Metsälehti 10/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TOUKOKUUTA 2020 • NRO 10 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI METSÄNHOITO: Orgaaninen typpi voi ruotsalaisten mukaan kaksinkertaistaa taimien kasvun. Miltä hänen metsässään näyttää nyt ja mikä odottaa. ›› 21 Tukeva saapas raivaajan jalkaan ›› 24 Aika alkaa jäljittää kirjanpainajia ›› 26 PILKKEITÄ Melontaretki vei vanhalle uittojoelle ›› 28 Taimet kulkevat mönkijätelineessä ›› 33 Kun jatkuva kasvatus vapautui, Lauri Tapio aloitti kokeilun. Sivut 11–13 Kuuden vuoden jälkeen H an nu H ut tu. ›› 22 UUTISET Koronasta vipinää sahakauppaan ›› 2–3 Naismetsuritriolla alkoi istutuskausi ›› 4–5 Metsäala ryhtyi imagokampanjaan ›› 6 Kesäleimikoilla riittää kysyntää ›› 14–15 METSÄSTÄ Hyödynnä männyn hieno siemensato ›› 16–17 Torpparin poika ja huonekalutehtailija ›› 18–19 Miten istuttaa rehevät pikkuaukot. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • PERJANTAINA 22
Niiden kysyntä painottuu ammattilaismalleihin. Investoinnin kokonaisarvo on noin seitsemän miljoonaa euroa. Hieman yli puolet ostetusta energiapuusta oli karsittua rankaa. Investointi pitää sisällään muun muassa uutta kuvantamisja tietotekniikkaa, mikä mahdollistaa nykyistä tarkemman lajittelun asiakastilauksiin ja reaaliaikaisen tuotelaadun seurannan. Pystykaupoissa hinta nousi edelliseltä neljännekseltä 22 prosenttia ja hankintakaupoissa kuusi prosenttia. Savosen Muurski Oy myy Stihlejä Jyväskylässä. Kysytyimpiä ovat olleet keskikokoiset, 300–400 euron moottorisahat. Työt alkoivat etelässä jo huhtikuun lopulla, mutta toukokuussa ne ovat päässeet vauhtiin myös pohjoisessa.. ”Sanoin että tämä saattaa olla meille hyväksi, kun epidemia alkoi. Kauppoja tilastoitui neljänneksen vähemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Ihmiset kaipaavat mielekästä tekemistä, kun vapaa-aika rajoitusten vuoksi lisääntyy.” ”Moni on vetäytynyt puuhommiin. Järjestö ehdottaa kemeraehtojen rukkaamista tilanteen korjaamiseksi. Samaan aikaan kotimaisen hakkeen käyttö on pienentynyt ja korvautunut tuontihakkeella, Bioenergia ry arvioi. Se oli energiapuutavaralajeista arvokkain: pystykaupoissa keskihinta oli 5,1 ja hankintakaupoissa 26,1 euroa kuutiolta. Myös teräketjujen ja -laippojen kauppa käy nyt hyvin ”Meillä on käynyt asiakkaita, jotka ovat hakeneet maalle siirtyneille vanhemmilleen sahausvarusteita.” Myös Kiuruveden Metsolan kauppias Jouni Toppi kertoo kasvaneesta kysynnästä. Nykyisin moottorisahojen käyttäjät ovat valmiita maksamaan myös laadukkaista turvavarusteista.” ”Myynnin kasvu 60 prosenttia” Rynnistys sahakaupoille näyttää alkaneen samaan aikaan kun hallitus määräsi poikkeustoimista. ”Myynnistämme 30-40 prosentKorona kuumensi sahakaupan Varsinkin moottorisahat tekevät kauppansa, kun ihmiset vetäytyvät maaseudulle polttopuun tekoon. Verkkokaupan osuus kasvussa Marttisen mukaan moottorija raivaussahojen käyttäjien merkkiuskollisuus on edelleen vahvaa. Viitasaaren Konetarvikkeen kauppias Janne Marttinen on yllättynyt moottorija raivaussahojen poikkeuksellisen hyvästä kysynnästä FAO: Metsäkato jatkuu, mutta hitaammin Vuoden 1990 jälkeen maailman metsistä on hävinnyt 420 miljoonaa hehtaaria, YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO arvioi. Stora Enson istutusurakka on 40 miljoonaa tainta Tänä vuonna Stora Enson kautta metsiin päätyy yhteensä 40 miljoonaa tainta Suomessa ja Ruotsissa. Karsitun rangan hinnat paranivat alkuvuonna Energiapuuta ostettiin tammi-maaliskuussa 582 000 kuutiota, Luonnonvarakeskuksen tilastoista selviää. Rakennustyöt on jo aloitettu ja tuotannollinen koekäyttö on tarkoitus aloittaa tämän vuoden marraskuussa. ”Sahakaupassa kilpailua asiakkaista käydään etenkin muiden samaa merkkiä myyvien liikkeiden sekä verkkokauppojen välillä.” Verkkokaupan osuus sahojen myynnistä on vahvistumassa. Kemeraehtoja kiristettiin vuonna 2016, mikä heikensi muun muassa koneellisen korjuun kannattavuutta nuorten metsien hoidossa. Bioenergia ry haluaa muutoksia kemeraan Metsähakkeen käyttö lämpölaitoksissa on viimeisen kahden vuoden aikana lisääntynyt. Toppi sanoo, että hän on myynyt enemmän Husqvarnoja kuin Stihlejä, koska Stihl salli sahojensa verkkokaupan vasta tänä keväänä. Sama on nähty ennenkin huonoina aikoina,” Savonen pohtii. Viimeisellä viisivuotiskaudella (2015–2020) metsäkadon vuotuinen vauhti oli 10 miljoonaa hehtaaria, kun edellisellä kaudella se oli 12 miljoonaa hehtaaria ja esimerkiksi vuosina 1990–2000 16 miljoonaa hehtaaria vuodessa. ”Täällä maaseudulla ihmiset ovat tottuneet käyttämään ammattisahoja, vaikka tekisivätkin polttopuita. ”Sahakauppaa on tehty maaliskuun puolivälistä alkaen yli 60 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.” Husqvarnan sahoja myyvässä liikkeessä kysytyimpiä ovat olleet ei-ammattilaiskäyttöön tarkoitetut moottorisahat, kuten Husqvarna 435 -malli, jota myydään kampanjassa noin kolmensadan euron hintaan. Kun istutuspäiviä on kaudessa noin 150, se tarkoittaa keskimäärin runsasta 260 000:ta tainta päivässä. Moottorisaha on sen verran halpa, että sellaisen voi ostaa epävarmempanakin aikana. Vähenemisen vauhti on kuitenkin hidastunut. ”Ihmisillä on nyt aikaa eikä polttopuun teossa tai metsässä tarvitse pelätä koronaa”, arvelee Marttinen syitä suuntaukseen. Metsola myy sekä Husqvarnaa että Stihliä. Viitasaaren Konetarvikkeen kauppias Janne Marttinen kertoo poikkeuksellisen hyvästä moottorija raivaussahojen hyvästä kysynnästä. LYHYET UUTISET 22.5.2020 / AJASSA 2 MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuva K okeneelle Stihl-kauppiaalle Tero Savoselle ihmisten ryntäys sahakaupoille ei tullut yllätyksenä. Marttinen kertoo myyneensä myös raivaussahoja ennätystahtiin. Kaikkiaan metsämaan ala on viimeisten 10 vuoden aikana vähentynyt vajaan viiden miljoonan hehtaarin vuosivauhtia, sillä metsäala on samaan aikaan myös kasvanut. Kuhmo investoi lajitteluun Sahayhtiö Kuhmo modernisoi sahatavaran tuorelajittelukapasiteettiaan
Akkusahakauppaa on kauppiaiden mukaan alkuvuoden aikana vaivannut pula myytävästä. Suuruuden ekonomiasta ei ollut etua, sillä heikoimmat tulosprosentit ovat suurilla sahoilla. Monilla sahoilla tilivuosi on vanhastaan sahauskausi eli kesätauosta kesätaukoon. ”Kiinteistön myyntiä on usein suunniteltu pitkään ja jos nykytilanne näyttää epävarmalta, niin päätöksen siirtäminen on helppoa.” Kysyntää metsätiloilla on entiseen tapaan vilkkaasti. Tavarapulan osasyynä lienee osin sekin, etteivät kaikki sahakauppiaat ole osanneet ennakoida, kuinka nopeasti kysyntä kallistuu akkulaitteisiin. Tulokset ovat nettotuloksia, joissa ovat mukana rahoituskulut ja kertaluonteiset erät. FM Timberillä on sahalaitokset sekä Suomessa että Venäjällä, ja Venäjän alhaisemmat puukustannukset ja halpa rupla nostivat tulosta. e tulos, milj. FM Timber pystyi kasvattamaan liikevaihtoa ja lievästi myös tulosta. 050 512 9224 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Huipulta arkeen Sahayhtiöiden viime vuosi alkoi hyvin mutta päättyi huonosti. Paras sahayhtiö kannatti osapuilleen yhtä hyvin kuin huonoin integraatti tulosprosentilla mitattuna. Tähän asti akkusahoja on myyty arboristeille ja raksamiehille, nyt rangantekijätkin ovat alkaneet ostaa niitä”, Toppi kertoo. Kysyntä on yllättänyt niin kauppiaat kuin valmistajatkin. Akkukoneet sahakaupan voittajia Vuodesta 2017 akkusahojen myynti kasvoi viime vuoteen miltei kaksinkertaiseksi ja kasvu jatkuu, vaikka kasvukäyrän kulmakerroin toki loiveneekin. 3 AJASSA / 22.5.2020 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Sahakauppaa nopeammin tämä on tapahtunut kannettavien pihaja puutarhakoneiden puolella. 029 432 6112 Ulkoasu: Tuomas Nikulin p. Metsätilakaupan hintaseurantaa ylläpitävän Hannu Liljeroosin tilastoinnin mukaan Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla tarjonta on ollut jopa kasvussa. Koronarajoitusten vuoksi kuolinpesät eivät ole voineet kokoontua ja sopia asioista normaalisti, ja useinkaan kaikki kuolinpesän jäsenet eivät ole täysin digimaailmassa. Talouden epävarmoina aikoina metsäsijoituksen turvallisuuden voi odottaa tuovan lisäkiinnostusta, mutta sen vaikutusta on vaikea erikseen havaita. Päämerkkien Husqvarnan ja Stihlin edustajat kiistävät epäilyt koronaepidempian aiheuttamista tuotantoja toimitusvaikeuksista. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi Korona kuumensi sahakaupan tia tulee verkon kautta. Pusa näkee syyksi, että myyjistä iso osa on kuolinpesiä. Tosin vertailu harvinaisen hyvään vuoteen 2018 korostaa dramatiikkaa. 09 315. Vuosi 2019 (suluissa 2018) liikevaihto, milj. Sahayhtiöiden tilivuodet vaihtelevat ja vertailussa on vain sahoja, joiden tilivuosi on sama kuin kalenterivuosi. 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 Moottorisahat Raivaussahat Verkkovirtasahat Akkusahat Lä hd e: Te kn is en Ka up an Li itt o 20 20 2015 2016 2017 2018 2019 Akkusahakauppa vahvassa nousussa Myynti, kpl MIKKO HÄYRYNEN Sahayhtiöiden viime vuosi oli paluuta ankeaan arkeen toissavuoden juhlien jälkeen. Sahasuhdanteen jälkeen Keskeisiä tunnuslukuja sahayhtiöiltä, joiden tilivuosi on kalenterivuosi. Hyvää alkuvuotta seurasi surkeaksi kääntynyt loppuvuosi. ”Todennäköisesti tarjonta kuitenkin supistuu jos pandemia pitkittyy.” Metsätilat.fi:hin kuuluvan Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV:n toimitusjohtaja Jukka Pusa vahvistaa, että uusia kohteita on tulossa myyntiin huomattavasti vähemmän. Pitkittyvä korona hidastaa metsätilakauppaa Kysyntä jatkuu vilkkaana, mutta kuolinpesät lykkäävät myyntipäätöksiä.. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. Ylitarjonta oli voimakasta etenkin mäntysahatavaralla. Samaan aikaan polttomoottorisahojen kauppa on leikkautunut. Yksityisten sahayhtiöiden tuloksenteko on huonompaa ja velkalasti raskaampi kuin isoilla metsäyhtiöillä. ”Edes kaikkia ennakkokoneita ei ole tullut, joiden piti tulla jo helmikuussa, joten viivästyksiä on. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Pölkyn tulos olisi ollut vieläkin huonompi ilman kannattavaa jatkojalostusta. Oma Youtube-kanava tukee verkkokauppaamme”, Toppi kertoo. e tulos-% omavaraisuus-% henkilöstö FM Timber 42 (35,6) 1,7 (1,4) 4 (4) 19,3 (11,4) 140 (139) Junnikkala 89,8 (85,7) 0,6 (4) 0,6 (4,6) 22,9 (32,0) 154 (150) Kinnaskoski 18,1 (18,4) 0,6 (0,9) 3,3 (4,6) 51,5 (46,7) 28 (29) Kuhmo 94,2 (95,6) 1,9 (6,3) 1,9 (6,6) 54 (44,9) 144 (141) Pölkky 155,7 (167,3) -0,3 (6,3) -0,1 (3,7) 38,1 (39,6) 218 (207) Westas 120,8 (123) -1,1 (6) -0,9 (4,9) 26,5 (27,1) 165 (157) MIKKO HÄYRYNEN Korona ei toistaiseksi ole aiheuttanut metsätilamarkkinoille dramaattista muutosta. ”Sen sijaan viime vuodet tahmeana käynyt kesämökkikauppa on virkoamassa ja mahdollista on, että kiinnostus heijastuu myös metsäpalstoihin”, Pusa toteaa
Luonto kyllä täydentää, mutta silloin jalostettujen taimien yli 20 prosenttia parempaa kasvupotentiaalia ei saada täyteen käyttöön. ”Isä on aina uskonut meihin ja meidän kykyihimme pärjätä metsäalalla”, Ella Hautaviita kertoo. Niistä ensimmäinen on, että taitava maanmuokkauskoneen kuljettaja on uudistamisessa avainhenkilö. Maaperän vaihteluista huolimatta tutkitut uudistusalat oli istutettu samalla puulajilla ja samaan tiheyteen. Koronaepidemia on oiva muistutus siitä, että ehkä maalla onkin itse asiassa ihan mukavaa. Ensimmäisen taimikonhoitokerran jälkeen inventoiduissa taimikoissa istutettuja taimia oli jäljellä enää vähän yli 1 200. Sama kaava näyttää pätevän moottorisahoihin. Isän innoittamana Metsurin ammatista sisarukset saavat kiittää Kullaan metsäkoululla opettajana toimivaa isäänsä. Tutkimuksessa inventointiin kolme vuotta vanhoja uudistusaloja. Ihan niin kiirettä ei ole kuin viime keväänä, jolloin taimia istutettiin vuosikymmenen ennätysmäärä, yli 170 000 kappaletta. Naisten savotta Naismetsurikolmikko polkaisi istutuskauden käyntiin toukokuussa ja iskee maahan 40 000 tainta. Se, että yrityksen toiminta alkoi juuri koronakeväänä, on sattumaa. Isä näytti, miten raivaussaha käynnistetään, miten terä viilataan ja katsoi työmaalla hetken perään. Kun ihmisillä on aikaa, he ehtivät kalastamaan. ÄSKETTÄIN julkaistusta ruotsalaistutkimuksesta paljastui, että nuoret taimikot ovat yllättävän harvoja. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Ihmiset puuhastelevat koronan vuoksi enemmän kotona, mökeillä ja metsäpalstoilla, joten sahakauppa käy kierroksilla. Sisarukset perustivat oman yrityksen isänsä Jari Hautaviidan kanssa nyt keväällä 2020. Edelleen pätee myös ohje: oikea taimi oikeaan paikkaan. Tukkimiehentäi oli tappanut taimia, ja osa niistä oli menehtynyt kuivuuteen, mutta kuolleita taimia löytyi vain vähän. Todennäköisin selitys on, että taimia oli istutettu hyvien istutuspaikkojen puutteessa tavoitetta vähemmän. Metsässä työskentely mielletään korona-aikana turvalliseksi. SAMI KARPPINEN Turvasatama TIIA PUUKILA, teksti JOSEFINA PRANTL, kuva SATAKUNNASSA pottiputket kolahtavat maahan naiskolmikon voimin. Taustalla kuuluu lintujen keväinen laulu. Kiinnostus metsätiloihin ei ole laantunut. Mukana istutushommissa on metsurikolmikon kolmas jäsen, siskosten lapsuuden ystävä metsuri Emilia Määttä. Ensikertalaiset ovat vähän hitaampia, mutta erityisen huolellisia. Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että kaavamaisuutta kannattaa välttää. Mutta onko se tarpeeksi hyvää. Tähän saakka syrjäseutujen metsätiloilla sijaitsevat vanhat rakennukset tai peltotilkut ovat olleet ostajille lähinnä ongelmajätettä. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Tuo määrä niitä pitäisi olla vasta ensiharvennuksen jälkeen. Tämä tarkoittaa sekä istutuskohtaa että puulajia. Viime aikojen uudistushakkuista päätelleen nyt urakka on vähän pienempi. 22.5.2020 / AJASSA 4 VILKKAIN ISTUTUSKAUSI on taas meneillään. ”Koppelo on tehnyt pesän kuusenistutusalueella.” KUUSIKKO Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Seuraavien kahden, kolmen viikon aikana naisvoimin isketään maahan neljäkymmentätuhatta tainta. Varsinkin nyt, kun myös kuusentaimia ryhdytään kasvattamaan lähes pelkästään jalostetusta siemenestä, täystiheän taimikon eteen kannattaa nähdä vaivaa. Kun tavoitteena oli ollut istuttaa vähintään 2 000 tainta hehtaarille, nyt joka neljäs taimi näytti puuttuvan. Myös metsurit paahtavat kevään istutustöissä normaaliin tapaan, monen muun keskittyessä vaihtamaan taustakuvia etäyhteyssovelluksiin. Istuttajat etenevät pottiputkiensa kanssa vanhalla rutiinilla. Metsurisiskokset Anna ja Ella Hautaviita istuttavat taimia ensimmäistä kevättä oman yrityksensä Metsuritrio Oy:n leivissä. ”Iskä on kylvänyt meihin jo pari vuotta intoa, että perustaisimme oman yrityksen”, Anna Hautaviita kertoo. TUTKIMUS JATKUU , mutta jo nyt tulokset vahvistavat vanhoja viisauksia. Jalostushyöty täyteen käyttöön. Työn jälki on molemmilla pääasiassa hyvää. Ensimmäisen kerran raivaussahan kahvoihin isä päästi heidät yläkoulussa. Sisarukset vastaavat puhelimeen istutuskauden ensimmäisen päivän päätteeksi Ulvilan Kaasmarkussa. ’ METSÄLEHTI.FI Lukijakuva PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi MUISTAN kuulleeni ohjeen, että Rapalan osakkeita kannattaa ostaa lamankin kynnyksellä. Puulajien ja istutustiheyksien vaihtelulla taimikoista olisi saatu vielä tuottoisampien metsien alkuja. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Metsästä hakevat turvasatamaa paitsi ihmiset, myös pääoma
