Metsälehti 10/2018 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

›› 20–21 Kokeilussa uusi Autotune-Husku ›› 22 Raja jakaa kaksi erilaista metsää ›› 26 PILKKEITÄ Supikoiria monen mielestä jo liikaa ›› 28 Tuhkaa, tuhkaa, enemmän tuhkaa ›› 30 Makedonianmännyn nimestä ei sentään riidellä ›› 34 VUOTTA Lisää tehtävää pienemmillä resursseilla, siinä Luonnonvarakeskuksen ylimmän metsäntutkijan Antti Asikaisen haaste. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 24. TOUKOKUUTA 2018 • NRO 10 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI UUTISET Kirjanpainajat ovat aikaisessa ›› 2–3 Professori viihtyy punkkijahdissa ›› 6 Kuumat kelit ovat metsäteiden ystävä ›› 8 Kuidun hintanousu hukkuu tilastoihin ›› 14–15 METSÄSTÄ Istutuksessa kaksi nyrkkisääntöä ›› 16–17 Löytyykö metsästä viikinkiaarre. Sivut 11–13 Luke vuonna kolme Jo ha nn a Ko kk ol a www.tapio.fi/forestkit
Niinpä kohteiden luonnonsuojelulliseen laatuun on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Keväällä 2017 parveilun määrä oli täällä erittäin runsas, mutta kylmän ja sateisen kesän takia kirjanpainajien lisääntyminen ei onnistunut. Sen takia tänä keväänä ei ole ollut niin paljoa talvehtineita yksilöitä”, Jääskeläinen summaa. LYHYET UUTISET 24.5.2018 / AJASSA 2 MARIANNE MINKKINEN, teksti JUHA PIETILÄINEN, kuvat K irjanpainajien parveilu on alkanut eteläisessä Suomessa viime vuotta aikaisemmin, jo toukokuun toisella viikolla. Myös uittoalue laajenee. Kaakkois-Suomen muilta seurantapisteiltä on saatu hyvin samankaltaisia tuloksia. Kanta vahvistuu Luonnonvarakeskus johtaa kirjanpainajien seurantaa Etelä-Suomen alueella. "Tällä hetkellä näyttäisi siltä, ettei kanta ole samaa luokkaa kuin viime keväänä. Tällaisia ovat esimerkiksi yrittäjävähennys sekä hiljattain voimaan tullut metsälahjavähennys. Kaakkois-Suomi on kirjanpainajan pahinta riskialuetta. Ensimmäiset puut ajettiin veteen Kiteellä huhtikuun lopulla, ja ensimmäistä lauttaa lähdettiin hinaamaan toukokuun alussa. Siellä kirjanpainajien kanta oli vielä viime vuonna epidemiarajan tietämillä. ”Jo nämä pari lämpöistä viikkoa tekevät sen, elleivät kelit heittäydy samanlaisiksi kuin viime vuonna. Esimerkiksi kiinteistöveron veropohjaa tiivistettäisiin ja uudistettaisiin. Seurannan koordinoija, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Heli Kirjanpainajilla varaslähtö Toukokuun lämpimät kelit ovat olleet ihanteellisia tuhohyönteisten leviämiselle. Nyt on aivan ihanteelliset olosuhteet kirjanpainajien parveilua varten.” Nyt on se aika, kun metsänomistajien on syytä mennä tarkistamaan, näkyykö tuholaisista merkkejä Uudistusalat pääosin suositusten mukaisia Lappia lukuun ottamatta valtaosa uudistusaloista – keskimäärin 87 prosenttia – on metsänhoitosuositusten mukaisia, Suomen metsäkeskus kertoo. ”Uudet konseptit muodostuvat kasvavissa määrin uudenlaisissa kumppanuuksissa ja suuri osa uusista ideoista löytyy talomme ulkopuolelta”, sanoo Metsä Groupin pääjohtajana huhtikuussa aloittanut Ilkka Hämälä .. Liki 90 prosenttia aloista täytti kuitenkin metsälain vaatimukset. Rajan ylittyessä kirjanpainaja saattaa iskeytyä myös eläviin, täysin terveisiin pystypuihin. Siitä on tullut myös yhä tärkeämpi osa monimuotoisuuden suojelutyötä. Raportin mukaan on todennäköistä, että suojeluun ehdotettujen kohteiden määrä kasvaa. Metsälain vaatimukset täyttyivät jopa yli 90 prosentilla tarkastuskohteista. SDP poistaisi metsälahjavähennyksen Suurin oppositiopuolue SDP siirtäisi tuoreessa vero-ohjelmassaan verotuksen painopistettä työn verotuksesta omistamisen verotukseen. Sen sijaan Lapissa suositusten mukaisten uudistusalojen osuus jäi 45 prosenttiin. "Olosuhteet ovat ihanteelliset kirjanpainajien parveilulle." Viiri kertoo, että kannasta tulee tänä kesänä todennäköisesti vahvempi kuin viime vuonna. Metsä Spring -yhtiön tarkoitus on sijoittaa uusiin hankkeisiin yhdessä kumppaneiden kanssa, tavoitteena biotalouteen liittyvien uusien liiketoimintojen tunnistaminen ja kehittäminen. ”Tänä kesänä uittoja tehdään Nurmeksesta saakka parin kesän tauon jälkeen”, uittopäällikkö Esa Korhonen Järvi-Suomen Uittoyhdistyksestä kertoo. Viime vuonna uittomäärä jäi reiluun 300 000 kuutioon, mutta tälle vuodelle odotetaan pientä kasvua. Metsäasiantuntija Erkki Jääskeläinen Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksestä kertoo, että heidän seurantapisteellään kirjanpainajia näkyi viime viikolla normaali määrä. Odotettavissa onkin, että suojelutapa jatkuu myös tulevaisuudessa, Suomen ympäristökeskuksen tuoreessa raportissa todetaan. Vapaaehtoinen suojelu todettu toimivaksi Metsien vapaaehtoinen suojelu on todettu toimivaksi luonnonsuojelutavaksi niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassakin. Lisäksi SDP:n ohjelmassa poistettaisiin veropohjaa kaventavia vähennyksiä. Virallisia laskelmia kirjanpainajien tämänhetkisestä kannasta ei ollut vielä alkuviikosta saatavilla. Syynä ovat viime viikkojen ennätyksellisen lämpimät kelit. Uitot käynnistyivät Kiteeltä Uittokausi on käynnistynyt suunnitellusti. Metsä Group perusti innovaatioyhtiön Metsä Group on perustanut innovaatioyhtiön. Aiemmista vuosista poiketen Suomen metsäkeskus ei ole enää mukana seurannassa, vaan se toteutetaan yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten ja yksityishenkilöiden kanssa
Pohjois-Suomessa tuet pysyvät sen sijaan ennallaan. . Tarkkaile varttuneita kuusikoita. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 24.5.2018 Kirjanpainajilla varaslähtö TOIMI NÄIN: . Avohakkuut WWF:n raportissa WWF:n tuore raportti metsäluonnon monimuotoisuutta talousmetsistä turvaavista toimista sisälsi nykyistä voimakkaampia luonnonhoitotoimia, kuten 30 metrin suojavyöhykkeet vesistöjen varsille ja hakkuualoille jätettävien säästöpuiden määrän huomattavan kasvattamisen. heinäkuuta mennessä ja Kainuussa sekä Lapissa elokuun puoliväliin mennessä. Hallitus päätti korottaa eteläisen ja keskisen Suomen tukitasoa 50 prosenttiin hankkeiden kokonaiskustannuksista teiden perusparannuksessa, uusien teiden rakentamisessa tuki nousee etelässä 30 prosenttiin ja keskisessä Suomessa 40 prosenttiin. Fakta MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva W WF ei ole mukana muiden ympäristöjärjestöjen yhteisestä ”Avohakkuut historiaan” -kampanjassa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. 3. Metsänhoitoyhdistys EteläKarjalan metsäasiantuntija Erkki Jääskeläinen tarkistaa feromonipyydystä Ruokolahdella. FSC ei kiellä avohakkuita, mutta edellyttää laajempaa metsäluonnon suojelua kuin kilpaileva PEFC-sertifiointi. Kirjanpainajat tunnistaa kuusen rungossa olevista rei'istä ja ruskeasta purusta, jota karisee myös puun tyvelle. ”Ohjeet laadittiin sellaisiksi, että niitä voidaan soveltaa metsän kasvatustavasta riippumatta”, Kunttu toteaa. Vuosina 2014–2015 alueella oli todella pahoja kirjanpainajatuhoja, mutta viimeiset kaksi kesää olivat helpompia. Monien mielestä huomionarvoista oli, että avohakkuita, lannoituksia tai edes ojituksia ei suljettu metsänhoidon keinovalikoimasta, vaan niiden käyttöä ohjailtiin rajoituksin. Jos tuhopuita on vain muutama, puiden poisto voi vielä pelastaa tilanteen. Sen sijaan niissä voivat lisääntyä kirjanpainajan pedot ja loiset. Metsäsodassa käydään nyt katutaisteluita. WWF:n metsäasiantuntija Panu Kunttu kiistää, että kyse olisi yhteisestä rintamasta lipeämisestä tai näkemyseroista metsien suojelun keinoista. Silloin kun tuholaisia on paljon, puu kuivuu kokonaan pystyyn. Viirin mukaan lämpösummaa kertyy siihen malliin, että kirjanpainajat saattavat parveilla tänä kesänä kahdesti. JUSSI COLLIN Y ksityisteiden perusparannuksen ja uusien metsärakentamisen kemeratukia nostetaan. ”Tavoittelemme vaaliohjelmassamme erityisesti, että turvemailla avohakkuita rajoitettaisiin niiden vesistöhaittojen vuoksi ja ne korvattaisiin jatkuvan kasvatuksen hakkuilla.” Kuntun mukaan WWF:n tavoitteena on saada valtion metsät FSC-sertifioinnin piiriin. Ympäristöjärjestöt keräsivät Jyväskylässä nimiä kansalaisaloitteeseen avohakkuiden kieltämiseksi valtion metsissä. Hallitus korottaa metsäteiden tukia. WWF jättäytyi avohakkuukampanjasta Ympäristöjärjestöt haluavat valtion siirtyvän jatkuvaan kasvatukseen. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Uudet tuet astuvat voimaan kesäkuun alussa. Kampanjalla kerätään kannattajia kansalaisaloitteelle, joka kieltäisi avohakkuut valtion metsissä. . Jos tuhoja on enemmän tai monia puita on kuivunut pystyyn, suositellaan koko kuvion hakkaamista. 2. Jätä pystyyn kuivuneet puut metsään lahopuuksi, sillä niissä ei ole enää kirjanpainajia. 4. . omissa metsissä. . . 1. . Pitkät lämpöjaksot vaikuttavat tuhoriskiin myös siten, että ne kuivattavat maastoa ja heikentävät sitä kautta kuusten vastustuskykyä. Kummankin mielestä puut tulisi korjata mielellään jo kesäkuun puolella. Lain mukaan kaadettu kuusipuutavara ja tuulen kaatamat kuuset pitää kuljettaa pois metsistä Etelä-Suomessa heinäkuun puoliväliin mennessä, Väli-Suomessa 24. ”Toivomme kansalaisaloitteelle menestystä. Tukien korotuksella on tarkoitus lisätä metsätiehankkeiden määrää. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Voimavaroja ei haluttu hajottaa. Tarkista viime talvena hakattujen aukkojen reunat, muut kuivat kasvupaikat ja tuulenkaadot. Metsätuholain takarajat eivät riitä Sekä Jääskeläinen että Viiri ovat sitä mieltä, etteivät metsätuholain takarajat kuusten korjuulle ole riittävät. ”Jos tällainen keli jatkuu vielä viikon tai puolitoista, kirjanpainajat voivat kuoriutua Etelä-Suomessa jo kolme viikkoa aikaisemmin”, Viiri sanoo. Kansallisen metsästrategian 2025 tavoitteena on toteuttaa vuosittain 1 930 kilometriä yksityisteiden perusparannuksia ja 190 kilometriä uusia teitä, mutta toteutuneet määrät ovat jääneet huomattavasti pienemmiksi. Kirjanpainajat kuljettavat mukanaan sinistäjäsientä, joka levitessään pilaa puuaineksen, joten hakkuut on tehtävä nopeasti. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. . Olemme itsekin kampanjoineet peitteisen metsätalouden puolesta.” WWF:n jääminen pois johtuu Kuntun mukaan vain siitä, että järjestöllä on meneillään monia metsiin liittyviä kampanjoita ja hankkeita
Metsälehdelle tekemillään videoilla Ekman pyrkii tuomaan esille opiskelijan näkökulmaa. Avohakkuita tuskin kielletään. Se kuulee asiantuntijoiden perustelut, mutta lopulta metsien käsittelystä syntyy poliittinen päätös. Loppujen lopuksi kaikki ovat samaa mieltä siitä, että metsien tulevaisuus täytyy turvata – sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen että talouskäytön mahdollistamisen takia. Toiseksi varsinkin nuoremman polven on helpompi katsoa videoita kuin lukea blogitekstiä. Videoille on tarkoitus kuvata omien ajatusten lisäksi muiden haastatteluita. MARIANNE MINKKINEN Miksi vastakkainasettelu. Aloitteesta voi päätellä, että järjestöt ovat pettyneet siihen, miten hitaasti jatkuva kasvatus yleistyy. Meneillään oleva metsästrategian tarkistustyö olisi hyvä foorumi keskustella suojelun vaihtoehdoista, mutta siihen aloitekampanjan käynnistäneet järjestöt eivät ole halunneet osallistua.. Jo se, että asiasta täytyy erikseen mainita, kertoo hyvin siitä, minkälainen vastakkainasettelu luonnonsuojelijoiden ja talousmetsää hoitavien välillä usein vallitsee. YMPÄRISTÖJÄRJESTÖJEN KANSALAISALOITE Avohakkuut historiaan on kerännyt jo niin paljon allekirjoituksia, että 50 000 nimen tavoite täyttyy, ja asia päätyy eduskunnan käsiteltäväksi. Siksi ne tulisi lailla kieltää yhteisissä metsissä eli valtion mailla. Hän on ollut töissä rautakaupasMetsä opiskelijan silmin Metsätalousinsinööriopiskelija Riku Ekman alkaa kuvata Metsälehdelle videoblogia. Uuden ja vanhan vuosikerran lehdet rinta rinnan. Tulevat aiheet kumpuavat omista opinnoista, metsäalan ajankohtaisista puheenaiheista ja tapahtumista, kuten messuista. Se on tottunut täyttämään omistajan toiveet, ja sovittamaan erilaisia tavoitteita. Avohakkuukiellolla olisi muita seurauksia. "Ensinnäkin niitä ei hirveästi ole. Hankkeen takana ovat Suomen Luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, BirdLife Suomi, Luonto-Liitto ja Natur och Miljö. Metsäalan kehitykseen mukaan Ekman on opiskellut aiemmin liiketaloutta. Vain WWF puuttuu joukosta. Vaikka nyt PohjoisSuomen hakkuut ovat paljolti harvennuksia, päätös tekisi investointiympäristöstä epävarman. Ymmärrämme, että myös talousmetsiä tarvitaan”, kertoo luonnonsuojelualueita perustavan Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Anneli Jussila. Tänä kesänä hän työskentelee toimihenkilöharjoittelijana Metsänhoitoyhdistys Lakeudella Etelä-Pohjanmaalla. Pahinta olisi, että kielto vaikuttaisi tuleviin hakkuumahdollisuuksiin ja hiilinieluun. Ensimmäinen julkaisu käsittelee toukokuussa Saksaan tehtyä opintoretkeä, jolla tutustuttiin paikalliseen metsäteollisuuteen ja metsänhoitoon. Jos niin kuitenkin kävisi, Metsähallitus sopeutuisi. KALLE62 Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Se todennäköisesti pysäyttäisi pohjoisen uudet tehdashankkeet. Keskinäisen väittelyn sijaan eri osapuolten tulisi yhdistää voimansa ja työskennellä yhdessä kestävän metsätalouden kehittämisen eteen. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Jatkuvasta kasvatuksesta talossa on vankka kokemus. Silti uudistuminen olisi epävarmaa. Kielto on huono keino edistää YMPÄRISTÖJÄRJESTÖJEN huoleen metsien luontoarvojen säilymisestä on paljon tehokkaampia keinoja vastata kuin avohakkuiden kieltäminen. Videot ovat lyöneet läpi blogimaailmassa, ja nykyään lähes kaikki nuoret katselevat niitä Youtubesta." 24-vuotias Ekman kouluttautuu parhaillaan metsätalousinsinööriksi Karelia-ammattikorkeakoulussa Joensuussa. Kumpikin osapuoli saattaa ajatella, ettei toinen ymmärrä metsäasioiden päälle. Ympäristöjärjestöjen mukaan valtaosa suomalaisista suhtautuu avohakkuisiin kielteisesti. EDUSKUNTA AIKANAAN päättää aloitteen jatkosta. 24.5.2018 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN MARIANNE MINKKINEN, teksti JOHANNA KOKKOLA, kuva J oensuulaisen Riku Ekmanin mielestä metsäalalle kaivataan enemmän videomuotoisia blogeja, eli vlogeja. ”MEILLÄ EI OLE protestimielialaa. Jo nyt 15 prosenttia uudistushakkuista tehdään peitteellisyyden säilyttävillä menetelmillä, kun yksityismetsissä osuus on pari prosenttia. Vuodesta 2014 metsänomistajat ovat vapaasti voineet valita hakkuiden ajankohdan ja tavan, mutta valtaosa hoitaa metsiään kuten ennenkin. Käsittelypinta-alat kasvaisivat, ja metsät pitäisi hakata harvaksi, jotta taimia syntyisi
