TOUKOKUUTA • NUMERO 4/2016 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Torjuntakuluja ujutetaan puukauppasopimuksiin • Metsäopetus yhdistää voimansa PIKATESTI SISUPUTKI KOETUKSELLA METSÄNOMISTAJA VIRKISTYSTÄ KOTITILALTA RASIINKAATO KOIVUT NOPEASTI KUIVIKSI TEEMA KAIKKI RAIVAUSSAHASTA TAIMIKONHOIDOSTA 16 KYSYMYSTÄ Kuusen siemenviljelyssiemenet käyvät vähiin SIEMENTUOTANTO TUOTE & TEKIJÄ TUOHI TAIPUU MONEKSI Näkyykö kukintoja. 4309_.indd 1 19.5.2016 17.38. M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 4/2 01 6 TE EM A : RA IV A U SS A H A TU TU KS I 26
Suunnistat haluamallesi kuviolle tarkistamaan kiireelliset työt. Metsäverkkomobiili nyt veloituksetta! Sovelluksen avulla metsäsuunnitelmasi kulkee aina mukanasi. Tutustu Metsäverkkoon osoitteessa www.metsaverkko.. 4310_.indd 2 19.5.2016 15.53. Selaat kuviotietoja ja toimenpide-ehdotuksia, lisäät suunnitelmaan muistiinpanoja ja valokuvia paikan päältä ja kuittaat toimenpiteitä. METSÄVERKON MOBIILISOVELLUS – METSÄSI TIEDOT AINA MUKANASI. Metsäverkon mobiilisovellus on omistajajäsenillemme maksuton. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Valmistelet metsänhoitotyön tai puukaupan tarjouspyynnön oman metsäsi siimeksessä tai omalla kotisohvallasi. ja lataa Metsäverkon mobiilisovellus älypuhelimeesi sovelluskaupasta. METSÄ GROUP
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Kuva on otettu radio-ohjattavalla kuvauskopterilla ilta-auringossa sunnuntaina toukokuun 15. KUVA: MIKA PULKKINEN 4363_.indd 3 20.5.2016 11.02. METSÄ NYT Lehti on puhkeamassa kotitilallani koivikossa Kouvolan Ummeljoella. Väriero viereiseen havupuustoon on melkoinen. päivä
SE PP O SA M U LI JORMA LUHTA SU VI EL O 4 MA4 MA4364_.indd 4 20.5.2016 17.56. 6 NRO 4 26.5.2016 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Raivaa hyöty esiin 6 METSÄNOMISTAJA: Maija Willman menee korin kanssa metsään 12 UUTISET: Metsäkoulutukselle yksi ääni 13 METSÄTYYPPI: Mikä villiyrteissä kiehtoo. Saha käyntiin ja taimikkoon. 62 Kaulureissaan komeilevat suokukot hävisivät sisämaan rimpisoilta liki yhdettömiin, mutta merenrantaniityille jäi hiipuva kanta. 20 s. 14 Panttivahti auttaa vakuuden seurannassa 15 Metsän tuotto tunnetaan huonosti 16 MARKKINAT: Villiä menoa pienestä asiasta 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Nuoret metsät kuntoon 18 Etelässä tarjolla isoja tiloja 21 VERKOSTA: Meneekö korttipeliksi. SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI s. Teema Raivausaha tutuksi 20 Taimikko kutsuu 30 RAHAPUU: Metsää vuokrattavana s
Valtteri Skytän kirjoittama juttu opastaa aloittelijoita, mutta siinä on hyviä vinkkejä myös kokeneille raivaajille. Ruotsissa metsien kasvua lisätään muun muassa tehostamalla metsänjalostusta. Kuusella jalostetun siemenen saatavuus vaihtelee, kuten siemensato muutenkin. 44 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Parhaat maut puugrillillä 46 Siemenviljelyksillä kasvaa metsiemme kerma 54 Koivut rasiin kuivumaan ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Pääkirjoitus Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli s. Metsäpuiden ominaisuuksien parantaminen on hidasta ja vaatii työtä. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin huolehtia, että valiotaimet lähtevät kunnolla kasvuun. Ostohetkellä jalostettujen siementen hinta kirpaisee, mutta niihin kannattaa sijoittaa myös metsäkylvöissä. Männyn siemenviljelykset tuottavat satoa vakaasti. Markkinoille on ehtinyt myös seuraavan jalostusvaiheen siemeniä, joille ennustetaan runsaan 20 prosentin tuottolisää. Pääpuulajeista kaikkein pisimmälle on jalostettu koivua, jonka runkopuun tuotoksessa on mitattu parhaat tulokset verrattuna jalostamattomiin metsikkösiemeniin. RAIVAA HYÖTY ESIIN Luonnosta 61 ENNEN & NYT: Taiteellinen tervalepikko 62 LUHTA: Näkyvin muuttuja 66 TAPION PÖYTÄ: Smoothiella vauhtia päivään 70 RISTIKKO 72 PILKKEET: Toukka tuulettaa 74 TUOTE & TEKIJÄ: Tuohi taipuu moneksi SE PP O SA M U LI SE PP O SA M U LI 5 MAKASIINI 4 • 2016 4364_.indd 5 20.5.2016 17.56. Oma metsä 32 METSÄNHOITO: 16 kysymystä taimikonhoidosta 36 LUONNONHOITOKOULU: Muista suojavyöhykkeet 38 PIKATESTI: Sisuputki puntarissa 39 TUTKIMUS: Keskiyön tuholainen 40 PERINTÖMETSÄ: Metsä, parisuhde & verokarhu 42 KYSY POIS: Mitä tekisin pikkupalstalle. 74 POTTIPUTKIIN solahtaa tänäkin keväänä yli 150 miljoonaa tainta, joista suurin osa on saanut alkunsa jalostetusta siemenestä. Uudistusalalle pyrkivä hieskoivu voi tuhota jalostushyödyn muutamassa vuodessa. Rohkaisemme kuitenkin tarttumaan raivaussahaan. Liina Kjellberg puolestaan selvitti, miten metsäpuiden pitkän aikavälin jalostusohjelma etenee. Männynjalostus kulkee vähän kuusenjalostusta edellä. Kiitos varhain aloitetun puiden ”rodunjalostuksen”, jo nyt männyntaimille voi odottaa yli 10 prosenttia parempaa tuottoa kuin maatiaistaimille. Siihen liittyen jalostusohjelman puulajivalikoimaa laajennettiin tänä keväänä. Myös Suomen on tärkeää pysyä vauhdissa mukana. Niin Suomi kuin Ruotsikin pyrkivät metsäbiotalouden ykkösmaiksi. Entistä parempaa toisen polven siemenviljelyssiementä on odotettavissa ensi vuosikymmenellä. Valtio on käyttänyt siihen vuoteen 1947 ulottuvan jalostushistorian aikana paljon rahaan. Äkkikäänne kertoo huonosta suunnittelusta ja kannustaa lykkäämään töitä uuden rahan toivossa. Siksi on lyhytnäköistä, että vihdoin nuorten taimikoiden hoitoon saatu kemeratuki loppui heti alkuunsa
Omalla palstalla käyskentely virkistää mieltä, ja kotiinvietäväksi voi löytyä sieniä, yrttejä tai polttopuita. TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVAT SUVI ELO 7 MAKASIINI 4 • 2016 4360_.indd 7 20.5.2016 18.12. KORIN KANSSA METSÄÄN Maija Willmannille metsä on muutakin kuin taimikonhoitoa
Metsänhoitoyhdistys Lounametsä istutti peltopalstan kuuset ja WillPuiden seasta löytyy myös katajia ja lahopuita. Perintötilaa asuttavat eläkkeellä olevat Willmanin äiti ja täti. Raumalla sijaitsevalla pienellä Kollan kylällä oli tiivis yhteishenki, ja lähitalojen asukkaat auttoivat maataloustöissä. K un Maija Willmanin isä kuoli keski-ikäisenä yllättäen sydänkohtaukseen, perheelle jäi surun lisäksi vastuu maatilan hoitamisesta. Metsä alkaa heti pihapiirin laidalta, lukuisten puurakennusten takaa. Willman ehdottaa, että menisimme katsomaan lähellä olevaa pellolle istutettua taimikkoa. Willman, hänen siskonsa ja äitinsä eivät olleet ennen osallistuneet tilan peltotöihin. Oli kevät, ja ensimmäiseksi piti ratkaista se, kuka hoitaa kylvöt. 8 MAKASIINI 4 • 2016 4360_.indd 8 20.5.2016 18.12. Hän asuu siellä miehensä ja kahden alle kymmenvuotiaan lapsensa kanssa. Hän istui traktorin tuoliin ja ryhtyi töihin, kun muuta vaihtoehtoa ei ollut. Yksin hänen ei kuitenkaan tarvinnut uurastaa. ”Naapureista oli silloin valtavasti tukea”, Willman kiittelee. Perille päästyämme vastassa ei olekaan pieniä taimia, vaan tummanvihreitä kuusia, jotka kurkottelevat jo pitkälle kohti taivasta. Willman oli käynyt aiemmin maatalousoppilaitoksen, ja tilan hoitaminen jäi enimmikseen hänen vastuulleen. ”Taimikoita on mukava käydä katsomassa. Erityisesti kallionpäälysiä on säästetty hakkuilta, sillä Willman haluaa säilyttää tielle päin avautuvan kylänäkymän samana. Toukokuinen perjantaipäivä on aurinkoinen ja kesäisen lämmin, mutta ilmasta puuttuu pelloille levitettävän lannan tuoksu. Tämä palsta tuntuu omalta, koska olen raivannut sen itse”, Willman kertoo. Yhteisomistaminen mutkatonta Nyt 27 vuotta myöhemmin traktorin ajaminen on enää muisto. Willman on itse tullut paikalle kuuden kilometrin päästä Vasaraisilta. Viljelystä on luovuttu: osalle peltoalueista on istutettu kuusentaimia, ja loput alueet on vuokrattu naapurille
Vanhemmat pohtivat hakkuuja raivaustöitä, mutta lapset taas ottivat retket pelkän huvin kannalta. Maitohorsmaa hän käyttää ruoanlaitossa parsan tavoin. ”Luonnossa liikkuminen on minulle tärkeää. Vaikka metsänhoitoyhdistys tekee suurimman osan töistä, Willman on hyvin kartalla metsänsä kunnosta. ”Suppikset ovat ihania, jos niitä löytää. 9 MAKASIINI 4 • 2016 4360_.indd 9 20.5.2016 18.12. Kuolinpesän mukana tuli peltojen lisäksi noin 40 hehtaaria metsämaata, joissa kasvaa pääasiassa kuusta. Sieltä tuntee kaikki kivet ja kannot eikä pysty eksymään.” man on huolehtinut taimikon hoidosta. Yhteisomistaminen on sujunut mutkattomasti. Hän poisti kuusten seasta ranteenvahvuiset koivut raivausveitsellä. Pitkän linjan maaja kotitalousnainen Saavumme jälleen tielle. Mukana on rottinkikori mahdollista sienisatoa varten. Monesta kohtaa paistaa kalliota, jonka päällä kasvaa luonnonmukaisempaa metsää. Metsiä hyödynnetään talousmetsinä, mutta ne ovat vain sivutulonlähde. Katajat, runsas naava ja muutamat lahopuut kertovat monimuotoisuudesta. Retki ei kuitenkaan jää turhaksi, sillä koriin löytyy viereiseltä nurmelta paljon nuoria maitohorsmia. Enimmikseen käytän metsiä virkistyskäyttöön.” Willman kävi lapsena perheensä kanssa metsäretkillä Koillisjoen lähellä sijaitsevassa metsässä. Lisäksi kerään kantarelleja ja korvasieniä.” Tänään korvasienipaikalla puisen ladon vieressä ei näy merkkiäkään käppyräisistä herkuista. Haluan, että kylänäkymä säilyy samana.” Paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä saatiin apua metsäntöiden suunnitteluun jo Willmanin isän elinaikana. ”Olemme säästäneet kallionpäällysiä hakkuilta. Nykyään retkiseurana ovat mies ja lapset. Ojanpientareella kasvavasta pajupuskasta Willman on kahta mieltä. Willman, hänen siskonsa ja äitinsä hoitavat tilaa edelleen yhdessä kuolinpesänä. Polttopuiden keruuta tauotetaan makkaranpaistolla. Willman kerää metsistään sieniä, marjoja ja villiyrttejä. Myös isoimmat työt teetetään yhdistyksellä. Kuolinpesän metsiköt yltävät tien reunaan asti. ”Metsä on minulle hyvin rakas. Välillä perhe on mukana myös sienestysja marjastusreissuilla. Koska hän asuu lähellä, hän pääsee usein katsomaan, mitä metsälle kuuluu. Sillä sai katkottua koivut niin hiljaa, ettei vaunuissa nukkuva lapsi herännyt. ”Päätöksenteko on ollut helppoa, mitään ongelmia ei ole ollut.” Yhdistys auttaa Taimikon tarkastelemisen jälkeen lähdemme kävelemään korvasienipaikalle tien vierustaa pitkin. Willman puolestaan kerää metsistä polttopuita ja osallistuu pienimuotoiseen taimikoidenhoitoon
Maaja kotitalousnaisten arvoja ovat puhdas ja kotimainen ruoka, ympäristö, kaunis maisema sekä yrittäjyyden tukeminen. Monet järjestön kurssit, illanvietot ja hankkeet koskevat metsänhoitoa tai metsänantimien hyödyntämistä. Yhteisöllisyys on tärkeä osa järjestön toimintaa. Tapahtumissa pääsee tutustumaan muihin maaseutuhenkisiin naisiin ja jakamaan kuulumisia sekä kokemuksia. 10 MAKASIINI 4 • 2016 4360_.indd 10 20.5.2016 18.12. ”On helppoa tehdä tätä työtä, koska heidän arvonsa ovat minulle niin omat. Kuitupuusta tukkipuuta Tahdotko isomman tilin seuraavassa puu kaupassa. Tutustu verkossa yara.fi/metsa ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi ja kerro tavoitteistasi! Sinultakin saattaa puuttua puuta Metsänlannoituksella kasvatat puuta, joka jäisi sinulta saamatta, jos et tekisi mitään. Sillä on monelle maatilallaan yksin tai aviopuolison kanssa puurtavalle suuri merkitys. Metsänlannoitus lisää erityi sesti järeytymistä tukeiksi eli kiihdyttää puuston arvokasvua. Willman aloitti tämän vuoden alusta Länsi-Suomen maaja kotitalousnaisten toiminnanjohtajana. Maaja kotitalousnaiset on neuvontaorganisaatio ProAgrian alainen järjestö, jolla on piirikeskuksia ympäri Suomea. Willman on osallistunut maaja kotitalousnaisten ruoanlaittokursseille yläkouluikäisestä lähtien. Lisäksi hän raportoi hankkeiden kulusta ja koordinoi alaistensa toimintaa. Meillä on innostavaa ja virkistävää toimintaa. Voit saada nykyisen metsäsi pian hakkuukypsästä puustosta jopa satojen eurojen tulonlisäyksen hehtaarilta. ”Iso osa työtämme on jaksamisen auttamista. YARA_Metsänlannoitus_2016_230x146_200516.indd 1 20/05/16 11:25 ”Nuo pajut vähän häiritsevät, ne pitäisi saada pois. Pääset seuraavaan hakkuuseen jopa kuusi vuotta aikaisemmin. Hän liittyi varhain paikallisjärjestöön ja oli ensimmäisen kerran mukana hallituksessa jo 17–18-vuotiaana. Se järjestää muun muassa ruoanlaittokursseja, metsänhoitokursseja, käsityöiltoja, sieniretkiä ja muita virkistystapahtumia. Nopeammin puuta Metsänlannoituksella vauhditat laatupuun kasvua. Enemmän puuta Voit parhaimmillaan tuplata kasvun ravinteiden vaikutus ajaksi ja kasvattaa yli 20 kuutiota hehtaarilta lisää puuta. Kun on yhden illan mukana, vaikutus on sama kuin olisi ollut viikon lomalla.” Metsä kulkee Willmanin mukana myös hänen työssään LänsiSuomen maaja kotitalousnaisten toiminnanjohtajana. Niihin on helppo samastua.” Toiminnanjohtajan työhön kuuluu muun muassa suhteiden hoitamista MTK:hon, maakuntaliittoihin ja ely-keskukseen. Toisaalta taas olen ajatellut, että niistä saisi hyviä aineksia pajutöihin.” Maija Willmanin mielenkiinnon kohteet – luonto ja käsillä tekeminen – yhdistyvät saumattomasti hänen työssään
Myös tilalla ennen laiduntanut hevonen on siirtynyt viettämään eläkepäiviä Willmanin omalle talolle. Willman kertoo kuulleensa tutkimuksesta, jonka mukaan ihminen jaksaa nykyään sitoutua yhteen asiaan vain 10 minuutin ajan. Enemmän puuta Voit parhaimmillaan tuplata kasvun ravinteiden vaikutus ajaksi ja kasvattaa yli 20 kuutiota hehtaarilta lisää puuta. Niitä Willman käyttää ruoanlaitossa parsan tavoin. Metsän poikki kulkee Willman valmistaa pihlajanlehdistä mehua sitruunahapon avulla. Nopeammin puuta Metsänlannoituksella vauhditat laatupuun kasvua. Mutta joku voi osallistua vain yksittäiselle kurssille ja sekin on ok.” Metsä täynnä muistoja Palaamme takaisin pihapiiriin mukanamme korillinen maitohorsmia. Tutustu verkossa yara.fi/metsa ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi ja kerro tavoitteistasi! Sinultakin saattaa puuttua puuta Metsänlannoituksella kasvatat puuta, joka jäisi sinulta saamatta, jos et tekisi mitään. Voit saada nykyisen metsäsi pian hakkuukypsästä puustosta jopa satojen eurojen tulonlisäyksen hehtaarilta. Metsänlannoitus lisää erityi sesti järeytymistä tukeiksi eli kiihdyttää puuston arvokasvua. Enää hän ei kanna kaikkia yrttejä lapsuudenkotiinsa, vaan vie niitä nykyiseen kotiinsa Vasaraisille. Pääset seuraavaan hakkuuseen jopa kuusi vuotta aikaisemmin. Kuitupuusta tukkipuuta Tahdotko isomman tilin seuraavassa puu kaupassa. Jos lähden käymään metsässä, menen omiin metsiini. ”Metsä on minulle hyvin rakas. edelleen polku serkkujen luokse, ja myllykivi muistuttaa lapsuuden leikkipaikasta. Sieltä tuntee kaikki kivet ja kannot eikä pysty eksymään.” n 4360_.indd 11 20.5.2016 18.12. Moni asia on muuttunut parissakymmenessä vuodessa, mutta isovanhempien aikoinaan hankkimat metsämaat ovat säilyneet hyvin samankaltaisina. YARA_Metsänlannoitus_2016_230x146_200516.indd 1 20/05/16 11:25 ”On helppoa tehdä tätä työtä, koska maaja kotitalousnaisten arvot ovat minulle niin omat.” Nykyään kaikenlainen yhdistystoiminta tuntuu kärsivän osallistujien puutteesta. ”Tietenkin toivomme, että ihmiset tulisivat pysyviksi jäseniksi
Kaikkiaan perustamisasiakirjaan kertyi lähes 30 allekirjoitusta, ja lisää odotetaan jahka sana yhdistyksestä leviää. Yliopistojen rahoitusleikkaukset ovat olleet julkisuudessa näyttävästi esillä, mutta aivan samalla tavalla – ja enemmänkin – vyötä joutuvat kiristämään ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset. Kuvassa Hämeen ammattikorkeakoulun Evon toimipisteen opiskelijoita. Tähän haasteeseen haluaa vastata viime viikolla perustettu, yksinkertaisesti Metsäkoulutus ry:ksi nimetty yhdistys. ”Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus yhdistää ensimmäistä kertaa kaikki metsäalan koulutusasteet”, toteaa yhdistyksen puheenjohtajaksi valittu MTK:n koulutusjohtaja Susanna Tauriainen. Mukana ovat oppilaitosten lisäksi suuret metsäyhtiöt, tutkimusja neuvontaorganisaatiot, opiskelijajärjestöt sekä joukko ammattiliittoja. Tavoitteena on eri tavoin puolustaa metsäkoulutuksen asemaa ja kehittää sitä aina vientituotteeksi asti. AJASSA TEKSTI EERO SALA KUVA ANTTI SIPILÄ KOULUTUSMÄÄRÄRAHOJA leikataan, koulutuskenttää myllerretään uuteen uskoon, ja samaan aikaan Suomen metsäala on aloittanut uuden nousun. Suhteessa eniten nipistetään ammattikoulutuksesta, josta hallitusohjelma leikkaa 190 miljoonaa joka vuosi vaalikauden loppuun. Tämä on jo näkynyt varsinaissuomalaisessa LiMetsäkoulutukselle yksi ääni Uusi yhdistys ryhtyy tukemaan metsäalan opetusta säästöpaineiden keskellä. Metsäkoulutus, kuten muukin ammattija korkeakoulutus, uudistuu lähivuosina. Neljännes leikattu Yhdistys on heti paljon vartijana. Oppilaitosten säästöpaineista huolimatta alalle pitäisi saada entistä enemmän uutta, osaavaa työvoimaa. Metsämiesten säätiön rahoituksella valmisteltu yhdistys pyrkii kokoamaan yhteen kaikki koulutustasot – yliopistot, ammattikorkeakoulut ja ammatillisen koulutuksen. ”Kauhuskenaario on, että kohtuullisen kalliista metsäkoulutuksesta lähdetään hakemaan helppoja säästöjä” 12 MAKASIINI 4 • 2016 12 MAKASIINI 4 • 2016 4365_.indd 12 20.5.2016 17.58
Sami Tallberg toi villiyrtit ravintoloiden ruokalistoille. via-ammattiopistossa, jonka valikoimaan kuuluu myös ajankohtainen bioenergian koulutusohjelma. “Sen jälkeen on paljon muuttunut ja metsäalan taloudellinen sekä yhteiskunnallinen painoarvo on kasvanut.” Saman vahvistaa rehtori Harkkila. Tukun vihannekset ja yrtit seisovat toisinaan pitkään varastossa. “Ensimmäistä kertaa on joku, joka voi aidosti puhua koko metsäkoulutuksen äänellä”, iloitsee Helsingin yliopiston metsäekonomian lehtori Mika Rekola. Mitä: Erikoistunut villiyrtteihin, vegetaariseen ruokaan sekä raakaruokaan. Vaikeuskerrointa lisää, että selvityksen mukaan esimerkiksi metsäkonekoulutukseen – lentäjäkoulutuksen jälkeen Suomen toiseksi kalleimpaan – hakeutuvat nuoret eivät lähde opiskelemaan 90:tä kilometriä kauemmas kodista. Vastaavaa koko koulutuskentän kokoavaa yhdistystä ei ole ennen nähty millään alalla. Huhti–heinäkuu on villiyrttien parasta sesonkia. Myllerryksen edessä ovat myös ammattikorkeakoulut ja yliopistot, joilta leikataan 75 miljoonaa euroa vuosittain. Ihmiset ovat tietoisia ympäristöasioista, ja villiruoan, vegaaniruoan, luomuruuan sekä lähiruoan kysyntä kasvaa. Villiyrttejä voi käyttää muun muassa salaattiin, juomiin ja marinadeihin. Villiyrttejä kannattaa käyttää ruoanlaitossa reilusti, jotta maut tulevat kunnolla esiin. Suuria uudistuksia Metsäalan puolustajien haasteista vähäisin ei ole se, että koko ammatillinen koulutus uudistetaan vuoteen 2018 mennessä. Metsäala joutuu taistelemaan asemastaan muiden koulutusohjelmien kanssa. Miksi: Hänen mukaansa villiyrtit ovat parasta kotimaista sesonkiruokaa. Lisäksi ne ovat helppokäyttöisiä ja niillä on loistavat ravintoarvot. 3 Mitä villiyrttejä suosittelisit aloittelijalle. ”Kauhuskenaario on, että kohtuullisen kalliista metsäkoulutuksesta lähdetään hakemaan helppoja säästöjä”, Harkkila sanoo. 2 Mistä niitä saa. Suosittelen ketunleipää ja muita suolaheiniä, isomaksaruohoa, keto-orvokkeja, voikukkaa, osmankäämiä ja maahumalaa. Uusi Nokia Sitä, millaisen roolin Metsäkoulutus ry lopulta saa, on vielä aikaista sanoa. ”Viime vuonna rahoituksesta lähti 15 prosenttia, ja tänä vuonna leikataan 10 prosenttia lisää”, opiston rehtori Ilkka Harkkila kertoo. ”Metsäalaa opetetaan tyypillisesti pienissä, noin 30 opiskelijan yksiköissä isoissa ammattikorkeakouluissa. ”Kun vielä vähän aika sitten puhuttiin auringonlaskun alasta, nyt näyttää kuin kyseessä olisi uusi Nokia.” METSÄKOULUTUS RY › Kokoaa yhteen työnantajat, toimijat ja koulutuksen järjestäjät › Parantaa koulutuksen asemaa, arvostusta ja vaikuttavuutta › Koordinoi koulutuksen markkinointia › Luo ja levittää oppimateriaaleja sekä parhaimpia opetusmenetelmiä ja koulutustuotteita › Järjestää koulutusta, tapahtumia ja asiantuntijapalveluita › Harjoittaa julkaisu-, tiedotusja markkinointitoimintaa sekä antaa lausuntoja › Edistää alan koulutusvientiä 13 MAKASIINI 4 • 2016 13 MAKASIINI 4 • 2016 4365_.indd 13 20.5.2016 17.58. Maantieteellisesti koulutuskartta on vähän kuin haulikolla ammuttu”, huomauttaa luonnonvara-asiantuntijoiden kattojärjestössä Luvassa koulutusasioista vastaava Tiina Eklund. Osmankäämin versoja voi käyttää tankoparsan tavoin kypsennettynä tai raakana. Metsäalan koulutusta voitaisiin lähteä tukemaan heikommistakin asemista. Se tekee entistä tärkeämmäksi vahtia, että metsäalan opetus säilyy vahvana Suomessa”, Eklund sanoo. Aiemmin keräsin ravintolaruokiin käyttämäni villiyrtit itse, mutta nyt ostan niitä yksityishenkilöiltä. Metsäkoulutus kiinnostaa, ja hakijamäärät ovat kääntyneet nousuun. 4 Miksi villiyrteistä on tullut juuri nyt niin suosittuja. Kuka: Keittiömestari Sami Tallberg työskentelee hotelli Punkaharjun keittiöpäällikkönä. Metsätyyppi 1 Miksi haluat laittaa ruokaa villiyrteistä. Villiyrttien syöminen lisää luontoyhteyttä ja parantaa hyvinvointia. TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVA MAURI RATILAINEN Keittiömestari Sami Tallberg kannustaa kaikkia hyödyntämään villiyrttejä ruoanlaitossa. Villiyrttien kerääminen ei ole pelkästään maalla asuvien etuoikeus, sillä kaupunkienkin lähellä on luontoa. Vastapoimitut villiyrtit ovat paremman makuisia, sillä ne ovat tuoreempia, luonteekkaampia ja aromikkaampia. ”Kuitenkin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa haetaan säästöjä yhteistyöstä, keskittämisestä ja suuremmista yksiköistä. Hallitus päättää leikkausten koon suuressa mittakaavassa, mutta likainen työ eli niukkuuden jakaminen jää oppilaitoksille. Mikä villiyrteissä kiehtoo. Tilanne on aivan toinen kuin vielä pari vuotta sitten, kun Rekola teki vuoteen 2020 ulottuvan selvityksen metsäkoulutuksen tulevaisuudesta