Tiedeviestinnässä ja tieteen popularisoinnissa mutkista tulee usein suoria, jolloin tutkimukseen sisältyvät varaukset ja rajaukset voivat unohtua. Myös pitkäaikainen ystävä Emilia Määttä ehti olla Metsäpalvelu Hautaviidan palveluksessa pari vuotta ennen Metsuritrioon siirtymistään. . Jos on heinää, niin voi viritellä esimerkiksi pahvia ympärille ja kivet päälle painoksi. 5 AJASSA / 22.5.2020 Fakta ’ Gallup WWF uutisoi vuosi sitten (16.5.2019) teettämästään tutkimuksesta, jonka mukaan lähes neljä viidestä suomalaisesta rajoittaisi avohakkuita. . tekee metsänhoitotöitä laidasta laitaan . Siitä se oikeastaan on lähtenyt”, Ella Hautaviita muistelee nauraen. Osallistu kyselyyn www.metsalehti.fi Aiotko lannoittaa metsiäsi tänä vuonna. METSURITRIO OY . . Poliisit pitivät sululla huolen, että samat ihmiset lähtivät takaisin etelään, kun vaihdoimme uuteen työautoon”, Anna Hautaviita kertoo. Tieteellisillä lehdillä on tutkijataustainen päätoimittaja ja toimituskunta, millä pyritään siihen, että menetelmiltään puutteellisia tai johtopäätöksiltään kyseenalaisia tekstejä ei pääse seulan läpi. YKSITTÄINEN TUTKIMUSTULOS ESIMERKIKSI maanmuokkausmenetelmän tuomasta kasvunlisästä voi olla ylitai aliarvio keskimääräisestä tuloksesta. Useilla, eri aikoina ja eri menetelmillä tehdyillä tutkimuksilla saadaan haarukoitua toteutuvia hyötyjä paremmin. . KATRI HIMANEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen tutkija. Julkaisun valmistuminen kestää monesti vuosia, kun tulosten valmistumista – vaikkapa taimien kasvua – odotetaan ja tutkija haahuilee muun parissa. TIETEELLINEN TUTKIMUS ON raskas aparaatti. Tutkimus vai tieto. mottona hoitaa metsää kuin omaansa Ella Hautaviita (vas.), Emilia Määttä ja Anna Hautaviita istuttivat porukalla neljän hehtaarin alan Ulvilan Kullaalla toukokuun puolivälissä. Vertaisarviointi ei takaa täydellistä lopputulosta eikä sitä, että tutkimus läpäisisi tiedeyhteisön kritiikin. Hillitsee hieman, ettei tukehdu heinään.” OLA_PALLONIVE l ”On tullut pieniä aloja istutettua. Se taas syntyy, jos alueella on ollut avohakkuita edellisinä vuosina.” A. Työautoon poliisin saattelemana Metsurikolmikko tekee metsätöitä pääasiassa Länsi-Uudellamaalla, mutta palaa tarvittaessa synnyinseudulleen Satakuntaan auttamaan. Satakunnassa työmaille on riittänyt tekijöitä ja kolmikolle hommia. Vertaisarviointi on yksi tutkimuksen laadunhallinnan työkalu, jossa käsikirjoituksen tarkastaa tavallisesti kaksi alan asiantuntijaa. Poikkeuksellisen lämpimästä talvesta johtuen raivuutyömaita on riittänyt läpi talven ja sahat vetäistään käyntiin jälleen kesän korvalla. TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN RAJAUKSENA pidetään sitä, että kerätty aineisto, siitä laadittu kuvaus ja tarkastelu on vertaisarvioitu ja julkaistu tieteellisessä lehdessä. WWF ja Yle eivät ole tutkimus-termin löperössä käytössään yksin, vaan erilaisia selvityksiä, raportteja ja kyselyitä kutsutaan monestikin julkisuudessa tutkimuksiksi. Rajatummat selvitykset puolustavat akuuteissa tiedon tarpeissa paikkaansa tai niiden avulla voidaan paikantaa tärkeimmät tutkimuskysymykset. Media voi valita, minkä tasoista informaatiota se välittää. työllistää pääsääntöisesti kolme naista . KOLUMNI Naisten savotta ”Sinne minä jäin ysiluokkalaisena yksin töihin. Uusi kysymys: Istutatko tänä keväänä muuta kuin kuusta. Yksittäinen tutkimus voi muuttaa käsityksiämme ja tuoda uusia tekniikoita käyttöön, mutta tavallista on, että tieto vaatii taakseen useita tutkimuksia ja vuorovaikutusta reaalimaailman kanssa. Koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot eivät istutusja raivaussavotoilla näy. Heinäämään varmasti joutuu, mutta vastaavasti raivaamista tulevaisuudessa voi olla vähemmän. Tänä keväänä istutuskausi kuluu lähes kokonaisuudessaan vanhoilla kotikulmilla. Uutisoinnissa korostetaan johtopäätöksiä menetelmien ja tulosten esittelyn sijaan. Yleensä arviointi tehdään sokkona, jolloin kirjoittajat eivätkä tarkastajat tiedä toistensa henkilöllisyyksiä. Onko kellään kokemusta?” BERZA ”Istutuskuokalla muutama ristikkäinen veto ja taimi istutetaan paljastuneen alueen keskelle. WWF:n teettämä kysely poikkeaa tieteellisestä tutkimuksesta siten, että siinä ei pohdita esimerkiksi kyselyn otannan onnistumista. Tieto rakentuu ajan kanssa. Tosin uuden työauton lunastus Uudenmaan sulun aikaan tapahtui poliisin tarkassa valvonnassa tiukkojen kysymysten saattelemana. toimii ensisijaisesti Länsi-Uudellamaalla . Aivan kannon vieressä paras paikka istuttaa kuokalla.” MIIKKAM ”Tukkimiehentäi voi haitata, jos sillä sattuu olemaan alueella vahva kanta. Istutuskauden päätyttyä kolmikko suuntaa takaisin raivaamaan. ”Olimme sulun aikaan Espoossa. . Tuli ajatus, että kokeilisi kuusen istutusta raakaan maahan. Niin tehtiin vuosikymmeniä ennen mätästystä, kun oli käytössä paljasjuuriset taimet.” TOLOPAINEN ”0,2–0,3 hehtaarin aukko onnistuu, mutta hehtaarille tilaisin jo koneen. Pienemmällä präntillä molemmissa teksteissä luki, että kyseessä oli Kantar TNS -yrityksellä teetetty kysely, jossa oli tiedusteltu reilulta tuhannelta henkilöltä, olisiko avohakkuita rajoitettava lailla alueilla, joilla niistä on suurin haitta ympäristölle. ”On vajaan hehtaarin aukko takkuisen taipaleen takana, josta hakattiin koivuvaltainen puusto talvella. En 51 % Kyllä 49%. Yle otsikoi asian samoin sanoin. JALKANEN Verkkokeskustelu: Onnistuuko kuusen istutus muokkaamattomaan maahan. Hyvän tutkimuksen merkkejä ovat, että sen taustat ja puutteet pyritään tuomaan esiin ja tuloksia suhteuttamaan aiempiin töihin: onko tuloksissa järkeä ja mitä varauksia on syytä tehdä. keväällä 2020 perustettu metsäpalveluyritys . Yllättävät tutkimustulokset, jotka haastavat vallitsevat käsitykset ovat toisaalta äärimmäisen arvokkaita, mutta voivat olla myös seurausta jostakin tutkimukseen sisään rakentuneesta menetelmällisestä seikasta tai jopa virheestä. Ennen oman yrityksen perustamista siskokset työskentelivät muutaman vuoden metsureina isänsä metsäpalveluyrityksessä
Kyselyissä moni ruotsalainen ei osannut sanoa, mitä mieltä on metsistä. Hankkeen mainokset pyörivät jo televisiossa ja sosiaalisessa mediassa, ja lähipäivinä käynnistyvät myös radioja ulkomainoskampanjat. Metsäala näkyville Metsien Suomi -viestintähanke muistuttaa, miten monessa metsät ovat mukana, kertoo Metsäyhdistyksen viestinnän suunnittelija Hannes Mäntyranta. ”Esimerkiksi cmc-sellua löytyy monesta paikasta, niin ruuasta kuin hammastahnasta. Uudessa Suomessa ja Vihreässä Langassa sekä ympäristöviestinnän tehtävissä mainostoimistossa . Tuotteet edellä Metsien Suomi -viestintähankkeen tavoitteena on saada ihmiset huomaamaan, miten monessa metsät ovat mukana. Metsäyhdistyksessä vuodesta 2000, sitä ennen toimittajana mm. . 22.5.2020 / AJASSA 6 Kuka. . Metsien Suomi -hanketta vetää Suomen Metsäyhdistys, jossa Mäntyranta työskentelee viestinnän suunnittelijana. Laaja joukko alan toimijoita Metsäteollisuus ry:stä ja MTK:sta Metsähallitukseen ja Suomen Metsäsäätiöön on käynnistänyt yhteisen viestintähankkeen. Viestintähanke esittelee metsien tarjoamia mahdollisuuksia muun muassa mainoskampanjoin. Niin se ei kuitenkaan ole. Suomessa kaikilla on mielipide metsistä.” Metsäalan maine on Mäntyrannan mukaan Suomessa parempi kuin usein ajatellaan. lukee aina kolmea kirjaa kerrallaan ja harrastaa kalaruokia ja kesäisin verkkokalastusta HAASTATTELU. kaksi aikuista lasta . . Hankkeiden tavoitteet ovat samat, mutta Mäntyranta kertoo yllättyneensä siitä, miten erilaisista tilanteista eri maissa on lähdetty liikkeelle. . Ne Mäntyranta suosittelee laittamaan sellaiselle paikalle, jossa ei entuudestaan kasva puita. Tänä vuonna metsäala on päättänyt olla äänessä. Urakka nousi uutisiin, mutta kukaan ei tullut selvittäneeksi, miten paljon Suomessa istutetaan puita – noin 150 miljoonaa joka vuosi. Kaiken perusta on se, että tarjotaan sellaisia palveluita, tuotteita ja ratkaisuja, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan”, Mäntyranta sanoo. ”Metsäalalla ajatellaan usein, että asiat puhuvat puolestaan. . ”Suomessa kaikilla on mielipide metsistä.” HANNES MÄNTYRANTA . ”Maineesta täytyy pitää huolta. ”Metsäalan viestinnässä on totuttu puhumaan ympäristövastuusta. Mäntyranta ennakoi, että yleisön yllättää esimerkiksi tieto, että yli puolet Euroopan suojelumetsistä sijaitsee Suomessa. Metsäyhdistyksen teettämien kyselyiden mukaan metsäalan tavoitteet ymmärretään ja toimenpiteet hyväksytään laajasti. Metsäalan tapahtumissa perinteisesti jaetut havupuuntaimet on hankkeessa korvattu männynsiemeniä sisältävin siemenkiekoin. Mainetta vaalittava Metsien Suomi -hankkeen yhteydessä on seurattu Ruotsissa vuonna 2014 käynnistynyttä Svenska Skogen -hanketta. . Tapaus ei Mäntyrannan mukaan ole tavaton. Monet metsäalan toimijat näkevät nykyisessä metsäkeskustelussa kuitenkin riskejä, joten viestintähankkeelle koettiin olevan tarvetta. Suomen Metsäyhdistyksen viestinnän suunnittelija . Mainokset muistuttavat myös suomalaisen metsätalouden kestävyydestä. ”Ruotsissa hanketta varten piti tehdä tutkimustyötä, Suomessa ihmisten metsämielipiteitä ja metsäsuhdetta seurataan jatkuvasti. Ei riitä, että toiminta on kunnossa, jos ihmiset eivät tiedä sitä.” Se, miten kauan Metsien Suomi -hanke jatkuu, on vielä auki. kotoisin Kemijärveltä, asuu Helsingissä . Ainakin rahoittajat pitävät Mäntyrannan mukaan jatkoa tärkeänä. Jos metsäala ei puhu metsäalan puolesta, niin ei puhu kukaan”, hän sanoo. 63-vuotias . Limonadissa se estää sakan muodostumista”, Mäntyranta kertoo. Indonesian valtio päätti vuonna 2012 istuttaa 80 miljoonaa puuta Dohan ilmastokokouksen kunniaksi. Mikään ala ei kuitenkaan pysty perustelemaan olemassaoloaan pelkällä vastuullisuudella, vaikka se tärkeää onkin. Metsäalalla näitä ovat sahatavaran, sellun ja paperin lisäksi yhä enemmän esimerkiksi puupohjaiset tekstiilit, liimat, erilaiset kalvot ja elintarviketeollisuuden käyttämät lisäaineet. LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuva I lmastotempauksen Suomessa saama huomio huvittaa Hannes Mäntyrantaa edelleen
”16-vuotiaita metsänomistajia maastamme löytyy noin 300.” omistajilla. T A P I O . Naisia oli 38 prosenttia. Naisilla etäomistus on yleisempää (45 prosenttia) kuin miehillä (35 prosenttia). Metsäomaisuuden pääosa sijaitsee eri maakunnassa kuin kotipaikkakunta 39 prosentilla nuorista metsänomistajista. Määrä on noin 3,5 prosenttia Suomen kaikista henkilömetsänomistajista. Metsänomistus lisääntyy iän mittaan. FM-radion! (ovh. 0294 32 6000 Kylvä hyvää! T U T U S T U : W W W . 16-vuotiaita metsänomistajia maastamme löytyy noin 300, 30-vuotiaita jo noin 2 500. Nuorten metsät sijaitsevat usein kaukana kotoa. Noin kolmannes nuorista omistaa 1–5 hehtaaria metsää, viidennes yli 50 hehtaaria. Tutkimuksessa on käytetty Suomen metsäkeskuksen tietoja. TEE PUUKAUPAT VERKKOPALVELUSSA Voita suojakypärä FM-radiolla! KIRJAUDU JA TEE PUUKAUPAT www.upmmetsa.fi/puukaupat-verkossa Sis. Tutkimus on osa All youth -tutkimushanketta, jossa selvitetään nuorten tulevaisuuden näkymiä sekä mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnassa. Suurin osa nuorista metsänomistajista omistaa metsää yhdessä jonkun toisen kanssa. Nuorilla metsänomistajilla on lukumääräisesti pieniä metsätiloja enemmän kuin suuria, aivan kuten vanhemmillakin metsänViidesosa nuorista metsänomistajista asuu Uudellamaalla Itä-Suomen yliopiston tutkimus tuo uutta tietoa nuorista metsänomistajista. 199 €) Arvomme 30 kpl Arvomme 30 suojakypärää FM-radiolla kaikkien verkkopalvelussamme puukaupan 11.5.–31.8.2020 välillä tehneiden kesken! Jalostetuilla siemenillä LISÄÄ KASVUA • PAREMPAA LAATUA • ENEMMÄN TULOJA Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle Pyydä tarjous: siemenkeskus@tapio.fi tai p. F I / M E T S A P U I D E N S I E M E N E T. 7 AJASSA / 22.5.2020 JUSSI COLLIN SUOMESSA on noin 18 400 16-30-vuotiasta metsänomistajaa, Itä-Suomen yliopiston tuore tutkimus kertoo. Vain neljännes omistaa metsää yksin. Viidesosa nuorista metsänomistajista asuu Uudellamaalla, mutta useimmin nuoret omistavat metsiä Pohjois-Pohjanmaalla (11 prosenttia)
Rakennusoikeutta tilalla ei kaavan mukaan ole. Se tehostaisi puukauppaa, alentaisi kustannuksia ja olisi eduksi koko Suomen metsätaloudelle. Säästämme siinä aikaa ja rahaa. 22.5.2020 / AJASSA 8 MIKKO RIIKILÄ, teksti VÄINÖ SIKANEN, asiantuntija TURUN eteläisessä saaristossa sijaitsevan metsän äskettäin perinyt metsänomistaja huomasi, että seitsemän hehtaarin metsätilasta ja sen naapurustossa olevista metsätiloista oli vuosia peritty kiinteistöveroa, vaikka metsätalousmaa on lain mukaan vapautettu kiinteistöverosta. ”Ja jos kerran on peltoa metsitetty ja metsäsuunnitelma olemassa ja suuri leimikkokin teetetty, niin kyllä minusta vaikuttaisi, että kyse on metsämaasta.” Metsänomistaja on ilmoittanut valittavansa oikaisulautakunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen. Ratkaisu yllätti jopa verohallinnon asiantuntijan. Käymme puukauppa verkossa, järjestämme palavereja verkossa. Kuution kautta jätettyjen tarjouspyyntöjen ja tehtyjen tarjousten määrä on kasvanut tasaisesti, vaikka käytön aktiivisuus vaihtelee alueellisesti. Sähköisten palvelujen kysyntä on koronakriisin aikana vilkastunut. Uskon, että sähköisten etäpalvelujen käyttö tulee yleistymään. Omistajan vapaa-ajan asunto on naapuritilalla. Salo toivoo, että metsänhoitoyhdistykset ja puunostajat ottaisivat Kuution mahdollisimman laajasti käyttöön. Pellot on metsitetty 1960-luvulla. ”Metsä ja maatalousmaa on kiinteistöverolaissa erikseen säädetty verovapaaksi”, hän selventää. Verottajan tulkinta saaressa sijaitsevasta metsästä voi tuottaa yllätyksen. Vastoin odotuksia verotuksen oikaisulautakunta kumosi valituksen: ”Ottaen huomioon kiinteistön sijainnin saaressa, verovelvollisen vapaa-ajan asunnon sijainnin sekä sen ettei kiinteistöltä ole saatu puun myyntituloa, verotuksen oikaisulautakunta hylkää vaatimuksen.” Verolainsäädännön mukaan maatilat – joita myös puhtaat metsätilat ovat – on vapautettu kiinteistöverosta. Se on samalla avointa kaikille, jotka ovat Kuutiossa ostajina”, Kari Salo kertoo. Se on tulevaisuutta myös metsäalalla”, Kari Salo sanoo. Kaikissa puukaupoissa, jotka laitetaan julkiseen myyntiin, käytämme Kuutiota”, Metsänhoitoyhdistys Siikalakeuden johtaja Kari Salo sanoo. Se on selvästi paras tapa kilpailuttaa puukaupat.”. Käytännössä kaikki valtakirjakaupat tehdään Kuution avulla, koska se säästää aikaa ja rahaa. ”Kaikkien yhteinen etu on, että Kuutio menestyy. Seppo Samuli tiin tieto tehdyistä metsänhoitotöistä, metsäsuunnitelmasta ja metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä sekä juuri teetetystä yli 700 kuutiometrin leimikosta. Saatteeksi liitetSaarimetsä joutui kiinteistöverolle Verotuksen oikaisulautakunnan mielestä saaressa olevasta metsätilasta saa periä kiinteistöveron. Valtaosin tila oli kaavoitettu maaja metsätalouden käyttöön, loppuosa oli virkistysaluetta. Metsänomistaja vaati verovalituksessaan kiinteistöveron poistamista. Työ on helpompaa, kun puukaupan tarjouspyynnöt lähtevät nappia painamalla nopeasti markkinoille ja tavoittavat tehokkaasti puunostajat. ”Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että yksikin tehty puukauppa voi riittää osoitukseksi metsätalouden harjoittamisesta.” ”Kyllä minusta vaikuttaisi, että kyse on metsämaasta.” Digitaalinen työväline tehostaa puukauppaa ”Meillä Kuution käyttö on lähes jokapäiväistä, sataprosenttista. Hallinto-oikeuden ratkaistavaksi Ylitarkastaja Kari Pilhjerta verohallinnosta pitää oikaisulautakunnan päätöstä yksittäistapauksena, josta hänen mukaansa voi valittaa hallinto-oikeuteen. Niiden pinta-alaa ei laissa ole määritelty, mutta vallitsevan käytännön mukaan maatilan vähimmäispinta-alana on Etelä-Suomessa pidetty kahta hehtaaria. ”Korona-aika on tuonut entistä enemmän Kuution hyviä puolia esiin, kun voimme hoitaa asioita sähköisesti metsänomistajien kanssa, eikä tarvitse kohdata kasvotusten. Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikasen tärkeintä tällaisessa valituksessa on osoittaa, että tilalla harjoitetaan metsätaloutta. Pilhjertan mukaan ratkaiseva kysymys on, onko saaressa varsinaista metsämaata. ”On todella helppoa, kun tarjouspyynnöt lähtevät suoraan järjestelmästä
Yli 90-vuotisen historiamme perusteella ergonomisuus, luotettavuus ja teknologiset innovaatiot ovat itsestäänselvyyksiä meille. ƒ Tutustu metsänja puutarhanhoito valikoimaamme tai ota yhteyttä jälleenmyyjään osoitteessa STIHLGARDEN.FI stihl. Empowering people.. OLEMME UURASTANEET YLI 90 VUOTTA, JOTTA SINÄ VOISIT TYÖSKENNELLÄ VAIVATTOMASTI. Olitpa sitten innokas puutarhuri tai kokenut metsänhoitaja, olemme aina valmiita tarjoamaan sinulle tietoa, inspiraatiota ja tukea – näin saat kaiken irti STIHL-tuotteistasi, itseäsi unohtamatta
METSÄKUSTANNUS Sammalten kirja JUKKA LAINE TAPANI SALLANTAUS KIMMO SYRJÄNEN HARRI VASANDER Metsäkoulu Juha Ruuska (toim.) 10. Hitaasti typpeä vapauttava ureaformaldehydi todennäköisesti ei aiheuttaisi tällaista haittaa. 34 euroa). Ekosysteemeihin varastoitunutta hiilimäärää kasvatetaan keinoilla, jotka tukevat myös monimuotoisuuden suojelua. Puuntuotannon kannalta vähätuottoiset suot ennallistetaan tai jätetään ennallistumaan. Etu on voimassa 15.6.2020 asti. Kemeratuki suunnattava uudelleen Maaja metsätaloudessa vähennetään tukien negatiivisia vaikutuksia luontoon ja lisätään monimuotoisuuden suojelua edistäviä toimia, muun muassa perinnebiotooppien hoidon ja kulotuksen tukia. ”On nähtävissä, että uusiutuvista raaka-aineista valmistettujen tuotteiden tarve kasvaa maailmanlaajuisesti, kun siirrymme fossiilisesta ilmastoviisaaseen talouteen. AINO ÄSSÄMÄKI LUONNONVARAKESKUS (Luke) on löytänyt selvän eron hitaasti typpeä vapauttavan lannoitteen ja nopealiukoisten lannoitteiden välillä. Toimia tarvitaan kaikilla hallinnonaloilla, sillä vain ympäristöministeriön ja maaja metsätalousministeriön toimet eivät riitä. 22.5.2020 / AJASSA 10 JUSSI COLLIN SUOMEN tulevan kansallisen biodiversiteettistrategian ja toimenpideohjelman tavoitteena tulisi olla toimintaympäristön aiempaa laajempi rakenteellinen muutos, nykyistä strategiaa ja toimenpideohjelmaa arvioinut työryhmä esittää raportissaan. painos Metsäkoulu on suosittu käsikirja metsä taloudesta ja oman metsän hoidosta. Havainto syntyi, kun vanhoja tutkimusaineistoja pengottiin uudelleen. Puun kasvun lisäksi typpilannoitus lisää myös metsämaan hiilivarastoa. Lisäksi vähennetään hiilen vapautumista metsänhoitotoimien yhteydessä ja lisätään metsien lajistollista ja rakenteellista monimuotoisuutta. Toukokuun kirjauutuudet -20 % Tilaukset toimituskuluitta! Verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi mele0520 Asiakaspalvelustamme: puh. Sammalten kirjassa esitellään 29 maksaja 161 lehtisammalta. Luonnon monimuotoisuuden painoarvoa tulee kasvattaa kaikilla hallinnonaloilla. 