Metsälehti 10/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TORSTAINA 7. Sivut 6–7 TEIT ISÄIN PERJANTAINA 27. NRO 10 . PERUSTETTU VUONNA 1933 Sami Karppinen 9375_.indd 1 9375_.indd 1 21.5.2022 13.49 21.5.2022 13.49. TOUKOKUUTA 2022 . NRO 18 Teemu Tolppa johtaa Euroopan suurinta puunkorjuuyritystä jo kolmannessa polvessa. LOKAKUUTA 2021
Ihmissuhdetaidot korostuvat Metsä Group on palkannut uusia metsäasiantuntijoita aktiivisesti jo vuoden päivät. Stora Enso haki toukokuussa yhteensä 14:ää uutta metsäasiantuntijaa Länsi-Suomeen, Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Suomeen. Se ennakoi syksyksi kiivasta kaupantekoa ja kuitupuun liikettä pohjoisesta etelään. NRO 18 Teemu Tolppa johtaa Euroopan suurinta puunkorjuuyritystä jo kolmannessa polvessa. Jos kiskot toivat ennen kuitupuuta rajan yli idästä, jatkossa puu liikkuu raiteita myöten Pohjois-Suomesta etelään ja Länsi-Suomesta idän tehtaille. 9376_.indd 2 9376_.indd 2 21.5.2022 13.54 21.5.2022 13.54. PERUSTETTU VUONNA 1933 Sami Karppinen Teemu Tolpalle metsäkoneet ovat olleet tuttuja lapsuudesta asti. NRO 10 . LOKAKUUTA 2021 . ”Tavoitteena on, että uudet tekijät ovat täydessä työn touhussa kesälomien jälkeen syksyllä. Kuva: Sami Karppinen VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVA PUUKAUPPOJEN määrät eivät ole lähteneet kesän korvalla odotettuun lentoon, ainakaan vielä. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 415 (LT/21) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta, Joensuu TORSTAINA 7. Puunhankintaan tarvitaan lisäkäsiä, sillä metsäteollisuuden investoinnit ja Venäjän tuontipuun korvaaminen lisäävät kilpailua kotimaisesta puusta. ›› 18–19 Perus-Huski pantiin uusiksi ›› 23 John Deere juhlii Joensuussa ›› 24 PILKKEITÄ Timakat löylyt telttasaunassa ›› 28–29 Metsämuseo Lusto uudisti perusnäyttelynsä ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 90. Sivut 6–7 TEIT ISÄIN PERJANTAINA 27. Puut liikkuvat täältä osaksi etelän tehtaiden suuntaan”, Ojala kertoo. Syynä ovat yhtiön PAIKAN SAA: METSÄASIANTUNTIJA Puukaupan vaisun alkuvuoden jälkeen metsäyhtiöihin palkataan nyt urakalla uusia puunostajia. Syksyllä tilanne on kuitenkin todennäköisesti aivan toinen, sillä metsäalan työpaikkailmoituksissa on käynyt toukokuussa ennätysvilkas kuhina: uusia puunostajia eli metsäasiantuntijoita tai metsäasiakasvastaavia halajavat erityisesti suuret metsäyhtiöt. Syynä voi olla se, että puunostajat vasta hakevat ryhmitystään UPM:n lakon ja Venäjän katkenneen tuontipuuvirran värittämän alkuvuoden jäljiltä. AJANKOHTAINEN / UUTISET 27.5.2022 2 Metsälehti.fi UUTISET Öljyn kallis hinta koettelee taimitarhoja ›› 4 Ennallistamislaki ulottuu myös yksityismetsiin ›› 8–11 METSÄSTÄ Voinko istuttaa muokkaamatta. ”Kasvatamme puunhankintaa Pohjois-Suomesta. TOUKOKUUTA 2022 . He tulevat olemaan aktiivisesti yhteydessä metsänomistajiin”, kertoo Stora Enson Pohjois-Suomen aluejohtaja Esa Ojala
Tavoitteena on, että rekrytoinnit näkyvät toiminnassamme mahdollisimman pian.” Kiiliäisen mukaan metsäalan avoimien työpaikkojen määrän kasvu ei koske vain tätä kevättä, vaan muutos on ollut näkyvissä jo vuoden–puolitoista. Kiiliäisen mukaan uudet rekrytoinnit laajentavat hieman UPM:n puunhankinta-aluetta Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin suunnalla. Venäjältä Metsä Group toi aiemmin Suomeen noin miljoonaa kuutiota puuta. Kiteen saha suljettiin pari vuotta sitten, mutta alueella on Jorosen mukaan yhä hyvin kysyntää niin tukkikuin kuitupuulle. ”Tämä on edelleen perinteinen ammatti, jossa tavataan ihmisiä.” Tapaaminen helpottaa tilannetta, jossa kaupankäynnin kohteena olevassa metsässä on kyse tunneomaisuudesta. kuutiota 3 6 9 12 15 9376_.indd 3 9376_.indd 3 21.5.2022 13.54 21.5.2022 13.54. Vähintään avustetaan metsänomistajaa oikealla taholle, jos meistä ei ole hyötyä sillä kertaa.” ”PUUNTUONNIN LOPPUMINEN ESILLÄ JOKA KESKUSTELUSSA” UUSIEN puunostajien palkkaamisen lisäksi metsäyhtiöiden tekemät tuoreet luontoavaukset kertovat, että kasvavaan puuntarpeeseen valmistaudutaan toden teolla. Uudet metsäasiantuntijat ovat kuitenkin ensisijaisesti puunostajia, joiden on saatava varsin pian kuutioita liikkeelle metsistä. KOMMENTTI 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 Kylvömäärät Istutusmäärät 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2020 Ha Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Metsänhoitoja metsänparannustyöt vuosi 2017 12,1 2018 12,2 2019 11,8 2020 9,1 2021 11,3 2022 8,4 Puukauppa vaisumpaa kuin ensimmäisenä koronakeväänä 8 9 10 11 12 13 14 z Lähde: Metsäteollisuus ry:n puukaupan viikkoseuranta 1–4/2020 1–4/2021 1–4/2022 Lä hd e: M ets äk es ku s Metsänhoidossa vaisu alkuvuosi Kemeravarojen käyttö metsänhoitotöihin, milj. Työvoimaa kasvukeskusten ulkopuolelle. ”Uskon itse monikanavaiseen palveluun ja metsäalalla se sisältää edelleen sen, että meidän kanssamme voi asioida maakunnissa kasvokkain. VALTTERI SKYTTÄ INNOSTUVATKO HILJAISET PUUKAUPOILLE. ”Lottovoitto, että oman alan töitä löytyi täältä pian valmistumisen jälkeen” Joronen sanoo. Kemin biotuotetehdas käynnistyy syksyllä 2023 ja lisää kotimaisen kuitupuun käyttöä 3,5 miljoonalla kuutiolla. ”Venäjän puuntuonnin korvaaminen oli varmasti laukaiseva tekijä asiassa, mutta uusia työntekijöitä haetaan myös yleisen puun kysynnän kasvun ja eläköitymisten vuoksi”, kertoo UPM:n yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen. Venäjän puuntuonnin loppuminen on noussut esille varmaankin jokaisessa keskustelussa metsänomistajien kanssa”, kertoo Stora Enson metsäasiantuntija Hanna Joronen Kiteeltä. Jorosen mukaan metsäasiantuntijat ovat kasvavan puunkysynnän kasvot. UUTISET 27.5.2022 Metsälehti.fi 3 PAIKAN SAA: METSÄASIANTUNTIJA PUUKAUPPA VAISUMPAA KUIN ENSIMMÄISENÄ KORONAKEVÄÄNÄ Puunostomäärät toukokuun puoliväliin (vko 19) mennessä 2017–2022 vuosi määrä, milj. ”Työnsarkaa riittää. ”Viime vuonna ja alkuvuodesta olemme löytäneet hyvää porukkaa meille töihin, sekä suoraan koulunpenkiltä että muilta toimijoilta”, Jumppanen kertoo. ”Lisäpuumäärät haluamme hankkia ensisijaisesti omistajajäseniltämme”, Jumppanen sanoo. investoinnit Raumalle ja Kemiin. Nyt hänen työpaikkansa on ollut reilun vuoden ajan Stora Enson metsätoimistossa Kiteen keskustassa sen yhden ainoan pääkadun varrella. Mielikuvat ovat tärkeitä. ”Venäjän tuontipuun loppuminen ei vaikuttanut suuresti rekrytointisuunnitelmiin, sillä olemme investointien vuoksi palkanneet tarkoituksella metsäasiantuntijoita lisää jo etukäteen, yhteensä useamman kymmenen henkilöä”, kertoo Metsä Groupin puunhankinnasta vastaava johtaja Juha Jumppanen. Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa metsänhoitajaksi opiskellut Joronen halusi valmistumisensa jälkeen töihin nimenomaan Kiteelle, jossa oli asunut jo opiskeluidensa ajan. Uusien metsäasiantuntijoiden ominaisuuksissa korostuvat Jumppasen mukaan myyntija markkinointiosaaminen sekä ihmissuhdetaidot. Kasvava puunostajajoukko haluaa todennäköisesti ostaa puuta myös passiivisilta metsänomistajilta. UPM:n laittoi tänä keväänä hakuun kerralla parisenkymmentä uutta metsäasiakasvastaavan paikkaa. kuutiota 2017 12,1 2018 12,2 2019 11,8 Metsänhoitajaksi opiskellut Hanna Joronen sai valmistumisensa jälkeen töitä Kiteeltä, jossa hän on nyt toiminut Stora Enson metsäasiantuntijana reilun vuoden verran. e 4 6 8 10 12 Puunostomäärät toukokuun puoliväliin (vko 19) mennessä 2017–2022 2022 Määrä, milj. ”Homma kuin homma, joka liittyy jollain tavalla metsään, hoituu. Rauman saha käynnistyy jo tänä syksynä ja nostaa mäntytukkipuun käyttöä Länsi-Suomessa miljoonalla kuutiolla. ”Valitettavasti joissakin osissa Suomea on käynyt parin vuoden aikana ilmi, että pienemmille paikkakunnille on vaikeuksia löytää työntekijöitä.” VALTTERI SKYTTÄ YKSI mielenkiintoisimmista puukauppaseuduista tulee tänä vuonna olemaan Pohjois-Karjala, jossa Venäjältä tuotua puuta joutuvat korvaamaan niin lukuisat tehtaat kuin lämpölaitokset. Moni metsänomistaja myös haluaa yhä nähdä nuo kasvot puukauppatilanteessa paikan päällä. Jos lisääntyvä puuntarve pitäisi täyttää pelkästään jo nyt aktiivisesti puuta myyvien metsänomistajien metsistä, heillehän tarvitsisi maksaa puusta kovempaa hintaa. Omana valttikorttinaan Joronen pitää kokonaisvaltaista metsäpalvelua. Puheissa korostuu ekologinen kestävyys ja metsänomistajien metsäomaisuudesta halutaan huolehtia yhteistyössä, kokonaisvaltaisesti
Pohjan Taimi tuottavat vuosittain istutuksille vajaa 30 miljoonaa tainta ja Taimitapio noin 25 miljoonaa tainta. AJASSA 27.5.2022 4 Metsälehti.fi LYHYET TIIA PUUKILA UKRAINAN sodan seurauksena ennätyslukemiin noussut öljyn hinta iskee kovaa metsätainten tuottajiin. Jo viime vuonna, kun öljyn hinta rupesi nousemaan ja sen lisäksi kevät ja syksy olivat kylmät, öljykustannukset tuplaantuivat. Toimitusjohtaja Pekka Kopra toteaa, että tähdet olivat kerrankin kohdallaan, korona-ajan jo kaksi vuotta jatkunut korkeasuhdanne on poikkeuksellisen pitkä. ”Oletan, että tainten hinnat nousevat pikkuhiljaa sopimusten mukana. Puiden ajo veteen aloitettiin Saimaalla huhtikuun lopulla, ja ensimmäinen lautta oli perillä Ristiinassa viime viikolla, Järvi-Suomen uittoyhdistyksestä kerrotaan. Nyt öljyn hinnan karkaaminen yhdistettynä kylmään kevääseen on vetänyt taimitarhurit vakaviksi. Liiketulos nousi 34,7 miljoonaan euroon. TI IA PU U KI LA Fin Forelian taimitarhalla varttuvat kuusentaimet myydään ensi vuonna kaksivuotiaina. Urakan hinta on runsaat kolme miljoonaa euroa. Tavoitteena on helpottaa esimerkiksi sähköistä viestintää metsänomistajien ja puunostajien tai metsäpalveluyrittäjien kesken. Myös meidän kuljetusyrittäjämme ovat todella ahtaalla. Jos kustannusten nousua ei saada asiakashintoihin, on unohdettava kaikki investoinnit tässä bisneksessä”, Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen sanoo. WESTAS SAHASI HUIKEAN TULOSPARANNUKSEN Sahakonserni Westas teki viime vuonna jättiloikan sekä liikevaihdossa että tuloksessa. Oman lisänsä kustannuksiin toi sähkönhinnan pomppaaminen loppu vuodesta, mikä näkyi pakkasvarastojen viilennyskustannuksissa. ”Energian hinnannousu näkyy viimeisellä viivalla. Fin Forelia tuottaa vuosittain 60 miljoonaa metsätainta ja lämmitettävien kasvihuoneiden pinta-ala on kaikkiaan seitsemän hehtaaria. Energiakustannusten nousun vuoksi niiden myyntihinnat ovat todennäköisesti ensi keväänä tätä vuotta kovemmat. Kasvihuoneen pitäminen sopivassa 20–22 asteen idätyslämpötilassa vaati maaliskuun pakkasilla rutkasti öljyä. Liikevaihto pomppasi 175 miljoonaan euroon, kun aiemmat seitsemän vuotta oli menty 100–123 miljoonan vaihteluvälissä. Todennäköisesti muutamina seuraavina vuosina eri asiakkailla tapahtuu sitä nousua vuorotellen”, Kataja ennakoi. Uusi palvelu suunnitellaan myös mobiililaitteilla käytettäväksi, joten metsätietoja voi katsella vaikka maastossa liikuttaessa. Eikä taimituottaja pääse karkuun nousseita polttoaineen hintojakaan. METSÄÄN.FI UUDISTUU Suomen metsäkeskuksen ylläpitämä Metsään.fi-verkkopalvelu uudistetaan. Lisää maksetaan Varkauden hankinta-alueella metsänomistajalle, jos hän jättää hakkuualueelle tuplasti enemmän säästöpuita ja tekopökkelöitä kuin PEFC-sertifioinnissa edellytetään. UITTOKAUSI ALKANUT SAIMAALLA Uittokausi on taas käynnistynyt. Sopimuksia päättyy eri-aikoihin. Tänä vuonna kylvöjen alettua maaliskuun lopulla oli vielä rapsakka pakkanen ja öljyä paloi. ”Meillä on tälle keväälle sovitut hinnat ja toimitamme niillä hinnoilla, mutta olemme suomeksi sanottuna todella ahtaalla”, Salminen jatkaa. Muulla tavoin energian ja polttoaineen hintojen nousua on vaikea kompensoida. Uudessa Metsään.fi 2.0 -palvelussa asioinnin pitäisi olla nykyistä helpompaa ja monipuolisempaa. Öljyn hinnannousu kurittaa kovalla kädellä taimituottajia Energiakustannusten nousun ennakoidaan heijastuvan metsätainten hintoihin. Ne ovat sellaisia lukuja, että ne vievät taimiyhtiöltä ison osan tuloksesta. Uudistustyö käynnistyy tulevana kesänä ja valmista pitäisi olla ensi vuoden lopulla. ”Kyllä tuo on pakko saada taimien hintaan. Lisää maksetaan pääpuutavaralajeille 50 senttiä kuutiolta. Taimitarhoilla kasvihuoneet lämmitetään perinteisesti öljyllä. ”Taimet pitää saada kuljetettua asiakkaalle asti. Esimerkiksi 500 kuution kokoisessa puukaupassa se tarkoittaisi metsänomistajalle 250 euroa lisää tuloa. Nousupaineita tuleville vuosille Energiakustannusten nousu luo painetta nostaa metsätainten hintoja. Kaikkiaan viime vuonna istutuksille toimitettiin runsaat 150 miljoonaa tainta. Myös Pohjan Taimen toimitusjohtaja Rauno Kataja sekä Taimitapion toimitusjohtaja Tero Kauppinen näkevät korostuspaineita tainten hinnoissa. Hän muistuttaa samalla, että korkeasuhdannetta edelsi pitkä matalan kannattavuuden kausi. Uiton kasvun puolesta puhuu muun muassa polttoaineen hintojen nousu, ympäristösyyt ja myös puun tuonnin päättyminen Venäjältä. He taas laittavat meille päin hinnankorotuksia, jotta eivät mene konkurssiin”, Moss summaa. Uittoyhdistyksen uittopäällikkö Esa Korhonen povaa kesän uittomääräksi noin 500 000 kuutiota, mikä olisi noin 10 prosenttia enemmän kuin viime kaudella. Fin Forelian Röykän taimitarhan kasvihuoneessa itävät ensi vuoden yksivuotiaat kuusentaimet. Tämän vuoden aikana öljyn hinta on noussut meidän laskujemme perusteella 43 prosenttia”, kertoo Fin Forelian talousjohtaja Päivi Moss. 9377_.indd 4 9377_.indd 4 21.5.2022 14.01 21.5.2022 14.01. Lisäksi kaikki leimikolla oleva lahopuu jätetään korjaamatta. TI IA PU U KI LA STORA ENSO KOKEILEE MONIMUOTOISUUSLISÄÄ Stora Enso kokeilee puunhankinnassaan uutta monimuotoisuuslisää päätehakkuilla. ”Onhan näiden yhteisvaikutus jo ollut satojatuhansia euroja ja loppuvuosi on vielä arvoitus”, Moss jatkaa. ”Kyllä tämä tuleviin sopimuksiin pitää ottaa huomioon ainakin siltä osalta, mikä on tuo kuljetuskustannuksen osuus”, Kauppinen arvioi
