Met sälehti Mak a siini 4/ 2015 Teema: a u Tolla me Tsä Töihin 21. teema koivunjalostus uusi sukupolVi tulossa PerintöMetsä näin Valtuutat edunValVojan Autolla palstalle 3574_.indd 1 13/05/15 16:43. TOUKOKUUTA • NUMERO 4/2015 • 9 € • www.METsAlEhTi.fi Taimituotanto murroksessa • Velka painaa sahoja • Pöllöjä naapurissa PuukauPPakoulu Vinkit korjuun ValVontaan MetsänoMistaja Hakkuita osaran malliin 12 MaanMuokkauksesta KYSYMYSTÄ tarvitseeko metsänomistaja maasturin
Jo ensimmäisen puukaupan jälkeen olet Stora Enson Tähtiasiakas. 09 8860 2102 www.storaensometsa.. Tähtiasiakkaana ammattimainen metsänhoito on sinunkin ulottuvillasi; hakkuusta aina istutusja raivaussahatöihin. Luvassa hyvää puukauppasäätä. Metsäammattilaisemme hoitavat loput puolestasi. Kolme askelta kohti vaivatonta puukauppaa: 1. Ota yhteyttä! p. Soita paikalliselle Stora Enson metsäasiantuntijalle. 2. Nauti. Nautit samalla monipuolisen asiakasohjelman palveluista ja eduista! Tähtitilillä puukauppatuloille 3,5 % korko 3575_.indd 2 13/05/15 17:50. Saat veloituksetta neuvot ja esitykset päätösten tueksi. 3
74 tUote & tekijä: Puuvene syntyy pala kerrallaan metsälehti makasiini 54 64 20 SISÄLLYS NRO 4/10 21.5.2015 SE PP o SA M U li SE PP o SA M U li Jo RM A lU H TA JU H A M ET So 74 3 MAKASIINI 4 • 2015 3576_.indd 3 15/05/15 16:35. 40 tUtkiMUs: Virolaiskuusta EteläSuomeen 41 Metsäläisen allakka: Haapavesoissa haastetta 42 PerintöMetsä: Varaudu ajoissa 44 kysy Pois: Mikä nakersi mäntyä. UUtiset 4 PääkirjoitUs: Merkin arvo kasvaa 6 Ratsutilallinen ja metsänomistaja 12 Taimitarhat yhä alamäessä 14 Kirjanpainajista korvauksia metsänomistajalle 15 MetsätyyPPi: Mikä innosti metsäalalle. 16 Markkinat: Negatiivisia kantohintoja 18 Tilatarjonta parani pohjoisessa 18 kUUkaUden PUUkaUPPa: Kesäleimikko runkohinnalla 19 Verkosta: Metsämiehelle kulkupeli teeMa 20 Sopiva auto maantielle ja korpeen 32 rahaPUU: Soita suojeluohjelmaan oMa Metsä 34 Metsänhoito: 12 kysymystä maanmuokkauksesta 37 Pikatesti: Melkein vesitiivis tabletti 38 PUUkaUPPakoUlU: Menikö sovitusti. 47 tUoteUUtUUksia: Apua puiden kaatoon 48 Sahaus ei paljon kannata 53 kolUMni: Yritysmäisyyttä! 54 Uusi koivusukupolvi tulossa lUonnosta 60 Uusia ideoita maailmannäyttelyssä 62 lUhta: Pöllöjä naapurissa 66 taPionPöytä: Väinönputki maustaa leivän 70 Makasiiniristikko 72 Pilkkeet: Kaunotar vai hirviö
Se on muuttanut asenteita, lisännyt tietoa ja nostanut esiin tärkeitä asioita. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Markkinointi Markkinointijohtaja Pasi somari p. Yksi näkyvimmistä muutoksista on hakkuuaukoille jätetyt säästöpuut, joita on kertynyt yli seitsemän miljoonaa kuutiometriä. Merkin arvo kasvaa Metsäkustannus oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi toiMitus Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Tuore selvitys PEFC-sertifioinnin vaikutuksista osoittaa, että 15 vuodessa on tapahtunut paljon. aikakauslehtien liiton jäsenlehti ISSN 03550893 makasiinin levikki: 32 695(lt/14) Painopaikka Paperit Forssa Print 2015 Gprint 170 g novapress silk 80 g PEFC/02-31-162 Kannen kuva SEPPo SAMulI 4 MAKASIINI 4 • 2015 3577_.indd 4 15/05/15 16:36. 09 315?49?842 Ulla Ylikangas p. Kaikkein tunnetuimpia ovat FSC ja PEFC. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. Kantohinnassa sertifiointi ei valitettavasti ole näkynyt, koska kuluttajat eivät suostu maksamaan ylimääräistä vaatimastaan merkistä. 09 315?49?849 040 723?1613 MediaMyynti Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Sertifiointijärjestelmiä on useita. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö sanna nyman p. Suomen PEFC tekee osansa, mutta työhön tarvitaan koko metsäalaa. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asiakasPalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Eeva Kurko p. 09 315?49?806 (perhevapaalla) Valtteri skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. On arvioitu, että metsänomistajat investoivat luonnon suojelemiseen sertifiointikriteerien sisältäminä säästöpuina, vesistöjen suojakaistoina ja muina luontokohteina 50 miljoonaa euroa vuodessa. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg p. PEFC:stä kannattaa olla ylpeä, sillä monella muulla alalla ollaan vasta nyt luomassa vastaavanlaista järjestelmää raaka-aineen alkuperän todistamiseen. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Sertifioinnin merkitys kasvaa, kun uusiutuvien raaka-aineiden suosio lisääntyy. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Siinä on osin onnistuttu, mutta valtaosa sertifioiduista metsistä sijaitsee kuitenkin pohjoisella pallonpuoliskolla. 09 315?49?844, 050 572 2165 metsätaloudellinen ammatti lehti 83. Ympäristöjärjestöjen aloitteesta syntynyt FSC perustettiin Meksikossa 1993, ja eurooppalaista perhemetsätaloutta varten kehitetty PEFC Pariisissa 1999. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. Alun perin ekomerkkien toivottiin pelastavan trooppiset metsät hävitykseltä. Niistä voi valita mieleisensä myös Suomessa. Markkinoille ei enää pääse ilman merkkiä, joka osoittaa, että hajuvesipakkauksen tai puutarhatuolin raaka-aine on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä. Keskimäärin maailman metsistä on sertifioitu vain 10 prosenttia. PEFC-merkkiä pitäisi mainostaa paljon enemmän sekä Suomessa että metsäteollisuustuotteiden markkinoilla ulkomailla. Ennustetaan, että sertifioidusta puusta tulee pula. Sertifioinnin heikkoudeksi raportti nostaa huonon näkyvyyden. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs Selvityksessä painotetaan, että sertifioinnin merkitys yltää yksittäisiä kriteerejä paljon laajemmalle. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?803 Eero sala p. 09 315?49?802 040 516 4000 AD anna Back p. Markkinoilla johtaa PEFC, joka on osoittautunut kustannustehokkaaksi menetelmäksi pienmetsänomistajille. Metsäsertifioinnista on tullut niin itsestään selvä asia, että on vaikea kuvitella, minkälaista metsien hoito olisi ilman sitä. Sertfiointi on kuulunut sanastoon jo yli 20 vuotta. Metsäteollisuudelle kirjainyhdistelmät PEFC ja FSC ovat suorastaan välttämättömiä. Suomi on kilpailussa hyvissä asemissa, koska täällä sertifiointi kattaa lähes kaikki metsät. Sen innoittamana toimittaja Valtteri Skyttä lähti katsomaan, minkälaisilla kulkupeleillä metsäteillä ajetaan nyt, kun ruuhka-aika on taas alkanut. Metsälehden verkkosivuilla keskustelu autoista on käynyt kuumana koko kevään. Tämän numeron teemana on metsänomistajan auto
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Alueella on rehevää lehtokasvillisuutta ja luonnont ilaista metsää suuren sellutehtaan ja kaupungin läheisyydestä huolimatta. KuvA: ANNA-LIISA PIRHONEN 3597_.indd 5 15/05/15 16:36. Toukokuussa Lappeenrannan Pappilanniemes sä 11. toukokuut a kotkansiipi työntää uusia versoja. Pappilanniemi on varsinkin lintuharrast ajien suosiossa, sillä siellä pesii monia tikkalajeja, muun muassa valkoselkätikka
Niihin hänellä saattaa olla hiukan verenperintöäkin. TeksTi Mikko Riikilä kuvaT aRi koRkala metsänomistaja Ratsutilallinen 7 MAKASIINI 4 • 2015 3598_.indd 7 15/05/15 16:43. Anna-Kaisa Immonen hoitaa hevosia ja teettää metsiinsä selkeitä avohakkuita
Ratsastuskoulu on Immosen omistama. En pidä vihreistä takeista.” Eikä takin väri ole ainoa, jossa Immonen erottuu. Tila on perustettu jo 1500-luvulla. Ne tulivat tutuksi Ansa-tyttären harrastuksen ja sittemmin ammattiopintojen kautta. Osakeyhtiö hallitsee tilan viljelysmaita ja metsiä, yhti?ön omistus jakautuu Hilden-Osara-suvulle. Iso osa meillä ratsastamassa käyvistä on aikuisia naisia. Onnettomuuden jälkeen suunnitelmat muuttuivat”, Immonen toteaa. Nyt sen sijalla on kasvuisa koivikko. Itse en ratsasta, mutta osallistun hevosten hoitamiseen”, Immonen paljastaa. Sisäseiniin rakennusfirma löysi vanerilevyt, joiden piti mennä Helsingin musiikkitaloon, mutta väri ei kuulemma kelvannut. Yrittäjäksi tyttären harrastuksen kautta Immonen hoitaa puolisonsa Simon kanssa Osaran kartanoa Hämeenkyrössä. ”Ne saatiin halvalla.” Tytär on opiskellut hevostalouden agrologiksi Mustialan maatalousoppilaitoksessa. Aika harva hämeenkyröläinen metsänomistaja on kasvanut lapsuutensa Roomassa ja käynyt siellä alakoulunsa. METSÄNOMISTAJA anna-Kaisa Immonen poseeraa valokuvaajan pyynnöstä kevään heleässä nuoressa koivikossa. Mutta yhtä kaikki, nykyisin Osaralla pidetään ratsastustunteja kuutena päivänä viikossa. Hänen vaaleanpunainen ulkoilutakkinsa poikkeaa luonnon värimaailmasta niin että sokeakin huomaisi. Vaikka yrittäjä onkin, hevoset ja ratsastus ovat Immoselle uusi asia. ”Valitsin pinkin takin, koska metsälehdet ovat täynnä kuvia vihreätakkisista miehistä. Toiselta ammatiltaan hän on metsäkoneen kuljettaja. Tallin viereen rakennettiin äskettäin ratsastusmaneesi. Ei yllätä, kun paljastuu, että hänen äitinsä juuret ovat Viipurissa. Katto tuettiin vankoin puisin rakentein. ”He varmastikin jatkavat tilan pitoa. Italian kieli taipuu yhä: ”Si”, hän vakuuttaa. ”Metsätaloussuunnitelmia kartanon metsiin on tehty 1800-luvulta alkaen ja niitä on myös noudatettu.” Perinteikäs tila jakautuu osakeyhtiömuodossa omistettuun Osaran kartanoon ja ratsastuskoulu Kartanon talliin. Kartano on ollut hänen sukunsa omistuksessa neljän sukupolven ajan. 8 MAKASIINI 4 • 2015 3598_.indd 8 15/05/15 16:43. ”Ratsastus ei ole vain teinityttöjen harrastus. Se oli suunnitteilla, kun metallirakenteinen maneesi romahti Laukaassa pari vuotta sitten kohtalokkain seurauksin. Eloisan puhelias Immonen ei oikein istu mielikuvaan jäyhästä satahämäläisestä. Hämeenkyrö METSÄNOMISTAJA Mannelanmäellä oli aiemmin upea istutuskuusikko, mutta myrsky kaatoi sen parikymmentä vuotta sitten. ”Olin kysellyt tarjouksia samankaltaisista maneeseista. Lisäksi tallilla on täysihoidossa muutamia harrastajien omistamia hevosia. Siltä reissulta löytyi kartanon vävyehdokkaaksi Joonas Rantanen. Varhaisnuoruuden kielikylvystään hän saa kiittää isäänsä, Suomen ehkä tunnetuinta metsämiestä, Nils Osaraa, joka työskenteli vuosia Roomassa, mutta palataan Immosen isä-suhteeseen myöhemmin
9 3598_.indd 9 15/05/15 16:43. Ansa-tytär harjoittaa ratsuhevostaan kartanon maneesilla
Metsä tärkein tulolähde Immosen Simo-puoliso viljelee Osaran peltoja, joita vuokramaineen on 80 hehtaaria. Nyt olemme saaneet vuokratuksi osan näistä maista viljelyyn.” Isänsä peruina Immosella on metsiä Honkajoella ja Merikarvialla. Teetin kohtalaisen ison leimikon sitä varten vuonna 2008. Aikanaan niitä oli runsaammin. Peltoala ei enää riitä kannattavaan viljan viljelyyn, vaikka peltomme ovat luomuviljelyssä. Tästä syystä Osaran maita otettiin siirtolaisten asutukseen runsaammin kuin yksityisiltä maatiloilta. ”Kartano muutettiin 1930-luvulla osakeyhtiöksi. Oppilaitoksen perusti Immosen isän isä vuonna 1886. Seuraava sukupolvi ei varmaankaan siihen pysty. Täältä on hankala saada vuokralle lisämaita.” Metsiä kartanossa on reilut pari sataa hehtaaria. ”Ilman muuta. METSÄNOMISTAJA METSÄNOMISTAJA Suomen Kuvalehden haastattelusta 1963 jäi muistoksi yhteiskuva isästä ja tyttärestä. Immoselle metsät ovat tärkein tulojen lähde. ”Tallin rakentamiseen tarvittiin rahaa. Juuri silloin tukin kantohinnat kohosivat ennätyskorkeiksi, muistaak”onneksi olin pahiMMan kohun aikaan niin pieni, eTTen yMMäRTänyT asioiTa.” Immoset asuvat Osaran maatalousoppilaitoksen vanhassa päärakennuksessa. ”Hän on vielä voinut toimia päätoimisena viljelijänä. 10 MAKASIINI 4 • 2015 3598_.indd 10 15/05/15 16:43. Todennäköisesti ratsastuskouluakaan ei ilman metsätuloja olisi rakennettu.” Ratsastustallin rakennushanke ajoittui sopivasti puumarkkinoiden suhdannehuippuun. Meidän kaksi poikaa ovat enemmänkin humanistisille aloille suuntautuneita.” Kartanon vieressä toimii perinteikäs Osaran maatalousoppilaitos, joka nykyisin on osa Ammatti-instituutti Iisakkia. Lisäksi hän on ostanut yhdessä miehensä kanssa lisää metsiä, kaikkiaan metsää on noin 600 hehtaaria
”Minä olin Ako, isä Nao ja äiti Alo. Eikä isän julkisuus ollut pelkkää paistattelua, pikemminkin päinvastoin. ”Osin tämä varmasti johtui siitä, että isä nautti työstään. Heti perään soitti palopäällikkö. Selvisi, että toinen heistä oli jo palopaikalla. Hän piti metsänomistajien perustaman järjestön toimimista puumarkkinoilla kaksilla rattailla ajamisena.” Kun metsiä on monessa pitäjässä pitkin läntistä Suomea, on ammattilaisten apu korvaamaton. ”Kävin lukiota Lauttasaaren yhteiskoulussa. Hän kertoi, että metsäpalo on nyt sammutettu ja vastuu jälkivartioinnista siirtyy minulle.” Metsä oli Merikarvialla, joten Immoset eivät millään olisi päässeet aluetta vahtimaan. ”Tuntuu silti hyvältä, että viime aikoina isäni ja hänen aikalaistensa metsäammattilaisten aikaansaannokset on tunnustettu.” Myös se, ettei Immonen päätynyt ammatinvalinnassaan seuraamaan isäänsä, oli pitkälti seurausta sukunimensä sisältämästä maineesta. Luulen, että isä kääntyisi haudassaan, jos tytär palaisi takaisin harsintahakkuisiin. Osin myös siitä, että häneltä evättiin eläke, kun hän joutui pois Metsähallituksen pääjohtajan paikalta. Varttuneet viljelykuusikot ovat huiman puustoisia. Jälkeenpäin ajatellen metsäammatti olisi voinut olla hyvä valinta.” Immonen kertoo, että hän koki suureksi helpotukseksi, kun avioiduttuaan sai vaihtaa sukunimensä. Se tietysti helpotti tallihanketta valtavasti.” Puustoisia viljelymetsiä Kartanon metsiä on hoidettu määrätietoisesti toista sataa vuotta. ”Puhelin soi keskellä yötä. Hälytyskeskuksesta soitettiin ja varmistettiin, että metsä oli minun. ”Jälki myrskyn jälkeen oli karmeaa. Meillä oli todella epämiellyttävä biologian opettaja. Isän maine seurasi tytärtä muun muassa nuoruudessa tehdyille Lapin hiihtoretkille. 11 MAKASIINI 4 • 2015 3598_.indd 11 15/05/15 16:43. Ehkäpä perinteetkin vaikuttavat, mutta pääosin valittu linja on käytännön sanelema: isoja kuusimetsiä hakattaessa ei voi jättää osaa metsästä pystyyn, koska myrskyt runtelevat reunametsiä. ”Tälläkin alueella on jonkin verran lahoa, joten vanhoja kuusikoita on pakko uudistaa.” Kolmostietä pohjoiseen ajettaessa pian Osaran tienhaaran jälkeen valtatie halkoo sankan kuusikon, joka on Nils Osaran aikanaan istuttama. Viime kesänä Immonen sai myös kokea, mitä tapahtuu, kun metsäpalo leviää omaan metsään. Osin niitä on jo päätehakattu. Osa istutuskuusikoista on jo päätehakattu. Nykyisin olisin siis Aki.” Hän sai nuoruudessaan kokea, millaista on olla valtakunnan julkisuudessa paistattelevan isän tytär. Komein Osaran istutuskuusikoista, kartanon vieressä oleva Mannelanmäki, tuhoutui parikymmentä vuotta sitten myrskyssä. Hän inhosi isääni ja otti minut silmätikukseen. Eikä meillä siihen sopivia metsiäkään ole.” Nykyisin Osaran metsissä siis tehdään Immosen aukeita. Kuusikkoa reunustavalla tiellä oli luokonaan isoja kuusia.” Immonen pyrkii päätehakkuissa selkeisiin kokonaisuuksiin. ”Onneksi olin pahimman kohun aikaan niin pieni, etten ymmärtänyt asioita.” Hän paljastaa, ettei ole edes vieraillut Osaran aukeilla. Metsämaisemaa hallitsevat Nils Osaran perustamat, nyt päätehakkuuikäiset istutuskuusikot. Metsäliittoon hän sen sijaan suhtautui epäilevästi. Viimeksi hän työskenteli Jaakko Pöyryllä senior adviserina. Isäni työskenteli silloin YK:n maatalousjärjestö FAO:n metsäosaston johtajana.” Hämeenkyröön perhe muutti vasta, kun isä-Nisse lopetti työuransa 75-vuotiaana. Lopullinen jäsenmaksukertymä ei tosin vielä ole varmistunut. Se tosin lohkaistiin sodan jälkeen asutustilallisille. Lapin suurten avohakkuiden arkkitehdiksi – tosin virheellisesti – leimautuminen, poliittiset juonittelut sekä hänen uransa loppuvaiheet Metsähallituksen johdossa liimasivat isä-Osaran otsikoihin. Hänen mukaansa metsänhoitomaksuttomaan aikaan siirtyminen näyttää sujuvan ennakko-odotuksia myönteisemmissä merkeissä. Aamulehden hakureissulla. ”Se täytyy myöntää, että ei luonto antaisi myöten ryhtyä soveltamaan jatkuvan kasvatuksen hakkuita. Saimme käännettyä myös yhdistyksen tuloksen viime vuonna voitolle.” Ilolla Immoseksi Immosen puheesta välittyy arvostus isän uraan, joka myös vei tyttären vuosiksi maailmalle. Isäni käytti lyhennettä virallisten asiakirjojenkin allekirjoituksena. Ne tulevat etu ja sukunimien alkukirjaimista. Toki Valtionkonttori myöhemmin myönsi hänelle pienen eläkkeen.” Hän muistelee, kuinka isä keksi jokaiselle perheenjäsenelle omat lyhyet lempinimet. ”Isänikin kannatti metsänhoitoyhdistyksiä. ”Roomassa asuimme, kun olin alakouluikäinen. En tiedä, miten olisin selvinnyt ilman metsänaapurin apua.” Yhdistyksen nainen Yhteistyöstä metsänhoitoyhdistysten kanssa osaralaisilla on pitkät perinteet. ”Jäsenyydestä erosi vain kymmenisen prosenttia metsänomistajista. Myrskyn kaatamien puiden korjuusta en ilman heidän apuaan olisi selvinnyt.” Immonen toimii metsänhoitoyhdistys Karhun hallituksen varapuheenjohtajana. ”Yhdistysten neuvojat seuraavat metsäsuunnitelmiamme ja laativat ehdotukset tulevista hakkuista ja hoitotöistä. ”Sain onneksi parin metsänaapurin puhelinnumerot. Nyt sen tilalla on nuori vireä koivikko. Silloin päätin, että en missään tapauksessa lähde opiskelemaan mitään biologiaan liittyvää, vaan opiskelin käsija taideteollisuusopettajaksi. ”Kaikki tilamme metsät ovat viljellen perustettuja”, Immonen kertoo. Epäilijöille tarjolla on vankkoja näyttöjä. Hän hoiti minunkin metsäni jälkivartiointiin. Kartanon metsämaisemaa koristavat sinne tänne istutetut lehtikuuset ja tammet. seni yli 80 euron
Yhtiö tuottaa vuosittain 13–14 miljoonaa metsäpuun tainta. UUTISET Lyhyesti Vaarallinen jäärä yritti livahtaa Suomeen Eläviä aasianrunkojäärän toukkia on havaittu ensimmäistä kertaa Suomessa. Se on Katajan mukaan liian vähän neljälle taimitarhalle. Uusimuotoinen, EU-komission jo hyväksymä kemera astuu odotetusti voimaan kesäkuun alussa. Uutena työlajina kemeran piiriin tulee taimikon varhaishoito. Osa taimitarhoista käy todella vajaalla kapasiteetilla ”, sanoo Pohjan Taimen toimitusjohtaja Rauno Kataja. Katajan mukaan taimitarhojen kannattaa miettiä, millaista toimintaa taimituotannon yhteyteen voi liittää. Taimien alhainen hinta haittaa hänen mukaansa jo taimituotannon kehitystä. EVIRA teetti ja taimien alhaiset hinnat eivät vaivaa. Uutta on myös se, että kaikista työlajeista on tehtävä rahoitushakemus metsäkeskukseen jo ennen työn aloittamista. Taloudellisesti kannattava määrä olisi lähempänä 40:tä miljoonaa. Pakkauksissa kulkeutuneita aasianrunkojääriä on päässyt livahtamaan luontoon jo ainakin Saksassa, Hollannissa, Ranskassa, Itävallassa, Italiassa ja Englannissa. Samaa sanovat Kataja ja Nerg. Se vaatii kuitenkin sellaista teknologiahyppäystä, johon esimerkiksi meillä ei ole varaa”, hän sanoo. Nerg siirtyi Fin Forelian tuotantojohtajasta väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi, kun yhtiön edellinen toimitusjohtaja Juha Hotti toukokuun puolivälissä irtisanottiin. TEKSTI LIINA KJELLBERG Suuretkaan taimitarhat eivät ole turvassa taimituotannon rakennemuutokselta. Siellä on panostettu ympärivuotiseen taimituotantoon. Nyt taimitarhojaan sulkevat myös suuret tuottajat. Evira löysi kovakuoriaisen toukat puisista kehikoista, joita oli käytetty kiinalaisen kivitavaran pakkaamiseen. Hallitus vahvisti uuden kemeran Valtioneuvosto antoi viime viikolla asetuksen kestävän metsätalouden rahoituslaista eli kemerasta. Esimerkiksi kukkien tuotannosta metsäpuiden taimien tuotantoon laajentaneella Partaharjun puutarhalla menee yhtiön kehittämispäällikön Hanna Suhosen mukaan hyvin. Esimerkiksi Fin Forelia ja Pohjan Taimi ovat ilmoittaneet lopettavansa tuotannon osalla taimitarhoistaan. Markkinat ratkaisevat Kaikkia taimitarhoja ylikapasitaimitarhat yhä alamäessä Tarhojaan vähentäneet Fin Forelia ja Pohjan Taimi hakevat uutta toimintaa taimituotannon yhteyteen. Fin Forelian taimitarhoilla tuotetaan vuosittain noin 50 miljoonaa tainta. ”Kyse ei ole ylikapasiteetista vaan markkinataloudesta. Pohjan Taimi tuottaa vuodessa noin 20 miljoonaa tainta. Uusi kemerajärjestelmä muistuttaa paljolti vanhaa. ”Esimerkiksi Ruotsissa ollaan reilusti Suomea edellä. ”Suomalaisten taimitarhojen tuotantokapasiteetti on yli 200 miljoonaa tainta, vaikka taimia tarvitaan vuosittain vain noin 150 miljoonaa. Aasianrunkojäärä on lehtipuita tuhoava kovakuoriainen, joka uhkaa levitä Eurooppaan. Molemmat kertovat syyksi ylikapasiteetin ja taimien alhaiset hinnat. Yhtiön väliaikaisen toimitusjohtajan Jukka Nergin mukaan tuotantokustannuksia ei ole saatu niin alas, että myynnistä jäisi riittävästi katetta. ka tuottavat taimia kustannustehokkaasti, pärjäävät”, hän sanoo. Markkinat määrittelevät hinnan ja ne taimitarhat, jot12 MAKASIINI 4 • 2015 12 MAKASIINI 4 • 2015 3599_.indd 12 15/05/15 16:45. Tehokkaat uudet yksiköt ottavat tilaa ja tehottomat väistyvät. Taimitarhojen määrä on kuluneen reilun kymmenen vuoden aikana vähentynyt melkein puoleen, mutta lopetetut taimitarhat ovat pääosin olleet pieniä. ”Markkinat ratkaisevat, kuka pärjää ja kuka ei”, Nerg toteaa. Esimerkiksi Pohjan Taimi suuntaa hänen mukaansa kohti kokonaispakettia, jossa taimien tilaaja voi tilata taimitarhalta myös taimien kuljetuksen ja istutuksen
