Metsälehti 10/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

›› 11–13 METSÄSTÄ Metsäveteraani huolestui nykyasenteista Jouko Juurikkala kertoo omat niksinsä terveen metsän kasvatukseen. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 20. ›› 16–17 Tuohta on revitty moneen käyttöön ›› 18–19 Kaavamääräykset aiheuttavat huolta ›› 22 Hyvä hakkuujälki on yhteistyön tulos ›› 26–27 PILKKEITÄ Jääkausi synnytti tukkilaisjoen ›› 28 Rauduskoivun kukinta tuo kevään ›› 34 Se pp o Sa m ul i. Onko huippu jo käsillä. Sivut 2–3 ja 14–15 Kohti hintapiikkiä UUTISET Kirjanpainajaa seurataan yhä pohjoisempana ›› 4–5 Suomen metsätutkimus hiipuu kansainvälisesti ›› 6 Tornator laajeni Keski-Suomeen ›› 8 Mistä kaikesta ovat sertikaatit tehty. TOUKOKUUTA 2021 • NRO 10 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI Se pp o Sa m ul i KOLUMNI: ”Tutkimus ei voi antaa vastausta, onko kasvuturpeen käytöstä luovuttava.” ›› 5 Amerikan-vienti hilaa sahatavaran ja puun hintoja ylöspäin
”Koronasuhdanne alkoi Yhdysvalloista ja siellä kipurajaa jo kolkutellaan tai se on ylitetty.” Uusi normaali erilainen kuin ennen. ”On mahdollista, että kyse ei ole vain nopeasta hintapiikistä, vaan uudesta normaalista. MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala pohtii, että tällä kertaa historia ei välttämättä toista itseään. Metsävarusteita on tarjolla niukalti. Niinpä Metsäkeskus pystyy tekemään vain osan päätöksistä niin, että tuen mukaisia viljelytöitä päästäisiin tekemään jo kevään aikana. Metsitystukipäätökset viivästyvät Joutomaiden metsitystuen haku avautui maaliskuun alussa. Myös sellupohjaiset tuotteet Huippuhinnoilla kesää kohti Vielä ei tiedetä, onko kyseessä kantohintojen koronapiikki vai uusiutuvien raaka-aineiden läpilyönti. Verkossa tilatut tuotteet noudetaan Husqvarna-jälleenmyyjien liikkeistä. Hintaindeksejä laativan Fastmarkets FOEX -yhtiön seurannan mukaan hinnat ovat nousseet vuoden alusta noin 45 euroa. Sertifikaatit koskevat puun alkuperän todentamista ja ns. Uudet metsävarakartat ja kuntatilastot verkkoon Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuoden 2019 metsävarakartat ja kunnittaiset tilastot ovat nyt vapaasti katseltavissa verkossa ja ladattavissa jatkokäyttöä varten. LYHYET UUTISET 20.5.2021 / AJASSA 2 MIKKO HÄYRYNEN K antohintojen kulku oli viime vuosikymmenellä tylsää, mutta lyhyessä ajassa on tullut kaksi kovaa nousua. ”Mutta sahatavaran hintaan ei ole koskaan tullut pysyvää tasokorotusta. Alkuperäiset tulokset voi ladata Luken verkkopalvelusta. Uusiutuvien raaka-aineiden käyttö lyö läpi joka maailmankolkalla.” Rintala muistuttaa, että koronaelvytyspakettien rahat ovat osin vasta suunnitteilla, joten puutuotteiden nousu ei siten ole keinotekoinen, lyhytaikainen vauhtiruiske. Pohjois-Suomessa puukauppaa ovat vaikeuttaneet FSC:n korkean suojeluarvon eli HCV-metsät. kontrolloitua puuta. Tuoreimmat 200–210 euron kuutiohinnat ovat tammikuulta ja ne ovat reilusti jäljessä tämän päivän hinnoista. ”Ei tässä oikein pysy mukana, mutta kovaa on menty ylös ja nousu tuntuu vain jatkuvan.” Sahatavaran vientihinnat tilastoituvat tullitilastoon. Vaikka Ruotsissa sahat ovat toimineet läpi pandemian ja tuotanto on ollut tänä keväänä jopa ennätysvauhdissa, sahojen varastot ovat alimmillaan 20 vuoteen, ruotsalaissahojen etujärjestö Swedish Wood kertoo. ”Kysyntä kasvaa ja samoin hinnat maailmanmarkkinoilla”, järjestön markkina-analyytikko Christian Nielsen arvioi. Pölkky hankki FSC-sertifikaatin Sahayhtiö Pölkky on hankkinut FSC-sertifikaatin. Ainakaan toistaiseksi netistä ei voi ostaa esimerkiksi moottoritai raivaussahoja. ”Korona-ajan kotien remontointi ei johdu elvytyksestä, vaan erilaisesta rahankäytöstä.” Eikä kyse ole vain sahatavarasta. Tämä tuo hintapaineita sahatavaralle. Ruotsissa sahat pyörivät täysillä Puutuotteille on nyt maailmalla hyvä menekki, mutta tarjonta on rajallista. ”Kovaa on menty ylös ja nousu tuntuu vain jatkuvan.” Husqvarna avasi verkkokaupan Suomessa Husqvarna on avannut verkkokaupan Suomessa ensimmäisenä metsäja pihanhoitokoneiden valmistajana. Hakemusten käsittelyssä on kuitenkin ollut teknisiä ongelmia. Karttoja voi katsella Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunassa valmiiksi väritettyinä. Verkkokauppa löytyy osoitteesta promo.husqvarna.com/fi/. Hakijoiden kannattaa varautua siihen, että viljelytyöt siirtyvät ensi keväälle, Metsäkeskuksesta todetaan.. Huhtikuun lopulla hakemuksia oli tullut Metsäkeskukseen noin 900 kappaletta. Sahatavaraa lähtee nyt suomalaissatamista kuten Mäntyluodosta maailmalle hyvään hintaan. Perusteluja löytyy sekä hintapiikille että tasokorotukselle. Nyt on menossa yhtä jyrkkä nousu, jonka kestoa voi vain arvailla. Sahatavaran selässä Suunnitteluja konsulttitoimisto Afryn vanhempi konsultti Antti Koskinen on seurannut sahatavaramarkkinoita parikymmentä vuotta. Talvella 2018/2019 noustiin jyrkästi ja tultiin yhtä jyrkästi alas, paljolti Trumpin Kiinaa vastaan lietsoman kauppasodan myötä. Pölkky perustelee sertifikaatin hankkimista FSC-tuotteiden kysynnän kasvulla. Yhtiön metsäjohtaja Jani Jaakkolan mukaan FSC ei tuo yhtiön puukauppoihin suurta muutosta, mutta joidenkin yksittäisten metsänomistajien kohdalla asialla voi olla merkitystä. Aina kun on ollut hirveä piikki, niin sieltä on yleensä tultu lujaa myös alas.” Sahatavara on liian kallista viimeistään silloin, kun sen hinta alkaa hidastaa rakentamista, hän tiivistää
050 512 9224 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Asia lähti etenemään Korhosen haastattelusta Metsälehti Makasiiniin kaksi vuotta sitten. Rintala laskee, että ensimmäisen kvartaalit tulokset ennakoivat integraateille yhteensä reilusti yli kolmen miljardin euron vuositulosta, minkä pitäisi näkyä kuitupuun hinnoissa toisella tavalla. Näiden kahden rahaston metsäala on yhteensä noin 20 000 hehtaaria. 3 AJASSA / 20.5.2021 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Hallitusneuvos Jari Salokoski valtiovarainministeriön elinkeinoverotusyksiköstä toteaa, että ilmiön mittasuhde on tiedossa, mutta yhteismetsäpohjaiset metsärahastot ovat periaatteellisesti ongelmallisia. Inventoinnille on annettu nimeksi Operaatio Mustikka. VMI:stä vastaava Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Kari T. haettu myös muilta tahoilta. ”Pysyvämpää jalansijaa olisi hyvä saada. Valmistelevan pilottitutkimuksen rahoitti Hako Ollikaisen säätiö. Taalerin metsärahastojen salkunhoitaja Jyrki Ketola kärjistää, että tyhjä lakimuutos tulossa, sillä yhteismetsäpohjainen rahasto on perustettu viimeksi seitsemän vuotta sitten. Ulkomainen omistuskin tulisi suhteuttaa EU:n pääomien vapaaseen liikkuvuuteen ja siihen, että myös suomalaiset rahastot ostavat metsätiloja ulkomailta.” Suurimmat, noin sadan tuhannen hehtaarin rahastot ovat Osuuspankilla ja United Bankers -varainhoitoyhtiöllä. Hintafutuurit eli markkinoiden näkemys tulevista hinnoista ovat edelleen nousussa. ”Vaikka muutoksen välitön vaikutus on vähäinen, niin se ehkäisee yhteismetsien alkuperäisen ajatuksen väärinkäyttöä.” ”Tyhjä lakimuutos” Käytännössä muutos koskisi vain kahta varainhoitoyhtiö Taalerin yhteismetsän pohjalle rakennettua rahastoa, joiden molempien metsätilojen ostot ovat päättyneet ja joista toinen on myyty kansainväliselle vakuutusjätille. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. ”Meidän höylällä päästään sataan metriin minuutissa, kun keskieurooppalaiset suurtehohöylät höyläävät yli 400 metriä.” Versowoodilla aloitellaan syyskvartaalin myyntejä ja tunnelma tuntuu hyvältä. 029 432 6112 Ulkoasu: Tuomas Nikulin p. 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi Huippuhinnoilla kesää kohti Sahatavaraa lähtee nyt suomalaissatamista kuten Mäntyluodosta maailmalle hyvään hintaan. ”Lisäksi hiilidioksidin päästöoikeuden tonnihinta on puhkaissut viidenkymmenen euron rajan, mikä antaa energiapuun hinnalle pelivaraa”, Rintala toteaa. Veromuutos ei vaikuta metsärahastojen tilakauppoihin MIKKO HÄYRYNEN K asvillisuusinventointi tulee osaksi valtakunnan metsien inventointia. VMI-koealoja on kolmetuhatta. Amerikassa sahatavaran supersuhdanne Yhdysvalloissa sahatavara on kallistunut käsittämättömän jyrkästi, ja hinta on kolminkertaistunut viime kesän pohjista lähelle 700 euron kuutiohintaa. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. Syyskauteen hyvissä tunnelmissa Versowoodilta on lähtenyt yksittäisiä kontteja, ja Yhdysvallat on jotenkin hankala vientimaa monestakin syystä. ”Kyse on myös monimuotoisuuden arvioinnista kasvilajiston kautta, mutta ei suoranaisesta uhanalaisten lajien inventoinnista.” Kasvillisuusinventoinnin 1,7 miljoonan euron kustannuksista vastaavat maaja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö. Sahatavarapituudet ovat omanlaisiaan jalkamittoja ja maan tapa on käyttää ympärihöylättyä kakkosnelosta. Metsävähennysoikeus on rahastoilla, jotka on rakennettu yhteismetsän pohjalle. ”Asiasta oli puhuttu pitkään, mutta julkisuus antoi ratkaisevan sysäyksen.” 50 55 60 65 Lähde: Luke Kohti uutta piikkiä Mäntytukin kantohinta päätehakkuilla, koko maan keskihinta 1/ 2021 1/ 2020 1/ 2019 1/ 2018 1/ 2017 1/ 2016 1/ 2015 1/ 2014 1/ 2013 1/ 2012 1/ 2011 Euroa. ”Lakimuutos ei vaikuta isoihin, aktiivisiin rahastoihin. ”Varastot ovat siellä poikkeuksellisen alhaiset, minkä vuoksi voi odottaa, että suhdanne ei ole ihan heti taittumassa.” MIKKO HÄYRYNEN H allituksen kehysriihen verolinjaus, jonka mukaan metsärahastojen mahdollisuutta hyödyntää metsävähennystä rajoitetaan, jää tilakaupan kannalta merkityksettömäksi. Kesien 2021 ja 2022 aikana niistä kaikilla inventoidaan tunnistettavat kasvilajit neljältä kahden neliömetrin ruudulta. 09 315. Korhonen sanoo uutta inventointia tarvittavan, jotta saadaan tietoa etenkin erilaisten metsänkäsittelymenetelmien vaikutuksista, onko ilmastonmuutos siirtänyt kasvilajien esiintymisvyöhykkeitä ja onko metsiin levinnyt tulokaslajeja. Millään aktiivisella rahastolla metsävähennysoikeutta ei ole eikä muutos vaikuttaisi niiden metsätilojen hankintoihin. Suurimpia eurooppalaisviejiä ovat Saksa ja Ruotsi. Edellisestä kasvillisuusinventoinnista on 25 vuotta. Jenkkimarkkina käyttää kolmasosan maailman sahatavarasta, yli sata miljoonaa kuutiometriä,” Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra sanoo. Suomalaiselle sahurille Yhdysvaltojen ennätyshinnat kelpaisivat, mutta Suomen sahatavaravienti Yhdysvaltoihin on vain noin 100 000 kuutiometriä. ”Pidän lainsäädännöllisesti hyvin vaikeana, miten rajataan ne yhteismetsät, joille tulee erilainen verokohtelu.” Ketola näkee lakimuutoksen syyksi, että yksityismetsien siirtymistä rahastoille ja etenkin ulkomaiseen omistukseen karsastetaan, ja karsastus on saanut lisäpontta metsätilojen kohonneesta hintatasosta. Rahoitusta on Kasvillisuusinventointi osaksi VMI:tä Kasvillisuusinventoinissa käydään läpi yhteensä 12 000 kahden neliömetrin ruutua ja lasketaan niiltä löytyvät kasvit, kuten kuvan kangasmaitikka. Ra im o Ro sh ol m korvaavat muovituotteita
Jos suojelun organisointiin ja korvauksiin olisi käytössä enemmän rahaa, asiat etenisivät nopeasti. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Epäselvää on, kuinka pitäviä epämääräiset avohakkuukiellot tosipaikassa olisivat. KORONA-AIKANA OLEMME saaneet kuulla lainoppineiden älähtävän, kun esimerkiksi ulkomailta tuleville on koetettu säätää testausvelvoitteita. Luonnonhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen vastaa kirjanpainajapyydysten järjestelystä Suomen Metsäkeskuksella. Harva tietää sitäkään, että avohakkuiden ala on vajaa prosentti metsien pinta-alasta myös silloin, kun hakataan paljon. Viime vuonna kirjanpainajakanta oli maltillinen. Vielä on kuitenkin liian aikaista ennustaa, minkälainen kesä kirjanpainajatuhojen osalta on tulossa. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Hömötiainen ja moni tuntemattomampi laji uhkaa hakkuiden tähden hävitä. Jostain syystä perustuslainoppineet ovat olleet hipi hiljaa, kun kaavoittajat piirtelevät mitä vallattomampia suojelumerkintöjä yleiskaavojen metsätalousalueille. Kylmä kevät on viivästyttänyt kirjanpainajien parveilua. Varmistin Finlexistä, että myös yksityinen omaisuus nauttii perustuslain suojaa. Toivottavasti joku katsoisi vasemmalle vihertävien kaavoittajien kortit viimeistä myöten. Esimerkiksi järeän haavan määrä on moninkertaistunut, samoin suojeltujen metsien pinta-ala. Tehokkuutta ja siten säästöjä talousmetsien luonnonhoitoon on mahdollista saavuttaa uuden tekniikan, kuten paikkatiedon, avulla. Niukkuutta on tiedossa myös talousmetsien luonnonhoitoon. Käytännössä ne estävät kansalaisia käyttämästä omaisuuttaan. Tukkia sahataan enemmän kuin aikoihin, mikä tietää isoja aukkoja. Toukokuun toisella viikolla Kouvolan Valkealassa sijaitseva pyydys oli vielä tyhjä. Lahjomaton valtakunnan metsien inventointi osoittaa, että luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta metsät ovat neljän viime vuosikymmenen aikana muuttuneet paljon. Valtion rahapula kuitenkin hidastaa etenemistä. MIKKO RIIKILÄ Perustuslainoppineet, herätys! TAVALLISEN KANSALAISEN on vaikea saada selville, pitäisikö metsäluonnosta olla huolissaan. Etenkin tuoreen aurinkoisen hakkuualueen reunakuusikoista kannattaa käydä etsimäsSeurantaverkosto laajenee Kirjanpainajaseuranta käynnistyi ja mukaan otettiin uusia alueita pohjoisesta. Perustuslain suojaamat yksilönvapaudet olisivat kuulemma vaarassa. Lukijakuva PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN TIIA PUUKILA, teksti JOHANNES WIEHN, kuva P ekka Kuitusella on hyviä uutisia vanhojen kuusikoiden omistajille. Kyselytutkimusten mukaan he haluavat vaalia luontoa ja tekevät sitä paljon ilmaiseksi. Se on otettava huomioon talousmetsissä, mutta lisäksi tarvitaan uusia suojelualueita. Myös yksityiselle rahalle tulisi löytää luotettava kanava osallistua metsien suojeluun. BUDJETIN KEHYKSET pysyvät kuitenkin tiukkoina. Kylmä ja sateinen kesä vähentäisi selkeästi kirjanpainajatuhoja. Se on tietenkin metsien kannalta hyvä asia”, Kuitunen summaa. KAIKESTA HUOLIMATTA luontoa pitää suojella lisää, jos maailmanlaajuinen luontokato aiotaan pysäyttää. Näillä alueilla tulee olla tarkkana lämpötilojen kivutessa kahteenkymmeneen asteeseen. Siksi siihen pitäisi ennakkoluulottomasti etsiä sekä uusia rahoituskeinoja että tehokkaampia menetelmiä. Paha sanoa onko näin, kun omat lakiopinnot jäivät ykkösellä suoritettuun maaja vesioikeuden kurssiin. Jopa PEFC-sertifiointi, jonka piti osoittaa, että metsiä hoidetaan kestävästi, on saatettu epäilyttävään valoon. Kuitusen huhtikuun lopussa asentamiin pyydyksiin ei vielä toukokuun toisella viikolla ollut eksynyt yhtään kuoriaista. Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija on seurannut kirjanpainajakannan kehitystä viimeiset viisi vuotta. ”Kylmä kevät saattaa ylipäätään heikentää lisääntymistulosta. Samalla metsämaan hintojen nousu kasvattaa suojelun kustannuksia. Sen ratkaisevat säät. Pitää puhua myös rahasta ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi. Muutamilla seurantapaikoilla Uudellamaalla, PäijätHämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa epidemiaraja ylittyi sekä paikoin Eteläja Pohjois-Savossa päästiin hyvin lähelle epidemiarajaa. 20.5.2021 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI ”Pajukkoa raivaamassa vastaan tuli jokin pieni pölyttäjä.” KALLE62 Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Sen sijaan otsikoihin ei yllä, että talousmetsien luonnonhoidon hyväksi tehdään töitä enemmän kuin koskaan. Metsänomistajat lopulta päättävät suojelusta ja luonnonhoitotoimista omilla tiloillaan. Kevään kehysriihessä hallitus leikkasi vapaaehtoisen suojeluohjelma Metson määrärahaa, jota on käytetty ympäristötukeen ja luonnonhoitohankkeisiin