Toisaalta haluttiin lisätä hyvää metsänhoitoa. Tuki nousi siis 20 euroa hehtaarilta. Nuoren metsän hoidon tukea nostettiin 450 euroon hehtaarilta, kun hoidon yhteydessä kohteelta kerätään pienpuuta. ”Läpimittavaatimuksen nostolla ei suurempaa vaikutusta pitäisi olla. AJASSA 27.5.2022 Metsälehti.fi 5 JUSSI COLLIN HALLITUKSEN toissa viikolla päättämällä kemerajärjestelmän muutoksilla ei ennakoida olevan kovin suuria vaikutuksia. Tämän toivotaan tuovan uusia kohteita töiden piiriin. Tarkastelussa käytetty ajanjakso oli sata vuotta. ”Meidän viesti on, että nykyinen hakkuutaso on hyvä balanssi”, paneelin jäsen, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta arvioi. Se olisi vienyt sen verran aikaa, että järjestelmä ei olisi ehtinyt pitkään olla voimassa”, metsäneuvos Niina Riissanen maaja metsätalousministeriöstä kertoo. Metsästä poistettu puumäärä nimittäin vähentää hiilivarastoa pitkäksi ajaksi. Sen sijaan nykyinen hakkuutaso tarjoaisi tasapainon ilmastotavoitteiden saavuttamisen, metsien taloudellisen hyödyntämisen, metsätuhoriskien hallinnan ja hiilivuodon välttämisen suhteen. Hei, me lennetään! Metsiä ilmakuvataan ja laserkeilataan tänä vuonna noin kolmen miljoonan hehtaarin alalla eri puolilla Suomea. ”Kovin suurta muutosta työmäärissä ei odoteta. Tukieurot näyttävät riittävän, sillä alkuvuonna on käytetty noin neljännes vähemmän kemeratukea kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Myöskään hakkuiden vaikutusta metsäluonnon monimuotoisuuteen ei arvioitu. Ilmastonmuutoksen seurauksena tuhoriski – kirjanpainaja, juurikääpä, tuulituhot – kasvaa etenkin Etelä-Suomen metsissä. Raportin laskelmissa ei otettu huomioon metsätuhoja, mikä tuo epävarmuutta laskelmiin. Tarkoitus on, että pienempien risujen tarpeetonta raivausta ei tehdä”, Riissanen kertoo Muutosten on arvioitu lisäävän kemeran käyttöä tänä vuonna muutamalla miljoonalla eurolla. metsakeskus.fi 9377_.indd 5 9377_.indd 5 21.5.2022 14.01 21.5.2022 14.01. Siksi olemmekin panostaneet kuormaintemme voimakkuuteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen. Maaja metsätalousministeriö on arvioinut, että nuoren metsän hoito lisääntyisi tuen noston seurauksena joitakin tuhansia hehtaareita, ehkä jopa 10 000 hehtaaria. Näin ylläpidämme julkis ta metsävaratietoa, joka on maksutta jokaisen metsänomis tajan käytettävissä Metsään.fipalvelussa. Hakkuiden merkittävä lisäys vähentäisi Suomen metsien hiilinielua joka vuosi vähintään tämän vuosisadan ajan verrattuna tilanteeseen, jossa hakkuita ei olisi lisätty. Raportin mukaan usein esitetty ajatus, että hakkuut lisäisivät metsien hiilinielua Suomessa jo keskipitkällä 30–80 vuoden aikavälillä, on virheellinen. Tutustu nyt uuteen KESLA 326T -kuormaimeen ja vaikutu! Metsään.fi Suunnittele, asioi, löydä työlle tekijä. Ilmastopaneeli: Nykyinen hakkuutaso on hyvä balanssi UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva www.kesla.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT: www.agcosuomi.fi Keslalla yrittäjä on kuningas. Lisäksi nostettiin poistettavien puiden kantoläpimittavaatimusta. Tässä yhteydessä ei haluttu tehdä tukijärjestelmään suurempia muutoksia, sillä ne olisi pitänyt notifioida EU:lle. ”Tässä kannustetaan nuoren metsän hoitoon ja pienpuun korjuuseen.” Näillä näkymin nykykemeran voimassaolo päättyy ensi kesään mennessä, jolloin uuden metka-tukijärjestelmän on tarkoitus tulla voimaan. Lue verkkosivuillamme, kuinka hyödyt Metsään.fipalvelusta. Tukieurot riittänevät Kemeramuutoksessa puuston poistuman määrävaatimuksia laskettiin. Kemeramuutokselta ei odoteta suuria JUSSI COLLIN PYSYVÄ hakkuiden lisäys nykytasosta (eli noin 72 miljoonaa kuutiota vuodessa) johtaa hiilinielujen selvään vähennykseen Suomessa, Ilmastopaneelin tuoreessa raportissa todetaan. Vastaavasti hiilinielut kasvavat, jos hakkuu vähenevät
AJASSA / HAASTATTELU 27.5.2022 6 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT KUN Teemu Tolppa huhtikuun alussa siirtyi Metsäkonepalvelun johtoon, hänestä tuli yrityksen toimitusjohtaja kolmannessa polvessa. Metsälehden taannoinen kysely (Metsälehti 3/22) osoitti, että moni yrittäjä kokee neuvottelut metsäyhtiöiden saneluna. Omia näkemykKOLMANNEN POLVEN TOLPPA OTTI OHJAT Euroopan suurimman puunkorjuuyrityksen Metsäkonepalvelun toimitus johtajaksi ryhtynyt Teemu Tolppa haluaa elvyttää metsäalan yhteishenkeä. Isoisä Tauno perusti Metsäkonepalvelun vuonna 1970. Askeleen kohti metsää Tolppa otti 2005 hakeutuessaan hakkuukoneenkuljettajakurssille. Viime vuonna hän jättäytyi sapattivapaalle miettiäkseen vielä kerran, mitä isona alkaisi. ”Yrityksen iso koko ei sinällään auta meitä neuvotteluissa, mutta tarkka talousseurantamme on valttia. Liikaakin synkistelyä Tämän haastattelun jälkeen Tolppa lähti neuvottelemaan urakointisopimuksista. Siitä alkaen hän on ollut perheen firmassa töissä, ensin konetta ajamassa, sittemmin konttorilla. ”Metsä on upea työ ympäristö ja puu hieno materiaali.” 9378_.indd 6 9378_.indd 6 21.5.2022 14.06 21.5.2022 14.06. Sitten kohtalo puuttui peliin ja Metsäkonepalvelun toimitusjohtajan työsuhde päättyi ”suunniteltua aikaisemmin.” Niinpä Tolppa, joka pitkään oli yrittänyt väistellä perheen firmaa ja konttorihommia, valittiin Metsäkonepalvelun uudeksi toimitusjohtajaksi. Nuorena Teemu Tolppa hakeutui it-alan opintoihin, mutta kun tuli valmistumisen aika, it-kupla oli puhjennut eikä ammattikoulupohjalta ollut asiaa nettinörtin hommiin. Tolppa ei täysin jaa tätä käsitystä. Teemu pyöri isänsä mukana konehallilla jo ennen kouluikää, mutta suvun konefirmassa työskentely ei pitkään aikaan ollut miehen suunnitelmissa. Varusmiespalveluksen jälkeen Tolppa mietti armeijauraakin, mutta ajatus sotakorkeakouluopinnoista ja toimistotöistä ei innostanut. Oppi on sittemmin ollut valttia tietoteknisemmiksi käyneiden metsäkoneiden parissa. Teemun isän Timon aikana Metsäkonepalvelu ulotti toimintansa Ruotsiin, mistä nykyisin kertyy vajaa kolmannes liikevaihdosta
Lapissa metsänviljelyala on äkisti supistunut. Toimintaympäristö muuttuu nopeasti myös muista syistä. Metsänjalostus on vaativana lajina hyvä pitää yksissä näpeissä, mutta yleisesti ottaen julkisella rahalla tuppaa olemaan yrityselämää passivoiva vaikutus. Tuotettu siemen jaetaan omistajien osuuksien mukaisesti. Tolppa suree metsäalan ilmapiirin huononemista. Turpeennoston nopea romahdus ja Ukrainan sodan vuoksi mahdollinen tuotannon jatkoaika heilauttelee puolestaan turvemaiden metsityssuunnitelmia. KUUSI ON OLLUT HIRVEN VUOKSI metsänviljelyssä riskittömin valinta, ja on sitä taimikkovaiheessa edelleen. ”Asiakkaamme ovat reagoineet tilanteeseen vähintään yhtä nopeasti kuin me itse.” Hänen mielestään ala on saattanut antaa tilanteesta liiankin synkän kuvan. Maatiaissiemenen ja parhaan jalostetun siemen ero on kymmeniä prosentteja puuston tilavuuskasvussa. Vasta sen jälkeen kannattaisi miettiä metsäalan vetovoimaa.” METSÄNHOIDON KESTOHUOLENAIHEITA on sopivan siemenen saatavuus. Siemenviljelyksen perustaminen on merkittävä investointi ja hoito osaamista ja pitkäjänteisyyttä vaativaa. Nyt henki on huonontunut ja väki on kireää ja huonotuulista. Kuusen jalostettua siementä on tuotu viime vuosina pääasiassa Ruotsista pahimmillaan neljännes käyttömäärästä, kun kotimaisesta on ollut uupelo. Yleensä sujuu paremmin. Useamman yrityksen – tai metsänhoitoyhdistyksen – yhteisponnistuksena investointipotin saa helpommin kasaan ja pienten viritysten sijaan isolla viljelyksellä voi olla ammattimainen hoitaja. Mutta ei se niin mustavalkoista ole. Ruotsissa siemenviljelysten omistuspohja on Suomea laajempi ja omistajina on taimituottajia ja isoja metsätalousyrityksiä. 9378_.indd 7 9378_.indd 7 21.5.2022 14.06 21.5.2022 14.06. Alan hukattu yhteishenki Tolppa on mukana Koneyrittäjien liiton metsävaliokunnassa ja hallituksessa. Tolppa ei silti moiti, vaan pikemminkin kiittelee urakanantajia. Tarvitaanko siementä jatkossa pysyvästi aiempaa vähemmän, vai iskeekö jonkin ajan kuluttua täydennysviljelybuumi luontaisen uudistumisen tulosten jäädessä toiveita heikommaksi. Kun hän tuli alalle, vallitsi metsäalalla tyheistön kulttuuri, jota hän kuvaa ”savottahengeksi”. OSUUSKUNTASIEMENTÄ ”Pienten viritysten sijaan isolla viljelyksellä voi olla ammattimainen hoitaja.” Teemu Tolpan mielestä tilanne metsäkonealalla ei välttämättä ole niin synkkä kuin ala itse on antanut ymmärtää. Lisäksi hän on Suomen metsäkeskuksen johtokunnan jäsen. Osuuskuntamallissa tuotannon kehittämiseen on varmasti kiinnostusta, kun siemen tulee omaan käyttöön. ”Tämä on seurausta alati kiristyvistä tuottavuusvaatimuksista ja metsäväen osakseen saamasta julkisesta, paljolti perusteettomasta ryöpyttämisestä. Ylijäämä yhdessä osassa maata ei auta toisaalla. On havahduttu siihen, että turvepohjille ja hienojakoisille maille sopivan hieskoivun siementä ei olekaan kaupan hyllyllä. Oman siemenviljelyksen perustaminen on epäilemättä yritykselle kova paikka, mutta palkinto olisi saada jotain, mitä muilla ei ole. 2022 alkaen Asuu Janakkalan Turengissa Kaksi kouluikäistä poikaa Harrastaa nuorten salibandy ja jalkapallojoukkueiden valmentamista KOLUMNI siä on helpompi perustella, kun on tarkkaa dataa tukena. Eivät metsäyhtiöt halua meitä nälkään tappaa.” Hänen mukaansa alalla pärjäävät nyt ne, jotka ovat osanneet hinnoitella palvelunsa oikein. Siinä on pohjaa liiketoiminnalle. Siemenen pitää olla lisäksi kullekin kasvupaikalle ilmastollisesti sopivaa, eikä sitä voi siirtää paikasta toiseen kuinka tahansa. ”Metsä on kuitenkin monin tavoin upea työympäristö ja puu hieno materiaali.” Hän pelkää, että huono ilmapiiri vaikeuttaa entisestään uuden työvoiman saamista ja pysymistä metsätöissä. Ilmaiseksi ei toki ole mitään jaossa.” Rajusti kallistunut polttoaine on syventänyt monien koneyritysten ahdinkoa, eivätkä sopimusten polttoaineklausuulit täysin puskuroi äkillisiä kustannusnousuja. Metsäihmisten turhautuminen ei varmasti edistä ympäristötavoitteiden toteutumista.” Tolppa toivoo, että yhteishenki löydettäisiin uudelleen. BIOLOGIASTA JOHTUVA siementuotannon hitaus ja tempoileva maankäyttö sopivat huonosti yhteen. LÄNSINAAPURISTA ON KOPIOITAVISSA niin ikään siementuotannon osuustoimintamalli. Taustalla on poliittinen päätös suosia jatkuvaa kasvatusta valtion mailla. Pusikoitumista ei voi käytöstä poistuneilla turvepohjilla estää, mutta pitäisikö hyödyntää metsänjalostuksen mahdollisuuksia ja pyrkiä viljelemään suorarunkoisia hieskoivuja ainespuuksi, sikäli kun se onnistuu. Eikä syyttä. TEEMU TOLPPA Kotoisin Jämsänkoskelta Ikä 40 vuotta Metsäkonepalvelun toimitus johtaja 1.4. Kuten monissa maissa, siemenhuolto on Suomessa pitkälti valtiovetoista. Kuumat, kuivat kesät ja ylipäänsä ilmastonmuutos kasaavat kuitenkin tummia pilviä kuusen ylle, minkä vuoksi kiinnostus muita puulajeja kohtaan on virinnyt. AJASSA KATRI HIMANEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN ERIKOISTUTKIJA 27.5.2022 Metsälehti.fi 7 KUKA. Nykyisten siementuottajiemme osaamisen kehittymistä viimeisen vuosikymmenen aikana kukinnan lisäämiseksi ja satojen suojaamiseksi on syytä tässä välissä kuitenkin kehua. ”Metsäkonealalla on ehkä vähän vanhaa jätkähenkeä, ettei missään nähdä mitään hyvää. ”Ensin pitäisi varmistaa, että alalla on riittävästi pitovoimaa, jotta tulokkaat eivät lähde muihin töihin
Suurin osa ennallistettavien luontotyyppien kokonaisalasta on jotain muuta kuin metsää, kuten hankalasti ennallistettavia merialueita. Ennallistamislaki velvoittaa, että heikentyneiden luontotyyppien pinta-alasta 30 prosentin tila paranee vuoteen 2030 mennessä. Kun niiden näkökunnat on runtattu yhteen, EU-parlamentti äänestää ja hyväksyy. Ei tiedetä, tuleeko säädös asetuksena vaiko diEU:n ennallistamislaki kirittää talousmetsien luontotoimia ja ulottuu yksityismetsiinkin. Paljon on kuitenkin vielä epäselvää niin lain aikataulusta kuin sisällöstä. Kangasmaiden perusennallistamistoimi on metsän poltto, mutta organisointija vastuuasiat saattavat yksityiselle metsänomistajalle olla korkeahko kynnys. Vaikka ennallistaminen pyritään ensisijaisesti hoitamaan jo olemassa olevilla suojelualueilla ja valtion mailla, niin tavoitteeseen ei päästä ilman, että toimet ulotetaan myös yksityisten talousmetsiin. Epäselvästi eteenpäin Lakiesitys menee Euroopan parlamentin osoittaman valiokunnan ja jäsenmaiden hallitusten käsittelyyn. Metsäja suoluontotyyppien osalta säädös kuitenkin merkitsee, että ennallistamistoimia on tehtävä puolesta miljoonasta miljoonaan hehtaariin. AJASSA 27.5.2022 8 Metsälehti.fi KOVAA LAKIA BRYSSELISTÄ MIKKO HÄYRYNEN E U:n komissiolta odotetaan esitystä ennallistamislaista juhannuksen alla. 9379_.indd 8 9379_.indd 8 21.5.2022 14.11 21.5.2022 14.11. Komission esitys on siirtynyt ja saattaa tulla juhannuksen alla, mutta saattaa siirtyä siitäkin. EU-parlamentin äänestys saattaa olla vuoden kuluttua, tai sitten myöhemmin. Tässä vaiheessa selvää on vain epäselvyys
Ehkä olennaista uutta on se, että toimille tulee seuranta.” Lain edellyttämät toimenpiteet eivät tarkoita tiukkaa ennallistamista, vaan elinympäristöjen parantamista laajasti ymmärrettynä. Aikataulu jää nähtäväksi, mutta valistuneen arvauksen mukaan voimaantulo on aikaisintaan vuoden 2024 alussa. • EU:n komission odotetaan julkistavan ennallistamislakialoitteen juhannuksen alla. • Ennallistaminen on laaja käsite ja kattaa luonnon tilaa parantavat toimet. Ympäristöneuvos Olli Ojala ympäristöministeriöstä ei näe lakia järisyttävänä muutoksena, vaan nykyisen kehityksen kirittäjänä. Vettymisen vuoksi osa puustosta on kuollut ja muodostaa nyt lahopuuta. • Laki astuu voimaan aikaisintaan vuoden 2024 alussa. Ei ole poissuljettua, että kemeran korvaavaan uuteen metka-rahoitusjärjestelmään tulisi ennallistamiselementtejä. Asetus velvoittaa jäsenmaita suoraan sellaisenaan, kun taas direktiivi jättää enemmän kansallista pelivaraa, että miten tavoitteisiin päästään. • Laki velvoittaa valtion tasolla huomattaviin, jopa 1,2 miljoonan hehtaarin ennallistamistoimiin. ”Pöydällä ei ole mitään mullistavaa, vaan tähänkin asti tehtyjä toimia pitää tehdä pontevammin. EU:lla ei ole metsäpolitiikkaa, mutta sillä on ympäristöpolitiikka, jonka kautta voidaan vaikuttaa myös metsiin. AJASSA 27.5.2022 Metsälehti.fi 9 KOVAA LAKIA BRYSSELISTÄ SA M I KA RP PI N EN SA M U LI JO EN SU U rektiivinä. Kehitys kehittyy Ennallistamislaki kuuluu ympäristölainsäädännön alaan, mutta toimeenpano menee yli sektorirajojen. VOIMAAN AIKAISINTAAN 2024 FAKTA ›› 9379_.indd 9 9379_.indd 9 21.5.2022 14.11 21.5.2022 14.11. Luonnon moni muotoisuutta on parannettava metsissäkin, ja siihen on tulossa lainsäädäntöä.” Ennallistamista tullaan kanavoimaan Metsoja Helmi-suojeluohjelmien kautta, mutta Ojalan mukaan tarvitaan myös jokapäiväiseen metsätalouteen vaikuttavia keinoja. Lain tulkinta, toimeenpano ja korvauskysymykset ovat avoinna. • Suurimmat ennallistamistarpeet ovat soiden, metsien, merien, sisävesien ja tuntureiden luontotyypeillä. ”Mutta vielä ei tiedetä, että miten. Korpi Helvetinjärven kansallispuistossa on ennallistettu noin 15 vuotta sitten ojat tukkimalla
Ojittamattomalle suolle kaivetaan pieni oja, jolla aiemmin suon kiertäneet ja vesistöihin ohjatut vedet ohjataan takaisin suolle. Kansainvälisten asiain neuvos Teemu Seppä maaja metsätalousministeriöstä pohtiikin, että ennallistaminen on jo sanana voimakas eikä täysin kuvaa sitä, mihin säädöksellä pyritään. Mutta merkittävä lisäsuojelu tarkoittaa myös merkittävää lisärahoitustarvetta.” Suohehtaareja helposti Erikoissuunnittelija Santtu Kareksela Metsähallituksen Luontopalveluista on vetänyt ennallistamislaista tehdyn esiselvityksen. AJASSA 27.5.2022 10 Metsälehti.fi Ojien tukkiminen / kuvateksti Suon kiertäneet vedet on ohjattu pienellä ojalla suon keskelle, jolloin aiemmin vesistöihin päätyneet ravinteet imeytyvät suolle. Hän korostaa, että jos ennallistamista tarkastellaan valuma-alueittain, niin monia asioita hoituu samalla kertaa. Seppä pitää selvänä, että miten ennallistaminen toteutetaankin, niin se tapahtuu vapaaehtoisuuden kautta. Suometsien ennallistaminen on kustannustehokasta, mutta todella vaikuttavaan muutokseen tarvitaan isoja pinta-aloja. ”Yksityismetsissä on keskitytty vapaaehtoiseen suojeluun ja kokemukset siitä ovat hyviä. ”Pienellä taloudellisella tinkimisellä saadaan paljon aikaan vesija suoluonnolle.” Vain vapaaehtoisuuden tietä Lakitekstissä käytetty englannin sana restoration on tässä yhteydessä suomennettu ennallistamiseksi. Typpi ja fosfori imeytyvät suolle, jolloin vesistön tila paranee ja suoalueen luonne muuttuu luonnontilaisemmaksi. Kysymys on kuitenkin enemmän laskennallinen kuin menetelmällinen.” Karekselan mukaan ennallistamislaki ei Metsähallituksessa muuta paljoakaan, sillä ennallistamistoimet ovat hyvässä vauhdissa muutenkin. ”Halvimmin ennallistettavat hehtaarit eivät välttämättä ole koko luonnonkirjon kannalta niitä vaikuttavimpia.” Pienialaisten luontotyyppien ennallistaminen voi olla hintavaa, mutta pienelläkin pinta-alan lisäykRämeellä on tukittu oja ja etualan pintavallin avulla vesiä johdetaan tukitusta ojauomasta varsinaiselle ennallistamisalueelle, alapuo liselle aapasuolle. ”Mukana on elementtejä, joissa on kyse enemmän luonnontilan parantamisesta kuin talouskäytön lopettamisesta.” Parantaminen voi koskea esimerkiksi lahopuun määrää suojelualueiden ulkopuolella. Englannin ja suomen sanojen merkityksessä on vivahde-ero, ja englannin kielessä termi on lieväsävyisempi. SA M U LI JO EN SU U JA N I A N TI LA 9379_.indd 10 9379_.indd 10 21.5.2022 14.11 21.5.2022 14.11. ”Ennallistamismenetelmät osataan metsien ja soiden osalta, mutta vaikuttavuuden mittaamista pitää vielä jumpata