13 MAKASIINI 4 • 2015 13 MAKASIINI 4 • 2015 3599_.indd 13 15/05/15 16:45. ”Laajentamalla veropohjaa myös passiiviseen metsänomistukseen voidaan aktiivisia metsänomistajia palkita esimerkiksi alentamalla veroastetta ja kohdentamalla metsätalouden tukia heille”, metsäjohtaja Tomi Salo toteaa. ”Toivottavasti taimituotanto pysyy niin korkealla tasolla, että taimia riittää markkinoille tulevaisuudessakin. Puupolttoaineita käytettiin kaikkiaan 18,7 miljoonaa kiintokuutiometriä, eli lähes saman verran kuin ennätysvuonna 2013. Viime kesän laaja metsäpalo Ruotsin Västmanlandissa oli kuitenkin hyvä muistutus siitä, että isot palot ovat näilläkin leveyspiireillä mahdollisia.” VäITöSKIRJATUTKIJA HANNA MäKELä, YLIoPISTo 30.4. ”Jos metsien kiertoaika lyhenee, kasvaa taimien kysyntä. ”Ensikuitukartongin kilpailukyky kierrätyskuitukartonkeihin ja muihin pakkausmateriaaleihin nähden on erittäin hyvä.” METSä BoARdIN ToIMITUSJoHTAJA MIKA JoUKIo, AAMULEHTI 10.5. Taimipulakaan ei ole hyvä tilanne”, Leinonen sanoo. Lapissa vaikutusta on myös metsänuudistamiseen myönnetyn kemeratuen päättymisellä.” SEPP o SAM ULI SEPP o SAM ULI 100 80 60 40 20 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Kasvihuonepinta-ala alle 5000 m Kasvihuonepinta-ala alle 5000–10 000 m Kasvihuonepinta-ala 10 000 m Taimitarhoja, kpl Tarhojen määrä laskussa -14 Lähde: Evira Piia Tsernov, Viive Tänäv, Jane Grintsuk ja Sirje Jögi nostivat kuusentaimia suuralustoille Fin Forelian Nurmijärven taimitarhalla toukokuun puolivälissä. 84 metrin korkuiseen rakennukseen tulee 24 kerrosta. Nergin mukaan se ei ole kuitenkaan ihan helppoa. Oheistuotantoa on pohdittu myös Fin Forelialla. Taimet laadukkaita Vaikka kilpailu on taimitarhoilla kovaa, on taimien laatu pysynyt hyvänä, sanoo Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylitarkastaja Kari Leinonen. Esillä on ollut muun muassa klapikauppa, mutta esimerkiksi kukkien ja vihannesten tuottaminen vaatisi nykyistä järeämmät kasvihuoneet. Metsäteollisuus heiluttaa verokeppiä Metsäteollisuus ry haluaa edelleen patistaa metsänomistajia puukaupoille verokepin avulla. Hyvä laatu voi hänen mukaansa tosin olla kilpailun ansiotakin. Metsähakkeen kulutus supistui kuusi prosenttia 7,5 miljoonaan kuutiometriin – kyseessä on vasta toinen notkahdus sitten vuoden 2007. ”Kukapa olisi uskonut runsas vuosikymmen sitten, että kevään 2015 iloiset talousuutiset tulevat metsäteollisuudesta ja telakalta.” PääKIRJoITUSToIMITTAJA MIRJAMI SAARINEN, KAUPPALEHTI 12.5. Metsähakkeen energiakäyttö laski Metsähakkeen käyttö lämpöja voimalaitoksissa supistui viime vuonna, kertoo Luonnonvarakeskus. Sitä, miten metsäteollisuuden uudet investoinnit ja uusi metsälaki taimituotantoon vaikuttavat, on hänen mukaansa vaikea arvioida. 84 Itävaltaan rakennetaan maailman korkein puukerrostalo. Salo perää ”rohkeita metsäpoliittisia toimenpiteitä”, joilla metsien hakkaaminen tehtäisiin nykyistä houkuttelevammaksi. Jos taas eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus lisääntyy, laskee taimien kysyntä. Kokonaisuutena kiinteiden puupolttoaineiden käyttö oli edellisvuoden tasolla
Lyhyesti Metsä Groupin Jordan jatkaa Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan jatkaa tehtävässään senkin jälkeen, kun hänen johtajasopimuksensa mukainen 60 vuoden eläkeikä täyttyy ensi maaliskuussa. Vakuutus turvaa Metsäkeskukseen kannattaa ottaa yhteyttä jo ennen kuin hakkauttaa mahdollisesti metsätuholain mukaan korvattavan kirjanpainajakuusikon. st1-energiayhtiö on tuonut asemilleen Diesel plus -polttoaineen, jota on terästetty lappeenrannassa valmistuneella Bio-Vernolla. Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntijan Pekka Kuitusen mukaan metsänomistajan kuusikkoon syntynyt tuho oli niin ajallisesti kuin sijainniltaan loogisessa yhteydessä viereisen suojelualueen kirjanpainajatuhoihin. Hän ei ollut näin vaikuttanut tuhon laajenemiseen. Niin metsänomistaja kuin paikallisen metsänhoitoyhdistyksen edustaja arvelivat, että kyseessä oli kirjanpainajatuho, joka oli levinnyt metsänomistajan maille naapurissa olevalta valtion suojelualueelta. ”Tärkeää oli, että vaikka tuKirjanpainajista korvauksia Valtion suojelumetsästä levinneestä kirjanpainajatuhosta maksettiin korvaus ensimmäisen kerran uuden metsätuholain aikana. Vuoden 2010 Astaja Veera-myrskyissä vahingoittuneiden puiden suuri määrä sekä poikkeuksellisen kuivat ja kuumat kesät edesauttoivat kirjanpainajien määrän lopulta räjähdysmäiseen kasvuun. Metsänomistaja sai ympäristöministeriön korvauspäätöksellä noin 1 800 euron tuhokorvauksen tänä keväänä. Keväällä 2014 metsänomistaja haki valtiolta korvausta kirjanpainajatuhoista, ja tuhoalueella järjestettiin maastotarkistus Suomen metsäkeskuksen johdolla. lappeenrannan laitoksen tuotantokapasiteetti on 120 miljoonaa litraa vuodessa, joten läheskään kaikkeen Diesel plussaan Bio-Vernoa ei riitä. Laki tuli voimaan reilu vuosi sitten. Metsä Groupin liikevaihto oli alkuvuonna viimevuotisella tasolla. Metsänomistajan kuusikko avohakattiin tuhon vuoksi talvella 2013–2014. UPM aloitti biodieselin eli tuotenimeltään Bio-Vernon kaupallisen tuotannon vuoden alussa. Siihen tarvitaan talousmetsien vanhoja kuusikoita ja myrskyjä”, Kuitunen sanoo. Metsäkeskuksen mukaan edellytykset valtion mailta levinneen tuhon korvaamiselle olivat olemassa. Nyt huolettaa, miten sen käy.” UUTISET Valtteri skyttä TapahTui suomalaisella salolla: Luumäkeläinen metsänomistaja havaitsi kesällä 2013, että edellisenä talvena harvennettuun kuusikkoon oli ilmestynyt kuivuneita puita. eer o sala tiia PUU kila Metsänomistajan kannattaa tarkkailla vanhoja kuusikoitaan kirjanpainajien varalta touko– kesäkuussa. hokuusikko oli jo hakattu, kuivat tuhopuut olivat yhä nähtävissä puupinossa. 14 MAKASIINI 4 • 2015 14 MAKASIINI 4 • 2015 3578_.indd 14 15/05/15 17:26. yhtiö ilmoitti Jordanin jatkosta tammi-maaliskuun tulosjulkistuksen yhteydessä. Kirjanpainajatuhojen leviämisestä ei pidä syyttää pelkästään suojelumetsiä. Lähialueella ei ollut muita merkittäviä kirjanpainajatuhoja, joista kirjanpainajakuoriaiset olisivat voineet levitä metsänomistajan palstalle. Kaikkea valtion korvausvelvollisuuden varaan ei pidä laskea. liiketulos ennen kertaeriä sen sijaan koheni 105 miljoonasta 129 miljoonaan euroon – suuremmaksi kuin kertaakaan neljään vuoteen. ”Meillä on enemmänkin vanhaa kuusikkoa samalla alueella. Metsänomistaja oli hoitanut metsäänsä aktiivisesti ja poistanut tuulenkaadot. Etenkin Kaakkois-Suomea piinaava kirjanpainajaepidemia sai alkunsa vuoden 2006 kuivan ja lämpimän kesän aikana. ”Suojelualueiden määrä on Kaakkois-Suomessa niin vähäinen, ettei kirjanpainajatuho leviä pelkästään niiden voimin. Korvausvelvoitteen selvittäminen on Kuitusen mukaan monimutkaista, joten arvokkaan vanhan kuusikon vakuuttaminen hyönteistuhon varalta voi olla kannattavaa. Tuhokuusikon omistaneen perikunnan edustaja Torsti Kaitarinne on tyytyväinen korvauspäätökseen. Mäntyöljyä saa nyt tankkiin UPM:n mäntyöljystä jalostamaa biodieseliä voi nyt tankata autoonsa. Pystyimme varmistamaan tuhon aiheuttajan ja arvioimaan tuhon laajuuden”, Kuitunen kertoo. ”Suojelumetsässä oli useita peräkkäisinä vuosina syntyneitä kirjanpainajatuhoja, jotka olivat syntyneet metsänomistajan metsätuhoa aikaisemmin.” Suojelualueen tuhopesäkkeiltä oli lyhimmillään vain 200 metriä matkaa metsänomistajan kuusikkoon. Selvä tapaus Korvaus on ensimmäinen uuden metsätuholain aikainen päätös, jossa metsänomistajalle korvataan valtion suojelumetsästä levinneen hyönteistuhon vahingot
m Vaneriteollisuus 2,8 milj. raivaussaha odottaa. Yhtiön FSC-ryhmäsertifikaatissa on nyt mukana noin 100 000 yksityismetsähehtaaria ja 400 000 hehtaaria UPM:n omia metsiä. MIKSI: Halusi vaihtaa ammattia, mutta haluaa edelleen työskennellä mieluiten sellaisissa työtehtävissä, missä pääsee paljon tekemisiin ihmisten kanssa. Mikä innosti metsäalalle. opiskelin neljän vuoden tutkinnon kolmessa vuodessa. Kahdella hevosella UPM hankki metsien FSC-sertifiointimahdollisuuden neljä vuotta sitten. m Selluteollisuus 29,5 milj. 5 Mitä teet, jos ei alan töitä löydy. Jos metsäalalta ei heti löydy töitä, pitää katsella muitakin mahdollisuuksia. sitten äitiysloman jälkeen aloin pohtia, että metsätalousinsinöörin työ kuulostaisi omalta. Muuallekin olen valmis lähtemään, silloin pitää kuitenkin kuunnella myös perheen mielipidettä. Metsäyhtiö, joka pystyy myymään FSC-sertifioidusta puusta tehtyjä tuotteita, on etusijalla”, Rajala sanoo. 2 Miten opiskelut sujuivat. Koska FSC-sertifiointi rajoittaa metsien talouskäyttöä esimerkiksi leveiden suojavyöhykkeiden muodossa, UPM hyvittää metsänomistajalle sertifioinnista koituvat tulonmenetykset muun muassa puun parempana markkinahintana, sanoo UPM:n Pohjois-Euroopan metsäasioiden sidosryhmäjohtaja Pekka Rajala. ”FSC-sertifiointi on tietyillä metsäteollisuustuotteiden markkinoilla minimitekijä, joka edesauttaa kaupan syntymistä. m Puolikemiallinen massateollisuus 1,2 milj. Teemme töitä sen hyväksi, että PEFC-sertifikaatin hyväksyttävyys ja tunnettuus paranevat kansainvälisillä markkinoilla.” FsC-puulle parempi hinta UPM:n mukaan FsC-sertifiointi takaa puulle myös paremman menekin. 3 Mitä opiskelit. 4 Miltä työtilanne vaikuttaa. Varttuneemmalla iällä sitä osa järjestää aikansa ehkä nuorempia paremmin, eikä perheellisen aika kulu opiskelijariennoissa. olin ollut hotellija ravintola alan töissä toistakymmentä vuotta, joista pari vuotta meni ulkomailla, Pohjois-irlannissa ja sveitsissä. mETSäTyyppI 1 Miksi lähdit opiskelemaan metsäalaa vasta normaalia myöhemmin. etsin töitä positiivisella mielellä. siihen tarvittiin hieman joustoa ja erikoisjärjestelyjä. Valinnaisina opintokokonaisuuksina minulla oli maaja metsäomaisuuden hoito sekä kehittyvä puunhankinta, johon kuului myös suometsien hoito. Suomalaisen metsätalouden kestävyyden yleisin todistusmerkki on PEFC-sertifiointi. Metsäyhtiö hankkii FSC-sertifioitua puuta, koska useat kansainväliset ostajat edellyttävät, että tietty osuus metsäteollisuuden lopputuotteista on FSC-sertifioitua. KUKA: Metsätalousinsinööri (aMk) anne saloniemi. anne saloniemelle, tuoreelle metsätalousinsinöörille, on luvassa kesätöitä ainakin kotitilalla. Lähde: Metsäteollisuus ry Sellu suurin kuluttaja Metsäteollisuuden raakapuun käyttö toimialoittain vuonna 2014 Muu 0,3 milj. ihanteellista olisi, jos töitä löytyisi nykyisen kotipaikan eli rovaniemen läheisyydestä. MITÄ: Valmistui juuri metsätalousinsinööriksi työskenneltyään sitä ennen ravintola-alalla yli 10 vuotta. ”Vielä tärkeämpää sertifioinnissa on metsänomistajan kannalta se, että sertifikaatti varmistaa metsänomistajan puulle paremman menekin”, Rajala sanoo. Rajalan mukaan UPM ajaa sertifioinnissa kahdella hevosella, sillä FSC-sertifikaatin piirin kuuluvan metsäalan lisäämisestä huolimatta yhtiö ei ole luopumassa PEFC-sertifikaatista. kesäksi on tiedossa ainakin metsänhoitotöitä vanhempien metsäpalstoilla inarissa ja kemijärvellä. m Sahateollisuus 23,6 milj.m 15 MAKASIINI 4 • 2015 15 MAKASIINI 4 • 2015 3578_.indd 15 15/05/15 17:26. m Mekaaninen massateollisuus 6,5 milj. teksti Ja kUVa HannU JaUHiainen Kuvio Valtteri skyttä MeTsäyhTiö UPM on viime vuosina tarjonnut FSC-metsäsertifiointia myös yksityisille metsänomistajille. opiskelu meni hyvin ja tästä täytyy antaa kiitokset myös lapin ammattikorkeakoululle ja opettajille. työharjoittelujaksot olin töissä Metsähallituksessa. Perheeseen kuuluu 4-vuotias poika ja aviopuoliso. ”PEFC sopii erittäin hyvin suomalaisiin olosuhteisiin ja on pääsertifiointimenetelmä Suomessa jatkossakin. ”Meille on jo kertynyt hyvin kokemusta siitä, miten FSC soveltuu Suomen metsiin niin luonnon kuin metsätalouden kannalta”, Rajala kertoo
Aluejako on sama seitsemän alueen jako kuin ainespuun kaupassa. Valtaosa energiapuun korjuusta on ollut tuettua ja kemeratuki on saattanut nostaa tukikelpoisen energialeimikon kauppahinnan korkeammaksi kuin järeämmän, mutta ilman tukea jäävän leimikon. Alue-erot isoja Alueelliset hintaerot eivät ole euroissa suuria, mutta prosenteissa kylläkin. Myös kuljetusmatkat vaikuttavat hintaan”, Torvelainen summaa. Seurantaväli on neljännesvuosi. Hintatiedot tulevat Metsäteollisuus ry:n jäseniltä sekä lisäksi pariltakymmeneltä muulta ostajalta. Neljä puulajia Hintaseurannassa energiapuulajeja on neljä – kannot, latvusmassa, kokopuu ja rankapuu. Teollisuuspuun kaupassa on vakiintunut tilastointi, mutta energiaerkki o ksanen/l uke 16 MAKASIINI 4 • 2015 3600_.indd 16 15/05/15 16:49. Määrästä noin puolet oli peräisin pienpuusta eli kokopuusta ja karsitusta rangasta. Hinnat ovat arvonlisäverottomia ja ne tilastoidaan ilman kemeratukia, minkä vuoksi jotkin kuutiohinnat voivat olla negatiivisia. Tiedonluovuttajia pitää olla vähintään kolme, jotta hintatieto voidaan julkaista, minkä vuoksi tilastossa on tyhjiä kohtia. Viime vuonna metsähaketta meni energiakäyttöön noin 7,5 miljoonaa kuutiometriä. Sen jälkeen kauppa on hiljentynyt.” ”Energiapuun käyttö kasvaa ja toimivat markkinat edellyttävät puolueetonta hintatietoa”, tutkija Jukka Torvelainen Lukesta sanoo. Latvusmassaa oli kolmasosa ja loput kantoja sekä teollisuuspuun hakkuista peräisin olevaa järeää puuta. negatiivisia kantohintoja Metsäenergian hintaseurannassa ei huomioida kemeratukia, mikä tuo tilastoihin yllätyksiä. Hintatiedot toimittaa Luonnonvarakeskus ja ne kattavat noin kaksi kolmasosaa metsähakkeen raaka-aineeksi korjatusta puusta. Ostajat ovat valtaosin samoja, mutta lisäksi on pienempiä, pelkästään energiapuuta ostavia tahoja. ”Energiapuun kilpailutilanne vaihtelee sekä suhteessa muihin energialähteisiin että teollisuuskäyttöön. Vuoden ensimmäisen neljänneksen tilasto valmistuu kesäkuun puolivälissä. Tuoreimman, vuoden vaihteen tilaston mukaan metsäenergian keskihinnan vaihteluväli on Lapin 2,31 eurosta Etelä-Pohjanmaan 5,09 euroon kuutiometriltä. Jukka Torvelainen epäilee energiapuun kauppojen jäävän tänä vuonna viimevuotisesta kemeramuutoksen takia. Se löyty y sivuston Metsäenergia-toiminnosta, jossa on jo aiemmin seurattu metsäenergian käyttöpaikkahintoja. puun ostajat tunnetaan huonommin. ”Tämän vuoden kauppamäärät saattavat jäädä pienemmiksi, koska tukikelpoisia kohteita hakattiin kiireenvilkkaa kemeramuutoksen alla. Metsäteollisuus ry:n jäsenet lasketaan yhdeksi toimijaksi, joten niiden lisäksi pitää olla kaksi muuta. markkinat Mikko Häyrynen Metsälehden verkkosivuilla (www.metsalehti.fi) on avattu energiapuun kantoja hankintahintojen seuranta
11,92 . 15,66 . 11,94 . 16,99 . Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,96 . uudistushakkuu 56,51 . 55,69 . 41,99 . 44,57 . uudistushakkuu 57,87 . Harvennushakkuu 49,29 . 47,76 . Harvennushakkuu 47,85 . ... ... 18,37 . Harvennushakkuu 47,16 . Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,56 . 51,23 . 14,14 . 41,56 . Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. 15,39 . 11,68 . 11,78 . 11,73 . 41,99 . 15,49 . 17,19 . Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,41 . 16,30 . ... ... 40,73 . 53,90 . 17,08 . 16,99 . 17,07 . 15,46 . 36,34 . ... indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. 14,70 . Indeksi kertoo muutoksista 17 MAKASIINI 4 • 2015 3600_.indd 17 15/05/15 16:49. Raakapuun kantohinnat toukokuussa viikolla 19 . 13,14 . ... 15,50 . 15,55 . ... ... uudistushakkuu 56,76 . esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut 10 prosenttia joulukuusta 2010. 15,78 . 35,98 . Harvennushakkuu 41,26 . ensiharvennus ... Harvennushakkuu 46,00 . 12,43 . 14,55 . 12,90 . 15,36 . 17,61 . 15,38 . 56,48 . 15,50 . 16,44 . 12,01 . 17,45 . ensiharvennus ... 15,35 . ... 17,31 . 46,60 . 45,87 . 55,44 . uudistushakkuu 54,15 . 18,57 . ... 43,73 . 14,49 . ensiharvennus ... 12,33 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,51 . 16,48 . ensiharvennus ... ... ... 38,23 . 13,97 . 54,92 . laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,59 . 18,43 . Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2014 2015 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit 1/2014 4/2015 2010 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 2011 2012 2013 2014 2015 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 85 90 95 100 105 110 300000 600000 900000 1200000 1500000 10 20 30 40 50 60 kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. ensiharvennus 12,21 . 17,32 . 15,03 . 15,48 . 11,36 . 12,07 . 16,19 . nousussa . ... 10,53 . 14,84 . Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 52,74 . ensiharvennus 40,53 . 17,17 . 17,31 . 16,82 . 15,08 . 11,88 . 18,44 . Harvennushakkuu 47,69 . 55,89 . 18,09 . 11,27 . 54,68 . 45,46 . ... ... ... ... 15,56 . 43,65 . ensiharvennus ... ... 15,62 . 14,77 . 15,19 . uudistushakkuu 56,38 . 55,86 . Harvennushakkuu 48,32 . 47,12 . indeksin laskennassa erityyppisten leimikoiden – uudistus, harvennus ja ensiharvennus – osuudet pidetään samoina, mitkä ne olivat keskimäärin vuonna 2010. Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,91 . uudistushakkuu 56,82 . 15,21 . 13,38 . 15,55 . 51,87 . 43,24 . 14,79 . 15,35 . 15,39 . silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. ... 16,85 . 44,02 . 42,91 . ... ... 16,92 . Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 45,63 . ... 53,05 . 16,20 . 40,77 . ... ... ensiharvennus ... 17,07 . 11,72 . 17,27 . 11,61 . 54,22 . 17,56 . 15,15 . 42,84 . uudistushakkuu 56,50 . 48,60. 35,18 . 53,76 . 14,64 . Harvennushakkuu 46,79 . 34,55 . uudistushakkuu 47,41 . 44,84 . 17,14 . 11,71 . 15,06 . luonnonvarakeskuksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. 55,27 . 17,90 . 14,51 . ... 17,72 . 15,08 . 15,53 . 16,82
18 MAKASIINI 4 • 2015 3601_.indd 18 15/05/15 16:50. uPM ja Metsähallitus myivät näille sijoitusrahastoille yhteensä noin 600 hehtaaria. Tarjouksia vertailtaessa kuusen runkohinnoitteluun perustuva tarjous osoittautui parhaaksi. tilojen tarjonta parani pohjoisessa Hintataso oli kohtuullinen, mutta hieman viime vuoden vastaavaa aikaa heikompi. Kertoimet ovat kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräisiä suhteita. Yhdistys pyysi leimikosta tarjo?ukset toukokuun alussa ja kaupat tehtiin viime viikolla. Myydyt Metsätilat taMMi-huhtikuu 2015 Maakunta kaupan myyty myyty hakkuupuusto kpl kpl ha taimikot, % kypsät, % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 5 3 120 Satakunta 9 9 180 Häme-uusimaa 24 9 177 etelä-Karjala 8 3 53 Kymenlaakso 15 12 281 26 12 117 35 4 180 36 0,88 Pirkanmaa 17 15 456 34 6 97 25 3 369 35 0,93 etelä-Savo 32 26 809 37 7 89 31 3 255 37 0,81 eja K-Pohjanmaa 30 20 603 32 9 72 20 2 115 29 0,84 Keski-Suomi 32 21 664 32 9 99 31 3 116 31 0,84 Pohjois-Savo 31 21 822 31 8 105 34 3 150 30 Pohjois-Karjala 42 37 1 833 23 10 124 35 3 573 29 Kainuu 120 64 4 777 13 5 97 23 1 968 20 P-Pohjanmaa 77 41 2 212 17 7 84 15 1 581 19 0,92 Lappi 34 39 2 139 19 10 64 13 1 115 17 0,76 Koko maa 476 320 15 126 Kk-muutos 182 99 5 306 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Leimikosta tuli neljä tarjousta, yksi isolta metsäyhtiöltä ja loput keskisuurilta sahoilta. Sivulle on vastikään lisätty keskustelumahdollisuus. Hintatilasto julkaistaan kuukausittain Metsälehden verkkosivujen Metsämaa-osiossa nimellä Hannun hintaseuranta. Tuoreen suunnitelman perusteella yhdistyksen neuvoja ehdotti puunmyyntiä, sillä tilalla oli vanhoja, yli satavuotiaita kuusikoita. ne hinnoitellaan energiapuuksi 8 euron kuutiometrihinnalla. Runkohinnoittelussa kuusen ainespuuosuudesta maksetaan sama hinta, tässä tapauksessa 47,90 euroa kuutiometrille. PystykauPPa Pohjois-savossa Puutavaralaji m3 €/m3 Kuusi kokorunko 1 170 47,90 Mäntytukki 26 57,00 Mäntykuitu 4 18,50 Koivukuitu 13 18,00 Yhteensä 1 213 m3 57 833 € markkinat Kuukauden puukauppa Hannu JauHiainen Pohjoissavolaisten kaupunkilaismetsänomistajien metsäyhtymä teetti uuden metsäsuunnitelman paikallisella metsänhoitoyhdistyksellä. alueelliset hinnoittelutavan erot heikentävät hieman kertoimien vertailukelpoisuutta. esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ei käytetä juuri lainkaan odotusarvolisiä. Kesäleimikko myytiin runkohinnalla MiKKo HäYRYnen huhtiKuussa metsätiloja tuli myyntiin lähes kaksisataa, Hannu Liljeroosin seuranta osoittaa. Liljeroos on tällä kertaa laskenut myös joitakin kuntakohtaisia kertoimia: Rovaniemi-Kemijärvi (0,72), Pihtipudas-Kinnula (0,81), Lappeenranta (0,84), Mikkeli (0,86), alavus (0,9), Kouvola (0,9), Pyhäjärvi (0,9), oulu-Muhos-utajärvi (0,91), Laitila-Mynämäki (1,05), Hämeenlinna-Hattula-Janakkala (1,13). Suuria kohteita ovat ostaneet myös yhteismetsät, yksityissijoittajat, yritykset ja säätiöt. Tunnuslukuja on laskettu maakunnista, joista on tilastoitu vähintään kymmenen kauppaa. Leimikko on kesäkorjuukelpoinen, mutta kelirikkoaikaan korjuuta ei huonon metsätien vuoksi voida tehdä. Kuusikossa on jonkin verran lahopuustoa. Tarjonta kasvoi erityisesti Häme-uusimaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Korkein kerroin 0,93 on Pirkanmaalla eli siellä kaupat on tehty keskimäärin seitsemän prosentin tukkualennuksella. Yhdistyksen ja metsänomistajan neuvonpidon jälkeen kaupat tehtiin parhaan tarjouksen tehneen sahan kanssa. Leimausselosteessa kuusitukin kertymäksi arvioitiin 826 kuutiota ja kuusikuitupuun 344 kuutiota. Suunnitelman pohjalta tehtiin leimikko, joka koostui 4,3 hehtaarin avohakkuukuviosta. Puutavaralajitarjouksissa kuusitukin hinta vaihteli välillä 55,50–58,50 ja kuusikuitupuun välillä 16,80–18,00 euroa kuutiometriltä. Keminmaan kunta pani myyntiin 14 kohdetta. Suursijoittajat kuten oP:n sijoitusrahasto, Taaleritehdas ja nordic Forest Fund olivat huhtikuussakin ostolaidalla
