Metsälehti 10/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

. TOUKOKUUTA • NUMERO / • • WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I / TE EM A : VU O TT A M ET SÄ N H O IT O A 1315_.indd 1 14.5.2013 14.39
KIINTEÄÄN TAKUUHINTAAN. Saat työt ja taimet huomattavasti edullisemmin kuin erikseen ostettuna. TILAA JÄMPTIMETSÄNUUDISTAMISPAKETTI PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ. Jämptin kiinteä pakettihinta pysyy samana, vaikka työt ajoittuisivat parin vuoden päähän. 1316_.indd 2 14.5.2013 14.42. Katso Stora Enson puunostajien yhteystiedot osoitteesta www.storaensometsa.. Metsänuudistamistyöt alkavat vuoden sisällä korjuun päättymisestä. Turha aikailu metsässä tietää rahanmenoa. LOPPUTULOKSELLE LAATUTAKUU. ALOITUKSELLE AIKATAULUTAKUU. Jämptin laatulupaus on, että metsässä kasvaa hyvän metsänhoidon suositusten mukainen taimimäärä. Vuodenkin viive voi tarkoittaa 600 euron menetystä jokaisen hehtaarin tulevaisuuden tuotoista. Jämpti TM Kolmen takuun metsänuudistamispaketti Varmista metsän uusi kasvu jo puukaupan yhteydessä
Pitkät perinteet Tommi Lunttila hoitaa tilaansa papan oppien mukaan VUOTTA METSÄNHOITOA METSÄNHOITO KYSYMYSTÄ KUUSEN ISTUTUKSESTA METSÄNOMISTAJA PERUSTIEDOT KURSSILTA PAPERIA POHJOISESTA VEITSILUODOSSA KAIKKI ON SUURTA Pesonen uskoo paperiin • Metsäpalveluiden uusi jako • Mikä pitää markkinat vakaina. TOUKOKUUTA • NUMERO / • • WWW.METSALEHTI.FI VUOTTA PÄRINÄÄ 1387_.indd 3 17.5.2013 16.09.
Sisällöiksihän ne ilmoitukset tässä porukassa muuttuvat. MK Myllymaa_230x297.indd 1 28.4.2013 21.02 1388_.indd 4 17.5.2013 16.10. Asiat sujuvat ilman aggressiivista myyntikouhkaa. Mika Myllymaa myyntipäällikkö, japa Pitkään mietin, eikö minulle tarjota tästä hienosta lehdestä laisinkaan ilmoitustilaa. Kun on tarvis ollaan joustavia. Metsälehti tarjoaa rauhallisen ja hyvännäköisen ympäristön klapikoneillemme ja juuri oikean kohderyhmän. ” Hyödynnä Metsälehden lyömättömät huomioarvot, keskimäärin 75 %. Kun haluat tavoittaa suomalaiset metsänomistajat ja metsäammattilaiset täsmällisesti ja edullisilla kontaktihinnoilla rauhallisessa ympäristössä, soita Jarmolle Metsälehteen, 09 315 49 847, kaikki menee nappiin niin kuin Metsälehden kanssa on tapana mennä. Se, mikä luvataan, pitää. Helppo on tehdä yhteistyötä. Kelpaa esitellä komeita koneita komeassa lehdessä. Katso hintaa! Katso hintaa! Näyttävästi koko sivu alle 4 000 eurolla! Toimi heti. www.metsalehti.?/media Metsälehdellä on mukava tapa toimia
UPM HAKEE UUTTA PAPERIN TILALLE RAHAPUU: Euron koivu OMA METSÄ METSÄNHOITO: 18 kysymystä kuusen istutuksesta MOOTTORISAHAKOULU: Viilaa terä oikein METSÄPERINTÖ: Huono testamentti KYSY POIS: Mikä toi ennätyskasvun. METSÄTEKNOLOGIA: SATA VUOTTA PÄRINÄÄ Moottorisahauksen historia ulottuu Suomessa sadan vuoden päähän. PÄÄKIRJOITUS: Mikä paperi! METSÄNOMISTAJA: Uutta oppimaan UUTISET: Metsäpalvelujen uusi jako Paketoitu palvelu houkuttaa METSÄTYYPPI: Mikä on Metsäradion salaisuus, Raino Hurme. TUOTE & TEKIJÄ: Koivusta valaisimeksi METSÄLEHTI MAKASIINI 52 62 22 SISÄLLYS NRO / . . TUTKIMUS: Tassu kertoo karhun koon METSÄLÄISEN ALLAKKA: Tee päivän hyvä työ TUOTEPALSTA: Oksia leikkaamaan TEEMA: VUOTTA METSÄNHOITOA PAPAN OPPIEN MUKAAN Tommi Lunttilan tilalla metsänhoidolla on pitkät perinteet. TEEMA: PAPERIA POHJOISESTA RONSKIEN MITTOJEN MAAILMA Veitsiluodossa tehdään paperia neljällä koneella ja kolmessa vuorossa. KOLUMNI: Sumusta pilkottaa toiveikkuus LUHTA: Villihanhien siivillä TAPIONPÖYDÄLTÄ: Friteeraa lehti ENNEN & NYT: Pellosta koivikko RISTIKKO PILKKEET: Akupunktiota kasville. MARKKINAT: Vakaus vallitsee KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Katkonta ratkaisi kaupan VERKOSSA: Entä jos saha repäisee. LUSTO PETTERI KIVIMÄKI SEPPO SAMULI MAKASIINI • MAKASIINI • 1389_.indd 5 17.5.2013 16.11
verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. Kaikesta huolimatta paperi on loistava keksintö, jota tarvitaan tulevaisuudessakin. Muutos ihmisten arjessa on tapahtunut lopulta yllättävän nopeasti, mikä on vienyt lehdenkustantajat ja paperinvalmistajat yhteisen ongelman äärelle. 09 31549803 Eero Sala p. Paperille painettu lehti on myös paljon ympäristöystävällisempi kuin luullaan. 09 31549809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.. 09 31549806 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. 09 31549849 040 835 6479 ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15–16.00 Puhelin 09 31549840 Ansa Seppälä p. vuosikerta, perustettu 1933. Aikojen kuluessa erilaiset muodit ovat vaihdelleet metsien hoidossa sen mukaan, mitä yhteiskunta on niiltä odottanut. 09 31549807 Tiia Puukila p. 09 31549841 0400 913 822 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. MAKASIINI • 1391_.indd 6 17.5.2013 16.13. 09 31549848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.. Kuvaukset niistä löydät keltaisilta ruuduilta. On kiinnostavaa lukea, miten hitaasti sahat yleistyivät puunkorjuussa. Paperi tuntuu sormissa tanakammalta kuin 80-grammainen Novapress Silk, jolle Metsälehti yleensä painetaan. 09 31549802 040 516 4000 AD Anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. Juuri nyt aihe on mitä ajankohtaisin, kun metsälakia ollaan uudistamassa. PÄÄKIRJOITUS METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 00100 Helsinki Puhelin 09 31549800 Telefax 09 31549879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.. Moottorisaha on paljon vanhempi keksintö kuin Metsälehti, mutta vasta 1960-luvulla se syrjäytti pokasahat ja kirveet. Juhlanumeron toisen erikoisjutun olemme omistaneet paperille. 09 31549844 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. 09 31549843 Ulla Ylikangas p. Ensin väheni sanoMikä paperi! Tämän lehden sivut 3–18 on painettu Stora Enson kiiltävälle Novapress Gloss-paperille, joka painaa 115 grammaa neliömetriltä. Metsälehti julisti ensimmäisessä numerossaan tahtovansa esiintyä ”kaiken rehellisen ja epäitsekkään metsätaloudellisen työn ja toiminnan tukena ja tulkkina ”. 09 31549845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. PEFC/02-31-162 ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Makasiinin levikki: 36084 ( /12) Painopaikka Forssa Print 2013 Kannen kuva PETTERI KIVIMÄKI malehtipaperin tarve. Seuraavat menestystuotteet on jo keksitty, mutta vielä emme tiedä, mitä ne ovat. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Markkinointiassistentti Helena Ågren p. Esittelemme tässä lehdessä kouriintuntuvasti neljä erilaista paperilaatua. Hän tapasi myös toimitusjohtaja Jussi Pesosen, jonka luotsaama UPM on maailman suurin aikakauslehtipaperin tuottaja. Syntyi juttu, joka valottaa mielenkiintoisella tavalla historian käänteitä yhden tilan näkökulmasta katsottuna. Yhä useampi kuitenkin lukee uutisia älypuhelimestaan. Päämäärä oli kirkas: ”Suomen metsien paras, niiden suojaaminen, kasvattaminen ja hoito maamme talouden vankaksi turvaksi .” Selkeä tavoite metsänomistajien palvelijana kannattelee edelleen Metsälehteä – taas uuden vuosikymmenen alkaessa. www.metsalehti.. Voit äänestää suosikkiasi vastaamalla sivulta 80 löytyvään lukijakyselyyn. Novapress Glossia käyttävät etenkin ulkonäköönsä panostavat trendija asiakaslehdet. 09 31549847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Taantuma Euroopassa kutistaa markkinoita entisestään. Kolmannessa juhlajutussa Mikko Riikilä kertoo moottorisahojen historiasta. Antoisia lukuhetkiä juhlanumeromme parissa, ja tervetuloa mukaan yhdeksännelle vuosikymmenelle! M etsälehden 80-vuotisjuhlanumeron teemaksi oli luontevaa valita metsänhoito. Se sisältääkin sitä enemmän päällystettä ja on kulkenut kaikkien 12 kiillotustelan kautta. Toimittaja Hanna Lehto-Isokoski vieraili maailman pohjoisimmilla paperitehtaalla, Stora Enson Veitsiluodossa, missä tehdään muun muassa Metsälehti Makasiinin paperi. 09 31549870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä 39 40101 Jyväskylä p. 09 31549804 Toimittajat Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-Isokoski p. Mikä papereista sopii sinun mielestäsi lehteen parhaiten. Edelleen metsänomistajat pitävät painettuja lehtiä parhaana metsätiedon lähteenä. 09 31549805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. Toimittaja Tiia Puukila kävi tapaamassa Paloniemen nykyistä isäntää, Frans Iso-Anttilan tyttärenpoikaa. Metsälehden 50-vuotisjuhlanumerossa Paloniemen tilan isäntä Frans Iso-Anttila muisteli 1930-lukua ja kertoi työstään harsimalla pilattujen metsien kunnostamiseksi. 09 31549808 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Siitä lehti on historiansa aikana kirjoittanut kaikkein eniten. Nyt myös aikakauslehtipaperikoneita on jouduttu sulkemaan. 80 vuotta sitten metsät näyttivät hyvin toisenlaisilta kuin tänään
Luontopolulla liikkuessa voi ihailla lisääntyvän valon ihmeellistä vaikutusta. päivä raikkaan tuulahduksen keväisestä metsästä. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Kuva Anna-Katri Hänninen 1392_.indd 7 17.5.2013 16.14. TOUKOKUUSSA Urpolan luontopolku Mikkelissä tarjosi toukokuun 14
METSÄNOMISTAJA MAKASIINI • 1320_.indd 8 17.5.2013 16.20
UUTTA OPPIMAAN Kun lapsuuden retkikohde muuttui metsäperinnöksi, Mia Palatsi joutui uuteen tilanteeseen. Apua metsänomistamiseen hän on hakenut metsäkeskuksen kursseilta. TEKSTI HANNU JAUHIAINEN KUVAT JUHA OLLILA MAKASIINI • 1320_.indd 9 17.5.2013 16.20
Siellä on tavannut muita samassa tilanteessa olevia mukavia metsänomistajia”, kertoo Palatsi. Metsätöitä ei tilalla niinkään käyty tekemässä, vaan käynnit liittyivät metsästykseen ja retkeilyyn. ”Esimerkiksi ensimmäisen metsäveroilmoituksen tekeminen helpottui huomattavasti, koska kurssilla oli käsitelty asiaa”, Palatsi toteaa. METSÄNOMISTAJA MAKASIINI • 1320_.indd 10 17.5.2013 16.20. ”Sitten postiluukusta tipahti kuin tilauksesta metsäkeskuksen esite ABC-koulutuksesta”, Palatsi sanoo. O ululaisesta Mia Palatsista tuli syksyllä 2011 metsänomistaja. ”Ensimmäinen mielikuvani metsästä on melko varhainen, oltiin alle kouluikäisenä metsäretkellä. En tiedä, mikä tilan hankinnan tarkoitus on ollut”, Palatsi kertoo. ”Metsäkurssi on ollut innostava ja mielenkiintoinen. Perinnönjaossa Siikajoella sijaitseva 74 hehtaarin metsätila siirtyi Palatsin ja hänen Belgiassa asuvan siskonsa Marianna Lipposen haltuun. Osallistujia Oulun kurssilla ollut noin nelisenkymmentä ja kurssilaiset on jaettu kahteen ryhmään. Moni asia on kuitenkin askarruttanut uuden metsänomistajan mieltä. Metsäkurssi tarpeeseen Koska sisko asuu pysyvästi ulkomailla, tilan käytännön asioiden hoito on jäänyt luonnostaan Palatsin tehtäväksi. Metsäpalstaa hallitaan nyt siis yhtymänä. Kurssin aikana on selvitelty muun muassa metsälainsäädännön perusteita, metsänhoitoa, kemeratukia, puukauppaa ja metsäverotusta. Myöhemmin palstalla käytiin aika ajoin, vielä aikuisiälläkin tuli joku autoretki isän kanssa metsään tehtyä.” Palatsi löysi isänsä arkistosta metsäpäiväkirjan, johon on kirjattu kaikki käynnit havaintoineen. ”Isoisäni oli joskus hankkinut metsätilan. Aikaisemmin Majavankaara-niminen tila oli Palatsille vain retkeilypaikka, jossa käytiin yhdessä perheen kanssa. ABC-koulutus on Suomen metsäkeskuksen järjestämää kurssitusta, jota alueyksiköt toteuttavat joka vuosi valtakunnallisen mallin mukaisesti. Kurssi olen tarkoitettu lähinnä uusille metsänomistajille, mutta muutkin voivat osallistua
Kesän aikana tämä asia on tarkoitus järjestää niin, että jatkossa asioita voidaan hoitaa netin kautta. Sade kuitenkin yllättää, joten maastoon meno hieman viivästyy. Sieltä on löytynyt tilan kartat ja ilmakuvat. ”ENSIMMÄISEN METSÄ VERO ILMOITUKSEN TEKEMINEN HELPOTTUI HUOMATTAVASTI, KOSKA KURSSILLA OLI KÄSITELTY ASIAA.” Metsäkeskuksen ABCkoulutuksesta vastaava kehittämisasiantuntija Risto Mulari ja Mia Palatsi pohtivat hakkuutarpeita metsäsuunnitelman tietojen perusteella. Metsä on siten helposti saavutettavissa. Kuka tekee mitä. Koska aikaa tunnuksen hankkimiseen ei ollut, Palatsi teki lopulta paperisen ilmoituksen. Tila sijaitse metsätien varrella ja sen poikki menee 2000-luvulla tehty pienartie. Kartan mittakaavaa muuttamalla selviävät esimerkiksi tieyhteydet, jos metsän sijainti ei ole tarkkaan tiedossa. Metsäkeskuksen Metsään.?-palvelusta on ollut Mia Palatsille suurta apua metsätilan hahmottamisessa. Tyypillistä on myös se, että metsäala on ripoteltu moneen eri palstaan. Koska tilalle tehtiin metsäsuunnitelma 2007, myös kuviotieto hoitotarpeineen on nähtävissä. Intialaisyhtiöön Palatsi siirtyi Nokian tekemien tietohallinnon ulkoistusten myötä. Palveluun on voinut tutustua ilmaiseksi, mutta Palatsi aikoo hankkia myös pysyvän käyttöoikeuden. Metsäveroilmoituksen teossa hän törmäsi tosin heti tekniseen ongelmaan. Vaikka kurssi antoisa olikin, tuoreella metsänomistajalla riittää vielä opittavaa. MAKASIINI • 1320_.indd 11 17.5.2013 16.20. Hakkuumahdollisuuksia löytyy jonkin verran. Tietokoneiden kanssa puuhailu on tuttua, sillä hän työskentelee Oulussa Tata Consultancy Services -yhtiössä tietojärjestelmäasiantuntijana. Sen saamiseksi taas olisi tarvittu osakkailta, tässä tapauksessa siskolta, valtakirja. ”Aika monenlaisista asioista on otettava selvää ja sitten mietittävä, mitä tehdään. Pohjanmaalla metsätila saattaa olla sarkajaon vuoksi kapea ja metsänhoidollisesti hankalasti hallittavissa. Sateen loppumista odotellessa Mulari kaivaa tietokoneeltaan esiin Majavankaara-tilan tiedot ja kartat, tarkasteltavaksi otetaan kuviot ja hoitokohteet. Metsäalan toimijoitakin tuntuu olevan monenlaisia ja ihan selvää ei vielä ole, kuka mitäkin tekee”, Palatsi kertoo. Isompia hoitorästejä tilalla ei ole. Palatsi olisi halunnut tehdä ilmoituksen sähköisesti internetin kautta. Oppaana on metsäkeskuksen ABC-koulutuksesta vastaava kehittämisasiantuntija Risto Mulari. Palatsi pitää Metsään.fi-palvelua helppokäyttöisenä. Palatsin ja hänen siskonsa omistama metsätila on muodoltaan suorakaiteen muotoinen ja pääosin ojitusaluetta. Se maksaa 60 euroa vuodessa. Mutta koska metsää hallitaan yhtymänä, veroilmoituksen tekoon olisi tarvittu yrityksiä ja organisaatioita varten kehitetty Katso-tunniste. Asiantuntija oppaaksi Palatsin ensimmäinen metsäretki uutena metsänomistajana omaan metsään tehdään toukokuun alussa
Lopuksi piipahdetaan katsomassa lakikohteeksi luokiteltua luonnontilaista suota. Terveyslannoituksen tarvetta voi myöhemmin pohtia tarkemmin. Risto Mulari kertoo, että metsäkeskus voi opastaa tietyissä asioissa, käytännön töitä tekevät esimerkiksi metsäkeskuksen Palvelut-yksikkö ja paikallinen Siikalakeuden metsänhoitoyhdistys. Kangasmaakaistaleella on harvennettua, jo kasvunsa päätepisteeseen päässyttä männikköä. Tällainen turvemaa taimettuisi kohtalaisesti itsestäänkin. SILLOIN OHJELMASSA ON YHTEINEN METSÄRETKI. Karu suo on jäänyt ojittamatta, vaikka aikoinaan tällaisetkin alueet tulivat helposti ojitetuksi. Pieniä ravinnepuutosoireita on ojitusalueen puustossa. Hieskoivujakin on napsittu. SISKO ON TULOSSA KESÄLLÄ KÄYMÄÄN. Sitä voi kasvattaa, mutta myös uudistushakkuu on mahdollista. Raivaus ja metsäviljely olisivat toinen vaihtoehto, mutta viljelymännikön kasvattaminen olisi tällä alueella vaikeaa. Hakatuille alueelle on kasvanut hieskoivua ja jonkin verran männyntaimia. METSÄNOMISTAJA MAKASIINI • 1320_.indd 12 17.5.2013 16.20. Mia Palatsi on kovasti innostunut metsän omistamisesta. Lisäksi sisko on tulossa kesällä käymään. Metsätieltä alkavaa pienartietä päästään ylispuuhakkuualueelle, jonka taimettumisesta metsäkeskus oli lähettänyt Palatsille keväällä kyselykirjeen. ”Käymme tilalla ja pohdimme tarkemmin sitä, miten metsäämme hoidetaan ja käytetään,” Palatsi kertoo. Hirvet näyttävät olevan riesana ja osa männyntaimista on syöty, tuoreimmat syönnökset ovat viime talvelta. Silloin ohjelmassa on ainakin yhteinen metsäretki. Vajaan hehtaarin alueelta on korjattu mäntyä ja koivua. Mularin mielestä pienelle aukolle muodostunut hieskoivun ja männyn sekataimikko täyttää metsälain edellytykset, joten Palatsi voi ilmoittaa metsäkeskukselle alueen taimettuneen. Taimettumisesta kysely Sateen tauottua lähdetään maastoon. Palatsi odottaa innolla kesää, jolloin on enemmän aikaa tutustua omaan metsään. Hän toivoo myös 14-vuotiaan poikansa ja 12-vuotiaan tyttärensä kiinnostuvan omasta metsästä. Metsä on ollut aukkoinen ja paikoitellen siinä on ollut nuorta männyntaimikkoa. Apua tarpeen mukaan Puunmyynnin ja metsänhoitotöiden tekemiseen on käytettävissä asiatuntijoita, joten uuden metsänomistajan ei tarvitse sen suhteen olla huolissaan. Alueen ojat näyttävät olevan hyvässä kunnossa, joten kunnostusojituksen tarvetta ei ole. Myös metsäpalveluyrittäjien palveluja voi käyttää ja puunostajatkin tarjoavat nykyisin monenlaisia palveluita puukaupan ohella
Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatuja hiilijalanjälkitakuu. Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet suomalaisiin oloihin. www.yara.fi • www.metsänlannoitus.fi Boorinpuutoksesta kärsivää puustoa Toimi näin: Käytä 15–20 litraa YaraVita Bortracia ja 30–60 litraa vettä hehtaarille. Metsälannoitteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Lue lisää: www.metsänlannoitus.. Levitä YaraVita Bortracin ja veden seos reppuruiskulla tai vastaavalla tasaisesti kuviolle. YaraVita Bortracilla korjaat boorinpuutoksen tarkasti, nopeasti ja edullisesti. Nopea apu metsän boorinpuutokseen Tu tu st u nyt verk os sa m et sän lannoit us .f i Onko kuusipuiden pituuskasvu tyrehtynyt ja latvat haaroittuneet. Valitse Yara, maan parhaaksi. Metsäsi saattaa kärsiä boorinpuutoksesta, joka paranee ainoastaan lannoittamalla. 1393_.indd 13 17.5.2013 16.21. YaraVita™ Bortrac™ 150 on uusi nestemäinen boorilannoite, jonka avulla vältyt kasvuja laatutappioilta sekä tuhansien eurojen menetykseltä hehtaaria kohti. YaraVita Bortrac on myynnissä kaikissa maatalouskaupoissa
Tuotanto on tarkoitus myydä Itä-Euroopan kasvaville markkinoille. ”Yritysmäisesti toimivissa M IK KO RI IK IL Ä MAKASIINI • MAKASIINI • 1390_.indd 14 17.5.2013 16.22. hoitomaksuilla ei voida enää kustantaa kaikkia nykyisin maksuttomia tai alennetun hinnan palveluita, kuten koulutuksia, tilakäyntejä ja puunmyyntisuunnitelmia.” Pienille, alle kahden hehtaarin hoitotöille Yli-Talonen ennakoi rajua hinnankorotusta. Kävijöitä odotetaan vuosittain vähintään 150000. Sen hankinnan turvaamiseksi Stora Enso on luonut Puolaan oman kartongin keräysjärjestelmän, joka kattaa koko maan. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alussa. Päijät-Hämeessä on satamäärin yli sadan hehtaarin tiloja eikä 500 hehtaariakaan ole poikkeuksellista. UUTISET Lyhyesti Stora Enso investoi Puolaan Stora Enson uusi kartonkikone Puolassa on vihitty käyttöön. Metsähallituksen uusin luontokeskus on herättänyt runsaasti huomiota, sillä se on muun muassa Suomen ensimmäinen ristiinliimatuista massiivipuuelementeistä rakennettu julkinen rakennus. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen toteaa, että jäsenmaksukertymä vääjäämättä pienenee ja nimenomaan isojen tilojen osalta. Haltia sijaitsee Nuuksion kansallispuiston kupeessa, mutta sen tarkoituksena on toimia näyteikkunana koko Suomen luontoon. Uuden kartonkikoneen raaka-aine on kokonaan kierrätyskartonkia. Lain on määrä muuttaa paljon – metsänhoitomaksu poistuu, yhdistysten liiketoiminnan rajoitteet poistuvat, jäsenyys muuttuu vapaaehtoiseksi, ja yhdistykset rahoittavat toimintansa jäsenmaksuilla ja liiketoiminnalla. Luontokeskus Haltia aukeaa yleisölle Luontokeskus Haltia avataan ensi viikolla 31. Ostrolekan tehdasalueelle sijoittuva kone tuottaa 455000 tonnia kartonkia vuodessa. ”Metsänomistajille saattaa tulla yllätyksenä, että metsänMetsäpalvelujen uusjako Kun metsänhoitomaksu poistuu, metsäyhtiöt ja aktiivisimmat palveluyritykset valmistautuvat ottamaan osansa uudessa kilpailutilanteessa. Metsänhoitomaksua ei kerätä enää ensi vuonna. Yhdistysten valmiuksissa sopeutua uudenlaiseen kilpailutilanteeseen on isoja eroja. toukokuuta. Lakiuudistuksen seurauksena etenkin pienten hoitotöiden hinta saattaa nousta rajusti. MIKKO HÄYRYNEN METSÄNHOITOYHDISTYS LAKI on lähtenyt lausuntokierrokselle
Niissä ei tarvita kovin suurta muutosta.” Toisessa päässä ovat ne kymmenet yhden tai muutaman toimihenkilön yhdistykset, joiden nettotuotoista metsänhoitomaksun osuus saattaa olla yli 60 prosenttia. Metsäteollisuus laajassa mielessä tulee vielä takaisin.” PROFESSORI ESKO ANTOLA, KAUPPALEHTI OPTIO . Serlachius (1830–1901) perusti Mäntänkosken varrelle puuhiomon vuonna 1868. A. Yhtiöt ovat kuitenkin varovaisia palkkaamaan lisää henkilöstöä, joten ne tarvitsevat yhteistyöyrittäjiä. Turunen pitää turhana uhkakuvana, että pienet tilat jäisivät vaille hoitoa, sillä usein pienen tilan omistaja on erityisen aktiivinen. ”Yrittäjät, jotka ovat aktiiviNiin on aina ollut, ja sitten ei olekaan Metsänhoitomaksu oli niitä asioita, joista Sinuhen sanoin saattoi todeta, että niin on aina ollut ja niin on aina oleva. ”Jokainen päivä, jona et paranna, jäät kilpailijoista jälkeen.” STORA ENSON TOIMITUS JOHTAJA JOUKO KARVINEN, KAUPPALEHTI . Metsäyhtiötkään eivät jää sivustakatsojiksi. ”Minulla on maalaisnäkemys, että suurin osa metsänomistajista pysyy yhdistysten jäseninä.” Turunen näkee toiminnan laajentamisen korvienväliasiana. Yllättävää on myös nopeus, jolla uuteen tilanteeseen sopeudutaan. Paperiperkele pohjautuu Teemu Keskisarjan kirjoittamaan elämäkertaan Vihreän kullan kirous. ”UPM:llä on paljon omia metsureita, mutta yhä enemmän tarvitaan sopimusyrittäjiä.” Paperin valmistuksessa käytettävät selluloosakuidut ovat 2–3 millimetriä pitkiä ja 0,03 millimetriä paksuja, eli vähän ohuempia kuin ihmisen hius. Serlachiuksen elämästä kertova näyttely Paperiperkele. Kasvun taustalla on lakimuutoksen lisäksi myös yleinen metsänomistuksen muutos. Juurikäävän torjuntatyötä tuetaan kemeravaroista toukokuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana. yhdistyksissä metsänhoitomaksun osuus nettotuloista lähenee kymmentä prosenttia. Männynjuurikäävän torjunta-alue laajeni Suomen metsäkeskus tukee männynjuurikäävän torjuntaa aikaisempaa laajemmalla alueella. Paperiperkele esillä Mäntässä Serlachius-museo Gustafissa Mäntässä on avattu G. ”Jatkossa metsänhoitotöitä ei entisessä määrin ehditä, osata tai haluta tehdä itse. . , Kävin pari vuotta sitten Päättäjien metsäakatemian. Lain rajoitteet ja velvoitteet ovat jäämässä yleisluontoisiksi.” Yrittäjät tarkkailevat Lakiuudistuksen jälkeen metsänomistajien valinnanvara kasvaa, sillä uudistus saa yhdistykset aktivoitumaan, mutta antaa myös metsäpalveluyrityksille mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa. ”Enkä ikinä kysy asiakkaalta, että montako hehtaaria omistat.” Metsänomistus muuttuu UPM Metsän metsäpalvelujohtaja Panu Kärkkäinen uskoo, että metsäpalvelujen kysyntä kasvaa. Puusta voi tehdä muutakin kuin lankkua ja paperia. Siellä silmäni avautuivat. . sia jo nyt, laajentavat toimintaansa. . Metsäalan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Tuomo Turunen arvioi, että metsäpalveluyritykset katsovat tilanteen kehittymistä ainakin tämän vuoden ja jonkin matkaa ensi vuotta. Juurikäävän riskialueeseen on lisätty kuntia muun muassa Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Automaattista jäsenyyttä ja metsänhoitomaksua perusteltiin metsänhoidon tason turvaajana, likipitäen isänmaan asialla. . Ne, jotka ovat löytäneet oman olotilansa, tuskin siitä enää kasvavat.” Metsäyhtiöt saattavat hakea isoja asiakkaita. Kuusen juurikäävän riskialue on säilynyt ennallaan ja kattaa Etelä-Suomen Kokkola–Lieksa-linjan eteläpuolella. MAKASIINI • MAKASIINI • 1390_.indd 15 17.5.2013 16.22. ”Kaikenkokoiset tilat ja kaikki asiakkaat ovat kiinnostavia.” Kärkkäisen tuntuma on, että metsäpalvelujen kysynnän kasvu näkyy työmäärissä jo nyt. ”Markkinat eivät tue luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Tämän takia olisi perusteltua lisätä tukea luonnonhoitoon ja lopettaa puuntuotannon tukeminen julkisin verovaroin.” PROFESSORI OLLI TAHVONEN, METSÄTIETEEN AIKAKAUS KIRJA / . Näyttely rakentuu kahdeksasta kohtauksesta, joissa puheenvuoron saavat Serlachius itse, hänen vihamiehensä, omaisensa ja ystävänsä. Mahdollista on sekin, että jotkut yhdistysten toimihenkilöt perustavat metsäpalveluyrityksiä ja vievät avainasiakkaita mukanaan. Uudessa tilanteessa myös palvelujen tarjoajien määrä lisääntyy ja UPM aikoo olla pelissä mukana.” Kärkkäinen kiistää yksinomaan isojen asiakkaiden kalastelun. Kun muutos lopulta tapahtuu, niin sillä on tapana tapahtua yllättäen. ”Mutta sitä mietin, että tarvitaanko lakia ollenkaan
