Metsälehti 10/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PERUSTETTU VUONNA 1933 Marjaana Malkamaki Seppo Samuli. TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 . NRO 18 Stuba Nikulan sukutilan nykyomistus on ”täydellisen onnellinen sekasotku”. NRO 10 . Sivut 20–21 RUSTHOLLIN ISÄNNÄKSI PERJANTAINA 24. TOUKOKUUTA 2024
AJANKOHTAINEN / UUTISET 24.5.2024 2 Metsälehti.fi UUTISET Metsälehti selvitti suurimmat tukien saajat ›› 4 Puukaupassa nyt myyjän markkina ›› 12–13 METSÄSTÄ Suometsä uusiksi, mutta miten. ›› 18–19 Kuka maksaa, jos kaava estää hakkuun. Sivut 20–21 RUSTHOLLIN ISÄNNÄKSI PERJANTAINA 24. ”Puolet kohteista valmistuu ensi vuoden aikana ja pääosa kaikista kesään 2026 mennessä”, Matilainen kertoo. Rajavartiolaitos lunastaa käyttöoikeuHAKKUUT ITÄRAJAN AIDAN TIELTÄ ETENEVÄT Venäjän ja Suomen rajalle nousevan esteaidan rakentaminen vaikuttaa lähes tuhanteen maanomistajaan. Puuston hakkuut etenevät kaakonkulmalta Vaalimaalta Vainikkalaan, Nuijamaalle ja siitä Imatran ja Parikkalan suuntaan. Tuosta 200 hehtaaria on Etelä-Karjalassa”, kertoo hankepäällikkö Erkki Matilainen Rajavartiolaitokselta. Vaihe pitää sisällään turvallisuuden kannalta tärkeimmät kohdealueet rajanylityspaikoilla ja niiden sivussa. NRO 18 Stuba Nikulan sukutilan nykyomistus on ”täydellisen onnellinen sekasotku”. PERUSTETTU VUONNA 1933 Marjaana Malkamaki Seppo Samuli Stuba Nikula sukunsa tilalla Juvalla. Vastaanotto myönteinen Kaikkiaan aidan rakentaminen koskettaa lähes tuhatta maanomistajaa. Vaihe kattaa yhteensä seitsemänkymmentä kilometriä ja koostuu kymmenestä alueesta, joista kahdeksan rakentaminen käynnistyy tänä vuonna. Parhaillaan menossa on ensimmäisen vaiheen puuston poisto. Kesällä hakkuut jatkuvat toisen vaiheen alueille, jotka sijaitsevat entisillä rajanylityspaikoilla ja rajan läheisillä pienemmillä teillä. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 431 (LT/22) Lukijoita 213 000 (KMT/23) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere TIIA PUUKILA VAALIMAALLA ovat käynnissä historialliset hakkuut. Kuva: Seppo Samuli. Kuulemiset aidan rakennussuunnitelmiin ovat olleet koko kevään ajan käynnissä. NRO 10 . Imatralla valmista esteaitaa on kolme kilometriä. LOKAKUUTA 2021 . Pari kuukautta puuston poiston jälkeen aloitetaan esteaidan viereen rakennettavan tien teko ja tien valmistuessa varsinainen aidan pystytys. TOUKOKUUTA 2024 . vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta, Joensuu Metsälehti 92. Metsälehti 90. Samaan aikaan käynnistyvät hakkuut Tohmajärven Niiralassa ja Vartiuksessa. ”250 hehtaaria on arvioitu, että tässä metsäalaa yhteensä lähtee. Valtakunnan rajaviivalta poistetaan puut nauhamaisesti 25 metrin leveydeltä, ja paikalle nousee esteaita. Suomen ja Venäjän välistä aitaa rakennetaan kaikkiaan kaksisataa kilometriä, josta 140 kilometriä nousee Kaakkois-Suomen alueelle. ›› 22 Viiltosuojalahkeet ovat omiaan pihahommiin ›› 24–25 PILKKEITÄ Lusto avautui uudella ilmeellä ›› 26–27 Taimiteolla alkaa kuudes kesä ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA TORSTAINA 7. Tällä pilottiaidalla on testattu suunnitelmia, rakentamista, aikatauluja ja rahoitusta.. Rakentaminen toteutuu kolmessa vaiheessa
Jossain tapauksissa yhdysteitä ja kääntöpaikkoja on hienosäädetty. Esteaitaan tuleva tekninen valvonta valvoo rajaa ympäri vuorokauden ja vapauttaa partioitiresursseja laajemmalle alueelle. Sen päälle tulee lieriöeste eli natolanka. Aiheutuva haitta ja menetys korvataan täyteen arvoonsa. Tornatorin maankäyttöasiantuntija Tuomo Haakanan mukaan hanke eteni hyvin, eikä esteaita juuri tule vaikuttamaan yhtiön toimintaan. KAIKKIAAN Suomella on yhteistä rajaviivaa Venäjän kanssa 1340 kilometriä. Suomen turvallisuus edellytti jykevämpää estettä. Uskoisin, että monellakin maanomistajalla tieyhteydet selkeästi paranevat”, Haakana arvioi.. Venäjän hyökkäysota Ukrainaan, havainnot välineellistetystä laittomasta maahantulosta Puolan ja Baltian maiden rajalla sekä Suomen omat vuosien 2015–2016 kokemukset olivat alku raja-aitahankkeelle. KOKONAISKUSTANNUKSET ovat arviolta 380 miljoonaa euroa. Vuosien 2025 ja 2026 aikana valmistuvasta raja-aidasta tulee osa laajempaa rajavalvontakokonaisuutta. ”Pinta-ala tietenkin väheni, mutta esimerkiksi tieyhteydet paranivat. ”Kertakorvauksen lähtökohtana on käypähinta ja me maksamme sen korotettuna. Puista maksetaan Luonnonvarakeskuksen taulukoiden mukainen korvaus poistetun puumäärän mukaan puutavaraja puulajeittain. UUTISET 24.5.2024 Metsälehti.fi 3 HAKKUUT ITÄRAJAN AIDAN TIELTÄ ETENEVÄT ”Ylivoimaiselle enemmistölle sopii sellaisenaan.” MILJOONILLA LISÄTURVAA ESTEAITAA rakennetaan yhteensä 200 kilometriä riskianalyysien perusteella valituille tärkeimmille kohteille. JARRU LAITTOMALLE MAAHANTULOLLE den esteaidan alle meneviin maihin rajavartiolain nojalla. Maanomistajille 1–2 miljoonaa Maanomistajille maksetaan käyttöoikeuden lunastuksesta korvaus, joka on saman suuntainen kuin lunastuslain nojalla tehdyissä lunastuksissa. Osa maasta meni yhdystien alle, ja aitaa tuli yhtiön maille runsas kilometri. Urakoitsija tekee maapohjan inventoinnit, korjaa ja myy puut ja maksaa Rajavartiolaitokselle korvaukset. ”Lähtökohtaisesti ylivoimaiselle enemmistölle sopii sellaisenaan, mitä sinne tehdään ja jopa harmitellaan, ettei tämän nopeammin tulla sinne.” Eniten maanomistajia ovat puhututtaneet yhdystiet. JU SS I N U KA RI TÄHÄN asti Suomen ja Venäjän rajalla on kulkenut partiopolku vaatimattoman kokoisen piikkilanka-aidan vieressä. Maapohja, taimikot ja kasvatusmetsät korvataan odotusarvoineen Tapion summa-arvotaulukoiden mukaan. Rajavartiolaitos tilittää ne yksi yhteen maanomistajille. Esteaidan viereen rakennettava tie yhdistetään yhdysteillä olemassa olevaan sisämaan tieverkostoon. VIERESSÄ kulkee autolla ajettava tie ja aitaan tulee tekninen valvontajärjestelmä. Koska kyseessä on kapean maasuikaleen käyttöoikeuden lunastus, yksittäiseltä maanomistajalta raja-aidan alle ei keskimäärin mene maapohjaa kuin hehtaarin kymmenyksiä, mutta poikkeuksiakin on. Paremmat tieyhteydet Tällä hetkellä valmista esteaitaa on neljä kilometriä Sallassa ja kolme kilometriä Imatralla. Koko hankkeessa maksetaan maanomistajille korvauksia 1–2 miljoonaa euroa”, Matilainen kertoo. Aita jarruttaa välineellistettyä laajamittaista maahantuloa, jossa rajan yli tahallisesti työnnetään laittomia maahan tulijoita. Raja-aidan pystytyksen koetaan parantavan turvallisuutta esimerkiksi metsätöissä, kun ei tarvitse enää miettiä, tuleeko avuksi kutsumatonta vierasta työvoimaa. Matilaisen mukaan maanomistajat ovat pääsääntöisesti suhtautuneet lunastuksiin myönteisesti ja molemmin puolin on vallinnut ymmärtäväinen asenne. Lisäksi maanomistaja saa korvauksen myös rakentamisen aikaisesta haitasta. Maanviljelijät eivät halua portteja omien tilusten kohdille, mutta metsästäjät ottavat ne kernaasti mailleen. Rajavartiolaki uudistettiin vauhdilla, ja siihen tehtiin tarvittavat esteaidan rakentamisen mahdollistavat säädösmuutokset. Näillä aidoilla on pilotoitu rakentamisen suunnitelmia, rakentamista, aikatauluja sekä rahoitusta. Yksi suurimmista maanomistajista Imatran pilottiaitahankkeessa on metsäyhtiö Tornator. VALMIS aita on 3,5 metriä korkea. ”Jos jotain tapahtuu, paljastamiskyky on ihan eri luokkaa kuin aikaisemmin, ja kun on toimiva tiestö, reagointikyky ja kiinniottokyky on paljon parempi kuin aikaisemmin”, arvioi Erkki Matilainen Rajavartiolaitokselta. Tornatorilta lunastettiin käyttöoikeus kaikkiaan 2,4 hehtaarille. Myös eläimiä varten aitaan tehtävien porttien sijainti on herättänyt keskustelua varsinkin Kaakkois-Suomessa, jossa on suuria villisikalaumoja
Viime vuonna uudistusaloista puolet aiottiin uudistaa männylle, mikä on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. ”Pojan kanssa kahdestaan istutimme” Yksityisistä metsänomistajista runsaimmin metsitystukea sai Kyösti Känsäkangas Kaustisilta. Reaalisesti tulot nousivat edellisvuodesta kaksi prosenttia. Kuitupuun hinnat nousivat pystykaupoilla reaalisesti 18–23 prosenttia ja energiapuun jopa 1,7-kertaisiksi. Yhteismetsällä on yli 4 000 osakasta, ja se omistaa metsää yli 95 000 hehtaaria. Hirvituhot sen sijaan huolettavat. 10 suurinta kemeratukien saajaa 2023 Tukisumma, € Kuusamon yhteismetsä 566 628 Sallan yhteismetsä 316 286 Varejoen-Kätkävaaran Yhteismetsä 295 224 Pitkälän kartanon yhteismetsä 140 624 Posion yhteismetsän osakaskunta 133 182 Osuuskunta Kurenniemen Talo 127 664 Heinisuon yhteismetsän osakaskunta 124 684 Hinskalan yhteismetsä 120 426 Esko Jukka-Matti Halkola 107 861 Vähä-Evon yhteismetsä 91 497 10 suurinta metsänhoidon tukien saajaa 2023 Tukisumma, € Kuusamon yhteismetsä 177 715 Hyöteikön Yhteismetsä 52 830 Anna Maria Huilaja 40 863 Sallan yhteismetsä 39 358 Posion Yhteismetsä 38 639 Varejoen-Kätkävaaran Yhteismetsä 38 320 Sukevan yhteismetsä 32 119 Hannu Tapio Hätinen 31 455 Leppämäen yhteismetsä 31 283 Etelä-Suomen yhteismetsä 29 459 10 suurinta metsitystukien saajaa 2023 Tukisumma, € Valajanaavan Yhteismetsä 121 800 Kyösti Sakari Känsäkangas 86 700 Vesa Tapani Salmi 62 550 Metsäyhtymä Lehtonen Tapani, Lehtonen Teppo ja Myllykoski Martti 58 800 Metsäyhtymä Autonen Jarmo, Viirumäki Jaana ja Ruusuvirta Minna 58 800 Pirttijärven Pölkin Yhteismetsä 58 650 Metsäyhtymä Väänänen Aki, Väänänen Asko ja Väänänen Petri 51 900 Kati Sinikka Marttila 48 600 Jussi Tapio Kietäväinen 47 850 Tommi Matti Kristian Soidinmäki 46 500 Talousmetsissäkin uhanalaista lajistoa Metsähallitus on selvittänyt uhanalaisten ja muiden huomionarvoisten lajien esiintymistä valtion monikäyttömetsissä. AJASSA 24.5.2024 4 Metsälehti.fi LYHYET MIKKO RIIKILÄ METSÄLEHTI pyysi Suomen metsäkeskukselta tiedot viime vuonna eninten metsätukia saaneista metsänomistajista. Yhteismetsät esittivät, että metka-tukien rinnalle olisi isoja toimijoita varten jätetty viime vuoteen asti toiminut ennakkorahoitusmalli, jota ei laskettaisi de minimis -tukiin. Hän kiittelee tuhkalannoituksen vaikuttavuutta. Takavuosina Suomen johtaviin taloudellisiin vaikuttajiin ja metsäteollisuuden vallankäyttäjiin kuuluneen Casimir Ehrnroothin poika Georg Johan Ehrnrooth sai vajaat kymmenen tuhatta euroa metsänhoitotöiden tukea. Metsäkeskuksen ilmoittamat suurten yhteismetsien tukisummat eivät täysin vastaa yhteismetsien oman kirjanpidon mukaisia tukisummia, mutta suuruusluokat ovat oikeita. Suurin yksityinen tukien saaja asuu ulkomailla Pyysimme Metsäkeskukselta myös listauksen runsaimmin metsänhoitoon – varhaisperkaukseen, taimikonhoitoon ja pienpuun korjuuseen – kemeratukia saaneista metsänomistajista. Kolmen miljardia rikki Bruttokantorahatulot nousivat viime vuonna 3,1 miljardiin euroon, Luonnonvarakeskus kertoo. Sen jälkeen istutimme pojan kanssa yhteensä 110 000 tainta. Känsäkankaan mukaan taimet ovat lähteneet hyvin kasvuun. Uhanalaisia tai silmällä pidettäviä jäkälälajeja löytyi kaikilta tutkituilta kohteilta, kääväkkäitä ja sammalia noin kolmasosalta kohteista ”Tulokset osoittavat, että talousmetsillä on merkittävä rooli monimuotoisuuden suojelussa”, kertoo Metsähallituksen lajistoasiantuntija Tuomas Kallio tiedotteessa. Paikoin taimista jo puolet on syöty.” Metsitystukien myöntäminen lopetettiin viime vuoteen. Koivulle uudistetaan eniten Päijät-Hämeessä, Etelä-Savossa ja Uudellamaalla. Männyn viljely on lisääntynyt eniten Kymenlaaksossa. Myös tällä listalla kärkipaikalla oli Kuusamon yhteismetsä. Toiminnanjohtaja Jarmo Korhosen mukaan raja voi jatkossa koskettaa muitakin. Toisena oli niin ikään Kuusamossa toimiva Hyöteikön yhteismetsä. Suurella yhteismetsällä tulee vastaan de minimis -raja Varhaisperkaukseen, nuoren metsän hoitoon ja pienpuun korjuuseen myönnettävä määritellään de minimis -tuiksi. Suurimmat yksityisille metsänomistajille maksetut tuet kohoavat sadan tuhannen euron tienoille. Aktiivisesti metsiä hoitava Kuusamon yhteismetsä törmää enimmäisrajaan. Kun kaikki kemeratuet lasketaan mukaan, kohoaa Kuusamon yhteismetsän tukisumma noin puoleen miljoonaan euroon. Työmaana oli noin 80 hehtaarin turvekentän istutus. Kuusen osuus laski 44 prosenttiin, ja rauduskoivun osuus nousi viiteen prosenttiin. Vanhat kuusikot kirjanpainajan mieleen Avohakkuualueiden lähistöllä sijaitsevat kuusimetsät ovat alttiita kirjanpainajatuhoille, Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus osoittaa. Tulosten perusteella uhanalaislajistoa esiintyy monikäyttömetsissä yleisesti. ”De minimis -ehdot heikentävät tukijärjestelmän kannustavuutta suurilla ja laajenemishaluisilla yhteismetsillä. Tutkijat huomasivat myös, että kirjanpainaja suosi varttunutta, lehtomaisella kankaalla kasvavaa metsää sekä karkeiden ja keskikarkeiden kivennäismaiden kuusimetsää.. Listan kärjessä on myös metsänomistajia, jotka ovat toimineet isojen tiehankkeiden asiamiehinä ja koko tukipotti on kohdistettu heille. Niitä voi käyttää enintään 300 000 euroa. Listan kolmanneksi kipusi Suomen suurin yksityinen metsänomistaja, Metsälehden viimevuotisen selvityksen mukaan yli 10 000 metsähehtaaria Pohjois-Suomessa omistava, Saksassa asuva juristi Anna Maria Huilaja. Kärsijöitä ovat yhteismetsän osakkaat – yhteismetsähän ei metsää omista.” ”Leikkuri ei tunnu oikeudenmukaiselta, maksetaanhan tukea vain toteutettujen töiden perusteella.” Jarmo Korhonen muistuttaa, että esimerkiksi yhteismetsien yhdistymiset voivat kasvattaa toimijoiden vuotuisia työmääriä . Turvemaalla istuttaminen sujuu nopeasti, joten päivässä ehtii laittaa taimia maahan parituhatta. Tunnettuja nimiä suurimpien tukien saajien listalla on niukasti. Se on 200 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna, ja kolmen miljardin euron rajapyykki ylittyi nyt ensimmäistä kertaa. Jo puolet metsistä uudistetaan männylle Männyn ja koivun viljely on lisääntynyt, Suomen metsäkeskuksesta kerrotaan. Niitä on maksettu muun muassa suurille ympäristötukihankkeille. ”Metsä Group hoiti ensin tuhkalannoituksen. Kasvun taustalla on kuitupuun ja energiapuun hintojen nousu. Erityisen alttiita kirjanpainajatuhoille ovat vanhat kuusikot, joissa puiden rinnankorkeusläpimitta on suuri. Metsiä uudistetaan kuuselle eniten Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Savossa. Tämä ei valitettavasti toteutunut.” Puolen miljoonan kemerapotti suurin Metsälehti selvitti: Suurimmat tukipotit menivät yhteismetsille, mutta kärkisijoilta löytyy yksityismetsänomistajiakin. ”Olen huolissani. ”Ja onko takuita siitäkään, ettei de minimis -tukirajaa lasketa
