Metsälehti 11/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Metsäalan ajankohtaislehti • TORSTAINA 7. KESÄKuuTA 2012 • Nro 11 • www.Metsalehti.fi Martti Kärkkäinen istutuskoneineen on yhä haastajan asemassa. Sivut 10–11 Ajankohtaista: Kaarnakuoriaisista uutta tietoa ›› sivu 3 Puukauppa: Tukinhinnat laskussa ›› sivu 12 Kokeiltua: Uutuussaha amatöörisarjaan ›› sivu 21 Kesäsarja: Metsä tutuksi kesätöissä ›› sivut 22–23 Läpimurto viipyy M ik ko R iik ilä
Isoja rooleja on useita alkaen sähkön tukkumarkkinahinnasta ja turpeen energiaverosta. Asuntoja tarvitaan ja lisääntyvä puurakentaminen tukee kamppailua ilmaston lämpenemistä vastaan.” Vapon toimitusjohtaja tomi Yli-kyyny yhtiön hankasalmen sahan vihkiäisissä. Todennäköisesti osa niistä oli alun perin liian huonoja, osa olisi pitänyt raivata ennakkoon ja osa käsitellä taitavammin. Suunnitelman mukaan pienpuuta korjataan energiaksi kahdeksan vuoden kuluttua 80?000 hehtaarilta vuodessa, mikä sekin on melkein kaksi kertaa enemmän kuin nykyään. 020 772 9123 aD: Tuomas Karppinen (sij.) p. Sivu 8 uitto on katoavaa kansanperinnettä Sivu 9 METSÄSTÄ Mätäsojat ajouriksi Sahalan kartanolla on aivan oma tapansa muokata maa. Nimimerkki ”Yksi metsänomistaja” tiedustelee, paljonko yhdestä puusta saa rahaa. eeRo sala AJANKOHTAISTA Suomalaisversio puupelloista tulee Sivut 4–5 John Deere juhli Joensuussa Sivut 6–7 Myyräkanta romahti Metsäntutkimuslaitos ennustaa seuraavia huippuja vuosille 2014 ja 2015. Selvyyttä pitkän aikavälin näkymiin tarvitaan, koska uusiutuvan energian tavoitteisiin on vielä matkaa. 2 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 NÄKÖKULMA METSÄPILA SITAATTI TÄSSÄ NuMEROSSA V iime aikojen puuenergianäytelmä on ollut sekavaa seurattavaa. Ja vielä toimittaja harmittelee, ettei kansallispuistojen nuotiopaikoilla saa olla yksin. Sivu 27 Sirkkeli osui sotahistoriaan Sivu 28 A nt ti Sa ra ja. Varsinkin tämän raaka-ainelähteen hyödyntämistä on vielä tutkittava ja kehitettävä, myös metsänhoidon näkökulmasta. Sivut 14 –15 Energiapuun korjuussa paljon kehitettävää PÄÄKIRJOITuS 7.6.2012 ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Koivun kevät on makean raikas Varttuneesta rauduskoivusta voi saada kevään aikana 60–200 kiloa mahlaa. Sivut 16–17 uusi mutta kokenut metsänomistaja Sivut 18–19 Afrikka löytyy Helsingistä Sivu 24 PILKKEITÄ Verta himoavat hyttysnaaraat Sivu 26 Ei tuontitaimia Eurooppaan Tutkijat vetoavat kasvitautien vapaata liikkuvuutta vastaan. Sitä lukiessa tuli huomanneeksi, kuinka erilaisena metsä näyttäytyy muille kuin Metsälehden tekijöille ja lukijoille. Lisäksi kuullaan helsinkiläistä metsäperijää, joka ei ole koskaan käynyt palstallaan. Pitkän epävarmuuden ajan päättymistä enteilee myös se, että maaja metsätalousministeriössä esitys uudeksi pienpuun energiatueksi on jo lähes valmis. Tästä osoituksena on tuore korjuujälkiselvitys, jossa metsäkeskuksen tarkastajat olivat löytäneet huomautettavaa 60 prosentilla energiapuun korjuukohteista. Metsäntutkimuslaitoksella on arvioitu, että tavoitellusta metsähakkeen määrästä – 13,5 miljoonasta kuutiometristä – runsas kolmannes saadaan latvuksista, noin kolmannes kannoista ja vajaa kolmannes nuorten metsien puusta. 020 772 9122 toimitussihteeri: Eero Sala p. 020 772 9136 Postiosoite: Soidinkuja 4 C, 00700, Hki julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Metsäliite Valtakunnan suurin sanomalehti yllätti metsäliitteellä. Näytelmän konnina ovat esiintyneet EU:n komissio, joka tyrmäsi Suomen esityksen pienpuun energiatuesta sekä metsäteollisuus, joka on pitkittänyt prosessia valvoessaan omia etujaan. Rakennusala ja siten myös sahateollisuus on vuoden 2007 lopulta saakka ollut globaalisti vaikeassa tilanteessa. Myös Lauttasaaressa kaupungin hakkaamaa lehtolänttiä esitellään laajemmin kuin metsäalan tulevaisuuden tuotteita. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Uskomme kuitenkin Vapossa sahateollisuuteen. 020 772 9143 toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Tavoitteet ovat suuria nykytilanteeseen verrattuna. Myös metsässä on paljon tehtävää. Jos Brysselissä ollaan nopeita, ehkä jo syksyllä poistuu yksi puuenergian markkinoita kohtuuttomasti haitannut epävarmuus. Kun käsittelypinta-alat kasvavat, korjuu tulisi osata suunnata, suunnitella ja toteuttaa paljon nykyistä paremmin. Liitteen isoimmassa, aukeaman kokoisessa jutussa kerrotaan Etelä-Amerikan metsien nykytilanteesta rinnastaen se Suomen 1900-luvun alun historiaan. Kun latvuksia kerätään nyt lähes joka kolmannelta uudistusalalta ja kantoja joka kymmenenneltä, vuonna 2020 korjuu kattaa 60–70 prosenttia metsänviljelyaloista. Metsänomistajan ääni kuuluu vasta lukijakysymyksissä. Hyviä käänteitä ovat olleet pienpuun energiatuen siirto kemera-tueksi, mikä tuo vakautta loppuvuodeksi. 020 772 9128 asiakaspalvelu: p
Hän toivookin, että myös metsäyhtiöt siirtäisivät tuhokohteet muiden hakkuiden ja puukauppojen edelle. Metsäkeskus ja Metsäntutkimuslaitos aloittivat kirjanpainajien kannanseurannan ensi kertaa Suomessa. Kirjanpainajan pystyyn kuivattamien puiden poistolla ei sen sijaan ole kiire eikä pystyyn kuivaneita kuusia suositella poistettaviksi. AJANKOHTAISTA 3 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 tiia PUUkila, teksti ja kuva K irjapainajien kannan vaihteluista ja esiintymisestä saadaan pian tarkempaa tietoa. Osalla on metsänkäyttöilmoitus varmuuden vuoksi valmiiksi tehtynä. Metsäntutkimuslaitos ja Suomen metsäkeskus aloittivat toukokuussa kaarnakuoriaisten kannanseurannan ja riskiarvioinnin ensimmäistä kertaa Suomessa. Ruotsissa kirjanpainajatuhoja on tullut noin viiteen prosenttiin myrskyjen kaatamasta puusta. Tiukennuksia metsätuholakiin alueella kuin myrskytuhoalueella läntisessä Suomessa. Kun kirjanpainaja pääsee lisääntymään kaatuneeseen runkoon, kanta noin kymmenkertaistuu. ”Maanomistajan pitää tarkkailla metsiään. Ruotsissa ja Norjassa kaarnakuoriaiskantoja on seurattu jo pidemmän aikaa. Vaikka kaakkois-suomen kirjanpainajaepidemia ei ulotu alueelle, pyydyksessä on jo desilitran edestä kaarnakuoriaisia.. Metsätuholain mukaan vahingoittuneet kuuset tulisi viedä metsästä 1. ”Jos kanta pääsee ryöpsähtämään epidemiaksi, sille ei ihmisvoimin mahda mitään, vaan avuksi tarvitaan luonnonvoimat eli kylmä ja kostea kesä”, Niskanen sanoo. Tämän vuoden ensimmäiset iskeymät havaitsee parhaiten kesäkuun alussa. elokuuta mennessä. ”Metsänomistajat ovat varpaillaan. Jos tuho leviää, päästään heti hakkaamaan”, metsäneuvoja Arto Lappalainen Suomen metsäkeskuksesta kuvailee tilannetta. Epidemian ainekset kasassa Seuraava kirjanpainajaepidemia voi kohdistua Tapani-myrskyn alueelle Lounais-Suomeen. Mikäli naapurimaamme ennusmerkit pitävät kutinsa, kuusia tappava kirjanpainaja iskeytyy meillä noin 200?000 mottiin vuosina 2013–2014. Ensimmäisen kerran ne tyhjennetään toukoja kesäkuun vaihteessa. Haluttiin tietoa, kuinka suuri populaatio Suomessa on ja paljonko se vaihtelee”, kertoo Suomen metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen. Kuivien kesien synnyttämä kirjanpainajaepidemia jyllää Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä ja itäisellä Uudellamaalla jo kolmatta vuotta. ”Myrskytuhoalueille on vaarana kehittyä kirjanpainajaepidemia varsinkin, jos tämä ja vielä ensi kesäkin ovat kuivia. Metsänomistajille tuhoista koituneet menetykset ovat merkittäviä, sillä kirjanpainajan pystyyn kuivattama tukkipuu kelpaa enää energiaksi. ”Iskemät havaitsee parhaiten kesäkuun alussa. Vuonna 2010 tuhopesäkkeitä oli yksittäisiä, nyt tuhoja tavataan siellä täällä jo lähes miljoonan hehtaarin alueella. ”Kaakkois-Suomen kirjanpainajatuhot nostivat esille kannan seurannan tärkeyden. Lämmin kesänalku enteilee, ettei kirjanpainajakanta romahda tänäkään kesänä. rua pystypuun juurella, puut pitää saada toimitettua sahalle juhannusviikolla, jotta tukkipuu säästyy”, metsänhoitaja Jukka Matilainen Suomen metsäkeskuksesta neuvoo. Tukin voi vielä pelastaa.” Metsänhoitaja jukka Matilainen ja metsäneuvoja arto lappalainen suomen metsäkeskuksesta tarkastavat feromonipyydystä lammilla. Houkuttimena käytetään feromonia, jota kirjanpainajat erittävät viestittääkseen toisille hyvästä lisääntymispaikasta. Tavallisesti sukupolvia on kuoriutunut Suomen oloissa vain kerran kesässä. Edellisvuosien kuumat ja kuivat kesää ovat olleet suosiolliset kirjanpainajalle. Nopealla toiminnalla tukin voi vielä pelastaa. Hän muistuttaa, ettei metsään saa jättää kesäksi suuria määriä tuulenkaatoja tai vahingoittuneita puita. Kesän aikana selviää, onko kirjanpainajakanta suurempi Kaakkois-Suomen ongelmaKaarnakuoriaiset syyniin Myrskyt ja kuivat kesät ovat lisänneet kaarnakuoriaistuhoja. Jos vahingoittuneita kuusia on yli 10 kuutiota hehtaarilla, metsäkeskus suosittelee, että ne kuljetetaan metsistä tehtaalle heinäkuun alkuun mennessä. Kannan koon muutoksia tarkkaillaan eteläisessä Suomessa kolmellakymmenellä pyydyspaikalla. Niihin tuholainen ei enää iske, ja niissä elää kirjanpainajan luontaisia vihollisia. Tämä aikaraja on kuitenkin nykytietämyksen mukaan liian myöhäinen. Tarkkailkaa metsiänne Salpausselän eteläpuoli Kaakkois-Suomessa on varoittava esimerkki kirjanpainajatuhoista. Uutta metsätulolakia valmistellut työryhmä esittää, että kuusipuutavara poistettaisiin metsästä hieman nykyisen lain asettamia määräaikoja aikaisemmin. Jatkossa metsänkäyttöilmoitukseen merkitään myrskyja hyönteistuhohakkuut omin koodein. Tuholaisella on ollut kaksi sukupolvea saman kesän aikana kahtena vuonna peräkkäin. Tuhoalojen suuruuden arviointia puolestaan helpottaa toukokuussa käyttöönotettu metsätuhokoodisto. Silloin kanta voi ryöstäytyä”, Niskanen arvioi. Ruotsissa kesän yli olleesta myrskypuusta noin kymmeneen prosenttiin seurasi kirjanpainajatuhoja. Jos nyt huomaa toukanreikiä tai kanelimaista puMyrsky kaatoi arviolta nelisen miljoonaa kuutiota puuta. Tuoreille hakkuualoille asetetut pyydykset koetaan neljästi kesän aikana
Metsäteollisuudessa puun käyttö kutistui 800?000 kuutiolla vajaaseen 62 miljoonaan kuutioon, mutta puun energiakäyttö nousi 600?000 kuutiolla 9 miljoonaan kuutioon. Metsäntutkimuslaitos ennakoi, että sahatavaran tuotannon laskun takia tukkien hakkuut supistuvat 3 prosenttia viime vuodesta 21 miljoonaan kuutioon. 4 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 LyHyESTI Metla: Hinnat laskevat Tukkipuun hakkuut vähenevät Suomessa kuluvana vuonna. Perustutkintopuolelle hakijoita on ollut runsaasti ja opetus jatkuu entiseen tapaan Ähtärissä”, kertoo koulutusohjelmapäällikkö Hannu Lassila Tuomarniemeltä. luomme yhteistä hyvää”, Markku leskelä kertoo.. Eduskunnan käsittelyyn metsänhoitoyhdistyslaki tulee vasta ensi keväänä. Metsäkoulutus päättyy Tuomarniemellä Metsätalousinsinöörikoulutuksen loppuminen Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Ähtärin Tuomarniemellä sai käytännössä sinettinsä viime viikolla, kun koulutuskuntayhtymä päätti lakkauttaa metsätalouden koulutusohjelman. Puun energiakäyttö lisääntyi Viime vuonna Suomessa käytettiin puuta 71 miljoonaa kuutiota eli lähes saman verran kuin edellisvuonna. Siitä, jatkuuko opetus loppuun saakka Tuomarniemellä, ei ole vielä varmuutta. Ötökkälaki kiristyy Metsätuholakiin on tulossa tiukennuksia. Metsäteollisuus käytti viime vuonna tuontipuuta yhteensä 9 miljoonaa kuutiota, mikä on 5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Hyvien kohteiden määrä oli sen sijaan laskenut liki 10 prosentilla 58 prosenttiin. ”Opintonsa aloittaneet saavat suorittaa tutkintonsa loppuun Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Liki 60 prosentilta kohteilta löytyi huomautettavaa tai ne todettiin virheellisiksi. Kuitupuun hakkuiden ennakoidaan pysyvän viimevuotisella tasolla, noin 30 miljoonassa kuutiossa. Lisäksi kesäaikana Etelä-Suomessa kaadettu kuusipuutavara velvoitetaan poistamaan kuukauden kuluessa. Tuonnin osuus oli 14 prosenttia teollisuuden koko raakapuun käytöstä. Harvennusjälki heikkeni Harvennushakkuiden korjuujälki oli viime vuonna kohtuullinen, mutta heikkeni edellisvuodesta selvästi. Yhdistykseen ei ole pakko kuulua, jäsenyydestä vapautuminen vaatii vain metsänomistajan ilmoituksen asiasta. Lakia valmistelleen työryhmän esityksen mukaan puun poistamisen määräaikoja kiristetään kuusen osalta hieman, männyn aikarajat säilyvät ennallaan. Huomautettavaa löytyi peräti 39 prosentilta tarkastetuilta kuvioilta, se on 9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Metsäklusteri on omistaja yhteisöjen yhteinen tutkimusyksikkö. ”Muutamme osaamisen liiketoiminnaksi. Jatkossa metsänomistaja voi vapaasti valita mihin metsänhoitoyhdistykseen hän haluaa liittyä. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. Hyvästit pakkomaksulle Metsänhoitoyhdistyslain uudistuksen päälinjat on määritelty. Havutukkien kantohintojen vuosikeskiarvojen ennustetaan heikkenevän 2 prosenttia viime vuodesta, mutta koivutukin hinnan pysyvän ennallaan. Energiapuuharvennuksilla tilanne oli heikompi. Tarkastuksista vastaava Suomen metsäkeskus piti laskua huolestuttavana
Yrityksen omistaa joukko metsäalan yrityksiä, VTT, Metsäntutkimuslaitos sekä kahdeksan yliopistoa. Varsinaisena tutkijana hän ei silti itseään pidä. Jos yhteiskunta tai vaikkapa teollisuus on valmis maksamaan kaikki viulut tuhojen sat tuessa, niin mikäs siinä sitten. ”On kiehtovaa, että puun pohjalta kehitettyä teknologiaa ja liiketoimintaosaamista käytetään myös muihin biomassoihin nyt, kun tarve on oivallettu.” Polymeerejä puusta Leskelä ei pysty suosittelemaan metsänomistajalle, minkälaista puuta tämän kannattaisi juuri nyt istuttaa, sillä tulevaisuuden menestystuotetta ei ole vielä ehkä keksitty. Jo nyt hyönteiset ja sienitaudit aiheuttavat kymmenien miljoonien eurojen vuosittaiset tappiot metsissä. ”Parannamme teknologian vientiä ja koko Suomen kansantaloutta. Hän aloitti tutkimusjohtajana helmikuun alussa. Kirjanpainajat kun ovat uhanneet nakertaa kuusikot hengiltä. Metsätuholain on tarkoitus toimia kuin lasten rokotusohjelman – taudit ja ötökät eivät leviä, kun ennakoinnista huolehditaan. Esimakua lämpenevistä kesistä on saatu eteläisessä Suomessa, missä on jouduttu tekemään valtavia uudistushakkuita vanhoissa kuusikoissa, pakon edestä. Laboratoriossa yritetään muun muassa tunnistaa luontaisia hormoneja, jotka nopeuttavat puun kasvua. Kun oikeanlaiset taimet löytyvät, ne otetaan käyttöön. Siitä kun saadaan muovin kaltaisia polymeerejä. Se on ehkä jo tämän vuosikymmenen juttu. ”Siinä sitä riittääkin”, Leskelä naurahtaa. Ilmasto lämpiää ja tuhoriski kasvaa koko ajan. Sellaisia ovat esimerkiksi Intia, Pakistan ja monet Afrikan maat. Niitä on meneillään neljä. U uden metsätuholakiluonnoksen tarkoituksena on turvata metsien hyvä terveys ja estää laajat metsätuhot. Laajan tuhon sattuessa tai tuhojen yleistyessä kärsijöitä olisivat kaikki sektorin toimijat, eivät ainoastaan yksittäiset metsänomistajat. Ihan vaan vertailun vuoksi, luonnonsuojelualueiden keskimääräinen lahopuusto on selvästi alle kymmenen mottia hehtaarilla. Ötökkälaki tarvitaan Metsäklusteri Oy:n tuore tutkimusjohtaja ennustaa, että suomalainen versio puupellosta kasvaa jo tällä vuosikymmenellä. › Vähäinen vapaa-aika kuluu kuskatessa poikia harrastuksiin. Metsäklusteri on verkostoyritys, joka käynnistää metsäalaa hyödyttäviä huippututkimusohjelmia sekä kanavoi niille yksityistä ja julkista rahoitusta. Sama 10 mottia on mahdollista jättää tienvarteen välivarastoon, poiskuljetusajoista välittämättä. Toimintansa yritys aloitti 2007. ”Selvittäisimme, mitä konseptiin pitää vielä lisätä, että biomassan korjuusta, laitteista, automaatiojärjestelmistä ja kokonaisuuteen liittyvistä palveluista syntyisi vientituote kaukomaille. Ruotsi on saanut esimakua laajoista myrskyja hyönteistuhoista. › Asuu Lohjalla. Itse lenkkeilee ja lukee tietokirjallisuutta, kun ehtii. Tähtäin ei ole tässä kvartaalissa eikä vielä seuraavassakaan. Hänestä työssä oppiminen on paljon isompi asia ja jatkuu joka päivä. Meillä ei ole ollut laajamittaisia tuhoja, kiitos järkevän toiminnan metsissä. Lievennetään rajoja. hanna lehto-isokoski, teksti sePPo saMUli, kuva M etsäklusteri Oy:n tutkimusjohtajan Markku Leskelän elämäntehtävä on hieman laajempi kuin tavallisen kuolevaisen: metsästä raaka-aineensa ammentava teollisuus pitää keksiä uudelleen. Vahvuuteni on siinä, että pystyn kiteyttämään monitahoiset asiat yksinkertaiseen ja ymmärrettävään muotoon.” Tavoitteena uudistaa metsäteollisuus Markku Leskelä › Syntynyt 1962 Haukiputaalla. ”Pitää osoittaa, että homma toimii. Paikkoihin, joissa ei ole paljon metsähaketta mutta kylläkin muuta biomassaa.” Ideana on muuttaa energiaksi vaikkapa maatalouden biomassa tai jätevesimoska. Eli monimuotoisuus paranisi nykyisestä. Niin on nyt käymässä, ja siksi monien raaka-aineiden hinnat ovat karanneet pilviin. Suojelupuoli näkee, että monimuotoisuus heikkenee entisestään ja teollisuus on huolissaan puunkorjuun kustannuksista, kuinkas muuten. Bioenergiaa maailmalle Juuri nyt Metsäklusteri laajentaa toimintaansa metsäteollisuuden ja -talouden tutkimuksesta muillekin biotalouden alueille, ja Leskelä luotsaa muutosta. Luonnoksen mukaan metsänomistajalla on mahdollisuus jättää vuosittain metsikkökuviolle 10 kuutiota vahingoittunutta puuta. Mutta tällä hetkellä Suomessa puuta on liikaa ja sille täytyy löytää teollista käyttöä.” Siihen tähtää muun muassa toinen hänen valmistelemansa mutta vielä vahvistamaton tutkimusohjelma, joka koskee pakkauksia. Luonnehdin sitä luonnolliseksi puupelloksi. Suomessa bioenergian tuotanto metsähakkeesta on jo hyvällä tolalla. Teollisuus ja luonnonsuojelijat ovat vastustaneet lakiluonnoksen linjauksia, tosin aivan eri syistä. Nyt kartonkipakkauksen ikkuna ja pinnoite on muovia, mutta tulevaisuudessa nekin valmistettaneen puusta. ”Tällaiseen bioenergian tuotantoon liittyviä tuotteita päästään ehkä viemään jo lähivuosina”, Leskelä sanoo. Leskelän edeltäjä Lars Gädda jatkaa yrityksen neuvonantajana vielä vuoden ja vie loppuun jo käynnissä olevia tutkimusohjelmia. Sen jälkeen hän työskenteli pari vuotta Paperra Oy:ssä, joka tekee selvityksiä metsäalan yrityksille. Joka tapauksessa maapallon väkimäärän kasvaessa puusta tulee pula. › Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi poikaa. Leskelän innostus bioenergiaa kohtaan juontaa 1980-luvun alusta, kun hän opiskeli biofysiikkaa Oulun yliopistossa. Pieniä tuhoja on aina ollut ja tulee aina olemaan. Siellä raja on viisi kuutiota, eikä teollisuus ole vastustanut asiaa. Niillä ei tyydytetä koko maailman energiantarvetta, mutta paikallinen merkitys voi olla iso: hella lämpiää, tietokone toimii, lamppu syttyy. Tähän asti olemme asiassa onnistuneet varsin hyvin. Se on vaan niin, että metsähygienian ylläpito on parempi ja halvempi vaihtoehto kuin sen laiminlyönti. Sitä varten Metsäklusterin käynnissä olevat ohjelmat soveltavat kasvinjalostuksen keinoja. Bioenergiaa voitaisiin hyödyntää maissa, joissa asuu paljon väkeä ja joiden talous kasvaa. Tätä valmiutta ei vain taida olla olemassa. Kyseinen kymmenen motin vuosittainen lisäys tarkoittaisi, että varsin pian metsissä olisi kattava lahopuujatkumo. Vanhastaan on olemassa sellutehdas, josta saadaan sähköä ja lämpöä, kun ligniini poltetaan soodakattilassa. Hän valmistelee muun muassa bioenergiaohjelmaa, jota ei ole kuitenkaan lyöty lopullisesti lukkoon. Kirjanpainajat lisääntyvät entistä aikaisemmin ja yhä useampana vuonna syntyy kaksi uutta sukupolvea. On tieteellinen fakta, että entiset aikarajat puiden poiskorjuussa eivät päde. ”Se on vaan niin, että metsähygienian ylläpito on parempi ja halvempi vaihtoehto kuin sen laiminlyönti.”