Metsälehti 10/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

raivaamaan 2632_.indd 1 15/05/14 17:16. metsänomistaja luonto työkaverina Taimikonhoidossa ennätystahti • Uutta tietoa hirvivahinkojen seurauksista 19 KYSYMYSTÄ te em a : ra iv a a m a a n 22. istutusajoista luhta suo kutsuu kulkijoita tilahinnat mikä metsässä maksaa. TOUKOKUUTA • NUMERO 4/2014 • 9 € • www.METsAlEhTi.fi M eT SÄ le h Ti M a Ka Sii n i 4/2 01 4 Saha käyntiin Tervon maatalousnaiset järjestivät itselleen raivaussahakurssin
Päivä paistaa metsänomistajalle ja koko teollisuudenalalle! Myötätuulessa ovat myös uusimmat puukaupan palvelumme. Luvassa hyvää puukauppasäätä. Löydä lähin kontaktisi osoitteessa www.storaensometsa.. Stora Enso Metsän kanssa on aina hyvä sää tehdä puukauppaa! 2633_.indd 2 15/05/14 16:54. Tähtitilillä puukaupparahasi saavat 4,5 % kiinteän koron. Kiinnostuitko. Säässä kuin säässä Stora Enso Metsän asiantuntijat ovat valmiit kertomaan lisää. Indeksiin sidottu Premium puukauppa tuo varmuutta ja hyvää tuottoa metsästäsi. tai soita palvelunumeroomme 09 8860 2023. Kolmen takuun Jämpti metsänuudistuspalvelu varmistaa uuden metsän kasvun helposti ja vaivattomasti, ilman viiveitä
28 Melkein kuin römssöössä 32 rahaPUU: Metsätie on rikki oMa Metsä 34 Metsänhoito: 19 kysymystä istutusajoista 38 Metsänhoidon PerUsteet: Metsä on tehokas hiili-imuri 40 tUtkiMUs: Pelti rytisee naapurissa 41 Metsäläisen allakka: Prunnihulluus iski 42 MetsäPerintö: Yksi hyötyy, toinen maksaa 44 kysy Pois: Mitä kanerville tapahtui. 15 MetsätyyPPi: Milloin parveilu alkaa, Yrjö Niskanen. Yläharvennus tulee takaisin 16 Markkinat: Joko kauppa kiihtyy. 18 kUUkaUden PUUkaUPPa: Vain kaksi tarjousta VientikatsaUs: Havusellu pitää hintansa 19 Verkosta: T uilla vai ilman. metsälehti makasiini 6 60 28 SISÄLLYS NRO 4/10 22.5.2014 UUtiset 4 PääkirjoitUs: Laatu paranee raivaamalla 6 MetsänoMistaja: Metsä on ekopsykologin työkaveri 12 Viljely alamaissa 14 Hirvituhojen seuraukset selville Metla tutkii, miten vahingot näkyvät vuosien jälkeen sahatavarassa. teeMa: raiVaaMaan 20 tästä se lähtee Toimittaja Mikko Riikilä kertoo raivausvinkkinsä. 46 Pikatesti: Hanskoista mittaa 48 tUoteUUtUUdet : Ruisku liuoksien levitykseen 50 MaaMMe hinta Hannu Lindroos tilastoi metsätilakauppoja tarkemmin kuin kukaan muu. 56 Lappeenrannan biojalostamo valmistuu 59 kolUMni: Supersykliä odotellessa lUonnosta 60 lUhta: Suo kutsuu 64 ennen & nyt: Huolella hoidettu 66 taPionPöydältä: Väriä ja voimaa voikukasta 70 Makasiiniristikko 72 Pilkkeet: Ei näytä perhoselta 74 tUote & tekijä: Koivua kaukaloon sa m i ka rp pi n en JO rm a lU h ta em il BO BY re V 3 MAKASIINI 4 • 2014 3 MAKASIINI 4 • 2014 2634_.indd 3 16/05/14 17:25
09 315?49?802 040 516 4000 aD anna Back p. Vanhan lain mukaan metsänomistajan piti ilmoittaa taimikon perustamisesta metsäkeskukselle, ja uudistamisvelvoite oli voimassa aina siihen asti, kun taimikko oli 1,3 metrin mittainen. Myös kestävän metsätalouden rahoituslain uuteen versioon on kaavailtu porkkanaa taimikoiden varhaishoitoon, mikä varmasti näkyy aikanaan nuorten metsien laadussa. aikakauslehtien liiton jäsenlehti iSSn 03550893 makasiinin levikki: 34?562 (lt/13) painopaikka paperit Forssa Print 2013 Gprint 170 g novapress silk 80 g 4 MAKASIINI 4 • 2014 2635_.indd 4 16/05/14 17:24. Uusi metsälaki ei enää esimerkiksi puutu siihen, minkä ikäisenä metsä uudistetaan. Uuden taimikon syntymisestä on edelleenkin huolehdittava, mutta myös siinä tyyli on vapaa ja aikataulu väljä. Nyt täytyy vain luottaa siihen, että ohjausta ei enää tarvita. Markkinoiden hyvästä vireestä päätellen kauppoja tehdään paljon myös nyt. Myös puulajin valintaa vanha laki sääteli nykyistä tarkemmin. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Muun muassa eduskunnan maaja metsätalousvaliokunta saatteli lakiesityksen suureen saliin huolestuneilla pohdinnoilla taimikoiden tulevasta laadusLaatu paranee raivaamalla PEFC/02-31-162 Kannen kuva SaMi kaRppinen Metsäkustannus Oy pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 e-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?803 Eero sala p. Valintojen tueksi on saatavilla hyviä neuvoja esimerkiksi metsäasiantuntijoiden yhdessä laatimista Hyvän metsänhoidon suosituksista. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg p. Edellisvuosiin verrattuna tukkileimikoita voi tänä keväänä suunnitella paljon vapaammin. K ahtena edellisenä vuonna puukauppa on käynyt kaikkein vilkkaimmin juuri näihin aikoihin. Puolimetrinen metsänalku yleensä tarvitsee vielä huolenpitoa. 09 315?49?843 Ulla Ylikangas p. 09 315?49?805 0400 973457 pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö kimmo Hakola p. 09 315?49?844, 050 572 2165 metsätaloudellinen ammatti lehti, metsätalouden kehittä miskeskus Tapion julkaisu 82. Kiireinen metsänomistaja maksaa mielellään muutaman satasen siitä, että metsä lähtee kunnolla kasvuun. 09 315?49?842 ansa seppälä p. Metsälakia valmisteltaessa taimikon vähimmäispituudesta ja aikarajoista keskusteltiin paljon. Toukokuun viimeisinä viikkoina puuta on myyty yli miljoona kuutiometriä. Pienen metsikön siistii vaikka vesurilla, mutta isompiin urakoihin tarvitaan raivaussaha. Lain mukaan uudistamistyöt on saatava valmiiksi kolmen vuoden kuluttua hakkuusta, mutta taimikon syntymiselle on aikaa 10–25 vuotta. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö sanna nyman p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Katja Raninen p. 09 315?49?870 0400 150 910 keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. Toimittaja Mikko Riikilä opastaa, mllainen saha kannattaa hankkia ja miten saa työn sujumaan. Jos aikaa ja innostusta riittää, metrin mittaiseksi varttuneen taimikon perkaaminen on helppoa työtä. Nyt kukin voi päättää itse. Hän kävi myös tapaamassa Tervon maaja kotitalousnaisia, jotka rohkaisevat tarttumaan tomerasti kahvoihin. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. Markkinat toimivat, ja jo useilla metsänhoitoyhdistyksillä ja yrityksillä on tarjota metsänuudistamisen kokonaispaketteja, jotka sisältävät myös taimikon ensimmäisen perkauksen. Metsälaki ei kuitenkaan ole oikea keino puuttua ongelmaan. Valtakunnan metsien inventointi vahvistaa, että nuorten metsien laatu on heikentynyt. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. On totta, että monen kuusentaimikon on vallannut hieskoivu, joka tukahduttaa kalliisti istutettuja taimia. vuosikerta, perustettu 1933. Lain vaatimus tulee täytetyksi, jos määräajan kuluessa taimikon keskipituus yltää puoleen metriin, kasvatettavaksi aiottuja puita on tarpeeksi eikä niitä välittömästi uhkaa muu kasvillisuus. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI Markkinointijohtaja Pasi somari p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 09 315?49?849 040 723?1613 MeDIaMyyntI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs ta. 09 315?49?806 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. Ero entiseen on iso
KuvA MAtti KoSKi 2680_.indd 5 16/05/14 17:23. Skogbyn hylätty ruukkialue Raaseporissa keskiviikko iltana 14. Alueen puusto kuvastaa paikoin vanhan rakennusk annan tilaa – menneen aikakauden hoidetut niittyaluee t ovat jälleen kerran metsittyne et ja palanneet takaisin luonnon hoivaan. toukokuuta. Toukokuussa Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
Tie?nviitta ohjaa kääntymään vesilahtelaisen Kirsi Salosen maille. Tietä reunustavassa metsässä lahopuut, käkkärämännyt, valtaisa kuusi ja rujot lehtipuut antavat tilaa toisilleen. Sinne Salonen vie murheensa, ideansa ja ilonsa. TeksTi Tiia Puukila kuvaT emil BoByrev k apean hiekkatien varressa lukee käsinmaalatuin kirjaimin ”Hyvän mielen tila”. METSÄNOMISTAJA ”Metsä tekee osan työstäni” Vesilahtelaiselle psykologille Kirsi Saloselle metsä on muuta kuin motteja. Metsäkävelyllä moni asia selkiytyy.” 6 MAKASIINI 4 • 2014 6 MAKASIINI 4 • 2014 2681_.indd 6 16/05/14 17:22. 50-vuotias Salonen arvottaa metsän muuna kuin selluna, tukkina ja kuutioina. Luonnontilainen runsaan kolmen hehtaarin metsäala on pyhitetty eheytymiselle ja mielen rauhalle. Jos minulla on keskeneräisiä asioita, otan ne mukaan luontoon. Se on pyhitetty hyvinvoinnille. Hän vie sinne paitsi asiakkaitaan myös omia murheitaan. ”Oman jaksamisen ja työhyvinvoinnin kannalta metsä on todella tärkeä
7 MAKASIINI 4 • 2014 2681_.indd 7 16/05/14 17:22
Suojaa tarjoaa vanhoista hirsistä vuonna 2005 rakennettu kota. Polttopuiden poksahtelua ja lintujen laulua lukuun ottamatta on täysin hiljaista. Sinne hän tuo asiakkaitaan käsittelemään mieltä painavia asioita. Vanhan aitan takaa kurkistaa kaksi vuohta, viereisellä laitumelle suomenhevonen Oivi hamuaa viimeisiä kauran jyviä sangon pohjalta. Samalla metsä on hänen työkaverinsa. Vesi yhdistettynä tilan metsiin sekä perinneympäristöön tekivät paikasta ihanteellisen sekä kodiksi että terapialle. ”Ajattelin, että kyllähän rojut aina saa pois”, Salonen muistelee. Kuusi kissaa, seitsemäntoista kanaa ja kuusi kukkoa pyörivät Salosen jaloissa kaikki sulassa sovussa. Kulkeminen omissa metsissä auttaa myös Salosta palautumaan. Kaatopaikasta idylliksi Hiekkatien päästä avautuu peltoihin ja metsään rajautuva pihapiiri, jonka Salonen on nimennyt Hyvän mielen tilaksi. 8 MAKASIINI 4 • 2014 2681_.indd 8 16/05/14 17:22. ”Ketään ei saa vahingoittaa. Ekopsykologina Salonen hyödyntää metsää osana muita psykologian menetelmiä, hän vie kirjaimellisesti terapian metsään. Kota ja sitä ympäröivä metsä tarjoavat paikan terapiaistunnoille, mutta auttavat samalla Salosta työssään. Tilan perällä kuohuva koski kuitenkin vakuutti Salosen. Salonen kurottautuu kohentamaan tulta. Pihapiiri oli kuin kaatopaikka, jossa lojui kaikkea linja-autosta, vanhoista auton raadoista ja tynnyreistä lähtien. Ihminen saa luonnosta myös eväitä omaan paranHyvän mielen tilalla kotieläimetkin elävät sulassa sovussa keskenään. Mielenrauhaa tuovat tilaa ympäröivät metsät, jonne voi oikaista vaikka hevoshaan kautta. Muuta täällä ei tarvitse osata”, Salonen sanoo. Luonto elvyttää Alkuun Salonen majoitti vieraitaan päärakennuksen siivessä. Se sijaitsee vain muutaman kymmenen metrin päässä päärakennuksesta. Kun Salonen astui kesMETSÄNOMISTAJA kikesällä vuonna 1997 ensimmäisen kerran tilan pihaan, näky oli kaukana idyllisestä. Nykyään terapiaistuntoja pidetään lähinnä päiväseltään tilan lähimetsissä. Paikka oli löytö pitkällisten etsintöjen jälkeen. Liekit lyövät varjoja kodan seinille. Samaisen loimun äärelle on aikaisemmin kokoontunut lukuisia työporukoita pureskelemaan ristiriitoja ja lujittamaan yhteishenkeä. Salonen on ammatiltaan psykologi ja tukee työkseen ihmisiä surun, ahdistuksen ja pahan olon käsittelyssä. ”Avautuminen, luottamus, rentous ja vuorovaikutuksen syntyminen tapahtuvat metsässä paljon helpommin kuin vastaanotolla
”Elvyttävässä metsässä on sekä suojaavuutta että tilantuntua, mutta ei välttämättä samanaikaisesti. Salonen pitää terapiaistuntoja myös toisella vastaanotollaan, 1800-luvulla rakennetussa torpassa Lempäälän keskustassa. Valmistumisensa jälkeen hän on kirjoittanut siitä kirjoja, luennoinut pohjoismaita myöten ja selvittää parhaillaan luontokokemuksen terapeuttisuutta väitöskirjassaan. Voi paastota, mutta silloin heikottaa.” Porttikielto kiireelle Salosen mieluisin maisema löytyy Hyvän mielen tilan sekametsisPäärakennuksen edessä kuopsuttavat kanat olivat joutua pataan Pälkäneellä. Tutkimukset ovat osoittaneet luonnon elvyttävän kaupunkiympäristöä paremmin. Metsä tekee osan työstäni”, Salonen kertoo. Kaikki metsät eivät kuitenkaan vaikuta ihmiseen samalla tavalla. Terapeuttisin paikka on väitöskirjani mukaan sellainen, jossa ihminen kokee olevansa suojassa”, Salonen sanoo. ”Luontokokemuksia olisi syytä ottaa tietoisemmin mukaan arkeen. Myös kaupunkija haja-asutusalueilla on eronsa. Ilman sitä ei voi olla montaa päivää. Salonen on tuonut sisälle kiviä, käpyjä, luontokuvia ja kasveja. Aihe vei kuitenkin Salosen mennessään. Harmikseen hän on huomannut, että kaupunkimetsät ovat muutamassa vuosikymmenessä saaneet monin paikoin väistyä rakennusten tieltä. Kun työ vie kaupunkeihin, työmatkan varrelle valitaan tietoisesti metsäisiä tai vähintäänkin puistoisia taipaleita. Kaupunkien viheralueet elvyttävät, mutta ahdistuneet ihmiset hakeutuvat mielellään metsäisempään maisemaan. ”avauTuminen, luoTTamus, renTous ja vuorovaikuTuksen synTyminen TaPahTuvaT meTsässä Paljon helPommin kuin vasTaanoTolla.” tumiseen, eli kaikki ei siis ole minusta kiinni. Metsän vaikutus hyvinvointiin on kiistaton. Sielläkin luonto on läsnä. Nyt ne munivat perheen pöytään kananmunat. Jo muutamassa minuutissa verenpaine ja stressihormonitaso alenevat. Vaikutuksia minuuteissa Salonen on entiseltä koulutukseltaan maanviljelysteknikko. Näin on käynyt myös lapsuuden lähiömetsälle Valkeakoskella. Jopa syöpää vastaan taistelevien valkosolujen määrä veressä lisääntyy. Alle puolen tunnin metsässä olon jälkeen ihmiset alkavat tunnistaa elpymisen myös omassa mielialassaan. Ehkä osin tästä syystä Salonen on hakeutunut syrjäiselle maaseudulle asumaan. Hän tukee asiakkaitaan tunnistamaan luonnon terveysvaikutukset ja ohjaa heitä ammentamaan niistä voimaa. Salonen pelasti ne. Toivoisin, että jonain päivänä ei määrättäisi psyykelääkkeitä vaan vaihtoehtoisena hoitomuotona tarjottaisiin luontokokemuksia.” Salonen rohkaisee asiakkaitaan luontoon ja noudattaa itse samoja ohjenuoria. Hän kulkee päivittäin metsässä. 9 MAKASIINI 4 • 2014 2681_.indd 9 16/05/14 17:22. Tilantuntua löytyy esimerkiksi järven rannalta. Päivittäinen ravinto Salonen on edelleen yksi harvoista psykologeista Suomessa, joka on ottanut metsän mukaan käytännön työhönsä. ”Metsä on verrattavissa ravintoon. Kun työläisperheen vesa vuonna 1990 toteutti haaveensa ja hakeutui yliopistolle psykologian oppiin, metsän hyvinvointivaikutuksista puhuivat vasta harvat
METSÄNOMISTAJA 10 MAKASIINI 4 • 2014 2681_.indd 10 16/05/14 17:22
Metsät maksavat itsensä takaisin hyvinvointina. Yksi tärkeimmistä paikoista löytyy hevoshaan takaa naapurin metsästä. Siellä uskollisena seuralaisena on 13-vuotias belgianpaimenkoira Linda. 11 MAKASIINI 4 • 2014 2681_.indd 11 16/05/14 17:22. Päätehakkuuikää lähestyvän kuusikon oksilla kasvaa naavaa. Pahimmillaan marjastuksesta, metsästyksestä ja metsätöistä voi saada jopa stressiä, jos asettaa itselleen aikaja määrätavoitteita. Se oli sen arvoinen hankinta.” Vaikka metsä on kalliilla ostettu, Salonen ei ole koskaan suunnitellut tekevänsä puukauppaa. ”Olen miettinyt, milloin ehdottaisin naapurille, että ostaisin paikan”, Salonen pohtii. Hän kuljettaa äitiään leikkien lomassa metsän kolkasta toiseen. En ole silti katunut sitä. Niittyketona kasvava viljelys tarjoaa tilan eläimille heinää myös talveksi. Salosen ei tarvitse kuin heittäytyä mukaan. Siitä Hyvän mielen tilalla pitää huolta rauhallisen Lindan lisäksi Salosen 10-vuotias poika Kappe. Yksi yrtti sieltä, toinen täältä ja pikkuhiljaa kassit täyttyvät kuin ruokakaupassa. Laidunalaa oli jo entuudestaan tilan eläimille riittämiin, mutta ajatus maiseman menetyksestä sai Salosen kaivamaan kuvettaan. Maisema oli ostettava hinnalla millä hyvänsä. ”luonTokokemuksia olisi syyTä oTTaa TieToisemmin mukaan arkeen.” Metsä on Saloselle kuin ravinto, jota ilman ei voi olla päivääkään. ”Joskus pitää ihan päättää, että en ota paperikasseja matkaan vaan katselen muutakin maisemaa kuin poimittavia kasveja”, Salonen sanoo. tä. Pankissakin sanoivat, että valtio on huijannut minua. ”Monesti mielletään, että Thaimaan-lomat kerran vuoteen ovat tärkeitä ja niitä varten säästetään. Se kulkee emäntänsä matkassa sienimetsällä, kävelyretkillä ja istuu hiljaa vieressä kannonnokalla. Keväällä se seuraa Salosta, kun tämä paperikasseineen lähtee yrttien keruuseen. Metsätalouden veroilmoituksessa on ollut ja tulee aina olemaan pyöreä nolla tulosarakkeessa. Salosen yksi tärkeimmistä paikoista sijaitsee naapurin metsissä. Satumaisessa kuusikossa arjen huolet unohtuvat. Luonnosta ja maisemasta olisi hyvä muistaa nauttia myös sellaisenaan ilman minkään sortin suorittamista. Kun pellot tulivat myyntiin, Salonen pelkäsi, että joku ostaa ja hakkaa takametsän. Puro solisee sammaloituneiden kivien lomassa. Omalle terveydelle ja hyvinvoinnille voisi kuitenkin olla paljon tärkeämpää, että omaan arkeen kuuluisi jokin elvyttävä paikka.” Itselle tärkeä metsä tai maisema kannattaa ostaa tai vaihtoehtoisesti vuokrata, mikä sekin nykypäivänä on mahdollista. Vanha kuusikko on kuin satujen aarniometsä. ”Maksoin siitä ylihintaa. Mittaamattoman arvokas Hyvän mielen tilaa rajaavalla pellolla laiduntavat kesäaikaan vuohet. Alun alkaen pelto ja sitä rajaavat metsät olivat valtion maata. Luonnossa olemisen elvyttävä vaikutus katoaa, jos metsään otetaan mukaan kellotus ja kiire. Puut saavat lahota rauhassa
Vuosina 2000–2013 Suomessa avohakattiin 1,9 miljoonaa hehtaaria metsiä. Metsätalous palkkaa istutustöihin kaikkiaan lähes 500 nuorta. Tarkastajan tehtävänä on seurata metsästykseen ja kalastukseen liittyvää keskustelua internetiin keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Metsähallituksen hallinnoimista valtion metsistä 55 prosenttia uudistetaan istuttamalla, 30 prosenttia kylvöillä ja 15 prosenttia uudistuu luontaisesti. ”Viime vuonna istutimme yli kolme miljoonaa tainta. Viime vuosiUUTISET Lyhyesti metsähallitus istuttaa urakalla Metsähallituksen vakituiset ja määräaikaiset työntekijät istuttavat kesän ja syksyn aikana yhteensä 22 miljoonaa puuntainta. istutustöitä tekevät Metsähallituksen omien metsureiden lisäksi nuoret kesätyöntekijät. Tehtävään on valittu oululainen Toni Murto, jolla on myös poliisin koulutus. esimerkiksi taimikoita on hoidettu ennätystahtiin. Laskukausi on leikannut sahausta, mikä heijastuu päätehakkuisiin. Tänä vuonna jäädään alle kahden miljoonan. Parin viime vuoden aikana istutimme runsaasti myrskyaloja”, toteaa metsäpalveluyritys Metsäpirkan toimitusjohtaja Jouko Pirkkalainen. ”Päätavoite on ohjata eränkävijöitä hyviin, luvallisiin ja laillisiin erätapoihin”, sanoo Metsähallituksen eräpalveluiden aluepäällikkö Erkki Turtinen. Samaan aikaan metsiä on viljelty 1,6 miljoonaa hehtaaria. TeksTi ja kuva Mikko Riikilä Viime vuonna metsiä viljeltiin vähemmän kuin kertaakaan vuoden 1970 jälkeen. Se seuraa edeltävien vuosien avohakkuiden määrää. Lisäksi 2010 myrskyt selittävät viime vuosien viljelymäärien suurta vaihtelua. Määrä vastaa yli kahden vuoden keskimääräistä avohakkuualaa. Lisäksi neljännes päätehakkuualoista – avohakkuut ja luontaisen uudistamisen alat – jää muokkaamatta. Uudistusalat hunningolla Joltinenkin osa hakkuualoista on 2000-luvulla jäänyt viljelemättä. Viljely alamaissa, taimikonhoito vauhdissa Metsänhoitointoa riittää, vaikka istutusmäärät hiipuivatkin viime vuonna. Vuodesta 2000 alkaen päätehakkuita on tehty yhteensä 2,3 miljoonaa hehtaaria, muokkauksia 600 000 hehtaaria vähemmän. Metsäpirkan metsuri Risto Masalin istutti kuusentaimia Hartolan takamailla koleassa kevätsäässä viime viikolla 12 MAKASIINI 4 • 2014 12 MAKASIINI 4 • 2014 2682_.indd 12 16/05/14 17:42. Valtakunnallisesti kuluvan vuoden istutusmäärien arvioidaan jonkin verran nousevan viimevuotuiselta tasolta. Vuotuinen viljelyala jäi alle 100 000 hehtaarin. Noin 15 prosenttia hakkuualoista jäi siis oman onnensa nojaan. Näin metsänviljelyn määrä perimmiltään mukailee sahauksen vaihteluita. Suomeen ensimmäinen nettierätarkastaja Metsähallitus pestaa ensimmäisen nettierätarkastajan. Metsänhoitoinnon mittariksi vuotuinen istutusala on kuitenkin huono valinta. Ennakkotietojen mukaan taimitarhoilta lähtee tänä vuonna viimevuotista enemmän taimia