Ehdotuksessa esitetään myös, että Ylä-Lapin aikaistettua hirvenmetsästystä laajennetaan Keski-Lapin alueelle, vasasuojaa lyhennetään ja pyyntilupien hakumenettelyjä kevennetään. Metsien vakuusarvot ovatkin laskeneet, koska takeita pantin arvon säilymisestä ei ole. Suomessa on puhdasta ilmaa Suomen ilma on kolmanneksi puhtainta, selviää WHO:n tutkimuksesta. Ohjearvo on 10 mikrogrammaa kuutiometrillä, mikä alittui kaikissa kärkikolmikon maissa. AJASSA MIKKO RIIKILÄ VIELÄ muutama vuosi sitten lainan vakuudeksi annettu metsäpantti oli turvassa, koska vanha metsälaki kielsi keskenkasvuisten metsien päätehakkuut. Vakuuksista puhuttaessa on syytä muistaa, että metsäasiakkaista ei juuri koskaan aiheudu pankeille luottotappioita.” Danskebankin Suomen metsäyhteyspäällikkö Helinä Sairanen on samoilla linjoilla. ”Tätä aletaan kokeilla erään pankkiryhmän kanssa ensi syksynä”, Metsäkeskuksen asiakaspalvelupäällikkö Veikko Iittainen kertoo. Siitä luovuttiin 1990-luvulla, koska metsälain katsottiin turvaavan metsäpantin arvon. Puhtainta ilma on Ruotsissa ja toiseksi puhtainta Kanadassa. ”Tärkeintä on asiakkaan kyky hoitaa lainaansa. Uusi metsälaki (2014) murensi turvan. Lyhyesti Hirvenmetsästys lokakuulle Maaja metsätalousministeriö haluaa siirtää hirvenmetsästyskauden alkamisen lokakuun toiseen lauantaihin. Huonoin ilmanlaatu oli Saudi-Arabiassa, missä mitattiin yli sadan mikrogramman lukema. Puukauppatulo kelpaa vakuudeksi 70 prosentilla arvostaan. Maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston osastopäällikkö Juha S. Suotuisissa tapauksissa metsien vakuusarvo voi jopa nousta.” Nordean ohjeiden mukaan metsän arvosta voidaan lainan vakuudeksi kelpuuttaa 50–60 prosenttia. Viimeksi tammikuussa päädyttiin irtisanomisiin ja lomautuksiin. ”Suomen Metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annettua lakia muutettiin tämän vuoden helmikuussa siten, että laajennettiin luottolaitosten oikeutta saada tietoja metsätietojärjestelmästä luoton myöntämistä ja valvontaa varten.” Lakimuutos on avannut pankeille pääsyn Metsäkeskuksen Metsään.fi-palveluun ja ne voivat arvioida luototettavien maksukykyä ja pantattujen metsien puuvarannon kehitystä. 14 MAKASIINI 4 • 2016 14 MAKASIINI 4 • 2016 4366_.indd 14 20.5.2016 17.59. Panttaus tehdään aina asiakkaan aloitteesta.” Metsäkeskukselta panttivahti Aikanaan lakisääteinen metsäkiinnitys turvasi pantinhaltijan oikeuden puun myyntituloihin. Suurimmat arvot löytyivät Lähija Kaukoidästä sekä Afrikasta. Velallinen ei siis halutessaankaan voinut nollata metsän arvoa. Hakatun metsämaan arvo on negatiivinen, koska uudistamiskulut ovat korkeammat kuin puuttoman maan arvo. Metsäkeskus karsii toimipisteitään Suomen metsäkeskus sulkee yli neljänneksen toimipisteistään. Toisaalta pantin haltija, siis lainan antanut pankki, ei ilman velallisen suostumusta pääse käsiksi puun myyntituloihin. Ilmanpuhtaus määriteltiin mittaamalla pienhiukkasten määrä. Nykyään kausi alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina. Täysin toimettomaksi lainsäätäjä ei silti jäänyt. ”Selvitämme kokonaisuuden. Suomen metsäkeskus on ollut viime vuodet talouskurimuksessa ja yt-kierteessä. Osuuspankin metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärven muPanttivahti auttaa vakuuden seurannassa Pankit ja Metsäkeskus valmistelevat järjestelmää, jolla tieto lainojen vakuudeksi pantattujen metsien hakkuuaikeista siirtyy automatisoidusti pankeille. Näin 94 toimipisteestä jää jäljelle 66. Kokeneen pankkimiehen mukaan tämäkin on rankasti yläkanttiin, jos velallinen heittäytyy vallattomaksi. kaan enimmillään vakuudeksi kelpaa 60 prosenttia metsän arvosta. Päätehakkuita ei enää rajoiteta. Ministeriö on lähettänyt lausunnoille ehdotuksen metsästysasetuksen muuttamisesta. Nordean aluejohtaja Timo Kalliomäki kertoo, että metsärahoitukset törmäävät vakuusvajeeseen harvoin. Lähitulevaisuudessa keinovalikoima laajenee panttivahdilla. Arvostus vaihtelee Pääkaupunkiseudulta kerrotaan tapauksista, joissa metsää ei ole kelpuutettu lainan vakuudeksi ollenkaan. Minkään pankkiryhmän ohjeiden mukaista tällainen ei tosin ole. Harkinta on tapauskohtaista. Metsän vakuusarvoksi hyväksytään jopa 65 prosenttia käyvästä arvosta. Suunnitelmia metsäkiinnitysten palauttamisesta ei ole. Niistä läheskään kaikki eivät pysy entisissä paikoissa, vaan Metsäkeskus etsii monella paikkakunnalla uusia tiloja. Se on järjestelmä, joka lähettää luotonantajapankille tiedon, kun pantattuun metsäkiinteistöön tehdään metsänkäyttöilmoitus. Niemelän mukaan vakuusongelma tiedostettiin, kun metsälakia uudistettiin. Henkilöstö siirtyy työskentelemään jäljelle jääviin toimipisteisiin. ”Hakkuutulot voidaan pantata velan vakuudeksi, jos metsän ostajalla niukasti vakuutta. Pankit kelpuuttavat vakuudeksi yleensä 50–60 prosenttia metsän käyvästä arvosta, esimerkiksi kauppahinnasta. Huomioon otetaan asiakkaan kaikki vakuudet käyvin arvoin sekä kokonaisvastuut
Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen pitää suomalaisena erityispiirteenä sitä, että vaikka kotitalouksien varallisuudesta iso osa on metsässä, ei kuitenkaan tiedetä, mitä varallisuuserä tuottaa. Tutkimuksessa metsänomistajilta kysyttiin, että mihin hän sijoittaisi 50 000 euroa. Mikä on metsäsi tuottoprosentti. Toistaiseksi Suomessa ei ole sertifioituja aasianrunkojääräkoiria, mutta koulutukseen on ollut kiinnostusta. Metsän historiallinen, inflaatiosta puhdistettu reaalituotto on ollut noin kolme prosenttia. Hyvällä hoidolla tuotto voidaan nostaa viiteen prosenttiin ja lannoituksella vielä vähän sen ylikin. Hajukoulutuksen saaneita koiria on käytetty muissa maissa onnistuneesti. Älä kesytä karhua ruoalla Mökkeilykauden alkaessa on syytä muistaa pitää huolta jätteistä, ettei karhulle jää ruuantähteitä tai houkuttelevia hajuja, muistuttaa Riistakeskus. ”Karhua ei tule missään olosuhteissa totuttaa ihmisen hajuun tai kesyttää”, Riistakeskus huomauttaa. ”Onhan se nurinkurista, että maksamme esimerkiksi Salon laitoksellemme Kolumbiasta tuodusta hiilestä vähemmän päästöoikeuskustannuksia kuin tuottamastamme turpeesta, jota on saatavilla laitoksen lähettyviltä olevalta suoltamme.” Vapo toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Kauppalehdessä 16.5. Karhuja ei saa houkutella ravinnolla riistakameroilla kuvattavaksi, koska tuolloin se tottuu ihmisen hajuun eikä enää pelkää ihmistä. Metsä Groupin mukaan hoitaminen kannattaa ostopalvelunakin, sillä hoitosopimusasiakkaiden metsätalouden liiketulos on 25–40 prosenttia keskiarvoa korkeampi. ”Normien purku on saatu hyvään alkuun, mutta samalla uutta normistoa tuntuu syntyvän kiihtyvään tahtiin.” Koneyrittäjät ry:n puheenjohtaja Asko Piirainen järjestön vuosikertomuksessa 2015. Metsän tuottoprosentista oli realistinen näkemys vielä harvemmalla. Metsään sijoittaminen houkuttelee Tutkimuksen mukaan metsä koetaan yhtä kiinnostavaksi sijoitusmuodoksi kuin pörssiosakkeet. Metsä Groupin teettämän tutkimuksen mukaan miltei kaksi metsänomistajaa kolmesta ei osannut arvioida oman metsänsä arvoa. MIKKO HÄYRYNEN METSÄN arvo ja tuotto tunnetaan Suomessa huonosti. Cara (kuvassa) ja Pauline ovat saaneet hajukoulutuksensa Itävallassa ja ovat sertifioituja aasianrunkojääräkoiria. Tutkimuksen teki TNS Gallup. Spanielit jääräjahdissa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on käyttänyt lehtipuita tuhoavan aasianrunkojäärien etsinnässä apuna kahta ranskanspanielia. Metsän tuoton vertailua muihin sijoiMetsän tuotto tunnetaan huonosti Suurin osa metsänomistajista ei osaa arvioida metsänsä arvoa eikä tuottoa, Metsä Groupin selvitys kertoo . Kyselyyn vastasi noin 800 metsänomistajaa. Mitä laajempi veropohja, sitä matalammat verot.” SAK:n tuleva puheenjohtaja Jarkko Eloranta Maaseudun Tulevaisuudessa 2.5. Miksi et sijoittaisi metsään. Metsä kiinnostaa sijoituskohteena 15 MAKASIINI 4 • 2016 15 MAKASIINI 4 • 2016 4366_.indd 15 20.5.2016 17.59. Sanottua PE RT TU SA RA LA M PI / EV IR A 1,2 Viime keväänä istutettiin 6,5 miljoonaa rauduskoivun tainta, mikä on 1,2 miljoonaa edellisvuotta enemmän. tusmuotoihin sotkee tosin se, että itsetehtyjä metsätöitä ei ole hinnoiteltu kustannuksina. ”Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee rahoituspanoksia ja maaja metsämaan verotus on siihen hyvä keino. Osakkeet Metsä Rahastot Kiinteistöt Muu En osaa sanoa 1–4 5–6 7–10 Yli 10 En tiedä Liian heikko tuotto Jos sinulla olisi sijoitettavana 50 000 euroa, mihin sijoittaisit. Yllättävää oli, että alle 50-vuotiaiden metsänomistajien keskuudessa metsä nousee mieluisimmaksi sijoituskohteeksi. % % % 5 10 15 20 25 30 5 10 15 20 25 30 10 20 30 40 50 60 70 80 Metsäomaisuuden hoito liian suuritöistä En osaa sanoa Jokin muu syy Vaikeasti realisoitavissa En tunne alaa tarpeeksi hyvin Lähde: Metsä Group, TNS Gallup. ”Voi olla, että muodostumassa on aktiivinen, nuorempi metsänomistajasukupolvi”, Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen pohtii
15,74 . Harvennushakkuu 48,11?. 41,95 . 15,57?. 57,29 . Hinnoitteluperusteena on joko hehtaaritai kuutiometrimäärä. 17,10?. 15,70 . Ensiharvennus 36,83?. 40,71 . kustannuksen puun myyjälle eri keinoin. 42,99 . 16,93?. 36,40 . 49,06 . 14,86 . 14,06 . 18,46 . Ensiharvennus 36,17 35,67?. 17,17 . 11,21 . Vaikka hintaero tuntuu suurelta, niin silti liikutaan prosentin siivussa puukauppatilistä. 37,14 . 16,45 . Harvennushakkuu 48,07?. 15,33?. 56,50 . 18,49 . Hinnoittelussa on isoja eroja ostajien välillä. 56,60 . 11,91?. Puun ostajat pyrkivät ujuttamaan torjuntaVilliä menoa pienestä asiasta Puunostajat ovat ujuttamassa juurikäävän torjunnan kustannuksia metsänomistajille. 37,56?. 14,95 . Ensiharvennus 12,16?. Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,48 . 17,31 . Hän ennakoi, Tavallisin juurikäävän torjuntatapa on kantokäsittely hakkuun yhteydessä. 15,22 . 54,48 . ??. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman kertoo, että ostajilla on käytössä kaikki mahdolliset hinnoittelutavat ja samakin ostaja voi eri kaupoissa käyttää erilaista hinnoittelua. Harvennushakkuu 45,96* 44,3* 15,31* 14,86* Ensiharvennus AJASSA Puumarkkinat TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA PETRI JAUHIAINEN JUURIKÄÄVÄN torjunta muuttui tänä keväänä kemeratuetusta toiminnasta hakkaajan velvoitteeksi. ”Korjuussa on suurempiakin kustannuseriä, kuten polttoaineet ja palkat, joita ei eritellä eikä laskuteta puun myyjältä.” Sahlmanin tuntuman mukaan käytäntö on muotoutumassa hänen toivomaansa suuntaan. 18,95 . 17,69 . ???. 15,32 . 36,77 . 11,43?. 55,78 . 14,69 . 42,85 . Sahlmanin mukaan juurikäävän torjunnan työnjäljessäkin on kirjavuutta. Uudistushakkuu 55,12 . 15,71 . Tarjoukset voivat silti olla erilaisia ja vertailu hankalaa. 16,80 . Alkuvaiheen meno on kirjavaa ja hintahaitari leveä. laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,87?. 47,38?. 11,04?. nousussa. Koneteko Pitkänen Oy korjasi hiljattain leimikon Tuusniemen Konttimäellä. 18,70 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,69?. 11,66 . Uudistushakkuu 56,01?. 14,29 . ”Torjuntakustannus ei puukauppaa ratkaise ja tuntuu hassulta, että moisesta asiasta pitää neuvotella”, Sahlman toteaa. Pieni, mutta hankala erä Yhdistyksen valtakirjakauppojen tarjouspyynnöissä edellytetään, että torjunta tapahtuu ostajan kustannuksella. 41,48 . 17,18 . Harvennushakkuu 46,75?. 17,68 . 15,13?. Uudistushakkuu 56,42?. Kemeratuetun torjunnan aikana sitä katsottiin läpi sormien, koska kustannuksiakaan ei tullut. 54,91 . 47,21?. 56,05 . 11,72 . Raakapuun kantohinnat viikolla 19 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,53 . 55,29 . 17,55?. 17,11 . Kun yhdellä ostajalla hehtaarikustannus on vajaa satanen, niin toinen saattaa käyttää kuutiometrikustannuksena puolta euroa. 15,25 . 11,39?. 44,53 . 16,84 . 10,98?. Tavallisella 300 kuutiometrin päätehakkuulla se tekee 150 euroa hehtaarilla. Uudistushakkuu 56,12 . 15,54?. Osa veloittaa torjunnasta erillisellä laskulla, osa vähentää sen puukaupan tilityksestä. 16 MAKASIINI 4 • 2016 16 MAKASIINI 4 • 2016 4361_.indd 16 20.5.2016 17.59. Kolmas ja Sahlmanin suosittelema tapa on, että ostaja sisällyttää tarjoukseen kaikki lakisääteiset velvoitteet, myös juurikäävän torjunnan
Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,10 . 16,08 . 34,43?. 55,68 . 36,29 . 11,20?. Ensiharvennus kannattaisi tehdä konetyönä ja hakata puut energiapuuksi. Harvennushakkuu 46,61 . 54 . Metsänomistajalle jäi ensiharvennuksesta käteen ennen kemeratukea noin 470 euroa, taimikon varhaishoidosta jäi kemeratuen jälkeen maksettavaksi noin 780 euroa. Metsänhoitoyhdistys arvioi, että ensiharvennettavilla kuvioilla kasvava puusto oli sen verran pientä, ettei sieltä tulisi juurikaan ainespuuta. 15,73 . 18,67?. 17,38 . Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. 14,23 . 9,99 . 17,48?. 15,06 . ”Juurikäävän torjunta on uusi pelinappula tarjousten vertailussa. 14,88?. Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 50,16?. Ensiharvennukset tehtiin tämän vuoden tammikuussa. 40,31 . 11,23 . 50,78?. 17,57?. Metsänomistaja teki korjuupalvelusopimuksen metsänhoitoyhdistyksen kanssa. 11,38 . 15,40?. Ensiharvennus 8,62 . Ostajalle iso kustannus Isoista puunostajista Metsä Groupilla kantokäsittely sisältyy tarjoukseen. Ensiharvennus 11,73 . Puuta kertyi noin 189 kuutiometriä. Uudistushakkuu 48,73* 17,71* Harvennushakkuu 44,61?. Ensiharvennus energiapuuksi ENSIHARVENNUS POHJANMAALLA Puulaji m3 €/m3 € Energiapuu, karsittu ranka 189 2,50 473 Metsänomistajan tiliä kasvattaa todennäköisesti vielä kemeratuki (1 890 euroa) 17 MAKASIINI 4 • 2016 17 MAKASIINI 4 • 2016 4361_.indd 17 20.5.2016 17.59. Tiedot kerätään viikoittain. 15,48 . Uudistushakkuu 51,52?. 54,76 . 56,50 . Osa jää kuitenkin rasittamaan sahauksen kannattavuutta. 14,57 . Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. 12,56 . Harvennushakkuu 45,76?. Uudistushakkuu 55,93 . ”Laskua ei lähde, vaan kustannus vähennetään tilityksestä”, Koskitukki Oy:n metsäpäällikkö Jussi Joensuu sanoo. 17,58?. 17,63 . 43,68 . Stora Enso laskuttaa puun myyjää kuutiometrien perusteella. Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,65 . Koskitukilla torjuntakustannus näkyy puukauppasopimuksessa omana rivinään. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. 47,45 . 15,09 . 11,30?. Metsäkeskus myönsi taimikon varhaishoidon tuen maaliskuussa, nuoren metsän hoidon tuesta ja pienpuun korjuutuesta ei toukokuun loppupuolella ollut vielä tullut päätöstä. että jos metsänomistajaa laskutetaan, niin laatuakin katsotaan tarkemmin. Osa ensiharvennettavista kuvioista oli raivattu muutama vuosi sitten. Hän oli tyytyväinen, että metsät saatiin kuntoon. ”Kun korjataan miljoonaa kuutiometriä, niin kymmenet sentit motille tekevät yhteensä satoja tuhansia euroja.” Joensuun mukaan kustannuksesta on selvitty, koska se on valtaosin pystytty viemään puun myyjien vastuulle. 16,97 . Sillä on vaikutusta, koska tiukassa kilpailussa yksikköhintojen erot saattavat olla alle euron.” LIINA KJELLBERG METSÄNOMISTAJA päätti viime vuoden lopulla laittaa Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevat nuoret metsänsä kuntoon. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 45,04 . 15,67 . 15,62?. UPM kertoo sopivansa asiasta myyjän kanssa, mutta ei tarkentanut toimintatapaansa. Taimikonhoidot tehtiin tämän vuoden maaliskuussa. Metsäpalstalla oli ensiharvennettavaa 4,2 hehtaaria ja taimikon varhaishoitoa 1,8 hehtaaria. * 7,96 * Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 47,45 . 15,39?. Ensiharvennukseen haettiin nuoren metsän hoidon tukea sekä pienpuun korjuutukea (yhteensä 1 890 euroa) ja taimikon varhaishoitoon taimikon varhaishoidon tukea (288 euroa). 46,25?. 42,12 . 14,89 . Hän otti yhteyttä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen ja pyysi korjuupalvelutarjousta. 17,67 . Hän pitää juurikäävän torjunnan kokonaiskustannusta huomattavana. Kuvioilla olleet muutamat tuulenkaadot korjattiin pois metsästä samassa yhteydessä. Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2015 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 300 000 600 000 900 000 120 0000 150 0000 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. 39,75* 13,29 . 17,10 . 14,40 . Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. 41,75 . 13,21 . 40,86 . 18,76 . 17,39?. Ensiharvennus 33,86 . 51,33?. Uudistushakkuu 54,52 . 13,60 . Harvennushakkuu 45,02
Myyjänä oli useimmiten UPM, mutta joukossa oli useita yksityistilojakin eri puolilta Väli-Suomea. Etelä-Suomessa on kaupan verrattain runsaasti isoja kohteita esimerkiksi Orimattilassa, Huittisissa, Raaseporissa, Mäntsälässä, Uuraisilla ja NokiEtelässä tarjolla isoja tiloja Metsätilakauppoja on tehty alkuvuonna etenkin Kainuussa. Ilmeisesti metsätaKainuun aurausalueet kasvavat hyvin ja yleensä hyvälaatuista puusta. H A N N U LI LJ ER O O S 18 MAKASIINI 4 • 2016 4358_.indd 18 20.5.2016 18.00. ”Taimikot ja nuoret kasvatusmetsät ovat kunnossa, mutta kolmoskehitysluokan laatu oli heikompaa.” Liljeroos arvelee eron johtuvan siitä, että nuoret kasvatusmetsät on perustettu aurausaloille, mutta vanhemmissa on käytetty kevyempää muokkausta ja luontaista uudistamista. Viidenneksen nousu Koko maassa toteutuneita kauppoja on 377, mikä on lähes viidennes viime vuotta enemmän. Pohjanmaan maakunnissa tarjonta on kaksinkertaistunut, mutta Keski-Suomessa supistunut puoleen. Alkuvuoden aikana myyntiin on tullut 542 tilaa, mikä on 14 prosenttia viime vuotta enemmän, Hannu Liljeroosin tilakauppojen seuranta osoittaa. Liljeroos arvioi hiljattain UPM:n myyntikohteita Paltamon Varsavaaralla. Kauppaa on käyty etenkin Kainuussa. Liljeroos arvioi hiljattain satoja hehtaareita näitä UPM:n tiloja ja totesi ne varsinaisiksi puupelloiksi. Summaa korottaa yksi erityisen suuri kauppa, jossa OP-metsänomistajarahasto osti UPM:ltä 15,2 miljoonalla eurolla noin 6 400 hehtaaria Kainuusta ja Pohjois-Savosta. ”Mahdollisesti tässä näkyy maatalouden heikko kannattavuus”, Liljeroos pohtii. Metsähallitus on pannut myyntiin tänä vuonna vain kolme yli kymmenen hehtaarin kohdetta. Kauppoja ei ole vielä syntynyt ja Etelä-Suomessa on ollut hiljaista myös pienten tilojen osalta. Metsähallitus myy vähemmän OP-metsänomistajarahasto ja United Bankers -rahasto ostivat huhtikuussa useita suuria kohteita. Etelä-Suomessa on ollut hiljaisempaa. louden yhtiöittäminen on keskeyttänyt aktiivisen tilatarjonnan ainakin toistaiseksi. METSÄTILAKAUPAT 1.1.– 30.4.2016 Maakunta kaupan myyty myyty myyty taimikot hakkuupuusto e/ha e/ha *kerroin *kerroin kpl kpl ha 2016 ha 2015 % kypsät % m3/ha tukki-% 2016 2015 e/m3 2016 2015 Varsinais-Suomi 16 7 122 120 Satakunta 12 7 164 180 Häme-Uusimaa 18 9 208 177 Etelä-Karjala 15 9 191 53 Kymenlaakso 7 3 38 281 Pirkanmaa 26 14 483 456 33 11 102 31 3 686 3 369 36 0,93 0,93 Etelä-Savo 30 19 475 809 29 7 96 31 3 317 3 255 35 0,8 0,81 Eja K-Pohjanmaa 67 44 1 136 603 27 12 96 23 2 785 3 255 29 0,91 0,84 Keski-Suomi 15 25 1 011 664 27 9 106 27 3 246 2 115 31 0,77 0,84 Pohjois-Savo 31 25 1 317 822 24 11 113 27 3 153 3 150 28 Pohjois-Karjala 53 42 1 801 1 833 25 10 114 34 3 380 3 573 30 Kainuu 115 82 7 897 4 777 15 5 98 23 2 069 1 968 21 Pohjois-Pohjanmaa 94 62 2 884 2 212 25 9 76 20 1 686 1 581 22 0,9 0,92 Lappi 43 29 1 552 2 139 30 7 61 13 1 014 1 115 17 0,76 0,76 Koko maa 542 377 19 279 15 126 lisäys 4.kk 187 101 5 487 *Toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. Lapissa metsä on halpaa, mutta puustokin nuorta. Tämä ”ylisuuri” kauppa ei ole alla olevassa taulukossa mukana. Myyty pinta-ala on noin 19 300 hehtaaria. AJASSA MIKKO HÄYRYNEN METSÄTILAMARKKINOILLA koettiin huhtikuussa tarjontaryöpsähdys, kun uusia myyntikohteita tuli lähes kaksisataa. 20 % tehdyistä kaupoista ja 40 % myydystä pinta-alasta sijaitsee Kainuussa Pohjois-Karjalassa on myyty puustoisimmat ja puustoiltaan järeimmät tilat. Myydyistä lähes 8 000 hehtaarista noin 90 prosenttia on metsäyhtiö UPM:n maita. Isojen sijoittajakohteiden kauppahintojen summaksi on tähän mennessä kertynyt 33,5 miljoonaa euroa. alla kaksi Laukon kartanon tilaa. Hintapyynnöt ovat 350 000– 600 000 euroa. Eteläja Pohjois-Savossa määrät ovat jokseenkin samat. Maakunnittain on huomattavia eroja vuodentakaiseen verrattuna
Va st aa jia 20 9 19 MAKASIINI 4 • 2016 19 MAKASIINI 4 • 2016 4362_.indd 19 20.5.2016 18.00. 20 40 60 80 100 15 % 85 % ”50-luvun saha, kuutioita 74. Otinpa sahan poes ja komensin kassaushommiin.” TORPPARI ”Maanviljelijöillä on näitä pakollisia tukiin liittyviä kursseja, kuten kasvinsuojeluruiskun käyttäjäkoulutus. Pyörii jotenkin, mutta aion saada sen toimimaan kunnolla.” E-H WRIGHT SUORAAN 50-LUVULTA Tutustu kartalta eri maiden metsävaroihin, suojelualueisiin tai vaikka parhaillaan roihuaviin metsäpaloihin. Nuorille varmaan sopivampi, jotka sahaan vasta tarttuvat.” METSÄKUPSA ”Joskus ennen sai valtionauton ajokortinkin ilman kurssitusta, kunhan oli tavallinen ajokortti ja osasi kortin myöntäjän mielestä ajaa pakettiautoa.” PUUKI ”Jos jatkossa saha vaatii oman korttinsa, sitten kai tulee taskuun taas yksi kortti lisää. Kaikkiin teollisuuden kohteisiin käydään kuitenkin vielä tehtaan oma perehdytys.” ILOA METSÄSTÄ Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Tartutko tänä kesänä raivaussahaan. VERKOSSA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Moottorisahan ajokortti puhutti Metsälehden verkkokeskustelijoita. ”Suomessa valmistellaan omaa ajokorttia moottorisahan käyttöön. Sain tämän pihapuukeikan yhteydessä. Yleensä kurssit ovat sen tasoisia, että kurssin tarkoitus on ainoastaan pitää hengissä koulutusorganisaatio.” LASSE ”Työnantajien keksintöä nämä kortit, eivät nekään pakollisia ole, aika moni työnantaja niitä kuitenkin vaatii.” AMMATTI RAIVOOJA ”Elämän koulu sahan käyttöön piisatkoon myös jatkossa. Se tuskin pelkkään metsätyöhön jää, vaan jokainen timpuri ja sen työnjohtaja tarvitsevat kortin myös.” GLA ”Lapsen alkuunsaattaminen, moottorisahaus ja polkupyörällä ajo taitavat olla viimeisiä merkittävämpiä toimia, mihin ei ole vielä tarvinnut koulutusta ja kirjallisia lupia.” PUUN TAKAA ”Kortti tai ei mutta kyllä nuoriso sahaa kaatosahauksessa senkaltaisia sahauksia, että niiden pohjalta kaatosuunnan ennustaminen on mahdotonta.” SATA ”Teollisuudessa arkipäivää tulityö-, turvallisuus-, kattotulityö-, sähkötyöturvallisuus-, jännitetyö-, henkilönostin-, siltanosturi-, ensiapukortit. www.metsakeskus.fi/vesiensuojelukartat Meneekö korttipeliksi. Itekkii nähny vaekka minkälaesta sahan heiluttajjoo. Ajokortin taustalla on pyrkimys parantaa työturvallisuutta.” PUUN TAKAA ”No eipä varmaan hullumpi idea. Uusi kysymys: Tarvitaanko enää kemeraa. Aekonaa eokon velikii lähti rankamehtään lepikkoon ja kuulema minusta otti mallia karsinnassa, luuli jotta samalla vaahilla pittää kävellä rungon vierellä ja katkoo oksatkii ohikulukiissa. www.globalforestwatch.org/map Luonnonvara ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän Lynetin verkkosivut ovat uudistuneet. www.lynet.fi/fi-FI Täältä tukea vesiensuojeluun kunnostusojitusten ja maanmuokkauksen yhteydessä