Metsäyhtiöt ja -yhdistykset ovat tuoneet markkinoille kattavan valikoiman erilaisia palvelupaketteja. Paketoitu palvelu houkuttaa Metsänomistajat ovat entistä kiinnostuneempia metsä palvelupaketeista. ”Avaimet käteen -palveluiden kysyntä on selvästi lisääntynyt. Metsänhoitoyhdistykset, UPM ja Metsä Group myyvät uudistamispalvelua kaikille halukkaille toimialueellaan. EsiMAKASIINI • MAKASIINI • 1323_.indd 16 17.5.2013 15.59. Asiakkuus voi vaikuttaa Metsänuudistamisen peruspaketti, joka kattaa puulajille ja kasvupaikalle sopivan maanmuokkauksen, taimet ja istutustyön, on sisällöltään lähes samanlainen kaikilla palveluntarjoajilla. Pisimmälle valmiin uudistamispaketin on kenties vienyt Metsä Group. Uuteen omistajajäsenille suunnattuun Taimiturva-pakettiin kuuluu uudistamisen lisäksi tarkastuskäynti, uudistamisraportti, varhaishoitotarpeen arviointi sekä tarvittaessa heinäys ja varhaisperkaus takuuhintaan. Samansuuntaisia kokemuksia on UPM:llä. Sama käytäntö on muillakin. UUTISET TEKSTI TIIA PUUKILA KUVA SEPPO SAMULI METSÄPALVELUPAKETTIEN kysyntä on ampaissut nousuun. Heinäyksen tarvetta, ajoitusta ja hintaa on vaikea arvioida ennakkoon. Stora Ensolla niiden myynti on vähintään tuplaantunut ja Metsä Groupilla kolminkertaistunut viidessä vuodessa. Stora Enso edellyttää puukauppaa. Ostomies ottaa yhteyttä metsänomistajaan, tarkistaa heinäystarpeen ja tekee siitä kaupan, jos näin on asiakkaan kanssa sovittu”, sanoo Stora Enson metsäpalvelupäällikkö Jarmo Tuovinen. HINTA KOHTEEN JA MENETELMÄN MUKAAN Metsänuudistamisen ”avaimet käteen” -istutuspakettiin sisältyy maanmuokkaus taimet ja istutustyö Hinnat ovat suuntaa antavia ja arvonlisäverottomia Palvelun tarjoaja Hinta alkaen ha Stora Enso – (Etelä-Suomi Pohjoisessa halvempi) UPM – Mhy Pohjois-Karjala ”Tuhannen euron molemmin puolin” Metsä Group ”Hieman alle ja jonkin verran yli ” Metsänuudistamispakettiin saa liitettyä taimikon tarkastuksen. Kasvuun vaikuttaa metsänomistajarakenteen muutoksen lisäksi metsäpalvelutar joajien aktivoituminen. ”Palvelukokonaisuus on aina räätälöitävissä siten, että autamme, niissä töissä, joissa apua tarvitaan”, kertoo UPM:n metsäpalvelujohtaja Panu Kärkkäinen. Vaihtoehtoja löytyy niin omatoimiselle kuin kiireisellekin. Paketti maksaa maanmuokkausmenetelmästä, taimerkiksi varhaisperkauksen voi usein ostaa kiinteällä hinnalla uudistuspaketin kylkeen. Jos tuho iskee, me teemme täydennysistutukset veloituksetta asiakkaalle sopimusehtojen mukaisesti”, Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen kertoo. Myös metsäyhtiöt ovat huomanneet palvelupakettien kysynnän lisääntyneen. Metsä Group sen sijaan myy 1,3-metristä vakiintunutta taimikkoa kiinteään hehtaarihintaan. Tavallisesti istutustyön ja taimien takuu kattaa yhden kasvukauden tai vuoden eikä luonnontuhoja korvata. UPM:n metsäasiantuntija Heikki Hujo mittaa asiakkaan kuusentaimikon tiheyttä Janakkalassa toukokuun puolivälissä. Lisää saa pyytämällä Uudistamispakettiin on liitettävissä erilaisia lisäpalveluita. ”Emme ole kirjanneet tarkastuskäyntiä sopimukseen, mutta se on normaalia asiakastyötä. mista ja istutustiheydestä riippuen noin tuhat euroa hehtaarilta ennen arvonlisäveroa. Nykyään viljelemme 70 prosenttia metsänviljelymateriaalista itse. Lisäpalveluita kannattaa kysyä. Hinnoissakaan ei ole suuria heittoja. ”Se sisältää myös laajan metsävakuutuksen. Entä mistä tietää heinäystarpeen, jos ei itse pääse taimikkoon. Sen sijaan se, minkälainen asiakassuhde palvelun ostajalta vaaditaan, vaihtelee. Suurin osa myykin sen erillisenä palveluna. Ennen osuus oli vajaa puolet”, kertoo kenttäpäällikkö Mika Lappalainen metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalasta
”Jos hirvet kerääntyvät laajalta alueelta yhdelle pienelle talvilaidunalueelle, se aiheuttaa ongelmia. KUKA: Raino Hurme MITÄ: Metsäradion toimittaja vuodesta 1984. Vahinkojen perusteella hirvikanta on eteläisessä Suomessa maltillisella tasolla verrattuna 2000-luvun hurjiin vuosiin. Hirvituhoja on onnistuttu vähentämään myös ohjatulla, talvialueisiin kohdistetulla metsästyksellä. Loppuuko Metsäradio koskaan. Jokainen metsään menijä on jutun arvoinen. Hirvet liikkuvat tietyille talvilaidunalueille, oli niitä yksi tai tuhat”, Viinanen sanoo. Ne ovat toistakymmentä vuotta riittäneet kattamaan hirvituhokorvaukset ja euroja on jäänyt ylikin tutkimuksen ja hirvikannanseurannan käyttöön. Korvauksia vuodelta 2012 maksetaan 1,2 miljoonaa euroa, mikä on noin miljoona euroa vähemmän kuin vuonna 2011 ja lähes 4,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin hirvituhojen huippuvuonna 2009. Mukana on myös ripaus nostalgiaa. Merkittävin syy korvausmäärien kutistumiseen on hirvikannan lasku, mutta myös viime talvien sääja lumitilanne vaikuttavat. Aiheet eivät ota loppuakseen millään. Hirvituhot laskivat reippaasti Korvausten laskua selittää hirvikannan kutistuminen sekä viime talven säät. METSÄTYYPPI Paljonko Metsäradiolla on kuuntelijoita. MAKASIINI • MAKASIINI • 1323_.indd 17 17.5.2013 15.59. Paikallisia keskittymiä kuitenkin on. Kuuntelijoita on runsaat 200000, eli se on yksi radion suosituimmista iltaohjelmista. Korvaukset maksetaan metsästäjiltä kerätyistä pyyntilupamaksuista. 57,9 % 20,7 % 15,2 % 3,6 % 2,4 % Mätästys Äestys Laikutus Säätöauraus Pellon muokkaus TIIA PUUKILA HIRVIVAHINGOT vähenivät merkittävästi koko maassa viime vuonna. Aluksi tarjottiin tietoa ja viihdettä tukkikämpille. Metsäkeskuksen riistavahinkovastaavan Esko Vii nasen mukaan talvet 2010–11 ja 2011–12 olivat hirville helppokulkuisia. Metsäradio on pysynyt ohjelmakartalla, koska metsä on suomalaisuuden vankka puujalka. MIKSI: Pomon käskystä, kun vakituinen vetäjä sairastui. Metsänomistajat voivat hakea korvausta yli 170 euron tuhoihin. Metsäkeskuksen maanomistajille tilittämät hirvituhokorvaukset laskivat 1990-luvun lopun tasolle. Metsäisiä ajankohtaisasioita ja musiikkia on radioitu vuodesta 1946. Onko ohjelman aiheita helppo löytää tai keksiä. Nykyisin aiheet käsittelevät monipuolisesti ajankohtaisia metsäasioita. Metsäradio on vanhetessaan paraneva brändi. Siitä ei päästä koskaan. Ajoittain kysytään, että miksi muille ammattiryhmille ei ole omaa ohjelmaa, mutta Metsäradio ei ole vain metsurien asialla. Miten ohjelman luonne on muuttunut aikojen saatossa. Kuuntelijat arvostavat jatkuvuutta, maanantai-illan tutut kuviot luovat ja tuovat turvallisuutta. Pitkän iän salaisuus Metsäradio on Yleisradion toiseksi vanhin edelleen lähetettävä ohjelmaformaatti. Metsät puskevat puuta kiihtyvään tahtiin, metsäteollisuus kehittelee uusia kuvioita ja lopettelee vanhoja. Metsä ei häviä kirveelläkään. Mikä on Metsäradion pitkän iän salaisuus. Tekijänä sitä toivoo ohjelman jatkuvan ikuisuuteen eli niin kauan kuin niitä honkia humisee. Suurimmat pudotukset korvauksissa olivat Pohjois-Karjalan, Kainuun, Etelä-Savon ja Lapin alueilla. Vaikka lunta oli paljon, se oli pehmoista eikä suojan tuottama kova jääkerros haitannut niiden vaeltamista. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN Kuvio Uudistusaloista yli puolet mätästetään Lähde: Metsäntutkimuslaitos Maata muokattiin metsänuudistamista varten viime vuonna yhteensä 73 698 hehtaaria
Kelirikkoja kesäleimikoista maksettavaa lisähintaa ei hänen mukaansa ole vientimarkkinoilta ulosmitattavissa. Kotimaan ja Euroopan tärkeät sahatavaramarkkinat ovat kohmeessa. ”Osaltaan talouden huono tilanne on saattanut korostaa metsätulojen merkitystä”, Toppinen pohtii. Ei nousuodotuksia Puumarkkinatieteen professori Anne Toppisen mukaan merkittävimpiä puun myyntipäätökseen vaikuttavia tekijöitä on odotus kantohintojen tulevasta kehityksestä. Yhdysvalloissa rakentaminen on elpymässä. Nyt puukauppoja ei ole lykätty, koska nousuodotuksiakaan ei ole. Järvinen viittaa Metsäntutkimuslaitoksen ja Pellervon taloustutkimuksen ennusteisiin, jotka ennakoivat kotimaisen puun käytön lisääntyvän viime vuodesta kymmenen prosenttia. Myös hinnat ovat pysyneet vakaina. Tosin Pohjois-Suomessa puun kysyntä on erittäin heikkoa. Vakaus vallitsee Puukauppa on käynyt poikkeuksellisen tasaisesti ja vakain hinnoin. Jos tilanne ei parane, heikoimmassa jamassa olevia sahoja uhkaa toiminnan lopettaminen. Näin paljolti siksi, ettei odotuksia kantohintojen noususta lähiaikoina ole. Enkä näe syitä, jotka alentaisivat puun käyttöä kesän ja syksyn aikana.” Metsäyhtiöt eivät kerro puuntarpeistaan. MTK:n Järvinen näkee vakauden selittäjäksi puun kysynnän tasaisuuden, mikä sekin johtuu talouden näkymien sumeudesta. ”Viime viikkojen kehitys on ollut lupaavaa. Kahdeksan sahaa kymmenestä on tehnyt tappioita parin viime vuoden aikana. Hän muistuttaa, että kannattava sahateollisuus on metsätalouden elinehto. Puukauppa käy tasaisesti, mutta keväinen havutukin hinta raastaa sahurien kipurajaa. Se merkitsisi huonoja aikoja puun myyjille, kuten Pohjois-Suomessa on jo saatu nähdä.” Kylävainion mukaan kantohinnat ovat liian korkeita sahatavaran vientihintoihin nähden. MTK:n metsälinjan tutkimuspäällikkö Erno Järvinen luonnehtii puumarkkinoilla vallitsevaa vakautta historialliseksi. Hän arvelee, että viime vuosien rajut myrskyt ovat osoittaneet metsänomistajille, ettei hakkuukypsän puuston seisottaminen ole riskitöntä. MARKKINAT TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ YKSITYISMETSISTÄ on syksystä alkaen ostettu viikoittain puuta 500000–700000 kuutiota. Suomen suurimpiin sahayrityksiin kuuluvan Keitele Groupin toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio toivoo puunmyyjiltä vastuullisuutta. MAKASIINI • 1324_.indd 18 17.5.2013 16.08. Tästä johtuen puutakaan ei osteta varantoon sahatavaratilauksista johtuvaan tarpeeseen, mikä tasoittaa puun kysyntää.” Eurooppa kohmeessa Ainakaan sahureiden näkemyksistä ei löydy katetta odotuksille kohoavista kantohinnoista. Pohjois-Afrikka ja Kaukoitä vetävät selvästi paremmin, mikä tuo hieman lohtua sahoille. ”Sahatavarakauppaa on käyty lyhytjänteisesti. Stora Enson metsäpäällikkö Jorma Länsitalo uskoo, että puukauppa jatkuu lähiaikoina vakaana. Tukkipuun hinnat ovat kohonneet talvesta kolmisen euroa, kun kauppaa on alettu käydä kelirikkoja kesäleimikoista. Vielä se ei kuitenkaan ole satanut eurooppalaisten sahurien laariin. ”Sahat maksavat 70 prosenttia kantohinnoista
silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. 18,47 . 18,56 . indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Harvennushakkuu 51,37 . 16,08 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 45,28 . 17,46 . 17,97 . 15,00 . 56,55 . Harvennushakkuu 50,23 . 54,40 . ensiharvennus 46,56 . 44,47 . 16,39 . 13,50 . 14,52 . ensiharvennus 40,49 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,67 . ... 17,79 . 35,26 . uudistushakkuu 58,05 . ... Harvennushakkuu 46,01 . Harvennushakkuu 48,60 . 13,18 . 58,12 . 57,46 . 14,44 . 47,78 . 18,57 . 15,24 . ensiharvennus 45,80 . 18,46 . 15,30 . Harvennushakkuu 49,90 . 14,84 . 15,51 . Lisäksi 80-grammaisia novapresspapereita käyttävät erilaiset muoti-, kauneusja elämäntapalehdet kuten Olivia sekä House & Garden. ensiharvennus 47,17 . 17,92 . 15,80 . 46,98 . 14,47 . ensiharvennus 48,85 . 14,56 . 46,41 . 16,11 . 57,92 . 16,48 . 19,66 . 47,34 . ... 58,84 . 16,63 . ... 49,15 . 16,61 . uudistushakkuu 56,67 . Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 50,53 . 18,58 . 18,57 . ... 18,16 . 16,03 . 14,82 . 57,68 . 16,24 . uudistushakkuu 46,94 . 50,97 . ... uudistushakkuu 58,08 . indeksi kertoo muutoksista Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 Viikot 1–19/2013 2011 2012 583 468 m Kantohintojen kehitys 2011 2012 2013 Euroa m 10 20 30 40 50 60 70 80 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit 5/2012 1/2013 7 9 11 3 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 80 85 90 95 100 105 110 115 120 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu sivut 19–34 on painettu stora enson mattapintaiselle Novapress silk -paperille, joka painaa 80 grammaa neliöltä. Harvennushakkuu 46,27 . 55,11 . nousussa . 45,74 . 18,10 . 19,82 . ... 51,41 . ... 19,33 . 19,27 . 17,35 . uudistushakkuu 59,40 . 14,07 . uudistushakkuu 58,71 . 15,28 . ensiharvennus 46,61 . 14,35 . ... ensiharvennus 47,11 . 58,81 . 15,40 . 44,27 . indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 52,34 . 17,26 . 17,42 . 17,16 . 16,00 . 15,26 . 15,79 . 18,13 . 42,74 . 13,93 . Harvennushakkuu 51,79 . 57,31 . 13,24 . 14,61 . metsälehti makasiinissa käytetään tavallisesti kyseistä paperia, ja sen valmistamisesta kerrotaan tässä lehdessä. 42,66 . 18,59 . 14,10 . 15,10 . 16,79 . 45,95 . 48,09 . 19 MAKASIINI 4 • 2013 1324_.indd 19 16.5.2013 15.43. 58,39 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,38 . 38,75 . ... 15,76 . 44,68 . 15,89 . 17,41 . 17,90 . 12,06 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 58,14 . 14,29 . 58,08 . 16,12 . 17,72 . 49,39 . 17,57 . 14,17 . 47,04 . 16,17 . ... 41,81 . 15,45 . 17,29 . 44,28 . 19,34 . 18,63 . 14,91 . 14,84 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 57,40 . 14,06 . ... 49,98 . 14,17 . ... 45,98 . 14,56 . 14,84 . 39,03 . 14,79 . ... 15,28 . 18,94 . Harvennushakkuu 40,53 . uudistushakkuu 58,65 . 42,59 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,42 . 15,66 . uudistushakkuu 53,67 . 14,87 . ... 43,15 . 14,53 . ... 15,91 . 13,95 . 40,25 . kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. 13,75 . 38,32 . ensiharvennus 48,65 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,59 . 15,03 . 12,59 . ... 14,61 . 19,47 . 17,74 . 46,68 . Raakapuun kantohinnat toukokuussa viikolla 19 . 38,94
Kartonkilajit jaetaan karkeasti sisäja ulkopakkauskartonkeihin. Leimikko pystytään korjaamaan kesällä, hakkuu tehdään lähiaikoina, touko-kesäkuun vaihteessa. Paperissa koivu häviää painettavuusominaisuuksiltaan useille muille lyhytkuitumassoille kuten eukalyptukselle. Perustelut kuultuaan metsänomistajan ratkaisu oli selvä ja kauppa tehtiin tämän yrityksen kanssa. Kartongeissa koivukuidun edut tulevat sen sijaan esille, koska se on ainoa lyhytkuitu, joka kestää edestakaista taivuttelua. PYSTYKAUPPA POHJOIS KARJALASSA Puutavaralaji Määrä m Hinta m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Mäntypikkutukki Kuusipikkutukki Sellukuusi Yhteensä kuutiometriä euroa vää, että tuloksen kannalta saatavan tukkipuun määrällä oli tässä leimikossa ratkaiseva merkitys. Koivukuitupuun kysynnälle kartonkien menekki tekee hyvää. Muutostyöt ovat menossa myös Ranskassa UPM:n entisellä Stracelin tehtaalla, samoin monilla koneilla Yhdysvalloissa. Sisäpakkauskartongeissa, kuten Suomen viennille tärkeässä taivekartongissa, on erilaisista kuitumassoista ajettuja kerroksia. Metsä Groupin Husumin hienopaperikoneella Ruotsissa on ajettu koeajoja ulkopakkauskartongilla. Ostotarjouksen arvioitu kokonaissumma tai kaupan arvo ei aina kuitenkaan kuvaa lopputulosta. MARKKINAT Kuukauden puukauppa Vientikatsaus HANNU JAUHIAINEN KESKIKOKOISELTA metsä tilalta Pohjois-Karjalassa myydään puuta metsäsuunnitelman mukaan muutaman vuoden välein. Tarjouksen tekivät kolme suurta valtakunnallista puunostajaa sekä puunhankintaan erikoistunut yritys. Sisäpakkauskartongeissa yksi uusi suuri kone pystyy tuottamaan kartonkia koko vuoden kysynnän kasvun verran ja enemmänkin. Sen vuoksi metsänomistaja halusi, että yhdistys kilpailuttaa leimikon. Sen puusto on kuusivaltaista, lähes 100-vuotista kitukasvuista metsää. Paperinteko on kartonginvalLiikatuotanto uhkaa kartonkia mistusta suurempaa toimintaa, mutta ero ei ole enää kovin suuri ja kapenee koko ajan. Stora Enso on suuri tekijä, mutta kannattavuutta rajoittaa ostajien vähyys – Tetra Pak on jättiläinen alallaan. Puunmyyntisuunnitelmaa tehtäessä metsänomistajalle oli selKatkonta ratkaisi kaupan MIKKO HÄYRYNEN KARTONGINTEKO kannattaa kohtuullisesti samaan aikaan kun paperinvalmistus rämpii jatkuvissa kannattavuusvaikeuksissa. Paikallinen metsänhoitoyhdistys on seurannut ja kirjannut valtakirjakauppojen vaihtelevia tukkiprosentteja alueella niin yhtiöittäin kuin koneketjuittain jo vuosia. Kun otettiin huomioon ostajien mittaja laatuvaatimukset sekä viimeisen vuoden ajalta valtakirjaleimikoiden tukkiprosentit ja katkontatiedot kyseisellä alueella saman läpimittaluokan leimikoissa, puunhankintayrityksen tarjous osoittautui lähes 2000 euroa muita paremmaksi. Yleensä vanha paperikone säädetään valmistamaan ulkopakkauskartonkeja, jotka ovat yksikerroksisia ja siten helpompia tehdä, ja joiden kysyntä kasvaa nopeimmin. Parhaiten liikakapasiteetilta suojassa on monikerroskartongin jalostetumpi muoto nestepakkauskartonki, jonka valmistaminen on varsin vaikeaa. Kirjoitusja painopaperien Länsi-Euroopan kulutus on 32 miljoonaa tonnia, ulkopakkauskartonkien 21 miljoonaa ja sisäpakkauskartonkien kahdeksan miljoonaa. Niinpä puusto ei harvennuksista ja lannoituksesta huolimatta ollut järeytynyt toivotusti, runkojen keskikoko oli selvästi alle puolen kuutiometrin. Varsin paljon puustoa oli yhä tukkija kuitupuun rajoilla. Yhdistyksen tekemässä vertailussa pelkkien ostotarjousten perusteella puunhankintayrityksen tarjous jäi noin 700 euroa parasta tarjousta huonommaksi. MAKASIINI • MAKASIINI • 1325_.indd 20 16.5.2013 15.44. KE IJ O LO TV O N EN / RO D EO Nestepakkauskartongin tekeminen on vaikeata, eikä sitä vielä liikatuotanto uhkaa. Paperikoneita muunnetaan kartonkikoneiksi kulutuksen kasvua nopeammin, mikä ennen pitkää johtaa ylikapasiteettiin. Taivekartonkeja käytetään elintarvikeja päivittäistavaroiden myyntipakkauksiin. Yhdistys pyysi ostotarjoukset kaikilta alueen puunostajilta. Tänä keväänä vuorossa oli noin kahden hehtaarin päätehakkuukuvio. Kuviota oli sotien jälkeen käsitelty poimintahakkuin
20 40 60 80 100 EI 50 % KYLLÄ 50 % KEVÄTAHAVAKO ISKENYT. MAKASIINI • 1326_.indd 21 16.5.2013 15.46. Vakuutusyhtiö voi tulkita, että jalka jäi metsään, koska oli korjattu housuja ja niiden suojauskyky huononi oleellisesti.” HEMPUTTAJA ”Hyvää se housujen suoja-aine on. Lähtökohtaisesti sitä olettaa, että ketju ei enää pyöri ja laskee vaikeassa tilanteessa laipan huolimattomasti reiden päälle.” TAMPERELAINEN Entä jos saha repäisee. Ompele nahasta vahvikepala polveen, jos on taipumusta hivotella.” ROISTO REIPAS ”Työsuojeluja työturvallisuusasioihinkin perehtyneenä sanoisin, että paikatuilla suojavälineellä työskentely on vaarallista ja kiellettyä pelleilyä.” ABIETIS ”Useimmiten tuon reiden etusen repii hiipimään lähtenyt ketju. Lisäksi voi käydä huonosti seuraavan vahingon korvausten kanssa. Heittäneet housut pois. TAAVETTI.NETTISIVU.ORG ”Miten olette menetelleet, jos on tullut sahattua suojahousuista kuidut esille. WWW.STORAENSOMETSA.FI/METSANOMISTAJAT/ BLOGS/BLOGIT Metsäja muuta luontoasiaa Kalervo Kantolan vinkkelistä. Oletteko vain paikanneet teipillä. . Heinäsin syksyllä, olivat osin heinävaipan sisässä.” METSÄKUPSA Ajankohtaista ja yleistä tietoa bioenergiasta. Ennen kuin pääsin jatkamaan, piti laippa irrottaa ja kravata kuitusäikeet pois laipan urasta, muuten ei ketju suostunut liikkumaan.” KORPITUVAN TANELI ”Kannattaisi varmaan toimia sen verran varovaisesti ja maltillisesti, ettei niiden housujen suojausominaisuus joutuisi koskaan todelliseen testiin.” RAAKA AARNE ”Ei mene vakuutukseen. METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.. Työsuhteessa oleva metsuri saa kyllä uudet tilalle.” E H ”Niinpä. Hakeneet korvausta vakuutusyhtiöltä ja ostaneet uudet housut?” HILUXMETSURI ”Eipä niitä suositella korjattavaksi, vauriokohtaa ei saa enää korjattua vaatimukset täyttäväksi. Kerran sieppasi sen verran, että päällyskankaan repeytymisen lisäksi yksi piikki otti mukaansa sitä kuituseosta. Ommelleet paikan päälle. WWW.BIOENERGIATIETO.FI Stora Enson väen ja vähän muidenkin kootut metsäaiheiset blogit. Ketju tietysti pysähtyi, olikohan saha edes niin kovilla kierroksilla. Ensimmäiset taimet söivät myyrät, nyt osassa ovat latvat ruskeita. ”Kovan onnen taimikko. Olisiko runsas heinä altistanut osaltaan kevätahavalle. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Kärsikö metsäsi talven aikana hirvivahinkoja. Verkkoraati pohtii, mitä tehdä suojahousuille, jos saha repii niihin reiän. Kuituja ei periaatteessa saisi tunkea takaisin, mutta kyllä itse olen tuommoiset haituvat poikki pistänyt ja päällikangas ristipistolla kiinni
RONSKIEN MITT OJEN MAAILMA Veitsiluodon paperitehtaalla kaikki on suurta, valtavaa tai jättimäistä – valmista tavaraakin paketoidaan asiakkaalle kerralla useita tonneja. Täällä valmistuu myös Metsälehti Makasiinissa käytettävä paperi. TEKSTI HANNA LEHTO ISOKOSKI KUVAT SEPPO SAMULI TEEMA: PAPERIA POHJOISESTA MAKASIINI • 1384_.indd 22 16.5.2013 15.49
RONSKIEN MITT OJEN MAAILMA MAKASIINI • 1384_.indd 23 16.5.2013 15.49
Mikäpä on kuskatessa, kun kahden neliökilometrin alueella kiertää peräti seitsemän kilometriä raiteita. Ja siellä puutavarapinojen, valtavien hallien, savupiippujen ja rekka-autojen maailmassa valmistuu vaihe vaiheelta paperi, jolle Metsälehti Makasiini painetaan. VR kuskaa alueelle 1 500 kuution erän raakapuuta pari kolme kertaa vuorokaudessa. TEEMA: PAPERIA POHJOISESTA MAKASIINI • 1384_.indd 24 16.5.2013 15.49. eijastinliiviin, suojalaseihin ja kypärään sonnustautunut rekkakuski kipaisee hytistä ulos ja ryhtyy rivakasti purkamaan puulastia. Lentokoneen ikkunasta paikka näyttää höyryävältä saarelta meren ja metsien välissä. Veitsiluoto on maailman pohjoisimpia paperitehtaita, ja yhdessä sellutehtaan kanssa se muodostaa yhden Euroopan suurimmista painopaperi-integraateista. Köyhän miehen Amerikka Perämeren pohjukassa asuu sukuja, joista on käyty monessa polvessa Veitsiluodossa töissä, sillä paikka on jauhanut kemiläisille leipää jo Veitsiluotoon tulee jatkuvasti rekkakuormittain kuitupuuta: koivua, mäntyä ja kuusta. Kohta saapuu toinen rekka ja sitten kolmas ja neljäs. Ei mene kuin hetki, ja Stora Enson Veitsiluodon tehdasalueella on taas 47 kuutiota lisää mäntykuitua. Maanpinnalla sellutehdas muistuttaa olemassaolostaan hajunkantaman päässä ainakin silloin, kun tuotantoa pari kertaa vuodessa ajetaan alas ja seisokin jälkeen käynnistetään. Rekat ovat silti vasta alkusoittoa, kun junaan vertaa
