14.35 12.1.2023 14.35
.. .. 22,93 . 42,07 s .. 26,08 s 25,50 s Uudistushakkuu .. .. 40,42 s .. .. 66,13 s 46,55 s 23,52 s 23,81 s 23,99 s 30,00 . .. .. .. Yli-Talonen muistuttaa, että hinnoittelutapojen monipuolistuessa tarjousten vertailu vaatii entistä enemmän ammattitaitoa. 21,70 s 26,30 . .. ”Se tekee aina vain haastavammaksi vertailla tarjouksia metsänomistajalle, mutta myös ammattilaiselle. .. 17,26 . .. 18,49 s 24,55 s 22,72 s Ensiharvennus .. .. .. Ensiharvennus .. 15,36 s .. .. Hankintahinnat 76,97 s 79,33 s 56,34 s 40,69 . 16,95 . .. 68,35 . Hankintahinnat 65,52 s .. Hankintahinnat .. .. .. 21,75 s 22,07 . .. 31,57 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,92 . 31,48 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 19,05 s 18,03 s 18,16 s 25,68 s 25,17 s Ensiharvennus .. 33,29 . 27,80 . .. .. 24,07 . 28,52 . Uudistushakkuu 72,11 . Luonnonvarakeskuksessa (Luke) selvitettiin tilastoinnin edellytyksiä pari vuotta sitten. .. .. .. .. .. 30,10 s Uudistushakkuu 71,08 s 74,02 s 51,56 s 23,44 s 24,74 s 23,87 s 31,18 . 9809_.indd 13 9809_.indd 13 12.1.2023 14.35 12.1.2023 14.35. .. .. ”Selvitämme suurimmilta puunostajilta, saadaanko tiedot Lukeen ja onko kauppaa ja ilmoittajia niin paljon, että luvut voidaan julkistaa”, kertoo yliaktuaari Jukka Torvelainen Lukesta. 29,48 s Uudistushakkuu 69,95 . 75,52 s 49,31 s 22,98 s 25,17 s 24,14 s .. Uudistushakkuu .. s nousussa . .. .. Hankintahinnat 73,78 . Harvennushakkuu 65,44 s 65,29 s 42,39 . .. 66,70 s 43,01 s 23,44 s 22,93 . 41,88 s .. 47,52 s .. .. 40,93 s 42,30 s 42,49 . .. 18,53 s 26,46 s 25,82 . 27,68 . s nousussa . Tilastointia selvitetään jälleen Runkohinnoittelua on kritisoitu siitä, ettei runkohinnoitellun puun yksikköhintoja tilastoida valtakunnallisesti. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,21 s 72,47 s 49,25 s 21,86 s 23,24 s 22,21 s 28,58 . .. AJASSA 20.1.2023 Metsälehti.fi 13 s nousussa . .. 32,96 s Harvennushakkuu 65,94 . 23,82 . Korjuupalvelun asiakkaista runsas kolmannes on valinnut ensiharvennuksille ja harvennuksille järeysrunkohinnoittelun. .. 75,34 s 55,20 s 23,95 s 25,34 s 24,51 s 31,46 . .. 24,28 s 32,53 s .. 73,82 . .. 21,69 s 28,64 28,62 s Ensiharvennus .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 66,92 . .. 39,66 s .. 65,95 .. .. .. .. Harvennushakkuu 60,09 . 69,87 s 49,18 . .. .. .. 23,10 s 22,68 . 71,88 s 51,97 . Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,60 s 58,23 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,28 . Harvennushakkuu 55,24 s 54,60 s .. .. s nousussa . Harvennuksilla runkohintatarjoukset ovat olleet hyvin harvinaisia. ET EL Ä-P OH JA NM AA KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 49-52 keskiarvo s nousussa . 31,99 s Harvennushakkuu 61,49 s 62,98 s 44,65 . Harvennushakkuu 54,06 s 54,97 s .. 30,87 . .. .. Harvennushakkuu 57,00 s 57,84 s 37,01 s 21,49 s .. 26,40 Ensiharvennus .. 21,60 s 22,08 . Hankintahinnat 72,05 s 72,64 s 58,26 s 41,83 s 43,54 s 44,10 s .. 15,21 s .. 2021 2020 2022 .. .. .. 35,92 . s nousussa . .. 16,12 . .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . 16,92 s 16,37 . .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Ensiharvennus .. 41,00 s .. Sitä käyttää myös metsänhoitoyhdistyksen oma korjuupalvelu. Harvennushakkuu 65,72 . .. 75,03 . .. 40,42 s 33,18 . 70,58 s 39,22 s 22,33 s .. 13,24 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,19 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,56 s 59,93 . 40,24 s .. .. .. 23,61 s Hankintahinnat 72,33 s 73,71 s 55,65 . 22,62 s 28,73 . Hankintahinnat 72,47 s 71,70 s 56,02 . .. Toisilla on kiinteä hinta, toisella järeyshinta ja samassa leimikossa voi olla päätehakkuulla toisella tukkija toisella runkohinta”, Yli-Talonen luettelee. 30,58 . 21,81 s 22,31 . 17,03 s 17,18 s 17,06 s .. 16,48 s .. 22,02 s 27,32 s 27,96 s Ensiharvennus 44,18 s 44,34 . .. 23,41 s 24,12 . 16,17 . .. Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen alueella päätehakkuista noin joka viides on runkohinnoiteltu, kertoo yhdistyksen johtaja Jari Yli-Talonen. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 22,92 s 23,21 s 23,63 s 28,22 s 28,06 s Ensiharvennus .. 22,85 . .. 22,89 s 30,35 s 31,12 s Uudistushakkuu 68,37 . .. 30,09 Uudistushakkuu 71,23 . Nyt Luken on tarkoitus tehdä uusi selvitys kesään mennessä. 19,44 s 18,45 . 22,66 s 27,68 s 30,43 s Ensiharvennus .. .. 60,85 . .. .. Hankintahinnat 69,95 s .. .. 19,60 s .. .. .. .. .. .. 16,42 s 16,35 . .. 45,47 . 25,05 24,21 . Tällöin alle viisi prosenttia puusta hinnoiteltiin runkohinnalla eikä volyymi riittänyt tilastointiin. 41,97 s 41,22 s 42,61 s s nousussa . .. 16,45 s .. 71,87 s .. .. .. .. Hankintahinnat 68,06 s 68,76 . 17,76 s .. 48,79 s 23,54 s 25,43 s 24,75 s 30,36 s 31,91 . Järeysrunkohinnoittelu puolestaan on yleistynyt. 19,31 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,78 s 74,31 s 52,85 s 22,88 s 24,21 s 23,21 . 30,25 s 32,01 s Uudistushakkuu 73,56 . Tämä vaikeuttaa runkohinnalla tehtyjen tarjousten vertailua. 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Lähde: Luke €/m 3 2002 2010 2014 2018 2022 2006 10 20 30 40 50 60 70 80 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 399 058 Puukauppamäärä vko 52/2022 käyttäneet runkohinnoittelua, ja muuta maata suositumpaa se on ollut Eteläja Keski-Suomessa. 22,66 . .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 71,00 . .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . .. 74,53 s 47,50 s 22,86 s 23,96 s 22,56 s 28,56 s 32,01 s Uudistushakkuu 73,07 . 22,45 s 21,20 . 46,47 s 22,52 s 24,35 s 23,41 s 28,68 s 29,76 . Harvennushakkuu 58,46 s 57,91 . 18,85
Sen sijaan kartongin vientiarvo kasvoi kolme prosenttia ja -määrä prosentin. Osuus oli suurin Väli-Suomessa, noin puolet kauppojen lukumäärästä ja peräti 66 prosenttia kauppojen arvosta”, Viitanen sanoo. Hintojen nousu maltillisempaa Myös hintataso kohosi. Metsänhoitoyhdistys lupasi valvoa tukin katkontaa erityisen tarkasti. laho) 170 27 4590 latvusmassa kuusesta 756 3 2268 Koko kauppa yhteensä 1563 52686 JUSSI COLLIN Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli viime vuoden tammi-lokakuussa reaalisesti 12,4 miljardia euroa, Luonnonvarakeskuksen tilastoista selviää. Leimikko: 1,4 hehtaarin päätehakkuukuusikko talvitien päässä Sijainti: Päijät-Häme Ostaja: energiayhtiö Hakkuukertymä: Toteutunut hakkuukertymä 807 kuutiota + kuusen latvusmassa 756 kuutiota, yhteensä 1563 kuutiota. Paperin osuus oli viidenneksen ja massan sekä sahatavaran 19 prosenttia. Viime vuonna myydyn metsätilan koko oli keskimäärin 35 hehtaaria ja arvo 158 000 euroa. Se on seitsemän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna vastaavalla jaksolla. Yksi tarjouksista oli runkohintatarjous, mutta se ei pärjännyt tarjouskilpailussa. Maanomistaja oli jäädyttänyt valmiiksi pellon talvitieksi. Aktiivisesti puukauppoja solmiva metsänomistaja halusi kokeilla, miten hyvin energiayhtiö ottaa tukit talteen. Tuodusta puusta oli kuitupuuta 54 prosenttia, haketta 30 ja tukkipuuta kaksi prosenttia. Suurinta nousu oli Etelä-Suomessa, 29 prosenttia. Hänen mukaansa hintojen nousun rauhoittuminen on kaikkien toimijoiden kannalta hyvä asia. ”Myyjille hyvää on se, että hinnat ovat edelleen korkealla mutta mahdollista kiinteistön myyntiä ei enää tarvitse lykätä rajun hinnannousun toivossa.” Ammattimaisten sijoittajien rooli korostunut Ammattimaisten metsäsijoittajien – esimerkiksi rahastojen ja sijoitusyhtiöiden – rooli markkinoilla oli aiempaa näkyvämpi. Metsätilojen hintojen nousu rauhoittui Kauppamäärä laski viime vuonna, mutta myytyjen tilojen kokonaisarvo nousi, Suomen Sijoitusmetsät kertoo. ”Väli-Suomessa nousu jatkui hieman alle kymmenen prosentin vauhdissa. Kartongin osuus oli 28 prosenttia. Kohde korjattiin heti kaupanteon jälkeen. Lapissa nousua oli vain 4,6 prosenttia”, Viitanen sanoo. Metsäteollisuuden vienti laskussa www.kesla.com MYYNTI | HUOLTO | VARAOSAT | AGCOSUOMI.FI KESLA TRAKTORIVARUSTEET MATCHING YOUR TALENT Keslan traktorivarusteet tarjoavat kaikki tarvittavat koneet suomalaiseen metsänhoitoon. Katkonta osoittautui todella hyväksi, ja puuta kertyi pieneltä alalta runsaasti. Hienopaperin vientiarvo laski 31 ja -määrä peräti 46 prosenttia. Suomeen tuotiin puuta tammi-lokakuussa 4,4 miljoonaa kuutiota. Aikakauslehtipaperin vientiarvo laski 11 ja vientimäärä 28 prosenttia. Tarjouskilpa oli tiukka, sillä laskennallisesti suurimman ja alhaisimman tarjouksen välinen ero oli vain 2 200 euroa. Kauppamäärien laskusta huolimatta myytyjen tilojen kokonaisarvo kasvoi liki 18 prosenttia. Vuonna 2021 hinnat nousivat 11 prosenttia, viime vuonna kasvu jäi runsaaseen kahdeksaan prosenttiin. Se on 58 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Massaja paperiteollisuuden vientiarvo oli samalla jaksolla 8,8 miljardia euroa, mikä on reaalisesti kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavalla jaksolla. Metsätiloja myös tuli myyntiin vähemmän kuin vuonna 2021”, sanoo Suomen Sijoitusmetsien metsätietopäällikkö Eero Viitanen. PÄIJÄT-HÄMEESSÄ sijaitsevaan päätehakkuukuusikkoon tuli viisi tarjousta. Tutustu nyt! #yourlifetimematch 9809_.indd 14 9809_.indd 14 12.1.2023 14.35 12.1.2023 14.35. Päätehakkuun vei energiayhtiö Runsaspuustoisen kuusikon päätehakkuu Toteutunut kauppa Puutavaralaji määrä, m³ kantohinta, €/m³ yhteensä, € mäntytukki 8 70 560 kuusitukki 628 72 45216 koivutukki 1 52 52 kuidut ja rangat (sis. Puutuoteteollisuuden viennin arvo oli tammi-lokakuussa 3,6 miljardia euroa, edelliseen vuoteen verrattuna kuusi prosenttia pienempi. Eniten kauppamäärät vähenivät prosentuaalisesti Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. ”Yleinen taloudellinen epävarmuus ja korkotasojen nousu alkoivat hillitä pitkään jatkunutta ja voimakasta metsätilojen kysyntää. Valkaistun sulfaattisellun vientiarvo laski viisi prosenttia ja -määrä yhdeksän prosenttia. Koko maassa kauppojen määrä laski vajaat yhdeksän prosenttia. Arvon nousu selittyy osin puustolla, viime vuonna myydyillä tiloilla oli keskimäärin kahdeksan prosenttia enemmän puuta kuin edellisvuonna myydyillä. Metsänomistaja päätti kuitenkin myydä 1,4 hehtaarin leimikon yksikköhinnaltaan parhaimman tarjouksen tehneelle energiayhtiölle. ”Ammattimaisten ostajien osuus metsätilakauppojen kappalemääristä kasvoi vuoden aikana koko maassa 43 prosenttiin ja euroissa mitattuna jopa 56 prosenttiin. 20.1.2023 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS TUORE PUUKAUPPA JUSSI COLLIN METSÄTILAMARKKINA rauhoittui viime vuonna, tiloja välittävä Suomen Sijoitusmetsät Oy arvioi. Sahatavaran viennin arvo laski 11 prosenttia ja vientimäärä kolme prosenttia. Seudulla esiintyy paljon lahoa, ja energiayhtiö tarjoutui maksamaan lahopuusta saman kuutiohinnan kuin kuitupuusta. Suomen Sijoitusmetsien metsäkiinteistöjen hintatason muutosta kuvaava markkinahintaindeksi jatkoi nousuaan viime vuonna, joskin edellisvuotta rauhallisemmin. Katkonnan puolesta parhaan tarjouksen teki saha
YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka on kehitetty täydentämään metsänomistajille ja viljelijöille tarjottavaa lannoitevalikoimaa maaperän hyvinvoinnin tukemiseksi ja puiden ja viljelykasvien kasvun ja terveyden edistämiseksi. Kierrätettävä pakkaus Kierrätettävä pakkaus Turvalliset raaka-aineet Kierrätettävä Turvalliset raaka-aineet 9809_.indd 15 9809_.indd 15 12.1.2023 14.35 12.1.2023 14.35. /yhteystiedot YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet metsänlannoitukseen Laadukkaat kotimaiset YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet vastaavat tehokkaasti metsäsi ravinnetarpeisiin kasvun eri vaiheissa. Miksi valita YaraSuna-lannoite. • Tuote on helppo levittää tuotteen rakeistetun koostumuksen ansiosta joko helikopteritai maalevityksenä. /yarasuna yara.. YaraSuna BOREA on tarkoitettu kangasja turvemaiden metsien boorilannoitukseen. • Orgaaniset YaraSuna-kierrätyslannoitteet ovat Yaran maailmanlaajuisten laatustandardien mukaisia. Valikoimasta löydät tehokkaat ja ympäristölle turvalliset lannoitteet metsänkasvatukseen turveja kangasmaiden metsissä. /metsa Ota yhteyttä: yara.. YaraSuna HORUS sopii turvemaiden metsien fosfori-, kaliumja boorilannoitukseen. Lisätietoja: yara.. • Asianmukaisesti varastoituna säilyy hyvin suursäkeissä. • Tutkitut, turvalliset ja laadukkaat raaka-aineet ja tiukat tuotantovaatimukset