Maan ylin metsälain valvoja, Suomen metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka myöntää, ettei metsien uudistaminen sen paremmin kuin uudistamisen valvontakaan ole kattavaa. Hyväkään vauhti taimikonhoidossa ei silti riitä purkamaan vuosien saatossa kertyneitä hoitorästejä. Tänä vuonna yksityismetsissä tehdään todennäköisesti uusi ennätys, koska metsurit ovat eteläisessä Suomessa voineet raivata koko alkuvuoden. 2000-luvun alussa oltiin noin 170 000 hehtaarin tasolla. Viime vuodet ovat puumarkkinoilla olleet erinomaisia.” Hostikka lupaa kemeravarojen riittävän, vaikka taimikoissa mentäisiin ennätystahtia vuoden loppuun. Pirkkalaista tieto ei yllätä ”Ihmiset hoitavat metsiään aina, kun puukauppa käy hyvin. Viime vuosina määrä on asettunut noin 190 000 hehtaarin tasolle. Vuosien 2007 ja 2008 veroetuudet nostivat määrän tilapäisesti jopa 250 000 hehtaariin. Yhtiö aikoo ostaa pienmetsäkoneen sekä raivaimen ja alkaa testata niitä. Niiden määräksi arvioidaan 700 000 hehtaaria. ”sellutehtaan rakentaminen on ympäristöteko.” oTsikko YMPäRisTöTieTeideN laiTokseN PRofessoRi Pekka kauPiN kiRjoiTuksessa TalouseläMässä 16/2014. Hehtaareissa mitaten jakson kolme parasta vuotta ovat sattuneet 2010-luvulle. Viisi parasta vuotta ovat 2008–13. se tuntuu hienolta, selät suoristuvat!” MeToN PuHeeNjoHTaja HåkaN NYsTRaNd blogissaaN 13.5. 0,36% Metsänviljelyyn toimitettiin viime vuonna 155 miljoonaa tainta. Tavoitteista on toistaiseksi toteutunut noin kolmannes. ”ehkä suomi ei ole nähnyt metsää Nokialta etsiessään uutta Nokiaa”. ”Tammi-huhtikuussa kemeralla rahoitettuja taimikoiden ja nuorten metsien hoitotöitä on tehty yli viidennes enemmän kuin samalla jaksolla 2011”, Hostikka kertoo. na muokkaamatta jääneiden alojen osuus on vähentynyt. Viime vuonna hakkuuala oli yli 700 000 hehtaaria. Kantorahatuloja ollaan valmiita sijoittamaan takaisin metsiin. Niistä 0,36 prosenttia oli jotain muuta puulajia kuin kuusta, mäntyä tai koivua. ”Uuden metsälain aikana metsänomistajien ei enää tarvitse ilmoittaa tekemistään metsänviljelyistä. ”Ainakin eteläisessä Suomessa hakkuualat taimettuvat yleensä lain vaatimukset täyttäen, vaikka mitään ei tehtäisi.” Raivuulla vilskettä Taimikoiden hoito on lakisääteistä metsänviljelyä parempi mittari metsänhoitoinnolle. Hostikka ei pidä tilannetta vielä hälyttävänä. Uudistamista valvotaan harvalla otannalla. 20 vuotta sitten kaupallisia hakkuita tehtiin 450 000 hehtaarilla vuodessa. Kaikkiaan metsien hakkuupinta-ala on vuodesta 1995 alkaen yli puolitoistakertaistunut. ”Tulevaisuudessa metsäja muiden luonnonvarojen asiantuntijoihin kohdistuu yhä suurempi vastuu uusiutuvien raaka-aineiden saatavuudesta, kilpailukyvystä, käytön kestävyydestä. karellespromin edustajat ovat tutustuneet suomessa koneelliseen metsänhoitoon. Metsänhoitotöitä tehdään tällä hetkellä karjalassa vain manuaalisesti. HelsiNgiN saNoMieN PääkiRjoiTus 27.4. Tältä osin tilanne näyttää hyvältä. Vuotuiset taimikonhoitomäärät ovat viime vuosina kivunneet merkittävästi 2000-luvun alkuvuosia korkeammalle tasolle. Vuodesta 1994 alkaen yksityismetsien taimikoita on vuosittain hoidettu vähän yli tai alle 100 000 hehtaaria. Lisää metsää metson suojaan Metsien monimuotoisuutta turvaavassa Metso-ohjelmassa perustettiin viime vuonna 7 611 hehtaaria uusia suojelualueita. 13 MAKASIINI 4 • 2014 13 MAKASIINI 4 • 2014 2682_.indd 13 16/05/14 17:21. Talousmetsien monimuotoisuutta lisääviä luonnonhoitohankkeita toteutettiin 659 hehtaarilla. Prosentti ilmoitetuista päätehakkuista tarkastetaan.” Aiemmin metsäkeskukset lähettivät kirjeen kaikille päätehakkuita tehneille ja muistuttivat uudistamisesta, ellei toteutusilmoituksia kuulunut. 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Aukkoja uudistamatta Hakkuu-, viljelyja maanmuokkausalat 2000–2013 Miljoonaa hehtaaria Av oh ak ku ua la M et sä nv ilje lya la Pä ät eh ak ku ua la M aa nm uo kk au sa la Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja Harvennuksilla ennätystahti Myös ensiharvennuksia tehdään takavuosia enemmän. Metson tavoitteena on perustaa vuoteen 2020 mennessä uusia suojelualueita 96 000 hehtaaria ja turvata monimuotoisuutta 82 000 hehtaarilla yksityismetsissä. Venäjän metsänhoito koneellistuu venäjän karjalan suurimpiin puunkorjaajiin kuuluva karellesprom suunnittelee ottavansa taimikonhoidossa käyttöön pienmetsäkoneita raivaussahojen ja kirveiden tilalle, kertoo idän metsätieto
Jos taimelta on katkaistu vain uusin latvakasvain, voi se elpyä vaurioitta. Korvauskriteereitä voi tulevaisuudessa tarkastella sen perusteella, miltä hirvien vaurioittamien taimien kehitys näyttää pitkällä aikavälillä. Tulokset odotettuja Tutkimustuloksia Matala lupaa viimeistään vuonna 2016. ”On lylyä ja mutkaa, kaikki mahdolliset viat”, toteaa Metlan metsätalousinsinööri Markku Rantala. Aiemmin on tutkittu, miltä hirvien aiheuttamat vauriot näyttävät muutama vuosi vioituksen jälkeen, mutta nyt tutkittavat puut ovat kasvaneet vioituksen jälkeen reilut 30 vuotta”, sanoo tutkimusta vetävä Metlan vanhempi tutkija Juho Matala. kavimmista runkovioituksista seuraa tyvitukkiosan joutuminen kuitupinoon. Ne ovat puusta, joka on aikoinaan katkaistu kahden vuoden takaisen latvakasvaimen alta. Metlan tutkimusmestari Erkki Piiroinen mittaa vioituksen suuruutta saheesta, joka on sahattu taimena vaurioitetusta männystä. Matalan mukaan vauriot ovat sitä pahempia, mitä suurempi osa latvasta on poistettu. Vioitetut männyt saivat kasvaa, kunnes osa niistä tänä vuonna mitattiin, kaadettiin ja kuljetettiin sahattavaksi. UUTISET TeksTi Liina kjeLLberg kuvaT seppo samuLi TieTo hirvituhojen puulle aiheuttamista vaurioista ja niiden vaikutuksista sahatavaran laatuun täsmentyy. Useimmat taimet ovat aluksi elpyneet vioituksesta hyvin ja kasvattaneet uuden latvan, mutta muutaman vuoden jälkeen niiden läpimitan kasvu on alkanut jäädä jälkeen vioittamattomien puiden läpimitan kasvusta. Metsäntutkimuslaitoksessa selvitetään, miten hirvien aiheuttamat vauriot näkyvät männyissä vuosikymmeniä vioituksen jälkeen. Yleisin vaurio on mutka, joka syntyy, kun taimi tekee sivuoksasta uuden latvan katkaistun tilalle. Mutka yleisin vika Tutkimukselle perustettiin 18 koemetsikköä ympäri Suomea. Toukokuun puolivälissä tutkimuksen aineisto, 360:stä mäntytukista sahatut noin 1 700 viiden metrin mittaista sahetta, odottaa pinoissaan Hommansby Såg -sahan pihalla Loviisan Skinnarbyssä. Alle 1,5 metrin mittaisilta taimilta katkaistiin latvakasvain sekä joitain sivuoksia. Myös sivuoksia katkottiin. Pukkijalkojen päällä makaa Vilppulasta kaadetun männyn sisimmät saheet. Tiedot siitä, miten yksittäisiä puita on vaurioitettu, on säilytetty Metlassa. Tutkimuksen perustana ovat vuonna 1980 perustetut koemetsiköt. Aina vioitus ei tosin aiheuta puulle vauriota. 14 MAKASIINI 4 • 2014 14 MAKASIINI 4 • 2014 2683_.indd 14 16/05/14 17:19. Sitä isommat taimet taas katkaistiin joko uusimman latvakasvaimen, edellisvuoden latvakasvaimen tai kolmen vuoden takaisen latvakasvaimen alta. Mäntyjen vioittuminen näyttää vaikuttavan myös niiden kasvuun. Metlan tutkimus on ainutlaatuinen sikälikin, että vioitusten syyt voidaan jäljittää. Aiemmissa tutkimuksissa hirvituhojen seurauksia on tutkittu sellaisissa metsissä, joissa hirvien tiedetään tehneen tuhoja, mutta silloin ei voida varmuudella sanoa, kuinka vakavia vauriot ovat alun perin olleet. Niissä kasvaneita mäntyjä, jotka olivat vuonna 1980 0,5– 3 metrin mittaisia, vioitettiin hirvien syöntiä jäljitellen. Matalan mukaan tutkimus tuo lisätietoa myös hirvivahinkokorvausten arviointiin. ”Tämä on ainutlaatuinen tutkimus. Metlan tutkimusavustaja Tapio Järvinen kirjaa tiedot muistiin. Jokainen sahe käydään erikseen läpi sahan kuivaamossa. Alustavasti näyttää siltä, että tulokset ovat odotetunlaiset: lievästi vioittuneiden mäntyjen elpymiskyky on hyvä, mutta vaHirvituhojen seuraukset selville metlan uusi tutkimus selvittää, miten hirvituhot vaikuttavat sahatavaran laatuun. Hirven vakavasti vaurioittaman männyn tyvitukkiosa kelpaa vain kuitupinoon
kirjanpainajia ennustetaan olevan yhtä paljon tai jopa enemmän kuin viime vuonna. Vuonna 2010 alkanut metsälain uudistamisprosessi puhdisti kuitenkin Äijälän mukaan ilmapiirin avoimeksi uusille ja vanhoille vähän käytetyille menetelmille. etelässä lämpimimmillä paikoilla parveilu alkanee nyt lehden ilmestymisviikolla. Liina kjeLLberg YläHarvennus tekee paluuta yleisesti hyväksyttyjen metsänkäsittelymenetelmien joukkoon. olemme yhdistäneet verkkosivuillemme tiedot viime vuoden hyönteistuhohakkuista ja niiden lähellä olevista kuusikoista. kirjanpainajat lähtevät liikkeelle ilman lämpötilan noustessa 20:een ja karikkeen 10 asteeseen. oman metsän tuho varmistuu kuitenkin vasta maastossa. Tällaiset puut olisi hyvä poistaa metsästä viimeistään heinäkuun aikana. Yläharvennus tulee taas pitkään karsastettu harvennustapa sopii hoidettuihin kuusikoihin ja männiköihin. Tuhopuita voi tosin olla vaikea saada pikaisesti hakkuuseen, sillä puukauppa hiljenee keskikesää kohti. sieltä voi tarkistaa, onko oma tila vaaravyöhykkeelle. 5 Mitä teen, jos tuho iskee. Yläharvennus on hänen mukaansa hyvä vaihtoehto hyväkuntoisiin varttuneisiin kuusikoihin ja männiköihin. Tulevana kesänä vahingot voivat nousta jopa kymmeneen miljoonaan euroon. KuKa: suomen metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö niskanen. Kiinnostus pitkään karsastettua harvennustapaa kohtaan on kasvanut ja monet metsäalan toimijat ovat ottaneet sen hakkuutapavalikoimaansa, kertoo Tapion Metsänhoito ja bioenergia -toiminnon johtaja Olli Äijälä. ”Huolellisesti tehtynä yläharvennus kasvattaa tukin saantoa ja välittömiä hakkuutuloja. MiTÄ: seurannut kaarnakuoriaiskannan kasvua vuodesta 2011. Milloin parveilu alkaa. Esimerkiksi UPM:stä ja Metsä Groupista kerrotaan, että suunnitelmissa on lisätä yläharvennusten määrää. Määrämittahakkuissa metsästä poistetaan paras puusto ja kasvamaan jätetään mitä metsään sattuu jäämään. Kun eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus tuli lainsäädännöllisestikin mahdolliseksi, arvioitiin uudelleen myös vähemmän käytettyjä tasarakenteisen metsän kasvatusmenetelmiä.” Hakkuutulot kasvavat Yläharvennus rinnastettiin Äijälän mukaan pitkään eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuisiin ja entisajan määrämittahakkuisiin. Tuhot olivat kaksinkertaiset verrattuna maksettuihin hirvituhokorvauksiin. MiTEn: Lähin seurantapaikka kodin tuntumassa rantasalmella pitää tilanteen tasalla. Hoitamattomiin metsiin se ei sovi. Yläharvennus otettiin mukaan Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksiin vuonna 2006, mutta silloin menetelmä jäi vähälle käytölle. siellä kirjanpainajat aiheuttivat vuoden 2005 gudrun-myrskyn jälkeen arviolta 150–200 miljoonan euron vahingot. ”Metsälain uudistamisprosessi sai monet tahot pohtimaan, mitä metsänkäsittely ja sen monipuolistaminen tarkoittaa. Tiia puukiLa Kuvio 3 000 6 000 9 000 12 000 15 000 -93 -95 -98 -00 -02 -04 -06 -08 2010 2013 Miljoonaa m Lähde: Metsäteollisuus ry Sahaus ylsi vuoden 1994 tasolle Havusahatavaran tuotanto nousi viime vuonna taas 10 miljoonaan kuutiometriin eli samalle tasolle, missä se oli 20 vuotta sitten. mETSäTyyppI 1 Minkälaista kirjanpainajakesää odotetaan. seurantatiedot löytyvät verkkosivuiltamme. metsäkeskus seuraa parveilua viidellä seurantapisteellä etelä-suomessa. Yläharvennuksessa taas poistetaan kookkaimpia päävaltapuita ja huonokuntoisimpia puita, kasvamaan jätetään hyväkuntoisia lisävaltapuita. Niistä yläharvennuksessa ei kuitenkaan ole kyse. 4 Mistä tiedän, onko kuusikkoni vaarassa. 2 Kuinka suuria rahallisia menetyksiä on luvassa. Kiertoaika pitenee hieman, mutta kiertoajan nettotulojen nykyarvo kasvaa”, Äijälä sanoo. 3 Milloin kirjanpainajien parveilu alkaa. 15 MAKASIINI 4 • 2014 15 MAKASIINI 4 • 2014 2683_.indd 15 16/05/14 17:19. kirjanpainaja tappoi kuusia viime vuonna noin kahden miljoonan euron arvosta. ruotsissa jyllänneen epidemian mittoihin tuhot eivät vielä yllä. kirjanpainajakanta on ennätyksellinen, mutta ruotsin mittoihin tuhot eivät yllä, tietää Yrjö niskanen. Tuhot voi havaita kesäkuun alussa pienistä rei’istä rungossa ja purukasoista puun tyvellä
Toukokuun puolivälin tienoilla ostotahti oli 0,9 miljoonaa, samaan päästiin kesäkuun alussa. Leimaustilauksia on tullut metsänhoitoyhdistyksiin paikoin viimevuotista enemmän. Hänen mukaansa puun ostajien tilanne on tällä hetkellä hieman erikoinen. Myyntihaluja on Tänä keväänä miljoonan kuution viikkovauhdin saavuttaminen voi tehdä tiukkaa, mutta mahdotonta se ei ole. Nyt kauppa näyttää tasaantuneen ja kauppoja tehdään myös alkuvuodesta. Ostajien keskuudessa ollaan tilanteeseen tyytyväisiä. Myös kantohintataso on ollut korkeimmillaan tähän aikaan. Kuusitukista on paikoin ylitarjontaa, osin tähän on syynä kirjanpainajatuhot. Pohjoisessa kauppa käy Pohjois-Suomessa puukauppoja on tehty noin neljänneksen viimevuotista enemmän. ”Kesäkorjuuseen tarvitaan vielä lisää leimikoita, tarve tosin vaihtelee alueellisesti”, Pääkkönen toteaa. Puulla on edelleen hyvä kysyntä. Metsänomistajilla on ainakin puunmyyntihaluja. ”Metsänomistajat ovat tilanneet puunmyyntisuunnitelmia viimevuotista enemmän, kiinJoko kauppa kiihtyy. Esimerkiksi viime vuonna oli vain yksi puukaupan miljoonaviikko, ja se oli toukokuun lopulla. Kuhmon metsäpäällikkö Juhani Pääkkönen kertoo, että puuta on tullut kevään aikana hyvin tarjolle. Yhtiö hankkii suuren osan leimikoistaan metsänhoitoyhdistysten tai muiden välittäjien kautta. Talven aikana kysyntä on ollut vaihteleva ja puuta on ollut hieman kysyntää enemmän tarjolla. Pohjois-Suomen metsänomistajien liiton toiminnanjohtaja Jukka Aula kertoo, että ainoastaan energiapuu käy lauhan talven jälkeen huonosti kaupaksi. Mäntytukin tilanne on ollut myyjien kannalta paras, muiden puutavaralajien kysyntä on vaihdellut. ”Kesän tullessa etenkin kesäleimikoiden kysyntä paranee”, Hujala ennakoi. Kuusitukista on Järvi-Suomen alueella lievää ylitarjontaa. Syksyllä puuntarve ei ole enää ollut entisenlainen, joten kauppa on jatkunut silloin ilman isompia nousuja. Silloin puuta ostettiin 1,2 miljoonaa kuutiometriä. Niinpä sahayhtiö on voinut kasvattaa leimikkovarantojaan. m ik ko H äy ry n en 16 MAKASIINI 4 • 2014 16 MAKASIINI 4 • 2014 2684_.indd 16 16/05/14 17:41. Muutamana viime vuotena puukaupan kiivainta aika onkin ollut jo alkukesä. Tänä vuonna vauhtiin ei ole vielä kunnolla päästy. Tahti on sitten kiihtynyt kesää kohden laantuakseen taas lomakaudeksi. Kuusesta ylitarjontaa Myös Järvi-Suomen metsänomistajien liiton aluepäällikkö Jukka Hujala uskoo puukaupan vilkastuvan lähiviikkojen aikana. markkinat Hannu JauHiainen Perinteisesti puukaupan vilkkaimmat ajat ovat olleet syksyllä, jolloin myös hintataso on noussut vuoden korkeimmaksi. Tarjontaa on lisännyt osaltaan kirjanpainajien aiheuttamat tuhot ja tuhonuhat. Kuusija mäntytukin ostotarve vaihtelee ostajittain hyvinkin paljon. Metsänomistajien kannattaa varautua mahdolliseen kysynnän paranemiseen tilaamalla puunmyyntisuunnitelmat ajoissa. Osa metsänomistajista on näin tehnytkin, Järvi-Suomen liiton alueella puunmyyntisuunnitelmia on laadittu huhtikuussa noin viidenneksen enemmän kuin viime vuonna. Silloin puukaupan voi tehdä nopeasti ja saada kesäkohteet myös heti korjuuseen. nostusta kauppojen tekoon siis on”, kertoo Lakeuden metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Parviainen. Myös Otso, eli entinen metsäkeskuksen metsäpalvelu, on tuonut oman ripauksensa puumarkkinoille leimikoiden välittäjänä. Odotukset ovat kuitenkin hyvät, Parviainen toteaa. Päätehakkuukohteiden lisäksi Kuhmo ostaa jonkin verran mäntyvaltaisia harvennusleimikoita, mistä kertyy tukin lisäksi parrua. Kesäleimikoiden kauppa ei vielä ole lähtenyt täydellä vauhdilla käyntiin. nykyisin puukaupan miljoonaviikot osuvat alkukesään
11,64 . ... Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. uudistushakkuu 58,34 . ensiharvennus ... ... ... ... 15,18 . ensiharvennus 47,92 . 41,11 . 13,72 . 13,17 . 18,54 . 43,45 . ... 15,73 . 15,69 . 37,69 . 14,80 . 14,47 . 44,57 . 14,82 . 34,09 . 16,32 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 52,24 . ensiharvennus 46,93 . 15,72 . 15,29 . Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 15,29 . uudistushakkuu 57,44 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,80 . 41,64 . 16,89 . Harvennushakkuu 42,03 . 14,42 . 43,03 . Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,16 . 17,68 . 43,42 . Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2013 2014 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 10 20 30 40 50 60 70 80 2009 2010 2011 2012 2013 2014 3/2014 1/2013 Indeksi kertoo muutoksista Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. ensiharvennus 45,19 . 14,64 . 13,67 . 56,95 . 14,15 . 13,75 . 17,54 . ... ... 15,68 . 17,48 . Harvennushakkuu 49,60 . 45,51 . 15,88 17,70 . 48,37 . 15,58 . 13,85 . nousussa . ... 16,72 . 13,26 . 42,27 . 14,88 . 14,62 . 12,93 . 48,02 . Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. 19,10 . 17,67 . Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. 51,85 . 15,95 . 14,36 . 37,53 . 13,13 . 37,94 . uudistushakkuu 58,44 . 17,54 . 17,71 . 17,89 . 57,78 . Harvennushakkuu 48,78 . 14,40 . uudistushakkuu 47,10 . 47,68 . Harvennushakkuu ... 49,14 . 46,27 . 14,84 . 15,57 . 14,95 . Harvennushakkuu 50,62 . 19,55 . 15,25 . ... ensiharvennus 46,09 . 18,74 . 17,46 . 14,39 . 17,81 . 14,22 . ... 46,54 . 16,42 . 14,99 . 13,82 . 15,54 . 14,46 . 14,56 . 14,81 . 16,01 . 55,83 . uudistushakkuu 57,60 . 47,29 . 15,10 . 56,78 . 37,70 . 17,85 . ensiharvennus 48,56 . 14,54 . Harvennushakkuu 46,30 . 15,56 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,87 . ... 56,40 . 18,07 . 17,51 . 18,53 . 46,37 . 18,13 . 37,62 . 15,93 . 56,74 . 55,39 . 14,85 . 13,33 . 56,75 . 11,94 . 46,18 . 17,81 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,24 . 48,35 . 16,51 . 18,29 . 15,52 . 41,97 . 18,58 . 17,29 . 16,95 . 14,37 . ... Harvennushakkuu 48,93 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 46,04 . uudistushakkuu 54,19 . 15,46 . 90 94 98 102 106 110 17 MAKASIINI 4 • 2014 17 MAKASIINI 4 • 2014 2684_.indd 17 16/05/14 17:41. Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. 57,63 . 18,39 . 17,85 . 40,12 . Harvennushakkuu 50,47 . uudistushakkuu 58,69 . 17,71 . 14,93 . 45,45 . ... ... ensiharvennus 46,67 . 18,70 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,25 . 53,23 . ... 49,32 . 15,59 . 57,32 . 47,12 . 57,19 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 57,36 . raakapuun kantohinnat toukokuussa viikolla 19 . ... 40,26 . 56,13 . uudistushakkuu 57,55 . ensiharvennus 47,07 . 14,65 . 15,93
Molempia laatuja tuottavat tehtaat painottavat pitkäkuitua. Lehtiselluun on tulossa lisätarjontaa, mikä luo hintapainetta. harvennusten arvioitu puukertymä oli noin 190 kuutiota ja päätehakkuun 380 kuutiota. hintaeron vuoksi ostajat vaihtavat pitkäkuitua lyhytkuituun, jos se vain teknisesti on mahdollista. havusellu pitänee hintansa paremmin sekä euroopan että Pohjois-amerikan tuotantokatkojen vuoksi. normaalisti niitä voi tämänkaltaisista leimikoista tulla puolikin tusinaa. Leimikosta tuli vain kaksi tarjo?usta. Stora enson ja araucon pahasti myöhästynyt uruguayn tehdas käynnistyy kesällä, samoin japanilaisen Ojin Kiinan-tehdas, jonka viivästymisen taustalla on maiden välejä kiristänyt saarikiista. Myyjä valitsi ostajaksi parhaimman tarjouksen tekijän. Kaikki kuviot olivat kesäkorjuukelpoisia. Kanadalaisen sellun tärkeässä vientisatamassa Vancouverissa on ollut lakkoja. PystykauPPa EtElä-Pohjanmaalla Harvennus Päätehakkuu Puutavaralaji m3€/ m3 m3 €m3 Mäntytukki 69 50,00 46 57,40 Kuusitukki 8 49,00 95 57,00 Mäntykuitu 61 15,50 16 17,75 Kuusikuitu 16 15,50 127 18,00 Koivukuitu 7 14,80 41 17,75 Mäntypikkutukki 26 25,00 9 27,75 Kuusipikkutukki 5 25,00 43 29,00 Kuusilahokuitu 8 11,30 Koko leimikko 577 m3 18 854 euroa markkinat Kuukauden puukauppa Vientikatsaus hannu jauhiainen Paikallinen metsänhoitoyhdistys teki huhtikuun alussa leimikon etelä-Pohjanmaalla sijaitsevalle metsätilalle. Vain kaksi tarjousta kesäleimikosta MiKKO häYrYnen Sellujen markkinatilanne on kaksijakoinen. havusellu on lähes aina lehtisellua kalliimpaa, mutta ero on nyt venynyt poikkeuksellisen suureksi. euroopassa ja Pohjois-amerikassa havusellu on pitänyt hintansa ja lehtisellukin halventunut vain lievästi. Lehtisellulla pidetään yleensäkin suurempia tuottajavarastoja, koska etelä-amerikan sisämaan tehtailla sellua tehdään varastoon odottamaan laivausta. tukkiprosentti ratkaisi Metsänhoitoyhdistys vertaili kahden ostajan tarjouksia ottaen huomioon yhdistyksen tallentaman, aikaisempien leimikoiden katkonta-aineiston. Yksi kuvioista oli pieni männikön ensiharvennus. Pohjois-amerikan talvi oli poikkeuksellisen kylmä. Tarjouksen paremmuuden ratkaisi yksityisen sahan hieman paremmat tukkiprosentit sekä kuusipikkutukki, jota ei kilpailevassa tarjouksessa ollut. Suomessa ovat seisoneet Metsä Groupin joutsenon ja äänekosken tehtaat. Kumpikin tarjous oli korkeampi kuin yhdistyksen laskema ajankohdan markkinahinta. Lähinnä tekstiileihin menevän liukosellun kysynnästä yli puolet on Kiinasta. Ostajat tarjosivat sen puille silti harvennuksen hintaa. Puut korjataan todennäköisesti kesän aikana. nykyinen 50 päivän varastotaso on kuitenkin selvästi yli normaalin. aasiassa sekä lyhytkuituisen lehtisellun että pitkäkuituisen havusellun hinnat ovat laskeneet. 18 MAKASIINI 4 • 2014 18 MAKASIINI 4 • 2014 2685_.indd 18 16/05/14 17:18. Pohjoismaiset tehtaat pyrkivät ajoittamaan normaalit huoltoseisokit pakkasten jälkeiseen aikaan toiselle kvartaalille. hintaero on sitkeä sellulajien erilaisen varastotilanteen vuoksi. itävaltalaisen Pölsin tehtaan soodakattila hajosi alkuvuodesta eikä vanhan varakattilan turvin päästä puoleenkaan tuotannosta. Toiseen suuntaan vaikuttaa, että Kiina imee sellua entistä enemmän ja etenkin lyhytkuitua. €/t 2010 2011 2012 2013 2014 Havusellu Lehtisellu set takeltelivat eivätkä etelävaltioiden sellutehtaat pystyneet käsittelemään lumista ja jäätynyttä raaka-ainetta. havusellun 28 päivän tuottajavarastot ovat tavanomaista pienemmät. Leimikko koostui neljästä eri kuviosta – harvennusta yhteensä 2,3 hehtaaria ja päätehakkuuta yhteensä 2,4 hehtaaria. Laskennallista eroa tarjousten välillä oli vähän yli tuhat euroa. junakuljetukHavusellu pitää hintansa 400 500 600 700 800 FOEX Indexes Oy Hintaero venähtänyt Havuja lehtisellun hintaero on kasvanut poikkeuksellisen suureksi eikä nopeaa tasoittumista ole näköpiirissä. Oman tuotannon supistukset sekä saastuttavien olkisellutehtaiden sulkemismääräykset kasvattavat lyhytkuituisen paperisellun tuontia. Kiina on määrännyt tuontitullit amerikkalaiselle liukosellulle suojellakseen omia tuottajia, jotka kääntävät koneitaan paperisellusta liukoselluun. Havuja lehtisellun hintaero on kasvanut poikkeuksellisen suureksi eikä nopeaa tasoittumista ole näköpiirissä