Alueille metsäteollisuus merkitsee yhä valtavasti. Sitä ei saa jäädä yhtään hakkeeksi eikä hiokkeeksi meneviin puihin. Käyttöpäällikkö Janne Harjuniemi viihtyy isojen prosessien paperiteollisuudessa. Ne jatkavat kulkuaan pitkässä rännissä, jossa ne kuoriutuvat rummun vaippaa ja toisiaan vasten. Tervolan-poika kouluttautui Tampereella paperi-insinööriksi, koska isot ja monimutkaiset prosessit kiinnostavat. Eri laatuihin aineksia kuluu eri määriä. ”Hiomo on toinen paperitehtaan kahdesta sydämestä ja sulputtamo toinen. Puun matka paperiksi alkaa kuorimolta. Osa niistä lähtee haketukseen ja sellutehtaalle, osa jatkaa varaston kautta hiomolle; valmis aikakauslehtipaperi kun koostuu puuhiokkeesta, sellusta sekä täyteja päällysteaineista. Kuori poistuu aukoista ja päätyy polttoaineeksi tehtaan voimalaitokselle. Aluksi se oli pelkkä saha. Ei tämä sen kummempaa ole.” Hiomoa tahdistavat valtavat, vihreän suojakuoren alle kätkeytyvät moottorit, joista lähtee voimaa ja meteliä. Alan tulevaisuus ei pelota. Veitsiluoto kävi Amerikasta niille, joilla ei ollut rahkeita ylittää valtamerta. Tänä päivänä työntekijöitä on tuhatkunta, ja lisäksi 5 000 ihmisen toimeentulo alueella riippuu tehtaasta. Kuorimon alastomiksi riisumat kuuset saapuvat hiomolle puunsyöttökuljettimella. ILMAN NIITÄ EI PAPERIA SYNTYISI.” 91 vuotta. On metkaa ajatella, että ehkä joku näistäkin rungoista päätyy Metsälehden lukijoiden hypisteltäväksi. Tehtaan kaksi sydäntä Tehdasalueelle tulevat puut ovat kasvaneet jossakin 300 kilometrin säteellä Kemistä. Ilman niitä ei paperia syntyisi”, esittelee paperikone ykkösen käyttöpäällikkö Janne Harjuniemi. Se on paljon, kun ajatellaan, että esimerkiksi Kemin kaupungissa on vain rapiat 22000 asukasta. Se on paperija sellutehtaan osaksi siitä merkillinen paikka, että siellä tuoksuu hyvältä. MAKASIINI • 1384_.indd 25 16.5.2013 15.49. Yhtiöiden näkökulmasta bisnes on maailmanlaajuinen. ”Epävarmuutta on joka sektorilla. ”HIOMO ON TOINEN PAPERI TEHTAAN KAHDESTA SYDÄMESTÄ JA SULPUTTAMO TOINEN. Seppo Nurkkala paimentaa puut uitoista tutulla keksillä uunin päälle. Toissavuonna silti enää kolmannes suomalaisten metsäteollisuuskonsernien 66000 työntekijästä työskenteli Suomessa. Kuorimisen jälkeen puut pestään. Ei ole olemassa Suomen markkinoita tai edes suomalaista teollisuutta. 1920-luvulla työväkeä tuli paljon Savosta ja Karjalasta sekä esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan etelälaidasta Nivalasta. Sisällä puut sulatetaan lämpimällä vedellä. Tai uuniksi Kuorittu puu odottaa pääsyään hiomon syöttökuljettimelle. 33-vuotias Harjuniemi on työskennellyt Veitsiluodossa kahdeksan vuotta
Paperin kaikki raaka-aineet kohtaavat koneen sekoitussäiliössä. TONNIA PAINAVALLA RULLALLA PAPERIA ON KILOMETRIÄ, JA SE ON VIISI METRIÄ LEVEÄÄ. Paikasta ei voi erehtyä, sillä rakennuksen ulkoseinätkin ovat kaoliinin kuorruttamat. Täältä se pumpataan paperikoneelle. Pitkäkuituisesta mäntysellusta tulee vetolujuutta, kuusihiokkeesta tasaista pintaa. Selluarkit odottavat käyttöä valtavissa paaleissa, jotka aikakauslehtipaperia varten tulevat junalla Stora Enson Oulun tehtaalta. Tällä kertaa siellä on tarpeet Metsälehti Makasiinin käyttämään Novapress-paperiin, joka valmiina painaa 80 grammaa neliömetriltä. Kun massa kolmen puristinnipin jälkeen siirtyy kuivatusosalle, se on 35-prosenttista. Liettämö on yhden työntekijän valtakuntaa. Valtaisaa koneistoa valvoo monitoreista yksi työntekijä kerrallaan. Eikä kukaan pääse liettämölle salaa tai sieltä pois: kengänpohjiin tarttuu savinen kerros, josta jäävät auttamatta jalanjäljet pihatantereeseen. Arvata saattaa, että tässä vaiheessa koneen lähellä roiskuu. Siellä viihtyvät yksinäiset sudet. Nimi on enne, ainakin toisinaan: ”Aamulla näin kärpän, kun se vilahti tien yli.” Myös Ylikärpän serkku työskentelee tehtaalla, ja ehti siellä isäkin käydä muutamana kesänä, ennen kuin antautui kirvesmieheksi. Kuljetin vie jauhetta vuorenkyljestä sekoitussäiliöön, jossa se yhdistyy veden kanssa. Liian isoiksi jäävät tikut erotellaan ja murskataan uudelleen, sillä mitään ei heitetä hukkaan. arkkumaista rakennelmaa sanotaan, vaikka ei se kuuma ole. Täyteja päällysteaineet saapuvat tehtaalle laivalla eri maailmankolkista, ja niitä käsitellään liettämöllä. TEEMA: PAPERIA POHJOISESTA MAKASIINI • 1384_.indd 26 16.5.2013 15.50. Melkein 150 metriä pitkä paperikone ykkönen, Veitsiluodon pienin, uhoaa lämmintä ja kosteaa höyryä niin, että osa kattovalaisimistakin näkyy udun läpi. Varastohallin nurkassa sitä kohoaa vuorellinen tai ainakin 3000 tonnia, joka riittää toista kuukautta. Uunin alaosassa hiomakivet jyräävät pintaa irti ja jauhavat massaksi. 1100 metriä minuutissa 20 metrin matkan kulkevalla viiralla massasta alkaa muodostua paperilevyä. Taivaalta tihkuva vesisade laimentaa ne pikkuhiljaa muodottomiksi läiskiksi, jotka katoavat laajeneviin lätäköihin. Hioke ja sulppu eivät vielä riitä paperikoneen verenkiertoon. Seuraavaksi se vilistää telojen välissä ylös ja alas noin 100 asteen lämpötilassa 1150 metriä minuutissa. Tulee 4,5-prosenttinen liuos, sulppu. Seoksen viimeistelevät täyteaineet ja kemikaalit. Se imee lisäksi kemikaaleja sekä täyteja päällysteaineita, jotka ovat käytännössä kiveä kuten kaoliinia ja karbonaattia. Vastaan pölähtää massiivinen hajupilvi, jonka aromi muistuttaa – no, sitä itseään. ”Aina joku toivoo nimenomaan tänne töihin”, Janne Harjuniemi sanoo. Kalkkitien katveesta löytyy sulputtamo. Ammattislangilla sanottuna seos on silloin 0,6 prosentin sakeudessa, mikä tarkoittaa, että litrassa vettä on vain kuusi grammaa kiinteää ainetta. Kemissä sellua valmistetaan vain toimistokäyttöön tehtäviä hienopapereita varten. Viiraosan jälkeen paperintekele sisältää jo 20 prosenttia massaa ja 80 vettä. Liettämöstä jäljet vain jää Veitsiluodon alueella risteilee teitä niin kuin taajamassa ainakin. Sekoitussäiliöstä massa syötetään perälaatikon kautta verkkomaiselle tasolle eli viiralle. Päätieltä erkanee Paperitie, ja Satamatie vie rantaan. Koneen loppupäässä paperi siTapani Halttu valvoo, että sulputtamo toimii niin kuin pitääkin. Korviin on parasta tukkia tulpat. Nuori Jukka Ylikärppä opettelee parhaillaan hiomonhoitajan tehtäviä. Paperikoneella roiskuu Viimeistään paperikonehallissa satunnaiselle kävijälle valkenee metsäteollisuuden aistivoimaisuus. Hieno aines valkaistaan vetyperoksidilla, ettei paperista tule kellertävää, ja lopuksi se vielä pestään. Paikassa toimii tehosekoitin, jolla valmistuisi kerralla pirtelöannokset luultavasti koko Euroopalle, mutta eihän sillä pirtelöä vatkata vaan sellua ja vettä
Puut puristuvat hiokkeeksi koneen sivuilla sijaitsevissa uuneissa. Veitsiluodossa teillä on nimet. Loppu on pitkäkuituista sellua sekä kiveä. Yksi eniten tuotetuista, edullisista painopaperilaaduista on SC eli superkalanteroitu paperi. Syyttää voi kiviainesta, josta suurin osa lisätään päällystysvaiheessa. Metsälehti Makasiini ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa, ja sen painos on vajaat 40 000 kappaletta. Kiviaines lisää painoa Paperikoneen jäljiltä paperi on kuitenkin vasta puolitekoista ja painaa 46 grammaa neliöltä. Liettämöllä säilytetään täyteja päällysteaineita. Sitä ei päällystetä vaan puristetaan telojen välissä kiiltäväksi. Hienommat, kevyesti päällystetyt LWC-laadut (light weight coated) Hiomakone pyörittää hiomakiviä. sältää enää 4,5 prosenttia vettä eikä tunnu kostealta. 25 tonnia painavalla rullalla paperia on 65 kilometriä, ja se on viisi metriä leveää. Se on 70–80-prosenttisesti mekaanista massaa, joka valmistetaan hiokkeesta. Paperikone ykkönen suoltaa koko vuosikerran paperit noin varttitunnissa. Joka on yrittänyt sytyttää takkaa aikakauslehtipaperilla, tietää, että ei oikein syty. Reseptin perusteella aikakauslehtipaperit jaetaan eri jalostusasteisiin. MAKASIINI • 1384_.indd 27 16.5.2013 15.50
TEEMA: PAPERIA POHJOISESTA MAKASIINI • 1384_.indd 28 16.5.2013 15.50. Käyttötarkoitus ratkaisee, mitä paperia lehdentai mainoksentekijä kulloinkin valitsee. Laasanen erottaisi mattaja kiiltäväpintaiset paperit sokkonakin toisistaan. Ja sitten, viimeisen telan jälkeen, paperi on lopultakin valmista. Käyttöpäällikkö Janne Harjuniemi arvioi, että puun matka hiomolta tähän saakka on kestänyt puolisen vuorokautta. Metsätietoa mattapaperilta Ennen kuin asiakas päättää ostaa paperia, hän tarvitsee näytteitä. Ne ovat valmiita rekkaan, laivaan ja maailmalle. Teollisuusrobotti kuljettaa rullan asemalle, jossa se taas kierretään auki ja päällystetään kaoliinilla ja karbonaatilla kaksi kertaa kummaltakin puolelta. Vielä savisempaa ja korkealaatuisempaa on MWC (medium weight coated). Bilteman luettelo ei mahtuisi postiluukusta sisälle, jos sen SC-paperi vaihdettaisiin LWC:hen. Niitä käyteTalvivarastossa kuusikuitu säilyy tuoreena elokuuhun saakka. Prosessinhoitajat valvovat pohjapaperin laatua. Näyte lähtee laboratorioon analysoitavaksi. sisältävät suurin piirtein kolmanneksen sellua, kolmanneksen hioketta ja kolmanneksen kiveä. Paperikonehallin toisessa päässä valmiit rullat puetaan muoviin ja vielä pahviin. ”Niin erilaisilta ne tuntuvat. Veitsiluodossakin tehdään pariakymmentä. Puut peitellään lumija kuorikerroksella. Tulee mieleen joulu ja lipeäkala. Sitten kiillotukseen. Niitä toimittaa näyteleikkaaja Helena Laasanen: mattaa, kiiltävää, eri grammapainoja eri puolille maailmaa. Johan nousee grammapaino! Prosessissa käytetään lipeää, joka tuoksahtaa koneen luona. Tarkkaa painoa olisi sormituntumalla vaikeampi sanoa.” Painavimmat, 130-grammaiset paperit ovat kyllä jäykkiä. Jos halutaan täyskiiltävää, käytetään kaikkia 12:a telaa. Matalle riittää neljä. LWC-laaduille taas painetaan paljon sekä mainoksia että aikakauslehtiä – niin myös Metsälehti Makasiinia. Paperi kulkee koneen telojen läpi pystysuunnassa. Kun paperinvalmistuksen kategoriat jaetaan lisäksi eri grammapainoihin sekä kiiltäviin ja mattapintaisiin paperilaatuihin, saadaan helposti kymmenien eri laatujen valikoima tehdasta kohti
Saksa on Euroopan suurin tuottaja mutta silti Suomen tärkein vientimaa – suomalaisyhtiöt tosin omistavat useita tehtaita sielläkin. Samanlaista on. Paperia tehdään sitä mukaa kuin Eurooppa eli päämarkkina-alue kysyy, ja se kysyy yhä vähemmän: vuosikulutus on vaipunut 14 miljoonasta tonnista 10 miljoonaan tonniin. Kaiken lisäksi Suomen markkinaosuus on kutistunut. Hyötytieto on helpointa lukea mattapinnalta, jolla hienot kuvat silti pääsevät oikeuksiinsa. Vuonna 2007 sitä valmistettiin reilut kuusi miljoonaa tonnia, mutta viime vuonna arviolta enää nelisen miljoonaa tonnia. ”Tuottajana se ei ole merkittävästi kehittynyt, mutta jos niin kävisi, Venäjän markkinoiden merkitys suomalaisille viejille pienenisi”, Timo Suhonen sanoo. Maailmanlaajuisesti paperinkulutus kasvaa yhä, etenkin kehittyvissä maissa. Mukaan massaan tarvitaan vahvaa ensikuitua, ja sitä saa nimenomaan Suomesta. Suhosen mukaan maamme kilpailukyky perustuu kohtuullisiin energian ja puun hintoihin. Sivun edellisen puolen painojälki ei häiritse seuraavan lukemista. MAKASIINI • 1384_.indd 29 16.5.2013 15.50. Toisaalta Kiina ja Intia ovat suomalaisyhtiöille myös mahdollisuus. Aikakauslehdelle paperinvalinta on paitsi kustannusmyös imagokysymys. Paperia ei kuitenkaan voi kierrättää kuin kuutisen kertaa. Se vaihtelee prosesseittain ja tehtaittain. Kiinan kilpailua suomalaiset paperintekijät eivät ainakaan vielä säiky. Lisäksi puuta pitää olla tarjolla. Ainakin osa tuotannosta pysyy Suomessa.” Paperia tehdään myös Euroopan sydänmailla, ja paljon tehdäänkin. ”Euroopassa loppuisi paperi ilman pitkää kuitua”, täsmentää toimialapäällikkö Alina Ruonala-Lindgren Metsäteollisuus ry:stä. Se oli myös edullista, kunnes Kiinan pohjaton kysyntä alkoi nostaa hintaa. Kun massaja paperi teollisuudessa 2002 työskenteli 38000 suomalaista, vuonna 2011 heitä oli enää 23000. Suomen tuotanto kattoi Euroopan aikakauslehtipaperin kulutuksesta viime vuonna arviolta 38 prosenttia, kun se 1990-luvun lopussa oli vielä 43–44 prosenttia. Parhaat päivät ohi Suomessa valmistuu yhä huippulaadukasta aikakauslehtipaperia, mutta alan parhaat päivät täällä ovat ohi. Makasiinin paperi on myös opasiteetiltaan hyvää eli siitä ei juurikaan näy läpi. kuitenkin vaatimattomimpia laatuja, mikä on lisännyt Saksan kustannusetua Suomeen verrattuna: Keski-Euroopassa kierrätyskuitua tulee paljon omasta takaa. Suuri kysymysmerkki on Venäjä, jonka markkinoilla on valtava kasvupotentiaali. Maa tekee paperia toistaiseksi itselleen, ja jos sitä riittäisi vientiin, matka Eurooppaan on pitkä. Lähde: Pöyry 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Suomen aikakauslehtipaperin tuotanto Euroopan kokonaiskulutus 16 14 12 10 8 6 4 2 Miljoonaa tonnia Suomen osuus Euroopan kulutuksesta laskenut hieman Janne Harjuniemi vertaa juuri valmistunutta paperia jo painettuun Metsälehti Makasiinin. Nykyaikaiset paperikoneet tahkoavat siitä täänkin lehtien kansiin ja esimerkiksi julisteisiin. On sekä hyvin kilpailukykyisiä että vähemmän kilpailukykyisiä tuotantolinjoja. Mutta miltä näyttää tulevaisuus. Keski-Eurooppaan verrattuna Suomea rasittavat kuljetuskustannukset, joita tuleva rikkidirektiivi vielä nostaa. ”Mutta paljonko puuja energiakustannukset ovat kokonaisuudesta. PAPERIA TEHDÄÄN SITÄ MUKAA KUIN EUROOPPA ELI PÄÄMARKKINA ALUE KYSYY, JA SE KYSYY YHÄ VÄHEMMÄN. Asiaa kannattaa kysyä metsäteollisuuteen erikoistuneelta Timo Suhoselta Pöyryn liikkeenjohdon konsultoinnista. Lukijat arvostavat sitä, että lehden paperi tehdään kotimaassa ja että siitä löytyy metsän serti. Suomalaisia ei voi niputtaa mihinkään kategoriaan. Syyllisiä ovat sähköinen media ja laman halvaannuttamat mainosmarkkinat. Ylellisellä olemuksella myyvät trendilehdet käyttävät usein paksua ja kiiltävää paperia, mutta Metsälehti Makasiiniin sellainen olisi liian prameaa. oidusta alkuperästä kertova PEFC-merkki. ”Yksiselitteistä vastausta ei ole. Ei voi hakea yhtä lukua.” Pitkää kuitua tarvitaan Reilut kymmenen vuotta sitten ei voitu kuvitellakaan, että esimerkiksi päällystettyä aikakauslehtipaperia tehtäisiin kierrätyskuidusta. Euroopan kysyntä määrää Veitsiluodossa tehdään yhä kolmessa vuorossa sellua sekä neljällä Tuotetaanko täällä aikakauslehtipaperia vielä 5–10 vuoden kuluttua. Vajaat miljoona Euroopan ulkopuolelle matkaavaa tonnia eivät korvaa menetystä. Afrikassa kulutus on alhaista, mutta tulevaisuudessa sielläkin kysyntä saattaa kasvaa
Ainakin Suomessa kaikki kynnelle kykenevät sur aavat netissä ja katsovat televisiota alttiina mainoksille. STORA ENSOLAISISTA KOLME PROSENTTIA TYÖSKENTELEE VEITSILUODOSSA JA TEKEE YHDEKSÄN PROSENTTIA TUOTANNOSTA. Mitkä ovat kaukana kaikesta sijaitsevan Perämeren saaren valtit kisassa, jossa paperitehtaiden pudotuspeli voimistuu kuin Ravelin Bolero . Nyt se on yksi Euroopan suurimmista painopaperiintegraateista. ”Ei ole tulossa huippuvuosi mutta kohtuuhyvä kuitenkin. Lehtikioskien hyllyissä säihkyvät Elle , Vogue , The World of Interiors , House & Garden ja Tatler saavat kaikki kiittää paperistaan Suomen Kemiä ja Veitsiluodon tehdasta. Nyt mainonta on syklisesti heikoilla, ja siksi paperia kysytään heikosti. Asiantuntijat eivät usko, että edes tuntuva nousukausi kohottaisi painopaperien kysyntää ennalleen, mutta vasta kunnon nousu näyttää, kuinka iso osa mainoksista palaa aikakauslehtiin. Kemi maailmankartalla Timo Suhonen muistuttaa, että aikakauslehtipaperit ovat mainosvetoisia: erilaiset kuvastot ja luettelot, aikakauslehtien kuvalliset mainokset ja mainosliitteet, suoramainonta sekä muu mainospainatus vastaavat jopa 70 prosenttia aikakauslehtipaperien kokonaiskulutuksesta. Taisto Saari kiteyttää: ”Stora ensolaisista kolme prosenttia työskentelee Veitsiluodossa ja teemme yhdeksän prosenttia tuotannosta. Silti muotitietoiset lehdenlukijat miltei kaikissa maailmankolkissa sormeilevat Veitsiluodon paperia. Silloin rekat pörräävät varttitunnin välein valmiin tavaran perässä, mutta tänä vuonna paperia valmistunee vähemmän, 800000–900000 tonnia. Syksyn kysyntää on vielä mahdotonta ennustaa”, Saari tuumaa. Niin tekevät myös veitsiluotolaiset työvuoronsa jälkeen. Viimeisten viiden vuoden aikana runsas neljännes Suomen aikakauslehtipaperikoneista on suljettu, mutta Veitsiluoto on säilynyt. Kehitystä ei voi pysäyttää eikä loputtomiin ennustaa. ”Meiltä ei ole yhtään tuotantolinjaa lopetettu”, toteaa viestintäpäällikkö Taisto Saari varovasti. TEEMA: PAPERIA POHJOISESTA MAKASIINI • 1384_.indd 30 16.5.2013 15.50. Vielä taantumaakin hirmuisempi peikko on sähköinen media. Tehtaan kapasiteetti riittää vuodessa miljoonaan tonniin, kun mukaan lasketaan myös hienopaperilaadut. Se on kilpailuvaltti. Alussa Veitsiluoto oli pelkkä saha. koneella aikakauslehtija hienopapereita. Kyse on Jäljellä 21 Suomen paperitehtaat Lähde: Metsäteollisuus ry Veitsiluoto Lähde: Pöyry 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Yli neljännes koneista suljettu viiden viime vuoden aikana Aikakauslehtipaperikoneiden lukumäärä Suomessa 10 15 20 25 myös siitä, kuka tuottaa paperitonnin halvimmalla niin, ettei laatu kärsi.” Markkinoiden takkuaminen tuntuu myös Veitsiluodossa. Mainostajat siirtävät ilmoituksensa nettiin, televisioon ja radioon
Keskivertopuukaupassa se on tukkipuun verran rahaa. Metsäsäätiön toiminta rahoitetaan vapaaehtoisella menekinedistämismaksulla, joka on 0,2 % puukaupan arvosta. Metsäsäätiö tukee nuorten metsäkasvatusta rahoittamalla esimerkiksi koululaisten metsätapahtumia. Tässä maassa tiedetään, että metsää voi ymmärtää vain sinne menemällä. metsasaatio.fi MS_Vesa2_230x297.indd 1 2/18/13 1:51 PM 1333_.indd 31 16.5.2013 16.19. Kun metsänomistaja päättää maksaa, osallistuu ostava yhtiö samalla summalla
Pesonenkin tunnustaa silti tosiasiat: pelkästään tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä sanomaja aikakauslehtipaperien kysyntä Euroopassa laski neljä ja hinnat seitsemän prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. ”Se on innovatiivinen, loistava, turvallinen ja hyvä. Kaikissa toimitusjohtaja Jussi Pesosen edessä olevissa tuotteissa on käytetty raakaaineena puuta. TEEMA: PAPERIA POHJOISESTA MAKASIINI • MAKASIINI • 1394_.indd 32 16.5.2013 16.22. ”Meillä on hyvä uusien tuotteiden tutkimusportfolio”, hän kehaisee. Sanomalehtipaperien tekijänä se pitää kakkossijaa ja hienopaperien neljättä. Paperi-insinööri ei ole menettänyt uskoaan siihen, vaikka tulevaisuuden ennustajat kuinka lukisivat madonlukuja. Pesosen näkemystä tukee se, että koko maailmassa paperia kulutetaan yhä yli sata miljoonaa tonnia vuodessa. Paperintuotantoa korvaamaan tulee uusia, puuhun pohjautuvia tuotteita. Myös Pohjois-Amerikassa kysyntä on väsähtänyt. M aailmasta löytyy ainakin yksi asia, joka saa UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen innostumaan niin, että ääneen tulee aivan erityinen sävy: paperi. Hienopaperin kysyntä aleni vastaavasti kuusi prosenttia ja hinnat kolme. Paperijätin ei auta kuin sopeuttaa tuotantoa kysynnän mukaan. Euroopassa UPM UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen vakuuttaa, että metsäteollisuuden kulta-aika on vielä edessä. Paperi on Pesosesta yksinkertaisesti erinomainen tuote. Se on halpa ja sen käyttöä pystyy itse kontrolloimaan, mikä ei aina teknisten laitteiden kanssa onnistu”, hän luettelee. Hänen johtamansa yhtiö taas on maailman suurin aikakauslehtipaperien tuottaja yli 5,6 miljoonalla tonnilla vuodessa
Biodiesel on tavalliseen dieseliin sekoitettava biokomponentti, jota Suomessa tankattavassa polttoaineessa pitää olla 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Voittoa paperiliiketoiminta tuotti vain kaksi miljoonaa euroa eli liian vähän. Muissa EU-maissa määrä on vähintään kymmenen prosenttia. UUTTA PAPERIN TILALLE UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen vakuuttaa, että metsäteollisuuden kulta-aika on vielä edessä. Nyt yhtiön strategiana on ohjata rahavirtoja kypsistä liiketoiminnoista kasvuliiketoimintoihin. Lisäarvoa polttamisen sijaan UPM:n heikkoutena pidetään sitä, että se toimii liikaa paperin varassa – paperi kun muodosti vielä viime vuonna 67 prosenttia koko liikevaihdosta. Yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa ilmiö muuttaa maailmaa, onpa kyse öljytai muista varoista. Yhtiö valmistaa yhä paperia seitsemässä maassa ja 21 tehtaassa. ”Luonnonvarat ovat niukkoja resursseja maailmantaloudessa. Keihäänkärkenä toimii Lappeenrantaan ensi vuonna valmistuva biodieselin tuotantolaitos, 150 miljoonan euron investointi. Lähes kaikki tuotanto perustuu kuitenkin puuhun ja biomassaan. Paperintuotantoa korvaamaan tulee uusia, puuhun pohjautuvia tuotteita. Tehtaan tavoitteena on kattaa noin neljännes Suomen velvoitteesta, ja teknologia MAKASIINI • MAKASIINI • 1394_.indd 33 16.5.2013 16.22. TEKSTI HANNA LEHTO ISOKOSKI KUVAT TUUKKA YLÖNEN / COM.PIC vähensi painopaperikapasiteettiaan hiljattain 580000 tonnia, mihin liittyy myös koneen sulkeminen Raumalta. Haemme uusiutuvaan metsäbiomassaan pohjautuvia tuotteita”, Pesonen kertoo
Määrästä saa kalpean aavistuksen, kun katsoo vaikka kaupassa, mihin kaikkeen tarroja käytetään, ja suhteuttaa sen miljardin ihmisen tarpeisiin. ”Eivät ihmiset halua kaikkea netistä lukea. Syntynyt 1960 Helsingissä, kasvanut Kajaanissa ja Jyväskylässä . Syntyy apuaineita, joilla vaikkapa paperista saadaan lujempaa, kevyempää ja ohuempaa. ”Haemme heti kannattavaa kasvua. Liiketoiminnan täytyy olla taloudellisesti järkevää.” ”SUOMELLA ON HYVÄT MAHDOLLISUUDET OLLA MAA, JOKA VALMISTAA PAPERIA PITKÄÄN.” Nanoteknologia muuttaa puun vaikkapa betoninvalajan apuaineeksi. Paperinteko jatkuu Suomessa Mutta miten käy UPM:n paperinvalmistuksen Suomessa. Tuotanto käynnistyy kesällä 2014. Nyt kaksi UPM:n paperikonetta sylkee hienopaperia Kiinan Changshussa, ja kolmatta rakennetaan. ”Kustannus barrelia kohti kasvaa. ”Mahdollisimman pian kokeilen!” Ilmastoasiat ratkaisevat Mutta miksi biodieselin kaltaista, isojen myyntivolyymien uutuutta kehitetään vasta nyt. UPM valmistaa biodieseliä aluksi selluntuotannon tähteenä syntyvästä mäntyöljystä ja toisessa vaiheessa kiinteästä puusta. Kannattavuutta etsitään varsinkin Aasiasta, jossa paperin kysyntä kasvaa yhä, Kiinassa melkein kahdeksan prosentin vuosivauhtia. . Häntä on silti turha pyytää muistelemaan metsäteollisuuden kulta-aikaa. Mikro?brillejä voivat hyödyntää myös maaleja ja prosessikemikaaleja tuottava teollisuus. ”Tässä on mikrofibrillejä. Hän tähdentää, että runsas kymmenen vuotta sitten öljy maksoi kymmenen dollaria barrelilta ja nyt lähes sata. TEEMA: PAPERIA POHJOISESTA MAKASIINI • 1394_.indd 34 16.5.2013 16.22. Pesonen itse ei ole vielä ratin taakse ehtinyt, vaikka sormet syyhyävät. Nyt tilanne on toinen. Aika näyttää, miten tämä luo uusia mahdollisuuksia metsäteollisuuteen. . ”Se on vasta tulossa.” Paperinvalmistus Suomessa ja Euroopassa vähenee jatkossa entisestään, mutta yhtiö ei aio lopettaa sitä kokonaan, vaikka internet ja muut sähköiset välineet jyräävät. Öljyn hinta ei kuitenkaan yksin ratkaise biopolttoaineen nousua vaan päästötavoitteet, joilla halutaan hillitä ilmastonmuutosta.” Biodieselin lisäksi UPM kehittää lukuisia muitakin uusia tuotteita, joista näytteitä on esillä yhtiön pääkonttorissa. Pörssiyhtiön toimitusjohtaja muotoilee sanansa tarkasti: ”Suomella on hyvät mahdollisuudet olla maa, joka valmistaa paperia pitkään.” Pesosen mukaan täällä kannattaa tehdä pitkälle jalostettuja tuotteita kuten aikakauslehtija erikoispapereita, kunhan tuttu useiden osien summa – kilpailukyky – on kunnossa. Suomen vahvuuksia on myös se, että täältä saadaan riittävästi tuoretta, korkealaatuista kuusikuitua, jota tarvitaan nimenomaan aikakauslehtipaperiin. Aikooko yhtiö tehdä sitä vielä täällä vai laivaako se paperikoneet muille maille. UPM:n strategia on muodostunut sellaiseksi, että osa tehtaista sijoitetaan lähelle ostajia ja osa kuitulähteiden äärelle. UPM:lle 1987, toiminut useissa eri johtotehtävissä. Ainetta voidaan käyttää apuna betonivalussa, koska hiekka ei laskeudu pohjalle.” Mikro?brillejä saadaan, kun puun molekyyliketjuja käsitellään nanoteknologian keinoin. . Eikö tuotantorakenteen muutokseen ja tulevaisuuteen olisi pitänyt varautua jo silloin, kun metsäteollisuudella meni vielä hyvin. Uusi kone tuottaa aikanaan tarrapaperia, jota Kiinan markkinat suorastaan imevät. Se uskoo paperin hybridikäyttöön muiden välineiden rinnalla. Nyt niiden tuotanto on pilottivaiheessa, samoin sellukuituja ja muovia yhdistävien biokomposiittien. Tarrojen tuotanto onkin UPM:n kasvavia liiketoiminta-alueita. Tavoittelemme kannattavuutta ja kassavirtaa myös näillä kypsillä aloilla”, Pesonen toteaa. Siinä vaiheessa minkään biopolttoaineen kehittäminen ei ollut järkevää. Tästäkö syntyy uusi veturi Suomen taloudelle nyt, kun Nokia on hyytynyt. ”Jälkeenpäin voi aina miettiä, olisiko vai eikö olisi”, Pesonen murahtaa. Vahingollista olisi, jos ala rapautuisi.” Pesonen korostaa, että metsäteollisuuden tulevaisuutta on kaikki puun jalostusarvon nostaminen: pelkkä polttaminen olisi haaskausta, jonka sijasta pitää luoda lisäarvoa. Varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan varamies 2001–2004. Toimitusjohtaja tammikuusta 2004. ”Haaste on, miten puu saadaan liikkeelle. Nyt neljä Volkswagen Gol?a testaa uutta biopolttoainetta liikenteessä. on suojattu patenteilla. Kaikkea ei lueta netistä Pesonen itse on työskennellyt UPM:llä yli neljännesvuosisadan, muun muassa käyttöinsinöörinä Jämsänkoskella. Nykykasvulla raaka-aineen pitäisi riittää myös uusiin tuotteisiin. Prosessiteknologian diplomi-insinööri Oulun yliopistosta. Vaikka uusia öljylähteitä löytyykin, poraaminen hankalien matkojen takana kallistuu. Viime vuonna sen osuus yhtiön liikevaihdosta oli 12 prosenttia. Valmistajan näkökulma on sellainen, että käytämme kaiken, minkä saamme tolkulliseen hintaan. Pesonen esittelee lasipurkin, jossa hiekanjyviä killuu kirkkaassa geelissä. Suomalaista kuitua taas saadaan metsänomistajien metsistä, joita Pesonen kiittää erinomaisesti hoidetuiksi. Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi poikaa. Jussi Pesonen
