Metsälehti 11/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KESÄKUUTA 2013 • Nro 11 • WWW.METSALEHTI.FI Juha Solio kehittää nykyajan sysimiilua. Sivu 6 Ajankohtaista: Hirvikanta pienenee ›› sivu 3 Puukauppa: Energiapuu mukaan mittauslakiin ›› sivu 12 Metsänhoito: Pienaukoista vähän tietoa ›› sivut 14–15 Riista: Karhu jätti naapurinsa rauhaan ›› sivu 24 Puuhiili tulee taas Ju ha M et so. Biohiilestä toivotaan korvaajaa kivihiilelle. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 6
Jos moista summaa ei satu löytymään, ei hätää. AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.. Sen mukaan esimerkiksi kaupallinen marjojen poiminta tai ratsastusretket mahtuvat jokamiehenoikeuksiin. Niille kannattaisi sopia yhteiset raamit, koska luontoyrittäjille yksityismetsät tarjoavat paljon mahdollisuuksia. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.. www.metsalehti.. Vaikka sieniä voi kerätä vapaasti, pakurikääpää ei silti saa sahata puusta irti. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. TIIA PUUKILA Metsäsijoitus lyö leiville Puurakentaminen ja puun energiakäyttö yhdistettynä kestävään metsien hoitoon ja tuottavaan metsien kasvatukseen muodostavat positiivisen kierteen, joka auttaa meitä voittamaan taistelun ilmastonmuutosta vastaan.” EU-komissaari Olli Rehn Pohjoismaisen puurakentamisen konferenssissa Kouvolassa. 09 315 49 804 AD: Tuomas Karppinen (sij.) p. 2 METSÄLEHTI 11 • 2013 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Jokamiehenoi keus on pohjoismaissa ikivanha maan tapa, kun esimerkiksi Englannissa toisen tiluksilla retkeily on laissa kiellettyä. Englannin kaltaisessa maassa esimerkiksi linturetkien järjestämisessä selkeät omistusoikeudet yksinkertaistavat asioita. Rahaston tuoton takuumies Jyrki Ketolan kontolla on metsään erikoistuneen sijoitusrahaston menestys. PÄÄKIRJOITUS 6.6.2013 U lkomaalaisille turisteille yksi Suomen luonnon ihmeellisyyksistä on mahdollisuus liikkua vapaasti melkein missä vain. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän joku vuosi sitten tekemän kyselyn mukaan niin maanomistajat kuin muutkin kansalaiset pitävät jokamiehenoikeuksia hyvinä ja säilyttämisen arvoisina. Toisen maalla toimimisen pelisäännöt selviksi Metsänomistukseen tuli viime vuonna uusi muoto: Taaleritehtaan metsä -pääomasijoitusrahasto. Kaupallinen luonnon hyötykäyttö on nostanut jokamiehenoikeudet puheenaiheeksi uudesta näkökulmasta. Sivut 4–5 Tervaleppää saa pian jalostettuna Sivu 7 Myyriä on niukasti – mutta ei kauan Hiljainen myyräkevät kääntyy kasvuun kohti uutta huippua. Viesti on kuitenkin selvä: metsiin kannattaa selvästi sijoittaa. Sivut 18–19 Hallan edessä ei tarvitse antautua Sivu 19 Kesälaidun kutsui Valtimon opiskelijoita Sivu 21 Haltian ovet avattiin Metsälehden juhlijoille Metsälehti vietti 80-vuotisjuhlaansa upouudessa luontokeskuksessa. Joskus myös pihapiirin tulkinta tuottaa erimielisyyksiä. Ihan jokaista varten huoleton metsäsijoittaminen ei ole tehty. Pätäkkää pitää olla taskun pohjalla vähintään 100000 euroa. Koira kaiveskeli mättäillä, kun silmääni osui kaiken sen vihreän sammaleen keskellä tämä sammaleenkukka, ellen ihan pahasti erehdy.” HEINI TURUNEN Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.. Rahaston kautta sen on tehnyt jo yli 150 sijoittajaa. Me vähempivaraiset voimme tyytyä satsaamaan huolelliseen uudistamiseen, raivuuseen ja – jos tuuri käy – naapuritilan ostoon. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa.. . Väärinkäsityksiäkin sattuu. Metsäautoteitten varsille ilmestyy kaatopaikkatavaraa, jonka siivoaminen jää maanomistajan vastuulle. Kaikkein eniten harmia on jokamiehistä, jotka käyttävät oikeuksiaan tieten tahtoen väärin. Sivu 26 Lehtikuusen maine koetuksella Sivu 27 METSÄSTÄ PILKKEITÄ Sammalaarre ”Kuva on otettu toukokuun alussa myöhään illalla, kun olin koiran kanssa kävelyllä järvenrannassa. Pellervon taloustutkimuksen tuore kysely kuitenkin osoittaa, että metsänomistajia jokamiehenoikeuksien laaja tulkinta arveluttaa. Meillä kaupallinen toiminta törmää usein jokamiehenoikeuksiin, jotka sekä helpottavat että monimutkaistavat luontoyrittämistä. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.. Toiminta pitää vain ohjeistaa niin, että siitä ei koidu vahinkoa tai häiriötä. Epäluulon ilmapiiriä pitävät yllä muun muassa epäselvät pelisäännöt ja korvauskäytännöt. Sivut 22–23 Kirja aidasta ja aidan seipäästä Sivu 25 Kekkonen kuoli samana vuonna kuin puunsa Haapastensyrjässä humisee edelleen kolmen presidentin istuttamat puut. Sivu 8 Metsänhoitoyhdistykset uuden ajan kynnyksellä Uusi laki patistaa yhdistykset elämään omilla tuloillaan. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Roskaaminen on tästä ikävä esimerkki. Valtaosa ihmisistä tuntee oikeudet ja osaa toimia luonnossa oikein. Sivut 10–11 Rengas jalkaan ja pöllö lentoon Sivut 16–17 Automekaanikosta tulikin metsämies Isoisän sairastuminen pani kouvolalaisen Sami Pentin ratkaisun paikan eteen. Viime syksynä ympäristöministeriö julkaisi jokamiehenoikeuksista oppaan, johon on koottu uusimmat tulkinnat oikeuksien sisällöstä. Mustikoita voi poimia, mutta varpuja ei saa riipiä maasta. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Itse ajattelin tienata leivänpäälliset sijoittamalla ojien perkuuseen. Sen haltijan ei tarvitse huolehtia metsien oikea-aikaisesta hoidosta, pelätä hirvitai myyrätuhoja, mutta tuotto karttuu ja rahaston maille pääsee jopa metsälle
Etelä-Suomessa hirvikanta on vaihdellut. AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 11 • 2013 3 HANNU JAUHIAINEN V iime talven hirvikanta oli Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) laskelmien mukaan jonkin verran edellistalvea 2011– 2012 pienempi. Hirvikanta oli silloinkin tihein etelärannikolla, mutta myös Pohjanmaan rannikkoalueella kanta oli vahva. Nykyisten suositusten mukaan hirvien tavoitetiheys on pääosassa maata 2–4 yksilöä tuhannella hehtaarilla. Aineistoon liittyy tiettyä epävarmuutta, mikä osaltaan on vaikeuttanut hirvimäärien arviointia. Syksyn kaatolupien määrästä ei ole vielä tietoa. 1 1 1,5 1,5 2 2,5 2,5 3 3 3,5 3,5 3,5 4 H an nu H ut tu. Keskija Pohjois-Lapissa tiheystavoite on 0,5–3 hirveä. Tämä voi heikentää hirvikannan tuottavuutta tulevina vuosina”, Pusenius sanoo. Pohjois-Suomessa hirviä oli jo selvästi vähemmän, 1,5–2 hirveä tuhannella hehtaarilla. Hirvitutkija Jyrki Pusenius RKTL:stä arvioi, että suurimmillaan talvehtiva kanta oli Suomessa 2001–2002, jolloin hirviä arvioitiin olleen jopa 150000. Lupamäärät pysynevät Etelä-Suomessa suurin piirtein ennallaan, mutta laskevat Pohjois-Suomessa. Tiedot havaintokorteista RKTL:n tekemät hirvilaskennat perustuvat pääosin metsästäjiltä kerättyjen havaintokorttien tietoihin. Maaja metsätalousministeriö laatii parhaillaan uutta hirvikannan hoitosuunnitelmaa. Välillä hirviä on ollut vähän, välillä taas kanta on ryöpsähtänyt reiluun kasvuun. Tuon huippuvuoden jälkeen Etelä-Suomen hirvikanta kääntyi laskuun, mutta Pohjois-Suomessa hirvien määrä kävi suurimmillaan 2010–2011. Paikoin tuhoja on edelleen kuitenkin runsaasti. ”Kovan metsästyspaineen seurauksena hirvikanta on selvästi naarasvoittoinen.” Hirviä, kevään vasat mukaan lukien, arvioidaan nyt olevan noin 114 000. Metsänomistajien kannalta olennaista on juuri hirvien talvikannan suuruus, koska hirvien puille aiheuttamat tuhot syntyvät pääosin silloin. Hirviä nyt 114 000 Talvikanta-arvion perusteella RKTL on laskenut, että tällä hetkellä hirviä on metsissämme jo noin 114000 kappaletta, koska emät ovat vasoneet kevään aikana. Arvio on laskennallinen ja voi heittää muutamia kymmeniä tuhansia. Hirvien määrä on viime vuosina ollut laskussa, koska etenkin Pohjois-Suomen ylisuurta kantaa on leikattu reippain ottein. Runsaasti hirviä oli myös Hirvien määrä laskee Viime syksyn jahtikauden jälkeen metsään jäi talvehtimaan arviolta 73 000 hirveä. Jonkin verran hirvet myös syövät kesällä pieniä rauduskoivun taimia. Tämä määrä on siis myös syksyn metsästettävä kanta. Paikoin hirviä on ollut vähän ja joillain alueilla taas ajoittain liikaa. ”Kova metsästyspaine näkyy paikoin myös hirvikannan koostumuksessa. Kanta on selvästi naarasvoittoinen. Etelä-Karjalassa sekä Kainuussa ja Koillismaalla. Viime talven vahinkojen tuhoarvioita ei ole vielä tehty, joten vasta niiden valmistumisen jälkeen selviää, näkyykö hirvimäärän lasku myös korvausten määrässä. Hirvien määrän laskun myötä myös korvattujen metsätuhojen määrä on pienentynyt viimeisten viiden vuoden aikana. Edelliseen vuoteen verrattuna Etelä-Suomen hirvikanta on jonkin verran voimistunut. Keskisessä Suomessa hirvitiheys vaihteli 2,5–3,5 yksilön välillä. Voimakasta vaihtelua Hirvikannan säätely ei ole onnistunut kovin hyvin. RKTL:n laskelmien mukaan hirvien määrä oli viime talvena etelärannikolla lähellä ylärajaa eli neljää hirveä tuhannella hehtaarilla. Hirven talvitiheys 2012–2013 Eniten rannikolla Lähde: Jyrki Pusenius / RKTL Luvut kuvaavat hirvien viimetalvista määrää tuhatta hehtaaria kohden. Silloin hirviä arvioitiin olleen noin 80 000 kappaletta, kun viime talven arvio on 73000 hirveä. Korttitietojen avulla saadaan hirvimäärien lisäksi tietoja urosten ja naarasten sekä emien ja vasojen määrien suhteista. Korteilla kerätään metsästyksen aikana saatuja päiväkohtaisia havaintoja sekä metsään jääneistä että kaadetuista hirvistä
Yhdistyvien osien liikevaihto oli viime vuonna yhteensä 1,2 miljardia euroa. Kiinnostuksesta huolimatta palveluja on toistaiseksi tuotteistettu meikäläisissä yksityismetsissä vain vähän. Jyrki Ketola vertaa metsiä sijoituksena arvokiinteistöön tai luotettavan tahon joukkovelkakirjaan. Se on reaalisesti 10 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna ja liki neljänneksen vähemmän kuin vuosina 2002–2011 keskimäärin, Metsäntutkimuslaitoksen tilastoista selviää. Uusi yritys keskittyy erikoispapereihin kuten irrokepohjapaperiin, jota käytetään etiketeissä, ja koristepaperiin, jonka käyttökohteista laminaattilattiat on suurimpia. Erona on, ettei metsäsijoittajan tarvitse pelätä in. Näitä maksetaan lähes kolmen miljardin euron edestä vuodessa. Munksjö Oyj:llä on noin 3000 työntekijää ja 15 tuotantolaitosta pääasiassa Euroopassa. Ympäristöministeriö listasi haitalliset tuet Ympäristöministeriö on yhdessä valtiovarainministeriön kanssa listannut ympäristölle haitalliset tuet. 4 METSÄLEHTI 11 • 2013 LYHYESTI Pörssiin uusi paperiyhtiö Helsingin pörssiin listautuu uusi paperiyhtiö Munk sjö Oyj. Suurin kestävä hakkuukertymä mahdollistaisi ainespuuhakkuiden lisäämisen ja latvusmassan sekä kantojen korjuumäärän kasvattamisen lähes koko maassa. Kyselyn mukaan lähes puolet metsänomistajista on kiinnostunut ekosysteemipalvelujen tuottamisesta. Yhtiö on syntynyt ruotsalaisen Munksjön ja Ahlströmin Label ja Processing -liiketoiminta-alueen yhdistymisestä. Siellä tulot nousivat kuusitukin lisääntyneiden hakkuiden takia 10 prosenttia. Bruttokantorahatulot laskivat kaikilla metsäkeskusalueilla Lounais-Suomea lukuun ottamatta. Esimerkiksi hiilensidonnan, luontoarvojen tai maisema-arvon kauppa kiinnosti noin 40:tä prosenttia vastanneista. Mahdollisesti ympäristöhaittaa lisääviä tukia ovat metsänuudistamisen ja viljelyn tuet, kunnostusojitusten tuki ja terveyslannoituksen tuki. Latvusmassa paikoin jo täyskäytössä Metsähakkeen käytössä suurin kasvumahdollisuus on nuorten metsien harvennuksilta ja varttuneiden taimikoiden hoidosta saatava puu. Suomessa yrityksellä ei ole tuotantoa. Selvityksen mukaan haitalliset tuet muun muassa lisäävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä, heikentävät vesistöjen tilaa ja luonnon monimuotoisuutta. Eniten selvästi ympäristölle haitallisia tukia on liikenteessä ja maataloudessa, mutta haitallisia tukia löytyy myös metsätaloudesta. Metlan mukaan tuloja vähensi viime vuonna hakkuiden vähentyminen ja kantohintojen lasku. Sen sijaan latvusmassaja kantopotentiaalit ovat osassa maata jo täyskäytössä, Metsäntutkimuslaitoksen tuoreet laskelmat osoittavat. Ekosysteemipalvelut kiinnostavat Puuntuotanto on metsänomistajille tärkein metsän tuottama hyöty eli ekosysteemipalvelu. Kantorahoissa reipas pudotus Yksityismetsien bruttokantorahatulot jäivät viime vuonna 1,4 miljardiin euroon. Maanomistajat tunnistavat myös muita hyötyjä – muun muassa marjastuksen, ulkoilun ja maiseman – Pellervon taloustutkimuksen, Metsäntutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kyselytutkimuksesta selviää. Tilanne muuttuu, jos hakkuita lisätään. aatiota tai putkiremonttia.
