KUV A: SEPPO S AMULI METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 4. Sivu 8 Kesän merkki Uutinen: 40 miljoonan veroporkkana ›› sivut 2–3 Puukauppa: Kainuussa kauppa käy ›› sivu 12 Metsänhoito: Korjuun laatu syynissä ›› sivut 14–15 Kokeiltua: Siirrettävä klapikone ›› sivu 20. KESÄKUUTA 2015 • NRO 11 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933 Kirjanpainajien parveilu on alkanut ja feromonipyydykset on viritetty
Hovioikeus kuitenkin katsoi, etteivät vahingonkorvausvaatimukset olleet vanhentuneita ja palautti asian käräjäoikeuden käsittelyyn. Uusi hallitus vähentää kemeravaroja yhteensä 15 miljoonaa euroa, joista 12 miljoonaa perustyölajeista ja 3 miljoonaa luontovaroista. Perintöveron poistamista uusi hallitus ei lupaa. Liki kolmannes epätietoisia Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun oli maksanut 65 prosenttia metsänomistajista huhtikuun loppuun mennessä, Metsänhoitoyhdistysten palvelu Mhyp kertoo. Metsäenergiaa hiilen tilalle Metsäalalle löytyy tilausta myös hallituksen energiatavoitteista. Asian käsittely jatkuu korkeimmassa oikeudessa ja ratkaisua voidaan odotella ehkä jo ensi vuoden lopulla. Kiinteistövero tai senkaltaiset metsämaksut torjuttiin. Päätöstään lykänneiden määrä – vajaa kolmannes jäsenistä – askarruttaa yhdistysväkeä. ”Uusiutuvan energian tavoite on kunnianhimoinen. Lisähakkuisiin pyritään edistämällä metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Metsäkeskus joutuu muutoinkin säästöjen kohteeksi, mutta sen osuus säästöistä tarkentuu vielä. KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 LYHYET Lyyli puhalsi nurin 140 000 kuutiota Toukokuun 23. Juuri voimaan tullut uusi kemeralaki joudutaan avaamaan uudestaan. Suuret mahdollisuudet ovat hallitusohjelman mukaan nestemäisissä biopolttoaineissa. Myrsky ei ilmeisesti aiheuttanut laajoja yhtenäisiä tuhoalueita. ”Hallitus alkaa kuroa tiestön korjausvelkaa umpeen ja satsaa muutaman vuoden aikana 600 miljoonaa euroa lisää perusväylänpitoon.” Uusi kemera mutkistuu Metsäala ei lempilapsen asemastaan huolimatta säästy leikkauksilta. Lomakkeet ja ohjeet löytyvät Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta. päivän Lyyli-myrsky verotti metsiä lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Suomen pohjoisosissa ja Pohjois-Savossa. Hiilestä on päästävä eroon kymmenessä vuodessa ja se pitää korvata etupäässä metsäenergialla”, Tiilikainen sanoo. Metsänomistajille myrskystä koitui noin miljoonan euron menetykset. Puita meni pääasiassa nurin siemenpuualueilla, vastaharvennetuilla turvemailla ja soistuneilla kankailla. Metsien tuottokyvyn ja terveyden vuoksi esimerkiksi juurikäävän torjunnasta on huolehdittava joka tapauksessa sulan maan hakkuiden yhteydessä”, linjaa Tiilikainen. ”Puun markkinoille tulon edistämiseksi lähdetään liikkeelle porkkanoista. ”Se on iso määrä. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi viime vuoden maaliskuussa metsänomistajien yhtiötä vastaan nostaman vahingonkorvauskanteen, perusteluna oli kanneoikeuden vanhentuminen. Tiilikaisen mukaan metsävähennyksen muutos olisi helppo toteuttaa, mutta sukupolvenvaihdoksien vauhdittamiseen kartoitetaan myös muita vaihtoehtoja. 2 A J A S S A 4. Siihen on varmaan monia syitä, esimerkiksi laskutuksessa on ollut ongelmia”, Mhyp:n toimitusjohtaja Marja Kalpio kertoo. Taimikon varhaishoidon, nuoren metsänhoidon ja juurikäävän torjunnan voi aloittaa heti, kun hakemus on jätetty, metsäkeskuksen rahoituspäätöstä ei tarvitse odottaa. Eroamisesta oli ilmoittanut 6 prosenttia ja vajaat 30 prosenttia jäsenistä ei ollut vielä päättänyt jäsenyydestään. Kemeralomakkeita nyt saatavilla Uudet taimikon varhaishoidon, nuoren metsän hoidon ja juurikäävän torjunnan kemeratuen hakulomakkeet sekä niiden täyttöohjeet on julkaistu. Metsien aktiivisen käytön ja yrittäjämäisen metsätalouden edistämiseen on varattu 40 miljoonan euron veronkevennysvara”, sanoo uusi keskustalainen maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Yksi mahdollinen keino sukupolvenvaihdoksien edistämiseen on metsävähennyksen laajentaminen. ”Kemerasäästöjen tarkempi kohdentaminen työlajeittain tai tukitasoittain katsotaan rauhassa. Yhtiöt hakivat valituslupaa hovioikeuden ratkaisuun korkeimmalta oikeudelta, joka nyt siis saatiin. ”Ympäristötuen ja luonnonhoitovarojen kolmen miljoonan leikkaus on merkittävä”, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsäjohtaja Anne Rakemaa. Suomen metsäkeskuksen mukaan puuta kaatui noin 140 000 kuutiota. Tämän vuoden alussa toimintansa aloittanut Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus Luvassa 40 miljoonan veroporkkana Uusi hallitus aikoo edistää biotaloutta, mutta metsäalakaan ei välty leikkauksilta.. Rahoitusta myönnetään vain rahoitusehdot täyttäville hakemuksille, metsäkeskuksesta muistutetaan. Yrittäjämäisen metsätalouden edistämisen myötä hallitus odottaa metsätilojen pinta-alojen kasvavan. Veron lakkauttaminen jättäisi tässä taloustilanteessa valtiontalouteen liian suuren aukon paikattavaksi. Uusiutuvan energian käyttö pyritään saamaan sellaisella kasvu-uralle, että sen osuus energian käytöstä olisi 2020-luvulla yli 50 prosenttia. VALTTERI SKYTTÄ, teksti Suomen uusi hallitus tavoittelee puunkäyttöön jopa 15 miljoonan kuution vuosittaista lisäystä. Metsäyhtiöt saivat valitusluvan Korkein oikeus on myöntänyt Stora Ensolle, Metsäliitto Osuuskunnalle ja UPM:lle valitusluvan puukartellin korvauskanteiden vanhenemiseen liittyvässä asiassa. Hallitusohjelman mukaan puuta pitäisi käyttää entistä monipuolisemmin ja puun jalostusarvoa nostaa. Metsätalous saa Tiilikaisen mukaan vetoapua myös tierahoista
KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 Kaavoitukseen haetaan uusia ideoita Sivu 8 Tunti vierähtää joka Metsälehden parissa Metsälehden lukijoiden mieltymykset ja toiveet on taas kartoitettu. Eikä kukaan kiellä pyytämästä tuholaisia taimikoista. » Suojelurahoitusta leikataan. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan hirviä oli viime syksyn metsästyksen jälkeen noin 83 000, mikä on neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Lähde: Luke Runsas kanta Heikko kanta Etelän myyrärunsaus on kuluneen parin vuoden aikana vaihdellut alueellisesti selvästi. » Metsäkeskukselle säästöjä. Mikäli istuttaminen on suotavaa tehdä tänä vuonna, suosittelemme istuttamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kasvukautta. Myyrähuippu romahtaa ensi talvena ja sopulit myyrien mukana. Pohjoisessa kannattaa harkita istutuksia Pohjois-Suomeen ennakoidaan ensi talveksi suurta myyrätuhoriskiä. Hirvimäärä taittui taas kasvuun Luvassa 40 miljoonan veroporkkana Porkkanoita » Metsien aktiivisen käytön ja yrittäjämäisen metsätalouden edistämiseen 40 miljoonan euron veronkevennysvara. Etelä-Suomessa myyräkuumeriski ei ole suuri ensi talvena, mutta Pohjois-Suomessa myyrähuipun ansiosta on. ”Vuonna 2011 kanta oli pienimmillään, se näkyi myös hirvikolarien määrässä. Tutkimustemme mukaan syksyllä istutetut taimet maistuvat myyrille paremmin kuin alkukesällä istutetut. Kannat säilyivät vahvoina talven yli, ja kesän koittaessa myyrät ovat jo täydessä lisääntymisvauhdissa. Pohjoiseen luvassa myyrähuippu Eteläisen Suomen myyräkannat ovat alhaiset. Kanta on ollut hienoisessa kasvussa viimeiset neljä vuotta. Eteläisessä Suomessa myyriä on niukasti. Pohjoisemmassa Suomessa myyriä on runsaasti, ja alueella on odotettavissa myyrähuippu syksyllä 2015. Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoita. Niinpä esitykset metsätilamaksuista torjuttiin. » Hiilen tilalle metsäenergiaa. Sivu 9 METSÄSTÄ Arkkitehti hakee ideoita metsästä Sivut 16–17 UIttoväylä taipuu venereitiksi Sivu 22 Yläharvennus sopii raudukselle Sivu 23 PILKKEITÄ Nimi ei suojele petomittaria Sivu 24 Koirashaahkan metsästys alkaa Sivu 25 Perustietoa punkeista Sivu 26 Intiaanipuu Big Benin tyvellä Sivu 30 AJASSA Harvennus on haastavaa Vastavalmistunut konekuski Daniel Lehtinen innostui metsäkoneista jo lapsena. Viime syksynä myyriä tavattiin eteläisessä Suomessa vaihtelevissa määrin, mutta kannat ovat romahtaneet viime talvena. Pohjois-Suomeen odotetaan vahvaa myyrähuippua ensi syksylle. Tämä esiintymä on kuitenkin alueellisesti selvästi vaatimattomampi kuin edellinen vuonna 2011. Suomen luonnon uhanalaiset lajit arvioidaan uudelleen ja Suomen satavuotisjuhlavuonna 2017 perustetaan uusi kansallispuisto. Etelä-Suomessa on 1,8 hirvilehmää sonnia kohden, Pohjois-Suomessa suhdeluku on 1,6. Sivu 5 ”Aito kilpailu tulee kuitupuukauppaan” Kuopioon sellutehdasta suunnittelevan Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson hehkuttaa riippumattomuutta. » Perusväylänpitoon 600 miljoonaa euroa lisärahaa muutaman vuoden aikana. Metsien ja soiden suojelua hallitus jatkaa vapaaehtoisin keinoin, mutta suojelurahoitusta leikataan. Tunturisopuleilla oli pienehkö kevätvaellus Käsivarren pohjoisosissa. Metsänomistajien on syytä minimoida riski muun muassa heinäntorjunnalla, taimisuojilla tai metsävakuutuksin. Ainoastaan läntisessä ja sisäisessä Suomessa tavattiin viime syksynä yhtenäisempiä korkeamman myyrätiheyden alueita, kun taas muualla myyriä esiintyi vain niukasti tai hyvin rajoittuneesti. Metsänja luonnontutkimuksen suuret muutokset saavat näin jatkoa, vaikka edelliset uudistukset ovat Lukessa vielä niin sanotusti vaiheessa. Kaikilla näillä alueilla myyräkannat ovat romahtaneet talven aikana. Kannan rakenne on viime vuosien ahkeran metsästyksen myötä muuttunut. FAKTA Sak ari Piippo Seppo S amuli Hannu Hut tu Kannessa Suomen metsäkeskuksen metsäneuvojat Hannu Kurittu ja Niina Leppijoki sekä metsänomistaja Jorma Raukola.. Pienestä noususta huolimatta hirvien määrä on nyt kuitenkin noin 40 prosenttia pienempi kuin vuosituhannen vaihteessa, jolloin kanta oli suurimmillaan. SUOMEN hirvikanta on nousussa. Luultavimmin kanta lisääntyy kesän aikana, ja syksyllä voi pohjoisimmassa Lapissa olla jonkinmoista sopulien liikehdintää. AJASSA 3 4. (Syke) yhdistetään. Sen jälkeen kanta kääntyi nousuun koko maassa, pohjoisessa tosin vähän hitaammin”, tutkija Jyrki Pusenius Lukesta kertoo. Keppiä » Kemeravaroja leikataan 15 miljoonaa. Pohjoisemmassa Suomessa myyräkannat nousivat viime vuonna voimakkaasti. Vakuutukset kuntoon Pohjois-Suomen myyrärunsaus ennakoi sitä, että myyrätuhoriski näillä alueilla on ensi talvena suuri. Sivu 6 Sellu-Suomessa metsä kasvaa Sivu 7 TÄSSÄ NUMEROSSA OTSO HUITU, JUKKA NIEMIMAA, HEIKKI HENTTONEN MYYRÄKANNAT vaihtelevat kaksijakoisesti. Puun liikkeelle saamiseksi lähdetään liikkeelle porkkanoista, maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen toteaa. Eteläisimmät havainnot olivat Ropin ja Pättikän tienoilla. Ihminen saa tartunnan yleensä hengitysteitse myyrien pölyävistä ulosteja virtsajätöksistä. Luonnonvarakeskuksen mukaan maan eteläisellä puoliskolla myyriä on niukasti, kun taas pohjoisempana sekä peltoettä metsämyyränsukuisten lajien kannat ovat vahvat ja voimakkaassa kasvussa. Myyrät aiheuttivat viime talvena taimituhoja Kainuussa, Koillismaalla, Metsä-Lapissa ja paikoin Keski-Suomessa. Naarasvoittoisuuden kasvu aikuisissa hirvissä on taittunut ja urosten osuus kasvaa. Kannattaa muistaa, että vain metsämyyrä levittää myyräkuumeen aiheuttavaa Puumala-virusta. Nuorten taimikoiden omistajia kehotetaan tarkastamaan taimikkonsa tuhojen varalta. Taimien istuttamista voi myös mahdollisuuksien mukaan harkita lykättäväksi ensi vuodelle
Saimme paljon vinkkejä, joiden avulla voimme tehdä lehdestä vielä paremman. Vaikka moni ala on viime aikoina korostanut merkitystään biotaloudessa, sen rahavirroista lähes kolme neljännestä on Suomessa peräisin metsästä. Tänään meni kahdeksan säkkiä eli 400 lehtipuuta istumaan.” Jees H-valta ”Nyt saatu viimeiset tehtyä. Ensikertalaisilta taisi mennä jonkin verran aikaa istutusputken käytön opetteluun. Kun monelle poliitikolle metsien merkitys on valjennut vasta ministeripestin myötä, Tiilikainen tietää sen jo nyt. LIINA KJELLBERG Kahden salkun metsänhoitaja ”Kuvan pieni, 0,3 hehtaarin lehtikuusikko liittyy puulajiharrastukseen ja kokeiluihin. . Suojeluohjelma Metson leikkaukset ovat nekin ristiriidassa strategian tavoitteiden kanssa. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Siksi hallituksen tavoitteena on, että puun käyttö lisääntyy 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa ja sen jalostusarvo kasvaa. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Suuret kiitokset kaikille Metsälehden lukijatutkimukseen osallistuneille! Esittelemme sen tuloksia sivulla 9. Männyn kylvöä 3,5 hehtaaria, männyn istutusta 0,6 hehtaaria, männyn täydentelyistutuksia hehtaari, kuusen istutusta 2 hehtaaria, koivun istutusta 4 hehtaaria ja tervaleppää 0,8 hehtaaria.” Raivuri ”Ei näköjään voi palkattua porukkaa laittaa enää kuokkaistutukseen. Tiilikainen oli juuri valittu äitiyslomalle jäävän ympäristöministeri Paula Lehtomäen (kesk.) sijaiseksi. Leikkauksista huolimatta ohjelma sisältää myös paljon hyvää. Kiitos myös niistä!. Puu on asumisen, elämisen ja olemisen materiaali.” Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola (Puu 2/15). Meitä toimituksessa ilahdutti erityisesti se, että Metsälehteä pidetään hyödyllisenä ja sen tarjoamaa tietoa riippumattomana. Nyt Tiilikaisella on mahdollisuus näyttää, miten se ministeriötasolla onnistuu. . Parasta siinä on, että biotalous ja varsinkin bioenergia on saanut ison rooliin. Nyt hän on aloittanut maatalousja ympäristöministerinä. AJASSA 4 4. Tehtiinpä talot puusta tai kivestä, sahatavaran kulutus lisääntyy. Teiden korjausvelan pienetkin lyhennykset otetaan tyytyväisinä vastaan, samoin suunnitelmat sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Lupaavaa on, että maaseudun asioita luotsaa pitkästä aikaa metsäalan koulutuksen saanut ministeri Kimmo Tiilikainen, tosin tittelillä Hallitus luottaa metsään ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi maatalousja ympäristöministeri. Pääministeri Juha Sipilän prosessikaavio tuotti metsänomistajille kelpo hallitusohjelman. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Kasvunopeus on kyllä yllättänyt, samoin sahatavaran laatu.” Hanlyn Lehtikuusi 22, poika 7 vuotta Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/ Metsalehti/Lukijoiden-kuvat. Eivät tienaa yhtään mitään ja paikat menevät niin kipeäksi, että seuraavana päivänä hommista ei tule mitään.” Roisto Reipas ”Yksi ympäristöstä kiinnostunut metsänhoitaja voi vaikuttaa luontoasioihin enemmän kuin kymmenen metsästä kiinnostunutta ympäristönsuojelijaa. Tutkimuksen ja opetuksen vähennykset koskevat metsäalaa juuri, kun tarvitaan uutta osaamista. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Täytyy vain toivoa, että hyvät aikeet toteutuvat. ”Näin perusteli alavalintaansa metsänhoitaja Kimmo Tiilikainen (kesk.) vuoden 2007 Metsälehdessä. Metsäala hyötyy myös hallituksen aikeesta vauhdittaa puurakentamista ja ylipäätään asuntotuotantoa. Salkku lienee räätälöity Tiilikaiselle. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Ei 55% Kyllä 45% vas taa jia 211 PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA SITAATTI Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Harva materiaali herättää yhtä paljon tunteita ja toisaalta luo yhtä paljon käyttömahdollisuuksia kuin puu. Strategiapaperi näyttää jopa erinomaiselta, mutta ohjelman yksityiskohtaisesta liitteestä löytyy myös leikkauksia. Hallitus aikoo vähentää muun muassa kemeratukea ja supistaa metsäkeskusten määrärahoja, vaikka metsien hoitoa pitäisi tehostaa. Kylvöt tein heti lumien sulettua, kylvökepillä, se oli helppo toimitus.” Metsä-masa ”Kaikki saatiin istutettua helatorstaista sunnuntaihin. 09 315?49?840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi ”Pienen pläntin istutus hoidettu. Vielä tärkeämpää on, että lupaavimmat uudet tuotteet on kehitetty puusta. Uusi kysymys: Oletko tyytyväinen hallitusohjelmaan. . . KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 LUKIJAKUVA Haittaako yleiskaava metsiesi hoitoa. Meillä on aika paljon ripeää opiskelevaa nuorisoa, joka hommasta pääosin vastaa. 09 315?49?804 AD: Anna Back p. Saavat kunnon palkan ja tuntuman metsätalouteen.” Timppa ”Kyllähän tuohon koneellisen muokkaukseen on hieno istuttaa, ei siitä mihinkään pääse. . . Taustansa puolesta hän lienee se, joka siinä voi onnistua. Lopuksi kun huomattiin, ettei mättäitä ollut yhtä paljoa kuin taimia, piti alue käydä toiseen kertaan ja lätkiä toinen taimi isompiin mättäisiin taikka mättäiden väliin.” Kmo ”Kevään viljelytyöt oli täydennyskylvöä ja -istutusta. Luonnonsuojelusta kiinnostunut luomuviljelijä ja metsänomistaja totesi jo vuonna 2007, että talouden ja luontoarvojen yhteensovittaminen on aina kiehtonut häntä