48 euroa). Metsäkoulun kirjoittajat ovat alansa asiantuntijoita. Kunnostusojituksia vähennetään ja kuivatusvesiä johdetaan muun muassa luonnontilaisille soille ja muille kosteikoille. Ureaformaldehydilannoitetta ei tiettävästi ole Suomessa kaupallisessa käytössä. Etu on voimassa 15.6.2020 asti. Hidasliukoinen ureaformaldehydi lisää puiden kasvua kangasmetsissä tasaisesti jopa 15 vuoden ajan, mutta hitaalla liukenemisella on muitakin etuja. Sammalten kirja sopii biologian ammat tilaisille, kasveista kiinnostuneille ja kaikille luontoharrastajille. Tällöin myös suomalaisen biomassan kysyntä todennäköisesti kasvaa. Vanhoilla koealoille käytetty ureaformaldehydi oli varta vasten tuotu Yhdysvalloista. Yksi suurimmista haasteista on varmistaa luonnon monimuotoisuuden säilyminen näiden paineiden alla”, senior adviser Taneli Kolström Luonnonvarakeskuksesta kertoo tiedotteessa. Metsätuhoihin ja ilmastonmuutokseen varautuminen, monikäyttö ja metsäluonnonhoito käsitellään osana nykyaikaista metsänhoitoa. Suomen kangasmetsissä on arvioitu lannoitusten ansiosta olevan jopa 16 miljoonaa kuutiota enemmän puuta kuin ilman lannoittamista. Metsäkoulu käy niin perustietojen hankkimiseen kuin myös muistin virkistämiseen ja hakuteokseksi. ”Hitaasti maaperään vapautuva typpi on ilman muuta ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin nopealiukoinen lannoite, sillä esimerkiksi huuhtoutumisriskiä ei ole”, sanoo johtava tutkija Aino Smolander Lukesta. Ilmastokin huomioidaan. Lajit esitellään kasvupaikoittain, mikä helpottaa vaikeam pienkin sammalten tunnistusta. Vuonna 2017 kasvatusmetsiä lannoitettiin noin 35 000 hehtaaria ja vuonna 2018 jo liki 46 000 hehtaaria. Suositus on, että kemereratukia suunnataan monimuotoisuutta tukeviin toimintamalleihin. Hinta 38,40 euroa (norm. Vesienhoitoa tehostetaan kokonaisten valuama-alueiden suunnittelulla. Kasvatuslannoitus kiinnostaa taas Metsien kasvatuslannoitus kiinnostaa vuosikymmenien tauon jälkeen entistä enemmän erityisesti metsien hiilensidontakyvyn vuoksi. Sammalten kirja Jukka Laine, Tapani Sallantaus, Kimmo Syrjänen ja Harri Vasander Sammalten kirja on entistä kattavampi opas ja käsikirja kirjavaan maailmaan, jonka peitossa on miljoonia hehtaareita luontomme lattiasta. Keinoksi ehdotetaan muun muassa tukijärjestelmien uudistamista: tunnistetaan ja poistetaan luonnolle haitallisimmat tuet, mutta lisätään samalla kannustimia biodiversiteetin suojeluun esimerkiksi verotuksen avulla. Kangasmetsien typpilannoituksen tutkimuskoealat oli perustettu lannoituksen huippuvuosina 1970-luvulla. 09 315 49 840 Sähköpostitse: tilaukset@metsakustannus.fi Laskulla maksettaessa laskutuslisä 8,00 €. Hinta 27,20 euroa (norm. Luonnon monimuotoisuus tulisi ottaa huomioon kaikessa luonnonvaroja koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa, arviointiraportin ennakkotiivistelmässä todetaan. Kirjan jo kymmenes uudistettu painos etenee luvuittain metsänhoidon perusteista ja kasvupaikkaluokittelusta puulajeihin, metsäsuunnitteluun ja metsänhoidon menetelmiin. Energiaturpeen tuotanto tulisi lopettaa, samoin turvepeltojen raivaaminen. Hidasliukoisella typellä monta etua Tehokas metsälannoite huomattiin vanhojen tutkimusaineistojen ansiosta. Metsäkoulu on suunnattu erityisesti tiedonhaluisille metsänomistajille sekä metsäalan perusopintoihin. Raportti: Monimuotoisuus kaikessa huomioon Metsätalouden tuet tulisi työryhmän mukaan suunnata uudelleen. Varsinkin pihojen ja pientareiden sekä vesistöjen lajiston esittelyä on laajennettu. Toistuva nopealiukoinen typpilannoitus voi heikentää sahatavaran laatua, kun puun vuosilustot paksunevat nopeasti
Uusvanhaa metsänkasvatustapaa on karsastettu rajusti, ja toisaalta siitä on haettu ihanteellista vastausta lähes kaikkiin metsätalouden ongelmiin. Kasvavatko jäljelle jääneet puut. Ääripäiden näkemyksiä vaivaa, kuten yleensä, realismin puute. 11 AJASSA / 22.5.2020 IHAILTU JA INHOTTU kuusivuotias Jatkuva kasvatus on ollut lain sallima metsänkäsittelymenetelmä kuuden vuoden ajan. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Kuinka harvaksi täytyy hakata, että taimia syntyy. Ensimmäisissä jatkuvan mallin mukaan hakatuissa metsissä näkyy jo merkkejä muutoksista, mutta kasvatusmenetelmän onnistumisten ja epäonnistumisten arviointi vie vielä vuosia. Kuvassa vuonna 2014 hakattua jatkuvan kasvatuksen metsää Sastamalassa.. Keskiverto metsänomistaja tuskin heti tunnistaisi, että nyt ollaan jatkuvan kasvatuksen metsässä. VALTTERI SKYTTÄ, teksti MARJAANA MALKAMÄKI, kuvat T ämmöstä tää nyt on”, Lauri Tapio sanoo. Jatkuva kasvatus tuli metsälaissa sallituksi vasta vuoden 2014 alussa. Sastamalaisen metsän keskellä on kieltämättä vaikea käsittää, miksi juuri ympäröivissä puissa on kyse metsäkeskustelun viime vuosien kiistellyimmästä aiheesta. Tavallista talousmetsää, sanoisi moni – kunnes alkaisi tarkastella puiden kokoa, puunkaadossa tehtyjä ratkaisuja ja metsän pieniä aukkokohtia
Koivut ja sekapuusto edesauttavat selvästi uudistumista. Avohakkuita ei tehdä, joten metsä säilyy jatkuvasti puustoisena ja peitteisenä. ”Täällä viihtyvät erilaiset lajit kuin tasaikäisessä metsässä”, Tapio sanoo. Jatkuvan kasvatuksen mukaista hakkuuta hän seurasi kuusi vuotta sitten metsänomistajan näkökulmasta kotitilan metsässä Sastamalassa. Fakta Monelle metsänomistajalle syy kokeilla jatkuvaa kasvatusta on halu välttää avohakkuumaisemaa. Taimia syntynyt Hakkuu on aina metsälle sokki. Tapion esittelemä jatkuvan kasvatuksen metsä kärsi hakkuun jälkeen tuulituhoista. ”Hakkuiden täytyy olla voimakkaita, että taimettuminen onnistuu. Tärkeä syy on halu välttää avohakkuumaisemaa. Pienissä aukoissa ja metsäkoneen ajourilla näkyy sastamalaismetsässä lupaavaa taimettumista. Oikealla jatkuvan kasvatuksen metsää, vasemmalla avohakkuuala.. Toinen yhtä tärkeä asia on, että jäljellä olevat puut kasvavat”, Tapio kertoo. Taloudellisesti menetelmä perustuu siihen, että metsässä keskitytään arvokkaiden tukkipuiden kasvatukseen ja metsänhoitokuluissa säästetään, kun metsän uudistuminen tapahtuu luontaisesti. Jos jatkuvan kasvatuksen metsää kuitenkin ryhdytään synnyttämään tiheästä metsiköstä, jossa ei ole juuri taimiainesta valmiina, metsä pitää hakata varsin harvaksi, jotta uudistumista tapahtuu. Jatkuvan kasvatuksen alueellakin puita on pitänyt kaataa vaihtelevin perustein. ”Metsän tyhjät kohdat pitäisi saada taimettumaan. 22.5.2020 / AJASSA 12 JATKUVA KASVATUS . Luonnon hyötyminen onkin yksi jatkuvan kasvatuksen lisäämisen tärkeimmistä näkökulmista, sillä pystyssä säilyvää metsää tarvitsevat esim. . Turvemaat otsikoissa Tapio kertoo, että kotitilan metsiä käsitellään niin avohakkuin kuin jatkuvalla kasvatuksella sen mukaan, mikä keino sopii parhaiten metsän tilanteeseen. . Puiden sopeutumisen pahin aika on takana. Ei ole metsän suojelua, vaan talousmetsän kasvattamista. . Näkymä ei vastaa harvennettua tasaikäistä mäntytukkimetsää”, Tapio sanoo. . ”Pienaukot uudistuvat, mutta eivät yhtä hyvin kuin avohakkuualat.” Hakkuutavassa on tarkoitus säilyttää metsä jatkuvasti puustoisena. Metsänomistajilla on kyselyiden perusteella selvää kiinnostusta kokeilla jatkuvaa kasvatusta. Sastamalaismetsässä on nyt kaksi selvää seurattavaa asiaa. Jatkuvan kasvatuksen hakkuusta kului viisi vuotta ennen kuin metsässä alkoi näkyä silmin havaittavaa kehitystä. ”Taimia tulee koivujen alle.” Jatkuvan kasvatuksen yleistymisestä hyötyy selkeiten luonnon monimuotoisuus: metsä säilyy jatkuvasti puustoisena ja peitteisenä. Jatkuvassa kasvatuksessa hakkuu kohdistetaan metsän suurin tukkipuihin, mutta isoja, hyvin siementäviä puita on myös onnistuttava säästämään. . uhanalaistuneet metsien paikkalinnut. Metsänomistajalla oli myös halua testata uutta. Erilaisten hakkuutapojen kannattavuus riippuu metsänomistajan tavoitteista. ”Vasta viime vuonna huomasin, että kuusten neulasissa alkoi tapahtua muutosta ja niiden väri alkoi vaihtua.” Vihreä neulasten kärjessä kertoo, että myös puolivarjopuu kuusi alkoi reagoida positiivisesti hakkuussa vapautuneeseen kasvutilaan. Ympäristön muutos tuntui olleen liikaa joillekin kuusille, jotka kuolivat pystyyn. Sekapuusto hyvä lähtökohta Tapio on paitsi metsänomistaja myös metsäammattilainen ja toimii nykyisin Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen asiakkuuspäällikkönä. Noin neljän hehtaarin suuruisella metsäalalla päädyttiin kokeilemaan menetelmää, sillä metsää ei ollut hetkeen hakattu, puusto oli mänty-kuusi-koivusekametsää ja puissa oli kokoeroja
Suuret metsätoimijat kouluttavat henkilökuntaansa jatkuvaan kasvatukseen ja keräävät kokemuksia menetelmästä. Valkonen mainitsee tuoreen MTK.n tekemän kyselyn, johon vastanneista metsänomistajista lähes kolmasosa kertoi harjoittavansa jatkuvaa kasvatusta ainakin osalla metsätilaansa. Neljännes valtion monikäyttöja metsätalousmetsistä tulee siis jatkossa olemaan jatkuvaan kasvatuksen metsää. Tilanne riippuu siitä, miten jäljelle jääneet puut kasvavat ja miten taimia on syntynyt. ”Havaintoalueiden seuranta-aika täytyy olla vähintään 30 vuotta. ”Vaikeimmista päistä ovat Koillismaan ja metsä-Lapin paksuhumuksiset kuusikot, joista on aikoinaan harsittu männyt pois. ”Ajatukset ovat muuttuneet niin, että tämähän on ihan normaali menetelmä eikä mikään ideologia”, Valkonen sanoo. ”Suhtaudun tilanteeseen varovaisen toiveikkaasti. ”Tulokset vahvistavat sitä, että pienaukot uudistuvat, mutta eivät yhtä hyvin kuin istutetut tai kylvetyt avohakkuualat”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sauli Valkonen kertoo. Metsänhoidossa ei tiedä välttämättä edes jälkikäteen, tekikö oikeita päätöksiä.” Fakta VALTION metsissä niin kokemus jatkuvan kasvatuksen menetelmistä kuin hakkuutavan osuus käytännössä on aivan toista luokkaa kuin yksityismetsissä. Tutkimustieto on tarkentunut ainakin jatkuvaan kasvatukseen soveltuvien pienaukkojen osalta. . . Jos kasvu hiipuu rajusti ja metsä ei uudistu, alueella voidaan tehdä avohakkuu joskus tulevaisuudessa. Sastamalaismetsässä odotellaan vielä kymmenisen vuotta ennen kuin nähdään, miten kuuden vuoden takainen hakkuu lopulta onnistui ja mikä on metsän tulevaisuus. ”Aika näyttää. Uskon, että kasvua on, mutta kuinka nopeaa?” Lauri Tapio pohtii. Mikä muu on muuttunut kuudessa vuodessa. Metsähallitus ilmoitti lisäksi viime vuonna perustavansa kolme laajaa jatkuvan kasvatuksen seuranta-aluetta eri puolille Suomea. valoa vaativien lehtipuiden ja männyn uudistuminen . . Onko se epäonnistuminen. Menetelmällä voidaan välttää vesistöille haitallisia kunnostusojituksia ja saada kenties hyötyjä hiilinieluasioissakin. 13 AJASSA / 22.5.2020 ”Täällä viihtyvät erilaiset lajit kuin tasaikäisessä metsässä.” JATKUVAN KYSYMYSMERKKEJÄ . Jatkuvan kasvatuksen suurimmat odotukset kohdistuvat tällä hetkellä turvemaille. ”Olin ällikällä lyöty.” Vuoden 2014 lähtötilanteeseen nähden muutosta on tapahtunut. ”Edellytyksiä jatkuvalle kasvatukselle on etenkin turvemailla. Toisen hakkuukierron näkymiä täytyy vielä odotella.. Haittaako se sitten, jos joskus vielä tulee tilanne, että on järkevintä kaataa kaikki ja uudistaa metsä. Tässä on tehty ihan oikein: kuski on säästänyt mäntyjä ja poistanut kuusia”, Tapio kertoo karumman kalliolaikun päällä. . maanmuokkaustarve . Yksityismetsien hakkuissa jatkuvan kasvatuksen osuus on ollut toistaiseksi vuosittain vain muutamia prosentteja. raivaustarve taimiryppäissä . Jatkuvapeitteinen kasvatus vaatii sitkeää, määrätietoista ja hyvin pitkäaikaista tutkimusta.” Metsähallituksen kokemusten perusteella siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen onnistuu joissakin metsissä toisia helpommin. Kyse on tuhansista hehtaareista. Myös reheville kasvupaikoille istutetuissa männiköissä on Kumpulan mukaan mahdollisuuksia peitteiseen metsänkasvatukseen, sillä mäntyjen alle on usein syntynyt kuusia. Kärsivällisyyttä vaaditaan Tutkimus tulee jatkossa tarjoamaan lisää neuvoja jatkuvan kasvatuksen toteuttamiseen. Uudistuminen on vaikeaa, ei ole edes taimettumista parantavaa lehtipuusekoitusta.” ”Seurantaaika vähintään 30 vuotta” Lauri Tapion mukaan ainakin ensimmäiset, runsaasti tukkia kerryttävät jatkuvan kasvatuksen hakkuut kiinnostavat sahoja. hirvituhot ja muut tuhoriskit tulevien vuosikymmenten muuttuvassa ilmastossa ”Metsäkonekuskin pitää katsoa maaperää. Metsähallitus sai ministereiltä juuri uuden tavoitteen, jonka mukaan peitteisen metsänkäsittelyn pinta-alaa lisätään uudistusluonteisissa hakkuissa nykyisestä 15 prosentista 25 prosenttiin. taimien tasainen syntyminen . . Siitä olisi hyötyä myös vesiensuojelun kannalta”, Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula kertoo. ”Helpoimmin menetelmä toimii märkäpintaisissa kuusikkokorvissa, soraja hiekkaharjujen männiköissä ja pohjoisimman Lapin männiköissä, joissa puita kasvaa luonnostaan harvassa”, Kumpula kertoo
”Korjuun saa joissakin tapauksissa jopa tälle keväälle.” Kelirikkoja kesäleimikoilla on nyt kova kysyntä, mutta talvikohteiden menekkinäkymät ovat sumeat. Leimikko aiotaan korjata pikaisesti. MIKKO HÄYRYNEN PUUKAUPPA kävi alkuvuonna viime vuosia hiljaisemmin. Kesäpäätehakkuista tehdään tarjouksia myös runkohinnalla ja tuoreimmat tarjoukset ovat olleet lähellä 50 euroa. Nousua on ollut sekä harvennuksilla että päätehakkuilla, mutta päätehakkuilla nousu on viime viikkoina ollut suorastaan jyrkkää. Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-huhtikuussa puuta yksityismetsistä yhteensä 8,6 miljoonaa kuutiota, mikä on liki kolme miljoonaa kuutiota viime vuotta vähemmän. Kesähakkuussa ostaja veloittaa kantokäsittelystä 60 €/ha. Vuoden takaiseen nousua kertyi runsaat 15 000 kuutiota. Keskihintojen nousua selittää se, että kevättä kohti parempihintaisten kesäleimikoiden osuus on kasvanut, mutta kuitupuun hinnan nousu on mystisempi ilmiö. Hakkuutähteet myydään eri kaupalla energiakäyttöön. Metsä-Multia Oy:n Niko Saari korjasi kelirikkokohdetta Kannonkoskella viime viikon takatalvessa. Jos tukkipuun hakkuut pienenevät, pienenee myös tukkihakkuiden mukana tulevan kuitupuun kertymä. Mahdollisesti takana on varautuminen sahauksen heikompiin näkymiin. 22.5.2020 / AJASSA 14 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2019 2018 2020 500 000 1000 000 1500 000 2000000 2500 000 .. Niukkuus nostaa aina hintaa. Puukaupassa pudotus ja nousu Kohde: Kuusikon päätehakkuu Sijainti: Pohjois-Pohjanmaa Ostaja: Suuri saha Hakkuukertymä: 576 m 3 Leimikon koko: 2,1 ha Muuta: Järeä tienvarsikuusikko juuri perusparannetun tien varresta kiinnosti kahta eri ostajaa. Hakkuuaikeet ovat kasvaneet reippaasti. Kaikki kesällä korjattava käy Vastikään Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan vt. Pietikäisen tuntuma on, että tarjonta on viime aikoina lisääntynyt, mutta toisaalta tukkileimikoista on myös kilpailua ja kilpailu on nostanut tukin hintaa suhteessa lopputuotteen hintaan. ”Parhailla kesäkantavilla päätehakkuilla kuudenkympin kantohinta on saavutettu sekä Eteläettä Keski-Pohjanmaalla.” Kuitupuun huippuhinnat ovat yltäneet 23 euroon, vaikka normaalitaso onkin 19–20 euroa, ja kesäharvennuksistakin on tarjottu 18 euroa. ”Kohtalaisen iso puumäärä pitää vielä ostaa”, metsäpäällikkö Heikki Pietikäinen toteaa. Pietikäisen mukaan puukaupan parhaat tarjoukset on jo tehty, sillä syyskauden näkymät ovat vaisut. .. Huhtikuun loppupuolella kaupankäyntiin tuli kuitenkin vauhtia ja vauhti on pitänyt. Hintahuippu voi olla käsillä Kesäleimikoilla on nyt kova kysyntä. TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN, teksti SAMI KARPPINEN, kuva T ämän vuoden aikana kantohinnat ovat hienokseltaan nousseet, ja puukaupan ammattilaisten jutustelussa on seurattu kuusitukin 60 euron rajan etenemistä. Viiden viime vuoden keskiarvoon verrattuna pudotusta on 16 prosenttia. toiminnanjohtajaksi siirtynyt Pentti Etelämäki kertoo, että sekä kesäpäätehakkuut että -harvennukset ja myös energiapuu käyvät hyvin kaupaksi. Tuoreimpien kuulopuheiden mukaan hinnat jo hivelevät kuudenkympin rajaa Oulun läänin lounaisosissa, missä parin ison sahan hankinta-alueet leikkaavat. Toukokuun ensimmäisellä viikolla ostomäärä nousi lähes 585 000 kuutioon, mikä on noin 65 000 kuutiota enemmän kuin edellisviikolla. Metsäkeskukseen tuli toukokuun ensimmäisellä viikolla metsänkäyttöilmoituksia runsaan 1,8 miljoonan kuution edestä, mikä on noin 800 000 kuutiota enemmän kuin aiemmalla viikolla. PÄÄTEHAKKUU Puutavaralaji määrä kantohinta myyntitulo m3 €/m3 € Kuusitukki 347 60,50 20 993,50 Kuusilatvatukki 70 56,50 3955 Kuusipikkutukki 35 29,50 1 032,50 Kuusiparru 25 26,50 662,50 Kuusikuitu 80 20 1600 Kuusilahokuitu 1 12 12 Mäntytukki 2 60 120 Mäntylatvatukki 1 55 55 Mäntypikkutukki 1 29,50 29,50 Mäntykuitu 2 20 40 Koivukuitu 2 19 38 Haapakuitu 10 12 120 Yhteensä 576 28 658 Kelirikkokohteelta yli kuusikymppiä. ”Parhaat tarjoukset jo tehty” Kalajoella ja Oulaisissa sahaavalla Junnikkala Oy:llä on leimikoita ostettuna kahden viikon kesätaukoonsa saakka, mutta elokuulta eteenpäin korjattavaa tarvitaan lisää