”Meillä lähtökohtana on, että metsärahaston reaalituotto kulujen jälkeen on vähintään neljä prosenttia”, Ketola kertoo. TIIA PUUKILA, teksti MARKKU OJALA / Compic, kuva M etsäsijoittaja Jyrki Ketolan autoon on puolen vuoden aikana kertynyt kiitettävä määrä kilometrejä. Koska rahasto on kommandiittiyhtiöpohjainen, lisää omistajia ei tule ellei joku halua luopua osakkuudestaan. Ketola huolehtii, että metsät uudistetaan tehokkaasti, taimikot raivataan hyvissä ajoin ennen pusikoitumista ja metsät harvennetaan ajallaan kohtuullisen voimakkaasti. Huonon taloustilanteen vuoksi korot olivat alhaalla, ja monet hakivat vaihtoehtoisia sijoitusmuotoja. Jos nämä ehdot näyttävät myynti-ilmoituksen perusteella toteutuvan, Ketola suuntaa maastoon tekemään oman arvionsa. Vaikka juhlapuheissa vannotaan huippulaatuisen tukin nimeen, todellisuudessa sille ei ole kysyntää.” Perustilan hinnalla osingoille Viime vuoden loppu oli otollinen aika metsärahaston perustamiseen. Mielenkiintoisimpiin kohteisiin hän kutsuu avukseen vielä metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen metsäammattilaisen. Metsää tulee hoitaa ja kasvatushakkuita tulee tehdä, sillä puu tuo rahaa ja hyvinvointia Suomeen. Asiakkuutta on hoidettava siellä missä asiakas on ja metsätilaa on hoidettava siellä missä metsätila on. Mikäli lannoitteiden hinnat laskevat, metsiin nakellaan myös typpilannoitetta. Lyönpä vetoa, että aika moni toimihenkilö huokaisee, että en minä tuota varten halunnut metsäalalle. Myönnän – minä liioittelen ja nykyisin metsänomistajasta puhutaan jo asiakkaana. Näin sanottuna asia kuulostaa hämmentävän yksinkertaiselta – eikö totta. Se että asiakas on metsä, näkyy monin eri tavoin. › Harrastuksia ovat kansantalous, lukeminen ja matkailu. Alalle hakeutuvat näkevät edessään metsän ja puut ja liikkuvat mielellään metsässä. Hän osti ensimmäisen metsätilansa Lestijärven kunnalta vuonna 1988. “Jos tavanomainen tila Keski-Suomessa on noin 30 hehtaaria ja hehtaarihinta keskimäärin 3000–4000 euroa, päädytään samaan lukuun.” Tällä hetkellä uudenlaisen metsänomistusmuodon on valinnut yli 150 sijoittajaa. Hinta sanelee sijainnin Metsätilojen korkeat hinnat määräävät pitkälti, mistä päin Suomea rahastolle ostetaan metsiä. Metsätalouden edistämisessä tarvitaan toki myös metsänomistajaa, mutta metsänomistaja on perinteisesti nähty välikappaleena tässä ketjussa. Lisäksi metsän tulee olla ajallaan hoidettu ja puuston hyvälaatuista. Omista tilakaupoista karttunutta kokemusta Ketola soveltaa nyt myös Taaleritehtaassa. Taaleritehtaan metsä -rahastolla on tällä hetkellä 7200 hehtaaria metsää. ”Kasvatamme hyvälaatuista puuta, mutta emme huippulaatuista. Metsän ostossa se ei kuitenkaan ole kuin keskimääräisen suomalaisen tilan arvo. ”Monet ajattelevat, että Etelä-Suomessa metsistä saadaan hyvää tuottoa, mutta näin ei ole, sillä metsät maksavat liikaa.” Hyvän vuotuisen tuoton hehtaarilla syö metsämaan pilviin kivunneet hinnat. Hän punnitsee rahaston metsäkauppojen kannattavuutta samoilla kriteereillä kuin omia sijoituksiaan. › Kotoisin Kokkolasta. Asiakkuuden hyvä hoito vaatii toimintatapamuutosten ohella enemmän markkinoinnin koulutusta ja henkilöitä, jotka tuntevat asiakaspalvelun omaksi jutukseen. Hyvän asiakkuuden hoidon osalta puuta ostavat metsäyhtiöt ovat pitemmällä kuin metsänhoitoyhdistykset tai metsäkeskus. Rahaston metsäomaisuutta halutaan edelleen kasvattaa. Kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.?. › Omistaa metsää ja hoitaa niitä ahkerasti. Viimeisin hieman yli 1100 hehtaarin tilakauppa UPM:n kanssa allekirjoitettiin runsaat pari viikkoa takaperin. JAAKKO TEMMES KOLUMNI Kirjoittaja on helsinkiläinen metsänomistaja ja metsäsijoittaja.. Metsäasiantuntija hoitaa metsärahaston tiluksia kuin omiaan ja pitää huolen, että tuottotavoite täyttyy. Tämän vuoden 20 000 taimen istutusurakasta on jäljellä muutama tuhat tainta. Asiakkuuden hyvän hoidon esteenä on nykyinen tapa toimia ja kouluttaa. Niillä on kaupunkitoimistot, jotka pitävät yhteyttä metsänomistajiin ja joissa hoituvat kaikki metsäomaisuuden hoitoon liittyvät asiat metsätilan sijainnista riippumatta. Eikä edistämisen strategiassa oleva maininta metsänomistajasta asiakkaana auta, jos asian eteen ei ole tehty muuta. Hänen kontollaan ovat metsien hankinta, puukaupat sekä ajantasainen tilusten hoito. “Olen ostanut aika paljon puustoisia metsätiloja parin kolmen vuoden aikana enkä ole hakannut niistä vielä mitään. ”Kaksi asiaa pitää olla kunnossa: sijoitetun pääoman tuotto ja kassavirta. Kattava tieverkko on arvokas lisä, mutta tiet voidaan myös rakentaa. Tuotto tulee pääosin puukauppatuloista. Metsätaalereiden vartija Jyrki Ketola › 49-vuotias metsätalousinsinööri ja metsäasiantuntija. Kaiken pitää olla kohdillaan, jotta tavoite saavutetaan. Alku on sujunut rivakasti. Minulle läheinen esimerkki on pääkaupunkiseudulta: alueella asuvat kymmenet tuhannet metsänomistajat eivät ole yhdenkään metsänhoitoyhdistyksen alueella – mutta heidän metsänsä ovat. Metsänhoitoa Ketolan opein Rahaston metsiltä vaadittava vähimmäistuotto – neljä prosenttia kulujen jälkeen – perustuu metsätilan hankintahinnan lisäksi metsien hyvään hoitoon. 5 METSÄLEHTI 11 • 2013 M etsätalouden edistämisorganisaatioiden asiakas näyttää olevan metsä. Mutta samanaikaisesti haasteet ovat kasvaneet, kun metsänomistajien etäisyys metsätilasta ja metsätaloudesta on kasvanut. Lisäksi puusto päätehakataan hieman normaalia nuorempana ja runkoluku päätehakkuussa on tavanomaista suurempi. Leikitäänpä ajatuksella, että työnantaja tekee metsäalan toimihenkilölle ehdotuksen: Ota tästä parisataa metsänomistajaa hallintaasi, pidä heihin yhteyttä säännöllisesti, kirjaa keskustelujen asiat asiakkuuksien hallintajärjestelmään, seuraa heidän metsiensä tilaa ja myy heille tarvittavia palveluita. Hyvä asiakkuuden hoito ei tarkoita, että romutetaan metsätilojen lähellä olevat metsänhoidon organisaatiot vaan sitä, että ne tarvitsevat rinnalleen metsänomistajia lähellä olevat asiakkuuden hoidon ryhmät. Missä asiakas. En tarvitse nyt uusia sijoituskohteita”, Ketola perustelee. Siitäkin on vielä runsaasti matkaa toimintatapaan, jota voisi kutsua vaikkapa asiakkuuden hyväksi hoidoksi. Siitä lähtien kiinnostus metsäsijoittamiseen on pitänyt miehen otteessaan. Tällä hetkellä tilukset ovat keskittyneet Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Savoon, Keski-Suomeen sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosiin. Metsänhoitoyhdistykset on muodostettu metsätilojen sijainnin mukaisesti. Titteli kuulostaa vaatimattomalta, sillä Ketola vastaa yksin koko joulukuussa 2012 perustetun pääomasijoitusrahaston pyörittämisestä. Syynä on hänen viime marraskuussa alkanut työnsä sijoitusyhtiö Taaleritehtaan uuden metsärahaston metsäasiantuntijana. Vähimmäismerkintä on 100 000 euroa. Ketola itse ei ole sijoittanut rahastoon. Tämä on kuitenkin vasta alkua. Metsäkeskuksen alueyksiköt hoitavat alueensa metsätiloja. Yksittäisen tilan ei tarvitse täyttää molempia vaatimuksia, mutta kokonaisuuden täytyy.” Tämä tarkoittaa, että metsätilan hinnan pitää olla kohdillaan ja osan puustosta jo hakkuukypsää. Yhtiöt ovat olleet nopealiikkeisempiä ja ymmärtäneet paremmin metsänomistajarakenteen muutokset, sillä niillä ei ole lainsäädännön tai aluepolitiikan painolastia toiminnassaan. Muita kriteereitä ovat tilan tai tilakokonaisuuden kohtuullinen koko, havupuuvaltaisuus sekä kasvupaikan riittävä rehevyys. Suomalaiset metsätalousinsinöörit ja metsähoitajat saavat maailmaluokan koulutuksen metsien hoitoon. Metsänomistajan katsotaan tarvitsevan runsaasti valistusta ja neuvontaa ymmärtääkseen metsätalouden tärkeyden ja hyväksyäkseen esitetyt oikeat hoitotavat. Aivan pienellä summalla rahaston omistajaksi ei kuitenkaan pääse. Vuosien kokemuksella Metsätilojen hankkiminen on Ketolalle tuttua. Ely-keskusten kehittämisrahoja on käytettävissä siellä missä metsät ovat. › Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme aikuista lasta. Rahaston tilusten hoidossa noudatetaan samoja periaatteita kuin Ketolan omissa metsissä, mutta käytännön työnjohdon ja suunnittelun hoitavat UPM:n metsäsuunnittelijat. › Aloitti työnsä Taaleritehtaan metsärahastossa marraskuussa 2012. Jokaisen tilan Ketola on käynyt tarkastamassa paikan päällä ennen kauppoja. Pohjoisessa puolestaan päästään kohtalaisiin tuottoihin, mutta metsät ovat yleensä hakkuuiässä vasta vuosien päästä eikä kassavirtaa heti synny. Askel parempaan suuntaan olisi palvelun vieminen aina sinne, missä metsänomistajat asuvat
Kotimainen rahoitusosuus tulee Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Puuhiiltä voi polttaa kivihiilen asemasta ilman muutostöitä, toisin kuin haketta. Tiivistymättömiä kaasuja käytetään hiillettävän materiaalin lämmittämiseen, eikä niitä yleensä oteta talteen. Lisäys olisi merkittävä suhteutettuna metsäenergian nykyiseen, noin kahdeksan miljoonan kuutiometrin tasoon. 6 METSÄLEHTI 11 • 2013 MIKKO HÄYRYNEN, teksti JUHA METSO, kuva B iohiilelle on olemassa kysyntää jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän. oidulle puulle. ”Metsäteollisuusinvestoinniksi kohtuullisesti.” Kaupallinen kokoluokka miljoona tonnia Tonniin hiiltä tarvitaan viisinkertaisesti puuta, joten kaupallinen hiiltämö käyttäisi metsäraaka-ainetta puolesta miljoonasta miljoonaan tonniin, eli suurimmillaan yli miljoona kuutiometriä. Suomen ensimmäinen jatkuvan hiiltämisen koelaitos on siirtymässä suunnittelusta toteutukseen Anjalassa Kouvolan seuron haarukkaan. Isot metsäyhtiöt eivät ole Mikkosen vetämässä selvitystyössä mukana muuten kuin Stora Enso eräänlaisena kuunteluoppilaana.. Testilaitos Kouvolaan ” Kouvolassa on kokeiltu erikoisempienkien biomateriaalien hiiltämistä, kuten hampun ja bambun, Juha Solio näyttää. Nopea pyrolyysi tuottaisi enemmän kaasuja ja nesteitä, mutta olisi vaikeammin hallittava. Biohiili on yhteisnimitys puuhiilelle ja torre. Kumppaneita ovat Latvian metsäntutkimuslaitos Silava ja Suomessa Tapio. Puun tislaaminen ei ole miksikään muuttunut, mutta tervahautaan ja sysimiiluun verrattuna teollinen hiiltäminen on hallitumpi prosessi – lämpötilaa voidaan säätää, tiivistyvät ja tiivistymättömät kaasut voidaan ottaa talteen ja erotella, ja ennen kaikkea hiiltäminen on jatkuva prosessi. Anjalaan rakennetaan hitaan pyrolyysin laitos. Kaupallisen laitoksen resepti on 50000–100000 tonnin laitos raaka-aineen keskellä, jotta tuoreessa tavarassa olevan veden kuljetusmatkat ovat mahdollisimman lyhyitä, ja hyvät kuljetusyhteydet käyttöpaikalle. Uusiutuvan energian käyttötavoitteiden vuoksi kivihiilivoimaloiden on korvattava kivihiiltä bioenergialla. Raaka-ainepohjan mahdollistamia sijaintipaikkoja on monia – Häme, Kymenlaakso, Pohjois-Karjala, Lapissa Kemijärvi, Mikkonen luettelee. Suomalais-latvialaisesti BalBiC on EU-rahoitteinen hanke, joka kehittää biohiilen teollista tuotantoa Itämeren alueella. ointia Hiiltämisessä puuta kuumennetaan hapettomissa oloissa, jolloin kaasut ja nesteet poistuvat. oinniksi. Puun hiiltämistä on tutkittu ja testattu Kouvolan seudun ammattiopiston Anjalan yksikössä muutamia vuosia. Nykyään käytetään kivihiilipohjaista kokVanhat konstit uudessa muodossa Biohiilellä uskotaan olevan markkinoita kivihiilen korvaajana, maanparannusaineena ja terästeollisuudessa. Tarkkailijoina ovat Viron maatalouskorkeakoulu Tartosta ja Stora Enso. Alhaisessa lämpötilassa tapahtuvaa, ”keskeneräiseksi” jäävää hiiltämistä kutsutaan torre. Pitkällä tähtäyksellä puuperäinen hiili korvaa kivihiiltä”, BalBic-nimistä biohiilen kehityshanketta vetävä professori Esko Mikkonen Helsingin yliopistosta näkee. Hiiltä voidaan käyttää viljelysten maanparannusaineena. ”Puustamaksukykyä on vaikea hahmottaa, mutta ainakin se mitä metsähakkeelle muutenkin nykyään.” Hiiltämiseen käy kaikki puu puulajiin katsomatta pieniläpimittaisesta risusta aina siihen järeyteen, missä jollakin toisella käyttömuodolla on enemmän puustamaksukykyä. Kolmas iso käyttäjä voisi olla terästeollisuus, sillä raudasta ei tule hiiliterästä ilman hiiltä. Vettä ei kannata kuljettaa Keski-Euroopassa testilaitoksen luonteisia hiiltämöitä on useita. Solio puhuu hitaasta ja nopeasta pyrolyysista. ”Kemijärveltä hiiltä voisi kuljettaa sekä Tornion terästehtaalle että Raaheen Rautaruukille.” Kaupallisen kokoluokan laitoksen investointikustannus asettunee 20–25 miljoonan eusia, mutta hiili voisi olla biohiiltä. Uuden sukupolven eli jatkuvatoimisen hiiltämön laitteita tilataan parhaillaan. dun ammattiopiston yhteydessä. Biohiilen energiasisältö on noin 70 prosenttia kivihiilestä, ja se on yleisiltä ominaisuuksiltaan lähempänä kivihiiltä kuin puuta. Sivutuotteena tuleva pyrolyysiöljy voidaan jalostaa liikennepolttoaineeksi. Hiiltoa ja torre. Hiiltäminen tuottaa erilaisia kaasumaisia aineita, joista osa voidaan tiivistää pyrolyysiöljyksi ja jalostaa liikennepolttoaineeksi. Vetovastuu on Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksella. Projektivastaava Juha Solio uskoo, että kun uusi pilottilaitos on osoittanut toimivuutensa, niin se on valmis monistettavaksi isommassa, teollisessa koossa
Tällä hetkellä tervaleppää tuodaan Suomeen lähinnä Baltian maista, joissa se on merkittävämpi puulaji kuin Suomessa. Jalostukseen kelpuutettiin vain ne hyvälaatuiset tervalepät, joissa runkovesoja oli mahdollisimman vähän tai ei ollenkaan. 7 METSÄLEHTI 11 • 2013 Me tsä no mi sta ja – SIN Ä PÄ ÄT ÄT . Jalostetut tervalepikot tulevat Suomen ensimmäisiltä tervalepän siemenviljelyksiltä odotetaan satoa lähivuosina. Kotimainen tervaleppä tekee varmasti kauppansa, kunhan vain ostaja ja myyjä löytävät toisensa. Vuonna 2006 Hollolaan ja Muurameen perustetut viljelykset ovat ensimmäiset tervalepän siemenviljelykset Suomessa. Lue lisää: www.rotstop.. Myös Ahvenanmaalle perustettiin tervalepän siemenviljelys vuonna 2008. M B E OLETHAN vesist ö jen yst ä v ä . Viime vuonna maahan iskettiin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tilastojen mukaan vain runsaat 45 000 tainta. Merkittävämpiä siemensatoja saatetaan kuitenkin joutua odottamaan vielä muutamia vuosia. Viljavien maiden vesikasvi Tervalepän vuosittaiset istutusmäärät ovat olleet vähäisiä. Tervaleppää voisi istuttaa enemmänkin. ”Nisäkkäiden keskuudessakaan se ei ole niin suosittu kuin haapa tai koivu. Hollolan siemenen käyttöalue Muuramen siemenen käyttöalue Jalostettua siementä koko Etelä-Suomeen K ar i La ht in en LÄHDE LÄNTEEN Syksyn lukijamatka Yhdysvaltojen länsirannikon metsissä, vuorilla ja suomalaissiirtolaisten jalanjäljillä Seattlesta San Franciscoon. Sen pilasi viime vuoden sateinen ja kylmä kesä. Jos kesä on normaali, niin eiköhän sieltä jotain saada”, sanoo Siemen Forelian markkinointijohtaja Kari Lahtinen. Rotstop® on tuote luonnonmukaiseen juurikäävän torjuntaan. Vähemmillä tuhoilla kyllä selvitään”, Napola sanoo. Jalostetulla siemenellä tavoitellaan metsikkösiementä parempaa kasvua. Käytä ympäristöystävällistä Rotstopia huoletta myös kaikkien vesistöjen äärellä, ilman rehevöitymisvaaraa. ”Tuleva kesä ratkaisee ensi vuoden syksyn sadon. Toiveet kohdistuvat vuoden 2014 syksyyn. Se sietää tilapäisesti tulvavesiäkin, mutta ei jatkuvasti seisovaa vettä. Tänä vuonna satoa ei ole luvassa. Lisäksi pluspuiden valinnassa kiinnitettiin huomiota vesioksien eli runkovesojen määrään”, kertoo jalostusmetsänhoitaja Jaakko Napola Metsäntutkimuslaitokselta. Tervaleppä kuitenkin kasvaa nuorena nopeasti ohi hallalle altteimman kasvuvaiheen eikä jää pintakasvillisuuden jalkoihin kuten monet muut hidaskasvuiset jalot lehtipuut. ”Toivomme myös parempaa laatua eli suoria runkoja, ohuempia oksia, parempaa oksakulmaa. Ne tuottivat pienen määrän siemeniä jo vuoden 2012 syksynä, mutta kerättäväksi asti niitä ei vielä riittänyt. Taimet ovat nuorena hallanarkoja. Metsäntutkimuslaitoksen suunnittelemista ja Siemen Forelian perustamista siemenviljelyksistä odotetaan ensimmäistä satoa lähivuosina. YaraVita™ Bortrac™ uutuus ja muut metsälannoitteet ja levityslaitteet Agrimarketista. Katso lisää www.metsalehti.. Agrimarket on metsämarket Lisätietoja: www.agrimarket.fi TIIA PUUKILA Ensimmäiset kotimaiset tervalepän jalostetut taimet saatetaan saada markkinoille jo muutamien vuosien sisällä. Mallia viljelyksen perustamiseen on otettu Liettuasta. Kiivasta kasvua ja priimaa laatua Tällä hetkellä tervalepän taimet kasvatetaan siemenistä, jotka kerätään erityisistä siemenkeräysmetsiköistä tai muista hyviksi tiedetyistä metsiköistä. Tervalepän Muuramessa sijaitselvalta siemenviljelykseltä odotetaan satoa vuoden 2014 syksyllä. Se on hyvä vaihtoehto kosteille, viljaville metsämaille sekä pelloille. NYT – ajankohtaista.. Tervaleppä on erinomainen laudeja paneelipuu sekä puuseppäteollisuuden raaka-aine, mutta puuta kuiduttavalle teollisuudelle se ei kuitenkaan ole koivun veroinen