Miksi huolen tai mahdollisen ongelman ratkaisua ei lähdetty hakemaan yhdessä meidän kanssamme, jotka myymme puuta. Muutoin metsään tehdään retkiä vapaa-ajalla myös koko perheen voimin. ”Rohkaiseva palaute niin kouluttajilta kuin työnantajalta on tuonut lisää motivaatiota.” Nykyisin Nurmijärvellä asuva Lehtinen on kotoisin Laukaasta Keski-Suomesta. Daniel Lehtisen opintojen viimeinen harjoitustyömaa oli nuoren metsän ensiharvennus. Ratkaisun avaimet ovat puumarkkinaosapuolilla, ei eduskunnalla. Jos hinta jatkaa laskuaan, kuitupuusta tulee ”pula”. Kivikkoinen ja raivaamaton metsä ei päästänyt motokuskia helpolla. ”Kannustavat” veromallit ja ensiharvennuksien verovapaus ovat kuin pyssyllä räiskimistä, niiden hyötytai haittavaikutus on vain arvailua. Työtehoseura kouluttaa metsäkoneenkuljettajia metsäalan perustutkinnoilla metsäenergian tuottaja ja metsäkoneenkuljettaja. ”Äänekosken investoinnin myötä olen perheelle puhunut, että jos etelämmästä ei töitä löydy, paluu Keski-Suomeen voi olla edessä.” Harvennus on haastavaa Nuoren metsäkoneenkuljettajan ura alkaa usein ajokoneen kopista. Jos kuitupuun hinta nousee, markkinoilta saa nykyistä enemmän kuitupuuta. Opintoihin on kuulunut myös koneen kunnossapidon opiskelua, sillä konekuskin on usein korjattava konettaan itse metsätaipaleen takana. Metsäenergian tuottaja tarkoittaa käytännössä metsäkoneenkuljettajaa. . Tiedämme, että puunmyyntitulot ja metsätalouden hyvä kannattavuus lisäävät panostuksiamme metsänhoitoon ja siten myös tulevaisuuden puumääriä. Tähän tarvitaan kättä pidempää eli malli tai arvio, joka ennakoi eri kysyntävaihtoehtojen edellyttämät puun hinnat. ”Seurasimme kavereiden kanssa niiden puuhia.” Yksinäinen työ metsäkoneen kopissa tuo neljän pienen lapsen isälle välillä toivottuakin omaa rauhaa. Siinä luodaan metsän tulevaisuus”, sanoo tuore konekuski Daniel Lehtinen, 30. Yksinäistä työtä Tie metsäkoneenkuljettajaksi ei ole helppo. VALTTERI SKYTTÄ, teksti ja kuva Pystyyn jäävien puiden valikointi, korjuuvaurioiden välttäminen ja ajouravälin pitäminen tasaisena. Aloittelevien työntekijöiden työtahti on väistämättä hitaampi ja esimerkiksi korjuuvaurioiden välttämisen oppii vain kokemuksen kautta. Hallitus luottaa metsään. Siinä on kolme seikkaa, joita pitää ainakin opetella, jos haluaa metsäkoneenkuljettajaksi. Alan toimijoiden mukaan uusia konekuskeja tarvittaisiin vuosittain noin 600, kun tällä hetkellä kouluista valmistuu 350–400 uutta metsäkoneenkuljettajaa. Sekametsää harventaessa on oltava tarkkana, ettei kaatuva puu jää konkeloon viereiseen koivun haaraan. . Jos hinta nousee merkittävästi – esimerkiksi kaksinkertaiseksi – markkinoilta voi saada paljon enemmän puuta, kun puuta voidaan korjata entistä kalliimmista paikoista, taimikonhoitoa voidaan tehdä nykyistä enemmän ja tukista tehdään kuitua entistä enemmän. Ymmärrän kyllä, että vielä muutama vuosikymmen sitten eduskunta oli takuumiehenä sekä puun saatavuudessa että metsäteollisuuden kannattavuudessa. Mutta ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Me tiedämme, miten puun tuottamista voidaan kiihdyttää ja miten kasvua ohjataan halutunlaisiin puutavaralajeihin. Jos eduskunnasta ei löydy merkittävää apua, puukaupan osapuolille jää aina se vähemmän käytetty vaihtoehto, että ryhdistäydymme, katsomme peiliin ja hoidamme homman keskenämme kotiin. Kuljettajia tarvitaan Metsäkoneenkuljettajien tarpeen on ennakoitu kasvavan parissa vuodessa, koska metsäteollisuuden puuntarve kasvaa muun muassa Äänekoskelle rakennettavan uuden biotuotetehtaan myötä. ”Kiire pitää pystyä jättämään pois”, Lehtinen sanoo. Etenkin raivaamattoman nuoren metsän ensiharvennus on vaikeaa. Seuraamme puumarkkinoita ja hintamuutoksia myydäksemme puuta oikeaan aikaan ja oikeaan tarpeeseen. AJANKOHTAINEN KOLUMNI FAKTA ”Aikamoista soopaa” taisin huudahtaa, kun vuoden alkupuolella lehtiin ilmestyi kirjoituksia aiheella ”puu ei liiku” ja ”amatöörimetsänomistajat eivät myy puuta”. . Lehtinen valmistui viime viikolla metsäenergian tuottajaksi Työtehoseuran kolmivuotisesta koulutuksesta. . Puumarkkinan ymmärryksen lisääminen ja puumarkkinan toiminnan tehostaminen satavat molemmat suoraan puumarkkinaosapuolten laariin. Me metsänomistajat myymme puuta. ”Äkisti pehmentynyt suo opetti keväällä, miten koneen nosturin avulla tasapainoillaan eteenpäin. Kysymys puun saatavuudesta pelkistyy kysymykseksi puun saatavuudesta eri hintatasoilla. Puuta myymme puumarkkinoilla. . puumarkkina on osoittautunut hyvin toimivaksi ja se on joustanut pienilläkin hintamuutoksilla. Suomalainen Myykö eduskunta puuta. Kipinä metsäkoneisiin tuli jo lapsuudessa. Ymmärsin kyllä puun käyttäjien huolen puun riittävyydestä, mutta en ymmärtänyt, miksi juuri kansanedustajille kirjoitetaan näitä vuodatuksia. Suo opetti ajamaan Menneenä talvena Lehtinen ajoi opintojen ohella ajokonetta puunkorjuuyrityksen leivissä. Siinä saa oppia, miten ammattimotokuski kaataa puut.” Hakkuukoneen kuljettajalle hankalia ovat erityisesti haaraiset koivut. AJASSA 5 4. ”Työmailla olen tavannut metsänomistajia. Lehtinen on ehtinyt harjoitella niin ajokoneessa kuin hakkuukoneessa eli motossa istumista. KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 JAAKKO TEMMES Kirjoittaja on helsinkiläinen metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Lisääntyvä puumäärä on saatavissa puumarkkinoilta kohtuullisella hinnan nousulla. . ”Ajokonetta ajaessa näkee sen, mitä toinen tekee motolla. He ovat olleet mukavia”, Lehtinen kertoo. Eduskuntahan ei kasvata eikä myy puuta. Konekuskin vastuun tietävät myös puunomistajat. Varmasti on, mutta aina on keskusteltava myös euroista. Kokemuksesta oppii, missä kohtaa kone pysyy pystyssä ja missä se kiikkaa.” Nuoren konekuskin ura alkaa tavallisesti juuri puun lähikuljetukseen tarkoitetun ajokoneen ohjaimista. Entistä hämmästyneempi olin, kun oivalsin, ettei viesti ollut suunnattu metsänomistajille tai suurelle yleisölle vaan kansanedustajille. Toistaiseksi hinnoista ei ole haluttu puhua ja toimenpiteinä on ehdotettu vain yksioikoisia ulkoisia temppuja, joilla kuvitellaan yleisesti lisättävän puun tarjontaa. Onko sitten mahdollisuuksia kasvattaa korjattavia puumääriä. Välillä on pidettävä tauko ja suunniteltava tulevaa hakkuureittiä ja kaatoja. Siihenkin eväitä löytyy, kun vain tartumme toimeen. ”Harvennus on haastavaa. Mutta nyt tilanne on toinen, eikä eduskunnalla ole tarjota helppoja ratkaisuja eikä taikatemppuja. Lehtinen tietää, että vaikka konekuskilla on suuri vastuu harvennetun metsän tulevasta kasvusta, koneilla ei pysty taikatemppuihin
Fredriksonin mukaan päätöksiä puunhankinnasta tehdään sen jälkeen, kun lopullinen investointipäätös on tehty. AJASSA 6 4. Yhtään puunhankinnan osaajaa joukossa ei ole, mikä yllättää. Timo Piilonen on rakennuttanut sellutehtaita pitkin maailmaa. Kamppia kilpailijoilta. Moni olisi sijoittanut uuden sellutehtaan Kuopion sijasta Kajaaniin Kainuun runsaiden puuvarojen keskelle. Lisäksi kaupungilla oli tarjota ihanteellinen tontti Sorsasalosta. Samalla se toisi aidon kilpailun kuitupuumarkkinoille. Kiistaton tutkimustieto osoittaa, että kuitupuuta riittää kahdelle suurtehtaalle.” Yksityismetsien runsaus etuna Metsäyhtiöt ovat investointihankkeitaan esitellessään – yleensä Metsäteollisuus ry:n äänellä – ladelleet valtiovallalle vaatimuksia metsäverotuksen muuttamisesta puun tarjontaa kiihdyttäväksi. Vuoteen 2013 hän oli Metsä-Woodin toimialajohtaja. Sellaista metsäyhtiöt ovat tähän asti vältelleet – ja siltä myös välttyneet. Veitsiluodon toimitusjohtajana toiminut Niilo Pellonmaa on joukon ainoa, joka ei ole taustaltaan metsäliittolainen. ”Ruotsissa puolet metsistä on metsäyhtiöiden. HAASTATTELU FAKTA. Itsestään ei suunnitellun tehtaan vuotuinen puuntarve – 6,5 miljoonaa kuutiota – tontille ilmaannu. Kun Metsä-Fibre tiedotti Äänekosken investoinnin vahvistumisesta, lausui Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä painokkaasti, että tämän jälkeen Suomen hakkuumahdollisuudet ovat täyskäytössä. ”MTK:lle tämä on tapa lisätä metsien käyttöä ja osallistua talkoisiin Suomen nostamiseksi. Kuopio valikoitui sellutehtaan paikaksi Savon metsävarojen ja erinomaisten kuljetusyhteyksiensä vuoksi. ”Olemme selvitelleet lukuisia vaihtoehtoja”, Fredrikson vakuuttaa. ”Hankkeen suunnittelu alkoi ennen kun Äänekosken suunnitelmia oli julkistettu. Tiimin uusin jäsen Timo Karinen kutsuttiin Finnpulpin talousjohtajaksi viime vuonna. Finnpulp luottaa puun saatavuuteen.” Hän uskoo, että järjestöjen ja valtiovallan ideamyllyt tuottavat ratkaisuita, jos puun saatavuus vaikeutuu. Se tiedetään, ettei puunhankintaa anneta nykyisten metsäyhtiöiden hoidettavaksi ”Kun Finnpulp rakennetaan, puumarkkinoille syntyy uusi, riippumaton toimija.” Metsänomistajille ja hakevuortensa kanssa tuskaileville sahureille tämä olisi upea uutinen. Fredrikson kertoo, että kainuulaisilta on tullut tämänsuuntaisia yhteydenottoja. Sinne uuden yrittäjän olisi liki mahdoton perustaa sellutehdasta, koska iso osa puuvaroista on metsäyhtiöiden hallinnassa.” Maaja metsätaloustuottajien etujärjestö MTK:n puolen miljoonan euron sijoitusta Finnpulpiin Fredriksson pitää ”hienona”, kuten kahden muunkin sijoittajatahon mukaan tuloa. Martti Fredrikson » 64-vuotias » Puunjalostustekniikan diplomi-insinööri » Finnpulp Oy:n toimitusjohtaja » Vuoteen 2010 Forchem Oy:n toimitusjohtaja » Asuu Helsingissä » Syntynyt Jyväskylässä, ”lakkitehtaan sukua” Martti Fredrikson ei kavahda kilpailua mutta uskoo, että puuta riittää kaikille tehdashankkeille. ”Suomessa on noin 50 tonttia, jolle sellutehtaan voisi rakentaa. Fredrikson korostaa, että suuri yksityismetsien osuus on vahva etu tulokkaalle. Tarkastelimme lukuisia mahdollisia sijoituspaikkoja sellutehtaalle, alkuvaiheessa muun muassa Jyväskylän seutua”, hän paljastaa. Tähän kuoroon Finnpulp ei ole lähtenyt. Vanha metsäteollisuus on sen sijaan elehtinyt hermostuneesti. Fredrikson ennakoi, että asetelma saattaa aiheuttaa reaktioita vanhojen metsäyhtiöiden taholta, varsinkin kun Finnpulp ei ole Metsäteollisuus ry:n jäsen. Finnpulpin tehdashanke loisi aidon kilpailun kuitupuumarkkinoille. Viestin osoite oli ilmeinen. Metsäpiireissä on veikkailtu, perustaako Finnpulp oman puunhankintaorganisaation vai tukeutuisiko se puunhankintayritys Harvestiaan, joka on vahva toimija Savon suunnalla. Niistä suurimmalla osalla on jo puunjalostuslaitoksia, joten Kuopion vapaan tontin löytyminen tavoitealueelta oli Finnpulpille onnenpotku.” ”Itsenäinen toimija” Finnpulpin suurtehdas Kuopiossa lisäisi puun kysyntää merkittävästi. KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 MIKKO RIIKILÄ, teksti ESA KYYRÖ, kuva Sellutehdasta Kuopioon puuhaavan Finnpulpin toimitusjohtajan Martti Fredriksonin tiimi on nimivahva. ”Puumarkkinat ovat viime aikoina toimineet vakaasti. Meille heidän sijoituksensa oli tärkeä, järjestöhän edustaa satoja tuhansia metsänomistajia.” Miksei Kajaaniin. Jyrki Yrjö-Koskinen taitaa sellun myynnin. ”En silti usko vakaviin kampitusyrityksiin
Hänen mukaansa 50 vuotta sitten metsät olivat harsintahakkuiden jäljiltä harvapuustoisia, mikä alensi metsien kasvua. Silti Äänekoskelle rakennettavan ja Kuopioon kaavaillun Finnpulpin sellutehtaan puunhankinta on lievästi sanoen haastava urakka. Samalla maakunnan metsien vuotuinen kasvu on liki kaksinkertaistunut. Silti suurin kestävä hakkuumahdollisuus on noussut alle miljoona kuutiometriä ja on yhä pari miljoonaa kuutiota pienempi kuin metsien kasvu. Tähän mennessä säästöjen kartuttaminen ei haitannut, koka puun tarve on ollut vähäisempää kuin laskennalliset hakkuumahdollisuudet. Se on vähän verrattuna Äänekosken ja Kuopion yli kymmenen miljoonan kuution tarpeeseen. Pohjois-Savon puuvaranto on ravakoista hakkuista huolimatta kasvanut 1960-luvun 117 miljoonasta kuutiosta 184 miljoonaan, siis 56 prosenttia. tu, että kaikki tarvittavat metsänhoitotyöt tehdään ajallaan. Esimerkiksi Keski-Suomen puuvarat ovat 1990-luvulta karttuneet yli 20 miljoonalla kuutiometrillä. ”Esimerkiksi Pohjois-Savossa taimikonhoitoja ja ensiharvennuksia pitäisi tehdä kaksi kertaa nykyinen määrä”, laskee johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. Meneillään oleva sellubuumi on kuitenkin muuttamassa tilannetta. Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen laskee, että 2000-luvun aikana metsiimme on joka vuosi kertynyt hakkuusäästöjä 15 miljoonaa kuutiota, siis yhteensä yli 200 miljoonaa kuutiota. Laskelmien ajatuksena on, etteivät nykyiset hakkuut alenna tulevien vuosikymmenien metsätuloja tai tukkikertymää. Tämä säästö voitaisiin MTK:n mukaan purkaa jalostettavaksi.. Tulevien tehtaiden puuhuolto on silti kaikkea muuta kuin helppoa. Metsiin kertyneitä hakkuusäästöjä laskelma purkaa tästä syystä varoen. ”Tasaikäisten metsien kasvatukseen siirtyminen on tuottanut hyväkasvuisia metsiä.” Metsänhoidon tahti ei riitä Ainespuuta on viime vuosina Suomessa korjattu vajaat 60 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuusäästöt jokerikorttina Hakkuulaskelmien perusteet ovat sen verran mutkikkaat, että aniharva Luken ulkopuolella ymmärtää niitä syvällisesti. Suurin kestävä hakkuumahdollisuus on 80 miljoonaa kuutiota. Erotus riittäisi heittäen nykyisten ja suunnitteilla olevien puunjalostuslaitosten tarpeisiin. Uusimpien hakkuulaskelmien mukaan havukuidun hakkuita voitaisiin lisätä vuosittain 1,3 miljoonaa kuutiota. Tehtaiden lähialueella, ”sellu-Suomessa”, siis Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa havukuitupuuta on vuosittain hakattu 6,4 miljoonaa kuutiometriä. ”Kasvu on lisääntynyt, koska metsät ovat runsaspuustoisempia ja nuorempia kuin 1960-luvulla”, selvittää professori Tuula Packalen Luonnonvarakeskus Lukesta. Tehometsätalous oli aikansa rumimpia sanoja, mutta sen tulos on ollut huima. Käytännössä se on mahdotonta. Hakkuulaskelmissa on oletetTehometsätalouden tulokset vakuuttavat Itäisen Suomen metsävarat kasvavat kohisten. Kehitys on ollut samanlaista koko maassa. Nykyisin metsät kasvavat yli 100 miljoonaa kuutiota vuodessa. KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 Puuta ja tekemistä riittää Taimikonhoitoja ensiharvennustarpeet ”sellu-Suomessa” 1000 ha Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala yhteensä Tehty viime 5-vuotiskaudella 230 180 200 610 Seuraavalla 5-vuotiskaudella tehtävät* 310 365 320 995 *sisältää jo myöhässä olevat ja lähivuosina hoidon tarpeessa olevat Havukuitupuun hakkuumahdollisuudet* miljoonaa kuutiometriä vuodessa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Yhteensä Toteutunut 2011–2013 1,92 2,1 2,35 6,37 Suurin kestävä hakkuumahdollisuus 2011–41 2,67 2,54 2,45 7,66 Erotus 0,75 0,44 0,11 1,29 *mäntyja kuusikuitupuu yhteensä Lähde: Luonnonvarakeskus MIKKO RIIKILÄ METSÄVAROJEN kehitystä kuvaavat valtakunnan metsien uusimmat inventointitulokset tekevät kunniaa menneiden polvien työlle. AJASSA 7 4. Esimerkiksi MTK on esittänyt selvästi radikaalimpaa linjausta