PEFC Suomen toiminnanjohtaja Tatu Liimatainen sanoo, että suojakaistat ovat oleellinen osa PEFC-vaatimuksia ja niiden poistaminen vastoin standardien kriteerejä. ”Mielestäni metsäkeskuksen tulkintaohjeessa olisi. Metsätuholaki menee sertifioinnin edelle Vaikka puronvarsimetsää ei enää luokiteltaisi metsälain erityisen tärkeäksi elinympäristöksi, voi metsäsertifiointi edellyttää purolle suojavyöhykettä. Purojen ominaispiirteitä laissa ovat ”veden läheisyydestä ja puuja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto”. Metsäkeskuksen tulkintaohje antaa tosin mahdollisuuden myös metsätuholaista poikkeamiseen lahopuun lisäämiseksi. ”Metsäkeskuksen tulkinnalle ei tukea ekologiasta” Luonnonhoidon johtava asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta näkee ongelmallisena Metsäkeskuksen tulkinnan, jossa puroa ei myrskytuhon seurauksena lasketa enää lakikohteeksi. Kohteen puut osti Metsä Groupin Viitasaaren hankintapiiri. Merkittävä osa suojavyöhykkeen puista oli kaatunut myrskyn seurauksena ennen hakkuuta. Kohteella on ollut hyvin järeää puustoa, joka kaatuessaan myrskyssä osin puron ja suojakaistan päälle on vaurioittanut pahasti myös puronvarren aluskasvillisuutta.” Pitkäsen mukaan kaikki vanhempi lahopuusto on jätetty kohteelle sekä suojakaistan puusto ja aluskasvillisuus pystyyn siltä osin, kuin se on ollut mahdollista. Ennen kauppaa on Pitkäsen mukaan arvioitu metsälain, metsätuholain sekä PEFC-sertifioinnin vaatimukset. ”Metsätuholain mukaisesti kohteen puusto on pitänyt käydä korjaamassa. Kyseinen metsätila kuuluu PEFC-metsäsertifiointiin. AJASSA 24.5.2024 Metsälehti.fi 5 SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA POHJOISESSA Keski-Suomessa Kinnulan Myllypuron varresta on viime talven aikana korjattu noin sadan metrin matkalta aiemmassa avohakkuussa jätetyn suojavyöhykkeen puut pois. Paljaaksi hakattu puronvarsi Kinnulassa on pysäyttävä näky, sillä pienvesien suojakaistat ovat metsälain ja sertifioinnin takia iskostuneet jo kiinteäksi osaksi metsätaloustoimia. Näin on kohteella jouduttu toimimaan”, hän toteaa. ”Ekologisesta näkökulmasta ei ole ratkaisevaa eroa, onko puusto pystyssä vai nurin. Siksi kyseessä ei Metsäkeskuksen mukaan ole enää metsälakikohde. Metsäkeskuksen Tapaninen vahvistaa, että metsätuholakia sovelletaan myös erityisen tärkeissä elinympäristöissä. ”Mielestäni Metsäkeskuksen tulkintaohjeessa olisi päivittämistarvetta.” Metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaa sanoo, että tulkintasuosituksissa sovitetaan yhteen lain tulkintaa ja ekologiaa mahdollisuuksien mukaan. Piiripäällikkö Jaakko Pitkäsen mukaan kaupan lähtökohtana oli myrskytuho. ”PEFC:n mukaan purossa olleet puut saa korjata, jos ne aiheuttavat tulvariskin. Puroon kaatunut puusto jopa monipuolistaa elinympäristöä ulottamalla veden vaikutuksen laajemmalle lähiympäristöön.” Saaristo huomauttaa, että jos toinen puoli purosta ei ole tulkinnan mukaan enää lakikohde, myöskään puron toista puolta ei sellaiseksi enää katsota. Onko kohteella rikottu metsälakia. Metsäkeskus on katsonut, että metsälain 10 pykälän tarkoittamien erityisen tärkeiden elinympäristöjen tulkintasuositusten mukaan kohteen ominaispiirteet ovat tuhoutuneet ja puustosta on jäänyt pystyyn alle 25 prosenttia. ”Kävin katsomassa kyseistä kohdetta syksyllä 2023 ennen hakkuuta. Tulkitsin, että kyseisen kohdan osalta myrskytuho oli niin totaalinen, että metsälakikohteen kriteerit eivät enää täyty”, kertoo metsäneuvoja Tomi Tapaninen Suomen metsäkeskuksesta. Metsänomistaja voi korjata puut pois, jos kuusia on kaatunut yli 10 kuutiota hehtaarilta. ”Toki lainsäädännön vaatimukset menevät sertifioinnin edelle.” Metsätuholaki ajaakin myös sertifikaatin ohi. Metsälaki velvoittaa jättämään luonnontilaisten ja luonnontilaisten kaltaisten purojen varteen suojavyöhykkeen. ”Tässä nimenomaisessa tapauksessa emme ole ottaneet kantaa siihen, onko puiden poistaminen ekologian kannalta perusteltua, vaan katsomme asiaa säädöksen tarkoittaman elinympäristön ominaispiirteiden näkökulmasta.” Myrsky voi tehdä purosta lainsuojattoman Metsäkeskus antoi metsänomistajalle luvan hakata puut metsälain suojeleman puron suojavyöhykkeeltä
Metsänomistajien keski-ikä on korkea ja Luumin tuntuman mukaan yhdistyksen aktiivijäsenillä vielä korkeampi. ”Vanhoista jäsenistä pidetään kiinni, mutta ovatko seuraavan metsänomistajapolven tavoitteet samat?” Luumi ei usko suureen myllerrykseen, mutta pieniin muutoksiin. Jotta hyvä meno säilyy, niin ”jotain tarttis tehdä”. ”Otetaan uudet asiat käyttöön hyvän sään aikana ja omilla ehdoilla.” Juho Luumi haluaa kehittää metsänhoitoyhdistystä tulevaisuuden ratkaisujen tarjoajaksi, mutta vielä on hakusessa, miten.. Välillä meni viisi vuotta Yhdysvaltojen paperitehtaita kolutessa, sen jälkeen Eurooppaa eri puolilta. AJASSA / HAASTATTELU 24.5.2024 6 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI TOPI LAINIO, KUVA HUHTIKUUN alussa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan johtajana aloittanut Juho Luumi on yhdistyskentän teollisin johtaja kahdessakin mielessä. Yhdistyksen alueella on kolme isoa tehdasintegraattia sekä useita sahoja. Luumi itse on paperi-insinöörinä hengittänyt tehtaiden ilmaa koko työuransa monen yrityksen palkkalistoilla. YHDISTYSKENTÄN TEOLLISIN JOHTAJA Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen johtoon valittiin paperi-insinööri omasta valtuustosta. Talous säilyy jatkossakin kärkiasiana, mutta muut arvot nousevat rinnalle. Yhdistys on kuitenkin tuttu, sillä rautjärveläislähtöinen Luumi on metsänomistaja ja yhdistyksen valtuustossa. ”Yhdistyskentän pitää elää ajassa ja uudistua ennakoivasti, eikä jäädä puolustamaan entistä menoa, ettei synny pahan kierrettä.” Pahan kierteellä Luumi viittaa tunnelmaan maailman paperitehtailla, joissa ei todellakaan eletä iloisia aikoja. Mhy Etelä-Karjala on ensimmäinen metsätalouden työpaikka. Metsänhoitoyhdistykseen Luumi siirtyi paperikonevalmistaja Voithin Suomen ja Baltian myyntipäällikön paikalta. Moni laitos on suljettu tai muutettu kartongille. ”Päätös oli vaikea, mutta jos on kohta 30 vuotta tehnyt paperiteollisuutta, niin nyt oli viimeinen hetki tehdä jotain muuta.” ”Jotain tarttis tehdä” Luumin ensimmäinen havainto on, että metsätaloudessa on imua ja yhdistyskentässä paljon nuoria tekijöitä
Niiden noteeraaminen on tärkeää, mutta kaikki esiintymät eivät todellakaan ole samanarvoisia. Luumi pohtii, että uudistumiseen on pakko, mutta suunta on vielä hakusessa. ”Metsäfirmoihin on jännä suhde, sillä yhdistys on metsänhoitotöissä sekä kilpailija että kumppani, alihankkija.” Iso, mutta aika pieni puukauppayhtiö Metsänhoitoyhdistysten puukauppayrityksiä on puolen tusinaa, joista mhy Etelä-Karjalan omistama Karjalan Mänty Oy suurimpia. Yllätys oli se, että toinen jäkälistä oli kuvattu tieteelle uutena lajina vuonna 2019. Tähän velvoittaa metsäsertifioinnin vaatimus. Kartoituksella kerättiin tietoa uhanalaiseksi ja silmälläpidettäväksi luokitelluista tai vanhaa metsää indikoivista jäkälä-, sammalja kääpäesiintymistä pääosin 1950–80-luvuilla uudistetuissa metsissä. Suomen kallioperä on karu. Runsaslajisen ja vaateliaan kasvillisuuden kannalta edullisimpien kivilajien, esimerkiksi kalkkikiven, osuus on promillen luokkaa ja tästä osuudesta 99 prosenttia on piilossa maan uumenissa. Luumi myöntää olevansa teknologiassa varhainen omaksuja, ja sama koskee työelämän uudistuksia. Intressiristiriidan ajatukselta ei voi välttyä, sillä yhdistys myös kilpailuttaa jäsentensä leimikoita valtakirjakauppoina, ja oma yritys on ostaja muiden joukossa. Lajille annettu nimi nostatti kotiseutuylpeyttä: sipoonmustuainen. Se, että tarjoaa sellaista kuin moni muukin, ei pitemmän päälle riitä. Ajan henki on yksilöllisempi, ja yhdistystoiminnan sanotaan potevan väsymistä ylipäätään, eivätkä metsänhoitoyhdistykset tee poikkeusta. On nimittäin niin, että jos metsässä tiedetään olevan uhanalaisen lajin esiintymä, se tulee noteerata hakkuun suunnittelussa. Sitä ennen, varmasti jälkeenkin, metsänomistajat ja metsäammattilaiset ratkovat leimikko kerrallaan paikkatiedossa näkyvien lajiesiintymämerkintöjen arvoitusta. ”Isojen toimijoiden kulttuuri on tuttua, ne haluavat asettaa pelin säännöt tiedostamattaankin.”. ”Yhdistykset eivät missään tapauksessa ole kuolemassa. Suurin osa oli sieniä, kaksi kotiloa, yksi kämmekkä ja kaksi jäkälälajia. Ja olin varma, että kyseisestä paikasta ”uhareita” on löytynyt. Luumi on myös Karjalan Männyn toimitusjohtaja. Tieto voidaan ottaa huomioon seuraavassa arvioinnissa. Kun tähän yhdistetään kalkkikallioiden nakertaminen kaivoksilla sekä lajien kasvuolosuhteita heikentäneet metsätaloustoimet, on ymmärrettävää, että pelkkiin kalkkipintoihin erikostunut lajisto on lähes kokonaisuudessaan päätynyt uhanalaisuuden arvioinnissa punaiselle listalle. SIPOONMUSTUAINEN JUHO LUUMI MHY Etelä-Karjalan johtaja KEMIANTEKNIIKAN diplomi-insinööri Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta METSÄNOMISTAJA perheen yhteismetsän kautta 48-vuotias PERHEESSÄ puoliso ja kissa HARRASTUKSINA hyvä ruoka ja liikunta eri muodoissa Yhdistystoiminnan matala yleisvire tuntuu Yhdistykset on perustettu alueidensa metsänomistajien yhteisponnistuksina, vastapainona aina isommalle teollisuudelle. Myöskään tiedot eri lajien turvaamistoimista eivät ole kattavia. LAJIEN UHANALAISUUDEN arviointia tehdään parhaan saatavilla olevan tiedon valossa. Se on eri asia kuin täydellinen ymmärrys tuhansien lajien elinympäristövaatimuksista. ”Parhaita hintoja emme pysty maksamaan, mutta kaikki leimikot eivät ole sellaisia, että kiinnostaisivat isoja yhtiöitä.” Kun Karjalan Mänty myy puuta, niin neuvottelussa osapuolina ovat hirveän suuri teollisuus ja kuitenkin aika pieni puukauppayhtiö. SIPOOLAISEN METSÄN OMISTAJAA on ehkä kiinnostanut tietää, voiko hänen harvennushakkuunsa vaikuttaa maailman toistaiseksi ainoaan tunnettuun sipoonmustuaisen esiintymään. Valitettavasti kukaan ei ole osannut sitä tarkasti kertoa, koska lajista tiedetään ulkomuodon ja dna-sekvenssin lisäksi vain sen kasvualusta, kalkkipitoinen kivi. ”Muistan, että yhdistyksen metsätaitokilpailuihin saattoi tulla sata osallistujaa. LAJI.FI-VERKKOPALVELU PALJASTI retkikohteeltamme havaituksi neljä uhanalaiseksi luokiteltua ja seitsemän lähellä uhanalaisuutta olevaa, silmälläpidettävää lajia. Metsänomistajat voivat luottaa, ettei yhdistyksellä ole muita tarkoitusperiä kuin jäsentensä etu.” Varhaisen omaksujan älykello Luumin ranteessa on Applen älykello, jolla voi tehdä samat kommervenkit kuin älypuhelimella, vaikka viestittely onkin tihrustamista. Metsähallituksen juuri julkaisema raportti kokoaa yhteen 181 valtion talousmetsäkohteella tehdyn lajistokartoituksen tulokset. Luumi painottaa, että yhdistyksen omistama puukauppayritys palvelee metsänomistajien etua ylläpitämällä kysyntää kaikenlaisissa leimikoissa. Yhtiö ostaa ja myy vuosittain lähemmäs 150 000 kuutiometriä puuta. Nyt niitä ei edes järjestetä.” Myös maaseudun tyhjentyminen näkyy. Kiinnitin huomiota louhoksen ympärillä tehtyyn harvennushakkuuseen ja aloin selaamaan netistä, mitä uhanalaisia lajeja kohteelta on tunnistettu. 24.5.2024 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA Lauri Saaristo KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE JOHTAVANA ASIANTUNTIJANA TAPIO OY:SSÄ. ”Otetaan uudet asiat käyttöön hyvän sään aikana ja omilla ehdoilla, eikä vasta sitten kun on pakko.” Metsänhoitoa voi tilata muualtakin kuin yhdistykseltä. NAAPURUSTOMME KEVÄTRETKI vanhalle kalkkilouhokselle, kotikylän erikoiselle luontokohteelle, tuotti kiinnostavan yllätyksen. Punaiselle listalle on päätynyt muutamia jäkäliä, jotka ovat elinympäristöja kasvualustavaatimuksiltaan varsin vaatimattomia, esimerkiksi ohuella lehtipuulla viihtyviä. Jäkälien osalta tässä kartoitustuloksessakin on kiinnostava yllätys: uhanalaisia tai silmälläpidettäviä jäkälälajeja havaittiin kaikilta kartoituskohteilta. Kalkkikivipinnat ovat lievästi ilmaistuna äärimmäisen harvinaisia kasvualustoja, kuitenkin lajistoltaan erottuvia ja monimuotoisia. Yhdistys myös valvoo korjuunsa jälkeä
Äijälän mielestä metsänhoidon suositusten nimimuutos oli jälkikäteen ajatellen ehkä turhakin, mutta aikanaan se tuntui perustellulta. HYVÄ METSÄNHOITO ON AIKANSA PEILI Ennen hyvän metsänhoidon päätavoite oli tuottaa mahdollisimman paljon puuta. Niiden tilalle tulivat alaharvennukset, joissa metsiin jätetään laadultaan parhaat puut, ja uudistushakkuut. 24.5.2024 8 Metsälehti.fi AJASSA LIINA KJELLBERG, TEKSTI JUHA TANHUA, KUVAT H yvä metsänhoito on suunnitelmallista. Harsintajulkilausuman seurauksena metsäalalla luovuttiin harsintahakkuista, joissa metsästä poistetaan parhaita tukkipuita. Hyvä metsänhoito on hyväksi ilmastolle. Tapion liiketoimintajohtaja Olli Äijälä kertoo, että nimimuutos oli osa suurempaa metsäalalla tapahtunutta muutosta: vuonna 2014 voimaan tullut metsälaki salli niin sanotun jatkuvan kasvatuksen, joka oli ollut pannassa vuoden 1948 harsintajulkilausumasta asti. Aina näin ei ole ollut. Ajatus on, että suosituksia noudattamalla päästään hyvään metsänhoitoon. Hyvä jätettiin julkisrahoitteisen tuotteen nimestä pois vuonna 2014. Puuntuotanto on yksi tärkeä osa metsänhoitoa, mutta samalla tulee turvata myös luonnon monimuotoisuutta sekä metsien ilmastokestävyyttä ja monikäyttöä”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Saija Huuskonen. Painotuotteena suositukset kulkivat pitkään nimellä Hyvän metsänhoidon suositukset. Hyvä metsänhoito edistää luonnon monimuotoisuutta. Uuteen tilanteeseen Hyvä metsänhoito yhdistetään usein Tapion metsänhoidon suosituksiin. Ensimmäiset metsänhoidon suositukset julkaistiin 1980-luvun lopussa nimellä Metsänhoitosuositukset. ”Hyvä metsänhoito tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että otetaan eri tavoitteet monipuolisesti huomioon. Hyvä metsänhoito varmistaa parhaan tuoton. 1980-luvulle asti hyvän metsänhoidon päätavoite oli lisätä metsien kasvua ja tuottaa mahdollisimman paljon puuta. Tällaisia hakutuloksia saa, kun kirjoittaa hakukonepalveluun hakusanaksi hyvä metsänhoito. ”1980-luvulla alettiin kiinnittää huomiota virkistysasioihin, 1990-luvulla luonnon monimuotoisuuteen. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. ”Metsäalalla oltiin vuonna 2014 hyvin uudenlaisessa tilanteessa. Menetelmät, jotka olivat siihen asti olleet laittomia, tulivat laillisiksi ja mukaan metsänhoidon suosituksiin. Hyvän metsänhoidon suositukset -nimen koettiin edustavan vanhakantaista puuntuotantoon tähtäävää yhden mallin metsänhoitoa, kun taas Metsänhoidon suositukset -nimen koettiin sopivan paremmin metsähoidon yleisoppaalle. Siitä alkoi kehitys, joka on kymmenen vuoden aikana johtanut siihen, että hyvää metsänhoitoa ajatellaan hyvin pitkälti metsänomistajien omien tavoitteiden kautta”, Äijälä sanoo. Sittemmin rinnalle ovat nousseet muun muassa luonnon monimuotoisuus ja ilmastokestävyys.. Nyt ilmastokestävyys ja hiilikysymykset ovat tulleet mukaan entistä vahvemmin”, Huuskonen sanoo. Mitä hyvä metsänhoito siis on
24.5.2024 Metsälehti.fi 9 AJASSA Marko Pasanen kulkee kuusentaimikossa, jonne on syntynyt luontaisesti joitain männyntaimia. Hyvään metsänhoitoon kuuluvat nykyään säästöpuut, joita näkyy kuvassa taka-alalla.