. ”Tulee uusi, suomalainen versio nopeakasvuisesta talousmetsästä. Silloin hän tutustui kasvun rajat -ajatteluun, jonka mukaan maapallon väestö kasvaa niin suureksi, että resurssit eivät riitä. Leskelän omasta työurasta vierähti 18 vuotta M-Realilla, viimeksi tutkimusjohtajana. Toimivuus on jo osoitettu laboratoriossa, mutta teolliseen tuotantoon on vielä matkaa.” Asiat ymmärrettäviksi Leskelä väitteli 1997 tohtoriksi paperitekniikasta Aalto-yliopistosta mutta ei silti painota koulutuksen merkitystä. Luomme sellaista osaamista, joka kestää kaikissa oloissa, riippumatta EU:n komission päätöksistä tai Suomen hallituksen väristä”, Leskelä kiteyttää. › Filosofian tohtori, Metsäklusteri Oy:n tutkimusjohtaja. Mutta ”Siperia opettaa”, vai miten se menikään. ”En halua paneutua yksittäiseen ilmiöön niin kuin hyvän tutkijan pitää. 5 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 JuHA HAKKARAINEN KOLUMNI Kirjoittaja on MTK:n metsäjohtaja. Tehtävänä on miettiä, mikä voisi kiinnostaa uutena liiketoimintana tulevaisuudessa – luoda pohjatieto, josta yritykset ammentavat
John Deeren Joensuun tehdas juhlii 40-vuotista taivaltaan isolla laajennushankkeella. Loppusyksystä tehtaalla on mahdollista valmistaa 10 konetta päivässä. Heistä noin 400 työskentelee Joensuussa ja loput Tampereella, missä sijaitsee pääkonttori. Hankkeen tavoitteena on metsän luontaisia häiriöitä jäljittelevä metsänkäsittely eli häiriötistä tehokkaammin. Nykyään John Deere työllistää Suomessa 700 ihmistä. Kaikki metsäkonevalmistajat kehittävät myös konenäköä, mutta Jussi Malmi ei usko, etjohn Deeren metsäkoneiden kotimaisuusaste on korkea, 65–78 prosenttia, kertoo jussi Malmi.. Siksi sitä voi huoletta käyttää kaikkien vesistöjen – myös metsäpurojen – äärellä ilman rehevöitymisvaaraa. Rotstopin valmistaja Verdera lahjoittaa jokaisesta myydystä Rotstop-pakka uksesta 50 senttiä Elävä Itämeri -säätiölle (BSAG). Alun perin Joensuun tehtaan perusti Rauma Repola vuonna 1972. Rotstop® torjuu metsiä lahottavaa juurikääpää täysin luonnonmukaisesti, eikä se sisällä lainkaan typpeä. Sittemmin liput tehtaan pihassa ovat vaihtuneet monta kertaa, samoin koneiden värit. Suomi vei voiton. Uusin laajennus otetaan käyttöön ensi syksynä. Tuotekehityksen painopisteet vaihtelevat markkinoittain. Joensuun tehdasta on remontoitu useaan otteeseen. ”Tarkoitus avata myös LapSadan vuoden selvitys piin koealue, jos vain rahoitus saadaan järjestymään”, kertoo vanhempi tutkija Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitoksesta. Etäseurannan ansiosta muun muassa koneenkuljettajia voidaan kouluttaa toimimaan enSähkö tulee metsäkoneisiin Lieksassa tutkitaan luonnonmukaisempaa uudistamista. aRi koMUlainen teksti ja kuva Lieksan Ruunaassa ja Jämsän Isojärvellä on aloitettu pitkäaikainen tutkimus metsien luonnonmukaisemmasta uudistamisesta. Suomessa ja Venäjällä kiinnitetään huomiota etenkin hintaan. Jo seuraavana vuonna tuotevalikoimaan tulivat keltaiset Lokomo-kuormatraktorit. Nykyinen aikakausi alkoi vuonna 2000, kun uusi Metsokonserni karsi rönsyjään ja myi metsäkoneryhmä Timberjackin Deere & Companylle. Malmin mukaan meillä koneiden käyttöasteet ovat melko alhaisia verrattuna muihin maihin. 6 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 S Muure la: P su aapa puu aiap iii Suomalaisten metsät Lustossa www.lusto.. Pari vuotta myöhemmin tehtaalla jännitettiin, keskittääkö amerikkalainen omistaja metsäkonevalmistuksensa Ruotsin Filipstadin tehtaalle vai Joensuuhun. Noin seitsemän miljoonan euron investointi kasvattaa kapasiteettia 40 prosenttia. ”Tuotekehitysmielessä tämä tarkoittaa, että pitää löytää ratkaisuja, joilla konetta voidaan muunnella ja tehdä siitä edullisempi.” Automaatio etenee vauhdilla. ”Jos markkinat pysyvät nykyisellään, niistä 8,5–9 lähtee vientiin ja loppu jää Suomeen”, kuvaa liiketoimintajohtaja Jussi Malmi. Eurooppa on tärkeä markkina-alue, mutta kasvua odotetaan etenkin Venäjältä ja EteläAmerikasta. 015 345 100 Punkaharju M B E OLETHAN vesist ö jen yst ä v ä . Vuodesta 1995 tehdas on valmistanut pelkästään metsäkoneita. Suomalainen katsoo hintaa John Deeren tuotekehitysosasto sijaitsee Tampereella, missä aikanaan suunniteltiin myös kävelevä metsäkone. Rotstop sopii sekä koneellisesti että manuaalisesti tapahtuvaan kantokäsittelyyn. Tutkimuksessa ovat mukana Metlan lisäksi Helsingin ja ItäSuomen yliopistot sekä Metsähallitus koealojen käsittelyn toteuttajana. Nykyään insinööreillä on muuta mielessä. Lisäksi yritys tarjoaa työtä laajalle alihankkijaverkostolle. Itse tehdas täyttää tänä vuonna 40 vuotta ja sen omistaja Deere & Company 175 vuotta. Lue lisää juurikäävän torjunnasta ja Rotstopista osoitteesta www.rotstop.fi Metsänomistaja – sinä päätät. eliisa kallionieMi, teksti aRto PiiRoinen, kuva Maailman suurimmalla tavaralajimenetelmän metsäkonetehtaalla vietettiin toukokuun lopulla kaksia syntymäpäiviä. Tutkimusta on tarkoitus tehdä metsän luontaisen kiertoajan verran eli noin sata vuotta
Sen sijaan sähkömoottorien hän ennustaa yleistyvän lähiaikoina myös isojen valmistajien metsäkoneissa. ”Luonnonmukaisella metsien käsittelyllä on tulevaisuudessa entistä enemmän kysyntää. Junnikkala Oy:n toimitusjohtaja Juha Junnikkalan mukaan syynä tähän on syöttötariffille asetettu laitoskohtainen 750?000 euron katto, joka pitäisi hänen mielestään kaksinkertaistaa. Erikoiskoneiden markkinoilla on koettu myös pettymyksiä. Sinänsä tuki on valtiolle järkevää rahankäyttöä. Työ valmistuu vuoden loppuun mennessä. Lisäksi koealahakkuut säilyttävät hakkuuaukon metsäisempänä säästöpuineen ja ekologisine käytävineen. John Deere on joutunut kysynnän puutteessa keskeyttämään risupaalainten valmistamisen. Kun laitosten maksukyky paranee, tarjonnankin toivotaan lisääntyvän. Kaikille koealoille jää ”ötökkäpuita” erittäin paljon tavalliseen puunkorjuuseen verrattuna, kun hakkuuaukolta viedään ainespuun lisäksi jopa latvukset, oksat ja kannot energiapuiksi. ”Miljoonan euron motolla ei kannata kerätä ongenvapoja.” Pienpuun energiatuesta uusi esitys ennen lomia avohakkuukoealaa lieksan Ruunaalta. Sen korjaaminen taas ei kannata ilman tukea. Risupaalainten tuotanto pysäytetty Euroopassa puun käyttö kasvaa varsinkin energiantuotannossa, mikä on vaikuttanut harvesteripäiden ja kuormatilojen suunnitteluun. Professori Satu Helynen VTT:ltä muistutti, että tuki synnyttää paljon enemmän verotuloja kuin itse tukeen kuluu rahaa. Sen mukaan tuki tulee ohjata puun käyttäjälle. Näin pyritään palauttamaan ja ylläpitämään metsän luontaisia rakennepiirteitä, elinympäristöjä, lajistoa ja keskeisiä ekologisia prosesseja. Sitä komissio ei hyväksy. Ruunaan koealat ovat miltei puhtaita männiköitä, Isojärvellä on enemmän kuusta. Tutkimus tuo tietoa siitä, miten hakkuut tulisi siihen pyrit täessä toteuttaa”, Valkonen toteaa. Jos ei, valmistus lopetetaan”, Malmi kertoo.. 7 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 Tutustu Energiapuun myyntiluetteloon: www.metsa.. Uusiutuvan energian tavoitteet eivät täyty ilman nuorista metsistä saatavaa puuta. Tästä syystä ministeriö on tilannut Pöyryltä selvityksen, missä arvioidaan tukien vaikutusta kuitupuuvirtoihin. Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Juha Vanhainen Stora Ensolta toisti teollisuuden huolen, että tuki ohjaa puuta jalostuksesta polttoon. Sähkökäyttöisiä maansiirtokoneita on jo paljon. Lisäksi käytössä ovat olleet osittaishakkuu, pienaukkohakkuu ja poimintahakkuu. ”Keskieurooppalaisille sahoille syöttötariffi antaa 10 euron edun sahatavarakuutiometriä kohti.” Pohjois-Suomen metsänomistajien liiton toimitusjohtaja Jukka Aula toivoo, että uusi pienpuun energiatuki on yksinkertainen ja se saadaan pian käyttöön. Parhaana tuen kohteena pidettiin edelleen metsää, missä korkeat kustannuksetkin syntyvät. tä se saadaan käyttöön vielä vähään aikaan. dynamiikkamalli. /energiapuu Puuenergiaa valtion metsistä Sähkö tulee metsäkoneisiin elinkeinoministeriö selvittää tukien vaikutukset kuitupuuvirtoihin. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies oli asiasta samaa mieltä. Koealoja on avohakkuulla, jolloin aukolle jätetään säästöpuuryhmiä, katkaistuja runkoja sekä pitkiä kolmimetrisiä kantoja ”ötökkäpuiksi”. Motolla ei kannata kerätä ongenvapoja Myös sahoja on kannustettu investoimaan energiantuotantoon syöttötariffilla, mutta houkutin ei ole toiminut. ”Tähän liittyy kuitenkin riski, että imu ei helposti näy metsäpäässä”, pohti Rovaniemen energian toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen. eliisa kallionieMi Pienpuun energiatukea sorvataan parhaillaan uuteen uskoon EU:n tyrmättyä edellisen tukiesityksen. Metsäpäivän yleisölle hän muistutti, että raivaussahaa tarvitaan myös energiapuukohteella. Mallia voisi ottaa kilpailijamaista. huomio kiintyy runsaisiin säästöpuihin, pitkiin kolmimetrisiin ”ötökkäkantoihin” ja tukkipuun kokoluokkaa oleviin maahan jätettyihin runkoihin. Maaja metsätalousministeriön tavoitteena on, että tuesta löydetään kotimaassa yhteinen kanta lähiviikkojen aikana. ”Suurin ajuri on polttoaineen kulutuksen lasku.” Toiseksi sähkömoottori antaa enemmän vapautta suunnitella konetta, kun akselisto ei enää pakota sijoittamaan esimerkiksi renkaita siten kuin nyt. Sen jälkeen esitys lähetetään Brysseliin, missä sen käsittely voi kestää kuukausia Puun energiakäyttöä puntaroitiin myös viime viikolla Oulussa pidetyssä OP-Pohjolan metsäpäivässä. ”Noin viidennes eli seitsemän miljoonaa kuutiometriä metsäteollisuuden käyttämästä kuitupuusta hankitaan ensiharvennuksilta”, hän korosti. Hän kaipasi valtion panosta myös hankintaketjun kehittämiseen. ”Odottelemme lähteekö bisnes liikkeelle
Yhteinen päätösillallinen. Matkalla näemme myös alueen suurimman järven Schluchseen. Vaikka viime syksyn huippu ei niin ihmeellinen ollutkaan, niin romahdusta osattiin odottaa. . Hinta ei sisällä matkavakuutusta. PohjoisSuomessa koettiin korkeimpia myyrätiheyksiä vuosikymmeniin samalla kun läntisessä ja keskisessä Suomessa huippu jäi keskimääräiselle tai sitä alemmalle tasolle. Tänä vuonna istutetut taimikot tulevat kuitenkin säästymään myyrätuhoilta ensi talvena koko maassa. Myyräkannat pysyvät todennäköisesti alhaisina tämän kesän ja ensi talven. Se tunnetaan myös hyvästä ruuastaan. Illallinen hotellilla. Trio Travelsin palvelumaksu on 15 euroa/ henkilö. Mikäli taimikossa tavataan myyrätuhoja, emme kuitenkaan suosittele hätiköityjä täydennystai uudelleenistutustoimenpiteitä, sillä iso osa vaurioitetuista männyn ja kuusen taimista, erityisesti nuoret pottitaimet toipuvat terveeseen kasvuun kesän aikana. Tuolloin 1994 huipun jälkeen seuraava kunnon huippu oli vasta 2002, minkä jälkeen 2005 ja 2008 huiput vain voimistuivat. Etelämmässä on mielenkiintoista seurata, merkitseekö viime vuoden heikompi huippu sitä, että edessämme on samanlainen vaimean vaihtelun aika, joka ilmeni 1990-luvun jälkipuoliskolla. Aamupäivällä perehdymme maastoretkellä metsien hoitoon sekä käyttöön. . kirjoittajat ovat Metsän tutkimuslaitoksen tutkijoita.. Lento Helsinkiin lähteen Frankfurtista kello 19.25. Seutu on vuosisatoja ollut Euroopan puuaitta ja retkeilyalue. Jäljelle jäävä ehjä oksa valtaa uuden latvan aseman nopeasti. Koska pohjoisessa sykli on vuotta pitempi kuin etelässä, niin – mikäli syklinen vaihtelu tosiaan on palannut – seuraava nousuvaihe koetaan 2014 ja huippu olisi 2015. Loppukesällä selviää myös metsämyyrien latvasyönnin aiheuttaman monilatvaisuuden yleisyys. Seuraava huippu etelässä 2014. Keskipäivällä on omaa aikaa tutustua Freiburgin kaupunkiin, jonka jälkeen on opastettu kierros. Bussimatka Titiseen kaupunkiin kestää noin 4 tuntia. Perillä se on kello 22.55. Lapin viime vuoden hurja huippu hiipui ennusteiden mukaan jo alkutalvesta, eikä edeltävän talven kaltaisia pahoja Myyriä vähän koko maassa Taimikot kannattaa tarkastaa mahdollisimman pian. ILMOITTAUTUMISET Vastuullinen matkanjärjestäjä on Trio Travels Oy. Hinta sisältää lennot, oppaan palvelut, majoituksen, ohjelmassa mainitut ateriat ja retket. Vierailemme sahalla, joka on jalostanut Schwarzwaldin tukkeja jo yli 125 vuotta. MATKAN HINTA 1580 euroa/henkilö. tuhoja enää ilmennyt. Puuenergia on ajankohtainen aihe myös Schwarzwaldissa. Kotimatka alkaa aamupäivällä. Metsäntutkimuslaitoksen kevään 2012 seurantapyynnit osoittavat, että myyrien määrät ovat romahtaneet talven aikana koko maassa. Monilatvaiseksi kehittyviä mäntyjä ja kuusia kannattaa hoitaa katkomalla kilpailevien ylimääräisten oksien kärjet lupaavinta latvaehdokasta lukuun ottamatta. TORSTAINA . Matkaohjelma löytyy osoitteista www.triotravels.. SUNNUNTAI . KESKIVIIKKO . Aamupäivällä teemme myös metsäretken. Lounaalla maistamme perinteikästä Schwarzwaldin savukinkkua. Lento Frankfurtiin lähteen kello 8.20. Harmaakuvemyyrän syönnökset ovat aiheuttaneet ihmetystä – eipä ihme, koska edellisen kerran tätä lajia oli runsaasti 1982–83. Metsälehden syksyn lukijamatka tehdään Schwarzwaldiin, missä avautuvat Saksan kauneimmat metsämaisemat. Harmaakuvemyyrä on monin paikoin Metsä-Lapissa katkonut kuusentaimien ja -näreiden oksien kärkiä loppusyksyllä silmiinpistävän erikoisella tavalla. Romahdus johtunee talviaikaisesta ravintopuutteesta ja petojen usein viiveellä tapahtuvasta vaikutuksesta, mutta myös taudit ja loiset vaikuttavat talviravinnon puutteessa oleviin myyriin. Toisin kuin pienempiä myyriä, vesimyyriä esiintyy paikka paikoin esimerkiksi Etelä-Savossa runsaasti. Illallinen nautitaan vanhalla metsämiesten majalla. Kokonaisuudessaan tuhojen määrä on kuitenkin jäänyt pieneksi verrattuna kahden edeltävän huipun ennätystuhoihin. PohjoisPohjanmaalla, paikoin myös Länsi-Suomessa on talven aikana tapahtunut taimituhoja. . Retki Ettenheimin barokkikaupunkiin Saksan ja Ranskan rajalla. . otso hUitU heikki henttonen jUkka nieMiMaa P eltoja metsämyyrän sukuiset myyrät olivat syksyllä 2011 kannanvaihtelunsa huippuvaiheessa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 18.7. Metsälehden lukijamatka Saksaan . Sieltä palaamme linja-autolle metsän halki otsalamppujen valossa. . LAUANTAI . Myyräkannat tulevat mitä suurimmalla todennäköisyydellä pysymään alhaisina koko tämän kesän ja seuraavan talven. Matkalla myös omaa aikaa tehdä ostoksia tai maistaa hyvää viiniä. mennessä Satu Räisänen, puhelin 020 756 8610, sähköposti satu.raisanen@ triotravels.. . Etelä-Suomen vaatimaton myyrähuippu johti siihen, että myyräkuumeen esiintyminen ei noussut edellisten myyrähuippujen lukemiin. . Aamulla risteily Titisee-järvellä, jonka jälkeen lähdemme katsomaan yhtä Saksan suurimmista kansallispuistoista. Matkalla on mukana metsien kasvun asiantuntija professori Kari Mielikäinen, joka tutustui alueen metsiin työskennellessään Freiburgin yliopistossa. Kesä-heinäkuun vaihteessa tehty tarkastus kertoo jo paremmin täydentämisen todellisesta tarpeesta. PERJANTAI . ei syytä hätiköidä O ts o H ui tu Myyräkannan romahduksen vuoksi myyräkuumeen esiintyminen ei noussut edellisten vuosien tasolle. Yhden hengen huoneesta 130 euron lisämaksu. Tervetulotilaisuus ja illallinen hotellilla. ja www.metsalehti.. METSÄLEHTI 1 1 • 2012 8 TIISTAI . Havaituista myyrätuhoista voi käydä tekemässä ilmoituksen Metsäntutkimuslaitoksen internetsivuilla. Itä-Suomessa myyriä tavattiin poikkeuksellisen laikuttaisesti – vähän siellä, vähän enemmän toisaalla. Mutta jos voimakas kannanvaihtelu jatkuu Etelä-Suomessa, niin loppukesällä 2013 myyrät jälleen runsastuvat ja huippu olisi 2014. . Yhteinen illallinen. Kärkisilmun poisto riittää. Itse asiassa joillain alueille lasku alkoi jo loppukesällä 2011