”Nyt voi jo sanoa, että kirjanpainajien toinen sukupolvi loppukesästä on epätodennäköinen. Kuusia tuhoavien hyönteisten parveilu alkoi toukokuun lopussa, mikä oli kaksi–kolme viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. 15 000 kirjanpainajan riskiraja ei ylittynyt. AJASSA 8 4. Heikkilän mukaan kirjanpainajat voivat vahingoittaa kuusikoita koko Etelä-Suomessa länsirannikkoa myöten. Kaakkois-Suomessa metsäkeskus tekee juhannuksen tietämillä valittuihin riskikuusikoihin neuvontakäyntejä, joilla opastetaan metsänomistajia kirjanpainajatuhojen käsittelyssä. Toukokuun viimeisellä viikolla kirjanpainajien parveilu oli vasta alkamassa. 2010-luvun kuumimpina keJotain hyötyä kylmyydestä Kirjanpainajien parveilu on alkanut. » Metsätuholain mukaan vahingoittuneita kuusia, kuten tuulenkaatoja, ei saa olla yli kymmentä kuutiota (noin 20 keskikokoista runkoa) hehtaarilla. Pyydykseen joutuneet kirjanpainajat säilyvät sinolia ja vettä sisältävässä liuoksessa. KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 Riskiraja tarkoittaa 3,5 desilitraa hyönteismassaa, mutta pyydyksistä kertyi vain puoli desiä eli noin 2 000 kirjanpainajaa. » Iskeytyy kuusiin toukokesäkuussa. sinä kirjanpainajat ovat ehtineet tuottamaan kaksi hyönteissukupolvea, mikä on lisännyt metsätuhoja. Jos on myrskyjä ja kaatuneita kuusia, on kirjanpainajia”, sanoo pyydyksiä tyhjentänyt metsäneuvoja Hannu Kurittu Suomen metsäkeskuksesta. Tuoreet tuhopuut pois metsästä Metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus seuraavat kirjanpainajakannan kehittymistä tiiviisti. Metsänomistajan tulee poistaa yli menevä osuus. Kuusien runkoon ilmestyy pieniä reikiä kuin poralla tehtynä. Kirjanpainaja on myös levinnyt kohti pohjoista, mutta sen tuhovoima heikkenee Keski-Suomen ja Pohjois-Savon tasalla. Kirjanpainaja » Yleisin kaarnakuoriainen. Toinen hyönteissukupolvi on kuitenkin tänä vuonna epätodennäköinen. Sateisen toukokuun ansiosta kuusilla on kuivaa kevättä paremmat eväät vastaanottaa kirjanpainajavyöry. Reikien ympärille sekä kuusen juurelle kertyy ruskeaa purua. Kuusikot tarkkailuun Kirjanpainajapuiden poistossa tulee myös yrittää olla vahingoittamatta jäljelle jäävien kuusien juuristoa. Kuritun mukaan metsää ei kannata putsata puhtaaksi useita vuosia kuolleina olleista lahopuista, kirjanpainajat lisääntyvät vain tuoreessa kuusipuussa. Metsäkeskuksen metsäneuvojan Hannu Kuritun saalis kolmesta feromonipyydyksestä oli 0,5 desilitraa hyönteisiä eli noin 2 000 kirjanpainajaa. Toukokuun viimeisellä viikolla kirjanpainajien parveilu oli vasta alkamassa iittiläisillä seurantapyydyksillä. Tai se vaatii ainakin todella pitkälle jatkuvan intiaanikesän”, sanoo metsänja luonnonhoidon erityisasiantuntija Hannu Heikkilä Suomen metsäkeskuksesta. VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat Kylmä ja sateinen kevät on säästänyt kuusikoita kirjanpainajilta. Kevään kylmyydestä ei kuitenkaan kannata iloita liikaa, sillä kirjanpainajilla on vielä tänäkin vuonna aikaa lisääntyä. Kirjanpainajien ja niiden aiheuttamien tuhojen määristä löytyy päivittyvää karttatietoa metsäkeskuksen verkkosivuilta. FAKTA Kirjanpainajapyydyksessä on sisällä feromonilappu, joka houkuttelee koirashyönteisiä.. ”Kuusia lahottava juurikääpä aiheuttaa kuusikoissa euroissa mitaten suuremmat vahingot kuin kirjanpainajat”, Kurittu muistuttaa. ”Myrskyt laukaisevat tuhot. Viimevuotista myöhemmin alkaneen parveilun vuoksi kuusikoita kannattaa kiertää tarkistamassa aina heinäkuun alkupuolelle asti. ”Sadetta on tullut runsaasti, joten kuuset eivät kärsi kuivuudesta ja ovat siihen nähden hyvissä voimissa puolustautumaan tuholaisia vastaan”, erikoistutkija Seppo Neuvonen Lukesta sanoo. Tuoreet kirjanpainajakuuset tulee kuljettaa pois metsästä tai kuoria Etelä-Suomessa viimeistään heinäkuun alkupuoliskolla. » Lisääntyy tuulen kaatamissa puissa, kuusipinoissa ja heikkokuntoisissa pystypuissa. Kirjanpainajien parveilu alkaa, kun lämpötila nousee noin 18 asteen
AJASSA 9 4. Eivätkä he ole yksin. Tuoreen lukijatutkimuksen mukaan lähes yhdeksän kymmenestä tilaajastamme haluaa lukea mieluummin paperista kuin digitaalista Metsälehteä. Tämänkin tutkimuksen mukaan tyypillinen lukijamme on maaseudulla asuva, kypsään ikään ehtinyt mies – naisia lukijoista on viidennes. Marttinen, Eini Tulkki ja Risto Tuomola. Taloustutkimus selvitti maaliskuun aikana, ketkä Metsälehteä lukevat, mitä he lehdestä ajattelevat ja mihin suuntaan he haluavat lehden kehittyvän. Lehden tekijöille iloinen uutinen oli, että lähes kaikkien mielestä lehden sisältö on muuttunut parempaan suuntaan tai vähintään pysynyt ennallaan – eri mieltä oli vain prosentti vastanneista. Lukijamme omistaa metsää useimmin 20–50 hehtaaria, mutta joukkoon mahtuu sen verran suurmetsänomistajia, että metsäomaisuuden keskiarvo nousee 64 hehtaariin. ”Vielä ei ole ollut sellaista lukijatutkimusta, jossa painettu lehti ei olisi ollut ykkönen”, Taloustutkimuksen tutkija Katja Mikkonen toteaa. Vähiten puolestaan kiinnostavat jutut ulkomaiden metsistä ja luonnonsuojelusta, mutta niidenkin määrää karsisi alle kolmasosa vastanneista. » 87 prosenttia vastanneista haluaa mieluummin painetun lehden. Tunti kuluu lehteä lukiessa Muihin ammattija järjestölehtiin verrattuna Metsälehti luetaan selvästi tarkemmin. Näkökulmana on puun tuottaminen taloudellisesti kannattavasti metsän muita tuotteita, hyötyjä ja ekologisen kestävyyden ylläpitoa unohtamatta. ”Kyllä lehteen on paneuduttu”, Mikkonen sanoo. Kaksi kolmesta vastanneesta piti nykymuotoista ilmestymistapaa ja -tahtia hyvänä. Yhden lehden parissa kuluu aikaa tunnin verran. Kirjassa opastetaan sekä tasaikäisrakenteisen että eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen eri menetelmiin ja niiden perusteisiin viimeisimmän tutkimustiedon valossa. » asuu maaseudulla tai haja-asutusalueella. Harvinainen kahden lehden, tabloid-Metsälehden ja aikakauslehti-Makasiinin, yhdistelmä saa yhä lukijoiden kannatuksen. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi www.metsakustannus.fi Saija Huuskonen, Jari Hynynen, Sauli Valkonen (toim.) Kirja tarjoaa metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle kattavan tietopaketin metsien kasvattamiseksi taimikoista päätehakkuisiin. Lukijoiden Metsälehdelle antama kouluarvosana.. » 57 prosenttia kestotilaajista on lukenut lehteä yli 10 vuotta. » Yhtä lehteä lukee 1,8 henkilöä. » myy puuta suhdanteiden ja metsäsuunnitelman mukaan. ”AITOJA, REHELLISIÄ, KRITIIKKIÄ JA HUUMORIAKIN SISÄLTÄVIÄ JUTTUJA.” LUKIJAN KOMMENTTI Lukuja Metsälehdestä » Yhden lehden lukemiseen kuluu 56 minuuttia. Ketkä Metsälehteä sitten lukevat. Metsänsä lukijamme hoitavat itse tai oman perheen voimin, ja puuta myydään metsäsuunnitelman ja suhdanteiden mukaan. Lukijat toivovat lehteen entistä enemmän juttuja metsänhoidosta ja puukaupasta sekä laitteiden testejä ja kokeiluja. Metsälehden lukija » on yli 65-vuotias mies. Kokonaisuutena lukijat olivat lehteen jopa mairittelevan tyytyväisiä. » hoitaa metsänsä itse tai perheensä kanssa. Yllätyspalkinnon voittivat Jorma Forsman, Ulla-Brita Eloranta-Valkonen, Leo Eräjärvi, Veli-Matti Hartikainen, Matti Kärkkäinen, Ilkka Lehtoranta, Juha-Pekka Maakanen, Veikko J. Hyödyllisenä itselleen lehteä piti 94 prosenttia vastanneista, ja koulutodistukseen Metsälehti sai kiitettävää hipovan 8 1/2. Parannettavaakin toki on. Kiitettävää hipoen Metsälehti luetaan mieluiten paperilta. Eniten arvosanaan vaikuttivat lehden sisällön mielenkiintoisuus, monipuolisuus ja riippumattomuus – tässä järjestyksessä. KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme puh. » omistaa metsää keskimäärin 64 hehtaaria. Lukijatutkimukseen vastanneiden kesken arvotun pääpalkinnon eli iPadin voitti Jussi Kettunen Iisalmesta. » 52 prosenttia seuraa Metsälehden verkkosivuja vähintään satunnaisesti. Edellisessä, neljä vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa arvosana oli 8+. Yhteen lehteen kuluu keskimäärin lähes tunti, kun vertailulehdillä lukuaika on 40 minuuttia. Lähes puolella lukijoista metsä sijaitsee eri kunnassa kuin koti. Kuulostaako tutulta. Hinta 42 € Metsänkasvatus menetelmät ja kannattavuus EERO SALA JOS METSÄLEHDEN lukijoiden – siis teidän – näkemyksiin on uskominen, uutiset painetun lehden kuolemasta ovat kovasti ennenaikaisia
Yleiskaavaa ei ole tarkoitettu ohjaamaan metsätalouden toimintaa. Näissä tilanteissa yleiskaava on hyvä ulottaa myös metsiin.” Metsätalouden rajoittamista tulee Laition mukaan kuitenkin. ”Yleiskaava on yleispiirteinen kaava, joka tehdään kunnan tasolla. Jos kunta kuitenkin katsoo, että metsät ovat esimerkiksi virkistyskäytön tai luontoarvojensa takia erityisen merkittäviä, voi se asettaa niihin toimenpiderajoituksia. Hakkuut muuttuvat alueella luvanvaraisiksi. Pulssin nostaja näkyy kaava-alueen laitamilla: kunta on tehnyt parinkymmenen yksityisen maanomistajan pelloista ja metsistä virkistyksen kehittämisvyöhykkeen, jolle suunnitellaan ulkoilualuetta. Laitio näkee asian toisin. Maankäyttöja rakennuslaki ohjaa kaavoitusta, mutta tarkkaa mallia kaavoille ei ole. Hänen mukaansa varsinkin suurten taajamien ympärille on Kiusana KAAVA Yleiskaavat ovat kirvoittaneet metsänomistajilta monta kirosanaa. Lisäksi ympäristöministeriössä käynnistellään hanketta, jonka tavoitteena on selvittää yleiskaavoituksen vaikutuksia metsätalouteen. Maisematyöluvan hakeminen viivästyttää hakkuita ja muita metsänhoitotoimenpiteitä ja maksaa. Maaja metsätalo?usministeriö on käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteeksi on kirjattu ”metsäalaa tukeva kaavoitus”. On myös tilanteita, joissa metsätalous pitää sovittaa yhteen muun maankäytön kanssa. ”Yleiskaavojen pääasiallinen tarkoitus on ohjata rakentamista. Nyt tilanteeseen haetaan helpotusta. Ympäristöministeriön Laition mukaan erot kaavoituksessa selittyvät kuntien erilaisilla olosuhteilla. ”Jos kyseessä on esimerkiksi harvennushakkuu, voi hakkuista saatava tulo olla pienempi kuin maisematyöluvasta aiheutuva maksu”, Laakso toteaa. Mitä yleiskaava tarkoittaa. Tapion Matilan mukaan maisematyöluvan keskihinta on vajaat 160 euroa, mutta vaihtelee muutamasta kymmenestä eurosta reiluun tuhanteen euroon. Tilannetta vaikeuttaa entisestään se, että kunnat rajoittavat metsätaloutta vaihtelevasti. Yleiskaavat ovat kaavoittajansa näköisiä. ”YLEISKAAVOJA TEHDÄÄN YHTÄÄLLÄ JA TULKITAAN TOISAALLA.” muodostumassa harmaita vyöhykkeitä, joilla metsätalouden harjoittaminen on muuttunut turhan hankalaksi. ”Esimerkiksi Lahdessa rajoituksia ei ole juuri käytetty. Hän on levittänyt pöydälle yleiskaavakartan. on enemmän. Metsäalalla koetaan, että metsien hoidon ja käytön ohjaamiseen riittäisi metsälaki. ”Miksi kunnat haluavat määrätä toisten omistamien metsien hoidosta ja käytöstä. Tällöin esimerkiksi puiden kaato voi vaatia kunnan myöntämän maisematyöluvan. Hanke on osa kansallista metsästrategiaa. Asutus on keskittynyt siellä niin, ettei yleiskaavaan juuri kuulu metsiä. Matilan ja Laakson mukaan talousmetsät voitaisiin jättää jopa kokonaan yleiskaavoituksen ulkopuolelle. Yleiskaavat aiheuttavat metsäalalla närää. ”Tämä asettaa metsänomistajat eriarvoiseen asemaan”, Matila sanoo. Niiden koetaan olevan epämääräisiä ja rajoittavan metsien talouskäyttöä turhaan. Harmaita vyöhykkeitä UPM:n kaavoituspäällikön Ahti Laakson mukaan juuri maisematyölupa on se, joka aiheuttaa yleiskaava-alueiden metsissä eniten päänvaivaa. Kaavoitusta kehitetään tukemaan metsäalaa paremmin. Sen tehtävä on sovittaa yhteen maankäytön eri tavoitteet”, sanoo ympäristöministeriön ympäristöneuvos Matti Laitio. Tapion Matilan mukaan yleiskaavoja on kuitenkin viime aikoina alettu ulottaa yhä enemmän myös metsiin. Seuraava kartta nostaa pulssia entisestään: kunta on suunnitellut, että kaavoitettavalla alueella on yleiskaavan laadinnan ajan toimenpiderajoitus. Selvitys, jonka valmistelussa Matila on mukana, julkaistaan lähiaikoina. Sitä varten on metsälaki”, Matila ihmettelee. KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 AJASSA K uv aaja LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat Tapion metsäasiantuntija Airi Matilan pulssi nousee. Joissain kunnissa yleiskaava ei vaikuta metsiin millään tavalla. Kaavoittajansa näköinen Ensin perusasioihin. Rovaniemen tapaisessa kaupungissa rajoituksia Timo Siika ja Seija Upola omistavat metsää yleiskaava-alueella. Ministeriö on tilannut Tapiolta selvityksen metsätalouden näkökulmista yleiskaavoitukseen. Metsätalouteen kaavoitus on perinteisesti vaikuttanut melko vähän. Siellä asutuksen välissä on laajoja metsäalueita, ja rajoitteille on tarvetta vaikkapa matkailukeskusten läheisyydessä.” Ongelmana korvaukset Toinen metsäalaa hiertävä asia on, että yleiskaava-alueilla sovelletaan sekä metsälakia että maankäyttöja rakennuslakia. 10 4. Yleiskaava määrittelee esimerkiksi asuinja virkistysalueiden sekä liikenneväylien sijainnit