Mänty säilyi metsänuudistajien suosikkina vuoteen 2004, mutta vuonna 2005 se menetti valta-asemansa kuuselle. AJASSA 24.5.2024 10 Metsälehti.fi Menetelmät muuttuneet Hyvä metsänhoito on siis aikansa peili. Lisäksi julkisuudessa on keskusteltu, pitäisikö uudistushakkuiden ikäja läpimittarajat ottaa uudelleen käyttöön. Myös puulajien suosio on vaihdellut. Niistä luovuttiin vuonna 2014. Jos metsä hakataan, täytyy huolehtia siitä, että tilalle kasvaa uusi metsä. Itä-Suomen yliopiston metsäbiotalouden emeritusprofessori Jyrki Kangas muistuttaa, että yhtä ainoaa oikeaa määritelmää hyvälle metsänhoidolle ei ylipäätään ole olemassa – ei edes tiettynä aikana. Mäntyä viljeltiin aikoinaan hyvinkin reheville kasvupaikoille, kuusta taas on viime vuosina viljelty turhan karuille kasvupaikoille. Ne voivat liittyä niin puuntuotantoon, hiilensidontaan, luonnonsuojeluun, virkistykseen kuin kaikkiin näistä. Määrittely mahdotonta Hyvä metsänhoito ei siis ole yksiselitteinen käsite. Valinnanvaraa riittää Hyvän metsänhoidon käsitteen kyseenalaistaa myös Suomen luonnonsuojeluliiton monimuotoisuusasiantuntija Liisa Toopakka. Siihen asti energiaharvennuksia ei pidetty hyvänä metsänhoitona.” Perusta ennallaan Kaikki ei kuitenkaan muutu. Se, mitä tiettynä aikakautena pidetään yleisesti hyvänä metsänhoitona, liittyy Kankaan mukaan siihen, mikä koetaan kansallisesti hyväksi metsänhoidoksi. Viime vuosina männyn viljelymäärät ovat olleet taas nousussa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos metsä hakataan, täytyy myös huolehtia siitä, että tilalle kasvaa uusi metsä. Myös puulajeista on opittu. ”Moni ajattelee edelleen, että hyvä metsänhoito on yleisen edun mukaista metsänhoitoa”, Kangas toteaa. Yksi merkittävä lisäys on Äijälän mukaan energiapuun korjuun nostaminen osaksi metsänhoitoa. Lisäksi hyvään metsänhoitoon liittyy menetelmiä, jotka ovat tulleet ja menneet. Hyvään metsänhoitoon on vuosikymmenten aikana liitetty myös uusia asioita. Jos sitä käytetään, pitäisi pystyä osoittamaan, että metsänhoito on hyvää eli ei Nuoreen kuusikkoon on jätetty harvennuksen yhteydessä myös koivuja. Jatkuvan kasvatuksen lisäksi yksi tällainen on luontainen uudistaminen. Suomalaisen metsälainsäädännön ja siten myös hyvän metsänhoidon perusta on ollut 1800-luvun lopulta lähtien ”metsää älköön hävitettäkö”. ”2000-luvun alussa todettiin, että meillä on käsillä iso energiakysymys ja toisaalta paljon hoitamattomia metsiä, jotka sopisivat energiapuun korjuuseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hyvä metsänhoito riippuu metsänomistajan tavoitteista. ”Hyvä metsänhoito on mitä tahansa metsänhoitoa, joka täyttää ne tavoitteet, joilla kussakin tilanteessa päästään haluttuun päämäärään”, hän tiivistää. Energiapuun korjuu hyväksyttiin osaksi hyvää metsänhoitoa 2000-luvun alussa.. 1980-luvulle asti se oli siis panostusta puuntuotantoon ja sen jälkeen myös virkistysarvoihin, luonnon monimuotoisuuteen, ilmastokestävyyteen, hiilikysymyksiin ja metsänomistajien valinnanvapauteen. Sen on aina katsottu olevan hyvää metsänhoitoa, mutta sen suosio on vaihdellut vuosikymmenten aikana. Näin on käynyt esimerkiksi laajoille avohakkuille, rajuille maanmuokkausmenetelmille, kemialliselle vesakontorjunnalle, karujen turvemaiden ojituksille, yhden puulajin metsille sekä alikasvoksen turhalle siistimiselle. ”Ehdin jo toivoa, että hyvän metsänhoidon käsitteestä olisi luovuttu. Se, mikä on joskus ollut hyvää metsänhoitoa, ei välttämättä ole sitä enää. Rajojen palauttamista ajavat kokevat, että metsiä uudistetaan nykyisin liian nuorina
Kangas on huolissaan varsinkin siitä, että metsien taloudellinen ja puuntuotannollinen puoli on jäämässä ekologisen ja sosiaalisen puolen varjoon. ”Toimenpiteet mietitään metsän mukaan. ”Jos suosituksista valitsee aina ympäristön, ilmaston ja vesistöjen kannalta parhaat vaihtoehdot, pääsee melko hyvään metsänhoitoon.” Toopakka on huolissaan muun muassa siitä, pystytäänkö hakkuiden suunnitteluun ja niiden yhteydessä tehtävään luonnonhoidon suunnitteluun käyttämään riittävästi aikaa. Taloudellinen merkitys on edelleen monelle tärkeä”, Pasanen sanoo. Sekametsät suosiossa Mitä hyvä metsänhoito on siellä, missä ohjeita sovelletaan käytäntöön. Jos ei, riskinä on, että tärkeitä elinympäristöjä hävitetään vahingossa. ”Aina kun aletaan säädellä liikaa ja laittaa metsänomistajia samaan muottiin on uhkana, että metsien käsittely yksipuolistuu ja monimuotoisuus pienenee.” kiihdytä luontokatoa, hävitä arvokkaita elinympäristöjä tai sotke vesistöjä. Ongelmallista on erityisesti se, kuka määrittelee, onko metsänhoito hyvää ja millaisia mittareita siinä käytetään”, hän sanoo. Metsiä on hoidettu hyvin eri vuosikymmeninä, kunkin ajan parhaan tiedon valossa.” 9 9+ 6+ 8 8 ½ SE PP O SA M U LI A N N IK A KA N G A S O O N A LO H IL A H TI JU H A TA N H U A SE PP O SA M U LI 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 20 000 Ha Mänty vaihtui kuuseen Männyn, kuusen ja koivun istutusja kylvömäärät vuosina 1970-2018 Kuusen istutus ja kylvö Männyn istutus ja kylvö Koivun istutus ja kylvö 19 70 19 75 19 80 19 85 19 90 19 95 20 00 20 05 20 10 20 15 20 18 Lähde: Luke Hakkuualalle jätettävät tekopökkelöt kuuluvat nykyään hyvään metsänhoitoon.. Taimikonhoitorästejä näkee liikaa.” Lisää sääntelyä. Hänen mukaansa metsänomistajat ovat alkaneet viime vuosina suosia sekametsiä, ja paahdekesien jälkeen aiempaa useampi on päätynyt uudistamaan metsänsä kuusen sijaan koivulla. Luonnonsuojeluliiton Liisa Toopakka ei innostu metsänomistajien valinnanvapauden lisäämisestä. Hänen mukaansa luontokadon pysäyttäminen edellyttää metsänhoitoon tiukempaa sääntelyä. Tien varressa kasvavaa kuusikkoa Pasanen ei kuitenkaan varsinaisesti pidä esimerkkinä sekametsien suosion kasvusta. ”Koivut kasvavat herkästi kuusten päälle ja alkavat piiskata jalkoihin jääneitä kuusia. Aika usein metsänomistajat tekevät niin kuin metsäammattilaiset ehdottavat. Mitä Pasanen pitää hyvänä metsänhoitona. Äijälä toteaa, että oikeiden menetelmien valitseminen eri kohteille edellyttää sekä osaamista että näkemystä. Nämä näkyvät metsissä muun muassa säästöpuina, tekopökkelöinä ja vesistöjen suojavyöhykkeinä. ”Metsiin on kautta aikain jätetty taimikonhoidossa muitakin puulajeja kuin pääpuulajia, jos sinne olisi muuten jäänyt aukkoja.” Metsälain ja metsänhoidon suositusten lisäksi hyvään metsänhoitoon ohjaavat Pasasen mukaan MARKO PASANEN, METSÄNHOITOYHDISTYS PÄIJÄT-HÄME ”Taimikonhoitorästejä riittää.” MINKÄ KOULUARVOSANAN ANNAT SUOMALAISELLE METSÄNHOIDOLLE. AJASSA 24.5.2024 Metsälehti.fi 11 myös metsäsertifiointi ja metsätalouden tuet. Ammattilaiset ehdottavat mitä ehdottavat, ja metsänomistajat päättävät. Helpommaksi metsänhoito ei ole vuoden 2014 jälkeen muuttunut. ”Sitä, että hoitotyöt tehdään ajallaan. Säädöksiä tulee hänen mukaansa niin sertifioinnista kuin EU:stakin. Sitä, että metsänomistajien valinnanvapaus on vuoden 2014 jälkeen lisääntynyt, pitävät hyvänä sekä Marko Pasanen, Luken Saija Huuskonen, Tapion Olli Äijälä että Itä-Suomen yliopiston Jyrki Kangas. Nykyisissä metsänhoidon suosituksissa on hänen mielestään niin paljon valinnanvaraa, että edes niiden noudattaminen ei välttämättä johda hyvään metsänhoitoon. ”Siinä mielessä metsänhoito voi olla monen näköistä, että yksi ratkaisu ei sovi kaikkialle. ”Metsänomistaja halusi, että kuusikkoon jätetään harvennuksessa sekapuustoa”, kertoo metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsäasiantuntija Marko Pasanen. Metsää pitää katsoa paitsi talousmielessä myös siinä mielessä, mitkä kohteet jätetään käsittelyn ulkopuolelle ja miten luonto saadaan ennallistumaan.” Kangas sen sijaan kertoo seuranneensa huolissaan sitä, että metsänhoito on vapautumisen jälkeen muuttumassa jälleen yhä säädellymmäksi. Asikkalassa Päijät-Hämeessä silmiin osuu tien varressa kasvava nuori kuusikko, jossa kuusten välissä näkyy siellä täällä koivuja. LIISA TOOPAKKA, SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO ”Arvosanaa laskevat erityisesti isot hakkuuaukot, vesistöongelmat, hiilivarastojen ja -nielujen hupeneminen, turvemaiden tilanne ja metsälajiston taantuminen.” JYRKI KANGAS, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO ”Kymppiä en anna, koska taloudellinen kestävyys on alkanut jäädä taka-alalle.” OLLI ÄIJÄLÄ, TAPIO ”Keskeisin parannustarve liittyy ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.” SAIJA HUUSKONEN, LUKE ”Suomalainen metsänhoito mahdollistaa hyvin ja monipuolisesti eri tavoitteiden huomioimisen. Pasasen mukaan sekametsien suosiminen ei ole kuitenkaan ongelmatonta. Jos sekapuuksi jättää mäntyjä, hirvet käyvät jossain vaiheessa syömässä ne pois”, hän sanoo
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan myyntija kehityspäällikkö Janne Kansonen muistuttaa, että kilpailevien tarjousten hintaerot voivat nousta suuriksi, joten tarjousten vertailu ja ostajien kilpailuttaminen ovat rahanarvoista puuhaa. Vielä ei ollut yhtään varmistettua havaintoa yli 90 euron ostotarjouksesta, mutta monta euroa haamurajalle ei ollut matkaa. ”Sahatavaramarkkinat reagoivat nyt herkästi.” Metsäpalvelu Hiekkalan hakkuukoneenkuljettaja Ville Haarala hakkasi viime viikolla Muuramessa Stora Enson työmaalla kolmen hehtaarin päätehakkuuleimikkoa, josta hän arveli kertyvän puuta yli tuhat kuutiota. ”Päätehakkuilla kuitupuulajien kantohintatarjoukset ovat 35–40 euron välillä”, toteaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaan johtaja Jarmo Lahdenmaa. Eteläisen Suomen alueella päätehakkuuleimikoiden havutukkien tilastohinta on Metsäteollisuuden puukaupan viikkoseurannan mukaan keskimäärin yli 80 euroa. Kaupanteko on vinhaa myös Pohjanmaalla. SA M I KA RP PI N EN. Kaikki täyttävät varastojaan Yli-Talonen kummastelee tilannetta. Hän kertoo, että myyntiin laitettuihin leimikoihin tulee 5–8 tarjousta, mikä kertoo kovasta kysynnästä. Samalla kilpailu on kiristynyt. Hän pohtii, että yhtiöissä tiedetään jotain mitä muut eivät vielä tiedä. Parhailla eteläsuomalaisilla päätehakkuuleimikoilla toukokuun alkupuoliskon hintatarjoukset ovat jo lähempänä 90:tä kuin 80:tä euroa. Havutukkien kantohinnat ovat puhkoneet 80 euron rajan. ”Mielenkiintoista nähdä, mihin hintataso kohoaa kesäkuulle tultaessa, jolloin kauppa yleensä on vilkkaimmillaan”, pohtii Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen johtaja Jari Yli-Talonen. Hänen mukaansa energiantuottajat kilpailevat kuitupuusta tasavertaisesti metsäyhtiöiden kanssa. Myös kuitupuun hinnat ovat nousseet. 24.5.2024 12 Metsälehti.fi PUUKAUPPA & TALOUS MIKKO RIIKILÄ PUUKAUPAN hintanoteeraukset ovat viime aikoina huidelleet likimain ennennäkemättömällä tasolla. Puunmyyjän parasta aikaa Kantohintakäyrät ovat kohonneet viikko viikolta korkeammalle, eikä merkkejä menon laantumisesta ole näkyvissä. Metsäviennistä ei kerry ennätystuottoja, mutta kantohinnat ovat kivunneet ennennäkemättömiksi. ”Viime viikkoina sahojen tarjoukset ovat kohonneet samalle tasolle kuin isojen yhtiöiden”, Yli-Talonen sanoo
26,10 s 28,16 s 23,77 s 32,24 s .. .. s nousussa . .. .. Kantohinnat rikkovat ennätyksiä, vaikka sahatavaramarkkinat ovat epävakaat. 23,73 s .. .. 29,43 s 30,83 s 30,33 s 36,35 s 37,41 . 24,78 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,93 s 80,29 s 57,88 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 77,56 s 79,62 s 65,35 s 31,35 s 32,54 s 32,55 s 39,12 s 39,89 s Uudistushakkuu 80,09 s 80,73 s 68,64 s 32,79 s 33,81 s 34,56 s 40,52 s 41,00 s Harvennushakkuu 70,40 s 70,56 s 57,94 s 31,10 s 32,24 s 32,28 s 38,22 s 38,37 s Ensiharvennus .. .. .. .. Hankintahinnat 66,44 . LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa . Hankintahinnat 74,69 s 76,20 s 69,76 s 48,04 s 50,36 s 49,48 s .. 48,03 s .. .. .. .. 30,55 s 32,59 s 29,15 s 36,67 s 37,21 s Uudistushakkuu 74,94 s 76,21 s .. Ensiharvennus .. .. 28,40 s 33,88 s 33,97 s Ensiharvennus .. Kauppoja on tehty kesään asti, mutta sen jälkeen markkinat ovat sumeat. 24.5.2024 Metsälehti.fi 13 AJASSA s nousussa . Nyt puuta ostetaan koko vuoden tarpeisiin, ei vain kesäkaudelle.” Hänen mukaansa puupulan taustalla on Venäjän kymmenen miljoonan tuontipuukuution poistuminen Suomesta ja samaan aikaan tapahtunut Metsä Groupin Kemin sellutehtaan käynnistyminen. Uudistushakkuu 67,81 s 66,45 . 23,25 . Osansa puunkysynnän kiihkeyteen on tuonut turpeen käytön rajoittaminen. .. .. .. Se on tuonut energiantuottajat puumarkkinoille kilpailemaan kuitupuun ostajien kanssa.. 51,40 s 51,42 s .. Hankintahinnat .. 23,46 s 24,68 s 23,91 s .. Harvennushakkuu 72,45 s 72,17 s 52,32 s 29,58 s 29,34 s 30,38 s 35,60 s 35,11 s Ensiharvennus .. 69,99 . .. .. 27,81 s 35,08 s 34,90 s Ensiharvennus .. .. Ensiharvennus 58,70 s 47,75 s .. .. 29,33 s 35,62 s 36,18 s Uudistushakkuu 76,99 s 77,65 s 46,34 . 23,49 . KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa . 28,94 s 31,87 s 31,04 s .. .. s nousussa . .. KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 16-19 keskiarvo s nousussa . .. Se lisäsi puuntarvetta viidellä miljoonalla kuutiometrillä. 47,13 . .. .. .. .. .. 24,18 s 24,68 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,38 s 79,18 s 63,50 s 29,35 s 31,46 s 30,15 s 36,15 s 38,12 s Uudistushakkuu 77,79 s 80,21 s 66,37 s 31,34 s 32,54 s 32,23 s 37,99 s 39,16 s Harvennushakkuu 68,74 s 70,73 s 56,03 s 28,98 s 30,31 s 29,81 s 34,85 s 36,06 s Ensiharvennus 54,76 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 78,47 s 80,38 s 68,28 s 30,26 s 32,15 s 31,03 s .. ”Sahatavaramarkkinat reagoivat nyt herkästi, koska tukkurien varastot ovat vähissä. .. .. Hankintahinnat 76,44 s 78,04 s 71,37 s 49,73 s 51,59 s 51,62 . .. Uudistushakkuu 79,98 s 81,14 s 70,34 s 31,45 s 33,19 s 33,05 s .. Kaikki pyrkivät kasvattamaan puuvarantojaan. 24,89 s .. 47,92 s .. 29,36 s 29,30 . .. .. ”Erityisesti kuitupuusta tulisi pula, jos tehtaat kävisivät täysillä. .. Harvennushakkuu 62,18 s 61,00 . .. .. .. 29,33 s 29,89 s 26,78 . .. .. 47,88 s .. Uudistushakkuu 78,10 s 79,77 s 62,70 . .. s nousussa . .. .. 50,09 . Sahatavaran viennin ennustetaan kääntyvän nousuun ensi vuonna. .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 66,31 s 65,03 . 51,06 s .. .. .. .. .. Hankintahinnat 78,21 . 31,35 s .. .. .. 27,96 s .. .. 76,49 s .. .. Uudistushakkuu 80,53 s 81,26 s 60,58 s 30,89 s 32,00 s 32,31 s 38,58 s .. 24,60 . 67,97 . .. .. 31,23 s 37,49 s 36,86 s Harvennushakkuu 69,31 s 68,78 s .. 49,71 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,28 s 76,90 s 45,60 . Häiriöt toimituksissa – esimerkiksi lakkojen vuoksi – vaikuttavat sahatavaran hintoihin nopeasti.” Kylävainion mukaan puun vahva kysyntä johtuu siitä, että puunkäyttäjät pyrkivät varmistamaan puun riittävyyden siinäkin tapauksessa, että vientisuhdanne vahvistuu. 34,00 s .. .. .. 45,90 s .. .. Hankintahinnat 75,07 s 74,57 s 68,06 s 50,02 . Hankintahinnat 78,28 s 79,10 s 71,73 s 51,20 s .. .. .. .. .. .. 50,72 s 49,82 s 50,96 s .. .. 28,99 s .. 22,58 s 30,37 s .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. .. 70,73 . .. Milj.m Viikko-ostojen määrä koko Suomessa 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 52 2024 2023 2023 Viikko 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 10 20 30 40 50 60 70 80 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2004 2011 2015 2019 2024 2007 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 612 504 Puukauppamäärä vko 19, m 3 ”Kyllä ostajayhtiöillä täytyy olla tieto tulevista hyvähintaisista vientikaupoista, ei tässä muuten olisi mitään järkeä.” Myös Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Matti Kylävainio pitää tilannetta poikkeuksellisena. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 27,28 s 28,54 s 26,32 s 33,77 s 33,74 s Ensiharvennus .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,85 s 72,38 s 44,82 s 28,66 s 30,50 s 27,08 s 36,37 s 37,61 s Uudistushakkuu 73,51 s 74,40 s .. .. Harvennushakkuu 63,10 s 69,24 s 52,05 s 28,89 s 29,52 s 29,46 s .. .. .. .. .. 33,47 s 34,70 s 31,55 s 38,87 s 38,76 s Harvennushakkuu 68,23 . .. .. Hankintahinnat 71,04 . 32,01 s 32,83 s 29,87 s 39,29 s 39,29 s Harvennushakkuu 65,12 s 66,06 s .. .. 23,19 s .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,50 s 78,70 s 59,55 s 28,45 s 31,02 s 29,35 . Hankintahinnat 67,86 . ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa . .. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,16 s 74,96 s .. 23,62 s .. .. 22,40 s .. 24,50 . s nousussa . Taustalla on pelko siitä, että myöhemmin puukauppa ei ehkä käykään, kun puuta tarvittaisiin. Harvennushakkuu 73,04 s 73,83 s 60,66 s 31,02 s 31,21 s 31,29 s .. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Ensiharvennus .