19 MAKASIINI 4 • 2014 19 MAKASIINI 4 • 2014 2686_.indd 19 15/05/14 16:12. Vieläpä niin, että tuki maksettaisiin tuotettua puukuutiota kohden.” MAALAIS-SEppo ”Eivät kaikki Suomen metsänomistajat ole tumpeloita, jotka juoksevat tukien perässä ja pilaavat metsänsä. ”Pätkiminen Husqvarnalla, halkominen Fiskarsilla ja Billnäsillä. www.metsavaaka.fi Vuoden metsäteoksi valittu sivusto antaa kosolti aineksia metsäopetukseen. Itse en siksi kasvata energiapuuta enkä ole luottanut poliitikkojen poukkoileviin tukieuroihin.” METSäkupSA ”Minusta olisi oikean suuntainen ratkaisu, että e-puutukea ryhdyttäisiin maksamaan puun polttajalle. 20 40 Vastaajia 190 60 80 100 Kyllä 87 % Ei 13 % uusi kysymys: Suositteletko nuorelle metsäalaa. Pinta-ala perusteinen tuki kannustaa kasvattamaan puuta sellaisessa tiheydessä, että korjuu on ainakin kannattavampaa.” pETE ”Suomessa ei taida juuri löytyä ryhmää tai alaa, jota ei tuettaisi suoraan tai vaikka verojärjestelyllä.” HArrASTELIjA ”Tukien myötä hoitotyö viivästyy – ’kasvatetaan’ tiheikköjä ja puhutaan laadusta – josta ei makseta.” pITkäT nEuLASET ”Kemeraa ainoastaan taimikoiden varhaisperkaukseen, jos siihenkään. www.Openmetsa.fi ”Tuet ovat epävarmoja. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Omistatko raivaussahan. www.muinaispOlut.fi Metsävaaka-sovelluksella voit tarkastella metsikön uudistamisen ja kasvattamisen vaihtoehtoja. Varpapuun ja onkivapojen kasvattajille syvää halveksuntaa.” röörI-roopE ”Onneksi politiikot ovat tehneet tällä kohtaa viisaita päätöksiä ja suunnanneet enemmän varoja taimikoiden kunnostamiseen ja korjanneet virheet tukien ajoituksessa.” SuorITTAvA porrAS ”Tukieurot pitäisi suunnata energiapuuharvennusvaiheeseen. Tarvittaessa leka ja kiilat. Poistaisin e-puun tuen ja myyntivoiton verotuksen.” pAnu ”Päinvastoin, tukieurojen kohdentaminen poistettaviin energiapuukuutioihin ei ainakaan paranna metsänhoidon tasoa. Jotka eivät sovi liiteriin, ne pinoan pellolle.” Iron MAn Pikkuista Puuhastelua Museoviraston sivusto esittelee ulkoilureittejä, joiden varrelta löytyy muinaismuistoja ja muita kulttuuriperintökohteita. Ei kattila tiedä, tuleeko hake tukikelpoisesta metsänhoitokohteesta vai mistä.” roISTo rEIpAS ”Saman asian tukeminen ja verottaminen on hölmöläisen hommaa ja työllistää vain byrokraatteja. Valittajien ääni tuntuu kuuluvan liikaa.” TIMppA ”Ei tuossa kovinkaan kummoista hiilen haittaveroa tarvita, että kysyntä ohjautuu oikein.” HILux-METSurI tuilla vai ilman. METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Keskustelijat ruotivat energiapuun tukiaisia Metsälehden verkkosivuilla
Teema: Raivaamaan TeksTi Mikko Riikilä kuvaT saMi kaRppinen TäsTä 20 MAKASIINI 4 • 2014 20 MAKASIINI 4 • 2014 2687_.indd 20 15/05/14 16:13
21 MAKASIINI 4 • 2014 21 MAKASIINI 4 • 2014 2687_.indd 21 15/05/14 16:14. Seuraavassa hän sivuuttaa oppikirjojen ohjeet ja kertoo omaan kokemukseensa perustuvat raivausvinkit. se lähTee Toimittaja Mikko Riikilä on vuosikaudet kirjoittanut raivaussahauksesta ja raivannut itsekin
Palsta ei ollut kovin työläs, mutta maasto oli kivistä kuten Päijänteen länsirannoilla tapaa olla. Jatkossa alueella kasvaa kaksijaksoinen koivu-kuusimetsä. Nyt oli pakko yrittää toimia järkevästi, koska kaadettua rytöä kertyi melkoisesti. Oudoltahan se tuntui, kun yleensä on samassa tilanteessa tiiraillut tilannetta kameran takaa – tai sitten raivaillut yksikseen metsien vapaudessa. Sitä paitsi pää kuulosuojainten välissä on äärimmäisen otollinen olotila kehitellä uusia juttuideoita. Olen varma, että jos Stanfordissa olisi älytty tutkia raivaussahausta, prosentti olisi noussut edelleen. Epäilen, että jotenkin tuolta pohjalta valopäiset kollegani keksivät toimituspalaverissa, että sinähän voisit, Mikko, tehdä taimikonhoidosta minä-muotoisen jutun, raivuu-meitsien, kun siellä metsissä aina rymyät. Onneksi taimikko on jo kertaalleen hoidettu. Niinpä kuviolla on ensiharvennettava koivikko. Parikymmentä vuotta sitten kulotettu Päijänteen rehevä rantametsä oli saanut taimettua luomusti. Aika monta terää meni vaihtoon, kun perkasin läpitunkemattomia kuusenpusikoita, joiden sisällä väijyi kohollaan oleva kivi. Ai miksikö viitsin rähjätä vapaa-aikani vesakoissa. Toisin kuin useimmat väitVarhaiskevät on paras aika perata pahimmat pusikot. Kerralla sahattavan työkaistan pituuden arviointi on meikäläiselle onnenkauppaa. Tänä vuonna aloitin kauden maaliskuun alussa, mikä osoittautui hyödylliseksi ratkaisuksi. Kun vesakko on lehdetöntä, näkyvyys on hyvä ja työ joutuu. Näkyvyys lehdettömissä tiheiköissä oli mainio. Kivi vaanii tiheikössä Kevään avaustyömaa oli metsänhoidollisesti mielenkiintoinen. Vinkki 1 22 MAKASIINI 4 • 2014 2687_.indd 22 15/05/14 16:14. Koivikon alle on syntynyt kuusitiheikkö, josta harventelin tasaista taimikkoa. Kesällä edessä olisi kaiken peittävä vihreä seinä. Eikä tarvitse sitten iltapuhteina nytkytellä kuntosaleilla. tämät tässä jutussa, tuo on tutkittu juttu: Arvostetun yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston äskettäin julkaiseman tutkimuksen mukaan koehenkilöiden luova ajattelu parani 60 prosenttia heidän kävellessään istumisen sijaan. Karppisen Sami heilui vieressä Canoneineen. Sekin oli hyvä syy aloittaa sahaus palstan perältä. Kaikki kynnelle kykenevät räpsivät naamoistaan kännykällä kuvia ja työntävät niitä nettiin. Ruumiillisen työn tuottama väsymys torjuu tehokkaasti uupumusta – suosittelen! Vähät tienestit menevät perheen reissurahastoon – eli se mikä lepikossa hankitaan, törsätään palmujen alla. Ammattilaiset kääntyvät vaistonsa ohjaamana, kun puoli tankillista on palanut ja bensa loppuu leirin kohdalla. Lisäksi palsta on tienlaidasta alaspäin kallistuvaa rinnettä. Teema: Raivaamaan Samalla avautui tilaa koivikon ensiharvennukseen. Ulkotyö on terapeuttista vastapainoa, kun päätoimenaan möllöttää konttorissa. S elfiet alias meitsiet ovat kuuminta hottia sosiaalisessa mediassa. Siis yhdistettyä taimikonhoitoa ja ennakkoraivausta. Se on monesti huonoin valinta, koska tällöin kulku käy aina yli jo kaadetun alueen. Tyhmä rämpii ryteikössä Työmaa oli iso, kymmenisen hehtaaria, joten työjärjestystä piti järkeillä ennalta. Arviolta parinkymmenen vuoden kuluttua vähät tukkikoivut kerätään pois ja metsikkö pelkistyy kuusikoksi. Ei tosin mitään laatumetsää, koska useimmissa koivuissa on parin kolmen metrin korkeudessa mutka tai vaihtunut latva muistona hirvien käynnistä. Vastapaino konttorille Vuosittain olen sahaillut taimikoita 20–30 hehtaarin tahdilla viikonloppuisin ja iltapuhteina. Kuvia ei sentään tarvinnut räpsiä itse. Helpossa taimikossa kaista voi olla satakin metriä pitkä, tiheikössä vähemmän. Yleensä palsta tulee aloitettua tien laidasta
23 MAKASIINI 4 • 2014 2687_.indd 23 15/05/14 16:14. Säästät joko aikaasi tai rahaasi. Ennakkoverokortti on vaivaton keino sivutoimiseen yrittelyyn, jos omat taimikot eivät riitä. Vinkki 3 Vinkki 4 Vinkki 2 Hoida tai hoidata taimikot mieluummin hiukan liian varhain kuin muutama vuosi myöhässä. Jos raivaat rinteessä, aloita alhaalta ja suuntaa työkaistat rinteen poikki – siis korkeuskäyrien suuntaisesti. Kortin sai verotoimistosta kymmenessä minuutissa eikä paperisota ole sen ihmeellisempää kuin metsäverotuksessa
Älä unohda koealakeppiä Aloittelijalle helpoin harjoittelutyömaa on muutama vuosi sitten istutettu kuusentaimikko. Teema: Raivaamaan Vinkki 6 Vinkki 5 Älä pyöri Erinäisissä raivausoppaissa on hienoja kaavioita siitä, kuinka raivatessa edetään. Todellisuudessa monimutkaiset askelkuviot voi unohtaa. Seuraavan talven lumi painaa ne maahan. Älä välitä, jos puita välillä kaatuu raivaamattomallekin puolelle ja jää nojalleen. Lopullisesti homma sekoaa, kun koukkaukset muuttuvat pyörimiseksi. Se vähentää ryteikössä rämpimistä. Jos harvennuksessa korjataan kuitupuuta, saat kaataa kaikki alle kahdeksansenttiset rungot. Työ sujuu sitä jouhevammin, mitä isomman osan työajasta molemmat kädet ovat kahvoissa kiinni. Jokainen koukkaus hidastaa ja sotkee työjärjestystä. Pienten aukkopaikkojen yli kannattaa harppoa sivuille kurottelematta. Ne on helppo pätkäistä keskeltä poikki, kun palaat seuraavaa kaistaa takaisin. Ojien reunoilla kaatoja on pakko välillä ohjailla käsinkin. Irronnut tyvi liukuu terällä alaspäin ja runko kallistuu vastakkaiseen suuntaan. Tosin nekin on helpointa katkaista sahalla keskeltä poikki – ei ährätä runkoa käsivoimin alas. Lisäksi varhaisperkaus on metsänhoidollisesti erinomaisen hyödyllinen toimenpide. Kasvatettavia taimia luokille nojaavat rungot pitää tietysti pudotella. Ripusta bensakannu ylös oksanhankaan, niin se näkyy kauas. Omassa metsässäni en juuri käyttäisi aikaani konkeloiden tiputteluun. Niiden parsiminen jälkikäteen on hankalaa ja hidasta. Ja moto siivoaa ennakkoraivauksessa nojalleen jääneet rungot, kun se kaataa puita kohti harventamatonta metsää. Tehokkainta on edetä suoraviivaisesti ja kaataa puuta jo tehdylle taimikon osalle. Olennaista on, ettei kaatuvia puita ala ohjailla käsin. Puoliaskelta sivulle ja sitten sama toiseen suuntaan – itsekin olen sellaisia juttuihini tainnut joskus liittää. Tällöin latva tippuu maahan. Ennen energiapuun korjuuta kaadetaan kaikki rinnan tasalta alle viisisenttiset puut. Voit pyyhkäistä monta runkoa kerralla, kaikki kaatuvat samaan suuntaan, kunhan ohjaat terää niin, että rungot osuvat terälle. Omassa metsässä tämä tosin vaatii karua luonnetta… Pidä leiripaikkasi aina työmaan raivaamattomalla puolella. Silloin työmaalle alkaa jäädä sahaamattomia puskia. Myös ennakkoraivaukset ovat selkeitä. 24 MAKASIINI 4 • 2014 2687_.indd 24 15/05/14 16:15. Muuten saat haeskella leiripaikkaasi ja aikaa kuluu turhaan. Pidä kädet kahvoilla Kaatojen suuntauksen oppii harjoitellen – ei kirjoista. Kallista terää kun kaadat. Matala vesakko kaatuu vaivatta eikä puiden valinta ole vaikeaa: jätä kuuset, kaada lehtipuut
Sellaisia tekee ainakin Forest Shield. Uutena mallia kiusasivat kulmavaihdeongelmat, mutta nekin maahantuoja hoiti mutinoitta. Jos välttämättä haluaa välineurheilla, voi hankkia Husqvarnan Gore-Tex-työasun. Alvien ja muiden vähennysten jälkeen maksettavaa jää noin puolet kaupan hinnasta. Metsurien vanhat sahat tapaavat olla lopTarkkaile edessä olevaa puustoa, kun sahaat. Raivaussahaukseen suunnitellut asut ovat tarkoitukseensa hyviä. Erityisen hankalaa se on lehdettöminä harvennettavissa koivikoissa. 2687_.indd 25 15/05/14 16:15. Valjaista parhaat ovat Husqvarnan Balance XT:t. Erikseen myytynä niitä saa noin satasella. Ne ovat raskaat ja kolhot raivaukseen, jossa kävelyä tulee selvästi enemmän kuin hakkuulla. Varmin ja melkein ainoa keino osua oikeaan on mitata harvennetun taimikon runkoluku silloin tällöin. Takki sopii tavallisellekin ihmiselle. Välineurheilu on turhaa Metsätalouden kulujen verovähennysoikeus voi innostaa oman metsänsä hoitajan välineurheiluun. Mallin ensiversioiden moninaiset lastentauditkin on hoidettu. Ilman raivaushousuja pärjää, jos on hankkinut moottorisahausta varten viiltosuojatut metsurin housut. Elämäsi laatu kohoaa, kun lämpöasteita on nolla ja kolea tuuli repii räntää taivaalta. Hienoilla varusteilla vesakko ei lakoa, mutta kunnon työkamppeet metsään silti kannattaa hankkia. Kelejä kun ei aina voi valita. Löytyy Uittokaluston nettikaupasta. Jos johonkin kannattaa panostaa, niin juuri valjaisiin. Työ nopeutuu, kun joka puun kohdalla ei tarvitse erikseen miettiä, pitäisikö se kaataa vai jättää. Aina silloin tällöin ihmiset soittelevat minullekin ja kyselevät, mikä saha kannattaisi ostaa. Elektronisesti ohjattu moottori toimii ilman säätömurheita ja kiihtyy sähäkästi. Housujen mallitkin ovat hieman armeliaampia kuin slimmien raivaushousujen. Metsurien turvasaappaitakaan en viitsisi laahata perässäni. Materiaali hengittää kohtalaisesti ja pitää vettä. puun sahattuja. Paras saha Metsälehden verkkosivuilla keskustelupalstan aiheiden kestosuosikki on kiistely parhaasta raivaussahasta. Esimerkiksi Husqvarnan Techical Extremeja Stihlin X-fit -asut toimivat myös raivuulla. Sekä housujen että takin hinta on yli 250 euroa. Tosin sillä varauksella, että löydät vähän käytetyn eli metsänomistajan myymän. 25 MAKASIINI 4 • 2014 Konkelot on helpointa pudottaa katkaisemalla ne sahalla keskeltä. Isojen raivurien sarjassa yhtä selvä ykkönen on Husqvarna 555 FX. Tämän myös kauppiaat ovat huomanneet ja tarjolle on tullut yhä hienompia ja kalliimpia metsävarusteita. Valitse jätettävät puut ennalta edestäsi. Tosin myös Gore-Tex-housut on tehty kovin urheilulliselle vartalolle, joten sovita siis ennen ostamista. Jonsered 2256 FC on identtinen ison Huskun kanssa. Harvennus sattuu kohdalleen, kun säteeltään neljän metrin ympyrälle osuu noin kymmenen tainta. Huskun raivurien mukana ne tulevat vakiovarusteena. Voima ei lopu vartevassakaan lepikossa ja käsiteltävyys on taattua ruotsalaista laatua. Nykyisin myynnissä olevista raivureista on helppo poimia pari varmaa suosikkia. Halpa kypärä riittää Markettien ohutpohjaisilla kumisaappailla (tarkoittaa nyky-nokialaisia) ei tee metsässä mitään – lypsykengät, sanoi tuttu rajamies. Keskikokoisista metsäraivureista paras on Stihlin FS 460. Kesäkeleille kannattaa hankkia ohut nailonpusero. Uusimmat niistä ovat niin keveitä ja vartalon myötäisiä, että ne sopivat hyvin raivuulle. Tosin ainakin Husqvarnan uudet raivaushousut on mitoitettu niin sporttiselle vartalolle, että vatsan kohdalta ne ahdistavat runkomuodoltaan normaaliakin raivaajaa. Vinkki 7 Hankalimpia ja kokemukseni mukaan yleisimpiä työmaita ovat hoitamattomana rehottaneet tiheiköt. Ota siis metsään neljän metrin koealakeppi, sahaa tankillinen ja laske taimet muutamalta ympyräkoealalta. Myös edellisen mallisukupolven Husqvarnan 345 Fx/252 RXtai Stihlin FS 450/480 -malliset raivurit voivat olla hyvä ostos. Niiden harventaminen järjelliseen kasvatustiheyteen on haastavaa varsinkin aloittelijalle
Ainoa pakollinen turvavaruste raivatessa on kypäräpaketti, jossa on silmiä suojaava visiiri ja kuulonsuojaimet. Käytännössä kiveen sahaukset tärvelevät teriä usein, eikä niiden kunnostus metsässä ole mielekästä. Periaatteessa yksi terä kestää vaikka vuoden – siis periaatteessa. Pieni on parempi Sahureita jakaa jyrkkä oppiriita: kumpi on parempi, iso (lpm 225 mm) vai pieni (200 mm) terä. Opettele vastasahaus, niin selviät paksuimmista puista vaivattomasti. Ne ovat pykälää vaelluskenkiä tukevammat ja sopivat hyvin raivaushommiin. Urheilukerrastoja saa muutamalla kympillä. Tyrkkää puu kumoon. Ne ovat kevyet, tukevapohjaiset ja pitävät vettä. Jos tarvitset turvakengät moottorisahausta varten, kannattaa ostaa viiltosuojatut nauhakengät. Säädä raivaussaha hieman tavallista takapainoisemmaksi, jos työskentelet kovin kivisessä maastossa. Olo tuntuu kuivalta sateellakin. Tee ensin kaatosuuntaan vastasahaus rungon puoleen väliin ja sitten viitisen senttiä alemmas toiselle puolelle runkoa yhtä syvä kaatosahaus. Pari varaterää reppuun Raivaussahan terät maksavat 15–25 euroa. Halpahalleista saattaa saada käyttökelpoisia teriä jopa alle kympillä, kunhan sattuu oikeaan aikaan paikalle. Kalleimmat kypärät (Pfanner Integrale) maksavat jopa 200 euroa. Materiaali siirtää hikoilun tuottamaa kosteutta iholta. Teriä voi säästää myös sahan asentoa säätämällä. Se kiihtyy kaasua painettaessa nopeammin, mikä on raivauksessa olennaista. Jalkineissa pätee sama kuin housuissakin. Säätö tehdään siirtämällä sahan ripustinlenkkiä eteenpäin. Hintaeroa vastaavaa lisäarvoa ei ole tarjolla. Teema: Raivaamaan Vinkki 8 Vinkki 10 Vinkki 9 Teetpä mitä tahansa ulkona, hanki alusasuksi urheilukerrasto. Periaatteessa se parantaa terän leikkuutehoa ja mielestä26 MAKASIINI 4 • 2014 2687_.indd 26 15/05/14 16:15. Kannattaa siis pitää pari varaterää repussa. Noin 50 eurolla, jopa halvemmalla, saa asiallisen kypäräpaketin, jossa on myös kuulonsuojat ja silmiä suojaava visiiri. Myös kypärä on raivaussahatöissä tarpeen. Aika äkkiä hoksaa silmäsuojaintenkin merkityksen, kun purua sinkoilee silmiin ja oksat raapivat naamaa. Tuttua ammattilaista lainaten: jos pieni terä ei riitä, työmaalla tarvitaan motoa eikä raivaussahaa. Jokainen sahaa kokeillut älyää alta sekunnissa, ettei hommasta tule mitään ilman kuulonsuojaimia. Puita saattaa kaatua kohti ja lahopökkelöistä tipahtelee latvoja yllättävästi. Tällöin terä kohoaa, kun ote kahvoista herpaantuu. Mielestäni ehdottomasti pieni. Itse viilaan raivaussahan terät paksulla 6,3 millin pyöröviilalla, jota muutama tuttu metsuri joskus suositteli. Karkea pohjakuviointi estää liukastelut. Pitkävartiset vaelluskengät ovat erinomaiset raivausjalkineet
Isoa palstaa sahatessa tuntuu pitkään, että savotta ei edisty mihinkään. Eväsleipiä tärkeämpää on pakata reppuun runsain mitoin juotavaa, muuten et jaksa kesähelteellä koko päivää. teä varhain, vaikka ei valokuvaajien tapaan aamuvaloja metsästelisikään. Vähintään muutama desilitra. Lopussa asetelma muuttuu ja sahaamaton pusikko hiipuu silmissä ja loppuu melkein yllättäen. Reunametsät näyttävät toivottoman kaukaisilta. Itse ryystän metsässä maustamatonta kivennäisvettä. En tiedä osaavatko ammattilaiset nauttia palstojensa valmistumisesta samalla tapaa. Niin käy aina, kun saa ison työmaan valmiiksi. Aloita kesällä varhain, niin säästyt iltapäivän paahteelta. Sillä niittää vaivatta niin heinää kuin ranteenvahvuista vesakkoakin. Kuvaajan toiveesta menimme metsään heti aamuviiden jälkeen. Kun pyörähdät neljältä sunnuntaiaamuna ABC:llä tankkaamassa, kohtaat lauantaiiltaa viettävää juhlakansaa. Olet myöhässä, jos tunnet itsesi janoiseksi. Vielä vapun tienoilla – erityisesti tänä vuonna – lämpötila pysyy siedettävänä koko päivän. Sen jälkeen päivän pärjää muutamalla ruisleivän palalla. Kaatoja voit suunnata käyttämällä hyväksesi terän pyörimisliikettä tai kallistamalla terää kaatosahauksessa. Tosin kun lähtee iltapuhteeksi sahaamaan, pari kolme banaania on hyvä eväs. Lidlin vissy ei ole hinnalla pilattua. Syksyn ja kevään viileillä päiväksi riittää pari puolentoista litran pulloa. Sellaista pitänee tänä kesänä kokeilla. Juo tauoilla säästelemättä. Urheilutermein puhuttaisiin nesteytyksestä. Helteellä pitäisi juoda useammin kuin sahaa tankataan. Näin vältyt sahaamasta iltapäivän paahteessa. Varhaisperkaukseen paras terä on Uittokaluston kaupittelema, omituisen näköinen V-klinga. Yhtä tärkeää on, että haritat terähampaat ainakin kerran viikossa. Eikä voi kieltää, etteikö tuntisi sisimmässään pientä ylpeyttäkin, kun katselee laajaa, valmiiksi raivattua metsää. Tässä kohtaa ravintoterapeutti suosittelisi kasviksia ja hedelmiä. Konsti on yksinkertainen, mutta sitä eivät kaikki ammattilaisetkaan osaa. Ajatuksena oli saada kuviin nousevan auringon viehkeää valoa. En tiedä, onnistuuko tämä kaikilta, mutta syön itse aamulla oikean ruuan – makaronilaatikkoa tai mitä tahansa hiilihydraattipitoista. Metsään ei tarvitse kummoisia eväitä, kun lähtiessä syö tanakasti. No tietysti meille sattui viikon ainoa aamu, jolloin taivas oli pilvessä. Päivän kasvisannoksen ehtii syödä illallakin. Tarjolla on juomareppuja joista voi ottaa huikkaa sahatessasi. Juo kuin hevonen Normipäivänä sahaan tavallisesti viisi tankillista, mikä tarkoittaa tehokasta peliaikaa noin kuusi ja puoli tuntia. Ala juoda jo aamulla työmaalle lähtiessäsi. Muuten terä ei pure, viilaatpa miten ja millä tahansa. Kesällä metsään kannattaa lähVältä maustettuja kivennäisvesiä ja sokeroituja juomia. Viilaa terää säännöllisesti, pyyhkäise viilalla kerran joka hammasta aina tankatessasi. Vinkki 12 Vinkki 11 ni sillä on helpompi viilata terä leikkaavaan kuntoon kuin 5,5 millin viilalla. Niillä tärvelet hampaasi. Ne ovat totta kai terveellisiä, mutta tapaavat liiskautua reppuun. Kannattaa kokeilla, se on oikeasti hyvä. Voit sitten sahatessasi mietiskellä aikamatkailun syvintä olemusta… 27 MAKASIINI 4 • 2014 2687_.indd 27 15/05/14 16:15. Kesäkelillä tarvitset kolmannen ja ehkä vielä neljännenkin. Voittajafiilis Työmaan viimeiset puskat piti säästää valokuvausta varten. Kun viimeinen raippa tien varresta kaatui, tuli voittajafiilis. Valikoimaa näyttää löytyvän esimerkiksi Varustelekan nettisivuilta
”Totta kai ruokaja kotitalousasiat ovat tärkeintä toiminnassamme. enää eivät sahat turruuta, vaan vesakko lakoaa mallikkaasti. 28 MAKASIINI 4 • 2014 2687_.indd 28 15/05/14 16:16. Jos tarvitset raivaussahuria, kiviaidan tekijää tai vaikkapa luudantekijöitä, niin Tervosta löytyy. Mutta lisäksi olemme järjestäneet muita kursseja, muun muassa kivija pisteaitojen rakentamisesta”, selvittää puheenjohtaja Aune Matilainen. Mutta ainakin Tervon naiset ovat kehittäneet itsestään melkoisen moniosaajien joukon. melkein kuin römssöössä Tervon naiset järjestivät itselleen raivaussahakurssin kevään kunniaksi. Aune Matilainen (vasemmalla), Teija Korhonen, Pirkko Simonen, Sinikka Sillman ja Salme Selamo seuraavat tarkkaavaisina. Laajan matkailutilan emäntä Iiris Korhonen päivitti taitojaan terän viilauksessa. Teema: Raivaamaan TeksTi Mikko Riikilä kuvaT saMi kaRppinen M aaja kotitalousnaiset kuulostaa aika pullantuoksuiselta porukalta ja varmasti he ovat sitäkin. Metsänhoitaja Seppo Niskanen opastaa Tervon raivaajanaisia terän kunnostuksen saloihin
Sankkaa, vaihtelevan pituista taimikkoa, jossa oli lomittain mäntyjä, kuusia ja lehtipuita. Sitä kannattaisi raavaiden miestenkin käyttää aina, kun sahaa käynnistää”, Korhonen neuvoi. Siksi meidän miehet ovat jättäneet sahan minun käyttööni.” Korhonen irrotti nokeentuneen kipinäverkon äänenvaimentajan pakoaukon suulta pikkumeisselillä. Esimerkiksi käynnistinnarun vetovastusta keventävä puolipuristin ei ollut kaikille tuttu. ”Tämä ei ole mikään mamisnappula. Intoa riitti, mutta taitotaso vaihteli vasta-alkajista kokeneisiin raivaajiin. siTä kannaTTaisi Raavaiden miesTenkin käyTTää aina, kun sahaa käynnisTää”. Metsäneuvoja Kalle Korhonen aloitti alkeista. Kokoonnuimme tänne viime vuonna, kun talon tytär Katri Hamunen esitteli väitöskirjaansa, jonka aiheena oli metsänomistajien verkostoituminen. Helena Raatikainen näyttää Anja Puraselle, kuinka terä kunnostetaan. ”Tämä ei ole mikään mamisnappula. Nyt pitäisi saada vähän oppia, koska en ole aiemmin käyttänyt raivaussahaa.” Siihen tarjoutui tilaisuus, kun naisjoukko suuntasi metsäkeskuksen miesten johdolla lähitaimikkoon. Sen jälkeen Raatikaisen raivuri kiihtyi viipyilemättä huippukierroksille. Helena Raatikaisen Husqvarnan laiskaan käyntiinkin löytyi selitys. Työmaa ei ollut helpoin mahdollinen, pikemminkin päinvastoin. ”Ei me näitä hirveän usein järjestetä. Kumpi jätetään, siinä pulma, jota Salme Selamo ja kouluttaja Kalle Korhonen yhdessä pohtivat. Hän näyttää työkaverilleen Arja Kinnuselle, kuinka Stihl pannaan pyörimään. Työkaveri Teija Korhonen houkutteli hänet mukaan. ”Sahaamista oppii vain sahaamalla”, motivoi Kalle Korhonen joukkoa. 29 MAKASIINI 4 • 2014 2687_.indd 29 15/05/14 16:16. ”Idea syntyi tämän pöydän ääressä. Raivaussahaus kiinnosti. Raivaussaha tutkittiin osa osalta, mikä tarjosi monia ahaa-elämyksiä. Ehkä yksi tai kaksi vuodessa”, kertoo metsänhoitaja Seppo Niskanen Suomen metsäkeskuksesta. ”Minulle jäi isän perintönä hoitamattomia taimikoita ja ainakin 15 vuotta vanha raivaussaha. Teija Korhonen on kokenut raivaaja. ”Moottori turruuttaa. Ydinoivallus oli, että jos Tervon kaltaisessa pikkupitäjässä haluaa jotain tehdä, se pitää järjestää itse. Nyt reipas naisjoukko oli kokoontunut Laajan matkailutilalle opiskelemaan raivaussahauksen saloja. Niinpä Korhonen soitti metsäkeskukseen ja päivän kurssi raivaussahaukseen järjestyi – maksua vastaan tietysti. Kipinäverkon syvin olemus Opettajille joukko oli otollinen ja hiukkasen haastava. Oivalsimme, että mehän olemme juuri sellainen verkosto ja mietimme, miten sitä voisi hyödyntää”, muistelee Teija Korhonen. Sahaamaan oppii sahaamalla Arja Kinnunen oli tullut kurssille Kuopiosta asti