31,43 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,10 s 59,50 . 46,17 . Ensiharvennus 37,71 s 13,06 s 12,42 s 12,78 s Hankintahinnat 53,59 . 31,37 s 36,75 s 36,61 s s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,34 . Uudistushakkuu Harvennushakkuu 45,27 s 44,61 s 16,40 s 15,77 s Ensiharvennus Hankintahinnat 30,10 s s nousussa . 55,89 s 18,64 . 45,21 s 21,30 s 22,76 s 18,88 s 28,10 . 38,18 . Hakkuiden mukana tuleva latvusmassa ja energiaranka ovat myös haluttuja, mutta on kuitenkin tapauskohtaista, saako korjuun alkavalle kesälle. 19,76 s 19,17 s 17,39 s 25,98 s 25,71 s Harvennushakkuu 43,87 s 45,07 s 15,45 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 29,94 . Uudistushakkuu 57,36 s 59,25 s 44,22 s 21,33 . 24,76 . 21,53 s 20,68 s 18,71 s 25,92 s 26,98 s Harvennushakkuu 47,54 s 47,91 s 39,05 s 16,75 s 16,88 s 16,52 s 21,82 s 22,66 . 32,42 s 13,26 s 13,04 s 12,92 s 20,36 s 18,12 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 16–19 keskiarvo Hintahuippu voi olla käsillä Kesäleimikoilla on nyt kova kysyntä. Viime talvelta jäi leimikkovarantoa, minkä vuoksi Metsä Group ostaa talviharvennuksia vain sopimusasiakkailtaan. 20,78 . 55,75 . 32,66 . Harvennushakkuu 51,88 s 52,56 s 39,93 s 18,63 s 18,44 s 17,39 s 25,10 s 25,31 s Ensiharvennus 38,96 s 40,48 s 33,12 s 13,71 s 13,24 s 13,45 s Hankintahinnat 56,44 . 25,57 s 30,91 s Uudistushakkuu 57,10 . 12,73 s Hankintahinnat 31,41 s s nousussa . 29,20 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,51 . 31,42 s Harvennushakkuu 46,94 s 46,96 s 17,29 s 17,39 s 15,68 s 22,60 s 22,47 . 45,96 . 33,47 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,33 s 54,39 s 42,93 s 17,27 s 17,95 s 16,47 s 22,40 s 24,48 . Syyskauden näkymät sumeat ”Tukilla on hyvä kysyntä, ja sitä ostetaan kesäja kelirikkokorjuuseen”, Keitele Groupin metsäpäällikkö Ilpo Pentinpuro kertoo. Uudistushakkuu 53,72 s 56,01 s 44,98 . 17,71 s 17,87 s 16,70 . 40,46 . Hankintahinnat 55,32 s 58,15 s 31,32 s 29,90 . ”Syyskauden näkymät ovat sumeat, sillä koronan vaikutuksia ei ole vielä nähty kuin pieneltä osin, mutta niitä väistämättä tulee.” Pentinpuron mukaan tukin hinta on nyt hyvällä tasolla suhteessa sahatavaran hintaan. 18,96 . 48,10 s 25,40 . s nousussa . Etelä-Pohjanmaalla kelirikko alkaa jäädä taakse, mutta Lapissa kelirikkokohteiden korjuuaika saattaa venyä juhannukseen saakka. Se tarkoittaa Metsäliiton jäseniä, joilla on metsäomaisuuden hoitosopimus tai säännöllisesti puukauppaa tekevän jäsenetusopimus. 50,82 s 31,40 s 31,49 s 31,43 s s nousussa . 55,74 s 47,68 s 31,83 s 31,55 s 31,85 s LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 59,13 . 60,90 . ”Korjuun saa tälle kesälle ja joissakin tapauksissa jopa tälle keväälle.” Kelirikkokohteet ovat tärkeitä etenkin soisissa maakunnissa. Harvennushakkuu 49,29 . 26,00 s Ensiharvennus 14,46 s 13,47 s 12,91 s Hankintahinnat 59,40 . 19,13 s 22,33 s 18,78 . 12,86 s 12,59 . 17,15 s 14,57 s 23,11 s 23,90 s Uudistushakkuu 50,96 s 49,46 . Ensiharvennus 12,56 . Ensiharvennus 13,07 . 17,13 . 15 AJASSA / 22.5.2020 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa . 31,22 . 38,74 s 17,16 s 17,51 s 16,35 s 23,02 s 23,39 s Ensiharvennus 37,75 . 58,54 . 20,17 s 21,70 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 57,89 . 42,69 s 18,09 . Hankintahinnat 54,62 s 30,61 s 30,68 s s nousussa . 31,22 . Uudistushakkuu 57,59 s 60,16 . 30,56 . ”Joka odottaa, että markkina merkittävästi paranee, tulee pettymään.” Talviharvennuksia vain sopimusasiakkailta ”Olemme aktiivisesti ostolla ja ostoslistan kärjessä ovat kesäharvennusleimikot, mutta myös uudistuksia ostetaan normaalisti”, Metsä Groupin kotimaan puukaupoista vastaava johtaja Juha Jumppanen sanoo. 11,75 s 10,92 . 43,49 s 18,06 s 20,28 s 16,84 s 24,79 s 28,00 . Metsäliiton perusjäsenyyskään ei yksistään takaa, että talviharvennuksesta saa tarjouksen.. 23,15 . 17,05 . 31,20 . 29,73 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,93 . 31,38 s s nousussa . 58,38 . 57,68 . 42,62 . Hankintahinnat 56,21 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,31 s 54,63 s 17,12 s 16,78 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 48,53 s 48,16 . 27,96 . Uudistushakkuu 56,18 . 58,81 . 33,55 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 45,61 s 44,54 s 16,44 s 14,60 s 22,87 s Uudistushakkuu 47,98 s 46,47 s 19,60 s 17,10 s 25,36 s Harvennushakkuu 42,33 s 41,00 s 15,31 s 13,11 s 20,43 s Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 15,22 s 13,49 s 19,42 s 19,19 s Ensiharvennus 31,61 s 12,90 . 19,54 s 18,09 s 26,68 s 29,13 . 25,36 s 19,62 s 29,84 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,98 . 53,71 . Pentinpuro ennakoi, että tukinhinnat alkavat tasaantua, koska yleistaloudessa on paljon epävarmuutta ja Euroopassa jatkuvien kirjanpainajatuhojen vuoksi halpaa puuta tulvii markkinoille yli tarpeen. 46,92 . 51,11 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Uudistushakkuu 56,04 s 57,28 s 20,62 . 44,20 . 16,35 . Harvennushakkuu 51,81 . 20,88 s 19,28 . 18,02 s 20,51 s 16,98 s 26,47 . Harvennushakkuu 50,60 s 52,07 s 37,23 s 17,32 s 17,30 s 16,62 s 23,23 s 23,26
Jos runsaan siemensadon haluaa hyödyntää metsässään, tulee toimia viivyttelemättä. Oksien karsiutumis. Ennuste perustuu pikkukäpyjen lukumäärään. Pohjoisessa ja Kainuussa huippusiemensato tosin vaatii vielä lämpimän kesän. Mikko Häyrynen Routivat kivennäismaat kannattaa unohtaa. Tällaisilla kasvupaikoilla veden ja typen puute rajoittavat kasvua sen verran, ettei jalostettu taimiaines pääse oikeuksiinsa. Muokkauksella hillitään heinittymistä ja saadaan paljastettua siemenen itämiselle otollista kivennäismaata. Älä taistele luontoa vastaan Parhaiten luontainen uudistaminen onnistuu männyn luontaisilla kasvupaikoilla eli kuivahkoilla ja sitä karummilla kankailla. Parhaiten siemen itää vastikään muokattuun maahan, mutta kaikkia luontaisesti uudistettavia aloja ei ehditä muokata keväällä. Ojitetuilla turvemailla luonnon siemenen hyödyntäminen onnistuu myös aavistuksen kivennäismaita viljavammalla kasvupaikalla. Männyn luontaisessa uudistamisessa käytetyin menetelmä on siemenpuuhakkuu, jossa parhaita puita jätetään siementämään alalle. Parhaiten siemen itää vastikään muokattuun maahan. Lisäksi kivennäismaiden luontainen uudistaminen vaatii pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta lähes aina maanmuokkauksen laikuttaen tai äestäen. Huippusiemensato hyödyksi Männyn luontaiselle uudistamiselle on ensi keväänä parhaat lähtökohdat vuosiin. Ennen tätä luontaisesti uudistettava ala täytyy ehtiä hakata. ”Käytännössä tämä tarkoittaa, että maanmuokkaukset tehdään syksyllä ennen lumien tuloa ja hakkuut ennen sitä”, ohjeistaa metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. Mikko Häyrynen Männyn siementen kehitys kestää kolme vuotta kukka-aiheiden synnystä. Turvemaista esimerkiksi varpuvaltaiset turvekankaat kannattaa uudistaa luontaisesti. Jotta siemensato saadaan käytettyä hyväksi, tulee toimia heti. ”Routivilla mailla pintarouta eli rouste nostaa herkästi pienet sirkkataimet juurineen ylös maasta”, Remes kertoo. 16 22.5.2020 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO TIIA PUUKILA L uonnonvarakeskus ennustaa, että keväällä 2021 variseva männyn siemensato tulee olemaan toiseksi paras neljäänkymmeneen vuoteen. Männyn siemen itää hyvin vähäravinteisilla karkeilla kivennäismailla, joissa heinä ei kilpaile sirkkatainten kanssa. Tällaisia paikkoja ovat hienoa hietaa ja sitä hienojakoisemmat kivennäismaat, joista hiekanjyvät eivät äkkiseltään erotu. Tuulituhojen välttämiseksi siemenpuut kannattaa sijoittaa ryhmiin. Suurin osa siemenistä varisee vuoden kuluttua ja itää lumien sulettua. Esimerkiksi puolukkaisella turvemaalla suuri luontaisen typen määrä voi aiheuttaa oksikkuutta. ”Siemenpuut kannattaisi jättää ryhmiin
Näin siemenpuiden kaato ei vaurioita pahasti taimikkoa eikä ylispuusto varjosta ja jarruta taimien alkukehitystä. Jatkuvapeitteiseen kasvatukseen tähtäävässä ylispuuhakkuussa hehtaarille jätetään siemenpuuhakkuuta huomattavasti tiheämpi puusto kasvamaan, vähintään 100– 150 runkoa hehtaarille. Siten ne säilyvät paremmin pystyssä ja ne saisi pienemmillä ajouraverkostoilla myöhemmin korjattua sieltä pois”, Remes suosittelee. Samasta syystä täystiheää männikköä ei kannata hakata suoraan siemenpuuasentoon. Hyvät edellytykset jatkuvalle kasvatukselle Luontaisesti syntynyt männyn taimikko on tiheä, mikä edesauttaa männyn oksien karsiutumista. ta kuitenkin auttaa luontaisesti syntyneen taimikon suuri tiheys. Poista siemenpuut viimeistään, kun taimet ovat puolimetrisiä. Seppo Samuli. ”Nyt on ihan hyvä aika jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen hakkuille”, vinkkaa Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. 6. ”Lapissa luontaista uudistamista kannattaa käyttää enemmän ja viljavammilla paikoilla kuin etelässä”, Remes kertoo. Näin parannetaan jäljelle jääneiden puiden siemennyskykyä ja samalla luontainen taimettuminen pääsee alkamaan. Varaudu, että luontaisesti uudistuneen tiheän taimikon varhaishoito on aikaa vievää. Heti ensimmäisten sirkkatainten ilmaannuttua ei kuitenkaan kannata hakata siemenpuita nurin, sillä pienillä taimilla on TIIA PUUKILA MIKÄLI ajatuksena on siirtyä omassa männikössä jatkuvaan kasvatukseen, nyt voi olla sopiva hetki. Mikäli kuvio rajoittuu kummaltakin puolelta siementävään metsään, voi kaistaleen leveys olla jopa 50 metriä. Tee siemenpuuhakkuu ja maanmuokkaus hyvää siemensatoa edeltävänä syksynä. Taimikko alkaa vakiintua muutaman vuoden sisällä itämisestä. Kokeile kaistalehakkuuta turvemailla Mikäli hakattava kuvio rajautuu männikköön, voidaan se uudistaa luontaisesti reunametsää hyödyntämällä eli tehdä niin sanottu kaistalehakkuu. Siemenpuut on syytä poistaa viimeistään, kun taimet ovat noin puolimetrisiä. Poista siemenpuut ajoissa Tyypillisin menetelmä luontaiselle uudistamiselle on siemenpuuhakkuu. Vältä herkästi routivia maapohjia. Etenkin pohjoisessa, jossa hyviä siemenvuosia on harvakseltaan, luontaista uudistamista voi edesauttaa väljennyshakkuulla. ”Jos maan pintaa muokattaisiin sielläkin, se uudistuisi huomattavasti paremmin, mutta puhutaanko silloin enää jatkuvasta kasvatuksesta vai luontaisesta uudistamisesta”, Remes pohtii. 5. 3. Mikäli turvemaa vaatii luontaisesti uudistuakseen järeän maanmuokkauksen, mieti kannattaako se. 4. Kuinka hyvin luontainen uudistaminen on onnistunut, selviää parissa vuodessa. Kaistalehakkuuta ja siemenpuuhakkuuta on myös mahdollista yhdistää ja jättää siemenpuita kaistaleiden keskelle. Vähemmälläkin runkomäärällä voi pärjätä, mutta tuulituhoriskiä ei sovi unohtaa. Suosi kivennäismailla karuja karkeita maita. Kaistalehakkuuta käytetään erityisesti turvemailla. Tuuli kaataa herkästi osan siemenpuista. Luontaisen uudistamisen taloudellinen kannattavuus korostuu etelästä pohjoiseen mentäessä. ”Siemenpuut kannattaisi jättää ryhmiin. 2. Sirkkataimet ilmaantuvat muutaman viikon kuluttua siementen varisemisesta, mutta osa kuolee tauteihin, rousteeseen ja hyönteisten suihin. Luontainen taimiaines täydentää aukkokohtia, joten täydennysistutus kannattaa harvoin. Siinä reunametsän viereen hakataan noin 25 metriä leveä kaistale. Mikäli hakkuut tehdään tulevan kesän tai talven aikana, luontaisilla siemenillä on tilaa ja valoa itää. Mikko Häyrynen paljon tuholaisia. Tulevaksi kevääksi ennustettu männyn runsas siemensato luo jatkuvapeitteiselle kasvatukselle otolliset lähtökohdat. Väljennyshakkuussa uudistuskypsyyttä lähestyvän tai uudistuskypsän metsän puustosta harvennetaan noin kolmasosa, jopa puolet. Metsä tulee harventaa viimeistään viisi, kuusi vuotta ennen siemenpuuhakkuuta, jotta puusto tottuisi vähitellen väljyyteen ja lisääntynyt valo kiihdyttäisi männyn kukintaa. 17 METSÄSTÄ / 22.5.2020 Vinkit männyn luontaiseen uudistamiseen 1. Siinä jätetään 50–100 tuuhealatvuksista laadukasta runkoa hehtaarille siementämään
Juuri ryysyistä rikkauksiin -tarinat saavat myös suomaKutvosen romppeet tekivät KUNNIAA KOIVULLE Torpparin pojasta huonekalutehtailijaksi kasvanut Julius Kutvonen osasi kotimaisen koivun jalostuksen. Puusepät työssään Kutvosen uudella tehtaalla vuonna 1936. Kutvonen osti koivutukkia suoraan paikallisilta metsänomistajilta. 18 22.5.2020 / METSÄSTÄ sa. Koivutukit kaadettiin niin sanotusti rasiin puiden ollessa täydessä lehdessä heinä-elokuun vaihteessa. Julius Kutvonen (1896–1962) alkoi vuonna 1918 valmistaa huonekaluja lainaksi saadun höyläpenkin turvin pienessä torpaskovaa, koska alueelle oli Savon radan ja hyvien vesiyhteyksien vuoksi keskittynyt metsäteollisuutta 1800ja 1900-lukujen taitteesta asti. Tuotteiden kohderyhmänä olivat kaupunkien hyvin toimeentulevat perheet. Vaikkapa tuolin jalka pystyttiin valmistamaan hyvinkin lyhyestä pätkästä laadukasta tukkia. Näin tukit olivat mahdollisimman kuivia jo metsästä ajettaessa. Alkuun kaupanteko oli vaikeaa, koska Kutvonen itse nimitti tuotteitaan mööpeleiden sijaan ”romppeiksi”. Vuonna 1929 mallikirjaan kuului peräti 24 erilaista kalustokokonaisuutta, joiden tärkein raaka-aine oli paikallisilta metsänomistajilta ostettu koivutukki. Lankut kasattiin taapeleihin, joissa ne saivat teli jo lähes sata ihmistä. Oppivuosinaan verstaissa eri puolilla maata hänelle oli kirkastunut ajatus valmistaa kotimaisesta koivusta laadukkaita huonekaluja, joissa näkyisi käsityön jälki. Vuonna 1940 Kutvosen tehtaalle valmistui oma raamisaha. Huonekalujen valmistus oli hyvin pitkälle käsityötä. Mutta kun tuotteiden laatu tuli ostajille tutuksi ja Kutvonen nosti hintoja, alkoi kauppa luistaa. Su on en jo en ka up un gi n ar ki st o/ M ai ja Ar an to Julius Kutvonen tunnettiin jämäkkänä johtajana, mutta toisaalta kansan parissa viihtyvänä miehenä, joka pyrki tarjoamaan henkilöstölleen työtä vaikeinakin aikoina. Annikki Tuokon arkisto laisten sympatiat puolelleen. Päätuotteiksi muodostuivat niin kutsutut tyylihuonekalut, joissa jäljiteltiin vanhoja huonekalutyylejä. Jo samana vuonna Kutvonen jätti maistraattiin elinkeinoilmoituksen yrityksen perustamisesta. Kutvosella oli kuitenkin yksi valtti puunostossa. Tähän kuvaan suonenjokelaisen Julius Kutvosen tarina torpparin pojasta menestyneeksi tehtailijaksi istuu erinomaisesti. Kutvosen huonekalutehtaan tarina oli polkaistu vauhtiin. Puut ostettiin itse Kutvosen tehtaalla ymmärrettiin hyvin laadukkaan raaka-aineen merkitys, koska kaikki työvaiheet puuntyöstössä tehtiin itse. Kovin moneen maalaistupaan eivät kalusteet olisi sopineetkaan sen paremmin pramean tyylinsä kuin hintansakaan puolesta. Kilpailu puusta oli Suonenjoen seudulla. Siksi myös raaka-aineen hankinta pidettiin omissa käsissä. Koivutukit sahattiin tuppeen, eli lautojen ja lankkujen kantit jätettiin sahaamatta. Hän pystyi hyödyntämään myös sellaisia tukkeja, joita ”faneerinostajat” eivät kelpuuttaneet. Vuonna 1937 tehtaalla työskenSAMI KARPPINEN M onen yrityksen taustalla on yhden ihmisen päämäärätietoinen työ ja periksiantamaton asenne. Vasta lehtien lakastuttua tukit karsittiin ja katkottiin. Nuoresta iästään huolimatta Kutvonen oli jo osaava ja työteliäs puuseppä. Tyylihuonekaluja kaupunkilaisille Pian Kutvonen valmisti huonekaluja Suonteen rannassa Harakkaniemen tehtaallaan ja työllisti lukuisia ihmisiä
Kutvosen tehtaan myöhemmässä vaiheessa sen erikoisimpiin tilauksiin lukeutui Wärtsilän Turun telakan tilaus vuonna 1980. Kuva on vuodelta 1963. Koivusta valmistetuista tyylihuonekaluista muodostui etenkin Kutvosen tehtaan ensimmäisinä vuosikymmeninä yrityksen tärkein tuoteryhmä. Iisveden Metsän sahalla taaplarina työskennelleen Rautiaisen mukaan taapelin pitää olla nurkista väljä ja reilusti irti maasta, jotta lankkujen väliin tulee hyvä veto alhaalta ylöspäin. Jarmo Sutisen arkisto Juttu pohjautuu huhtikuussa ilmestyneeseen Suonenjoki-Seuran kustantamaan, Timo Särkän, Pekka Korhosen ja Jarmo Sutisen tekemään, Romppeita Suonenjoelta, Julius Kutvosen huonekalutehtaan vaiheita -kirjaan sekä Korhosen ja Sutisen haastatteluun.. Sota-aikojen keskelläkin suunniteltiin tehtaan laajentamista. 19 METSÄSTÄ / 22.5.2020 kuivua usein jopa kaksi vuotta. Pekka Korhonen (vas.) ja Osmo Rautiainen (oik.) ovat tehneet Kutvosen tehtaalla käytetyn koivulankkutaapelin pienoismallin. Laajennus valmistui lopulta vuonna 1948, jolloin tehtaassa mahtui työskentelemään lähes 200 henkilöä. Laadukas käsityönjälki näkyi paitsi tuotteissa, myös hinnoissa. Kutvosen tehtaan tyylihuonekaluja on edelleen Suomessa käytössä paljon. Tuotantomäärät olivat käsityövaltaiset tuotantomenetelmät huomioiden suuria, sillä esimerkiksi biedermeier-salinkalustoa valmistettiin jo vuoteen 1950 mennessä noin 4 000 kappaletta. Saha toimi tehtaan yhteydessä aina vuoteen 1976 saakka. Suonenjoella nimittäin valmistettiin edustustilojen kalusteet Saddam Husseinin loistojahtiin Al Mansuriin. Sa m i Ka rp pi ne n Vuonna 1925 Suomen poliisilehdessä julkaistussa mainoksessa huonekaluja markkinoidaan varsin nöyrällä asenteella. Pääosa tuotteista myytiin kotimaahan, mutta myös vientiä harjoitettiin Suomen Puusepänteollisuuden Liitossa vaikuttaneen Kutvosen johdolla. Tyylihuonekaluillekin olisi ollut kysyntää, sillä ne nähtiin järkevinä investointeina rahan arvon alenemista vastaan. Kutvosen kalusteisiin liittyy kuitenkin niiden laadusta huolimatta yksi merkillinen piirre. Suonenjoki-Seuran puheenjohtaja Jarmo Sutinen ihastelee työn tulosta. Ro m pp ei ta Su on en jo el ta ki rja n ku vi tu st a Romppeita Suonenjoelta kirjan kuvitusta Kutvosen puunostoilmoitus Suonenjoen maamiesseuran toimintakertomuksessa vuodelta 1937 kiinnostaisi puunmyyjää varmasti nykypäivänäkin. Sotien päätyttyä jälleenrakennus ja elintason nousu lisäsivät tuotteiden kysyntää. Suonenjoki-Seuran huhtikuussa julkaiseman ”Romppeita Suonenjoelta, Julius Kutvosen huonekalutehtaan vaiheita” -kirjan myötä monessa taloudessa tutkittaneen perintökalusteita uudella silmällä. Niitä voi aika ajoin löytää myynnistä myös internetin kauppapaikoista Bukowskin huutokaupasta lähtien. Etenkään vanhemmista kalusteista ei useinkaan löydy valmistajan leimaa tai muuta tunnistetta. Miksei kalusteista löydy leimaa. Ikeoiden ja lastulevykalusteiden kanssa kilpailu kansainvälistyvillä markkinoilla ei enää ollut mahdollista. Julius Kutvosen kuoltua vuonna 1962 siirtyi vetovastuu tehtaasta Kutvosen vävylle Veikko Rädylle, joka johti yritystä vuoteen 1976 saakka. Eelis Närhin arkisto Kutvosen huonekalutehtaan rakennukset purettiin vuonna 2018, mutta Asemakadun ja Rautalammintien risteyksestä, eli Kutvosen kurvista, löytyy edelleen Kutvosen liiketalo. Ne tehtiin tosin Keski-Afrikassa kasvavasta bubinga-puusta. Vuonna 1980 kuvan Biedermeirkalusto maksoi yli 20 000 markkaa, nykyrahassa noin 10 000 euroa. Sittemmin omistajat vaihtuivat useampaan kertaan ennen kuin toiminta loppui vuonna 1988. Kutvosen tehdas lukeutui parhaimpina aikoina työntekijämäärällä mitaten tiettävästi Suomen viiden suurimman huonekalutehtaan joukkoon. Loiston vuodet1950-luvulla Sotavuosina tuotannon kehittäminen junnasi paikallaan, sillä valtion tilauksesta tehtaassa tehtiin muun muassa suksia, kärriä ja käsikranaatin varsia