20 MAKASIINI 4 • 2016 20 MAKASIINI 4 • 2016 4347_.indd 20 20.5.2016 17.34. Saha pujotetaan kyljellä olevaan kiinnityskoukkuun niin, että terä asettuu 20-30 sentin korkeudelle maasta, kertoo Hyria-opiston kouluttaja Mika Hujala. TA MIKKO TEEMA: RAIVURIT TUTUIKSI Kädet on hyvä pitää sahatessa hieman koukussa
Ensin kannattaa opetella raivauksen perusteet ja tutustua sahaan. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI, ANNA BACK 21 MAKASIINI 4 • 2016 21 MAKASIINI 4 • 2016 4347_.indd 21 20.5.2016 17.34. TA MIKKO Metsänomistaja laittaa ryteiköksi kasvaneet taimikkonsa kuntoon raivaussahalla
Polttoainesuodattimen saa ulos tankista vetämällä esimerkiksi rautalankakoukulla. Raivaussahaan tutustumisen voi aloittaa sen pinnoista ja edetä sitten syvemmälle. Raivaussahaaminen on myös viimeinen perinteisten ihanteiden mukainen metsätyö, jossa ihmishiki on olennainen osa kannattavaa toimintaa. Raivaussaha eli raivuri on todettu monta kertaa kyselyissä välineeksi, johon metsänomistajan kannattaa satsata. Aloittelevan raivaajan Sahan terä lukitaan metallisella tapilla kiristystä tai irroitusta varten. Yleisimpien raivaussahamallien, Stihl FS 460 ja Husqvarna 545 FX, tarjoushinnat pyörivät tällä hetkellä 800-900 eurossa. Teräosiossa on terä, sinkoavilta esineiltä suojaava sektorisuoja ja kulmavaihde. Taimikonhoitoa koskevien viime aikojen uutisten, kuten kemerajärjestelmän ongelmien, ei kannata antaa häiritä päätöksiä raivaustyöstä. Keskikokoisen raivaussahan paino tankki täynnä on 9–11 kiloa. Sahan sivulta löytyvän ilmansuodattimen puhtaus kannattaa tarkistaa viikoittain. Jos saha lähtee käyntiin, mutta sammuu hetken päästä, vian syynä on usein paineentasausventtiili, joka on bensatankin korkissa. Sahaan kuuluvat moottoriosio, ohjauskahvat, terä ja nämä osat yhdistävä runkoputki. Yleistyökalulla saa auki moottoriosion ruuvit, sytytystulpan ja sahan terän kiinnitysmutterin. Paineentasaus-venttiili kannattaa vaihtaa. Raivaussahaamisesta innostuneet metsänomistajat luettelevat usein samankaltaisen listan harrastuksensa syiksi: työssä näkee heti oman käden jäljen, oma raivaus tuo kustannussäästöjä, raivaaminen käy teholiikunnasta, taimikonhoito on ulkotyötä luonnon keskellä ja mikä tärkeintä, raivaussahalla taataan metsän tuleva kasvu ja tuotto. TEEMA: RAIVURIT TUTUIKSI mpiaisen perää muistuttava moottoriosa, ohjainkahvat kuin ison härän sarvet ja putken päähän kiinnitetty omalaatuinen sirkkelin terä. Moottoriosion olennaisimmat osat ovat polttoainetankki, käynnistyskahvaja naru, rikastinkytkin eli ryyppy sekä käynnistystä helpottavat puolipuristin ja primer-pumppu (moottorin päällä oleva kumikupla). Ohjauskahvoissa on sahan kaasuliipaisin sekä moottorin sammutuskytkin. Painoa kymmenisen kiloa Raivaamisen opettelu kannattaa jakaa kahteen osaan: ensin tutustutaan sahaan ja perusraivaukseen, sitten vaativampaan raivaukseen ja vaativampiin raivauskohteisiin. 22 MAKASIINI 4 • 2016 4347_.indd 22 20.5.2016 17.34. Letkut ovat erimittaisia eri sahoissa, joten suodatin kannattaa vetää ulos varovasti. Yskiköön rahoitusjärjestelmä miten tahansa, sahojen pitää käydä tasaisesti havupuutaimien kasvun takaamiseksi
Bensiiniä ja öljyä Ottaapa sahan käyttöön tuoreena kaupan hyllyltä tai talvisäilöstä varastosta, ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa bensatankin sisältö. Sahavalmistajista Stihlin ohje sekoitussuhteeksi on 1:50 eli esimerkiksi 10 litraa bensiiniä ja 2 desiä öljyä. 23 MAKASIINI 4 • 2016 4347_.indd 23 20.5.2016 17.34. kannattaa siis varata noin tuhat euroa sahan, valjaiden ja kypäräsetin ostoon. Raivureissa on kaksitahtimoottori. Jos tankissa on ollut omasekoitteista nestettä talven yli, sisältö tulee vaihtaa. Mykkäsen suosituksen mukaan öljyn osuus seoksesta voi olla kaksi ja puoli prosenttia. Paina reilusti kaasua sahatessa. Jos täyttää viisilitraisen astian seoksella, kannattaa ensin laittaa hieman bensiiniä pohjalle, sen jälkeen desi tai 1,25 desilitraa kaksitahtiöljyä sekaan ja täyttää kanisteri lopuksi bensalla. Varmimmin sahoille tarkoitettua öljyä löytää moottorisahaliikkeistä. Jos saha tuottaa kipinän pidemmälläkin kärkivälillä, sähkölaitteet ovat varmasti kunnossa. Se tarkoittaa, että bensiinin seassa on oltava kaksitahtiöljyä moottorin voitelemiseksi, pelkällä bensiinillä moottori tuhoutuu. ”Raivauskauden viimeisissä sahauksissa kannattaa käyttää pienkonebensiiniä. Ei likaa tankkiin Satunnaisesti raivaussahaa käyttävälle valmis pienkonebensiini voi olla sopiva polttoainevaihtoehto hyvän säilyvyytensä vuoksi. ”Valmistajien mukaan valmis pienkonebensiiniseos säilyy 2–3 vuotta käyttökelpoisena”, kertoo kouluttaja Mika Hujala Hyvinkään Hyria-opistolta. Kipinän tarkistus: Pidä mukana yksi varmasti toimiva tulppa, jonka kärkiväli säädetään hieman pidemmäksi. Pienellä kaasulla terä tarttuu kiinni puuhun useammin, mikä rasittaa voimansiirtoa. Itse sahaan kuitenkin niin paljon, että mittaribensiinin ja öljyn sekoittaminen tulee halvemmaksi”, sanoo Metsälehden pitkäaikainen saha-asiantuntija, metsätyönopettaja Risto Mykkänen. Omiin bensiini-öljysekoituksiin Mykkänen suosittelee 98-oktaanista bensiiniä. Raivaussaha painaa tankki täynnä 9-11 kiloa. Sahavalmistajien mukaan painalluksia kannattaa tehdä vähintään viisi. Näin saha lähtee sitten paremmin käyntiin seuraavalla kerralla tauon jälkeen”, Hujala neuvoo. Näin öljy sekoittuu bensiiniin hyvin ja seossuhteeksi tulee 2–2,5 prosenttia. Bensiini-öljyseokseen on kaksi vaihtoehtoa: raivaaja voi joko sekoittaa bensiinistä ja öljystä sopivan sekoituksen itse tai ostaa valmista pienkonebensiiniä. Uusimmissa sahoissa on kylmäkäynnistystä helpottava primer-pumppu. Omia bensa-öljysekoituksia ei kannata tehdä viittä litraa pienempiin astioihin. Pienkonebensiini on myös jonkin verran ympäristöystävällisempää, sillä se on tislattua ja palaa puhtaasti. Astiaa kannattaa välillä käännellä sisällön sekoittumiseksi. ”Pienkonebensiini säilyy paremmin ja sitä käyttäessä ei tarvitse miettiä seossuhdetta ja laskea prosenttilaskuja
”Tarkista silmäkoko ennen uuden ostoa. Käytä viilainohjainta, ja tee huolellista työtä, niin terähammas muotoutuu oikein. Vanhan terän kiinnityssilmä voi olla 20 millimetrin tai tuuman kokoinen. Normaali raivausterä on viilattava teräväksi jokaisella sahaustauolla. Hammas jää liian tylpäksi , jos viila kulkee liian korkealla. ”Kun terää kilauttaa metallilla, terästä pitäisi kuulua puhdas kilahdus. Jos taas viila painuu liian syvälle terään, hampaasta tulee nokkava, ja tällöin terä tarkertuu puuhun helposti. 24 MAKASIINI 4 • 2016 4347_.indd 24 20.5.2016 17.34. Sillä puuta voi kaataa teroittamatta useamman viikon ajan. Näin hammas viilautuu tasaisesti molemmilta reunoilta. Kovapalateräkin tylsyy, jos sahaa kiveä, joten kivisessä maastossa kannattaa käyttää tavallista terää. ”Ylläpitoteroitukseen riittää 1–2 työntöä per hammas”, Mika Hujala sanoo. Teriä on erikokoisia, perussahaukseen sopiva koko on 200 millimetriä. Uusissa sahoissa on siirrytty käyttämään tuumakokoa”, Risto Mykkänen neuvoo. Huoltoa päivittäin Sahan huoltotoimenpiteet keskittyvät laitteen päihin eli moottoriin ja terään. Terän viilaus Viilanohjain on nykyisin helppokäyttöinen yhdistelmätyökalu. Sitä käyttämällä terän hampaiden leikkauspinnoista tulee sopivanmuotoisia. Viilaus joka tauolla Raivaajan kannalta sahan työteliäin ja samalla tärkein osa löytyy putken päästä. Pidä viilanohjain vaakatasossa leikkuuhampaan selkään nähden. TEEMA: RAIVURIT TUTUIKSI ta huolimatta tylsiksi kerta toisensa jälkeen, kannattaa kokeilla kovapalaterää. Ennen sahausta on hyvä tarkistaa, että terän yläpuolella oleva sektorisuoja on paikoillaan. Tankkaus on syytä tehdä huolellisesti. Vanhoissa malleissa kulmavaihteen voiteluaineen määrä on tarkistettava viikoittain. Kulmavaihde saattaa kestää sahan käyttöiän”, Mika Hujala sanoo. Suositelluin ohjaimeen sopiva pyöröviila on läpimitaltaan 5,5-millinen. ”Suurin osa liasta menee sahaan silloin, kun se tankataan. Ohjaimen viivoista näkee 15 asteen kulman, jonka mukaisesti viilaa tulee työntää. ”Kun terää pyörittää ja katsoo kulmavaihteen täyttöaukosta, voiteluaine pitää nousta akselin päälle eli säiliöstä kolme neljäsosaa tulee täyttyä”, Risto Mykkänen sanoo. Tulos: lievä puolikuu. Haritus tapahtuu leikkaavan teräosan vierestä. Viilanohjaimen päällä haritettaessa kannattaa aina käyttää sitä lovea, joka istuu tiukemmin terään, mutta jonka pohjalle asti terä silti yltää. Myös terän silmäkoko eli kiinnitysreiän koko voi vaihdella. Harita terää niin, että ilmarako terän ja viilanohjaimen välillä umpeutuu. ”Uusimmissa sahoissa kulmavaihde on kestovoideltu, joten voiteluaineen määrästä ei tarvitse huolehtia. Kovapalaterä on tosin tavallista terää kaksi tai jopa kolme kertaa kalliimpi, ja sitä ei tavallinen sahaaja pysty itse teroittamaan. Helpointa viilaus on viila-ohjain-yhdistelmällä. Bensatankin reiän ympärys kannattaa jaksaa puhdistaa ennen tankkausta”, Hujala sanoo. Silloin tietää, että se on ehjä.” Jos normaalit raivausterät jäävät huolellisista viilauksisSektorisuojan yläpuolella putken varressa on puolestaan kulmavaihde, joka saattaa löystyä sahan tärinässä ajan saatossa. Päivittäishuoltoon kuuluvat terän viilaus, terän kiinnityksen ja yleiskunnon tarkistus ja moottoriosan päällispuolinen puhdistus
Helpointa on asettaa saha tukevasti maahan niin, että terä ei kosketa mihinkään. Äänenvaimennin tuViilausta helpottavan kannon teko: kanto poikki vyötärön korkeudelta ja kolo kannon päälle. Ryyppyä vain kylmälle moottorille Kun tankki on täynnä ja terä viilattu, sahan voi käynnistää. Uusimmat raivaussahat muistuttavat jo tietyissä määrin autoja: Moni asia on suljetun kannen takana ja ongelmia on vaikea korjata itse. Käynnistysnarua vetäessä toisen käden voi tukea moottorin päälle. Vähintään viikoittain tulee tarkistaa ja puhdistaa ilmanpuhdistin. Useimmat äänenvaimentimet pystyy puhdistamaan jopa nuotiotulessa. Jos raivaussahassa on käyntettuun sahaan voi olla tarpeen vaihtaa sytytystulppa sekä bensatankin sisältä löytyvä polttoainesuodatin. Jos sahalla on jo sahattu ja moottori on lämmin, ryyppyä ei tule käyttää. Myös sahan terän haritus on hyvä tehdä vähintään viikoittain. ”Jos tulppa on kuiva, vika on polttoainesyötössä.” Lämmitetyt kahvat ovat mukavat räntäkelillä raivatessa. Käynnistysnaru kuluu eniten heti kahvan alapuolelta. Jos terä pyörii ilman, että kaasua painetaan, sahan kytkin voi olla likainen tai vioittunut. Kuukausitai vuosihuollossa tarkistetaan sahan käynnistysnarun kunto ja putsataan sekä voidellaan käynnistysjousipakka. Eikö käynnisty. Sahan äänenvaimentimessa olevat reiät, joista pakokaasut tulevat ulos, karstoittuvat ajan saatossa. Uusimpien sahojen kohdalla sahavalmistajat suosittelevat, että sahan annetaan käydä lämpimäksi ryyppy päällä -asennossa. Viikkohuollon yhteydessä tulee vanhemmista sahamalleista tarkistaa kulmavaihteen voiteluaineen määrä. Uusimmissa malleissa painellaan primer-pumpun kumikuplaa niin kauan, kunnes pari painallusta on tehty täydellä kuplalla. Voi myös olla, että tyhjäkäyntinopeus on säädettävä uudestaan kaasuttimen T-ruuvista. Jos viikko on ollut työntäyteinen, myös sahan päälliskoppa kannattaa irrottaa ja siivota sisusosien päältä löytävä ylimääräinen aines. ”Osalla sahamerkeistä polttoainesuodatin likaantuu nopeammin kuin toisilla ja suodatin on vaihdettava useammin”, Hujala kertoo. Talven jäljiltä varastosta noslee jossain vaiheessa ottaa irti ja polttaa karstat pois. Vanhemmissa malleissa ryyppy käännetään pois päältä ennen moottorin lopullista käynnistymistä, eli silloin kun kylmä moottori on jo antanut muutaman lupaavan hörähdyksen. ”Kun purkaa sahaa, kannattaa ottaa kamerakännykällä valokuvia, niin osaa laittaa osat takaisin oikeille paikoilleen”, Mika Hujala vinkkaa. Jalkaa ei saa asettaa runkoputken päälle. Suuremmat saharemontit kannattaakin teettää ammattikorjaajalla. Aseta saha kannon päälle kulmavaihteeseen tukien. Kun saha käynnistyy tyhjäkäynnille, terän pitää pysyä yhä paikoillaan. Sahan ulkopintojen puhdistusaineeksi käy tiskiaine, joka irrottaa öljyn ja rasvan. 25 MAKASIINI 4 • 2016 4347_.indd 25 20.5.2016 17.34. Kun saha käynnistetään kylmänä, ryyppykytkin asetetaan käynnistysasentoon
Raivaussahauksen pakollisiin välineisiin kuuluvat sahan lisäksi valjaat sekä kypärä-kuulosuojain-visiiri-yhdistelmä. Onko pysäytinkatkaisin start-asennossa. Sahassa olevilla sähköjohdoilla on tietyt urat, joissa niiden tulee kulkea. Ensin varhaisperkaamaan Kun sahan toiminta on hallussa, on aika opetella itse sahausta. Kaada tällä terän osalla vain ohuita vesoja, jos niitäkään. ”Sahankäyttöongelman syynä on usein piuha puristuksissa, joten sähköjohtojen kulku kannattaa tarkistaa”, Hujala neuvoo. Ajattele sahanterää kellotauluna: kello 8-12 puu kaatuu eteenpäin. Ammattilaiset suosivat esimerkiksi Husqvarnan Balance XT -valjaita. Vasen laita edellä Kun saha on saatu käynnistettyä, se asetetaan lanteille niin, että terä asettuu 20–30 sentin korkeudelle maasta. Kuusikko on tällöin noin metrin korkuista. Visiirin alla voi käyttää suojalaseja, sillä roskaa ja purua lentää raivatessa. Valjaiden koukku, johon sahan kiinnityslenkkitai reikä pujotetaan, tulee olla noin peukalo-etusormivälin eli vaaksanmitan verran lonkkaluun pään alapuolella. Yleistyökalu sekä terän lukitsemiseen tarvittava tappi tulevat useimmiten uuden sahan mukana. Parhaimpia valjaita ovat ne, joissa on sekä yläettä alarintaremmi. Kaadettavat lehtipuutaimet ovat myös niin lyhyitä, että kaatosuuntien opettelu ja huonosti kaatuneiden puiden siirtely on helppoa. Pulma ratkeaa venttiiliä vaihtamalla. Sahaa ei pidä kannatella pelkästään hartioilla, vaan raivurin painoa tulee jakaa valjaiden kiristysvöiden avulla mahdollisimman paljon lanteille. Jos tulppa on kuiva, vika on polttoainesyötössä”, kertoo Mika Hujala. Metsään kannattaa ottaa oman mieltymyksen mukaiset tukevapohjaiset kengät: saappaat, sahaukseen tarkoitetut turvakengät tai vaelluskengät. Lisäksi repusta tulee löytyä viila, varatulppa, varakäynnistinnaru ja ruuvien, muttereiden sekä tulpan kiristykseen tarkoitettu yleistyökalu. Kello 12-3 takapotkun vaara on suurin. Jos saha lähtee käyntiin, mutta sammuu hetken päästä, vian syynä on usein paineentasausventtiili, joka sijaitsee tavallisesti bensatankin purettavassa korkissa. Ensimmäisillä raivauskerroilla tulee harjoitella vaakataSahavalmistajien omien raivausvaljaiden toimivuus vaihtelee. Kello 3-5 sahaa taaksepäin. 2. Tiheässä taimikossa raivaajan jalkatyöskentely on usein yhtä terävää kuin tanssilattialla konsanaan. TEEMA: RAIVURIT TUTUIKSI nistysongelmia, syytä voi yrittää selvittää lyhyellä tarkistuslistalla: 1. Tankkiin tulee päästä korvausilmaa, kun bensiiniseos virtaa moottoriin. ”Jos tulppa on märkä, polttoainetta tulee, joten vika on sähköpuolella ja kipinässä. Kaada puut jo nurin olevien puiden suuntaan niin sahaus helpottuu. Raivaustyömaalle kannattaa varata mukaan aina pari varaterää ja varamutteri terän kiinnitykseen. Ensimmäiseksi raivauskohteeksi sopii hyvin varhaisperattava taimikko. Tyypillisin varhaisperkauskohde on istutettu kuusentaimikko, josta kaadetaan pois kaikki lehtipuun taimet 4–6 vuotta istutuksen jälkeen. 26 MAKASIINI 4 • 2016 4347_.indd 26 20.5.2016 17.34. Tätä ennen sahankäyttöä voi käydä harjoittelemassa esimerkiksi peltopajukossa, jossa puita voi kaataa huoletta heilumalla. Myös sähkönkulku voi takkuilla. Jalkineet ovat tärkeät. 3. Kun seisoo jalat suorassa hartian levyisessä haara-asennossa, sahan terän tulee kaartua suurin piirtein keskelle eli jalkojen puoliväliin eteenpäin katsottaessa. Onko polttoainetta. Irrota tulppa, laita se takaisin kiinni tulpanhattuun ja katso, syntyykö metallia vasten kipinää, kun käynnistysnarusta vetää. Varhaisperkaus on taimikon ensimmäinen raivauseli hoitokerta. Varhaisperkauksessa tulee osata erottaa vain havupuut lehtipuista, joten raivaus ei voi ainakaan teoriassa epäonnistua
”Ensimmäiset valjaat muistuttivat huonoja henkseleitä. Kello 12–3 välisellä teräosuudella on niin sanotun takapotkun vaara, ja tällä alueella kannattaa kaataa vain ohuimpia puita jos niitäkään. Jos terä on vinossa, kun se sahaa puun poikki, puu kaatuu sahaussuuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan. Raivaussahoissa ei ollut Knaapin mukaan samanlaisia lastentauteja kuin moottorisahoissa, sillä raivureissa hyödynnettiin jo moottorisahojen kehitystyössä opittuja asioita. Kun sahan huolto ja perussahaus pienissä taimikoissa alkavat sujua, voi siirtyä ryteiköiden ja varttuneempien taimikoiden harvennukseen. Isäntälinjan sahoja 1980-luvulta Terän kuljetussuoja helpottaa sahan viemistä autolla. ”1980-luvun alussa raivaussahat olivat jo niin sanottuja isäntälinjan sahoja. Päivittäin › Terän viilaus › Tarkista, että terä on ehjä ja kiinni kunnolla › Ruuvien ja muttereiden kiristyksen tarkistus › Moottoriosan päällispuolinen puhtaus Viikoittain › Ilmanpuhdistimen puhdistus › Moottorin suojakotelon irroitus ja sisäosien puhdistus › Vanhemmissa sahamalleissa kulmavaihteen voitelun tarkistus › Terän haritus, jos jäänyt terää viilatessa väliin Kuukausittain tai puolivuosittain › Sahan käynnistysnarun kunto ja käynnistysjousipakan voitelu › Sytytystulpan ja polttoainesuodattimen vaihto tarvittaessa HUOLTOTAULUKKO ENSIMMÄISIÄ varsinaisia raivaussahamerkkejä alkoi ilmestyä Suomeen 1950-luvun lopulla. Valjaiden kylkiosan tärinänvaimennus on parantunut huimasti ja olkatoppaukset samoin”, Knaapi sanoo. Merkittäviä askelia raivaussahan kehityksessä ovat olleet terän kierrosnopeuksien kasvu ja terän muodon muuttuminen. Kulmavaihteen kesto on myös nykyisin huomattavasti parempi.” Raivausvälineistön kehityksessä tärkeä osa on ollut myös valjailla. Kypärä-kuulosuojainvisiiri-yhdistelmä on helppo tapa pään ja kuulon suojaukseen. Eli jos terän vasen laita on selkeästi oikeaa laitaa alempana ja puu kaadetaan terän vasen laita edellä pyyhkäisten, puu ei kaadukaan eteenpäin vaan oikealla. sossa olevan terän kaatosuunnat: sahattaessa kello 8–12 välisellä terän osalla puu kaatuu eteen ja kello 3–5 välisellä osalla taakse. Halvatkin mallit toimivat hyvin. Seuraavan puun kaato helpottuu huomattavasti, kun ensin kaadettu puu ei ole esteenä nojaamassa vielä pystyssä oleviin puihin. Monimutkaisilla raivauskohteilla toimimisesta ja myöhemmästä taimikonhoidosta voit lukea lisää tämän lehden sivulta 32. Pieniä ja kevyitä sahoja aiempiin verrattuna”, Knaapi sanoo. Vanhojen Metsälehtien mainokset osoittavat, että ulkonäöllisesti raivaussaha on ollut pitkälti nykyisen kaltainen jo 1980-luvulta lähtien. Kello 8–12 välisellä terän osalla eli terän vasemmalla laidalla tapahtuva sahaus on kevyin tapa aloittaa kaatojen harjoittelu. Tehokkaammin pyörivä ja tasaisemmin puuhun pureva terä lisäsi turvallisuutta. ”1960-luvulla suurin osa taimikoista raivattiin vesurilla, 1970-luvulla raivaussaharaivaukset olivat jo enemmistöä”, kertoo Eero Knaapi metsämuseo Lustosta. Raivauksessa tulisi pyrkiä siihen, että kaatuvia ja kaadettuja puita ei tarvitse siirrellä käsin. 27 MAKASIINI 4 • 2016 4347_.indd 27 20.5.2016 17.34. Mutta se on jo ihan toinen tarina. Raivaussahan yleistyminen ajoittuu kuitenkin vasta 1960ja 1970-lukujen taitteeseen, kun sahat kevenivät ja niiden toimintavarmuus parani. Teräkään ei pääse tylsymään. Kaatotekniikoiden avulla puu tulee kaataa jo sahatulle taimikon osalle. Kun terän vasemmalla lappeella sahaaminen sujuu ja puita osaa kaataa eteenpäin, vaakatasossa tapahtuvan puun kaadon lisäksi kannattaa opetella vinossa olevalla terällä sahaaminen. ”Nykyiset terät eivät juutu puuhun kiinni niin pahasti ja anna kovaa takapotkua
Varhaisperkaukseen puhti silti riittää. ”Varmatoimisuus on sahan tärkein ominaisuus, muu on enempi lisämaustetta”, arvioi sahaa yrittäjämetsuri Jukka Järvinen (Metsälehti (23/2010). Korvakuulolla säätäen huippukierrokset elpyivät, mutta kiihtyvyyttä jäätiin yhä kaipaamaan.” Taaperrus jatkui pari vuotta. Stihlin moottori on pieni eikä rehentele voimalla tai kiihtyvyydellään. Stihlistä on nopeasti tullut monien metsänomistajien ja ammattilaisten suosikkisaha. Moottorit kävivät tukkoisesti ja sahoissa oli muutenkin kaikenlaista pientä ja isoa vikaa. Vikoja ei ole ollut, vaikka kokeilusaha on saanut kovaa kyytiä.” IHAN KAIKILLE Stihl FS 460 oli markkinoiden ensimmäinen elektronisella moottorin ohjauksella varustettu raivaussaha. Dolmarin valjaat ovat erinomaiset.” AMMATTILAISELLE Husqvarnan ammattikäyttöön tarkoitetun 555 Fx -raivaussahan ilmahuuhdellussa kaksitahtimoottorissa riittää voimaa. Metsälehdessä (12/2011) arvioimme niitä seuraavasti: ”Tehdassäädöin Husqvarna ja Jonsered olivat tukkoisia, ne jopa sammuilivat tyhjäkäynnillä. Puut katkeilivat ähkimättä, myös moottorin kiihtyvyys sai kehuja. Parin viime vuoden aikana valmistetuissa sahoissa tekniset ongelmat on voitettu. Dolmarista lausuimme (Metsälehti 11/2014) seuraavaa: ”Saha on vankka ja pääosin mutkaton käsitellä. ”Olen sahannut tällä kesän aikana yli sata tankillista. Saha on kevyempi ja halvempi kuin ”oikeat” metsän raivaukseen tarkoitetut sahat. Useimpien metsänomistajien käyttöön iso Husqvarna lienee kuitenkin turhan järeä laite. ALKUVAIKEUDET VOITETTU Markkinoille pahasti keskentekoisena tuodut Husqvarna 545 Fx ja Jonsered FC 2245 ovat taatusti aiheuttaneet Husqvarnan insinööreille unihäiriöitä ja harmaita hiuksia. Näin keskisarjan Huskut ovat kirineet Stihl FS 460:n etumatkaa. Koesahauksessa se joutui hirveään lumikeliin, mutta Saksan lämmöstä Savoon lennätetty elektroniikka-Stihl pyöri luotettavasti. Satunnaisesti metsää raivaavan metsänomistajan tarpeisiin Dolmar sopii, mutta ensisijaisesti metsänhoitoon raivaussahaa hankkivalle on tarjolla parempia vaihtoehtoja. Myös sahurilla piisaa puhti, kun valjaissa killuu kepeä saha. Arvioimme pikku-Stihliä Metsälehden jutussa (11/2014) näin: ”Moottori käynnistyy helposti ja vähällä voimalla. Mallin ensimmäisiä versioita vaivanneet kulmavaihdeongelmat on ajat sitten ratkottu. TEEMA: RAIVURIT TUTUIKSI VARHAISPERKAAJALLE Nelitahtimoottorilla varustettu Stihl FS 130 osoittautui pirteäksi. Keveytensä ansiosta pikku-Stihl on toimiva ja mukava laite taimikoiden varhaisperkaukseen, jossa ei kysytä suurta leikkuutehoa.” SATUNNAISSAHURILLE Dolmarin nelitahtinen MS-4300.4 U -raivaussaha on toimiva, mutta hieman raskas ja kiihtyvyydeltään kaksitahtiraivureita laiskempi. Painoakin on, mutta sen kantaa Husqvarnan mukavilla Trio Balance -valjailla. Laukaalainen yrittäjämetsuri Jari Reini kiitteli sahan tehoa (Metsälehti 15/2011). Hyväksi havaittuja TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ Stihl FS 460 Husqvarna 555 Fx Dolmar MS-4300 Husqvarna 545 28 MAKASIINI 4 • 2016 4347_.indd 28 20.5.2016 17.34
