LOKAKUUTA 2021 . TORSTAINA 7. NRO 18 Metsäkonekuljettajista on jo niin paha pula, Metsäkonekuljettajista on jo niin paha pula, että se uhkaa estää hakkuiden lisäämisen. NRO 10 . Sivut 2–3 10144_.indd 1 10144_.indd 1 20.5.2023 12.17 20.5.2023 12.17. PERJANTAINA 26. TOUKOKUUTA 2023 . että se uhkaa estää hakkuiden lisäämisen. Sivut 2–3 Sivut 2–3 MISTÄ KONEKUSKIT. PERUSTETTU VUONNA 1933 Metsäkonekuljettajista on jo niin paha pula, että se uhkaa estää hakkuiden lisäämisen
JEDUn toisen vuoden opiskelijan Sulo Ovaskaisen suurin huoli on työharjoittelupaikan löytäminen metsäkonealalta. PERJANTAINA 26. Sivut 2–3 Sivut 2–3 MISTÄ KONEKUSKIT. Koulutusmäärä riittäisi, jos valmistuneet vain saataisiin pysymään alalla. 2 Metsälehti.fi UUTISET Uutta tietoa korjuujäljistä ›› 4 Vanhojen metsien käsite selvitetään ›› 8–11 METSÄSTÄ Energiapuun korjuuseen uusia askelmerkkejä ›› 18–19 Kokeilussa Echon uutuussaha ›› 22 Metsäkoneväki koolla Kalajoella ›› 23 PILKKEITÄ Untuvikkoja pelastuu pesiä merkkaamalla ›› 28–29 Metsädokumentti haastaa lapsen ja aikuisen ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 91 vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 565 (LT/21) Lukijoita 164 000 (KMT/22) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere TORSTAINA 7. Sivut 2–3 Hakkuukonekuljettaja Netta Peltokorpi kokeili kuormainta Sami Rajalan opastuksella. 10145_.indd 2 10145_.indd 2 20.5.2023 12.20 20.5.2023 12.20. että se uhkaa estää hakkuiden lisäämisen. Saman puumäärän korjaamiKULJETTAJAPULA ESTÄÄ HAKKUIDEN LISÄÄMISEN Metsäkonekuljettajien saatavuus on lisähakkuiden pullonkaula. Kuva: Sami Karppinen MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVA ”NYKYISISTÄ töistä selviämme nipin napin, mutta uusia kuljettajia ei riitä hakkuumäärien kasvattamiseen”, sanoo Putaan Mottimestarien yrittäjä Pasi Mikkonen. AJANKOHTAINEN / UUTISET .. Ei hiilinielujen vuoksi, vaan syy on paljon karumpi – metsäkoneiden kuljettajia ei riitä nykyistä enempään. Tilanne hankaloituu hänen mukaansa edelleen, jos hakkuut painottuvat harvennuksille, jos ja kun kiertoaikoja pidennetään metsien hiilensidonnan lisäämiseksi. NRO 18 Metsäkonekuljettajista on jo niin paha pula, Metsäkonekuljettajista on jo niin paha pula, että se uhkaa estää hakkuiden lisäämisen. PERUSTETTU VUONNA 1933 Sami Karppinen Sami Karppinen Metsäkonekuljettajista on jo niin paha pula, että se uhkaa estää hakkuiden lisäämisen. Valtakunnallisen kiistelyn hakkuumäärien lisäämisestä voi Mikkosen mukaan unohtaa. TOUKOKUUTA 2023 . ”Harvennuksilla korjuun tuottavuus putoaa kolmannekseen päätehakkuisiin verrattuna”, Mikkonen sanoo. LOKAKUUTA 2021 . NRO 10
”Metsäkoneala palkkajohtajaksi” Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtajan Simo Jaakkolan mukaan korjuuyritysten palkanmaksukyvyn vahvistaminen helpottaisi kuljettajien pitämistä alalla. He olivat koulujen mukaan sellaisia opiskelijoita, joita ei voinut lähettää työpaikoille.” Osassa kouluja on vuoden verran kokeiltu Työtehoseuran kehittämää soveltuvuustestiä. Kovin rankkaan karsintaan ei tosin ole varaa, koska ensisijaisia hakijoita on saman verran kuin aloituspaikkoja. ”Ei tuo ongelmatonta ole, voisihan siinä käydä niinkin, että alalle tulisi entistä vähemmän kuskeja, joiden osaaminen ei lopulta olisi nykyistä parempaa.” Metsäkoulutusta edustava Manner ei odotetusti innostu koulutuspaikkojen vähentämisestä. ”Emme odota valmiita ammattilaisia, vaan kehityskelpoisia nuoria.” Putaan Mottimestarit on toistaiseksi löytänyt tarvitsemansa kuljettajat, mutta he ovat valtaosin muualta kuin koulun penkiltä tulevia. Manner tosin uskoo, että testit voivat lisätä alan vetovoimaa ja arvostusta sekä toisaalta ohjata kuljettajiksi soveltumattomia muihin metsäammatteihin. Työhön otettavalla pitäisi olla kokemusta, mutta mitenkä sitä kartuttaa, kun harjoittelupaikkaakin on hankala saada”, sanoo toisella vuosikurssilla opiskeleva Ovaskainen. OPISKELIJOILLA HUOLI HARJOITTELUPAIKOISTA 10145_.indd 3 10145_.indd 3 20.5.2023 12.20 20.5.2023 12.20. Uusia kuljettajia valmistuu suunnilleen saman verran. ”Aloituspaikkoja pitää olla hieman enemmän kuin alan ennakoitu työvoimatarve, koska osa opiskelijoista vaihtaa alaa ja kaikki aloittaneet opiskelijat eivät valmistu alalle.” Jaakkola muistuttaa, että tilanne on perimmiltään hyvä. ”Pitäisi miettiä, voisiko kuljettajien työstä karsia jotain pois.” Laatua vai määrää. Metsäkonealaa tämä ei kuitenkaan lämmitä, koska alle puolet jää alalle. ”Yrittäjät odottavat, että koulusta tulevat osaisivat perustiedot ja taidot. Kaksi kolmasosaa muille aloille siirtyneistä ei ollut työskennellyt päivääkään metsäkoneyrityksissä. ”Kokeneet ja osaavat kuljettajat saattavat lähteä muualle, koska kokevat, ettei palkka ole suhteessa työn vaativuuteen. Alle puolet jää metsäalalle Metsätehon laskelmien mukaan vuosittain tarvitaan 400 uutta kuljettajaa. Heidän suurin huolensa oli työharjoitteluun pääseminen. Sen saavuttamiseksi tarvitaan koko alalta yhteistä hyväksyntää ja visioita sekä tekoja niiden toteuttamiseksi. Jaakkolan mukaan ratkaisuksi on pohdittu koulutuspaikkojen vähentämistä ja tulijoiden valitsemista soveltuvuustestein. SAMAAN aikaan, kun metsäyhtiöissä ja puunkorjuuyrityksissä kannetaan huolta tulevaisuuden metsäkoneen kuljettajien löytämisestä, tuskailevat metsäkonealaa opiskelevat, mistä löytää harjoittelupaikka. ”Selvitimme vuosina 2011– 2019 koulutetuista sitä neljännestä, joka oli päätynyt metsäkonealan ulkopuolelle. Nykyisellään yritykset eivät keskimäärin pysty maksamaan enempää, koska niiden liiketulokset ovat heikentyneet koko 2010-luvun.” Jaakkola visioi, että metsäkonealan pitäisi olla suhteellinen palkkajohtaja alueilla, joissa kuljettajista on pulaa. Hän epäilee, että kuljettajille sälytetyt oheistyöt, esimerkiksi alati kasvavat tietovaatimukset ympäristövaatimuksiin liittyen sekä oheistyöt kuten moninainen tietojen keruu, alentavat osaltaan työssä viihtymistä. ”Ei ole helppoa esittäytyä puhelimessa vieraalle koneyrittäjälle ja vakuuttaa tämä omista taidoista. Hän kaavailee aloittavansa metsätyöuransa metsurina ja katsoa, josko taitojen ja kokemuksen karttuessa tulevaisuudessa löytyisi myös kuljettajan hommia. Aina näin ei ole, mutta opetustakaan siitä ei aina voi syyttää, jos syynä on opiskelijan kiinnostuksen puute. Proforest-metsänäyttelyssä Ponssen osastolla työskennelleet Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän JEDUn opiskelijat Sulo Ovaskainen, Niklas Matsson ja Sakari Tulppo esittelivät hakkuukonesimulaattorin toimintaa kävijöille. UUTISET .. Kolmasosa heistä oli valmistumisen jälkeen työskennellyt metsäkoneenkuljettajina, mutta 40 prosenttia työsuhteista oli purettu koeajalla työn tuottamattomuuden vuoksi. Sen jälkeen koulutukseen voitaisiin panostaa nykyistä vahvemmin ja opiskelijat pääsisivät harjoittelemaan konetyötä nykyistä enemmän. Jaakkolan mukaan käsitykset kuljettajakoulutuksen laadusta ovat ristiriitaisia. Työtehoseura on selvittänyt, mistä tämä johtuu. Tämä luo kouluille ja yrityksille kovan haasteen. Parasta olisi, jos uusi kuljettaja pystyisi harjaantumaan helpommissa kohteissa, jolloin ammattitaito ja tuottavuus kehittyisivät tekemisen kautta. Kehittämispäällikkö Eila Lautasen mukaan kaikilla ei ole tarvittavaa osaamista. Tieto tästä parantaisi alan vetovoimaa. Metsäkoulutus ry:n toiminnanjohtajan Ville Mannerin he myös työllistyvät hyvin. Myös Metsäkeskuksen syyllistävä sävy on ollut syynä alan vaihtoihin. Jotta tämä onnistuisi, metsäyhtiöiden pitäisi hyväksyä nykyistä korkeammat korjuutaksat tai niiden pitäisi muuten parantaa kannattavan urakoinnin edellytyksiä. Suomessa on kattava koulutusjärjestelmä ja metsäkonekouluihin on viime vuosina hakenut entistä enemmän nuoria ja hakijoiden koulutodistusten keskiarvot ovat nousseet. Ensi kokemukset ovat lupaavia. Metsälehti.fi 3 KULJETTAJAPULA ESTÄÄ HAKKUIDEN LISÄÄMISEN ”Pitäisi miettiä, voisiko kuljettajien työstä karsia jotain pois.” seksi harvennuksilta tarvittaisiin lisää kuljettajia. Koneyrittäjien vakuuttaminen omista taidoista epäilytti
Kokeilussa metsänomistajille maksetaan monimuotoisuuslisää puukauppojen yhteydessä, jos hakkuissa jätetään vähintään 20 elävää säästöpuuta hehtaarille ja tehdään vähintään 10 tekopökkelöä hehtaarille. Liikevaihto laski niukasti 125 miljoonaan euroon. Lisää maksetaan 0,5 euroa kuutiolta päätehakkuukuvioilta. SAMI KARPPINEN tuloksissa on havaittu runsaasti koivua sisältävissä metsissä sekä kuvioilla, joissa on valtapuuston alla alikasvosta. Hänen mukaansa asia pystytään selvittämään alan sisäisesti. Nyt tehdyt maastotarkastukset vahvistavat käsitystä, että ratkaisut ovat olleet oikeita.” Metsäteollisuus vaatii auditointia, MTK ei Metsäteollisuus ry on jo aiemmin kertonut jäsenyritystensä maastossa tehdyissä tarkastusmittauksissa saadun selvästi Metsäkeskuksen mittauksia parempia tuloksia. Metsäkeskuksen rahoitusja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen myöntää, että maastotarkastuksissa saatiin kohteille korkeampi pohjapinta-ala kuin droonikuvauksiin pohjautuneessa selvityksessä. Metsäkeskuksen droonikuvassa eivät ilmeisesti näy kaikki lehtipuut. Eniten poikkeavuuksia mittausDrooni syynä korjuukohuun Metsäkeskus tarkasti Keski-Suomen korjuujälkiselvityksen huonoimmat kohteet maastossa. Korhonen ei ota suoraan kantaa mahdollisiin mittausten virheisiin. Kemerat haettava viimeistään syksyllä Ensi vuonna uusi metka-kannustejärjestelmä korvaa kemeran. Drooni ei tunnista lehtipuita. Kuhmo ennakoi tuotannonrajoituksia Kuhmon tulos heikkeni viime vuonna. Hälytyskellojen olisi pitänyt soida Metsäkeskuksessakin. ”Tarkastelimme asiaa vain metsälain näkökulmasta. Kaikkiin kustannuksiin, mukaan lukien tukit ja parrut, kohdistuu voimakkaita hintojen alentamispaineita”, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Tommi Ruha tiedotteessa. Hakemukset on toimitettava Metsäkeskukselle lokakuun alkuun mennessä. Samaan aikaan Säätytalolla mietitään, kuinka paljon Metsäkeskuksen rahoitusta leikataan. ”Todennäköisesti loppuvuoden aikana tullaan näkemään tuotannonrajoituksia. Menetelmään ja Keski-Suomen tuloksiin liittyy niin paljon kysymysmerkkejä”, toteaa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi. AJASSA 26.5.2023 4 Metsälehti.fi LYHYET SAMI KARPPINEN SUOMEN metsäkeskuksen toukokuun toisella viikolla tekemien maastotarkastusten yhteydessä on havaittu, että osalla ensiharvennusten erillisselvityksen kohteista puuston pohjapinta-ala ja runkoluku ovat olleet jopa tuplasti Metsäkeskuksen aiemmin mittaamia suurempia. Liikevoitto jäi 25 miljoonaan euroon, mikä on 8 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. On tutkittava huolella, onko mittausmenetelmissä mahdollisesti jotain virhelähteitä.” Stora Enso maksaa monimuotoisuudesta Stora Enso laajentaa monimuotoisuuslisän kokeilua Keski-Suomeen, Etelä-Savoon ja Keskija Pohjois-Pohjanmaalle. ”Vaadimme edelleen Metsäkeskuksen tarkastusmenetelmän ulkopuolista auditointia. Tavoitteena on ollut, että harvennusmalleista löytyy aiempaa täsmällisemmin metsänomistajan tavoitteisiin ja metsän ominaisuuksiin sopiva harvennusohje. Tulokset olivat selvästi aiempaa parempia. Käden nostaminen pystyyn virheen merkiksi olisi vienyt vaahtopäät myrskystä. Harvennusmallien määrä moninkertaistuu Metsänhoidon suositusten ensimmäiset uudet harvennusmallit on julkaistu. Kemeratukien haku päättyy jo syksyllä, Suomen metsäkeskuksesta muistutetaan. Tapio on laatinut mallit yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. ”Vielä ehtii hakea kemeratukia. Ei uudistamisvelvoitetta Maastotarkastusten perusteella Metsäkeskus ei tule esittämään uudistamista yhdellekään kohteista, vaan ne todettiin edelleen kasvatuskelpoisiksi, vaikka osa kohteista oli vajaatuottoisia. Ensiksi julkaistiin uudistetut alaharvennusmallit, ja mallikirjasto täydentyy kesän mittaan. ”Olemme jo aiemmin tarkastaneet sisätöinä 35 kohdetta. Nyt on oikea aika suunnitella loppuvuoden työt metsissä ja hyödyntää tämänhetkiset tuet”, asiantuntija Yrjö Niskanen Metsäkeskuksesta sanoo. Niinpä mallien määrä moninkertaistuu – kirjasto laajenee 14 mallista peräti 400 malliin. Yhdellekään kohteista ei katsottu tarpeelliseksi ryhtyä metsälain pykälän 20 mukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin, kuten kohteen uudistamiseen tai täydennysviljelyyn. Uuden tarkastuksen tavoitteena ei Korhosen mukaan kuitenkaan ollut verrata tuloksia keskenään. KOMMENTTI 10146_.indd 4 10146_.indd 4 20.5.2023 12.35 20.5.2023 12.35. Sen sijaan MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ei näe auditoinnille tarvetta. METSÄKESKUS LEIKKII KUOLLUTTA EPÄILYKSET virheistä Metsäkeskuksen Keski-Suomessa tekemässä korjuujälkiselvityksessä heräsivät ammattilaisten keskuudessa välittömästi. Kaikkiaan Keski-Suomesta löytyi alkuperäisessä selvityksessä lain vastaisesti liian harvaksi hakattuja ensiharvennuskohteita runsaat 40. Nyt vyyhteä lapioidaan maton alle koko alan odottaessa vastauksia. ”Pyrimme etsimään selittävää tekijää siihen, miksi valtakunnallisissa korjuujälkitarkastuksissa ja Keski-Suomen erillistarkastuksessa on ilmennyt niin suuria eroja. Selvitimme maastossa, aiheuttaako harvaksi hakattu puusto kohteille uudistamisvelvoitetta”, Korhonen kertoo. Drooniku vien tulkinnassa kaikkia lehtipuita ei ole tunnistettu mukaan runkolukuun