Esimerkiksi juurikääpätartuntoja estävä kantokäsittely voidaan toteuttaa täysin biologisella Rotstop-liuoksella. Myös Rostopin valmistaja Verdera on lähtenyt mukaan Itämeri-talkoisiin. ”Vesiensuojelun suojakaistat ovat vähentäneet metsätalouden vesistöille aiheuttamaa kuormitusta merkittävästi. Suomen Metsäkeskus seuraa yhteistyössä Tapion kanssa vesiensuojelusuositusten toteutumista uudistushakkuualoilla. Koljosen mielestä Rotstop edustaa oikeansuuntaista ajattelutapaa, joka ottaa ympäristöasiat huomioon myös taloudellisessa toiminnassa. Kestävän kehityksen periaatteet ovat olleet vahvasti läsnä suomalaisessa metsätaloudessa jo pitkään. Rotstop SC metsien hoitoon ILMOITUS ILMOITUS ILMOITUS ILMOITUS 1395_.indd 35 16.5.2013 16.23. ILMOITUS Vesistöystävällinen metsätalous on valinta ROTSTOP hiilijalanjälki 1,35 kg/liuostonni UREA hiilijalanjälki 1 200 kg/liuostonni • Metsien hoidon ja käytön kestävyys on yksi maaja metsätalousministeriön laatiman Kansallisen metsäohjelman missioista • Korkeatasoinen metsienhoito varmistaa metsien voimakkaan kasvun • Kannattavalle metsänhoidolle on olennaista myös lahontorjunta: juurikääpä aiheuttaa vuosittain n. Suojakaistat ja kunnostusojitusten vesiensuojelutoimenpiteet ovat tehneet hyvää metsien pienvesistöille”, Tapion talousmetsien luonnonhoidon asiantuntija Kalle Vanhatalo kertoo. Täysin typetön ja luonnon omiin mekanismeihin luottava Rotstop on ainoa juurikäävän torjuntaaine, jonka käytössä ei ole vesistörajoituksia. ”Metsien pysyminen kunnossa on olennaista ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Hyvän metsänhoidon suositukset ovat yksi merkittävimmistä työn tuloksista. 50 milj. Typetöntä lahontorjuntaa Suojakaistojen lisäksi metsänomistaja voi vaikuttaa metsänsä pienvesistöjen kuntoon valitsemalla ympäristöystävällisiä metsänhoitotapoja. Elävä Itämeri -säätiö on paremmin tunnettu sen kansainvälisellä nimellä Baltic Sea Action Group (BSAG), ja sen tehtävänä on kerätä voimia yhteen Itämeren pelastamiseksi. Näiden seurauksena vesistöihin kulkeutuu kiintoainetta, humusta, typpeä, fosforia ja rautaa. On vain luonnollista, että Euroopan metsäisin maa näyttää suuntaa maailman metsänhoidolle. Itämeren takia on hienoa, jos rehevöitymistä aiheuttavien menetelmien sijaan käytetään luonnonmukaisia vaihtoehtoja”, Koljonen toivoo. Vaikka metsätalouden vesistökuormitus on pientä maatalouden tai yhdyskuntien päästöihin verrattuna, voivat metsänhoitotyöt olla haitaksi varsinkin pienvesistöille. Ohjelmajohtaja Marja Koljonen Elävä Itämeri -säätiöstä kuitenkin muistuttaa, että pienistä puroista kasvaa virta ja virroista meri – suomalaisten tapauksessa Itämeri. Näin varmistetaan, että metsätöistä aiheutuu pienvesille, kuten puroille, lähteille ja lammille mahdollisimman vähän haittaa. euron tappiot • Juurikäävän torjuntaa tuetaan valtion Kemera-varoin • Juurikäävän torjuntamenetelmistä (kemiallinen tai biologinen kantokäsittely sekä kantojen nosto) luonnonmukainen Rotstop on ainoa, josta ei aiheudu rehevöitymisvaaraa vesistöille • Lue lisää Rotstopista osoitteesta www.rotstop.. Jokaisesta myydystä Rotstop-pakkauksesta lahjoitetaan BSAG-säätiölle 50 senttiä Itämeren suojeluun. Kaistat purojen pelastus Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa on jo pitkään tehty kehittämistyötä kannattavan ja ekologisesti kestävän metsätalouden hyväksi. Y ksi suomalaisen metsänhoidon periaatteista on vesistökuormituksen pienentäminen. Metsätaloudessa vesistöjä kuormittavat pääasiallisesti metsäojitustoiminta, metsälannoitukset sekä uudistushakkuut. Kantokäsittely on toki pieni tekijä vesistöjen kokonaisrehevöitymisen kannalta
Maan aika meni hukkaan. Kumpikaan ei vain toteudu. ”Kyllä se tuossa mahtuu kasvamaan” tai ”teen siitä polttopuita muutaman vuoden kuluttua”. Ei ole ihme, että kovin pieni raha harmittaa: 30 vuotta se kasvoi ja sain siitä vain euron. Odotimme, että se kasvaisi edes vähän, jotta tukkiprosentti nousisi siedettäväksi, mutta kasvu oli toivottoman hidasta. Viime viikonloppuna istutimme taimia aukkoon, jossa aiemmin kasvoi harsintajätemetsä. Se on vähän kuin alikersantti Hietanen Tuntemattomassa sotilaassa. ikoi, ja sen mää kyl ymmärrä, mut kuin helvetin taval rätei”. Tehokkain ja varmin tapa saada niitä aikaiseksi on jättää taimikon perkaus ja harvennus tekemättä. Totta kai terve järki on paikallaan – oikein isoon reikään jätetään pieni siemensyntyinen koivu. E nsiharvennuskoivusta metsänomistaja saa suunnilleen euron. Kevyemmälle, 48 gramman Solarikselle, painetaan Apu. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC kuutiohinnalla se tekee noin 35 euroa jokaista puuta kohden. Minä en ymmärrä sitä, että jotkut rakastavat euron koivuja. Solaris on bulkkipaperi, jonka 65-grammaista versiota käyttävät useat aikakauslehdet maailmalla ja Suomessa esimerkiksi Käytännön Maamies. Sivut 35–50 on painettu Kotkamillsin valmistamalle Solaris 1.55 -paperille, joka painaa 65 grammaa neliömetriltä. Hyvin hoidetussa Etelätai Keski-Suomessa kasvavassa päätehakkuuikäisessä metsikössä rungon keskikoko on noin 700 litraa. Koivu on kooltaan noin 80 litraa ja kantohinta on 13 euroa. MAKASIINI • 1396_.indd 36 16.5.2013 16.26. RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. 50 euron Euron koivu Minä en ymmärrä sitä, että jotkut rakastavat euron koivuja. H arvennushakkuussa metsänomistaja saa pikkutukista pari kolme euroa ja kuitupuuosasta vielä euron päälle. Hän puntaroi palstallaan metsänomistamisen taloudellisia ulottuvuuksia. Toinen tehokas tapa on jättää taimikon perkauksessa isoimpia vesasyntyisiä hieskoivuja kasvamaan havupuiden päälle. Jatkuva kasvatus, joka yleensä toteutetaan harsintana, ei oikeasti tuota järeää laatupuuta. Suunnilleen näin, ”Jokku rakastava nätei . Paperin pinta on himmeää, sillä se on kulkenut vain yhden, pehmeäpintaisen kiillotusnipin välistä. K un tarkoituksena on kasvattaa havupuuta, hyvä nyrkkisääntö taimikon perkauksessa on kaataa kaikki tulevat euron lehtipuut pois. Olisi pitänyt uskoa omaa tytärtään, joka aikanaan teini-ikäisenä totesi, että ”jokainen räätälikin tietää, että harsinta ei ole kestävä ratkaisu ja lopuksi se aina puretaan pois”. Polttopuita ei ehtinyt tekemään, kun oli ”niin paljon muuta hommaa” tai jos eläkeläisenä oli aikaa, fyysinen kunto saattoi heikentyä ja kun ”liiteri on jo niin täynnä polttopuita”. Samat metsänomistajat kuitenkin suorastaan rakastavat euron koivuja, ainakin kahdella eri tavalla. Puun laatu oli lisäksi huono, vikoja ja lahoa. Raha tulee kuitenkin päätehakkuusta. Kun haluaa kasvattaa tukkia, voi tuloksen vielä täydentää katkaisemalla tuplalatvat pois raivaussahalla tai haalarin taskussa olevilla oksasaksilla. Vesasyntyinen hieskoivu rikkoo havupuun latvan tai vähintäänkin hidastaa kasvua merkittävästi
18 kysymystä kuusen istutuksesta sivu 38 MOOTTORISAHAKOULU Viilaa terä oikein sivu 41 METSÄPERINTÖ Huonosti laadittu testamentti sivu 42 KYSY POIS Toiko sateinen kesä ennätyskasvun. MINNE KUUSI SOPII. sivu 44 TUTKIMUS Tassu kertoo kontion koon sivu 46 ALLAKKA Hyviä töitä metsässä sivu 47 OMA METSÄ 1397_.indd 37 16.5.2013 16.27
Miten istutuspaikka valitaan. Istuttaa voi myös loppukesästä, kunhan taimet ovat syysistutukseen sopivia, neuvoo Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Juho Rantala. Mätästys voidaan tehdä kääntö-, laikkutai naveromätästyksenä. Kannattaako taimia istuttaa muokkaamattomaan maahan, jos uudistusala on pieni tai osa siitä on jäänyt muokkaamatta. Kuusi sopii parhaiten kasvatettavaksi tuoreilla ja sitä rehevämmillä kankailla ja viljavuudeltaan vastaavilla turvemailla. Ei oikeastaan. Kuusi viljellään istuttamalla. Kuivahkolle kankaalle kuusta ei kannata istuttaa, koska kasvu taantuu taimikkovaiheen jälkeen veden ja ravinteiden puutteen seurauksena. Mättääseen verrattuna muokkaamaton maa on istutustaimelle kylmä ja ravinneköyhä kasvupaikka. Tyypillisesti 1 800 kappaletta. Ainoa oikea maanmuokkausmenetelmä on mätästys. Mikä on sopiva maanmuokkaustapa. Hitaan kasvuunlähdön lisäksi etenkin tukkimiehentäituhon riski on paljon suurempi kuin mättäässä. METSÄNHOITO Minkälaisille maille kuusta kannattaa istuttaa. Turvemailla kuivuus ei ole ongelma ja kuusta voidaan viljellä hieman kangasmaita karummilla alueilla. Etenkin viljavilla ja hyväkasvuisilla alueilla voi puuntuotoskyvyn täysimääräisen hyödyntämisen varmistaa istuttamalla 2000 kappaletta. Taimi istutetaan korkeimmalle kohdalle, keskelle mätästä ja riittävän syvälle. Minkä verran kuusen taimia istutetaan hehtaarille. Kääntömätästyksen etuna on se, että kivennäismaata paljastetaan mahdollisimman vähän, jolloin kuusten kasvua haittaavaa vesakkoa syntyy vähemmän kuin muilla menetelmillä. Kaikissa mätäsKYSYMYSTÄ KUUSEN ISTUTUKSESTA Kuusen taimet kannattaa istuttaa mätästettyyn maahan. Syvälle istuttamisesta aiheutuva taimien jurominen on metsäalan myyttejä, eikä pidä nykyisillä paakkutaimilla paikkaansa. TEKSTI HANNU JAUHIAINEN KUVAT MIKKO RIIKILÄ MAKASIINI • 1398_.indd 38 16.5.2013 16.29. Tukkimiehentäin aiheuttamien tuhojen välttämiseksi on tärkeätä, että taimen ympärille jää vähintään 15 sentin yhtenäinen kivennäismaapinta. Onko muokkaustavalla vaikutusta taimien määrään. Syvälle istutettu taimi saa maasta riittävästi kosteutta ja ravinteita, eikä taimipaakku tule näkyville mättään kuluessa ja tiivistyessä. Muokkaamattomaan maahan istutetun taimen ennuste ei ole hyvä
Mihin mennessä kevään taimet tulisi viimeistään laittaa maahan. tysmenetelmissä tavoitteena on sama istutustiheys. Keväällä lepotilaisina istutettavat pakkasvarastoidut taimet pitää istuttaa juhannukseen mennessä, jotta ne ehtivät valmistautua syyshalloihin. Jäiseen maahan istutetut taimet kuivuvat, jos verso alkaa hengittää, mutta juuret eivät saa vettä. Vappuna istutettu taimi ei kasva yhtään enempää kuin toukokuun puolenvälin ja juhannuksen välillä istutettu. MAKASIINI • 1398_.indd 39 16.5.2013 16.29. Onko kevään edistymisellä vaikutusta sopivaan istutusajankohtaan, eli vaikuttaako istutushetken maan lämpötila taimien kasvuunlähtöön. Metsäalalla ollaan edelleen liian tiukasti kiinni perinteisessä kevätistutuksessa, vaikka kesäja syysistutuksesta on saatu sekä käytännössä että tutkimuksissakin hyviä tuloksia. Tämän jälkeen istutuskautta voidaan jatkaa istuttamalla kasvussa olevia taimia ja heinäkuun loppupuolelta eteenpäin lyhytpäiväkäsiteltyjä, kasvunsa lopettaneita taimia. Riippuu taimesta. Sopiva istutusajankohta on toukokuun alusta syyskuun loppuun sillä edellytyksellä, että taimet on kasvatettu istutusajankohtaan sopiviksi ja taimihuollosta huolehdittu asianmukaisesti. Mikä on sopiva istutusajankohta. Mätäs lämpenee muokkaamatonta maata nopeammin, joten mätästys aikaistaa juurten kasvuunlähtöä keväällä. Juuret eivät kasva ennen kuin maan lämpötila on ylittänyt +10 astetta. Siinä mielessä on, että jäiseen maahan ei saa istuttaa. Tärkeintä on, että istutusajankohta on tiedossa, kun Pottiputki valitaan istutettavan taimen koon mukaan ja säädetään niin, että taimi saadaan riittävän syvälle
Samalla voidaan arvioida tulevien heinäntorjuntaja varhaisperkaustöiden tarvetta ja ajoitusta. Koossa tärkeintä on sopusuhtaisuus eli taimien tapauksessa oikea juuri-versosuhde. Minkälainen pottiputki istutukseen tarvitaan, jos alue on muokattu mätästämällä. Heinäntorjunnan tarvetta voidaan pienentää kasvattamalla metsä täystiheänä uudistushakkuuseen asti ja huolehtimalla uudistamisesta ilman turhia viivästyksiä. Taimien varastointiaika taimitarhalta lähdön jälkeen on maksimissaan 2–3 viikkoa. METSÄNHOITO Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Oy Agrame Ab www.agrame.fi taimitilaus tehdään. Miten uudistusalan äärelle tuodut taimilaatikot tulee säilyttää. Jos taimihuolto on järjestetty siten, että varastointiajat eivät ole päässeet venymään, niin kastelua ei yleensä tarvita. Ei ratkaisevaa merkitystä. Taimia ei saa istuttaa ennen kuin taimipaakut ovat sulaneet. Istutettavan taimimäärän pienentäminen tai huonolaatuisen taimimateriaalin käyttäminen ovat huonoja säästökohteita. Laatikot pitää järjestää siten, että ne ovat pystyssä ja suojassa suoralta auringon paisteelta. Hinta vaihtelee taimityypin mukaan ja yleensä suuremmat erät saa edullisemmin. Varhaisperkauksella varmistetaan, että istutetut arvopuut eivät korvaudu nopeakasvuisella ja heikkolaatuisella lehtipuuvesakolla. Pitääkö taimia kastella ennen istutusta. Voiko kuusen taimia istuttaa myös syksyllä. MAKASIINI • 1398_.indd 40 16.5.2013 16.29. Tällöin nähdään, miten muokkausja istutustyöt ovat onnistuneet. Onko taimen koolla merkitystä. Taimia kannattaa varastoida uudistusalalla mahdollisimman lyhyt aika, vain muutamia päiviä. Muokkaamattomaan maahan istutetun taimen ennuste ei ole hyvä. Kuuselle sopiva maanmuokkaus on mätästys. Hyvä maanmuokkaus ja nopea uudistamisketju ovat tärkeämpiä kuin taimen koko. Milloin taimikkoa on ensimmäisen kerran hoidettava. Taimet tulee sulattaa +5–15 asteessa, jolloin sulaminen kestää 3–6 vuorokautta. Heinäntorjunnan tarvetta voi etenkin viljavimmilla kasvupaikoilla olla 2–4 vuotta istutuksen jälkeen. Paljonko kuusen taimet maksavat. Miten pakastettuina tulleet taimet tulisi käsitellä ennen istutusta. Varastointi heikentää aina taimien kuntoa. Ainoastaan turvemaat ja herkästi routivat hienojakoiset maat pitää jättää syysistutusten ulkopuolelle. Taimikon varhaisperkaus on ajankohtainen ja tärkeä metsänhoitotyö 5–6 vuotta istutuksen jälkeen. Pienten taimien on tietyissä olosuhteissa havaittu lähteneen kasvuun vastaavia suurempia ja vanhempia taimia nopeammin. Jos varastointiaika pitenee, tulee laatikot avata ja huolehtia taimien kastelusta. Esimerkiksi keväälle suunniteltua istutusta ei voi siirtää samoilla taimilla heinäkuulle. Voi ja tätä mahdollisuutta pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän. Hyvä ajankohta ensimmäiselle tarkastuskäynnille on ensimmäisen kasvukauden jälkeinen syksy. Taimipaakusta tulee istutushetkellä tippua vettä kevyesti puristettaessa. Taimipaakun pitää istutuksen jälkeen ulottua mättään sisään jäävän humuskerroksen alaosaan. Milloin taimikkoa kannattaa istutuksen jälkeen käydä katsomassa. Varastoinnissa käytetyistä pahvilaatikoista tulee avata kädensijat tai tuuletusaukot, jotta ilma vaihtuu laatikoissa. Pottiputki valitaan istutettavan taimipaakun koon mukaan ja säädetään siten, että taimi saadaan istutettua riittävän syvälle
Oikea viilaussyvyys varmistaa, että terähampaan etukulma muotoutuu 85–90 asteen kulmaan laipan pinnasta mitattuna. Sen voi kunnostaa myöhemmin kotona viilapenkissä. Ohjaimen avulla saat myös viilauskulman, 30 astetta, kohdalleen. Terä hampaiden yläpinnassa on usein oikean viilauskulman osoittava apuviiva. Se viilataan läpimitaltaan neljän millimetrin viilalla. Viilanohjain kiinnitetään hahlostaan terälaipalle. Säätöhampaan laen on asetuttava 0,5–0,8 milliä terähampaan kärkien tason alapuolelle. MAKASIINI • 1337_.indd 41 16.5.2013 16.30. Tällöin terähampaan kaarevan etureunan kärki ja pohja ovat samalla linjalla. MOOTTORISAHAKOULU OSA lasta jää terähampaan yläpuolelle. Käytä ohjainta Edullisia viilanohjaimia on kahta perustyyppiä: viilaan kiinnitettävä ”latta” sekä terälaipalle hahloon asennettava rullaohjain. Pyöröviilat näet menettävät purevuutensa nopeasti. Pidä siis varaketju matkassa, kun sahaat. Yleensä moottorisahojen teräketjut viilataan läpimitaltaan 4,8 millimetrin pyöröviilalla. Terä leikkaa parhaiten, kun terähampaan etureunat viilataan 85-90 asteen kulmaan. Molemmat ohjaintyypit ohjaavat sekä viilan kulkusyvyyttä että viilauskulmaa. Viilauskulma mitataan poikkeamana terälaippaan nähden kohtisuoralta janalta. Sileällä viilalla teräketjua on hankala huoltaa. Näin saat viilauskulmat varmimmin kohdalleen. Poikkeuksena ovat muutamat kevytsahat, esimerkiksi Stihlin MS 200/201 sekä MS 192, joissa on niin sanottu Picco-ketju. Viilauskulma 30 astetta, ylhäältä katsoen laippaan nähden kohtisuoralta janalta. Kiveen sahaamisen jälkeen terähammasta on viilattava, kunnes vaurio on hävinnyt kokonaan. Terähampaiden lisäksi niiden välissä olevia säätöhampaita on alennettava parin kolmen päivän välein. Sahan tankkauksen yhteydessä riittää, kun viilaat jokaista terähammasta pari kolme kertaa. Samalla terähampaan lievästi kaarevan etureunan kärki ja pohja ovat samalla linjalla. Varaa työkalupakkiisi vähintään pari kolme uutta viilaa, kun lähdet sahaamaan. Viila liikkuu muovipinnoitteisten rullien varassa. Viilaa terä oikein Leikkaavan teräketjun resepti on yksinkertainen: pari niksiä, pureva viila ja ripaus huolellisuutta. Huolellinen kannattaa olla, mutta vähäiset poikkeamat oikeasta viilauskulmasta eivät sanottavasti heikennä terän leikkaavuutta. Kumpikin maksaa alle 15 euroa, joten kannattaa kokeilla, kumpi luontuu paremmin käyttöön. Jos olet epävarma, kysy neuvoa moottorisahakauppiaaltasi. Kun viila kulkee oikealla syvyydellä, noin kymmenesosa viiSäätö hampaiden korkeus kannattaa tarkistaa parin kolmen päivän välein. Peruskunnostus kotona Jos mahdollista, tee terän peruskunnostus kotona viilapenkissä ennen sahauksen aloittamista. Kun terähampaan yläpintaa on jäljellä nelisen milliä, on aika vaihtaa ketju. 30° Viilaussyvyys on sopiva, kun kymmenes osa viilasta jää terähampaan yläpuolelle. Pahoin vaurioitunut ketju kannattaa vaihtaa. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ V iilaa terä aina kun tankkaat sahan, muuten terä menettää leikkaavuutensa. Kaikki terähampaat on viilattava yhtä pitkiksi. Varusteiksi tarvitset pyöröviilan, viilanohjaimen, lattaviilan sekä alennushampaiden ohjauskaavion. Tämä on tärkeää. Oikean viilauskulman näet ohjaimen reunoista
Testamentista voidaan luopua, mikä ei kuitenkaan tarkoita perinnöstä luopumista . Myös leskelle pidätetty metsän elinikäinen hallintaoikeus tietää vaikeuksia perillisille. Rahat suuren metsäperinnön veroihin pitäisi haalia ansiotuloista tai lainaamalla. METSÄPERINTÖ K erroimme äskettäin, millainen testamentin pitäisi olla, jotta perilliset eivät joudu turhiin vaikeuksiin perintönsä kanssa (Metsälehti Makasiini 2/2013). Perintöveroa alentava hallintaoikeuden arvo lasketaan varojen tuoton mukaan, siis olemattoman talletuskoron perusteella. Hallintaoikeudesta pulmia Tyypillinen ja perillisille taloudellisesti raskas on puolisoiden keskinäinen testamentti, jossa viimeksi eloon jäävälle puolisolle pidätetään elinikäinen hallintaoikeus kaikkeen vainajalta jäävään omaisuuteen, samalla kun omistusoikeus siirtyy perillisille. ”Eräässä minulle tulleessa tapauksessa tuollaisella testamentilla käsiteltiin mittavaa omaisuutta, joka sisälsi liki miljoona euroa pankkitalletuksia ja rahasto-osuuksia sekä satoja hehtaareita metsää”, Sikanen kertoo. Se on kiusallisen yleistä ja usein kallista. Saamamme palautteen perusteella näyttää siltä, että monet niin sanottujen asiantuntijoidenkin eli lakitoimistojen laatimista testamenteista sisältävät ehtoja, jotka ovat epäedullisia perinnönsaajille. Testamenttia laadittaessa pitäisi nähdä, mitä tapahtuu, kun testamentti aikanaan laukeaa. Lopulta metsätalouden harjoittaminen voi käydä mahdottomaksi, jos hallintaoikeuden haltija ei vanhentuessaan pysty asioita hoitamaan. ”Kyse on mittavasta omaisuudesta, joten lesken toimeentulo olisi tullut turvatuksi hänelle avio-oikeuden perusteella jäävällä puolikkaalla. Lisäksi leskellä jää aina hallintaoikeus pariskunnan yhteiseen asuntoon.” HUONO TESTAMENTTI Tässä jutussa kerrotaan, miten menetellä, jos edesmenneiden vanhempien testamenttia ei ole laadittu järkevästi. Hallintaoikeuden pidättämisellä pyritään alentamaan perillisten maksettavaksi koituvaa perintöveroa. Esimerkkitapauksessa lasten perintövero kohosi yli sadan tuhannen euron. Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen korostaa ennakoinnin merkitystä. Sikasen mukaan esimerkkitestamentin suurin virhe oli pidättää leskelle hallintaoikeus vainajan mittaviin pankkitalletuksiin. Perillisten omistukseen siirtyvä osuus on leskelle pidätetyn hallintaoikeuden vuoksi heidän ulottumattomissaan niin kauan kuin leski on elossa. Sen takia rahat ovat käytännössä sulkutilillä niin kauan kuin leski on elossa. Hallintaoikeuden nojalla hän voi käyttää vain varojen tuoton, joka pankkitalletuksissa on olematon. Testamentin lauetessa puolet omaisuudesta jää avio-oikeuden nojalla lesken omistukseen. Perilliset voivat vaatia hallintaoikeudesta lakiosaa . Valintaoikeus testamenttiin Esimerkkitapauksessa hallintaoikeuden pidättämisen merkitystä ei ole ymmärretty, Sikanen arvioi. Leski voi luopua hallintaoikeudestaan MAKASIINI • 1338_.indd 42 16.5.2013 16.31. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ ASIANTUNTIJA VÄINÖ SIKANEN Jos testamentissa määritelty hallinta oikeus ei tyydytä . ”Perilliset joutuvat vaikeuksiin, koska heidän on maksettava talletuksista perintövero, mutta rahoihin he eivät pääse käsiksi.” Myöskään tavoiteltu perintöveron alenema ei ole merkittävä. He eivät pääse osallisiksi metsätuloista niin kauan kuin leski on elossa