Työnäytöksiä, tietoiskuja ja asiantuntijapuheenvuoroja . . . Tilaisuuden juontajina Suomen Huutokauppakeisari Aki Palsanmäki ja vaimonsa Heli. Lapsille puuhaa ja elämyksiä . . . . Ohjelmaa kaikenikäisille . Yhdessä he meklaroivat hyväntekeväisyyshuutokaupan! Nykyiset terät eivät juutu kiinni niin pahasti. 4347_.indd 29 20.5.2016 17.34. klo 10-16 la 3.9.2016 Tervetuloa koko perheen iloiseen tapahtumaan Metsä Groupin pääkonttorin pihapiiriin, osoite: Revontulenpuisto 2, Espoo. Lukuisat näytteilleasettajat metsään liittyvine palveluineen ja tuotteineen luovat tilaisuuden tunnelman Tapahtuma on maksuton
Omistajan kunto on heikentynyt tai uutta omistajaa erikoispuut eivät kiinnosta. En ole uskaltanut perustaa erikoispuuviljelmiä, koska en voi olla varma, onko seuraava sukupolvi niistä oikeasti kiinnostunut. Olisin varmasti perustanut, jos niille olisi olemassa tarvittaessa vuokramarkkina. Malli sopii hyvin kymmenientai satojentuhansien hehtaarien alueille, joihin metsäasiantuntijoiden ja juristien armeijat voivat tehdä sopimuksia esimerkiksi viidenkymmenen vuoden vuokra-ajaksi. Jos haluan lehtikuusista arvokkaita, pitää parhaat rungot pystykarsia. Usein vuokraaja olisi todennäköisesti iso yritys, jolla olisi resursseja isoonkin oikeudenkäyntiin. Tarvittaisiin tarkkoja arviointeja sopimuskauden alussa ja lopussa. O lisin voinut innostua visakoivun kasvattamisesta, monet muut joulukuusen, tammen, lehtikuusen, tervalepän tai jonkun muun tavallisesta poikkeavan puun viljelystä taikka poikkeavasta kasvatusmenetelmästä. Usein kuitenkin terveys aikaa myöten heikkenee ja hieno erikoispuukohde, vaikMetsää vuokrattavana Meillä on tarve saada aikaiseksi toimivat vuokramarkkinat erikoispuiden kasvatukseen. kapa visakoivikko, jää rapistumaan. Tarvitsemme Suomeen muutaman ammattitaitoisen kiinteistövälittäjän, joka välittäisi vuokralle erikoispuukohteita. Sopimuskulut ja mahdolliset oikeusriidat eivät ole olennainen menoerä isossa vuokrasopimuksessa. Kaverit osaisivat erikoispuiden kasvatuksen ja puutavaran markkinat paremmin kuin minä, jolloin he voittaisivat kilpailut vuokrattavista kohteista. Suomeen ei synny talousmetsien vuokramarkkinoita, vaikka jotkut siitä haaveilevatkin. Nyt en tiedä ensimmäistäkään. E i, ei. Kun vuokraaja ei aluetta enää tarvitse, siirtyy alue taas vuokranantajan käyttöön. RAHAPUU 30 MAKASIINI 4 • 2016 30 MAKASIINI 4 • 2016 4348_.indd 30 19.5.2016 17.58. Vuokraaja ostaa vuokra-alueella olevan puuston ja maksaa sen jälkeen vuosivuokraa alueesta niin kauan kuin puustoa kasvattaa. Aivan liian usein autolla liikkuessaan näkee erikoispuumetsiä, jotka on perustettu ja hoidettu aluksi huolella, mutta sen jälkeen niiden hoito on unohdettu. Harvennukset tehdään voimakkaina ajallaan ja lopputuloksena on aikanaan arvokkaita järeitä viilutyviä. Erikoispuukohteen vuokraus voisi olla selkeää ja yksinkertaista. Iso määrä työtä valuu hukkaan. Olen kertonut monelle erikoispuiden kasvatuksesta innostuneelle hyvinkin suoraan, mikä tulee olemaan hankkeen lopputulos. Tottakai vuokrasopimuksessa mainitaan vuokra-ajan enimmäispituus. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Toisin olisi pienen metsätilan omistajalla. Se on molemmille osapuolille turvallista. Sopimukset olisivat niin laajoja ja monimutkaisia, ettei ainakaan moni vuokranantaja ymmärtäisi mitä oikein tuli sovittua. Yleisin erikoispuun kasvatuksesta innostunut metsänomistaja on eläkeikää lähestyvä mies tai pariskunta. Erikoispuilla tekee hyvää tulosta, mutta niiden säännöllinen hyvä hoito on tuloksen perusta. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC mahdollinen vuokraaja, mutta oletan, että meille tulisi useita ammattimaisia vuokraajia, jos olisi toimivat markkinat. Olen aina hymähdellyt ajatuksille. Palaisimme ajassa sata vuotta taaksepäin. Vuosivuokra sidotaan johonkin indeksiin, vaikkapa kuluttajahintoihin tai tukin kantohintoihin. Miten saataisiin sama toimimaan 30 hehtaarin suomalaiselle metsätilalle 20 vuoden vuokrasopimukseen. Meillä on kuitenkin tarve saada aikaiseksi toimivat vuokramarkkinat erikoispuiden kasvatukseen. Minulla on vain muutamalla hehtaarilla lehtikuusta, muita erikoisuuksia ei ole. Aikaa on ja ulkona on kiva olla. Itse olisin K uinkahan monessa suomalaisessa selvityksessä, selonteossa tai raportissa ehdotetaan, että Suomeen pitäisi saada toimivat talousmetsien vuokramarkkinat. Vuokranantaja hoitaa metsänuudistamisen
Sivu 42 ALLAKKA Puugrillillä parhaat maut Sivu 44 M IK KO RI IK IL Ä 4349_.indd 31 19.5.2016 17.57. LUONNONHOITOKOULU Muista suojavyöhykkeet Sivu 36 OMA METSÄ METSÄNHOITO 16 kysymystä taimikonhoidosta Sivu 32 PIKATESTI Sisuputki puntarissa Sivu 38 TUTKIMUS Keskiyön tuholainen Sivu 39 PERINTÖMETSÄ Metsä, parisuhde & verokarhu Sivu 40 KYSY POIS Mitä tekisin pikkupalstalle
Taimikon harvennuksen jälkeen taimet järeytyvät nopeammin, mikä parantaa seuraavan metsänhoitotoimenpiteen eli ensiharvennuksen kannattavuutta. Taimikon tiheyden lisäksi raivauksella voidaan säädellä kasvamaan jäävien puulajien osuuksia. METSÄNHOITO KYSYMYSTÄ 16 TAIMIKON HARVENNUKSESTA M IK KO RI IK IL Ä 32 MAKASIINI 4 • 2016 32 MAKASIINI 4 • 2016 4350_.indd 32 20.5.2016 17.54. Oikein harvennetusta taimikosta on poistettu mutkaiset, vialliset ja oksaiset puut sekä muita isommat etukasvuiset puut. 3 Millainen on oikein harvennettu taimikko. Ensimmäisellä raivauskerralla eli varhaisperkauksessa ei kaadeta muita havupuita kuin liian tiheässä kasvavia mäntyjä ja männyn huonolaatuisia susipuita, mutta toisella raivauskerralla raivataan lehtipuuston lisäksi havupuusto suositustiheyteen. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ 1 Mikä on myöhemmän taimikonhoitokerran tarkoitus. Taimikkoon jätetään ensisijaisesti sitä puulajia, jota sinne on istutettu tai kylvetty ja joka sopii mahdollisimman hyvin sille kasvupaikalle. SääsTaimikot raivataan tyypillisesti kahteen kertaan. Lehtipuita on jätetty taimikon selviin aukkokohtiin tuomaan monimuotoisuutta. 2 Mikä on raivauksen tavoite. Tavoitteena on tasapitkä taimikko. Lehtipuiden poisto ensimmäisellä raivauskerralla eli varhaisperkauksessa on yksinkertainen homma, mutta myöhempi taimikonhoito edellyttää valintoja. Taimikon harvennuksella varmistetaan lopullisesti se, että taimikon parhaimpien puiden kasvu ei taannu lehtipuiden varjostuksen tai puuston liiallisen tiheyden vuoksi. Ellei taimikkoa harvenneta, puiden laatu kärsii, vähäarvoisen lehtipuuston osuus kasvaa ja metsästä myöhemmin saatavat hakkuutulot pienenevät
Kunta 3. 2 1 3 Puuston keskipituus (m) Puuston keskiläpimitta (cm) koealasäd e 1,78 m Runkoluk u (kpl) Runkoluk u (kpl) Runkoluk u (kpl) Kantoluku (kpl) Keskiläpimitta Työjäljen mittaus Kasvama an jätetty puusto (koealasä de 4 m) Poistettu puusto Ohjeita Koeala nro Kuusi Mänty Koivu Runkoluk u yhteensä Hehtaarill a 4. Etukasvuisten lehtipuiden säästäminen on yleisimpiä omatoimiraivaajan virheitä. Raivatulla alueella pyörähdetään paikoillaan täydet 360 astetta nelimetrisen kepin (esimerkiksi teleskooppionkivavan) kanssa. Kylä M IK KO RI IK IL Ä VA LT TE RI SK YT TÄ VA LT TE RI SK YT TÄ 4350_.indd 33 20.5.2016 17.54. 10 11 12 9 8 7 6 5 Puuston keskipituu s mitataan 0,5 m tarkkuude lla ja keskiläpim itta 0,5 cm tarkkuude lla. Männiköllä toinen raivauskerta on ajankohtainen Etelä-Suomessa 15–20 vuotta uudistamisesta. Jos taimikon eri osat poikkeavat ennen raivausta paljon toisistaan, koealoja kannattaa ottaa useampia. Kuvion pinta-ala 8. Tilan nimi ja rekisterinr o. Kuvion nro 7. Tavoitetih eys Työjäljen mittaus Kasvama an jätetty puusto (koealasä de 4 m) Poistettu puusto Ohjeita Koeala nro Kuusi koealasäd e 1,78 m Runkoluk u (kpl) Runkoluk u (kpl) Runkoluk u (kpl) Kantoluku (kpl) Keskiläpimitta Mänty Koivu Runkoluk u yhteensä Hehtaarill a Puuston keskipituus (m) Puuston keskiläpimitta (cm) 4. Kuvassa oikeaan tiheyteen harvennettu karun kasvupaikan mäntytaimikko. Esimerkiksi liian karuihin oloihin istutetun kuusikon sekaan voi hyvin jättää luontaisesti syntyneitä, laadukkaita männyntaimia. Taimikko on raivatessa jätetty liian tiheäksi. Mittaustiedot on helppo merkitä Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta ladattavissa olevaan omavalvontalomakkeeseen. Aloittelijan kannattaa tarkistaa työjälkensä aluksi jopa joka tankillisen jälkeen. Mitataan 0,5 cm tarkkuude lla. 5 Kuinka paljon puita jätetään hehtaarille. 2 1 3 6. Hankenum ero 6. Rauduskoivikot harvennetaan 4–7 metrin pituudessa. Kylä 15 14 13 Poistetun puuston keskiläpim itta on viiden koealan keskipiste ttä lähimpänä sijaitsevan kannon läpimitan keskiarvo . KESKIARVO 15 14 13 Poistetun puuston keskiläpim itta on viiden koealan keskipiste ttä lähimpänä sijaitsevan kannon läpimitan keskiarvo . Taimikon harvennus varmistaa lopullisesti, ettei arvokkaiden havupuiden kasvu taannu lehtipuiden aiheuttaman varjostuksen tai kilpailun vuoksi. Maanomis taja 2. Pienillä raivauskohteilla (0,5–2 hehtaaria) koealoja otetaan viisi, suuremmilla (2–4 hehtaaria) kuusi kappaletta. Tavoitetih eys Taimikon hoidon omavalvo ntamittau s Taimikon tunnisteti edot 1. Etelä-Suomessa kuusentaimikko harvennetaan 3–4 metrin mittaisena ja männyntaimikko 5–7 metrin mittaisena, Pohjois-Suomessa lukemat ovat kuusen osalta 2–3 metriä ja männyn 3–7 metriä. Otettavien koealojen määrä riippuu raivuualan koosta. Etukasvuiset lehtipuut valtaavat nopeasti tilaa havupuilta. 7 Miten oikea harvennustiheys lasketaan. Metsänomistajan raivauksen jäljiltä taimikko jää usein myös liian tiheäksi. Mitataan 0,5 cm tarkkuude lla. Oikean harvennustiheyden saa selville muutamalla koealalla, jotka otetaan raivauksen yhteydessä. Tilan nimi ja rekisterinr o. Etelä-Suomessa istutuskuusikko ehtii kasvaa taimikon harvennusikään noin 10 vuodessa. Pohjois-Suomessa taimikkoja ei tule kasvattaa liian pitkään tiheinä, muuten puut riukuuntuvat ja tulee tuhoja. Yksi ympyrän sisään jäävä taimi vastaa kahtasataa tainta hehtaarilla, eli säteeltään nelimetrisellä koealalla pitäisi olla kuusentaimikoissa 9 tai 10 ja männyntaimikoissa 10 tai 11 tainta. Omatoimiraivaaja jättää myös usein taimikkoon liikaa ja liian isoja lehtipuita. Kuvion nro 7. Jos kasvatettavaksi valittua puulajia ei ole riittävästi, taimikkoon jätetään täydennykseksi ensisijaisesti toista valtahavupuulajia tai siemensyntyistä rauduskoivua. Maanomis taja 2. Hieskoivun sijaan tulee säästää rauduskoivut. töpuuryhmissä ja suojakaistoilla kasvavaan taimikkoon ei ole koskettu. Tavoitepu ulaji 9. 4 Milloin taimikko tulee harventaa. Kunta 3. Sahatessakin sattuu virheitä. 5. Hankenum ero Taimikon hoidon omavalvo ntamittau s KESKIARVO Taimikon tunnisteti edot 1. Mikään ei harmita niin paljon kuin laadukkaan havupuun kaataminen samalla, kun sahaa nurin havupuun vieressä olevaa lehtipuuta. Jätettävien puulajien valikointi on usein hankalaa, joten taimikkoa harventaessa kannattaa olla huolellinen. Kuusentaimikkoon jätetään 1 800–2 000, männyntaimikkoon 2 000–2 500 (hirvituhoalueilla enintään 3 000) ja koivuntaimikkoon 1 600 tainta hehtaarille. TavoitekasvaHavupuiden kasvu varmistetaan tavallisesti kahdella taimikonhoitokerralla: varhaisperkauksella ja taimikon harvennuksella. 5. Sahan käydessä sopivaa tiheyttä voi hahmottaa niin, että tasalaatuisessa taimikossa jätettävien puiden keskimääräinen etäisyys on reilut kaksi metriä. 6 Mitkä ovat omatoimisen raivaajan yleisimmät virheet. Tavoitepu ulaji 9. tustiheyttä ei pidä alittaa. 4 Kertomall a runkoluku 200:lla saadaan hehtaariko htainen määrä. Ennen kaatoa pitää muistaa katsoa taimien latvoja, jotta hirvituhopuut ja monilatvaiset taimet tulee kaadettua. 10 11 12 9 8 7 6 5 Puuston keskipituu s mitataan 0,5 m tarkkuude lla ja keskiläpim itta 0,5 cm tarkkuude lla. Kuvion pinta-ala 8. 4 Kertomall a runkoluku 200:lla saadaan hehtaariko htainen määrä
Omavalvontalomakkeelta tiedot voi siirtää metsäsuunnitelmaan, sillä mittaustietojen perusteella saa hyvän kuvan siitä, millainen puusto alueella kasvaa. Myös yli viisimetriset mäntytaimikot kannattaa raivata vasta kylmempään aikaan ytimennävertäjäriskin vuoksi. /kauppa Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle Jalostettu mänty kasvaa 15 – 25 % enemmän kuin luontainen mänty HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5 – 20 vuotta nuorempana C M Y CM MY CY CMY K Tapio_siemenkeskus_a5.pdf 1 14.12.2015 9.45 Istutuskuusikkoon tulee jäädä taimikon harvennuksen jäljiltä 1 800– 2 000 puuta hehtaarille. Lisäksi valitaan koealan yleisin puulaji ja mitataan sen puulajin keskivertopuun pituus puolen metrin tarkkuudella ja rinnankorkeusläpimitta puolen sentin tarkkuudella. Kasvuaikaan tehty perkaus hillitsee kaadetuista lehtipuukannoista nousevien vesojen pituuskasvua. Taimikoiden varhaisperkaus kannattaa tehdä loppukeväällä ja kesällä. KYLVÄ HYVÄÄ! Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. 9 Mihin vuodenaikaan kannattaa raivata. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. 10 Tarvitseeko raivatessakin käsitellä kannot juurikäävän ehkäisemiseksi. VA LT TE RI SK YT TÄ 34 MAKASIINI 4 • 2016 34 MAKASIINI 4 • 2016 4350_.indd 34 20.5.2016 17.54. Tapio Silva Oy Siemenkeskus puh. 8 Mitä muuta mitataan. Nämä lukemat saa helposti selville, jos tiheyden mittaamiseen käytettävään onkivapaan kiinnittää palan mittanauhaa ja merkitsee vavan varteen metrimerkkejä puun pituuden mittaamista varten. Tämä koskee etenkin kookkaita harvennustaimikoita. Juurikääpäriskin vuoksi havupuutaimikoiden harvennus kannattaa ajoittaa vuodenaikaan, jolloin keskilämpötila on alle viiden plusasteen, siis alkukevääseen, loppusyksyyn tai alkutalveen. Samalla, kun laskee koealan perusteella taimikon tiheyden, omavalvontalomakkeeseen kannattaa merkitä eri puulajien määrä
Maaja metsätalousministeriö jäädytti poikkeuksellisesti taimikonhoitotukien (sekä varhaishoito että nuoren metsän hoito) myöntämisen toukokuun alussa. Jos taimikon varhaishoito on jäänyt tekemättä ja edessä on todella sekava ryteikkö, raivausurakka kannattaa suunnitella metsäneuvojan kanssa. M IK KO RI IK IL Ä 35 MAKASIINI 4 • 2016 4350_.indd 35 20.5.2016 17.54. Tällöinkin taimikossa saa tehdä kaksi täyttä työpäivää. 16 Mikä on sopiva päiväurakka satunnaisraivaajalle. Parhaimmat vanerikoivut piileksivät päätehakkuuvaiheessa kuusten seassa. Valtio maksaa nuoren metsän hoitoon eli taimikon harvennukseen kemeratukea 230 euroa hehtaarille. Järeimpien taimikoiden harvennus kannattaa tehdä pakkasaikana, kun itiöitä ei ilmassa lentele. Etenkin havupuita lahottavan ja tappavan juurikääpäsienen itiöiden on todettu ruotsalaistutkimuksissa tarttuvan jopa kaksi senttiä leveisiin kantoihin. Käytännössä itiöiden laajempi tarttuminen pieniin kantoihin on kuitenkin epätodennäköistä. Luonnonvarakeskuksen mukaan taimikonhoito maksoi yksityismetsissä keskimäärin 424 euroa hehtaarilta vuonna 2014. Sopiva lehtipuusekoitus ehtii syntyä taimikkoon myöhemmin. Taimikon ensimmäisellä raivauskerralla eli varhaisperkauksessa kannattaa kaataa surutta kaikki lehtipuuvesat, jos havupuutaimia vain on riittävästi. 15 Mikä raivaussaha on sopiva taimikon harvennukseen. Artikkelia varten on haastateltu Suomen metsäkeskuksen itäisen palvelualueen elinkeinopäällikköä Seppo Niskasta ja Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen metsänhoitopäällikköä Tuomas Kähöä. Taimikon harvennuksessa jätettävät lehtipuut saavat olla enintään havupuutaimien mittaisia. Lain mukaan alle 10-senttiset kannot voi jättää käsittelemättä. Tällaisissa tapauksissa kannattaa myös harkita ammattimetsurin käyttöä raivaajana. Lopullisesti lehtipuiden osuus metsikössä määräytyy ensiharvennusvaiheessa. Mäntytaimikosta haavat kaadetaan niistä männynlatvoihin leviävän versoruostesienen vuoksi. Jos nuoren metsän hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta, tukea voidaan korottaa 200 euroa. 12 Paljonko lehtipuita jätetään havupuutaimikkoon. Niiden raivaamatta jättäminen säästää aikaa ja tuo suojaa eläimille. Koivuja ei kannata jättää kahta metriä lähemmäs kuusentaimia. Yksittäisiä pihlajia, raitoja, haapoja tai jaloja lehtipuita voi jättää, jos ne eivät haittaa havupuiden kasvua. Taloudellisesti kannattavin lehtipuusekoitus syntyy rauduskoivuilla. Katse taimien latvoihin sekä raudusja hieskoivun erottamiseen. Vaikka kantokäsittely ei raivauksen yhteydessä onnistu, juurikääpää voi ehkäistä muuten. 11 Mitä lehtipuita havupuutaimikkoon voi jättää. Metsänomistajan ei siis kannata asettaa viikonlopun aikana tehtävälle raivausurakalle ainakaan hehtaaria suurempaa tavoitetta. Tällä hetkellä nuoren metsän hoitoon ja taimikon varhaishoitoon ei siis voi hakea tukea enää tälle vuodelle. Keskihintaiset raivaussahamallit eli noin 45-kuutioiset sahat riittävät omatoimiselle raivaajalle taimikon kookkaimpien harvennuspuiden kaatoon. Esimerkiksi Työtehoseuran vuonna 2007 julkaistussa tutkimuksessa omatoimiset metsänomistajat saivat raivattua viiden tunnin metsätyöpäivän aikana keskimäärin 0,3 hehtaaria taimikkoa. Lisäksi juurikäävän leviämistä ehkäisevän kantokäsittelyaineen levitys on raivaustyössä vaikeata. Turvemailla havupuutaimikon sekaan voi jättää aukkopaikkoihin hieskoivuja. Jätettävät puut tulee valikoida huolella. Itse sahaustyössä pitää varoa jätettäviä puita. 14 Paljonko omatoiminen raivaaja säästää. Metsuri raivasi samassa tutkimuksessa muutamaa tuntia pidemmässä työpäivässä 0,7 hehtaaria taimikkoa. Omatoimiraivaaja säästää tästä summasta periaatteessa sen, mikä jää jäljelle, kun euromäärästä vähentää omat sahauskulunsa. Kosteikkopainanteisiin tai ojanvarsille voi jättää pienialaisia lehtipuutiheiköitä. 13 Saako taimikon harvennukseen tukea. Lähteinä on käytetty Raivaamaan ja Taimikonhoito -kirjoja. Lehtipuita voi jättää mahdollisuuksien mukaan 10–20 prosenttia runkoluvusta
Osa Suojavyöhykkeet LUONNONHOITOKOULU JÄTÄ SUOJAA Arvokkaiden metsäelinympäristöjen suojavyöhykkeet turvaavat monimuotoisuutta, varmistavat vesien suojelua ja kaunistavat maisemaa. Lakikohteen turvaamiseksi tarvitaan tuntuva suojavyöhyke, valoisalta puolelta sen on oltava leveydeltään puuston keskipituuden mittainen. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ M IK KO RI IK IL Ä 36 MAKASIINI 4 • 2016 4351_.indd 36 19.5.2016 17.56
Sadan metrin matkalla sen pinta-ala nousee 30 aariin ja vyöhykkeen puuston arvo jopa 3 000–4 000 euroon. Hänen mukaansa purojen ja norojen ympäristöt ovat usein otollisia kohteita metsän kasvattamiseen erirakenteisena, siis jatkuvaan kasvatukseen. Tukkipuita saa hakata Pehmeämpi vaihtoehto on korjata osa suojavyöhykkeen arvopuista niin, ettei lain suojaaman pienveden lähiympäristön ominaispiirteitä vaaranneta. Luvan saa, jos tulon menetykset kohoaisivat kohtuuttomiksi. Rajan lainsäätäjä on asettanut 3 000 euroon. pykälän mukaista erivapautta metsälain määräämän suojavyöhykkeen hakkaamiseen. V. ta odottavan aika saattaa käydä todella pitkäksi. BO KH O VE N M IK KO RI IK IL Ä 37 MAKASIINI 4 • 2016 4351_.indd 37 19.5.2016 17.56. Myös erilaisten metsäja luontotyyppien vaihtumisvyöhykkeet ovat tärkeitä elinympäristöjä esimerkiksi metsäkanalinnuille. Vesiensuojelun tarpeisiin riittää kapeampi suojakaista kuin lakikohteille. Melkoisia laajakaistoja Metsälain turvaaman pienveden suojaamiseksi tarvitaan tuntuva suojavyöhyke, joka jätetään hakkaamatta tai käsitellään varoen. Varjostusta tuottavat pääosin valtapuuston alla kasvavat kuuset ja puron varren pensaat. Rantaan ulottuvilla hakkuualoilla . Arvokkaimpia tukkipuita voi rantakaistaltakin poimia, kunhan pensaikot ja alikasvospuut säästetään eikä maanpintaa rikota. Jatkossa pureudumme seuraaviin aiheisiin: Makasiini 5: Lahopuut Makasiini 6: Riistametsänhoito Makasiini 7: Karut suot Makasiini 8: Luontokohteiden tunnistaminen T alousmetsien luonnonhoito perustuu pääosin vapaaehtoisuuteen, mutta metsälaki määrittää erityisen tärkeät elinympäristöt ja niiden käsittelytavat. Sama koskee myös peltojen ja varsinkin peltoheittojen reunoja. Hakkuukypsässä metsässä suojavyöhykkeen leveys kohoaa usein 30 metriin. Lakikohteilla 1,5 kertaa puuston pituus . Lain suojaamien pienvesien reunoille ja lähiympäristöön on metsälain mukaan jätettävä puustoisia suojavyöhykkeitä. Varjoisalle puolelle, itäja pohjoissivustalle, vyöhykkeen on oltava puolet puun pituudesta. Metsälehti Makasiinin talousmetsien luonnonhoitoa esittelevä sarja jatkuu koko vuoden. Noro tarkoittaa pysyvää veden kulku-uraa, joka voi kesäaikaan kuivuakin. pykälän sallimissa hakkuissakin jätettävä tilan lakikohteiden suojaksi. Metsälakikohteiden lisäksi suojavyöhykkeitä voi jättää rantoihin, peltoihin ja soille rajautuville hakkuualoille. Ne turvaavat pienilmaston säilymisen, mikä tarkoittaa lähinnä varjoisuuden ja kosteuden varmistamista. ”Purojen varsilla on usein kerroksellinen sekapuusto. Jo viiden metrin hakkaamatta jätettävä vyöhyke pysäyttää ravinteiden ja kiintoaineiden kulun, kunhan alue jätetään hakkaamatta ja muokkaaPuustoisilla suojavyöhykkeillä voidaan helpottaa muun muassa liito-oravan liikkumista. Periaatteessa metsänomistaja voi hakea kemeralain mukaista ympäristötukea hyvityksenä alueen hakkaamatta jättämisestä. Tästä syystä pienten ja vähän isompienkin suolämpäreiden ja kuivan maan metsäkuvioiden rajoille on hyvä jättää ennakkoraivaukselta säästettävä vyöhyke. Vaihtoehtoisesti metsänomistaja voi hakea metsälain 11. Muualla harkinnan mukaan LE H TI KU VA /K IN A / B. Metsän ja suon rajalla . Lain suojaa nauttivat muun muassa luonnontilaiset ja luonnontilaiset kaltaiset pienvedet, purot, norot, lähteet ja alle puolen hehtaarin lammet. Sen verran puita on metsälain 11. Näin suojavyöhykkeiltä voidaan poimintahakkuin korjata melkoinen matta. Peltojen reunoilla . Maaperä on usein soistunutta, joten taimia syntyy helposti ja niitä yleensä on valmiinakin alueella. Kohteen valoisalle puolelle, siis etelän ja lännen suuntaan, suojavyöhykkeen on vastattava leveydeltään puuston keskipituutta. Suojavyöhykkeen leveys . Metsälain suojaamien purojen, norojen, lähteiden reunoille, enintään 0,5 hehtaarin lampien reunoilla osa arvokkaimmista tukkipuista vaarantamatta suojakaistan toimivuutta”, selvittää metsäneuvoja Kari Turunen Suomen metsäkeskuksesta. Rannoille ja suon reunoille Suojavyöhykkeitä kannattaa rajata hakkuissa myös järvien ja jokien varsille, jolloin ne estävät ravinteiden ja kiintoaineen valumista vesistöihin. Tosin valtion kassa pölisee tyhjyyttään, joten kemeroiSuojavyöhyke tarvitaan:
