TOUKOKUUTA 2019 • NRO 10 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI Se pp o Sa m ul i UUTISET Metsällä on paljon pelissä EU-vaaleissa ›› 4–5 HENKILÖ Ei tullut tutkijaa eikä poliitikkoa Metsänomistajaperheessä kasvanut Karoliina Niemi on kulkenut pitkän tien Metsäteollisuus ry:n uudeksi metsäjohtajaksi. Sa m i Ka rp pi ne n. Sivut 2–3 Suunta Kemiin. ›› 10–11 Sahat: Lihavat ajat jääneet jo taakse ›› 12–13 METSÄSTÄ Pienaukkohakkuu sopii kuusikoihin ›› 14–15 Uunissa lämpöä 1 300 astetta ›› 16–17 "Viisas metsänhoito ei maailmaa tuhoa" ›› 18–19 Haukanpesien sijainnit tiedossa ›› 22–23 PILKKEITÄ Majavat löysivät Onnin tuvan pihan ›› 24 Rannikkomänty ei ilahduta kaikkia ›› 30 Metsä Groupin suunnitelma uudesta sellutehtaasta sähköisti kilpajuoksun lähialueiden puuvaroista. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 23. ›› 6 Jalavatauti yhä lähemmäs Suomea ›› 8 Jalostusarvoa lisää – mutta miten
Laskennassa käytettiin vain ikään perustuvaa uudistuskypsyyden luokittelua, mikä tuotti suuremman uudistuskypsien metsien pinta-alan kuin VMI:ssä (2009–2013) on mitattu, Luonnonvarakeskuksesta kerrotaan. Niinpä puun tarjonta ylitti kysynnän, etenkin koivutukin osalta. Määrä on saman verran kuin Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan metsistä hakattiin puuta yhteensä vuonna 2017. Näille alueille kohdistuisivat konkreettisimmin myös Metsä Groupin Kemiin suunnitteleman uuden sellutehtaan puunhankinnan vaikutukset. Kaikkiin suunniteltuihin investointeihin eivät alueen hakkuumahdollisuudet riitä. ”Käynnissä vaikuttaa olevan kilpajuoksu alueen puuvaroista. Korjuumäärän kasvusta huolimatta puun vienti pysyi ennallaan. Puuta korjattiin 239 miljoonaa kuutiota, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. MTK: Metsänomistus on murroksessa Entistä suurempi osa myytävistä metsätiloista päätyy institutionaalisille sijoittajille. Pohjois-Ruotsissa puunostajien kasvanut kiinnostus kuitupuuhun Pohjoisen lisäpuu yksityismetsissä Metsä Group korotti panoksia pelissä pohjoisen kuitupuuvaroista. ”Kemin käyttämä puu hankittaisiin pääasiassa Lapin, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan sekä osin Pohjois-Karjalan alueilta”, sanoo Metsäliitto Osuuskunnan liiketoimintajohtaja Juha Mäntylä. Vuotta aiemmin liikevaihto oli 230,9 miljoonaa ja nettotulos 0,8 miljoonaa. Ruotsissakin ollaan kiinnostuneita Kemin toimituksista.. LYHYET UUTISET 23.5.2019 / AJASSA 2 Kemeratöiden määrä kasvaa tänä vuonna Kemeratuella on ollut ottajia alkuvuonna. Tilastot puoltavat havaintoja, sillä puuta seuduilla kasvaa enemmän kuin koskaan teollisen puunkäytön historiassa. Myös uuden hallituksen linjaukset ilmastopolitiikassa voivat vaikuttaa metsätalouteen”, sanoo Suomen metsäkeskuksen pohjoisen palvelualueen aluejohtaja Arto Sorri. Venäjällä puusta ylitarjontaa Viime vuoden hakkuut olivat Venäjällä ennätyssuuret, Luonnonvarakeskuksen Venäjän metsätieto -verkkopalvelu kertoo. Suomessa tavalliset metsänomistajat maksavat tuloistaan pääomatuloveroa, joka on kiristynyt yhteisöverotusta korkeammaksi. ”Kemiin puun tuonti olisi mahdollista maitse Pohjois-Ruotsista ja meriteitse Ajoksen satamaan Baltiasta ja Venäjältä”, Metsä Groupin Mäntylä toteaa. Metsä Groupin investointi lisäisi pääasiassa havukuitupuun käyttöä noin 4,5 miljoonaa kuutiometriä. Konserni teki 235,3 miljoonan euron liikevaihdolla 1,9 miljoonan euron nettotuloksen. Koska kotimaan kestäviä hakkuumahdollisuuksia puntaroidaan nyt eri tahoilla aiempaa kriittisemmin, raottavat toimijat ovia myös tuontipuulle. Metsänomistusrakenteemme onkin murroksessa, MTK:n metsäjohtokunta arvioi. ”Kemeratuella tehtävien töiden odotetaan lisääntyvän tänä vuonna 14 prosenttia viime vuodesta”, Metsäkeskuksen asiantuntija Yrjö Niskanen toteaa. Se valmistuu toukokuun aikana”, kertoo Luken apulaisprofessori Aleksi Lehtonen. Kun mukaan niputetaan myös Kaicellin Paltamon, Boreal Biorefin Kemijärven, Kaidin Kemin sekä Stora Enson Oulun suunnitelmat, lisääntyisi kuitupuun käyttö Suomessa jopa 14 miljoonaa kuutiota. Luke tarkentaa hiilinielun vertailutason laskutapaa Suomen metsien hiilinielun vertailutasolaskennassa käytettyä päätehakkuukypsien metsien määrän laskentatapaa tarkennetaan. Suomen metsäkeskuksen mukaan metsänhoidon kemeratukia on maksettu tammi-huhtikuussa liki 11 miljoonaa euroa, mikä on viidenneksen enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva M onen ikäistä kasvatusmetsää vilisee auton ikkunoissa loputtoman oloisesti, kun taittaa matkaa Pudasjärveltä Kemiin. Puun hinnat ovatkin laskeneet. ”Olemme parhaillaan tekemässä selvitystä pinta-alaeron vaikutuksesta hiilinielun vertailutasoon. Merkittävä osa puusta Ruotsista. Yhteisöverokantaa kireämpi pääomatulovero suosii ulkomaista omistusta, koska pääomatuloveroa maksavat pääasiasiassa suomalaiset metsänomistajat, pk-yrittäjät ja piensijoittajat. Koskisen-konserni jatkoi myötätuulessa Koskisen-konsernin viime vuosi jatkui myötätuulessa, vaikkakaan liikevaihto ei noussut yhtä iloisesti kuin puhtailla sahayhtiöillä. Kehityksen syynä järjestö pitää verotusta. Yrityksellä on takanaan seitsemän liikevaihdon kasvun ja kolme tuloskasvun vuotta
09 315 49 840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 23.5.2019 JUSSI COLLIN J uurikäävän torjuntakausi käynnistyi toukokuun alussa. Istutettavista taimista reilut kaksi kolmasosaa on kuusta, mäntyä puolestaan vajaa kolmannes ja koivua noin kolme prosenttia. Puhelimeen ladattu sovellus (esimerkiksi Trestima) siirtää kuvat palvelimelle, jossa kuvat analysoidaan konenäön avulla. Sen ansiosta puut voidaan mitata Ruotsissa paikallisten säännösten mukaan”, Lärkeryd kertoo. Toinen vaihtoehto on siirtää tieto mittasaksien avulla, silloin peittävyysprosentin voi joko määrittää puhelinsovelluksella tai käsin peittolevyllä. Tosin Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan vaikutus on jo lisännyt hakkuita pohjoisessa, ja puuvirrat ovat asettumassa uudelle tasolle. Se sisältää myös tukkipuun, joten esimerkiksi Metsä Groupin 4,5 miljoonan ja Stora Enson puolen miljoonan kuution lisäykset kuitupuun käyttöön söisivät käytännössä kestävät hakkuumahdollisuudet”, Sorri arvioi.. Länsi-Suomessa tulos jäi heikommaksi, hyviksi arvioitiin noin 60–70 prosenttia tarkastuskohteista. Kantokäsittelyn laadun seurantaan uusia keinoja Luken ja Metsäkeskuksen kehittämät uudet menetelmät perustuvat mobiililaitteisiin ja sähköiseen tiedonsiirtoon. 09 315 49 804 Ulkoasu: Anna Back p. on metsänomistajayhdistys Norran toimitusjohtaja Pär Lärkerydin mukaan jo selvästi havaittavissa. Pohjois-Ruotsissa metsien kasvusta hakataan nyt noin 70 prosenttia, joten hakkuita voidaan lisätä, mutta se edellyttää poliittista tahtoa.” Norra on kiinnostunut toimittamaan puuta myös Kemiin. Määrä on kymmenisen prosenttia viimevuotista suurempi, hakkuiden vilkastuminen on lisännyt myös istutusten määrää. Istutusalojen koko on pysynyt viime vuodet samana. Omavalvontaohjeen mukaan mittaus tehdään hakkuukoneen mittakontrollin yhteydessä. "Metsä Groupin ja Stora Enson investoinnit söisivät kestävät hakkuumahdollisuudet." Metsä Group suunnittelee korvaavansa Kemin Pajusaaressa sijaitsevan vanhan sellutehtaan täysin uudella tehtaalla, joka käyttäisi kuitupuuta 7,6 miljoonaa kuutiota. Ilmaston lämpenemisen on arvioitu lisäävän hyönteistuhoriskejä Suomessa. ”Ennakoisin vuoden 2018 hakkuiden ja suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden erotuksen olevan noin 6,5 miljoonaa kuutiota. Metsäkeskus tarkasti uudistamista 4 400 hehtaarilla. Älypuhelinsovellus kertoo. Juurikäävän torjunta on pakollista havupuuvaltaisten metsien kivennäismaan hakkuissa ja kuusivaltaisten metsien turvemaan hakkuissa eteläisessä ja keskisessä Suomessa toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana. Sa m i Ka rp pi ne n Peittävyysprosentit tallennetaan mittasaksille, mistä ne siirretään edelleen urakanantajan järjestelmään. Työt tehdään etupäässä keväällä ja alkukesästä, syysistutusten osuus on vain 15 prosenttia. Peittävyysprosentit tulevat paluuviestinä puhelimeen. Peittävyys määritetään viidestä viimeksi kaadetun puun kannosta. Valvonta voidaan tehdä myös käsin peittolevyllä ja siirtää tiedot käsin tietojärjestelmään. Toimituksiamme Suomeen helpottaa Haaparantaan tekemämme investointi mitta-asemaan. Metsäkeskuksen viime vuoden tarkastuksissa uudistamistulos arvioitiin hyväksi kolmella hehtaarilla neljästä. Uudistusalasta noin 75 prosenttia istutetaan, loput kylvetään lähinnä männylle. ”Monet toimijat pyrkivät pitkiin kuitupuun toimitussopimuksiin kanssamme. Uudistusjälki pääosin hyvää Istutukset tehdään käytännössä käsin, koneistutuksen osuus on reilu prosentti. Istutusmäärä kasvaa – koivua kaivataan lisää Istutettavista taimista reilut kaksi kolmasosaa on kuusta, mäntyä vajaa kolmannes ja koivua noin kolme prosenttia. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Lisäksi järjestelmä lähettää automaattisesti sähköpostitse käyttäjätunnukselle linkin raporttiin. Metsähallituksen metsissä hakkuumahdollisuudet on sen sijaan hyödynnetty nykyiselläänkin tehokkaasti.” Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun suurin kestävä hakkuusuunnite oli vuonna 2014 julkaistun valtakunnan metsien inventoinnin mukaan 19,3 miljoonaa kuutiota. Uudelle tehtaalle raakapuuta toisi päivittäin keskimäärin kahdeksan junaa ja 150 puutavara-autoa. Parhaiten onnistuttiin Etelä-Karjalassa, jossa jälki oli hyvää yli 90 prosentilla kohteista. ”Nuorten metsien harvennushakkuiden määrä pitäisi yksityismetsissä kaksinkertaistaa. Puuvirrat asettumassa uudelle tasolle Pohjois-Suomessa hakkuupotentiaalia on Metsäkeskuksen Sorrin mukaan maantieteellisesti tasaisesti, ja ennen kaikkea sitä on yksityismetsissä. ”Koivun osuutta voisi kasvattaa. Raportti sisältää mittausten sijaintitiedon kartalla sekä kantokuvat ja sovelluksen määrittämät kantokäsittelyn peittävyystiedot. Laadun seuraamiseksi Suomen metsäkeskus on yhdessä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa kehittänyt menetelmiä, jotka perustuvat mobiililaitteisiin ja sähköiseen tiedonsiirtoon. Hyvin vai huonosti käsitelty. Yksi tapa on ottaa älypuhelimella valokuvat käsitellyistä kannoista. JUSSI COLLIN T ällä kasvukaudella metsiin istutetaan liki 180 miljoonaa tainta, Suomen metsäkeskus kertoo. Torjuntatyön laatua on syytä seurata, sillä torjunta-aineen levityksen onnistuminen vaikuttaa kantokäsittelyn tehoon. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Uusimpien tulosten valossa määrä on noussut 21,2 miljoonaan kuutioon. Koko maan keskiarvo viime vuonna oli 1,5 hehtaaria. ”Arvioimme, että merkittävä osa Metsä Groupin tarvitsemasta kuitupuusta voidaan toimittaa Ruotsista. Keski-Euroopassa ja Etelä-Ruotsissa kuusen tuholaiset ovat jo merkittävä ongelma”, sanoo palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta
Sitä kautta, jos metsänomistajat äänestävät metsän näkökulmasta, niin todennäköisesti vaikutus on aika iso", Maaja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen selventää. Siinä hahmotellaan, miten tavoitteisiin päästään ja mitä toimet maksavat. Esimerkiksi viime eurovaaleissa viisi vuotta sitten vain 39 prosenttia äänioikeutetuista käytti ääntänsä. Tietoa tarvitaan niin ilmastonmuutoksen torjunnassa kuin uusien tuotteiden kehittelyssä. Strategian uusin päivitys hyväksyttiin Metsäneuvostossa viime vuoden lopulla, ja valtioneuvosto teki siitä helmikuussa periaatepäätöksen. Silti viime vuonna Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan lähes 68 prosenttia istutukseen toimitetuista kotimaisista taimista oli kuusta. METSÄSTRATEGIA sisältää paljon hyviä ehdotuksia, siitä miten Suomi voi hyötyä metsistään vielä enemmän. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Vaatii aikamoista uskallusta iskeä maahan taimet, joiden kaupaksi menosta ei ole mitään takeita. Samalla on viisasta varmistaa, että Suomi pysyy alan tutkimuksen kärjessä. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Hyvänä esimerkkinä viime vaalikaudella Suomi vaikutti ansiokkaasti siihen, miten hiilinielut sekä maan ja metsien käytöstä syntyvät päästöt huomioidaan EU:n ilmastopäästöjen Kotimaisen metsätalouden puolestapuhujia tarvitaan Brysselissä tulevallakin vaalikaudella. Suomalaisilla vaikutusvaltaa Suomalaiset mepit ovat selvityksien mukaan olleet monissa asioissa vaikutusvaltaisimpien joukossa. Männylle ja koivulle olisi kysyntää, mutta hirvikanta on pitänyt huolen, että varmimmin maahan isketään kuusentaimi. "Äänestysprosentti on europarlamenttivaaleissa ollut varsin alhainen verrattuna eduskuntavaaleihin. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Aihe on ollut esillä monessa Säätytalon "ilmiöpöydässä" eli eri teemojen ympärille kokoontuneissa neuvotteluryhmissä. Metsäneuvostossa strategiaa on ollut laatimassa laaja joukko tahoja alkaen Paperiliitosta Kemianteollisuuden etujärjestöön ja Suomen ympäristökeskuksesta Maaja metsätaloustuottajain Keskusliittoon. 23.5.2019 / AJASSA 4 Älä nuku eurouurnilla METSÄLEHTI.FI Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuva M etsänomistajan kannattaa olla hereillä ensi sunnuntaina järjestettävissä europarlamenttivaaleissa. Tutkimukseen ja koulutukseen käytetyt varat eivät ole kulu vaan investointi, joka tuottaa hyvin. Onneksi luonto täydentää, muutoin metsänuudistaminen olisi varsinaista arpapeliä. Uusimmassa versiossa on otettu painokkaasti huomioon myös ilmastonmuutos ja uudet tuotteet. Kun puuhun ja metsään perustuviin yrityksiin on avautumassa uusia työpaikkoja, on huolehdittava, että nuorille ja ammatinvaihtajille on tarjolla laadukasta koulutusta. Metsä merkitys kasvaa yhtä aikaa niin taloudellisessa mielessä kuin luontoympäristönä. Metsäalalla eletään historiallista käännettä, jossa tarvitaan paljon uusia osaajia ja uutta tietoa. Yksi kokonaisuus nousee strategiassa läpileikkaavaksi tavoitteeksi, jonka tulisi päätyä myös hallituksen ohjelmaan: tutkimukseen ja koulutukseen kannattaa sijoittaa. Sanotaan, että puulajeiltaan monipuolinen metsä kestää tuhoja paremmin. Toisaalta kuusen istutuskin voi olla rohkea teko. TIIA PUUKILA Varsinaista arpapeliä "Luonto istutti puun kiven päälle." DOLMAR Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Uutta on metsän tehtävä ilmastonmuutoksen hillinnässä, toisaalta hiilen nieluna ja toisaalta uusiutuvana raaka-ainelähteenä. Europarlamenttivaalit ovat eduskuntavaaleja korostetummin henkilövaalit. HALLITUSNEUVOTTELUISSA ei ole vuosikymmeniin puhuttu metsästä niin paljon ja niin monipuolisesti kuin tällä kertaa. Hallituksen kannattaa sijoittaa metsään. Ei ole yhdentekevää, ketkä Suomen metsätalouden ja metsänomistajien etua Brysselissä ajavat. Ehdokkaan kiinnostus, asiantuntemus ja motivaatio vaikuttavat, minkälaisiin valiokuntiin meppi eli europarlamentin jäsen valituksi tultuaan hakeutuu ja minkälaisia asioita hän vie eteenpäin. Kuka tietää, kuinka kuivaa on ja minne asti kirjanpainajat ovat asettautuneet 80 vuoden kuluttua. Erikoisempien puulajien kohdalla törmätään markkinaongelmaan. Metsäosaamiselle annettu ääni saattaa myös olla eduskuntavaaleja painavampi. Metsästrategian päivitys on yli satasivuinen katsaus alan nykytilaan ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. TÄMÄ KAIKKI käy hyvin ilmi Kansallisesta metsästrategiasta, jota hallitusneuvottelijat ovat voineet käyttää tausta-aineistonaan. Kannattaako kasvattaa puulajia, jolle ei ole markkinaa, markkinan koosta ei ole mitään tilastoa tai tieto on pienen piirin hallussa