Luonnonvarakeskus arvioi, että tänä vuonna puuta tuodaan Suomeen muista maista vain noin 2,5 miljoonaan kuutiometriä. JO RM A JY RK IL Ä ”Sekapuutaimikon elämää. VOIDAAN VÄITTÄÄ, että Suomessa on maailman paras tieto metsistä, mutta sekään ei tässä ajassa riitä. LUONNONVARAKESKUKSEN selvitys on hyvä muistutus myös siitä, että metsien kasvua säätelee luonto itse ja erot vuosien välillä ovat isoja. Lisäksi metsäteollisuus on investoinut tuotannon laajennuksiin, mikä lisää puun kysyntää. Hakkuiden vähentämiseksi valtiolla on vähän keinoja, rahaa tai edes halua. SAMAAN aikaan kun asiasta väitellään, hakkuut kasvavat. Jos kehitystyö TIETO ON VALTAA METSÄTALOUDESSAKIN Metsätalouden suurta muutosta tulee johtaa luotettavalla tiedolla ja sen tehokkaalla hyödyntämisellä, kirjoittaa äskettäin eläköitynyt metsätiedon palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä. Onneksi Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventoinnit, Suomen metsäkeskuksen keräämä metsäja luontotieto sekä muut tietovarannot tarjoavat päätöksentekijöille jo nyt vaikuttavan metsätietoekosysteemin. Siinä tutkijat vastasivat muun muassa kysymykseen, miksi metsiin kertyy uutta puuta vähemmän kuin ennen. Meneillään on ensimmäinen vuosi täysin ilman Venäjän puuntuontia, joka viime aikoina on ollut yli kahdeksan miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Taantuma on vähentänyt metsätuotteiden menekkiä, mutta toistaiseksi talouden hidastumisen odotetaan jäävän lyhytaikaiseksi. 2017 hakattu aukko yllättää. Yksi selitys metsien kasvun alenemalle ovat parin vuoden takaiset kuivat kesät ja hyvät käpyvuodet, jotka ovat verottaneet mäntyjen kasvuvoimaa. Yksinkertaiseksi ratkaisuksi ongelmaan onkin esitetty hakkuiden vähentämistä. Peltojen päästöjä voidaan vähentää ja metsien kasvua lisätä. 20.1.2023 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. SE PP O SA M U LI YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE PERINTEINEN METSÄTALOUS ON suurimman haasteensa edessä koskaan. Metsänomistajat voivat perustaa metsäomaisuuden hoidon ajantasaiseen tietoon, luottaa viranomaisten päätöksiin ja hyödyntää monipuolisia tietopalveluja. Sana tuli vuoden lopulla ajankohtaiseksi Luonnonvarakeskuksen julkistaman selvityksen myötä. Luonnonvarakeskus ennustaakin, että teollisuuspuun hakkuut kasvat tänä vuonna 66,4 miljoonaan kuutiometriin, mikä on yli neljä miljoonaa kuutiometriä enemmän viime vuonna. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi JK. Metsälehti juhlii tänä vuonna 90-vuotista taivaltaan työn touhussa. Toivottavasti ensi kesästä tulee kasvulle suotuisa eli pitkä, lämmin ja sopivan sateinen. Suurta muutosta on mahdollista johtaa onnistuneesti vain tiedolla. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Lähes kaikki raaka-aine ostetaan nyt kotimaasta. Kirjoitamme käytännönläheisiä juttuja muun muassa metsien hyvästä kasvusta. Nykyinen kaukokartoitusperusteinen metsävaratieto on luotettavaa varttuneiden puustojen osalta, mutta taimikoiden, ylispuiden ja maaperätiedon sekä luontotiedon osalta tarvitaan jatkossa entistä tarkempaa tietoa. Metsät ja niiden hoito nähdään yhä useammin keinona sopeutua ilmastonmuutokseen ja hillitä luontokatoa, eikä metsäteollisuuden raaka-aineen lähteenä. ” HÄMIS ON helppo ennustaa, että tänä vuonna metsään liittyvissä keskusteluissa puhutaan paljon kasvusta – sekä metsien että hakkuiden. Metsänomistajia kiinnostaa myös hiilikauppa, kunhan siihen löydetään toimivat keinot. Kun kasvuvauhti on hidastunut ja hakkuut lisääntyneet, koko maankäyttösektorista tuli nielun sijaan päästölähde. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Sen sijaan maankäyttösektorin nielun kasvattamiseen on paljon tekeillä ja tehtävissä. KASVUN VUOSI 9810_.indd 16 9810_.indd 16 12.1.2023 14.39 12.1.2023 14.39. Puuta tarvitaan paljon myös energiaksi. Tieto valuu suoraan tai välillisesti myös metsänomistajien hyödyksi metsätietolain ja muiden säännösten mukana
Kaikkeen tähän olen nöyrästi valmis, kunhan joku päättää asiasta puolestani, sillä maalliset voimani eivät siihen aina riitä. Metsänomistajia on Suomessa 600 000, mutta luonto on meille kaikille yhteinen. Metsäkaksosen luominen vaatii aivan uudenlaista avoimutta kaikilta osapuolilta, myös metsäalalta. i Saitko tehtyä kaikki viime vuodelle suunnittelemasi hoitotyöt. Ilmastotekoja ja toimenpiteitä luontokadon estämiseksi on vaikea kohdistaa, koska maastoon jalkautumiseen ei ole ollut pitkään aikaan resursseja, lukuun ottamatta metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen tietohuoltoa ja koealamittauksia. Maanmittauslaitoksen johdolla hankittujen massiivisten laserkeilausaineistojen käsittelyyn luodaan yhteinen prosessointialusta, jossa ovat mukana muun muassa Metsäkeskus ja Ympäristökeskus. 20.1.2023 Metsälehti.fi 17 OI SUURI ja mahtava Vihreä henki, joka Brysselistä käsin olet maitamme ja vesiämme hallitseva! Huoli painaa mieltäni, sillä meitä metsänomistajia on koeteltu kovalla kädellä. Siitä on löydyttävä dokumentit, jotka todistavat määrätyin välein tarkastetun oikeellisuuden. Tiedon jakaminen ja hyödyntäminen ei merkitse yksityisomaisuuden suojan tai päätöksenteon menettämistä, vaan mahdollisuutta säilyttää se ja jopa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Sen lisäksi, että tiedoissa on puutteita, ovat ne eri organisaatioiden hallinnassa ja eri hallinnonaloilla. Annan pois mukavuuslattialämmityksen, auton sisätilalämmittimen sekä ilmalämpöpumpun. Vastaavaa on myös taimikon hoidossa. Annan pois myös uisteluveneeni ja citymaasturini (ainakin sen vanhemman, johon pitäisi tehdä kytkinremppa). Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. etenee rivakasti, voidaan jatkossa laserkeilauksella erottaa varttuneissa metsissä yksittäisten puiden sijainti ja koko, mikä auttaa puuston kerroksellisuuden ja tilajärjestyksen arviointia vaikkapa jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta silmällä pitäen. Lupaan ostaa vain vihreää sähköä, jota tuulimyllyt laajoja johtoaukeita pitkin taajamaamme tuovat. Suurimmat syyt menettelyihin tunnetaan, mutta miksi asiaa ei saada oikaistuksi. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 kyllä 68% ei 32% 9810_.indd 17 9810_.indd 17 12.1.2023 14.39 12.1.2023 14.39. Puunostajan miehitys ja hakkuun valvonta maastossa on muuttunut jokseenkin satunnaiseksi, puunostajan saa vain pyynnöstä työmaalle.” Metsä-masa ”Kuitupuun hinnat jäivät 80-luvulle. Luovumme lasten jääkiekkoharrastuksesta ja Lapin lomista. Taimikot jäävät liian tiheiksi, koska maksetaan tehdystä pinta-alasta.” Hirvenpyytäjä ”Olisiko eräs lääke mahdollinen. Samaa konseptia tulee laajentaa. Eli annetaan hakkuukoneiden olla tätä nykyistä kokoluokkaa, mutta ajokoneet harvennuksilla olisivat hiukan pienempiä. Virtuaalinen metsä ja kaikki uusi teknologia tekoälyineen pitää valjastaa etsimään vaihtoehtoja, kuinka metsien suurin kestävä puuntuotanto, hiilen sidonta ja luonnon monimuotoisuus sovitetaan yhteen nykyistä paremmin. Näin metsänomistajille koituu tappioita ja hiilinielukin ilmeisesti kärsii. Aika näyttää ja kansan valitsemat poliitikot päättävät, onnistuuko kokonaisuuden optimointi nykyisiä hallinnon rakenteita muuttamatta. Tiedon hankintaakin tärkeämpää on jo olemassa olevien tietovarantojen tehokkaampi hyödyntäminen. Kuolleen puun tunnistamisen tulokset ovat lupaavia, mutta kaikkien luonnon monimuotoisuutta kuvaavien piirteiden tunnistaminen ilmasta käsin lienee mahdotonta. Moton mittaustodistuksessa metsänomistajan ja moton omistajan intressit on yhtenevät.” Raivaaja ”Intressi on se, että mittaustulos on luotettava ja oikea. Mutta annathan minun pitää metsäpalstani ja hoitaa sitä parhaan taitoni mukaan, sillä se on psykoterapeuttini, kirkkoni, kuntosalini, henkivakuutukseni sekä perintöni jälkipolville. Asian vakavuutta alleviivasivat presidentti Sauli Niinistö uudenvuoden puheessaan ja tulevaisuustalo Sitra asettamalla luonnon vuoden 2023 megatrendien ytimeen. VIIMEKSI MONTREALIN joulukuun luontokokouksessa asetettiin tavoitteita, joiden toteuttaminen on metsistä elävälle Suomelle melkoinen haaste. Lupaan pysyä tyynenä silloinkin, kun sähkö maksaa euron kilowattitunnilta. Yhä useammin ensiharvennukset tehdään liian voimakkaina. Vaihtoehtojen etsintä ja niiden vaikutusten arviointi on varmasti helpompaa, jos metsäalan ja ympäristönsuojelun tieto kootaan yhteen. Sen jälki ei aina vastaa haluttua, mutta nyt syy on toinen. Jos ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittaminen olisi helppoa, se olisi jo tehty. JULKISEN DATATALOUDEN yhteistyössä on onneksi otettu ensimmäiset askeleet. Omalla kohdallani usko mittaustodistustenkin luotettavuuteen on kärsinyt.” Veksaaja ”Veksaaja on tehnyt ajankohtaisia huomioita nuorten metsien harvennuksista. JORMA JYRKILÄ KIRJOITTAJA ON METSÄKESKUKSEN ENTINEN METSÄTIEDON PALVELUPÄÄLLIKKÖ. AJANKOHTAINEN / UUTISET TOIMITTAJALTA WWW.METSALEHTI,FI METSÄGALLUP SE PP O SA M U LI SE PP O SA M U LI ”Ensiharvennuksen ongelmat ovat ajankohtainen aihe nyt, vaikka ongelmia on ollut ainakin kymmenisen vuotta. Kaupassa valitsen aina reilun kaupan banaaneja. Syntilistamme on pitkä (ainakin valtamedian mukaan), mutta kuulethan silti vaatimattoman pyyntöni. Hyödynnettävissä olisi melkoinen digitaalinen kaksonen metsäluonnosta. Sen korjaaminen takasin nykyaikaan auttaa paljon muihinkin asioihin. Kun pinossa on minimimittaan ajettuja tukkeja, parruja tai kuituja, niiden on millien tarkkuudella oltava mitattaessa sitä.” Mehtäukko ”Kyllähän monet asiat esimerkiksi valvonnassa ja mittauksissa pitäisi mhy:n otantamenetelmillä valvoa ihan oman toiminnan kehittämiseksi, vaikkei yhtään tilausta tulisikaan, vaikkapa ostamalla mittaukset ja arviointipalvelut ulkopuolisilta tahoilta.” Tomperi Verkkokeskustelu: Ensiharvennuksen ongelmat Metsänomistajan rukous SAMI KARPPINEN Uusi kysymys: Tuleeko vuodesta 2023 hyvä metsävuosi. Julkinen ja laaja keskustelu saattaa muutaman vuoden sisällä johtaa moiseen.” Jalmari Kolu ”Itse en ensimmäisenä olisi mittaustodistuksen luotettavuutta epäilemässä. Käsillä olevat ratkaisut ovat mittasuhteiltaan sellaisia, että ne on tehtävä koko metsäluonnon näkökulmasta perustuen tiedolle, jonka hyväksyvät niin metsätalous, metsäteollisuus kuin ympäristönsuojelijatkin. Metsäja luontotieto on vajavaista varsinkin taimikoiden, maaperän ominaisuuksien sekä luontotiedon osalta. Parempi hinta hoidetuille ensiharvennuksille olisi jo alku.” Puuki ”On ikävää mutta ymmärrettävää, että ensiharvennuksessa poistetaan liikaa puita, koska tekijälle maksetaan tehdyistä kuutioista. Annan pois kesämökkinikin
Työ on syytä tehdä ennen kuin usein oksaiset ja vikaiset päävaltapuut ovat ennättäneet heikentää liikaa lisävaltapuiden latvuksia. ”Jos lisävaltapuiden latvus on HUONOON MÄNNIKKÖÖN ENSIHARVENNUS AJOISSA Heikkolaatuisen ja tiheydeltään vaihtelevan männikön ensiharvennuksessa poistettavat puut kannattaa valita huolellisesti. elinvoimainen ja niistä on odotettavissa tukkia, ensiharvennus kannattaa tehdä niiden hyväksi”, Huuskonen toteaa. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 20.1.2023 18 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT ENSIHARVENNUKSEN heikko korjuujälki on saanut viime aikoina paljon huomiota. Metsänhoidon suositukset tiivistävät asian näin: ”Ensiharvennus on metsänhoidollinen toimenpide, jonka tärkein tavoite on parantaa kasvatettavan puuston laatua ja turvata niiden järeytymistä.” Taloudellisen tuloksen välitön maksimointi kannattaa siis unohtaa. ”Ajo-urasuunnittelun ja oikean puuvalinnan merkitys korostuu.” Heikkolaatuisenkin männikön yleisilme kohenee usein hämmästyttävän paljon huolellisesti tehdyn ensiharvennuksen tuloksena. Hän kuvailee tiheydeltään ja laadultaan vaihtelevan männikön ensiharvennusta pelastusoperaatioksi, jossa voi soveltaa laatuharvennuksen oppeja. Laatuharvennuksessa metsästä poistetaan mahdollisimman paljon oksikkaita päävaltapuita, jollaisiksi myös hirvien haaroittamat mäntyrumilukset usein voidaan laskea. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että toisinaan jo ensiharvennuksen lähtökohdat ovat puuntuotannon kannalta kehnot. Ensimmäiseksi kannattaa palauttaa mieleen ensiharvennuksen tarkoitus. Tämä tarkoittaa yleensä 10 –13 metrin pituusvaihetta. Kasvamaan valitaan pääasiassa laadukkaampia lisävaltapuita. Tällöin poistettavien puiden valinnan suhteen on vielä olemassa vaihtoehtoja. Laatuharvennusta sopivasti soveltaen Heikkolaatuisessa männikössä ensiharvennuksen oikea ajoitus korostuu. ”Jos metsästä löytyy 300 –400 tukkirunkoa, kannattaa ensiharvennus tehdä niiden hyväksi. Harvennusvoimakkuus on kuitenkin syytä pitää suositusten mukaisena, sillä liian voimakas harvennus alentaa merkittävästi männikön tuotosta”, opastaa erikoistutkija Saija Huuskonen Luonnonvarakeskuksesta. Mutta miten pitäisi käsitellä männikkö, jossa ensiharvennusvaiheessa kasvaa 1 300–1 500 puuta epätasaisesti jakautuneena. Eniten vaihtelua puuston laadussa ja tiheydessä esiintyy männiköissä. ”Tulevien tukkirunkojen lisäksi kasvamaan jätetään huonom9811_.indd 18 9811_.indd 18 12.1.2023 14.40 12.1.2023 14.40. Vaikka taimikonhoidoista olisi huolehdittu, syy heikkoon laatuun tai tavoitteita alhaisempaan runkolukuun voi olla esimerkiksi rehevä kasvupaikka, epäonnistunut uudistaminen tai taimikon kohtaamat hirvituhot