Liitos on entistä lujatekoisempi. Kaksi ensimmäistä asiaa, joita pikatestissä pohdimme, olivat putken väri ja nimi. Kysyntä ollut vahvaa Kotimaisuutta vahvempi myyntivaltti Sisuputkella taitaa olla hinta. Esimerkiksi kokeilemamme viitosputki (putken aukko 5,5 senttiä) arvonlisäverollinen hinta on 65 euroa, kun punainen kilpailijaputki maksaa 115 euroa. Väri on olennaisempi asia: näkyykö sininen istutusalalla yhtä hyvin kuin punainen ruotsalaisputki. Käyttäjäkokemus on yhä samanlainen kuin 35 vuotta sitten. Se on mahdollistanut sySisulla mennään Suomalaisvalmisteisen istutusputken erottaa sinisestä väristä, nimestä ja hinnasta. Tästä syystä putkelle loihdittiin suomalaista sielunmaisemaa kosiskeleva nimi, Sisuputki. Valmistaja luotti kotimaisuuden kantavan markkinoilla. Tämä parantaa saappaan pitoa kuraisella kelillä. Kauppa on käynyt niin hyvin, että putket loppuivat valmistajan varastoista suunnilleen istutuskauden alkuun mennessä. PIKATESTI TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ V iime vuonna istutusputkien valmistus näytti lopullisesti lipuvan pois Suomesta, kun Uittokalusto jäädytti Finnputki-tuotemerkin valmistuksen Laitilassa ja keskittyi Ruotsissa valmistettavien Pottiputkien myymiseen. Keväisessä luonnossa mikään ei ole räikeän sinistä. 38 MAKASIINI 4 • 2016 4352_.indd 38 19.5.2016 17.56. Jalkapolkimen pinta on muotoiltu rosoisen kuvioiduksi. Sisuputki sopii syväistutukseen. Parannettu versio Istutusputki kehitettiin jo 1970-luvun alussa. Äkkiseltään ajattelisi, että ei, mutta kokemusten mukaan sininen erottuu yllättävän hyvin. Plussat ja miinukset + Hinta + Jalkapolkimen muotoilu + Kotimaisuus Jäykkä laukaisumekanismi väistutuksen, joka yhdessä kehittyneen mätästyksen kanssa on parantanut kuusenistutuksen tuloksia. Putken toiminta-ajatus on pysynyt ennallaan tuotteen historian ajan. Merkittävin parannus on ollut putken kärkiosan piteneminen. Sisuputken jalkapolkimen liitos avautuvaan nokkaan on entistä lujatekoisempi. Tämän ansiosta putken avauspolkaisu tuntuu vaivattomammalta. Erona punaiseen putkeen verrattuna on jalkapolkimen liitos avautuvaan nokkaan. Kun putki on työnnetty maahan, jalkapoljin jää muutaman sentin korkeammalle kuin punaisessa putkessa. Laitilalainen VeMe Oy päätti lopulta jatkaa istutusputkien valmistusta. Itse olen istuttanut paperipottitaimia putkella ensi kertaa 1970-luvun loppupuoliskolla. Käsikahvoja on hieman pidennetty perinteisestä mallista. Nimi toki on mieltymysasia, mutta googlettakaapa huviksenne, mitä kaikkea maailmalla myydään Sisu-nimellä. Uutena putken leukojen laukaisumekanismi oli turhan jäykkä, mutta sekin jouhevoitui käytön myötä. Lisäksi leuat valmistetaan puoli milliä aiempaa paksummasta teräksestä, mikä parantaa kestävyyttä. Seuraava putkierä valmistuu elokuulla. Putkea oli vielä pari viikkoa sitten kuitenkin saatavilla joistakin maatalouskaupoista ja verkkokaupoista
Tutkijaryhmä ehdottaakin, että hirvieläinnäytteitä voitaisiin hyödyntää puutiaisaivokuumeviruksen esiintymisen seurannassa ja riskialueiden ennustamisessa. Tuho alkaa vaivihkaa Pahimmat tuhot ovat olleet varttuneissa kuusikoissa. ”Lähimmät tuhot ovat tapahtuneet Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa. Munalastissa olevat naaraat lentävät vain lyhyitä matkoja ja odottavat koiraita puissa feromonituoksuja lähetellen. Ruokalistalla on sekä kuusta että mäntyä. Suurimmat tuhot havununna on aiheuttanut varttuneissa kuusikoissa. Kasvien tutkiminen tavallisella valokuvauksella yöaikaan on vaikeaa, koska näkyvä valo katkaisee kasvin unirytmin. Vasta isompien toukkien leuat pystyvät vanhoihin neulasiin. Yleistyminen alkoi parikymmentä vuotta sitten ja perhosta tavataan jo Suonenjoen korkeudella. Havununna talvehtii munina. Niille maistuvat myös monet lehtipuut ja mustikan varvut. Kuvien perusteella puut näyttävät menevän lepoon yöaikaan. Puolassa havununnan tuhot ovat enemmän sääntö kuin poikkeus”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Ylioja kertoo. Parasta torjuntaa on pitää puusto hyväkuntoisena. ”Koko puu nuokahtaa yön aikana, mikä havaitaan oksien ja lehtien paikan muutoksena. TUTKITTUA MIKKO HÄYRYNEN HAVUNUNNA (Lymantria monacha) on ilmastonmuutoksesta hyötyvä ja vakavasti otettava metsätuholainen. Epidemian aikana myös luontaiset viholliset, kuten monisärmiövirustauti ja loiset, lisääntyvät. Jos uusia neulasia ei ole, toukat lähtevät vaeltamaan. Männyn kasvupaikoille istutetut kuusikot ovat tulevaisuudessa alttiita havununnan tuhoille. Poikkitieteellinen tutkimusryhmä tutki puutiaisaivokuumevirusta vastaan muodostettujen vasta-aineiden esiintymistä yli tuhannesta vuosina 2008–2009 kerätystä hirvieläinnäytteestä. Tällä hetkellä havununnan torjuntaan ei ole varauduttu biologisin tai kemiallisin menetelmin. Hirvet ennustavat puutiaisaivokuumetta Puutiaisaivokuumeen leviämistä voidaan ennustaa hirvieläinten verinäytteistä, osoittaa Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkimus. Perhoset lentävät öisin heinäkuun alusta syyskuulle. Tanskan epidemiat ilmenivät usean lämpimän kesän jälkeen kuivilla, hiekkapitoisilla mailla, mikä viittaa kuivuusstressiin. Myös puut nukkuvat öisin. Tuho alkaa huomaamattomasti ja hiipuu seitsemässä vuodessa ruoan loppuessa. Tutkimusryhmä löysi suomalaisilta hirvieläimiltä puutiaisaivokuumeviruksen vasta-aineita alueilta, joilla puutiaisaivokuumetta on todettu myös ihmisillä. Mutta jos parin hehtaarin tuho osuu omaan metsään, niin onhan se vakava paikka.” KESKIYÖN TUHOLAINEN Lähimmät havununnatuhot ovat sattuneet Etelä-Ruotsissa. ”En näe, että koko Etelä-Suomi muuttuisi tuhoalueeksi. Muutokset ovat pieniä, vain noin kymmenkunta senttimetriä viisimetrisessä puussa, kertoo Eetu Puttonen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta. Toukat syövät aluksi uusia, pehmeitä neulasia. Puutkin nukkuvat öisin LU KA S JO N A IT IS W IK IM ED IA CO M M O N S 39 MAKASIINI 4 • 2016 39 MAKASIINI 4 • 2016 4353_.indd 39 20.5.2016 18.05. Laserkeilauksessa kasvi ei häiriinny, koska keilaimet käyttävät infrapunavaloa. Kansainvälinen tutkijaryhmä onnistui mittaamaan täysikasvuisen puun unirytmin käyttämällä laserkeilauksella otettua kuvasarjaa. Havununna on yksi monista yöperhoslajeista. Pöytätavat ovat tuhlailevat, sillä neulasen tyviosa syödään poikki ja loppuosa tipahtaa maahan
Näin ollen Paula maksaisi 50 000 euron osuudestaan lahjaveroa 4 770 euroa ja Pekka 11 740 euroa. Yhteislahjassa on yleissääntönä, että se verotetaan kaukaisinta sukua olevan saajan mukaan. Nyt Paulaa ja Pekkaa verotetaan yhteisesti II veroluokan mukaan ja lahjaveroa tulee maksettavaksi 28 240 euroa. Pekka ja Paula vastaavat yhdessä veron maksamisesta. Oletetaan, että Paula ja Pekka olisivatkin saaneet metsätilan lahjana niin, että lahjakirjassa olisi osoitettu puolet tilasta Paulalle ja puolet Pekalle. Siviilioikeudelliseen yhteisomistusmuotoon se ei vaikuta. Metsä lahjana avopuolisoille Entä jos Paula ja Pekka eivät olekaan naimisissa vaan avoliitossa. Lahja on osoitettu yhteislahjana molemmille. Avioparin saamaa lahjaa verotetaan kevyemmin. Aviopuolisoiden saamaa yhteislahjaa verotetaan sen veroluokan mukaan, johon lahjanantajalle läheisintä sukua oleva kuuluu. Sen sijaan lahja kannattaa antaa erillislahjana. Rekisteröity parisuhde rinnastetaan avioliittoon. Lahjakirjassa erillislahjojen osalta voidaan määrätä omisMETSÄ, PARISUHDE & VEROKARHU Metsän lahjoittaminen avoparille voi tulla kalliiksi. Lahjaveroseuraamus on siten 100 000 euron lahjasta I veroluokan mukaan 11 770 euroa. P uolisot voivat tulla yhdessä metsänomistajiksi, jos he yhdessä saavat metsää lahjana tai perintönä tai ostavat metsää. Koska Pekka on aviopuoliso ja lahja on annettu yhteislahjana, lasketaan lahjavero yhtenä verona koko lahjan arvosta. Koska Paula on lahjoittajan tytär, lasketaan lahjavero I veroluokan mukaan. Silloin Paulan isän yhteislahjana antamasta metsätilasta voi seurata harmillinen yllätys. Puolisoiden metsäverotus Kaikissa edellä kuvatuissa tilanteissa puolisot jatkavat metsätalouden harjoittamista yhdessä ja omistavat metsätilan puoliksi. Avioliitosta huolimatta Pekka kuuluu II veroluokkaan, kun lahjoittajana on Paulan isä. Avopuolisoille ei siis kannata antaa yhteislahjaa eikä testamentata omaisuutta, sillä samat verosäännökset koskevat pääsääntöisesti myös testamentilla yhteisesti saatua omaisuutta. Silloin 100 000 euron arvoisesta metsätilasta, joka on lahjoitettu puoliksi avopuolisoille, tulee Paulalle lahjaveroa maksettavaksi 4 770 euroa ja Pekalle 11 740 euroa. Koska kyse ei nyt ole yhteislahjasta, lahjaverotus toimitetaan erikseen. Jos avopuolisot saavat metsätilan erillislahjoina, seuraa lahjasta samanlainen lahjavero kuin aviopuolisoiden erillislahjoissa. Luovutettavat omistusosuudet merkitään lahjakirjaan. Kuten edellä jo todettiin, poikkeuksen muodostavat aviopuolisot ja puolisot rekisteröidyssä parisuhteessa. Jos Paulan puoliso olisikin Päivi ja heillä olisi rekisteröity parisuhde, meneteltäisiin lahjaverotuksessa samalla tavalla. Tällöin verottajaa kiinnostaa etenkin suhteen laatu: ovatko puolisot aviopuolisoita vai avopuolisoita. Määräys yhteislahjasta vaikuttaa ainoastaan lahjaveron määräytymiseen. TEKSTI PIRJO HAVIA N äyttelyt : Sata vuotta – Sata kuvaa 29.4.–18.9.2016 Hyytiälän kesä 1936 29.4.2016–8.1.2017 Laaja perusnäyttely koko vuoden! Punkaharju 015 345100 www.lusto.fi Metsäsuomalaiset 23.2.2016–8.1.2017 Kaija Kiuru: Luontonäkymiä – Nature Views 29.4.–20.11.2016 PERINTÖMETSÄ 40 MAKASIINI 4 • 2016 4354_.indd 40 19.5.2016 17.55. Verotuksen kannalta silläkin on merkitystä, onko kyse yhteisvai erillislahjasta. Metsätilan arvo on 100 000 euroa. Metsä lahjana aviopuolisoille Paula ja Pekka ovat avioliitossa ja saavat metsätilan lahjana Paulan isältä. Molemmissa tapauksissa Paulasta ja Pekasta tulee metsänomistajia niin, että molemmat omistavat metsätilasta puolet
Verolainsäädännössä on säädetty erikseen aviopuolisoiden tuloverotuksesta, mutta ei avopuolisoiden tuloverotuksesta. Puolisoina käsitellään myös avoliitossa asuvia, jos heillä on (tai on aikaisemmin ollut) yhteinen lapsi tai he ovat aiemmin olleet naimisissa keskenään. Puolisoiden pitää ilmoittaa yhteisellä metsäverolomakkeellaan omistusten jakaantuminen prosenttiosuuksin joko tilojen hankintamenojen tai pinta-alojen suhteessa, esimerkiksi Paula 50 prosenttia ja Pekka 50 prosenttia. Mikäli tästä ei ole tietoa, on yleensä päädytty verovelvolliselle edullisempaan ratkaisuun. VeroN äyttelyt : Sata vuotta – Sata kuvaa 29.4.–18.9.2016 Hyytiälän kesä 1936 29.4.2016–8.1.2017 Laaja perusnäyttely koko vuoden! Punkaharju 015 345100 www.lusto.fi Metsäsuomalaiset 23.2.2016–8.1.2017 Kaija Kiuru: Luontonäkymiä – Nature Views 29.4.–20.11.2016 hallinnon termi ”maatila” kattaa sekä metsätilat että tilat, joilla harjoitetaan maataloutta. Jos puolisoista toinen tai molemmat ovat Suomessa rajoitetusti verovelvollisia, ei heitä pidetä verotuksessa puolisoina. Jokaisen verotuksessa otetaan huomioon vain henkilön omat palkkatulot, muut ansiotulot ja pääomatulot. Yhteislahjan tulkintaa Jos on epäselvää, onko lahja katsottava yhteislahjaksi, on verotuskäytännössä lähtökohtana pidetty lahjanantajan tahtoa. Tuloverotus, mukaan lukien metsäverotus, toteutetaan henkilökohtaisesti. Lähde: www.vero.fi >Henkilöasiakkaat > Avioliitto-Avioero tusosuudet halutulla tavalla – esimerkiksi 9/10 ja 1/10 – tämän määräyksen mukaisesti syntyvät myös omistusoikeudet ja verovastuut. Se, onko henkilöllä puoliso, vaikuttaa joihinkin verovähennyksiin, mutta ei varsinaisiin metsätalouden verovähennyksiin. Tällöin avopuolisot voivat muun muassa laajemmin yhdessä hyödyntää alijäämähyvitystä ja kotitalousvähennystä. Avopuolisoiden metsistä verotusyhtymä Avopuolisoista Paula ja Pekka, joilla ei ole yhteisiä lapsia, muodostetaan Verohallinnossa verotusyhtymä. Puolisoille tulee täytettäväksi yhteinen metsäveroilmoitus. Tuloverotuksen puolisomääritelmä Tuloverotuksessa puolisoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat keskenään avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Aviopuolisoiden metsistä maatila Aviopuolisoilla voi olla sekä yhdessä että erikseen omistettuja metsätiloja. He siis harjoittavat metsätaloutta yhdessä verotusyhtymänä. Lahjansaajien on myös syytä täyttää lahjaveroilmoituksen kohta VII Yhteislahjansaaja varmistaakseen lahjaverotuksen oikean toteutumisen. Varsinainen metsäverotus toteutuu kuitenkin samalla tavalla kuin Verohallinnon aviopuolisoiksi katsomilla puolisoilla. Verohallinto jakaa verotettavan tulon tai metsätalouden tappion puolisoiden henkilökohtaisessa verotuksessa huomioon otettavaksi. Avopuolisoiden yhteinen lapsi Avoliitossa asuvat puolisot rinnastetaan tuloverotuksessa aviopuolisoihin silloin, kun heillä on tai on aikaisemmin ollut yhteinen lapsi tai he ovat aiemmin olleet naimisissa keskenään. Verohallinto katsoo, että aviopuolisot harjoittavat metsätaloutta yhdessä, jos he hoitavat ja hallitsevat näitä metsiä yhteiseen lukuun. Siitä ei muodosteta verotusyhtymää, vaikka verotus toteutetaan yhtymäsäännöksiä soveltaen. Heidät katsotaan verotuksessa puolisoiksi siitä verovuodesta alkaen, jonka aikana avioliitto on solmittu tai parisuhde rekisteröity. Tässä on kuitenkin käytännössä kirjavuutta. Puolisoiden metsätilat muodostavat yhden maatilan. Näin ollen, jollei muuta ole osoitettu, puolisoiden lahjana saamaa omaisuutta on pidetty lähtökohtaisesti yhteisesti saatuna ja muiden kuin puolisoiden saamaa omaisuutta erillisinä lahjoina. Avoliitto rekisteröidään Verohallinnon tietoihin yhteisen lapsen synnyttyä Väestörekisterikeskuksen antamien tietojen perusteella. Lopullinen tuloverotus toteutuu henkilökohtaisesti näiden omistusosuuksien suhteessa. Aviopuolisoina Paula ja Pekka harjoittavat yhdessä metsätaloutta yhteisesti omistamallaan metsätilalla. Siksi kannattaa aina merkitä lahjakirjaan, onko lahja tarkoitettu yhteislahjaksi. 4354_.indd 41 19.5.2016 17.55. Kun he lahjoittavat toisilleen omaisuutta, saajaa verotetaan I veroluokan mukaan. Käytännössä ero aviopuolisoiden metsäverotukseen näkyy lähinnä siinä, että verotusyhtymässä tulee varsinaisen metsäveroilmoituksen lisäksi täytettäväksi lomake 36 (yhtymäselvitys), jolla Paula ja Pekka ilmoittavat omistusosuutensa
Tämä untuvatäkki vähentää munien lämpöhukkaa, mutta ennen haudonnan alkua munien lämpötila on usein lähellä nollaa. Vai pitäisikö istuttaa keskikesällä kuokkalaikkuihin kesäkoivun taimia, torjua heinä parhaan mukaan mekaanisesti ja jättää kuusenoksat maatumaan. Metsonaaras aloittaa haudonnan vasta, kun koko pesue on munittu. KONEET Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Vai jättäisinkö alueen sikseen. Jos löytää autioituneen, mutta koskemattoman munapesän, se todennäköisesti merkitsee, että emo on kuollut kesken haudonnan. 42 MAKASIINI 4 • 2016 42 MAKASIINI 4 • 2016 4355_.indd 42 19.5.2016 17.54. Ensimmäiset munat joutuvat siis olemaan viikkokauden ilman emon lämpölisää oikullisen kevätsään armoilla. Hautova koppelo ei hevin pesästään lähde. Pienkoneiden asiantuntija. Munat luultavasti kestävät jäätymättä muutaman asteen alle nollankin olevan lämpötilan. Koppelo kyllä peittää munansa aina uuden munan munittuaan. Koneita ei näin pienille palstoille kannata tuoda. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Tarkoitus on istuttaa palstoille koivua. Kuinka kauan munat säilyvät, jos lintu joutuu ne jättämään. SEPPO VUOKKO Mitä tekisin pikkupalstoille. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET METSÄVEROTUS Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. Jäähtyminen vain hidastaa alkion kehitystä, mutta ei tapa sitä. Jos koppelo joutuu lähtemään pesältään ehtimättä peittämään munia, lämpöhukkaa suuremman riskin muodostavat munarosvot. Pitäisikö antaa risujen kuivua, polttaa ne ensi syksynä ja istuttaa taimet ensi vuonna. Silloinkin ne kestävät useita tunteja vailla emon suojaa. Kauanko munat säilyvät. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Kun haudonta alkaa ja alkiot kehittyvät, munat ovat herkempiä kovin alhaisille lämpötiloille. METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. METSÄNHOITO Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. Talvella kaadettiin 55-vuotiaita kuusia kahdelta 0,3 hehtaarin palstalta. LUONTO Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Pesätuhot johtuvat siis lähes aina pedoista eivätkä siitä, että munat olisivat jäähtyneet liiaksi
Antamienne tietojen perusteella kauppa ei ole järkevä vaihtoehto. Lämpimään multaan istutetut taimet ovat lähteneet kasvuun nopeasti ja kehittyneet hyvin. Välivuoden jättäminen antaa luonnolle liikaa etumatkaa. HANNU JAUHIAINEN H A N N U H U TT U Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi Pieni on kaunista. Työsuojelu rajoittaa käsin tehtävän ruiskutuksen metsänomistajan omatoimityöksi. Metsän hakkuutuloilla ei ole mahdollista maksaa kauppahintaa, vaikka teidän ikänne huomioiden voitaisiin käyttää kuuden vuoden korotonta maksuaikaa. Millaisia ilmoituksia verovuodelta pitää tehdä. Käytetty metsävähennys tuloutetaan laskettaessa luovutusvoittoveroa. Sen jälkeen yksi osakas on ostanut toisen osuuden yhtymästä. Tyttäreni haluavat pitää yhdessä mökin ja palstan, mutta heillä ei ole ylimääräistä rahaa. Kausiveroilmoitus tehdään, jos uudet metsänomistajat ovat ilmoittautuneet arvonlisäverovelvollisiksi. Kaupassa menetetään myös käyttämätön metsävähennys. Kesäkoivujen istutuksesta on saatu viime vuosina hyviä kokemuksia. Olen 79-vuotias mies ja minulla on kaksi tytärtä. Itä-Suomen entisillä peltomailla boorin puutteen aiheuttama monilatvaisuus on mahdollista torjua lannoittamalla. KANNATTAA KYSYÄ Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Verovuosi jakaantuu tavallaan kolmeen jaksoon, joista kaikista voidaan tehdä oma 2C-veroilmoitus ja tilanteen mukaan myös kausiveroilmoitukset. Hallintaoikeudesta saattaa olla myöhemmin haittaa, jos esimerkiksi sairastutte vakavasti. En suosittele tilan jakamista, ainakin metsäosuus kannattaa omistaa yhtymänä. Kemiallinen heinäntorjunta on toki sallittua, mutta se tulisi koivua istutettaessa tehdä jo tänä kesänä traktorilla. Loppuvuoden osalta oman metsän saaneet osakkaat voivat täyttää 2C-lomakkeen, jos heillä on ollut metsätaloustoimintaa. Risujen kerääminen kasoihin ja polttaminen syksyllä helpottaisi kieltämättä ensi kevään istutustyötä. Hain yksityistietoimitusta ja sitä kautta sain tieoikeuden. Yhtymässä selvitään yhdellä ilmoituksella, jos omistusmuutoksen jälkeen ei ole ollut metsätalouden menoja eikä tuloja. Menetelmä on kuitenkin jo valmisteluvaiheessa työläs. Yleisesti neuvoisin iäkkäitä ihmisiä, että metsätiloja hankittaessa kannattaa tilat ostaa suoraan lasten nimiin. Nopeasti villiintyvä heinä ja vesakko uhkaavat taimikon kehitystä ja teettävät paljon työtä. Tieoikeuden hankkimiseen liittyvät kulut voidaan vähentää metsätalouden vuosimenoina. Silloin ei täytetä lomaketta 36, jolla ilmoitetaan omistusmuutoksista. Lahjoituksessa vain käyttämätön metsävähennys siirtyy lahjansaajille. klo 14-18 Raiviontie 40, Muurame Usewood teki myös ajokoneen. Harvesteri 43 MAKASIINI 4 • 2016 43 MAKASIINI 4 • 2016 4355_.indd 43 19.5.2016 17.54. Kuormatraktori ja Uusi mallisto esittelyssä 29.5. Mikä olisi edullisin tapa siirtää omistus tyttärilleni. VÄINÖ SIKANEN Tieoikeuden kulut Ostin muutama vuosi sitten metsätilan, jonne ei ollut tieoikeutta. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki Jos koppelo joutuu lähtemään pesästään ehtimättä peittää munia, suurin uhka ovat pesärosvot. Metsälain mukaan uudistamisvelvoite ei koske alle 0,3 hehtaarin avoaloja, jotka voidaan jättää uudistumaan pienaukkoina itsekseen. Puolet alueesta on taimikkoa ja puolet kasvatusmetsää, järkeviä hakkuumahdollisuuksia ei ole lähivuosina. Lapsille voi antaa korotonta lainaa tilan ostamiseen. Jos päädytte lahjoitukseen, niin kannattaa harkita, onko järkevää pidättää hallintaoikeutta: ikänne huomioon ottaen veronalennus on vähäinen. Tilan oltua omistuksessanne yli kymmenen vuotta, käytettyä metsävähennystä ei tuloutettaisi ja metsän osalta kauppa olisi luovutusvoittoverovapaa. Pidättäisinkö itselleni hallintaoikeuden tilaan. HANNU JAUHIAINEN Millaisia veroilmoituksia. Sekataimikon hoitaminen tuottavaksi vaatii hikeä ja inspiraatiota. KARI MIELIKÄINEN Miten siirrän tilan tyttärilleni. Itse jättäisin kuusen oksat levälleen koko alueelle ja istuttaisin koivut pieniin kuokkalaikkuihin, jos taimia on vielä saatavilla. Itse en luovuttaisi aluetta kokonaan luonnon huomaan, koska 0,6 hehtaarin alueen puuntuotospotentiaali on korkea. Ostin vuonna 2009 26 hehtaarin metsätilan, jonne olen teettänyt pienen saunamökin. Metsävähennyspohjaa on 50 000 euroa ja siitä on käytetty 12 613 euroa. Parina seuraavana kesänä heinäisin taimikon ja tarkkailisin mahdollisia kasvuhäiriöitä. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Metsätalouden tulos jakaantuu kolmen henkilön kesken alkuvuoden tilanteen mukaan. Näin menetellen kuusen oksat suojaisivat maata ensimmäisenä kesänä heinittymiseltä ja liialliselta kuivumiselta. Myöhemmin maatuvat neulaset luovuttaisivat typpeä ja muita ravinteita kasvavan puuston käyttöön. Jos tie tulee olemaan osin yksityistalouden käytössä, vain metsätalouden osuus kuluista on vähennyskelpoista. Loppuvuonna metsät on jaettu kahden jäljelle jääneen osakkaan kesken ja yhtymä on purkaantunut. Kolmen henkilön yhtymä on saanut puukauppatuloja alkuvuodesta. Miten tästä aiheutuneet Maanmittauslaitoksen maksut ja tiepohjasta maksetut korvaukset vähennetään verotuksessa. Luontaisesti alue uudistuisi aluksi läpitunkemattomaksi lehtipuuviteliköksi, jonka alle kuusikko syntyy epätasaisena vasta myöhemmin