”Jos samalla pitäisi olla kauppa-auto ja perhettä kuskailla, niin tuollainen city-maasturi sen kai pitäisi olla. Kesärenkailla homma joskus pysähtyi, mutta se oli oma vika.” HEMPUTTAJA ”Sellaista paikkaa ei Suomesta julkisilta paikoilta löydy, johon 10-vuotiaalla perusmallin Corollalla ei kehtaa ajaa. Taitaa määräaikaishuoltoihinkin upota muutama tonni vuodessa.” TEE STRÖM ”Tärkeintä ovat kunnon renkaat. 20 40 60 80 100 Kyllä 53% Ei 47% Onko metsän omistaminen vaikuttanut autovalintaasi. Gallup uusi kysymys: Haittaako yleiskaava metsiesi hoitoa. Pitäisi varmaan vaihtaa parin vuoden päästä nuorempaan.” PORTIMO ”Cadillac Escalade. metsatietOstandardit.wm.fi Metsätalouden työhyvinvoinnin kehittämisohjelman tulokset ja tulevaisuus. Pesä on jokivarren penkassa, ja kaatuneiden puiden luona on oltu jo syönnöksellä.” JUUSO 8 Majavien lastut Työturvallisuuskeskus opastaa, miten vältyt tapaturmilta metsätöissä. metsahyvinvOinti.fi Metsämiehelle auto Kulkupelin valinta puhutti Metsälehden verkkokeskustelijoita. Paljon tilaa ja katu-uskottava myös torilla. Ei siis itsellä ole, mutta olisi aika hieno.” AMMATTIRAIVOOJA ”Iso dieseli on siitä metsässä ja kuorman kanssa mukava, että sitä on vaikea saada sammumaan muuten kuin avaimesta.” ROISTO REIPAS ”Kyllä semmoset vanhat landroverit saa haudata ja syvälle, jos tarkoitus on kulkea metsäteillä järkevillä kilometrikuluilla. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt ”Järvenrantahaavikko. Citymaasturi jää vain kiinni niin pahaan paikkaan, ettei pääse sieltä pois.” PETE ”Käyttöauton tulee olla mahdollisimman yleinen malli, jolloin vahingon sattuessa varaosia löytyy nopeasti ja edullisesti.” ABIETIS ”Metsäautoteiden kunnossapidolla ongelmat hoituvat, ajourilla nämä citymaasturit eivät kuitenkaan pysty liikkumaan.” PÄHKÄILIJÄ ”Nelivetoinen lava-auto on mettämiehelle aivan ehdoton. Mutta jos työkaluja sinne metsään kuljetetaan niin avolava kunnon lasikuitukuomulla.” METSURI-MOTOKUSKI ”Itseltäni loppuivat aikoinaan autohuolet samana päivänä, kun vaihdoin eurooppalaisen auton aitoon japanilaiseen.”PUUN TAKAA ”Kiinnijäämisten määrä on sama kaksivetoisilla ja citymaastureilla. www.ttk.fi/tOimialat/metsaala Suomen metsäkeskuksen sekä Tapio Oy:n ylläpitämä metsätiedon standardipankki. Vastauksia 130 19 MAKASIINI 4 • 2015 3602_.indd 19 13/05/15 16:45. Tai vaikka 15-vuotiaalla, jos auto on siistissä kunnossa.” GLA METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Entisillä nastattomilla hakkapeliitoilla ajeli märällä ja kuraisella pellollakin tiehensä. Syksyllä majavat ovat jyrsineet puita, jotka tuuli on talven aikana kaatanut
Metsään haluavalla autoilijalla on ainakin kolme vaihtoehtoa. Maantiellä ja korvessa Autokauppa on naimakaupan ohella yksi elämän tärkeimmistä päätöksistä. TeksTi ValTTeri skyTTä kuVaT seppo samuli, ValTTeri skyTTä 21 MAKASIINI 4 • 2015 21 MAKASIINI 4 • 2015 3603_.indd 21 13/05/15 18:12
”Kyllä se tuosta nousee, kun painaa lisää kaasua.” Oksanen kiihdyttää vuoden 1999 Toyota Land Cruiser KZJ90 -maastoautonsa vauhtiin. Lähdetään liikkeelle metsäisimmästä vaihtoehdosta eli maastoautoista. w Pitäisi ostaa auto. Toisaalta autolla on selvittävä pitkiä matkoja maanteillä. Oksasen maastoauto on automaattivaihteinen. ‹ Jousitus ja iskunvaimentimet ovat tärkeä osa maastoajon sujuvuutta. Kunnon maastoauton hyödyllisyys tulee esille erityisesti talvisin tai kelirikko‹ Moottori kestää 400 000–500 000 ajokilometriä. Auto kipuaa kevyesti hiekkakuopan pohjalla olevasta lammikosta ylös rinnettä tasaisemmalle maalle. MAASTOAUTO Jyväskyläläinen Ari Oksanen pohtii, miten hyvin maa kantaa keskisuomalaisen hiekkakuopan reunalla. Neliveto voi olla tarpeen. Teema: meTsänomisTajan auTo Ari Oksasen maastoauton pohjapanssari on vahvistettu ja levennetty. Panssari ulottuu laajemmalle kuin pelkästään moottorin alle. Oksasen autossa ensimmäisenä huomiota kiinnittävät korkea maavara ja isot renkaat. Jos metsäpalsta sijaitsee lähes tiettömän taipaleen takana, Oksasen Toyotan kaltainen maasturi voi olla metsään aikovan autoilijan ainoa vaihtoehto. Löytyykö autoa, joka täyttää näin monikohtaisen listan. ”Maastoauton etu on se, että parkkipaikka löytyy paikasta kuin paikasta, metsässäkin”, Oksanen sanoo ja virnistää. 22 MAKASIINI 4 • 2015 3603_.indd 22 13/05/15 18:12. ‹‹ Kojelaudalla olevat mittarit paljastavat auton kallistuskulman. Metsäominaisuudet eivät saa tuoda asvalttiajoon liian suurta meteliä tai valtavaa bensalaskua. Kulkupelin pitää käynnistyä luotettavasti, jotta metsästä pääsee pakkasella pois. Sellainen, jolla on hyvä ajaa vaihtelevissa keleissä Suomen maanteillä mutta joka etenee myös metsäteillä – ainakin jossain määrin. Tiedossa on myös nykivää ajoa ison kaupungin kaduilla. Tarvitsen siis menopelin, jolla pääsen kaupungista metsätöihin, oli varustuksena sitten saha, taimilaatikko tai kynä ja lehtiö. Nelivedon ja lukkojen säätely tapahtuu kätevästi sisätiloista. Tehoja tarvitaan sen verran, että auto jaksaa tarvittaessa vetää pientä peräkärryä. Metsäajoa varten autossa pitää olla korkea maavara ja tilaa tavarankuljetukseen. Olen helpottanut autokartoitustani jakamalla mahdolliset vaihtoehdot kolmeen ryhmään: varsinaisiin maastoautoihin, muihin nelivetoihin sekä henkilöautoihin
w Ari Oksasen maastoauto kestää jopa 40 asteen sivuttaisen kallistuksen. 23 MAKASIINI 4 • 2015 3603_.indd 23 13/05/15 18:12. ”Itse olen päässyt 25 asteeseen.” Oksanen ajaa maastoautollaan vuodessa noin 10 000 kilometriä
”Pääsiäisenä oli mökille mentäessä 24 senttimetriä nuoskalunta. Kun ”lukot ovat päällä”, kaikki renkaat pyörivät samalla nopeudella. Renkaat kiinni maahan Lukkojen lisäksi maastoauton tärkeimmät osat ovat renkaat, pohjapanssari, jousitukset ja iskunvaimentimet. Ilman tasauspyörästön lukkoa auto jää kiperässä paikassa sutimaan paikalleen, sillä moottorin teho välittyy nelivetoisissakin autoissa vain sutiviin renkaisiin. Vanhalla metsäkoneuralla eteneminen tyssäisi alkuunsa ilman kunnon nelivetoa ja maavaraa. 24 MAKASIINI 4 • 2015 3603_.indd 24 13/05/15 18:12. Hän pitää Jyväskylässä maastoautojen osia ja lisävarusteita myyvää Suomen Maastoauton realistinen käyttöikä on 30-40 vuotta, jos autoa on pidetty hyvin. Minun mielestäni maasturissa on oltava tasauspyörästön lukko. Maastoauto auttaa myös polttopuuhommissa ja geokätköilyharrastuksessa.” Maastoautoilijan mukaan 30 kilometriä pitkä mökkimatka kulkee hyvin Land Cruiserilla, sillä metsäajoon tarkoitetuista renkaista huolimatta auton ajo-ominaisuudet ovat kohtuulliset myös maantiellä. Polttoainetta kuluu Oksanen käyttää maastoautoaan pääasiassa mökkimatkoihin. Metsässä ajelua ei tarvitse pelätä. ”Moni kuvittelee omistavansa maasturin. ”Henkilöautolla ei mökinpihaan eikä sienimetsään pääse. Matti Heiska käyttää maasturiaan apuna metsätöissä. Pitävällä maalla olevat renkaat vetävät auton yli sutimiskohdan. Polttoainetta tosin kuluu, sillä tehokkaan auton keskikulutus lähtee liikkeelle 13–15 litrasta sadalla kilometrillä. Silloin on kyseessä todellinen neliveto, joka ei sudi”, Oksanen toteaa. Aivan, lukot. Oksasta näiden autonosien varustelussa on auttanut Matti Heiska. Oksasen perheellä on kakkosautona henkilöauto, jolla ajetaan enemmän kaupunkiajoa. Henkilöauton tai katumaasturinkaan renkaat, maavara ja vetokyky eivät riitä kaikkein pahimmissa paikoissa. Teema: meTsänomisTajan auTo aikaan. Maasturilla pääsimme mäet ylös ja perille, kun laitoin lukot päälle”, Oksanen kertoo. Ne ovat yksi varsinaisen maastoauton tärkeimmistä ominaisuuksista. ”Minulle maastoautoilu on myös harrastus, joten polttoaineenkulutus ei niin haittaa”, Oksanen sanoo
Renkaiden karkeus ja pintakuviointi ratkaisevat. Tarvikemyyjän mukaan metsäkoneurakoitsijat ovat pickup-maastureiden eli lava-autojen suurkuluttajia. ”Metsästäjillä on valtava määrä varsinkin vanhempia maastoautoja. ”Aika monella metsänomistajalla maastoauton käyttö rajoittuu käyntiin omalla metsäpalstalla ja lähikylillä. 25 MAKASIINI 4 • 2015 3603_.indd 25 13/05/15 18:12. Syvä kuviointi tuo pitoa märällä metsämaalla ajettaessa. Metsässä pitää päästä liikkumaan ympäri vuoden.” Maastoautoille on käyttöä myös varsinaisen metsätyöajon ulkopuolella. Jos renkaat eivät ole kunnossa, voima menee hukkaan”, Heiska sanoo. Tiettyihin automerkkeihin, joihin ei muuten mene niin paljon osia, menee osia syksyisin. ”Auton pitäisi olla maantiellä hyvä ajettava, mutta silti pitäisi päästä hyvin metsään. ”Alustalla, jousituksella ja iskunvaimentimilla on puolestaan suuri merkitys siinä, että renkaat pysyvät maassa kiinni eivätkä pompi”, Heiska kertoo. Ajo on hyötykäyttöä, käydään pellolla ja metsätöissä. Renkaat ovat tärkeä valinta. Urakoitsijoilla lava-autoja Heiska on koulutukseltaan metsätalousinsinööri. Maastoautot rekisteröidään Suomessa usein pakettiautoiksi verotussäästön vuoksi. ”Rengastus on maastoautoissa kaiken a ja o. Kun autolla on paljon painoa ja iso moottori, istuinpaikkoja ei kannata rekisteröidä useampia, sillä auton käyttömaksu nousee. Ajetaan muutamia kilometrejä edestakaisin”, Heiska kertoo kokemuksiaan vuosituhannen alussa alkaneelta autouraltaan. Autot laitetaan siihen kuntoon, että päästään metsälle”, toteaa Heiska. Miehellä on perheen kotitilalla vanha Land Cruiser -maastoauto, jolla hän käy metsätöissä omissa metsissään. Monet hakevat juuri sitä, miten autossa saa nämä molemmat asiat toimimaan.” Paranneltu pohjapanssari suojaa auton moottoria ja muita elintärkeitä osia alhaalta päin tulevilta iskuilta, kuten oksilta ja kiviltä. Siksi urakoitsijat ostavat maastoautoihinsa parempia takajousia ja iskunvaimentimia. Maastoautotarvike Cros4wd -liikettä. ”Heidän tarvitsee kuljettaa painavia polttoainesäiliöitä huonoilla teillä, joten autot ovat lujilla. Työura autojen parissa alkoi autoharrastuksen kautta, mutta metsäalalla kertyneet maastokokemukset auttoivat myös ymmärtämään, mitä metsäteillä liikkuminen vaatii
26 MAKASIINI 4 • 2015 3603_.indd 26 13/05/15 18:12. Joskus kiinni juututtaessa vetosuunta ratkaisee. Teema: meTsänomisTajan auTo Matti Heiska (vas.) ja Ari Oksanen kehuvat irrotettavaa vinssiä, jonka saa kiinni vetokoukkuun auton etuja takapäähän. Vinssissä köysi on vaijeria turvallisempi vaihtoehto, sanoo Heiska
Voisiko hyvistä metsäajo-ominaisuuksista maksaa hieman vähemmän ja saada samalla lisää ajomukavuutta maanteille. Hyvän käytetyn maasturin saa miesten mukaan kuitenkin jo 12 000–15 000 eurolla. Maastoauton hinta ja polttoaineenkulutus kuitenkin arveluttavat. ”Käytössä olevien maastoautojen iät lähtevät tuolta 1980-luvun alkupuolelta nuorempaan päin. ToyoTa auris 3 823 3 274 16,8 5. 3603_.indd 27 13/05/15 18:12. Lienee aika kiittää maastoautomiehiä autoesittelystä. Pitkä käyttöikä on hyvä juttu, sillä se lievittää uusien maastoautojen korkeaa ostohintaa. Niin pääsee osalliseksi makumaailmaan, jonka huippu ravintoloiden kokit ovat jo pitkään tunteneet. NissaN QasHQai 4 062 3 547 14,5 4. Muita tunnettuja merkkejä ovat Land Rover ja Subaru. Hinta 29 € Suomalainen rapukirja Juha Jormanainen Suomalainen rapukirja kertoo upeiden kuvien säestyksellä kaiken, mitä tulee tietää ravuista, ravustuksesta ja rapujen syö misestä. VolksWaGeN GolF 5 265 5 064 4,0 3. Suuressa osassa reseptejä on mukana luonnosta löytyneitä raaka-aineita, niin kotipihalta kuin syvältä metsäs täkin. Suosittuja ovat myös Nissan, Mitsubishi ja viime aikoina Volkswagen. ToyoTa aVeNsis 2 666 3 095 -13,9 Lähde: Autoalan Tiedotuskeskus MaaSToauToT Plussat + menokyky metsässä + maavara ja metsäajon huolettomuus + Paljon tehoa ja mahdollisuus lisävarusteisiin + Kestävyys Miinukset Polttoainetta kuluu Renkaat sopivat paremmin metsään kuin asvaltille istuinpaikkojen vähyys tämän ja kertoman perusteella maastoauto on varma vaihtoehto silloin, jos haluaa ajaa huoletta metsässä ja metsäteillä. opel asTra 80 934 82 060 -1,4 5. Oksasen ja Heiskan näytToyoTa jyrää, Skoda nouSuSSa Rekisterissä olevat henkilöautot malleittain 31.12.2014 Merkki 2014 2013 Muutos% 1. ToyoTa aVeNsis 81 877 79 499 3,0 4. Etenkin vanhemmat maastoautot ovat suhteellisen yksinkertaista tekniikkaa. ForD FoCus 67 868 66 036 2,8 Henkilöautojen ensirekisteröinnit malleittain 2014 Merkki 2014 2013 Muutos% 1. Hinta 34 € Kestävyys valtti Toyotan maasturit ovat Heiskan mukaan yleisin maastoautomerkki etenkin vanhemmissa autoissa. Herkutellen. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Maastoajoneuvot, kuten suomalaisten autot yleensä, ovat keski-iältään varsin vanhoja. Keittiö mökillä Sami ja Kasper Garam Tekijät toteuttivat yhteisen haaveensa Lammin mökillään kokaten ja kuvaten ruoka-annoksia. Oksasen ja Heiskan Land Cruisereiden uusimmat mallit maksavat Toyotan verkkosivujen mukaan 76 000 eurosta ylöspäin. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Tarvitsee vain pitää silmät auki ja ryhtyä keräilemään. Hinta 35 € Villi keittiö Rune Kalf-Hansen, Lisen Sundgren ja Charlotte Gawell Luonto tarjoaa meille syötävää vuoden ympäri. skoDa oCTaVia 5 868 4 780 22,8 2. Ne on tehty kestämään pitkään.” Heiskan mukaan jotkin maastoautomerkit ovat ”lähes pommin kestäviä”. ToyoTa Corolla 151 067 151 703 -0,4 2. VolksWaGeN GolF 121 732 118 294 2,9 3
Kaakon metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Ossi Alatalo on tullut tarkastamaan istutustyömaalle saapuneiden männyntaimien laadun. Kesäkuiva kantaa Alatalo on ehtinyt kiertää kaakonkulman teitä monenlaisilla autoilla yli 30 vuotta kestäneen metsänhoitoyhdistysuransa aikana. Omassa Skodassani sitä on 18 senttimetriä. Metsäneuvoja Ossi Alatalon autovalinnassa yksi ratkaisevista ominaisuuksista oli iso tavaratila. Keskimääräisen istutuspäivän taimiannos mahtuu kerralla mukaan henkilöautonkin tavaratilaan. ”Joskus on tullut oltua huonokuntoisella metsätiellä akselia myöten jumissa. ”Nelivedolla ajaminen on huoletonta. Matka hakkuuaukon reunalle on taittunut Skoda Octavia Scout -nelivetoautolla. ”Maavara on tärkeä. Pääosa matkoista ajetaan suhteellisen hyväkuntoisilla valtion teillä, mutta silloin tällöin tie vie kiperämpiin paikkoihin. Kännyköitä ei vielä ollut, joten traktori28 MAKASIINI 4 • 2015 3603_.indd 28 13/05/15 18:12. Teema: meTsänomisTajan auTo KATUMAASTURIT JA MUUT NELIVEDOT Kaakkoissuomalaisen hakkuuaukon yllä lepäävä sää on poutapilvinen. Neliveto ja auton korkea maavara helpottavat auton kääntämistä kapeilla metsäteillä. Kolmen neljän sentin ero maavarassa voi olla ratkaiseva”, Alatalo sanoo. Näin istutusaikaan takakontissa on varalla pottiputkia ja taimivakka. Samalla on aikaa vaihtaa kuulumiset taimia istuttavan metsurin kanssa. Pienemmiltä teiltä puuttuvat usein kunnolliset kääntöpaikat, ja nelivetoauton pystyy kääntämään kapealla tiellä pientareen tai lumihangen kautta”, Alatalo kertoo. Olosuhteet ovat mitä parhaimmat taimien istutukselle. Alatalon auto on jo käännettynä tulosuuntaan, joten seuraavaksi on aika tutkia taimia. Monen metsänomistajan autoilussa on varmasti paljon samoja piirteitä kuin metsäneuvojan ajomatkoissa
Nykyisellä autollani se on noin kuusi ja puoli litraa”, Alatalo kertoo. ”Muutama prosentti autoilusta on sellaista maastoajoa, että silloin on mukava, kun alla on neliveto. Halvimpien mallien kohdalla täytyy tosin muistaa tarkistaa, että maasturi on varmasti neliveto. ”Jos taloudessa olisi kaksi autoa, tekisin varmaankin niin, että toinen auto olisi lava-auto ja toisena olisi kaupunkiajoon tarkoitettu henkilöauto. Teema: meTsänomisTajan auTo apua piti lähteä hakemaan kävellen lähikylältä.” Hänelle kertyy vuosittain työajoa noin 10 000 kilometriä. Kesäkuivalla pärjää tavallisella henkilöautollakin, Alatalo kertoo. Aiempi käyntimme Luumäen kuntakeskuksessa Taavetissa osoitti, että kylänraitilla miltei joka toinen auto oli jonkin sortin katumaasturi. ”Aiemmin nelivedoilla kulutus oli päälle 10 litraa sadalla kilometrillä. Metsänomistajan kanssa tehtävälle metsäkäynnille on joskus täytynyt lähteä Alatalon autolla, sillä henkilöautolla ei olisi päässyt perille metsäpalstalle. Skodan lisäksi vaihtoehtoja oli esillä muitakin. ”Päädyin henkilöautomaisempaan nelivetoon hinnan ja polttoainekustannuksien vuoksi.” Yleisimpien katumaasturimallien hinnat vaihtelevat uutena 20 000– 45 000 euron välillä. Taimenistutukseen Partila on saapunut farmarimallisella Ford Focus -henkilöautolla. Siinä mahtui pitkä mies hyvin ajamaan. Kevätkuivan aikaan istutustyömaalle pääsee helposti henkilöautollakin. Partila on varsinaisesti jo eläkkeellä, mutta veri vetää edelleen metsätöihin. ”Nelivetoautot ja citymaasturit ovat lisääntyneet paljon viime vuosina. Suuri tavaratila oli lopulta yksi tärkeimmistä valintaperusteista. Talvella nelivedosta on eniten hyötyä. Toisaalta auton metsäkelpoisuus riippuu paljon vuodenajasta. ” Tavaratila ratkaisi Kaakon metsänhoitoyhdistyksen Luumäellä sijaitsevan toimipisteen kahdella muulla metsäneuvojalla on myös allaan nelivetoautot, Alatalo kertoo. 30 MAKASIINI 4 • 2015 3603_.indd 30 13/05/15 18:12. Tein kompromissiratkaisun ja ostin auton, jossa yhdistyy kahden eri autotyypin ominaisuuksia.” HENKILÖAUTO Metsuri Seppo Partila saapuu taimivakan luota hakkuuaukon reunaan, johon Alatalo on pysäköinyt Skodansa. Edellistä autokauppaa tehdessään Alatalo etsi citymaasturia. ”Minulla oli pitkään Saab 900. Hänen oma Skodansa kuuluu henkilöautomaisuudestaan huolimatta kaupunki-, citytai katumaastureiksi kutsuttavien jokamaaston autojen luokkaan. Olen aiemmin katsellut myös nelivetoja ja maastoautoja, mutta niistä ei siihen aikaan löytynyt sopivan hintaista minun työtarpeisiini.” kaTuMaaSTurIT ja MuuT nELIVEdoT Plussat +maavara +Pienehkö polttoainekulutus +Halvempi hinta verrattuna varusteltuun maastoautoon +matkustusmukavuus maanteillä Miinukset – neliveto ei välttämättä ole todellisen maastoauton veroinen – Kestävyys maastoajossa Eläkeläismetsuri Seppo Partila pitää usein taukoa auton tavaratilan reunalla istuen. Tämä näkyy myös metsänomistajakaartissa.” Alatalo on oikeassa
Henkilöautolla pärjää hyvin.” Partilan mukaan metsänhoitotöihin tarvittavat välineet kulkevat helposti mukana Fordissa. ”mikäli sorateillä tulee autoiltua paljon, kannattaa auto varustaa kuralätkin. Kun mukana ei ole metsätyökaluja, joiden kuljettamisessa traktorin lavasta on apua, metsäkierrokset tulee kuljettua jalan. Autokauppaan astuessa on oltava selvillä, onko tarvetta maasturimonsterille vai pärjääkö satunnaisilla metsäreissuilla henkilöauton käppänällä. Itselläni metsätöihin menoa on tähän mennessä avustanut Massey Ferguson 35 -traktori. Lisäksi autoa tarvitaan paljon kaupunkiajoon, joten henkilöauto on tällä hetkellä korkeimmalla sijalla hankintalistassa. ”Päivän annos taimia menee henkilöauton takakonttiin. Pyyhe varmistaa, ettei penkki likaannu tai rikkoudu”, Partila sanoo. ”Tiet ovat täällä pääosin hyvässä kunnossa ja metsätieverkosto on tiheä. Etuvetoinen maasturi. Tärkeintä onkin tietää, millaisia olosuhteita varten metsäkelpoista autoa on hankkimassa. Jos metsään vievät ajo-olosuhteet ovat todella huonot, varsinainen maastoauto on varmasti hintansa väärti. Yksi asia autoa ostettaessa on kuitenkin varmaa: vaikka maa olisi kurainen, auton edessä tulee aina polvistua ja kumartua arvioimaan maavaran riittävyyttä. Olosuhteet selville Metsäalan ammattilaisten haastattelujen perusteella metsään pääsee vaurioitta myös henkilöautolla, kun autossa vain on suuri maavara. ”Kaadan takapenkin nurin ja asetan sahan teräosan kaadetun penkin päälle. sen sijaan häpeällistä on kolhia oma arvokas auto tai vaurioittaa sen öljypohjaa laiskuuttaan”, sanoo Vesalainen. Istutustöiden lisäksi hän on ehtinyt olla tänä keväänä raivaamassa. Muuten taimikuljetuksissa on usein peräkärry apuna”, Partila kertoo. Vesalaisen mukaan auton ominaisuuksiin ja mahdollisen nelivedon toimintaperiaatteeseen on hyvä perehtyä käyttöohjekirjan avulla. Toisaalta katutai citymaasturien laajasta valikoimasta on nykyisin löydettävissä monia järkihintaisia nelivetoja, joilla liikkuessa ei tarvitse pelätä niin paljon autonpohjan kolahduksia ja menopelin juuttumista kiinni metsätiehen. Tavallinen henkilöauto on siis yhä vaihtoehto metsäajoon varsinkin, jos auton pääkäyttötarkoitus on katuajossa, kyydittäviä on perheessä monta ja rahalle muita kohteita. ”Nykyään useasta katumaasturista on olemassa kaksivetoinen malli, joka ei etenemiskyvyltään pärjää vastaavalle nelivedolle”, Vesalainen muistuttaa. Polttavaa tarvetta maastoautolle ei siis toistaiseksi ole. Ne suojaavat auton helmoja kivenlyömiltä. Metsuri pakkaa autoon usein varsin samankaltaisen kattauksen kuin taimien istutukseen tai taimikonhoitotöihin lähtevä metsänomistaja. muutenkin nopeus sorateillä kannattaa pitää maltillisena”, vinkkaa Vesalainen. Metsurin mukaan raivaussaha mahtuu takakautta auton kyytiin. pienillä teillä vastaan voi tulla paikkoja, joissa auto kallistuu yllättävän paljon. HEnkILÖauToT Plussat +Laajin merkkija hintahaitari +Pieni bensankulutus +ajettavuus maanteillä +Yllättävästi tilaa metsävarusteille Miinukset –maavaran riittävyys –sutiminen talvisella metsätiellä Nykyiseen autovalintaansa eläkeläismetsuri on tyytyväinen. Vesalaisen mukaan moni katumaasturi on tarkoitettu lähes yksinomaan katukäyttöön. ”Tällöin esimerkiksi auton kytkin ei välttämättä kestä rajua kuormittamista maastoajossa.” Toisaalta katumaastureissa on myös paljon automalleja, joiden maasto-ominaisuudet ovat hyvällä tasolla. Tällöin on huolehdittava siitä, että kallistelulle on sivusuunnassa tilaa niin, etteivät esimerkiksi puiden oksat pääse raapimaan auton kylkiä. • 31 MAKASIINI 4 • 2015 3603_.indd 31 13/05/15 18:12. ”metsäautotiellä ei ole mikään häpeä pysähtyä ja käydä ulkona katsomassa, riittääkö maavara tai mahtuuko auto kääntymään. maastosekä kaupunkiajoon suunnittelun auton ostoa harkitsevan on hyvä muistaa, että pelkkä katumaasturimainen ulkonäkö ei takaa auton maasturimaista etenemistä saman automallin eri versioissa voi olla isoja eroja esimerkiksi vetotavassa, sanoo autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen
Tuskin arvaan väärin, kun väitän, että soidensuojelun kartoittajilla oli kovin pienet resurssit käytettävissä. Kimmo Brand t / C om.pi C lien hyväksymä. Sen jälkeen ei olisi mitään kiirettä käydä Soita suojeluohjelmaan Siitä olen eri mieltä, onko viivoittimella tehty rajaus suojelun ja metsätalouden kannalta järkevä. Aivan samalla tavalla kuin aikanaan Natura-ohjelmassa tapahtui. Jotenkin tulee mieleen vanhojen metsien suojeluohjelma, muistaakseni vuodelta 1996. Yksityisen suojelualueen perustamisessa on usein myös pieniä veroetuja myyntiin verrattuna. Aiemmin puustoisia suokohteita rahoitettiin kestävän metsätalouden rahoituslain ympäristötuella, mutta suoluonnon suojelu on mielestäni aina pitkäaikaista, joten määräaikainen ympäristötuki sopii siihen huonosti. Toimistolla katsottiin kartoista, missä on kohtuullisen laajoja ojittamattomia suoalueita, varmistettiin suon laatua sen jälkeen ilmakuvalta. Vedettiin suuret linjat viivoittimella. Olen kuitenkin valmis aloittamaan välittömästi neuvottelut alueiden rajauksesta ja perustamaan niille korvausta vastaan yksityiset luonnonsuojelualueet. Yksityismaiden soidensuojelu saadaan hoidettua sillä. Minulle ely-keskuksen esittämät soidensuojelukohteet sopivat. Siitä olen eri mieltä, onko viivoittimella tehty rajaus suojelun ja metsätalouden kannalta järkevä. Kun päätös olisi tehty, kartoille piirretyt kohteet olisi suojeltu. neuvotteluja ja maksaa korvauksia suojeltavista alueista. Mikäli niin ei olisi tapahtunut, olisivat vastaavat kirjeet tulleet minulle kuulemista varten. Käytännössä ympäristöministeriön työmäärän ja tehokkaan päätöksenteon kannalta lakisääteinen soidensuojeluohjelma olisi tehokasta. Toinen vaihtoehto olisi maan myyminen valtiolle. 32 MAKASIINI 4 • 2015 32 MAKASIINI 4 • 2015 3614_.indd 32 13/05/15 17:14. Ainakaan vielä muutama vuosi sitten kaikki maanomistajat eivät olleet saaneet korva?uksia suojelluista kohteista. Jatketaan sen toimikautta ja laajennetaan toimialue koskemaan metsien lisäksi myös puuttomia soita. Mikäli joku äärimmäisen yksittäinen maanomistaja ei toimi fiksusti, soidensuojelun kokonaisuuteen sillä ei ole merkitystä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat suon ja kankaan vaihettumisvyöhykkeet ja kankaan reunat tulisivat myös suojeltua. Se, että aikanaan isolle joukolle maanomistajia lähetettiin yleinen kirje, että soilla kartoitetaan luontoarvoja, ei muuttanut asiaa mitenkään. Sekin minulle sopisi, mutta mieluummin pidän maani omistuksessani, vaikka se olisi suojelualuetta. Yhdessä tehtävässä rajauksessa alueet todennäköisesti laajenisivat hieman viereisten kankaiden laiteille. RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen teki hyvän ratkaisun, kun laittoi jo lähes valmiin soidensuojeluohjelman jatkovalmisteltavaksi. Vapaaehtoisuuteen perustuva Etelä-Suomen metsien suojeluohjelma on toiminut hienosti ja se on ollut kaikkien osapuoSain noin kuukausi sitten ely-keskukselta (entiseltä ympäristökeskukselta) kirjeitä maa-alueistani, jotka he haluaisivat uuteen soidensuojeluohjelmaan. Sitten käytiin tarkistamassa kohdetta maastossa, mutta siihen työhön resursseja oli kovin niukasti. Taas kerran suojeltavaksi haluttavat kohteet ja niiden todellinen rajaus haluttiin tehdä salassa. Kuulemisessa olisi ollut käytännössä aivan sama mitä olisin lausunut – ely-keskuksen kartoittajan viivoittimella karttaan rajaama alue olisi suojeltu
sivu 37 OMA METSÄ Metsänhoito 12 kysymystä maanmuokkauksesta Sivu 34 PuukauPPakoulu Hakkuun valvonta Sivu 38 tutkiMus Virolaiskuusta Etelä-Suomeen Sivu 40 Kuv a Ris to P öntinen allakka Haapaa hallitusti Sivu 41 PerintöMetsä Valtuuta edunvalvoja Sivu 42 kysy Pois Mikä nakersi mäntyä. Sivu 44 3615_.indd 33 13/05/15 17:15. pikatesti Kestääkö tabletti vettä
METSÄNHOITO 1 Miksi uudistusala pitää muokata. Usein muokkauskohdat ovat muuta maata korkeammalla, mikä parantaa taimien menestymismahdollisuuksia. Tutkimukset ja käytännön kokemukset osoittavat, että taimet kasvavat parhaiten muokatuissa kasvupaikoissa. Ojitusmätästystä käytetään vedenvaivaamilla uudistusaloilla. maanmuokkauksesta Uudistusalan muokkaus luo taimille hyvät kasvuedellytykset ensimmäisiksi vuosiksi. Lisäksi muokkauksella alennetaan uudistamisen kokonaiskuluja: Istutustyöt on helpompi tehdä muokatulla alueella. Maanmuokkaus myös helpottaa viljelyä. Jos taimien kasvuunlähtö ja alkumenestys ovat paremmat kuin muokkaamattomalla alueella, metsän tuotto paranee. Muokatulle uudistusalalle voidaan istuttaa pienempiä ja halvempia taimia. Maanmuokkauksella parannetaan sekä istutettujen että kylvämällä syntyneiden taimien ensimmäisten vuosien kasvuoloja. M ikk O R iiki LÄ H annu Ja u H iainen 34 MAKASIINI 4 • 2015 3607_.indd 34 13/05/15 18:27. Kustannuksia vähentää myös se, että heinäyksen tarve muokatulla alueella on pienempi. Taimella on muokatussa maassa ilmava ja pintakasvillisuudesta vapaa kasvupaikka. TeksTi Hannu JauHiainen Aurausta käytetään Pohjois-Suomessa paksukunttaisten uudistusalojen muokkausmenetelmänä
Tällaisia alueita ovat esimerkiksi hiekkakankaat, siis männylle sopivat maat. Muokkaamattomaan maahan taimia kannattaa istuttaa vain poikkeustapauksissa. Jos hakkuutähteitä on uudistusalalla paljon, taimille on vaikea löytää istutuspaikkoja. Syitä taimien huonoon menestykseen on monia: Taimet joutuvat juuristokilpailuun muun pintakasvillisuuden kanssa. Alavilla mailla maaperän vetisyys haittaa taimen kasvua. H annu Ja u H iainen M ikk O R iiki LÄ M ikk O R iiki LÄ 35 MAKASIINI 4 • 2015 3607_.indd 35 13/05/15 18:27. Taimettumisherkkyys on yleensä havaittavissa jo ennen päätehakkuuta. Äestys on perinteinen maanmuokkaustapa, joka sopii kylvöaloille. Muokkaamattomaan maahan istutetut taimet ovat alttiita tukkimiehentäille. Jos metsän keskellä tai pienissä aukkopaikoissa on runsaasti luonnontaimia, uudistusala voi taimettua ilman muokkausta. Ne uhkaavat taimia etenkin, jos uudistaminen tehdään heti hakkuuta seuraavana kesänä, jolloin uudistusalalla on vielä tuoreita hakkuutähteitä. Kevyt kuokkalaikutus on silloin tarpeen. Mikäli taimen ympärillä on noin 15 senttimetriä paljasta kivennäismaata, tukkimiehentäit jättävät taimet rauhaan. Jos kasvupaikka on sellainen, että se taimettuu luontaisesti hyvin, maanmuokkausta ei välttämättä tarvita. Omatoiminen metsänomistaja voi toki tehdä kevytmuokkauksen esimerkiksi maataloustraktoMätästystä tehdään kaivinkoneilla ja muun muassa Bräckemätästäjällä. 4 Milloin maanmuokkausta ei tarvita. Harvennusmetsiin on ryhdytty tekemään uusien metsänhoitosuositusten mukaisia pie?naukkoja. Sopivassa kohdassa taimi voi kuitenkin menestyä, joten kokeeksi voi tällaisiin kohtiin istuttaa joitain taimia. Yleensä niihin ei kannata istuttaa taimia, etenkään heinittyvillä alueilla. Kokemukset olivat huonoja. Luontainen uudistaminen ilman maanmuokkausta voi onnistua myös turvemaiden ojitusalueilla. maanmuokkauksesta 3 Miksi taimet eivät menesty muokkaamattomassa maassa. Yleensä pienaukkoja ei muokata, koska se ei ole taloudellisesti järkevää. Uudistusalalle saattaa teknisistä syistä jäädä muokkaamattomia kohtia. Aikoinaan taimia istutettiin paljonkin muokkaamattomaan tai kuokalla kevyesti laikutettuun maahan. 5 Pitääkö pienaukot muokata. 2 Voiko taimia istuttaa muokkaamattomaan maahan. Kunttaiseen maahan on monesti vaikea saada istutettua tainta niin, että juuret yltävät kunnolla kivennäismaahan
Karuilla mailla riittää usein kevyt muokkaus, rehevillä ja vetisillä mailla tarvitaan järeämpiä toimia. 11 Mitä maanmuokkaus maksaa. Laikutusta käytetään yleensä karuilla mailla. Äestys on halvinta. Pohjois-Suomessa käytetään yleisesti vielä aurausta. Se maksaa 170–270 euroa hehtaarilta. Jos uudistusala on kokonaan tai osittain vetinen, on maanmuokkaus järkevintä tehdä niin, että uudistusalalle kaivetaan samalla pieniä ojia. Veden vaivaamille maille sopii ojitusmätästys. Jos kylvö tehdään käsin, uudistusala voidaan muokata laikuttamalla. Kulotuksen hinta – noin 300–800 euroa hehtaarilta – vaihtelee tapauskohtaisesti. Maanmuokkausmenetelmät ovat kehittyneet ja kunkin uudistusalan tilanne on mahdollista ottaa huomioon aiempaa paremmin. 10 Kannattaako kulottaa. 8 Onko puulajilla merkitystä. Mättäitä voidaan tehdä kaivinkoneella tai vedettävällä laitteella, joka kuopii maata ja kääntää ne mättäiksi. Jos alue on taimettumisherkkää, aukkoon saattaa syntyä taimikko. Sen lisäksi tarvitaan vielä kevyt muokkaus, esimerkiksi äestys. 9 Miten kylvöalat muokataan. H annu Ja u H iainen 36 MAKASIINI 4 • 2015 3607_.indd 36 13/05/15 18:27. 7 Milloin uudistusala on ojitettava. Pienaukkojen taimettumiseen pätevät samat asiat kuin normaaleihin uudistusaloihin. Meillä kylvetään lähinnä vain mäntyä, joten sopivia alueita ovat kuivat tai sitä karummat kankaat. Auraus maksaa 230–250 euroa hehtaarilta, laikutus 270–400 euroa hehtaarilta ja mätästys 300–400 euroa hehtaarilta. Puulajihan valitaan myös maaperän mukaan – reheville maille kuusta ja koivua, karuille mäntyä. Kylvöaloilla maanmuokkauksena käytetään yleensä äestystä, jolloin kylvö voidaan tehdä koneellisesti. Maanmuokkausmenetelmän valinnassa ja työn toteutuksessa voidaan kuitenkin ottaa vesiensuojelu huomioon. Kulotusalojen pitäisi olla myös kohtalaisen suuria, jotta kulotusta on järkevää tehdä. Näitä rehevämmillä mailla käytetään yleensä mätästystä. 6 Millaisia muokkausmenetelmiä on tarjolla. Kulotus ei sinällään poista maanmuokkauksen tarvetta. Ojamaat levitellään mättäiksi. Hinnat ovat ilman arvonlisäveroa. Se sopii lievästi veden vaivaamille ja hienojakoisille maille sekä vaarojen pohjoisrinteille, missä taimettumisolot ovat yleensä keskimääräistä huonommat. Muokkausmenetelmä valitaan aina uudistusalan maaperän mukaan. Äestys ja laikutus sopivat puolukkatyypin metsiin ja sitä karummille maille. Maanmuokkausmenetelmä valitaan ensisijaisesti maaperän mukaan, puulajilla ei niinkään ole merkitystä. Kulotus on metsäluonnonkin kannalta suositeltava uudistusalan kunnostusmenetelmä. 12 Onko maanmuokkauksesta haittaa. Ojitusmätästysja aurausaloilta voi valua ravinteita vesistöihin. Järeä muokkaus voi muuttaa maisemaa, mutta vaikutus on hetkellinen, sillä pintakasvillisuus valtaa pian uudistusalan. Maanmuokkauksen hinnat vaihtelevat alueittain. Isoilla uudistusaloilla voidaan jopa käyttää useampaa eri muokkausmenetelmää. Pienaukon paikaksi kannattaa valita alue, jolla on jo valmiiksi kasvatuskelpoisia taimia. METSÄNHOITO Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Oy Agrame Ab www.agrame.fi rin kantokoukulla, jos siihen on mahdollisuus. Kulotuksen käyttöä haittaa sen työläys sekä kulotukselle sopivien sääolojen vähäisyys
Vastoin odotuksia laite pimeni puolessa minuutissa pimeäksi ja meni häiriötilaan, jossa sitä ei saanut sen paremmin käynnistettyä kuin sammutettuakaan. Erikoistoimintojen opiskelu yli satasivuisesta käyttöohjeesta – joka on tarjolla vain netissä – on työlästä. Akun luvataan kestävän yli 10 tuntia. Metsänarviointiohjelmia valmistava Trestima ei vielä ole kirjannut Active Tabia ohjelmaansa tukevaksi laitteeksi. Melkein vesitiivis aina ei kannata uskoa ihan kaikkea mitä mainokset lupaavat. Kirkas auringonvalo tapaa hämärtää älypuhelimien näytöt. Paikantimen voi myös komentaa piirtämään kuljettua reittiä. Tabletti aseteltiin valokuvaajan toiveesta lätäkön reunalle niin, että alareuna jäi veteen. Niihin tottuneelle laitteen käyttöönotto on mutkatonta. Android-laitteisiin on saatavilla likimain rajaton määrä sovellusohjelmia. Avasimme takakannen, jonka tarkoitus on suojata laitteen sisustaa kosteudelta. Sovelluksia riittää Käyttöjärjestelmä on tuttu Android, kuten lukuisissa älypuhelimissa. Laite toimii nopeassa 4G-verkossa. Ja sitä se onkin, tosin muutamin varauksin. Tällaisia vehkeitä kutsutaan phapleteiksi. Näin hyvät marjapaikat saa helposti muistiin. Yhtiön mukaan Trestima toimii lähes kaikissa Samsungin tableteissa. Laitteen toiminta on jouhevaa halvemman hintaluokan älypuhelimeen verrattuna. Metsäkartta yhdistettynä gps-laitteeseen helpottaa esimerkiksi hämärien rajalinjojen paikantamista. Lisäksi akun voi vaihtaa omatoimisesti, joten pitkälle metsäreissulle voi ottaa vara-akkuja. pikatesti TeksTi Mikko Riikilä kuvaT RisTo PönTinen Samsungin Galaxy Tab Active -tablettitietokone vaikuttaa luvatun vesitiiviyden ja pölysuojauksen perusteella sopivalta metsäkäyttöön. Muistia tabletissa on 16 gigabittiä, lisää tallennustilaa tarjoaa muistikorttipaikka. Käyttöohjeissa korostetaan takakannen tiivistä sulkemista. Etsimme ajourapainauman, jonka pohjalla oli parikymmentä senttiä vettä. Suorituskyvyltään Active Tab vastaa keskihintaluokan tabletteja. Kuivattelun jälkeen laite heräsi henkiin. Takakannen tiivisteet vaikuttivat heppoisilta. SIM-kortilla varustettuna laite toimii älypuhelimena, jolla voi muodostaa verkkoyhteyden langattomien verkkojen ulottumattomissa. Maahantuojan mukaan laitteen takuu kattaa ohjeenmukaisen käytön, siis myös metriseen veteen upottamisesta mahdollisesti aiheutuvat vauriot. Sen varmistimme ennen kylpyä. Metsäkarttaohjelmat kuten Karttaselain ovat helppolukuisempia tabletin näytöllä kuin älypuhelinten näyttöruuduilla. Heppoiset tiivisteet Metsässä halusimme kokeilla, kuinka lupaus Active Tabin 30 minuutin vesitiiviydestä metrin syvyydessä pitää kutinsa. Hintaa laitteella on noin 500 euroa. Valituille paikoille voi tallentaa paikkatietoa. Kokonsa puolesta 8-tuumainen Tab Active sijoittuu ”oikeiden” tablettien ja älypuhelimien välille. Active Tabin näyttö toimii siedettävästi, kun kuva säädetään kirkkaimmilleen. Sen voisi suomentaa isoksi puhelimeksi. Plussat: + jouheva toimivuus +käteen sopiva muoto +helppo käyttöjärjestelmä +kestävä akku Miinukset -testilaitteen vesitiiviys -vaikeaselkoinen käyttöohje Kevätkylvyn jälkeen laitteen sisältä löytyi vesipisaroita. Ihan niin rankkaa kevätkylpyä emme iljenneet tarjota. Gps-paikannin toimii ilman verkkoyhteyttä ja sijainti maastossa näkyy karttanäytöltä. Takakannen alapuoli oli vesipisaroiden kirjailemaa. Näin metsikkökuvioiden rajat saa kartalle kiertämällä ne reunoja myöten ympäri. 37 MAKASIINI 4 • 2015 3616_.indd 37 13/05/15 17:19
Tämä toimii nykyisin vähintään kohtalaisesti. Ensimmäinen varmistettava seikka on korjuuajankohdan suotuisuus. Itsekin voi valvoa Puunkorjuun tarkka valvonta vaatii ammattitaitoa. 38 MAKASIINI 4 • 2015 3606_.indd 38 13/05/15 18:17. Puunkorjaajat ilmoittavat yleensä työmaan aloittamisesta päivää paria ennakkoon. Metsäkeskus seuraa korjuun laatua otantamittauksin, mutta otantaan sattuu häviävän pieni osuus korjuutyömaista. Metsänomistaja voi silti itsekin havainnoida yhtä ja toista, jos hakkuun aikana työmaalle ehtii. Metsänhoitoyhdistys tai yksityiset metsäpalveluyrittäjät valvovat puunkorjuuta, mutta vain, kun puun myyjä antaa siihen toimeksiannon. TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä Hakkuutyömailla kukaan ei niin sanotusti ”viranpuolesta” valvo työn laatua järjestelmällisesti. Siis onnistuuko korjuu aiottuna ajankohtana – sallivatMenikö sovitusti. Myös metsäyhtiöiden edustajat käyvät yhä harvemmilla leimikoilla, koska ne ovat paljolti ulkoistaneet vastuun puunkorjuusta koneyrittäjille. Puukaupan tulos ratkaistaan korjuuvaiheessa. Onko aika sopiva. ”Tärkeintä korjuun valvonnassa on varmentaa, että hakkuusopimuksen ehdot toteutetaan hakkuussa”, kiteyttää kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK:n metsälinjalta. Sitä ei kukaan valvo, ellei myyjä pidä puoliaan. Jotta tämä onnistuu, metsänomistajan tai hänen edustajansa on saatava tieto hakkuun aloittamisesta. PuukauPPakoulu 4/8 Korjuun valvonnassa olennaista on varmistaa, että tukkirungot katkotaan kauppakirjassa sovitun mukaisesti
Näin reklamaatiosta jää dokumentti, jolla valituksen aiheen ja ajankohdan voi tarvittaessa osoittaa. Helposti todettava seikka on juurikäävän torjunta-aineen käyttö. Vähäisistä ongelmista yleensä selvitään, kun toimintatapaa korjataan hakkuun aikana. onko juurikäävän torjunnasta huolehdittu 6. ko korjuukelit esimerkiksi pehmeäpohjaisen harvennusleimikon hakkaaminen. Huomiot on syytä ilmoittaa myös sähköpostitse. Metsäyhtiöistä erityisesti Metsä Group on jakanut nihkeästi tukkilistoja. Havainnot sähköpostilla Havaituista ongelmista on ilmoitettava viipymättä puukaupan tehneelle ostohenkilölle – ja tietysti myös hakkuukoneen kuljettajalle, jos hakkuussa on huomautettavaa. vaRmiSta: 1. juurikäävän torjunta-aineen käyttö on helppo todeta. Nykyisten hakkuukoneiden tietojärjestelmät ehdottavat satunnaisten runkojen otantaa mittalaitteen tarkastamiseksi. Käsitellyt kannot tunnistaa leikkauspintaan ilmaantuneesta sinertävästä merkkausväristä. Kauppakirjassa sovittua ei enää korjuuvaiheessa voi muuttaa”, Rintala muistuttaa. Päätehakkuilla on helppo todeta, hakataanko havut kasoille, jotta ne voidaan korjata talteen. Käsittely on tehtävä, jos siitä on kauppakirjassa sovittu. Esimerkiksi koneiden painuessa hakkuu voidaan siirtää talveen. paljonko on korjuuvaurioita 4. Samoin on syytä tarkkailla ajourien leveyttä ja keskinäistä etäisyyttä. Jos vastausta viestiin ei kuulu, voi jakelua laajentaa kohti metsäyhtiön piiripäällikkötasoa. Harvennushakkuilla kannattaa kiinnittää huomio korjuuvaurioihin. Rahakorvaukset tulevat kyseeseen, jos hakkuu on tehty vastoin kauppasopimuksen ehtoja ja metsänomistaja kärsii taloudellista vahinkoa. Sitä varten tarvitaan niin sanotut hakkuukoneen mittaustietokoneesta saatavat puutavaralajilistat, joista selviää katkottujen tukkien pituusja läpimitta -yhdistelmät. ”Jos esimerkiksi kauppakirjassa sovitut tukkien katkontapituudet osoittautuvat hakkuussa epäedullisiksi, myyjän on nieltävä harminsa. Varmistu korjuuohjeesta Myös hakkuukoneen kuljettajaa kannattaa haastatella. Se enteilee ongelmia puun lähikuljetuksessa, joka kuormittaa maastoa selvästi hakkuuta enemmän. ”Pelkkä mittaustodistus tai puutavaralajeittain tehty yhteenveto ei kerro, onko tukkirungot katkottu sovitulla tavalla ja mitattu oikein”, Rintala muistuttaa. Korjuu on syytä keskeyttää, jos hakkuukoneen pyörät uppoavat toistuvasti maahan. Puutavaran mittauslain mukaan nämä mittaustiedot on pyydettäessä luovutettava puun myyjälle. Metsälehti Makasiinin Puukauppakoulu jatkuu koko vuoden. Käsitellyt kannot tunnistaa merkkausväristä. Tällöin voi varmistua, että hänen saamansa korjuuohje vastaa puukaupassa sovittua. Jos uria on tätä taajemmassa, metsän tuotos alenee. mitä moton puutavaralajilistat kertovat Kolmas – ja puukaupassa ratkaiseva – seikka on kauppakirjassa sovitun tukkirunkojen katkonnan varmistaminen. Harvennuksen jälkeen puuston määrän pitäisi olla Tapion hyvän metsänhoidon suositusten mukainen, ellei muuta ole sovittu. Hakkuukoneen mittalaitteen tallentama raportti, johon kerätään kaikki tehdyt tukkipölkyt pituusja läpimittaluokittain jaoteltuina. Urien hyväksyttävä leveys on 4–5 metriä, kaarteissa hieman leveämpiä. Lisäehtoja puunkorjaajille ei tässä vaiheessa enää voi antaa. Pelkkä puhelinsoitto ostomiehelle ei riitä. KoRjuuoHje: Hakkuukoneen kuljettajalle annettu työmaaohje, johon on merkitty kauppakirjassa sovitut asiat korjuun toteuttamisesta, esimerkiksi puutavaran mittaja laatuvaatimukset. Omavalvonnasta ja sen tuloksista pitää löytyä dokumentit”, Rintala korostaa. Myös kasvatettavaksi jäävien puiden valintaa ja harvennusvoimakkuutta on syytä tarkkailla. 39 MAKASIINI 4 • 2015 3606_.indd 39 13/05/15 18:17. onko motokuski tehnyt mittauksen omavalvontaa 7. noudatetaanko hakkuussa sopimusehtoja 3. Jatkossa pureudutaan seuraaviin aiheisiin: Makasiini 5: Puukaupan päättäminen Makasiini 6: Puukaupan juridiikka Makasiini 7: Puutavaran mittaus Makasiini 8: erimielisyyksien ratkominen Sanasto HaRvennuSvoimaKKuuS: Paljonko puita poistetaan harvennushakkuussa. ”Kannattaa varmistaa, että kuljettaja on säännöllisesti tehnyt mittauksen omavalvontaa. Jääviin puihin ei saa tulla satunnaisia kolhuja enempää vaurioita. onko korjuuajankohta sopiva 2. Liian harva uraverkko taas merkitsee, että osa puustosta jää harventamatta. Uria pitäisi olla 20 metrin välein. Toinen tärkeä seikka on mittauksen omavalvonta. Korjuuta aloitettaessa varmistetaan, että hakkuu tehdään puukaupassa sovituin ehdoin. Harvennusvoimakkuuden voi todeta relaskoopilla. ajourien leveys ja etäisyys 5. mittauKSen omavalvonta: Hakkuukoneen kuljettajan tekemä, satunnaisotantaan perustuva näyterunkojen mittaus, jolla varmistetaan, että koneen mittalaite antaa oikean tuloksen PuutavaRalajiliSta: Yhtä kuin tukkitai pitkä motolista