Kilpailukykyistä kaukokuljetusta Uitto on kiistatta kustannustehokas ja ympäristöystävällinen kaukokuljetusmuoto. Koko uittoketjussa hinta oli 2,8 senttiä, ja silloin mukana olivat autokuljetus tienvarresta pudotuspaikalle, pudotuspaikan kustannukset, varsinainen uitto ja tehtaan vastaanotto. ”Uittomäärä vaihtelee firmojen puunhankinnan ja tehtaiden tarpeiden mukaan. Järvi-Suomen Uittoyhdistyksen omistajiin kuuluu myös Stora Enso, mutta se ei ole enää useampaan vuoteen uittoon osallistunut. Tämän kesän kasvu osuu Kallavedelle. Luvuista ja siitä, että teollisuudessa käydään alati ankaraa kustannusjahtia, voisi päätellä, että uitolla on auvoiset näkymät – varsinkin, kun polttoainekustannukset ovat nousseet roimasti. Palvelun kiinteistönvälittäjät ovat metsätilojen myynnin ammattilaisia, jotka tietävät kohteista enemmänkin kuin vain hehtaarit ja hinnan. jokiosuuksilla – tässä Pielisjoella – lautta on vaatimattomampi.. Lopullinen määrä vahvistuu kauden päätyttyä. ”Tehtaat on viritetty toimimaan niin, että puu halutaan mahdollisimman pian kannolta kattilaan. Linjahinaaja Olli veti ensimmäisen, noin 20?000 kuution nippulautan kuusitukkia Puhoksesta Ristiinaan toukokuun toisella viikolla. Näetkö sinäkin päiväunia omasta metsästä. uitto käynyt vähiin isot nippulautat saimaalla, kallavedellä ja Pielisellä kuuluvat edelleen kesämaisemaan. Pielisellä ja Saimaalla pysytellään uittopäällikkö Matti Purhosen mukaan entisellä tasolla. Vuonna 2010 tehtaiden puuhuollosta 73 prosenttia hoidettiin autoilla. Uittopuusta 75 prosenttia on sellupuuta, loput kuusitukkia. Vuoden 2010 toteutumatietojen perusteella Metsäteho laski, että uitettu puukuutio maksoi 2,1 senttiä kilometriltä. Vastaavan määrän ja matkan kuljettaminen autolla vaatii kaksivuoroajoa yli 30 rekalla tai rautateitse 5–10 syöttöautoa ja kaksi kokojunaa päivittäin kahden viikon ajan. Vastaava hinta autolla oli 6,4 senttiä. Luulo ei ole tiedon väärti. Puomein eristetyssä altaassa niput sidotaan lautaksi ennen tehtaalle hinausta. Puuta uitetaan enää Vuoksen vesistössä. Puuta on ajettu veteen jo huhtikuussa, kun pudotuspaikoille tuli sulaa. Tee kuten 80.000 suomalaista kuukaudessa – tule Metsäkustannuksen verkkopalveluun! Metsämaa-palvelu löytyy heti etusivulta. Metsämaa-palvelusta löydät ainoastaan metsätilojen ja lomatonttien myyntiilmoituksia, joten sinun ei tarvitse etsiä niitä erikseen asunto-osakkeiden lomasta. Kuumin kohtaamispaikka metsäpalstojen ostajille ja myyjille löytyy nyt verkosta Metsälehden sivuilta. Ja päinvastoin.” Merkittäviä määriä puuta uitetaan enää kolmelle tehtaalle: Kaukaan tehtaalle Lappeenrantaan, Joutseno Pulpille ja Pelloksen vaneritehtaalle Ristiinaan. Perinteinen uitto on hiipunut lähinnä puutavaran vesivarastoiksi. Toteutuneen ja ennakoidun ero on heitellyt vuosittain muutamia prosentteja. Viime kesästä uittomäärä kasvaa kymmenisen prosenttia, noin 800?000 kuutioon. Matti Ronkainen teksti ja kuva Iso trukki kauhaisee rekasta tukkinipun ja molskauttaa sen veteen Puhoksessa. Ei hätää, tuhannet muutkin suomalaiset näkevät. Kun on kiire, puu halutaan suoraan tehtaalle ja uitto vähenee. Metsätehon laskema esimerkki on kuvaava: 25?000 kuution nippulautan kokoaminen ja hinaus 300 kilometriä kestää kaksi viikkoa. Aktiivisia uittajia ovat UPMKymmene, Metsä Group ja Metsähallitus. Silloin vain osan vuotta toimivalle uitolle jää lähinnä halvan varastoinnin rooli”, uittopäällikkö toteaa. Junaketjun osuus oli 24, uittoketjun 1,5 ja aluskuljetusketjun 1,1 prosenttia. Reilut puoli vuotta kestävä uittokausi on käynnissä
Samaan tapaan toimii toinenkin kotimainen istutuskone, Risutec. Huomionarvoista on, että osuus on viime vuodet pysynyt ennallaan. Uusia koneita on myyty hitaasti. Ensimmäiset koneet kehitti ruotsalainen Bracke Ab. käsityö on koneistutuksen pullonkaula, joka vie 15 prosenttia työajasta.. Metsänviljelyssä ensiaskeleet on otettu jo aikoja sitten. Mikko Riikilä teksti ja kuvat K onetyö on edennyt metsään vaiheittain. Todettakoon, että metsänhoidon edelläkävijämaassa Ruotsissa istutuskoneita on käytössä vähemmän kuin Suomessa. Nykyiset istutuskoneet edustavat 1990-luvun alun tekniikkaa. Ensin koneet ”veivät” ojankaivuut ja muokkaukset, eikä kuokkahommia kukaan varmasti jäänyt kaipaamaan. Metsänhoitoyhdistys kalajokilaakso on kokeillut koneistutusta jo pari vuotta. Koneiden osuus istutuksista on vain kolme prosenttia. Seuraavaa isoa askelta on saatu odottaa. Bracken haastajaksi tuli suokone istuttaa keskimäärin laadukkaammin kuin metsuri ja työnjälki pysyy vakaana. Ensimmäiset koneen kylvämät männiköt ovat jo ensiharvennusvaiheessa. Kaivinkoneeseen asennettu istutuskone kuopaisee mättään ja istuttaa taimen samalla rykäisyllä. Suomessa 40 istutuskonetta Metsänistutuskoneita on Suomessa noin 40, joista enin osa Bracken tekemiä. Savotoille koneet tulivat 1980-luvulla ja häätivät metsurit palstoiltaan muutamassa vuodessa. Istutustapa on sama kuin Brackessa. Varsinkin UPM kehittää vaivojaan säästämättä metsänhoidon koneellistamisen ratkaisuja. Tänä vuonna olemme myyneet vain yhden Koneistutus viipyy yhä Kone istuttaa taimet jopa laadukkaammin kuin metsuri. Toimitusjohtaja Antti Meriläisen mukaan taantuma on jäädyttänyt M-Planterin tilaukset. Kajaanilaisyhtiö esitteli kaksipäisen istutuskoneen puolenkymmentä vuotta sitten. Yrittäjä Martti kärkkäinen täyttää istutuskoneen taimikasettia. Edistys on silti ollut hidasta. ”Vielä viime vuonna kiinnostusta oli Suomesta ja myös muualta ja toimitimmekin silloin kaksi konetta. M-Plantereita on myyty kaksitoista ja Risutecejä kolme. Halvemmalla se ei työtä tee, joten koneistutus yleistyy edelleen hitaasti. Laajamittainen istutusten koneellistaminen viipyy kuitenkin yhä. 10 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 malainen M-Planter. Se on alan markkinajohtaja, ja sen myymä P11a-istutuskone on ratkaisuiltaan jokseenkin sama kuin 1990-luvulla esitelty malli
Konevalmistajat lupaavat uutisia viimeistään elokuun FinnMetko-messuilla. Hän johtaa metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistyksen hanketta, jonka tavoitteena on edistää koneellista istutusta yksityismetsissä. Metsätehon tutkija Markus Strandström ennustaa, että seuraavan polven jatkuvatoiminen istutuskone nostaa tuottavuuden aivan eri kertaluokkaan kuin nykyisillä koneilla tai metsurityössä päästään. ”Käytännössä konemerkit yltävät yhtä hyvään istutustulokseen”, selvittää metsänhoitaja Mikko Syri. Aikatutkimusten mukaan työajasta 15 prosenttia kuluu taimimakasiinien täyttämiseen käsipelillä. Toistaiseksi istuttajia on Suomessa riittänyt, eikä Ruotsissakaan ei ole hötkyilty koneiden perään. Kantojen nosto ja hakkuutähteiden korjuu helpottavat istutuskoneiden työtä. Jatkuvatoimisuus tarkoittaa, että kone tekee mättäät ja istuttaa taimet ilman että sen täytyy pysähtyä. M-Planterilla Keski-Pohjanmaalla urakoiva Martti Kärkkäinen ei tosin ollut pahoillaan taimiholkkien täyttötauosta. Se tarkoittaa 10 minuutin seisokkia tunnissa. Menetelmä sopisi parhaiten yli kahden hehtaarin aukoille, joista kannot ja hakkuutähteet on korjattu. Laine lisää, että konetyössä istutustiheydet osuvat tavoitteeseen tarkemmin kuin miestyössä. Koneistutus laadukkaampaa Konetyö alentaa istutustyövoiman tarvetta viidenneksellä. Kustannuskisassa metsuri pärjää yhä Yksi etu koneilta puuttuu, ja sen mukana paljon: taimia ne eivät saa maahan sen halvemmalla kuin metsurit, tai ainakin säästö jää parhaimmillaankin vähäiseksi. Kaikki M-Planterit ovat Suomessa.” Brackea maahantuovan Uittokaluston Timo Räikkösellä on iloisempaa kerrottavaa. Tuo lienee totta, mutta myös tuntemani yrittäjämetsurit löytävät karttojen perusteella työmailla ja vievät taimet aukolle mennessään. Tilanne voi kuitenkin muuttua lähivuosina. ”Tämä vuonna Suomeen tulee viisi uutta Bracken konetta. Tällöin hehtaarin aukko tulee istutettua reilussa työvuorossa. Automatisoinnilla tästä voisi lohjeta noin puolet pois. Puolasta ja Baltiasta tuleva väki hoitaa länsinaapurin metsät halvemmalla kuin koneet. ”Viime kesänä mittasimme koneistetuilta aloilta keskimäärin 1?850 tainta hehtaarilla. Kivisillä mailla konetyön laatukin heikkenee, tosin samoin tahtoo käydä miestyössäkin. koneen. Toki kustannuslaskennan tulos riippuu muun muassa koneiden pääomakustannusten arvottamisesta. Strandströmin mukaan tällaista konetta kehitellään Suomessa. Mätästäviä laikkureita valmistaa ruotsalainen Bracke. Ylivoimaisesti edullisimmin metsänviljely sujuisi, jos maa muokattaisiin mätästävällä laikkurilla ja istutus tehtäisiin manuaalisesti. ”Tämä tauottaa työtä mukavasti”, hän pohtii. Koneistutuksen kannattajat muistuttavat mieluusti, ettei vertailuissa ole mukana työnjohtokustannuksia. 11 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 nukset jäävät silti viidenneksen alemmiksi konetyössä. Myös istutukseen tarvittava työpanos jäisi pienemmäksi kuin konetyössä. ”Koneistutuksen tärkein valtti on, että jokainen taimi tulee istutetuksi laikkumättääseen.” Koneistutus kalliimpaa Istutuksen suhteellinen kustannus Lähde: Metsäteho 30 60 90 120 150 Kaivurimätästys ja manuaalinen istutus Koneistutus (sisältää mätästyksen) Jatkuvatoiminen mätästin ja manuaalinen istutus. Määrä on selvästi suurempi kuin edellisinä vuosina.” Suomessa olisi tilaa 200–250 istutuskoneelle, jos puolet kaikista istutuksista tehtäisiin konein. Koneyrittäjän oletetaan huolehtivan taimihuollosta ja työmaiden etsimisestä omatoimisesti. Lasketaan kulut miten hyvänsä, automaattisella taimien latauksellakaan varustettuna istutuskone ei tee kymmenen metsurin töitä kuten 1980-luvulla moottorisahurit tyrmänneet hakkuukoneet. ”Taimien selviytyminen ja laatu ovat paremmat kuin yksityismetsissä keskimäärin. Koneistutuksen keskitaksa lienee vajaat 40 senttiä, joka siis sisältää myös maanmuokkauksen. Metsurien jäljiltä taimia oli vain 1?600”, hän kertoo. Taimien syöttö seuraava haaste Nykyisten koneiden työtehoa voidaan jonkin verran nostaa, jos taimikasettien täyttö kyetään automatisoimaan. 100 prosentin hintaero Koneellinen istutus on viidenneksen kalliimpaa kuin kaivurilla tehdyn mätästyksen ja metsuriistutuksen yhdistelmä. Yleisin merkki on ruotsalainen Bracke. Urakkametsuri ja istutuskone istuttavat taimia suunnilleen samaan tahtiin, hyvällä palstalla noin 200 tainta tunnissa. Tutkija Tiina Laineen mukaan useat tutkimukset ovat osoittaneet koneellisen istutuksen laadukkaammaksi kuin metsurityön. Työn laadusta ei epäluuloisimpienkaan tarvitse olla huolissaan. Myös Ruotsiin on tilattu viisi konetta. Vaikka koneistutuksen työvoimatarve on viidennestä pienempi, metsuri-istutuksen kustansuomen noin 40 istutuskoneesta kotimaisia M-Plantereita on 12. Koneistutuksen tärkein valtti on, että jokainen taimi tulee istutetuksi laikkumättääseen, joka on hyvä kasvualusta.” Väsymätön kone tekee istutuksen aina samalla tapaa, iskee taimen riittävän syvään ja muistaa automaattisesti peittää ja tiivistää taimet
Jos kesällä sahataan täysillä, niin kaikki ei mene syksyllä kaupaksi.” Myrskypuusta kova tarjonta vieläkin ”Myrskypuita on sahattu koko alkuvuosi ja sahaus jatkuu”, sanoo porilaisen Pihlavan Sahan hankintapäällikkö Juhani Koskiranta. Myrskypuuta tarjotaan edelleen, ja Koskirannan mukaan yllättävän isoillakin erillä markkinointi on jäänyt viime tinkaan. haihtuneet. Päätehakkuiden kantohinnat ovat vaihdelleet rannikon 55 eurosta sisämaan lähes 60 euroon. Kuhmo Oy on 80-prosenttisesti mäntysaha. Mäntyvaltaisia kesäleimikoita ”Sahatavaran alkuvuoden myönteinen kehitys on sulanut kallistuneisiin kuljetuskustannuksiin ja korkojen kanssa”, toteaa Kuhmo Oy:n hankintapäällikkö Juhani Pääkkönen. ”Tukin hinta on kivunnut sahatavaramarkkinaa nopeammin, joten sahoilla ahdinko syvenee.” Rakentaminen pysyy Euroopan päämarkkinoilla alamaissa, paljolti Kreikan velkakriisin ja myös Espanjan epävarman tilanteen vuoksi. Niiden pilaantuminen on jo alkanut. Muualla maassa kysytään kesäleimikoita. 12 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 PuuKAuPPA Pohjois-suomen sahoilla on niukkuutta kantavien maiden mäntyleimikoista ja korjuun voi saada tälle kesälle. Myrskypuuta tarjotaan enemmän kuin tuhoalueen sahat pystyvät ottamaan vastaan. Kaupanteko on valitettavan syyspainotteista edelleen”, Pietikäinen sanoo. ”Sahatavaramarkkina on vaisu, ja alkuvuoden toiveet elpymisestä ovat Tukinhintoihin ennakoidaan laskua Sahat soivat vaikka kysyntänäkymät ovat laimeat. Jos kesällä myydään täysillä, kaikki ei mene syksyllä kaupaksi.” Ta in a So hl m an / Sh ut te rs to ck. Venäjän WTO-jäsenyyden myötä tullimaksut kohtuullistuvat, mutta Kuhmo Oy:llä ei ole aikeita kehittää omaa tuontiorganisaatiota. Jos Euroopan velkakriisi laajenee, se vaikuttaa myös Pohjois-Afrikan kysyntään. Hyvin vetäneet Pohjois-Afrikan markkinat ovat korvanneet Euroopan taantunutta kysyntää, mutta monet Pohjois-Afrikan maat ovat riippuvaisia viennistä Eurooppaan. Leimikkovarantoja on muutamaksi kuukaudeksi. Haluamme etenkin mäntytukkivaltaisia kesäleimikoita, ja todennäköisesti ne ehtivät tämän kesän korjuuseen. ”Piha on ihan täynnä ja paljon on tienvarsillakin. ”Sahoilla tarvitaan nyt malttia. Talvileimikoita jäi viime talvelta ja niitä tulee syksyn mittaan lisää.” Soisella Pohjanmaalla on tär keää, että kantavien teiden varsilta saadaan riittävästi kesäleimikoita. ”Paine on kova, että myrskypuuta pitäisi ottaa lisää vastaan, mutta katkotun puun varastot ovat poikkeuksellisen isot.” Koskiranta uskoo, että myrskypuuvarastot on sahattu heinäkuun loppuun mennessä ja sahan puuhuolto palaa normaalitilaan. Yli puolet tuotannosta menee kotimaahan. Puhtaita kuusileimikoita ei hakemalla haeta.” Kuhmo Oy oli takavuosina huomattava itäpuun sahaaja, mutta puutullien takia tuontipuun osuus on kutistunut yhteen prosenttiin. Viime vuonna kotimaan rakentaminen helpotti tilannetta, mutta nyt sekin on hiljentynyt. ”Vuoden ostotarpeista on kymmenisen prosenttia ostettu. Hän tarkoittaa etenkin polttoaineen kallistumista ja kuljetus tukien 60 prosentin leikkausta. Alkuvuoden puukauppa oli hiljaista, mutta viime viikkoina kauppa on vilkastunut. ”Päätehakkuista kauppaa pystytään käymään reilun 50 euron hinnoilla. ”Kesäleimikoita on vähänlaisesti, noin kuukauden tarpeisiin, ja niille saa korjuun vielä tälle kesälle. Junnikkalan sahoilla on reilun kahden viikon huoltotauko, muuten kesälläkin sahataan täysillä jos puuta riittää. Nyt ei osteta minkäänlaista puuta eikä normaalipuusta ole ollut tarjontaakaan.” Ostettuja, korjaamattomia myrskypuita on myös varantona metsässä. ”Kuhmo Oy ei ole itse tuonut puuta. Voidaan mennä jopa laskeviin kantohintoihin syksyä kohti.” yhdeksän tukkia kymmenestä ostamatta Junnikkala Oy:n hankinta-alueella Keskija Pohjois-Pohjanmaalla myrsky ei lisännyt puuntarjontaa, ja metsäpäällikkö Heikki Pietikäisen mukaan sahalla on nyt viimevuotista suuremmat ostotavoitteet. Mikko häYRYnen S uomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori ennakoi, että tukinhinnoissa tämän vuoden huippu on nähty ja hinnat laskevat syksyä kohti. Myrskysavotoiden kantohinta on vaihdellut neljänkymmenen euron molemmin puolin. Tuonnin aloittaminen on puun välittäjien asia.” ”Sahoilla tarvitaan malttia