Matilan mukaan rajoitusten ongelma ovat myös niistä maksettavat korvaukset. Suomen metsäkeskus aikoo elinkeinojohtaja Anssi Niskasen mukaan osallistua yleiskaavoitukseen tästä lähtien aktiivisemmin. » Sovittaa yhteen ja ohjaa yksityiskohtaisempien asemakaavojen laatimista. miettiä huolella. ”Tärkeintä on olla koko ajan hereillä. Metsät kaavoitettiin metsäksi, pellot pelloksi”, Upola sanoo. Tähän pureutuu myös ympäristöministeriössä käynnistyvä hanke. Asikkalassa on paljon pähkinäpensaslehtoja. Lisää yhteistyötä Entä mitä kaavoittaja toivoo metsäalalta. Metsiin ei kaavoitettu virkistysalueita ja maisematyölupavelvoitetta ei tullut minnekään”, Siika kertoo. ”Me kyselimme naapurikunnista, miten kaavoitus on siellä sujunut ja olimme yhteydessä Pro Agriaan ja Maanomistajien Arviointikeskukseen”, Siika kertoo. » Kunta vastaa yleiskaavan laatimisesta. Millaisia neuvoja kolmikko antaa metsänomistajille, joiden metsissä kaavoitus on alkamassa. Viime kädessä kunta on velvollinen lunastamaan metsän, jos se osoitetaan esimerkiksi virkistysalueeksi. Ne ovat oravien suosiossa.. Asikkalassa Päijät-Hämeessä Suomen metsäkeskuksesta eläkkeelle jäänyt Matti Mäkiaho, metsänomistaja Timo Siika ja kunnanvaltuutettu Seija Upola levittävät pöydälle Vesivehmaan kylän osayleiskaavan. Sen tavoitteena on muun muassa selvittää, minkälaisissa tilanteissa metsätaloutta on rajoitettu ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut. » Koko kuntaa käsittelevää kaavaa kutsutaan yleiskaavaksi ja rajattua aluetta koskevaa kaavaa osayleiskaavaksi. Täällä kaavoitukseen ollaan tyytyväisiä. Kaavan hyväksyy kaupungintai kunnanvaltuusto. Timo Siika, Matti Mäkiaho ja Seija Upola tutkivat Vesivehmaan yleiskaavakarttaa. ”Maisematyöluvalle ei nähty tarvetta. Kaavoittajan ajatuksia voi olla vaikea ymmärtää, jos kaavaa ei käydä yhdessä läpi.” Hastion toive on toteutumassa. Laki ei kuitenkaan kerro, missä menee kohtuuttoman haitan raja. Jos kartoissa on virheitä tai epäselvyyksiä, pitää asiasta olla yhteydessä kaavoittajaan niin kauan, että asia korjataan”, Siika sanoo. Kolmikko on tyytyväinen keväällä valmistuneeseen kaavoitukseen. Tapion Matilan mukaan metsänomistajien kannattaa kerran vuodessa käydä lukemassa kunnan internetsivuilta löytyvä kaavoituskatsaus. Siinä kerrotaan, onko kunnassa kaavoitussuunnitelmia. 11 4. ”Yleiskaavoja tehdään yhtäällä ja tulkitaan toisaalla. » Kaavoituksen tasoissa maakuntakaavan ja asemakaavan välissä. Metsät metsinä Aina yleiskaavoitus ja metsätalo?us eivät ole ristiriidassa. Hänen mukaansa yksittäisen metsänomistajan on tosin niin vaikea hahmottaa koko kaavoitusprosessi, että usein kannattaa kääntyä sellaisen tahon puoleen, joka tuntee kaavoituksen. ”Kunta kuunteli maanomistajien toiveita. Lisää yhteistyötä, tote?aa Tampereen kaupungin yleiskaavapäällikkö Pia Hastio. KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 AJASSA FAKTA Yleiskaava » Kunnan koko alueen maankäytön suunnitelma. Kunta on lain mukaan velvollinen maksamaan maanomistajalle korvausta, jos rajoituksista aiheutuu kohtuutonta haittaa. Mäkiahon mukaan tulisikin olla selkeä taho, jolta metsänomistajat saisivat kaavoituksen tekovaiheessa puolueetonta asiantuntija-apua
Tukinhinnat ovat olleet vakaat tai aavistuksen luisussa, mikä paljolti johtuu korkeista sahatavaravarastoista. 18,56 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,47 . Ensiharvennus 11,88 . ”Tarjouspyynnöt lähtevät kuudelle tukinostajalle, kyllä sillä määrällä saadaan kilpailua.” Hyvä lisä, mutta pieni osa Kuhmo Oy:n metsäpäällikkö Juhani Pääkkönen vahvistaa, että lisäOstotiloista vauhtia Kainuun puukauppaan Kainuun suuret metsätilakaupat ovat vilkastuttaneet puukauppaa. nousussa . Uudistushakkuu 56,91 . 28,92 . ”Hiljaisen lähdön jälkeen kauppa on piristynyt ja määrät ovat enää viidenneksen viime vuotta jäljessä”, MTK:n metsälinjan tutkimuspäällikkö Erno Järvinen sanoo. Hankintahinnat 54,18 . Rutistus näkyy kauppamäärissä, mutta ei hinnoissa. 40,94 . 11,75 . Uudistushakkuu 56,86 . 12,02 . 56,16 . Suurimmat tilakaupat on tehty isojen rahastosijoittajien kanssa, mutta hehtaarimäärästä suurempi puoli on päätynyt yksityisten metsänomistajien lisämaiksi. ETELÄ-SUOMI . Tukin tilannetta hän pitää hyvänä, ainakin niin kauan kuin savolaiset Iisalmen sahat ja Keitele Forest ovat mukana. Varsinkin harvennushakkuiden kuitupuun hinta on tänä vuonna kohentunut. 56,58 . Keskikesällä kauppa perinteisesti hiljenee. 18,40 . Viime vuonna kauppaa käytiin vilkkaasti, ja tänä vuonna voidaan yltää samoihin määriin. 23,95 . 11,92 . KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 123 674 ha hehtaarilta oli tehty metsäkäyttöilmoitus tammi-huhtikuussa 2015. Hankintahinnat 56,75 . 56,77 . 28,89 . 17,48 . 14,69 . Pehmeä talvi vaikeutti korjuuta, minkä vuoksi tukin tehdasvarastot ovat pienet. 15,52 . 15,06 . 38,78 . Harvennushakkuu 49,55 . 22,06 . 15,61 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,52 . 20,43 . 55,41 . Harvennushakkuu 46,36 . 48,95 . 45,35 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,17 . 43,83 . 17,73 . 28,72 . 21,12 . nousussa . 26,95 . MIKKO HÄYRYNEN, teksti MISKA PUUMALA, kuva UPM on myynyt Kainuusta kymmeniä tuhansia hehtaareja. MIKKO HÄYRYNEN PUUKAUPASSA ovat meneillään kevätkauden kiriviikot ennen kesälomia. 17,99 . 25,20 . AJASSA 12 4. Puun kysyntä ei ole kuitenkaan kasvanut. 28,38 . 17,68 . 18,05 . 56,08 . 55,30 . 26,12 . 24,03 . Ne ovat myös maakunnan ainoat kaksi teollisen mittakaavan puunkäyttäjää. 43,88 . ETELÄ-POHJANMAA . 17,03 . 16,61 . nousussa . Hankintahinnat 56,69 . Puukaupan ammattilaisten tuntuma on, että kauppakirjojen muste ei ole ehtinyt kuivua, kun ostajat ovat jo puukauppaa tekemässä. 20,84 . 17,17 . nousussa . Lähde: Suomen metsäkeskus PUUKAUPPA Raakapuun hintatilastot, viikkojen 19–22 keskiarvo KOKO MAA . 16,71 . Harva pystyy lompakkovaroillaan satojen tuhansien tai jopa miljoonan euron tilakauppaan. 49,11 . 14,71 . 23,51 . 56,07 . Ensiharvennus 12,06 . 25,56 . 42,27 . 15,42 . Taustalla on sellun ja kartongin hyvä menekki ja puuntuonnin supistuminen. Uudistushakkuu 56,82 . 27,72 . 29,09 . 15,67 . 27,33 . 11,02 . 23,35 . 15,46 . 21,16 . 27,82 33,29 . 15,82 . 31,23 . Pikkutukiksi tai parruksi kutsuttua, latvasta kahdeksansenttistä sahaukseen menevää tavaraa ostavat Pölkky ja Kuhmo. 18,77 . Näköpiirissä ei ole syitä, miksi sekä ostajien että myyjien toivoma tasaisentylsä meno ei voisi jatkua syyskaudella. 21,78 . Kotimaan kuitupuun käyttö on jopa ennätysvilkasta. 18,42 . Harvennushakkuu 47,92 . 15,60 . Uudistushakkuu 58,09 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,19 . Hankintahinnat 59,69 . Kuitupuuta ostavat Metsä Group, Stora Enso ja Harvestia. 16,73 . 10,77 . 42,19 . 29,47 . Tilanne ei karkaa käsistä, vaikka puukaupan siirtäisi lomien jälkeiseen aikaan. 14,57 . 24,71 . 44,70 28,67 . Ensiharvennus 12,01 . Metsänhoitoyhdistys Kainuun toiminnanjohtaja Heikki Meriläisen mukaan suuret metsätilakaupat tuntuvat nimenomaan kuitupuun ylitarjontana ja hintapaineena. 24,47 . 17,54 . 17,44 . 52,60 . Harvennushakkuu 48,99 . 18,41 . 24,12 . 15,50 . 55,30 . 54,88 . 22,80 . 57,03 . 44,78 15,16 . 33,20 KYMI-SAVO . 11,33 . 25,11 . Puukaupan kiriviikot. 17,39 . 46,36 . 37,08 . 15,46 . Kesäleimikoille korjuun saattaa saada nopeastikin. Kuitupuuta on tarjolla jo liikaakin. Ensiharvennus 13,33 . 22,86 . 14,94 . 48,09 . 23,64 . 15,25 . 15,17 . 28,82 . 55,21 . 34,61 . 15,51 . 36,91 . 47,46
Pääkkönen uskoo, että puuntarjonnan kasvu oli yksi tekijä hyvän tuloksen takana. Ensiharvennus 11,77 . 24,37 . 20,21 . 19,09 . 30,08 . 17,23 . Hänen tavoitteensa on, että puolet kauppahinnasta tulee takaisin välittömillä hakkuilla ja koko kauppahinta 10–20 vuodessa. nousussa . 15,72 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,33 . Poutiainen on huomannut, että kuitupuun hinta on laskenut eivätkä ostomiehet ole niin aktiivisia kuin ennen. 17,52 . 16,73 . 54,85 . 23,58 . 20,85 . 15,42 . 22,99 24,15 . Ensiharvennus Hankintahinnat 55,50 . 16,35 . Harvennushakkuu 46,71 . 14,49 15,59 . 17,41 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. ”Puukaupassa se on hyvä lisä, mutta he ovat kuitenkin pieni osa Kainuun metsänomistajista.” Kuhmo Oy sahasi viime vuonna ennätysmäärän valmista sahatavaraa ja teki hyvän tuloksen. 36,33 . 18,49 . 50,91 27,14 . Uudistushakkuu 48,90 . 55,50 . Tänä vuonna on pantu pinoon 4 000 mottia.” Ostotilat ovat hoidettuja, mutta myös hintavia, “ei niitä kahvipaketilla saa”. ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI 1 082 429 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 22 Ostotiloista vauhtia Kainuun puukauppaan Halusin pienestä saakka metsänomistajaksi. LAPPI . Sijoittajasopimuksia on tehty isoimpien tilakauppojen yhteydessä. nousussa . Ostomäärät viikolla 22 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m3 Etelärannikko 65 008 Pohjanmaa 43 159 Lounais-Suomi 84 932 Häme-Uusimaa 81 254 Kaakkois-Suomi 120 377 Pirkanmaa 96 541 Etelä-Savo 153 810 Metsäkeskus Määrä m3 Etelä-Pohjanmaa 39 709 Keski-Suomi 94 475 Pohjois-Savo 124 497 Pohjois-Karjala 85 741 Kainuu 17 930 Pohjois-Pohjanmaa 51 179 Lappi 23 814 Koivutukki Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2011 2012 2013 2014 2015 viikot 1–22, 2015 2014 2013 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 Kantohintojen kehitys Kymi-Savossa 10 20 30 40 50 60 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 15,50 . 28,10 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 15,88 . 56,16 . 13,61 13,61 . 29,36 . Metsätilakaupoista seuranneilla hakkuilla saattaa olla siihen osasyynsä. 17,31 . 46,18 . 24,32 . 48,34 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 46,37 . 14,75 . 18,90 . Harvennushakkuu 46,81 . 15,61 . 42,03 . Metsä Groupin piiripäällikkö Ville Keskinen sanoo, että Metsäliiton jäsenet ovat kasvattaneet tilakokojaan paljonkin, mikä on tuntunut puunKESKI-SUOMI . 45,83 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,52 . 53,80 . 47,33 . 17,74 . Syksyllä puunhinnat vähän joustivat, mutta Keskisen mielestä se johtui enemmän markkinatilanteesta kuin puuntarjonnasta. 20,94 . 12,26 . 18,38 . ”Velka ajaa liikkeelle. 45,31 . 55,19 . 14,58 . 9,82 . UPM:n metsäosaston pohjoisen yksikön päällikkö Jukka-Pekka Klemetti sanoo, että yhtiö ei käytännössä tee pystykauppaa Kainuussa, mutta sijoittajasopimustilat hoidetaan. Keskinen ei ole huomannut, että hakkuukypsyysrajojen poistuminen olisi johtanut puustopääoman ulosmittaukseen, ainakaan laajassa mitassa. 53,18 . 17,13 . nousussa . Ostotiloilla on harvennettavaa paljon, päätehakattavaa vähän, joten puusuma on valtaosin kuitupuuta ja pikkutukkia. 14,73 . 23,30 . KAINUU-POHJANMAA . 53,42 . 28,48 . Hankintahinnat 55,10 . 17,29 . 35,09 . Sijoittajasopimus tarkoittaa, että metsätilakaupan yhteydessä on tehty toinen sopimus metsänhoitotöistä ja puukaupoista. Ensiharvennus 12,14 . 14,73 . 23,45 . 43,73 . 21,47 . 25,53 . AJASSA 13 4. 15,38 . metsää hankkineet ovat tarjonneet puuta aktiivisesti. 30,11 . Ensiharvennus 11,63 . UPM:n tilamyynnit ovat olleet lähes ainoa mahdollisuus kasvattaa tilakokoa, Pekka Poutiainen sanoo.. 14,85 . Uudistushakkuu 56,50 . 24,02 . Hankintahinnat 53,56 . 15,49 . 34,01 . 17,25 . Harvennushakkuu 48,08 . 12,46 . 41,45 . 53,56 . 47,14 . 27,81 . 23,86 . 16,65 . 17,28 . Hankintahinnat 56,90 . 54,46 . 43,42 . Puolet ostohinnasta takaisin Maaja metsätalousyrittäjä Pekka Poutiainen Kajaanin Jormualta on ostanut UPM:ltä lisämaita useita satoja hehtaareja kuudella eri kaupalla. KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 tarjonnan kasvuna. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. nousussa . 15,33 . Uudistushakkuu 57,64 . 28,31 . 23,45 . 14,50 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,72 . 29,85 . Uudistushakkuu 54,77 . Harvennushakkuu 41,37 . 20,88 . ”Puukaupassa pitää olla huolellinen, että tukki otetaan tarkasti.” Jotta velkamäärä pysyy hallinnassa, niin päätehakkuu koittaa viimeistään silloin kun tukkiosuus ylittää 50 prosenttia, mikä tarkoittaa lyhyttä kiertoaikaa. 11,60 12,22 . 25,80 . 21,67 . 25,87 . Metsäliitto ostaa ensisijaisesti jäseniltään, ja jäsenten puuntarjonnan kasvu vähentää mahdollisuuksia ostaa muilta. 33,39 SAVO-KARJALA
Ajourien suositeltava leveys on 4,5 metriä. Uria pitäisi hakkuupalstalla olla keskimäärin 20 metrin välein. ”Puut voivat sijaita joko uran eri tai samoilla puolilla”, Kraft selvittää. 5,64 metrin säteellä alaksi muodostuu 100 neliömetriä ja hehtaarin Runkoluku lasketaan ympyräkoealoilta.. Siltä mitataan kahden lähimpänä olevan reunapuun kohtisuora etäisyys uran keskilinjaan. Hakkuun jälkeisen puuston määrä arvioidaan pohjapinta-alan perusteella relaskoopilla tai ympyräkoealoilta joko neljätai 5,64-metristä koealakeppiä käyttäen. Silloin vaurioituneita runkoja saa olla enintään 50 hehtaarilla”, Kraft havainnollistaa. ”Ensiharvennuksen jälkeen runkoluku usein on noin 1 000 runkoa hehtaarilla. Havainnot tehdään kolmenkymmenen metrin jaksoilta leimikon eri osista. ”Mittaukset on syytä toistaa muutamassa kohtaa, jotta tulos on luotettava”, Kraft muistuttaa. Keskilinjalle kannattaa sijoittaa esimerkiksi koealakeppi. ”Tyven vauriot ovat vaarallisempia, koska ne altistavat havupuut juurikäävälle paljon todennäköisemmin kuin korkeammalla olevat kolhut”, selvittää tutkija Tuula Piri Luonnonvarakeskus Lukesta. Yhdeksi vaurioksi lasketaan joko toisen tai molempien pyöränraiteiden painumat samalla kohtaa. Sama koskee varttuneiden metsien harvennuksia, jos suositeltu runkoluku hakkuun jälkeen on alle 600 runkoa hehtaarilla. Liiaksi painumia ja puustovauriota. Sen voit selvittää itsekin. ”Laadun arviointi vain leimikon huonoimmista tai parhaista paikoista johtaa vääriin johtopäätöksiin”, Kraft neuvoo. Se ei ole paljon: tulitikkuaskin pohjan ala on 17,5 neliösenttimetriä. Korjuu on hyväksyttävää, kun kolhittuja puita on enintään viisi prosenttia. Luontaisen aukon kohdalla uran leveyttä ei mitata. Ajourien keskinäinen etäisyys määritellään rinnakkaisten urien keskilinjojen välimatkana. Tulos määritellään vaurioituneen osan suhteena mitatusta alasta. Korkeammalla rungossa oleviin kolhuihin suhtaudutaan sallivammin. Metsäkeskuksen mittaajat arvioi vat korjuun laatua määrävälein sijoitettavilla koealoilla. 4. Uran leveys saadaan laskemalla yhteen kahden mittaukset tulokset. Vaurioiksi luetaan vähintään metrin pituiset painaumat, joiden syvyys on yli kymmenen senttiä. Läheskään jokaisella leimikolla tarkastajat eivät käy. ”Tarkastettavat kohteet valitaan otannalla, mutta metsänomistaja voi itsekin arvioida korjuun laatua vähintään suuntaa antavasti”, hän toteaa. Vaurioituneeksi puu luokitellaan, kun latva katkennut tai kuori rikkoutunut. METSÄNHOITO Ensiharvennuksessa puuston runkoluku on havainnollisempi tunnus kuin pohjapinta-ala. KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 M E T S Ä S T Ä 14 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat Suomen metsäkeskuksen metsäneuvoja Heikki Kraftin työhön kuuluu korjuun laadun valvonta harvennusja energiapuuhakkuilla. Hehtaarin runkoluku saadaan, kun koe alan puiden määrä kerrotaan 200:lla. Myös maastovauriot, siis urapainaumat, mitataan ajourilta. Liikaa ajouria. Painaumien osuus ei saa ylittää viittä prosenttia. Myös metsänomistajan on valittava havainnointikohteet satunnaisesti. Puustovaurioita ovat korjuukoneiden tekemät kolhut puun rungossa tai juurissa enintään metrin päässä tyveltä. Vaurioituneeksi puu luetaan, jos kuorta on rikki yli 30 neliösenttimetrin alueella ja osa kolhuista on yli 1,3 metrin korkeudella rungossa. Sen voi mitata esimerkiksi metsurinmitalla. Uran leveys mitataan kymmenen metrin matkalta. ”Jos uria on liian taajassa, puuston määrä alenee turhaan. Alle rinnankorkeudella puun rungossa olevat kolhut lasketaan vaurioiksi, kun kuori on rikkoutunut yhteensä 12 nelisenttimetrin alueelta. Jäikö puita riittävästi. Turvemailla rajana on 20 sentin painauma. Neljän metrin säde muodostaa 50 neliön ympyräkoealan. Näin tarkastat korjuun laadun Sujuiko harvennusleimikon korjuu kuten piti. Liian harvassa olevat urat tarkoittavat, että osa välialueesta jää harventamatta.” Ajouran leveyttä arvioitaessa määritellään ensin uran keskilinja pyörän raiteiden välistä