Tornatorin metsätilaostojen kauppasumma oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 4,6 miljoonaa euroa, mikä on 35 prosenttia kaikkien instituutioiden ostoista, tilakauppaseurantaa ylläpitävän Hannu Liljeroosin tilastointi osoittaa. Metsänomistaja antoi yhdistykselle valtakirjan leimikon myymiseen ja ostajaehdokkaiden kilpailuttamiseen. Tornator toimittaa puuta lähinnä Stora Ensolle, joka on myös yhtiön iso omistaja työeläkevakuuttajien ohella. Tornator ostaa tiloja merkittäviä määriä myös suoraan ilman kilpailutilannetta – Niemisen mukaan siksi, koska niitä tarjotaan. Ja Tornator pystyy, sillä yritys on hyvin kannattava. ”Kun metsärahastojen ostot alkoivat syksyllä vähentyä, niin meidän osuutemme kasvoi”, Nieminen kertoo. Mäntyvaltaisen leimikon arvioitu puumäärä oli 2 351 kuutiometriä. Yhteismetsiä kyllä sikäli kuin tarjotaan Liljeroosin seuranta koskee julkisesti myynnissä olleita metsätiloja. Esimerkiksi korkojen nousu oli sellainen syy.” Yksityisiin ostajiin verrattuna Tornatorilla on puolellaan pitkä aikajänne, eli yrityksen ei tarvitse ajatella sukupolvenvaihdoksia eikä perintöveroja. Meillä metsätilakauppa käy!. Sijoitus on pysynyt tänäkin vuonna. ”Lähtökohtaisesti pyrimme ostamaan koko yhteismetsän, mutta tilanteen mukaan.” Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaan toimialueella oli myynnissä iso uudistushakkuuleimikko metsätien varrella. ”Ostotavoitetta ei ole, vaan kriteerien rajoissa ostetaan niin paljon kuin pystytään”, Nieminen kertoo. Yhtiö kiistää väitteet tilojen ylihinnoista. Korkotason nousu on vaikuttanut alentavasti myös Tornatorin tarjouksiin, mutta koska kilpailu on ollut vaisumpaa, niin tarjousten läpimenoprosentti on noussut. Hinta ratkaisi tarjouskilvan. Vaikka viimeisestä harvennuksesta olikin jo aikaa, metsä oli hyvässä kunnossa. Tasaisen varmasti Tornatorin toimitusjohtajan Henrik Niemisen mukaan yhtiö ei kuitenkaan ole painanut kaasua. Kilpailu kiristynee jo syksyllä. 70 euron runkohinnalla Runkohinnat lisineen Puutavaralaji määrä, m 3 hinta €/m 3 yhteensä, € Mäntyainespuu 2 020 70,5 142 410 Kuusiainespuu 198 70 13 860 Koivukuitupuu 95 34,5 34,5 Haapakuitupuu 35 15,5 542,5 Kuusilahokuitupuu 3 15,5 46,5 Yhteensä 2 351 160 136,50 ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Lisäksi puukaupoissa isosta volyymista saa bonusta. Ostovoimaa riittää Tornatorin metsänomistukset ovat kotimaassa lähes 700 000 hehtaaria. Parhaan ja huonoimman tarjouksen ero oli noin 10 000 euroa. Hakkuut kohteella ovat jo käynnistyneet. Niemisen tuntuman mukaan metsärahastot olisivat palailemassa markkinoille. 24.5.2024 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN TORNATOR nousi viime vuonna kärkeen metsätilojen kuka ostaa eniten -kisassa. Viime vuonna yhtiö osti 24 000 hehtaaria ja tämä vuosi on edennyt myönteisesti. Leimikko myytiin isolle metsäyhtiölle. Leimikosta tehtiin neljä ostotarjousta. Paras tarjous oli runkohintatarjous. Leimikossa oli uudistushakkuuta 12,2 hehtaaria. Viime vuoden liikevaihto oli 195 miljoonaa euroa ja tulos ilman metsien ja muiden omaisuuserien käyvän arvon muutoksia 96,7 miljoonaa. Tornator on aktivoitunut myös yhteismetsien ostajana, vastauksena heränneeseen tarjontaan. Tornator ostaa eniten Tornator jatkaa porhallusta suurimpana metsätilaostajana. Osuus on kasvanut, sillä toissa vuonna Tornator oli instituutioiden ranking-listalla kolmantena hivenen yli kymmenen prosentin osuudella. Hän ennakoi, että syksyllä kilpailu alkaa taas kiristyä. Kohteen kiinnostavuutta lisäsivät mahdollisuus korjata puut kesällä, alueelle johtava tie ja puuston hyvä laatu. ”Tuottolaskelmat ja tarjoukset tehdään yhtiön hallituksen määrittämien kriteerien mukaisesti, ja kriteerejä päivitetään tarpeen mukaan. SE PP O SA M U LI Yksityisiin verrattuna miinustekijänä on, ettei yritys saa metka-tukia. Mutta toisin kuin muilla instituutioilla, niin heillä ostoaktiivisuus ei ole missään vaiheessa laskenut. Tornatorin toimitusjohtaja Henrik Nieminen arvioi, että rahastot ovat palaamassa metsätilamarkkinoille. Hän kiistää huhut, että tarjouksia olisi voitettu voimakkailla ylihinnoilla
Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. 09 315 49 840). Brutto on siis muuttunut netoksi. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. Todennäköisesti voi. Metsää yhtiöllä on noin 130 000 hehtaaria. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Pitkän uran metsänhoitoyhdistysmaailmassa tehnyt Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy MHYPin toimitusjohtaja Harri Huupponen varoittaakin muodostamasta henkisiä rajoja puun hintaodotuksille. Juttu avautuu uuteen näkymään. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. Tilikauden tulos kohosi 26 miljoonaan euroon, mikä on lähes tuplasti enemmän kuin edellisvuonna. Uuden strategiansa mukaan Finsilva kutsuu itseään metsäja luontopääomayhtiöksi, joka tuottaa taloudellista, sosiaalista ja ekologista hyvinvointia luonnosta. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. . Viikolla 19 vuonna 2007 kuusitukin nimellishinta oli Metsäteollisuuden viikkoseurannan mukaan reilut 63 euroa – elinkustannusindeksillä muunnettuna sen ostovoima vastaisi nyt 89 euroa. Onko esimerkiksi sata euroa kuutiolta saavuttamaton tavoite tukille?” Hän muistuttaa, että puusta on tällä hetkellä niukkuutta. Viime viikolla päätehakkuulta korjattavasta koivukuitupuusta maksettiin pystykaupalla 32,3 euroa. KOMMENTTI Metsät ovat yhtiön tärkein luontopääoma, Finnsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen sanoo.. NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Takana on monta hyvää puukauppavuotta, joten myyntipaineita on saatu purettua. Tämän vuoden hinta on reaaliarvoltaan tämän vuosikymmenen paras, mutta kalpenee esimerkiksi vuoden 2007 toukokuun hinnoille. Se pätee Suomeenkin. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Nyt kärkymme huhuja kaupoista, joissa kuusitukin hintatarjoukset puhkovat 90 euron rajan kuutiolta – sellaisia ei Suomessa liene aiemmin nähty. Uusilla luontopääomaliiketoiminnoilla oli myös merkittävä taloudellinen vaikutus, ja ne nostivat liiketoiminnan muut tuotot yli kahdeksaan miljoonaan euroon”, Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen sanoo tiedotteessa. ”Myyjien pitää osata hinnoitella puunsa. Moni miettii, voiko tällainen onnen aika jatkua puumarkkinoilla. Yhtiön oman pääoman tuotto nousi lähes 38 prosenttiin ja omavaraisuusaste 33 prosenttiin. MIKKO RIIKILÄ KAINOSTELU EI KANNATA Finsilva teki ennätystuloksen Metsätalousyhtiön liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot nousivat 43,5 miljoonaan euroon. ”Mahdollistimme uusiutuvan energian lisäämistä useilla merkittävillä tuulivoiman kehittämissopimuksilla. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. digiohje.indd 1 digiohje.indd 1 9.3.2023 17.03 9.3.2023 17.03 Metsälehti.fi 15 KÄSITYKSIÄMME hyvästä tai normaalista puun hintatasosta on ravisteltu. Hyvän tuloksen taustalla on suotuisat olosuhteet ja kohonneet puun hinnat. JUSSI COLLIN FINSILVA teki viime vuonna vahvaa tulosta. Metsätalousyhtiön liikevaihto nousi 35 miljoonaan euroon ja liikevoitto uuteen ennätykseen – 35,5 miljoonaan euroon. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Danske Bankin tuoreessa Ruotsin puumarkkinoita koskevassa katsauksessa ennustettiin, että ennätystasolle kohonnut puun hintataso vakiintuu uudeksi normaaliksi, koska puun tarve suhteessa tarjontaan on vahvaa. Perusliiketoiminta on yhä metsätalous. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. Yritys laskea kantohintoja romauttaisi tarjonnan, eikä tuontipuukorttia ole käytössä. Kolme vuotta sitten viikolla 18 koivukuitupuun hankintahinta Keski-Suomessa oli 32,5 euroa. ”Millä muulla toimialalla tällainen tilanne jätettäisiin hyödyntämättä?” Kohonneet nimelliskantohinnatkin suhteutuvat, kun ne muunnetaan yhteismitallisiksi menneiden vuosien kantohintojen kanssa elinkustannusindeksiä käyttäen. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana
Rajukaan teollinen toiminta ei ole aina monimuotoisuudelle pelkästään huono asia. Metsänomistajan näkökulmasta hyvää metsänhoitoa on aina ollut kaikki, mikä johtaa hänen tavoitteidensa mukaisiin tuloksiin. Nimen muutoksen syynä oli uusi metsälaki, joka salli jatkuvan kasvatuksen (s. Kymmenen vuoden ajan metsänomistaja on saanut päättää tavoitteistaan vähän aiempaa vapaammin. Raakapuun markkinat etsivät tasapainoa kallimmalla hinnalla. PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi PS. Jatkuva kasvatus oli ollut käytännössä kiellettyä 66 vuotta. Oletko miettinyt, miten eurojen, luontoarvojen tai hiilensidonnan eri painotukset vaikuttaisivat odotettavissa oleviin tuloihisi. 4). Tästä kertoo Metsähallituksen tuore selvitys, jonka mukaan uhanalaisia ja muita huomionarvoisia lajeja esiintyy valtion monikäyttömetsissä yleisesti. Samalla turvaa ja tuloja korostavien osuus metsänomistajista oli noussut selvästi. Lapissa poroja metsätalouden yhteensovittaminen on esimerkki tällaisesta valintatilanteesta, jossa metsällä on toisaalta arvo puutuotteiden lähteenä ja toisaalta porojen laidunmaana. Teollisuus sai raaka-ainetta ja kansantuote kasvoi. 8–11). Tässä onnistuttiin erinomaisesti, sillä Suomen puuston tilavuus kaksinkertaistui. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Pian julkaistavasta HAKEMA-hankkeen loppuraportista löytyy lisää tietoa jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen hakkuiden sekä hakkuutähteiden keruun vaikutuksista poroja metsätalouteen. 24.5.2024 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Suomalaisilla talousmetsillä on suuri merkitys myös monimuotoisuuden säilyttämisessä (s. Ongelmaksi voi kuitenkin nousta kustannusten ja hyötyjen kohdistuminen eri tahoille. Teollisuudella ei siis pitäisi olla huolta metsänomistajien puunmyyntihaluista. Alkuvuoden aikana hakkuut ovat tosin 17 prosenttia jäljessä viime vuodesta. Voit tutkia tätä Metsälehden verkkosivujen Metsätietäjällä. Samanlainen kehitys on näkynyt myös Metsälehden lukijatutkimuksissa. JUURI VALMISTUNEESSA Luonnonvarakeskuksen, Metsähallituksen ja Kemin-Sompion paliskunnan yhteisessä HAKEMA-hankkeessa tuotettiin ensimmäinen alustava POHJOISEN VAIKEA YHTÄLÖ Voidaanko hakkuutähteiden keruulla ja jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella sovittaa yhteen poroja metsätalouden tavoitteita, pohtii erikoistutkija Antti Pekkarinen. Näiden edistäminen voi kuitenkin johtaa puuntuotannosta saatavien tulojen alenemiseen. Puuntuotannon lisäksi metsillä on suuri määrä myös muita käyttötarkoituksia ja arvoja. ”Muistutuksena kuva istutusmättääseen tulevasta rousteesta.” SULLI TAPIO JULKAISI VUOSITTAIN Hyvän metsänhoidon suosituksensa vuoteen 2014. Silloin julkaisun nimestä putosi pois hyvä. YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE SE PP O SA M U LI HAKKUUTÄHTEIDEN KERUU poimintahakkuiden yhteydessä voi olla kokonaistaloudellisesti kannattavaa porojen laidunmailla, mikäli huomioidaan vaikutukset sekä poroettä metsätaloudelle. Laaja Metsänomistaja 2020 -selvitys kertoi kuitenkin – tutkijoidenkin yllätykseksi – monitavoitteisten ja virkistyskäyttäjien osuuksien metsänomistajista romahtaneen 2000-luvulla. 7). HYVÄ UUTINEN ON myös, etteivät suomalainen metsätalous ja luonnon monimuotoisuus ole niin pahassa ristiriiidassa kuin Luontopaneelin ulostuloista voisi päätellä. Metsäjätit ovat myös tehostaneet puunhankintaa niin, että kaikkein kypsimmät metsät on jo hakattu. Metsähallituksen laji-inventoinnissa löytyi kaivosteollisuuden raunioilta Sipoon kalkkilouhokselta kokonaan uusi laji, joka sai nimen sipoonmustuainen. Jatkuvan kasvatuksen kiellon ja Hyvän metsänhoidon suositustenkin päätavoite oli 1980-luvulle asti ollut ja oli osittain sen jälkeenkin maksimoida puuntuotantoa. Sitä ei ole tavattu muualla maailmassa (s. TALOUDELLISTA TURVAA A N TT I PE KK A RI N EN. Tämä tuskin johtuu metsänomistajien tavoitteiden muuttumisesta vaan siitä, että he odottavat puun hinnan nousevan lisää
Tarkkuus on muutaman metrin luokkaa, se ei kuitenkaan riitä rajalinjojen ajoon. Esimerkiksi Garminilla on useita käsilaitteita hintaluokassa 200–400 €. Silloin pystyy tekemään perusteltuja päätöksiä. Toisaalta metsänomistajalla on oikeus hyödyntää metsiään puuntuotannossa ja toisaalta poronhoidolla on lakiin ja historiaan tukeutuva vapaa laidunnusoikeus. Tilanne on haastava myös Metsähallitukselle, jonka tulee tasapainotella eri metsänkäyttötarpeiden välillä, jotta suomalaisten yhteisesti omistamista metsistä saadaan mahdollisimman suuri pitkänaikavälin kokonaishyöty. Samoin mittakaavan saa suuremmaksi kuin kännykän avulla, mikä helpottaa joskus määritystä. Onnistuuko niillä tarkka rajalinjojen ja pyykkien selvitys?” Takametsien mies ”Trackerin sovellus ollut käytössä. Metsätalouden kannalta hakkuutähteiden keruu puolestaan tarkoittaa pienempiä nettotuloja. HAKEMA-hankkeen tulosten perusteella hakkuilla on voimakas välitön negatiivinen vaikutus porojen ravintokasveihin. Esimerkiksi isot kivet näkyvät kartalla. Historian havina takaraivossa sanoo, että se tarkoittaa kaikkea sitä, mikä johtaa kiertoajan lopussa mahdollisimman suureen tukkisaantoon. Metsäpiireissä taas painotetaan metsänomistajan omia tavoitteita. Epäselvän rajan kohdalla vain käveltävä pikkuhiljaa pysähtymättä, että gps-jälki ei lähde pomppimaan sivuille. En esimerkiksi ole tietoisesti päättänyt jättää taimikonhoitoa tekemättä ajoissa, mutta joskus niin on käynyt. Porotalouden kannalta olisi usein optimaalista jättää hakkuut kokonaan tekemättä. Toisaalta julkisuudessa esiin nousevat varsinkin luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos, hiilensidonta ja maisema-arvot. Näitä alueita ovat erityisesti sellaiset jäkälän kasvun kannalta ylitiheiksi kasvaneet kuivat ja karut männiköt, jotka sijaitsevat niillä alueilla, joilla porot laiduntavat talvikuukausina. Suurin osa pyykeistä löytyy, mutta osa rajalinjoista on aikojen kuluessa kasvanut umpeen. Kohdilleen ovat sattuneet, kun jälkeenpäin katsottu moton jälkeä.” Itämaan ihme ”Garmini on hyvä apu rajalinjojen merkkauksesta, koska se ei tarvitse gsm-verkkoa ja siten toimii katvealueella. analyysi jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen hakkuiden sekä hakkuutähteiden keruun yhtäaikaisista vaikutuksista poroja metsätaloudelle. Hakkuutähteiden keruuseen liittyvien kustannusten vuoksi sitä kannattaa kuitenkin aluksi lähteä edistämään ja testaamaan alueilla, joilla sen hyödyt voisivat olla suurimmat. Sen mukaan sitten katsotaan, kummalta puolelta kiveä raja kulkee. Voisiko GPS käsilaite olla hyvä väline linjojen ja pyykkien selvitykseen. Risut raivataan maahan, myyntipuut sitten koneella.” * Ola_Pallonivel ”Noissa laitteiden sisuskaluissa on eroja. Yritä saada naapuri mukaan talkoisiin. Kuinka hyvin itse yllän asettamaani hyvän metsänhoidon tavoitteeseen. Analyysin perusteella hakkuutähteiden keruu voi olla kokonaistaloudellisesti kannattavaa, mikäli huomioidaan hyödyt ja kustannukset sekä metsäettä porotaloudelle. Toisaalta hakkuutähteiden keruulla tätä laitumia heikentävää vaikutusta pystyttiin lieventämään. MML karttatieto lienee yleensä metriluokkaa, toki riippuu siitä, onko ennen ilmakuvausta pyykki signaloitu vai ei. Mikäli elinkeinojen tulot kohdistuvat eri tahoille, ei kokonaistaloudellinen optimi ole välttämättä kummankaan elinkeinon kannalta taloudellisesti tuottavin ratkaisu. Tärkeintä on, että päätökset tekee tietoisesti. Huawein 7 vuotta vanha tabletti myytiin jo maininnalla, että paikannus on hyvä ja se on sitä yhä. Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 En 22% Kyllä 78% neet alueelle 50 hehtaarin AJASSA ”Osa metsätilojeni rajoista on epäselviä. Porotaloudelle tämä voi tarkoittaa laidunmetsän arvon putoamista jopa 70 prosentilla. Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Hakkuutähteiden keruu jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen yhteydessä näyttäisi olevan yksi varteenotettava tapa elinkeinojen yhteensovittamiseen ja erityisesti porotaloudelle koituvien haittojen pienentämiseen. Tämä kokonaistaloudellisesti kannattavin ratkaisu on kuitenkin ongelmaton ainoastaan silloin, kun sekä metsäettä porotalouden hyödyt kohdistuvat samalle taholle. Suunnittelutyössä käytin gepsillä varustettua maastotietokonetta.” Nostokoukku ”Kuluttajalaitteiden tarkkuus riittää siihen, että pyykit löytää. Kertaakaan ei ole minulla tullut epäselvyyttä maanomistajien kanssa rajalinjasta, kun olen garminia käyttänyt.” Metsuri motokuski ”Tuon hintaluokan tarkkuus riittää pyykkien etsimistä helpottamaan. TÄSTÄ RISTIRIIDASTA NOUSEE esille kysymys siitä, kumman elinkeinon tulee väistyä. Hakkuiden seurauksena varpujen ja poronjäkälien keskimääräiset biomassat putosivat 20–40 prosenttia ja lupon määrä puolittui. Kännykällä näyttää aina usean metrin pieleen, mutta tuo vanha tabletti näyttää hyvin, kun vaan malttaa sen vartin odottaa.” Pihkatappi Verkkokeskustelu: Apuvälineitä rajojen hakuun KOHTI HYVÄÄ METSÄNHOITOA TOIMITTAJALTA. Yhdessä merkkaatte linjan ja sitten motolla läpi. Rajan tarkempi merkitseminen maastoon vaatii lähtötiedoista riippuen jonkin mittalaitteen (vaaituskoneissa voi olla vaakakulman mittakehä), jolla pystyy mittaamaan vaakakulmia (ja että risteävä rajalinja on kepitettävissä).” Sulli ”Kännykällä kun olen rajoja seurannut, niin heittoa saattaa olla muutama metri. Se, haluaako metsässään painottaa esimerkiksi puuntuotantoa, luonnon monimuotoisuutta, maisemaa tai kaikkia näitä, jää pääosin jokaisen itse päätettäväksi. Jos sen ottaa hyvän metsänhoidon perustaksi, mitä hyvä metsänhoito on. i Istutatko itse taimesi. Paria kännykkää olen käyttänyt ja paria tablettia. Hankkeen tulosten perusteella, hakkuutähteiden keruu kuivilla ja karuilla männiköillä pienentää hakkuista saatavia nettotuloja noin 20 prosenttia. Tavoitteeni kuitenkin on, että tiedostan, mitä metsässä milloinkin pitäisi tehdä. Mielestäni se on sitä, että oman metsän asioista on perillä. ANTTI PEKKARINEN KIRJOITTAJA ON HAKEMA-HANKKEEN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ JA PORONTUTKIMUKSEN ERIKOISTUTKIJA LUONNONVARAKESKUKSESSA. HAKEMA-hankkeen koealat perustettiin Metsähallituksen hallinnoimiin metsiin, jotta löydettäisiin suuntaviivoja siihen, miten yhteensovittamista voidaan kehittää. Eli ei kannata alkaa puita kaatamaan gepsin mukaan. 24.5.2024 Metsälehti.fi 17 HYVÄ metsänhoito on jännittävä käsite. Joskus voi tulla tähtitieteellisen tarkka paikannus. Suuntaa antaa kyllä, loput olen katsonut ilmakuvista. Joskus paremmin, joskus huonommin. Puuntuotannollisten tulojen kannalta optimaalinen ratkaisu olisikin suorittaa hakkuut ja jättää hakkuutähteet keräämättä, jolloin keräämisen kustannuksia ei synny. Suomessa on noin 600 000 metsänomistajaa, joten heidän tavoitteitaan on syytä kuunnella. WWW.METSALEHTI,FI METSÄGALLUP SE PP O SA M U LI LIINA KJELLBERG Uusi kysymys: Oletko istuttanut koivua