pyrkii ostamaan sellaisia kohteita, joilla hoitotyöt ovat tekemättä, sillä niiden arvoa saa nostettua omalla työllä. Viitisentoista vuotta myöhemmin samalla paikalla kasvaa ensiharvennusikää lähestyvä hyvässä kasvussa oleva männikkö. Hän sanoo seuraavansa myyntiin tule. Siinä näkee metsän kasvun ja tuoton.” Tilakaupat kiinnostavat Asikkalassa sijaitseva metsäpalsta teki hirvensyömine männyntaimikoineen Näsistä aikoinaan metsänomistajan. Haastattelu osui keskelle viime viikon takatalvea. Hän Lainassa jälkipolvilta Sami Näsi hoitaa metsiään tulevia sukupolvia varten. Seuraavasta metsäpalstasta hän teki kaupat vuonna 2015, ja samana vuonna myös Asikkalassa sijaitseva kotitila peltoineen ja metsineen siirtyi hänen ja hänen vaimonsa omistukseen. Takana on kolme taimikonraivaus ta ja edessä vielä yksi ennen kuin männikkö on valmis ensiharvennettavaksi. Vanha viljamakasiini on muutettu taukotuvaksi. Rakensimme samoihin aikoihin tilalle uuden talon. Ajatus kävi Samin Näsin mielessä, kun hän katseli juuri ostamallaan metsäpalstalla kasvavaa männyntaimikkoa. 20 22.5.2020 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA Suonenjoki Asikkala LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat T uleekohan tästä ikinä mitään. Kymmenen hehtaarin alueella näkyi vain polvenkorkuisia hirvensyömiä männyntaimia. Klapien kysyntä on viime vuosina kasvanut, Sami Näsi kertoo. ”Joku nauttii uudistuskypsän metsän katselemisesta, minun silmäni lepäävät hyvin hoidetussa taimikossa. ”Se oli sellaista ryminäaikaa. Asikkalassa Päijät-Hämeessä sijaitsevalla metsäpalstalla korostuu Näsin metsätilakaupoilla noudattama periaate. Runkotavaran siihen saimme omasta metsästä”, Näsi kertoo. ”Monta hikipisaraa ja lähtöä tämä on vaatinut, mutta kyllä tästä vielä metsä tulee”, Näsi sanoo
Joskus kyseessä on metsittymään jätetty pellonkulma, kun maatalouden koneellistuminen on vaatinut tekemään lohkot suorareunaisiksi isoiksi aloiksi, joilla tehokkaat maatalouskoneet pääsevät oikeuksiinsa. Hän kertoo ajattelevansa, että metsä on hänellä vain lainassa, joten se tulee pitää mahdollisimman hyvässä kunnossa tulevia sukupolvia varten. Näin yleensä tapahtuukin, mutta aikaa saattaa kulua vuosikymmeniä. Seuraavana keväänä kate siirretään viereiselle kaistalle ja heinätön maa viljellään kuuselle. Keväisin Näsiä työllistävät varsinkin pihapuiden kaadot, mutta kasvunäkymät ovat suurimmat polttopuun myynnissä ja metsänhoitotöissä. Älä laiminlyö taimikonhoitoa. PALSTALLA PIENIALAISIA PAHOIN HEINITTYNEITÄ aukkoja on syntynyt metsätalouteen eri syistä. . Sopiva mätästyskone saattaa olla lähellä, mutta siitä ei ole tietoa, kun se saattaa olla naapurin tai naapurin naapurin työmaalla. Leikkimisestä ei ole kyse. Niiden kysyntä kasvaa, kun yhä useampi metsänomistaja asuu kaukana metsistään. Hirvien ehdoilla Toukokuun puoliväliin osunut päivän mittainen takatalvi kerrostaa lunta männikön läpi johtavan metsäautotien pintaan. Pyydä tarvittaessa apua ammattilaiselta. Isommat metsänomistajat ostavat lisää metsää, pienemmät luopuvat metsäomaisuudestaan.” Näsillä metsää on vajaat sata hehtaaria – sen verran, että pystyy vielä muistamaan ulkoa, mitä hoitotoimia milläkin kuviolla tarvitaan. Metsäpalstojen hinnat ovat nousseet. Pienmetsälövaltaisuus lisää vaikeutta. Ensin saattaa mennä muutama vuosi siihen, että markkinoilla myytävät pienet kuusentaimet kasvatetaan jollakin pellonkulmalla kookkaammiksi taimiksi, jotka sietävät myös pahaa heinikkoa. KAUKANA TEISTÄ SIJAITSEVAT pikkuiset aukot ovat ongelmallisia. Heti lumen sulamisen jälkeen levitetään katekangas kuloheinän päälle ja lukitaan paikoilleen kivillä ja rangoilla. ”Jos tekijä on kylällä tuttu, on kysyntää jatkossakin.” SAMI NÄSIN VINKIT . ”Tie on yksi hyvän metsäpalstan perusedellytyksistä”, hän toteaa kulkiessaan kohti kääntöpaikalla odottavaa autoa. . Kymmenen käyttökerran jälkeen katekangas voidaan muuttaa energiaksi tuomalla se sekajäteastiaan. Näsi painottaa metsissään metsänhoidon taloudellista kannattavuutta. ”Naapuriseurojen alueilla hirviä saattaa tosin olla enemmän, ja hirviä seurojen rajat eivät pidättele”, hän sanoo. Itseensä Näsi suhtautuu enemmän metsäomaisuuden hoitajana kuin metsänomistajana. Kun Näsi perusti yrityksensä, ei Asikkalan seudulla ollut juurikaan muita metsäalan yrittäjiä. Onnistuminen on hyvin todennäköistä, eikä heinäntorjunnasta yleensä tarvitse huolehtia. Yleisin raaka-aine on UV-suojattu polypropyleeni, joka ei herkästi hajaannu luonnossa. Rehevien pikkuaukkojen istutus Kuloheinän päälle levitetty katekangas tulevaa viljelyä varten. Metsänhoitotöissä eväiden ja taukopaikan merkitystä ei voi korostaa liikaa.” Näsin lapset edustavat neljättä sukupolvea, joka kulkee kotitilan metsissä. ”Lapset ovat olleet mukana polkemassa heinää ja istuttamassa. Ei ole pelkoa, että myyrät innostuisivat asettumaan taloksi katteen alle. Vanhin lapsistani Leo on jo innokas sahamies. Sami Näsi aikoo raivata hirvien aikoinaan syömän taimikon vielä kertaalleen ennen ensiharvennusta. . Puulajeiksi valikoituivat kuusi, lehtikuusi ja koivu. Rehevät kuuselle sopivat pikkulaikut pystyy istuttamaan kuuselle hyvin, jos on vähän suunnitelmallisuutta. Rullina myytävä katekangas on alkuaan suunniteltu monivuotisten kasvien riviviljelyyn siten, että kate on paikallaan jopa kymmenen vuotta tai pidempäänkin. ei hänen mukaansa pitäisi olla valittamista, sillä hirvikanta on tavoitetiheydessä: hirviä on alle 2,5 tuhannella hehtaarilla. ”Toivottavasti jälkipolvet minua muistellessaan voivat sanoa, että siinä oli mies, joka osasi pitää metsistään huolta.”. Pienet taimet kulkevat vielä mukavasti kantorinkassa. Suuret taimet edellyttävät mahdollisuutta käyttää maastokelpoista mönkijää. Uskottava arvaus on, että katerullaa voi käyttää kymmenen kertaa ilman että siitä alkaa irrota mikromuovia maaperään. Pienelle alalle ei kannata tilata erikseen kaivuria, eikä aina ole lähistöllä mätästystyömaata, jonne kaivinkone olisi tilattu. Ja toki osa aukoista on syntynyt ihan tarkoituksella omistajan uskoessa, että myös rehevä maa uudistuu luontaisesti. ”Metsäpalstoja tulee yllättävän paljon tarjolle, mutta myös ostajia on paljon. ”Paikallisuus on silloin valttia. Pelkän kuusen istuttaminen tekee metsistä kuitenkin turhan yksipuolisia.” Näsi toimii paikallisen hirviporukan johtajana, joten hän katsoo hirvitilannetta sekä metsänomistajan että metsästäjän näkökulmasta. Näsi rakensi tien hirvituhoista saamillaan korvauksilla. Itse hän työllistää itsensä lisäksi suoraan yhden henkilön ja välillisesti neljästä viiteen henkilöä. Alun perin viljamakasiinina toiminut rakennus on muutettu taukotuvaksi. Metsä on hänen mukaansa hyvä sijoituskohde varsinkin silloin, jos metsänhoitotyöt tekee itse. Tälle keväälle Näsillä on taimikonraivauksen lisäksi suunnitteilla kahden hehtaarin istutus. ”Eniten pidän taimikonraivauksesta. METSÄTALOUDEN SOVELLUS ON yksinkertainen. Alla oleva kasvillisuus kuolee seuraavaan kevääseen mennessä auringon valon puutteen ja myös kuumuuden vuoksi. Taukopaikka tärkeä Näsi pysäköi autonsa punaiseksi maalatun hirsirakennuksen eteen. Kudotun rakenteen ansiosta vesi menee normaalisti katteen läpi. 21 METSÄSTÄ / 22.5.2020 via metsäpalstoja edelleen tarkasti, mutta niin tekee moni muukin. Kyseessä voi olla myös vanha hakamaan kulma, jonne karja koottiin metsälaitumelta lypsyä varten. Siellä ovat keränneet voimiaan niin paikallinen metsästysseura kuin Näsin metsänhoitotöihin mukaan ottamat lapsetkin. Hän astuu sisälle rakennukseen, ja pian avoimesta oviaukosta näkyvät tulipesässä leiskuvat liekit. Vuonna 2001 hän perusti oman metsäalan yrityksen. Sitten samoilla seutuvilla työskentelevä kaivurimies tekee kookkaat mättäät, joihin kuusentaimet istutetaan. Asikkalan Auttava Käsi Tmi Sami Näsi tarjoaa taimikonraivausta ja pihaja ongelmapuiden kaatoa ja myy polttopuuta. Jos mitoitus on istuttaa keväisin 500 kuusta, kymmenessä vuodessa tulee istutetuksi pari hehtaaria. Kesäisin työtä riittää myös yhdelle kesätyöntekijälle. Metsänhoitotyöt tilalla tehdään ensiharvennuksiin asti itse. Siinä saa itse vaikuttaa siihen, mikä taimi jää ja mikä ei.” Yrittäjyys kasvussa Näsi kertoo kiinnostuneensa metsistä jo nuorena, mutta varsinaisen kipinän metsänhoitoon hän sai opiskeluaikoina. . ”Hirvet säätelevät alueella edelleen sitä, mitä metsiin voi istuttaa. Myös suurten kuusentaimien kuljettaminen kauaksi teistä on hankalaa. Yksi mahdollisuus perustaa tuottava kuusentaimikko on vähentää heinien ja ruohojen kilpailua etukäteen käyttämällä kudottua katekangasta, jota saa puutarhakaupoista. Osa pienistä aukoista on ehkä vanhoja puutavaran varastopaikkoja, joilla pölkyt saatettiin kuoria. Jos tekijä on kylällä tuttu, on kysyntää jatkossakin”, Näsi ennakoi. Kuluneiden viiden vuoden aikana tilanne on muuttunut, mutta Näsi ennakoi kaikille riittävän töitä. Panosta hyviin työvälineisiin ja pidä sahat terässä. Alueen metsänomistajilla MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja.
Skogforskin kokeessa kivennäismaahan istutettujen kuusten kasvu parani 35 prosenttia, mättääseen istutettujen 20 prosenttia. Ihmelääkettä istutustaimille Ripaus orgaanista typpeä voi ruotsalaishavaintojen mukaan kaksinkertaistaa taimien kasvun. ”Kivennäismaahan istutettujen mäntyjen kasvu oli kahden kasvukauden jälkeen 70–80 prosenttia parempi kuin lannoittamattomien taimien. Suurimmat kasvun lisäykset on havaittu männylle istutetuilla äestysaloilla, joissa taimen juuret tulevat suoraan kivennäismaahan eivätkä mättääseen, jossa taimella on runsaammin ravinteita tarjolla. Tarjolla myös Suomessa Lannoitus vahvistaa taimien juuria. Tulokset lähinnä mäntyistutuksilta Ruotsin metsäntutkimuslaitoksen, Skogforskin taimija uudistamisasiantuntija Jörgen Hajek vahvistaa osan valmistajan lupauksista. ”Männyllä lannoitus antaa saman suuruisen lisäkasvun kuin mätästys. Yhdistys toimittaa uudistusaloille vuosittain noin miljoona tainta, joten lannoitettavien taimien osuus on pieni. Se sisältää aminohappoja, siis orgaanista typpeä. Suurin hyöty saadaan pohjoisessa, jossa männyt istutetaan äestettyyn maahan. Kahden ja puolen desilitran lannoitepakkaus riittää 450 taimelle. Jatkossa sitä on kuitenkin tarkoitus kasvattaa. Kuulostaako epäilyttävältä. Ehkä, mutta perusta on tanakan tieteellinen. Skogforsk on kokeillut istutuslannoitusta Pohjois-Ruotsin Västerbottenissa. Yhdistyksen alueella sijaitsevat metsät ovat reheviä, joten uudistusalat heinittyvät nopeasti. Havaintoja kuusentaimien kehityksestä arGrow-lannoituksen jälkeen on Hajekin mukaan vähän. ”Mittaustulostemme mukaan kuuset olisivat kolme vuotta istutuksen jälkeen noin kaksi kertaa suurempia kuin lannoittamatta istutetut.” Suhteellisesti suurin hyöty saadaan pohjoisen karuilla mailla. Kuusella mätästyksen hyöty oli suurempi, mutta lannoitus paransi myös mättäille istutettujen kuusten kasvua.” Skogforskin havainnot koskevat keväällä istutettuja taimia. Ruotsissa istutuslannoitusta on kokeiltu useita vuosia, ja käsittelyn on saanut noin 25 miljoonaa tainta. "Tavoitteena on, että arGrow-lannoiteannoksen saa kevään aikana noin 20 000 tainta. Sillä määrällä istuttaa noin 15 hehtaaria", kertoo yhdistyksen johtaja Timo Leirimaa. ”Juurimassa kolminkertaistuu” Valmistajan mukaan arGrow vahvistaa erityisesti taimien juuria, mikä varmistaa niiden elossapysymistä ja parantaa kasvua. Arevon markkinointija tuotepäällikkö Fredrik Östlund lupaa, että myös mätästettyyn maahan istutettujen kuusten kasvu kiihtyy merkittävästi. Puille se on helppo-ottoisempaa kuin perinteisten metsälannoitteiden sisältämät typen yhdisteet. Lannoitteen kehittäjä Torgny Näsholm palkittiin tutkimuksistaan orgaanisen typen vaikutuksista puille metsätieteen arvostetuimmalla Wallenberg-palkinnolla vuonna 2018. Syysistutuksilta ei vielä ole havaintoja. ”Männyllä lannoitus antaa saman lisäkasvun kuin mätästys." Lannoite annetaan erikoisvalmisteisella pottiputkella. Arevo Ab LIINA KJELLBERG MIKKO RIIKILÄ Taimien täsmälannoitusta tehdään pienessä mittakaavassa myös Suomessa. Leirimaa uskoo, että täsmälannoitus auttaa taimia kasvamaan nopeammin kilpailevan kasvillisuuden yläpuolelle. Juuriston massa oli jopa kolminkertainen. Lannoitetta valmistetaan kaupallisesti. 22 22.5.2020 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ R uotsalaisen ihmelääkkeen nimi on arGrow. Hän on ollut perustamassa arGrowta valmistavaa Arevo Ab:tä. Suomeen sitä myy Svenska Skogplantor. ”Yhdelle taimelle tarvittava lannoiteannos maksaa 3,5 senttiä, siis noin 65 euroa hehtaarilta", kertoo asiakasvastaava Johan Grönros. Mättääseen istutetuilla männyillä ero jäi pienemmäksi”, Hajek kertoo. Eri puolilla Ruotsia tehdyt kokeet ovat valmistajan mukaan osoittaneet, että lannoitetta saaneiden taimien kuiva-ainepaino on kolmen kasvukauden jälkeen kaksinkertainen lannoittamattomiin verrattuna. Esimerkiksi Metsänhoitoyhdistys Uusimaa lisäsi menetelmän palveluvalikoimaansa tänä keväänä. Myös Metsähallitus ja Tornator ovat kokeilleet arGrow-lannoitetta. kuivamassa, grammaa Pohjois-Ruotsi, äestetty istutusala, männyntaimet Kolme kasvukautta 5 10 15 20 Lä hd e: Ar ev o Ab arGrow käsittelemätön Juuren massa
Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa
Idealtaan saappaat ovat omassa sarjassaan, ja niitä voisi kuvata vaelluskengän ja turvasaappaan risteytymäksi. . valmistusmaa Portugali . Tulee mieleen erityisesti hammastetulla kolmioterällä tehtävät varhaisperkaukset, joissa terä viskoo vihaisesti puusäleitä ja välillä myös kivensiruja kintuille, joten hyvin suojatut saappaat ovat tarpeen. Hyvä idea. Lisäksi varren suussa on pienet lenkit, joista saappaan voi vetää jalkaan. Fakta Metsätila kulkee taskussa mukana www.etapio.fi Etapio auttaa metsänhoidossa sen mukaisesti, mitä metsältäsi haluat Taloudellinen hyöty Hiilen sidonta Ekologiset arvot. Saappaiden sopivuutta eri muotoisille jaloille on parannettu kolmella vaihtoehtoisella pohjallisella, jotka on tarkoitettu korkeudeltaan erilaisille jalkaholveille. Saappaissa on vaelluskengistaan kestävän myös murtuvasta terästä sinkoavat osat. Esimerkiksi samankokoinen Nokian Eurologger-saapas painaa 1,35 kiloa. Toinen nykymallisiin raivaushousuihin liittyvä ongelma on, että saappaan varret eivät mahdu lahkeen sisälle – eikä lahje saappaan varteen. Lavoron jalkineet ovat turvasaappaiden kevyemmästä päästä. Joustoa tosin tulee hieman lisää, kun nahka pehmenee. . Kengän pohjassa ja kärjessä on teräsvahvike suojaamaan nauloilta ja jalkapöydälle putoavilta esineiltä – esimerkiksi kannolta tipahtavilta tyviltä. Dimexin työhaalarien puntti oli onneksi siinä määrin tilava, että Lavoron bootseja päästiin kokeilemaan. Kunhan saappaat sopivat jalkaan, ne ovat erinomaiset raivaussahatöihin ja istutuksille. myynti Suomessa MenSe Oy . Pehmustus heikkous Ongelmaksi havaitsimme varren yläosan sisäpuolen pehmustamattomuuden. tä ja monista nahkaturvakengistä tuttu Vibram-pohja, joka tarjoaa tukevan pohjan ja hyvän pidon askelille. suojattu vedenpitävällä symphatex kalvolla . Jäykkä varsi suojaa iskemiltä Saapas on jämäkkä, joten sen pitää sopia puristamatta jalkaan. . hinta veroineen 275 euroa PLUSSAT JA MIINUKSET + nilkkaa tukeva + jalkaa suojaava + jämäkkä pohja – varrensuun sisäosan pehmustamattomuus – käyttö kapealahkeisten raivaushousujen kanssa Thor turvasaappaat on suunniteltu erityisesti raivaussahatyötä silmällä pitäen. 24 22.5.2020 / METSÄSTÄ KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija E sittelimme taannoin portugalilaisen Lavoron valmistamia metsurin turvakenkiä. . Numeron 43 saapas painaa 1,1 kiloa. LAVORO THOR -RAIVAUSSAAPPAAT . Varsi on erinomaisen tehokkaasti suojattu. pinta ruskeaa grazy horse nahkaa . saappaan leveys 11 cm . . Hikoillessa säären etureunaan tulee herkästi hiertymää ilman pitkävartisia kalsareita tai polviin yltäviä sukkia. Pohjan sisäosassa on korkkikerros lämmön eristeenä. Saapasta sovittaessa on syytä kiinnittää huomiota myös saappaan nilkkaosan sopivuuteen. . pohjassa ja kengän kärjessä terässuojaus . . Valmistajan mukaan suojaus kestää pintaan iskevät esineet aina 300 metrin sekuntinopeuteen asti. Saappaan jalkaan vetämistä helpottaa Erikoisempi raivaajan kenkä Pitkävartinen, raivaustyöhön suunniteltu nahkasaapas tukee ja suojaa jalkaa erinomaisesti. Lesti on hieman leveämpi kuin taannoin kokeilemassamme turvakengissä. Koot 39–47 . Kevlarsuojan luvase, että varren suun takapuolella on noin kymmensenttinen vetoketju, jonka avaamalla varren suu avartuu. Nyt kokeilimme saman valmistajan raivaussahatyöskentelyyn tarkoitettuja Thor-nahkasaappaita. Varsi on yhtä pitkä kuin tavallisessa kumisaappaassa. Leveys päkiän kohdalta on 11 senttiä. . Vibram-pohja . Pintanahkan ja vuoren välissä on luotiliiveissäkin käytettävää kevlarkuitua.
