Metsälehti 10/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

26. TOUKOKUUTA • NUMERO 4/2017 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Istutuskausi typistyi viikoilla • Koivukuidulle ei löydy ottajia • Koneistutus sakkaa PERINTÖMETSÄ MITEN TEHDÄÄN TESTAMENTTI. MIKKO TIIROLA METSÄNOMISTAJAN ASIALLA LUONTAISESTA UUDISTAMISESTA 17 KYSYMYSTÄ Veera Tahvanainen tutkii metsää Veera Tahvanainen tutkii metsää TAIMIKONHOITO LEHTIPUILLA TÄYDENNYSTÄ KÄSIN TEHTY TUOHTA TAITTELEMAAN UUDET TEKIJÄT M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 4/2 01 7 TE EM A : U U D ET TE KIJ Ä T 4983_.indd 1 23.5.2017 10.53
METSÄ GROUP. 4984_.indd 2 23.5.2017 10.53. Lue lisää www.metsaforest.com/spv. Sukupolvenvaihdoksen asiantuntijamme palvelevat omistajajäseniämme eri puolilla maata ja ovat tukena niin luopuvalle kuin aloittavalle metsänomistajalle. HYVIN SUUNNITELTU SUKUPOLVENVAIHDOS PALKITSEE Ammattitaitoisesti tehty metsätilan sukupolvenvaihdos voi tuoda kymmenien tuhansien eurojen säästöt. Metsä Groupilta saat asiantuntevaa palvelua sukupolvenvaihdoksen jokaiseen vaiheeseen. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA
Äänimaisemaa hallitsevat kyyhkyset, kurjet, peipposet, käki ja harmapäätikka. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. päivän aamuna. METSÄ NYT Kevään merkit ovat vielä vähissä varjoisassa jokilaaksossa Kemiönsaarella toukokuun 18. KUVA: RITVA KOVALAINEN 4997_.indd 3 19.5.2017 14.58
s. Toni Pajula opiskeli metsuriksi ja ryhtyi yrittäjäksi. 21 Teema Uudet tekijät 21 Työn sankarit 32 RAHAPUU: 100 vuotta metsätaloutta s. SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 4 26.5.2017 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Unelma-ammattiin 6 Ääniharava Pirkanmaalta 12 UUTISET: Kylmä kevät voi lisätä syysistutuksia 13 METSÄTYYPPI: Onko tulossa kirjanpainajatuhoja. 14 Koneistutuksen lento katkesi 15 Kaikkien aikojen maaliskuu 16 MARKKINAT: Koivukuidusta tuli inhokki 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Männikkö huippukuntoon 18 Tasapäistävää hinnoittelua 19 VERKOSTA: Koneella vai käsin. 4 MAKASIINI 4 • 2017 4 MAKASIINI 4 • 2017 4998_.indd 4 19.5.2017 15.05. 60 Oma metsä 34 METSÄNHOITO: 17 kysymystä luontaisesta uudistamisesta 37 PIKATESTI: Toisenlainen taimivakka SE PP O SA M U LI JO RM A LU H TA Keskiyön aurinko punaa poroaidan ja mustaa lähestyvän pilvirintaman
Varsinkin metsäkoneenkuljettajien koulutus maksaa poikkeuksellisen paljon. 74 Luonnosta 58 LUHTA: Retki keskiyön aurinkoon 62 TAPION PÖYTÄ: Maailman vanhin mauste 64 KÄSIN TEHTY: Taittele tuohinen 69 LUKIJATUTKIMUS: Lehti on ykkönen 70 RISTIKKO 72 PILKKEET: Miks liro lennät Suomehen. Kun tähän asti työelämän uusiin vaatimuksiin on vastattu perustamalla uusi tutkinto, nyt tutkintoja vähennetään ja laajennetaan Ensi vuonna voimaan tuleva lakipaketti muuttaa lähes kaiken alkaen oppilaitosten rahoituksesta. Suuret kiitokset kaikille teille, jotka osallistuitte maaliskuiseen lukijatutkimukseen! Erityisesti ilahdutti se, että vastauksia kertyi paljon enemmän kuin osasimme odottaa. Esittelen kyselyn tuloksia sivulla 69. Seuraavissa numeroissa toteutamme vähintään yhden meille esittämänne juttutoiveen. On hyvä, että tutkintoja voi jatkossa suorittaa tarpeiden mukaan räätälöidysti ja tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Metsäala on pieni ja kallis erityisala. Metsän liepeillä on tarjolla työtä hyvin monenlaisen koulutuksen saaneille nuorille. Opetuksen keskittäminen on houkutteleva keino säästää kustannuksia, mutta jo ennestään tiedetään, että alalle hakeutuvat nuoret arvostavat mahdollisuutta opiskella ja tehdä työtä kotiseudulla. Toisaalta ison remontin toteuttaminen tiukan talouden oloissa huolestuttaa. Juuri näitä nuoria nyt tarvitaan, kun puunkorjuu lisääntyy. Kun työelämä muuttuu vauhdilla, myös ammatteihin valmistava opetus on tarpeen muuttaa nykyistä joustavammaksi. Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi S amaan aikaan kun peruskoulunsa päättävät nuoret suunnittelevat jatko-opintojaan, eduskunta käsittelee ammattikoulutuksen uudistusta, jota on sanottu suurimmaksi mullistukseksi vuosikymmeniin. UNELMAAMMATTIIN Tämän numeron kannen kuvasi Johanna Kokkola 38 TAIMIKONHOITOKOULU: Lehtipuilla täydennystä 40 TUTKIMUS: Punkit leviävät pohjoiseen 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Kevätyön opetuksia 44 PERINTÖMETSÄ: Näin tehdään testamentti 46 KYSY POIS: Mitä koivikolle pitäisi tehdä. Haastateltavien joukossa on kuitenkin yksi, joka on tavoittanut lapsuutensa unelma-ammatin. ”Amisreformiksi” nimetty uudistus on yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Hänestä tuli tukkirekan kuljettaja. 48 VAIKUTTAJA: Mikko Tiirola on metsänomistajan asialla 57 KOLUMNI: Sukupuu JU H A O LL IL A s. Toimittaja Liina Kjellberg esittelee viisi äskettäin alalle tullutta ammattilaista ja heidän työpäivänsä. Kuvauksista voi päätellä, että työssä tarvitaan nykyään todella monia taitoja. 74 TUOTE & TEKIJÄ: Kokonaan käsityönä 5 MAKASIINI 4 • 2017 4998_.indd 5 19.5.2017 15.05. Palaute kannustaa meitä tekemään vieläkin parempaa lehteä. Tyypillisesti ammatin valintaan liittyy paljon sattumaa
METSÄNOMISTAJA ÄÄNIHARAVA PIRKANMAALTA 6 MAKASIINI 4 • 2017 6 MAKASIINI 4 • 2017 4999_.indd 6 19.5.2017 15.22
TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT JANNE RUOTSALAINEN 7 MAKASIINI 4 • 2017 4999_.indd 7 19.5.2017 15.22. Toisenlaista näkökulmaa metsään hän hakee suunnistusrasteilta. ÄÄNIHARAVA PIRKANMAALTA Istutukset, taimikonhoito ja mhy:n hallitustyö täyttävät Outi Jokelan metsänomistajakalenterin
S astamalainen metsänomistaja Outi Jokela tietää, mitä metsänhoidossa tarkoitetaan heinäämisellä. Kaksivuotiaita metsäkuusentaimia on tilattu etenkin mökkien pihaan ja lahjoiksi. Mies tekee talvisin raivaussahatöitä, minä teen enemmän taimikoiden varhaishoitoa, kuten heinäystä”, Jokela kertoo. ”Jos metsästä tykkää, siitä tykkää aina.” Jokeloiden leipälajina on metsänuudistaminen ja taimikoiden hoito. Metsänomistaminen on Outi Jokelan mukaan säilynyt pariskunnalle yhtä mieluisana toimena jollei jopa mieluisampana kuin reilu kymmenen vuotta sitten. Metsämaa arvossaan Jokela oli Metsälehden sivuilla myös 11 vuotta sitten, kun hänet valittiin vuoden naismetsänomistajaksi Metsäkeskuksen, Nordean ja UPM:n myöntämällä kunniakirjalla. Jokelan ja hänen miehensä Petterin metsät kasvavat rehevillä ja kuusivaltaisilla pirkanmaalaismetsämailla, joilla heinä meinaa väkisin tukehduttaa pienet taimet. Aikaa puuha silti vie. Taimet jurovat”, Jokela kertoo kuusten keskellä. 8 MAKASIINI 4 • 2017 4999_.indd 8 19.5.2017 15.22. ”Tämmöstä tämä on. Edellisvuoden pituuskasvujen perusteella kuusten kasvu on kuitenkin kiihtymässä vauhdilla, joten kyseisen taimikon osalta hän voi huokaista hetkeksi helpotuksesta. Kaukaisin metsäpalsta on noin 20 kilometrin päässä kotitalolta, joten metsät ovat lähellä. Jokela jakaa Sastamalan alueelle Suomen 100-vuotisjuhlakuusia. Heinä syö kasvua alkuvaiheessa. Niillä on mittaa vasta puolitoista metriä, mutta metsänomistaja on saanut jo tehdä kovan työn puunalkujen eteen. Taimikoita riittää, sillä niitä on runsaasti myös ostometsissä, joiden myötä Jokeloiden omistama metsäpinta-ala on viime vuosina kaksinkertaistunut noin 120 hehtaariin. Sastamala Outi Jokelan ja hänen miehensä Petterin metsät sijaitsevat pääasiassa tuoreilla, jopa lehtomaisilla kankailla, joilla heinä haittaa metsänuudistamista. Jokela esittelee istuttamiaan kuusentaimia. Tosiasiassa metsänomistus on kahden kimppa, mutta tilan isäntä Petteri Jokela ei päässyt mukaan haastatteluun, sillä maanviljelijän toukokuun on tunnetusti työtä täynnä. ”Olemme hakeneet sellaisia ostopalstoja, joilla pystyy itse tekemään hoitotöitä. Tilanteesta selviää heinäämällä eli polkemalla heinät ja muut pintakasvit lakoon taimien ympäriltä
”Kun suunnistaa, asiat näkee metsässä eri kantilta kuin metsänomistajana. Vuonna 1989 istutetuilla puilla on edessään paras arvokasvuvaihe, kun kuitupuukokoiset rungot paksuuntuvat tukkipuiksi. Vanhempien lisäksi taimikonhoitotöissä kävivät lapset Ville ja Emmi. Lapset ovat nyt aikuistuneet, mutta metsä on yhä olennainen osa heidän elämäänsä. Kodin pihamaalla on oma luonnonmukainen kenkien kuivausteline. ”4H-työssä tulee paljon kierrettyä pitäjää, joten se on voinut tehdä minut tutuksi alueen metsänomistajille.” Sastamalan 4H-yhdistyksen nuoria on palkittu valtakunnallisilla stipendeillä lähes vuosittain. Kerhotoiminta on 4H:n ydin, mutta viime vuosina merkitystään Suunnistus on perheen yhteinen harrastus. ”Tosin vain yhden äänen erolla.” 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajana tehty työ saattoi vaikuttaa suosioon metsänhoitoyhdistysvaaleissa. Jälkimmäinen on työpaikka, alueen metsänhoitoyhdistysten valtuustoissa hän on puolestaan istunut lähes koko 2000-luvun ajan. Outi Jokelan esittelemän kuusitaimikon vieressä kohoaa ensiharvennettu männikkö. Suunnistus on myös koko perheen yhteinen harrastus. Ville on metsäkoneenkuljettaja ja Emmi maajoukkuetason suunnistaja. Hän oli Pirkanmaalla vaalien äänikuningatar. ”Hyvin tehdystä istutustyöstä täytyy antaa kehuja miehelleni.” Naismetsänomistajapalkinnon yhteydessä antamissaan haastatteluissa Outi Jokela kertoi, että metsä oli tuolloin koko perheen juttu. Jokeloiden tilalla se onnistuu kulkemalla lyhyen matkan pellon yli. Vaikka männyt on istutettu paljasjuurisina taimina, runkojen tyvissä ei ole paljasjuuri-istutusten seurauksena usein syntyneitä mutkia. Viime syksyn metsänhoitoyhdistysvaaleissa Jokela valittiin Pirkanmaan yhdistyksen valtuustoon, sieltä tie vei edelleen yhdistyksen hallitukseen. Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Oy Agrame Ab www.agrame.fi 9 MAKASIINI 4 • 2017 4999_.indd 9 19.5.2017 15.22. Tytär Emmi pyrkii tulevaisuudessa saamaan jatkoa nuorten suunnistuksen mm-mitalille aikuisten tasolla ja harjoittelee sekä opiskelee parhaillaan Ruotsissa Göteborgissa. ”Metsämaa on arvossaan. Jokelan mukaan yhdistyksen tuoma yhteisöllisyyden tunne on vahva ja säilyy nuorissa pitkään. Se on virkistävää.” Jokela kiertää miehensä kanssa rasteja myös kansallisissa suunnistuskilpailuissa, pääosin kuntosarjassa. ”Etelä-Ruotsissa on lähes sula maa talvisin, joten suunnistamaan pääsee ympäri vuoden”, Outi Jokela kertoo. Outi ja lapset suuntaavat tänäkin vuonna Jukolan viestiin. Äänikuningatar viime syksyltä 50-vuotiaan Outi Jokelan elämään kuuluu kaksi yhdistystä: metsänhoitoyhdistys ja 4H-yhdistys. Myynnissä olevan metsän lopullinen hinta tuppaa aina olemaan enemmän kuin ensimmäinen arvio.” Yhdessä metsään ja suunnistamaan Metsänomistamisen suurimpia riemuja on metsän kasvun seuraaminen. Omien pihakoivujen mahlaa on tar koi tus tarjota muun muassa metsänhoito yhdistyksen naismetsänomistajaretkellä
Jokelalla itselleen metsä on ollut kiinnostava paikka lapsesta asti, joten hän nauttii mahdollisuudesta tutustuttaa lapsia ja nuoria metsään. Polaris-sähkövinssi 519 € . POLARIS.FI Rekisteröity kahdelle 10 MAKASIINI 4 • 2017 4999_.indd 10 19.5.2017 15.22. Nuorten yrittäjien työvalikoimaan on kuulunut muun muassa piensaneerausta, siivousta sekä pika-apua lastenja eläintenhoitoon. 4H-yhdistyksen koululaisille järjestämillä luontopoluilla ja muissa metsätapahtumissa on määritetty muun muassa puun arvoa. ovat kasvattaneet myös nuorille suunnatut yrittäjäkurssit. Polttopuu kuivaa toukokuun auringonpaisteessa. Forest-peräkärry 799 € . NYT ON KAUPAN PAIKKA! Sportsman 570 EFI 4x4 EUT sh. ”Naiset osallistuvat ehkä metsänhoitoon enemmän kuin aiemmin, ja naisille järjestetään esimerkiksi enemmän omia kursseja.” Metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa naisten määrä ei ole Jokelan mukaan juuri muuttunut tällä vuosituhannella. Forest-peräkärry 799 € . 9290 € +tk. ”Muutama on aina pyörinyt mukana.” Nykymuotoinen metsänhoitoyhdistystoiminta nojaa vahvasti puukauppojen ympärille rakentuviin palveluihin. Työläs kuusentaimikko on jo kasvuun lähdön suhteen voiton puolella. Jokelat tekevät puukauppaa sekä itse että yhdistyksen välityksellä. ”Metsänhoitoyhdistys tekee paljon energiapuun menekin edisJokeloiden tilalla käytetään runsaasti omista metsistä halottua puuenergiaa. ”Tykkään olla asioista hyvin perillä. Helppo esimerkki, josta ymmärtää, että metsästä saa oikeasti rahaa. Koululaisissa on tulevia metsänomistajia joukossa.” Kuusikot säilyneet terveinä Jokela on koulutukseltaan metsätalousinsinööri. Siksi on mielenkiintoista olla metsänhoitoyhdistyksen hallituksessa.” Miten 11 vuoden takainen vuoden naismetsänomistaja näkee naisten aseman tällä hetkellä metsäasioissa. Vaikka metsä ei ole pääosassa palkkatyössä, metsänomistamisessa opinnoista on totta kai ollut hyötyä. SUMMER PACK ETUSI 1318 € . ”4H-yrittäjyys on nuorille keino työllistää itse itsensä, jos kesätöitä ei muuten löydy”, Jokela sanoo. ”Koululaiset mittasivat männyn ja miettivät, kuinka paljon siinä on euroja kiinni
Jokelalle se kävi selväksi jo 15-vuotiaana, kun hän istutti Huittisten metsänhoitoyhdistyksen kautta saatuja taimiurakoita. SUMMER PACK ETUSI 1318 € . Sille myydään, jolla on paras katkonta ja hinta”, Jokela sanoo. 9290 € +tk. Metsämaan koostumus tuskin on muuttunut, mutta pottiputki ja paakkutaimet on todettu ainakin tällä hetkellä tehokkaimmaksi käsinistutusmenetelmäksi. ”Taimikonhoitotyö ei lopu.” ”Kun suunnistaa, asiat näkee metsässä eri kantilta kuin metsänomistajana.” Tilan päätalo on rakennettu 1800-luvun lopussa. Ja senhän tietää, mitä siitä seuraa. Kuusivaltaisten metsien terveystilanne on heidän kohdallaan ollut hyvä, sillä sienitai hyönteistuhoja ei ole ollut riesaksi asti. Nykyään ei muuta juuri käytetäkään. Jokeloiden taimikoissa ei ole tulevana kesänä akuuttia raivaustarvetta, mutta ensi keväälle on tiedossa laaja istutusurakka. Mieluisin metsätyö Jokelan pitkällä metsäuralla on ollut isojen puiden kaataminen moottorisahalla metsätalousinsinööriopintojen yhteydessä. ”Kauhean hienoa, kun saa jytkäyttää ison puun nurin.” Nykyisin koneet hoitavat suurten puiden kaadot. Forest-peräkärry 799 € . Kokemusta istutuksista puiden kaatoon Sastamalan seutu on pääasiassa varsin kivistä metsämaata. En tiedä, onko maaperä mullistunut”, Jokela sanoo ja nauraa. NYT ON KAUPAN PAIKKA! Sportsman 570 EFI 4x4 EUT sh. POLARIS.FI Rekisteröity kahdelle 4999_.indd 11 19.5.2017 15.22. Polaris-sähkövinssi 519 € . ”Puun katkonta tekee paljon puukaupassa. tämiseksi. Kuitupuun heikohkon kysynnän vuoksi energiapuu on ollut tarpeen.” Omien puunmyyntipäätösten ratkaisevina tekijöinä Jokela pitää puista saatavaa hintaa sekä metsien kuntoa. Forest-peräkärry 799 € . ”Pottiputkea ei käytetty, kun sanottiin, että täälläpäin on liian kiviset maat
”Pakastetut taimet oikeaan aikaan sulamaan, ja paakkuja kastellaan, kunnes taimet saadaan maahan.” Pohjois-Karjalasta Ouluun ulottuvan linjan pohjoispuolella metsänviljelykauden aloitus on ollut pitkälti haaveiden tasolla, vaikka kalenteri näyttää kohta jo kesäkuuta. Istutustyöt ovat parhaillaan täydessä vauhdissa muun muassa Pieksämäellä, kertoo Metsä Groupin operaatioesimies Otto Rinkinen. Konekylvöjen aloitus viivästyy myös”, kertoo Kainuun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja 12 MAKASIINI 4 • 2017 12 MAKASIINI 4 • 2017 5000_.indd 12 19.5.2017 15.08. Kevään ja alkukesän istutuskausi jää kylmien säiden vuoksi normaalia lyhyemmäksi, joten etenkin suuria taimimääriä istuttavat metsurit painavat pitkää päivää. ”Viime vuonna istutukset alkoivat vauhdilla vapun jälkeen, nyt työt saatiin pyörimään täysillä toukokuun puolivälissä” kertoo Metsä Groupin operaatioesimies Otto Rinkinen Pieksämäeltä. Nyt pitää jo kiirettä. Taimipaakkujen huolellinen kastelu on erityisen tärkeää, jos sää lämpenee nopeasti helteiseksi. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT PETTERI KIVIMÄKI TAIMIEN istutuksiin käytettävät pottiputket loksuvat tällä hetkellä kiivaasti Eteläja Keski-Suomen hakkuuaukoilla. AJASSA Kylmä kevät voi lisätä syysistutuksia Metsänviljelykausi pääsi koleiden säiden takia käyntiin etelässä myöhään. ”Pakastetaimet on istutettava kesäkuun puoliväliin mennessä, joten kiivas sesonki on päällä”, sanoo Metsä Groupin tuotantopäällikkö Pasi Arkko. Viime vuosi oli hakkuiden suhteen ennätysvilkas, niinpä istutettavia ja kylvettäviä uudistusaloja on monin paikoin runsaasti. ”Osa istutuksista saattaa siirtyä syysistutuksiksi, koska alku viivästyy näin paljon. Istutusvalmistelut ovat tärkeät
Jalkanen epäilee myös, että paksun ja kostean lumikerroksen keskellä puustoon on saattanut syntyä runsaasti talvihomeen aiheuttamia neulasvaurioita. Meriläisen mukaan kiivaimman istutuskauden painottuminen kesäkuulle lisää taimien kuivumisriskiä etenkin, jos sää lämpenee helteiseksi. Tälle kesälle ei ole odotettavissa suuria tuhoja. Alkukesän lämpötilat ovat ratkaisevia niin kukinnan onnistumisen kuin puiden siementen kehityksen kannalta. Se oli hakkuiden ja puunkuljetusten kannalta hyvä asia.” Positiivista on ollut myös se, että talvikaudella kaadetut tukkipuut ovat säilyneet kylmissä olosuhteissa hyvälaatuisina. ”Esimerkiksi tikaskuoriaiset eivät ole päässeet nakertamaan kuusipuutavaraa”, Arkko sanoo. 2 Miten kevään ja kesän säät vaikuttavat kirjanpainajamääriin. Metsäkeskus on toukokuussa lähettänyt riskikohteilla metsää omistaville kirjeen, jossa kerrotaan tuhojen mahdollisuudesta. Pääpuulajit eivät vielä olleet aloittaneet kukintaa. Tuore kuusipuutavara pitää lain mukaan poistaa metsistä ja metsäteiden varsilta Etelä-Suomessa 15.7., Keski-Suomessa 24.7. 4 Mistä tietää, että kirjanpainaja on iskenyt metsään. alkaa kesäkuun puolivälissä näkyä noin millimetrin mittaisia reikiä ja puiden tyvellä purua, on kyseessä todennäköisesti kirjanpainaja. “Oli hyvä, että kylmä tuli aikaisessa vaiheessa. Pelkästään lumien lähteminen ei riitä, vaan roudankin pitää sulaa ennen kuin istutukset ja kylvöt alkavat, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Risto Jalkanen. ja Pohjois-Suomessa 15.8. LIINA KJELLBERG SU O M EN M ET SÄ KE SK U S Kuka: Suomen metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen. Jos esimerkiksi kuusen kukinta olisi jo ehtinyt käynnistyä, alavilla paikoilla hallatuhot olisivat voineet olla pahoja”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Tatu Hokkanen. Se näkyisi tuhoina ensi vuonna. Muutama vuosi sitten alkanut epidemia on laajoilla alueilla selätetty. ”Aktiivinen kausi, kun puut kasvavat paksuutta, jää tänä vuonna lyhyemmäksi.” Lämmin kesä voi vielä paikata viivästynyttä kasvun aloitusta, mutta toisaalta puiden kasvukunto voi olla vajavainen märän viime kesän seurauksena. Metsänomistajien kannattaa lumien sulettua tarkistaa etenkin alle metrinmittaiset mäntytaimikot.” Yöpakkaset auttoivat kelirikossa Metsä Groupin Pasi Arkon mukaan pitkään jatkuneilla kylmillä kevätsäillä oli toisaalta hyvät puolensa. Kirjanpainajan asuttamat puut on syytä poistaa metsästä heti. Mitä: Vastaa laajoihin metsätuhoihin, kuten hyönteisja myrskytuhoihin, varautumisesta. Vaikka kukinnan on ennustettu olevan heikko kolmatta kertaa peräkkäin, lämmin sääjakso voi aiheuttaa kukintaryöpsäyksen etelässä.” Kuusen kukinnasta odotetaan yleisesti heikohkoa, mutta joillakin alueilla Etelä-Suomessa kukinta voi olla runsaampaa. Kirjanpainajat lisääntyvät varttuneissa kuusikoissa heikentyneiden puuyksilöiden kaarnan alla. 3 Missä kirjanpainajan tuhot ovat todennäköisimpiä. ”Teiden kelirikkoajasta selvittiin hyvin, koska yöpakkaset jatkuivat pitkään. ”Talvihome on voinut aiheuttaa merkittävää tuhoa pienissä, hankien peittoon jääneissä taimikoissa. Miksi: Suomen metsäkeskuksen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu laajoihin metsätuhoihin varautuminen. 13 MAKASIINI 4 • 2017 13 MAKASIINI 4 • 2017 5000_.indd 13 19.5.2017 15.08. Rovaniemellä työskentelevä Jalkanen kertoo, että männyn kasvu alkaa alueella aikaisimmillaan huhtikuun lopulla, mutta nyt puiden kasvusta ei ollut vielä toukokuun puolivälissä mitään merkkejä. Pahimmat tuhoalueet ovat Salpausselän eteläpuolella ja Kaakkois-Suomessa. “Koivun kukinta on voimistumassa. Heikki Meriläinen. ”Taimien kastelusta huolehtiminen on silloin erityisen tärkeää.” Kasvu voi jäädä heikoksi Vaikka kevät on ollut myöhässä koko maassa, äärimmäisin tilanne on ollut paksujen lumihankien keskellä Lapissa. Metsätyyppi Kukinta viivästynyt Kevään kylmyys ei ole toistaiseksi vaarantanut pääpuulajien kukintaa. Jos kesä on lämmin ja pitkä, voi kirjanpainajakanta kääntyä kasvuun. Jos kaarnassa Onko luvassa kirjanpainajatuhoja. Kuluva kevät on ollut kylmä, joten kuoriaisten parveiluja lisääntymisaika jää tänä vuonna todennäköisesti lyhyeksi. 1 Miten pahaa tuhoa kirjanpainajan ennakoidaan aiheuttavan tänä kesänä. Koivulla kukinnan alku on kuitenkin viivästynyt parisen viikkoa, ja tavanomaista myöhemmässä ovat todennäköisesti myös kuusi ja mänty. Kirjanpainajien määriä metsäkeskus on kartoittanut Luonnonvarakeskuksen kanssa vuodesta 2012. mennessä. Tämä voi näkyä runkojen paksuudessa kesän lopulla. Viime kesä oli viileä ja sateinen, mikä haittasi kirjanpainajien lisääntymistä. 5 Miten tuhoilta voi suojautua. Männylle ennustetaan Etelä-Suomeen keskimääräistä heikompaa kukintaa, mutta Pohjois-Suomessa mänty voi kukkia runsaammin. Muutama vuosi sitten alkanut kirjanpainajaepidemia on monin paikoin selätetty, kertoo Suomen metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen
”Ulkomaisen tuonnin kasvaessa yhä uudet tuhoojat uhkaavat levitä Suomen luontoon. Arvioitavana on muun muassa Suomen metsäkeskuksen uudelleenjärjestely. Puukauppa siirtyy verkkoon Maaja metsätalousministeriö on asettanut selvitysmiehen arvioimaan, miten hyvin yksityismetsätalouden organisaatiouudistukset ovat saavuttaneet tavoitteensa. Kiinasta tulleesta puupakkauksesta puolestaan havaittiin kuollut aasianrunkojäärä. Selvityksen tekee emeritusprofessori Paavo Pelkonen. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on löytänyt eläviä mäntyankeroisia puisesta pakkausmateriaalista, jonka alkuperämaa oli Yhdysvallat. Makasiini täytetään käsin, AJASSA taja Antti Meriläinen kertoo. Käytettyjen kyselijöitä on ollut”, myyntipäällikkö Timo Räikkönen Uittokalustolta kertoo. ”Koneiden tuottavuutta pitäisi edelleen pystyä kehittämään.” Kaivinkoneiden puomiin asennetut istutuskoneet tekevät mättään ja istuttavat siihen taimen. Paltamolaisella M-Planter Oy:llä on työn alla yksi yksipäinen istutuskone. Kantojen noston väheneminen vaikeuttaa tehokkaiden kaksipäisten istutuskoneiden käyttöä. Työmäärät laskussa Istutuskoneiden vuotuiset työ14 MAKASIINI 4 • 2017 14 MAKASIINI 4 • 2017 5001_.indd 14 19.5.2017 15.14. Koneellistamisen jarruna onkin niukka kustannuskilpailukyky, koneistutuksesta väitellyt tutkija Tiina Laine arvioi. Myöskään ruotsalaisen Bracken perinteikäs istutuskone ei käy kaupaksi. Metsäkeskuksen uudistus syyniin Kaivinkoneen puomiin asennettu istutuskone tekee mättään ja istuttaa siihen taimen. ”Kiinnostus konettamme kohtaan on onneksi lisääntynyt Kaakkois-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa”, toimitusjohKoneistutuksen lento katkesi Uusien istutuskoneiden kauppa on jäässä eikä konetyön osuuskaan enää kasva. Vuosikymmenen alussa koneistutusalat kohosivat 2 500 hehtaariin, sen jälkeen määrä on taantunut. Satakuntalaisen Risutecin tilanne on samanlainen. Se on osaltaan toiminut myös Kuution perustana. Metsätuholaisilta maihinnousuyritys Kaikille avoin sähköinen puukauppapaikka Kuutio on avattu. Lyhyesti MIKKO RIIKILÄ KONEVALMISTAJIEN ja maahantuojien viesti on samansisältöinen: istutuskonekauppa ei käy. Jatkossa koneistutus voi olla yhä ahtaammalla. ”Kyse on myös siitä, että istutustyövoimaa on ollut saatavilla riittämiin”, kertoo tutkija Markus Strandström Metsätehosta. Vuonna 2012 yhdistettiin 13 metsäkeskuksesta yhdeksi organisaatioksi, ja samalla metsäkeskuksen liiketoiminta eriytettiin muusta toiminnasta. Kuutiota ovat olleet perustamassa kaikki merkittävät metsäalan toimijat. Ruotsissa koneistutuksen osuus on Suomeakin vähäisempi. SA M I KA RP PI N EN suoritteet ovat laskusuunnassa. Istutettavat taimet kulkevat koneen päällä olevassa makasiinissa, johon konetyypistä riippuen mahtuu 80–200 tainta. Ne on löydettävä ajoissa, ja tähän tarvitaan kansalaisten apua”, sanoo jaostopäällikkö Sanna Välimäki Evirasta. Mikään aivan ennenkuulumaton uutuus Kuutio ei ole, sillä metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n Puumarkkinat.fi-kauppapaikka avattiin jo vuonna 2013. ”Kevätkaudella emme toimita yhtään uutta konetta Suomeen. Kotimaasta tilauksia ei tule, mutta tropiikin puuplantaasien istuttamiseen tarkoitetut koneet käyvät kaupaksi. Yhtiön päätuotteen, kaksipäisen M-Planter-koneen, kysyntä Suomessa on sen sijaan nollissa. Työvoimapula jarruttanee enemmän konekuin ihmisistutusta. Puun myyjät ja ostajat yhdistävän verkkokaupan käyttö on metsänomistajille maksutonta. Metsurityötä laadukkaampaa Koneistutuksen laatu on vähintään yhtä hyvää ja yleensä parempaa kuin ihmistyönä tehdyssä istutuksessa
Huippusuhdanteessa 2007 maaliskuun hakkuut ylsivät vain vähän yli kuuden miljoonan kuution tasolle. Metsävisa huipentui finaaliin metsäradalla Nuuksiossa ja Taitaja 2017 -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa. Kolmanneksi paras metsävisailija oli Aino Ristolainen Joensuun Pielisjoen koulusta. Määrä oli viidenneksen yli kymmenen viime vuoden keskiarvon. Ensi kaudella korjattavaksi siirtyviä kohteita ei juuri ole. 158 ”Tämä palvelu tuo läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta puukauppaan. Metsävisan voitto meni Paltamoon KU VA : SU O M EN M ET SÄ YH D IS TY S Ruotsin sellutehtaiden ja sahojen puunhankintakustannuksissa on isoja eroja, Forest2Marketin julkaisema Itämeren alueen puunhintaindeksi kertoo. ”Joka tapauksessa hirvikanta on vuosikausia ollut liian korkea. Puun kysynnän ja hakkuiden kipuaminen ennätystasolle ei kuitenkaan ole muuttanut puumarkkinoiden tasapainoa ratkaisevasti. kerran, ja se on osa Suomi 100 -ohjelmaa. ”Monien muiden maiden tapaan metsästäjämäärä on lähtenyt laskuun myös meillä, jota kehityssuuntaa naismetsänomistajien määrän lisääntyminen on tosin merkittävästi hidastanut.” Suomen riistakeskuksen puheenjohtaja Tauno Partanen, Metsästäjä 2/2017. MIKKO RIIKILÄ MARKKINAHAKKUUT kiipesivät maaliskuussa kaikkien aikojen ennätykseen, noin 7,3 miljoonaan kuutioon. Hänen valttinaan ovat yhteistyösopimukset UPM:n, Metsä Groupin ja paikallisen Metsänhoitoyhdistys Lounametsän kanssa. Tätä taustaa vasten ei voi olla aivan perätön väite, että metsästäjät haluavat pitää hirvikantaa ylisuurena.” Pääkirjoitustoimittaja Kyösti Jurvelin, Kauppalehti 16.5. ”Lounametsän yhdistys myy koneistutusta samaan hintaan kuin metsurityötä ja isännät saavat valita.” Sanottua Nuorten valtakunnallisen metsäkilpailun on voittanut Taneli Mutanen (vasemmalla) Paltamon Korpitien koulusta. Ylitarjonta johtuu runsaista puuvaroista ja metsänomistajien vahvasta puuntarjonnasta.” Kaikkien aikojen ennätys 1 2 3 4 5 6 7 8 2008 -10 -12 -14 2017 Suunta ylöspäin Maaliskuun hakkuumäärät viimeiseltä 10 vuodelta Milj. ”Kuitupuun ylitarjonta jatkuu. Raumalla toimiva Toni Lainio istuttaa keväästä syksyyn ja on vuosittain kasvattanut työmääriään. Näin talvileimikoiden myyntimahdollisuuksien pitäisi olla hyvät ensi syksynä”, arvioi MTK:n metsälinjan kenttäjohtaja Timo Leskinen. Seuranta koskee tehdashintoja. Ryske metsissä lupaa hyvää tulevalle puukaupalle. Lisäksi meillä on toinen yrittäjä alihankkijana.” Lainio arvelee, että hänen vahvuutensa on urakoinnin päätoimisuus, joka on mahdollistanut työn ja koneiden käytön tehostamisen. Päätoiminen pärjää Istutuskoneyrittäjien menestys vaihtelee. 15 MAKASIINI 4 • 2017 15 MAKASIINI 4 • 2017 5001_.indd 15 19.5.2017 15.14. Hänen mukaansa puukaupan näkymät ovat kokonaisuudessaan hyvät. Varsinkin havutukin kysyntä on vahvaa. Se parantaa kilpailukykyä. Parhaillaan Suomessa kehitellään jatkuvatoimista istutuskonetta, joka etenisi metsäkoneen vetämänä ja automatisoitu laitteisto mätästäisi maan ja istuttaisi taimet. Tällä tulee olemaan erittäin tärkeä rooli metsäalan kehittämisessä.” Maaja metsätalousministeri Jari Leppä kommentoi Kuutio.fipalvelua Helsingin Sanomissa 17.5. Metsävisa järjestettiin 36. ”Tälle vuodelle en pystyisi ottamaan enää lisää tilauksia”, Lainio kertoo. Koneemme työskentelee vuorokauden ympäri kuutena päivänä viikossa keväästä syksyyn. Toiseksi ylsi Jimi Salonen Vehmaan Vinkkilän koulusta. ”Tavoitteena on ollut, että työmaat löytyisivät sadan kilometrin säteellä Raumalta. mikä tauottaa tuottavaa työtä. m Keskiarvo: 6,082 Alkuvuoden hakkuut ovat tyhjentäneet yhtiöiden talvileimikkovarannon. Markkinoiden tasapainottuminen on tapahtunut odotettua hitaammin. Tahdashinnoissa isoja eroja Ruotsissa Metsätaimitarhat tuottivat viime vuonna yhteensä yli 158 miljoonaa tainta, joista kuusta oli 100, mäntyä 50 ja rauduskoivua 6,7 miljoonaa tainta. ”Esimerkiksi kalleinta kuusitukkia käyttävällä sahalla raaka-ainekustannus oli 34 prosenttia suurempi kuin halvimman raaka-aineen sahalla”, Antti Kämäräinen Forest2Marketilta kerto o Yhtiö suunnittelee vastaavaa seurantaa myös Suomeen. ”Perimmiltään kyse on puun käytön lisäyksestä, mutta ennätystahtiin sujuneet talvihakkuut ovat pääosin tyhjentäneet metsäyhtiöiden talvileimikkovarannon
41,72 . 58,38 . miksi sitä pitää tuoda kaukaa.” Peltokoivikoissa harvennusrästejä Pohjois-Karjalassa tilanne on ollut huono kuukausia. 1980-luvulla istutetut peltokoivikot kaipaavat harvennuksia, jotka nyt jäävät rästiin. 37,03 . 15,95 . Harvennushakkuu 49,54 . ”Pystyleimikoiden mukana koivukuitua menee, mutta puhdasta katkottua koivukuitupuuta ei saa markkinoitua”, mhy Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen sanoo. Ensiharvennus Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55 . Kyse ei ole edes hinnasta, vaan teollisuus ei yksinkertaisesti ota koivukuitua. 46,57 . Yhdistyksen korjuupalvelu on säädetty pienelle ja korjuu suunnataan kohteisiin, joista koivua ei tule. 17,06 . 18,92 . 46,05 . 49,07 . Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,72 . 56,45 . 15,49 . 11,3 . 16,11 . 18,31 . 44,15 . 51 . 14,65 . 15,4 . 16,89 . 11,41 . 14,62 . 14,32 . Syyt ovat moninaiset. 37,12 . 16,1 . Kun koivua saisi tehtaan viereltä, niin Raakapuun kantohinnat viikolla 19 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,44 . 16 MAKASIINI 4 • 2017 16 MAKASIINI 4 • 2017 5002_.indd 16 19.5.2017 15.00. Uudistushakkuu 56,9 . Harvennushakkuu 46,96 . 37,83 . Suurimpana pidetään, että melkein miljoona kuutiometriä koivukuitupuun käytöstä katosi, kun Stora Enson Varkauden tehdas uusittiin koivua käyttävästä paperikoneesta mäntyä käyttäväksi kartonkikoneeksi. 15,41 . 48,69 . TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KOIVU oli vielä joitain vuosi sitten kysytyin kuitupuulaji, mutta suosio on katoavaista. 59,33 . nousussa . Tilastollisesti outo asia Koivuja mäntykuidun hinnat kulkivat pitkään käsi kädessä, mutta hintakehitys erkaantui suunnilleen vuosi sitten ja koivu jäi jälkeen. 44,83 . Puhtaiden koivikoiden harvennuksia ei voi ottaa meidän korjuupalveluumme”, mhy Keski-Suomen johtaja Ilpo Pentinpuro sanoo. 18,81 . 42,89 . 17,15 . 39,21* 12,29 . 15,15 . 16,07 . 17,39 . 17,79 . Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen arvioi, että kyse on JO H AN N A KO KK O LA Koivukuidun ylitarjonnan vuoksi tämäkin kiireellinen peltokoivikon harvennus on jäänyt rästiin, Pekka Nuutinen näyttää. Harvennushakkuu 47,74 . 18,06 . Tilanteen herkkyydestä kertoo, että hän ei suostu avaamaan energiapuun hintaa. 17,5 . 15,5 . 11,73 . Uudistushakkuu 56,54 . 17,16 . Uudistushakkuu 57,89 . 18,75 . 11,56 . 15,24 . 14,57 . Uudistushakkuu 58,48 . 12,17 . 42,71 . 56,93 . Ensiharvennus 40,86 40,12 . 58,32 . 18,07 . 35,46 . . 16,2 . Oudohkoa on, että menekkivaikeudet eivät saa tukea hakkuutilastoista. 59,21 . ”Tuonti harmittaa. 19,14 . 57,64 . Kotimaan ylitarjonnasta huolimatta koivukuitua tuodaan 4–5 miljoonaa kuutiota vuodessa. 58,69 . laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 57,01 . ”Onneksi koivua menee jonkin verran energiaksi, mutta sekään markkina ei ole kovin vahva”, Nuutinen sanoo. Harvennushakkuu 49,11 . 36,51 . 16,04 . Ensiharvennus 41,73 . ”Koivukuitua pyritään välttämään. 16,18 . Ensiharvennus 12,68* 10,31* AJASSA Puumarkkinat Koivukuidusta tuli inhokki Varkauden tehtaan paperikoneen muutos kartonkikoneeksi vei melkein miljoona kuutiota koivukuidun käytöstä. 15,67 . 34,33 . 17,68
Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,1 . 17,67 . 51,91 . 18,28 . Ensiharvennus 12,44 . 17,19 . ”Tosin hakkuumahdollisuudet yliarvioivat koivun saantoa, koska koivu kasvaa pääosin sekapuuna ja sen laajamittainen hankinta on haasteellista”, Salminen sanoo. 16,43 . 15,12 . 15,69 . 36,71 . Pinta-ala oli seitsemän hehtaaria. 12,12* 11,89 . MIKKO RIIKILÄ LÄNSISUOMALAINEN metsänomistaja pyysi metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijalta neuvoa nuoren mäntymetsän hoitoon. Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,52 . Luken erikoistutkija Olli Salminen arvioi, että kuitumittaisen puun käyttö polttoja energiapuuna nostaa kokonaishakkuut 10–11 miljoonaan kuutiometriin. Karsitun energiapuun lisäksi tehtiin pikkutukkia, jota otettiin kymmenen sentin Männikkö trimmattiin huippukuntoon ENSIHARVENNUS LÄNSI-SUOMESSA Puutavaralaji määrä, kantohinta korjuukulujen yhteensä, € m3 jälkeen, €/m3 Mäntypikkutukki 206,70 13,70 2 831,79 Mäntykuitupuu 187,50 5,00 937,50 Energiapuu 276,90 5,00 1 384,50 Yhteensä 671,10 5 153,79 Kemeratuki 3 010,00 Tulot yhteensä 8 163,79 latvaläpimittaan ja 31 desimetrin vähimmäispituuteen. 14,83 . 43,62 . 16,06 . Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. 17,78 . 34,97 . 19,29 . Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Kaikki rinnantasalta alle seitsemän sentin puut kaadettiin maahan. 16,31 . Omatoiminen metsänomistaja ennakkoraivasi alueen ennen hakkuuta. Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,85 . Luken mukaan kaiken lehtikuitupuun kestävä hakkuumäärä on nyt 13 miljoonaa kuutiometriä ja nousee lähelle 14 miljoonaa kuutiometriä ensi vuosikymmenellä. Tuloa harvennuksesta kertyi reilut viisi tuhatta euroa. 55,62 . 14,28 . 18,8 . 58,77 . 16,9 . enemmän tarjonnan kasvusta kuin kokonaiskysynnän laskusta. Uudistushakkuu 52,99 . Harvennushakkuu 46,14 . 15,77 . 43,25 . 41,28 . 18,51 . 43,15 . 10,68 . Metsäkäynnillä selvisi, että kohde on kiireellisen ensiharvennuksen tarpeessa ja sille voi saada nuoren metsän hoidon tukea. Uudistushakkuu 57,82 . Kuitupuun otto keventää ylitarjontaa. Hakkuun kokonaiskertymä oli 95,8 kuutiota hehtaarilla, josta energiapuuta vajaat 40 kuutiota. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Uudistushakkuu 54,55 . Näin siksi, että vaikka energiapuun kysyntä alueella on hyvää, niin tarjontaa on vielä runsaammin. 49,21 . 11,18 . 51,25 . 41,74 . Harvennushakkuu 48,15 . 17 MAKASIINI 4 • 2017 17 MAKASIINI 4 • 2017 5002_.indd 17 19.5.2017 15.00. 46,59 . Puutavaralajien menekit eivät kehity tasaisesti. 14,15 . Nuoren metsän hoitoon ja pienpuun korjuuseen saatiin lisäksi kemeratukea 430 euroa hehtaarilla, yhteensä 3 010 euroa. Tiedot kerätään viikoittain. Hakkuussa runkojen keskijäreys oli 85 litraa. 14,86 . Niinpä käyttämätön potentiaali saattaa nousta nykyisestä parista miljoonasta kuutiometristä. Yhdistyksen korjuupalvelulle urakoiva yrittäjä teki harvennuksen maaliskuussa. 15,8 . Uskon, että tilanne normalisoituu kesän jälkeen.” Hakkuumahdollisuudet hajallaan Koivukuitupuuta on korjattu teolliseen käyttöön viime vuosina 8–9 miljoonaa kuutiometriä. Ensiharvennus 41,61* 40,39* 11,79 . 16,43 . 14,02 . Harvennushakkuu 46,08 . Etenkin kuusitukki ja mäntykuitu ovat olleet kysyttyjä ja leimikoiden mukana on tullut myös vähemmän haluttua koivukuitua. 18,57 . 17,64 . Ensiharvennus 11,55* 10,31* Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 49,89* 45,76* 15,75* 14,41* Uudistushakkuu 51,12* 17,81* 16,71* Harvennushakkuu 45,01* 39,36* 13,23* 12,17* Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2017 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,4 0,8 1,2 1,6 2,0 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Hakkuun jälkeen metsänomistajalla on huippuhieno männikkö, jonka keskiläpimitta käsittelyn jälkeen on 15 senttiä ja runkoluku 950 hehtaarilla. 59,34 . Energiapuut menivät alueen energialaitoksille, kuitupuu läheiselle sellutehtaalle ja tukit läheiselle sahalle. 18,16 . Osa pienpuusta erotettiin kuitupuuksi. 12,79 . 16,19 . 56,47 . 14,72 . ”Kuluneen talven aikana emme pystyneet ostamaan kaikkea tarjottua koivukuitua
Huonot kalliita, hyvät halpoja Metsätilojen hintaseurantaa ylläpitävän Hannu Liljeroosin mukaan toteutuneiden kauppahintojen vaihteluväli on suurempi kuin hintapyyntöjen. METSÄTILAKAUPAT 1.1.–30.4.2017 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto *hintakpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin Varsinais-Suomi 8 6 114 Satakunta 12 5 90 Häme-Uusimaa 25 17 365 33 11 115 38 5 014 44 1,05 Etelä-Karjala 18 9 225 Kymenlaakso 24 4 65 Pirkanmaa 23 20 472 37 15 96 33 3 954 41 0,92 Etelä-Savo 24 21 493 23 11 128 39 4 510 35 0,86 Eja K-Pohjanmaa 59 54 1 258 28 18 92 27 2 663 29 0,9 Keski-Suomi 36 29 843 29 14 113 33 3 875 34 0,88 Pohjois-Savo 33 27 1 093 31 13 104 32 3 466 33 0,8 Pohjois-Karjala 30 34 896 27 14 114 31 3 303 29 Kainuu 60 57 4 333 18 4 91 23 2 047 23 0,79 Pohjois-Pohjanmaa 94 55 3 133 19 6 84 15 1 667 20 0,88 Lappi 16 22 1 550 29 12 61 14 990 16 0,73 Koko maa 462 360 14 930 Markkinat AJASSA MIKKO HÄYRYNEN METSÄTILAKAUPPAA on alkuvuonna käyty viime vuoden tahtiin ja samantasoisin hinnoin. Huhtikuun suurin kauppa tehtiin UPM:n Kainuussa sijaitsevasta 308 hehtaarin kohteesta, josta yksityinen ostaja maksoi 748 700 euroa. 18 MAKASIINI 4 • 2017 18 MAKASIINI 4 • 2017 5003_.indd 18 19.5.2017 16.05. ”Huonoista kohteista ei saada hintapyyntöä ja hyvistä maksetaan selvästi enemmän”, Liljeroos kertoo. Tilakaupan ammattilaisten mukaan menetelmä tasapäistää hintapyyntöjä. Häme–Uusimaalla hehtaarihinta yli viisinkertainen Lappiin verrattuna. ”Jälkimmäisessä tapauksessa etuna on vähäisempi kilpailu, mutta myyntikohteen ominaisuustiedot eivät ehkä vastaa todellisuutta, ja ne pitää tarkastaa tavallista tarkemmin.” Summa-arvohinnoittelu tasapäistää Metsätilamarkkinoilla huonojen kohteiden hintapyynnöt ovat yläkantissa, Hannu Liljeroos arvioi. Kauppamäärät edelleen suurimmat Kainuussa ja Pohjanmaan maakunnisssa. Sijoittajat pyrkivät poimimaan tarjonnasta hyvät, alihinnoitellut kohteet.” Kaavamainen hinnoittelu sivuuttaa erityispiirteet Jos arviointiin ja hinnoitteluun ei käytetä riittävästi aikaa, niin se johtaa kaavamaisuuteen ja tilojen ominaispiirteiden sivuuttamiseen. Siinä lasketaan kuvioittain erilliset hinnat maapohjalle, taimikoille ja varttuneemmalle puustolle. Lisäksi nopeasti kehittyvissä kasvatusmetsissä käytetään tarvittaessa odotusarvoa. ”Summa-arvomenetelmä ei ota huomioon hakkuumahdollisuuksia eikä kehitysluokkarakennetta. Kauppojen pienen määrän vuoksi kaikista maakunnista ei ole yksityiskohtaista tietoa. Mitä korkeampi kerroin, sitä kalliimpia metsätilat ovat. Yksityisiltä myyjiltä on tarjolla useita, suuria kohteita eri puolilla maata. Niinpä hintapyynnöt ohjaavat kauppahintojen tasoa. UPM:n kohteita on tarjolla aiempaa vähemmän. Totuus voi paljastua puukaupassa.” Metsätila ansaitsee metsätiloihin erikoistuneen välittäjän. Odotusarvolisät ja taimikoiden arvot otetaan taulukoista ja tukkiprosentit määritetään rungon koon eikä laadun mukaan. Liljeroos kehottaa tarkkuuteen, jos välittäjänä on yleinen asunnonvälitysyritys tai jos myyjänä on metsätilan omistaja ilman välittäjää. Myös kertoimet osoittavat, että etelässä metsä on kallista, pohjoisessa halpaa. ”Jos hintapyyntö on realistinen, niin kaikki on kunnossa. Etelä–Savossa on myyty runsaspuustoisia tiloja. Metsätilat hinnoitellaan valtaosin summa-arvomenetelmällä. Lapissa tarjontaa on verraten vähän, mutta tarjonta on lisääntynyt Keski-Suomessa ja Kymenlaaksossa. Vilkkaimmin kauppoja on tehty Kainuussa ja Pohjanmaan maakunnissa. Kun ikäluokkajakauma on tasainen ja kuvioita riittävästi, niin myyntituloja kertyy säännöllisesti, minkä pitäisi nostaa tilan arvoa.” Tarkempi arviointi johtaisi usein toisenlaiseen hinnoitteluun, mutta kaikilla ostajilla ei ole siihen halua tai kykyä. Jos taas pyyntö on epärealistinen, niin markkinat joko korjaavat tilanteen tai luottavainen ostaja tulee ostaneeksi ylihintaisen kohteen. ”Huonojen kohteiden arvot ovat yläkantissa ja hyvien kohteiden alakantissa. *Kertoimet ovat toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde
www.datasketch.es/april/code/nadieh/ Missä kannattaa olla erityisen huolissaan kirjanpainajista. Käsinkylvö tiheämpi, jostain syystä kärsinyt hirvituhoista. Tällöin on valmius kesän kuivuuden ja kosteuden mukaan alkaa itää ja kasvaa. Katso kartalta. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt ”Kaatuneen puun juuren alta löytyi kirkasvetinen allas.” Vexi METSÄRETKELLÄ VERKOSSA ”Mikko Riikilä kirjoitti Metsälehdessä 9/2017, että konekylvö antaa parhaan tuloksen. Ei ainakaan optimiaikaan.” PETE Koneella vai käsin. Liekö ollut liian kuiva kesä vai eikö ollut siemeniä koneessa, koska siemennys epäonnistui?” HARRASTELIJA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. metsakeskus.maps.arcgis.com/ apps/OnePane/basicviewer/index. Jos hajakylvön koettaa tehdä käsin, homma menee hankalammaksi, kun kylvettäviä ja peitettäviä kohtia on paljon.” A. Konekylvössä vähän aukkoisuutta, ei hirvituhoja, loppupeleissä näyttäisi tulevan normaali mäntymetsä.” TAMPERELAINEN ”Yleensä parhaana kylvötapana on pidetty viirukylvöä, jossa siemenet sirotellaan tuoreeseen viiruun, joka on korkeimmalla kohdalla muokkausjäljessä ja siitä laskeutuu alimmaiseen kohtaan. Viirusta on myös helpoin poistaa r-sahalla liiat taimet.” JÄTKÄ ”Kun kova rankkasade sattuu ennen itämistä, niin siemenet menevät minne sattuu, oli kylvötapa mikä tahansa. Varmaan oikein tyypillisellä kylvökohteella konekylvö toimii hyvin, mutta kun ei niitä metsä-äkeitä Etelä-Suomessa enää ole eikä niitä harvoja kannata tuoda/saa pienille kohteille. www.youtube.com/watch?v=pUm3vQrYQ_M ”Konekylvössä on se etu, että siinä siemenet menevät hajalleen samalla lailla kuin siemenpuista pudotessaan, eikä taimikon hoitoa haittaavia kylvötuppaita synny. 19 MAKASIINI 3 • 2017 19 MAKASIINI 3 • 2017 5004_.indd 19 18.5.2017 17.19. 20 40 60 80 100 Olen 22 % EN 78 % Uusi kysymys: Nouseeko kuitupuun hinta tänä vuonna. html?appid=bfae1ce43f0e4ac088c4a8bb5887bee8 Metsähallitus esittelee oman näkemyksensä kestävästä metsänkäytöstä. Metsälehden kylvöohje poiki vilkkaan keskustelun. Siemenet kiinnitetään maahan kengänpohjalla. Kylvö on aina vähän tuurissa säiden suhteen.” SITOLKKA ”Hiukan myös ihmettelin juttua. JALKANEN ”Yhdeksän vuotta sitten äestyskone teki konekylvön. Meikäläisen havaintojen perusteella käsinkylvö laikkuihin antaa varmemmin halutun tuloksen.” TIMPPA ”Vuonna 2001 konekylvettiin, ja kylvin vertailuksi käsin vierekkäisen, maapohjaltaan samanlaisen kuvion. Niin syvään siemeniä ei voi laittaa, ettei kesän rankin kuuro niitä tuoreesta muokkauksesta vie. Kartta-animaatio kertoo, missä päin maailmaa vihertää mihinkin aikaan vuodesta. Gallup Oletko tehnyt testamentin
298,FUNCTION ERGO turvavaatepaketti Metsalehti_Makasiini_2017_05_26_sisasivu.indd 1 9.5.2017 13:58:17 5005_.indd 20 18.5.2017 17.25. 799,Metallirunko Erittäin kevyt M-Tronic MS 201 C-M moottorisaha • Modernit ja kulutusta kestävät vaatteet • Takki joustavalla sisäosalla sekä tuuletusaukoilla, heijastinnauhat • Viiltosuojatut avohaalarit monipuolisin taskuin Kampanja 259,Sh. Tarjoukset voimassa 11.6.2017 asti. 35,2 cm 3 1,8 kW / 2,4 hv 3,9 kg/ 4,0 kg 30 CM/ 35 CM/ Kampanja 699,Sh. KEVYTTÄ HOMMAA, OIKEILLA VÄLINEILLÄ! www.stihl.