”Kyllä meillä kanta kohollaan on. Itse olen aina myynyt yhdessä, ajatuksena isompi kertymä ja helpompi itselle tehdä yhtenä kauppana. Suurin syy on infrarakentaminen ja toiseksi merkittävin peltojen raivaus. Konserni maksoi hyvin harvennuspuista ja saha tukkileimikosta.” TIMPPA. Vähintäänkin heikkoja signaaleja turpeesta luopumisen paineesta on ollut metsäalalla kymmenen vuotta. Jos päätehakkuille ja harvennuksille on tietyllä kulmalla tarvetta, sinne sattuneet tuulituhot saadaan samalla tiellä pinoon.” MEHTÄUKKO ”Isojen puumäärien kohdalla voisi kokeilla hybridistrategiaa eli sitä, että kilpailuttaa erikseen päätehakkuut ja harvennukset ja vielä niiden yhdistelmänkin.” A.JALKANEN ”Yhdellä kertaa myydään, niin harvennukset kuin päätehakkuut. Tänä vuonna maastoon asennetaan viime vuotta enemmän pyydyksiä ja seuranta-alue laajenee. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Jopa hinta voi vähän parempi riippuen tietysti markkinatilanteesta.” APLI ”Kun tietty alue valmistuu korjuutöille, eikö ole järkevää laittaa se kerralla kuntoon. Siis silloin kun molemmille on tarvetta samaan aikaan.” PANU ”Varmaan justiinsa noin, että havutukkiharvennus menee monella avohakkuun kylkiäisenä hyvällä hinnalla, mutta miten tuon sitten markkinoisi.” PIHKATAPPI ”Yleensä aina yhdessä kaikki kerralla. Aiotko FSC-serti oida metsäsi. Energia-, kasvuja kuiviketuotantokäyttöön metsäisiä soita on raivattu viimeiset vuosikymmenet noin tuhat hehtaaria vuodessa. . 51% KYLLÄ KYMMENES SEURANTAVUOSI . Vuosittain kasvatettavan 150 miljoonan metsäpuuntaimen tuotanto – joilla istutetaan 75 000 hehtaaria – vaatii kasvuturvetta noin kahdelta suohehtaarilta. Energiaja kasvuturve ovat naimisissa: ilman energiaturpeen nostoa kasvuturpeen korjuun ennakoidaan muuttuvan kannattamattomaksi. SUOMEN LUONNONSUOJELULIITOSTA tilanne on kuitenkin selvä. ”Lämpimät kuivat kesät ja joku laaja-alaisempi myrsky ja olemme varmaan samanlaisissa ongelmissa kuin Ruotsissa. Kirjanpainaja suosii järeitä vahingoittuneita kuusia, kuten tuulenkaatoja, mutta runsastuessaan iskeytyy eläviin vanhoihin kuusikoihin. . . Luonnonvarakeskus, Suomen metsäkeskus sekä muutama metsänhoitoyhdistys ovat seuranneet kirjanpainajakannan kehitystä vuodesta 2012. Mikäli teknisesti toimiva kasvuturpeen korvaaja löytyy esimerkiksi kiertotalousratkaisuista, onko vaihtoehto kokonaiskestävyydeltään parempi. Päädyttiin tilanteeseen, että leimikko jaettiin kahteen osaan. Suojeluasiantuntija Hanna Aho kirjoitti viime kesänä: Turpeen käytölle kasvualustana on kotimaisia vaihtoehtoja. . Taloutta koskettavien ongelmien lisäksi huolena ovat hakkeen mukana mahdollisesti kulkeutuvat taudinaiheuttajat ja tuhohyönteiset. Hän toivoo järviruosta ja ruokohelvestä valmistettujen kasvualustojen saavan sijaa. Ei merkitystä täällä tarjoajille, suuret sahayrityksetkin pystyvät päätehakkuuseen koplatuista harvennuksista maksamaan. Kirjanpainajaseuranta levittäytyy Pohjois-Savon pohjoisosiin, Pohjois-Karjalaan sekä Kainuuseen ja Keski-Pohjanmaalle. sä pieniä reikiä tai kahviporomaista ruskeaa jauhoa. Myös biohiiltä esitetään yhdeksi kasvualustavaihtoehdoksi. Viime vuonna pohjoisin seurantapiste oli Nurmeksessa. Pohjoisin piste Kainuuseen Luonnonvarakeskus ja Metsäkeskus ovat seuranneet kirjanpainajakannan kehitystä vuodesta 2012. . Tutkimus ei voi antaa vastausta kysymykseen, onko kasvuturpeen käytöstä luovuttava. . Täällä Kymenlaaksossa ja Itä-Uudellamaalla tuli paikallisia yksittäisen metsänomistajan kannalta merkittäviäkin tuhoja, mutta laaja-alaista tuhoa ei ole esiintynyt” Kuitunen kertoo. JOS KOHTA TOSIASIAT TUOVAT pohdintaan harmaan sävyjä, on vaikea olla hieman jälkiviisastelematta. 2010-luvun lopulla kirjanpainajatuhot ovat Metsäkeskukselle saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten perusteella levittäytyneet Salpausselkien pohjoispuolelle. Turpeen hyvänä puolena on vähäinen kasvinsuojeluaineiden käytön tarve ja korkeat saannot. Energiaturpeen käyttö on pienentynyt nopeasti, ja korvaajaksi itärajan takaa on tuotu ennätysmääriä haketta polttolaitoksiin. KOLUMNI VAALEA RAHKATURVE on puuntaimille hyvä kasvualusta. Biohiili ei sellaisenaan myöskään sovellu kasvualustaksi, vaan sitä voidaan käyttää turpeen tai rahkasammalen lisänä. Kasvualustakokeita on tehty ja menossa, mutta pidemmälläkin voitaisiin olla. Kun taimet viedään metsään, ei tarvitse olla huolissaan kasvualustan vaikutuksista. Kun tuotantopinta-alaa kohden saadaan paljon terveitä taimia, energiaa, lannoitteita ja vettä ei mene haaskuuseen. Teetkö tänä keväänä puukauppaa. ”Jos ilmastonmuutos ja lämpeneminen jatkuvat, kirjanpainaja pystyy levittäytymään tehokkaammin kohti pohjoista ja tätä pyritään ennakoimaan laajentamalla seurantaa pohjoiseen”, Kuitunen kertoo. Jos seurantapisteeltä saadaan yli 15 000 kirjanpainajaa, epidemiaraja ylittyy ja alueen elävät kuusikot voivat olla vaarassa. Lääke ei saa olla pahempi kuin tauti. Nämä ovatkin todettu tomaatille kelpaaviksi, mutta kertomatta jää, että metsäpuiden taimilla tähän mennessä kokeillut ruokohelpivalmisteet ovat olleet käyttökelvottomia. Seurantapaikkojen määrä lisääntyy tänä vuonna alle 40:stä 44:ään ja seuranta-alue laajenee Kainuuseen ja Keski-Pohjanmaalle. Ilmastoskenaarioiden mukaan muutaman kymmenen vuoden sisään lämpösummakertymä kasvattaa tuhoriskiä entisestään. Nelinumeroisia leimikoita on hyvä myydä, ostajatkin ovat hanakampia kauppaa käymään.” METSÄKUPSA ”Vuonna 2019 meilläpäin tilanne oli sellainen, etteivät päätehakkuuleimikot konserneja kiinnostaneet. Metsäkadon suuruus on vuosittain Suomessa noin 15 000 hehtaaria. Hinta on vain turpeeseen nähden vähintään kymmenkertainen. Turha turve Gallup ”Myyttekö tilan päätehakkuun ja harvennuksen puukaupat yhdessä vai erikseen. Mitä isompi määrä hakkuita, sitä enemmän houkuttaa ostajia. Se pidättää sopivasti kosteutta ja ravinteita ja on happamuudeltaan puiden siementen itämiselle sopiva. Mittakaavoja voidaan tarkastella. Tähän asti olemme selvinneet täällä enemmän tai vähemmän kuin lintukodossa tästäkin riesasta.” Fakta KATRI HIMANEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija. 5 AJASSA / 20.5.2021 Verkkokeskustelu: Yhdessä vai erikseen. Kasvitaudeille turve on sen sijaan huono ympäristö paitsi alhaisen pH:n myös sen sisältämien, taudinaiheuttajien kanssa kilpailevien sädesienten vuoksi. Paratiisilla on kuitenkin varjopuolensa: kasvuja energiaturpeen nosto aiheuttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä ja vesistöhaittoja. Kuivana turve pölyää, mutta on siitä huolimatta taimitarhatyöntekijöille varsin turvallinen raaka-aine. . Turpeen käyttö on näistä syistä kovan poliittisen väännön kohteena
Viettää paljon aikaa mökillä Pohjois-Karjalassa, jossa käytännön metsätöinä polttopuiden tekoa. . Tuoreen selvityksen mukaan suomalainen metsäntutkimus tekee yhteistyötä etenkin Ruotsin, Yhdysvaltojen, Saksan ja Britannian kanssa. Oli pitkään Euroopan metsäinstituutin (EFI) johtaja. Emeritusprofessori, maaja metsätaloustieteiden tohtori . Päivisen mukaan metsäntutkimusyhteistyötä Venäjän kanssa olisikin syytä lisätä. 20.5.2021 / AJASSA 6 VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuva I lmastonmuutokseen varautuva maailma janoaa metsätietoa, mutta samaan aikaan suomalaisen metsäntutkimuksen kansainvälinen asema hiipuu. Vaikuttavuus taas on edellytys kansainvälisen tutkimusrahoituksen saamiselle. ”Se parantaa tutkimuksen laatua ja tehokkuutta.” Päivisen mukaan kansainvälisessä yhteistutkimuksessa tutkimuskustannuksia pystytään jakamaan ja tutkimusaineistoja analysoimaan tehokkaammin. 68-vuotias . Näissä maissa metsäntutkimukseen on monipuolisesti mahdollisuuksia, kun metsävyöhykkeet vaihtuvat jo oman maan sisällä. . . ”Sekä kotimaassa että Euroopan foorumeilla tarvitaan lisää metsätietoa, ja joukossa pitäisi olla enemmän myös suomalaisista lähtökohdista tehtyjä tutkimuksia”, Päivinen toteaa. . Paluumuuttaja Järvenpäässä. kimusta nähdä vain yhden unionin jäsenmaan kantana. Päivinen itse ehti työurallaan toimia pitkään muun muassa Euroopan metsäinstituutin johtajana. . Näin kertoo metsäasiantuntijayhtiö Tapion, Oxfordin yliopiston ja suomalaisten metsäntutkimusorganisaatioiden yhteisselvitys. . Ruotsi Suomea edellä Yleisesti ottaen metsää on tutkittu viime aikoina paljon, sillä metsäntutkimusjulkaisujen kansainvälinen kokonaismäärä on 2000-luvulla viisinkertaistunut. . ”Äiti oli esperanton harrastaja (kansainvälinen erikoiskieli) ja hänellä oli saksankielisissä maissa kirjeenvaihtoystäviä. ”Ruotsi on metsäntutkimusjulkaisumäärissä Suomea edellä ja kasvattanut eroa viime vuosikymmenellä.” Päivisen mukaan Suomessa pitää jatkossa panostaa niin tutkimusresursseihin, kansainväliseen yhteistoimintaan kuin tutkijoiden liikkuvuuteen. ”Peiliin pitää katsoa. Euroopan johtaviin metsäntutkimusmaihin lukeutuvat Saksa, Britannia, Ranska. HAASTATTELU RISTO PÄIVINEN . Metsäntutkimuksen kokonaismäärä on kasvanut Suomessa hitaasti. ”USA:ssa on sekä suomalaista metsää että turkkilaista metsää”, Päivinen kuvailee. ”Metsät merkitsevät eri maissa erilaisia asioita, joten kansainvälinen yhteistyö tuo tutkimukseen erilaisia näkökulmia.” Päivisen mukaan kansainväliset yhteisjulkaisut ovat tieteellisesti vaikuttavampia kuin puhtaan kotimaiset. Metsätieteissä on monia haaroja, joita tutkii Suomessa vain muutama ihminen. Metsätiedon kysyntä korostaa myös tutkimuslaadun ykköstakeen eli tieteellisen vertaisarvioinnin tärkeyttä. Perussyy kansainvälisyyden nihkeään kehitykseen löytyy yleisistä tutkimusmääristä. Erilaisiin ihmisiin tutustuminen rikastaa aina ajatusmaailmaa.” Metsälehti on osa Tapio-konsernia.. Selvityksen perusteella suomalaisen metsäntutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt, mutta on yhä alemmalla tasolla kuin muissa metsäntutkimuksen suurmaissa. Kuka. Määrällisesti eniten metsäntutkimusta tehdään Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Kansainvälisessä yhteistyössä tiettyä tutkimusaihetta pohtii suurempi tutkijajoukko, mikä takaa tutkimuksen laatua. Oikea lukema oli kuusi prosenttia. Monen maan yhteistyönä tekemä tutkimus tuo uskottavuutta esimerkiksi EU-tasolla, eikä tutMaailma janoaa metsätietoa Suomalaisen metsäntutkimuksen kansainvälisyys heikentyy samalla kun metsätietoa tarvitaan kenties enemmän kuin koskaan, Risto Päivinen sanoo. Tämä (metsäntutkimuksen tilanne) on osa samaa suurta kuvaa.” Laatu, tehokkuus ja kustannukset Miksi kansainvälinen yhteistyö on niin tärkeää tutkimuksessa. Yhtälö ei ole hyvä, sanoo Tapion neuvonantaja, emeritusprofessori Risto Päivinen. Kansainvälinen tutkijajoukko oikaisi juuri Nature-tiedesarjan viimevuotista julkaisua, jossa metsien hakkuiden laskettiin lisääntyneen Euroopassa 69 prosenttia. Vain hieman yli puolet suomalaisista metsäjulkaisuista tehdään yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Hitaampaa selvityksen maista metsäntutkimusmäärän kasvu on ollut ainoastaan Japanissa. . Suomen kanssa pisimmän yhteisen rajan omaavan naapurin eli Venäjän suuntaan yhteistyö on vähäisempää. Hän sanoo, että kiinnostus kansainvälisyyteen on todennäköisesti peräisin jo äidiltä. . Tutkimusrahoituksen leikkauksista on uutisoitu tiuhaan Suomessa. Toimii nykyisin Tapion neuvonantajana
029 432 6117 / ilmoitukset@metsalehti.fi www.kesla.com Me Keslalla haluamme tehdä traktorin metsäpaketteja jotka pitävät kuskin tyytyväisenä. Viime vuonna tukia maksettiin 50 miljoonaa euroa. Suurinta lasku on ollut Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Tukia maksettiin tammi-huhtikuussa yhteensä 9,9 miljoonaa euroa, mikä on lähes viidenneksen vähemmän kuin viime vuonna vastaavalla jaksolla. Kemeratukien käyttö vähentynyt Viime vuosien työ määriin pääsy vaatii ponnisteluja, Metsä keskuksesta arvioidaan. Varustetaso ja suositushinta vaihtelee. Siksi metsäpaketeissamme on mietitty pitkälle käytettävyyttä ja käyttömukavuutta. Etu koskee erää AGCO Suomen varastossa olevia paketteja, joissa KESLA 203T tai 204T -kuormain Walvoilsähköisellä esiohjauksella ja perävaunu 104 neljällä pankolla. 28 050 € 1200 € etu=23 375 € alv 24 %. Nyt tarjoamme erään Walvoil-sähköohjattuja, isäntälinjan kuormainvaunupaketteja 1200 € edun. Etenkin nuorten metsien ja suometsien tukien käyttö on vähentynyt: taimikon varhaishoitoon ja ilman pienpuun korjuuta tehtyihin nuoren metsän hoitotöihin maksetut tuet ovat lähes puolittuneet edellisvuodesta. Suomen metsäteollisuuden näkymiä vuoteen 2025 -tutkimuksen mukaan koko paperiteollisuuden – mukaan laskettu kartonki ja massat – viennin määrä supistuu tänä vuonna 2,9 prosenttia ja ensi vuonna vielä 0,6 prosenttia. Vielä maaliskuussa tutkimuslaitos arvioi suhdanne-ennusteessaan toimialan viennin määrän kääntyvän tänä vuonna 3,9 prosentin kasvuun. Arvion muutoksen vaikutti muun muassa Stora Enson ilmoitus kysynnän oletettua heikommasta kasvusta sekä Veitsiluodon tehtaan sulkemisesta. Hinta alk. Tukien maksut ovat nousseet Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa, muualla on tultu alaspäin. Kemeratukea on myönnetty tällä vuodelle liki 59 miljoonaa euroa, eli käyttämättä on vielä 49 miljoonaa euroa. ”Huolestuttavinta on, että uusienkin nuoren metsän töiden suunnittelu on lähes puolittunut edellisvuodesta. Tiedätkö sinä, millainen KESLA-metsäpaketti on. Alkuvuoden aikana maksetut tuet – noin 2 miljoonaa euroa – ovat kohdistuneet pääosin viime vuoden lopulla valmisteltuihin kohteisiin. Vientihintojen Etla ennakoi nousevan keskimäärin 1,9 prosenttia vuodessa vuosina 2021–2025. Mutta kartongin ja massojen nousu kääntää koko toimialan vientimäärän 1,5 prosentin nousuun vuonna 2023. Luonnonhoitohankkeille tukea on maksettu alkuvuonna vasta 160 000 euroa. JUSSI COLLIN ELINKEINOELÄMÄN tutkimuslaitos Etla on päivittänyt paperiteollisuuden suhdannenäkymät lähivuosille. Pelkän paperin osalta lasku jatkuu myös vuosina 2023– 2025, joskin loivemmin. Etenkin ympäristötukien käyttö on lisääntynyt. 7 AJASSA / 20.5.2021 JUSSI COLLIN K emeratukien käyttö on vähentynyt alkuvuonna, Suomen metsäkeskuksesta kerrotaan. Kartongin vienti meni viime vuonna hieman miinukselle, mutta lähivuosiksi Etla ennakoi tasaista noin kolmen prosentin kasvua. Massojen viennin ennakoidaan myös kasvavan lähivuosina 2–5 prosenttia vuodessa. Sen sijaan metsäteiden tukien käyttö kasvanut edellisvuodesta, teiden kunnostukseen on maksettu tukea puolitoista kertaa enemmän kuin viime vuoden tammi-huhtikuussa. Vaatii siis ponnisteluja päästä viime vuosien työmääriin metsänhoidossa, ja silloinkin tukivaroja jäisi käyttämättä noin 10 miljoonaa euroa”, hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Metsäkeskuksesta kertoo. Etla: Paperin vienti laskee edelleen Puutuotteiden vienti kääntyy tutkimus laitoksen mukaan nousuun jo tänä vuonna. Tukia oli maksettu huhtikuun loppuun mennessä 2,2 miljoonaa euroa, mikä on viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Puutuoteteollisuuden viennille ennakoidaan lähivuosiksi keskimäärin kolmen prosentin kasvuvauhtia. Kehitys vaihtelee eri puolilla maata. Ilmoita Metsälehdessä p. Ympäristötukea viime vuoden hankkeisiin Luonnonhoitoon tukea – ympäristötukea ja luonnonhoitohankkeiden tukea – on haettu innokkaasti. Myös puutuoteteollisuuden tulevaisuuden näkymiä hallitsee vähittäinen palautuminen pandemian aiheuttamasta sokista, Etla arvioi. Kotimaista käyttömukavuutta JUURI SINULLE! ETUS I 1200 € + NOPE A TOIM ITUS ! MYYNTI | HUOLTO | VARAOSAT AGCOSUOMI.FI
Etäällä etsim me hieman isompia palstoja. Ri itt a Su pp er i TORNATOR . ”Samalla pystymme hoita maan omiakin metsiämme, jo ten niiden ostoaluetta on laa jennettu. Viime aikoina Tornator on alkanut ostaa metsiä myös Kes kiSuomesta, koska sen met sänhoitoorganisaatio ulotettiin maakuntaan ensisijaisesti Stora Enson metsänhoitopalveluiden tuottamiseksi. Metsää 640 000 ha Suomessa, 65 000 ha Virossa,12 000 ha Romaniassa . ”Ensimmäiset vuokrasopi mukset tehtiin viime vuonna. Joko ammattilaisen, kuten metsänhoitoyhdistyksen avulla tai omatoimisesti. 50 hehtaaria on jo hyvän kokoinen.” Niemisen mukaan metsien oston kannattavuuden arvioin ti perustuu metsätaloudellisiin arvoihin. ”Parhaita metsäkauppoja voi tällä hetkellä tehdä Suomessa.” Hintojen noususta huolimat ta Tornator ei kaavaile esimer kiksi Viron metsiensä myymistä. Kuutio on kuin asunnonvälityspalvelu, mutta puulle.. Tällä hetkellä emme hanki metsiä KeskiSuomen län sipuolelta, mutta poissuljettua sekään ei ole.” Myös vuokraus kiinnostaa Niemisen mukaan Tornator ta voittelee strategiassaan määritel tyä kannattavaa kasvua. Toistai seksi metsien hinnat Suomessa ovat mahdollistaneet metsän omistuksen kannattavan laa jentamisen. Ostot ulkomailta aloitettiin vuonna 2007. . ”Suomen hakkuusuunnit teemme on 2,7 miljoonaa kuu tiometriä, josta 75 prosenttia myymme Stora Ensolle pitkän runkosopimuksen perusteella vallitsevaan markkinahintaan.” Kannattavinta Suomessa Tornator omistaa metsiä myös Romaniassa ja Virossa, jossa se on maan suurin yksityinen met sänomistaja. Lisäksi meille metsät voi myy dä ilman välikäsiä ja välityspalk kioita. Sen jälkeen olemme kasvattaneet metsäomistustamme yli 10 000 hehtaarin vuosivauhdilla”, toi mitusjohtaja Henrik Nieminen kertoo. 20.5.2021 / AJASSA 8 ti. Ensi vuonna 20vuotisjuh liaan viettävä yhtiö on kasvatta nut metsäomistustaan vahvoilla alueillaan Itä ja KaakkoisSuo messa. Uskon, että vuokraaminen yleis tyy, kunhan ajatus tulee tutum maksi”, Nieminen sanoo. . Ostammekin suurimman osan metsiä metsänomistajien suorien yhteydenottojen pe rusteella.” Pitkän aikavälin omistukseen pyrkivä Tornator ostaa myös tai mikkovaltaisia palstoja. Sitä on markkinoitu vuosia, mut ta idea ei toistaiseksi ole tavoit tanut metsänomistajia. Suurimmat osakkeen omistajat Stora Enso 41 %, Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 23 %, Työeläkevakuutusyhtiö Varma 15 % . Li säksi se on tämän vuoden alus ta lukien vastannut myös Stora Enson metsänomistajaasiak kailleen tarjoamista metsänhoi topalveluista. . Esimerkiksi oletuksia hiilensidonnan tuottamista li sätuloista laskelmiin ei sisälly. Suomessa 70 toimihenkilöä . Tuottaa Stora Enson metsäpalvelut yksityisille metsänomistajille Fakta MIKKO RIIKILÄ S tora Enson Suomen metsien perustalle luotu Tornator Oy tuottaa puuta omistamillaan yli 600 000 metsähehtaarilla. . ”2017 ostimme UPM:ltä 20 000 hehtaaria metsiä. Tornator tiiviisti ostolaidalla Tornator kasvattaa metsäalaansa reilun kymmenentuhannen hehtaarin vuosivauhdilla. Metsien hinnat Suomessa ovat toistaiseksi mahdollistaneet metsänomistuksen kannattavan laajentamisen, Tornatorin toimitusjohtaja Henrik Nieminen sanoo. ”Kotimaisuus on vahva valt PARAS HINTA PUULLESI Kuutio on metsänomistajille helpoin tapa myydä puuta verkossa. Hän korostaa, että metsien os ton vaikuttimena ei ole pääomis taja Stora Enson puunhankinnan tukeminen, vaan metsätalouden on kannatettava itsessään. ”Pienetkin palstat kiinnos tavat jo omistamiemme met sätilojen lähellä. Virossa metsien hintataso oli houkutteleva kymmenkunta vuotta sitten, mutta nyt tilanne on ylikuumentunut. Tornatorin erikoisuus on pyr kimys metsien vuokraamiseen. Kilpailuttamalla saat puullesi parhaan hinnan