Kirjoittajat ovat Metsäntutkimuslaitoksen tutkijoita. Tämän ns. Tämän mallin mukaan romahdus olisi keväällä 2016. ”Lisäpanostuksella valtion metsiin ei ole enää saatavissa yhtä suurta lisähyötyä kuin jos vastaava panostus monimuotoisuuden turvaamiseen suunnattaisiin yksityismetsiin Metso-ohjelman kautta”, todetaan arviossa. 8 METSÄLEHTI 11 • 2013 Metsä josta itseni löysin Karhun vuosi OTSO HUITU JUKKA NIEMIMAA HEIKKI HENTTONEN E teläisen Suomen myyräkannat ovat vielä vaatimattomat, mutta uusi nousu on käynnissä. Niiden yhteenlaskettu arvo oli viime vuonna 32,7 miljoonaa euroa. Samaan aikaan Suomen eteläisen puoliskon huippu jäi epämääräiseksi ja alueellisesti hyvin laikukkaaksi – etelässä myyriä tavattiin kohtalaisia määriä pääsääntöisesti vain Länsi-Suomessa. Tosin kuin jotkut uskovat, suuremmilla petoeläimillä, kuten esimerkiksi ketulla, ei käytäntöön, tieteelliseen koulutukseen, asiantuntemukseen ja tavalliseen maalaisälykkyyteen perustuvan tutkimuksen mukaan ole juuri minkäänlaista Hiljainen myyräkevät Vaikka myyräkanta on vielä vaatimaton, nousu kohti uutta huippua on alkanut. Kannat ovat jo hieman elpyneet Keski-Suomesta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla vyöhykkeellä. Jos kolmen vuoden sykli säilyy, niin etelän romahdus olisi keväällä 2015, jolloin olisi paras istutusaika. Metsähallitus panosti luontoon Tummansinisellä alueella Keskija Itä-Suomessa myyriä tavataan kohtalaisesti. Kannat pohjalukemissa Lähde: Metla. ELIISA KALLIONIEMI Metsähallitukselle on sälytetty laissa yhteiskunnallisia velvoitteita, joista sen on huolehdittava puuntuotannon ohella. Arvioijat toteavatkin, että valtion kannattaa jatkossa kohdistaa huomiota yksityismetsiin. Lisäksi talousmetsien luontokohteet ja luonnonsuojelualueet muodostavat ekologisia verkostoja, joista on hyötyä monille lajeille. Pohjois-Suomessa kannat ovat yhä olemattomat. Itärajan tuntumassa myyriä tavataan jo kohtalaisesti. Monimuotoisuuden hyväksi panostettu euromäärä on runsas neljännes summasta, jonka Metsähallitus tuloutti viime vuonna valtion kassaan. Alueita, joilla hakkuut jätetään kokonaan tekemättä tai metsätalouskäyttö on muuten rajoitettua, on yhteensä 178120 hehtaaria. kesäromahduksen saavat aikaiseksi myyrien määriä viiveellä seuraavat petokannat, erityisesti pienet näätäeläimet ja muuttavat päiväpetolinnut. merkitystä myyräkantojen säätelijöinä pohjoisissa oloissamme. Pahin tuhoriski olisi kuitenkin vasta talvella 2014–2015. Kohti uutta huippua Myyräkannan tämänhetkinen tila ennakoi nousujohteista tulevaisuutta kahden seuraavan kesän aikana. Vakavampia myyrätuhoja ei viime talvelta ole kuitenkaan ilmoiteltu. Viime kuussa julkistettu selvitys talousmetsien hyödyistä monimuotoisuudelle osoittaa, että sijoituksella on saatu paljon aikaan. Taimituhoriski on olemassa jo ensi talvena, jolloin metsänomistajien on syytä varautua etenkin metsämyyrien latvasyönteihin. Metsäja luonnonsuojelulain edellyttämä suojelu ei ole luvuissa mukana. Oulun eteläpuoleisessa Suomessa myyräkannat nousevat kesällä 2013, ja seuraava huippu on siis odotettavissa syksylle 2014. Syksyn 2011 myyrähuippu oli Pohjois-Suomessa kaikkien aikojen ennätyksellisin. Mutta vaikka multakekoja pelloilla olikin lumen sulamisen jälkeen runsaasti, niin itse vesimyyrät olivat useimmiten jo hävinneet. Monin paikoin varsinkin Keski-Suomessa ja Savossa on ollut viime talvena runsaasti vesimyyriä, joiden vaihtelut usein ovat paikallisia eivätkä samanaikaisia metsäja peltomyyrien kanssa. Viime vuonna näiden arvoksi laskettiin 54 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä eteläisen Suomen myyräkannat ovat alhaiset itärajan tuntumaa lukuunottamatta. Myyräkantojen romahdus alkoi hyvin varhain syksyllä, minkä johdosta metsänomistajat säästyivät pahoilta talviaikaisilta taimituhoilta. Kuten usein myyrähuipun jälkeen, kannat joko jatkavat romahdustaan läpi seuraavan kesän tai ainakin jurovat vakaalla alhaisella tasolla suotuisista lisääntymisolosuhteista huolimatta. Kaikkein isoimman siivun Metsähallituksen tuloksesta leikkaavat erilaiset toimet metsäluonnon monimuotoisuuden hyväksi. Lisääntyminen on kuitenkin jo käynnissä, joten kannannousu on vääjäämätön. Maastossa tavataan jonkun verran niin peltomyyriä kuin metsämyyriä, mutta kuten ennenkin nousun kynnyksellä, metsämyyrät ovat näistä lajeista suhteellisesti runsaampia. ”Metsähallituksen talousmetsät ylläpitävät merkittävää määrää monimuotoisuudelle tärkeitä elinympäristöjä ja rakennepiirteitä”, totesi selvityksen tekoon osallistunut tutkija Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitokselta. Lapissa ja Koillismaalla myyriä alkaa alhon pohjalta ilmaantua kesän lopulla, mutta varsinainen nousu tapahtuu 2014 ja huippu olisi 2015, mikäli pitkään kadoksissa ollut, mutta 2010– 2011 palannut syklinen vaihtelu jatkuu. Joillain paikkakunnilla keskisessä Suomessa metsämyyriä on viime talvena ollut riittävän runsaasti aiheuttaakseen havupuiden latvasyöntiä
”Tänne Luotosen alueelle on muodostumassa toistuvien polttojen ansiosta palojatkumo, joka mahdollistaa kuloista hyötyvien lajien säilymisen alueella.” Kokeneet kulottajat talkoissa Viitasaarella polton käytännön toteutuksesta vastasi Metsähallituksen entisistä ja nykyisistä työntekijöistä koostuva metsästysseura Luotosen hirvimiehet. Hokkasen mukaan juuri kookas hiiltynyt ja palanut puu on erityisen tärkeää monille hyönteisja kasvilajeille. www.yara.fi • www.metsänlannoitus.fi SAMI KARPPINEN teksti ja kuvat Metsähallitus on ennallistanut suojelualueiden pystymetsiä polttamalla säännöllisesti jo kymmenkunta vuotta. Kun humina alkaa kuulumaan, niin silloin on parempi vaihtaa suuntaa”, naurahti kaasutohon kanssa savun seasta tielle tupsahtanut Pauli Sjösten.. Lopussa tuli nousi alueen keskellä latvuksiinkin. Metsälannoitteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Kieltämättä vähän hullulta tuntuu nyt polttaa metsiä, joita tuolloin on itse ollut perustamassa”, tuumasi pitkän uran Metsähallituksen metsurina tehnyt pihtiputaalainen Tapio Paananen. Linnuista kuloalueita kaipaa esimerkiksi pohjantikka. Vehreäksi ehtineestä varvustosta huolimatta ennallistettava alue saatiin poltettua suunnitelmien mukaan. ”Vajaat kolme tuntia hommassa meni. Palokäytävä yhdellä ja palokunnan kastelemat tienpenkat kolmella sivulla varmistivat, ettei tulen kaitsemiseen varustautuneilla hosamiehillä ollut juuri töitä. Hokkanen vastasi töiden suunnittelusta, kun pohjoisessa Keski-Suomessa Viitasaarella poltettiin toukokuun viimeisellä viikolla komea kymmenen hehtaarin petäjikkö. Porukka ei ollut tulen kanssa tekemisissä ensimmäistä kertaa. Metsäsi saattaa kärsiä boorinpuutoksesta, joka paranee ainoastaan lannoittamalla. ”Vielä 1960-luvulla hakkuualueiden kulotusta tehtiin säännöllisesti, mutta seuraavalla vuosikymmenellä homma hiipui. Valitse Yara, maan parhaaksi. Valtakunnallisesti tavoitteenamme on polttaa sata hehtaaria metsää vuosittain”, kertoo suunnittelija Reijo Hokkanen Metsähallituksen luontopalveluista. Lue lisää: www.metsänlannoitus.. 9 METSÄLEHTI 11 • 2013 Nopea apu metsän boorinpuutokseen Onko kuusipuiden pituuskasvu tyrehtynyt ja latvat haaroittuneet. YaraVita Bortrac™ 150 on uusi nestemäinen boorilannoite, jonka avulla vältyt kasvuja laatutappioilta sekä tuhansien eurojen menetykseltä hehtaaria kohti. ”Tarkoitus on nopeuttaa metsän palautumista luonnontilaan. Pauli Sjösten sytytti maastoa kaasutoholla tuulen alta. Boorinpuutoksesta kärsivää puustoa Toimi näin: Käytä 15–20 litraa YaraVita Bortracia ja 30–60 litraa vettä hehtaarille. YaraVita Bortrac on myynnissä kaikissa maatalouskaupoissa. Levitä YaraVita Bortracin ja veden seos reppuruiskulla tai vastaavalla tasaisesti kuviolle. Tu tu st u nyt verk os sa m et sän lannoit us .f i Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet suomalaisiin oloihin. missa kasvatusmetsissä.” Poltettavalla kuviolla kasvoi parituhatta kuutiota järeää ja hyvälaatuista mäntyä. Ennallistamispolton jälkeen alueen puut jäävät valtaosin henkiin, sillä männikkökankaalla palo ei käytännössä levinnyt puiden latvoihin. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatuja hiilijalanjälkitakuu. ”Kohde on poikkeuksellinen laajuutensa ja puustoisuutensa vuoksi. Yleensä ennallistamispoltot on toteutettu nuoremTukkimetsä tulessa Toistuvat ennallistamispoltot ovat luoneet monille hyönteisja kasvilajeille tärkeitä palojatkumoita. YaraVita Bortracilla korjaat boorinpuutoksen tarkasti, nopeasti ja edullisesti
Muutama myytti nurin kanssa johtavat edelleen yhdistyksiä. § 10 METSÄLEHTI 11 • 2013 MIKKO RIIKILÄ L ausunnoilla olevan uuden metsänhoitoyhdistyslain mukaan yhdistysten tavoitteena on jatkossakin jäsentensä metsätalou den kannattavuuden edistäminen. Toinen uskomus on, että kilpailuviranomainen puuttuisi liiketoimintapohjalta toimivien yhdistysten fuusioihin. Tulopohjan paikkaaminen ei siis näytä toivottomalta. Onton erityislain tarve epäselvä Lainsäätäjä tunnustaa yhdistysten roolin metsänhoidon ja puukaupan edistäjänä. Näin ei ole: ”Laki tarjoaa mahdollisuuden, ei velvollisuutta. Pienmetsät pääsevät mukaan Jopa kahden kolmesta metsänomistajasta on arvioitu liittyvän vapaaehtoisesti yhdistysten jäseniksi. Keinoja metsäpoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen ei tarjota. Yhdistykset saavat vapaasti määrittää toimialueensa, eikä mikään estä niitä kilpailemasta samallakin alueella. ”Olemme koettaneet miettiä mitä etua yhtiöittäminen toisi, mutta emme ole keksineet perustetta sille.” Länsirannikolla uskotaan, että puunhankintayhteistyö itsenäisten sahojen kanssa tiivistyy. Tiirola toivoo, että uusien yhdistysten toimialueilta edellytetään alueellista yhtenäisyyttä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun metsänomistajat voisivat siis perustaa yhdistyksen, vaikka metsät sijaitsevat eri puolilla Suomea. Tiettävästi tällaista ei ole vireillä. Valtuustot yhdessä hallituksen Jatkossa metsänhoit oyhdistykse t elävät jäsenmaksu jen ja liiketoimint ansa tuotoilla. Vuonna 2011 yhdistysten liiketoiminnan liikevaihto oli 210 miljoonaa euroa. Tilanne kuitenkin vaihtelee yhdistyksittäin. Vireillä onkin lukuisia yhdistysfuusioita eri puolilla maata. ”Iso osa länsirannikon metsätiloista on pieniä, joten meillä ei ole varaa eikä halua hyljeksiä niitä”, toiminnanjohtaja Hannu Justen toteaa. Yhdistys päättää, miten toimii”, vastaa ylijohtaja Juha Ojala maaja metsätalousministeriöstä. Tämän vuoden metsänhoitomaksu maksetaan joulukuussa 2014. Lausuman on pelätty velvoittavan niiden purkamiseen. Kalliit postiäänestykset jäänevät historiaan. Lakiluonnos tarjoaa yhdistyksille mahdollisuutta perustaa tai mennä osakkaaksi puunhankintayrityksiin. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistys Länsimetsässä kaavaillaan pinta-alan mukaan porrastettua jäsenmaksua, jotta alle 20 hehtaarin omistajat pääsevät kohtuuhinnalla jäseniksi. Edunvalvonta on ensi kertaa laissa mainittu yhdistyksen tehtäväksi. Edunvalvonnalle en näe tässä ongelmaa. Metsänomistajaleirissä ihmetelläänkin lain onttoutta. Ne korvataan esimerkiksi sähköpostitse järjestetyin äänestyksin. ”Vastuita on siirretty valtiolle, kun julkisia laitoksia on yhtiöitetty. Rahoitus liiketoimista Yhdistykset menettävät 25–30 miljoonan euron vuotuiset metsänhoitomaksutulot. Metsänhoitomaksuvelvollisuus päättyy ensi vuoden alussa. Uusi laki sallii kaupunkiyhdistykset Uusia yhdistyksiä voi perustaa, jos niille on esittää vähintään 300 jäsentä, joilla on yhteensä yli 10 000 hehtaaria metsää. Ei olisi kustannustehokasta, jos yhdistyksen ja yhdistyksen omistaman yrityksen väki asioisivat samojen metsänomistajien kanssa.” Sahlman on samoilla linjoilla. ”Seuraamme vain yrityskauppoja ja fuusioita, joihin osallistuvien yhteinen liikevaihto on yli 350 miljoonaa euroa”, toteaa kuluttajaja kilpailuviraston yrityskauppaosaston päällikkö Maarit Taurula. Onko metsäpoliittisesti järkevää, että käsitys yhdistysten toiminnasta hämärtyy”, Tiirola kysyy. Metsänomistajienkin Hannu Justen Mikko Tiirola ”Olemme koettaneet miettiä mitä etua yhtiöittäminen toisi, mutta emme ole keksineet perustetta.”. Jatkossa pääosa toimintaa on liiketoimintaa. Yhtenäistä toimialuetta ei edellytetä. Tämä kiistetään. Vanhan lain kumoaminen olisi ajanut saman asian. Ainakaan Länsimetsän Justen tai metsänhoitoyhdistys tai Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Pekka Sahlman eivät ideasta innostu. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola haluaa vielä keskustelua metsänhoitoyhdistyslain metsäpoliittisesta roolista. Yksityisoikeudellisiksi yhteisöiksi luokiteltujen mh-yhdistysten vapautuminen vuotuisesta miljoonien eurojen rasituksesta on epävarmaa. Metsänhoitomaksu poistuu, samoin liiketoiminnan rajoitteet. ”Muuten metsänhoitoyhdistysten toiminta uhkaa muuttua kovin erilaiseksi. Näin tehtiin, kun esimerkiksi Posti-Tele yhtiöitettiin. Osassa on elelty vanhaan malliin metsänhoitomaksujen varassa. ”En näe, että liiketoimintaa olisi järkeä yhtiöittää. Laki tulee voimaan vuoden 2015 alusta. Mallia voisi katsoa eurooppalaisista tuottajaja toimialaorganisaatioista, mikä mahdollistaisi paremmin yhdistysten keskinäisen yhteistoiminnan”, Tiirola toteaa. Pelko pienmetsänomistajien hyljeksimisestä lienee aiheeton. Metsäpoliit tisten tavoitteiden turvaamisee n uusi laki ei tarjoa keinoja. ”Toivottavasti lain perusteluissa kuvattujen yhdistyksille asetettujen metsäpoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen tarjotaan oikeita työkaluja. Kolmas otaksuma on, että yhdistyksiä rasittavat Eläke-Tapion lisäeläkevastuut voitaisiin jatkossa siirtää valtion kontolle. Osa toimii jo pitkälti bisnespohjalla. Lakiluonnoksen mukaan metsänhoitoyhdistykset voivat määräajassa purkaa vararahastojaan. Vapaaehtoiset jäsenmaksut kattavat osan menetyksestä. ”Se kuitenkin edellyttää yhdistysten toimitusvarmuuden parantamista. Mhy-lain muuttumista ei suoraan voi verrata julkisen toiminnan yhtiöittämiseen”, eläkekassa Verson toimitusjohtaja Pentti Tervola sanoo. Ne voivat ostaa puuta omaan lukuunsa sekä korjata ja toimittaa sitä jalostukseen – jos jäsenet niin päättävät. Niin ei voi jatkua. Työsarkaa uusille yhdistyksille riittää metsänhoidossa ja puunhankinnassa. Se romuttaisi yhdistysten taseet
Se on jatkossa elinehto kassavirran varassa toimiville yhdistyksillekin.” UPM-Metsän Pohjois-Euroopan ostojohtaja Pekka Rajala toivottaa markkinaehtoisuuteen siirtyvät metsänhoitoyhdistykset tervetulleiksi. ”Se voi tuoda lisää puuta kilpailukykyiseen hintaan markkinoille. Sahlman uskoo, että edellytykset yhteistyöhön myös isojen metsä yhtiöi den kanssa paranevat. Kilpailua tai yhteistyötä Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori on valmis tutkimaan sahojen ja yhdistysten yhteistyötä puunhankinnassa. Asiointi asuinpaikalla olisi helpompaa kuin metsien sijaintikunnassa. Pekka Rajala Kai Merivuori Pekka Sahlman. ”Se olisi demokraattisempaa kuin menettely, jossa yhdistys valitsee edustajat.” Hän toivoo myös mahdollisuutta valtakunnalliseen metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyteen. ”Valtuuskuntaa laajennetaan ja metsävaltuuskunnan edustajille avautuu lisää paikkoja”, Tiirola toteaa. ”Olen vastustanut MTK:n vanhaa metsäjäsenyyttä sen äänivallattomuuden vuoksi.” Hänen mukaansa MTK:n imago kaupunkilaismetsänomistajien keskuudessa on edelleen huono. MTK:n maatalousja metsäpuoli vääntävät kättä valtuuskuntapaikkojen jaosta. ”En tosin sulje pois, että he voisivat tuottaa metsäpalveluita lukuumme”, Rajala sanoo. Puun tehdashinta on pätevä mittari toiminnan kustannustehokkuudelle.” Hän ennakoi, että metsäpalveluiden saralla yhdistykset ja metsäyhtiö kilpailevat. Jatkossa yhdistykset voivat liittojen sijasta hakeutua suoraan MTK:n jäseniksi, jonne ne saavat jäsenmääräänsä vastaavan edustuksen. Nykyisten metsänomistajien liittojen ja MTK:n metsälinjan toiminnat yhdistetään. Yhdistykset MTK:n jäseniksi etu on, että puu liikkuu tasaisesti ja hakkuumahdollisuudet saadaan käyttöön”, Justen toteaa. Temmes on toiminut metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen valtuuston ja hallituksen jäsenenä. Vallankäytön läpinäkyvyyden varmistamiseksi metsävaltuuskunnan jäsenet pitäisi Temmeksen mielestä valita suoralla vaalilla, jossa metsänhoitoyhdistysten jäsenet olisivat äänioikeutettuja. ”Se tarjoaa yhdistyksille kasvun mahdollisuuksia. ”He liittyvät vain oman metsänhoitoyhdistyksensä jäseniksi. Se on vielä auki. Kumpikaan ei usko, että lakiuudistus johtaisi väen vähennyksiin yhdistyksissä. ”Tutkimme ennakkoluulottomasti yhteistyön edellytyksiä. Hän uskoo, että metsälainsäädännön uudistukset mullistavat puunhankintaa. Esimerkiksi korjuun suunnittelussa yhteispeli toisi kustannussäästöjä. Metsänomistajille on tarjolla lisää valtaa MTK:n valtuuskunnassa, joka on järjestön ylin päätöksentekijä. Metsänomistajat-jäsenyys sisältää jatkossa paljon enemmän kuin tähän asti”, korostaa Tiirola. Edellytyksenä on toimitusvarmuus ja laatu. Metsänomistajista ei olla tekemässä MTK:n jäseniä. Yhdistysten ja sahojen yhteistyössä on vielä parantamisen varaa. Jos väki vähenee, myös tuotot leikkautuvat. Ratkaisevaa on toiminnan kannattavuuden parantaminen. ”Metsävaltuuskuntaan suoralla vaalilla” Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat ry:n puheenjohtaja Jaakko Temmes pitää esitettyä mallia vanhaa parempana. Tähän asti metsävaltuuskunnan edustajia on mukaan mahtunut vain kaksi. Aiemmin metsänomistajien liitot valitsivat metsävaltuuskunnan edustajat. § 11 METSÄLEHTI 11 • 2013 Metsänomistajien edunvalvonta muotoutuu lain muuttuessa uudelleen. Jatkossa yhdistykset voivat olla meille yhteistyökumppaneita tai kilpailijoita.” Rajala ennustaa, että osa yhdistyksistä kehittyy hankintaorganisaatioiksi, jotka toimittavat nimissään puuta tehtaille asti. Tärkeintä on metsänomistajien aktivointi