UUDET TEKIJÄT SE PP O SA M U LI SE PP O SA M U LI JO H A N N A KO KK O LA KI M M O M ET SÄ LÄ SE PP O SA M U LI TEKSTI LIINA KJELLBERG TYÖN SANKARIT Viisi nuorta metsäammattilaista kertoo, miten alalle tullaan ja millaista metsätyö nykyään on. 298,FUNCTION ERGO turvavaatepaketti Metsalehti_Makasiini_2017_05_26_sisasivu.indd 1 9.5.2017 13:58:17 21 MAKASIINI 3 • 2017 21 MAKASIINI 3 • 2017 5005_.indd 21 18.5.2017 17.25. KEVYTTÄ HOMMAA, OIKEILLA VÄLINEILLÄ! www.stihl.. Tarjoukset voimassa 11.6.2017 asti. 799,Metallirunko Erittäin kevyt M-Tronic MS 201 C-M moottorisaha • Modernit ja kulutusta kestävät vaatteet • Takki joustavalla sisäosalla sekä tuuletusaukoilla, heijastinnauhat • Viiltosuojatut avohaalarit monipuolisin taskuin Kampanja 259,Sh. 35,2 cm 3 1,8 kW / 2,4 hv 3,9 kg/ 4,0 kg 30 CM/ 35 CM/ Kampanja 699,Sh
SavottaSudet-yritykseni Facebook-sivulla on videoita, joissa kiipeän moottorisahan kanssa puunlatvaan ja kaadan puun. Asiakkaita on ollut helppo saada. Työllistän itseni lisäksi yhden metsurin ja sesonkiaikana myös kaksi harjoittelijaa. TYÖPÄIVÄ TORSTAI 4.5.2017 4-14.30 2 000 koivuntaimen istutus, välissä kaksi viiden minuutin taukoa 14.30-16.00 Kahden pihapuun kaato 16.00-16.15 Lounastauko 16.15-18.00 Kantojen jyrsintää kahdella pihamaalla 20.10-22.00 Paperitöitä ja sähköpostin lukua 22 MAKASIINI 3 • 2017 5005_.indd 22 18.5.2017 17.25. Tarjoan yksityisille metsänomistajille palveluita avaimet käteen -periaatteella. Metsänhoitotöitä teen kahteen tai kolmeen iltapäivällä, sen jälkeen vuorossa on työvälineiden huoltoa, paperitöitä ja tarjolle tulleiden työkohteiden arviointikäyntejä. Istutusten ja taimikonhoidon lisäksi teen ennakkoraivauksia, ylispuiden poistoa, pihapuiden kaatoa ja kantojen jyrsintää. Se onnistuu yhteistyökumppaneiden avulla. Ihmettelen, miksi metsänomistajat edelleen ostavat metsänhoitopalveluita suurten metsäyhtiöiden kautta. En tiedä, mistä se tuli. Jos aikoo menestyä, on ainakin näin alkuvaiheessa annettava kaikki aika ja panostukset työlle. Kiipeilytaitoa vaativia puunkaatoja tulee vuodessa noin sata. Työ on myös monipuolista. Yrittäjien yhteistyötä on korostettu viime aikoina. Hain opiskelemaan metsuriksi Hämeen ammatti-instituuttiin vuonna 2007. Puusta maksettava hinta ei ole niin hyvä, että metsänhoitotyöt kannattaisi kierrättää välikäden kautta.” ”Yrittäjyys on aina kiinnostanut” Metsäpalveluyrittäjä Toni Pajula, 26, tarjoaa metsänomistajille palveluita avaimet käteen -periaatteella. Kukaan muu suvussamme ei työskentele metsäalalla eikä meillä ole metsääkään. Töissä tulee koko ajan jotain uutta vastaan. Taidosta on hyötyä, jos puu kasvaa niin hankalassa paikassa, että se on kaadettava osissa. Koskitukille tehtävät työt kattavat työajastani noin neljänneksen. Hakijoita oli niin vähän, että kaikki halukkaat otettiin sisään. Kello lähentelee usein iltakymmentä, kun työt on tehty. Lisäksi tein metsurin töitä jo opiskeluaikoina ja moni silloisista asiakkaista on edelleen asiakkaanani. Varsinkin lakipuoli muuttuu tiuhaan. Muista osa karsiutui pois jo opiskeluaikoina, osa on vaihtanut alaa myöhemmin. Kun kerran pääsee juttuun metsänomistajan kanssa, alkaa työtarjouksia tulla. Pitkät päivät ovat yrittäjänä olemisen haittapuoli, mutta toisaalta työ on mielekästä. Olen kotoisin Hollolasta, joten monet metsänomistajat ovat entuudestaan tuttuja. Metsäalaa oli helppo päästä opiskelemaan. OLIN PITKÄÄN varma, että minusta tulisi kokki. Sellaista teen talkoohommina, mutta usein saan palkkioksi kutsun kahville. Itse olen ollut perustamassa Hämeen Metsätoimistot -yhdistystä. Kissanpelastusvideo kerää vuorokaudessa 1 500 katsojaa. Työskentelen Hollolan seudulla Päijät-Hämeessä. Valtaosa asiakkaistani on yksityisiä metsänomistajia, mutta teen istutusta ja raivausta myös Koskitukille. Lisäksi minut valittiin muutama viikko sitten Metsäalan yrittäjät ry:n johtokuntaan. Muutaman kerran minut on myös soitettu pelastamaan puuhun kiivennyt kissa. Kun palkkaa paikallisen metsurin, tietää kuka työt tekee ja milloin. Kiinnostus metsään heräsi vasta peruskoulun jälkeen, juuri ennen yhteishakua. Mielestäni metsäyhtiöiden kanssa ei kannattaisi tehdä kuin puukauppaa. Kanssani samaan aikaan aloittaneista kymmenestä opiskelijasta kolme on nyt metsäalan töissä. YRITTÄJÄKSI RYHTYMINEN OLI tietoinen valinta, yrittäjyys on aina kiinnostanut minua. Muutama vuosi sitten kävin kurssin, jolla opetettiin, miten puunlatvaan kiivetään moottorisahan kanssa. Seuraavat kuukaudet kuluivat armeijassa, mutta siellä oli sen verran luppoaikaa, että sain hoidettua yrittäjän paperini kuntoon. Valmistuin metsuriksi vuonna 2010. METSURIN TYÖT VASTAAVAT hyvin hankkimaani koulutusta, mutta yrittäjänä olo on pitänyt opetella itse. Ne ovat keränneet joitain satoja katsojia. Armeijasta päästyäni aloitin metsäpalveluyrittäjän työt. Yrittäjänä saa tehdä niitä töitä, joita haluaa ja olla suoraan tekemisissä asiakkaiden kanssa. Ei riitä, että hoitaa metsiä, vaan täytyy myös esimerkiksi miettiä markkinointia ja pitää yrityksen Facebook-sivuja pystyssä. Istutusja taimikonhoitoaikaan pyrin olemaan metsässä viideltä aamulla. Sen tavoitteena on esitellä paikallisten metsäpalveluyrittäjien palveluita
Opetushallinnon tilastojen mukaan metsäalan yliopistokoulutus on kasvattanut nuorten keskuudessa suosiotaan, mutta metsäalan ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakoulutukseen hakeneiden nuorten määrät laskivat tänä keväänä. Seula on tiukin ammattikorkeakoulutukseen ja yliopistokoulutukseen, ammatillisessa koulutuksessa aloituspaikkoja on enemmän. Hyvä työtilanne näkyy myös muissa metsäalan tehtävissä. Ei kiinnostavin ala Metsäalan hakijamäärissä hyvä työtilanne ei näy. Se on tärkeää alan tulevaisuuden kannalta”, Manner sanoo. ”Tulijoita metsäalalle kyllä on, mutta ei metsäala nuorten keskuudessa ehkä kaikista kiinnostavimpia aloja ole. ”Suuret tehdasinvestoinnit lisäävät puun kysyntää, mikä puolestaan lisää työmahdollisuuksia”, hän sanoo. Vastavalmistuneilla on kysyntää työmarkkinoilla. ”Varsinaista pulaa metsäalan ammattilaisista ei ole, mutta työllisyystilanne tuntuu olevan melko hyvä. Manner pitää lukuja yleisesti kuitenkin edelleen hyvinä. Metsäalan koulutusta pitäisi markTöitä tarjolla SE PP O SA M U LI 23 MAKASIINI 3 • 2017 5005_.indd 23 18.5.2017 17.25. Metsäalaa opiskelleiden työllistymisestä ei ole saatavilla kattavia tilastoja, mutta tuntuma oppilaitoksissa on, että parempaan suuntaan mennään. . METSÄALAN työllisyysnäkymät ovat nyt hyvät. Varsinkin metsätalousinsinöörit työllistyvät hyvin, samoin osaavat ja motivoituneet metsäkoneenja puutavara-autonkuljettajat sekä metsäkoneenasentajat, kertoo Metsäkoulutus ry:n toiminnanjohtaja Ville Manner. Tämän kevään yhteishaussa metsäalan valitsi ensisijaiseksi hakukohteekseen reilut tuhat nuorta
Sopivan graduaiheen löytäminen ei ollut ihan helppoa. Esimerkiksi Koulutuskeskus Sedun metsäalan hakijamäärät ovat koulutusjohtaja Hellevi Lassilan mukaan olleet viime vuosina nousussa. Tänä keväänä hakijamäärä kasvoi noin kolmanneksen. Siihen olen kuitenkin jo tottunut. ”Uusien, syksyllä 2017 alkavien, metsätieteiden koulutusohjelmien markkinointiin on panostettu, ja se näyttäisi näkyvän hakijamäärien kasvuna. Väitöskirjan teon aloitin virallisesti tänä vuonna. Kun lukion jälkeen oli aika hakea opiskelemaan, alkoi metsäala kuitenkin kiinnostaa. Metsänomistaja voi ansaita puuntuotannon ohella huomattavia lisätuloja metsäsienten myynnillä. Papereissani lukee, että olen opiskellut metsäpolitiikkaa ja metsäekonomiaa, mutta käytännössä opiskelin metsäpolitiikkaa, metsäekologiaa ja metsien monikäyttöä. Taustalla voi olla se, että ikäluokat ovat pienentyneet nopeammin kuin oppilaspaikkoja on vähennetty”, hän sanoo. Sienitutkimus löytyi silloisesta Metsäntutkimuslaitoksesta (Metla), nykyisestä Luonnonvarakeskuksesta (Luke). ”Metsäala on ollut positiivisesti esillä, mutta se ei näytä vaikuttaneen hakijamääriin. Metsäalan hakijamäärät ovat aiempina vuosina kasvaneet ammattikorkeakouluissa, joten hän ennakoi, että kyseessä on yhden vuoden notkahdus. PUUT TAI PUU materiaalina eivät juuri kiinnostaneet minua, joten ajauduin luonnontuotepuolelle. Väitöskirjassani tutkin ruokasienten saatavuuteen ja kaupalliseen hyödyntämiseen vaikuttavia tekijöitä Pohjois-Karjalassa. Ammatillisesta koulutuksesta valmistutaan metsureik24 MAKASIINI 3 • 2017 5005_.indd 24 18.5.2017 17.25. . Hain kokeeksi silloiseen Joensuun yliopistoon, nykyiseen Itä-Suomen yliopistoon, opiskelemaan metsätiedettä ja pääsin sisään. Luontomatkailu ja metsien muut kuin puuntuotannolliset hyödyt ovat nostaneet päätään viime vuosina. Hakijamäärät vaihtelevat myös oppilaitoksittain. Gradun teon ohessa ja valmistuttuani työskentelin yhteensä kolmisen vuotta kansainvälisessä luonnontuotteisiin liittyvässä tutkimushankkeessa Metlassa. Lähipiirissäni on paljon metsänhoitajia: sekä vanhempani että tätini ovat metsänhoitajia. kinoida enemmän”, Manner sanoo. Metsätieteiden laitoksen varajohtaja Markus Holopainen on tyytyväinen kasvuun. Teen väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistossa, mutta työhuoneeni on Luken Joensuun toimipisteessä. Mitä enemmän hakijoita on, sitä motivoituneempia opiskelijoita koulutukseen todennäköisesti saadaan”, hän sanoo. Esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulussa aikuisopiskelijoita on noin kolmannes, Koulutuskeskus Sedussa nelisenkymmentä prosenttia. Ajatuksena on löytää metsänhoitomalli, jonka avulla sienten ja puun yhteistuotanto olisi taloudellisesti mahdollisimman kannattavaa. Helsingin yliopistossa metsäalan hakijamäärät kasvoivat neljänneksen. Sipilä ei kuitenkaan ole huolissaan. Valmistuin metsänhoitajaksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2014. Pro gradu -tutkielmani tein herkkutattisatoihin liittyen. Varjopuolena on työn yksinäisyys ja rahoituksen epävarmuus. Väitöskirjaa varten selvitän parhaillaan, miten metsänhoito vaikuttaa herkkutattien ja rouskujen satoihin. Selvitin, millaisissa metsissä herkkutatit parhaiten viihtyvät. Välillä olisi mukavaa, jos olisi oma koealaverkosto mitattavana, mutta liikun harrastusten takia niin paljon luonnossa, etten töissä enää kaipaa metsään. Pidin koulussa biologiasta, mutta halusin opiskella jotain monipuolisempaa. AJAN HERMOLLA oleminen, se on parasta tutkijan ammatissa. Työsopimukseni kestää ensi vuoden kesäkuuhun asti, jo”Tässä oppii koko ajan” Itä-Suomen yliopiston nuorempi tutkija Veera Tahvanainen, 29, selvittää metsänhoidon vaikutuksia sienisatoihin. Koskaan ei voi olla varma, saako tutkimukselleen rahoitusta vai ei. Hämeen ammattikorkeakoulun lehtori Antti Sipilä ei osaa sanoa, mistä pudotus ammattikorkeakoulujen hakijamäärissä johtuu. Väitöskirjani perustuu pitkälti Metlassa ja Lukessa kerättyyn tutkimusaineistoon, joten maastopäiviä minulle ei töissä tule. Luonto yhdistää Metsäalan opintoja on tarjolla sekä suoraan peruskoulusta tai lukiosta tuleville että aikuisopiskelijoille. Ennen opintoja ajattelin, etten halua metsäalalle. Neljästä väitöskirjaan vaadittavasta tieteellisestä artikkelista työn alla on nyt kolmas. Halusin keksiä jotain omaa. Metsien virkistysmahdollisuuksia ja luonnontuotteita arvostetaan koko ajan enemmän. Tässä työssä oppii koko ajan uusia asioita. Harrastan sienestystä, marjastusta, retkeilyä ja lajibongausta
En koskaan ajatellut, etten saisi töitä. Tällainen työskentelytapa sopii minulle.” 25 MAKASIINI 3 • 2017 5005_.indd 25 18.5.2017 17.25. Nyt tutkijan ammatti tuntuu luontevalta. Olen kotoisin Joensuusta Pohjois-Karjalasta mutta töiden perässä olen valmis muuttamaan minne tahansa, maalla tai maanosalla ei ole väliä. TYÖPÄIVÄ KESKIVIIKKO 3.5 9.50–12.30 Kahvia ja jatko-opintoihin liittyvien seminaariesitysten koostamista kahden muun opiskelijan kanssa yliopiston kirjaston ryhmätyöhuoneessa 12.30–12.50 Lounas 12.50–13.15 Sähköpostien lukua työhuoneella 13.15–14 Nettiluennon seuraamista ja jatkoopintoihin liittyvän esseen tekoa työhuoneella 14–14.25 Kahvitauko Luken kahvihuoneessa 14.25–17.20 Väitöskirjaan liittyvän tieteellisen artikkelin kirjoittamista työhuoneella 19–20.30 Jatko-opintoihin liittyvän seminaariesityksen viimeistelyä kotona JO H A N N A KO KK O LA ten siihen mennessä väitöskirjan pitäisi valmistua. Jos taas mitään ei irtoa, lähden aiemmin kotiin ja teen seuraavana päivänä pidemmän työpäivän. Työt aloitan yleensä yhdeksän aikaan aamulla, kotiin lähden viiden maissa. Jos päälle sattuu hyvä kirjoitusflow, saatan olla töissä pidempään. Työllistymismahdollisuudet alkoivat jossain vaiheessa näyttää hieman harmailta, kun moni ei löytänyt heti töitä. Kaikkiaan metsäalan työllisyysnäkymät ovat mielestäni kuitenkin olleet koko ajan valoisammat kuin monien muiden yliopistoalojen. VUOSIKURSSINI NOIN 20 opiskelijasta valtaosa on työllistynyt metsäalalle. Meitä tutkijoita on pari kolme. Toivottavasti jotain nykyisenlaista. En osaa vielä sanoa, mitä sen jälkeen teen. Aluksi ajattelin suuntautua virkistysalueiden suunnitteluun. Opintoja aloittaessani en vielä suunnitellut tutkijan uraa
asenteella pääsee pitkälle” SE PP O SA M U LI 26 MAKASIINI 3 • 2017 5005_.indd 26 18.5.2017 17.26. Ajatus karkaa muuten helposti, ja seuraavana päivänä ei välttämättä muista, mitä muistiinpanoja kirjoittaessaan on ajatellut. Välillä yhteydenotot ovat nopeita, välillä ne vievät enemmän aikaa. Puhelin soi välillä paljon. Takaisin toimistolle saavun yleensä kahden kolmen aikaan iltapäivällä. Tulostan maastotiedot ja -kartat ja hoidan juoksevat asiat. Sovin tapaamisia päivää kohti yleensä kaksi, toisen aamupäivälle ja toisen iltapäivälle. Päivän ohjelmaan voi kuulua esimerkiksi tila-arvioiden tekoa, metsäsuunnittelua tai metsänomistajien tapaamisia. TYÖSKENTELEN toista vuotta metsäneuvojana Auramaan metsänhoitoyhdistyksessä. Toimialueeni on Yläne Varsinais-Suomessa. Metsänomistajat arvostavat sitä, että heidän kanssaan käydään metsässä ja työkohteilla, joten haluan panostaa siihen ja varata käynneille kunnolla aikaa. Siellä kirjoitan päivän aikana tekemäni muistiinpanot puhtaaksi. ”Myönteisellä Opinnot antavat tietyn pohjan, mutta kunnolla palikat alkavat loksahdella paikoilleen vasta työelämässä, sanoo Metsänhoitoyhdistys Auramaan metsäasiantuntija Timo Kajala, 25. Aloitan työt yleensä seitsemän tai kahdeksan aikaan aamulla. Päivässä tulee viidestä kymmeneen soittoa. Sitten suuntaan maastoon
Oma hakijaryhmänsä ovat metsästystä harrastavat. KOULUTUKSELTANI OLEN metsätalousinsinööri. Kiinnostukseni metsänhoitoon ja metsäluontoon syntyi varhain. Man27 MAKASIINI 3 • 2017 5005_.indd 27 18.5.2017 17.26. TYÖPÄIVÄ TORSTAI 27.4. Metsätalousinsinöörin tehtäviin voi kuulua esimerkiksi puukauppapalveluiden myyntiä tai metsänhoidon suunnittelua, metsänhoitajaksi valmistuva voi hakeutua esimerkiksi tutkimus-, markkinointitai suunnittelutehtäviin. Ajattelin kuitenkin, että heti valmistumisen jälkeen ei saa tipahtaa työelämästä, joten tein hetken metsurin töitä. Lisäksi näissä töissä tulee olla valmis kehittämään itseään. Opiskeluaikoina kuvittelin itseni monenlaisiin töihin, mutta enimmäkseen neuvontaja puunhankintatehtäviin. Se maksoi itsensä takaisin. Niitä olin tehnyt myös opintojen ohessa. Yhteistä metsäalan opiskelijoille on kiinnostus luontoon. Paikkoja avautui suhteellisen hyvin, joten luotin siihen, että kotiseudulta löytyisi töitä. Metsäalan peruskoulutukseen hakevat ovat Koulutuskeskus Sedun koulutuspäällikön Jorma Tukevan mukaan kiinnostuneita varsinkin metsäkoneista. On kaikkien etu, että metsät tulee hoidettua järkevästi ja ajallaan. OPINNOT ANTAVAT tietyn pohjan, mutta kunnolla palikat alkavat loksahdella paikoilleen vasta työelämässä. Eniten nautin maastossa tehtävästä suunnittelutyöstä. En joutunut missään vaiheessa miettimään, miten kauas olin valmis matkustamaan töiden perässä. Pääaineena opiskelin metsävarojen suunnittelua ja käyttöä, sivuaineena taajamametsien hoitoa. Esimerkiksi metsäsertifioinnin ja kemeran kriteerit muuttuvat vähän väliä, ja metsäasiantuntijan on oltava perillä asioista. Moni kokee yrittäjän työt kuitenkin edelleen turhan vaikeiksi ja haastaviksi. Valmistuin vuonna 2014 Hämeen ammattikorkeakoulusta. Isovanhemmillani on pieni metsätila, ja siellä olen isäni kanssa käynyt pienestä pitäen metsätöissä – ensin raivaamassa, sitten myös harventamassa. Työnhaku ei vielä silloin tuottanut tulosta. Kiinnostuksen kohteita voivat myös olla esimerkiksi metsäbiotalous tai globaalit ympäristökysymykset, kuten metsäkato, ilmastonmuutos ja metsäluonnon monimuotoisuus”, Holopainen kertoo. En osaa sanoa, oliko opiskelemaan helppo päästä. Olen kotoisin Turusta Varsinais-Suomesta. Päätin panostaa pääsykokeisiin tarpeeksi saadakseni opiskelupaikan. ”Harva tietää opiskelemaan tullessaan, mitä haluaa valmistuttuaan tehdä työkseen. Metsänhoitoyhdistyksessä pitää olla tilanteisiin mukautuva ja avoin. Keskimäärin metsänomistajat ovat tyytyväisiä, kun heihin ollaan yhteydessä. 8–8.30 Valmistautumista tulevaan päivään toimistolla ja tapaaminen metsänomistajan kanssa 8.30–9 Uuden työmaan näyttäminen metsurille ja työmaaohjeen antaminen 9–10 Korjuun valvontaa metsänomistajan hakkuutyömaalla 10–13 Tila-arvion tekoa 13–14 Lounastauko 14–15 Tila-arvion tekoa 15–16 Maastotietojen syöttämistä tietokoneelle, puheluita metsänomistajille ja seuraavan päivän tapaamisiin valmistautumista toimistolla asenteella pääsee pitkälle” si, hakkuukoneenkuljettajiksi, puutavara-autonkuljettajiksi ja metsäkoneasentajiksi, ammattikorkeakoulusta metsätalousinsinööreiksi ja yliopistosta metsänhoitajiksi. Ajoitin valmistumisen loppuvuoteen, sillä tiesin, että alkuvuodesta 2015 aukeaisi muutamia sopivia työpaikkoja. Metsästyksestä kiinnostuneista useampi on jo opiskelemaan tullessaan päättänyt hakea töihin esimerkiksi johonkin riistanhoitopiiriin”, Sipilä sanoo. Monella on suvussa metsää tai metsäalalla työskenteleviä, mutta taustat voivat myös olla hyvinkin erilaisia. Lukiossa panostin maantieteeseen ja biologiaan. ”Yleensä metsäalalle hakeutuvalla on jo valmiiksi joku side luontoon, esimerkiksi harrastuksen kautta. Metsänhoitotöiden ja -palveluiden onnistuminen tuo hyvää oloa ja itseluottamusta.” . Kun lukion jälkeen piti alkaa miettiä ammattia, tiesin, että halusin sellaisen, jossa olisi suhteellisen paljon maastotyötä. Naisia metsäalalla opiskelee vähemmän kuin miehiä. Aluksi en aina tiennyt, miten asioihin pitäisi suhtautua, mutta myönteisellä asenteella pääsee pitkälle. Sipilän mukaan kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on sen sijaan kasvanut. Ei voi odottaa, että metsänomistajat ovat yhteydessä, vaan pitää myös itse olla aktiivinen. Silloin tilanteet ovat todellisia. Aloitin metsätalousinsinöörin opinnot vuonna 2011. Metsäala oli tuolloin paljon esillä uutisissa ja sen tulevaisuus näytti kohtuullisen valoisalta. Metsuriopinnot kiinnostavat hänen mukaansa harvaa nuorta, vaikka metsureille olisi töitä tarjolla
Hakemuksia tuli 700 ja testit olivat mittavat. Se käy pidemmän päälle yksinäiseksi, mutta kuuntelen ajaessani lattarimusiikkia. Työhöni kuuluu paljon matkustamista. Kunto kasvaisi kyllä paremmin vesurin kanssa. Tehtäviini kuuluu markkinointitapahtumien suunnittelua ja järjestämistä. Metsäala vaikutti lupaavalta. Mummon metsä on toistaiseksi minun ja sisarusteni omistuksessa. 6–9 Autolla Mikkelistä kohti Joensuun toimipistettä 9–10 Aamukahvitilaisuus metsänomistajille 10–12 Toisen vuosikolmanneksen markkinoinnin suunnittelukokous 12–13 Lounastauko 13–14 Toisen vuosikolmanneksen markkinoinnin suunnittelukokous 14–15 Kahvitauko 15–18 Autolla Joensuusta Mikkeliin 28 MAKASIINI 3 • 2017 5005_.indd 28 18.5.2017 17.26. Sen jälkeen toimin pari vuotta yhtiön puunostajana Pieksämäellä. Vasta myöhemmin ymmärsin, että hän sai meidät leikin varjolla raivaushommiin. Etäisyyksien arvioiminen ei suju enää yhtä helposti ja puuston kuutiomäärää on vaikeampi hahmottaa suorilta käsin. Puumarkkina-asiantuntijana aloitin vuonna 2015. Olen kotoisin Pieksämäeltä Etelä-Savosta, missä metsästä saatavilla kantorahatuloilla on aina ollut suuri merkitys. Elämä ei pyöri paikoillaan, vaan eteenpäin.” ”Pitää olla valmis muutokseen” UPM:n puumarkkina-asiantuntija Sari Tiihonen, 41, vaihtoi kaupallisen alan metsäalaan. Mummon metsissä Kangasniemellä Etelä-Savossa leikittiin sisarusten kanssa Tarzania ja Janea. Vastuullani on myös yksi suurempi asiakas, joten välillä pääsen metsäänkin. Olin mukana kehittämässä esimerkiksi puukauppapalveluita. Puukaupassa tärkeintä on kuunnella asiakasta ja keskustella tämän kanssa erilaisista metsänhoidollisista vaihtoehdoista. Nyt, kun puukaupan kanssa ei ole koko ajan tekemisissä, huomaa taitojen ruostuvan. Trainee-ohjelma kesti 2,5 vuotta ja vastasi entistä metsäteknikon koulutusta. UPM:N TRAINEE-OHJELMAN löysin työja elinkeinotoimiston nettisivuilta. Myös metsäalan työllisyys näytti hyvältä. Valmistuttuani työskentelin 11 vuotta S-ryhmälle. Moni metsäalalla työskentelevä on joutunut muuttamaan työn perässä. Ei ollut sanottua, että UPM:llä olisi tarjota töitä ohjelman jälkeen, mutta uskoin mahdollisuuksiini. Aloitin kaupan kassalla ja etenin esimiestehtäviin. Silloin oppii tuntemaan asiakkaansa ja tietää, miten lähestyä heitä. Metsäalasta olen oppinut ehkä eniten työskennellessäni puunostajana. Ensisijainen työntekopaikkani on Lappeenrannassa Etelä-Karjalassa, toissijainen Mikkelissä Etelä-Savossa. Ohjelmaan kuului niin työskentelyä taimitarhalla kuin puukaupan parissa. Aloitin metsätöiden teon vesurilla, mutta nelisen vuotta sitten siirryin raivaussahaan. Se oli helppoa ja luontevaa, sillä tunsin paikalliset metsänomistajat tavalla tai toisella jo entuudestaan. Se pelastaa paljon. NYKYISESSÄ TYÖSSÄNI parasta ovat markkinointitapahtumat. Jossain vaiheessa kuitenkin huomasin, etten halunnut viettää koko työuraani neljän seinän sisässä. Peruskoulun jälkeen mietin metsätalousinsinöörin opintoja, mutta kaupallinen ala vei mennessään. Mummo oli viisas nainen. Ohjelman jälkeen työskentelin puolitoista vuotta UPM:n puunoston tuotekehitystehtävissä. Kaikissa rannetta ohuemmissa lehtipuissa sai roikkua niin, että ne katkesivat. Lisäksi seuraan UPM:n valtakunnallista näkyvyyttä ja huolehdin sidosryhmätyöskentelystä. Jo tästäkin syystä on hyvä poiketa metsään aina mahdollisuuksien tullen. Ajatus siitä, että saisi olla metsässä palkallisesti, viehätti. Jos eteen tulee hieno mahdollisuus, pitää kuitenkin olla valmis muutokseen. Olen viihtynyt metsässä lapsesta asti. Nautin, kun saan olla metsänomistajien kanssa metsässä. Metsään pääsen tosin Kangasniemelläkin. Kymmenen hakijaa pääsi mukaan ohjelmaan, minä olin yksi heistä. Minä olen aina työskennellyt Etelä-Savossa. TYÖPÄIVÄ TIISTAI 25.4. Puunostajan paras valttikortti on näkyä alueella, jolla ostaa puuta. Valmistuin ensin markkinointimerkonomiksi Etelä-Savon ammattiopistosta ja vuonna 2001 markkinoinnin ja kansainvälisten toimintojen tradenomiksi Varkauden ammattikorkeakoulusta. METSÄYHTIÖ UPM haki vuonna 2011 eri toimialojen ammattilaisia trainee-ohjelmaan. Niissä saa olla muiden ihmisten kanssa