Mitä turvemaametsille pitäisi tehdä. Markku Saarinen tutkii 1930-luvulla kaivettua laskuojaa. Ennen uudistamispäätöksiä turvemailla pitää miettiä kolme asiaa: kannattavuus, ravinnesuh teet sekä kuivatus. Niissä noin kaksituhatta euroa hehtaaril ta maksava viljelyketju maan muokkauksineen, istutuksineen ja taimikonhoitoineen on järke vä valinta. Sitten on paljon sel laisia, joissa kannattaa, muttei ihan millä tahansa menetelmil lä”, Saarinen summaa. Mietittävänä ovat niin kannattavuus, hyväksyttävyys kuin kasvatustapa. Kysyimme asiaa suomet sien uudistamisen parissa työ uransa tehneeltä Markku Saariselta. Luonnonvarakeskuksesta pian eläkkeellä jäävä erikoistut kija tuntee suometsien mahdolli suudet, rajoitteet ja vaihtoehdot. ”Tuhkalannoitus on perusedellytys metsänkasvatuksen jatkolle näillä soilla.”. Saarinen tietää, ettei toisen puusukupolven perustaminen ole turvemaametsissä samalla tavalla selvää kuin kangasmail la. Yksi kysymys suometsien uudistamisessa on, saadaanko vesitalous pysymään seuraavan puusukupolven kasvulle suotuisana. Typpeä on runsaasti, fosforiakin jonkin verran, mutta vesiliukoinen ka lium on huuhtoutunut pois, ei kä sitä tule turpeen hajoamisen seurauksena lisää. Tuhkaa ennen uudistamista Merkittävä ongelma osassa typ pirikkaita suometsiä on ravinne suhteiden epätasapaino. Samaan aikaan suometsien käsittelyyn kohdistuu yhä suu rempia paineita, sillä ojitettujen turvemaiden päästöt aiheutta vat merkittävän osan metsäta louden kielteisistä ympäristö vaikutuksista. Jo kolmen prosentin reaalikor kokanta leikkaa karuimmat var puturvekankaat kokonaan pois. KOHTI UUTTA SUOMETSÄÄ Suometsissä seuraavan puusukupolven perustaminen ei ole samanlainen itsestäänselvyys kuin kangasmailla. Puolukkaturvekankailla on jo mahdollisuuksia sijoittaa kan nattavasti istuttamiseen, puhu mattakaan kaikkein parhaimman tuoton tarjoavista mustikka ja ruohoturvekankaista. METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 24.5.2024 18 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI MARJAANA MALKAMÄKI, KUVAT SEURAAVAN kymmenen vuo den aikana miljoona hehtaaria suometsää tulee uudistamiskyp säksi. ”Mitä pohjoisemmaksi men nään, sitä enemmän löytyy var puturvekankaita, joissa ei vält tämättä kannata enää satsata uuden puusukupolven perus tamiseen
Kuusikoissa vaihtoehtona on siirtää metsä poimintahakkuin kohti eriikäis rakennetta. Tällöin vaihtoehtoina ovat kaistalehakkuu ja pienaukko hakkuu. Ilman sitä on turha uu distaa”, Saarinen sanoo. ONGELMANA VEDENPINNAN VAIHTELUT Mikäli turpeen päälle on kerrostunut paksusti raakahumusta eli puiden kariketta, kannattaa se raapia kevyesti pois ennen uudistamista. ”Tuleva taimettuminen on suuri kysymysmerkki. TURVEMAIDEN käsittelystä aiheutuvat ympäristöongelmat painottuvat viljavimmille turvemaille eli mustikkaja ruohoturvekankaille. ”Mitä enemmän joltain tietyltä pinta-alalta poistat puuta, sitä voimakkaammat vesistövaikutukset tulee”, Saarinen yksinkertaistaa. JUURIKÄÄPÄKOHTEILLA kasvata yksi puusukupolvi hieskoivua ja raivaa kuusialikasvos pois. Vakavassa kaliumin puutoksessa viimeisin neulasvuo sikerta on vihreä, mutta edelliset neulaskerrat jyrkkärajaisesti kel taisia tai keltakärkisiä. Ojat on ai kanaan kaivettu suon kaltevuu den mukaan. Onko siellä sellaista korkeuseroa enää, että saat hyvän kuivatustilan seuraavaa puusuku polvea varten?” Saarinen kysyy. Silti myös jatkuvan kasvatuksen kaistaleja pienaukkohakkuissa tulee miettiä, kuinka paljon avointa pinta-alaa saa olla, jotta jatkuva kasvatus olisi ympäristövaikutuksiltaan positiivista. RAHKASAMMALPINTAISILLA soilla voi pärjätä ilman maanmuokkausta. Turve on kuitenkin voinut painua vuosikymmenten aikana hyvinkin paljon. Mitä alemmas pohjavesi painuu, sitä enemmän turvetta hajoaa hiilidioksidiksi. Tasaikäinen vai jatkuva Kun ravinnetalous ja vesitalous ovat kunnossa ja kasvupoten tiaalia löytyy, seuraavaksi on valittava, jatketaanko perinteis tä jaksollista metsänkasvatusta vai siirrytäänkö jatkuvaan kas vatukseen. Haihduttavan puuston määrä ennen päätehakkuuta on niin suuri, että se painaa pohjavedenpinnan hyvin syvälle. Tuh kalannoitus on perusedellytys metsänkasvatuksen jatkolle näil lä soilla. Sen tie dämme, että eriikäisrakenteiset kuusikot ovat taimettuneet aika hyvin varsinkin, kun lähes puo let taimista on ollut puuston al la juromassa jo ennen hakkuu ta”, Saarinen kertoo. Markku Saarinen arvioi, että tästä turvamaakuusikosta syntyisi poimintahakkuin eri-ikäisrakenteinen metsä, mutta se vaatii useamman hakkuukerran.. Ojiakin saatetaan joutua per kaamaan. Taimettumiseen vaikuttavat pitkälti säät ja siemensadot. ”Meillä on paljon ojitusalueen puustoja, joissa kasvu olisi muu ten ihan hyvä, mutta sinne pitäisi tuhkalannoituksella tuoda puut tuva kalium ja osin fosfori. On nistuakseen jatkuva kasvatus saattaa vaatia jaksollisesta met sänhoidosta tutut temput, mutta pienemmässä mittakaavassa. Osalla soista ongelmaksi voi koitua myös liika vesi. Esi merkiksi männiköissä taimettu mista voidaan edesauttaa kaista leiden tai pienaukkojen kevyellä maanmuokkauksella, eikä taimi konhoitoakaan voi täysin unoh taa. ”On odotettavissa ja todennäköistä, että ympäristönäkökulmien takia tulee säädöspohjaista rajoitetta esimerkiksi avohakkuille viljavimmilla turvemailla”, erikoistutkija Markku Saarinen arvioi. Vakavassa kaliumin puutoksessa viimeisin neulasvuosikerta on vihreä, mutta edelliset neulaskerrat jyrkkärajaisesti keltaisia tai keltakärkisiä. Turpeeseen asti maanmuokkaus ei saa yltää. Avohakkuiden ongelma on siitä aiheutuva suuri pohjavesipinnan vaihtelu. KARUILLA soilla toimii männyn luontainen uudistaminen tai kylvö. Saarisen arvion mukaan kaliu min puutoksesta kärsiviä suomet siä on vähintään toista miljoonaa hehtaaria. ”Jos perkaat ojat uudistamisen yhteydessä, saatko myös vedet pois ojista. Männiköissä erikokoiset puut pitää kasvattaa isommissa ryh missä, jotta ne saavat riittävästi valoa. Niissä on korkea typpipitoisuus ja maaperän mikrobitoiminta aktiivista, jolloin hajoamistuotteet pääsevät herkemmin vesistöihin ja taivaalle. METSÄSTÄ 24.5.2024 Metsälehti.fi 19 TEE NÄIN VINKKEJÄ TURVEMAIDEN UUDISTAMISEEN ARVIOI kannattavuus, tarkista ravinnetalous ja mieti kuivatus VALITSE, jatkatko jaksollista vai siirrytkö jatkuvaan kasvatukseen. Jatkuvalla kasvatuksella leikataan kaikkein suurin pohjavedenpinnan vaihtelu. REHEVILLÄ vesottuvilla kohteilla istutus mättääseen on toimiva ratkaisu. Puuston poisto avohakkuuna puolestaan nostaa vedenpinnan nopeasti hyvin ylös, ja osa turpeesta siirtyy hapellisesta kerroksesta hapettomaan. Tällöin pelkistysreaktiot vapauttavat orgaanista liukoista hiiltä, typpeä ja fosforia, jotka pääsevät huuhtoutumaan vesistöihin. Jatkuvaan kasvatukseen Saari nen laskee mukaan kaikki muut metsänkäsittelytavat paitsi laa jaalaisen avohakkuun ja sie menpuuhakkuun
Nikula tuntee ajattelutavan, että kulttuuriväki on avohakkuita vastaan, mutta hänen tulokulmansa on toinen. JUVA. Matematiikan ja tietojenkäsittelyn opettaja sanoo päätyneensä kulttuurialalle sattumalta. Rinnepellon takana on Kustaa III:n sodan vallihautoja. ”Ei voi johtua geeneistä, koska osa on naimakaupalla tilalle tulleita, mutta ehkä maan laadussa tai kaivovedessä on jotain”, Stuba Nikula naurahtaa. jolla on tukkoinen päivätyö pääkaupungissa. ”Kiinteistöjen ylläpito ja korjaussuunnitelmat eivät ajattelutavaltaan ole kovinkaan kaukana metsätilan hallinnasta.” Etänä Helsingistä, miksi ei. Erinäisten mutkien kautta omistajasuvun nimi on muuttunut Teittisiksi ja sittemmin Kytiksi, Lovioiksi ja Nikuloiksi. ”Yhteisomistus on toiminut yllättävänkin hyvin, ja yhteisesti ymmärretään, että mikä tahansa päätös on parempi kuin ei päätöstä ollenkaan.” Sukupolvenvaihdosta kohden mennään, ja katse on kääntynyt Stuba Nikulaan paljolti siksi, että kulttuurijohtajalla on kokemusta organisoinnista ja kiinteistöjen hallinnasta. Yhtäkkiä ajatellen tuntuu kaukaiselta, että vastuun metsätaloudesta ottaisi kulttuurialalla työskentelevä helsinkiläinen, SUOTUISA MAANLAATU Maaperässä täytyy olla jotain erityistä, jos tilalta kasvaa viskaaleja vuosisadasta toiseen. METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 24.5.2024 20 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT KANSANEDUSTAJAA, professoria, maanmittaria, ministeriä, kaupunginjohtajaa ja muuta viskaalia. On kuolinpesää ja Stuba Nikulan tätiä ja serkkuja. Katkerankin sävytteisten sukutarinoiden mukaan siitä on lasku maksatettu – siirtoväen asutustiloja on lunastettu enemmän kuin muilta, kaavoituksessa rantatontteja on annettu vähemmän kuin muille. Rantalan rusthollieli ratsutila Juvan Maivalassa on tuottanut vaikuttajia vuosisadasta toiseen. Sääty-yhteiskunnassa rusthollit olivat talonpoikaista eliittiä, jotka varustivat miehen ja hevosen kuninkaan sotiin ja saivat vastineeksi verohelpotuksia. Yhteisomistettuna maatalousyhtymänä on menty puoli vuosisataa ilman, että joku olisi ostanut muut ulos. Tila ei ole tavallisimpaan tapaan maalaisliittolainen, vaan vaikuttajat ovat olleet liberaaleja sivistysporvareita ja irrallaan kyläyhteisöstä. Rantalan tunnettu historia alkaa 1600-luvulta, isäntinä Schadewitz-suku. Historian aikana tilan koko on vaihdellut, esimerkiksi itsenäistyneitä torppia on useita, ja asettunut nykyiseen reiluun sataan hehtaariin. Stuba Nikulalle Juvan rustholli on sekä oman suvun että yleistä historiaa. Hän lähestyy metsätaloutta numerot edellä, vaikka ymmärtää toisenlaistakin ajattelua. Nykyisellään omistus on ”täydellisen onnellinen sekasotku”. Kanisteri on kävelyllä löydetty roska. Etämetsänomistamisen voi tehdä helpoksi ja tukena on myös Nikula on valmentanut itseään sukupolvenvaihdokseen ja etämetsänomistajuuteen. Omistuksen sekasotku Stuba Nikula ei yhtäkkiä osaa sanoa, monettako sukupolvea hän on, mutta toiselle kymmenelle mennään
MIHIN SÄÄSTÖPUUT SIJOITETAAN. Isoisä keksi 40 vuotta sitten istuttaa lehtikuusta. Voi olla, että ajatteluun vaikuttivat vanhojen oppikirjojen kuvat siemenpuuhakkuista. Ainakin runsas säästöpuiden lukumäärä saattoi vaikuttaa maisemallisesti hyvältä ratkaisulta. NYKYISIN MYÖS REUNAMETSIÄ käytetään hyväksi. Toinen syy saattoi olla maisema. PALSTALLA ”Mikä tahansa päätös on parempi kuin ei päätöstä ollenkaan.” Taloa on läänitetty suvun sisällä siten, että jollakin perheellä on oma soppensa yläkerrassa, toisella toisaalla, ja käyntiaikoja rytmitetään. Hakkuualueen ulkopuolella sillä voi olla vielä pitkäkin elämä. Metsiä on hoidettu tasaikäisinä kuvioina, joiden tuhoherkkyys mietityttää.. Metsänomistajat kaapista ulos Nikula pohtii, että metsänomistajana hän on tullut kaapista ulos. Ympärivuotinen asuminen kesti 1960-luvulle asti ja talo on sittemmin palvelut monenkin perheen kesäpaikkana. Selvää on, että jos jokin lahokoivu pysyy pystyssä vain naapurikuusien avulla, avohakkuualan säästöpuuryhmässä tämä koivu kaatuisi pienissäkin tuulissa ja kolopesijät jäävät vaille kolojaan. Nikula on opiskellut metsäasioita nelisen vuotta ja kiittää Metsäkeskuksen kursseja hyviksi. Valtavirtametsänhoitoa Tilaa on hoidettu metsäsuunnitelman mukaisesti tasaikäiskasvatuksena. Tutkijat ovat olleet huolestuneita mekaanisesta sertifioinnin soveltamisesta, kuten ilmenee Metsätieteen aikakauskirjassa (2021) julkaistusta katsauksesta ”Säästöpuumetsätaloudella monimuotoisuutta talousmetsiin”. Olisi hyvä, jos kenttäharkinnassa on valmiutta muuntaa sertifiointisääntöjen hehtaarikohtaiset säästöpuiden lukumäärät arvioksi, millaisen suojelun ulkopuolinen kuvio ansaitsee. ”Kysymys ei ole, että ollaanko täällä, vaan että koska ollaan ja kuinka pitkään.” Jyhkeähirsinen, neliuuninen päärakennus on 1800-luvulta. Se on nyt harvennusiässä, ja riihessä on tuppilankuiksi sahattuna varmaan 300-vuotias lehtikuusi. Viime vuosituhannen lopulla (1998) ajattelu ilmaistiin säästöpuiden tulevaisuuden kannalta: ”Ryhmiin jätetyt säästöpuut pysyvät yksittäisiä puita paremmin pystyssä. Jos monimuotoisuuden kannalta vähemmän kiintoisan avohakkuualan ulkopuolella on korpikuvio, jossa on runsaasti maapuuta, kuusien avulla horjuen pystyssä pysyviä umpilahoja koivuja ja kaikkea muuta monimuotoisuuden kannalta hyödyllistä materiaalia, tämän alueen pitäisi olla kiinnostuksen kohde. Hyvä lähtökohta kehittämiselle voi olla harkinta, missä monimuotoisuushyödyt ovat suurimmat. ”Jos tulee viheliäisiä ötököitä, niin tasaikäisten kuvioiden kanssa ollaan enemmän kuin pulassa.” Hoitotyöt on tilattu metsänhoitoyhdistyksestä. Aika pian säästöpuuohjeita tarkistettiin niin, että kehotettiin muodostamaan säästöpuista ryhmiä. Vanhan metsän lajeilla on paremmat elinmahdollisuudet puuryhmissä kuin yksittäisillä puilla. ”Joskus nukkumismantrana käyn läpi reitin tästä rantaan, pystyn jalkapohjiin tuntemaan jokaisen juuren ja kiven.” METSÄSTÄ Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. ”Jos ekonomistit vaikuttavat riitaisilta, niin metsätieteilijät sitä vasta ovatkin.” Hän on hämmentynyt, että kenen sanaan voi luottaa, jos tutkijakonsensus ei hahmotu. Ehkä joku oli havahtunut siihen, että myös siemenpuita alettiin jättää metsäntutkijoiden kehotuksesta mieluummin ryhmiin kuin erillisiksi puiksi, koska se lisäsi siemensatoa. Nikula ei edes väitä, että osaisi itse tarttua raivaussahaan. 24.5.2024 Metsälehti.fi 21 tilalla edelleen asuva, eläköitynyt tilanhoitajapariskunta. Realiteetti voi olla, että avohakkuualan säästöpuissa voidaan säästää, kun panostetaan naapurissa olevaan kuvioon. ”Puupeltoa isolta osin”, Nikula toteaa. Jos ryhmien muodostaminen ei ole mahdollista, lajistolle arvokkaita lehtipuita ja aiempien sukupolvien puita voidaan säästää yksittäisinä runkoina”. KAUKAISESSA MUINAISUUDESSA säästöpuut kehotettiin sijoittamaan avohakkuualalle kutakuinkin tasaisesti niin, että koko hakkuualue peittyi mieluusti uljailla säästöpuilla. ”Salametsänomistajia on yllättävän paljon, ja Suomessa kaikilla on metsänomistamiseen joku suhde, vaikka eivät itse omistaisikaan.” Nikula ei pysty sanomaan, että juurensa olisivat Etelä-Savon mullassa, mutta eipä hän pysty ajattelemaan itseään ilman tätä tilaakaan. ”Miten metsä liittyy yhteiskunnassa kaikkeen, se aukeni vasta silloin.” Samoin aukeni se, että merkityksestään huolimatta ei ole yhteistä ymmärrystä siitä, miten kansallisvarallisuutta tulisi hoitaa. ”Tässä maassa erikoispuun kasvattajat ja käyttäjät eivät kohtaa”, Nikula sanoo ja jatkaa, että suurteollisuusajattelu nyppii. Kannattaa toimia siellä, missä hyötyjä on. Nikula ei ole yksioikoisten hoitotapojen paras ymmärtäjä ja jatkuvan kasvatuksen mahdollisuudet mietityttävät, mutta vielä siihen suuntaan ei ole lähdetty