Tälle vuodelle odotetaan kasvua. Varttuneiden kuusten pahimman tuhohyönteisen kirjanpainajan parveilu on alkanut ympäri maata. ”Okakaarnakuoriainen iskeytyy mäntyjen latvuksiin, joten se on tuhon varhaisvaiheessa kirjanpainajaakin vaikeampi havaita. Uittopoikien kausi alkoi 9. Osaavia kuljettajia saisi olla enemmän ja Suomen rautatiejärjestelmä taas on aivan täydessä käytössä”, myös UPM:n logistiikkapäällikkönä työskentelevä Korhonen sanoo. Uusi kirjanpainajasukupolvi poistuu puiden kaarnan alta Etelä-Suomessa yleensä heinäkuussa. Uittomäärät kävivät pohjalukemissaan vuosien 2016–2017 hujakoilla, jolloin tukkeja uitettiin Vuoksen vesistöissä vain rapiat päälle 300 000 kuutiota vuodessa. Viime vuoden viimeiset uitot osuivat itsenäisyyspäivän alle. Uitoista vastaavan Järvi-Suomen Uittoyhdistyksen uittopäällikön Esa Korhosen mukaan tänä vuonna kuljetuksissa on tulossa kasvua noin 15 prosenttia. Saimaalla, Kallavedellä Tukit uivat taas Vuoksen vesistössä Polttoaineiden kallistuminen on parantanut uittojen kilpailukykyä. Hyväkasvuisiin mäntyihin se ei yleensä kuitenkaan iskeydy, vaan esimerkiksi kuivuuden, juurikäävän tai uuden sienitulokkaan havuparikkaan heikentämiin puihin”, Ylioja kertoo. Uitoista huolehtii kaikkiaan kuusi eri urakoitsijaa, jotka vastaavat niin puiden veteennostoista, uittokuormien teoista kuin itse hinauksista. ”Ilmoituksia hyönteistuhohakkuista tehtiin viime vuonna ennätysmäärä ja kirjanpainajia oli monin paikoin todella runsaasti, joten voidaan olettaa, että kirjanpainajakanta on tänä vuonna korkealla”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tiina Ylioja. Huippuvuosia taas elettiin 1960-luvulla, jolloin uittomäärät liikkkuivat hulppeassa 15 miljoonassa kuutiossa vuodessa. Tuholaisia riittää Kirjanpainaja ei ole ainoa metsiämme tänä vuonna kiusaava tuhohyönteinen. Aikataulusta oltiin jäätilanteen takia reilu viikko myöhässä. ES A KO RH O N EN JARI HAKALA TUKINUITTOKAUSI Vuoksen vesistöissä alkoi tänä vuonna toukokuun puolenvälin hujakoilla. Uittojen piristymisen syinä viime vuosien aikana Korhonen pitää ympäristöarvojen korostumisen lisäksi Venäjän tuonnin mukanaan tuomia uusia puuvirtoja, jotka nyt tosin ovat siirtyneet historian lehdille itätuonnin loputtua. ”Yksinkertainen selitys on uiton muita kuljetusmuotoja parempi energiatehokkuus. ”Tärkeintä on poistaa kirjanpainajan valtaamat kuuset siinä vaiheessa, kun toukat ovat vielä puiden kaarnan alla. Viime vuonna myös Metsähallitus palasi uittajaksi seitsemän vuoden tauon jälkeen. Alkulämmittely tapahtui jo huhtikuun 19. päivän korvilla, jolloin ensimmäiset tukkiniput ajettiin veteen Kiteen Puhoksella. päivä toukokuuta, jolloin yrityksen Olli-hinaaja hinasi yli 20 000 motin tukkilastin Kiteen Puhokselta Ristiinan ja Kaukaan tehtaille. Sitä on havaittu erityisesti Lounais-Suomessa. ja Pielisellä uitettiin viime vuonna tukkeja kaikkiaan puolisen miljoonaa kuutiometriä. Uitossa yksi puukuutiometri kulkee samalla energiamäärällä kolminkertaisen matkan verrattuna autokuljetukseen ja tuplamatkan verrattuna alusja junakuljetuksiin”, Korhonen kertoo. Kuolleiden puiden poistamisesta ei ole torjunnan kannalta hyötyä”, Ylioja muistuttaa. Parhaiten kirjanpainajan valtaamat, vielä vihreät kuuset tunnistaa puiden tyvelle alkukesällä kertyvästä ruskeasta purusta. Mitä lämpimämpää on, sitä nopeammin uusi kirjanpainajasukupolvi kehittyy. Runsaana esiintyessään se voi päihittää myös hyväkuntoisten kuusten puolustuskyvyn. Lämmin kesä saa talvehtineet kirjanpainajat lisääntymään toistamiseen, ja uusi kirjanpainajasukupolvi voi laittaa alulle toisen sukupolven. Kirjanpainaja lisääntyy muun muassa heikentyneissä pystypuissa, tuulenkaadoissa ja tuoreessa kuorellisessa puutavarassa. Tiina Ylioja ennakoi, että kuusentähtikirjaaja, joka kuivatti kuusten latvoja jo viime kesänä, jatkaa tuhojaan myös tänä kesänä. Saimaalla, Kallavedellä ja Pielisellä uitettiin viime vuonna tukkeja puolisen miljoonaa kuutiometriä. Puukuorma koostui kaikkiaan 10 000 tukkinipusta. Uitot piristyneet aallonpohjasta Vaikka kallistuneet polttoaineiden hinnat vaikuttavat toki osittain myös puunuiton kustannuksiin, ne parantavat samalla uiton kustannuskilpailukykyä. Puita kuljetetaan kahdelle UPM:n omistamalle tehtaalle, eli Ristiinan Pellokseen ja Lappeenrannan Kaukaalle, sekä tänä vuonna uittotaukonsa lopettaneen Stora Enson Imatran tehtaille. Kuusentähtikirjaajan lisäksi kuusiin voi iskeytyä myös aitomonikirjaaja. Tästä taas on seurannut kapasiteettihaasteita puukuljetuksiin. Uittoja tullaan jatkamaan marraskuun lopulle. Männyn tuholaisista okakaarnakuoriainen on runsastumaan päin. 10146_.indd 5 10146_.indd 5 20.5.2023 12.35 20.5.2023 12.35. ”Puuta saadaan kyllä hankituksi, mutta työtä se teetättää enemmän. AJASSA 26.5.2023 Metsälehti.fi 5 LIINA KJELLBERG KUUSIKOIDEN omistajien on nyt syytä olla tarkkana. Kasvu osuu lähinnä Kallaveden ja Pielisen alueille, Saimaan uitot taas pysyvät jokseenkin viimevuotisella tasolla. Oman kortensa kekoon kantaa Uittopojat Oy, jonka osaomistaja Reino Nurmi on hinannut puuta Vuoksella jo lähemmäs viisi vuosikymmentä. Viileä toukokuun alku hidasti kirjanpainajan liikkeelle lähtöä jonkin verran, mutta Yliojan mukaan suuri merkitys on sillä, miten lämmin kesä on. Kirjanpainaja tänäkin kesänä kuusikoiden riesa Myös kuusentähtikirjaaja ja okakaarnakuoriainen kiusaavat Suomen metsiä
Pohjala on seurannut EUlain säädäntöä Brysselissä lähes kuusi vuotta. Pohjala näkee, että komissiolta puuttuu ymmärrys boreaalisen metsävyöhykkeen toiminnasta ja metsänhoitotavoista. ”Komission perusviesti on, että Euroopan metsät ovat huo nossa kunnossa, erityisesti Poh joismaiset metsät. Suomessa toimivana metsänuudistamisme netelmänä käytetty avohakkuu on joissakin Euroopan maissa kiel letty ja metsiä kasvatetaan jatku vapeitteisinä. AJASSA / HAASTATTELU 26.5.2023 6 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA POHJOISMAINEN metsäta lous on varoittava esimerkki. En ymmärrä, miksi Suomi ja Ruotsi ovat joutu neet näin tikun nokkaan. Tästä syystä metsänomistajien edunvalvonnalle on nyt entistä kin suurempi tarve. Pohjalaa alkuun mietitytti, miten yhteisymmärrys jäsenten 10147_.indd 6 10147_.indd 6 20.5.2023 12.37 20.5.2023 12.37. Nykyisen komission aika na EU on tehtaillut metsiin koh distuvia aloitteita urakalla. Myös ajatus metsien käytön kuulumises ta kunkin jäsenmaan omaan toi mivaltaan on kokenut kolauksen. Näin ajattelee nykyinen Euroo pan komissio, Euroopan unionin toimeenpaneva voima. VAIKUTTAMISEN AIKA Metsänomistajien ääni kuuluu EU:ssa useamman etujärjestön kautta. Samalla vapaaeh toisuudesta on siirretty kovem piin tavoitteisiin ja keinoihin. Tämän mielikuvan muutta miseksi metsänomistajien etuja ajava Maria Pohjala tekee töitä. Metsän hoitotavoissa on ja pitääkin olla alueellisia eroavaisuuksia, mut ta tämä ei näy komission päätök sissä”, Pohjala sanoo. Euroopan metsän omistajien etujärjestöön kuuluu 24 jäsentä 20 jä senmaasta. Yhteiset huolet Pohjala on viime vuodet toimi nut Euroopan metsänomistaji en etujärjestö CEPF:n sekä poh joismaalaisten metsänomistajien etujärjestö NSF:n edustajana. Kansalliseen metsäpolitiik kaan puuttumista perustellaan sillä, että ympäristö ja ilmasto ovat yhteisiä. Tällä hetkellä vaikutetaan jo tulevaan komissioon, sanoo Maria Pohjala. ”En ymmärrä, miksi Suomi ja Ruotsi ovat joutuneet tikun nokkaan.” Pohjoismaalaisten metsänomis tajien verkostoon kuuluvat Suo mi, Ruotsi, Norja ja Tanska, ja sen tehtävänä on nostaa esille pohjoisten metsien tärkeitä nä kökulmia. Järjestön työ koostuu vaikuttamisesta: EUlakitekstien analy soinnista, jäsenten toivei den kuuntelemisesta, EUpäättä jien tapaamisesta sekä yhteisen kannan muodostamisesta
Viesti on, että metsiä pitäisi voida käyt tää monipuolisesti.” Miljoonien metsänomistajien puolesta Etujärjestö tuo kuuluville kaik kiaan 15 miljoonan eurooppa laisen yksityismetsänomistajan äänen, ja sitä kuunnellaan myös EU:ssa. 10147_.indd 7 10147_.indd 7 20.5.2023 12.37 20.5.2023 12.37. ”Sanoisin, että suomalaiset ovat ihan hyvin olemassa olevil la resursseilla onnistuneet, mut ta resursseja on vähän suhteessa ympäristöjärjestöihin tällä met säpuolella.” Esimerkkinä onnistuneesta vaikuttamisesta Pohjala nostaa esille sen, että metsästä tuleva biomassa luetaan jatkossakin uusiutuvan energian tavoittei siin mukaan Nykyisen komission toimi kausi päättyy lokakuussa 2024. Viilenevä jakso, kuten vuosien 2015–2016 jälkeen, vähentää maata louden tuotantoa. CEPF edustaa niin montaa organisaatiota ja metsänomista jaa, että sen on helpompi saada asiantuntijapaikka EU:n työryh mistä kuin kansallisten järjestö jen”, Pohjala kertoo. Tällä halutaan hillitä kiihtymään lähtenyttä inflaatiota, mutta samalla jarrutus menee yli ja ajaudutaan taantumaan. Hän toimii sekä eurooppalaisen että pohjoismaa laisen metsänomistajaetujärjes tön yhteyshenkilönä Suomessa. Näillä toimilla saadaan talouteen saman kaltainen ilmiö kuin painettaisiin kahdella jalalla jarrua. Korkojen pitkä jakso on kestoltaan noin 60 vuotta, ja yllättävästi myös maapallon lämpötilojen vaihtelussa on havaittavissa samanpituinen jakso. Graafeja tarkasteleva koulukunta pitää tällaista muutosta vuosikymmenten ajan jatkuneessa suunnassa merkitsevänä. Nyt voidaan ratkaista, miten seuraava komissio kirjaa metsien ja met sänomistajien roolin. Mainittu katsaus perustelee näkemystään graafein, jotka yllättävän hyvin seuraavat toisiaan, kun aikajakso sääde tään kohdalleen. Keskuspankit hillitsevät ylikuumenemista nostamalla ohjauskorkoa. ”Yllättävän samanlaisia huolet ovat. Pohjala muistuttaa, että nyt on vaikuttamisen aika, sillä seuraa va komissio on jo aloittanut kir joittamaan työohjelmaansa. ENTINEN Maaseudun Tulevaisuuden Brysselin kirjeenvaihtaja. Raportin mukaan, jos tarkastellaan pelkästään poikkeamia vuoden 1961–1990 keskilämpötilasta, tässä on nähtävissä vastaavuus. ”Komissiokin saattaa jossain vaiheessa ymmärtää, että ollaan kohan menty liian pitkälle, mut ta sen näkee ehkä seuraavan ko mission aikana, ottaako se vähän takaisin päin.” EDELLISESSÄ KOLUMNISSANI käsittelin inflaatiota ja keskuspankkien keinoja sen hillitsemiseen. Puolihuumorilla voidaan esittää keskuspankeille toimiva keino: jos inflaatiota halutaan hillitä tehokkaasti, olisi hyvä aloittaa maapallon lämmittäminen ja odottaa kolme vuotta, kunnes lämpe nemisen vaikutus alkaa tuntua maataloudessa suurempana satona. Esimerkiksi parhaillaan EU:ssa keskutellaan hiilen serti fioinnista ja siitä, pitäisikö met sien kasvun lisäämisestä ja kierto aikojen jatkamisesta saada rahaa. Jännitys osoittau tui turhaksi. Jos tarkastellaan USA:n kymmenen vuoden korkoa, sen suunta oli laskeva vuodesta 1982 aina vuoteen 2022, jolloin tapahtui käänne ylöspäin. Pohjala ei alle kirjoita väitettä. Ne liittyvät omistusoikeu teen ja kestävään käyttöön. ”Komissio on nimennyt tähän työryhmän, jossa CEPF on jäse nenä. Onnistunutta vaikuttamista Julkisuudessa on kritisoitu, että suomalaiset ovat lähteneet vai kuttamaan EUlainsäädäntöön liian myöhään. MTK:n EU ja kansainvälisten metsäasioiden asiantuntijana Pohjala keskittyy kotimaisten metsänomistajien edunvalvontaan. Hiilinielun ja suojelun rinnalla tulisi huomi oida myös metsien merkitys ta loudelle ja työllisyydelle. TÄTÄ YHTEYTTÄ OVAT HÄIRINNEET vuoden 2008 raakaainekupla ja pankkikriisi sekä korona kriisi vuonna 2020, jolloin keskuspankit syytivät rahaa markkinoille estääkseen talouden romahtamisen. Tämä vahvistaisi näkemystä, että korkojen pääsuunta olisi kääntynyt laskevasta nousevaksi ja jatkuisi pitkään. 26.5.2023 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA MARIA POHJALA EUja kansainvälisten metsäasioiden asiantuntija MTK:lla toukokuun alusta lähtien. Toisaalla USA:n keskuspankki Fed on jo nyt nostanut ohjauskorkonsa 5,00–5,25 prosentin haarukkaan ja lisäksi vähentää kierrossa olevan rahan määrää samalla, kun talous on yhä kasvamassa. EUROOPPALAISTEN metsänomistajien etujärjestö CEPF:n sekä Pohjoismaiden metsänomistajien etujärjestö NSF:n yhteyshenkilö Suomessa. MCCLELLAN REPORT ARVIOI inflaation jatkavan laskuaan joulukuuhun 2023, mikä antaisi keskuspankeille viestin laskea ohjauskorkoaan, mutta inflaatio lähtisi nousuun jälleen vuoden 2024 alkupuolella. Tämä johtaa kolmen vuoden viiveellä inflaation kiihtymiseen ja viiden vuoden viiveellä keskus pankkien koronnostoihin inflaation hillitsemiseksi. MAAja metsätaloustieteiden maisteri ja metsänhoitaja ASUNUT lähes 6 vuotta Brysselissä, nyt Helsingissä PERHEESEEN kuuluu aviomies HARRASTAA mökkeilyä, urheilua, luonnossa liikkumista, lukemista sekä kulttuuria. Amerikkalainen McClellan Market Report pohti maalis ja huhtikuun 2023 katsauksissaan mielenkiintoisella tavalla näiden keskinäistä suhdetta ja syntymekanismia. Useinhan ajatellaan, että hinnat vain alkavat nousta, kun taloudessa menee hyvin ja kuluttajilla on enemmän rahaa käytössään. Yksi CEPF:n jäsenistä on Maa ja metsätaloustuottajain keskus liitto MTK, johon Pohjala siirtyi toukokuun alussa. McClellan Report esittää, että sekä korko, inflaatio että maapallon lämpötila ovat yhteydessä toisiinsa ja perustelee tätä maatalouden tuotantomäärien vaihtelulla. kesken löytyy. Jos taas otetaan erilainen tarkastelukulma ja katsotaan kymmenen vuoden korosta piirretyn graafin vuoden 1982 huipun ja 2022 pohjan väliin piirrettyä viivaa – niin sanottua trendi linjaa – koron pitkä laskusuunta päättyi, kun koron suuruutta kuvaava graafi nousi pitkän laskevan linjansa yläpuolelle. INFLAATIO JA KOROT JATKAVAT NOUSUA Tomi Salo KIRJOITTAJA ON METSÄNOMISTAJA JA SIJOITTAMISEN ASIANTUNTIJA
Metsähallituksen ympäristöasiantuntija Reijo Hokkanen etsi Metsälehden pyynnöstä alueen, joka voisi täyttää vanhan tai luonnontilaisen metsän kriteerit, mutta jota ei kuitenkaan ole pysyvästi suojeltu. Ollaan Metsähallituksen maalla Jyväskylän kupeessa Korpilahden Kalliokylässä. MILLOIN SUOMALAINEN METSÄ ON VANHAA. Suomi on sitoutunut suojelemaan kaikki luonnontilaiset ja vanhat metsät, mutta niiden määritelmät ovat vasta työn alla. Se tosin lienee jo muuttanut muualle. Metsähallituksen ympäristöasiantuntija Reijo Hokkanen arvioi, että Korpilahdella sijaitseva metsä on noin 150 vuotta vanhaa. Tuolloin alueella oli havaittu myös liito-orava. Siellä täällä on pystyyn lahonneita koivuja ja uusia tuulenkaatoja sekä ikivanhoja hiiltyneitä kantoja. Avoimia kysymyksiä on paljon. Täällä viihtyvät käävät ja jäkälät, mutta myös tikat ja pöllöt. Metsikössä on pieniä avoimia laikkuja, joista pyrkii valoa kohti uusi puusukupolvi. Mustikkatyypin metsä on kolmenkymmenen vuoden omillaan olon jäljiltä entistä kuusivaltaisempi. AJASSA 26.5.2023 8 Metsälehti.fi AINO ÄSSÄMÄKI, TEKSTI PETTERI KIVIMÄKI, KUVAT K K ivikkoisessa rinteessä kasvaa toistasataa vuotta vanhoja kuusia. Ei seitsemän hehtaarin yli 150-vuotiasta kangasmetsää silti mikään uhkaa. Se on siirretty pois metsätalouskäytöstä jo kolmekymmentä vuotta sitten Metsähallituksen alue-ekologisen suunnittelun yhteydessä. Kengät kastuvat vetisessä korpijuotissa. 10148_.indd 8 10148_.indd 8 20.5.2023 12.49 20.5.2023 12.49
Vanhoille metsille ja luonnonmetsille ollaan laatimassa määritelmää, joiden perustella ne on suojeltava. ”Pääindikaattorit ovat lahopuun monipuolisuus ja suuri osuus sekä vanhat ja kookkaat puut. Ikä ja lahopuu merkittäviä Määritelmiä ollaan laatimassa, koska EU:n biodiversiteettistrategia edellyttää vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelua. EU-komissio on antanut maaliskuun lopulla asiasta ohjeen. Kolmas on se, että ollaan luontaisten puulajien metsässä, mutta tämä Suomessa toteutuu talousmetsässäkin lähes aina”, sanoo ryhmäpäällikkö Kimmo Syrjänen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke). AJASSA 26.5.2023 Metsälehti.fi 9 MILLOIN SUOMALAINEN METSÄ ON VANHAA. Sen mukaan kolme pääasiallista tekijää ja neljä täydentävää tekijää tekevät metsästä vanhan tai luonnontilaisen. ”Ei talousmetsä ole mikään kuollut puupelto. Jalkojen alla on tavanomaisia sammalia ja varpuja, kuten mustikkaa. Luonnontilaisuus edellyttää myös kerroksel10148_.indd 9 10148_.indd 9 20.5.2023 12.49 20.5.2023 12.49. ”Eihän luonnossa ole koskaan tiukkoja rajoja”, Hokkanen sanoo. ”Jos omistat kriteerit täyttävää metsää, onko muuta todellista vaihtoehtoa kuin suojelu?” Metsää ympäröi tavallinen talousmetsä, mutta toisaalta myös vesistöt, joiden suojavyöhykkeet muodostavat vaativille lajeille ekologisia yhteyksiä. Kolmensadan metrin päässä tästä hoidetussa talousmetsässä on näitä samoja lajeja.” Tiukkaa rajaa ollaan nyt kuitenkin piirtämässä. Ehkä jostain etäämpää on löytynyt liito-oravan mielenmukaisesti enemmän vanhoja haapoja