Luontaisen uudistamisen aloista edelleen alle puolet on hyviä. Siihen lukeutuvaan maaseudunkehittämisasetukseen kuuluvat metsätalouden toimenpiteet. Erään piirimetsälautakunnan päämetsänhoitaja toivotti Yli-Vakkurin ei-toivotuksi henkilöksi alueelleen. JALKANEN "Pitäisi olla vähintään noin 20 cm sitä irtomaata taimen ympärillä, jotta tukkimiehentäit eivät uskaltaisi lähestyä taimia. ONGELMA ON KUMULOITUNUT vuosikymmeniä. "Tärkein asia on, että tiedostetaan ja mielletään, että EU vaikuttaa jokapäiväisiin asioihin ja tekemisiin. Pienellä kuokalla selvinnee yhtä hyvin kuin poralla tai pottiputkella." A. Vasta nyt, 50 vuotta myöhemmin, valtaosa viljelyaloista on hyviä. Tuloksena ovat mittavat taimikonhoitorästit ja kannattamattomien ensiharvennusten suma. 5 AJASSA / 23.5.2019 "Löytyykö täältä kokemuksia tai mielipiteitä maaporan käytöstä metsänistutukseen. Firmat saivat rästinsä haltuun vuosikymmeniä sitten toimenpiteiden pohjalta päivittyvillä metsäsuunnitelmilla. Vielä 60-luvulla onnistui istutus silläkin tai istutuskangella, jonka toisella päällä revittiin kuntta pois." TOLOPAINEN "Jos kyse on käytännössä normaalista maaperästä, niin ohutkunttaiseen maahan voi putkella naputella taimet suoraan, kunhan saa putken säädettyä niin, että taimi menee riittävän syvään." JÄTKÄ "Jos on heinittymiselle altis paikka ja jos taimia on tarjolla, isompaa tainta suosittelisin. Järjestetään Suomessa 26.5. sunnuntaina kuudennen kerran. Käytäntö ei ilahtunut tuloksista. Valtio ja firmat siirtyivät selkeisiin uudistamishakkuisiin 1950-luvulla. Kampanjat ja tuet eivät ole auttaneet, vaan rästit ovat kasvaneet koko ajan. Se vaikuttaa olennaisesti istutuksen työläyteen. Se tarkoittaa, että meillä pitää olla fiksut mepit, jotka näkevät kansallisesta näkökulmasta, mihin suuntaan asioita pitää viedä", Hakkarainen muistuttaa. . Ministeriön ja tutkijoiden kiinnostus on ollut muualla kuin tässä puuntuotannon pullonkaulassa. 1990 luvun laman jälkeen on tuskailtu taimikonhoidon rästien kanssa. Valitaan 13 tai 14 jäsentä edustamaan Suomea europarlamentissa, joka on Euroopan unionin yksi lainsäädäntöelimistä. Professori Yli-Vakkurin tutkijaryhmä teki 1960-luvun lopulla selvityksen uudistamismenetelmien onnistumisesta. Vuoden 1949 harsintajulkilausuma ei lopettanut harsintahakkuita. Tilanne paranee vasta, kun vahingonkärsijöille tulee asiassa aitoa sananvaltaa. Lisäksi EU:ssa käsitellään tällä hetkellä, minkälaisiin investointeihin myönnetään rahoitusta, jotta se on kestävää. Biotalousja ilmastopolitiikka sekä EU:n metsästrategia tulevat olemaan seuraavallakin vaalikaudella tapetilla. PROFESSORIT HAKKILA JA KÄRKKÄINEN julkaisivat 20 vuotta sitten artikkelin ”Hirvestäjä metsänomistajan kukkarolla” (Metsätieteen aikakauskirja 11/1999 ). JUHANI VIITALA HARMITTELEE kirjassaan ”Metsäpolitiikan valtaa ja vääntöä” politiikan ja rakenteiden uudistamiseen liittyviä pitkiä jopa 15–25 vuoden viipeitä. Myös kiertotalouspaketin yhteydessä tehdyt päätökset raaka-aineen ensisijaisesta käytöstä saatiin aktiivisen vaikuttamisen ansiosta metsänomistajan kannalta mieluisiksi. Lähde: Vaalit.fi Oikeusministeriö laskennassa. VAIKKA TUTKIMUKSEEN JA KEHITTÄMISEEN panostettiin mittavasti, vei korjausliikkeiden löytäminen ja käytäntöön vienti aikaa. Suomen meppien määrä riippuu, onko Britannia EU:n jäsenvaltio vielä vaalikauden alkaessa heinäkuun alussa. Se ei ainoastaan paranna taimien eloonjääntiä vaan nopeuttaa myös niiden alkukehitystä. Kemeralaki on määräaikainen ja se notifioidaan jälleen uuden rahoituskauden alkaessa. Kuusen istutustulosten paranemisessa on mätästyksellä ollut ratkaiseva rooli. Tarvitaan uusia ratkaisuja palveluiden ja työvoiman tarjontaan. Vaikka 1960 luvulla viljelyt eivät onnistuneet kovin hyvin, niin vakuustalletusten ja verohuojennusten ansiosta taimikot hoidettiin. Heinittynyt savimaa ja kuiva keli on jokseenkin toivoton tilanne, kun taas sopivasti löyhä moreenikangas on jokseenkin ongelmaton istuttaa ilman muokkaustakin." GLA "Kyllä kuokka on paras ja yksinkertainen, kun varaa aikaa vähän enemmän ja ottaa kuntoilun kannalta. Avohakkuisiin perustuvaan viljelymetsätalouteen siirryttiin yksityismetsissä laajemmin vasta 1960-luvulla. Kohde sellaisessa paikassa, että sinne on hankala saada kaivuria mätästämään." PÄIN_MÄNTYÄ "Eikö kuokalla saa enää tainta maahan. KOLUMNI Verkkokeskustelu: Käykö maapora istutukseen?. . . Se yhdessä valtiotuen suuntaviivojen kanssa asettaa raamit muun muassa kansalliselle kemaralainsäädännölle ja vaikuttaa, millainen kemeratukijärjestelmä on mahdollinen. Olisi hehtaarin verran avohakkuualuetta, johon on tarkoitus istuttaa kuusentaimia. "Sitä kannattaa seurata, minkälaisia vaikutuksia sillä on metsätalouden investointeihin ja edellytyksiin Suomessa ja sitä kautta sille, onko puulle kysyntää vai ei", Hakkarainen sanoo. Ei ole löytynyt yhtä toimivaa kannustejärjestelmää kuin vakuustalletukset ja verotuet olivat aikoinaan. Viljelytulokset olivat kaukana toivotusta ja luontaisen uudistamisen tulokset vielä kauempana. Tästä ja myöhemmästä kritiikistä huolimatta hirvipolitiikka on jatkunut hirvestäjien ehdoilla. Nyt varsinainen ongelma on kuitenkin metsänomistajien ja metsureiden ikärakenne. Kemeralle suuntaviivat Suomen heinäkuun alusta joulukuun loppuun kestävällä EU-puheenjohtajuuskaudella työn alla on EU:n yhteinen maatalouspolitiikka. Yksityismetsätalous on vasta nyt ottamassa käyttöön samoja työkaluja. . Itsellänikin on noin 7 000 taimen urakka menossa." METSÄNKASVATTAJA Fakta Gallup EUROPARLAMENTTIVAALIT . He ehdottivat talvikannan pudottamista 30 000–40 000 eläimen tasolle, jolloin hirvivahingot puolittuvat ja monimuotoisuus paranee. Hidasta näyttää olevan myös metsänhoidon ongelmien ratkaisu ja hyväksi todettujen toimintatapojen läpivienti. Metsäväen intoa korjata isoa käytännön ongelmia kuvaa NKP:n keskuskomitean jäsenen toteamus: ”Teimme paljon hyviä päätöksiä, silti kaikki jatkui aina vaan ennallaan.” Metsänhoito uudistuu hitaasti HEIKKI SMOLANDER Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Luken erikoistutkija. . Mutta jos hakkuusta on 2–3 vuotta eikä lähistölläkään ole niitä tehty, niin sitten onnistunee paremmin porailutyylilläkin." PUUKI "Millainen maaperä tuolla on
23.5.2019 / AJASSA 6 Kuka. Niemi näkee sen luontevana jatkumona kehitykselle, joka alkoi vuoden 1997 luontoarvot tunnustaneesta metsälakiuudistuksesta. asuu Helsingissä, perheessä 12-vuotias tytär . Politiikan linjaukset kiinnostavat, mutta kommenttia niistä ei heru – paitsi että vaikka politiikka ei voi ketään kieltää perustamasta tehdasta tai myymästä puuta, niin politiikalla voidaan laittaa asiat vaikeiksi. ”Toukokuun aikana katsotaan mahdolliset uhat poronhoidolle ja mitä toimenpiteitä tarvitaan, jos tarvitaan.” Niemi muistuttaa, että FSC-puusta käytävät neuvottelut ovat normaalia toimintaa, niitä käydään eri maissa ja joskus ne kestävät vähemmän, joskus pidemmän aikaa. Kasvintutkijasta tuli teollisuuden edunvalvoja Metsäteollisuus ry:n uusi metsäjohtaja Karoliina Niemi pitää katkontatietojen luovuttamista sopimusasiana. . Hän korostaa, että puun käytön lisääminen ja luontoarvojen vahvistaminen voivat mennä käsi kädessä. . . ”Lisäkasvua voi tulla yli viidennes laadusta tinkimättä. Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja . Siltä taustalta voisi olla metsänomistajajärjestön palveluksessa, mutta sydän sykkii metsäteollisuudelle. Ylä-Lapin FSC-kiistan selvittäminen jatkuu. 47-vuotias . työura tutkijana yliopistossa ja Metlassa, minkä jälkeen maaja metsätalousministeriössä ja lyhyen aikaa MTK:ssa . Metryyn hän siirtyi 2001 vastuualueenaan EU-asiat. metsänhoitaja, filosofian tohtori ekologisen ympäristötieteen alalta . Se pitää ottaa huomioon.” Metryn toimitilat sijaitsevat samoilla kulmilla kuin Suomen Pankki, tuomiokirkko ja valtioneuvosto. Käytännössä se näkyy esimerkiksi siten, että Metryn metsäja ympäristöohjelma kannustaa lisäämään järeää lahopuuta hakkuiden yhteydessä. Niemi korostaa, että jos puutavaranmittauslain minimivaatimuksia halutaan ylittää, se on sopimuskysymys. Käytännössä se tarkoittaa, että toiminta voi jatkua kuten ennenkin. . MTK:n kannan mukaan ne tulisi luovuttaa paitsi metsänomistajalle, myös metsänomistajan valtuuttamalle eli käytännössä metsänhoitoyhdistykselle. . Niemi on metsäyhtiöiden edustajana ratkomassa ongelmaa yhdessä paliskuntien, saamelaiskäräjien ja paikallisten metsänomistajien kanssa. Puuston kokonaiskasvun odotetaan nousevan 110 miljoonan kuutiometrin tienoille ensi vuosikymmenen alkupuolella. Politiikkakin oli joskus harkinnassa.. Kasvien sielunelämästä on pitkä matka teollisuuden edunvalvontaan, mutta kaikki vaikuttaa kaikkeen: ”Tutkin puun ja sienten vuorovaikutusta. KAROLIINA NIEMI . Sitten tulivat sertifiointijärjestelmät. Metryllä ei ole omaa toimenpideohjelmaa kasvun lisäämiseksi, mutta Niemelle läheinen asia on jalostettu metsänviljelyaineisto. Etujärjestöjen näkökulmat Niemi on kasvanut maalla Sastamalassa metsänomistajaperheessä. Kun on kyse ostajista ja myyjistä, näkemyseroja on aina välillä.” Tuore tulkintaero koskee puun ostajien ns. MIKKO HÄYRYNEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva M etsäteollisuus ry:n, puhekielessä Metryn, metsäjohtajana maaliskuussa aloittaneen Karoliina Niemen ehtimislista hengästyttää: metsänhoitajasta filosofian tohtoriksi Kuopion yliopistossa ja edelleen kasviekofysiologian dosentuuri Oulun yliopistossa. Hiljattain päästiin yhteisymmärrykseen, että yksittäisen metsänomistajan metsätalous ei uhkaa poronhoitoa. Yrityksillä on käytäntönsä, eikä järjestöllä ole suositusta mihinkään suuntaan. . ”Metsänhoitoyhdistysten kaksoisrooli on haasteellinen, koska toisaalta ne ovat tarjouspyynnöissä metsänomistajien edustajia, toisaalta valtakirjakaupoissa voivat olla tarjouksen jättäjiä eli metsäteollisuuden kilpailijoita.” Luontoarvot tuotannontekijänä Luontoarvojen suhteen järjestön agenda on edistyksellisempi kuin säädökset tai metsänhoitosuositukset. Tutkijana oppi puolustamaan näkökulmiaan.” Tutkijauran jälkeen Niemi on toiminut asiantuntijana maaja metsätalousministeriössä ja kansainvälisen metsäpolitiikan edunvalvojana MTK:ssa. Sen sijaan keskustelut jatkuvat isoimpien yhteismetsien ja alueen paliskuntien kanssa. Haastattelun aikana naapurissa Säätytalolla käytiin hallitusneuvotteluja. ”Ensimmäinen tehtävä oli FSC-kontrolloidun puun riskinarviointi. tukkilistoja eli tarkkoja katkontatietoja. ”Ajattelutavassa on paljon samaa, mutta myös erilaista. harrastukset uimahyppyseurassa huoltajana ja toimitsijana sekä sienestys Karoliina Niemen monipuolinen ura on vienyt teollisuuden edunvalvojaksi. Valmiiksi se tuli 2018.” Ylä-Lappiin osaratkaisu FSC-selvitys johti siihen, että alkutalvesta Ylä-Lapissa puhkesi puukauppaa jumittanut kiista FSC-kontrolloidusta puusta
• Retkeile tarkkojen maastokarttojen mukaan. Loisto Mariner vie sinut minne vain: • Navigoi Suomen merialueilla tutuilla merikartoilla. • Veneile järvialueen merikarttojen avulla Suomen sisävesillä. • Suunnittele reittejä maalla tai vesillä, myös ilman verkkoyhteyttä • Tarkista säätiedot ja löydä levähdyspaikat vierasvenesatamista. Veneilijän parasta matkaseuraa Loisto Mariner mobiililaitteille Loisto Mariner on saatavilla latauskaupoista sekä Androidettä iOS-käyttöjärjestelmiin. Navigoi helposti suomalaisella merikartalla tai samoile tarkkojen maastokarttojen avulla. Loisto Mariner on veneilijän parasta matkaseuraa: navigointityökalut, säätila ja vesillä liikkuvien laivojen tunnistus AIS-tietojen avulla ovat aina mukanasi. • Löydä määränpääsi laajan nimistöhaun avulla Lue lisää: loistonavigointi.fi UUTTA! AIS, harppitoiminnot, reitin jälkipiirto
Sitä ei esiinny tällä hetkellä Suomessa, mutta virolainen Liina Jürisoon ja kumppaneiden tutkimus osoitti, että virolaisten jalavien terveydentilassa on tapahtunut merkittävä heikennys vuosien 2014 ja 2016 aikana etenkin Tallinnan alueella. Taudin voi alustavasti tunnistaa kuolleen oksan tai rungon poikkileikkauksessa näkyvästä mustasta renkaasta. Korko 3 kk euribor + 3,5 %. Virolaisen metsäpatologi Rein Drenkhanin mukaan kehitys Tallinnassa on jatkunut myös vuoden 2016 jälkeen samansuuntaisena eli sairastuneiden jalavien määrä on lisääntynyt ja kuolleiden puiden määrä kasvanut nopeasti. Valtra-rahoitusehtojen mukaisesti. Jürisoon ja kollegoiden tuoreen tutkimuksen mukaan joka neljäs vuonna 2014 tartunnan saaneista vuorijalavista kuoli seuraavan kahden vuoden kuluessa. Kirjoittaja on metsäpatologian professori Luonnonvarakeskuksessa. Palvelun uudet ominaisuudet:. TAKUUHYVITYS 7000 € 300 €/kk KESLA 203T + 104 OMA METSÄ MUKANASI Tee sähköistä puukauppaa, tilaa metsänhoitotöitä, katso ammattilaisten toimenpide suositukset ja seuraa puukaupan etenemistä verkkopalvelussa, jossa metsä suunnitelmasi ja metsäsi sopimukset ovat aina saatavillasi. Kuukausierä 300,20 €, 60 kk. Esimerkiksi sairastuneista tai kuolleista jalavista pilkottu polttopuu on erinomainen kulkuväline hollanninjalavataudille ja sitä levittämille hyönteisille. Ehdot täyttävä, vanha metsäpakettisi toimii siis käsirahana. Käsittelemätöntä puutavaraa pidä tuoda ulkomailta. Suomeen jo lähivuosina Suomen kannalta tämä kehitys tarkoittaa sitä, että sienen hyönteisvektori saapuu maahamme lähes varmasti lähivuosina – ja sen mukana myös jalavatautia aiheuttava sieni. Jalavalajeista kynäjalava kärsii hollanninjalavataudista vuorijalavaa vähemmän – mahdollisesti siksi, että se houkuttaa vähemmän Scolytus-sukuun kuuluvia vektorihyönteisiä. Hollanninjalavatautia aiheuttaa patogeenisieni. Laskutuspalkkio 9 €/erä. novo-ulmi . Keskeinen kysymys on, pystyykö hyönteinen lisääntymään Suomessa vai jääkö sienen tartunta yksittäisiin puihin. Tuolloin vektorieli sientä kuljettava hyönteinen ei kuitenkaan pystynyt lisääntymään eikä sieni päässyt leviämään tartutetuista puista eteenpäin. Li in a Jü ris oo Hollanninjalavataudin tappamien puiden määrä on kasvanut Virossa nopeasti. TUTUSTU PALVELUUN www.upmmetsa.fi/verkkopalvelu Tee puukauppaa ja tilaa metsänhoitotöitä. novo-ulmi subsp. americana , kun taas Etelä-Virossa esiintyi hiukan vähemmän aggressiivinen O. Nyt ilmastomme on kuitenkin lämpimämpi, joten suomalaisia jalavia on tänä kesänä syytä tarkkailla niin kaupungeissa kuin puiden luontaisilla elinpaikoilla. Hollanninjalavataudin leviämistä Suomeen on odotettu jo vuosikymmeniä. Lisäksi hän kertoi eristäneensä tautia aiheuttavan sienen myös Viipurista, joten se vaanii jo muutaman kymmenen kilometrin päässä itärajaltamme. 23.5.2019 / AJASSA 8 JARKKO HANTULA J alavien pahin tarttuva taudinaiheuttaja, hollanninjalavatauti, valtaa jo alaa Suomen lähialueilla. Luoton perustamiskulu 300 €. Tällaisesta havainnosta voi ilmoittaa joko Ruokavirastoon tai allekirjoittaneelle Luonnonvarakeskukseen. Tautia on havaittu niin Tallinnassa kuin Viipurissa. Edut koskevat vain varastossa olevia metsäpaketteja. Näin mahdollinen alkava epidemia voidaan pysäyttää jo ennen kuin se ehtii laajeta hallitsemattomaksi. KESLA 203T + 104 KESLA 203T + 104 + kiinnityslevy 23 500 € Takuuhyvitys 7000 € = Väliraha 16 500 €. Hollanninjalavatautia Tallinnassa ja Viipurissa Taudinaiheuttajan leviäminen Suomeen on vain ajan kysymys. Sähköinen metsäsuunnitelma on aina saatavillasi. Tallinnan seudulla tautia aiheutti sienen aggressiivisempi alalaji Ophoistoma novo-ulmi subsp. MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI www.kesla.com VAIHDA NYT UUTEEN KESLAAN! Nyt saat takuuhyvityksen 7000 € PATU-, KESLA-, Kronos-, Palms, Oniartai Nokka-metsäpaketista ostaessasi uuden KESLA 203T/104-metsäpaketin. Saat viestejä puukaupan etenemisestä. Metsäsi sopimukset ovat aina tallessa. Vielä se ei ole kuitenkaan päässyt aiheuttamaan merkittäviä tuhoja meillä, vaikka tautia aiheuttava sieni käväisikin maassamme jo vuonna 1963. Edellyttää hyväksyttyä luottopäätöstä
Näyttelyliput 11/8/5/27 €. Suurikokoisten, lähinnä päätehakkuille tarkoitettujen hakkuukoneiden tuottavuus ylitti pienempien koneiden tuottavuuden vasta kun rungon koko ylitti kolmensadan kuutiodesimetrin tason. Päätehakkuilla tilavuus on sen sijaan kasvanut. Hakkuutähteiden kasaaminen laski tuottavuutta kuusivaltaisilla avohakkuilla noin 10 prosenttia. Metsän ammattilainen välittää. Rungon keskitilavuus oli harvennuksilla huomattavasti pienempi kuin 90-luvun alussa, jolloin tehtiin edellinen julkinen puunkorjuun seurantatutkimus. ”Hakkuun tuottavuudesta ja polttoaineenkulutuksesta saamamme tulokset viittaavat siihen, että hakkuukoneet olivat osittain ylimitoitettuja puuston kokoon nähden. 9 AJASSA / 23.5.2019 JUSSI COLLIN KONEELLISEN puunkorjuun tuottavuus on noussut huomattavasti viimeisten 25 vuoden aikana. Metsäkoneet keräävät valtavia määriä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää tutkimuksessa ja myös yritysten toiminnanohjauksessa. Nyt julkaistun tutkimuksen aineistot ovat vuosilta 2014–2017. Leikkaa talteen! Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin tilaajana saat 2 € alennuksen Luston normaalihintaisesta näyttelylipusta Metkun ajan! Ei voi yhdistää muihin alennuksiin. TILAVAHTI VALVOO Rekisteröidy ja saat kiinnostavat kohteet sähköpostiisi. Luston näyttelyt avoinna klo 10–18. Tieto on periaatteessa standardoitua, mutta vaihtelua oli jopa saman konemerkin sisällä. Huima hyppy koneellisen korjuun tuottavuudessa Luke: Tärkeimmät korjuun ajanmenekkiä selittävät tekijät olivat hakkuutapa ja rungon tilavuus. Tällä kupongilla 2 € alennus. Metsäkonevalmistajien tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota tiedonkeruun yhdenmukaistamiseen, tutkijat huomauttavat. Tapahtumakentälle vapaa pääsy. Koneiden käytöstä löydettiin parantamisen varaa. Koneiden ohjaus niille ihanteellisille korjuukohteille vaatii kuitenkin riittävän suuren leimikkovarannon”, toteaa erikoistutkija Paula Jylhä Lukesta. Tärkeimmät hakkuun ajanmenekkiä selittävät tekijät olivat hakkuutapa ja rungon keskitilavuus. 14.–1 6.6.20 19 Mets äkult tuurip äivät Metku – Metsäkulttuuripäivät Lusto, Punkaharju 14.–16.6.2019 lusto.fi/metku Metsätorilta metsäiset tuotteet ja palvelut Moottorisahauksen Suomen ja Pohjoismaiden mestaruuskisat Tukkilaistaitoja, savottatunnelmaa ja nokipannukahvin tuoksua Työnäytöksiä, musiikkia, Lasten Metkut Metsän ystävien legendaarinen kohtaamispaikka Punkaharjulla! Tapahtuma pe-la klo 10–16, su klo 10–15. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan keskimääräinen tuotantoaikatuottavuus on noussut harvennuksilla 70 prosenttia ja päätehakkuilla 60 prosenttia 1990-luvun alkuun verrattuna, kun käytetään sen aikaisia keskimääräisiä runkotilavuuksia (183 kuutiodesimetriä harvennuksilla, 309 kuutiodesimetriä päätehakkuilla). p. 015 345 100 • lusto@lusto.fi. Huomio tiedonkeruun yhdenmukaistamiseen Tutkimuksessa korostetaan, että metsätyön tutkimus on nyt murrosvaiheessa