Jos metsiä käytettäisiin talouteen luontoarvoista välittämättä, niin markkinat alkaisivat karsastaa metsäperäisiä tuotteita – ennen pitkää, tavalla tai toisella. Helvetinjärven kansallispuisto. ”Suojelualueet eivätkä edes valtion maat riitä, vaan pitää mennä yksityismaille. sellä saadaan merkittäviä parannuksia monimuotoisuudelle kokonaisuutena. Ilman tulonmenetyskorvauksia se ei onnistu.” Remeksen ennallistamislistan kärjessä ovat suojelualueisiin yhteydessä olevat kohteet, lehto metsät, pienvesien välittömät lähiympäristöt, rantametsät ja viljavat suot. ”Niin suuriin täysimääräisiin korvauksiin en usko, mutta jotain täytyy tulla.” SA M U LI JO EN SU U 9379_.indd 11 9379_.indd 11 21.5.2022 14.12 21.5.2022 14.12. ”Tavallaan se on meneillään olevan kehityksen jatkumoa, mutta pinta-alat ovat isot eikä kyse ole löysästä suosituksesta, vaan sitovasta säädöksestä”, Remes sanoo. Täytäntöönpano tapahtunee Metsoja Helmi-ohjelmien kautta. AJASSA 27.5.2022 Metsälehti.fi 11 METSÄNPARANNUKSEN vuosikymmeninä tuottamattoman maan saattaminen tuottavaksi oli lähes pyhää, isänmaallista toimintaa. Harjumetsien harvennuksilla voidaan parantaa paahdelajiston elinmahdollisuuksia. Siksi ojan täyttäminen on yhtä isänmaallista kuin oli sen kaivaminen aikoinaan. Säädös velvoittaa nimenomaan valtion tasolla, mutta yksittäisten metsänomistajien kohdalla kyse on vapaaehtoisuudesta. ”Virheojitukset ovat karuilla soilla ja niitä ennallistamalla saadaan helposti pinta-alaa, mutta vaikutusta luontoarvoihin ei saada samassa suhteessa.” Remeksen mukaan ennallistamisen pääpaino on Etelä-Suomessa. Kangasmaiden perusennallistamistoimi on metsän poltto, mutta tavalliselle yksityismetsänomistajalle organisointija vastuuasiat voivat olla liian korkea kynnys. ”Suot ovat moninaisia ja niissä on myös pienialaisia, harvinaisia tyyppejä. Nyt talouskäyttö, luontoarvot ja hiilensidonta ovat kolmiyhteys. Etualan allikko osoittaa vanhan ojan paikan. Niin muuttuu maailma, Eskoni. MIKKO HÄYRYNEN NIIN MUUTTUU MAAILMA KOMMENTTI Neva on ennallistettu noin 15 vuotta sitten ja ojituksen johdosta syntynyt puusto poistettu. Kun ison ennallistamisalan sisällä on myös niitä, niin vaikuttavuuskin kasvaa.” Kareksela tarkoittaa etenkin rehevän pään suotyyppejä ja lähteitä. ”Lisäksi tarvitaan neuvontaa ja viestintää. Metsäammattilaiset ja korjuuyrittäjät pitää kouluttaa tuntemaan ja havaitsemaan ennallistettavat kohteet.” Korvausmenettely välttämätön Ennallistamislain on arvioitu koskevan kaikkiaan 1,2:ta miljoonaa hehtaaria, josta metsäisten luontotyyppien osuudeksi on arvioitu karkeasti 0,2–0,5 miljoonaa hehtaaria, ja soita saman verran. Velvoittaa valtion tasolla Metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta painottaa, että ennallistamislaki on kaikkien aikojen voimak kain metsäalaa koskeva EU-säädös, sillä se velvoittaa jäsenvaltioita. Puuston kasvusta neljäsosa on suometsissä ja Remes arvioi, että ennallistamisen vaikutukset puuntuotantoon ovat vuositasolla 50– 100 miljoonan euron haarukassa. Lehtojen hoito on lähinnä kuusettumisen torjumista, mikä sopii helposti myös omatoimimetsänomistajille
Metsäyhtiöillä olisi helposti vara maksaa sen verran.” Tukkipuun hintapyynnön hän haarukoi 150 euron tienoille, kun se johdetaan viimeaikaista sahatavaran vientihinnoista. Päätimme ”prismauttaa” puukaupan. Mersukin jää autokauppaan, ellet ole valmis maksamaan suunnilleen sitä, mitä myyjä pyytää. Myös hakkeen ja kuoren myyntihinnat ovat korkealla, joten sahureilla olisi varaa maksaa selvästi nykyistä enemmän tukeista. ”Sahatavarakuution vientihinta on ollut parhaimmillaan jopa 600 eurossa. Ja kuitupuun kantohinta olisi samalla tapaa arvioiden 50 euron luokkaa.” Savolainen pitää ilmeisenä, että metsäyhtiöt koordinoivat kuitupuun hintojen kehitystä. PUUKAUPPA & TALOUS 27.5.2022 12 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVA KUN menet ostoksille Prismaan, et pääse määrittämään tomaatin tai patongin hintaa, vaan tyydyt kauppiaan – siis myyjän – liimaamiin hintalappuihin. ”Esimerkiksi puun myyjille tarjottavat hintatakuut ja erilaiset bonukset hämärtävät hinnoittelua.” Hänkään ei ole tyytyväinen os”KUITUPUUKUUTION OIKEA HINTA 50 EUROA” Metsänomistajien näkemys siitä, mitä puusta pitäisi maksaa, on kaukana metsäyhtiöiden tarjouksista. ”Sahatavaran nykyisillä vientihinnoilla tukin hinnan pitäisi olla vähintään 100 euroa kuutiolta, ehkä 130–140 euroa olisi linjassa vientituotteiden hintaan. ”Kyllä ne pitävät jussit kurissa”, mies letkauttaa. Sama käsitys oli kaikilla haastatelluilla. ”Haluan varmistaa, että tehtaat pystyvät toimimaan.” ”Jussit kuriin” Siilinjärvellä asuvan kokeneen metsänomistajan Kalle Savolaisen hintanäkemys on linjassa Lampolan kanssa. ”Hintatakuut ja erilaiset bonukset hämärtävät hinnoittelua.” Entä jos puunmyyjäkin saisi määritellä tuotteelleen hinnan, kuten kaupanteossa yleensä on tapana. 9380_.indd 12 9380_.indd 12 21.5.2022 14.16 21.5.2022 14.16. Metsäpäällikkö sanoo, että puun hinta määräytyy markkinoilla, mutta aivan täydellisiksi kuitupuumarkkinoita ei voi kehua. Tässä tapauksessa prismauttaminen ei tarkoita halpuuttamista. Erityisesti kuitupuukaupassa kolme isoa ostajaa määrittelevät hintatason. Kysyimme myyjiltä, millaisia hintalappuja he liimaisivat harvennusleimikoidensa ja tukkimetsiensa laidoille, jos kauppaa käytäisiin normaaliin tapaan. Myös Kalannissa, nykyisin Uudenkaupungin alueella, metsää omistava maanviljelijä-metsänomistaja Juho Rantanen uskoo metsäyhtiöiden hallitsevan puun hinnoittelua. Lampola tekee puukauppaa vuosittain, vaikka ostajien tarjoukset jäävät kauas odotuksista. ”Metsäyhtiöillä olisi maksuvaraa” Lieksalainen Aku Lampola pitää tukkija kuitupuun nykyistä hintatasoa lähinnä naurettavana, kun sitä vertaa sellun ja sahatavaran vientihintatasoon. ”Kyllä kuitupuun kantohinnan pitäisi tällä hetkellä olla 50 euron tietämissä. Puukaupassa roolit ovat päälaellaan
Ja jälleen huimimmista hinnoista kerrotaan isojen metsäyhtiöiden tarjouksissa. Huimista hinnoista huolimatta puukauppa käy yhä niin sanotusti kolmella sylinterillä. MIKKO RIIKILÄ TAAS KERRAN puukauppaa potkitaan vauhtiin tukin hintoja nokittamalla. Pohjahinnan perusteella jokainen ostajaehdokas voisi päättää, lähteekö mukaan ja paljonko yli minimihinnan leimikon puutavaralajeista tarjoaisi. Hyvinkin perinteikkäissä merkeissä siis mennään. Vähimmäishinnan määrittäminen veisi puukaupan pelisääntöjä kohti kiinteistömarkkinoita, jossa hinnat ovat tunnetusti kohonneet merkittävästi. AJASSA 27.5.2022 tajien tarjoamaan hintatasoon. Ja edelleen viikolla 19 havukuitupuun hinnat olivat vuoden takaista alemmalla tasolla. Tänä vuonna viikolla (18) mäntykuitupuun keskihinta oli 18,6 euroa. ”Kuitupuun hinnan pitäisi olla 50–60 euroa suhteutettuna nykyiseen sellun hintaan. Vuoden 1995 keskimääräinen mäntykuitupuun kantohinta on 13 euroa (78 markkaa), viime vuoden rahan arvoon muutettuna se vastaa 21,5:tä euroa. Metsälehden 9/2022 lukijoiden palstalla metsätalousinsinööri Matti Alaraasakka vertasi kuitupuun hintoja 1980-luvun tasoon ja päätyi siihen, että päätehakkuilla havukuitupuun kantohinnan pitäisi kohota 38 euroon ja harvennuksilla 32 euroon, jotta hintataso vastaisi 1980-lukua. Runkohintakauppa on yleistynyt viime vuosina. Savossakin nopeimmin ovat nousseet runkohinnat. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 9380_.indd 13 9380_.indd 13 21.5.2022 14.16 21.5.2022 14.16. Silti puunmyyntiaikeita on noin viidennes vähemmän kuin viime vuonna tähän aikaan. Viime viikkoina puuta on yksityismetsistä ostettu selvästi vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Vuoden 1991 rahanarvolla 300 markkaa vastaa nykyrahassa 78 euroa. MIKKO RIIKILÄ VÄHIMMÄISHINTA TARJOUSPYYNTÖIHIN Jopa 1990-luvun laman aikana kuitupuusta maksettiin paremmin kuin nyt. Etelä-Savossa kuusitukkipuun kantohinta parhailla leimikoilla on viime viikkoina ollut 75:n ja 80 euron välillä. Puunmyyntisuunnitelmien tekeminen on lisääntynyt, kun lumi on metsistä sulanut ja metsänomistajat ovat käyneet suunnittelemassa uusia kauppoja metsissään. METSÄASIANTUNTIJA neuvoo metsänomistajia liittämään ostajille jättämiinsä tarjouspyyntöihin vähimmäishinnan, jolla puukauppa on mahdollinen. Runkohintakaupoissa rungoille tarjotaan vain yksi hinta, eikä tukkija kuitupuita hinnoitella erikseen. KOMMENTTI Maan kattavin markkinapaikka. Metsänhoitoyhdistyksistä kerrotaan, että metsänomistajat tiedostavat otollisen markkinatilanteen ja odottavat, josko metsäyhtiöiden puunmaksuhalut alkaisivat lähestyä vientihinnoista johdettua todellista puustamaksukykyä. ”Sekään ei vielä vastaisi ostovoimaltaan markka-ajan parhaita tukin hintoja.” Lamavuosinakin kuidusta maksettiin paremmin Parhaimmillaan 1980ja -90-lukujen vaihteessa Länsi-Suomessa maksettiin mäntytukista yli 300 markan ylittäneitä kantohintoja. Liki ennätyshinnat, mutta kauppa jumittaa Metsänomistajat odottavat, että metsäyhtiöiden maksuhalu alkaisi lähestyä vientihinnoista johdettua maksukykyä. Keski-Suomessa kuusivaltaisilla päätehakkuuleimikoilla tarjotaan lähes 70 euron runkohintaa, joka vastaa noin 80 euron kuusitukin hintaan. Kaupan vilkastumista jarruttanee sekin, että moni myi isoja leimikoita jo viime vuonna, kun hinnat olivat kohtalaisia, joten kaikilla ei ole nyt myytävää tai myyntihaluja. Onhan metsäyhtiöillä aina välillä varaa ajaa tukkiakin sellun raaka-aineeksi.” Sahojen kestäisi maksaa tukista Rantasen mukaan vähintään sata euroa kuutiolta, kun sahatavaran vientihinta huitelee 400 euron paremmalla puolella
.. 54,95 40,21 s 17,96 . 50,34 . .. 14,20 s 13,68 s .. 27.5.2022 14 Metsälehti.fi Kuiduille kaksikymppiä ensiharvennuksellakin Leimikko: Vajaa kolme hehtaaria kesäkorjuukelpoista päätehakkuuta, 7,5 hehtaaria harvennusta ja 2,5 hehtaaria ensiharvennusta. .. 21,87 s 18,87 s 26,93 s 30,08 s Uudistushakkuu 69,16 s 71,98 s 53,14 s 21,67 . Hankintahinnat LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . Hankintahinnat 61,75 s 62,28 s .. .. 30,86 s Harvennushakkuu 54,91 . 18,57 s 28,08 s 28,63 s Uudistushakkuu 67,11 . s nousussa . 21,30 s 18,12 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. .. Hankintahinnat 64,78 s 65,59 . 25,58 s 26,36 s Ensiharvennus .. 43,92 s .. Harvennushakkuu .. 23,77 s 20,83 s 29,62 s 32,66 s Harvennushakkuu 58,49 s 59,47 s 42,59 s 18,88 s 19,02 s 18,48 s 25,85 s 26,02 s Ensiharvennus .. 16,68 s .. 17,46 . Hankintahinnat 64,94 s 66,33 s 47,82 . 42,39 s .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . 11,95 s .. 22,60 s 20,03 s 29,59 s 30,71 s Harvennushakkuu 56,01 s 57,83 s 40,26 s 17,96 s 18,42 . 33,33 s .. 32,05 s .. .. 59,27 . 32,78 . 21,19 . 34,32 s .. 15,00 s 14,43 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,84 s 67,15 s 44,90 . Ensiharvennus .. .. .. 28,22 s Uudistushakkuu 66,72 s 67,17 s 40,33 s 20,18 s .. 20,62 . 14,01 . .. Uudistushakkuu 59,32 s .. .. .. 20,58 s .. .. 18,12 s 18,72 . 22,90 s 20,55 s 32,41 s 31,94 s Harvennushakkuu 57,75 . 18,53 s .. Kaupat solmittiin toukokuun ensimmäisellä viikolla. 34,60 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi PUUKAUPPA JA TALOUS OSTOT JA HINNAT Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Lähde: Luke €/m 3 2002 2006 2010 2014 2018 2022 10 20 30 40 50 60 70 80 TUORE PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2022 9380_.indd 14 9380_.indd 14 21.5.2022 14.16 21.5.2022 14.16. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,59 s .. 39,23 s 18,79 s 18,52 s 18,34 s 25,12 s .. 25,70 s .. .. 31,50 s .. 17,24 s 25,48 s 25,26 s Ensiharvennus .. 16,51 s .. Harvennuksista noin puolet kesäkorjuukelpoisia, loput vaativat jäätyneen maan. 35,11 . Harvennushakkuu 50,32 s .. 35,12 s .. .. Uudistushakkuu 58,49 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,11 . 22,38 . 17,98 s 24,68 s 23,67 . Sijainti: Keski-Suomi Ostaja: integraatti Hakkuukertymä: 1 380 kuutiometriä Muuta: Mhy:n kilpailuttamaan leimikkoon saatiin kaikkiaan neljä ostotarjousta. 18,42 s .. Ensiharvennus .. Ensiharvennus .. .. .. 17,11 s .. .. 68,03 s .. 12,25 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,17 s 69,28 s 44,17 s 19,19 . Ensiharvennus .. .. 65,58 s .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,69 s 65,97 s 38,65 s 18,12 s .. 17,84 s 26,64 . .. .. 32,85 . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,72 . 28,12 . Hankintahinnat .. .. 57,06 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,60 s .. s nousussa . .. .. .. 19,69 s 18,10 . .. .. 21,98 s 20,06 . .. .. 34,13 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,39 s 70,78 s 50,88 s 19,41 . .. 19,67 s 30,17 s 29,50 s Harvennushakkuu 51,89 s 52,49 s 33,79 s 16,98 s .. 32,50 s .. .. 17,58 s 24,46 s 24,65 s Ensiharvennus .. .. 18,48 . 17,80 . 20,94 s 18,13 s 26,33 s 28,46 s Uudistushakkuu 67,14 s 70,39 s 49,05 s 20,52 . 16,82 s 23,17 s .. .. 14,54 . .. .. 13,74 s .. 33,76 s 34,20 s 34,12 s .. 17,74 s .. .. .. .. 14,27 s .. 39,74 s 38,30 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 16-19 keskiarvo s nousussa . 15,55 s 23,82 s .. 14,77 s .. 14,13 s 13,39 s 13,59 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,50 s 69,12 s 46,60 s 18,53 . .. 23,31 . .. .. s nousussa . .. 21,62 . .. 32,99 s .. s nousussa . Hankintahinnat 61,09 s 63,00 . .. PÄÄTEHAKKUU Puutavaralaji m 3 €/m 3 Yhteensä € Mäntytukki 320 70 22 400 Mäntykuitu 140 22,80 3 192 Mäntypikkutukki 20 33 660 Kuusitukki 110 71 7 810 Kuusipikkutukki 10 33 330 Koivutukki 15 48 720 Koivukuitu 45 22,50 1 012,50 Päätehakkuu yhteensä 660 36 124,50 HARVENNUS Mäntytukki 115 59,50 6 842,50 Mäntykuitu 305 20,50 6 252,50 Mäntypikkutukki 70 27,50 1 925 Kuusikuitu 40 20,50 820 Koivukuitu 60 21 1 260 Harvennus yhteensä 590 17 100 ENSIHARVENNUS Mäntykuitu 95 20,50 1 947,50 Koivukuitu 35 20 700 Ensiharvennus yhteensä 130 2 647,50 Koko leimikko yhteensä 1380 55 872 PUUKAUPPA JA TALOUS s nousussa . .. 34,37 . .. .. .. .. Hankintahinnat 65,56 s 65,30 s 50,37 . .. 14,53 . 38,81 . .. 33,95 . .. 13,35 s .. .. 20,05 s 31,62 s 31,20 s Harvennushakkuu 55,17 s 54,78 s .. 22,06 s Hankintahinnat 63,22 s 64,50 s 49,18 . 18,70 s 26,64 s 28,11 s Uudistushakkuu 68,31 s 70,47 s 46,30 s 21,15 . .. Hankintahinnat 57,16 . 12,23 s .. 22,60 s 20,03 s 28,93 s 32,01 s Harvennushakkuu 58,36 s 59,60 . .. .. Ensiharvennus .. 19,18 . 13,70 s .. .. 18,30 . Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 26,06 s 30,12 s Uudistushakkuu 67,50 s 71,05 s 46,10 19,34 . 70,02 s 44,34 . KY M I-S AV O SA VO -K AR W JA LA METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 13,65 s 13,78 s 13,74 s .. 47,38 s 34,18 s .. 33,31 . 25,65 s 28,11 s Uudistushakkuu 66,93 s 68,58 s 47,84