Opinnoissa ei voida esimerkiksi käydä läpi kaikkien metsäalan toimijoiden käyttämiä tietojärjestelmiä, vaan opinnoista saa valmiuden oppia käyttämään niitä kaikkia.” Metsäalalla täytyy myös olla valmis muuttamaan töiden perässä. Hänen mielestään metsäalaa opiskelevan kannattaakin opiskella myös jotain muuta alaa, esimerkiksi taloustiedettä, oikeustiedettä tai tietotekniikkaa. Metsäalan rikkaus on, että työt eivät ole keskittyneet pääkaupunkiseudulle tai kasvukeskuksiin, vaan niitä löytyy ympäri Suomea”, Ville Manner toteaa. Manner on samaa mieltä. ”Työpaikkoja kannattaa etsiä avoimin mielin kauempaakin. Kartanluku taidettava Millaisia vaatimuksia työelämä asettaa metsäalaa opiskeleville. Antti Sipilän mukaan tärkeää on oma-aloitteisuus. Myös kartanlukutaito tulisi hallita. Tärkeintä on päästä nopeasti oman alan töihin. ner arvioi, että ammatillisessa koulutuksessa naisten osuus on 5–10 prosenttia, ammattikorkeakouluissa 20–25 prosenttia ja yliopistoissa noin puolet. Sipilän mukaan varsinkin tietotekniikan osuus korostuu metsäalan töissä koko ajan, joten tietoteknisten valmiuksien pitää olla hyvät. ”Oppilaitoksista saa tietyt valmiudet, taidot opitaan käytännön töissä. Markus Holopaisen mukaan etätyömahdollisuudet ovat tosin kehittyneet viime aikoina niin paljon, että sillä, mistä käsin työskentelee, ei enää nykyään ole yhtä suurta merkitystä kuin ennen. ”Sillä löytää itsensä metsästä.” KI M M O M ET SÄ LÄ 29 MAKASIINI 3 • 2017 5005_.indd 29 18.5.2017 17.26. Hänen mukaansa metsäalaa opiskelevan kannattaa myös muistaa, että vaikka täysin omalta alalta ei löytyisi töitä, voi koulutusta vastaava työ löytyä metsäalan rajapinnoilta
OPISKELIN PERUSKOULUN JÄLKEEN yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi silloisessa Riihimäen ammattioppilaitoksessa, nykyisessä Hyriassa. SE PP O SA M U LI 30 MAKASIINI 3 • 2017 5005_.indd 30 18.5.2017 17.26. Pelisilmä on siinä ajassa ehtinyt kehittyä sen verran, että osaan jo arvioida, minne kannattaa mennä ja minne ei. En tiedä, mistä kiinnostus on peräisin. Aina, kun tukkirekka ajoi kotitalomme ohi, hyppäsin pyörän selkään ja lähdin perään. Olen ajanut tukkirekkaa kolmisen vuotta. Välillä täytyy tosin edelleen kysyä työkavereilta neuvoja. Valmistuin vuonna 2009 henkilöauton, kuorma-auton ja yhdistelmäauton ajokortit taskussani. Talvella on liukasta ja kesällä pehmeät metsäautotiet. TUKKIREKAN AJO on kuljetusalan kuninkuuslaji. Tähän hommaan ei ole täysin valmis koskaan. Tukkirekan ajo on ollut toiveammattini lapsuudesta asti. Valmistuttuani ajoin puolisen vuotta elintarvikkeita ennen kuin menin armeijaan. Kuljettajalta vaaditaan rauhallisuutta mutta myös rohkeutta tehdä päätöksiä. Armeijan jälkeen ajoin vuoden verran elintarvikkeita ja pari vuotta metsähaketta. Metsähaketta ajaessani tu”Jokainen päivä on erilainen” Tukkirekankuljettajalta vaaditaan rauhallisuutta mutta myös rohkeutta, tietää Nousiainen E. Suvussamme ei ole muita metsätai konealalla työskenteleviä. Kuljetusliikkeen tukkirekankuljettaja Mikko Nousiainen, 26. Välillä pääsin hetkeksi rekan kyytiinkin. Se on haastavaa hommaa, kuormaa ajetaan suurilla painoilla ja säiden armoilla
Kuivalla säällä helpolta tuntuneelle kääntöpaikalle voi sateessa jäädä jumiin.” Metsänhoitajien kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2016 (euroa/kk) luontaisetuineen mutta ilman tulospalkkioita. Meillä on työparini kanssa sopimus, että yövuorossa oleva soittaa päivävuorossa olevalle herätyssoiton, kun on aika valmistautua töihin. Soittelen työkavereiden ja metsäyhtiöiden ostomiesten kanssa. Yliopisto vetää Ammattikorkeakoulutus Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat Kaikki hakijat Ammatillinen koulutus 2015 2016 2017 2015 2016 2017 Luvuissa on huomioitu metsätalousinsinöörin opintoihin hakeneet. Aamuvuoro kestää yleensä aamuneljästä neljään iltapäivällä. TIETOKONE ON tässä työssä ehdoton. Työnantaja Keskipalkka kunta/kuntayhtymä 4 227 valtio 4 560 yksityinen 4 716 yliopisto 3 989 muu 5 730 kaikki 4 634 Lähde: Loimu/4L-työmarkkinatutkimus 2016 Metoon kuuluvien, pääasiassa metsätalousinsinöörien, keskipalkka (euroa/kk) ilman luontaisetuja ja tulospalkkioita vuonna 2016. Puhelimessa tulee töissä ollessa puhuttua paljon. Päivävuoroja tehdään viitenä päivänä, yövuoroja neljänä yönä viikossa. Aluksi oli vaikea hahmottaa, miten pienessä tilassa yhdistelmäauto mahtuu kääntymään. 2 051 Lähde: Puuliitto Palkkahaitari laaja 31 MAKASIINI 3 • 2017 5005_.indd 31 18.5.2017 17.26. Kuljetusalan töitä on hyvin saatavilla. Ajamme puita Metsä Groupille ja Stora Ensolle. Tehtaalla ja sahalla kuormat puretaan yleensä asiakkaan toimesta, mutta juna-asemilla puran kuormat itse. 4–4.20 Kuljettajan vaihto ja ajo Läyliäisissä sijaitsevalle puupinolle, jossa Metsä Groupin kuusitukkeja 4.20–5 Puukuorman lastaus, sidonta ja kirjaaminen tietokoneelle 5–6 Kuorman ajo Metsä Groupin Rengon sahalle 6–6.30 Kuorman purku ja auton puhdistus 6.30– 7.15 Hattulaan puupinolle, jossa Stora Enson kuusikuitua 7.15–8 Puukuorman lastaus, sidonta ja kirjaaminen tietokoneelle, evästauko 8–10.30 Kuorman ajo UPM:n Rauman paperitehtaalle 10.30–11.15 Auton punnitus kuorman kanssa ja ilman, kuorman purku ja auton puhdistus 11.15–13.15 Humppilaan puupinolle, jossa Stora Enson kuusija koivukuitua, evästauko 13.15–14 Puukuorman lastaus, sidonta ja kirjaaminen tietokoneelle 14–15.20 Riihimäen juna-asemalle 15.20–16 Kuorman purku ja auton puhdistus 16–16.15 Auto viikonloppusäilöön Hyvinkäällä sijaitsevaan halliin tustuin tukkirekankuljettajiin. Kuorman lastaukseen taas saattoi mennä kolmekin tuntia, kun se nyt sujuu puolessa tunnissa. Joka toisella viikolla on päivävuoroja, joka toisella yövuoroja. Luvuissa ei ole huomioitu aikuiskoulutukseen tai ylempää amk-tutkintoa suorittamaan hakeneita. Tieto lastatusta kuormasta menee saman tien asiakkaalle, joten kuormaa osataan odottaa. Tietokoneelta löytyvät myös kartat, joiden avulla suunnistan puupinolta asiakkaalle. Tauot pidän yleensä puupinolla metsäautotien varressa. Päivän ohjelma tulee sähköisesti tietokoneelle ja tietokoneelle kirjaan myös kaikki lastaamani ja purkamani kuormat. Teen töitä kahdessa vuorossa. Itse haluan nukkua yöni kotona, joten olen hakeutunut sellaisiin töihin, joita voin tehdä asuinpaikkakunnaltani Hyvinkäältä Uudeltamaalta käsin. Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Yliopistokoulutus 2015 2016 2017 Luvuissa ei ole huomioitu maisterihakua. Kuljetusliikkeen tukkirekankuljettajana. Kyselin tukkirekankuljettajilta mahdollisuuksista päästä ajamaan puutavaraa. Pian kaipasin kuitenkin uusia haasteita. Autossani on jääkaappi, joten teen eväät valmiiksi. Jokainen päivä on erilainen. Ne lentelevät muuten pitkin maanteitä. 59 1 60 6 15 80 63 4 50 4 14 82 61 5 49 6 14 74 45 8 15 5 47 1 10 5 15 9 39 7 93 17 3 48 5 49 4 42 4 13 03 15 88 15 54 17 5 19 5 TYÖPÄIVÄ PERJANTAI 5.5. Kahvia saatan hakea huoltoasemalta. Vuonna 2014 aloitin nykyisessä työssäni Nousiainen E. Työnantaja Keskipalkka metsäteollisuus 3 389 metsänhoitoyhdistys, metsä 3 384 metsänhoitoyhdistys, toimisto 3 254 Suomen metsäkeskus/Otso 3 067 Metsähallitus 3 008 valtio 3 377 kunta 3 173 bioenergia 2 970 riista 3 795 kaikki 3 284 Lähde: Luva/Meto Puuliittoon kuuluvien metsäalan työntekijöiden, kuten metsureiden ja metsäkoneenkuljettajien, keskipalkka (euroa/kk) ilman lisiä ja tulospalkkioita vuonna 2017. Työskennellessä olen huomannut, miten vähän opiskeluaikoina harjoiteltiin itse ajamista. Parasta tukkirekankuljettajan työssä on haasteellisuus. Novia Yrkeshögskolan ei ole mukana luvuissa, sillä metsätalousinsinöörin opintoihin hakeneita ei ole sen osalta eroteltu omaksi ryhmäkseen. Kun kuorma on purettu, harjaan perävaunun puhtaaksi kaarnanpalasista. Yövuoro alkaa neljältä iltapäivällä ja kestää aamukolmeen tai -neljään. Opiskeluaikoina ajattelin, ettei työtehtävillä ole väliä, kunhan saa heti työkokemusta
Muutos oli aluksi hidas. Uudet ennätykset S adassa vuodessa on Suomen metsätaloudessa tapahtunut valtavasti. Kymmenisen vuotta myöhemmin tehtäväksi tuli myös metsänomistajien neuvonta. Miehet, jotka asuivat tukkikämpillä, eivät osanneet haaveilla vuoden 2017 tuotteista, tehtaista ja työvälineistä. Sata vuotta sitten puukauppa tehtiin tyypillisesti määrämittaharsintana ja vain parhaat puut korjattiin. Moottorisaha korvasi pokasahan ja kirveen, maataloustraktori Sata vuotta metsätaloutta Puun käyttö oli yhtä suurta kuin kasvu ja päättäjät alkoivat pelätä puupulaa. Puu saatiin nopeammin ja parempilaatuisena tehtaalle. 1990-luvulla moto korvasi käytännössä metsurin puunkorjuussa kokonaan, samalla mittaus siirtyi koneelle. Paperimyllyjä ja sellutehtaita rakennettiin, myös kuitupuulle alkoi tulla kysyntää. Hieman pidemmällä aikavälillä odotan puusta tehtävän kankaita puuvillaa korvaamaan. Ojitukseen ja metsäteiden rakentamiseen sai merkittäviä tukia metsänparannusvaroista. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla painopapereiden kysyntä alkoi laskea. 1980-luvulla rakennettiin painopaperikapasiteettia. Valtakunnan metsien ensimmäinen inventointi tehtiin vuosina 1921– 1924. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Metsäteollisuuden investoinnit jatkuivat 1950-luvulla ja tuotanto kasvoi. Parhaassa työkunnossa olevat miehet olivat rintamalla. Jätkät asuivat talvisin metsäkämpillä, usein kaukana asutuksesta. Samaan aikaan perustettiin läänin metsänhoitolautakunnat valvomaan metsälakia. RAHAPUU 32 MAKASIINI 4 • 2017 32 MAKASIINI 4 • 2017 5029_.indd 32 18.5.2017 19.00. Suomesta tuli painopaperin viejänä merkittävä maa. Ajoittain puunostaja saattoi ostaa koko tilan pilkkahinnalla. Saimme ensimmäistä kertaa tarkkaa mitattua tietoa metsistä. Millä muulla keinolla olisimme saaneet nopeasti niin suuret puumäärät korjattua, tuskin millään. Kotirintamalla hakattiin puuta sotatarpeisiin, polttopuuta kului paljon. Valitettavasti metsätyömiesten varustuksen ja työturvallisuuden merkityksen ymmärrys oli heikkoa. Työn tuottavuus kasvoi nopeasti. teknisen puun tuotannon ja viennin kasvavan nopeasti lähivuosina. Monitoimikone eli harvesteri yleistyi vuosikymmenen lopulla. 1960-luvulla mullistukset jatkuivat. Tapaturmia puunkorjuussa sattui paljon. Emme mekään osaa yhtään sen paremmin haaveilla vuoden 2117 tuotteista, tehtaista ja työvälineistä. Puun käyttö oli yhtä suurta kuin kasvu ja päättäjät alkoivat pelätä puupulaa. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC tulevat myös ensi vuonna. Tänä vuonna Suomesta viedään sahatavaraa, sellua ja hyvälaatuista kartonkia enemmän kuin koskaan ennen. M etsien kasvu on lähes kaksinkertaistunut sadassa vuodessa ja puuston määrä kasvanut. S ota vaikeutti kaupallisia hakkuita ja metsäteollisuuden tuotantoa. Kuorma-auto alkoi korvata uittoa kaukokuljetuksissa. Sahatavaralla oli edelleen suuri merkitys. Harsinta puunkorjuussa väheni nopeasti ja siirryttiin lähes kokonaan yläharvennuksiin ja päätehakkuisiin. Sodan jälkeen tulivat maksettavaksi sotakorvaukset. Metsätyön tuottavuus alkoi kasvaa nopeasti. Valitettavasti puroja perattiin yhä uittoa varten, osalla niistä ei uitettu puuta koskaan. Metsänuudistamisessa oli siirrytty kokonaan paakkutaimiin. Muutos viimeisen sadan vuoden aikana on ollut valtava. Teknisestä puusta on esimerkkinä lvl, tuttuna tuotemerkkinä kertopuu. Pääosa eli köyhyydessä. Samalla tuli voimaan metsien hävittämisen kieltävä yksityismetsälaki ja metsänparannuslaki. hevosen. Tehtiin parjattuja Osaran aukeita. Odotan ns. Puut kaadettiin sahalla ja karsittiin kirveellä. Metsälannoituksessa sekä metsätienrakennuksessa ja -ojituksessa oli huippuvuodet. 1970-luvulla metsätraktori alkoi korvata maataloustraktoria ja maata alettiin paljastaa koneellisesti metsänuudistamisessa. Tukit juonnettiin vesistön varteen hevosella ja sitten ne uitettiin sahoille
PIKATESTI Toisenlainen vakka sivu 37 OMA METSÄ METSÄNHOITO 17 kysymystä luontaisesta uudistamisesta Sivu 34 TAIMIKONHOITO Lehtipuilla täydennystä Sivu 38 TUTKIMUS Punkki levittäytyy pohjoiseen Sivu 40 ALLAKKA Kevätyön opetuksia Sivu 43 PERINTÖMETSÄ Näin tehdään testamentti Sivu 44 KYSY POIS Mitä koivikolle pitäisi tehdä. Sivu 46 KU VA : M IK KO RI IK IL Ä 5021_.indd 33 18.5.2017 17.29
Ei ole. Luontainen uudistaminen on uudistamishakkuu – kuten avohakkuukin. Tarkoituksena on perustaa uusi metsä hakatun tilalle ilman metsänviljelyä. Varmimmin se tuottaa tulosta mäntykankailla ja turvemailla. Luontaisella uudistamisella pyritään luomaan tasarakenteinen taimikko, jossa kaikki puut ovat suunnilleen samankokoisia tai kaksijaksoinen metsä, esimerkiksi kaistalehakkuualoille kohoava koivu-kuuLUONTAISESTA UUDISTAMISESTA Luontainen uudistaminen on sallittua kaikissa metsissä. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT ERKKI OKSANEN/LUKE K YS YM YS TÄ 17 34 MAKASIINI 3 • 2017 34 MAKASIINI 3 • 2017 5030_.indd 34 18.5.2017 17.34. 2 Onko luontainen uudistaminen sama asia kuin jatkuva kasvatus. METSÄNHOITO 1 Mitä luontainen uudistaminen tarkoittaa, Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes
si-taimikko. Männyn ja koivun siemenpuualat sekä uudistamiskaistaleet pitää äestää tai laikuttaa. Otollisimpia kohteita ovat rahkasammalpintojen vallitsemat korpijuotit, joilla voidaan käyttää kaistalehakkuita. Parhaita kohteita ovat kuivahkot ja kuivat kankaat sekä ravinteisuudeltaan niitä vastaavat turvemaat. Aikaa kuluu noin 15 vuotta. Kyllä ehdottomasti. Kun puita on sata hehtaarilla, niiden keskimääräinen etäisyys on kymmenen metriä. Ne ovat lähes aina lahovikaisia. 35 MAKASIINI 3 • 2017 35 MAKASIINI 3 • 2017 5030_.indd 35 18.5.2017 17.34. 8 Milloin siemenpuut poistetaan. 10 Pitääkö maa muokata. 6 Missä koivu uudistuu parhaiten luontaisesti. Siemenpuita ei yleensä tarvita. Uudistusala muokataan heinäkuussa juuri ennen kuin koivun siemenet varisevat. Etelä-Suomessa noin viiden vuoden kuluessa hakkuusta, pohjoisessa aikaa saattaa kulua enemmän. Kivennäismailla ja kuivilla turvekankailla äestys riittää. Parhaiten rauduskoivu kasvaa ja uudistuu hyvin läpäisevillä hiekkaja hietamailla, kasvupaikan pitää olla tuoretta kangasta tai sitä viljavampaa. 4 Millaisilla kohteilla männyn luontainen uudistaminen tuottaa varmimmin tulosta. Säteeltään reilu 30-metrinen ympyrä on 30 aaria. Kuusella kaistalehakkuita ja suojuspuuhakkuita. 9 Millaisia kaistalehakkuita luontaisessa uudistamisessa voi käyttää. 13 Voiko metsänomistaja tehdä itse jotain edistääkseen luontaisen uudistamisen onnistumista. 3 Millä menetelmillä metsiä uudistetaan luontaisesti. 12 Entä koivuja mäntymetsien alikasvoskuusikot, voiko niitä hyödyntää luontaisessa uudistamisessa. Metsä kannattaa uudistaa joko viljellen tai luontaisesti. Jos viljavalla maalla kasvavan huonolaatuisen ”räkämännikön” alla on sankka kuusialikasvos, männikköä kannattaa väljentää voimakkaasti tai poistaa se kokonaan, jotta kuusille tulee kasvutilaa. Päällyspuustoon kannattaa tässä vaiheessa jättää kuusten lisäksi mäntyjä ja koivuja. Jos mäntyä halutaan tätä viljavammilla kasvupaikoilla uudistaa luontaisesti, pitää siemenpuita jättää 50–150. Hieskoivua voi uudistaa huonotuottoisilla turvemailla luontaisesti. 11 Miten kuusta uudistetaan suojuspuuhakkuin. Muutaman vuoden kuluttua noin puolet päällyspuustosta poistetaan. Myös kuusen uudistusaloilta on syytä raivata huonokuntoiset kuuset pois. Sopiva pienaukkojen koko on enimmillään 30 aaria. Koivun luontaista uudistamista kannattaa kokeilla kohteilla, joissa sankan päätehakkuukuusikon seassa on elinvoimaisia ja hyvälaatuisia rauduskoivuja. Männyllä ja koivulla käytetään siemenpuuhakkuita tai kaistalehakkuita. Ne poistetaan kuusikon ensiharvennuksen yhteydessä. Ei ole järkeä jättää siemenpuita, jos alue kylvetään. Puolukkatyypin kankaalla männyn siemenpuita jätetään noin 50 hehtaarilla. Ensin tukkipuusto väljennetään noin 350 rungon hehtaaritiheyteen. Ei. Koivulla siemenpuiksi riittää 5–10 puuta hehtaarilla. Männyn siemenpuut poistetaan heti, kun vakiintunut taimikko on syntynyt. Suojuspuuhakkuita voi kokeilla metsiköissä, jossa on jo kasvatuskelpoista kuusentaimiainesta. Tukkipuuksi kelpaavia mäntyjä voi kasvattaa taimikon päällä. Jatkuvan kasvatuksen metsissä puusto jakautuu neljään viiteen eri latvuskerrokseen ja tätä rakennetta ylläpidetään jatkuvan kasvatuksen hakkuissa. Puolukkaja kanervatyypin mäntykankailla ja karuimmilla turvemailla riittää 20– 30 puuta hehtaarille. 5 Entä kuusen luontainen uudistaminen. Ylispuut poistetaan kokonaan, kun taimia on kattavasti. Ylispuustoa poistettaessa vaarana on taimikon tuhoutuminen. Kuusia voi jättää sinne tänne muutaman aarin riistatiheiköiksi. Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä pienaukkoja, jotka taimettuvat reunametsän siementäminä. Suojuspuut ovat alttiina korjuuvaurioille, tuulituhoille ja lahovioille. Harvennettaessa jätetään hehtaarille 100–300 parasta runkoa kasvamaan tukkipuiksi. Kasvatuskelpoinen tarkoittaa, että latvan kasvu on vähintään kymmenen sentin luokkaa. Sama pätee koivikoihin. Kuusella ja männyllä uudistuskaistaleet voivat olla 50 metriä leveitä, jopa tätä leveämpiä voi kokeilla. 14 Kannattaako männyn siemenpuualoille kylvää muokkauksen yhteydessä männyn siemeniä uudistamisen varmistamiseksi. Kuusen suojuspuut poistetaan yleensä 15 vuoden kuluessa ensimmäisestä uudistamiseen tähdänneestä hakkuusta. 7 Paljonko siemenpuita jätetään. Muokkaus on tarpeen miltei aina, kun metsää uudistetaan luontaisesti. Kuusen luontainen uudistaminen on hitaampaa ja epävarmempaa kuin männyn. Tuttavallisemmin voidaan puhua puolukkaja kanervaja jäkälätyypin kankaista. Kuusen suojuspuualat ja soistuneiden korpijuottien uudistusalat voi jättää muokkaamatta. Mätäs ei ole lainkaan suotuisa itämisja kasvualusta luonnontaimille. Omatoiminen metsänomistaja voi raivata luontaisen uudistamisen aloilta alikasvoskuuset ja muun haitallisen aluspuuston pois. Koivut tuottavat runsaasti siementä, joten reunametsän puut siementää jopa hehtaarien aukon. Sama koskee koivun siemenpuita. Vain märimmillä turvemailla voidaan kokeilla mätästystä
Miksi luontaista uudistamista käytetään näin vähän. Luontainen uudistaminen koetaan epävarmaksi ja työlääksi. Alikasvoksen raivaus maksanee saman verran. Hyvin usein tuuli kaataa osan niistä ja puut menettävät arvonsa. 17 Vuonna 2014 avohakkuita tehtiin 144 000 hehtaaria ja luontaisen uudistamisen hakkuita 24 000 hehtaaria. 50 männyn siemenpuuta hehtaarilla on noin 35 kuution tukkierä. Laadultaan ja kasvultaan parhaita kantapuita risteyttäen syntyneen männynsiemenen käyttö uudistamisessa tuottaa jopa 25 prosenttia nopeammin kasvavan ja samalla laadukkaamman taimikon. Sen arvo on yli 1 500 euroa. Lisäksi luontaiseen uudistamiseen hyvin sopivia kasvupaikkoja on rajoitettu määrä. Metsänviljely osataan hyvin ja tulokset ovat erinomaisia. 150 kuusensuojuspuuta sisältää tukkivaltaista myyntipuuta yli sata kuutiota, erän arvo on noin 5000 euroa. Epäonnistumisen riski on suurempi. 5030_.indd 36 18.5.2017 17.34. Maanmuokkaus äestäen maksaa pari kolme sataa euroa hehtaarilla. Mielestäni kyllä. Koivikon alle syntyy usein sankka, kasvatuskelpoinen kuusentaimikko. 16 Mitä luontainen uudistaminen maksaa. Aina se ei ole tarpeen ja toisaalta se on helppo tehdä itse. Metsänviljely istuttaen maksaa 1 000–1 500 euroa hehtaarilla. 15 Syntyykö jalostetulla valiosiemenellä kylväen parempilaatuinen taimikko kuin siemenpuiden tuottamalla luomulla siemenellä. Kustannuksiksi pitää laskea myös siemenja suojuspuiden saamatta jäävät ja viivästyvät hakkuutulot
VMT-vakan hinta on Uittokaluston hinnastossa 99 euroa. Hyvää on myös vakan vetoisuus. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ S uomalaisvalmisteisen VMT (Virtojen muovityö Oy) taimivakan idea on hyvä. Tällöin valjaat kiinnittyisivät lantiovyöhön. Vaikea valjastaa Ammattikäyttöön tarkoitetussa VMT-taimivakassa on paljon hyvää, mutta ripustus askarruttaa. Vasemman kupeen ympäri kiertyvä vakka jättää oikealla sivustalle tilaa pottiputken käyttöön. VMT-TAIMIVAKKA + hyvä idea + vakan syvyys ja tilavuus + taimikuorma lähellä kehoa huono valjastus voi haitata liikkumista ei sovi isomahaiselle 37 MAKASIINI 3 • 2017 5030_.indd 37 18.5.2017 17.34. Koeteltu tuplataimivakka maksaa kympin vähemmän. Vaikeus johtuu siitä, että vakka lepää istuttajan toisella kyljellä, mutta valjaat kulkevat yli olkapäiden, joten ne ovat lähtökohtaisesti vinossa. Tästä seuraa, että painottomaksi jäävä olkahihna tapaa valua olkavarrelle ja työskentely muuttuu hermostuttavaksi. Vakka on oikeaoppisesti varustettu nelipistevaljailla. Niiden säätö niin, että vakan paino jakautuu molemmille olkapäille, osoittautui vaikeaksi. Vaikeusastetta lisää se, että osa valjaiden kiristimistä on selän takana. Tästä syystä taimet pysyvät kyydissä, vaikka istuttajan kumartuisi eteenpäin toisin kuin tavallisissa vakoissa. Taimien tavoittaminen VMT-vakasta selän puolelta onnistuu ongelmitta. Vasenkätisiä istuttajia varten vakka voidaan valjastaa käänteisesti. PLUSSAT JA MIINUKSET PIKATESTI Puolikaaren muotoinen VMT-vakka ja verrokkina perinteinen taimivakka. Kannettava taimilasti on lähellä kehoa, mikä keventää kuormitusta VMT-vakka on syvä ja sen yläreuna kallistuu sisälle päin. Tavalliseen yksipuoliseen vakkaan taimia mahtuu 50 ja ammattilaisten käyttämään tuplataimivakkaan 100. Siihen mahtuu kuuden sentin istutusputkella istutettavia isoja taimia ahtaamatta 90. Ongelma todennäköisesti ratkeaisi, jos VMT-vakka varustettaisiin samanlaisilla, lannevyöllä varustetuilla valjailla kuin Pottiputki-merkillä myytävä tuplavakka. Muotonsa takia vakka ei myöskään sovi kovin tuhdisti ylipainoisille istuttajille, koska istuttajan pitää mahtua puolikaaren muotoisen vakan sisälle. Toinen ongelma oli, että epätasaisella maalla vasen reisi osuu kohotessaan välillä vakan pohjaan. Olkahihna valuu Valjaat ja niiden säätö ovat VMT-vakan heikkous. Taimiin ulottuu molemmilla käsillä. Lukemattomina toistoina tämä kuormittaa reisilihaksia. Puolikaaren muotoinen vakka kiertyy istuttajan vasemman kupeen ympäri niin, että oikealle sivustalle jää vapaa sektori pottiputken käyttöön