Tätä ajatusmallia kannattanee kyseenalaistaa, sillä huonolaatuisen metsän harvennuksessa metsänomistajalla on paljon voitettavaa. Tyypillisesti kuvioilla on tässä vaiheessa 1 000–1 400 puuta epätasaisesti jakautuneena. TEE ensiharvennus tavallista varhaisemmin. Ajo onnistuu pahimpia louhikoita lukuunottamatta pienellä maataloustraktorilla rankakärryn kanssa. ”Tukkija kuitupuun hintasuhde määrittelee pitkälti uudistamisen kannattavuuden. Kasvamaan jää tyypillisesti noin 700–800 runkoa, joista joka toisesta voi saada myös tyvitukin. Vinssin ansiosta joka kulmaukseen ei tarvitse tehdä ajouria. Ajouria tehdessä on järkevää hyödyntää kuvion luontaisia aukkopaikkoja”, Huuskonen muistuttaa. Männyn tyvitukki on menetetty, mutta riittääkö kasvupaikan rehevyys alikasvoskuuselle. 9811_.indd 19 9811_.indd 19 12.1.2023 14.40 12.1.2023 14.40. Lukessa on tutkittu myös niin kutsuttua intensiivikasvatusta, jossa puut pyritään kasvattamaan nopeasti päätehakkuukokoon voimakkaiden harvennusten avulla. KORJUUTYÖN laatu korostuu. ”Jos tukkipuuta ei ole ei ole hyvästä kuutiokasvusta huolimatta odotettavissa, kasvatus harvenPuiden ajo omatoimisesti mahdollistaa usein kapeat ajourat. 4. SAMI KARPPINEN pilaatuisia runkoja sen verran, että kokonaistiheys on harvennusmallien mukaisissa rajoissa.” Liian rajuja toimia kannattaa välttää Metsänomistajan mieleen hiipii myös ajatus siitä, eikö männikön voisi jo ensiharvennuksessa harventaa päätehakkuutiheyteen, esimerkiksi 400 runkoon hehtaarilla, kun tukkipuita ei sen enempää löydy. Nykytilanteessa Huuskonen olisi ohjeissa maltillisempi. 2. Poistettavan rungon keskikoko on noussut noin 60 litraan, koska etukasvuisia susipuita on poistettu runsaasti. METSÄSTÄ 20.1.2023 Metsälehti.fi 19 HEIKKOLAATUISEN MÄNNIKÖN ENSIHARVENNUS 1. Potentiaalisia tukkipuita ei juuri tarvitse poistaa ajouran takia. Korjuutyön laatu korostuu Vaikka männikön tilanne voi laadun suhteen näyttää ennen ensiharvennusta toivottomalle, useimmista kohteista kuoriutuu silti kelvollinen kasvatusmetsä. TUKKIPOTENTIAALIA PELASTAMASSA USEIN puustoltaan heikkolaatuisiksi mielletyistä männiköistä solmitaan pystykaupat muiden kuvioiden ”sivussa”. KOMMENTTI TEE NÄIN tamatta esimerkiksi 50 vuoden ikään voi olla järkevä ratkaisu”, Vanhatalo lisää. Kertymä on ollut yleensä noin 25–30 kuutiota hehtaarille. Aiemmin on voitu suositella myös nuorien männiköiden uudistamista, mikäli niistä ei ole ollut odotettavissa lainkaan tukkipuuta. ”Tulos oli, että esimerkiksi harvennus 600 rungon tiheyteen alensi männikön kasvua 34 prosenttia käsittelyä seuraavan 8–10 vuoden aikana verrattuna normaaliin harvennukseen.” Palvelualuepäällikkö Kalle Vanhatalo Tapiosta muistuttaa, että voimakas harvennus myös lisää tuulija lumituhojen riskiä männiköissä. Omalla palstalla olen yrittänyt pelastaa hirvien tuhoamista männiköistä tukiksi kelpaavat rungot tekemällä ensiharvennuksen sahatyönä, kun männyt ovat vain noin 10 metrin pituisia. Hirvien jäljiltä ensiharvennuksen puuvalinnat ovat usein vaikeita. Joskus raju ennakkoraivaus, jossa kaadetaan myös huonolaatuisimmat ainespuut, voi olla järkevä ratkaisu heikkolaatuisessa männikössä. 6. POISTA rohkeasti etukasvuiset, haaroittuneet sekä paksuoksaiset puut. HARVENNA puuryhmät. Tätä voi harkita etenkin pienillä tai kaukana metsäteistä sijaitsevilla kuvioilla. HYÖDYNNÄ kuusialikasvos, jos kasvupaikka on kuuselle sopiva. Hakkuukertymä jää väistämättä normaalia ensiharvennusta pienemmäksi, mutta tulevaisuuden tuotto-odotukset paranevat hyvin tehdyn työn myötä merkittävästi. KIINNITÄ huomiota latvusten kuntoon. 3. Uran voi tehdä luontaisia aukkopaikkoja hyödyntäen. 5. Kuituja energiapuun hinta suhteessa tukin hintaan on kuitenkin noussut. Myös hiilensidonnan kannalta jatkokasvatus on järkevä vaihtoehto.” Voi myös harkita, että heikkolaatuiselle puustolle ei tehdä ensiharvennusvaiheessa mitään. ”Tällaisen puuston harvennuksessa ajourasuunnittelun ja oikean puuvalinnan merkitys korostuu. Huuskonen kuitenkin tyrmää tämän ajatuksen. Heikkopuustoisen männikön ensiharvennus onkin omiaan aktiivisen metsänomistajan talvikauden työlajiksi. Kannattavuuslaskelmiin ei kannata ryhtyä, mutta talo lämpiää hehtaarilta kerätyillä puilla vuoden, ja jälkipolvi palkittaneen aikanaan paremmalla tukkitilillä
Mies latelee reissulla rautaisannoksen Etelä-Pohjanmaan paikallistietoutta ja -historiaa alkaen Kauhajoella toimivan maatalouskonekauppa Isojoen Konehallin vaiheista päätyen keihäänheittäjälegenda Pauli Nevalan aikanaan äitinsä kanssa asuttaman, Teuvalla sijaitsevan kotitalon esittelyyn. Sisarelle tuo palsta oli puolestaan tullut vanhempien kuoleman jälkeen tehdyssä kotitilan jaossa. Unto Tasanko omistaa metsää siellä täällä. Tasangolle metsä päätyi sisaren kanssa tehdyn kaupan myötä jokunen vuosi sitten. Senkin Tasanko haluaisi METSIÄ JÄLKIPOLVILLE Kauhajokisen Unto Tasangon sydäntä lähellä on metsien rauhoittaminen. Kauppahinta oli reilut pari tuhatta euroa. Todellinen silmäterä on puolen hehtaarin satavuotista männikköä kasvava palsta. Alaspäin loivasti viettävällä rinteellä komeilee reilun kolmannes hehtaarin alalla puustoa, joka ei ole isoimmasta päästä metsäpalstoja – mutta jos pääosin männyistä koostuvan metsikön ikää ja puuston tiheyttä lähdetään mittaamaan, niin sitä kyllä jo riittää. Sillä kasvaa nyt tiheä mäntytaimikko. Hän pyytää pysäyttämään auton ja astumaan ulos. Sitten turinoinnissa päästään jo itse asiaan, eli siihen, että kasvaa haluaisi Tasanko antaa metsikön myös tulevaisuudessa. KARIJOKI Unto Tasanko taustallaan metsä, jolle ei ole sataan vuoteen tehty muuta kuin annettu kasvaa. ”Ikää on sata vuotta. Petäjien latvat nousevat 30 metrin korkeuksiin. Kotitilan jaossa Unto Tasangolle puolestaan päätyi rapiat päälle hehtaarin suuruinen palsta, jossa harvennushakkuita myös on tehty. Teuvan ja Karijoen rajapinnassa niistä sijaitsee pari palstaa. Puustoa on yli 300 kiintokuutiota hehtaarilla”, Tasanko kuittaa. Tilaan kuului myös Teuvanjoen rannalla sijaitseva 0,2 hehtaarin alue entistä EU-peltoa. Tuo pläntti sijaitsee heti ikimetsän kyljessä. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 20.1.2023 20 Metsälehti.fi JARI HAKALA, TEKSTI JOHANNES TERVO, KUVAT KAUHAJOEN Kauppatiellä sijaitsevalta kotitaloltaan kyytiin hyppäävän Unto Tasangon kanssa automatka Karijoelle ei käy pitkäksi. Samalla selviää, että kyseiseen ajanjaksoon metsikölle ei ole tehty muuta kuin annettu kasvaa. 9812_.indd 20 9812_.indd 20 12.1.2023 14.45 12.1.2023 14.45. Karijoen Myrkyn kylässä kiemurteleva maantie kiiltää pinnaltaan peilijäänä, ja Tasangon silmäterä lähestyy
”On tärkeää, että sinne tänne jää vanhoja metsiä.” Tasanko katselee järeitä petäjiä ja käy muistelemaan, millaiselta metsikkö nuorena poikasena ohi ajellessa näytti. Se on perustanut 22 koealuetta Eteläja Keski-Suomeen vuosina 1920–2022. ”On tärkeää, että sinne tänne jää vanhoja metsiä.” säilyttää maisemametsikön – tai Punkaharju-maiseman, kuten hän itse sitä kutsuu – muodossa jälkipolvien ihailtavaksi. Yksi ratkaisuehdotus torjua ilmastonmuutoksen vaikutuksia on lisätä sekametsien kasvatusta. Tasanko on yhdessä sukunsa kanssa tuon yhteismetsän isoin osakas yhteensä yli 300:an hehtaarin metsäpalstoilla. Hyönteistuhojen todennäköisyys on lisäksi kasvamassa muutenkin ilmaston lämpenemisen vuoksi. Koppelonpesä-kaupasta saaduilla rahoilla ostin Nokian osakkeita, joiden myynnistä tulleilla tuloilla ostin taas Ilvesjoen yhteismetsästä osuuksia”, Tasanko kertoo. Kesällä voi olla pitkiä kuivuusjaksoja, jotka rasittavat tukkipuita ja altistavat ne hyönteistuhoille. Tuossa Karijoen Myrkyn ja Teuvan Perälän kylien rajapinnassa sijaitsevassa metsikössä kasvaa pääosin kuusta ja mäntyä. PALSTALLA 9812_.indd 21 9812_.indd 21 12.1.2023 14.45 12.1.2023 14.45. Luonnonvarakeskus kertoo, että kestokokeita seurataan ja mitataan toistuvasti vuosikymmenten ajan. Metsien rauhoittaminen tuttua Metsien rauhoituskuvioissa Tasanko ei ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Myös Ruotsissa on uskoa siihen, että kuusen kasvattaminen hyötyisi sekametsien yleistymisestä. Tuhoja aiheutuu lisääntyvistä talvimyrskyistä, joiden vaikutukset lisääntyvät maaperän ollessa roudaton ja vesipitoinen lisääntyvän talvisadannan vuoksi. Harvennukset lisäävät riskejä sitä enemmän, mitä varttuneemmasta puustosta on kyse. Luonnonperintösäätiölle Tasanko yritti kaupata myös ikimännikköään, mutta ilmeisesti puuston liian vähäisen määrän takia kauppoja ei syntynyt. Lypsävien maito päätyy Kurikan Jalasjärvellä toimivalle Juustoportille. Tuo palsta on puustoltaan sekametsää, jossa kasvaa niin mäntyä, kuusta kuin myös koivua ja haapaa. Vertaisarvioitu tutkimus vuodelta 2021 löytyy tietoverkosta hakufraasilla ”Specified resilience value of alternative forest management adaptations to storms”. TUTKIJOIDEN yleinen käsitys on, että meneillään oleva ilmastonmuutos lisää tuhoriskejä erityisesti sellaisessa metsätaloudessa, jonka tavoitteena on kasvattaa suurikokoisia kuusitukkipuita puhtaina metsikköinä. Ei vaikuta viisaalta, että Suomessa jää vuosi vuodelta käyttämättä valtion tukea taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon. ”Yritin, että he lunastaisivat koko alueen, mutta ne kaupat jäivät jumiin.” Rauhoitukseen vaikka ilmaiseksi Jos muu ei metsikön kanssa auta, antaa Tasanko palstansa valtiolle rauhoitettavaksi vaikka ilmaiseksi. Metsäkauppoja männikköikimetsästä hierottiin myös ely-keskuksen kanssa. Tasangolle Koppelonpesällä on erityinen merkityksensä, sillä hän piti siellä nuorena kuntoaan yllä harrastuksena ollutta 800 metrin juoksua varten. ETELÄRUOTSALAISEEN aineistoon perustuva analyysi viittaa siihen, että ainakin myrskytuhojen kannalta harvennuksia kaihtava kuusen kasvatus on ylivoimaisesti edullisin vaihtoehto metsänomistajan talouden kannalta. Käytännön työt tuolla tilalla hoitaa pari ukrainalaisveljestä. Ikimetsään ajellessa ohi vilahtaa palan matkan päässä siitä sijaitseva, Koppelonpesäksi ristitty ja pinta-alaltaan yli yksitoista hehtaarinen metsäpalsta, jonka Tasanko myi kalastaja-kirjailija Pentti Linkolan perustamalle Luonnonperintösäätiölle vuonna 2010. Puustomittausten lisäksi kohteilta seurataan tarkasti myös maaperään, hiileen ja tuhoihin liittyviä asioita. Tällöin eduissa on kuitenkin painotettava voimakkaasti monimuotoisuudesta aiheutuvia hyötyjä, jotka eivät ilmene ainakaan toistaiseksi metsänomistajan taloudessa. Omaa peltoakin löytyy 160 hehtaaria. Varsinaisia kaupallisia harvennuksia ei tehdä, koska tutkimusten perusteella tiedetään, että harvennukset altistavat myrskytuhoille. SUOSIIKO ILMASTONMUUTOS KUUSEN KASVATUSTA ILMAN HARVENNUKSIA. On hienoa, että Luonnonvarakeskus on panostanut voimallisesti asiaan. Komeaa honkaakin löytyy Unto Tasangon ikimetsästä. Se kävi Tasangolle tutuksi, koska syntyjään Myrkyn kylästä kotoisin oleva mies kulki sen ohitse päivittäisillä koulumatkoillaan kolmannesta vuosiluokasta alkaen. 20.1.2023 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Mukaan mahtui niin intervallipyrähdyksiä kuin talvisia lumijuoksuja. Menetelmän ydin on siinä, että metsikkö perustetaan avohakkuun jälkeen istuttamalla, jonka jälkeen panostetaan taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon. Vuonna 1937 syntynyt mies ei osaa olla paikoillaan vieläkään, sillä hän vastaa 75 lypsylehmän ja viitisenkymmenen nuorkarjayksilön käsittävän maatilan paperitöistä ja narujen hyppysissä pitämisestä. Hän pitää tärkeänä, että täysin luonnontilaisia metsikköjä jää muistoksi myös jälkipolville. ”Tilalle tuli 1981 Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen makuuparsipihatto”, Tasanko kertoo. ”Luonnonperintösäätiöllähän on periaatteena se, että heidän ostamiaan metsikköjä ei talousmielessä hyödynnetä mitenkään, vaan ne jätetään luonnonperinnöksi. Voimallisesti tehtyinä ne antaisivat haluttaessa mahdollisuuden harvennuksettomaan metsätalouteen