rotstop.fi uittokalusto.fi JUURIKÄÄVÄN TARTUNTARISKI ALKAA KEVÄÄLLÄ LÄMPÖTILAN NOUSTESSA YLI 0°C:EEN JA JATKUU AINA PAKKASTEN TULOON ASTI. METSÄNOMISTAJA, VALITSE YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN KANTOKÄSITTELYAINE PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ! 9380_.indd 15 9380_.indd 15 21.5.2022 14.16 21.5.2022 14.16. ROTSTOP ON SAATAVILLA KANTOKÄSITTELYYN KOKO TÄMÄN AJANJAKSON AJAN
METSÄLEHTI ON jo 25 vuoden ajan tarjonnut alalle keskusteluareenan verkossa. SUOMETSIEN käytön reunaehtona on, että vesiensuojelusta ja monimuotoisuuden säilymisestä huolehditaan. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi JK. OLETHAN HUOMANNUT, että lehden tilaajana kaikki verkon maksulliset sisällöt ovat käytettävissäsi. Suometsien puuston tehokas ja kestävä hyödyntäminen voi nousta arvoon arvaamattomaan. Rekisteröitymisohjeet löydät osoitteesta metsalehti.fi/asiakaspalvelu . Nyt olemme jälleen tilanteessa, jossa kysytään, onko meillä riittävästi puuta kaikkien metsäja energiateollisuuden tarpeiden sekä hiilinieluja suojelutarpeiden tyydyttämiseen. Tätä ovat monet uudet metsänomistajat kiitelleet. Tiedotusvälineissä on viime aikoina ollut esillä etenkin metsäluonnon suojelu. Internet oli uutta, ja kävijöitä eksyi metsäaiheiselle sivustolle harvakseltaan. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Ojitus voi johtaa tällaiseen lopputulokseen. ON TÄRKEÄÄ, että metsänomistajien ja metsäammattilaisten mielipiteet saavat sijaa myös julkisuudessa. Metsämiesten Säätiön tilaamassa kyselyssä ammattilaiset kertoivatkin keskustelevansa metsäasioista eniten keskenään ja metsänomistajien kanssa. Samalla huolehdimme siitä, että alan keskusteluille on tarjolla myös oma foorumi. Sitä mekin Metsälehdessä haluamme edistää. 27.5.2022 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. SE PP O SA M U LI YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE VIIME SOTIEN jälkeisten voimakkaiden hakkuiden seurauksena syntyneen ”puupulan” johdosta laaditut 1960-luvun talousohjelmat rakentuivat vahvasti metsätalouden kasvun perustalle. Vertaistukea on kuitenkin aina saatavilla, jos joku asia askarruttaa. Metsäojitusja lannoitustoiminnan kasvattamisella tavoiteltiin sitä, että ojitusalueilta saatava puu on käytettävissä tulevaisuudessa. Neuvot kumpuavat vankasta käytännön kokemuksesta. Nimimerkeillä käytävän keskustelun taso vaihtelee. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Puheenaiheetkin ovat julkisuudessa toisenlaisia kuin mistä metsässä puhutaan. Toukokuussa 1997 aukesi metsalehti.fi-sivusto, jolla ei aluksi ollut juuri muuta kuin päivittäin julkaistavia uutisia ja keskustelupalsta. Kyselytutkimuksen mukaan metsäammattilaiset kokevat yhteiskunnassa käytävän metsäkeskustelun useimmiten tunnepitoiseksi, liikaa luonnonsuojelun ehdoilla käytäväksi ja metsäammattilaisia syyllistäväksi. Vuosien kuluessa Metsälehden keskustelupalstasta on kuitenkin tullut alan vilkkain. Ilmastonmuutoskeskustelun myötä soiden ja erityisesti turpeen merkitys hiilen sitojana on samoin korostunut. Suometsätalous edellyttää ammattitaitoa metsätaloustoimijalta ja korjuuyrittäjältä sekä innostusta ja paneutumista metsänomistajalta, kirjoittaa vesiensuojelun johtava asiantuntija Samuli Joensuu. Paikkatietoon, laserkeilausaineistoihin ja korkeusmalleihin pohjautuvat menetelmät antavat mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen ja entistä tarkempaan ONKO SUOMETSÄTALOUDELLA TULEVAISUUTTA. Metsässäkin puhutaan luonnosta, mutta paljon myös käytännönläheisistä aiheista kuten taimista tai kuitupuun hinnasta. Kova työ.” HIIHTONIILO METSÄSTÄ PUHUTAAN ENEMMÄN kuin koskaan, mutta eniten äänessä ovat muut kuin metsänomistajat tai metsäammattilaiset. Nykyisessä maailmantilanteessa, jossa Venäjän tuontipuu on poissa laskuista, omavaraisuus on merkittävä arvo. Lisäksi palstalta löytyy juttuseuraa melkein milloin vain, jopa jouluaattoiltana. JUTTUSEURAA VERKOSSA 9381_.indd 16 9381_.indd 16 21.5.2022 14.22 21.5.2022 14.22. SA M UL I JO EN SU U ”Muinaisten rantojen liki on näitä muinaishautoja tehty. Päivittäin ajatuksia vaihdetaan parissa kymmenessä keskusteluketjussa, joihin kertyy helposti yli sata puheenvuoroa. Uudistamme taas Metsälehden verkkopalvelua, mutta keskustelupasta säilyy
Mikäli pystymme madaltamaan ojankaivuusyvyyttä, voimme parantaa metsätalouskäytössä olevan suon hiilensidontakykyä, kun entistä pienempi kerros turvetta on kerrallaan hapettumiselle alttiina ja siten hiilen päästölähteenä. Maastokäyntejä ei kuitenkaan saa unohtaa. 27.5.2022 Metsälehti.fi 17 AJANKOHTAINEN / UUTISET TOIMITTAJALTA WWW.METSALEHTI,FI TI M O TO IV A N EN METSÄPILA suunnitteluun. Kun metsätyyppi on kuivaa kangasta tai vielä karumpaa, on noihin yli kolmenkymmenen sentin läpimittoihin käytännössä lähes mahdoton päästä. Seuraavaksi katson puun hintaa ja kohdetta.” Tikan poika Verkkokeskustelu: Männyn päätehakkuumitta. Maaja metsätalousministeriön vesitalousstrategiassa ”Maaja metsätalouden vesitalouden suuntaviivat muuttuvassa ympäristössä” on kiinnitetty huomiota yhteistyön kehittämiseen valuma-alueella. Muut asiat kuin puuston koko siis ratkaisi asian.” Gla ”Monet muut asiat tosiaan ratkaisevat. Kun pystyyn kuivaneita alkaa vuosittain olla ja osa harsuuntuneen näköisiä, metsä kumoon.” Metsäkupsa ”Uudistuskypsyys on paljon muuta kuin rinnankorkeusläpimittaa. Suunnittelun apuvälineiksi on kehitteillä hyviä työkaluja. Voimme säädellä hiilensidontaa sopivalla tavalla hyödyntämällä pienaukkotai kaistalehakkuita, luontaista uudistamista ja poimintahakkuita kulloinkin sopivalla kasvupaikalla. Kaikessa tapauksessa niille voidaan johtaa vesiä metsätalousalueilta kaltevuussuhteiden salliessa. Oma rahantarve on sitten eri juttu.” Visakallio ”Kyllä kai se puuston kasvu määrittää päätehakkuuiän. Viime vuonna kolmella neljästä ongelmakohteesta harvennus oli tehty turhan voimakkaasti. Kun kasvu taantuu, alkaa kello käydä.” Mehtäukko ”Eipä ole puita tullut mittailtua, silmällä katsonut, pitävätkö metsävaratiedot osapuilleen paikkansa. Hämeen ammattikorkeakoulun vetämässä Opitaan ojista -hankkeessa kehitetään yhteistyöhön sopivaa toimintamallia maatalouden peruskuivatuksen ja metsätalouden suometsien hoitohankkeiden toteuttamisen kesken. Hakkuutavoilla voimme myös vaikuttaa hiilitasapainoon turvemailla. Moitteita tuli myös suosituksia leveämmistä ajourista. Olen ollut männyn kanssa mitassa RK 32 cm, mutta taidan siirtyä mittaan 30 cm. Yksi pieni kuvio hakattiin, kun muitakin hakattiin. Kuusella vähän enemmän. Maastomallien avulla voimme arvioida etukäteen, mitkä ojat kannattaa perata ja mitkä toimivat vielä hyvin perkaamatta puuston tuottaman haihdunnan ansiosta. Mänty sekapuuna/mäntyvaltaiset osat kuvioista meni samalla. SAMULI JOENSUU KIRJOITTAJA ON TAPIO OY:N VESIENSUOJELUN JOHTAVA ASIANTUNTIJA. Harvennusjälkeen maanomistajan ei ehkä ole helppo vaikuttaa, mutta harvennuksen ajoitus on maanomistajan päätettävissä. Toinen lienee puusta saatava hinta.” Metsuri motokuski ”Rk-mittaa en ole enää käyttänyt. Kaiken tämän keskellä on huolehdittava, että meillä on riittävästi ammattitaitoisia konekuskeja toteuttamaan suometsien vaativia töitä. Itse olen katsonut latvuksia, koska se on niin helppo tapa.” Panu ”Kun kysyy alueen puunostajilta, minkä kokoisesta tukista he parhaiten maksavat, niin ratkaisu on siinä. Ei niinkään läpimitta. Kehittämistyön lopputuloksena on todennäköistä, että voimme ehdottaa madallettavaksi ojankaivuun nykysuosituksia. Tähän kysymykseen mietitään vastausta käynnissä olevissa yhteistyöhankkeissa. METSÄKESKUKSEN korjuujälkitarkastuksen lopputulema oli tyly: ensiharvennuksista vain joka viides kohde selvisi puhtain paperein. Siksi olikin yllättävää, että Metsäkeskuksen selvityksen mukaan tarkastetuista ensiharvennuskohteista joka viidennelle oli tultu liian aikaisin. ”Miten palstalaiset nykyään määrittelevät päätehakkuun. ONKO PAKKO kaivaa niin syviä ojia. Samalla suunnittelutyö on huomattavasti keventynyt ja edellyttää entistä vähemmän maastokäyntejä. Pääsyy huonoon tulokseen on selvä – harvennuksia tehdään liian voimakkaasti. Metsätalouden kannalta kituja joutomaiksi luokiteltavia alueita voidaan käyttää pintavalutuskenttinä tai ne voidaan ottaa suojelun piiriin ennallistamalla. Seurantaa on tehty viitisen vuotta. Niillä varmistetaan ennakkosuunnittelun tulos. Tähän yhteistyöhön voidaan yhdistää myös soidensuojelu valuma-aluetasolla. Vaan kun metsälö on yli 80-vuotias, niin silloin se joutaa liipaisimelle. Suunnittelussa voidaan tämän vuoksi keskittyä entistä vahvemmin vesiensuojelurakenteiden suunnitteluun ja niiden sijoittamisen optimointiin. Ojien kunto pystytään arvioimaan jatkossa entistä tarkemmin tätä varten tuotettujen teemakarttojen avulla. Vai miten?” Metät kunnossa! ”Viimeiset kolme kuviota on hakattu, koska niistä kahdessa oli kuusen juurikääpää. JUSSI COLLIN Liian paljon ja liian aikaisin 9381_.indd 17 9381_.indd 17 21.5.2022 14.22 21.5.2022 14.22. Huolestuttavaa oli sekin, että tulokset ovat heikentyneet vuodesta toiseen. KAIKEN kaikkiaan suometsätalous edellyttää tarkkaa suunnittelua, huolellista toteutusta ja säätekijöiden huomioimista puunkorjuussa – sanalla sanoen todellista ammattitaitoa metsätaloustoimijalta ja korjuuyrittäjältä sekä innostusta ja paneutumista metsänomistajalta. Jos vielä puulajikin on ’sopimaton’, niin satojen vuosien kasvatusaika on ihmiselle liian pitkä.” Jätkä ”Todellinen kasvu, jota voi myös luston paksuutta seuraamalla mitata, on tietysti paras mittari
Tutkija myöntääkin, että toimittajan istutus on onnistunut hämmentävän hyvin. Suurimmaksi osaksi taimet elävät ja niissä näkyy kasvamisen ilo. Toimittaja ja tutkija vertasivat omaperäisiä istutuksiaan. Täydennystarpeelta ei säästy Yhtenäistä, tasaista taimikkoa ei kannata odottaa, sillä taimet puskevat heinikon läpi eri tahtiin. 9382_.indd 18 9382_.indd 18 21.5.2022 14.27 21.5.2022 14.27. LEINONEN, KUVAT LUONNONVARAKESKUKSEN erikoistutkija Hannu Hökkä ja tämän jutun kirjoittaja ovat saman pitäjän poikia Pohjois-Pohjanmaalta. Palstalta hakattiin valtaosa ainespuusta, mutta pienemmät rungot sekä ränsistyneet pajut jätettiin verhopuustoksi ja hallasuojaksi. Hämmentävän hyvin Toimittajan hankkima peltoheitto oli ollut viljelemättä 1970-luvulta ja metsittynyt joten kuten itsekseen hieskoivulle. Täydennysistutuksen tarvetta on, mutta ei voi sanoa, että sitä olisi enemmän kuin jos alue olisi muokattu. Hannu Hökkä (vas.) ja Mikko Häyrynen taimia etsimässä. Vaikeimpia ovat yhtenäiset kastikkakasvustot, jotka peittävät taimet alleen. Toimittaja korostaa istutuspaikan mikrosijaintia. Tutkija toteaa maapohjan pitkälle maatuneeksi turpeeksi ja erittäin reheväksi, lehtomaista kangasta vastaavaksi. Ränsistyneet pajut suojaavat heinikolta, samoin koivujen tyvillä oleva lehtikarike. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 27.5.2022 18 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI ANTTI J. Omaperäistä on, että kaksi vuotta sitten peltoheitolle istuttiin kuusta muokkaamatta noin 1 300 kappaleen hehtaaritiheyteen. Muokkaamatta istuttaminen onkin jatkuvan kasvatuksen alku. Peltoheiton kuloheinän seasta niitä löytyikin yllättävän hyvin ja hyvävoimaisina. Molemmilla on halpoja ja omaperäisiä istutuskokeita, joita käytiin vertaamassa sadepäivänä. Isot pahvilätykät ovat kokeilua, josta ei ainakaan ole haittaa. Jos taimet saa kasvamaan, pitkän ajan keskimääräinen hehtaarituotto saattaa yltää kymmeneen kuutioon. Kumpikin on yhtä mieltä siitä, että koska puunhinnat ovat paljolti annettu asia, metsätalouden kannattavuutta voi parantaa vain lannoituksella ja kustannuskurilla. Karkeakortisen mesiangervoja nokkoskasvuston kanssa taimi pärjää. Muokkaamatta istuttaminen on onnistunut ohutturpeisella korpimaalla siellä, missä heinänkasvua hillitsevää puustoa on lähellä. Voimakkaasti heinittyvällä pohjalla taimia tukehtuu MUOKKAAMATTA PARAS Ainakin joskus voi muokkaamattomaankin maahan istuttaa
Hoitotoimia kyllä, mutta kohtuullisesti Todennäköisesti peltoheitto on saanut aikoinaan sontalannoituksen. Puolitoistavuotiaina istutetut taimet ovat kahden kasvukauden jälkeen lötköjä ja lumen jälkeen kallellaan mikä mihinkin. Alue mätästettiin ja istutetaan pian männylle. VINKIT 9382_.indd 19 9382_.indd 19 21.5.2022 14.27 21.5.2022 14.27. Taimet ovat pärjänneet hyvin aukon laidoilla, jonne ne istutettiin jo ennen hakkuuta valtapuuston alle, ja ylipäätään paikoissa, missä lähellä on heinittymistä vähentävää puustoa. Tutkimusten mukaan muokkaus on lähes välttämätön. Istuta muokkaamatta kuuselle -kokeilu meni ohuella turvemaalla uusiksi. METSÄSTÄ 27.5.2022 Metsälehti.fi 19 ”On tässä huonoa tuuriakin.” TURVEPELLON MUOKKAAMATTA ISTUTTAMISEEN KÄYTÄ vankimpia kuusentaimia mitä saat HYÖDYNNÄ ränsistynyt pajukko heinäja hallasuojana OLE tarkka istutuskohdan valinnassa HEINÄYSTÄ ei voi tehdä liikaa, pahvisuojia voi tehdä itse SEURAA ja täydennä, varaudu tuhkalannoitukseen mättäisiinkin. Koska turvekerros on ohut, yltää istutuspaakku juuri ja juuri hiekkamaahan. Toimittaja olisi pitänyt pohjaa kivennäismaana. VÄHÄN MARGINAALISSA ta korpea, jonka alla on hiekkaa. Istutuskohdan valinta on tärkeää voimakkaasti heinittyvillä mailla. Lisäksi myöhemmin tulisi enemmän raivaussahatyötä, sillä mättäät ottavat myös vitikkoa. Kahden kasvukauden jälkeen peltoheiton kuusentaimet ovat pärjänneet mikä paremmin, mikä huonommin. Ehkä kiertoaika olisi lyhentynyt viitisen vuotta, mutta kustannukset olisivat olleet ainakin kaksinkertaiset. Mikään korkokanta ei sellaista laskelmaa puolla. Siksi halvempia keinoja kannattaa hakea nimenomaan pohjoisessa. Turvepellon tunnistaa, että juuri muuta puustoa ei ole kuin hieskoivua ojissa, ja muokkauskerroksen alapuolellakin on turvetta, mustaa mäskiä. Olisiko muokkaaminen ja mättäisiin istuttaminen onnistunut paremmin. Todennäköisesti kolmas kasvukausi tukevoittaa varren. Pajut kaadetaan raivaussahalla, kun ne ovat tehtävänsä tehneet hallasuojana ja alkavat rikkoa kuusten latvakasvuja, eli kun taimikko on kolmimetristä. Kuviolta korjattiin kypsä kuusikko, ja tutkija istutti kuusentaimet muokkaamatta. Täydennystarpeen näkee ehkä viiden vuoden kuluttua istutuksesta. Sen sijaan kuvion keskellä kuolleisuus meni yli sietokyvyn. Tukkimiehentäi elää hakkuutähteissä ja karttaa paljastettua kivennäismaata. Isot taimet pitää olla, jotta taimi pääsee eroon heinikosta ja nopeasti. Omatekoinen taimisuoja on suojannut heinittymiseltä ainakin psykologisesti. Vaikka kastikas on vaikea, niin senkin läpi voidaan mennä vähän kerrallaan, sillä menestyvien taimien varjostus synnyttää hyviä istutuspaikkoja. ”Ilman muokkausta istuttaja ottaa riskiä, mutta saattaa onnistua hyvällä tuurilla. Hän pitää vanhan turvemaapellon metsittämistä työläimpänä mitä metsittämisessä ajatella saattaa. Tutkija ottikin lusikan käteen, että uusiksi meni. Todennäköiseti kolmas kasvukausi tukevoittaa taimen. Aukko on mätästetty ja istutetaan männylle. Tulokset ovat vaihtelevia, mutta tukevat pienaukkouudistamisen ideaa. ”On tässä huonoa tuuriakin, että sattui kuiva kevät, mutta on myös tukkimiehentäillä osuutta”, Hökkä pohtii. Tutkija ennakoi, että maan typpilatinki on jykevä, mutta kaliumin puutos alkaa näkyä neulasten kellastumisena, kun taimet ovat muutaman metrin pituisia. Sen jälkeen ollaan turvallisella puolella.” Pohjois-Suomessa puuntuotos on pienempi, mutta uudistamiskustannukset samat kuin etelässä. Uusiksi meni, osittain Tutkijan palsta on ohutturpeisMUOKKAAMATTA istuttaminen on Hannu Hökän mukaan metsäntutkimuksessa marginaalinen aihe, eikä siitä voi yleistää muuta kuin että mahdollisuus onnistua on nollaa suurempi. Ongelmia on monia; myyrätuhot, heinittyminen, hirvi, vesakoituminen, ravinne-epätasapainot, vesitalous. Silloin tarvitaan korjaava tuhkalannoitus. Kaksivuotinen taimi olisi ollut tanakampi, mutta ei juuri pitempi. Kuusi on sitkeä ja kuloheinän alla sinnittelee eläviä taimia. Ränsistynyt pajukko toimii heinäsuojana