Puurakenteet tarvitsevat puolestaan vetoapua niin vientimarkkinoilla kuin kotimaan puurakentamisessa. . Sellusta kehitettävien uusien tuotteiden odotetaan moninkertaistavan massan valmistamisen jalostusarvon. Kuvaa yrityksen tuotantoketjun tuomaa arvonlisäystä. Kertoo esimerkiksi, kuinka paljon yrityksessä tehty työ ja tuotantopanokset lisäävät puuraaka-aineen arvoa matkalla valmiiksi tuotteeksi. Ilmastonmuutosta kannattaa hidastaa, joten puusta tulee valmistaa mahdollisimman pitkään hiiltä sitovia tuotteita. Fakta Sellua käytetään jo nyt monissa tuotteissa elintarvikkeista lääketieteeseen. ”Jalostusarvoltaan korkeamman painopaperin tuotanto on vähentynyt. Yrityksen toiminta voi kannattaa hyvin, vaikka jalostusarvo on pieni. . Metsätuotteiden jalostusarvon nousu ei kuitenkaan yksin riitä. . Euroopan metsäinstituutin apulaisjohtaja Lauri Hetemäki ei kuitenkaan usko, että uudet metsätuotteet toisivat metsäteollisuuteen jalostusarvon suurta hyppäystä vielä seuraavaan vuosikymmeneen. . Se kuvaa kuitenkin arvostelua, jonka kanssa sellubuumin siivittämä metsäala joutuu lähivuosina painimaan. 23.5.2019 / AJASSA 10 VALTTERI SKYTTÄ S uomen metsät myydään vessapaperiksi Kiinaan. Helpommin sanottu kuin tehty. Tilalle on tullut jalostusarvoltaan vähäisempää sellun tuotantoa", Hetemäki kertoo. Metsäyhtiöille sellunvalmistus on kannattavaa, mutta kansantalouteen jäisi enemmän korkeamman jalostusarvon metsätuotteista. Puiset rakennuselementit, ikkunanpielet ja lankut sitovat jo nyt hiiltä pitkäksi aikaa. Liikevaihto käytettyä puukuutiota kohden kaksinkertaistui vuosina 1985– 2000, kun tuotantoon saatiin uusia ja arvokkaita painoja kirjoituspaperilaatuja, kertoo Euroopan metsäinstituutin apulaisjohtaja Lauri Hetemäki. Ennätyshakkuiden ja uusien sellutehdassuunnitelmien synnyttämä väite lievästi sanoen yksinkertaistaa suomalaisen puunkäytön kokonaisuuden. . Sellun ei tarvitse olla pelkkä vessapaperin raaka-aine. M ar tt i Ka in ul ai ne n. Metsät ovat hiilinieluja ja arvokkaita luonnon monimuotoisuuden kannalta pystyssäkin, joten kaadetuista puista pitäisi tehdä jalostusarvoltaan mahdollisimman arvokkaita tuotteita. Arvostelijoiden mukaan Suomessa pitäisi päästä nopeammin eteenpäin sellusta kohti arvokkaampia ja pidempään hiiltä sitovia metsätuotteita. 2000-luvulla tilanne on muuttunut. ”Nykyisten tuotteiden tulovirralla rahoitetaan uuPitkää ikää ja lisää arvoa Metsäyhtiöt menestyvät jälleen, mutta pelkkä menestys ei riitä kaikille. Toisaalta nykyinen sellubuumi ja massan tuottaminen ei ole vain pahasta, sillä se on tärkeä lähtökohta tulevalle kehitykselle. Vastauksia vessapaperiarvosteluun ja jalostusasteen nostamiseen on olemassa. Jalostusarvo ei harppaa lähivuosina Metsäteollisuuden jalostusarvossa koettiin suuri harppaus viime vuosisadan lopulla. Nanosellun ja muiden biotuotteiden kaupallisen läpimurron ajankohtaa on kuitenkin vaikea ennustaa. ”Nykyisten tuotteiden tulovirralla rahoitetaan uusien tuotteiden kehittämistä ja investointeja." JALOSTUSARVO
"Matematiikkataitojen lisäksi vietäisiin siis myös seinät oppimisen ympärille." VALTTERI SKYTTÄ METSÄALAN viesti on, että kaikki mikä valmistetaan fossiilisista raaka-aineista, voidaan jatkossa valmistaa puusta. Mikkola sanoo, että valtio voi tukea puuta muun muassa asettamalla asuntorahoittamiseen tiukempia tavoitteita vähähiilisen rakentamisen puolesta. Rakennuttajien suuntaan kannustimena voi toimia se, että tontille saisi lisää rakennusoikeutta, jos rakennus toteutetaan vähähiilisenä. "Puurakentamisessa pitäisi päästä 20–30 prosentin osuuteen, jotta saataisiin nopeasti vaikutusta aikaiseksi. ”Jos suhteellisen lyhytikäiset kartonkituotteet auttavat vähentämään muoviroskaa, se on hyvä asia. Ainakin kannattaa pyrkiä kasvattamaan laadukasta puuta ja myymään se mahdollisuuksien mukaan valmistajille, jotka käyttävät pääosan puunrungosta pitkäikäiseen puutuotteeseen. Yhteensä miljardia euroa Puutuoteteollisuus 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2017 Lä hd e: Ti la st ok es ku s ja Lu on no nv ar ak es ku s Metsäteollisuuden tuotannon jalostusarvo Suomessa Tukkuhintaindeksi, mrd. "Opetuksen lisäksi ulkomaille voitaisiin ryhtyä viemään puukoulukonseptia", Mikkola sanoo. Fossiilipohjaisten tuotteiden valmistajilla on yhä vahva markkina-asema, vaikka tuotteet eivät ole ilmastoystävällisiä. Hänen mukaansa Suomi ei voi vastata pelkästään pitkäikäisten puutuotteiden kulutukseen, eihän metsistäkään saada raaka-ainetta pelkästään esimerkiksi puurakentamiseen. Mikkolan mukaan Suomessa on kuitenkin paljon pieniä ja keskisuuria puutuoteyrityksiä, jotka eivät pysty kehittämään vientiä suuresti omin voimin, vaan avuksi tarvittaisiin Business Finlandin kaltaisia viennin edistäjiä. € 2 4 6 8 10 Massaja paperiteollisuus M ik ko Au er ni itt y. Ilmastonmuutos, pitkäja lyhytikäiset tuotteet, luonnon monimuotoisuus, kotimaiset työpaikat: kokonaisuus on hyvin hankala. Miten voi pärjätä uusilla markkinoilla tuntematta niitä?" kysyy tutkija Jakob Donner-Amnell Itä-Suomen yliopistosta. Puurakentamisessa vielä varaa lisätä kaasua Jos sellun laajamittaista käyttöä muovin ja muiden fossiilisen tuotteiden korvaajana joudutaan vielä odottamaan tovi, löytyykö jalostusarvon nostamiseen nopeampaa ratkaisua jostain muusta metsätuotteesta. ”Vaikea nähdä maailmaa, joka ei tarvitsisi myös lyhytikäisiä kulutustuotteita. Tuo osuus on hyvä tavoite", Mikkola sanoo. Ei voi suoraan sanoa, että jokainen sellutonni olisi automaattisesti ilmastoteko”, Donner-Amnell sanoo. Donner-Amnell muistuttaa, että tekstiilejä, muovia ja kemikaaleja korvaavista uusista metsätuotteista on esitetty vasta vähän tarkkoja lukuja tuotantomääristä, jalostusarvosta tai liikevaihdosta. Uusille biotuotteille on siis markkinoita, mutta miten markkinat toimivat. Matematiikkataitojen lisäksi vietäisiin siis myös seinät oppimisen ympärille. 11 AJASSA / 23.5.2019 sien tuotteiden kehittämistä ja investointeja”, Hetemäki sanoo. ”Hiilinielut ja hakkuumäärät tuovat lisää vaikeutta keskusteluun. Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtajan Matti Mikkolan mukaan puun osuus kerrostalorakentamisessa oli viime vuonna Suomessa viisi prosenttia. Hetemäki pitää hyvin mahdollisena, että metsätuotteiden jalostusarvo tulee kasvamaan niin kemiallisessa metsäteollisuudessa kuin puutuotepuolella, mutta viime vuosituhannen lopun kaltaista jalostusarvon kaksinkertaistumista tuskin tapahtuu ennen vuotta 2030. Donner-Amnellin mukaan yksi riski on, että metsäala yli-investoi tuotteisiin, joiden valmistus on kannattanut viime aikoina hyvin, kuten sellun on. Hetemäen mukaan puurakentamisesta voisi olla saatavissa nopeaakin jalostusarvon nousua, jos markkinat alkavat selvästi lisätä pitkälle jalostettujen puuelementtien käyttöä. Julkisissa rakennuksissa luku oli hieman suurempi, noin 15 prosenttia. "Toinen riski hyvään kassatilanteeseen nähden on, että kun sellu ja kartonki kannattavat hyvin, ei ole riittävän suurta liiketaloudellista motiivia sitoa rahaa epävarmoihin ja pitkäaikaisiin kehitysprojekteihin." Ilman niitä ala ei pysty kasvamaan, kun sellun kysyntä ei enää kasva. Avainkysymys ei ole tehdäänkö lyhytikäisiä tuotteita vai ei, vaan kuinka kestävästi ne tehdään ja miten lisätään niiden kierrätettävyyttä." Entä mikä rooli metsänomistajalla jää jalostusarvossa ja metsätuotteiden pitkäikäisyydessä. Puurakentaminen täyttää myös vaatimuksen puutuotteiden pitkäikäisyydestä. Miten markkinat vallataan. Ilmastonäkökulma on totta kai tärkeä, mutta ei ainoa, josta pitää kantaa murhetta", Hetemäki toteaa. Rahaa on kassassa ja panostuksia voidaan tehdä. ”Jos metsäteollisuus aikoo päästä parempaan asemaan tuotteiden arvoketjuissa, sen pitää pyrkiä nykyistä laajempaan yhteistyöhön kilpailijoiden tai muiden toimialojen kanssa”, Donner-Amnell sanoo. Nopeasti ilmakehään päätyvä metsätuotekin voi olla positiivinen asia, jos asiaa katsoo muutoin kuin hiilensidonnan kannalta. "Uusien markkinoiden tutkimus on ollut tähän mennessä vähäistä. Ilmasto ei yksin murheena Sellutehtaiden puolella yksi laajimmista mahdollisista kehityssuunnista on sellun käyttäminen tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. Esimerkiksi liukosellu korvaa vaatteiden raaka-aineena niin ympäristösyöppöä puuvillaa kuin öljyyn perustuvia synteettisiä kuituja. Hänen mukaansa esimerkiksi opetusrakennuksista puurunkoisten koulujen osuus oli jo viime vuonna kolmannes. Hoivarakennuksistakin joka neljäs oli puusta. Toisaalta metsäyritysten lähtökohdat uuteen tuotantoon ovat aivan toiset kuin paperintuotannon alamäen iskiessä reilut 10 vuotta sitten. ”Tukea tarvittaisiin erityisesti jatkojalostettujen puutuotteiden, kuten ikkunoiden, ovien ja massiivipuurakennuselementtien, vientiin." Puurakentamisen edistämiseen on jos jonkinlaista hanketta, mutta paljon on vielä tekemättä. "Tutkimusten mukaan juuri puuhun perustuvat tekstiilit auttaisivat vähentämään hiilidioksidipäästöjä voimakkaasti korvaamalla synteettisten kuitujen käyttöä", Lauri Hetemäki sanoo
Tuonti oli valtaosin kuitupuuta tai haketta, yhteensä 1,56 miljoonaa kuutiometriä. Tulosparannus johtui etenkin sellutehtaille menevän sivutuotehakkeen hinnan noususta, ja myös purusta sekä kuoresta sai paremman hinnan. ”Sivutuotemarkkina petraantui sahojen kannalta aivan radikaalisti.” Hakkeen hinta on yleensä sidottu kuitupuun hintaan, joka on vuoden aikana etenkin kuusella sahannut ylösalas, ja kevään suunta on ollut jyrkästi ylöspäin. Kokonaismäärä kasvoi viime vuoteen verrattuna 31 prosenttia. Kertymästä tukkia oli yli 80 prosenttia. KOHDE: Kesäkorjuukelpoinen päätehakkuu SIJAINTI: Satakunta OSTAJA: Saha HAKKUUKERTYMÄ: 611m 3 LEIMIKON KOKO: 3,7 ha MUUTA: Leimikosta tuli neljä tarjousta. Tuonnista kaksi kolmasosaa eli 1,15 miljoonaa kuutiometriä oli Venäjältä. ”Voi onnitella niitä, jotka tekivät puukaupat viime syksynä.” Tukin pintaosa haketetaan ja toimitetaan sellutehtaille. Tammi-helmikuussa Suomeen tuotiin puuta yhteensä 1,70 miljoonaa kuutiometriä. Muut-kategoriaan tilastoitui 72 000 kuutiometriä. 23.5.2019 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 .. Tukkipuuta tuotiin 65 000 kuutiometriä, mikä oli 30 prosenttia viime vuotta vähemmän. Parempi aika alkoi viime syksynä ja kesti sen seitsemän kuukautta kevättalvelle saakka. Tuonti Ruotsista oli 31 000, Saksasta 15 000 ja Liettuasta 7 000 kuutiometriä. Kuitupuun tuonti nousussa 2019 2018 2017. Hinnoissa oli suurta vaihtelua. ”Suhdanne oli siinä, yksiselitteisesti”, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori sanoo. Sellusuhdanteen ansiosta sahoilla on neuvotteluvoimaa, vaikka Westaksen Pekka Kopra pitää sahauksen näkymiä muuten sumeina. Sahayritysten viime vuoden tulokset ovat ilosanomaa, sillä sahat ovat pääsääntöisesti tehneet tuloshyppäyksen. .. PÄÄTEHAKKUU Puutavaralaji määrä kantohinta myyntitulo m3 €/m3 € Mäntytukki 96 60 5 760 Kuusitukki 355 64,8 23 004 Koivutukki 56 50 2 800 Mäntykuitu 30 22 660 Kuusikuitu 62 26 1 612 Koivukuitu 12 21 252 Yhteensä 611 55,79 34 088 (keskikuutiohinta) MIKKO HÄYRYNEN KUITUPUUN tuonti on noussut merkittävästi vuoden alkukuukausina, tukkipuun sen sijaan laskenut, Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedoista ilmenee. Virosta tuotiin 210 000 ja Latviasta 177 000 kuutiometriä. Sahasuhdanne oli sitten siinä Huippuhintoja odottavan juna meni jo, mutta tavallisen hyvää kyytiä on tarjolla edelleen. ”Kädestä pitäen voi onnitella niitä, jotka tekivät puukaupat viime syksynä.” Sivutuotteista sivutukea Merivuori muistuttaa, että vaikka viime vuonna sahatavaran vientihinnat nousivat, kantohinnat nousivat myös. Keskikuutiohinta yli 55 euroa TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN, teksti MIKKO PÄÄKKÖNEN, kuva S ahayrittäjillä on sanonta, että seitsemää laihaa vuotta seuraa seitsemän lihavaa kuukautta. Määrä kasvoi 38 prosentilla. Nyt kellossa on toinen ääni. Toinen epävarmuus on Pohjois-Afrikassa, missä erinäiset levottomuudet tuntuvat myös taloudessa. ”Sahatavaran kulutussesonki alkaa, mutta meillä hinnat laskee ja varastot nousee.” Suurin tekijä on taas kerran Kiina, missä on yleistä talousepävarmuutta samalla kun halvan ruplan Venäjä on kasvattanut markkinaosuuttaan
laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,59 58,5 36,06 17,17 16,72 25,05 26,83 Uudistushakkuu 58,96 59,55 36,45 19,12 18,34 30,83 28,62 Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat 30,1 30,51 s nousussa . ”Nyt ollaan varovaisia, ja hintaa on säädetty alaspäin.” Huippu meni, hyvä jäi Myös Metsänhoitoyhdistys Satakunnan toiminnanjohtaja Olli Mäki uskoo sahasuhdanteen jo menneen. Sahausmäärät pysynevät kuitenkin viime vuoden tasolla. Sahahakkeen määrä on rajallinen, joten se on niukkuusartikkeli ja hintaneuvotteluissa voima istuu sahojen puolella. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 59,16 60,54 47,45 18,45 20,16 17,38 24,35 Uudistushakkuu 61,87 62,38 50,55 20,6 23,3 19,7 Harvennushakkuu 54,77 55,01 40,93 18,62 18,56 17,34 24,23 Ensiharvennus 13,87 13,64 13,46 Hankintahinnat 57,28 57,78 53,06 31,49 32,33 31,9 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 17–20 keskiarvo LAPPI PUUKAUPAN VÄHÄISYYDEN VUOKSI HINNAT PUUTTUVAT KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Tukin hinnoissa on tultu alas 4–6 euroa, kuitupuulla 1–2 euroa.” Ostajilla on isot varastot sekä tukkia että kuitupuuta, ja niitä sulatellaan kesän yli. Kopra näkee suunnan oikeana. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . Kopra pitää sahauksen näkymiä sumeina. Siksi yksikköhintojen pitää olla sellaisia, joihin voi olla tyytyväinen.” Mäki muistuttaa, että vaikka huippuhinnan hakijan juna on jo mennyt, ei nykyinenkään hintataso huono ole. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. ”Varsinkin mäntytukkia kartetaan. Myös puun myyjillä on toivoa, että sahaus ei lopu, sillä hakkeen vuoksi isot integraattiyhtiöt pitävät sahansa käynnissä, maksoi mitä maksoi. Sahahake on eriytymässä omaksi tuotteeksi, ja suora hintakytkös kuitupuuhun heikkenemässä. ”Varastoja on sekä sahojen päässä että asiakkailla. Ja hoitohakkuissa on muitakin kaupantekoa puoltavia tekijöitä kuin hinta.”. ”Meidän liikevaihdosta reilut 15 prosenttia tulee hakkeesta.” Tukin pintapuusta tuleva, kuoreton ja kuituominaisuuksiltaan laadukas hake on sellutehtaiden mieleen. Sahahake niukkuusartikkeli Suurimpiin sahayrityksiin kuuluvalla Westas Oy:lla on sahat Porissa ja Turun lähellä Koskella. ”Voi olla, että niitä ei tule ollenkaan. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,56 61,42 42,57 17,52 19,88 16,86 24,07 Uudistushakkuu 60,35 62,51 44,24 18,53 21,06 18,68 Harvennushakkuu 53,77 55,2 37,76 17,67 17,93 16,74 Ensiharvennus 13,29 13,01 Hankintahinnat 58,87 60,29 51,17 31,2 32,92 31,53 s nousussa . Kopra muistuttaa, että sahojen ei silti kannata varsinaisesti tuottaa haketta, sillä sen hinta on parhaimmillaankin vain kolmasosa sahatavaran hinnasta. 13 AJASSA / 23.5.2019 TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,86 59,76 44,27 17,72 19,55 17,03 24,3 26,36 Uudistushakkuu 59,31 61,16 46,85 19,9 21,49 19,05 27,46 28,89 Harvennushakkuu 52,03 53,53 39,19 17,42 17,78 16,75 23,07 22,8 Ensiharvennus 13,54 12,91 13,05 Hankintahinnat 63,48 65,16 32,19 31,71 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,82 57,15 43,83 17,07 17,46 16,9 Uudistushakkuu 56,88 58,99 47,05 18,96 19,32 19,18 Harvennushakkuu 49,64 50,31 39,58 17,08 17,4 16,97 Ensiharvennus 12,79 11,56 12,26 Hankintahinnat 60,49 29,52 29,74 s nousussa . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Mikko Paakkonen Sahoilla on siis toivoa, että hake ei petä. ”Tukilla yli kuudenkympin hinnat ovat tyydyttävän ja hyvän välimailta. ”Viime vuonna huippuhinnat saavutettiin, ainakin jollakin aikavälillä. Sen sijaan havuettä lehtikuitupuulle on kysyntää.” Mäki korostaa, ettei puunmyyjien nyt kannata laskea kauppasopimusten hinnantarkistusehtojen varaan. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,86 59,92 42,6 17,43 19,51 16,79 23,8 27,03 Uudistushakkuu 60,66 60,97 45,32 19,23 21,7 18,26 Harvennushakkuu 52,91 53,93 37,56 17,47 16,95 16,82 23,33 23,72 Ensiharvennus 13,6 12,7 13,06 Hankintahinnat 60,49 29,52 29,74 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,34 56,12 18,19 20,73 17,5 25,2 26,78 Uudistushakkuu 57,79 57,87 21,57 22,78 19,88 27,88 28,42 Harvennushakkuu 49,39 48,95 16,72 16,49 16,03 22,66 22,08 Ensiharvennus 14,26 14,05 Hankintahinnat 55,91 55,81 31,86 34,03 31,63 s nousussa . Ei tämä vuosi kauhean hyvin mene.” Kun talven puut on sahattu, niin ostoissa on hiljaisempi jakso. Toimitusjohtaja Pekka Kopra toteaa, että hakkeella on merkittävä osa sahojen tulonmuodostuksessa