Laskulla maksettaessa laskutuslisä on 8 €. 34?€ 24?€ 34?€ 29?€ 34?€ 38?€ 19?€ 34?€ 27?€. Tilauksiin lisätään toimituskulut 5 € / toimitus. 09 315 49 840, tai sähköpostitse: tilaukset@metsakustannus.fi. Metsäkirjakauppa.fi Uutuuskirjoja kesään Tee tilaus osoitteesta TAI asiakaspalvelustamme: puh
. Kahtia jakautunut maa MTK:n Leskinen esittää ongelmaan ratkaisuksi kauppatapalautakunnan tyyppistä valtakunnallista ”riistalautakuntaa”, johon hirvikantatavoitteista voisi valittaa. ”Järjestelmä on sellainen, että se antaa mahdollisuuden ohittaa metsänomistajan oikeudet asiassa”, sanoo MTK:n kenttäjohtaja ja riistavastaava Timo Leskinen. Leppä edellyttää yhä, että hirvikannoille asetetut tavoitteet saavutetaan. . M ik ae l La in e ”Kukaan ei tarvitse yli 3,5:tä hirveä tuhannella hehtaarilla” MISTÄ ON KYSE. Päätetyistä kantatavoitteista tulee myös voida valittaa. Tällä hetkellä riistanhoitoyhdistysten edustajilla eli metsästäjillä on enemmistö kantatavoitteista päättävissä riistaneuvostoissa. Jäsenenä on metsätahoja, mutta totta on se, että ne ovat vähemmistössä”, Leppä sanoo. Niiden, joiden mailla hirvet laiduntavat ja tekevät tuhoja, ääni pitää kuulua.” Alueellisten riistaneuvostojen päättäjistä kuusi jäsentä kymmenestä on riistanhoitoyhdistysten eli metsästäjien edustajia. ”Säädösmuutosta ei ole valmisteilla, ainakaan vielä. Enemmistöllä metsästäjät ovat ohittaneet metsänomistajien näkemykset sopivasta hirvikannasta ja tuoreet inventointitiedot hirvivahinkojen suuresta määrästä osassa Suomea. 20.5.2021 / AJASSA 10 Tunnelma metsässä sähköistyy. . METSALEHTI.FI/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). ”Olen ennenkin sen sanonut, että kukaan ei tarvitse missään yli 3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla”, Leppä sanoo. Tämä edellyttää hirvien määrää vähentämistä eri puolilla Suomea. . MTK vaatii muutoksia hirvikannan säätelyjärjestelmään: alueellisten riistaneuvostojen kokoonpanoon ja valitustien luomiseen. . Mitä tilanteelle ollaan tekemässä. . Liitimme kestotilaukseen uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ VALTTERI SKYTTÄ M aaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK vaatii välittömiä säädösmuutoksia hirvikannan säätelyjärjestelmään. Osassa Suomea eläinkantoja pyritään pitämään kurissa yhteistyöllä, osassa Suomea riistahallinto pyrkii päättämään hirvieläinten määrästä itsevaltaisesti.. Fakta ei ole toimittu asianmukaisesti.” Nyt Suomi on jakautunut Leskisen mukaan kahteen ryhmään hirvieläinten kannanhallinnassa. . . Säädöksiä pitää noudattaa. Tosin kantatavoitekin on vasta alkua. ”Kantatavoitteen asettamiseen osallistuvilla olisi mahdollisuus viedä riistalautakunnan käsittelyyn kantatavoite, jossa MTK vaatii uudistusta hirvijärjestelmään Maaja metsätalousministeri Leppä: Muutoksia ei ole valmisteilla. Suurimmat ongelmat hirvikannan säätelyssä ovat MTK:n mukaan Kaakkois-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Rannikko-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Kainuussa. Ministerin useampana vuonna toistama vaatimus on ollut tulokseton. Jos muutosta ei ala tapahtua, sitten lähdetään valmistelemaan muutoksia”, Leppä sanoo. . . . MTK:n mukaan metsästäjät päättävät osassa Suomea hirvikantatavoitteista itsevaltaisesti enemmistönsä turvin. ”Ei ole. Asiaa seurataan tarkasti. Ministeri toistaa vaatimuksensa Maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.), onko tilanne oikeudenmukainen maanomistajia kohtaan. MTK:n mukaan metsästäjät eivät osassa Suomea huomioi maanomistajien ja sidosryhmien näkemyksiä, vaan päättävät hirvikantatavoitteista itsevaltaisesti enemmistönsä turvin. Leskinen muistuttaa, että suuret hirvieläinkannat aiheuttavat tuntuvia ja arvaamattomia seurauksia niin metsätaloudelle, metsäluonnolle, metsien terveydelle kuin ilmastonmuutokseen varautumiselle. Syynä metsänomistajien sivuuttamiseen ovat hirvikantatavoitteista päättävien alueellisten riistaneuvostojen voimasuhteet: kuusi jäsentä kymmenestä on riistanhoitoyhdistysten eli metsästäjien edustajia. Järjestön mukaan nykyinen riistahallinnon rakenne syrjii metsänomistajia, vaikka oikeus harjoittaa metsästystä ja määrätä metsästyksestä on lain mukaan alueen omistajalla. Metsänomistajien edustajat kannattavat metsätuhojen vuoksi pienempää hirvikantaa kuin mihin metsästäjät monin paikoin pyrkivät. MTK:n mukaan hirvikantatavoitteista päätettäessä alueellisten riistaneuvostojen kokoonpanoa tulee muuttaa, jotta päätöksenteko hirvikannoista olisi tasapuolisempaa. Hirvikantatavoitteet ylittävät yhä 3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Rannikko-Pohjanmaalla. ”Näinhän se asianlaita on. Viestini on, että asiat pitää ottaa vakavasti. Suomessa on alueita, joilla metsästäjät eivät ole alentaneet hirvien määrää kantatavoitteen tasolle, vaikka alhaisempi tavoitekanta on ollut tiedossa jo vuosia. REKISTERÖIDY JA OTA SÄHKÖISET PALVELUt KÄYTTÖÖN. Leppä sanoi jo vuonna 2018, että metsänomistajien viesti hirvijärjestelmän ongelmista tulee ottaa vakavasti.
LIINA KJELLBERG Sertifioituihin metsiin tulee hakkuissa jättää säästöpuita. Se pp o Sa m ul i Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Kriteerit uusiksi PEFCja FSC-metsäsertifioinnin kriteerit uudistuvat. ”Kyseessä ei ole desimaalipilkun takana olevan luvun muuttaminen, vaan määrän kaksinkertaistuminen. PEFC-sertifioituihin metsiin jätettävistä säästöpuista kymmenen tulee jatkossa olla eläviä ja kymmenen kuolleita. Jos olemme – ja mehän olemme – yhtä mieltä siitä, että metsiin tarvitaan lisää lahopuuta, tällä on ehdottomasti olennaisia vaikutuksia monimuotoisuudelle”, sanoo PEFC Suomen pääsihteeri Auvo Kaivola. Muun muassa tätä on luvassa, kun PEFCja FSC-metsäsertifioinnin kriteerit ensi vuonna uudistuvat. Metsänomistajien kannalta merkitystä on varsinkin PEFC-sertifioinnin uudistuksilla, sillä noin 90 prosenttia Suomen metsistä on PEFC-sertifioituja. PEFC-sertifioiduissa metsissä hakkuualalle tulee jatkossa jättää yhteensä vähintään 20 elävää tai kuollutta puuta hehtaarille, kun määrä tällä hetkellä on kymmenen. Muutokset näkyvät niin metsissä kuin metsänomistajien kukkaroissa. Lahopuita ja tekopökkelöitä Metsäsertifioinnin kriteerit on kirjattu niin sanottuihin standardeihin. Esimerkiksi haavat ovat hyviä säästöpuita. Metsänomistajien arkeen vaikuttavia muutoksia on tulossa erityisesti PEFC-standardiin. 11 AJASSA / 20.5.2021 L isää säästöpuita hakkuualoille ja leveämpiä suojavyöhykkeitä vesistöjen ympärille. FSC-sertifioitujen metsien osuus on noin kymmenen prosenttia
Jos kuollutta puuta ei ole riittävästi, tulee hakkuualalle tehdä kahdesta viiteen tekopökkelöä. Vähenemä, m3/ha Pystykauppahinta, €/ha* Vähenemä, €/ha Havutukki 0,70 57 39,73 Lehtitukki 0,21 44 9,11 Havukuitu 0,37 20 7,32 Lehtikuitu 1,65 18 29,70 Yhteensä 85,86 * Puun hinnat on arvioitu Metsäteollisuus ry:n vuoden 2020 hintaseurannan perusteella. Keskustelu sai 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 1 2 3 4 5 6 7 8 Lehtipuut Kuusi Mänty VMI12 VMI11 VMI10 VMI9 EteläSuomi 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 PohjoisSuomi EteläSuomi PohjoisSuomi EteläSuomi PohjoisSuomi EteläSuomi PohjoisSuomi Lähde: Luke Lähde: Suomen metsäkeskus Lisää säästöpuita Elävien säästöpuiden määrä yksityismetsien avohakkuissa 1998 2019. Jatkossa yli kymmenen senttimetrin paksuisia lahopuita ei saa joitain poikkeuksia lukuun ottamatta viedä pois metsästä lainkaan, ellei metsätuholaki sitä edellytä. Järeä tarkoittaa Etelä-Suomessa yli 20 senttimetrin paksuista ja Pohjois-Suomessa yli 15 senttimetrin paksuista puuta. FSC-sertifioiduissa metsissä vesistöjen suojavyöhykkeiden leveys on nyt ja jatkossa kohteesta riippuen 10–30 metriä. Pohjois-Suomessa määrän laskuun vaikuttaa se, että laajoja myrskytuhoja ei ole 1980-luvun jälkeen ollut. PEFC Suomen Kaivola kummeksuu päätöstä ja sen perusteita mutta toteaa, Noin satanen lisää säästöpuihin hehtaarilta Hehtaarikohtainen hakkuukertymän ja puunmyyntitulon väheneminen PEFC-sertifioidussa metsässä, jos elävien säästöpuiden määrää lisätään 5 kpl/ha ja oletetaan, että erityisesti rinnankorkeusläpimittaluokan 10–15 cm puut korvautuvat luokan 15–20 cm puilla. ”Myös tekopökkelöt otetaan nyt mukaan kriteereihin. Metsänomistajien kannalta merkittävin FSC-sertifioinnin kriteereihin tulealkunsa, kun PEFC-standardityöryhmässä mukana ollut ely-keskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ilmoitti julkisuudessa, ettei se allekirjoita esitystä PEFC-metsäsertifioinnin uudesta standardista. Sen mukaan PEFC muun muassa sivuuttaa tutkimustietoa eikä turvaa metsien hiilinielua. Lähde: Tapio Suojakaistojen kustannukset vaihtelevat PEFCsertifiointiin suunnitellun lähteiden ja vesistöjen suojakaistojen levenemisen vaikutukset liiketulokseen eri ryhmäsertifiointialueilla. Nykyisin suojakaistojen tulee olla viidestä kymmeneen metrin levyisiä. Jatkossa suojakaistoilla saa lisäksi tehdä vain poimintahakkuita. Jatkossa päätehakkuissa pitää lisäksi jättää vähintään kymmenen läpimitaltaan vähintään kymmenen senttimetrin paksuista säästöpuuta hehtaarille. Ne ovat muutaman metrin korkeudelta katkaistuja pystypuita. Selkeyttä kriteereihin PEFC-sertifioiduissa metsissä vesistöjen ja lähteiden varteen tulee jatkossa jättää keskimäärin vähintään kymmenen metrin levyinen suojakaista. Lisää kokovaihtelua FSC-sertifioitujen metsien hakkuissa tulee niin nyt kuin jatkossakin säästää vähintään kymmenen järeää elävää säästöpuuta hehtaarille. Lahopuuta FSC-sertifioituihin metsiin on tähän asti pitänyt jättää vähintään 20 runkoa hehtaarille, ja kaikki lehtilahopuu on tullut säästää. Hakkuita suojavyöhykkeillä ei saa tehdä. Lukumäärä (kpl/ha) m /ha. Puustoa suojakaistan lisäosalla, m3/ha Arvioitu liiketuloksen vähenemä suojakaistan lisäosalla, €/ha/v Läntinen alue 113,9 25,1 Itäinen alue 137,5 37,6 Pohjoinen alue 43,9 5,3 Lähde: Tapio ”Metsiin tarvitaan lisää lahopuuta, mutta ilmaista sen jättäminen ei ole.” va muutos on Huikurin mielestä se, että kriteereitä on pyritty selkiyttämään. Etelä ja pohjoinen eri tahdissa Lahopuuston määrä puuntuotannon maalla. ”Tavoitteena on, että metsiin saataisiin erikokoisia säästöpuita”, sanoo Suomen FSC:n metsäja standardiasiantuntija Teemu Huikuri. Osasta säästöpuita voi tehdä tekopökkelöitä”, Huikuri kertoo. ”Tavoitteena on, että FSC-sertifioitujen metsien määrä Suomessa voisi kasvaa.” Lopputulos kompromissi Julkisuudessa metsäsertifikaatteihin suunnitteilla olevat muutokset ovat pitkälti jääneet PEFC-sertifiointiin kohdistetun kritiikin jalkoihin. Säästöpuiden lisäksi FSC edellyttää tiettyjen monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden puiden säästämistä. 20.5.2021 / AJASSA 12 Elävien säästöpuiden vähimmäisläpimitta nousee nykyisestä kymmenestä senttimetristä 15 senttimetriin
Ensimmäiset PEFC-sertifikaatit myönnettiin Suomessa vuonna 1999, joskin ne tunnettiin aluksi suomalaisiin standardeihin viittaavalla FFCS-lyhenteellä. Pelkkien suositusten perusteella niitä olisi todennäköisesti jätetty metsiin selvästi nykyistä vähemmän”, hän sanoo. Sa m i Ka rp pi ne n. PEFC-sertifioinnin suurin puute on hänen mukaansa se, ettei se turvaa luonnonsuojelullisesti arvokkaita talousmetsien luontokohteita juurikaan metsälain vaatimuksia enempää. Lopputulos on aina kompromissi, jossa eri näkökulmat sovitetaan yhteen”, hän sanoo. ”Metsälailla ja luonnonsuojelulailla suojellut talousmetsien luontokohteet kattavat alle prosentin talousmetsien pinta-alasta. PEFC-sertifiointiin voi ilmoittautua myös esimerkiksi Kestävän metsätalouden yhdistyksen kautta. . Tulonmenetyksiä luvassa PEFC-standardityöryhmässä mukana ollut MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä toteaa, että metsäsertifiointia ei ole luotu suojelujärjestelmäksi, vaan edistämään talousmetsien kestävyyttä. Se ohjaa kansallisen standardin valmistelua, eli sooloiluun ei ole varaa, jotta vertailtavuus säilyy.” Metsäsertifikaattien eroja selittää Niemen mukaan osaltaan lähtötilanne. Metsänhoitoyhdistysten jäsenet ovat mukana PEFC-sertifioinnissa. Siitosen mukaan taustalla voi olla PEFC-sertifioinnin kriteerien höllentyminen. ”Parhaita tukkipuita ei tietenkään kannata jättää, vaan puita ja puulajeja, joisIlman metsäsertifiointia metsissämme tuskin olisi juurikaan säästöpuita, arvioi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Juha Siitonen. Säästöpuista tavaramerkki PEFC-sertifioiduissa metsissä vesistöjen varteen tulee jatkossa jättää keskimäärin vähintään kymmenen metrin levyinen suojakaista. Uudenkin PEFC-standardin vaatimustaso on selvästi alle yhden prosentin.” Viidestä kymmeneen prosenttiin ei Keto-Tokoin mukaan tosin yllä FSC-sertifiointikaan. ”Vuosina 1996–2003 tehdyssä yhdeksännessä inventoinnissa uudistusaloille ilmestyi 12 kuutiometriä puuta hehtaarille. Kansainvälisillä markkinoilla tarvitaan molempia sertifikaatteja. Aiemmin määrä oli yhdestä kahteen kuutiometriä hehtaarilla”, kertoo Luken johtava tutkija Kari T. . Ryhmäsertifiointia tarjoavat ryhmät löytyvät Suomen FSC:n nettisivuilta. FSC-sertifiointi otettiin käyttöön vuonna 2011. ”Summa on merkittävä. Niemen mukaan julkisessa keskustelussa on unohtunut, että molempien taustalla on kansainvälinen standardi. 13 AJASSA / 20.5.2021 että jokainen osallistuja päättää osaltaan allekirjoittamisesta. . Jos metsänsä haluaa sertifioida, voi sen tehdä joko PEFC:n, FSC:n tai molempien kautta. PEFC perustettiin varmistamaan kestävyys pienmetsänomistajien tiloilla, FSC painottui suurmetsätalouteen ja trooppisiin metsiin. Hänen mukaansa standardiin suunnitteilla olevat muutokset ovat esimerkiksi säästöpuiden osalta oikean suuntaisia mutta riittämättömiä. Suojelumäärä hiertää PEFC-sertifikaattia on kritisoinut muun muassa Tampereen ammattikorkeakoulun metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi. Tapion viime syksynä tekemän raportin mukaan PEFC-sertifioiduissa metsissä säästöpuuryhmiin ja suojakaistoille jatkossa jäävän lisäpuuston arvo on noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. ”Kestävyyden sisällöstä ei ole olemassa yhtä ja lopullista totuutta. Huomio kokonaisuuteen Metsäteollisuus ry:n metsäjohtajan Karoliina Niemen mielestä metsäsertifioinnissa tulisi yksittäisten kriteerien sijaan katsoa kokonaisuutta. On selvää, että metsiin tarvitaan lisää lahopuuta, mutta ilmaista sen jättäminen ei ole”, Jylhä toteaa. FSC-sertifioinnista kiinnostunut voi hakea omaa sertifikaattia, liittyä johonkin jo olemassa olevista ryhmistä tai perustaa oman ryhmän. ”Kestävyyden kaikki osa-alueet tulee huomioitua molemmissa standardeissa. ”Ilman metsäsertifiointia monia asioita harjoiteltaisiin vieläkin”, hän sanoo. Korhonen. ”Metsälaki ei velvoita jättämään säästöpuita. Viisi prosenttia tilavuudesta ei ole sama asia kuin viisi prosenttia hakkuutuloista”, hän sanoo. Fakta ”Kestä vyyden kaikki osa-alueet tulee huomioitua molemmissa standar deissa.” ta saisi korkeintaan kuitupuun hinnan. . Lisäksi FSC-sertifiointi edellyttää met”On myös hyvä muistaa, että kyseessä on metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden vapaaehtoinen lisäpanostus metsäympäristön turvaamiseen”, hän sanoo. ”Meillä on Suomessa korkea metsälainsäädäntö ja sen päälle vielä kaksi kansainvälisesti hyvin toimivaa metsäsertifiointijärjestelmää.” Metsäteollisuus ry on ollut mukana laatimassa sekä PEFCettä FSC-standardia. Sekä PEFCettä FSC-standardeissa on omat listansa elinympäristöistä, joiden ominaispiirteitä ei metsänkäsittelyllä saa muuttaa. Julkisessa keskustelussa korostuvat ekologiset näkökulmat, mutta taloudelliset, puuntuotannolliset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat ovat yhtä tärkeitä. ”Säästöpuututkijat esittävät, että säästöpuita tulisi jättää vähintään viidestä kymmeneen prosenttia hakattavan puuston tilavuudesta. ”Metsien suojelua edistämme muilla keinoin, muun muassa Metso-ohjelman kautta.” Jylhä muistuttaa myös, että metsäsertifioinnin tulee huomioida kestävyyden kaikki ulottuvuudet. . Keto-Tokoin mielestä ei ole kohtuutonta edellyttää metsänomistajia jättämään säästöpuiksi viisi prosenttia puustosta. ”Linjaukset tehdään kansainvälisellä tasolla. Sittemmin säästöpuiden määrä on laskenut. PEFC:n tuoma lisäys tähän on 0,04 prosenttia sertifioidusta pinta-alasta, FSC:n yli neljä prosenttia”, Keto-Tokoi sanoo. NÄIN SERTIFIOIT METSÄSI . Sillä, millainen kattavuus niillä on, on suuri merkitys, joten standardien tulee olla sellaisia, että metsänomistajat hyväksyvät ne ja haluavat niitä käytännössä toteuttaa.” sänomistajaa suojelemaan vähintään viisi prosenttia metsäalastaan, jos tämä omistaa yli 20 hehtaaria metsää. FSCsertifioiduissa metsissä suojakaistan leveyden tulee kohteesta riippuen olla 10–30 metriä. Valtakunnan metsien inventoinneissa sertifiointi näkyi saman tien. PEFC-standardissa metsänkäsittely on tällaisilla kohteilla rajoitettua tai kiellettyä, FSC-standardissa kiellettyä. MTK:n metsäasiantuntijan Lea Jylhän mukaan metsäsertifiointi on parantanut metsäalan toimijoiden välistä yhteistyötä ja mahdollistanut esimerkiksi sen, että lainsäädäntö on saatu vietyä nopeasti käytäntöön