”Tämä säädös helpottaa esimerkiksi maatilan järkevää hoitamista, jos jompikumpi puolisoista kuolee.” Testamentista voi luopua Edunsaaja voi myös luopua sisällöltään ”tyhmästä” testamentista. Sopimuksella leski voi luopua hallintaoikeudesta kokonaan tai osittain. Tällaisessa tapauksessa vain vainajan omaisuus menee perillisille. Rahavarojen hallinnan luovutusvoittovero on edullinen, koska pankkitalletusten korkotuotto on nykyisin olematon. Vaikka perilliset voivat vaatia hallintaoikeudesta lakiosa, voi leski toisen säädöksen mukaan vaatia koko pesää hallintaansa, elleivät perilliset vaadi pesän jakamista. Hän voi jättää hallintaansa määräalan tai murtolukuosan omaisuudesta. Tämä voi helpottaa esimerkiksi perintöverojen maksamista. Leskikin voi luopua Leski voi myös luopua testamentissa itselleen määrätystä, epäedullisesta hallintaoikeudesta. ”Nämä seikat tarjoavat erittäin hyvät edellytykset perinnönjaon verosuunnitteluun, ”PERILLISET JOUTUVAT VAIKEUKSIIN, KOSKA HEIDÄN ON MAKSETTAVA TALLETUKSISTA PERINTÖVERO, MUTTA RAHOIHIN HE EIVÄT PÄÄSE KÄSIKSI.” kuten myös hyvin laadittu testamentti”, Sikanen toteaa. Lisäksi hän saa aina hallintaoikeuden parin yhteiseen asuntoon. Metsä josta itseni löysin Karhun vuosi MAKASIINI • 1338_.indd 43 16.5.2013 16.31. Se määritellään omaisuuden tuoton ja luovutetun hallinta-ajan perusteella. Sikanen korostaa, että jos testamentilla halutaan pidättää leskelle hallintaoikeutta yhteiseen omaisuuteen, rahavarat on ehdottomasti rajattava sen ulkopuolelle. ”Tämä ei ole sama asia kuin perinnöstä luopuminen. ”Perintöveron huojennusta perilliset saavat omistukseensa siirtyneen omaisuuden puolikkaasta, jonka hallinta jää leskelle”, Sikanen lisää. Heillä molemmilla on kolme lasta. Hallintaoikeuden saajat joutuvat maksamaan lahjaveron. Tosin tällaisen pesän hallintaa koskevat säädökset ovat keskenään ristiriitaisia. Kun keskimmäinen polvi luopuu perintöoikeudesta, omaisuus siirtyy heidän lapsilleen, siis 20 000 euroa jokaiselle. Toisen puolikkaan omistusoikeus ja puolet sen hallintaoikeudesta – siis lakiosa – siirtyy perillisille. Leskellä verovapaan perinnön enimmäismäärä on 60000 euroa. Tällöin puolet omaisuudesta jää avio-oikeuden nojalla lesken omistukseen ja hallintaan. Tämä on verovapaan perinnön enimmäismäärä. Metsän tuotoksi oletetaan viisi prosenttia käyvästä arvosta, ellei muuta selvitystä ole tehty. Jos testamenttia ei oteta vastaan, perintö jaetaan normaalin perimysjärjestyksen mukaan.” Sen jälkeen perilliset voivat luopua perinnöstä omien lastensa hyväksi. Esimerkkitestamentin ongelmat olisi vältetty, jos leskelle olisi varattu oikeus valita, ottaako hän omaisuuden hallintaansa vai luopuuko hallinnasta kokonaan tai osittain, jolloin omaisuuden hallinta siirtyisi perillisille. Esimerkin kaltaisessa tapauksessa perillisillä on oikeus vaatia lakiosaa leskelle määrättyyn, elinikäiseen hallintaoikeuteen. Luopumisesta tehdään lesken ja perillisten allekirjoittama sopimus, joka toimitetaan verottajalle”, Sikanen toteaa. Lisäksi testamenttiin on syytä lisätä ehto, jonka mukaan perintöverot maksetaan pesän varoista, jos perillisille ei ole tulossa likviidiä omaisuutta. Leskellä on oikeus olla antamatta omissa nimissään olevaa omaisuutta jaettavaan pesään, jos hänellä on ollut enemmän omaisuutta kuin kuolleella puolisolla. ”Hallintaoikeus on syytä rajata määräaikaiseksi, jotta perilliset pääsevät nauttimaan omaisuudesta kohtuullisen ajan kuluessa.” Vaadi lakiosaa Entä mitä tehdään, jos kuolleiden vanhempien tekemä testamentti sisältää ehtoja, jotka eivät vaikuta järkeviltä. ”Tällä tavoin perintö kannattaa usein siirtää jopa kahden sukupolven yli.” Perusteluksi Sikanen esittää yksinkertaisen laskuharjoituksen: Kahdelle lapselle periytyvän omaisuuden arvo on 120 000 euroa. ”Teknisesti se on helppoa
Etelässä kuusi sen sijaan tykkää sateisista alkukesistä, kunhan lämpöä on edes kohtuullisesti. LAKIASIAT Kati Hepokorpi Oikeustieteen maisteri ja varatuomari. Olen kutsunut niitä käärmekuuseksi, tuulenpesäksi ja kääpiökuuseksi. Erilaiset kääpiömuodot (tapionpöydät, pallokuuset, kartiokuuset), värimuodot (kultakuuset, purpKYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Jos maanomistaja ei anna suostumusta ojan kaivamiselle ja kyseessä ei ole ojitustoimituksessa käsiteltävä asia, voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen päättää asiasta. Jos mutaatio on tapahtunut sukusoluissa, koko puu on poikkeava; jos mutaatio tapahtuu verson kasvuvyöhykkeen solujen jakautuessa, kaikki siitä solusta kehittyvät oksat ovat poikkeavan näköisiä. On totta, että viime vuosina Suomen metsien kokonaiskasvu on ollut korkeimmillaan sataan vuoteen. tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki. Kysymyksestä ei ilmene tarkemmin, minkälainen oja on kyseessä ja juridisesti tarkan vastauksen antaminen asiaan vaatisi muiltakin osin lisätietoja. METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. KATI HEPOKORPI Poikiko sade ennätyskasvun. METSÄVEROTUS Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Tarvitaanko maanomistajan lupa, jos tielle kaivetaan oja, joka tulee tiealueen ulkopuolelle. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.. Yleisperiaate on, että hyödynsaajat eli ojituksesta hyötyä saavien kiinteistöjen omistajat vastaavat ojan kunnossapidosta ja myös aiheutetusta haitasta. an maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Monia näistä kääpiömuodoista käytetään koristekasveinakin. KONEET Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Lapissa puut kasvavat sitä paremmin, mitä lämpimämpi heinäkuu on. Runsas kukkiminen voi pudottaa kuusen kasvua jopa kolmanneksella. Viime kesä oli sateisin sataan vuoteen eikä aurinkoa paljon näkynyt. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakimies. Kuuselta tunnetaan suuri joukko erilaisia kasvumuotoja, joista osa on hidaskasvuisia ja pienikokoisia. Myös kesäkuu oli sateinen. Silti puuston kasvu oli parasta sataan vuoteen. Pantamittausten mukaan kuusten paksuuskasvu oli kesällä 2012 varsin tavanomainen. Tämän kasvuennätyksen pääsyyt eivät kuitenkaan ole lämpö ja sade, vaan ojitus sekä metsien nuortuminen ja tihentyminen. Ojituksessa on vältettävä haitan aiheuttamista ja ojitus on toteutettava niin, ettei toiselle kuuluvalla alueella tapahdu haitallista vettymistä tai muuta edunmenetystä. LUONTO Seppo Vuokko Filoso. Helposti tulee mieleen yhdistää nämä kaksi asiaa toisiinsa. Yhtenä syynä olivat toissa kesän helteet, jotka saivat kuuset kukkimaan keväällä 2012. METSÄNHOITO Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. MAKASIINI • 1339_.indd 44 16.5.2013 16.32. Mikä nämä erikoisuudet on aiheuttanut. Jos kaivetaan ilman lupaa, kenellä on vastuu aiheutetusta haitasta. Tästä lähes puolet eli 96 milliä tuli yhtenä päivänä. Metsäntutkimuslaitoksen automaattiset kasvupannat havainnoivat puiden ympärysmittaa tunnintarkasti ympäri Suomea (Metinfo). LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Tarvitaanko ojankaivamiseen lupa. KARI MIELIKÄINEN Mikä aiheuttaa erikoiset muodot. Oheisissa kuvissa on metsässä tapaamiani kummallisia kuusia. Metsäpalstallani on yksityistie. Kääpiökuusi on vain noin 30 senttiä korkea ja neulaset ovat vain muutaman millimetrin mittaiset. Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja Savon ammattija aikuisopistossa. Sikäli kun tiedetään, kaikkien näiden muotojen takana on kuusen perimässä tapahtunut muutos, mutaatio. Vai oliko hyvä kasvu muutaman edellisen lämpimän kesän vaikutusta. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Kaikki puut eivät kasvaneet yhtä hyvin. Annettujen tietojen perusteella kysymykseen voi kuitenkin vastata yleisellä tasolla. Ojitukseen tiealueen ulkopuolella tarvitaan maanomistajan suostumus. Erityisen kosteaa oli heinäkuussa, jolloin Satakunnan Karvialla satoi 243 milliä. Vuosi 2012 oli monin paikoin sateisin 50 vuoteen. Metsälehden viimekesäisen kilpailun voittanut kuusen latvakasvain venyi peräti 138 sentin mittaiseksi. Parin tonnin käpysato on aina pois runkopuun kasvusta
Toinen selittävä tekijä on kuusen ekologia. Työn toteuttajan on huolehdittava, ettei koneessa ja muussa siihen liittyvässä kalustossa ole nestevuotoja eikä vuotojen uhkaa. Näitä tehtäviä hoitaa pelastuslaitos. Koneessa, joka työskentelee pohjavesialueella, on oltava öljyntorjuntaan tarvittavat välineet. Vedenottamo sijaitsee entisessä hiekkakuopassa, josta osa on meidän puolella. Pitääkö käyttää bioöljyä teräketjuöljynä. Mänty taas on valokasvi, ja isompiensa varjoon jääneet yksilöt menehtyvät nopeasti valon puutteeseen. Erilaisten kuusimuotojen runsaus osoittaa, että kuusen perimä on erinomaisen runsas ja monimuotoinen. Työn toteuttaja tai hakkuuoikeuden omistaja voi määritellä, mitä teräketjuöljyä käytetään. Luovutusvoitoksi jäisi 60 prosenttia kauppasummasta, josta menisi 30 prosentin vero. Perimän rikkaus osaltaan selittää myös kääpiömuoKuusten erilaisten kasvumuotojen taustalla on puun perimässä tapahtunut muutos eli mutaatio. SEPPO VUOKKO Rajoittaako pohjavesialue sahaamista. Suoja-aluemääräyksissä voi olla ohjeita alueella toimimisesta. Hiekkaharjut ja niillä olevat metsät ovat usein pohjavesialuetta. Edellytyksenä on, että teette kaupat perinnönjaon jälkeen tai kysymyksessä on tilan osuuden kauppa. Kuusen valontarve on vähäinen, siksi kääpiömuodot pysyvät hengissä isompien puiden allakin. Kaukaisempien sukulaisten välisistä kaupoista menee laskelmanne mukainen luovutusvoittovero. Vaikuttaako pohjavesialue siihen, millaista öljyä hakkuutai ajokoneessa käytetään. Harvesterin terälaitteen voitelemiseksi käytetään mineraalitai bioöljyä. Sen näkee jo, kun katselee eteläsuomalaista kuusikkoa: jokainen puu on yksilö, jonka oksiston rakenne on hiukan erilainen kuin naapurin. Edellyttääkö bioöljyn käyttö moottorisahan päivittäistä puhdistamista. Pelkästään bioöljyn takia päivittäistä puhdistamista ei tarvitse tehdä. Me osakkaat olemme perittävän jälkeläisiä ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa polvessa. Kuljettajan on myös osattava käyttää näitä välineitä siltä varalta, että öljyperäisiä aineita pääsee maahan. Jos vahinko sattuu, on torjunnan aloittamisen nopeus tärkeää. Tietoja kunnan suojelusuunnitelmasta ja vedenottamon suoja-aluemääräyksistä saa kunnan ympäristöviranomaiselta. LEO SAASTAMOINEN Joudutaanko maksamaan luovutusvoittovero. Kun metsäkoneilla työskennellään pohjavesialueella, on hakkuuoikeuden omistajan ilmoitettava asiasta työn toteuttajalle. Kuolinpesä on muodostunut vuonna 1984. Metsästäni on noin neljä hehtaaria pohjavesialueella. Kunnasta on syytä tarkistaa, onko hakkuualue vedenottamon suoja-alueella. Sahan toimintavarmuuden takia se tulisi puhdistaa päivittäin. Sisarusten väliset kaupat ovat teidän tapauksessanne luovutusvoittoverovapaita, koska on kysymys metsämaasta ja olette omistaneet tilan yli kymmenen vuotta. Lukuisia kuusen poikkeavia muotoja on kuvattu Teijo Nikkasen ja Pirkko Vellingin kirjassa Metsäpuiden erikoismuodot (Metsäkustannus 2011). Joutuuko myyjä maksamaan luovutusvoittoveroa, jos hän myy jaon jälkeen osuutensa toiselle perinnönsaajalle. Yksi osakkaista väittää, että luovutusvoitto laskettaisiin 40 prosentin hankintameno-olettaman mukaan. Öljyvahingosta on ilmoitettava viipymättä öljyntorjuntaviranomaiselle. Työn toteuttaja tai hakkuuoikeuden omistaja voi määritellä, kumpaa käytetään. Siltäkin toki tunnetaan kääpiömuotoja, mutta ne selviytyvät hengissä vain avoimilla kalliomailla tai ihmisen hoivissa. Kysyjän tapauksessa vedenottamo on vanhan hiekkakuopan pohjalla, jossa pohjaveden pinta saattaa olla lähellä maan pintaa. Entä miten moottorisahaa käytetään pohjavesialueella. VÄINÖ SIKANEN H EI KK I SI VI LL MAKASIINI • 1339_.indd 45 16.5.2013 16.32. tojen runsauden. Olemme jakamassa kuolinpesää, johon kuuluu pieni metsätila. purakuuset) sekä kasvutavaltaan poikkeavat kuuset (käärme-, riippaja surukuusi) ovat siis sukusoluissa tapahtuneen mutaation seurausta. Moottorisahan käyttöä pohjavesialueella ei yleensä ole rajoitettu. Tuulenpesät, pallolatvakuuset tai puut, joiden kasvutapa muuttuu kesken kaiken, ovat seurausta kasvusolukossa tapahtuneesta mutaatiosta. Muutamat osakkaat saavat jaossa tilan omistusosuuksia
Se on myös tärkein ja yleisesti käytetty perusmitta suurpetojen jälkiseurannassa. TEKSTI JA KUVA JERE MALINEN KARHUT OSAAVAT kuurupiilon. ”Tämä johtui mitä ilmeisimmin siitä, että käpytikat ja oravat, jotka ovat tärkeimpiä puukiipijöiden pesärosvoja, kärsivät myös vanhojen metsien vähenemisestä”, Le Tortorec pohtii. Askelväli on karhun koosta ja alustan pehmeydestä riippuen 150–250 senttiä. Karhu heittää laukalle vain saalistaessaan ja paetessaan toista karhua tai ihmistä. M IK KO RI IK IL Ä 1340_.indd 46 16.5.2013 16.34. Pituutta karhun takajalan jäljellä voi olla jopa 30 senttiä. Ahmalla ja mäyrällä on samantyylinen jälki, mutta huomattavasti pienempi. Jälkensä ne silti jättävät. Puukiipijöitä tutkineen Eric Le Tortorecin mukaan ilmiö on vaikeuttanut lintujen lisääntymistä. Hakkuut muuttavat aluskasvillisuutta Metsäntutkimuslaitos on selvittänyt hakkuiden vaikutusta metsän aluskasvillisuuteen. ointijärjestelmiin. Sellainen kuuluu 300–350-kiloisille otsoille. Keväisen pennun etutassulla on leveyttä 4–5 senttiä, ylivuotisella eli erauksella 9–11 senttiä, aikuisella naaraalla 12–13 senttiä ja uroksella 15–16 senttiä. Levein Suomessa mitattu etutassu on riistantutkijoiden mukaan lähes 20 senttiä. Tavallisesti karhu kulkee käyden. Metsäkadon vaikutus epäselvä Vanhojen metsien vähenemisen vaikutukset ovat tuoreen väitöstutkimuksen mukaan monin tavoin epäselviä. Niitä näkee harvoin, vaikka otukset asuisivat lähimetsissä. Tutkimuksen mukaan paperitehtaalla nettotuottoa kertyi vuodessa kuusikuitupuukuutiota kohden 53 euroa harvennuspuun osalta ja 63 euroa päätehakkuulla. Albrechtin väitöskirjassa on ensimmäistä kertaa tarkasteltu yritysten, ympäristöjärjestöjen sekä poliittisten instituutioiden suhtautumistapoja talousmetsien serti. maahan jää parillinen hyppyjälki. Tällöin takajalka osuu etujalan painalluksen eteen, jolloin karhun jälkijono muistuttaa paljain jaloin kulkeneen ihmisen painalluksia. Yleensä liikkeelle lähtö tapahtuu hyppien, jolloin lumeen tai Tassu kertoo karhun koon 16 senttiä leveä etutassu on suuren uroskarhun mitta. Taka-alalla takatassun painallus. Kuusikuitu tuottaa paremmin Selluja paperitehtaat voivat olla kannattavia myös pohjoismaisissa oloissa. Kontion tassunpainallusta on vaikea sotkea mihinkään muuhun eläimeen. Tavallisesti takakäpälän jälki on 18–25 senttiä pitkä mitattuna ilman kynsiä. MAKASIINI • TUTKITTUA Ympäristötekijät eivät ratkaise Ympäristötekijät ovat toissijaisessa asemassa saksalaisten ja englantilaisten lehtitalojen päättäessä, ostavatko ne FSCvai PEFC-serti. Karhulla on viisi varvasta, kynnet aina esillä ja varpaiden asento epäsymmetriassa. Karhu on painava eläin, joten se vaihtaa muutaman loikan jälkeen juoksun laukkaan. Tulokset pohjautuvat 20 vuotta kestäneeseen seurantajaksoon. Sellutehtaalla mäntykuitupuulle kertyi vastaavasti nettotuottoa 37 ja 42 euroa kuutiolle. Kantojen ja hakkuutähteiden korjuu bioenergiaksi aiheuttaa perinteisiä päätehakkuita enemmän muutoksia metsäkasvillisuuteen. Samalla pesärosvous on kuitenkin vähentynyt. Karhu astuu usein etujalkansa hieman sisäänpäin ja takajalkansa suoraan eteenpäin. oitua paperia. Tähän päätyivät Metsäntutkimuslaitos ja Aalto-yliopiston puunjalostustekniikan laitos tutkimuksessaan. Moritz Albrechtin väitöstutkimuksen mukaan vaakakupissa painavat täysin toiset tekijät. Tulosten mukaan heinät sekä ruohot runsastuvat, mutta mustikka sekä puolukka kärsivät. Karhun kokoa kuvaa parhaiten etutassun leveys. Jäkälät vähenevät sekä hakatuissa että hakkaamattomissa metsissä. Jäljelle jää laukkajälki, jossa toinen etuja takakäpälä osuvat samaan jälkeen. Käyntiaskeleen pituus on 90–140 senttiä
METSÄLÄISEN ALLAKKA JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Ei aikaakaan, kun kosteaan, paljaaseen maahan ilmestyy terhakkaita lepänalkuja. V oisit myös kaivattaa kosteaan notkoon lampareen tai leveän, loivareunaisen ojan. Kuoriutumisajan säähän tai kuoriutumisajan jälkeiseen ravintoon, eli maassa ja varvikossa mönkiviin toukkiin ja hyönteisiin, on vaikea vaikuttaa. estävät mahdollisimman vähän neulasten sulamista metson mahassa. Mitä enemmän kukkoja, sitä mahtavampi soidin ja parempi hedelmöitys. Laskelmia ei ole, mutta uskoisin, että lepän taloudellinen tuotto hyvinkin kilpailee havupuun kanssa. Pyy kiittää. TU U LI KK I SI RO LA dyksi klapeina tai hakerankana. Mitä useampia emoja, sitä enemmän pesintöjä. Voikin väittää, että hakomismäntyjen määrä ratkaisee metsojen kohtalon. T alviaikainen ravinto ratkaisee metsäkanalintujen kunnon keväällä. Eikä se neulanen ole minkä tahansa männyn neulanen, vaan metso valitsee isosta puujoukosta tietyt puut omiksi ruokapaikoikseen, hakomismännyiksi. Kukin metsäkanoista on erikoistunut johonkin tiettyyn talviravintoon. Metrin parin päähän rungosta, puoliympyrän verran, kauhan syvyydeltä. Toki raita ja muutkin lehtipuut kelpaavat. Petojen määrää voi kuitenkin yrittää rajoittaa ja vähentää myös muita surmanloukkuja. Muutaman vuoden päästä saatat saada puuhun metson. Harjavaltalainen Tarmo Mäntymäki on vuosikymmenet havainnoinut hakomismäntyjä ja päätynyt siihen, että metson suosimat männyt ovat jollakin tavalla kituvia. Kituminen taas johtuu laihanlaisesta kasvupaikasta tai jostakin puun kokemasta traumasta, esimerkiksi kaivinkoneen vaurioittamista juurista! Niinpä jos metsässäsi on metson elinpiiri ja sinne on menossa kaivuri töihin, tee päivän hyvä työ: käske kuskin kääntää maata tai tehdä ojanne yhden tai useamman männyn vierelle. Metson valitsemissa männyissä neulasten entsyymit, syömisen haitta-aineet, ovat sellaisia, että ne Tee päivän hyvä työ Talvella syö metso mäntyä pyy leppää teeri koivua MAKASIINI • 1341_.indd 47 16.5.2013 16.34. Muissakaan ojissa jyrkistä reunoista ei ole kuin haittaa. Metsojen pääasiallinen, ehkä lähes ainoa, lumisen ajan ruoka on männynneulanen. Juuri nyt tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen, myös metsäkanalintujen elämään. Uudistuskypsyys saavutetaan siinä neljänkymmenen vuoden korvilla, harvennuslepät saa myyK aivinkoneet pörräävät muokkauksilla ja ojituksilla. Istuttajat ja taimikonperkaajat hääräävät joka suunnassa. Linnun kuuleminen ja näkeminen on elämys. Reheville ja etenkin hirvituhoille alttiille uudistusaloille sekä pellonmetsityksiin kannattaa harkita lepäntaimien istuttamista. Jos et saa, et ole kovin paljon hävinnyt. Mitä vahvemmat emot, sitä enemmän munia ja korkeampi kuoriutumisaste. Monessa männikössäkin oleva leppäryhmä vetää pyyn paikalle. Pidemmälle ajateltuna emolintujen määrä ja niiden hyvinvointi taitavat vaikuttaa eniten. Lepän silmut ja urvut ovat sen pääravintoa talvella. Pyy piileskelee kasvatusikäisten kuusten siimeksessä ja pyrähtää liitoon kohti lepikkoa. Poikastuotosta ja poikaskuolleisuudesta puhutaan usein. Kun piiloudut lepikkosi lähettyville ja puhaltelet pyypilliin, voit kokea elämänriemun. Taimikonperkaaja puolestaan voisi jättää sinne tänne pieniä leppäryhmiä kasvamaan. Hyvä onkin, sehän vaikuttaa koko lintukannan määrään ratkaisevasti. Leppä kasvaa vauhdilla ja leppätukilla on pienet, mutta vakaat markkinat
42 € Metsieni kirja Matti Kärkkäinen norm. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. Laita s-postisi meille osoitteeseen kirjauutiset@metsakustannus.. 32,30 € Metsänomistajan rahakirja Martti Linna norm. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.?. Perintömetsä sukupolvenvaihdos ja yhteisomistus Matti Kiviniemi ja Pirjo Havia norm. 42,40 € Suomen rantakasvio Henry Väre norm. Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus Onnea 80-vuotiaalle Metsälehdelle! Tarjoukset ovat voimassa 4.7.2013 asti. Syötä verkkokaupan ostoskorissa kampanjakoodi JUHLA_2013. 38,40 € Eräretkiä Pohjolassa Ax.Fr. 42 € Metsä maisemassa Suunnittelu ja hoito Minna Komulainen norm. 40,40 € Tapion taskukirja Satu Rantala (toim.) norm. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. 42,40 € Juhlavuoden kunniaksi tarjoamme kaikki metsäkirjat -20 %. 38,40 € Suomen puut ja pensaat Henry Väre ja Heikki Kiuru norm. metsakirjakauppa.. 32,30 € Erämiehen luonto Martti Hahtola norm. 20 % 20 % Kaikki kirjat Kaikki kirjat Lisää kirjoja metsakirjakauppa.fi Lisää kirjoja metsakirjakauppa.fi Kirjat Maka 5-13.indd 1 23.4.2013 21.11 1408_.indd 48 16.5.2013 16.35. Londen Suomennos Kalle Väänänen ja Oskari Väänänen norm. Liity metsäkirjojen sisäpiiriin! Saat ensimmäisten joukossa kiinnostavimmat vinkit ja hyvät asiakasedut. 35,30 € Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila norm. 32 € Metsäkoulu Satu Rantala (toim.) norm. 46,50 € Poimintaja pienaukkohakkuut vaihtoehtoja avohakkuulle Sauli Valkonen, Matti Sirén ja Tuula Piri norm. Tarjous koskee koko valikoimaamme. 121,20 € Hangon kasvisto etelän aarre Henry Väre ja Kalevi Keynäs norm. 48,50 € Juurikkalan 500 mottia Martti Linna (toim.) norm. 38,40 € Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun Hotanen, Nousiainen, Mäkipää, Reinikainen ja Tonteri norm. tai asiakaspalvelustamme, puh. 76,80 € Raivaamaan Mikko Riikilä ja Risto Mykkänen norm. 33,30 € Suotyypit ja turvekankaat opas kasvupaikkojen tunnistamiseen Laine, Vasander, Hotanen, Nousiainen, Saarinen ja Penttilä norm. 38,40 € Ihminen ja metsä kohtaamisia arjen historiassa Heikki Roiko-Jokela (toim.) norm
Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.. Laita s-postisi meille osoitteeseen kirjauutiset@metsakustannus.. 76,80 € Raivaamaan Mikko Riikilä ja Risto Mykkänen norm. Perintömetsä sukupolvenvaihdos ja yhteisomistus Matti Kiviniemi ja Pirjo Havia norm. 42,40 € Juhlavuoden kunniaksi tarjoamme kaikki metsäkirjat -20 %. 33,30 € Suotyypit ja turvekankaat opas kasvupaikkojen tunnistamiseen Laine, Vasander, Hotanen, Nousiainen, Saarinen ja Penttilä norm. Liity metsäkirjojen sisäpiiriin! Saat ensimmäisten joukossa kiinnostavimmat vinkit ja hyvät asiakasedut. 32 € Metsäkoulu Satu Rantala (toim.) norm. 48,50 € Juurikkalan 500 mottia Martti Linna (toim.) norm. 40,40 € Tapion taskukirja Satu Rantala (toim.) norm. 38,40 € Ihminen ja metsä kohtaamisia arjen historiassa Heikki Roiko-Jokela (toim.) norm. 42 € Metsä maisemassa Suunnittelu ja hoito Minna Komulainen norm. Tarjous koskee koko valikoimaamme. Londen Suomennos Kalle Väänänen ja Oskari Väänänen norm. 32,30 € Erämiehen luonto Martti Hahtola norm. 32,30 € Metsänomistajan rahakirja Martti Linna norm. 35,30 € Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila norm. 38,40 € Eräretkiä Pohjolassa Ax.Fr. 38,40 € Suomen puut ja pensaat Henry Väre ja Heikki Kiuru norm. Syötä verkkokaupan ostoskorissa kampanjakoodi JUHLA_2013. metsakirjakauppa.. Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus Onnea 80-vuotiaalle Metsälehdelle! Tarjoukset ovat voimassa 4.7.2013 asti. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. tai asiakaspalvelustamme, puh. 20 % 20 % Kaikki kirjat Kaikki kirjat Lisää kirjoja metsakirjakauppa.fi Lisää kirjoja metsakirjakauppa.fi Kirjat Maka 5-13.indd 1 23.4.2013 21.11 1408_.indd 49 16.5.2013 16.35. 42 € Metsieni kirja Matti Kärkkäinen norm. 121,20 € Hangon kasvisto etelän aarre Henry Väre ja Kalevi Keynäs norm. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.?. 46,50 € Poimintaja pienaukkohakkuut vaihtoehtoja avohakkuulle Sauli Valkonen, Matti Sirén ja Tuula Piri norm. 42,40 € Suomen rantakasvio Henry Väre norm. 38,40 € Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun Hotanen, Nousiainen, Mäkipää, Reinikainen ja Tonteri norm
1409_.indd 50 16.5.2013 16.36