Sitä koskevat säädökset tulevat tosin voimaan vasta ensi vuoden alussa. Tehdasmittauksen tarkkuutta valvoo virallinen mittaaja. ”Automaattisesti tukkilistaa ei toimiteta, mutta se pitää pyynnöstä luovuttaa puun myyjälle.” Kainulaisen mielestä tehdasmittausta koskeva säädös jäi toivottua väljemmäksi. M ik ko R iik ilä. Kuvassa koivukuitupuuta mitataan Mittaportti Oy:n asemalla Metsä Fibren Äänekosken sellutehtaalla. Mittauksesta on laadittava mittausasiakirja – mittaustodistus – josta mittaustulos selviää. Uudessa laissa mainitaan, että osapuolten on annettava toisilleen tiedot, joiden perusteella mittaustulos voidaan laskea. Runsaimmin rahaa puukaupoissa tuovien tukkien mittaustarkkuus siis säilyy tai tiukentuu. Hänen mukaansa uusi laki jopa parantaa koneyrittäjien asemaa, koska energiapuu tulee lain piiriin. Samalla oikeusturva selkeytyy. Sahojen tukkimittareille sallitaan jatkossa vain kahden prosentin poikkeama. Metsäntutkimuslaitosta edustavat viralliset mittaajat tulevat erotuomareiksi, jos osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen. Laki kattaa kaiken jalostamattoman puutavaran mittauksen – aiemmasta poiketen siis myös energiapuun. Energiapuu mukaan uuteen mittauslakiin ”Viralliset mittaajat tulevat erotuomareiksi, jos osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen.” Metsänomistajajärjestön mukaan uuden puutavaran mittauslain säädökset puutavaran tehdasmittauksen osalta jäivät turhan väljiksi. Metsänomistajia tämä ei koske. Tarkkuusvaatimus kasvaa mitattavan myötä. Sahat eivät hyväksy mittauksen sopimusvapautta. 12 METSÄLEHTI 11 • 2013 PUUKAUPPA MIKKO RIIKILÄ U usi puutavaran mittauslaki tulee voimaan heinäkuun alussa. Aiemmin neljän prosentin poikkeama tarkastusmittaukseen verrattuna oli menetelmästä riippumaton sallitun tarkkuuden raja. Heikomman osapuolen suojan pitäisi ulottua myös heikommassa neuvotteluasemassa olevaan yritykseen”, Suomen Sahojen toimitusjohtaja Kai Merivuori toteaa. Alle 30 kuution kuitupuupinon mittauksessa sallitaan 12 prosentin heitto. Pinossa tai ajoneuvossa tehtävän mittauksen tarkkuusvaatimus väljenee. Karsimattomalla rangalla pienten pinojen mittaustulos saa poiketa jopa 25 prosenttia. Enää ei säädellä yksittäisiä mittausmenetelmiä tai laitteita. Kainulaisen mukaan asiaa pohtineessa maaja metsätalousvaliokunnan mietinnössä tämä linjattiin metsänomista jien eduksi. Sen perusteella voi arvioida, kuinka tarkkaan runkojen tukkiosa on saatu talteen. Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola ei pidä tätä ongelmana. Koneyrittäjien ja erityisesti sahojen on pelätty joutuvan ahtaalle isojen yhtiöiden kanssa asioidessaan. Uusi puutavaran mittaus laki ei juuri muuta metsän omistajan asemaa puukaupoilla. Ne myyvät sekä kuitupuuta että sahahaketta isoille metsäyhtiöille, ja tällöin mittaustavasta voitaisiin jatkossa sopia. Hakkuukonemittauksessa neljän prosentin vaatimus säilyy. Mittausmenetelmät on ryhmitelty laissa mittauksen periaatteiden mukaisesti. Tukkilistan saa ”pyydettäessä” MTK:n metsälinjan asiantuntija Anssi Kainulainen arvioi, ettei uusi laki aiheuta puun myyjälle ongelmia, vaan mittausta koskevat säädökset yksinkertaistuvat. Tämän uskotaan helpottavan mittauslaitteiden ja menetelmien kehittelyä. Sahat sen sijaan pelkäävät asemansa heikentyvän sopimus vapauden myötä. Mittaustapa sovitaan tutusti puukauppakirjassa. Sahat pelkäävät sopimusvapautta Yritysten keskinäisissä puukaupoissa osapuolet voivat osin sopia mittaustavan. Mittauksista aiheutuneiden erimielisyyksien ratkonnassa virallisten mittaajien rooli säilyy nykyisen kaltaisena. Tästä ei suoraan voi tulkita, velvoittaako laki ostajaa luovuttamaan myyjälle myös tukkilistan, josta selviää millaisiin pituus-läpimitta-luokkiin tukit on katkottu. ”Näin osapuolten oikeusturva erimielisyystilanteissa paranee.” Yksityisiä sahayrittäjiä uudistus huolestuttaa. Tarkkuusvaatimus mittaustavoittain Mittaustarkkuudelle asetettavat rajat määritellään puutavaralajin ja mittaustapojen mukaan. ”Sahojen neuvotteluasema sopimisessa ja mittauksen oikeellisuuden seuraamisessa on oleellisesti vastapuolta heikompi
. ”Parin euron hintaeroja ei harvennuksilla kannata jäädä miettimään. . . . KOKO MAA . . . . . . . nousussa . . . nousussa . . . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. . . . KYMI-SAVO . Ensiharvennus . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . Ensiharvennus . . nousussa . . Itsekin olen kevään aikana tehnyt vain yhden valtakirjakaupan tuhannen motin leimikoista.” Tennilän mukaan puun tarjonnasta on pulaa. . . Ostomiesten haaviin ei ole Lapin yksityismetsistä jäänyt kuin reilusti alle kymmenesosa vaikkapa Etelä-Savon ostoista. . . SAVO-KARJALA . . . . . . . . . Ensiharvennus . . Mikä mättää, Sallan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Vesa Tennilä. . . . Uudistushakkuu . . . . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . Hankintahinnat . . . . . . . . . Hankintahinnat . . Ensiharvennus . . Hankintahinnat . . . . . Harvennushakkuu . . Hankintahinnat . . . . . . . . . . . . Tärkeintä on, että metsät saadaan kasvukuntoon.” Harvennuksilta korjatun kuitupuun kantohinta on Lapissa kolmisen euroa alempi kuin etelän rintamailla. . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . nousussa . . ”Totta, hiljaista on ollut. . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . KESKI-SUOMI . . Harvennushakkuu . . . . . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. . ”Ovatko ihmiset passivoituneet vai hillitseekö alle 50 euron mäntytukin hinta myyntihaluja. . . . Uudistushakkuu . . . . . . . 13 METSÄLEHTI 11 • 2013 EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Raakapuun hintatilastot, viikkojen 19–22 keskiarvo Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Ostomäärät viikolla 22 metsäkeskuksittain ETELÄ-SUOMI . . nousussa . Uudistushakkuu . . . . MIKKO RIIKILÄ Vaikka puukauppa on keväällä likimain riehaantunut eteläisessä Suomessa, ajellaan pohjoisessa sammutetuin lyhdyin. . . . . . . . . Hakattavaa Sallassa riittäisi, varsinkin harvennuksia olisi tehtäväksi vaikka kuinka.” Hänen mukaansa yhdistys kannustaa ihmisiä harvennushakkuiden teettämiseen. . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . Hankintahinnat . . nousussa . . . nousussa . Alakuloa Pohjolassa Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Euroa m viikot 1–22, 2013 2012 2011 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0. . Hankintahinnat . . . . . . . . . . Hankintahinnat . Ensiharvennus . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . nousussa . Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. . . Uudistushakkuu . . Mäntykuitupuun hankintahinta sitä vastoin on euron verran korkeampi kuin vaikkapa Savossa. Hankintahinnat . . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Harvennushakkuu . . . . . ETELÄ-POHJANMAA . . Pölkyn, Stora Enson ja Metsäliiton ostomiehille puu kyllä kelpaisi. . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . Kauppa ei käy. Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. . . . . . . . . . Harvennushakkuu . . . . . . . Ensiharvennus . . . Harvennushakkuu . . Uudistushakkuu . . . . . . . . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . . . . . . Harvennushakkuu . . . . . . . Harvennushakkuu . Ensiharvennus . Ensiharvennus . . . . . . . . . . . . LAPPI . . Uudistushakkuu . . . . . . . . . KAINUU-POHJANMAA . . . . . . . . . Uudistushakkuu . . . Uudistushakkuu . Harvennushakkuu . . . .
”Kosteus ja ravinteisuus vaikuttanevat eniten, mutta muitakin tekijöitä voi olla.” Metlalla on joitain pienaukkokokeita eri puolilla Suomea. Menetelmän soveltuvuudesta metsätalouteen on kuitenkin hyvin vähän kokemuksia ja tutkimustietoa. Taimien synty vaihtelevaa Ihan mihin tahansa ei pienaukkoja kannata hakata. Reunametsä hidastaa kasvua Hallikainen arvioi, että aukkojen pitäisi olla riittävän suuria, jotta edes keskikohtaan saataisiin kasvavaa puustoa. Maaperän taimettumisherkkyydestä saa yleensä vinkkejä jo, kun tarkastelee uudistettavan metsäalueen aukkopaikkoja. Pienten, alle 0,3 hehtaarin kokoisten aukkojen taimistoille Hallikainen ei lupaa kovin hyvää tulevaisuutta. ”Muutoin pienaukkoja kannattaa tehdä harkiten, koska tämäntyyppisen metsänkasvatuksen toimivuudesta ei ole varmuutta”, Valkonen toteaa. Pienaukkoja ei yleensä kannata muokata eikä uudistaa viljellen. Taimien kasvu jää myös usein vähäiseksi. Jos niissä on eloisan oloisia taimia, uudistuminen voi onnistua. Taimia saattaa syntyä paljonkin, mutta ne kuolevat pois. Vanhempi tutkija Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitokselta kertoo, että pienaukkoja voi tehdä, jos ei halua normaaleja avohakkuita metsäänsä eikä metsien hoidon päätavoite ole taloudellinen tuotto. Kosteilla korpimailla aukot ovat taimettuneet hyvin. Karuilla mailla mäntyryhmiä voi saada kasvamaan myös pienehköihin aukkoihin. Kuusi paras puulaji Uuden puuston syntymisen kannalta sopivia kohteita ovat sellaiset pienialaiset alueet, joissa on jo valmiiksi nuorta kuusikkoa alispuustona. Maaperän tulee olla sellaista, että se taimettuu itsestään. Tällöin aukolla tehdään tavallaan normaali ylispuuhakkuu ja ympäröivä metsä vain harvennetaan. Rauduskoivua tai ”Maanmuokkausta ei pienille aloille kannata juuri tehdä.” Kokeile hyvin taimettuvilla alueilla. Metlan tutkimusten mukaan reunapuuston vaikutus ulottuu normaaleillakin, 1–2 hehtaarin uudistusaloilla jopa 20 metrin päähän aukon reunasta silloin, kun reunan muodostaa varttunut metsä. METSÄSTÄ METSÄLEHTI 11 • 2013 14 METSÄNHOITO Aukkoja voidaan tehdä ympäröivän metsän harvennushakkuun yhteydessä. Ei aukkoja huonoille maille.. Alue kannattaa Valkosen mukaan tutkia tarkoin ja selvittää, onko sille mahdollista saada kasvamaan uutta metsää. Pienaukot ovat siten kokonaan reunametsän vaikutusalueella. Jos valoisassa metsässä on kovin vähän taimiainesta, maaperä on todennäköisesti sellainen, että taimien kasvuedellytykset ovat huonot. Alue saattaa taimettua, mutta varjostus haittaa puiden kasvua. Pohjois-Suomen metsissä on paljon pieniä avoaloja, jotka eivät ole vuosikymmenienkään aikana taimettuneet. HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuvat P ienaukot ovat nousseet esille metsälain uudistamisen yhteydessä. Taimien kasvu on koealueilla ollut yleensä hidasta. Reunametsä vaikuttaa sekä varjostuksella että juuristokilpailulla. Pienaukkojen tekeminen tällaiseen metsään ei yleensä tuota tulosta. Jo taimettuneet alueet, esimerkiksi notkelmat, sopivat parhaiten pienaukkoina uudistettavaksi. Vinkkejä pienaukkojen tekemiseen Sopivalla hiekkamaalla taimet menestyvät pienaukoissakin. Pienaukot sopivat siten parhaiten pienille metsätiloille, joissa metsän kasvatus on yleensäkin pienimuotoista. Kannattaa varautua siihen, että pienaukkoon ei välttämättä synny taimia tai niistä ei kehity tukkimetsää. Pienaukkoja harkitusti Pieniä uudistusaloja voi tehdä metsään, mutta ne soveltuvat lähinnä erikoistilanteisiin. Parhaiten uudistuvat hiekkakankaat sekä soistuneet notkelmat, jossa kasvaa rahkasammalta. Sopivia pienaukkojen kohteita ovat esimerkiksi vajaapuustoiset alueet, ympäröivää metsää vanhempaa puustoa kasvavat alueet, myrskytai lumituhoalueet yms. Vaikeita uudistuskohteita ovat rehevät ja heinittyvät kangasmaat sekä Pohjois-Suomen paksukunttaiset ja hienojakoiset maat. Erikoistutkija Ville Hallikainen Metsäntutkimuslaitokselta kertoo, että maaperän taimettumisherkkyyden perusteita ei tunneta kovin hyvin. Kangasmaiden kokeilut ovat vasta alkuvaiheessa
Erikseen niitä ei yleensä kannata hakata, koska puuta kertyy aukolta vähän. Aukot lasketaan mukaan koko ympäröivän kuvion puuston tiheyttä laskettaessa. Uudessa metsälaissa alle 0,3 hehtaarin pienaukot katsotaan kasvatushakkuiksi. Varaudu huonoon kasvuun. Pienaukon voi siten jättää muokkaamatta vain jos on edellytyksiä sille, että se taimettuu ilman muokkausta. M ik ko R iik ilä. Edellytyksenä on vain se, että puuston pohja-pinta-ala koko kuviolla pysyy säädetyissä rajoissa. Pienaukkoja on yleensä järkevintä tehdä ympäröivän metsän harvennushakkuun yhteydessä. Muokkaus ei kannata Pienaukot kannattaa yleensä jättää taimettumaan luonnostaan. Pienaukkoja syntyy pakosta mm. 15 METSÄLEHTI 11 • 2013 Uusi metsälaki tuo vapautuksia uudistamiseen ja pienaukkojenkin teko on nykyistä laajemmin mahdollista. hieskoivua ei kannata pienaukoilla kasvattaa. Jos esimerkiksi hehtaarin kuviolle tehdään kaksi 0,2 hehtaarin aukkoa, jäljelle jäävään metsään on jäätävä sama minimimäärä puuta kuin olisi harvennetussa metsässä ilman aukkoja. Pienaukkojen teko rajoittaa Lohen mukaan jonkin verran ympäröivän metsän harvennusta. Käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä karujen kankaita sekä kosteita notkelmia. Maanmuokkausta ei pienille aloille kannata taloudellisessakaan mielessä juuri tehdä. Puuston iällä tai järeydellä ei myöskään ole merkitystä, pienaukon voi tehdä vaikka nuoreen metsään. Tuhometsiin käytännön syistä. Laki muuttumassa Pien aukkouudistamisen ongelmia ovat huono taimettuminen ja taimien hidas kasvu. Osa aukoista voi taimettua jopa paremmin ilman muokkausta, jos maaperä on sopivan kosteaa. Uudistettavan alueen on oltava päätehakkuukelpoista, hakkuusta on tehtävä metsänkäyttöilmoitus ja alue on uudistettava. Sama koskee maanmuokkauksen tarvetta,” kertoo johtava esittelijä Tommi Lohi Suomen metsäkeskuksen Lapin alueyksiköstä. Huonolaatuista puustoa kasvavia alueita voidaan siten hakata voimakkaammin kuin hyväkasvuista puustoa, jolloin voi syntyä pienehköjäkin aukeita aloja metsän keskelle. Erillistä uudistamissuunnitelmaa ei tarvitse tehdä. Tällä hetkellä pienaukkoja koskevat normaalit uudistamissäädökset. ”Jos alue uudistetaan luontaisesti, sen pitää olla sellainen, että luontaisen uudistamisen edellytykset täyttyvät. Nykyisen lain mukaan pienaukot ovat eri kuvioita kuin ympäröivä metsä. kasvatusmetsien myrskytuhoalueille. Pienaukkoihin ei myöskään yleensä kannata istuttaa taimia. Tommi Lohen käsityksen mukaan nykyisin on mahdollista käsitellä harvennusmetsiä niin, että puuston harvennusvoimakkuus vaihtelee. Istutustaimet eivät menesty kovin hyvin muokkaamattomassa maassa
ANTTI SARAJA, teksti ja kuvat. 16 METSÄLEHTI 11 • 2013 LAPINPÖLLÖN SIIVIN Hannu Lehtorannan rengastama pöllö on lentänyt jopa Novgorodiin