Myös lasten sitouttaminen metsänhoitoon on hyvä aloittaa varhain. 30 MAKASIINI 4 • 2014 myynti-palvelu-huolto: www.moottorisaha.. Jalka runkoputkelle, kaksin käsin kiskaisu narusta, ja eikun menoksi. Katselin kummulta ja surkuttelin mielessäni kuvaajaa, joka pujotteli kaatuvien runkojen ja viuhuvien terien seassa. Tällä joukolla se onnistuu”, Teija korhonen pohtii. Sitten alkoi tapahtua. ”esimerkiksi sukupolvenvaihdoksiin liittyvistä asioista ei tule naapurien kanssa juteltua. Alku näytti miltei vaaralliselta, sillä harjoittelu alkoi yhteislähdöllä. Naisverkosto jakaa tietoa Tervon Maaja kotitalousnaisten puheenjohtaja aune Matilainen kertoo, että järjestön teemana on sekä tänä että ensi vuonna metsä. 535 € FS 410 C-E K 799,Sh. ”Kaasu täysille aina kun sahaatte puuta. 199,Sis. Tarjous voimassa 30.6.2014 asti. Työvälineet ja varusteet metsätöihin STIHLiltä! 35,2 cm 3 1,8 kW / 2,4 hv 3,9 kg 30 cm Magnesiumvalurunko halutuin ammattisaha. Taimiakaan ei jäänyt paljon yli kemeratuen enimmäisrajojen, mallikas suoritus siis. Sahat käynnistyivät yksi toisena jälkeen ja alkoivat ärjähdellä oikeaoppisen kipakasti. Puolikaasua ei näissä hommissa tunneta”, korosti Korhonen. Toinen tärkeä neuvo aloitteleville raivaajille oli kaasun käyttö. En nyt ihan vielä innostunut raivauksesta.” Työkaveri Teija Korhonen on sen sijaan jo kokenut raivaaja. ”Viime kesänä raivasin aina joka toinen päivä taimikkoa ja välipäivinä keräsin vattuja samalta alueelta. Ensi tuntumaa sahaukseen ottanut Arja Kinnunen paljasti, ettei kokemus ollut pelkkää nautintoa. 199 € Metsalehti_Makasiini_2014_05_22.indd 1 5/5/2014 12:22:51 PM 2687_.indd 30 15/05/14 16:16. Varustepaketit alk. puolikaasua ei näissä hommissa TunneTa”, Korhosen neuvo starttiin oli selkeä: saha maahan ja vetonaru oikeaan käteen, samalla vasen käsi tuetaan moottorikoppaan. Lopulta kaikki selvisivät metsäreissulta nilkat ehjinä. verkoston vaikuttavuutta ei kuitenkaan mitata pelkästään raivattujen hehtaarien tai kurssipäivien mukaan. Aina joskus opettajien ”älä tee näin” -neuvoistakin on hyötyä. Ja jos voima ei tähän riittänyt, otettiin konstit avuksi. Tervon aktivistit odottavat jo seuraavaa, syksyllä alkavaa iltaisin järjestettävää metsäkurssia. Teema: Raivaamaan ”kaasu Täysille aina kun sahaaTTe puuTa. Savotta sujui melkein kuin ”römssöössä”, ja sekava metsänuoreikko siivottiin siistiksi kuusentaimikoksi. 845 € FS 90 469,Sh. avohaalari ja turvapusero MS 201 599,Sh. 860 € 28,4 cm 3 0,95 kW / 1,3 hv 5,8 kg Vakiona 3 terällä ja valjailla esim. ”Kädet ja jalat tärisevät vieläkin, kun piti jännittää. ”Muuten perillisillä tai leskeksi jäävällä puolisolla ei ole käsitystä metsien hoidosta tai tilasta, kun isäntä kuolee.” Kauniin kevätpäivän voisi viettää huonomminkin, tuumii Teija Korhonen. mökille! 41,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 8,4 kg Kestävä ja tukeva raivaussaha ammattivaljailla! Moottorisaha t alk
Varustepaketit alk. myynti-palvelu-huolto: www.moottorisaha.. 535 € FS 410 C-E K 799,Sh. mökille! 41,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 8,4 kg Kestävä ja tukeva raivaussaha ammattivaljailla! Moottorisaha t alk. 199,Sis. 860 € 28,4 cm 3 0,95 kW / 1,3 hv 5,8 kg Vakiona 3 terällä ja valjailla esim. Työvälineet ja varusteet metsätöihin STIHLiltä! 35,2 cm 3 1,8 kW / 2,4 hv 3,9 kg 30 cm Magnesiumvalurunko halutuin ammattisaha. Tarjous voimassa 30.6.2014 asti. 199 € Metsalehti_Makasiini_2014_05_22.indd 1 5/5/2014 12:22:51 PM 2687_.indd 31 15/05/14 16:16. 845 € FS 90 469,Sh. avohaalari ja turvapusero MS 201 599,Sh
Kääntöpaikka on lähes aina liian lyhyt, pidennetään se nykyisten kuorma-autojen kokoa vastaavaksi. Niitä, jotka ovat hoitaneet tiensä hyvin, yhteiskunta ei tue sentilläkään. Metsätien rungon leveyden pitäisi olla vähintään viisi metriä. O lemme säästäneet jo paljon kustannuksia, mutta tärkeimmät ovat jäljellä. Suunnittelussa pitää oikeasti selvittää, mitä pitää korjata ja miten. Kivet koljottavat tien keskeltä, öljypohjaa pitää jatkuvasti varoa. Uskallan väittää, että tiestä tuli parempi kuin siitä, josta tehtiin uuden näköinen. K estävän metsätalouden rahoituslakia uusitaan parhaillaan. Metsänomistajan kannalta on onni, että yhteiskunta avustaa avokätisesti sellaisia, jotka ovat oman tiensä pilanneet. Katsokaa juuri perusparannettuja metsäteitä, usein rungon leveys on sama kuin sorastusleveys, vajaat neljä metriä. Se ei liene työryhmänkään tavoite. Jos tiellä ei ole riittävästi kohtaamispaikkoja, ne rakennetaan. Reunapusikko raivataan. Siinä hukataan sekä valtion että metsänomistajien rahoja. Tien rungosta poistetaan roudan nostamat kivet ja pahimmat reunapalteet. Tien runko pysyi leveämpänä eivätkä murskeet mene niin helposti lanattaessa ojiin. Metsätien perusparannukseen saa kestävän metsätalouden rahoitustukea eli kansankielellä kemeraa. Perusparannuksen suunnittelun maksaa valtio kokonaan ja itse tekemiseenkin saa tukea Etelä-Suomessa 40 prosenttia ja Pohjois-Suomessa 60 prosenttia. Ki m m o Br a n d t / Co m .p iC mistelleen työryhmän muistiossa lukee: ”Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tien tyyppiluokan edellyttämästä tarpeellisesta sorastuksesta, rumpujen ja siltojen korjauksesta sekä tukkeutuneiden ojien avaamisesta ja muista kunnossapidon edellyttämistä töistä on huolehdittu.” Näin hoidettuja metsäteitä ei koskaan tarvitse perusparantaa, mutta jos työryhmän esitys toteutetaan, rappeutuneita metsäteitä ei enää korjata. Sitten korjataan vain se, mitä tarvitsee korjata. Mikäli rummun Metsätie on rikki Ilmeisesti valtion tuki on johtanut siihen, että metsänomistajat eivät edellytä peruskorjauksilta kustannustehokkuutta. pää on jäänyt tai jäämässä maan alle, kaivetaan se auki. Suunnittelussa pitää tutkia rumpujen kunto: vain ne rummut, joissa on vikaa, uusitaan. 32 MAKASIINI 4 • 2014 32 MAKASIINI 4 • 2014 2690_.indd 32 16/05/14 17:15. Saamme kantavan tien, kun ajatamme tielle karkeaa mursketta. Tien reunalla on edelleen vanhat sorat ja tien keskikohta ei tarvitse niin paljon kantavuutta. Niinpä kustannukset ovat nousseet tolkuttoman korkeiksi. Kun rungon leveys on sama kuin sorastusleveys, lanaaja vetää lanallaan uudet kalliit sorat ojaan. Mikäli arvio ojan kunnosta on se, että se toimii riittävästi seuraavat 40 vuotta, ojaa ei kaiveta uusiksi. RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Edessä on kallis perusparannus, mikäli tiestä haluaa saada kelvollisen. Lisäksi tien perusparannus tuli huomattavasti halvemmaksi. Tien sivuojia kaivetaan uusiksi vain, jos tien runko on liian märkä tai rumpu on jäänyt veden alle. Sen jälkeen ajatetaan hieman vähemmän karkeaa mursketta ja lanataan tie muotoon. Viimeiseksi ajatetaan kulutuskerrokseksi hienoa kalliomursketta ja lanataan vielä kerran. Sora on lanattu aikoja sitten tien syrjään, jossa kasvaa käsivartta paksu pajukko. Ilmeisesti valtion tuki on johtanut siihen, että metsänomistajat eivät edellytä peruskorjauksilta kustannustehokkuutta. K un nykyisin metsätietä perusparannetaan, tuntuu tärkeimpänä asiana olevan se, että tie näyttää uudelta. Lakimuutosta valM etsätie on rikki. Kun emme ole myllänneet kaivinkoneella metsätietä ja sen runkoa tarpeettomasti, on tien reunalla vanha reunaan lanattu sorakerros ja renkaiden kohdalla syvät urat. Lanattaessa tietä rakennusaikana karkea murske menee renkaiden aiheuttamiin uriin, siis juuri siihen kohtaan, jossa kantavuutta tarvitaan eniten
Sivu 44 2712_.indd 33 15/05/14 16:18. OMA METSÄ Metsänhoito 19 kysymystä istutusajoista Sivu 34 Metsähoidon perusteet Kasvu sitoo hiilidioksidia Sivu 38 TI IA PU U KI LA pikatesti Käsineet istuttajalle Sivu 46 tutkiMus Pelti rytisee naapurissa Sivu 40 allakka Prunnihulluus iski Sivu 41 Metsäperintö Epäreilu metsävähennys Sivu 42 kysy pois Miksi kanerva vaihtoi väriä
Ensin istutetaan koivuntaimet, sitten männyntaimet ja lopuksi kuusentaimet. Ulkona varastoitujen taimien versot taas kasvavat liian pitkiksi juuripaakkuihin nähden, mikä heikentää taimien juurtumista ja myöhempää kasvua sekä lisää kuolleisuutta. Metsänomistajan kannattaa ennen istutuksen aloittamista käydä tarkistamassa, onko routa sulanut istutusalalta. 4 Millaiset taimet sopivat kevätistutukseen. Kesäistutus sopii kuuselle ja koivulle, mutta vaatii kesäistutukseen soveltuvat taimet. Kevätistutuksesta poiketen kesällä istutettavat koivuntaimet ovat istutettaessa jo lehdessä. Maaperän lämpötila mitataan 10–15 senttimetrin syvyydestä eli sieltä, mihin juuripaakun pohja tulee. 6 Jos istutettavana on useita puulajeja, mikä on istutusjärjestys. 2 Mistä tietää, että istutuskausi on alkanut. Kun routa sulanut ja maa lämmennyt. Jos mukaan ei satu lämpömittaria, voi lämmön arvioida kädelläkin. 8 Millaiset taimet sopivat kesäistutukseen. Jos pakkasvarastoidut taimet istuttaa liian myöhään, jää kasvukausi niiden kannalta liian lyhyeksi. Istutuskausi alkaa, kun maaperän routa on sulanut ja maan lämpötila on noussut 5–8 asteeseen. Versojen haihdunta on silloin voimakasta, mutta juuret eivät vielä pysty ottamaan maasta vettä. 5 Mihin asti kevätistutus jatkuu. Ennen sitä taimien juuret eivät pysty ottamaan maasta vettä ja ravinteita. Jos taimet puhkeavat lehistutusajoista Kevät ja kesä ovat turvallisinta istutusaikaa, mutta periaatteessa istutuskausi jatkuu syyskuun loppuun saakka. 3 Mitä tapahtuu, jos taimet istuttaa keväällä liian aikaisin. Varsinkin, jos sää on aurinkoinen ja tuulinen mutta maaperän lämpötila ei ole noussut yli viiteen asteeseen, on riski, että taimet kuivuvat. METSÄNHOITO 1 Mikä on paras aika istuttaa, Metlan vanhempi tutkija Jaana Luoranen. teksti liina kjellberg 34 MAKASIINI 4 • 2014 34 MAKASIINI 4 • 2014 2715_.indd 34 15/05/14 16:22. Kesällä istutettavat kuusentaimet kylvetään yleensä edellisvuoden kesäkuussa, 25–30 senttimetrin mittaisina istutettavat koivuntaimet taas istutusvuoden keväällä. Kuusentaimia voi istuttaa kesäkuun puoliväliin saakka, mutta männyntaimet pitää saada maahan kesäkuun alkuun mennessä. Kuusi sopii sekä kevät-, kesäettä syysistutuksiin, mänty kevätja syysistutuksiin ja koivu kevätja kesäistutuksiin. Jos maaperä tuntuu käteen hyvin viileältä, ei istuttamaan kannata vielä mennä. 7 Mitä tapahtuu, jos taimet istuttaa keväällä liian myöhään. Kuusi ja koivu: kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin Kuusi ja mänty: elokuun puolivälistä syyskuun loppuun TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU teen ennen istutusta, ne voivat kuivua, sillä lehdet alkavat heti puhjettuaan haihduttaa. Kevät sopii sekä kuusen, männyn että koivun istutukseen. Taimien vedentarve kasvaa silloin huomattavasti, mutta niiden juuristo ei pysty vielä ottamaan maasta vettä. Syysistutus: lyhytpäiväkäsitellyt taimet Eri puulajien istutusajat Kuusi: toukokuusta kesäkuun puoliväliin Mänty: toukokuusta kesäkuun alkuun Koivu: toukokuu Kesäistutus: kuusella kesäistutukseen kasvatetut 1,5-vuotiaat taimet, koivulla kesäistutukseen kasvatetut 2-3 kuukauden ikäiset lehdelliset taimet Kevätistutus: pakkasvarastoidut tai ulkona varastoidut, koivulla lehdettömät, taimet. M et la /e rk ki o sk a n en Metlan vanhempi tutkija Jaana Luoranen mittaa koetaimia. Kevät on perinteisesti istutuksen aikaa, mutta se, milloin on paras aika istuttaa, riippuu taimija puulajista. Kasvukausi jää pakkasvarastoitujen männyntaimien osalta muuten liian lyhyeksi ja ulkona varastoidut, jo kasvuun lähteneet männyntaimet vaurioituvat herkästi. Periaatteessa istutuskausi jatkuu keväästä syyskuun loppuun. Istutuksen aloittamisen kanssa ei kannata kiirehtiä, vaan siirtää sitä mieluummin toukokuun lopulle tai kesäkuun alkuun. Koivuntaimet olisi hyvä saada maahan jo toukokuussa eli ennen kuin ne puhkeavat lehteen. Kevätistutukseen on saatavilla sekä pakkasvarastossa että ulkona varastoituja taimia. Turvallisinta istutusaikaa ovat kevät ja kesä
Kuusi ja koivu: kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin Kuusi ja mänty: elokuun puolivälistä syyskuun loppuun TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU M ik ko ri ik il ä 35 MAKASIINI 4 • 2014 35 MAKASIINI 4 • 2014 2715_.indd 35 15/05/14 16:22. Syysistutus: lyhytpäiväkäsitellyt taimet Eri puulajien istutusajat Kuusi: toukokuusta kesäkuun puoliväliin Mänty: toukokuusta kesäkuun alkuun Koivu: toukokuu Kesäistutus: kuusella kesäistutukseen kasvatetut 1,5-vuotiaat taimet, koivulla kesäistutukseen kasvatetut 2-3 kuukauden ikäiset lehdelliset taimet Kevätistutus: pakkasvarastoidut tai ulkona varastoidut, koivulla lehdettömät, taimet. Kun routa sulanut ja maa lämmennyt
METSÄNHOITO SIEMENKESKUS Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Siemenkeskus | Torholantie 33, 12100 Oitti | puh. 13 Voiko pakkasvarastoituja taimia säästää syksyyn. Hienojakoiset kivennäismaat ja savimaat kannattaa istuttaa mahdollisimman aikaisin keväällä, jotta taimet ehtivät juurtua kunnolla. Hienojakoisilla mailla on riski, että rouste nostaa juurtumattomat taimet ylös maasta. 10 Mitä tapahtuu, jos taimet istuttaa kesällä liian myöhään. Se heikentää taimen juurtumista ja hidastaa verson kasvua. 11 Millaiset taimet sopivat syysistutukseen. 12 Milloin on syysistutuksen aika. Ei missään nimessä. 15 Vaikuttaako maaperä istutusajankohdan valintaan. Syysistutus sopii parhaiten kuuselle, mutta myös mäntyä voi istuttaa syksyllä. Kesällä riskinä on maaperän kuivuminen ja syksyllä rouste. Routa tosin sulaa turvemailta kivennäismaita hitaammin, joten istutuskausi alkaa turvemailla vasta toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa. 0400 55 5099 Itä-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Häme, Pirkanmaa, Kaakkois-Suomi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa: Sakari Pönniö puh. 040 556 3807 Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja yksityiset taimitarhat: Markku Kankkunen puh. Syysistutukseen kannattaa käyttää lyhytpäiväkäsiteltyjä taimia, sillä ne kestävät syyshallaa paremmin. Niinpä kesäistutus ei sovi niille. Lyhytpäiväkäsittely saa taimen pituuskasvun päättymään ja talveentumisprosessin käynnistymään tavanomaista aiemmin. YHTEYSHENKILÖMME Eteläja Keski-Pohjanmaa, Österbotten: Hannu Niemelä puh. Taimien juuristo ei pysty pakkasessa ottamaan vettä, joten taimet hengittävät itsensä hengiltä eli kuivuvat, jos ne joutuvat olemaan pakkasvarastossa liian pitkään. Sekä kuusta että mäntyä voi istuttaa elokuun puolivälistä syyskuun loppuun. Turvemaiden istutuksista ei ole kovin paljon tutkimustietoa, mutta kevätistutus sopinee niillekin parhaiten. Männynja koivuntaimet pitää ottaa pois pakkasvarastosta kesäkuun alkuun mennessä, kuusentaimet juhannukseen mennessä. 040 585 0005 Lounais-Suomi, Södra skogsrevir, Satakunta ja Keski-Suomi: Jouko Paija puh. Taimet hengittävät pakkasvarastossa koko ajan vaikka ovatkin jäässä. Voi olla, että voikin, mutta asiaa ei ole tutkittu, joten istutukset on turvallisinta päättää syyskuun loppuun. Taimet laitetaan pakkasvarastoon lokakuun lopulla. Kesäistutukseen tarkoitettuja kuusenja koivuntaimia voi istuttaa kesäkuun puolivälistä noin elokuun puoliväliin. Myös karkeat kivennäismaat, jotka ovat perinteisesti männyn kasvupaikkoja, kuivuvat herkästi kesällä. 14 Miksei taimia voi istuttaa syyskuun jälkeen. Kesäistutukseen kasvatetun taimen verso kasvaa nopeasti liian kookkaaksi juuripaakkuun ja taimien kasvatustiheyteen nähden. 0294 32 6000 | www.tapio. Syysistutukseen käytettävät taimet voivat olla samaa taimierää kuin ne keväällä istutettavat taimet, jotka on varastoitu ulkosalla. Lisäksi hienojakoiset maat kuivuvat ja kovettuvat herkästi kohti kesää, mikä vaikeuttaa istutustyötä. Istutuksen epäonnistumisen riski alkaa sen jälkeen kasvaa. 2715_.indd 36 15/05/14 16:22. 040 552 0508 Hyvistä siemenistä kasvaa KYLVÄ HYVÄÄ 9 Milloin on kesäistutuksen aika
Syysistutus on hieman kesäistutusta suositumpaa. Keväällä voi istuttaa kaikenlaisia kohteita ja kaikkia puulajeja. 19 Millainen tämä kevät on ollut istutuksen kannalta. Lumi ja routa sulavat Pohjois-Suomessa myöhemmin kuin Eteläja Keski-Suomessa, joten kasvukausi alkaa siellä myöhemmin. Johtokyvyn mittausta koetaimen juuripaakusta. Syysistutus on syytä lopettaa koko maassa syyskuun lopulla. Routaa on ollut kuitenkin sen verran, että maaperä on istutussyvyydessä todennäköisesti riittävän märkä. SIEMENKESKUS Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Siemenkeskus | Torholantie 33, 12100 Oitti | puh. Syysistutuksen hyvä puoli on se, että se pidentää istutuskautta. YHTEYSHENKILÖMME Eteläja Keski-Pohjanmaa, Österbotten: Hannu Niemelä puh. Jos innostui istuttamaan jo huhtikuun lämpimien säiden aikaan, on riski, että taimet kuivuvat. Kesällä istutetut taimet taas juurtuvat nopeasti lämpimässä maassa ja kasvavat tulevina vuosina paremmin kuin keväällä tai syksyllä istutetut taimet. 18 Milloin istutuskausi on vilkkaimmillaan. Voivat taimet tosin kuivua keväälläkin, jos ne istutetaan liian kylmään maahan tai taimihuolto unohtuu. 040 556 3807 Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja yksityiset taimitarhat: Markku Kankkunen puh. Maaperä ei ollut silloin vielä niin lämmin, että taimien juuristot olisivat pystyneet toimimaan. Melko riskialtis. Taimihuolto on kesällä haastavaa. Muuten syysistutus on riskialttiimpaa kuin kevätja kesäistutus. Valtaosa taimista istutetaan keväällä. 040 552 0508 Hyvistä siemenistä kasvaa KYLVÄ HYVÄÄ 16 Mitkä ovat eri istutusajankohtien edut ja haitat. 17 Miten paljon istutusajat vaihtelevat eri puolella Suomea. 040 585 0005 Lounais-Suomi, Södra skogsrevir, Satakunta ja Keski-Suomi: Jouko Paija puh. 0400 55 5099 Itä-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Häme, Pirkanmaa, Kaakkois-Suomi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa: Sakari Pönniö puh. Istutusaikoja ei juurikaan ole tutkittu Pohjois-Suomessa, mutta kevätistutus alkaa siellä kesäkuun alkupuolella ja jatkuu heinäkuun alkuun. Alkukevään kuivuus ei ole ongelma. Kesäistutusta ei Pohjois-Suomessa varsinaisesti ehdi tehdä. Kesäistutusten osuus koko istutusmäärästä on muutaman prosentin luokkaa, ja valtaosa kesäistutuksista tehdään koneellisesti. M et la /e rk ki o sk a n en 2715_.indd 37 15/05/14 16:22. Taimia ei saa päästää kuivumaan minään vuodenaikana, mutta riittävän vedensaannin turvaaminen on tärkeää varsinkin kesällä, kun haihdunta on suurimmillaan. Kevätja kesäistutuksen välillä ei ole suurta eroa. 0294 32 6000 | www.tapio. Syksyllä istutetut taimet eivät ehdi juurtua ennen talvea ja jos talvi tulee aikaisin, eivät taimet välttämättä ehdi sopeutua siihen
Juuret ja oksat huomioon Suomen ja myös muun Euroopan hoidetut talousmetsät kasvavat selvästi enemmän kuin niitä hakataan. Siihen sitoutuvaa hiiltä kutsutaan maahiileksi. Kun puuta poltetaan tai se lahoaa, hiili vapautuu ilmakehään hiilidioksidina (CO2). Tällöin metsä on hiilinielu. Kun puusto kasvaa enemmän kuin sitä hakataan, metsä sitoo ilmakehästä hiilidioksidia. Tästä puolet, siis 200 kiloa, on hiiltä (C). Metsämaan pinnalle karttuvan karikkeen ja siitä lahotessa muodostuvan humuksen määräkin kasvaa, kun puusto kasvaa. Metsä on tehoKas hiili-iMuri a n Te Ro a a lT o n en 38 MAKASIINI 4 • 2014 2691_.indd 38 15/05/14 16:29. Näin ne toimivat tehokkaina hiilinieluina. Jotta puu kasvaisi kuutiometrin, se sitoo yhteyttäessään ilmakehän hiilidioksidia saman määrän. Toisaalta kun esimerkiksi trooppisia sademetsiä hakataan viljelymaiksi, puuston väheneminen vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään. Hiilidioksidin määrä saadaan, kun puussa olevan alkuainehiilen määrä kerrotaan luvulla 3,778. Kuutiometri kuivaa puuta painaa noin 400 kiloa. METSÄNHOIdON pEruSTEET TeksTi Mikko Riikilä K aikki eloperäinen aines – biomassa – rakentuu suurelta osin hiilestä. Kun hakkuut ja puuston kasvu ovat yhtä suuria, hiilen kierto on suljettu. Neljännes ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista on peräisin sademetsien hävittämisestä. Mikä tärkeintä, tämä tapahtuu myös käänteisesti. Metsämme kasvavat vuosittain 104 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Selkosuomeksi tämä tarkoittaa, että kestävä metsätalous on hiilineutraalia. Kuutiosta vapautuu siis 200 kiloa x 3,778 = 756 kiloa hiilidioksidia. ”Kaikkiaan metsien vuotuinen biomassa kasvaa arviolta 160–170 miljoonan puukuutiometrin verran”, Kauppi toteaa. ”Maahan sitoutuu hiiltä selvästi vähemmän kuin puustoon.” Puu – kuten mikä tahansa vihreä kasvi – imee kasvaakseen ilmakehän hiilidioksidia. Suomen metsät sitovat sitä valtavan määrän. ”Kaikki metsiin sitoutunut hiili on peräisin ilmakehästä ja palautuu takaisin metsiin, kun puu on käytetty”, kiteyttää ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi. Juurija oksamassa lisääntyy samassa suhteessa runkopuun kanssa