Kuolleen latvakasvaimen tilalle tulee useampi kilpaileva latva, joista yksi lopulta voittaa. ”Ensisijainen suositus on käyttää kuusen kotimaista siemenviljelyssiementä, mutta silloin kun sitä ei ole tarjolla, virolaisalkuperää oleva siemen sopii hyvin helpottamaan siemenpulaa Etelä-Suomessa”, Napola sanoo. kuusensiemenen tuonti Virosta kannattaa, mutta ei sen etelämpää. Virolaiskuusta EtElä-suomEEn Tutkitusti nopein reitti Tehokkain kulkureitti metsässä voidaan määrittää tieteen keinoin. ”Aikaisemmin on ollut hieman epäselvää, voisiko siementä tuoda esimerkiksi Valko-Venäjältä tai Puolasta. Kuvassa virolaisja kajaanilaiskuusi. Virolaiskuuset aloittavat kasvunsa myöhemmin keväällä kuin suomalaiset kuuset ja välttävät näin keväthallatuhoja ja latvakasvaimen vaihdoksia”, sanoo jalostusmetsänhoitaja Jaakko Napola Luonnonvarakeskuksesta. Virolaiskuusia suositellaan Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Kymenlaaksoon. Niitä voidaan viljellä paikoin myös Etelä-Satakunnassa, Hämeessä ja Etelä-Karjalassa. Lisäksi kasvujakso jatkuu kesällä pidempään kuin suomalaisilla”, Napola kertoo. Se ei kannata.” Tärkein syy näiltä alueilta tuodun kuusialkuperän sopimattomuuteen on puiden kasvua ja laatua heikentävän mustakorotaudin yleisyys. ”Olot saattoivat muistuttaa nykyisenkaltaisia eteläsuomalaisia rantaluhtia: kuusten ja koivujen alla kasvoi mesiangervoa ja raatetta.” Nykyinen ilmaston muutosvauhti on kuitenkin nopeampi kuin kertaakaan 55 miljoonaan vuoteen. TeksTi ValTTeri skyTTä Viron sisämaasta lähtöisin oleva kuusensiemen sopii hyvin uuden puusukupolven perustaksi Etelä-Suomen oloissa. Ei Puolasta eikä Valko-Venäjältä Virolaista kuusialkuperää on käytetty Suomessa jo vuosikymmeniä. Henna Etulan tuoreen väitöskirjan mukaan reitinoptimointi on mahdollista myös maasto-oloissa. Menetelmää voidaan soveltaa myös metsäalan ulkopuolella. ”Keväthallatuhojen välttäminen parantaa virolaiskuusien kasvua myös muuten, sillä ne eivät jää keväisin juromaan. Ei ensimmäinen ilmastomuutos Valtaisina hiilivarastoina toimivat ikiroutaiset venäläissuot olivat 9 000 vuotta sitten kuusta ja koivua kasvavia kosteikkoja, yliopistotutkija Minna Väliranta muistutti ilmastomuutosillassa Helsingissä. Lauri Polari osoittaa väitöstutkimuksessaan, että havupuun yhdisteitä voidaan käyttää muun muassa eturauhassyövän torjunnassa. Poikaoksa syntyy, kun kuusen latvakasvain vahingoittuu. Virolaiskuusta ei erota silmämääräisesti suomalaisesta. Muista latvoista voi tulla kuusen tukkipuulaatua heikentäviä poikaoksia. Ter O si Vula erkki Ok sa N eN /l uke 40 MAKASIINI 4 • 2015 3617_.indd 40 13/05/15 17:22. Nopeamman kasvuvauhdin lisäksi virolaissiemenistä kasvavien kuusien etu on poikaoksien pienempi määrä suomalaisiin metsäkuusiin verrattuna. ”Tarkkaa syytä poikaoksien määrän eroon ei tiedetä, mutta syy voi olla virolaista alkuperää olevien kuusien erilainen kasvurytmi. Tutkimuksen aineisto on peräisin suomen metsäkeskuksen metsävaratiedon kerääjiltä, jotka joutuvat työssään inventoimaan maastossa hajallaan sijaitsevia kohteita. Napolan mukaan nyt on selvitetty myös, mistä kuusensiementä ei kannata Suomen taimitarhoille tuoda. Männyn sisäoksauute puolestaan alensi lihavuuden aiheuttamaa tulehdusta. ”Havainnoilla voi olla vaikutusta lihavuuden haittojen, kuten hormonaalisten syöpien ja miesten testosteronivajeen, ehkäisyssä”, Polari sanoo. Virolaisalkuperää olevat kuuset ovat Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan noin 10 prosenttia nopeakasvuisempia kuin suomalaiset metsikkökuuset. TUTKITTUA Männystä apu syöpään Männyn biokemikaalit saattavat torjua ja hoitaa syöpiä sekä vähentää lihavuuden haittoja
Pikkutukkikokoisista rungoista on helppo rakentaa laavuja, latoja ja liitereitä. Taskutuksessa haavan kylkeen isketään viistosti kirveellä, ja näin syntyneeseen koloon sivellään raakaa glyfosaattia. Tuulikki S iR O lA Yksikköhinta ei päätä huimaa, mutta kun kasvu on nopeaa ja motteja kertyy paljon, saattaa haavan kasvatus olla vuotta kohden ihan kannattavaa. Kun uudistushakkuulla on kaadettu eläviä haapoja, automaattinen seuraus on juurivesojen synty. Jos hakkuualueella on ollut useampi terve haapa ja kuvion koko on vähintään muutama kymmenen aaria, voi paikalle perustaa haavikon. Kun päästään reheville maille, systeemi muuttuu. Jos puhtia riittää, haapaa voi keskikesällä karsia. Haapariukujen tarve on jatkuva: riukuaitoja, kaidepuita, polttopuiden kattovärkkejä, puutarhasomisteita ja muita kohteita on runsaasti. Ja tuskinpa mikään rakennelma tyhjäksi jää, tavaraa kertyy sitä mukaa kun on tilaa. Eipä ainakaan tarvitse katteen laskennassa huomioida muokkaustai istutuskuluja ja niille monen vuoden korkoja. Aikanaan on sitten tarjolla oksatonta haapapylväikköä. Maasta pukkaa todennäköisesti tuhansittain juurivesoja. Päätehakkuulla nekin kaadetaan ja tukit sahataan moneen eri tarkoitukseen. Aina on myös takaportti, jos ei muuta keksi. Mikäli joku sattumalta sinnittelee lähelle päätehakkuuta, se nitistetään kaulaamalla tai taskuttamalla. Jos istutustaimet ovat lehtipuuta, niiden vierelle kannattaa iskeä merkkikeppi heti. Hiukkasen tulee säästöä, kun pikkuhaapojen alueelle ei tarvitse istuttaa normitiheyteen. Raaka peli johtuu siitä, että en ole vielä tähän ikään mennessä nähnyt tervettä karun maan haapatukkia. Metsäläisen allakka JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Meikäläinen oikein kasvattaa haapaa, muttei aina ja kaikkialla. Yksittäisten haapojen vesat saavat vain täytepuun arvon. Haapakuviolle, niin kuin muillekin uudistusaloille, tasoitetaan traktoritie. Vankalle hirvialueelle ei haavikkoa kuitenkaan kannata ajatella, taimet luultavasti syödään ja katkotaan kelvottomiksi. Sen tyvitukeista saa sahattua saunanlauteita, verhouslautoja, paanuaihioita ja vaikka puuveneen tarpeet. Tarkoitus on taloudellinen: puita tullaan korjaamaan usein ja omalla vaatimattomalla kalustolla, joten liikkumaan on päästävä ja omia voimia säästettävä. Olkoot siellä istutettujen taimien seassa tiheyttä tuomassa jonkin aikaa. Haavikkoon on asiaa taas muutaman vuoden kuluttua. Silmänilonakin ovat hienoja. tyä itsekseen – ei tarvitse tehdä mitään. Heti taimikonhoidossa tai harvennuksella sahataan puu tyvestä poikki. Sen reunat merkitään kepein, muutoin tien paikka katoaa vesakon sisään. Haavat saavat elää, jos ovat kunnollisia, eivätkä ole toisille puille haitaksi. Jo muutamien vuosien kuluttua haavikko voi olla täynnä ranteenvahvuista, suoraa salkoa. Ostaahan iso teollisuus haapaa selluksi ja energiaksi. Istuttajalla onkin pähkäilemistä, miten vesoihin pitäisi suhtautua. Oksaisemmista tukeista tehdään hirsiä, penkkejä ja pitkospuita. Silloin korjataan harventaen ensimmäinen sato. Syntyvien juurivesojen kohtalon määrää niiden määrä sekä uudistuskuvion koko ja muoto. Laihemmilla tuoreilla kankailla ja sitä karummilla mailla haapa saa armottoman tuomion jo elinaikanaan. Tai siis antaa sen synHaapavesoissa haastetta Hyödynnä haapavesat vain rehevillä mailla yksittäiset täytepuiksi isommat alat haavikoksi 41 MAKASIINI 4 • 2015 3596_.indd 41 13/05/15 17:24. Niitä kannattaa tehdä, vaikkei tarvitsisikaan
Valtakirjasta voi tehdä useamman kappaleen, joista esimerkiksi yksi säilytetään itse ja toiset annetaan valtuutetuille säilytettäväksi. teksti Pirjo Havia 42 MAKASIINI 4 • 2015 3581_.indd 42 13/05/15 17:42. Maija haluaa varmistua siitä, että hän voi asua loppuun asti kodinomaisesti lähellä lapsiaan ja saada hyvää hoitoa. Maijalla ei halua tehdä nyt muutoksia elämäänsä eikä pohtia omaisuutensa uudelleen järjestämistä. Sen jälkeen hän ottaa yhteyttä henkilöihin, joille haluaa valtuutuksen antaa. Valtuutus kannattaa tehdä valmiiksi hyvissä ajoin. Tarulle hän ei nimeä varahenkilöä. Henkilö voi valtuuttaa edunvalvojakseen haluamansa ihmisen, mutta ei oikeushenkilöä, ei esimerkiksi asianajotoimistoa. Edunvalvontavaltuutuksella annetaan toiselle henkilölle oikeus hoitaa valtuuttajan omaisuutta ja muita taloudellisia asioita. Valtuutus voidaan antaa myös muissa henkilöä koskevissa asioissa. Kun valtuuttajan toimintakyky on heikentynyt pysyvästi niin paljon, ettei hän kykene hoitamaan asioitaan, on aika ottaa esille edunvalvontavaltuutus. Edunvalvontavaltuutuksen on voinut tehdä vuodesta 2007 lähtien, jolloin laki edunvalvontavaltuutuksesta säädettiin. Valitse sopiva valtuutettu Maija on päättänyt tehdä edunvalvontavaltuutuksen ja keskustelee suunnitelmistaan lastensa kanssa. Valtuutetun on oltava kykenevä ja sopiva toimimaan tehtävässä. Valtuutuksen voi myös milloin tahansa ennen maistraatin vahvistamista peruuttaa hävittämällä valtakirjan. Valtakirjalle on säädetty tiukat muotovaatimukset, jotka sen on täytettävä ollakseen pätevä. Valtuutettu hakee maistraatista valtuutuksen vahvistamista. Ensisijaiseksi valtuutetuksi Maija nimeää veljensä pojan Tommin ja toissijaiseksi tämän tyttären Tarun. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan, kun se on maistraatissa vahvistettu. PERINTÖMETSÄ Kuvitteellisen henkilön, Maijan, suvussa esiintyy paljon muistisairautta. On suositeltavaa, että määrätään vain yksi toimivaltainen valtuutettu, jolle nimetään varavaltuutettu. Valtuuttaja voi valtuuttaa yhden tai useampia henkilöitä. Tommin varavaltuutetuksi hän nimeää oman poikansa Sakarin. Varavaltuutettu voi toimia valtuutetun sijaiseVaraudu ajoissa Edunvalvontavaltuutuksella voi turvata metsäja muiden asioidensa hoidon ja omat elinolosuhteensa toivomallaan tavalla. Maistraatti vahvistaa Valtakirjan voi tehdä milloin tahansa, kunhan riittävästi ymmärtää sen merkityksen. Hän on myös osakkaana vanhempiensa kuolinpesissä, joihin kuuluu metsätila toisella paikkakunnalla. Hänen pitää pystyä hoitamaan huolellisesti valtuuttajan asioita, pitämään kirjaa valtuuttajan varoista, veloista ja vuoden tilitapahtumista. Maijan edesmenneen veljen poika on kuolinpesän asioiden hoitaja ja tilittää Maijalle joka toinen vuosi puukauppatuloja. Niinpä hän ottaa selvää edunvalvontavaltuutuksesta. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan alkuperäinen valtakirja ja yleensä myös lääkärintodistus. Edunvalvontavaltakirjalla voi varautua haluamallaan tavalla tilanteeseen, jossa oma toimintakyky heikentyy merkittävästi vanhuuden, sairauden, onnettomuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Jos valtuuttaja tekee edunvalvontavaltuutuksen, on syytä mainita, että se kumoaa aiemmin tehdyt valtakirjat. Maija haluaisi myös, että koko hänen elinikänsä jatkuisi käytäntö tallettaa pieni summa kuukausittain jokaisen lapsenlapsen tilille ja antaa heille syntymäpäivälahjaksi aina jotain arvokasta ja tarpeellista. Maija on leski ja haluaa turvata itselleen hyvät olot siltä varalta, että muisti jossain vaiheessa menisi. Miehensä jättämän hallintaoikeustestamentin nojalla Maijalla on elinikäinen hallintaoikeus miehen aikanaan omistamaan 250 hehtaarin metsätilaan ja muuhun jäämistöön kuuluneeseen omaisuuteen. Hänen on myös pystyttävä raportoimaan kirjallisesti kaikista toimenpiteistä ja päätöksistä, joita hän on valtuuttajan puolesta tehnyt. Maija asuu rivitaloasunnossa, jonka hän omistaa yhdessä lastensa kanssa
Hän kirjaa valtuutetulle oikeuden myydä vanhempiensa jäämistöön kuulunutta kiinteää omaisuutta. Valtuutettua valittaessa on tärkeää miettiä, voiko asioiden hoidossa syntyä eturistiriitatilanne, jossa valtuutetulla ei olisi oikeutta toimia. Vältä eturistiriitaa Maija aikoo kirjoittaa valtakirjaan, että valtuutettu edustaa häntä hänen vanhempiensa kuolinpesien mahdollisessa jaossa ja että valtuutetulla on oikeus tehdä sopimuksia ko. Sijaisvaltuutettuna Taru astuu Tommin sijaan, jos Tommi luopuu valtuutuksesta tai ei muuten pysyvästi kykene valtuutettuna toimimaan. Valtuutettu ei saa luovuttaa kiinteää omaisuutta, jos siitä ei ole erikseen mainittu edunvalvontavaltuutuksessa. Oikeutta testamentin laatimiseen ei kuitenkaan voi antaa. Vaikkei valtakirjaan olisi kirjattu mitään valtuutetun palkkiosta ja kulujen korvaamisesta, on valtuutetulla lakisääteinen oikeus saada korvaus tarpeellisista kuluista ja palkkio tehtävän hoitamisesta. Valtuutettu on myös oikeutettu lahjoittamaan tai myymään varallisuuttani ja käyttöoikeuksiani lapsille ja lapsenlapsille edellyttäen, että maksukykyni hyvän hoivan hankkimiseksi ei vaarannu. omaisuuttani koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissani sekä 2. Mikkelissä 27.4.2015 Maija Mäntylä, Maija Mäntylä, eläkeläinen, Mikkeli TODISTAJAT Samanaikaisesti läsnä olleina esteettöminä todistajina vakuutamme, että Maija Mäntylä, jonka henkilöllisyyden olemme tarkistaneet, on omakätisesti allekirjoittanut tämän edunvalvontavaltakirjan. Siksi Maija ei halunnut valtuuttaa omia lapsiaan. Edunvalvontavaltakirja Lisätietoja ja valtakirjamalleja: www.maistraatti.fi www.muistiliitto.fi www.edunvalvontavaltuutus.com 43 MAKASIINI 4 • 2015 3581_.indd 43 13/05/15 17:42. Valtuutettu ei saa toimia, jos hän itse, hänen puolisonsa tai lapsensa tai hänen sisarensa tai sisarensa lapsi tai hänen vanhempansa tai vanhemman sisar on lahjan saajana tai kaupan osapuolena. Mikäli varani riittävät, valtuutetun on talletettava jokaisen lapsenlapseni pankkitilille 10 € kuukaudessa ja annettava vuosittain syntymäpäivälahjana jokaiselle lapsenlapselleni tasapuolisesti sopivaksi katsomansa rahasumma tarpeellisiin hankintoihin. Määrään valtuutuksen tulemaan voimaan siinä tapauksessa, että tulen sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistani . Ensimmäinen tilikausi päättyy edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisvuotta seuraavan kalenterivuoden päättyessä. Valtuutetun on kahden vuoden välein annettava maistraatille tili omaisuuteni ja asioideni hoitamisesta. Edunvalvontavaltuutetulla, toisin kuin käräjäoikeuden määräämällä edunvalvojalla, on oikeus antaa lahjoja sekä tehdä sijoiEDUNVALVONTAVALTAKIRJA VALTUUTTAJA Maija Mäntylä (5.6.1946) Mäntykuja 5 A 5 05100 Postitoimipaikka VALTUUTETTU Tommi Tamminen (2.3.1960) Kuusitie 23 20300 Postitoimipaikka VARAVALTUUTETTU Sakari Mäntylä (10.11.1968) Linnunlaulu 7 C 8 01900 Postitoimipaikka TOISSIJAINEN VALTUUTETTU Taru Tamminen (9.10.1987) Koivukuja 1 A 2 03200 Postitoimipaikka VALTUUTUS Valtuutan Tommi Tammisen edustamaan minua 1. Tällöin Tarun oikeus toimia täytyy vahvistaa maistraatissa. Siksi oli viisasta, että Maija otti valtuutuksessa huomioon vanhempiensa kuolinpesän jakamisen mahdollisuuden ja siihen liittyvät metsäomaisuuden myynnin mahdollisuudet. Kirjaa oikeus luovuttaa omaisuutta On suositeltavaa kirjoittaa valtakirja yleispiirteiseksi, ettei sitä tulkittaisi valtuutetun oikeuksia rajaavaksi. Palkkion tulee olla tehtävän laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullinen. kuolinpesiin liittyvissä omistusjärjestelyissä. Maija ajattelee asioita pitkälle ja määrää toissijaiseksi valtuutetuksi nuoremman henkilön Tarun. sellaisissa henkilöäni koskevissa asioissa, joiden merkitystä en kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta on käytettävä sekä OMAISUUTTANI KOSKEVIEN ASIOIDEN HOITO Valtuutettu on tämän valtakirjan nojalla oikeutettu muun ohella edustamaan minua vanhempieni kuolinpesien mahdollisessa jaossa, myymään tai muutoin luovuttamaan sellaista omistamaani kiinteää omaisuutta, joka on siirtynyt minulle vanhempieni jäämistöstä. Hän antaa myös oikeuden lahjoittaa varallisuutta ja käyttöoikeuksia lapsille ja lapsenlapsille edellyttäen, että hänen maksukykynsä hyvän hoivan hankkimiseksi ei vaarannu. Maija voisi myös halutessaan laatia edunvalvontavaltuutuksen niin, että se koskisi vain tiettyä oikeustointa, esimerkiksi juuri vanhempiensa kuolinpesän omistusjärjestelyjä. na silloin, kun valtuutettu itse ei tilapäisesti pysty toimimaan, vaikkapa sairauden tai lomamatkan vuoksi. Toteamme, että Maija Meikäläinen on tehnyt valtakirjan vapaasta tahdostaan ja että hän on kyennyt ymmärtämään sen merkityksen. Nämä maksetaan valtuuttajan varoista. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi Maijan varojen lahjoittaminen ja omaisuuden myyminen perheenjäsenelle. Paikka ja aika todistajat (2 todistajaa), ammatti, kotipaikkakunta, syntymäaika, osoite tuksia toisen hyväksi, jos tällainen valtuutus on yksilöity valtakirjaan
LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Miten estetään haavan vesominen. KaRI MIELIKÄInEn Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Haavan juuret elävät hakkuun jälkeen useita vuosia tehden jatkuvasti uusia vesoja. Mitä muita toimia on kuorinnan lisäksi, jotka estäisivät vesakon kasvua. Auttaako kantojen nosto. Minulla oli helmikuussa päätehakkuu. Paras lääke vesakoitumista vastaan on haapojen kaulaaminen 3–4 vuotta ennen hakkuuta. näin yhteyttämistuotteiden kulku latvuksesta juuriin katkeaa ja juuret kuolevat muutamassa vuodessa. Alueella oli jonkin verran haapoja, joista osa jätettiin pystyyn ja osa katkaistiin 1–2 metrin kantoon. nopeampi konsti vesojen tappamiseen on kantojen tai pystypuiden käsittely juuria tappavalla glyfosaatilla (Roundup). anna ba cK nilakerros poistetaan vesurilla tai kirveellä huolellisesti pieneltä alalta ympäri rungon. Pitkät kannot ja kuoriminen eivät enää auta, koska puut ovat jo lähettäneet tiedon vesomisen ”välttämättömyydestä” juurissa uinuneille silmuille. luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Jos itse pyrkisin haavoista eroon, käsittelisin hakattujen puiden kannot glyfosaatilla, jolloin myös osa pystyyn jätetyistä haavoista kuolisi uhanalaisten hyönteisten ja kololintujen iloksi. Ongelmana on se, että myös pystyyn jätetyt haavat voivat kuolla juuriyhteyksien kautta. aine on tehonnut erityisesti kantovesoihin. Kaulattu haapa vesoo aluksi, mutta vesat kuolevat pääosin metsän varjostukseen ennen päätehakkuuta. Haavan juuret elävät hakkuun jälkeen useita vuosia tehden jatkuvasti uusia vesoja. Kaupasta tuotetta ei vielä saa. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Luken tutkijat ovat jo vuosikausia kehittäneet biologista torjuntaa käsittelemällä vesovia lehtipuita purppuranahakkasienen itiöliuoksella. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Vesat voivat vastavuoroisesti pitää juuria elossa jopa vuosikymmeniä. Kantojen nostokaan ei auta, mikäli helposti vesovia, sormenpaksuisia juuria ei saada pois kantojen mukana. Estyykö vesakoituminen, jos kannot kuoritaan. Kaulaamisessa kuori ja sen alla oleva KYSY pois! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. 44 MAKASIINI 4 • 2015 3605_.indd 44 13/05/15 17:41. Metsätilan suKupolvenvaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa
HannU JaUHIaInEn Miten tila kannattaa siirtää seuraavalle polvelle. Eri lajeja yksi kerrallaan pois sulkien päädyn pitämään todennäköisimpinä ruskojäärää tai sarvijaakkoa, jotka ovat yleisiä vielä Kuusamon seuduillakin. Tämä mahdollistaa metsästä teille aiheutuvien kulujen vähentämisen metsän verotettavista tuloista. asunnosta ja kesämökistä suosittelen laatimaan testamentin. näin saadaan tilalle verottajan ohjeiden mukainen käypä arvo. VÄInÖ SIKanEn Milloin veropäätös on lopullinen. Omistan 50 hehtaaria metsää ja 2,5 hehtaaria peltoa. VÄInÖ SIKanEn Mitä männylle tapahtui. Kannattaa Kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Puuainekseen ei ole uurtunut syömäkuvioita, joista lajin olisi voinut tunnistaa. Kauppahinta voidaan maksaa puunmyyntituloilla ja kauppaPalokärki on etsinyt syötävää männyn rungosta. Olisiko pyydettävä verottajalta ennakkopäätös. Verottaja voi kesän aikana kysellä esimerkiksi matkakuluista. Ohjeet löytyvät verottajan perintöja lahjaverotuksen ohjeista. Oulankajoen rannalla oli syysmyrskyn kaatamia mäntyjä, joiden pinta näytti kuin puuhun olisi kiivetty tolppakengillä. Jos lapset eivät halua tilaa, metsän liittäminen yhteismetsään ja peltojen myyminen naapureille on hyvä vaihtoehto. Teidän osuuden (yksi neljäsosa tilasta) luovutus siskollenne: luovutuksesta ei mene luovutusvoittoveroa, koska luovutuksen saajana on sisarenne ja olette omistaneet tilan yli kymmenen vuotta. Samoista ohjeista saatte myös verottajan hyväksymän hehtaarihinnan pelloille. Olen 70-vuotias yksin elävä metsänomistaja ja minulla on kaksi perillistä. Sen sijaan miehenne osuuksien luovutukset sisarellenne (yksi neljäsosa) ja hänen puolisolleen (yksi neljäsosa) eivät ole luovutusvoittoverovapaita, vaan miehenne joutuu maksamaan luovutusvoittoveron. Ma RTTI Mann ER eteen lintu on tietysti raatanut, jokaisen kolon pohjalta on poimittu toukka. Yhteisomistus kannattaa kirjata kauppakirjaan. Ajantasainen metsäsuunnitelma on. Siskoni ja hänen miehensä olisivat valmiita ostamaan tilan. Kuoren sisäpinnassa jälkiä ehkä olisi näkynyt. aluksi kannattaa teettää tilan metsistä hinta-arvio metsäsuunnitelman perusteella. SEPPO VUOKKO hinnalle voidaan antaa korotonta maksuaikaa toistakymmentä vuotta. Metsätalouden tappiollinen pääomatulo-osuus oli kirjattu ilmoitetun mukaisesti maaliskuussa tulleessa verotuspäätöksessä. Teidän kaupassa syntyy neljä erillistä luovutusta. Voinko luottaa siihen, että tämä tulos on lopullinen. Mikä olisi edullisin ratkaisu. Joudummeko maksamaan kauppahinnasta luovutusvoittoveroa. Havukantojäärä se ei ole, koska se koteloituu suoraan kuoren alle rakentamaansa tikkupesään. Jos tilalla on normaali määrä hakkuumahdollisuuksia, niin tilan myyminen lapsille on yleensä edullisin vaihtoehto: Metsävähennyksen ansiosta puunmyyntivero putoaa lapsilta 12 prosenttiin. Olemme täyttäneen jo 70 vuotta ja mielestämme olisi sopiva aika suunnitella tilasta luopumista. Kuoren alla on elänyt toukkia, jotka ovat ehkä aluksi syöneet jälttä ja sitten kaivautuneet pintapuuhun. Laskelmissa otetaan huomioon tulevat verot, metsävähennykset ja vuosittaiset tulot. Tämä ei vielä tarkoita sitä, että verottaja olisi hyväksynyt metsätalouden tappiollisen tuloksen metsänomistajan näkemyksen mukaisesti. Leipänsä 45 MAKASIINI 4 • 2015 3605_.indd 45 13/05/15 17:41. Lisäksi tilan jatkajat säästyvät perintöveroilta. Seuraavaksi kannattaa vertailla erilaisia vaihtoehtoja luovutukseen. Verottaja voi myös tehdä metsätalouden rakennuksiin liittyviä tarkastuksia vielä kesän aikana. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki Joudummeko maksamaan luovutusvoitosta veroa. Lisäksi minulla on asunto kaupungissa sekä kesämökki samassa kunnassa. asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Sen jälkeen voitte päättää lasten kanssa yhdessä, mikä vaihtoehto sopii teille ja lapsillenne parhaiten. Haluaisin siirtää tilani seuraaville sukupolville. Jos haluatte vielä olla mukana tilan töissä, pieni osa tilan hallintaoikeudesta – esimerkiksi kymmenen prosenttia – kannattaa säästää itselle määräajaksi. Verottajan ohjeen mukaan jokaisesta luovutuksesta on tehtävä erikseen luovutusvoittoveroilmoitus. Omistamme yhdessä mieheni kanssa perintönä saadun 100 hehtaarin metsätilan. Mistähän on kyse. Edellytyksenä on, että tila tulee ostajien yhteisomistukseen. Yhteismetsässä tilasta jäisi lapsille pysyvä vuosittainen tulo ilman metsänomistamisen vaivoja. Ennakkopäätöstä ei tarvitse verottajalta pyytää. Työmies, joka käyttää tolppakenkiä kaatuneissa puissa, on palokärki: sen nokan jälkeä voi todella verrata tolppakengän jättämiin. Tikka on kuorinut puun ja samalla heittänyt sivuun mahdollisuudet määrittää ravinnon laatu. Helmikuussa metsäveroilmoituksen jättäneiden metsänomistajien metsätalouden verotiedot löytyvät keväällä tulleesta verotuspäätöksestä, ellei ilmoitukseen ole liittynyt jotain epäselvyyksiä. Teidän toisen osuuden (yksi neljäsosa) luovutus siskonne miehelle: Luovutuksesta ei mene luovutusvoittoveroa, koska luovutuksen saajana on sisarenne puoliso. Jos verotus muuttuu metsätalouden tai ansiotulojen verotuksen vuoksi, verottaja lähettää syksyllä uuden verotuspäätöksen