Hakkuussa jätettyihin säästöpuuryhmiin ei kosketa. Lehtipuita kannattaa säästää erityisesti vesistöjen läheisyyteen, jossa taimikkoa voi kasvattaa normaalia tiheämpänä. Lehtipuusekoitus tuo metsään monimuotoisuutta ja rikastaa maisemaa. Lisäksi sekametsissä hyönteisten ja sienien aiheuttamien metsätuhojen riski on pienempi kuin yhden puulajin metsiköissä. Taimikon harvennuksessa puiden välimatkan tulisi olla vähintään kahden metrin luokkaa. Istutuskuusikoihin voi lehtipuiden lisäksi säästää myös männyntaimia, jos ne kasvavat hyvälaatuisina samaa tahtia kuusentainten kanssa. Lehtipuiden osat ovat myös monien eläinten ravintoa. JÄTÄ RAIVAAMATTA Taimikonhoidossa ei kannata eikä pidä raivata kaikkia alueita. Kosteikkoihin, kallioiden juurille ja muihin sopivaan paikkoihin kannattaa säästää riistatiheiköitä. TEKSTI JA KUVAT VALTTERI SKYTTÄ Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi www.usewood.fi puh 040-1830366 ... Purojen varret ja lähteiden ympäristö sekä muut arvokkaat metsäluontokohteet jätetään raivaamatta. Lehtipuusekoitus ratkaistaan vasta taimikon harvennuksessa. Riistatiheiköitä voi olla taimikon alasta 10 prosenttia ilman, että taimikonhoidon kemeratukiraha jäisi saamatta. Tämän vuoksi on onni, että sekametsän syntymistä on suurimmassa osassa Suomea usein lähes mahdotonta estää. Kuusitaimikon täydennyspuiksi voi säästää koivun lisäksi minkä tahansa puulajin taimia: pihlajia, leppiä, haapoja, jaloja lehtipuita, pajuja ja katajia. Mäntytaimikoihin käyvät muuLehtipuilla täydennystä Taimikon toisessa raivauksessa tarvitaan hieman malttia, sillä kaikkia lehtipuita ei kannata tässä vaiheessa kaataa. Raivaamaton riistatiheikkö voi olla muutaman puun muodostama ryhmä tai parin aarin kokoinen pöheikkö. Metsänomistajalle ajokone, hakkuukone tai combikone Esittelyt keväällä 2017: • Pro Forest -messut Haapavedellä 5-6.5 • Demopäivä Muurame Isolahti 7.6 • Farmari-messut Seinäjoki 14-17.6 38 MAKASIINI 4 • 2017 5010_.indd 38 18.5.2017 18.12. Sekapuuston etuna on se, etteivät puunmyyntitulot riipu täysin vain yhden puutavaralajin hinnasta. Varhaisperkauksessa taimikkoon jää tavallisesti myös pieniä lehtipuutaimia. Raivaukselta säästettyihin kohtiin muodostuu parhaimmillaan ajan myötä järeää lehtilahopuuta, josta metsäluonnossa on kovin pula. Kannoista vesoneiden koivuntaimien sijaan kannattaa yrittää säästää siemenistä syntyneitä taimia. Niistä voi taimikon harvennusvaiheessa ryhtyä muovaamaan lehtipuusekoitusta. ten samat puulajit, mutta haapaa ei kannata säästää, sillä haavat levittävät mäntyjen kasvua haittaavaa versoruostesientä. Tämä tarkoittaa, että myöhemmässä taimikonhoidossa eli taimikon harvennuksessa lehtipuita säästetään 200– 300 puuta hehtaarille. Lopullisesti lehtipuiden osuus metsikössä määräytyy ensimmäisessä hakkuussa eli ensiharvennuksessa. Kuusenja männyntaimien sekaan taimikonhoidossa säästetyt lehtipuut täydentävät havupuutaimikon puutteita. Kuusitaimikoissa suositeltu lehtipuusekoitus on 10–20 prosenttia metsäkuvion runkoluvusta, karummilla paikoilla kasvavissa mäntytaimikoissa 10 prosenttia. Mäntytaimikoihin ei kannata säästää ylipitkiä lehtipuita senkään vuoksi, että varjostavat lehtipuut voivat vaurioittaa männynlatvoja ja hirvet syövät erityisesti lehtipuun varjoon jääneiden männyntaimien neulasia. Varhaisperkauksessa taimikosta kannattaa usein poistaa kaikki lehtipuutaimet selviä aukkopaikkoja ja muita erikoiskohteita lukuun ottamatta, sillä kannoista nousevat lehtipuuvesat ottavat havupuutaimet jälleen pituuskasvussa kiinni. Säästettävät lehtipuut eivät saa haitata havupuutaimien kasvua. Kahden metrin päähän havupuista Taloudellisesti kannattavinta on yleensä säästää rauduskoivuja. TAIMIKONHOITOKOULU OSA 4: LEHTIPUUSEKOITUS V aikka lehtipuita pidetäänkin taimikonhoidossa havupuuntaimien vihollisina, elinvoimainen talousmetsä kaipaa myös lehtipuustoa. Turvemailla taimikon selviin aukkopaikkoihin voi jättää hieskoivuja. Koska taimikon harvennuksessa tavoitteena on mahdollisimman tasapitkä taimikko, säästettävien lehtipuiden tulee olla samanmittaisia havupuutaimien kanssa. Hehtaarille tiheiköitä voi jättää 4–5 kappaletta. Metsänomistajalle ajokone ja hakkuukone... Erityisesti veden äärelle Taimikon keskellä olevien aukkopaikkojen lisäksi lehtipuita kannattaa jättää kasvamaan luontaisesti erottuville metsän alueille: kosteisiin painanteisiin, kallioiden juurelle, metsäkuvion reunavyöhykkeille, pellon pieleen tai esimerkiksi ojanvarsille
Makasiini 2: Välineet ja kustannukset Makasiini 3: Taimikonhoidon aikataulu ja 1. Haapaa ei versoruostesienen vuoksi kannata säästää mäntytaimikoihin, kuusitaimikoihin kyllä. Taimikonhoidossa säästetyistä riistatiheiköistä muodostuu tulevissa hakkuissa säästöpuuryhmiä. Metsälehti Makasiinin taimikonhoitoa käsittelevä juttusarja jatkuu koko vuoden. Säästöpuuryhmien ympäristöä ei raivata. Miten erottaa raudusja hieskoivu. raivauskerta Makasiini 4: Lehtipuusekoitus ja luonnonhoito Makasiini 5: Jätettävän puun valinta Makasiini 6: Taimikon 2. raivauskerta Makasiini 7: Tuhot ja tuhojen ehkäisy Makasiini 8: Erikoistapaukset Vanha, taimikon keskelle säästetty raita. Kuusitaimikoissa lehtipuiden osuus voi olla 10– 20 prosenttia. Säästettävät lehtipuut eivät saa olla liian pitkiä. Sekametsässä puunmyyntitulot eivät riipu yhden puutavaralajin hinnasta. www.metsälehti.fi Katso video Sekametsissä hyönteisten ja sienien aiheuttamien metsätuhojen riski on pienempi. A N TE RO A A LT O N EN Lehtipuiden osuutta metsikössä muokataan taimikon harvennuksessa ja metsän ensiharvennuksessa. 39 MAKASIINI 4 • 2017 5010_.indd 39 18.5.2017 18.12
Puutiaiskausi kestää maalis-huhtikuusta loka-marraskuuhun. Suomessa esiintyvistä puutiaislajeista ihmiselle haitallisia ovat tavallinen puutiainen ja taigapunkki. Puutiaisia, tutummin punkkeja, on havaittu jo Sodankylän korkeudella, selviää Turun yliopiston puutiaistutkimusryhmän koostamista levinneisyyskartoista. Puutiaisnäytteiden perusteella näyttäisi siltä, että tavallinen puutiainen on vakiinnuttanut paikkansa koko maassa Etelä-Lapin korkeudelle asti, kun taas taigapunkkia esiintyy varsinkin Keskija Itä-Suomessa, Etelä-Lapissa sekä Pohjanlahden rannikolla. ”Levinneisyysalue laajenee kohti pohjoista. ”Yleistäen voidaan todeta, että puutiaisten tiheys kasvaa rannikoita ja Etelä-Suomea kohti”, Klemola sanoo. Puutiaiset ovat ongelma myös muissa Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa.” PUNKIT LEVIÄVÄT TUTKITTUA Viidennes puutiaisista kantaa borrelioosia aiheuttavaa bakteeria. Lahopuussa kasvoi runsaasti puiden ravinteiden oton kannalta tärkeiden symbioottisten sienilajien, kuten silokultaorvakan ja humukan, rihmastoa”, kertoo Luken johtava tutkija Raisa Mäkipää. Tutkimuksen mukaan sienilajeja on maaperässä selvästi enemmän kuin lahopuussa. ”Pitkälle lahonneessa puussa elävät sienijuuret siirtävät typpeä ja hiiltä maaperän, lahopuun ja kasvien välillä. Puutiainen on sitkeä kaveri, se kestää hyvin Suomenkin olosuhteita”, sanoo Turun yliopiston yliopistonlehtori Tero Klemola. Kartat perustuvat kansalaisten vuonna 2015 ympäri Suomea lähettämiin noin 20 000 puutiaisnäytteeseen. Näistä kolmannes elää vain lahopuulla, selviää Luonnonvarakeskus Luken ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta. LIINA KJELLBERG PUUTIAISILTA ei välty täysin enää Pohjois-Suomessakaan. ”Puutiaiset kantavat verta imevinä loiseläiminä kaikenlaisia taudinaiheuttajia. Puun lahoamisen edetessä sienilajien määrä kuitenkin kasvaa, ja pitkälle lahonneessa, sammalkerroksen alle peittyneessä lahopuussa lajimäärä on yhtä suuri kuin maaperässä. Puutiaisnäytteiden mukaan joka viides puutiainen kantaa borrelioosia aiheuttavaa bakteeria ja puolitoista prosenttia puutiaisista puutiaisaivotulehdusta aiheuttavaa virusta. ”Lääkeyritysten olisi syytä saada markkinoille rokote borrelioosia vastaan. Koivulla yhteys dinosauruksiin Puutiaisen (vas.) ja taigapunkin (oik.) levinneisyysalueet eroavat toisistaan. Sen jälkeen koivukanta on kasvanut tasaisesti. Selvisi, että rauduskoivut ovat olleet vähissä aikoina, jolloin maapallolla on tapahtunut suuria ilmastollisia muutoksia. Suojaa vaatetuksesta Puutiaisten haitallisuus perustuu niiden levittämiin taudinaiheuttajiin. Kartat perustuvat kansalaisten vuonna 2015 ympäri Suomea lähettämiin puutiaisnäytteisiin. Parhaiten puutiaiset viihtyvät Klemolan mukaan varjoisissa kuusimetsissä. Ensimmäinen ja voimakkain taantuma tapahtui noin 66 miljoonaa vuotta sitten, jolloin dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon. Metsään kannattaa hänen mukaansa kuitenkin yhä mennä, kunhan muistaa suojaavan vaatetuksen ja punkkisyynin. Jääkauden vaikutuksesta koivut jakautuivat Siperiassa kasvavaan Aasian kantaan ja Länsi-Euroopan kantaan, jotka myöhemmin mannerjään sulaessa ovat sekoittuneet Suomessa. Kansanterveyden kannalta merkitystä on borrelioosilla ja puutiaisaivotulehduksella”, Klemola sanoo. Tämän jälkeen koivukatoja oli 34 miljoonaa, 14,5 miljoonaa ja noin miljoona vuotta sitten. Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet rauduskoivun esiintymishistoriaa. Lisäksi näytteistä löytyi muutama toisintokuumetta aiheuttavaa bakteeria kantava puutiainen. 40 MAKASIINI 4 • 2017 40 MAKASIINI 4 • 2017 5026_.indd 40 18.5.2017 18.15. Puutiaisaivotulehdukselta voi suojautua rokotteella. Vanhassa metsässä 2 000 sienilajia Kuusivaltaisessa vanhassa metsässä elää lähes kaksi tuhatta sienilajia
METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 5027_.indd 41 18.5.2017 18.17. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä
C M Y CM MY CY CMY K 1s-makasiini.pdf 1 18.5.2017 15.47 5028_.indd 42 18.5.2017 18.18
TU U LI KK I SI RO LA sin – kunnes ensimmäinen rastas kiljaisee, että pimeys on vaihtumassa aamuhämärään. Pekonia, perunaa ja maustekurkkua, kyytipojaksi teetä ja keksiä. Enkä muuten lähde mihinkään muuhunkaan reissuun ilman, että taskunpohjalla olisi näkkileipä tai välipalapatukka. Mestariseikkailijat eivät polttopuita juuri näytä keräävän, mutta hienosti heidän oksakasansa palaa aamuun asti. K eväinen yö metsässä on upea kokemus. Laavulla olivat kuivat klapit ja sytykkeet valmiina, joten sytyttämisessä ei ollut ongelmaa. Haasteet ovat ankarat, mutta aina lopulta karmivaan nälkään saadaan saalista ja vaikeudet voitetaan. Syksyisinkään, kun mukana on haulikko ja koira ja maastossa sekä sieniä että marjoja, en luonnonantimiin luota. Koivunikin säästin mahlanjuoksuttamiselta. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Lähteitä ei retkialueellani ole, enkä halunnut käyttää aikaani sulamisvesien moniminuuttiseen keittämiseen pöpöistä vapaaksi. Edellyttäen, että mukana on kirves ja narua. Vaikka keväiset ojat ja rannat ovat vettä täynnä, en kuitenkaan ilman kotoista kraanavettä lähtenyt matkaan. Miehen mittaisia ja metson paksuisia keloja ei ole, joten virallista rakovalkeaa en ryhtynyt rustaamaan. Niissä sankarit lähtevät vähillä varusteilla tai vähillä vaatteilla erämaan armoille. Filmien kaverit matkaavat mukanaan luja luottamus jouseen ja nuoliin. Tuleni toimi hyvin, joskin pari kertaa yöllä sitä piti kohentaa työntämällä pöllejä lähemmäksi tulen keskustaa. Sielu kyllä laavulla lepää, mutta ei siellä univelkoja maksella, eikä se ole reissun tarkoituskaan. Kollega telkkarissa jatkaa matkaansa virkeänä kohti seuraavaa hotell… eikun vaativaa haastetta. Linnunlauluun on mukava torkahtaa ja keskiyöllä hiljaisuus on uskomaton – kunnes yllättäen jostakin lähitaivaalta kuuluu joutsenen honk-honk. Muutaman havulaavun tehneenä tiedän, että jos aikoo suojaavan katon ja pehmeän patjan itselleen rakentaa, menee siihen tuntikaupalla aikaa. Töllöttimen tyypit tempaisevat hetki ennen pimeän tuloa lehtimajan itselleen ja sitovat sen kestävällä, köyden näköisellä kasvilla. Onnellisena, mutta hieman väsähtäneenä, parransänkisenä ja likaisena on hyvä lähteä uuteen päivään. pa reitilleni ei mitään syötävää satukaan. Pienet pilkkeet vaan palavat niin nopeasti, että rakensin pystykuivista pyöreistä puista pitkulaisen kasan nuotion päälle. T ämän rohkaisemana ja ennenkin metsässä yöpyneenä halusin lähteä kuuntelemaan keväistä yötä. Lintu etääntyy ja uni hiipii takaiT elevisio on pullollaan seikkailuohjelmia. Varsinaisia mestareita olivat he, jotka vain pata ja jousipyssy mukanaan suuntasivat talviseen Kainuun korpeen. Samoin itseltäni kului pari tuntia isojen pöllien raahaamiseen nuotiopaikalle, jotta tuleni palaisi yön yli. Puhtain käsin ja silein poskin parivaljakko selvisi päivien piinasta, vaikka toinen mätkähti sulaan puroonkin. Kun joskus nukuin paksun havupatjan päällä, ymmärsin, että maa on kylmä pitkälle kevääseen. Aseita ei ollut mukanani, vaan puoli repullista eväitä. JosKevätyön opetuksia METSÄLÄISEN ALLAKKA Yöksi metsään nuotiopuita paljon lämpimät petivehkeet 43 MAKASIINI 4 • 2017 5012_.indd 43 18.5.2017 18.16. O ma retkeni suuntautui valmiille laavulle. Pari tuntia kun havuilla makoilee, niin kyllä vilu sieltä selkään hiipii. Nytpä siis varustauduin eristävillä makuualustoilla, pehmeillä vilteillä ja hyvällä makuupussilla. Telkkarin heput löytävät aina kirkkaana virtaavan puron tai nestettä pursuilevan liaanin, eivätkä raahaa vesileilejä vaivoinaan. Makeasti veljet olivat nukkuneetkin, vain muutama havu kuusen juurella alustanaan
Saajakohtaisesti kuvataan hänelle siirtyvä omaisuus tai osuus omaisuudesta tai määräys tietystä saajalle siirtyvästä esineestä tai oikeudesta. Yleistestamentissa ei määrätä saajalle tiettyä esinettä eikä muutenkaan määrätä jäämistöön kuuluvasta omaisuudesta yksityiskohtaisesti. Testamentin voi kirjoittaa itse, mutta suosittelen käyttämään ammattiapua. J okaisella täysi-ikäisellä henkilöllä on oikeus määrätä itse testamentilla jäämistöstään. Testamentin laatija voi päättää sen sisällöstä melko vapaasti. Näistä tärkeimmät koskevat testamentin allekirjoituksia: testamentin laatijan on omakätisesti allekirjoitettava testamentti todistajien läsnä ollessa tai tunnustettava allekirjoituksensa todistajille oikeaksi. 44 MAKASIINI 4 • 2017 5013_.indd 44 18.5.2017 18.21. Siitä syntynyt kustannus on pieni, jos sen avulla ehkäistään isot jälkiselvittelyt ja oikeusprosessit. Yleistestamentilla määrätään saajan oikeudesta saada koko omaisuus tai määräosa koko omaisuudesta. Jos sinulla ei ole perillisiä, testamentin tarkoitus on ohjata perintö muulle saajalle kuin valtiolle. Todistajia tarvitaan Testamentista on säädetty perintökaaressa tarkasti. Päteviä todistajia ovat henkilöt, jotka ovat täyttäneet 15 vuotta, ovat esteettömiä suhteessa testamentin laatijaan ja ovat sielullisesti sellaisessa tilassa, että ymmärtävät, mitä ovat tekemässä. Hallintaoikeuksiin harkintaa Testamentin voi tehdä yhdessä puolison kanssa keskinäisenä testamenttina. Erityisen tärkeää tämä on, jos haluat testamentilla turvata avopuolisosi elinoloja kuolemasi jälkeen. Todistajien täytyy tietää, että kyseessä on testamentti, mutta testamentin sisältöä heille ei tarvitse avata. He eivät saa olla lähisukulaisia, lähisukulaisten puolisoita tai itse testamentin saajia tai saajien puolisoita. Testamentissa on hyvä kertoa selvästi, kuka tai ketkä on tarkoitettu perinnön saajiksi. Testamenttia laadittaessa on syytä muistaa, että rintaperillisillä on oikeus lakiosaansa eli puoleen lakisääteisestä perintöosuudesta. Tietyt muotovaatimukset on täytyttävä, jotta testamentti on pätevä. Ketkä perivät ja mitä. Samassa testamentissa voidaan määrätä sekä legaatista, joka otetaan ensin pesästä päältä, että yleistestamentilla loppuosasta. Yleisin lienee keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jolla pyritään turvaamaan lesken elämisen taso puolison kuoleman jälkeen. Yleisvai erityistestamentti. Kannattaa siis välttää monimutkaisia määräyksiä. Metsän osalta en pidä hyvänä keskinäistä hallintaoikeustestamenttia, jollei lesken toimeentulo ole erityisesti riippuvainen metsätuloista. PERINTÖMETSÄ PIRJO HAVIA VIIMEINEN TAHTONI ON... Hyvä testamentti kuvaa laatijansa tahtoa mahdollisimman yksiselitteisesti. Leskelle siirtyvä elinikäinen hallintaoikeus estää perillisiä toimimasta metsänomistajina ja saamasta metsätuloa niin kauan kuin leski elää. Asiaan voi vaikuttaa joko sulkemalla testamentissa metsäkiinteistöt hallintaoikeuden ulkopuolelle tai laatimalla hallintaoikeudesta luopumista silmällä pitäen testamentin lisäksi molemmille puolisoille edunvalvontavaltakirjat. Erityistestamentilla eli legaatilla määrätään saajalle tietty, tarkkaan määritelty osa omaisuudesta, esimerkiksi tietty esine, vaikka metsätila, tietty rahasumma tai määritelty käyttöoikeus tiettyyn omaisuuteen. Jos haluat muuttaa lakisääteistä perimysjärjestystä tai sinulla ei ole perillisiä, tee testamentti. Testamentin laatimista myös helpottaa, jos kirjaat ylös, mitä omaisuutta ja minkä arvoisena jäämistöösi todennäköisesti kuuluu. Alle kahdeksantoistavuotias saa tehdä testamentin, jos hän on tai on ollut naimisissa. Samalla turvataan omaisuuden omistusoikeuden siirtyminen vähentymättömänä perillisille. Viisitoistavuotiaskin saa tehdä testamentin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita. Monet järjestöt ja säätiöt tarjoavat maksutonta apua testamentin laadintaan silloin, kun omaisuutta testamentataan niille. Testamentin laatijana sinun on tärkeää miettiä ja vaikka kirjoittaa ensin ylös, miten haluat muuttaa lakisääteistä perimysjärjestystä testamentilla
Tällaiset ehdot eivät saa olla hyvän tavan vastaisia, eivätkä ne saa rajoittaa kohtuuttomasti testamentin saajan päätöksentekoa. On hyvä muistaa, että testamentin kopiot eivät yleensä ole päteviä. Jos hän lopettaa velvollisuuden täyttämisen, hän menettää oikeutensa perintöön. Voit halutessasi peruuttaa testamentin tuhoamalla sen, kunhan muistat tuhota jokaisen laaditun alkuperäiskappaleen. Tavallisin lykkäävä ehto on määräys toissijaisesta saajasta: omaisuus määrätään ensin tietylle taholle ja vasta ensisijaisen saajan jälkeen lopulliselle saajalle. Jos aiempia testamentteja ei ole tuhottu, on uuteen, aiemmat korvaavaan testamenttiin suositeltavaa kirjata esimerkiksi: ”Tällä testamentilla kumoan kaikki aiemmin laatimani testamentit ja niiden määräykset.” HYVÄ TESTAMENTTI • On yksiselitteinen. Lykkäävää ehtoa voidaan käyttää esimerkiksi turvaamaan avopuolison asuminen hänen kuolemaansa saakka määräämällä hänelle hallintaoikeus asuntoon. Testamentin määräyksellä voi esimerkiksi velvoittaa testamentin saajan hoitamaan jotain kolmatta henkilöä. yrjotenkanen@yrjotenkanen.fi • Kantavuus alkaa 1,5 tonnista päättyen 16 tonniin. • Tuo testamentin saajille iloa, ei hankaluuksia. YRJÖ TENKANEN OY JO YLI 30 VUODEN AJAN LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT Pauli Tenkanen 044-5211420 email. • On pätevä eli täyttää muotovaatimukset. KOLMEN VUODEN TAKUU RUNGOLLE JA PUOMISTOLLE ! 5013_.indd 45 18.5.2017 18.21. • Kuormainten ulottuvuus alkaa 3,25 metristä ja päättyy 9,05 metriin. • Vastaa testamentin laatijan tarkoitusta. Purkavia ehtoja Testamentissa voi määrätä omaisuuden saamiselle ehtoja. Peruuttaminen on pätevä myös, jos ilmaiset selvästi, ettei testamentti vastaa enää viimeistä tahtoasi. Purkava ehto asettaa testamenttimääräyksen riippuvaiseksi jostain seikasta, jolloin testamentin saaja menettää oikeutensa perintöön, jos purkava ehto täyttyy. Määräys sitoo testamentin saajaa, jos hän ottaa testamenttiomaisuuden vastaan ja jos tämä omaisuus riittää velvollisuuden täyttämisestä aiheutuvien kulujen maksamiseen. Testamenttia ei kuitenkaan ole pakko laatia useana kappaleena. Testamenttimääräyksellä voidaan myös sulkea pois perillisten ja testamentinsaajien puolisoiden avio-oikeus, mikä on melko yleistä sukujen metsäomaisuuden kohdalla. Voi muuttaa tai peruuttaa Testamentin voi mitätöidä tai muuttaa sen määräyksiä uudella testamentilla. • Huomioi mahdolliset muutokset asianosaisten elämässä. Säilytä turvallisesti Testamentista voi varmuuden vuoksi laatia usean alkuperäiskappaleen, jotka säilytetään eri paikoissa. • Säilytetään turvallisesti. Tällainen peruuttaminen on varminta tehdä kirjallisesti ja todistetusti. Esimerkiksi yksi kappale voi jäädä omaan haltuun, yksi pankin tallelokeroon ja yksi testamentissa määrätylle saajalle. Luvalliset ehdot voivat olla lykkääviä tai purkavia. • Huomioi rintaperillisten oikeuden lakiosaansa