Runkohinnat ovat nousseet molempien metsänhoitoyhdistysten alueella yli 60 euroon. Lisää tarjontaa Oulun seudun metsänhoitoyhdistyksen alueella metsänomistajat ovat innostuneet puukaupoille, mutta Lounais-Hämeen ja Keski-Savon yhdistysten alueella puuta saisi yhdistysten toiminnanjohtajien mukaan tulla markkinoille enemmänkin. Se on lähes 400 000 kuutiometriä enemmän kuin samaan aikaan vuosi sitten. LIINA KJELLBERG ENERGIAPUUN kaupassa ei näy samanlaista kysyntätai hintahuippua kuin ainespuun kaupassa, metsänhoitoyhdistyksistä kerrotaan. ”Se on järeissä metsissä selkeä kauppatapa. Myös puun hinnat ovat nousussa. ”Tuontipuu on sotkenut markkinat ainakin osittain. Hakkuu näillä näkymin ensi kesänä. ”Kuusella runkohinta on parhaimmillaan ollut 63–64 euroa. Metsäteollisuus ry:n tilaston mukaan puuta ostettiin viime viikolla lähes 900 000 kuutiometriä. Oulun seudun metsänhoitoyhdistyksen alueella mäntytukin kuutiohinta on noussut kolmen kuukauden takaisesta 55–57 eurosta noin 65 euroon. Varsinkin tukilla ja pikkutukilla on kysyntää”, hän sanoo. ”Kuusitukin hinta on samoissa lukemissa. Yhdistyksen toiminnanjohtajan Juhani Heikkisen mukaan taustalla on muun muassa Oulun Energian päätös lisätä energiapuun käyttöä ja vähentää turpeen käyttöä. Mäntytukista maksetaan kolmesta neljään euroa vähemmän”, kertoo Lounais-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kannisto. ”Alkuvuosi oli melko hiljainen, mutta nyt kaikki ovat jo toista kuukautta ihan vommelissa ostamassa puuta. Energiapuu menee kyllä kaupaksi, mutta ostajilla ei ole ollenkaan sellainen pöhinä päällä kuin vuosi sitten”, yhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kannisto sanoo. Se on todella kova hinta”, Kannisto sanoo. Hän ennakoi, että energiapuun kysyntä lähtee kuitenkin ennen pitkää taas nousuun, sillä energiapuun varaan on tehty suuria investointeja. Mitoista ja laadusta ei tarvitse niin paljon kiistellä, ja ostajat saavat katkoa puut haluamallaan tavalla”, hän sanoo. Tukkipuu on kallistunut lyhyessä ajassa suunnilleen kahdeksan euroa”, Heikkinen sanoo. Lounais-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen alueella energiapuun kysyntä on sen sijaan hieman taantunut. 20.5.2021 / AJASSA 14 PUUKAUPPA Yli 40 hehtaarin harvennus TUORE PUUKAUPPA LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuva E i aivan hulvaton, mutta hyvä.” Näin kuvailee tämän hetken puukauppatilannetta Oulun seudun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Juhani Heikkinen. Puukauppoja on tehty viime viikkoina kiihtyvään tahtiin. Energiapuun kaupassa ei suuria vaihteluja Kohde: noin 50-vuotias harvennusmännikkö, kesäkorjuukohde Sijainti: Lappi Ostaja: iso metsäyhtiö Hakkuukertymä: arvio 1 609 m3 Leimikon koko: 41 ha Muuta: Tarjouksia tuli neljä eli kaikilta alueen puunostajilta. Oulun seudun metsänhoitoyhdistyksen alueella energiapuun kysyntä on viime aikoina parantunut. Puutavaralaji määrä kantohinta myyntitulo m3 €/m3 € Mäntytukki 268 50 13 400 Mäntykuitu 1 114 17 18 938 Mäntypikkutukki 69 23 1 587 Koivukuitu 147 16 2 352 Kuusikuitu 11 16 176 Yhteensä 1 609 36 453 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2019 2021 0,5 1,0 1,5 2,0. Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon toiminnanjohtajan Jussi Hirvosen mukaan runkohintakaupat ovat viime aikoina yleistyneet. Puukaupan tahti kiihtyy Eteläisessä Suomessa kuusitukista voi saada jo yli 70 euroa kuutiometriltä. Keski-Savon metsänhoitoyhdistyksen alueella energiapuulla on yhdistyksen toiminnanjohtajan Jussi Hirvosen mukaan kohtalainen kysyntä. Kuusitukki kysytyin Lounais-Hämeen ja Keski-Savon metsänhoitoyhdistysten alueilla kuusitukista on maksettu pystykaupoissa jo yli 70 euroa kuutiometriltä. ”Kuusitukin hinta on kohteesta riippuen 65–72 euroa
laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,65 s 63,29 . 20,95 s 17,89 s 26,94 s 28,74 s Uudistushakkuu 63,65 s 66,68 s 46,83 . Hän arvelee, että kaikki metsänomistajat eivät ole vielä havahtuneet hyvään puukauppatilanteeseen. 20,25 . 13,03 s 12,88 s Hankintahinnat 61,28 s 62,42 s 47,61 s 32,23 s 31,33 s 32,47 s s nousussa . Hirvonen ja Kannisto ennakoivat, että puun kysyntä säilyy hyvänä koko vuoden. Ketola näytti toukokuun puolivälissä, miten rajat merkitään maastoon.. s nousussa . 12,88 . 58,38 s 38,90 . 20,82 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,07 s 67,45 s 43,92 s 18,37 . 14,36 . 18,23 s 27,76 s Harvennushakkuu 47,36 . 30,27 s Uudistushakkuu 65,09 . 18,61 . Eniten kysyntää on kuusitukilla, mutta kaikki muutkin puuja puutavaralajit käyvät hyvin kaupaksi. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,87 s 65,84 s 45,32 . 33,84 s 34,40 s Harvennushakkuu 55,66 s 56,33 s 37,48 s 17,71 s 17,30 . 26,80 . Raakapuun hintatilastot, viikkojen 15–18 keskiarvo Puukaupan tahti kiihtyy ”Kauppaa käydään koko ajan, muttei oikeastaan sen enempää kuin tähän aikaan vuodesta yleensäkään. 28,11 s 28,06 s Harvennushakkuu 51,64 . Pitkällä aikavälillä tasaisuus on kaikkien kannalta parempi”, Kannisto pohtii. 47,75 . Jos hakkuukypsiä leimikoita on, kannattaisi ne Hirvosen mukaan laittaa nyt myyntiin. 17,80 s 24,63 s 26,21 s Uudistushakkuu 62,84 s 64,37 . Ensiharvennus Hankintahinnat 57,63 s 54,61 s 32,15 s s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,30 s 66,45 s 42,51 . 15,71 . 24,15 s Ensiharvennus 43,87 s 45,38 s 13,38 . 44,95 . Sitä, pysyykö hintataso yhtä hyvänä, on sen sijaan vai keampi arvioida. ”Puunostajat eivät yleensä pelaa kovin suurilla varannoilla, mutta nyt kauppa on käynyt siinä määrin hyvin, että ostajilla alkaa olla varastoa. 19,25 s 28,41 . Näkymät hyvät Tällä hetkellä puunostajien ostolistalla ovat kesäleimikot, talvileimikoiden myyntiaika on syksyllä. 32,38 s s nousussa . 52,95 s 39,13 s 17,01 s 17,55 s 17,22 s 23,35 s 24,22 s Ensiharvennus 13,07 s 13,96 s 13,67 s Hankintahinnat 59,08 s 58,73 s 48,30 . 13,32 . 20,26 . 22,60 s 22,68 s 20,83 s 31,27 . 37,02 . 22,48 . 32,15 s 31,89 . 31,59 . 15 AJASSA / 20.5.2021 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 19,66 . 43,09 . 18,02 . 24,15 . 30,91 s Uudistushakkuu 64,61 s 68,06 . Jos odottaa hintahuippua, voi se mennä ohi”, hän sanoo. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,79 s 59,28 s 18,36 s 19,56 s 15,45 s 26,74 s 28,41 s Uudistushakkuu 59,60 s 60,91 s 20,34 s 21,63 s 19,26 s 29,59 s 29,89 s Harvennushakkuu 50,05 s 48,26 s 17,47 s 16,63 s 13,78 s 24,43 s 23,73 s Ensiharvennus Hankintahinnat 61,79 s 60,86 s 32,19 . 40,92 s 18,86 . 16,81 . 19,38 . 32,31 s s nousussa . 19,69 s 19,97 s Hankintahinnat 61,36 s 61,68 s 51,14 s 33,18 s 32,80 . 19,55 s 22,62 s 19,62 s 28,16 . Voi olla, että hintoihin tulee kesälomien paikkeilla jonkinlainen notkahdus”, hän sanoo. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,77 s 62,71 s 39,96 . 33,15 . 13,65 s 13,11 s 20,41 s 21,65 s Hankintahinnat 60,41 s 61,18 s 48,73 s 32,07 s 32,08 s 32,26 s 36,75 . Ensiharvennus Hankintahinnat 60,87 s 32,06 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Toukoja kesäkuu ovat puukaupassa vilkasta aikaa”, Kannisto sanoo. 52,42 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 19,04 s 22,23 s 17,58 . 21,47 . 67,21 s 43,99 . 15,64 . 22,47 s 19,72 s 30,17 s 30,53 s Harvennushakkuu 53,47 s 55,46 s 39,13 s 17,57 s 17,97 s 16,82 s 24,23 s 24,74 s Ensiharvennus 40,86 s 41,60 s 33,69 s 14,05 . 45,76 . 27,02 s 29,93 . 13,45 s Hankintahinnat 62,31 s 63,62 s 46,53 . 18,26 s 25,41 s 25,55 s Ensiharvennus 41,38 s 41,77 s 35,06 s 14,41 . 14,01 s 13,67 . 23,52 . 25,95 s 27,79 s Ensiharvennus 43,60 s 14,38 . 20,44 s 21,82 . 17,03 s 24,63 . 20,49 . 25,66 . Heikkinen muistuttaa kuitenkin, että hinnat ovat yleensä vaihdelleet kolmesta kuuteen kuukauden välein. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,83 . 20,35 s 31,57 s 32,66 s Harvennushakkuu 56,43 s 56,66 . 18,12 s 18,86 . ”Kaikki ovat jo toista kuukautta ihan vommelissa ostamassa puuta.” Metsänhoitoyhdistys Lounais-Hämeen metsäasiantuntijan Heli Ketolan mukaan rajalinjojen aukipitämisen merkitystä ei voi liioitella. 32,96 s Harvennushakkuu 55,54 . Uudistushakkuu 55,37 s 53,54 . 21,56 s 24,17 s 19,38 . ”Puun hinta on pysynyt nyt kurissa selvästi paremmin kuin hyvissä suhdanteissa aiemmin. 21,42 s 18,16 s 26,49 . ”Kannattaa olla nyt liikkeellä. Uudistushakkuu 63,64 s 63,86 s 39,96 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,76 s 67,10 s 48,53 . 32,06 s 32,32 s 31,80 s s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,09 s 64,09 s 35,94 s 18,67 s 18,08 s 27,69 s Uudistushakkuu 64,49 s 64,62 s 36,27 s 20,05 s 19,35 s 30,25 s Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat 55,71 s 55,77 s 30,75 s 31,44 s s nousussa . Uudistushakkuu 65,06 s 68,02 s 50,18 s 22,05 s 23,15 . 31,29 s Harvennushakkuu 51,90 s 51,85 s 18,44 s 18,74 . s nousussa . 18,60 s 17,35 . 17,83 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 29,39 . 19,41 . 18,79 . 18,88
5. Luvassa on metsäretki Metsälehteen kaksikymmentä vuotta kolumneja kirjoittaneen metsävaikuttajan maille. Silloin auringon valo tavoittaa maanpinnan”, Juurikkala ohjeistaa. ”Meillä puhutaan ihmisten terveyden hoidosta, meillä pidetään huolta eläinten terveydestä, mutta meillä pitäisi kiinnittää huomiota myöskin sellaiseen metsänhoitoon, minkä tavoitteena on terveen metsän kasvattaminen. Minä en usko, että niitä tarvitaan lisää”, Juurikkala painottaa. Juurikkala on myös istuttanut koivua paikkoihin, josta myyrät ovat syöneet kuusentaimet. Hän esittelee meille vanhan kuusikon tilalle istuttamaansa rauduskoivikkoa. Jätä koivua kuusikon sekaan. ”Terve metsän viljely edellyttää vuoroviljelyä eli me vaihdamme puulajia. Syy, miksi Juurikkala on ottanut Metsälehteen yhteyttä, on huoli suomalaisten metsien terveydestä. ”Jos meillä on puhdas kuusikko, sinne muodostuu alle niin sanottu kellari-ilmasto. Suunnittele ajourat ja vältä korjuuvaurioi ta. ”Nämä kuuset eivät enää kärsi pakkasesta. 4. Sorvikoivusta saa vajaa 100 euroa kuutiolta, kun normaalin faneerikoivun hinta on päälle 40 euroa. Teollisuus käyttää tervettä puuta, ja vain terve metsä sitoo hiilidioksidia.” Nyt Juurikkala haluaa jakaa oppinsa ja seitsemänkymmenen vuoden aikana kertyneen tietonsa terveiden tuottavien metsien kasvattamisesta. Metsänomistajaa arveluttaa, miten avohakkuuvastaisuus, jatkuvan kasvatuksen ihannointi ja kuusen ylivalta vaikuttavat tulevaisuuden metsiin. Isän oppi näkyy muutama vuosi takaperin perustetussa kuusentaimikossa. 16 20.5.2021 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO TIIA PUUKILA, teksti SEPPO SAMULI, kuvat O lemme saapuneet dynastian maille”, Jouko Juurikkala ilmoittaa ja pysäyttää auton. Istuta riittävästi taimia ja varaudu tuhoihin. Täällä Sysmän Onkiniemellä Juurikkala on hoitanut metsiään jo 1950-luvun alusta, ja hänen työtään ovat ansiokkaasti jatkaneet suku, lapset ja lapsenlapset. Koivua tulee olla 15 –20 prosenttia seassa. Kuusta voi turvallisesti kasvattaa kaksi peräkkäistä sukupolvea, mutta kolmas sukupolvi on herkästi juurikäävän aiheuttaman tyvilahon pilaama. Juurikkalan vanhan kuusikon tilalle istuttama rauduskoivikko odottaa toista harvennustaan. Juurikkalan vinkit västi näitä tyvilahokuusikoita. Levitä ennakkoraivuussa kaadetut puut ajourille pehmeisiin kohtiin. 3. Siinä Jouko Juurikkalan salat terveeseen metsään. Kuusikon seassa kasvavat koivut myös ehkäisevät kaarnakuoriaistuhojen leviämistä, tuovat vaihtelua ja monimuotoisuutta maisemaan sekä lihottavat tilipussia. Tämä on taloudellinen kysymys myös.” Vaihda puulajia Maataloudesta tuttu vuoroviljely edistää sekin metsien terveyttä. Koivu on suojannut sitä keväthalloilta ja parantanut samalla maapohjaa. Kertaalleen harvennetun koivikon alle on kasvanut tiheä kuusialikasvos. 1. Kasvata kuusta korkeintaan kaksi sukupolvea peräkkäin. Sen on annettu täydentyä luontaisella rauduskoivulla. Jo Heinolan metsälautakunnan puheenjohtajana toiminut Juurikkalan isä neuvoi jättämään metsiin rauduskoivua. Sen alle uudistunut luontaisesti kuusi. Kasvata sekametsiä Yksi tärkeimmistä opeista liittyy sekametsiin. Meillä on Eteläja Lounais-Suomessa riittäJuurikkalan opeilla Suosi koivusekoitusta, vuorottele puulajeja, varaudu tuhoihin ja suunnittele korjuu. Kun auringon säteet lämmittävät maata, sen mikrobitoiminta vilkastuu ja luontaiset ravinteet lähtevät paremmin kiertoon. Voimme tehdä harvennuksen ja. Uusi kuusisukupolvi on jälleen terve. Lisäksi koivu tuottaa maata ravitsevaa lehtikariketta ja syvälle menevät juuret parantavat maan ilmavuutta ja maapohjan kasvuoloja maanmuokkauksen tavoin. Puulajin vaihto parantaa maaperää ja pitää kuuset terveinä. 2. ”Puhtaassa koivikossa et pysty kasvattamaan sorvikoivua, mutta kuusikoissa pystyt
Kuusikoista huomattava osa on syntynyt luontaisesti rauduskoivikon tai turvemailla hieskoivikon alle. Etenkin rehevissä korvissa maanmuokkaus ja istutus olisivat työläs ja herkästi epäonnistuva tapa perustaa uusi metsä. Näin metsästä ei tule aukkoista, vaikka hirvi eksyisi taimikkoon, ja raivatessa voi valita parhaat puut kasvamaan. Jatkuvaa kasvatusta Juurikkala pitää riskinä metsän terveydelle. Hyvään metsänhoitoon kuuluu myös luonnonhoito ja monimuotoinen maiseman hoito. Nyt yli neljän hehtaarin aukolla kasvaa terve männyntaimikko. Keväthalla kuivattaa herkästi pienen taimen uudet vuosikasvaimet vuodesta toiseen, kasvu juroo ja lopulta heinä nitistää. Seurauksena on lahoava metsä. Metsä on raivattava ennen hakkuita, jotta metsäkoneenkuljettaja pystyy arvioimaan, mitkä puut poistetaan ja mitkä säästetään. Juurikkala on säästänyt hakkuissa vanhoja mäntyjä turvaamaan monimuotoisuutta ja maisemaa. ”Haapa on hieno puu kuusikon seassa, mutta se ei kelpaa männiköihin.” Juurikkala johdattaa meidät kallion laelle osin luontaisesti osin istuttamalla perustettuun männikköön. Sairas männikkö kaadettiin ja kaikki haavat poistettiin. Hirvituhoja on pidetty kurissa myös raivaamalla haavanvesakko pois männiköistä. ”Tässä on avohakkuun tuloksena saatu terve metsä. Paikalle jätettiin vain muutamia parhaita mäntyjä siemenpuiksi. ”Siellä on pyrittävä aina kaksivaiheiseen metsänkasvatukseen eli kuusen jälkeen tulee hieskoivu ja sen alle luontainen kuusikko. Jatkuvalla kasvatuksella ja pienaukkouudistuksella ei ole mitään tekemistä hyvän metsänhoidon kanssa”, Jouko Juurikkala sanoo. Vastustavatko avohakkuiden vastustajat myös tervettä metsänhoitoa?” Juurikkala ihmettelee. Jotta maisemasta tulisi monipuolinen, Juurikkala on istuttanut kuusikoiden keskelle koivukaistaleita. jättää paraslaatuiset koivut kasvamaan.” Juurikkalan suvun omistamista maista valtaosa on reheviä, jotka taimettuvat herkästi luontaisesti. Korjuu ratkaisee terveyden ”Terve metsän viljely edellyttää vuoroviljelyä.” Juurikkala kaatoi männynversoruosteeseen sairastuneen männikön. Koivukäytävä johtaa suolammelle, jossa kukkii kesäisin lumme. Terve metsä ja terve luonto kuuluvat yhteen. Kaksi harvennuskertaa riittää. Sitä pitkin pääsee autolla raivaussahan kanssa taimikon viereen ja ajetaan myöhemmin puut pois leimikolta vaurioittamatta kasvatettavien puiden juuria. 17 METSÄSTÄ / 20.5.2021 Muutama vuosi takaperin istutettu kuusen taimikko on täydentynyt rauduskoivulla. Paikalla kasvoi aikaisemmin runsaasti haapaa, joista levinnyt männynversoruoste oli sairastuttanut metsän. Olennaista on myös ajourien suunnittelu. Varaudu hirviin Terveen metsän kasvattaminen edellyttää myös tuhojen huomioimista etukäteen. Nyt paikalla kasvaa terve männyntaimikko.. ”Se tarkoittaa käytännössä myös jatkuvaa korjuuta eikä sitä tehdä enää hevoselle niin kuin minun lapsuudessani vaan koneilla. Esimerkiksi rauduskoivua Juurikkala istuttaa suositusten mukaisten 1 600 taimen sijaan 2 000 tainta hehtaarille. Erityisesti kuusen pinnallinen juuristo rikkoutuu herkästi ja juurikääpä pääsee leviämään. Jos rehevään suohon lyödään aukko, turvemaa on ravinnerikas maa, siellä on metrin mittainen heinä ja sitten sinne tulee pakkanen”, Juurikkala muistuttaa. Taimettumista edistetään väljennyshakkuulla. Hirvituhoja tai männyn versoruosteen käyristämiä kasvaimia ei näy. Tavoitteena on kuusi-koivusekametsä. Jotta laho ei pääse leviämään, raskailla metsäkoneilla liikutaan metsässä mahdollisimman vähän. Juurikkalan suvun maille tehdään kantava ajoura jo maanmuokkausvaiheessa. Noin kaksisataa koivua hehtaarilla riittää suojaamaan koivikon alle luontaisesti syntyneitä kuusia hallalta. Laadukkaimmat luontaiset rauduskoivut, jotka eivät haittaa kuusten kasvua, säästetään taimikonhoidossa. MILLAINEN METSÄSTÄ kasvaa, ratkeaa jo ensiharvennuksessa