tiiltä). Nykyinen grilli on ollut kovassa käytössä 18 vuotta, ja vielä on elinikää jäljellä useita vuosia. Savuhormi on ihme juttu – kummasti vaan liekki hakeutuu hormiin, vaikka se olisi matalakin. Pienistä puroista kasvaa iso virta, nappikaupaltakin kuulostava ajatus voi kertaantua merkittäväksi. Vain mielikuvitus asettaa rajat grillattaville aineksille. Meidän huushollissamme on grillattu puilla yli neljännesvuosisata. Polttoainehan ei lopu kesken, kuten kaasugrilleissä, vaan läheisestä pinosta kannetaan uunipuita pesään maaliskuulta lokakuulle. Kaudessa kuluu muutama pinomotti, enimmäkseen sekalaista puuta. Nykyinen savupiippu on grillin päältä alkaen 127 senttiä (17 tiiltä) korkea, jolloin savu pysyy tuulisellakin ilmalla riittävän ylhäällä. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Halutaan lähteä merta edemmäs kalaan, eikä huomata mahdollisuuksia ihan lähellä. Vaan herkkujen herkku – tulella paahdettu siankylki – on tässä rytäkässä unohtunut. Hormi tosin kaappaa takaa 41 senttiä (1,5 tiiltä) koko leveydeltä (2,5 Parhaat pihvit puugrillistä Grillaa puulla saat herkullista ruokaa voit seurustella samalla eikä maksa juuri mitään METSÄLÄISEN ALLAKKA 44 MAKASIINI 4 • 2016 44 MAKASIINI 4 • 2016 4343_.indd 44 19.5.2016 17.53. Mutta jos nautiskellaan, niin alkulämmityksen jälkeen aletaan poltella leppää, jolloin possun pintaan saadaan hienostunut savun häivähdys. Ylimääräinen rasva tippuu tuleen, joten suuhun päätyy tosi kivikautisen kaltaista ruokaa. Paellaakin paistellaan ja jälkiruuaksi mehevät letut. Aikaa myöden oppii myös pitämään juuri sopivaa tulta kullekin ruokalajille. Kun tulipesän ulkopituus on 128 senttiä (4,5 tiiltä) ja leveys 70 senttiä (2,5 tiiltä), mahtuu sen päällä olevalle ritilälle jommoinenkin satsi sapuskaa. Hienointa on, että grillatessa voi antaa pienen lepotuokion talon vakituisemmalle perunankeittäjälle, siinä onnistuu kokkausvuorojen tasaus mukavasti. M aailmassa on toistaiseksi välitetty eniten tietoa leirinuotiolla istuen ja tariU usia innovaatioita kaivataan ja haikaillaan puun lisäkäytön perään. Ja unohtunut on sekin, että kaasun raaka-ainetta kiikutetaan tänne ulkomailta, samoin moni grilli on kaukaa saapunut. Puugrilli tekee samaa virkaa, sen ympärillä on mukavan leppoisaa seurailla liekkejä ja parannella maailmaa. Mikäli kaasugrillien mainonnasta voi jotakin päätellä, nyt on oikea grillausbuumi meneillään. Grillin korkeus on 39 senttiä (5 tiiltä). Suomessa on toista miljoonaa omakotitaloa, lähes puoli miljoonaa kesämökkiä ja nelisensataa tuhatta rivitaloasuntoa. Koko rakennelman saa niin lämpimäksi, että väki tarkenee grillin ympärillä jo varhain keväällä ja vielä myöhään syksyllä. Mikä hienointa, Suomen kansa saisi kerrankin suuhunsa oikein gourmetruokaa. Kun hormin päälle laittaa ritilän, se toimii sekä kipinänsammuttimena että savustustasona. Grillimme on iso, mutta kyllä on sakkiakin ja kaikki nälkäisiä. J ospa olisi niin, että miljoonassa kesäkeittiössä paistettaisiin pihvit ja muut appeet puulla: johan olisi puunkäyttökin merkittävää. Koska tilaa on, niin grillimestarin, elikkä minun, pinna pysyy hiukan löysemmällä, kun ei tarvitse kauaa odotuttaa nälkäistä nuorisoa. TU U LI KK I SI RO LA noiden. Vihanneshöystö sopii hyvin ritilälle omassa kipossaan, sipuleita ja sieniä mahtuu siansiivujen väliin. Kokkikin voi osallistua keskusteluun paistinkääntelyn lomassa. J oskus paistelemme makkaraa, mutta enimmäkseen grillissä tirisee lähipossua, hirveä ja peuraa. Kun ritilän nostaa sivuun ja virittää kulmaraudat grillin päälle, siinähän iso valurautainen paistinpannu lepää tukevasti
Nyt on tehoja kuin isossa metsäkoneessa! Kyllä, huomioarvomme ovat kovat ja kontaktihintamme alhaiset. Mieti, mitä sinä haluaisit markkinoida hyvätuloisille suomalaisille metsän omistajille. 65 % Keskimäärin 70 % Useimmiten yli 90 % Parhaimmillaan yli 4346_.indd 45 19.5.2016 19.05. He kuuntelevat sinua tutkitusti jopa aivan mielellään. He kuuntelevat sinua. Täysin puolueetonta tietoa täysin puolueettoman Metsälehti Makasiinin huomioarvoista
SIEMENEN JALOSTUS METSIEMME KERMA Metsäpuiden siementuotannon juuret ulottuvat 1950ja 1960-luvuille. Metsistä valittiin silloin valioyksilöt, joiden kopiot tuottavat yhä suuren osan metsänviljelyssä käytetystä siemenestä. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI 46 MAKASIINI 4 • 2016 46 MAKASIINI 4 • 2016 4356_.indd 46 19.5.2016 18.15
47 MAKASIINI 4 • 2016 47 MAKASIINI 4 • 2016 4356_.indd 47 19.5.2016 18.15. Kari Lahtinen etsii pikkukäpyjä männyn siemenviljelmällä kasvavista puista. Viime vuonna alkunsa saaneissa pikkukävyissä kehittyy tänä kesänä ja syksynä ensi vuoden siemensato
SIEMENEN JALOSTUS Männyt kasvavat Saarijärvellä sijaitsevalla siemenviljelmällä viivasuorissa riveissä. 48 MAKASIINI 4 • 2016 4356_.indd 48 19.5.2016 18.15
Puiden paksut ja leveät oksat selittyvät harvalla istutustiheydellä. Metalliset laatat kertovat, missä päin Suomea kasvaneiden pluspuiden vartteita siemenviljelykselle istutetut puut ovat. Vartteen juuristo ja rungon alaosa kuuluvat tavalliselle puuntaimelle, rungon yläosa on kasvanut hyväksi havaitusta vanhasta puuyksilöstä leikatusta latvaoksasta. Kypsyneet kävyt kerätään edeltävänä syksynä, jotta siemenet saadaan talteen. Mitä enemmän valoa ja kasvutilaa puut saavat, sitä paremmin ne tuottavat siementä. 49 MAKASIINI 4 • 2016 4356_.indd 49 19.5.2016 18.15. Ollaan Siemen Forelian siemenviljelyksellä Saarijärvellä Keski-Suomessa. Siemen Forelialla on noin 1 500 hehtaaria männyn ja noin 250 hehtaaria kuusen siemenviljelyksiä, Tapio Silvalla noin 340 hehtaaria männyn ja noin 200 hehtaaria kuusen siemenviljelyksiä. Rujo ulkomuoto kuuluu siemenviljelyksillä asiaan. Ne ovat jalostuskokeissa nopeakasvuisiksi ja laadukkaiksi todettujen 41 puuyksilön kopioita. Siemenviljelyksiltä kerätyt kävyt tuodaan karistamolle siiloissa. Pölyttyneestä emikukinnosta syntyy pikkukäpy, joka varttuu täysikasvuiseksi seuraavan vuoden kesällä ja kypsyy sitä seuraavana syksynä. Latvastaan katkaistut muutaman metrin korkuiset puut ovat paksuja leveäoksaisia ja mutkaisia. Männyt kukkivat kesäkuussa, jolloin tuuli kuljettaa hedekukinnoista siitepölyä emikukintoihin. Männyn ensi vuoden siemensadosta näyttää tulevan keskinkertainen. Kun perimältään laadukkaat vartteet risteytyvät siemenviljelyksillä keskenään, saadaan tuloksena laadukasta siementä. Siemen Forelian lisäksi jalostettua siementä tuottaa Tapio Silva. Se tarkoittaa noin 250 litraa käpyjä hehtaarilla, kun parhaimmillaan käpyjä on tullut hehtaarilta 400 litraa”, Lahtinen sanoo. Tässä puussa on ehkä 50–100 pikkukäpyä. Valtiolla on merkittävä rooli siementuotannossa ja metsänjalostuksessa. Pikkukäpy on saanut alkunsa jo viime vuonna. Siemenviljelyksillä männyt eivät tosin varista siemeniään. Viljelyksille istutettavat puut tuotetaan varttamalla. Nykyään latvat katkaistaan neljän viiden metrin korkeudelta, jotta käpyjen kerääminen olisi helpompaa”, kertoo Siemen Forelian markkinointijohtaja Kari Lahtinen. Siemenviljelyksillä kasvavien puiden latvat katkaistaan nykyään muutaman metrin korkeudelta, jotta käpyjen keräys olisi helpompaa. ”Jokaisessa oksahangassa saisi olla pikkukäpy. Saarijärven 11 hehtaarin suuruisella siemenviljelyksellä kasvaa noin 2 800 männyn vartetta. Siemenensä mänty varistaa touko-kesäkuussa kaksi vuotta kukinnan jälkeen. M ännyt seisovat peltomaassa viivasuorissa riveissä. Valtio rahoittaa metsänjalostusta, arvioi siemenviljelysten perustamistarpeen ja myöntää tukea niiden perustamiseen. Nyt tyhjiä on aika paljon. Kävyt talteen ”Täällä kypsyy ensi vuoden sato”, Lahtinen huomaa ja näyttää männyn oksassa olevaa pyöreää pientä käpyä, pikkukäpyä. Jalostus valtiovetoista Metsäpuiden siementuotanto on Suomessa harvojen käsissä. Näiden mäntyjen kävyissä kypsyy se siemenaines, jolla metsämme tulevina vuosikymmeninä viljellään. Ne ovat vuosikymmeniä sitten alkaneen metsänjalostuksen huipentuma, mutta päällepäin sitä ei huomaa. ”Ensimmäisillä siemenviljelyksillä puiden annettiin kasvaa 15–20 metrin korkeuteen
”Metsänjalostus ja siementuotanto hyödyttävät koko yhteiskuntaa, kun metsät kasvavat paremmin ja ovat tuhonkestävämpiä.” polven siemenviljelykset alkavat olla tiensä päässä. Luken vastuulla on parhaiden puiden valinta ja risteyttäminen sekä puiden jälkeläisten testaus. Näillä pluspuiden vartteilla perustettiin 1960ja 1970-luvuilla Uudet siemenviljelykset perustetut perusteilla Mänty perustetut perusteilla Kuusi Lähde: Luke niin sanotut ensimmäisen polven siemenviljelykset. Valiosiemenviljelykset ovat niin sanottuja puolentoista polven siemenviljelyksiä. Se on yksi eri puolille Suomea parinkymmenen vuoden aikana perustetuista männyn ja kuusen valiosiemenviljelyksistä. Niille on valittu ensimmäisille siemenviljelyksille istutettujen pluspuiden parhaimmisto. Maaja metsätalousministeriön tavoite on, että männyn valiosiemenviljelyksiä on vuoteen 2030 mennessä noin 650 hehtaaria ja kuusen valiosiemenviljelyksiä noin 250 hehtaaria. Metsänjalostus kuuluu Luonnonvarakeskus Luken tehtäviin. Hyvin hoidetut siemenviljelykset tuottavat siementä parhaimmillaan 50–60 vuotta, joten ensimmäisen Karistamolla kävyt kuljetetaan ensin niin sanotun puhdistusja mittausaseman läpi. ”Eteläja Keski-Suomessa tilanne on jo 50 MAKASIINI 4 • 2016 4356_.indd 50 19.5.2016 18.15. Luonnonmetsistä etsittiin jalostukseen sopivia nopeakasvuisia ja laadukkaita puuyksilöitä. SIEMENEN JALOSTUS ”Metsälaki velvoittaa, että metsät uudistetaan, joten uudistamismateriaalia on oltava tarjolla. Tähän mennessä uusia männyn siemenviljelyksiä on perustettu noin 400 hehtaarille ja uusia kuusen siemenviljelyksiä noin 200 hehtaarille. Pluspuita valittiin Luken vanhemman tutkijan Matti Haapasen mukaan tuhansia. Kantapuista liikkeelle Metsänjalostus ja metsäpuiden siementuotanto käynnistyivät Suomessa 1950ja 1960-luvuilla niin sanottujen pluspuiden valinnalla. Ensimmäisen polven siemenviljelyksiä perustettiin reilulle 3 000 hehtaarille. Nykyään alasta on siementuotannossa reilu puolet. Suurin osa metsänviljelyssä käytetystä männyn siemenestä ja kaikki metsänviljelyssä käytetty kuusen siemen tulee edelleen näiltä siemenviljelyksiltä. Siirtymävaihe käsillä Valiosiemenviljelysten on tarkoitus vähitellen korvata vanhenevat ensimmäisen polven siemenviljelykset. Saarijärven siemenviljelys, jonka Siemen Forelia perusti vuonna 2004, edustaa uutta askelta metsänjalostuksessa. Lähes kaikki pluspuut monistettiin varttamalla niistä kerättyjä oksaversoja tavallisiin puuntaimiin. Lisäksi Luke suunnittelee uudet siemenviljelykset. Lisäksi metsänjalostus ja siementuotanto hyödyttävät koko yhteiskuntaa, kun metsät kasvavat paremmin ja ovat tuhonkestävämpiä”, sanoo maaja metsätalousministeriön ylitarkastaja Sanna Paanukoski. Sen jälkeen ne kuivataan kuivauslinjastolla
Kuusen siemenviljelyksiltä ei satoa tänä vuonna saatu. Siemenissä on vielä lenninsiivet kiinni. Karistamolla käpyjen seasta on ensin poistettu pahimmat roskat, minkä jälkeen kävyt on siirretty kuivauslinjastolle. Parhaiksi havaittuja pluspuita risteytetään keskenään, ja jälkeläisistä etsitään edelleen parhaat. Siemeneksi karistamolla Siemen Forelialla on Saarijärvellä myös karistamo. Ensimmäisen polven siemenviljelysten tuotanto alkaa siellä hiipua”, maaja metsätalousministeriön Paanukoski sanoo. Pari vuorokautta karistuslaitteen lämmössä on saanut käpyjen suomut au51 MAKASIINI 4 • 2016 4356_.indd 51 19.5.2016 18.15. Viimeiset sieltä kerätyt siemenet laitetaan metsään vuonna 2100, ja niistä kasvaneet puut ovat pinossa 80–100 vuotta myöhemmin. ”Tänä vuonna perustettava siemenviljelys on tuotantovaiheessa vuodet 2030– 2090. Siemenviljelysten perustamisvauhtia jarruttaa muun muassa peltomaan kallis hinta. Kohti seuraavaa askelta Siementuottajien perustaessa valiosiemenviljelyksiään Lukessa valmistellaan jo toisen polven siemenviljelyksiä. Toisen polven parhaiden puiden joukossa on jo sellaisia huippuyksilöitä, joiden veroisia ei nykyisistä metsistä löydy”, Luken Haapanen sanoo. Investointi muuttuu herkästi huonoksi, jos siemenviljelyksen perustaa huonolle paikalle”, sanoo Siemen Forelian toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen. Kari Lahtinen katsoo karistuslaitteessa olevia männynkäpyjä. Siemenviljelykset kannattaa perustaa pellolle, sillä puut tuottavat siellä parhaan siemensadon. hyvä, mutta pohjoiseen pitäisi saada uusia siemenviljelyksiä. ”Männyn siemenviljelyksen perustaminen maksaa 16 000–17 000 euroa hehtaarilta, kuusen noin 25 000 euroa hehtaarilta. Kuivauslinjastolta kävyt on kuljetettu uunia muistuttavaan karistuslaitteeseen. Myös sillä on vaikutusta, että uudet männyn siemenviljelykset alkavat tuottaa kunnon siemensatoa vasta kymmenisen vuotta istutuksen jälkeen, kuusen siemenviljelykset parikymmentä vuotta istutuksen jälkeen. Sen pihalla seisovat tyhjät siilot riveissä, vuoden kiireisin aika lähestyy loppuaan. Se on kiehtova ajatus”, sanoo Pulkkinen. Mikko Pulkkinen pitää käsissään karistuslaitteessa kävyistä irronneita männyn siemeniä. ”Nykyisten puolentoista polven siemenviljelysten puut ovat luonnonmetsiemme kermaa. Melkein kaikki siiloissa siemenviljelyksiltä tuodut männyn kävyt on karistettu. Metsänjalostus siis etenee, hitaasti mutta varmasti
s e i n a j o e n r av i k e s k u s. klo 14.00 • Ravintolapaikan • Juhlapuffetin • Käsiohjelman Troikan ravintolapaketti Hinta 40 € sisältää: Vielä muutama paikka vapaana 32 Pe 22.?4. Mänty on siemenviljelyn kannalta varma puulaji. tähtenä Seinäjoen Toto76-kierroksen valiodivisioonassa s.39 tällä VIIkolla: 5 ,90 euroa hej, olen jeppas maxi H ev os ur he ilu 26.4.2016 TURKU 9 Rata 05 klo 12.00 lounas helsinKi 12 Rata 01 klo 18.30 toto65 sOlVAllA 59 Rata 50 klo 19.15 RuotsI JÄGeRsRO 60 Rata 51 klo 19.27 RuotsI ke 27.4. Siementen käsittelyn on kruunannut laite, joka alipaineen ja veden avulla erottelee hyvät ja huonot siemenet toisistaan. SIEMENEN JALOSTUS Hevosurheilun kesätarjoukset kesätarjoukset H ev o su r H ei lu n a r k is to leena alérini Muu Hevosurheilu . Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan männyn taimitarhakylvöistä 77 prosenttia ja kuusen taimitarhakylvöistä 75 prosenttia tehtiin viime vuonna jalostetulla siemenellä. 24 OUlU 24 Rata 17 klo 12.00 lounas FORssA 26 Rata 06 klo 18.00 toto4 ROVAnieMi 31 Rata 19 klo 18.30 toto4 la 30.4. 06-4289200 www.seinajoenravikeskus.fi Mukana mm: Bret Boko (FI), Edward Ale (FI), Ringostarr Treb (IT), Twigs Voici (FI), Quick Fix (SE), Quid Pro Quo (SE), Donna di Quattro (SE), Jontte Boy (FI), Jeppas Maxi (FI) Seinäjoki-race Lauantaina 30.4. 18 ÅMÅl 61 Rata 55 klo 13.20 RuotsI lAhTi 18 Rata 03 klo 18.00 toto4 GÄVle 63 Rata 51 klo 19.15 RuotsI pe 29.4. i l m a i s e k s i w w w. Siemen Forelian Jyväskylässä sijaitseva kuusen siemenviljelys on tyypillinen ensimmäisen polven siemenviljelys. f i K e v ä ä n r a v i u r h e i l u n h u i p p u t a p a h t u m a S u o m e s s a ! Seinäjoki-race Lauantaina 30.4. 35 seinÄJOKi 35 Rata 10 klo 14.00 toto76 ÅBY 64 Rata 50 klo 15.45 RuotsI su 1.5. 020 760 5300 www.hevosurheilu.fi/hutilaus tilaukset@hevosurheilu.fi ovh. ”Kuusella jalostetun siemenen osuus taimitarhakylvöissä on vaihdellut voimakkaasti. Se pakataan karistamolla muovikanistereihin. Ne varastoidaan Siemen Forelian Rovaniemellä sijaitsevaan Siemenkeskukseen, jossa siementen itävyys testataan vuosittain. Tarjoukset voimassa 15.7.2016 asti. ”Uusien siemenviljelysten kokonaispinta-ala on mitoitettu niin, että kaikki metsänviljelytaimet voidaan kasvattaa jalostetuista siemenistä. Se tuottaa hyviä siemensatoja kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin, keskinkertaisiakin vain noin joka viides vuosi. Joitain vuosia sitten se käväisi alle 20 prosentissa useiden peräkkäisten huonojen satovuosien takia”, Luken Haapanen sanoo. 5 to 28.4. Männyn itävyysprosentin pitää olla vähintään 95, kuusella kelpaa vähän alhaisempikin.” Männyn siemen säilyy käyttökelpoisena 20 vuotta. Vauhtia kuusen kukintaan Kuusten latvat huojuvat tuulessa. 52 MAKASIINI 4 • 2016 4356_.indd 52 19.5.2016 18.15. 9 ti 26.4. Siinä puiden runkoihin ruiskutetaan emikukintojen määrää lisäävää gibberelliini-hormonia. vuosikerta 2016 • 3 € (sis. Niistä tuskin päästään eroon jatkossakaan. Hevosen rooli korostuu ensi vuonna Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksissa » 2 Ratsastusammattilaiset ideoivat Suomeen uudenlaista näyttökoetta – malli Ruotsista » liite 4 kokemuksia suomenhevosten alkionsiirrosta ja lämminveristen siitostammojen ostamisesta suomeen » 10 – 12 Kohti astutusten aikaa *64148 82746 132*#4 1601 6 PA L. Jalostettu siemen vahvoilla Metsänviljelyssä käytetään jalostetun siemenen lisäksi luonnonmetsistä kerättyä metsikkösiementä. puh. Sitä, käytetäänkö männyn kylvöihin jalostettua siementä vai metsikkösiementä, ei tilastoida. Puut on istutettu metsämaalle ja ne ovat saaneet kasvaa pituutta rauhassa. V KO 17 27 46 13 -1 61 6 Teemat: Jalostus ja ajoneuvot P ä ä s y l i p u t 1 5 € , a l l e 1 6 v. Männyn itävyysprosentin pitää olla vähintään 95, kuusella kelpaa vähän alhaisempikin”, Pulkkinen sanoo. 87 € ovh. ”Taimitarhat ovat vaativia asiakkaita. 42 PORi 42 Rata 07 klo 14.00 toto4 JOensUU 47 Rata 14 klo 17.30 toto4 ROMMe 56 Rata 55 klo 13.20 RuotsI TAMPeRe 5 Rata 02 klo 18.00 toto5 esKilsTUnA 57 Rata 51 klo 19.00 RuotsI ma 2.5. Metsänviljelyyn lähtevät siemenet on kuivattu ja pakattu muovikanistereihin, huonot siemenet heitetty linnuille ja kävyt viety poltettavaksi karistamon lämpölaitokseen. Siementen itävyys testataan vuosittain. 51 JYVÄsKYlÄ 51 Rata 08 klo 18.00 toto4 P ä ä s y l i p u t 1 5 € , a l l e 1 6 v. i l m a i s e k s i K a n s a i n v ä l i n e n h u i p p u r a v i k a u s i a l k a a V a p p u a a t t o n a S e i n ä j o e l t a ! Ravirata tarjoaa perheen pienimmille • POSSUJUNAN • POMPPULINNAN • 400:LLE HATTARAN • TAIKURIESITYKSIÄ Lisätietoja ja tilaukset: seinajoen.ravit@seinajoenravit.net puh. Lisäksi vähintään puolet metsäkylvöistä voidaan tehdä jalostetulla siemenellä Lapin eteläosiin saakka.” Metsikkösiemenen Haapanen ennakoi muuttuvan kuriositeetiksi, jolla paikataan lähinnä kuusen siemenviljelysten ajoittaisia tuotanto-ongelmia. Kuusi on ongelmallisempi. 110 € keamaan ja siemenet irtoamaan kävyistä. Myynnissä pe–ti • 92. On arvioitu, että Etelä-Suomessa jalostetun siemenen osuus on kylvöissäkin 70 prosentin luokkaa. Pulkkisen mukaan männyn ja kuusen siemenet säilyvät käyttökelpoisina parikymmentä vuotta. Hän ennakoi, että tulevaisuudessa lähes kaikki metsänviljelyssä käytetty siemen on jalostettua. ”Kuusen siemenviljelyssiementä on varastossa niin vähän, että kaikkea kannattaa yrittää”, hän sanoo. Se tuottaa runsaita siemensatoja suunnilleen joka kolmas vuosi ja riittäviä siemensatoja lähes joka vuosi. Tänä vuonna se tuskin on tarpeen. Lenninsiipineen irronneet siemenet on kostutettu ja viety rumpuun, jonka tärinä on irrottanut lenninsiivet siementen ympäriltä. Hänen mukaansa puiden latvukset todennäköisesti katkaistaan käpyjen keruun helpottamiseksi, jos kohdalle sattuu hyvä siemenvuosi. n ”Taimitarhat ovat vaativia asiakkaita. Jalostettua männyn siementä on Haapasen mukaan saatavilla Etelä-Suomesta Keski-Lappiin, jalostettua kuusen siementä periaatteessa koko kuusen viljelyalueelle. klo 14.00 Kansainväliset huippuhevoset taistelevat 60.000 € ykköspalkinnosta! 70 € 6 kk 95 € 6 kk Lehdet puoleksi vuodeksi kotiin kannettuna kesätarjoushinnoin! Hevosurheilun keskiviikko + perjantainumerot 70 € Vihjelehti 7 oikein 95 € Tilaukset ovat määräaikaisia. alv) • hevosurheilu.fi 7 oikein 7 oikein nro: 17 nro: 17 Vuodesta 1989 Vuodesta 1989 Ilmestyy tIIstaIna VIIkon kaIkkIen raVIen lähtölIstat sekä VIhjeet Månprinsen A.M. Jyväskylässä sijaitsevalla kuusen ensimmäisen polven siemenviljelyksellä puut ovat saaneet kasvaa pituutta rauhassa. Kovin kaksiselta kukinta ei näytä”, pohtii Siemen Forelian Lahtinen kiikaroidessaan kuusten latvuksiin. Pulkkinen kertoo, että Siemen Forelian kuusen siemenviljelyksillä aiotaan tänä vuonna kokeilla niin sanottua kukitusta. ”Se on siinä rajoilla, tuleeko siementä vai ei