Mitä tulee tarkkailla. Jos emokäytävät ovat valmiina ja niihin on munittu, runko kannattaa kuoria silloin”, Ylioja sanoo. Kirjanpainajat iskevät ensisijassa järeisiin, huonokuntoisiin kuusiin, koska suurissa rungoissa on paljon syötävää. Syytä huolelle on, mutta ensin hyvä uutinen. Kirjanpainajat tarvitsevat ravinnokseen tuoretta nilaa: kuivaneet ja kuorettomat kuusirungot voi jättää huoletta metsään. . Yksittäisiin kuusikoihin kaarnakuoriaiset voivat silti iskeä rajusti. Porautuvat alkukesästä kuusen kuoren läpi nilakerrokseen. Puru syntyy, kun kirjanpainaja ”poraa” tiensä kuusen kuoren läpi puun nilakerrokseen. . 26 22.5.2020 / METSÄSTÄ VALTTERI SKYTTÄ, teksti ja kuvat J okakeväinen huolestuminen kuusikoiden kirjanpainajatuhoista on jälleen ajankohtainen. . Kaarnakuoriaissuku, joka lisääntyy kuusissa. Syönti yhdessä kirjanpainajan levittämän sinistäjäsienen kanssa estää kuusen nestevirtaukset ja puu kuolee. Olet kirjanpainaja, kumpaan iskeydyt. ”Metsänomistaja voi turvallisilla mielin jättää metsässään kaiken kuolleen puun korjaamatta”, Luken tutkimusprofessori Matti Koivula kertoo. Oleellisinta on tunnistaa, onko kuusi kuolemassa vai jo kuollut ja kuivanut. METSÄNHOITO Fakta. Kirjanpainajaepäilyn voi joutua vahvistamaan kuorimalla kuusta, jolloin kuoriaisten käytävät paljastuvat. Kuusikkojen tarkkailureissulle kannattaa suunnata vasta kevään tai alkukesän ensimmäisen selvän poutajakson jälkeen. Purukasojen tiirailu ei ole helppoa, etenkään pystypuista. Kirjanpainajia kannattaa etsiä ensimmäiseksi tuoreista tuulen kaatamista kuusista. . Toinen iskeymäaika mahdollinen loppukesästä. Jahtiin poutajakson jälkeen Kirjanpainajien parveilu alkaa, kun ilman lämpötila ylittää 18 astetta. ”Lahopuita ei tarvitse tuhon etenemisen pelossa metsästä poistaa”, Ylioja sanoo. Tuhokorjuuta tulee alkaa miettiä siinä vaiheessa, kun hehtaarin alalla on 10–20 vahingoittunutta kuusenrunkoa. Hyväkuntoiset, nuoret ensiharvennuskuusikot saati kuusentaimikot eivät ole ruokalistalla. Metsästä erottaa helpoiten kuolleet kuusenrungot, mutta kuorettomat kuuset eivät enää levitä kirjanpainajatuhoa. Tarkistusreissu kannattaa uusia loppukesästä kirjanpainajien toisen parveilun varalta. Jos kuusten poiskuljetus ei ole mahdollista, ensiapu on kirjanpainajakuusten aisaaminen eli osittainen kuoriminen paikan päällä metsässä. Tuoreeseen tuulenkaatoon totta kai. Vie vihreälatvuiset tuhokuuset pois metsästä tai kuori ne paikan päällä. Kirjanpainajat eivät aiheuttaneet Luonnonvarakeskuksen (Luke) havaintojen perusteella laajoja tuhoja vuonna 2019. Kuolleen ja kuorettoman kuusen voi jättää huoletta metsään lahopuuksi. Ruskea puru ja reiät kuusen rungossa ovat selvin merkki tuoreesta kirjanpainajaiskeymästä. Iskevät joskus harvoin myös mäntyyn. . Tuoreen tuulenkaadon rungolta erottaa pystypuita helpommin kirjanpainajien tavaramerkin: ruskean purun. ”Ne eivät ole vaarassa. ”Lahopuita ei tarvitse poistaa.” KIRJANPAINAJAT . Toimenpiteet Jos kirjanpainajakuusikkoa ei halua kaataa kokonaan tuhojen ehkäisemiseksi, tuoreet kirjanpainajakuuset kannattaa viedä pois metsästä. Myöskään vanhoja kuolleita mäntyjä ja lehtipuita ei pidä pelätä. Paikallisia epidemioita oli viime vuonna muun muassa Kymenlaaksossa ja Itä-Uudellamaalla. Syöntikuviota voi vuolla näkyviin ja katsoa, missä vaiheessa kirjanpainajien toiminta on. Näin metsästät kirjanpainajia Kirjanpainajakuusten etsinnässä oleellista on tunnistaa, onko kuusi kuolemassa vai jo kuollut ja kuivunut. Kaatuneiden puiden lisäksi lähemmin kannattaa tutkia hakkuuaukkojen reunakuusia ja kuusia, joiden neulasto näyttää huonokuntoiselta mutta vihreältä. Metsätuholaki velvoittaa tuoreiden tuhokuusien korjuuseen tietyin ehdoin. Nämä puut toimenpiteiden kohteeksi. Ensiharvennuskuusi on turhan ohutnilaista kirjanpainajille”, Ylioja kertoo. Niiden kaatamisen sijaan voimavarat kannattaa keskittää tuoreiden kirjanpainajakuusten etsintään vanhojen syömäpuiden ympäriltä. Kirjanpainajat ja niiden toukat syövät kuusen nilakerrosta. ”Purua ei välttämättä näe rungoilta tai rungon tyveltä sateisen sään jälkeen”, Luken tutkija Tiina Ylioja sanoo. . Kirjanpainajat iskevät ensi kädessä tuulen ja lumen vahingoittamiin tai esimerkiksi kuivuuden heikentämiin kuusiin. Myös kuusenrunkojen pihkavuodot voivat olla merkki alkavasta tuhosta. ”Kun kuori on pois, kirjanpainajan ravinto eli puun nilakerros kuivuu. ”Kuusia on voinut kuolla myös metsän keskeltä etenkin niillä alueilla, joilla kirjanpainajaa on esiintynyt runsaasti”, Ylioja muistuttaa. . Jättävät jälkeensä ruskeaa purua
Valutetusta pihkasta pulaa Suomessa kuusenpihkaa jalostaa muun muassa perheyritys Fuengicon Oy, jonka tuotteisiin kuuluvat Donna Taponero tuotemerkillä myytävät pihkatuotteet. ”Jalostajat eivät voi lähteä tekemään tuotetta täysillä, jos raaka-aineen saatavuus on epävarmalla pohjalla”, Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista -hanketta luotsaava Ämmälä sanoo. Taposen mukaan kuivana kerätystä pihkasta voidaan hyödyntää vain noin 50 prosenttia puhdistusprosessin jälkeen, kun valutetussa pihkassa hyötysuhde on yli 90 prosenttia. ”Tänä vuonna pihkatarpeemme on noin 1 500 kiloa. ”Metsämarssiin joka mies!” kehotti puolestaan Osuuskassa. Pohjois-Suomessa pihkan keruuseen perehtynyt Metsäkeskuksen Helena Pahkala kertoo, Sarjassa kerrotaan Metsälehden ilmoituksista vuosien varrella. Fuengicon on tehnyt mittavia vientiponnisteluja pihkamarkkinoiden avaamiseksi esimerkiksi Kiinaan. Samalla selvitämme, millaisia mahdollisuuksia työ tarjoaa metsänomistajalle.” Puu erittää pihkaa parhaiten, kun lämpötila kohoaa yli 14 asteen. ”Mitä emäntämme sanoi metsämarssista” SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat KUUSENPIHKA on ikiaikainen lääkeaine, jonka on antibakteeristen ainesosien ansiosta uskottu nopeuttavan ihmisten haavojen ja vaivojen paranemista. Kuusenpihkan keruu soveltuu esimerkiksi päätehakkuuta odottavaan kuusikkoon. ”Mutta tiedättekö, mitä meidän emäntämme sanoi Metsämarssista. ”Näin se alkaa ...” Metsänparannus vaatii paitsi taitoa, myös rahaa, muistutti Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki. 27 METSÄSTÄ / 22.5.2020 metsänomistajan kuusikkoon pihkan keräyksen kokeilualuetta. Olihan kahvi tuolloin vielä säännöstelyn piirissä ja siksi harvinaista herkkua. ”Mitä järeämpi puu, sitä paremmin pihkaa tulee. Tavoitteena oli, että mahdollisimman moni uhraisi vähintään yhden päivän taimistojen hoitoon, ojien perkuuseen, kylvöön tai muihin metsätöihin. että kuution kokoisesta kuusesta on kasvukauden aikana saatu noin 200 grammaa pihkaa. Mainosten kertomaa ELIISA KALLIONIEMI Keskusmetsäseura Tapio järjesti kesäkuussa 1950 laajan valistuskampanjan, jolla suomalaisia kannustettiin metsien hoitoon. ”Olemme käyttäneet pääasiassa puhdistamatonta, eli kuivana kerättyä pihkaa, sillä valutettua puhdasta pihkaa ei ole juuri saatavilla”, kertoo yrittäjä Juha Taponen. Kuusenpihkalle povataan yhä suurempaa kysyntää. Esimerkiksi Venäjällä pihkaa käytetään sairaaloissa palohaavoihin”, kertoo Suomen metsäkeskuksen yritysneuvoja Marko Ämmälä. Pihqa on Karelia Arctic Oy:n valmistama pihkavoide.. Joo-, hän sanoi, että siitä metsämarssista muodostuu todellinen huvimatka, jos otetaan SOK:n Katriinakahvia mukaan.” Osuuskaupan mainos tehosi varmasti myös isäntiin. Metsäkeskuksen Helena Pahkala kokeili urien tekemiseen venäläistä erikoistyökalua, joka osoittautui erittäin toimivaksi. ”Jos vireillä olevat sopimukset toteutuvat, pihkatarpeemme tulee kasvamaan.” ”Valutettua puhdasta pihkaa ei ole juuri saatavilla.” Fuengicon Oy valmistaa CE-merkittyä pihkavoidetta Donna Taponero tuotemerkillä. Metsänomistajalle pihka voi tuoda mukavasti lisätuloa. Tosin korona vaikuttaa meihinkin, kun suoramyyntiä ei voida tehdä esimerkiksi messuilla”, Taponen sanoo. Viime viikolla Lapualla viriteltiin Ämmälän johdolla yksityisen Pihkasta parempaa bisnestä. ”Yleisimmin kuusenpihkaa käytetään erilaisissa voiteissa ja salvoissa. Metsälehti julkaisi marssille kannustavan erikoisnumeron, jossa mainostajatkin olivat hengessä mukana. Marssi onnistuikin yli odotusten. Taposen mukaan valutetusta pihkasta maksetaan noin 40 euron kilohinta. Voisi ennakoida, että täällä etelämmässä pihkaa saataisiin enemmän, koska kasvukausikin on pitempi”, Pahkala arvioi. Suomesta löytyy useita kuusen pihkaa jatkojalostavia yrityksiä, mutta valutetun pihkan keruu on varsin harrastelijamaista. ”Tavoitteena on noin sadan puun avulla tutkia, paljonko puista on mahdollista saada pihkaa talteen. ”Metsälehti – valistuneitten metsänomistajien kauan tuntema ja tunnustama yksityismetsätalouden äänenkannattaja – tarjoutuu Teille luotettavaksi hintatiedottajaksi ja antaa Teille arvokkaita ohjeita metsänne tuoton kohottamiseksi”, lupasi mainos 70 vuotta sitten. Mukaan lähti melkein puoli miljoonaa kansalaista. Paljonko pihkaa erittyy. Metsälehden oman ilmoituksen oli piirtänyt lehden toimitussihteeri Aarno Liuksiala, joka oli suunnitellut myös metsämarssin tunnuksen. Rungot voidaan pihkan valutuksen jälkeen hyödyntää tukkipuuna. Pihka saadaan valumaan kuusen rungosta, kun puuhun tehdään kuorikerroksen läpäisevä urakuvio esimerkiksi kulmahiomakoneen ketjuterällä
Pinnan alla väijyy satoja hakoja, jotka aika ajoin heilauttavat kanoottia. Suomen luontotyyppien punaisen kirjan mukaan keskikokoisia meanderoivia jokia esiintyy etenkin Pohjois-Karjalassa. Suomunjoellakin melojan on syytä osata käsitellä kanoottiaan. Uitto onnistui ekstraveden avulla Suomunjoki on parhaiten tunnettu monista mutkistaan, joiden muotoa virtaava vesi muokkaa jatkuvasti. 28 22.5.2020 / PILKKEITÄ RETKEILY HEIKKI HAMUNEN, teksti HARRI MÄENPÄÄ, kuvat V anhana uittojokena tunnettu Suomunjoki Ilomantsin ja Lieksan rajalla alkaa Patvinsuon kansallispuiston itäkolkasta. Läheisellä Hatunkylältä asuva Turunen oli joella ensimmäisen kerran uittotöissä 9-vuotiaana jatkosodan aikaan keväällä 1942. Joen varrella vonkamiehet olivat keksin ja kirveenkin kanssa 100-300 metrin välein ruuhkia estämässä. Saamme paidat kastumaan ”sopivasti” ennen kanoottiin astumista. Vesi oli uittoa varten arvokasta”, Turunen sanoo. ”Mikä pätkä oli kullekin annettu, se piti pitää auki, jotta puu juoksi eikä ruuhkia tullut. Matkaa valtakunnan itärajalle on ilmojen halki reilu 20 kilometriä, Lieksan keskustaan teitä pitkin yli tuplaten. ”Onnistuminen oli hyvin pitkälti kiinni veden säännöstelystä. Osa rungoista on maannut joessa jo pitkään, osa on tuoreita kaatoja, lumen, eroosion tai majavan aikaansaannoksia. Melat ovat kohtuullisia lumilapioita auton irrottamistöihin, mutta vaatetus tuskaisen kuuma. Melojalta vaadiSatojen mutkien matka Kevätmelonta kiemuraisella uittojoella Ilomantsin ja Lieksan rajalla tuo hien pintaan. Kiemurainen joki on melojalle mieluinen, mutta ei mikään tukinuittajan unelma. taan koko kropan lihasvoimaa ja akrobatiaa, kun runkoja ylitetään, alitetaan tai lähdetään raahaamaan kalustoa rantoja pitkin. Auto peräkärryineen jumittaa kinoksiin puolenkymmentä kertaa. Ei siinä voinut istualleen nukahtaa.” Joen penkereelle rakennettu laavu on paikka nuotioeväiden laittamiseen. Leppoisalta näyttävä vesi kymmenmetrisessä uomassa on yllättävän jykevä voima, kun se painaa virrassa poikittain olevaa kanoottia vasten jokeen kaatunutta runkoa. Joen yli kaatuneet puut lisäävät pohjoiskarjalaisen erämaan tuntua. Kaiken A ja O oli, että vesivarastot yön ajaksi suljettujen patojen takana olivat täynnä. Näin ainakin maallikko arvaisi. Jos on nykypäivän melojalla tekemistä kanootin rahtaamisessa, eivät uittajat päässeet ainakaan vähemmällä. Viimeiset ajokilometrit ennen vesille pääsyä ovat tällä kertaa erityisen pitkiä. Hyvin suunniteltuna ja jokea perkaamalla uitto kuitenkin onnistui Suomunjoellakin, sanoo 88-vuotias Sulo Turunen. Ainoa poikkeus rauhalliseen tunnelmaan on kansallispuiston rajalla, missä joki alittaa Karhunpolku-retkeilyreitin ja ryöpsähtää patorakennelman läpi parikymmentä metriä pitkänä koskena. Kevään sulamisvesistä huolimatta Suomunjoki virtaa verkkaisesti Koitere-järveen, joka kauneutensa ansiosta valittiin 1960-luvulla yhdeksi Suomen seitsemästä ihmeestä. Etenkin kahden hengen kanootissa saavat melojat olla tarkkana, että kanootti pysyy kurssissaan, sillä noin 20 kilometrin matkalla voi jo kartalta laskea yli 200 mutkaa. Suomunjärvi on äitienpäiväviikonloppuna vielä suurimmaksi osaksi jäässä, ja joudumme kuskaamaan kaluston melonnan lähtöpisteelle lumiläikkien sävyttämää huoltotietä pitkin. CLT LVL Kuhmo Crosslam Alajärvi CLT Finland Kauhajoki CLT Plant (arvioitu 2018) Varkaus Stora Enso Punkaharju Metsä Group (arvioitu 2019) Lohja Metsä Group. Korkealle nouseva vesi tarjoaa reittejä, jotka keskikesään mennessä surkastuvat kivikkoisiksi ränneiksi. Kuntoilua koko keholle Vaikka vesi on kylmää, toukokuu on parasta sesonkia jokimelontaan. Etenkin koskien melontaan kevät on kulta-aikaa
Niitä myös alettiin istuttaa rauduskoivulle. entistä suurempi. KATRI HIMANEN tutkija, Luonnonvarakeskus Tim o To iva ne n. Istutuksen perussääntö on tietysti se, että jos taimi kuolee, syynä on jokin muu tekijä. Niinpä taimilatva alkoi kirmata yläilmoihin samana vuonna. Nopsakit eivät tee verkkoja, mutta kyllä ne seittiä osaavat kutoa. Toivottavasti minut pudottaa maankamaralle lempeä ja huolellinen ihmisyksilö, mieluusti nätti tyttölapsi. Entisinä aikoina vilpintekoja kynällä istutetut taimet kuuluivat erottamattomasti istutuskäytäntöön. Nahan vaihdon aikana eläin ei pysty puolustautumaan. Peltoja lyötiin pakettiin, kuten Mikko Alatalokin vähän myöhempinä vuosina uskotteli tehneensä. Uusi puku syntyy vanhan alle, mutta on silti Takinvaihto männyn kuorella Havunopsakki on luonut nahkansa. Niin sanottuna huippuvuonna kukintatodennäköisyys kasvaa ja hyvinkin nuoret ja pienet puut voivat kukkia, vaikka se on harvinaista. Juuren leikkely hidasti kasvuunlähtöä yhtä pahasti, sillä eiväthän puunalut juuria turhaan kasvata. Jos juuret sullottiin pikkuympyrään moneen umpisolmuun, siinä oli taimiressulla selvittelemistä muutamaksi lisäkevääksi. Nykyisin mättäiden tiivistämisen laiminlyönti lienee suurin synti. Vasta sitten pituuskasvu saattoi käynnistyä. Juuri nahkansa luonut hämähäkki piilottelee yleensä pari päivää niin että nahka ja suuosat ehtivät kovettua. Lukijaa kummastuttivat metrisen kuusen kävyt. Kuvan karulla paikalla kasvanut kuusi voi olla lähelle kaksikymmentävuotias, vaikka pieni onkin. Ulkoinen tukiranka ei enää kovetuttuaan veny, ja siksi eläimen kasvaessa ihokerroksen uloin osa on vaihdettava: eläin luo nahkansa. Hormonit ja entsyymit pehmittävät vanhaa panssaria ja siirtävät sieltä osan rakennusaineista ruumiiseen uuden ihon luomista varten. Miksi käpyjä jo nuorena. ASKO AHONEN Korkeakoski Puulapsosten maahan upotuksesta HÄMÄHÄKEILLE ON LUOTU suomenkielinen nimistö, jossa hämähäkki-osasta on jäänyt jäljelle vain -kki. Siihen perustuu niiden maanpäällinen kasvu. 29 PILKKEITÄ / 22.5.2020 METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia LUKIJALTA LUKIJAKYSYMYS METSÄPILA Tuo aika on taas kohta käsillä. Suhtautumiseni tähän Suomen kauneimpaan puulajiin muuttui toki myöhemmin paljon myönteisemmäksi. Tämän ruskean lajin suomenkieliseksi nimeksi on tullut havunopsakki, joka kuvaa sekä elinympäristöä että saalistustapaa. Vanha asu ratkeaa selästä ja hämähäkki pujottautuu ulos vanhasta kuorestaan, joka jää paikalleen lähes ehjänä. Uusi iho on aluksi pehmeä ja joustava ja eläin pumppaa sen pullolleen ennen kuin alkaa sitä kovettamaan. Se koostuu jäykistä osista, jotka niveltyvät toisiinsa joustavilla kalvoilla. Nahan vaihtoon valmistautuva hämähäkki kiinnittää itsensä turvaseiteilä alustaansa – tyhjän nahkan alustaansa sitovat seitit saattavat näkyä painetussakin kuvassa. Taimet arvuuttelevat kohtaloitaan ihmisille näkymättömin viestein: ”Minkälainen on istuttaja, jonka kynsiin joudun. Männyn rungolla eläessään havunopsakit ovat punaruskeita, kuusen rungolla harmaanruskeita. Entisinä aikoina oli mahdollista vain puolenpäivän jälkeen notkua kirkonkylän baarissa ja leveillä kassatytölle aamupäivän tienistejä, mutta se on jo historiaa. Luontaisempi ja kauniimpi tulos tästä syntyi kuin kasvun myötä synkistyvästä kuusesta, joka usein änkeytyi pohjalle ihan itse. Vanha nahka on seiteillä sidottu kuoreen. Hämähäkit luovat nahkansa useaan kertaan elämänsä aikana. Metsikkötasolla kuusen kukinta tosiaan käynnistyy kolmenkymmenen ikävuoden tienoilla tai myöhemmin, mutta taustalla on yksilökohtainen jakauma: jotkut aloittavat kukinnan aikaisemmin, jotkut myöhemmin. Siitä johtuvia surkeita näkymiä on paljon silmiini osunut. Uskoisin istuttaneeni näitä ”perkeleen luudaksia” juuri sinä keväänä. Niveljalkaisilla -hyönteisillä, äyriäisillä, hämähäkeillä ja tuhatjalkaisilla, iho toimii ulkoisena tukirankana. Suojaväri on erinomainen männyn kuorella. Paakkutaimet ovat yksinkertaistaneet istutustyötä entisajan avojuuritaimien ajasta. Keväisessä kylvömännikön varhaisperkaussavotassa vastaani tuli kaksi hieman reilun metrin kuusta, joissa oli useita käpyjä. Olen lukenut, että kuusi aloittaa kukinnan vasta kolmekymmentä vuotiaana. Lopulta vanha kuori repeää ja eläin kömpii sen sisältä. Nopsakit pystyvät säätelemään ihonsa väriä. Säännöt on luotu rikottaviksi. Hän katsoo minulle hyvän paikan, jossa selviän lapsuuteni vaaroista!” Tämä oli yhden paakkutaimen kuviteltu toive, mutta samoin on kaikilla muillakin. Tuhti avojuuri kuusentaimi tarvitsi tiskivadinpohjan kokoisen muhevamultaisen reviirin, johon juuret levitettiin. Uskottiin, että kuusi juroo, mutta ongelma oli istutustekninen. Sekä piiloutumisessa että saalistuksessa auttaa erinomainen suojaväri. Istutustyöllä ei voi päästä miljonääriksi eikä veropakolaiseksi Cayman-saarille. Tukiranka on kitiiniä, jonka vahvistuksena ja jäykisteenä on varsinkin äyriäisillä kalsiumkarbonaattia. Mikä on saanut pienet kuusentaimet tekemään käpyjä. Rauduskoivusta taisi tulla istutuspuulaji vuonna 1971, ellen väärin muista. Nahanluonnissa hämähäkki voi saada uuden raajan edellisessä elämässä menetetyn tilalle. Uusi raaja on usein entistä lyhyempi ja voi väriltäänkin poiketa normaalista. Selkärankaisilla lihakset kiinnittyvät luihin, jotka muodostavat sisäisen tukirangan, mutta iho on joustava