Maastovaurioita kevään viimeisillä talvikeleillä tehdyssä korjuussa on tullut joltisestikin. Tämän toteaminen ei hakkuun jälkeen onnistu”, Kraft toteaa. ”Osa järeimmistä puista on saattanut olla huonolaatuisia. Tarkastelemme kohdetta Suomen metsäkeskuksen metsäneuvoja Heikki Kraftin kanssa. Niihin lainvalvojalla ei ole keinoja puuttua. Tällä kertaa runkoluku asettuu niiden välille. Ensi silmäyksellä korjuu näyttää laadukkaalta. Niiden leveys ja etäisyydet ovat kohdallaan. Koivikon yleisilme oli elinvoimainen, mutta osa kasvamaan jätetyistä puista oli honteloita lisävaltapuita. Myöhemmissä harvennuksissa pohjapinta-ala on havainnollisempi tunnus. Siihen luetaan koealalle sattuvat, rinnankorkeudeltaan yli seitsemänsenttiset puut, joiden pituus on vähintään puolet valtapuuston pituudesta. Kevättalvella paksun hangen aikaan tehdyn hakkuun jäljiltä osa kannoista oli pitkiä, muutamat yli 30-senttisiä. Kuitupuun korjuussa pitkien kantojen vaikutus puunmyyntituloon jää onneksi pieneksi”, Kraft toteaa. Ne eivät kasvukilpailussa menesty. Mäkisissä maastoissa tai ojitus alueilla urien sijoittelu on välillä vaikeaa. Osa poistetuista puista oli kantojen perusteella ollut selvästi järeämpiä. ”Täma on ihan tyydyttävä, mutta jos korjuuvaurioita olisi ollut, kasvatettavan puuston määrä olisi helposti vajonnut lakirajan tuntumaan”, Kraft toteaa. Metsälain määrittelemä vähimmäispuusto on 600 runkoa hehtaarilla. Ensin tutkimme ajourat. Pellon kosteimmalle laidalle sijoitetulla ajouralla korjuukoneet ovat kahlanneet akseleitaan myöten pitkän taipaleen, ”Tuosta tulisi huomautus”, Kraft pohtii. ”Varsinkin varttuneemmat metsänomistajat soittavat usein ja pyytävät katsomaan liian pitkiä kantoja. Puustovaurioiksi luokiteltavia kolhuja löytyi vain muutamia. Metsäkeskuksen mittauksessa koealat sijoitetaan määrävälein. Korjuussa vaurioituineiden puiden osuus vähennetään kasvatuskelpoisesta puustosta. Liian pitkiä kantoja. Näin vähennät lumija myrskytuhojen riskiä. Suositusten mukaan ensiharvennetussa koivikossa pitäisi olla olla 700– 800 hehtaarilla. Harvenna metsät ajoissa. Laho leviää herkimmin tyveltä. Ajouran leveys arvioidaan kymmenen metrin matkalta. Uran leveys lähimmästä reunapuusta. Edessämme on parikymmentä vuotta vanha, peltoon istutettu kasvatuskoivikko Kuo piossa. Valitse mittauspaikat satunnaisesti. Metsälaki ei kiellä pitkiä kantoja.. runkoluku on koealan puiden määrä kerrottuna sadalla. Yli 12 neliösentin kolhu lasketaan vaurioksi. Esimerkkikoivikomme harventaja saa myös kiitosta. Laadun tekijät kyllä tunnetaan. Puusto harvennettiin kevättalvella. Valitse hyvämaineinen puunkorjaaja. METSÄSTÄ 15 4. Todettuja runkolukuja tai pohjapinta-aloja verrataan hyvän metsänhoidon suosituksiin ja metsälain määrittämiin vähimmäispuumääriin. Ensiharvennuksilla puuston määrä arvioidaan usein runkoluvun perusteella. Ennakkoraivaa harvennusleimikko, jos alikasvosta on korjuuta häiritsevä määrä. Ne hakataan samalla isolla koneella kuin viereinen aukkokin. KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 ”MITTAUKSET ON SYYTÄ TOISTAA MUUTAMASSA KOHTAA, JOTTA TULOS ON LUOTETTAVA.” Vinkit hyvään harvennusjälkeen Älä myy pieniä harvennuskohteita isojen avohakkuiden kylkiäisenä. Vanhaan peltoon istutetussa tasamaan koivikossa hakkuukoneen kuljettajan on ollut helppo suunnitella uraverkosto. ”Huomautus tästä tulisi” Paksun hangen aikana tehdyssä hakkuussa kannot jäävät helposti pitkiksi
”Tekemistä eräharrastuksen ympärillä riittää siinä määrin, ettei pari lisäkuukautta olisi pahitteeksi.” ARKKITEHDIN METSÄ Nastolalainen Erkki Aarti käy vuoropuhelua metsän ja ammattinsa kanssa. Valikoituneen jahtiporukan yksi yhteisistä nimittäjistä on erällä valmistettu herkullinen ja innovatiivinen ruoka kulloinkin saaliiksi saaduista raaka-aineista. KUOLLEENAKIN SE ON ELÄVÄ RAKENNUSMATERIAALI.” ”Nykyisin kylillä ei juuri ole enää toimivia nuorisotai maamiesseuroja, joissa toteutettaisiin yhdessäoloa talkoineen. Hänen metsässään Nastolassa riittää erikoispuita – lehmuksia, lehtikuusia, vaahteroita, pihlajia ja etenkin tammia, joita Aarti on vuosien saatossa pystykarsinut tulevaisuuden tarpeet mielessään. Nuoria tammia löytyy myös istutuskoivikon lomasta. Kansallisperintömme vanhat puukirkot ja pohjalaiset hirsitalot sekä kokonaiset vanhat kaupunginosat esimerkiksi Porvoossa ja Raumalla edustavat arvokasta puurakennuskulttuuria”, Aarti summaa. KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 METSÄSTÄ ANTTI SARAJA, teksti ja kuvat A rkkitehti, metsänomistaja Erkki Aarti on molemmissa rooleissaan monimuotoisuuden puolestapuhuja. Kuolleenakin se on elävä rakennusmateriaali.” Arkkitehtuurin ohessa Aartilta hoituvat myös rakentajan ja puusepän työt. Aarti pyrkii tekemään hoitotyöt itse. Oman metsän tarpeista syntyvät niin hienopuusepän tuotteet kuin laituritkin. Melko vanhojen metsien yhteispinta-ala on 130 hehtaaria. Ulkoterassilaudoituksessa kokeilen ainakin tammen kestävyyttä. ”Puusta rakentamisen perinne on maassamme päässyt pahasti katkeamaan. Silloin saa työlleen mieleisan lopputuloksen ja metsässä voi havainnoida asioita, jotka muutoin jäisivät näkemättä. Lähes jokakeväinen tarvepuusahaus on erityisen mieluisa työ. 16 4. Haapa ja sydänpuinen mänty ovat mielestäni vain haastajia”, Aarti uskoo. Myönteisenä hän näkee etenkin teknologian kehittymisen sekä uudet paloturvallisuusmääräykset. Erkki Aarti onkin herätellyt vuoropuhelua arkkitehdin ammatin sekä metsäkokemustensa kesken. ”Puunostajan kanssa sovimme korjuuja keruukustannuksista” Aarti omistaa kaksi erillistä metsätilaa, toinen kodin ja talouskeskuksen yhteydessä Nastolan Uudessakylässä sekä toisen noin kymmenen kilometrin päässä Arrajärven rannassa. Alitajunnan myötä ne voivat kummuta varhainkin koetuista visuaalisista metsäkokemuksista.” Puurakentaminen tulee Aarti povaa edullisia tuulia uudelle puurakentamiselle, vaikka töitä on tehtävä vielä monella saralla. ”Vahinko vain, että ihmisikä on melko rajallinen eikä lopullista tulosta ennätä monissa hankkeissa itse nähdä.” Kevät kuluu metsässä Erkki Aartin vuodenkierto on kaksikerroksinen, mikä tarkoittaa ajallisesti päällekkäisiä tapahtumia. ”Kokeellista puun sääkestävyyttä ilman kemiallisia kyllästysaineita testaan rakennushankkeissani esimerkiksi Päijänteen mökillä Judinsalossa. Teolliselle sahalle menevästä tukkipinosta Aarti on kerännyt eroon silmiin pistäneet tarvepuut kuten järeät lehtikuuset, suorat lepät, silomännyt ja runkotammet. Kevät ja alkukesä ovat erityisen kiireistä aikaa. Metsää ja ylipäätään luontoa havainnoimalla voi löytää viitteitä rakennussuunnitteluun. ”PUU ON ILMAISUVOIMAINEN. ”Puu on ilmaisuvoimainen. Metsästys tarvitsisi lisäaikaa Intohimoisena metsästäjänä ja kalastajana Aarti seuraa vuoden kiertoa tarkasti ja herkeämättä myös riistamailla ja kalavesillä. Tämän toiminnan on korvannut monessa paikassa hirviseurue, jonka puitteissa löytyy kosolti yhteisen asian eteen puurtamista, yhteisöllisyyttäkin”, Erkki Aarti pohtii ajan kulua taivasta kohti kurottavien 300 vuotta vanhojen tammien alla.. Aartin tavoitteena on kuitenkin uudistaa säännöllisesti, joten ainakin pienialaisia aukkoja syntyy vuosittain. Monimuotoisuutta edustaa vielä Arrajärven Kilpisaaresta Metso-ohjelmaan rauhoitettu noin kymmenen hehtaarin ala. Vuosirytmiin sidotut metsänhoidolliset toimet on yksinkertaisesti tehtävä ajallaan. Havainnot metsästä ovat arkkitehti Erkki Aartille tärkeitä. Taimet on saatava ajoissa maahan uudistusaloilla. Taimikon hoito on työlästä, ja heinittymisen kanssa saa taistella sirpinkin kanssa. ”Metsän kokemisessa voi kohdata myös tiedostamattomia tasoja
KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 METSÄSTÄ ”PUU ON ILMAISUVOIMAINEN. 17 4. KUOLLEENAKIN SE ON ELÄVÄ RAKENNUSMATERIAALI.” Tammella on ikää ainakin 300 vuotta.
Vaimo Taina Metsä oli ennen parempi pankki Myrskyt ja kirjanpainajat synkentävät Jorma Raukolan metsänomistamista, mutta polttopuiden teko tuo terapiaa. Kuuset kaatuvat yleensä juurineen. ”Hyvä, kun vaimo pitää myös halonteosta. Voimanlähteenä toimii vanha Ford-maataloustraktori. Käteen jää hyvä mieli ja kuivat puut”, Raukola sanoo ja hymyilee. Polttopuista iloa Raukola on hakkauttanut vanhaa kuusikkoa tuulija hyönteistuhojen varalta. Ennen raha oli paremmin turvassa puissa.” Maatalousyhtymä Raukolan omistuksessa on useampi kymmenen hehtaaria kuusivaltaista metsää Kausalan kylässä. Meillä on yhteinen harrastus.” Märkä kevät kasteli Sateinen toukokuu viivästytti tänä vuonna reilusti polttopuiden kuivumista. ”Joka vuosi viimeisen viiden vuoden aikana on ollut kirpun syömiä puita”, Raukola sanoo viitaten kirpulla kirjanpainajaan. Päätehakkuukypsiä puita pystyi jopa säilyttämään sopivaa tilipäivää varten. ”Kierros täytyy aina myrskyn jälkeen tehdä metsässä. KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 METSÄSTÄ Kausala METSÄNOMISTAJA VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat Ennen metsänomistaja tiesi, että metsästä saa tarpeen vaatiessa rahaa hankintoihin. Paha mielihän siitä tulee”, hän jatkaa. Hän katkoo polttopuut ensin metrisiksi haloiksi. Raukoloiden pihalla polttopuut kuivuvat pinojen ohella kuution kokoisissa säkeissä. Kirjanpainajien kuivattamista kuusista tulee siistejä halkoja. Raukola hoitaa klapikoneen katkaisupuolta ja Jorma Raukola halkomapäätä. 18 4. Koivut ovat usein paljon mutkaisempia ja hankalampia halkoa, Jorma Raukola sanoo. Polttopuiden teko myytäväksi piristää tänä vuonna autonkuljettajan ammatista eläkkeelle jäävää 63-vuotiasta metsänomistajaa. Metsä ei ole enää niin varma pankki, tuumii iittiläinen metsänomistaja Jorma Raukola. Heittokuutiometri eli heittomotti sekapolttopuuta maksaa Kausalan alueella 36–45 euroa. ”Käytän itse puuta saunassa ja. ”Metrisestä on hyvä lähteä katkomaan puita sopivan pituisiksi asiakkaan uunin mittojen mukaan.” Halkojen lopullinen pilkkominen on usein yhteispeliä. Jorma Raukola on ennakoinut ja hakkauttanut vanhaa kuusikkoa nurin tuhojen varalta. ”Aika kuluu ja kustannukset peittyvät. Ei metsänomistaminen ole silti pelkästään huolenaihe. ”Myrskyt ja tuholaiset ovat tehneet metsänomistamisen epävarmemmaksi. Kuusi on viime vuosina ollut metsänomistajan kannalta murheellinen puu juuri myrskyja hyönteistuhojen kannalta. ”Tässä on täytynyt nähdä vaivaa, että on saanut puut kuivumaan”, Jorma Raukola toteaa. Puut ovat irti maasta kuormalavojen ja vanhojen ratapalkkien päällä. Raukola myy polttopuuta pääasiassa lähialueen asiakkaille. Myrskyjen ja tuholaisten myötä vanhoja kuusikkoja ei voi enää pitää suojaisina rahanlähteinä
Nuohoojakin sanoo, että havupuuta on hyvä polttaa seassa.” Kirjanpainajakuusen kertymä näkyy puuvarastona toimivassa navetassa. Jos menestymisen edellytys on istutusalan aitaaminen hirven kestävällä aidalla, viljely jää tekemättä. Perinteisesti koivutukin kantohinta oli havutukin tasoa. Erityisen ongelmalliseksi on osoittautunut, jos osa uudesta kuusisukupolvesta on paikalla olevaa alikasvosta. Lisäksi koivua pitäisi suosia riskien tasaamiseksi. Lapsenlapset tykkäävät myös varmasti siitä.” Polttopuiden teko onkin koko perheen harrastus, sillä Kausalassa ja Lahdessa asuvat lapset tekevät mielellään joutaessaan puuhommia. Koivua pitäisi istuttaa enemmän ainakin silloin, jos istutusta edeltävä kuusisukupolvi on kärsinyt maannouKoivua lisää, hirviä vähemmän semasta. Istutustyöt hän on tavallisesti tilannut paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä. Raukola pyrkii tekemään sekapolttopuuta haavasta, koivusta ja kuusesta, mutta moni lämmittäjä ostaisi vain pelkkää koivua. Jotakin on silloin vialla, jos kotimaista kuusta toimitetaan istutuksiin 100 miljoonaa tainta, mutta rauduskoivua vain neljä miljoonaa. Myös rauduskoivu kärsii keväthalloista, mutta ei niin pahasti kuin kuusi. ??. MetsänomisMETSÄSTÄ MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. ”Yritän tehdä asennekasvatusta, että ihmiset käyttäisivät kuusta koivun ohella. Kuivat kuusihalot vievät siellä reilusti enemmän tilaa kuin koivuklapit. Kun myös taimitarhatekniikka on alkanut kehittyä koivun paakkutaimien tuotannossa ja byrokratia saatu uskomaan, ettei taimen pituus ole ratkaisevaa, käytännön viljelymahdollisuudet ovat parantuneet. Aurinko paistaa vihdoin, ja alkukesän ensimmäiset lämpimät päivät ovat loistavia puutyöpäiviä. Hallanarat mutta vesitaloudeltaan kunnossa olevat kasvupaikat ovat kuusen alkukehityksen kannalta ongelmallisia, jos hallavuosia sattuu usein. Kaikkia tarvitaan. Mönkijään sopiva puuperäkärry hänellä jo on. ”Koneiden suhteen on kannattavaa kysellä neuvoja niiltä, joilla jo on kokemusta jostain tietysti laitteesta.” Nyt Raukolalla on vireillä traktorimönkijän hankinta. 19 4. Metsätaloudessa ollaan kohtuullisen yksimielisiä siitä, että pääsyy rauduskoivun istutuksen vähäisyyteen on pelko hirvituhoista. Se alentaisi hallinnollisia kustannuksia. Jos koko metsälö on lehtomaista kangasta ja ainoa päätuote kuusitukki, ollaan kuusimarkkinoiden armoilla. Ei voi olla järkevää sinnitellä pelkän kuusen varassa, jos lahot kannot todistavat kasvupaikalla olevan valmiina lahosientä, joka aikanaan tarttuu uuteen sukupolveen. ”Lapsenlapsia on opetettu myös pikkuhiljaa puutöihin”, sanoo Raukola ja ihailee auringon kellertämää kuivaa kuusihalkoa. Sirkkelin terä halkaisi vanhan, piikkilangan kiinnitykseen käytetyn naulan, muttei vioittunut.. Raivaussahan kanssa taimikoissa kulkevat niin Raukola itse kuin ostopalvelun sahaajat. taja tekee parhaansa ehkäistäkseen hyönteistuhojen leviämisen kuusikoissa, joten polttopuiksi joutuvien kirjanpainajakuusien hyväksyminen koivun sekaan uuniin on hyvä teko ainakin Etelä-Suomen pahimmilla kirjanpainaja-alueilla. Kuusi ja koivu eivät kasva hyvin kuivilla kankailla karukkomaista puhumattakaan. Kuusella vastaavaa lisähintamahdollisuutta ei ole. Mönkijä tuulenkaatojen hakuun Metsiensä hoidossa Raukola keskittyy polttopuutöihin ja tuulenkaatojen keruuseen. Eikä mäntyä ole viisasta kasvattaa lehtomaisilla kankailla. ”Mönkijällä pääsee hakemaan tuulenkaatoja metsästä kapeista paikoista. Eniten menevät päällekkäin rauduskoivu ja kuusi. Kumpikin sopii istutettavaksi lehtomaisille ja sitä paremmille kivennäismaille. Siitä huolimatta koivua koskevat kannattavuuslaskelmat eivät ole punaisella etenkään silloin, jos yrittäjän käyttämä korkovaatimus on korkea. KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 maalämmöllä lämpiävän talon isossa leivinuunissa varalämpönä.” Myös kuusta uuneihin Yöajovuoroihin autonkuljettajana tottunut Raukola nauttii siitä, ettei polttopuita tehdessä tarvitse olla kellon perässä. ”NUOHOOJAKIN SANOO, ETTÄ HAVUPUUTA ON HYVÄ POLTTAA SEASSA.” Raukoloiden pihamaalla halot lepäävät vanhojen ratapalkkien ja kuormalavojen päällä, jotta alimmaisetkin puut kuivuvat. Hän toivookin solidaarisuutta polttopuun ostajilta. Toivon mukaan se myös palauttaisi puuntuottajille perustuslain turvaamaa omaisuuden suojaa. PALSTALLA koivuvanerin ja muiden koivutuotteiden pysyvästi hyvään asemaan, koivu voi sopivasti tasata metsälön puulajitarjontaa. Kuusta istutetaan myös sinne, missä rauduskoivu olisi parempi vaihtoehto. Metsästäjien ja heitä palvelevan yksisilmäisen hallinnon päätöksellä hirvikannan on sallittu pysytellä niin korkeana, ettei rauduskoivuun panostavia riskinottajia löydy riittävästi. Muutama vuosikymmen on jo eletty aikaa, jolloin se on selvästi alempi. Jos koivun viljely vielä onnistuu niin hyvin, että osa pääsadosta saadaan viilulaatua, kannattavuus voi olla jopa erinomainen. ??. Silloin korostuu kuuseen verrattuna se, että pääsato saadaan aikaisemmin lyhyemmän kiertoajan ansiosta. Kuusta istutetaan paikoille, joissa mänty menestyisi paremmin. On vakavasti harkittava riistahallinnon liittämistä Suomen metsäkeskukseen. ”Kuusipolttopuusta ei saa yhtä paljon hintaa, mutta tekokustannukset ovat samat”, Raukola sanoo. Nopea rauduskoivun alkukehitys auttaa olennaisimmat silmut hallarajan yläpuolelle muutamassa vuodessa. Suomessa on kolme metsätaloudellisesti merkittävää puulajia, tai neljä, jos lasketaan erikseen raudusja hieskoivu. Koivun paras valtti on, että jalostuksen ansiosta saadaan jo nyt nauttia hyvästä kasvusta ja parantuneesta laadusta. Kun vuosikymmenien päähän olevat hahmotelmat viittaavat Sopivilla kasvupaikoilla rauduskoivu kasvaa hyvin ja järeytyy nopeasti. Nyt kun metsästetään hirviä niin, että talvikannaksi saadaan 20 000 yksilöä, hyvä tästä tulee