Kun myös Saarelan Jarmo-isä innostui ajatuksesta, päätti kaksikko ryhtyä rakentamaan rataa kotitilan maille Kuortaneen Mäyryn kylälle. 3. ”Ajatus omasta radasta syntyi Lapissa Saariselällä lomaillessamme neljä vuotta sitten, kun kiersimme paikallista frisbeegolfrataa”, kertoo seinäjokelainen Janne Saarela. Talkootyötä on paljon, joten apuvoimia kannattaa houkutella mukaan. Metsätaloudelle Saarelat eivät koe aiheutuvan frisbeegolfista merkittävää haittaa. ”Pääosa metsistä on jo varttuneita kasvatusmetsiä, joten puille ei ole lajista haittaa. ”Mitä pidempi väylä, sitä le9383_.indd 20 9383_.indd 20 21.5.2022 14.30 21.5.2022 14.30. Pellot jäävät tänä kesänä pois vuokrakäytöstä, ja ne pyhitetään uudelle lajille. 2. Varaudu siihen, että kustannukset voivat nousta tuhansiin euroihin. Ensimmäisessä vaiheessa noin kymmenen hehtaarin alueelle valmistui 9-väyläinen Malluusen frisbeegolfrata, mutta nälkä on kasvanut syödessä. Metsäojaan on syntynyt luontevasti savihauta, joka toimii yhtenä elementtinä väylällä. Pellolle on nyt rakennettu myös parkkipaikka autoille”, Janne Saarela kuvailee. KUORTANE la aluetta on hiljattain kylvettyä männikköä. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 27.5.2022 20 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT FRISBEEGOLF on viime vuosina innostanut yhä suuremman joukon ihmisiä pariinsa. Samalla uusia ratoja lajin harrastamiseen on rakennettu lähinnä kuntien ja erilaisten matkailupalveluiden tuottajien toimesta. 4. Kasvatusmetsissä puustolle ei aiheudu merkittävää haittaa, pieniä taimikoita voi olla tarpeen varoa. Kasvatusmetsiin sijoittuvilta noin 100–200 metriä pitkiltä väyliltä Saarelat ovat poistaneet yhteensä noin sata puuta. JANNE SAARELAN VINKIT FRISBEE GOLFRADAN RAKENTAMISEEN 1. Ei merkittävää haittaa metsälle Saareloiden rata-alueesta noin kuusi hehtaaria on normaalia talousmetsää ja nelisen hehtaaria peltoa. Pienellä osalLIITOKIEKKOA LAKEUKSILLE Frisbeegolfista Lapin lomalla innostuneet Saarelat rakensivat Kuortaneelle omaan metsään täysmittaisen kaikille avoimen kisaradan. 5. Jää nähtäväksi, miten taimet lähtevät nousemaan”, toteaa Jarmo Saarela. Väylien ja yksityiskohtien hiominen voi olla hidasta. Varaa projektiin aikaa. Toistaiseksi oman radan kehittämiseen menee kuitenkin niin paljon aikaa, että Saarela ennättää kokeilla puttausta lähinnä työhaalarit päällä. Janne Saarelalla on itselläänkin kisalisenssi frisbeegolfiin. Hyödynnä lajin asiantuntijoiden ja harrastajien osaamista. ”Tänä kesänä käytössä on 18-väyläinen vaativa kisarata sekä 9-väyläinen lämmittelyrata
SAMI KARPPINEN VAIKKA OMAAN METSÄÄN veämmin puita on yleensä poistettava. KOMMENTTI 9383_.indd 21 9383_.indd 21 21.5.2022 14.30 21.5.2022 14.30. ”Ainakin sen verran, että ylläpitokulut saisi katettua. Peruspessimistisestä elämänasenteestani huolimatta en ole kuitenkaan keksinyt frisbeegolfista yhtään huonoa puolta. Avohakkuun vuoksi tilanne muuttuu. Vaikka frisbeegolfrata kulkee pääosin luojan muovaamassa maastossa, syntyy kilpatason radan rakentamisesta väistämättä myös kustannuksia. Vähintäänkin on syytä selvittää ojien vedenjohtokyky ja tarvittaessa kunnostaa ojat maanmuokkauksen yhteydessä. Runsaspuustoisilla korpimailla tutkitaan, voisiko vaihtoehto olla haihduttavan puuston määrän pitäminen niin suurena, että riittävä biologinen kuivatus toimii. Niin kauan kun puusto on runsas ja kasvaa hyvin, se sitoo vettä ilman hiilidioksidiin ja lopputulos on puuta ja muita hiilihydraatteja. Oppikirjakäsitys on, että kaksi kolmasosaa metsämaiden soistumisalasta on aiheutunut metsäpaloista. Lisäksi tarvitaan muun muassa heittoalustoja, opasteita, mahdollisesti kaivinkonetöitä, parkkipaikka sekä tietysti säännöllistä ylläpitoa ja huoltoa. Sitä voi harrastaa pienellä budjetilla. Veden käyttö voi olla niin runsasta, että ojitetun suometsän ojat saattavat olla suurimman osan vuotta kuivia. Liikuntaa kertyy yllättävän paljon, ja puulajit sekä varvut tulevat puolivahingossa tutuiksi. Lyhyillä alle sadan metrin väylillä tavanomainen metsäkoneen ajouran leveys, neljästä viiteen metriä, riittää hyvin”, Janne Saarela sanoo. Yksin koreihin uppoaa tuhansia euroja. Geologisesti vanhoilla sisämaan alueilla tilanne on toinen. Väylän vaikeuteen voi vaikuttaa paljon myös väylän muodolla.” Puut on ajettu metsästä, tai oikeastaan radalta, pois omalla maataloustraktorilla, jossa on juontokoura. Hyvä, että asiaa tutkitaan. Tavoitteena on tehdä radasta niin hyvä, että se houkuttelee kävijöitä kauempaakin.” Viime kesänä radalla pelattiin Janne Saarelan arvion mukaan vähintään 500 kierrosta, mutta tänä kesänä määrän voi jo onnistuneen avausviikonlopun perusteella odottaa kasvavan merkittävästi. Toistaiseksi ei ole vakuuttavaa näyttöä menetelmän toimivuudesta käytännössä, mutta teoria kyllä kiinnostaa puuntuottajia. OJITETTUJEN SOIDEN TILANNETTA kannattaa pohtia. ”Hakkuutähteitä olemme hakettaneet maastoon korien ympäristöön, jotta liikkuminen radalla on helpompaa.” Tulevaisuudessa tulojakin. Malluusen frisbeegolfradalta löytyy laadukkaat opastetaulut. Puustoa on alueelta poistettu vähin erin, kun väylien toimivuudesta on kertynyt kokemusta. 27.5.2022 Metsälehti.fi 21 POHJANMAAN RANNIKOLLA vierailee runsaslukuisasti lintuharrastajia rantojen ja kosteikkojen kahlaajien perässä. Lisäksi puusto haihduttaa vettä. Viime vuonna meillä oli käytössä vapaaehtoinen ratamaksu ja tänä kesänä suositeltu ratamaksu on viisi euroa per päivä. Nyt alakouluikäinen jälkikasvuni on innostunut frisbeegolfista, ja kiekkoja sekä koreja on ilmestynyt meidänkin eteiseemme. OLEN suhtautunut moniin ”muotilajeihin” vähintäänkin skeptisesti. Keväisin ne ehkä johtavat lyhyen aikaa lumen sulamisvesiä. Kun turvetuotantoalueen pohjalta löytyy vankkoja kantoja ja tukkipuun kokoisia runkoja, joutuu ihmettelemään, miksi runsaspuustoinen metsä on muuttunut suoksi. Käytännössä tehtäisiin vain poimintahakkuita. Seuraavaksi yritän innostaa lapset tekemään pientä rataa omaan metsään. Periaatteena on ollut, että puita on helppo aina kaataa tarvittaessa lisää. Vaikuttaa siltä, että kerran alkuun päästyään soistumisprosessi on vahva ja palautumaton. SOITA SYNTYY JA KATOAA ”Tavoitteena on tehdä radasta niin hyvä, että se houkuttelee kävijöitä kauempaakin.” Jarmo (vas.) ja Janne Saarela ovat suunnitelleet Malluusen frisbeegolfradan väyliä yhdessä. Kahdeksantoistaväyläisen kilparadan merkintä PRO AAA1 tarkoittaa, että rata on erittäin vaativa. Siinä sivussa koitan vaivihkaa jakaa oppeja metsänhoidosta. Puusto on poistettu väyliltä maltillisesti ja vähin erin siten, että normaali metsänkasvatuskin onnistuu edelleen. Laji vie koko perheen metsään. Ei kannata pistää päätä pensaaseen ja kuvitella, että kuivat ojat pysyvät kuivina ilman puustoa. Etikettikin sallii pelaamisen vaikka metsurin kamppeissa. Metsäpalot ovat tuhonneet niin suuren osan haihduttavasta puustosta, että vettä pidättävät rahkasammalet ja muut suokasvit ovat päässeet vallalle. METSÄSTÄ PALSTALLA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. Ainakin heille on selvää, miten soita syntyy maan kohoamisen ansiosta paljastuvaan märkään merenpohjaan. Metsäntutkimuslaitoksen edesmennyt suoprofessori Olavi Huikari arvioi tutkimuksensa perusteella, että yleisin syntytapa on metsämaan soistuminen. ”Sanoisin, että rahaa on mennyt tähän mennessä noin 25 000 euroa. Lisäksi tietysti lukematon määrä talkootunteja isän kanssa”, Saarela naurahtaa. Kierros onnistuu yhdessä eritasoistenkin heittäjien kanssa. ”Olemme kaataneet puustoa varovaisesti. Lopputulos saattaa olla satojen vuosien kuluttua kitukasvuista mäntyä kasvava räme tai jopa puuton neva. Oppikirja-arvio on, että 95 prosenttia alle 500 vuotta vanhoista merenpohjille syntyneistä soista on syntynyt tällaisen primaarisen soistumisen tuloksena. IT-alan yrittäjänä työskentelevän Saarelan toiveissa on, että rata toisi tulevaisuudessa myös tuloja. Ehkä puolet soista on syntynyt metsämaan soistuminen vuoksi, ja vesistön umpeenkasvun osuus on noin kymmenen prosenttia
”Kaarnan alla kuolleisuus on puolet suurempaa kuin maassa”, Ylioja sanoo. Kirjanpainaja lisääntyy järeiden kuusten kaarnan alla. Toinen sukupolvi taas syntyy, jos kesällä syntynyt ensimmäinen sukupolvi parittelee jo synnyinkesänään. Varttuneissa kuusissa Kirjanpainaja on varttuneiden kuusten tuholainen. Viime vuonna kirjanpainajan parveilu alkoi hieman ennen toukokuun puoliväliä, mutta tänä vuonna kylmä kevät on hidastanut kuoriaisen liikkeellelähtöä. Kirjanpainaja-sarja seuraa kuoriaisen eloa keväästä pakkasiin. Todennäköistä se kuitenkin on. sä on poikkeuksellisen lämmin. Altteimpia kirjanpainajan tuhoille ovat hakkuuaukeiden paahteiset reunametsät ja juuri harvennetut kuusikot. Viime kesänä kirjanpainajia oli runsaasti varsinkin Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä, mutta paljon myös Etelä-, Keski-, Lounaisja Kaakkois-Suomessa. Kuoriaisten puiden kaarnaan tekemistä sisäänmenoaukoista varisee sinne ruskeaa purua. Jos lisääntymismateriaalia on paljon, kirjanpainajat pystyvät joukkovoiman avulla tappamaan myös terveitä kuusia, etenkin jos puut kärsivät kuivuudesta. Se, että kirjanpainajia on jossain paikassa ollut viime vuonna paljon, ei Yliojan mukaan välttämättä tarkoita sitä, että niitä olisi paljon myös tänä vuonna. Samat kirjanpainajayksilöt voivat parveilla ainakin kahtena vuotena. Kirjanpainajat talvehtivat maassa karikkeen seassa ja ovat siellä suojassa pakkaselta. Sisarsukupolvia syntyy hänen mukaansa lämpimillä paikoilla joka vuosi, mutta toisia sukupolvia vain, jos keLämmin kesä suosii kirjanpainajaa Kirjanpainajan valtaamat puut tunnistaa touko-kesäkuussa puiden juurelle varisevasta ruskeasta purusta. Suojassa pakkaselta Viime talven pakkasten Ylioja ei usko juurikaan verottaneen kirjanpainajakantaa. Luke, Suomen metsäkeskus ja joukko metsänhoitoyhdistyksiä seuraavat kirjanpainajien parveilua feromonipyydysten avulla. Jos alkukesä sen sijaan on viileä ja sateinen, pienenee ainakin suurten tuhojen todennäköisyys. Mitä lämpimämpi ja kuivempi alkukesä on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä kirjanpainaja aiheuttaa kuusikoissamme tänä kesänä tuhoja. METSÄSTÄ 27.5.2022 22 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG METSISSÄ eletään nyt kirjanpainajatuhojen kannalta ratkaisevia aikoja. Varsinkin toisen sukupolven yksilöt talvehtivat usein kuusten kaarnan alla. Viime kesänä eteläisessä Suomessa toinen sukupolvi saattoi aikuistuakin. Jos sää on silloin sateinen ja viileä, parveilu jää laimeaksi. Yliojan mukaan huomionarvoista on, että kirjanpainajia oli viime vuonna yhtä lailla niin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kuin etelämpänäkin. Jos kirjanpainajan valtaamia puita on paljon – metsätuholain mukaan yli kymmenen kuutiometriä hehtaarilla – alkaa olla kiire saada ne pois metsästä. Silloin kirjanpainajat parveilevat myöhemmin eivätkä ehdi tehdä kuin yhdet jälkeläiset kesän aikana”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tiina Ylioja. Se lisääntyy yleensä tuulenkaadoissa, heikentyneissä pystypuissa ja kuorellisessa puutavarassa. Kirjanpainajan valtaamat puut menettävät nopeasti arvonsa, ja uusi kirjanpainajasukupolvi poistuu puista yleensä heinäkuussa. Kuusten kaarnan alla mahdollisesti talvehtineen sisarsukupolven tai toisen sukupolven elinmahdollisuuksia pakkastalvi on sen sijaan voinut heikentää. Tämä viittaa siihen, että kirjanpainajat pystyvät sääolojen suosiessa runsastumaan myös pohjoisessa. Sisarsukupolvi syntyy, jos alkukesästä paritelleet aikuiset parittelevat saman kesän aikana uudelleen. Ylioja arvioi, että toukokuun puolivälissä liikkeellä olivat korkeintaan ensimmäiset tiedustelijayksilöt. Joukolla kuoriaiset lähtevät liikkeelle, kun lämpötila nousee 18–20 asteeseen. Kirjanpainajan valtaaman kuusikon tunnistaa Yliojan mukaan katsomalla touko-kesäkuussa kuusten juurelle. Kirjanpainajan valtaaman kuusen tunnistaa touko-kesäkuussa puun juurelle varisevasta ruskeasta purusta. ”Kirjanpainajat alkavat yleensä parveilla toukokuun loppupuolella. TI IN A YL IO JA TIINA YLIOJA 9384_.indd 22 9384_.indd 22 21.5.2022 14.34 21.5.2022 14.34. TIESITKÖ
Rius katahtisessa pyyhkäisykarsinnassa korkeammin kierroksin käyvä saha on terhakampi, mutta aika harva nykyisin riehuu urakkatahdilla kuusikoita harventaen. Sylinteritilavuudeltaan 50 kuutiosenttimetrin saha on hieman huippumalleja matalaviritteisempi, mutta se sopii kaikenlaiseen käyttöön, jota kotitarvepuun käyttäjällä on – ja kyllä tällä sujuu myös hankintahakkuu. Läpimitaltaan 30-40 senttisten runkojen sahaaminen pölkyiksi onnistui puhkumatta, pitkää (15 tuumaa) laippaa käytettäessä sahaa piti kuormituksen kasvaessa välillä keventää niin sanotusti korvakuulolta, jottei moottori hyytynyt kesken sahauksen. Niin sanottuihin ammattisahoihin verrattuna moottorin käyntinopeus on alempi. Hinta (noin 600 euroa) on sahan laatu ja teho huomioon ottaen kohtuullinen. Myös sahan kaasutin on uusittu, mutta maahantuojan mukaan se ei vaikuta sahan käyntiin. Husqvarna 450 -malli on saanut pintaansa uudenlaista väritystä. Kierrokset on rajoitettu 13 000 minuutissa. HUSQVARNA 450 II Sylinteritilavuus 50,2 cm3 Teho 2,4 kW Ketjujako 0,325 Terälaipan pituus 13 tuumaa (33 cm) Paino ilman terää, tankit tyhjinä 4,9 kg Paino työkunnossa 6,3 kg Suositushinta 619 euroa, sisältää alv:n Plussat ja miinukset + vankka rakenne + hyvä käytettävyys – vaikeasti puhdistettava ilmansuodin – moottorin käyntinopeus Uutuus-Huskin teho riitti isojenkin pihapuiden kaatosahauksiin. Tehoa on riittävästi eikä paino ole lainkaan sietämätön. Ennen vanhaan tällaisia sahoja kutsuttiin maatilasahoiksi, mutta se taisi olla aikaan ennen EU:ta. 9384_.indd 23 9384_.indd 23 21.5.2022 14.34 21.5.2022 14.34. Husqvarna 450 II on vankka ja pätevä saha kaikkeen muuhun paitsi ammattimaiseen hakkuutyöhön. Rajoitetut huippukierrokset eivät vaikeuta mitään sellaista käyttöä, johon kukaan tällaisen sahan hankkisi. Hiukan enemmän vaikutusta on takakahvan uusitulla pinnalla, gripillä ja pikakiinnitteiseksi päivitetyillä tankin korkeilla. Äänenvaimentajan pakoaukossa olleen kipinäsuojan poistaminen paransi moottorin kiihtyvyyttä, mutta kierroksia ei silläkään keinolla löytynyt lisää. Oma varmakäyntinen moottorisaha on mukava kaivaa auton takakontista, kun tielle kaatunut puu katkaisee kulun metsäpalstalle ja samalla koneella hoituu myös polttopuiden teko mökillä. Se riitti pihapuiden sahaamiseen 15 tuumaisella laipalla, mutta pirteämmin saha puri puuta pykälää lyhyemmällä laipalla. Jos mökkiläinen tai omakotiasuja miettii polttopuun sahaukseen riittävän vahvaa sahaa, niin tässä on vahva ehdokas. METSÄSTÄ 27.5.2022 Metsälehti.fi 23 Perus-Huski sai uudet meikit KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT SYLINTERITILAVUUDELTAAN 50 kuutiosenttimetrin sahamalli on ollut Husqvarnan tuotannossa pitkään sekä Husqvarnan että edesmenneen Jonseredin tuotemerkillä. Moni omatoiminen metsänomistajakin haluaa moottorisahan, vaikka ei hankintahakkuille mielisikään. Pirteämpi lyhyemmällä laipalla Moottorissa on voimaa yleissahaksi mukavat 2,4 kilowattia. Nyt Husqvarna 450 -mallille on tehty niin sanottu pintaremontti, eli väritystä on uusittu, mikä ei tietysti käytettävyyteen vaikuta sitä eikä tätä