Kun me nyt elämme globaalissa maailmassa, niin onko sillä enää mitään väliä. Pohjois-Suomen metsät, missä on valtion metsien pääpaino, kasvavat hitaammin kuin eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Myyjä selvitti meille, mitä PEFC-merkintä tarkoittaa, ja vanhan emännän kanssa nyökyttelimme mielissämme. Tatuoitu, nenäkorulla koristautunut myyjä mittaili keski-ikäistynyttä olemustani jokseenkin vähätellen tivatessani kotimaista vaihtoehtoa ja keksi mielestään onnistuneen ratkaisun: jospa rouva lainaisi kirjastosta oppaan ja rakentaisi penkkinsä ihan itse. Parkaisuni kaikui hetken aikaa myymälässä. Kotimaisuudella on merkitystä. Vlogi jatkuu ainakin vuoden verran sa ja isänsä puutarhayrityksellä. "Olen aina ollut kiinnostunut monista eri aloista. Ensimmäinen suuri myyjä ryhmitteli puutarhakalusteensa materiaalin mukaan: alumiini, polyrottinki, kovapuu. Nyt hän alkaa käsitellä metsäalan ajankohtaisia aiheita Metsälehden verkkosivuilla. Globalisaatio voi tuoda kauppoihimme vietnamilaisia penkkejä, mutta älköön kukaan metsänomistaja niitä omille pihoilleen hankkiko. KOLUMNI Gallup Uusi kysymys: Pitäisikö avohakkuut kieltää valtion metsissä. Voisin olla töissä metsäteollisuudella tai esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen alueneuvojana. Taas valkoiseksi maalatut kalusteryhmät hehkuivat lupaavan näköisinä harmaiden polyrottinkisohvien taustalla. Kulahtaneet muovikuppituolit olivat aikansa eläneet, eivätkä mitenkään sopineet metsästä elävän perheen pihalle. Kaupungin myymälöistä oli käymättä enää pieni, ketjuihin kuulumaton kauppa. Minun ja vanhan emännän pihakalusto on jättänyt monta kertaa euronsa Suomeen. TIINA LIETZÉN Kirjoittaja on suomusjärveläinen metsätalousyrittäjä. Kysymykseeni kotimaisten pihakalusteiden saatavuudesta myyjä pudisteli vaivautuneesti päätään. On kiinnostavaa nähdä, varustetaanko metsiä tulevaisuudessa enemmän hiilinieluiksi, vai hyödynnetäänkö niitä entistä enemmän kestävästi energian tuotannossa." Opiskelut jatkuvat vielä pari vuotta. Kaupan ala on minulle tuttua, ja tässäkin koulutuksessa minua kiinnostaa sen liiketalouspuoli. En hyväksy raakapuun tuontia Suomeen – haluan ostaa suomalaisesta puusta tehdyn pihakaluston. Tai sitten voisin perustaa oman metsäalan yrityksen, sillä olen kasvanut yrittäjäperheessä.” Riku Ekman aloitti videobloggaamisen, eli vloggaamisen, noin viisi vuotta sitten videopalvelu YouTubessa. Tulevaisuuden suhteen Ekman on avoin "En rajaa mitään pois. VALKOINEN KALUSTERYHMÄ hohti kuin helmi tummien kovapuisten huonekalujen keskellä. 5 AJASSA / 24.5.2018 "Avohakkuiden kieltämisestä on puhuttu vuosikymmenet kuin leivästä, mutta vasta nyt saivat ympäristöjärjestöt sorvattua asiasta yhteisen vaatimuksen." VISAKALLIO "Onneksi tuollaiset eivät mene eduskunnassa noin vain läpi, on enemmän vastapainetta ja raha määrää suunnan." MOTTIMASA "Aika heikot oli perustelut järjestöillä, mutta yleisen mielipiteen muokkausta tietysti yrittävät avohakkuiden vastaiseksi." A. Sairasta." GLA "Avohakkuiden loppuminen valtion mailla merkinnee jonkin tehdashankkeen vesittymistä. . Vietnamissa. VAIKEAA SE OLI, mutta olimme löytäneet haluamamme. Ei hyvältä vaikuttanut. Luontaisesti uudistettujen kuivahkojen kankaiden taimikot nousevat iäisyyden." HUSSE "Viitisen vuotta sitten lakia muutettiin, jotta harsijoilla olisi entistä paremmat mahdollisuudet valita metsänhoitomenetelmänsä. Sillä voi olla ikäviä seurauksia puun kysynnän suhteen." SUORITTAVA PORRAS Kuka. Paikalle haettu myyjä vahvisti asian: kalusteet on valmistettu kestävän kehityksen periaattein hoidetusta metsästä Vietnamissa. "Bioenergia on lähellä sydäntä. Ensimmäinen video katsottavissa lähipäivinä . Alun perin netissä näkemäni siro, valkoinen ja ennen kaikkea Suomessa, suomalaisesta puusta valmistettu kalusto odotti meitä. Tulevaisuudessa uusiutuvien luonnonvarojen käyttö tulee korostumaan, kun yritetään luopua fossiilisista polttoaineista. Harvasta asiasta olin ollut hänen kanssaan niin samaa mieltä. Se on antanut työtä ja toimeentuloa ihmisille, verokertymää valtiolle ja eläkemaksuja tulevaisuutta varten. Julkaistaan osoitteessa metsalehti.fi/blogit . JALKANEN "Yksityismetsänomistajan kannalta tuo vaatimus avohakkuiden kieltämisestä valtion mailla voisi periaatteessa olla hyväkin asia. Nyt ympäristöjärjestöt haluavat supistaa valinnanvapautta. Selkänojassa oli tällä kertaa tanskalaisen valmistajan nimi. Markkinoilla tarjolla olevan puun määrä vähenee, ja tämä saattaa nostaa yksityisen myyjän puun hintaa." PUUNHALAAJA "Valtion metsissä kestävä vuotuinen avohakkuiden määrä on aivan liian suuri. Energian riittämisessä metsät ovat varmasti oleellisena osana mukana. Haku alkoi internetistä. Vaihtamalla kauppaa olimme päässeet Aasiasta Eurooppaan, mutta emme vieläkään Suomeen. On. Käydäänhän metsäalallakin jatkuvasti kauppaa jostakin puusta, siitä siinä loppujen lopuksi on kysymys." Liiketalouden lisäksi Ekmania innostaa tulevaisuuden kehityksessä mukana oleminen. MIELEENI PALAUTUI kansakoulun puukäsitöissä vaivoin väsäämäni kukkakeppi. . Ostoksen piti olla puinen, valkeaksi maalattu ja Suomessa valmistettu. 86% Kyllä 14% Ei RIKU EKMANIN VIDEOBLOGI . Kevään vaikein tehtävä Verkkokeskustelu: Joutavatko avohakkuut historiaan?. Tehokkaat hakkuuketjut hakkaavat nopeammin kuin metsät kasvavat. Jo ha nn a Ko kk ol a "Bioenergia on lähellä sydäntä." VANHA EMÄNTÄ ILMOITTI tarvitsevansa vastaleikatulle nurmikolle uuden pihakaluston. VAIHDOIMME MYYMÄLÄÄ. Uskossa vahvoina suuntasimme sinne. Seuraatko puunhintatilastoja. Mutta pohjanmaalaisen valmistajan tuotteita näytti olevan tarjolla lähikaupungissa – toiveikkaina suuntasimme kaupoille. Olemattomilla taidoillani en saisi syntymään valoisaan aikaan pihalla pidettävää kalusteryhmää. . Kyllä me osaamme metsämme hoitaa ja näköjään joku osaa ne jalostaa kauniiksi tavaraksi. Emmekä turhaan. Uuden kaluston valintakriteerit olivat selkeät. Valmistajan nimen alla oli merkintä FSC-sertifioidun puun käytöstä
Sitten Helsingin yliopiston virologit tutkivat, kantavatko punkit taudinaiheuttajia. Luonnonvarakeskuksessa (Luke) tutkimusprofessorina työskentelevä Henttonen käy seudulla neljä kertaa vuodessa keräämässä tienvarsien ja tienvarsimetsien punkkeja talteen. Pelon torjumiseksi ja tiedettä popularisoidakseen Henttonen on kirjoittanut eläimistä ihmisiin tarttuvista taudeista kirjan. . Varsinkin taigapunkit viihtyvät hyvin puolivarjoisten metsäteiden varsilla. Hän on tutkinut Pohjois-Suomen myyräkantojen vaihtelua 48 vuoden ajan. . . Eläimistä ihmisiin leviäviä tauteja on useita, mutta yleisyydessään samalle tasolle punkkien levittämien tautien kanssa nousee Henttosen mukaan Suomessa vain myyrien levittämä myyräkuume. Ollaan Kuhmoisissa Keski-Suomessa. Myyristä Henttonen kiinnostui jo 13-vuotiaana, ja kun hän pari vuotta myöhemmin tutustui sopulitutkija Asko Kaikusaloon , veivät myyrät mukanaan. "Parhaimmillaan olen saanut kankaaseen parinkymmenen metrin vedolla 20–30 punkkia", hän kertoo. Hiljan ilmestyneessä Tauteja luonnosta -kirjassa (Metsäkustannus, 2018) on omat osionsa niin borrelioosille ja myyräkuumeelle kuin jänisrutolle, ekinokokeille, trikinelloosille ja rabiekselle. Kesäkuun alussa Henttonen matkaa jälleen Lappiin. . Vuonna 1970 Henttonen ryhtyi tutkimaan myyrien kannanvaihteluita Lapissa ja sairasti neljä vuotta myöhemmin myyräkuumeen – tosin tietämättä, mistä taudissa ole kyse. Pelkoa vastaan Punkit ovat Suomessa merkittävimpiä eläimestä ihmiseen siirtyvien tautien levittäjiä. Metsäkustannus on Metsälehden julkaisija. Vuoden lopussa Henttonen jää eläkkeelle, mutta tutkimustyötä hän aikoo jatkaa. Henttosen mukaan taustalla on keskipäivän paahde ja tuuli, illalla saalista tulee paremmin. "Koiras", Henttonen toteaa ja noukkii punkin pinseteillä koeputkeen. Kaikkiaan Suomi on hänen mukaansa eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien suhteen kuitenkin vielä lintukoto. työskennellyt Lukessa, entisessä Metlassa, vuodesta 1988 . syntynyt Lahdessa, lapsuus Helsingissä, asuu Espoossa . Toukokuun alun päivänä ne tuntuvat tosin lymyävän kankaan ulottumattomissa. HAASTATTELU Kuka?. Sittemmin myyrätaudit veivät hänet johtotehtäviin EU:n kansainvälisiin tutkimusprojekteihin. Ne levittävät muun muassa borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Suomi on hänen mukaansa eläimistä ihmisiin leviävien tautien suhteen vielä lintukoto. "Epäillään tosin, että borrelioositapauksia olisi todellisuudessa enemmän", Henttonen sanoo. Suomessa taudinaiheuttajia suurempi uhka alkaa Henttosen mielestä olla se, etteivät ihmiset uskalla enää mennä metsään. Sopii tällaisille vanhoille herrasmiehille", hän sanoo. . . Pyytäjän vaistolla Professori Heikki Henttonen viihtyy punkkija myyräjahdissa. "Ehkä minussa on pyytäjävaistoa", Henttonen pohtii. Kädessään hänellä on puukeppi, jonka päähän on kiinnitetty valkoinen kangas. vaimo, kolme aikuista lasta ja kolme lastenlasta . harrastaa metsästystä, kalastusta, klassista musiikkia ja hirvireseptien kehittelyä Heikki Henttonen pyydystää punkkeja metsäteiden varsilta Kuhmoisissa. HEIKKI HENTTONEN . 24.5.2018 / AJASSA 6 LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuva P rofessori Heikki Henttonen astelee metsäautotien laitaa. Henttonen selvittää, mitä lajia, sukupuolta ja kehitysvaihetta punkit ovat. Myyräkuumeeseen sairastuu vuosittain 800–3 300 ihmistä. Myyrätutkimus jatkuu Vaikka punkit ovat viime vuosina työllistäneet Henttosta, hän sanoo olevansa edelleen pohjimmiltaan myyrätutkija. väitellyt tohtoriksi biologiasta Helsingin yliopistossa . Kangas viistää tien piennarta Henttosen kulkiessa eteenpäin. Meneillään on punkkijahti. Se auttaa suhteuttamaan riskit ja toimimaan luonnossa niiden mukaan", Henttonen sanoo. "Kirja on suunnattu maallikoille. . Maailmalla tauteja levittävät varsinkin hyttyset. Henttonen pysähtyy tasaisin välimatkoin katsomaan, onko saalista tullut. "Tämä on hauskaa hommaa. 67-vuotias . Borrelioosiin taas sairastui vuonna 2017 reilut 2 000 ihmistä ja puutiaisaivokuumeeseen reilut 80 ihmistä. Luken tutkimusprofessori . Kun myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus vuonna 1979 löydettiin, pyydettiin taudille immuunia Henttosta mukaan tutkimuksiin. Lopulta kuitenkin tärppää, valkoisessa kankaassa näkyy parin millimetrin mittainen liikkuva musta piste
"Korjuuvelvoite ei koske leh tipuita", sanoo rahoitus ja tar kastuspäällikkö Tommi Lohi Metsäkeskuksesta. www.metsään.fi. Viime talven lumituhojen jälkiä Ka is a Si re n Metsän ammattilainen välittää. Vahingoittuneita puita ovat esimerkiksi lumen katkomat pystyyn jääneet rungot, katken neet latvaosat ja kokonaan kaa tuneet puut. Pahiten metsät ovat vau rioituneet Kainuussa, missä lumituhohakkuita on suunni teltu yli 20 miljoonan euron arvosta ja vahinkojen suu ruus on lähes neljä miljoonaa euroa. 7 AJASSA / 24.5.2018 EERO SALA M etsänomistajat ovat suun nitelleet viime talven lu mituhoista johtuvia hakkuita lähes 16 000 hehtaarin alueel le, kertoo Suomen metsäkeskus Hakkuista kertyy puuta noin 1,6 miljoonaa kuutiometriä, jonka Lumituhopuissa riittää korjattavaa Talven lumituhoalueilla on suunniteltu metsänhakkuita jo lähes 50 miljoonan euron arvosta. Metsänomistaja voi jättää kaatuneet lehtipuut ja pienet määrät havupuita metsään li säämään luonnon monimuo toisuutta. PohjoisKarjalassa tu hohakkuita on suunniteltu 16 miljoonan ja PohjoisSavos sa noin viiden miljoonan eu ron arvosta. Lumen tuhoamat havupuut korjattava Kaarnakuoriaiset ja muut hyönteiset parveilevat tou kokesäkuulla ja iskeytyvät tuo reisiin lumen pirstomiin puihin ja puutavarakasoihin. Viime talven lumituhojen jälkiä korjattaneen syksyyn saakka. Puut ja puutavara tulisikin saada pois metsistä ja tienvarsilta viimeis tään heinäkuulla, jotta uusi hyönteissukupolvi ei ennätä poistua metsään puun runko jen sisältä. Pa himmillaan tuho on pirstonut useamman hehtaarin alueella lähes kaiken puuston. TILAVAHTI VALVOO Rekisteröidy ja saat kiinnostavat kohteet sähköpostiisi. myyntiarvo on 45–50 mil joonaa euroa. Metsiin jäänee paljon korjaamatonta puuta syksyyn saakka, jolloin hyön teismäärät ovat ensi vuonna pal jon nykyistä suuremmat, arvioi valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen Metsäkeskuksesta. Tuhoista aiheutuva puun myyntitulojen menetys on 7–10 miljoonaa euroa. Tuhoalueet ovat poikkeuk sellisen suuria. Tuhopuissa lisääntyvien hyönteisten aiheuttamien seu rannaistuhojen välttämiseksi metsätuholaki velvoittaa puiden omistajaa korjaamaan vahingoit tuneet puut pois metsiköistä ja välivarastoista laissa säädettyi hin määräaikoihin mennessä
”Toivottavasti tiekunnat toimivat tilanteen mukaan, eivätkä pelkkää kalenteria seuraten. Puunkorjaajien toive on, että painorajoitusmerkit poistetaan heti, kun olosuhteet antavat myöten. ”Kunnolla perustetut metsäautotiet ovat selvästi paremmassa kunnossa kuin valtion ylläpitämät sivutiet.” Helteet ovat hellineet myös Kainuussa. Stora Enson metsäjohtajan Janne Partasen mukaan etelässä kesäkorjuuta on jo aloiteltu. ”Kesäleimikoiden hakkuille päästään lähiaikoina. Se voi hillitä kelirikkoleimikoiden kiihkeää kysyntää. Puutavaran kuljetukset sivuteillä voidaan aloittaa toukokuun lopulla, jos kelit jatkuvat yhtä suotuisina.” Äänekosken biotuotetehtaan puuhuollosta on Rossin mukaan selvitty kelirikon aikana hyvin. 24.5.2018 / AJASSA 8 MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuva K eski-Suomen alempi tieverkosto on kuivunut toukokuussa nopeasti, kertoo Metsä Groupin piiripäällikkö Matti Rossi . Se on kymmenkertainen määrä normaaliin verrattuna.” Monilla teillä painorajoitusten poistamista viivyttävät pienialaiset runkokelirikkokohdat, joissa tie on yhä märkä ja kantavuus huono, vaikka muuten tie olisi jo kunnossa. Puutavaraliikenteen sujuminen on myös metsänomistajien etu”, Partanen muistuttaa. Painorajoituksia on viime viikkoina voitu poistaa eteläisen Suomen sivuteiltä, ja puukuljetukset voidaan aloittaa. varaliikenteelle lähiviikkoina. Sateisen viime kesän jäljiltä harvennusleimikoita riittää, koska hakkuita jouduttiin siirtämään tälle vuodelle maan märkyyden vuoksi. Hakkuita on jo käynnistetty, mutta teiden kuivumista puutavaraliikenteen kestäväksi saadaan odottaa kesäkuulle, arvioi Metsänhoitoyhdistys Kainuun tieasiantuntija Juha Valtanen . Hänen mukaansa tänä keväänä painorajoituksia on sivuteille asetettu ennätyksellisen paljon. ”Tiedämme puukuljetusten tilanteen. Keski-Suomen ely-keskuksen aluevastaava Timo Hyvönen kertoo, että painorajoituksia alettiin poistaa jo viime viikolla. ”Paikoin sivutiet ovat yhä huonossa kunnossa, mutta pahin on varmastikin ohi tältä keväältä.” Painorajoituksia ennätysmäärä Kun sivutiet kuivuvat, korjattavissa olevien leimikoiden määrä kasvaa. Osin tilannetta helpottaa toukokuulle ajoitettu huoltoseisokki. ”Valtion myöntämällä ylimääräisellä määrärahalla tällaisia paikkoja korjataan ensi kesän aikana." Hyvönen kertoo, että tienpitäjät ja puunkorjaajat pitävät säännöllisesti yhteyttä. Samalla kun helle kuivaa kelirikon runtelemia teitä, se siis viilentää kuumentuneita puumarkkinoita – kelirikkoleimikoista on aina pulaa. 8.00 17.00, La. 8.00 13.00 Puh: +358 (0)6 3577 859 simon.nygard@konenygard.fi westas.fi. Painorajoitukset poistetaan heti, kun olosuhteet sallivat.” Kranman T1750 4WD Tehokas hydraulimetsävaunu mönkijälle! Valosarja kaupan päälle! +tk sis. Puuterminaalit saatiin täyteen talvikorjuussa kertynyttä kuitupuuta, jota kevään kuluessa on ajettu biotuotetehtaalle. ”Jopa kolmannes Keski-Suomen sivuteistä on ollut painorajoitusten piirissä. UPM Metsän metsäasiakasvastaava Terho Lång ennakoi, että sivuteilläkin puukuljetuksiin päästään aivan näinä päivinä. alv 24% (OVH 15.490 €+ tk) NYT! 13.990 € www.kranman.fi Tiilitehtaankatu 45, 65100 Vaasa Ark. Etelä-Savossa kevät on Keski-Suomea pidemmällä. Valtaosa teistä avataan puutaKeväthelle viilentää puumarkkinoita Kuuma keli kuivattaa sivuteitä pikavauhtia
Kirjaan on koottu vanhoja klassikoita ja aivan uusia fraaseja ja loruja. Hinta 25€ (norm. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Puut ja pensaat Opas esittelee havainnollisesti Suomen yleisimmät puuvartiset kasvit. Kansamme metsäinen viisaus sekä upeat luontokuvat takaavat ajattoman elämyksen. Selkeiden valokuvien ja tuntomerkkien avulla alkuperäislajistoomme kuuluvat puut ja pensaat on helppo oppia tunnistamaan. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi MELE0618 tai asiakaspalvelustamme, puh. 32€) Etu voimassa 30.6.2018 saakka Suomalaiset metsäsanonnat Kesäkuun kuukauden kirja Tukevasti laminoitu, taskuun taittuva ja vettä kestävä opas on helppo pitää mukana.. Tämän rikkaan perinteen kartoittamiseksi Metsälehti on haastanut koko kansan mukaan keräämään kuulemiaan tai lukemiaan metsäaiheisia sanontoja. ”Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan.” Monissa suomalaisissa sanonnoissa metsää käytetään kielikuvana. Hinta 17€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€