Poistokuljetin lähtee liikkeelle polttomoottorin käynnistyttyä mutta pysähtyy, kun laitteen suojakupu nostetaan ylöspäin. Perusmallissa on vain suora halkaisuterä, joka pilkkoo klapit kahteen osaan. Active sopii parhaiten pienehköjen, 5–20 kuutiometrin polttopuuerien tekoon. Halkaisussa voimaa Hydraulihalkojassa on neljän tonnin halkaisuvoima, ja hankalatkin pölkyt halkeilivat vaivatta. Metsälehden koekäytettävänä kevään polttopuusavotalla oli tieliikennevarustettu Palax Active, lisävarusteena 2/4-halkaisuterä sekä säätövivulla toimiva halkaisuterän korkeuden säädin. Palax Active mobile » Puun suurin halkaisija 27 cm » Pölkyn pituus 25–40 cm » Halkaisunopeus 4 s » Paino kuljettimella 484 kg » Halkaisuterä 0/2 » Ketjulaippa 13” » Halkaisusylinteri 4 tn » Moottori Honda 13 hv » Hinta perusvarustus 7 290 euroa » Hinta lisävarustein 8 485 euroa » Valmistaja Ylistaron Terästakomo Oy » Lisätiedot www.palax.fi Jos pilkottavana on isoja puita, kannattaa hankkia puut neljään osaan pilkkova terä. Pituuden säädön muuttamiseen tarvitaan kolme eri työkalua: kuusiokoloavain, lenkkiavain sekä hylsyavain. Teroitus saattaa ensin tuntua hankalalta, koska sen joutuu tekemään takakenoisessa asennossa. Voimanlähteenä on Hondan 13 hevosvoiman polttomoottori. Perusmallin 2/0-terän voi ottaa kokonaan pois, jolloin laite toimii vain katkaisukoneena. Samalla mös sahaustoiminto lukkiutuu. METSÄSTÄ 20 4. Palax Active on helppo kuljettaa klapintekopaikalle. Laite on turvallinen käyttää ja perushuoltotyöt on helppo tehdä. Omakotitalon talven lämmityspuut pilkkoontuivat vajaan kahden päivän työrupeaman aikana. Kuljettimen avulla puut voidaan myös siirtää suoraan peräkärryyn tai kuivauskehikkoon. Toimiva kone Palax Active osoittautui toimivaksi klapikoneeksi. Kun samaa vipua työnnetään toiseen suuntaan, isojen puiden liikuttelua helpottava hydraulitoiminen rulla pyörii. Juuttuneet puut voi siten poistaa tai kourun puhdistaa turvallisesti, vaikka moottori on käynnissä. Palax Activen saa kolmella muullakin voimanlähteellä: ulkoisella hydrauliikalla traktorista tai pienkuormaimesta, nivelakselikäytöllä traktorista tai neljän kilowatin sähkömoottorilla. Myös erillinen puun pidin jäi vähälle käytölle. Helpointa oli liikutella ja tukea sahattava puu kädellä syöttökourun reunaa vasten. Koska laite on pienten puumäärien tekoon kohtalaisen kallis, se soveltuu esimerkiksi mökkiläisten tai kyläkunnan yhteiskäyttöön tai vuokrattavaksi. Koska laite on tarkoitettu pääosin pienten puuerien tekoon, työskentelyvauhti on kuitenkin riittävä. Se riittää, jos pilkottavat puut ovat pieniä. Suojalevy saisi olla suurempi, tai käyttäjän kannattaa laittaa väliin tilapäinen vanerilevy tai vastaava suoja. Palax halkaisee pienetkin, 4–5 senttimetrin läpimittaiset puut. Polttopuita joustavasti Palax Active mobile on helposti siirrettävä klapintekokone, joka kulkee henkilöauton matkassa tekopaikalle. Hondan polttomoottori toimii luotettavasti. Lyhempiäkin pätkiä voi toki sahata. Poistokuljetin helpottaa puuntekoa silloin, kun suurehko rankakasa pitää halkoa lyhyessä ajassa. Puiden katkaisu tapahtuu ketjusahalla, jota liikutellaan sivusuunnassa liikkuvalla vivulla. Teräketjun purunsyöttökolo sijaitsee lähellä polttomoottoria. KOKEILTUA Palax Active on helppo ja turvallinen käyttää.. KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuvat Palax Active mobile on tieliikennekäyttöön rekisteröidyn kuljetusalustan varassa kuljetettava klapintekokone. Porukan koneeksi Pienistä teknisistä puutteista huolimatta Palax Active osoittautui kelpo klapintekokoneeksi. Erillisellä vivulla toimiva terän korkeuden säädin helpottaa työskentelyä silloin, kun käytössä on 2/4-halkaisuterä. Vaikka väliin on asennettu suoja, sahausjätettä ja pölyä ohjautuu polttomoottorin päälle ja sitä voi mennä ilmanoton mukana moottorin sisään. Teräketju on samaa kokoluokkaa kuin moottorisahoissa ja teroitettavissa 4,8 millin viilalla. Rullasta ei ollut hyötyä rankapuiden käsittelyssä, vaan puita oli helpompi liikuttaa käsin. Klapin pituuden stoppari on säädettävissä viiden sentin portain välillä 25–40 senttiä. Liike ei ole kovin nopea – uuden pöllinhän voi sahata vasta, kun halkoja on palautunut takaisin. Kuljetusalustan vaihtoehtona ovat liikuttelua helpottavat apupyörät. Pölkyn pituuden säätökappale on heikkotekoinen ja altis vääntymään. Teräketjun kireyden säätöruuvi on jostain syystä ristipää, joten moottorisahan yleistyökalun lisäksi tarvitaan ruuvimeisseli. Laite oli varustettu myös 2,6 metrin poistokuljettimella
Tankista tulevan letkun saaminen tiiviisti kiinni rungossa jatkuvaan letkuun oli hankalaa ja sotkuista. Kestotilaajan etukuponki Kestotilaajan etu Luston Metku-Metsäkulttuuripäivillä. Laite levittää laimentamatonta, siirappimaista glyfosaattia. Torjunta-aine valuu painovoiman viemänä tankista suuttimelle, jossa sähköllä toimiva, vinhaan pyörivä vipperä muuttaa liuoksen sumumaiseksi uduksi. Aikuiset norm. Mankar-ruiskuja käytetään esimerkiksi joulukuusiviljelmillä ja puutarhoilla. Myös laitteen akku on rungon yläpäässä. Torjunta-aineen annostelu on säädettävissä, ja tätä varten laitteen mukana tulee mitta-astia. Luston uusi näyttely Maat, metsät, tehtaat kertoo pitkästä 50luvusta ja Suomen sodanjälkeisestä jälleenrakennuksen ajasta. Kiitettävän kevyt Levitin painaa noin 2,5 kiloa. Litra laimentamatonta glyfosaattia riittää käyttöohjeen mukaan 1–4 hehtaarille, kun lämpötila on 20 astetta ja levittäjä kävelee neljän kilometrin tuntinopeutta. Parhaimmillaan puutarhoilla Metsätaimikoiden suojaamiseen laite sopii keväällä, kun torjuttava pintakasvillisuus on alle 20-senttistä. Tapahtuma avoinna joka päivä klo 10-16. Levityksen tarkkuutta lisää se, että suutin on suojasuppilon sisällä. Monen metsänomistajan ostointoa hillinnee myös hinta, noin 700 euroa. Kokeilemamme laite oli varustettu litran tankilla ja kyynärtuella. Laite muodostuu noin metrin mittaisesta rungosta, jonka alapäässä on levitysyksikkö. Lisäksi lauantai 13.6. Korkean heinikon tai vesakon torjuntaan Mankar ei käy, koska laitetta on pidettävä noin 45 asteen kulmassa alaspäin, jotta torjunta-aine valuu tankista suuttimelle. Voimassa Metkutapahtuman aikana Metsälehden kestotilaajalle. METSÄSTÄ 21 4. klo 9–16 Moottorisahauksen SMkilpailut Tapahtumakentälle vapaa pääsy. Vesi valui vipperän läpi ja tippui maahan. hinta 5 €, alehinta 3 € ja perhelipusta norm. klo 10.30 Halkojumpasta pilkettä silmään! klo 11.00, 13.00 sekä la ja su klo 15:00 Kairan kulkijat Kai Lehtinen ja Heikki Rantanen tulilla klo 11.00, 13.00 ja 15.00 Karhun häntä avannossa, ketun häntä kainalossa draamapolku lapsille klo 11.30 ja 14.30 Sauvat suihkien luontoon! Opas tettu sauvakävelyretki tutkimuspuistoon 3 €/hlö. klo 11.30 Ilarin iloinen luontoretki lapsille klo 12.00 ja 14.00 Pave Maijanen esiintyy Metkulavalla klo 12.45 Turvallisesti moottorisahalla tietoisku klo 13.00 Polkaise puulajireitille! Opastettu pyöräretki tutkimuspuistoon ja Karjalankalliolle 5 €/hlö. Metsäkäytössä hankaluuksia tuo sekin, että leviävä utu on hyvin hienoa ja näkymätöntä. Utu leviää kapealle kaistalle, jonka leveyttä voidaan säätää 10–55 sentin väillä. Lisäksi joka päivä metsäisiä työnäytöksiä, työpajoja, Metsätorin näytteilleasettajat, tukkilaisnäytökset, Sannin ja Marleenan lauttakahvila, moottorisaha keräilijöiden kansainvälinen kokoontuminen, kone kentällä vanhoja koneita ja ajoneuvoja, paljas jalkapolku ja paljon muuta mukavaa koko perheelle. Tämä vähentää sen käyttöarvoa metsänhoidossa. Ohjelmassa joka päivä mm. Näin torjunta-ainetta ei tuulellakaan leviä väärään paikkaan. Hyvän levitystarkkuuden ansiosta Mankarilla voi huoletta käsitellä juuri istutettujen taimien ympäristöä. hinta 8 €, alehinta 6 €, lapset norm. Istutustaimikon Torjunnan täsmäase Mankar-ruisku levittää torjunta-aineen tarkasti, muttat pitkän heinän tai vesakon torjuntaan se ei sovi. Rungon yläpäässä on irrotettava tankki. Edes väriaineen käyttö torjunta-aineen seassa ei auta käsiteltyjen alueiden huomaamista. Luston näyttelyt avoinna klo 10–19. Tankkiosa kiinnitetään runkoon luistimekanismilla. Alennus on henkilökohtainen. Mankar HQ ULV -levitin » Valmistusmaa Saksa » Paino n. Kylmällä glyfosaatti muuttuu kankeaksi, joten syöttöä pitää suurentaa. Kestotilaajan asiakasnumero Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Puhelinnumero etusi euroa 2 Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin kesto tilaajana saat 2 euron alennuksen normaalihintaisesta sisäänpääsylipusta Luston näyttelyihin tapahtuman aikana. KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, teksti RISTO PÖNTINEN kuvat Mankar HQ -uturuisku on tehty ammattikäyttöön. Tapahtuman pääesiintyjinä Pave Maijanen sekä Kairankulkijat Kai Lehtinen ja Heikki Rantanen. hinta 10 €, alehinta 8 €, eläkeläiset ja opiskelijat norm. 2,5 kiloa » Tankin koko 1 litra » Toiminta-aika ladatulla akulla 8 tuntia » Hinta noin 700 euroa käsittelyssä litra riittää huomattavasti suuremmalle alalle, koska vain taimien lähiympäristö käsitellään. Lisätietoja www.lusto.fi Muutokset aikatauluun mahdollisia. Saksalaisvalmisteinen laite on laadukkaampi kuin halpahallien reppuruiskut. hinta 25 €, alehinta 23 €.. Ei voi yhdistää muihin alennuksiin. Sitä kannatellaan yhdellä kädellä ja olan yli kulkevalla kantohihnalla. Täyteen ladattu akku kestää valmistajan mukaan kahdeksan tuntia
”Kanavaan tuleva sulkukammio ei ole mitoiltaan uiton kannalta paras mahdollinen, mutta sen läpi voidaan kuljettaa puuta”, sanoo uittopäällikkö Matti Purhonen. Kapeimmillaan kanava on 12 metriä leveä. Nippunostureita oli 1950ja 60-luvuilla paljon käytössä, kertoo uittopäällikkö Matti Purhonen Järvi-Suomen Uittoyhdistyksestä. ”TARKOITUS ON, ETTÄ UITTO ON MAHDOLLISTA MYÖS UUSITULLA VESIREITILLÄ.” Kimolan seitsemän kilometriä pitkä uittokanava kulkee idyllisessä maalaismaisemassa Itä-Hämeen ja Kymenlaakson rajalla. Sen jälkeen kanavan reunat, pato sekä puutavaranosturit ovat saaneet rapistua rauhassa. Kimolan kanavan erikoisuus on noin 20 metriä pitkä kallioon louhittu tunneli, jonka lävitse puuniput aikanaan uivat. MARTTI LINNA, teksti ja kuvat Viimeinen Järvi-Suomen Uittoyhdistyksen käytössä ollut nippunosturi pysähtyi Kimolan kanavalla vuonna 2002. Pelkästään Lahti-Heinolan ja Kouvolan seutukunnilla on yhteensä yli 7 500 Uittoväylästä veneilyreitiksi Puutavarakuljetusten siirtyminen maanteille on tehnyt monet uittorakennelmat tarpeettomiksi. Kymmenen miljoonan hanke Kanavan vaikutusalueen kunnat ovat jo vuosia suunnitelleet entisen uittoreitin hyödyntämistä veneilyreittinä, joka yhdistäisi Päijänteen ja Kymijoen vesistöt toisiinsa. Uittokin onnistuu Kouvolan kaupunki on vetovastuussa kuntien ja uittoyhdistyksen yhteisestä hankkeesta. 1980-luvulla kanavaa syvennettiin tukkinippujen koon kasvamisen vuoksi. Lisäksi jätteen hajoaminen voi aiheuttaa tuntuvia fosforipäästöjä kanavan alapuoliseen, kunnoltaan hyvään suuntaan kehittyneeseen Kymijokeen. METSÄSTÄ 22 4. Kanavan ympäristön asukkaat ovat kantaneet huolta väylän pohjaa peittävästä puunkuoripatjasta. Päijänteen vesistössä on rantoja ja saaria, joille ei nykyisinä talvina pystytä tekemään talviteitä.” Purhonen lisää että tilanne voi muuttua, jos aina silloin tällöin esille pulpahtava ajatus koko Kymijoen vesistön kanavoimisesta jonakin päivänä toteutuu. Kouvolan edunvalvontapäällikkö Petteri Portaankorvan mukaan asiassa odotetaan päästöstä ensi syksyksi. Kanavan länsipää on Iitin Vuolenkoskella ja itäpää Kouvolan Kimolassa. Kanava yhdistäisi luontevasti noin sadantuhannen asukkaan Kouvolan seutukunnan Päijänteen vesiväyliin. ”Tarve on kiinni siitä, miten puuvirrat vastaisuudessa kulkevat. Mikäli tarvittava luvitus saadaan ja valtiolta löytyy tarvittavat kuusi miljoonaa euroa, alkavat käytännön muutostyöt lähivuosina. Järvi-Suomen Uittoyhdistyksessä kuntien matkailuhankkeeseen suhtaudutaan positiivisesti. Maamassoja siirrettiin kanavan rakennustöissä noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Lisää rahaa palaa muun muassa tunnelin kunnostamiseen (miljoona euroa), kanavan ruoppaukseen ja rantojen verhoukseen (1,6 miljoonaa euroa) sekä siltaja tiejärjestelyihin (800 000 euroa). Paikoilleen rappeutuvat nippunosturit ja patorakennelmat on tarkoitus korvata hyötypituudeltaan 35-metrisellä ja leveydeltään 8-metrisellä sululla. Viimeiset tukkiniput uivat Kimolassa alavirtaan vuonna 2002. Yksin nippunosturien ja patorakennelmien purkaminen, ja niiden tilalle tulevan sulkujärjestelmän rakentaminen maksaa noin 4,3 miljoonaa euroa. Kunnat jättivät viime vuoden elokuussa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksen uuden paikallisväylän perustamiseksi. Kouvola, Heinola ja Iitti päättivät vuonna 2012 osallistua yhteisesti noin kolmella miljoonalla eurolla hankkeeseen, jolla uittokanava muutetaan vesiliikenneväyläksi veneilijöiden ja matkailualusten tarpeisiin. Kimolan kanavalle löytyi uutta käyttöä. Hankkeen alustava kustannusarvio on 9,5 miljoonaa euroa. Kimolan kanava. Puutavaran uittomatka lyheni Päijänteen vesistöstä Kymijoen varrella sijaitseville tehtaille lähes 30 kilometriä. Sen yli tukkiniput nostettiin suurella nosturilla. Se yhdistää Kymijoen yläjuoksulla sijaitsevat Konniveden ja Pyhäjärven toisiinsa. Tarkoitus on, että uitto on mahdollista myös uusitulla vesireitillä. Vanhaa uittotunnelia on tarkoitus avartaa niin, että siitä mahtuu läpi maksimissaan 4,8 metriä korkea alus. Kouvolassa, Iitissä ja Heinolassa uskotaan, että uusi veneilyreitti Päijänteeltä Kymijoelle toisi seudulle lisää työpaikkoja ja lomapaikkarakentamista. Kimolan kanava perustettiin aikoinaan uittosäännön nojalla puutavaran uittamista varten. Seitsemän kilometrin mittaisen uittokanavan rakentaminen aloitettiin vuonna 1962, ja kanava vihittiin käyttöön vuonna 1966. KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 rekisteröityä yli 5,5-metristä moottorivenettä. Sen takia vesistöä uhkaa rehevöityminen ja umpeen kasvaminen. Toisin kuin esimerkiksi Pielisjoella, ei kanavaan rakennettu sulkuja vaan vedenpinta tasattiin 12 metriä korkealla padolla