3613_.indd 46 13/05/15 17:52. Luston näyttelyt avoinna klo 10–19. klo 10.30 Halkojumpasta pilkettä silmään! klo 11.00, 13.00 sekä la ja su klo 15:00 Kairan kulkijat Kai Lehtinen ja Heikki Rantanen tulilla klo 11.00, 13.00 ja 15.00 Karhun häntä avannossa, ketun häntä kainalossa draamapolku lapsille klo 11.30 ja 14.30 Sauvat suihkien luontoon! Opas tettu sauvakävelyretki tutkimuspuistoon 3 €/hlö. Alennus on henkilökohtainen. Tapahtuman pääesiintyjinä Pave Maijanen sekä Kairankulkijat Kai Lehtinen ja Heikki Rantanen. Lisäksi joka päivä metsäisiä työ näytöksiä, työpajoja, Metsätorin näytteilleasettajat, tukkilaisnäytök set, Sannin ja Marleenan lauttakahvila, moottorisahakeräilijöiden kansainvälinen kokoontuminen, konekentällä vanhoja koneita ja ajoneuvoja, paljasjalkapolku ja paljon muuta mukavaa koko per heelle. Lisätietoja www.lusto.fi Muutokset aikatauluun mahdollisia. klo 11.30 Ilarin iloinen luontoretki lapsille klo 12.00 ja 14.00 Pave Maijanen esiintyy Metkulavalla klo 12.45 Turvallisesti moottorisahalla tietoisku klo 13.00 Polkaise puulajireitille! Opastettu pyöräretki tutkimuspuistoon ja Karjalankalliolle 5 €/hlö. Ohjelmassa joka päivä mm. Ei voi yhdistää muihin alennuksiin. hinta 5 €, alehinta 3 € ja perhelipusta norm. Kestotilaajan asiakasnumero Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Puhelinnumero Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin kesto tilaajana saat 2 euron alennuksen normaalihin taisesta sisäänpääsylipusta Luston näyttelyihin tapahtuman aikana. Lisäksi lauantai 13.6. Luston uusi näyttely Maat, metsät, tehtaat kertoo pitkästä 50luvusta ja Suomen sodanjälkeisestä jälleenrakennuksen ajasta. hinta 8 €, alehinta 6 €, lapset norm. Voimassa Metkutapahtuman aikana Metsälehden kestotilaajalle. hinta 10 €, alehinta 8 €, eläkeläiset ja opiskelijat norm. Tapahtuma avoinna joka päivä klo 10-16. hinta 25 €, alehinta 23 €. klo 9–16 Moottorisahauksen SMkilpailut Tapahtumakentälle vapaa pääsy. Kestotilaajan etukuponki Kestotilaajan etu Luston Metku-Metsäkulttuuripäivillä. etusi euroa 2 Aikuiset norm
Hinta 19,90 euroa. www.ejendals.fi Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. Kengissä on varvasja naulaanastumissuoja ja näppärä pikakiinnitys. Hinta 199 euroa. www.bridgedale. Suositushinta 150 euroa. Hinta 85–90 euroa neliöltä. Suositushinta 25,95 euroa. com 47 MAKASIINI 4 • 2015 3612_.indd 47 13/05/15 17:42. www.Vandernet.com Opas Länsi-Lappiin Pallas-Hetta-retkeilyopas ja kartta on hyvä apu Pallasja Ounastunturin ympäristön retkeilyyn. www.tarKett.fi Viilentävä sukka Bridgedale Qw-ik -sukka sopii metsäjalkineisiin myös kesäaikaan, sillä sukka ei lämmitä vaan viilentää. www.KarttaKauPPa.fi Tammea lattiaan Tarkettin Heritage Tammi Blonde Brushed -lankuissa on tallella luonnon omia pikkuvirheitä. Hinta 29,90 euroa. www.uittoKalusto.fi Ulkovaatteet puhtaiksi Granger’s Wash+Repel -pesuaine on tarkoitettu vedenpitävien ulkoiluvaatteiden pesuun. tuoteuutuuksia Jalat suojaan Jalas 9548 Exalter Easyroll -turvajalkineet soveltuvat ulkotyöhön. Puiden kaatoon Mekaaninen kaatokiila auttaa isojen puiden kaadossa
Pörssin metsäyhtiöihin verrattuna luvut ovat parhaimmilla sahoilla samantasoisia, mutta koko toimialan keskiarvona heikompia. Kalenterivuodesta poikkeavan tilikauden vuoksi esimerkiksi merkittävät sahat Keitele, Versowood ja Vapo Timber eivät ole tarkastelussa mukana. Tästä vuodesta odotetaan heikompaa. Sahojen tulosten perusteella nykyisten puunhintojen kanssa voidaan elää, mutta korotusvaraa ei paljon ole. Viime vuosi oli sahoille hyvä ainakin alkuvuoden osalta ja tulosluvut paranivat. ”sahat ovat tottuneet matalaan kannattavuuteen. Sahat ovat suuruusjärjestyksessä Pölkky, Westas, Kuhmo, Luvian saha ja Haapajärven Ha-Sa. Velkaa ja tyhjä kassa Yritykselle hallittavan kokoinen velka on hyvä asia, jos se ei ole syömävelkaa, vaan se on käytetty investointeihin. Kun tavaraa pannaan menemään paljon linjasta läpi, niin matalastakin katteesta jää jotain”, alaa läheltä seuraava asiantuntija sanoo. sahojen tulokset Sahayhtiöt ovat velkaisia ja kannattavuus vuodesta toiseen matala tai vieläkin heikompi. kun tavaraa pannaan menemään paljon linjasta läpi, niin matalastakin katteesta jää jotain.” TeksTi Mikko Häyrynen 48 MAKASIINI 4 • 2015 3611_.indd 48 13/05/15 17:47. Tarkkaa kannattavuusvertailua pörssin metsäyhtiöiden sahayksiköihin ei tosin voi tehdä, koska pörssiyhtiöt eivät avaa yksittäisten liiketoimintojen tilikirjoja. ”Sahat ovat tottuneet matalaan kannattavuuteen. Ei se sahaamista haittaa. Tämän jutun lähteenä on käytetty niiden suurimpien sahayhtiöiden tilinpäätöstietoja, joiden tilikausi päättyi vuoden vaihteessa ja joiden luvut ovat olleet saatavilla. Ei paljon kannata Vaikka viime vuosi antoi happea, niin sahayhtiöt ovat silti velkaisia ja kannattavat kehnosti. Viime vuonna tulokset paranivat selvästi ja parhaat sahat kuten Luvia ja Kuhmo tekivät yli kuuden prosentin tulosta, mutta esimerkiksi Koillismaalla sahaava Pölkky ylsi vain vähän yli kahden prosentin tulokseen
sepp o sa M uli Viime vuonna sahat paransivat tulostaan parin heikomman vuoden jälkeen. 49 MAKASIINI 4 • 2015 3611_.indd 49 13/05/15 17:47
näkymät ovat muutenkin nyt valoisammat.” Sahayhtiöiden tunnuSluKuja 2014 Liikevaihto milj. omavaraisuusaste parani tuntuvasti, mutta oli edelleen vain välttävällä tasolla. Sahojen luototuksessa keskeisin vakuus on kunnossa oleva liiketoiminta eli terve kassavirta. Korot ovat nyt poikkeuksellisen alhaalla. Jaatinen ei usko, että korkojen Luvialla pärjäiltiin porin kupeessa sijaitsevan luvian sahan tulosnumerot poikkeavat edukseen. yli yhdeksän prosentin käyttökate oli vertailun kärkeä. ”Vähän parempina aikoina isot yhtiöt pystyvät hyödyntämään suhdannetta paremmin, mutta huonona aikana kiinteät kustannukset vievät tuloksen alas. Sahayhtiöillä näin olisi jo pitänyt tapahtua, taaperoikäistä Westasta lukuun ottamatta. ”Siinä katsotaan tase, kannattavuus, jatkojalosteet, tulevaisuuden näkymät, omistus ja johdon osaaminen”, hän luettelee. Tuotantosuunnan vaihtaminen tai alalta kokonaan poislähteminen on vaikeaa. € Liiketulos, milj. Suuret yksityiset sahat eivät nouse esiin toimialansa keskimääräistä parempina yhtiöinä. Omavaraisuusaste yleensä paranee, kun yritys vanhenee ja ehtii maksella perustamislainojaan pois. € Liiketulos-% * Omavaraisuusaste, % Sijoitetun pääoman tuotto, % pölkky 157,0 3,4 2,2 34,6 8,9 Westas 99,4 4,9 4,9 8,6 12,6 kuhmo 84,9 5,6 6,6 23,6 23,5 luvian saha 69,0 4,1 6,0 17,3 17,1 Ha-sa 46,7 2,1 4,5 20,4 9,4 Vertailun vuoksi pörssin velkaisin metsäyhtiö Metsä Group 2008 116 5,8 39,2 7,7 *liiketulos kertoo, paljonko tuotoista on jäänyt jäljelle ennen rahoituseriä ja veroja. Huhtamaa suhteuttaa, että muutama vuosi sitten omavaraisuus oli nollassa eli kaikki oli velaksi. Jos sahojen velkaantuneisuutta suhteutetaan liikevaihtoon, niin tilanne näyttää paremmalta ja alhaisten korkojen vuoksi rahoituskustannusten kanssa pärjätään. Lannoi tuk sella lisäät puustosi tuottoa jopa satoja euroja hehtaarilta ja nopeutat hakkuutuloja useilla vuosilla. ”en tiedä meidän taikaa, pyritään vaan tekemään omat hommat niin hyvin kuin pystytään”, toimitusjohtaja Harri Huhtamaa sanoo. Metsänlannoituksella kasvatat puuta, joka jäisi sinulta saamatta, jos et tekisi mitään. Viime vuosi oli erityisen hyvä ja nettotulos parani lähes puolella. Sahojen tilinpäätöshetken kassavarat ovat pienet – esimerkiksi Ha-Salla kassavarat kattoivat vain yhden päivän toimintakulut – mikä yhdessä korkean velkaantuneisuuden kanssa saattaa kuulostaa riskiyhdistelmältä. Pienten, yhdessä vuorossa sahaavien yritysten tuloksenteko on tylsemmän tasaista”, hän sanoo. Saha-alan asiantuntija sanoo, että suuruuden ekonomiasta ei näytä olevan etua, jos ei haittaakaan. ”paikat on pantu kuntoon ja nyt maksellaan lainoja pois.” Huhtamaa sanoo, että jos alalla on, niin on oltava. ”Tämä vuosi näyttää kohtalaiselta, mutta selkeästi viime vuotta huonommalta.” ”onneksi viime vuosi oli hyvä ja sahat saivat parannettua heikkoja taseitaan. ”Onneksi viime vuosi oli hyvä ja sahat saivat parannettua heikkoja taseitaan. sahojen tulokset Velkaantuneisuus osoittaa, että yhtiö uskoo näkymiinsä ja uskaltaa ottaa velkaa, ja että myös rahoittajat uskovat yhtiöön ja uskaltavat myöntää luottoa. luvut ovat ilman kertaeriä. ”lama kouraisi.” yritys on investoinut runsaasti viimeisten 15 vuoden aikana. Kuilun reunalta takaisin OP:n yrityspankkiliiketoiminnan johtaja Hannu Jaatinen ehti jo huolestua, että jos huonot vuodet vain jatkuvat ja jatkuvat, niin sahoilla konkurssien uhka on todellinen. Jos tukkikenttä on ostettu täyteen ja vuoden lopussa maksetaan lainoja, niin kassakin on tyhjä. Sahayhtiöt ovat velkaisia, jotkin hyvin velkaisia. Sinultakin saattaa puuttua puuta Tutustu verkossa yara.fi/metsa Ota yhteyttä puunostajaan tai lähimpään metsänhoitoyhdistykseen ja kysy Yara metsänlannoitusta. Jaatisen mukaan se ei vaikuta sahojen luototukseen, vaan kaikkien toimialojen luottokelpoisuutta arvioidaan samoilla kriteereillä. Lähde: Balance Consulting 50 MAKASIINI 4 • 2015 3611_.indd 50 13/05/15 17:47. Mutta jos kassavirta heikkenee ja korot nousevat, niin monella sahalla on edessä vähäistä suurempia ongelmia. luvian sahan tulos on ollut plussalla kaksi tilikautta peräkkäin. Samaa kertovat myös varsin hyvät sijoitetun pääoman tuottoprosentit. Näkymät ovat muutenkin nyt valoisammat.” Finanssikriisin jälkeiset vuodet näkyvät sahojen taseissa vieläkin velkaisuutena ja heikkona omavaraisuutena. Asiaa ei pidä ylidramatisoida, sillä kassavarat vaihtelevat voimakkaasti vuoden aikana. Sahayhtiöt ovat paikallistalouden napoja, jotka tuottavat kymmenien miljoonien eurojen kantorahatuloja alueilleen. ”Mikä on sellaisen sahan vakuusarvo, jossa kannattava sahaus ei ole mahdollista”, Jaatinen kysyy. sitä ennen mentiin miinuksella kolme vuotta. Tyydyttävän ja hyvän omavaraisuusasteen rajana pidetään 35 prosenttia, vertailussa ainoastaan Pölkky ylsi lähelle sitä
Westas syntyi siten, että Versowoodin sahayrittäjäperheen jäsen osti kaksi lounaissuomalaista sahaa, Raunion ja Pihlavan. ”Siinä kapeassa välissä sahayritysten pitää toimia, ja sen reunaehdon rahoittajat tietävät.” Alaan kuitenkin uskotaan ja Finnvera rahoittaa sahayrityksiä vuosittain 40–60 miljoonalla eurolla. Toisaalta pölkky on vertailun vähiten velkainen sahayhtiö. Koska sahaa ei voi rahastaa pörssilistauksella, niin luopuvan pitää löytää toinen asianharrastaja. ei erityisen kannattavaa ”Sahauksen kannattavuus ei ole koskaan ollut järin loistava, mutta siihen sekä sahurit että rahoittajat ovat tottuneet”, valtiollisen rahoitusyhtiö Finnveran asiakkuuspäällikkö Merja Hautaniemi sanoo. ”pohjoisen tukissa on vikoja, joita ei näe päällepäin ja jotka paljastuvat vasta sahauksessa.” Virranniemi laskee, että koillismaan ja lapin tukilla on monia ottajia, mikä pitää hintaa korkealla. Westaksen velkaisuutta selittää, että yhtiön taseessa on omistajien omaa lainoitusta eli osakaslainoja, jotka kirjanpidossa merkitään vieraaksi pääomaksi. M ikk o H äyr ynen 51 MAKASIINI 4 • 2015 3611_.indd 51 13/05/15 17:48. ”Sahojen vakuusarvot ovat hankalia kaikille rahoittajille, mutta Finnvera voi toimia pankkeja isommalla riskillä.” Pörssiin vai ei. Suomalaissahojen piirissä sellaista perinnettä ei ole, Ruotsissa kylläkin. Yksityisillä firmoilla tase ei ole niin tärkeä kuin pörssiyhtiöillä, sillä omavaraisuutta ei tarvitse selittää kuin pienelle joukolle – itselle ja muutamalle muulle omistajalle sekä sille tutulle pankille. Kokonsa puolesta sahayhtiöillä ei olisi pörssissä hävettävää, mutta saha-alan asiantuntija sanoo, että yksityisten sahojen piirissä ei edes käydä keskustelua pörssiin menemisestä. Esimerkiksi Westaksen alle kymmenen prosentin omavaraisuus ei tulisi kuuloonkaan pörssiyhtiöllä. Yksi syy on puhtaasti se, että velkaisuusasteet ovat korkeat ja tulokset niin matalia, että osakeanti ei onnistuisi. ”Nykyään raha on halpaa, niin miksi mennä pörssiin, jos rahoitusta saa muutenkin”, asiantuntija pohtii. Pörssilistautuminen saattaisi tehdä hyvää sahayhtiön tulokselle ja kohottaa alan mainetta. ”Täällä metsänomistaja saa tukista korkeimman hinnan suhteessa lopputuotteeseen.” Raaka-aine eli tukki vie sahojen liikevaihdosta 65–70 prosenttia. Sinultakin saattaa puuttua puuta Tutustu verkossa yara.fi/metsa Ota yhteyttä puunostajaan tai lähimpään metsänhoitoyhdistykseen ja kysy Yara metsänlannoitusta. ”Välillä saattaa olla pari hyvää kvartaalia, mutta sitten taas tilanne muuttuu. Metsänlannoituksella kasvatat puuta, joka jäisi sinulta saamatta, jos et tekisi mitään. Yksityiset sahat ovat pienen porukan pyörittämiä perheyrityksiä, jotka muutamaa isointa sahaa lukuun ottamatta eivät pysty ottamaan pörssiyhtiön julkisuusvaatimuksia kantaakseen. Hänen mukaansa pörssilistaus on myös kulttuurikysymys. Tulos meni tukkiin kuusamolaisen pölkky oy:n tulos lähes kolminkertaistui edellisvuodesta, mutta kannattavuusluvut ovat silti vertailun heikoimmat. Toimitusjohtaja Jouko Virranniemen mukaan heikkojen tuloslukujen syynä on, että koillismaan tukki on laatuunsa ja kokoonsa nähden kallista ja että markkinoille on pitkä ja kallis matka. Lannoi tuk sella lisäät puustosi tuottoa jopa satoja euroja hehtaarilta ja nopeutat hakkuutuloja useilla vuosilla. nopea nousu olisi riski ainakaan muutamaan vuoteen, Euroopan tahmean yleistalouden vuoksi. Koko toimiala elää hyvin ohuella kannattavuudella.” Raaka-aine vie liikevaihdosta 65–70 prosenttia ja lopputuotteen hinta tulee globaaleilta markkinoilta
Torstaina 24.9. Lisätietoja matkasta: Metsälehden ja Trio Travelsin nettisivuilla osoitteissa www.metsalehti.fi ja www.triotravels.fi Matkan hinta Matka maksaa kahden hengen huoneessa 1 455 euroa/henkilö. Illaksi saavutaan Bratislavaan, jossa tutustutaan oppaan johdolla kaupunkiin. Puhelin 020 756 8615, sähköposti paivi.lindgren@triotravels.fi. Iltapäivällä vieraillaan metsämuseossa, jossa esitellään maan metsäteollisuuden kehitystä. tutustutaan Slovakian Tatra-vuoristossa oleviin metsätuhoalueisiin. Paluu joko kävellen tai hissillä. Iltapäivän ohjelma on vapaa, jolloin on mahdollisuus tutustua omatoimisesti Bratislavan kaupunkiin. Lento Helsingistä Wieniin, josta jatkamme linja-autolla Slovakiaan ja Zvolenin kaupunkiin, minne majoitutaan. Illalla on vuorossa yhteinen päätösillallinen. mennessä. Iltapäivällä noustaan kabiinihissillä vuoren huipulle, mistä on hienot näköalat ympäristöön. Häneltä saa myös lisätietoja matkasta. Lauantaina 26.9. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 190 euroa. Näemme, mitä myrskyt ja tuhohyönteiset voivat saada aikaan. Paluulento Wienistä Helsinkiin, Helsinkiin saavumme kello 14.40. lähdemme metsäretkelle, jonka aikana tutustutaan metsäammattilaisen johdolla Slovakian upeisiin vuoristometsiin, niiden hoitoon ja puunkorjuuseen. Hinta ei sisällä matkavakuutusta eikä palveluja, joita ei ole mainittu ohjelmassa. Matkan varrella pysähdytään Topol’?iankyssä, jossa elää visenttejä puistomaisessa ympäristössä. lähdetään kohti Bratislavaa. kokoonnumme Helsinki-Vantaan lentoasemalle kello 15. Maanantaina 21.9. aamupäivällä vierailemme läheisellä Forest Park -metsäalueella. MATKAOHJELMA Metsälehden lukijamatk a 2015 3592_.indd 52 13/05/15 17:52. Tiistaina 22.9. Perjantaina 25.9. Keskiviikkona 23.9. Hinta sisältää lennot, oppaan palvelut, majoituksen, kolme lounasta ja kaksi illallista, kuljetukset ja vierailut. lähdemme paluumatkalle kello 8. Trio Travelsin palvelumaksu 15 euroa/henkilö. Metsälehden syksyn lukijamatka tehdään Slovakiaan Tatran vuoristomaisemiin 21.9.–26.9.2015 Lähde Slovakiaan Ilmoittautumiset: Vastuullinen matkanjärjestäjä on Trio Travels Oy, missä Päivi Lindgrén ottaa vastaan ilmoittautumisia 15.6
Töitä uusilla vallankäyttäjillä riittää, sillä Suomi on valtiontalouden kasvun osalta luisumassa kohti ”Kreikka-luokkaa”. Asia on näkynyt myös metsäalan strategioissa. Toki valtiovallan tavoitteet, haasteet sekä toimintaperiaatteet ovat moniSuomi on saanut huhtikuussa uuden eduskunnan. Nyt olisi hyvä paikka innovaatioille kemeran hallinnoinnissa: byrokratian pitäisi mieluiten pienentyä suhteessa jaettavien eurojen määrään. Parhaimmillaan kansalaisten kokema palvelun laatu voi ainakin joillain mittareilla parantua säästöpaineista huolimatta. Yritysten määrän ja kasvun lisäämisen ohella metsänomistusta pitäisi saada ”yrittäjämäisemmäksi” ja metsälöt isommiksi. Tukien ohella uudistuu myös tukibyrokratia. Onneksi metsäteollisuus näyttää esimerkkiä uuden kasvun hakemisesta rohkein investointisuunnitelmin. EU:n vaatiman kemerajärjestelmän uuden ennakkoilmoitus-käytännön on arvioitu lisäävän hallinnon kuluja karkeasti miljoonalla eurolla. Summan keräämiseen tarvitaan esimerkiksi muutaman sadan puukaupan pääomatuloverokertymä. Mahdollisuuksia hallinnon tehostamiseen lienee edelleen. Maanmittauslaitos on vahvistanut nettipalveluita ja Yritysmäisyyttä! Tuntuu siltä, että valvonta EU:n suunnalta ei ole tullut vain jäädäkseen vaan myös lisääntyäkseen. Tuntuu siltä, että valvonta EU:n suunnalta ei ole tullut vain jäädäkseen vaan myös lisääntyäkseen. Kyllästymiseen asti toistettu keino valtion strategioissa kasvun aikaansaamiseksi on yrittäjämäisyys ja innovaatiot. Taimikoiden varhaishoidon uusi tuki lisää mielestäni tukirahan tuottavuutta. Maanomistajankin aikaa tukirumbassa saisi mieluiten kulua aiempaa vähemmän. Kimmo Brand t / C om.Pi C kolUmni ritva toivonen Kirjoittaja on Tapio Oy:n toimitusjohtaja. Eduskuntavaalikampanjan kuluessa esille nousi yritysmäisyys Suomen johtamisessa. 53 MAKASIINI 4 • 2015 3593_.indd 53 15/05/15 16:51. Keväällä vahvistui myös kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemerajärjestelmän jatko. Verohallinto on esimerkki onnistuneesta palvelu-uudistuksesta digitaalisin keinoin. Myös aluehallinto on uudistettu laajasti jo reilut viisi vuotta sitten. Asia voi olla yksi niitä kokonaisvaltaisen kasvun taustatekijöitä, jotka auttavat nostamaan Suomen taas menestyjäksi. Tavoitteita on lanseerattu tuoreissa ohjelmissa (Metsäpoliittinen selonteko 2014, Biotalousstrategia 2014 ja Kansallinen metsästrategia 2015). Palvelu muuttui maksuttomaksi tänä keväänä. vapauttanut kartta-aineistojen saatavuutta huomattavasti. Muun muassa metsävaratietoja, palvelutarjontaa ja tulevaisuudessa tukien hakumahdollisuuksiakin sisältävän nettipalvelun käyttäjämäärä on noussut useihin kymmeniin tuhansiin. Metsäkeskuksen Metsään.fi -palvelu on kehitystä samaan suuntaan. syisemmät ja erilaiset kuin yritysten. Tähän liittyy vahva taloudellinen tavoitteellisuus. Tämä voisi lisätä monien uudistusten linjakkuutta ja tuloksellisuutta sekä oikeasti vähentää sääntelyähkyä. Järjestelmällä voidaan edelleen tukea myös pitkäaikaisia investointeja talousmetsien hoitoon. Tervetuloa, yritysmäisyys. Tarvitaan kuitenkin vielä laajempi käänne. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. Tosin metsähallintoa on ainakin ruohonjuuritasolla ruuvattu uuteen uskoon jopa etupainotteisesti strategioihin nähden. Politiikkaohjelmissa tavoitteet ja toimet kohdistetaan usein hallinnon ulkopuolelle. Silti on hyvä, jos uusi hallitus tuo yritysmäisen toiminnan mallia myös valtion hallintoon. Vähemmällä on saatava aikaan enemmän
TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI Oitti 55 MAKASIINI 4 • 2015 3610_.indd 55 20/05/15 14:20. Oitin ja Saarijärven siemenviljelyksillä syntyy jälleen koivun siementä