24.5.2018 / AJASSA 10 JUSSI COLLIN HOVIOIKEUS on hylännyt Metsähallituksen vahingonkorvauskanteen Metsäliittoa, Stora Ensoa ja UPM:ää vastaan. Riittävää näyttöä vahingon aiheutumisesta ei kuitenkaan oikeudenkäynnissä saatu. Markkinaoikeus oli vuonna 2010 todennut, että metsäyhtiöt olivat ylläpitäneet lainvastaista ostokartellia valtakunnallisilla puumarkkinoilla vuosina 1997– 2004. Se velvoitti Metsähallituksen kuitenkin korvaamaan vastaajayhtiöiden oikeudenkäyntikulut. Metsähallituksenkin kartellikanne nurin Hovioikeus ei pitänyt näyttöä puukauppakartellin aiheuttamasta vahingosta riittävänä. Käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi savottalaisten kanteet viime syksynä. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. Hovioikeus katsoi, että metsäyhtiöiden puukaupallisella yhteistoiminnalla oli voinut olla vaikutusta maksettuihin hintoihin. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. Myös käräjäoikeus oli aiemmin hylännyt korvauskanteen. Metsähallitus vaati noin 125 miljoonan euron korvauksia. • 35 000 metsäperävaunua. • 50 000 kuormainta. ”Olemme pettyneitä siihen, että hovioikeuden ratkaisu ei vastannut Metsähallituksen ja sen käyttämien asiantuntijoiden näkemystä”, Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen toteaa. Oikeus katsoi, että taloudellinen vahinko jäi toteennäyttämättä. Tätä varten perustettiin metsäkonekauppias Reijo Lahtosen johdolla Suuri Savotta -ryhmä syksyllä 2011. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi. KASVAA TUOTTAVA METSÄ Kylvä hyvää! Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Silva Oy Siemenkeskus / puh. • Markkinoiden laajin valikoima. Ryhmä päätti olla valittamatta käräjäoikeuden päätöksestä. Tutustu nettisivuihimme: www.tapio. Hänen mukaansa yhtiö tutustuu tuomioon rauhassa ja tekee päätökset mahdollisista jatkotoimista sen jälkeen. HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Metsähallitus nosti vahingonkorvauskanteen vuonna 2011. Siitä määrättiin maksettavaksi yli 50 miljoonan euron seuraamusmaksut. www.kesla.com TUTUSTU KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. Myös metsänomistajat ovat hakeneet metsäyhtiöiltä kartellikorvauksia. Hovioikeuden mukaan Metsähallituksella on silti ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin sen selvittämiseksi, onko kilpailunrajoitus aiheuttanut sille vahinkoa
Asikaisen vetämän tutkimusohjelman budjetti on 25–30 miljoonaa euroa vuodessa. ”Sillä on vaikutuksia puuston tulevaan kasvuun, metsien monimuotoisuuteen, metsätalouden ympäristövaikutuksiin. Kasvitieteessä dormanssi tarkoittaa siementen lepotilaa, jolla selvitään epäsuotuisien olosuhteiden yli. Suuri osa kasvusta on turvemailla, ja suometsätalouteen liittyy isoja kysymyksiä.” Mittauksia vähemmän, tilastotiedettä enemmän Kolmen vuoden takaiseen tutkimuslaitosten yhdistämisen lähtötilanteeseen verrattuna Luken liikevaihto on pienentynyt yli 20 miljoonaa 120 miljoonaan euroon. Budjetoinnissa metsäntutkimuksen osuus on pysynyt suunnilleen samana koko taipaleen. Asikaisen mukaan nykyrahoituksella voidaan hoitaa Lukelle osoitettu tutkimustehtävä, mutta monia asioita joudutaan tekemään pienemmillä aineistoilla ja jotain on pitänyt ulkoistaa, kuten metsätuhoseurantaa. M onet asiat, joita on pidetty pysyvinä totuuksina, ovat muuttumassa”, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Antti Asikainen sanoo. MIKKO HÄYRYNEN, teksti JOHANNA KOKKOLA, kuvat Metsä muuttuu nopeammin kuin tutkimus ehtii tutkia. Osasta mittauksia on luovuttu kokonaan tai ne on laitettu dormanssiin. Lämpötilan nousu kiihdyttää ravinteiden kiertoa, sadanta jakautuu vuoden aikana eri tavalla, kunnon talvi siirtyy joka vuosi kymmenen kilometriä pohjoiseen. Metsäntutkimuksen on kohdattava hakkuumäärien kasvu ja ilmastonmuutos entistä pienemmillä resursseilla. Pitkäaikaisten kenttäkokeiden mittausten aikaväliä on venytetty. Ilmastonmuutoksen rinnalla toinen iso asia on hakkuumäärien kasvu. 11 AJASSA / 24.5.2018 Kolmen tutkimuslaitoksen fuusiona syntynyt Luonnonvarakeskus on täyttänyt kolme vuotta. ”Jos niitä tarvitaan joihinkin tutkimuksiin tai saadaan rahoitusta, niin sitten ne mitataan.” Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Havununna on potentiaalinen tuhohyönteinen, jonka esiintymistä selvitetään feromonipyydyksillä.. Asikaisen mukaan se, mitä aluksi ajateltiin tai luultiin ilmastonmuutoksen vaikutuksesta metsien kasvuun, meni uusiksi 1990-luvulla. ”Ilmastonmuutoksen vuoksi ihan perusasioita pitää tutkia uudestaan.” Asikainen on ylin metsäntutkija, sillä pääosa Luken metsäntutkimuksesta sijoittuu hänen vetämäänsä Pohjoinen vihreä biotalous -tutkimusohjelmaan
Tutkimusresurssin tulisi kasvaa samassa suhteessa kuin metsäsektori ja sen merkitys kansantaloudelle nyt kasvavat.” Suunta suuriin tutkimushankkeisiin Kun tutkimusresursseja Luken sisällä jaetaan, niin metsäntutkimuksella on ainakin korkean tason peräänkatsoja. Asikaisen mielestä metsäalalla ei ole syytä ainakaan suureen huoleen, sillä nykyresursseilla metsäntutkimus toimii. Mäntylä visioi, että jatkossa Lukella on suuria tutkimushankkeita, joissa on mukana merkittävästi myös yritysrahoitusta. Suomen Akatemialta tulevan rahan osuus on noussut, Tekesin rahan vähentynyt. Luken tutkijoiden eläköityminen painottuu metsäntutkimuksen avainpaikkoihin. Mäntylä näkee metsäpuolen tilanteen valoisana ja muistuttaa, että Asikaisen vetämä metsäluonnonvarojen tutkimusohjelma on rahoitukseltaan Luken suurin. Osittain kyse saattaa olla omaehtoisesta vauhdin kiihdytyksestä, joka liittyy ulkopuolisen rahoituksen hankintaan. ”Rekrytointiprosessi on aloitettu ja keskeiset tehtävät täytetään”, Asikainen sanoo. ”Tänä vuonna rekrytoidaan 5–10 metsäntutkijaa.” Rahan perässä on juostava Vaikka metsäntutkimuksen rahoitus ei Luken aikana ole määrällisesti muuttunut paljon, niin rahoituksen rakenne on. Resursseja koulutukseen ja sidosryhmäyhteistyöhön on vähemmän, mikä vaikeuttaa tutkimustiedon jalkauttamista käytännön metsätalouteen. ”Biotalouteen liittyvät asiat ovat hallituksen painopisteessä. Rahoitusta tulee myös EU:lta. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen, metsäluonnon monimuotoisuuteen, hakkuumäärien kasvuun ja turvemaiden käyttöön liittyvää laadukasta tutkimusta tarvitaan.” Mäntylän mukaan tutkimuslaitosten fuusiosta seuranneet tehostamistoimet ja toimitilojen järjestelyt on pitkälti tehty. 24.5.2018 / AJASSA 12 Kehityskulkujen mallintamisessa on haettu apua tilastotieteestä. Hän ei epäile tehtyjen tutkimusten laatua, mutta tutkimuksia tarvitaan useita ennen kuin tietoa voi yleistää. ”Kangasmaiden lannoituksen kautta lisäkasvua saadaan nopeiten, mutta varsinkin ravinnehuuhtoumista tarvitaan rutkasti lisää tietoa.” Toinen aihe on vanhojen ojitusalueiden vesistövaikutukset. ”Perustelen tätä sillä, että metsäluonnonvaraan kohdistuu poikkeuksellisen suuria muutoksia ja paineita. ”Monet asiat pyritään viemään malleiksi tai karttapohjaisiksi digiaineistoiksi, joita muutkin kuin lukelaiset voivat hyödyntää.” Tutkijasukupolvi vaihtuu Asikainen näkee, että Luken aikana ajankäyttö on tehostunut ja työtahti kiihtynyt. Budjettirahoituskaan ei näytä enää vähenevän, vaikkakin suurin osa tutkimusrahasta jaetaan kilpailutuksen kautta. ”Kilpaillun rahan osuus on noussut, ja sen hankkimiseen tarvitaan aikaa ja hallinnointia.” Kilpailtukin raha on suurimmaksi osaksi jollakin tavalla julkista. Luken johtokunnan puheenjohtaja on metsänhoitaja, Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä . "Jos on kiinnostusta ja viitseliäisyyttä, tieto kyllä löytyy." Tutkimusprofessori Antti Asikaisen mukaan Luke pystyy nykyrahoituksella hoitamaan tutkimustehtävänsä, mutta monia tutkimuksia tehdään pienemmillä aineistoilla ja matemaattisesti mallintamalla.. Yksityisen rahan osuus on biologisissa metsätieteissä pieni, mutta esimerkiksi metsäteknologiaan liittyvässä tutkimuksessa merkittävä. Esimerkiksi pitkään ja hyvin palvelleita hyönteisja sienituhojen, metsän kasvatuksen ja metsän kasvun mallintamisen asiantuntijoita siirtyy oloneuvoksiksi. Käytäntö kaipaa tietoa Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes toivoo lisää tutkimustietoa etenkin kahdesta aiheesta. Mutta metsäntutkimuksen suoraa budjettirahoitusta tulisi lisätä. Sitä kompensoi, että tietoa on hyvin saatavana Luken verkosta. Remeksen tuntuman mukaan niistä on julkisuudessa tehty turhan suoraviivaisia ja ylidramaattisia joh topäätöksiä
Tällä hallituskaudella monimuotoisuus ei ole ollut niiden joukossa.” MIKKO HÄYRYNEN ”Metsäntutkimus on laajempi asia kuin biotalous”, pitkän linjan metsäntutkija sanoo. Hän kutsuu tilannetta tämän ajan ”kansalliseksi häpeäksi”. ”Pitkäaikaisia kokeita lopetetaan, vaikka metsässä on paljon asioita, joista saadaan tietoa vain pitkäaikaisen seurannan kautta”, eräs kritisoi. Biotalouspöhinän sanotaan rajaavan tutkimusaiheita lyhyen aikavälin talouskäytön ympärille. . . ”Jotta metsätalous ja monimuotoisuuden turvaaminen voidaan yhteensovittaa ja toimet kohdentaa vaikuttavasti, niin tutkimukselta tarvitaan vahva, luonnon näkökulmasta lähtevä tukijalka.” Kunttu ennakoi, että vähälle huomiolle jääneet teemat löydetään vielä edestä. . Ilmaus on jäänyt metsäalan historiaan Urho Kekkosen lausumana ja tarkoitti aikoinaan metsätyöntekijöiden oloja. Valinta ja sitä myötä Luken tutkimusstrategia on riskialtis. Luonnonvarakeskus on suuri laitos ja talon sisältä löytyy yhtä monta mielipidettä kuin vastaajaa. Tyytymättömyys on vähäistä suurempaa, mutta syitä on vaikea yksilöidä ja näkemykset ovat ristiriitaisiakin. . Kun valtion rahalla tutkitaan, Kuntun mielestä talouskäytön ja monimuotoisuuden tutkimuksen tulisi olla tasapainossa. Asioita ylävinkkelistä miettinyt nostaa esille, että Suomi on ainoana Euroopan maana valinnut metsäperusteisen biotalouden strategian. Fuusio vielä kesken Fakta. ”Tutkimusteemat painottuvat puuntuotannon ja hakkuiden maksimointiin, ja myötäilevät vallitsevaa biotaloushypetystä.” Hän pitää räikeänä puutteena esimerkiksi, että jatkuvaa kasvatusta tutkii vain yksi henkilö. Henkilöstö yhteensä noin 1 300 . Päätoimipaikat Helsingissä, Jokioisissa, Joensuussa ja Oulussa ”Metsänomistaja tai metsäammattilainen, jolla on kiinnostusta ja viitseliäisyyttä, tiedon kyllä löytää.” Tämän ajan kansallinen häpeä WWF:n metsäasiantuntija Panu Kunttu sanoo, että Lukella on valitettavan yksipuolinen ote metsäntutkimukseen. Toinen jalkoihin jäänyt asia on metsien monimuotoisuus. Entisiä metlalaisia keljuttaa, että metsäntutkimuksen taso rapautuu ja tutkimusrahoituksen saamiseksi on tutkittava reuna-alueita. Metsäntutkijoiden yleissävel on tyytymättömyyden jupina – kaikki ei ole niin kuin juhlapuheissa. Muodostui Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Metsäntutkimuslaitoksen yhdistyttyä yhdeksi tutkimuslaitokseksi . Fuusio on vielä kesken ja laitoksen sisällä on kitkaa. ”Mutta Suomessa mennään yksi huuma kerrallaan, ja nyt se on biotaloushuuma, jota strategiaksi kutsutaan”, hän muotoilee. Tutkijoita yhteensä noin 650, joista metsäntutkijoita noin 250 . Mukana lienee myös sisarkateutta, sillä maatalouspuolella ulkopuolisen tutkimusrahan saaminen näyttää helpommalta. . ”Poliittiset painotukset heijastuvat tutkimusmaailmaan. AJASSA / 24.5.2018 13 "Metsäluonnonvaraan kohdistuu poikkeuksellisen suuria muutoksia ja paineita." LUONNONVARAKESKUS . Aloitti toimintansa 1.1.2015
Tyyppiesimerkki on hakkuu tähteelle luvattava 4–5 euroa, jo ka maksetaan hakkuussa kertynei den runkopuukuutioiden mukaiselle määrälle. Luke ei tilas toi runkohintoja. Kaupan lisäehdoissa määritellään runkohinta, joka taa taan kaikelle puulle. ”Toiminta on miltei petoksen tunnusmerkit täyttävää." MIKKO RIIKILÅ PUUKAUPPA on käynyt laimeahkosti 600 000–700 000 kuution viikkotahtiin. ”Kuitupuulle tilastoihin kirjautu va 20 euron kantohinta voi todelli suudessa muuttua 58 euroksi”, Rin tala havainnollistaa. Todellisuudessa havuja kertyy noin viidesosa runkopuun määrästä. Metsänomistajat ovat noteeranneet sel lunvalmistuksen huimat voitot. ”Mursketta tietysti pitääkin tuoda, jos metsätie särkyy. Viime vuoden toukokesäkuussa tapahtuneesta puukaupan kiihtymisestä ei ole merkkejä. ”Toivottavasti puuntarjonta vahvistuu ja mahdollisimman monet pääsevät hyö tymään hyvistä puun hinnoista”, Metsä Groupin johtaja Yrjö Perälä toteaa. Tilanne on toi nen, jos tästä sovitaan jo puukaup paa hierottaessa”, Rintala toteaa. Ostaja ja myyjäpuolen etumiehet ovat yhtä mieltä, että puuntarjontaa pitäisi kas vattaa. Yhtä lailla puukaupan kylkiäisi nä luvatut ilmaiset taimet ja mätäs tykset ovat piilotettua puun hintaa. 24.5.2018 / AJASSA 14 PÄÄTEHAKKUU Puutavaralaji määrä m3 hinta e/m3 yhteensä € Mäntyrunkohinta 196 57,1 11 192 Kuusitukki 150 66,5 9 975 Kuusipikkutukki 4 27 108 Kuusikuitu 30 23 690 Koivutukki 6 50 300 Koivukuitu 15 19 285 HARVENNUS Mäntytukki 50 57 2 850 Mäntypikkutukki 3 22 66 Mäntykuitu 40 18,50 740 Kuusitukki 190 61 11 590 Kuusipikkutukki 10 23 230 Kuusikuitu 60 19 1 170 Koivutukki 20 48 960 Koivukuitu 50 15 775 Yhteensä 824 40 931 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 2016 2017 2018 Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 TUORE PUUKAUPPA MIKKO RIIKILÄ L uonnonvarakeskuksen (Luke) viikoittain päi vittyvät puunhintatilas tot perustuvat metsäyh tiöiden ilmoituksiin kauppojen toteutuneista hinnois ta puutavaralajeittain. Viime syksynä puun myyjille tar jottiin yleisesti metsäteille tai jopa pihamaalle murskekuormia riippu matta siitä, oliko tie vaurioitunut puutavaran kuljetuksissa. Myös runkohinnoittelua käyte tään hinnan peittelyyn. Keinoista ei olla aivan yhtä mieltä. Päätehakkuun tarjoukset ovat euron pari alle huipputason. Kuitupuuta varjellaan Rintalan mukaan piilohinnoittelulla Kuitupuun hintaa piilotellaan Metsänomistajien mielestä valtakunnallisissa hintatilastoissa häivytetään kuitupuun hinnannousu. Kauppakir jaan merkitään kantohinnat alle val litsevan tason. Myyjälle luvatut todelliset tai tekaistut hinta lisät sekä bonukset merkitään kaup pakirjan lisäehtoihin, eikä niitä kirja ta tilastoihin, vaikka lisät olisivatkin kuutiometrikohtaisia. Kokeneen metsänhoitoyhdistys miehen luonnehdinnan mukaan ”toiminta on miltei petoksen tun nusmerkit täyttävää”. Taso on sama kuin viime vuonna. Yhtä tarkasti puukauppojen hintoja ei ti lastoida missään muualla. Metsäteol lisuus ry kerää tiedot Lukelle. Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan toi minnanjohtaja Matti Sojakka ennakoi, et tä tänä keväänä puukaupat vauhdittuvat vasta, kun kuitupuun hintaa korotetaan. Harvennusta ja aukkoa. Metsänomistajajärjestö kritisoi tilastointitapaa: tilastoon kirjataan vain kauppakirjoihin merkityt puu tavaralajien yksikköhinnat. ”Aina havuja ei edes kerätä, vaikka lisähinta maksetaan”, MTK:n met säasiantuntija Pauli Rintala sanoo. ”Odotukset ovat tänä keväänä kuitu puun hinnassa.” Kuitupuulle odotetaan korotuksia Sijainti: Etelä-Savo Ostaja: Sahayhtiö Kaupan koko: 828 m3 Pinta-ala: 6,6 ha, päätehakkuu 1,4 ha, harvennus 5,2 ha Muuta: Kaupan ratkaisivat harvennuskuviolle luvatut hyvät kantohinnat