Pienaukkohakkuut sopivat sekä perinteiseen tasaikäisrakenteiseen että eri-ikäisrakenteiseen eli jatkuvan kasvatuksen metsään. Männylle ja koivulle Mansikkamäki suosittelee ennemmin siemenpuuhakkuuta. Maisemaa ajatellen siemenpuuhakkuu on silloin kauniimpi mutta myös varmempi." Alaville maille Pienaukkohakkuita voi Mansikkamäen mukaan tehdä periaatteessa kaikenlaiPienaukoista uusi metsä Pienaukkohakkuilla säästää uudistamiskustannukset, mutta taimettuminen vie aikaa. Padasjoella sijaitsevaan kuusikkoon tehdyssä pienaukossa näkyy siellä täällä muutaman kuusentaimen ryppäitä, mutta taimien ulkomuoto jättää Mansikkamäen mukaan toivomisen varaa. Tavoitteena on, että pienaukot uudistuvat aukkojen reunalla kasvavien kuusten siemenistä. Se alkaa jo muistuttaa avohakkuualaa. Käytännössä metsä uudistetaan useammassa erässä, tietty määrä pienaukkoja kerrallaan. Kyllä nämä voivat vielä lähteä kasvuun, mutta jaksavatkohan kasvaa tukkipuiksi?" Noin kahden hehtaarin suuruiseen kuusikkoon hakattiin toissatalvena kolme pienaukkoa, ja aukkojen väliset alueet harvennettiin. Pienaukoilla tarkoitetaan yleensä korkeintaan 0,3 hehtaarin suuruisia aukkoja. 14 23.5.2019 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat "E i täällä tilanne ollenkaan huono ole, mutta lisää taimiainesta pitää saada", sanoo metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsäsuunnittelija Tiina Mansikkamäki. "Latvakasvua ei juuri ole, ja latvukset ovat harsomaisia ja leveitä. "Esimerkiksi koivulla pienaukon pitäisi olla 0,4–0,5 hehtaarin kokoinen eli läpimitaltaan 60–70 metriä. "Se vie kuusella viidestä kymmeneen vuotta", Mansikkamäki toteaa. Järeän puuston alla kasvaneen taimen ennuste on hyvä, jos latvakasvain on vähintään kymmenen senttimetrin mittainen.. "Karut mäet taimettuvat huonosti ja alavat maat hyvin." Pienaukkojen väliin jäävät metsät on harvennettu padasjokelaisessa metsässä, jotta aukkoihin syntyvät taimet saisivat riittävästi valoa, kertoo Tiina Mansikkamäki. Pienaukkohakkuut sopivat Mansikkamäen mukaan ainakin Etelä-Suomessa parhaiten kuusikoihin, sillä kuuset kestävät mäntyä ja koivua paremmin aukkojen reunoilla kasvavien puiden varjostusta. Kuusen menetelmä Pienaukkohakkuiden tavoitteena on metsän luontainen uudistuminen. Mansikkamäen mukaan pienaukot voivat olla suurempiakin, mutta silloin metsänomistaja on metsälain mukaan velvollinen huolehtimaan siitä, että aukkoon syntyy taimikko
LIINA KJELLBERG PIENAUKOT taimettuvat hyvin myös männiköissä, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta tutkimuksesta. Hidastaa taimikon syntymistä. Näin on tehty myös Padasjoella. Se, miten hyvin männyntaimet selviytyvät pienaukoissa, selviää vasta tulevina vuosina. "Läpimitaltaan 20 metrin levyisiin aukkoihin tuli erittäin paljon taimia, 80 metrin levyisiinkin riittävästi", kertoo Luken erikoistutkija Ville Hallikainen. Ei poista taimikonhoidon tarvetta. Heti, kun taimikko on syntynyt, tulee aukkoja kuitenkin suurentaa, jotta taimet saavat riittävästi valoa. 5. "Mitä useammin hakkuita tehdään, sitä vaikeampaa niiden toteuttaminen on. Maanmuokkausta pienaukoissa ei Mansikkamäen mukaan ole taloudellisesti järkevä tehdä, mutta hän kehottaa pyytämään puutavaran ajokoneen kuljettajaa ajamaan aukolla muutaman ylimääräisen lenkin, jotta maanpinta hieman rikkoutuu. Hallikaisen mukaan reunametsät saattavat varjostaa taimia liikaa varsinkin pienimmissä aukoissa. Jos taas tavoitteena on eri-ikäisrakenteinen metsä, kannattaa pienaukkoja tehdä sitäkin vähemmän ja pidemmällä aikavälillä. Sopii kuusikoihin. Sopii helposti taimettuville kohteille. Tasaikäisrakenteisen metsän Mansikkamäki suosittelee uudistamaan kolmasosa kerrallaan. Luken tutkijan Sauli Valkosen mukaan pienaukkohakkuut voivat toimia tasaikäisrakenteisen männikön uudistamisessa, mutta eri-ikäisrakenteisuuteen männiköissä ei hänen mukaansa kannata pyrkiä. Silloin aukkojen väliset metsät hakataan heti, kun pienaukot ovat taimettuneet. Eri-ikäisrakenteisessa metsässä pienaukkohakkuut voi myös yhdistää poimintahakkuisiin. Heinäystä ja isot taimet se kuitenkin vaatii." Vinkit pienaukkohakkuuseen Padasjokelaiseen noin kahden hehtaarin kuusikkoon tehtiin toissatalvena kolme pienaukkoa. Pienet luonnontaimet kuolevat nopeasti järeän puuston alla, jos ne eivät saa lisää valoa. Kaikkiaan männiköihin sopii Valkosen mielestä pienaukkohakkuita paremmin ylispuukasvatus, jossa uudistaminen hoidetaan siemenpuuhakkuulla. Pohjois-Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan taimia syntyy paljon varsinkin pieniin aukkoihin ja aukkojen reunoille. "Luontaisesti syntyneet taimet kasvavat usein ryhmissä. Kolmasosan alasta saa vielä hakattua niin, etteivät pienaukot pistä silmään." Jos metsänomistaja haluaa edetä hitaammin, voi metsän uudistaa jopa viidesosa kerrallaan. Tärkeintä on, että kohde taimettuu helposti. Reheville kohteille kannattaakin Mansikkamäen mukaan tehdä pienempiä, 0,1–0,2 hehtaarin kokoisia aukkoja. Sirkkataimien olemassaolo ei hänen mukaansa ole kuitenkaan pienaukkohakkuiden edellytys. Varsinkin silloin, jos taimia ei ennestään ole, hakkuut kannattaa ajoittaa kuusen hyvän siemenvuoden yhteyteen. 3. On myös olemassa riski, että pienaukko ei taimetukaan halutulla puulajilla. Säästää uudistamiskustannuksia. Välimetsät täytyy tällöin tosin uudistaa joko kylväen tai istuttaen. Sellaisessa tapauksessa Mansikkamäki kehottaa istuttamaan aukkoon taimet, vaikkei uudistamisvelvoitetta olisikaan. Osa niistä on pakko raivata pois, jos taimien haluaa kasvavan hyvin." Maisema säilyy Pienaukkohakkuiden taustalla ovat Mansikkamäen mukaan usein maisemalliset syyt: metsää ei haluta hakata kerralla aukoksi. Aukkojen väliin jäävät metsät harvennettiin. Silloin uudistamiseen tulee Mansikkamäen mukaan varata noin 30 vuotta aikaa. "Pienaukkohakkuilla voi säästää 1 500– 1 700 euroa hehtaarilla, jos mukaan lasketaan maanmuokkauksesta, taimista ja istutuksesta aiheutuvat kulut." Tulonmenetyksiä aiheutuu Mansikkamäen mukaan kuitenkin siitä, että aukkojen taimettuminen vie aikaa ja reunametsän varjostamat taimet kasvavat hitaasti. Metsän voi uudistaa pienaukoin kahdessa erässä. "Istuttaminen kannattaa, jos metsästä haluaa joskus saada tuloja. Lisäksi pienaukkohakkuista ei aiheudu uudistamiskustannuksia. Mansikkamäki muistuttaa, että pienaukot kaipaavat taimikonraivausta siinä missä muutkin uudistusalat. 4. 6. Myös taloudellinen kannattavuus kärsii. 2. Yleisesti voi sanoa, että karut mäet taimettuvat huonosti ja alavat eli kosteat maat hyvin." Taimettuminen voi olla vaikeaa myös lehdoissa ja lehtomaisilla kankailla, sillä heinät ja muu pintakasvillisuus valtaavat nopeasti hakkuuaukot. "Tällä kohteella taimet kaipaavat lisää valoa 10–15 vuoden päästä. Käy sekä tasaettä eri-ikäisrakenteisiin metsiin. Harsomaisten ja leveälatvaisten taimien kasvuennuste on huono.. Myös nopeampi aikataulu on mahdollinen. "Hyvin taimettuvan maapohjan tunnistaa usein siitä, että maassa näkyy sirkkataimia. Pienaukko taimettuu männikössäkin sille kasvupaikoille. Reunametsä kannattaa silloin hakata pois kymmenen metrin leveydeltä", Mansikkamäki arvioi. Monta tapaa Se, miten paljon ja usein pienaukkoja metsään tehdään, riippuu metsänomistajan tavoitteista. 15 METSÄSTÄ / 23.5.2019 1
Keramiikan harrastaja Anna Lassila kurottaa sopivaa halkoa takimmaisesta pinosta.. PITKÄÄ LIEKKIÄ LÄPI YÖN Puupolttoinen keramiikkauuni lämpenee pihkapuulla 1 300 asteeseen. kerran. Uunin viereisen katoksen puupinot kuluvat vauhdilla. "Uunilla alkaa olla nälkä", Vikberg sanoo. Noin 17–20 tuntia kestävä poltto jatkuu aamuvarhaisesta pitkälle yöhön. Holvin oviaukon eteen ladottujen tiilien raoista hohtaa oranssina läikehtivä kuumuus. Se kätkee uumeniinsa noin kahdeksan neliömetrin edestä keramiikkaa. Etummainen halkopino on jo kulunut. Kymmenestätuhannesta kilosta venäläisiä tulitiiliä koostuva uuni on nimetty Viiviksi. Uunin sisällä lämpötila lähentelee 1 200 astetta. Keraamikon yrityksen nimi "Päivin Öin" kuvastaa hyvin puupolttoa. Käsillä on keramiikan perinteikkäimmän ja vanhimman polttotavan, puupolton, kuudestoista tunti. Lämpötila ulkona lähentelee nollaa, mutta kuumuutta huokuva uuni tulipesineen pitää ruokkijansa lämpiminä. Vielä sata astetta ja poltto saavuttaa tavoitelämpötilansa 1 300 astetta. Humina käy ja kipunat lentävät, kun keraamikko Päivi Vikberg kurssilaisineen ja kollegoineen iskee säännöllisesti lisää pökköä pesiin. Siihen eivät päiväsajan tunnit riitä. Niiden varaan määrämitVikberg tarkistaa, lähestyykö 1 300 astetta. Niiden valmistus on vienyt viikkoja ja yksin uunin täyttö esineillä kaksi päivää. Kymmenen tonnia tulitiiliä Vuonna 2006 talkootyönä virolaisen uunimestari Andres Allikin johdolla rakennettu uuni lämpenee nyt 34. Lisäksi mukaan on mahtunut keraamikon kollegojen ja oppilaiden taidonnäytteitä. Vikberg paitsi myy puupolttoisessa keramiikkauunissa valmistuneita astioita ja koriste-esineitä, hän myös pitää keramiikkakursseja eri paikkakunnilla. Pihkapuu on paras Koivuhalkojen sijaan uuni lämpenee pihkapuulla. Savesta valmistetut keramiikkaesineet on ladottu uuniholviin kerroksittain uunilevyjen ja pilarien varaan. Aikaa perinteikkääseen polttotapaan kuluu liki vuorokauden tunnit ja puuta useampi pinomotti. Puolimetrisistä haloista koostuva halkopeti palaa tulipesässä hetkessä alla olevan kekälepedin kuumuudessa. Toukokuinen lauantaiyö on kylmä ja pimeä. Uunin kyljessä oleviin tulipesiin on rakennettu puita varten tulitiilestä kynnet. "Pihkapuussa on pitkä liekki ja lyhytikäinen kekäle." Suurin osa on Vikbergin dreijaamalla eli pyörivän vääntöpyörän päällä tekemiä mukeja, kuppeja ja kulhoja. Siinä savesta tehdyt esineet poltetaan huokoisesta massasta kestäväksi keramiikaksi sähkön tai kaasun sijaan puilla. Hyvinkäälle Vikbergin keramiikkapajan takapihalle rakennettua uunia on lämmitetty aamuseitsemästä asti. 16 23.5.2019 / METSÄSTÄ TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuvat P uu poksuu tunnelmallisesti kahdessa tulipesässä. Kaikkiaan halkoja kuluu noin neljä pinomottia. Sen kertovat uunin sisälle asetetut eri lämpötiloissa sulavat keraamiset keilat
Kaikkiaan liki yhdeksäntoista tuntia kestäneen polton jälkeen uunin on annettu jäähtyä puolitoista vuorokautta. Esineiden pinnat kuultavat lämpimän ja elävän sävyisinä, kuten tuli. Jokaisen puulajin tuhka on kemiallisesti erilainen. Esineet ovat edelleen noin 70-asteisia. Kun kekälepeti nousi riittävän korkeaksi ja lämpötila kohosi 300 asteeseen, oli järeiden puolimetristen kuusija mäntypöllien vuoro. "Meidän energia ja liekin energia ovat esineessä, ja sen vain jotenkin tietää ja tuntee", Vikberg kiteyttää. Lasite sulaa polton aikana muodostaen keramiikkaesineelle kiiltävän lasipinnan. Tällöin veto loppuu ja liekki ei tee tehtäväänsä. "Kuiva pihkapuu on kaikkein paras. Hymy on herkässä, kun uunin suuaukkoa peittäneet tiilet ladotaan sivuun ja työn lopputulos paljastuu. Tuhka sulattaa paljaan saven lasiksi. Keramiikkataiteilija Aino Eeronheimo (vas.) ihastelee Pirkitta Pullisen kulhoa, joka on saanut puu-uunissa ylleen kauniin häränverenpunaisen sävyn. Keraamikko Atta Uotila syöttää uunin tulipesään puolimetrisiä halkoja tasaiseksi pediksi. Ne nostellaan yksitellen lämmönkestävin hansikkain varovasti päivänvaloon. Tulipesät ovat vaatineet puuta viiden minuutin välein jatkuvalla syötöllä yön pimeille tunneille asti. Esimerkiksi männyn tuhka näkyy esineissä hieman vihertävänä lasimaisena kiiltona. Tällä kertaa poltossa hyödynnettiin myös vuodesta 1985 makuuhuoneen katossa kuivuneet ja remontin yhteydessä irrotetut kuusipaneelit. Siellä se pyörii ja sukeltaa jälleen alaspäin päästäkseen nelisen metriä korkeaan piippuun ja taivaalle. Keramiikkaartesaani Pirkitta Pullinen (vas.) tutkii Päivi Vikbergin (oik.) uunista nostettua mukia.. Toista samanlaista ei löydy. Keraamikko osaa valmistaa siitä myös lasitetta eli vettä ja mineraalijauhoja sisältävän nesteen, jota esineiden pintaan laitetaan ennen puupolttoa. Sen sijaan, että olisi napsautettu sähköuuni päälle ja odotettu, näiden töiden polton eteen on kymmenkunta ihmistä tehnyt töitä liki vuorokauden ympäri. Lasitteen valumaa kutsutaan japanilaisittain onnenkyyneleeksi. Jännitys polton onnistumisesta purkautuu iloksi ja nauruksi, kun uuni avataan. Ne hakattiin kirveellä ohuiksi säleiksi. Jokainen Päivi Vikbergin valmistama astia saa puupoltossa tuhkan ja tulen vaikutuksesta oman yksilöllisen värityksensä. Liekki sukeltaa pienestä matalasta holvista esineiden puolelle. Tuhka lasittaa saven Puupolton aikana töitä hivelevät liekit ja niiden mukana leijaileva tuhka. Osalla polttoon osallistuneista poskelle vierähtää onnenkyynel. Ne jättävät töihin jälkensä. Se tukkii liekin reitin esineiden luo. Niillä uunia lämmitettiin aluksi tulipesien sivuun muuratuista aukoista. Siitä syntyy lasitemainen pinta niihin kohtiin, mihin tuhka ja liekki on osunut", Vikberg kertoo. "Tuhka sisältää paljon sulattavia metallioksideita. Koivuhaloista palaessa muodostuvat kekäleet ovat liian pitkäikäisiä ja kekälepeti nousee siten herkästi turhan korkeaksi. 17 METSÄSTÄ / 23.5.2019 toihin pätkityt halot asetellaan tasaiseksi pediksi, jonka alla olevat kekäleet sytyttävät. Jokainen keramiikkatyö on saanut liekkien loimussa yksilöllisen värityksen. Pitkä uurastus on palkittu. Pihkapuussa on pitkä liekki ja lyhytikäinen kekäle", Vikberg kertoo. Hymyä ja kyyneliä Lintujen laulun ja tuulenvireen lomassa kuuluu ihastuneista huokauksia
”Yleinen keskustelu keulii kovasti. 18 23.5.2019 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Anjala Pudasjärvi SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat V uosikymmen sitten metsätalouden tulevaisuus näytti Pohjois-Pohjanmaalla synkältä. Alatalo uskoo kyllä ilmastonmuutokseen, jonka pystyy jo hyvin havaitsemaan Pudasjärven vaaramaisemissakin. Alueen kuitupuita hamuavat useat toimijat samaan aikaan, kun ilmastokeskustelu ottaa kierroksia. Olen varma, että tämäkin keskustelu menee vielä ohi.” Raaka-aineen riittävyyteen uskotaan Alatalon mukaan investoijien kiinnostus pohjoisen metsiin kertoo ennen kaikkea siitä, että alueen raaka-ainevarat tiedetään hyviksi. ”Metsäalan koulutukseen on nyt panostettava, jotta meillä riittää osaavia tekijöitä, kun investointien vaikutukset "Ainakin kaksi neljästä toteutunee" Parin seuraavan vuoden aikana piirretään suuntaviivat pohjoisen metsätaloudelle pitkäksi aikaa, sanoo pudasjärveläinen Matti Alatalo. "Maailma ei tuhoudu sen vuoksi, että hoidamme metsiämme järkevästi." Pudasjärvellä on ymmärretty paikallisen puun mahdollisuudet alueen elinvoimaisuuden ja tunnettuuden kehittämisessä. Kaidin osalta näen eniten epävarmuustekijöitä, Paltamo tultaneen jollain aikajänteellä rakentamaan.” Hakkuumahdollisuudet ovat nuorissa yksityisten omistamissa kasvatusmetsissä, joissa runkokoko sekä kertymät ovat usein pieniä ja kuljetusmatkat pitkiä. Puun liikkeelle saanti vaatii työvoimaa, josta on Alatalon mukaan pulaa jo nyt. Mutta juuri nyt tuntuu kuin koko kansakunnan katseet olisivat kohdistuneet seuduille, joilla pudasjärveläinen Matti Alatalo harjoittaa metsätaloutta. ”Mutta hiilinielukeskustelun näen yhtenä kapulana liito-oravien ja muiden välineiden ketjussa, joiden avulla luontoväki haluaa vaikuttaa metsätalouteen. Maailma ei mielestäni tuhoudu sen vuoksi, että hoidamme metsiämme järkevästi ja toimitamme metsäteollisuudelle puuta”, lähes 300-vuotiasta Turpeisen tilaa Jaurakkajärven kylällä isännöivä Alatalo toteaa. Kuitupuun osalta hätyyteltiin nollarajaa: aluetta, jolla puun korjuuja kuljetuskustannukset ovat niin suuret, että metsänomistajalle ei jäisi senttiäkään kantorahatuloa. ”Todennäköisimpänä pidän Metsä Goupin Kemin ja Boreal Biorefin Kemijärven investointien toteutumista. Kaupungin koulukeskuksen rakentamiseen käytettiin 28 kilometriä paikallisen yrityksen hirttä.