Sama jatkuu, kunnes oksa on katkottu kokonaan. 9813_.indd 22 9813_.indd 22 12.1.2023 14.49 12.1.2023 14.49. ”Aika sitkeä oli. Kun koivusta on jäljellä enää muutaman metrin korkuinen rungonpätkä, Oksanen siirtyy työskentelemään maasta käsin. Ei meinannut kaatua millään”, Oksanen toteaa, kun urakka on valmis. Töitä riittää Tammikuun alun sää suosii Loimaalla Varsinais-Suomessa pihapuiden kaatoa. Joka liikkeen täytyy onnistua.” Työnjälkeensä Oksanen on tyytyväinen. Lunta sataa hiljalleen, mutta tuulta ei ole nimeksikään. Metsurin töitä hän alkoi kuitenkin tehdä jo vuonna 2015 opiskellessaan metsuriksi Paimion ammattiopisto Liviassa. Sitä Oksanen alkaa katkoa osissa ylhäältä alaspäin. Tarkistettuaan, että alla ei näy ketään, hän tiputtaa oksanpätkän puun juurelle. Lisäksi pihapuiden kaadosta maksetaan paremmin.” Arjen extremeä Pihapuiden kaadossa joka liikeen täytyy onnistua, tietää metsuriyrittäjä Petri Oksanen. Oksanen tekee pihapuiden kaatoja varsinkin talvisin ja keväisin. Järeähkön pihakoivun kaataminen vei noin tunnin, sen verran kuin Oksanen etukäteen arvioikin. Sen jälkeen on aika siirtyä seuraavaan ja sitä seuraavaan oksaan, kunnes koivusta on jäljellä pelkkä runko. Kaverini jäi sittemmin armeijaan töihin, minä jatkoin metsuriyrittäjäksi.” Oksasen yritys toimii hänen Pihapuiden kaadoissa tarvitaan moottorisahan lisäksi usein kaadonsuuntaajaa. Tammikuun alussa työn alla oli pihakoivun kaato. ”Päätimme yhtenä iltana kurssikaverini kanssa ryhtyä tarjoamaan pihapuiden kaatoa kevytyrittäjinä. Kesät ja syksyt kuluvat pääosin metsänhoitotöissä. Suurin osa oksanja rungonpätkistä on siististi kannon ympärillä. Avuksi tarvitaan kaadonsuuntaaja, sillä haljennutta ja lahoa puunrunkoa on vaikea saada kaatumaan oikeaan suuntaan. ”Pidän siitä, että työssä on vaihtelevuutta. Metsurityöt Oksanen -yrityksen nyt 25-vuotias Oksanen perusti vuonna 2017. Hän tarttuu toisella kädellään kiinni oksaan ja sahaa toisessa kädessään olevalla moottorisahalla oksasta muutaman kymmenen senttimetrin mittaisen pätkän. ”Pihapuiden kaato on sellaista extremeä. Katso video metsalehti.fi Petri Oksanen nauttii metsuriyrittäjän työn vapaudesta ja vaihtelevuudesta. Varsinkin metsänhoitotöitä on Oksasen mukaan tarjolla niin paljon kuin jaksaa tehdä. Hän pyrkii kuitenkin siihen, että puolet töistä olisi pihapuiden kaatoa. METSÄSTÄ 20.1.2023 22 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT METSURIYRITTÄJÄ Petri Oksanen ohjaa henkilönostimen korin tottuneesti pihakoivun oksan viereen
Leikkuuteho on erinomainen sahan vakiovarusteena olevan 14-tuumaisen Light04-terälaipan ja talttahampaisen RS PRO -teräketjun ansiosta. Saha on varustettu havainnollisin led-valoin, jotka näyttävät valitun tehoalueen sekä muistuttavat päällä olevasta ketjujarrusta sekä vähiin käyvästä teräketjuöljystä. Harva nuori jää sellaiselle alalle, jossa kulut nousevat mutta taksat eivät.” Pihakoivun runko on haljennut ja laho. MSA 300 akkusaha on bensasahoihin verrattuna kallis. ”Itse taidan olla vuosikurssiltani ainoa, joka työskentelee metsurina. Virran automaattisen katkaisun viive joutaisi olla nykyistä pidempi. Sähkömoottori on sitkeä, mutta ketjun vähänkin pantatessa moottori sammuu ilmeisesti automaattisena varotoimena, mikä ilmenee esimerkiksi kaatokoloja sahattaessa. STIHL MSA 300 jännite 36 V teho 3 kW paino työkunnossa (40 cm terälaite) 7,64 kg terälaite 0,325 jaolla, 1,3 mm ketju-ura hinta ilman akkua 899 euroa (sis. Harva kuitenkaan jää metsuriksi. ”Olen sosiaalinen luonne, enkä viihdy metsässä yksin. Turvakahvan varmistinpainike on takakahvan tyvessä. METSÄSTÄ 20.1.2023 Metsälehti.fi 23 KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVA STIHL MSA 300 on markkinoiden tehokkain akkusaha. Metsäkoulussa ajatus oman yrityksen perustamisesta vain vahvistui. Äkkiseltään ylimääräinen painike tuntuu hermostuttavalta, mutta sen käyttöön tottuu nopeasti. Kokeilimme akku-Stihliä muutaman asteen pakkasessa lahovikaisen kuusikon pienaukkohakkuussa, jossa moottoria kuormittavaa karsintatyötä oli paljon ja toisaalta katkottavat rungot suhteellisen järeitä. Käytimme sahaa pääosin tehokkaimmalla alueella, koska sen tarjoama suuri ketjunopeus jouhevoi karsintaa. Kuulonsuojat edelleen tarpeen Akkusahankin kanssa on syytä käyttää kuulonsuojaimia. Saha painaa enemmän kuin 50 kuutiosenttimetrin bensasaha, mutta saha on erinomaisen jouheva käsitellä. saavutetaan. Lisäksi sahaustuntuma on pehmeä. Se on vähän. Metsässä minulla on usein renki mukana, ja vuoden ajan olen työllistänyt yhden kaverin täyspäiväisesti.” Metsäalaa on viime aikoina kritisoitu muun muassa liiallisista hakkuista, mutta Oksasen työhön kritiikki ei heijastu. Aika paljon saisivat pulittaa, että luopuisin yrittäjän vapaudesta.” Nuoria alalle Yrittäjänä tarvitsemansa opit Oksanen kertoo saaneensa pitkälti työharjoitteluiden kautta. MSA 300 -mallia varten Stihl kehitti uuden, entistä tehokkaamman AP 500 -akun, jolla sahan suurin teho ja pisin käyttöaika Akkua vaille valmis Teholta ja käsiteltävyydeltään Stihlin MSA 300 on jopa parempi kuin 50 kuutiosenttimetrin ammattisahat. AL 500 -pikalaturi lataisi akkuja samaan tahtiin kuin niitä rauhalliseen tahtiin sahattaessa tyhjenee. Kiinnostuksen sekä metsäalaa että yrittäjyyttä kohtaan Oksanen kokee saaneensa verenperintönä. Vaikka moottori ei pärise, käyntiääni ja ketjun aiheuttama korkea vinkuna ovat häiritseviä. Tosin tyhjäkäyntiä saha ei käy, joten sahuri saa välillä nauttia myös hiljaisuudesta. Paras oppi on ollut se, että itseään ei kannata repiä rikki. ”Ymmärrän huolen, mutta täytyy myös muistaa, että Suomi elää metsistä.” Nuoria metsurin työ tuntuu alkaneen kiinnostaa aiempaa enemmän. kotiseudullaan Varsinais-Suomessa. Oksanen arvelee, että syynä on alhainen palkkataso. 9813_.indd 23 9813_.indd 23 12.1.2023 14.49 12.1.2023 14.49. Stihlissä on valittavana kolme erilaista tehoaluetta. ”Olen kotoisin maatilalta, kulkenut isän mukana metsässä ja kantanut polttopuuta sisään koko ikäni. Kahdella akulla paketin hinta kohoaa lähelle kahta tuhatta euroa. ”Vanhemmat metsurit sanovat, että viidestä kuuteen tuntia fyysistä työtä päivässä riittää, jos töitä aikoo tehdä 40 vuotta.” Metsätyö mielletään usein yksinäiseksi, mutta Oksanen on kerännyt ympärilleen yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden verkoston. Bensakäyttöinen Stihl MS 261 maksaa kylmäkahvaisena noin 900 euroa. Kolmiportaisen tehoaluevalikon alinta tasoa ei kokeiltu. Hän kertoo kuitenkin seuraavansa keskustelua aktiivisesti. Matala runko ja lyhyt etukahvan kaari helpottavat sahan kääntelyä esimerkiksi karsinnassa. Kiipeilytöissä arboristit suosivat akkusahoja, ja silloin akun lyhyt riittävyys ei ole ongelma, mutta puuhun vietäväksi MSA 300 on raskas. Tällöin akku riitti noin 20 minuutin sahaukseen. Akun kesto ei sanottavasti lisääntynyt, kun tehoalueeksi valittiin pykälää alempi. Esimerkiksi pihapuiden poistossa akkusaha voisi kahdella akulla olla käyttökelpoinen, kunhan laturille löytyy pistorasia. Tukkipuu oli pehmeää Hallintalaitteet ovat hyvät. Kyse on myös työturvallisuudesta. Metsurin työ on raskasta, ja palkan eteen täytyy tehdä tosissaan töitä. Tehokkaimmalla käyttöalueellaan ketjunopeus kohoaa valmistajan mukaan 30 metriin sekunnissa, mikä on samaa luokkaa kuin tehokkaimmissa bensasahoissa. Sahan turvaliipaisin on ”moottorisahamaisesti” takakahvan yläpinnalla. alv) AP500 S akku 489 euroa pikalaturi AL 500 189 euroa PLUSSAT JA MIINUKSE T + leikkuuteho + hyvä käsiteltävyys – akkujen kesto – hinta Stihlin isoimman akkusahan teho riittää ongelmitta paksujenkin kuusten sahaamiseen
Aina kaikki ei me ne metsänuudistami sessa kuin Strömsös sä. Kelkkayhdistel mälle riittää reilun metrin leveä ajoura. Suurin työ onkin ajokasojen kaivaminen metrisen hangen alta ja pöllien nostelu käsipelis sä rekeen. Ajokasat pyrittiin nostamaan mahdollisimman korkealle hyödyntämällä maastoa, kuten mättäitä ja tuulenkaatojen juuripaakkuja aluspuilla. Tällä haluttiin välttää taimituhoja. METSÄSTÄ 20.1.2023 24 Metsälehti.fi ARI KOMULAINEN, TEKSTI JA KUVAT ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ voi viet tää ja juhlistaa monelle tapaa. Oivana lisänä savotointiin oli edullinen sää: pikkupakkanen, joka ei haurastanut taimia vauri oille, vaikka kaadettavien puiden oksisto niitä väistämättä hipoikin. Näin 15 vuoden kulut tua taimien olisi normaalisti pi tänyt olla jo sellaisen 5–10 metrin mittaisia, mutta ne olivat jääneet valtaosaltaan alle kol men metrin. Yleisesti ottaen taimisto on vii mein päässyt kunnolliseen kas vuun, tosin hieman eritahtisena johtuen näistä täydennyksistä. Puiden alle istutetut kuusen taimet olivat venyneet tavoitte lemaan koivujen alimpia oksa kerroksia. ”Savotan puutuotolla lämmittää omakotitaloa hyvinkin yhden kovan talven yli.” 9814_.indd 24 9814_.indd 24 12.1.2023 14.56 12.1.2023 14.56. Kaksi sahauspäivää tuottivat yhteensä noin 15 kiintoa kolmen metrin määrämittaan katkottuja koivupöllejä. Kaiken lisänä oli aukon voi makas aluskasvillisuuden kasvu, joka vaati vuosittaista taimien pelastamista heinien vallasta ja jarrutti omalta osaltaan tai mien kasvua. Osalla kuviota ylispuukoivua Taimikuviolle oli jätetty kahdes sa eri osassa hieskoivua ylispuik si. Karkea arvio oli, että tämän savotan puutuotolla lämmittää omakotitaloa hyvinkin yhden ko van pakkastalven yli, eikä tarvitse tinkiä saunankaan lämmityksestä. Itsenäisyyspäivä aikoihin oli Kiuruveden korkeuksilla aamukahdeksan aikoihin vielä hämärää, mutta metsätyön voi jo aloittaa. Sahaa käynnistämässä Anssi Komulainen. Näin oli korkea aika poistaa ne varjostamasta taimien kasvua ja niiden latvojen vuosi kasvaimien hankautumista oksiin. Taimikuvioita jouduttiin kulu neiden vuosien aikana täydennys istuttamaan kolmeen eri ottee seen. Lisäksi koivujen latvaosuus otettiin tarkasti talteen noin kahden sentin latva läpimittaan asti. Sillä yhdistelmällä pystyy pujottele maan taimien väleistä kohtuul lisen helposti. Varttuneemman metsän reunassa kasvaneet koivut kaadettiin päin näitä puita – yleensä konkeloon. Minä vietin sen veljeni Anssin kanssa – kuten myös edeltäneen päivän – moottorisahan kahvois sa vapauttamassa kuusentaimik koa vapaaseen kasvuun ylispuu koivujen varjostuksesta. Myös hieskoivut olivat kärsi neet boorinpuutoksesta. Ei mennyt kuin Strömsössä Kuusentaimikko on perustettu alkukesästä 2007 mätästetylle kuviolle. Ne kelpaisivat myös kuiduksi, mutta mää rä on sen verran pie ni, ettei niitä myydä vaan tehdään polt topuiksi. Kahden päivän ylispuusavotta Vapautimme huonosti menestyneet kuusentaimet vapaaseen kasvuun. Aukeille istutetut ja normaa listi varttuneet kuusentaimet oli vat noin puolimetriä näitä puiden varjossa kasvaneita lajitoverei taan kookkaampia. Taimia varjostaneet koivut on saatu onnistuneesti kaadettua ja kuusentaimisto vapautettua kasvuun. Ajo talvella Koska koivujen alla varttui täys tiheä taimisto, puiden ajo teh dään vasta paksun lumen aikaan moottorikelkalla ja reellä. Se ilme ni monihaaraisuutena ja epämuo dostumina rungoissa. Kahtena vuotena pari kovaa alkukesän hallayötä niitti met sän viljaa, eli taimien vuosikasvun. Kuivaa polttopuuta on metsänomistajal la hyvä olla varastossa useamman vuoden tarpeet – ainakin sen on mennyt vuosi opettanut. Boorin puutos torjuttiin terveyslannoituksella reilu puo lenkymmentä vuotta sitten. Kasvun jarruna oli myös maa perän boorinpuute. Niis tä saa oivaa saunan ja hellan lämmityskla pia ilman halkomisia. Koivut olivat osaltaan torju neet aluskasvillisuuden kasvua ja hallaöiden kynsiä, mutta noi na kahtena hallakeväänä huo nolla menestyksellä – pakkasta oli vain liikaa. Paju kon ja hieskoivuvesakon kasvua on hillitty kahdella eri raivaus kerralla