Edelliset koivun siemenviljelykset tulivat elinkaarensa päähän 1. Omissa riveissään kasvihuoneen keskellä kulkevan käytävän molemmin puolin. Timo Kiiski kulkee katsomassa, miten koivuntaimet voivat. 2. Ilma seisoo. Metalliverkolla aidatut taimet ovat varataimia. Varastot hupenevat Nyt koivunsiemen uhkaa tosin loppua. Silloin niistä on helppo kerätä siementä. Siemenviljelyksellä kasvavat koivut on vartettu. Täältä lähtee taimitarhoille yli puolet Suomen metsiin vuosittain istutettavien koivuntaimien siemenistä. Koivujen oksien tulee siemenviljelyksillä kasvaa alaspäin. Niiden juuristot ja rungon alaosat kuuluvat tavallisille koivuntaimille, latvukset taas jalostuskokeissa hyväksi havaittujen puuyksilöiden klooneille. Luonnonvarakeskus Luken jalostuskokeiden valiojoukko: Suomeen tulevina vuosina istutettavien rauduskoivuntaimien äidit ja isät. Täällä ne seisovat. Jokaiseen taimeen on kiinnitetty laatta, joka kertoo, minkä puun klooneja taimet ovat. 3. Ollaan Oitissa Kanta-Hämeessä, Tapion siemenkeskuksen tuotantotiloissa. siemenen matkassa satunnainen tuulenvire tuntuu vilpoisena muttei riitä heilauttamaan koivuntaimien oksia. Edellinen aukeama: Koivunsiementä tuotetaan Oitissa kahdessa kasvihuoneessa. Ulkona on toukokuun alun päivänä 14 astetta, mutta sisällä kasvihuoneessa lämpötila nousee hellelukemiin. ”JUURI NäIdEN KOIVUJEN RISTEyTyKSET TUOTTAVAT PARhAAT KOIVUyKSILöT.” 56 MAKASIINI 4 • 2015 3610_.indd 56 20/05/15 14:20
Saarijärvellä koivunsiementä tuotetaan yhdessä kasvihuoneessa. vuonna 2010. Hontelot taimet on tuettu kasvihuoneen kattoon naruin. Myös sinne perustettiin viime syksynä uusi rauduskoivun siemenviljelys, seitsemän vuoden tauon jälkeen. Kasvihuoneissa on yhteensä 120 vartettua tainta, jotka edustavat kahdeksaa eri kloonia. Niiden juuristot ja rungon alaosat kuuluvat tavallisille koivuntaimille, latvukset taas jalostuskokeissa hyväksi havaittujen puuyksilöiden klooneille. Määrä kuulostaa vähältä, mutta on Niemelän mukaan enem1. 14 kloonia Kasvihuoneessa on häikäisevän kirkasta. Uusien siemenviljelysten perustamisessa ei pidetty kiirettä, sillä siementä jäi vuosittain runsaasti varastoon. Hirvituhojen määrä on vähentynyt, kirjanpainajatuhojen kasvanut. Kysyntä kasvanut Koivunsiemenen hupenemisen taustalla on monta tekijää. ”Kirjanpainaja on aiheuttanut Etelä-Suomessa paikoin niin pahaa tuhoa, että se on saanut osan metsänomistajista istuttamaan kuusen sijaan koivua”, Niemelä sanoo. ”Koivun siemenvarastot pääsivät menemään aika ohkoselle. Taimet on tuotettu varttamalla. Koneessa oleva seula tärisee ja erottaa roskia siemenmassasta. Siemenviljelykseltä kerätyt koivun siemennorkot kuivatetaan läheisen hallin lattialla. Niemelä arvioi, että koivuntaimien kysynnän kasvun taustalla ovat hirvet ja kuusen pahin tuhohyönteinen kirjanpainaja. Päältäpäin ei uskoisi, että kasvihuoneessa seisovat parimetriset koivuntaimet edustavat jalostuskokeiden valiojoukkoa. Mitä enemmän koivut saavat valoa, sitä paremmin ne kasvavat ja tuottavat siementä. Uusilta siemenviljelyksiltä saadaan silloin jo jonkin verran siementä, muttei ehkä tarpeeksi”, arvioi Tapion metsäpäällikkö Hannu Niemelä. Tilanne on sama vajaat 300 kilometriä pohjoisempana, Saarijärvellä Keski-Suomessa. Siemenvarastossa kaavittiin laarin pohjia jo tänä keväänä, ja viime syksynä kasvihuoneeseen istutetut taimet tuottavat kunnon siemensadon vasta vuonna 2018. Siellä 105 vartettua tainta edustavat kuutta eri kloonia. Vuodesta 2017 tulee vaikein. 2. Viljelyksille istutettavien koivun vartteiden tuotanto viivästyi kuitenkin vuodella, kun Lukesta ei löytynyt sopivia tuotantotiloja. Koivut kasvavat rehevimmillä kasvupaikoilla tukkipuun mittoihin 40 vuodessa. Oitissa koivunsiementä tuotetaan kahdessa kasvihuoneessa. Siemenviljelyksiltä saadusta siemenestä kasvatetut koivut kasvavat parhaimmillaan metrin pituutta ja senttimetrin paksuutta vuodessa ensimmäisten 20 vuoden ajan. Juuri näiden koivujen risteytykset tuottavat parhaat koivuyksilöt”, sanoo Hannu Niemelä. Koivuntaimien rungoissa näkyy hieman juurenniskan yläpuolella raja, jonka kohdalla rungon väri vaihtuu. Timo Kiiski esittelee konetta, jolla syntyy itävyydeltään 70–80 prosenttista koivunsiementä. Koivunsiemenen menekki laski rajusti, kun pellonmetsitys 1990-luvulla loppui. Pystyt eminorkot ja riippuvat hedenorkot sijaitsevat koivulla samassa puuyksilössä. ”Siementä riittää taimitarhoille vielä ensi vuodeksi. Samaan aikaan koivuntaimien kysyntä oli alkanut kasvaa. Julkisuudessa puhuttiin kauheista tuhoriskeistä, siitä miten myyrät, jänikset ja hirvet syövät kaikki koivuntaimet”, Lahtinen muistelee. Siellä sijaitsevat Siemen Forelian, Suomen toisen rauduskoivun siementä tuottavan yhtiön, siemenviljelykset. Vanhaa ja huonompaa siementä on aina varaston perällä mutta se ei mene kovin hyvin kaupaksi”, sanoo Siemen Forelian väliaikainen toimitusjohtaja Kari Lahtinen. ”Koivunsiemenen kysyntä romahti täysin. Maata peittää kerros valkoista kalkkikiveä, joka heijastaa kasvihuoneeseen tulevaa valoa. Koivussa voi kiehtoa myös sen lyhyt kiertoaika. ”Näiden siemenviljelysten erikoisuus on se, että risteytykset on tutkittu etukäteen. Tulevina vuosina istutettavien koivikoiden perusta on siis 14 koivukloonissa. Siementuottajat seurasivat koivunsiemenen menekkiä, ja uudet siemenviljelykset oli tarkoitus perustaa vuonna 2013. 57 MAKASIINI 4 • 2015 3610_.indd 57 20/05/15 14:20. 3. Ensi kesänä ne ovat jo oikean koivun näköisiä”, kertoo Tapion siemenkeskuksen työnjohtaja Timo Kiiski. ”Taimet kasvavat kasvihuoneessa niin nopeasti, että ne täytyy tukea. Esimerkiksi Siemen Forelialla oli koivunsiementä enimmillään varastossa kymmenen vuoden tarpeiksi
Sen jälkeen tyhjennetään varastoja. siemenen matkassa män kuin riittävästi. Tapion siemenkeskuksessa ja Siemen Foreliassa ennakoidaan, että siemenviljelykset tuottavat siementä parhaimmillaan muutamia kymmeniä kilogrammoja vuodessa. Siemennorkot saavat kuivua hallin lattialla pari kolme viikkoa, kunnes ne ”kahahtavat sopivasti korvaan”. Kasvihuoneen luukut suljetaan viimeistään pari viikkoa ennen pölytystä. Koivunsiementä menee siemenviljelyksiltä sekä metsäkylvöihin että taimitarhoille. Normaalina vuotena pölytys on toukokuun alun jälkeen jo ohi. Pikemminkin tässä huolehditaan kansantaloudesta”, Kari Lahtinen toteaa. Koivujen kastelu hoituu kasvihuoneen seinämissä kulkevan vesiputkiston avulla. Tapion siemenkeskuksessa itävyys voidaan tosin erikoispuhdistuksella ja -lajittelulla nostaa parhaimmillaan yli 95 prosenttiin. Siementen keruu alkaa heinäkuun puolivälissä. Siihen ei tarvita kovin monta kiloa siementä, yhdessä kilossa on yhdestä kahteen miljoonaa siementä.” Perusperiaate koivun siemenviljelyksillä onkin, että siementä kerätään talteen niin kauan kuin viljelykset tuottavat hyvin. Kilo koivunsiementä maksaa itävyydestä riippuen 500– 900 euroa. ”Uudet siemenviljelykset tehdään, kun siementarve sitä edellyttää. Näin jalostetut koivut kukkivat ennen luonnossa kasvavia koivuja, ja kasvihuoneeseen ei kulkeudu luonnossa kasvavien koivujen siitepölyä. Jokainen siemen on perintötekijöiltään oma yksilönsä. Silloin siemennorkkoja ei tarvitse kuin hieraista ja siemenet irtoavat. Samaa sanoo Niemelä: ”Suomessa myydään vuosittain muutama miljoona koivun tainta. Siemenmassan puhdistaminen on vaikeaa, sillä koivunsiemen on ke1. Loppu on itämätöntä siementä, norkkosuomuja ja norkkorunkoja. Maaja metsätalousministeriö tukee siemenviljelysten perustamista, Luke tuottaa jalostuskokeiden perusteella vartteet ja suunnittelee viljelykset ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira valvoo siementuotantoa. Pidempi säilytysaika lämpimässä keräyspussissa olisi koivunsiemenille kohtalokasta. ”Koivun siemenen kilohinta on melko korkea, mutta näillä siemenmäärillä sen tuottaminen ei ole kovin kannattavaa. Timo Kiiski näyttää, miten herkästi koivunsiemen pöllyää. ”Huippuvuonna norkkoja tulee 500–600 litraa. Silloin siemenkeskuksen henkilökunta nousee henkilönostimilla koivujen latvoihin ja noukkii siemennorkot käsin olalla roikkuviin keräyspusseihin. Itävyys haaste Koivunsiemen itää huomattavasti heikommin kuin kuusen ja männyn siemen. Pölytys kestää pari kolme päivää ja ajoittuu Kiiskin mukaan vapun tienoille. Siementuotanto alkaa hiipua puiden ollessa seitsemän kahdeksan vuoden ikäisiä. Valmis siemen pakataan ja varastoidaan kylmässä. 3. Kiiskin mukaan siemenet säilyvät parin asteen lämpötilassa kymmenenkin vuotta. Siinä on nyppimistä”, Kiiski sanoo. Noin viikko pölytyksen jälkeen luukut avataan. Siemenet pakataan Oitissa vanhaan navettaan tehdyissä tiloissa. 2. Keräys käsityötä ”Vähän tulee jo pölyä.” Koivuntaimen oksassa roikkuvasta hedekukinnosta pöllähtää pieni keltainen siitepölypilvi, kun Timo Kiiski heilauttaa sitä. Tuotantokausi lyhyt Koivun siementuotanto kulkee Suomessa oman kaavansa mukaan. ”Siementä tulee todennäköisesti enemmän kuin sitä vuodessa menee. Yleensä siinä vaiheessa metsän58 MAKASIINI 4 • 2015 3610_.indd 58 20/05/15 14:20. Silloin kasvihuoneissa kuljetaan lehtipuhaltimen kanssa pöllyttämässä siitepölyä emikukintoihin. Kiiskin mukaan siemenviljelyksiltä kerättävästä siemenmassasta vain noin kolmannes on itävää siementä. vyttä ja pöllyävää. Läheisen hallin lattialle levitetään siemenkeräyksen ajaksi pahvit, joiden päälle siemenkeräyspussien sisältö käydään kahden tunnin välein tyhjentämässä. Tavallisesti hyvän koivunsiemenen itävyys nousee 70–80 prosenttiin. Emikukinto pörhistelee samalla oksalla vihreästä viininpunaiseksi muuttuneena. Itse siemenviljelysten elinkaari on lyhyt. Pian ollaan jälleen ylitarjontatilanteessa”, Lahtinen ennakoi
Koivun kolmannen sukupolven risteytysjalosteet kasvavat Luken suunnittelemassa kenttäkokeessa Hartolassa Päijät-Hämeessä. Kestää hetken, että kasvihuoneen katossa kulkevat vesiputket täyttyvät. Ulkonäöltään parhaat puuyksilöt valittiin pluspuiksi, joiden siementä kerättiin kokeisiin ja joita risteytettiin keskenään. ”hUIPPUVUONNA NORKKOJA TULEE 500–600 LITRAA. Osaamisesta ja halustamme oppia lisää. RIS TO h AG q VIS T 59 MAKASIINI 4 • 2015 3610_.indd 59 20/05/15 14:20. Menetelmä kehitettiin nykyisin Lukelle kuuluvalla haapastensyrjän jalostusasemalla Lopella. Laadun osalta valinnas50 vuotta jalostusta Kasvihuoneiden ulkopuolelle on istutettu varataimia. Koivuja voidaan esimerkiksi jalostaa kestämään kuivuutta paremmin. Sen ovat Etelä-Koreaan ja Etelä-Kanadaan koivuillamme jo 1970-luvulta alkaen perustetut koeviljelykset osoittaneet. Koivut ovat 19 vuodessa kasvaneet reilun 20 metrin mittaisiksi. Oitin ja Saarijärven siemenviljelyksille valitut risteytysyhdistelmät kuuluvat niin sanottuun kolmanteen jalostussukupolveen. Oitissa koivut kaipaavat kuitenkin jo viilennystä. Ne ovat ha?gqvistin valitsemia ja kasvavat 30–35 prosenttia nopeammin kuin luontaisesti syntyneet lajitoverinsa. Kiiski painaa kasvihuoneen sadettimen päälle. Niillä voidaan tarvittaessa korvata kasvihuoneessa kasvavia taimia. Kokeissa parhaiten menestyneet emopuut tai niiden parhaat jälkeläiset valittiin mittausten jälkeen jatkojalostukseen. Motivoitunut ihminen saa aikaan tuloksen. Jalostus eteni puusukupolvelta toiselle, kun parhaiksi todetut puut risteytettiin jälleen keskenään. Vartteiden valinnassa on huomioitu sekä puiden kasvu että vanerikoivulle tärkeä rungon ulkoinen laatu. Metsähyvinvointi syntyy hyvinvoivista ihmisistä, kyvystämme uudistua ja uudistaa. Ensimmäinen askel oli etsiä laadukkaita koivikoita, joista kerätä siementä taimitarhoille. Entä miten pitkälle koivuja voidaan jalostaa. Toisin kuin kuusi, koivu on ilmastonmuutoksen selkeä voittaja”, Hagqvist sanoo. SIINä ON NyPPIMISTä.” jalostajat ovat tuottaneet käyttöön entistä paremman koivusukupolven”, Niemelä sanoo. Sitten alkaa ropina. Päinvastoin, jalostuksella voidaan kehittää myös muuttuvaan ilmastoon entistä paremmin sopivia koivuja. Vanerikoivu teki kuitenkin hyvin kauppansa, ja metsäteollisuus päätti myöntää silloiselle Metsäntutkimuslaitokselle, nykyiselle Lukelle, määrärahan koivun jalostuksen aloittamiseksi. • sa on kiinnitetty huomiota erityisesti oksien ohuuteen ja määrään, rungon suoruuteen ja pyöreyteen sekä haarojen ja pystyoksien vähyyteen. Tule mukaan! OSAAMME ENEMMÄN KUIN USKOIMMEKAAN www.metsahyvinvointi.fi Osaamme enemmän kuin uskoimmekaan TEKSTI LIINA KJELLBERG Rauduskoivun intensiivinen jalostus alkoi Suomessa vuonna 1963, niin sanotun koivuvihan aikaan. Luken koivunjalostajan Risto Hagqvistin mukaan katto ei ole ainakaan vielä tulossa vastaan. Kasvihuoneisiin koivun siemenviljelyksiä alettiin perustaa 1970-luvulla. ”Suomalainen koivu näyttää sopeutuvan lämpimämpiin oloihin ilman erityistoimiakin. Koivusta ei osattu tehdä sellua, joten koivikoita hävitettiin. ”Metsäteollisuus pelkäsi, että järeä ja laadukas vanerikoivu katoaa Suomen metsistä kokonaan”, sanoo Luken koivunjalostaja Risto Hagqvist
Puurakentamisen monimuotoisuus hämmästyttää, vaikka etukäteisohjeistuksissa ei sitä samassa mittakaavassa ole painotettu. Expon keskussymbolinakin on monien maiden mytologiasta tuttu elämänpuu-maailmanpuu. Ilahduttavasti rakenUusia ideoita Milanon expo 2015 -näyttelyssä näkyy puurakentamisen monimuotoisuus. Kulinaristista aspektia ei tietenkään ole unohdettu. Pavilion Zero Maailmanpuu Itävalta Japani 60 MAKASIINI 4 • 2015 3623_.indd 60 15/05/15 17:05. Milanon expo 2015 TeksTi ja kuvaT Pekka virTanen Juuri Milanossa avautunut Expo 2015 kuuluu maailmannäyttelyiden sarjaan, joka on jatkunut vuoden 1851 Lontoon Exposta lähtien. Milanossa näyttelyiden, tapahtumien ja oheismateriaalien teema käsittelee ravintoa ja resursseja, kestävyysja kulttuuriteemoilla maustettuna. Joidenkin maiden metsäkuvastot toimivat perinteisen matkailumainoksen tavoin, mutta esimerkiksi Itävalta on rakentanut paviljonkiinsa jopa kokonaisen metsän. Eri puolilla maailmaa järjestetty valtaisa tapahtuma pidetään 2–5 vuoden välein, tänä vuonna mukaan on saatu houkuteltua yli 145 valtiota ja lukuisia yhteisöjä. Tapahtumaan odotetaan 20 miljoonaa vierasta, öisin ruokaja jätehuoltoa varten liikkuu 600 rekkaa ja suurin osa rakennuksista puretaan tapahtuman jälkeen, toivottavasti kuitenkin jatkokäyttöä varten. Metsäja puukuvastot ovat myös näkyvästi esillä. Monipuolisesti puusta Milanon Expon haasteena on synnyttää keskustelua maapallon resurssien riittävyydestä, mutta kestävyyden näkymät ovat massiivisessa näyttelyssä kyllä kovalla koetuksella. Metsän juuria löytyy kaikkialta pienin viittein tai isoina yksikköinä
Rakennus kuitenkin valmistui kahdessa kuukaudessa noin viiden miljoonan euron budjetilla. Ei ole vaaraa ”puulla päähän”-tunteeseen muissakaan yhteyksissä. Milanon Expo 2015 -näyttely on avoinna lokakuun loppuun saakka. Esimerkiksi Japanin paviljongin puurunko on tehty ilman nauloja ja ruuveja sekä perinteisiä että uusia rakentamistapoja ja -filosofioita yhdistellen. Nyt Milanoon kannattaa mennä etsimään uusia ideoita täkäläisiin innovaatiopohdintoihin, oheistapahtumistakin virikkeitä löytyy. Virokin mukana Naapurimaista mukana on Viro, joka vuonna 2012 päätti osallistua Expoon. Myös Venäjä on mukana, mutta esimerkiksi Ruotsi, Norja ja Tanska eivät. Uruguay Viro Kiina 61 MAKASIINI 4 • 2015 3623_.indd 61 15/05/15 17:05. Expon eri tahojen paviljonkimosaiikkia sitoo kaikenkokoiset ruokailua, opastusta, tuotemyyntiä ja huoltotiloja varten suunnitellut puurakennukset. nelmien toteutuksissa on melkein aina mukana uusia ideoita, ei vain puuta yksitoikkoisesti määrämittaisesti poikki ja pinoon asetellen. Ruokapuolelta metsäherkut olisivat olleet kova sana. Ympäriltä löytyy sitten mitä erilaisimpia puukonstruktioita. Suomi olisi hyvin mahtunut mukaan esittelemään vaikkapa metsäja puukulttuuriaan. Arkkitehtuuriin keskittyneessä vuorovuosittain järjestettävässä biennaalissa konkreettisia puuvisioita löytyy ehkä enemmän, mutta kyllä kuvataiteenkin suunnalla metsät ovat mietintämyssyssä, esimerkkinä vaikkapa suomalaisen IC-98:n teos Alvar Aalto -paviljongissa. Jos Expo ei riitä, metsän ja puun merkityksiä voi lähteä etsimään myös juuri avautuneesta Venetsian taidebiennaalista. Mutta kiire tuli: Mielenkiintoisen puurakennuksen rakennuttajan valintoihin liittyvät valitukset uhkasivat keskeyttää koko osallistumisen
Kun sitten rohkaistuin paikalle ja sipaisin pönttökuusen runkoa, odotin uteliaan pöllönpään ilmestyvän lentoaukkoon. UUsia naapUreita Hyvänä myyrävuotena pöllöistä voi tulla pihalintuja tai ainakin lähinaapureita. Vältin liikkumista pönttöni luona, ettei pesinnän aloitus häiriytyisi. Olin kiikuttanut kuuseen helmipöllölle mitoitetun linnunpöntön ja tiesin pöllöuroon houkuttelevan laulullaan puolisoa hyvään pesäpaikkaan. Oli ennätyksellinen myyrävuosi ja pöllön laulu loppui tuota pikaa. Jos puputus ei lähiviikkoina hiljentyisi, soittelija jäisi vanhaksipojaksi ja pöllönuuttu käyttämättä. Entisinä aikoina uskottiin jäniksen puputtavan, mutta nykyään puputtaja tiedetään pieneksi pöllöksi. Luhta Kevättalven iltoina ulkorakennuksen takaa kaikui vähän ksylofonilta kuulostava äänisarja. TeksTi ja kuvaT jorma LuhTa 62 MAKASIINI 4 • 2015 3580_.indd 62 15/05/15 17:06. Osasin arvailla vähän enemmänkin
Sen näköön, kuuloon ja mahdollisesti lämmön aistimiseen perustuvat iskut osuvat yli-inhimillisen tarkasti. 63 MAKASIINI 4 • 2015 3580_.indd 63 15/05/15 17:06. Iso lapinpöllökin syö yksipuolisesti pelkkiä myyriä
Pöllöstä ei näkynyt merkkiäkään, mutta runkoa kavutessani ylimmästä kuului nokan naksahtelua. Samassa metsässä Viikkoa myöhemmin samasta kuusikummusta kuului taas pöllönlaulua. Pääni tasosta ylöspäin jatkui puolen metrin välein kokonainen sarja vanhoja pohjantikan pesäkolojen aukkoja. Helmipöllön poikaset ovat parhaassa kasvuiässä, kun lumet sulavat ja myyrät vaihtavat elinympäristöä ja ovat helposti pyydettävissä. Nyt soittimena oli ksylofonin sijaan nokkahuilu ja vihellys toistui kahden sekunnin välein. Siellä oli jo isoja poikasia. Yhtä myyräisiltä vaikuttivat sekä kylän ainoa pelto että merenrannan niityt. Varpuspöllöt sieppaavat mieluusti pikkulintujen lentopoikasia tai ryöväävät niitä suoraan pesästä. Helmija varpuspöllön pesimäajat eroavat melko jyrkästi. Varpuspöllö on nimensä mukaisesti varpusen tai punatulkun kokoinen, siis todellinen kääpiö pöllöksi. Tuollainen ääni lähtee varpuspöllön kurkusta. Ravintokilpailua vähentää myös poikueiden eriaikaisuus. Kerjuuäänten havahduttama emo lehahti lähipuun oksalle ja katsoi huolestuneena touhujani. Poistuin tuota pikaa. Varpuspöllö ei ole sataprosenttinen myyränsyöjä, ja poikasten nälkä on kovimmillaan joskus alkukesällä. Viirupöllö iskee kernaasti helmipöllön tai yksi kerrallaan koko lentopoikueen. Helmipöllö tavataan määritellä rastaan kokoiseksi, mutta leveä pää ja isot yösilmät antavat hiukan kookkaamman vaikutelman. Sitä vastoin viime vuosikymmeninä helmipöllöt ovat vähentyneet eteläisestä Suomesta viirupöllön runsastumisen vuoksi. Varpuspöllön hautominen alkoi toukokuussa samaan aikaan, kun helmipöllön poikaset työntyivät pesästä maailmalle. Paljon petomaisemman varpuspöllön näkökulmasta helmipöllö puolestaan olisi vähän turhan iso saalis. Luhta 64 MAKASIINI 4 • 2015 3580_.indd 64 15/05/15 17:06. Helmija varpuspöllö piileksivät peitteisessä metsässä, mutta vapun aikaan aukeille maille ilmestyi kolmas pöllönaapuri, suopöllö. Helmija varpuspöllö ovat molemmat pikkupöllöjä. Kaksikymmentä metriä helmipöllön pöntöstä pohjoiseen seisoi kuivunut kuusi, jonka runko näytti jättiläisen nokkahuilulta. Niillä ei ole ongelmia pesiä samassa metsässä, sillä helmipöllöstä olisi täysin pöllöä ahdistella toista lintulajia. Helmipöllöemo lehahti lähipuuhun ja katseli huolestuneena puuhiani. Ihmisten naapureina Kun lumi suli pihanurmikolta, maa näytti myyrien vuoksi kovin reikäiseltä. Sen pitkät ja syväiskuiset siivet eivät mahtuisi puiden ja oksien keskelle. xxx Niin ei kuitenkaan käynyt, mutta uutusta kuului tarmokas silputus ja vinkuna. Nuoruudestani, keväältä 1966, muistan haapapökkelön, jossa helmija varpuspöllö pesivät samanaikaisesti kuin kerrostalossa
‹ Metsässä piiskuttava hiiripöllön poikanen näyttää satujen peikkolapselta. sopivan TiLaisuuden TuLLen pihapiiriin voi saada kaukaisempiakin vieraiTa. Suuren sopulivuoden jälkeen Lappi ja Pohjois-Suomi olivat aivan tyhjiä myyristä, mutta jostain syystä niitä sinnitteli Limingan pelloilla ja metsänlaidoilla. Pitkäsiipinen suopöllö liihottelee metsän sijaan aukeilla mailla. Sopivan tilaisuuden tullen pihapiiriin voi saada kaukaisempiakin vieraita. Illan kiikaroituani huomasin emon hautovan pesuettaan korkeassa heinätuppaassa vain sadan metrin päässä maatalon pihasta. Suopöllö ei ole helmipöllön kaltainen pimeän yön saalistaja. Helmi-, varpusja suopöllö pesivät aivan normaalisti ihmisen naapureina, joskus näkyvästi, joskus huomaamatta. Samoilla kulmin kaksi lapinpöllöä valtasi niittämättömän kesantopellon talvialueekseen. Keväällä ja alkukesällä lapinpöllön soidinhuhuilua kuului kilometrin päästä metsästä. Se on tavallisin pöllö, jonka voi nähdä Pohjois-Suomessa kotipihasta tai ikkunasta. ‹‹ Sadekuuro kasteli heinätuppaassa hautovan suopöllön. 65 MAKASIINI 4 • 2015 3580_.indd 65 15/05/15 17:06. Hiiripöllö, lappilaisittain pissihavukka , tuli ties miten pohjoisesta ja asettui talvenviettoon Rantakylän koululle. Koulutuntien aikana pöllö piileksi lähimmässä metsikössä, mutta lenteli iltapäivät ennen pimentymistä pihamaalla ja leikkipaikkojen laitamilla myyränpyytäjän töissä. Muutaman tunnin etsiskely paljasti emolinnun hautovan korkealla kuusessa vanhassa kanahaukan pesässä. ‹‹‹ Kesäkuussa varpuspöllön lentopoikanen istuu kuusen oksalla aikamiehen nyrkkiä pienempänä pallerona. Jos se ei piiskuttaisi nälkäänsä, se jäisi huomaamatta. Sen näki liihottavan hyvissä ajoin ennen auringonlaskua pelto-ojia seuraten