Hänellä on kotitilalla oma saha, jolla hän sahaa vuosittain 100–500 kuutiota tukkia. Joskus on kyllä havaittu metsien myöhemmässä kehityksessä vaikutusta. Miehen tie veikin luontevasti opintoihin Pudasjärvelle metsätalouden peruslinjalle, josta hän suuntasi edelleen Kotkaan puutalousopistoon. ”Metsien ja puun hyödyntäminen on täällä pohjoisessa elinehto”, Alatalo painottaa. ”Näen juuri nyt tärkeänä pohjoisen metsäinvestointien edistämisen. Siksi siirryin Taivalkoskelle metsurikurssille, jonka jälkeen menin Rovaniemelle opiskelemaan metsäteknikoksi.” 1990-luvun lamavuosina alan työt olivat kortilla, joten Alatalo opiskeli vielä metsäkoneenkuljettajaksi toimien itsekin sittemmin alan kouluttajana. ”Alueen yksityismetsien pinta-ala on noin 700 000 hehtaaria. Toinen vaihtoehto on kerätä hakkuutähteet tuoreena heti puunkorjuun jälkeen. Jos alue on suuri, yhteistyöhalua kyllä löytyy. Isoille aukoille koneita löytyy helpommin kuin minimiaukoille, joiden tekemiseen ei tarvita kuin puoli työpäivää. MAAN LÄMPIMYYDEN MERKITYS ISTUTETTUJEN taimien menestymiselle oivallettiin vajaata parikymmentä vuotta sitten. Aurausalueiden ensiharvennuskohteilta kertyy puuta parhaimmillaan eteläisen Suomen tapaan 50 – 60 kuutiota hehtaarilta.. Myös metsätilan sukupolvenvaihdoksen verotusta olisi syytä järkeistää.” Metsäisten elinkeinojen tulevaisuuteen vaikuttavat Jaurakkajärvelläkin myös EU-tasolla tehtävät päätökset. M at ti Kä rk kä in en alkavat näkymään konkreettisesti puunhankinnassa.” Pudasjärvellä metsien ja puun mahdollisuudet on ymmärretty harvinaisen kokonaisvaltaisesti. ”Nopeasti totesin touhun liian pienipiirteiseksi luonteelleni, kun mittailimme puupalikoiden muodonmuutoksia millimetrimitalla. Puolen hehtaarin tai hehtaarin minimiaukot ovat jo vaikeampia tapauksia. Istutus heti mutta lämpimään maahan Mitä joutuisammin tehdään hakkuun jälkeen raivaus ja mätästys, sen nopeammin päästään istuttamaan. Hän on toiminut seitsemän vuoden ajan metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana ensin Pudasjärvellä, ja nyt myös Kuusamon ja Taivalkosken kanssa fuusioituneessa Koillismaan metsänhoitoyhdistyksessä. Iijoen toisella rannalla komeilee hirsinen koulukampus. Käytännössä optimaalista ajoitusta rajoittaa mätästäjien puute. Jotkut katsovat, ettei hajalleen puitu hakkuutähde estä järeillä koneilla tehtävää mätästystä, ja jättävät näin ollen hakkuutähteet sovinnolla keräämättä. Metsänhoitoyhdistyksen toimiston kupeelta löytyy kaupungin hirsinen päiväkoti, ja viereen on kohoamassa uusi yksityinen päiväkoti, hirrestä sekin. Uskomus oli, että taimi menestyy sitä paremmin, mitä vähemmän kevätkosteutta on ennättänyt maasta haihtua. 19 METSÄSTÄ / 23.5.2019 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Kiirehtimisen onnistuminen edellyttää hyvää yhteistyötä puunkorjaajan ja metsänviljelijän välillä. Toisaalta ei ole tarvetta odottaa tukkimiehentäin ja muiden tuhohyönteisten kannan nousua heti hakkuun jälkeen ja hidasta alenemista. Vaikka reissuun lähtö arkikiireiden keskeltä voi joskus stressata, palaa kotiin aina iloinen mies.” MTK:ssa Alatalo katsoo edustavansa nimenomaan metsänomistajia. ”Painopiste on ollut nuorien metsien hoidossa. Hyvin tehdyt kivennäismaan mättäät vähentävät tukkimiehentäin aiheuttamia taimivaurioita, ja taimien suojaksi on myös muita keinoja. Toinen asia tietysti on, että kourukuokalla vielä saatiin jonkinlainen laikku ja taimille kolo myös puolijäiseen maahan. Lämpimän maan korostus on aiheuttanut sen, että taimitarhat ovat varautuneet pitkään istutuksen kevätsesonkiin. Nykyisellä istutusputkella maan on oltava täysin sulaa ja mieluummin kuohkeaa. Kaivureita toki on, mutta metsäkelpoisista kuljettajista vaikuttaa syntyneen krooninen pula. Ravinnetappiot kasvavat, mutta ainakin taimien ensikehityksen tarvitsemat ravinnemäärät ovat sen verran vähäiset, ettei kasvutappioita synny. Ongelmia aiheuttaa myös metsätähteen kerääminen. ”Koneet ovat kiinnostaneet minua aina, ja tänä päivänä tärkeä osa yritystoimintaamme on puunkorjuu yhdellä koneketjulla.” Omissa metsissä, joita on ”useampia sata hehtaaria”, Alatalo tekee vuosittain 5–10 hehtaaria harvennushakkuita. Tosiasiassa jääkylmä maa esti hienojuurien kasvun, jolloin taimi kärsi herkemmin vesipulasta kuin nykyisellä tavalla lämpimään maahan istutettaessa. Koillismaalla puun kasvu vaihtelee paljon maapohjien rehevyyden ja korkeuserojen mukaan. Maanmuokkaus halutaan tehdä joutuisasti avohakkuun jälkeen, jotta päästäisiin istuttamaan mahdollisimman pian. Kiirehtimisellä on hyviä perusteita. PALSTALLA VUOSIKYMMENIEN TAKAISEEN KÄYTÄNTÖÖN verrattuna monen puuntuottajan aikapainotus on nykyisin erilainen. Vahva halu vaikuttaa Puunkorjuun, maansiirtotöiden ja lypsykarjatilan pyörittämisen voisi olettaa pitävän Alatalon kyllin kiireisenä, mutta mies ehtii vaikuttamaan myös lukuisissa luottamustoimissa. Vähän hitaammat saattavat luottaa syysistutukseen, jolloin mätästysaikaa on koko kesä. Yhdistymisen tavoitteena on parantaa metsänomistajien palvelua entisestään. Jos hakkuu on tehty talvella, nopeimmat ehtivät mätästyttää alueen heti lumien sulamisen jälkeen ja istuttaa taimet ennen juhannusta. Ennen vanhaan innokkaimmat istuttajat iskivät kourukuokkansa maahan, kun routaa vielä löytyi ainakin kuloheinikon alta. Nykyisin taimet ovat pieniä, jolloin ei ole varaa antaa pintakasvillisuuden rehevöityä muutaman odotteluvuoden aikana. Uudistushakkuita pitäisi tehdä rohkeammin, mutta omissa metsissä kynnys uudistamiseen on turhankin korkea.” Korjuusta kertyneet tukkipuut Alatalo jatkojalostaa usein itse. ”Siksi toivon, että EU-vaaleissa saamme Brysseliin vaikuttajia, joilla on ahkeruuden lisäksi asiantuntemusta tehdä metsäedunvalvontaa koko maan ja metsänomistajien hyväksi.” Luottamustehtävien hoito työllistää Matti Alataloa (oik.) päivittäin. Perusteellinen oppipolku Alatalolla on metsään monipuolinen side, joka sai alkunsa jo nuoruuden moottorisahasavotoista kotitilalla. ”Halu vaikuttaa on kai rakennettu sisälle luonteeseeni ja tehtävät ovat vieneet minut mennessään. Viime viikolla Alatalo kävi vaihtamassa kuulumisia metsänhoitoyhdistys Koillismaan toiminnanjohtaja Antti Härkösen kanssa. Jotta mätästyksen ja taimet uskaltaa tilata riittävän ajoissa, korjuun vuosi ja vuodenaika on tiedettävä. Ravinnetappioiden välttämiseksi oksien ja latvusten muodostamia risukasoja kuivatetaan aukolla yhden kasvukauden verran. Tämä helpottaa töiden järjestelyä, kun työt eivät enää ole kiinni muutamasta kevään ruuhkaviikosta. Toki haemme myös kustannussäästöjä.” Vuonna 2015 Alatalo valittiin MTK:n metsävaltuuskuntaan ja huhtikuussa hän aloitti MTK:n valtuuskunnassa varapuheenjohtajana. Alatalo muistuttaa edunvalvonnan olevan usein näkymätöntä, mutta tärkeää työtä. Hyvä että edes joidenkin töiden aikasidonnaisuus vähenee
Alueen tärkein maataloustuote on suolaamalla ja ilmakuivaamalla valmistettu vuoristokinkku, yamon serrano . Hehtaarikertymä on parhaimmillaan 300–400 kuutiota. Metsänomistajayhdistyksen David Deveza esitteli ensiluokkaista eukametsikköä. Metsälehden lukijamatka suuntautui toukokuussa Espanjaan ja Portugaliin. Devezan mukaan Portugalissa sertifiointi ymmärretään hyvän metsänhoidon kannusteena, ei niinkään toiminnan rajoitteena. Korkkia myydään 15 kilon myyntierissä, josta saa noin 40 euroa. Korkkitammen avulla louhikkoiset ylärinteetkin tuottavat, mutta luonnontuhojen yleistyminen on uusi riesa. Korkkitammien yllä tummia pilviä Portugali on maailman suurin korkin tuottaja ja alhaisen tulotason maa tarvitsee kipeästi jokaisen vientieuron. Siat elävät lyhyen elämänsä ehtoon loka-marraskuussa syömällä pääasiassa rautatammen terhoja, mikä antaa lihaan ainutlaatuisen aromin. Tammet alkavat tuottaa terhoja 15-vuotiaina, ja parhaimmillaan 200 vuoden iässä yhden puun vuosituotos voi olla 200– 300 kiloa terhoja. David Deveza maan pohjoisosan metsänomistajayhdistyksestä esitteli yhdeksän hehtaarin ensiluokkaista eukalyptusmetsikköä. Työvälineet ovat ikiaikaiset kirves ja tikapuut, eikä louhikoissa ole aasin voittanut kuljetuspeliä. Taimia istutetaan 1 600 hehtaarille, ja eukalyptusta kasvatetaan 12 vuoden kiertoajalla. Korkkisato korjataan Portugalin pohjoisosissa yhdeksän vuoden välein, ja parhaimmillaan tili voi olla 4 000 euroa hehtaarilta. Puolet Kastilian ylängöstä on metsäistä laidunmaata, mutta varsinaista metsätaloutta ei juurikaan ole. Australialainen vieraslaji leviää kuitenkin itsestään, eikä eukametsiä voi parhaalla tahdollakaan sanoa monimuotoisiksi, sillä puut ovat yhtä kloonia eli perimältään identtisiä. Maan pohjoisosassa sijaitsevan Mirandelan alueen metsänomistajajärjestön asiantuntija Marcia Rodrigues kertoi, että tuottajien riesana on uusi ilmiö, tammien kuoleminen. Marcia Rodrigues näytti toukanreikiä, jotka ovat merkki hyönteisten mukana leviävästä sienitaudista. Hallitus onkin määrännyt, että metsäpaloriskin vuoksi eukalyptuksen kasvatusalaa ei laajenneta. tia levittävä hyönteinen, joka on levinnyt pohjoiseen. ”Syitä on kaksi, joista toinen tunnetaan ja toinen ei, mutta molempien epäillään liittyvän ilmastonmuutokseen.” Tunnettu syy on kärsäkkäiden heimoon kuuluva, sienitauEtelän erilaiset metsämaat Espanjan ja Portugalin aurinkorantojen takaa löytyy laidunmetsiä, korkkitammia ja tulenarkaa eukalyptusta. Eukalyptuksen tehdashinta on pitkään ollut sama 44 euroa kuutiolta. Korkkitammimetsiköt perustetaan 200 taimen hehtaaritiheyteen. Ilman tammenterhoja ei ole sikoja. Tulenarkaa tuottoa Portugalissa on viisi sellutehdasta, ja niiden tarpeisiin kasvatettu eukalyptus on korkkitammen ohella tärkeä talouspuu. ”Ilman tammia ei ole tammenterhoja. Korkkitammen tärkeydestä kertoo, että puun kaatamisesta seuraa rangaistus ja hoidon kannalta tärkeään oksimiseenkin tarvitaan lupa. Pensaspalot uhkaavat, nuoriso etsii helpompaa elämää. Eukalyptus hakee juurillaan vettä syvältä ja kuivattaa maata. Pääpuulaji on ainavihanta rautatammi. Korjuuja kuljetuskustannusten jälkeen metsänomistajalle jää noin 30 euroa, ja puukauppatili voi parhaimmillaan olla yli 9 000 euroa hehtaarilta. Puu uudistuu kantovesoista, ja samoista istutustaimista voidaan ottaa kolme satoa. Ja jos ei ole sikoja, ei ole kinkkuteollisuutta”, Salamancan alueen metsänomistajayhdistyksen varajohtaja Luciano Albo kiteyttää. 20 23.5.2019 / METSÄSTÄ MIKKO HÄYRYNEN, teksti ja kuvat L uonto on arvaamaton ystävä niin Pohjolassa kuin Euroopan etelälaidalla. Sen jälkeen tuotto vähenee, mutta puut voivat elää 500-vuotiaiksi. Aluksi kasvu on hidasta, mutta puu elää parisataa vuotta ja 17 satoa. Suomalaisittain olikin kulmia kohauttavaa, että eukalyptuksella on PEFC-sertifointi. Eukalyptus tuottaa, mutta on myös erittäin palonarka, eikä Portugalissa sallita uusien metsiköiden perustamista. Iberian niemimaan takamaiden elo on kamppailua kuivuuden kanssa. Rautatammia kasvavat laidunmetsät ovat Kastilian ylängön tyypillistä maisemaa.. Kun se yhdistetään runsaaseen, eukalyptusöljyillä terästettyyn karikkeeseen, on sateettomina aikoina leimahdusriski suuri
Palvelusta puuttuvien pesien sijainnit metsäomistaja voi ilmoittaa Metsäkeskukselle. Kuvassa kanahaukan poikasia. Määrät vähentyneet viime vuosikymmeninä. Pesäpuun ympärille suojavyöhyke Haukkojen pesätietoja on saatavilla etelärannikolta Kemijärven korkeudelle asti. Sama pesä voi olla käytössä vuosia. . . Haukkojen pesimäajat ulottuvat maaliskuun loppupuoliskolta elokuun loppuun, joten hakkuun Fakta • Kuviotietojen keruu ja päivitys • Leimikkosuunnittelu • Mahdollisuus kuviorajojen muokkaukseen • Monipuoliset paikkatietoaineistot maastotyön tukena OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! Anssi Aalto: anssi.aalto@tapio.fi / 050 434 4802 tai Samuel Heinonen: samuel.heinonen@tapio.fi / 050 501 3463 www.tapio.fi/forestkit Katso esittelyvideo! TEHOKKUUTTA MAASTOTYÖHÖN • Koealatoiminto • Mahdollisuus offline-työskentelyyn • Toimii selaimella sekä Androidja WIN10-sovelluksella Kauttamme on saatavilla myös Panasonic -laitteet vaativaan maastotyöhön.. Sertifikaattien edellyttämät säästöpuut kannattaa keskittää haukanpesien suojaksi. Pesien sijaintitietoa on jo aiemmin jaettu metsänHaukkojen pesäpuut tiedossa Metsänomistajat ja metsäammattilaiset näkevät nyt haukanpesien sijainnin Metsään.fi-palvelussa. 22 23.5.2019 / METSÄSTÄ H an nu Le ht or an ta H ei di Bj ör kl un d VALTTERI SKYTTÄ M etsäalalla on jo tovi toivottu, että lintujen rengastajat kertoisivat tietonsa petolintujen pesäpuiden sijainnista myös puunkorjaajille. Haukkojen suojelu ei onnistu, jos maanomistaja haluaa säästää pesät, mutta ei tiedä niiden sijaintia." Lehtoranta muistuttaa, että pesätieto ei ole aivan aukotonta, sillä pesät joissa ei ole rengastettu, eivät toistaiseksi näy palvelussa. . HAUKAT . Tärkeintä on välttää hakkuita haukkojen pesimäaikaan ja rajata puunkorjuussa säästöpuustoa pesäpuun ympärille. . . Metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Hannu Lehtoranta uskoo, että pesätiedon avoin jakaminen parantaa luottamusta linturengastajien, metsänomistajien ja metsäammattilaisten välillä. Kun metsänomistaja tai metsäammattilainen tarkastelee pesätietoja, siitä jää järjestelmään merkintä. . "Tämä on nykyaikainen tapa toimia. Metsäammattilaiset näkevät pesien sijainnin niiltä metsätiloilta, joiden tietojen katseluun ammattilaisilla on metsänomistajan suostumus. Metsänomistajat ja metsäammattilaiset ovat voineet nähdä haukanpesien sijainnin Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa huhtikuusta lähtien. Lähde: Luomus Metsäkeskuksen Hannu Lehtorannalla on hyviä kokemuksia pesätietojen jaosta Pohjois-Karjalassa, jossa on jo pidempään tiedotettu metsänomistajia haukanpesien sijainneista. Haukanpesät eivät välttämättä mene hukkaan pesinnän välivuosinakaan. Silloin niissä saattavat viihtyä myyriä syövät pöllöt. . Hiirija mehiläishaukka ovat uhanalaisia lajeja, kanahaukka silmälläpidettävä. Pesätiedon yhteydessä on linkki ohjeisiin, jotka kertovat, miten haukkojen pesäpuut kannattaa huomioida hakkuissa. . Haukkapari käyttää yleensä muutamia, varttuneissa metsissä sijaitsevia pesäpuita. omistajille Pohjois-Karjalassa, ja kokemukset ovat hyviä. Nyt tietoa on. . Luonnontieteellisen keskusmuseon eli Luomuksen ja Metsäkeskuksen yhteistyön myötä Metsään.fi-sivustolle on merkitty haukanpesät, joista on tuore rengastustieto viiden viime vuoden ajalta. Pääasia on, että kaikkien tärkein avainhenkilö eli metsänomistaja tietää pesien olemassaolon. Kaikki petolinnut ovat rauhoitettuja. Näin pesät voitaisiin huomioida paremmin hakkuissa