Todellisuudessa metsät sitovat suuren osan Suomen hiilidioksidipäästöistä, jotka vuonna 2012 olivat 61 miljoonaa tonnia. ”Vanhenevat metsät ovat epävakaa hiilivarasto. Tätä on perusteltu muun muassa laskennallisella metsämaan alan vähenemisellä. nopeasti, mikä siis tarkoittaisi hakkuiden ja puun käytön vähentämistä. Samat tahot ovat esittäneet, että metsien hiilinielua voitaisiin tehokkaimmin lisätä kasvattamalla metsien puuvarantoa mahdollisimman Turvemaiden hiilitaseesta on ristiriitaisia näkemyksiä. Ne lisäävät metsien todellista hiilinielua. Myös metsiin jäävä hakkuutähde lahoaa muutapuuta 39 MAKASIINI 4 • 2014 2691_.indd 39 15/05/14 16:29. Tämä käy ilmi, kun hiilidioksidipäästöä verrataan metsien biomassan vuotuiseen nettolisäykseen, joka on suuruusluokaltaan 50 miljoonaa kuutiometriä (160 miljoonaa kuutiota – 110 miljoonaa kuutiota). Kansainvälisissä sopimuksissa Suomen metsien hiilinielu arvostetaan kuitenkin vain puoleen sen todellisesta imukyvystä. Kattava metsäautotieverkosto varmistaa, että metsäpalot pystytään torjumaan tehokkaasti. Toisaalta sahatavara (noin 10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa) säilyy vuosikymmeniä, myös metsään jäävien kantojen lahoaminen on hidasta. Kaupin mukaan suopeltoja ja turvekenttiä lukuun ottamatta turvemailta ei vapaudu merkittäviä määriä hiilidioksidia. Metsäntutkimuslaitoksen professori Antti Asikainen pitää tätä lyhytnäköisenä ratkaisuna. Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Oy Agrame Ab www.agrame.fi ”KaIKKIaaN METSIEN vuOTuINEN bIOMaSSa KaSvaa arvIOlTa 160–170 MIljOONaN puuKuuTIOMETrIN vErraN.” massa vuodessa, jolloin siihen sitoutunut hiilidioksidi vapautuu. Totisella naamalla on väitetty, että puu olisi energian raaka-aineena jopa kivihiiltä pahempi päästölähde. Siihen sitoutuu vajaat 40 miljoonaa tonnia ilmakehän hiilidioksidia. Esimerkiksi Kanadan metsät ovat muuttuneet hiilen päästölähteiksi. Ikimetsä on huono nielu Muun muassa Suomen ympäristökeskus on viime aikoina kyseenalaistanut metsien hiilensidontakykyä. Hiilineutraaliutta hipoen Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa metsiemme hiilinielu on myyty pilkkahinnalla. Albertassa hyönteiset tuhosivat muutamassa vuodessa 400 miljoonaa kuutiometriä puustoa. Selluksi, paperiksi ja energiaksi jalostetun puun hiilidioksidi vapautuu nopeasti ilmakehään. Poistuma, 110 miljoonaa kuutiometriä saadaan, kun runkopuun poistumaan lisätään juurten oksamassan määrä. Myös tuli tuhoaa puustoa enemmän kuin Kanadassa hakataan.” Asikaisen mukaan varmimmin metsät toimivat hiilinieluina, kun ne pidetään elinvoimaisina
Listan kolmoseksi on nousTUTKITTUA törmäyskurssilla Suomessa sattuu vuosittain noin 3 000 valkohäntäpeurakolaria, mutta Ruotsissa ei ensimmäistäkään. Pelkästään metsäkauriiden kanssa törmäiltiin lännessä yli 35 000 kertaa. TeksTi ja kuva jere Malinen Ruotsin tieliikenteessä kolaroitiin viime vuonna peräti 5 771 hirven kanssa. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimushankkeessa testataan eri aallonpituuksilla annetun valokäsittelyn vaikutuksia kuusenalkioiden itämiseen ja taimen varhaiskehitykseen. Eri-ikäiskuusen laatu vaihtelee jatkuvan kasvatuksen metsässä kuusen puumateriaalin laatu vaihtelee runsaasti. Kolareissa kuolee kymmenen kertaa enemmän sikoja kuin Suomessa edes asuu otuksia! seitsenkertainen tuotto valtion metsästystai kalastuslupaan sijoitettu raha hyödyttää seitsenkertaisesti paikallisia yrityksiä, kertoo Metsähallituksen ja Helsingin yliopiston selvitys. Ruotsin RiistakolaRit 2013 Hirvi 5 771 Metsäkauris 35 552 saksanhirvi 351 kuusipeura 1 323 villisika 3 551 karhu 6 susi 9 ahma 2 ilves 40 saukko 29 kotka 11 Mufloni 2 Muut 297 Yhteensä 46 944 lähde: kansallinen riistavahinkoneuvosto sut Ruotsia vinhaa vauhtia valloittava villisika. Länsinaapurissa on kaksi kertaa enemmän sekä autoja että hirviä. Te ij o n ik ka n en / M eT la LED-valoa viljelmille Havupuiden solukkoviljelyyn haetaan tehokkuutta leD-teknologiaan perustuvalla tarkkuussäädettävällä valaisinjärjestelmällä. Asian voi ajatella myös toisinpäin: ruotsalaiset autot ja hirvet ovat yhtä huonoja tai hyviä välttelemään yhteentörmäyksiä kuin suomalaiset lajikumppanit. Suomessa sattuu vuosittain kaikki pienet hirvieläinlajit huomioiden noin 4 000 peuraja kauriskolaria. vaihtoehtoisia tulevaisuuksia on monenlaisia, ja lopputulos riippuu ympäristöön, kestävyyteen, turvallisuuteen ja keskittymiseen liittyvistä valinnoista. aikaisemmin sen on oletettu olevan normaalia tiheämpää, mutta näin ei ilmeisesti ole. Pelti rytisi 1 195 ja 1 321 hirveen. eri-ikäiskuusen puumateriaalin ominaisuuksia on tutkittu Metlan erika-tutkimushankkeessa. valtion maille luvan ostaneet metsästäjät ja kalastajat toivat viime syksynä alueille 34 miljoonaa euroa suoraa tuloa asioimalla kaupoissa, huoltoasemilla ja matkailuyrityksissä. Metsästyksen ja kalastuksen suora työllistävä vaikutus oli 445 henkilötyövuotta. Ruotsin laajuus sekä suurten nisäkkäiden Suomea korkeampi lajitiheys paistavat tilastoista muutenkin. Ainoastaan valkohäntäpeurakolareissa peittoamme toistuvasti Ruotsin – lajia kun ei siellä tavata. Perinteisesti Liikennevirasto on julkaissut maamme vuosittaiset hirvieläinkolaritilastot kesäkuussa, mutta ne tuskin poikkeavat paljonkaan edellisistä vuosista. Sitä vastoin hirvikolarien määrä on länsinaapurissa nelinkertainen. Metsäntutkimuslaitoksen tutkijan Riikka Piispasen mukaan on mahdoton sanoa yksiselitteisesti, onko jatkuvan kasvatuksen kuusen laatu parempaa vai huonompaa kuin tasaikäisen. Meillä vuosina 2011 ja 2012 sattui vähiten hirvikolareita sitten vuoden 1993 jälkeen. Lukema on yli nelinkertainen Suomeen verrattuna. Matemaattisesti tarkasteltuna Suomen ja Ruotsin kolarilukemat ovat kuitenkin yhtenevät. Te ro si vu la 40 MAKASIINI 4 • 2014 40 MAKASIINI 4 • 2014 2692_.indd 40 15/05/14 16:29. Maaseudulla on vaihtoehtoja Maaseutua ei ole tuomittu yhteen tulevaisuuteen, tuore Turun yliopiston selvitys kertoo. kokeiden avulla selvitetään myös sitä, kuinka keksintöä voitaisiin hyödyntää solukkoviljelyn siirtämisessä käytäntöön. ”esimerkiksi yhteiskuntapoliittisissa valinnoissa ei kannata nojata yhteen oppirakennelmaan tai totuuteen”, tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen toteaa
Ehkä ensimmäisenä vuonna kasvittomuus hiukan haittaa, mutta ensi vuonna jo vihertää. Mielestäni vesipaikat ovat kauniita. Siinä on mukava ketunpojan käydä hörppimässä ja meikäläisen lysti uittaa leikkilaivaa. Vähäisin niistä ei ole ylenpalttinen kiinnostus prunneihin eli kaikenlaisiin vesikuoppiin lätäköstä lampeen. Pikkumukuloiden varjolla pääsen tietysti talvella prunnille luistelemaan ja miekkailemaan osmankäämeillä. Mieltä lämmittää, kun tavi uiskentelee lammikossa ja metsäviklo juoksee sen reunoilla. Metsäläisen allakka JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Maisemakin kaunistuu, kun siellä täällä pilkahtaa vesi. Tu u li kk i Si RO lA kauniita maisemia. Sorsat erehtyvät luulemaan, että olisivat niissä piilossa ja rauhassa, mutta rannoilla hiippaileekin ahnas ohiampuja. Itse on paloasioitakin ajateltava. Palokunnan pojilla olisi paikka, mihin virittää pumppunsa, eikä loppuisi sammutusvesi alkukättelyssä. K un vuosien saatossa pikkulampia on kertynyt useampia, saattaa syksyisen sorsapaistin napata melkein oman tontin nurkalta. P runneihin tehdään aina loivat reunat. Monet maksavat mansikoita, jotta pääsisivät merten taa katselemaan M eikäläiselle on suotu montaa eri lajia pöhköyttä. Ravinteet osin pysähtyvätkin, kunhan vesikasvit ovat paikan vallaneet ja napsivat pohjaan painuneita fosforeita. Tietysti tiekin on tehty lähimaille. Venettäkään ei tarvitse, ja metsästysmatka saattaa olla vain vartin mittainen. Sieltä ne luovuttavat voimansa uusille taimille. Veden ei pitäisi enää vaivata. Istutan alueen vasta ensi keväänä, jotta maapohja saa tekeytyä rauhassa. I stutusalue oli alava ja osin heikosti vettä läpäisevä. Kun mahtavan maiseman kaipuu iskee, ei tarvitse kuin kurkistaa ikkunasta tai reippailla muutama minuutti, niin johan omat lammet omassa metsässä hivelevät silmää. Prunni toimii myös kiintoaineiden laskeutusaltaana, jos yläpuolelta soljuisi niitä tai ravinteita. Virtapaikassa tämä peli ei käy, mutta harvassahan noita kohtia on. Prunnihulluus voimissaan Kun kaivuri on paikalla, teetä ojaan levennys alavaan kohtaan prunni 41 MAKASIINI 4 • 2014 41 MAKASIINI 4 • 2014 2693_.indd 41 15/05/14 17:42. Tätä ojankohtaa ei tarvinne milloinkaan kaivaa uudelleen, sen verran on vedelle tilaa, eivätkä reunat taatusti lossaa ojaa umpeen. Kun isolla järvellä alkaa pauke, on meikäläisen prunneilla vilskettä. Altaista kertyi sen verran paljon maata, että se riitti muodostamaan vähäisen harjun pienelle aukolle. Kun on siunaantunut noita joukuusia ja muita kalliimpia taimia, eikä vakuutus korvaa kuin tavallisen taimen edestä. Kymmenkunta vuotta olen tällaisiin harjuihin istuttanut, ja taimet kasvavat kohisten. Siihenhän se maapalon eteneminen tyssäisi, meikäläisen prunniin. Puolimetrinen oksakerros ja kannot ovat kaivumaiden alla siististi piilossa, ne painuvat seuraavan vuoden aikana tiukkaan. Meikäläinen käyttää nekin rahat prunnien kaivuuseen. Reunaan tulee aikanaan puita ihan itsellään, eivätkä ne kallistu ojaan, vaan ovat suoria ja myyntikelpoisia. Kun kaivuri on nyt muokkaamassa uudistusalaa, jonka reunassa kulkee ojanpahanen, niin siitähän tietysti tempaistaan samalla pari pikkuprunnia. Juomassa poikenneen peuran jäljet ilahduttavat. Jospa syttyisi metsäpalo
Kaupan jälkeen B:n ja D:n muodostama yhtymä jatkaa entisellä Y-tunnuksella. Metsäomaisuuden arvo on 300 000 euroa. Tilanne käy vielä älyttömämmäksi A:n myydessä osuutensa (kaksi kolmasosaa yhtymästä), kun koko metsävähennys (60 000 euroa) on käytetty. B saa taas nauttia toisen osakkaan ostosta muodostunutta metsävähennystä ja hyötyy tällä kertaa verosäästöinä 12 000 euroa. A osti C:n osuuden 100 000 eurolla vuonna 2000. Vuonna 2010 A osti myös B:n osuuden ja maksoi siitä 100 000 euroa. Ei ole reilua Otetaan esimerkiksi kolmen osakkaan – A, B ja C – yhtä suurin osuuksin omistama yhtymä. Tästä kaupasta muodostunutta metsävähennystä ei ole käytetty. Kaikki seuraavat esimerkit perustuvat todellisiin tapauksiin, tosin kauppahinnat on muutettu. Ostaja D maksaa A:n osuudesta 200 000 euroa. Arvasitte oikein. ”VERohallINNoN MukaaN TÄMÄ MENEE NÄIN, MuTTa oIkEudENMukaISENa MENETTElyÄ EI VoI PITÄÄ.” TeksTi Mikko Riikilä AsiAnTunTijA Väinö sikAnen 42 MAKASIINI 4 • 2014 2694_.indd 42 15/05/14 16:30. Uusimmasta kaupasta yhtymälle karttui lisää käyttämätöntä metsävähennystä 120 000 euroa (60 prosenttia 200 000 euron kauppahinnasta). Tämä johtaa kummallisiin ja epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin. Se alentaa puun myyntiveroja 18 000 euroa. Kauppahinnasta muodostunut metsävähennys (60 000 euroa) käytettiin kokonaan. A ostaa C:n osuuden 100 000 eurolla. Yleensä metsävähennys on henkilökohtainen, mutta yhtymillä ja aviopuolisoilla henkilökohtaisuus tulkitaan Y-tunnuskohtaisena. Monesti yksi osakas maksaa verot, vaikka hyöty jakautuu monille. Voisi ajatella, että ostaja A saisi hyödyn, mutta ei, vaan metsävähennys tulee koko yhtymälle. Viime vuonna A möi yksin omistamansa tilan pojalleen. ”Verohallinnon mukaan tämä menee näin, mutta oikeudenmukaisena menettelyä ei voi pitää”, Sikanen korostaa. Ensimmäisestä kaupasta syntynyt ja kokonaan käytetty metsävähennys (60 000 euroa) tuloutuu kokonaan A:lle luovutusvoiton lailla verotettavaksi tuloksi. METSÄPERINTÖ Y htymälle muodostuu metsävähennystä, kun osakkaat hankkivat uutta metsää tai ostavat toistensa osuuksia. Vuonna 2010 ostetun osuuYksi hYötYY, toinen maksaa Yhtymissä metsävähennys toimii epäoikeudenmukaisesti ja ehkä jopa lain vastaisesti. Luovutusvoitto yllätti Toinen yhtä merkillinen tilanne syntyi niin ikään kolmen osakkaan (jälleen A, B ja C) yhtymässä. Näin käy esimerkiksi, kun yksi osakas ostaa jonkun muun osakkaan osuuden itselleen. Näin B saa ansiotta 6 000 euron nettohyödyn A:n tekemästä kaupasta. ”Käytettyä metsävähennystä voidaan tulouttaa enimmillään 60 prosenttia hankintahinnasta, joka esimerkkitapauksessa oli 100 000 euroa”, Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen selventää. Kaupan jälkeen A omistaa kaksi kolmasosaa yhtymästä ja B kolmasosan. Kaupassa kertyy käyttämätöntä metsävähennystä 60 000 euroa. B ei maksa mitään, vaikka hyötyi A:n tekemästä osuuden ostosta 6 000 euroa
ongelmaa ei olisi syntynyt, jos metsävähennys olisi muutettu aidosti henkilökohtaiseksi. Väinö sikAnen Verohallinnon hirviö Kommentti 43 MAKASIINI 4 • 2014 2694_.indd 43 15/05/14 16:30. Ennakoitu 9 000 euron vero kohosi näin 37 800 euroon. A pettyi karusti, kun verottaja tuloutti verotettavaksi vanhan 60 000 euron käytetyn metsävähennyksen. myös miehen aikoinaan käyttämä metsävähennys. Vaimo ennakoi kaupasta koituvan verotettavaa luovutusvoittoa myyntija ostohintojen erotuksen verran (30 000 euroa), josta veroa olisi mennyt 9 000 euroa. Näin aviopuolisoiden metsävähennyksien tuloutuksessa syntyy pahimmillaan samanlaisia päättömyyksiä kuin yhtymissä. Arviolta 98 prosenttia metsänomistajista ei ymmärrä sitä. Ei voi olla oikein, että ihminen joutuu maksamaan veron puolisonsa saamasta hyödystä.” Sen sijaan tavalliselle metsänomistajalle on mahdoton tehtävä lähteä kumoamaan lakia, vaikka se voi olla perustuslain vastainen. nykyisellään metsävähennys on kohtuuttoman vaikeaselkoinen ja epäoikeudenmukainen järjestelmä. ongelmana on, että verottaja ei toimi virheellisesti vaan muutetun lain mukaan. Yhtymien osalta metsävähennys toimii jopa verolain vastaisesti, koska veroseuraamukset ja metsävähennyksen tuomat hyödyt jakautuvat eri tahoille. Tällöin ei tarvitse murehtia käytettyjen metsävähennyksien tuloutumisesta verotettavaksi tuloksi”, Väinö sikanen toteaa. loput kaksi prosenttia jättää metsävähennystä vedättämällä suurimman osan metsäverosta maksamatta – täysin laillisesti. Veroa puolison kaupoista Avioliitossa kumpikin puoliso hallitsee itsenäisesti omaa omaisuuttaan ja sen tuottoa. Valituksen perusteena pitäisi olla lain aiheuttama vääristymä, joka syntyy, kun toinen maksaa verot toisen saamasta tulosta. den kauppahinta oli alempi kuin hankintahinta eikä metsävähennystä ollut käytetty. Yhtiöille ei metsävähennyksiä jos metsien omistus muutetaan yhtiömuotoiseksi, metsävähennykset menetetään. Uskon, että osaava lakimies olisi saanut verottajan päätöksen kumottua. Näin ollen A oletti, ettei kaupasta mene veroa, vaikka omistusaika jäi lyhyemmäksi kuin lähisukulaisten välisissä kaupoissa verovapauden edellytyksenä oleva 10 vuotta. Toivottavasti joku toisen saamasta hyödystä veroa maksanut valittaa asiasta. ”Verolaissa ei ole mitään pykälää, joka estäisi tämän”, Sikanen toteaa. niinpä metsiä ei tavallisesti kannata yhtiöittää. ”Mutta jos päätös olisi koskenut esimerkiksi juristia, niin asiaa olisi varmasti käsitelty kaikissa oikeusasteista. sen jälkeen tehtävistä tilakokonaisuuksien jaoista ja osuuksien myynneistä menee luovutusvoittovero ja käytetyt metsävähennykset tuloutetaan. Hän on käyttänyt metsävähennyksen kokonaan. Muutosta vaatineiden tietomäärä ei riittänyt sen ymmärtämiseen, mitä muutos merkitsee käytännössä. näin siksi, koska yhtiöillä ei ole metsävähennyksen käyttöoikeutta. Vaikka lain mukaan puolisot eivät muodosta yhtymää, heidän metsäomaisuuttaan verotetaan silti kuin yhtymiä ja puolisoilla on vain yksi Y-tunnus. Se on 60 prosenttia hänen omistamansa tilan hankintahinnasta, siis enimmäismäärä, joka voidaan tulouttaa verotettavaksi. silloin esimerkiksi jokaisella yhtymän osakkaalla olisi oma metsävähennyspohja ja vähennys tehtäisiin vasta osakkaan puhtaasta metsätulosta. Ratkaiseva virhe tehtiin, kun metsävähennys vuonna 2008 muutettiin tilakohtaisesta omistajaeli Y-tunnus-kohtaiseksi MTk:n ja kansanedustajien hyvää tarkoittaneen hölmöilyn seurauksena. systeemi karkasi hallitsemattomaksi. Pinta-alaltaan suuret metsäyhtymät on kannattavaa muuttaa yhteismetsiksi. Viime vuonna hän myi tilan 240 000 eurolla. ”Metsävähennyksiä seurataan yhtenä könttänä. Tästä syystä myös miehen aikanaan käyttämät metsävähennykset tuloutuivat vaimolle verotettavaksi”, Sikanen toteaa. Hänen mukaansa verottajan ratkaisu oli metsävähennystä koskevan verolain mukainen. Vaimo olisi joutunut maksamaan veroa miehensä metsävähennyksistä, vaikka he olisivat avioituneet vasta, kun mies oli tilansa ostanut. Metsävähennystä vaimo ei käyttänyt. näin hyöty kohdentuisi oikein ja myös sen tuloutus. Vuonna 2010 tehty kauppa päivitti metsävähennyksen, vaikka uutta vähennystä ei käytetty. Kävi kuitenkin niin, että verotettavaksi tuloutettiin Jaa ensin sisarusten sekä vanhempien ja lasten yhdessä omistamat, useita tiloja sisältävät metsäyhtymät kannattaa jakaa ennen kuin omistus siirtyy seuraaville polville, siis serkuksille. ”Yhtiömuoto voi olla toimiva, jos tarkoituksena on aktiivisesti ostaa ja myydä metsiä sekä kartuttaa yhtiön pääomaa. ”Verottaja tarkastelee puolisoiden metsiä yhtenä kokonaisuutena. Samalla hän olisi välttynyt maksamasta veroa miehensä saamasta hyödystä. Näin vaimolle kertyi kaupasta verotettavaa 126 000 euroa. Näin vuodelta 2000 kertynyt metsävähennys tuloutui verotettavaksi”, Sikanen selvittää. Vaimo osti oman metsäpalstan vuonna 2010 ja maksoi siitä 210 000 euroa. Tilanne muuttuu, kun omistus siirtyy serkuksille. Mitä todennäköisimmin tulkintoihin löytyisi järkeä jostakin oikeusasteesta. Tässä taas esimerkki tosielämästä: Mies osti vuonna 1994 metsätilan 300 000 eurolla. syntyi verohallinnon hirviö. niinpä käytetyistä metsävähennyksistä ei muodostu ongelmaa. kuvaavaa on, että jopa verohallinnon asiantuntijoilta kului vuosia, ennen kuin he pystyivät tulkitsemaan säädöksiä eräissä erikoistapauksissa. Sikasen mukaan vaimon olisi pitänyt metsää ostettuaan hakea verottajalta oma Y-tunnus, jolloin hänelle olisi muodostunut oma metsävähennyspohja. lähisukulaisten välisissä jaoissa luovutusvoittoa ei veroteta, jos tilat on omistettu yli kymmenen vuotta
Metsätilan suKupolvenvaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. Rusketus on siis kanervallakin suoja UV-valoa vastaan! Tavallisesti värinmuutokseen ei juuri kiinnitä huomiota. Mistä tämä johtuu. Vaihto vihreästä ruskeaan väriin on kanervan tapa valmistautua talveen. Elpyvätkö ne. Kahvojen kääntäminen kuljetusasentoon voi muuttaa kaasuvaijerin kuoren kohtaa niin, ettei kaasuläppä sulkeudu. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. Jos vanhat versot kuolevat, maaperän siemenpankista itää suuri joukko taimia, jotka peittävät muutamassa vuodessa kuolleet varvut alleen. Nyt varvikot ovat olleet vailla lumisuojaa suurimman osan talvesta. Kun kävin ensi kertaa talven jälkeen metsäpalstallani, huomasin kanervien muuttuneen kauttaaltaan ruskeiksi. Jos raivaussahan terä pyörii joutokäynnillä, on syytä tarkistaa, ovatko joutokäyntikierrokset muuttuneet. Kierrokset muuttuvat, jos kaasunkäyttövipu tai kaasuvaijeri ei palaudu joutokäyntiasentoon. Värin vaihtaminen vihreästä ruskeaan on kanervan normaali tapa varautua talveen. LEO SAASTAMOINEN TI IA PU U KI LA 44 MAKASIINI 4 • 2014 44 MAKASIINI 4 • 2014 2695_.indd 44 15/05/14 16:33. Kytkin koskettaa rummun seinämään ja saa aikaan terän pyörimisen jo joutokäynnillä. Keväällä väri taas palautuu vihreäksi pian lumen sulamisen jälkeen, kun kasvukausi alkaa. Nyt sen terälaite on alkanut pyöriä sahan käydessä tyhjäkäyntiä. Terä pyörii käynnistinnarusta vedettäessä. SEPPO VUOKKO Mistä johtuu tyhjäkäynnillä pyöriminen. luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. laKiasiat Kati Hepokorpi Oikeustieteen maisteri ja varatuomari. Onneksi kanervikon toipumiskyky on hyvä. Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja Savon ammattija aikuisopistossa. Onko se vaarallista sahalle. Silloin kytkin ja kytkinrumpu eivät ole linjassa. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakimies. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Mitä kanerville tapahtui. Kaasuläppä jää raolleen. Omistan Husqvarna 355FX -raivurin. Samalla lehtiin syntyy myös antosyaaneja ja kenties muitakin väriaineita, jotka suojaavat soluja ultravioletilta valolta. Kun kanerva siirtyy kesäisestä kasvutilastaan talviseen lepotilaan, se kehittää lehtiinsä jäätymistä hillitseviä ja ohjaavia aineita. Sen sijaan etelärinteillä ja kalliomailla maalis-huhtikuun ankara UV-rasitus ja kuivuus vaatinevat veronsa, joten ainakin osa kanervista kuolee. Todennäköisesti puuston suojaamat kanervat vihertyvät norKYSY pois! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Sahan moottori tuntuu olevan irti. Syynä terän pyörimiseen joutokäynnillä voi olla kytkinjousten kuoleentuminen tai katkeaminen. Siksi ruskea väri on kiinnittänyt huomiota. Samanlainen värinmuutos on ainakin vaiverolla, ja mielestäni myös suopursut ovat talvella ruskeampia kuin kesällä. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Yleisesti sahasta kannattaa myös tarkistaa, että ilmanottokanava on muutettu kesäasentoon. Välttämättä ne eivät aiheuta suurta haittaa koneelle, mutta vaikuttavat haitallisesti työskentelyyn ja työturvallisuuteen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. On myös mahdollista, että moottorin ja kytkinkopan välinen ruuviliitos on löystynyt. Mitä kanerville on tapahtunut. Kaikki toiminnot, jotka eivät kuulu koneen normaaliin toimintaan, täytyy poistaa. maalisti. Syksyllä väri vaihtuu vihreästä ruskeaan vähitellen loka-marraskuun aikana, jolloin päivät alkavat olla pimeitä eikä metsässä ehkä liikuta niin paljon kuin kesällä. Kytkimestä johtuvan vian havaitsee jo yleensä käynnistettäessä