”Metsä Groupin hintalisät avoimia Metsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Yrjö Perälä korostaa, että yhtiön hintalisät ovat julkisia, eikä hintojen piilottelua harrasteta. 15,67 s 22,04 Ensiharvennus . 45,72 . 12,53 s 12,60 s 12,34 s 21,5 Hankintahinnat s 58,67 s 59,64 s 47,21 s 28,51 s 30,63 s 29,19 . 28,22 . 16,19 . 35,72 s 35,54 s nousussa . 25,76 Uudistushakkuu s 57,69 s 58,08 s 19,34 s 19,22 s 18,20 s 27,50 . 40,92 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 59,30 s 61,81 s 17,26 s 18,34 . 38,53 . 15,03 Ensiharvennus s 40,00 . 38,01 . 16,64 . 45,75 . Hänen mukaansa hankintapuulle maksetaan kausija määrälisiä, kuten aiemminkin on tehty. 16,40 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat s 59,52 s 63,38 s 45,20 s 16,86 s 19,19 s 16,36 s 24,33 s 26,68 Uudistushakkuu s 61,55 s 64,37 s 46,97 s 18,94 s 20,47 s 18,33 s 27,45 s 28,05 Harvennushakkuu s 51,67 s 52,77 . 15 AJASSA / 24.5.2018 s nousussa . Sama saatetaan ilmaista lupaamalla osalle kuitupuuerää ”parrulisää”. 11,97 s 11,95 s 11,95 Hankintahinnat . 31,16 s 29,76 s nousussa . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Kuitupuun hintaa piilotellaan Kuitupuu on nyt haluttua, mutta todellisten kantoja hankintahintojen peittely ärsyttää metsänomistajapuolta. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 60,53 s 64,23 s 43,05 . 13,28 s 13,57 s 13,15 Hankintahinnat . 53,03 . Kuitupuun hankintahinnoissa tilastoitavaa perushintaa korotetaan erilaisilla määrä-, ja luovutusaikalisillä. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. ”Korkeita tukin hintoja ei pimitetä, koska niiden lasketaan vauhdittavan puukauppoja.” Yksinkertaisimmillaan puukauppakirjan lisärivillä todetaan, että kuitupuulle maksetaan vaikkapa kolme euroa kauppakirjaan merkityn kantohinnan päälle. 29,34 s nousussa . 17,32 s 17,53 . Muita muutoksia hinnoittelussamme ei ole tapahtunut.” Tuplabonus kohottaa kuitupuun hintaa enimmillään 1,4 euroa. 50,29 s 49,69 . 16,82 s 17,46 . 16,29 s 18,05 . Pikkutukille maksetaan lisähintaa kuitupuuhun verrattuna. 15,45 s 16,30 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,27 s 56,66 s 16,16 s 17,74 s 15,45 s 24,55 . ”Ostamme pikkutukkeja vain sahausta varten.” M ik ko Ri ik ilä. 16,90 s 19,77 . Tarkoituksena on hillitä myyjien hintaodotuksia. 48,02 . ”Ensiharvennusleimikot saatetaan määrittää myöhemmäksi harvennukseksi, jolloin korotettu hinta ei tilastoidu ensiharvennuksille”, kertoo Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Markku Vaario . 15,73 s 23,07 s 25,18 Uudistushakkuu s 60,91 s 63,70 . 36,50 . 29,11 s 31,09 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. ”Esimerkiksi kuitupuulle tarjotuista, toukokuun loppuun voimassa olevasta tuplabonuksesta olemme kertoneet avoimesti. Todellinen hintataso on Rintalan mukaan selvästi korkeampi kuin tilastoitu vajaa 30 euroa. 18,59 s 25,31 Harvennushakkuu s 53,89 s 55,07 s 37,07 . 15,45 s 22,03 s 22,35 Ensiharvennus s 41,29 s 42,69 . 16,91 . 30,36 . 16,95 s 24,23 s 28,5 Uudistushakkuu s 62,82 s 65,01 s 49,03 s 19,92 s 21,11 s 18,88 s 28,93 s 30,23 Harvennushakkuu s 53,49 s 54,12 . 12,72 Hankintahinnat s 60,54 s 60,51 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 60,90 s 64,13 s 43,65 s 17,06 s 19,65 s 16,59 s 23,42 Uudistushakkuu s 63,19 s 64,9 s 45,28 s 19,03 s 20,66 s 18,42 s 27,39 Harvennushakkuu s 52,93 . Sitäkään Perälä ei pidä kuitupuun piilohinnoitteluna. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 51,12 s 49,59 s 16,26 . 18,24 s 19,69 . 16,53 s 23,19 s 23,43 Ensiharvennus s 41,70 s 45,39 s 13,00 s 13,22 s 12,83 Hankintahinnat s 60,87 s 61,41 s 49,92 s 30,47 s 31,46 s 30,64 Raakapuun hintatilastot, hinnat poikkeuksellisesti viikolta 19 LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 15,44 s 23,93 Uudistushakkuu Harvennushakkuu s 46,28 s 45,11 s 14,71 s 14,12 s 22,15 Ensiharvennus Hankintahinnat s 55,48 s nousussa . 16,25 s 22,44 Ensiharvennus . 56,92 . 23,40 Uudistushakkuu s 62,29 s 65,09 s 44,56 s 18,12 s 20,92 . 21,10 Ensiharvennus s 40,55 s 40,99 . 60,23 s 61,52 s 46,35 s 29,28 . pyritään peittämään tapahtumassa olevaa ja osin jo tapahtunutta kuitupuun hinnan nousua. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 58,89 s 62,49 . 10,88 Hankintahinnat s 55,97 s 56,18 s 28,12 s 31,71 s 28,52 s nousussa . Luke tilastoi kantohinnat erikseen ensiharvennuksille, muille harvennuksille ja päätehakkuille. 27,07 Harvennushakkuu s 47,88 s 47,31 s 14,57 s 14,55 s 13,22 s 21,22 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 16,83 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 61,11 s 63,93 s 47,29 s 17,65 s 19,63 . 57,97 s 46,84 . 16,76 s 25,43 s 26,68 Uudistushakkuu s 61,39 s 62,46 s 19,20 s 19,11 s 18,47 s 28,51 s 27,64 Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s 28,21 s nousussa . 29,36 s nousussa . 17,74 s 25,56 s 27,19 Harvennushakkuu . 11,62 s 11,50
16 24.5.2018 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO VALTTERI SKYTTÄ, teksti ja kuvat L uonnonvarakeskuksen (Luke) taimitutkija Jaana Luoranen muistuttaa puunistuttajia etenkin yhdestä asiasta: taimia tulee kastella. Mustanpuhuva juurten väri voi olla merkki kuolleesta juuristosta”, Luoranen kertoo. Sulaminen kestää muutamista päivistä viikkoon, riippuen lämpötilasta.Taimien sulaminen selviää kokeilemalla, ovatko juuripaakut vielä jäässä vai eivät. Ne voivat sisältää joko tuoreita tai vielä jäässä olevia taimia. Juuristo on hyvässä kunnossa, kun paakku on ehjä ja juuret rusehtavia. Istutettavan taimen juuripaakun tulee tihkua vettä, kun paakkua puristaa kevyesti. Pakkasvarastoidut taimet tulee ottaa sulamaan juhannukseen mennessä. Lain mukaan metsänomistaja on vastuussa siitä, että istutettavat taimet sopivat kyseiselle uudistusalalle”, Luoranen kertoo. Selkeästi homeiset, ruskistuneet tai katkeilleet taimet ovat viallisia, eikä niiden istutus kannata. Neliömetri taimiainesta haihduttaa päivittäin 3-5 litran edestä vettä, joten yhtä istutusta odottavaa taimilaatikkoa kohden vettä voi huoletta lorotella litran verran. "Istutuskohta on tärkeämpi kuin istutustiheyden seuranta.". Tämän taimen istutuskuoppa on vielä avoin ja maa taimen ympärillä tulee tiivistää kevyesti polkemalla. ”Taimien mukana tulee olla tieto, mitä alkuperää taimet ovat. Sopivan märkä, riittävän syvälle Vaikka puuntaimen istuttajan herättää keskellä yötä, hänen on muistettava kaksi perusasiaa: Taimia ei saa päästää kuivahtamaan, ja paakun päälle täytyy jäädä tulitikun mitan verran maata. Kuusentaimet tulee istuttaa mättääseen vähintään viiden sentin syvyyteen, puolet vihreästä varresta maanpinnalle. Hyvä neuvo on, että ennen istutusputkeen laittamista taimen juuripaakun tulee tihkua vettä, kun paakkua puristaa kevyesti kädessä. Paras kohta löytyy mättäästä, montun pohjalle taimea ei tule laittaa. Jos taimet ovat peräisin metsistä kerätyistä siemenistä, sopiva käyttöalue selviää taimipakkauksiin merkityn lähtöisyysalueen tai lämpösumman perusteella. Mistä näkee ovatko taimet jalostettuja ja sopivatko laatikoissa olevat puut juuri oman metsän istutusalalle. Kun taimet saavat lämpöä, juurien kärjet tulevat valkoisiksi. ”Taimen tulee olla terveenvihreä ja juuriston ruskea. Valoa, mutta varjossa Istuttajan työsarka alkaa tavallisesti sillä, että hän saa tilaamansa taimet käsiinsä laatikoissa. Pelkkä sadevesi ei riitä, vaan istutusta odottavia taimia tulee etenkin kesällä kastella päivittäin.” Kasteluohje koskee kaikkien puulajien taimia. Jos taimet on kasvatettu kotimaisesta jalostetuista siemenistä, käyttöalueen saa selville pakkauksessa lukevan siemenviljelyksen numeron ja nimen perusteella. Vaikka taimet tarvitsevat sulamisen jälkeen valoa, niin sulaville kuin jo sulaneille taimille paras paikka on varjo: metsänreuna, piharakennuksen varjopuoli tai avoin mutta varjoa antava katos. ”Kun taimet ovat sulaneet, laatikoiden kannet on avattava, että puille alkaa kertyä valoa ja lämpösummaa”, Luoranen sanoo. ”Pimeä kellari, riihi tai talli ei ole paras sulaneiden taimien varastointipaikka." Ruskea juuristo on hyvä merkki Taimilaatikot kannattaa avata myös siksi, että taimien kuntotarkastus onnistuu. ”Taimet eivät saa päästä kuivahtamaan ennen istutusta, muuten niiden kunto heikkenee heti. Sulamaan otettuja taimia kannattaa varastoida korkeintaan kaksi viikkoa, kesällä vain muutamia päiviä
1 600 (taimien välinen etäisyys 2-2,5 m) Lisäksi jos taivaalle mahtuu graa (esim. Taimi tulee iskeä maahan keskelle mätästä ja riittävän syvälle. Silloin näkee käytännössä, miten istutus onnistui. Käyttöaluekartat ja lähtöisyysalueet löytyvät Eviran nettisivuilta, lämpösummakartat muun muassa Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksista. VALTTERI SKYTTÄ Jos istutettavaksi on tulossa keväällä useamman puulajin taimia, ensimmäisenä kannattaa tarttua isoihin koivuntaimiin sekä männyntaimiin. Kuumalla ilmalla yksi taimilaatikollinen ahdettuna selässä kiikkuvaan taimivakkaan kerrallaan on sopiva tahti, sillä uusia taimia hakiessa pääsee sopivasti juomaan, kertovat metsänhoitoesimies Markku Kolehmainen ja metsuri Jussi Kanervo. Kuusta lyhyempiä männyntaimia ei voi istuttaa aivan yhtä syvään, sillä männyistäkin pitää jäädä puolet vihreästä osasta maan päälle näkyviin. pieni piirakka) Näitä istutetaan Kuusi 63% Mänty 32% Koivu 4% Muut 0,3% Lähde: Luke Istutustiheydet taimea/ha Mänty 2 200 +/200 Kuusi 1 800 +/200 Koivu n. ”Metsänomistajille neuvoksi, että yksittäisen taimen istutuskohta on tärkeämpi kuin yleisen istutustiheyden seuranta", metsuri Kanervo sanoo. 17 METSÄSTÄ / 24.5.2018 Istutusvinkit 1 Säilytä taimipakkaukset varjossa, mutta ei pimeässä. Kasvuun lähteneet versot vaurioituvat herkästi istuttaessa”, sanoo mhy Länsi-Uusimaan metsänhoitoesimies Markku Kolehmainen . Laikkumättäissä taimen juuripaakun päälle tulee jäädä vähintään viisi senttiä eli noin tulitikun mitan verran maata. Istuta syvälle Taimien säilytyksen, kastelun ja tarkastuksen jälkeen on päästy siihen vaiheeseen, että on aika istuttaa. Kohdevalinnassa on erityisen tärkeää, että syksyllä ei istuteta hienojakoisille metsämaille, joilla rouste eli pintarouta voi nostaa taimien juuret irti maasta ja kuivattaa ne. ”Etelä-Suomessa männyt tulisi saada maahan mielellään jo toukokuun kuluessa”, kertoo Luken Jaana Luoranen . "Myöskään karkearakeisille maille, joilla taimet kärsivät herkästi kuivuudesta, ei tule istuttaa syksyllä”, Luoranen kertoo. Kuuset ovat sitkeitä kasvamaan", metsuri Tiainen lohduttaa. 3 Iske taimi syvälle: mättäässä vähintään viiden sentin syvyyteen. Taimia istuttavat metsurit raivaavat usein myöhemmin itse istuttamiaan hakkuualoja. 2 Jos istutus ei tapahdu heti, avaa pakkaukset ja kastele taimia. Aloita männystä Taimilaatikoiden kädensijaluukut tulee avata heti, kun laatikot lähtevät taimitarhalta. 4 Paakku ja osa varresta jää selvästi pinnan alle, puolet taimen vihreästä varresta aina näkyviin. "Kuusentaimien istutuksesta ei kannata olla liian huolissaan. ”Mäntyä ei saa päästää kasvuun ennen istutusta. ”Kuusentaimet ovat lähteneet kasvuun tutkimuksissa yhtä hyvin niin keväällä kuin syksyllä, jos istutustyön kaikki vaiheet on tehty laadukkaasti.” Taimitarhat kasvattavat varta vasten kesäja syysistutuksiin tarkoitettuja taimia. Länsi-Uudellamaalla Lohjan ja Vihdin rajamailla metsurit Karri Tiainen ja Jussi Kanervo ovat saapuneet istutustyömaalle aamukuuden maissa. Suurikokoisen kuusentaimen voi istuttaa vielä syvemmälle, kunhan puolet taimen vihreästä varresta jää maanpinnalle. Metsurien tahti käy kovasta työstä, joten keskiverron metsänomistajan kannattaa tähdätä pienempään päivätavoitteeseen. Istutustiheydet taimea/ha: mänty 2 200 +/200 kuusi 1 800 +/200 koivu n. Tavoitteena on, että kumpikin metsätyömiehistä saa iltapäivän kello kolmeen mennessä maahan 1 800 kappaletta eli 20 laatikollista kuusentaimia. Kuopan viereen käännettyyn metsämaahan eli laikkumättääseen iskeytyy siis päivässä taimia yhteensä noin kahden hehtaarin alalle. Luoranen muistuttaa kuitenkin, että kesä ja syksy ovat myös hyvää istutusaikaa, jos istuttajalla on oikea puulaji, oikeanlaiset taimet ja sopiva istutuspaikka. Kesäja syysistutuksiin sopivia ovat kuusi ja pikkukoivu. 1 600 (taimien välinen etäisyys 2–2,5 m). Jos maa on muokattu mätästyksen sijaan laikutuksella tai äestyksellä, taimien istutussyvyys on 2–3 senttiä
Winssikerhon johtokunta, eturivissä vasemmalta Timo Huomo, Jari Karhu ja Tatu Virtanen, takarivissä vasemmalta Matti Toivari ja Henry Jukka. Winssikerhon logo ja tuikitärkeä vinssi.. 18 24.5.2018 / METSÄSTÄ Wilkjärven Winssikerho Lappeenrannan Vilkjärvellä
ne saunomaan ja höyläämään päreitä. Sen jälkeen olemme kyläilleet useasti puolin ja toisin.” Traktoriletkana maailmalle Winssikerhon jäsenistön omistukseen mahtuu traktoria jos jonkinlaista. ”On siinä rättikoppi. Jorma Suurhaskon Valmet 565 kultaiselta 60-luvulta rumpsuttaa vielä iloisesti kolmen sylinterinsä voimin. Kaukaisin jäsen asuu peräti Saksassa, mutta on hänkin Vilkjärvellä käynyt. Valmetin lisäksi edustettuina ovat tietysti myös Massikat, Nuffieldit, Deutzit, Fordson Majorit ja monet muut klassikot. Usein reissuilla on mukana väkeä muista lähiseudun konekerhoista, eli Lennuksen avotraktoriklubista, Taipalsaaren vanhoista masiinoista, Lemin rasvanäpeistä ja Partalan Siivapyöräkerhosta. Sillä hän kävi Saksasta Norjan Nordkappissa. Silloin työnäytöksiä ja muuta ohjelmaa suuntaa katsomaan tuhansia ihmisiä. Puheenjohtaja Karhu lupaa, että yllätyksiä on luvassa myös tänä vuonna. Wilkjärveläiset ovat tunnettuja myös pärehöylästään. Paras käsittely hyvälle pärekatolle on se, että sen antaa harmaantua omia aikojaan.” Makkaranpaisto on tärkeä osa talkoita.. Talkoilla rakennettu pärehöylä kulkee työnäytöksiin kätevästi itse tehdyllä peräkärryllä. Yllätysohjelmana vuonna 2006 perustetun seuran pidoissa on nähty muun muassa pontikankeittoa ja 70 vuotta vanhan DC-3:n ylilento. Tuon ajan koneissa on vielä niin vähän hevosvoimia, ettei niitä saa runnottua omalla voimallaan rikki. Nyttemmin hän on hankkinut molemmat mallit itselleen. ”Olihan siinä purkamisessa ja kasaamisessa viikon homma. Harvinaisuuden hinta käyntikuntoisena on kuulemma huikeat 70 000 euroa. Kalliita puikkoja, maksavat 150 euroa kilo.” Eli vaikka rauta on vanhaa, ei kysymys ole halvasta harrastuksesta. Esimerkiksi viime kesäkauden avajaisissa Lappeenrannan Linnoitukseen retkeiltiin 60 traktorin letkana. Päreitä moneen tarpeeseen Wilkjärvellä heinäkuun viimeisenä sunnuntaina vietettävistä kokoontumisajoista on tullut Lappeenrannan seudulla jo käsite. ”Tarjoilupäreet ovat se päätuote”, Jari Karhu kertoo. Aikana ennen elektroniikkaa tehty konekanta on niin lujaa tekoa, ettei sitä heti saa rikki. Hitsasin erikoispuikoilla tilalle uuden hampaan. Enimmillään päreitä on urakoitu yhteen kohteeseen 14 000 kappaletta, erään kartanon kattotarpeiksi. Winssikerhossa on tällä hetkellä 107 jäsentä ympäri maata. "Yllätysohjelmana on nähty pontikankeittoa ja DC-3:n ylilento." Veijo Huomo osti Massey Ferguson 35 -traktorinsa vuosimallia 1964 joskus 80-luvulla käytettynä 8 000 markalla. Saksan matkalla on nähty sellainen kone, joka vielä haluttaisiin joukkoon, nimittäin yksisylinterinen Lanz Bulldog. ”Maierin Oswaldilla on avomallinen Fendt-traktori vuosimallia 1961”, Jari Karhu kertoo. Haimme hänet Lappeenrannan leirintäalueelta tänLappeenrantalaiskerhon jäsenet omistavat vanhoja traktoreita jos jonkinlaisia. Otetaan vaikka Henry Jukka : kun Jukan Valmet 365:n perän välityksistä rikkoutui vetorattaasta hammas, hän ryhtyi hammaslääkäriksi. ”Aikaisemmin teimme myös pärekattoja eri kohteisiin, mutta se on jäänyt vähälle. Lopulta joku uskaltaa ehdottaa, että se voisi olla renkaat. 19 METSÄSTÄ / 24.5.2018 MARTTI LINNA, teksti JOHANNES WIEHN, kuvat V ilkjärven kylältä Lappeenrannassa alkunsa saaneen Wilkjärven Winssikerhon puheenjohtaja Jari Karhu oppi aikoinaan ajamaan traktoria harmaalla Fergusonilla ja taattansa Valmet 565:llä. Kun näiltä rautakourilta kysyy, mikä vanhoissa traktoreissa on yleisin rikkoutuva osa, on vastauksena epäuskoinen hiljaisuus. Kun kalustoa on vaikka minkälaista, sitä kelpaa näyttää muillekin. Samanlaisia vanhojen koneiden rakastajia on kerho täynnä – ja hauskaa on! Koneharrastajalla on hyvä olla taitoa hyppysissä. Sillä summalla ei näin siistikuntoista aarretta enää saa