Noin 14 metrin pituusvaiheessa ensiharvennuksessa niistä poistetaan puolet. Sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. Valtio suhtautui asiaan myönteisesti. Alun perin tarkoitus oli rakentaa koivusellutehdas Kuopion Sorsasaloon, mutta lopulta päädyttiin aallotuskartongin ja puoliselluloosan valmistamiseen. UUTINEN VUONNA 1965 METSÄSTÄ 23 4. Metsäliittoakin asia kiinnosti, ja lopulta – tiukkojen neuvottelujen jälkeen – Metsäliitto tuli lokakuussa 1965 mukaan hankkeeseen enemmistöosakkaana. 45 vuoden kiertoajalla yläharvennetuissa metsiköissä päätehakkuun kertymä jäi hieman pienemmäksi kuin alaharvennetuilla. Kasvamaan jää 750 runkoa. Metsäliitto rakensi sellutehtaan ja kartonkitehtaan Äänekoskelle, lisäksi yhtiö lähti syksyllä 1965 mukaan Savon Sellu -hankkeeseen. 350 000 p-m3 paperipuumittaista koivua vuodessa sekä jokusen määrän paikkakunnalta saatavissa olevaa teollisuuden puujätettä.” Hankkeella oli myös huomattava työllistävä vaikutus: rakentaminen toisi töitä jopa tuhannelle henkilölle, itse tehdas noin 300:lle. Investoinnin arvo oli 75–80 miljoonaa markkaa, ja valtio antoi takuun yhtiön lainoille ja koroille 60 miljoonaan markkaan saakka. Uusin tieto kyseenalaistaa uskomuksen. ”Kahden voimakkaan harvennuksen kasvatusohjelma tuottaa runsaimman tukkisadon, kun päätehakkuu tehdään 45 vuoden ikävaiheessa”, Niemistö toteaa. Niemistö on seurannut vuonna 1990 ensiharvennettujen koivikoiden kehitystä. Hankkeen oli käynnistänyt Savon Sellu Osakeyhtiö. Yläharvennus toimii myös rauduksella Uusi tutkimus osoittaa, että yläharvennus tuottaa viljelykoivikoissakin parhaan tukkisadon. ”Ensimmäiset viisi vuotta harvennuksen jälkeen alaharvennetut koivikot kasvoivat hieman paremmin kuin yläharvennetut. Päätehakkuuseen jää kasvamaan 450 runkoa. Yläharvennus alentaa hakkuun jälkeistä runkojen keskiläpimittaa, toisin kuin alaharvennus. METSÄNHOITO JUSSI COLLIN 1960-luvulla metsäteollisuus investoi Suomessa tutuille paikkakunnille. Näin puuston runkoluku jää alaharvennettua korkeammaksi, kun puuston pohjapinta-ala harvennuksen jälkeen on sama. Ratkaisevaa Niemistön mukaan on koemetsiköissä todettu koivikoiden hyvä kasvu yläharvennuksen jälkeen. Tehtaan arveltiin kasvattavan puunkäyttöä Pohjois-Savossa merkittävästi. Tutkimus osoitti, että nykyisen käytännön mukaiset voimakkaat harvennukset sopivat istutuskoivikoiden käsittelyyn. Tämä toki on itsestään selvää. Luonnonvarakeskuksen tutkijan Pentti Niemistön tutkimukset osoittavat, että yläharvennus antaa paremman tuoton myös koivikoissa. Koealueet harvennettiin toistamiseen vuonna 2000. ”Yläharvennus sopii toiseen harvennukseen. Vertailtavana oli erilaisia harvennustapoja ja voimakkuuksia. Uutta sen sijaan on, että tutkimuksessa osoitettiin yläharvennusten tuottoisuus koivikoiden hoidossa. Vääntö Savon Sellusta. KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva TÄHÄN asti alaharvennusta, siis pienimpien puiden poistamista, on pidetty rauduskoivikoiden ainoana oikeana harvennustapana. Yläharvennus tuo lisää tukkia Edellä sanottu on tuttua. Toisen kerran koivikko harvennetaan kymmenen vuotta myöhemmin, kun puusto on parikymmenmetristä. ”Kiertoajan jatkaminen 5–10 vuodella parantaisi yläharvennettujen koivikoiden kasvatuksen kannattavuutta, koska niiden kasvu kiihtyy edelleen ja tukkikertymä kasvaa”, Niemistö toteaa. Tukkikertymä kasvaa, kun harvennuksessa poistetaan metsikön suurimpia puita. Vuonna 1968 käynnistynyt tehdas on yhä toiminnassa, mutta omistaja on vaihtunut. Tutkija Pentti Niemistö esitteli koivukokeidensa tuloksia Suomen metsätieteellisen seuran metsänhoitoklubin avausretkeilyllä Padasjoen Vesijaon koealueella. ”Tehdas tulee käyttämään raaka-aineena n. Vuonna 2005 Metsäliitto (tuolloin nimellä M-real) myi Savon Sellun Powerflutelle, jota vetää irlantilainen pakkausosaaja Dermott Smurfit. Ensiharvennus tehdään aina alaharvennuksena”, Niemistö korostaa. Toisella viisivuotisjaksolla kasvuero tasoittui, ja sen jälkeen yläharvennetut koivikot kasvoivat paremmin.” Tutkijan mukaan yläharvennettujen koivikoiden kiihtyvä kasvu johtuu suuremmasta runkoluvusta. Hän suosittelee koivikkoon insinöörimäisen selkeää kasvatusohjelmaa. Suurin työllistäjä olisi puunhankinta, joka tarjoaisi töitä noin 2 000 henkilölle maakunnassa. Taimikkovaiheessa ihanteellinen tiheys on 1 500–1 600 tainta hehtaarilla
Valtakirjakaupalla homma hoituu, mutta työtä se vaatii paljon. Maahan variseva siemensato ei ole kokonaisuudessaan käyttökelpoista, sillä melkoinen osa siemenistä on tyhjiä tai muutoin itämiskyvyttömiä. Kun liikesarja toistuu, näyttää kuin toukka todella mittaisi kulkemaansa matkaa. Petomittari on yleinen koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Monissakin perhosryhmissä toki on petoja, useimmiten sellaisia, jotka tilaisuuden tullen monipuolistavat ruokavaliotaan lihalla. Koska työnjohtokin on nykyisin liiketaloutta, on houkutus ostaa maarakennusurakoitsijalta valmis paketti, joka minimoi työnjohdon ajankäytön. Saarten paristakymmenestä pikkumittarilajista vain muutama on kasvinsyöjä, mutta useimpien toukat ovat erikoistuneet nappaamaan hyönteisiä ravinnokseen. Pikkumittareitten suku (Eupithecia) on suuri, Suomessakin elää kolmisenkymmentä lajia. Runkotyö tehtäneen suunnilleen samoilla taksoilla riippumatta toteuttajasta. TATU HOKKANEN tutkija, Luonnonvarakeskus Mikä on koivunsiementen itävyys. Käsittääkseni normien mukainen alueluokan tien perusparannus voidaan tehdä lähes aina alle 10 euron metrihinnalla. Aika näyttää, leventääkö tämä vielä hintahaarukkaa entisestään. Mikä mahtaa olla niiden itävyys. Nykyisin metsätien pintaan ajetaan yleensä mursketta. Heimon nimi tulee toukkien kulkutavasta: kun toukalta puuttuvat vatsajalat, se kulkee mittaamalla: siirtää takapäässä olevat jalat aivan etujalkoihin kiinni, jolloin ruumis nousee komealle kaarelle, ja sitten siirtää etujalat eteenpäin jolloin ruumis oikenee. Keväällä 2014, jolloin koivun kukinta oli hyvin runsasta, emikukkien pölyttymisen todennäköisyys oli runsaan siitepölyn ansiosta keskimääräistä parempi. Terveisiin lehtiin se ei kajoa. Toukat ovat helpompia, sillä kukin on erikoistunut syömään juuri tiettyä kasvilajia. Metsälehdessä on käyty keskustelua tiekustannuksista. Sitten tuli kuiva ja kuuma keskikesä ja koivun siemennorkot kypsyivät nopeaan tahtiin. Mittarit ovat yksi suurimmista perhosryhmistä, Suomessa on yli 300 ja maapallolla yli 20 000 lajia, useimmat harmaan tai ruskean kirjavia, ja vain harvat yhtä helposti tunnistettavia kuin petomittari. P I L K K E I T Ä 24 4. Kotimaisten koivujemme tyhjäsiemensadannes on varsin korkea, vaihdellen yleensä 40–80 prosenttiyksikön välillä. Aikuinen ei syö mitään – sen tieteellinen lajinimi elingularis tarkoittaa kieletöntä. METSÄN KÄTKÖISSÄ LUKIJAKYSYMYS LUKIJALTA KAUNIS petomittari on saanut osaksi syyttään synkältä kalskahtavan nimen. Ehkä tietä lihansyöntiin osoittaa se laji, joka syö ravintokasvinsa lehtiin syntyneet äkämät toukkineen niin että lehdet ovat reikäisiä kuin emmentaljuusto. Työnjohto, ns kulukorvaus, vaihtelee joissain rajoissa. Tarkkaa arviota siementen itävyydestä on kuitenkin mahdoton antaa ilman itävyysanalyysejä. Ensimmäiseksi varisevat siemenet ovat tavallisesti kevyempiä ja laadultaan heikompia kuin myöhemmin elokuussa varisevat siemenet. Esimerkiksi viime vuonna keskikustannus oli päättyneillä perusparannuksilla Pohjois-Pohjanmaalla 10,22 euroa metriltä ja vastaavasti Lapissa 14,42 euroa. Nähtävästi uudessa kemerassa suunnittelusta lähtee täysi tuki pois ja muuttuu osittain asiakkaan maksettavaksi. Ainakin yrittäjävetoisilla hankkeilla tämä onnistuu. Aikuiset ovat hyvin toistensa näköisiä ja pieniä, kuten nimikin kertoo. Toteuttajilla on käytössään samat urakoitsijat, joten niistä eroja ei pitäisi löytyä. Toukat ovat häkkioloissa syöneet toisia toukkia, lajitovereitaankin, mutta luonnon oloissa ne todennäköisesti tyytyvät pihlajan, koivun ja muiden lehtipuiden lehtiin. Kaukaa tuotu valmis kalliomurske on varmasti kallista verrattuna paikalla tehtyyn moreenimurskeeseen. Vaikka useimmat perhostoukat ovat kasvinpurijoita, ei liharavinto aivan tavatonta ole. Valintaa voi tehdä omatoimisen työn ja kemeralla tuetun välillä. KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Arvioin hintaerojen selittyvän pääosin päällysrakenteen määrästä ja laadusta. Suomesta häviämisen partaalla oleva muurahaissinisiipi aloittaa elämänsä ajuruohoa purren, mutta houkuttelee sitten muurahaiset kantamaan itsensä muurahaispesään, missä se jatkaa eloaan muurahaisten toukkia syöden. Myös keskikesän kuivuus ja helteet ovat saattaneet vaikuttaa siementen pienikokoisuuteen. Tyhjiä siemeniä syntyy yleensä silloin, kun pölytys on vaillinaista. Kokemukseni mukaan on mahdollista maksaa maanomistajalle tili tielinjapuista ennen ensimmäistä laskua. Koivun siementen itävyydessä esiintyy suuria vaihteluita niin vuosien kuin metsiköidenkin välillä. Ansioton maine Nimi ei suojele petomittaria saalistajilta, mutta olisikohan näin huolettomasti lepäilevä perhonen pahanmakuinen. Havaintojeni mukaan siemenet olivat kuitenkin pienikokoisia ja kevyitä. Toteutuksen puolelle lasketaan myös tielinjapuuston poisto. Heinäkuun lopulla siementä varisi pilvin pimein. Käsitys siitä, että kustannustasossa on huimia eroja, pitää paikkansa, myös kemerakohteilla. JOUNI KOTIRANTA Tiekustannuksissa on eroa. Koivun siementen variseminen alkaa Etelä-Suomessa yleensä heinäkuun jälkipuoliskolla – sitä varhemmin mitä lämpimämpää on ollut. Koivun kukinta oli kuitenkin runsas. Vierekkäisillä suuralueilla oli siten huomattava kustannusero. Yleistyksenä voidaan todeta, että itämiskelpoisin koivun siemen saadaan koivuvaltaisten alueiden puhtaista metsiköistä runsaina kukintavuosina. Se lentelee heinä-elokuun vaihteen tienoilla paikoilla, joissa toukan ravintokasveja kasvaa. METSÄPILA Alkukesä 2014 oli Järvi-Suomessa märkä ja kolea. Joskus ammoin myrskytuuli on heittänyt joukon pikkumittareita Havaijille, missä niitten on täytynyt sopeutua aivan uusiin oloihin
Silti metsien miehen sydämestä jäi siivu saaristoon. Isoveli kehotti Suomea saattamaan metsästyslainsäädäntömme ajan tasalle. Hyvinäkin metsästyskausina sesonkia kestää enimmillään vain kesäkuun puoliväliin asti. PILKKEITÄ 25 4. Ajoimme 20 kilometriä ulos satamasta ja majoituimme valtion luodolle. Suomen haahkoista neljä viidestä pesii Saaristomerellä. Jarin ja minun kaaveille lensi illan aikana yksinäinen naarashaahka. Niinpä kalkkaita ammutaan kesäisin korkeintaan muutama tuhat lintua. Suomen yleisillä vesialueilla sijaitsevilla niin sanotuilla valtion luodoilla ja saarilla metsästys on vapaata kaikille Suomen kansalaisille. Asian selvittämiseksi Suomen riistakeskus pyytää haahkanmetsästäjiä kirjaamaan saaliinsa Oma riista -verkkopalvelussa, jotta maaja metsätalousministeriö saisi käyttöönsä ajantasaiset saalistiedot. Uudellamaalla parhaat paikat ovat Porkkalanniemen ja Hankoniemen välillä. Siellä ne kelluvat merellä suurina lauttoina suomalaisten metsästäjien ulottumattomissa. Vielä kymmenen vuotta sitten saaristolaisten perinteinen kevätlinnustuskausi alkoi peräti 10. Uudellamaalla on myös erittäin paljon metsästysseuroihin kuulumattomia metsästäjiä. huhtikuuta, mutta se kiellettiin samasta syystä kuin nytkin ollaan kieltämässä. Jos Suomi ei toimi kahden kuukauden kuluessa, komissio voi viedä asian EU:n tuomioistuimeen”, Euroopan komissio penää Suomelta perusteluja kalkkaan kesämetsästykselle. Viimeinen kalkaskesä. Kuvastuspaikkoja oli kaksi, muutaman hehtaarin luodon molemmissa päissä. Markun ja toisen Jarin kuvilta kaarsi kuuden kalkkaan muodostelma. Pääsin pääkaupunkiseudulla asuvien Tiusasten veljesten Markun ja Jarin matkassa Tammisaaren saaristoon. Naarashaahka hautomassa seuraavaa sukupolvea.. Valtion luodoilla vapaata riistaa Suomen vesillä kesäkuussa tavattavien kalkkaiden määrä riippuu pitkälti keväästä. Se ainoa kerta on osunut kesäkuuhun 2005. Vaikka Uudellamaalla asustaa vähemmän haahkoja kuin Varsinais-Suomessa, on saalis siellä joskus jopa suurempi. tama kuva jätettiin rantakalliolle. MuuKalkaskaave eli koirashaahkan houkutuskuva on metsästäjien ikivanha konsti petkuttaa merilintuja ampumaetäisyydelle. Saalista saadaan eniten jahtikauden ensimmäisellä viikolla, erityisesti ensimmäisenä viikonloppuna. Meillä koirashaahkojen eli kalkkaiden metsästys on sallittua lisääntymisaikana, vaikka se lintudirektiivissä kielletään. Jahti jatkui aamulennolla ilman laukaustakaan. Kesäkuussa ne ovat kalkkaanpyytäjien suosiossa. KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat Vappuaaton alla Suomen postilaatikkoon kopsahti kirje Euroopan komissiolta. Yöllä nukuttiin muutama tunti. Linnut ennättävät alta pois Kalkkaan metsästyskausi käynnistyy jo kesäkuussa siitä yksinkertaisesta syystä, että valtaosa Suomen rannikolla huhti-toukokuun naaraita norkoilleista koirashaahkoista on tuolloin jo Etelä-Itämerellä sulkimassa. Joskus oli tullut saalista, joskus ei. Jos haahkojen pesintä on myöhässä, osa koiraistakin on vielä paikalla jahtikauden käynnistyessä. He olivat metsästäneet vuosia periaatteella ”kerran kesässä kalkasjahdissa”. ”Koska haahkojen kesämetsästys yhä jatkuu, eikä Suomi ole toteuttanut toimenpiteitä direktiivin vaatimusten noudattamiseksi, komissio lähettää sille nyt perustellun lausunnon. Juuri muualla rannikkovesillä kesäkalkkaita ei pyydetäkään kuin satunnaisesti, vaikka periaatteessa metsästys on sallittua koko Suomessa uudenvuodenaattoon asti. Komissio lähetti Suomelle täydentävän virallisen ilmoituksen aiheesta marraskuussa 2012. Kesäkuussa se tepsii tosin huonosti, sillä iso osa kalkkaista on jo muualla Itämerellä sulkimassa. Koirashaahkan metsästyskausi alkaa kesäkuussa. Piilouduimme kalliouurteisiin ja jäimme odottamaan. Metsästyspaine valtion luodoilla onkin kova, ja se näkyy haahkasaaliin painottumisessa vapaille jahtivesille. Haulikot kävivät, mutta haahkojen lento jatkui. Se johtuu merellä olevista vapaista metsästysalueista. Parhaimmillaankin saalis oli ollut vain muutamia kiilapäitä. Illalla laskimme veneestä puolen tusinaa haahkankuvaa tyynen puolelle veteen. Euroopan komissio penää parempia perusteluja pesimäkauden pyynnille. Omat kesäkalkasjahtini mahtuvat vihkisormuksen sormiin