16,55 . 26,40 . 29,87 . 16,23 . 18,14 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 55,85 . 50,40 . 29,89 . 23,95 . harvennushakkuu 49,99 . Neuvottelut ovat käynnissä, mutta vielä kauppoja ei ole tehty. 24,61 . 23,44 . 26,24 . 14,39 . 47,76 . 28,96 . harvennushakkuu 46,45 . 18,32 . 41,88 . 16,04 . harvennushakkuu 50,13 . ensiharvennus 47,46 . Kuutiohinta alkaa nelosella. ensiharvennus 41,65 . Uudistushakkuu 57,62 . 26,47 . 29,72 . nousussa . 20,43 . 19,24 . 16,11 . 19,11 . 56,91 . 27,03 . 13 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 19–22 keskiarvo Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Euroa, m viikot 1–22, 2012 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2010 2011 Mikko häYRYnen Lounais-Suomessa on vielä runsaasti Hannu-myrskyn jäljiltä korjattua tavaraa pinossa. 25,12 . 50,15 . 45,86 . 13,99 . 14,00 . 45,92 . 38,84 . 16,23 . hankintahinnat 54,89 . 38,84 . 40,82 . 55,45 . nousussa . 55,19 . 46,67 . 16,91 . 53,70 . 21,04 . LaPPi . 32,77 . 20,17 . 45,93 . 21,96 . 15,14 . 14,49 . Tukkia menee Saksaan ja Ruotsiin. hankintahinnat 57,02 . 18,23 . 18,07 . ensiharvennus 44,19 . 44,46 . 18,33 . nousussa . 15,52 . Hinta ei ole terveen tukkipuun tasoa, mutta kuitenkin tuoretta kuitupuuta parempi. Uudistushakkuu 55,35 . hankintahinnat 56,54 . Metsänhoitoyhdistys Lounametsän toiminnanjohtaja Harri Tasanen kertoo, että Saksasta on oltu kiinnostuneita sekä hyönteisten vioittamasta myrskypuusta että pystykuivasta kuusesta ja männystä. 17,83 . 18,57 . 21,73 . 22,65 . 15,94 . 16,02 . harvennushakkuu 46,60 . 29,23 . 23,64 . 48,59 . 29,98 . 19,16 . SavO-KarJaLa . 35,31 . 45,87 . 14,33 . Viimeiset myrskypuut vientiin Metsäkeskus Määrä m 3 koko maa 1?352?427 etelärannikko 30?441 Pohjanmaa 25?200 lounais-suomi 40?152 häme-Uusimaa 109?094 kaakkois-suomi 179?157 Pirkanmaa 74?273 etelä-savo 225?978 etelä-Pohjanmaa 77?657 keski-suomi 129?773 Pohjois-savo 142?805 Pohjois-karjala 161?896 kainuu 33?208 Pohjois-Pohjanmaa 76?594 lappi 46?194 Ostomäärät viikolla 22 metsäkeskuksittain ETELä-SuOMi . 27,56 . 56,81 . 45,00 . 14,00 . 21,66 . 29,36 . 18,53 . 18,39 . 22,49 . 14,26 . 15,37 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 52,76 . Uudistushakkuu 57,43 . nousussa . 56,38 . 15,72 . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 16,00 . 37,66 . 50,47 . 16,64 . 19,15 . 15,42 . Uudistushakkuu 55,73 . 22,53 . 26,50 . 38,46 . 14,50 . hankintahinnat 53,83 . 15,22 . 17,69 . 26,11 . 19,18 . 55,28 . 20,53 . 46,14 . 15,78 . hankintahinnat 56,43 . 17,60 . 57,24 . 14,74 . 42,67 . 14,85 . 16,70 . 24,26 . 14,24 . 14,68 . 33,97 . ”Uitetaan puut ulkomaille kun ei muu auta”, sanoo metsänhoitoyhdistus Länsimetsän toiminnanjohtaja Hannu Justen. nousussa . 17,51 . 15,18 . 30,04 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 54,97 . 20,15 . 21,91 . 21,66 . 34,87 . 55,86 . 17,86 . 15,37 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 49,96 . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.. harvennushakkuu 48,29 . 43,07 . 47,20 . 13,68 . 16,18 . 30,14 . 49,62 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 14,23 . 56,54 . 15,00 . Uudistushakkuu 57,85 . harvennushakkuu 50,48 . 34,70 . 36,99 . 49,48 . 22,14 . KyMi-SavO . 30,54 . Kainuu-POHJanMaa . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 55,39 . 21,86 . 43,95 . 19,91 . 46,66 . 14,73 . 19,75 . 25,68 . 15,78 . 14,47 . 13,87 . ensiharvennus 45,57 . 17,11 . Korjatulle tavaralle pitää pikaisesti löytää osoite ennen kuin kuivuminen ja hyönteistuhot alentavat laatua. ”Sitä tulee sekä myrskypuista että myrskypuiden lähialueilta, missä kirjanpainaja tappaa puita pystyyn.” Laatuvaatimus on, että puun tulee olla naulauskovaa eikä latvalieriöön ulottuvaa halkeamaa saa olla. 30,12 . 38,77 . 18,28 . 18,10 . 57,36 . 54,44 . 30,17 . 25,54 . 53,91 . Uudistushakkuu 58,49 . 55,86 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 53,53 . 29,34 . 42,19 . 20,55 . hankintahinnat 57,66 . 38,53 . 31,08 . harvennushakkuu 47,05 . 16,51 . KESKi-SuOMi . 28,58 . 47,58 . 44,29 . 15,87 . 19,75 . nousussa . 42,48 . 22,46 . 16,45 . 21,41 . 22,08 . 27,80 . 27,22 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 56,84 . 15,49 . ETELä-POHJanMaa . ensiharvennus 46,06 . 16,73 . KOKO Maa . 15,33 . ”Suomeen ei puu mahdu, kaikki on kertakaikkisen täynnä.” Yhdistyksen alueella on pieniä tuhoja lähes jokaisella metsänomistajalla. 15,08 . 29,11 . 16,35 . 27,67 . 14,67 . 18,66 . 16,31 . hankintahinnat 51,79 . 25,96 . 25,46 . 22,37 . 29,81 . 55,20 . 15,45 . Uudistushakkuu 51,16 . 51,93 . 29,01 . 49,33 . 30,77 . 44,14 . 24,61 . 20,58 . laskussa tukkipuu kuitupuu Pikkutukki MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi koiVU MäntY kUUsi kantohinnat 55,19 . hankintahinnat 55,70 . ensiharvennus 45,24 . 54,09 . 39,30 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. nousussa . 23,90 . 26,14 . 14,74 . 20,62 . 17,87 . 28,80 . 57,50 . 47,52 . 14,11 . 15,53 . 14,91 . 15,85 . 13,52 . Isäntien itse korjaamaa puuta tuli tarjolle hallitsemattomasti ja yhdistysten ostajien kanssa sopimat kauppamäärät ylittyivät. 58,48 . harvennushakkuu 49,24 . 56,37 . 15,85 . 29,47 . Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. ensiharvennus 45,46 . Uudistushakkuu 57,06 . 30,12 . 26,77 . nousussa . 29,02 . 34,72 . 18,68 . ensiharvennus 46,40 . 15,53 . 19,35 . 38,78 . 57,86 . 29,85 . 13,21
Laakean ojan keskelle voidaan tehdä kapea navero-oja, joka korjaa metsikön vesitalouden mutta ei haittaa puunkorjuukoneita. Jalkasen luoma ja pian jo parikymmentä vuotta testaama uudistusalojen muokkaustapa on ojitusmätästyksen laajennettu sovellutus. koivikon kasvattajan salainen ase. Vesien virtaamat ja ajouraojien suunnat suunnitellaan yhdessä. Kunnostusojituksessa ei jouduta kaatamaan yhtään puuta. ”Tämä sopii kohteille, joissa metsänviljelyn varmistamiseksi tarvitaan ojitusta. Uran reunalla puusto pystyy levittämään latvuksensa ja juuristonsa uran puolen vapaaseen tilaan, joten koko kasvutila tulee käytettyä hyväksi. METSÄLEHTI 1 1 • 2012 METSÄSTÄ 14 METSÄNHOITO Mikko Riikilä, teksti ja kuvat T ämä on ylivoimaisesti järkevin uudistamismenetelmä, mutta se ei ole vielä levinnyt yleiseen käyttöön”, tiivistää Sahalan kartanon omistaja, agronomi Veli-Jussi Jalkanen. Myös meillä suuri osa kuusikoista kasvaa niin kosteilla mailla, ettei hyvä metsänhoito onnistu ilman vesitalouden järjestelyä.” Ojitusmätästystä kyllä, mutta Jalkasen tapa toteuttaa se poikkeaa tavallisesta. Hänen mallissaan mätästysojat toimivat myös tulevina ajourina. kolme metriä leveitä mätästysojia käytetään tulevissa harvennushakkuissa ajourina. Mätästysojat kaivetaan laakeiksi, kolme metriä leveiksi uomiksi, jotka ovat keskeltä 50–60 senttiä syviä. Ojauria voidaan käyttää talviaikaisessa puunkorjuussa. Varhaishoito tulee kylkiäisenä Ojaurien reunoille istutusmättäitä kasataan tavallista taajempaan, noin kahden metrin välein. ”ja kun ei ole talvi hirviä, ei ole myöskään hirvi kärpäsiä.”. ”Myös tuleva ojien perkaaminen on helppoa. talvihirvet vaihtavat maisemaa, kun isäntä töräyttää sumu sireenillä – löytyy veneilytarvike liikkeestä. Eikä laakea oja tukkeudu yhtä helposti kuin jyrkkäseinäinen metsäoja.” Kerralla enemmän Sahalan kartanon maanmuokkauksessa mätästysojat toimivat myös ajourina. Hakkuutähteitä ei puida urille, jotta vesi voi virrata esteittä eikä oja mene tukkoon. Ojat tehdään 20 metrin välein, joten kertakaivuulla syntyy sekä ojaettä ajouraverkosto – ja myös istutusmättäät. Korjuukoneet kulkevat tulevissa harvennushakkuissa ojauomia myöten. ”Ojat pyritään kaivamaan suoraan metsäautotieltä alkavaksi
Olen todennut yleisten kasvumallien käyttämisen turhaksi, koska metsämme kasvavat paljon keskimääräistä enemmän.” Ravinnekysymyksiin perehtynyt Jalkanen ei pidä booria vain kasvuhäiriöitä korjaavana terveyslan20 m 3 m 2–3 m tyhjää 3 m tie oja oja Mätästys Sahalan tapaan Mätäsojien väli on 20 metriä. Juuret yltävät jo ensimmäisenä kesänä mättään alla hajoavaan humukseen, josta vapautuu runsaasti typpeä.” Jalkasen havaintojen mukaan isot kivennäismaamättäät ovat selvästi otollisempi paikka istutustaimille kuin yleisesti käytetty laikkumätästys. ”Suomen metsät voisivat hyvällä hoidolla kasvaa 200 miljoonaa kuutiota vuodessa. Näin sitä riittää kaikkien mättäiden tekoon eikä ojien väliltä jouduta kuopimaan lisämaata. ”Isossa mättäässä taimi kasvaa ensimmäiset vuotensa ilman pintakasvillisuuden kilpailua”, Jalkanen huomauttaa. Hän laskee, että viimeisetkin kituliaasti kasvavat vanhat metsät tulevat uudistetuiksi lähitulevaisuudessa. ”Suosin isoja mättäitä, jotka peittävät maata keskimäärin puolentoista neliömetrin alalta. ”Näihin kiertoaikoihin ei ole ongelmaa päästä, jos työt tehdään ajallaan”, hän huomauttaa. Selässä kannettavalla akkukäyttöisellä moottoriruiskulla levityksen ja lannoitteen yhteishinta on noin 50 euroa hehtaarilla eli huomattavasti helikopterilevitystä halvempi. voitekiertoaika on 40 vuotta, kuusikoilla 50 vuotta ja männiköillä 60. laakeista mätästysojista nousee runsaasti maata, joten ojien välisille saroille ei tarvitse kaivaa ylimääräisiä kuoppia. Taimi istutetaan mättään keskelle, kokonaan kivennäismaahan. Maasto jää tasaiseksi, mikä helpottaa tulevaa taimikonhoitoa. Näkyviä kasvuhäiriöitä ilmaantuu vasta, kun booripitoisuus on alle 3–4 ppm:n tason.” Hän huomauttaa, että boorilannoitus on edullinen tapa parantaa puuston kasvua. Boorista vauhtia puuston kasvuun Jalkanen on kolmatta sukupolvea, jonka aikana Sahalan kartanon metsiä on hoidettu määrätietoisesti. Ojaurilta nousee runsaasti maata. Siten mätästetty ala säilyy kuopattomana, mikä helpottaa muun muassa tulevaa taimikonhoitoa. Kaikki männiköt ja koivikot myös karsitaan. Mättäitä tehdään taajaan ojan reunalle ja saran keskelle. Nopeaa kasvua, lyhyitä kiertoaikoja Jalkanen kiirehtii ensiharvennukset mahdollisimman varhaiseen vaiheeseen. 15 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 Maanmuokkaus Sahalan tapaan › Mätästysojat 3 metriä leveitä, laakeita uomia › Ojien syvyys keskeltä 50–60 senttiä › Ojien väli 20 metriä – toimivat myös ajourina › Ojien reunoille istutusmättäitä 2 metrin välein › Välialueelle mättäitä harvempaan › Välialueen keskelle 2–3 metrin muokkaamaton vyöhyke › Mättäät isoja, pinta-alaltaan 1,5 metriä › Istutustiheys hehtaarille 1?400–1?800 tainta Kahden ojauran välisen saran keskelle voidaan jättää parin kolmen metrin levyinen vyöhyke muokkaamatta, koska myös siellä lähipuusto pystyy hyödyntämään vapaaksi jäävän kasvutilan. Tällöin kaadettavien lehtipuiden kannot käsitellään torjunta-aineella.” Ensi kertaa kuusenistutusalat perataan Jalkasen mallissa noin kymmenvuotiaina. ”Rikala havaitsi, että boorin puutos alkaa rajoittaa puuston kasvua, kun neulasten booripitoisuus on alle 16 ppm. Sen jälkeen jo nyt keskimääräistä reilusti parempi metsien kasvu kiihtyy lisää. ”Isossa mättäässä taimi kasvaa ensimmäiset vuotensa ilman pinta kasvillisuuden kilpailua.” noitteena vaan keinona lisätä metsien kasvua. Paperipuun kasvattamisessa ei ole taloudellisesti järkeä, ja se on vain välttämätön ja mahdollisimman lyhyt välivaihe. Niiden mukaan boorin puutos vaivaa lähes kaikkia kaskialueen metsiä, vaikka ulkoisia oireita ei olekaan havaittavissa. ”Haluan koivikot ja kuusikot nopeasti 700 rungon hehtaaritiheyteen ja männyt noin tuhanteen. Samalla kaivinkoneen käynnillä selviää siis myös heinäntorjuntaurakasta. Viljellen perustetuissa, taimikkovaiheen ohittaneissa metsissä vuosikasvu on 12–20 mottia hehtaarilla. Männiköt kasvatetaan kolmen harvennuksen kierrolla. Jalkasen toiminta perustuu Metsäntutkimuslaitoksen tutkijan Risto Rikalan tutkimuksiin. Sen jälkeen kasvu keskittyy tukkipuuhun. Sahalan mailla koivikoiden ta. Vaikka ihan kaikkea ei hakattaisikaan, kaikki Suomessa käytettävät liikenneja lämmityspolttoaineet voitaisiin silloin valmistaa kotimaisesta puuraaka-aineesta”, hän laskee. Tavoite on lähiaikoina alkaa myydä kaikki ensiharvennuspuu energiaksi ja polttaa siitä osa myös itse kartanon lämpökeskuksissa.” Koivuja kuusimetsät hän kertoo harventavansa kahdesti. ”Uudistusalojen vesakoitumista pyrimme vähentämään ennakkoraivaamalla uudistettavaksi tulevat metsiköt. ”Tällä hetkellä puustomme kasvavat keskimäärin 6–7 kuutiota hehtaarilla vuodessa. Jalkanen arvioi, että tehokkaalla metsien kasvatuksella puuston kasvua voitaisiin kohottaa tuntuvasti nykyisestä
Tänä keväänä mahlan juoksuttaminen alkoi Tohmajärvellä huhtikuun puolivälissä ja jatkui lehtisilmujen puhkeamiseen saakka. 16 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 antti saRaja, teksti ja kuvat K ulunut kevät on ollut ehdottoman mielenkiintoinen ”, huokaa tohmajärveläinen Anne Hirvonen ja tähyää valkokylkistä rauduskoivikkoa Murtoin kylässä PohjoisKarjalassa. ”Mahlasesongin jälkeen voi sujuvasti siirtyä istutustyöhön.” Nordic Koivu Oy – vuoden 2002 valtakunnallisella Inno-Suomi-palkinnolla huomioitu yritys – tuottaa tänä vuonna KOIvuN MAKEAA MyyNTIIN Mahlantuottaja anne hirvonen maistaa puhdasta luonnontuotetta. Mahlakauden lyhin kesto on viimeisen kahdentoista tuotantokauden aikana ollut 14 vuorokautta ja pisin 28”, Maaranen kertoo. Letkuissa virtaa mahla. Monet muuttujat säätilassa jopa edellisen vuoden aikana vaikuttavat tuotantoon. Yhdestä varttuneesta rauduskoivusta voi saada kevään aikana 60–200 litraa mahlaa. Kun rungon tyvi paljastuu hangen alta, mahla alkaa juosta. Reilun kolmenkymmenen vuoden ikäisten koivujen lomassa risteilee rinnan korkeudella letkuja, jotka on kytketty koivujen runkoihin poratuilla liittimillä. Sesongin ajoittuminen muiden, kiireellisimpien metsänhoitotöiden ulkopuolelle on myös hyvä juttu”, metsänomistajat toteavat. ”On hienoa, että metsästä tulee tuloja myös hakkaamatta sitä. Metsänomistajan varaventtiili Hyvää mahlakevättä on vaikea ennustaa. Letkusto kerää mahlan vastarakennetun metsätien päässä suuriin säilytysastioihin, joista koivuista valutettu elämänneste kuljetetaan jalostusja pullotustehtaalle pari kertaa päivässä. Nordic Koivun markkinointipäällikön Susanna Maarasen mukaan hyvä mahlakevät ei kaipaa sään ääri-ilmiöitä. Noin parinsadan metsähehtaarin sukutilaa hoitavat Niskanen ja Matikka ovat tyytyväisiä mahlan sopimustuottajia. Hirvonen ja Matikka ovat ensimmäistä vuotta mahlan sopimustuottajina maailman johtavalle mahlanjalostajalle, Nordic Koivu Oy:lle. ”Helle eivätkä toisaalta kovat yöpakkasetkaan edistä mahlantuotantoa. Pullotettua mahlaa matkalla maailmalle.. Talven aikana Anne Hirvonen on miehensä Juha Matikan kanssa liittänyt letkustoon neljän hehtaarin alalla yhteensä kaksituhatta runkoa. He uskovat, että samasta koivikosta voidaan valuttaa mahlaa vielä lukuisina keväinä. Mahla alkaa nousta puuhun roudan sulamisen myötä. Juoksutettavan mahlan määrä vaihtelee vuosittain, mutta sitä tulee joka vuosi
satoja tuhansia litroja mahlaa pullotettuna tai suurempina, teollisuuden käyttöön tarkoitettuina pakkauksina. Mahlassa on myös kivennäisja hivenaineita sekä hedelmähappoja. Meneillään on myös Keski-Karjalan kehitysyhtiön hallinnoima hanke, jonka puitteissa etsitään lisää mahlan alihankkijoita ja kehitetään mahlan laatuluokitusta. Mahlaletkut risteilevät keruupuulta toiselle. Nordic Koivu ei lisää tuotteeseensa lisäaineita eikä kuumenna mahlaa säilyvyyden takaamiseksi. Omavaraisen mahlantuottajan tärkein huomion kohde on hygieenisyys valuttamisen ja säilömisen aikana. Tämä perustuu hygieenisyyden vaalimiseen. Mahla pilaantuu jopa herkemmin kuin maito. Yhtiö on kehittänyt keräysja tuotantomenetelmän koivunmahlan säilyvyyden takaamiseksi. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston kanssa”, Maaranen kertoo. ”Tuotantoprosessin eri vaiheissa otamme omassa valvonnassamme reilut sata näytettä vuorokaudessa. Vaikka omasta pihakoivusta Mahlan valuttaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Koivun siitepölylle allergiset mahlankäyttäjät ovat myös havainneet allergiaoireiden hävinneen tai oleellisesti vähentyneen. Koivunmahla on vientituote, jota yhtiö vie tällä hetkellä 18 eri maahan, pääasiassa Keski-Eurooppaan kuluttajatuotteeksi sekä kosmetiikkateollisuuteen. Kattavia terveysvaikutustutkimuksia mahlan vaikutuksista ei ole tehty, mutta parhaillaan lääketieteen saralla ollaan heräämässä tämänkin luonnonvaran tutkimiseen. Se on kotikonstein valutettuna käytettävä aina yhden vuorokauden aikana. Ranska on Euroopan tärkein vientimaa, mutta Aasian maat kuten Japani ja Korea ovat myös kiinnostuneita tästä arktisesta ja puhtaasta luonnontuotteesta. Pakastaminen antaa mahdollisuuden hyödyntää mahlaa ympäri vuoden. 17 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 KOIvuN MAKEAA MyyNTIIN Mahlan valuttaminen on metsänomistajalle tuottoisaa tekemistä ennen istutustöitä. ”Yhdestä varttuneesta rauduskoivusta voi saada kevään aikana 60–200 litraa mahlaa.”. Se on pääosin vettä, johon on liuennut koivun varastoimia ravintoaineita kuten glukoosia ja fruktoosia. Mahla on vanhastaan tunnettu terveytt ä edistävä neste. Jokainen voi kuitenkin valuttaa mahlaa vaikka omasta pihakoivustaan
Koneella tullaan tekemään ainakin maanmuokkaukset, ojitukset sekä tiepohjat.” Moisiolla ei ollut aiempaa kokemusta kaivurinkahvoista, mutta kuorma-autonkuljettajan, koneistajan sekä levyseppähitsaajan koulutuksen saanut mies ei ole arkaillut tarttua toimeen. Isän opein omalle palstalle viitasaarelainen Joonas Moisio on uusi vaan ei kokematon metsänomistaja. ”Olen asunut kolme vuotta Jyväskylässäkin. Traktorit, metsäkärry, syke-harvesteri, offroad-autot ja viimeisimpänä hankintana Hyundain 13 tonnin telaalustainen kaivinkone uhkuvat menohaluja tuvan ympärillä. ketjusahalla varustettu klapikone on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. ”Polttopuu on yksi keino saada lisätuloja metsästä. Jos jotain menee rikki, niin osaanpa ainakin itse tehdä remontin”, hän naurahtaa. Pitää olla tilaa touhuta”, Moisio sanoo. Kyllä sielläkin ihminen elämään pystyy, mutta kaupunki ei ole minun juttuni. ”Isän kanssa ynnäilimme ja tulimme siihen tulokseen, että kaivurille on töitä niin paljon, ettei niitä kannata teettää vieraalla. Turku Viitasaari hankintahakkuista kertyvän koivukuidun joonas Moisio hyödyntää polttopuuna. Olen tehnyt muutaman vuoden ajan vapaa-ajallani klapeja myyntiinkin.” Viitasaaren keskustaan, jonne klapit useimmin päätyvät, on matkaa 40 kilometriä. Yhteinen nimittäjä konevoimille on metsä. ”Ajattelin, että eihän homma voi mitään rakettitiedettä olla. Aurinkoisena iltapäivänä runsaasta konevalikoimasta käyntiin on jyräytetty Massey Ferguson, jonka perässä 27-vuotias Moisio ahkeroi uudenkarhean klapikoneen kanssa. Timo-isän luotsaama Riihelän tila sijaitsee metsän keskellä, mutta se ei nuorta miestä ahdista, päinvastoin. nuori mies uskoo metsän ja maaseudun mahdollisuuksiin. 18 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 METSÄNOMISTAJA saMi kaRPPinen teksti ja kuvat J oonas Moision kotitilan pihapiiristä Viitasaaren Valkeisjärvellä ei hevosvoimia puutu. Pohdinnassa on ollut myös energiapuukouran hankkiminen kaivuriin.. Konevoimat hallussa Touhuamista maatalon pojalla on piisannut pienestä pitäen. joonas Moisio osti viime vuonna ensimmäisen oman metsätilansa. Tänä keväänä hän on ehtinyt mätästämään jo useamman kuvion. Miksi murehtia sitä mitä maalta puuttuu, kun ympäristö tarjoaa rajattomat mahdollisuudet. Pyörähdys pihapiirissä kertoo, että Moisio on ehtinyt olla mukana monessa