Hinta 139 euroa. Hintaa ei ole vahvistettu. WWW.MCCULLOCH.FI Virtaa auringosta Powermonkey eXtreme on maastokäyttöön sopiva laturi. Oksia leikkaamaan Uuden Fiskars Quantum -sarjan puutarhatyövälineistä löytyy monenlaisia oksien leikkuuseen sopivia saksia. Hinta 70 euroa. Se on koivuja mäntysellusta valmistettua päällystämätöntä, pintaliimattua hienopaperia – pintaliimauksella parannetaan paperin tai kartongin lujuusominaisuuksia. TUOTEUUTUUKSIA Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.. WWW.MAKITA.FI MAKASIINI • 1410_.indd 51 16.5.2013 16.39. Hinta 595 euroa. Sylinteritilavuudeltaan 61-kuutioinen saha sopii järeän puun sahaukseen. . Hinta 179 euroa. Valmistaja suosittelee Prelaseria mustavalkopainatukseen. Sen voi ladata monella tapaa, maastossa vaikka aurinkopaneelilla. Saatavana on myös lyhythihainen malli. Prelaser on tarkoitettu suurten painosmäärien lomakkeisiin, mainospostituksiin ja laskuihin, ei niinkään aikakauslehtiin. Sivut 51–66 on painettu UPM:n 90-grammaiselle Prelaser-paperille. Korkkikahvaiset HS102-sakset leikkaavat myös puiden oksia. WWW.UITTOKALUSTO.FI Nelitahtiraivuri harrastajalle Honda UMK 435 on nelitahtinen ja hiljainen raivaussaha, joka soveltuu rauhalliseen raivaukseen. Hinta 52 euroa. WWW.UITTOKALUSTO.FI Uutta ammattilaisille Dolmarin ensimmäinen ilmahuuhtelumoottorilla varustettu ammattikäyttöön tarkoitettu moottorisaha tulee myyntiin loppukesällä. WWW.FISKARS.FI Päästöt kuriin Uusi McCulloch-moottorisaha on varustettu vähäpäästöisellä ja vähän kuluttavalla OxyPover-moottorilla. WWW.OTTO BRANDT.FI Aluspaita kesätöihin Kosteutta siirtävä Pfanner-työpaita käy metsurin puseron alle. Saha sopii harrastekäyttöön
VUOTTA METSÄNHOITOA MAKASIINI • 1386_.indd 52 16.5.2013 16.42
P aloniemen tilan nuori isäntä Tommi Lunttila nousee sammaloituneelle kivelle istumaan. Muutokset ovat jättäneet jälkensä myös Paloniemen tilalle. Iso-Anttila oli ostanut Paloniemen vuonna 1931 ja joutunut kaatamaan kaikki myytäviksi kelpaavat puut maksaakseen tilan. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT PETTERI KIVIMÄKI MAKASIINI • 1386_.indd 53 16.5.2013 16.43. PAPAN OPPIEN MUKAAN Viimeisten 80 vuoden aikana metsänhoidon trendit ovat vaihdelleet Suomessa reippaasti. Samassa paikassa Lunttilan äidinisä Frans Iso-Anttila katsoi kauhistuneena maisemaa 80 vuotta sitten. Tuolloin tilaa rajaavan Keitele-järven selältä puhaltava tuuli tuiversi esteettä paljaaksi hakatulla mäellä. Hän tarkkailee ympäröivää sorjaa koivikkoa ja sen takana siintävää tummanpuhuvaa kuusikkoa Äänekoskella Mämmen kylässä
Myös Iso-Anttila päätti edistysmetsätalouden ajatusten mukaisesti kasvattaa metsistään entistä ehommat. Sota-aikaan ei kyselty, mikä oli hyvää metsänhoitoa. Metsien vajaatuottoisuuteen johtava hakkuutapa oli yleistä vielä paikoin 1930-luvun alussa. ”Pappa ajatteli tehneensä todella pahasti metsiä kohtaan. Jäähyväiset harsinnalle Vasta sotien päätyttyä katseet kääntyivät jälleen metsien hoitoon. Monet metsäalan vaikuttajat lähtivät Ruotsiin opintoretkille ja huomasivat, kuinka hyvin metsiä hoidettiin länsinaapurissa. 1920–1930-luvuilla vallinneen ”suosikaa kuusta” -suuntauksen hengessä Paloniemelläkin kasvatettiin kuusentaimia. Vajaatuottoisiksi hakattuja metsiä haluttiin elvyttää valtiovallan voimin. Myös nuoria keskenkasvuisia puita kaadettiin surutta. Hän teki elämäntyönsä metsän eteen”, Lunttila kertoo. Kahteen vuoteen meille ei tullut polttoaineita rajojemme ulkopuolelta”, Leikola sanoo. Etenkin ensimmäisenä sotakorvausvuonna 1945 itärajan taakse luovutettiin huomattavat määrät puutavaraa ja metsätaloustuotteita. Sotavuosina 1939–1945 metsähoitotyöt jäivät niin Iso-Anttilan tiluksilla kuin muuallakin miesten lähdettyä rintamalle. Vuonna 1928 voimaan astui metsänparannuslaki, jonka tarkoituksena oli edistää valtion varoin hyvälaatuisten soiden ojitusta ja kannustaa kuusen istuttamiseen. Iso-Anttila kävi useita kertoja miettimässä tekosiaan kivellä, jonka hän myöhemmin nimesi katumuskiveksi. Paloniemen vanha isäntä Frans Iso-Anttila omisti elämänsä metsien hoidolle. Päätehakkuumittoihin 75 vuodessa venähtäneet puut erottuvat tummina männiköiden ja koivikoiden keskeltä. Näky oli lohduton. Se otti häntä sydämestä niin, että hän halusi korjata tilanteen. Myös Paloniemen metsistä tehtiin kahdeksansataa pinomottia halkoja velvoitehakkuina vuonna 1945. Ensimmäiset viljelyt omilla taimilla tehtiin vuonna 1938. 800 motin talkoot Taimien kasvatus Paloniemen tilalla loppui sotiin. Se tunnetaan nimellä Liisan kuusikko, sillä se on istutettu samana vuonna kuin Lunttilan äiti Liisa Iso-Anttila syntyi. Hän laittoi kirveen sivuun yhdeksitoista vuodeksi ja perusti oman taimitarhan korjatakseen myyntihakkuun jäljet. Jotta ankarasta polttopuupulasta olisi selvitty, tiloille asetettiin hakkuuvelvoitteet. Polttopuita hakattiin sieltä, mistä niitä helpoimmin saatiin. Polttopuiden ohella Suomen metsiä verottivat vuosina 1944–1952 suoritetut sotakorvaukset. Kuitenkin kuusta käyttävä paperiteollisuus lisääntyi meillä koko ajan”, metsänhoidon emeritusprofessori Matti Leikola kertoo. Kevätauringon säteet siivilöityvät vain vaivoin sankan latvuston läpi. Sodista elpyvässä VUOTTA METSÄNHOITOA MAKASIINI • 1386_.indd 54 16.5.2013 17.06. Niistä kasvoi kuusikko, joka edelleen näkyy katumuskiveltä. Omista taimista kuusikko 1920–30-luvulla Suomessa sai vallan edistysmetsätalous, jossa metsien tuotantokyvyn säilyttämisen sijaan kantavana ajatuksena oli saada metsistä entistä parempaa tuottoa hoitamalla, ojittamalla ja lannoittamalla. Yhteisillä mottitalkoilla hakattiin vuosina 1942–1945 pitkälti yli kolme miljoonaa pinokuutiota polttopuita. Kaikkiaan korvauksista runsas neljännes maksettiin puutavarana. ”Kun ensimmäinen valtakunnan metsien inventointi tehtiin vuosina 1921 ja 1924, huomattiin, että kuusentaimikoita ja nuoria kuusimetsiä oli vähän. ”Metsätöissä ei ole koskaan ollut yhtä paljon väkeä kuin vuosina 1945–46. Siinä kaikki puut, jotka olivat 18 jalan korkeudelta halkaisijaltaan yli kuusi tuumaa, kaadettiin. Metsät oli hakattu määrämittaharsinnalla. Siihen aikaan ei välitetty, miten puut kasvoivat tai miltä metsä näytti korjuun jälkeen. Frans Iso-Anttilaa haastateltiin Metsälehtdessä 22/1983
”PAPPA AJATTELI TEHNEENSÄ TODELLA PAHASTI METSIÄ KOHTAAN.” Iso-Anttila viljeli Paloniemelle omista taimista kuusikon vuonna 1938. Se sai Lunttilan äidin syntymävuoden mukaan nimen Liisan kuusikko. 1386_.indd 55 16.5.2013 16.43
1948 Harsintajulkilausuma, harsinta päättyy lopullisesti, metsänhoito aloitetaan uudelleen sotien jälkeen. VUOTTA METSÄNHOITOA MAKASIINI • 1386_.indd 56 16.5.2013 16.43. 1928 Uusi yksityismetsälaki voimaan, nuoren metsän hakkuu muutoin kuin harventamalla katsotaan hävitykseksi. 1939–1945 1944–1952 Sotakorvaukset verottavat metsiä ja työllistävät miehiä. Erkki Kalelan kirja luonnonmukaisesta metsien hoidosta ilmestyy. 1964–1974 Mera-kaudet ja teho-ohjelmat metsien ojituksesta, viljelystä, lannoituksesta, tehometsätalous alkaa. 1949 Maailman metsäkongressi Suomessa, edistysmetsätaloudesta maailman laajuinen periaate. 1960-luku Taimitarhatekniikka kehittyy, muovihuoneet tulevat. Alkaa koneellinen kevyt maanmuokkaus, ensimmäiset metsätraktorit puunkorjuuseen. Mottitalkoot. 1949 1950–51 Metsämarssi. Metsänhoidon kahdeksan vuosikymmentä 1920 1930 1940 1950 1960 1920–1930 ”Suosikaa kuusta” -suuntaus. Otetaan, mistä saadaan. Hyvän metsänhoidon perään ei kysellä. Vajaatuottoisia metsiä kunnostamassa puoli miljoonaa osallistujaa. Sotien aika. IsoAnttila oli ostanut tilan tyttärilleen vuonna 1955. 1961–65 ”Tuottamaton tuottavaksi” -metsäviljelykampanja. Iso-Anttilan vävy Markku Louekari esitteli Lähteenmäen tilaa uudelle isännälle Tommi Lunttilalle vapun aattona
Silloin tilalle laadittiin ensimmäinen metsätaloussuunnitelma. Öljykriisi tekee lopun mera-ajasta. Sillä Iso-Anttilan tyttäret Liisa ja Hilkka voittivat vuosina 1964–1968 järjestetyn suometsäkilpailun kuusiluokan. Motomies ei ollut uskoa silmiään kuullessaan, milloin se on istutettu”, Louekari sanoo. Kalela, tukkipuiden harsinnasta väitellyt Risto Sarvas, Sippolan metsäkoulun johtaja Erik Appelroth, metsäteollisuuden keskusliiton metsänhoidon johtaja Jarl Lindfors, metsäntutkimuslaitoksen johtaja Olli Heikinheimo ja yliopiston metsänhoidon professori Erkki Laitakari. Suometsäkilpailusta voitto 1960-luku oli metsänhoidossa voimakasta kehityksen aikaa. ”Tulee huomata, ettei julkilausuman allekirjoittaneissa ollut Tapiota, ministeriötä eikä yhtäkään ?rman johtajaa. Uusin metsäsuunnitelma vuodelta 2006 on Paloniemen seitsemäs. 1970 ”Metsä 71” -taimikonhoidon kampanja. Monimuotoisuus käytäntöön: säästöpuut ja lakikohteet tulevat. Monikäyttömetsätalous saa alkunsa. 1985 Metsät 2000 -ohjelman tähtää metsän eri käyttömuotojen tasapainoiseen kehitykseen ja puuvarojen hyödyntämiseen. Merkittävän sysäyksen sodan jälkeiseen metsien elpymiseen antoi marraskuussa 1948 julkaistu vetoomus paremman metsänhoidon puolesta. Tällöin yksittäisten puiden käsittelystä siirryttiin kokonaisten metsiköiden hoitoon ja hakkuisiin. Kulotusbuumi. Vuonna 1964 alkoi kymmenvuotinen metsätalouden rahoitusohjelmien kausi eli merakautena tunnettu tehometsätalouden aika. Kaikki hoitotoimenpiteet tuli tehdä varhaisessa vaiheessa”, Lunttila sanoo. 1998–2002 Nuoren metsän hoito -kampanja 1990-luku Ilmastokysymykset heräävät. Nyt pyöristyneet latvukset kertovat, että kuusikko on ohittanut parhaat kasvun vuotensa. Suomessa se oli sen sijaan kokonaan unohtunut. Biomassaa, lisää biomassaa Yksi syy suometsäkilpailun voittoon oli Iso-Anttilan usko toistuvaan lannoitukseen. Myöhemmin harsintajulkilausuman nimen saanut kannanotto lopetti viimeisetkin harsintahakkuut Suomessa ja kannusti siirtymään kunnollisiin metsänhoidon menetelmiin. Yksi muisto merakaudesta löytyy Iso-Anttilan vuonna 1955 tyttärilleen ostamalta tilalta. 1980–1990-luku Metsätaloudellisen kestävyyden rinnalle ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurillinen kestävyys. Harsintajulkilausuma ja Kalelan ajatus luonnonmukaisesta metsien hoidosta loivat pohjan nykyiselle metsänhoidolle. 1980-luku Keskustelu jatkuvasta kasvatuksesta alkaa. ”Luonnonmukainen metsien hoito on sitä, mitä me pidämme tavallisena metsien hoitona. Lannoitukset tehtiin seitsemän vuoden välein ja tulokset näkyivät. 1970-luku Pottiputki kehitetään istutuksen avuksi, männyn pystykarsinta alkaa. Tasaista metsien rakennetta edistävä metsikkömetsätalous on yhä metsien hoidon perusta suurimmassa osassa metsistämme. Metsien lannoitus, ojitus ja viljely olivat silloin kiivaimmillaan ja suoritusmäärät valtavia. Myös Iso-Anttila innostui tehometsätaloudesta. Myös Paloniemen tilalla säännölliset hakkuut alkoivat vuonna 1949. 1974 1970-luku ja 1980-luvun alku Männyn istutusbuumi, mäntyä reheville maille. Näillä ohjenuorilla tilan metsiä hoidetaan edelleen. Ainoa ero oli, että kylvöä tai istutusta käytettiin vasta viimeisessä hädässä, sodan jälkeen ei ollut taimitarhoja”, Leikola selventää. Ajan hengen mukaisesti Palonimessä istutettiin metsää ahkerasti. Kolmen kilometrin päässä päätilalta Lähteenmäellä sijaitsee vuonna 1964 istutettu kuusikko. ”Se harvennettiin vuonna 2009. Ne kannustivat siirtymään tasaisempaa metsien rakennetta edistäviin uudistushakkuumenetelmiin. Vetoomuksen oli laatinut ja allekirjoittanut tohtori Erkki K. Metsälaki uudistuu 1997. Pelko puun loppumisesta kannusti metsätalouden tehostamiseen. Tommi Lunttilan naapuri, Iso-Anttilan vävy Markku Louekari muistaa ajan hyvin. Metsänomistajille povataan lisää vapauksia. ”Huomisen metsät” -kampanja 2000 2000-luku Uusiutuvan energian käyttö lisää metsäenergian korjuuta. ”MOTOMIES EI OLLUT USKOA SILMIÄÄN KUULLESSAAN, MILLOIN SE ON ISTUTETTU.” MAKASIINI • 1386_.indd 57 16.5.2013 16.43. Puista metsikköön Harsintajulkilausuman ja Kalelan esittelemän luonnonmukaisen metsien hoidon innostamana siirryttiin 1940ja 1950-luvun taitteessa metsikkötalouteen. Silloin professori Kullervo Kuusela nosti punaisen varoituslipun: jos tätä jatketaan, syödään pääomaa”, Leikola sanoo. Papan metsätaloutta kuvasi jatkuva seuranta. Hakkuutähteistä aletaan maksaa. Metsikkö jaettiin kasvupaikan viljavuuden ja puuntuotoskyvyn mukaan kuvioihin. Kantojen nosto kaivinkoneella alkaa. Mätästys yleistyy. 1970 1980 1990 2000 2010 2010-luku Metsälaki uudistuu. Hän on osallistunut Paloniemen metsien hoitoon neljänkymmenen vuoden ajan. ”Erityispiirteenä tilan metsätaloudessa on ollut suunnitelmallisuus. Paloniemen metsät kasvoivat huimasti. Siitä huolimatta sillä oli hämmästyttävän suuri rooli metsänhoidon kehittymisessä”, Leikola sanoo. ”1960-luvun alussa metsiä hakattiin parina vuotena enemmän kuin ne kasvoivat. Se on saavuttanut päätehakkuuiän. Tehometsätalouden kritisointia. Monimuotoisuus nostetaan esiin
Se oli hyvää halpaa työtä Vuonna 1965 istutettu rotumännikkö venähti useamman lannoituksen ansiosta 20 vuodessa korjuumittoihin, kun huonolla paikalla kasvanut järeytyi vaivaiset 1,3 senttiä. alkaen FORSSA PRINT. Iso-Anttila ei siitä innostunut. Kun kumppanisi on Forssa Print, sinua opastetaan oikeisiin valintoihin. Puuston paksuimmat oksat ovat ranteen vahvuisia ja rungot mutkaisia. Joustavia ratkaisuja. Pääasia oli, että saadaan biomassaa”, Leikola kertoo. Pieniä kanttiinsa 15-metrisiä koealoja on alusta asti hoidettu eri tavoin. SE TULI UUTENA ASIANA” ”Meillä oli 1970-luvulla sellainen ajatus, että sahatavaran laadulla ei jatkossa ole merkitystä. alkaen FORSSA PRINT. Ota yhteyttä: (03) 41 551 www.forssaprint.fi Tärkeissä päätöksissäsi tarvitset tueksesi kumppanin, joka ymmärtää niin pienet kuin suuretkin pulmasi ja paneutuu niihin aidosti. Iso-Anttila kirjasi tarkkaan, miten metsien tuotto kehittyi, ja esitteli ylpeänä hyVUOTTA METSÄNHOITOA MAKASIINI • 1386_.indd 58 16.5.2013 16.43. Pelkän biomassan tuottamisen ohella heräsi ajatus laadusta. Se avasi kenen tahansa silmät. Kun kumppanisi on Forssa Print, sinua opastetaan oikeisiin valintoihin. ammattilaisten ja teollisuuden keskuudessa. ”ENNEN SUOSITUKSIA SÄÄSTÖPUITA EI JÄTETTY. Samassa ajassa huonolla paikalla kasvanut mänty järeytyi vain runsaan sentin. ”1970-luvulla katsottiin, että mäntyä pitäisi pystykarsia. Meiltä ja osaavalta verkostoltamme saat kaikki painamiseen liittyvät palvelut. Paloniemellä tehometsäkaudelle ominainen ajattelu säilyi. Ota yhteyttä: (03) 41 551 www.forssaprint.fi Tärkeissä päätöksissäsi tarvitset tueksesi kumppanin, joka ymmärtää niin pienet kuin suuretkin pulmasi ja paneutuu niihin aidosti. Joustavia ratkaisuja. Meiltä ja osaavalta verkostoltamme saat kaikki painamiseen liittyvät palvelut. alkaen FORSSA PRINT. Viereiset metsät olivat useampaan kertaan harvennettuja ja siistejä, mutta koealalle ei sopinut enää edes marjastamaan. Valitettavasti motokuskikin näki alan kaipaavaan katkaisuhoitoa ja hakkasi sen epähuomiossa muutama vuosi sitten. Samoihin aikoihin professori Erkki Lähde avasi keskustelun jatkuvasta peitteellisestä kasvatuksesta. 1970-luvulla tilalle perustettiin 28 koealaa yhteistyössä metsänhoitoyhdistyksen, metsäkeskuksen, Metsäliiton ja Kansallis-Osake-Pankin kanssa. Koealoja kävi katsomassa 1970–80-luvuilla bussilasteittain metsäammattilaisia ympäri Suomen ja ulkomaita myöten. Tehollisen ajattelun väistyessä 1970–1980-luvulla metsissä alettiin nähdä puutuotannollisten arvojen ohella ekologisia sekä vähitellen myös sosiaalisia ja kulttuurillisia arvoja. Se oli Iso-Anttilalle pettymys”, Louekari kertoo. Ota yhteyttä: (03) 41 551 www.forssaprint.fi Tärkeissä päätöksissäsi tarvitset tueksesi kumppanin, joka ymmärtää niin pienet kuin suuretkin pulmasi ja paneutuu niihin aidosti. Ota yhteyttä: (03) 41 551 www.forssaprint.fi Tärkeissä päätöksissäsi tarvitset tueksesi kumppanin, joka ymmärtää niin pienet kuin suuretkin pulmasi ja paneutuu niihin aidosti. Siellä tehometsätalouden vastustajakin tuli toisiin aatoksiin. Meiltä ja osaavalta verkostoltamme saat kaikki painamiseen liittyvät palvelut. Forssa Print 220x297.indd 1 21.9.2010 8:44:48 Acta Print ja Forssan Kirjapaino ovat 1.10. Bussilla vierailijoita Iso-Anttilan järjestelmällinen metsien hoito herätti kiinnostusta myös metsäalan Acta Print ja Forssan Kirjapaino ovat 1.10. Puut kasvoivat 20 vuodessa korjuukelpoisiksi. Iso-Anttila lannoitti sen ensimmäisen kerran viisi vuotta istutuksen jälkeen. Joustavia ratkaisuja. Riukua, riukua, riukua!” Louekari kuvailee. Männyn oksille kyytiä Öljyja energiakriisin takia nousseet kustannukset tekivät lopun merakausista vuonna 1974. Forssa Print 220x297.indd 1 21.9.2010 8:44:48 vän hoidon tuloksia entisissä harsintametsissä. Tästä on todisteena kaksi puista kiekkoa: ero vuosikasvuissa on silmiinpistävä. Joustavia ratkaisuja. Puun kasvua haluttiin vauhdittaa 1960–70-luvuilla, ja Paloniemen metsät olivat elävä esimerkki, miten se onnistui. Ajateltiin, että tehdään lastulevyjä, liimattuja palkkeja, kuitulevyä. Rotumännikön huimalla kasvulla oli kuitenkin nurja puolensa. Paloniemellä elävä todiste tehometsätalouden saavutuksista on Vanajan rotutaimista vuonna 1965 alkunsa saanut männikkö. Tuolloin metsien käyttö jäi jälkeen kasvusta, syntyi hakkuusäästöjä. Forssa Print 220x297.indd 1 21.9.2010 8:44:48 Acta Print ja Forssan Kirjapaino ovat 1.10. Kun kumppanisi on Forssa Print, sinua opastetaan oikeisiin valintoihin. ”Iso-Anttilalla oli yksi koeala, jossa ei ollut tehty mitään. Kun kumppanisi on Forssa Print, sinua opastetaan oikeisiin valintoihin. alkaen FORSSA PRINT. ”Laatu ei ole parasta. Forssa Print 220x297.indd 1 21.9.2010 8:44:48 Acta Print ja Forssan Kirjapaino ovat 1.10. Meiltä ja osaavalta verkostoltamme saat kaikki painamiseen liittyvät palvelut. Oksaisuus on hurjaa, jos suoraan sanotaan
Vuonna 2020 lämmön ja sähkön tuotantoon tarvitaan runsaat 13 miljoonaa hakekuutiota. Pystykarsinnasta tuli merkittävä osa Iso-Anttilan metsien hoitoa, jonka hän halusi myös tulevien isäntien taitavan. Syntyi hoitoja uudistamisrästejä. Miljoonia motteja haketta Vuosituhannen vaihtuessa poliitikkojen mielenkiinto kohdistui oksiin, latvoihin, karsittuun rankaan ja kantoihin. ”Iso-Anttilalla oli sellainen tyyli, että joka ainut puu piti karsia. Hän nautti esteettisestä näkymästä, vaikka kaikista ei ikinä tukkia tullutkaan ja joskus karsittiin liiankin paksuja oksia”, Louekari kertoo. Alkoi karsintabuumi, joka kesti 1970-luvulta aina 1980-luvun loppuun. Tehometsätalouteen vihkiytyneellä Paloniemellä riitti 1990-luvulla totuteltavaa. Lannoitukset loppuiIso-Anttilan tyttäret Liisa ja Hilkka voittivat vuonna 1964 istutetulla kuusikolla suometsäkilpailun kuusisarjan. Kun velvoite poistui, metsien uudistamista ja varhaishoitoa ei enää viety loppuun saakka. Edelleen yksittäisten puiden säästäminen mietityttää. Muistin kuitenkin papan opit, että koealoja kannattaa tehdä ja seurata”, Lunttila kertoo. ”Meiltä ei ole aikaisemmin nostettu kantoja. ”Ennen suosituksia säästöpuita ei jätetty. Myös vuodesta 2002 Paloniemen isännän virkaa hoitanut Lunttila teki energiapuukaupat vuonna 2005. Myös säästöpuiden jättämisestä hakkuuaukeille tuli pysyvä käytäntö. Se tuli uutena asiana”, Louekari sanoo. Niinpä Tommi Lunttilalle oksaja käsisaha tulivat tutuiksi jo varhaisessa vaiheessa. Ne lisäävät lahopuuta, pehmentävät maisemaa, mutta kaatuvat herkästi tuulen mukana. Paloniemelläkin mäntyjen oksat saivat kyytiä. Osin ympäristöjärjestöjen ja osin EU:n vaikutuksesta luonnonsuojelu tuli yhä voimallisemmin osaksi metsien käsittelyä. Paloniemellä metsistä huolehdittiin entiseen malliin, mutta uuden isännän voimin. Vaikka sukupolven vaihdos oli tehty jo 1972, Frans Iso-Anttila säilytti itsellään metsien hallintaoikeuden. Vasta vanhan isännän kuoltua vuonna 1994 Lunttilan isä otti metsät hoitaakseen. Vuonna 1997 uudistunut metsälaki toi mukanaan metsänhoidolta ja hakkuilta säästettävät erityisen tärkeät elinympäristöt. vat, ojien perkaus jäi ja metsän uudistamisen vakuustalletus poistettiin. Metsähakkeen käyttö lisääntyi keskimäärin yli 20 prosenttia vuosittain 2000luvulla. Säästöpuut tulevat 1990-luku oli sekä talouden että metsänhoidon taantuman aikaa. Hän oli ensimmäisen kerran viiden vanhana pappansa kanssa karsintaa opettelemassa. Puolet tavoitteesta on tarkoitus tuottaa metsähakkeella. Aikaisemmin puukauppatuloista velvoitettiin tallettamaan pankkiin uudistamiskustannuksia vastaava summa, jonka sai takaisin vasta taimikon vakiinnuttua. MAKASIINI • 1386_.indd 59 16.5.2013 16.43. työttömille”, Leikola kertoo. ”Olen nähnyt ikäviä kohteita, joissa puron ympärille jätetyt kuuset ovat kaatuneet ja juurakot ovat maasta noustessaan vieneet miltei puron mukanaan”, Lunttila kertoo. Suomi sitoutui EU:n velvoittamana nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tuolloin tilalta kerättiin kokeilumielessä oksat ja latvukset talteen sekä nostettiin kannot
”Siinä ajassa opin näkemään maatalouden hyvät puolet. Lisäksi on liuta luottamustoimia: Lunttila on MTK:n valtuuskunnan uusi puheenjohtaja, Metsä Groupin edustajiston jäsen ja Keski-Suomen maakuntavaltuuston sekä Äänekosken kaupungin hallituksen varapuheenjohtaja. Myös Lunttila pohti pitkään, haluaako hän Paloniemen isännäksi. Kantojen noston ohella puntarissa on lannoittaminen. Kovin into on kuitenkin laantunut lannoitteiden hintojen nousun takia. Näillä näkymin ensi vuoden alussa voimaan astuva uusi metsälaki sallii jatkuvan kasvatuksen. Lunttilan isä teki selvityspyynnön, mutta verottajan päätös viipyi. Vapauksien vuosikymmen 2010-luvulla metsäalan organisaatiot myllerretään uuteen uskoon, eikä metsänhoitokaan jää murroksesta paitsi. Nuori isäntä hoitaa Paloniemeä edelleen Iso-Anttilan ohjeiden mukaan, mutta laskee tarkoin investointien järkevyyden. Tommi Lunttila soveltaisi maataloudesta tuttua tuotteiden jäljitettävyyttä myös puutuotteisiin: ”Mikä lisäarvo se olisi, jos Englantiin hirsimökin tilannut näkisi kartalta, missä puut ovat kasvaneet.” VUOTTA METSÄNHOITOA MAKASIINI • 1386_.indd 60 16.5.2013 16.43. Myös uudistamisen aikarajoista joustetaan. Jatkossa taimikon vakiinnuttamiseen jää enemmän aikaa. Paloniemen 37-vuotiaalla isännällä Tommi Lunttilalla riittää tekemistä. Samalla hakkuukypsyysrajat poistuvat. ”Jos kantojen nostosta ei saa muuta korvausta kuin muokkauksen, mietin toiseenkin kertaan”, Lunttila sanoo. ”Mielenkiinnolla odotan, minkälaisia metsiä syntyy, jos uudistamisen jättää parinkin vuoden päähän”, Lunttila sanoo. Jos siitä vielä tehdään byrokratialla näin vaikeaa, emme saa tiloille jatkajia”, Lunttila sanoo. En halua, että kenellekään muulle tapahtuu tällaista. Vasta vuonna 2002 tila vaihtoi omistajaa. Vielä 1900-luvun alussa suuri huolenaihe oli nuorten keskenkasvuisten metsien hakkuut, jotka uhkasivat metsien tulevaa tuottokykyä. Nyt metsien vuosikasvu on rikkonut 100 miljoonan motin rajapyykin, hakkaamatta jää noin 40 miljoonaa kuutiota vuosittain. Vesistöön rajoittuvia maaja metsätalousmaita yritettiin arvottaa rantatontteina. Se on edullisempaa kuin jättää hoitotoimet kokonaan tekemättä”, Lunttila sanoo. Tilan metsistä 90 prosenttia on lannoitettu kertaalleen ja valtaosa neljään kertaan. Kaksi kuukautta Nokian Äänekosken tehtaalla sai kuitenkin mielen muuttumaan. Tehokkaaseen metsien hoitoon tottuneessa Paloniemessä 2010-luvun ajatusmaailma tuntuu vieraalta. Hänen ajatuksistaan paistaa 2000-luvun metsätaloudelle ominainen kannattavuusajattelu. Tilan pidon aloittamiseen liittyy muutenkin monta ongelmaa. Paloniemellä sukupolvenvaihdos pantiin vireille vuonna 2000, mutta se vesittyi kädenvääntöön verottajan kanssa. Kun 1940ja 1950-luvuilla haluttiin tasaikäistää metsien rakennetta, 2010-luvulla metsänomistajalle tarjotaan mahdollisuus eri-ikäiskasvatukseen. ”Innostus luottamustoimiin heräsi siitä hetkestä. Aikaa pitäisi riittää perheellekin, 2,5-vuotiaalle Mirolle sekä vaimolle Natalialle. Sen jälkeen traktorin koppi tuntui paljon paremmalta työpaikalta.” Monta rautaa tulessa Kannot myytiin kotitilalle vievän tien varresta. Lopulta isä ehti menehtyä ennen kuin sukupolvenvaihdos saatiin tehtyä ja koko prosessi piti aloittaa alusta. Kun tehometsätaloudessa huomio oli yksin kuutiomäärien lihottamisessa, nykyisin ratkaisevat pääoman tuotto ja arvokasvu. Ravinnetaseita ei vielä ole pystytty laskemaan, mutta vatukoituminen ja heinittyminen eivät ole jääneet huomaamatta. Lunttila oli katsonut vierestä, kuinka hänen vanhempiensa aika upposi viidentuhannen kanan kanalan ylläpitoon. Metsien hoidosta ei sen sijaan tingitä. Hoidettavana on 121 metsähehtaaria sekä 40 hehtaaria omaa ja 180 hehtaaria vuokrapeltoja. ”Olen laskenut, että kannattaa palkata metsuri, jos ei itse pysty tekemään töitä ajallaan. Siellä ala on koko ajan nuoren isännän silmien alla. Kaikkia metsiä ei ole tarve kasvattaa yhtä tehokkaasti. Hän opiskeli 90-luvulla automaatiotekniikkaa ja halusi uraltaan kaikkea muuta kuin maataloutta. Into luottamustoimiin syntyi omista kokemuksista