Hannu Lehtoranta on rengastanut lintuja yli 30 vuotta. Harrastus on jatkunut yhtäjaksoisesti jo puoli vuosisataa. Kainaloon hän kaappaa vielä visiirillä varustetun kypärän, kevyet jatkettavat tikapuut sekä kumivanteisen haavin. Viirupöllönaaraan jalassa on jo rengas. Jo viisivuotiaana, opittuaan lukemaan ja kirjoittamaan, hänen havaintovihkonsa alkoivat täyttyä kotipiirin lintuhavainnoista. Pitkään viipynyt hanki esti tehokkaan myyrien saalistuksen, eivätkä emot ilmeisesti ennättäneet ajoissa pesintävireeseen. Viirupöllön kynsissä moni myyrä päättää päivänsä. Hankkeen lintulajeja ovat hiirihaukka, mehiläishaukka, kalasääski, kanahaukka, lapinpöllö ja viirupöllö. Parikymppisenä harrastus syveni entisestään, kun Lehtoranta sai rengastusluvan. Yhtä ratkaisumallia ei ole käytössä, vaan pesien huomioi misessa on edettävä tapauskohtaisesti. Alumiinirenkaaseen on kaiverrettu tunnus D-145365. ”Rengastamalla voidaan tutkia esimerkiksi pöllöjen elinikäistä poikastuottoa. Lintu kuoli vähän yli kaksivuotiaana vuonna 1990 törmättyään autoon. Nykytahti on muutama sata rengastusta vuodessa, pääasiassa pöllöjä ja haukkoja. Tikapuut kootaan turhia kolistelematta. On selvinnyt, että pitkäikäisten pöllöjen kantaa pitävät yllä muutamat menestyjät. Lehtoranta toimii Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtajana. Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimisto koordinoi lintujen rengastusta. Myyräkanta oli keväällä myös kovin laikuittainen Pohjois-Karjalassa”, Lehtoranta kertoo. Takin taskussa on muistivihko, pihdit ja rimpsu alumiinisia renkaita. Hetkeä aiemmin uros oli huhunnut äänimerkin, joten sekin oleskelee jossakin lähistöllä. Pohjois-Karjala vastaa hyvin lapinpöllön elinpiirivaatimuksia. Monien petolintujen kynsiä kokeneet nahkarukkaset sulkevat viirupöllönaaraan jalat suppuun, ja lintu asettuu selälleen sammaleista maata vasten. Lintuharrastaja on saapunut kohteelleen. Sen on rengastanut Lehtorannan veljenpoika Jouni vuonna 2005 pesäpoikasena noin kymmenen kilometrin päässä nykyisestä pesästä. Se on kaukaisin löytö suomalaisesta lapinpöllöstä, matkaa rengastuspaikasta löytöpaikkaan kertyy 912 kilometriä linnuntietä.” Pesät huomioon Vankan luontotaustan omaavalle Lehtorannalle oli itsestään selvää hakeutua lukion jälkeen metsäalalle. Se rauhoittuu välittömästi ja antautuu tutkimuksen kohteeksi. Juukalaisen maatalon poika kiinnostui linnuista varhain. Lehtorannan hankkeen tarkoitus on sitouttaa metsänomistaja vapaaehtoisin keinoin säästämään tiedossa olevat pesäpaikat sellaisina, että pesintä voi jatkua ja suuret petolinnut pääsevät jatkamaan sukuaan. Pöntössä on kolme munaa, vaikka tähän aikaan kesästä poikasten pitäisi olla jo rengastusikäisiä. Tekopesien sijoittaminen petolintureviireille on osoittautunut oivaksi keinoksi ohjailla niiden pesintää. Arvokasta tietoa Rengastustoimiston aikakirjoista löytyi tämänkin viirupöllömamman aikaisempi historia. 17 METSÄLEHTI 11 • 2013 J uukalainen Hannu Lehtoranta pysäköi autonsa metsätien varteen ja sonnustautuu paksuun, olkatopattuun maastotakkiin, kumisaappaisiin ja nahkarukkasiin. Keinoina ovat esimerkiksi hakkuiden viivästäminen tai kuvioiden rajaaminen pesää säästäen sekä pesintäajan huomioiminen hoitotöissä. Rengaskontrollin ja mittaamisen jälkeen pöllöemo saa jatkaa arkitoimiaan. Rengaslöytöjen avulla voidaan selvittää muun muassa kunkin lintu lajin liikkumista ja elinkaarta. Lehtoranta sulkee haavilla pöntön lentoaukon, ja hetken päästä esiin syöksyy suuri, harmaankirjava pöllö haavin perukoille. Suomen metsäkeskuksen Pohjois-Karjalan alueyksikön metsäneuvojana Lehtoranta vastaa hankkeesta, jonka tarkoitus on petolintujen pesäpaikkojen huomioiminen metsätaloudessa. Hannu Lehtoranta valmistautuu rengastamaan viirupöllönpoikasia. Kaulassa roikkuvat kiikarit. Lintu on siis aiemmin rengastettu. Yksilöiden välillä on suuri kirjo.” LAPINPÖLLÖN SIIVIN ”Rengastuksista on selvinnyt, että pitkäikäisten pöllöjen kantaa pitävät yllä muutamat menestyjät.” Rengastajan varusteet suojaavat mahdollisesti aggressiivisen viirupöllön neulanteräviltä kynsiltä. Puolen kilometrin metsämarssin jälkeen Lehtoranta hidastaa kulkuaan ja tähyää etumaastoon. Petolinnut käyttävät usein samoja pesiä vuodesta toiseen, joten pesien menettäminen on vakava isku lajille. Pienen suon laidassa, rämemännyssä kolmen metrin korkeudessa, on komea kelopuinen pönttö. Metsänomistajan suostumuksella jokaiseen tiedossa olevaan pesäkohteeseen laaditaan toimintasuunnitelma. ”Eräs mielenkiintoisimmista rengaskontrolleista, joka kohdalleni on sattunut, oli rengastamani lapinpöllön löytö Novgorodin liepeiltä. Heidän tiedoistaan selviää esimerkiksi missä, milloin ja kuka tämänkin viirupöllönaaraan on aiemmin rengastanut. ”Kevät oli myöhässä. Hän ilmoittaa suosikikseen jyhkeän lapinpöllön, jonka oikukkaassa esiintymisessä on vielä paljon tutkittavaa. Vuosina 2002–2006 toteutetun hankkeen menestys innosti aloittamaan vuonna 2008 uuden hankkeen, joka on edelleen käynnissä. Metso-ohjelmasta on joissakin tapauksissa muodostunut erinomainen työkalu suojelun huomioivassa metsätaloudessa. Tämä viirupöllö osoittautui renkaan luennan jälkeen 7-vuotiaaksi.. Suuret siivet lehahtavat, ja pöllö katoaa puita väistellen metsän suojaan
Lisäksi isoisältä olisi voitu periä korotettua hoitopaikkamaksua tilakaupparahojen takia.” Sami Pentti laski, millaisilla puukaupoilla hän saa sisarensa kanssa lahjaverot maksettua. ”Se olisi jäänyt muuten tyhjilleen. Pinta-alaa on noin 75 hehtaaria, josta metsää on noin 63 hehtaaria. ”Isoisä on pitkän linjan metsäihminen, oli pitkään töissä muun muassa Tehdaspuulla”, 33-vuotias Pentti kertoo. Metsissä tulee käytyä miltei joka viikonloppu.” Vaihdos vaati puukaupan Metsäkeskus teki tilalle uuden metsäsuunnitelman vuonna 2011. Nykyään hän asuu avovaimonsa Satu Heinosen kanssa 50 kilometrin päässä metsätilalta. Hän kilpailutti noin tuhannen kuution puukaupan ostajien kesken. Sadun kanssa olemme tilalle rakennetulla kesämökillä kesät ja osan talvistakin. Isoisä osti hänelle ensimmäisen oman moottorisahan. Parhaan hintaja laatutarjouksen tehnyt yhtiö voitti. Metsäalan kursseja on takana, ja Pentti laskee huolehtineensa jo jonkin aikaa kolmen talon ja yhden kesämökin polttopuuhuollosta. ”Lahjajärjestely on helppo, ja veroasiat saa nopeasti pois mielestä”, Sami Pentti ynnää ratkaisun hyviä puolia. Metsäasioiden hoitovastuu jäi minulle. Omaisuuden siirrossa isoisältä lapsenlapsille päädyttiin harkinnan jälkeen lahjoittamiseen – vaikka veroseuraamukset ovatkin tuntuvat. Saareksin kylällä Kouvolan itälaidalla sijaitseva tila on keskimääräistä isompi. ”Isosisko muutti perheineen asumaan päätilalla olevaan taloon”, Sami Pentti kertoo. Sovimme sisaren kanssa, millä tavalla tekemäni työt korvataan hakkuutuloista. Toinen vaihtoehto olisi ollut tilan ostaminen. ”Kaikki suuret puunostajat olivat Turku Kouvola. ”Muutin itse vanhempieni kanssa jo 10-vuotiaana tilalta pois, mutVerenperintöä ja omaa kiinnostusta Kolmekymppinen automekaanikko löysi tilaisuuden tullen itsestään metsäihmisen. Onneksi vuonna 1928 syntyneellä isoisällä on tyttärenpoika, jota metsäasiat kiinnostavat. Metsän omistajuudesta oli tehtävä päätöksiä nopealla aikataululla. ta muistan olleeni jo pienenä poikana traktorin kyydissä metsätöissä.” Nuorta miestä koneet kiinnostivat metsää enemmän, ja Sami Pentti kouluttautui automekaanikoksi. 18 METSÄLEHTI 11 • 2013 METSÄNOMISTAJA MARTTI LINNA, teksti ja kuvat J okunen vuosi sitten kouvolalainen Sami Pentti joutui samaan tilanteeseen, joka tulee monen muunkin uuden metsänomistajan kohdalle. Omistajanvaihdoksen tultua ajankohtaiseksi Samin äiti olisi ollut seuraavana vuorossa, mutta ratkaisuna päädyttiin muodostamaan metsäomaisuudesta metsäyhtymä Samin ja hänen sisarensa Niina Talvisen kesken. Se kertoi sen, minkä maastossa näkee omillakin silmillä: tilan puustosta peräti 40 prosenttia oli tuolloin järeää ja uudistuskypsää metsää. Sami Pentti päätyi tekemään laavusta pysty hirsisen tavallisen vaakahirsi rakennelman sijaan. Tällöin vältytään tulevaisuudessa taas uusilta veroilta, kun jätetään yksi sukupolvi omistusketjussa väliin. ”Tulee käveltyä metsissä niin usein että näkee, mitä sieltä on mahdollista irrottaa.” Kirjanpainajien tappamista kuusista syntyi tauko laavu mäen päälle. Seuraa vien kymmenen vuoden mahdolliseksi hakkuumääräksi metsäsuunnittelija laski peräti 6 000 kuutiometriä. Puunkorjuu kävi ravakasti toukokuussa, heti puukauppojen tekemisen jälkeen. Sukutilan omistaja – Pentin tapauksessa isoisä – sai maaliskuussa 2010 aivoinfarktin ja joutui sairaalahoitoon. Sahapuitakin hän on kaatanut kotitarpeiksi monena talvena. Loppuosa on suurimmalta osaltaan pitkään viljelemättömänä ollutta peltomaata. ”En uskaltanut lähteä kaupantekoon, kun asuntovelkaa on jo ennestään
Tulossa on heti 12 hehtaarin männikön harvennus, siis aivan liian iso ala itse hankinnalla hoidettavaksi. Isommat alat jäävät ammattilaisille. Kivien kasvattamoista on hyötyä Kun istutusala muokataan perusteellisesti auraamalla tai kunnianhimoisella ojitusmätästyksellä, kivisellä kasvupaikalla tulee maan pinnalle mittava määrä kiviä ja lohkareita. Pienet taimet kärsivät hallatuhoista suuria enemmän. Entä millaista Sami Pentin metsänomistajuus on kymmenen vuoden päästä, jos kaikki menee niin kuin mennä pitää. Sitä vastoin vanha, paksun kuntan peittämä lohkare on aika hyödytön, koska kuntta ja sen päällä oleva kasvillisuus eristää tehokkaasti. Pääasia, että menetelmä toimii. PALSTALLA lämpöä enemmän kuin vaaleat kivet. Ja puunkorjuuhaitta hoituu kuntoon hyvin ennen ensiharvennusta. Yöllä tummat kivet säteilevät L isääntynyt kuusenviljely on korostanut tosiseikkaa, että kuusi kärsii mäntyä enemmän keväthallasta. Männynviljelyn taantuminen hirvituhojen pelossa on aiheuttanut, että kuusta istutetaan myös hallanaroille paikoille, joilla mänty olisi varmempi vaihtoehto. Tulee käveltyä tuolla metsissä niin usein, että sitä näkee, mitä sieltä on mahdollista irrottaa.” Samalla kun metsä toimii oivana harrastuksena, se on myös hyvä paikka olla. Kun ojitusmätästyksessä tehdään kivennäismaasta suuria mättäitä, niiden keräämä lämpö vähentää kuusen istutusalalla ulossäteilyhallaa. Niillä on niin paljon vanhaa yhteyttävää massaa, ettei vähäinen neulasten menetys vaikuta. Huonoin väri on valkea. Humuksen päälle käännetty kivennäismaa ja mätästysojista nousseet lohkareet saattavat olla avuksi hallan torjunnassa. Jos kasvupaikka on hallanarka ja silti on pakko viljellä kuusta, perusteellinen maan myllääminen saattaa siis auttaa pahimpien aikojen yli. Ruotsalainen tutkimus vahvistaa teorian toimivuuden. Luonto tasaa tehokkaasti maaperän muotoja. Lisäksi paKeväthallaan voi vaikuttaa Satu Heinosella ja Sami Pentillä riittää metsänhoito töitä Samin isoisän lahjoittamalla tilalla. Se, että keväthalla puree pahimmin vasta silloin, kun lämpösummaa on alkanut kertyä mittavasti, antaa mahdollisuuden vaikuttaa hallatuhoihin tuoreilla uudistusaloilla. ”Hakkuita ei tehdä kerralla yhtään enempää kuin pystymme itse tekemään jälkitöitä. Mitä enemmän yhteyttävästä neulasmassasta on uusia neulasia, sitä enemmän halla vaikuttaa kasvuun. Enemmän metsää ja töitä Sami Pentti aikoo tehdä itse pienempialaiset harvennushakkuut. Tuore maasta nostettu lohkare imee tehokkaasti lämpöä. Mätäs kohottaa taimen sen verran maanpintaa ylemmäksi, että sekin auttaa. Heikoimmassa asemassa ovat vastikään istutetut pienet kuusentaimet, joille hallatuhot voivat olla jopa kohtalokkaita. Eri tekijöiden vaikutusta on käytännössä vaikea erottaa. Kuunmaisema on kuitenkin oiva keväisen lämmön kerääjä. Olen jo tehnyt polttopuita, pihapuiden kaatoja ja hoitotöitä tuttaville ja mökkinaapureille. Tehokkain lämmön kerääjä on tumma, äsken nostettu kivi. Samin tekemä ja Sadun suunnittelema, pimeään aikaan aurinkokenno valojen valaisema puuveistos valvoo aukon keskellä tulevia hoitotöitä. Kymmenen vuoden kuluttua olen ehkä jo tehnyt alanvaihdoksen tai päässyt eroon palkkatöistä.” Maanmuokkauksen nostamat kivet torjuvat keväthallaa.. Ojitusmätästyksen ojat auttavat myös kylmimmän ilman valumista pois kasvupaikalta. Istutukset, heinäykset ja raivaukset tehdään omin voimin. Metsänhoitoyhdistyksen edustajien kanssa on istuttu alas myös iltatöinä.” Uusi metsänomistaja hankki itselleen viime vuonna uudet moottorija raivaussahat. Ympäristön metsissä on sen verran hoitotarpeita, että voisin tehdä niissäkin töitä maksua vastaan. Toivoisin myös omistavani lisää omaa metsää. Peltoheittojen metsittämisessä riittää työtä, ja hoitamattomia nuoria metsiä on paljon. Sitä ennen ja kasvun päästessä pidemmälle hallatuhot vähenevät, koska kasvainten kylmänkestävyys paranee. hin halla on maan pinnan lähellä. Värin vaikutuksen huomaa jo tarkalla kosketuksettomalla lämpövuotojen etsimiseen tarkoitetulla mittarilla, joita myydään rautakaupoissa. Isoisän peruina tilalla on traktori ja siinä vanha tukkijuontovinssi, joten ainakin metsäperäkärryn ostaminen on ajankohtaista. Näky voi hirvittää ulkoilijaa ja palauttaa mieleen, että aurauksen ollessa yleistä puhuttiin näissä tapauksissa kivenkasvattamoista. Pahin kivenkasvattamon näköhaitta hoituu kuntoon alle kymmenessä vuodessa rivakasti kasvavien taimien ansiosta. Muualta työelämästä hankittu verenpaine laskee kummasti raivaussahan kahvoissa. Paras väri olisi musta, mutta sellaisia kiviä on vähän. ”Toivon, että tämän metsän hoitotarpeet on saatettu ajan tasalle, ja se on hyvässä kunnossa ja kasvussa. kiinnostuneita, ja kaupat saatiin solmittua nopeasti. Jo muutaman metrin mittaiset kuuset eivät enää paljoa piittaa halloista, vaikka alimpien oksien uusi kasvu saattaisi tuhoutua vuodesta toiseen. Polttopuuja muita pienhakkuita varten löytyy lisäksi mönkijä ja siihen itse tehty peräkärry. Sama auringonpaiste ja lämmin ilma, joka saa kuusen aloittamaan kasvunsa, lämmittää päivällä kivennäismaata niin paljon, että se vaikuttaa yön hallaoloissa. 19 METSÄLEHTI 11 • 2013 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Pahin hallariski on silloin, kun keväistä lämpösummaa on kertynyt niin paljon, että silmut ovat auenneet ja uutta kasvua on syntynyt oksiin muutaman senttimetrin verran. Metsänhoitoyhdistyksen ja pankin palvelut ovat omistuksen järjestämisessä toimineet
Kun yleinen taloudellinen epävarmuus kasvaa, Metsä lehden ajankohtaisesta asiantuntijuudesta on entistä enemmän hyötyä. 80-vuotisjuhlakirja on hauska ja upea palkintosi Hannu Virtasen rakastetut pilakuvat nyt kirjoissa ja kansissa vuosien var relta. Me halu amme muistaa sinua koko vuoden. 5. Saat upean 80-vuotisjuhlakirjan. Niin maailma muuttuu, mutta metsässä kaikki on hyvin! Juhlakirja (arvo 48 euroa) postitetaan toukokuussa Jaa supertarjous. 2. Kiitos menneestä ja tulevasta. Lähettäkää Metsälehti ja Metsälehti Makasiini uudelle tilaajallenne 4 kk tutustumistarjouksena (kesä-syyskuu) puoleen hintaan 20 euroa. Kestotilaajallemme kuluva vuosi on pelkkää juhlaa. Suosittelija saa lahjaksi juhlakirjan (arvo 48 euroa).. 1. Sinä saat lahjaksi upean 80vuotisjuhlakirjan suosittelustasi. 3. Jo yksi Metsälehden numero maksaa takaisin koko vuoden tilauksen tiedoillaan ja vinkeillään. Miksi ihmeessä ystäväsi kannattaa tilata Metsälehti. Metsälehden tilausmaksun voit vähentää verotuksessa. Metsälehti on kuin saha, korvaamaton työväline metsänomistajalle. Ystäväsi saa nyt Metsälehden ja Makasiinin mahta vana juhlatarjouksena sinun kauttasi. Kyllä, luit aivan oikein. 4. 50 % 50 % 4 kk tutustumistarjous touko-elokuu puoleen hintaan 20 euroa + tilauksen hankkijalle 80-vuotisjuhlakirja Palkintotilaus on helppo juttu Tilauksen voi lähettää meille tilauskupongilla, sähkö postilla tilaukset@metsalehti.fi (muista mainita myös tilausnume rosi), soittamalla asiakaspalveluun 09-315 49 840 tai asia kaspalvelussamme netissä, www.metsalehti.fi. Jaa iloa palkintotilauksella. Kestotilaus on iloinen asia, puolin ja toisin. Metsälehti auttaa sinua kantamaan vastuusi omai suudestasi ja hyötymään ja nauttimaan metsästäsi enemmän. Voiko parempaa suosittelijaa Metsälehden tilaukselle olla kuin kestotilaaja. Polku omaan metsään www.metsalehti.fi Hanki tilaus. Meistä Metsälehden 80vuotisjuhla on niin iloinen asia, että nyt kutsumme mukaan juhlimaan myös kesto tilaajiemme ystävät. Huomio kaikki kestotilaajat! Nimi Osoite Postinumero ja toimipaikka Nimi Osoite Postinumero ja toimipaikka Asiakasnumero (lehden osoitekentästä) Uusi tilaaja Suosittelija Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Metsälehti maksaa tilauksen postimaksun Lehti sulle, kirja mulle. Jaa iloa palkintotilauksella