”Ruotsi on suurin markkinamme. 1973: Metsäkoneiden valmistus alkaa, ensimmäinen malli Lokomo 909. Eikä sekään ole joensuulaisten pulmista suurin. 1994: Tehtaan nimeksi Timberjack Oy Joensuun tehdas. Uusin 4 500 neliömetrin laajennusosa otettiin juuri käyttöön. ”Viiveet materiaalien ja elektroniikkakomponenttien toimituksissa ovat Venäjääkin suurempi haaste”, sanoo tehtaanjohtaja Janne Haapasalo. 1976: Tehdas työllistää 425 ihmistä. Runsaan tilauskannan ansiosta tuotantolinjoilla hääritään yhtä kiireisinä kuin ennen Ukrainan sodan alkamista. 1988: Tehtaan nimeksi FMG Lokomo Forest Oy Joensuun konepaja. PUOLI VUOSISATAA TAKANA 1972: Rauma-Repola perusti konepajan Joensuuhun. Yhtiö on investoinut suomalaiseen metsäkonetuotantoon kaikkiaan 370 miljoonaa euroa. METSÄSTÄ 27.5.2022 24 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI MINNA RAITAVUO, KUVAT JOHN DEEREN Joensuun tehtaalla vietetään tänä vuonna 50-vuotisjuhlia ristiriitaisissa tunnelmissa. Koneistajat Sonne Anton (vas.) ja Olli Puhakka kuormakoneen takarungon kimpussa. Lisää tilaa on luvassa muun muassa kokoonpanolinjoille ja varastoille. 1991: Hakkuukoneiden valmistus siirretään Ruotsiin. 1991: Tehtaan nimeksi FMG Timberjack Oy Joensuun tehdas. Silti John Deere hallitsee suvereenisti Ruotsin metsäkonemarkkinoita. Laman aikana Rauma-Repola purettiin osiinsa ja metsäkoneet menivät Metsolle. Toisaalta Venäjän pysyminen poissa markkinoilta kiristää kilpailua muualla. Siihen aikaan Timberjackin hakkuukoneet tehtiin Ruotsissa ja ”yksinkertaisemmat” ajokoneet Joensuussa. Monta nimeä ja monta isäntää Joensuun konepajan rakensi monialayritys Rauma-Repola. 1980-luku: Rauma-Repola ostaa Bruunin, Kockumin ja Ösan metsäkonevalmistuksen Ruotsista. Niinpä hakkuukoneiden valmistus siirtyi 2003 Joensuuhun. Tuotanto Ruotsissa loppui kokonaan. 9385_.indd 24 9385_.indd 24 21.5.2022 14.45 21.5.2022 14.45. Lähivuosien näkymät ovat epävarmoja. Puhakka on työskennellyt tehtaalla 20 vuotta ja Anton viisi kuukautta. 1986: Ensimmäinen yksioteharvesteri Lokomo 990 valmistus alkaa. Timberjackin nimellä ollut ”raumarepolalaistaustainen” metsäkonetuotanto meni traktorijätti John Deerelle vuonna 2000. Se omisti hetken sekä Valmetin että Lokomon metsäkoneet. ”Tuotannonrajoituksia ei ole tulossa ainakaan tänä vuonna”, Haapasalo sanoo. Rauma-Repola osti kilpailijoita Ruotsista ja lopuksi vielä amerikkalaisen Timberjackin. Kahdeksan konetta päivässä John Deeren Joensuun tehdas on ollut vuosia Suomen ja Euroopan suurin metsäkonetehdas. 2003: Hakkuukoneiden valmistus siirretään Ruotsista takaisin Joensuuhun. Ensimmäinen malli oli ajokoneklassikko Lokomo 909. Joensuulaisten kyky ja halu kehittää ja tehostaa tuotantoa kohti John Deeren Amerikan tehtaiden tasoa miellytti uutta omistajaa enemmän kuin ruotsalainen omahyväisyys. Nykyisin tehtaalla pystytään tuottamaan kahdeksan konetta päivässä, joten vuodessa tehtaalla voitaisiin valmistaa noin 1 800 metsäkonetta. Kaikki John Deeren katkaistun puutavaran korjuuseen tarkoitetut koneet valmistetaan Joensuussa, jossa työskentelee 450 ihmistä. Tehtaanjohtaja Janne Haapasalo kertoo, että kiirettä pitää samalla tavalla kuin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Sinne on vuosittain myyty hieman enemmän koneita kuin Venäjälle. Tehtaan tuottavuutta on kehitetty John Deeren aikana. Juhla keskellä epävarmuutta John Deeren metsäkonetehtaalla Joensuussa on kiireistä, vaikka Venäjän viennin lopettaminen veikin viidenneksen tilauksista. 2005: Tehtaan nimeksi John Deere Forestry Oy Joensuun tehdas. 2000: John Deere ostaa Timberjackin. Niinpä metsäkone valmistuu nyt puolessa siitä ajasta kuin 1990-luvulta. Varsinkin korkea korkotaso ja kohoavat polttoaineen hinnat koettelevat metsäkoneyrittäjiä jatkossa, joten koneiden menekkiä on vaikea ennustaa. Toisaalta koneiden toimitusten keskeyttäminen sotaisaksi käyneelle Venäjälle leikkasi viidenneksen tilauksista. 1989: Rauma-Repola ostaa amerikkalaisen metsäkonevalmistaja Timberjackin ja siitä tulee maailman suurin metsäkonevalmistaja. Metsäkoneiden kysyntä on edelleen vahvaa ja näkymät pitkällä aikavälillä lupaavia, koska puutuotteita kysytään entistä enemmän ympäri maailmaa. Metsäkoneiden valmistus alkoi 1973. Ei aikaakaan kun Metso myi molemmat. Yhteensa Eurooppaan ja Venäjälle on mennyt 80 prosenttia metsäkoneistamme”, Haapasalo arvioi
Kauniit kuvat puulajeista ja arboretumeista on ottanut Else Kyhälä. METSÄSTÄ 27.5.2022 Juhla keskellä epävarmuutta Vihreät jättiläiset SUOMEN SUURIMMAT PUUT METSÄKUSTANNUS UUTUUSKIRJA Perusta oma arboretum on tämän kevään ehdoton hankinta. Tervetuloa osastolle U447! Vedenkestävät kartat ja karttataulut itse rajaamaltasi alueelta! Karttakauppa.fi Metsäkauppa.fi OmaKARTTA-tulosteet Lue lisää ja tilaa: Karttakauppa.fi/omakartta 9385_.indd 25 9385_.indd 25 21.5.2022 14.45 21.5.2022 14.45. Suositushinta 29 € Kirjat ja kartat kesän reissuille Olemme Riihimäen erämessuilla 9.–12.6.2022. Suositushinta 32 € UUTUUSKIRJA Riina Karvosen tietokirja Kuusenkerkistä koivunmahlaan kertoo mahdollisuuksista tuottaa muutakin kuin puuraaka-ainetta teollisuudelle. Erikoisluonnontuotteet kuten kuusenkerkät, koivunmahla, leikkohavut, pakuri ja pihka voivat tuoda metsänomistajalle lisätuloja estämättä kuitenkaan puuntuotantoon tähtäävää metsänkasvatusta. Elina Saarikoski paljastaa kirjassa parhaat vinkkinsä tuttujen ja harvinaisten puulajien kasvattamiseen vaikka omalla takapihalla
Kettujen ja muiden pienpetojen lisäksi munat kelpaavat myös isommille linnuille. Pienelläkin metsäalueella pesivien lintulajien kirjo voi olla erittäin laaja, ja linturetki onnistuu vaikka omassa lähimetsässä. Helle löytää pikkukuusikosta viimetai edellisvuotisen pikkukodin, joka on kuulunut laulurastaalle. Paikan valinnassa on aina omat hyvät ja huonot puolensa. Kuolleet puut ovat suosittuja pesäpaikkoja monelle lajille, ja pehmeään puuhun saa kaiMETSIEN AHKERAT RAKENTAJAT Kuka tekee lintumaailman komeimmat kodit. Käki on ratkaissut pesimisongelman omaperäisellä tavalla, munimalla toisten lintujen pesiin. Kokenut lintutietäjä voi päätellä pelkän pesän perusteella linnun lajin ja jopa sen, onko pesintä onnistunut. Satunnaisen ohikulkijan silmiin se näyttää lähinnä siltä, että kuoren alle on jäänyt jumiin risukasa. ”Linnuille on arkipäivää, että pesintä ei onnistu. ”Aluksi olisin sanonut tätä punakylkiratsaan pesäksi, mutta kun näen tämän sisältä, täytyy korjata lajimääritystä. ”Siitä voi päätellä, että pesintä ei ole onnistunut, vaan pesän on käynyt joku tuhoamassa. Ne eivät jää suremaan, vaan ryhtyvät heti uudestaan työhön”, Helle kertoo . Loisinta on kilpajuoksua isännän ja käen välillä, sillä jos muna on väärän värinen tai kokoinen, niin emo sen kyllä huomaa ja potkii tunkeilijan pois pesästä.” Taitoa ja kestävyyttä Vanhan lahokuusen kaarnan välistä tarkka silmä löytää puukiipijän pesän. Lintuasiantuntija opastaa lintujen pesinnän saloihin. ”Käki on ainoa Suomessa tavattava pesäloinen, mutta maailmalta löytyy samanlaisia lajeja lisääkin. METSÄSTÄ 27.5.2022 26 Metsälehti.fi MARIA KARUVUORI, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT PUNAKYLKIRASTAALLE riittää heinästä kietaistu kieppi, mutta pöllö viihtyy tukevissa rakenteissa. Laulurastas muuraa syljellä lahopuusta tällaisen tukevan kupin.” Pesästä löytyy myös pieniä munankuoren kappaleita. Munia ja poikasia syöviä saalistajia eli pesärosvoja liikkuu sekä maalla että ilmassa. Birdlife Finlandin lintuvesiasiantuntija Heikki Helle on lähtenyt oppaaksi pieneen metsikköön joen varrella. Entä kuka munii toisten pesiin. Jos munat olisivat kuoriutuneet, olisi emo kantanut kuoret pois.” Lintujen pesiä tehdään sekä maanrajaan että korkealle oksanhankoihin. ”Linnuille on arkipäivää, että pesintä ei onnistu. Ne eivät jää suremaan.” Seppo Samuli 9386_.indd 26 9386_.indd 26 21.5.2022 14.58 21.5.2022 14.58
Ekopökkelöiden ja tekopökkelöiden jättäminen palvelee myös monia lintulajeja, ja lahoamaan jätetystä puusta saattaa paljastua kokonainen kerrostalokompleksi. Rakennusmateriaaliksi varikselle eivät kelpaa mitkä tahansa lahot risut, vaan se osaa irrottaa sopivia, sitkeitä oksia elävistä puista. Pöllö tarvitsee tukevan ja kookkaan puupöntön. Risut on punottu taidokkaaksi rakenteeksi, ja pesä on niin kestävä, että se menee usein uusiokäyttöön, vaikkapa tuulihaukan kodiksi. Monesti hyvistä pesäpaikoista käydään kärhämiä sekä lajien sisällä että niiden välillä. METSÄSTÄ 27.5.2022 Metsälehti.fi 27 METSIEN AHKERAT RAKENTAJAT verrettua kolon pienikin nokka. Hakkuita kuitenkin tehdään kesäisinkin, ja aina joitain pesiä tuhoutuu. ”Jos metsänomistajalla on metsälle muuta käyttöä, niin pöntön omistajan voi koittaa selvittää vaikka paikallisen lintutieteellisen yhdistyksen kautta.” Periaatteessa linnuille pitäisi lain mukaan taata pesintärauha. Pesäkupin viimeistelyyn käytetään vielä höyheniä, karvoja ja villaa ja muuta pehmeää materiaalia. Sopivista paikoista pulaa Keväisin linnuilla pitää kiirettä. 9386_.indd 27 9386_.indd 27 21.5.2022 14.59 21.5.2022 14.59. Isot pesät tehdään risuista ja pienemmät heinänkorsista tai kortteista tai vaikkapa kasvien juurista. Lintujen pesintä ja metsien talouskäyttö eivät nekään aina sovi kitkattomasti yhteen. Joidenkin lintulajien luontaisista pesäpaikoista alkaa olla pulaa. ”Hienoja asuntoja tekee esimerkiksi pyrstötiainen. Puukiipijän pesä voi olla vaikea huomata, jos ei tiedä, mitä etsiä. ”Tiheä kuusitaimikko, joka ei ehkä metsänkasvatuksellisesti ole kovin järkevä, on hyvä pesäpaikka pikkulinnuille”, Helle sanoo. Hyvä on kuitenkin se, että tietoisuus on lisääntynyt, ja metsänomistaja voi halutessaan auttaa lintuja muutenkin kuin pönttöjä rakentamalla. Linnunpönttöjen asentamiseen pitäisi aina kysyä maanomistajan lupa, mutta joskus se unohtuu. Käpytikkojen kaivertamat vanhat pesäkolot ja varisten kestopesät voivat olla tiukkojen kamppailujen kohteena. Se rakentaa pussimaisen pesän koivun oksanhaaraan, jäkälästä tehdyn pallon, jossa on vaan yksi sisäänmenoaukko.” Toisaalta risukasalta näyttävä variksen pesäkin on kuin taidokkaasti tehty hirsitalo, joka voi kestää puun latvassa vuosikausia. Heikki Helle löysi tästä vanhasta kuusesta puukiipijän pesän. Pesintä onkin paras jättää rauhaan. Helle toivoo, että näissä tapauksissa metsänomistaja miettisi, voisiko ainakin käynnissä olevan pesinnän antaa sujua rauhassa. Luonnosta saatavat tuotteet ovat linnuilla muutenkin monipuolisessa käytössä. Tässä asukki on lähtenyt ulkoilemaan. ”Esimerkiksi viirupöllölle luonnollinen pesän paikka olisi suuri lahokanto, mutta ei sellaisia talousmetsissä enää ylenpalttisesti ole.” Sopivan kolon löytänyttä pöllöä eivät kuitenkaan tavanomaiset metsänhoitotoimet juuri häiritse. Lahopuu voi tarjota kodin monelle lintulajille. Se, minkä kokoinen asunto on tarpeen, riippuu lajista. Lintuja voi auttaa pönttöjä rakentamalla. Viirupöllön luontaiset pesäpaikat ovat häviämässä, joten lintuja voi auttaa tukevia pönttöjä tekemällä. Laulurastaan pesän tunnistaa syljellä muuratusta kupista. Jotkut linnut taas panostavat rakentamiseen. Birdlifen asiantuntija Heikki Helle osaa käsitellä lintuja, mutta teräväkyntinen pöllö saattaa vahingoittaa ihmistäkin. Tällä pesällä on käynyt pesärosvo
PILKKEET 27.5.2022 28 Metsälehti.fi RETKEILY HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVAT TUMMAT kivet tuntuvat sihahtavan selvästi kireämmin kuin kotisaunassa. 9387_.indd 28 9387_.indd 28 21.5.2022 15.05 21.5.2022 15.05. Kahdella laudalla ja koivuparrun palasilla rakennelKIUAS KUUMAKSI TELTASSAKIN Ruoka maistuu parhaiten ulkona. Turvallisuuden kannalta tärkeintä on asetella kamiinakiuas seisomaan jämäkästi sekä rakentaa kiuaskiviröykkiö siten, että kivet eivät lähde vyörymään kiukaalle osuvan löylyvedenkään voimasta. Tämän saunaillan aikana lauteiden sydän syntyy klapitelineen kehikosta. Jos pienessä teltassa sattuu kompuroimaan, on hyvin mahdollista, että horjahtelija kohtaa kuuman kiukaan. Varmistaminen on erityisen tärkeää talvella. Lauteiden sopiva korkeus on hyvän saunaelämyksen ehto teltassakin. Syynä erilaiseen ääneen voi olla sekin, että nyt kivet ovat aivan lähietäisyydellä, noin metrin päässä. Hämyisessä tunnelmassa ja uudessa ympäristössä varovaisuus on kuitenkin tarpeen. Reilun viiden neliön telttasaunassa löylyt ovat joka tapauksessa priimaa: happea ja kosteutta piisaa. Neljän hengen Savotta Hiisi -teltta seisoo keskisalon ja kuuden nurkkakepin varassa hiekkakankaalla. Telttakangas, kulmakepit, keskisalko ja kiilat pakkautuvat selkään sopivaan kuljetuspussiin. Kun lämpö pehmentää ja sulattaa lunta tai jäätä, kuuma kiuas voi vajota tai kaatua, jos alustaa ei ole tehty varman päälle. Pienistä koivupilkkeistä irtoava lämpö kuivattaa avointa maapohjaa ja nostaa näkymätöntä vesihöyryä telttaan. Vastuu painaa Valoisaan aikaan takaseinän ikkunasta ja oviaukon liepeistä tuleva valo riittää tumman teltan sisällä. Toukokuisessa illassa kosteus tiivistyy pisaroiksi iholle hämmentävän nopeasti. Sama pätee saunomiseen. Mieleen muistuvat nettipalstojen kommentit, joiden mukaan tämän parempia saunakokemuksia ei olekaan. Telttasaunoihin on saatavilla tehdasvalmisteisia taittolauteita, mutta usein lauteet rakennetaan paikan päällä sen mukaan, mitä materiaalia sattuu olemaan tarjolla