Se on kuumaa ja kylmää eristävää, sitkeää, vesitiivistä, taipuisaa, hajutonta ja mautonta. Sen ottoon on ainakin periaatteessa tarvittu maanomistajan lupa. Muun muassa yksinkertainen maidon tai piimän siivilöintiväline oli tuohisuppilo, joka täytettiin tuoreilla katajanja kuusenhavuilla tai jäkälällä. Koivun runkoon tehdään puukolla pitkittäinen viilto ja sen päihin vielä poikittaiset viillot, jotka kiertävät koko rungon ympäri. Ne pysyivät kuivina ja Tuohesta oli moneksi Entisajan muovista syntyivät niin astiat, koriste-esineet kuin jalkineetkin. Monet kontit, kopsat ja tuohiset talousesineet kestivät kauemmin kuin mistään muusta aineesta tehdyt. Elävä puu kykenee useimmiten kasvattamaan tilalle uuden suojakerroksen, vaikkakin aivan entiselleen se ei palaudu. Maitoja muun ruokatalouden sekä nautinta-aineiden käsittelyssä ja säilytyksessä tuohiastiat olivat korvaamattomia ennen keraamisten, metallisten ja muovisten astioiden yleistymistä. Ei ihme, että sen keruuta rajoitettiin. Jo vuoden 1570 Kristoffer Kuninkaan maanlaissa määriteltiin, millaisia sakkoja joutuu maksamaan, jos tuohta kiskoi toisen mailta. Huittisissa sai vuonna 1553 mies käräjillä sakkoja, koska oli haaskannut naapurikylän tuohimetsää neljän tuohikuorman verran! Osakeyhtiö H. Tuohta ei saanut kerätä luvatta Tuohen kiskonta ei kuulunut eikä kuulu jokamiehenoikeuksiin. Siinä kulki maankiertäjän kaikki tarpeellinen mukana. 18 20.5.2021 / METSÄSTÄ TUULA VUOLLE-SELKI V anha kansa osasi käyttää lähimetsistä saatavia luonnonmateriaaleja kaikin tavoin hyödykseen. Tuohta saadaan vain koivun rungolta. 1800-luku oli tuohen kukoistuskausi Kun tuohi irrotetaan puusta, sen hyvät ominaisuudet säilyvät. Saastamoinen Ltd. kielsi tuohien kiskonnan omistamillaan tiloilla heinäkuussa 1915. Puuta pitääkin vanhan kansan mukaan puhutella ja sivellä varovasti. Näin tuloksena on iso tuohilevy. Varsinkin sen jälkeen, kun metsien arvo nousi ja koivua alettiin hyödyntää vaneriteollisuudessa, kansalaisia muistutettiin tuon tuosta, ettei tuohta saanut kerätä luvatta. Tuohikontti oli puolestaan ”köyhän aitta”. Tuohipurkit olivat myös hyviä säilytysja kuljetusastioita niin kuiville kuin nestemäisille aineille. ”Mies sai sakkoja, koska oli haaskannut tuohimetsää neljän tuohikuorman verran.” Museovirasto Tuohesta tehty tuokkonen M us eo vi ra st o Koivuntuohitervaa neoliittiselta ajalta (6000–3500 eaa.) M us eo vi ra st o. Parhaaksi keruuajaksi vanha kansa mainitsee keskikesän, jolloin tuohi irtoaa pari viikkoa juhannuksen molemmin puolin kuin itsestään. Yksi tärkeimmistä raaka-aineista oli entisajan muoviksikin kutsuttu koivuntuohi – monikäyttöinen, kevyt ja valkea tai kellertävä materiaali, josta osaava ihminen pystyi valmistamaan tarveja koriste-esineitä. (Savotar 9.7.1915). Täytyy varoa, ettei puukko viillä liian syvältä ja vahingoita puuainesta, jolloin puu vaurioituu pysyvästi ja monesti kuolee
Tunnettu, 1800-luvun alkupuolella elänyt, kansanrunoilija Juhana Ihalainen tallensi ensimmäiset runonsa tuohenpalasille ennen kuin ystävällinen Jyväskylän piirilääkäri Wolmar Schildt alkoi toimittaa liikuntarajoitteiselle ja puolisokealle runoilijalle paperia. Varhaisesta tuohen käytöstä on todisteita etenkin kalastusverkkojen painokivissä. Virsut etenkin maalaisväestön jalkineita Tuohen punontataidon alkuperää on sinällään vaikea jäljittää, mutta tuohipunontaan oletetaan saadun mallin niinen punonnasta. https://www.taivaannaula.org/ 2016/10/03/tuohi-kansanperinteessa/ . Vain kylmässä ulkosäilytyksessä ne ajan myötä harmaantuivat. Porvoo. Sitä käytettiin liima-aineena, mutta myös paikkausja voiteluaineena. Tuohesta on tehty esineitä punoen viimeistään uuden ajan alusta lähtien. Esihistoriallisina aikoina asumuksen seinät ja katto tehtiin tuohilevyjä käyttämällä sateenkestäviksi ja myöhemminkin pärekattojen tapaan rakennetut tuohikatot ovat maaseudulla olleet yleisiä pitkälle 1900-luvun alkuun saakka. Kiekeri. Tuohivirsua tekemässä, kuvaaja U.T. Kirjokansi. . Tuohen punonnan taito levisi Suomesta länteen niin sanottujen metsäsuomalaisten mukana vuosien 1580 ja 1640 välisenä aikana. Vuolle-Selki, Tuula 2017. Novgorodin tuohikirje, raapustettiin 1200-luvun puolivälissä nimensä mukaisesti tuohenpalaselle. Talonrakentajat ovat käyttäneet tuohta sen hyvän eristävyyden vuoksi aivan viime vuosikymmeniin saakka erilaisissa rakenteissa, niin kattotarpeina kuin hirsien välissä tilkkeenä. Kruunu houkutteli tuolloin kaskenpolttotaitoisia uudisasukkaita metsämailleen Keski-Ruotsiin ja Kaakkois-Norjaan etenkin Savon kaskialueelta. Tuohitöillä on maassamme pitkät perinteet ja varsinkin 1800-luvulla elettiin tuohen kukoistuskautta. Tu ru n m us eo ke sk us. . Ranta Sirkka-Liisa 2016, Ylimuistoinen tuohi. Virsut saattoivat olla joko niinestä tai tuohesta valmistettuja. Ne olivat etenkin maalaisväestön jalkineita. Tuohta on käytetty myös kivijalan ja lattiankin tiivistämiseksi. Sirelius 1912 Räisälässä. . . Varhaisimmat tuohilöydöt ovat palatai levytöitä, sillä punontatekniikka omaksuttiin tuohitöihin levytekniikkaa myöhemmin. Käytön kulttuurihistoriaa. Nuuskarasia vuodelta 1863 M us eo vi ra st o Frans Nokkala on käyttänyt tätä tuohikonttia marjaretkillään. Tuohitervan käytöstä (tökötti, purupihka) käytöstä on lukuisia näyttöjä Suomesta jo esihistorialliselta ajalta. Jo varhaisella kivikaudella tiedetään valmistetun asumuksia. Kaupungeissa pidettiin nahkakenkiä. Kannessa nyöri, joka kiinnitetään puutappiin. LÄHTEITÄ . Kansanrunoilija Juhana Ihalainen (1798–1856). Tuohta on käytetty paperin puutteessa erilaisten tekstien tallentamiseen paperin puutteessa vielä silloinkin, kun lukeminen ja kirjoitustaito alkoi yleistyä. Paperin korvike Vanhin tunnettu itämerensuomalaisella kielellä kirjoitettu teksti, ns. Paikoin tuohitervan valmistus oli pienteollisuuden kaltaista, ja tuohitervanosastoja oli terva-, tärpättija joskus puuvillatehtaidenkin yhteydessä. 19 METSÄSTÄ / 20.5.2021 siisteinä sateellakin. Venäläisten tutkimusten mukaan tuohijalkineet yleistyivät vasta 1500-luvulla
Kuvion keskelle täydennysistutetut kuuset eivät ole puolessa vuosissadassa juuri lihoneet. Kannonkoskella asuvalta Aatu Turpeisella sitä on kertynyt metsänhoitoja hakkuutöistä jo yhdeksältä vuosikymmeneltä. ”Liikunta tekee terveydelle hyvää. ”Serlalla oli puille ajomiehet ja pinoajat erikseen. Rakennuksia löytyy useampi kymmenen lähiseudun järvien rannoilta. Haavan kaatajille Turpeiselle on tarjota hyvä vinkki. Viime talven hankintahakkuustakin sivutuotteena kertyi parikymmentä kuutiota haapatukkia. ”Tein pitkään yrittäjänä mökkejä hirrestä. Kolmentoista ikäisenä hän siirtyi savotoille täysipainoisemmin. ”Sekametsä on myrskyjen suhteen paljon kestävämpi. Välillä tehtiin pyöröhirrestäkin.” Havupuun lisäksi Turpeinen on hyödyntänyt sahatavarana niin koivua, haapaa kuin leppääkin. Kotiin palatessani kuulin, että Kennedy on kuollut.” Vuosi on siis ollut 1963. Nyt tilanne on aivan erilainen ja tilalla kasvaa tukkipuusto.” Lehtipuu itse jalostaen hyötykäyttöön Turpeinen on vuosikymmenien mittaan paitsi hoitanut ja hakannut itse metsänsä kuntoon, myös jalostanut tuhansia kuutioita puuta. ”Tila on 28 hehtaaria pinta-alaltaan. Turpeisen parin hehtaarin kotitilalla ei juuri metsää ollut, mutta 1950-luvun puolivälin jälkeen hänelle tuli tilaisuus ostaa ensimmäinen oma metsätila. Vuonna 1932 syntynyt Turpeinen oli metsurina työskennelleen isänsä mukana metsätöissä jo sota-aikana. Sitä hommaa tuli tehtyä tuhansia motteja. Tämän kuvion männyntaimet Aatu Turpeinen nosti aikoinaan maasta toisaalta ja siirsi traktorilla uudistusalalle. Sahaan 4–5 tankillistakin päivässä, mutta levostakin pitää muistaa huolehtia. KemeKannonkoski. 20 20.5.2021 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat M etsänhoidossa, jos jossain, kokemus on valttia. Minä olin pinoamassa kaksimetrisiä propseja. Sieltä oli melkein kaikki myyntipuu hakattu ja jäljellä oli lähinnä lehtipuuta. Olkanivelet meinaa nykyisin välillä kipeytyä.” Sekametsien edelläkävijä Vaikka Turpeinen on hakannut metsistään paljon lehtipuuta, on hän huolehtinut, että tilalle on tulossa myös uutta. Koivut aisattiin ja uitettiin polttopuukäyttöön”, Turpeinen kertoo. Minulla oli kenttäsirkkeli, jolla sahasin hirret ja muun puutavaran. ”Mahdollisim man moni puu kannattaa kasvattaa tukkikokoon.” Tässä oli sekalainen lehtipuumetsä, kun Aatu Turpeinen osti tilan 1960-luvun alussa. ”Muistan hyvin, kun olin hakkaamassa täältä koivuhalkoja. ”Haapa pitää kaataa rasiin syyskesästä, kun lehti hieman kellastuu. tukkia Turpeinen myy hankintakaupalla edelleen. Nyt kuviosta on tehty päätehakkuukauppa. Oikeaan aikaan kaadetusta haavasta sahatut laudat voi pinota umpitaapeliin, sillä ne ovat valmiiksi niin kuivia.” Sahaukseen sopivaa koivuja haapaVuosikymmenten kokemuksella Kannonkoskelainen Aatu Turpeinen sahaa 88-vuotiaana edelleen 4–5 tankillista päivässä. Osan vanerikoivuiksi asti. Olen kasvattanut koivuja havupuiden seassa harvennusvaiheeseen saakka. Jos puut kaataa liian aikaisin kesällä, lehdet mustuvat eikä puu kuivu
Hirvet ovat taitavia löytämään eri koivulajien taimikoista rauduskoivut. Se näkyy hyvin tilastoista: rauduskoivun viljely on romahtanut. Korjuu pitää ajoittaa sopiviin keleihin, mutta pystykorjuussa sopivaa keliä ja taitavaa kuskia ei välttämättä osu kohdalle.” Pienaukkohakkuu ison metsän keskelle ei Turpeisen mukaan tahdo onnistua. Yksinäisen rauduskoivun viljelijän taimikot toisenlaisten naapurien keskellä ovat melkoisessa syöntipaineessa. RAUDUSKOIVUN VILJELIJÄN TILANNE on toinen. Naapureista iloa ja riesaa hirvituhojen estämisessä Hirvituhojen kokonaismäärään vaikuttaa vain hirvikannan suuruus. Siitä häneltä löytyy itseltäkin esimerkki, jossa 50 vuotta sitten istutetut kuuset eivät ole vielä juuri rannetta vahvempia isojen kuusten keskellä. Jos naapurilla on runsaasti vähäarvoisia hieskoivuvaltaisia taimikkoja, on selvää, että hirvet hakeutuvat sieltä rauduskoivun viljelijän taimikkoihin. ratuki ei kyllä ole aina taipunut vähän tiheän sekametsän suosimiseen.” Metsän jatkuvaa kasvatusta Turpeinen sanoo ymmärtävänsä, mutta hän muistuttaa sen vaativan paljon työtä ja omatoimisuutta metsänomistajalta. ”Kyllä tässä ollaan jo myyntipuolella. Istutus onnistuu syksylläkin, kun suojaa taimien juuret sammalella. Lehtipuuperkauksen hyöty edellyttää, että on riittävästi huonosti hoidettuja taimikkoja. Saattaa kuulostaa uskomattomalta, että samaa lähimmäisenrakkautta harjoitti aikoinaan myös Pielaveden seurakunta. Tämä rajoittaa käytännössä metsätalouden harjoittamista. Tuhojen jakautumiseen omistajien kesken vaikuttavat myös muut tekijät. Nykyisiin harvennuskäytäntöihin verrattuna Turpeinen kasvattaa metsiään selvästi tiheämpänä. Kellastuneet hieskoivut jätetään rauhaan. PALSTALLA MITÄ TAPAHTUISI HIRVITUHOILLE, jos kaikki puuntuottajat hoitaisivat männyntaimikkonsa ensiluokkaiseen kuntoon perkaamalla pois hirvien suosimat pajut, haavat ja koivut. Pihapiirissä on juuri kaadettu leppiä, joista osan Turpeinen on halkaissut moottorisahalla nätistä rakennusprojekteja silmällä pitäen. Siihenhän sisältyi hoitopalkkiokin tuleville vuosille”, Turpeinen kertoo. Hieskoivut ovat saattaneet säilyä vähin vaurioin, kun makeampaa syötävää on löytynyt. Jos hehtaarilla on 3 000 koivuntainta, joista kymmenesosa on raudusta, voi hyvin olla, että hirvi on vioittanut kaikkia rauduskoivuja eli 300 tainta. Erityisen hankala aika on syksyllä. Tällaistakin on kuulemma nähty. Aatu Turpeinen on tehnyt itse traktorin perään pienen kärryn, jolla on kätevä ajaa metsästä pienempää puuta. Luultavaa on, ettei kylän kokoisella alueella hirvien popsiman mäntyrehun kulutus muuttuisi. Vitsailusta huolimatta miehen vauhti metsätöissä ei osoita laantumisen merkkejä. Taimikoiden perkaamisen hyöty perustuu siihen, että hirvi suosii lehtipuusekoitteisia männyntaimikkoja perattujen sijasta. Metsää hänellä on kaikkiaan reilut sata hehtaaria. 21 METSÄSTÄ / 20.5.2021 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Joku on sanonut, että eihän tämän ikäisellä miehellä pitäisi olla kuin vähäinen määrä pitovaatteita”, Turpeinen tuumaa nauraen. Ei ole tutkimuksia, kuinka paljon hyvin hoidettuja männyntaimikkoja saa olla, että hirvet osaavat löytää maistuvampia kohteita. HANKALIMMALLA NAAPURILLA on lumikelkkoja ja niillä ajamisesta kiinnostunutta perhettä. Seurakunnan maiden vuokraajien piti ajaa hirvet pois seurakunnan mailta. Männyn syönti lisääntyy, kun taimikossa on hirvien lehtipuuherkkuja. Jos kaikki männyntaimikot sisältäisivät vain mäntyä, valinnan mahdollisuutta ei olisi. ”Täydennysistutuksia olen muutoin tehnyt aikoinaan paljon. ”Tuota pihan peltoheittoa kävi juuri metsänhoitoyhdistyksen mies katsomassa, että saisiko siihen sitä uutta metsitystukea. Silloin kun hieskoivikot ovat jo kellastuneet eivätkä kiinnosta hirviä, pidemmälle syksyyn kasvavat tummanvihreät rauduskoivut houkuttelevat hirvet paikalle nauttimaan herkkuaterioitaan. Naapurit kyllä huomasivat omien maidensa mittavista hirvituhoista, että sopimusta myös noudatettiin. Määrä riippuu yksinomaan hirvikannan suuruudesta. Tutkimusten mukaan lehtipuusekoitus lisää männikön hirvituhoja. Sirkkelillä pienityistä tervaksista tulee kerralla 12–20 litraa tervaa. Yksittäistapauksessa hirvenmetsästäjät ovat ihmetelleet eräällä kylällä Pohjois-Savossa, miksi hyvin hoidetuissa kymmenien hehtaareiden taimikoissa tuhot saattavat olla vähäisiä, kun samankokoisen naapuritilan heikosti hoidetuissa taimikoissa tuhoja on todella paljon. ”Puita pitää lähes vuosittain paimentaa. Valitsimme hyvälaatuisten puiden jälkeläisiä ja veimme niitä traktorin kärryllä metsään. Kun haavan kaataa rasiin lehden alkaessa kellastumaan, on puu sahatessa jo niin kuivaa, että ne säilyvät umpitaapelissa.. Jos harvennukselta ahnehditaan liikaa vaikka parrupuuta, niin se tekee loven tulevaan tukkitiliin.” Osalla Turpeisen tiloista on hiljattain ryhdytty tekemään sukupolvenvaihdosta tyttärien hyväksi. ”Metsätaloussuunnitelmassa metsien keskikasvu on tällä hetkellä yli yhdeksän kuutiometriä hehtaarille”, Turpeinen mainitsee. Laiska naapuri voi olla vähäisiä tuhoja arvostavalle puuntuottajalle hyvä naapuri. Tynnyri on ladattu täyteen pieniksi sirkkelöityjä tervaksia odottamaan tervanpolttoa. Jos perheen tavoitteena on karkottaa talvella hirvet pois omalta maalta, se ei kylätasolla vähennä hirvien määrää, vaan lisää naapureiden metsävahinkoja. Vuosjärven rantapalstalla energiapuut odottavat ajamista. Silloin routa ei nostele puita talven aikana.” Monta rautaa tulessa Turpeisen metsissä työn tulokset puhuvat puolestaan. Ilmeisesti hyvin hoidettujen taimikkojen osuutta voi vielä kasvattaa ilman että teho heikkenee. Jo raivausvaiheessa on mietittävä, mitä puita tulevaisuudessa kasvatetaan ja mitä otetaan pois. ”Minusta mahdollisimman moni puu kannattaa kasvattaa tukkikokoon. Aatu Turpeinen polttaa tervaa tynnyrissä