Tyytyväisiä oppilaita Vaikka kyseessä olisi metsäkoneenkuljettajan tutkinto, perusasteen oppilaalle annetaan ensimmäisenä vuotena myös metsurikoulusta. Opetusta on sopivasti höystetty tarinoilla, joita kuuntelee opiskelun ohessa mielellään. Kivikot ja pinnassa oleva peruskallio puuttuivat täysin”, Ohtonen muisteli. Osa jatkaa koulussa, osa suuntaa kohti uusia haasteita. Yksi oppilaitoksen vahvuus on myös se, että metsäkoneenkuljettajan koulutus sisältää kuorma-autonajokortin suorittamisen. Nyt koulutus on käynnistetty uudelleen Pohjois-Karjalan aikuisopiston kanssa. Opisto on pitkään ollut vahva metsäkoneasentajakoulutuksessa. Täällä on paljon konekalustoa ja ammattitaitoiset opettajat”, iloitsi 18-vuotias Mika Lukkarinen lukuvuoden päättäjäistilaisuudessa Valtimolla viime viikolla. Työopettaja Timo Tomperi (oikealla) lataa aikuisopiskelija Jarmo Jonnisen apuna istutuskoneen taimikasettia. Harvesterinkuljettajantutkinnon Lukkarinen saa valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Takana oli kolmas vuosikurssi Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimossa. Maallikolle käsittämättömän vaikea tekninen kone on pojilla kirjaimellisesti näpeissä. Hänen suunnitelmissaan on jatkaa armeijan jälkeen metsäalan opiskelua metsäinsinööriksi ammattikorkeakoulussa. Tärkeä työnantaja Valtimon ammattiopistossa on metsäalan opiskelijoita noin 200, joiden lisäksi se kouluttaa yhteistyössä Pohjois-Karjalan aikuisopiston kanssa noin 60:tä metsätalouden aikuisopiskelijaa. Siitä edetään vaiheittain niin, että kolmen vuoden opiskelun jälkeen on taskussa tutkintotodistus valitulta linjalta. Ohtosen mukaan parasta Valtimolla on ollut se, että ammattitaitoiset opettajat ottavat työnsä riittävän rennosti, varsinkin metsässä. Lukkarinen hakeutui kouluun saadakseen lisäoppia. Ja ennen kaikkea valmistuville on tarjolla työtä ja hyvät jatkokoulutusmahdollisuudet. Vaikka etukäteen peloteltiin kaksoistutkinnon vaikeudella, ei urakka ole Lukkarisen mielestä ollut ylivoimainen. Ansaitulle kesälomalle Valtimon 200 metsäopiskelijan lukuvuosi päättyi. Jotain koulun merkityksestä alueelle kertoo se, että se on kunnan itsensä jälkeen alueen toiseksi suurin työllistäjä 60 työntekijällään, joista 45 on opettajia. ”Opetusta on sopivasti höystetty tarinoilla.” Harvesterikuljettajan kolmivuotinen opiskelu on Jani Ohtosella (vas.) ja Mika Lukkarisella takana. 21 METSÄLEHTI 11 • 2013 ARI KOMULAINEN teksti ja kuvat O dotukset koulutuksen suhteen ovat täyttyneet täysin. Opiskelijoille on tarjolla Valtimol la asuntola ja maittavat ateriat kolme kertaa päivässä. Lukkarinen ja Ohtonen suosittelevat lämpimästi Valtimon ammattiopistoa peruskoulunsa päättävälle nuorelle, joka on kiinnostunut metsätyöstä, koneista ja metsästä yleensä. Tutkintovastaava Harri Savonen kurkistaa harvesterisimulaattorin konepellin alle. Rehtori Tommi Anttosen mukaan opiskelijat tulevat useimmiten lähikunnista niin Pohjois-Karjalasta, Savosta kuin Kainuusta. Myös puutavarakuljettajakoulutus on ollut ohjelmassa 90-luvun puolivälistä alkaen. Perheellä on Varpaisjärvellä viiden koneketjun muodostama metsäkoneyritys. ”Valtimon koulutuksen suosio nuorten keskuudessa on säilynyt pitkään vakaana”, Anttonen kertoo. Metsäkoneenkuljettajakoulutus on opiston leipähammas, sen tutkintolinjoilla opiskelijoista pitkälti yli puolet suorittaa tutkintonsa. Metsurikoulutus lopetettiin 90-luvun alussa, kun metsureiden määrää haluttiin laskea puunkorjuun koneellistumisen vuoksi. ”Tämä viimeinen lukukausi oli tosi mielenkiintoinen”, hän kertoi. Hakijoita metsurikoulutukseen on ollut rehtori Anttosen mukaan yllättävän paljon. Myös tutkintoja bioenergia-alalle ja metsämestaritutkintokoulutukseen on järjestetty. Huhtikuussa koulu järjesti kuukauden kestäneen tutustumismatkan Saksaan lähelle Berliiniä. Tommi Anttonen on toiminut koulun rehtorina vuodesta 1998.. Myös kuhmolainen Jani Ohtonen oli tyytyväinen koulun antiin. Syyslomaan saakka oli opetusta koululla, ja sen jälkeen alkoi huhtikuulle kestänyt työharjoittelujakso. ”Metsätyökoneiden puolesta se ei tarjonnut mitään uutta, mutta puusto ja maaperä olivat aivan erilaisia kuin meillä. Kurssikavereista poiketen kaksoistutkintoa tekevä Lukkarinen ei saanut vielä tutkintotodistusta, mutta kevään ylioppilas aikoo suorittaa myös ammattiopinnot päätökseen. Nuorisoasteen kolmivuotiseen koulutukseen tullaan yhteisvalinnan kautta, ja aikuiskoulutukseen hakuja on useamman kerran vuodessa
Metsäkustannuksen toimitusjohtaja Outi Karemaa kuunteli taustalla. Juhlien puolisentoistasataa osallistujaa pääsivät tutustumaan Haltiaan ennen aikojaan, sillä virallisesti luontokeskus avattiin yleisölle vasta viime perjantaina. Juhlapuheen pitäjäksi oli itseoikeutetusti kutsuttu Haltian suunnitellut arkkitehti Rainer Mahlamäki, joka juhlayleisöä vilkaistuaan työnsi etukäteen valmistelemansa esitelmän takaisin taskuun. Pellavaan pukeutunut riistatoimittaja Jere Malinen avustaa myös Metsälehteä. ”Tälle joukolle on parempi pitää vähän vapaamuotoisempi esitys”, Mahlamäki tuumi ja kuvasi pian juhlaväelle, kuinka luonto yleisesti ja metsäluonto erityisesti ovat vaikuttaneet hänen ja muidenkin arkkitehtien töihin. Juttukavereina Lars Halén ja Tuomo Neuvonen Foexista. Vaikka juhlapuheiden määrä oli tietoisesti rajattu minimiin, yhden kiitospuheen salliminen oli itsestäänselvyys. Tapion nykyinen johtaja Ritva Toivonen ja edeltäjänsä Ilmo Kolehmainen Metsähallituksesta viihtyivät Metsälehden toimittajan Mikko Riikilän seurassa. Antti Sipilä vaikuttaa tätä nykyä Hämeen ammattikorkeakoulussa Evolla.. 22 METSÄLEHTI 11 • 2013 EERO SALA, teksti PEKKA LÄHTEENMÄKI, kuvat U utuuttaan loistava luontokeskus ja arvokkaasti ikääntynyt aikakauslehti kohtasivat toissa viikolla, kun Metsälehden 80-vuotista taivalta juhlittiin Luontokeskus Haltiassa Espoon Nuuksiossa. Lisää juhlakuvia osoitteessa metsalehti.?/juhlat 80-vuotiaan kunniaksi Haltia avasi ovensa etuajassa Metsälehden syntymäpäivien juhlijoille. Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola sekä strateginen johtaja Sixten Sunabacka työja elinkeinoministeriöstä ihailivat maisemia. Raimo Rouvinen Forssa Printistä ja Mika Lius Otavan Kirjapainosta vaihtoivat kuulumisia hetki ennen juhlan alkamista. ”Toivottavasti minut kutsutaan mukaan myös Metsälehden satavuotisjuhlaan”, Juurikkala totesi ja sai saman tien alustavan kutsun päätoimittaja Eliisa Kallioniemeltä. Sen esitti kaikkien vieraiden puolesta Metsälehden pitkäaikainen avustaja Jouko Juurikkala – joka oli viettänyt omaa 80-vuotisjuhlaansa vain viikkoa aikaisemmin. ”Tänä vuonna kisa järjestetään täällä Nuuksiossa.” Metsälehden ikätoveri Jouko Juurikkala sekä maakuntajohtaja Pentti Hyttinen juttutuokiossa Haltian terassilla. Seppo Vuokko on kirjoittanut Metsälehteen noin 170 luontopalaa. Rainer Mahlamäki kertoi Haltian suunnittelusta. Sirpa Kärkkäinen valmistautui vetämään koululaisten valtakunnallisen Metsävisan loppukilpailua
Yksityismetsien viljelyala piti kaksinkertaistaa 1950-luvun loppupuoliskon alle 30000 hehtaarista 60000:een. Rakennuksen runko on tehty massiivipuuelementeistä, ristiin laminoiduista CLT-levyistä. ”Nykyisen puustoa rasittavan hakkuutahdin jatkaminen ilman investointeja metsän hyväksi leikkaa niin suuren palan tulevien vuosien kansantulosta, että sen varassa saattaa olla koko taloudellinen olemassaolomme” , kirjoitti silloisen Keskusmetsäseura Tapion toimitusjohtaja V. Haltia kutsuu luonnon keskelle Luontokeskus Haltia tarjoaa paitsi maailmanluokan arkkitehtuuria myös taiteilija Osmo Rauhalan mieleenpainuvia puutöitä. Oikeaan luontoonkin keskuksesta pääsee. Päänäyttelyn sydän on sotkanmuna (alh. ”Taimien siirtomatka on tavallisesti lyhyt, vain pellon aidan yli metsään. Näin ollen voidaan taimien juurten mukana viedä eväsmultaakin alkukehitystä varmistamaan. Näyttelyn ytimenä ovat kaikki Suomen 37 kansallispuistoa. Haltian on suunnitellut arkkitehti Rainer Mahlamäki. Taimikot ja kehityskelpoiset nuoret metsät kävivät vähiin samalla kun massaja paperiteollisuus kasvoi. Haltia on Suomen ensimmäinen kokonaan puusta rakennettu julkinen rakennus. Sarjassa seurataan Metsälehden vanhoja uutisia viiden vuoden välein. Puunalkuja vaalittiin parin kasvukauden verran kotipellossa. Lyhenne TT tuli sanoista tuottamaton tuottavaksi, ja tapahtumille oli myös totinen tarve, sillä 1950ja 1960-lukujen vaihteessa Suomen metsiä uhkasivat liikahakkuut. Vuodesta toiseen tapahtuvana luo taimien kasvatus ja istutustyö tilalle ammattitaitoisen metsänviljelijäperheen”, Metsälehti neuvoi. Niissä nuoret maatalouskerholaiset koulivat keskustaimitarhan alkuun panemia kuusia metsäkelpoisiksi – siemenestä asti kasvattaminen olisi ollut liian monimutkaista. Ratkaisuksi yksityisiä tiloja rohkaistiin perustamaan omia metsiään varten joka talon taimitarhoja. Kampanjan kahtena ensimmäisenä vuotena puuta hakattiin ehkä enemmän kuin koskaan ennen. 23 METSÄLEHTI 11 • 2013 UUTINEN VUONNA 1963 HANNA LEHTO-ISOKOSKI Keväällä ja alkukesällä 1963 eri puolilla Suomea järjestettiin TT-metsämarssiksi nimettyjä tapahtumia, joissa uudistettiin metsää: istutettiin ja kylvettiin, perustettiin uudistusaloja ja harvennettiin taimikkoja. oik.), jonka sisälle Rauhala on rakentanut teoksensa Peliteoria.. Palosuo Metsälehden teemaliitteessä. Haltiasta lähtee useita retkeilyreittejä kansallispuistoon. Taimet omasta pellosta Viime viikon perjantaina virallisesti yleisölle avattu luontokeskus Haltia tuo luonnon lähelle. Tuumasta tartuttiinkin toimeen niin tehokkaasti, että taimet uhkasivat loppua. Nuuksion kansallispuiston kupeessa sijaitsevan keskuksen päänäyttelyssä pääsee kokemaan maan hienoimmat luontokohteet Saaristomereltä tuntureiden laelle: kävijän ympärille kaartuu kahdeksantoista metriä pitkä liikkuva maisema, joka kutsuu luonnon keskelle. Metsäväki organisoi marssin viitenä peräkkäisenä vuotena, joista 1963 oli kolmas eli keskimmäinen. J. Ekologisuuttakaan ei ole unohdettu: talo lämpenee ja jäähtyy maasta sekä auringosta saatavalla energialla
Merkit olivat selkeät. Silti en ole koskaan kehottanut ketään pelkäämään suurpetoja, kunnioittamaan kylläkin. Suolentyhjennys. Siellä jossain karhu päivänsä makasi. Mittasin matkan gepsillä. Kevätöisissä kuvissa karhu näytti vauraalta ja hyvävoimaiselta. Näkymätön naapuri Karhu muutti naapuriimme lokakuussa ja irtisanoi vuokrasopimuksen huhtikuussa. Asensin paikalle riistakameran. Karhu kävi kaupassa Ensimmäiset merkit uudesta naapuristamme ilmestyivät lokakuussa pihapellolle. Mikä olikaan parempi lapsenvahti pihassa peuhaaville pellavapäille kuin kertoa kauheita tarinoita karhuista ja susista. Lapset halusivat viipymättä vertailemaan petejä. Laakea avopesä löytyi toisella yrittämällä lähes läpipääsemättömästä ojanvarsitiheiköstä. Herättyään karhu kynsi koivuja. Teoria muuttui käytännöksi viime syksynä, kun karhu muutti naapuriimme. Syyllinen pelkoon oli helppo nimetä: kuusi vuotta vanhempi isoveljeni. Se tarkoittaa susien ja karhujen varomista ja kohdattaessa väistämistä. Eräänä yönä leikkikaupasta oli kuulemma ”revitty seinä rikki”. Se veti karhua puoleensa joka yö. Lopulta naapurin isäntä Rauno Mikkonen hoksasi pesäpohjan kuusentaimirykelmän seasta. Viivyttelyllä vältimme hätistelemästä karhua turhan varhain liikkeelle. Karhu lähti, pesä löytyi Kiersin alueen lumikenkäillen ja teitä pitkin kierrokseen. Paaleja enemmän karhua kiinnosti märän kesän myötä paikoin pellolle puimatta jäänyt kaura. Talviloma oli alkamassa. Se tieto riitti. Viimeiset maastomerkkinsä vuokralainen jätti marraskuun ensimmäisellä viikolla. Talvipesän sijainti tarkentui muutamaan hehtaariin pihatiemme lähelle. Lapsenryöstöistä kuultuaan silkohapset pysyivät paremmin pihassa ja aikuiset saivat keskittyä talontöihin. Lastemme leikkipaikkana toimineisiin tuorerehupaaleihin alkoi ilmestyä karhun kynnenjälkiä. Etäisyyttä karhun sängystä lasten sänkyihin oli 238 metriä. Sama kuin syksyllä, tuttu uroskarhu. 24 METSÄLEHTI 11 • 2013 RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat P elkäsin pienenä poliisia. En halunnut häiritä karhua. Muistoksi tallentui perhepotretti näkymättömän naapurin vuokrakämpästä.. Ulostetta oli paljon. Kysyin lapsilta, tarvitseeko koulutaksin hakea pihasta vai pyöräilevätkö he edelleen tien laitaan. Pelko on henkilökohtainen asia. Pieni tyttö ja iso läjä. Opasteina nakottivat lukuisat lumen liiskaamat kauraläjät. Hän uhkasi yleensä poliisilla, jos kertoisin isompien poikien kolttosista vanhemmillemme. Naapuria oli turha painostaa. Tiesin suurin piirtein missä sen talvipesä sijaitsi. Kertaakaan emme sitä nähneet, mutta passikuvaan näkymätön naapurimme sentään haksahti. Mittaisin etutassun leveydeksi 14 senttiä. ”Karhuja pitää kunnioittaa, mutta ei pelätä”, kuului Tuusmäen kyläkoulussakin opetettu totuus molemmista suista. Ennen kaupungistumista lapsia peloteltiin pedoilla. Otso oli tosiaankin tyhjentänyt suoltaan ennen unta. Ajoivat tien laitaan pyörillä. Ikävä puoli oli, että petopelko jäi elämään – sadoiksi vuosiksi. Kerroin asiasta 1ja 3-luokkalaisille tyttärilleni. 2-vuotias Onni ihmettelee, kuka puhkoi leikkipaikan seinän. 1800-luvulla tarinoille oli myös totuuspohjaa. Leikki jatkui. Kertaakaan emme naapuriamme tavanneet. Kasvillisuuteen tallautunut polku johti lähimetsään. Niillä on tapana maata hetki pesän maastossa ennen kuin suunnistavat syönnökselle. Mahlaako mieli. Karhu asusti puoli vuotta naapurissamme. Rajahiljaisuutta kesti viisi kuukautta, kunnes 8. Kävin tekemässä inventaarion. huhtikuuta pellonkulmaan ilmestyivät karhun jäljet. Kun karhun ylösnousemuksesta oli kulunut pari viikkoa ja siitä oli tehty havaintoja myös toisaalta kylällä, päätimme etsiä talvipedin. Uusi naapuri oli asettumassa pitemmälle levolle
Maanviljelys ja karjatalous tarvitsivat aitoja jo kauan ennen eläintarhojen ja tenniskenttien perustamista. Perinteiset aidat ja portit. Tämän lisäksi on käytetty kansatieteellisten kyselytutkimusten aineistoja. Asutuksen levitessä kyläkuntien ulkopuolelle periaate oli, että uudisraivaajan tuli huolehtia maatilkkunsa suojaamisesta aidalla; ei suinkaan sen, joka laidunsi alueella karjaa. Muutosta nopeutti puuraaka-aineelle teollistumisen myötä syntynyt kysynnän nousu. PILKKEITÄ 25 Teppo Korhonen: Aita. Illan hiljaisina hetkinä havainnot piirtyvät paperille hauskoiksi kuviksi. Liitososan tulee mahdollistaa runko-ohjaus ja etuja taka-akselien kallistelu eri suuntiin, mutta liitos ei saa niiata alaspäin. Karikat on teetetty pajalla mittatyönä rautakaupan nelikanttisesta rautatorvesta ja uitettu sinkitysaltaassa. Vain lehmien korvissa olevat EU:n vaatimusten mukaiset yksilöintitunnukset rikkovat pieneltä osaltaan menneenajan lehmihakatunnelmaa. joamaan. JUHANI PÄIVÄNEN Kirjoittaja on suometsätieteen emeritusprofessori. Kärryssä on amerikanraudan 17-tuumaiset pyörät eli suurimmat peltivanteet, joita Tattarisuon hyvinvarustellut autopurkaamot pystyivät tarMaailman pienin metsäkone. Käänteleminen saattaa maastossa olla raskasta ja peruuttaminen hankaa, mutta tasamaalla ohjaaminen on ohjausjarrujen ansiosta sormityötä. KIRJA VINKKI GALLUP PILAPIIRROS Ti m o To iv an en Timo Toivanen tarkkailee metsämaailman ilmiöitä Suomen metsäkeskuksen Pohjois-Savon alueen metsäneuvojana. Sarvitraktoriksi kutsuttu iso puutarhajyrsin on niin yksinkertainen ja vähähuoltoinen kuin kone voi olla. Narukäynnistys ja akuttomuus on iso arvo sähköttömällä mökillä. Kärryn runko on kestopuuta osin hitsausvehkeiden puuttumisen vuoksi. Korkeatasoiset värikuvat osoittavat erilaisten aitaja porttirakennelmien olevan oleellinen osa aktiivisesti ylläpidettävää perinnemaisemaa. Omatekoinen metsäkone on hauska ja jopa toimii, ainakin kantavalla maalla. Toinen etu tulee kärryn keveydestä. Maavara on riittänyt hyvin, mutta renkaat saattavat tökätä kantoihin. Etupyörät odottavat, että seuraavaksi asennetaan telat. Aita ennen muinoin ja nyt Paimenpoika käytti riukuaitaa omalla tavallaan. Kansatieteilijä Teppo Korhonen on koostanut seikkaperäisen tietoteoksen aitaamistekniikan kehittymisestä maassamme. Kirja on vahvasti kuvitettu sekä piirroksin että valokuvin. M us eo vi ra st o M ik ko H äy ry ne n 20 40 60 80 100 Kyllä 57% Ei 43%. Menoa rajoittavia tekijöitä ovat pyörien pito ja maaston kantavuus. Kirja tuo mainiosti esille, miten aitarakenteiden materiaalivalinnat ja tekotavat osoittavat maaseudun omavaraistalouden ja ihmistyövaltaisen elämänmenon jyrkkää muutosta jo ennen maatalouden koneellistumista. Mutta jo Maunu Eerikinpojan maanlaissa vuodelta 1374 annetaan talonpojalle määräyksiä sarkajaossa olevan peltonsa aitaamisesta. Toista samanlaista ei ole tullut vastaan, ja tuskin tuleekaan. 200 sivua. Kärryn ja vetokoneen liitoskohdassa rauta on lujilla. Nämä aidat koostuvat seipäistä, aidaspuista ja vitsaksista. Kirjassa käytetty tieto on asiantuntemuksella seulottu sekä painetuista lähteistä että opinnäytetöistä. Maahenki Oy 2013. Hinta 40 euroa. Hondan yksipyttyisen, 250-kuutioisen ja 7,5-hevosvoimaisen moottorin tehot ovat riittäneet kaikille kuormille ja tilanteisiin. Tarkkaavainen luonnossa liikkuja voi vielä havaita vanhojen riukuaitojen jäännöksiä; tarkkaamaton voi rikkoa saappaansa kasvillisuuden sekaan unohtuneeseen piikkilankaan. metsalehti.. Viritelmällä ajaa vuotuiset muutamat rankakuutiot eikä veto käy lompakossa vaikka kone enimmäkseen seisoo nollakorolla liiterissä. Ensimmäiset aitarakenteet tehtiin ilmeisesti petojen ohjaamiseksi loukkuihin. Eläviin puihin ja pensaisiin perustuvien aitarakennelmien esittely katkaisee tyylillisesti kansatieteellisiin tutkimuksiin pohjautuvan perusteellisen esitysten. Muutos aitaamisvelvoitteissa tapahtui vasta vuonna 1864 annetulla asetuksella: aitaaminen siirtyi elikkojen omistajien tehtäväksi. Sepän piti askarrella metalliosien kanssa tunteja, joten kustannuksiltaan kärry ei kilpaile kaupan kiinankärryjen kanssa. Oletko tyytyväinen kevään maanmuokkausjälkeen. Teoksen valtaosan muodostavat erilaisiin aitoihin soveltuvien puula jien valinnat ja aitojen tekotavat. MIKKO HÄYRYNEN Lähetä vinkkisi osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.?. Mustavalkoiset arkistokuvat on valittu huolella: ne tukevat oivallisesti tekstiä. Aitojen kehityshistorian kokonaiskaaren kattaminen puoltaa sitä vastoin erilaisten lanka-aitojen esittelyn. Kirja on jaoteltu päälukuihin alkaen historiallisesta johdannosta ja edeten puuaitojen kautta lanka-, verkkoaitoihin ja kiviaitoihin sekä edelleen portteihin ja veräjiin. Kirjan mielenkiintoisimmat osat käsittelevät vitsastettujen ja vitsastamattomien puuaitojen rakenteita ja nimityksiä aikaan ja paikkaan sidottuina. Pulttiliitokset ovat helppoja ja lujia. Julkaistuista vinkeistä maksamme palkkion. Kirja edistää esimerkillisellä tavalla perustuotantoelinkeinojen historiallisen kehityksen ymmärtämistä. Samalla jokainen kuva muodostaa oman valokuvataiteellisen teoksensa. Kirja olisi mitä ilmeisimmin muodostanut yhtenäisemmän kokonaisuuden, mikäli kirjoittaja olisi malttanut jättää istutetut pensasaidat käsittelyn ulkopuolelle. Liitososa on periaatteessa yksinkertainen, mutta vasta ammattisepän kolmannen version hitsaukset ovat kestäneet. Työtä pelkäämätön saa ideoita ja neuvoja perinteisen aidan rakentamiseen