Muutoin jossain vaiheessa syyttävä sormi osoittaa metsätaloutta kohti", Lehtoranta muistuttaa.. Kansanedustajan ura jäi kuitenkin yhden kauden mittaiseksi. Sen tietää, että sieltä kuolee mäntyjä, mutta tiheä taimikko ei heti mene vajaatuottoiseksi", Piri ohjeistaa. Meillä on vara valita pesintäaikaiseen korjuuseen sellainen kohde, jossa ei ole haukan tai esimerkiksi pöllön pesää. Metsälehden sivuilta 23 METSÄSTÄ / 23.5.2019 EERO SALA "METSÄTYÖNTEKIJÄN ARVOSTUS on varsin heikko, vaikka juuri metsätalous on nostanut maamme hyvinvoinnin nykyiselle tasolle", totesi SAK:n puheenjohtaja Niilo Hämäläinen Metsälehdessä huhtikuussa 1970. TIIA PUUKILA K aakkois-Suomessa männiköissä liikkuessa kannattaa kiinnittää huomiota kauttaaltaan ruskettuneisiin latvuksiin, tuulenkaatoihin sekä ruskettuneisiin katajiin. Rauhan tultua Hämäläinen palasi metsätöihin, mutta siirtyi pian järjestötoimintaan. Juurikäävän leviämistä ehkäisevä kantokäsittely aloitettiin männiköissä kuitenkin vasta vuonna 2016. Toive siitä, että tiettyä metsäaluetta ei hakata pesintäaikaan, on sovitettavissa puunkorjuuaikatauluihin. Hän yritti turhaan SDP:n puheenjohtajaksi, mutta nousi sitten eduskuntaan vuonna 1979. Hän epäili, että vanhemmat yhä varoittivat kotoa lähteviä nuoria miehiä varomaan "naisia, viinaa ja ammattiyhdistysliikettä". Metsätyönjohtajan poika oli itsekin hikoillut metsätöissä jatkosodan alkuun asti. Vuonna 1922 Viitasaarella syntynyt Hämäläinen tiesi aikakauden ay-pomojen tapaan kokemuksesta, mistä puhui. Taudin leviämisen uskotaan johtuvan kesähakkuista. "Taantuvien haukkakantojen suojeluun on kiinnitettävä huomiota. Hämäläisen yhteistyökyä tarvittiin myös vähän myöhemmin, kun työnantajien STK ja SAK synnyttivät valtakunnansovittelija Keijo Liinamaan kätilöimänä ensimmäisen tulopoliittisen kokonaisratkaisun. voi tehdä esimerkiksi loppukesästä, kun poikaset ovat aikuistuneet. Tautipesäkkeen saartaminen toimii, mikäli tautipesäkkeitä on harvakseltaan ja ne ovat kooltaan pieniä. Tu ul a Pi ri Tu ul a Pi ri Tu ul a Pi ri tautipesäkettä ympäröivät terveet kannot Rotstop-harmaaorvakkavalmisteella. Kesäaikaisten hakkuiden yhteydessä tyvitervastautia voidaan yrittää karkottaa ymppäämällä harmaaorvakkasieni juurikäävän kilpailijaksi. Niilo Hämäläinen kuoli Helsingissä vuonna 2001. "Ei ole pelkoa tulonmenetyksistä. Maaseututyövän liitto pysyi kuitenkin yhtenäisenä, ja SAK:n puheenjohtajana Hämäläinen johti koko ay-liikkeen eheytymistä. Metsäalan suositusten mukaan kesähakkuut tulisi tehdä karuilla metsämailla, joilla on vähemmän lintujen pesiä. Lisäksi kasvutappiot voivat olla samaa luokkaa kuin suorat tuhot. Hannu Lehtorannan mukaan esimerkiksi Pohjois-Karjalassa haukkametsien puunkorjuita on onnistettu ajoittamaan hyvin isojen lintujen pesintäajan ulkopuolelle. Hän kohosi vähitellen Maaseututyöväen liiton puheenjohtajaksi, kaksinkertaisti muutamassa vuodessa sen jäsenmäärän, ja nousi vuonna 1966 keskusjärjestö SAK:n puheenjohtajaksi. Sodassa hän taisteli Jalkaväkirykmentti 50:ssä, asetoverinaan myös muuan Väinö Linna. Elettiin ay-liikkeen hajaannuksen aikaa, ja palkanMetsäjätkästä sillanrakentajaksi saajien sieluista taistelivat SAK ja siitä eronneiden järjestöjen perustama SAJ. Ruskettuneet taimet ja itiöemät kielivät männynjuurikäävästä. Ainoa vaihtoehto hävittää männynjuurikääpä kokonaan olisi uudistaa paikalle puhdas lehtipuumetsikkö, mutta monesti männyn kasvupaikat ovat koivulle liian karuja. "Vaikka männyllä kantokäsittely on lakivelvoitteinen vain kivennäismailla, nykytiedon mukaan käsittely on tarpeellinen myös turvemaiden männiköissä", Piri muistuttaa. Jopa mustikan varvut ja kanervat kelpaavat isäntäkasveiksi ikävin seurauksin. Arkon mukaan Metsä Groupilla ei ole tilastoa toteutuneiden kesähakkuiden metsätyypeistä, mutta jo kevään kelirikkoajan ja alkukesän korjuuolosuhteet rajaavat hakkuutoimintaa karuille ja metsäkoneita kantaville maille. Lehtipuut ovat kestävämpiä, mutta sekapuuna tyvitervastautia sairastavassa männikössä nekin kuolevat. 70-luvun puolivälissä Hämäläinen siirtyi ensin osuuskauppaliikkeen palvelukseen ja sitten politiikkaan. Vanhemmat puut taistelevat pidempään lahoa vastaan, mutta se näkyy kasvutappioina. Nuoret männyt kuolevat tautiin nopeasti, jopa yhden kasvukauden aikana. Männiköt ovat monesti kuivina ja kantavina paikkoina otollisia kesäajan hakkuille. Kahdenkymmenen metrin suojavyöhyke pesän ympärillä on jo hyvä lähtökohta. Sarjassa kerrotaan Metsälehdessä vuosien varrella esiintyneistä ihmisistä. Tämä ja myöhemmät tupot auttoivat osaltaan Suomen kansantalouden pitkälle kasvu-uralle. Pesän ympärille jätettävän säästöpuuvyöhykkeen leveyssuositus on 20–60 metriä riippuen pesäpaikasta ja haukkalajista. "Lehtipuuvaltaiset metsät on ohjeistuksen mukaan rajattu puunkorjuulta lintujen pesintäaikaan", Arkko kertoo. Taimikossa taudin leviämistä voidaan rajoittaa käsittelemällä Tyvitervastauti selättää taimet Tiheä taimikko ja kantokäsittely ovat parhaat rohdot lieventää tuhoja. Se lahottaa männyistä pikkuhiljaa juuret ja kuivattaa puut pystyyn. Arkon mukaan metsänomistaja voi huoletta ottaa lintuasian esille puukauppoja solmittaessa. On yhteinen etu, että metsiä hoidetaan vastuullisesti." Mediassa nousee säännöllisesti esille ristiriita, että kesähakkuut ovat lintujen tahallista häiritsemistä ja rikkovat EU:n lintudirektiiviä. Kesäkorjuut karuille metsämaille Metsä Groupin tuotantopäällikkö Pasi Arkko sanoo, että pesätietojen avoimuus on erittäin toivottu uudistus ison puunkorjaajan näkökulmasta. Ne voivat olla merkkejä alueella yleisestä männynjuurikäävän aiheuttamasta tyvitervastaudista. "Viime aikoina männynjuurikääpä on levinnyt Kaakkois-Suomea laajemmalle alueelle Etelä-Suomeen, mutta tuhokohteet ovat yleensä pieniä", kertoo tutkija Tuula Piri Luonnonvarakeskuksesta. Etenkin, jos säästöpuualue pesän ympärillä rajautuu pystyyn jäävään nuorempaan metsikköön", Lehtoranta kertoo. Tiheässä taimikossa pelivaraa Männynjuurikääpä tappaa männyn ohella myös kuusia. "Tärkeintä on, että pesäpuu ei jää reunimmaiseksi puuksi aukolle. Männynjuurikäävän on arvioitu aiheuttavan noin viiden miljoonan euron tuhot vuosittain. Lehtipuuvaltaiset rauhaan Tilastollisesti vuoden hiljaisinta hakkuuaikaa ovat heinäkuu ja toukokuu. "Jos saastuneelle kasvupaikalle pitää laittaa männikkö, yrittäisin tehdä siitä mahdollisimman tiheän joko luontaisesti tai kylvämällä
Onnin tupa uhattuna Katolle kaatunut koivu ei olisi kiva asia. Onni kuin Nestori Miikkulainen Evolainen Onni Laine oli poikamies. ”Samapa tuo, kunhan jättävät Onnin rauhaan”, Ahlholm pakkailee tyytyväisenä tavaroitaan takaisin reppuun. Huhtikuussa sentään Luutajoki on puskenut virtansa vapaaksi syöden nyt ahnaasti Alisen Rautjärven jääkanteen itselleen aukkoa. Juha Tuomola arvioi reilulla 6 000 hehtaarin alueella asustavan noin 30–40 majavaa. ”Tuo tuossa rikkoi kaatuessaan sillankaiteen”, osoittaa Metsähallituksen eräsuunnittelija Juha Tuomola maassa makaavaa paksua runkoa. Hän asui tuossa koivujen uhkaamassa punaisessa mökissä. Aamuaurinko on jo kurottautunut kämmenen leveydeltä taivaanrantaan, kun Aku Ahlholm oikoo jalkojaan. Niinpä Metsähallitus pyytää vahinkojen torjuntatarkoituksessa Evoltakin vuosittain viidestä kymmeneen kanadanmajavaa. 24 23.5.2019 / PILKKEITÄ RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat H ämeen Evollakin talvi on ollut runsas ja kestävä. Nyt kuitenkin muutamasta haluttaisiin eroon. Muun muassa Saimaalta Linnansaaren kansallispuistosta on vähennetty majavakantaa, kun ne alkoivat niittää valkoselkätikkojen pesämetsiä nurin. Kapean joen varressa on korkealta ja arvatenkin kuuluvasti kaatuneita koivuja. Tämän jälkeen tupa siirtyi Metsähallitukselle, joka kunnosti talon vuokratuvaksi. Olkoonkin, että ne ovat terveitä ja elämänsä kunnossa, niistä lähimmillä on ilmeinen vaara kaatua punaisen mökin päälle. Tyytyväisenä hän toteaa maallisten arkihuolien hautautuneen purolle. Vaikka kyseessä on erehdyksessä Suomen luontoon vapautettu vieras, jotenkin täällä Evolla se on lähes kuin kotonaan. Hilja-äidin kuoltua Onni jäi tupaan ja asusteli siinä yksin aina kuolemaansa saakka 1980-luvulle. Tällä kertaa turvaamiskohteena on Onnin tupa. Mustarastaat laulavat, Luutajoki soi solinaansa, kevään voi haistaa. Arkihuolesi kaikki heitä Onnin tupa on keskellä Metsähallituksen pienriistamaita. Aamu koivun tuohikylkeen nojaten on ollut mahtava. Onnille tehdyssä laulussa veden pinnalle ei olisi pärskähtänyt viiksekäs norppa, vaan pienempiviiksinen kanadanmajava. Jos tuo mökki olisi saaressa, se olisi kuin Junnu Vainion laulusta Nestori Miikkulainen. Siirrettiinhän niitä toisen maailmansodan jälkeen tännekin, valtion maille. ”Ihminen voi puuttua tällöin hallitusti peliin”, Tuomola perustelee. "Kesällä täällä on taas kysytyt lehmipaimenviikot. Katon olisi syytä olla silloin ehjä, ei koivujen alla”, Metsähallituksen eräasioiden viestintäpäällikkö Aku Ahlolm on lupautunut aamuksi majavantorjuntatöihin. Aku Ahlholm odottelee majavaa saapuvaksi. Kuten tavallista, kevätaamu oli ikimuistoinen ilman saalistakin. Eikä siihen tarvita sahaa tai kevätmyrskyä. Useampaa pihapiirin koivua oli jo aloiteltu järsimään.. Oli siis istuttava alas. Vain majavat puuttuivat. Sellaisia komeita Suomi-filmien juhannuspuita, joita ihmisillä on tapana jättää pihamaisemaansa somistamaan. ”Metsurit pätkivät sen pienemmiksi, kun hoksasivat vahingon tarkastuskäynnillään.” Vanhan ajan hakamaata muistuttavassa pihapiirissä on vielä monta kukoistavaa koivua pystyssä. ”Jos niiden metsästys olisi kaikille pienriistaluvan lunastaneille vapaata, olisi riski, että majavat ammuttaisiin loppuun.” Valtiolla ei mene kuitenkaan sormi suuhun, jos joku riistaeläin uhkaa esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta. Siellä on siis metsästys sallittu, mutta ei majavanmetsästys
Sen sijaan valtio on muutamassa tapauksessa joutunut korvaamaan suojelualueilta edenneitä tuhoja. Erityisesti silloin, kun kirjanpainajatuhoja esiintyy hyvin yleisesti alueen vanhoissa kuusikoissa, voi olla vaikea osoittaa, mistä tuho on lähtöisin. Hakkuiden tason valvontaa tehostettiin, vajaatuotteisia uudistettiin ja uudistamisen onnistumista seurattiin. Kasvu huomattavasti poistumaa suurempi. Jos kyseessä on Metso-ohjelman pysyvään suojeluun tai 20 vuoden määräaikaiseen suojeluun liitetty yksityinen luonnonsuojelualue, siellä sovelletaan luonnonsuojelulakia. Ympäristötukikohteilla vahingoittuneiden puiden korjuusta sovitaan erikseen metsäkeskuksen kanssa. Yksi erikoisimmista on puuterikääpä. Jos vahingoittuneen puun määrä ylittää kuusikoissa 10 ja männiköissä 20 kuutiota, maanomistajan tulee korjata pois metsätuholain kynnysarvot ylittävä osuus. Tunnen metsätalouden historian. Maanomistajalle suojelusta maksettava ympäristötuki perustuu kohteella olevaan puuston määrään. Tuloksena oli 1970-ja 1980-lukujen raakapuun kasvun lisäys, joka on edelleen jatkunut. Tämä vanha puusilmä on havainnut kulkiessaan, että metsissämme on paljon ensiharvennusrästejä. Sen rihmasto kasvattaa puun pinnalle puuterihuiskumaisen tupsun, jossa valmistuu suvuttomia kuromaitiöitä. Metsätalous on monitahoinen ja laaja-alainen toimintaketju: hoito, kasvattaminen, korjuu ja jalostus sekä tuotteen kauppa ja kuljetus. Tällöin pitää pystyä osoittamaan, että tuho on lähtöisin suojelualueelta. Tiedossa ei ole tapauksia, joissa yksityinen maanomistaja olisi maksanut korvauksia omista metsistä levinneistä tuhoista. Jos kohteelta korjataan tuulenkaatoja pois, tukea on maksettu liikaa ja osa tuesta tulee palauttaa. Se on pieni ja vaatimaton. Vahingoittuneilla puilla tarKuka korvaa. Vuonna 1952 päättynyt VMI 3 paljasti karun totuuden metsiemme tilasta. Pakurin biologinen merkitys on osaksi selvittämättä: onko se vain koivun puolustusreaktioista johtuva kasvannainen vai onko sillä jonkinlaista merkitystä myös pakurikäävän leviämisessä. Tässä ketjussa tapahtuneet laiminlyönnit ovat pitkävaikutteisia ja kansantaloutta nakertavia. Metsälehden 7/2019 haastattelussa Anniina Kostilaisen esittää huolensa sellutehtaiden raaVanhan puusilmän mielipide kapuuhuollosta. Jossain mielessä puuterikäävän huiskua voi verrata pakurikäävän pakuriin. HEIKKI HYVÖNEN Mäntyharju. Ilmaston pilaajat ovat Suomen rajojen ulkopuolella. Siellä, missä metsätuholaki on voimassa, se velvoittaa korjaamaan vahingoittuneet männyt ja kuuset pois. Sekään ei ole itiöemä. METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia 25 PILKKEITÄ / 23.5.2019 LUKIJAN KYSYMYS LUKIJALTA KAMALA LUONTO Re ijo Ro uv in en KAIKKI KÄÄVÄT EIVÄT ole kovia puun rungossa kasvavia kavioita. Tuhojen levitessä myös mahdollinen korvausvelvollisuus on maanomistajan. Metsätuholaki ei ole voimassa luonnonsuojelualueilla, mutta niitä koskee metsätuholaissa säädetty valtion korvausvelvollisuus, kun tuho leviää luonnonsuojelualueelta ympäröivään metsään. Voisivatko esimerkiksi hyönteiset kantaa pakurissa olevia kaksitumaisia rihmastoja toisiin puihin, joissa kääpä sitten aloittaisi uuden elämän. Aluksi tupsu on valkoinen, mutta muuttuu vanhetessaan ruskeaksi. Varsinkin pääkaupunkiseudulla näyttää olevan runsaasti hoitamattomia risukoita. Pelottelulla ja ilmastovouhotuksella asia ei parane. Kun kuromaitiö päätyy sopivaan kasvualustaan, se voi siinä elää ja vahvistua ja muodostaa sitten itiöemän odottamatta toisen rihmaston tapaamista. Metsätuholakia sovelletaan 10 vuoden määräajaksi suojelluilla ympäristötukialueilla sekä metsälain 10. Kuromaitiöiden etu onkin siinä, että ne edustavat kaksitumaista rihmastoa. Tarvitsee vain löytää keinot, kuinka saadaan metsänomistajat laaja-alaisesti suosiolliseksi hakkuille. Jos puuterihuiskua ei ole kehittynyt, puuterikääpää on vaikea erottaa muista valkoisista käävistä. Suvulliset itiöt valmistuvat tavanomaisessa itiöemässä, jota ei kuitenkaan tässä kuvassa ole. Suvullisissa itiöissä sienen genomi on yksinkertaisena. Olenko korvausvelvollinen, jos suojellusta kuusikosta leviää kaarnakuoriaistuho naapurin metsiin. Omistan vanhan kuusikon, jossa on tuulenkaatoja. Sahatukkejakin ohjataan selluhakkeeksi. Siitä syntynyt rihmasto voi kyllä voi levittäytyä laajallekin, mutta ei tuota uusia itiöitä. koitetaan sellaisia vaurioituneita havupuita, joista metsätuhoja aiheuttavat hyönteiset voivat levitä. Toisen vaiheen harvennukset ovat paljolti viivästyneet. Mikä on tilanne 20–30 vuoden kuluttua. Sellun keittoon sopivaa raaka-ainetta on. Se näkee, joka elää. Totta on, että leimikoista, joista tulee vain pieni nyssäkkä sahatukkeja, on helpompi ohjata sellutehtaalle kuin erillisenä sahan teriin. 1990-luvun metsälain säädökset ovat kyllä osaltaan vaikuttamassa hidastavasti toiminnan kehitykseen. Kohteilla, joihin on solmittu ympäristötukisopimus, ei saa tehdä metsätalouden toimenpiteitä ilman metsäkeskuksen suostumusta. Kuusikko kuuluu vapaaehtoiseen metsien suojeluohjelmaan Metsoon. Metsänhoitolautakunnat saivat valtiolta lisärahoitusta henkilökunnan palkkaamiseen. Vahingoittuneiden puiden poistamisvelvollisuus koskee näin ollen myös metsälakija ympäristötukikohteita. Itiöemä, joka tuottaa normaaleja suvullisia itiöitä, syntyy yleensä puuterihuiskun viereen. Kuromaitiö on oikotie onneen Puuterikäävän tupsu tuottaa kaksitumaisia kuromaitiöitä. pykälän määrittämissä erityisen tärkeissä elinympäristöissä. Nyt genomi on kaksinkertaisena, ja tämä kaksitumainen rihmasto pystyy tuottamaan uusia itiöemiä. Vastausta varten on haastateltu metsälainsäädännön johtavaa asiantuntijaa Janne Uitamoa Suomen metsäkeskuksesta. Vasta kun itiöstä syntynyt rihmasto kohtaa toisen saman lajin rihmaston, rihmastot yhtyvät ja syntyy kaksitumainen rihmasto