Kaavoitusasioihin perehtynyt Tapion metsäasiantuntija Airi Matila ottaa verrokiksi metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen (mete-kohteet) korvauskäytäntöä. Niissä puunkaatoa varten ei voi vaatia maisematyölupaa. ”Ei kannata epäröidä” Laissa on määritelty, että kunta on velvollinen korvaamaan, jos metsää ei voida käyttää kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla. Maanmittauslaitoksen toimeenpanemassa lunastusmenettelyssä kunta velvoitettiin korvaamaan päätehakkuukuviolta saamatta jääneet hakkuutulot. Kunta maksaa, jos se kieltää hakkuut Maamittauslaitoksen palvelupisteeltä löytyy apu, jos kunta estää tai rajoittaa hakkuuta kaava-alueella. Suojelualueeksi kaavassa varatuilla S-alueilla hakkuu on lähtökohtaisesti kielletty. Taimitassulla saavutetaan erinomainen takaisinmaksuaika ja se on kannattava sijoitus. Käytännössä maanomistajilla ei ole riskiä, koska mahdollisen korvauskynnyksen alle jääminen ei useinkaan ole yksiselitteinen asia.” Korvauksen voi saada vain estetyistä hakkuista, ei kaavamääräysten perusteella. Hankalammaksi korvausten määrittely käy, jos kaavalla tai maisematyöluvalla säädellään hakkuita. Siinä määritellään, kuinka suuren korvauksen kunta joutuu maanomistajalle maksamaan. Syynä oli osayleiskaavan Sl-merkintä, joka tarkoitti suojelua kunnan tarpeisiin. Hakkuu on siis laitettava vireille joko maisematyölupaa hakien sekä jättämällä metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskukseen. Tällöin kunta on korvausvelvollinen, selvittää MTK:n maankäytön asiantuntija Juho Ikonen. Maanmittauslaitoksen lunastusja korvausasioista vastaava johtaja Mauri Asmundelan mukaan maanomistajat voivat riskittä perätä korvauksia, kun kunnat kaavoituksen perusteella rajoittavat metsien käyttöä. Asutuskeskusten lähimetsissä kaavat rajoittavat usein metsänomistajien mahdollisuuksia käyttää metsiään. ”Kunnallisesta kaavasta aiheutuvan käyttörajoituksen korvausvelvollisuuden laukeaminen vaatii maisematyöluvan tai poikkeamisluvan hakemisen ja siihen kielteisen päätöksen. ”Maanomistajalle lunastusja korvaustoimituksen vaatiminen on maksutonta, koska toimitusten kuluista vastaa kunta. Sen aikaisin puun hinnoin korvaus oli noin 25 000 euroa. Esimerkiksi vanhan puuston päätehakkuu muutetaan harventamiseksi, mistä seuraa tulon menetyksiä ja metsän kasvukunnon heikkenemistä. Poikkeuksena ovat toukokuun alun 2017 jälkeen hyväksytyt yleiskaavat ja osayleiskaavat. Kuva Jyväskylästä. Kerroimme (Metsälehti 16/2021) Ylöjärvellä tehdystä lunastustoimituksesta, joka käynnistettiin maanomistajan aloitteesta, koska kunta ei myöntänyt lupaa aiotulle avohakkuulle. M IK KO RI IK IL Ä Taimitassut suoraan valmistajalta Taimitassut suoraan valmistajalta Taimitassut suoraan valmistajalta -myös pienet erät ECOPULP TAIMITASSU Suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Poikkeuksena ovat täysin perusteettomat tapaukset. Tällöin metsänomistaja voi pyytää Maanmittauslaitosta ryhtymään korvaustoimitukseen. Kunnan myöntämä maisematyölupa tarvitaan esimerkiksi asemakaava-alueiden sekä yleiskaava-alueiden hakkuisiin, jos kaavassa niin määritellään. ”Korvauskynnys ylittyy, kun mete-kohteiden suojelu aiheuttaa yli neljän prosentin menetyksen kyseisen kiinteistön välittömistä hakkuumahdollisuuksista tai ylittää 3 000 euroa.” Korvausta arvioitaessa punnitaan myös kaavasta maanomistajalle koituvia taloudellisia hyötyjä, esimerkiksi rakennuspaikkoja. Kohtuullista hyötyä ei sen sijaan ole määritelty. Kieltämisestä korvausvelvollisuus Selkein tilanne on, kun kunta kieltää hakkuun kokonaan. METSÄSTÄ 24.5.2024 22 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ SUOMI on väärällään metsien käyttöön vaikuttavia asemaja yleiskaavoja, jotka rajoittavat metsätaloutta – esimerkiksi lakiin perustumattomia avohakkuukieltoja tai suojelumääräyksiä. Ecopulpilta myös latvasuojat hirvituhoja vastaan info@ecopulp.fi www.ecopulp.fi
Niiden toiminta käy usein hankalaksi, kun perustaja vanhenee. ”Esimerkiksi Mustialan yhteismetsän tuhannen osuuden hinta oli kymmenen vuotta sitten 37 000 euroa, nyt yli 60 000 euroa. Vakavaraiselle sijoittajalle Etelä-Suomen yhteismetsäosuuksien tuotto on 1–2 prosenttia. Arvonnousu hellii pitkäaikaista sijoittajaa. Sääntöjen mukaan pienin omistuserä on tuhat osuutta, ja tällaisen erän arvo on noin 60 000 euroa. Nykyisin ne myydään aina erillisillä kaupoilla käypään hintaan”, kertoo LKV Loimaan Kiinteistönotariaatin Alpo Isokallio. Osuuksien arvon nousu tuo lisää hyvää pitkäaikaisille sijoittajille. Takavuosina osuudet saattoivat mennä tilakauppojen kylkiäisinä. ”Tänä vuonna on ollut hiljaista, mutta neljän edellisen vuoden aikana metsänsä meihin liittyneet tilat kasvattivat Mustialan yhteismetsän alaa liki kymmenellä prosentilla”, Yhteismetsien osuudet kiinnostavat jonoksi asti Tuotto on maltillista mutta riskitöntä. ”Minulla on kortisto osuuksien halukkaista ostajista. VIIME VUONNA ENNÄTYSMÄÄRÄ UUSIA YHTEISMETSIEN määrä kääntyi kasvuun vuoden 2003 lakiuudistuksen jälkeen. Taimitassulla saavutetaan erinomainen takaisinmaksuaika ja se on kannattava sijoitus. Tällöin voi liittyä isompaan yhteismetsään.” ”Nykyisin ihmiset ymmärtävät yhteismetsäosuuksien arvon”, tietää kiinteistönvälittäjä Alpo Isokallio. Loimaan seudulla ostajat ovat pääosin paikallisia. Lisäksi Isokallio välittää alueen yhteismetsien osuuksia. ”Viime aikoina on perustettu paljon yhden suvun yhteismetsiä. Kauppaa varten pyydän aina tarjoukset kiinnostuneilta.” Mustialan yhteismetsä on alueen suurin. Vastineeksi liittyjät saavat yhteismetsien osuuksia. Kaksi yhteismetsää lopetti toimintansa ja kaksi yhteismetsää fuusioitui isompiin. Vuonna 2002 yhteismetsiä oli 138, tämän vuoden alussa 636. Vanhat omistajat voivat ostaa pienempiäkin eriä. Niiden pinta-ala on kasvanut hitaammin, reilusta puolesta miljoonasta hehtaarista reiluun 800 000 hehtaariin. Hän ennakoi, että jatkossa myös yhteismetsien fuusiot lisääntyvät. Tosin sitä käytetään ani harvoin. Hän on erikoistunut maaja metsätilojen ja yhteismetsäosuuksien välittämiseen. Viime vuonna perustettiin yhteensä 46 uutta yhteismetsää, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Yhteismetsiin liitytään entistä innokkaammin Yhä useammat metsänomistajat ovat viime vuosina liittäneet tilansa yhteismetsään ja saaneet vastineeksi tilansa arvoa vastaavan erän yhteismetsän osuuksia. Taimitassut suoraan valmistajalta Taimitassut suoraan valmistajalta Taimitassut suoraan valmistajalta -myös pienet erät ECOPULP TAIMITASSU Suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Lisäksi metsiä on hoidettava metsäsuunnitelman mukaan. Osakkaalle se on verotonta. Se estää metsien hakkaamisen vajaapuustoisiksi.” Isokallion mukaan esimerkiksi asuntoa hankkivan kannattaa vertailla yhteismetsän tuottoa ja lainanhoitokuluja. Muun muassa Metsätilat.fi ja Suomen Sijoitusmetsät välittävät yhteismetsäosuuksia valtakunnallisesti. ”Yhteismetsää ei saa pantata lainojen vakuudeksi, joten osakaskunta ei voi ylivelkaantua. Puun hintojen nousu on vahvistanut osuuksien hintoja.” Isokallion mukaan yhteismetsäosuudet sopivat pitkäaikaiseksi, vähäriskiseksi sijoituskohteeksi. kertoo toiminnanjohtaja Juha Simola. Viime vuosina yksityisiä metsätiloja on liitetty yhteismetsiin enimmillään lähes kymmenen tuhannen hehtaarin vuositahdilla. Sen, kuten muidenkaan yhteismetsien, osakkaaksi ei pääse pikkurahalla. ”Pellot eivät kiinnosta sijoitusyhtiöitä, ja metsätilat ovat yleensä niin pieniä, että ne menevät paikallisille metsäsijoittajille.” ”Kaikki menee kaupaksi” Isokallio on välittänyt seitsemän eri yhteismetsän osuuksia. Lopullinen hinta määräytyy kaupanteossa. Ecopulpilta myös latvasuojat hirvituhoja vastaan info@ecopulp.fi www.ecopulp.fi. ”Täkäläisten yhteismetsien vähimmäiserän arvo vaihtelee 40 000:n ja 90 000 euron välillä.” Osuuksien hinnoittelu perustuu puuston arvoon ja hakkuutuloihin sekä muuhun tuottoon, kuten vuokramökeistä saatavaan tuloon. Tällöin osuuksista luopuminen voi olla houkuttelevaa. METSÄSTÄ 24.5.2024 Metsälehti.fi 23 MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVA ”NYKYISIN metsänomistajat ymmärtävät yhteismetsäosuuksien arvon. Jatkossa fuusioiden ennakoidaan yleistyvän ja yhteismetsät keskittyvät tehokkaammin hoidettaviksi yksiköiksi. Se salli uusien yhteismetsien perustamisen keskinäisin sopimuksin. Pilkkahinnalla osuuksia ei pääse ostamaan, koska yhteismetsillä on etuosto-oikeus kaupattuihin osuuksiin. Siihen asti niitä oli muodostettu vain viranomaisten aloitteesta
Lahkeen pitäisi kuuden suojakerroksen ansiosta pysäyttää 20 metriä sekunnissa pyörivä ketju. Perinteiset metsurin viiltosuojahousut ovat yleensä käyttäjänsä yllä enemmän tai vähemmän kankeat, eikä keski-ikäistyvä vartalo vähennä ongelmaa. Parhaimmillaan pihalla Sip-viiltosuojalahkeita jälleenmyy Suomessa ainakin Uittokalusto. Samasta hintaluokasta löytyy myös viiltosuojahousuja, mutta helppo puettavuus ja joustavuus ovat seikkoja, jotka puoltavat satunnaisen sahurin lahjehankintaa. Roadrunnerit vastaavat tähänkin ongelmaan, sillä ne joustavat käytössä selvästi monia viiltosuojahousuja enemmän. Paras turvavaruste on päälle puettu turvavaruste Sip Protectionin Roadrunner-viiltosuojalahkeet ovat omiaan pihapiirin satunnaisiin sahaushommiin. Sip Protectionin Roadrunner-viiltosuojalahkeet pyrkivät juuri tähän. Lahje ylettyy reilusti jalan sivulle, joten vaikutelma on yllättävän housumainen, ja viiltosuojauksesta syntyy luotettava tunne. Roadrunnerit kiinnitetään pikalukoilla vyötärölle ja jalkoihin. Lämpimänä kevätpäivänä polttopuita pätkiessä nousee esiin myös toinen plussa: lahkeet eivät hiosta sahuria yhtä ärhäkästi kuin housut. Niiden arvonlisäverollinen hinta on 89,90 euroa. Siksi kaikki ratkaisut, jotka madaltavat kynnystä niiden käyttämiseen, ovat tervetulleita. Koot ovat reiluja: M-koko sopii hyvin käyttäjälle, joka monien muiden kamppeiden kohdalla päätyy Ltai XL-kokoihin.. Niiden pukeminen onnistuu helposti, ja lahkeet voi tempaista housujen kuin housujen päälle nopeasti. ”Lahkeet voi tempaista housujen kuin housujen päälle nopeasti.” Sip Roadrunner -viiltosuojalahkeet toimivat hyvin esimerkiksi polttopuiden pätkimisessä. METSÄSTÄ 24.5.2024 24 Metsälehti.fi KOKEILTUA SAMI KARPPINEN, TEKSTI SANNI KARPPINEN, KUVAT LÄHES jokainen tuntee jonkun, jolla on tapana tehdä moottorisahahommia ilman asianmukaisia turvavarusteita
Riukuuntuneisiin kohteisiin lannoitus ei sovi.” Puhtaan kuusikon lannoite urea ei ole, sillä kuusi kaipaa myös fosforia ja kaliumia. Tietääkseni myös muut valmistajat käyttävät samanlaista materiaalia.” Stihlin uudet 5, 10 ja 25 litran bensakanisterit valmistetaan uudesta Multilayer RPE -materiaalista jonka läpi bensaa ei pääse haihtumaan, Gorski kertoo. Uusi kannu painoi bensoineen 7,45 kiloa ja vanha 6,30 kiloa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti keinolannoitteiden hinnat metsäkäytön kannalta lähes mahdottomiksi, ja ureasta on tullut kilpailukykyinen vaihtoehto kangasmaiden typpilannoitukseen. Lahje lupaa pysäyttää 20 metriä sekunnissa pyörivän ketjun. Urean uusi tuleminen Pitkästä aikaa ureaa on saatavana metsälannoituksiin, mutta edelleen melko hankalasti. Esimerkiksi vanhan harrastetraktorin ahtaassa ohjaamossa ne saattavat takertua vipuihin, mikä voi aiheuttaa vaaratilanteen. Lahje suojaa myös jalan sivustaa riittävästi. Selvä tuotto epäselvillä kustannuksilla Stora Enso tarjoaa ureaa pelkästään levityspalvelun kanssa. ”Lukijanne ostama polttoainekanisteri on valmistettu Stihlin aiemmin käyttämällä Monolayer HDPE -tekniikalla, ja tällaisen pakkauksen läpi haihtuu noin 90 millilitraa bensaa kolmessa kuukaudessa. ”Metsän tulee olla hoidettua ja latvusten kunnossa, jotta puusto pystyy hyödyntämään lisätypen. Kun metsäsalpietarin 700 kilon suursäkkejä myydään 270 euron verottomalla hinnalla, niin toimittajan laskelman mukaan urean säkkihinta voi olla 230 euron tienoilla. Tosin vähittäismyyntiä ei ole, ja säkkihintaan on lisättävä kuljetusja levityskustannus. Se kertoo, että bensiini on pakattu kolme vuotta sitten. Myyjä oli vakuuttanut bensan olevan käyttökelpoista. Lahkeet kiinnitetään remmeillä, joissa on pikalukot. Tätä kyseli Metsälehteen yhteyttä ottanut metsänomistaja, joka oli lähdössä pihatöihin upouudella lehtipuhaltimellaan. Vertasimme kolme vuotta vanhaa Motomix-kannua tänä vuonna pakattuun samanlaiseen. Päätehakkuuta lähestyvän puuston lannoittaminen on siis kuin sijoittaisi kymmenen prosentin korolla kahdeksan vuoden määräaikaistilille. tä varovaisuussyistä. Siksi lahkeet toiminevat parhaiten pihapiirissä esimerkiksi rankakasan pienimisessä tai muissa pienissä saha-askareissa. vipuihin työkoneen ohjaamossa Lahkeiden ainoa pikakokeilussamme havaittu ongelma liittyy kiinnitysremmeihin. Kahdeksassa vuodessa typpi on käytetty ja teho loppuu. PE TR I JY KY LÄ. Metsänomistaja kertoi ostaneensa maaliskuussa kymmenen litran kannun Stihl-motomix-kaksitahtibensiiniä. Kotona bensakannun kupeesta löytyi leima ”3/21”. Levitysmäärä on salpietaria pienempi, 300–350 kiloa hehtaarille, joten yhdestä suursäkistä riittää kahdelle hehtaarille. Näin bensiinin öljypitoisuus kohoaa hieman, mutta siitä ei koidu vaaraa moottorille, koska Motomix-pienkonebensiiniin on sekoitettu Stihlin laadukkainta HP Ultra -kaksitahtiöljyä.” Gorskin mukaan bensan haihtuminen kannujen muovimateriaalin läpi on tunnettu ilmiö, joka koskee kaikkien valmistajien pienkonebensoja. Alkuperäisestä bensasta oli siis haihtunut yli 15 prosenttia – pari raivaussahan tankillista. Vuosittain pakkauksista haihtuu mittavia määriä bensiiniä. ”Öljyä ei haihdu, vain bensiiniä. MIKKO HÄYRYNEN METSIÄ on aikoinaan lannoitettu urealla, mutta ei enää hyvään toviin. ”Turvallista käyttää” Stihlin asiantuntija Mikael Gorski vakuuttaa, ettei haihtuminen heikennä bensan laatua eikä aiheuta moottorivaurioiden riskiä. 89,90 euroa PLUSSAT JA MIINUKSET + Helppo pukea päälle + Joustavat verrattuna housuihin + Mukavat kuumallakin säällä – Kiinnitysremmit voivat takertua esim. Vasemmanpuolinen kanisteri on pakattu kolme vuotta sitten. Voi olettaa, että remmien väleihin saattaa takertua myös risuja metsässä. Stora Enso ilmoittaa urealannoituksen vuotuiseksi korkotuotoksi nykyisillä kustannuksilla ja puunhinnoilla noin kymmenen prosenttia. Hän kertoi ihmetelleensä kanisterin voimakasta pullistumista. ”Kasvuvasteet ovat hyvin samanlaiset kuin salpietarilla. Lisäksi kanisteri vaikutti vajaalta. alv. Kustannuksista ei kerrota muuta kuin että metsänomistaja saa tarjouksen, mutta urealannoitusta sanotaan 15 prosenttia salpietaria edullisemmaksi. Punnitus paljasti, että vanhasta kannusta oli haihtunut melkoisesti bensaa. Metsänomistaja päätti jättää bensan käyttämätUskaltaako enää käyttää. Vähimmäisala on viisi hehtaaria. Pitkästä aikaa metsiä on alettu lannoittaa urealla. MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVA ONKO kolme vuotta vanhaa pienkonebensaa turvallista enää käyttää. METSÄSTÄ 24.5.2024 Metsälehti.fi 25 FAKTA SIP ROADRUNNER -VIILTOSUOJALAHKEET KUUSI suojaavaa kerrosta Suojausluokka 1, 20 m/s Kiinnitys takaa pikalukoilla Hinta sis. Kasvunlisäys on keskimäärin 17 kuutiota hehtaarille koko kahdeksan vuoden vaikutusaikana.” Männiköille kyllä, kuusikoille ei Otollisin lannoituskohde on puolukkatyypin tai huonomman pään mustikkatyypin männikkö tai mäntyvaltainen sekapuusto kivennäismaalla, kun puusto on varttunutta tai päätehakkuuta lähestyvää 40–60 vuoden ikähaarukassa. Ainakin Stora Enso tarjoaa urealannoitusta. Metsänhoitoasiantuntija Piia Mikkonen kertoo, että urean vaikutus alkaa hitaammin kuin metsäsalpietarilla ja on parhaimmillaan 2–5 vuoden välillä. Se arvelutti lukijaa Stihlin mukaan vanhaakin pienkonebensaa voi käyttää turvallisesti. Kanisterista haihtui kahden raivuritankillisen verran bensiiniä. Virallista parasta ennen -päivää bensoille ei ole määritelty. Urean uusi tuleminen saattaa kuitenkin olla aluillaan
hyvinvointia, toinen tekee siellä työtään ja kolmas käyttää aikaansa metsien käyttöön liittyvien arvoristiriitojen pohtimiseen. 24.5.2024 26 Metsälehti.fi METSÄSTÄ HELI VIRTANEN, TEKSTI SIRPA MIKKONEN, KUVAT METSÄ ei tarvitse ihmistä mihinkään. Luston arkkitehtuuri pääsee aiempaa paremmin esille. Museovieraat pääsevät täydentämään teosta sormivirkkaamalla kunttamatoja ja kiinnittämällä ne virkatun maanpinnan alapuoliseen ryijyyn. Esko Heikuran kuusesta tehdyt reliefit ovat saaneet aiheensa Aleksis Kiven runoista. Keskeinen viesti on, että jokainen kokee metsän eri tavalla: yhdelle se tarjoaa henkistä Mitä Metsämuseo Luston mittava peruskorjaus on saatu päätökseen. Kun Koneaika valmistui näyttelyn osioista viimeisenä, osa alkuvaiheessa uudistetuista minulle merkitsee?. Silloin uudistus tapahtui vaiheittain kahdeksan vuoden aikana. Uudistunut museo haastaa kävijän pohtimaan omaa metsäsuhdettaan. Metsäsuhteiden maa -näyttelyn aloitus saattaa olla provosoiva, mutta ihminenkin astuu nopeasti kuvioihin mukaan. Ydinnäyttely koostuu kuudesta osiosta, jotka erottuvat toisistaan tunnusvärien ja tunnuseläinten avulla. Kutakuinkin näistä väittämistä lähtee liikkeelle Suomen Metsämuseo Luston uusi pysyvä näyttely. Joitakin aiemmin peitettyjä seinäkohtia ja ikkunoita on jätetty uudessa ydinnäyttelyssä esiin. ”Kun seisoo metsässä, jalkojen alla yhden neliön kokoisella alueella luikertaa 10 000 kunttamatoa”, taiteilija-muotoilija Sanna Vatanen toteaa. Vatasen museoon virkkaama maailma esittelee maan päällä toimivia hajottajia, sieniä ja kääpiä. Kävijä pystyy liikkumaan vapaasti osiosta toiseen. Museonjohtaja Niina Uronen iloitsee, että Lusto tarjoaa tutkittavaa kaikille aisteille. Kunttamato on sentin mittainen hajottaja, joka pystyy syömään mitä tahansa eloperäistä. Sen perusnäyttely uudistui ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa. Koko näyttely kerralla uusiksi Punkaharjulla sijaitseva Lusto avautui alkujaan vuonna 1994. Metsän tärkein eläin on kunttamato