"Kyllähän se metsä jonkinlainen kirkko on", ahkera metsätyöntekijä myöntää. Siemenpuu asentoon hakatun männikön toinen laita odottaa rai vausta tänä kesänä. Metsä uudistuu luontaisesti Metsää Arvassalon tilalla on 52 hehtaaria. Tällä hetkellä puustosta on pääArvassalon tilalla on aina luotettu luontaiseen uudista miseen. Alkaa otsanahka hiukan kiristyä", Tuula-vaimo jatkaa. 20 24.5.2018 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA ANNE HELENIUS, teksti JUHA SINISALO, kuvat A urinko paistaa, muttei liian kuumasti. "Se hakataan sentään koneellisesti, sitä en tällä kertaa tee itse", hän lisää. Nyt aikoinaan vanhalle laitumelle istutettu kuusikko on Tuula Anttilan yrityksen hyvinvointipolun maastona.. Hänestä näkee, milloin pitäisi päästä metsään. Iän myötä repertuaari on laajentunut. Mäntyharju Uusikaupunki Yllä: Kelottuneen käkkärämännyn alla oli mukava leikkiä intiaania kavereiden kanssa, Rami Ant tila muistelee. Hän on puolen vuoden aikana ehtinyt tehdä jo 120 kiintoa hankintapuuta, ja seuraavaksi pitäisi päästä raivaamaan. Uudessakaupungissa Arvassalon kylällä ja samannimisessä talossa asuvat Tuula ja Rami Anttila ovat valmistautumassa päivän velvollisuuksiinsa. Arvassalon tilan isäntää polttelisi jo päästä metsään. "Metsätyöt ovat Ramille terapiaa. Tuula pyörittää omaa, Kartanon Karkuri -nimistä juhla-, kokousja elämysyritystään, ja Ramilla on kiire suunnittelupäällikön hommiinsa paikallisessa konepajayritys Vahterus Oy:ssä. Hankintahakkaajan kirkko Uusikaupunkilaisen Rami Anttilan mäntymetsät ovat uudistuneet luontaisesti ja säästyneet hirviltä, myrskyiltä sekä tuholaisilta. "Täytyisi tässä raivata kuusi hehtaaria siemenpuuasentoon hakattavaa männikköä", Anttila kertoo. Hyttysiä ei näy vielä missään, ja viimevuotiset heinät makaavat sopivasti laossa, poissa töitä haittaamasta. Tuuleksii, muttei niin, että tukka irtoaisi päästä. "Omin käsin vielä ajoinkin ne. Traktorissa ei ollut kuormaajaa, joten lainasin naapurista juontokouran ja tein osan sen avulla", hän muistelee. Maaperä on suurimmaksi osaksi karua kangasta, joten tilan valtapuulaji on mänty. Paljon on Anttila 73 hehtaarin kotitilallaan ehtinyt jo tehdä. Kun hän isänsä kuoleman jälkeen parikymmentä vuotta sitten sai tilan isännyyden, ja verottaja vaati perinnöstä omiaan pois, Anttila hakkasi puut omin käsin. Olisi mitä parhain raivausilma, vaan minkäs teet, kun muut työt kutsuvat. Aivan merenrannassa toki on myös lehtomaista maata ja sen myötä jonkin verran vaahteroita, tammia ja jalavia. Metsätyöura alkoi 16-vuotiaana polttopuiden kaadolla
Koura nostetaan viiden metrin korkeudelle ja naps, uusi tekopökkelö on syntynyt. Latvuksen voisi joko jättää maapuuksi tai tehdä kuitupuuksi sen mukaan, kumpi on kokonaisuuden kannalta perustellumpaa. 21 METSÄSTÄ / 24.5.2018 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. TALOUSMETSISSÄ ON LAHOPUUTA liian vähän asiantuntijoiden mukaan. Luontoväki on korostanut tätä kiirettä muun muassa pohdittaessa, voiko puuta polttaa, kun uusi kasvava puusto sitoo hiilen vasta vähitellen vuosien kuluessa. Niin, mistäpä sen tietää, jos kasasta hyvinkin löytyisi nuorta miestä kiehtova viikinkimiekka. TALOUSMETSISSÄ JOUDUTAAN POHTIMAAN , onko järkevää jättää ainakaan leveälatvuksisia haapoja ja koivuja eläviksi säästöpuiksi, jos ne kuitenkin katkeavat. Sama kiire koskee Lisää tekopökkelöitä Luonnon tekemä pökkelö on ollut ahkerassa asuntokäytössä. "Kovin on Rami odottanut, että jos Emma lähtisi raivaamaan ja pian jo kaatamaan", Tuula Anttila paljastaa. Museoviraston tarkempien tutkimusten jälkeen selviää, ovatko kiviröykkiöt viikinkien muinaisia hautoja, vai ovatko ne vieläkin vanhempaa perua.. Maahan rojahtavat leveät latvukset aiheuttavat taimivaurioita laajalle alalle. Monimuotoisuusongelma on tässä ja nyt, aikaa ei ole odottaa vuosikymmeniä, että lahopuuta syntyy elävinä jätetyistä säästöpuista. Rami Anttilalla on tapana hakata tai hakkauttaa metsänsä siemenpuuasentoon ja luottaa metsän luontaiseen uudistamiseen. Myös hiirija lapinpöllöt suosivat tällaisia pökkelöitä pesäpuinaan. Lahopuun merkitykseen nähden on kummallista, että kun hakkuissa jätetään säästöja lahopuita, käytäntö on painottunut elävien puiden jättämiseen. Siksi sen lisäämisellä on kiire. Yksi syy vakiintuneen käytännön uudelleen arviointiin on se, että erityisesti järeiden koivujen jättäminen säästöpuiksi lisää siemensyntyistä vesakkoa. Tyypillistä on, että kuolemisen jälkeen puu katkeaa myrskyssä 5–10 metrin korkeudelta. Jos hakkuukone tekisi viisimetrisen pökkelön puustoa korjatessaan, latvus saataisiin maahan hallitusti ennen istutusta. Ei ole vakuuttavia tutkimuksia, jotka osoittaisivat kokonaisten lahopuiden olevan monimuotoisuuden kannalta parempia kuin tekopökkelöiden. Lisäksi Tuulalla on edellisestä liitostaan kaksi aikuista poikaa, Tommi ja Teemu . Tiedä sitten, mikä on totuus", Rami Anttila tarkentaa. Jos alue viljellään männylle, lisääntynyt siemensyntyinen koivu lisää hirvituhoja ja kallistaa taimikonhoitoa. Erityisen tärkeitä paksuläpimittaiset pökkelöt ovat viirupöllölle, jotka tekevät pesänsä savupiippupökkelön latvaan. PALSTALLA METSIEN MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMINEN on paljolti lahopuujatkumon turvaamista. Siemenpuuasentoon hakatun kuvion toisen puolen Anttila raivasi viime kesänä, ja nyt ärhäkkäästi kasvavat koivut pitäisi poistaa alueen vastakkaiselta reunalta. Edellinen päätehakkuu oli viisi vuotta sitten, ja siellä on jo pienet taimet tulossa." Totta tosiaan: vierailu kuviolla vahvistaa Anttilan väitteen. "Kesällä hirvet ovat saaristossa, ja talvella ne menevät tästä läpi suurempiin metsiin talvehtimaan. Järeä koivu tai haapa kuolee nopeammin. Jos sertifioijat eivät kiitä, on aika uusia sääntöjä. Luonto kiittää. Perheessä on pikku herjanheittona ollut puhetta siitä, että Arvassalon metsät jäisivät jatkossa jälkikasvulle, mutta ainakaan vielä nuoremmat Anttilat eivät ole osoittaneet suurempaa kiinnostusta metsänomistukseen ja varsinkaan metsätöihin. "Monet ovat matkan varrella puhuneet, että kiviröykkiöt saattaisivat olla viikinkihautoja. lahopuun saamista. Sitä vastoin tiedetään, että tekopökkelöt toimivat monimuotoisuuden kannalta kuten on oletettukin. tehakkuuiässä kymmenisen hehtaaria, eikä taimikkovaiheen kuvioita suuremmin löydy. Etenkin talon lähistöllä satumetsän kaltaisessa kuusikossa oleva ja Tuula Anttilan yritystä varten perustettu hyvinvointipolku mahdollisine viikinkihautoineen vaikuttaa kiehtovalta. Terhakoita kuusenja männyntaimia kasvaa vieri vieressä. Luonnontilaselvityksen mukaan lahopuusta riippuvia lajeja on Suomessa 4 000–5 000, eli noin kymmenesosa kaikista maamme lajeista. Kuusikon takana alkavasta käkkärämänniköstä todella löytyy vaikuttavan näköisiä kivimuodostelmia. Ja kun viikingit ovat aikoinaan liikkuneet alueella, niin ei ihme, että Museovirastokin on lupautunut tutkimaan kivikasoja. Jos näkee yhden tai kaksi kaluttua puuta, niin kovin suurista vahingoista ei voi puhua." Metsää Anttila hankkisi mieluusti lisää, jos sitä löytyisi läheltä ja kohtuukustannuksin. "Elias on kyllä monta kertaa pyytänyt, että mentäisiin purkamaan yksi tuommoinen kasa", Tuula Anttila kertoo. Uhanalaisista metsälajeista peräti kolmasosa elää lahopuulla. Tai kulta-aarre. Tikat hakkaavat koloja, joita monet kolopesijät suosivat ja ottavat käyttöönsä. Metsässä liikkuminen sen sijaan kiinnostaa nuorisoa. Ajan kuluessa elävät puut epäilemättä kuolevat ja muodostavat lahopuuta, mutta siihen saattaa kulua aikaa jopa satoja vuosia. Kauempana odottaa raivaustyö. "Niitä koivuja tuppaan vielä jättämään liian raakasti joukkoon. "Me kutsumme polunvarrella olevia kivikasoja viikinkihaudoiksi", Tuula Anttila kertoo. Kuusenviljelyaloilla haitat eivät ole niin suuria, mutta mitä enemmän perattavaa koivua syntyy, sen kalliimpaa taimikonhoito on. Esimerkiksi jos säästöpuu on tukeva mänty, voi kulua parisataa vuotta, ennen kuin se alkaa lahota. Teknisesti tekopökkelöitä on helppo tehdä hakkukoneella. Alla: Viikingit kulkivat aikoinaan Arvassalon kylän läpi kohti Kalantia. No, kuusi kuitenkin kasvaa sieltä alta." Vaikuttaa varsin vaivattomalta metsänomistukselta, varsinkin kun meren rantamilla sijaitsevat mäntymetsät ovat kaiken lisäksi säästyneet sekä hirviltä, tuholaisilta että tuulituhoilta. "Se on toiminut hyvin. Näin syntynyt luonnonpökkelö kestää hyvin koviakin tuulia ja saattaa säilyä pystylahopuuna vuosikymmeniä. Jos talousmetsissä on lahopuuta, on hyvät edellytykset huolehtia myös monimuotoisuudesta. Merenpinta on aikoinaan ollut huomattavasti nykyistä korkeammalla ja vesi on peittänyt suuren osan Arvassalon tilan maista. Sopiva hehtaarimäärä liikkuisi viiden ja kymmenen välillä, mutta: "Metsätilojen hintataso nousee täällä nykyään aika korkeaksi." Viikinkien läpikulkupaikka Tuula ja Rami Anttilalla on kaksi lasta: 14-vuotias Emma ja pian 12 täyttävä Elias . Virkeät, luontaisesti tulleet pikkutaimet puskevat sitkeästi ylöspäin
Bensapumppu on siirretty sahan runkoon bensatankin päälle. Husqvarnan moottorisahoissa Autotune on ollut kymmenen vuotta. haus sujuu sähäkästi. Autotunen vuoksi Husqvarnan piti rakentaa 45-kuutiosenttimetrisen raivurinsa moottori uusiksi. Sahan käsiteltävyyttä ei erikseen tarvitse kehua. HUSQVARNA 545 FX/FXT + vaivaton käyttää, ei kaasuttimen säätöjä + entistä isompi polttoainetankki + moottorin hyvä kiihtyvyys erityisesti pienellä terällä – paperinen ilmansuodin hankala puhdistaa Autotune-järjestelmä säätää kaasutinta olosuhteisiin, käytettävään polttoaineeseen ja terävarustukseen sopivaksi. Järkeviin mittauksiin perustavaa vertailua olisi käytännössä vaikea tehdä. 22 24.5.2018 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat E lektroninen Autotune-säätöjärjestelmä saa Husqvarna 545 Fx/Fxt -raivaussahan laulamaan entistä pirteämmin. Sen teimme jo viime vuonna, kun vertailimme tämän kokoluokan raivaussahoja. Kalibroitaessa kaasu painetaan puoleksi minuutiksi pohjaan ja terän annetaan pyöriä vapaana. Isolla terällä saha toimii hyvin, kun käyntinopeus pidetään koko ajan lähellä työkierroksia. Omien ja sahaa kokeilleiden metsurien näkemyksen mukaan uutuus päihittää mallin aiemman version suorituskyvyllään. Autotune mukauttaa moottorin toimimaan sääolojen, maaston korkeuden ja käytettävän polttoaineen mukaan. Kierrosherkkä pikkuterällä Miltä saha tuntui. Automatisoitu säätö on tervetullut myös siksi, että ilmahuuhtelumoottorit ovat hyvin hankalia säätää korvakuulolta. Vertailimme sitä viime kesän raivurivertailun voittajaan, Jonseredin 2245:een ja viime vuoden malliseen Husqvarna FX 545:een. Terää vaihdettaessa tai siirryttäessä pienkonebensasta mittaritavaraan moottori kannattaa silti kalibroida erikseen, jotta oikeat säädöt löytyvät viipymättä. Raivaussahoihin järjestelmä tuotiin nyt ensi kertaa. Vaikutelma on samankaltainen kuin isolla Huskun 555 Fx -raivurilla sahattaessa. Uutuusmallin ryyppyhanikka on korvattu Start-painikkeella, uusi malli vasemmalla. Autotune toimii jatkuvasti. Sen puhdistaminen ilman paineilmaa on hankalaa. Mielestämme moottorin kiihtyvyys on raivaussahojen paras. Tyhjäkäynniltä lähtien kierrokset kohoavat vaimeammin, kun kaasu painetaan pohjaan. Autotune säätää kaasutinta ja lisää moottorin kiihtyvyyttä, ja sitkeyskin isoja puita sahattaessa paranee. Moottorin hioutuminen huippuiskuun kestää kokemuksemme mukaan pari-kolmekymmentä tankillista. Uudessa Autotune-mallissa ryyppyhanikka on korvattu start-painikkeella. Fakta KOKEILTUA • Kuviotietojen keruu ja päivitys • Leimikkosuunnittelu • Mahdollisuus kuviorajojen muokkaukseen • Monipuoliset paikkatietoaineistot maastotyön tukena OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! Anssi Aalto: anssi.aalto@tapio.fi / 050 434 4802 tai Samuel Heinonen: samuel.heinonen@tapio.fi / 050 501 3463 tai Mikko Lumperoinen: mikko.lumperoinen@tapio.fi / 050 358 6020 www.tapio.fi/forestkit Katso uusi esittelyvideo! NYT SAATAVILLA TÄYSIN UUSI TAPIO FORESTKIT GO -MAASTO SUUNNITTELUSOVELLUS UUTTA! • Mahdollisuus offline-työskentelyyn • Toimii selaimella sekä Androidja WIN10-sovelluksella. Talvikäyttöön on tarjolla perinteinen nailonverkkosuodin. Bensatankin tilavuutta on kasvatettu 0,9 litrasta tasan litraan. Pienellä ja isolla raivausterällä säädöt ovat erilaiset kuten myös ruohoterillä. Autotune-raivurissa on paperinen ilmansuodatin. Ilmoitettu suorituskyky ja tekniset tiedot ovat silti samat kuin aiemmassa mallissa. Lisäksi järjestelmä optimoi moottorin käyntiä erilaisille terälaitteille sopivaksi. Pienellä terällä moottori hyppää viipymättä tyhjäkäynniltä huippukierroksille, kun kaasu painetaan pohjaan. Tällöin saAutotune-Huskuun lisää sähäkkyyttä Uutuuden suorituskyky päihittää mallin vanhan version. Normitaimikonhoidossa tankillinen kesti reilut puolitoista tuntia. Ilmansuodattimen kotelo on vanhaa muhkeampi, koska uusi paperinen ilmansuodin on entistä kookkaampi. Startpainiketta käytetään aina sahaa käynnistettäessä. Sitkeä Autotune-moottori jaksaa vääntää, ja terä kiihtyy nopeasti
Kun etsit laitetta vapaa-aajan vauhtiin tai luotettavaa ja monipuolista työkonetta on CFMOTO paras valinta – ja vielä 3-vuoden takuulla. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. SOHC, EFI • Teho 24 kW/32 HV • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona • Saatavana lyhyt ja 2 hlö rekisteröity pitkä malli • 495 cc. Katso lähin jälleenmyyjäsi: IRS EFI EPS IRS EFI EPS • Puskulevy • kahvanlämmittimet • tuulilasi KYSY TARJOUS TALVIPAKETISTA LÄHIMMÄLTÄ JÄLLEENMYYJÄLTÄSI. • 400 cc. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. SOHC, EFI • Teho 29 kW/40 HV • Neliveto elektronisella tasauspyörän lukolla • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Kaasuiskunvaimentimet • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona Ajat sitten maantiellä tai maastossa, hiekkateillä tai kallioilla – CFMOTO on rakennettu kestämään ja viemään sinut aina määränpäähäsi. Kaikki CFMOTO -laitteet on varustettu modernilla vesijäähdytteisellä 4-tahti moottorilla
Tähän on vaikuttanut muutama vuosi sitten aloitettu Hyvä testamentti -kampanja, joka levittää tietoa järjestöille lahjoittamisen mahdollisuuksista. "Metsässä olo palauttaa hyvin farmaseutin töistä. Kupiainen asui lapsuutensa Helsingissä, mutta muutti aikuisiällä Jyväskylään. Valitsin luonnonsuojelun, koska mielestäni tärkeintä on se, että maapallo säilyisi." Järjestöille tehtävät testamenttilahjoitukset ovat Suomessa edelleen satunnaisia, mutta määrät ovat kasvussa. Loput varat hän on päättänyt jakaa kahdelle kummitytölleen. Luonnonsuojeluliitolle annetut lahjoitukset taas ovat yli kolminkertaistuneet, ja olivat viime vuonna noin 50 000 euroa. Tälle vuodelle määrärahoja onkin annettu viisi miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna, eli yhteensä 28 miljoonaa euroa. 25 METSÄSTÄ / 24.5.2018 MARIANNE MINKKINEN, teksti PETTERI KIVIMÄKI, kuvat J yväskyläläinen Susanna Kupiainen on testamentannut suurimman osan perinnöstään luontojärjestö WWF:lle ja Suomen luonnonsuojeluliitolle. Uusia hakemuksia tulee vuosittain muutamia. Hän ja Jesper-koira käyvät lähimetsässä päivittäin. Toisaalta metsän hyvinvointija terveysvaikutuksista on tiedotettu paljon." Lahjoitusvaroilla luonnonsuojelualueita perustava Luonnonperintösäätiö sai viime vuonna lahjoituksia miltei 622 000 euron edestä, pois lukien testamentit. Nykyisessä asuinpaikassa viehättää luonnon läheisyys.. Jussila ei kuitenkaan halua hehkuttaa nykytilannetta. Jos en pääsisi moneen päivään luontoon, pää hajoaisi." Monimuotoisuuden köyhtyminen huolettaa Suomen metsät kiinnostavat yleisesti lahjoituskohteena. Jos mukaan lasketaan kuntien panostus ja valtion lupaama suojelualueiden tuplaaminen, ala laajenee yli 8?000:een. Vapaaehtoisen metsiensuojeluohjelma Metson kautta taas on suojeltu yhteensä jo 64 540 hehtaaria yksityisten ja valtion maita. Luonnonsuojeluliiton järjestöja varainhankintapäällikkö Heini Jalava näkee kehitykselle useita syitä. "Minulla ei ole lakisääteisiä perillisiä, joten rahat menisivät muutoin valtiolle. Viime vuonna uusia alueita kertyi noin 5 000 hehtaaria, mikä täytti tavoitteen vain täpärästi. Luonto on aina ollut iso osa hänen elämäänsä. "Metsät ovat Suomessa suunnattoman kalliita, joten rahan tarve on valtava." Metsät suosittu lahjoituskohde Susanna Kupiainen haluaa edistää luonnonsuojelua testamentin avulla. Viime vuonna luonnonsuojeluun annettujen lahjoitusten määrää nosti valtion Luontolahjani satavuotiaalle Suomelle -kampanja, mutta suunta oli ollut ylöspäin jo ennen sitä. "Metsäasiat ovat olleet paljon esillä mediassa, ja ihmisillä on huoli monimuotoisuuden köyhtymisestä. Kupiainen ei rajannut rahojen käyttökohdetta tarkasti, mutta mahdollinen vaihtoehto ovat kotimaiset metsät. Kun testamentteja ei oteta huomioon, WWF on saanut vuodessa noin 100 000 euroa. Luontojärjestö WWF:n Perintömetsä-ohjelman kautta on pystynyt perustamaan suojelualueita jo ennen kuin valtiovetoista Metsoa oli käynnistetty. Tähän mennessä perintömetsiä on nimetty 124 kappaletta, eli noin 1200 hehtaarin verran. Samana aikana säätiö saattoi suojelun piiriin oman ennätyksensä uusia alueita, noin 540 hehtaaria. "Tärkeintä on se, että maapallo säilyy." MARIANNE MINKKINEN Yksityiset luonnonsuojelualueet olivat esillä viime vuonna, kun valtio kannusti metsänomistajia perustamaan suojelualueita Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Luontolahjani satavuotiaalle Suomelle -kampanjassa luotiin 170 uutta yksityistä suojelualuetta, joiden yhteiskoko oli 3?064 hehtaaria. WWF:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton saamat, kotimaiselle metsiensuojelutyölle suunnatut rahalahjoitukset ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Toiminnanjohtaja Anneli Jussilan mukaan kehitys kertoo siitä, että ihmiset ovat löytäneet suoran vaikuttamisen mahdollisuudet. Monta tapaa suojella Susanna Kupiainen ei omista itse metsää, mutta nauttii marjastuksesta, sienestämisestä ja luonnossa liikkumisesta