a ti e t h u s ö li k n e h a i s il l e s k u m a t t o u l . ä s s ä s t e m a s s e s i a l a m o u s it s a v e k u t t a l a j a j a ll a e k r o k t e e s t a k n o ä ll i e M . Nedra Sandbyn siemenviljelys Öölannissa kuuluu ensimmäisen polven, mutta toisen perustamiskierroksen (TvåO) viljelyksiin. t s e r o F ä s t e M ä k e s d o o W ä s t e M , e r b i F . pluspuiden valinnalla luonnonmetsistä. Metsänjalostuksen ensiaskeleet otettiin Ruotsissa 1930-luvulla ja Suomessa sotien jälkeen. Ruotsissa edetään samassa tahdissa, ja 1,5-polven siemenviljelysten tuotanto on käynnistymässä. ä ji v ä k ä ll e d e n e d u o l a t o i b n o p u o r G ä s t e M n i o n ä ö t s ö li k n e h a j a o r u e a i d r a jl i m 7 , 5 il o o t h i a v e k ii l 8 1 2 n e d o u V . Kuusentaimia on viime vuosina tuotu metsänviljelyn tarpeisiin enimmillään 7,5 miljoonaa kappaletta, ja lisäksi viimeisimpien tilastojen mukaan reilut 10 prosenttia SuoTaimimaaottelussa tasapeli Kuusentaimien jalostushyöty on samaa luokkaa Ruotsissa ja Suomessa. 6 . e ll a m li a a m i s k ä v y h n o ö t t y ä k ä v ä t s e k a j s ä k y l ä , n u u p n e s i o j h o p , n e e n i a a k a a r n a v u t u i s u u n a a h r a p . Nykyisin markkinoilla olevien kuusten taimien jalostusasteen ymmärtäminen on jokseenkin helppoa, sillä käytännössä tarjolla on tällä hetkellä tarjolla vain kahta vaihtoehtoa: jalostamattomia ja ensimmäisen polven siemenviljelysten siemenistä kasvatettuja taimia. a s s a a m 3 n i o n a a t n i m i o t n o a ll i n r e s n o K . a s s e m o u S a s s a i g r e n e ä s t e m a j a s s a p u a k u u p a j a t h o j a n i k k r a m n o t s e r o F ä s t e M t a v a t t a k e ll i n e s ä j a j a t s i m o n a n n u k s u u s O o t ti il ä s t e M ö it h y o m e a a o jr a t a j a t s a n n i k n a h n u u p n i p u o r G 3 1 n i o n u u l u u k n a a t n u k s u u s O o t ti il ä s t e M .t u l e v l a p n o d i o h n o n n o u l a j n ä s t e m ä k e s n a p u a k u u p ä s t e M . men taimitarhakylvöistä on tehty ruotsalaisella siemenellä. ä ö li k n e h 4 8 n i o n ä ä t s il l ö y t e s a j , a o r u e a i d r a jl i m , 2 il o 8 1 2 a n n o u v o t h i a v e k ii l n it s e r o F ä s s ä s t e M n e d u u s i a v e l u t i s il o o r n u n i S ä ll ir ii p a t n i k n a h n e o j ä n i e S a t s i o it a a r e p o n o d i o h n ä s t e m n a a m a a t s a v ä t s e i m i s e o it a a r e p o e m m e a H .i k o j ä n i e S a n a k k i a p o t s i m i o t . Tämän ansiosta Ruotsin toisen perustamiskierroksen siemenviljelysten jalostushyödyt ovat kasvussa keskimäärin pari prosenttiyksikköä ensimmäistä kierrosta suurempia. ä t s i e h i s k y ä n i s n e e s i m u t s i n n o ä s s ä v ä t h e t t e s k y t y ll e d e t a a h r a P ä y k y k ä k e s a j o ti a t s u t u k i a v o r o u v ä i v y h , a t s u t u l u o k a a v u tl e v o s n ä ä v ä t h e t a tl i o ji k a h e m m ä t y ll e d E s u m e k o k i p m e i a a j a t s i m a a s o n a l a a a k k n a v e m m a t s o v r A . Näistä puuyksilöistä vartettiin kasvamaan ensimmäiset siemenviljelykset, joita kutsutaan ensimmäisen polven viljelyksiksi. Länsinaapurissa perustettiin 1980-luvulla suuri määrä uusia siemenviljelyksiä, jotka perustettiin pääosin uuden valintakierroksen pluspuilla. ä ä s il y s y k a j a t i o S . Taimietiketissä metsikkösiemenistä kasvatettujen jalostamattomien taimien metsänviljelysaineiston luokka on nimeltään ”siemenlähde tunnettu” (ruotsiksi ”känd härkomst”). ä s t e M , d r a o B ä s t e M , e u s s i T ä s t e M t a v o t e e u l a a t n i m i o t e k ii l n e S . a ij a a s o a i s i a l n e d u u e e s ti v r a t o ti o h n e d u u s i a m o ä s t e M . Ensimmäisen polven siemenviljelysten tuoma kasvunlisä on kymmenen prosentin luokkaa. n i ä t ti v i ä p a s s n a k n e ij a t s i m o n ä s t e m n e i s n a h u t ä t ö y t s i e t h y t ä v e k e t t e s i a li t t a m m a n i p u o r G ä s t e M a a t n e k a r a o ti a t a j ä ä m li s il e p a t s il a a i s o s n a a ti v r a t ä s s ö y t a s s e s i o p m e t a e p o n a j ä s s e s i ö t h ä l s a k a i s A o k t e l O . On kuulunut arvioita, joiden mukaan Ruotsissa metsänjalostus olisi edistynyt selvästi pidemmälle kuin Suomessa ja sieltä saatavat siemenet ja taimet olisivat perimältään merkittävästi suomalaisia parempia. n ö h ö y t n e e s il l e s k o l u t a j n e e s i ä n e s ti .i s k u d e n a a t o s t a k ä t s i v ä t h e t a t s i v a a t s a v . Jalostuksen tuoman kasvunlisän vuoksi siemenja taimimateriaalin ostajaa kiinnostaa luonnollisesti se, miten pitkälle jalostettua viljelyaineisto on. Metsäpuiden siemenviljelyksiä on perustettu Suomessa ja Ruotsissa eri aikoina, ja eri vaiheissa perustettuihin viljelyksiin viitataan maissa erilaisin käsittein, mikä on aiheuttanut väärinkäsityksiä. ä s s ä s t e M a s s a v u t s i d u u a a r u ä d h e t n o a t s i a ll i M a s s e e t t i o s o ä s s e n n e m 9 1 2 . Näitä kutsutaan 1,5-polven siemenviljelyksiksi. Jalostetuista siemenisPALVELUKSEEN HALUTAAN TUTKIJOILTA a j a a s o n a l a ä s t e M n a n n i k n a h n u u p . w w w . Nämä käsitykset ovat virheellisiä. 26 23.5.2019 / PILKKEITÄ Suomessa istutettavista kuusen taimista noin 15 prosenttia on viime vuosina ollut alkuperältään ruotsalaista. n ii v ä t h e t n ii s il o u p i n o m f o t s o m e h t e k a M ä s t e M ä s t e M a a t s a v e S . ä t s i s t e m s i y ti s k y n e m o u S t e l o u p n i o n ä s n e e t h y t a v a t s i m o a k t o j , a a j a t s i m o n ä s t e m . Perustamisessa hyödynnettiin osin myös ensimmäisen valintakierroksen pluspuita, joista oli jo saatu alustavaa jälkeläiskoetietoa kenttäkokeista. Ruotsissa kuusen siemenviljelysten perustaminen alkoi 1950-luvulla ja Suomessa kymmenen vuotta myöhemmin. p u o r g a s t e m . 3 9. Suomessa ensimmäinen, pieni 1,5-polven siemensato saatiin syksyllä 2017 Taavetin siemenviljelykseltä. Näiden siemenviljelysten siemenen kasvun jalostushyöty onkin ensimmäisen polven viljelyksiä selvästi suurempi, alustavien ruotsalaisten arvioiden mukaan noin 20 prosenttia. 2 i s e s k u m e k a h ä t ä j a j t o d e i t ä s il o s t a K m o c . ä s t e M i s k i M n a m li a a m ä t t e , e m m ä d e i T . Suomessa ensimmäisen polven kuusiviljelykset saatiin perustettua 1970-luvun alussa. 1,5-polven siemenviljelyksiin on vartettu jälkeläiskokeiden perusteella koko pluspuujoukon parhaat yksilöt. Työ käynnistyi molemmissa maissa ulkoisilta piirteiltään ja kasvultaan poikkeuksellisen hyvien puuyksilöiden, ns. Ruotsissa 1,5-polven viljelysten perustaminen alkoi vasta muutama vuosi Suomen jälkeen. Uudemman kerran siemenviljelysten perustamiseen aktivoiduttiin 2000-luvun alussa, kun pluspuista alettiin saada jälkeläiskoetuloksia
”Omgång” tarkoittaa suomeksi kierrosta tai erää ja on siten eri asia kuin sukupolvi, joka kertoo suoraan metsänjalostuksen edistymisestä. Erinomaisen perimän tuoma hyöty realisoituu vain onnistuneen viljelyn kautta. Sekaannuksille altistavat siemenviljelysten yhteydessä käytettävät epäviralliset termit. Vuolenkosken siemenviljelys Iitissä on perustettu vuonna 2014. Luokka ei kuitenkaan aina kerro jalostusastetta: Ensimmäiset 1,5-polven siemenviljelyksiltä tulevat siemenerät voivat olla luokassa ”alustavasti testattu”, ja toisaalta eräät ruotsalaiset ensimmäisen polven siemenviljelykset kuuluvat testattu-luokkaan. Toisen sukupolven siemenviljelykset ovat vielä perustamatta molemmissa maissa. 1,5-polven siemenviljelyksiä kutsutaan Ruotsissa puolestaan nimellä ”tredje omgången” (TreO), sillä niissä on kyse sikäläisestä kolmannesta viljelysten perustamiserästä. Ensimmäinen siemenviljelysten perustamiskierros ”EttO” (1. polvi) Kolmas siemenviljelysten perustamiskierros ”TreO” (1,5-polvi) 1. Terveet ja tanakat taimet, joiden kasvurytmi on istutusajankohtaan nähden oikeassa vaiheessa lähtevät parhaiten kasvuun. KATRI HIMANEN MATTI HAAPANEN JUKKA ANTOLA SEPPO RUOTSALAINEN Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoita. Testattu-luokkaan kuuluvat viljelyaineistot ovat pääsääntöisesti 1,5-polven viljelyksiltä. 27 PILKKEITÄ / 23.5.2019 tä kasvatettujen taimien metsänviljelyaineiston luokat ovat puolestaan ”alustavasti testattu” (”individutvalt”) tai ”testattu” (”testat”). Siemenet kuuluvat pääsääntöisesti metsänviljelyaineiston luokkaan “testattu”. Metsänviljelyaineiston viralliset, EU-direktiiviin perustuvat luokat ovat siis Suomessa ja Ruotsissa samat. Ruotsin toisen perustamiserän siemenviljelykset eivät siis ole toista jalostussukupolvea. Tuontitaimien kohdalla oikean alkuperän arviointi on joskus hankalaa, sillä alkuperä voi edustaa sellaista lämpöja valoilmaston yhdistelmää, jota ei Suomessa esiinny. PALVELUKSEEN HALUTAAN Kuusen jalostuksen ja siemenviljelysten perustamisen eteneminen Ruotsissa ja Suomessa RUOTSI SUOMI 1930 1950 1970 1990 2010 2030 Pluspuiden valinta luonnonmetsistä alkaa Pluspuiden valinta luonnonmetsistä alkaa Ulkoasun perusteella valitut pluspuut Jälkeläiskokeiden perusteella valitut pluspuut Pääosin ulkoasun, osittain jälkeläistestauksen perusteella valitut pluspuut Siemenet kuuluvat pääsääntöisesti metsänviljelyaineiston luokkaan “alustavasti testattu”. Ruotsissa perustetut ensimmäiset siemenviljelykset kulkevat siellä nimityksellä ”första omgången”, lyhennettynä ”EttO” ja 1980-luvulla perustetut, tällä hetkellä runsaasti siementä tuottavat viljelykset kuuluvat joukkoon ”andra omgången” (TvåO). Jalostettujen taimien käyttämisellä on mahdollista lisätä metsän kasvua ja kasvattaa tilipussia. Kuusen 1,5-polven siemenviljelykset ovat molemmissa maissa nuoria, eikä useimpien viljelysten siementuotanto ole vielä alkanut. polven siemenviljelysten perustaminen 1,5 polven siemenviljelysten perustaminen. 1,5polven siementuotanto on käynnistymässä. Jalostusasteen lisäksi taimien valinnassa on tärkeää, että ne ovat alkuperältään sopivia istutuskohteen ilmastoon. polvi)tt Toinen siemenviljelysten perustamiskierros ”TvåO” (1. Metsänviljelyssä onkin tärkeätä noudattaa kullekin viljelyaineistolle Suomessa suositeltua käyttöaluetta, jotta viljelyvarmuus on mahdollisimman hyvä
Haukiveden Selkälahden rannassa määräala, jonka ilmansuunta on länteen / luoteeseen. Ilmoittautumiset ja lisätietoa: Matkan järjestää Kon-Tiki Tours, www.kontiki.fi, puhelin 09 466 300, sähköposti: ilmoittautumiset@kontiki.fi ASUIN/LOMAKIINTEISTÖ, Kesälahti, Sarvisalo Upealla paikalla Pyhäjärven rannalla sijaitsevalla kohteella yhdistyvät koti ja vapaa-ajanasuminen. 900 m 3 . 5.6.2019 METSÄTILA, Lohja, Pusula 3,9 ha. Rakennusoikeutta 200 k-m 2 lomarakennukselle ja lisäksi toiset 200 k-m 2 majoitus-, saunaja talousrakennuksille. Hp. 385.000 €. Pihan talousrakennuksessa autokatos, liiteri sekä lämpöeristetty aittahuone. Metsä uudistuskypsää kuusikkoa, puuston määrä n. 1.400 m 3 ja heti reilusti hakattavaa. 9.6.2019 Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Vesimatka mantereesta n. rak.paikat 70.000 €. METSÄTILA, Lohja, Loukku 16 ha. Ranta loivasti syvenevä. Varttuneet taimikot hyvässä kasvukunnossa ja niitä on noin 11 ha. Taimikoita ei ole. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Kerimäki, Anttola Hoidettu n. Tie perille, maapohjat MT. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Määräala loistavalla sijainnilla Lohjan pohjoisosassa. Maapojat OMT/MT. Hintaan sisältyy: kuljetus Oulusta, kolmen yön majoitus, vierailut sekä kolme illallista ja kaksi lounasta. LOMA-ASUNTO, Savonlinna 1,5 ha. Puusto painottuu varttuneisiin kasvatusmetsiin, joita on noin 55 % pinta-alasta. Aamupäivällä pääsemme näkemään, miten Pohjois-Ruotsin suurin metsäpaloalue on toipunut. Tontin takaosa istutettua koivikkoa. Yläkerrassa on oh, k, 4 mh, parv., alakerrassa mh, kirjasto, takkah, oh, kylp.h., s, khh, kell, varasto. Iltapäivän kohokohta on Storforsen, Euroopan suurin valjastamaton koski Piitimenjoessa. Lähtö Oulusta puoliltapäivin kohti pohjoista. 400 m, Punkaharjun taajamasta venepaikoille n. 27 ha metsäpalsta, jonka sijainti hakee vertaistaan! Palsta rajoittuu Savonlinna -Kerimäki väliseen kantatiehen n:o 71 ja palstan pitkää sivua pitkin kulkee hyväkuntoinen metsäautotie. Molemmilla paikoilla RA rak. 10.858 m 3 , eli yli 150 m 3 /ha. Mäntykangastontin sisälle on muodostunut Ruutanalampi, joka tekee kohteesta omaleimaisen. Torstai 12.9. Ruotsalainen metsäasiantuntija liittyy seuraamme. Vaahersalon kupeessa. Tontin puusto hyväkasvuista, osittain tukkimännikköä, maapohja helppohoitoista kangasmaata. Matkan varrella lounastauko. Heti reilusti hakkuumahdollisuuksia ja hyvä tie tilan keskelle. Sen jälkeen vierailemme tehtaalla, missä jalostetaan myös Suomesta tuotua puuta. Erittäin hieno ja runsaspuustoinen metsätila. Tilalla on puustoa n. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Majoitus on 2–3 hengen huoneissa. 9.9.–12.9.2019 Lähde lukijamatkalle naapurin Lappiin! Matka maksaa 850 euroa, kun ryhmän koko on vähintään 20 henkeä. Täältä saa puut maailmalle kelirikonkin aikaan. Tarjouksen voi tehdä joko koko tilasta tai n. Omaa rantaviivaa lähes 300 m, josta avautuu veneilyja kalastusmahdollisuudet Paasselälle. Kehitysluokaltaan varttunutta kasvatusmetsää (mä/ko) on 6,2 ha ja mä taimikkoa 4,5 ha. 12.000 €. 200 m 3 . 43,5ha määräalasta. oikeus 150 m 2 . Hp.78.000€ / tarjous viim. 33.000€ / tarjous viim. 30 km. Mh. METSÄTILA/RAKENNUSPAIKAT, Punkaharju, Saukonsaari Kaksi yleiskaavan mukaista rantarakennuspaikkaa (á 3000 m 2 ) Raiviojärven rannassa Savonlinnan Punkaharjulla. Tie perille, joten mökin rakentaminen on helpompaa kuin tiettömällä tontilla. Kokonaispuusto n. Puusto parhaassa arvokasvuvaiheessa. 10 km, Savonlinnasta n. 28 23.5.2019 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN MATKAOHJELMA Maanantai 9.9. Hp. 95.000 €. Ainutlaatuinen vapaa-ajantontti Kerimäen Paasniemellä. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa. Perillä Pajalassa yhteinen illallinen. Tie ja sähkö tonttien läheisyydessä. METSÄPALSTA, Punkaharju, Marjosaari 0,75 ha. Hoidettua piha-aluetta runsaasti, tilaa löytyy istutuksille, kasvimaille, leikkija pelikentille sekä erilaisille oleskelualueille. rakennuspaikat 20.000 €/kpl tai koko tila, sis. Keskiviikko 11.9. Rajoittuu 2-tiehen, josta oma liittymä metsään. Rinteeseen rakennetussa 2-kerroksisessa omakotitalossa on hulppeasti tilaa asumiseen ja harrastuksiin, miksei myös yritystoimintaankin ja työtiloiksi. 050 464 6500 METSÄTILA, Kyyjärvi 70,86 ha. Omaa hiekkapohjaista rantaviivaa yli 250 m, , syvenee loivasti. koko tila 400.000 / tarjous Hp. määräala 230.000 / tarjous Tarjoukset viimeistään 16.6.2019. Majoitumme kosken rantamaisemissa sijaitsevaan hotelliin, missä nautimme yhteisen päivällisen. Myydään Tarjouskaupalla lähtöhinta 90.000 €. Tarkista puuston määrä huolellisesti maastossa. Rannassa hirsinen saunamökki sekä piharakennus, jossa 2 aittaa ja varastotiloja. Hp. Kokonaispuusto n. Etäisyydet: Äänekoski 94 km, Jyväskylä 124 km. LOMATONTTI, Savonlinna, Paasniemi 5 ha. Illaksi saavumme saamelaiskunta Jokimutkaan eli Jokkmokkiin ja nautimme yhteisen illallisen. Tontin länsija etelärajaa pitkin kulkee hyväkuntoinen tie. Tiistai 10.9. 1970), joka toimii rakentamisen aikaisena tukikohtana. Retki päättyy illansuussa Ouluun. Mahdollisuus ostaa myös koko metsätila (10,739 ha), tai reilumman kokoinen tontti, joka hinnoitellaan erikseen. Tila rajoittuu Pihlajaveteen. Metsäarvion mukaan puustoa yli 800 m 3 . Kokonaisuuteen kuuluu myös 5,108 ha:n suuruinen mäntypuuvaltainen, kangaspohjainen metsäpalsta. Hänen johdollaan tutustumme erilaisiin metsäkohteisiin ja perehdymme metsien hoidon periaatteisiin. Ostaja pohtikoon, onko ko. rakennus vielä remontoitavassa kunnossa. Tarjouskaupan lähtöhinta on 35.000 €. Upeat männikkökankaat myös hyviä lannoituskohteita. Kiinteistö on yleiskaavan mukaan metsämaata, ei kaavan mukaista rakennuspaikkaa. Arviossa kaikki kuviot merkitty kehitysluokkaan 04, mutta rajamerkkauksen yhteydessä tehtyjen havaintojen mukaan kuvio 3 ja kuviolla 1 tien vieressä nuorempaa puustoa. Suomelan kylässä määräala metsää. Määräalalla on vaatimaton (purkukuntoinen) noin 18 m 2 kokoinen kesämökki / rantasauna (rak. Metsäretki jatkuu vähän eteläisemmissä maisemissa. Puustoa arviolta keskimäärin noin 100 m 3 /ha