la tavalla päihtynyt autoilija. Kuitenkin maaja metsätalousministeriön alainen Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos toteaa, että kymmenen vuoden välein tehtävän uhanalaisuusluokittelun mukaan vuonna 2010 nämä riistalajit olivat kannaltaan vaarantuneita. Isän ja suvun metsäyhtymän tiloilla ovat tulleet tutuiksi metsätyöt laidasta laitaan. ”Tuntuu, että poliitikot viettävät liikaa aikaa julkisten kulkuyhteyksien äärellä. Yksi eniten metsätalouden ja maalla asumisen kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä on hurjaksi kohonnut polttoaineen hinta. Minä olen enempi oppipoikana, mutta päämäärät meillä on samat. Kunniaksi hirvenmetsästäjille on sanottava, että viisaat metsästyksen johtajat ovat iät ajat ottaneet kantaa pyssymiesten kuntoon. Sekaklapin tekeminen ei ole muutenkaan järkevää, sillä sen hinta on huonompi, mutta työmäärä mottia kohden on sama kuin koivulla.” Oma palsta on pistänyt miehen miettimään metsäasioita myös uudelta kantilta. Metsästyslain yksi suuri ongelma on, ettei siinä oteta kantaa päihtyneenä pyssyn kanssa liikkumiseen. Viime vuonna hän hankki myös ensimmäisen oman metsätilansa. Näin ei ole. Metsä talouden tarpeisiin 13 tonnin telaalaustainen kone on sopivan kokoinen. Jos niitä ei nyt hoideta, se on vähän kuin lopettaisi elvytyksen ratkaisevalla hetkellä. Myös metsänhoitoyhdistyksen asiantuntemusta olemme tarvittaessa hyödyntäneet.” Tiedossa on pian ensimmäinen harvennussavotta omassa metsässä. Tuskin monikaan. ”Tähän asti olen voinut keskittyä pöllintekoon, mutta tänä vuonna piti perehtyä esimerkiksi metsäveroilmoituksen laatimiseen.” Pitkäjänteisyyttä päätöksiin Moisio uskoo maaseudun mahdollisuuksiin myös tulevaisuudessa, mutta päättäjien into tyhjentää sivukylät kummastuttaa nuorta miestä. Metsästyslain mukainen riistalintu isokoskelo on uhanalaisuusluokituksessa luokkaa ”silmälläpidettävä”. Kun laki uusitaan, lähtökohdaksi on otettava maanomistajien näkemysten kunnioittaminen. Moisio isännöi suvun metsäyhtymän mailla myös offroad-safareita. On kohtuutonta, jos vuokrasopimuksen tekijä joutuu itse määrittelemään metsästyksen ehdoksi päihteettömyyden. Parempi olisi, että metsästyslaki ottaisi asiaan saman selkeän kannan joka koskee ajoneuvon kuljettajia. Herkkäuskoiset vuokranantajat ovat voineet kuvitella, että metsästyslaki määrittelee metsästäjille sellaiset käyttäytymissäännöt, että vuokranantaja voi nauttia turvallisesti metsäomaisuudestaan myös metsästysaikana. uhanalaisten riistalintujen metsästys Metsästysoikeuden vuokranantaja yleensä kuvittelee, että metsästys koskee vain sellaisia lajeja, joiden kanta kestää verottamisen. ”Polttopuun ostajat haluavat lähes aina koivua. Uhoavassa nousuhumalassa oleva sorsanmetsästäjä voi olla ympäristölleen yhtä vaarallinen kuin samalLisää tarkkuutta metsästykseen MATTI KÄRKKÄINEN PALSTALLA Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. ”Jossain vaiheessa sitä on alkanut ymmärtää, että metsä on henkinen ja taloudellinen voimavara, jota on syytä vaalia. ”Energiapuuasiat ovat kuitenkin pitkälti tukien varassa. Vastikään luin uutisen, jonka mukaan ministereitä oli käynyt ’korpivaelluksella’ peräti Espoossa saakka”, Moisio hymähtää. Kaikki eivät ole kuitenkaan viisaita, ja suurin osa metsästyksestä tehdään muilla säännöillä. Jos johtaja hienovaraisesti ehdottaa, että tällä kertaa passimies voisi olla ajomiehenä tai makkaratulen tekijänä, sitä on osattu totella. Metsästyslaki on jäänyt ajastaan jälkeen. Tämä on myös oiva keino saada hirvikanta maanomistajien hyväksymälle tasolle, olkoon nyt vaikka 20?000 talvehtivaa eläintä. 19 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 M etsästyslain kuudes pykälä säätää sel keästi, että ”oikeus harjoittaa metsästystä ja määrätä siitä kuuluu alueen omistajalle”. Suomelle ei ole kunniaksi, että metsästyslaki on tässäkin asiassa jäänyt ajastaan jälkeen. ”Istuttamaan tai raivuulle lähteminen tuntui koulupoikana monesti vastahakoiselta. ”Metsän arvonnousu on hidasta mutta varmaa. Metsätyöt ovat vähän kuin terapiaa.” Metsätalous on ollut Moisioiden tilalla aina merkittävässä roolissa. ”Ajattelin, että eihän kaivurin käyttäminen voi mitään rakettitiedettä olla.”. ”Kaadan rungot moottorisahalla, mutta karsinta ja katkonta tehdään syke-harvesterilla.” Tukit ja havukuitupuu menee myyntiin, mutta koivukuitu päätyy klapien raaka-aineeksi. Jos metsästät, et ota. Karkeasti ottaen metsänomistajakunta jakautuu aktiivisiin metsätalouden harjoittajiin, jotka haluaisivat kasvattaa metsäpintaalaansa, ja passiivisiin perikuntiin sekä etämetsänomistajiin, joiden metsät jäävät usein vaille hoitoa. ”Luotan isän kokemukseen toimenpiteitä suunniteltaessa. Ongelma ei ole pelkästään se, että sivulliset saavat pelätä metsässä liikkumista, kun ei ole tietoa metsästäjien kunnosta. Jos otat, et metsästä. Sopimuslomakkeita ovat tehtailleet pääasiassa metsästäjäjärjestöt, joiden mielenkiinnon kohteena on ollut tietysti turvata metsästäjille edullinen sopimus. Päätösten pitäisi olla pitkäjänteisiä.” Maanmuokkaus hoituu Moisioiden metsissä hiljattain hankitulla kaivin koneella. On siis aika, että maaja metsätalousministeriö valmistelee metsästyslain muutoksen nykyaikaan sopivaksi. Promilleluvutkin ovat kohdallaan. Useimmat metsänomistajat ovat luovuttaneet tämän määräysvallan muille tekemällä yksityisoikeudellisen metsästysvuokrasopimuksen. En oikein osaa ottaa todesta pelottelua siitä, että puun kysyntä äkkiä loppuisi. Metsiin on vuosikymmenten saatossa satsattu suuret määrät valtionkin rahaa ja työtä. Esimerkiksi heinätavi, jouhisorsa, punasotka ja tukkasotka ovat metsästyslain mukaan riistalajeja. Päätös oli helppo tehdä, kun sopiva tila kodin läheltä tuli kaupan. Käyttömuodot voivat toki muuttua enemmän energiapuolelle.” Hankintahakkuulle Moisioiden metsissä on perinteisesti tehty paljon töitä omatoimisesti, ja Joonas aikoo jatkaa suvun hyväksi havaittua linjaa. Nyt metsätöihin olisi intoa, mutta aika ei tahdo riittää kaikkeen.” Päivätyö De Lavalin huoltoteknikkona vie leijonanosan miehen ajasta, joten metsähommat ovat vapaaajan heiniä. Tällä hetkellä tilanne on niin sekava, että investointia pitää vielä harkita.” Metsä on voimavara Metsätöissä Moisio on kulkenut isän mukana alle kouluikäisestä lähtien. Eikä kuitupuun hintakaan ole samassa suhteessa kehittynyt.” Moisio on huomannut kotikylällään myös muualta maasta tutun ilmiön. ”Jokin porkkana pitäisi löytyä, jolla asia saataisiin oikaistua. Ohranjyvä sumentaa helposti tähtäinjyvän. Näin ei välttämättä ole. ”Polttoainetta kuluu kaikissa työvaiheissa, mutta esimerkiksi polttopuun hintaan lisääntyneitä kustannuksia on vaikea laittaa. Pöllipino kun ei pokasahalla paljon pitene. Kuinka moni metsästysvuokrasopimuksen hyvää hyvyyttään tehneistä oikeasti hyväksyy, että metsästäjät ampuvat kannaltaan vaarantuneita lintulajeja syksyisin pataan pantavaksi. Isän opissa Joonas on kasvanut tilan töihin vähitellen. Harkintakyky voi pettää, ja motoriikka kärsii pienistäkin alkoholimääristä. Kuitenkin pienimmätkin metsästysaseet on tarkoitettu tappamiseen. Humalikot ampuvat huonosti harkittuja kaukolaukauksia, ja haavakot lisääntyvät. On kehitettävä menettelytavat, joilla metsästäjät kustannuksellaan jatkuvasti selvittävät, millaisia metsästyskäytäntöjä maanomistajat ovat valmiit hyväksymään
teija tarvo, ilari Pirttilahti, anne Varsamäki: sydän, tuohisauna. Sellaisia olivat esimerkiksi tuohen valoja puristelevyominaisuuksia sekä esine variaatioita luotaavat työt. Silti metsästäkin odotetaan historiattomasti ponnahtavan jotain ihan uutta ja mullistavia innovaatioita. Jos Tarvaspään museo ei ole entuudestaan tuttu, niin nyt kannattaa sekin puute korjata. Pekka ViRtanen T uohi on aikoinaan ollut korvaamaton materiaali, jonka nykyisinä vastineina toimivat esimerkiksi muovi ja teräspelti. Tuohesta valmistettiin kenkiä, astioita, reppuja, naruja, kohoja, puukonvarsia, koriste-esineitä, kattoja ja jopa majoja; todellista tuohikulttuuria siis. Sieltä löytää laajaalaista tuohipohdintaa, hyvänä esimerkkinä Tiina Veräjänkorvan luonnehdinta hienossa näyttelyjulkaisussa: Koivun tuoheen on latautunut viimaa ja tuiskua, yöttömän yön valoa, kotiseuturakkautta, uskomuksia, tarinoita, romantiikkaa kuin myös raskasta työtä, käsin tekemistä; taitoa ja tunnetta. Tuohi taipuu Tuohikulttuurista löytyy etsivälle aina uutta. Tuohikulttuuri-sana on tullut tunnetuksi menneisyyteen viittaavana vähättelevänä ilmauksena. Tuohta tuohesta Tuhansien vuosien tuohikulttuurin kehityksen hedelmiä ovat perinteiset tuohiastiat, jollainen tänä päivänä toimii hyvin vaikkapa leipäkorina. Perinteisiä ja esimerkiksi Janna Syvänojan uudempia tuohikoruja punnitessa syvimmät arvot löytyvät paljolti toisaalta. Ite-taiteilijoilla on omat tuohi-ihmeensä. Metsäyhtiöiden suurituloisimman johtajan tienesteillä laadukkaiden tuohitaitaja voisi vuositavoitteisen kilon tuohisormusmäärällä ostaa rullina kaksi miljoonaa kiloa paperia. Pohjois-Amerikan intiaanit ja uudisasukkaat tekivät tuohesta jopa veneitä. Näitä tuohen merkityksiä tuovat Tuohta!-näyttelyn taiteilijat ja tekijät esiin sekä töissään että sanallisissa kuvauksissaan. Nykyisin valtaosa käyttöPe kk a V irt an en. 17 vuotta sitten Luston ja Taideteollisen korkeakoulun Tuohilaboratoriossa lähdettiin tietoisesti pohtimaan metsäkulttuurista jatkumoa. Tämän päivän tuohenveistelijät osoittavat toisen suunnan. Yhtä leveälti koivun iho ei ole rakentanut suomalaista identiteettiä varhaisten muotoilijoiden kautta. Oma sijansa tuohella on esimerkiksi Akseli koivun kuoriosasta palaa lämmöksi vaneritehtaiden, voimaloiden sekä kotitalouksien uuneissa. Tuohta!-näyttelyn sanomia mielellään leventäisi tämän päivän puuinnovaatioiden metsästäjille tuohikontin silmät tulevaisuuteen suunnaten: ”Pienestä saa suurta” tai ”Taide, muotoilu ja tekniikka kulkevat käsi kädessä.” 9:nteen syyskuuta saakka auki oleva Tuohi!-näyttely muistuttaa julkaisun kera, että koivu taipuu moneen. 2012. Perinpoon Gallen-Kallelan museon Tuohta! Koivun nykytaivutuksia -näyttely. akasaka: Birch Diary Tuohen nykynäkymät ovat esillä Tarvaspään museossa Espoossa. Työ jäi kesken, mutta useampikin tuohimestari on tehnyt täällä lähes kolmemetrisiä tuohivirsuja, jotka ilman ”silmiä” saattaisivat kanoottinakin toimia. 20 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 Sata silmää taakse katsoo teisen tuohityön alkuasetelmasta tuohelle löytyi paljon myös uusia näkymiä. Tuohella on tarkoin mitattavat fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet mutta myös avara henkisempi luonteensa. 250 vuotta sitten Pehr Kalm ja Anders Chydenius olivat rantauttamassa tuohiveneitä myös Suomeen. Kuluvana kesänä sitä tarjoilee raikkaasti Eskaija kiuru: kaluste i. Samoihin aikoihin oli Suomessa menossa tai käynnistymässä myös monia muita tuohiprojekteja. Mutta sen voi kääntää myös luovuuden ylistykseksi. ”Tuohikulttuuri-sanan voi kääntää myös luovuuden ylistykseksi.” Gallen-Kallelan maalausten tuohitorvina, puukontuppina ja tuohivirsuina tai eri taiteilijoiden maisemakuvastoissa koivunrunkoineen. Tuohta!-näyttelyn äärellä lähtee ajatus luonnostaan etsimään tuohelle muitakin mahdollisuuksia, perinteestä ja nykypäivästä. Ja tuohesta saa ”tuohtakin”. Koivusta kapeina siisnoina tai isoimpina levyinä irrotettu tuohi oli kestävää ja sitä myös varastoitiin tulevia tarpeita varten. Monien modernien metsälähtöisten tuotteiden alkujuurena on loppujen lopuksi kansan syvistä riveistä lähtenyt tietotaito. Toivottavasti muut maat eivät ehdi väliin. Kokonaisuudessa näkyy myös uudenlaisen ympäristöajattelun, kierrätyksen, kulttuuriperinnön, lähitekemisen ja luonnontuotteiden arvonnousun tärkeitä heijastuspintoja
Lämpökahvoin varustettua versiota 545:sta ei ole saatavilla. 21 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 päästöjä jopa 75 prosenttia ja polttoaineen kulutusta 20 prosenttia. Metsänuudistaminen – investointi tulevaan Metsäkirjakauppa Metsanuudistaminen 236x90 uusi250512.indd 1 26.5.2012 15.25 Amatöörisarjan harvennusihme Husqvarna 545 › sylinteritilavuus 50,1 cm3 › teho 2,5 kW › huippukierrokset* 14?000?/?min › Polttoainesäiliön tilavuus 0,52 l › Öljysäiliön tilavuus 0,27 l › Vakioterälaite .325?/?13 tuumaa?/?1,3mm › Paino** 4,9 kg › suositushinta 595 € *) valmistajan ilmoittama, ei mitattu **) ilman terälaitetta, tankit tyhjinä. Tätä kevyempiä sahoja samassa kokoluokassa ei ole. Teos on tarkoitettu metsänuudistamisen perusteista ja tavoitteista kiinnostuneille metsänomistajille ja alan opiskelijoille. Onnistuminen kaikissa vaiheissa mahdollistaa kasvupaikan tuottokyvyn täysimääräisen hyödyntämisen. Sen luvataan alentavan pakokaasuHusqvarna tuo uusimman moottoritekniikan ja 2010-luvun ergonomian hankinta hakkaajien saataville. Stihlin paksumpi, 1,5 millin uralla varustettu ketju uppoaa hieman hitaammin puuhun. Husqvarnan Autotuneksi nimeämä järjestelmä ohjaa anturiaistimuksiensa mukaan polttoaineen syöttöä ja sytytystä. Sylinterin palokaasut poistetaan ilmahuuhtelulla. Kokeilimme uutta 545:ttä koivikon ensiharvennuksella. Sahan runko on metallivalua. Uuden ajan ekstrahienouksia ovat irtoamattomat teräketjun kiristysmutterit. Sahan runko on edellisen mallisarjan Husqvarnoihin ja kilpailijamerkkeihin verrattuna etuosastaan huomiota herättävän matala. Paitsi että karvalakki ei kielikuvana tee oikeutta näppärälle ja modernille harvennussahalle. Jos vertailu tehtäisiin sahojen vakiovarusteena olevilla terillä, Husku voittaisi kapealla, 1,3 millin ketju-uralla varustetulla laipallaan. Kun vaihtoi uudesta vanhaan mallin, vaikutelma oli enemmän tai vähemmän laatikkomainen. Rungon etuosa on matala.. Läpimitaltaan 18-senttisestä koivusta irtosi kummallakin sahaten kolme kiekkoa 12 sekunnissa. Eron huomaa käytössä. Myös etukahva on metallia. Uudistaminen vaikuttaa metsän kehitykseen ja metsästä saataviin tuloihin kiertoajan loppuun saakka. Toisena sahana oli Husqvarnan edellisen polven ammattisaha, malli 346, joka sekin on käteenkäyvän maineessa. Elektroninen moottorinohjaus on osoittautunut erinomaisesti toimivaksi niin Husqvarnan kuin Stihlinkin toteuttamana. Kumpaakin on silti harvennushakkaajan tarpeisiin aivan riit tävästi, vaikka työtä painettai siin vähän riuskempaankin tahtiin. KOKEILTuA www.metsakustannus.fi Uutuus Uutuus Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Kirja kertoo, miten Etelä-Suomen talousmetsiä uudistetaan menestyksellisesti. Vertasimme leikkuutehoa Stihlin saman kokoluokan amatöörimalliin, MS 271:een. Sahan erinomainen käsiteltävyys hälventää osaltaan painon tunnetta. Sahan paino työkunnossa on noin kuusi kiloa. Samalla etukahvan kaarta on kyetty lyhentämään, mikä jouhevoi sahan käsittelyä erityisesti karsinnassa. Metsänomistajan ammattisaha Husqvarna 545 häviää ammattilaisveljelleen 550:lle jonkin verran moottorin kiihtyvyydessä ja leikkuutehossa. Samanlaisella terälaitteella varustettuna leikkuutehot olivat mittaustarkkuuden rajoissa samat. Madaltaminen on tehty kallistamalla sylinteriä taaksepäin. Päästöjen alenemista on vaikea havainnoida. Moottorin ohjaus on automatisoitu. 6 kg Mikko Riikilä teksti ja kuvat Periaatteessa 50,1 kuutiosenttimetrin moottorilla varustettu Husqvarna 545 -uutuussaha on karvalakkiversio ammattilaisten suosimasta Husqvarna 550XP:stä. Ammattilaismalli 550:een nähden hintaero on 200 euroa. Sylinteri on rakenteeltaan samanlainen kuin ammattilaisversio 550 XP:ssä. Siinä selvitetään nykyisen tutkimustiedon valossa männyn, kuusen ja rauduskoivun uudistamiskäytännöt, joilla uudistaminen onnistuu nopeimmin ja varmimmin. Husqvarna 545:n ohjehinnaksi on ilmoitettu 595 euroa. Polttoaineen kulutusta emme mitanneet, mutta tankillisella sahasi koivuharvennusta noin tunnin, kuten muillakin samankokoisilla sahoilla. Esimerkkilaskelmilla havainnollistetaan kustannustehokkuutta ja eri tekijöiden vaikutusta kustannuksiin myöhemmissä ketjun vaiheissa. Hinta 38 euroa, nidottu, 150 sivua. Työkunnossa saha painaa n. husqvarna 545:n runko on metallivalua