Puita, jotka ovat eri eliöille tärkeitä.” Ohjeessa todetaan kuitenkin varsin selkeästi, että aktiivisessa metsätalouskäytössä oleva alue ei voi olla vanhaa eikä luonnontilaista metsää. Metsässä on tyypillisiä vanhan metsän lajeja lisuutta eli metsän rakenteen on poikettava istutetusta ja säännöllisesti harvennetusta metsiköstä. Vanhan metsän määritelmän mukaan metsikössä pitää olla monipuolisesti lahopuuta, jotta se katsotaan vanhaksi tai luonnontilaiseksi metsäksi. Yksityisten metsänomistajien ei todellakaan tarvitse olla hoidetuista talousmetsistä huolissaan”, sanoo Syrjänen. ”Metsänhoito on pitänyt täysin lyödä laimin jo puoli vuosisataa sitten. Metsässä on monipuolisesti lahopuuta 3. ”Ne voivat olla vaikkapa koloisia vanhoja paksukaarnaisia haapoja tai keloja. Metsä on erirakenteinen 6. Metsässä on kookkaita ja vanhoja puita Täydentävät indikaattorit 4. Ei edes siinä tapauksessa, että metsässä olisi muuten kaikkia mainittuja arvokkaita piirteitä. AJASSA 26.5.2023 10 Metsälehti.fi VANHAN METSÄN TUNNUSPIIRTEET KOMISSION OHJEEN MUKAAN Pääindikaattorit 1. Lisäksi ohjeessa mainitaan täydentävänä kriteerinä habitaattipuut. 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 Metsiköiden ikäluokat metsämaalla (1000 ha),VMI 13 (2019–2021) Vanhat metsät pääosin pohjoisessa Koko maa Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Puuton Ikäluokka 1-20 Ikäluokka 21-40 Ikäluokka 41-60 Ikäluokka 61-80 Ikäluokka 81-100 Ikäluokka 121-140 Ikäluokka 141+ Ikäluokka 101-120 Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s 10148_.indd 10 10148_.indd 10 20.5.2023 12.49 20.5.2023 12.49. Metsikkö on syntynyt luontaisesti 5. Metsässä on habitaattipuita, kuten suuria haapoja tai keloja 7. Syrjäsen mukaan määritelmään sopiva metsä on syystä tai toisesta ollut jo pitkään metsätalouskäytön ulkopuolella. Metsän on koostuttava luontaisista puulajeista 2
Vuonna 2022 Metso-ohjelman kautta suojeltiin pysyvästi 4700 hehtaaria metsää. Tällaisesta metsästä peräisin olevaa puuta et saa markkinoille, puukauppa ei tule olemaan realistinen vaihtoehto. Valtion taloustilanteen huomioon ottaen määrärahat näin laajaan suojeluun voivat olla tiukassa. Kuusikkoinen rinne on palanut joskus 1800-luvulla. Keskeistä on, miten määritellään metsätalouden piirissä oleva alue. Syrjäsen arvion mukaan kokonaisuudessa on kysymys noin 1-2 prosentista metsämaasta. Niistäkin vain 8000 hehtaaria sijaitsi Etelä-Suomessa. Heikkonen kysyy myös, onko lisäsuojelu yksityisten maanomistajien näkökulmasta kohtuullista, kun esimerkiksi Inarissa 70 prosenttia pinta-alasta on jo suojeltu. Pitkien kiertoaikojen kohteilla edellisestä hakkuusta voi hyvinkin olla kuusikymmentä vuotta. Syrjäsen arvion mukaan ne eivät välttämättä ole samoja alueita, joita nyt tehtävä määritys nostaisi suojeluun. AJASSA 26.5.2023 Metsälehti.fi 11 Vanhat metsät pohjoisessa Ylipäätään määritelmään sopivat metsät todennäköisesti painottuvat pohjoiseen, missä metsien kiertoaika on selvästi Etelä-Suomea pidempi. ”Ennen kuin nämä kansalliset kriteerit lyödään lukkoon, pitäisi miettiä erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksia suojelupinta-alaan eri alueilla ja suojelumäärärahojen tarpeeseen”, Heikkonen sanoo. Metsätalouden ulkopuoelle jätetty vanha metsä muodostaa ekologisia yhteyksiä ympäröivien vesistöjen suojavyöhykkeiden kanssa. Jäljellä on vielä hiiltyneitä kantoja. Komission asettama määräaika yksityismetsille on jo 2030. ”Toki se ratkaisee, millaiset kriteereistä tulee. ”Vuosi 2030 tulee yllättävän äkkiä.” Kansallisilla määritelmillä tosiaan on jo kiire, ja niiden odotetaan valmistuvan syksyn aikana. ”Etelä-Suomen metsiensuojelutilannetta tämä ei korjaa. Jos minimi-ikä on vaikka sata vuotta, sittenhän niitä alueita löytyy vaikka kuinka paljon.” Metsähallituksen mailla on lahopuutakin on keskimäärin enemmän kuin muualla, noin kahdeksan kuutiota hehtaarilla. ”Luonnonmetsässä sitä on helposti sata kuutiota hehtaarilla”, Kumpula huomauttaa. Metsähallituksen talousmetsissä on arviolta 70 000 hehtaaria, jotka Metsähallitus on itse määritellyt aarnija ikimetsiksi. ”Odotamme kuumeisesti kansallisia kriteereitä”, hän kuitenkin toteaa. ”Jos omistat kriteerit täyttävää vanhaa tai luonnonmetsää, onko tosiasiallisesti muuta vaihtoehtoa kuin suojelu. Metsähallituksen pohjoisimmilla mailla kiertoajat voivat olla parisataa vuotta. Riittääkö raha. Ne ovat melko todennäköisesti sellaisia, jotka sopivat vanhan ja luonnontilaisen metsän määritelmään. ”Tämä kohdistuu ennen muuta pohjoisimmille valtion maille”, Syrjänen sanoo. ”Ei niitä mitenkään voi Etelä-Suomessa olla valtavia määriä suojelematta”, sanoo ympäristöneuvos Mikko Kuusinen ympäristöministeriöstä. Onko se silloin vielä vapaaehtoista?” Heikkonen kysyy. Metsähallitus valmis lisäsuojeluun ”Olisin varsin yllättynyt, jos jo nyt metsätalouden ulkopuolelle siirrettyjen alueiden lisäksi löytyisi suuria alueita ikija aarnimetsiä”, sanoo Metsähallituksen metsätaloudesta vastaavan Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula. Yksityismaiden kohdalla valtion on varauduttava korvaamaan tulevat suojelualueet. 1 2 3 4 5 6 7 8 Pohjois-Suomi edellä lahopuussa Kuolleen puuston keskitilavuus metsämaalla (m /ha), VMI13 (2019-2021) Pohjois-Suomi Koko maa Etelä-Suomi Lähde: Luonnonvarakeskus, Metsävarat 10148_.indd 11 10148_.indd 11 20.5.2023 12.49 20.5.2023 12.49. Luontojärjestöjen kartoituksessa Metsähallituksen mailta löytyi lähes 60 000 hehtaaria arvokkaita metsiä, jotka järjestöjen mukaan tulisi suojella. ”Eivätkä ne myöskään tule kaikki kerralla suojeluun, vaan se on maanomistajan tahdosta kiinni.” Kuusinen huomauttaa, että Metso-ohjelmalla on kaikkiaan saatu kasaan pian lähes satatuhatta hehtaaria. Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mukaan Suomessa on 42 000 hehtaaria suojelualueiden ulkopuolella olevaa metsää, joka voidaan katsoa luonnontilaiseksi. Suomi on myös linjannut, että yksityismetsien suojelu perustuu jatkossakin vapaaehtoisuuteen. Kumpula toivoo, että kriteerit ovat niin yksiselitteiset, että myös kolmas osapuoli voi todeta, mitkä kohteet täyttävät vaatimukset. Ei ole mikään temppu löytää yli 200-vuotiasta puuta Itätai Keski-Lapista”, sanoo MTK:n Lapin kenttäpäällikkö Annakaisa Heikkonen. ”Mitä pohjoisemmaksi tullaan, sitä enemmän on yksityisten omistamia suojelualueiden ulkopuolella olevia metsiä, joissa puustot on hyvin vanhoja. Kuusisen mukaan Suomi kuitenkin voi osoittaa, että kaikki tullaan suojelemaan, vaikka se ei tapahtuisi määräaikaan mennessä. ”Olemme tehneet sen henkisen päätöksen jo, että tulemme esittämään niitä heti tiukasti suojeltaviksi kohteiksi.” Miten käy Lapin. Vaikka vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelu ei eteläisen Suomen yksityisiä metsänomistajia juuri koskettaisi, pohjoisessa tilanne on toinen. VMI:n kriteerit luonnontilaisuudelle ovat metsän rakenne, lahopuu ja ihmistoiminnan jäljet eli melko samanlaiset kuin komission ohjeessa. Se on aivan toinen kysymys.” Valtion metsien rooli tässä asiassa on suuri jo siksi, että valtion metsissä sijaitsevat vanhat ja luonnonmetsät on kartoitettava vuoden 2025 puoliväliin mennessä ja suojeltava vuoteen 2029 mennessä. Syken Kimmo Syrjäsen mielestä Ylä-Lapin metsätaloutta tulisi käsitellä erikseen maaja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön ja saamelaiskäräjien kesken. ”Tässä vaiheessa etenemistä on joka tapauksessa vaikea ennakoida ja kriteerien valmistumisen jälkeen suojelun toteutuksesta käydään vielä keskusteluja niin EU:n kuin naapurimaidenkin kanssa.” Kuusinen myöntää, että toimeenpano voi osoittautua haasteelliseksi
”Energiapuuta on, mutta niin kauan kuin sitä ei saada riittävästi liikkeelle, niin kuitumittaista palaa.” Metsän Woima voisi tarjota töitä heti useille korjuuketjuille, mutta energiakorjuuseen sopivaa korjuukalustoa ei yksinkertaisesti ole, eikä kalustoon kuskeja. ”On kymmenien ja jopa satojen hehtaarien kokonaisuuksia, joista kuiduttavat yhtiöt eivät tee edes tarjousta ja jotka on järkevintä korjata oksineen kokopuuna.” Kokopuu tarkoittaa karsimatonta rankaa. ”Energiapuuta on, mutta kun sitä ei saada riittävästi liikkeelle, kuitumittaista palaa.” Heikki Vesteri on työskennellyt energiapuun parissa 30 vuotta, ja vasta nyt on kohdalla ensimmäinen merkittävä hinnannousu. Vesterin mukaan kyse ei ole vain energiakorjuun mukana tulevista pienistä määristä kuitumittaista, vaan puhtaita kuituleimikoitakin menee polttoon. ”Kuitua on saatu tehtaille vielä hyvin.” Metsä Group ostaa myös puhtaita energialeimikoita. Lapissa korjataan uudistamistuen satoa Etenkin ”Lapin lain” eli vajaatuottoisten metsien sataprosenttisen uudistamistuen avulla uudistetut alueet työntävät energiapuuta valtavia määriä. PUUKAUPPA & TALOUS 26.5.2023 12 Metsälehti.fi MIKKOHÄYRYNEN, TEKSTI PETTERI KIVIMÄKI, KUVA ”JOS ainespuumittaisen puun polttaminen loppuisi, niin suurin osa kaupunkien lämpölaitoksista olisi vaikeuksissa.” Näin sanoo metsäenergiayritys Metsän Woima Oy:n metsäjohtaja Heikki Vesteri. Hän ei kuitenkaan sano sitä varsinaisesti haitaksi. Korjuuyrittäjän kannalta tuottavuus ja palkanmaksukyky on matala, sillä energiakorjuun kertymä työvuorossa on 20–40 kuutiota. Pullonkaulana kalustoja kuljettajapula Vesteri alleviivaa, että kalustoja kuljettajapula on vakava. Vesterin mukaan 450 euron kemeratuki hehtaarille pitää energiapuukaupan käynnissä, sillä kokopuussa kohonneet korjuukustannukset painavat kantohinnan lähelle nollaa. 10149_.indd 12 10149_.indd 12 20.5.2023 13.03 20.5.2023 13.03. Huoli lämmitysenergiasta on jopa nostattanut yhteisvastuun henkeä. Yleensä ainesmittaisen puun polttamisesta ärhäkkänä ollut kuiduttava teollisuus on nyt maltillisesti hiljaa. ”Menestyviä kokopuukorjuun yrityksiä on, mutta harvassa.” Energiapuun kilpailu tuntuu ”Energiapuun kilpailu tuntuu puumarkkinassa”, Metsä Groupin puunhankinnan Kemin piiripäällikkö Jarkko Parpala myöntää. Parpalan mukaan heiltä ei mene selviä kuituleimikoita polttoon, AINESPUUTA PALAA ENERGIAKSI Yleensä kuiduksi kelpaavan puun polttamisen äänekkäästi tuominnut teollisuus on nyt hiljaa. Metsälehdelle on tosin tullut toisesta suunnasta toisenkinlaista tietoa, jonka mukaan kokopuusta on maksettu lähelle kymmentä euroa kemerakohteillakin
19,79 s 21,43 s 20,08 s .. 18,75 s .. 66,00 . 19,93 s 21,74 s 19,99 s .. .. Hankintahinnat .. .. .. Hankintahinnat 70,36 s 68,85 s .. .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,46 s 63,85 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,58 s 78,36 s 61,35 s 26,62 s 29,09 s 28,41 s 34,71 . .. .. 32,22 . 25,29 s 26,98 s 24,08 s 29,91 s 30,17 s Uudistushakkuu 71,15 s 71,62 s .. 26,97 s 28,21 s 28,75 s 33,45 . 45,11 s .. .. .. .. 47,50 . .. .. s nousussa . .. 44,68 s .. 10149_.indd 13 10149_.indd 13 20.5.2023 13.03 20.5.2023 13.03. .. 69,37 . .. .. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,63 s 76,77 s 57,05 s 27,15 s 28,04 s 28,12 s 35,43 s 36,04 s Uudistushakkuu 77,37 s 77,91 s 59,91 s 28,47 s 29,09 s 29,71 s 37,01 s 37,34 s Harvennushakkuu 67,41 s 67,20 s 50,40 s 27,12 s 27,84 s 28,33 s 34,89 s 34,42 s Ensiharvennus 44,93 s .. 48,80 s .. .. .. 62,73 s 45,94 s 25,39 s 26,46 s 24,50 s 31,10 s 31,72 s Ensiharvennus .. .. .. Hankintahinnat 74,93 s 74,41 . 26,15 s Hankintahinnat 73,44 s 74,54 s 63,03 . 47,38 . .. .. 25,96 s 27,65 s 26,54 s 31,28 s 31,95 s Ensiharvennus 48,26 . .. 78,77 s 60,94 s 46,65 s 50,04 s 45,67 s .. 20,19 s 21,48 s 20,39 s .. ”Aina metsänkasvatus ei mene oppikirjan mukaisesti, ja energiapuukauppa voi olla ratkaisu.” Kainuussa tehtiin hiljattain kauppa kymmenen hehtaarin energiaharvennuksesta kohteessa, joka männyntaimikko oli hoidettu 2 500–3 000 runkoon, eli metsänomistaja oli ollut liian helläkätinen. 18,53 . 23,26 s 23,02 s 20,97 . 26,05 s 33,76 s 35,37 s Uudistushakkuu 73,43 s 70,53 . .. 34,30 s Ensiharvennus .. .. .. .. .. Kokopuukorjuussakin voi saada kantohintaa, vaikka kauppaa tehdään kemeravetoisesti, mutta: ”Monesti unohtuu, että energiapuukauppa on muutakin kuin kantohinnan metsästystä – tehdään tekemättä jääneitä hoitotöitä, jotka olisivat maksaneet jotakin.” Jotta energialeimikko pyörähtää ainespuuleimikoksi, niin kuitupuukertymää tulee olla vähintään 30 kuutiota hehtaarilla. 61,06 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,00 s 79,29 s 56,19 s 27,45 s 29,26 s 27,19 s 35,06 s 33,85 s Uudistushakkuu 77,91 s 80,18 s 58,95 s 26,70 s 29,96 s 29,12 s 35,64 s 35,07 s Harvennushakkuu 69,94 s 71,27 s 49,65 s 28,96 s 28,38 s 27,32 s 34,85 s 31,85 s Ensiharvennus 55,07 s 49,42 . Harvennushakkuu 61,47 . 46,34 s .. Uudistushakkuu 67,66 s 66,08 s .. .. 48,13 s .. 16,99 . .. Kun ei ole menty oppikirjan mukaan Metsänhoitoyhdistys Kainuun johtaja Harri Savonen toteaa, että energiapuukaupan moninainen maailma on vaikeampi hallittava kuin suoraviivaisempi ainespuukauppa. .. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ensiharvennus .. 27,70 s 28,82 s 26,82 s 31,91 . Hankintahinnat 77,01 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,89 s 74,69 s 42,13 s 26,33 s .. Ensiharvennus .. 45,89 s 47,53 . .. .. .. .. .. .. .. .. 45,48 . .. Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. .. .. 33,07 s 34,43 s Uudistushakkuu 78,86 s 80,07 s 56,94 s 28,14 s 29,79 s 29,54 s 36,19 s 35,49 s Harvennushakkuu 71,29 s 71,30 . .. .. .. .. 44,92 s 42,94 s 44,32 . 29,90 s 31,44 s 28,21 s 36,46 s 37,28 . Hankintahinnat 72,84 s 72,54 s 63,12 . .. 24,16 s 32,83 s .. .. 26,60 s 28,90 s 27,4 7 . Puolet kymmenestä hehtaarista oli kemerakelpoista.” Savosen mukaan pienempirunkoisten kohteiden energiapuukauppaa tehdään kemeratuen vedolla, mutta joissakin kohteissa kertymää on niin paljon, että kantohintaakin tulee. .. .. Hankintahinnat .. 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 2003 2011 2015 2019 2023 2007 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 10 20 30 40 50 60 70 80 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 907 018 m 3 Puukauppamäärä vko 19 sillä energialaitosten toimitussopimusten kuutiot saadaan täyteen latvusmassalla ja pieniläpimittaisten kohteiden kokopuulla. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 74,17 s 77,61 s 57,07 s 26,24 s 28,78 s 27,00 s 32,66 s 34,30 s Uudistushakkuu 76,33 s 78,54 s 59,61 s 27,89 s 29,74 s 28,93 s 34,73 s 35,38 s Harvennushakkuu 66,94 s 68,56 s 49,69 . 45,14 . 24,32 . 32,10 . .. .. .. 46,49 . .. 24,39 s 23,01 s 28,65 s 27,02 . .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . 51,81 . Ensiharvennus .. ”Sellaiseen kohteeseen sopii varhainen energiaharvennus, ja puusto jää lihomaan varsinaista ensiharvennusta kohti. 49,37 s 26,85 s 29,67 . 22,03 s 20,98 s 19,37 . 47,52 s .. 20,34 . .. Hankintahinnat 74,21 s 75,02 s 59,30 . .. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 16-19 keskiarvo s nousussa . Hankintahinnat 66,56 s 63,64 s .. 18,95 s .. 2021 2023 2022 .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,63 s 69,89 s .. s nousussa . .. 45,18 . 26,83 s 31,97 s 33,10 s Uudistushakkuu .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . 30,21 s .. s nousussa . Harvennushakkuu .. Sellaisiakin tehdään, mutta jos ainespuuta pienempää räippää jätetään pystyyn, niin jälki ei silmää hivele. .. 27,51 s .. .. AJASSA 26.5.2023 Metsälehti.fi 13 s nousussa . s nousussa . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,04 s 79,43 s 54,31 . .. Harvennushakkuu 63,08 . .. .. 46,42 s 26,54 s 27,00 s 27,10 s 31,70 . 47,01 . 37,38 . 46,51 s 51,03 . 26,49 s .. 36,37 s Uudistushakkuu 77,99 s 79,10 s 63,60 s 27,92 s 30,07 s 29,96 s 36,74 s 37,09 s Harvennushakkuu 69,81 s 70,31 s 52,49 . Harvennushakkuu 57,75 s 58,90 s .. 47,58 . .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 35,86 s 19,82 s 21,73 s 20,02 s .. Ensiharvennus .. .. 20,69 s .. .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,66