Ja jos koko Luston haluaa vuokrata yksityiskäyttöönsä, sekin onnistuu – tosin vain maanantaisin. Ydinnäyttely on rakennettu 2 000 neliömetrin tilaan. Myöskään perinteisiä kokoelmapalveluita ei sovi unohtaa: museon hallinnassa on lähes puoli miljoonaa metsähistoriallista valokuvaa. Kaikenlaisille oppijoille Näyttelyuudistuksen projektipäällikön Eeva Kyllösen mukaan tämä kevät on ollut mielenkiintoinen ja inspiroiva vaihe, kun ideat ja visiot ovat alkaneet konkretisoitua. Ydinnäyttelyä on työstetty melkein viiden vuoden ajan ja siihen on koottu sisältöä monesta paikasta ja näkökulmasta: on etsitty tutkimustietoa, kutsuttu mukaan taiteilijoita ja tehty yritysyhteistyötä. Museokaupasta voi kirjojen ja matkamuistojen ohella ostaa esimerkiksi opastuksia Punkaharjun maisemiin, historiankirjoituspalveluja tai kokouspalveluja. Näyttelytekniikan ohjaus tarkoittaa järjestelmää, josta käytännössä yhtä nappia painamalla sytytetään valot saleihin ja käynnistetään videoja ääniteokset. Yksi Luston tämän vuoden erikoisnäyttelyistä on metsäisiä koruja esittelevä KORU8-näyttely. Jokaisessa näyttelyn kuudesta osiosta voi katsoa aiheeseen liittyviä videoita. Ydinnäyttelyn kielet ovat suomi ja englanti, sillä noin viidesosa Luston kävijöistä tulee ulkomailta. Yhteiskunnallinen toimija ”Museoita ohjataan aikaisempaa enemmän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. ”Se näkyy myös siinä, että on korjattu vanhaa, ei rakennettu uutta”, toimitusjohtaja Uronen sanoo. Jos museossa on hyvin vähän vieraita, ilmastointi laitetaan pienelle ja osa tiettyyn tarkoitukseen varatuista näytöistä suljetaan. Kun ulkona on valoisaa, näyttelysalien valaistusta himmennetään, mikä säästää energiaa. Sen ansiosta koneitten massa tulee paremmin esille.. Sitä täydentää noin 500 neliön laajuinen vaihtuva erikoisnäyttely. Uusiutuvaa energiaa saadaan museon katolle asennetuista aurinkopaneeleista. Enni-Kukka Tuomalan teos Metsäempatia on tehty Punkaharjun seudulla kasvaneesta pihdasta ja lehtikuusesta. merkitsee. osioista alkoi tuntua jo aikansa eläneiltä, sanoo kehittämisjohtaja Leena Paaskoski. ”Ydin muodostuu niistä ydinasioista, jotka pitää ymmärtää, jotta kokonaisuuden hahmottaa”, Paaskoski luonnehtii. 24.5.2024 Metsälehti.fi 27 METSÄSTÄ ”Oli alusta alkaen selvää, että kaikki on uudistettava kerralla.” Sanna Vatasen teos kutsuu sormivirkkaamaan oman kunttamadon ja pujottamaan sen osaksi ryijyä. Yksi oppii kuuntelemalla, toinen katsomalla, kolmas lukemalla. Joku oppii yhdellä näistä ja joku kaikkia yhdistelemällä”, sanoo museon toimitusjohtaja Niina Uronen. Rahoituksen turvin näyttelyuudistus saatiin käyntiin, vaikka lisärahoitusta tarvittiinkin myöhemmin. Rakennukseen asennettu taloautomaatio huolehtii, että ilmastointi, lämmitys ja jäähdytys ovat sääolosuhteisiin sopivat. Lustossa uutta pysyvää näyttelyä on päätetty kutsua ydinnäyttelyksi, ei perusnäyttelyksi. Metsäkoneita on esillä aiempaa vähemmän ja ne on nostettu pois korokkeilta. Neljän miljoonan peruskorjaus Ennen uuden ydinnäyttelyn avajaisia päätökseen on saatu myös viime vuonna alkanut museorakennuksen peruskorjaus. Suomen Kulttuurirahasto myönsi metsämuseolle ”jättipotin”, puoli miljoonaa euroa. Äänen saa kuuluville poimimalla luurin korvalleen. Remontti maksoi noin neljä miljoonaa euroa. Museosta pyrittiin tekemään saavutettava, turvallinen ja energiatehokas, kestävän kehityksen mukainen museorakennus. ”Näyttelyssä olemme pyrkineet voimallisesti siihen, että kaikenlaisille oppijoille on tarjolla jotakin. Kesäisin tarjolla on opastuksia myös ruotsiksi, ranskaksi ja saksaksi. Tämän ajatuksen pohjalta myös Luston palveluvalikoimaa on uudistettu. Taloautomaatio ja näyttelyohjaus kytkeytyvät yhteen. Lusto on vieläpä metsäkulttuurin valtakunnallinen vastuumuseo, joten emme ole pelkkä rakennus tai paikka, vaan toimimme kaikkialla yhteiskunnassa”, Paaskoski sanoo. ”Tällä kertaa henkilöstölle oli alusta alkaen selvää, että kaikki on uudistettava kerralla.” Niinpä Lusto osallistui vuonna 2019 Museovisio-rahoitushakuun, eikä turhaan
Olisi pitänyt herätä aiemmin. Yöllä pakkaselle laskenut lämpötila on nyt hädin tuskin plussan puolella, ja ilmassa leijailee muutamia lumihiutaleita. Silloin kymmenet lokit kirkuivat ja joutsenpaKanootilla koivikkoon Suomen itäisimmälle joelle tilattu lintujen rokkikonsertti peruuntui, mutta show’n pelasti lintumaailman suuri stara. Kylmässä linnuillekin tärkeämpää on etsiä ravintoa kuin riekkua. Tilanne olisi voinut olla toinen muutama tunti sitten, auringonnousun aikaan. Istumme kanootissa Suomen itäisimmässä kulmassa, aivan Kesonsuon lintukeitaan vieressä. PILKKEET 24.5.2024 28 Metsälehti.fi RETKEILY HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVAT PAITSI tyhmyydestä, myös laiskuudesta sakotetaan. ”Yhtäkkiä mäntyjen latvuksiin ilmestyy ilmojen valtias.” Suomen itäisintä nurkkaa Ilomantsissa halkova Koitajoki on Pohjois-Karjalan tunnetuimpia melontajokia. Tällaista on täysi hiljaisuus. Emme, vaikka juuri nyt on paras sesonki seurata lintujen keväistä elämöintiä. Mutta nyt: ei mitään. Kontrasti on iso verrattuna siihen, kun muutama vuosi sitten toukokuussa edellisen kerran vierailimme samalla joella. Kun keskeytämme melonnan kuuntelutuokiota varten, hätkähdämme huomaamaan, että jos korviin ei kantaudu lintujen ääntä, niin ei kyllä kuulu mitään muutakaan. Hiljaisuus puhuu Osittain lintujen vaisuutta selittää myös kolea sää. Silloin puhelimen desibelimittarille ja lajeja tunnistavalle sovellukselle olisi ollut edes jotakin käyttöä. Vaikka lämpötila on juuri ja juuri plussan puolella ja kylmä vesi hohkaa vieressä, aktiivisesti melomalla saa paitansa kostumaan.. Kesonsuo on seudun merkittävin luonnontilainen keidassuo. Mutta linnuista emme kuule mitään
Siellä on yhtenäinen ruohojen ja heinien matto, mutta pääasiassa kulttuurilajistoa. Kanootti osuu jääpatjan päälle ja pysähtyy kunnioittamaan vaikuttavaa hetkeä. Jos joku on joskus suunnitellut tekevänsä metsäretken kanootilla, nyt siihen olisi tilaisuus. Mustikkaja puolukkakasvustot edustanevat peltojen raivauksessa tuhoutunutta metsää ja voivat olla reilusti yli sadan vuoden ikäisiä. METSITETYLLE PELLOLLE METSÄKASVIT tulevat hitaasi. Monelle jokipenkereen mökillekin pääsisi melomalla aivan kuistille asti. Yli kuusikymmenvuotiaassa kuusikossa on yhtenäinen seinäja kerrossammalmatto, mutta aniharvoja ruohoja. METSÄÄ PELLOSTA Takana oleva kuusikko on entistä peltoa. Metsää on kertaalleen harvennettu motolla. Tie saattaa hyvinkin olla peltoja vanhempi, aikoinaan kylästä yli järven johtavan talvitien pohja. Ensin näyttää siltä, että merikotka ottaa hatkat saman tien, mutta se ilmestyykin leveine siipineen uudelleen. Noin 200 kilometrin Koitajoki kiemurtelee alkuosuuksillaan välillä Venäjän, välillä Suomen itäisimmän kunnan, Ilomantsin, puolella. Ilmojen valtias yllättää Sitten alkaa tapahtua. Toisen kierroksen aikana tajuan jo kaivaa puhelimen taskusta, jotta voin taltioida lentoa muillekin. Kun puut istutettiin, avomaan ruohojen ja heinien peite oli niin tiheä, ettei metsäkasveilla ollut mahdollisuuksia tunkeutua sinne. Iso-, pikku-ja nuokkutalvikki muodostavat kymmeniä muutaman neliödesimetrin kasvustoja. Ensin useiden telkkäparien viheltävät siivet ja muutamien joutsenkaksikoiden töräytykset palauttavat uskon omaan kuuloaistiin. Mutkia meloessa tarkan sijainnin kertova puhelimen karttasovellus on hyvä varuste, etenkin ensimmäistä kertaa joella vierailevalle. Yhtäkkiä mäntyjen latvuksiin ilmestyy ilmojen valtias, siipivälillä mitattuna Suomen suurin lintu. Pikkukahlaajat ja sorsat sinkoilivat jokiuoman yli. Metsissäkin talvikkeja on runsaammin metsäautoteiden reunoilla ja jopa sorakuopissa kuin koskemattomassa metsämaassa. Hetkeä myöhemmin teerikukkojen pulpatus kantautuu harjun takaa yllättävänkin kovaa. Vesi on noussut varsinaisesta uomastaan ja levittäytynyt kymmeniä metrejä alavien rantojen yli ja metsän sekaan. Vaikka koneet rikkoivat sammalpeitteen, kuusten varjo oli niin synkkä, että aniharva metsäkasvi pystyi kotiutumaan kuusikkoon. Lintuhan lähtee lentämään melkeinpä kanoottia kohti! Välillä liitäen, välillä siipiään vähän tehottomankin näköisesti kauhoen iso lintu tekee kaksi puolen minuutin keikausta noin 80 metrin päähän kanootista ennen kuin saa tarpeekseen ja lentää kohti Kesonsuon keskustaa. Sammallajisto on monipuolisempi kuin kuusikossa, mutta metsäsammalet vähemmistönä. PILKKEET 24.5.2024 Metsälehti.fi 29 KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ rit melskasivat kanootin ympärillä. Videosta tuskin tulee mitään suurta viraalihittiä, mutta näillä seuduilla harvinaisen jätin kohtaaminen lämmittää omaa mieltä vielä pitkään. Eniten on kevätpiippoa ja metsäalvejuurta, nekin metrien päässä toisistaan. Kesonsuon kohdalla rauhallinen joki virtaa jo satoja metrejä leveänä ja välillä sokkeloisenakin uomana. Yläjuoksulla kapea ja tiuhaan mutkitteleva joki tarjoaa todellista erämelontaa soiden ja metsien keskellä. Talvikkien lisääntyminen on arvoituksellista, mutta aivan ilmeisesti ne hyötyvät maan muokkaamisesta. Tunnelma oli kuin lintujen rokkikonsertissa. Mustikka ja puolukka puuttuvat metsästä, mutta kasvavat runsaina tien varressa ja kiviaidan vieressä.. Metsäkurjenpolvelle valoisa ja ravinteinen kasvupaikka on ollut omiaan. Vieressä on melkein yhtä vanha pellolle istutettu koivikko. Mustikka löytänee tiensä metsään vasta, kun pellolle perustettu kuusikko kaadetaan. Kannattaa pitää silmällä vuosikymmeniä sitten avohakattuja ja muokattuja metsiä, ilmaantuuko niihin talvikkeja. Yllättävää on talvikkien runsaus. Kummassakaan tutkimassani metsikössä ei ollut mustikkaa muualla kuin metsiköiden välissä kulkevan tien varressa ja sitä reunustavan kiviaidan kahta puolta. Kuistille kanootilla Viime kesän runsaat sateet ja talven paksut hanget näkyvät nyt vesimassoina silmiemme edessä
Turvetta on käytetty polttoaineeksi, ja soiden reunamilla on kasvatettu heinää ja laidunnettu karjaa. Pelloista ja metsistä hiilinieluiksi Ympäristöja ilmastovaikutukset ovat nousseet soiden vuosisataisen taloudellisen hyödyntämisen rinnalle. Soiden suojelu puolestaan alkoi 1900-luvun alkupuolelle, mutta vasta luonnonsuojeluliikkeen esiinmarssi 1970ja 1980-luvuilla herätti huolen soiden ekologisesta merkityksestä ja monimuotoisuuden vähenemisestä. Paitsi suon ojituskelpoisuutta metsänkasvua varten, pannaan merkille myöskin suon mahdollinen viljelyskelpoisuus , kirjoitti Metsätaloudellinen Aikakauskirja vuonna 1923. Soista peltomaata Hoitoalueessa tai hoitoalueen osassa, joka on määrätty ojitettavaksi, tutkitaan ensin silmämääräisesti kaikki suot niiden metsänkasvukyvyn selvittämiseksi. Ensimmäiset maininnat soiden viljelystä ovat 1300-luvulta, ja soiden muuttaminen maatalouskäyttöön yleistyi 1600-luvulla. PILKKEET 24.5.2024 30 Metsälehti.fi SUOT ovat olleet tärkeä osa suomalaista luontoa ja kulttuuria vuosisatojen ajan. Soita kuivatettiin viljelysmaaksi sekä metsätalouden tarpeisiin. Suo-ojaa kaivetaan lihasvoimin 1920-luvulla. Suometsien ojittaminen ja kuivatus nousivat laajassa mitassa merkittäviksi Eteläja Länsi-Suomessa 1800ja 1900-lukujen vaihteessa. M U SE O VI RA ST O Näkymä Kotkan soiselta Korkeavuorenkadulta 1900-luvun alussa. Tällöin soita ryhdyttiin viljelemään kydöttämällä: suo ojitettiin, ja muutaman vuoden välein poltettiin pintaturvetta, kunnes pellon lopulta annettiin heinittyä ja muuttua niityksi ja laitumeksi. KY M EN LA A KS O N M U SE O. 2000-luvulla ympäristötietoisuus on kasvanut ja soiden suojelun merkitys lisääntynyt
Suomalaisen sahateollisuuden laitokset ovatkin teknisesti hyvin moderneja. Sahatavaran tuotanto Suomessa on jo kolmatta vuotta laskusuunnassa, lähivuosien ennätystaso 12 miljoonaa kuutiometriä sahattiin huippuvuonna 2021. LUKIJA TORNIOSTA Tiekunnallisen metsätien osakkaat hoitavat tien kunnossapitoa yhteiseen lukuun. Tarve työntää tukkia läpi terien ja kuolettaa tehtyjä investointeja olisi todellinen. Sahateollisuus käytti viime vuonna energiaja teollisuuspuusta 34 prosenttia ja maksoi kantorahatuloista 62 prosenttia. Taustalla ylikuumentuneessa puumarkkinassa on Venäjän puuntuonnin loppuminen. Samaan aikaan asiakkaat ajoivat omat varastonsa alas, mikä entisestään syvensi sahaja puutuoteteollisuuden suhdannekuoppaa. M A X IM IL IA N N EU SC H EL LE R. Ojituslaitokset olivat suuria hankkeita, niissä saattoi olla ojia satojen kilometrien verran. Kahden miljoonan kuution tuotannonleikkaus vähentää tukin tarvetta yli neljä miljoonaa kuutiometriä. Pelkästään puukauppatilastoja tulkitsemalla voisi luulla sahateollisuuden korkeasuhdanteen olevan käsillä tai ainakin ihan nurkan takana. Oikealla on hakkuuaukea, jossa on tukkipinoja. Eikä sitä paikkaa edes se tosiasia, että sahateollisuus on pienentänyt tukkipuun käyttöä samaan aikaan aikaisemmin mainitun yli neljä miljoonaa kuutiometriä heikentyneen kysynnän ja kannattavuuden seurauksena. Tarvitsenko tiehoitokunnalta luvan lisäliittymään. Monet alkuperäiset suot muuttuivat viljelystai metsämaaksi. Soiden suojelun alkuvaiheet sijoittuvat 1900-luvun loppupuolelle. Yleensä tiekunnan hallinnossa on toimitsijamies tai hoitokunta. Ensimmäiset suojelualueet peLuonnonsuojelualueen kyltti seisoo kukkivien suopursujen yllä metsän ja suoalueen laidalla. Tämä johti suurten suoalueiden muuttamiseen viljelysmaaksi; niiden merkitys korostui etenkin Eteläja Länsi-Suomessa. Suomen ensimmäinen luonnonsuojelulaki tuli voimaan vuonna 1923. 2000-luvulla soiden suojelu on saanut lisää huomiota, kun ympäristötietoisuus on kasvanut ja suomalaisten arvot muuttuneet. Samaan aikaan tukin hinta on kivunnut ennätyskorkealle, ja yleisen hintatason nousun ja palkankorotusten seurauksena kilpailukykymme on heikentynyt. Jääkö sahurille tässä skenaariossa muuta vaihtoehtoa kuin kuitata tappiot taseesta. Myös kansainväliset sitoumukset, kuten Suomen Natura 2000 -ohjelma, ovat olleet soiden suojelulle ja hoidolle merkittäviä. Uudisrakentaminen on keskeisin sahatavaran globaalia kulutusta ruokkiva ajuri. Maksaisin liittymästä aiheutuvat kustannukset itse. Metsätalouden todellinen rahantekokone on tällä hetkellä rikki. Inflaatiopiikki ja korkotason nousu ovat kuitenkin leikanneet kuluttajien ostovoimaa ja samaan aikaan rahoituksen ehdot ovat tiukentuneet niilläkin, joilla olisi halua ja tarvetta rakentaa. Viime vuosina on myös ymmärretty soiden merkitys hiilinieluina ja ilmastonmuutoksen hillitsijöinä. Luonnonsuojeluliike herää Vielä 1800ja 1900-lukujen vaihteessa soiden suojelu ei ollut keskeisessä osassa Suomessa, koska soiden hyödyntäminen viljelysja metsätalousmaana oli tärkeintä ja suonkuivatusja ojittamistoimet yleisiä. Soiden kuivatus sopi myös turvetuotantoon. Suurimmassa osassa Suomea soita kuivatettiin ojituslaitoksia rakentamalla. Olemme olleen vahvasti riippuvaisia venäläisen kuitupuun ja puun energiajakeiden tuonnista. LU ST O rustettiin 1900-luvun puolivälissä, esimerkiksi Liminganlahden lintualue vuonna 1951. Laki turvasi myös luonnonmuistomerkkejä. TUULA VUOLLE-SELKI Saunasuo ojitettiin 1913. Maaseudulla turvetta käytettiin polttoaineena ja energialähteenä. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan USA:n ja Kiinan talouksien alijäämät ovat merkittävä riski koko maailman taloudelle, Kiinassa on merkkejä kiinteistökuplan puhkeamisesta, Yhdysvaltojen asuntoaloitukset ovat laskeneet yli 20 prosenttia ja Saksan uudisrakentaminen on alimmalla tasollaan yli kymmeneen vuoteen – puhumattakaan kotimaisesta rakennusteollisuuden ahdingosta. Metsätilani vieressä kulkee metsätie, jossa olen osakkaana. Jos kuluttajien ostovoima säilyy, voi korjaus rakentaminen kompensoida monilla markkinoilla hiipuvaa uusien asuntojen rakentamista merkittävästikin. Soita pyrittiin suojaamaan erityisesti uhanalaisten lajien elinympäristöjen turvaamiseksi. Yleensä, jos liittymän rakentaminen ei vaaranna esimerkiksi liikenneturvallisuutta, ilmoitus riittää. Tarkoituksena oli kannustaa maanviljelijöitä kuivattamaan soita ja lisäämään viljelysmaata. MIKA NOUSIAINEN METSÄTEIDEN JOHTAVA ASIANTUNTIJA SUOMEN METSÄKESKUS Tarvitaanko lisäliittymään lupaa?. SU O M EN VA LO KU VA TA IT EE N M U SE O PUUKAUPAN kevät on nostanut kaikkien puutavaralajien hintoja alkuvuodesta voimakkaasti. Sahateollisuus on investoinut tanakasti ja uutta tuotantokapasiteettia on otettu reilusti käyttöön. Aluksi luonnonsuojelu tarkoitti yksittäisten lajien rauhoituksia ja erilaisia metsästysja kalastussäädöksiä. Puumarkkinalla viritellään kuitenkin aikapommia, joka huonoimmassa tapauksessa laukeaa käsiin syksyn pysäyttäessä vähäisetkin rakennustyömaat Euroopassa. Vuosikymmenten mittainen soiden laaja kuivatus vaikutti merkittävästi Suomen maisemaan ja luontoon. Tällöin heräsi huoli soiden ekologisesta merkityksestä, ja suoluonnon monimuotoisuutta haluttiin alkaa suojata. Tärkeintä oli maanviljelysmaan lisääminen. Kaikilla päämarkkinoilla signaalit ovat huolestuttavia. 1800-luvun lopulta alkaen Suomen valtio tuki soiden kuivatusta monin keinoin, kuten lainoituksin ja verohelpotuksin. PILKKEET 24.5.2024 Metsälehti.fi 31 LUKIJALTA LUKIJAKYSYMYS Suomalainen suomaisema muuttui merkittävästi, ja tämä taas vaikutti suoalueiden luonnon monimuotoisuuteen. Joissain tapauksissa törmättiin edelleen samoihin ongelmiin kuin aiemmin, kuten viljelykelpoisen maan vähenemiseen ja turpeen huuhtoutumiseen. Sahatavaran reaalihinnat ovat palanneet koronaa edeltävälle pitkän aikavälin normaalitasolle. Mutta kun se kysyntä puuttuu eikä tuotantokaan kannata. Tämä taas johti monien alkuperäisten suoeläimistöjen ja -kasvillisuuden menetykseen. Jos osakas haluaa rakentaa oman metsätilan kohdalle esimerkiksi liittymän, tulee hänen olla ennen toimenpidettä yhteydessä toimitsijamieheen tai hoitokuntaan. Takana on vaikea vuosi 2023, jonka aikana sahatavaran hinnat laskivat voimakkaasti kaikilla päämarkkinoilla, kun globaali talouskasvu hyytyi ja rakennusteollisuuden kysyntä heikkeni rajusti. Mikäli nykytahti jatkuu, painuu sahojen tuotanto jo alle 10 miljoonaan kuutiometriin. Varsinainen luonnonsuojeluliike heräsi 1970ja 1980-luvuilla. MATTI KYLÄVAINIO SAHATEOLLISUUS RY:N HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Millä sahat maksavat tukkien hintarallin. Kuvassa syvä vastakaivettu oja kuusimetsän lähettyvillä. Laaja-alainen suometsien ojittaminen ja kuivatus olivat osa laajempaa maatalouden kehittämistä. Haluaisin rakentaa lisäliittymän tieltä omaan metsääni. Ojat poistivat ylimääräisen veden, jolloin maaalueet muuttuivat viljelyskelpoisiksi. Puutase on lähes 15 miljoonaa kuutiometriä pakkasella kuituja energiapuuta. Myös soiden suojelu sai lisää huomiota, mikä ilmeni uusien suojelualueiden perustamisena