Metsälehden edustajan mukanaolon matkalla matkaisäntänä. . Kohteessa ohjelman mukaiset kuljetukset . ja www.metsalehti.. MAANANTAI . mennessä Päivi Lindgrén 020 756 8615 paivi.lindgren@triotravels.. Lento Helsingistä välilaskun kautta Seattleen. Iltapäivällä olemme Portlandin Suomi-kirkon vieraana ja tapaamme seudun amerikansuomalaisia. Matkalla vierailemme viinitilalla, jossa voimme myös maistaa tilan tuotteita. Illalla ajamme rantatietä Corvallisiin. PERJANTAI . . Lento välilaskun kautta Helsinkiin, jonne saavumme lauantain puolella. MATKAN HINTA Jaetussa kahden hengen huoneessa on 4265 euroa/henkilö . . Jatkamme rantatietä etelään Coos Bayn pikkukaupunkiin. VASTUULLINEN MATKANJÄRJESTÄJÄ on Trio Travels Oy. TORSTAI . . Kahden miljoonakaupungin väliin mahtuu paljon: Kaskadien jylhä vuorijono ja Mt. Kaikki ohjelmassa mainitut vierailut, opastukset ja sisäänpääsymaksut (ellei toisin ole mainittu) . TORSTAI . LA . Illallinen hotellilla. Kierros päättyy ostoskeskukseen ja tuliaisostoksiin. Amerikansuomalaisuutta ennen ja nyt – vierailemme Astorian Suomi-Haalissa ja tutustumme kaupunkiin. Illalla on vapaata aikaa Portlandissa. Lisätietoja: www.triotravels.. . . 1385_.indd 61 16.5.2013 17.20. Trio Travelsin palvelumaksu on 15 euroa/henkilö . PERJANTAI . Syksyn lukijamatka matkaa länteen, Yhdysvaltojen länsirannikon kolmeen osavaltioon. TIISTAI . . . Paikallisen suomenkielisen oppaan johdolla tutustumme San Franciscoon, muun muassa Golden Gate -siltaan. Edestakaiset turistiluokan lennot . Yhden hengen huoneen lisä on 775 euroa . Ajamme Tyynenmeren rantatietä Redwoodin kansallispuistoon, punapuumetsään. Majoitumme Eurekan kaupungissa meren äärellä. Ohjelmaan saattaa tulla pieniä muutoksia. Metsälehdestä matkaisäntänä on Mikko Häyrynen. Nautimme yhteisen illallisen hotellilla. . SUNNUNTAI . Ilmoittautumiset ja tiedustelut 1.7. Helens -tulivuoren opastuskeskukseen. KESKIVIIKKO . RYHMÄKOKO Ryhmän minimikoko on 20 henkilöä. Tutustumme Starker Forestsin yli 30000 hehtaarin yksityiseen metsätilaan, sen joulupuuviljelmiin ja höyry voimalla toimivaan sahalaitokseen. Lisähintainen Alcatrazin vankilasaari-retki 40 euroa/henkilö HINTA SISÄLTÄÄ . . Suuntaamme kohti San Franciscoa, jonne saavumme alkuillasta. Seattlen kiertoajelu, ihailemme näkymiä Seattle Tower -tornista. KE . Maisemaretki Portlandin ympäristössä. Jatkamme etelään, nousemme Kaskadit-vuoristoon ja tutustumme St. Tutustumme metsätietokeskus World Forestry Centeriin ja kuulemme esitelmän Oregonin metsätaloudesta. Majoitumme Oregonin pääkaupungissa Portlandissa. Majoituksen kolmen tähden hotelleissa, jaetussa 2 hengen huoneessa aamiaisella . . Näemme Columbia-joen, Multnomahin vesiputouksen ja Bonnevillen padon. Päivän päätteeksi siirrymme Columbia-joen suulle Astoriaan, länsirannikon suomalaiskeskittymään. Halukkaat voivat vierailla Alcatrazin kuuluisalla vankilasaarella (lisämaksu). ESTA:n eli sähköisen hyväksymisen Yhdysvaltojen matkalle . Helens -tulivuori, Tyynenmeren rannat, Oregonin metsätaloutta ja Kalifornian punapuumetsiä, amerikansuomalaisuutta eilen ja tänään, viinitarhoja ja tietysti San Franciscon Golden Gate -silta. Suomenkielisen oppaan tai matkanjohtajan koko matkalle . METSÄLEHDEN LUKIJAMATKA SEATTLESTA SAN FRANCISCOON KESKIVIIKKO . Matkaohjelman mukaiset 8 ateriaa (ei sisällä ruokajuomia, ellei toisin mainita) . . LAUANTAI
Trädfällningsmaskinfabrik Arbor pestasi vielä samana vuonna 15 työntekijää. Ensimmäiset 50 vuotta olivat hiljaiseloa, mutta 1960-luvulle tultaessa konesaha mullisti metsätyöt. TeksTi Mikko Riikilä kUVAT MeTsäMUseo lUsTo pärinää arina alkoi ensimmäisen maailmansodan aikaan. Vuonna 1917 tehtaalla valmistettiin 300 kaatokonetta. Tuotantomäärät kohosivat yllättävän suuriksi. Jonkinlainen arvoitus on, kuka sahat osti – sitä ei ole dokumentoitu. Melkoinen mysteeri on myös, mitä 120 kiloa painavilla kaatokoneilla ajateltiin tehtävän. Sata vuotta Moottorisahan historia Suomessa yltää pian sadan vuoden päähän. Todennäköinen vastaus on Venäjän armeija. Idean mies sai amerikkalaisesta elokuvasta. Kaksisylinterisellä ArchimedesMETSÄTEKNOLOGIA 62 MAKASIINI 4 • 2013 1401_.indd 62 16.5.2013 16.47. Tuotanto alkoi seuraavana vuonna Turussa. Keksijä, kapteeni Robert Lagus patentoi polttomoottorikäyttöisen kaatokone Arborin vuonna 1915. Ainakaan metsätöissä siitä ei ollut apua
Kun oksat opittiin 1960-luvulla karsimaan moottorisahalla, hävisivät pokasahat lopullisesti savotoilta. 63 MAKASIINI 4 • 2013 1401_.indd 63 16.5.2013 16.47
Samoihin aikoihin Suomessa kehiteltiin myös toinen kaatosaha, Tapio, jota valmisti A.?B Arwidsson & Co. Vuonna 1916 sen hinta vastasi tehdastyöläisen kahden vuoden palkkaa. Niinpä niiden käyttämiseen tarvittiin kaksi miestä. Stihl nousee Saksassa Pohjois-Amerikassa ja Saksassa moottorisahojen kehittely jatkui, eikä luovuuden kanssa nuukailtu. Justeeria käyttänyt kahden miehen työpari oli tehokkaampi. Niinpä ensimmäinen yritelmä suomalaisen moottorisahan valmistamiseksi hiipui 1920-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Ensimmäisen maailmansodan aikana koneita valmistettiin satamäärin. Moottorit oli varustettu uimurikaasuttimella, joka toimi vain, kun moottori oli pystyasennossa. Suomalaiset metsäyhtiöt kokeilivat kaatokoneita, mutta kokemukset eivät innostaneet. Puolimetrinen tukkipuun katkesi 50 sekunnissa, mutta vehkeen siirtämiseen ja virittelyyn kului viisi minuuttia. Katkaisusahausta varten terälaite tai kaasutin piti kääntää. METSÄTEKNOLOGIA 64 MAKASIINI 4 • 2013 1401_.indd 64 16.5.2013 16.47. Stihl kaappasi valta-aseman sotaan varustautuvassa Saksassa. Sahat painoivat edelleen kymmeniä kiloja. Tapio oli likimain samanlainen kuin Arbor. Saksan sahateollisuuden kantamerkki oli Rinco, jota tosin valmistettiin Tšekissä. moottorilla varustettu saha puri kyllä puuta hanakasti. Ihan halpakaan Arbor ei ollut. Suuret harppaukset antoivat kuitenkin odottaa itseään. Merkittävä edistysaskel oli Tillotsonin 1930-luvun lopulla kehittämä kalvokaasutin, joka tuli jenkkisahoiArborkaatokoneen idea patentoitiin vuonna 1915
Siitä alkanut moottorisahojen valta hakkuupalstoilla kesti 25 vuotta, kunnes hakkuukoneet ohittivat ne 1980-luvulla. Malli oli valmiiksi vanhentunut eikä menestynyt. ensimmäiset yhden miehen moottorisahat tulivat suomeen. Rintamalta palannut jätkä pakkasi yhä pokasahan ja justeerin matkaansa savotalle lähtiessään. Valta siirtyy Eurooppaan Vuonna 1960 moottorisahoilla kaadettiin ensi kertaa enemmän puita kuin käsipelillä. Moni menetti kuulonsa ja kärsi loppuikänsä tärinän aiheuttamista verenkiertohäiriöistä, valkosormisuudesta. Äänentai tärinänvaimennusta ei ollut. 1965 1969 Maailman ensimmäinen tärinänvaimennuksella varustettu moottorisaha Husqvarna 180 tuotiin markkinoille. 1950-luvun lopun paras metsätyösaha oli Solo Rex. Amerikkalaiset hallitsevat Moottorisahat pysyivät omituisina tekniikan ihmeinä pitkälti viime sotien jälkeen. Eräät kartanot kokeilivat Rincoja, mutta meikäläisiin metsiin ne olivat turhan jyhkeitä. Niiden rinnalle nousi norjalainen Jobu. Käyttäjänsä terveydelle 1950ja 60-luvun sahat olivat tuhoisia. Saksalaismerkit ajoivat pian jenkkisahojen ohi. Eikä jätkille tarvinnut kummoista palkkaa maksaa, joten tarvetta tuottavuuden parantamiseen ei ollut. hin heti sodan jälkeen. 65 MAKASIINI 4 • 2013 1401_.indd 65 16.5.2013 16.48. Nykyiset kouruhammasterät keksittiin 1940-luvun lopulla Oregonissa. Olympia-vuonna 1952 Suomessa laskettiin olleen tuhat moottorisahaa, siis noin puolet nykyisestä hakkuukoneiden määrästä. MOOTTORI SAHAN PAINO 100 kg 1915 1947 1954 1958 1968 1973 1978 1990 käyttäjän terveyDen kannalta 1950ja 60-luvun sahat olivat tuhoisia. Hyry-moottorisahojen valmistus alkoi suomessa. 1960 Husqvarna esitteli ensimmäisen karsintaan sopivan sahan. Sirkkeliteriäkin kokeiltiin. Amerikkalaissahojen maahantuonti loppuu. 2000 1988 stihl asentaa katalysaattorin 044-malliinsa. Husqvarna esittelee ammattisahan, jossa on sähköinen kaasuttimen lämmitys. Kalvokaasuttimen ohella keskipakokytkin ja teräketjun suora veto ilman alennusvaihdetta paransivat sahojen käsiteltävyyttä. 1947 1954 Jonsered aloitti moottorisahojen valmistuksen Ruotsissa. Satapiikkisellä moottorilla varustettu, alle 15 kilon saha oli käyttökelpoinen tukkipuiden kaatoon. 1946–52 Valmet valmisti kita-sähkösahoja sotakorvaustoimituksiin. 1973 ketjujarru ja takapotkusuoja pakollisiksi. Amerikkalaismerkit, muun muassa Hornet, hallitsivat vähäisiä markkinoita. Terälaitteet olivat primitiivisiä. Osa valmistajista käytti alkeellisia ketjusahoja, osa siirsi moottorin voiman edestakaisin liikkuvaan justeeriterään. Valmistus loppui 1960-luvun alussa. Eurooppalaisvalmistajat pitäytyivät uimurikaasuttimissa 1950-luvulle asti. 1915 1927 Dolmar valmisti ensimmäisen polttomoottorikäyttöisen ketjusahan saksassa. Myös karsinta muuttui koneMoottorisahan merkkipaalut 5–6 kg 6–7 kg 20 kg 15 kg 13 kg 10 kg 8 kg 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 kapteeni Robert lagus patentoi puunkaatokoneen. 1957 Valmet valmisti lisenssillä stihl Blk -moottorisahoja. Silloiset sahat painoivat parikymmentä kiloa. Suomessa moottorisahat pysyivät marginaalissa 1930-luvulla. Puolet suomessa hakatuista puista kaadettiin moottorisahalla. Homelitesta tuli likimain moottorisahan synonyymi – ei tosin hyvyytensä, vaan tehokkaan markkinoinnin ansioista. 1958 2010 Husqvarna ja stihl tuovat markkinoille elektronisella moottorinohjauksella varustetut sahamallinsa. Ei siis ihme, että metsätyömaiden äänimaisemaa vallitsi vielä kirveenkalske
Teoksen on määrä valmistua moottorisahan satavuotistaipaleen kunniaksi vuonna 2015. Mallit olivat valmiiksi vanhentuneita ja teknisesti epävarmoja. METSÄTEKNOLOGIA MAKASIINI • 1401_.indd 66 16.5.2013 17.07. Postiosoite 39, 40101 Jyväskylä. qvarna 140 muistuttaa sekä ominaisuuksiltaan että ulkomuodoltaan pitkälti nykyisiä sahoja. Valmet valmisti lisenssillä Stihlin BLK-mallia. Homma hiipuikin jo ennen 1960-luvun puoliväliä. Pohjoisamerikkalaiset sahavalmistajat löivät tuotekehittelyn laimin. Lapin jätkillä riitti haastetta, kun 1960-luvun teknisesti epävarmat moottorisahat piti saada pysymään käyntikunnossa. Ota yhteyttä toimittaja Mikko Riikilään, puhelin 0400 894 080 tai laita sähköpostia, mikko.riikila@ metsalehti.?. Markkinat siirtyivät pysyvästi Ruotsin ja Saksan sahavalmistajille. Varsinainen läpimurto kohti nykyaikaa oli vuonna 1969 esitelty, nykyistä vastaavalla tärinänvaimennuksella varustettu Husqvarna 180S. Siihen asti sahavalmistajana pieni Husqvarna esitteli ensimmäisen karsintaan kunnolla sopineen sahamallin vuona 1965. Kotimaisuudesta ei tullut valttia. Ei suomalaista sahaa Metsäja konepaja-alan osaamisesta huolimatta moottorisahojen valmistus ei koskaan juurtunut Suomeen. Myös hakkuutyö muotoutui nykyiselleen. Sen vuoksi turvavarusteet, muun muassa viiltosuojatut housut ja kypärät tulivat pakollisiksi vuonna 1973. Työmenetelmä kehittyi ensin Ruotsissa, josta oppia saatiin myös meille. 1950ja 60-lukujen vaihteessa Helsingin Autokoneistamo Oy valmisti Hyry-merkkisiä moottorisahoja ja Lahden Rautateollisuus, Raute, teki Termit-merkkisiä sahoja. Onko sinulla kokemuksia menneiden vuosikymmenien moottorisahoista. Pari kolme vuotta myöhemmin takapotkusuojus ja ketjujarru säädettiin pakollisiksi. Moottorisahakarsinnan yleistyminen 1960-luvulla lisäsi vakavia tapaturmia. Esihistoriallista Arboria valmistettiin reilu puolenkymmentä vuotta, mutta myöhemmätkään yritelmät eivät menestyneet. Agrimarket on metsämarket Lisätietoja: www.agrimarket.fi Kerro kokemuksesi Metsäkustannus on yhdessä Metsämuseo Luston kanssa laatimassa kirjaa moottorisahan satavuotisesta historiasta Suomessa. työksi, kun sahojen paino 1960-luvulla putosi alle kymmenen kilon. YaraVita™ Bortrac™ uutuus ja muut metsälannoitteet ja levityslaitteet Agrimarketista. Kerro niistä meille, se voi tuoda pihkan ja bensan tuoksua historiikkiimme. Silloin esitelty HusTURVAVARUSTEET, MUUN MUASSA VIILTOSUOJATUT HOUSUT JA KYPÄRÄT, TULIVAT PAKOLLISIKSI
Niitä koetettiin saada purkamalla myymättömiä sahoja, mutta kuluvia osia ei saatu korvattua. Ehdotin, että kaadetaan kaksi yhtä isoa kuusta ja otetaan kisa. ”Minulla ei ollut mitään myyntitai markkinointikokemusta. Kyllä metsurit vaikuttuivat, kun metsänhoitaja karsi moottorisahalla kuusen nopeammin kuin kokenut metsätyömies kirveellä.” Sivut 67–82 on painettu Stora Enson mattapintaiselle Novapress Silk -paperille, joka painaa 80 grammaa neliöltä. Sahoja myytiin yli 1?000 kappaletta vuodessa. Nuori metsänhoitaja sai korvat punottaen kuunnella kiukkuisia puhelinsoittoja. Hinnat alkoivat laskea vasta, kun markkinoille tuli muun muassa Oregonin valmistamia ketjuja.” Aluksi sahoja käytettiin puiden kaatamiseen ja katkontaan. ” Jätkät eivät tykänneet ajatuksesta yhtään. Kaadoin puut myös muiden palstoilta. lisäksi 80-grammaisia novapresspapereita käyttävät erilaiset muoti-, kauneusja elämäntapalehdet kuten olivia sekä house & Garden. Valtaosa sahoista myytiin suoraan metsureille – tai jätkille, kuten heitä siihen aikaan kutsuttiin. Tarkoitus oli osoittaa, että sahalla voi myös karsia puita. Minut koulutettiin käyttämään sitä. Testivoittajan maine kuitenkin rapistui nopeasti. TeksTi JA kUVA Mikko Riikilä Metsänhoitaja Stuart Köhler teki uransa pääosin puunhankinnan parissa, mutta hän aloitti moottorisahakauppiaana. 67 MAKASIINI 4 • 2013 1401_.indd 67 16.5.2013 16.48. Työmaana oli markkinoida amerikkalaista Remington-moottorisahaa. Aluksi piti kääntää käyttöohjeet suomeksi. Se painoi 18 kiloa. Metsänhoitaja Stuart Köhler myi i 1950ja 60-lukujen vaihteessa moottorisahoja metsureille. Moottorisaha tuli tutuksi metsäopintojen takia, tarkemmin sahan käyttöön hän perehtyi suorittaessaan metsäylioppilaiden talviharjoittelua Liesin kämpällä vuonna 1955. Olin taitava moottorisahan käsittelijä. Saha oli ruotsalainen Bebo. ”Olen sahannut lukemattomia kiekkoja pöllien päistä. Köhlerin Remington menestyi kohtalaisesti, kiitos hyvin sujuneen sahatestin. Esittelyissä heittelin sahaa maahan ja aina se vaan pyöri.” Moottorisahamyyjän työnä oli siihen aikaan kiertää kauppaliikkeitä esittelemässä sahoja. Sahoja myytiin satoja jo ensimmäisenä vuonna”, Köhler kertoo. mitä käytimme mainonnassa. metsälehti makasiinissa käytetään tavallisesti kyseistä paperia. Rosenlewin palvelukseen siirtynyt Köhler järjesti koulutuspäivän Multialla. Sahat olivat kalliita, ne maksoivat toista sataa tuhatta sen aikaista markkaa. ”Siihen aikaan Vakola (Valtion maatalouskoneiden tutkimuslaitos) testasi sahamerkit. ”Meitä oli 35 opiskelijaa ja yksi moottorisaha. Se merkitsi loppua pokasahan valta-asemalle savotoilla. ”El-Raketissa oli polttoainepumppu, jonka ansiosta moottori kävi asennosta riippumatta toisin kuin uimurikaasuttimilla varustettujen sahojen moottorit. Niinpä minulla onkin nyt kuulolaiteet molemmissa korvissa.” Järkyttävän kalliit ketjut Moottorisahoja myytiin 1950–60-lukujen vaihteessa liki 40?000 koneen vuosivauhtia. Vedin sitä pienellä reellä puulta toiselle.” Valmistuttuaan Köhler pestautui Työväline Oy:lle moottorisahojen myyntija markkinointitehtäviin. Kun Remingtonin taru päättyi, Köhler siirtyi Elfvingille myymään ruotsalaista El-Raketia. Merkkien välinen kilpailu oli vasta alkamassa. kolme vuotta myöhemmin hän myi niitä metsureille. Työvälineellä ei näet ollut yhtään varaosaa, kun myynti alkoi. 1960-luvun alkuvuosina Ruotsista tuli oppia moottorisahakarsintaan. ”Uusi teräketju maksoi yli puolet uuden sahan hinnasta. Siitä en alkeellisella englannin taidollani olisi selvinnyt ilman ulkopuolista apua.” Varaosat puuttuivat Myyntimiesten tärkein tehtävä 1950-luvun lopulla oli myydä metsureille ideaa moottorisahasta. Kauppa kävi hyvin. Remington päihitti leikkuutehollaan muut merkit, Ideaa myymässä stuart köhler näki moottorisahan ensi kertaa kesäkurssilla vuonna 1953. ”Sitä voi verrata vaikka minun silloiseen palkkaani, 90?000 markkaa kuukaudessa, joka oli nuorelle metsänhoitajalle hyvä siihen aikaan.” Vielä hurjempi oli teräketjun hinta
Jos kehitys on edes osin yhtä mittavaa kuin vuodesta 1932 tähän päivään, niin Suomessa ja metsäalalla menee varsin hyvin. Metsäverotukseen kaivattiin parannuksia ja tätä varten tarvittiin uutta tutkimusta. Veikkaan, että ainakin kartonkia ja sellua tuotetaan tulevaisuudessa Suomesta vientiin edelleen kasvavia määriä. Lisäksi tuhlaamisen ja pilaantumisen välttämiseksi esimerkiksi ruoka on pakattava yhä tarkemmin ja pienempiin eriin. Hintaankin on povattu varovaista nousua (PTT 1/2013). Paperipuun vientimenekkiä meiSumusta pilkottaa toiveikkuus Veikkaan, että ainakin kartonkia ja sellua tuotetaan tulevaisuudessa Suomesta vientiin edelleen kasvavia määriä. Yksityismetsien puukauppa vahvistui jo viime vuonna 15 prosenttia ja kasvua saattaa kertyä tänä vuonna kymmenys lisää. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.. Sahojen näkymiin tuo valoa Euroopan ulkopuolisten alueiden kysyntä. Metsäverotus on pysynyt kestoaiheena sekin. Pyöreän puun viennin veto ”Ameriikkaan” oli kehnoa. T ietenkin ensimmäinen Metsälehti kertoi myös siitä, miksi uusi sanomalehti perustettiin: Maailman muutos oli käynyt niin nopeaksi, että valveutuneet metsänomistajat ja teollisuus eivät enää voineet tyydyttää tietotarvettaan harvemmin ilmestyneen aikakauslehti Tapion varassa. Metsätalouden kestävyyden eli uudistamistöiden ja ojitusten edistymisestä uutisoitiin myönteisesti. Puukauppa on kuitenkin käynyt vuoden ensimmäisinä kuukausina jopa viime vuotta vilkkaammin, vaikka tuolloin vuoden vaihteessa riehuneet Tapanija Hannu-myrskyt toivat reilusti puuta eteläisen Suomen markkinoille. Lisää tutkimusta asiasta peräänkuulutetaan ja tehdään edelleen. Metsälehti on jälleen vastannut haasteeseen tuomalla uutiset ja asiat S ain käsiini ensimmäisen ”Metsälehden” (Metsälehti N:o 1, 12.11.1932) runsaan 80 vuoden takaa. Käänne selvään kasvuun näyttää siirtyvän yhä kauemmaksi. Maail man muutos ei ole ainakaan hidastunut noista päivistä ja tietoa tarvitaan yhä enemmän ja nopeammin. RITVA TOIVONEN Kirjoittaja on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja. dän ei enää tarvitse murehtia. Biopolttoaineet ovat ihan oma lukunsa. Uusiutuvien luonnonvarojen kasvavaa ja kestävää käyttöä painottava biotalous nojaa siihen, että fossiiliseen öljyyn perustuneet tuotteet valmistetaan jatkossa uusiutuvista kuiduista, kuten puusta. KOLUMNI saataville myös netistä. Paperin, kartongin ja sellun markkinat ovat sen sijaan suuressa murroksessa. SE PP O SA M U LI MAKASIINI • 1411_.indd 68 17.5.2013 15.36. Siirrytään vuoteen 2013: Markkinoiden sumeus on todellisuutta myös nyt. 1930-luvun alussa huolena olivat verotuksen hallinnolliset haasteet. Tosin tällä hetkellä selvitetään sitä, miten verotuksella voitaisiin vilkastuttaa puun myyntiä. Poikkeuksellisen epävarman taloustilanteen vuoksi hintakehitystä oli vaikea ennakoida. Sellua, wc-paperia ja kartonkia tarvitaan onneksi myös digiyhteiskunnassa, vaikka paperin merkitys tiedon välittäjänä vääjäämättä vähenee. Jo etusivu oli kiintoisa: uutiset olisivat voineet olla viime vuodelta. Olisi kiintoisa harjoitus hahmotella Metsälehden etusivu seuraavan 80 vuoden päähän. Ykkösasioiksi nousivat sahatavaran hiljaiset vientinäkymät. Ajat ovat taaskin poikkeuksellisen epävarmat ja hintojen kehitystä on vaikea ennakoida. /kolumnit. M yös vientimarkkinat näyttävät hieman paremmilta nyt kuin 80 vuotta sitten julkaistussa uutisessa
Parhaat kuvat ja kertomukset julkaisemme lokakuun Metsälehti Makasiinissa. Julkaistuista kuvista lähetämme muistoksi pienen hopeisen kuksan. Sitä meillä on aina käytetty, ja nykyään kulutus vain kasvaa. tai postitse osoitteeseen Kesäkilpailu, Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme kymmenen kirjapalkintoa. syyskuuta 2013. METSÄLEHDEN JUHLAVUODEN kesäkilpailun aiheena on polttopuu. Kilpailu päättyy 30. PE KK A VÄ Ä N Ä N EN / IL O M A N TS IN KU VA A RK IS TO KA LE RV O O JU TK A N G A S RO D EO MAKASIINI • 1404_.indd 69 17.5.2013 15.53. Klapeja palaa takoissa, kiukaissa ja muissa tulipesissä nelisen miljoonaa kuutiometriä joka vuosi. OSALLISTU KESÄKILPAILUUN! Lähetä kuva polttopuusta, voit voittaa hopeisen kuksan. Lähetä meille polttopuuaiheinen kuva, uusi tai vanha, ja siihen liittyvä noin puolen liuskan mittainen teksti. VOIT LÄHETTÄÄ KUVAN JA TEKSTIN sähköpostilla osoitteeseen makasiini@metsalehti.. Kuva voi kertoa esimerkiksi kesän polttopuu-urakasta, tavallista hienommasta pinosta tai puun polton tunnelmasta
Hanhien pesimäsijoille pääsee myös arkipäiväisemmällä kyydillä ja silloinkin voi tehdä sekä opettavaisia että kummallisia havaintoja. n kuvaus Peukaloisen retkistä villihanhien matkassa saa valokuvaajan kateelliseksi. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA VILLI HANHIEN SIIVELLÄ LUHTA MAKASIINI • 1349_.indd 70 17.5.2013 15.54. Selma Lagerlö
MAKASIINI • 1349_.indd 71 17.5.2013 15.54. Kaikki kesyja kotihanhet ovat villien merihanhien jälkeläisiä. Siitä huolimatta merihanhet ovat vahvoja lentäjiä
Hanhiin yhdistyy sekä metsästyksen että luonnonsuojelun intohimoja ja ongelmia. Peukaloisen lentoratsuksi ryhtynyt kesyhanhi polveutuu merihanhesta, mutta tarinan villihanhilaji ei ole yhtä selvä. Yksi havittelee ruokapöytään hanhipaisteja, toinen monilajista ja runsasta hanhikantaa pohjoismaihin. Hanhien perässä tundralle Selma Lagerlö?n Peukaloinen, Nils Holgersson, matkasi villihanhien siivellä kauas pohjoiseen niiden pesimäsijoille. Kirjan vanhimmassa piirroskuvituksessa komeilevat ilmiVASTOIN AIKAISEMPAA TIETOANI MELKEIN KAIKKI UTSJOEN HANHET PALJASTUVAT TAIGA METSÄ HANHIKSI. Viimeiset osuudet patikoin reppu selässä suomalaiselle tundralle, Utsjoen itäiselle ylängölle, jossa nuorten metsähanhien parvet lentävät ruokapaikalta toiselle. Nokka erottaa Kiikaroin erityisen huolellisesti värikuvioita niiden nokissa. selvät metsähanhet, mutta määränpää sopisi paremmin tuntureiden hanhilajeille. J os asuu Euroopan parhaan hanhien kokoontumispaikan naapurissa, hanhilajit alkavat kiinnostaa. Perämeren merihanhia näkee jäillä ja jokisulissa pian aprillipäivän jälkeen, metsähanhia vähän ennen vappua ja lyhytnokkahanhia lähes samoina päivinä. Vielä kymLUHTA MAKASIINI • 1349_.indd 72 17.5.2013 15.54. Sain kiikariini hautovan lyhyt nokkahanhen ja peloton koiras houkutteli minut pois pesän luota. Liminganlahden kevääseen hanhet saapuvat pääsääntöisesti siten, että ensin tulevat paikalliset, viimeisenä kauas Venäjän tundralle matkaavat muuttajat. Joka kevät kahlaan ainakin muutaman kerran Liminganlahden kaislikoihin seuraamaan tuhansien hanhien aamutai iltalentoa merenlahden ja sisämaan viljapeltojen välillä. Kiljuhanhen muutto osuu keskimäärin toukokuun toiselle viikolle, valkoposkihanhen vielä viikon myöhemmäksi. Kun ne aamuvarhaisella lentävät merenlahden jäiltä kohti auringonnousua Kempeleen, Limingan ja Tyrnävän pelloille, näkymä on huikea. Vaikka Novaja-Zemljan saaret ovat Itämerelle muuttavien valko poski hanhien tärkein pesimäalue, osa kannasta on löytänyt oman tundransa kaupunkien nurmikoilta. Peseytymisen yhteydessä metsähanhi kiepsahtaa täyden kuperkeikan. Päätän matkata jokaisen hanhilajin pesimäalueille, mutta teen sen arkipäiväisemmin kuin Nils Holgersson. Kun hanhiparvet jättävät Liminganlahden, olen aidosti kateellinen tuolle pojanvintiölle. En osaa arvioida Liminganlahden kautta muuttavien hanhien kokonaismäärää, mutta metsähanhia lasketaan vuosittain yhtenä päivänä runsas kymmenentuhatta. Nokan koon lisäksi lilan punaiset jalat erottavat lyhyt nokka hanhen metsä hanhesta