Lukija Järvenpäästä Kuvassa on puuntuhoojan toukka, joka on todennäköisesti siirtymässä puusta toiseen. Tämä iso etikantuoksuinen toukka huomataan helposti. Hevosurheilulehden tutustumistarjoukset Metsälehden lukijoille: Hevosurheilulehti diginä ke ja pe 6 kk:n määräaikaistilaus 50 € Hevosurheilulehti perjantaina + digi / 3 kk:n määräaikaistilaus 29,90 € HEVOSURHEILU KERTOO HEVOSMAAILMAN TAUSTAT JA TARINAT Hevosalan suuri tietopaketti kotiin toimitettuna. Vahvaleukainen toukka jäytää käytäviään kovaan puuhun. Mikä toukka on ja onko sillä metsätaloudellista merkitystä. www.metsaan.fi HAE KEMERA-TUKEA LÖYDÄ TÖILLE TEKIJÄT ILMOITA HIRVIVAHINGOISTA LÖYDÄ LUONTOARVOT LÖYDÄ METSÄNHOITOKOHTEET JAA METSÄTIETOA. Paikka, josta toukka löytyi, on aika tyypillinen puuntuhoojalle. Toukka liikkui laiskanlaisesti Järvenpäässä sijaitsevan ulkoilualueen metsässä. TIINA YLIOJA tutkija Luonnonvarakeskus Mikä toukka kyseessä. Lataa tilaajille ilmainen äppi ja lehti on aina mukanasi! TI LA A VE RK OS SA KIRJE Vastaanottaja maksaa postimaksun Suunnittele nyt kesän metsänhoitotyöt! Monipuolista metsäja ympäristötietoa, karttoja, helppoa asiointia – maksutta. Pidätämme oikeuden muutoksiin. 30 22.5.2020 / PILKKEITÄ Vastaani tuli huhtikuun puolivälissä kuvassa oleva noin kymmenen senttimetrin mittainen, sormen paksuinen toukka. Naaras munii kuoren rakoihin, josta toukat syövät tiensä puuaineeseen. Se on haitallisin yksittäisille pihaja puistopuille. Postimaksu on maksettu puolestasi. Se ei niinkään ole esimerkiksi puhtaan hyväkasvuisen koivikon laji. Tarjous on voimassa yhden kuukauden. Nimestään huolimatta puuntuhoojalla ei ole metsätaloudellista merkitystä. 020 760 5300 Sähköposti: tilaukset@hevosurheilu.fi www.hevosurheilu.fi hevosurheilukauppa.fi Kyllä kiitos! Tilaan: Hevosurheilulehti diginä 6 kk 50 € Hevosurheilulehti perjantaina 3 kk 29,90 € Minulle saa lähettää sähköpostiin Hevosurheilun ilmaisen uutiskirjeen Tilaukset ovat määräaikaisia. Toukat vioittavat tavallisia lehtipuitamme, kuten koivua ja haapaa, jaloja lehtipuita sekä omenapuita. Toukan järsimät puut voivat murtua tuulessa tervettä puuta helpommin. Tiia Puukila LUKIJAKYSYMYS Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti (uutiskirjettä varten) Hevosurheilu Tunnus 5003409 00003 Vastauslähetys # Puh. M ET SÄ 5/ 20 Leikkaa tästä ja postita kuponki. Ne lähtevät myös liikkeelle koteloitumispaikkaa etsiessään. Laji iskeytyy todennäköisemmin huonokuntoisiin kuin elinvoimaisiin lehtipuihin.Puuntuhooja on suurikokoinen yöperhonen, ja aikuista on vaikea huomata päiväsaikaan rungoilta lepäämästä sen suojavärityksen vuoksi
WWF toteuttaa Norppaliven yhdessä luontokuvaaja Juha Taskisen, Itä-Suomen yliopiston norppatutkijoiden, Janne Neuvosen ja Pukki Visualsin kanssa. 040 575 9739 | KUUSAMO Lasse Pätsi puh. Norpat jälleen liveseurantaan Ilmoita Metsälehdessä! p. Metsäteollisuuden lakot ja Kiinan markkinoiden huono menekki ovat vähentäneet hakkuita tämän talven aikana. Sinua palvelevat kaikki AGCO Suomen pisteet ympäri maan KESLA-metsävarusteiden hankintakuin huoltoasioissa. 0400 108 869 | HUITTINEN Mikko Harakka puh. 040 778 1959 | OULU Timo Hekkala puh. 0400 340 290 | LAPPEENRANTA Jarkko Hirvi puh. 040 584 4787 | PORVOO Kenneth Lingqvist 0500 844 995 | ROVANIEMI Kimmo Kinnunen puh. 0400 344 045, Markku Järvinen puh. 040 670 7929 | VIRRAT Jukka Tarsia puh. Ihmettelevä Puiden omistusoikeus on puukaupassa siirtynyt ostajalle, eikä se palaa myyjälle, vaikka puut unohtuisivatkin tienvarteen. 0400 541 545 | KOUVOLA Jyrki Akkanen puh. Tämän päivän hakkuissa tehdään ns. Kevääseen sekä kesään liittyviä hakkuita kun ei yksinkertaisesti voi välttää edellä mainituista syistä. Ota puhelin käteen ja pirauta lähimmälle ammattilaiselle! Suomalainen pärjää aina. 040 824 4952 | YLIVIESKA Kari Sorola puh. 040 486 3675 | SAVONLINNA Seppo Kuutti puh. Norpat nousevat Saimaan rantakiville toukokuussa vaihtamaan karvansa. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi www.kesla.com Pidetään yhdessä Suomi toimintakykyisenä ja tuetaan suomalaisia yrityksiä. Koska norpat ovat paikkauskollisia, voi olla, että Pullervo-norppa nähdään tänäkin vuonna. 040 823 3969 | VAASA David Koping puh. Tämä vaatii tasapainoa luonnon ja metsätalouden välillä. 0400 866 697 | TAMPERE Antti Marttila 0405 735 132 | TURKU Marko Alava puh. On vain yritettävä tehdä kompromisseja. Kompromisseja täytyy valitettavasti tehdä, jotta me suomalaiset saisimme tuloja metsästä ja että luonto voisi hyvin. 040 823 3969 | UUSIKAUPUNKI Stefan Jansson tel. Metsäteollisuuden puuhuolto on riippuvainen ympärivuotisista hakkuista. 0401 985 219 | JOENSUU Jukka Lemmetyinen puh. Tukea kotimaisen kaluston hankintaan saat kätevästi vaikka kotisohvalta käsin. 040 660 8151 | TEHTAAN OMA ASIANTUNTIJA Jyrki Sahinjoki puh. 0400 414 867 | IISALMI Markus Tenhunen puh. Pyrin siis huomioimaan sekä luonnon että suomalaisten riippuvuuden metsästä. 040 745 7734 | MIKKELI Janne Jakobsson puh. ”Olemme kuvanneet norppia jo neljänä keväänä, ja konsepti on tänä vuonna kenties ajankohtaisempi kuin koskaan. 040 847 9303 | SEINÄJOKI Jarmo Tynilä puh. 0400 153 656 | JYVÄSKYLÄ Aki Pellinen puh. 0406 748 411 | KUOPIO Mika Ahonen puh. JOUNI TIAINEN Toimitusjohtaja/lakiasiantuntija Kauanko pitää odottaa. 0400 541 236 | KAJAANI Esa Sutinen puh. 040 1786 635. Omin lupineen puita ei siis pidä lähteä klapeiksi pilkkomaan. 31 PILKKEITÄ / 22.5.2020 Tein taannoin puukaupan, johon sisältyi karsittua energiarankaa. Näissä lahoavissa sekä elävissä jättöpuissa kuhisee elämää. Tehtaiden puunhuolto vaatii ympärivuotista puunkorjuuta. 0400 649 678, Esa Hauhia puh. Hakkuukoneyrittäjät, puunkuljetusyrittäjät, koneiden huoltoyrittäjät, metsurit ja metsuriyrittäjät eivät selviä taloudellisesti kahta kuukautta ilman toimintaa metsissä. 040 352 2228 | KOKKOLA Johan Hagqvistin puh. Ymmärrän kuitenkin ammattini kautta myös kesäaikaisten hakkuiden tärkeyden. 0406 108 549 | IKAALINEN Tuomo Korvala puh. Kaikki livelähetykset ovat katsottavissa osoitteessa luontolive.wwf.fi. 0400 235 174 | HÄMEENLINNA Hannu Vaskela puh. Hakkuilla on suuri merkitys niin metsänomistajan kuin koko Suomen talouteen. 040 579 0951 | SALO Mauri Kuisma puh. 040 579 0951, Pekka Oja puh. Kun suunnittelen kesähakkuisiin sopivia leimikoita eli hakkuualoja, niin pyrin jättämään riistatiheikköjä, lepikoita, kosteikoita, maapuita eli haluan ottaa luonnon huomioon. Voinko pilkkoa tienvarteen unohtuneen puupinon klapeiksi vai kuinka kauan pitää odottaa. Mutta mitä pitäisi tehdä. Jos kaikki hakkuut keskeytettäisiin lintujen pesintäaikaan, eli toukoja kesäkuu rauhoitettaisiin hakkuilta, tämä olisi katastrofi metsäteollisuudelle sekä kaikille yrittäjille. tekopökkelöitä, eli kuolleeseen havupuuhun tai elävään lehtipuuhun tehdään 4–5 metrin kanto. Kivellä köllöttävien saimaannorppien ihasteleminen on erinomainen tapa saada ajatukset pois huolestuttavista uutisista”, WWF:n viestinnän asiantuntija Joonas Fritze sanoo. 0401 827 969, Juha Voutila puh. 040 777 7975, Jussi Laitamäki puh. Osa energiapuista näyttää unohtuneen tienvarteen. Todennäköisesti ostaja myöntyy siihen, että metsänomistaja pilkkoo pinonpohjapuut, kunhan tämä kysyy lupaa. Monille luonto on tärkeä, myös minulle. 0401 676 930, Tuomo Mattila puh. Myös järeitä haapoja, raitoja sekä maapuita, eli jo kaatuneita ja kuolleita runkoja, jätetään. MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI. 040 595 9029 | VARKAUS Marko Puumalainen puh. Kaupassa ostajalle varattu kolmen vuoden oikeus varastoida puutavaraa myyjän mailla on umpeutunut. 040 573 5133, Stefan Jansson tel. 0400 343 785 | LAHTI Mika Kivelä puh. Myös kaikille toimijoille, joilla on yhteyksiä metsätalouteen, on metsätaloudesta saatu tulo elin ehto. Metsälaki (10 §), luonnonsuojelulaki sekä metsäsertifiointi määrittävät suojelukohteet. 0407 592 223, Topi Väänänen puh.040 759 7204 | PORI Jukka Jaakkola puh. 040 575 9738 | LOIMAA Jukka Uusitalo puh. 040 648 3633 | SAARIJÄRVI Markku Järvinen puh. Periaatteessa puun myyjä voisi kolmen vuoden jälkeen vaatia ostajalta korvausta pinon säilyttämisestä maillaan. ESPOO Antti Janhonen puh. 040 635 0257, Samuli Jauhiainen puh. Norppaliven kamera on asennettu samaan paikkaan kuin viime vuonna. MARJA TOLONEN Hausjärvi, Oitti Kesäaikaiset hakkuut ovat välttämättömiä LUKIJAKYSYMYS LUKIJALTA Luontojärjestö WWF on avannut perinteisen Norppalive-lähetyksen
MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. Muilta osin maa-alue on pääasiassa nuorta kasvatusmetsää. Palkinto on tunnustus metsäalan kuljetusyrittäjien toimintaedellytysten parantamiseksi tehdystä työstä. Lapsiystävällinen, matalahko hiekkaranta. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa LÄNSI-RAJA Metsänhoitoyhdistys Länsi-Raja palvelee toimialueensa metsänomistajia Pellon, Kolarin ja Muonion kuntien alueella. METSÄTILA, Jämsä, Haavisto 9,54 ha. Liikaa myyntituloa ASUINKIINTEISTÖ, Parikkala, Akonpohja 3,1 ha. Hp. Saimaan Pyyveden rannalla sijaitseva etelään avautuva rinnetontti, jolla sijaitsee arkkitehti Olli Lehtovuoren suunnittelema moderni v. Hp. Lisätietoja luvasta ja sen yksityiskohdista välittäjältä. € Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Kauniissa pihapiirissä runsaasti istutuksia ja nurmialuetta, tilaa rakentaa oleskelualueita, kasvimaita. Tarjouksen voi tehdä myös pienemmästä määrästä, esim. Oma hiekkaranta, loistavat kalavedet, erinomaiset mahdollisuudet sienestykseen ja metsästykseen. 050 464 6500 TULOSSA MYYNTIIN: Kaksi metsätilaa, Laukaa 25,1ha ja n. 77 000 €. METSÄASIANTUNTIJA Haemme metsäasiantuntijaa vakinaiseen työsuhteeseen. Etäisyys Jämsän keskustaan n. 040 5088491 Metsänomistajat MHY Länsi-Raja 2 x 100mm_92mm 6.5.2020 11.09 Sivu 1 SATAKUNTA Metsänhoitoyhdistys Satakunta on maakunnan merkittävin yksityismetsätalouden toimija. Koitterjärveltä puroyhteys Saimaaseen, joten kanoottiretkiä voi laajentaa isommille vesille. 31.5.2020. Hyvin pidetyt rakennukset perusmukavuuksilla (sähköt, painevesi, ilmalämpöpumppu). Palveluvalikoimastamme löytyvät kaikki metsänomistajan tarvitsemat palvelut. Kohde on mäntyvaltaista kangasmetsää, puuston määrä on n. Kiinteistöön kuuluu virallinen venevalkamapaikka Nikaniemen Koitterlahdella (Saimaa). Rakennusoikeutta on vielä jäljellä, mikä mahdollistaa esim. 85.000 €. 285.000 € LOMA-ASUNTO, Savonlinna, Savonranta Sähköistetty loma-asunto helppohoitoisessa kangasmetsässä Saimaan Paasveden rannalla. Lisätietoja tunnusluvuista: https://www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ lansi-suomen-yhteismetsa/ Ylijäämä vuodelta 2019 maksetaan myyjälle. Olet etsimämme henkilö, jos sinulla on näyttöä tuloksellisesta esimiestyöstä, kokemusta liiketoiminnan johtamisesta ja erityisosaamista puunkorjuupalvelusta. Hp. Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju tai sähköpostilla veijo.laukkanen@ metsat.fi. 148.000 €. 6,5 ha ja haettu kokonaismäärä 580 000 m 3 . rantasaunan rakentamisen. Saarikiinteistö Saimaan Pihlajavedellä, Pieni-Kontiainen -saaressa. Osuuden suuruus 605/18338. PALKITTU OIKAISU Edellisen Metsälehden (9/2020) puukauppasivun ”Tuoreen puukaupan” myyntituloon oli eksynyt ylimääräinen numero. 18 km. Monipuoliset mahdollisuudet vakituiseen tai vapaa-ajan asumiseen ja yrittämiseen. Hyväkuntoisessa talossa on tuvan lisäksi 3 makuuhuonetta, keittiö, työhuone ja vaatehuoltotiloja, saunaosasto. 550 m 3 . Lisäksi työllistämme noin 50 yrittäjää metsänhoitoja puunkorjuutehtävissä. Olet kannustava esimies ja sitoutunut pitkäjänteiseen tuloksentekoon yhdessä henkilöstön kanssa. Kiinteistölle menee metsäautotie (Koppelomäentie). Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja, markkinointija palveluhenkisyyttä sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Palkkaus YT/METO työehtosopimuksen mukainen. Hinta sisältää tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti -kuivuria (36, 36 + 40 m 3 ), yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). Työ alkaa 1.8.2020 tai sopimuksen mukaan. 89.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 1 km. Hp. ”Sitkeä, jopa terrierimäinen paneutuminen asioihin ja jämäkät kannanotot ovat ohjanneet niin koulutusta, työtekoa kuin tutkimusta koko metsäsektorilla”, todetaan palkinnon perusteluissa. 2 km:n päässä Saaren taajamasta, Akonpohjasta. 170 m. Hienossa hirsiaitassa mahdollisuuksia moniin käyttötarkoituksiin. 3,6 milj. Ottoalueen pinta-ala n. Mh. TARJOUKSET kohteista os. Tämänkertainen Kolkuttaja-palkinto oli järjestyksessään kahdestoista. Avarasta tuvasta avautuu esteetön näkymä Saimaalle. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Tarjoamme vakituisen työsuhteen ja kilpailukykyiset edut. Tutustu myös videolinkkiin ja varaa esittelyaika! Hp. Vaasan hallinto-oikeus on palauttanut lupahakemuksen kaupungille odottamaan täydennystä. 2006 valmistunut vapaa-ajan asunto. Päätehakkuun myyntitulo oli yhteensä 28 182 euroa. 50 km Tallinnasta! Peltomaata 490 ha. Kiinteistölle on haettu lupa maa-aineksen (kallio) ottamiseen ja Jämsän kaupunki on antanut asiasta päätöksen 18.4.2018. LOMA-ASUNTO, Savonlinna, Savonranta 2,3 ha. Palveluksessamme on 17 toimihenkilöä. Jyhkeä Paasselkä avautuu kalastajalle mökkirannasta alkaen ja Hiekkaketveleen lahden omaleimaisuus aivan äärellään. 22,2 ha määräalat. Liikevaihto vuonna 2019 oli 6,5 miljoonaa euroa ja korjuupalvelun puumäärä 193.000 m3. 85.000 e SAARIKIINTEISTÖ, Punkaharju 20,79 ha. 32 22.5.2020 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN KOLKUTTAJA-PALKINTO Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä on saanut Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n Kolkuttaja-palkinnon. Lisätietoja sivulla www.metsalehti.fi/metsamaa YHTEISMETSÄOSUUDET, Kankaanpää Tilaan Maretlammi (214-401-16-12) kuuluvat osuudet Länsi-Suomen yhteismetsään. Rantaviivaa Apajalahti -kiinteistöllä on yhteensä n. Alueella hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. 139.000 € / tarjous viim. Mökissä on tehokas aurinkösähköjärjestelmä ja etäohjattava dieselkäyttöinen mökkilämmitin. Tule ja ihastu! Hp. Maatilan pihapiiri, iso v. Koitterjärven rannalla niemitontilla sijaitseva uudehko saunamökki, jonka yhteydessä kesäkeittiö ja mukavasti terassitilaa. 1987 rakennettu omakotitalo, vanha upea hirsiaitta, karjarakennus ja kalustohalli, n. Rauhallinen sijainti. Kiinteistöllä on 1 rantarakennuspaikka, kaavamerkinnällä AO (erillispientalojen alue), kokonaisrakennusoikeus 500 k-m 2 , rakennuspaikka kauniilla etelärinteellä, omaa rantaviivaa on n. 2 km. Helppohoitoinen kangasmetsä ja rannat kovapohjaisia kalliorantoja. Savonrannan palveluihin autotietä ainoastaan noin 7 kilometriä. Kaavassa rakennusoikeutta riittävästi myös päärakennukselle. Myydään tarjousten perusteella. 4 km:n päässä Kesälahden taajamassa. Palkinnolla huomioidaan enintään kerran vuodessa jäsenyritysten toimintaedellytyksiin erityisen positiivisella tavalla vaikuttanut henkilö, yritys, yhteistyötaho tai -työryhmä. 300 kpleesta. Haemme TOIMINNANJOHTAJAA Vastuullasi on talouden, henkilöstön ja liiketoiminnan johtaminen sekä sidosryhmäsuhteet. Ottamisaika 10 vuotta. Kiinteistöllä on 2 rantarakennuspaikkaa vapaa-ajan asunnoille, rakennusoikeus 130 krsm 2 /rakennuspaikka. Kauppaan kuuluu päärakennuksen tontin länsipuolella olevat kaksi tonttia, joista toisella on rantarak.oikeus. Vuoden 2021 alusta olemme osa uutta Mhy Lappia, joka tulee toimimaan läntisessä ja pohjoisessa Lapissa sijaitsevien 13 kunnan alueella. Lisäksi hintaan sisältyvät kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. METSÄKIINTEISTÖ/OK-TONTTI, Kitee, Kesälahti Pyhäjärven rannalla, n. Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään toimittamaan 15.6.2020 mennessä sähköpostitse veijo.ekonoja@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Veijo Ekonoja p. Toimipaikkana Porin toimisto. Lähetä hakemus ja ansioluettelo palkkatoiveineen 31.7.2020 mennessä osoitteeseen olli.maki@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antavat puheenjohtaja Harri Asmala, 040 7025 205 ja toiminnanjohtaja Olli Mäki, 044 3776 211 Metsänomistajat MHY Satakunta 2x140mm_ML 23.4.2020 10.41 Sivu 1. Hirsinen 36 m 2 päärakennus ja uudempi saunarakennus sekä aitta ja rakoliiteri. Venevalkamaja autopaikka sijaitsevat Saukonsaaressa, Pietolansaaren lossilaiturin tuntumassa, vesimatkaa n. 040 510 8085 LOMA-ASUNTO, Savonlinna, Moinsalmi 1,3 ha. Hänen tehtäviinsä kuuluvat metsänhoidon, puukaupan ja asiantuntijapalveluiden markkinointi, myynti, suunnittelu ja toteutuksen valvonta sekä metsänomistajien neuvonta ja koulutus. Johdat asiantuntijaorganisaatiota, vastaat sen toiminnasta ja kilpailukyvyn kehittämisestä. Havupuuvaltaisen puuston määrä on n. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. 1 840 m 3 . Metsäasiantuntijan toimialue on Muonio ja 1.1.2021 alkaen myös Enontekiö. Omasta kaivosta käyttövesi