”Taimikonhoito ja kaksi harvennusta riittää, sen jälkeen puusto saa kasvaa päätehakkuuseen.” Herkullinen vertailukohde Sytkyttelemme eteenpäin ja tulemRajan takana vihreämpää. Hyvönen liikkuu metsässään vaivattomasti kaksipaikkaisella mönkijällä, jota varten palstalle on kunnostettu ja pinnoitettu kapeita ajouria. "Metsällä on pitkä muisti.” me palstan perälle, jossa on parin hehtaarin nuori ja kaunis metsä, vuonna 1996 kylvettyä männikköä. Ei liene tarpeen kertoa, että metsät ovat viimeistä piirtoa myöten hoidossa. Metsätalousneuvoja Tauno Hyvönen tilansa rajalla Mäntyharjulla. Jos metsänhoidon taso laskee, alkavat myös puuvarat taantua – metsällä on pitkä muisti.” Itse Hyvönen on elänyt kuten on opettanutkin. Hän esittelee neljännesvuosisata sitten ostamaansa pienehköä metsätilaa. Ne saavat lihoa omassa rauhassaan ennen päätehakkuuta, sillä varttuneiden puustojen harvennuksiin mies ei innostu. Alkajaisiksi kylvöalalta piti perata sankkaa kastikkakasvosta parin kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Sen eteen Hyvönen on tehnyt paljon työtä. Arvaa, kumpi puoli on vanhan metsäammattilaisen hoitamaa. Hyvönen murehtii, että hoitamattomia metsiä ja uudistamattomia hakkuualoja ilmaantunut näköpiiriin entistä enemmän. 26 24.5.2018 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat N ikkarilan metsäopistosta 1950-luvulla valmistunut Tauno Hyvönen oli aikalaisineen luomassa perustaa ennätyksellisen runsaiksi karttuneille metsävaroille, joiden varaan kelpaa nyt rakentaa uusia sellutehtaita. Metsalehti.fi/uutiskirje. Kierros metsästä paljastaa upeita, arvokasvunsa vilkkaimmassa vaiheessa olevia rauduskoivikoita ja tukkipuun mitat saavuttaneita kuusikoita. Tällä tilarajalla selviää, millä keinoilla Suomen mittavat puuvarat on saatu aikaan. MITÄ NYT METSÄS SÄ! Kerran kuussa uutiset | artikkelit | puunhintalaskuri | metsänhoito | blogit | videot Pysy ajan tasalla ja tilaa Metsälehden uutiskirje. Viimeksi hän on karsinut parhaat rungot ja merkinnyt kasvatettavaksi valitut puut lähiaikoina tehtävää ensiharvennusta varten. ”Katso, tuokin koivikko olisi jo aikoja sitten pitänyt harventaa”, hän osoittaa, kun ajelemme Mäntyharjun kyläteitä. Vanhana metsätalousneuvojana mies kantaa yhä huolta kotiseutunsa metsien kunnosta. ”Olen vähän huolissani, miten pääkaupunkiseudulle keskittyvä metsänomistajakunta pystyy ja innostuu huolehtimaan metsistään
”Suomen osuus on kasvanut nopeasti. 27 METSÄSTÄ / 24.5.2018 MARIANNE MINKKINEN VUODEN 2000 Metsälehdessä kirjoitettiin, että hakkuutähteet olisi kannattanut levitellä metsään. Liun puheeseen vastannut Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Kai Merivuori totesi, että jatkossa tarvitaan tiiviimpää yhteydenpitoa maiden välillä, jotta suomalaiset sahayrittäjät pystyvät entistä paremmin vastaamaan kiinalaisten kysyntään. ”Soitin kerran omistajalle ja hän sanoi, että hän haluaa alueelle luonnon synnyttämän metsän.” Hyvösen mielestä tilanne on surullinen erityisesti kansantaloudelle. Se on se kohta, johon me isketään. Varmaan olisi sekä uuden metsän että ympäristön kannalta järkevää, että hakkuutähteet leviteltäisiin koko alueelle." Hakkuutähteet lannoitteeksi HAKKUUTÄHTEIDEN KORJUUSEEN SOPIVAT. Suomalais-kiinalainen puualan huippukokous järjestettiin nyt toista kertaa. Lisäksi puusta saa rakentaa vain 18 kerroksisia taloja, mikä on tiheään asutussa maassa vähän. Männikkökuvio ulottuu tilan rajaan, jonka takana on samaan aikaan hakattua metsää, tai ehkä pikemminkin hatelikkoa. Kiina on hänen mukaansa merkittävä kumppani suomalaiselle metsäteollisuudelle, mutta yhtä lailla Suomi on luotettava ja haluttu yhteistyökumppani Kiinalle. Hehtaarin puuvaranto kohoaa yli puolentoista sadan kuution. Kuvio tarjoaa myös herkullisen vertailukohteen. Hinnalla emme voi kilpailla mutta laadulla voimme”, Leppä sanoi.. Kuusikon hakkuutähteissä oli typpeä jopa 300 kiloa hehtaarilla. Kun hakkuukoneen kuljettaja saa puun valmiiksi, hän ottaa hakkuutähteet koneen kouraan ja tiputtelee ne matkalle hakiessaan seuraavaa puuta." Hakkuutähteitä voitiin kuivattaa maassa kesän ajan, jolloin neulaset ehtivät tippua irti. Suomi on Kiinan kolmanneksi suurin havusahatavaran tuojamaa”, sanoi kokouksessa puhunut Kiinan puutavaran ja sahatuotteiden jakeluyhdistyksen puheenjohtaja Liu Nengwen . VUOTTA METSÄLEHTI Sarjassa kerromme, mistä 85-vuotiaassa Metsälehdessä on aikaisemmin kirjoitettu tähän aikaan vuodesta. LIINA KJELLBERG, teksti ja kuva SUOMALAISEN sahatavaran hinta, jalostusasteen kasvattaminen sekä puurakentamisen haasteet nousivat esille viime viikolla Pekingissä Kiinassa järjestetyssä kiinalais-suomalaisessa puualan huippukokouksessa. "Myös uuden metsän kehityksen kannalta ei voi olla oikein, että paikoitellen ravinteita on liikaa ja toisin paikoin liian vähän. "Levittäminen sujuu vähällä vaivalla. Pekingin metsäyliopiston apulaisprofessorin Gao Yingin mukaan puurakentamisen yleistymistä hillitsee kuitenkin muun muassa se, että ihmiset eivät pidä puutaloja paloturvallisina. ”Kasvuvoimainen metsämaa ja auringon valo ovat Suomen tärkeimpiä voimavaroja. Liu toivoi Suomen lisäävän sahatavaran vientiä Kiinaan. Puurakentaminen on viime vuosina kasvattanut suosiotaan myös Kiinassa. Laatu edellä Toista kertaa järjestetyn huippukokouksen avasi maaja metsätalousministeri Jari Leppä . Seuraavaksi eniten oli kalsiumia ja kaliumia. Vesasyntyisiä koivutuppaita, liian vähän kuusialikasvosta ja muutamia mäntyjä – tällaisen metsän varaan ei kiinalainenkaan rakentaisi sellutehdasta. Hänen mukaansa suomalainen sahatavara on kuitenkin kallista siihen nähSuomalainen puu esillä Pekingissä Kiinan riippuvuus sahatavaran tuonnista on kasvanut. Kiinan riippuvuus sahatavaran tuonnista on viime vuosina kasvanut, sillä maa on kieltänyt hakkuut suuressa osassa metsiään. "Jos hakkuutähteissä on esimerkiksi 300 kiloa typpeä hehtaarilla, ja ne peittävät viidenneksen maasta, karhon kohdalla on silloin keskimäärin 1 500 kiloa typpeä hehtaarilla. den, että se joudutaan jatkojalostamaan Kiinassa. Suomalaista puurakentamisen osaamista kokouksessa edustivat muun muassa Hirsitaloteollisuus ry ja Keitele-konserni. Typpilannoituksen suositus kangasmaille on 150 kiloa typpeä hehtaarilla, joten karhossa oleva typpimäärä vastaa kymmentä lannoituskertaa." Metsäntutkimuslaitoksen tutkijan mukaan karhoista ravinteet saattoivat huuhtoutua sateella helposti pois, varsinkin jos koneiden pyörät olivat painaneet maahan ojien kaltaisia väyliä. Jos ne kasasi yleisen tavan mukaan karhoille, oksien ja neulasten sisältämistä ravinteista ei saanut täyttä hyötyä irti. Suomesta vietiin Kiinaan viime vuonna 1,7 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa, mikä on yli neljä kertaa enemmän kuin vielä muutama vuosi sitten. Yhdestä kuusikosta hakkuutähdettä oli kertynyt 55 tonnia hehtaarilta, kun taas männiköstä sitä oli saatu 15 tonnia. Hyvönen on syystäkin ylpeä laadukkaasta männiköstään. 1) Kuivahkot kankaat X) Kuivat kankaat 2) Puolukka-, mustikkaja ruohoturvekankaat Oikea vastaus sivulla 33 ”Olisi järkevää, levittää hakkuutähteet koko alueelle.” Laskemme, että hehtaarilla on liki 2 000 runkoa, joiden keskiläpimitta on suunnilleen 15 senttiä ja pituus yli 15 metriä. Tällaisessa paikassa niitä makuutetaan ihan tyhjän panttina.” Yllä: Vuonna 1996 kylvetty ja huolella hoidettu männikko on kehittynyt upeasti. Alla: Samana vuonna naapurin puolelle tehty hakkuuala jäi viljelemättä. "Kiinalaiset ovat entistä tarkempia tuotteiden alkuperästä. Metsäntutkimuslaitos oli tutkinut hakkuutähteiden ravinnepitoisuuksia edellissyksynä kahdella koealalla
Rantasalmelainen Olli Lappalainen on metsästänyt supikoiria pian 50 vuotta.. ”Ilmaston lämpenemisen myötä supikoiran levinneisyysalue laajenee todennäköisesti pohjoiseen ja kanta tulee runsastumaan muuallakin.” Supikoira on erityisen haitallinen maassa pesiville linnuille. Sieltä, missä aita on matalin Keski-Suomen riistapäällikkö Olli Kursula paljasti vähän aikaa sitten Ylen haastattelussa huhun, jonka mukaan maailmansotien välissä supikoiria istutettiin Neuvostoliitossa puna-armeijan lentäjille turkkitarpeiksi. Joskin riistatohtori Petri Nummen 30 vuotta sitten julkaiseman kirjallisuuskatsauksen (Suomen istutetut riistaeläimet) mukaan Kainuussa pyydystettiin kolme yksilöä jo vuosina 1935–1939 ja Forssan lähellä yksi vuonna 1941. ”Kyllä niitä on enemmän kuin 1980-luvulla, mutta eivät ne tahdo mennä enää loukkuihin.” Supinmetsästys onkin muuttunut tällä vuosikymmenellä entistä enemmän aktiivikseksi pyynniksi. Toinen tuleminen Parhaillaan on käynnissä supikoirien toinen tuleminen. Joko minä olen laiskistunut tai supit viisastuneet”. Kuinka aasialaisesta karvaisesta koiraeläimestä tuli vihattu vieraslaji. ”Nykyään saan muutaman supikoiran vuodessa. Sitten se vain ryöpsähti Supikoirien nuppilukua ei tiedä kukaan. Samalla supikoiralle on julistettu Lapissa EU:n Life-rahoilla hävityskampanja, jossa jokaisesta hortoilevasta supista tulisi ilmoittaa tehopyyntiä johtavalle metsästäjälle. ”Luolakoirametsästys ja pintapyynti nopeilla, pysäyttävillä koiraroduilla ovat suosiossa”, Lappalainen tietää. Innokas metsästäjä laskeskelee pyytäneensä uransa aikana satoja supeja: Koirilla, loukuilla, raudoilla ja syöttihaaskoilta ampumalla. Ihmetystä herättäneet eläimet ilmestyivät metsämiehen kotimetsiin 1970-luvun alussa. Ensimmäinen supikoira pyydystettiin Ruotsista 2006, eikä se ole jäänyt viimeiseksi. 28 24.5.2018 / PILKKEITÄ RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat K ymmenen vuotta sitten silloinen Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos julkaisi tilannekatsauksen pienpetojemme pääluvusta. Tuoreimmassa tilastossa supisaalis on jo kaksinkertainen (212 500) jänikseen verrattuna. ”Silloin niitä pyydettiin myös elävänä ja kasvatettiin nahoiksi tai myytiin turkistarhoille.” Nykyään villisupin nahalla ei ole arvoa. Väite saattoi hyvinkin pitää kutinsa. Selvityksessä todettiin supikoiran olevan runsain petomme. Keväällä niiden nuppiluvuksi arvioitiin 85 000 aikuista supia. Silloin ja nyt lajin salaisuus piili sen kaikkiruokaisuudessa ja yltäkylläisessä pentutehtailuissa. Tieteelliset päätelmät päätyvät puoleen miljoonaan syksyiseen supiin. Ensimmäinen tunnettu supikoirahavainto Suomesta on nykyisin Venäjään kuuluvasta Suistamosta vuodelta 1939. Yhtä kaikki, Suomen supitilanne muhi aina 1970-luvulle asti. Lappalainen hymähtää. Tuolloin yhtenäisen levinneisyyden pohjoisrajan todettiin olevan suunnilleen linjalla Tornio–Kuhmo. rajuun kasvuun. Suomea lähimmät supisiirrot tehtiin Syvärin eteläpuolelle. Se näkyy myös saalistilastossa, Vuonna 2010 supikoira oli ensimmäisen kerran maamme pyydetyin riistanisäkäs (164 200 supia) ohittaen niukasti iän ikuisen ykkösen, metsäjäniksen. Kaarina Kauhalan raportissaan (Paljonko Suomessa on pienpetoja, RKTL) toteama ennustus näyttää käyneen enemmän kuin toteen. Riistavirkavalta kun haluaa katkaista supilta tien Ruotsiin ja Norjaan. Määräänsä enemmän Supikoiria on Suomessa paljon. Rantasalmelainen Olli Lappalainen on elänyt sen ensimmäisenkin. Jos talvea ei ole, ei supikaan vietä sitä nukkumalla. Jahtiin käydään koirin ja kyttäämällä. Suomen alueelta ensimmäinen havainto on Keuruulta vuodelta 1949. Ensimmäisen kerran kannat olivat huipussaan 1980-luvun puolivälissä hiipuakseen seuraavalla vuosikymmenellä. Paljon enemmän kuin monen mielestä pitäisi. Niukkuuden ajasta se selviää talviunella. Toivottavasti se ei ole jo myöhäistä. Mahtavassa maassa oli tuolloin meneillään suurempiakin siirtoistutushankkeita, eivätkä ne koskeneet pelkästään eläinkuntaa. Nyt laji on levittäytynyt jo ylemmäs, kiitos talvien leudontumisen
Suurin osa lajeista on puikkomaisia tai torvimaisia, mistä nimikin johtuu. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Torvijäkälät ovat metsässä yleisiä ja runsaita. Tuplataimitilanne voi johtua esimerkiksi siitä, että taimitarhalla taimien kasvatuskennoon on päätynyt kaksi taimea tai koneistutuksessa samaan istutuskuoppaan on tippunut useampi taimi. Kuusentaimen punaruskeat neulaset viittaavat ahavatuhoon. Kun lähetätte perunkirjan verottajalle perintöveron määräämistä varten, esittäkää samalla vaatimus PerVL:n 55§ huojennuksesta ja 56§ mukaisesta veronmaksun jaksotuksesta. Muinaisten merien ja järvien aallot huuhtoivat kallion laelta irtaimen maa-aineksen ja paljastivat kallion jäkälien kasvualustaksi. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti. Perintöja lahjaverolain 55§ koskee myös perintönä saatuja maatiloja. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Lajien määrittäminen onkin sitten jo eri juttu, vaikka kyllä sitä voi yrittää Tieto-Finlandian vuonna 2011 voittaneen Jäkäläoppaan avulla. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Jos mäki on niin korkea, etteivät aallot ole sitä huuhtoneet, vedenkoskematon laki on peltona tai kasvaa metsää. Omistimme siskoni kanssa tilasta toisen puolen. Maksoimme kovat perintöverot veljemme perinnöstä. Rinteiden kivikkovyöt ja pirunpellot kertovat silloin muinaisten vesistöjen suurimman pinnankorkeuden. Katkaisu tyveltä esimerMitä taimille on tapahtunut. Muista punareunaisista lajeista sen erottaa ”torven” sileä pinta. Koska aiemman vuoden kasvu on kunnossa, taimi säilyy todennäköisesti elossa. Va ltt er i Sk yt tä Va lt te ri Sk yt tä kiksi oksasaksilla on ihan hyvä vaihtoehto. Nyt siskoni kuoli, ja minä olen hänen ainoa perillisensä. 29 PILKKEITÄ / 24.5.2018 LUKIJAKYSYMYS LUKIJAKYSYMYS Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Torvijäkälän suku on suuri, meilläkin noin 80 lajia. Kasvu puulla toki hieman kärsii, mutta taimelle ei tarvitse tehdä mitään. Sen alapuolella on usein valtaosa jäkälästä – suomujen muodostama kasvusto, jota sopii hyvin kuvaamaan koko jäkälästä käytetty ilmaisu sekovarsi. Jäkälien ja sammalten kasvualustana on sileä, jään hioma kalliopinta, jonka uurteet kertovat jäätikön kulkusuunnan. Taimen silmut ovat toukokuussa otetussa kuvassa vihertäviä ja puhkeamassa. METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Teidän ei tarvitse maksaa perintöveroa siitä perinnön osasta, jonka siskosi peri kuolleelta veljeltäsi. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. JAANA LUORANEN ANNE UIMARI Luonnonvarakeskus METSÄPILA Ti m o To iv an en Perimme siskoni kanssa vuosi sitten veljeltäni puolet maatilasta, jossa on peltoa 7 hehtaaria ja metsää yli 300 hehtaaria. Onko minulla nyt oikeus saada perintöveroon huojennusta, jos alan viljellä tilan peltoja. Ruskeiden neulasten alue on hyvin terävärajainen siinä kohdassa, missä latva on ollut kevätauringon aikaan lumirajan yläpuolella. Osa lajeista on kyllä ulkonäöltäänkin tunnistettavissa, mutta määrityksen "Jäkälä nosti pikarinsa hauraan" Kalliotorvijäkälän itiöitä tuottava osa hehkuu punaisena. Taimi ei pysty saamaan vettä jäätyneestä kasvualustasta, mutta samaan aikaan haihdunta latvuksesta on runsasta voimakkaan auringon säteilyn, tuulen ja korkean päivälämpötilan vuoksi. Parhaat lakikalliot, joilta avautuu näköala ympäröivään maisemaan, kertovat myös luontomme historiasta. Torvi on tavallaan jäkälän itiöemä, jolla se nostaa itiöitä tuottavat osat korkeammalle tuulten ulottuville. Vaikka ne ovat kovin erinäköisiä, perusrakenne ja biologia on samanlainen; poronjäkälien sekovarsi vain haaroo runsaasti, kun useimpien torvijäkälien sekovarsi on haaraton. Kuten runoilija, mekin kiinnitämme huomion pikariin – emme siihen, mitä sen alla voi olla. Samaan sukuun kuuluvat myös pensasmaiset poronjäkälät, jotka on joskus erotettu omaksi suvukseen Cladina . Kuusi voi toki lähteä kasvuun vielä katkaisun jälkeenkin, mutta paremmalle taimelle ei enää koidu niin suurta haittaa. Saatte huojennuksen perintöveroon ja maksuun 10 vuoden jaksotuksen. Toinen taimista näyttää olevan parempikasvuinen ja saanee valta-aseman. Alle kahden vuoden aikana saadusta perinnöstä ei tarvitse maksaa uudestaan perintöveroa, vaan sen osan saatte verovapaasti. Mitä vuosi sitten istutetuille kuusentaimille on tapahtunut. Huonomman taimen voi katkaista pois viereltä jo tänä keväänä. varmistaminen vaatii usein kemiallisten tuntomerkkien käyttöä. Näin laadit lukijakirjoituksen HELVI Juvonen tarkoitti tunnetussa runossaan selvästi torvijäkälää. Perimän tutkimus ei kuitenkaan puolla suvun jakoa. Ahkera konttaaja löytää sieltä helposti parikymmentä erilaista poronja torvijäkälää. Samasta istutuskohdasta on noussut kaksi kuusentaimea. Jatkoon kannattaa säästää vain paremmin kasvava puu.. Mitä on tehtävissä. Toinen taimi kuitenkin haittaa sen kasvua, sillä vaikka versoilla olisikin vielä tilaa, juuristokilpailu hidastaa taimien kehitystä. Taimen latvaosan punaruskeat neulaset ovat tyypillinen merkki ahavatuhosta. VÄINÖ SIKANEN Saanko huojennusta perintöverosta. Toisessa kuvassa samaan istutuskuoppaan on päätynyt kaksi taimea. Runsain lajisto on valoisissa kalliometsissä, joista löytää sekä kalliopinnalla, humuksella, lahopuulla ja puiden tyvillä kasvavia lajeja. Kyllä on
Kaikkiaan erilaisia tuhkia syntyy lähes 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa. 30 24.5.2018 / PILKKEITÄ Puutuhkan käytöstä suometsien lannoituksessa on jo pitkä kokemus, ja sen myönteiset vaikutukset metsän kasvuun ovat kiistattomia. Sen sijaan tuhkan ympäristövaikutuksia ei koettu lannoituksen merkittäväksi käytännön esteeksi, vaikka vastauksissa usein mainittiin myös raskasmetallit, joita pelätään tuhkan Puutuhka hyötykäyttöön Tuhka lisää metsän kasvua ja tukevoittaa metsäteitä. Lentolevitystä voidaan tehdä myös sulan maan aikana. Tilannetta parantaa, että tuhkaa voi levittää myös talvisin, jolloin jäätynyt turve ja lumi kantavat maakoneita. Tulevaisuuden tavoitteena onkin, että sopivalla fraktioinnilla tuhkat voidaan lajitella eri käyttötarkoituksiin. Kivihiilipohjaista tuhkaa ei saa käyttää metsälannoituksiin. Vaikka lentolevitys on tehokkaampaa, traktorilla tehtävä maalevitys on tällä hetkellä hehtaarihinnaltaan edullisempaa. Lannoituksessa käytetty tuhka kerätään puuta polttavilta lämpövoimalaitoksilta. Pe nt ti Vä is än en Tuhkalannoitus kannattaa toteuttaa mahdollisuuksien mukaan usean tilan yhteishankkeena. Lannoituksessa voidaan käyttää tuhkaa, jossa on enintään kaksikymmentä prosenttia turvepohjaista tuhkaa. Talvilevitystä helpottaa, kun se tehdään heti hakkuun jälkeen kuormatraktorin tiivistämiltä ja pakkasen kovettamilta ajourilta. Tuhkan maalevitys traktorilla onnistuu parhaiten talvella, jolloin jäätynyt turve ja lumi kantavat kalustoa. Tuhkalannoitus tai tuhkan käyttö maarakentamisessa eivät ole kuitenkaan yleistyneet toivotulla tavalla. Suometsissä lannoitteiden maalevitystä vaikeuttaa turpeen huono kantavuus. Puuntuhka ja sen levitys helikopterilla maksavat tällä hetkellä metsänomistajalle alkaen 500 euroa hehtaarilta. Tuhkalannoitus kannattaa toteuttaa mahdollisuuksien mukaan usean tilan yhteishankkeena, jolloin ammattilainen tekee lannoitussuunnitelmat ja terveyslannoituksissa tarvittavat kemerarahoitushakemukset. Tuhkalannoituksen kannattavuutta parantaa valtion terveyslannoituksiin maksama kemeratuki. SAMULI JOENSUU Tapio Oy HANNU ILVESNIEMI Luonnonvarakeskus MERVI MATILAINEN Apila Group Oy TAPIO LINDHOLM Suomen ympäristökeskus RAIMO HEIKKILÄ Suomen ympäristökeskus käytön yhteydessä pääsevän luontoon. Alan asiantuntijoiden tulisi laatia kiinnostavia artikkeleita tuhkan käytöstä maanomistajia lähellä oleviin lehtiin. Tuhkalannoituksella voidaan nuorissa männiköissä saada 20 vuoden aikana parhaimmillaan 6–10 prosentin tuotto. Koulutus ja neuvonta olivat vastaajien mielestä ensisijainen toimintatapa esteiden poistamiseksi. Erityisesti epäily jätteestä tulee esille keskusteltaessa tuhkasta maarakentamisen materiaalina. Sen tavoitteena on, että materiaalit käytetään mahdollisimman tarkkaan ja useaan kertaan, jolloin syntyy mahdollisimman vähän jätteeksi päätyviä sivuvirtoja. Kyse on siten usein metsäammattilaisen oman innostuksen lisäämisestä tuhkan hyödyntämiseen, koska kyselyn mukaan tuhkalannoitushankkeen koostaminen ja markkinointi metsänomistajille koetaan työläänä. Tuhkalannoituksen vesistövaikutukset eivät vastaajien mielestä olleet merkityksellisiä. Silti sen käyttö yleistyy hitaasti. Olennainen osa metsäbiomassojen käyttöön liittyvää kiertotaloutta on, että sivuvirtojen mahdollisesti sisältämät ravinteet otetaan talteen ja kierrätetään. Puupohjainen tuhka on ravinnepitoisuuksiltaan parempaa kuin turvepohjainen tuhka. taan metsänomistajille, jotta he osaavat kiinnostua tuhkasta. Tuhka on osa kiertotaloutta. Sellaisia tuhkia, jotka eivät sovellu lannoitekäyttöön, kannattaa hyödyntää esimerkiksi maarakentamiseen. Markkinointia helpottamaan tarvitaan helppotajuisia laskelmia tuhkalannoituksen kannattavuudesta pitkällä aikajaksolla. Kun aihetta pidetään esillä, se syöpyy vähitellen mieliin. Tietoa tarviTUTKIJOILTA. Vastauksista nousi hämmästyttävän usein esiin tiedon puute tuhkan hyödyistä. Viime aikoina on tehty kyselyitä eri toimijoille ja kartoitettu käytännön esteitä puutuhkan käytön yleistymiselle. Myös puutuhkan käyttöä kivennäismailla on tutkittu. Tietoa tarvitaan myös metsäammattilaisille, jotta he osaavat ja ymmärtävät markkinoida tuhkaa maanomistajille. Näissä kohteissa tuhkan sisältämät ravinteet ovat oikeassa suhteessa puuston kasvutarpeisiin. Kasvupaikka ja levitysmenetelmä vaikuttavat merkittävästi tuhkalannoituksen kustannuksiin ja tuottoihin. Voimassa olevan kemeralain ja siihen liittyvän valtioneuvoston asetuksen (263/2016) mukaan terveyslannoitus on edelleen omana työlajina ja terveyslannoituksena tehtävään tuhkalannoitukseen voi saada tukea suometsissä. Se voi nostaa lentolevitykselläkin toteutetun tuhkalannoituksen tuoton yli 10 prosentin 20 vuodessa. Tuhka on myös erinomaista materiaalia tienrakennuksen raaka-aineena
31 PILKKEITÄ / 24.5.2018
Vastuullinen matkanjärjestäjä on Kon-Tiki Tours. 23 m 2 . Aamupäivän ohjelmassa on vierailu Kemijärven yhteismetsässä. 17.6.2018 METSÄTILA, Kuusamo 122,95 ha. 0,8 ha tukioikeudellista peltoa, joka vuokrattu vuoden 2018 lopuun sekä reilusti etelään avautuvaa Iso Urttimenjärven rantaa. 80luvulla rakennettu noin 80 m 2 konehalli, navetta, autotalli, aitta ja päärakennus. Illallinen hotellilla. Lounaan jälkeen suuntaamme kohti Luostotunturia. Luonnonkauniit näköalat Saimaalle ja rauhallinen ympäristö. Pääosa tilaa noin 50 km etäisyydellä Kuusamon keskustasta kaakkoon, lähellä Kortesalmen rajanylityspaikkaa. 040 510 8085 LOMA-ASUNTO, Savonlinna Luonnonkauniilla ja kumpuilevalla mäntykangastontilla sijaitseva tasokas saunamökki. Metsät hyvässä kasvukunnossa ja tuottavat polttopuun lisäksi myös puunmyyntituloja lähivuosina. Hp. 139.000 € ASUINKIINTEISTÖ, Kerimäki Rauvanniemessä noin 1,5km Puruveden rannasta maalaistalon vanha pihapiiri rakennuksineen. Mh. 10.6.2018 METSÄTILA, Orivesi 28,247 ha. Touhua mökkilomailun ohessa myös metsässä, sienestä, marjasta ja metsästä omalla maalla! Metsämaan osuus n. Tutustumme näyttelyyn ja Metsähallituksen toimintaan Lapissa. 18.9. 6 ha metsää, jossa puustoa n. Lisämaksusta kahden hengen huone yhden käyttöön (260 euroa/henkilö), ruokajuomat, muut palvelut. Kohde sijaitsee Saukonsaarentien varrella ja Saimaan vesireiteille pääset täältä suoraan. Vierailemme Keitele Timberin uudella sahaja puutuotetehtaalla Kemijärvellä. Käymme myös Tulppion maisemissa katsomassa, miltä kuuluisat Osaran aukeat nykyään näyttävät. Hintaan sisältyvät majoitus, aamiaiset, 5 lounasta ja 4 illallista, kuljetukset, oppaan palvelut sekä ohjelmassa mainitut vierailut ja luennot. Maanomistajana mahdollisuus hakea paikallisen metsästysseuran jäsenyyttä. Sopii vaikka kesäpaikaksi, harrastuskiinteistöksi tai vakituiseen asumiseen! N. Iltapäivällä jää aikaa joko patikoida oppaan johdolla tai rentoutua kylpylässä. 120 m 3 /ha. Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄPALSTA JA MÖKKI, Kitee, Kesälahti n. Päivän aikana lounas. Kokonaispuusto n. Etäisyys Puumalan palveluista vain noin 10 km. Kaksi upeaa rantarakennuspaikkaa Punkaharjun Särkilahdessa, Pihlajaveden Särkilahdenselän rannalla. Kiinteistön lounaiskulmassa rasite venevalkamalle ja autojen pitämiselle. ILMOITTAUTUMISET Ilmoittautumiset 15.6. Kiinteistö on yleiskaavan mukaan metsämaata, ei kaavan mukaista rakennuspaikkaa. 11 ha, josta n. Iltapäivällä savumme Rovaniemelle, minne yhteinen lukijamatka päättyy. 20.9. 79.000 €. 205.000€ / tarjous viim. Aikaa jää myös kysymyksille ja keskustelulle. Illallinen Kemijärvellä. 3.405 m 3 , eli n. 200 m 3 . 21.9. 0,9 ha on hinnaltaan 79.000 €. Rantasaunalla on löylyhuoneen lisäksi tilava saunatupa. Hp. 5.698 m 3 , lähinnä nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä. Rakennusoikeutta on vielä runsaasti jäljellä mahdollista päärakennusta varten. 32 24.5.2018 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN Lähde LAPPIIN Tule mukaan Metsälehden opintomatkalle Lappiin:pääset näkemään monipuolisesti metsätaloutta, metsäteollisuutta, luonnonsuojelua ja luontomatkailua. Hp. Rannalla v. Päivän ajomatka on pitkä, yhteensä noin 400 kilometriä. Mh.79.000 €/tontti. 050 464 6500 METSÄTILA, Luumäki 28,38 ha. Nauti omakotiasumisesta ja Saimaan vesistön monipuolisista mahdollisuuksista näissä upeissa maisemissa. Vesimatka mantereesta n. Ryhmän minimikoko on 25 henkeä. Kokonaispuusto n. Tarjouksen voi tehdä myös ilman yhteismetsäosuuksia. Tiedustelut ja varaukset sähköpostilla ilmoittautumiset@kontiki.. Lounaan jälkeen kuulemme asiantuntijaluennon metsäsijoittamisesta ja metsätilakaupasta. Vapaa-ajanasunto ja metsätila Puruveden Haudanlahden rannalla, Punkaharjun ja Kesälahden rajalla, n. Metsäpalsta Marjosaaressa, Vaahersalon kupeessa. 20 km Punkaharjun taajamasta. 0,5 ha on hinnaltaan 89.000 €, Kirveslahden rannalla sijaitseva määräala n. Mökissä 2 pientä makuuhuonetta, tupakeittiö, sauna, pesuhuone, wc, pesutilat on rakennettu 1980-luvun alkupuolella. Kuusamon kaupungilta saadun tiedon mukaan Polvilammen rannalle mahdollista hakea 2 lomarakennuspaikalle poikkeamista. jäljellä vielä reilusti. Hp. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 12.000 €. Metsäleh den lukijamat ka 17.9.–21. Lisätietoa matkasta www.kontiki.?/matkatyypit/metsa -ja-maatalousmatkat/ Matkan oppaana toimii toimittaja Hannu Jauhiainen. 650 m 3 . 3 ha Pro Puruveden ja Metsäkeskuksen yhteishankkeena toteutettua kosteikkoa, alueella mm. 9.2018 MATKAOHJELMA 17.9. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv. 2.457 m 3 . 1968 rakennettu mukavuuksin varustettu mökki, rantasauna, grillikatos sekä varastotiloja, rakennusoik. 155.000 €. Päivän aikana lounas. Saamme myös tietoa yhteismetsän perustamisesta. oikeus 150 k-m²/paikka. Päivän aikana nautitaan kenttälounas. Tämä paikka on nähtävä omin silmin sovi näyttö sinulle sopivalla hetkellä! Mh. Yhdellä kiinteistöllä n. Kiinteistö myydään irtaimistoineen. tai puhelimitse 09 466 300. 10 km, Savonlinnasta n. Kuulemme myös Samperin savotasta ja läskikapinasta. 11 ha. Hakkuumahdollisuudet lähivuosina hyvät, noin puolet pinta-alasta varttunutta kasvatusmetsää. Iltapäivällä vierailemme legendaarisissa Tulppion maisemissa ja perehdymme Osaran aukeiden nykytilaan. Uudessa rantaosayleiskaavaehdotuksessa ei ole merkitty rantarakennuspaikkoja tilalle. Kaikille palstoille menee tie. Niemen kärjessä sijaitseva määräala n. Rakennusoikeutta 250 k-m 2 . Tontit sijaitsevat Ryhäläntien tuntumassa järeän männikkömetsän suojassa, omaa Saimaan rantaviivaa molemmilla tonteilla noin 65 m. mennessä. Laadukkain materiaalein toteutetussa mökissä on saunaosasto ja tupa makuupankoin ja istumaerkkerein. Koltsoppisen rannassa sähkötolppa. Puustoa tällä hetkellä n. Tutustumme UKK-puiston opastuskeskuksessa Lapin metsien suojeluun. Terassilta näkymät suoraan eteläaurinkoon. Rakennukset ikäisekseen nätissä kunnossa ja huollettu aina tarpeen mukaan, kiinteistöllä mm. Sen jälkeen vierailemme tilalla, joka on erikoistunut poromatkailuun. 30 km. Tasaisesti taimikoita, nuoria sekä varttuneita kasvatusmetsiä ja heti myös hakkuumahdollisuuksia. Rak.paikat vapaa-ajanasunnoille, rak. 3 palstasta koostuva kokonaisuus, jossa 2 kpl kaavan mukaisia rantarakennuspaikkoja. Saavutettavuus hyvä, Tammelantie kulkee tilan läpi. Tila 2 palstassa. Sähkölämmitys, vesi ja viemäröinti sekä koneellinen ilmanvaihto. Aittarakennuksessa on erillinen makuuaitta ja varastoaitta. Majoitumme Kemijärvelle, missä syödään yhteinen päivällinen. Puruvedelle matkaa n. Matka alkaa ja päättyy Rovaniemellä, minne kukin järjestää matkansa itse. Kiinteistöllä osuus Kuusamon yhteismetsään, osuuden suuruus 0,042000/76,970862 (Tilikauden 2016 ylijäämän jako, 34.000 € manttaalia kohden). Kuulemme myös suunnitteilla olevasta biojalostamosta. runsas metsälintukanta. MATKA MAKSAA Metsälehden kestotilaajille 880 euroa/henkilö ja muille 980 euroa/henkilö. 1 km. Metsä uudistuskypsää kuusikkoa, puuston määrä n. RANTATONTTI, Punkaharju, Särkilahti 0,9 ha. 4 kiinteistöstä koostuva kokonaisuus. Molemmissa rakennuspaikoissa ranta aukeaa etelän suuntaan. Matka jatkuu kohti Itä-Lappia. Illallinen hotellilla. 115.000 € / tarjous viim. TONTTI, Puumala Puumalan Ryhälässä kaksi AO-tonttia pientalon rakentamiseen ranta-asemakaava-alueella. METSÄPALSTA, Punkaharju, Marjosaaret 0,75 ha. 400 m, Punkaharjun taajamasta venepaikoille n. 179.000 € / tarjous Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 19.9 . Kelohonkainen kesäkeittiö n. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Vierailemme yksityisellä metsätilalla. Kokoontuminen on maanantaina kello 9.30 Metsähallituksen Pilke-talolla