Se tarkoittaa, että yhtiöillä on rahkeita investointeihin – ja myös sitä, että pystyvarastoihin voidaan ostaa kallista puuta, joka vie seuraavassa matalasuhdanteessa vähäisenkin kannattavuuden. liikevaihto, milj. Ainespuu mitataan hakkuukoneella ja kokopuu ajokoneen kuormainvaa’alla. Myyjä on hakenut kohteelle kemeratukea. Eniten hakattiin mäntyä, 28,4 miljoonaa kuutiota, kuusta kertyi 25,4 ja koivua 10,2 miljoonaa kuutiota. hanskat tiskiin. Ehtojen täyttyminen on todennäköistä ja tuki on 1 125 euroa. Se on kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoista selviää. Kuvion keskeltä mitattu metsäkuljetusmatka on noin 600 metriä. Oikea liiketulosprosentti on 16,9. Puuston kokonaispoistuma laski Luken mukaan vajaaseen 90 miljoonaan kuutioon. Viime vuonna hakkuut kasvoivat arviota suuremmiksi lisäksi myös Satakunnan ja Pohjois-Savon maakunnissa. Kalenterivuotta tavallisempaa on sahauskauden eli kesästä kesään -kauden pituinen tilivuosi. Energiapitoinen ensiharvennus Harvennushakkuu Puutavaralaji määrä, m 3 kantohinta, €/m 3 yhteensä, € Mäntytukki 90 74 6 660 Mäntykuitu 85 30 2 550 Mäntyparru 31 30 930 Kuusitukki 161 76 12 236 Kuusikuitu 86 30 2 580 Kuusipikkutukki 11 35 385 Kuusiparru 13 30 390 Koivukuitu 2 25 50 Laho 20 16 320 Ylilaho 5 16 80 Yhteensä 504 26 181 Uudistushakkuu Puutavaralaji määrä, m 3 kantohinta, €/m 3 yhteensä, € Mäntytukki 212 79,50 16 854 Mäntypylväs 10 90 900 Mäntykuitu 91 35 3 185 Mäntyparru 32 35 1 120 Kuusitukki 80 79,50 6 360 Kuusikuitu 18 35 630 Kuusipikkutukki 5 40 200 Kuusiparru 5 35 175 Laho 10 25 250 Ylilaho 5 25 125 Yhteensä 468 29 799 Ensiharvennus määrä m 3 kantohinta e/m 3 yhteensä Kokopuu 50 8 400 Kuusiparru 10 26 260 Mäntykuitu 20 16 320 Kuusikuitu 50 17,2 860 Koivukuitu 15 16,5 247,5 Yhteensä (arvio) 145 2087,5 SUURTEN metsäyhtiöiden ensimmäisen kvartaalin tuloksia käsitelleen jutun (Metsälehti 9/2023) taulukossa Metsä Groupin liiketulosprosentiksi oli virheellisesti ilmoitettu 8. Hakkuukertymä oli tilastohistorian kolmanneksi suurin. Mekaanisen puunjalostuksen maailma on moninainen, ja sahatavaran jatkojalostuksen osuus huomattava, joten nimitys puunjalostusyhtiö kuvaa toimintaa paremmin. Kuusija mäntykuidun hintaero johtuu lähinnä siitä, että leimikon toinen puoli on kuusi-, toinen mäntyvaltaista. Sahayhtiöillä kaksi lihavaa vuotta Koronasuhdanteen aikana yhtiöiden taseet ovat vahvistuneet huomattavasti. Vuosien 2016– 2022 keskimääräiset hakkuut ylittivät tämän kuuden maakunnan alueella – Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Savossa. Metsäkuljetusmatka on kuusipuolella lyhyempi ja kuusipuoli on myös vähän järeämpää. Kuusiparrun latvaläpimitta on 10,5–15 senttiä, pituus 3,05 metriä. € liiketulos, milj. Valtaosa puusta (82 prosenttia) saatiin yksityismetsistä. SAHOILLA HYVÄT TULOSVUODET Puunjalostusyhtiöiden tuloksia, liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa ja tilivuosi päättyy vuoden vaihteessa. Lisäksi korjattiin lähes 11 miljoonaa kuutiota energiapuuta. Myyjä oli tyytyväinen, että korjuu tehdään pienellä koneella, vaikka pientä ajokonetta ostaja ei pystynyt lupaamaan. Toimiala on perinteisesti ollut velkainen, mutta koronasuhdanteen aikana taseet ovat vahvistuneet huomattavasti. Väärä liiketulosprosentti JUSSI COLLIN SUOMESSA korjattiin puuta viime vuonna yhteensä 75 miljoonaa kuutiota. Tämänkertainen, koronaremontoinnin siivittämä suhdanne on ollut poikkeuksellisen pitkä, sillä viime vuosi oli jo toinen perättäinen korkeasuhdannevuosi. Kun omavaraisuusasteet tapasivat aiemmin olla korkeintaan tyydyttäviä 30 prosentin tienoilla, niin nyt on noustu erinomaiselle, yli 50 prosentin tasolle. Teollisuus korjasi puuta 64 miljoonaa kuutiota, josta tukkia oli vajaat 29 ja kuitupuuta runsaat 35 miljoonaa kuutiota. Uutta metsää kasvoi VMI:n mukaan 103 miljoonaa kuutiota, joten metsien puumäärä nousi viime vuonna noin 14 miljoonalla kuutiolla. Puunjalostusyhtiöistä ei voi laatia kattavaa tulosvertailua, sillä tilivuosien päättymisajankohdat vaihtelevat. Liiketulosprosentilla mitattuna Metsä Group teki vertailun parhaan tuloksen. Tukkipuun hakkuut pienenivät edellisvuodesta prosentin ja kuitupuun hakkuumäärä pieneni neljä prosenttia. Myyjä ei kilpailuttanut kauppaa, koska oli myynyt samalle metsäenergiayhtiölle samantyyppisen leimikon toisaalta jo aiemmin tänä vuonna ja hahmottanut hintatason sen kaupan tiukahkossa kilpailutuksessa. Leimikko on kesäkorjuukelpoinen. € (suluissa liiketulos-%) omavaraisuusaste, % 2022 2021 2022 2021 2022 2021 Anaika Wood Group, itäinen Keski-Suomi 122,7 * 26,3 (21,4 %) * 76,7 50,2 ER-Saha, Viitasaari 64,9 60,2 15,3 (23,5 %) 14,2 (23,5 %) 54 71,6 Iisveden Metsä, Suonenjoki 62,9 58,1 7,8 (12,4 %) 12,8 (22 %) 67,6 53 Koskisen, Kärkölä ja Hirvensalmi 317,7 311,5 58,5 (18,5 %) 52,7 (16,9 %) 52,7 29,5 Westas Group, Lounais Suomi 186,1 175,2 32,3 (17,3 %) 34,7 (19,8 %) 63,5 52,6 * aiempi tilikausi poikkeuksellisesti 16 kk mittainen, joten ei vertailukelpoinen Pohjois-Pohjanmaalla tehtiin huhti-toukokuun vaihteessa kauppa 2,5 hehtaarin ensiharvennuksesta, jonka kertymästä kolmasosa on energiapuuta. Luken mukaan metsiemme suurin ylläpidettävissä oleva ainesja energiapuun hakkuukertymä on 2016–2025 keskimäärin 80,5 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa. 26.5.2023 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS TUORE PUUKAUPPA OIKAISU MIKKO HÄYRYNEN SAHUREIDEN maailma on pitkiä kausia kannattavuuden rajamailla ja lyhyitä korkeasuhdanteita, jolloin rahaa on taottava niin, että laitteita pystytään uusimaan. Aiemman kaupan hintaväännössä yllättävää oli ollut, että metsäenergiayhtiö oli pystynyt korottamaan tarjoustaan kokopuusta lähes 40 prosentilla, mutta integraattiyhtiö löi ns. Liiketulosprosentilla mitaten yhtiöt ovat pärjänneet yhtä hyvin ja jotkut paremminkin kuin suuret integraattiyhtiöt, joiden tulosprosentit ovat olleet 17 –18 prosentin tuntumassa. Esimerkiksi maan suurimman mekaanisen puunjalostajan Versowoodin tilivuosi päättyy kesäkuun lopussa. 10149_.indd 14 10149_.indd 14 20.5.2023 13.03 20.5.2023 13.03. Hakkuukertymä pieneni viime vuonna Kokonaispoistuma laski 90 miljoonaan kuutioon, Luonnonvarakeskuksen tilastoista selviää
Rotstop on ilmastoystävällisin ja ainoa biologinen vaihtoehto kantokäsittelyyn. 10149_.indd 15 10149_.indd 15 20.5.2023 13.03 20.5.2023 13.03. rotstop.fi uittokalusto.fi METSÄNOMISTAJA, VALITSE YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN KANTOKÄSITTELYAINE PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ! Juurikäävän tartuntariski alkaa keväällä lämpötilan noustessa yli 0°C:een ja jatkuu aina pakkasten tuloon saakka
Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Tällä kertaa puita tappoivat aitomonikirjaaja ja kuusentähtikirjaaja. 26.5.2023 16 Metsälehti.fi JUTTUMME ”PUOLI METRIÄ RIITTÄÄ” turvemaiden ojituksissa (9/2023) on kirvoittanut palautetta metsänomistajilta. Kirjanpainajat eivät tarvinneet lisääntyäkseen perinteisiä tuulenkaatoja, sillä kuivuuden stressaamia kuusia riitti – ja riittää jatkossakin. Uusimmat metsänhoidon suositukset sisältävät paljon puhetta sekametsien puolesta. Olemme nähneet niiden vaikutukset muualla ja saaneet maistiaisia itsekin, mutta metsiemme kehityksen perusteella edessä on monta oppituntia. Sekaistutuksistakin uutisoidaan. Ilmastonmuutoksen riskeihin varauduttaessa on tärkeä ymmärtää, että metsien terveys ja monimuotoisuus kulkevat käsi kädessä, Luken tutkimuspäällikkö Markus Melin kirjoittaa. Suomi voi joutua ostamaan sadoilla miljoonilla euroilla nieluoikeuksia esimerkiksi Ruotsilta, joka on pitkään hakannut metsiään kestävän hakkuumäärän ylärajalla – toisin kuin Suomi. Lulucf-asetuksessa on paha valuvika. Niinistö vakuutti verkkolehti Uuden Suomen haastattelussa Ollikaisen tilannekuvan pitävän paikkansa. ”Maan alla juuret, sienirihmastot, mikrobit ja pieneliöt ennättävät hukkua ja kärsiä hapen puutteesta viikkojen ja kuukausien aikana, kun pohjavesi on liian korkealla syksystä kevääseen”, Jalkanen arveli ihmetellen, onko maaperäbiologeja kuultu asiassa. Niistä jäämisen hintalappu riippuu siitä, mihin hintaan muut maat myyvät silloin ylimääräisiä nielujaan. Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen toisti äskettäin Ylen A-studiossa varoituksensa Suomea uhkaavasta miljardien eurojen laskusta, joka tulee maksettavaksi, jos emme pääse EU:n lulucf-asetuksen nielutavoitteisiin. Turvemaiden metsien terveys, päästöt ja hiilensidonta säilyvät kuumina keskustelunaiheina – kunnes kevyempi ojitus on hyväksi käytännössä todettu. Suuri yksityinen metsänomistaja Veli-Jussi Jalkanen viesti toimitukselle, ettei metsämaan terveydelle ja elinvoimalle voi riittää se, että pohjavesi on vähän alempana vain kiivaimman kasvun aikaan keskikesällä. Tämä johtui sekä hyönteisille hyvästä vuodesta 2022 että kuumasta ja kuivasta kesästä 2021. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE ”Metsäala järjestää vuosittain esikoululaisille Metsä tutuksi -päivän.” METSÄ-MASA KUN METSÄT JA ILMASTONMUUTOS -SAAGA olisikin vain kohonnutta kasvua tai tulevia tammimetsiä. Europarlamentaarikko Ville Niinistö sanoo selvittäneensä asiaa EU-komissiosta. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Niitä näyttää kertyvän Luken kirjanpidon mukaan ainakin Saksalle, Ruotsille, Bulgarialle, Italialle, Liettualle ja Romanialle. SUOMELLE turvemaiden hiilinielut ja päästöt ovat kuitenkin kalliita kysymyksiä. Vuonna 2022 Suomessa rikottiin ennätykset kirjanpainajan takia hakattujen metsien määrässä. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden viesti jutussa oli, että vähemmän on enemmän turvemaiden ojituksessa, koska jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa puiden haihdutus korvaa osin ojitusta. Niinistön mukaan Suomen kannattaa tehdä kaikkensa 2025 mennessä nielusekä päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Luonnonvarakeskuksen (Luke) koemetsissäkin sekametsien kehitystä tutkitaan monipuolisesti. 90 vuotta täyttävä Metsälehti haastaa lukijat jakamaan parhaimmat onnistumisensa metsänhoidossa (sivu 31). Valitettavasti siihen kuuluu myös lämmöstä pitäviä puiden tuholaisia. Kuva Ahvenanmaalta. M A RK U S M EL IN SE PP O SA M U LI OJASTA ALLIKKOON. Monet metsänomistajat eivät tätä usko, vaikka ehkä suurin osa luottaakin Luken tutkijoiden neuvoihin ja auktoriteettiin. Suo men tapaan merkittäviä ongelmia vertailutason saavuttamisessa on myös Ranskalla, Tšekillä ja Portugalilla. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi JK. Tuhoja havaittiin myös aiempaa pohjoisemmassa. 10150_.indd 16 10150_.indd 16 20.5.2023 13.10 20.5.2023 13.10. Valtakunnan metsien inventointi (VMI) KUUSEN KYSEENALAINEN VOITTOKULKU Kirjanpainaja ei ole ainoa kuusesta pitävä kaarnakuoriainen. Lehteen päätyvien vastausten lähettäjille luvassa hyvä palkinto
Nyt se pakottaa ripottelemaan kauppoja eri vuosille.” Ola_Pallonivel ”Kaksi ajatusta: 1. Tästä voi karkeasti laskea, että viime vuonna Fingrid kääri voittoa reilut 19 000 euroa yhdeltä kantaverkkokilometriltä – ja tämä on vain yhden vuoden tulos. Sivuvirtoja toki hyödynnetään nykyisin muutenkin kuin energiaksi.” Narisija ”Metsätalouden ja muunkin talouden osalta vastaus on laissez-faire eli antakaa tehdä.” Panu ”Eihän sitä näin saisi kysyä. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. i Istutatko taimet itse. Uusi hallitus kirjatkoon lunastuslain päivityksen hallitusohjelmaansa. Toistaiseksi VMI ei anna aihetta juhlaan kummankaan osalta. Vuonna 2021 Luken tutkijat totesivat uuden sienitaudin, havuparikkaan, tappaneen kuivuusstressistä kärsineitä mäntyjä kallioisilla, karuilla kasvupaikoilla. Hakkuuaukkojen reunat tuovat tuulen ja paahteen myös kasvupaikoille, joilla kuivuus ei vaivaisi. Puun myyntivero samaan kuin yhteismetsillä.” Mehtäukko ”Metsärauha sellaisilla ehdoilla, että metsätalouden harjoittaminen on mahdollista. Maankäyttöoikeuden lunastaja takoo sähköllä rahaa, kuten Fingridin viime vuoden tulos osoittaa. Yhtenäinen viesti EU:n suuntaan ja tiivis yhteistyö muiden metsätalousmaiden kanssa. Nyt perintövero pakottaa puukaupoille, että saa verot maksettua. Se toimii puskurina häiriöitä vastaan sekä auttaa toipumaan niistä. MARKUS MELIN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ. 10150_.indd 17 10150_.indd 17 20.5.2023 13.10 20.5.2023 13.10. Kuusi kyllä kasvoi, kuivuus ja kirjanpainajat vain söivät sadon ennen sen korjuuta. VALTIO-OMISTEISEN Fingrid Oyj:n liikevoitto oli viime vuonna runsaat 290 miljoonaa euroa. Tulevaisuutemme on siis kuusivaltaisempi ja säiden suhteen lämpimämpi ja äärevämpi. Puunmyyntiä piristäisi, jos poistettaisiin 30>34% kynnys pääomatuloista. Lahopuullakin on oma roolinsa. Mäntyjen kimpussa hääri myös paluuta puustotuhojen areenalle tekevä okakaarnakuoriainen. Vaikka lunastuskorvaus metsämaalla on Fingridin asiantuntijan arvion mukaan useammin tuhansia kuin satoja euroja hehtaarilla, voidaan kysyä, onko korvaus riittävä. Kannattaako meidän kannustaa metsien omistuksen siirtoa ulkomaille. Mikäli haluamme auttaa metsiämme selviämään tulevaisuuden haasteista, meidän ei pidä tieten tahtoen heikentää niiden monimuotoisuutta. Yksipuolinen tasaikäinen kuusikko taas mahdollistaa kannan kasvun paremmin kuin mikään muu metsämaisema. Monimuotoisemmassa metsässä kirjanpainajakin joutuu sekä kilpailemaan elintilastaan että välttelemään saalistajiaan. Metsänomistuksessa ulkomaalaisomistuksen aseman tarkastelu. Kuusen tuhonaiheuttajat hyötyvät lämpenemisestä, kuusi taas on altis sekä lisääntyneen roudattomuuden tuomille myrskytuhoille että kesäaikaiselle kuivuudelle. Tilanne on ikävä, koska korvaavan puulajin löytäminen mainituille kasvupaikoille on lähes mahdotonta. ”EI-TOIVOTUIN SKENAARIO olisi uusi, yksipuolinen ja kuusivaltainen metsämaisema”. Perataan ja kohdistetaan uudelleen maataloustuet niin, ettei tueta tuottamatonta toimintaa vaan hyödyllisiä ympäristötoimia ja tuottajien toimeentuloa.” A.Jalkanen ”Jalostusasteen nostaminen on ollut tapetilla metsäteollisuudessa vuosikymmeniä ja tulihan sitä, kun sellusta siirryttiin paperiin. VAIHDETAAN HETKEKSI PUULAJIA. Hirvieläinpolitiikka metsätalouden ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävälle pohjalle. Tulevaisuus näyttäköön, kuinka kovaa ne näpeille lyövät. Nuoriso on kiinnostunut enemmän luontoarvoista. Sekametsissä kuusi selvisi tuhoista todennäköisemmin. TIIA PUUKILA Kohtuus puuttuu lunastuslaista vain on eri mieltä: mäntytaimikoiden pinta-ala jatkaa laskuaan, lehtipuutaimikoiden määrä on marginaalinen, kuusi mennä porskuttaa. Pyritään metsäteollisuudessa kotimaan jalostusasteen nostamiseen niin, ettei puuta vietäisi entisessä määrin ulos jatkojalostamattomana sahatavarana tai selluna. 26.5.2023 Metsälehti.fi 17 AJANKOHTAINEN / UUTISET WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP SE PP O SA M U LI Uusi kysymys: Suositko sekametsiä. 2. Tässä on tärkeä ymmärtää, että metsien terveys ja monimuotoisuus kulkevat käsi kädessä. Vapaasti käännettynä näin tiivistivät Tšekin johtavat tuhotutkijat. Suomi on kaukana Tšekin tuhoista, jolloin voimme varautua, vaikuttaa ilmastonmuutoksen riskien realisoitumiseen. Kirjanpainajan osalta sekametsäisyys ja lahopuujatkumon palautuminen olisivat avainasemassa. Metsänomistaja sen sijaan menettää metsänsä tulevat tuotot. Silloin olisi paremmin toivoa, muutoin käy kuten nykyisen hallituksen kanssa kävi.” Metsäkupsa Verkkokeskustelu: Miten parannetaan metsätalouden tulevaisuutta. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Kyllä 78% En 22% neet alueelle 50 hehtaarin ”Orpo kysyy: Millä konkreettisilla keinoilla parantaisitte suomalaisen metsätalouden ja maatalouden tulevaisuutta. Oppitunnit ovat tulossa, halusimme tai emme. ” Gla ”Vaikka perintövero poistettaisiin, saattaa jälkipolvilla silti olla kiinnostus metsään vähissä. Tässä valossa kuusen voittokulku on kyseenalainen. Mitä metsänomistaja saa. Kuolleessa kuusessa kehittyvät useat kirjanpainajia saalistavat petokuoriaiset sekä loispistiäiset. Nyt olisi aika ottaa kantaa.” R.Ranta ”Maaja metsätaloudessa spv toiseen alenevaan polveen täysin verovapaaksi. Lunastuskorvauksissa tulisi näkyä, mitä lunastaja saa. Kuusen osalta tilanne on toinen, sitä kun löytyy myös kasvupaikoilta, minne se ei kuuluisi. Keski-Euroopan mittavissa tuhoissa kuusen kuolleisuus oli korkeinta puhtaissa kuusikoissa, etenkin kuivemmilla kasvupaikoilla, joille ihminen kuusen vei. Lunastuskorvausten tason määrää 1970-luvulla laadittu lunastuslaki, joka on auttamatta jäänyt ajastaan jälkeen. Etelä-Suomen taimikoista yli puolet on kuusivaltaisia. Pitää olla ensiksi hiljaa. Kertakorvauksen maankäyttöoikeuden pakkolunastuksesta. Fingrid vastaa sähköä eri puolille Suomea välittävästä kantaverkosta, jota on noin 15 000 kilometriä. Sitten kun joku jotain tekee, niin armoton arvostelu päälle.” Metsuri motokuski ”Metsänomistajien kannalta hallituksen olisi muodostuttava porvaripuolueista ja keskustasta