Tarjoukset voimassa 15.7.2016 asti. s e i n a j o e n r av i k e s k u s. Mahdollisuudet on lunastettava hyvällä metsänhoidolla. 020 760 5300 www.hevosurheilu.fi/hutilaus tilaukset@hevosurheilu.fi ovh. ”Metsänuudistamisen kokonaiskustannus on tuhannen euron luokkaa hehtaarilta. 110 € LIINA KJELLBERG JALOSTUKSEN tulokset näyttävät männyllä lupaavilta, arvioi Luken vanhempi tutkija Matti Haapanen. f i K e v ä ä n r a v i u r h e i l u n h u i p p u t a p a h t u m a S u o m e s s a ! Seinäjoki-race Lauantaina 30.4. Ensimmäisen polven siemenviljelyssiemenen käyttö näyttäisi kenttäkokeiden tulosten ja kasvumallien perusteella parantavan männikön keskituotosta 10–15 prosenttia kiertoajan kuluessa. 24 OUlU 24 Rata 17 klo 12.00 lounas FORssA 26 Rata 06 klo 18.00 toto4 ROVAnieMi 31 Rata 19 klo 18.30 toto4 la 30.4. 51 JYVÄsKYlÄ 51 Rata 08 klo 18.00 toto4 P ä ä s y l i p u t 1 5 € , a l l e 1 6 v. 18 ÅMÅl 61 Rata 55 klo 13.20 RuotsI lAhTi 18 Rata 03 klo 18.00 toto4 GÄVle 63 Rata 51 klo 19.15 RuotsI pe 29.4. Lisäksi jalostetuista siemenistä syntyneiden mäntyjen oksat ovat hänen mukaansa 5–10 prosenttia hennompia kuin luonnonmäntyjen. 9 ti 26.4. Samaa sanoo Siemen Forelian toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen. Valiosiemenviljelyssiementä käytettäessä luku nousee 20–25 prosenttiin. 4356_.indd 53 19.5.2016 18.15. i l m a i s e k s i w w w. Puuta siemenviljelyssiemen tuottaa hehtaarille kiertoajan kuluessa 50–70 kuutiometriä enemmän. vuosikerta 2016 • 3 € (sis. 06-4289200 www.seinajoenravikeskus.fi Mukana mm: Bret Boko (FI), Edward Ale (FI), Ringostarr Treb (IT), Twigs Voici (FI), Quick Fix (SE), Quid Pro Quo (SE), Donna di Quattro (SE), Jontte Boy (FI), Jeppas Maxi (FI) Seinäjoki-race Lauantaina 30.4. alv) • hevosurheilu.fi 7 oikein 7 oikein nro: 17 nro: 17 Vuodesta 1989 Vuodesta 1989 Ilmestyy tIIstaIna VIIkon kaIkkIen raVIen lähtölIstat sekä VIhjeet Månprinsen A.M. Myynnissä pe–ti • 92. Hevosen rooli korostuu ensi vuonna Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksissa » 2 Ratsastusammattilaiset ideoivat Suomeen uudenlaista näyttökoetta – malli Ruotsista » liite 4 kokemuksia suomenhevosten alkionsiirrosta ja lämminveristen siitostammojen ostamisesta suomeen » 10 – 12 Kohti astutusten aikaa *64148 82746 132*#4 1601 6 PA L. 42 PORi 42 Rata 07 klo 14.00 toto4 JOensUU 47 Rata 14 klo 17.30 toto4 ROMMe 56 Rata 55 klo 13.20 RuotsI TAMPeRe 5 Rata 02 klo 18.00 toto5 esKilsTUnA 57 Rata 51 klo 19.00 RuotsI ma 2.5. klo 14.00 Kansainväliset huippuhevoset taistelevat 60.000 € ykköspalkinnosta! 70 € 6 kk 95 € 6 kk Lehdet puoleksi vuodeksi kotiin kannettuna kesätarjoushinnoin! Hevosurheilun keskiviikko + perjantainumerot 70 € Vihjelehti 7 oikein 95 € Tilaukset ovat määräaikaisia. Rekkakuormallinen lisää puuta Kuusen siemenviljelmällä kasvavissa puissa näkyi toukokuun puolivälissä hedekukintoja. ”Parannukset johtuvat ennen muuta metsikön kiertoajan lyhenemisestä 5–15 vuodella”, Haapanen sanoo. 87 € ovh. V KO 17 27 46 13 -1 61 6 Teemat: Jalostus ja ajoneuvot P ä ä s y l i p u t 1 5 € , a l l e 1 6 v. tähtenä Seinäjoen Toto76-kierroksen valiodivisioonassa s.39 tällä VIIkolla: 5 ,90 euroa hej, olen jeppas maxi H ev os ur he ilu 26.4.2016 TURKU 9 Rata 05 klo 12.00 lounas helsinKi 12 Rata 01 klo 18.30 toto65 sOlVAllA 59 Rata 50 klo 19.15 RuotsI JÄGeRsRO 60 Rata 51 klo 19.27 RuotsI ke 27.4. Kenttäkokeita on perustettu vasta vähän ja koealoilla kasvava puusto on vielä nuorta. Hevosurheilun kesätarjoukset kesätarjoukset H ev o su r H ei lu n a r k is to leena alérini Muu Hevosurheilu . klo 14.00 • Ravintolapaikan • Juhlapuffetin • Käsiohjelman Troikan ravintolapaketti Hinta 40 € sisältää: Vielä muutama paikka vapaana 32 Pe 22.?4. Osa metsänomistajista suosii metsäkylvöissä metsikkösiementä sen alhaisen hinnan takia, mutta Haapasen mielestä mikään ei puolla metsikkösiemenen käyttöä. Kuusella jalostuksen hyödyistä ei ole vielä tutkimustietoa. 35 seinÄJOKi 35 Rata 10 klo 14.00 toto76 ÅBY 64 Rata 50 klo 15.45 RuotsI su 1.5. Siemenviljelyssiemenen käyttö nostaa kustannuksia 10–30 euroa hehtaarilla. Se on noin rekkakuormallisen verran.” Haapanen muistuttaa kuitenkin, että puiden hyvä perimä luo vain edellytykset hyvälle tuotokselle. i l m a i s e k s i K a n s a i n v ä l i n e n h u i p p u r a v i k a u s i a l k a a V a p p u a a t t o n a S e i n ä j o e l t a ! Ravirata tarjoaa perheen pienimmille • POSSUJUNAN • POMPPULINNAN • 400:LLE HATTARAN • TAIKURIESITYKSIÄ Lisätietoja ja tilaukset: seinajoen.ravit@seinajoenravit.net puh. 5 to 28.4. puh
TEKSTI JA KUVAT ARI KOMULAINEN RASIINKAATO 54 MAKASIINI 4 • 2016 4313_.indd 54 19.5.2016 17.52. Työtä helpotettiin kaatamalla puut perinteisesti rasiin. RASIIN KUIVUMAAN Ylispuukoivuista saatiin pino sahatavaraa ja 30 kuutiota polttopuuta
RASIIN KUIVUMAAN TEKSTI JA KUVAT ARI KOMULAINEN 55 MAKASIINI 4 • 2016 4313_.indd 55 19.5.2016 17.52
Taimikko pääsi nopeasti vireään kasvuun, ja koivut hillitsivät alkuun hyvin keväthalloja. Yliskoivut olisi voinut poistaa jo muutama vuosi sitten, mutta kuten monessa metsäasiassa, tässäkin työt siirtyivät aina ”tuota tuonnemmaksi”. Olin saanut rasiinkaadosta kokemusta muutama vuosi aiemmin, silloin menetelmä oli toiminut erittäin hyvin. Täytyy tunnustaa, että pienoinen laiskuus vaani taustalla. Siinä kesällä kaadetut puut Kuusten latvat olivat ehtineet kasvaa jo koivujen alimpien oksiien yläpuolelle, joten nämä oksat piti sahata ennen kaatoa oksasahalla pois. (yllä). Vaneriluokan runkojen kaataminen tarkalleen haluttuun suuntaan toi kaatajille omat haasteensa. Jo talvella oli syntynyt ajatus kaataa puut rasiin. 56 MAKASIINI 4 • 2016 4313_.indd 56 19.5.2016 17.52. Vanhat konstit käyttöön Viime vuonna kesäkuun ensimmäisen viikon jälkeen tartuin viimein moottorisahaan yhdessä poikani Joonan kanssa. Nestekierron katkeaminen varmistettiin sahaamalla kantoon kiinni jääänyt lippa kokonaan poikki (oik.). T oistakymmentä vuotta sitten istutin vanhalla laidunaholla kasvaneiden koivujen alle kuusentaimia. Joonas Komulainen sahaa runkoon kaatokoloa. Lehtipuiden kaataminen rasiin on vanha työtapa, jolla puut esikuivatetaan joko poltto-, rakennustai muiksi tarveaihioiksi. Ylispuualuetta ei ollut kokonaisuudessaan kuin vajaa puoli hehtaaria, joten isosta savotasta ei ollut kyse. Lokakuun perkuusavotassa katkoin tukkiluokan rungot noin viisimetrisiksi sahatukeiksi
Rasipuista tehdyt klapit soveltuvat polttoon lähes samoin tein. Kevään yli kuivattaminen riittää, kun muutoin vaaditaan kahden kesän aika täyteen kuivumiseen. Koivujen lisäksi kaadoimme myös alueella ylispuina kasvavat lepät. Paksuimmatkin latvapöllit olivat kesän yli kuivuessaan keventyneet niin, että niitä pystyi vaivattomasti kasaamaan kantamalla kaurakasoihin. jätetään karsimattomina ja katkomatta metsään joksikin ajaksi. Oman kokemukseni mukaan kesän rasissa kuivuneet pölkyt ovat syksyllä jopa puolet keveämpiä kuin tuoreista puista katkotut. 57 MAKASIINI 4 • 2016 4313_.indd 57 19.5.2016 17.52. Kaato vaati kuitenkin erityistä tarkkuutta, koska istutuskuusien latvat olivat kasvaneet jo koivujen alimpien oksien ohi. Kolmenmetrin määrämittaan katkotut kookkaammat pölkyt pystyi nostelemaan helposti kourakasoihin odottamaan talvella tapahtuvaa ajoa. Kaatotapa poistaa runkopuusta kosteutta huomattavasti, kosteus haihtuu lehvästön kautta. Kesäkuun kaatosavotta on valmis ja rungot ovat jääneet kesän kuivatettavaksi. Suuntaus vaati tarkkuutta Puiden kaatotyö oli tämän rasisavotan helpoin toimenpide, ja se tuli nopeasti tehtyä. Etenkin polttopuissa hyötyä tulee myös kuivumisajan suhteen. Ennen kaatoa poistimme oksasahalla alimmat oksat, jotta ne eivät taittaisi kuusien latvoja puun kaatuessa
Kesä 2015 ei ollut niitä kuivimpia eikä kuumimpia. Tämä voi olla hyvä vaihtoehto, jos tarkoitus on kuivattaa tarvetai rakennuspuita, sillä silloin runkopuuhun ei tule värivirhettä. Pienemmät rungot ja latvapöllit, kuten myös lepät, sahasin määrämittaan kolmen metrin polttopuuaihioksi. Huhtikuun alun polttopuusavotassa pilkoin polttopuut perinteitä noudattaen kirveellä. Ylimmät puut jouduin karsimaan ja pätkimään runkojen päällä keikkuen. Milloin pitäisi kaataa. Itse tartuin sahaan kaatomielessä heti, kun lehti oli kasvanut täyteen mittaan. Siitä, mikä on oikea aika kaataa lehtipuut rasiin, on taitettu jonkin verran peistä. Jos kaatotyö oli helppo, rasirydön selvittäminen ei sitä enää ollut. Näin rasiinkaadetuille rungoille jäi aikaa kuivua kesän kuumimmat kuukaudet. Onneksi taimistossa riitti pelivaraa myös muutamalle epäonnistuneelle kaadolle. Nämä piti huomioida myös kaatokolon pohjaa ja pitopuuta tehtäessä. Tämä myöhempi kaatoajankohta vaatii kuitenkin kuivaa loppukesää ja syksyä, jotta rungot kerkeävät kuivua riittävästi. Joidenkin mielestä kuivattamiseen riittää se, että kaadon tekee heinäkuun lopulla tai heti elokuun alussa. Rasipuun halkeamisessa en klapeja tehdessäni huomannut eroa tavalliseen tapaan kuivuneeseen puuhun verrattuna. Tässä työssä rasiinkaadon edut tulivat hyvin esiin. Vain muutama kuusen latva menetettiin, kun kaato ei osunut suunniteltuun paikkaan. Työmaalla pötkötti hyvinkin vaneritukkiluokkaa olevia runkoja, joten päätin tehdä niistä sahatukkeja. Marraskuussa Tero Heinänen ajoi puutavaran laanialueelle maataloustraktorilla. Paksuimmatkin latvapöllit olivat kesän yli kuivuessaan keventyneet niin, että niitä pystyi vaivattomasti kasaamaan kantamalla kaurakasoihin. 58 MAKASIINI 4 • 2016 4313_.indd 58 19.5.2016 17.52. Runkoja oli kaadeltu ristironkkeliin, minne ne parhaiten pystyttiin kaatamaan. Vaneriluokan runkojen kaataminen tarkalleen haluttuun suuntaan toi kaatajille omat haasteensa: oli otettava huomioon tuuli sekä runkoja oksapaino. Rasirydössä selvitettävää Lokakuun alussa astelin metsurivarusteissa rasihalmeeseeni runkoja pätkimään. Kaadossa onnistuttiin kohtuullisesti
Tuoreina niitä olisi korkeintaan pystynyt hinaamaan maata myöden viimeisetkin voiman rippeet ponnistaen. Puun lujuusominaisuuksiin tämä ei vaikuta, mutta täysin valkeaa koivulankkua tai lautaa ne eivät ole. Sahatukit jäivät siihen odottamaan kevättä, mutta polttopuupöllit hakkasin kirveellä 60 ja 30 senttiä pitkiksi polttopuiksi heti talvella. Tukkeja oli yhteensä reilut kolmekymmentä. Siitä osa oli leppää ja lisänä pari myrskyn kaatamaa kuusirunkoa. Rasipuun halkeamisessa en klapeja tehdessäni huomannut eroa tavalliseen tapaan kuivuneeseen puuhun verrattuna. Taaplasin sahatavaran ilmavasti välipirkoilla navetan ylisille. Muutamiin runkoihin, etenkin tyviin, oli rasikuivatus tehnyt hieman kellertävää värivirhettä. Polttopuuta kertyi rasisavotalta yhteensä 30 pinokuutiota. Yli 30 kuutiota polttopuuta Marraskuun aikana traktoriyrittäjä Tero Heinänen ajoi puut työmaalta laanialueelle. Muutamat rungot, jotka olivat jääneet rytöläjien alimmaisiksi maata vasten, eivät olleet kuivuneet odotusten mukaisesti. Enemmän halkeamiseen vaikuttaa puun muut ominaisuudet kuin sen kosteus ja jäätyminen pakkasella. Rasikuivatus toi tyviin kellertävää värivirhettä. Toki kuivumista oli haitannut myös viikkokausia jatkuneet sateet. Näiden alimmaisiksi jäävien runkojen kuivumista voisi tehostaa asettamalla kaatosuunnalle ennen kaatoa korotuspöllien pätkät, jotka nostaisivat rungot irti maasta. 59 MAKASIINI 4 • 2016 4313_.indd 59 19.5.2016 17.52. Rasipuista tehdyt klapit soveltuvat polttoon lähes samoin tein. Kari Heikura sahasi koivutukit kenttäsirkkelissä. Nyt tarvepuut kuivuvat välipirkoilla taaplattuna suojassa katon alla. Huhtikuun alussa sahatukit sahattiin kenttäsirkkelissä. n Savotassa kertyi 60 sentin mittaan tehtyä polttopuuta 30 pinokuutiota. Lisänä keko 30 sentin klapia (taustalla) ja sahauksessa syntyneet pinnat (etualalla). Aika näyttää mihin tarpeeseen sahatavara tulee käytettyä. Toiveissa oli, että koivulankkujen vääntyily jäisi pienemmäksi, koska enin kosteus oli jo poistunut rasikuivatuksessa
Matkalla syödään lounas. Edinburgh Glasgow SKOTLANTI ENGLANTI Loch Ness Inverness 50 km Kestotilaajan etu 75 euroa! skotlanti.indd 1 7.4.2016 18.08 4344_.indd 60 19.5.2016 16.59. Kurssitarkastus tehdään kuluttajaviranomaisten ohjeiden mukaisesti kuusi viikkoa ennen matkaa. 10 000 hehtaarin kokoisella tilalla harjoitetaan metsätalouden lisäksi myös maaja kalataloutta sekä matkailua. Aamupäivällä vierailemme hakkuutyömaalla. n Yhden hengen huoneen lisämaksu on kaikille 225 euroa ja Trio Travelsin palvelumaksu 15 euroa hengeltä. Perillä ohjelmassa on kaupunkikierros, jonka jälkeen majoitumme historiallisessa keskustassa sijaitsevaan hotelliin. Ohjelmaan voi tulla pieniä muutoksia. voimassa olleen valuuttakurssin mukaan. Varhaisen aamiaisen jälkeen suuntaamme lentokentälle, mistä suora lento lähtee kello 9.50 ja on perillä Helsingissä kello 14.40. Suora lento Edinburghiin lähtee Helsingistä kello 8.30. LAUANTAINA 1.10. Lisätietoja matkasta löytyy osoitteista www.triotravels.fi ja www.metsalehti.fi 29.9.–3.10.2016 Lähde Metsälehden mukana Ylämaiden jylhiin maisemiin. SUNNUNTAINA 2.10. MAANANTAINA 3.10. n Hinta sisältää matkat, majoituksen, ohjelmassa mainitut lounaat, vierailut sekä oppaan palvelut. Lounaan jälkeen tutustumme Skotlannin alkuperäisiin metsiin, joita on jäljellä enää vain vähän. n Hinta on laskettu 23.2. Lentoasemalta matkaamme suoraan Ylämaiden pääkaupunkiin Invernessiin. TORSTAI 29.9. Tutustumme siihen Glenmorangien tislaamossa, jonka historia ulottuu kauas 1800-luvulle. Lounaan jälkeen käymme legendaarisen Loch Ness -järven rannalla katsomassa Urquhartin linnan raunioita ja järven historiasta kertovaa näyttelyä. n Matkan metsäasiantuntijana on Metsälehti Makasiinin pitkäaikainen avustaja, emeritusprofessori Kari Mielikäinen ja matkan johtajana päätoimittaja Eliisa Kallioniemi. PERJANTAI 30.9. Perillä tapaamme paikallisen metsäasiantuntijan ja vierailemme sahalla sekä metsäkoululla. Lukijamatka Skotlantiin n Matkan hinta: Metsälehden kestotilaajat saavat matkan hinnasta 75 euron alennuksen. Näet kiinnostavia metsiä ja pääset katsomaan, kuinka viskiä tislataan. Aamiaisen jälkeen lähdemme käymään metsätilalla. n Hinta ei sisällä palvelurahoja eli tippejä eikä matkavakuutusta. Matkalla syömme lounaan. Päivän päätteeksi majoitumme keskustan hotelliin. Loppupäivä on omistettu viskille. Muille kuin kestotilaajille hinta on 1 570 euroa. Loppupäivä on vapaata aikaa. n Ilmoittautumiset ja tiedustelut: puhelimitse 020 756 8610 tai sähköpostilla irene.hiltula@ triotravels.fi Vastuullinen matkanjärjestäjä on Trio Travels Ltd Oy. Aamiaisen jälkeen lähdemme paluumatkalle kohti Edinburghia. Heille matka maksaa kahden hengen huoneessa 1 495 euroa
Tuhoja ei juuri tullut.” Pihlajamäen muilla pellonmetsitysaloilla istutettavaksi puuksi valikoitui kuusi, mutta järvenrantamaahan hän päätti kokeilla leppää kosteiden olosuhteiden vuoksi. Istutuskokeilu kannatti. 61 MAKASIINI 4 • 2016 4345_.indd 61 19.5.2016 17.51. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Pihlajamäki on harvennellut lepikosta pois huonoimpia puita hiljakseltaan. Näin ajatteli luontokuvaaja, joka kuvasi ikaalislaisen Kauko Pihlajamäen tervalepikön. Lato on peittynyt hiljalleen näkyvistä. ENNEN& NYT 1990-luvun lopulla istutetut tervalepät ovat kasvaneet vauhdikkaasti ja venähtäneet 15-metrisiksi. Pellon ympärillä kasvoi myös tervaleppiä luonnostaan. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Hienoa, miten monenlaisia näkökulmia metsään voikin olla”, Pihlajamäki sanoo. Tuleeko muuta kuin energiapuuta. Uudemmassa kuvassa taustalla näkyy myös ampumalava, jota on aiemmin käytetty ketunpyyntiin. 2001 2014 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Pihlajamäki kynti järvenrantapellon ja istutti paikalle vuonna 1998 isoja, 60–70 senttiä korkeita tervalepän taimia. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT KAUKO PIHLAJAMÄEN KOTIALBUMI L ato kuvan keskellä, ajourat kahta puolta ja tämä kaikki tiheän tervalepikon ympäröimänä. ”Oikeastaan kaikki istutetut taimet lähtivät kasvuun. Lepät ovat päätyneet polttopuiksi. Silloin hän ihmetteli lepäntaimien hurjaa kasvuvauhtia: pisimmät olivat ehtineet kolmessa vuodessa kasvaa nelimetrisiksi. Pihlajamäki törmäsi kuvaajaan lepikossa ja sai tältä kuvatäydennystä tervaleppämetsänsä tarinaan. Ehkä niistä voisi saada paneelia tai vastaavaa, Pihlajamäki pohtii. Kuvajaa otti symmetrisestä maisemasta kuvan sattumalta juuri samalta suunnalta kuin Pihlajamäki 13 vuotta aiemmin. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Tämähän on suorastaan taidetta. Tervalepikko sai alkunsa 1990-luvulla, kun Suomi liittyi EU:hun ja peltoviljelyn olosuhTaiteellinen tervalepikko Järvenrantapellolle istutettu lepikko on kasvanut vauhdilla – ja suunnittelematta – symmetriseen muotoon. Lähetä ne meille Metsälehteen. Kasvu on jatkunut hyvänä, ja tervaleppien keskipituus on tänä päivänä 15 metrin kieppeillä. teet muuttuivat. ”En todellakaan suunnitellut tällaista maisemaa taimia istuttaessani. ”Vieläkin voi ihmetellä, tuleeko näistä muuta kuin energiapuuta.” Polttopuiksi kerätyissä lepissä ei ole kuitenkaan näkynyt lahoa, joten tervalepikossa on lupaavia tukinalkuja. Pihlajamäki lähetti lepikostaan kertomuksen Metsälehteen jo vuonna 2001
LUHTA NÄKYVIN MUUTTUJA Perämeren rantojen linnusto on muuttunut vuosikymmenessä perin pohjin. Isot linnut pärjäävät, esimerkiksi merihanhesta on tullut metsäisten rantojen vakiolaji. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA 62 MAKASIINI 4 • 2016 4341_.indd 62 19.5.2016 17.50
Tavattoman alavilla rannoilla uloin lehtimetsävyöhyke on likimain samanlaista myös Natura-alueen ulkopuolella. Pian tulee valoisampaa. Rantametsä onkin Pohjois-Pohjanmaan maankohoamisrannikon tärkein suojelualue. Toinen samanlainen Pyhäjoen Hanhikivellä jäi Fennovoiman voimalavalmistelujen jalkoihin. Metsäntutkijalle metsän synty merestä nousseelle maalle on aarre. Ensi alkuun vastassa on sakea kuusikko. Kotirannan ja rantametsän suojelustatus näkyy kulkijoissa. Kymmenentuhatta vuotta sitten loppunut jääkausi painoi Merenkurkun ja Perämeren seudut kuopalle, ja nyt maat palautuvat vajaan sentin vuodessa. Pohjanlahden ranta on ainutlaatuinen koko maailmassa. Vähän myöhemmin muta löyhkää ja metsään noussut vesi yltää korkealle saappaanvarteen. 63 MAKASIINI 4 • 2016 4341_.indd 63 19.5.2016 17.50. Vuoristojäätiköiden sulamisen seurauksena merenpinta on yleisesti nousemassa, mutta täällä maa kohoaa merestä. Lukija lienee oivaltanut, ettei kotimetsäni täytä mallikelpoisen talousmetsän ihanteita. Isojen lintujen voittokulku En ole minkään sortin merimies, mutta patikoin mielelläni rantaviivan tuntumassa. K un kävelen kodistani vajaan kilometrin matkan merelle, näkymät eivät tuo mielikuvia merestä tai rannikosta. Minua viehättää merenrannan niittyjen ja ryteikköjen linnusto, joka saa sisämaan tuntumaan äänettömältä ja kuolleelta. Nouseva ja laskeva merivesi estää havupuiden kasvun. Olen koivuja leppävyöhykkeessä. Jos poikkean polulta metsään, joudun mutkittelemaan ja väistelemään valtavan pitkiä alaoksia. Polun syrjässä eteneminen käy suorastaan tuskalliseksi, sillä pystyt ja kaatuneet, elävät ja kuolleet lehtipuut ovat sotkeutuneet toisiinsa ryteiköksi, joka takertuu kenkiin, lahkeisiin tai hihoihin. Arka riistalintu joutui luopumaan ihmispelosta. Kun merikotka valloitti Perämeren, merihanhet siirtyivät ulkomeren luodoilta metsäisille rannoille. Kalamiehet, koirien ulkoiluttajat ja tiettyyn aikaan sorsastajat ovat tietenkin tavallisia, mutta yhtä usein rannoilla askartelee milloin mikäkin tutkija. Lounaistuuli on siirtänyt vesirajaa tilapäisesti sata metriä sisämaahan
Vielä muutama vuosi sitten hanhet asuivat ja pesivät ulapan puuttomilla luodoilla. Kolme merihanhiparia seisoo vedestä kohoavilla mättäillä. Maatuulen vallitessa meri vetäytyy kauaksi ja vedenalaiset hiekkasärkät paljastuvat kalatiiroille ja muille rantalinnuille. 64 MAKASIINI 4 • 2016 4341_.indd 64 19.5.2016 17.50. Niitä ruokittiin ja suojeltiin, ja vuosituhannen vaihteessa ne alkoivat käydä Turun ja Merenkurkun saarilla jopa haitallisen runsaiksi. Puoli vuosisataa sitten merikotkat hupenivat Suomessa sukupuuton rajalle. Suorastaan yhtäkkisesti niistä on tullut keväällä ja alkukesällä metsäisen sisämaarannan vakiolaji. Kova lounaistuuli nostaa veden niittyjen yli rantametsiin. Vaikka suojelualue tuo mieleen pysyvyyden, rantalinnusto on muuttunut pelkästään tällä vuosituhannella aivan perinpohjaisesti. Kun lehtiviita loppuu ja rämmin tulvivalle rantaniitylle, kaikkein näkyvin muuttuja aloittaa äänekkään ränkätyksen. Pieneltä osin tämä selittyy merihanhien yleisellä runsastumisella, mutta paljon täsmällisemmin merikotkalla. Merihanhet oppivat nopeasti, että ulkoluodoilla niiden poikaset joutuvat kotkan paistiksi. Tuhannet lintujen munapesät voivat tuhoutua päivässä. Ne levittäytyivät sisämaan isoille järville ja aivan viime vuosina myös Perämerelle
Perämeren lapinsirrit on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi ja niiden sukuMerikotka näyttää samanaikaisesti ylväältä ja repaleiselta. n 65 MAKASIINI 4 • 2016 4341_.indd 65 19.5.2016 17.50. puuttoa pidetään todennäköisenä. Kun kahlaan vähän isommalle niitylle, näen ja kuulen suokukkoakin uhatumman lapinsirrin. Laidunnuksen loputtua avoimet rannat ovat pajukoituneet ja ryteytyneet ja rannoille on runsastunut minkkejä, supeja ja muita pikkupetoja. Mieleen tulevat ensimmäisinä Nyt kurkia on enemmän kuin sataan vuoteen. Edellisellä vuosituhannella suokukkojen soidinmenot värittivät toukokuisia rimpisoita ja rantaniittyjä. Kotirannoillani pesii toistaiseksi vain yksi joutsenpari. Sisämaarannan lepikoihin ja pajukoihin saalistajan valtavat siivet eivät mahdu. kahlaajat ja varsinkin laji, jonka kannasta yli yhdeksänkymmentä prosenttia on hävinnyt viidessätoista vuodessa. Kurki on pajukkorannan uudisasukas, jonka pysty hahmo vahtii jokaisen merenrantaniityn laidassa. Lisäksi kahlaajien muuttomatka Välimerelle ja varsinkin Saharan yli Afrikkaan on vaikeutunut. Nuokin pikkusorsat vähenevät, mutta eivät kahlaajien vauhdilla. Pesimättömiä kihlapareja lentelee rannoilla ties kuinka paljon. Lievempi taantuminen koskee melkein kaikkia rantakahlaajia: kuoveja, vikloja ja tyllejä. Kurjet kuitenkin luopuivat ihmisarkuudesta ja keksivät uusia pesäpaikkoja kesämökkijärvien ruovikkolahdista ja erityisesti Perämeren niityiltä. Kahlaajien kato Laulujoutsen, merikotka, kurki ja merihanhi ovat Perämeren kookkainta linnustoa. Alan kiikaroida suokukkoja. Niityn ja pajukon rajalla seisoo kurki vahdissa pitkänä ja vaaleana. Vuosikymmen sitten joutseniakin näki vain syysja kevätmuutolla. Nyt kurkia on enemmän kuin sataan vuoteen. Ne kärsivät pelkästään pajuista ja pedoista, sillä talvireissu yltää vain Itäja Pohjanmerelle. Lisäksi hanhien piti totuttautua kevätpuolella sietämään ihmisten naapuruutta – ja toisaalta johdatella lentopoikaset hyvissä ajoin elokuussa ulkomerelle sorsastajien ulottumattomiin. Koirassirri lekuttaa ilmassa siivet yläviistoon, nokka suoraan vastatuuleen ja sirisee kuin heinäsirkka. Toukokuinen merenranta on täynnä linnunääniä, mutta ylimpänä kaikista joikuu sananmukaisesti ja kuvainnollisesti isoin menestyjä. Jatkan kulkuani ja kohtaan toisen uudisasukkaan. Suomessa kurkikanta taantui ensimmäisen metsäojitusaallon aikana. Soidinlaulussa lapinsirri sirisee kuin heinäsirkka. Sisämaan suorimmiltä ne katosivat käytännössä täysin ja harvinaistuivat myös Perämeren pohjukassa. Ohitseni lentää jouhisorsien ja haapanoitten parvi. Jos tuulee, sirri lekuttaa paikallaan ilmassa nokka tuulta päin. Meneekö pikkusiivekkäillä yhtä hyvin. Kahlaajien alamäelle on monia syitä, mutta kolme käy ylitse muiden. Siivet värisevät V-asennossa yläviistoon