METSÄSTÄ 20.1.2023 Metsälehti.fi 25 LIINA KJELLBERG Kemeran viimeinen vuosi Kemeran korvaava uusi metsätalouden kannuste järjestelmä metka tulee voimaan vuoden 2024 alus ta. Tapahtuma keskittyy puuteollisuuden tekniikkaan, puusepänteollisuuteen ja puuntyöstöteknologiaan. Uusi luonnonsuojelulaki voimaan Uudistettu luonnonsuojelulaki tulee voimaan ke säkuun alussa. Eduskuntavaalit huhtikuussa Eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 2.4.2023. Metsäkatoasetuksen tavoitteena on ehkäistä metsäkatoa aiheuttavien Metsän vuosi 2023 Alkanut vuosi tuo mukanaan muun muassa uusia tuotantolaitoksia, päivityksiä metsätuholakiin, uuden luonnonsuojelulain ja liudan metsäisiä tapahtumia. Tapahtumassa pohditaan muun muassa yhteismetsien maailmanpoliittisia haasteita, digiloikkaa, vakuusarvoa ja yhdistymistä. Maa ja metsätalousministeriön tilaama arviointi valmistuu huhtikuun loppuun mennessä. Joensuussa. Kemin biotuotetehdas käynnistyy Metsä Groupin Kemin biotuotetehdas käynnistyy näillä näkymin vuoden kolmannella neljänneksel lä. tuotteiden pääsyä EU:n markkinoille. Esi merkiksi eläviä ja kuolleita säästöpuita tulee nyt jättää tuplasti aiempaan verrattuna. SILVA Metsänäyttely järjestetään 8.–9.9. Strategia ulottuu vuoteen 2035, ja siinä huomioidaan erityisesti omavaraisuus, huol tovarmuus, ilmasto sekä monimuotoisuus ja elin voimaisuus. Uusi PEFC-standardi käytössä Metsäsertifiointijärjestelmä PEFC:n uusi standar di hyväksyttiin viime vuoden lopulla. Tu kijärjestelmälle valmistellaan parhaillaan jatkoa. LAPIN Metsätalouspäivät pidetään 20.–21.4. Kemeralain mukaisia hakemuksia voi toimittaa Suomen metsäkeskukseen 1.10.2023 asti. asti. PUUMESSUT pidetään Jyväskylässä 6.–8.9. Kuitupuun hintoihin nousua Metsäteollisuustuotteiden kysyntä ja hinnat alene vat tänä vuonna, mutta jalostuskapasiteetin kasvu ja kiristyvä kilpailu puusta nostavat kuitupuun hin toja kahdesta kuuteen prosenttia, ennakoi Luon nonvarakeskus (Luke) viime vuoden lokakuussa julkistamassaan metsäsektorin suhdannekatsauk sessa. Joutoalueiden metsitystuelle jatkoa Joutoalueiden määräaikainen metsitystukijärjes telmä on voimassa tämän vuoden loppuun asti. Mänty ja kuusitukkien keski määräisiin kantohintoihin on sahatavaran alenevien hintojen takia odotettavissa kahdesta neljään pro sentin lasku. Metsätuholaki päivittyy Lakia metsätuhojen torjunnasta päivitetään laajo jen metsätuhojen ja juurikäävän torjunnan osalta. Metsälain ilmastoarviointi käynnissä Luonnonvarakeskus selvittää parhaillaan, onko metsälaki ilmastotavoitteiden näkökulmasta ajan tasalla. Kansallinen metsästrategia on yh teensovittava elinkeinostrategia, johon on koottu keskeiset metsäalan kehittämisen painopisteet, ta voitteet ja toimenpiteet. Kansallinen metsästrategia 2035 käytössä Uusi Kansallinen metsästrategia otettiin käyttöön vuoden alusta. Päivitys mahdollistaa, että laajojen metsätuhojen torjunnasta aiheutuneita kustannuksia ja vahinko ja voidaan korvata maanomistajalle jatkossakin ja että juurikäävän torjunta voidaan ylivoimaisen es teen tilanteissa jättää tekemättä. Tiedepaneelin ensimmäinen toimikausi jat kuu vuoden 2026 loppuun. Metsälehti täyttää 90 vuotta Metsälehti alkoi ilmestyä vuonna 1933 eli 90 vuot ta sitten. VALTAKUNNALLISET Metsäpäivät järjestetään 26.–27.10. Strategi an tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys elpymisuralle. METSÄISIÄ TAPAHTUMIA SUOMEN yhteismetsäpäivät järjestetään Tampereella 23.–24.3. Tiedepanee lin tehtävä on tukea metsiin, metsäteollisuuteen ja metsäpohjaisiin ekosysteemipalveluihin liitty vien politiikkatoimien valmistelua ja päätöksen tekoa. Ouluun uusi saha Junnikkala Oy:n Ouluun rakentama uusi sahako konaisuus valmistuu näillä näkymin vuoden lop pupuolella. Riistanhoitomaksuun korotus Riistanhoitomaksu nousee 39 eurosta 43 euroon. UPM laajentaa Uruguayssa UPM:n Uruguayn Paso de los Torosin läheisyyteen rakentama sellutehdas käynnistyy näillä näkymin alkuvuodesta. Jos met sätalouden tulot ja menot haluaa ilmoittaa paperilo makkeella, on se tulostettava tai tilattava erikseen. Tehtaan tuotantokapasiteetti on 2,1 miljoonaa tonnia eukalyptussellua vuodessa. Rovaniemellä. Verolomake ei tule enää postissa Metsäveroilmoituslomaketta ei lähetetä enää postit se kuin kuolinpesille ja verotusyhtymille. Strategia kytkeytyy EU:n biodiversiteettistrategiaan. Myös taksonomiaasetuksen biologista moni muotoisuutta ja ekosysteemien suojelua ja ennal listamista koskevan säädöksen valmistelu jatkuu. Biodiversiteettistrategia työn alla Kansallisen biodiversiteettistrategian valmistelu jatkuu. Ennallistamis ja metsäkatoasetusten val mistelu puolestaan jatkuu. Helsingissä. Päivityksen seurauksena varsinkin vaatimukset metsätalouden luonnonhoidon toimenpiteille tiukentuivat. Alle 18vuotiaiden osalta maksu tosin alenee 20 eu rosta kymmeneen euroon. Kuitupuun hakkuumäärien Luke arvioi kas vavan 13 prosenttia. METSÄJA KONEALAN tapahtuma Proforest 2023 järjestetään Kalajoella 12.–13.5. Tehtaan tuotantokapasiteetti on 1,5 miljoonaa tonnia havu ja koivusellua vuodessa. Saha käyttää vuodessa noin 800 000 kuutiota mänty ja kuusitukkia. Tuettavat työlajit ovat metkassa pitkälti samo ja kuin kemerassa, mutta tukiehtoihin on tulossa muutoksia. Muutos koskee metsäs tysvuoden 2023–2024 riistanhoitomaksua. Sähköisesti veroilmoituksen voi tehdä Verohallin non OmaVeropalvelussa. METSÄALAN ammattilaisille ja opiskelijoille sekä retkeilijöille suunnattu Evon Metsä ja Retkeily 2023 -tapahtuma järjestetään Evolla 27.5. Puheenjohtajaksi on kutsuttu Luken tutkimusylijohtaja Antti Asikainen. 9814_.indd 25 9814_.indd 25 12.1.2023 14.56 12.1.2023 14.56. Tapahtuman yhteydessä järjestetään myös muun muassa moottorisahauksen SM-kilpailut. Uutta laissa on muun muassa va paaehtoinen ekologinen kompensaatio, jonka avul la taloudellisesta toiminnasta luonnolle aiheutuva heikennys on mahdollista hyvittää. Ennakkoon voi äänestää 22.–28.3. Metsäbiotalouden tiedepaneelin toiminta käynnistyi Maa ja metsätalousministeriön sekä työ ja elin keinoministeriön asettama metsäbiotalouden tie depaneeli on aloittanut toimintansa. Strategia on lausunnolla 27.1. Taksonomiaasetuksen tavoitteena on luoda yhtei set kriteerit sille, millaiset sijoituskohteet ovat il maston ja ympäristön kannalta kestäviä. EU:ssa tapahtuu EU:n metsästrategian toimeenpanoon liittyvä lain säädäntöehdotus metsien monitoroinnista ja kan sallisista metsäsuunnitelmista valmistunee tänä vuonna. Ennallistamisasetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka tavoittee na on pysäyttää luontokato
Katajapensaiden alla olevaa maata on pidetty väkeväntuoksuisena ja hyvänä kasvumaana. Katajan puuaines on tasaista ja tiivistä sekä helppoa työstää. Kataja on hyötynyt ihmisestä Saariston ja tunturien tuulissa kataja kasvaa matalana maanmyötäisenä mattona, mutta tavallisimmin se on ryhdikäs pensas, joka kohoaa metrin ja kahdenkin korkuiseksi. Katajanmarjoja on käytetty riistaruokien maustamiseen ja sillä on maustettu muun muassa giniä. Pohjoismaissa niitä on käytetty mm. Kataja viihtyy etenkin avoimilla, kuivilla ja kivisillä mailla, mutta myös pihoilla, valoisissa metsissä, jopa soilla. Nykyään sitä käytetään muun muassa matkamuistojen raaka-aineena. Lampaat ja valkohäntäpeurat syövät katajan neulasia, kun taas myyrät ja jänikset kaluavat sen kuorta. Entisajan ihmiset veistivät katajasta myös erilaisia kalanpyydyksiä. Se Mooses, joka meidät tänne luvattuun maahamme johti, hän ymmärsi sen sitkeyden voiman, joka piili hänen kansansa katajuudessa.” N äin kirjoitti Juhani Aho 1800-luvun lopulla (Katajainen kansani ja muita uusia ja vanhoja lastuja vuosilta 1891 ja 1899). Sen sydänpuu erottuu pintapuusta hiukan tummemman värinsä tähden. Se kasvaa korkeintaan metrin korkeaksi pensaaksi. 20.1.2023 METSÄSTÄ 9815_.indd 26 9815_.indd 26 12.1.2023 15.17 12.1.2023 15.17. Katajakedot ovat kuitenkin nopeasti häviämässä. 20.1.2023 26 Metsälehti.fi METSÄSTÄ TUULA VUOLLE-SELKI ”Niiden meidän veljiemme viljelyksiin, jotka ovat asuinsijoikseen hakeneet pehmeämpiä peltomaita, ovat uurrokset tunkeneet syvemmälle. Katajan oksia käytetään yhä yleisesti kalansavustuksessa. Katajakedot ovat useimmiten syntyneet kotieläinten laidunnuksen avulla. Runsaan hartsipitoisuutensa takia ei katajanmarjoja yleensä syödä sellaisinaan, mutta mausteena niiden käyttö on monipuolista. Englannissa ja Hollannissa katajanmarjoja on käytetty geneverin ja ginin aineksena. Katajanoksat antavat lepän tavoin savukalalle väriä ja aromia, kun taas katajanmarjat ovat ennen olleet ruokataloudessa paljon käytettyjä mausteita. riistan ja oluen mausteeksi. Katajanmarjat ruokatalouden käytössä Muun muassa kanalinnut, rastaat, tilhi ja punatulkku levittävät katajaa syömällä sen marjoja. Katajaa on aikojen kuluessa ja yhä edelleen käytetty mitä erilaisimpiin tarkoituksiin. KATAJA SUOMEN KANSAN VERTAUSKUVA ”Juoma-astioihin liittyi uskomus, että katajan tuoksu pitää noidat, peikot ja pahat henget loitolla.” Turhaan sanonnassa kapsahdetaan katajaan, sillä puusta on moneen. Kotikatajaa eli katajaa (Juniperus communis ) tavataan arktiselta tundralta subtrooppiselle ilmastovyöhykkeelle asti. Se on suhteellisen lujaa ja sitkeää sekä helposti taivutettavaa. Sen haarat ovat vain harvoin pystyjä. Kataja on hyötynyt ihmisestä, joka on raivannut sille valoisia kasvupaikkoja. Katajan puuaines oli ennen tärkeä puuastioiden raaka-aine. Saaristossa kasvavat matalakasvuiset metsäkatajat muistuttavat kasvutavaltaan suuresti lapinkatajaa. Metsäkataja kukkii Suomessa touko-kesäkuussa. Suomessa katajaa esiintyy koko maassa. Se on myös hyvin sään ja lahon kestävää. Puuaines soveltuu hienoihin veistotöihin Katajan sitkeä ja hyväntuoksuinen puuaines oli ennen tärkeä puuastioiden raaka-aine. Lapinkataja jää metsäkatajaa huomattavasti matalammaksi. Lampaat ja karja välttävät sen pisteleviä oksia, varsinkin jos muuta syötävää on tarjolla. Runsaimmin katajaa kasvaa kalliometsissä, ulkosaaristossa ja tunturialueilla. Katajan sitkeyden ja peräänantamattomuuden vuoksi sitä onkin pidetty kansamme vertauskuvana. Sen puuaines soveltuu erinomaisesti hienoihin veistotöihin, käyttöja koriste-esineisiin. Suurina annoksina katajanmarjan käyttöä tulee välttää, sillä ne ovat lievästi myrkyllisiä. Mutta juuri se, että me valitsimme kovimman kallioniemekkeen, jossa ainoastaan meidän kaltaisemme katajat voivat kasvaa, se oli meidän suurin viisautemme. Katajanmarjoilla lääkittiin ennen myös reumatismia. Niitä on sen vuoksi pyritty arvokkaimmissa maaseudun kulttuurimaisemissa ennallistamaan aluskasvillisuuden niitoilla. Maaseudulla naiset kävivätkin noutamassa ruukkukasveilleen multaa katajapensaiden alta. Lapinkataja kukkii metsäkatajan tavoin Suomessa kesäkuussa. Monet linnut sisustavat pesänsä katajankuoren sitkeänpehmeillä säikeillä. Metsäkataja kasvaa 0,5–10 metriä korkeaksi pensaaksi tai puuksi. Myös vesi kuljettaa katajanmarjoja. Se sietää hyvin kuivuutta. Ennen katajasta tehtiin yleisesti maitotaloudessa käytettyjä puuastioita, kuten voipyttyjä. Pohjoismaissa esiintyy kahta katajan alalajia: metsäkatajaa ja lapinkatajaa. Juoma-astioiden valmistukseen liittyi uskomus, että katajan tuoksu pitää noidat, peikot ja pahat henget loitolla, joten juominen kataja-astiasta oli turvallista
HELSINGIN KAIKU 22.7.1911 20.1.2023 METSÄSTÄ 9815_.indd 27 9815_.indd 27 12.1.2023 15.17 12.1.2023 15.17. SUOMEN METSÄMUSEO Katajasta on moneksi tarve-esineiden valmistuksessa. AHOLA, SUOMEN METSÄMUSEO JUSSI KANGA, MUSEOVIRASTO Iso katajapensas Pyhäjärven kirkon portaiden edessä vuonna 1911. Puumainen kataja talon pihapiirissä vuonna 1954. Juho Mukkala ompelee vakkaa katajanjuurinauhalla Isojoella vuonna 1947. 20.1.2023 Metsälehti.fi 27 METSÄSTÄ Tämä komea kataja on kuvattu Luumäkeläisessä viljelysmaisemassa vuonna 1953. K. V. PEKKA KYYTINEN, MUSEOVIRASTO Viereinen sivu: Katajasta valmistettu ruutitynnyri 1700-luvun lopulta
Totuus on kuitenkin toinen: punatulkut ovat osittaismuuttajia, eli joka vuosi osa punatulkuistamme muuttaa pois, kun taas osa talvehtii täällä. Pihlajanmarjoistakin punatulkut syövät vain siemenet. Se on sävyisä luonteeltaan ja sen kirkkaan kauniit värit antavat keskitalven hämärään oman pirteän leimansa. Syksyllä lentosuunta on päinvastainen. Taitavasti ne silputtavat nokallaan hedelmämallon pois. Ensin ne tulevat pellonlaiteiden ruohostoihin ja puihin siemeniä ja silmuja syömään. Näin salmonellan leviäminen estetään. Punatulkut ovat tehokkaita lisääntymään: iso osa linnuista tekee vielä toisenkin poikueen kesässä ja lämpöisinä kesinä ehkä vielä kolmannenkin. Ruokintalaitteen olisi hyvä olla sellainen, jossa lintu ei pysty sotkemaan ulosteillaan tarjottavaa ruokaa. Sekametsätkin kelpaavat, jos vain tiheitä kuusia tai katajia on tarjolla pesän kätköpaikaksi. Talvisin punatulkut liikkuvat pitkiäkin matkoja ruoan perässä. Mielenkiintoinen piirre tulkkujen avioelämässä on se, että ne ilmeisesti elävät saman parin kanssa koko elämänsä. Sieltä ne etsivät pihlajanmarjoja ja alkavat käydä säännöllisesti ruokintapaikkojen auringonkukan-, hampunja kauransiemeniä syömässä. Joulun tienoilla punatulkut ilmestyvät lintujen ruokintapaikoille. Keväällä, jos siemenistä on pulaa, voivat punatulkut syödä myös kasvien kukkasilmuja. Punatulkku on myös linturuokintojen vakiovieras, joka joulun tienoilla hakeutuu ihmisasutuksen lähelle talven viettoon. Maalis-huhtikuulla ne häviävät ruokintapaikoilta lähialueiden havumetsiin etsimään sopivia pesimäpaikkoja. Hyvin piilotettuun pesään punatulkut munivat 5–6 munaa. Keski-Euroopassa punatulkut pesivät yleisesti kaupunkien puistoissa. Yleiseurooppalaisesti punatulkku on kuitenkin taantuva lintulaji. 9816_.indd 28 9816_.indd 28 12.1.2023 15.19 12.1.2023 15.19. Koko Suomen pesiväksi punatulkkukannaksi arvioidaan 200 000–400 000 paria. Joinakin vuosina muuttajia saattaa olla hyvin runsaasti ja toisena taas hyvin vähän. Kesänsä punatulkut viettävät tuoreissa kuusikoissa. Kun lumi peittää maan, siirtyvät punatulkut ihmisasumuksien tuntumaan. Näin salmonellan leviäminen estetään. Muuton erikoinen piirre on se, ettei niillä ole mitään tiettyä suuntaa. Ruokintalaitteen olisi hyvä olla sellainen, jossa lintu ei pysty sotkemaan ulosteillaan tarjottavaa ruokaa. Pesimätouhunsa ne aloittavat jo aikaisin keväällä. Viimeisimmän sadan vuoden aikana määrä on pysynyt suunnilleen samana. Joulun tienoilla punatulkut ilmestyvät lintujen ruokintapaikoille. Ne eivät ole sidoksissa tiettyihin talvehtimistai pesimäalueisiin. Osa muuttaa, osa ei Yleisesti luullaan, että punatulkut ovat tyypillisiä talvilintujamme. PILKKEET 20.1.2023 28 Metsälehti.fi LUONNOSTA HANNU ESKONEN, TEKSTI JA KUVAT PUNATULKKU on joulun ja talven symboli. Maassamme rengastettuja punatulkkuja on tavattu PUNATULKKU – TALVEN LINTU Toisin kuin usein luullaan, osa punatulkuista saattaa muuttaa hyvinkin kauas