Tekisin kaadon talvella tai keväällä, jotta puut pystyisivät hiukan tukevoitumaan ennen syksyn räntäsateita. Uskaltaako tällaisen koivikon harventaa tiheyteen 2 000 runkoa hehtaarilla. Nämä kaikki altistavat puuston lisääntyville luonnontuhoille erityisesti harvennuksen jälkeen. Jos esimerkiksi kahdeksanmetriseksi ehtineen metsän puut ovat läpimitaltaan alle kymmensenttisiä, pitää harvennus tehdä pikaisesti, mutta lievänä. Eipä tässä ole muita vaihtoehtoja tekijäksi kuin hirvi. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Silloin kun hirvi on raastanut kuorta vain yhdestä tai muutamasta lähekkäisestä kuusesta, voi olla kyse itselääkinnästä: tavallista rajumpi terpeeniannos (pihka) on otettu lääkkeeksi vatsavaivoihin, esimerkiksi karkottamaan suolistoloisia. Sahan alla varastossa on öljylammikko. Hieskoivusta saadaan niin harvoin tukkia, etteivät myöhemmät harvennukset kannata. Vuoto on sitä runsaampaa, mitä ohuempaa öljyä käytetään. Ovatko jäljet hirven tekemiä. Onneksi kuusen kuori ei kuulu meikäläisen hirven vakioeineksiin. Puhtaan hieskoivikon syntyminen on yleensä merkki uudistumisen epäonnistumisesta. Notkearunkoiset koivut taipuvat herkästi luokille syksyn ensimmäisissä räntäsateissa. Eri alkuperää olevilla kuusilla on siis eroja maistuvuudessa! Keski-Euroopassa ei hirviä ole, joten sikäläisten kuusien puolustusarsenaali on suunnattu villisikaa, saksanhirveä ja metsäkaurista vastaan. Lääkkeenäkin käytetty kuusen pihka tappaa mikrobeja, joten runsas pihkaisen ravinnon syönti voisi olla haitallista pötsin pieneliöstölle. Harvennus tulee tehdä ennen kuin suhde on yli 0,8. Minulla on reilun puolen hehtaarin kuvio, jossa kasvaa lähinnä hieskoivua: pituus 5-6 metriä, tiheys 7 000 runkoa hehtaarilla, seassa jonkin verran pientä kuusta. Hirvellä riittää niskassa voimaa, jolloin talttamaisten hampaiden nopea liike veistää kuorta siististi. Rungoista tulee honteloita, latvusten painopiste nousee korkealle ja juuristot jäävät suppeiksi. Keski-Euroopan tuulisilla ja lumisilla vuoristoalueilla harvennusten kiireellisyyttä ja voimakkuutta arvioidaan puiden pituuden (m) ja läpimitan (cm) suhteella. Meikäläiset puulajit ovat tuhoherkkyydeltään erilaisia. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Kysyjän esittämä vika on todella kiusallinen. Sahoilla, joissa öljypumpulle tulevalla ja sieltä lähtevällä kumiseosletkulla tiivistetään öljykanavat pumpun porauksiin, on taipumuksena vuotaa öljyä. Jo riukuvaiheeseen ehtinyt koivikko kannattaa kasvattaa kuitutai energiapuuksi yhden harvennuksen taktiikalla ja toivoa, että koivujen alle syntyy päätehakkuuseen mennessä kuusikko. Vaikka kuvassa ei ole mittakaavaa, vaikuttavat hampaiden jäljet niin leveiltä, ettei valkohäntäkauris tule kysymykseen. Vuodon aiheuttaa kumiseoksen kimmoisuuden väheneminen eli vanheneminen. SEPPO VUOKKO Mitä koivikolle kannattaa tehdä. Tuuli kaataa matalajuurisia kuusia sulan maan aikaan erityisesti vedenvaivaamilla kasvupaikoilla. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Vuoto korjaantuu, kun öljypumpun tiivisteletkut uusitaan. Leveälatvaiset männyt kärsivät talvisista tykkytuhoista raskaan lumitaakan alla. Ylitiheänä kasvaneen koivikon voimakas harvennus on riskibisnestä. Kun puun runko ja hirven hammasrivi ovat eri suuntiin kaarevat, vain kaksi hammasta on veistänyt puun kylkeä. Onko hirvi syönyt. KARI MIELIKÄINEN Mistä öljyä vuotaa. Pienkoneiden asiantuntija. Kun sahaa nostaa, tippuu öljyä ja purukotelo on märkä. Metsäverotus Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija Luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. Runkoa jälttämällä saa ravinnoksi kelpaavan jällen LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. 5390€ 46 MAKASIINI 4 • 2017 46 MAKASIINI 4 • 2017 5014_.indd 46 18.5.2017 18.24. Toisen harvennuksen tekisin viiden vuoden päästä päätehakkuutiheyteen eli tuhanteen runkoon hehtaarilla. Itse kaataisin ensin puolet rungoista maahan tai polttopuuksi. Metsälehti.fi:ssä Lukijoiden kuvat -palstan syöntijälkikuvasta kehkeytyi vilkas keskustelu. Luulisin, että hirvellä varsinainen ravintokäyttö suuntautuu ennen muuta vihreään neulasmassaan. Kun sotien jälkeen Ruotsiin tuotiin kuusialkuperiä Keski-Euroopasta, hirvien kuuselle aiheuttamat tuhot alkoivat yleistyä. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4a , 0020 Helsinki. lisäksi niin paljon sulamatonta kuoriainesta, ettei kuoren syönti kannata. Metsikön tiheys hidastaa puiden paksuuskasvua ja nopeuttaa oksien karsiutumista. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Kuusen runkoa on käynyt nakertamassa hirvi. ruotsin markkinajohtaja! 3 vuoden takuu Katso lisätiedot ja lähin jälleenmyyjäsi www.cfmoto.fi cfmotosuomi cfmotosuomi trakt orimö nkijä t t3a 40km /h t3b 60km / h alk
LEO SAASTAMOINEN Lisätäänkö yhteinen vähennys luovutusvoittoon. Onko testamentin päivittäminen aiheellista. VÄINÖ SIKANEN Pitäisikö testamentti päivittää. Jos korvausilmakanavan tankin puoleisessa päässä on jäykkä muoviputki, tulee sen pään olla tankin yläreunassa. Molemmat tilat ovat metsävähennyskelpoisia, vähennyksiä on tehty yhteisen tilan puukauppatuloista. Jos puoliso on tehnyt yksin omistamastaan metsätilasta oman 2C-veroilmoituksen, yhteisen tilan käytettyä metsävähennystä ei oteta luovutusvoittoverolaskelmassa huomioon. Yhtä lahjansaajaa kohden vero on 31 587 euroa. 5390€ 5014_.indd 47 18.5.2017 18.24. Lahjaverohuojennus on 21 825 euroa per lahjansaaja. Omistan vaimon kanssa omakotitalon, kesämökin sekä pienehkön metsätilan. Mielestäni teidän kannattaa tehdä uusi testamentti. Harvoin suora lahjoitus on edullisin vaihtoehto. Meitä on neljä sisarusta. Laki ei ole muuttunut. HANNU JAUHIAINEN Paljonko menee lahjaveroa. Ainakin kannattaa muuttaa hallintaoikeus määräaikaiseksi ja miettiä, kannattaako esimerkiksi rahavaroja jättää sulkutilille. Lahjavero on yhteensä 126 350 euroa. Toinen vuotomahdollisuus on korvausilmakanavan kautta. Hallintaoikeuden omistaja saa käyttää vain omaisuuden tuoton. Jos vaimoni myy oman tilansa, lisätäänkö sen luovutusvoittoon yhteisen tilamme tuloista tehtyä metsävähennystä. Nykyinen testamentti on hallintaoikeustestamentti kaikkeen omaisuuteen. Suosittelen, että tutkitte asiantuntijan kanssa muitakin vaihtoehtoja. Lahjansaajien lahjavero on yhteensä 100 164 euroa, kun huojennus otetaan huomioon. VÄINÖ SIKANEN ruotsin markkinajohtaja! 3 vuoden takuu Katso lisätiedot ja lähin jälleenmyyjäsi www.cfmoto.fi cfmotosuomi cfmotosuomi trakt orimö nkijä t t3a 40km /h t3b 60km / h alk. Perillisille menevistä rahavaroista leski saa käyttää vain koron. Kun puolisoiden omistamista metsistä tehdään yksi 2C-veroilmoitus, on metsävähennysmenettelykin yhteistä eli kummankin puolison yhteiset ja yksin omistamat metsävähennyskelpoiset tilat lasketaan mukaan. Tulevien puukauppojen vero alenee 6 546 euroa per lahjansaaja. Käytettyä vähennystä voidaan lisätä vain vuosilta, jolloin puolison metsät ovat olleet yhteisessä metsävähennysseurannassa. Onko Makasiinin (2/2013) Metsäperintö-osion artikkelin jutussa ollut testamenttimalli yhä ajankohtainen vai ovatko lakimuutokset muuttaneet tilannetta. Jos isä lahjoittaa meille lapsille tilan, niin mikä on lahjavero ja lahjaverohuojennus. Jos laskelma tehdään verottajan antamalla keskiarvohinnalla 3 900 euroa hehtaarilta, niin tilan arvo on 1 053 000 euroa. Jos putken pää on öljyn sisässä, tankkiin muodostuva vähäinenkin paine painaa öljyä putkea pitkin ulos. Isä omistaa Sulkavalla 270 hehtaarin metsätilan. Omistamme vaimoni kanssa yhteisen metsätilan ja lisäksi vaimollani on oma metsätila. Kun puoliso myy yksin omistamansa metsätilan, otetaan sen luovutusvoiton laskennassa huomioon puolisoiden yhteisen veroilmoituksen käytetty metsävähennys. Lopullinen lahjavero on 25 041 euroa per lahjansaaja
TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT PETTERI KIVIMÄKI VAIKUTTAJA ”TÄMÄ HOMMA KANNATTAA” 48 MAKASIINI 4 • 2017 48 MAKASIINI 4 • 2017 5011_.indd 48 18.5.2017 18.38. Mikko Tiirola on perhemetsätalouden äänitorvi, jolla on vahva luottamus metsätalouden tulevaisuuteen
49 MAKASIINI 4 • 2017 49 MAKASIINI 4 • 2017 5011_.indd 49 18.5.2017 18.39
PE | Bilbao Tutustumineneukalyptuksenkasvatukseenjamäntymetsiköidenhoitoon–Pinusradiata.Lounasja majoittuminenBilbaoon. ”Kun on kotoisin Jongunjärveltä, niin kielitaito rajoittaa kansainvälisten asioiden hoitoa.” Se vähän harmittaa, mutta kieltä ei enää aikuisiällä saa luontevansujuvaksi millään konstilla. TI | Pamplona, Zaragoza Kaupunkikierroskävellenkuuluisanhärkäjuoksun reittiä.Lähtövuoristoontutustumaan alueenpyökkimetsiin.Lounas.Matka jatkuuZaragozaan,jossamajoittuminenja kävelykierros. Kansanedustajaehdokkaaksi on pyydetty, mutta hän arvottaa metsävaltuuskunnan puheenjohtajuuden korkeammalle. ”K un on yhteiskunnallinen mieli, niin jotain pitää olla. Pamplona Lentoklo13.50Frankfurtinkautta Bilbaoon,jonnesaavummeklo18.10. Metsäntutkijan ura oli mahdollinen, sillä jalka oli Metsäntutkimuslaitoksen oven raossa, mutta 1990-luvun alun lamassa kunnon pestin odottaminen tuntui roikkumiselta. Metsäja luontomatka Baskimaalle 23.–29.10. KE | Zaragoza, Soria Päivänaikana tutustutaanjokivarrenviljeltyihinpoppelimetsiköihinjavuoristonmäntymetsäalueellePinussilvestris.Lounas.Illaksi saavummeSoriaan,jossamajoittuminen. Metsänomistajien asia on Tiirolalle monella tapaa tuttu, hän on esimerkiksi mukana Kaupin tilayhtymässä Petäjävedellä Keski-Suomessa. Sieltä Tiirolan tie vei metsänhoitajaopintoihin Helsinkiin. Keskisuomalainen Kärppä-mies Jongunjärvi on Pudasjärvellä Iijoen keskijuoksulla. 26.10. Asiantuntijaoppaanamme on metsänhoitaja Jouko Lehtoviita. Niinä vuosina perheessä koettiin myös Tilan raskain metsäkalusto ovat viisi raivaussahaa, sillä työvoimaa on ajoittain omasta takaa. Metsää maitotilalla on 600 hehtaaria. 28.10. BussikuljetusPamplonaan,jossamajoittuminen.Yhteinenillallinen. MA | Matkustuspäivä. SU | Kotimatka Kuljetuslentoasemallajalentoklo11.45Müncheninkautta Helsinkiin,jonnesaavummeklo18.45. Koska ajettavat asiat ovat omakohtaisia, ei tarvitse miettiä, että mitä mieltä olisi. Yhteinenillanvietto(sovitaanmyöh.) 29.10. 09 466 300 tai ilmoittautumiset@ kontiki.fi 50 MAKASIINI 4 • 2017 5011_.indd 50 18.5.2017 18.39. 24.10. ”Metsänomistajia on enemmän kuin milläkään puolueella äänestäjiä.” MTK:n työnjaossa Tiirolan vastuut ovat kotimaassa. TO | Rioja: Logroño VierailuSierra deCebollerankansallispuistoon.Matka jatkuukohtiLogroñoa.LounasjaviinitilavierailuRiojanviinialueella.Majoittuminen. MATKAOHJELMA MATKAKOHDE Pohjois-Espanja MATKAN AJANKOHTA 23.–29.10.(ma–su) MATKAN HINTA 1650€jaetussa2-hengenhuoneessa 1930€1-hengenhuoneessa Matkan hintaan sisältyyLufthansanlennotHki-Frankfurt-Bilbao-München-Hki• majoitushyvätasoisissakeskustahotelleissaaamiaisella•ohjelmassamainitut kuljetukset,ateriatjapääsymaksut•suomalaisenasiantuntijamatkanjohtajan palvelutkokomatkanajan•toimistokulutjaverot www.kontiki.fi Pidätämmeoikeudetmuutoksiin.VastuullinenmatkanjärjestäjäonkotimainenOyKon-TikiToursLtd. Siitä tie on vienyt eteenpäin, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajaksi hän nousi 2009. Jos se ei olisi metsänomistajien edunvalvonta, niin kuka ties mitä”, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola sanoo. Talosta oli oltu yhdistyksessä aina ja Tiirola solahti avoimelle paikalle puheenjohtajaksi. ”Lähes poikkeuksetta näkemys tulee selkäytimestä eikä tarvitse tapella itsensä kanssa.” Metsänomistajat olisivat iso puolue Tiirolan ura vaikuttajana alkoi, kun appiukko jäi sukupolvenvaihdoksen yhteydessä pois metsänhoitoyhdistyksen hallinnosta ja kehotti vävyään menemään kokoukseen. Käsien asento ei kuvaa omistajan elkeitä, vaan harvennuksen taimiväliä. 23.10. Matka täynnä sisältöä VARAA PIAN! PAIKKOJA RAJOITETUSTI puh. 25.10. Nytkin Helsingissä pitää käydä viikoittain: reissu kestää päivästä viiteen, lisäksi on vielä matkat maakuntiin. Tervetuloa tutustumaan Baskimaan luontoon, metsäja maatalouteen sekä paikalliskulttuuriin. Toisaalta kansainväliset tehtävät kaiken muun lisäksi saattaisivat olla liikaa. Saamme nauttia myös espanjalaisesta ruuasta ja juomasta. LA | Bilbao Opastettukiertoajelu Bilbaossajaomakustanteinenvierailu Guggenheim-museossaYhteinenpäätöslounasjavapaaaikaaesim.ostoksiin. 27.10
26.10. ”Jos olisin ostavalla puolella, niin olisin enemmän kiinnostunut tehdashinnasta ja vähemmän siitä, kuka puutavaran toimittaa.” Hän on havainnut, että ainakin osaa puunostajista tehdashinta on alkanut kiinnostaa. ”Tukkipuun markkinat toimivat, joidenkin sahureiden mielestä jopa liian hyvin. Tervetuloa tutustumaan Baskimaan luontoon, metsäja maatalouteen sekä paikalliskulttuuriin. MA | Matkustuspäivä. TO | Rioja: Logroño VierailuSierra deCebollerankansallispuistoon.Matka jatkuukohtiLogroñoa.LounasjaviinitilavierailuRiojanviinialueella.Majoittuminen. Jos metsätalousyrittäminen vahvistuu ja puutavaran tasainen toimitus voidaan varmistaa, niin hankintakaupat voivat jatkossa olla merkittävästi nykyistä vahvempi kauppatapa.” Edunvalvonnan ääripäät Etujen valvomista helpottaa, jos tavoitteista ollaan samaa mieltä. 25.10. ”Metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun hienoinen kasvu osoittaa sitä. TI | Pamplona, Zaragoza Kaupunkikierroskävellenkuuluisanhärkäjuoksun reittiä.Lähtövuoristoontutustumaan alueenpyökkimetsiin.Lounas.Matka jatkuuZaragozaan,jossamajoittuminenja kävelykierros. ”Tilannetta pitää lukea ja pitää huoli, että on ymmärtämystä meidän perusteille.” Toinen ääripää on hirvikanta, josta saa verevimmät keskustelut. MATKAOHJELMA MATKAKOHDE Pohjois-Espanja MATKAN AJANKOHTA 23.–29.10.(ma–su) MATKAN HINTA 1650€jaetussa2-hengenhuoneessa 1930€1-hengenhuoneessa Matkan hintaan sisältyyLufthansanlennotHki-Frankfurt-Bilbao-München-Hki• majoitushyvätasoisissakeskustahotelleissaaamiaisella•ohjelmassamainitut kuljetukset,ateriatjapääsymaksut•suomalaisenasiantuntijamatkanjohtajan palvelutkokomatkanajan•toimistokulutjaverot www.kontiki.fi Pidätämmeoikeudetmuutoksiin.VastuullinenmatkanjärjestäjäonkotimainenOyKon-TikiToursLtd. Asiantuntijaoppaanamme on metsänhoitaja Jouko Lehtoviita. Pamplona Lentoklo13.50Frankfurtinkautta Bilbaoon,jonnesaavummeklo18.10. ”Kun on kotoisin Jongunjärveltä, niin kielitaito rajoittaa kansainvälisten asioiden hoitoa.” arvoihin vaikuttanut lapsen sairaus. SU | Kotimatka Kuljetuslentoasemallajalentoklo11.45Müncheninkautta Helsinkiin,jonnesaavummeklo18.45. Matka täynnä sisältöä VARAA PIAN! PAIKKOJA RAJOITETUSTI puh. Sukupolvenvaihdoksessa tilan kolmesta tyttärestä kaksi toi taloon kotivävyn, metsänhoitajan ja agronomin. BussikuljetusPamplonaan,jossamajoittuminen.Yhteinenillallinen. 28.10. Tiirola on juurtunut Keski-Suomeen, maa ja kyläyhteisö tuntuu omalta. Tiirola toivoo ratkaisua uusien loppukäyttäjien, kuten suunnitteilla olevien Kemijärven, Kemin, Paltamon ja Kuopion sellutehtaiden, toteutumisen kautta. 24.10. Tiirolan mukaan puutavaran hinnoittelussa on mukana puumarkkinapolitiikkaa, mitä siellä ei tarvitsisi olla. LA | Bilbao Opastettukiertoajelu Bilbaossajaomakustanteinenvierailu Guggenheim-museossaYhteinenpäätöslounasjavapaaaikaaesim.ostoksiin. Kiinteistövero on likipitäen ainoa asia, jota metsänomistajat vastustavat yksituumaisesti. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa markkinoilla on vain muutamia tietyn tuotteen ostajia, jotka voivat pienen ryhmänsä vuoksi vaikuttaa hintoihin. Keski-Suomessa ostajia on toistakymmentä.” Sen sijaan kuitupuun tilanne, jossa on 2–3 loppukäyttäjää, täyttää oligopsoniksi kutsutun markkinahäiriön tunnusmerkit. Tilaa pyöritetään nyt kahden perheen tilayhtymänä. Tilanteen korjaaminen lainsäädännön kautta eli kilpailulain uudistaminen ja isojen metsäyhtiöiden pilkkominen ainakin puunhankinnan osalta tuntuu äkkiseltään liian hurjalta. Korjattavaa olisi kaupan rakenteissakin. 09 466 300 tai ilmoittautumiset@ kontiki.fi 5011_.indd 51 18.5.2017 18.39. PE | Bilbao Tutustumineneukalyptuksenkasvatukseenjamäntymetsiköidenhoitoon–Pinusradiata.Lounasja majoittuminenBilbaoon. Saamme nauttia myös espanjalaisesta ruuasta ja juomasta. Se on kestouhka, joka ponnahtaa aika-ajoin esille kuin klovni laatikosta. KE | Zaragoza, Soria Päivänaikana tutustutaanjokivarrenviljeltyihinpoppelimetsiköihinjavuoristonmäntymetsäalueellePinussilvestris.Lounas.Illaksi saavummeSoriaan,jossamajoittuminen. Metsänomistajissa on metsästäjiä, joille hirvi on parasta riistaa ja jotka näkevät jonkinmääräiset hirviMetsäja luontomatka Baskimaalle 23.–29.10. Yhteinenillanvietto(sovitaanmyöh.) 29.10. ”Minusta on tullut petäjävetinen ja kuivasmäkinen sillä erotuksella, että liigajoukkueista kannatan Kärppiä, aina.” Puukaupassa riittää korjattavaa Puumarkkinat ovat metsätalouden edunvalvonnan perustyötä. Toinen jatkuvasti seurattava asia on, mitä metsiin liittyvää Brysselissä mietitään. Kun vaimon kotitilalla sukupolvenvaihdos oli vääjäämättä tulossa, alkoi talonpito kiinnostaa maalaispoikaa. 27.10. Hinnan suhteen ostajan ja myyjän välinen ristiriita on ikuinen. 23.10. Metsänomistajien ja yksityisen sahateollisuuden yhteinen intressi on, että kuitupuulle tulisi enemmän kilpailua
Etenkin Itä-Suomessa metsätalouteen liittyvästä yrittämisestä voi muodostua maaseutuyrittämisen runko. Tiirolan mielestä tilakoon merkitystä puuntarjonnassa on korostettu liikaa. Markkinoita sotkevia verohelpotuksia ei viime vuosina ole ollut eikä niitä ole kinuttu. Uuden toimijan on helppo tulla puumarkkinoille.” Maataloudesta metsätalouteen Parhaillaan on menossa kehitys, jossa sekä pienten että suurten metsätilojen määrä kasvaa. vahingot asiaankuuluvina. Tiirolan mielestä hirvikanta on viime vuosina ollut liian korkea. Jos samalta suunnalta tulee useita soittoja, niin silloin voi sanoa hirvipäällikölle, että teillä on homma lähtenyt lapasesta.” Metsänomistajat eivät voi hirvikannasta yksin päättää, mutta Tiirola toivoo, että edes kannan heilunnasta päästäisiin. ”Yrittäjämäisten metsätilojen syntyminen on tervettä kehitystä. Hän on havainnut, että hirviongelmat ovat sitä pienempiä, mitä enemmän metsänomistajat ovat mukana metsästysseuroissa. Se on merkinnyt toimeentuloa tai toimeentulon perässä muuttamista, antanut 5011_.indd 52 18.5.2017 18.39. Tavoitteena tasainen kasvu Edunvalvonnan saavutuksista Tiirola nostaa esiin metsänomistajajärjestön asenteiden muuttumisen. ”Edunvalvonnan punaisena lankana on pidetty jaettavan kakun kasvattamista. ”Kun metsien omistus on hajallaan lukuisalla joukolla pienmetsänomistajia, se tarkoittaa, että tuolla joukolla on vapaus myydä puunsa haluamalleen taholle. ”Tutkitusti eniten hakkuumahdollisuuksiaan hyödyntää tilojen kokoluokka 20–50 hehtaaria.” Hän näkee, että maatalouspainotteisista tiloista voi kehittyä metsätalouspainotteisia. Kantorahapotti on kasvanut lähes suoraviivaisesti vuodesta 2009.” Tiirola sanoo Suomen olevan hyvä paikka metsäteollisuuden investoinneille senkin vuoksi, että täällä puita ei ole merkitty kenellekään. ”Puhelinindeksi sen kertoo. Jos tilan koko kasvaa yli sadan hehtaarin, niin oman ammattitaidon ja kaluston voi hyödyntää myös palveluntarjoajana.” Maanomistuksesta on riidelty ja sodittu, se on määrittänyt yhteiskuntaluokkaa ja puoluekantaa, itsellisyyttä ja palkollisuutta. Sitten on ei-metsästäjiä, joille yksikin hirvi on liikaa. Maissa, joissa metsistä isompi osa on valtion tai metsäteollisuuden omistuksessa, puihin on joillakin tahoilla etuosto-oikeus. Keskikokoisia tiloja pilkotaan tai myydään osaksi isompia. Puuta pyritään nykyisin saamaan markkinoille tasaisesti, mikä luo edellytyksiä uusinvestoinneille ja uudelle kysynnälle. Etenkin Oulun eteläpuolinen seutu on ollut vaikeaa aluetta
Tiirola ei kuitenkaan ole kovin huolestunut, että menossa olisi maanomistukseen kiteytyvä eriarvoistuminen. ”On metsäteollisuudenkin etu, että radikaaleimmat ympäristöjärjestöt eivät tule tänne kahliutumaan.” MTK-jäsenyys nostatti tunteita Metsänhoitoyhdistykset ovat olleet MTK:n jäseniä vuodesta 2015. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen hallituksen jäsen . Hän ennakoi, että ne kohtaavat vielä hyväksyttävyyspaineen, sillä kansainvälisten ympäristöjärjestöjen on helpompaa kohdistaa kritiikki kasvottomaan rahasto-omistajaan kuin tavalliseen suomalaisperheeseen. Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja . 5 lasta . Metsänhoitaja, maaja metsätalousyrittäjä Kaupin tilayhtymässä Petäjävedellä . ”En usko, että kehitys olisi kovin nopeaa. Intohimoinen saunamies, tykkää marssimusiikista, purjehduksesta ja eränkäynnistä rahat lasten kouluttamiseen, tai ollut antamatta, ja vaikuttanut ammatinvalintoihin ja arvoihin. Vaimo Marja Tiirola ympäristömikrobiologian professori Jyväskylän yliopistossa . Suurin osa tilakaupoista tapahtuu sukujen sisällä.” Jos Tiirola jotain katsoo huolestuneena, niin ulkomaisten rahastojen sijoituksia suomalaismetsiin. Siksi yhteiskunnan etu on turvata kotimaisen perhemetsänomistuksen kannattavuus. MTK:ta pidetään leimallisesti viljelijöiden järjestönä. Yllättävä tulos oli, että ne kaupunkilaismetsänomistajat, jotka kertoivat äänestävänsä demareita, arvostivat MTK:n edunvalvonnan kaikista korkeimmalle.” Varauksellisuutta löytyi myös maatalousTiirolalle puhelinindeksi kertoo mikä maassa huolettaa. Mikko Tiirola . 53 MAKASIINI 4 • 2017 5011_.indd 53 18.5.2017 18.39. Kolmen mhy:n jäsen (Keski-Suomi, Päijänne, Pudasjärvi) . Yhdistysten toimihenkilöiden piirissä MTK-jäsenyyden pelättiin aluksi leimaavan yhdistykset maatalousbyrokratian osaksi, mikä korottaisi palkansaaja-metsänomistajien kynnystä liittyä yhdistyksiin. ”Asiaa tutkittiin. Syntynyt 1968 Pudasjärvellä . MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja vuodesta 2009 . Jos joltakin kulmalta ja jostakin asiasta tulee toistuvasti soittoja, niin asia on otettava esille. Kunnanja maakuntavaltuutettu
54 MAKASIINI 4 • 2017 5011_.indd 54 18.5.2017 18.39. Tiirola on saanut luottamuksensa vuodeksi kerrallaan metsävaltuuskunnalta. Puunhinta on välillä ollut alamaissa, mutta maan valmistaminen on lopetettu ja puulla voidaan korvata kaikenlaista.” Tilayhtymän seuraava sukupolvi on kuusilukuinen. ”Luotan, että suomalaista metsää kannattaa hoitaa. Mitä kauemmas siitä mennään, sitä vaikeampi toimintaa on perustella.” Sukupolvenvaihdokseen ilman painetta Sekä Tiirolasta että hänen kotitilastaan huokuu vakaus. Metsäjohtokunta on siis eräänlainen metsävaltuuskunnan nimittämä hallitus, jossa puhetta johtaa MTK:n puheenjohtaja Marttila. Tiirola vertaa, että asetelma on samantapainen kuin kunnanjohtajan ja kunnanvaltuuston puheenjohtajan. Tällä hetkellä metsänhoitoyhdistyksiä on 74 ja kaikki ovat mukana metsävaltuuskunnassa. Mutkikasta edunvalvontaa MTK:n metsäinen edunvalvonta on lievästi ilmaisten monimutkaista. Metsätalouden harjoittamiseen ei ole raivaussahaa suurempia koneita, mutta niitä onkin sitten viisi, koska työväkeä on ajoittain omasta takaa. Kahden jakkaran eturistiriitaa ei tule, koska CLT on sahatavaran jatkojaloste ja yhdistys ei toimita sahatavaraa. Vahvoilla viljelysseuduilla ei katsottu hyvällä, että metsänomistajat tulivat varakkaan ja vahvan MTK:n valmiiseen pöytään. Pirtissä on kengitetty hevosia ja talon toinen pää ehti palvella traktoritallinakin. Kun tilalla on metsiä 600 hehtaaria, niin keskimääräisenä vuotena uudistustöitä on 7–8 hehtaaria ja raivaussahatöitä kaksinverroin. Se on pitkäjänteistä työtä, ja kaiken lisäksi mukavaa.” C M Y CM MY CY CMY K 1s-pottiputki_final.pdf 1 4.4.2017 13.21 Tiirola uskoo metsätalouteen. Heitä on kehotettu valitsemaan opiskelualansa kiinnostuksensa mukaisesti ja välttämään stressiä tilanjatkamisesta. Suomenselän yhdistys on osakkaana Alajärven CLT-tehtaassa, mutta mukanaolo on enemmän symbolinen. ”Pienellä, symbolisella mukanaololla paikallisessa puunjalostuksessa voidaan edistää lähipuuideaa.” Suurempi mukanaolo voisi johtaa siihen, että yhdistyksen edut menisivät metsänomistajien etujen edelle. Tiirola uskoo, että kun seuraavan sukupolvenvaihdoksen aika tulee, niin kiinnostunut löytyy pihapiiristä. Kaikki ovat tulleet nykyisiin tehtäviinsä vuonna 2009. Metsäjohtaja on työsuhteessa oleva toimihenkilö. Tilan historia juontuu 1600-luvulle, ja puolisonsa kanssa Tiirola on kunnostanut 1800-luvun lopulta peräisin olevan päärakennuksen. On valtuuskuntaa ja metsävaltuuskuntaa, johtokuntaa ja metsäjohtokuntaa, metsälinjaa ja johtoryhmää. Metsävaltuuskunnassa on edustettuna jokainen metsänhoitoyhdistys yhden henkilön voimin, mutta jokaisella edustajalla on ääniä yhtä paljon kuin hänen edustamalla yhdistyksellä on jäseniä. ”Lähtökohtaisesti yhdistykset ovat metsänomistajia varten. Metsäedunvalvonnasta vastaa eturivissä kolmikko puheenjohtaja Juha Marttila, metsäjohtaja Juha Hakkarainen ja metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. Muurin päälle noustaan portaita ja puhdetöissä voisi nostaa aisan pystyyn, jos aisoille vielä olisi tarvetta. Tiirola uskoo, että yhdistysten fuusioita nähdään vielä. Hän kuitenkin korostaa, että kiinnostuksen pitää lähteä alhaalta. Pirtistä voi käyttää sanontaa, että on ontta orren alla. ”Olen sanonut lapsille, että tuo raivaussahahomma muuten kannattaa. Yhdistykset eivät ole mukana jalostustoiminnassa yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Metsävaltuuskunnan puheenjohtajuus tarkoittaa korkeinta luottamustehtävää, minkä me tsänom istajat voivat antaa. tuottajaliitoista. Metsävaltuuskunta valitsee kuusi jäsentä metsäjohtokuntaan, jossa metsäjohtaja toimii esittelijänä ja jossa vedetään metsäpoliittisen linjaukset. Vaikka heikompia aikoja voi tulla, niin pitkäjänteinen työ kannattaa. Suurimmat yhdistykset ovat maakunnan kokoisia, pienimmät kahden ihmisen toimistoja