Siinä tiiviisti pääasiat, jotka ovat nousseet keskusteluun, kun metsäammattilaiset laativat päivitettyjä suosituksia energiapuunkorjuuseen. Hoidetuille ja hoitamattomille metsille tulee suosituksiin erilaiset korjuuvaihtoehdot, joita esitellään esimerkkien kautta. ”Suositukset lähtevät siitä, että energiapuunkorjuu on keino saada metsä tulevaisuudessa tuottavaksi. Hakkuutähdekasoissa on usein mukana järeää havupuutavaran osia, jotka voivat lisätä kaarnakuoriaisriskiä. Myös korjuun laatuun kiinnitetään tulevissa suosituksissa aiempaa enemmän huomiota. Nikinmaan mukaan suositukset tähtäävät jatkossakin aina ainespuun, eli kuituja tukkipuun, kasvatukseen. ”Esimerkiksi energiapuun korjuun ja varastoinnin aiheuttamat metsätuhoriskit tunnistetaan entistä paremmin. ”Kokemus on osoittanut, että suosituksista muovautuu helposti käytäntö. 10151_.indd 18 10151_.indd 18 20.5.2023 13.12 20.5.2023 13.12. Edellinen laajempi päivitys suosituksiin tehtiin vuonna 2015. Siksi asiaan on syytä kiinnittää huomiota aiempaa enemmän”, kuvailee metsien käytön asiantuntija Laura Nikinmaa Tapiosta. Kohti sekametsiä Päivitetyt suositukset tulevat eriyttämään aiempaa selvemmin hoidettujen ja hoitamattomien metsien toimenpiteet. Tämä pitää huomioida suosituksia laadittaessa”, sanoo päivitystyössä mukana ollut tutkija Juha Laitila Luonnonvarakeskuksesta. Energiapuunkorjuu voi aiheuttaa metsänomistajalle joskus myös kustannuksia.” Suosituksien laadinnassa noudatetaan myös niin sanotusti varovaisuusperiaatetta, eli kovin radikaaleja toimenpiteitä ei suositella. Nyt toukokuussa suositukset lähtevät laajalle kommenttikierrokselle, ja valmista on määrä olla ensi syksynä. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 26.5.2023 18 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT KOKOPUUKORJUUN aiheuttama ravinnehukka, luonnonhoito sekä metsätuhoriskit. Nikinmaa vetää Tapiossa suositusten päivityshanketta. ”Tavoitteena on kertoa esimerkkien kautta muun muassa siitä, millaisiin runkolukuihin eriENERGIAPUUN KORJUU UUDISTUU Metsätuhoriskit ja lahopuu lisätään paksulla fontilla päivitettyihin energiapuun korjuusuosituksiin
Sekametsäajattelu näkyy jatkossa selvästi myös energiapuunkorjuun suosituksissa. Puulajivalinnan ja tilajärjestyksen merkitystä korostetaan”, jatkaa Laitila. Uusissakin suosituksissa tullaan ottamaan kantaa siihen, miten kantojen nostolla voidaan vaikuttaa esimerkiksi juurikääpäriskiin. Jos tulevaisuuden tukkipuita ei saada enää harventamalla pelastettua, voi vaihtoehtona olla jatkaa kasvatusta tekemättä mitään. ”Hakkuutähteiden seassa voi olla myös isompaa kuorellista havurunkopuuta, joka saattaa olla riski kirjanpainajan ja ytimennävertäjien suhteen. ”Kokopuunkorjuun jälkeen metsä voikin kuivahkoilla kankailla tarvita typpilannoituksen.” Aiheellinen kysymys on, että onko ensin järkevää korjata typpirikkaita neulasia pois metsästä ja tuoda sen jälkeen keinolantaa tilalle. ”Siksi lehtipuiden latvusmassan eli hakkuutähteiden jättämistä kokonaisuudessaan metsään voidaan suositella”, Nikinmaa sanoo. ”Ensi kesä näyttänee suuntaa siihen, lisääntyykö kantojen nosto”, Laitila arvioi. ”Esimerkiksi riukuuntunut hieskoivikko voi olla järkevää kasvattaa päätehakkuuseen asti harventamatta, jos alle ei ole syntynyt kehityskelpoista kuusialikasvosta”, Laitila näkee. ”Harvennusmetsissä sekametsärakenteeseen pyrkiminen ja sen ylläpito korostuu, ja riistatiheiköiden merkitystä nostetaan esiin”, Laitila sanoo. ”Kokopuunkorjuu kasvatusmetsissä hidastaa tutkimusten mukaan jäävän puuston kasvua, koska puuston mukana poistuu ravinteita. Ei kokopuuta kuivahkoilta kankailta. Päivitetyissä suosituksissa tullaan painottamaan selkeästi lahoja lehtipuun huomioimista myös hakkuutähteiden keruussa. laisilla kohteilla kannattaa pyrkiä. KOKOPUUNKORJUU kuivahkoilta kankailta ei ole suositeltavaa. Metsään jäävästä lehtipuusta hyötyy etenkin lahottava lajisto, kuten erilaiset jäkälät ja sienet. Lahopuut ja lehtipuiden latvusmassa palstalle Hakkuutähteiden korjuuseen ja varastointiin tehdään tarkennuksia metsätuhoriskien huomioimiseksi. Myös se tilanne kuvataan, milloin on taloudellisesti järkevintä jatkaa kasvatusta tekemättä mitään”, Nikinmaa toteaa. Metsätuholakia sovelletaan varastoituun energiapuuhun vain silloin, jos puutavarapinon tilavuudesta yli puolet on mäntytai kuusipuutavaraa, joka on läpimitaltaan yli 10 senttiä. Nyt pohdinnassa on, pitäisikö kuivahkot kankaat pudottaa suositeltujen kohteiden joukosta pois. Kokopuunkorjuussa kannattaakin kohdevalinnan suhteen noudattaa varovaisuusperiaatetta”, Nikinmaa sanoo. Juurikääpä on huomioitava myös kantojen varastoinnissa, sillä kannot voivat levittää juurikääpää myös varastoinnin aikana. Nykyiset metsänhoidon suositukset opastavat, että energiapuuta voidaan korjata kokopuuna ravinteisuudeltaan kuivahkoja kankaita vastaavilta ja sitä viljavammilta metsätyypeiltä. Pohdimme, miten tätä riskiä voitaisiin pienentää”, Nikinmaa kertoo. METSÄSTÄ 26.5.2023 Metsälehti.fi 19 FAKTA ”Kokemus on osoittanut, että suosituksista muovautuu helposti käytäntö.” TERÄVYYTTÄ ENERGIAPUUN SUOSITUKSIIN HOIDETUN ja hoitamattoman metsän korjuumenetelmät eriytetään. 10151_.indd 19 10151_.indd 19 20.5.2023 13.12 20.5.2023 13.12. ”Kantojen nosto vähentää tutkimusten mukaan juurikäävän leviämisriskiä jonkin verran”, Nikinmaa kertoo. Suomessa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että puuston kasvu voi kasvupaikasta ja puulajista riippuen hidastua kokopuunkorjuun jälkeen 7–12 proKuivahkoilta kankailta ei jatkossa todennäköisesti suositella kerättäväksi energiapuuta kokopuuna ravinnehävikin takia. ”Se, että lahopuupökkelöt pitää malttaa jättää palstalle, ja mahdollisuuksien mukaan jopa tuotettaisiin lisää lahopuuta, kirjataan suosituksiin aiempaa paksummalla fontilla”, Laitila kuvailee. Lahopuuta suositellaan säästämään energiapuunkorjuussa niin nuorissa metsissä kuin päätehakkuualoillakin. Tällä hetkellä myöskään metsälaki ei huomioi hakkuutähteitä. SEKAPUUSTOISUUTEEN pyritään. LEHTIPUIDEN hakkutähteet jätetään palstalle. LAHOPUUN merkitystä kaikissa toimenpiteissä korostetaan. Lehtipuun ja sekametsien merkitystä korostetaan myös energiapuunkorjuussa entistä selkeämmin. senttia verrattuna tilanteeseen, jossa puut korjataan karsittuina. ”Hoidetuilla kohteilla suositellaan korjaamaan energiapuu rankana ja hoitamattomissa tureikoissa kokopuukorjuu (myös oksien ja latvojen talteen ottaminen) on usein ensimmäinen vaihtoehto. Kannot edelleen mukana Kantojen nosto on Suomessa hiipunut, mutta energiapuun kysynnän kasvaessa se voi jälleen lisääntyä ainakin alueellisesti. Hakkuutähteitä kuivatetaan tyypillisesti ensin palstalla, jonka jälkeen ne kuljetetaan tienvarsivarastolle odottamaan haketusta
Kun voide tehosi hiehojen nirhaumiin, al koi hän käyttää sitä muuhunkin. Pihka on an tiseptistä.” Nykyään hän tekee pihkavoi teensa joko kookosöljyyn tai suo lattomaan voihin. Se tippuu as tiaan melkein itsestään”, Lahtua juttelee ja irrottaa puukon kärjel lä peukalonpään kokoisen pihka kimpaleen kaarnan päältä. ”Siinä hoituivat samalla omat ja koirankin haavat. Välillä hänellä on mukana metsässä myös vasara, suojalasit, kevyet tikkaat ja pol visuojat, jos maasto on märkää. Luomulaatuisesta pihkasta voi saada jopa 50 euroa kilolta. ”Olen aina rakastanut biolo giaa ja kasvitiedettä. ”Meillä oli silloin lehmiä ja juuri poikineita ensikoita. Kehitin sitä varten oman pihkavoiteen.” Resepti oli yksinkertainen. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 26.5.2023 20 Metsälehti.fi ORIVESI MEERI YLÄ-TUUHONEN, TEKSTI JYRKI LUUKKONEN, KUVAT PIHKA tuoksuu voimakkaasti Oriveden Naappilassa, kun emän tä Marjaana Lahtua kävelee ko titilansa pihapiirissä sijaitsevas sa metsässä ja rapsuttaa puukolla pihkaa kuusen kyljestä. ”Tämä on tuore. Lahtua sulatti ensin sian ihraa pannulla ja lisäsi siihen sitten sa man määrän pihkaa. 10152_.indd 20 10152_.indd 20 20.5.2023 13.17 20.5.2023 13.17. Pihkaa voi kerätä aktiivisesti tai passiivisesti. Kuusenpihkaa 1990-luvulta alkaen kerännyt villiyrittikouluttaja, metsänomistaja Marjaana Lahtua naputtelee pihkaa vanhalla Mora-puukolla rennolla ranteella. Lahtua kerää passiivis ta pihkaa. Se voi mennä ihan vereslihalle. ”Passiivinen keruu ei vahin goita puuta eikä pihkan keräämi KUUSEN TAHMEAA KULTAA Marjaana Lahtua on kerännyt pihkaa metsistään 25 vuotta. Puuta vahingoittamatta Marjaana Lahtua käyttää pihkan keruussa vanhaa Morapuukkoa ja muoviastiaa. Voista tosin pi tää ensin erottaa ylimääräinen vesi, sillä se ei sovi pihkan sekaan. Minua kiin nostaa, miten luonto, metsä ja puut toimivat ja kuinka luon to yhdistyy ihmiseen”, Lahtua sanoo. Kas vavan utareen ja reiden väli au keaa helposti. Antiseptinen kuusenpihka on omiaan haavojen hoidossa. Sen keräämiseen tarvitaan aina metsänomista jan lupa. Pihkan keräämisen hän aloit ti 1990luvun lopulla omaan tar peeseen
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hän kirjoittaa joka kevät elykeskukselle, mitä aikoo metsistään kerätä. Siksi tänä vuonna Intiasta tuli maailman väkirikkain valtio Kiinan sijasta. ILMASTONMUUTOS ON TOINEN merkit tävä tekijä vuoteen 2100 tultaessa. SUOMEN METSÄTALOUDEN LOISTAVA TULEVAISUUS PALSTALLA seen tarvitse olla hakkuukypsää metsää. Hän näyttää kuusen runkoa, joka on saanut aikanaan osuman jostain koneesta. On hyvin mahdollista, että metsien entis tämishaaveet vaihtuvat Euroopan unionissa hyvin nopeasti metsien uudistamisohjelmaksi, jonka tavoitteena on muuttaa Euroopan metsät sellaisiksi, jotka sietävät pitkiä kuivuusjaksoja, käyttävät puuntuotantoon vähemmän vettä ja kestävät paremmin hyönteistuhoja. 10152_.indd 21 10152_.indd 21 20.5.2023 13.17 20.5.2023 13.17. Ennuste on herkkä kulttuurisidonnaiselle syntyvyyden muutokselle, jota on vaikea ennustaa. Ilmastonmuutos heikentää Välimeren maiden ja KeskiEu roopan oloja maa ja metsätalouden kannalta. PITKÄN KIERTOAJAN metsätaloudessa ei ole mahdollisuutta samanlaisiin nopeisiin muutoksiin kuin maataloudessa, jossa melkoinen osa tuotan nosta on yksivuotisia kasveja. Vaikka suurin väestönkasvu on köyhissä maissa, ennusteen mukaan metsäntuot teiden kysyntä kasvaa merkittävästi vuoteen 2100 pelkästään väestönkasvun vuoksi. ”Halutessaan metsänomista ja voi kerätä metsästään passii vipihkaa vuosia ennen hakkuu ta ja ryhtyä hakkuiden alla vielä aktiivipihkan keruuseen, jos sil tä tuntuu.” Lahtua kerää pihkaa tavalli sesti syyskuusta huhtikuun lop puun. Kun näreen kuori rikkoutuu, niistä voi olla saatavissa todella isoja pih kasaantoja.” Suurimmat yksittäiset Lah tuan löytämät pihkakimpaleet ovat ol leet nyrkinkokoisia. Hänen mukaan sa keruu on metsänomistajalle todella tuottoisaa. ”Pihkaa joka kuusikossa” Jos puu saa haavan, se korjaa si tä pihkalla, Lahtua kertoo. Maapallon keskilämpötilan kasvu ei pysähdy toivottuun 1,5 asteeseen. Huoneenläm mössä siitä tulee nopeasti tah meaa, Lahtua neuvoo. Kiina onnistui hyvin, ehkä liiankin hyvin, yhden lapsen politiikassaan toisin kuin Intia. NYKYINEN VÄKIMÄÄRÄ on vajaa kahdeksan miljardia. Suomen ja muiden Pohjoismaiden puuntuotantoa kaivataan tulevaisuudessa runsaasti lisää Euroopan markkinoille. 26.5.2023 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. ”Pihka ei ole koskaan puhdas ta, kun se kerätään passiivisena. Siksi pihka kannattaa pistää heti myyntiin tai varastoida muoviin.” Pihkasalva on Lahtuan mu kaan syytä tehdä ulkona teräs kattilassa. Jos metsässä on joskus kaa tunut joku puu ja se on osunut toiseen puuhun, sieltä on löydet tävissä pihkaa.” Myös sääilmiöt, kuten tuuli ja ukkonen, vaurioittavat puita ja ai heuttavat pihkaantumista. Aktiivisessa menetelmässä paras keruuaika sen sijaan ajoit tuu kevääseen ja kesään, jolloin pihka on valuvaa. ”Kattilaan voi laittaa esimer kiksi puolet neitsytkookosöljyä ja puolet pihkaa ja antaa niiden sulaa. Suomen mahdollisuudeksi jää uudessa Euroopassa aiempaa suurempi osuus puuntuo tannosta. ”Kauriit ja peurat hankaavat it seään pieniä näreitä vasten. Vesipulasta kärsivä Eurooppa menettää puus toaan sekä hyönteistuhojen että metsäpalojen vuoksi. Se soveltuu pääte hakkuukypsiin metsiin. Realistisempi arvio on 2,5 astetta vuoteen 2100 mennessä. Pihkaa voi kerätä metsistä jo ennen en siharvennusta, Lahtua vinkkaa. Esimerkiksi vielä vuonna 1970 Kiinan ja Intian väestön hedelmällisyys oli samaa luokkaa. Jos metsätaloutta aiotaan harjoittaa ylisukupolvisesti, joudutaan ottamaan kantaa erilaisten metsäntuotteiden kysyntään ja tarjontaan vuosikymmenien kuluttua. ”Hyvässä kohteessa passiivi pihkaa voi kerätä pari kiloa tun nissa, ja siitä saa luomuna jopa 50 euroa kilolta.” Lahtuan tilan metsät ovat luo musertifioituja. Ilmaston muutos on tekijä, joka voi jyrätä metsien entis tämisprojektin historialliseksi kummajaiseksi. Hyvä lisäansio Viisitoista vuotta sitten Marjaana Lahtua alkoi kerätä kuusenpihkaa myyntiin, parhaimmillaan 40–60 kiloa vuodessa. Pihkan kerääminen sopii Marjaana Lahtuan mukaan hyvin metsänomistajille, jotka tykkäävät liikkua omissa metsissään ja pitävät esimerkiksi sienien tai marjojen keruusta. Sitten keitos siivilöidään ja astiat pestään heti puhtaiksi.” Marjaana Lahtua löytää pihkaa muun muassa sellaisista kuusista, joita karhut ovat kynsineet tai joihin ilvekset ovat kiivenneet. ”Jokaisessa kuusikossa on pih kaa. ”Puhdistamaton pihka kevenee säilytyksessä. Passiivinen pihka tuot taa myös sinä aikana, kun met sästä ei ole muuta tuloa.” Aktiivisessa keruumenetel mässä kuusen kylkeen tehdään kalanruotokuvio, josta pihka va lutetaan puun runkoon kiinnitet tyyn pussiin. Sen joukossa on aina jäkälää, neu lasia ja kuoren palasia.” Passiivinen pihka kannattaa puhdistaa heti. Kilosta saattaa läh teä 50–100 grammaa. Siihen voi varautua jo nyt lisäämällä metsäpintaalaa ja viisaalla puulajivalinnalla. YK:n keskivaihtoehdon väestöennuste vuoteen 2100 asti kertoo, että väestöä on 9,7 miljardia ihmistä vuonna 2050 ja 11,2 miljardia vuonna 2100 eli silloin, kun Suomessa tänä vuonna istutettavat männyt ovat parhaassa sahauskunnossa. ”Siinä on aikamoinen byrokra tia, kun merkitsen keruualueet karttoihin, pidän kirjaa keruu ajoista, määristä ja varastosta.” Lisäksi tilalle tehdään joka vuosi luomutarkastus, joka kos kee myös luonnontuotteiden ke ruuta. Ne hän on löytänyt puun juurista. Kaksi eniten pitkällä aikavälillä vaikut tavaa tekijää ovat maailmanlaajuinen väestönkasvu ja ilmaston muutos