Esimerkiksi harvennusjäljestä, puutavaran laadusta sekä konetekniikasta minulla on jo tiedot hallussa.” Harjoittelupaikan löytäminen on Laineen mukaan kiinni opiskelijan omasta aktiivisuudesta. toni laineen työharjoitteluun on kuulunut muun muassa taimikoiden inventointia Metsä Groupin hoitosopimus tiloilla. ”Se on harmi, sillä esimerkiksi teknologian suhteen ala kulkee kehityksen kärjessä. Kampanjan tavoitteena on, että työpaikat pitävät hyvää huolta kesätyöntekijöistään ja kertovat heille paitsi yrityksestään myös koko metsäalasta monipuolisesti. NÄyTÖN PAIKKA Kesäpesti on mahdollisuus jättää lähtemätön vaikutus – puolin ja toisin. Töihin on kuulunut muun muassa taimien jakamista asiakkaille, istutustyön laadun valvontaa sekä taimikoiden inventointia hoitosopimustiloilla. Maaseutu, metsäiset harrastukset sekä oma metsä ovat perinteisesti opiskelijoita yhdistävät tekijät. ”Tärkeintä on oikea asenne sekä se, että harjoittelija suhtautuu vastuullisesti työtehtäviinsä. Me puolestamme haluamme antaa itsestämme myönteisen kuvan työnantajana”, Back sanoo. Ainakin yksi asia on kesäpestien myötä käynyt selväksi. Pelkkä metsään liittyvä ammatillinen osaaminen ei ole ny kyään se olennaisin asia.” Yksi muuttuvan metsäalan haasteista piileekin siinä, että valtaosa nuorista hakeutuu alalle samoista lähtökohdista. ”Harjoittelijoiden työllistäminen on myös oiva rekrytointikanava. ”Sosiaaliset taidot, myyntija markkinointihenkisyys sekä tietotekninen osaaminen ovat yhä suuremmassa roolissa”, Arto Back sanoo. Laineen työtehtävät ovat painottuneet metsänhoitopuolelle, jossa käynnissä on vuoden kiivain sesonki. Kesätyökampanja on osa Metsä puhuu -tulevaisuushanketta. ”Toimihenkilön istumalihasten pitää olla kunnossa, sillä suuri osa päivästä kuluu autossa”, naurahtaa Laine. ”Ensimmäisen kerran jälkeen muut harjoittelut ovat järjestyneet helpommin.” Asenne ratkaisee Metsä Groupin puunhankinta työllistää vuosittain muutamia kymmeniä harjoittelijoita. ”Kurssikavereista kaikki, jotka ovat olleet hyvissä ajoin ja vakavissaan liikkeellä, ovat paikan myös löytäneet.” Laineelle harjoittelujakso Metsä Groupissa on jo kolmas. ”Työllisyystilanne vaikuttaa tällä hetkellä hyvältä, sillä väkeä eläköityy koko ajan. Harjoittelu on kuin pidennetty työhaastattelu. Viitasaaren hankintapiirin piiripäällikkö Arto Back kertoo, että harjoittelijoita valittaessa käytetään samoja periaatteita kuin vakinai”Tärkeintä on oikea asenne ja vastuullinen suhtautuminen työtehtäviin.”. 22 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 sia tehtäviä täytettäessä. Esimerkiksi paljon hehkutettu Metsä puhuu -hanke ei ole toiminut käytännössä” Aito apu työnantajalle Puunhankintaa leimaa edelleen kausiluonteisuus, joten harjoittelijoiden avulla on saatu myös toivottua resurssiapua ruuhkahuippuihin. ”Harrastukseni ovat aina liittyneet metsään, joten alalle oli helppo lähteä. ”Halusin jatkaa opintoja, kun virtaa vielä riitti. Nyt työnantajat ovat alkaneet etsiä myös uudenlaisia osaajia. Metsä Groupissa harjoittelijat nähdään voimavarana myös pidemmällä aikajänteellä. Metsäalaa pitäisi osata markkinoida jollain uudella tavalla. Laineen mielestä maalla asuvat nuoret osaavat arvostaa metsäalaa, mutta muille ala ei aina näyttäydy houkuttelevana. ”Monet asiat ovat tulleet tutuiksi jo käytännön kautta. ”Harjoittelijoille pitää uskoa riittävän monipuolisia ja vastuullisia tehtäviä, jolloin heistä on meillekin aidosti apua”, Back luonnehtii. Eikä metsäkonehomma ole pidemmän päälle mitään herkkua kropallekaan.” Pohjakoulutuksesta ja työkokemuksesta on ollut paljon hyötyä opinnoissa ja työharjoittelussa. Ähtärin Tuomarniemellä kolmatta vuotta opiskelevalle nuorukaiselle metsäala on ollut luontainen valinta. Valmistuttuaan vuoden päästä Laine toivoo vakituisen työpaikan löytyvän metsäteollisuuden palveluksesta. Metsälehti osallistuu kampanjaan esittelemällä nuoria kesätöissä. Opiskelin ensin metsäkoneenkuljettajaksi Jämsänkoskella, josta valmistuin vuonna 2006.” Metsä Group oli 25-vuotiaalle Laineelle entuudestaan tuttu yritys, sillä ennen insinööriopintoja hän työskenteli pari vuotta yhtiön urakoitsijan palkkalistoilla hakkuuja ajokoneen ohjaimissa. Toisaalta monia metsäalan organisaatioita uudistetaan ja metsänhoitoyhdistyslakia muutetaan, joten jostain voi työpaikat vähentyäkin.” saMi kaRPPinen teksti ja kuva Ä änekoskelainen metsätalousinsinööriopiskelija Toni Laine suorittaa työharjoitteluaan Metsä Groupin eli entisen Metsäliiton Viitasaaren hankintapiirissä
Maastotyö on itsenäistä ja tässä oppii uutta. Metsänsuunnittelupäällikkö Kyösti Hassinen kertoo, että aiemmin kesäharjoittelijat ovat auttaneet viranomaistehtävissä. Hän arvelee, että metsäsuunnitelmien ja ohjelmien päivityksissä konttorilla vierähtää aikaa enemmän kuin maastotöissä, ja on mielissään työn monipuolisuudesta. Kolmatta viikkoa työharjoittelussa oleva nuori mies näppäilee tiedot maastotallentimeen kuin vanha tekijä. Toiseen ei tarvinnut mennä, kun pääsin tähän.” Lukion jälkeen Eetu Kotivuori haki ja pääsi useampaan opiskelupaikkaan, joista sitten valitsi metsätieteellisen. ”Meille tulee vuosittain 40– 60 hakemusta ja voimme ottaa 3–5 harjoittelijaa. Kokeita oli tarkoitus vielä jatkaa, ja Metsälehti lupasi palata asiaan tulosten valmistuttua. ”Nauhoitan tämän alueen ja arvioin alustavasti sen kelpoisuutta kemera-tukeen. Työ on vastannut odotuksia.” Toukokuun alussa alkanut harjoittelujakso kestää elokuun loppuun. Kemikaalia ruiskutettiin eri määriä eri tutkimuslohkoille, ja tuloksia verrattiin vapaasti sulaneisiin alueisiin. Liikunta-alaakin mietin, mutta kun se vie jo ison osan vapaa-aikaa, metsäala tuntui luontevalta, pohtii lentopalloa liigatasolla pelannut ja urheilu-uraansa jatkava Tikkanen. ”Se vain tuntui kiinnostavalta. Kun koe aloitettiin, taimitarhan koealueella oli lunta keskimäärin 60 sentin verran. 23 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 eeRo sala Keväällä 1967 Metsälehti kertoi Punkaharjulla toteutetusta kokeesta, jossa kemikaaleilla pyrittiin nopeuttamaan lumen sulamista. Hän on vastikään aloittanut ensimmäisen työharjoittelunsa Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan läntisellä alueella. Hakemukset katsotaan niin, että pyrimme tarjoamaan työtä koulutuksen eri vaiheissa ja eri opiskelupaikoissa oleville, vaikka vähän arvontatyyppistä valinta usein on, kertoo Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen kenttäpäällikkö Risto Kannassalmi. Lumet suliksi kemikaaleilla uuTINEN vuONNA 1967 Matti Ronkainen teksti ja kuva Kaksi vuotta Itä-Suomen yliopistossa metsätieteitä opiskellut Eetu Kotivuori mittaa lasikuitukepin avulla taimikkoa Valtimon Karhunpäässä. ”Nytkin meillä on määräaikaisissa työsuhteissa henkilöitä, jotka ovat aiemmin olleet harjoittelijoina.”. Kotivuorikin kertoo lähettäneensä noin 20 hakemusta eri metsäalan toimijoille Joensuun ja kotipaikkansa Kuhmon suunnalle. Tällä tavalla estetään haihtumista ja säteilyenergia saadaan entistä tarkemmin sulamisen hyväksi.” ”Nyt kokeissa mukanaolleessa Berol SnowKill -valmisteessa on kimrööki lämpöä imevänä aineena, johon on lisätty veden pintajännitystä vähentävää kemikaalia ja saatu siten yhdistelmä, jolla pitäisi olla hyvä sulatusteho”, Metsälehti kertoi. ”Olen koko ikäni tykännyt liiknetusti. ”Lisäämällä lämpöä imevään aineeseen veden pintajännitystä vähentävää kemikaalia ei sulavesi pysykään lumen pintaosan pienissä rakosissa vaan valuu tästä haihtumiskerroksesta lumen sisään. Meitä on täällä neljä opiskelijaa ja jokaisella on oma alue, joka käydään kesän aikana läpi”, Kotivuori kertoo työstään. Ja nyt tuntuu, että tein oikean valinnan.” kua luonnossa ja halusin fyysisen ammatin. Tarkkaa työnkuvaa minulla ei ole. Moni opiskelukaveri ei ole saanut alan harjoittelupaikkaa ja sen vuoksi valmistuminen voi viivästyä. Väki on monessa organisaatiossa lähellä eläkeikää ja työpaikkoja vapautuu koulutetuille nuorille. Merkittävällä opiskelupaikkakunnalla kaava on sama useimmilla: työtä haetaan kaikilta alan tahoilta ja halutaan mieluiten lähelle. Tavoitteena oli keinotekoisesti edistää kevään etenemistä ja aikaistaa näin metsätöiden aloittamista. Syystä tai toisesta näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan Berol Snow-Kill liittyi lupaavien mutta lopulta unhoon jääneiden innovaatioiden joukkoon. ”Kahdesta paikasta kutsuivat haastatteluun. Pohja syksyn kenttäkurssille Matti Ronkainen teksti ja kuva Metsätalousinsinööriksi PohjoisKarjalan ammattikorkeakoulussa opiskeleva Milla Tikkanen vetää sinistä kuitunauhaa pusikoituneessa taimikossa. Papereiden perusteella osa hakijoista kutsutaan haastatteluun, jonka jälkeen tehdään valinnat. ”Maastotallennin oli uutta, mutta sen käyttöön saimme erittäin hyvän koulutuksen. ”Nyt kaikki neljä ovat maastossa täällä Ylä-Karjalassa. Kannassalmi sanoo, että varsinkin opintojensa loppupuolella olevia harjoittelijoita arvioidaan myös rekrytoinnin näkökulmasta, mahdollisina tulevina työntekijöinä. Eläköitymiset tuovat työtä Työtä Tikkanen uskoo löytyvän metsäalalta. Keilauksessa taimikoista ei saada riittävän tarkkaa tietoa. harjoittelupaikkoja puuttuu lija voi tehdä, Tikkanen kertoo. Syksyllä metsänomistajat saavat tiedotteen ja tarpeen mukaan valmiit ehdotukset toimenpiteistä. Metsäkeskuksen Pohjois-Karjalan yksikkö inventoi kaikki Nurmeksen ja Valtimon yksityismetsien uudistusalat kohdenitä-suomen yliopistossa metsätieteitä opiskeleva eetu kotivuori inventoi kesätyönään taimikoita Ylä-karjalassa. ”Ihan tyytyväinen ja onnellinen olen, kun sain kesätyötä. Kyse on viime vuonna ilmakuvatusta ja laserkeilatusta alueesta. ”Tästä saa hyvän pohjan, kun syksyllä on metsänmittauksen kenttäkurssi. Kesätyöpaikkoja pitäisi olla enemmän. Itsenäisessä työssä voi urakoida pitkiä päiviä ja saada vastaavasti pidennystä viikonloppuun. ”Hakijoita on aina useita kymmeniä, harjoittelupaikkoja vain muutama”, Hassinen toteaa. Lämpimimpinä päivinä lumen sulaessa käsittelemättömillä lohkoilla 6–7 sentin verran oli sulamisvauhti käsitellyillä lohkoilla jopa 10 senttiä. Teen monenlaista työtä kentällä ja konttorissa, semmoista mitä muut eivät ehdi ja mitä harjoitteMilla tikkanen pitää fyysisestä työstä. Tulevina vuosina käydään vastaavalla tavalla läpi maakunnan muita osia.” Metsäkeskuksessa on oma rutiini kesätyöpaikkojen täytössä. Kun viiden aarin lohko, jolle oli ruiskutettu lumentappajaa kilollinen, oli jo sula, käsittelemättömällä lohkolla oli lunta vielä 30 sentin paksuudelta. Lasken kuviotiedot ja teen toimenpideehdotuksia. Tulokset alkujaan amerikkalaisesta ”Berol Snow-Kill” -nimisestä tuotteesta olivat lehden mukaan lupaavia. Pielavedeltä kotoisin olevalla Tikkasella alkaa syksyllä kolmas opintovuosi, ja valmistumisen on määrä toteutua keväällä 2014. sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. Oppilaitokset välittävät tietoa opiskelijoille ja hakemukset on jätettävä maaliskuun loppuun mennessä kirjallisina. Kesätyötä hän haki teollisuuden metsäorganisaatioiden lisäksi Metsäkeskuksesta, Metsähallituksesta, Joensuun kaupungilta ja metsänhoitoyhdistyksestä, josta tärppäsi
Tuliaisina keräysmatkalta oli riistaa sekä kaksi rahtikontillista heinää, kiviä ja maa-aineksia. Se on kertomus, joka paljastaa kuinka näyttelyt syntyvät. ”Pelkästään hiekkaa oli yli sata säkkiä”, hymyilee mukana matkassa ollut taidemaalari Seppo Polameri. Vaihtuva vieras on tällä hetkellä Afrikan aarteita esittelevä näyttely. ”Ikäni olen maalannut kotimaista luontoa, joten vieraan maiseman lunttaamisessa joutuu käyttämään runsaasti ulkopuolista apuna, kuten valokuvia ja Afrikassa piirtämiäni luonnoksia”, Polameri paljastaa maalaamiseen liittyvän runsaasti taustatyötä. Se on noussut nopeasti maamme neljän suosituimman museon joukkoon. Hän ikuisti tutkijoiden keräystyötä ja talvista Namibiaa piirroksiin ja maalauksiin. Lisää suitsutusta heltisi talvella, kun museo äänestettiin Helsingin parhaaksi perhematkakohteeksi ohi Linnanmäen ja Korkeasaaren. Dioraamojen maalauksissa valo on ongelma. kea maalata niin, että katsoja ei huomaisi mistä maalaus alkaa.” Muutenkin meno museossa on muuttunut. Työmatkalle Namibian luontoon Luonnontieteellinen museo muodostuu neljästä pysyväisnäyttelystä, jotka kertovat kotimaan ja maailman luonnosta, elämän historiasta ja luiden kiehtovasta maailmasta. ”luut kertovat” on yksi neljästä luonnontieteellisen museon pysyväisnäyttelystä. helsingissä Pohjoisella Rautatiekadulla sijaitseva ”eläinmuseo” rakennettiin 1913 alun perin venäläiseksi poikakouluksi. seppo Polameri maalasi toista vuotta näyttelydioraamojen taustoja. Uudistunut Luonnontieteellisen museo avasi ovensa toukokuussa 2008. ”Dioraamoissa esitellään luontomme kokonaisuuksia, ei pelkästään yksittäisiä lajeja tai lajiryhmiä”, ylikonservaattori Ari Puolakoski kertoo nykyaikaisesta suuntauksesta. ”Eläinmuseot rakennetaan yleisölle, ei tutkijoille”, hän perustelee. syyskuuta saakka.. afrikan aarteita -näyttely on avoinna luonnontieteellisen museon aukioloaikoina 2. 24 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 LuONNOSTA jeRe Malinen, teksti ja kuvat F acebookissa Luonnontieteellinen museo on 2?070 peukun arvoinen kulttuurikokemus. Edellä ovat vain Ateneum, Helsingin kaupunginmuseo ja Kiasma. Afrikkakin piti käydä haSavanni keskellä Stadia voittaa lapsiperheiden suosiossa Korkeasaaren ja Linnanmäen, esillä on akseli GallénKallelan töitä vaan ei maalauksia. Botswanasta vuonna 1973 pyydetyt leijonat saalistavat nykyään helsingissä. Metsästäjä Gallén-Kallela Nykyaikainen näyttely ei synny käden käänteessä. Vielä suurempi suosio Eduskuntatalon kulmalla kohoavalla kivilinnalla on oikeiden kävijöiden keskuudessa. Laivamatkan päätteeksi ”Afrikka” seisoi Suomessa kylmäkonttikaranteenissa kaksi kuukautta, jottei maahamme päässyt livahtamaan ei-toivottuja vieraita, lähinnä hyönteisiä. Luonnokset auttoivat taiteilijaa museon Maailman luonto -näyttelyn suur ten taustamaalausten luomisessa ja maalausten lukuisten yksityiskohtien viimeistelyssä. ”Lattian ja seinän raja oli vaikemassa paikan päältä, kun museoväki matkusti kesällä 2009 Namibiaan pensassavannin ympäröimään Otjandaueen. Mikä se on. Seppo Polamereltä meni toista vuotta pelkästään Maailman luontoa esittelevien dioraamojen taustojen maalaamiseen. 15 miljoonalla eurolla nahkaansa luonut luontonäyttely houkuttelee vuosittain noin 150?000 vierasta. Se tulee eri tavalla pystykuin vaakapintaan
Uusintapainos olisi tarpeen. Kaikusalon kirjoittamien lehtiartikkeleiden määrä on lukematon, ja hän mm. › Valko-/mustapippureita kokonaisina hyppysellinen. Laakerinlehtiä. Ei välttämätöntä. 15–20 sentin pituiset ja sitä isommat) ja pätki sopiviksi palasiksi. Otava 2012. Viimeisessä kirjassaan Sopulipoluilla Kieku kertoo Kalelan tutkimusryhmän ja sopulitutkimuksen alkutaipaleesta Käsivarressa yli 50 vuotta sitten. Olisikohan myyrä. Se varmasti johtuu siitä, että Heikki muistaa kuka opetti hänet virittämään loukkuja, ja minä tiedän, kumpi meistä ei ole professori.” heikki henttonen kirjoittaja on Metsäntutkimuslaitoksen metsäeläintieteen professori ja asko kaikusalon pitkäaikainen ystävä. Kanalinnustuksella onkin ollut erityinen asema suomalaisessa eränkäynnissä. Eri jahtimuotoihin soveltuvien aseiden esittelyn jälkeen lukija johdatellaan perinteiseen pystykorvajahtiin, jonka lisäksi käväistään esimerkiksi kuvastamassa teeriä ja ”hyppäämässä metsoa”. Hän kirjoitti monia kirjoja, joista Tarujen tunturit on todellinen klassikko: Yrjö Metsälän kuvat ja Kiekun runollinen teksti Yliperän historiasta, taruista ja nykyelämästäkin. Hetkittäin rivien välistä paistaa jopa pieni yliyrittäminen, mutta se ja paikoin hieman kiireiseksi jäänyt oikoluku ovat vain pikkuvikoja. › Täytä purkki seuraavalla liemellä (ei aivan piripintaan) › Ketsuppia 1 litra › Rypsiöljyä 0,75 litraa › Ruokasuolaa ½ kahvikupillista tai maun mukaan. Suomalaisen kanalinnustuksen puristaminen pariinsataan sivuun kuulostaa mahdottomalta, mutta tekijät ovat selvinneet urakasta hämmästyttävän hyvin. Kirjan viimeinen osa on loogisesti pyhitetty saalislintujen käsittelylle. Se toi runsaasti lisäsärvintä ruokapöytään. Metsästystavat ovat ajan saatossa muuttuneet, mutta linnunpyynnin suosio ei ole kadonnut. Kaikusalo aloitti luontoharrastuksensa koulupoikana Helsingin Norssin luontoseurassa, joka on kasvattanut Suomeen huomattavan joukon tunnettuja biologeja. Milla nieMi Teerisuolla ja pyypaimenessa Keväisiä kutukaloja säilömään Suomusta kalat, poista sisälmykset, saksi pois pää sekä evät ja huuhtele. Ensiksi tutustutaan kanalintulajeihin, kantojen kehitykseen vaikuttaviin tekijöihin sekä riistanhoitoon. Hän oli syntynyt Helsingissä 4. Ei välttämätöntä. Katkaise sen jälkeen virta nollalle ja anna uunin ja kalapurkkien jäähtyä itsekseen. Täällä pohjoisessa olen tavannut samanlaista jälkeä.” aukusti ”Olisiko työmyyrä, kun oksatkin ovat noin siististi poikki?” taju Vesistöjen avauduttua aikaa ahvenien ja särkien keväinen kutuaika. Hän opetti minua pyytämään myyriä ja auttoi nuorta koulupoikaa lajien tunnistamisessa. Kiekun kautta tutustuin jo koulupoikana professori Olavi Kalelaan, Suomen sen ajan johtavaan myyräja sopulitutkijaan. Kaikusalon Metlassa tekemät, koko maan kattavat vuosikymmenien myyräseurannat muodostavat korvaamattoman tietovarannon, kun nykyisin pohditaan ympäristönja ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia. helmikuuta 1941. Tässä yksi ohje. ”Tammikuussa kaadettiin tukkia ja niistä jäi latvat metsään joita aloimme nyt korjata. Kaikusalolla ei ollut muodollista akateemista koulutusta, mutta hänen käytännön tietotaitonsa olivat ylittämättömät. Riistakirjailijoina aiemminkin kunnostautuneet Jere Malinen ja Veli-Matti Väänänen syventyvät aiheeseen uudessa teoksessaan Kanalinnustus . toukokuuta. Fileeraa isommat (n. Keväinen kutupyynti toteutuu helpohkosti havuturon vierestä katiskoilla, merroilla tai pikkurysillä. Ei aikaisemmin ole ollut tällaista havaintoa.” risukkojenraivaaja LuKIJAKuVA ”Ruskea silppu on kai kuorimurua. Aseta purkit sähköuuniin ritilän päälle. Kanalintuja tapaa eteläsuomalaisista puutarhoista aina tunturien kivikkoisille huipuille, ja tehokkaina lisääntyjinä ne ovat ihanteellista riistaa. › Säilyvät maakellarissa tai kylmiössä kuukausitolkulla, elleivät ole tulleet syödyiksi jo aikaisemmin keitikäsperunoiden tai leivän kanssa. Runsas ja havainnollinen kuvitus sekä hiukan konservatiivinen mutta mainiosti onnistunut taitto viimeistelevät miellyttävän ja asiarikkaan lukukokemuksen. Olisitko arvannut, että Suomen saloilla piilottelee peräti kahdeksan kanalintulajin edustajia. Mutta että talvella kaadettu puu ja toukokuussa jo tuossa kunnossa... Purkitusohje: › Lasipurkki 0,3–0,5 litraa, metallikansi. › Ravista niin, että liemi on mennyt pohjaan saakka. Täysin tyhjentävää esitystä aiheesta ei toki yhteen opukseen mahdu, vaan aiheeseen hurahtaneen lukijan on oltava valmis etsimään täydentäviä tietoja myös muista lähteistä. toimi Metsälehden kolumnistina pitkään. heikki hYVÖnen Mäntyharju KIRJAT Jere Malinen ja Veli-Matti Väänänen: Kanalinnustus. Kirja on jaettu kuuteen itsenäiseen osaan. Voisiko olla jonkun toukan tekosia, jälkilaikku näyttäisi vähän sen malliselta. Kaikusalo oli legenda jo eläessään. 4–4 ½ tunniksi. Kaikusalon kirjallinen tuotanto oli laaja. Näennäisesti kevyt ja hyvin etenevä teksti nojaa vahvasti tutkimustuloksiin. Katkaise pienet yksilöt kahtia. › Onnea yritykselle. Ilman Kiekun pitkäaikaista taustatyötä tietomme Yliperän naalikannan kehityksestä olisivat pahasti vajavaiset. Etenkin särkikalojen on todettu rehevöittävän vesistöjämme. Myyrähän se on, mutta mitä lajia. Myöskin kesänuottaus voi antaa runsaasti saalista. Koko hänen elämänsä kietoutui nisäkästutkimuksen ympärille, ja virallisen elämäntyönsä hän teki Metsäntutkimuslaitoksen Ojajoen toimipisteen vetäjänä. Tutustuin Kiekuun 13-vuotiaana aloittelevana luontoharrastajana syksyllä 1964 Norssin luontoseurassa. Hänet tunnettiin armoitettuna sanan mestarina ja värikkäänä kielenkäyttäjänä niin suullisesti kuin kirjallisesti, kuten Metsälehden lukijat hyvin tietävät. Eläkkeelle hän siirtyi 2005. Oltuaan pari vuotta tutkimusapulaisena Maatalouden tutkimuskeskuksessa hänen polkunsa osuivat yksiin Kilpisjärven biologisen aseman esimiehen Olavi Kalelan kanssa, ja siitä seurasivat myyräja sopulitutkimukset Lapissa sekä Kiekun elämänpituinen rakkaus Lappiin. Näinä päivinä ovat kutupyytäjät rannoilta harvenneet ja mainittujen kalojen esiintymisrunsaus järvissämme lisääntynyt. Näin ollen on vähintään kohtuullista, että markkinoille on saatu kokonaan kanalintuihin ja niiden metsästykseen keskittyvä tietokirja. Varsinkin pohjoisessa luontaiset vuosienväliset vaihtelut ovat suuria, ja siksi vain tarpeeksi pitkistä aika sasarjoista voidaan erottaa trendit vuosittaisista vaihteluista. Onko pikkupojat käyneet ehkä vuoleskelemassa?” kisi ”Kyllä syyllinen on myyrä; laji voisi selvitä, jos tietää mistä päin maata tuo syönnös on.” anton Chigurh ”Samaa mieltä Antonin kanssa. Vielä viime vuosisadan alkupuoliskolla näiden kalojen kutupyynti oli yleistä. Täyttäessäni 50 vuotta olin jo pitkään toiminut Kiekun esimiehenä, ja hän piti juhlissa kauniin huumoripitoisen puheen, jonka lopetti näin: ”Kiitän erikseen siitä, että meillä ei ole koskaan ole ollut mitään riitaa. Kaikusalo siirtyi Metlaan 1972, kun laitoksessa oli aloitettu myyrätutkimus lisääntyneiden taimituhojen takia. 196 sivua. Keikkabiologin töiden lomassa Kieku toimi nuoruudessaan usein tunturioppaana ja retkien vetäjänä Kilpisellä. Luontokirjailija Asko Kaikusalo Mikä tekee tällaista jälkeä. Kieku alkoi tutkia naalia jo 1960, jolloin kukaan muu ei ollut kiinnostunut lajista. PILKKEITÄ 25 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 KuOLLuT LuKIJALTA Asko Kaikusalo, laajalti tunnettu lempinimellään ”Kieku”, menehtyi sairauskohtaukseen kesäpaikassaan Luhangan Ojalassa 10. Tämä on nuorisollekin vallan sopiva harrastus.. Hinta 50 euroa. › Jätä purkki täytettäessä hieman vajaaksi. Entä kalojen säilöminen. Säädä lämpötila 125 asteeseen n. Kanalinnustus on silti kaukana kuivakasta tutkimusraportista; tekijät ovat nähneet vaivaa kirjoitusasun muotoilussa