029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Alumiinirakenne ja telineen pikakiinnitys nostivat hintaa.” Hänen mukaansa taakkatelineitä ei ole tarkoitus alkaa sarjavalmistaa, vaan niitä tehdään tilausten mukaan. 029 432 6114 Kauppak. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 88. Tavoitteenamme on tehdä yli miljoona kuutiometriä sahatavaraa vuonna 2020. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. Odotamme sinulta Metsäalan koulutusta Monipuolista työkokemusta, erityisesti puun ostosta Aktiivista otetta ja hyviä vuorovaikutustaitoja Operaatioesimiestä Alajärven sahan ja Kemijärven sahan hankinta-alueelle. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Alumiinirakenne takaa keveyden Aiemmin Reini on kyydinnyt taimia kaukana teistä olevilla aukoille mönkijän perävaunulla, mutta itse ajopeliin rakennetut taakkatelineet helpottavat istutustyön kuljetusten järjestelyä. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Jari Reini kehitti oman ratkaisun ikuiseen ongelmaan, kuinka kuljettaa taimet tiettömien taipaleiden päähän. Katso video Metsälehden Youtubesta Keitele Group on vakavarainen puutuotealan yksityinen yritys, joka jalostaa korkealaatuisesta suomalaisesta tukkiraaka-aineesta asiakaslähtöistä sahatavaraa ja jatkojalosteita. Halvimmillaan kiinteän taakkatelineen saisi mönkijään jopa alta tuhannella eurol24 laatikkoa mönkijän kyytiin Mönkijän taakkateline kantaa kerta-ajolla melkein kahden miehen päivittäisen taimisatsin. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Keitele 3x200mm_Makasiini 14.5.2020 10.42 Sivu 1. Vahvistamme ja kehitämme puunhankintaorganisaatiota ja haemme nyt Hankintaesimiestä Kemijärven sahan hankinta-alueelle Hankintaesimies vastaa toimialueellaan yksityismetsien puun ostosta sekä korjuusta. Palveluksessamme on yli 500 puualan ammattilaista. Teräspajan Risto Manninen kertoo, että Reinin tilaama teline maksaa noin 2 000 euroa. Liiketoimintamme on vahvalla kasvu-uralla. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Suunniteltu toimialue Salla-Savukoski alueella. Mönkijän ajettavuutta taimitelineet eivät sanottavasti haittaa. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 32 274 (LT/19) Lukijoita 136 000 (KMT/19) Painopaikka Punamusta,Joensuu MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva MAASTOAUTON ulottumattomissa olevat istutustyömaat ovat jokaisen varsinkin ammatikseen istuttavan painajaisia. Täyteen lastattu etuteline tosin estää näkyvyyden lähietäisyydelle mönkijän eteen. Yhteensä mönkijän kyytiin menee 24 taimilaatikkoa, siis kaikkiaan 2 160 tainta. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Puunhankintayhtiömme Keitele Forest Oy vastaa sahojemme puuhuollosta. Operaatioesimies vastaa toimialueellaan puunkorjuun laadun sekä tukkijakauman oikeellisuuden varmistamisesta sekä autokuljetuksen ohjaamisesta. la. Perävaunua ei pystyisi kuljettamaan samalla tapaa.” Telineet on valmistettu alumiinista, joten ne ovat kevyet. Tarvittaessa ne saa paikalleen yksin, mutta näppärimmin asentaminen sujuu kahteen pekkaan. 029 432 6113 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Tilaustuote Telineen tekniset ratkaisut on mietitty Jyväskylän Teräspajalla, joka myös on valmistanut sen. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Heta Välimäki p. Tuotamme vuodessa 900.000 m3 sahatavaraa ja 400.000 m3 jatkojalosteita. Laukaalainen metsuriyrittäjä Jari Reini ideoi ongelmaan ratkaisun. Uudet Keiteleellä, Kemijärvellä ja Alajärvellä sijaitsevat tuotantolaitoksemme edustavat alan huippua Euroopassa. Kun on muutamankin kerran raahannut märkyyttään repeileviä taimilaatikoita vaikka vain puolen kilometrin päähän metsäautotieltä, tietää mistä puhutaan. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. ”Mönkijä telineineen mahtuu kuomukärryyn, ja tarvittava määrä taimia kulkee Hiluxin lavalla, joten kaikki tarvittava on mukana. ”Hinta riippuu pitkälti siitä, millaista telinettä asiakas haluaa. 33 PILKKEITÄ / 22.5.2020 PALVELUKSEEN HALUTAAN METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki s-posti: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Etuteline tuetaan puskureihin ja lukitaan pikakiinnityksellä. 040595 3006. Odotamme sinulta Metsäalan koulutusta Monipuolista työkokemusta, erityisesti puun korjuusta ja kuljetuksesta Aktiivista otetta, vahvoja ITtaitoja, organisointikykyä ja hyviä vuorovaikutustaitoja Tarjoamme Tavoitteellista työtä puunhankinnan parissa Kehittyvän ja modernin työympäristön Kilpailukykyisen palkkauksen Pyydämme lähettämään hakemuksen sähköpostilla Ilpo.Pentinpuro@keitelegroup.fi 8.6.2020 mennessä. ”Etutelineeseen menee kuusi laatikkoa ja taakse kahteen kerrokseen yhteensä 18 taimilaatikkoa”, Reini laskee. Keitele Groupin liikevaihto tilikaudella 2019 oli 269 miljoonaa euroa. ”Teline täytyy rakentaa erikseen jokaiseen mönkijään sopivaksi”, Manninen sanoo. Mönkijän eteen ja perään rakennetut taimitelineet kantavat likimain kahden miehen päivän taimitarpeen. Takateline asennetaan peräkoukun varaan. Tiedustelut: metsäpäällikkö Ilpo Pentinpuro p. Lisätietoja osoitteesta www.keitelegroup.fi/tyopaikat
Tulevaisuudessa isolehtilehmuksen on ennustettu leviävän yhä pohjoisemmaksi ilmaston lämmetessä. Isolehtilehmus (Tilia platyphyllos) ei kuitenkaan hävinnyt kokonaan maisemista. Ne yhteiskunnat, joissa oli vahva julkinen sektori ja hyvin toimiva hallinto selvisivät parhaiten. Pohjoisrajoillaan isolehtilehmus kuuluu vielä Etelä-Ruotsin puulajistoon, mutta Suomessa luonnonlehmukset ovat käytännössä metsälehmuksia. Ympärillä on useita nuoria lehmuksia, jotka ovat samaa kloonia ja perimältään identtisiä. Ollaan etäännytty kauas tilanteesta, jossa omistaja kantaa yksin liiketaloudellisen riskin. KRIISIN SEURAUKSENA ON huomattu, ettei kaupungistuminen ole mikään luonnonlaki vaan valinta. Hän aloittaa 1.9.2020 toimipaikkanaan Helsinki. Tämä on lisännyt puun suosiota kaupunkialueilla, koska tahmeaa sokerikastetta erittyy vähemmän alla olevien autojen päälle ja ihmisten niskaan. Viisasta sopeutumista STORA ENSO Stora Enso on nimittänyt Katariina Kravin yhtiön henkilöstöjohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi. POHJOISMAINEN HYVINVOINTIMALLI TARJOSI hyvät edellytykset hoitaa kriisiä sen aikana ja huolehtia myös sen jälkihoidosta. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti. Vanhan kansan anekdootin mukaan lehmus kasvaa 300 vuotta, kukoistaa 300 vuotta ja hiipuu viimeiset 300 vuotta. Valtiot tukevat yrityksiä luomalla niille toimintaedellytyksiä kouluttamalla työvoimaa, rahoittamalla tutkimusja kehittämistyötä, tukemalla investointeja, rakentamalla liikenneja tietoliikenneyhteyksiä, rahoittamalla vienninedistämistä ja lukemattomilla muilla tavoilla. Pyrkimyksen ajaa kaikkien asiaa samalla painoarvolla pitäisi olla kaiken poliittisen päätöksenteon tavoite. Istutettuna se pärjää jo nyt maamme keskivaiheille saakka kohtuullisen hyvin. cordata ), mutta kattaa pääsääntöisesti koko Keskija Etelä-Euroopan. Hän opiskelee parhaillaan journalistiikkaa Jyväskylän yliopistossa. Kansaliapäällikön viisivuotinen pesti alkaa kesäkuun alussa. Puun nilasta ja kuoresta saatavaa vahvaa kuitua, niintä, on käytetty monissa lopputuotteissa köysistä jopa vaatteisiin. Hiipuminen voi käytännössä kestää paikoin kauemminkin: keskellä NIMITYKSET RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. vät lehmuksen lehdistä ja kukista yrttiteetä ja monia puun ainesosia käytetään edelleenkin osana kansanlääkintää. Eläinkokeissa ainakin hiiret ovat rauhoittuneet saatuaan lehmusuutetta. Saksaa Schenklengsfeldissä kukoistaa arviolta yli 1200-vuotinen isolehtilehmus. Menettely on tarkoitettu väliaikaiseksi, mutta koronakriisin aiheuttamien taloudellisten seuraamusten hoitaminen kestää vuosikausia, eikä paluu ”normaaliin” ole mitenkään itsestään selvää. Aiemmin Kravi on työskennellyt useissa henkilöstöhallinnon johtotehtävissä Nokialla. Maamme kauppapuutarhoissa myytävät lehmukset ovat yleensä puistolehmuksia (T. KORONAKRIISI VOI JOHTAA globalisaation taittumiseen ja pitkien globaalien tuotantoketjujen korvaamiseen kotimaisella tuotannolla huoltovarmuuden parantamiseksi. x vulgaris ), joka on isolehtilehmuksen ja metsälehmuksen risteymä. Isolehtilehmuksen lehdet maistuvat myös vaaralliselle havupuiden tuholaiselle havununnalle – etenkin jos maukkaita havupuita ei ole riittävästi tarjolla sen lähes kaikkiruokaisille toukille. Isolehtilehmuksen luontainen levinneisyysalue on hieman eteläisempi kuin metsälehmuksella (T. Isolehtilehmus kasvaa yli 40-metriseksi ja on latvusmuodoltaan metsälehmusta leveämpi. Puun luotettavasta ikäarviosta on tosin kasvitieteilijöiden ja historioitsijoiden kesken kiistelty. Kirvat eivät sen sijaan liiemmin imeskele isolehtilehmuksen lehtiä yhtä mielellään kuin puistolehmuksen lehtiä. Latvus on leveämpi kuin meikäläisellä metsälehmuksella. METSÄLEHTI Metsälehden määräaikaisena toimittajana on aloittanut MMM Aino Ässämäki, 38. EU ei pystynyt ottamaan aktiivista roolia kriisissä, vaan päätyi lisäämään jäsenvaltioiden toimivaltaa unionin toimivaltaan normaalioloissa kuuluvilla alueilla, kuten valtiontuet yrityksille ja elinkeinoille. Lehtien monikäyttäjät Pitkäikäistä ja kookkaaksi kasvavaa isolehtilehmusta on arvostettu kautta vuosisatojen. Tasa-arvo ja yhtäläisyys ovat oikeudenmukaisuuden perusarvoja. Päivitystyössä ei voida ohittaa koronakriisin yhteiskunnallisia vaikutuksia, joka tulevat muovaamaan elämäämme pitkälle tulevaisuuteen. Kriisin hallintaan tarvittiin julkisen vallan vahvaa ohjausta ja ennen näkemättömän suurta taloudellista tukea yksityisen ja kuntasektorin toimijoille. Ässämäki on aikaisemmin työskennellyt muun muassa Suomen metsäkeskuksessa. NUORTEVA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIAN päivitystyö on käynnistymässä. Pehmeä ja helposti lohkeava puuaines sopii kaiverrustöihin erinomaisesti. YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Hallitus on tänään ympäristöministeriön uudeksi kansliapäälliköksi Juhani Damskin. On siis mahdollista tehdä sellainenkin valinta, että maaseudulle annetaan mahdollisuus kukoistaa luomalla sille tasa-arvoiset ja yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä kaupunkien rinnalla. Suurimmat lehdet voivat olla yli 15 sentin pituisia ja siemenet nelisen kertaa metsälehmuksen vastaavia painavampia. 34 22.5.2020 / PILKKEITÄ HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat VIIMEISEN jääkauden jälkeen, lähes 10 000 vuotta sitten, eräs lehmuslaji vallitsi nykyistä paljon laajemmilla alueilla ympäri Eurooppaa. Nykytutkimus on kiinnostunut lehmusuutteiden tulehduksia alentavista ominaisuuksista mikrobeja vastaan sekä mahdollisista muista terveysvaikutuksista. Kravi työskentelee tällä hetkellä Tieto Oyj:n henkilöstöjohtajana. Se tarkoittaa hyviä liikenneja tietoliikenneyhteyksiä, tasapuolista koulutustarjontaa, luonnonvarojen jalostamista korkean lisäarvon tuotteiksi paikan päällä ja siitä syntyviä uusia työpaikkoja. Nimensä mukaisesti isolehtilehmuksen lehdet ovat usein astetta suurempia kuin metsälehmuksen lehdet. Julkisen vallan rooliksi jää taloudellisen riskin jakaminen tilanteissa, joissa tavoitellaan systeemisiä muutoksia, kuten esimerkiksi ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Puuta uudistetaan Keski-Euroopassa usein kantoja juurivesoista. Metsälehmuksen isoveli Isolehtilehmus kasvaa yli 40-metriseksi. Lähtökohtina ovat pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaukset oikeudenmukaisesta siirtymästä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja EU:n päivitetty biotalousstrategia, joka korostaa kestävää vihreää kasvua, alueiden merkitystä ja maapallon kantokyvyn rajojen huomioon ottamista. Koronakriisin yhteydessä – globaalin talouden ja EU:n ratkaisukyvyn osoittauduttua heikoksi – kansallisvaltioiden rooli kasvoi. Ihmiset keittele. Ajan myötä näin voi syntyä eräänlaisia lehmusrenkaita, joissa alkuperäiset ”emolehmukset” ovat lahonneina maatuneet mullaksi. Lehmuksesta on myös nykerretty lukemattomia käkikelloja ja puukenkiä. Damski siirtyy ympäristöministeriöön Ilmatieteen laitokselta, missä hän on työskennellyt pääjohtajana vuodesta 2016. Ihmisen toimesta metsävarat etenkin viljavilla mailla hupenivat sittemmin rankasti maatalousmaiden ja asutuksen tieltä. Oikeudenmukaisessa siirtymässä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa tarvitaankin tosiasioiden tunnustamista ja viisasta sopeutumista. Se pärjäsi muiden puiden varjossakin ja ihmiset arvostivat sen monia ominaisuuksia istuttaen sitä kyliin, kaupunkeihin ja tiluksilleen
METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . PALKINNOT metsäkryptosta 7 on arvottu seuraaville kolmelle: Esko Kiuru, Siikainen, Veikko Ritvanen, Kuopio ja Kaija Tiainen, Uukuniemi. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 10”. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i • Luottokoneen kanssa työ sujuu • Näin tunnistat taimivauriot • Kuusen 80 vuotta: Ensiharvennuksen aika Sa m i Ka rp pi ne n • Yhteisomistus ja kulukäytännöt • Minne suokukot ovat hävinneet. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . • Metsästä tiskiharjan tarpeet TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 4.6.2020 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 35 PILKKEITÄ / 22.5.2020 METSÄRISTIKKO 10 ENSI NUMEROSSA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 4. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Metsäkrypto 7, oikea ratkaisu S K I S M A K R E B E C C A T I K A C U N Y Y H Y Ö T Y I O V W D S L E G Ä K Ö Y D E T L V E S O N T A P Q Z Ö H O Y M Ä R I S I J Ä S A N R B V J X F M H Y M N I U Ä S K E I N E N A A S E L I N O D T E R I Ö P A W I G H T J N A I R O B I U S A A R N I K M I E L E V Ä P L K Ö H Ä T V A S W A N A E T U I L I J A J M Ö L I N Ä A N O V A K I O A T E E N A O A A L F A A T A N S S I T B E N Q V I S T D K O S T O T K S I O U X U B A A P M O K O M A T R E I M A R I L U L I S I J A T E Q U I L A Ä A S T E R I X I I L A O S T Z V I U H G O M E Z A O O R I V E S I H P O R A R I K A I H D I N P D E S M O N D N H B I I L I O A K N I U U P U A K P U R U G U A Y M A R C H I E A J O I T U S Ä T U U H E U S S A A D O L F K D. KESÄKUUTA Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen
SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi TAMPERE | Ahlmanintie 72 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.. Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto Suomen suurin metsäalan verkkokauppa! 299 ,00 STIHL MS 180 C-BE Tilavuus: 31,8 cm³ / Teho: 1,4 kW Ketjujako: 3/8" / Paino: 4,5 kg 589 ,00 STIHL MS 241 C-M Tilavuus: 42,6 cm³ / Teho: 2,3 kW Ketjujako: 3/8" / Paino: 4,5 kg 699 ,00 STIHL MS 201 C-M Tilavuus: 35,2 cm³ / Teho: 1,8 kW Ketjujako: 3/8" / Paino: 4,0 kg 399 ,00 STIHL MS 231 Tilavuus: 42,6 cm³ / Teho: 2,0 kW Ketjujako: 3/8" / Paino: 4,8 kg 699 ,00 STIHL MS 261 C-M Tilavuus: 50,2 cm³ / Teho: 3,0 kW Ketjujako: .325” / Paino: 4,9 kg 199 ,00 STIHL MS 170 Tilavuus: 30,1 cm³ / Teho: 1,2 kW Ketjujako: 3/8" / Paino: 4,1 kg STIHL moottorisahat vaikka kotiin toimitettuna! 39 ,90 PELTOR H700 Kypäräpaketti 119 ,00 PELTOR G5000 Kypäräpaketti+radio 59 ,00 PELTOR G500 Raivauspaketti 99 ,00 3M SecureFit X5000 kypärä 134 ,90 3M SecureFit Kypäräpaketti 199 ,00 PELTOR EEP-100 Elektroniset korvatulpat 379 ,00 PELTOR WS Alert XP Kuuleva kuulosuojain 69 ,00 PELTOR WorkTunes Pro Radiokuulosuojaimet USEITA VÄREJÄ. 24% alv. Hinnat sis