Puuhuonekalujen ja -komponenttien valmistaja Senkki Oy on saanut tämän vuoden Rantasalmi-palkinnon. Yhdistyksellä on lähes 5 000 jäsentä, jotka omistavat metsämaata noin 195 000 ha. Työsuhteessa noudatetaan YTMETO työehtosopimusta. Lisäksi osallistujat pohtivat esimerkiksi, miten metsänhoitotöissä voitaisiin huomioida maisema ja säilyttää lähivesistöt puhtaina. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. Eduksi katsotaan aiempi työkokemus MHY:ssä, perehtyneisyys puukauppaan, puunkorjuuseen sekä työnjohtotehtäviin. Työsuhde alkaa sopimuksen mukaan. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 0500 339 277. Valtaosa poikasista syntyi pesissä, jotka norpat olivat tehneet apukinoksiin. Kokeissa metsäammattilaiset – esimerkiksi metsurit, koneyrittäjät ja konekuljettajat – pääsevät osoittamaan luonnonhoidon osaamistaan. Mti, AMK). 050 436 9700 ilmoitukset@metsälehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 86. Norppien tulisi antaa loikoilla kivillä rauhassa, Metsähallituksesta muistutetaan. Aiempi työkokemuksesi puunhankinnan parissa on suureksi eduksi. Henkilönä olet ahkera, reipas, yhteistyökykyinen ja viihdyt perinteisessä metsämiesporukassa, sekä omaat hyvät taidot hyödyntää nykyaikaista tekniikkaa. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi palkkatoivomuksellasi varustettuna 7.6.2018 mennessä osoitteeseen jussi.torpo@versowood.fi Merkitse aihekenttään joko ”Hankintaesimies” tai ”Korjuu-/kuljetusesimies” ja oma nimesi. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Sijoituspaikat: Hämeenlinna Renko ja Hämeenlinnan seutu. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Luonteeltasi olet työtä pelkäämätön, muuttuviin tilanteisiin nopeasti sopeutuva ja olet valmis tarttumaan koviinkin haasteisiin. Koulutukseltasi olet metsätalousinsinööri tai muun vastaavan metsäalan koulutuksen käynyt. Senkki sai Rantasalmi-palkinnon Pohjalaisyritys valmistaa puuhuonekaluja muun muassa Iskulle ja Artekille. 050 30 99 717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Vuonna 1977 perustettu Senkki on jo kolmannessa polvessa toimiva perheyritys. Edellytämme hakijalta hyvää yksityismetsätalouden tuntemusta ja soveltuvaa koulutusta (esim. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. HAEMME METSÄOSASTON PALVELUKSEEN Hankintaesimiestä Korjuu-/kuljetusesimiestä Puulla on syynsä Joutsa-Luhanka-Hirvensalmi-Pertunmaa -alueelle sekä Mikkeli-Hankasalmi -alueelle. ”Idea on yksinkertaisesti tehdä nanoselluloosan tuotannosta halvempaa, nopeampaa ja tehokkaampaa. ke 6.6.2018 klo 16:00 mennessä osoitteeseen rekry.kanta-hame@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa rekrytointikonsultti Irene Hiedanpää: puhelimitse 050-320 9854 maanantaisin klo 10-12 tai sähköpostitse rekry.kanta-hame@mhy.fi Metsänomistajat MHY Kanta-Häme 2x130mm 24.5._92mm 18.5.2018 10.05 Sivu 1. Osan kokeesta voi jatkossa suorittaa sähköisesti, lisäksi maastokokeen kysymyksiä uudistetaan ja niiden selkokielisyyttä parannetaan, Metsäkeskuksesta kerrotaan. Määrä kasvoi viime vuodesta kolmella, ja jo kolmantena vuotena peräkkäin päästiin yli 80 poikasen. Pesäkuolleisuus jäi kohtuullisen matalaksi, noin 10 prosenttiin. Saimaannorpalla on nyt karvanvaihtoaika, jolloin ne nousevat rantakiville turkkiaan kuivattamaan. Saimaalle 86 norpan poikasta Valtaosa poikasista syntyi apukinoksiin. Tämän kesän ja syksyn aikana Metsäkeskus järjestää kokeen 23 eri paikkakunnalla. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää asiakaspalveluun ja myyntityöhön soveltuvaa, pitkäjänteistä, organisointikykyistä, itsenäistä ja tuloshakuista otetta. Se valmistaa noin 2 000:ta erilaista komponenttia ja kokoaa sekä viimeistelee huonekaluja muun muassa Iskulle, Artekille, Martelalle ja Nikarille. Kokeeseen osallistujien täytyy muun muassa tunnistaa luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä, vaativia lajeja ja arvokkaita elinympäristöjä. Lisätietoja tehtävästä antaa Jussi Torpo p. 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. Tavoitteena on lisätä tietoa luonnonhoidosta ja siten vähentää metsätalouden ympäristövaikutuksia. KANTA-HÄME Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme ry toimii Hattulan, Hausjärven, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kuhmoisten, Lopen ja Riihimäen alueilla. 045 877 4740 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. Innovaation keksijä on Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden tutkija Antti Haapala , ja käytännön testauksessa mukana on ollut puumateriaalitieteen maisteriopiskelija Arnau Martorell Sala . palkkatoive) ja ansioluettelo toimitetaan viim. Nanosellukeksintö voitti ideakilpailun Voittoisaa innovaatiota ei vielä juuri esitellä, koska patentti on vasta haussa. Toimimme kahdellatoista paikkakunnalla Suomessa. Luonnonhoitokortin koe uudistuu Osan kokeesta voi jatkossa tehdä sähköisesti. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 20 000 euron arvoisen palkinnon myöntämistä perusteltiin yhtiön puumuotoiluosaamisella sekä kestävän kehityksen puolustamisella. 040 162 3991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Haemme Metsäasiantuntijaa yhteen vakituiseen työsuhteeseen ja yhteen määräaikaiseen työsuhteeseen. Suomen metsäkeskuksen luonnonhoitokortin osaamiskoe uudistuu ensi vuonna. Versowood-konserni on Suomen suurin mekaanista puunjalostusta harjoittava perheyritys. Palveluksessamme on 24 toimihenkilöä. Apukinoksia oli Metsähallituksen johdolla kolattu liki 300 kappaletta. Sahausmäärämme vuonna 2017 oli noin 1,22 miljoonaa m3 ja hankimme vuosittain 3,5 miljoonaa m3 raakapuuta. 09 315?49?803 Eero Sala p. Hakemus (ml. Viime talvena Saimaalla syntyi yhteensä 86 norpanpoikasta, Metsähallituksesta kerrotaan. Valmistamme raakapuusta sahatavaran ohella erilaisia puunjatkojalosteita: höylättyjä, kyllästettyjä, lujuuslajiteltuja, sormijatkettuja ja maalattuja puutuotteita, liimapuuta, puusiltoja, meluaitoja, puhelinja sähköpylväitä, puupellettejä sekä erilaisia puupakkauksia. Liikevaihtomme on reilut 380 miljoonaa euroa ja palveluksessamme on noin 760 henkeä. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 086 (LT/17) Lukijoita 137 000 (KMT/17) Painopaikka Punamusta, Joensuu 33 PILKKEITÄ / 24.5.2018 PALVELUKSEEN HALUTAAN 1) Kuivahkot kankaat sekä 2) Puolukka-, mustikkaja ruohoturvekankaat Lähde: Tapion metsänhoitosuositukset Vastaus VUOTTA METSÄLEHTI Uusi menetelmä nanoselluloosan taloudellisempaan valmistukseen on voittanut Joensuun Tiedepuiston liikeideakilpailun 20 000 euron pääpalkinnon. Tämän tarkemmin ei voittoisaa innovaatiota kuitenkaan esitellä, koska sen ideaa ei ole vielä suojattu patentilla. Se, että miten tämä toteutetaan, on melko monimutkainen tekninen ja kemiallinen juttu, mutta sen toteutus on onneksi kohtuullisen helppoa”, Haapala kertoo
Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Bulgariassa makedonianmäntymetsiköt ovat puustotilavuudeltaan suurempia kuin vastaavat metsämänniköt. Viimeisimmät valtakunnan metsien inventointitulokset osoittavat, että Sirén oli oikeassa. Tohtori Risto Jalkanen Luonnonvarakeskuksesta toimi asiantuntevana oppaanamme ja hurmasi täydellisesti pohjaismaiset vieraamme monipuolisilla tiedoillaan ja hauskoilla tarinoillaan. PEKKA LAURILA , metsänhoitaja, Salo 60 VUOTTA 2.6. tyypillisesti paksu kerros kuolleita ”ylivuotisia” neulasia. Suomeen, Mustilan arboretumiin, puu rantautui jo ainakin 110 vuotta sitten. Juurikääpä sen sijaan vaivaa puuta Euroopassa jonkin verran etenkin kuivahkoilla mineraalimailla. SEPPO AUTERE , metsänhoitaja, Kirkkonummi (matkoilla) 70 VUOTTA 31.5. Nykyisin ne kasvavat yli 13 miljoonaa kuutiometriä. Edellä kuvatut organisaatiot ja rakenteet ovat olleet välttämätön edellytys hankkeen onnistumiselle, mutta ratkaisevan tärkeää oli kuitenkin, että yhden ihmisen radikaali näkemys metsien uudistamisesta sai laajalta kannatusta ja sanoista ryhdyttiin tekoihin. Ilman metsäntutkimusta tässä megaluokan harjoituksessa ei olisi onnistuttu. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Lapin metsien mahdollisuudet Makedonianmänty voi kasvaa yli 40-metriseksi. ja metsät. Puun ulkomuoto muistuttaa hieman Bhutanin kyynelmäntyä, mutta neulaset ovat puolta lyhyempiä, eivätkä kevyempinä roiku yhtä hamppumaisesti. Neulasvuosikertoja puu pitää yleensä kerrallaan vain yhden tai kaksi. Vuonna 1954 Metsänhoitajaliitto ja sen alueyhdistys järjestivät Rovaniemellä seminaarin ”Lapin metsien mahdollisuudet”, jossa ohjelma esiteltiin 400 ammattilaiselle. ja metsät. Metsäoppilaitokset kouluttivat osaavia ammattilaisia. PETRI WAGER , metsänhoitaja, Espoo (matkoilla) 9.6. Yhtenäinen metsäalue pirstoutui sittemmin nykyisten Makedonian, Bulgarian, Albanian, Montenegron, Kosovon, Lounais-Serbian ja Pohjois-Kreikan kansallisiin maisemiin. Seikkaillessaan alueella, saksalainen kasvitieteilijä August Grisebach ehti rauhassa vielä kuvata makedonianmännyn tieteelle vuonna 1846. Metsäntutkimuslaitos loi tietopohjan, jota sekä metsähallitus, firmat että yksityismetsänomistajat piirimetsälautakuntien ja metsänhoitoyhdistysten opastuksella käyttivät metsiä käsitellessään. Makedonianmänty (Pinus peuce) kuuluu taksonomiseen Strobus-mäntyjen alaryhmään ainoana eurooppalaisena lajiedustajana. Tuhatkunta suomalaista sai ensikosketuksensa puun kotimaisemiin neljätoista vuosikymmentä sitten kärsiessään marssilaulun sanoin ”kauan vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessa”. En myöskään voinut olla ajattelematta, että nykymaailmassa tällaisen puoli vuosisataa kestäneen projektin toteutus ei olisi enää mahdollista. 80 VUOTTA 5.6. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti. Nuorena metsänhoitajana oli hienoa saada olla mukana Lapin metsätalouden kultakaudessa, joka 1980-luvulla alkoi tulla tiensä päähän. Hän ehdotti silloiselle metsähallitukselle toimenpideohjelmaa, jolla lahoavat kuusikot muutetaan kasvuisiksi männiköiksi. Amerikkalaiset ovat parantaneet omien viisineulasmäntylajiensa taudinkestävyyttä valkomännyn tervasrosoa vastaan risteyttämällä niitä makedonianmännyn kanssa hybrideiksi. Makedonianmänty on suhteellisen taudinja kylmänkestävä. Maailmalla myös balkaninmännyksi kutsuttu laji kasvaa luontaisesti Balkanin niemimaan vuoristoalueilla puolesta kilometristä aina kahden ja puolen kilometrin korkeuteen saakka. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. maisteri, Turku (ei vastaanottoa) 4.6. Vaikeasti ymmärrettävä metsänhoidon paradoksi onkin, että mitä enemmän hakkaat, sitä enemmän metsä kasvaa. Hän aloitti tehtävässään toukokuussa. fi. Sen eteen on tehty käsittämättömän paljon työtä. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin ”Rumelian” mäntymetsiin säntäsi Turkin sodassa runsaasti sotilaita monesta maasta – suomalaisia mukaan lukien. Puu voi kasvaa yli 40-metriseksi, sietää varjoa yllättävän hyvin ja kykenee kohtuullisesti uudistumaan luontaisesti myös Suomessa. Retken opetus oli, että mikäli metsien hiilivarastoja haluaa kasvattaa, pitää antaa kirveen puhua. Sellaiseksi hän nimitti paksukunttaisten metsämaiden ikääntyneitä kuusimetsiä, jotka lahosivat nopeammin kuin kasvoivat. maisteri, Imatra (matkoilla) METSÄNHOITOYHDISTYS LÄNSI-RAJA Metsänhoitoyhdistys Länsi-Rajan Muonion toimistolle on valittu metsäasiantuntijaksi metsätalousinsinööri MIRKA HATANPÄÄ . Pakkasta puu on sietänyt paikoin jopa 45 astetta. Varttuneita ja yhtenäisinä säilyneitä makedonianmäntymetsiköitä löytyy muun muassa myös Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsistä Punkaharjulta, Solbölestä ja Ruotsinkylästä metsähallituksen mailta. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS-KARJALA Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan läntiseen tiimiin Juuan toimistolle on nimetty metsäsuunnittelun erityisasiantuntijaksi MIKAEL PESONEN . Valtio antoi rahallista tukea vajaatuottoisten metsien kunnostamiseen ja infran rakentamiseen. NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat MONESSA eteläsuomalaisessa pihatai puistomaisemassa kasvaa koristeellinen mäntylaji. Rumelia eli ”roomalaisten maa” on turkkilaisten käyttämä nimitys entisestä Itä-Roomasta, jonka osmanit valtasivat. Keväisin puun tyveltä löytyykin Balkanin pirstaloituneet männiköt KUN GUSTAF SIRÉN – sittemmin metsänhoitotieteen professori – keräsi 1950-luvulla Lapin metsissä väitöskirja-aineistoaan, loi hän käsitteen ”itsemurhakuusikot”. Hän aloitti toukokuun alussa.. Saksalaiset kutsuvat makedonianmäntyä historiallisista syistä Rumeliamännyksi. Makedonianmännyn jopa kymmensenttiset neulaset kasvavat viiden neulasen kimpuissa. Makedonianmännyn jopa kymmensenttiset neulaset kasvavat lyhytversoissaan viiden neulasen ”kimpuissa”. NÄMÄ KAUKAISET ASIAT palautuivat mieleeni viime viikolla, kun retkeilin pohjoismaisten metsäntutkijoiden kanssa Rovaniemen itäpuolella sijaitsevalla Metsäntutkimuslaitoksen legendaarisella koealueella Kivaloilla. ARI MIKKILÄ , maat. Tosin makedonianmännyt ovat huomattavasti oksikkaampia. Juuri ennen viimeistä jääkautta puulaji itsekin värjötteli huomattavasti nykyistä laajemmalla alueella silloisessa yhtenäisemmässä Euroopassa. ARMI KORKEANIEMI-RAUNIO , metsänhoitaja, maat. KIVALOILLA EN VOINUT olla ajattelematta, kuinka viisaasti metsäasioiden hoito sotien jälkeen osattiin järjestää. Hatanpää siirtyy Muonioon Mänty-Saimaan metsänhoitoyhdistyksestä. RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Sirén arvioi, että muuttamalla vanhat kuusikot hyväkasvuisiksi männiköiksi Lapin metsien kasvu voitaisiin 50 vuodessa kaksija puolikertaistaa. 34 24.5.2018 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Balkaninniemeltä Suomenniemelle Ulkomaisista männyistä pitäville makedonianmänty on oiva vaihtoehto Suomen olosuhteisiin. Kun itse 1980-luvulla työskentelin metsänhoitajana Lapissa, metsät kasvoivat kuusi miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Sen kartiomainen latvus säilyy pitkään alas asti vihreänä ja tuuheana. Jäljellä ovat kuitenkin hyväkasvuiset metsät, joista tulevatkin sukupolvet saavat vaurautta ja virkistystä
• Yhteismetsä lisää paperitöitä • Koeajossa Subaru XV -katumaasturi • Kylävainion tähtäimessä miljoona mottia • Luontomatkailu: Rinkkasatiaisia vai rahareppuja?. Voit ratkoa sen selaimessa ja lähettää heti saatuasi ruudut täyteen. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 35 PILKKEITÄ / 24.5.2018 METSÄRISTIKKO 10 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 7. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäristikosta 7 on arvottu seuraaville kolmelle: Esko Luomanen, Karviankylä, Aatos Rönkkö, Espoo ja Veli-Matti Vaahtovuo, Turku. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 10”. KESÄKUUTA. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti Pe tt er i Ki vi m äk i TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 7.6.2018 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. METSÄRISTIKKO 7, OIKEA RATKAISU • Vinkit metsien luonnonhoitoon • Pitävätkö vanhat metsäuskomukset paikkansa. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille
Sen avulla puu pysyy liikkeessä ja sille saadaan oikea hinta. Kuutiossa on mukana kaikki Suomen merkittävimmät puunostajat. 20180110_metsalehti-printti_260x380_toPrint.indd 1 10.1.2018 15.23. Palvelussa on mukana yksityisiä metsänomistajia, ammattimaisia metsänomistajia, palveluntarjoajia ja noin 80 puun ostaja organisaatiota, jotka kattavat yli 95 prosenttia Suomen puunostovolyymista. Kuutiossa voi kilpailuttaa puukaupat joko suoraan itse tai käyttämällä asiantuntija palveluita. Kuutiossa metsänomistajan käytössä ovat omat metsävaratiedot sekä halutessaan oma sähköinen metsäsuunnitelma. Kuutiosta hyötyvät kaikki. Ammattilaiset voivat käyttää Kuutiota myös oman metsäjärjestelmänsä kautta. . Rekisteröidy käyttäjäksi osoitteessa Kuutio.. SILLÄ ON NYT KYSYNTÄÄ HELPOIN TAPA MYYDÄ PUUTA Kuutio on metsänomistajille maksuton, kaikille avoin digitaalinen puu kaupan markkinapaikka, joka tekee puukaupasta vaivatonta. Kuution kehittämisestä vastaa Suomen Puukauppa Oy, jonka omistajina ovat lähes kaikki merkittävät metsäalan toimijat. Kuutio toimii kaikilla päätelaitteilla, niin tietokoneilla kuin mobiilisti