Naaras hakee veriaterian, jotta saisi valkuaisaineita munien valmistamiseen. Loppukilpailuun osallistujat valittiin maakuntavaiheen karsinnoissa. Metsävisa järjestettiin nyt 31. Varpusja hiiripöllöt hoivaavat poikasiaan vielä pöntöissä ja tunturipöllö hautoo maapesässään. Vuohilajeille odotellaan vielä lisää jälkeläisiä kesän kuluessa. Pohjoiset pöllöt ovat haluttuja lintuja Euroopan eläintarhoissa. Ratsastusta ja muuta liikuntaa harrastava Lindström kertoi yllättyneensä hyvästä menestyksestään jo maakuntatason kilpailussa. Markhorit ovat kotiseudullaan Himalajalla uhanalaisia. Koiras ei verta tarvitse, sillä tarvittavan siittiömäärän tuottamiseen riittää muutama mesisiemaisu kukissa. Metsäpeuroilla on hurmaavia suurisilmäisiä pienokaisia. Viime viikolla järjestettyyn finaaliin osallistui 15 koululaista. kaan ole välttämätön. suuri munamäärä on tarpeen, koska jälkeläisten selviytyminen on sääoloista riippuvaa arpapeliä. Markhoreiden ja alppivuohien muutaman päivän ikäiset kilit harjoittelevat jo huimia loikkia kallioilla. Muut visailijat vasemmalta: iiro leiviskä, juha laukkanen ja juho lasarov. Loppukilpailu tuntui kuitenkin lopulta yllättävän helpolta. Toukokuun aikana jo yhdeksän lajia on saanut jälkikasvua ja lisää on odotettavissa kesäkuun puolella. Hyttysen selviytymisstrategia on aika velmu. Jos lunta on vähän ja kevät vähäsateinen, moni allikko kuivuu liian varhain – tai munintapaikalle ei synny lainkaan allikkoa. Ruokaa on tarjolla riittävästi. hiiripöllön poikaset seuraavat tilannetta.. Sulavesiallikot ovat turvallisia elinympäristöjä, koska niissä ei ole petoja. Ensimmäisenä kuoriutuivat lapinpöllöjen poikaset, jotka ovat jo lähteneet pesästä ympäristöään tutkimaan. Jos vain kohtalo sallii, naaras imee verta useampaankin kertaan, mikä tekee mahdolliseksi tautien leviämisen hyttysten matkassa. Enimmät meikäläisten hyttysten toukat elävät keväisissä sulavesilammikoissa. hyttysnaaras imee verta, jotta se pystyisi valmistamaan paljon munia. Silloin ei tule hyttysiäkään. Kun naaras munii, lammikot ovat usein jo kuivuneet. Loppukilpailussa kilpailijoiden piti tunnistaa tehtävärasteilla luonnonilmiöitä, eliölajeja ja metsänpiirteitä. Lopuksi istutettiin ryhmätöinä taimia. Niiden tarhakannan kasvua ohjaillaan Korkeasaaresta käsin. Peuranvasat kirmailevat honteloilla jaloillaan emojensa vahtimina. Keväinen auringonpaiste ja lämpö käynnistävät nopeasti levätuotannon, ja lisäksi allikon hajoava kasvismateriaali ruokkii alkueläimiä, rataseläimiä ja muita pikkuotuksia, jotka kelpaavat hyttystoukkien ravinnoksi. Yhden hyttysen veriateria on vain muutamia mikrogrammoja, mutta tuhansien hyttysten jatkuva hyökkäily voi nostaa suojaamattoman eläimen menetykset kymmeniin grammoihin päivässä. Jos se ei sitä saa, se kyllä munii mutta munamäärä jää vähäiseksi. Poikasbuumi korkeasaaressa M ar i Le hm on en Markhoreiden kilit harjoittelevat jo huimia loikkia kallioilla. Ei veriateria naaraalleLottoa jälkeläisillä SEPPO VuOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. 26 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 Verta imevä hyttynen on metsänkävijälle tuttu riesa, joka joskus rajoittaa tekemisiä ja menemisiä. Arvaamattomia allikot ovat. kerran. Metsäpeuroilla, markhoreilla ja alppivuohilla on hurmaavia suurisilmäisiä pienokaisia. Tämän vuoden valtakunnallisen Metsävisan loppukilpailu käytiin Espoon Luukin ulkoilumetsissä. Finaalin voitti Venla Lindström Hyrylän yläasteelta Tuusulasta, toiseksi tuli Ilmari Vauhkonen Helsingin Suomalaisesta yhteiskoulusta ja kolmanneksi Mikaela Honkala Haapajärven yläasteelta Pohjois-Pohjanmaalta. Siksi porokin pakenee räkkää tuulisille paikoille avosoille tai tunturiin. Luultavasti naaras ei sirottele munia umpimähkään pitkin metsiä, vaan haistaa, ehkä hajoavista leväjäänteistä, keväisen allikon paikan. Visan järjestävät Suomen Metsäyhdistys ja Biologian ja maantieteiden opettajien liitto. Metsävisan voitto tuusulaan Metsävisan 2012 voittaja Venla lindström istuttaa taimia ryhmänsä kanssa. Kisaan osallistui tänä vuonna lähes 30?000 oppilasta 400 yläkoulusta 650 opettajan johdolla. Alppivuohien tilanne luonnossa on nykyään jo hyvä. Korkeasaaressa ne ovat aina lisääntyneet hyvin. V ilm a Is sa ka in en Kesän tulo näkyy Korkeasaaressa poikasbuumina. Lisäksi piti päätellä tulevia sekä jo toteutettuja metsänhoitotoimia ja havainnoida metsätuhonaiheuttajia. Metsäpeuroilla on luontoonpalautusohjelma Venäjän Karjalassa, jonne Korkeasaaresta vietiin peuroja vuodenvaihteessa
Pihka koro lopettanee radiata männyn viljelyn espanjassa. 1900-luvun alun jälkeen on eurooppaan ilmestynyt yli 15 uutta Phytophthoralajia. Taimikaupassa voidaan valvoa, että kasvit ovat terveen näköisiä, ja yksittäisiä taudinaiheuttajia voidaan tutkia satunnaisnäytteistä. 27 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 kansainvälistä siementen, taimien ja puutavaran kuljetusta on rajoitettava metsille aiheutuvan suuren riskin vuoksi. Näin ei yleensä ole, sillä mikrobit voivat käyttäytyä uudessa ympäristössään eri tavalla kuin alkuperäisellä alueellaan. Samalla tehdään metsäsuunnitelma, jonka avulla metsänomistaja pääsee tutustumaan metsäiseen omaisuuteensa. sentti bensasta yhteismetsiin Tyypillinen esimerkki on koristekasvikauppa. Vetoomus on julkaistu verkossa nimellä Montesclaros declaration , ja sen on allekirjoittanut yli sata metsätautien ja -tuhojen tutkijaa 26 eri maasta. amerikassa tammenäkkikuolemaa ja euroopassa vuodesta 1993 lähtien heiden ja varpukasvien versopoltetta aiheuttanut Phytophthora ramorum -mikrobi iski vuonna 2009 yllättäen lounais-englannissa japaninlehtikuusiin aiheuttaen niissä laajaa tuhoa. Vuonna 2003 ja 2005 suurmetsäpalot tuhosivat kolmekymmentä prosenttia maan metsäalasta. Varsinkin Kaukoidästä ja muilta mantereilta tulisi taimien kuljetus Eurooppaan estää mahdollisimman nopeasti. Varoilla tuetaan yhteismetsien perustamista ja hallintoa, metsäneuvojien palkkaamista sekä metsäpalojen torjuntaa. Tällaisia vieraslajeja voisivat olla esimerkiksi amerikkalainen vuoristoniluri tai lännenpahkaruoste. Torjunnan onnistuminen edellyttää erinomaista perustietoa taudinaiheuttajasta. Suomen metsätalous perustuu vain muutamaan puulajiin. Useimpia koristekasvien taimia voitaisiin tuottaa markkina-alueen maassa, jolloin tosin hinnat olisivat mahdollisesti korkeammat, mutta käyttäjälle koituisi näin huomattavasti pienempi riski saada jokin uusi tuhoisa tauti tai tuholainen. Tällä hetkellä eniten pelätty metsätuholainen Euroopassa on mäntyankeroinen, jota tavataan lähes vuosittain maahamme saapuneesta puutavarasta ja puisista pakkausmateriaaleista. Se aiheuttaa kustannuksia, ja siellä missä valvonnassa on aukkoja, on kaupan toimijoilla houkutus käyttää välillä myös käsittelemätöntä puuta pakkauksissaan. Siksi olisi erityisen tärkeää, että suomalaiset poliitikot ottaisivat taloudellisesti vähämerkityksisen mutta paljon riskejä sisältävän kasvikaupan kieltämisen kansainväliselle asialistalleen. Tehokas, edullinen ja nopea toimi olisi ensi alkuun lopettaa kansainvälinen taimikauppa, sillä nykyisten kokemusten ja tiedon perusteella on selvää, ettei tätä ongelmaa pystytä ratkaisemaan edes äärimmäisen tehokkaalla valvonnalla. Lisäksi näin kasvaa riski taimitarhalle kaukokulkeutuneiden sielläkin vieraiden mikrobien nopealle ja laajalle leviämiselle ennen ongelman paljastumista. Suoraan metsänomistajien pussiin tankkauksesta kertyviä euroja ei kuitenkaan makseta. Nyt yhteismetsiin kuuluu 700?000 hehtaaria. Phytophthoramikrobin aiheuttama pyökin kuoripolte eteläruotsalaisessa pyökissä tämän vuoden helmikuussa. Etenkin Portugalin pohjoisosissa metsätilojen keskikoko on hyvin pieni, paikoin vain parisen hehtaaria. Ongelman muodostavat kuitenkin usein sellaiset mikrobit, jotka eivät alkuperäisessä ympäristössään aiheuta siellä esiintyvillä kasveilla ongelmia, mutta uusille kasvilajeille päästessään voivat osoittautua niille haitallisiksi patogeeneiksi. Sama koskee metsäpuiden taimia. Metsälehden lukija matkalaiset tutustuivat Portugalin metsätalouteen huhtikuun puolivälissä. Niiden aiheuttamaa riskiä voidaan vähentää kuumakäsittelyllä. Valkomännyn tervasroso on todennäköisesti kotoisin Aasiasta, ja siellä männyt ovat melko vastustuskykyisiä tätä tautia vastaan kuten onneksi myös meidän metsämäntymme. Metsäpatologit ovat huolestuneita Metsäpatologien Espanjassa viime vuonna laatiman julkilausuman keskeinen sanoma koskee sellaista kansainvälistä kasviaineskauppaa, jonka kokonaishyödyn voidaan katsoa olevan vähäistä verrattuna sen aiheuttamaan riskiin. Satakunta vuotta sitten levisi maahamme strobusmäntyjä tappava ruostesieni, valkomännyn tervasroso, ja monille paikoille ympäri maata koristepuuksi istutetut strobusmännyt sairastuivat vähitellen lähes kaikki. Eviran valmiussuunnitelman mukaan yhden mäntyankeroislöydön torjunta suomalaisesta metsästä maksaisi valtiolle 12–26 miljoonaa euroa. Th e Fo re st ry C om m is si on , U K A nn a R yt kö ne n M ic ha el M ül le r. Yhteismetsän alueella paloja levittävät risut ja pusikot raivataan pois. Terve taimi sisältää aina suuren määrän mikrobeja niin juuristossaan kuin versoissaankin. Lisäksi monet patogeenit voivat aiheuttaa oireita isäntäkasvissaan vasta pitkän ajan kuluttua tartunnan jälkeen. Maassa ole samanlaista kuolinpesäkäytäntöä kuin Suomessa, ja tilat ovat pilkkoutuneet perinnönjakojen seurauksena. Olisi lyhytnäköistä esimerkiksi kuljettaa suomalaista siementä jonnekin halvemman työvoiman maahan, tuottaa siellä taimet ja markkinoida ne täällä. Myös puisten pakkausmateriaalien käyttöä kansainvälisessä kaupassa tulisi tarkastella aiempaa huomattavasti kriittisemmin. Moni metsänomistaja ei enää edes tiedä, missä oma metsä sijaitsee. Vuosi sitten kokoontui metsätautien tutkijoita lähes 20 eri maasta Espanjan Cantabriaan esittelemään uusimpia tutkimustuloksiaan. Ei tuontitaimia Eurooppaan Elävien taimien sterilointi kaikista mikrobeista ja tuholaisista ei ole mahdollista. Pyökin tulevaisuus taloudellisesti merkittävänä puu lajina euroopassa näyttää nyt olevan vakavasti uhattuna. Mäntyja kuusivaltaiset metsät kattavat yli 80 prosenttia metsäalastamme. Tämä ei ollut yllätys, sillä vieraslajisten metsätuholaisten määrä näyttää maailmanlaajuisesti kasvavan kiihtyvää tahtia. TuTKIJOILTA Rajat eivät tuholaisia pysäytä tiia PUUkila, teksti ja kuva Jos Suomessa yhteismetsät vielä epäilyttävät, Portugalissa metsiä liitetään yhteen koko kansan voimin. Yhteismetsät ovat ainoa keino saada tehokkuutta metsäpalojen torjuntaan sekä metsätalouteen. Pienet tilat jäävät usein hoitamatta. Lisääntyvät havainnot kaukokulkeutuneiden tautien aiheuttamista tuhoista huolestuttivat tutkijoita, ja kokouksen päätteeksi osanottajat laativat vetoomuksen kansainvälisen kasviaineskaupan rajoittamiseksi. Torjunnan epäonnistuessa voi laskuun tulla nollia perään. Jos Suomeen tulisi tuhonaiheuttaja, joka tappaisi puolet männyistä, vahinko olisi valtava sekä ekologisesti että taloudellisesti. Saamme niiden mukana taimitarha-alueella esiintyviä siellä luontaisia mutta täällä mahdollisesti uusia aiemmin kokemattomia mikrobeja ja tuholaisia. Risukkoisessa metsässä palot leviävät nopeasti. Myös puutavaran ja puisten pakkausmateriaalien siirtymistä maasta toiseen tulisi rajoittaa nykyisestä. MiChael MÜlleR jaRkko hantUla hantula on Metsäntutkimuslaitoksen professori ja Müller Metsäntutkimuslaitoksen tutkija. Siellä valtio antaa sentin jokaisesta bensalitrasta yhteismetsien hyväksi. Näin siitä huolimatta, että bensan hinta on Portugalissa samaa luokkaa kuin Suomessa, mutta tulotaso huomattavasti meitä alhaisempi. Jokaisen taimierän mukana siirtyy rajojen yli tai maanosasta toiseen satoja ellei tuhansia mikrobilajeja, joiden käyttäytymisestä markkinointialueen kasvistossa ei tiedetä mitään. Kokouksen yhteydessä tehtiin retkiä paikallisiin metsiin, joissa näkyi hiljattain Espanjaan saapuneiden uusien tautien aiheuttamia tuhoja. tauti on kotoisin Pohjoisamerikasta ja löytyi ensi kerran euroopassa espanjasta vuonna 2007. Vaikka Suomen metsät ovat toistaiseksi selvinneet vähin menetyksin kaukokulkeutuneiden tautien ja tuholaisten osalta, on meilläkin ilmiöön päästy tutustumaan. Vuonna 2005 aloitettu kampanja yhteismetsien perustamiseksi on tuottanut tulosta. Pihkakoro espanjalaisessa radiatamännyssä
Palstalle hyvä metsäautotie, maapohjasta 97 % tuoretta kangasta ja taimikot erinomaiset. ”Ei haitannut yhtään kun huomasin, mitä kenttäsaha oli syönyt”, nauraa Jouko Nissinen muutaman vuoden takaiselle sattumukselle. päässä. METSÄPALSTA, Parikkala, Koitsanlahti 15,3 ha. Sekaan laitettiin panssaria lävistävää, sytyttävää ja sirpaloituvaa patruunaa. Ranuan Rahaselässä n. 182 000 €. 1786 m 3 , josta heti hakattavissa n. Rantaviivaa n. Se osoittautui metsästystä ja ampumaurheilua intohimoisesti harrastavalle sahurille unelmalöydöksi, vaikka sirkkelin terä menikin vaihtoon. Runsaspuust. On hyvin todennäköistä, että lentokone on tulittanut metsään maastoutuneita ”tšuhnia” eli suomalaisia. 2050 m 3 . Se on tarkoitettu alun perin raskasta kalustoa sekä rakennuksia vastaan. Reilusti varttuneita kasvatusmetsiä, joten lähitulevaisuuden hakkuumahdollisuudet on runsaat. Kohteen puusto on pääosin nuorta kasvatusmetsää. Erinomainen metsätila Koitsanlahdessa. Puustoa n. vanhaa peltoa), kattava tieverkosto, vanha lato. Hyvä saavutettavuus, tie 506 menee palstan läpi. Myös ampumasuunta ja aikamääre kummastuttivat. rannalla. Yleiskaavassa 3 rantarak.paikkaa etelään auk. palstoina). METSÄPALSTA, Ranua, Rahaselkä 42 ha. Luodin metalli oli erittäin kovaa, eikä sahaus aiheuttanut siihen kuin pintanaarmun. 59 000 €. 42 hehtaarin metsäpalsta (määräalana). 22 000 € METSÄPALSTA, Ranua, Simojärvi Ranuan Simojärven läheisyydessä n. 2500 m 3 . metsästyksesta ja kalastuksesta kiinnostuneelle. Puusto sekametsää, maasto rinteistä metsämaata, hyvät kasvavat maapohjat. Niinpä siitä toimitettiin tarkat tiedot sekä valokuvia Puolustusvoimille määritettäväksi. Jokaisella lentäjällä oli kuitenkin oma tyyli vyöttää aseet. 70 000 €. 4350 m 3 . 9 km:n päässä Juukan keskustasta. Kohteita myy: LKV Eurokiinteistöt Oy, 0500 210 700 Ju ri Pa ša lo k. Maapohjat reheviä (osa tilasta mm. Asiantuntijoiden mukaan saksalaisilla ja suomalaisilla olivat käytössä 20-millin kokokaliiperilla ja johtorenkailla olevat kranaatit, joten niihin Jouko Nissisen löydös ei täsmää. Peruspar. 50 m 2 lomamökki. Heti hakattavissa n. ilomantsilaisen kuusen ”luoti” lienee ammuttu tällaisella shVak-lentokonetykillä. 28 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 MyyDään Panssariluoti puussa pysäytti sahan ja käynnisti salapoliisityön. Vain 500 m venematka rannasta, talvisin jäätie vierestä. METSÄPALSTA, Juuka, Juuka 16,9 ha. Ei rantarak.paikkaa kaavassa. Hp. 89 000 € Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Luoti oli tunkeutunut aikoinaan nuoreen näreeseen jyrkästi yläviistosta puun kasvusuuntaan nähden. Hyväkuntoinen metsäautotie palstalle. Huippupaikka esim. Kaiken kruunaa huikeat maisemat Pieliselle. Siten pystyttiin tulittamaan kaikkea liikkuvaa. Lomamökissä tupa-keittiö, 2 mh, s, ph. 30 hehtaarin metsäpalsta (määräalana). Sähkölinjan rakentaminen alkamassa, johon mahdollisuus ottaa liittymä. Ammuksen vaippa oli jäänyt matkalle luodin läpäistyä jotakin. Sovittiin, että nimiä ei mainita, mutta luoti määritetään. 