Löytyipä yksi suomalainen punatulkku Italiastakin vuosisadan kylmimpänä talvena vuonna 1970. METSÄN KÄTKÖISSÄ yhtä hyvin lännessä, etelässä kuin idässäkin. Välimeren seudullakin se on mahdollista, mutta silloin pitää hakeutua pois rantahotellien ja kaupunkien valoista. Hän otti tuolloin nimen pohjaksi Aristoteleen käyttämän nimityksen, jonka juurena oleva “pyrros” tarkoittaa tulenpunaista. KIILTOMATOJEN KOKOUS Ehkä ravinto on houkutellut kiiltomadot toukokuiseen kokoukseen, sillä valoviestien ohjaama parittelukausi on myöhemmin kesällä. PILKKEET 20.1.2023 Metsälehti.fi 29 SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. Naaras säilyttää aikuisenakin toukkamaisen ulkonäkönsä ja houkuttelee valollaan lentokykyisiä koiraita hoitamaan oman osuutensa lisääntymisestä. Toukkana kiiltomadot saalistavat etanoita ja kotiloita. Vain latvusten lomassa lentelevä pohjanlepakko on yleinen Lappiin asti. Aikaisemmin puhuttiin punarindasta tai tuumi-, tuomitai tuuherrasta. Kemistä löytyi yksilö, jonka toinen puoli oli naaraslinnun harmaanruskea ja toinen kirkkaan punainen niin kuin uroksella. Eteläja Keski-Suomesta on peräisin nykyinen punatulkku-nimi. Miljoonittain hyönteisiä kuolee autoihin törmätessään ja parittelussaan onnistuneet naaraat laskevat munansa kiiltävälle asfaltille. Tieteellisen nimensä Pyrrhula pyrrhula punatulkku on saanut höyhenpukunsa ansiosta. SITÄ EI EHKÄ TULE ajatelleeksi, että valoisat kesäyöt olisivat ongelma joillekin lajeille. Valoisat kesäyöt voivat estää myös kiiltomadon leviämisen pohjoiseen vaikka ilmasto lämpenisikin. Tämä nimirypäs lienee väännös ruotsin kielestä, jossa punatulkku on yhä edelleen domherre. Kiiltomatojen sukulaisia ovat trooppiset tulikärpäset, jotka viestivät valoilla lentäessään. Valoisat yöt voivat olla syynä siihenkin, ettei tornipöllö ole asettunut Pohjoismaihin. Kuvassa naaras punatulkku katsastaa nuoren kuusen tarjoamia mahdollisuuksia. Matkaennätys lienee kuitenkin itään lentäneillä punatulkuilla, jotka löydettiin Tobolskista ja Sverdlovskista Länsi-Siperiasta. Nimestään huolimatta kiiltomato on kovakuoriainen. On löydetty myös lintuyksilöitä, joiden väreissä näkyy kummankin sukupuolen tuntomerkkejä. Itse olen nähnyt tulikärpäsiä Kreikan Korfulla. Samoin albinistisia eli valkoisia tavataan säännöllisesti. Näin kiiltomato pikemminkin juo kuin syö saaliinsa. Yhteiskuntien valosaaste vaikeuttaa monilla tavoin yöllä liikkuvien eläinten elämää. Pesäpaikoikseen punatulkut tarvitsevat nuoria kuusitiheiköitä ja katajikkoja. Kummallisia värimuunnoksia Punatulkku on myös värivaihtelujensa takia mielenkiintoinen lintulaji: sillä on nimittäin tavattu kaikkia mahdollisia värimuotoja. Ongelma on pahempi etelämpänä, missä yöt ovat pimeitä kesälläkin, asutus tiheämpää ja liikenne vilkkaampaa. Paikoin käytettiin myös koppanokan tai pihlajalinnun nimiä. Ken on nähnyt tulikärpästen tanssin, ei voi sitä unohtaa. Kehrääjän ja lehtopöllön leviämistä maan pohjoisimpiin osiin voi kuitenkin rajoittaa yötön yö. Nimen otti käyttöön Karl von Linne vuonna 1758. Siltojen valaistus on siis uhka vesiekosysteemille. Koillismaalla punatulkkua kutsuttiin leivoksi. Kaikenlaiset yöllä loistavat keinovalot heikentävät koiraan mahdollisuuksia maan rajassa piileskelevän naaraan löytämiseen. Lepakot pystyisivät kyllä saalistamaan valoisassakin, mutta ne olisivat silloin itse helppo saalis nuolija ampuhaukalle. Siltojen kirkkaat valot houkuttelevat vedestä kuoriutuneet hyönteiset valojen piiriin. KAMALA LUONTO 9816_.indd 29 9816_.indd 29 12.1.2023 15.19 12.1.2023 15.19. Meillä kesäyöt ovat valoisia ja luonto on sopeutunut siihen, mutta jo syksyllä näkee keinovalojen harhauttamia hyönteisiä ikkunoissa ja katuvalojen liepeillä. Valosaaste yhdessä liikenteen kanssa on todennäköisesti yhtenä syynä Keski-Euroopassa havaittuun hyönteisten vähenemiseen. Melanistisia eli mustia punatulkkuja tavataan aina silloin tällöin. Talven aikana pohjoisimman Suomen punatulkut siirtyvät hiljalleen etelään. Purressaan toukka ruiskuttaa saaliiseensa myrkkyä, joka samalla alkaa liuottaa etanan kudoksia. Myös Suomeen jäävät punatulkut liikkuvat runsaasti. Se tuli käyttöön ensimmäisen kerran Nylanderin lintulistassa vuonna 1849
Punainen kirja liittää 1 059 uhanalaista lajia metsään, joista hyönteisten osuus on 522 ja sienten ja jäkälien osuus 394. Sivut 2–3 HIRVEN SYÖMÄ Ä PERJAN TAINA 25. PERUST ETTU VUONN A 1933 Seppo Samuli 9691_.indd 1 9691_.indd 1 9.10.2022 13.01 9.10.2022 13.01 Helmikuun METSÄLEHDELLÄ lisäjakelu LUKIJAKYSYMYS LUKIJALTA HALLITUS käsitteli marraskuusta alkaen EU:n komission lakipakettia luonnon ennallistamisesta, joka toteutuessaan tarkoittaisi Suomen osalta kolmasosan metsäpinta-alan palauttamista luonnontilaan. Päättäjien kypsytellessä ratkaisuja minä metsänomistajana pidän asiat yksinkertaisina. PERUST ETTU VUONN A 1933 Seppo Samuli Seppo Samuli 9755_.indd 1 9755_.indd 1 21.11.2022 13.55 21.11.2022 13.55 TORSTA INA 7. Hiilinielun aikaansaamiseksi valitsen oikeat puulajit kullekin kasvupaikalle, raivaan taimikot ajallaan ja valvon että ensiharvennuksilla jää pystyyn yli tuhat runkoa hehtaarilla. Tavoitteena on tuoda niin metsänomistajakuin yritysasiakkaiden käyttöön uudistettua sisältöä ja toiminnallisuuksia vuoden 2024 alussa. Toisin kuin Ohisalo, Luonnonvarakeskus totesi joulukuisessa selvityksessä, että metsät ovat edelleen nettonielu mutta että metsänielu ei enää kata muiden maankäyttöluokkien päästöjä. Toivanen kuoli sairauskohtaukseen 1. PERJAN TAINA 9. NRO 18 Metsäal aa syylliste tään luonnon köyhtym isestä. Metsien käyttö mainittiin yhtenä keskeisistä keinoista. NRO 22 . Suomi on tällä mittarilla EU:n toiseksi paras, eli siis tältä osin tilanne ei ole erityisen huono. Palvelussa esitettävän metsäja luontotiedon sisältö ja päivitysrytmi riippuu Metsäkeskuksen tiedon tuotannon ja ajantasaistuksen prosessien kehityksestä. Sivut 2–3 TUHON METSÄ PERJAN TAINA 14. Vuoden 2024 alusta Metsään. Sivut 22–23 YRITYS TÄ PITÄÄ OLLA TORSTA INA 2. Ennallistamisen keskeisenä keinona on metsien tiukka suojelu eli metsien jättö kaiken käsittelyn ulkopuolelle. Suomi vaikuttaa tehneen osansa metsäsuojelusta, korkojen kanssa. Päätehakkuissa vältän useamman hehtaarin aukkoja ja rämeet sekä nevat ovat jatkuvassa kasvatuksessa. Hakkuut mitoitan metsälön kasvun suhteen. LOKAKU UTA 2021 . Metsänomistajat ovat siis hoitaneet oman osuutensa hiilinielusta. LOKAKU UTA 2021 . Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €): • verkkole hti • näköisle hti • maksulli set verkon sisällöt • lehtiark isto Rekisteröid y ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti. PERUST ETTU VUONN A 1933 V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Tunnelma metsässä sähköistyy . Metsään. Sivut 10–13 LUONTO KATO – MITÄ SE ON. joulukuuta viime vuonna. Joulukuun alussa Helsingin Sanomat julisti YK:n Montrealin luontokokouksen aattona pääkirjoituksessaan, että luonnon köyhtyminen pitää pysäyttää. Lontoon luonnonhistoriallinen museon laskema biodiversiteetti-indeksi kuvaa sitä, kuinka luontotyypit ja lajisto ovat muuttuneet ihmisen vaikutuksesta ja kuinka runsaana lajisto esiintyy. Syiksi muutokseen ministeri totesi runsaat hakkuut ja metsän kasvun heikentyminen. Alkuvaiheessa merkittävimmät uudistukset liittyvät palvelun käytettävyyden parantamiseen ja kemeran korvaavan Metka-tukijärjestelmän sähköisen asiointipalvelun toiminnallisuuksiin. Enemmä n pitäisi tehdä, mutta mitä. Suomessa on siis 51 prosenttia koko EU:n tiukimmin suojelluista metsistä, vaikka Suomen metsäpinta-ala on vain 16 prosenttia koko EU:n metsäpinta-alasta. Tilanne pakotti miettimään, mitä ajatella julkisesta metsäkeskustelusta. AINEISTOPÄIVÄ 4. Metsään linkittyvien uhanalaisten lajien määrä on iso, mutta kuitenkin vain 2,2 prosenttia kokonaislajimäärästä. Luonnon ennallistaminen liittyy myös uhanalaisiin lajeihin, joita on ympäristöministeriön koordinoiman Punaisen kirjan mukaan 2 667 kaikista yli 48 000:sta Suomessa esiintyvästä lajista. NRO 22 . NRO 18 Tammel assa Kanta-H ämeessä paljastu ivat poikkeu ksellisen laajat hirvituh ot. Päivätyönään Suomen metsäkeskuksessa metsänja luonnonhoidon asiakasneuvojana työskennellyt Toivanen aloitti Metsälehden vakinaisena pilapiirtäjänä vuonna 2017. Luonnon ennallistaminen tähtää luonnon monimuotoisuuteen, biodiversiteettiin. NRO 21 . 029 432 6117 • tuomo.vuorinen@metsalehti.fi Tervaloi den metsätil alla Kuhmoi sissa kokeilla an rohkeas ti eri tapoja saada metsäst ä euroja. JOULUK UUTA 2021 . Monimuotoisuudesta huolehdin rajaamalla metsätalouden ulkopuolelle pienimuotoisia suoalueita, mäenlakia ja vesialueiden reunoja. fi-palvelun jatkokehitystöitä priorisoidaan vuosittain, ja hiilen määrän esittäminen palvelussa on näillä näkymin mahdollista esittää vuonna 2024 tai 2025. MARKO RASILAINEN Metsänomistaja ristitulessa ”Koska Metsään.fi-palveluun tulee tieto hiilinieluista?” METSÄÄN.FI-palvelua ollaan uudistamassa vaiheittain. PILKKEET 20.1.2023 30 Metsälehti.fi EERO SALA METSÄLEHDEN Metsäpila-palstan piirtäjä Timo Toivanen on poissa. LOKAKU UTA 2022 . EU on teettänyt Euroopan metsien tila -tutkimuksen vuonna 2020. Faktat kertovat positiivisempaa tarinaa metsien tilanteesta kuin minkä mielikuvan sai joulukuisesta julkisesta keskustelusta. NRO 18 Nastolas sa paljastu i poikkeu ksellisen laaja kuivuud en ja kirjanpa inajien aiheutta ma metsäva hinko. MARRA SKUUTA 2022 . Ministeri Ohisalon joulukuinen kommentti Suomen maankäyttösektorin muuttumisesta hiilinielusta päästölähteeksi oli dramaattinen. HELMIKUUTA Lukijamäärä 164 000 (KMT-22) • Ota yhteyttä mediamyyntiin p. helmikuuta ilmestyvällä numerolla 3/2023 on 25 000 kappaleen metsänomistajille suunnattu osoitteellinen lisäjakelu. LOKAKU UTA 2021 . ILPO RAUTIO METSÄNOMISTAJAPALVELUJEN PÄÄLLIKKÖ SUOMEN METSÄKESKUS Metsään.fi ja hiilinielutieto 9817_.indd 30 9817_.indd 30 12.1.2023 15.25 12.1.2023 15.25. Toivanen sai täytettäväkseen isot saappaat, sillä häntä ennen Metsälehden pilapiirtäjänä oli toiminut neljännesvuosisadan ajan Hannu Virtanen. fi/rekister oidy (Rekister öintiin tarvitset asiakasnumeros i lehden osoiteken tästä). Hän sai lukijan nauramaan, mutta piirrosten huumori ei saattanut ihmisiä naurunalaiseksi. NRO 18 . Pilapiirtäjä on poissa VARAA OMA ILMOITUSTILASI! Metsälehden 17. JOULUK UUTA 2022 . Siinä todetaan tiukimman kategorian suojeltuja metsiä olevan EU:ssa 3,7 miljoonaa hehtaaria, josta edelleen Suomessa 1,9 miljoonaa hehtaaria. 8980_.indd 3 26.11.2021 15.03 TORSTA INA 7. Riistapusikoita, säästöpuuryhmiä ja tekopökkelöitä jätän, kun kuvioita käsitellään. fi skaalautuu eri laitteille. Kestotilaaj an eDUT paranevat. Satunnaisia piirroksia oli ilmestynyt jo vuodesta 2013. Joulun alla ympäristöja ilmastoministeri Maria Ohisalo totesi, ettei metsänhoito ole kestävällä pohjalla kasvun hiipumisen ja hakkuumäärien vuoksi. “Timo löysi ajankohtaisiin aiheisiin hauskoja näkökulmia ja puhekupliin teräviä oivalluksia. Osana metsäja luontotietoa Metsäkeskuksen tavoitteena on laskea ja esittää vuodesta 2024 alkaen puustoon ja maaperään sitoutuneen hiilen määrä. Se oli yhtä sydämellistä, olipa kuvassa sitten maalaisia tai kaupunkilaisia, metsänomistajia tai luonnonsuojelijoita”, Metsälehden päätoimittaja Eliisa Kallioniemi muistelee Timo Toivasta. PERUST ETTU VUONN A 1933 Sami Karppinen Sami Karppinen TORSTA INA 7. Metsänomistajana kaivauduin poteroon, kun tykistökeskityksiä satoi niskaan