Sen sijainnista eikä puulajeistakaan ole vielä tehty päätöksiä. Tällä alueella testataan vedenpuhdistusmenetelmän toimivuutta. Yhdistyminen Suomen Kulttuurirahastoon arvioitiin vaihtoehdoista parhaimmaksi. Toiminta-alueemme hakkuusuunnite on 1 075 000 m3, jäseniä on n. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Namibian yliopiston kampusalueelle Hentis Bayhin istutetaan puita noin 3-4 hehtaarille. 044-210 3610 tai toiminnanjohtaja Heikki Meriläinen puh. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. metsänhoitoyhdistys MHY Kainuu 2x130_92mm 16.5.2019 11.01 Sivu 1. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back Sanna Tulisalo Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. Kokemus lkv-toiminnasta ja puukaupasta eduksi. Metsänjalostussäätiö yhdistyy Kulttuurirahastoon KAINUU Metsänhoitoyhdistys Kainuu toimii Kajaanin ja Kuhmon kaupunkien sekä Paltamon ja Ristijärven kuntien alueella 15 toimihenkilön voimin. Kastelumenetelmä on tarkoitus optimoida niin, että se estää maanperän suolaantumisen viljelykelvottomaksi ja minimoi tarvittavan kasteluveden määrän Seuraavassa vaiheessa istutetaan laajempi metsä. Rahastoon perustetaan Metsänjalostussäätiön varoilla uusi nimikkorahasto ”Metsänjalostussäätiön rahasto”, jonka tarkoitus on sama kuin nykyinen, eli edistää ja tukea metsäpuiden jalostuksen tutkimusta ja kehittämistä, käytännöllistä metsänjalostustoimintaa ja sen tuloksien hyödyntämistä. Säätiö ryhtyi vuonna 2017 selvittämään mahdollisuuksia yhdistyä suurempaan säätiöön, jonka resurssit turvaisivat ja toteuttaisivat Metsänjalostussäätiön tarkoitusta nykyistä paremmin. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Tarjoamme jäsenillemme laadukkaita ja monipuolisia palveluja ns. Työ olisi otettava vastaan viimeistään 1.11.2019 / sopimuksen mukaan. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Samalla selvitetään, mitkä puulajit pitäisivät hiilidioksidin sidottuna mahdollisimman pitkään ja olisivat samalla taloudellisesti hyödyllisiä. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Palkkaus YT/METO työehtosopimuksen mukainen. Turun yliopiston tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä, ja tämä on yksi keino vähentää yliopiston hiilijalanjälkeä. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. Metsänjalostussäätiön sijoitusomaisuuden markkina-arvo oli viime vuoden lopussa noin 640 000 euroa. Hakemukset ansioluetteloineen sähköpostitse 16.6.2019 mennessä heikki.merilainen@mhy.fi Lisätietoja puheenjohtaja Arto Appelgren, puh. 09 315?49?803 Eero Sala p. ”Tuleva puualue toimii hiilinieluna. Kasteluun käytetään puhdistettua meritai pohjavettä. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 950 (LT/18) Lukijoita 148 000 (KMT/18) Painopaikka Punamusta, Joensuu PALVELUKSEEN HALUTAAN JUSSI COLLIN Turun yliopisto ja Namibian yliopisto ovat käynnistäneet yhteishankkeen, jossa istutetaan Namibiaan metsää. Metsänjalostussäätiö yhdistyy ensi vuonna Suomen Kulttuurirahastoon. 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. Säätiöllä on kaksi osa-aikaista työntekijää. Yliopistojen tutkijat selvittävät, mitkä alueet olisivat ekologisesti ja taloudellisesti soveltuvimpia metsittämiseen. Namibiassa puualue puolestaan hillitsee metsien vähenemistä ja tukee maan taloutta”, sanoo Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen. täydenpalveluntalon – periaatteella! Toiminnanjohtajamme jäädessä eläkkeelle, haemme vakinaiseen työsuhteeseen TOIMINNANJOHTAJAA Edellytämme hakijalta vähintään metsätalousinsinöörin koulutusta, kokemusta talousja henkilöstöhallinnosta, hyviä vuorovaikutustaitoja ja innostunutta otetta ja kehittäjän asennetta metsänomistajajärjestön palvelujen tuottajana. 040-520 6747. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. Ensi vuodesta alkaen Metsänjalostussäätiön rahastosta haetaan apurahoja Suomen Kulttuurirahaston apurahahakujen yhteydessä. 050 436 9700 ilmoitukset@metsalehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 87. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 2900 kpl. 040 126 1181 Valtteri Skyttä p. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Namibian maaperän suolapitoisuus luo pitkään jatkuvaan keinokasteluun haasteita. 29 PILKKEITÄ / 23.5.2019 METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Turun yliopisto istuttaa metsää Namibiaan Hankkeen tavoitteena on hiilinielu ja metsien vähenemisen hillintä
Puun jaloimmat käyttömuodot liittyvät jousisoittimien äänentuotantoon ja lääkinnällistä potentiaalia sisältäviin kuoriuutejalosteisiin. OULUN YLIOPISTO Filosofian tohtori Hannu Raitio on Oulun yliopiston Vuoden Alumni 2019. Valinnan perusteena on Raition merkittävä ura luonnonvarojen sekä erityisesti metsien tutkijana sekä Metsäntutkimuslaitoksen johtoja kehittämistehtävissä. Opin pian ymmärtämään, että ilman riittävää hartsin tuomaa kitkaa ei viulunjousella saa soittimesta riittävästi ääntä. Ainakin hiirillä. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Kuka hoitaa metsiä, kuka viljelee pellot, kuka kalastaa, sikäli kuin luonnonkalaa ylipäätään enää syödäänkään, kuka poimii marjat ja sienet. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) onkin luokitellut rannikkomännyn sadan haitallisimman vieraslajin joukkoon – ainoana mäntylajina. Sitä on viljelty erityisesti Ranskassa, Espanjassa ja Portugalissa, mutta myös Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Amerikan mantereella. Puulaji ei ilahduta kaikkia ihmisiä. Nykyään käytän hartsia saadakseni musiikkisahan soimaan. Antti Alameri, metsänhoitaja, Espoo (ei vastaanottoa) 75 VUOTTA 28.5. Osa niistä avautuu normaalisti, mutta osa varistaa siemenensä vasta metsäpalojen korventamina. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Mutta luontaistuotemarkkinoilla tuote on suosittu. URBAANIT KANSALAISET ASUVAT todennäköisesti yhä korkeammissa taloissa, yhä tiheämmin ja yhä ahtaammin. 30 23.5.2019 / PILKKEITÄ HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat Välimeren alueelta kotoisin olevaa paksukuorista mäntyä voidaan hyvällä syyllä kutsua monikäyttöpuuksi. Sen oppivat arvatenkin kuulemaan myös vanhempani ja naapurit. Rannikkomänty on sopeutunut hyvin merelliseen ilmastoon, eikä piittaa suolapärskeistä ja –höyryistä rantojen kevyillä hiekkamailla. Suomessa tarvittaisiinkin nyt vahvaa maaseutupolitiikkaa, jotta biotalouden kaikki mahdollisuudet voitaisiin ottaa hyvään käyttöön. Hartsin merkitys tuli minulle tutuksi aloittaessani neljävuotiaana viulunsoiton. Tunnetun luontaistuotevalmistajan ”ranskalaisen rannikkomännyn” patentoidut kuoritabletit maksavat kaupoissa keskimäärin yli tuhat euroa kilolta. MERKKIPÄIVÄT PALKITUT RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. VTT:n tutkijat ovat visioineet synteettisen biologian avulla tuotettavien itsestään puun lailla kasvavien talojen olevan mahdollisia tulevaisuudessa, tosin vasta hyvin pitkän ajan kuluttua. Paljon on kysymyksiä, ja jonkin verran vastauksiakin. Vaikuttamista kutsutaan politiikaksi. Bioreaktorikeittokirjoja varmaan syntyy kuin sieniä sateella, ja bioreaktorikokeista tulee juhlittuja kuuluisuuksia. Jännitystä lisää heinäkuun alussa alkava Suomen puheenjohtajakausi EU:ssa ja jo nyt tiedetään, että silloin biotalous on tukevasti kuvassa mukana. Jännittäviä aikoja "Biotaloutta ei ole ilman maaseutua." 90 VUOTTA 27.5. Mäntyjalosteita ulkoiseen ja sisäiseen käyttöön Välimeren maissa rannikkomäntyä on käytetty perinteisesti myös pihkantuotantoon. Korkeiden työvoimakustannusten takia pihkantuotanto on tosin jo hiipumaan päin. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Valmistajan oman ilmoituksen mukaan tuotetta myydään 80 maassa yhteismarkkina-arvoltaan yli puolella miljardilla dollarilla vuodessa. Hurjimmissa visioissa ruoka tuotetaan kotiloissa keittiön nurkassa kököttävän bioreaktorin avulla. Yksinkertaisesti voisi sanoa, että biotaloutta ei ole ilman maaseutua. Monikäyttöiset rannikkomännyt SUOMEN METSÄTIETEELLINEN SEURA Suomen Metsätieteellisen Seuran korkein huomionosoitus, hopeinen Cajander-ansiomitali, myönnettiin tutkimusprofessori Jarkko Hantulalle ansiokkaasta metsäpatogeenien ja sienivirusten tutkimuksesta, tutkimusprofessori Annika Kankaalle monipuolisesta metsien inventoinnin, metsänarvioinnin ja metsäsuunnittelun tutkimuksesta ja akatemiaprofessori Timo Vesalalle pitkäjänteisestä perustutkimuksesta, joka liittyy biosfäärin ja ilmakehän välisiin takaisinkytkentöihin metsä-vesi-suo-jatkumossa. Perinteisten metsäteollisuustuotteiden ohella puun pihkaa käytetään tärpättiöljyjen ja hartsien tuotantoon. Lähes samanpituisia ovat ryppäinä kasvavat kävyt. Itse haluan uskoa, että suomalaiselle maaseudulle annetaan mahdollisuus kukoistaa, pysyä elinvoimaisena ja houkuttelevana, kilpailukykyisenä mutta ihmisen mittaisena, niin että siellä voi tulevaisuudessakin asua, tehdä töitä, kasvattaa uusia sukupolvia ja että muuttoliikkeen suunta voidaan kääntää kasvukeskuksista kohti maaseutua. Mitä enemmän hartsia hieroi hevosen häntäjouhista pingotettuun jouseen, sitä paremmin viulunkielet vinkuivat. Puun neulaset ovat jättikokoa, jopa 25-senttisiä havuja. Suomen biotalouden pohtiessa uusia tulevaisuuden metsäteollisuuden tuotekonsepteja voisi erään markkinaraon mahdollisesti korvata kehittämällä tehokkaasti kilpaileva kuoriuutetabletti ”arktisesta suomalaisesta metsämännystä”. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Reaktori nappaa hiilidioksidin suoraan ilmasta ja tekee siitä herkkuja, joita meidän on vielä vaikea kuvitella. Siellä sen tehokas leviäminen on sittemmin herättänyt runsaasti närää pioneeripuun vallattua mittavia alueita paikallisilta kasvilajeilta. Pihkanjuoksuttamiseksi puihin tehdään viiltoja kumipuiden tapaan. Erikoistuotteissa kuten laadukkaissa hartseissa ollaan vielä voiton puolella ainakin Ranskassa. Sisäisesti käytettynä rannikkomännyn kuoriuutteen väitetään kykenevän laskemaan paitsi verenpainetta ihmisillä, myös tutkittavien elopainoa. Tutkimustulosten luotettavuudesta keskustellaan terveyspiireissä vilkkaasti puolesta ja vastaan. Paksukaarnaisten rannikkomäntyjen kuoresta uutetaan myös terveystuotteita. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. Entä millaiseksi maaseutu muuttuu urbanisaation hyökyaallossa. Rannikkomännyn neulaset voivat olla jopa 25-senttisiä.. Biotalouden tuella tästä voisi tulla totta. KAIKEKSI ONNEKSI TULEVAISUUS ei tipahda taivaalta, vaan me ihmiset voimme vaikuttaa asioiden kulkuun. Metsämäntyyn verrattuna puuaines on pihkaisempaa ja rungot oksikkaampia. Globaalisti tarkasteltuna kaupungistumiskehitys eli urbanisaatio etenee hurjaa vauhtia, mutta sama ilmiö on nähtävissä myös meillä. Ihmetellä pitää, miten nämä valtaisat joukot pidetään vedessä ja leivässä, kun maaseudulla elää yhä vähemmän ihmisiä. Rannikkomänty on nopeakasvuinen ja voi suotuisissa olosuhteissa saavuttaa paikoin 40 metrin pituuden ja toista metriä paksun rungon. Ihmiset itsekin muuttuvat. Hartsi saa paitsi viulun myös sahan soimaan kauniimmin. NUORTEVA BIOTALOUDESSA ELETÄÄN JÄNNITTÄVIÄ aikoja, kun pian saadaan uusi hallitus ja nähdään millaista politiikkaa se ryhtyy tekemään asian eteen. Ennusteiden mukaan jo lähitulevaisuudessa maapallon väestöstä 80 prosenttia asuu kaupungeissa. Pekka Laine, metsänhoitaja, Naantali (läheisten kesken) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Jakautuvatko urbaanit ihmiset ja maalla asuva väestö aikain saatossa omiksi alalajeikseen. Portugalissa rannikkomännyt ovat myös osoittautuneet oivaksi pesäpuumateriaaliksi vaaralliselle kasvintuhoojalle, mäntyankeroiselle. Yli kolme vuosisataa sitten rannikkomäntyä ryhdyttiin istuttamaan myös Etelä-Afrikkaan. Monia muitakin lääkinnällisiä vaikutuksia on esitetty. Rannikkomänty (Pinus pinaster ) on kotoisin Välimeren maisemista ja Pohjois-Afrikasta. PAHALTA KUITENKIN NÄYTTÄÄ . Suomen Metsätieteellinen Seura täytti tänä keväänä 110 vuotta. EU:n vähän aikaa sitten päivitetty biotalousstrategia sisältää kolme painopistettä, joista alueiden merkitys on yksi
Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 10”. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. PALKINNOT metsäkryptosta 7 on arvottu seuraaville kolmelle: Raili Lamminpää, Haapaluoma, Olli Seppänen, Kuopio ja Voitto Valtonen, Mietoinen. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Se pp o Sa m ul i. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 6.6.2019 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Metsäkrypto 7, oikea ratkaisu • Tiina Peltonen ryhtyi metsätalousyrittäjäksi • Haastattelussa Stora Enson toimitusjohtaja • Yhteismetsäosuuden arvottaminen • Vinkit nuoren metsän hoitoon • Näin kasvatat visakoivua • Miten naalin käy. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . KESÄKUUTA. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. 31 PILKKEITÄ / 23.5.2019 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero METSÄRISTIKKO 3 ENSI NUMEROSSA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 6