Echo CS 4920 painaa työkunnossa, 15 tuuman laipalla varustettuna kuusi ja puoli kiloa. ECHO CS 4920 Sylinteritilavuus 50,2 cm 3 Teho 2,5 kW Kuivapaino 5,0 kg Paino työkunnossa 6,5 kg (15 tuuman laipalla) Polttoainetankin tilavuus 0,48 litraa Öljytankin tilavuus 0,33 litraa Terälaite (vakiovarustus) 0,325-jaollinen ketju 15 tuuman laippa (38 cm) Hinta noin 550 euroa Plussat ja miinukset + sitkeästi vääntävä moottori + hinta vs. Kuten edellisetkin kokeilemamme Echot, myös uutukainen käynnistyy vaivattomasti. Uudenmallinen katkaisin on herkkä ja samalla hyvin suojattu. Saha on ominaisuuksiltaan hyvä yleissaha, eikä hintakaan noin 550 euroa ole paha. Edellinen toki sillä erotuksella, että pikkuveli kilpailee tehollaan ja käsiteltävyydellään kokoluokkansa kärjessä Husqvarnan ja Stihlin mallien kanssa. Jouhevaa oksien karsintaa varten moottorin käyntinopeus voisi olla korkeampi. Painonsa vuoksi se ei ole paras valinta, jos sahaa on tarkoitus käyttää ensisijaisesti harvennushakkuilla. Koesaha oli varustettu 15 tuuman laipalla. Bensaja öljytankin korkkien lukitusja avaussalpa on parhaita mitä moottorisahavalmistajilla on tarjota. Kokeilun aikana melkoinen osa kaadetuista puista katkottiin polttopuun mittaan, joten sahan leikkuuteho tuli ulosmitattua monta kertaa. Karsinnassa kankea Kokeilimme Echoa järeiden tonttija pihapuiden teossa. Sylinteritilavuudeltaan 50,1 kuutiosenttimetrin CS 4920 sen sijaan on ammattilaismalleja vähätehoisempi. Ilmansuodinta ja sytytystulppaa peittävä kotelo on kiinni yhdellä salvalla – tätä helppokäyttöisemmäksi mekanismia ei oikein voi kuvitella. Uutuusmalli korvaa pitkään markkinoilla olleen Echon CS 501:n ja on siihen verrattuna parannus. Siltä osin Echo tuntuu enemmän tukkipuun kaatosahalta kuin Huskin ja Stihlin saman kokoluokan ammattisahat, jotka toki tehollaan päihittävät Echon. Uutuusmalli on kaikin puolin parempi. Koesahauksen aikana saha ei kertaakaan pysähtynyt vahingossa. Edeltäjän heikkous oli kahvojen lyhyt väli, mikä teki sahan käsittelystä kiikkerää. Niihin Echon mallistosta löytyy ketterämpiä vaihtoehtoja. Uutena kierroslukumittari näytti tuhat kierrosta vähemmän. 10153_.indd 22 10153_.indd 22 20.5.2023 13.28 20.5.2023 13.28. METSÄSTÄ 26.5.2023 22 Metsälehti.fi KOKEILTUA FAKTA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT RISTO MYKKÄNEN, ASIANTUNTIJA JAPANILAISVALMISTAJA Echo modernisoi sahamallistoaan urakalla. Ilmanpuhdistimen ja tulpan kotelo on kiinni yhdellä klipsillä – tätä helpommaksi perushuoltojen tekemistä ei voi saada. PERUSJAPANILAINEN UUTUUSSAHA ECHOLTA Echo CS 4920 on vankka ja moottori vääntää, mutta sähäkkyyttä karsintaan puuttuu. Samankokoisella moottorilla varustettu Husqvarna 550 XP mk2 painaa muutaman sataa grammaa enemmän. Metsälehden nyt kokeilemalla CS 4920:lla on vahvasti sukunäköä viime vuonna esitellyn, suosiota markkinoilla saavuttaneen pykälää pienemmän CS 4310:n kanssa. Helppo huollettava Echossa on edelleen perusjapanilaiseen tyyliin erillinen virrankatkaisin ja ryyppyhanikka. Tässä vaiheessa kierrokset kaasu pohjassa kohosivat aavistuksen yli 13 000:een minuutissa. Käsittelytuntumaltaan uutukainen muistuttaa Echon 60ja 70-kuutioisia sahoja. Mittasimme moottorin käyntinopeutta uutena ja parinkymmenen tankillisen jälkeen, kun moottori oli hioutunut ja äänenvaimentajan kipinäverkko oli poistettu. Kaikille on yhteistä vankkuus. Tänä keväänä esiteltiin CS 4920 -malli. ominaisuudet + käsiteltävyys – moottorin vaimea kierrosherkkyys Japanilainen Echo uudistaa moottorisahamallistoaan. Edellä sanotusta huolimatta sahan paino vetää vertoja eurooppalaiskilpailijoille. Tässä hommassa saha oli mukavuusalueellaan
Tulossa on nepalilaisia ja yksittäisiä henkilöitä eri Euroopan maista.” Puskaradio toimii Holsti Forest on kasvanut vuosi vuodelta, sillä ulkomaisille metsätyöntekijöille on kysyntää. Haimme työntekijöitä EU:n yhteisen Eures-työnhakuportaalin kautta. Zoubir kertoo tehneensä metsänhoitotöitä myös Marokossa, mutta työ oli erityyppistä. ”Ratkaisimme työvoiman tavoittamisen ongelma viime talvena. Yhtiö on erikoistunut raivausja istutustöihin, ja kaikki sen metsurit tulevat ulkomailta. ”Aion olla täällä niin pitkään kuin töitä riittää.” Aluspuut pois. Yhtiön metsurit tekevät töitä useille sahaja metsäyhtiöille, Fingridille ja metsänhoitoyhdistyksille. ”Työ, pomo ja olosuhteet ovat ok. Mohienddine Zoubir Marokosta on raivaamassa toista päivää, ja työ sujuu jo hyvin. Urakoita on Äänekoskelta Saariselälle. 10153_.indd 23 10153_.indd 23 20.5.2023 13.28 20.5.2023 13.28. Viidentoista asteen lämpötilaa hän pitää miellyttävänä verrattuna Marokon kuumuuteen. Tunnelma on kotoisa”, hän sanoo hyvällä englannilla. Vakituisia työntekijöitä on 20. Yhtiö voitti tarjouskilpailussa Metsähallituksen pohjoisen alueen raivaustyöt, ja tänä vuonna yhtiön koko tuplaantuu työntekijämäärällä ja liikevaihdolla mitattuna. Metsureita maailmalta Sieviläinen Holsti Forest kouluttaa ja työllistää kesäkaudella 120 ulkomaista työntekijää raivaamaan ja istuttamaan. Sievin jalkine on työllistänyt ihmisiä meidän kauttamme.” Työlupabyrokratiaa on Holstin mukaan melko paljon, mutta siitä selviää. Metsureita on töissä jo 60, ja kun Lapin työmaat aukeavat, määrä kasvaa 120:een. Sen kautta työntekijöitä voi valikoida haluttujen taitojen perusteella, kun he ovat täyttäneet hakukaavakkeen yhtiön verkkosivulla. Haastavinta tulijoille on suomalaisen metsän epätasainen maasto”, kertoo Holsti Forestin toimitusjohtaja Mikael Holsti. ”Meillä on nyt töissä marokkolaisia, uzbekkeja ja thaimaalaisia. Holstin mukaan raivaustyön mekaaninen suoritus on kohtuullisen nopeasti opittavissa, kunhan fyysinen kunto riittää. Puskaradio alkoi toimia välittömästi, ja saimme kymmeniä työnhakijoita Marokosta ja Nepalista.” ”Kun rekrytoimme ensimmäisen aktiivisesti työtä hakeneen nepalilaisen, meille tuli seuraavalla viikolla kahdeksantuhatta hakemusta Nepalista.” EU-hankkeena rekrytointirobotti Hakemustulva oli tekemätön paikka, ja Holsti rakensi EU-hankkeen tuella rekrytointirobotin. Yksi marokkolainen työnhakija löysi ilmoituksen ja palkkasimme hänet. Toimitusjohtaja Mikael Holsti ja aluepäällikkö Natthapon Khonhao matkalla katsomaan työn jälkeä. 120:tä työntekijää varten yhtiö haastatteli lopulta 800 ehdokasta. Kausityöntekijät saavat luvan kolmessa kuukaudessa, pidempään työsuhteeseen tulevien lupakäsittely voi kestää vuoden. ”Tässä on järkyttävän suuri potentiaali ja voimme auttaa löytämään työtekijöitä monen eri alan työnantajille. Kokonaisraivausmäärä tälle kaudelle on 8 700 hehtaaria ja taimia yhtiö istuttaa 4,7 miljoonaa kappaletta. ”Osalla uusista työntekijöistä on kokemusta risukoiden raivaustöistä, mutta valikoiva raivaus on uutta. Kausityöntekijä Mohienddine Zoubir on saanut ennen raivaussahaan tarttumista teoriakoulutusta. ”Aion olla täällä niin pitkään kuin töitä riittää”, Zoubir sanoo. METSÄSTÄ 26.5.2023 Metsälehti.fi 23 MIKKO LAITILA, TEKSTI ULLA NISONEN, KUVAT RAIVAUSSAHAT laulavat Metsähallituksen mailla Haapajärven Koposperällä. Kuusikkoa raivaavista kymmenestä työntekijästä viisi on Marokosta. 20 hehtaarin kuviolla kypsyy noin 80-vuotiasta kuusikkoa, jonka ennakkoraivaus on juuri työnsä aloittaneiden metsureiden harjoituskohde. ”Viime vuonna yhtiön liikevaihto oli 1,5 miljoonaa, nyt sopimusmääriin perustuva liikevaihtoennuste on 3,5 miljoonaa euroa.” Yhtiöllä oli valmiiksi verkostoja Thaimaahan, mutta tänä vuonna maasta ei ollut saatavilla tarpeeksi tekijöitä
Metsänomistaja voi itse asettaa tavoitteet Käyttäjä voi valita Metsätietäjässä, millaisia painotuksia hän haluaa metsänhoidolleen asettaa. Päivitystöiden takia palvelussa voi esiintyä alkuvaiheessa käyttökatkoja. 26.5.2023 24 Metsälehti.fi METSÄSTÄ SAMI KARPPINEN METSÄLEHTI on julkaissut digitaalisen palvelun, jossa metsänomistaja pääsee suunnittelemaan metsätalouttaan ja vertailemaan erilaisten tavoitteiden vaikutusta metsänsä kehitykseen. Ehdotukset huomioivat myös metsätilan hakkuumahdollisuudet kokonaisuudessaan metsäsuunnitelman tavoin. Palveluun pääsee kirjautumaan Metsälehden verkkosivuilta. Erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksia tuloihin, menoihin ja metsätilan kehitykseen on helppo vertailla”, sanoo Välimäki. ”Indeksi perustuu puuston ikään, tilavuuteen, jaksovaihteluun, läpimitan vaihteluun, lehtipuun määrään sekä puulajien määrään. Metsätietäjä ehdottaa käyttäjälle Metsälehden artikkeleita ja videoita, jotka liittyvät juuri kyseisen tilan tai metsäkuvion ajankohtaisiin metsänhoidon kysymyksiin. Metsätietäjän ehdottamat toimenpiteet pohjautuvat Tapion ylläpitämiin hyvän metsänhoidon suosituksiin. kuvioista voidaan ehdottaa jatkuvaa kasvatusta”, kuvailee metsätiedon kehittämispäällikkö Petri Latva-Käyrä Tapiosta. Luontoarvoja painottavissa toimenpiteissä voivat korostua esimerkiksi poimintahakkuut, normaalia lievemmät harvennukset tai pidennetyt kiertoajat. Kasvupaikan rehevyys vaikuttaa paljon siihen, mitkä lajit toimista hyötyvät eniten.” Viitamäki muistuttaa, että Metsätietäjän tiedot pohjautuvat avoimeen metsävaratietoon, joka vaikuttaa ohjelman tekemiin ehdotuksiin. Indeksin laskennassa käytetään samaa perustoteutusta kuin Tapion Forestkit-ohjelmassa”, kertoo metsätietoasiantuntija Anna Viitamäki Tapiosta. Räätälöityjä sisältöjä ja hyödyllisiä karttanäkymiä Metsänomistajan omien tavoitteiden ja metsänhoidon suositusten lisäksi Metsätietäjässä yhdistyvät Metsälehden sisällöt. ”Toimenpide-ehdotukset vievät metsätilaa kokonaisuudessaan metsänomistajan tavoittelemaan suuntaan”, Latva-Käyrä sanoo. ”Kun puuston rakenteellinen monimuotoisuus kasvaa, voidaan olettaa, että myös luontoarvot lisääntyvät. ”Metsätietäjä lisää tietoisuutta omista metsistä ja niiden mahdollisuuksista. ”Lahopuun määrän arviointiin muutoin kuin maastotyönä ei ole vielä olemassa aukottomia menetelmiä”, Viitamäki sanoo. Kaikissa Metsätietäjän tarjoamissa vaihtoehdoissa lähtökohtana on se, että metsää hyödynnetään myös taloudellisesti. ”Kaukokartoituksella kerätty data ei välttämättä tunnista esimerkiksi puuston kerroksellisuutta kovin hyvin.” Indeksi ei huomioi myöskään lahopuun määrää, koska sitä ei ole mitattu avoimessa metsävaratiedossa. ”Esimerkiksi hiilivarastojen kasvattamista painottavassa vaihtoehdossa puuston kiertoajat voivat olla hieman pidempiä ja osalle Oman metsän mahdollisuudet haltuun Metsätietäjällä Metsälehti Digin uusi palvelu yhdistää käyttäjän metsätilan tiedot, metsänhoidon tuoreimmat suositukset sekä Metsälehden sisällöt. Tämä antaa paremmat valmiudet keskustella erilaisista ratkaisuista vaikkapa puunostajan kanssa”, Välimäki tiivistää. Ohjelmassa on selkeä kuviokartta, jonka taustalle voi valita näkymään monenlaista hyötytietoa, kuten tuoreimmat ilmakuvat, latvusmallit sekä vaikka tilalle tehdyt metsänkäyttöilmoitukset tai kemerahakemukset. Metsätietäjää kehitetään käyttäjiltä saadun palautteen perusteella. Forestkit on Tapion metsäammattilaisille kehittämä tietojärjestelmä. ”Käyttäjä voi ladata palveluun oman metsätilansa tiedot, jotka haetaan Suomen metsäkeskuksen tuottamasta avoimesta metsävaratiedosta”, kertoo metsätietopalveluiden päällikkö Esko Välimäki Tapiosta. ”Ohjelma optimoi toimenpiteet metsänomistajan tavoitteiden mukaan ja huomioi myös tilakohtaisen kestävyyden pidemmällä aikavälillä. Toimenpide-ehdotukset tehdään käyttäjän asettamien tavoitteiden perusteella. ”Palveluun tuodaan jatkossa myös digitaaliset metsänhoidon suositukset kuvauksineen. ”Metsänomistaja voi painottaa haluamassaan suhteessa taloudellista kannattavuutta, hiilivarastojen kasvattamista tai luontoarvojen lisäämistä”, Välimäki kuvailee. Metsätietäjän runkona toimivat avoimeen metsävaratietoon perustuvat metsätilan kuviotiedot sekä kuviokartta. Metsätietäjäksi nimetty palvelu on kaikkien Metsälehden kestotilaajien käytettävissä ilman lisämaksua. Uusia toiminnallisuuksia muun muassa verokirjanpitoon on luvassa vielä tämän vuoden aikana. Niistä metsänomistaja saa tarkempaa tietoa, mitä kuviolle ehdotetut toimenpiteet käytännössä tarkoittavat”, Petri Latva-Käyrä sanoo. Monimuotoinen puusto, enemmän luontoarvoja Luontoarvoja painottavassa vaihtoehdossa luontoarvoille lasketaan kuviokohtainen indeksi kuuden tekijän perusteella. 10154_.indd 24 10154_.indd 24 20.5.2023 13.31 20.5.2023 13.31. Palvelusta löytyvät myös Metsälehti Digin hyötytietoa tarjoavat sisällöt. Metsälehti on osa Tapio-konsernia
459,00) STIHL MS 231 MOOTTORISAHA 429 , 00 (ovh. 349,00) STIGA COMBI 748 S RUOHONLEIKKURI 449 , 00 (ovh. METSÄTYÖT METSÄSTYS RETKEILY PIHA & PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.. 1289,00) STIHL MS 261 C-M MOOTTORISAHA 799 , 00 (ovh. 659,00) STIGA COLLECTOR 543 RUOHONLEIKKURI 289 , 00 (ovh. X-Treem valjaat STIHL 4-piste tärinänvaimennus, STIHL ErgoStart, monitoimikahva, kaksoiskahva, kahvan pikasäätö, 2-MIX moottori, STIHL M-Tronic ja kahvalämmitys. 499,00) HUOM! Leikkurit verkkokaupasta ilmaisella toimituksella!! STIHL FS 460 C-EM KW RAIVAUSSAHA 1039 , 00 (ovh. 349,00) » Työnnettävä » Allesilppuava » Teho 1,9 kW » ST 120 OHV » Itsevetävä » Allesilppuava/sivullepuhallus » Teho 2,2 kW » ST 140 OHV » Työnnettävä » Allesilppuava » Teho 1,3 kW » sis. www.uittokalusto.. 549,00) » Akku 5 Ah » Max.työalue 1500 m² » Teho: 1,4 kW » Moottori: 31,8 cm³ » Paino: 3,6 kg » Laippa: 30 cm » Teho: 2,0 kW » Moottori: 42,6 cm³ » Paino: 4,8 kg » Laippa: 35 cm » Teho: 3,0 kW » Moottori: 50,2 cm³ » Paino: 4,9 kg » Laippa: 35 cm » Teho: 2,2 kW » Moottori: 45,6 cm³ » Paino: 8,5 kg » Sis. 4 Ah akku+laturi » Työnnettävä » Keräävä » Teho 1,9 kW » ST 120 OHV » Itsevetävä » Keräävä » Teho 2,2 kW » ST 140 OHV STIGA TORNADO 398 M AJOLEIKKURI 2190 , 00 (ovh. Kampanjat voimassa 16.6.2023 asti STIGA MULTICLIP 547 RUOHONLEIKKURI 309 , 00 (ovh. 99€) » Asennus ilman rajakaapelia » Max.työaika 150 min Ruohonleikkurit ja moottorisahat Uittokalustolta! STIGA A 1500 ROBOTTILEIKKURI 2950 , 00 (ovh. 449,00) STIGA MULTICLIP 547E KIT AKKULEIKKURI 589 , 00 (ovh. 3149,00) STIGA MULTICLIP 747 SD RUOHONLEIKKURI 419 , 00 (ovh. 929,00) STIHL MS 194 C-E MOOTTORISAHA 385 , 00 (ovh. Katso kaikki kampanjatuotteet verkkokaupasta! (Ei koske ajoleikkureita eikä puutarhatraktoreita) 10154_.indd 25 10154_.indd 25 20.5.2023 13.31 20.5.2023 13.31. 2390,00) » 98 cm leikkuri » Teho 6,5 kW » ST 350 OHV » Vaihteet 5+1 HUOM! Ajoleikkureiden toimituskulut nyt vain 59€! (norm