Nuorista varsista voi tehdä hilloa ja piirakkaa, onpa niitä syöty karkkinakin. Lisäksi sitä on käytetty taisteluun ruttoa, keripukkia ja espanjantautia vastaan. Viikinkien mukana väinönputkea kulkeutui Eurooppaan, missä se on yhä yleinen viljelykasvi. Seuraavalla kerralla olin saanut muutaman taimen Vadstenasta luostarin puutarhanhoitajalta. Kasvatus haastavaa Olen yrittänyt kasvattaa väinönputkea use?ampaan kertaan. Tarina näkyy väinönputken erikielisissä nimissä: saksaksi Engelwurtz ja Heiliggeistwurtz , englanniksi Angelika ja Holy Ghost . C-vitamiinija rautapitoisen yrtin juuria pureskelemalla saatiin vitamiineja pitkän talven jälkeen. Pohjois-Lapissa väinönputki on yleisempi, Oulun läänin eteläpuolella se on jo harvinaisempi ja siksi rauhoitettu. Väinönputki kukkii kaksitai kolmivuotiaana, jonka jälkeen se kuolee. Muotoile taikinasta pyöreä leipä ja tee sen keskelle risti. Toivottavasti maahan varisseet siemenetkin itävät ja tekevät uusia pikkutaimia. Se on lappalaisten, norjalaisten ja islantilaisten vanha rohdosja vihanneskasvi. VäinönputkileVite 0,25 kg voita 1,5 dl öljyä 3 dl vettä 1 dl väinönputken lehtiä silputtuna 0,5 dl ruohosipulia Vatkaa voi pehmeäksi sähkövatkaimella, lisää mausteet ja öljy vatkaten, vatkaa lopuksi vesi joukkoon. Väinönputki on myös erinomaista rehua karjalle, porotkin syövät sitä mielellään. Se valmistuu nopeasti, sillä nostatusaineena on sooda. tapion pöytä Väinönputki on ainoa Euroopassa tunnettu viljelykasvi, joka on kotoisin Pohjolasta. Sillä voi maustaa vaikka irlantilaisen soodaleivän. M arj a H ar Tola 66 MAKASIINI 4 • 2015 3608_.indd 66 15/05/15 17:08. Grönlannissa väinönputki on ollut eskimoiden ainoita vihanneksia. Juuria on käytetty munkkiliköörien ja paloviinan mausteeksi. Väinönputkella MauStettu Soodaleipä 6 dl spelttijauhoja 1 dl väinönputken lehtiä silputtuna 0,5 dl väinönputken siemeniä 1 tl suolaa 1 tl soodaa 3,5 dl piimää tämä resepti perustuu irlantilaisten kansallisleipään soda breadiin. Viime vuonna ne kukkivat ensimmäisen kerran. Väinönputki on vahvasti antibakteerinen eli se tappaa bakteereja ja estää niiden lisääntymistä. lisää piimä ja sekoita massa taikinaksi. KeVään maKua TeksTi ja kuvausjärjesTelyT Marja HarTola kuva Maria Grönroos Monikäyttöinen väinönputki käy ravinnoksi, mausteeksi ja rohdoksi. Tänä keväänä ainakin väinönputken lehtiä on noussut esille. koska levitteessä on vähän suolaa, se ei säily yhtä hyvin kuin voi, vaan sitä kannattaa tehdä silloin, kun syöjiä on enemmän. Elias Lönnrotin vuonna 1860 antama nimi väinönputki viittaa Kalevalan Väinämöiseen ja kasvin erityiseen voimaan. laita uuni 180–200 asteeseen. Kukkia voi friteerata, siemeniä voi laittaa leipään. Väinönputken sijaan leipään voi laittaa mausteeksi vuohenputkea, suolaheinää tai muuta keväistä versoa. Talveksi siemenet jäivät ulos multalaatikkoon, jolloin ne saivat tarvitsemansa kylmäkäsittelyn. Sekoita jauhot, mausteet ja yrtit keskenään. Väinönputken kaikkia osia voi käyttää joko ravinnoksi, mausteeksi tai rohdoksi. Ensimmäisen kerran yritin, kun sain siemeniä Pukkilan museon yrttitarhasta. Ne elivät viitisen vuotta, mutta eivät koskaan kukkineet eivätkä lisääntyneet. paista noin 40 minuuttia. Lehdet käyvät leipään, levitteeseen, salaattiin, simaan, keittoon ja kiisseliin. Perimätiedon mukaan arkkienkeli Gabriel ilmestyi norjalaiselle munkille ja ilmoitti väinönputken olevan rohto ruttoa vastaan. Suomessa sitä kasvaa luonnonvaraisena Lapissa, jossa se on huomattavasti aromikkaampi kuin etelässä kasvanut. Kolmannella kerralla toin kourallisen siemeniä Islannista, jossa väinönputkea kasvoi kaikkialla. Suomessa kasvista on käytetty nimiä Angelika , emäputki , ihmisputki ja enkeltenjuuri . Leipään ja likööriin Väinönputken tieteellinen nimi (Angelica archangelica ) tulee kreikan ja latinan kielen enkeliä tarkoittavasta sanasta. Niistä ei tullut mitään. Keväällä ne versoivat ja istutin ne yrttitarhaani. Säilytä jääkaapissa. tähänkin sopivat muutkin keväiset versot, jos ei ole väinönputkea
Kaiken kaikkiaan tämänvuotisessa Taitajamestari-kilpailussa palkittiin nuoria osaajia lähes 50 eri sarjassa. Kyseessä on ammattiin opiskelevien valtakunnallinen ammattitaidon SM-kilpailu. Yhdistys on Sallan alueen yksi merkittävimmistä metsätalouden toimijoista. Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Markku Tuisku 0400-164560. Edellytämme hakijalta • vähintään metsätalousinsinöörin koulutusta Arvostamme • aktiivisuutta ja tavoitteisiin sitoutumista • markkinointija yhteistyötaitoja • oma-aloitteisuutta ja organisointikykyä Palkkaus on YT/Meto–sopimuksen mukainen. Toiminnanjohtajan siirtyessä toisen työnantajan palvelukseen haemme nyt TOIMINNANJOHTAJAA pysyvään työsuhteeseen. Haemme Porin alueelle METSÄASIANTUNTIJAA vastaamaan omalla alueellaan puun tuottamiseen ja puukauppaan liittyvistä tehtävistä. Metsänomistajat MHY Kurikka 2x100 _Makasiini 11.5.2015 10.39 Sivu 1 Palvelukseen halutaan Palvelukseen halutaan EtElä-Savon ammattiopistossa opiskeleva Santeri Salo oli osaavin metsäkoneen käyttäjä tämänvuotisessa Taitajamestari-kilpailussa. Palveluksessamme on 4 toimihenkilöä ja liikevaihtomme on noin 1,6 milj. 30 000 ha metsää ja n. Etelä-Savossa taitavimmat nuoret metsäkonekuskit Kilpailijoiden osaamista mitattiin muun muassa tukkien kuormauksessa. 1000 metsänomistajaa. Hakemukset palkkatoiveineen 4.6.2015 mennessä sähköpostitse osoitteeseen vesa.tennila@mhy.fi Tiedustelut puheenjohtaja Heikki Kairala 040-5276454, toiminnanjohtaja Vesa Tennilä 0400-196821 Metsänomistajat MHY Salla 2x110 _Makasiini 11.5.2015 10.33 Sivu 1 KURIKKA Haemme palvelukseemme vakituiseen työsuhteeseen METSÄTOIMIHENKILÖÄ vastaamaan yhdistyksen palvelutoiminnasta. Toimenkuvaan tulisi mahdollisesti kuulumaan lähitulevaisuudessa myös toiminnanjohtajan tehtävät. BE nj a M in Bor g ILMOITA METSÄLEHTI MAKASIINISSA! soita Jarmo Rautapurolle 050 331 4137, tai laita sähköpostia: jarmo.rautapuro@metsalehti.fi 68 MAKASIINI 4 • 2015 3579_.indd 68 15/05/15 17:10. Jäsenmäärämme on noin 1 100 metsänomistajaa. Lisäksi hän hoitaa puunkorjuun maksuvalmisteluja koko mhy:n osalta. Palveluksessamme on 16 toimihenkilöä. Alueen yksityiset metsänomistajat omistavat metsämaata noin 155 000 ha. Lähetä hakemuksesi sähköpostilla 29.5.2015 mennessä osoitteella olli.maki@mhy.fi Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Olli Mäki puh 044 3776 211. Tarjoamme haasteellisen työn vakavaraisessa metsänhoitoyhdistyksessä. Toiseksi kisassa sijoittui Tuure Ruhanen samaten Etelä-Savon ammattiopistosta ja kolmanneksi Henri Suhonen Pohjois-Karjalan ammattiopistosta. Edellytämme hakijalta tehtävään sopivaa metsäalan koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Toiminnanjohtajan tehtäviin kuuluu hallinnollisten asioiden lisäksi oman vastuualueen hoito. Yhdistyksemme toimialueeseen kuuluu n. Hakemukset pyydetään lähettämään 5.6.2015 mennessä sähköpostilla osoitteeseen markku.tuisku@mhy.fi. €. Jäseniä on n. 6 000 ja metsäala 185 000 ha. MHY Satakunta 2x110 Makasiini_Makasiini 6.5.2015 10.59 Sivu 1 SALLA Metsänhoitoyhdistys Salla toimii Sallan kunnan alueella. Pilkkeitä SATAKUNTA Metsänhoitoyhdistys Satakunta palvelee alueensa metsänomistajia yhdeksän kunnan alueella Satakunnassa ja osin Pirkanmaalla. Työ alkaa sopimuksen mukaan
Operaatioesimies puun korjuun tehtäviin. Vuoden 2014 liikevaihto oli 5 miljardia euroa ja henkilöstöä noin 10 500. Haemme nyt operaatioesimiestä vastaamaan puun korjuun tehtävistä Oulun hankintapiirin alueella, toimistopaikkana Kannus. Palkinnoksi arvotut raivaussakset voitti Leena Leppämäki Vaskivedeltä. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsänja luonnonhoidon palvelut. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 122 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä lähes puolet Suomen yksityismetsistä. Palkinnoiksi arvomme viisi kirjaa. Siksi keruusta pitää sopia maanomistajan kanssa, kuten jutussa ”Mustaa kuin kahvi” todetaan. Voit lähettää myös kommentin liittyen valtion tukeen metsätaloudelle. TOIMITUS viimE numeron suosituin juttu oli ”21 kysymystä kuusen istutuksesta”. Valtion mailla sekin voi olla turhaa, sillä Metsähallitus on linjannut, että luonnonsuojelualueille saa pakurikäävän keruuluvan vain tutkimustarkoituksiin. Pakuri ei sovi kaikille ”Viime Metsälehti Makasiinissa ”Mustaa kuin kahvi” oli hyvä juttu pakurista. Lähetä kysymyksesi meille, valitsemme mielenkiintoisimmat kysymykset vastattaviksi. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. mistä Pidit. 69 MAKASIINI 4 • 2015 3579_.indd 69 15/05/15 17:10. Palvelukseen halutaan oikaisu toimitus vastaa SEuraavaSSa Metsälehti Makasiinissa esittelemme uuden kestävän metsätalouden rahoituslain. Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Merkitse vastaukseesi, minkä kirjan haluaisit voittaa: Villi keittiö, Metsäoikeus tai Metsänkasvatus – menetelmät ja kannattavuus. Kysy kemerasta Toisin kuin edellisen Metsälehti Makasiinin (3/2015) Puukauppakoulu-jutussa kerrottiin, puukaupan luovutusehto ”mitattaessa” täyttyy vasta, kun mittaus on valmistunut. Edellytämme: Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. kesäkuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Make the most of Metsä Forest Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Kaikki 5. Sen liiketoiminta-alueet ovat Metsä Tissue, Metsä Board, Metsä Fibre, Metsä Wood sekä Metsä Forest. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Tehtävä on määräaikainen alkaen kesäkuussa 2015 ja kestäen vuoden loppuun 2016. Varoitus olisi ollut paikallaan, sillä ”tikkateetä” ei pidä käyttää antibioottihoitojen aikana. Haluaisitko kysyä jotain kemerasta. Pakuria ei kuitenkaan voi ottaa talteen vahingoittamatta puuta. KErro samalla, mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. LISÄTIEDOT JA HAKU 28.5.2915 MENNESSÄ: metsagroup.com Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni. Tämä tapahtuu, kun myyjä on hyväksynyt mittaustuloksen. Samoin, jos on sienisokerin imeytymishäiriötä (trehaloosi-intoleranssi) ei ole terveellistä käyttää pakurikääpää.” ”Pakurin kerääminen jokamiehenoikeudella ihmetytti.” Pakuri on sienen aiheuttama kasvannainen. Periaatteessa sieniä, kuten kääpiä, saa kerätä jokamiehenoikeudella, jos sen tekee puuta tai kantoa rikkomatta
Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 4”. Maija Pentikäinen-Laine, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen valtuuston jäsen, Hartola (Juhlat Kumun Kylätalolla la 23.5. Heikki Nivala vuoden luottamusmies Työntekijäkeskusjärjestö STTK:n vuoden luottamusmieheksi on valittu Heikki Nivala Kemijärveltä. Petteri Kulmala, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuuston jäsen, Kustavi Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. klo 16.00) 50 VUOTTA 26.5. Jukka Haataja, Metsänhoitoyhdistys Savotan kenttäpäällikkö, Siilinjärvi (juhlii perhepiirissä) 7.6. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. 2015 ??/?. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. HuOMIONOSOITuKSIA Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 4.6. Tikkanen on työskennellyt pitkään Euroopan metsäinstituutin palveluksessa. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. 2015 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 119 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. MAKASIINIRISTIKKO 4 Palkinnot Makasiinikryptosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Kari Aaltonen, Salo, Sisko Ralaste, Tyrnävä ja Mika Rönkä, Uimaharju. 21 B, 00100 Helsinki. Nivala on Metsäalan Asiantuntijat ry:n eli Meton jäsen ja työskentelee pääluottamusmiehenä Suomen metsäkeskuksessa. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Presidentti Sauli Niinistön myöntämän arvonimen perusteena oli Tikkasen laaja-alainen ja ansiokas työ Suomen metsäsektorin hyväksi erityisesti kansainvälisen politiikan rakentajana. Palsta on avoin kaikille lukijoille. 201 5 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHdEN OSOITELIPUKKEESTA Makasiinikrypto 3, oikea ratkaisu 3587_.indd 71 15/05/15 17:11. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi MERKKIPÄIVÄT Ilpo Tikkasesta metsäneuvos Metsämiesten Säätiön hallituksen puheenjohtajalle Ilpo Tikkaselle on myönnetty metsäneuvoksen arvonimi. 60 VUOTTA 25.5
Siitä johtuu nimi riienmarja, jolla kasvi yhä paikoin tunnetaan. Metsämuseolla päätettiin kokeilla Hiacella uutta menetelmää, merkitysanalyysiä. Museoväkeä ei ollut paikalla, mutta Hiace päätyi museoon Metsähallituksen metsuri Reijo Heikkilä sulkee tutun oven viimeistä kertaa. Viimeksi sillä ajelivat työmaalle Meltauksen ja Rattosjärven metsurit. Tilaisuus nauhoitettiin, ja nyt muistelut antavat näyttelyvieraalle elämyksen metsuriauton kyydissä. Hiacessa oli neliveto, joten sitä ei tarvinnut työntää. Uusia versoja voi kerätä läpi kauden, mutta parhaalta nokkoskeitto maistuu toukokuussa. metsämuseo Luston uusimpia näyttelyesineitä on metsurien auto Toyota Hiace Lapista. Näsiä tehostaa kukkiensa vetovoimaa huumaavalla tuoksulla. Loistavana poikkeuksena tästä on näsiä, trooppisen heimonsa ainoa edustaja luonnossamme. joukko sai ohjaavia kysymyksiä ja teemoja. Niinisyistä johtuu, ettei pensaasta saa taiteltua oksia ilman työkaluja. Miehet olivat ylpeitä kulkupelistään. Havaintoja ei ole paljon, mutta ainakin rastaat ja ilmeisesti myös kanalinnut syövät marjoja ja samalla levittävät sen siemeniä. Vaikka näsiä on oikeastaan eteläisten lehtimetsien laji, Suomen pohjoisimmat näsiät kasvavat Kittilässä varsin lähellä inarin rajaa. Kaunotar vai hirviö. nokkonen toi kevään TeKSTi SePPo VUoKKo KUVa JoRMa PeiPoNeN Havumetsän kevätkukat ovat enimmäkseen huomaamattomia, tuulipölytteisiä kasveja. Lähde: Rune Kalf-Hansen, Lisen Sundgren: Villi keittiö. Kukkien hehkuva väri ja huumaava tuoksu houkuttelevat päivisin muun muassa maamehiläisiä ja öisin yökkösiä. Lapissa se ehtii kukalle vasta kesäkuussa, mutta sielläkin punaiset marjat ehtivät kypsyä ennen talven tuloa. Näsiä on kaunotar, jolla on eväät hirviöksi. Näsiän niukkuuden ja myrkyllisyyden vuoksi sen niinellä ei ole käyttöä. Mukavasti auto hyrähti käyntiin sinäkin aamuna, kun piti 50 asteen pakkasessa lähteä tiimipalaveriin Rovaniemelle. Muuan mies halusi ilahduttaa vaimoaan näsiän kukilla ja turhan ähellyksen jälkeen irrotti oksat lopulta puremalla: sairaalareissuhan siitä seurasi! Myrkyllisyydestä huolimatta – tai ehkä juuri siksi – näsiää on käytetty rohdoksena muun muassa riisitautiin. Ti M o a Ri 72 MAKASIINI 4 • 2015 3586_.indd 72 15/05/15 17:12. Vaikka pensaat yleensä ovat harvassa, pölytystulos on kohtalainen ja punaisia marjoja kehittyy muutama kymmenen pensasta kohden. Näsiä avaa kukkansa jo hankien keskelle huhtikuussa. Nokkonen sopii syötäväksi myös raakana, kunhan ensin murskaa lehdet. Runkoa jälttää toukkana näsiänjalosoukko – pieni, kiiltävä kovakuoriainen, joka on Suomessa listattu erittäin uhanalaiseksi. Lehdet kelpaavat näsiäkoille, jonka toukka elää yhteen kutomiensa lehtien välissä. Mausteeksi sopivat sitruuna ja valkosipuli. Sitä varten metsurit kokoontuivat muistelemaan autoaan. Myrkky ei kuitenkaan karkota aivan kaikkia vieraita. Kasvin kaikki osat ovat myrkyllisiä. Virolainen nimi näsiniin liittää kasvin lehmukseen eli niinipuuhun: molemmilla on kuoren sisäosassa sitkeitä ja pitkiä kuitukimppuja. pilkkeitä KorvasieniretKelle kannattaa varata mukaan pussi myös toiselle kevään herkulle, nokkoselle. Monilla muilla porukoilla oli Ford Transit. Pähkinäinen maku käy hyvin pestoon tai smoothieen. Marjat kelpaavat linnuille. Pohjoisessa se vaatii kyllä hyvää lehtoa elinpaikakseen, mutta etelässä sen voi nähdä lehtomaisella kankaallakin. Varhaiskevään luonnossa pölyttäjiä on vähän ja säät oikuttelevat. Vuosimallin 1989 työjuhta palveli metsurien kuljetuksissa ensin Veitsiluodolla ja sitten Metsähallituksella. Ryöpätystä nokkosesta saa voissa paistettuna kauniin lisäkkeen kala-aterialle
Ensi numerossa metsälehti makasiini 4/15 ilmestyy 2.7. seuraava metsälehti ilmestyy 4.6. Mönkijän kanssa savotalle Teema kaikki uudesta kemerasta miten puukauppa päätetään. kuv a m ikk o riikilä 73 MAKASIINI 4 • 2015 3624_.indd 73 15/05/15 17:13
siinä perinteen ymmärtäminen on avuksi. on tiedettävä millaista puuta käyttää. se, mikä on hyvää tavaraa veneen kaariin, ei ole hyvää puuta lautana. siinä on oma kokemus avuksi. niissä kiehtoo puun työstämisen mielekkyys ja haasteiden monimutkaisuus. koko ajan on erilaisia projekteja. uusi vene on rakentajalleen aina aloittaessa tyhjä taulu. ei voi sanoa niin, että iso vene on aina haastavampi tehdä kuin pieni. ongelmana on käsityön hinta. Joka kerta, kun aletaan tehdä puuvenettä, siitä voi tehdä pienellä vaivalla erilaisen kuin muista. käytämme mahonkia, tiikkiä, tammea, kuusta ja mäntyä. suunnittelun jälkeen alkaa puumateriaalin hankinta. 74 MAKASIINI 4 • 2015 3584_.indd 74 15/05/15 17:14. hyvät mastot tehdään sitkakuusesta tai oregon-männystä. hommia tehdään päivä ja pala kerrallaan. Puuveneen tekijän on tiedettävä, mikä puu käy mihinkin paikkaan. TUOTE & TEKIJÄ TeksTi MarTTi Linna kuvaT Juha MeTso ”Valmistuin vuonna 1998 veneenrakentaja-artenomiksi. Jos taloja rakennettaisiin vielä niin kuin vanhaan aikaan, olisin varmaan vieläkin kirvesmies. ihmiset kyllä tykkäävät puuveneistä, mutta monellakaan ei ole varaa ostaa niitä.” Puuvene syntyy Pala kerrallaan Perinteen tunteminen auttaa puuveneen rakentajaa, allan savolainen sanoo. Allan Savolainen johtaa Kotkassa sijaitsevaa Suomen Puuvenekeskusta. Puuveneen tekeminen on innostavaa. sillä, miten vene halutaan viimeistellä, voidaan sen hinta moninkertaistaa. asuntojen tekeminen ei enää riittänyt vaan venehomma alkoi kiinnostaa. Hän haaveilee perinteisen kotkalaisen mäntyfiskarin tekemisestä. Puuveneen suunnittelussa on huomioitava, että puu elää pituussuunnassa vähemmän, mutta poikittaissuunnassa enemmän kuin muut materiaalit. olin sitä ennen kirvesmies. on tiedettävä, mistä sitä saa ja mitä kannattaa ostaa. uuden veneen suunnittelussa on huomioitava, tehdäänkö perinteinen malli, onko valmiita piirustuksia vai pitääkö vene suunnitella itse
Kämmeköiden kutsu Henry Väre Kämmeköiden suosion salaisuus on niiden kauneudessa. Kaikista lajeista on tunnistamista helpottava kuva, levinneisyyskartta sekä tiedot muun muassa elintavoista, lentoajasta, runsaudesta ja uhanalaisuudesta. Luonto herää. Kasveista esitellään tuntomerkit, kukkimisaika, levinneisyys ja elinympäristöt. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Valokuvien ja tarkkojen tuntomerkkien avulla voi perehtyä lähes 300 suokasviimme, joita esiintyy saaristosta tuntureille. Näiden orkideoihin kuuluvien kasvien lumo on ihastuttanut ja innostuttanut ihmisiä kasvattamaan kämmeköitä jo ainakin parin sadan vuoden ajan. Hinta 48 € Suokasvio Henry Väre ja Jukka Laine Suokasvio esittelee kattavasti Suomen soiden kasviston. puun runko, lehdet, silmut, kukinnot ja hedelmät. Kämmeköiden kutsu esittelee Suomen alkuperäiset kämmekkälajit. Yli 500 valo kuvassa havainnollistetaan yleiskuvan lisäksi mm. Hinta 22 € Majavan lammella Petri Nummi Majavan rakennus kyky kestää vertailun ihmisen taitojen kanssa. Majavan lammella kertoo tästä talttahampaisesta metsurista ja insinööristä sekä sen elämästä eri vuodenaikoina. Hinta 42 € Hangon kasvisto Henry Väre ja Kalevi Keynäs Kirja esittelee Hangon omaleimaisinta kasvistoa ja sen erityispiirteitä, mukana on noin 200 kasvilajia tai -alalajia. Hinta 32 € Hyppivät ja hohtavat Kari Heliövaara, Ilpo Mannerkoski, Jyrki Muona, Juha Siitonen ja Hans Silfverberg Kirja esittelee neljän kovakuoriaisheimon koko Suomen lajiston, yhteensä 114 lajia. Hinta 32 € Suomen tunturikasvio Henry Väre ja Rauni Partanen Kattava opas tunturikasveistamme innoittaa retkille Suomen tunturiseuduille ja tarkkailemaan toinen toistaa viehättävämpiä kasveja. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Majava luo myös oivan ympäristön lukuisille muille lajeille, niin kaloille ja sammakoille kuin sorsille ja lepakoillekin. Hinta 42 € Suomen puut ja pensaat Henry Väre ja Heikki Kiuru Kirjassa esitellään Suomen alku peräiset puut ja pensaat, mukana on 70 lajiketta alalajikkeineen. Kasvit esitellään rannikolta sisämaan kallioille, metsiin ja soille ja lopuksi vanhoihin ja uusiin asuttuihin ympäristöihin. Hinta 42,40 € 3583_.indd 75 13/05/15 17:51
399,00 € MS 193 C-E 459,Kevyt uutuusmalli, paino vain 3,5 kg! Taloudellinen 2-MIX moottori sekä ErgoStart kevytkäynnistys. Housut muotoonommellut ja viiltosuojauksella varustetut Sh. Metallirunko. 35,2 cm³, 1,7 kW / 2,3 hv Sh. 359,00 € Metsalehti_Makasiini_2015_05_21.indd 1 4.5.2015 13:09:18 3582_.indd 76 13/05/15 17:51. 849,00 € MS 211 359,Tehokas moottorisaha vaativammalle käyttäjälle. www.stihl.. Erinomainen hinta-laatusuhde. 30,1 cm³, 1,3 kW / 1,8 hv Sh. Taloudellinen 2-MIX moottori. 499,00 € UUTUUS! UUTUUS! STIHL Teknistä etumatkaa UUTUUS! 299,DYNAMIC VENT VAATEPAKETTI Erittäin kevyet ja hengittävät. Takissa joustava sisäosa, vahvistetut kyynärpäät ja monia taskuja. 35,2 cm³, 1,8 kW / 2,4 hv Sh. MS 201 C-M 699,Halutuin ammattisaha nyt M-Tronic moottorinohjausjärjestelmällä: Ei ryyppyä ei säätöjä