Luonnon antimista koostuvat smoothiet ovat edullinen vaihtoehto kaupan tuotteille, sillä niiden pääraaka-aineet ovat ilmaista lähiruokaa. › Yhden annoksen smoothien raaka-aineet ovat: 2 dl nestettä (vesi, koivunmahla, jogurtti, piimä, kauramaito, mantelimaito, soijamaito, tuoremehu), 0,5–1,5 dl villiyrttejä (riippuen niiden voimakkuudesta), 1–2 rkl jotakin rasvapitoista raaka-ainetta, jotta rasvaliukoiset vitamiinit imeytyvät (avokado, kookosöljy, pähkinät), 1 rkl siemeniä (hampun-, pellavan-, chian-, seesaminsiemenet tai luonnonyrttien siemenet). Lisää valikoimaa kokeilemalla erimakuisia kasveja. › Sekoita ainekset sauvasekoittimella hienoksi, koristele annos ja tarjoa heti. Talven varalle yrttejä kannattaa kuivata tai pakastaa. Toki ne käyvät voimajuomaksi vielä myöhemminkin. Esimerkiksi voikukka, nokkonen ja vuohenputki on helppo tunnistaa. Vauhtia KOKO PÄIVÄKSI TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS Villiyrttismoothie syntyy niistä aineksista, joita keittiön kaapista ja luonnosta löytyy. Vinkkejä villiyrttien keräilyyn ja smoothieiden tekoon › Sitruunaa voi lisätä antamaan raikkautta, päärynää ja omenaa antamaan hiukan makeutta. TAPION PÖYTÄ N yt on paras aika tehdä vitamiinipitoisia villiyrttismoothieita. Banaani tai kotimaiset marjat eivät kovin hyvin sovi vihersmootieihin, vaikka ne marjasmoothieihin käyvätkin. › Kerää vain sellaisia kasveja, jotka varmasti tunnet. Jopa smoothienkin voi pakastaa jääpalakuutioihin ja nauttia talvella, kun aineksia ei enää luonnosta löydy. Luonnosta löytyy raaka-aineita joka puolelta – pihoista, puutarhoista, niityiltä ja metsistä. Vain mielikuvitus on rajana. 66 MAKASIINI 4 • 2016 4340_.indd 66 19.5.2016 17.54. › Kerää kasveja paikoilta, joissa ei ole liikenteen aiheuttamia saasteita tai nitraatin jäämiä. Jotkin ainekset on tosin hankittava kaupan hyllyltä tai viljeltynä puutarhasta. Osaa villiyrteistä voi käyttää vain kauden alussa, kun ne ovat juuri tulleet esiin, mutta osaa voi kerätä koko kasvukauden. Villiyrttismoothiet eivät ole makeita eivätkä niinkään jälkiruokia, vaan ne sopivat aamuun antamaan reipasta potkua päivän alkuun. › Huuhtele kasvit ennen käyttöä. › Aloita miedoilla kasveilla ja pienillä määrillä. Yrttejä talven varalle Smoothieiden tekemiseen pätee vanha joustava ruoanvalmistusneuvo – otetaan, mitä luonnosta ja kaapeista löytyy: esimerkiksi yrttejä, maitotuotteita, vihanneksia ja siemeniä. Osa aineksista on kaikille tuttuja rikkaruohoja, osa harvinaisempia kasveja
Koivusmoothie ja vuohenputkismoothie, kuten kaikki muutkin smoothiet, sopivat hyvin aamun terveysjuomaksi, sillä ne tuovat piristystä koko päiväksi. 67 MAKASIINI 4 • 2016 4340_.indd 67 19.5.2016 17.54. Kuivatun nokkosen voi käyttää sellaisenaan. Älä kitke rikkaruohoja kompostiin, vaan hyödynnä luonnon vitamiinipitoiset kasvit smoothiessa. Voikukkasmoothien ainekset löytyvät koristelua myöten toukokuussa kaikkialta pihoilta ja puutarhoista. Vasen sivu. KOIVUSMOOTHIE 2 dl jääkylmää mahlaa tai vettä 1 dl koivun nuoria lehtiä 1/2 avokadoa 1/2 päärynää 1 rkl seesaminsiemeniä minttua sitruunamehua VOIKUKKASMOOTHIE 2 dl kauratai mantelimaitoa 1 dl voikukanlehtiä, joista lehtiruoti on poistettu muutama voikukan kukka 1 pieni porkkana 1/2 omenaa 1 rkl auringonkukansiemeniä sitruunamehua VUOHENPUTKISMOOTHIE 2 dl maustamatonta jogurttia tai piimää 1 dl vuohenputken nuoria versoja 0,5 dl nokkosta 1 pieni omena 1 rkl pellavarouhetta tai chiantai hampunsiemeniä sitruunamehua Jos käytät tuoretta nokkosta, ryöppää se nopeasti vedessä ennen käyttöä
Voit tilata Metsälehden sisältäen Makasiinit -25% ja Metsälehti Makasiinin -50% alennuksella ystävällesi. Kaikki taatusti mukavan metsäisiä ja hyödyllisiä. Metsälehti Mobiili printtilehden kestotilaajille 10 eurolla/vuosi (Norm. Metsälehden kestotilaaminen kannattaa aivan erityisesti, koska kaiken hyvän päälle saat vielä paljon rahanarvoisia etuja. Metsälehden tilaaminen kannattaa aina. Tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. Kestotilaajan Kaupan tarjoukset erikoishinnoin Metsälehti Makasiineissa. Maksuton lukuoikeus Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin näköislehteen verkkosivuilla. Olipa kyseessä sitten kirjojen alennukset, lukijamatkat, tapahtumaliput tai lahjatilaukset, ne on aina mietitty juuri sinulle. Arvomme tänä vuonna seitsemän kappaletta iPad Air -tabletteja. Koska kestotilaajillemme haluamme tarjota aina pikkuisen enemmän, pikkuisen parempaa. 87 euroa.) Erityisetuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Käy rohkeasti etuilemaan! etuilemaan Käy Osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 Vaihda kestoon! Kestotilaajan edut: 4339_.indd 68 20.5.2016 17.55. Muistathan, että tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. Saat paljon rahan arvoisia vinkkejä ja metsäsi tuottaa paremmin. Kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon
Du ska ha lätt för att kontakta människor och med stöd av din skogliga kompetens åstadkomma välskötta skogar och nöjda medlemmar. Vi förutsätter att du är stresstålig, flexibel och har stor ansvarskänsla. 4339_.indd 69 20.5.2016 17.55. Palkinnoksi arvotun kypärän voitti Olli Heikkilä Forssasta. Koska kestotilaajillemme haluamme tarjota aina pikkuisen enemmän, pikkuisen parempaa. fi. Katto on kolminkertainen pärekatto. Kaikki 13. Metsälehden tilaaminen kannattaa aina. Kaikki taatusti mukavan metsäisiä ja hyödyllisiä. Ely-keskus myönsi vähän avustusta vanhan rakennusperinteen säilyttämiseen. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. Voit tilata Metsälehden sisältäen Makasiinit -25% ja Metsälehti Makasiinin -50% alennuksella ystävällesi. Teimme pärekaton 100 vuotta vanhaan asuinrakennukseen vuonna 2011 Siikalatvalla Pulkkilassa. att planera och förverkliga skogsägarrådgivningen samt tjänster i anknytning till skogsvård, virkesdrivning och virkesförmedling. Vi värdesätter serviceinriktning, god samarbetsförmåga och -vilja samt goda kunskaper i båda inhemska språken. Tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. Lähetän kaksi kuvaa meidän katostamme. Befattningen tillsätts 1.10.2016 eller enligt överenskommelse. Vi ser gärna att du har skoglig utbildning samt erfarenhet av ovannämnda uppgifter. Vår verksamhet omfattar främst skogsvård, virkesförmedling, virkesdrivning och rådgivning till skogsägarna. Metsälehden kestotilaaminen kannattaa aivan erityisesti, koska kaiken hyvän päälle saat vielä paljon rahanarvoisia etuja. Saat paljon rahan arvoisia vinkkejä ja metsäsi tuottaa paremmin. Mera om reviret finns på adressen www.revir.org. Ansökan inklusive CV och löneanspråk skickas senast 20.6.2016 till adressen magnus.wiksten@revir.org. kesäkuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan, jossa voi voittaa pöytäpuutarhan. Närmare uppgifter om befattningen lämnas av revirforstmästare Magnus Wiksten, 040-594 8930. Kiitos kaikille palautteesta! Mistä pidit. 87 euroa.) Erityisetuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Olipa kyseessä sitten kirjojen alennukset, lukijamatkat, tapahtumaliput tai lahjatilaukset, ne on aina mietitty juuri sinulle. Kestotilaajan Kaupan tarjoukset erikoishinnoin Metsälehti Makasiineissa. Matti Jylhänkangas Pärekatto rontilla 69 MAKASIINI 4 • 2016 MISTÄ PIDIT. Kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Se oli vielä muistissa perintönä. Praktisk yrkeserfarenhet och goda adb-kunskaper räknas som merit. Metsälehti Mobiili printtilehden kestotilaajille 10 eurolla/vuosi (Norm. Viime numeron suosituin juttu oli ”Kolmen taimikon tarina”. Arvomme kaksi palkintoa. Kuvissa näkyy oikeaoppisen rontin valmistustapa. Arvomme tänä vuonna seitsemän kappaletta iPad Air -tabletteja. Skogsvårdsföreningen SÖDRA SKOGSREVIRET MHY Södra skogsreviret 2x150_92mm 20.5.2016 9.53 Sivu 1 PALVELUKSEEN HALUTAAN MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Muistathan, että tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. VIIME kesän Metsälehti Makasiinissa oli juttu päreiden ja pärekattojen teosta. Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 Vaihda kestoon! Kestotilaajan edut: Södra skogsreviret är en lagstadgad skogsvårdsförening med ca 5000 skogsägare vid sydkusten som medlemmar. Maksuton lukuoikeus Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin näköislehteen verkkosivuilla. I arbetsuppgifterna ingår bl.a. Då en av våra instruktörer i Västra Nyland går i pension i höst söker vi nu till östra Raseborgsområdet EN REVIRINSTRUKTÖR Revirinstruktören skall vara kreativ och ha förmåga att se möjligheter. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Yhden palkinnon arvo on noin 60 euroa. Käy rohkeasti etuilemaan! etuilemaan Käy Osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Nuori kirvesmies sai samalla oppia vanhan rakennustavan toteuttamiseen. HomeGrow Plate on uutta nanoteknologiaa hyödyntävä keraaminen kasvatusalusta. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn
Metsähallituksen innovaatiopalkinto puolestaan jaettiin kahdelle: Silvia-luonnonvaraja toimenpideraportoinnin sekä Laatumaan sähköisen kiinteistökaupan kehittäjille. 2016 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHDEN OSOITELIPUKKEESTA Makasiinikrypto 3, oikea ratkaisu Artikkelissa Hallintaoikeudesta eroon (Metsälehti Makasiini 3/2016) todettiin, että perilliset eivät voi jakaa jäämistöä testamentilla määrätyn hallintaoikeuden kestäessä. HUOMIONOSOITUKSIA Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 9.6. Hirsimateriaalia rakennukseen menee yhteensä liki 30 kilometriä. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. 2016 ??/?. Kontiotuote valmistaa vuosittain noin 2 000 hirsirakennusta vientiin ja kotimarkkinoille. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Palkinnot Makasiinikryptosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Pirkko Hakkila, Espoo, Anja Niemi, Hauho ja Mikko Varsala, Palokka. Palkitsemista perusteltiin yrityksen ansioilla hirsirakentamisen kehittäjänä sekä pitkän elinkaaren edistäjänä. Kontiotuotteelle Rantasalmi-palkinto Suomen kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto on myöntänyt vuoden 2016 Rantasalmi-palkinnon hirsitaloja valmistavalle Kontiotuotteelle. Parhaillaan yhtiö rakentaa Pudasjärvelle maailman suurinta hirsikoulua. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. OIKAISU Riistaharvennukselle ympäristöpalkinto Metsähallituksen ympäristöpalkinto on myönnetty riistanhoidolliselle harvennukselle. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkinMAKASIINIRISTIKKO 4 toa. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Metsätalouden suunnittelija Timo Pelkosen kehittämä menetelmä parantaa metsäkanalintujen elinympäristöä harvennusmetsissä ja monipuolistaa harvennusmänniköiden maisemakuvaa. 2016 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Palkinnon arvo on 20 000 euroa. He eivät kuitenkaan voi saada perintöosuuttaan haltuunsa testamenttimääräykseen perustuvan hallintaoikeuden kestäessä, jollei hallintaoikeuden haltija ilmoita luopuvansa hallintaoikeudesta. Hallintaoikeuden rasittama perintö jaettavissa 4338_.indd 71 20.5.2016 18.03. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 4”. Oikea ilmaisu on, että perilliset voivat jakaa hallintaoikeuden rasittaman perinnön
Kylmälaukkuakin voi käyttää käänteisesti lämpimien ruokien kuljettamiseen. TETKSI JA KUVA MARIANNE MINKKINEN RETKIEVÄIKSI pakataan yleensä makkaraa, vaikka muitakin vaihtoehtoja olisi. Tämän ajateltiin johtuvan siitä, että hyönteinen näin säästää vettä, kun se ei pääse haihtumaan avoinna olevista aukoista. Mutta se onkin jo toinen tarina. Happi on myrkyllinen aine soluille, joten liika happi on yhtä vaarallista kuin hapen puutekin. Sami ja Kasper Garam julkaisivat toissa viikolla keittokirjan ”Keittiö retkellä”. Monien lepäävien hyönteisten hengitysaukot ovat enimmän aikaa suljettuina. Niistä hengitysputket haarautuvat kaikkialle yhä ohuempina, niin että jokaisen solun naapurustoon ulottuu putki. Kivihiilikaudella eli jättimäisiä hyönteisiä, muun muassa haukkojen kokoisia sudenkorentoja. Itse asiassa happi siirtyy hyönteisen ilmaputkista soluihin noin 200 000 kertaa nopeammin kuin keuhkoista vereen! Hengitysaukkojen suulla on sulkumekanismi – siinä suhteessa aukot muistuttavat kasvin lehdissä olevia ilmarakoja. Eväät kannattaa tehdä kotona mahdollisimman valmiiksi. Aikaisemmin ajateltiin, että hyönteisten suuren koon mahdollisti kivihiilikauden ilman korkea happipitoisuus. Itse putki on yhden solukerroksen paksuinen, mutta sen sisällä on kierteinen kitiinisäie, joka jäykistää putken. Hyönteiset eivät siis hengitä suun kautta, vaan jokaisessa jaokkeessa päätä lukuun ottamatta on hengitysaukkopari. Kun hyönteiset avaavat ilma-aukkonsa, se tapahtuu usein pikemminkin siksi, että ilmaputkista täytyy poistaa liika hiilidioksidi kuin että pitäisi ottaa lisää happea. Juoman saa pysymään kylmänä, kun sen laittaa termospulloon. 72 MAKASIINI 4 • 2016 4337_.indd 72 20.5.2016 18.03. Nuotiolla voi paistaa esimerkiksi lohta ja syödä lisukkeeksi salaattia, paljon retkeilevät isä ja poika, kokki Sami Garam ja kuvaaja Kasper Garam, neuvovat. Hapenkuljetusjärjestelmä on kuitenkin niin tehokas, ettei se estäisi hyönteisiä nykyisinkään kasvamasta kookkaammaksi. Jättimäisten lajien katoaminen johtui todennäköisesti uudenlaisten saalistajien ilmaantumisesta. Kirjan kustantaja on Metsäkustannus, joka kustantaa myös Metsälehteä. Jos tarkkaan tutkii muita hyönteisiä, niin niidenkin kyljestä löytyy samanlainen reikärivi, joskin paljon huomaamattomampi. Juotavassa taas olisi hyvä olla pelkän veden lisäksi myös suoloja. ”Tärkeintä on maku” Kuvaaja Kasper Garam (vas) ja kokki Sami Garam valmistavat retkillään monipuolista ja maistuvaa ruokaa. Se voi olla tärkeää kuivien paikkojen hyönteisillä, mutta aukkojen sulkemiseen on toinenkin syy. Garamien mukaan eväiksi kannattaa valita hyvänmakuisia ja energiapitoisia ruokia, jotta jaksaa liikkua. ”Miksi söisi ainaa samaa. PILKKEET TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN USEILLA hyönteistoukilla näkyy kyljessä rivi reikiä, monesti tummareunaisia kuin mitkäkin ikkunat junan kyljessä. Reiät ovat hengitysaukkoja. Ja se, että kivihiilikauden jälkeen ilman happipitoisuus pieneni, johtuu sienistä. Energiaa kannattaa tankata hiilihydraateista, kuten perunoista, koska ne eivät väsytä samalla tapaa kuin rasvainen ruoka. Loppuvalmistelut voi jättää paikan päälle. Salaatin voi pilkkoa pussiin, rieskat täyttää ja kääräistä kelmuun ja nuotioperunat pakata mausteineen folionyytteihin. Hyönteisten hengitysputkijärjestelmää on pidetty alkeellisena ja tehottomana, mutta ei se sitä ainakaan yksiselitteisesti ole. Itse suosin monipuolista ja vaihtelevaa”, Sami Garam sanoo. Toukka tuulettaa Isohangokkaan toukan kyljessä näkyvät ”ikkunat” ovat sen hengitysaukkoja
09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Marianne Minkkinen 050 309 9717 (31.8. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?803 Eero Sala p. Metsään meni Näin vältät virheet metsän alkutaipaleella M IK KO RI IK IL Ä 4336_.indd 73 20.5.2016 17.52. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 84. 09 315?49?802 040 516 4000 AD Anna Back p. 09 315?49?873 050 389 0590 Myyntipäällikkö Myyntipäällikkö Heta Välimäki (perhevapaalla) Pasi Myllymaa p. METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 050 5114 525 MYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 31 771 (lt/15) Painopaikka Paperit Forssa Print 2016 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g PEFC/02-31-162 LUONNONHOITOKOULU: Jätä tuulenkaadot palstalle Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 5/16 ILMESTYY 7.7. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 9.6. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315?49?842 Katja Raninen (perhevapaalla) Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. asti) Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p
Mainosalalla oli aina oltava kehityksen kärjessä, mutta minä ihailen perinteitä. Tuohitöitä ostavat perinnekäsitöitä arvostavat ihmiset, niin nuoret kuin vanhatkin.” TUOHI TAIPUU MONEKSI Marjatta Flander-Airolan tuohitöissä perinteet päivittyvät. TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVAT SEPPO SAMULI ”TEIN ensimmäisen virsuni paperista yhdeksänvuotiaana salaapäin. 74 MAKASIINI 4 • 2016 74 MAKASIINI 4 • 2016 4335_.indd 74 20.5.2016 18.01. Tuotteistani suosituimpia ovat olleet tuokkoset, nappihyrrät, ongenkohot ja korut. Kerran käsiini osui puinen nappihyrrä. Yritykseni toiminta on hyvin pienimuotoista. Hieskoivun tuohessa taas on satiininen kiilto, ja siitä saa sormin ohentamalla sopivan paksuista punottaviin töihin. Sittemmin selän kiputila teki oikeasta kädestäni toimintakyvyttömän, ja perustamani mainostoimistoyritys piti lopettaa. Tuohta saan veljeni ja TuohiMuori-puotini asiakkaiden kautta, mutta irrotan tuohet puista mieluiten itse. Keksin alkaa kuntouttaa kättäni vetämällä hyrrää päivittäin, ja puolen vuoden jälkeen käsi oli jo toimintakunnossa. Tuohen työstämisen taito on kulkenut suvussamme perinnetietona. Rauduskoivun tuohi sopii parhaiten tuokkosten tekemiseen. Esimerkiksi virsujen tekemiseen menee tuohen valmisteluineen neljästä viiteen päivää. Sen ansiosta pystyin aloittamaan tuohitöiden tekemisen uudelleen. Valmiit kengät kestävät kävelyä vuosikaudet. Lähdin jo nuorena muokkaamaan perinnetöistä omia versioitani. Nytkin minulla on 20–30 uutta koruideaa hautumassa. Marjatta Flander-Airola työstää siitä muun muassa virsuja ja laukkuja. Olin oppinut sen tekemisen kertakatsomalta isältäni. Haluan tallentaa ja kehittää niitä eteenpäin. Materiaalin monipuolisuus kiehtoo minua. Hieskoivusta voi saada jopa 30 metriä yhtenäistä koivunauhaa. TUOTE JA TEKIJÄ TuohiMuorin töissä yhdistyvät uusi ja vanha. Myöhemmin vanhempani alkoivat tehdä tuohitöitä ammatikseen. Tuohi on elävää ja vivahteikasta, ja siitä löytyy monenlaisia sävyjä sekä kuvioita. Olisin jo nuorena halunnut seurata ammatinvalinnassa vanhempieni esimerkkiä, mutta he käskivät hankkimaan kunnon ammatin, joten opiskelin mainosalalle
Hinta 7,50 € Keittiö retkellä Sami ja Kasper Garam Retkieväiden ei tarvitse olla pelkkää makkaraa ja voileipiä. Hinta 34 € Suomen matelijat ja sammakkoeläimet Antti Koli Kirja on selkeä opas matelijoiden ja sammakkoeläinten Suomessa esiintyviin lajeihin, niiden tunnistamiseen ja elämäntapoihin. Kevään uutuudet Kaunis mökkipiha Taina Koivunen ja Elina Regårdh Haluaisitko kesämökkisi pihan olevan kaunis, luonnollinen ja helppohoitoinen. Kasvilajeista kerrotaan tarkat tuntomerkit, kukkimisaika, elinympäristöt ja levinneisyys Suomessa. Lajien suomenkieliset ja tieteelliset nimet sekä sukujen nimet ovat kätevinä hakemistoina, ja kunkin kasvin kohdalla on mainittu myös sen ruotsinkielinen nimi. Kaunis mökkipiha opastaa monimuotoisen ja maisemaan sopivan pihapiirin luomisessa. Korteissa on lajien suomen-, ruotsinja englanninkielinen sekä tieteellinen nimi. Hinta 34 € 4334_.indd 75 19.5.2016 16.59. Hinta 42 € Metsäkasvit pelikortit Korttipakan valokuvissa esitellään metsiemme kasveja. Laatimalla pihapiiriisi selkeät perusrakenteet ja valitsemalla oikeat kasvit voit päästää puutarhan asettumaan mökkipihaasi sekä nauttia vapaa-ajan ympäristöstäsi rauhasta ja kauneudesta vähällä vaivalla. Hinta 34 € Metsäkasvio Henry Väre ja Jukka Laine Kirja esittelee havainnollisesti niin tutut ja yleiset kuin harvinaisetkin metsiemme kasvit. Keittiö retkellä tarjoaa monipuolisen valikoiman eväsvaihtoehtoja, joita voi esivalmistella ennen retkelle lähtöä ja viimeistellä ruokailupaikalla. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Pelaamalla kasvit on helppo oppia tunnistamaan. Näiden ruokien valmistaminen ei jää kiinni ainakaan keittotaidosta, raaka-aineen saatavuudesta tai valmistusvälineiden hankaluudesta – ja silti ruuissa on oma koukkunsa ja ideansa kullekin retkelle. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Kirjan noin kolmensadan lajin tunnistamista helpottavat laadukkaat valokuvat. Mukana on tietoa näiden herpeiksi kutsuttujen lajien biologiasta ja tarkkailemisesta. Havainnolliset ja näyttävät valokuvat tekevät lajien tunnistamisesta helppoa
UUDISTUNEET STIHL SUOSIKIT! MUISTA MYÖS! YMPÄR ISTÖYS TÄVÄLL ISET POLTTO AINEET VALMII T KÄYTET TÄVÄKS I 2-TAHT IJA 4-TAHT IMOOTT OREISS A YÖ M M M M M M M Tarjoukset voimassa 12.06.2016 asti 50,2 cm 3 3,0 kW / 4,1 hv 4,9 kg 32 cm • Metallirunko • M-tronic moottorinohjaus • Sh. 799,00 € 59,0 cm 3 3,5 kW / 4,8 hv 5,6 kg 37 cm • Metallirunko • M-tronic moottorinohjaus • Sh. www.stihl.. 899,00 € KAMPA NJA MS 261 C-M 699,KAMPA NJA MS 362 C-M 799,UUDISTUNEET SUOSIKIT MS 261 C-M & MS 362 C-M • Entistäkin kevyemmät • • Uudelleen muotoillut • • Parannetuin hallintaominaisuuksin • • Koneet myydään aina koottuina ja koekäytettyinä • • Koneen luovutuksen yhteydessä annetaan aina myös käyttöopastus • • Saat opastusta juuri Sinulle sopivan laitteen valinnassa • • Huolto ja korjaus järjestyy aina • • Korjaus tapahtuu alkuperäisiä varaosia käyttäen • Löydä lähin erikoiskauppiaasi www.stihl.. Aina koottuna ja koekäytettynä! & ERIKOISKAUPPIAASI Metsalehti_Makasiini_2016_05_26.indd 1 2.5.2016 13:17:36 4333_.indd 76 19.5.2016 15.47