C M Y CM MY CY CMY K 1s-pottiputki_final.pdf 1 4.4.2017 13.21 5011_.indd 55 18.5.2017 18.39
5031_.indd 56 18.5.2017 18.34
Isomummoni oli omien isovanhempiensa kasvattama puoliorpo, jonka isä ryhtyi leskeydyttyään ryyppäämän ja tokistautui määränsä tenuttuaan raittiusmieheksi. Heikistä tuli rakennusmestari ja rahamies, mutta Kuopion satamassa savimaalle rakennetun talontekeleen sorruttua konkurssin tehnyt Heikki ryyppäsi päänsä täyteen ja ampui ravintolan vessassa itseään ohimoon. Semmonen partajessikka”, oli isoukki sanonut kuolinvuoteensa vieressä seisovalle kotiväelleen ja hymyillyt hellästi. Pojalleen se antoi perinnöksi nimensä ja nuoremmasta Aarosta kulkeutui minunkin korviini jo enemmän juttuja. SUKUPUU KOLUMNI 57 MAKASIINI 4 • 2017 57 MAKASIINI 4 • 2017 5025_.indd 57 19.5.2017 9.31. Sen lempitouhuihin oli kuulunut kiviraunoiden kokoileminen vaimonsa Julijaanan kanssa ja kun isoukki heitti 1960-luvun alussa suolisolmun kourissa henkeään, näki se kammarin ovella isänsä. Heidät tapettiin siihen ja kun isomummon isä sai asiasta tiedon, kuittasi hän tapahtuneen yhdellä lauseella: ”Mitäs rupesivat punikeiksi.” Lassin ja Olgan nuorin poika oli Pauli, minun ukkini. Tottapa antoivat pennuilleen vähän fiinimmät nimet, koska ne eivät maksaneet mitään ja muuta herraskaista heillä ei ollut jälkeläisilleen jättää. Hieno nimi, eivätkä vanhemmat tinkineet tasosta muidenkaan alkupään lapsiensa kohdalla – isoukin velipojat kastettiin Johan-Ericiksi ja Richardiksi. ”Käskekee isä sisälle. Minulla on poika, jolle aikanaan kerron kaiken mummolta kuulemani. SE PP O SA M U LI ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailja ja teatterintekijä. Eivät nämä nimet tosin savolaisten suihin taipuneet, Johan-Ericistä tuli Ierikka-Jussi ja Richardista Riko. Ukkia en ehtinyt nähdä, koska hän kuoli sodasta saamaansa keuhkovikaan vähän äitini ripillepääsyn jälkeen. Lassi löysi Olgansa Nilsiän kirkonkylältä. Arvelen, että monen muun ikäiseni sukutietämykseen verrattuna aika paljon. Ukko-Aaron puun katselusta mummon kertomukset aina lähtivät, opin ajattelemaan suurta kuusta sukupuunani. Puu kuoli vähän ennen mummoa, myrsky pisti kuusen nurin ja jäljelle jäi vain kanto parine satoine vuosirenkaineen. Kun kaksi isoa miestä kävi sitä kahdelta puolen halaamaan, eivät halijoiden sormenpäät yltäneet yhteen. Mutta ennen sitä me istutamme yhdessä kuusentaimen. Toisesta synnyin minä. Koko äijästä tiedettiin vain sen verran, että se oli nainut Paavo Ruotsalaisen Justiina-nimisen tyttären ja istuttanut uudistilansa kupeeseen tämän isoksi kasvaneen kuusen. S e kasvoi mäellä, metsässä naapuritalon takana. Omanlaisensa ammattimies tuli Rikostakin, se oli laajalla alueella tunnettu rukkimestari. Ierikka-Jussi taas tuotti suvulleen lähinnä häpeää, koska sillä poloisella oli mahdoton pakkomielle naisten töihin eikä lattiaa luuttuavaa tai ruokaa laittavaa miestä katsottu maalaiskylässä hyvällä. Tämä samainen isoukkini oli Lassi, kirkonkirjoissa Lars Peter. Kaksihaarainen kuusi, talvisten iltojen hämärtyessä se näytti taivaan ensitähtiä peukalon ja etusormen hankaseen noukkivan jättiläisen kädeltä. Ukko-Aaro oli isoukkini isän isä, 1800-luvun puolella henkensä heittänyt kotitilani alkuasukas. Pieni ja karvainen ukko kuului olleen. Sillä oli oikein nimi, Ukko-Aaron puu. Olga jäi Nilsiään, raitistunut isä muutti neljän poikansa kanssa Tampereen seudulle ja vuonna 1918 pojista kolme talutettiin montun syrjälle. Iltatähtensä kohdalla Julijaana ja Aaro heittäytyivät maanläheisimmiksi, hänet kastettiin Heikiksi ja maatiaisnimestään huolimatta nuorimmainen menestyi veljessarjastaan kaikkein parhaiten. Mummo kuoli kaksi vuotta sitten ja hänen ansiostaan tiedän suvustani kaiken edelläkertomani sekä rutkasti muuta. Ukki löysi jatkosodan aikana kirjekaverikseen mummoni, rauhan tultua ne kävivät vihillä ja saivat kaksi lasta
TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA 58 MAKASIINI 4 • 2017 4994_.indd 58 18.5.2017 18.41. Tuntia myöhemmin paiste voi kääntyä myrskyksi tai Jäämeren sumuksi. LUHTA RETKI KESKIYÖN AURINKOON Kesän alussa tunturiylängöt kukkivat, linnut laulavat, aurinko paistaa keskiyöllä eikä hyttysistä kuulu inahdustakaan
Yöauringon säteet viistävät pilvien rakosista yli tunturin ja punaavat sadekuuron etelätaivaalla. Epävakaiseksi povattu sää on joskus hienompi kuin pilvetön korkeapaine. 59 MAKASIINI 4 • 2017 4994_.indd 59 18.5.2017 18.41. Tuntia myöhemmin paiste voi kääntyä myrskyksi tai Jäämeren sumuksi. RETKI KESKIYÖN AURINKOON Kesän alussa tunturiylängöt kukkivat, linnut laulavat, aurinko paistaa keskiyöllä eikä hyttysistä kuulu inahdustakaan
kuupussin peitoksi ylleni. Kymmenet lapinsirkut laulavat jänkien, lampien ja notkelmien mättäiköissä. toukokuuta. Yöttömän yön alkaessa Lapin matkaiVielä juhannuksen aikaan lunta voi olla uskomattoman paljon. Olen sonnustautunut sadepukuun ja muutenkin kaikkiin re60 MAKASIINI 4 • 2017 4994_.indd 60 18.5.2017 18.41. Etsin varvikosta pari vaakasuoraa neliömetriä, joilla uuvanat ja kurjenkellot eivät kuki, ja pystytän teltan. En halua litistää tunturikankaan eläviä helmiä. Seuraavan kerran aurinko laskee heinäkuun lopussa. Varjot puolestaan näyttävät sinisiltä. Viikkoa myöhemmin keskiyön auringon näkee koko Pohjois-Lapissa. Maailma muuttuu jo kaksi päivää myöhemmin. Vähän myöhemmin puen joka tauolla housua, paitaa ja anorakkia, kunnes puolilta öin olen reissu-uskottavissa kulkumiehen kamppeissa. Elävän elämän kokemuksena keskiyön aurinko on kuitenkin aidosti taianomainen. Silmäilen aurinkoa, joka mollottaa tunnista toiseen vain himpun verran horisontin yläpuolella. Joskus kesähanget kantavat kävelijän, useammin lumialat pitää kiertää. Jopa pohjoisimmissa havumetsissä sääskiaika alkaa suunnilleen kuukautta aikaisemmin kuin tunturiylängöillä. Hukattu retkisesonki Yötön yö alkaa Utsjoella tämän lehden ilmestymispäivänä 26. Jätän teltanovet auki ja sovittelen maPaahteisilla lounaisrinteillä lapinvuokot voivat kukkia toukokuussa, tunturin vastakkaisella laidalla kukinta alkaa melkein kaksi kuukautta myöhemmin. Raeja räntäkuurot piiskaavat tuulenpuoleista kylkeäni. Tuulenvinkka pakottaa minut nojautumaan sitä vasten. Pohjoinen tai arktinen valo ei fyysikon mielestä ole muuta kuin tosiasia, että alkukesästä ja sydäntalvella aurinko on tuntikausia aivan horisontin pinnassa vuodenajasta riippuen yöllä tai keskipäivällä. Valo värjää kivet, varvut ja tunturikukat kuin oranssilla maalilla. Kivikkoisilla ylärinteillä pulmunen visertää miltei samanlaista säettä. Tämän saman ajan kestää pohjoisen Lapin tauoton kesäpäivä. Se on nurinkurisesti pohjoisessa ja kulkee lännestä itään. Heikko yötuuli on hiljennyt täysin ja tuntuu liki helteiseltä. Pari tuntia myöhemmin silmäluomet alkavat painaa. Pussin sisällä puolipäivään kestävästä unesta tulisi liian tukala. Ennen nukahtamista ajattelen kolmen viikon päästä alkavaa räkkää – sääskien ja muiden syöpäläisten tuloa, joka muuttaa tunturielämän aivan toisenlaiseksi. Keskiyön auringon sijaan vallitsee viluinen hämärä. P atikoin Utsjoen tunturiylängöllä iltapäivällä melkein ilman vaatteita. Retkeilijä kokee alkukesän tunturit onnen maana ensisijaisesti hyttysten ja muiden verenimijöiden puuttumisen vuoksi. pusta löytyviin vaatteisiin. Elävän elämän kokemuksena keskiyön aurinko on kuitenkin aidosti taianomainen: päivä ei pääty ja aika tuntuu kelluvalta tai seisovalta
Kaikkina öinä aurinko ei näy, mutta hiukan pilveilevät yöt ovat kauneimpia. Vaakasuorat säteet ja pilvien mataluus synnyttävät uskomattomia valoilmiöitä. Nuotiota ei voi tehdä, koska puuta ei ole. Ravinteisissa notkelmissa elävä sinirikko avaa terälehtensä viikon sisällä lumien sulamisesta. Vuodetkaan eivät ole veljiä. Tunturi peittyy kukkiin heti kesän alussa. Oman käsitykseni mukaan matkailuelinkeino on hukannut yhden mahdollisen sesonkiajan. 61 MAKASIINI 4 • 2017 4994_.indd 61 18.5.2017 18.41. Suomi-neidon päälaella on nyt kesäisempää kuin sen sormenpäissä. la ilman suksia tai lumikenkiä. Ne ovat Venäjän tundran lajistoa. Melkein yhtä aikaisin aukeavat uuvanan kukat karujen tuulenpieksämien melkein ainoina kasveina. Sään, kasvillisuuden ja eläimistön ero pääkaupunkiseudun tai Tenojoen laakson männiköissä on aika pieni. Linnut näkyvät ja kuuluvat kymmenkertaisesti verrattuna muihin vuodenaikoihin. Ennätyshankien vuoksi tänä vuonna ei kesäkuussa pärjää Kilpisjärven ja Haltin välisillä tuntureiltoukokuun viimeisinä päivinä, joskus heinäkuun lopussa. Aivan viime vuosina majoitustilat ovat täyttyneet joulun seudussa Kaukoidän revontulituristeista. Kasvupaikat Pohjoismaissa muodostavat pikku saarekkeen varsinaisen esiintymisalueen länsipuolelle. Utsjoen ylängöillä lapinsirkku on runsaslukuisin pesimälintu. Pienet varpuslinnut visertävät läpi yön, lokkimaiset tunturikihut naukuvat ja taituroivat ilmassa kuin painovoimaa ei olisikaan, piekanat ja muut petolinnut kiljuvat pystysuorilla pahdoilla. Kun Tenolta noustaan muutama kilometri silmänkantamattomiin aaltoilevalle ylängölle, olosuhteet ja lajisto muuttuvat täysin. Silloin kannattaa pysyä teltassa ja tutkia kasvioppaasta tunturikukkien levinneisyyttä. Lapinvuokon kukkakentät loistavat valkoisina joskus Sinirikko avaa violetit terälehtensä muutama päivä lumen sulamisen jälkeen. Yön yöttömyydestä huolimatta suopöllö noudattaa pöllön kelloa ja saalistaa illasta aamuun. Pohjoistuuli tuo hienojen yöaurinkojen tilalle murkun, kylmän ja märän sumusään, jolloin ei näe edes olinpaikkaansa. Sirkkujen viserrys ja smirgelimäiset varoitusäänet soivat tauotta kulkijan korvissa. Perinteisiä sesonkiaikoja ovat heinäkuu, syksyn ruska ja kevättalven hankiaiset. Liverrystä ja valon ihmeitä Hyvissä olosuhteissa yöttömän yön tunturit hellivät kulkijaa. Kun vaeltaa tunturin harjanteella, osa pilvistä voi jäädä alapuolelle. Osasyy siihen, että alkukesän tuntureilla vaeltaa vain harvoja omatoimisia retkeilijöitä, on tunturiluonnon vaativuus. luyrittäjät pitävät oven säpissä. Kunnon varusteet tarpeen Ainoastaan pohjoismaiden asukkailla on mahdollista noin vain retkeillä arktisella tundralla – muuhun maailmaan verrattuna likimain ilmaiseksi. Tarvitaan myrskyyn asti kovaa tuulta kestäviä telttoja ja vaatteita
TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS 62 MAKASIINI 4 • 2017 62 MAKASIINI 4 • 2017 5015_.indd 62 18.5.2017 19.14. TAPION PÖYTÄ MAAILMAN VANHIN mauste Kesäinen yrttiomeletti saa valkosipulin makua litulaukasta
Litulaukkaa on sanottu maailman vanhimmaksi mausteeksi. Jos et löydä litulaukkaa, voit laittaa ruokiin vuohenputken tai voikukan lehtiä. Paista puoli tuntia 200 asteessa. Sen nuoria taimia laitettiin ruokaan sellaisenaan, aikoinaan lajia kerättiin myös lääkeja rohdoskasviksi. VIHREÄ LITULAUKKAOMELETTI 4 munaa 4 dl litulaukkaa 4 rkl kermaa tai maitoa 1–2 perunaa tai pala kesäkurpitsaa tai munakoisoa 4 rkl juustoraastetta ripaus suolaa ja pippuria ripaus öljyä Vatkaa munat rikki ja lisää pilkotut vihannekset ja mausteet. Tästä kasvi on saanut nimensä, englanniksi nimi on garlic mustard eli valkosipulisinappi. Suomessa litulaukka kasvaa alkuperäisenä tammivyöhykkeen alueella, Ahvenanmaan ja lounaisen saariston lehdoissa. L itulaukka (Alliaria petiolata) on valkokukkainen ristikukkaiskasvi, jonka nuoret lehdet tuoksuvat hierottaessa kuin valkosipuli eli kynsilaukka. Litulaukka on maukas, mutta sen ravintoarvo on vähäinen, joten esihistorialliset ihmiset käyttivät sitä mausteena. 63 MAKASIINI 4 • 2017 63 MAKASIINI 4 • 2017 5015_.indd 63 18.5.2017 19.14. Ihmisen mukana se on levinnyt eteläisen Suomen vanhoihin asutuskeskuksiin, keskiaikaisiin kaupunkeihin, vanhojen pitäjien keskuksiin ja vauraiden kartanoiden ympäristöihin. Vatkaa pehmennyt voi ensin, lisää sitten vesi ja jatka vatkaamista. Lisää sitten pilkotut yrtit ja vatkaa edelleen, kunnes seos on kuohkeaa ja vihreää. Uunissa tehty munakas syntyy vaivatta ja sopii hyvin kevyeksi kesäruoaksi. Valkosipulilta tuoksuva litulaukka maustaa omeletin, yrttivoin ja paljon muuta. Kesän edetessä kasvi muuttuu väkeväksi. Hyvä leviäjä Mausteena litulaukka on tunnettu ainakin Venäjän eteläisissä osissa, Euroopassa sen viljelyäkin on kokeiltu. Voitele uunivuoka öljyllä ja kaada munakas vuokaan. Litulaukalla voi maustaa myös villiyrteillä ryyditetyn ketovoin. 7000 vuotta vanhaa ruukkulöytöä tarkastelleessaan arkeologit havaitsivat ruukkujen sisältäneen jäämiä eläinrasvoista, viljoista sekä litulaukasta. Salaattiin, munakkaisiin ja muhennoksiin Käytä litulaukan nuoria lehtiä valkosipulin makua kaipaaviin ruokiin, kuten pestoihin, muhennoksiin, munakkaisiin, risottoihin ja salaatteihin. Ensimmäisenä kasvukautenaan litulaukka kasvattaa ruusukkeen, jossa on munuaisen muotoisia lehtiä, toisena vuonna keväällä kohoavan kukintovarren lehdet ovat herttamaisia ja terävähampaisia. VILLIYRTEILLÄ MAUSTETTU KETOVOI 100 g voita 1 dl vettä 1 dl kermaviiliä 1 dl litulaukkaa ruohosipulia Ota voi jääkaapista lämpenemään. Kasvi on yksivuotinen, mutta erittäin hyvä leviämään. Vihreällä ketovoilla päällystetty ruisleipä sopii yrttimunakkaan seuraksi. Valkosipulin tuoksu on hyvä tunnistuskeino, tosin kaikki ristikukkaiskasvit ovat syötäviä. Sitä löytyy puistoista, aitojen alta ja lehtometsien reunoilta. Lisää lopuksi kermaviili käsin sekoittamalla. Se sisältää C-vitamiinia, joten sillä on voitu ehkäistä keväisin yleistä C-vitamiinin puutosta eli keripukkia. Jos leikkaat kasvin vanhemmat osat pois, saat syksyllä toisen sadon nuoria lehtiä. Hyötykasvina litulaukka on vanha
Samalla lähteellä saattoi olla monta maahan tökättyä lippiä. Kun entisaikaan meni lähteelle juomaan, siellä usein odotti lippi jo valmiina. Itse pidän kauneimpana lippiä, TAITTELE TUOHINEN Tuohilevyn saa kääräistyä moneen muotoon ja tarpeeseen. Lipin kauneus kiehtoi aikoinaan Akseli Gallen-Kallelaa. Eräässä luonnoksessaan Kalevalaseuran merkkiä varten hän piirsi lipin huolellisesti taitoksineen. Vanhastaan esimerkiksi viistoseinäistä, alaspäin kapenevaa latoa kuvailtiin liuhaksi. Taiteilijat ikuistivat 1800-luvulla kiskottuja koivunrunkoja maalauksiinsa ilmeisesti mieltämättä niitä mitenkään erityisen rumiksi. Tällaista kauhaa kutsutaan lipiksi tai liuhaksi. Taiteltu tuohenpala sellaisenaan tuo lipin rakenteen parhaiten esille. Yksinkertaisimmat ja helpoimmin tehtävät tuohityöt syntyvät tuohilevyistä taittelemalla ja puutikuilla sitomalla. Lähtehellä liuha on Tuohta voi irrottaa joko nauhana tai levyinä. Sana ”liuha” kuvailee esinettä hyvin, sillä se tarkoittaa myös alaspäin kapenevaa muotoa. 64 MAKASIINI 4 • 2017 4993_.indd 64 18.5.2017 18.49. Marjametsässä tehtiin keruuastiat ja heinäniityllä ruokailuvälineet paikalla kasvavista koivuista. Kiskotut koivunrungot olivatkin osa maisemaa. Lipin reunat voi vielä muotoilla puukolla pyöreiksi. Nykyisin tuohipukunsa menettänyt koivu koetaan rumana. Ehkä käsitys koivun kauneudesta muuttui, kun puun käyttötapa muuttui. Näin syntyy juomakauha, jossa on tuohi kuppina ja keppi vartena. Nykypäivänä tuohta onkin parasta kiskoa kaadettavaksi aiotuista koivuista ja kysyä kiskomiseen lupa, jos ei omasta metsästä tuohikoivuja löydy. Koivunkyljestä kiskaistiin tuohta, kun sitä satuttiin tarvitsemaan. Tuohenvalkea lippi paljastaa lähteen paikan tiheämmänkin metsän keskeltä. Piirroksessa lipin varresta kasvaa koivunlehtiseppele lipin ympärille. Nuotioretkellä voi keittää puuron tuohisessa, syödä sen tuohilusikalla ja sammuttaa janonsa liuhalla. PUUSTA TEHTY TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA E ntisaikaan koivunrungot eivät olleet vain valkoisia, vaan niitä kirjoivat tummanruskeat kohdat. jota ei suuremmin ole muotoiltu. Jos ei odottanut, se tekaistiin samantien ja jätettiin käytön jälkeen seuraavaa janoista odottamaan. Tuohituutti sopii marjojen keruuastiaksi. Kun tuohilevystä taittaa kiilamaisen osan kolminkerroin, syntyy kartion muotoinen kuppi. Lippi vain tökättiin keppivarrestaan maahan pystyyn. Tuohta käytettiin moneen tarpeeseen, ja kiskonta jätti jälkensä. Kun koivusta ryhdyttiin tekemään vaneria, alettiin tuohenkiskontaa katsoa pahalla. Kun kolminkertaisen osan painaa kepin päähän halkaistuun loveen, kupin saa pysymään muodossaan
Marjojen keruuastian ei tarvitse pitää vettä, joten lipin taitosta ei tarvita. Kirjoituksen lähteenä on käytetty Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden arkiston kokoelmia. Nuotiopuuroa tuohisessa Etenkin lapset käyttivät tuohituuttia marjojen keruussa. Jos pitkänomaisen tuohen molemmat päät taittelee lipin tavoin, syntyy leikkivene. Keruuastiaksi sopii tuohesta kierretty tuutti. Pienikokoinen, suuhun sopivaksi muotoiltu lippi käy lusikasta. Vene pitää vettä ja ui kevyesti vaikkapa puron aalloilla. Näillä varvuilla tuuttiin voi kiinnittää myös tuohisuikaleesta sangan. Palamaan tuohinen ei syttynyt. Ennenaikaan lippi osui helposti kulkijan silmiin ja helpotti lähteen löytymistä – se oli ikään kuin liikennemerkki, joka osoitti juomapaikan. Punoin tuohiseeni vielä vitsaksesta sangan, jotta sain nostettua sen nuotiolle. Tuohilevyn reunat vain käännetään toistensa yli, ja tuutti sidotaan kahdella lutavarvulla kummaltakin puoleltaan. Maisemassa tuohenkäyttö ei siis näkynyt ainoastaan tuohipukunsa menettäneinä koivuina, vaan myös taidokkaasti taiteltuina lippeinä. 65 MAKASIINI 4 • 2017 4993_.indd 65 18.5.2017 18.49. Metsässä oltaessa tuohisessa voitiin keittää ruokaakin. Tuohivene ja tötterö Lipin rakennetta voi hyödyntää myös muissa esineissä. Kokeilin keittää tuohisessa puuroa. Tuohinen taitellaan neVedenpitävä tuohivene ui kevyesti puron aalloissa. Tuohenvalkeana se alkoi suorastaan loistaa tummien havujen keskeltä. tiin kaukana kotoa esimerkiksi heinätöissä. Tuohilusikkaa käytettiin eväitä syötäessä, kun ollikulmaiseksi laatikoksi ja se sidotaan kummastakin päästä lutavarvuilla. Sen tekoon riittivät pienemmänkin tekijän taidot ja tuuttiin kelpasi repaleinen tuohenkappale. Oikein hyvästä ja reiättömästä tuohesta voi tehdä tuohisen. Lyhyt halkaistu kepinpätkä pitää keulaa ja toinen perää paikallaan. Painoin oman lippini maahan juotuani raikkaan kulauksen metsälähteestä. Tuohilusikka käpristyy nopeasti käyttökelvottomaksi, joten mukana sitä ei kannettu. Lipin ja lähteen yhteyttä kuvastaa vanha sanonta: Kaikilla kaivoilla kappa on, mut lähtehellä liuha. Myös ropeeksi ja tuokkoseksi kutsutulla astialla oli ennen lukuisia käyttötarkoituksia. Ja kylläpä puuro sitten maistui tuohilusikalla syötynä. Tuohisessa keitetty puuro maistuu tuohilusikalla. Niinpä tasoittelin hehkuvasta hiilloksesta tuohiselle tasaisen pohjan, jonka päälle aseteltuna keittäminen onnistui. Kuumuus kuitenkin pehmentää tuohta, joten liekkien ylle ripustettuna astia notkahti ja puuro oli valua nuotioon. Vaikka tuohi on tunnetusti erinomainen sytyke, kestää tuohiastia liekkejä ja hiillosta vedellä täytettynä
KORVAKKEIDEN alle pujotetaan vahviketuohi. Taitteleminen on tehtävä varovasti, sillä tuohi halkeaa helposti taitosten kohdasta. Näin syntyneet korvakkeet taitetaan tuohisen päätyihin. PIIRROKSESSA näkyy eri esineiden taittaminen tuohilevystä. Tuohisen, lipin ja veneen taitokset on merkitty katkoviivalla ja alue, jossa tuohi menee kolminkerroin, on varjostettu. 4. LIPIN halkaistu varsikeppi työnnetään pihdiksi taitellun kohdan molemmin puolin. 1. TUOHENPALA taitellaan kartion muotoiseksi suppiloksi niin, että tuohi menee yhdestä kohdasta kolminkerroin. 2. Näin lipistä tulee saunaton eikä se vuoda. TUOHILEVY irtoaa, kun puukolla tekee ensin pystysuuntaisen aloitusviillon. Vastakkaiset jännitykset pitävät esineen muodon ryhdikkäänä. Myös vaakasuuntaiset viillot tuohilevyn reunoilla voivat olla tarpeen. Jos tuohi tuntuu liian jäykältä, sitä voi ensin norjistaa kuumassa vedessä hautomalla. 3. 1. TUOHI käpertyy luonnostaan rullaksi ulkopinta sisäänpäin eli päinvastaiseen suuntaan kuin koivun rungossa. 2. PÄISTÄÄN teroitettu lutavarpu pujotetaan reikiin ja se lukitsee korvakkeet paikalleen. 4. Lutavarvun päät jäävät tuohisen sisälle näkyviin. Näissä tuohesta taivutelluissa esineissä tuohen ulkopinta pannaan myös esineessä ulospäin, jolloin tuohen luontainen taipuminen on päinvastaiseen suuntaan kuin esineen muoto. 2. 3. Levyn irtoamista voi auttaa teräväpäiseksi vuollulla oksanpätkällä eli ludalla. Sen syyt kulkevat vaakasuuntaisesti, joten se vahvistaa päädyn muuten pystysyistä laitaa. 3. Tarvittaessa tuohta voi ensin pehmentää kuumassa vedessä hauduttamalla. TUUTTIIN ei tule taitoksia, vaan tuohilevyn reunat taivutetaan levyn yli nuolten osoittamalla tavalla, ensin toinen puoli ja sitten toinen. 4. 66 MAKASIINI 4 • 2017 4993_.indd 66 18.5.2017 18.49. 1. 1. 3. 2. PUUKONKÄRJELLÄ saa painettua reiät lutavarpua varten. TUOHILEVYN nurkat taitetaan kaksinkerroin. LIPILLÄ vesi nousee syvemmästäkin lähteestä. 4. LIPPIÄ varten halkaistaan ensin kepinpää pihdiksi