Pro Silva on juuri solminut jälleenmyyjäsopimuksen saksalaisen koneliikkeen, Sauerland Forsttechnik GmbH:n kanssa, mikä luo uudenlaiset mahdollisuudet vientiin. Moni haluaa korjata siemenpuita tai tuulenkaatoja”, Heinilä sanoo. Tästä joukosta erottuivat metsässä edelleen aktiivisesti töitä tekevät Reijo Iso-Junno Haapajärveltä ja Kauko Tolonen Siikalatvalta. Tuonti alkoi viime vuonna. ”Otimme yhden vinssin malliksi Suomeen. ”Sano vaan Krapan”, neuvoo toimitusjohtaja Markus Heinilä oikeaa ääntämystä. Kun puu kaatuu Pohjanmaalla, löytyvät tekijät siitä joukosta, joka kokoontui Kalajoen lentokentälle. Harvennuskoneita Saksan metsiin Suomen metsäkonevalmistajien haastajasarjan Pro Silva esitteli ylpeänä uutta, oliivinvihreäksi väritettyä mallistoaan. Länsirannikolla toimivalla I. AMMATTILAISET AREENALLA Metsäkoneen kuljettajat saivat kokeilla, onnistuuko kouran liikuttaminen ilman kosketusta rautatankoon. ”Järeitä kuusimetsiä tuhonneet kirjanpainajatuhot vähentävät isojen metsäkoneiden tarvetta, mutta samalla pienten harvennuskoneiden kysyntä vahvistuu.” Hän perustaa näkemyksensä siihen, että Saksassa on runsaasti nuoria istutusmetsiä, jotka on perustettu 1990-luvulta alkaen riehuneiden myrskyjen jäljiltä syntyneille laajoille aukeille. 10155_.indd 26 10155_.indd 26 20.5.2023 13.35 20.5.2023 13.35. ”Suomeen näitä on nyt myyty kymmenkunta.” Krpan on myös maailman suurin traktorivinssien valmistaja. Hänen mukaansa metsäkonemarkkinat ovat murroksessa, mikä on yhteydessä laajoihin metsätuhoihin. ”Ensimmäinen konekauppa Saksaan on jo sovittu”, Schalx kertoo. ”Vientiin menee noin 80 prosenttia valmistamistamme koneista”, Kontro sanoo. Vetoakseliakin on joskus vaihdettu veden alla”, mies muisteli hymyssä suin. Rohkea tulokas Sloveniasta Suomalaiset ovat vahvoja tekijöitä Pohjolan ja Euroopan klapikonemarkkinoilla. He nauttivat näyttelyosastoillaan kevätauringon lämmöstä ja vähintään yhtä lämpimiksi käyneistä markkinoista. Niitä tärkeämpiä olivat kuitenkin ihmiset, jotka kiertelivät tarkastelemassa niin isoja kuin vähän pienempiäkin koneita. Reijo Iso-Junno kertoi tekevänsä 77 vuoden iässä edelleen puunkorjuuta oman Ponssen puikoissa. Ilman heitä nerokkaimmatkin innovaatiot jököttäisivät vain elottomina rautakasoina. Metsien elinvoiman turvaaminen tuhoja vastaan korostaa kasvatushakkuiden tarvetta. Konesavotoiden veteraanit tulivat tutustumaan Proforestista löytyviin uutuuksiin sekä ”näihin metsäalan ihmisiin, jotka pitävät Suomen pystyssä”. Aikoinaan hän toimi myös turvehommissa. Toistaiseksi valtaosa Ruovedeltä lähtevistä koneista on jäänyt Suomen markkinoille, mutta toimitusjohtaja Norbert Schalkx näkee uusia mahdollisuuksia Saksassa. Nähtävillä oli myös monenlaisia muita koneita puiden käsittelyyn. Erityisesti vauhdissa on ammattikäyttöön tarkoitettujen koneiden kysyntä, ja se kasvattaa konevalmistajien liikevaihtoa. Tilauskirjat ovat nyt niin pitkiä, ettei uutta konetta enää välttämättä saa edes ensi vuoden klapisesonkiin. Pohjanmaan metsäväki kokoontui Kalajoen lentokentälle Proforest-näyttelyyn. ”Myyntiin toimitettujen koneiden määrä ei juuri ole muuttunut, mutta kysyntä painottuu yhä vahvemmin ammattikäyttöön meneviin koneisiin, joiden hinta on keskimääräistä korkeampi”, sanoo Hakki Pilkkeen myyntipäällikkö Veijo Kontro. Ollapa oma klapikonetehdas Surkeaksi mennyt maailmanpolitiikka, selkosuomeksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan, heiluttelee myös konekauppaa – mutta tavalla, jota ainakaan klapikonevalmistajat eivät pane pahakseen. Heinilä Oy:llä riittää silti rohkeutta tuoda slovenialaisia Krpan-klapikoneita Suomeen. Nyt ne alkavat olla harvennusiässä. ”Kaikenlaista on koneiden kanssa sattunut. Yllättäen niitä onkin myyty aika hyvin. Krpanin tehokkaat ammattilaiskoneet istuvat hyvin tämän hetken klapikonemarkkinaan. 26.5.2023 26 Metsälehti.fi METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT K alajoen Proforest-metsänäyttelyssä olivat paikalla kaikki suuret konevalmistajat
Harvestlinella on jo käytössä Pro Silvan tela-alustaisia metsäkoneita. Slovenialaisvalmisteinen traktorivinssi on menestynyt Suomen markkinoilla. 10155_.indd 27 10155_.indd 27 20.5.2023 13.35 20.5.2023 13.35. Ähtäriläisen puunkorjuuyritys Harvestlinen Pertti Kuoppamäki (vas.) otti tuntumaa uuden Pro Silvan hakkuukoneen ohjaamoon Pro Silvan J-P Syvälahden opastuksella. Se sopii maataloustraktorin tai mönkijän kuormaimeen. Metsälehti.fi 27 METSÄSTÄ Hakki Pilkkeen myyntipäällikkö Veijo Kontro vakuuttaa, että klapikoneet käyvät hyvin kaupaksi niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin. ”Täällä näkee ihmiset, jotka pitävät Suomen pystyssä”, sanovat Kauko Tolonen Siikalatvalta (vas.) ja Reijo Iso-Junno Haapajärveltä. Hinta on noin 10 000 euroa. Ruoveteläisen Pro Silvan toimitusjohtaja Norbert Schalkx odottaa kasvua vientimarkkinoilta. Uusi väri on sävy sävyyn asiakkaan Ponsse-kaluston kanssa. Syketec Oy:n kehittämä Jobo ST 35 Rabbit on maailman pienin sykeharvesteripää. Tavallisesti vihreä Jarcrac sai uuden värin, kun kone myytiin saksalaiselle yrittäjälle
Syystä tai toisesta teerikana tai naarasmetso, eli koppelo, valitsee usein pesäpaikakseen tuoreen hakkuuaukean. Hajun on todettu karkottavan pienpetoja. Asiaa on tutkittuLöytyneen teeren pesän ympärille vuollaan tavallista palasaippuaa hajusteeksi noin 20 metrin säteelle. Jos koira on vainunnut hautovan linnun, se ilmoittaa siitä isännälleen jähmettymällä seisontaan. Äänekoskella pesiä etsimässä oli toukokuun puolivälissä Mika Rinne lyhytkarvaisen saksanseisojan Paten kanssa. Mika Rinne ja lyhytkarvainen saksanseisoja Pate etsivät kanalintujen pesiä toukokuun puolivälissä Äänekoskella Finsilvan aukolta, joka odotti lähipäivinä äestystä ja konekylvöä. ”Tämä on Patelle tosi hyvää harjoitusta samalla. Ei kuumaverisille koirille Finsilvan metsien hoidosta vastaa käytännössä Metsä Group, jonka kanssa Finsilva on sopinut pesien PATE PALSTALLE POIKKEUSLUVALLA Metson ja teeren pesien etsiminen sekä merkkaaminen ennen maanmuokkausta saattaa pelastaa monta untuvikkoa. Metsä Groupin metsäasiantuntija Seppo Mäntymaan mukaan teeren ja koppelon pesät löytyvät usein samankaltaisilta paikoilta. ”Tähän tarvitaan maanomistajan sekä Riistakeskuksen lupa, koska koiraa pidetään maastossa vapaana niiden kiinnipitoaikana”, Manninen huomauttaa. Kun pesää lähestytään varovasti, ehtii hautova lintu hypätä siivilleen ja paljastaa samalla pesän paikan. ”Muokkausta tehdään paljon myös syyskaudella, mutta esimerkiksi äestys ja männyn konekylvö on siementen itämisen takia tehtävä aina keväällä”, Manninen sanoo. Lämpö, aukolle jääneiden oksien suoja ja toisaalta hyvä näkyvyys petojen varalta tehnevät olosuhteista houkuttelevat. PILKKEET 26.5.2023 28 Metsälehti.fi LUONTO SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT METSÄKANALINTUJEN pesintä käynnistyy keskisessä Suomessa vapun tienoilla. Finsilvan metsissä Keski-Suomessa tehdään maanmuokkausta vuosittain noin tuhannen hehtaarin alalla, josta noin kolmasosa keväällä. ”Hyvin usein teeren ja metson pesiä löytyy myös harvennusmetsistä. Keski-Suomessa pesiä etsitään tänä keväänä seisovien kanakoirien avulla, jolloin pesät voidaan suojata ja merkitä kartoille ennen töiden aloittamista. etsimisestä ja merkkaamisesta. ”Tämän vuoksi halusimme herätellä käytäntöä, jossa hakkuualueet käydään tutkimassa pesien varalta ennen töiden aloittamista”, kertoo Finsilva Oyj:n maista vastaava Viitasaaren hankintapiirin alueella vastaava maankäytön asiantuntija Petri Manninen Metsä Groupilta. 10156_.indd 28 10156_.indd 28 20.5.2023 13.36 20.5.2023 13.36. Ongelmia voi tulla, jos kevään tullen samalle aukolle pyrkivät myös hakkuutähteitä keräävät metsäkoneet ja maanmuokkaajat. ”Aukolle jääneet alikasvoskuusiryhmät tai hakkuutähdekasojen reunat ovat niille mieleisiä paikkoja.” Kanalintujen mieltymystä aukoilla pesintään Mäntymaa pitää kuitenkin osin tilastoharhana, sillä ihmiset liikkuvat aukoilla keväisin paljon uudistamistöissä. Koiran pitää olla hallittavissa ja luonteeltaan rauhallinen, jotta se ei ryntää liian lähelle hautovaa emoa tai pesää”, metsuriyrittäjänä leipänsä tienaava Rinne kuvailee
SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. Tätä varten käytettävissä on kolme kanakoiraa omistajineen. Pienpedot sekä varislinnut ovat merkittävimpiä kanalintujen pesien tuhoajia. Räkättirastas tunnetaan mansikanviljelijöiden kiusana, joka nokkaisee palan marjasta ja siirtyy sitten maistamaan seuraavaa. Saippuan haju karkottaa pesälle suuntaavia petoja”, opastaa Mäntymaa. METSÄN KÄTKÖISSÄ KUKA LEVITTÄÄ AHOMANSIKKAA. Pihallamme on parikin usean neliömetrin ahomansikkakasvustoa, joissa muu kasvipeite on niukkaa. Pienen kuusenlatvuksen alta paljastuu hetken etsimisen jälkeen pesä, jossa on kahdeksan munaa. ”Pesän ympärille voi kiertää saippuasta lastuja vuolemalla säteeltään noin parinkymmenen metrin ringin. Mansikka marjoo keskellä kesää, jolloin linnut etsivät vielä poikastensa kanssa proteiinipitoista hyönteisravintoa. Useana kesänä ketorinteessä liikkui myös koppelo poikueensa kanssa, mutta kyllä niidenkin kuljeskelu vaikutti enemmän hyönteisjahdilta kuin mansikkaherkuttelulta. Ihmistoiminnan osuutta pesien tuhoutumiseen on mahdotonta arvioida, mutta vahinkoja sattuu joskus väistämättä. Muutaman kymmenen metrin päässä häärivä Pate ei ole saanut linnusta vainua, tosin tuulen suuntakaan ei suosinut koiran onnistumista. Jälleen tietopankkina toimii innokas riistamies Mäntymaa. Finsilvan tavoitteena Keski-Suomessa on tarkastaa tänä keväänä noin 50 hehtaarin ala. Pitäisi tutkia heinäkuisia supikoiran, ketun, mäyrän ja pienempienkin petojen ulosteita – löytyisikö niistä mansikan siemeniä. Hakkuuaukkoja tutkiessani en ole toistaiseksi törmännyt selvästi siemenpankkisyntyisiin mansikkakasvustoihin. Linnut hakevat ruokansa pääasiassa näköaistinsa ohjaamina. KAMALA LUONTO 10156_.indd 29 10156_.indd 29 20.5.2023 13.36 20.5.2023 13.36. Tämän vuoksi kanakoirankin on usein vaikea löytää pesää.” Tästä saadaan konkreettinen esimerkki, kun aamun toiselta uudistusalalta pölähtää ilmoille teerikana vain parin metrin päästä toimittajasta. ”Äestäessä pesä on varmaan vaikein huomata, kun kone liikkuu koko ajan ja kuljettaja joutuu seuraamaan äkeitä. Kaivurimuokkauksessa kauhan edestä karkaavan linnun voi ehtiä huomaamaan”, Mäntymaa sanoo. Maankäytön asiantuntija Petri Manninen Metsä Groupilta haluaa edistää pesien suojausta muissakin maakunnissa. ”Hautova emolintu pudottaa aineenvaihduntansa minimiin, jonka takia se ei juuri eritä hajua ympäristöön. Yhteistä vatulle ja mansikalle on myös voimakas tuoksu. Rastaat kyllä joskus pomppivat siellä, mutta näyttävät pikemminkin etsivän matoja kuin mansikoita. Kuka siis levittää mansikan siemeniä. Se viittaisi siihen, että nisäkkäät olisivat tärkeitä, vaikkakaan eivät ainoita levittäjiä. Entä mahtaako mansikalla olla siemenpankki kuten vatulla, pihlajalla, mustikalla ja puolukalla. Sankan kuusimetsän jälkeisten aukkojen keskiosista mansikka kuitenkin näyttäisi puuttuvan. Varsinaisina marjalintuina pidetyt rastaat ja tilhet eivät siis mansikoista perusta, mutta syyskesällä maasta poikasilleen ravintoa etsivät pikkulinnut kuten metsäkirvinen, punarinta, kertut ja sirkut voisivat aivan hyvin napsaista aina silloin tällöin mansikan ravinnokseen – mutta havaintoja kaivataan. Mansikan kukat ovat kohti taivasta, jotta pölyttäjät ne näkisivät, mutta kypsyvän marjan perä kaartuu alaspäin, lähemmäksi maata. Omat koiramme ovat napostelleet tilaisuuden tullen niin mansikoita, vattuja, karviaisia, mustikoita ja puolukoitakin. PILKKEET 26.5.2023 Metsälehti.fi 29 LINNUT OVAT ILMEISESTI mansikan tehokkaimpia levittäjiä, sanoo Suuri kasvikirja. Metsän valoisilla aukkopaikoilla ja reunoilla on mansikkakasvustoja, jotka nopeasti laajenevat rönsyillään neliömetrien laajuisiksi laikuiksi. Mansikan ja vadelman marjat ovat usein piilossa lehtien katveessa. kin, eikä pesiä havaittu suhteessa enempää aukoilla kuin kasvatusmetsissä.” Saippualla petoja vastaan Hautovalla lintuemolla on omatkin keinonsa pedoilta suojautumiseen. Ahomansikoita en kuitenkaan ole koskaan nähnyt räkättirastaan syövän, enkä muidenkaan lintujen
Toiset ovat myös MetsäTietäjiä. PILKKEET On kahdenlaisia metsänomistajia. Polku omaan metsään MetsäTietäjä on metsänomistajan tilakohtainen digitaalinen työkalu oman näköisen metsän hoidon ja tuoton suunnitteluun. Se huomioi talouden, hiilitaseen ja luontoarvot juuri sinun tavoitteidesi mukaan. Tee itsestäsi MetsäTietäjä jo tänään osoitteessa metsälehti.fi. Saat suunnitelmat, kartat ja sinua parhaiten palvelevat Metsälehden sisällöt suoraan ruudullesi vaikka metsäsi keskellä. P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N 10157_.indd 30 10157_.indd 30 20.5.2023 13.42 20.5.2023 13.42
Hyvä näin, mutta pelkän luvun sijaan, pitäisi katsoa kokonaisuutta. Ilmaston lämpenemisen vääjäämätön trendi, luonnon yleinen köyhtyminen eli luontokato ja pyrkimys lisätä ekosysteemien hiilensidontaa ovat merkittävä punnus toisessa vaakakupissa. Kaikki muut, joiden kirjoitus ja kuva päätyvät lehteen, palkitaan uunituoreella kirjalla Metsät ja ilmastonmuutos. Ei leikata peittoa yläpäästä ja jatketa sillä jalkopäätä. Lähetä meille valokuva ja lyhyt teksti, jossa kerrot, miten olet saanut puut hyvään kasvuun. PILKKEET 26.5.2023 LUKIJAKILPAILU LUKIJALTA MITEN kasvun ihme näkyy sinun metsässäsi. Helposti tulee mieleen, että josko tuolta tai täältä saisi riidattomasti euroja vuotavan valtiolaivan tilkintään. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 10157_.indd 31 10157_.indd 31 20.5.2023 13.42 20.5.2023 13.42. Niiden joukosta arvotaan kilpailun voittaja, joka saa palkinnoksi reppujakkaran. Jauhottoman myllyn pyörittäminen verovaroin ei ole kansalaisten etu. Lähetä kilpailuvastauksesi 11. Jos tämä on tulevaisuuden kuva, niin tulee mieleen köyhän vanha ohje: Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot. Kun vanha metsä hakataan, puuston arvo vikaisuudesta ja lahosta johtuen on mitätön, mutta ekologinen arvo on mittaamaton. Onko siellä paikkoja, joista olet erityisen ylpeä. Metsähallituksen hallinnoimia valtion metsiä kohdellaan. kesäkuuta mennessä sähköpostilla osoitteeseen palaute@ metsalehti.fi tai perinteisellä postilla osoitteeseen Kilpailu, Metsälehti, Maistraatinportti 4A, 00240 Helsinki. Fauna Vråken Evo -reppujakkara on kevyt kuljettaa mukana, sillä se painaa vain 1,7 kiloa. Metsä on lähes jokaisen suomalaisen vallitseva ympäristö. Joukossa on satojen ellei tuhansien vuosien paloekologian muovaamia vanhoja metsiä, joissa näkyvät viime vuosisadan alkupuolen poimintasavottojen jäljet. Sen takia meillä on läheinen suhde metsään ja oikeus ottaa kantaa siihen, miten meidän metsiämme ts. Palkinnon arvo on 169 euroa. HALLITUSNEUVOTTELUT ovat kuumimmillaan, ja epäilemättä taloutta käsiteltäessä sivutaan myös luonnonvarojen käyttöä. MARTTI MIKKONEN METSÄNHOITAJA Valtion metsät – meidän metsämme Maan kattavin markkinapaikka. Nämäkö pitäisi hakata ja samaan aikaan budjettivaroin ennallistaa jo hakkuin pilattuja metsiä. Sen ovat kirjoittaneet metsätuhotutkija Markus Melin ja toimittajat Pi Mäkilä sekä Aino Ässämäki. Viimeisimmän kartoituksen mukaan valtion metsistä löytyi arvokkaita elinympäristöjä 60 000 hehtaaria, joissa metsien tila ja rakenne mahdollistavat harvinaisten lajien olemassaolon. Näiden metsien kuutiomäärä hehtaarilla ei ole kummoinen ja puuston hiilensidonta jopa negatiivinen, mutta maaperän humuskerros sitoo hiiltä sitäkin tehokkaammin. Toimitus valitsee kuvista ja kirjoituksista parhaat julkaistavaksi lehdessä. Metsähallituksen metsätaloustoiminnan nettotuotto valtion budjettiin on ollut vuosittain parisataa miljoonaa. Julkisuudessa on arvioitu, että luonnon ennallistamisen kustannukset tulevina vuosikymmeninä olisivat 13–19 miljardia euroa. Mitä se tässä tapauksessa merkitsee. Vaikka kasvatusmenetelmä ei kaikilla maastotyypeillä ja puulajeilla ole ”tuottavin”, niin säilyyhän metsä sen sijaan peitteisenä niin poron kuin brittituristinkin silmiin. Valtion vanhojen metsien hakkuu on lopetettava. Nuoremmissa valtion metsissä, rakenteeltaan selvästi hoidetuissa talousmetsissä voisi siirtyä jatkuvaan kasvatukseen. Valtion metsät ovat meidän metsiämme. Metsähallitus isännöi valtion omistamia maa-, metsäja merialueita