Osuudet jakautuvat seuraavasti: 740-552-20-3 Toivola II (414/50526) Hp. Määräalalla olevat kaadetut puut, tehdyt polttopuut ja kalusto ei kuulu kauppaan. Oja/ajourayhdistelmä) nopeakasvuisia kohteita jo 1990 luvulta. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p, 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Puruveden Ristilahden rannalla. 90.000 €. F) 400 r/ha tukkikasvatuskuvioita, mihin tiheyteen päästään havupuillakin jopa 20 v iässä. 78.660 € 740-535-5-25 Viitamäki (247/50526) Hp. Kok. METSÄTILA, Punkaharju, Kukkoniemi 8,118 ha. Metsäretki kestää 2–3 h, ja metsäteillä liikutaan joko henkilöautoilla tai bussilla. Myös koko kiinteistöstä voi tehdä tarjouksen, mutta rakennuksiin tutustumisesta on sovittava erikseen. 85 000 €. 24.5.2024 32 Metsälehti.fi PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. Rantaviivaa n. K) Uusi metsävarusteinen Valtra -traktori metsäperäkärreineen. Hp. PS2. Kaavassa AO rak. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi 92. paikka yht. Itä-Suomen Yhteismetsää hallinnoi UPM. Hp. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. Tiedustelut ja tilaukset: Agr. Näin olemme kannattava ja kiinnostava metsäretkikohde sekä metsänomistajaettä metsäammattilaisryhmille. 158.000 €. M) Mittava valikoima kantoleikkeitä todistamassa toteutetun metsänhoidon tehokkuutta. superharvennuskuvioita. Veli-Jussi Jalkasen, ohjaamana ja osanottajien kysymyksiin vastaaminen. 49.000 €/tarjous 19.5.2024 mennessä. Rak. Hinta: 200 €/ryhmä + alv. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. N) Koivupolttopuun tekoa koivut kuorien ja poltto pyöreänä itse kehitetyssä telineessä ”rakotulena” Peruspakettiin kuuluu metsäretki Sahalan Kartanon isännän, agr. Tilalla isäntä tarjoutuu selostamaan kävijöille, miten metsän arvokasvun toi ainakin tuplata verrattuna tavanomaiseen. Hinta: 500 €/ryhmä + alv. Yksi RA-paikka. 1 h. Puruveden rannalla, maisemat Harvanselälle. Retkeläisten on myös mahdollisuus nauttia terveyslounas Sahalan Kartanon ravintolassa, ja sen yhteydessä haluttaessa kuulla Veli-Jussi Jalkasen tietoisku ennaltaehkäisevästä terveydestä ja saada käteensä työikäisen terveysohjeen monisteena. Meillä on metsätuotannossa useita poikkeavia asioita esiteltävänä A) Ajouramätästyksen (4 lev. Järjestämme halutessanne lisäksi ohjatun yrttisaunaelämyksen Suomen parhaassa ! pellettilämmitteisessä 30 hengen savusaunassa ”Holy Smoke”. puusto n. 46 930 € Tarjoukset 2.6.2024 mennessä. B) Nopeakasvuiset koivuntaimikot suurmättäissä, jotka ensi harvennetaan jo 10–11 v. Vierailijat voivat saada hyviä esimerkkejä, uusia ideoita ja kannustusta puun tuotannon innovatiiviseen tehostamiseen. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. Lukuisat ryhmät ovat saaneet uusia ja innostavia elämyksiä ja tietoja Sahalassa käynnistään. YHTEISMETSÄOSUUDET, Karkkila 50 Hajakanmaan yhteismetsän osuutta (543-402-193-7 Feeniks 0,0050/0,6937). iässä. Helppokulkuista kasvatusmetsää ja tie perille. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja Pirkko Sutela-Mero MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. Puusto havupuuvalt., kasvupaikoista reheviä n. vuosikerta. 029 432 6111 Sami Karppinen p. Uudistuskypsää 2,4 ha. Hinta: metsäretken yhteydessä 50 €/ryhmä + alv. E) Varttuneiden kuvioiden kasvun elvytystä harvennuksilla ja lannoittamalla. 200 k-m 2 . Esittelykierros talouskeskuksessa kestää n. – metsätaitokisat kesä 2024 Kilpailukalenteri löytyy Suomen Metsäurheiluliiton kotisivuilta osoitteesta smul.fi kohdasta metsätaitokisat. Maksimiryhmäkoko on 50 hlö. Kalenteria päivitetään kisakauden edetessä. perustettu 1933 KILPAILU MYYDÄÄN MATKAILU MYYDÄÄN OTTAKAA SAHALAN KARTANO METSÄRETKIKOHTEEKSI Rautalammilla puun tuotannon ja moninaiskäytön tehotilana tunnetussa 1010 metsähehtaarin Sahalan Kartanossa metsien tuotto on kaksinkertaistettu nykyisen isännän aikana. 029 432 6110 Tiia Puukila p. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. Hajakanmaan yhteismetsä on muodostunut 1952 ja sen pinta-ala on 1300 ha. UPM:n hallinnoima yhteismetsä, kaupan kohteena olevat osuudet kuuluvat Laurila 740-552-18-5 -kiinteistölle. 90 %. Veli-Jussi Jalkanen, vessi@sahalankartano.fi, 0400 763700 SUOSITUKSET: Pitkäaikaisen yhteistyön ansiosta voin todeta Sahalan kartanon Rautalammilla olevan mielenkiintoinen metsäretkikohde. Tervetuloa kisailemaan!. H) Tuhkalannoitusta 40 vuoden ajalta ja niiden jäljiltä hyvin kasvavat turvemaat. I) 1-telainen kevyt metsäojakaivuri ja sen ojanperkaustyöjälkeä. oik. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Lisämaksusta esittelemme osallistujille Sahalan Kartanon tilaa, historiaa ja monialayritystoimintaa. PS. J) 8 t kaivuri hakkuukoneena nuoriin metsiin mittaavalla kaatopäällä ja jatkopuomilla. Hyvin hoidettu määräala. Kokonaispuusto n. 790 m 3 , pääosin varttunutta kasvatusmetsää. L) Miten keskiraollinen satulatuoli metsäkoneissamme estää ryhti-, selkäja nivelvaivat. Hp. Sahalassa harjoitetaan innovatiivista, aktiivista sekä kokeilevaa puuntuotantoa ja tuloksia seurataan tarkasti. Sahalan metsissä harjoitetaan mielenkiintoista, kokeilevaa ja uusia ideoita kaihtamatonta puun kasvatusta. D) 200 r/ha järeitä nopeakasvuisia loppukasvatuseli ns. C) Ensiharvennusta 600 kpl/ha lopputiheyteen ja mitä sillä saadaan. 029 432 6108 Eero Sala p. YHTEISMETSÄOSUUDET, Itä-Suomen Yhteismetsä Helppoa metsänomistusta! Myynnissä 2 kiinteistöä, jotka koostuvat 661 Itä-Suomen Yhteismetsän osuudesta ja yhteisistä vesialueista. METSÄTILA, Kesälahti, Hiidenniemi 4,22 ha. 865 m 3 . 280 k-m 2 . Hinta: terveyslounas ja tietoisku 8 sivun monisteineen 17 €. Tarjoukset 26.5.2024 mennessä. Ilkka Koppanen / MHY Pohjois-Savo www.metsalehti.fi/metsamaa YHTEISMETSÄOSUUDET, Itä-Suomen yhteismetsä 890 kpl. G) Vesakonraivaussakset itse kehitetyllä kantokäsittelylaitteella, joilla saadaan halvinta perkausta. Puustoa n. Lisätiedot: https://www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ ita-suomen-yhteismetsa/ Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 050 464 6500 METSÄTILA, Hämeenlinna 6,3 ha. 230 metriä. Hp. Juho Tikkanen / UPM Olen saanut seurata Sahalan tilan metsien käsittelyä 1980 luvun alusta alkaen. 1300 m 3 . 040 510 8085 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa Suomen Metsäurheiluliitto ry. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p
PALKINNOT metsäkryptosta 7 on arvottu seuraaville kolmelle: Marja-Liisa Kekkonen, Heinola, Reijo Kuitti, Töysä ja Synnöve Mynttinen, Lahti. Laskutuslisä paperilaskuissa 2,90 €. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. METSÄRISTIKKO 10. TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 7.6.2024 osoitteessa Tapio Palvelut Oy / Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) . PILKKEET 24.5.2024 Metsälehti.fi 33 METSÄRISTIKKO 10 METSÄKRYPTO 7, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: . Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 10”. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. tai p. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net
Kohteet ovat maa-alueita, jotka eivät ole olleet vuosiin aktiivisen maaja metsätalouden tai turvetuotannon piirissä. ”Moottorisahalla ja raivaussahalla on tullut tehtyä hommia”, Rautiainen kertoo. Rautiaisen kesätyökohteena on Rautavaaran Akkosuo, joka on entinen turvetuotannon alue. IIRIS YLINEN, TEKSTI MATIAS HONKAMAA, KUVA ”TAIMIEN istuttaminen on mukavaa hommaa, tykkään tehdä sitä”, kertoo seitsemäntoistavuotias Aleksi Rautiainen. Kuumat päivät olivat kuitenkin haastavimpia. ”Kaverit ehdottivat minulle Taimitekoon hakemista. Uutta metsää ja nuorille kesätöitä Taimiteko palkkaa jälleen noin kahdeksankymmentä nuorta taimia istuttamaan. Istutukset työllistävät pääasiassa alle 18-vuotiaita nuoria ympäri Suomea. Taimien istuttaminen on opettanut Rautiaiselle järjestelmällisyyttä. Taimikot opetuskäyttöön Kesän 2024 loppuun mennessä 4H:n Taimiteko on istuttanut 900 000 tainta. ”Silloin mentiin vaan tarpeeksi aikaisin istuttamaan”, Rautiainen muistelee. Alkava kesä on kuudes, jona nuorisojärjestö 4H:n Taimiteko järjestää taimienistutustöitä. Taimiteko metsittää uusia alueita 4H:n Taimiteon istutuskohteita on tänä kesänä Kemijärvellä, Kärsämäellä, Rautavaarassa, Soinissa, Sonkajärvellä, Viitasaarella ja Ähtärissä. Hän oli Taimiteko-istutuksissa mukana ensimmäistä kertaa viime kesänä ja aloittaa istutustyöt jälleen kesäkuussa. Paikallisella kohteella oli viime kesänä töissä paljon Rautiaisen tuttuja. Rautiaisen velipuolista toinen työskentelee metsäalalla ja toinen aloittaa metsäkoneenkuljettajan opinnot syksyllä. Taimien pitää mennä suoraan, riittävän syvälle ja maata on muistettava polkaista hyvin. ”Parasta oli kavereiden kanssa yhdessä työn tekeminen”, toteaa Rautiainen. He kehuivat, että työ on mukavaa ja tienata voi hyvin, kunhan työskentelee tarpeeksi ahkerasti. Parasta on kavereiden kanssa yhdessä työskentely. Työhön oli myös hyvä perehdytys. Ja äiti suositteli hakemaan”, Rautiainen kertoo. Kesäkuussa he istuttavat noin 104 000 tainta. ”Suosittelen ehdottomasti Taimitekoon hakemista”, Rautiainen kannustaa muita nuoria. Maaja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n mukaan Suomessa on noin satatuhatta hehtaaria maa-alueita, jotka soveltuisivat metsitettäviksi. ”Työ ei ole niin hankalaa kuin miltä se ehkä kuulostaa”, hän kuitenkin huomauttaa. Aleksi Rautiainen istuttaa taimia mielellään. Istutettavat taimet saadaan lahjoituksina yhteistyökumppaneilta, joita ovat erilaiset yritykset ja yhdistykset. Istutukset ovat kaikkina kesinä työllistäneet yhteensä 750 nuorta. Kun taimet ovat alkaneet kasvaa, 4H-liitto työllistää nuoria myös taimikoiden heinäämiseen ja varhaishoitoon. 24.5.2024 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN MIKÄ. Rautiaisen kokemus istutustyöstä oli positiivinen, eikä mikään ollut tylsää. Tämä vastaa 450:tä hehtaaria metsitettyä maata. Yhtään sadepäivääkään ei istutuksille onneksi osunut. Metsätyöt olivat Rautiaiselle jo ennen taimien istutusta tuttuja. Aleksi Rautiaisella on edessä jo toinen työntäyteinen kesä. 4H:N TAIMITEKO Kesän loppuun mennessä työllistänyt noin 750 nuorta Taimia istutetaan kuudetta kesää Taimet istutetaan maaja metsätalouden sekä turvetuotannon ulkopuolisille alueille Noin 900 000 taimea on istutettu kesän loppuun mennessä Taimet saadaan lahjoituksina kumppaneilta ja yrityslahjoittajilta ”Onhan se vähän raskasta hommaa, mutta kyllä siinä pärjää hyvin, kun on vaan rohkeutta ja halua lähteä tekemään.”
Nuoruuteni koulussakin puupohjaiset nahkavuoriset hollannikkaat olivat suosittuja sisäkenkiä. Kengän valmistusmateriaalina on aiemmin käsin kaiverrettaessa käytetty pehmeää ja helposti työstettävää poppelia tai pajua. Toukokuussa 1984 Metsälehti kertoi tutkimuksista, joiden mukaan satelliittikuvien avulla oli mahdollista esikartoittaa taimikoiden kuntoa niin, että maastotyö voitiin vähentää puoleen. Tämä kuitenkin edellytti yrityksen perustamista satelliittien ottamien kuvien käsittelyyn ja tulkintaan. Niillä oli mukavaa kopistella pitkin koulun käytäviä. Kokopuisia hollantilaisia puukenkiä, ”klompen”, valmistetaan vuosittain yhä tuhatmäärin paitsi turisteille, myös paikallisten käyttöön – jopa tanssikengiksi. Miten korkealle nousee sitten, kun on korkeasuhdanne?” Tutkija Jakob DonnerAmnell X-viestipalvelussa 16.5.2024. Intensiivisen metsänviljelyn ansiosta luku on tähän päivään mennessä kasvanut noin kymmenesosaan maapinta-alasta, reiluun 360 000 hehtaariin. 24.5.2024 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Metsälehti Makasiini ilmestyy 7.6.2024 MÖNKIJÄLLÄ METSÄÄN METSÄLEHTI VUONNA 1984 Sarjassa seurataan Metsälehteä 40 vuoden takaa. HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT VUOSISATOJA sitten Hollanti oli mittavan kauppalaivastonsa ansiosta tunnettu merenkulun jättiläinen. Pyökkiä turistipuukenkiin Hollanti on kuuluisa myös puukengistään, jotka ovat aikojen saatossa osoittautuneet vetisissä sääoloissa varsin käyttökelpoisiksi kulkuvälineiksi. Valtaosa puista on mäntyä (Pinus sylvestris ) ja tammea. ”Kuvatulkinta on nopea, objektiivinen ja luotettava apukeino, joka soveltuu erittäin hyvin varsinkin uusintatarkastuksiin”, Metsälehti kirjoitti. Uutta maapinta-alaakin kasvatetaan täyttömaan ja kanavointien avulla, ja puiden merkitys vetisen maapohjan sitouttajana ja kuivattajana tiedostetaan laajasti. Metsänraivauksessa hollantilaiset olivat jopa astetta tehokkaampia kuin muinoin Islantia parturoineet viikingit – tosin hollantilaisten laivatkin olivat viikinkiveneitä kookkaampia. Etenkin sadekeleillä ne ovat tulvamaiden mutavellissä huomattavasti mukavampia kuin avojaloin kuljettaessa. Kulutusta kestävät kengät on tarvittaessa voinut nikkaroida myös itse. Väestön kasvaessa, metsät saivat väistyä laivanrakennuksen, viljelysmaiden ja asutuksen tieltä. Satelliitit avuksi ”AIKAMOISTA. Rakennuspuiden loppuessa, monet hollantilaiset lähtivät kirjaimellisesti ”merta edemmäs kalaan”. Viime vuosisadan alussa enää vain parisen prosenttia Hollannin maapinta-alasta oli metsien peittämää. Viimeistään intensiivisen laivanrakennuskautensa aikana pinta-alaltaan pienen maan metsien puuvaranto kävi auttamattoman vähiin. DROONIT ovat uusin apukeino metsänhoitotöiden jäljen tarkastuksissa, mutta 40 vuotta sitten kohistiin satelliiteista. Maan valtakunnan metsien inventoinnissa 2017–2021 puut olivat keskimäärin 60–70-vuotiaita. Puun kysyntä ei huipussaan, mutta hinta on. Vielä ajanlaskumme alussa Hollannin itäiset ja eteläiset alueet olivat lähes täysin metsien peitossa. Muuten vaarana oli, että tarvitut taimikonhoidon tarkistukset ja sitä kautta verohuojennusten myöntämiset myöhästyisivät. Metsien osuutta pyritään valtion suosituksesta edelleen nostamaan. Ruotsissa vastaava yritys oli perustettu jo edellisenä vuonna. Silloinen keskusmetsälautakunta Tapio piti sellaisen yrityksen perustamista erittäin kiireellisenä. Tämän päivän tehtaissa, kun koneet hoitavat koverrustyön, matkamuistokenkiin käytetään myös kovempia ja raskaampia puulajeja kuten euroopanpyökkiä (Fagus sylvatica ). 1600-luvulla perustamansa Itä-Intian kauppa komppanian turvin maa toi laivoillansa etenkin mausteita ja arvopuutavaraa, kuten tiikkiä, muun muassa Indonesiasta. HOLLANNIN HUVENNEET METSÄT Hollanti on kuuluisa puukengistään, jotka ainakin vanhemmat suomalaissukupolvet muistavat hollannikkaina
On kahdenlaisia metsänomistajia. Tee itsestäsi MetsäTietäjä jo tänään osoitteessa metsälehti.fi.. Toiset ovat myös MetsäTietäjiä. Se huomioi talouden, hiilitaseen ja luontoarvot juuri sinun tavoitteidesi mukaan. Saat suunnitelmat, kartat ja sinua parhaiten palvelevat Metsälehden sisällöt suoraan ruudullesi vaikka metsäsi keskellä. Polku omaan metsään MetsäTietäjä on metsänomistajan tilakohtainen digitaalinen työkalu oman näköisen metsän hoidon ja tuoton suunnitteluun