Siinä mielessä ajatus on hyvä, että hanhenmetsästys vapautuisi ylenpalttisesta aseteknologiasta luomujahdin suuntaan. Novaja Zemlja vai Helsinki Valkoposkihanhi ei kuulu harmaisiin vaan kirjaviin hanhiin. Viikkoa myöhemmin havainnoin hanhia Pohjoismaiden arktisimmassa maanääressä, Varangin kansallispuistossa Norjassa. Muutamien nokan värikuviot viittaavat tundrarotuun tai molempien risteytykseen. Täytenä yllätyksenä saan Varangin jänkälammen rannalta kiikariin hautovan lyhytnokkahanhen. Kun poistun junasta Helsingin rautatieasemalla, olen muutaman sadan metrin erävaelluksen jälkeen aivan hanhiparven keskellä. Kylmän sodan ajan ydinkokeet harvensivat Novaja Zemljan saarien satatuhantista valkoposkihanhikantaa, mutta myöhemmin linnut runsastuivat. Ensimmäisenä syksynä hanhipaistin saisi paljain käsin, mutta myöhemmin alkaisivat ongelmat. Suomen metsähanhikanta romahti muutamassa vuodessa ja metsästysaikaa myöhennettiin viikkokausia, MAKASIINI • 1349_.indd 73 17.5.2013 15.54. Kaikenkirjavien risteymien kirjo ei puolla oletusta kahdesta lajista. Onnistun valokuvaamaan pariskunnan, jonka naaras on tyypillinen taigametsähanhi ja uros aivan ilmeinen välimuoto. Niiden erottaminen on siinäkin mielessä tärkeää, että yhä suositumman peltometsästyksen toivotaan verottavan kotimaassa pesivien sijaan venäläisen tundran hanhia. Tapa yleistyi ja linnut keksivät merenrantakaupunkien nurmikot tundramaisiksi ruokamaiksi. Joidenkin mielestä kysymyksessä olisi kaksi lajia. Yhdelläkään minun konstillani en kuitenkaan pääse noin eksoottiseen saareen, joten käännyn päinvastaiseen suuntaan, kauas etelään. Vastoin aikaisempaa tietoani melkein kaikki Utsjoen hanhet paljastuvat taigametsähanhiksi. Tyypillinen elinympäristö, nurmikot ja uimarannat, antaa harhauttavan kuvan lajin todellisesta runsaudesta. Tottelen mielelläni sen kutsua, sillä en halua naaraan jättävän minun vuokseni munapesää. Sadan metrin päässä koiras alkaa houkutella minua pois pesältä. jotta omat hanhemme ehtivät muuttaa alta pois. sähanhi vaihtuu enemmistöksi ja vähemmistö näyttää välimuodoilta. Metsästäjät ovat vaatineet valkoposkihanhea riistalajiksi perusteluna lajin runsaus ja lukumäärä. 1980-luvulla ensimmäinen valkoposkihanhipari pesi tundran sijaan Itämerellä. Hiukan metsähanhea pienempi lyhytnokkahanhi pesii kirjatiedon mukaan Huippuvuorilla. Ensinnäkin valkoposkien kanta on riistalajiksi liian pieni. menen vuotta sitten metsähanhet olivat metsähanhia, nyt ne jaetaan Suomen ja Karjalan soilla pesiväksi taigametsähanheksi sekä arktiselle Venäjälle matkaavaksi tundrametsähanheksi. Nyt tundrametUtsjokelaisen hanhiparin naaras on tyypillinen taigametsähanhi, mutta korkeana tähystelevä uros ilmeisesti taigaja tundra metsähanhen risteymä. Välimuotojen runsaus ei puolla väitettä kahdesta lajista. Vastakohtana metsähanhille niiden lukumäärä kasvaa ja ilmeisesti myös elinalue laajenee. Jos valkoposkihanhen pitäisi pelätä ihmistä, se joutuisi kokonaan luopumaan Itämeren rannoilta valtaamastaan ekologisesta lokerosta
TAPIONPÖYDÄLTÄ 1406_.indd 74 17.5.2013 15.55. FRITEERAA LEHTIÄ TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS Friteeratuista poimulehdistä ja poimulehtimunakkaista saa oivan kasvisaterian, jonka ainekset löytyvät luonnosta
Kypsennä molemmin puolin. RePoimulehti on monipuolinen yrtti: se sopii salaattiin, munakkaaseen ja kuivattuna leivonnaisiinkin. FRITEERATUT POIMULEHDET NUORIA POIMULEHTIÄ KANANMUNAA ½ DL KORPPUJAUHOA DL ÖLJYÄ Kerää poimulehdet ja huuhtele ne. Poimulehteä viljellään puutarhoissa koristekasvina sekä syötäväksi salaattikasvina. Lehtiä voi käyttää vihersilppuna leivän päällä tai kuivata teeaineksiksi. Germaanit pyhittivät kasvin rakkauden ja hedelmällisyyden jumalattarelle Freijalle ja myöhemmin kristinuskon levitessä Neitsyt MarialIe. Kasta poimulehdet vuorotellen ensin valkuaiseen, sitten korppujauhoon ja kypsennä nopeasti rapeaksi öljyssä. Paista ohukaispannulla pieniä munakkaita. Pienet kellanvihreät kukat kasvavat tiheinä viuhkoina. Jos poimulehteä viljelee salaattiaineeksi, kukkiva kasvusto kannattaa poistaa, jolloin kasvi tekee uusia lehtiä syksyyn asti. Lämmitä öljy kattilassa kuumaksi. nessanssin aikaan uskottiin, että pesu kasvin lehtinesteellä palauttaa neitojen neitsyyden ja säilyttää nuoruuden ja kauneuden. Norjassa poimulehteä on käytetty pinaatin tapaan. Ne ovat miedonmakuisia ja kuuluvat kauppayrtteihin. Erota munista valkuainen ja keltuainen. P oimulehdet ovat monivuotisia ja monimuotoisia, avoimilla paikoilla niityillä ja pellonpientareilla kasvavia ruohoja. Ruotsissa kuningatar ja ylhäiset naiset pesivät aamuisin kasvonsa poimulehden hopeapisaroilla. Puhdistaa, pehmentää ja hoitaa Poimulehdet erittävät lehtiensä pinnalle vesipisaroita, joilla on uskottu olevan salaperäisiä voimia. Kaada korppujauhot toiseen matalaan astiaan. Nauti puolukkahillon kera. Kuivatut lehdet sopivat pieninä määrinä leivonnaisiinkin. Sitä on käytetty lisäksi muun muassa ripulin ja suolistovaivojen hoitoon, kuukautiskipuihin ja vaihdevuosivaivoihin. Alkukesän varjossa kasvaneet lehdet ovat parhaimman makuisia. Rohtuneille ja halkeileville käsille ja jaloille poimulehdellä on pehmentävä vaikutus. Lisää silputut poimulehdet ja ruohosipuli sekä muut ainekset. Kypsyminen kestää vain hetken. Näissä uskomuksissa on ollut perää, sillä poimulehdellä on ihohuokosia puhdistava vaikutus ja sitä käytetään nykyäänkin puhdistusmaitoihin, kasvovesiin, naamioihin, höyryhoitoihin ja kylpyihin. Poimulehden tuoreista lehdistä ja juurista on tehty voiteita, joita on käytetty haavojen ja murtumien hoitoon sekä edistämään arpeutumista ja estämään tulehduksia. Poimulehdet on helppo tunnistaa vekkihametta tai piparkakkua muistuttavista pyöreähköistä poimullisista lehdistä, jotka ovat halkaisijaltaan 5–15 senttiä. Laita valkuaiset matalaan astiaan ja vatkaa niiden rakenne rikki. Piparkakkumaiset poimulehdet ovat kotipihojen kaunistuksia. POIMULEHTIMUNAKKAAT KANANMUNAA DL SILPUTTUJA POIMULEHTIÄ RKL VETTÄ RKL JUUSTORAASTETTA RUOHOSIPULIA RIPAUS SUOLAA ÖLJYÄ PAISTAMISEEN Ota friteerattujen lehtien tekemisestä jääneet valkuaiset ja lisää kulhoon muutama kokonainen muna. Suomessa lajeja on yli 20. Jo arabit ovat osanneet käyttäneet poimulehteä kauneudenhoitoon. Näillä vesihelmillä on uskottu olevan voima muuttaa rauta kullaksi. Poimulehdellä on myös turvotusta poistavia ominaisuuksia. Poimulehtiä kasvaa villinä Euroopan ja Aasian lauhkeilla ja viileillä alueilla sekä Afrikan ja Pohjoisja Etelä-Amerikan vuoristoissa. Poimulehdet kasvavat 5–70 senttiä korkeaksi. Tuoreita ja kuivattuja kukkia ja siemeniä voi käyttää mausteena. Kasvin tieteellinen nimi Alchemilla viittaakin alkemiaan. Koko maailmassa tunnetaan lähes 300 poimulehtilajia. Riko munien rakenne. Ota keltuaiset talteen munakasta varten. MAKASIINI • 1406_.indd 75 17.5.2013 15.55. Tarjoa heti
lä ja vesomalla. Tuolloin saannoksi tuli jonkin verran polttopuuta. Tuolloin puuston keskipituus oli arviolta 15 metriä. Harvennus metsurityönä Ensimmäinen varsinainen harvennushakkuu tehtiin talvella 2010–2011. Kevään 2013 mittauksen mukaan puuston keskipituus lähentelee nyt 18 metriä. TEKSTI HANNU JAUHIAINEN KUVAT ERKKI OKSANEN Metsäntutkimuslaitoksen valokuvaaja Erkki Oksanen on seurannut Oriveden Eräjärvellä, Längelmäveden rannassa sijaitsevan pellon muuttumista rauduskoivikoksi. Näin ollen myös harvennuksen puunsaanto oli varsin maltillinen. Viljelystä pois jääneelle pellolle istutettiin rauduskoivun taimia vuonna 1993. Ensimmäinen kevyt harvennus tehtiin vuodenvaihteessa 2006–2007. Harvennus ja korjuu tehtiin omatoimisesti moottorisahalla ja maataloustraktorilla. Taimikkoa jouduttiin täydennysistuttamaan parina kolmena seuraavana keväänä, kun runsas myyräkanta verotti kasvustoa. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.. Koska koivikon pinta-ala on vain hehtaarin luokkaa ja kohde rajautuu kesäpaikan pihapiiriin, päädyttiin metsurityönä tehtyyn hoitavaan hakkuuseen. Savipitoinen pelto muokattiin perinteiseen tyyliin kyntöauralla ja taimet istutettiin palteisiin. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Nyt latvusto oli sulkeutunut, puut pitkiä ja honteloita ja monin paikoin latvuksiltaan supistuneita. Työn toteuttajaksi saatiin paikallinen ammattilainen, jonka kädenjälki näkyi hyvässä lopputuloksessa. Koivutaimikkoa kohtasivat tavanomaiset ongelmat, heinittyminen sekä myyrät. Hakkuun jälkeen puuston kasvu on jatkunut reippaana. ENNEN & NYT Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Lisäksi hakkuualueelta kerättiin talteen vajaat kymmenen mottia polttopuuta omaan käyttöön. Yhdessä metsänhoitoyhdistyksen kanssa arvioitiin järkevimmäksi toteuttaa toinenkin harvennus varovaisesti muun muassa lumituhojen välttämiseksi. Työn jälkeä näkyy vuoden 2007 kuvassa. Valon lisääntyminen kenttäkerroksessa on kasvattanut myös runsaat vadelmasadot parina viime kesänä. Lähetä ne meille Metsälehteen. Julkaistuista kuvapareista maksetaan palkkio. 2013 2007 MAKASIINI • 1405_.indd 76 17.5.2013 15.57. Oli korkea aika harventaa metsikkö, sillä muutaman vuoden takaisessa polttopuuhakkuussa ei puustoa ollut rohjettu harventaa riittävästi. 1993 Ensimmäinen kuva on otettu toukokuussa 1993, toinen harvennuksen jälkeen tammikuussa 2007 ja kolmas toisen harvennuksen jälkeen toukokuussa 2013. Alkuvaiheessa nuorta koivikkoa hoidettiin tarpeen mukaan muun muassa heinäämälPellosta koivikko Pellonmetsitys rauduskoivulle onnistui, kun taimikon kasvusta pidettiin alkuvaiheessa huolta. Kuitupuuta kasattiin tienvarteen reilut 30 kuutiota.
5 000 ja yksityismetsien pinta-ala n. Mainitkaa hakemuksessanne kumpaa paikkaa haette. www.metsakustannus.. Hakemuksia ei palauteta. Toimintaympäristöinä voivat talousmetsien lisäksi olla luonnonsuojelualueet, kansallispuistot sekä ulkoiluja virkistysalueet. Arvostamme . puun jatkojalostus, metsätraktoreiden käyttö, metsänhoito ja luonnonhoidon työt. Yksityismetsien pinta-ala on yli 300 000 ha ja metsänomistajajäseniä on 3 370. 09 315 49 847 jarmo.rautapuro@ metsakustannus.. Tietoa metsästä. Metsänhoitoyhdistys Järvi-Savo toimii Mikkelin kaupungin (pl. www.metsakustannus.. Valittavalta toimihenkilöltä odotamme metsätalousinsinöörin tai vastaavan koulutusta, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja päätöksentekokykyä sekä aktiivista ja aloitteellista otetta työtehtävissä. Aktiivista ja tavoitteellista työtehtävien hoitamista . Kuoreen merkintä ”metsäneuvoja”. MAKASIINI • 1412_.indd 77 17.5.2013 15.57. Joutsan toimipisteeseemme haemme äitiysloman sijaista määräaikaiseen työsuhteeseen. Hakuohjeetja lomakkeet: www.hami.fi Aikuiskoulutus Evolla PALVELUKSEEN HALUTAAN KOULUTUSTA PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN KLAPISÄKIT Edullisesti netistä ! Hyvä valikoima isoja ja pieniä kotiin toimitettuna! www.säkkikauppa.. Kirjalliset hakemukset pyydämme lähettämään pe 7.6.2013 klo 16.00 mennessä osoitteella MHY Järvi-Savo, Savilahdenkatu 32 50100 Mikkeli tai sähköpostilla osoitteeseen vesa.vaananen@mhy.fi. Valinnaisia aineita ovat mm. Hyvä maastokelpoisuus on välttämätön. Tietoa metsästä. Yhteistyöja ryhmätyötaitoja . Haemme palvelukseemme METSÄNEUVOJIA Hirvensalmen toimipisteeseen haemme pitkäaikaisen toimihenkilömme siirtyessä eläkkeelle, metsätoimihenkilöä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Hakemukset tulee lähettää 6.6.2013 klo 15.00 mennessä s-postiin: antti.harkonen@mhypudasjarvi.fi Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Antti Härkönen 0400-157422 PUDASJÄRVI MHY Pudasjärvi 2 x 110 mm_92mm 13.5.2013 9.46 Sivu 1 METSURI METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA Metsäalan perustutkinto 120 ov Erilaisten puunkorjuun, metsänviljelyn ja metsänhoidon töiden lisäksi metsuri-metsäpalvelujen tuottaja tekee neuvonta-, mittausja suunnittelutöitä. Markkinointikykyä ja -henkisyyttä . Opinnoissa keskitytään metsänhoitoja puunkorjuupalveluiden tuottamiseen. Leivonmäki) kuntien alueella. Hakuaika 1.6 – 16.8. Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Vesa Väänänen puh. Pitkäjänteisyyttä Palkkaus on YT/Meto-sopimuksen mukainen. 175 000 ha. 040-9310300,14500 Iittala Tietoa metsästä. www.metsakustannus.. Palveluksessamme on 25 toimihenkilöä, 14 metsuria ja 30 urakoitsijaa. www.metsakustannus.. Jäseniä on n. Haemme alueneuvojaa Pudasjärvelle. Oma-aloitteisuutta . Palveluksessamme on 9 toimihenkilöä. Ilmoita Metsälehti Makasiinissa Jarmo Rautapuro p. Haukivuori) ja Hirvensalmen, Pertunmaan sekä Joutsan (pl. 0400 754 252. Työ alkaa sopimuksen mukaan. Tietoa metsästä. MHY Järvi-Savo 2 x 150 mm_92mm 8.5.2013 9.53 Sivu 1 Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi ry toimii Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärven kaupungin sekä Ii:n kunnan entisen Kuivaniemen mhy:n alueella. Arvostamme kokemusta Metsänhoitoyhdistyksen toiminnasta ja käyttämistämme tietojärjestelmistä sekä kiinnostuneisuutta tieja oja-asioihin
RISTIKKO Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINI • 1413_.indd 78 17.5.2013 16.00
Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 4”. 1413_.indd 79 17.5.2013 16.00. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! MAKASIINIRISTIKKO Makasiinikrypto , oikea ratkaisu Palkinnot Makasiinikryptosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Taisto Heino, Lahti, Lauri Liimatainen, Tampere ja Kaija Tiainen, Uukuniemi. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. NIMITYKSIÄ Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 6.6. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos / 2013 – / 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 Tunnus 5011305 Info: 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ALLEKIRJOITUS PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHDEN OSOITELIPUKKEESTA VUOTTA 5.6. Pasilan toimistoon on valittu metsäpalveluesimieheksi metsänhoitaja Laura Kärki. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.. Seppo Autere, metsänhoitaja, Kirkkonummi VUOTTA 30.5. Hän siirtyy metsäkeskukseen Harvestia Oy:stä, jossa hän on tehnyt puukauppaa ja johtanut puunkorjuuta. Tietoja voi lähettää viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Metsäpalveluiden it-tukihenkilöksi on valittu Heikki Pääaho ja business controlleriksi KTM Sanna Kilpeläinen. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki. osoitteessa Metsälehti, 890, 00101 Helsinki. Pokka on hoitanut virkaa vuodesta 2008. MERKKIPÄIVIÄ Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskuksen Metsäpalveluiden keskusyksikössä avoinna olleisiin paikkoihin on valittu seuraavat henkilöt: Markkinointija viestintäpäälliköksi on valittu MTI YAMK, MJD Seija Rantonen. Sinikka Tuomisto, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen eläkkeellä oleva hallintopäällikkö, Seinäjoki (perhepiirissä) Merkkipäiväpalsta on avoin kaikille lukijoille. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 31549840. Valtioneuvosto nimitti hänet vuoteen 2020 jatkuvalle kaudelle. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Kärjen tehtävinä on vastata pääkaupunkiseudulla Metsäpalvelujen markkinoinnista, viestinnästä ja myynnistä. Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden / 2013 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 110 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 121 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 61 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 61 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10%. Ympäristöministeriö Hannele Pokka jatkaa ympäristöministeriön kansliapäällikkönä. Johdon assistenttina aloittaa tamperelainen tradenomi Marjo Elojoki. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Rantonen on toiminut UPM-Kymmenen palveluksessa 15 vuotta ja suuren osan siitä UPM Metsän markkinoinnin ja viestinnän tehtävissä
Aikuiset taas erittävät pahanhajuista nestettä, mikä saa linnut hylkimään niitä. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Munasta kuoriutuu nimittäin ahnas peto, joka vainoaa erityisesti kirvoja, mutta kaikki muutkin pienet otukset kelpaavat, myös lajitoverit. Niin petoja kuin harsokorennot ovatkin, ne eivät ole unohtaneet puolustuksen merkitystä. Samaan paikkaan naaras voi asetella parikymmentä munaa ryhmäksi. Arvonnassa palkinnon voittivat Rauno Kääriäinen, Martti Kämppi, Riia-Liisa Rasimus, Tapio Simelius ja Sinikka Tarvainen. Rihman päässä munat ovat turvassa lehden pintaa vaeltelevilta pieniltä pedoilta, myös omilta veljiltään ja sisariltaan. Ne ovat harsokorennon munia. Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki. VIIME NUMEROSSA kaikkein kiinnostavinta luettavaa oli reportaasi ”Yksi mies ja 43000 tainta”. MISTÄ PIDIT. Lehden pinnan pienet nuppineulat ovat harsokorennon munia. Kaikki 11.6. Arvomme kolme palkintoa. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. TEKSTI JA KUVAT ARI KOMULAINEN TAINTA TEEMA: UUSI METSÄ MAKASIINI • MAKASIINI • MAKASIINI • 1414_.indd 80 17.5.2013 16.02. Akupunktiota kasville. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Useiden lajien toukat nakkelevat tyhjiksi imetyt saaliseläimen kuoret selkäänsä, missä ne takertuvat tahmeisiin karvoihin. Harsokorennot ovat saaneet nimensä korentomaisesta ulkonäöstään ja hennoista, voimakassuonisista siivistään. mennessä vastanneet osallistuvat arvontaan, jossa voi voittaa Fiskarsin halkaisukirveen. PILKKEITÄ TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN KASVIN lehdillä näkee joskus kuin pieniä valkoisia nuppineuloja. Varsi nostaa munan lehden pintaa vaeltelevien saalistajien ulottuvilta. Naaras aloittaa muninnan painamalla peränsä kasvin pintaa vasten. Kun naaras nostaa munanasettimensa ripeästi ylös, pisara venähtää rihmaksi, jonka päähän muna jää. Samalla erittyy pisara nopeasti jähmettyvää nestettä. Metsäpalveluyrittäjä Risto Kiiskinen tietää, miten työssä onnistutaan. MIKÄ OLI mielestäsi tämän numeron mielenkiintoisin artikkeli. Kerro myös, mikä tässä lehdessä käytetyistä papereista sopii Metsälehti Makasiiniin parhaiten. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. Ne ovat metsänomistajan ja puutarhurin kannalta erinomaisen hyödyllisiä eläimiä, sillä pääravintona ovat niin toukilla kuin aikuisillakin kirvat. Kiitos kaikille palautteesta! YKSI MIES JA Tuhansien taimien istutusurakka vaatii huolellista suunnittelua ja hyvää kuntoa. Lepakoita vastaan tehoaa nopea maastoutuminen: kun lentävä korento aistii lepakon ultraäänen, se pudottautuu salamana maahan. Lopulta toukka muistuttaa pientä kompostikasaa
kesäkuuta. HEINÄKUUTA. ENSI NUMEROSSA LÄMMINTÄ LUVASSA TEEMA Miten ilmastonmuutos vaikuttaa metsään. SEURAAVA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY . Seuraava Metsälehti ilmestyy 6. O SS I LE H TO N EN / RO D EO MAKASIINI • 1359_.indd 81 17.5.2013 16.03
Samuli Saha on aina nauttinut puutöiden tekemisestä, kuten sukunimestäkin arvaa. Minä hion säleet oikean paksuisiksi, putsaan hiontapölystä ja liimaan tukikehien ympärille. Valkoinen ja musta väri saadaan kalvopinnoitteella. MAKASIINI • 1360_.indd 82 17.5.2013 16.04. Jokin lamppujen olemuksessa ilmeisesti puhuttelee hyvinkin erilaisista kulttuureista tulevia ihmisiä. Varsinainen työnantajani on Heikki Saastamoinen, joka toimii Secto Designin sopimusvalmistajana täällä Heinolassa. Käsillä tekeminen puusta sopii minulle.” KOIVUA VALAISIMEKSI Samuli Saha kokoaa suosittuja Sectovalaisimia kotimaisesta koivusta Heinolassa. Tämän tarkemmin en oikeastaan voi työprosessista kertoakaan, koska valaisimia jäljitellään paljon. Melkoisen reissun saisi heittää, jos lähtisi katsomaan kaikki nämä maat. Tammea tuodaan eri Euroopan maista ja pähkinäpuuta Yhdysvalloista. TUOTE & TEKIJÄ TEKSTI HANNA LEHTO ISOKOSKI KUVAT JUHA TANHUA ”KOKOAN työkseni Secto Designin valaisimia, jotka valmistetaan muotoon puristetusta koivusta. Eniten valaisimia tilataan Euroopan maihin kuten Saksaan, Ranskaan ja tietysti Pohjoismaihin, mutta kyllä niitä menee aina Etelä-Koreaa, Australiaa ja Brasiliaa myöten. VALAISIMET suunnittelee arkkitehti Seppo Koho. Joidenkin valaisinten pintaan tulee tammitai pähkinäpuuviilu. Värivikoja ei saa olla. Ne on huomattu kansainvälisissä lehdissä ja messuilla, ja muotoilupalkintojakin ne ovat saaneet. Octo-malli on kysytyimpiä Sectoja. Plagiointi on käsityön tekijöiden riesa. Niitä alettiin tehdä 2000-luvun alussa, jolloin niitä myytiin joitakin tuhansia vuodessa. Tulin Heikille viisi vuotta sitten, ensin työllistämisprojektin kautta ja sitten vakituiseksi. Säleet on saatava järjestykseen 5–10 minuutissa niin, että lopputulos näyttää hyvältä. Robotti ei pystyisi tekemään tätä työtä. Viime vuonna Sectoja meni jo yli 17000 kappaletta, joista 80 prosenttia vientiin. VALAISIMEN kokoaminen vaatii käteviä käsiä, sillä tikkujen liimaamisen täytyy sujua nopeasti. Koulutukseltani olen elektroniikka-asentaja, mutta työ ei koskaan tuntunut omalta. Yksi valaisin koostuu mallista riippuen 32–130 osasta, säleestä, joita me kutsumme kotoisasti tikuiksi. Sopivaa raaka-ainetta on välillä vaikea saada, koska tarvitsemme parasta mahdollista laatua. ”Saan kuulla siitä aika usein”, Saha kertoo käsitellessään muotoon puristettuja säleitä. Materiaalimme on melko tiheäsyistä kotimaista koivua, jota on helppo työstää
Tilaa heti! 50 % 50 % Tervetuloa juhlimaan 80-vuotiasta Metsälehteä! 4 kk tutustumistarjous Kesä-syyskuu hintaan 20 euroa (Normaali hinta 40,00 euroa) Tarjous koskee vain uusia tutustumistilauksia kesä-syyskuulle 2013. 5. Tilaa netistä: www.metsalehti.. 1. Viisi painavaa syytä tilata Metsälehti. Jo yksi Metsälehden numero maksaa takaisin koko tilauksen tiedoillaan ja vinkeillään. Metsälehden tilausmaksun voit vähentää verotuksessa. Tule mukaan juhlimaan. Metsälehti on kuin saha, korvaamaton työväline metsänomistajalle. Kun yleinen taloudellinen epävarmuus kasvaa, Metsälehden ajankohtaisesta asiantuntijuudesta on entistä enemmän hyötyä. 2. Juhlavuotemme kunniaksi teemme sinulle mahtavan tarjouksen. 4. Metsälehti auttaa sinua kantamaan vastuusi omaisuudestasi ja hyötymään ja nauttimaan siitä enemmän. Polku omaan metsään Tartu juhlatarjoukseen. Tai puhelimella: 09 315 49 840 Suomalaisen metsän pää-äänenkannattaja 1361_.indd 83 14.5.2013 14.43. Tilaa heti! Tartu juhlatarjoukseen. 3. Neljän kuukauden Metsälehdet ja Makasiinit puoleen hintaan, vain 20 euroa. Kyllä luit oikein
Tämä, jos mikä on helppoa, riskitöntä ja tuottavaa metsäomaisuuden hoitoa. Kysy lisää metsäasiantuntijaltasi tai tutustu palveluun osoitteessa metsagroup.?. METSÄ GROUP. Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenenä saat parhaan asiantuntemuksen metsäsi koko elin kaarelle. Palvelu sisältää uudistushakkuun jälkeen tehtävät viljelytyöt, materiaalit, vakuutusturvan, raportoinnin ja vakuuden siitä, että taimikko on luovutushetkellä huippukuntoinen ja tiheys tavoitteen mukainen. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. METSÄNI, OTETAANKO TAIMITURVA KASVUSI TURVAKSI. UUTTA ! 1362_.indd 84 14.5.2013 14.43. Uusi Taimiturva-palvelu varmistaa, että metsäsi alkaa tuottaa heti alusta lähtien