2000 m 3 ja lähiajan hakkuumahdollisuudet ovat runsaat. Puustoa nyt n. Hp. metsäautotie. Luodin pituus on 45 milliä ja halkaisija 16 milliä. Keerna on ammuksen ydin Toisesta maailmansodasta muistuttava luoti on nykyään tallessa Nissisten suvun sahalla Rantasalmen Hiltulassa. Kohteen puusto on nuorta kasvatusmetsää. Hp. Oma 2450 m 2 tontti. 26 km 229 000 € METSÄPALSTA, Kuopio, Haminanlahti 15,369 ha. Lustoista löytyi sotahistoriaa Myöhemmin sotahistorianharrastaja arveli löydöksen venäläisen lentokoneen ampumaksi panssariluodiksi. Puustoa n. Maalina myös elävä voima Mitä Ilomantsin metsissä tapahtui kesän 1944 korpisodassa. jäljet johtivat jatkosodan viimeiseen suurtaisteluun ilomantsin metsiin. jeRe Malinen, teksti ja kuva Ensin kirkui metalli, sitten urvahti sirkkeli. Pohjahinta 391 000 €. Puu kasvoi Ilomantsissa Hattuvaaran taisteluiden maastossa. Monipuolinen n 17 ha:n määräala vain n. Metsästysluodit ovat pehmeää metallia. Kiinteistöllä Saimaan rantaviivaa sekä Penttilän järven rantaa (rantatontit myydään erill. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Tammela, Hevoniemi 29,43 ha. ”Luodin mitat täsmäävät 20-millisen kranaatin sisällä olevaan karkaistuun, wolframista valmistettuun venäläiseen panssarikeernaan”, raportissa todetaan. Uudemmissa venäläiskoneissa tykki oli jo 23-millinen. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. Ilomantsista kaadetun, tyvihalkaisijaltaan 60-senttisen kuusen sydänpuusta pilkisti ruostunut luoti. Lustoista laskettuna kuusi oli saanut osuman ”noin” toisen maailmansodan tienoilla. Kasvavat maapohjat ja puustoa n. METSÄPALSTA, Juuka, Paalasmaa 33,3 ha. Määräala Virstosuon tilasta. Tiestö valmiina kiinteistölle. 170 metriä. metsäpalsta Puumalan Otasalossa hyvien kulkuyht. Upea saarikiinteistö Pohjois-Kallavedellä. 100 000 €/tarjous METSÄPALSTA, Suonenjoki, Viippero 8,75 ha. jouko nissinen esittelee luotia, jonka alkuperän selvittäminen ei ollut aivan helppoa. 6687 m 3 . Ehkä venäläinen lentokone hyökkäsi kohti vihollismaalia. Sotilasraati päätyi arviossaan venäläiseen 20 mm:n ShVAK:n panssarisytytysammukseen kranaatilla BZ. Siitä se on päätynyt puuhun ja lopulta sirkkelin hampaisiin. Puustoa n. Kuusamon Kiitämäjärvellä kauniilla paikalla v.1970 rakennettu n. Juuan taajamaan n. Panssarisytytysammuksen läpäisy on 24 millimetriä sadalta metriltä ammuttuna. Toimittajasuhteita apuna käyttäen Puolustusvoimat otti tehtävän vastaan. Hp. Kohde rajoittuu valtion maihin. 35 000 €/tarjous METSÄPALSTA, Juuka, Polvela, 45,6 ha. Lentokone oli ilmeisesti vanhempaa sorttia, sillä ainakin Polikarpov I-16P, Jak1, La5, La7, LaGG3 ja IL-2 oli varustettu 20-millin tykeillä. Kolmesta vierekkäisestä tilasta koostuva rantametsätila Ahvenisen rannalla. Toukokuussa luodin tarkempi historia alkoi vaivata sahurien mieltä. Tapauksessa oli muutama seikka, joka herätti tuoreeltaan Nissisen mielenkiinnon. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Puumala, Ollila 108 ha. Tammelan Hevoniemen kylässä lähes 30 ha metsätila, jossa kattava tieverkosto. 129 000 €. Venerannasta 27 km Kuopioon. 14 000 € LOMAMÖKKI, Kuusamo, Kiitämäjärvi 0,2450 ha. Erittäin runsaspuustoinen määräala. 670 m 3
020 772 9144, 040 835 6479 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 80. 020 772 9131, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Markkinointiassistentti Helena Ågren p. Arvostamme soveltuvaa metsäalan tutkintoa, aktiivista työotetta sekä markkinointija myyntihenkisyyttä. 020 772 9125 Eero Sala p. Kyseenalaistamme toimintaamme ja ajatteluamme ja haemme jatkuvasti uutta tarjotaksemme asiakkaillemme innovatiivisia, uusiutuviin materiaaleihin perustuvia ratkaisuja. 020 772 9128, 040 752 9626 vErKKOJuLKaiSu METSäuuTiSET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi aSiaKaSPaLvELu klo 8.15–16.00 tilaukset ja osoitteenmuutokset Ansa Seppälä p. 020 772 9136 Ulla Ylikangas p. Puunhankinnan tavoitteena on taata kustannustehokkaat puutoimitukset tehtaille ympäristötietoisesti kestäviä menetelmiä käyttäen. 020 772 9123 toimittajat Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-Isokoski p. Lisätietoja ja hakeminen tehtävään 21.6.2012 mennessä osoitteessa storaenso.com/careers Stora Enso on biomateriaali-, paperi-, pakkausja puutuoteteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä rethinker. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 36?415 (LT/11) Lukijoita 156?000 (KMT 11) Painopaikka Hämeen Paino Oy PaLvELuKSEEn HaLuTaan MyyDään Jokainen haaste sisältää uuden mahdollisuuden oletko se sinä. 020 7727 830 toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. http://www.storaenso.com/metsa Oston hankintaesimies, Nivala Haemme Stora Enso Metsän organisaatioon oston hankintaesimiestä kasvattamaan kotimaista puukauppaa. 020 772 9132, 045 130 0211 MarKKinOinTi Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. Haemme kehityskykyistä sekä tiimityöskentelytaitoista oston hankintaesimiestä Nivalaan. 020 772 9130, 0400 913 822 iLMOiTuSMyynTi Ja ainEiSTOT Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Stora Enso Metsä vastaa konsernin Suomen selluja paperitehtaiden sekä sahojen puuhuollosta. 020 7727 831 0400 894 080, f. 020 772 9122, 040 516 4000 aD Anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. 020 77 29 170 keski-suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Oston hankintaesimiehenä vastaat oston suunnittelusta, puukaupan teosta, puukauppapalveluiden ja metsäpalveluiden markkinoinnista sekä metsän-omistajasuhteiden hoidosta. m 3 . 020 772 9126, 0400 973 457 Pohjois-suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi 016 732 232, 0400 150 910 f. Stora Enson palveluksessa on maailmanlaajuisesti noin 30 000 ihmistä ja sen liikevaihto vuonna 2011 oli 11,0 miljardia euroa. OP-Pohjola palkitsee vuosittain metsäalalla erityisen ansioituneen henkilön, työryhmän tai yhteisön.. 020 772 9124 taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 020 772 9143, 0400 581 108 toimitussihteerit Jussi Collin p. Stora Enson Suomen asiakastehtaiden vuotuinen puunkäyttö on 20 milj. 29 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 Metsäkustannus Oy Soidinkuja 4, 00700, HELSINKI Puhelin 020 772 9120 faksi 020 772 9139 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi TOiMiTuS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 20 40 60 80 100 Kyllä 64% Ei 36% GALLuP Pitääkö pesimäaikaisia hakkuita rajoittaa. 020 772 9127 Tiia Puukila p. 020 772 9136 Palvelupäällikkö Heta Välimäki (äitiyslomalla) Susanna Pellinen p. Stora Enso Metsän palveluksessa on 630 henkilöä ja 400 koneja autoyrittäjää alihankkijoina. 020 772 9133 050 331 4137 internet-ilmoitukset Myyntipäällikkö Sanna Nyman p. metsalehti.fi Karvosesta vuoden metsävaikuttaja Suomen metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja Juhani Karvonen on valittu vuoden 2012 metsävaikuttajaksi
Sitten sain tietää, että laitteisto on niin ”taitava”, että se mittaa muun ohella laitteen kallistuskulmia ja saa niiden avulla kiinnostavaa tietoa metsän rakenteesta. anselmi kittilä, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen eläkkeellä oleva metsätyönjohtaja, Teuva (perhepiirissä). 60 VuOTTA 18.6. Mielestäni juuri kovapuinen saarni teki soittimeni äänestä ainutlaatuisen täyteläisen. Viime vuosina puun menestymistä on heikentänyt saarnensurma niminen tauti. Tosielämässäkin saarnen tuuhea juuristo viihtyy syvällä kalkkipitoisessa, ravintorikkaassa ja kosteassa maassa. Yli 30 vuotta sitten soitin upouutta saarnirunkoista sähkökitaraani onnellisen ylpeänä Elmun Lepakkoluolan avajaisissa Helsingissä. Alan tuore professori Markus Holopainen kertoi virkaanastujaisluennollaan täsmämetsätalouden näkymistä viime viikolla. Pettymykseksi illan tv-uutispätkään pääsi sijastamme silloin suosittu keravalainen rockabilly-yhtye. Erityisesti ”hevosaikaan” se oli suosittu materiaali vaunurakenteissa, rattaissa ja työkaluissa ympäri Eurooppaa. Virkaanastujaisluennolla nähtiin videopätkä kyseistä laitteesta ja ihmettelin, miten mittalaitteet pystyvät toimimaan lievästi sanottuna kuoppaisessa maastossa. Lähetä tiedot viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Soidinkuja 4, 00700 Helsinki. Suomen oloissa saarni viihtyy luontaisesti parhaiten lounaisja etelärannikon tuntumassa lehtomaisilla kasvupaikoilla. Täsmämetsätalouden tutkimusryhmä on Helsingin yliopiston ja Geodeettisen laitoksen yhteisprojekti. Professorin näytPistepilvi tämässä kuvassa suurikokoinen mänty leijui ilmassa eteerisenä mutta kuitenkin todellisena. Vaikka puu on melko hallanarka, kasvaa kohtuukuntoisia saarnia hyville kasvupaikoille istutettuina vielä Keski-Suomen korkeudella. Sitä ylempänä puu jää yleensä pensasmaiseksi. Pauli nyholm, metsänhoitaja, Lappeenranta (matkoilla) 85 VuOTTA 19.6. Ainakin osa tutkimusvälineistä näyttää hauskoilta. Markku lehtola, Metsänhoitoyhdistys Pyhäjokilaakson valtuuston jäsen, Oulainen (matkoilla) 50 VuOTTA 11.6. Laserkeilaus on mullistanut lyhyessä ajassa metsänmittauksen, ja metsänomistajat saavat pian nauttia keilaamalla tuotetusta tiedosta oman päätöksentekonsa tukena. Uuden palvelun taustalla on valtava määrä tutkimusja asiantuntijatyötä unohtamatta itse metsätiedon keruuta, jota tuetaan valtion varoin noin 17 miljoonalla eurolla vuodessa. Maasta taivaaseen Norjalaisten kansantarinoissa saarnea pidettiin taivaaseen ulottuvana mahtavana Yggdrasill -maailmanpuuna. Sotien aikoihin istutti isoisäni kesämökkinsä pihalle saarnen. Jatkossa pistepilviä voidaan käyttää vaikkapa metsien hiilitaseen, tuhoalttiuden tai metsänhoitotarpeen arvioinnissa. Lääketeollisuutta kiinnostaa kaarnan ja leh tien terveysvaikutukset muun muassa reuman hoidossa. Suomen metsäkeskuksen tarjoama Metsään.fi-palvelu on pian kaikkien metsänomistajien saatavilla. kari kivisalo, Metsänhoitoyhdistys Teljän metsänhoidonneuvoja, Harjavalta 12.6. Seuraavan aamun Helsingin Sanomatkin oli kirjoittanut yhtyeemme nimen väärin. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi heikki nUoRteVa, teksti ja kuvat Saarni on tunnettu kestävänä puumateriaalina. Tuon ihmepuun juuret tunkeutuivat syvälle maan uumeniin, muistuttaen juuriyhteyksiltään nykynuorten Avatar-elokuvan puuta. Laserkeilaus metsässä tuottaa pistepilven, jonka avulla puista voidaan määrittää lähes millaisia tunnuksia tahansa. arto Ruuskanen, Metsänhoitoyhdistys Koillis-Savon valtuuston jäsen, Lapinlahti 17.6. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Puu kasvaa luontaisesti koko Euroopassa, lukuunottamatta aivan eteläisimpiä ja pohjoisimpia alueita. KeskiEuroopassa sitä arvostetaan myös lämpöarvoltaan erinomaisena puuhiilenä ja takkapuuna. Kestävyytensä ansiosta saarnea käytettiin jopa englantilaisissa Mosquito-lentokoneiden siipirakenteissa toisessa maailmansodassa. arsi inki, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Hämeen-Uudenmaan alueen metsäneuvoja, Hämeenlinna (perhepiirissä) 23.6. tapio tolppanen, Metsänhoitoyhdistys KoillisSavon valtuuston jäsen, Nilsiä Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Pistepilven tarjoama tieto on hieno yhdistelmä huipputiedettä ja viimeistä huutoa olevaa teknologiaa, jonka avulla voidaan ratkaista hyvin arkipäiväisiäkin metsällisiä kysymyksiä. 30 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 LIISA SAARENMAA RAKAS PÄIvÄKIRjA Kirjoittaja on metsäneuvos. Sen kunnianhimoisena tavoitteena on tuottaa entistä yksityiskohtaisempaa tietoa metsistä. Suomi on paikkatiedon eli geoinformatiikan edelläkävijä. Tuore professori ei haasteita pelkää vaan toteaa iloisesti, että edessä on paljon ongelmia, mutta niihin on vain hauskaa etsiä ratkaisuja. Nykyään saarni on arvokasta erikoispuuta mm. kirjoittajan saarnipuinen kitara on yhä lähes naarmuton.. M etsänmittausmenetelmät kehittyvät huimaa vauhtia, ja niiden uudet mahdollisuudet paikkaan sidottujen tietojen keruussa vaikuttavat lähes tieteiskirjallisuudelta. Vaikka nuori itsetuntoni saikin kolauksen, on kovia kokenut saarnikitarani edelleenkin lähes naarmuton. Kuiva ja karu kasvupaikka ei ollut puulle paras mahdollinen, mutta sitkeänä puu on sinnitellyt yli puoli vuosisataa läpi pakkastalvien ja saarnensurman hyökkäysten. huonekaluteollisuudessa ja puurakentamisessa. Puu on jo kohta käsivarren paksuinen. Apuna käytetään silloin mönkijää, jonka peräkärryyn on lastattu Star Wars -elokuvan rekvisiitalta näyttävä häkkyrä, joka sisältää itse mittalaitteet. Laserkeilaus on perinteisesti tehty yläilmoista eli lentokoneesta, mutta mikään ei estä tekemästä mittausta metsässä. MERKKIPÄIVÄT 90 VuOTTA 18.6. aki hostikka, Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, keskusyksikkö, rahoitusja tarkastuspalveluiden päällikkö, Kotka (perhepiirissä) 16.6. Saarnen puuaines on vahvaa ja saarnen lumoissa sitkeää. norjalaisissa kansantarinoissa saarnea pidettiin taivaaseen ulottuvana maailmanpuuna. Täsmämetsätalouden tutkimusryhmälle pitää toivottaa parasta menestystä pistepilven viitoittamalla taipaleella. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Saarni (Fraxinus excelsior ) on öljypuukasveihin kuuluva jalo lehtipuu
31 METSÄLEHTI 1 1 • 2012 Soidinkuja 4 Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2012 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 104 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 57 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 116 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 57 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 34 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 64 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 40 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 9 %. . Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 11”. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. uusi väline heinäykseen . Pöllinparkkuun MM-kisoissa Seuraava Metsälehti ilmestyy 21. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! METSÄKRyPTO 11 Metsäristikko 8, oikea ratkaisu M ik a H ei tt ol a / Sh ut te rs to ck. Kone hoitaa taimikkoa . Kuka katkaisi Mäntsälän pallokuusen. Metsien uudet kasvuluvut . Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2012 / 2012 / . Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. net. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh: 020 772 9136. ENSI NuMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Tämän metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 21.6. Palkinnot metsäristikosta 8 on arvottu seuraaville kolmelle: Marjatta honkanen, Luopioinen, ilkka kivimäki, Nummela ja juhani Riihentaus, Vantaa. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. kesäkuuta. Pohjanmaalla energiapuuryntäys . osoitteessa Metsälehti, PL 156, 00701 Helsinki. nujerra vesat ruotsalaiseen tyyliin
Hinta nyt 35 € norm. 48 € Tunturien helmet – Jewels of the Fells Pekka Luukkola Vaikutu tunturikasvien kiehtovuudesta ja Tunturi-Lapin jylhistä maisemista. Hinta nyt 24 € norm. . 31.8. 33 € Metsäpuiden sienitaudit Risto Kasanen Havainnollinen opas metsäpuita vaivaavista sienitaudeista. 35 € Suomen rantakasvio Henry Väre Käsikirja merenja järvirantojen kasvillisuudesta. Hinta nyt 18 € norm. 38 € Puukauppa – valmistelu, sopimus ja puutavaran mittaus Matti Kiviniemi Käsikirja rohkaisee metsänomistajaa hyödyntämään metsänsä tuottoa: myymään puuta. 48 € Raidasta rahaa, kävyistä käteistä – tuloa ja iloa sadoista metsätuotteista Jarmo Sirola Näe metsän lukemattomat mahdollisuudet! Kirja esittelee satoja eri tapoja ansaita omasta lähimetsästä. Upea valokuvaja tietoteos! Hinta nyt 26 € norm. 020 772 9136, s-posti: tilaukset@metsalehti.fi Raivaamaan Mikko Riikilä ja Risto Mykkänen Opit ja niksit taimikonhoitoon, oikeaan työtekniikkaan ja sahan huoltoon. 35 € Metsieni kirja Matti Kärkkäinen Suositun teoksen toinen painos! Professori ja puuntuottaja kertoo, millainen metsä tilaa kannattaa ostaa ja miten metsät saadaan kasvamaan ja tuottamaan. Metsäkirjakauppa Näillä eväillä pärjäät kesäsavotoilla! Metsäkirjojen kesäale 4.6. Hinta nyt 15 € norm. 48 € Veistotöitä Markus Tuormaa Punosaita syntyy parhaiten kuivista kuusen oksista, kirvesvarsi kovasta ja tiiviistä koivusta. 28 € Sahaamaan Mikko Riikilä ja Risto Mykkänen Opas mottorisahan turvalliseen ja tehokkaaseen käyttöön. 29 € Jalopuumetsät – perustaminen ja hoito Heikki Kiuru Opi, miten lisäät jalojen lehtipuiden osuutta metsäluonnossa, pihoilla ja viheralueilla. Hinta nyt 18 € norm. Kirjatarjoukset ovat voimassa 31.8.2012 saakka verkkokaupassamme www.metsakustannus.fi tai asiakaspalvelustamme puh. Hinta nyt 18 € norm. Mukana upeat valokuvat 440 eri lajista ja alalajista. Hinta nyt 15 € norm. Hinta nyt 28 € norm. Hinta nyt 15 € norm. 42 € 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 28 28 Nyt Nyt euroa euroa 15 15 Nyt Nyt euroa euroa 18 18 Nyt Nyt euroa euroa 18 18 Nyt Nyt euroa euroa 18 18 Nyt Nyt euroa euroa 18 18 Nyt Nyt euroa euroa 24 24 Nyt Nyt euroa euroa 26 26 Nyt Nyt euroa euroa 35 35 Nyt Nyt euroa euroa Nyt kannattaa tilata kesän kirjat kerralla! Toimituskulut isommastakin lähetyksestä vain 7,50 € / tilaus. Hinta nyt 15 € norm. 55 € Poimintaja pienaukkohakkuut – vaihtoehtoja avohakkuulle Sauli Valkonen, Matti Sirén ja Tuula Piri Käytännönläheinen kirja metsänhoidosta ilman avohakkuita. Hinta nyt 18 € norm. 32 € Taimikonhoito Mikko Riikilä Suoriudu taimikonhoidosta vähällä vaivalla ja pienin kustannuksin. Kirjat tabloid 6-12.indd 1 28.5.2012 19.50