Tai sitten tähänkin pulmaan voi joku pellepeloton keksiä sopivan patenttiratkaisun ja kuljettaa vielä hieman ekstraa mukanaan. Eläimet tarvitsevat natriumia paljon enemmän kuin kasvit. LUKIJA Kåre Pihlström piti Metsälehti Makasiinissa (3/2022) Metsä Groupin päätöstä lopettaa harvinaisempien lehtipuiden ja järeän haavan ostaminen karhunpalveluksena monimuotoisuudelle ja metsänomistajille sekä viherpesuna. Natriumin puute ajaa käpylinnutkin henkensä kaupalla maantielle suolaa hakemaan. Kulkee kanootilla tai autolla Alle yhdeksän kilon jäävä saunateltta kulkee mukana kätevästi, kun sen saa nostettua selkään sopivaan pitkulaiseen pakkaukseen. Valmistaja kuitenkin varoittaa, että vaihtelevien ominaisuuksien luonnonkivissä on riskinsä, sillä ne saattavat halkeilla ja kiukaalta tippuessaan aiheuttaa vaaratilanteita. Pitäisikö tutkia suolan vaikutusta maaeliöstöön ja ravinnekiertoon. Jotkut yökköset tankkaavat natriumia siten, että suodattavat suolan pois ja ruiskuttavat näyttävästi suolattoman veden peräpäästään. PIDÄMME PERHOSIA medenimijöinä, mutta kaikille mesi ei ole tarpeen. PILKKEET 27.5.2022 Metsälehti.fi 29 man saa istuttavaan kuntoon parille saunojalle. Monet perhoset käyvät myös raatoja ja ulosteita imemässä. Sitä on hyvin niukasti toukkien ravintonaan käyttämissä kasveissa. HERKKUNSA KULLAKIN Pikkuhäiveperhonen imee nesteitä ulosteista, luultavasti saadakseen natriumlisää. Tässäkin on kyseessä todennäköisesti natriumin otto, sillä eläinperäisessä materiaalissa on natriumia enemmän kuin kasveissa. Jotakin voisi paljastua jo suolattujen teiden reunametsiä tarkkailemalla. Tämä tarkoittaa sitä, että liiketoimintaamme liittyvät päätökset tehdään omistajajäsentemme etujen mukaisesti. Kamiinan päälle ja sivuille lastataan 20–30 kiloa kiuaskiviä. Nuolukivien merkitys riistanhoidossa on kaikille tuttua. Mutta kamiinan, lauteiden ja kiuaskivien kuljettaminen pitää ratkaista tavalla tai toisella, jos telttasaunaan haluaa. Nämä meidän puukauppamaksuista alle promillen muodostavat harvinaisemmat lehtipuulajit ja järeät haavat turvaavat kyseisistä puulajeista riippuvaisten eliöiden elinympäristöjen säilymisen yli metsikkötalouden kiertoaikojen. Aina ei edes ole kyseessä energian tankkaus, vaan perhonen hakee muita elintoimintojen kannalta tärkeitä aineita, kuten natriumia. Kannustamme jatkossakin tekemään taimikonhoidot ajallaan ja huolehtimaan metsien arvopuiden kasvusta. Kehitämme jatkuvasti puunhankintamme kustannus-, resurssija ympäristötehokkuutta sekä keskitymme myös puunhankinnassa kannattavaan liiketoimintaan ja olemme varmoja, että näin meillä jää myös enemmän taloudellista jaettavaa omistajillemme. Haapaperhonen on jo pitkään ollut tunnettu omaperäisestä ruokahalustaan, mutta samalla tavoin käyttäytyvät myös vasta viime vuosikymmeninä maahamme levinneet häiveperhonen ja pikkuhäiveperhonen. Veneellä tai avokanootilla kamppeet kulkevat hyvin, ja pienen matkan niitä jaksaa kantaa autoltakin. Pulahdus kylmään avantoon, lampeen tai puroon voi olla ainoa mahdollisuus, eikä lämpimän veden perään voi kuin haikailla. Toinen ratkaistava asia on pesuvesi. Pöllinpätkät jalkaterien alla ajavat alalauteiden virkaa. Me Metsä Groupissa näemme asian toisin. On koko toimialan ja suomalaisen metsätalouden etu, kun kykenemme kehittämään toimintaamme myös ekologisen kestävyyden osalta ilman alan ulkopuolelta tulevaa sääntelyä. Tavoitteemme on myös lisätä metsätalouden arvostusta yhteiskunnassa. JUHO RANTALA KEHITYSJOHTAJA, METSÄ GROUP Talousmetsien monimuotoisuudesta hyötyvät kaikki LUKIJALTA 9387_.indd 29 9387_.indd 29 21.5.2022 15.05 21.5.2022 15.05. Näin ei tule turhaa painolastia lentoa haittaamasta. Perustehtävämme on kasvattaa omistajajäsentemme metsätalouteen ja metsiin perustuvaa varallisuutta. Vähimmillä kantamuksilla telttasaunoja pääsee, kun kantaa mukanaan vain kevytpeitteen ja käyttää innovaatiokykyään kiukaan sekä muiden tykötarpeiden rakentamiseen paikan päällä. Houkutus on suuri käyttää luonnonkiviä myös Savotan kamiinassa. Huomattava osa perhosista ei aikuisena nauti mitään ravintoa. Nekin, jotka aikuisena ravitsevat itseään, ovat usein erikoistuneet juuri tietynlaiseen ravintoon. Kun kivien arvellaan olevan tarpeeksi kuumat, sammutetaan tuli kivien alta ja levitetään kevytpeite katoksi ja seiniksi. Metsä Groupin emoyhtiön Metsäliitto Osuuskunnan omistavat suomalaiset metsänomistajat. Harvinaisempien lehtipuiden ja järeiden haapojen hyödyntäminen energiakäyttöön tai muuhun jalostukseen ei ole meidän liiketoimintamme ytimessä ja jää jatkossa muiden harteille. Hikinen iho ja haisevat villasukat käyvät nekin perhosille natriumin lähteiksi. Esimerkiksi Ugandan gorillojen ravinnossa on vain neljä prosenttia lahopuuta, mutta siitä ne saavat 95 prosenttia tarvitsemastaan natriumista. Samalla uskomme tämän turvaavan myös metsien elinvoimaisuutta yli sukupolvien. Metsän puut eivät ilmeisesti kärsi natriumin niukkuudesta, mutta entä maaperäeliöstö. Yksinkertaisimmillaan kiukaan voi kyhätä luonnonkivistä, joita kuumennetaan muutamia tunteja nuotion päällä. Logistiikkakysymyksistä huolimatta saunanhimo on saanut retkeilijöitä pystyttämään telttasaunoja tunturiinkin. Natriumia hakevat kuivuvista lätäköistä nestettä imevät pihlajaperhoset ja sinisiivet. Hyvä metsänhoito ja monimuotoinen metsäluonto eivät ole ristiriidassa keskenään. Lisäksi haluamme Suomen suurimpana puunhankkijana osoittaa vastuullisuutemme ja näyttää yhdessä omistajajäsentemme kanssa suuntaa talousmetsien monimuotoisuuden huomioimisessa. METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. Kasvien vihreissä osissa onkin hyvin niukasti natriumia. Metsänomistajat arvostavat talouden lisäksi yhä enemmän myös metsäluonnon monimuotoisuutta ja tekevät tältä pohjalta omien metsiensä käyttöön liittyvät päätökset. Suruvaippa ei käy kukilla, mutta nauttii koivun mahlaa, usein seuranaan nokkosperhonen
Idea oli tarjota hyödyllistä metsäalaa koskevaa tietoa uuden välineen – internetin – kautta. Lustontie 1, Punkaharju 015 345 100 • lusto@lusto.fi • Lusto.fi/metku 14.–16.6.2019 Metsäkulttuuripäivät METSÄKULTTUURIPÄIVÄT 17.–19.6.2022 Metsän ystävien legendaarinen kohtaamispaikka Punkaharjulla! Luston näyttelyt avoinna klo 10-18 Näyttelyliput 12/9/6/30 € Tapahtumakentälle vapaa pääsy, tervetuloa! Ohjelmassa mm. Palkkaus on Meto – Metrytyöehtosopimuksen mukainen, siihen liittyy olennaisena osana tulospalkkaus yhdessä sovittujen vuositavoitteiden pohjalta. Hyötytietoa oman metsän hoitoon Uuttakin on suunnitteilla. Toivomme,että Sinulla on tehtävään soveltuva koulutus ja kokemusta sekä hyviä verkostoja TeMePa Infran asiakasrajapintaan. uudenlaisia mahdollisuuksia palvella lukijoita. Panostamme vahvasti toimintamme kehittämiseen ja laajentamiseen. Palkkaus on neuvoteltavissa aikaisempien näyttöjesi ja osaamisesi mukaan, siihen kuuluu olennaisena osana kannustava tulospalkkiojärjestelmä. ”Me katsoimme, että hallitsemme jo kaksi tärkeää asiaa, journalismin ja metsäalan, ja halusimme näistä lähtökohdista kertoa myös tässä uudessa välineessä metsäuutisia”, lehden tuolloinen päätoimittaja Paavo Seppänen totesi. Aikaisempi kokemus vastaavista töistä katsotaan eduksi. 0407170085. Metsälehden kestotilaajille verkkosivuston kaikki palvelut ovat maksutta käytössä. Hakemukset on toimitettava 10.6.2022 mennessä sähköpostiin jukka.koivumaki@temepa.fi.Operaatiovastaavien haastattelut aloitamme heti hakemusten saavuttua ja heidän rekrytoinnit voidaan toteuttaa ennen hakuajan päättymistä. KAHTA OPERAATIOVASTAAVAA Sijoituspaikkoina Seinäjoki ja Lappi/Koillismaa. Osa sivuston palveluista on vapaasti kaikkien kävijöiden käytössä, osa edellyttää palveluun kirjautumista ja osa on maksumuurin takana. Tehtävän hoito edellyttää valmiutta matkustamiseen ja yhteistyökumppaneiden kohtaamiseen, muutoin toimipaikka on joustavasti neuvoteltavissa. Tuoreehko uutuus ovat videot. Videoita, hintatilastoja ja lukijoiden kuvia Keskustelupalsta ja uutiset ovat edelleen verkkopalvelun keskeisiä osia, mutta muutakin löytyy. Siitä on kohta kulunut 25 vuotta. Metsäisiä makuja ja ohjelmaa lapsille Wood Carving Tour 2022 – moottorisahaveistokiertue Rompetori ja työnäytöksiä Metsätorilta tuotteet ja palvelut Tietoiskuja Metku-lavalla pe-la klo 10–16, su klo 10–15 9388_.indd 30 9388_.indd 30 21.5.2022 15.38 21.5.2022 15.38. Metsälehden päätoimittajan Eliisa Kallioniemen mielestä digitaalisuus tarjoaa aivan Kvarttaali verkossa täyteen Metsälehden verkkopalvelu avattin viime vuosituhannen lopulla. Nyt palvelulla on yli satatuhatta kävijää kuukaudessa. Luonnollisesti paperisen Metsälehden koko sisällön voi lukea nykyisin verkkosivuilta, joko näköislehtenä tai mobiilikäyttöön sopivana verkkolehtenä. Lisätietoja TeMePa Infra Oy:stä saa osoitteesta www.temepa.fi ja toimitusjohtaja Jukka Koivumäeltä puh. Tarjolla on esimerkiksi kattavat puunhintatilastot sekä hintatilastoa tilakaupasta. Yhtiö tekee myös ympäristönja metsänhoitotöitä luonnon monimuotoisuutta ja hiilensidontaa kunnioittaen ja vahvistaen. Asiakkaina ovat yksityisten metsänomistajien lisäksi ELY-keskukset, Metsäkeskus sekä Suomen suurimmat sähköja metsäyhtiöt. Toivomme, että Sinulla on vähintään amk-tasoinen metsäalan tutkinto, positiivinen asenne myyntityöhön ja asiakaskohtaamisiin sekä vahva halu toimia työyhteisön jäsenenä. PALVELUKSEEN HALUTAAN HAEMME JOUKKOOMME MYYNTIPÄÄLLIKKÖÄ Myyntipäällikkönä vastaat yhdessä toimitusjohtajan kanssa myynnin organisoinnista sekä uusien myyntikanavien rakentamisesta. TeMePa Infra Oy on Suomen suurin metsäteiden perusparannustöiden sekä rakennettuun infraan liittyvän puustonkäsittelyntoteuttaja. Liikkeelle lähdettiin pienin askelin. Toivomme Sinulta raikasta ja eteenpäin pyrkivää myyntiotetta, jossa näet tärkeäksi asiakkaidemme tarpeet ja tyytyväisyyden. Toiminta-alue on koko Suomi. PILKKEET 27.5.2022 30 Metsälehti.fi LUKIJALTA JUSSI COLLIN METSÄLEHDEN verkkosivusto avattiin toukokuun viimeinen päivä vuonna 1997 osoitteessa www.metsalehti.fi. Videot julkaistaan Youtubessa, mutta ne löytävät myös Metsälehden verkkosivuilta. Metsälehden videoilla keskitytään kokeiluihin, tuote-esittelyihin ja metsänhoitoon. Operaatiovastaavana hoidat yhtiön palveluketjujen hallinnointia myynnistä laskutukseen sekä vastaat työnjohdosta omalla työalueellasi. Kun kuvaa alkuperäisestä sivustosta katsoo, ajan kulun huomaa jo käytetystä selaimesta. Tukkilaistaitoja & savottatunnelmaa Moottorisahauksen SM-kisat la 18.6. Keskustelupalstan rinnalle on tullut Lukijan kuvat -palvelu, jossa käydään myös vilkasta keskustelua. ”Kehitämme parhaillaan palvelua, jossa lehden tilaaja saa helposti käyttöönsä Metsälehden toimituksen tuottamaa hyötytietoa juuri silloin, kun hän sitä tarvitsee eli suunnitellessaan oman metsänsä hoitoa.” Nykyisin Metsälehden verkkopalvelussa käy yli satatuhatta eri kävijää kuukaudessa. Tarvittaessa olet myös itse valmis tarttumaan työhön palveluketjumme tehtävien parissa. Alkuun lehden sivustolla lähinnä julkaistiin metsäalan uutisia ja keskusteltiin. Lisäksi olet omalla innostavalla esimerkilläsi ja kannustavalla otteellasi henkilöstömme tukena käytännön myyntityössä. Kullakin operaatiovastaavalla on omien vahvuuksiensa pohjalta rakennettu vastuualue koko yhtiön toiminta-alueella. Juttujen aiheet ovat kuitenkin pysy neet samntapaisina
Hinta: terveyslounas ja tietoisku monisteineen 14 €/hlö +alv. Taulakääpä oli siis ennen tulitikkuja arvokas luonnontuote. Kehitysluokka voi olla 4, vaikka esitetyt puustotiedot kuuluvat nuoren kasvatusmetsän ominaisuuksiin. Kääpien leveysennätystä pitänee meillä lattakääpä, jonka lakki voi isossa kannossa tavoitella metrin mittaa. Päättömiä arvioita ja toimenpide-esityksiä on pelkästään omilla tiloillani valtavasti. Retkeläisten on myös mahdollisuus nauttia terveyslounasta Sahalan Kartanon ravintolassa, ja siinä kuulla Veli-Jussi Jalkasen tietoisku ennaltaehkäisevästä terveydestä ja saada käteensä työikäisen terveysohjeen monisteena. Eräälle kylvämälleni taimikolle metsäyhtiöistä toinen esittää lepoa mutta toinen raivausta, muokkausta ja kylvöä. PILKKEET 27.5.2022 Metsälehti.fi 31 Löysin lähimetsikössä kävellessäni poikkeuk sellisen suuren käävän. Koivupökkelössä kasvavan käävän lakki oli laidasta laitaan reilun 30 senttimetrin mittainen. Ymmärrän, ettei kaukokartoituksella saada selville kaikkia puuston ominaisuuksia. Hinta: 500 €/ryhmä + alv. Hinta: metsäretken yhteydessä 50 €/ryhmä + alv. Veli-Jussi Jalkasen, vetämänä ja osanottajien kysymyksiin vastaaminen. 1 h. LUKIJA ESPOOSTA KUVASSA on taulakääpä, joka on yksi yleisimmistä koivun lahottajista Suomessa. Myös metsän arvosta on tehty laskelmat aikasarjoina kohti tulevaisuutta. Minusta tarkkuutta on ennestäänkin vähintään tarpeeksi, mutta jonkunlaista luotettavuutta kaipailen. J) Molemmat metsäkoneet on varustettu superergonomisella, vaivoja estävällä ja tuottavuutta lisäävällä sisaryrityksen (Salli Systems) keinuvalla ja keskiraollisella satulaistuimella. Taimikonhoitoesityksiä puuttuu paljon. Taulakäävästä tehtiin villamaista taulaa, johon tuluksilla iskettiin kipinä. Lakin pinnassa näkyi pyöreä reikä. JOUNI KOTIRANTA Ilmaista mutta harhaista kuviotietoa Suomen Metsäurheiluliitto ry. Se on sama laji, jolla Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä tarinoiva Taula-Matti hankki osan elannostaan. Lisämaksusta esittelemme osallistujille Sahalan Kartanon tilaa, historiaa ja monialayritystoimintaa. Metsäkeskus esittää varhaishoitoa. Lannoituksia ja kunnostusojituksia ei esitetä, vaikka tarvetta olisi. Maksimiryhmäkoko on 50 hlö. Kahdella vierekkäisellä, lähes samanlaisella kasvatusmetsällä toisella on harvennushakkuuehdotus, vaikka puuston määrä on juuri hakkuun jälkeisellä tasolla sekä pohjapinta-alan että runkoluvun suhteen. Sekä taulakääpä että arinakääpä kasvavat ikääntyessään lähinnä paksuutta, kun uusi pillikerros syntyy edellisen alapintaan. Mikä kääpä mahtaa tässä olla kyseessä, lukija kyselee. Tiedustelut ja tilaukset: Konttoripäällikkö Tiina, tiina@sahalankartano.fi, 040 8385599. Itiöemä oli aloittanut kasvunsa 1950-luvun puolivälin tienoilla ja oli kuollessaan 2005 siis noin 55-vuotias. Reikä on jonkun käävässä toukkana eläneen kovakuoriaisen poistumisjälki: aikuistuttuaan koppiainen on lähtenyt etsimään parittelukumppania ja jälkeläisille uutta tuoretta kääpää kasvuympäristöksi. SEPPO VUOKKO Mikä kääpä. Kääpien itiöemät voivat elää pitkään, jos ravintoa riittää. Hinta: 150 €/ryhmä + alv. Todella pitkäikäisiä kääpiä on siellä, missä isäntäpuutkin tavoittelevat tuhannen vuoden ikää. Koivua yliarvioidaan, kuusta esitetään olevan kuviolla kymmeniä prosentteja, vaikka yhtään kuusta ei olisi. Järjestämme halutessanne lisäksi ohjatun terveyssaunan Suomen parhaassa pellettilämmitteisessä savusaunassa. Suurella alueella ja useilla kuviolla esitetään taimimääräksi 5 500 kpl/ ha, todellisuudessa kuviolla tästä määrästä on enintään prosentti. Kolmoskehitysluokalle esitetään uudistushakkuuta kahden vuoden kuluttua. Kalenteria päivitetään tarpeen mukaan kisakauden edetessä. Kaikki tämä on näyttävään malliin tehty, ja monenmoista asiaa metsänomistaja voi itsekin tehdä. Myös suurimmat puunostajat antavat kuviotietoa ilmaiseksi, ja käsittääkseni tiedot ovat samasta lähteestä peräisin. fi-nimellä varustettuna. Metsäretki kestää 2-3 h, ja metsäteillä liikutaan joko henkilöautoilla tai bussilla. Miksihän toimenpide-ehdotukset ovat silti muuta kuin arvioidun puuston mukaisia. Puulajiosuudet ja iät ovat hyvin usein pahasti hakoteillä. Tietoa on jalostettu ehdotuksiksi koskemaan metsänhoitoa ja hakkuita. Olen kuullut, että tiedot ”tarkentuisivat” uusien keilausten ja laskentojen avulla. Kuvan kääpä on aivan viimeisimmillään: elävää kudosta ovat vain alakulman vaaleat kyhmyt, kaikki harmaa on jo kuollutta rihmastoa. Sitä sitten varovasti elvytettiin, jotta saatiin taula leimahtamaan liekiksi. Peruspakettiin kuuluu metsäretki Sahalan Kartanon isännän, agr. – metsätaitokisat kesä 2022 Kilpailukalenteri löytyy Suomen Metsäurheiluliiton kotisivuilta osoitteesta smul.fi kohdasta metsätaitokisat. Osalle ”uudistuskypsiä” kuvioita ei esitetä mitään hakkuita, monille ensiharvennusta. Mikä kääpä on kyseessä ja minkä otuksen tekemä reikä on. Tuomo Niemelä seurasi tervalepässä loisivaa arinakääpää. Vieressä olevalle tiheäpuustoisemmalle kuviolle ei esitetä mitään toimia. Epäkohdaksi näen, että kuviotiedot eivät useinkaan vastaa todellisuutta. Esittelykierros talouskeskuksessa kestää n. Koivu lahoaa kuoltuaan niin nopeasti, ettei taulakääpä voi tavoitella ikäennätyksiä. Eräällä kuviolla kaikilla kolmella on eri kehitysluokka – yhdellä se on ylispuustoinen taimikko, toisella nuori kasvatusmetsä ja kolmannella taimikko. Meillä on useita poikkeavia asioita esiteltävänä, kuten A) ajouramätästyksen nopeakasvuisia uudistuskohteita jo 30 vuoden ajalta B) 1200 kpl/ha nopeakasvuiset taimikot, jotka tulevat ensiharvennuskuntoon jo 10-12 vuodessa C) 600 rungon/ha ensiharvennusta D) 200 r/ha järeitä loppukasvatuskohteita E) Itse kehitetyn RAKSU:n eli kevyet vesakonraivaussakset, joissa kantokäsittelylaite F) Tuhkalannoitusta 40 vuoden ajalta ja sen jäljiltä hyvin kasvavat turvemaat G) 1-telainen kevyt metsäojakaivuri ja sen ojanperkaustyöjälkeä H) 8 t kaivuri hakkuukoneena mittaavalla kaatopäällä ja jatkopuomilla I) Uusi Valtra metsävarusteinen traktori metsäperäkärreineen. Tervetuloa kisailemaan! METSÄRETKIKOHTEEKSI Rautalammilla puun tuotannon ja moninaiskäytön tehotilana tunnettu 1050 metsähehtaarin Sahalan Kartano tarjoutuu olemaan kiinnostava metsäretkikohde sekä metsänomistajille että metsäammattilaisille tai yritysryhmille. Metsäyhtiöt esittävät kuvaajia tulojen ja metsävarojen kehityksestä. Vielä pahempaa on se, että toimenpide-ehdotukset valitettavan usein johtavat harhaan. Sahalan kartano 2 x 100_95 13.5.2022 12.48 Sivu 1 Nyt myynnissä kymmeniä kohteita eri puolilla Suomea Metsätiloja | Alueita maatalouskäyttöön | Kosteikkoja Part of Neova Group MONENLAISTA MAATA MYYNNISSÄ Lisätiedot ja kaikki kohteet ostamaata.fi 9388_.indd 31 9388_.indd 31 21.5.2022 15.38 21.5.2022 15.38. LUKIJAKYSYMYS LUKIJALTA KILPAILU PALVELUJA TARJOTAAN METSÄKESKUS antaa metsänomistajille ilmaista tietoa metsistä Metsään