Joko harvennetaan. Metsälehden tieto pitää paikkansa. Luovutuksensaaja ei vastaavasti voi saada hankintamenostaan metsävähennyspohjaa.” VÄINÖ SIKANEN Miten tappio huomioidaan. Viime vuotta koskevaan verotuspäätökseeni on kirjattu metsätalouden tappio. HANNU JAUHIAINEN Äänestä vahva metsämies Euroopan parlamentin ympäristövaliokuntaan. Kasvamaan jätettävien puiden laatu paranee myös hakkuun, tuulen ja lumen karsiessa niistä kuolleita oksia. Kuvan männikkö on tiheä ja korkealle karsiutunut, joten harvennuksella on kiire. Jos metsää omistetaan yhdessä puolison kanssa tai niistä on muuten tehty yhteinen 2C-veroilmoitus, tappio tai tulos jakaantuu omistusosuuksien suhteessa puolisoiden verotukseen. Laatu ei ole yleensä ongelma ja nuorena kuusikkoa voi harventaa rankasti hehtaarikasvun alenematta. Ensiharvennuksen ajankohta ja voimakkuus riippuvat metsikön perustamishistorian ohella puulajista ja puuston teknisestä laadusta. Näin menetellen koneellinen tai metsänomistajan innon ja kunnon salliessa käsipelillä tehtävä ensiharvennus siirtyy vuosikymmenen eteenpäin ja tuottaa jo hieman tukkia. Jos tappiota jää vielä tämän jälkeen, alijäämähyvitys tehdään tästä summasta. Sama koskee myös rakennusmaata. Pelkästään myrskytuhoja ajatellen varhainen, kaksivaiheinen harvennus ja kuvion reunojen jättäminen harventamatta on turvallisinta. Kuusi on tässä mielessä puulajeistamme helpoin. Harvennuksella on kohtuullinen kiire, jotta hyvälaatuiset lisävaltapuut eivät menetä peliään oksikkaampien susipuiden kanssa kamppaillessaan. Kuusikon kesähakkuuta ilman kantokäsittelyä on syytä varoa. Kuvan männikkö näyttää tiheältä ja melko korkealle karsiintuneelta. On aivan yleistä, että verotoimistoissa tieto metsävähennyksestä on puutteellista. Jos metsätalouden tappio on ollut esimerkiksi 1 000 euroa, verottaja tekee siitä alijäämähyvityksen, joka on 30 prosenttia tappiosta, tässä tapauksessa 300 euroa. Harvennan metsän itse. Onko verottajan asiantuntija oikeassa. Metsätalouden alijäämäinen tulo näkyy verotuspäätöksen kohdassa ”Pääomatuloista tehtävät vähennykset/verotettava pääomatulo/ alijäämähyvitys”. Olisiko parasta tehdä ensin kevyt harvennus eli kerätä huonot rungot polttopuuksi ja siirtää varsinainen ensiharvennus myöhemmäksi. Kannattaako kuvassa näkyvä metsä harventaa jo nyt, vai odottaa, että tiheys parantaa laatua. Metsälehden artikkelissa ”Vähennys tuloutuu veroksi” (Makasiini 3/2014) väitetään, että jos määräala myydään peltotai rakennusmaaksi, metsävähennystä ei tulouteta luovutusvoittoon. Jos metsänomistajalla on ollut muita pääomatuloja – esimerkiksi pörssiyhtiöiden maksamia osinkoja tai vuokratuloja – verottaja vähentää tappion näistä tuloista. Mänty ja koivu ovat valopuita, joiden laatu paranee tiettyyn rajaan asti tiheässä kasvuasennossa. Minulla on myös korkomenoja sekä osinkotuottoja. Miten se otetaan verotuksessa huomioon. KARI MIELIKÄINEN Kumpi on oikeassa. Verottajan neuvonnan asi?antuntijan kanta on, että ainoastaan peltona myydyn määräalan osalta ei metsävähennystä lisätä myyntivoittoon. Tämä luku on kirjattu osion loppuun ”Alijäämähyvityksenä” ja sen summan verottaja vähentää verovelvollisen maksettavista veroista. Tässä tapauksessa metsänomistajan omatoiminen lievä laatuharvennus voi olla kannattavaa, jos pienelle hakkuukertymälle on käyttöä polttopuuna. Tällöinkin edellytyksenä olisi, että myyjän tulisi tehdä alue pelloksi ennen myyntiä. Liika viivyttely vie latvusten elinvoiman ja alentaa kasvua. Lahot, heikosti karsiutuvat oksat heikentävät lopulta myös laatua. Tässä on lainaus Verohallituksen julkaisemasta ohjeesta: ”Jos metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä luovutetaan määräala rakennusmaana, ei luovutusvoittoon lisätä käytettyä metsävähennystä, koska TVL 46.8 §:n sanamuodon mukaisesti lisäys luovutusvoittoon tehdään vain metsän luovutusvoittoa laskettaessa. Jos metsänomistajalla on metsätalouden lainojen korkomenoja, nämä vähennetään tappiosta ennen alijäämähyvityksen tekemistä. 205 mikaelpentikainen.fi 45 MAKASIINI 4 • 2014 45 MAKASIINI 4 • 2014 2695_.indd 45 15/05/14 16:33
Kahdeksan Hämeen ammattikorkeakoulun metsäpuolen opiskelijaa testasi istutuskäsineiden toimivuutta Evolla. Hyvillä istutushansikkailla taimien käsittely sujuu vaivatta ja pottiputkesta saa tukevan otteen. Hyvä käsine suojaa Hyvä istutushansikas on ennen kaikkea turvallinen. Kokeiltavana olivat Ejendalsin keltaiset nitriilipinnoitteiset Tegera 722 -polyesterikäsineet sekä vihreät Showa Grip -työsormikkaat, joissa on luonnonkumipinnoite ja puuvilla-polyesterisekoitevuori. Käsien suojaustarve selviää taimilaatikon kyljessä olevasta taimietiketistä. 46 MAKASIINI 4 • 2014 46 MAKASIINI 4 • 2014 2698_.indd 46 15/05/14 16:34. Hanskoista mittaa istutushanskoja on moneen lähtöön. Paljain käsin taimia ei ole syytä istuttaa, eivätkä tavalliset näppylähanskatkaan ole suositeltava vaihtoehto. pikatesti TeksTi ja kuvaT Tiia Puukila asianTunTija Pekka vuori i stutuskiireiden keskellä uudistusalalle on syytä muistaa pottiputken ja vakan lisäksi kunnon työhansikkaat. Metsälehti testautti niistä kahdet, mutta voittoa ei vienyt kumpikaan. Havupuiden taimissa on tavallisesti hyönteissuojakäsittely tukkimiehentäitä vastaan. Käsineiden ensisijainen tarkoitus on suojata istuttajaa taimissa käytetyiltä kasvinsuoja-aineilta. Sinne taimi humpsahti, vaikka testikäsineet olivatkin turhan suuret. Metsätehon metsäviljelyopas ohjeistaa, että torjunta-ainekäsiteltyjä taimia käsiteltäessä tulisi käyttää aina nitriilikumisia suojakäsineitä ja pestä kädet ennen evästai tupakkataukoa. Metsäpuolen opiskelijat testasivat hanskoja metsänuudistamiskurssin lomassa Evolla. Ihanneistutuskäsine tarjoaa paitsi suojaa myös hengittää, on kooltaan sopiva ja sormituntumaltaan näppärä. Vertailukohtana testaajilla oli koulun tarjoamat vuorettomat hansikkaat erillisillä aluskäsineillä. Turvallisuuden jälkeen tärkein ominaisuus on käyttömukavuus
Ehdolla europarlamenttiin 2014 Hanna Kosonen Vapaus. Myös Showan käsineistä löytyy nitriilipinnoitettu vaihtoehto. Suuren koon ja paksun kumipinnoitteen vuoksi osa testaajista koki taimien käsittelyn Showan käsineillä kömpelöksi. Hinnankin puolesta käsineet painivat liki samassa luokassa. Tegeran istutushansikkaat maksavat veroineen 1,90 euroa kappaleelta ja Showan käsinepari kustantaa 5 euroa. Showan testikäsineissä kämmentä ja sormia suojasi luonnonkumi, joka sekin on paljasta kättä parempi. Testattavana olivat ainoastaan koot 9 ja 10, mutta saatavilla on koot 6–11. kokoluokitus yllätti Showan istutushansikkaat osoittautuivat suurikätisen unelmaksi, mutta pienikätisen painajaiseksi. Tegeran sileäpintaiset hansikkaat toimivat hyvin puhtaina, mutta likaisina ote saattoi lipsua. Voin suositella. Käsineet hengittivät punotun kumittoman kämmenselän ansiosta täyskumisia hansikkaita paremmin. Ohuemman kumipinnoitteen ansiosta Tegeran käsineet olivat suurikokoisinakin näppärät. Tegeran hansikkaiden koot vastasivat paremmin suomalaista kokoluokitusta. Se suojasi paremmin rannetta neulasten pistelyltä ja esti käsineitä valumasta. Hiostavuudessa oli kuitenkin eroja. Esimerkiksi koko 10 tuntui todellisuudessa koolta 12. Paljon istuttavalle turvallisin vaihtoehto on nitriilipinnoitettu Tegeran malli. Vauraus. Hannalla on näkemystä, osaamista ja kypsää viisautta. Ne pitivät vettä kumikäsineen veroisesti, mutta erillisiä alushanskoja ei tarvittu. Paksummat Showan hansikkaat sopivat viileämmille säille. Tegera 722 -niTriilikäsine +Hengittävyys +koko +näppäryys +suojaavuus +kosteuden pitävyys –liukas materiaali –löysä resori ei ykkössuosikkia Testihansikkailla urakoitiin muutama sata tainta metsänuudistamiskurssin lomassa. Kummatkin testikäsineistä olivat vuorettomia kumikäsineitä miellyttävämmät. Showan käsineiden etuna oli rypytetty kumipinnoite, joka takasi pitävän otteen pottiputkesta multaisenakin. Auringon paahteeseen hyvä valinta on Tegeran käsineet. Showan käsineiden puolesta puhui myös pidempi ja napakampi resori. Maksaja: Keskustan Moinsalmi-Pellossalon Paikallisyhdistys ry Hanna on valoisa ja ennakkoluuloton ihminen, joka heittäytyy uusien asioiden pariin huippu-urheilijan asenteella: Kyllä minä pärjään! On sitten kysymys metsätalouden tai -teollisuuden elinehdoista taikka puun ja kulttuurin yhtymäkohdista. Jos mitoitus kuitenkin osui nappiin, hanskojen sorminäppäryys oli hyvä, mutta ei nahkahansikkaiden tasoa. Tegeran hansikkaat olivat viileämmät kuin Showan, joissa oli paksumpi ja jäykempi kumipinnoite. Pekka Kivelä, lehdistöneuvos, ex-esimies, työkaveri Metsä Groupissa, Kaustinen 200 www.hannakosonen.fi ” ” Vihreä malli sai testiryhmältä kiitosta tarttumapinnasta, keltainen näppäryydestään. Näin siitäkin huolimatta, että Showan hansikkaissa myös sormien päällä oli hengittävä kumiton neulospinta. Kummatkin istutuskäsineistä keräsivät ääniä puolesta ja vastaan, eikä selvää ykkösuosikkia löytynyt. Istutushansikkaiden merkittävin ja tärkein ero oli kuitenkin kumipinnoitteen materiaali. Vastuu. Hansikkaita oli tarjolla vain koot 8–10, ja nekin valtavia. sHowa grip -Työsormikas +Hengittävyys +kosteuden pitävyys +Tarttumapinta +jämäkkyys +resori –kokoluokitus –suojaavuus Tegera 722 showa Grip 47 MAKASIINI 4 • 2014 47 MAKASIINI 4 • 2014 2698_.indd 47 15/05/14 16:34
Koru maksaa 46 euroa. www.Jetboil.com Minimoi tuoksut Bridgedalen WoolFusion Trekker -ulkoilusukissa on antimikrobisia ominaisuuksia, jotka ehkäisevät hajunmuodostusta. Suositushinta 26,95 euroa. TuoTeuuTuuksia Puinen koru 60 vuotta täyttävä Aarikka juhlii uusin muodoin. Suositushinta 235 euroa. www.aariKKa.com Retkelle mukaan Jetboil Joule on nopeasti lämpiävä ja helppokäyttöinen kaasukeitin, joka keittää litran vettä kiehuvaksi kolmessa minuutissa. Säiliön tilavuus on 7 litraa, hinta 25 euroa. Hinta 117 euroa. www.timberwise.fi Liuoksien levitykseen Hozelock-paineruisku sopii torjuntaaineiden ja vesiliukoisten lannoitteiden, kuten Bortracin, levittämiseen. www.saVotanPuoti.fi 48 MAKASIINI 4 • 2014 48 MAKASIINI 4 • 2014 2699_.indd 48 15/05/14 16:38. Puinen Jalava-kaulakoru on valmistettu Suomessa. www.bridgedale.com Turvallisesti rakennuksilla Kotimaisissa Sievi Planar 3 S3 -jalkineissa on varvasja naulaanastumissuoja, joten ne sopivat vaikka metsäkämpän rakennustöihin. www.sieVi.com Lehtikuusta lattiaan Loimaalaisen Timberwisen lehtikuusiparketti on moni-ilmeinen ja kestävä lattiamateriaali. Värivaihtoehtoja on useita, hinta 59 euroa neliöltä. Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi
Metsälehden kestotilaajana hyödyt monista tarjouksista ja eduista ympäri vuoden. • Kestotilaajan Kaupan tarjoukset ovat voimassa vain kestotilaajille. Kestotilaajana • voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin Näköislehtiä ja -arkistoa netissä. Kestotilaus eli jatkuva tilaus on aina edullisin tapa lukea säännöllisesti Metsälehteä. Tilaus uusiutuu sovituissa jaksoissa, kunnes asiakas ilmoittaa päättävänsä tilauksen. Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 Kestotilaus kannattaa M E T S Ä L E H D E N JA T K U V A TIL AUS KANN AT TA A ! Metsälehti on suomalaisen metsän pää-äänenkannattaja. • tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. • kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. • voit käyttää maksutta Metsänhoitokortistoa netissä. • tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. • voit osallistua kestotilaajille järjestetyille lukijamatkoille. • osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Aina sinun ja metsäsi asialla, aina sinun ja metsäsi parhaaksi. 2713_.indd 49 15/05/14 16:44. • saat etuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. • voit tilata Metsälehti Makasiinin puoleen hintaan ystävällesi
MaaMMe hinta Pitkän linjan metsänarvioija Hannu Liljeroos tilastoi metsätilojen hinnanmuodostusta yksityiskohtaisemmin kuin kukaan muu, sillä tilakaupan yllä leijuvan salamyhkäisyyden hälventäminen kiehtoo. Metsälehti ryhtyy julkaisemaan tilastoa. mitä metsä maksaa. TEKSTI MIKKo HäyrynEn KUVAT SEppo SAMUlI 50 MAKASIINI 4 • 2014 50 MAKASIINI 4 • 2014 2714_.indd 50 15/05/14 16:45
51 MAKASIINI 4 • 2014 51 MAKASIINI 4 • 2014 2714_.indd 51 15/05/14 16:46. Hannu Liljeroos ylläpitää metsätilojen hintatilastoa, jotta tiedettäisiin mikä metsässä maksaa
Ylitarjonta on niin voimakasta, että tarjouksilla ei ole välttämättä takarajaa ja kaikista kohteista tuskin syntyy kauppaa. Lounais-Suomen metsähehtaarin hinnalla – vajaat 5 700 euroa – saa Lapista viisi hehtaaria, liki 1 200 euroa hehtaarilta. Hinnat ovat kohtuullisempia Keski-Suomessa Pirkanmaan tasalta ylöspäin. ”Tärkein ja eniten hintaan vaikuttava metsävaratieto on puumäärä. 52 MAKASIINI 4 • 2014 2714_.indd 52 15/05/14 16:46. mitä metsä maksaa. Kasvatusmetsiä tarjolla Metsälehti ryhtyy julkaisemaan Liljeroosin metsätilojen hintaseurantaa. Sukulaiskaupat, alle 10 hehtaarin tilat ja tilat, joissa on erityisarvoja kuten rakentamisoikeuksia, eivät ole mukana. Pohjois-Suomen metsänomistus on myllerryksessä, sillä yli puolet kohteista on Lapista, Kainuusta tai Pohjois-Pohjanmaalta. Tilasto on seikkaperäisempi kuin Maanmittauslaitoksen ylläpitämä, pelkästään hehtaarihintoja seuraava kauppahintatilasto. Metsätilakauppoja harkitsevalle tiedoista onkin iso apu. Kalleinta metsä on Lounais-Suomessa, Hämeessä, Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Savossa. Lisäksi tilakaupan yllä leijuvan salamyhkäisyyden hälventäminen kiehtoo. ”Jos tein tarjouksen ja hävisin, niin ei minulle kerrottu, paljonko tilasta lopulta maksettiin. Ostajat eivät halua, että välittäjät kertovat kauppahintoja.” Kauppahinta ja kaupan asiakirjat ovat kuitenkin julkista tietoa. ”Joskus tila tuntuu ostajalle jotenkin kivalta, mutta silloin on kyse muusta kuin puhtaasta sijoitusmatematiikasta.” Data jalostuu tiedoksi Liljeroos arvioi hintaseurantansa kattavan noin 90 prosenttia tilakaupoista. Asutuskeskusten ympärystöt ovat kalliita. Hintojen keskiarvot tulevat maakunnittain, mutta maakuntien sisällä on vaihtelua. Liljerooos päivittää tilastoa jatkuvasti: Metsälehti Makasiinissa tilasto julkaistaan tänä vuonna kolmesti ja Metsälehden verkkosivuilla kuukausittain Metsämaa-palvelussa. h annu Liljeroosin excel-taulukossa on noin tuhannen myynnissä olevan tai jo myydyn metsätilan tiedot, kaikki tältä vuodelta. Tukkiosuus on pieni, keskimäärin 27 ja Lapissa vain kymmenen prosenttia. Ylikysyntää ja ylitarjontaa Maa maksaa aina, mutta myös hintaa alaspäin painavaa ylitarjontaa on. ”Ylitarjontaa on Pohjois-Suomessa ja etenkin Kainuussa. Liljeroos sanoo ryhtyneensä urakkaan, koska nykyinen hehtaarikohtainen hintaseuranta on liian ylimalkainen ja markkinadatasta saa enemmänkin irti. Tilastoon kirjataan vain puhtaiden metsätilojen kauppoja. Esimerkiksi Lounais-Suomessa puuston hehtaaritilavuus on keskimäärin 140, mutta Lapissa vain 60 kuutiometriä”, Liljeroos toteaa. Lounais-Suomen, Hämeen, Uudenmaan ja Pirkanmaan seuduilla omistus on vakiintunutta ja tarjonta niukkaa. Toteutuneiden kauppojen hintatiedot Liljeroos hankkii Maanmittauslaitoksesta. Miksi tämä vaiva. Suurin osa metsätiloista markkinoidaan internetissä, joten tarjolla olevien tilojen tiedot on periaatteessa helppo hankkia, mutta niiden kokoamisessa on vähäistä isompi työ. Kokonaisarvon korjausta ei ole aina ollenkaan, eli maksetaan jostain aineettomasta. Kysynnän ja tarjonnan alueellinen epätasapaino näkyy hinnoissa. Suomenselän karuilla mailla hinnat ovat alhaisia, mutta niin on kasvukin. Siellä myyntilaidalla ovat UPM:n Bonvesta, Tornator ja Metsähallituksen Laatumaa, sekä myös yksityiset myyjät.” Liljeroos pohtii, onko kyse maaseudun tyhjentymisestä: ollaan siinä iässä eikä edes metsätiloille löydy jatkajaa. Puhtaana sijoituksena ajatellen metsä on Etelä-Suomessa kallista. Tilojen koot olivat 604 ja 264 hehtaaria. Toisen myi UPM, toisen osti metsäalalla tunnettu säätiö. Ohessa olevan ensimmäisen tilaston mukaan myynnissä on tällä hetkellä pääosin eriasteisia kasvatusmetsiä. Se kertoo, että heti hakattavaa puuta on varsin vähän. Kalleimmat, yli miljoonan euron kaupat on tehty Kajaanissa ja Padasjoella. Maanmittauslaitos ylläpitää kauppahintarekisteriä ja kaikki kauppakirjakopiot meLiljeroos ryhtyi koostamaan metsätilojen hintaseurantaa, koska pelkkä hehtaarihintojen tilastointi on ylimalkaista ja markkinadatasta saa enemmän irti. Sarakkeissa on maakunnittain muun muassa kauppojen määrä, keskipinta-ala, kehitysluokkajakauma, kuutiomäärä hehtaarilla, tukkiprosentti ja keskihinnat sekä hehtaareille että kuutioille laskettuna
Eteläja Keski-Pohjanmaan alue käsittää myös Pohjanmaan maakunnan, josta on neljä kohdetta. Sen 228 kohdetta, keskikooltaan 33 hehtaaria, sijaitsevat kattavasti koko maassa. Vähiten tarjontaa on Lounais-Suomessa, Häme-Uusimaalla ja Pirkanmaalla. Vasta metsätaitokilpailut ja maastotyöt koulivat.” Liljeroos aloitti metsätaitoharrastuksen yli 30 vuotta sitten silloisen työnantajan, kuopiolaisen ja jo historiaan vaipuneen Saastamoisen metsäosaston kannustamana. Taulukon merkintä taimikot sisältää istutetut alat ja taimikot, ja merkintä uudist. Metsatilat.fi:n, Metsähallituksen ja Opkk:n tiloilla puuta on noin 85 kuutiota hehtaarilla. Myös kaupanvahvistajilla on velvollisuus antaa tiedot julki. Eniten tarjontaa pohjoisessa 53 MAKASIINI 4 • 2014 2714_.indd 53 15/05/14 16:46. Mies onkin pitkän linjan arvioija. Tukkiprosentti on koko maassa keskimäärin 27 ja Lapin kohteilla kymmenen. Bonvestan kohteilla on aina kiinteä myyntihinta, ne ovat verrattain arvokkaita ja maksavat keskimäärin yli 200 000 euroa. Se on koko maassa keskimäärin 93 kuutiota hehtaarilla – pienin Lapissa, 60 kuutiota hehtaarilla, ja suurin Lounais-Suomessa, 140 kuutiota hehtaarilla. Myös Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa on myytävää paljon, noin viidennes kohteista. Työkalut ovat yksinkertaiset – relaskooppi puuston pohjapinta-alan arviointiin, hypsometri tai luddeksi kutsuttu muovinpalanen pituuden arviointiin ja kolmanneksi MYYtävien tilojen tieDot MYYtYjen tilojen tieDot keskikehitysluokat, % keskikehitysluokat, % Alue kpl ala ha taimikot uudist. Suurin osa kohteista sijaitsee Kainuussa. Toisena on yksityisiä tiloja välittävä mhy-taustainen Metsatilat.fi. Otson ja Tornatorin kohteiden keskipuusto on noin 60 kuutiota hehtaarilla, ja ne sijaitsevat pääosin Pohjois-Suomessa. uudistettavat kuviot. Hehtaarien ja kuutiometrien keskihinnat on laskettu hintapyynnöstä tai arviokirjaan merkitystä käyvästä arvosta. Pitkän linjan arvioija Toinen syy hintaseurantaan on, että vaikka Liljeroosin eläkepäivät alkoivat helmikuussa, niin vauhtia riittää. Etelä-Suomessa kauppahinnat ovat lähes aina hintapyyntöä korkeampia, mutta Pohjois-Suomessa vaihtelevat molempiin suuntiin. Tilaston tärkein metsävaratieto on puumäärä. Mistä on hyvä arvioija tehty. ”Kun valmistuin metsänhoitajaksi, niin metsien arviointiin ei vielä ollut rutiinia. Näiden lisäksi merkittäviä myyjiä tai välittäjiä ovat Otso, OP-Kiinteistökeskus, Tornator ja alueellisesti merkittävä Keski-Pohjanmaan Metsämarkkinointi. Hän on työurallaan Metsähallituksessa tehnyt satoja tilakauppoja ja myös ostotarjouksia, jotka eivät johtaneet kauppaan. Eriasteiset kasvatusmetsät ovat vallitsevia. Koko maassa kauppahinta on keskimäärin ollut noin 125 000 euroa, mutta metsätilan omistajaksi voi päästä muutamalla kymppitonnillakin. Metsähallituksen Laatumaan 120 kohdetta, keskikoko 38 hehtaaria, sijaitsevat pääosin Pohjois-Suomessa. Bonvestan kohteet ovat puustoisimpia, keskimäärin 101 kuutiometriä hehtaarilla, ja tukkiosuus on suurin eli 29 prosenttia. Myytyjen kohteiden määrät ovat maakunnittain tarkasteltuna vielä pieniä, joten taulukon tiedot voivat vielä merkittävästi muuttua. m3/ha tukki, % e/ha e/m3 kpl ala ha taimikot uudist. Koko maassa taimikoiden osuus on yhteensä 21 ja uudistettavien kuvioiden seitsemän prosenttia. Suurin myyjä on UPM:n Bonvesta, jolla on 317 kohdetta, keskikooltaan 96 hehtaaria. nevät kuntaan, josta ne saa pyydettäessä. m3/ha tukki, % e/ha e/m3 lounais-Suomi 22 23 22 22 140 43 4083 32 14 24 23 13 133 41 5689 43 Häme-Uusimaa 13 45 35 8 107 32 3903 36 7 67 37 5 107 31 4196 39 Kaakkois-Suomi 30 19 37 15 105 37 3863 37 16 23 32 16 113 37 4434 39 pirkanmaa 18 19 32 20 113 34 3421 30 12 18 36 19 103 39 3760 36 Etelä-Savo 34 26 31 10 109 38 4151 39 9 27 49 7 100 43 4436 44 Eja K-pohjanmaa 45 28 34 8 72 20 2002 28 18 27 31 9 81 24 2274 31 Keski-Suomi 43 32 34 6 92 28 2756 31 14 43 29 5 82 22 2359 29 pohjois-Savo 60 61 23 10 116 33 3230 28 14 25 40 10 98 33 3105 32 pohjois-Karjala 94 65 24 10 117 36 3530 30 15 62 33 10 94 27 2685 29 Kainuu 213 95 18 5 89 25 1889 21 47 110 17 4 95 23 1858 20 pohjois-pohjanmaa 125 60 16 9 94 23 2060 22 32 49 17 9 93 23 1940 21 lappi 112 55 30 6 60 10 1229 21 14 31 24 7 61 11 1162 19 koko maa 809 61 22 8 93 26 2277 25 212 53 23 7 94 26 2388 25 Toukokuun alkupuolella kaupan olevista 809 edustavasta metsätilasta yli puolet sijaitsee Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Hehtaarihinnaltaan edullisen pään esimerkki on, että Laatumaa myy Kemijärvellä 142 hehtaarin tilaa (metsämaata 119 hehtaaria) 80 000 eurolla. Hän on kolunnut lukemattomat metsätaitokisat sekä kisailijana että järjestäjänä. ”Arvioinnissa pitää sulkea kännykkä ja kaikki muu ja keskittyä vain siihen yhteen ilman kiirettä.” Puuston arviointi on periaatteessa yksinkertaista, mutta käytännössä se vaatii pitkää harjaantumista