”Koiviston koivu on jäänyt pienehköksi, mutta Halosen kynäjalava kasvaa hyvin, samoin Ahtisaaren mänty.” mahtuvat surukuuset tuottaa biomassaa nopealla kiertoajalla. Viljelyksiltä siemenet myydään taimitarhoille tai suoraan metsänomistajille. Tämän puun istutti Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen 28.5.1962 . Näin syntyvät jälkeläiset testataan kenttäkokeissa ja valikoiduista yksilöistä perustetaan siemenviljelys. Sen sijaan maahan istutuskuopan pohjalle kätkeytyy yhä kuparinen lieriö asiakirjoineen, joissa kerrotaan muun muassa, että peruspuu oli vartettu Honkalan tilan pluskuusesta E 65 otetusta kasvaimesta ja että puuta pidettiin yhtenä maan parhaista valiokuusista. Yhä parempia puita ”Ihan samanlaisia asioita teemme nyt kuin silloinkin”, sanoo erikoistutkija Pertti Pulkkinen Haapastensyrjässä päivälleen 51 vuotta peruspuun istuttamisen jälkeen. Niitä käytettäisiin tieteellisiin tarkoituksiin, ja esimerkiksi Pertti Pulkkinen on näin tehnytkin. Tänäkin päivänä paikan tarkoitus on tuottaa yhä parempia puita metsänviljelyyn. Etualalla kasvaa pöytäkuusi eli tapionpöytä. Luonnosta löytyneiden puiden poikkeavuudet kuten käärmekuusen käärmemäisyys johtuvat geenimutaatioista. Niinpä muovihuoneiden seinien läpi näkyy pihalle saakka risteytyspusseja. HANNA LEHTO-ISOKOSKI, teksti PEKKA SIPOLA, kuva P uiston siimeksestä löytyy juhlallisella tekstillä varustettu pronssilaatta: Haapastensyrjän metsänjalostuskeskuksen peruspuu. ”Tulos osoitti, että voisivat, mutta puita ei viljellä juuri missään. Puuta ei ole vielä päätetty, mutta Pulkkisella ja Kanasella on asiasta vankka mielipide: niinipuu sen olla pitää. Tilalla harjoitettiin metsäpuiden monipuolista risteytysjalostusta aina laatuominaisuuksia testaavia kloonikokeita myöten. ”Se muisti, että hänhän onkin ihan tavallinen kuusi. le oli rakennettu metsänjalostuskeskusta jo vuoden verran, kun OKO oli luovuttanut paikan rodunjalostussäätiön käyttöön. Nyt siellä humisevat kolmen muun presidentin istuttamat puut. Haapastensyrjässä 13 vuotta työskennelleen asiakaspäällikkö Pentti Kanasen suosikki on kääpiökuusi, jossa on tapahtunut takaisinmutaatio. Yksi kiharainen oksa suoristuu kesken kaiken. Siellä varttuneet parhaat puut kloonataan varttamalla, jolloin niiden perimän sisältävää siementä tulee runsaasti. Mauno Koiviston koivu on jäänyt pienehköksi, mutta Tarja Halosen kynäjalava kasvaa hyvin, kuten myös Martti Ahtisaaren mänty. Metsälehden juhlavuoden sarjassa palaamme vanhoihin juttuihimme ja selvitämme, mitä niiden ilmestymisen jälkeen on tapahtunut. Oli pystytetty satoja metrejä muovisia kasvihuoneita, kylvetty ja istutettu pitkiä taimitarhapenkkejä ja vartettu rotupuista leikattuja oksia perusrunkoihin. Sitten ne pölytetään hallitusti sopivien isien siitepölyllä. Toimittaja raportoi, miten Lopella sijaitsevalle Haapastensyrjän tilalTasavallan puisto Urho Kekkonen sai nimikkokuusen Lopen Haapastensyrjään 1962. Kääpiökuusi hämmästyttää Puoli vuosisataa sitten viisi hehtaaria Haapastensyrjän tilasta varattiin myös rotupuistolle, johon alettiin koota kaikkien kotimaisten puulajien erilaisia tyyppejä ja erikoismuotoja. On tulossa projekti, jossa lasketaan viljelyn kannattavuutta.” Viihtyisässä, hyvin hoidetussa rotupuistossa kasvaa jo useita surukuusiryhmiä, joiden perimä poikkeaa toisistaan. 26 METSÄLEHTI 11 • 2013 MITÄ NYT KUULUU. Tilan isäntä tosin vaihtui vuonna 2000 Metsäntutkimuslaitokseksi. ”Ideana on saada aina vain paremmin kasvavia, laadukkaampia ja kestävämpiä puita”, Pulkkinen kertoo. Erilaisia kotimaisten puiden klooneja on yhteensä vajaat 300. Että tällainen luonnonilmiö voi tapahtua!” Urho Kekkosen jälkeen kaikki tasavallan presidentit ovat istuttaneet rotupuistoon nimikkopuunsa. Esimerkiksi männyn oksassa olevat hedekukat otetaan pois ja emikukat eristetään pussittamalla. Asiakaspäällikkö Pentti Kananen (edessä) ja erikoistutkija Pertti Pulkkinen esittelevät Haapastensyrjän rotupuistoa. Muuta tapahtumasta ei olekaan näkyvillä kuin laatta, sillä itse kuusi menehtyi 1986 eli samana vuonna kuin istuttajansakin. Tämän tietävät kaikki Metsälehtensä lukeneet, sillä lehti oli lähettänyt toimittajansa paikalle. Ensi kesäksi Haapastensyrjän väki odottaa istutustyöhön Sauli Niinistöä. Ensimmäisessä väitöskirjassaan hän tutki, voisivatko kapealle alalle Metsälehti 22/1962
Meillä esiintyvistä lajeista tunnetuimpia, koko maassa esiintyviä ovat männynharmaakariste ja kuusenjuovakariste. Laji sinänsä tunnetaan reilun sadan vuoden takaa. Ehkä siihenkin joskus löytyy hyvä selitys. Ensimmäinen lehtikuusenjuovakaristehavainto Suomesta on kesäkuulta 2007, jolloin tauti oli punaruskettanut rovaniemeläisen euroopanlehtikuusiviljelLehtikuusella uusi sienitauti Lehti kuusenjuova karisteen puna ruskettama siperian lehtikuusen latvus elokuussa napapiirillä. monet kotoperäiset ja tulokaslajit muuttuvassa ympäristössä. 27 METSÄLEHTI 11 • 2013 teles tiesi ehkä paremmin, vaikka se, onko kyseessä hajuvai makuaisti, on makuasia. Sittemmin tautia on ollut vaihtelevasti, mutta joka vuosi samassa metsikössä ja muuallakin. Kummallista kyllä, taudin varsinainen esiintymisalue on Keski-Euroopan vuoristot ja kohde euroopanlehtikuusi – Keski-Euroopassakin juovakariste on yleistynyt viime vuosikymmeninä. Toistaiseksi voimakkainta tartunta oli kesällä 2011, kun taas viime kesänä uusia tartuntoja oli hyvin vähän. Useimmat kääpiöversot toipuvat tartunnasta nopeasti tuottamalla uudet neulaset menetettyjen tilalle loppukesäksi. Kun tartunta näyttäisi sekundaarisesti johtavan myös pitkäversojen kuolemiseen, lehtikuusenjuovakariste voi tilapäisen neulaskadon ohella harsuunnuttaa latvusta myös pysyvämmin. Sienen elinkierto, joka kestää vuoden, valmistuu alaspäin taipuneissa kuihtuneenoloisissa neulasissa. Käärmeen kemiallinen aisti ei toimi kuten koiran hajuaisti, joka poimii hajumolekyyleja ilmasta. Lehtikuusen neulaset voivat toimia myös helmi-itiöasteen väli-isäntinä monille tavallisille lehtipuiden ruostesienille kuten lehtikuusenhalavaruosteelle ja koivunruosteelle. Pitkäversojen neulasten sairastumisen taustalla voi olla joko myöhäinen tai jopa systeeminen tartunta. Jos kielen kumpaankaan haaraan ei tule ärsykettä, käärme pysähtyy, kääntelee päätään ja lipoo kieltään, kunnes jälki taas löytyy. Sen sijaan pitkäversoihin varsinaisen kasvun seurauksena syntyvät neulaset säilyvät tavallisesti terveinä. Koska neulaset sairastuvat aivan kasvukauden alussa, tartuntoja on tavallisesti vain kääpiöversojen neulasissa. Jos toinen haara ei saa viestiä, käärme korjaa suuntaansa hivenen vastakkaiseen suuntaan. Terveitä sekä vasta tartunnan saaneita ja edellisenä vuonna kuolleita siperian lehtikuusen neulasia kesäkuun loppu puolella napapiirillä. AristoMaut stereona SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Lähes koko kesän sairaat puut näyttävät etäältä tarkasteltuna punaruskeilta. Lehtikuusenjuovakaristesieni on tartuttanut neulaset hetkeä aikaisemmin. K äärmeitten kaksihaaraista kieltä on monien kansojen uskomuksissa pidetty petollisuuden merkkinä, eikä Raamatun paratiisitarina suinkaan ole moista uskomusta hälventänyt. Kun kielen molemmat haarat osuvat polulle, käärme jatkaa suoraan. Kestävänä tunnettua lehtikuusta uhkaavat monet kotoperäiset ja tulokaslajit. Kääpiöversojen sataprosenttinen tartunta voi kuitenkin johtaa kääpiöverson kuolemiseen pitkältä matkalta vanhoja pitkäversoja. Kuitenkin myös tätä kotimaisenakin pidettyä puulajia uhkaavat ajan myötä mm. 1900-luvun tutkijat ajattelivat edestakaisin lipovan kielen välittävän ilman hajumolekyylejä kitalaen hajuelimeen. Lähitarkastelu osoittaa neulasten muuntuvan vaaleanruskeiksi. Karistesienikin vaivaa Euroopanlehtikuusen ohella juovakaristesieni on voimakkaasti tartuttanut Lapissa myös siperianja dahurianlehtikuusia. Kyykäärme löytää kumppaninsa sen jättämää hajujälkeä maistelemalla. Tauti on uusi Suomen lehtikuusilla. Ne ovat itse asiassa tulleet esille heti taudinoireiden puhjettua ohuina tummina neulasenpituisina nauhoina, juovina. Kun jäljen seuraaminen on näin tarkkaa, kyy voi huoletta päästää pistämänsä myyrän menemään: kyllä se löytyy! Niin, sitten on se toinen käärmeitten erikoisuus: myös siitin on kaksihaarainen. män. 300 vuotta ennen ajanlaskumme alkua elänyt Aristoteles tiesi kuitenkin, että käärme saa mauista kaksinkertaisen nautinnon, kun se maistaa kielen kummallakin kärjellä erikseen. Lehtikuusenjuovakaristesieni (Hypodermella laricis ) on sukua monille pitkiä palkomaisia lisääntymiselimiä eli itiöemiä neulasiin kasvattaville kotelosienille. TUTKIJALTA Kun lehtikuusen neulaset ovat hädin tuskin saavuttaneet normaalin kokonsa, niiden heleän vihreä väri katoaa nopeasti. R is to Ja lk an en. Kaksihaarainen kieli on luotu jälkien seuraamiseen. Neulasen anatomiselle yläpinnalle on koko sen pituudelta kehittynyt epämääräisenä jonona kiiltävänmustia, toisiinsa ketjumaisesti liittyneitä itiöpesäkkeitä. Meillä tavataan yleisesti ainakin lehtikuusenruskakaristetta. Pikemminkin käärmeen kieli lipaisee alustasta siihen tarttuneita ja heikommin haihtuvia yhdisteitä. Sekä käärmeen lajikumppaneiden että saaliseläinten hajujälki on hyvin kapea polku. Tuhonkestävyyteen vaikuttaa osaltaan lehtikuusen uusimman tulemisen lyhyt historia Suomessa – siperianlehtikuusellakin vain noin 300 vuotta. RISTO JALKANEN Kirjoittaja on Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija. Vaikka taudinaiheuttaja luetaankin karistesieniin, sairastuneet neulaset jäävät oksien lyhytversoihin kiinni ainakin vuodeksi, mutta usein vuosikausiksi. Olen löytänyt juovakaristetta vain korkeilta vaaramailta. Lehtikuusta pidetään meillä monella tavalla kestävänä puulajina ulkoisia uhkia vastaan. Lehtikuusilajeilta tunnetaan muutamia neulasilla lisääntyviä sieniä. Erityisesti siperianlehtikuuseen luotetaan sen hyvän sopeutuneisuuden, kasvun ja tuhonkestävyyden ansiosta
simulaattoria ja päästiin myös oikean metsäkoneen kyytiin. Hakijalta edellytetään tehtävään soveltuvaa koulutusta (mti tai mh), asiakaslähtöisyyttä ja myyntihenkisyyttä. Pääosa koululaisista on Itä-Suomesta. Puolangalla työtehtävät ovat suometsänhoitoon, metsäsuunnitteluun, metsänhoitopalveluihin ja puukauppaan liittyviä tehtäviä. Haemme palvelukseemme METSÄNEUVOJAA Haemme palvelukseemme Metsäneuvojaa 6 kk määräaikaiseen työsuhteeseen vuorotteluvapaan sijaiseksi Forssaan. Vapaamuotoiset hakemukset cv:n kera tulee toimittaa perjantaihin 14.6.2013 klo 15.00 mennessä sähköpostilla, Iisalmi ja Joensuu: mika.nousiainen@metsakeskus.fi, Kauhava: jarmo.sinko@metsakeskus.fi, Puolanka: pauli.juntunen@metsakeskus.fi, Tampere: teuvo.taura@metsakeskus.fi. Palkkauksessa noudatetaan Suomen metsäkeskuksessa noudatettavaa työehtosopimusta. Edellytämme hakijoilta metsätalousinsinöörin koulutusta sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön ja tarjoamme monipuolisen ja haasteellisen työpaikan kehittyvässä organisaatiossamme. mahdollisuuden tutustua lehden tekemiseen. Suomen metsäyhdistyksen ja Biologian opettajien liiton järjestämään kisaan osallistui 27000 koululaista. Koululaisten määrä on viime vuoden vähentynyt, koska kouluilla ei ole enää määrärahoja luokkaretkiin. Kisatehtäviin kuului myös arvokkaiden elinympäristöjen tunnistus. Kauhavan toimi on äitiysloman sijaisuus vuoden 2014 loppuun, muut toimet ovat koeajan jälkeen toistaiseksi voimassaolevia. Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Kari Kannisto puh. kerran. Dendrologian eli lustotutkimuksen saloihin tutustuttiin mm. Iisalmessa ja Joensuussa työtehtävät ovat metsäsuunnitteluun, metsänhoitoon, metsänparannukseen ja puukauppaan liittyviä tehtäviä. Nämä olivat tuttuja koulun biologiasta, Rahkola kertoi. Toiseksi tuli Pauli Jokikokko Limingasta ja kolmanneksi Joona Aho Saarijärveltä. Nyt kävijämäärä kääntyi kuitenkin taas nousuun. 050 372 6641, Kauhava: metsäpalvelupäällikkö Jarmo Sinko, p. Metsävisa järjestettiin nyt 32. Koululaisryhmiä on tänä keväänä ollut 22 koulusta, ja ne ovat osallistuneet 31 työpajaan. Museoisäntä Eero Knaapi on kohtalaisen tyytyväinen kevään työpajojen antiin. Helsingissä ja Espoossa järjestetyn . Kilpailun aiheet koskivat metsäluontoa, luonnonsuojelua, metsätaloutta ja jokamiehenoikeuksia. 050 314 0379 tai tiimiesimies Hannu Ulvinen, p. Metsäkoneaiheisessa työpajassa kokeiltiin mm. Karhua esiteltiin draaman keinoin myyttisenä olentona, petoeläimenä ja metsästäjien saaliina. Lisäksi koululaiset tutustuvat Luston näyttelyihin. 040 7070 459 tai kari.kannisto@mhy.fi MHY Lounais-Häme 2x110_92mm 28.5.2013 10.28 Sivu 1 HANNU JAUHIAINEN, teksti TIMO KILPELÄINEN, kuva Yli 700 peruskoululaista osallistui toukokuun aikana metsämuseo Lustossa erilaisiin metsäja luontoaiheisiin työpajoihin. Kauhavalla työtehtävät liittyvät ensisijaisesti metsäteihin, suometsien hoitoon ja muihin metsänparannustöihin. Lisätietoja antaavat Iisalmi ja Joensuu: metsäpalvelupäällikkö Mika Nousiainen p. Koululaisten innostus työpajoihin on Knaapin mukaan vaihteleva – osa ajattelee, että luokkaretkillä ollaan viihteellä, osa taas on aidon innostunut uusien asioiden oppimisesta. LOUNAIS-HÄME Metsänhoitoyhdistys Lounais-Häme toimii Forssan kaupungin sekä Tammelan ja Urjalan kuntien alueella. 050 314 0513 Puolanka: metsäpalvelupäällikkö Pauli Juntunen p. Helpoimmiksi tehtäviksi osoittautuivat kangasmetsien kasvien tunnistus ja lintulajin nimeäminen äänestä, vaikeimmassa tehtävässä piti arvioida koivupökkelön rungosta kuivuuden, sienitautien, hyönteisten ja tikan jättämiä jälkiä. Suomen metsäkeskuksen Metsäpalvelut vahvistaa joukkojaan Itä-Suomen, Lounais-Suomen, Länsi-Suomen, sekä PohjoisPohjanmaa-Kainuun alueilla hakemalla metsäpalveluesimiehiä sijoituspaikkoina Iisalmi, Joensuu, Kauhava, Puolanka ja Tampere. Vakinaisia toimihenkilöitä on palveluksessamme 7. 0400 298 652. Metsävisan voitto Rovaniemelle. Metsälehti-teema tarjosi Luokkaretkellä Luston työpajalla Kaisa Mikander (ohjaimissa) ja Inka Hasanen pääsivät tutustumaan metsä koneen ohjaamoon työpajan vetäjän Jarkko Kleemolan kanssa. 040 765 6310, Tampere: metsäpalvelupäällikkö Teuvo Taura p. Työsuhde alkaa 1.8.2013 Metsänhoitoyhdistys Lounais-Hämeelle osoitetut hakemukset palkkatoivomuksineen ja ansioluetteloineen pyydämme toimittamaan 19.6.2013 mennessä sähköpostilla osoitteeseen kari.kannisto@mhy.fi. Valtakunnallisen Metsävisan loppukilpailu käytiin viime viikon tiistaina ja keskiviikkona. naalin voitti rovaniemeläinen Ella-Noora Rahkola. Työpajoista ylivoimaisesti suosituin oli karhu-teema. Metsäpalvelut ovat valtakunnallinen markkinajohtaja keskeisissä metsäpalveluissaan. Sijaisuuden jälkeen työ mahdollisesti jatkuu vakituisena työsuhteena. Toimet täytetään sopimuksen mukaan. Tänä vuonna ohjelmassa oli karhu-, metsälehti-, metsäkone-, ja dendrologia-aiheiset työpajat. Työpajat ovat osa luokkaretkeläisten Luston ohjelmaa ja kestävät vajaat kaksi tuntia. 28 METSÄLEHTI 11 • 2013 PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN www.metsakeskus.fi/metsapalvelut Suomen metsäkeskuksen liiketoimintaa harjoittava Metsäpalveluyksikkö tarjoaa metsänomistajille metsäpalveluita valtakunnallisesti 111 toimipaikassa noin 270 metsänhoidon asiantuntijan voimin. mikroskoopin ja tietokoneohjelman avulla. Jos haluat monipuolisen työn asiantuntijaorganisaatiossa, tervehenkiseltä toimialalta ja omaat liiketoiminnallisen asenteen, tartu tähän ainutlaatuiseen tilaisuuteen. Kisan voittanut Ella-Noora Rahkola harrastaa suunnistusta, joten metsä on entuudestaan tuttu ympäristö. Tampereella työtehtävinä ovat ensisijassa puukauppaja tiepalveluiden tuottaminen. Tiimityöskentelytaidot ovat välttämättömiä