5024_.indd 67 18.5.2017 18.47
ja www.metsalehti.. Kuulemme esitelmän Oregonin metsätaloudesta ja tutustumme näyttelyyn. Ostoskeskus West?eld Southcenter Mall. Tutustumme Seattleen. Ja paljon muuta. Lukijam atka 16.9.–24 .9.2017 Kestotilaajan etu 75 € 4992_.indd 68 19.5.2017 16.12. Lennämme Reykjavikin kautta Seattleen, jonne saavumme paikallista aikaa klo 16.00. Tapaamme metsäammattilaisia ja amerikansuomalaisia. K ohti Astoriaa, länsirannikon suomalaiskaupunkia. Vierailemme Tyynenmeren anteja pursuavassa kauppahallissa ja Seattle Tower -näkötornissa. TORSTAI 21.9. Näemme lännen suurkaupungin, jylhiä vuoristomaisemia ja jykeviä metsiä, Tyynen valtameren rannikon ja Columbia-joen. PERJANTAI 22.9. Kon-Tiki Tours / Trio Travels Ltd Oy Puh. Tutustumme puunkorjuuyritykseen ja metsätyökohteeseen. HINTA SISÄLTÄÄ: • Edestakaiset reittilennot turistiluokassa Helsinki-Ke?avik-Seattle (ruumaan menevää matkatavaraa 23 kg sekä käsimatkatavaraa 8 kg) • ESTA-sähköisen matkustusluvan USA:han • Suomenkielisen matkanjohtajan palvelut kohteessa koko matkan ajan • Ohjelman mukaiset kuljetukset kohteessa • Majoituksen *** -tason hotellissa amerikkalaisella aamupalalla • Puolihoidon (ei sisällä ruokajuomia, ellei toisin mainita) • Matkaohjelmassa mainitut vierailut sisäänpääsymaksuineen • Lentokenttämaksut HINTA EI SISÄLLÄ: • Matkavakuutusta, jonka ottamista suosittelemme jo matkan ennakkomaksun maksamisen jälkeen • Muita ohjelmassa mainitsemattomia palveluja MAKSUT JA MAKSUAIKATAULU: Matkan hinta: Kestotilaajan etuhinta jaetussa kahden hengen huoneessa: 3 980 € / hlö (ilman kestotilaajaetua 4 055 €) Yhden hengen huoneen lisämaksu: 820 € / hlö Trio Travelsin palvelumaksu: 15 € / hlö Matkan hinta on laskettu 23.1.2017 voimassa olevan valuuttakurssin mukaan. Illalla amerikansuomalaisten vieraina, paikkana Astorian Suomi Hall. Iltapäivä pohjoismaisessa perinnekeskuksessa suomalaisen seurakunnan vieraina. Ohjelmaan voi tulla pieniä muutoksia. Iltapäivällä Columbia-joen laakso ja kuvankauniit Multnomahin kaksoisputoukset. Aloitamme Seattlesta, ajamme vuorten yli Keski-Washingtoniin, jatkamme Oregonin metsäkohteille ja suomalaissiirtolaisten Astoriaan. KESKIVIIKKO 20.9. Jatkamme Kaskadi-vuorten yli kohti Ellensburgia. Syksyllä Yhdysvaltojen länsirannikolle! LAUANTAI 16.9.2017 Kokoonnumme Helsinki-Vantaan lentoasemalla klo 13.30. Verottaja hyväksyy vähennyksen harkintansa mukaan . 045-1242005 TAI info@kontiki.. Trio Travelsin palvelumaksu 15 EUR/ hlö ennakkomaksun yhteydessä. A merikansuomalainen opas esittelee Wild Horse –tuulivoimapuistoa. Matkaisäntänä ja asiantuntijana Mikko Häyrynen Metsälehdestä Lisätietoa matkasta löytyy myös osoitteista www.triotravels.. MAANANTAI 18.9. www.triotravels.. Paikkoja on rajoitetusti ja ne myydään varausjärjestyksessä. LAUANTAI 23.9. SUNNUNTAI 17.9. Loppumaksu noin 45 vrk ennen lähtöä. Ajamme Columbia-joen pohjoisrantaa Seattleen vievälle valtatielle. Toppenishissa vierailu Yakama-heimon kulttuurikeskuksessa. Kotimatka alkaa iltapäivällä, välilasku Reykjavikissa ja Suomeen saavumme sunnuntaina klo 13.50. Picnic-lounas Tillamook Forest –keskuksessa, patikkaretki vanhan metsän alueella Tyynenmeren rannikolla. Metsänomistajilla on vero-vähennysmahdollisuus, josta johtuen matka ei ole Kilpailuja kuluttajaviraston valmismatkavakuuden piirissä. Portland ja metsätietokeskus World Forestry Centre. Matkalla vierailu metsäteollisuuslaitoksessa. TIISTAI 19.9. Kurssitarkistus tehdään kuluttajaviranomaisen ohjeen mukaan 6 viikkoa ennen matkan alkua. Iltapäivä vapaata aikaa Astoriassa. ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT Vastuulliselle matkanjärjestäjälle 16.6.2017 mennessä. Laskutus kahdessa erässä: Ennakkoja varausmaksu 250 EUR/ hlö noin 10 vrk ilmoittautumisesta
Kiitos palautteesta! Lukijatutkimukseen vastasi 417 satunnaisesti valittuun otantaan kuulunutta lukijaa. Ostoskeskus West?eld Southcenter Mall. Lisäksi saimme sivukaupalla kannustavaa palautetta ja juttuideoita, joihin perehdymme tarkkaan. Matkalla vierailu metsäteollisuuslaitoksessa. lukee Metsälehti Makasiinin lisäksi metsänhoitoyhdistyksen lehteä . 045-1242005 TAI info@kontiki.. HINTA SISÄLTÄÄ: • Edestakaiset reittilennot turistiluokassa Helsinki-Ke?avik-Seattle (ruumaan menevää matkatavaraa 23 kg sekä käsimatkatavaraa 8 kg) • ESTA-sähköisen matkustusluvan USA:han • Suomenkielisen matkanjohtajan palvelut kohteessa koko matkan ajan • Ohjelman mukaiset kuljetukset kohteessa • Majoituksen *** -tason hotellissa amerikkalaisella aamupalalla • Puolihoidon (ei sisällä ruokajuomia, ellei toisin mainita) • Matkaohjelmassa mainitut vierailut sisäänpääsymaksuineen • Lentokenttämaksut HINTA EI SISÄLLÄ: • Matkavakuutusta, jonka ottamista suosittelemme jo matkan ennakkomaksun maksamisen jälkeen • Muita ohjelmassa mainitsemattomia palveluja MAKSUT JA MAKSUAIKATAULU: Matkan hinta: Kestotilaajan etuhinta jaetussa kahden hengen huoneessa: 3 980 € / hlö (ilman kestotilaajaetua 4 055 €) Yhden hengen huoneen lisämaksu: 820 € / hlö Trio Travelsin palvelumaksu: 15 € / hlö Matkan hinta on laskettu 23.1.2017 voimassa olevan valuuttakurssin mukaan. Aloitamme Seattlesta, ajamme vuorten yli Keski-Washingtoniin, jatkamme Oregonin metsäkohteille ja suomalaissiirtolaisten Astoriaan. Yllätyspalkinnon voittivat Matti Virtanen, Paula Niemisalo, Kimmo Toivanen, Terhi Laakso, Juha Ruuska, Unto Airaksinen, Antero Saaranen, Veijo Pitkänen, Kari Juvakka ja Heikki Marjasto. tekee ahkerasti metsätöitä . ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT Vastuulliselle matkanjärjestäjälle 16.6.2017 mennessä. Kiitos kaikille tutkimukseen osallistuneille! Saimme vastauksia paljon enemmän kuin osasimme odottaa, ja runsas palaute kannustaa meitä kehittämään lehteä vielä paremmaksi. Vastaajaryhmät poikkesivat toisistaan, mutta Metsälehti Makasiiniin he suhtautuivat hyvin samalla tavalla: ”Hyvä lehti, pysykää edelleen ajan tasalla ja tehkää lisää juttuja metsätöistä”, tiivistää eräs vastaaja monen toiveen. Myös muiden oli mahdollista vastata kyselyyn Metsälehden verkkosivuilla olleen linkin kautta. Lukijatutkimus tehtiin maaliskuussa ilmestyneestä Makasiinista, Sen kiinnostavin juttu oli vastaajien mielestä kokeneen polttopuuyrittäjän haastattelu ”Näin saat klapit kuivaksi”. Näitä vastauksia saimme lähes 500. MAANANTAI 18.9. Vastaajista reilu kolmannes lukee lehdestä kaikki jutut. Vierailemme Tyynenmeren anteja pursuavassa kauppahallissa ja Seattle Tower -näkötornissa. Illalla amerikansuomalaisten vieraina, paikkana Astorian Suomi Hall. Metsän ystävien leppoisa kohtaamispaikka Punkaharjulla viikkoa ennen juhannusta! Tapahtuma avoinna pe–su klo 10–16. Matkaisäntänä ja asiantuntijana Mikko Häyrynen Metsälehdestä Lisätietoa matkasta löytyy myös osoitteista www.triotravels.. Iltapäivällä Columbia-joen laakso ja kuvankauniit Multnomahin kaksoisputoukset. Tutustumme Seattleen. Jatkamme Kaskadi-vuorten yli kohti Ellensburgia. LAUANTAI 23.9. Iltapäivä vapaata aikaa Astoriassa. LUKIJATUTKIMUS Näemme lännen suurkaupungin, jylhiä vuoristomaisemia ja jykeviä metsiä, Tyynen valtameren rannikon ja Columbia-joen. Henkilökohtainen neuvonta on toiseksi suosituin, kolmanneksi on noussut internet ohi tapahtumien ja kurssien. myy usein puuta . Tapaamme metsäammattilaisia ja amerikansuomalaisia. ja www.metsalehti.. Kiitos myös hyvistä ideoista ja neuvoista! Lukijatutkimuksen teki Taloustutkimus Oy. www.triotravels.. Verottaja hyväksyy vähennyksen harkintansa mukaan . Ohjelmaan voi tulla pieniä muutoksia. 015 345 100 | lusto@lusto.fi Pääesiintyjin ä menossa mukana Kai Lehtinen ja Heikki Rantanen! Metsätorilta metsäiset tuotteet ja palvelut ...Tavataan siis metkussa! Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin tilaajana saat 2 euron alennuksen Luston normaalihintaisesta näyttelylipusta Metkun ajan! (Ei voi yhdistää muihin alennuksiin) Tällä kupongilla 2 euron alennus! Leikkaa talteen! 69 MAKASIINI 4 • 2017 4992_.indd 69 19.5.2017 16.12. Tapahtumakentälle on vapaa pääsy. Metsälehti Makasiinin lukijatutkimukseen vastanneista suurimalle osalle – 79 prosentille – lehti on suosituin tapa hankkia tietoa. Tutustumme puunkorjuuyritykseen ja metsätyökohteeseen. Ajamme Columbia-joen pohjoisrantaa Seattleen vievälle valtatielle. on eläkeikää lähestyvä mies . Jokaisessa loppuvuoden numerossa toteutamme vähintään yhden lukijan toiveen. Näyttelyliput: aikuiset 10 €, eläkeläiset ja opiskelijat 8 €, lapset 5 €, perhelippu 25 €. KESKIVIIKKO 20.9. A merikansuomalainen opas esittelee Wild Horse –tuulivoimapuistoa. omistaa metsää yli 60 hehtaaria, myös muualla kuin asuinpaikkakunnallaan . Lukijatutkimukseen vastanneiden kesken arvotun tablettitietokoneen voitti Tuomo Markokorpi Espoosta. Metsänomistajilla on vero-vähennysmahdollisuus, josta johtuen matka ei ole Kilpailuja kuluttajaviraston valmismatkavakuuden piirissä. Kon-Tiki Tours / Trio Travels Ltd Oy Puh. Lukijam atka 16.9.–24 .9.2017 Kestotilaajan etu 75 € ELIISA KALLIONIEMI LEHTI on edelleen metsänomistajille tärkeä väline hankkia tietoa metsänhoidosta ja puun myynnistä. TIISTAI 19.9. SUNNUNTAI 17.9. PERJANTAI 22.9. Lennämme Reykjavikin kautta Seattleen, jonne saavumme paikallista aikaa klo 16.00. Trio Travelsin palvelumaksu 15 EUR/ hlö ennakkomaksun yhteydessä. Iltapäivä pohjoismaisessa perinnekeskuksessa suomalaisen seurakunnan vieraina. seuraa Metsälehden verkkosivuilla uutisia ja puun hintoja • Tukkilaistaitoja, savottatunnelmaa ja nokipannukahvin tuoksua • SM-kisajännitystä • Lasten Metkut • Menevää musiikkia • Metsäperinteitä, -tietoja ja -taitoja • Koneiden ja laitteiden pärinää Metku – Metsäkulttuuripäivät Lustossa 16.–18.6. Syksyllä Yhdysvaltojen länsirannikolle! LAUANTAI 16.9.2017 Kokoonnumme Helsinki-Vantaan lentoasemalla klo 13.30. Myös puukauppa on kiinnostava aihe, sillä suuri osa lukijoista myy leimikon lähes joka vuosi. Toppenishissa vierailu Yakama-heimon kulttuurikeskuksessa. Paikkoja on rajoitetusti ja ne myydään varausjärjestyksessä. Ja paljon muuta. Kotimatka alkaa iltapäivällä, välilasku Reykjavikissa ja Suomeen saavumme sunnuntaina klo 13.50. Loppumaksu noin 45 vrk ennen lähtöä. Kurssitarkistus tehdään kuluttajaviranomaisen ohjeen mukaan 6 viikkoa ennen matkan alkua. K ohti Astoriaa, länsirannikon suomalaiskaupunkia. Lehti on yhä ykkönen Tyypillinen Metsälehti Makasiinin lukija . Lukijat huolehtivat metsiensä hoidosta pääasiassa itse, joten Metsälehti Makasiinilta he odottavat tietoa varsinkin metsien hoidosta sekä käytännönläheisiä vinkkejä. TORSTAI 21.9. www.lusto.fi | Lustontie 1, 58450 Punkaharju | p. Luston näyttelyt avoinna päivittäin klo 10–19. Laskutus kahdessa erässä: Ennakkoja varausmaksu 250 EUR/ hlö noin 10 vrk ilmoittautumisesta. Kokonaisarvosanaksi toimitus sai lähes kiitettävän eli 8,7. Kuulemme esitelmän Oregonin metsätaloudesta ja tutustumme näyttelyyn. Picnic-lounas Tillamook Forest –keskuksessa, patikkaretki vanhan metsän alueella Tyynenmeren rannikolla. Portland ja metsätietokeskus World Forestry Centre. Metsälehti Makasiini luetaan tarkkaan, ja sen parissa vierähtää aikaa keskimäärin yli tunti
Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti 70 MAKASIINI 4 • 2017 5023_.indd 70 19.5.2017 16.15. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINI RISTIKKO Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta
Hakemukset ansioluetteloineen 16.6.2017 mennessä sähköpostilla osoitteeseen; jari.ursin@mhy. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Arvostamme molemmissa tehtävissä aktiivista ja markkinointihenkistä työtehtäviin tarttumista ja tuloksen tekemistä. Hannu Vahanen, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuutettu, Eura 60 VUOTTA 30.5. Palkinnot Makasiinikryptosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Maija Antikainen, Kuopio, Emilia Inberg, Iisalmi ja Jukka Teittinen, Kouvola. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Toimihenkilöitä on palveluksessamme 23. Työtehtäviisi kuuluu metsäsuunnitelmien markkinointi ja laadinta sekä tila-arviot. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Työtehtäviisi kuuluu puukauppa-, metsänhoitoja asiantuntijapalveluiden markkinointi jamyynti sekä metsänomistajien neuvontapalvelut. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Esko Ylimaula, Suomen metsäkeskus, pohjoisen palvelualueen metsäneuvoja, Keminmaa (ei juhlia) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. MERKKIPÄIVÄT KYMENLAAKSO Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso toimii Kouvolan, Kotkan, Iitin ja osin Loviisan alueilla. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 4”. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Makasiinikrypto 3, oikea ratkaisu 5023_.indd 71 19.5.2017 16.15. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Jouko Mikkola, metsänhoitaja, Joensuu 70 VUOTTA 30.5. Palkkaus molemmissa tehtävissä YT/Meto työehtosopimuksen mukainen. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 8.6.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Lisätietoja antaa Jari Ursin, 0400-354989, jari.ursin@mhy. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . METSÄASIANTUNTIJA JA METSÄSUUNNITTELIJA Haemme määräaikaiseen työsuhteeseen Metsäsuunnittelijaa, sijoituspaikkana Inkeroisten toimisto. Metsänhoitoyhdistys MHY Kymenlaakso 2x130 Makasiini_Makasiini 19.5.2017 9.51 Sivu 1 Haemme toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen Metsäasiantuntijaa, sijoituspaikkana Inkeroisten toimisto. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! MAKASIINIRISTIKKO 4 PALVELUKSEEN HALUTAAN 80 VUOTTA 5.6
Ennen muuttoa kahlaajat keskittyvät syömiseen. Mistä pidit. Kaikki 15. Entä mikä kiinnosti vähiten. Palkinnoiksi arvomme halkaisukirveen polttopuiden tekoa varten. Linnut lähtevät heti, kun toipuvat lisääntymisestään ja ehtivät tankata riittävästi rasvaa pitkään lentoon. Erityisen suuri merkitys petojen välttelyllä on kahlaajille, jotka eivät yleensä tee uusintapesutta, jos entinen tuhoutuu, ja joilla pesueessa on vain kolme tai neljä munaa. Kun kevät aikaistuu, aikaistuu myös hyönteiselo. PILKKEET TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN ETELÄN lämpimät seudut kangastelevat suomalaisen mielessä liki paratiisina, jonne monet lopulta eläkeläisinä muuttavat. Vaikka osa muuttajista menehtyy matkalla, saldo on positiivinen: jälkeläistuotto on parempi kuin se olisi ankaraan kilpailluilla ja petoja kuhisevilla talvehtimisseuduilla. Niillä ruokaa on muutaman viikon ajan ylenpalttisesti – senhän kaikki räkän kokeneet tietävät – mutta petoja on vähän. Kun linnut saapuvat normaalin aikataulunsa mukaisesti tundralle, alkaa paras hyönteiskausi olla jo takanapäin. MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Erityisesti se korostuu pohjoisen avosoilla ja tundralla pesivillä lajeilla. kesäkuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Muuttojen välisinä aikoina rasvaprosentti on vain kolmesta viiteen. Ihon alle kertyy rasvakerros, joka saattaa olla jopa puolet ruumiinpainosta. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. Ilmaston lämpeneminen on muodostumassa uhkaksi tundran kahlaajille. Petojen vähyyden selittää tyly talvipuolisko. Miks liro lennät Suomehen. Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Päiväntasaajan eteläpuolella talvehtivat linnut eivät voi tietää, miten tundran kevät etenee. Meikäläiset Afrikkaan muuttavat punakuirit selviävät vähemmällä, koska mahdollisuuksia laskeutumiseen ja ruokailuun on matkan varrella. Miksi sieltä lämpimiltä seuduilta niin monet linnut tulevat kesäksi Suomeen, tänne epävakaitten säitten, rännän ja räkän maahan. Monet pitkänmatkan muuttajat lentävät satoja tai jopa tuhansia kilometrejä yhteen menoon. Linkki kyselyyn löytyy etusivulta ”Nyt ajankohtaista Metsäkustannuksesta” -osiosta. Syy lintujen muuttoon on sama, joka ajaa pakolaisia Afrikasta Eurooppaan: ruoka ja rauha. 72 MAKASIINI 4 • 2017 4991_.indd 72 19.5.2017 15.20. Se on polttoainetankki, joka täytetään ennen muuttoa ja tyhjennetään muutossa. Palkinnoksi arvotun pottiputken voitti Raimo Laitinen Suomenniemeltä. Suuri ravinnontarve ennen muuttoa selittää sen, miksi monet kahlaajat lähtevät Lapin soilta jo juhannuksen jälkeen, vaikka hyönteisiä riittäisi vielä viikkokausiksi. Poikaset joutuvat lähtemään muutolle heikommin eväin kuin aikaisemmat sukupolvet. Viime numeron suosituin juttu oli ”19 kysymystä ensiharvennuksesta”. Aika raju suoritus on punakuirin lento Alaskasta Uuteen Seelantiin, 10 000 kilometriä ja toista viikkoa ilmassa yhtä kyytiä! Muuttajat menettävät matkalla puolet painostaan, ja on selvää, etteivät kaikki jaksa perille asti. Suurimman osan vuodesta ruokaa on tarjolla äärimmäisen niukasti. Soiden yleisin kahlaaja liro muuttaa talveksi Afrikkaan
09 315 49 848 040 596 2200 Myyntipäällikkö Myyntipäällikkö Verkkotuottaja Heta Välimäki (perhevapaalla) Pasi Myllymaa p. vuosikerta, perustettu 1933. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 85. 040 506 1162 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 050 5114 525 Tiina Rintanen p. 09 315?49?802 040 516 4000 Ulkoasu Anna Back p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. TAIMIKONHOITOKOULU: Näin valitset jätettävät puut Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 5/17 ILMESTYY 6.7. 09 315?49?873 050 389 0590 Sanna Nyman p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Yhteyspäällikkö Pasi Somari p. 09 315?49?803 Eero Sala p. SH U TT ER ST O CK IM AG ES Lehtipuut – sekapuuna ja sellaisenaan TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 050 436 9700 (ilmoitukset@metsalehti.fi) ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. PEFC-sertifioitu 73 4990_.indd 73 19.5.2017 15.29. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 31 516 (lt/16) Painopaikka Paperit PunaMusta 2017 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g 4041-0619 Painotuote PEFC/02-31-151 www.pefc.org Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 8.6. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Anne Helenius 050 309 9717 (ma) Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?808 Veera Honkala Toimitussihteerit Jussi Collin p
Myymälämme lisäksi tuotteita saa valituilta jälleenmyyjiltä, joita meillä on eri puolilla Suomea. Meillä tehdään puusta myös sormustimia, kinnasneuloja, nappeja, taskuveitsiä, syömäpuikkoja ja koruja. Muiden puulajien saatavuus on satunnaista, ja on oltava kuulolla mistä mitäkin voisi saada. Koristelut tehdään käsin kaivertamalla. Eniten käytämme visakoivua, mutta sitä ei aina ole kunnolla tarjolla. Puuta on hankittu muun muassa tuttavien pihoilta ja raidanjuuripahkaa metsänkävijöiltä. Välillä ehdotuksia tulee myös Pirkko-Liisa Lumiaholta. Materiaali täytyy nähdä ennen ostamista, sillä visakoivun laatu vaihtelee paljon. Tuotteiden hinnat vaihtelevat muutamista euroista satoihin euroihin. Omia lempilapsiani ovat kinnasneulat ja sormustimet, joita keräilijät hankkivat eri puulajeista tehtyinä. Kun perheemme muutti Rovaniemelle, innostuimme asiasta ja halusimme säilyttää perinteen. Valmistuksessa käytämme kaikenlaisia puulajeja: koivunja raidanpahkaa, visakoivua, pihlajaa, tuomea, vaahteraa, omenapuuta, tyrniä ja syreeniä. Jouko Hiltunen suunnittelee usein itse puukonkahvan kuviot. Terät on taottu käsin ja kahvat ovat käsinkaiverrettua poronsarvea tai visaa ja poronsarvea. Ostimme rakennukset ja hankimme koneet vuonna 1979. 74 MAKASIINI 4 • 2017 74 MAKASIINI 4 • 2017 4989_.indd 74 19.5.2017 15.13. TUOTE JA TEKIJÄ Keräilijät arvostavat visakoivusta ja poronsarvesta tehtyä, käsinkaiverrettua Lauri-puukkoa. Itse työskentelen myymälässä, kokoan ja nauhoitan koruja ja pakkaan tuotteita. Puukkojen muotoilun lähtökohtina ovat kauneus, kestävyys ja käytännöllisyys. Puukkojen ja korujen kuvioinnit ovat joko perinteisiä saamelaisia poro-, susitai kasviaiheita tai sitten ne tulevat noitarummusta. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT JUHA OLLILA ”JOHANNES LAURI aloitti puukkojen valmistuksen Rovaniemellä vuonna 1924. Yrityksen toiminta oli seisauksissa muutaman vuoden 1970-luvun loppupuolella. Lauri-puukot valmistetaan alusta loppuun käsityönä. Tällä hetkellä Lauri-tuotteet-yhtiöllämme on vientiä Norjaan ja Japaniin. Varsinaiseen valmistukseen en osallistu. Kalleimpia ovat puukot, jotka ovat alan harrastajien keräilykohteita ja arvostettuja lahjaesineitä.” KOKONAAN KÄSITYÖNÄ Pirkko-Liisa Lumiaho elvytti rovaniemeläisen Lauri-puukkojen valmistuksen
Kirjassa opastetaan sekä tasaikäisrakenteisen että eri-ikäis rakenteisen metsän kasvatuksen eri menetelmiin ja niiden perus teisiin viimeisimmän tutkimustiedon valossa. Näkökulmana on puun tuottaminen taloudellisesti kannattavasti metsän muita tuotteita, hyötyjä ja ekologisen kestävyyden ylläpitoa unohtamatta. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Metsänkasvatus menetelmät ja kannattavuus Saija Huuskonen, Jari Hynynen, Sauli Valkonen (toim.) Kirja tarjoaa metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle kattavan tietopaketin metsien kasvattamiseksi taimikoista päätehakkuisiin. Kesäkuun kuukauden kirja Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele06 tai asiakaspalvelustamme, puh . Hinta 34 € Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. Hinta 20€ (norm. 42€) Etu voimassa 30.6.2017 saakka Metsän jatkuvasta kasvatuksesta Sauli Valkonen Kaikki, mitä olet aina halunnut tietää metsän jatkuvasta kasvatuksesta, on koottu kirjan sataan kysymykseen ja vastaukseen. 4988_.indd 75 23.5.2017 10.54
799,Metallirunko M-Tronic moottorinohjaus MS 261 C-M moottorisaha 41,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 7,7 kg STIHL 2-MIX moottori Kampanja 699,Sh. LISÄÄ PUHTIA TYÖNTEKOON! www.stihl.. 50,2 cm 3 3,0 kW / 4,1 hv 4,9 kg 32 CM Kampanja 699,Sh. 779,ErgoStart Kevyt FS 260 Metsalehti_Makasiini_2017_05_26_takakansi.indd 1 9.5.2017 13:58:37 4987_.indd 76 23.5.2017 10.54. Tarjoukset voimassa 11.6.2017 asti. 779,ErgoStart Kevytkäynnistys Kolmella terällä FS 260 C-E raivaussaha m Ka ytkäy C41,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv Sh