Sähköt lähellä. Pääasiassa nuorta kasvatusmetsää ja taimikoita. mennessä osoitteeseen olavi.pitkanen@mhy.fi. RANTATONTTI, Hämeenlinna, Tuulos 8000 m 2 . Edellytämme hakijalta soveltuvaa metsäalan koulutusta sekä asiakaspalveluhenkisyyttä ja tuloshakuista otetta. Tilaa isommallekin perheelle. Hp. Lisätietoja tehtävistä antaa toiminnanjohtaja Olavi Pitkänen p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. Kasvupaikat reheviä, puustoisimmilla kuvioilla puuta yli 450 m 3 /ha! Välitöntä harvennushakkuuta kaipaavaa varttunutta kasvatusmetsää lähes 40% pinta-alasta sekä T2kehitysluokan taimikkoja. Päärakennuksen ak: 1 mh, tupa, keittiö, kph. 29 432 6117 Metsätaloudellinen ammattilehti 90. Kokemus puukaupasta, puunkorjuusta, metsänhoitotöiden suunnittelusta ja mhy-toiminnasta katsotaan eduksi. 1 km. Hp. Hae tehtävää viimeistään 30.5.2022 TAMK 2 x 120_95 17.5.2022 10.50 Sivu 1 9389_.indd 32 9389_.indd 32 21.5.2022 15.54 21.5.2022 15.54. V. Upeissa järvimaisemissa, Tuunaansaaren matkailukohteet naapurissa, harjualueen alkuun vain n. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 2061 m 2 . 50 m. Haemme METSÄASIANTUNTIJAA vakituiseen työsuhteeseen Salon alueelle. Rakennusoikeus 120 m 2 ja sähköt vieressä. 198.000€ / tarjous viimeistään 8.5.2022. Palveluksessamme on 16 toimihenkilöä. Kokonaispuusto n. 8,7 ha, pääosin varttunutta kasvutusmetsää, puuston määrä n. Hp. Molemmat työsuhteet alkavat sopimuksen mukaan ja niissä noudatetaan YT/Meto-työehtosopimusta. VAPAA-AJAN ASUNTO, Savonlinna Valoisalla mäntykankaalla ja hiekkarantatontilla sijaitseva talviasuttava loma-asunto Ala-Kieluulla. 029 432 6108 Eero Sala p. Hp 115.000 €. 6,5 km. Hp. Loma-asunto on varustettu mukavuuksin; lattialämmitys, WC, ilmalämpöpumppu, takka ja etäohjattava lämmitysjärjestelmä sekä murtohälytysjärjestelmä. KORJUUPÄÄLLIKKÖÄ vakituiseen työsuhteeseen vastaamaan koko mhy:n puunkorjuun organisoinnista. Hän on aikaisemmin työskennellyt toimittajana muun muassa Pohjalaisessa, Sotkamo-lehdessä sekä Kuhmolaisessa. MAAJA METSÄTILA, Parikkala, Tarnala Noin 20 km:n päässä Kesälahdelta, 6-tieltä matkaa n. Hp. PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. METSÄTILA, Hämeenlinna, Ahlajärvi. Harrastemetsää omasta takaa. 029 432 a6114 Kauppak. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. Pajulahdentieltä tontin rajalle n. Rakennusoikeus 250 k-m 2 / tontti, sähköja kunnallistekniikkalinjat tonttien rajalla, tiestö valaistu, yhteisranta. Omaa rantaviivaa n. 040 767 2701. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 050 464 6500 RANTAMETSÄTILA, Heinola 27,3 ha. 25 km, Lahdesta n. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. 65.000 €. 125 km, Hämeenlinnasta n. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Etäisyys Helsingistä n. perustettu 1933 27.5.2022 32 Metsälehti.fi PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN METSÄLEHTI Metsälehden kesätoimittajana on aloittanut valtiotieteiden maisteri Maria Karuvuori. Tie perille. NIMITYS Toimimme Salon, Someron, Marttilan, Tarvasjoen ja Karinaisten alueilla. Hakemukset liitteineen 10.6. rintamamiestalo Hiukkajoella. Kaunis rantaan loivasti laskeva tontti. Isommalla palstalla reilusti Vähä-Rapanen-järven rantaa ja kaavassa 2 rantarakennuspaikkaa. Rantatontti (määräala) Tuuloksen Sorsamojärvellä Rantaviivaa n. 115.000 €. Kuusivaltainen kok.puusto n. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 75 m, rakennusoik. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa Työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva 1.8.2022 alkaen tai sopimuksen mukaan. Lämmitys sähköllä ja tulisijoilla (5 kpl). 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Jenny Rantanen p. LeafPoint), kokemusta puunhankinnan töistä sekä hyviä yhteistyöja organisointitaitoja. Entisessä navetassa autotalli, liiteri ja varastotilaa. 334 m 3 ja maapohjat pääosin MT. 40 m, tieoikeus on kirjattu, sähkölinja Pajulahdentien varrella. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 2012 jälkeen peruskorj. Pa:sta metsämaata on n. Hyvin hoidettu talouskeskus: v. Tontilla v. Kokonaispuusto n. Vapautuu nopeasti. 9,27 ha. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Kääntöympyrän vieressä pieni koppi, josta pienellä laitolla vaikka taukotupa/kyttikoppi. 040 510 8085 ASUINRAKENNUS/METSÄPALSTA, Savonlinna, Punkaharju 4,6 ha. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Talon irtaimisto sisältyy kauppahintaan. 50 km ja Tampereelta n. 170.000 € SAARIMETSÄTILA, Parikkala Runsaspuustoinen saarimetsätila Simpelejärvellä. 30.000 €. Arvostamme metsätalouden tuntemusta, tietojärjestelmäosaamista (esim. 2007 valmistunut asuinrak., rantasauna, varasto ja iso grillikota. Kohteessa 4 RA rantarak.paikkaa. 186 k-m 2 . 3,8 ha. 1947 rakennettu 1,5-kerroksinen ok-talo, aitta, pihasauna ja navetta, jossa mm. 85 km. VAPAA-AJAN AS. Määräala, metsämaan pa noin 37 ha. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Hp. vuosikerta. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. osoittavan e-luvun mukainen rakennusoik. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 10 000 €/tontti. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. runsaasti varastotilaa. 7000 m 3 , tukkia noin 47 %. Yk: iso oleskelutila, 2 h, avovintit. Valmis kokonaisuus tasokkaaseen lomailuun tai etätyöhön. Hp. TONTTI, Punkaharju, Vaara Saimaan rannalla, Puruveden Paljakanlahden etelärantainen kangasmaastoinen tontti vapaa-ajanasunnolle. Hp. 1500 m 3 , peltoa n. 38.000€ / tarjous viimeistään 15.5.2022. Rantametsätila, joka koostuu 2 eri palstasta. Tehtäviin kuuluvat puunkorjuun toteutuksen suunnittelu, puunkorjuuyrittäjien tekemän korjuun ohjaus, tilittäminen ja laadunvalvonta. Salometsä MHY Salometsä 2 x 120_95 17.5.2022 10.29 Sivu 1 www.metsalehti.fi/metsamaa OKT-TONTIT, Punkaharju, Tuunaansaari 1.686 m 2 ja 1.762 m 2 . Kuntotarkastus ja homekoirakartoitus tehty 2.8.2021, raportti välittäjältä. 380.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh
OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). 9389_.indd 33 9389_.indd 33 21.5.2022 15.56 21.5.2022 15.56. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . PILKKEET 27.5.2022 Metsälehti.fi 33 METSÄKRYPTO 10 METSÄKRYPTO 7, OIKEA RATKAISU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 10”. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 0000300003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. PALKINNOT metsäkryptosta 7 on arvottu seuraaville kolmelle: Arja Liimatainen, Mikkeli, Synnöve Mynttinen, Lahti ja Seija Peltoniemi, Sarvijoki. Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 10.6.2021 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. tai p. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net
Metsämuseo Luston viestintäasiantuntija Sari Kotivirta toteuttaa ydinnäyttelyn uudistusta yhdessä amanuenssi Marko Rikalan ja muun museotiimin kanssa. Viestintäasiantuntija Sari Kotivirta esittelee paikkaa: salin viertä koristavat paneelit, joissa on Teemu Järven kuvituksia. LUSTON UUDET NÄYTTELYT Metsämuseo Luston ydinnäyttely uudistuu täysin, ja se avataan keväällä 2024. Pariskunta muutti uuden työpaikan perässä Punkaharjulle vuonna 2018. PILKKEET 27.5.2022 34 Metsälehti.fi AJANKOHTAINEN FAKTA MARIA KARUVUORI, TEKSTI KIMMO HEIKKILÄ, KUVA MUSEORAVINTOLA Lusto on valoisa. Uusi näyttely rakentuu kuuden teemakokonaisuuden ympärille, ja esimerkiksi ekosysteemiajattelu, ilmasto ja monimuotoisuus huomioidaan entistä paremmin. Se on moninäkökulmainen ja monimediainen ylistys puurakentamiselle. Nyt kädet ovat täynnä työtä Luston museouudistuksen kanssa. Sen lisäksi hän on ehtinyt opiskella agrologiksi Karelia-ammattikorkeakoulusta. Kiirettä on siis pitänyt. Kotivirran lopputyö Kareliassa käsitteli työmenetelmiä lampaiden kasvatuksessa. Mutta ei yksi materiaali toki näin suuria asioita voi yksin ratkaista.” Museorakennus ja laajennusosa ovat nykyisin puurakentamisesta hyvä esimerkki, mutta näin ei ollut aina. Tällä hetkellä Lustossa on perusnäyttelyn lisäksi kolme erikoisnäyttelyä: Toivoa puusta, Kattoristikoiden ratkojat ja Metsänkuninkaan syntymäpäivä metsätalous, joten Lusto on minulle looginen työpaikka.” Kotiseutu löytyy Lappeenrannasta, ja siellä Kotivirta on myös asunut pitkään avomiehensä kanssa. Sen ajan rakennusja turvallisuusmääräykset eivät vielä antaneet myöten enemmälle puun käytölle. Tilaan on hankittu myös Miina Äkkijyrkän maalaus. Uudessa työssä hän on voinut käyttää hyväksi monipuolista koulutustaan sekä työkokemustaan. Viestintää ja maatalousopintoja Visuaalisuus selvästi kiinnostaa Kotivirtaa, joka on alun perin opiskellut medianomiksi ja työskennellyt graafikkona sekä kirjoittanut juttuja freelancerina. ”Mutta maaseutuelinkeinoihin kuuluu myös Puu on toivon tuoja Viestintäasiantuntija Sari Kotivirran tie vei graafikosta agrologin opintoihin. Keittiömestarina toimii Ilkka Lääveri ja yhtiökumppanina on Huona äiti -brändin Sari Helin. ”Puusta toivotaan vastausta vaikkapa ilmastonmuutokseen. Metsämuseo Lusto uudistuu nyt muutenkin voimakkaasti: huhtikuun lopulla aukesivat kesän erikoisnäyttelyt, ja koko perusnäyttely, Luston sanoin ydinnäyttely, myllätään kahden vuoden kuluessa. Suunnittelutyössä on tehty sidosryhmätyötä ja osallistettu myös kansalaisia. Ennen Lustoon tuloaan hän työskenteli kymmenisen vuotta LUT-yliopiston viestintäyksikössä. 9390_.indd 34 9390_.indd 34 21.5.2022 16.02 21.5.2022 16.02. Uudistuksen yhteydessä tehdään lisää digitaalista sisältöä. ”Uudessa Lustossa tullaan ottamaan entistä enemmän esille ajankohtaisia asioita, esimerkiksi ympäristönmuutokseen liittyviä teemoja. Museorakennuksen vanhempi osa peruskorjataan, ja tilojen ilmastokestävyyttä lisätään. Juuri avatuista erikoisnäyttelyistä Metsänkuninkaan syntymäpäivä on Luston omaa tuotantoa. Kun päärakennus vuonna 1994 avattiin, muun muassa Metsälehti naljaili, että tulikin betonitekniikan museo. Tavoitteena on tarjota alusta metsäkeskustelulle.” Nyt Lustossa pääsee tutustumaan esimerkiksi Toivoa puusta -erikoisnäyttelyyn. Alkuperäinen Lusto on paneloitu puulla ulkoa ja sisälläkin puuta on käytetty paljon, mutta rakenteet ovat betonia. Uusi ravintola avattiin toukokuussa ja sillä on oma yrittäjä. Lustossa Kotivirta aloitti neljä vuotta sitten. Museon viestintäasiantuntijana työskentelevä Kotivirta kertoo, että uusi ydinnäyttely rakentuu hyvin eri tavalla kuin nykyinen perusnäyttely
Puiden kuntoa heikentävät usein myös misteli, juurikääpä ja mesisieni. alba ) kanssa. Mies oli Aristoteleen oppilas ja seuraaja, ja häntä pidetään eräänlaisena kasvitieteen isänä. Myös eroosio oli köyhän maan ongelmana. Huolestuttaako, kuinka saada taimet ajoissa maahan. Puu on mittasuhteiltaan metsäkuusen kokoluokkaa; pisimmät Isoon-Britanniaan istutetut yksilöt ovat yli 40-metrisiä. Akkusahalla metsään ENSI NUMEROSSA Uusi kysymys: Oletko havainnut luonnossa ilmastonmuutoksen vaikutuksia. i Onko metsätilallesi tiedossa jatkaja. Puustoa ovat todennäköisesti verottaneet myös muinaiset rakennusprojektit, kuten vuoren huipulle pystytetty Zeuksen temppeli ja muut asumukset. Kreikanpihdan (Abies cephalonica ) latinankielinen nimi viittaa Joonianmerellä sijaitsevaan Kefalonián saareen, kooltaan hieman Manner-Ahvenanmaata suurempi. Saaren korkein vuori, Aínos, oli aikoinaan lähes kauttaaltaan kreikanpihtojen peittämä, mutta metsäpalojen ja hakkuiden seurauksena alueen metsäpinta-ala on pudonnut alle neljäsosaan alkuperäisestään. HAVUPUU ODYSSEUKSEN JA ZEUKSEN MAISEMISTA Kreikanpihta on suunnilleen meikäläisen metsäkuusen kokoinen. Yli 2 300 vuotta sitten vaikuttanut kreikkalainen filosofi Theofrastos piti puuta ominaisuuksiltaan erinomaisen käyttökelpoisena muun muassa talonja laivanrakennukseen. Kyseistä puuta on saatettu käyttää myös Kreetan kuuluisan Knossoksen palatsin pylväisiin. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Kreikanpihtaa kasvaa koko eteläisen ja keskisen Kreikan vuoristoalueilla kilometrin parin korkeudessa. Neulasten kemiaa on tutkittu viime vuosina ahkerasti. Tutkijoita kiinnostaa puun neulaskemian hyödyntämismahdollisuudet muun muassa terveyssektorilla. kesäkuuta. Metsälehti Makasiini ilmestyy 10. Kulottaminen on maassa perinteinen lannoitustapa, mutta 30 vuotta sitten paloja sytytettiin myös protestiksi hallitusta ja hinnankorotuksia vastaan. PILKKEET 27.5.2022 Metsälehti.fi 35 NUORTEVA METSÄLEHTI 30 VUOTTA SITTEN Sarjassa kerrotaan, mitä tähän samaan aikaan tapahtui joskus ennen. Kreikan pohjoisosissa laji risteytyy herkästi saksanpihdan (A. Arkeologisten havaintojen puulajikohtaista luotettavuutta ei tosin ole täysin aukottomasti varmennettu. Tutkijat eivät löytäneet laskuun suoraa ilmastollista syytä, mutta arvelivat kasvun vähentyneen versoja jäystävän kääriäisperhosen (Choristoneura murinana ) toukkien aiheuttamana. Puulla on metsätaloudellista merkitystä lähinnä Välimeren maissa, mutta sitä viljellään koristepuuna Keski-Euroopassa ja kokeiluina jopa Suomessa. Luken erikoistutkija Jaana Luoranen Twitterissä 18.5. Viime vuosina kreikanpihta on tietyillä alueilla kärsinyt paikallisista tuhoista. Osa nykyhistorioitsijoista on esittänyt huikean teorian, että muinaisen Odysseuksen oletettu koti olisi itseasiassa sijainnut Kefalonián eikä Ithakan saarella. Ei 39% Kyllä 61% GALLUP SITAATTI HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT KREIKAN LÄNSIPUOLEN suurimman saaren mukaan on nimetty maalle endeeminen eli kotoperäinen havupuu. 9390_.indd 35 9390_.indd 35 21.5.2022 16.02 21.5.2022 16.02. Kansallispuisto tulessa Nepalissa ”MYÖHÄINEN KEVÄT viivästyttää istutusten aloitusta. Ei hätää, istutuskautta voi jatkaa loppupäästä. Vastikään ilmestyneessä kreikanpihdan vuosilustoja ilmastomallinnus-tutkimuksessa havaittiin selkeää kasvun alenemista eritoten vuosituhannen vaihteesta alkaen. Öljyä ihmisille ja murkinaa toukille Kreikanpihdan parisenttiset neulaset harittavat lajille tyypillisesti joka suuntaan. Suomalaiset olivat mukana neljässä metsähankkeessa, joissa muun muassa pyrittiin vahvistamaan metsäalan instituutioita ja istutettiin puita. TOUKOKUUSSA 1992 Metsälehti kertoi, että Nepalissa sytytettiin ennätyksellisestä kuivuudesta huolimatta tahallaan metsäpaloja, ja jopa maailmanperintökohde, Chitwanin kansallispuisto, oli tulessa. Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin kreikanpihdan neulasöljyillä olevan antimikrobisia ominaisuuksia, estäen tiettyjen bakteerien ja sienten kasvua
9391_.indd 36 9391_.indd 36 21.5.2022 16.07 21.5.2022 16.07