”Meillä on mitä mieli kuvituksellisempia kaava määräyksiä." lisätä avohakkuukielto kaavamerkinnän saatteeksi on nykyisin matala.” Myös MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola on huolissaan maankäyttöja rakennuslain uudistuksen viherrakennesuunnitelmista. Määräysten soveltaminen on epäyhteistä. Lakia valmistelevan työryhmän puheenjohtajan, ympäristöministeriön ylijohtaja Teppo Lehtisen mukaan ryhmä ei ole kokoontunut helmikuun jälkeen. Sitäkin on kummasteltu, ettei lakia valmistelevassa työryhmässä ole sidosryhmien, kuten maanomistajien, elinkeinoelämän tai edes ympäristöjärjestöjen, edustajia. ”Meillä on mitä mielikuvituksellisempia kaavamääräyksiä, vaikkapa hiljaisia alueita. Yleensä politiikka alkaa, kun lakiluonnos on lausuntokierroksen jälkeen muotoutunut. Epämääräinen viherrakenne MTK:ssa maankäyttöja kaavoitusasioihin erikoistunut lakimies Leena Kristeri pitää valmisteilla olevan maankäyttöja rakennuslain pahimpana kipukohtana metsänomistajille viherrakennesuunnittelua, jota ollaan tuomassa kaikille kaavatasoille. Nyt ministerin erityisavustaja Timo Juurikkala lupailee luonnosta lausuntokierrokselle ennen kesälomia. ”Kaavamääräysten oikeusperusteet pitäisi määritellä kunnolla”, Kristeri sanoo. Esimerkiksi kaavoittajan kynnys Lakiuudistusta odotetaan pelolla Vireillä oleva maankäyttöja rakennuslain uudistus saattaa ajaa metsänomistajat entistä ahtaammalle kaavoituksessa. ”Pelkoni on, että kun tällaisia merkintöjä tuodaan maakuntakaavoihin, ympäristöjärjestöt tulkitsevat näiden alueiden metsät FSC-sertifioinnissa määritellyiksi korkean suojeluarvon HCV-alueiksi, joilta metsäyhtiöt eivät osta puuta." H am in an ka up un ki. Alun perin ne on tarkoitettu taajamien lähialueille, mutta tällaista rajausta ei lainvalmistelussa ole tehty. Hallituspuolueiden on vaikea päästä yhteisymmärrykseen siitä, kuinka vahvasti luonnonsuojelua edistetään maanomistajien kustannuksella kaavoituksen kautta. Niillä voi olla odottamattomia vaikutuksia metsien käyttöön. Tosin viimeksi mainituilla kerrotaan olevan suora yhteys ympäristöministerin esikuntaan. Kiistat on annettu ministerien kokouksen soviteltaviksi jo ennen kuin lakia valmistellut työryhmä on saanut luonnostaan valmiiksi. Tavoitteena on, että kiistakysymykset saadaan sovittua ja laista voidaan antaa hallituksen yhteinen esitys”, hän jatkaa. Sittemmin määräaika siirrettiin pääsiäiseen. Viherrakenne tarkoittaa viheralueiden ja niiden välisten viheryhteyksien verkostoja. Kitkaisuutensa vuoksi lakia on valmisteltu epätavallisessa järjestyksessä. ”Täytyy sen verran optimisti olla. 22 20.5.2021 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ M aankäyttö ja rakennuslain (MRL) uudistuksen valmistelu näyttää juuttuneen poliittiseksi kiistelyksi. Lakiluonnos piti saada valmiiksi lausuntokierrokselle jo talvella. Kaavamääräysten epämääräisyys onkin tarjonnut kaavoittajille tilaisuuden luovuuteen
37 ,90 BCC TAIMIVAKKA Hihnasarjalla STIGA ruohonleikkurit vaikka kotiin toimitettuna! 41 ,90 MULTIWIT BK Kuoriaisansa 66 ,00 PHERO-X-LURE IT Feromoni Työnnettävä, sivulle puhallus 199 ,00 Stiga Dino 47 Vetävä, neljä leikkuuvaihtoehtoa 359 ,00 Stiga Combi 48 SQ Työnnettävä, neljä leikkuuvaihtoehtoa 299 ,00 Stiga Combi 48 Q Työnnettävä, silppuava 239 ,00 Stiga Multiclip 47 Multiclip / 500 cc / 98 cm 2090 ,00 Stiga Tornado 3098H Vetävä, silppuava 289 ,00 Stiga Multiclip 47 S Työnnettävä, silppuava 319 ,00 Stiga Multiclip 50. Hinnat sis. 24% alv. SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi TAMPERE | Ahlmanintie 72 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.. Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto Suomen suurin metsäalan verkkokauppa! 105 ,00 POTTIPUTKET 38-75 mm alk
Yli 100 tietokortia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelyssä. Hyvin hoidettujen metsien ystäville TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. /metsanhoitokortisto METSÄNHOITOKORTISTO Talousmetsien luonnonhoito Metsänparannus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsän kasvatus Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän uudistaminen Tuhot Energiapuu Puukauppa ja puunkorjuu Kokeile myös TAPIO Maastotaulukon mobiiliversio! Applikaatiolla tai sivustolla Tapio. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. “Helppokäyttöinen ja kattava.” “Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: Tapio. /kauppa/tuote/ maastotaulukot-apps/
Plussat pohjan kiertojäykkyydestä, se tukee jalkaa risukossa. Punnituksemme mukaan pari numeron 43 kenkiä painoi 2,42 kiloa. . Technical 24 -kengistä on vaikea keksiä mitään moitittavaa – niiden kestävyydestä meillä ei vielä ole havaintoja, mutta ainakin edellisen mallin vastaavat Technicalit ovat olleet hyvin kestävät. Vetelällä kengällä ei metsään ilkeä lähteä. 25 METSÄSTÄ / 20.5.2021 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat H usqvarna on uudistamassa turvakenkämallistoaan. Kilpaileville, saman hintaluokan kengille ilmoitetut painot ovat pari sataa grammaa alempia, mutta epäselväksi jäi, kuinka vertailukelpoisia ne ovat puntarimme näyttämän kanssa. Silti suosittelen ostamaan kengät oikeasta kaupasta, jotta niitä voi sovittaa jalkaan. Vibram-pohja . . Nilkan yläosa tukee jalkaa hyvin. Tämän pitäisi olla mieluisa uutinen monille. Metsälehti sai tuoreeltaan kokeiltavaksi uuden malliston lippulaivamallin, Techical 24:n. Lisäplussa kenkien pohjan iskunvaimennuksesta. Kevyet jalassa Pohja on monista vaelluskenkämalleistakin tuttu ja maailman kivikoissa ja kannokoissa testattu Vibram. KOKEILTUA ka pysyi kuivana, vaikka saimmekin kahlata lumen sulamisveden muodostamissa lätäköissä keväisellä työmaallamme. Viiltosuojaus 24 m/s . Paino (koko 43, pari) 2,42 kg (oma punnitus) . Suositushinta 329 euroa (sisältää alv:n) PLUSSAT JA MIINUKSET + Leveä lesti + Tukeva pohja – Hinta Fakta Husqvarnan turvakenkien reippaan oranssi väri saattaa ujostuttaa, mutta se lisää turvallisuutta.. . . Kengän materiaalina käytetty nahka on päällystetty vedenpitävällä Symphatex-kalvolla – jalLaatukenkä väljällä lestillä Husqvarnan uudet Techical 24 -nahkaturvakengät ovat korean oranssit – mutta mikä tärkeintä, ne luontuvat suomalaiseen jalkaan. Kengät ovat mukavan pehmustetut sisäosiltaan. Technical-kengät tuntuvat huomattavan kevyiltä. Tehokkaimpia sahamalleja käytettäessä entistä parempi suojausluokka onkin perusteltu – toivottavasti saisimme pian myös turvahousuja kakkostason suojauksella. Sitä paitsi, kokemukseni mukaan uusina värikkäätkin nahkaturvakengät muuttuvat nopeasti patinoituneen tummiksi. Korkealle ulottuva sivurantti vahvistaa kenkien kestävyyttä. Lisäksi varsi on korkeampi kuin esimerkiksi tavallisissa vaelluskengissä, joten ihan pikkulätäköissä kenkä ei hörppää varren suusta vettä. Reippaan oranssi kengän väri saattaa ujostuttaa metsäihmisiä, mutta kaikki mikä lisää näkyvyyttä metsätöissä, lisää myös turvallisuutta. Symphatex-kalvosta huolimatta saappaat voi käsitellä kaikilla nahkakengille tarkoitetuilla voiteilla tai esimerkiksi valjasrasvalla. Toisaalta ottaen ken kien hinta huomioon, juuri näin hyvät näiden pitääkin olla. . Mallinimensä mukaisesti kengät suojaavat 24 sekuntimetrin nopeudella liikkuvalta teräketjulta. HUSQVARNA TECHNICAL 24 . Voitelu parantaa nahkakengän kestävyyttä. . Saappaiden lesti on maahantuojan mukaan aavistuksen leveämpi ja korkeampi kuin edeltäjänsä. Teräksinen varvassuoja . Jalkateriä tai varpaita ei tarvinnut teippailla hiertymien vuoksi edes ensimmäisen käyttöpäivän jälkeen, mikä on epätavallista metsäkengälle. Symphatexkalvolla pinnoitettua nahkaa
Miehet kertovat, mitä yhteistyö hakkuun suunnittelussa tarkoittaa ja mitä metsänomistajan kannattaa muistaa hakkuun yksityiskohdista kysyä. ”Nauhojen värit tulee olla selvillä: jäävälle puulle on useimmiten oma värinsä, että sen erottaa selkeästi muista merkinnöistä.” Selkeä kielenkäyttö ”Metsäalan, kuten monen muunkin alan ongelma, on se, että me puhumme ammattitermeillä. Puukaupan solmimisen jälkeen koneyrittäjä Ari Appelgrenin kuskit tulevat hoitamaan puunkaadon. Hakkuualueen rajan nauhoittamisesta on hyötyä konekuskin näkökulmasta etenkin harvennushakkuissa. Nauhaa laitetaan säästöpuiden, riistatiheiköiden ja hakkuualueen rajojen merkiksi etenkin silloin, kun näissä kohteissa on jotain normaalista poikkeavaa. Puukaupan solmimisen jälkeen hakkuutiedot lähtevät puunkorjuuyritykselle eli Greenway Loggingin Ari Appelgrenille. ”Suoraan kartalta ostaminen ei onnistu täällä, sillä metsät ovat niin vaihtelevia. ”Metsän omistajilta saa paljon hiljaista tietoa.” Ari Appelgren ja Antti Lahti varmistavat aktiivisella yhteydenpidolla, että eri hakkuukohteista on kaikki tieto välittynyt. Suunnittelu alkaa kaupanteossa Antti Lahti pyrkii aina kävelemään hakattavaksi kaavaillun alueen läpi metsänomistajan kanssa maastossa. ”Helpointa on sopia asiat kerralla kuntoon metsässä”, Lahti sanoo. METSÄNHOITO. ”Me olemme yhteydessä metsänomistajaan sitten, kun tulemme paikan päälle hakkuukohteelle.” Konkreettiset merkinnät eli nauhoja puihin Kun metsänomistaja haluaa varmistaa, että hakkuu toteutuu hänen toiveidensa mukaisesti, puita pitää nauhoittaa. Sopimus ja hakkuukuvion rajat käydään vielä kartalla läpi metsänomistajan kanssa. 26 20.5.2021 / METSÄSTÄ VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat S tora Enson metsäasiantuntija Antti Lahti ostaa leimikoita eli hakattavaksi merkittyjä alueita metsänomistajilta Porvoon seudulla. Leimikot on käytävä katsomassa paikan päällä.” Metsässä Lahti kyselee metsänomistajan tavoitteista metsän suhteen. Kun puhutaan siemenpuista tai pohjapinta-aloista, tavan ihmisellä ei ole käsitystä, miltä lopputulos metsässä näyttää”, Kohti toivottua hakkuujälkeä Metsäasiantuntijan ja korjuutyön johtajan yhteistyö ratkaisee, miten hyvin metsänomistajan toiveet toteutuvat puunkorjuussa. Hakkuu suunnitellaan metsäkäynnin jälkeen valmiiksi toimistossa. Järkevintä on tehdä se yhdessä puunostajan kanssa, kun leimikkoa suunnitellaan yhteisellä maastokäynnillä. Vaikka metsänomistajan toiveiden on tarkoitus kulkea tietojärjestelmiä pitkin aina hakkuukoneenkuljettajalle asti, tietoa voi hukkua matkalle
Paakkutaimien tuotantotapa oli alkujaan kehitetty sokerijuurikkaan viljelyä varten. 27 METSÄSTÄ / 20.5.2021 ENNEN NYT JA Sarjassa tarkastellaan Metsälehden vanhoja uutisia nykyhetken valossa. Putkella maahan saadaan Metsälehden mukaan 1 500 tainta päivässä. ”Paakkutaimen valtteina ovat mm. AINO ÄSSÄMÄKI PAAKKUTAIMI ARVIOITIIN harvinaiseksi yksityismetsien istutuksissa vuoden 1983 Metsälehdessä. varma kasvuunlähtö, istutustyön helppous ja nopeus sekä istutuskauden pituus, joka ajaa ohi kevätkiireiden antaen metsänomistajalle samalla mahdollisuuden omatoimiseen viljelytyöhön” , Metsälehti kirjoitti. Hakkuusuunnittelussa tulee huomioida myös varsinaisen puunkorjuun jälkeiset tapahtumat eli hakkuutähteiden kuljetus ja uudistusalan maanmuokkaus. Pottiputkella istuttamisen kerrotaan olevan kaksi kertaa niin tehokkaan kuin perinteisen kuokalla istuttamisen. Tahtotilan tarkennus Jos metsänomistaja haluaa, että hakkuussa poistetaan esimerkiksi huonot puut, metsäkonekuskin tulee tietää, kuinka laajalta alalta puut poistetaan. Metsäammattilaisten tulee yrittää kertoa hakkuutoimenpiteistä mahdollisimman havainnollisesti, mutta myös metsänomistajien tulee osata kysyä asioista, joita he eivät ymmärrä. Kuvituksessa on kuitenkin annettu ohjeet myös paakkutaimen istuttamiseen kourukuokalla. Metsätietojärjestelmät välittävät tietoa yhtä tarkasti kuin ihmiset niihin tietoa tallentavat. Puutavaralajeja on useita, joten puun varastopaikat vaativat usein isompaa tilaa kuin metsänomistajat ajattelevat. Ammattilaisten tehtävänä on osoittaa, millaisella metsätoimenpiteellä metsänomistajan esittämä toive konkretisoituu. Lisäksi varastopaikkojen sijoitteluun voivat vaikuttaa esimerkiksi sähkölinjat. Tietojärjestelmissä tietoa syötetään erilaisiin lokeroihin. Toiveille tulee olla metsässä tarkat mitat. Metsänomistajan mielestä kelirikkoa kestävä tie voikin kestää puunajoa vain talviaikaan. Lahti ja Appelgren keskustelevat säännöllisesti eri hakkuukohteilla huomioitavista piirteistä, kuten haapojen kohtalosta, ajourien sijoittelusta tai metsänkohdista, joita pitää metsänomistajan toiveista varoa. Myös maanmuokkausta tekevällä kaivinkoneella tulisi olla tieto ojan ylittävän puusillan paikasta. Paakkutaimet yleistyivät. Pottitaimien istutus sujuu helposti ja nopeasti pottiputkella” , Pohjois-Pohjanmaan piirimetsälautakunnan viljelypäällikkö kertoo lehdessä. Näitä asioita ei nopealla metsäkäynnillä välttämättä saa selville”, Appelgren muistuttaa. Metsälehden mukaan vuonna 1980 Suomessa istutettiin 60 miljoonaa paakkutainta. ”Jos metsänomistaja kertoo pitävänsä jäniksistä, minun tulee ymmärtää, että hän haluaa jättää hakkuussa esimerkiksi riistatiheiköitä”, Lahti kertoo. ”Ne metsänomistajat, jotka aikoinaan ovat istuttaneet paljasjuurisia ja pottitaimia, toivovat saavansa pottitaimia jatkossakin istutettavakseen. Suurin osa istutetuista taimista oli avojuuritaimia. ”Metsänomistajilta saa paljon niin sanottua hiljaista tietoa: missä kohtaa metsänpohja on pehmeää, missä on ketunpesä tai mikä mutka metsätiessä aiheuttaa aina ongelmia puunkuljetukselle. Kehittäjä Lännen Tehtaat oli nimennyt keksinnön Paperpot-menetelmäksi ja lehti nimittääkin menetelmää myös ”pottisysteemiksi” ja taimia ”Paperpot-taimiksi”. Appelgren sanoo. Luonnonvarakeskusken tilastojen mukaan vuonna 2020 kotimaisia paakkutaimia on toimitettu istutukseen 168 miljoonaa kappaletta. Vaikka paakkutaimet olivat tulleet markkinoille jo 1960-luvulla, vain joka kolmas Suomessa kasvatettu metsäpuun taimi oli 1980-luvun alkupuolella paakkutaimi. Kotimaisia paljasjuurisia taimia on istutettu tilaston mukaan viimeksi vuonna 2017. Tiedonkulun varmistus Metsänomistajan ja metsäasiantuntijan metsässä tekemien hakkuupäätösten on tarkoitus kulkea mahdollisimman tarkkoina metsäkoneen ruudulle. Puunkorjuuketjun osapuolet näkevät vain omaa toimintaansa koskevien lokeroidensa sisällöt. Viereisen sivun ilmoituksen mukaan paakkutaimet olivat tuolloin muutaman pennin avojuuritaimia kalliimpia, mutta niillä todettiin olevan monia etuja. Siksi puhelimet laulavat tiedonkulun varmistamiseksi. Puunkorjuussa metsänomistajan abstraktit toiveet metsämaisemasta ja metsän tunnelmasta sopeutetaan teollisuuden mittoihin eli kuutioihin, puutavaralajeihin ja tukkimittoihin
Vierellä virtaavan Ala-Koitajoen maisemat Joensuun ja Ilomantsin rajamailla tarjoavat kuitenkin hyviä syitä pysähtyä ja pitää taukoa. Mahtipontisimmalta kuulostaa väite Ala-Koitajoesta Suomen vanhimpana jokena. Silloin taltioitiin muun muassa pääosaa esittäneen P ertti Koivulan sijaisnäyttelijän, tukkilaismestari Jaakko Saariston huima lasku yhdellä tukilla läpi vellovan Pamilon. Kolin lisäksi Pamilonkoskella. Tuloksena – ainakin näin kevään runsaimpien sulamisvesien aikaan – on muutaman kilometrin verran kohisevia virtapaikkoja, suurimpina yli kilometrin pituinen Kuusamonkoski ja maantiesillan alittava Pamilonkoski. Vettä juoksuttamalla Pamilonkoski saatiin kuohumaan tukkilaistunnelmissa vielä Markku Pölösen Kuningasjätkä-elokuvaan 1990-luvulla. Se pääsi syntymään, kun jäätikön reuna suli ja Koitereen vedet purkautuivat Pielisjoen laaksoon, joka siinä vaiheessa oli pikemminkin Itämeren lahti. Jää väistyy, joki syntyy Ala-Koitajoella on kasapäin kytköksiä luontoon ja ihmisten elämään. RETKEILY HEIKKI HAMUNEN, teksti HARRI MÄENPÄÄ, kuvat K evään viimeisten lumilämpäreiden ja veden viileys hillitsee toukokuiselta taivaalta porottavaa lämpöä. Maantieteen emerituslehtori Heikki Vesajoki seisoo kuitenkin tiedon takana ja viittaa aikaan yli 10 000 vuotta sitten. Hän vertasi vapaana myllertänyttä koskea Imatrankoskeen, Suomen suurimpaan, ja totesi sen olevan ”kuin vähennetty Imatra”. ” ”Jäätikön siirtyessä edelleen luoteeseen Jaamankankaan-Uimaharjun-Mäntyjärven kankailta Ala-Koitajoki kuroutui kapeammaksi uomaksi”, tietokirjailijanakin tunnettu Vesajoki sanoo. Moni retkeilyreitin varrelle pystytetyistä infotauluista kertoo joen tärkeästä roolista puun uitossa 1800ja 1900-luvuilla. Uitto toi elannon Peruskallion murroskohtiin asettunut joki kuohui pitkään Pohjois-Karjalan mahtavimpana koskena Pamilossa, kymmenen minuutin ajomatkan päässä Uimaharjun taajamasta. ”Kun mannerjäätikön sulamiskulkua ajatellaan, Ala-Koitajokea voi todellakin pitää Suomen suurista joista vanhimpana. Ala-Koitajoella hiidenkirnujen maailmaan pääsee retkeilyreitin varrella aivan joen rannassa. Ala-Koitajoki valjastettiin sähköntuotantoon 1950-luvulla. Inha vieraili kesän 1893 matkallaan Laatokan ja Kuningasjätkän virta Tukkilaiselokuvien näyttämö on myös Suomen vanhin ja ehkä mielenkiintoisin joki. Voimalaitoksen rakentamisen jälkeen veden keskivirtaama Ala-Koitajoessa on ollut vain muutamia kuutioita sekunnissa, kun se ennen patoamista oli 69 kuutiota. 28 20.5.2021 / PILKKEITÄ. Joki laskeutuu murrosten ja siirrosten ruhjomalla rikkonaisella graniittiperustalla liki 50 metriä reilun 20 kilometrin matkalla. Suomessa on luetteloitu noin kaksi tuhatta hiidenkirnua. Joki olikin erittäin merkittävä elämän virta paikallisväestölle, joka sai palkkatulonsa uittotöistä. Suomen maisemien ja kansanperinteen tallentajana tunnettu I.K. Välillä polun kivet ovat sopivia porrasaskelmia, mutta louhikkoisuuden takia retkeilyreitti on jotakin aivan muuta kuin sileät neulaspolut. Ala-Koitajoen jokiuoma on olemassaolostaan kamppailevan Saimaan järvilohen lisääntymisjoki, jonne sille on viime vuosina kunnostettu lisääntymisja poikastuotantoalueita. Yksi tauluista on omistettu esimerkiksi Tauno Palon tähdittämille tukkilaiselokuville, joita joella on kuvattu. Se on retkeilijöiden lisäksi helmi myös luonnonhistoriasta ja Suomen lähihistoriasta kiinnostuneille – selkeä eturivin ehdokas, jos Suomessa joskus järjestettäisiin kansanäänestys maan mielenkiintoisimmasta joesta. Tekoaltaiden ja Hiiskosken padon avulla vesi ohjattiin pois vanhan joen uomasta tunnelivoimalaitokseen, joka rakennettiin kuuden kilometrin päähän Pamilonkoskesta