Metsämaata n. 050 410 4239 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Yksi hankkeen päätavoite oli lisätä hiilensidontaa. Rantala-tilalla pieni talo, navettarak. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 32 000 €. perustettu 1933 26.5.2023 32 Metsälehti.fi MYYDÄÄN www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILAT, Punkaharju, Putikko 6,64 ha. Uudistuskypsää rauduskoiv. 315.000 € METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Vanhat pellot pääosin metsitetty, osa kaipaa metsitystä. n. 10,5 ha, kituja joutomaita n. Siinä merkittävä osa kustannuksista tuli kastelujärjestelmän rakentamisesta. Hp. Metsityskokeilu onnistui rutikuivassa Marokossa Koskisen rekrytoi! Haemme OPERAATIOASIANTUNTIJAA metsäenergian tehtäviin Järvelään Vastaat metsäenergian ja sivutuotteiden operaatioista ja toimitusten ohjaamisesta sekä tuloksellisesta ja toimivasta yhteistyöstä asiakkaiden, urakoitsijoiden ja eri sidosryhmien välillä. 41 000 €. 7,8 ha. Koeala oli vajaat neljä hehtaaria. Parhaiten hiilidioksidia sitoivat eukalyptus, moringa ja johanneksenleipäpuu. sekä pihasauna. 6 km, Parikkalaan n. Vartt. Hp. myös traktorihallin ja varasto/autokatoksen. Hankkeessa kokeiltiin seitsemää eri puulajia ja kahta kastelujärjestelmää. 3,4 ha. Ostaja vastaa purkuja siivouskustannuksista. 31.5.2023 klo 16 mennessä osoitteeseen veijo.laukkanen@metsat.fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. Hp. 2 ha kuuluu luonnonsuojelualueeseen. Lisäksi tavoitteena on tehdä samanlainen kokeilu parin tuhannen hehtaarin alalla”, Ilvesniemi totesi tiedotustilaisuudessa. kasvatusmetsiköitä n. Kahden vuoden testijakson perusteella tehdyn laskelman mukaan yhden sidotun hiilidioksiditonnin hinnaksi tuli vajaat 100 euroa. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. Kasvupaikoista puolukkaturvekangasta n. 5,4 ha peltoa. 09 315 49 844 Sari Enderle p. 1970-luvulla: n. 3,5 ha. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 029 432 6108 Eero Sala p. Määräala, josta n. N. 210 m 2 :n kokoinen navettarakennus sis. n. Pilottihankeen tulosten mukaan toimivin vaihtoehto hiilensidonnan ja ruoantuotannon maksimoimiseksi voisi olla kokonaisuus, jossa johanneksenleipäpuuta ja moringaa käytettäisiin pääpuulajeina yhdistettynä pensaisiin tai viljelykasveihin, kuten kvinoaan ja härkäpapuun puurivien välissä. Talouskeskus rak. 2 ha, nuorta kasvatusmetsik. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Hankkeessa todettiin, että kastelujärjestelmä on välttämätön. 040 720 6920 koskisen.fi 10158_.indd 32 10158_.indd 32 20.5.2023 13.45 20.5.2023 13.45. 58.000 €. Lue koko ilmoitus ja hae paikkaa osoitteessa koskisen.fi/tyopaikat Lisätietoja tehtävästä antaa metsäjohtaja Joonas Ojasalo joonas.ojasalo@koskisen.com p. 040 510 8085 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa KILPAILU PALVELUKSEEN HALUTAAN Suomen Metsäurheiluliitto ry. Myydään purkukuntoisina. METSÄTILA, Punkaharju, Kulennoinen 14,187 ha. taimikkoa n. Sähköliittymä on. ”Meillä on pyrkimys jatkaa hanketta, jotta saadaan tietää, miten nielu kehittyy. Sen avulla taimista yli 90 prosenttia selviytyi. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. Erinomaiset maapohjat ja puustoa metsäarvion mukaan peräti n. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 91. Eukalyptuspuita voitaisiin puolestaan istuttaa kasvillisuuden tuulensuojaksi. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 654 m 3 . 1.6.2023 klo 16 mennessä osoitteeseen veijo.laukkanen@metsat.fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 22 km. Kalajärven rannalla rinnakkaiset kiinteistöt. 6407m 3 . 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Luonnonvarakeskuksesta työhön osallistui muun muassa tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi. Kok.puusto n. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Kehitysluokkaa 04 lähes 16 ha. PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. Tervetuloa kisailemaan! JUSSI COLLIN METSITYS on mahdollista jopa kuivissa ja kuumissa oloissa, energiayhtiö ST1:n metsityskokeilu Marokossa osoittaa. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. Tilalla olevat vanhat rakennukset purkukuntoisia. 6,5 ha, taimikoita n. 1 ha ja vartt. Hyvät tieyhteydet. Seuraava askel on jatkotoimet. 100 m 2 :n tiilivuorattu okt, jossa 4h+k+saunaos., ja n. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Uudistusvelvoite 2,1 ha:n kuviolla. 1000 m 3 . 1,8 ha. Pihan laidalla Viitalahteen laskeva puro. 029 432 6116 Valtteri Skyttä (perhevapaalla) Aino Ässämäki (ma.) p. TARJ. 09 315 49 800 MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. Kalenteria päivitetään kisakauden edetessä. Hänen mukaansa hanke oli ”harvinaisen onnistunut”. 050 464 6500 METSÄTILA, HÄMEENLINNA, Lammi 32 ha. Kastelumenetelmistä parhaiten kasvua edisti maanalainen tihkukastelujärjestelmä. MAATILA, Parikkala, Viitalahdentie 108 7,1 ha. Kok.puusto n. – metsätaitokisat kesä 2023 Kilpailukalenteri löytyy Suomen Metsäurheiluliiton kotisivuilta osoitteesta smul.fi kohdasta metsätaitokisat. Matkaa 6-tielle n. Yhtiö istutti pilottihankkeessa puita Marokon länsiosiin Bengueririin yhdessä sikäläisen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa vuosina 2018–2022. Hp. TARJ. vuosikerta. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja p. Sähköliittymä siirtyy
Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. Vuoden 2023 alusta paperilaskuihin tulee 2,90 € laskutuslisä. PILKKEET 26.5.2023 Metsälehti.fi 33 METSÄKRYPTO 10 METSÄRISTIKKO 7, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . METSÄKRYPTO 10 10158_.indd 33 10158_.indd 33 20.5.2023 13.45 20.5.2023 13.45. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 10” OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanar istikot.net. tai p. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 9.6.2023 osoitteessa Metsälehti, Maistraa tinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. PALKINNOT metsäristikosta 7 on arvottu seuraaville kolmelle: Elli Pelkonen, Kitee, Riitta Rissanen, Tampere ja Helena Tiihonen, Savonlin na
Joskus metsää pitää auttaa, että se voi hyvin. Metsässä on paljon juuria, tarinoita ja tarinoita juurista. Joku laittaa sinut makaamaan sinne sammalelle. Monesti aikuiset toistavat aina samat metsälenkit ja katsovat metsää kapeasti omien linssiensä läpi. Myös lasten kanssa sarjaa katsovien aikuisten Hyvärinen uskoo oppivan uutta. Hän toivoo, että lapsille jäisi sarjasta mieleen uusia tapoja hoitaa ja nähdä metsä sekä metsässä tehtävä työ. Sarjan kussakin jaksossa lapsi ja metsäammattilainen kohtaavat metsässä ja opettavat toisilleen jotain uutta. Kiinnostus ymmärtää metsää ja metsän eri ammattilaisia heräsi, kun Hyvärisen lapset menivät metsäpäiväkotiin. Idea sarjaan syntyi sen käsikirjoittajan ja ohjaajan Helena Hyvärisen kynästä. Metsää hoidetaan, harvennetaan, suojellaan ja istutetaan. Hyvärinen halusi tehdä sarjan, jossa kerrotaan kiihkottomasti, mitä kaikkea metsässä tehdään ja miksi. Ei se meille aikuisille ole niin helppoa heittäytyä uusiin näkökulmiin.” Puun oksalta sammalmättäälle Uusi metsädokumenttisarja esittelee metsää ja metsäisiä ammatteja lapsille sekä haastaa aikuisen. ”Metsään on monta näkökulmaa. Lapsen tai kenen tahansa meistä näkökulma on yhtä merkityksellinen”, Hyvärinen painottaa. Käsikirjoittaja-ohjaaja Helena Hyvärinen haastoi sarjassaan metsäkoneenkuljettajan kiipeämään puuhun. Lopuksi metsäavain annetaan ammattilaiselle. Tämä onnistuu kiipeilemällä puihin, heittäytymällä sammalmättäälle ja kuvittelemalla maailma ötökän perspektiivistä. 26.5.2023 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN FAKTA TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA ”MEILLÄ on kaikilla yhteiset juuret. Nyt oli Hyvärisen vuoro katsoa puita uudesta näkökulmasta. Avaimen avulla ammattilainen voi avata oven metsään ja nähdä metsän uudella tavalla. Monta tietä ja näkökulmaa Hyväriselle oli tärkeää saada sarjaan mukaan lapsen näkökulma, sillä metsään ei ole olemassa yhtä oikeaa tietä ja metsää on hyvä oppia katsomaan monelta eri kantilta. Kyseessä on tuore lämminhenkinen metsädokumentti, jossa esitellään erilaisia metsäammatteja ja metsissä tehtävää työtä. Samalla ohjelma tarjoaa audiovisuaalisen metsäretken myös niille lapsille, joilla ei ole pääsyä omaan lähimetsään. Samaan aikaan metsistä käytiin julkisuudessa villiäkin keskustelua. Kyseessä on Hyvärisen luoma metafora. TARINOITA JUURISTA Lapsille suunnattu dokumenttisarja metsästä ja metsäalan ammattilaisista Koostuu kahdeksasta jaksosta Ohjannut ja käsikirjoittanut Helena Hyvärinen Tuottanut KREAM Helsinki Yhteistyökumppaneina Metsämiesten säätiö, Suomen metsäsäätiö sekä Suomen latu ry Katsottavissa maksutta MTV Katsomossa sekä C More Juniorilla 10159_.indd 34 10159_.indd 34 20.5.2023 13.48 20.5.2023 13.48. ”Mikään teema ei ole läpeensä hyvä tai huono, ja lapsenkin pitäisi oppia ymmärtämään moniäänisyyttä ja lempeyttä ja kokonaisvaltaisuutta, kun katsotaan metsää”, Hyvärinen sanoo. Metsän eteen pitää tehdä työtä.” Näillä lauseilla alkavat lapsille suunnatun tv-tuotannon Tarinoita Juurista jaksot. Sarjassa opitaan paljon metsäammattilaisilta, mutta samalla ammattilaiset haastetaan näkemään metsä uudella tavalla. ”Se on todella ihanaa, kun näkökulma laventuu. Sarjan jokaisen jakson alussa lapsi pujottaa kaulaansa jotain luonnosta löytämäänsä, kuten kukan, höyhenen, kävyn, naavan palan, eli metsäavaimen
Samana vuonna 1909 aloitettiin Yhdysvalloissa ilmojen valloitusretket Wrightin veljeksiltä ostetulla maailman ensimmäisellä sotilaslentokoneella. HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT FLORIDAN OSAVALTIO Yhdysvalloissa tunnetaan muun muassa nopeista kuuraketeistaan ja sitrushedelmiin kuuluvista appelsiineistaan (Citrus sinensis ). Korkeintaan muutaman metrin pituiseksi kasvavan ja varreltaan köykäisen sitruspuun käyttömahdollisuudet merkittävämpiin puunikkarointeihin ovat melko vähäiset. Swingle kehitellä uutta ja risteytti Floridan laboratoriossaan uuden sitrushedelmäpuun, limekvatin (Citrus x floridana ). ”Syynä tähän pidättyväisyyteen lienee se, että kanavatyössä on käytetty yksinomaan pakkotyövankeja. Kirpeänmakeaa hedelmää käytetään usein siivuina erilaisten juomien kylkiäisenä, ruuissa ja salaateissa tai välipalana sellaisenaan. Tuloksena syntyi minikokoinen sitruspuu, jonka siroja ja ohutkuorisia hedelmiä saattoi halutessaan nauttia vaikka kuorineen päivineen. Stalinin kanavana tunnetun vesireitin avaamisen liikenteelle ennakoitiin vaikuttavan myös Suomen metsäpolitiikkaan. Limekvatista tuli kohtuunopeasti varsin suosittu pikkuhedelmäja koristepuu. Sen sijaan osapuilleen metsäjäniksen ja rusakon nopeudella lentävä Wrightin ilma-alus vaati astetta pidempiaikaista jatkokehittelyä ennen Floridan rakettiaikakauteen siirtymistä. Limekvatin hedelmä on raakana “käärijänvihreä”. W.T. Metsälehden mukaan Neuvosto-Venäjä oli kuitenkin ollut niukkasanainen kanavasta. Uudelle hedelmäpuulle annettiin alun perin tieteellinen sukunimi Citrofortunella . Siksi tarvitaan myös teknisiä hiilinieluja, joihin tulisi panostaa ASAP.” Tutkimusprofessori Lauri Mehtätalo Luonnonvarakeskuksesta Twitterissä 16.5.2023 10159_.indd 35 10159_.indd 35 20.5.2023 13.48 20.5.2023 13.48. Hedelmän koko on vain kolmen ja viiden senttimetrin väliltä. Se olisi ”omiaan vaikuttamaan siihen, että Suomen Karjalan väestö, Venäjän rajan joskus avauduttua, tulisi taloudellisesti suuntautumaan länteen” , Metsälehti kirjoitti. Stalinin kanava valmistuu ”PUUSTON VANHETESSA PUUSTON HIILINIELU ehtyy jollain aikavälillä, hakattiinpa metsiä tai ei. Urakoitsijana on ollut GPU, jolla on käytettävissä sellaista työväkeä, jolle ei tarvitse maksaa palkkaa ja joka voidaan pakottaa 16-tuntiseenkin työpäivään.” Lehti palautti myös mieleen suunnitelman Laatokan ja Suomenlahden yhdistävästä kanavasta. TOUKOKUUN lopulla 1933 Metsälehti kertoi Neuvostoliiton olleen saamassa valmiiksi jättimäisen, Laatokan Vienanmereen yhdistävän kanavahankkeen. MINISITRUSPUU FLORIDASTA Limekvatin hedelmän koko on kolmen ja viiden senttimetrin väliltä. Tätä eivät appelsiinipuut kestä ilman vakavia vaurioita. Kylmänkestävä minihedelmäpuu Jopa ympäri vuoden helteisessä Floridassa voi lämpötila harvinaisesti laskea pakkasen puolelle. Puu kestää lyhytaikaisesti jopa pikkupakkasia. 26.5.2023 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Metsälehti Makasiini ilmestyy 9.6.2023 TAIMEN JÄLJILLÄ METSÄLEHTI 90 VUOTTA Sarjassa seurataan Metsälehden ensimmäistä vuosikertaa vuonna 1933. Syystä tai toisesta tiedemiehet mielellään vaihtelevat aika ajoin eri lajien tieteellisiä nimiä. L i m e k v a t i n hedelmä on kypsänä väriltään appelsiininkeltainen ja raakana ”käärijänvihreä”. Limekvatti – jota myös pikkulimetiksi kutsutaan – on sitruunaa muistuttavan limetin (Citrus x aurantiifolia ) ja appelsiinia paljon pienemmän kumkvatin (Citrus x microcarpa ) risteymä. Tasan kuusi vuosikymmentä ennen kuun valloitusta päätti innokas kasvitieteilijä Walter T. Näin ainakin toistaiseksi. Floridan ohella puuta viljellään kaupallisesti muun muassa Kaliforniassa, Välimeren maissa, Israelissa ja Etelä-Afrikassa. Sirorakenteista mutta koristeellista limekvattia myydään suomalaisissakin kasvimyymälöissä ruukkukasvina ikkunalaudoille. Swinglen johtoajatus olikin risteyttämällä yhdistää kumkvatin appelsiinia parempi kylmänkestävyys limehedelmän makuominaisuuksiin. Niinpä vuosituhannen vaihteessa limekvatti päätettiin muuttaa Citrus-sukuun kuuluvaksi
Metsäliitto Osuuskunnan voitonjako vuodelta 2022 on ennätyksellinen noin 101 miljoonaa euroa (vuonna 2021: 80 miljoonaa euroa). Tee puukauppa Metsä Groupin kanssa ja sijoita puukauppatulot Metsä1-lisäosuuksiin. Metsä jatkaa kasvuaan Metsä jatkaa kasvuaan osuuksissa osuuksissa Kyllä Metsä pitää huolen omistaan. Lue lisää sijoitusmahdollisuuksista ja muista jäseneduistamme metsagroup.com/jasenedut *Aiempi voitonjako ei ole tae metsänomistajan sijoitusten tulevista tuotoista. Vuodelta 2022 maksoimme Metsä1lisäosuuksille korkoa 6,5 %. Maksamme omistajajäsenten sijoittamille sääntömääräisille perusosuuksille vuoden 2022 tuloksen perusteella korkoa 7,0 % (6,0 %). Metsäliitto Osuuskuntaa ja sen lisäosuuksia koskevan esittelyasiakirjan ja lisäosuuksien yleiset ehdot ja liikkeeseenlaskuehdot löydät nettisivuiltamme www.metsagroup.com/sijoitusvaihtoehdot 10160_.indd 36 10160_.indd 36 20.5.2023 13.49 20.5.2023 13.49. Myymällä puuta Metsä Groupille voit omistajajäsenenä lisäksi saada Metsä1-lisäosuuksia sillä perusteella, kuinka paljon olemme vastaanottaneet sinulta teollista ainespuuta neljän edellisen kalenterivuoden aikana