Kun muokkaus maksetaan hehtaarihinnalla, ei jää aikaa kierrellä esimerkiksi isojen kantojen ympäryksiä riittävän istutustiheyden saamiseksi. Luonto. Mielipiteet riippuivat siitä, oliko puhuja Luonnonvarakeskuksesta vai yliopistosta vai joltain tehtaalta. PILKKEET 20.1.2023 Metsälehti.fi 31 Suomen Metsäurheiluliitto ry. Vanha sanonta kertoo sen, että jos joku tekee jotain, niin aina voi sattua kaikenlaista. Tällaiset uutiset ovat harmittavia, koska metsänhoito on ensiluokkaista Suomessa. 1. Ensiharvennusselvityksen kommenteissa todettiin, että taimikonhoidon jälkeinen tiheys 1600-1800-2000 tainta hehtaarilla johtaa riukuuntumiseen. Epäilen samaa, etenkin jos esimerkiksi koivikon hoito yhtään myöhästyy. Tälle lomakkeelle on kirjattava kaikki vaadittava tieto hakkuun/ raivauksen/istutuksen tms. Kalenteria päivitetään tarpeen mukaan kisakauden edetessä. Käytyäni muutamassa koulutustilaisuudessa jäi parhaiten mieleeni asiantuntijoiden erimielisyys esimerkiksi pienaukkohakkuista. Pienessä työyhteisössämme valittavalla henkilöllä on mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön osaamisensa pohjalta. Jokaisen metsässä toimivan yrittäjän tai palkallisen on tehtävä omavalvontalomake urakanantajalleen tai metsänomistajalle. Hakatessani harvennuksia ihmettelin, miten nuoret miehet/naiset tultuaan koulusta pystyvät niin nopeasti päättämään, mitä otetaan mitä jätetään. Yhtään tällaista puffia en ole nähnyt. Tuotanto sisältää taimien kasvattamisen kylvöstä taimien pakkaamiseen ja lähettämiseen asti. Hyvän pohjan tehtävän menestyksekkäälle hoidolle antaa metsä-, puutarhatai teknisen alan yliopistotai amk-opinnot. MARJA TOLONEN METSÄAMMATTILAINEN HAUSJÄRVI Harmittavia uutisia ensiharvennuksista Myös mätästysten laatu ihmetyttää kirjoittajaa. Liikkuessani noin sadan kilometrin säteellä Etelä-Karjalassa taimikon hoitotyömailla havaitsin erittäin paljon hoitamattomia taimikoita. Yrityksen liikevaihto on yli 8 miljoonaa euroa. Eri metsäyhtiöiden asiakaslehdissä on upeita kuvia ja juttuja siitä, miten linnuille jätetään tiheiköitä pesimistä varten. 7. Apunasi tarhan johtamisessa sinulla on kaksi tuotantoesimiestä. 5. Tämä tiedetään, mutta miksi ei asiaan tartuta kunnolla. Nyt jos koskaan olisi aika tehdä ohjelmia tv:n kanaville siitä, miten mukavaa olisi olla töissä Suomen metsissä. Hyvin mätästetyllä alueella sain tunnissa 180 tainta maahan. Opetuksen koneen käyttöön sain sen entiseltä omistajalta. Vastaat taimitarhan toiminnasta. 2. Miksi ei median avulla ryhdytä markkinoimaan metsäalaa, että myös suomalaiset nuoret kiinnostuisivat. MHY Karhu 2 x 110_85 4.1.2023 10.52 Sivu 1 Fin Forelia Oy on Suomen johtava ja suurin metsätaimia kasvattava ja myyvä taimitarhayritys. FinForelia 2 (85mm) x140 mm_85mm 27.12.2022 11.52 Sivu 1 9817_.indd 31 9817_.indd 31 12.1.2023 15.25 12.1.2023 15.25. Lisätietoja työstä saat toimitusjohtaja Timo Salmiselta, puhelinnumero 040 5528824. jälkeen. Voisin väittää, että mätästysten työnjälkeä ei valvo kukaan. 4. Työ alkaa sopimuksen mukaan, mutta toivomme sinun pystyvän aloittamaan työt viimeistään 15.3.2023. Haemme nyt joukkoomme Nurmijärven taimitarhalle taimitarhapäällikköä Tarjoamme sinulle mahdollisuuden huolehtia Nurmijärven taimitarhan tuotannosta ja tuloksellisuudesta Fin Forelian tarpeiden mukaisesti. – metsätaitokisat talvi 2023 Kilpailukalenteri löytyy Suomen Metsäurheiluliiton kotisivuilta osoitteesta smul.fi kohdasta metsätaitokisat. Omassa taimikossani olen raivaillut noin kolmen vuoden välein, ja puusto suorastaan räjähtää kasvuun. Vahvistaaksemme toimihenkilöorganisaatiota haemme joukkoomme METSÄASIANTUNTIJAA sijoituspaikkana Kankaanpään toimisto. Muu kielitaito on etu. Hakkasin muutaman vuoden omassa metsikössä motolla harvennusja päätehakkuita. Lopulta voi tuuli kaataa nekin. Jopa maailman parasta. Olen metsäammattilainen ja ylpeä siitä. Raportoit tehtävässäsi toimitusjohtajalle ja toimit Fin Forelian johtoryhmän jäsenenä. Lisäksi tarvitset tehtävässä vahvaa esimieskokemusta. Koulutus hakkuukoneisiin. Tällaiset uutiset ovat todella valitettavia. En ole juurikaan niitä nähnyt ainakaan avohakkuilla, ellei oteta huomioon muutamaa puuta, jotka on saatettu jättää parin hehtaarin alueelle. Toivomme, että sinulla on hyvät henkilöstöjohtamisen taidot sekä kyky motivoida ja tukea henkilöstöä. Tuntuu todella oudolta, että kaikilla tarkastuskohteilla on puusto hakkuun jälkeen jäänyt liian harvaksi ja että ajourat ovat olleet leveämpiä kuin suositukset sallivat. Mutta jos kukaan ei tee mitään, niin silloin ei tapahdu myöskään virheitä. Ristiriitaisuudet metsäalan asiantuntijoiden kesken. Arvostamme sitoutumista, myyntija asiakaspalvelutaitoa sekä kykyä oma-aloitteelliseen toimintaan. Huonosti mätästetyllä pääsin vain puoleen tuosta, koska osa taimista piti istuttaa pottiputkella hakkaamalla kovaan maahan. 3. Listaan tässä ihmetykseni aiheita. Jäsenmetsänomistajia yhdistyksessä on yhteensä noin 3000 kappaletta. Kuitenkin kaikki metsissä toimivat yrittäjät sekä palkolliset ovat ammattilaisia. Heidät on koulutettu omaan ammattiinsa. Maanmuokkaus istutuksille. Minulla meni aikaa, kun jouduin aprikoimaan jäävää puustoa, vaikka pikkupojasta lähtien olin isäni mukana metsätöissä ja saanut oppia REIJO SOPANEN Ihmetyksen aiheita KANSALAISET ovat saaneet lukea lehdistä sekä katsoa televisiosta uutisia, joissa kerrotaan Metsäkeskuksen tekemistä tarkastuksista ensiharvennuskohteilla Keski-Suomessa. Nämä uutiset ovat harmittavia myös sen takia, että nyt koko Suomen metsänhoidon uskottavuus saa kärsiä niistä. Hakemukset liitteineen 31.1.2023 mennessä sähköpostilla jouni.peltoniemi@mhy.fi tai kirjeellä Metsänhoitoyhdistys Karhu, PL 77, 38701 KANKAANPÄÄ. Taimitarhamme sijaitsevat Nurmijärvellä, Kerimäellä, Saarijärvellä ja Rovaniemellä. Jokin on kuitenkin näissä tapauksissa mennyt pieleen. Olen saanut urani aikana hoitaa metsänomistajien metsiä metsänomistajien toiveita kuunnellen sekä lait ja säädökset huomioon ottaen. Kasvatamme vuosittain noin 60 miljoonaa kuusen, männyn ja koivun tainta koko Suomeen ja vientiin. Tarvitset työssäsi suomen ja englannin kielen taitoa. Nämä hoitamani metsät ovat hakkuiden jälkeen tulevia hiilinieluja. Tiedustelut Jouni Peltoniemi, puh 040 702 8845. Istutustiheys. Työ on kokoaikainen. Kun rapataan, niin aina roiskuu. Työn laatu perustuu vain konekuskin ammattitaitoon. Lähetäthän cv:n ja vapaamuotoisen hakemuksen palkkatoivomuksineen 24.1.2023 mennessä osoitteeseen timo.salminen@finforelia.fi. 6. En tietenkään tiedä yksityiskohtia, mitä näissä harvennuskohteissa on tapahtunut. Arvostamme vastuullisuutta, yhteistyökykyä ja omaaloitteisuutta. Tervetuloa kisailemaan! PALVELUKSEEN HALUTAAN KILPAILUT LUKIJALTA LUKIJALTA LUETTUANI selvityksen ensiharvennusten työn laadusta ja siihen liittyneistä kommenteista kommenteista en voinut olla tarttumatta kynään. SA M I KA RP PI N EN Metsänhoitoyhdistys Karhu ry toimii Satakunnan pohjoisosassa ja Nakkilassa. Palkkaus YT/Meto tes:in mukaisesti. Hakemuksia ei palauteta
Laadukkaista materiaaleista valmistettu huvila jossa toiminnot (oh, k, 2mh, kph/s) kolmessa eri tasossa. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Rakennuspaikka sijaitsee tasamaalla, rantapuuston ympäröimänä eikä näköyhteyttä naapureihin ole. Talo lämpiää puulla, 3000 litran varaaja on mahdollista myös sähköistää. 1 ha:n tontilla on mukavasti tilaa. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Rakennuksessa on tupa, makuusoppi, pukuhuone ja sauna. Kovapohjainen ja lapsiystävällinen ranta, rantaviivan pituus noin 130 m. Lämmitysmuotona taloudellinen ja ympäristöystävällinen maalämpö. 20.1.2023 32 Metsälehti.fi PILKKEET MYYDÄÄN www.metsalehti.fi/metsamaa PELTOKIINTEISTÖ, Parikkala, Kinnarniemi 2,252 ha Kuutostien varressa. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 040 510 8085 VAPAA-AJAN ASUNTO, Savonlinna, Kerimäki Moderni ympärivuotiseen asumiseen soveltuva edustuskelpoinen huvila Paasniemellä omalla rantatontilla. Alakerrassa takkah., kph/wc, sauna, yksi mh, khh ja tekn. 1990 valm. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 135 000 €. 1,6 ha ja luhtarantaa. Tutustu kohteeseen ja toteuta unelmasi ripeästi! Mh. Autokatoksessa kaksi varastohuonetta. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. 9818_.indd 32 9818_.indd 32 12.1.2023 15.27 12.1.2023 15.27. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Mökki lämpenee kaasulämmittimillä ja tuvassa on lisäksi avotakka. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. Yläkerrassa oleskeluaula, 3 mh, wc, vh, kylmää säilytystilaa ullakolla sekä kaksi parveketta. tila. Saareen on vedetty sähkölinja, joten varustelutasoa voi kohottaa kytkemällä halutessaan kiinteistön verkkosähköön. 2009 rinnetontin korkeimmalle kohdalle. OMAKOTITALO, Parikkala, Rautalahti Maalaismaisemassa v. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. 09 315 49 840). Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden tilaajapalvelu auttaa (puh. Mh. perustettu 1933 NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. rinnetalo 125 m 2 / 155 m. Sisäänkäyntikerroksessa tupak., 2 mh, wc, et ja katettu oleskeluterassi. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. Viljeltyä, tukioikeudellista peltoa n. Runsaasti katettua terassipinta-alaa. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 82 000 €. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. Kellarikerroksessa halkovarasto sekä pannuhuone. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. Kauppahintaan sisältyy esittelyhetkellä myyntikohteessa oleva irtaimisto. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 91. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. VAPAA-AJAN ASUNTO, Savonlinna, Liistonsaari Osavuotiseen käyttöön soveltuva idyllinen vapaa-ajanasunto Saimaan Haukkasaaressa. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. Pyöröhirsinen mökki on valmistunut v. Asuinrakennus valmistunut v. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Sisätiloissa paljon puupintaa. 029 432 a6114 Kauppak. OMAKOTITALO, Parikkala, Rautalahti v. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. Mh. 187.000 €. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. 1995 ja se on lähes uutta vastaavassa kunnossa, koska mökki ei ole ollut koskaan käytössä. okt 172 m 2 /247 m 2 , jossa tilaa suuremmallekin perheelle! Alakerrassa oh, k, 2 mh, ph, kph, s, 2 wc, et sekä puuvarasto ja autokatos. Maakellari ja leikkimökki, tontti 5880 m 2 . Juttu avautuu uuteen näkymään. Yläpihalla talousrakennus, jossa autotalli ja varastotilaa. . 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Ei rakennuksia, ei rantarakennusoikeutta. Vesipatterilämmityksen lisäksi lämpöä ja viihtyisyyttä kotiin antavat keittiön leivinuuni ja yläkerran takka. Mh. Kiinteistö rajoittuu Simpelejärven Hassonlahteen. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Kiinteistöllä on yhteinen vesikaivo naapurin kanssa ja omat likakaivot. 65.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Kiinteistö vapautuu kaupanteossa ostajan käyttöön. vuosikerta. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. 050 464 6500 METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Tarjouksia otetaan vastaan, hintapyyntö 10 000 €. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. 1992 rak. Pihapiirissä iso talousrakennus, jossa on runsaasti autotallija varastotilaa sekä nukkuma-aitta. Kaikki rakennukset hyvässä kunnossa ja olleet vähäisellä käytöllä. Oivallinen paikka veneilijän/ saarimökkeilijän käyttöön. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. Alapihalla kesäkeittiö, varasto ja kasvihuone. höylähirsirunk. Lämmitysmuotona vesipatterilämmitys sähkövaraajalla, lisäksi leivinuuni yläkerrassa sekä varaava takka alakerrassa. 029 432 6110 Tiia Puukila p
Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Vuoden 2023 alusta paperilaskuihin tulee 2,90 € laskutuslisä. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). PALKINNOT metsäristikosta 21 on arvottu seuraaville kolmelle: Timo Löppönen, Saari , Linda Pusa, Kotka ja Riitta Rissanen, Tampere. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen verkkolaskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. tai p. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . 9818_.indd 33 9818_.indd 33 12.1.2023 15.27 12.1.2023 15.27. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 3.2.2023 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 21”. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. 20.1.2023 Metsälehti.fi 33 PILKKEET METSÄRISTIKKO 1 METSÄRISTIKKO 21, OIKEA RATKAISU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen
parhaita puolia on kuitenkin oma vapaus, jota esimerkiksi tehdastyö ei välttämättä tarjoa.” Hirvi vakuuttaa, että kaikille koulutuksen läpäisseille ja työhön soveltuville pyritään löytämään töitä sulan maan kaudeksi. Kovaa työtä se tietysti vaatii, metsurin työ ei ole kevyttä. Mukaan voi olla mahdollista päästä vielä vuoden 2023 alussa. Teoriaopiskelu koostuu kahdesta opintokokonaisuudesta, jotka ovat ”metsän hoito ja hyödyntäminen” sekä ”metsänhoitopalvelut”. ”Keväällä opiskelijat lähtevät yhdistyksen työmaille käytännön töihin oppisopimuksella. ”Jonkinlainen aiempi kosketus metsään yhdistää hakijoita. Koulutus ei valmista metsurin tutkintoon, mutta tarjoaa riittävät eväät metsurin työhön pitäen sisällään myös luonnonhoitotutkinnon. Hirven mukaan metsurin kuukausiansio vaihtelee työtehon ja tehtyjen työmäärien mukaan, mutta on kilpailukykyinen vastaavan koulutustason muiden alojen töiden kanssa. PILKKEET 20.1.2023 34 Metsälehti.fi AJANKOHTAINEN FAKTA SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA METSURIPULA koettelee metsäalan yrityksiä yhä konkreettisemmin. Urakkapalkalla töihin Metsänhoitoyhdistys maksaa oppisopimusjaksolta alan käytännön mukaisesti normaalia urakkapalkkaa. ”Lumisimman talvikauden ajaksi järkeviä työmaita ei välttämättä ole, joten ympärivuotista työtä emme voi taata.” Metsurikoulutuksesta kiinnostuneet voivat tiedustella opiskelusta Pokelta. 9819_.indd 34 9819_.indd 34 12.1.2023 15.29 12.1.2023 15.29. Tammikuussa alkavaan koulutukseen on hakenut mukaan jo kymmenkunta henkilöä. Metsäalalle suuntautuvat nuoret hakeutuvat mielellään konehommiin, eikä ulkomainen metsuritarjonta riitä tyydyttämään kotimaista tarvetta. Monet heistä ovat tehneet jo pidemmän työuran muualla ja hakevat nyt vaihtelua tai lisätyötä muun työn rinnalle”, kertoo lehtori Päivi Kaipomäki Pokesta. Meillä on tällä hetkellä töissä palkattuna noin 35 metsuria ja lisäksi saman verran yrittäjämetsureita”, kuvailee metsänhoitoesimies Samuli Hirvi Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomesta. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi päätti selvittää, löytyisikö tilanteeseen helpotusta aikuisista alanvaihtajista. ”Ahkera metsuri voi päästä jopa yli 3 000 euron kuukausiansioon parhaina kuukausina. Alan Metsuripulaan apu täsmäkoulutuksella Pohjoisen Keski-Suomen ammattioppilaitos kouluttaa tammikuusta alkaen alanvaihtajia metsureiksi. ”Kaikilla metsureilla on urakkapalkkaus käytössä”, sanoo Hirvi. Yhdeksän kuukauden koulutus Pohjoisen Keski-Suomen ammattioppilaitoksessa (Poke) räätälöitiin nopeasti täsmäkoulutus metsänhoitoyhdistyksen tarpeisiin. Koulutusjakso kestää kokonaisuudessaan syyskuun loppuun”, Kaipomäki kuvailee. Pahin pula on raivaussahatöiden tekijöistä. METSURIKOULUTUS ALANVAIHTAJILLE käynnistyy Mhy Keski-Suomen aloitteesta järjestäjä Pohjoisen Keski-Suomen ammattioppilaitos (Poke) kestää 9 kuukautta ei valmista tutkintoon käytännön harjoittelu mhy:n työmailla metsureita tarvitaan lisää etenkin raivaussahatöihin Myös palkkametsureille löytyy nyt varmasti töitä. Asenne ratkaisee metsässä pärjäämisen, muistuttavat Pohjoisen Keski-Suomen ammattioppilaitoksen lehtori Päivi Kaipomäki ja metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen metsänhoitoesimies Samuli Hirvi. Tärkeimmät pääsyvaatimukset ovat riittävä fyysinen kunto ja halu tehdä töitä. ”Koko toimialueellamme on tarvetta lisätyövoimalle
Se korvasi Tapio-aikakauskirjan, joka ponnistelusta huolimatta ei ollut tavoittanut metsänomistajakuntaa. Kukkien pölytyksen hoitavat etupäässä mehiläiset ja kärpäset. Vedensaannin ollessa rajoitettua kasvi varastoi vettä ”pahan päivän varalle” rungon kartiomaiseen tyviosaan. Lehden tavoitteeksi asetettiin muun muassa esiintyä ”kaiken rehellisen ja epäitsekkään metsätaloudellisen työn ja toiminnan tukena ja tulkkina päämääränään vain Suomen metsien paras, niiden suojaaminen, kasvattaminen ja hoito maamme talouden vankaksi turvaksi” . Huiskupullojukka kasvaa erittäin hitaasti soveltuen hyvin huonekasviksi ja puutarhoihin. Välimeren maisemiinkin sitä on istutettu. Huiskupullojukan arvokkaita taimia ja siemeniä kerätään Meksikossa laittomasti yhä suuremmassa määrin. ), joka sekään ei kuulu varsinaisiin palmukasveihin. Suurimmillaan se voi saavuttaa jopa 15 metrin pituuden. Jos ojanpenkalla pusikkoa, niin johtaa tuen hylkäämiseen, tällä menetetään potentiaalisia kohteita.” Metsähoidon kehityspäällikkö Heli Viiri Twitterissä 11.1. METSÄLEHDEN ensimmäinen numero ilmestyi 90 vuotta sitten, tammikuussa vuonna 1933. Latvalehtien muodostama tupsumainen ulkomuoto muistuttaa hieman poninhäntää tai vappuhuiskua. Kasvi lisääntyy siemenistä suhteellisen herkästi. Peräti neljä kertaa kuukaudessa ilmestyvän sanomalehden uskottiin kiinnostavan aikakauskirjaa enemmän. ”Metsälehden täytyy raivata itselleen oma tiensä, siitä se on aivan selvillä. Vaikka kasvi pääsääntöisesti suosii yli 20 asteen lämpötiloja, voi se lepoaikana talvisin selvitä lyhytaikaisesti yli muutaman asteen pakkaslukemista. Puumainen kasvi kuuluu parsakasvien heimoon. Huonekasvina ikkunalaudalla kasvi nääntyy helposti liikakasteluun. Huiskupullojukka on kuivakkokasvi eli kserofyytti, joka kaktusten ja muiden mehikasvien tavoin on sopeutunut kuumiin ja kuiviin olosuhteisiin. 9819_.indd 35 9819_.indd 35 12.1.2023 15.30 12.1.2023 15.30. Paksua tyveä lukuun ottamatta runko on kohtuullisen hoikka ja monihaarainen. Vanhoissa yksilöissä tyven halkaisija voi olla jopa kolmisen metriä tai yli. Kasvi luokitellaan maassa tätä nykyä erittäin uhanalaiseksi. Vaikka kasvia viljellään ja kasvatetaan maailmalla laajasti koristekäyttöön, ovat sen alkuperäiset luontaiset esiintymät Meksikossa pirstoutuneet varsin pieniin osiin. Sitkeä kasvi – paitsi ikkunalaudalla Huiskupullojukka viihtyy subtrooppisissa olosuhteissa aurinkoisilla rinteillä runsaan kilometrin korkeuteen saakka ja kasvaa paikoin karuillakin kallioilla ja hiekkamailla. Alle tuuman levyiset lehdet voivat kasvaa metrin parin mittaisiksi. Maailmalla huiskupullojukkaa kutsutaan elefantinjalaksi ja poninhäntäpalmuksi. Huiskupullojukan tyvessä riittää paksuutta, mutta muuten runko on kohtuullisen hoikka ja monihaarainen. Valkoiset latvakukinnot muistuttavat kauempaa katsoen hieman kotipuutarhojemme töyhtöangervon kukintoja. Monista suojelutoimista huolimatta kasvin luontaisten esiintymien arvellaan edelleen supistuvan voimakkaasti. Talvella huiskupullojukan vedentarve on vähäistä ja se voi paikoin kestää yli puolen vuoden kuivuusjaksoja. PILKKEET 20.1.2023 Metsälehti.fi 35 NUORTEVA Metsälehti Makasiini ilmestyy 3.2.2023 Näin täytät METSÄVEROILMOITUKSEN SITAATTI HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT MEKSIKON lämpimistä maisemista on kotoisin maailmalla suosittu, palmua muistuttava koristekasvi, jota Suomessakin myydään yleisesti huonekasvina. MEKSIKON PUUMAINEN PARSAKASVI Huiskupullojukan latvalehtien tupsumainen ulkomuoto muistuttaa hieman poninhäntää tai vappuhuiskua. Sitä mukaa kuin se siinä onnistuu, on metsätaloudelle siitä arvaamatonta hyötyä”, Metsälehti asemoi itseään 90 vuotta sitten. Huiskupullojukka (Beaucarnea recurvata ) ei suomenkielisestä nimestään huolimatta ole jukkapalmu (Yucca spp. Pullojukkien sukuun kuuluu hieman toistakymmentä lajia, joista valtaosa on peräisin Meksikosta. Ensimmäisissä mainoksissa Suomikin oli toisen näköinen. Tietä raivaamaan METSÄLEHTI 90 VUOTTA Sarjassa seurataan Metsälehden ensimmäistä vuosikertaa vuonna 1933. ”METSITYSTUKI on ollut monelle hakijalle pettymys, koska ehdot ovat tiukat
Jäsenyys Metsäliitto Osuuskunnan edustajistossa on tärkeä suomalaisen metsäalan luottamustoimi. Salo 2.2.2023 Original Sokos Hotel Rikala, Asemakatu 15 Loimaa 7.2.2023 Maatalousmuseo Sarka, Vanhankirkontie 383 Turku 9.2.2023 Lang Bakke, Postikatu 2 VAASAN VAALIPIIRI Tilaisuudet ovat ruotsinkielisiä. Tule pitämään huolta Metsästäsi Asetu ehdolle Metsäliitto Osuuskunnan edustajistovaaleihin 9820_.indd 36 9820_.indd 36 12.1.2023 15.31 12.1.2023 15.31. Raasepori 9.2.2023 Villa Smakhus, Seminaaripolku 6, Tammisaari Tilaisuuden esitykset ovat ruotsin kielellä. Omistajajäsenenä voit asettua ehdolle tai toimia valitsijayhdistyksessä ja äänestää itse vaalissa. kaupungintalo, valtuustosali, Juankoskentie 13 LAPPEENRANNAN VAALIPIIRI Lappeenranta 24.1.2023 Lappeenrannan kaupungintalo, valtuustosali, Villimiehenkatu 1 Ruokolahti 26.1.2023 STEP-koulutuskeskus, Opistontie 21 Kouvola 1.2.2023 Kymen Paviljonki, Pikku-Paviljonki, Helsingintie 408 Savonlinna 8.2.2023 XAMK, auditorio Kaarisali, Savonniemenkatu 6 LOHJAN VAALIPIIRI Tuusula 24.1.2023 Hotelli Gustavelund, Kirkkotie 36 Hämeenlinna 26.1.2023 Scandic Aulanko, Aulangontie 93 Lahti 31.1.2023 Lahden messukeskus, Salpausselänkatu 7 Porvoo 2.2.2023 Porvoon taidetehdas, Läntinen Aleksanterinkatu 1 Tilaisuus on kaksikielinen. Arvoisa Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsen Lähde mukaan rakentamaan maailman parasta metsäyhtiötä suomalaisille metsänomistajille. JOENSUUN VAALIPIIRI Heinävesi 25.1.2023 Valamon Luostari, Valamontie 42 Kitee 1.2.2023 Kiteesali, Koulutie 3 Uimaharju 7.2.2023 Uimaharjun koulu, Harjunraitti 9 Joensuu 9.2.2023 Tiedepuisto, Louhelasali, Länsikatu 15 JYVÄSKYLÄN VAALIPIIRI Keuruu 26.1.2023 Keuruun Seurakunta, seurakuntakeskus, Kippavuorentie 16 Jyväskylä 2.2.2023 Gradia Jyväskylä, Ravintola Priimus, Taulumäentie 45 Jämsä 9.2.2023 Gradia Jämsä, ammattiopisto, Koulutie 19, 42300 Jämsänkoski KAJAANIN VAALIPIIRI Nurmes 24.1.2023 Nuorisoja matkailukeskus Hyvärilä, kokoustila Navetta, Lomatie 12 Hyrynsalmi 26.1.2023 Ukkohalla, Ukkohallantie 20 Sotkamo 2.2.2023 Break Sokos Hotel Vuokatti, Kidekuja 2 Kuusamo 8.2.2023 Scandic Rukahovi, Kuusamo Ruka, Rukankyläntie 15 KEMIN VAALIPIIRI Kemi 24.1.2023 Digipolis, auditorio Horisontti, Tietokatu 3 Rovaniemi 26.1.2023 Lapland Hotels Ounasvaara Chalets, Thulia takasali, Antinmukka 4 Sodankylä 31.1.2023 Hotelli Karhu Hotel Bear Inn, Lapintie 7 Ylitornio 2.2.2023 Hotelli Kievari, Alkkulanraitti 67 Pudasjävi 7.2.2023 Pudasjärven kaupunki, Pohjantähti auditorio, Teollisuustie 1 KUOPION VAALIPIIRI Suonenjoki 1.2.2023 Yrityspuisto Futuria, auditorio, Jalkalantie 6 Iisalmi 2.2.2023 Golden Dome, bysanttilainen sali, Kirkkopuistonkatu 28 Siilinjärvi 8.2.2023 Kunnonpaikka, auditorio, Jokiharjuntie 3 Juankoski 9.2.2023 Juankosken ent. Lisätietoa osoitteesta: metsavaalit.fi Metsäliitto Osuuskunta on suomalaisten metsänomistajien osuuskunta, joka näyttää metsäteollisuuden tulevaisuuden suuntaa maailmalle. Vaalitilaisuudessa voit myös perustaa valitsijayhdistyksen, asettaa muita ehdokkaita sekä tutustua vaalipiirisi muihin omistajajäseniin. Helpoin tapa asettua ehdolle edustajistovaaleihin on tulla vaalitilaisuuteen. Jos et pääse vaalitilaisuuteen, voit osallistua 7.2.2023 webinaariin osoitteessa metsagroup.com/metsatapahtumat. MIKKELIN VAALIPIIRI Mikkeli 24.1.2023 Yliopistokeskus, auditorio, Lönnrotinkatu 5 Pieksämäki 26.1.2023 Kulttuurikeskus Poleeni, Uino-kokoustila, Savontie 13 Juva 31.1.2023 Kannashovi, Taipaleentie 10 Pertunmaa 2.2.2023 Kuortinkartano, Vanhatie 160 OULUN VAALIPIIRI Kannus 31.1.2023 Kannuksen kaupungintalo, Asematie 1 Haapavesi 2.2.2023 Haapaveden opisto, Vanhatie 45 Oulu 8.2.2023 Hotelli Lasaretti, Kasarmintie 13 B PÄÄKAUPUNKISEUDUN VAALIPIIRI Espoo 24.1.2023 Metsä Groupin pääkonttori, auditorio, Revontulenpuisto 2 C Vantaa 31.1.2023 Sokos Hotel Flamingo, Tasetie 8 Helsinki 9.2.2023 Sokos Hotel Presidentti, Sylvi-sali, Eteläinen Rautatiekatu 4 RAUMAN VAALIPIIRI Pori 25.1.2023 Ahlströmin ruukki, Laviantie 14 Sastamala 8.2.2023 Ellivuori, Karkunkyläntie 600 Rauma 15.2.2023 Etappi 22, yläsali, Satamakatu 22 SEINÄJOEN VAALIPIIRI Seinäjoki 25.1.2023 Hotelli Alma, Ruukintie 4 Kauhajoki 1.2.2023 Sanssin Kartano, Ullantie 7 Alavus 8.2.2023 Hotelli Onnentähti, Onnentie 7 Kauhava 15.2.2023 Kauhavan Lentohotelli, Sotakouluntie TAMPEREEN VAALIPIIRI Tampere 26.1.2023 Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13 Ikaalinen 1.2.2023 Ikaalinen Spa & Resort, Huvilatie 2 Ruovesi 9.2.2023 Ruoveden Osuuspankki, kokoustila, Ruovedentie 13 TURUN VAALIPIIRI Parainen 31.1.2023 Hotel Kalkstrand, Rantatie 1 Tilaisuuden esitykset ovat ruotsin kielellä. Bennäs 24.1.2023 Sursik skola, auditoriet, Sursikvägen 43 Korsholm 26.1.2023 Korsholms Kulturhus, Korsholmssalen, Skolvägen 1 Närpes 31.1.2023 Yrkesakademin, Vocanasalen, Ängskullsvägen 1 VIITASAAREN VAALIPIIRI Viitasaari 26.1.2023 Wiitatupa, Kokkolantie 16 A Karstula 2.2.2023 Wanhat Wehkeet, Erämäentie 368 Äänekoski 9.2.2023 Kaupungintalo, Hallintokatu 4 Pielavesi 15.2.2023 Suojala, Puistotie 8 Vaalitilaisuuden ohjelma 17.30 Kahvi 18.00 Tilaisuuden avaus, Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen/hallintoneuvoston edustaja 18.15 Metsä Groupin kasvuinvestoinnit Katsaus puukauppaan, metsäpalveluihin sekä kestävään kehitykseen 19.15 Edustajistovaalit 2023 20.00 Iltapala ja keskustelua illan aiheista Ilmoittaudu vaalitilaisuuteen osoitteessa www.lyyti.in/metsavaalit. Edustajistovaali toimitetaan 1.2.–30.6.2023