Yökkösillä ja kehrääjillä on tuuhea karvapeite, joka imee kaksi kolmasosaa lepakon äänisignaalista ja kaiku on vastaavasti heikompi. Tarve harvennusmallien uudistamiselle ja monipuolistamiselle on tunnistettu ja päivitystyö on aloitettu. Äänet ovat niin korkeita, ettei ihminen niitä kuule. Säilyypä ihmisillä jokin intressi huolehtia metsätalouden toimintaedellytyksistä Suomessa. Mikäli metsän harvennuskertoja ei haluta lisää, tarvitaan muutoksia harvennuskypsyyttä ja kasvatustiheyttä koskeviin suosituksiin. Suurin osa niistä on suomalaisia, ja niihin sijoittavat tavalliset suomalaiset. lentoäänen perusteella. Mutta perhoset eivät ole aivan avuttomia. Metsänomistajan vaihtuessa myös metsässä alkaa tapahtua ja valtiokin saa lisää verotuloja. Lisätietoa: www.metsanhoidonsuositukset.fi KALLE VANHATALO Metsänhoidon suositusten koordinaattori, Tapio. Metsänhoidon suositusten harvennusmallit ovat tärkeä osa metsänhoitoa. Hallituksen päätökset hämmästyttävät. Hävittäjäkaupoissakin esille tullut häiveominaisuus, joka häiritsee vastustajan tutkaa, ei ole mikään uusi keksintö. Näin siitä huolimatta, että metsävähennys on niiden kohdalla toiminut siten kuin on haluttu: lisännyt metsäkiinteistöjen kysyntää ja aktivoinut kiinteistökauppaa. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Se onkin erikoistunut saalistamaan suurikokoisia yöperhosia ja jättää pienemmät hyönteiset muiden lepakoiden löydettäviksi. Tavoitteena Harvennusmallien uudistus on tulossa on myös, että harvennuksen suunnittelija voisi säätää mallia metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti, esimerkiksi taloudellisen tuoton tai hiilensidonnan osalta. Se on osa lepakoiden ja yöperhosten sodankäyntiä, ja siinäkin on pelissä henki. Metsien kasvun tason nouseminen tarkoittaa, että metsät tihentyvät ja saavuttavat harvennuskypsyyden aikaisempaa nopeammin. Tässäkin tulee huomioida muuttuva ilmasto ja metsätuhoriskit. Myöhään syksyllä lentävät mittarit – mm. Metsärahastojen metsävähennysoikeutta aiotaan leikata. Mallit ovat laajasti sisäänrakennettuina metsäalan tietojärjestelmiin ja palveluihin. Lepakoiden ilmaantuminen noin 50 miljoonaa vuotta sitten pakotti hyönteiset kehittämään kuuloaistin. Monet yöperhoset ovat varsin kookkaita ja tukevia – hyvä saalis lepakolle. Harvennusmalli osoittaa, milloin on suositeltavaa harventaa ja mikä on suositeltava puuston määrä harvennuksen jälkeen. fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti. Jos ilma on liian viileä, ne vain odottavat aikaa parempaa. Mitä pahaa metsärahastoissa on. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Näin laadit lukijakirjoituksen USEIMMAT LEPAKOT SUUNNISTAVAT ja löytävät saaliinsa kaikuluotausta käyttämällä. Ne arvostavat meidän metsiämme ja metsäosaamistamme, mikä näkyy kiinteistöjen hinnoissa. Motti-kasvumallien päivityksen myötä Hannu Laukkanen kaipasi päivitystä myös Metsänhoidon suosituksiin (Metsälehti 9/2021). Tavoitteena on tuottaa nykyistä laajempi harvennusmallien joukko, josta voi valita kullekin kohteelle parhaiten sopivan. 29 PILKKEITÄ / 20.5.2021 METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia LUKIJALTA LUKIJALTA KAMALA LUONTO Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. ”Laihat” mittarit eivät edes yritä lämmittää lihaksiaan ennen lentoon lähtöä. Lepakko aistii perhosen vasta läheltä, kun perhonen on jo aikaa sitten kuullut lepakon äänen, ja voi valmistautua väistämään saalistajaa vaikkapa pudottautumalla maahan. Paksu turkki auttaa silloin lihasten lämpötilan säilyttämisessä eikä tukevasta ruumiinrakenteestakaan ole haittaa. Myös siipiä kattava suomupeite, joka antaa perhosten siiville värit ja kuviot, voi toimia samaan tapaan kaiun vaimentimena. Lepakoiden äänet kuullessaan monet hyönteiset pudottautuvat heti maahan. lumi-, pakkas-, hallaja tunturimittari – pystyvät lentämään jopa alle nollan lämpötiloissa. Samassa yhteydessä tulemme tarkistamaan uudistamisajankohtaan liittyvät suositukset. Tulevissa harvennusmalleissa huomioidaan entistä paremmin metsän ominaisuudet, kuten puulajisuhteet, lämpösumma ja metsänhoidollinen tila. Hyvä kuulo ja nopea reagointi lepakon ääniin ei aina pelasta perhosta: suurikorvainen korvayökkö ei käytä kaikuluotausta, vaan paikantaa saaliinsa perhosen oman Yöperhosten tuuhea karvapeite hämää lepakoita Silmäkiitäjän vartaloa peittää tuuhea karvapeite, joka paitsi lämmittää, myös heikentää ääniaaltojen heijastusta. Hannu Laukkasen viittaamat uusimmat kasvumallit ovat käytössä, kun harvennusmallien päivittämistä varten laaditaan laskelmia (simuloinnit). Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Nyt kuitenkin hallitus haluaa jarruttaa tätä kehitystä. Taas kerran eri metsänomistusmuotoja eriarvoistetaan mitä ihmeellisimmin poliittisin perustein! OLAVI NIEMINEN Miksi metsärahastojen verotus kiristyy. Kokonaisuus valmistuu viimeistään 2023. Viileällä säällä yökkösten, kehrääjien ja kiitäjien täytyy usein nostaa lihastensa lämpötilaa värisyttämällä siipiään ennen lentoon lähtöä. Lisäksi metsärahastot käyttävät paikallisten metsäpalveluyritysten palveluja ja hakkuut tuovat koneyrittäjille töitä. Lentolihakset toimivat parhaiten, kun niiden lämpötila on parikymmentä astetta nollan yläpuolella
Ripustan kymmeniä pesäpönttöjä vuosittain. Tunnen kaikki Suomen kasvit, linnut, melkein kaikki sienet ja käävät, kaikki rahkasammalet. Ystävällisin terveisin MARTTI MIKKONEN Metsänomistajan kirje ympäristöministerille ”Ilmaston perusominaisuus on muutos.” Tee kanssamme puukaupat ja sovi samalla metsänuudistamisesta Avainlippu-taimillamme. Olen kouluttanut vuosikymmenet luontokartoittajia, keruutuotetarkastajia, riistamestareita, eräoppaita, metsäkoneen kuljettajia, metsäkoneyrittäjiä. Minun metsäkiinteistöni ovat vallanneet helsinkiläiset ”luontoasiantuntijat”, jotka löytävät sieltä jonkin ötökän. Voit voittaa metsurin päiväksi töihin! TEHDÄÄN PUUKAUPAT PYYDÄ TARJOUS www.upmmetsa.fi/uudistametsasi UPM Metsä lupaa hyvää. Sen sijaan tiedän, että stadin vihreät tulevat kiristämään autoilun kustannuksia, mikä kohdistuu haja-asutusalueen köyhiin. Laidunten kestävyys on ollut pitkään koeteltuna. Koivun saatavuus on nykyisten metsävaratietojen perusteella kyseenalaista. Luonnon herkkä tasapaino. Sen laatu on mutkaista runkoa. Sellua saadaan pääosin männystä, mutta koivukuitu täydentää hyvin tuotevalikoimaa. Kuvitelma ja illuusio. Puuta kyllä riittää, kun pohjoisen valtion metsiä on hoidettu pitkäjänteisesti ja tuettu yksityismetsien metsänhoitoa myös valtion varoin. Samoin laidunkiertoa tulisi kehittää niin, että jäkäläkasvustot ehtisivät elpyä. Todellisuus on kuitenkin toinen, 20 000 metsälajista muutama on luonnostaankin harvinainen, esiintyy täällä äärirajoillaan. Vihreät estävät eläkkeellä oleva vaaria ajamasta vanhalla dieselautolla. Investointi tuo työtä ja kysyntää pohjoisen mäntyja koivukuitupuulle. On ollut pakko turvautua keinoruokintaan. Sen uusiutuminen ei vie kymmentätuhatta vuotta. Arvoisa ministeri! Olen metsänomistaja. Sukupuutot noin yleisesti ovat olleet lajinkehityksen suuri moottori. Porot ovat yksi pohjoisten metsien suurimpia ongelmia. Ei ole varaa ostaa sähköautoa, vaikka kuinka haluaisi. Ajan pohjoiseen useita kertoja vuodessa. Turve. Luontoa kannattaa suojella, muttei typerästi. Sekään ei ole varmaa, että Venäjältä vuosittain tuodusta, noin kahden miljoonan kuution koivusta osa riittäisi Kemiin. Hoidan metsääni hyvin – uudistan ja hoidan uuden kasvun alkua. Olen mieleltäni vihreä, mutta vieraus siihen epä-älyllisyyteen ja naiiviuteen, joka vallitsee nykyisessä vihreässä puolueessa, koskettaa merkillisesti. Se on yksi Suomen pääpuulaji ja tärkeä osa metsien luonnonmukaisessa uudistumisessa, mutta on uhanalaistunut. Raudusta voitaisiin hyvin kasvattaa, mutta se edellyttäisi aitausta. Paliskunnat vaativat lyhytnäköisessä ahneudessaan edelleen poroelon kasvattamista. Suuri osa uhanalaisista on muinaistulokkaita, 1600-luvun jälkeisen maanviljelytavan yleistämiä lajeja. 30 20.5.2021 / PILKKEITÄ LUKIJALTA LUKIJALTA Harvinaisen yksimielinen hyväksyntä on saatu Kemin sellutehtaalle. Lajien räjähdysmäinen kato on mantra, jota jokainen vihreä kansanedustaja toistaa. Sijoitukset eivät siis ole menneet hukkaan. Koivutukille ei myöskään ole kysyntää eikä kantohintaa. SIMO HANNELIUS Kauniainen Mistä koivua Kemin sellutehtaalle. Kun teet sopimuksen puukaupasta tai metsänhoitotyöstä 30.6.2021 mennessä, voit voittaa metsurin päiväksi töihin! Arvomme 10 palkintoa. Lajien punainen raamattu, uhanalaiset lajit. Omistan metsää Kainuussa (lunastin sisaruksilta ottamalla velkaa) ja Ranualla. Näissä maakunnissa on turhaa yrittää kasvattaa rauduskoivua, koska porot voivat syödä ne jo taimikkovaiheessa. Ei sinne sähköautoilla ajeta. Vihreiden ajatus pysyvyydestä luonnossa on naurettava ja lyhytnäköinen. Jäkäliköt on syöty soraa myöten, lehtipuutaimikot pilalle syötyjä ja monet harvinaiset kasvit hävinneet, esimerkiksi Mallan luonnonpuistosta. Ilmaston perusominaisuus on muutos, ja sitä kautta se heijastuu luotoon ja sen yllä pitämiin lajeihin. Katumaasturit Helsingissä, moottoripyörä ja ökyveneet Espoossa, moottorikelkat – loputtomat turhakkeet eivät liikuta vihreitä lainkaan. Mitä enemmän sinne lajeja saadaan, sitä enemmän rahaa ja tutkimusta tähän tarvitaan. Ajaminen Kuhmoon 645 kilometriä ja Ranualle 850 kilometriä on vielä utopiaa sähköautolla. Linnun laulut ja putkilokasvit ovat lähellä sydäntäni. Mitä jos minä ehdottaisin, että siellä Kruununhaassa asukit laittaisivat pari huonetta lukaalistaan kylmilleen, ikään kuin suojelusyistä ilmaston pelastamiseksi. Mitä pitäisi tehdä! Yksi keino on suhteuttaa porojen noin 200 000 yksilön kanta laidunten kestävyyteen. Ne loputtomat mahdollisuudet matkustaa ratikalla, metrolla, bussilla, junalla ja lentäen ovat asioita, joita näkee vain televisiossa. Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu kuuluvat poronhoitoalueeseen, jonka pinta-ala on lähes kolmannes metsistämme. Mutta sen hintahan on ollut se, että poltamme kivihiiltä ja puuta. Koen itseni säälittävänä hiilinielun hahmona, jonka ainoa ja oikea tapa elää on lahottaa metsäni kansakunnan sielun ja omantunnon rauhoittamiseksi. Raudus kyllä menestyisi ja kasvaisi kunnon tukkipuuksi, ellei tulisi syödyksi. Kuitupuuksi kasvaa lähinnä kosteilla mailla viihtyvä hieskoivu, jonka kasvu on kuitenkin raudusta pienempi. Jokainen suomalainen suo (luonnontilassa noin puolet alkuperäisestä suoalasta) tuottaa ja on tuottanut jatkuvasti turpeen ylijäämää verrattuna turvenostoon. Ääripäitten välillä olevaa tasapainoilua kaikki tyynni, ja se on se luonnon vahvuus. Olen samaa mieltä, että pitkällä tähtäimellä turpeesta kannattaa luopua
Pellon vuokrasopimus voimassa vuoden 2021 loppuun. Mahtava paikka rakentaa tukikohta Pihlajavedelle. 050 464 6500 MÄÄRÄALA, Hämeenlinna, Hauho 2,9 ha. Asia ratkesi, kun yhteistyökumppaniksi löytyi 4H-nuorten Taimiteko-kampanja, jota yhtiö tukee. Omaa rantaviivaa n. Mh. Oikea rahoittaja on Metsämiesten Säätiö. Lomarakennuksille on tarjolla huikea näköalapaikka aamuauringon suuntaa Peltolahdelle. Komatsun arvot tuodaan esille uudella visuaalisella identiteetillä ja lupauksella ”Creating value together” eli ”Luodaan arvoa yhdessä” kestävän tulevaisuuden kannalta. Artikkelin on kirjoittanut ja kuvat ottanut Jere Malinen. 60 m 2 :n kokoinen rantatalo, talossa takkatupa, k, mh, vh ja saunatilat, pihassa kesäkeittiö ja hirsiaitta. Yhtiö juhlistaa pitkää taivaltaan yhtenä Komatsuna yhtenäistämällä kaikkien Komatsu-yrityksien yritysidentiteetin. 32 20.5.2021 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN LUKIJAKYSYMYS Mistä saisi tilattua Jonsered-moottorisahan suuttimien säätöön tarvittavan avaimen/työkalun. Juhlavuotta vietetään useilla eri tapahtumilla vuoden mittaan. Se täydentää Metsätieteellisen Seuran toimintaa ihmistieteellisen eli humanistisen, käyttäytymistieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen näkökulmilla. Yleiskaavassa rantarakennuspaikka, rak.oikeus 120 m 2 . Piharakennuksessa autotalli ja -katos sekä lämpöeristetty huone varastoksi tai vaikkapa aitaksi. LOMA-ASUNTO/METSÄTILA, Savonlinna, Savonranta 18,2 ha. Metsäalalle uusi tieteenalakerho Maanrakennusja metsäkoneita valmistava Komatsu täyttää sata vuotta 13. Kangasmetsäisen tontin rakennusoikeus on 150 m 2 , tie tontille on valmiina, ympärillä hienot ulkoilumaastot. Tilan läpi kulkee ajoura. Klubin puheenjohtajana toimii dosentti Jaana Laine Helsingin yliopistolta. Varmimmin Jonseredin tarvikkeita saat Husqvarna-liikkeistä. RANTATONTTI, Punkaharju, Särkilahti n. Tie kulkee palstan läpi. 250 m, ilmansuunnat länteen, luoteeseen ja pohjoiseen, ranta kivi/ hiekkapohjainen. Oh, k ja et.aula muodostavat yhtenäisen avaran kokonaisuuden, muita tiloja ovat mh, khh, s ja tekninen tila. Kokonaispuusto n. Tukioikeudet eivät kuulu kauppaan. Mukava harraste-/polttopuupalsta, jossa hoitotöitä tarpeen mukaan ja hakkuutulojakin tulevaisuudessa. 15 km kylän taajamasta Parikkalan suuntaan. MIKKO RIIKILÄ Suuttimia säätämään JUSSI COLLIN Suomen Metsätieteellisen Seuran tieteenalakerhoksi hyväksyttiin maaliskuussa uusi kerho – Metsäsuhdeklubi. Mäen alla rannassa n. Myös Metsämuseo Lusto on ollut klubia perustamassa ja on mukana sen toiminnassa jatkossakin. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Kirveslahti -kiinteistön pinta-ala on ollut 1,6650 ha, josta 26.2.2021 on myyty n. Hp. Lukija Jonseredin moottorija muidenkin sahojen valmistus ja markkinointi on lopetettu. Hp. Lisäksi mahdollisuus lunastaa viereinen kokoinen metsätila, jonka pinta-alasta on n. 38.000 € / tarjous YHTEISMETSÄOSUUDET, Kankaanpää Tilaan Maretlammi (214-401-16-12) kuuluvat osuudet Länsi-Suomen yhteismetsään. Nuorista kasvatusmetsistä ja hyvässä kasvuvaiheessa olevista taimikoista koostuva asuin-/metsäkiinteistö Hankavaarassa. Myyjälle jää n. fi) tai Siemen ja Kone Vantaalla (vantaa@siemenjakone.com) osannevat auttaa asiassa. 300 m, ilmansuunta koilliseen. Terassialue kiertää talon rannan puoleista sivua, päädyssä palju, jonne pääsy suoraan saunatiloista. 0,6 ha:n suuruinen määräala. Runsaspuustoinen ja kauniisti kumpuileva kookas Saimaanrantatontti 200 m 2 :n rakennusoikeudella. Tilalle hyvä tiestö, tila rajoittuu lähes 300 m:n pituudelta Puruveden rantaan. Sekä klubi että verkosto on tarkoitettu kaikille ihmistieteellisestä, metsään liittyvästä tutkimuksesta kiinnostuneille tai sitä tekeville. Saman lehden jutussa ”Sellu kipuaa kohti hintahuippua” puuttui sivulta 11 kuvaajan nimi. Hp. Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi koneliike olenius (www.olenius. Metsätalouskäytössä on noin 17 ha, puuston kokonaismäärä on noin 950 m 3 . Lisätietoja tunnusluvuista: https://www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ lansi-suomen-yhteismetsa/ Hp. Se osti suomalaisen metsäkoneita valmistaneen Valmetin vuonna 2004. 6.916 m 3 ja maapohjat OMT ja MT. 200 m. METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Kokonaisuuteen kuuluu myös v. VAPAA-AJAN TONTTI, Savonlinna, Kosola 1,2 ha. 65.000 €. 325.000 € / tarjous viim. Saimaan Pihlajaveden Särkilahdenselän rannalla. Kaunis etelärantainen rinnetontti vapaa-ajanasunnolle Punkaharjulla Valkiajärven rannalla, n. Hp. 040 510 8085 VAPAA-AJAN TONTTI, Savonlinna, Juvola 1,5 ha. Juhlinta alkoi huhtikuussa, jolloin yhtiön henkilökunta eri puolilla maailmaa istutti metsää tulevaisuuden hiilinieluksi. OIKAISUJA Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa ASUINKIINTEISTÖ JA METSÄPALSTA, Kerimäki Omakotitalo maaseudun rauhassa, Kerimäellä Puruveden rantaan ulottuvalla isolla tontilla, mahdollisuus lunastaa myös vieressä sijaitseva 13,5 ha:n kokoinen metsätila. Metsäsuhdeklubi perustettiin tammikuussa. Se on Henri Koskinen/Vastavalo.net. 1992 valmistunut vakituiseen asumiseen soveltuva hirsitalo sekä tilava tallirakennus. Pinta-ala tarkentuu, kun määräala on lohkottu. V. 1,06 ha. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Klubi toimii tiiviissä yhteistyössä Metsäsuhdetutkimusverkoston kanssa, jossa on tutkijoiden lisäksi mukana myös taiteentekijöitä. Tontilla on rakennuspaikka vapaaajanasunnolle, rakennusoikeus 150 k-m 2 . Kohde sijaitsee Saukonsaarentien varrella, rajoittuen osittain siihen. Määräala Kenkijärven rannalla, rantaviivaa n. 74.000 €. Hp. Saimaan Haukiveden rannalla vapaaajan asunnon rakennustontti rauhallisella paikalla Takunniemessä. 9.5.2021. Tutustu myös kohteesta tehtyyn drone-videoon: www.kiinteistomaailma. Laaja vesistö tarjoaa hienot puitteet veneilyyn ja kalastukseen. Riista-jutusta ”Pitkäkorvat nyrkkisillä” puolestaan puuttui kirjoittajan ja kuvaajan nimi. Klubi toimii metsäsuhdetutkijoiden ja -yhteisöjen yhdyssiteenä ja osallistuu metsäsuhteisiin kohdistuvan opetuksen kehittämiseen. toukokuuta 2021. METSÄPALSTA, Tammela, Teuro 50,9 ha. 1.800 m 3 . Pyydä metsäarvio, Teemu saarinen, puh. Kaupan kohteena olevan kantakiinteistön, pinta-ala on n. Niiden valmistuksen alkutahdit koettiin Suomessa 60 vuotta sitten, tuolloin myös Komatsu Forest AB sai alkunsa Ruotsissa. 30.5.2021. VAPAA-AJAN TONTTI, Punkaharju, Putikko 0,401 ha. Nuoria taimikoita (T1) on noin 2 ha, varttuneita taimikoita (T2) noin 7,5 ha ja koivuvaltaisia nuoria kasvatusmetsiä 4,5 ha. Tontti sijaitsee korttelin päädyssä ja valmis tie on tontin rajalle. 4,1 ha:n määräala tilasta 5:106. 58.000 €. Hulppea kahdesta vierekkäisestä kiinteistöstä koostuva metsäpalsta. 1,06 ha. 24.000 €. Tänä vuonna Komatsulla juhlitaan myös metsäkoneita. Nykyään Komatsu Forest on yksi maailman suurimmista metsäkoneiden valmistajista. Osuuden suuruus 605/18338. 040-510 8085. 6,7 ha on havupuuvaltaista uudistuskypsää metsää, kokonaispuuston määrä on n. Tasainen rakennuspaikka, johon aurinko käy koko päivän. Komatsun perustamisesta sata vuotta Metsälehden numeron 9/2021 Ajankohtainen-jutussa kerrottiin virheellisesti, että metsäopiskelijoista tehtävän tutkimuksen rahoittaa Suomen Metsäsäätiö. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 185.000 €. Metsäklubiin voi liittyä ottamalla yhteyttä klubin puheenjohtajaan. Puusto pääosin järeää koivikkoa, kalliokumpareella mäntymetsää. 131.500 € / tarjous viim. fi/1282292. Kävelymatka Hauhon keskustaan! Hp. Omaa rantaa reilusti yli 200 m, edessä järvenselkä koilliseen. Loivasti syvenevä luonnontilainen hiesuranta, omaa rantaviivaa n. Asuinkiinteistön hintapyyntö 357.000 €, metsäpalstan hintanäkemys 75.000 € / tarjous. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv www.metsalehti.fi/metsamaa. Sen tarkoitus on edistää ihmistieteellistä metsiin liittyvää tutkimusta – eli metsäsuhdetutkimusta – ja sen vuorovaikutusta metsätieteellisen tutkimuksen, käytännön metsätalouden ja metsien käytön kanssa. 2009 valmistunut 133 k-m 2 :n kokoinen Finnlamelli-hirsitalo korkealla mäellä, ikkunoista upea järvinäköala Puruvedelle. Tontin takaosaa kohti nousevaa rehevää kangasmaata, pohjoisosassa hieno kalliokumpare ilta-aurinkoon. Suomessa istuttamaan ei vielä päästy, koska maa oli roudassa