Sitä Liljeroos teki Metsähallituksessa, viimeiset 15 vuotta päätoimisesti Hämeenlinnasta käsin, missä hän asuu edelleen. Näiden lisäksi huomioon otetaan laatuja tiestötekijät sekä kokonaisarvon korjaukseksi kutsuttu, harkinnanvarainen tukkualennus. Hänen mukaansa kuviot saattavat näyttää hyvältä, mutMetsänarvioijan työkalut ovat yksinkertaiset. Pienialaisella vanhan metsän kohteella puuta saattoi olla valtavasti, isolla soidensuojelukohteella taas kymmeniä omistajia. ”Jos tienvarressa on pinoja, niin kannattaa katsoa, onko metsänomistajalle merkittyjen, lahovikaisten puiden pino iso”, Liljeroos vinkkaa. 54 MAKASIINI 4 • 2014 2714_.indd 54 15/05/14 16:46. Kuviot pystyy hinnoittamaan puuston arvon kautta, mutta lahoriskin lisääminen on vaikeaa. Menin kompassin kanssa suoraa linjaa ja 50 metrin välein otin relaskoopilla koealan.” tarkkana lahon varalta Jatkuvan kasvatuksen tapaisia kohteita on ollut aina, joten niiden arviointi ei ole uutta. mitä metsä maksaa. Arviointitarkkuus syntyy keskittymisestä ja kokemuksesta. taulukot, joista saadaan kuutiomäärät. Se on yleensä 20–30 prosenttia. Niiden puusto oli lievästi ilmaisten sitä sun tätä eikä kuvioistakaan oikein voinut puhua, Liljeroos muistelee. ”Isot suojelukohteet arvioin tarvittaessa linja-arviointina. Hintaan vaikuttavat puuston hakkuuarvo, taimikoiden arvo, maan arvo, mahdolliset erityisarvot sekä kehittyvän puuston odotusarvo. Tasaikäinen talousmetsäkuvio on helppo hinnoitella, mutta suojelukohteet vaikeita. ”Välineitä voi käyttää vaikka kuinka hyvin, mutta jos otanta on kevyellä kädellä, niin ei saa luotettavia tuloksia. Koealoja pitää olla riittävän paljon ja riittävän tasaisesti.” Hinnoittelun haasteet Metsätaitoilu harjaannuttaa puuston määrän arviointiin, mutta metsätilat pitää lisäksi hinnoitella
Rahan pitää kiertää ja metsän antaa pääomia takaisin.” www.lusto.fi lusto@lusto.fi 015 345 100 Lustontie 1 Punkaharju A v o i n n a y m p ä r i v u o d e n V a l t a k u n n a l l i n e n e r i k o i s m u s e o m e t s ä k u l t t u u r i n K u n S u o m i p u t o s p u u s t a – v a i p u t o s i k o . Ilmoitettu hintapyyntö on pohjahinta, jolla myyjä suostuu myymään, mutta tarjoukset nostavat hintaa. Sekä lähtötiedoissa että hinnoittelussa saattoi olla ilmaa, ja joillekin kova hintapyyntö oli osa neuvottelutaktiikkaa. Maata kaupan päälle Metsätilan arvo muodostuu valtaosin puustosta, maapohjan saa melkein kaupan päälle. Se kertoo varovaisesta lähtöhinnasta tai välittäjän osaamisen tasosta, mutta kovan kysynnän alueilla markkinat korjaavat.” Kasvun ostaminen kannattaa Metsätilakaupan volyymi on varsin pientä, vuositasolla noin 1 500 tilakauppaa ja 150 miljoonaa euroa. Jos niitä ei tule kymmeneen vuoteen, niin sijoituksen tuotto jää heikoksi. Tiedän tapauksia, joissa metsäsuunnitelman kuviotietoja ei ole päivitetty hakkuiden jälkeen.” Maastokäyntiä ja harjaantunutta silmää ei korvaa mikään, sillä tilan arvioinnissa on niin monta muuttujaa, että paperit eivät parhaimmillaankaan pysty kertomaan kaikkea. Arvio ei ole kuitenkaan mittaus eikä myyjää voi vaatia vastuuseen, mikäli hakkuussa puuta kertyy arviota vähemmän. Jos arviot menevät yksiin, niin todennäköisesti muutkin kuviot on arvioitu luotettavasti.” Hyvälläkin arvioijalla yksittäisten kuvioiden arviot heittelevät 10–20 prosenttia, mutta tilakohtaisesti heitto tasaantuu korkeintaan kymmeneen prosenttiin. ”Se kertoisi, että puustotiedot eivät ole ihan viimeisen päälle. ”Hakkuutuloja pitäisi tulla mielellään heti. Kartettavia kohteita ovat soiset palstat ilman tiestöä ja kaukana asutuskeskuksista. • Y h t ä j u h l a a • S u s i , s a h a , j a G P S • V u o s i r e n k a i t a • B i o e n e r g i a a j a i n n o v a a t i o i t a • V a n h a s a v o t t a • S u o m a l a i s t e n m e t s ä t • K o n e a i k a • M e t s ä n p a r a n t a j i e n v u o s i s a t a • L a s t e n L u s t o • V ä r i v a l o k u v i a e n n e n v ä r i f i l m i ä Metsätiloja verkossa: UpM Bonvesta Metsähallituksen laatumaa Tornator Metsatilat.fi Metsälehden Metsämaa op-Kiinteistökeskus Metsäkeskus oTSo Keski-pohjanmaan Metsämarkkinointi ta tarkemmin latvoja katsomalla voi kuitenkin todeta heikon pituuskasvun. ”Luin tänään lehdestä, että yksistään kotipuutarhurit tekevät ostoksia 600 miljoonan euron edestä”, Liljeroos suhteuttaa. ”Kairaamalla selviää varmimmin, ovatko puut vanhoja ja lahovikaisia.” Arvioissa heittoa Myyntikohteiden esillepanossa on kirjavuutta. Maa on aina kallista, mutta metsää kannattaa ostaa, varsinkin jos sitä on ennestään ja ymmärtää metsän päälle. Jos myyntiä varten ei ole tehty maastoarviointia, niin ilmoituksessa tulisi kertoa esimerkiksi, että hinnoittelu perustuu metsäsuunnitelmaan. ”HAKKUUTUlojA pITäISI TUllA MIElEllään HETI.” 55 MAKASIINI 4 • 2014 2714_.indd 55 15/05/14 16:46. Liljeroosin mukaan myynti-ilmoitusten puustotiedot pitävät varsin hyvin paikkansa, mikäli ne ovat ammattilaisten laatimia. Toisessa laidassa on vain hinta ja kartta, että ostaja arvioikoon itse, toisessa laidassa parhaimmillaan kaikki tarpeelliset tiedot, jopa metsälain erityiskohteiden pinta-alat ja karttatiedot. Hyvillä alueilla on tyypillistä, että hintaa tingataan ylöspäin. ”Hinta saattaa hirvittää, mutta 5–10 vuoden päästä metsä näyttää siltä, että ei se kallis ollutkaan.” Jos haluaa kuolla suurmetsänomistajana, kannattaa ostaa kasvua ja mielellään arvokasvua eli puulajisiirtymää kuidusta tukkipuuhun. ”Olen tehnyt kauppaa lähes puuttomista alueista, kyllä nekin maksavat.” Puustokuutiolle laskettu hinta riippuu täysin puuston laadusta ja kehitysluokkarakenteesta, vaihteluväli on yli 50 eurosta alle 30 euroon. ”Toteutunut kauppahinta on ollut enimmillään tuplasti pyyntöä suurempi. ”Jos epäilyttää, niin kannattaa arvioida paikan päällä muutama arvokkaimmista kuvioista. ”Kaikista varovaisin olin silloin, kun oli yksityinen myyjä ilman välittäjää”, Liljeroos kertoo. Sille muodostuu arvoa vasta, jos tehdään kauppaa paljaasta maasta
Sen sijaan metsänomistajille tärkeämmän, hakkuutähteitä hyödyntävän biojalostamon rakennuspäätöstä on turha odottaa vähään aikaan. Tämä kuitenkin sillä edellytyksellä, että sellunkeitossa syntyvää raakamäntyöljyä pidetään vastakin jätteenä, jolloin se lasketaan biopolttoaineiden jakeluvelvoitteeseen kaksinkertaisena. ”Voi olla vaikea perustella uutta investointia heti perään, vaikka TEM rahaa lupaisikin. Kilpailija Neste on vaatinut markkinaoikeutta kieltämään UPM:n bioMaailman ensimmäinen uPM:n biojalostamo käynnistyy kesän aikana. Mitään päivämäärää tehtaan käynnistymiselle emme ole asettaneet”, UPM:n biopolttoaineliiketoiminnan johtaja Petri Kukkonen sanoo. UPM:n biodieseliä voidaan viedä Itämeren alueelle, Petri Kukkonen sanoo. Kukkonen ei kuitenkaan usko, että EU sen enempää kuin kiista patenteista estäisi tuotannon aloittamisen Lappeenrannassa. Sadantuhannen tonnin tuotanto kattaisi jopa neljänneksen Suomen bioliikennepolttoaineille asetetusta tavoitteesta. Suomen energiavirasto päätyi vuoden alussa tälle kannalle, mutta EU:n lopullinen ratkaisu antaa vielä odottaa itseään. Toinenkin mutka on vielä UPM:n matkassa. Se on maksanut 150 miljoonaa euroa ja tuottaa vuodessa 100 000 tonnia toisen sukupolven biodieseliä. ”Osa prosesseista on jo käynnissä, loppuja ryhdymme ottamaan käyttöön yksi kerrallaan. Lappeenrantaan Kaukaan tehtaille noussut, mäntyöljystä biodieseliä jalostava laitos käynnistetään ensi kesän aikana. Tulkinnalla on huomattava vaikutus laitoksen kannattavuuteen. 56 MAKASIINI 4 • 2014 2700_.indd 56 15/05/14 16:46. Jalostamo on lajissaan maailman ensimmäinen. UPM on alustavasti hakenut koeluontoisen laitoksen rakentamiselle tukea työja elinkeinoministeriöstä, ja paikkakin on Kaukaan tehdasalueella valmiina. dieselin myynnin Suomessa patenttiriidan vuoksi. seuraavaa saadaan odottaa. biodiesel TeksTi ja kuvaT eeRO saLa U PM:n uuden biojalostamon rakentaminen on loppusuoralla. Katsotaan ensin, miten tämä laitos lähtee liikkeelle ja mitä päätöksiä EU:ssa tehdään”, Kukkonen toppuuttelee
UPM:n sellutehtaita on Suomessa vain kolme, joten yhtiön on lähdettävä ostoksille. Lappeenrannan biojalostamo käyttää noin kuuden sellutehtaan mäntyöljyn. 57 MAKASIINI 4 • 2014 2700_.indd 57 15/05/14 16:46
Sahojen kulta-aikaa oli 1960ja 1970-luku. www.metsakustannus.fi – sata vuotta Suomessa Moottorisaha Uutuus Uutuus Mikko Riikilä Tilaukset www.metsakirjakauppa.fi tai asiakas palvelustamme, puh. Tämä kirja kertoo moottorisahojen vaiheikkaan historian Suomessa ensimmäisestä sahan pärähdyksestä aina tähän päivään. Kirja nostaa esiin sata merkittävintä Suomessa käytössä ollutta sahamallia. Hinta 39 euroa 2716_.indd 58 15/05/14 16:48. Sahat saapuivat Suomen saloille jo vuonna 1915, mutta ne yleistyivät vasta useiden teknisten innovaatioiden jälkeen 1950-luvulla. Mukana on myös tarinaa sahojen valmistajista, maahantuojista ja tietenkin käyttäjistä. Runsaasti kuvitettu teos on tehty yhteistyössä Suomen metsämuseo Luston kanssa. Kirja sisältää myös kaikkien Suomeen tuotujen moottorisahojen tiedot. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys
Bioenergian ja -polttoaineiden kulutus kasvaa. KOLUMNI Tällä haavaa putkiremontti kaipaa maksajaa ja autossa on kilometrejä pitkälti yli 500 000. Kokonaisuutena ennusteet näyttävät kuitenkin aika lupaavilta puukauppaa harkitsevan vinkkelistä niin nyt kuin tulevaisuudessa. Supersyklistä haaveksivaa kiinnostaa kuitenkin erityisesti sahatavaran näkymä. Tämä ei tunnu vuoden sisällä parhaalta hetkeltä puukauppoihin, joten aika usein lopputulos on se, että ”katsotaan sopivampaa ajankohtaa”. Muun muassa viimeisimmän myrskyn jäljiltä pitäisi yksi kuvio hakata ja uudistaa kokonaan. Nousun ennakoidaan jatkuvan ensi vuonnakin, vaikka yleinen talouskehitys on takkuista. Toteamme siipan kanssa tilanteen tyytyväisinä. Metsä Groupin kaavailema suurinvestointi tuo konkretiaa ja uskoa biotalouden nousulle myös pidemmässä juoksussa: perussellun kysyntänäkymät ovat hyvät pakkaamisen lisääntyessä maailmalla. S upersykli voi tosin edellä olevasta huolimatta jäädä haaveeksi, kun tutkitaan markkinoiden epävarmuuksia – näitä ovat Venäjän kriisi, rikkidirektiivi ja monet muut vaikeasti ennakoitavat seikat. S iipan mieleen on kuitenkin jäänyt eritoten lehtijuttu, jossa eräs sahamies maalasi uuden supersyklin mahdollisuutta. Supersykliä ei jäädä odottelemaan. Keskustelu siipan kanssa päättyy siihen, että nyt viimein teemme sekä lyhyen että pidemmän ajan myyntisuunnitelman. PTT ennusti huhtikuussa viennin kasvun jatkuvan ja ensi vuonna vielä vahvistuvan tästä vuodesta Euroopan rakentamisen elpyessä. Supersykliä odotellessa Supersyklistä haaveksivaa kiinnostaa kuitenkin erityisesti sahatavaran näkymä. Tällä on suuri merkitys, koska kysyntä pienja kuitupuulle pysyy vahvana. Kun jossakin vaiheessa rakentaminen myös Suomessa liikahtaa nousuun, on lupa odottaa sahatavaran menekin kasvavan selvästi. Kierros metsässä kuitenkin kertoo, että ainakin metsänhoidon kannalta hakkuita kannattaisi tehdä nyt. Puun käyttöä vauhdittaa tulevaisuudessa suhdanteiden lisäksi se, että puukerrostalojen rakentaminen on viimein lähdössä liikkeelle meilläkin. Yleensä tälle riittää aikaa sitten, kun pahimmat maatalouden kevätja syyskiireet ovat takana. Loppupeleissä meidän perheemme puukauppa-ajankohdan ratkeamisessa kohtalaisen isossa osassa on selvä rahan tarve eikä hienostunut sijoitussuunnittelu. Ki m m o Br a n d t / Co m .P iC Ritva toivonen Kirjoittaja on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja 59 MAKASIINI 4 • 2014 59 MAKASIINI 4 • 2014 2701_.indd 59 15/05/14 17:26. Yksikään ennustelaitos ei sentään tohtinut keväällä tällaista sykliä sahatai puumarkkinoille ennustaa, mutta kehityksen suunta on nähty lupaavana. Sahavienti lisääntyi viime vuonna yli kymmenyksen. Suunnitteilla on satoja uusia koteja puukerrostaloissa. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. Sahatavaran ja raakapuun kauppamäärien ja hintojen odotetaan nousevan. Aineksia mukavaan nousujohteisuuteen on. S iipan kanssa käymme puukauppakeskustelun pari kertaa vuodessa. Tämä heijastuu tukin kysyntään. Aurinko ei laskenut pohjoisen metsäsektorin horisontin taakse vaan lähti koukkauksen jälkeen kiipeämään takaisin taivaan lakea ylöspäin. Lisäksi piirustuslaudoilla on monenlaisia uusia tuotteita, joita tehdään puumassasta. Myös puun hinta markkinoilla on vähintään kiinnostava
Laskentaohjeiden mukaan pitäisi kulkea viivasuoraa linjaa, mutta rimmiköissä kulkukelpoiset jänteet määräävät sen mistä mennään. Viimeisen puolen vuosisadan aikana suon kulkijat ovat jatkuvasti vaihtuneet. Kuva on näpätty ison männyn latvasta. TekSTi ja kuVaT jorma LuhTa kutsuu 60 MAKASIINI 4 • 2014 2702_.indd 60 15/05/14 16:49. Lintuinventoija kulkee tutkimusalueella muutaman askeleen kerrallaan ja pysähtyy kiikaroimaan. luhta Suo Soilla alettiin kulkea vapaaehtoisesti vasta kumisaappaan keksimisen jälkeen
t oukokuun viimeisinä päivinä 1974 kuulin leiripaikkaani ihmisen puhetta. Siihen aikaan tuollainen oli aivan tavallista. Monet satunnaishavainnot kertovat kuitenkin soiden kahlaajien ja varpuslintujen vähenemisestä tai suoranaisesta romahduksesta. Palsat, ikijääsydämiset turvekummut, tekevät suosta maagisen hyvän lintupaikan. Soiden linnustoa tutkinut Urpo Häyrinen oli kyydinnyt heidät kartoittamaan ison aapasuon siipiniekkoja. Niinpä tällä vuosituhannella suolintujen määrissä vedotaan edelleen 1970-luvun tutkimuksiin. Sitä vastoin 1980-luvulta alkaen en ole tavannut keväällä pohjoisilla aapasoilla ainuttakaan toista ihmistä. Viisi päivää myöhemmin he lähtivät uudelle suoaavalle Sallaan. Samalla seudulla palsa-alueen ja palsattoman jängän lintutiheyksissä ja lajimäärissä on aivan valtava ero. Vain muutama tunti heidän mentyään leiriini ilmestyi linturengastaja, joka etsi muuttohaukan pesää. Nuorten luonnonharrastajien piirissä soilla retkeily oli suorastaan muodikasta. Määrätietoiset projektit suolintujen laskemiseksi hiipuivat ja loppuivat. Sen jälkeen tuli äkillinen ensimmäisen ympäristöheräämisen ja myös tarmokkaan luontokartoituksen aika. Silmiinpistävintä uusien tutkimusten tarve on pohjoisimman Lapin palsasoilla. Tällä ilmiöllä on ihmiskunnalle traagisempikin merkitys, sillä Siperian tundralla se tapah61 MAKASIINI 4 • 2014 2702_.indd 61 15/05/14 16:49. Retkeilyreitit, pitkokset, laavut ja lintutornit ovat sitten eri juttu. Mutta palsojen ikijää sulaa ja kummut romahtavat vesiallikoiksi hyvää vauhtia. Lähdin äänten suuntaan ja löysin kolme pääkaupunkilaista ylioppilaspoikaa pystyttämässä omaa leiriään. Uudet laskennat tarpeen Viisikymmentä vuotta sitten Suomen soiden linnustosta ei tiedetty oikein mitään. Sen lisäksi, että palsasuot ovat Tunturi-Lapin ylivertaisesti runsaslintuisin ympäristö, ne ovat myös koko valtakunnan linturikkain suotyyppi. Se oli yllättävää, sillä telttani kökötti kilometrisessä metsäsaaressa keskellä upottavaa Viiankiaapaa Sodankylässä. 1970-luvun loppuun mennessä suolinnuston tila tunnettiin paremmin kuin koskaan aiemmin tai myöhemmin. Jonkun toisen rimpiaavan keskellä kohtasin muita luontokuvaajia
Kultaisen marjan – lakan, hillan, valokin, lintin ja muuraimen – kypsyttyä suolle on lähdetty aina. Sen jälkeen hanhijahti aapasuolla houkutti vuosittain noin kymmenentä tuhatta pyytömiestä. Oppimisvuosien jälkeen se oli hyvin tehokasta ja romah62 MAKASIINI 4 • 2014 2702_.indd 62 15/05/14 16:49. kaikenLainen SuoSSa SaapaSTeLu onkin juuri nyT VähenTymäSSä. Toisaalta 70-luvulla kaikilla Suomen rimpisillä ja saraisilla soilla runsaana pesinyt suokukko hävisi etelästä, mutta lentelee tunturisoilla yhtä isoin parvin kuin ennenkin. 1960-luvulla Suomen muuttohaukat hävisivät DDT:n ja samanlaisten hyönteismyrkkyjen vuoksi lähes sukupuuttoon. Näin sulaminen ruokkii itseään ja toistaiseksi maltillinen globaali lämpeneminen voi ryöpsähtää hallitsemattomaksi. Aivan viime vuosina hillakuume on mielestäni hiipunut, ilmeisenä syynä innokkaimpien poimijoiden korkea ikä. Tällä vuosituhannella keksittiin hanhien peltopyynti houkutuskuvilla. Hillan ja hanhen perässä Vaikka toukoja kesäkuiset kulkijat vähentyivät, syksyisiä tai loppukesän saapastelijoita ilmestyi enemmän. Hillanpoiminnasta tuli lyhyessä ajassa suosittua luontomatkailua. Lapinkirvinen on esimerkki varpuslinnusta, joka oli ensimmäisten lintuinventointien aikaan hyvin yleinen mutta nykyään useimpina vuosina se miltei puuttuu Suomen linnustosta. Sulaminen vapauttaa turpeen sisältämän metaanin, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Hyvin harva metsästäjä rämpi 1970-luvulla sorsastuksen alkaessa suolle hanhenpyyntiin. tuu miljoonakertaisissa mitoissa. Metsästäjien laavut, muovikämpät ja muut rakennelmat sekä kelojen poltto uhkasivat suojeltujen rimpisoiden luontoarvoja. Hillasadon huolellisen salaamisen sijaan marjojen määrää mainostettiin mieluummin yläkanttiin. 1980-luvulla Ranuan kunta muutti radikaalisti kansanperinnettä. Viime vuosisadan lopulla metsähanhi ja hanhenmetsästys houkuttelivat noin kymmenentuhatta metsästäjää elokuussa Lapin aavoille. Kun hanhikanta tehokkaan peltopyynnin vuoksi romahti, loppui myös hanhijahti pesimäsoilla. Nämä ovat tietenkin mutu-havaintoja, koska täsmälliset laskennat puuttuvat
Itse ennustan, että seuraavia suon kulkijoita ovat nuoret ekstremeseikkailijat, jotka haluavat löytää haastavia retkipaikkoja lähempää ja halvemmalla kuin Himalajalta tai Etelänapamantereelta. Siperian tundralla sama ilmiö voi aiheuttaa hallitsemattoman itseään ruokkivan lämpenemisen, sillä sulaminen vapauttaa ilmakehään metaania. dutti nopeasti kotimaisen metsähanhikannan. Viisi metriä korkeat ikijääsydämiset palsat ovat tällä vuosituhannella pala palalta sulaneet ja romahtaneet vesirimmiksi. Mutta parimäärien kehitys on ollut vastakohta muuttohaukalle. 63 MAKASIINI 4 • 2014 2702_.indd 63 15/05/14 16:49. Varis pelkää ja inhoaa haukkaa niin kovasti, ettei yksikään variksenpoika kasva maailmaan muuttohaukan pesimäsuolla. Varis pesii mielellään lintusuolla munarosvon roolissa. Turhautuneet hanhimiehet ovat luopuneet suoreissuista, koska pesiviä hanhia ei enää ole. Kaikenlainen suossa saapastelu onkin juuri nyt vähentymässä. Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Lapissa isot rimpisuot ovat säilynein ja itse asiassa myös suojelluin osa alkuperäistä luonnonmaisemaa. Lisäksi valmis verkosto helppokulkuisia pitkospolkuja tulipaikkoineen tuo soiden ääreen aivan tavallisia retkeilijöitä ja kuntoilijoita. Samanlainen omien voimien ja rajojen koettelu liikutti noita neljän vuosikymmenen takaisia luontoinventoijiakin. Mistä uudet kulkijat
Vuoden 2008 kuvassa molemmat ovat kolmivuotiaita ja vuoden 2012 kuvassa seitsenvuotiaita. Männyntaimet täyttävät taimikkoa mukavasti.” Juuri nyt Minean kuusikossa ei tarvitse tehdä mitään, mutta ennen varsinaista ensiharvennusta Mäntynen aikoo vielä kerran raivata taimikon väljemmäksi. Mäntynen arvioi, että jos Minean kuusikon kasvuvauhti jatkuu samana, pojantytär ehtii saamaan päätehakkuutulot nimikkometsästään. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Mäntysen mielestä se on vain hyvä asia. ”Hyvä metsä siitä näyttäisi tulevan. ”Se nopeuttaa puiden kasvua. Tuntuu, että taimien kasvu on vain kiihtymässä”, Mäntynen sanoo. Kanto on kuvissa sama. Kuusentaimet istutettiin perhevoimin keväällä 2004, Minea syntyi joulukuussa ja keväällä 2005 taimikko nimettiin Minean kuusikoksi. Kasvavat sitten paksummiksi, kun saavat vähän lisää tilaa. Vuonna 2008 otetussa kuvassa kolmivuotias Minea on vielä taimia pidempi, mutta vuonna 2012 otetussa kuvassa taimet ovat jo reilusti seitsemän vuoden ikäistä Mineaa pidempiä. Kohti sekametsikköä Ennen kuusentaimien istutusta Minean kuusikon paikalla kasvoi yli-ikäinen kuusivaltainen sekametsikkö. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Toiveissa on, että tila säilyisi suvussa myös tulevaisuudessa. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Huolella hoidettu Erkki Mäntynen nimesi kuusentaimikon istutusvuonna syntyneen pojantyttärensä mukaan. ”Olen eläkkeellä ollessani hoitanut taimikkoa, raivannut pikkuhiljaa ja tehnyt kuusille tilaa. ENNEN & NYT TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT ERKKI MÄNTYNEN K yyjärvellä sijaitseva Minean kuusikko on saanut osakseen paljon huolenpitoa, metsänomistaja Erkki Mäntysen mukaan ehkä enemmän kuin taimikot yleensä. 64 MAKASIINI 4 • 2014 2703_.indd 64 15/05/14 16:49. Se on pitänyt vireessä, ja taimikko on saanut hyvän alun”, Mäntynen kertoo. Nimensä taimikko on saanut Mäntysen pojantyttären Minea Mäntysen mukaan. Mäntynen muistelee, että idean takana oli hänen vaimonsa. 2008 2012 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Tila, johon Minean kuusikkokin kuuluu, on kulkenut Mäntysen suvussa yli 200 vuotta. Erkki Mäntysen kuvat kertovat pojantyttären Minea Mäntysen ja tämän nimikkometsän Minean kuusikon kasvusta. ”On sitten enemmän valinnanvaraa. Yhdeksänvuotiaan tytön tulevaa metsäkiinnostusta on vaikea ennakoida, mutta isovanhempien luona käyntiin kuuluu aina pyörähdys nimikkometsässä. Kaikki istutustaimet eivät kuitenkaan lähde kasvamaan niin hyvin. Lähetä ne meille Metsälehteen. Mäntynen on tyytyväinen taimikon kasvuun. Minean kuusikkokin on kovaa vauhtia muuttumassa sekametsäksi, sillä kuusentaimien sekaan on tullut paljon luontaisesti syntyneitä männyntaimia. Kuitupuuta kun ei tosissaan kannata viljellä”, hän sanoo
lisätietoa Matkasta: Metsälehden ja Trio Travelsin internet-sivuilla osoitteissa www.metsalehti.fi ja www.triotravels.fi. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 110 euroa. LukijamatkaLLe Tiroliin Metsälehden seuraava lukijamatka tehdään Pohjois-Italiaan Trentinon vuoristomaisemiin 29.9.–4.10.2014 Matkan hinta Matka maksaa kahden hengen huoneessa 1 595 euroa/henkilö. illallinen hotellissa. Parin tunnin mittaisen kävelykierroksen jälkeen on vapaata aikaa tehdä ostoksia ja vierailla museossa katsomassa jäätiköltä löytynyttä Ötzi-miehen muumiota. trentino milano BolZano matkalla on mukana metsälehti makasiinin metsäperintö-palstan asiantuntija Väinö Sikanen. Matkalla lounas ja hotellilla illallinen. torstaina käymme katsomassa paikallisia metsiä ja puunjalostusta hiihtokisoista tutun Val di Fiemmen alueella, missä syömme myös yhteisen lounaan. 2717_.indd 65 15/05/14 16:51. Matkalla lounas. Paluumatkalla poikkeamme maistelemaan etelä-tirolin viinejä. Päivän lopuksi tutustumme omenanviljelyyn, josta Val di nonin laakso on kuuluisa. Lento laskeutuu Helsinkiin kello 22.05. MatkaohjelMa Maanantaina 29.9. ilMoittautuMiset Vastuullinen matkanjärjestäjä on trio travels oy, missä toini Palosaari ottaa ilmoittautumisia vastaan 16.6. Lauantaina 4.10. lähdemme aamiaisen jälkeen kohti Münchenin lentokenttää. mennessä puhelinnumerossa 020 756 8614 tai sähköpostilla toini.palosaari@ triotravels.fi. KesKiViiKKona aamupäivän teemana on metsäopetus. tiistaina vierailemme paikallisella sahalla ja lounaan jälkeen teemme metsäretken. trio travelsin palvelumaksu 15 euroa/ henkilö. Lounaan jälkeen perehdymme vuoristoalueiden metsien hoitoon. Lento Milanoon, mistä matka jatkuu linja-autolla kohti Val di nonin laaksoa ja kylpylähotelli Malascoa. Perjantaina ohjelmassa on etelä-tirolin pääkaupunki Bolzano. Hinta sisältää lennot, oppaan palvelut, majoituksen, ohjelmassa mainitut ateriat, kuljetukset ja vierailut. kokoonnumme Helsinki-Vantaan lentoasemalla kello 6. Hinta ei sisällä matkavakuutusta eikä palveluja, joita ei ole mainittu ohjelmassa. illallinen hotellilla