402.000 €. SAARIMETSÄTILA, Savonlinna, Haukiniemi 8,7 ha. Koitsanlahden kylässä Melkoniementiehen rajoituva reheväpohjainen (3,6 ha omt ja 1,1 ha mt) määräala. Simojoen läh. BIOENERGIA-NYT! -näyttelyLahti-Halli ja sen piha-alue on näyttelytilaa. sijaitseva kiinteistö, purkukunt. Monipuolinen metsätila n. Tilaisuudessa voit samalla teettää myös kiinteistösi ilmaisen jätevesikartoituksen. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. 1,8 km:n matkalta Vepsänjokeen, tilalla 2 lampea, mahd. Hosiossa Simojen rannalla, vuokratontilla sijaitseva 3h+k v.1993 rakennettu talo, joka soveltuu hyvin myös vapaa-ajan kohteeksi. 29 METSÄLEHTI 11 • 2013 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.. verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.. 4010 m 3 , metsämaasta 42 % on varttunutta kasvatusmetsää. MHY Keskipohja 2x100_92mm 30.5.2013 13.30 Sivu 1 Metsänhoitoja pienkonepäivä Aika Tiistai 18.6.2013 klo 14-19 Paikka Nurmijärvi, Rajamäki, Astrakanintie 194 Tule tutustumaan metsänomistajien omatoimiseen työhön sopiviin pienkoneisiin ja työvälineisiin sekä kuulemaan tietoiskuja ja keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa metsänhoidosta ja energiapuun korjuusta. METSÄPALSTA, Juuka, Vuokko 12 ha. Palstaa halkoo hyvä tieverkosto ja tilaan kuuluu Latvajärven rantaa. Nopeasti mahdollisuus suuriinkin hakkuisiin. 10 km. 18.150 m 3 . LOMATONTTI, Ranua, Simojoki 5000 m 2 . Puustosta noin 75 % on nuoria tai varttuneita kasvatusmetsiä. Haemme palvelukseemme Kaustinen-Veteli alueelle reipasotteista METSÄNEUVOJAA Arvostamme markkinointija ihmissuhdetaitoja. Puusto varttunutta taimikkoa ja kasvatusmetsää. TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Hakemuksia ei palauteta. 19.000 € / tarjous, mahdollisuus ostaa myös koko tila (n. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Juuka 62,6 ha. Varasto/halkoliiteri, autotalli, leikkimökki sekä aitta. 660 m 3 . 15,3 ha) hintaan 72.000 €. Juuan taajamaan n. Tarjolla runsaasti työnäytöksiä. 09 315 49 843 Ulla Ylikangas p. 12 ha:n määräala. RATKAISEVAT TEKIJÄT koostuu kolmesta toimiala seminaarista; energia, maarakennus ja puunkorjuu. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 34 403 (LT/12) Lukijoita 151 000 (KMT/12) Painopaikka Hämeen Paino Oy MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN TAPAHTUMIA Micron sivelylaitteet ja pienannosruiskut taimikon heinäntorjuntaan www.marvipak.fi Koneyrittäjät ja Finnmetko Oy järjestää neljännen RATKAISEVAT TEKIJÄT seminaarin. RATKAISEVAT TEKIJ T BIOENERGIA-NYT! & www.bioenergianyt.fi, www.koneyrittajat.fi ratkaisevat91x62_sanomalehti.indd 1 22.5.2013 8.36 ILMOITA METSÄLEHDESSÄ Jarmo Rautapuro p. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. Kokonaispuusto n. 289.800 €. Soveltuu sijaintinsa puolesta lmm. UPM Bonvesta -metsätila 92.000 € METSÄPALSTA, Kuhmo, Korpisalmi 234 ha. 09 315 49 849, 040 835 6479 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. ostaa vuokra-alue. 11,5 km. Yhdistyksellä on jäseniä 5 500 kpl ja metsäpintaalaa 270 000 hehtaaria. 09 315 49 841, 0400 913 822 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315 49 806 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Kokonaiskasvu on 1,0 milj.m3/v ja hakkuusuunnite 0,6 milj.m3/v. Tarjolla tietenkin myös pannukahvia ja grillimakkaraa! Vapaa sisäänpääsy! Tervetuloa! Tapahtuman järjestävät TTS Työtehoseura (Metka koulutus-hanke) ja metsänhoitoyhdistykset Kanta-Häme, Länsi-Uusimaa ja Uusimaa. Suurimmaksi osaksi varttunutta kasvatusmetsää kivennäismaalla. Kiint. Kokonaispusuto n. Kuoreen merkintä ”metsäneuvoja”). UPM Bonvesta -metsätila. UPM Bonvestametsätila. neuvotella suuremmastakin määräalasta joen rantaalueelta. rakennukset, valmiit vesija sähköliittymät. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.. Savonlinnan keskustasta matkaa n. 25 km etelään tietä nro 75. Määräala Kuhmon keskustasta n. 0400-298601. Kokonaispuusto n. Mahd. UPM Bonvesta -metsätila. Toimihenkilöitä on 18. Savonlinnan Haukiniemessä tila, jossa 4 yleiskaavan mukaista rakennuspaikkaa. 14.500 € OKT/LOMAMÖKKI, Ranua, Simojoki 5000 m 2 . Lisäksi olet omatoiminen ja ulospäin suuntautunut metsäammattilainen. Lisätietoja antaa tj Juha Laitinen puh. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna Lehto-Isokoski p. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Palkkaus YT/Meto tes:n mukainen. Tie tulee keskelle palstaa. 09 315 49 803 Eero Sala p. 7 km Juuan taajamasta. Kohde on suhteellisen nopeasti tuottava metsäsijoituskohde, joka sisältää myös virkistysarvoja. Tila tarjoittuu n. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv KESKIPOHJA Mhy Keskipohja toimii Halsuan, Himangan, Kaustisen, Kokkolan (Kälviä, Lohtaja, Ullava), Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin yksityismetsissä. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Kuhmo, Korpisalmi n. 6690 m 3 , pääosin varttuneita tai uudistuskypsiä metsiä. 95.000 € Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Vuokon kylässä runsaspuustoinen n. Puustoa n. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Rakennusoikeutta 320m 2 , joka mahdollistaa esim. Esittelijöinä johtavia valmistajia, maahantuojia ja myyjiä. 09 315 49 847 jarmo.rautapuro@metsakustannus.. Mahd. 1400 m 3 , heti hakkuumahdollisuuksia. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. 09 315 49 847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 4 rantarak.paikkaan. osoitettu yleiskaavan muutoksella matkailupalv. ASIAKASPALVELU klo 8.15–16.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 Ansa Seppälä p. Myydään kokonaisuutena noin 5000 m 2 :n määräalana. matkailupalveluiden tuottamiseen, 0,5 km päässä suuri caravanalue. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.. 90.000 €. 39.700 €. Kokonaispuusto n. Markkinointiassistentti Helena Ågren p. 62,7 ha. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. 26.000 € LOMATONTTI, Simo, Simojoki 4000 m 2 . Kaksi vierekkäistä lomarakennuspaikkaa Simojärven ja Auralammin väliseltä jokiosuudelta, hyvien kalastusvesien sekä metsästysja marjastusmaiden läheisyydestä. 09 315 49 808, 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. METSÄPALSTA, Parikkala, Koitsanlahti 4,7 ha. alueeksi. Hakemukset liitteineen pyydämme lähettämään 14.6.2013 mennessä sähköpostilla osoitteeseen: juha.laitinen@ keskipohja.mhy.fi (tai postitse: Mhy Keskipohja, Kustaa Aadolfinkatu 3, 67100 Kokkola. Venematkaa noin 500 m. majoitustilojen rakentamisen. Määräala noin 24 km kaupungin keskustasta Nurmeksen suuntaan
Konekuskin työmaalle pääsee aniharvoin julkisilla kulkuneuvoilla, joten vaikeuksissa ollaan. ja metsät. Ranskalainen lähetyssaarnaaja oli löytänyt puun ja isonpandan Kiinasta jo vuosia aikaisemmin, ja merkillisen näköisiä puita haluttiin kasvatettavaksi Euroopan markkinoille. MyöNenäliinapuu Kiinasta Nenäliinapuu on saanut nimensä suojalehtiensä mallista. Nenäliinoja, kyyhkysiä ja perhosia Nenäliinapuun sukulaislajeja kasvoi jo miljoonia vuosia sitten, mutta tätä nykyä puu on sukunsa ainoa edustaja. Kuljettajan aloituspalkka on 10 euroa tunnissa, mikä ei suomalaiselle aikuiselle riitä. laipio@metsalehti.. Wilsonin löydettyä vaiherikkaiden seikkailujen jälkeen lopulta paikalle puu oli jo kaadettu talon rakennusaineeksi. Tuntipalkan nostaminen kahdella eurolla lisäisi alan vetovoimaa kummasti, mutta se nostaisi myös puunkorjuun kustannuksia miljoonilla euroilla ja heikentäisi alan kannattavuutta, joka ei muutenkaan ole huipussaan. Selvityksessä arvioitiin, että työantajalle saattaisi koitua jopa 50000 euron kustannukset, jos opetus olisi oppisopimuspohjaista. Kokeneemmiltakin kuskeilta olen kuullut, ettei aina ole niin hauskaa tulla paukkupakkasessa pilkkopimeässä keskellä ei mitään olevalle työmaalle ja puida siellä metsää omin nokkineen koko päivän. Osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Hänellä on pitkä kokemus erilaisista liikkeenjohdon tehtävistä UPM-Kymmenen palveluksessa sekä hallitustyöskentelystä metsäja puualan yrityksissä ja organisaatioissa. Alkuperäisellä kasvualueellaan Kiinassa puu on uhanalainen ja suojeltu. Liisa Tahvanainen, dosentti, maat. Metsäkustannus Oy:n hallituksen puheenjohtajana jatkaa Ritva Toivanen ja Visangon lisäksi muina jäseninä ovat Pentti Molander ja Hannu Ollikainen. Sitä viljellään etupäässä koristeja puistopuuna. Kovin ikävää on, että koulutusjärjestelmän ongelmat ja alan kehno palkkaus uhkaavat jättää metsäkoneurakoitsijat vaille ammattitaitoista työvoimaa. Yli kahdeksan vuotta vanha metsäkone on Lapsityövoimaa ja maahanmuuttajia METSÄKUSTANNUS OY Metsäkustannus Oy:n uudeksi hallituksen jäseneksi on valittu yhtiökokouksessa insinööri, eMBA Tuomo Visanko. Kukinnan alkaessa keväällä suojuslehdet muuttuvat vihreistä valkoisiksi ja houkuttelevat paikalle hyönteispölyttäjiä – kenties perhosiakin.. Raimo Mäkelä, metsänhoitaja, Espoo (matkoilla) 60 VUOTTA 17.6. Suvivirren tunnelmissa koulunsa päättäneet kirmasivat autuaan iloisina kesälaitumille ja vanhemmat ilmastoituihin autoihinsa. Toinen työtekoa haittaava asia on se, että konekuskit työskentelevät ypöyksin pimeässä metsässä, mikä ei hyvin nuoren henkilön kannalta ole ongelmatonta. Nuori kuski on myös työnantajan kannalta riski. Sähköposti: paivi. Arto Frey, metsänhoitaja, Kuopio (matkoilla) 75 VUOTTA 16.6. Eikä siinä vielä kaikki: lisäksi metsäkonekuskien palkat ovat niin huonot, että nekin nuoret, jotka tutkintonsa suorittavat, hakeutuvat mieluummin muihin töihin. MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET RAKAS PÄIVÄKIRJA 80 VUOTTA 18.6. Metsäkoneenkuljettajia valmistuu myös aikuiskoulutuksen kautta, ja ala on tullut suosituksi maahanmuuttajien keskuudessa. Jotain outoa on itse koulutusjärjestelmässäkin. Työ metsässä odottaa tekijäänsä. Esko Damski, Keski-Savon metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja, Joroinen 21.6. Jouko Kostamo, maat. M etsänkoneenkuljettajista on Suomessa huutava pula, mutta alan koulutus ei tuoreen selvityksen mukaan vedä. Iloisen innostunut oli myös nuori englantilainen kasvitieteilijä Ernest Henry Wilson, nähdessään ensi kertaa nenäliinapuun (Davidia involucrata ) kuivatun oksanäytteen 1800-luvun lopulla. Wilson itse vertasi kukintoja perhosiin ja piti nenäliinapuuta mielenkiintoisimpana ja kauneimpana puuna. Oppilaitoksilla ei ole varaa pitää kalustoa ajan tasalla. maisteri, metsänhoitaja, Espoo (perhepiirissä) 18.6. Anna Setälä, Länsimetsän metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen, Laitila 17.6. ja metsät. Kiinan kieltä mies ei tiettävästi lähtiessään osannut sanaakaan, ja taskussaan hänellä oli hatarien ohjeiden lisäksi 50 000 neliökilometrin alueesta käsinpiirretty kartta, johon oli rastilla merkitty puun arvioitu kasvupaikka. Englannissa puuta kutsutaan myös kyyhkystai aavepuuksi. Sampsa Sivonen, metsänhoitaja, Helsinki 70 VUOTTA 22.6. Niin minäkin poikani ylioppilasjuhlassa, jossa valkoiset taskuliinat välkkyivät yhtä tiuhaan kuin nenäliinapuun kukinnot kevättuulessa – ja harmikseni liina olikin jäänyt kotiin. Jopa tukkipuun mittoihin kasvavan puun lehdet muistuttavat suuria lehmuksen lehtiä. Aloituspaikkoja on tarjolla vuosittain 140, eikä niitä ole ollut helppoa täyttää. Vastikään valmistunut selvitys tuo esille alan ongelmat ja toivoa sopii, että niihin löydetään pian myös ratkaisut. HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuva Koulujen kevätjuhlissa moni vanhempi kaivoi taskustaan liikuttuneena tai helteen hiostamana nenäliinaa. tohtori, Liperi Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Hintaa nostaa erityisesti se, että opetusvälineet ovat kalliita ja ne sekä erityisesti niiden tekniikka vanhenevat nopeasti. Lasten kouluttaminen kalliiden koneiden käyttäjiksi näyttää jossakin määrin hullulta hommalta. Konekuskin opintoihin otetaan 15–16-vuotiaita lapsia, jotka valmistuessaan ovat saavuttaneet peräti 17 vuoden korkean iän, mutta heillä ei ole mopokorttia kummempaa ajolupaa. Maanrakennusala parempine palkkoineen vetää hyvin. Lontoon Kew Gardenin johtajan suosituksesta 23-vuotias Wilson lähetettiin kolmeksi vuodeksi Kiinaan hakemaan ennen kaikkea nenäliinapuun siemeniä. Koulutus on kallista – tutkinnon hinta yhteiskunnalle on 24000 euroa – ja sitä annetaan monessa eri pisteessä ympäri Suomen. Palsta on avoin kaikille lukijoille. ”Kämmenen kokoiset suojuslehdet lepattavat tuulessa kuivuvien nenäliinojen tapaan.” hemmin hän löysi puita muualta ja lähetti tarvittavat siemenet Englantiin. Maailmalla Suomi tunnetaan nimenomaan pitkälle kehitetystä korjuuteknologiasta, hienoista korjuukoneista ja älykkäästä teknologiasta. Pekka Tenhunen, Suomen metsäkeskuksen Pohjois-Savon alueneuvottelukunnan puheenjohtaja, Maaninka (perhepiirissä) 50 VUOTTA 10.6. 30 METSÄLEHTI 11 • 2013 LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. jo auttamatta vanhentunut eikä kelpaa enää opetukseen. Kari Latvala, Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaan metsätoimihenkilö, Kuortane 15.6. Martti Savolainen, metsänhoitaja, Imatra (matkoilla) 19.6. Visanko työskentelee Senior Business Advisorina liikkeenjohdon konsulttiyritys Midagon Oy:ssä. Taimia on myytävänä myös Suomessa, joskin talvenkestävyys on heikkoa. Puun kukat itsessään ovat varsin vaatimattomia, mutta kukintoja ympäröivät valkoiset kämmenen kokoiset suojuslehdet lepattavat tuulessa kuivuvien nenäliinojen tapaan
Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Palkinnot metsäristikosta 8 on arvottu seuraaville kolmelle: Heikki Ihonen, Naantali, Leena Leppämäki, Vaskivesi ja Esko Luomanen, Karviankylä. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Metsäristikko 8, oikea ratkaisu. METSÄKRYPTO 11 Tämän metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 20.6. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Isojoen sahalla ei pelata pienillä . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Maaja metsätaloumessut ruotsalaisittain . Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 11”. Näin korjaat myyrätuhot . Ilmaston muutos näkyy jo Lapin tuntureilla Seuraava Metsälehti ilmestyy 20. 09 315 49 840. Kävelyllä 30-vuotiaassa UKK-puistossa . kesäkuuta. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2013 / 2013 / ENSI NUMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Kuka ostaisi ylisuuret puut. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. 31 METSÄLEHTI 11 • 2013 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2013 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 110 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 61 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 121 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 61 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki.
Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Hannu Virtasella on kyky seurata tarkkasilmäisesti maailman menoa ja siirtää se oivaltavalla tavalla katsojan nautittavaksi. Ajankohtaisessa kirjassa esitellään uudistamisvaiheen toimenpiteet ja niiden perusteet. Kolme iloista rosvoa ja muita metsätyyppejä Hannu Virtanen ja Paavo Seppänen Graa?kko Hannu Virtasen piirtämät pilakuvat ilmestyivät Metsälehdessä ja Metsälehti Makasiinissa vuosien 1990 ja 2012 välisenä aikana. tai asiakaspalvelustamme, puh. Hinta 38,40 € Metsänuudistaminen Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila Metsänuudistaminen on investointi tulevaan ja vaikuttaa metsänkehitykseen sekä metsästä saataviin tuloihin aina kiertoajan loppuun asti. Laita s-postisi meille osoitteeseen kirjauutiset@metsakustannus.. Erinomainen maastokäsikirja metsäalan ammattilaisille ja opiskelijoille. Virtasen piirroksissa ei ole unohdettu inhimillisyyttä, vaikka mukana on niin sarkasmia kuin ironiaakin. Mukana kirjan aineistoa syventävä CD-ROM. puun runko, lehdet, silmut, kukinnot ja hedelmät. Kirjan kuvien valinnan on tehnyt Metsälehden ex-päätoimittaja Paavo Seppänen. Hinta 38,40 € Liity metsäkirjojen sisäpiiriin! Saat ensimmäisten joukossa kiinnostavimmat vinkit ja hyvät asiakasedut. Kolme iloista rosvoa ja muita metsätyyppejä juhlistaa Metsälehden 80-vuotisjuhlavuotta. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.?. Yli 500 valokuvassa havainnollistetaan yleiskuvan lisäksi mm. Hinta 42 € kirjat Metsäkustannuksesta Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun Hotanen, Nousiainen, Mäkipää, Reinikainen ja Tonteri Metsätyypit-opas esittelee metsätyyppiteorian ja metsätyyppijärjestelmän soveltaen uutta tutkimustietoa käytäntöön. Hinta 48 € Uutuus Uutuus. Suomen puut ja pensaat Henry Väre ja Heikki Kiuru Kirjassa esitellään Suomen alkuperäiset puut ja pensaat, mukana on 70 lajiketta alalajikkeineen. Työhön ja huviin Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus metsakirjakauppa.. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.