Toisin sanoen, miten uudet pienaukot sijoitellaan suhteessa edellisiin – umpimetsään, kiinni edellisiin pienaukkoihin, vai olemassa olevia pienaukkoja reunoilta laajentaen. 040 1623991 Tuomas Nikulin Toimitussihteerit Jussi Collin p. Männyllä ensimmäiset ennusteet saadaan jopa kolme vuotta ennen siemensadon varisemista ja kuusella noin kaksi vuotta etukäteen. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Luontainen uudistaminen männyllä onnistui varmimmin karuilla kasvupaikoilla, kun sopivaa maanmuokkausta käytettiin. Siemensatoennusteet ovat nykyisin tutkija Pekka Heleniuksen vastuulla. Kuusen osalta olennaista on vaihtuvan taimiaineksen olemassaolo ennen uudistushakkuuta, mikä indikoi kasvupaikan luontaista uudistumiskykyä kuuselle sopivilla kasvupaikoilla. Runsaasti varpuja kasvavat alueet ovat lähes taimettomia. Kuvan kohteella muokkaamattomuus on johtanut epätasaiseen taimettumiseen. Koivuilla ennusteet ulottuvat vajaan vuoden päähän. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 33 PILKKEITÄ / 20.5.2021 K eskustelussa peitteellisen metsänkasvatuksen ja metsänviljelyn välillä voi joskus unohtua perinteinen metsiköittäiseen metsänkasvatukseen pohjatutuva luontainen uudistaminen. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Luontainen uudistaminen on suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen metsätalouden menetelmä sopivilla kasvupaikoilla sopivaa maanmuokkausta hyödyntäen. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 157 000 (KMT/20) Painopaikka Punamusta,Joensuu. Markku Nygren tarkasteli esityksessään Olli Heikinheimon tutkimussikermää metsäpuiden siemensadoista. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 89. Kyseinen tutkimus antoi aiempaa metsänuudistamisen tutkimusta tukevia tuloksia onnistumisen edellytyksistä. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Jokametsänmenetelmä luontainen uudistaminen ei ole. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Metsäkeskuksen tarkastustoiminta ei ole otantaan pohjautuvaa tutkimusta, mutta antaa peruskäsityksen siitä mikä on eri uudistamismenetelmillä perustettujen taimikoiden laatu. N uu tt i Ki lju ne n ASIANTUNTIJALTA ”Jokametsän menetelmä luontainen uudistaminen ei ole.” METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @metsalehti.fi metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Sahatavaran kysynnän ollessa hyvä myös luontaiseen uudistamiseen sopivia kohteita tulee hakattavaksi. Luonnonvarakeskuksen siemensatoennusteet tarjoavat tukea luontaisen uudistamisen päätöksentekoon. Tuloksia Luken kokeelta Sodankylästä esitteli Pasi Rautio. Kevyt maanmuokkaus helpottaa taimettumista merkittävästi. Maanmuokkauksella varmistetaan hyvä taimettuminen luontaisessa uudistamisessa. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Nyt havaitut ongelmat laadussa kuvastavat puutteita kohdeja toimenpidevalinnassa. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. Luontaisen uudistamisen tulokset Suomen metsäkeskuksen tekemissä tarkastuksissa eivät ole mairittelevia. 029 432 6114 Kauppak. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Heta Välimäki (opintovapaalla) Jenny Rantanen (sijainen) p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. Suurimmat puukohtaiset siemensadot saadaan vasta 4–6 vuotta varsinaisen siemenpuuhakkuun jälkeen. Aiheesta on kokemusperäistä ja tutkimustietoa pitkältä ajalta. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Männyllä luontaiseen uudistamiseen kuuluu olennaisena osana tulevien siemenpuiden ”valmentaminen” väljennyshakkuulla jo ennen varsinaista uudistamista. 029 432 6108 Eero Sala, p. Erityisesti kuusen osalta tulokset ovat Metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikkö Ari Nikkolan mukaan heikkoja. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. NUUTTI KILJUNEN Kirjoittaja on maatalousja metsätieteiden tohtori ja työskentelee elin keino päällikkönä Suomen metsäkeskuksessa. Vuosituhannen vaihteessa silloisessa Metsäntutkimuslaitoksessa MMT Timo Saksan johdolla toteutettu laaja metsänuudistamisen laadunhallinnan tutkimus on samassa linjassa Metsäkeskuksen tarkastustoiminnan kanssa, kun luontaista uudistamista yritetään menetelmälle sopimattomilla kasvupaikoilla ja vajavaisin valmistelevin toimenpitein. Pidetään mielessä myös luontainen uudistaminen Metsien luontaisen uudistamisen laatu ja sen parantaminen olivat pääosassa Metsänhoitoklubin webinaarissa. Lopputulosta parantaa, kun uudistushakkuuseen on valmistauduttu metsikön edellisessä käsittelyssä. Pohjoisessa Suomessa männyn pienaukkojen taimettumisesta on saatu hyviä tuloksia, etenkin kun maanpintaa on muokattu. Metsätieteellisen seuran metsänhoitoklubin vuosikokouswebinaarissa käsiteltiin metsien luontaisen uudistamisen laatua ja sen parantamista useasta näkökulmasta monen alustajan voimin. Pienaukkoihin perustuvassa uudistamisessa on jatkossa haasteena löytää ne toimintamallit, joissa suuremman metsikön uudistaminen toteutetaan eri vaiheissa. Puiden siemensato vaihtelee merkittävästi vuodesta toiseen. Luontaisessa uudistamisessa viime vuosisadan alkupuolella tehdyt monet tutkimukset ja niistä johdetut opit eivät ole vanhentuneet. Siemensatoennusteet ovat kehittyvä työkalu, jota entisaikojen metsänhoitajilla ei ollut. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. Päävaltapuut ja lisävaltapuut tuottavat suurimman osan siemensadosta, joten siemenpuut on valittava niiden joukosta. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. Väljennyksen seurauksena puiden latvukset vahvistuvat tuottamaan siementä ja samalla runkojen tuulenkestävyys paranee. Niitä voi hyödyntää Metsämaan muokkausoppaan ja Tapion Hyvän metsänhoidon suositusten ohella
34 20.5.2021 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Rauduskoivu onkin tehokkaasti leviävä pioneeripuu, joka valoa suosivana saapuu metsämaan aukkopaikkoihin usein ensimmäisenä puulajina. Kun Tšernobylin 35 vuotta sitten tapahtuneen ydinonnettomuuden jälkeen alueen mäntymetsät rapistuivat ja kuolivat, ponkaisi vähemmän herkkä rauduskoivu nopeasti männyn tilalle pahimmin saastuneilla alueilla. Koivun siitepölyallergiaan liittyy myös ruokayliherkkyys tiettyjen juuresten, hedelmien ja mausteiden osalta. Valtaosa koivupuustosta syntyi luontaisesti siementaimien kautta, mutta osa voimalaitoksen lähellä jo kasvaneista varttuneista koivuista kesti radioaktiivisuuden nousun sellaisenaan liiemmin vahingoittumatta. JUHA NIEMI , Suomen metsäkeskuksen pohjoisen palvelualueen metsäneuvoja, Oulu. Sillä tavoin luotiin yhteiskuntaan vakaata ja ennustettavaa toimintaympäristöä. Luontaisesti rauduskoivu kasvaa ja uudistuu kuivemmillakin mailla aina kolmen kilometrin korkeuteen saakka. Kevät koitti koivikoille Rauduskoivun kukinta kuuluu kevääseen, mutta allergikoille se aiheuttaa harmia. Tuoreen tutkimuksen mukaan rauduskoivun lehtien ulkomuodon symmetriassa on tosin edelleen havaittavissa lievää epäsäännöllisyyttä. Muutamassa päivässä koivun siitepölylukemat ovat kasvaneet Etelä-Suomessa erittäin runsaiksi. Palstan osoite: Metsälehti/ Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kannattaa tutustua! Faktaa ja vähän fiktiotakin HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva KEVÄTHELTEIDEN saavuttua Suomeen toukokuussa pitkän viileän jakson jälkeen ryöpsähti koivujen kukinta kerralla nopeasti käyntiin. Toisin kuin esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitetta, metsätalouden kestävyys on operationalisoitu jo vuosisatoja sitten. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Kokonaiskestävyyden – taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen – näkökulmasta asiat ovat työllisyyttä lukuun ottamatta edenneet suotuisaan suuntaan. SUOMESSA PUUSTA ei ole ollut pulaa sitten sotakorvausvuosien, koska kestävän puuntuotannon ideaali on pystytty toteuttamaan myös käytännössä. Puuston kasvu on hakkuita suurempi, vaikka teollisuuden ainespuun hakkuumäärät ovat kasvaneet samalla, kun muiden metsästä saatavien tuotteiden ja palveluiden merkitys on kasvanut. Mielenkiintoista onkin, miksi faktoihin pohjautuva ja koettu kuva metsien tilasta eroavat tosistaan kuin yö ja päivä. Voittopuolisesti suurin osa Suomen metsistä on puoliluonnontilaisia ja luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia, ja 16 prosenttia metsäalasta on suojeltu. Minulla ei ole siihen selkeää vastausta. Siitepölyä kulkeutuu ilmavirtojen mukana helposti maasta toiseen, ja herkimmät allergikot saavat oireita jo viikkoja ennen kuin koivu on aloittanut kukintaansa maassa. Sen voin kuitenkin sanoa, että itselläni on vahva taipumus luottaa todennettuun tietoon. Vakaus ja ennustettavuus ovat edelleen toivelistalle nyt, kun Suomen kansallista biotalousstrategiaa päivitetään. Pahimmillaan koivun siitepöly voi aiheuttaa vakavia ihoja hengitysoireita ja jopa kohtalokkaan anafylaktisen shokin. Kukinta etenee kohti pohjoista aina kesäkuun alkupuolelle saakka. YLÄASTEELLA OLEVALTA tyttärentyttäreltäni ilokseni kuulin, että koulussa opetetaan suhtautumaan kriittisesti mediassa ja somessa tarjolla olevaan tietoon. Konsepti kehitettiin vastauksena puupulaan, joka oli seurausta 1600-luvulla käydystä 30-vuotisesta sodasta. Kestävyydellä ymmärrettiin tuolloin sitä, että puuta olisi jatkuvasti saatavilla yhtä suuri määrä vuotuiseen käyttöön. Metsäpalot, kulotus ja kaskeaminen ovat etenkin taannoin suosineet komeiden koivikoiden syntyä. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Metsäalasta 75 prosenttia on luontaisesti syntynyttä. Yhdysvalloissa rauduskoivu on paikoin luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, mutta Kanadassa suomalaisen koivun kasvukykyä arvostetaan. ”Sampsa Pellervoinen kylvi mäet männiköiksi ja koivut noromaille.”. Faktaa ja fiktiota voidaan myös hämäävästi sekoittaa keskenään, joten tarkkana saa tiedonvastaanottaja olla, ettei tule vahingossa johdatetuksi harhateille. Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Erään arvion mukaan Suomen kansallispuu, rauduskoivu (Betula pendula ), aiheuttaa siitepölyllään allergiaoireita yli sadalle miljoonalle ihmiselle. Rauduskoivu kukkii tavallisesti ensin, hieskoivun seuraa perässä muutaman päivän viiveellä. Vastikään julkaistu raportti ”Suomen metsät vuoden 2020 eurooppalaisessa vertailussa” osoittaa, että metsäala, puuston määrä ja metsien hiilivarasto ovat kasvaneet niin Suomessa kuin Euroopassa vuodesta 1990 lähtien. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Vanhan sanonnan mukaan yksi koivu pitäjässä riittää siementämään koko alueen. Yksin Euroopassa sen oireista kärsii noin viidesosa ihmisistä ja Suomessakin yli miljoona, joskin osa allergioista on myös muiden puuja kasvilajien aiheuttamaa. Yksityismetsien osuus metsäalasta on kasvanut, mutta metsäalan työllisyys laskenut. Rauduskoivua on istutettu koristepuuksi myös luontaisen levinneisyysalueensa – Euraasian – ulkopuolelle. Tuulen viemää ja tuomaa Kevään voimakasta kukintaa seuraa ennusteiden mukaan runsas siemensato loppukesästä. Kalevalassa Sampsa Pellervoinen kylvi mäet männiköiksi ja koivut noromaille eli kosteisiin notkelmiin. Siitä hyvänä esimerkkinä on edellä lainaamani Luken kokoama raportti Suomen metsistä. Voin ymmärtää niitäkin, jotka muodostavat käsityksensä toisenlaiselta pohjalta vaikkapa siitä yksinkertaisesta syystä, ettei heillä ole faktatietoa käytettävissä. Sitten on tietysti niitäkin, jotka jostain syystä haluavat tahallaan antaa metsistä väärää tietoa. METSISTÄ KÄYTÄVÄÄ julkista keskustelua seuratessa voisi helposti päätyä kovin toisenlaisiin johtopäätöksiin. Ilmastonmuutoksen arvioidaan pitkällä tähtäimellä vaikuttavan koivun siitepölyn määrään ja levinneisyyteen siten, että kukinta ajan myötä aikaistuu ja siitepölykausi pidentyy. Faktatiedon hankkiminen voi tuntua hankalalta ja tylsältä, mutta kyllä sitä osataan tarjoilla myös selkeässä ja helppolukuisessa muodossa. NUORTEVA 60 VUOTTA 23.5. METSÄTALOUDEN KESTÄVYYS oli niitä ensimmäisiä asioita, joita Metsätalolla nuorena forstina sain oppia
RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 35 PILKKEITÄ / 20.5.2021 METSÄKRYPTO 10 19 19 3 8 22 8 17 5 24 14 27 20 18 20 27 17 1 2 3 4 18 9 19 2 3 9 28 20 2 14 4 17 4 8 8 26 8 1 5 6 7 8 19 19 17 26 7 7 17 17 7 18 14 7 7 17 8 12 9 10 11 12 22 9 19 2 3 9 18 9 18 2 7 1 2 17 2 3 22 5 17 13 14 15 16 7 28 8 27 6 28 7 17 22 28 7 18 11 8 24 24 2 7 17 18 19 20 24 8 10 17 7 28 17 8 7 3 8 16 28 24 7 19 19 28 21 22 23 24 17 10 11 28 8 24 7 17 8 7 15 5 5 18 7 19 27 25 26 27 28 25 8 7 13 8 24 9 1 8 15 28 18 24 2 27 6 28 7 1 sanaris.fi/Erkki Vuokila 24 2 27 17 8 17 28 27 5 2 16 7 17 28 16 2 10 7 27 17 5 13 26 7 23 22 17 19 11 7 7 3 7 8 17 22 2 15 8 3 28 1 8 8 2 27 19 5 5 24 13 8 24 17 2 24 7 22 8 7 18 18 8 1 3 8 27 27 7 18 28 22 1 2 8 17 3 8 17 8 27 24 11 19 I 15 2 24 23 2 18 27 5 22 11 2 18 16 7 28 19 27 2 2 3 7 2 3 3 5 18 3 28 12 5 12 5 18 8 23 24 2 17 8 10 9 3 8 5 16 8 1 28 14 8 18 16 7 18 24 2 12 18 5 3 2 24 25 T 2 21 8 27 16 19 27 20 20 22 20 20 2 21 12 2 18 8 27 4 8 17 27 2 16 19 19 7 13 9 7 24 2 24 5 2 27 7 17 20 9 4 20 27 1 2 21 7 5 26 2 24 27 21 7 27 17 28 8 16 17 ENSI NUMEROSSA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 3. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 10”. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i Jo rm a Lu ht a K A U H E A O E S T E L L E U K E A A U E C L I F F O A L F Z O X P A R O D I A T F A S A A N I Ö Q B T I A M P I I L O C V A I G Ä R L E U K A U S A A T A V U U S D W S C A R S E N A L H E A L M N H L N T C H O P E A P A J U P Y J V K E V O K O P E A R P A E U M B E R T O S A L P A A R V O I T U K S E T E I N I X O N A A M I T T A R U T A H O Ö K Ö Y H Ä T U O I S L A N T I S H J E L T J W A Y L O N Y I K U D O S D I A Q U A R I U S U S E I N L T Ö R T T Ö K U E D W I N A O N A T S A T M E R I P E T O I E S S E X I E S I S A N A T R Y E R I Ö K B E N Z Q Q I N I N Ä H T U Z L A A X E L N L O G O G A U T U U S T R A Q U E L E D D A L Y Ö N T I E T H A N A U M Ö S S Ö A L I E S I P Ö L Y U V O I T T T W I S T I E T A I T O S E T N O A S U S T E R I K A S TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 3.6.2021 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . METSÄKRYPTO 7, OIKEA RATKAISU • Muokatussa maassa hyvä kasvu • Vinkit uudelle metsänomistajalle • Missä vika, kun saha ei toimi. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . KESÄKUUTA. PALKINNOT metsäkryptosta 7 on arvottu seuraaville kolmelle: Anitta Hurme, Nousisinen, Pirkko Hautamäki, Hoisko ja Eero Martikinen, Lahti. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). • Näin luovutusvoittoa verotetaan • Tilojen hintalaskurit pika-arviossa • Alkulintu ja noidan apulainen. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa
ETSI LÄHIN JÄLLEENMYYJÄSI CFMOTO.FI EUROOPAN MYYDYIN ATV-MERKKI SUOMEN MYYDYIN ATV-MERKKI yli 600 cc-luokassa* 3 VUODEN TAKUU ZFORCE-mallisto 2 vuotta 40/60 km/h *Tilastokeskuksen ensirekisteröinnit 1-12/2020