Siitä voi tehdä salaattia ja vihanneslisäkettä. Voikukka on monikäyttöinen ruoanvalmistuksessa. 66 MAKASIINI 4 • 2014 2704_.indd 66 15/05/14 16:52. Moni pitää sitä viheliäisenä rikkaruohona, mutta vitamiinipitoinen kasvi sopii niin syötäväksi kuin lääkkeeksikin. tapion pöytä Voimaa ja Väriä superkasVista Voikukka on yksi kevään ensimmäisistä villivihanneksista
Voikukan katsottiin parantavan myös voin laatua ja tuovan siihen lisää väriä. Suomessa 500 lajia Voikukka on kotoisin Keski-Aasiasta, Kiinassa sitä käytetään edelleen paljon yrttilääkinnässä. V oikukka on ruuanvalmistuksessa monikäyttöinen: kasvin kaikkia osia voi käyttää sekä tuoreena että kuivattuna. Officinale tarkoittaa, että kasvia on käytetty lääkkeenä. Hän kutsui itse kasvia maitiaiseksi kasvin sisältämän maitiaisnesteen mukaan. Voikukka onkin yleinen kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla ja on levinnyt muillekin mantereille. Voikukan juuria kerättiin pellolta, pestiin, kuivatettiin, paahdettiin prännärissä ja jauhettiin. Arabit kirjasivat voikukan lääkinnälliset ominaisuudet lääkeoppaisiinsa jo 1000-luvulla. Kansanlääkinnässä voikukkaa on käytetty esimerkiksi parantamaan maksan ja haiman toimintaa, ulostuslääkkeenä, kuumeen laskemiseen sekä haavojen ja ihottumien hoitoon. Lajikkeita on lukemattomia, Suomessakin lähes 500. Voikukan lehdet sisältävät valkuaisaineita 3 kertaa, rautaa ja kalkkia 4–5 kertaa, beetakaroteenia 11 kertaa, B-vitamiineja 4–5 kertaa ja C-vitamiinia 3 kertaa enemmän kuin viljelty salaatti. perunoiden, nokkosten ja vuohenjuuston kanssa voikukasta saa maukkaan vihanneslaatikon. Kasvi on sitkeä ja sopeutunut hyvin kuivuuteen ja kylmyyteen, mikä on auttanut sen leviämisessä. Vitamiinilisä kansalle Voikukka on myös ikivanha rohdoskasvi, siihen viittaa kasvin tieteellinen nimikin, taraxacum officinale . Lehtiä ja juuria voi käyttää leipään, piirakoihin, puuroihin, munakkaisiin, muhennoksiin, laatikoihin, keittoihin ja pataruokiin. Voikukkaa on käytetty keväisin vahvistavana voimarohtona, mikä antoi vitamiinilisää kansalle, joka oli kituuttanut talven yli petun varassa. Keskiajalla voikukan juuria käytettiin Euroopassa yleisesti muun muassa virtsavaivojen hoitoon. Kukan keltaiseen väriin viittaavat keltakukka, keltaukko, kultakukka ja kultaharja. Kukista voi tehdä simaa ja viiniä. 67 MAKASIINI 4 • 2014 2704_.indd 67 15/05/14 16:52. Ohrankukkanen viittaa siihen, että kukinnan alkua pidettiin Varsinais-Suomessa merkkinä siitä, että oli aika aloittaa ohrankylvö. TeksTi ja kuvausjärjesTelyT Marja HarTola kuvaT Maria Grönroos Voikukkaperunalaatikko 5 perunaa 2 sipulia 4 valkosipulinkynttä 2 dl voikukanlehtiä 2 dl nokkosta tai vuohenputkea voikukanjuuria suolaa, pippuria, yrttimausteita ruohosipulia 1 muna 2 dl maitoa pinnalle vuohenjuuston palasia kuori ja viipaloi perunat ja pilko sipulit. kuori ja paloittele voikukanjuuret. Kajaanin piirilääkärinä toimiessaan Lönnrot tallensi kasvin kansanomaisia nimiä, jotka kertovat voikukan arvostuksesta kansan keskuudessa. laita pannulle öljyä ja hauduta nuppuja ja valkosipulinkynsiä, kunnes ne ovat saaneet vähän väriä. Kun kahvi oli kortilla, piti ainekset valmistaa itse. Myös Elias Lönnrot tunsi voikukan monet ominaisuudet. Huuhtele villivihannekset, kiehauta nokkonen ja silppua kaikki. Kun ennen vanhaan syötiin talvella runsaasti suolattua ruokaa, pidettiin keväisin verenpuhdistuskuuri voikukkateen avulla. Paista laatikkoa noin tunti 175 asteessa. Jos poistaa lehdistä keskellä olevan karvaan lehtiruodin tai kasvattaa lehtiä ilman päivänvaloa, maku on miedompi. Ravintoarvoltaan tällainen lehti ei kuitenkaan ole yhtä hyvä kuin valossa kasvanut. paiStetut Voikukannuput 4 dl voikukannuppuja valkosipulinkynsiä öljyä suolaa, pippuria, timjamia Huuhtele voikukannuput ja kuori valkosipulinkynnet. kaada seos voideltuun uunivuokaan, sekoita munamaito, kaada ainesten päälle ja lisää päällimmäiseksi vuohenjuustoviipaleet. sekoita ainekset ja mausta. Mausta. Pauligin kahvipaahtimo osti voikukanjuuria ja valmisti niistä suosittua Nissen voikukkakahvia. sekoita ainekset kulhossa ja mausta ripauksella öljyä ja valkoviinietikkaa. Käytettyjä nimiä olivat muu muassa hökkörä, höyhenheinä, höytypää, pörhäpää ja villapää, jotka viittaavat kukinnon harmaiksi muuttuneisiin siemeniin. Juuria on käytetty kahvinkorvikkeena sodan aikana. Kevätlehdet sopivat teeksi, salaattiin, salaatin kastikkeisiin ja yrttivoihin. keVätSalaatti 1 dl voikukanlehtiä 1 dl voikukanterälehtiä 1 dl koivun hiirenkorvia 1 dl vuohenputkea 1 porkkana 1 prk raejuustoa 0,5 dl auringonkukan siemeniä ruohosipulia kastikkeeksi öljyä, valkoviinietikkaa Huuhtele ja silppua villivihannekset, riivi kukat ja raasta porkkana. Entisajan talonpoika arvosti tätä kesän tuojaa, sillä voikukka kasvoi nopeasti ja antoi talven yli navetassa sinnitelleelle karjalle elinvoimaa, kun se pääsi laitumelle
0400-560498 ja puheenjohtaja Pentti Jokikokko puh.050-3664492. Entä mikä kiinnosti vähiten. Hakemukset ja CV 5.6.2014 mennessä osoitteeseen timo.mikkola@pohjois-suomen-mhy.fi tai Metsänhoitoyhdistys KIIMINKI Terveystie 2 90900 KIIMINKI Lisätietoja tehtävästä antavat toiminnanjohtaja Timo Mikkola puh. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper Asia, UPM Paper Europe and North America ja UPM Plywood. Hakijalta vaaditaan metsätalousinsinöörin tutkintoa ja aikaisempi kokemus metsänhoitoyhdistyskentältä luetaan eduksi. mennessä joko postilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki tai sähköpostilla makasiini@ metsalehti.fi. Palkkaus YT/Metotyöehtosopimuksen mukainen. Ilmavan selkätuen ansiosta reppu on kevyt kantaa myös kesähelteellä. www.metsämaailma.fi työpaikat työpaikat SeuraavaSSa Metsälehti Makasiinissa etsimme vaihtoehtoja puulajivalikoimaan. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Kerro meille kokemuksistasi. 68 MAKASIINI 4 • 2014 2705_.indd 68 16/05/14 17:15. Arvonnassa palkinnon voittivat Merja Vartia Alastarolta ja Matti Änkkälä Lestijärveltä. Yhtiön tehtaiden tarvitsemasta puumäärästä valtaosan hankimme Suomesta yksityismetsän omistajilta, joille tarjoamme myös monipuolisia metsänhoitoja asiantuntijapalveluja. Paikka täytetään 1.8.2014 tai sopimuksen mukaan. Lisäksi metsäasiantuntija osallistuu metsäpalveluiden myyntiin ja asiantuntijatehtäviin puunhankinnan tukena. Kyselyyn voi vastata myös internetissä osoitteessa www.metsalehti.fi. Lisätietoja tehtävästä saa osoitteesta www.upm.com/ura tai metsäpalvelupäällikkö Jari Sulkavalta, puh. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Oletko sinä kokeillut kasvattaa metsikkönä jotain muuta puuta kuin kuusta, mäntyä ja koivua. KIIMINKI Haemme METSÄNEUVOJAA vastaamaan metsäpalveluiden tuottamisesta, neuvonnasta ja markkinoinnista. Kerro myös, mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Lähetä vastauksesi 9.6. viimekertaiSeSSa kyselyssä eniten ääniä sai artikkeli ”Voitele pihkalla”. Palkinnon arvo on 119 euroa. Toimi on määräaikainen, mahdollisesti vakinaistetaan myöhemmin. NettivastaukOletkO kOkeillut muita puita. Työssä menestyminen vaatii hyviä ammatillisia taitoja mm. Edellytämme hakijalta aikaisempaa työkokemusta metsäalalta, markkinointihenkisyyttä, vahvaa Atk osaamista, viestintätaitoja, oma-aloitteisuutta, sitoutuneisuutta työtehtäviin, kokemusta kunnostusojitustoiminnasta, puukaupasta ja puunkorjuun toteutuksista. 0400 222 819. UPM – The Biofore Company – www.upm.com Puunhankinta ja metsätalous hakee Forssaan Metsäasiakasvastaavaa vastaamaan metsänomistajien asiakasja neuvontapalveluista puukauppaan ja metsäpalveluiden myyntiin liittyvissä tehtävissä, sisältäen uusasiakashankinnan sekä asiakassuhteiden pitkäjänteisen hoitamisen. mistä pidit. MHY Kiiminki 2x150 Makasiini_92mm 7.5.2014 10.02 Sivu 1 Yhtiössämme työskentelee globaalisti noin 21 000 henkilöä ja palvelemme asiakkaitamme maailmanlaajuisesti. Vuosittainen liikevaihtomme on noin 10 miljardia euroa. Voit myös lähettää kuvan metsästäsi. Linkki kyselyyn löytyy oikea laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme Fjällräven-repun. Lisätietoja tehtävästä saa osoitteesta www.upm.com/ura tai metsäasiakaspäällikkö Samuli Hujolta, puh. 040 827 5635. Haemme myös Hämeenlinnan Lammille Metsäasiantuntijaa vastaamaan toimialueellaan yhtiön tilojen hoidosta ja hallinnasta, metsä palvelutiloille tehtävistä hakkuiden ja metsänhoitotöiden toimenpide-ehdotuksista sekä ympäristöasioiden huomioimisesta. seen ei voi liittää kuvaa, joten kuvalliset vastaukset kannattaa lähettää sähköpostitse tai tavallisella postilla. Lähetä hakemuksesi 30.5.2014 mennessä osoitteessa www.upm.com/ura JOIN THE BIOFORE COMPANY! Puunhankinta ja metsätalous vastaa UPM:n puuraaka-aineen hankinnasta Suomesta, Venäjältä ja Baltian maista. 20-litraisessa kantovälineessä yhdistyvät vanhan ajan tyyli ja nykyajan mukavuudet. Lisäksi vastaamme sekä yhtiön että sopimuskumppaneidemme metsien hoidosta. puunkorjuun operatiivisessa toiminnassa, vuorovaikutustaitoja sekä kustannustehokasta metsänhoitoa
Vuosittainen liikevaihtomme on noin 10 miljardia euroa. Yhtiössämme työskentelee globaalisti noin 21 000 henkilöä ja palvelemme asiakkaitamme maailmanlaajuisesti. UPM – The Biofore Company – www.upm.com Puunhankinta ja metsätalous hakee Forssaan Metsäasiakasvastaavaa vastaamaan metsänomistajien asiakasja neuvontapalveluista puukauppaan ja metsäpalveluiden myyntiin liittyvissä tehtävissä, sisältäen uusasiakashankinnan sekä asiakassuhteiden pitkäjänteisen hoitamisen. Lisätietoja tehtävästä saa osoitteesta www.upm.com/ura tai metsäpalvelupäällikkö Jari Sulkavalta, puh. www.metsämaailma.fi työpaikat Yli 200 yritystä hakemistossa osoitteessa www.metsalehti. 040 827 5635. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper Asia, UPM Paper Europe and North America ja UPM Plywood. 0400 222 819. Yhtiön tehtaiden tarvitsemasta puumäärästä valtaosan hankimme Suomesta yksityismetsän omistajilta, joille tarjoamme myös monipuolisia metsänhoitoja asiantuntijapalveluja. Lisäksi vastaamme sekä yhtiön että sopimuskumppaneidemme metsien hoidosta. Lisätietoja tehtävästä saa osoitteesta www.upm.com/ura tai metsäasiakaspäällikkö Samuli Hujolta, puh. 2705_.indd 69 16/05/14 17:15. Lisäksi metsäasiantuntija osallistuu metsäpalveluiden myyntiin ja asiantuntijatehtäviin puunhankinnan tukena. Haemme myös Hämeenlinnan Lammille Metsäasiantuntijaa vastaamaan toimialueellaan yhtiön tilojen hoidosta ja hallinnasta, metsä palvelutiloille tehtävistä hakkuiden ja metsänhoitotöiden toimenpide-ehdotuksista sekä ympäristöasioiden huomioimisesta. Lähetä hakemuksesi 30.5.2014 mennessä osoitteessa www.upm.com/ura JOIN THE BIOFORE COMPANY! Puunhankinta ja metsätalous vastaa UPM:n puuraaka-aineen hankinnasta Suomesta, Venäjältä ja Baltian maista
RISTIKKO Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi 70 MAKASIINI 4 • 2014 2706_.indd 70 16/05/14 17:14
2014 – ??/?. Rihko Haarlaa, emeritusprofessori, Helsinki (lähipiirissä) 70 VUOTTA 3.6. NIMITyKSIä Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Pekka Lipponen, Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon valtuuston jäsen, Leppävirta 8.6. Jyrki Ketola, metsätalousinsinööri, johtaja, Helsinki Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Päivi Huitula, Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakson valtuuston varajäsen, Ylivieska 31.5. 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUnIMI ETUnIMI SUKUnIMI ETUnIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTInUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTInUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIn ASIAKASnUMEROnI LEHdEn OSOITELIPUKKEESTA MAKASIINIRISTIKKO 4 Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 5.6. 80 VUOTTA 4.6. Palkinnot makasiinikryptosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Lea Huttunen, Juuka, Reijo Kuitti, Töysä ja Martti Vehviläinen , Tikkakoski. Jukka Mattila, Otso Metsäpalvelut, Lounais-Suomi, Porin tiimin metsäpalveluesimies, Panelia 8.6. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Arvi Kekäläinen, agrologi, MKT, Järvenpää (lähipiirissä) 60 VUOTTA 26.5. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 4”. Wuolijoella on pitkä kokemus puunhankinnan johtotehtävistä. Risto Tarvainen, Metsänhoitoyhdistys APU:n kunniapuheenjohtaja, Enonkoski (vastaanotto 7.6. Jouko Lehtoviita, metsänhoitaja, Helsinki (perhepiirissä) 50 VUOTTA 29.5. 21 B, 00100 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi MeRKKIPäIvIä Keitele Forest Keitele Forest Oy:n metsäpäälliköksi on nimitetty metsänhoitaja Kari Wuolijoki (55). Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Makasiinikrypto 3, oikea ratkaisu 2706_.indd 71 16/05/14 17:14. klo 12.00 alkaen) 75 VUOTTA 3.6. 2014 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 117 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 129 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 65 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 65 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Viimeksi hän työskenteli Harvestialla. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Sampo Honkanen, Suomen metsäkeskuksen Lapin alueyksikön projektipäällikkö, metsänhoitaja, Kemijärvi (matkoilla) 4.6. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?
Kuin pikkuinen ampiainen – tässä kielon lehdellä, mutta useammin vattulasisiiven löytää vatun lehdeltä. ampiaismaista ulkonäköä korostavat myös takaruumiin keltaiset ja mustat raidat. kun Lusto perustettiin, Helsingin yliopiston metsämuseon kokoelma päätyi punkaharjulle. paljastui, että toinen niistä oli muun muassa käynyt kahdesti pariisissa. Yksi yleisimmistä lajeista on vattulasisiipi. ”Luston susi on hyvä esimerkki siitä, miten museoesineen arvo ei ole fyysisessä kappaleessa vaan siihen liittyvässä tarinassa ja merkityksessä”, paaskoski toteaa. ensimmäiset kokoelmat saivat alkunsa jo 150 vuotta siten. aluksi tavarat tuotiin kirkkokadulle. siivet ovat kapeat, suureksi osaksi läpikuultavat ja taivutettu taaksepäin ruumiin päälle kuin ampiaisilla konsanaan. se erittää ilmaan tuoksuainetta, feromonia, joka on koiraasta suorastaan vastustamaton ja opastaa koiraan piilottelevan naaraan luo. intendentti Leena Paaskoski kiinnostui susista, ja ryhtyi 2000-luvulla selvittämään niiden historiaa. suden kohtaloksi koitui 1800-luvun loppupuolella yltynyt petoviha, jota lietsoivat tarinat susien tappamista kotieläimistä Pariisin kautta Lustoon Susi Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900. Luonnossa vattulasisiipi ei verota vadelmasatoa merkittävästi, mutta saattaa joskus olla vattuviljelmillä kiusallisen runsas. siellä susi oli edustanut suomalaista luontoa sekä 1889 että 1900 pidetyissä maailmannäyttelyissä. Vasta parittelun jälkeen naaras lähtee liikkeelle. Toukka kovertaa verson tyven ontoksi ja koteloituukin sinne. oppituntien havaintomateriaaliksi opettajat keräsivät erilaisia metsiin ja metsänhoitoon liittyviä esineitä. silloin aloitettiin metsäopetus evolla. sen seurauksena sudet hävitettiin lähes sukupuuttoon satakunnasta, Hämeestä ja Lounais-suomesta. Toukat elävät kasvien sisällä, useimmat puuvartisissa kasveissa. poikkeuksellisen iso uros oli ammuttu evolla 1879 Vappulan susitarhassa eli pyyntiä varten rakennetusta aitauksesta. meillä lasisiipiä on 14 lajia. eLiisa kaLLioniemi suomEn mEtsämusEo Lusto täyttää kesäkuun alussa 20 vuotta, mutta metsämuseohistoria yltää paljon kauemmas. Värityksen tarkoitus on tietysti hämätä hyönteisiä syöviä lintuja, jotka ovat ikävien kokemusten jälkeen oppineet karttamaan kelta-mustaraitaisia hyönteisiä. nukkavieru hukka lasivitriinissä kertoo museovieraille 1800-luvun ihmisten metsään kohdistuneista peloista. ke sk isu o m en m u se o 72 MAKASIINI 4 • 2014 2707_.indd 72 16/05/14 17:14. se sijoittaa munat yksi kerrallaan vatun lehdille, sieltä pikkutoukka vaeltaa varren tyvelle. puulajinäytteistä, työkaluista ja vähän harvinaisemmista esimerkeistä kuten kookospähkinästä ja intiaanin lumikengistä karttui ensimmäinen metsätaloudellinen esinekokoelma. ja jopa lapsista. Suomalaista metsämuseohistoriaa esittelevä näyttely ”Susi, saha ja GPS” on esillä Lustossa 11.1.2015 saakka. esineiden joukossa oli kaksi huonokuntoista täytettyä sutta, joista ei luettelossa ollut mitään taustatietoja. pääkaupunkiin se muutti samalla kun metsäopetus siirrettiin Helsingin yliopistoon 1908. Juuri kuoriutunut naaras jää tavallisesti kyhjöttämään vatun tyvelle. pilkkeitä Ei näytä perhoselta! TeksTi seppo Vuokko kuVa Jorma peiponen LasisiivEt ovat perhosia, jotka nuori perhosten kerääjä sivuuttaa helposti kiinnostamattomina pistiäisinä. sieltä ne muutettiin 1939 valmistuneeseen metsätaloon ja lopulta Viikin pommisuojaan
ensi numerossa Teema Vaihtoehtoja löytyy Pitäisikö kokeilla lehtikuusta, haapaa, pihlajaa tai vaikka tammea. kesäkuuta Te pp o H ir sT iö 73 MAKASIINI 4 • 2014 2708_.indd 73 16/05/14 17:11. SeuraaVa MetSälehti MakaSiini ilMeStyy 3. heinäkuuta Seuraava Metsälehti ilmestyy 5
Nyt jäljellä ei meidän lisäksi ole muita. lätkäkaukaloissa on särjetty tuhannen hehtaarin laatukoivut. kehittyneimpien mailojen varsissa on kevyt haapaydin ja pinnassa vaihteleva määrä koivuviilukerroksia. TUOTE & TEKIJÄ TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä ”Mailojen valmistus alkoi säynätsalossa 1950-luvun lopulla. vielä vancouverin olympiakisojen jääkiekkoilun pistepörssin voittaja slovakki Pavel Demitra pelasi puumailalla.” 74 MAKASIINI 4 • 2014 74 MAKASIINI 4 • 2014 2709_.indd 74 16/05/14 17:13. Keskisuomalaisen jääkiekkomailan grand old man Kauko Sihvonen on luovuttanut Tac Stick Oy:n vetovastuun pojalleen Jyrki Sihvoselle. koivu on painoonsa nähden maailman lujimpia puita ja aivan upea materiaali jääkiekkomailaan. Meidän mailoillamme on pelattu kaikissa euroopan huippusarjoissa ja myös NHl:ssä. Hänen perustamansa Tac stick oy tuottaa yhä puisia lätkämailoja lievestuoreella. laskin kerran, että kiintokuutiosta virheetöntä koivua saa 800 mailaa. SuoMalaiSten puumailojen ylivoima perustui vaneriteollisuuden 1960-luvulla kehittämään viilurakenteiseen varteen. KeSKi-SuoMeSSa on valmistettu yli viisi miljoonaa mailaa, mikä on työllistänyt maakuntaa enemmän kuin yhden loistoristeilijän rakentaminen. Nykyisin teemme vajaat 50 000 mailaa. erityisesti huippupelaajien mailan lapojen muotoilu on tarkkuutta vaativaa käsityötä. lapa tehdään liimaamalla kerroksittain koivuja saarniviiluja. Nykyisin mailojamme käyttävät harrasteja junioripelaajat. Tehtaallamme valmistettiin parhaimmillaan 150 000 mailaa vuodessa, pääosin vientiin. se oli ylivoimainen kanadalaisten saarnisiin massiivipuuvarsiin verrattuna. oman Tac stick -tehtaan perustin 1986 lievestuoreelle. Koivua KauKaloon kauko sihvonen on kokenut suomalaisen jääkiekkomailan valtakauden. viennin osuus on edelleen suuri. suosikkikoivikkoni kasvavat luhangassa, sieltä löytyy laadukasta tukkikoivua. sieltä siirryttiin Muurameen, jossa valmistettiin maineikkaita Torontoja Torspo-mailoja. aikanaan suomalaiset hallitsivat maailman jääkiekkomailamarkkinoita. Maila onkin mitä todennäköisimmin korkeimman jalostusarvon tuote, joka suomalaisesta puusta on tehty. Laukaan Lievestuoreella valmistetuilla Tac-mailoilla on pelattu kaikissa maailman huippusarjoissa
2710_.indd 75 15/05/14 16:55. ” Hyödynnä Metsälehden lyömättömät huomioarvot, keskimäärin 75 %. Sisällöiksihän ne ilmoitukset tässä porukassa muuttuvat. Kun haluat tavoittaa suomalaiset metsänomistajat ja metsäammattilaiset täsmällisesti ja edullisilla kontaktihinnoilla rauhallisessa ympäristössä, soita Jarmolle Metsälehteen, 09 315 49 847, kaikki menee nappiin niin kuin Metsälehden kanssa on tapana mennä. Katso hintaa! Katso hintaa! Näyttävästi koko sivu alle 4 000 eurolla! Toimi heti. Mika Myllymaa myyntipäällikkö, japa Pitkään mietin, eikö minulle tarjota tästä hienosta lehdestä laisinkaan ilmoitustilaa. Kelpaa esitellä komeita koneita komeassa lehdessä. Asiat sujuvat ilman aggressiivista myyntikouhkaa. Metsälehti tarjoaa rauhallisen ja hyvännäköisen ympäristön klapikoneillemme ja juuri oikean kohderyhmän. Se, mikä luvataan, pitää. Helppo on tehdä yhteistyötä. Kun on tarvis ollaan joustavia. www.metsalehti.fi/media Metsälehdellä on mukava tapa toimia
AIKA JA PAIKKA: kantokäsittelyoHjeis tUs ALLEKIRJOIT US: Kuka päättää sinun metsässäsi tehtävistä metsänhoitotöistä. MetsänoMistaja päättää kantokäsittelystä Lue lisää Rotstopista ja osallistu kilpailuun www.rotstop.fi Metsänomista jana vaadin hakkuiden yhteydessä kantokäsittely ä metsääni, jotta puita lahottava juurikääpä pysyy aisoissa. Haluan, että kantokäsittely tehdään täysin luonnonmuka isella Rotstop-kanto käsittelyainee lla, joka on turvallinen myös vesistöille. 2711_.indd 76 15/05/14 16:55. Ota ohjakset omiin käsiisi ja vaadi metsässäsi luonnonmukaista kantokäsittelyä juurikäävän torjuntaan alla olevalla lomakkeella