Usein esiintyvä harhaluulo on, että runsaina myyrävuosina olisi paljon punkkeja, mutta tuolloin unohdetaan punkkien monivuotinen elämänkierto. Yksi aiheuttaa niveloireita, toinen iho-oireita ja kolmas neurologisia oireita. Usein sekoitetaan pikkunisäkkäiden ja isompien nisäkkäiden merkitys näiden tautien luonnonkierrossa. Lämpötila vaikuttaa punkkien esiintymiseen, ja siksi ilmaston lämmetessä punkit leviävät Suomessa nykyistä laajemmalle – ja ennen kaikkea runsastuvat. Päivittäinen punkkisyyni kannattaa. Suomessa on muitakin edellisten näköisiä punkkilajeja, joista yleinen on Ixodes trianguliceps . Meillä on kaksi aivokuumeviruskantaa. Runsas toukkamäärä muuttuu runsaaksi nymfimääräksi kuitenkin vasta seuraavana vuonna, jolloin myyräkanta on jo romahtanut. Meillä on kaksi tärkeää punkkilajia, jotka eroavat ekologialtaan. Meillä on useita Borrelia-lajeja, joilla on eri isäntälajeja, joiden levinneisyydetkin ovat erilaisia. Aikuisia puutiaisia on runsaammin taas vuotta myöhemmin. Aiemmin luultiin, että puutiainen levittää eurooppalaista aivokuumeen muotoa ja taigapunkki taas aivokuumeen ärhäkkäämpää siperialaista muotoa, mutta Suomessa punkkilajit ja aivokuumeviruskannat menevät ristiin. KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 PILKKEITÄ Maassamme tavataan kahta punkkilajia, jotka levittävät borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta ihmisiin. Punkkien levittämiä Borrelia-bakteerilajeja on useita, ja niiden aiheuttamat taudit ovat erilaisia. Joka ikävaiheessa yksilöiden määrä selvästi vähenee, koska talvikuolleisuus vaatii veronsa. Puutiaisaivokuumetta vastaan on rokotus, mutta borrelioosia vastaan ei. Lisäksi punkkien runsauteen vaikuttavia kauriita on vain osassa Suomea. Punkkitautien ekologian kannalta Suomi on mielenkiintoinen maa. Borrelia-bakteeri puolestaan elää punkin suolistossa, ja siksi sen siirtyminen on hidasta ja kestää vähintään 12 tuntia, useimmiten vuorokauden, hieman Borrelia-lajista riippuen. Kun tavallinen kansalainen puhuu punkista, hän yleensä tarkoittaa verta imenyttä kynnenkokoista pallukkaa, jonka on löytänyt itsestään tai lemmikkieläimestään. Isommat nisäkkäät tarjoavat punkkinaaraille runsaan veriaterian, ja siirtävät niitä uusille alueille. Omat, hieman epäviralliset kyselyni ja seurantani esimerkiksi Keski-Suomessa kertovat, että vajaan 10 vuoden aikana punkkikannat ovat yleisesti runsastuneet ja levinneet. Näin ollen esimerkiksi metsäkauriin leviäminen ja runsastuminen lisää punkkien määriä. Pienempikokoisia, millin parin mittaisia toukkia ja nymfejä on vaikeampi havaita. Ne elävät ruohikossa, varvuissa ja pensaissa odottamassa lämminveristä isäntäeläintä. Punkit ovat runsastumassa. Tämä laji esiintyy koko maassa Lappia myöten, mutta sen aikuisetkin elävät myyrien käytävissä, ja siksi eivät yleensä löydy isommista eläimistä. Mutta tämä vaihe on vain pieni osan punkkien elämästä. Puutiaisen kehitys vie aikaa, sillä kukin vaihe kestää vuoden. Tämän vuoksi aivokuumerokotus on hyödyllinen suoja, eikä viruksiin ole antibiootteja. Usein, mutta ei aina, puremakohdan ympärille kehittyy punertava laajeneva ihottuma. PALJON KOHUTTU, VÄHÄN TUNNETTU Kesän tullen alkaa median vakiohypetys punkeista. 26 4. Näitä kahta punkkilajia esiintyy Suomessa nykyisin noin Rovaniemen korkeudelle asti. Riski saada borrelioosi on huomattavasti suurempi, yksi 25–50 puremasta, jos punkki on ollut pitkään kiinni ihmisessä. ”RISKIALUEILLA MAHDOLLISUUS SAADA PUUTIAISAIVOKUUME ON ALLE YKSI TUHANNESTA PUREMASTA.” TUTKIJALTA. Runsaana myyrävuonna munista kuoriutuvat toukat kyllä hyötyvät myyristä, kun veriaterian tarjoajia on runsaasti. Elämänkiertoon kuuluu kolme vaihetta: toukka, nymfi ja aikuinen. Isommista nisäkkäistä aikuinen punkkinaaras saa runsaan veriaterian, jonka turvin se tuottaa paljon munia, mutta esimerkiksi kauriseläimissä nämä taudinaiheuttajat eivät lisäänny. Antibiootit yleensä tehoavat – sen paremmin, mitä varhaisemmin hoito on aloitettu. Myös muita, ihmisissä tosin harvinaisia patogeenejä Suomen punkeista löytyy. punertava laajeneva ihottuma pureman ympärillä, niin lääkäriin ja antibioottikuuri. Tässä kuitenkin tarjolle perustietoa. Suomessa levinneisyydet menevät ristiin. HEIKKI HENTTONEN Kirjoittaja on metsäeläintieteen professori Luonnonvarakeskuksessa. Tällaiselta näyttää kasvillisuudessa nisäkäsuhria odottava aikuinen, noin kolme milliä pitkä taigapunkkinaaras ennen kuin se on imenyt verta. Borrelia-bakteerit ja puutiaisaivokuumevirukset lisääntyvät nimenomaan pikkunisäkkäissä. Kun epäillään Borrelia-tartuntaa, esim. Euroopassa on useita Borrelia-lajeja, ja siksi kaikkiin lajeihin tehoavan rokotuksen kehittäminen on ollut vaikeaa. Koska punkkien kaikki kehitysvaiheet vaativat veriaterian kehittyäkseen seuraavaan vaiheeseen, ne levittävät tehokkaasti viruksia, bakteereita ja alkueläimiä. Lisäksi aivokuumeviruksen esiintyminen Suomessa on vielä hyvin laikuttaista, mutta uusia pesäkkeitä myös sisämaasta löytyy koko ajan. Borrelioosia esiintyy laajalti Suomessa, eniten loppukesällä ja alkusyksyllä. Joka yhdistelmässä punkkitautien ekologia voi olla erilainen. Toukat ja nymfit saavat veriateriansa pienemmistä nisäkkäistä, kuten metsämyyristä ja metsähiiristä, kun taas aikuiset punkit imevät verta enimmäkseen suuremmista lajeista, kuten metsäja valkohäntäkauriista, jäniksistä, ketuista ja villisioistakin. Toukka ja nymfi tarvitsevat veriaterian kehittyäkseen seuraavaan vaiheeseen, ja aikuinen naaras tarvitsee verta munatuotantoaan varten. Alla: Ixodes trianguliceps -lajin aikuinen naaras, joka on imenyt myyrästä kunnon veriaterian. Puutiaisaivokuumevirus elää punkin sylkirauhasissa, ja siksi se siirtyy nopeasti pureman aikana saaliiseen. Euroopan laajuisesti puutiainen (Ixodes ricinus) on levinneisyydeltään läntinen ja taigapunkki (Ixodes persulcatus ) itäinen. Aikuinen, muutaman millin mittainen punkkinaaras imee niin paljon verta, että paisuu hyvin näkyväksi pallukaksi. Keskimäärin on arvioitu, että Suomessa riskialueilla mahdollisuus saada puutiaisaivokuume punkin puremasta on alle yksi tuhannesta puremasta
Tuntituotoksella mitattu tehokkuus ei ota huomioon metsäkoneen korkean hinnan korkoja ja kuoletuksia eikä lavettikuljetuksia. Finanssivalvonta on estänyt tämän suuntaisen kehityksen kieltämällä pankkeja suosimasta omaa asuntovälitysyritystä. Puukauppojen vauhdittamiseksi vaaditaan yhteiskuntaa säätelemään maanomistusta rajoittamalla maatilojen jakamista ja perikuntien metsänomistusta. Erilliset sopimukset puun ja korjuutyön kaupoista palauttaisivat metsänomistajalle yrittäjän oikeudet ja toisivat palveluyrittäjät metsäyhtiöiden rinnalle kilpailemaan puunkorjuusta. Pystykaupat tulee kieltää kilpailulain vastaisina. Sen seurauksena puunmyyjän bruttotulosta voidaan vähentää muitakin kuin korjuun kustannuksia, esimerkiksi puunmyyjille alihinnoiteltuina tehtyjen metsänviljelyjen tappioita. Tuuli on kaatanut lisää mäntyjä sen ympäriltä, ja pelkään kuusen kaatuvan kovemmilla tuulilla. LAURI VAARA maatalousja metsätieteiden tohtori, valtiotieteen tohtori ”PYSTYKAUPAN PAKETISSA YHTIÖN METSÄOSASTO PÄÄTTÄÄ OMAN KORJUUPALKKANSA JA VÄHENTÄÄ SEN PIMEÄSTI TEHDASHINNOISTA.” PA A V O S ORMUNEN. Ilman maanomistajan lupaa ei oksia puusta kuitenkaan saa kerätä. Täl lainen kauniin kartiomainen ja tiheäkasvuinen puu on paljon harvinaisempi. Määrätehokkuuden tavoite vaatii maksajan syrjäyttämistä puunkorjuun päätöksistä, sillä maksaja – puun myyjä – ei valitse korjuu-urakoitsijaa työtunnin työmäärän vaan korjuutyön kustannusten perusteella. Maatilojen työvoiman ja koneiden syrjäyttäminen puunkorjuusta on maan kaikkien aikojen suurin talouspoliittinen virhe. Puunmyyjä ei tiedä bruttotuloaan eikä siitä vähennettyjä kustannuksia. Kun maksajat eivät sitä tiedä, yhtiö korjaa puuta isännättömällä rahalla. 050 5264726 > Jukka Peltonen, peltonenjupe@gmail.com, p. Lisätietoja moottorisahatapahtumasta: > Matti Kivistö, matti.kivisto@phpoint.. Maaseudun elinkeinoelämä joutui kaaokseen, kun kymmenet tuhannet viljelijät lopettivat tilanpidon ja tilojen väki muutti Ruotsiin tai suuriin kaupunkeihin. Vaikka mutaatio on tapahtunut Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden aikaan, en usko että sen aiheuttamilla laskeumilla on ollut osuutta asiaan. Siinä olisi ainesta myös koristepuuksi. Se olisi varmaan rauhoittamisen arvoinen. 27 4. Latvasilmussa on tapahtunut mutaatio, ja puun kasvutapa siitä ylöspäin muuttunut. KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 PILKKEITÄ LUKIJALTA LUKIJAKYSYMYS Jokunen vuosi sitten huomasin naapurimetsänomistajan palstalla kuvan kuusioikun. Kuusi kasvaa Konginkankaalla harvennetussa männikössä. TEIJO NIKKANEN tutkija, Luonnonvarakeskus todettu kustannuksiltaan metsäkonetta edullisemmaksi korjuukoneeksi. Kun puun hinnat eivät jousta, alenee puunmyynnin nettotuotto niin pieneksi, ettei puunmyynti kannata. Maatilojen talous romahti, kun viljelijät menettivät talvikauden ansiotulot. Metsäyhtiön omistama puunhankintapalvelun yritys ja yhtiön puunosto-osasto on sulautettu yhdeksi laitokseksi, metsäosastoksi. Eri ikäisiä, samaan tapaan mutaation tuloksena syntyneitä tuulenpesäkuusia ja -mäntyjä näMikä selittää kuusioikun. Tuntituotosta on maksimoitu raskailla metsäkoneilla, ympärivuotisella puunkorjuulla ja avohakkuilla. Olisikohan Tshernobylillä osuutta asiaan, kun alkuvuosi sattuu niille vuosille, jolloin hiukkaslaskeumaa tuli. Kustannusten minimointi ei ole ollut puunkorjuussa viiteenkymmeneen vuoteen ensisijainen tavoite. 6.2015 LUSTO – Suomen Metsämuseo, Punkaharju Vapaa pääsy Metsäalalla kannetaan huolta metsänomistajien haluttomuudesta puunmyynteihin. Ongelmana on puunmyynnin huono kannattavuus ja metsiä ruhjova metsien käsittely. Metsävarustettu maataloustraktori on useissa tutkimuksissa ja käytännössä Talouselämän säännöillä vauhtia puukauppoihin kee suhteellisen usein. Silloin se pitäisi saada lisättyä kasvullisesti. Kilpailu alentaisi korjuun kustannuksia ja vähentäisi metsien ruhjomista. PAAVO SORMUNEN Hieno puu, hyvä kuva! En ole aikaisemmin nähnyt edes kuvaa vastaavasta. Pystykaupassa puunkorjuun korkeat kustannukset piilotetaan sitomalla puun ja korjuutyön kaupat yhdeksi paketiksi. Harppaus aiheutti samanlaisen talouselämän romahduksen kuin muutkin tunnetut edistyksen harppaukset. Puun ja korjuutyön kauppojen sitomisen pystykaupaksi tekee mahdolliseksi yhtiön metsäosaston kaksoisrakenne. Metsäyhtiö korjaa siis puuta metsänomistajien rahalla. Se on noin 15 metrin mittainen ja alaosaltaan noin kuuteen metriin normaalia kuusta. Vähin vaatimus on maksajan oikeus saada tietää maksettavat kustannukset. Puukauppojen vauhdittaminen tarvitsee talouselämän sääntöihin palaamisen. Sen sijasta on tavoiteltu työn tuottavuutta, mikä on ymmärretty väärin, eli työtunnin tuotokseksi. Se toteutettiin suurena ”edistyksen” harppauksena vuosina 1967–1972. Ilmiö ja syntytapa on kuitenkin sama kuin tuulenpesäkuusissa. Sulauttaminen antaa metsäosastolle monopolin sekä puun hankinnassa metsäyhtiöille että korjuutyön myynnissä metsänomistajille. Puun myyjä syrjäytettiin 1960-luvulla siirtymällä tienvarsikaupoista pystykauppoihin, joissa urakoitsijan valitsee metsäyhtiö. Hän saa tietää vain jäännöksen, jota nimitetään puun kantohinnaksi. Latvaosa on tummanvihreää, tiuhaa ”sykerökasvua”, jota on noin 30 vuosikertaa. Meillä Luken Punkaharjun toimipaikassa olisi kyllä mielenkiintoa tämän puun lisäämiseen. Lukijan ja tutkijan mielestä tämä kuusi olisi rauhoittamisen arvoinen. Ne nostavat metsäkoneen kustannukset kuutiometriä kohden kevyempien korjuukoneiden kustannuksia korkeammiksi, vaikka metsäkoneen tuntituotos on korkeampi. 0400 699741 MOOTTORISAHA 100 VUOTTA SUOMESSA! Moottorisahakeräilijöiden kansainvälinen kokoontuminen 12.–14. Puun kesäkäyttö voidaan järjestää kesäkorjuuta edullisemmin puun lumivarastoinnilla. Puunkorjuun korkeat kustannukset johtuvat lähes uskomattomasta sokeudesta talouselämän perusasioissa. Mielestäni se pitäisi jotenkin suojella tai jopa rauhoittaa. Tehdashinnat ovat puun bruttohintoja, joista koostuu puunmyyjän bruttotulo. Raskaat metsäkoneet ja avohakkuiden metsänviljely nostavat puuntuotannon kustannukset korkeiksi. , p. Vastaava kaksoisrakenteen laitos syntyisi asuntojen markkinoille, jos pankin omistama asuntovälitysyritys yhdistettäisiin pankin lainaosastoon asunto-osastoksi. Avohakkuut ja puun kesäkorjuu vähenisivät. Paketissa yhtiön metsäosasto päättää oman korjuupalkkansa ja vähentää sen pimeästi puun tehdashinnoista. Säätelyn lisääminen ei ole oikea puukauppojen edistämisen keino, sillä ongelmat ovat muualla kuin metsänomistuksessa
Uudet biotuotetehtaat ovat energiaomavaraisia. 1980-luvulla jäi vielä metsurin palkan lisäksi nykyisen kokoinen kantohinta silloisesta hankintahinnasta, vaikka metsurille. euroa. Bioenergia, Suomessa puu, on biotalouden käyttövoima. Vieraita viihdyttävät myös muusikko Pave Maijanen sekä kairan kulkijat Kai Lehtinen ja Heikki Rantanen, jotka tarinoivat rakovalkealla. Vastaavissa tapauksissa kannattaa aina hakea ennakkopäätös. Ennakkopäätöksen mukaan on lahjoitukselle myönnetty 55 pykälän mukainen huojennus lahjaveroon. VELI POHJONEN Kirjoittaja on Olavi Huikarin entinen alainen. VÄINÖ SIKANEN Miten vältän lahjaveron. Ohjelmassa on tuttuun tapaan tukkilaisnäytöksiä, metsätietoiskuja ja opastettuja retkiä. 4,6 milj. Toimipaikkana on Vesannon toimisto. Luston tämän vuoden kohokohta, Metku-Metsäkulttuuripäivät järjestetään Punkaharjulla viikkoa ennen juhannusta 12.–14.6. Nyt hyvästä ensiharvennusleimikosta voi saada kantohintaa konehakkuun jälkeen kuitupuulle saman verran kuin 1980-luvun alussa. Valittavalta henkilöltä edellytämme vähintään metsätalousinsinöörin koulutusta. Voidaanko metsätila katsoa myös maatilan luovutukseksi, ettei siitä menisi lahjaveroa. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon hallitukselle osoitetut hakemukset tulee toimittaa 15.6.2015 klo 8.00 mennessä sähköpostilla osoitteella pekka.sahlman@mhy.fi. Uusien metsäkoneiden käyttäjiksi tarvittiin Huikarin sotakavereita, maastokelpoisia nuoria miehiä, jotka janosivat haastavia siviilitöitä. Olavi Huikari jäi rintamamieseläkkeelle Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtajan virasta 1984. Suometsätieteen professorina ja eri kuivatuskomiteoiden kautta Huikari johti 1960ja 1970-luvuilla valtakunnallista soistuvien metsien ojitusta. Metsätila (250 hehtaaria) on tarkoitus tehdä kaupalla, kauppahinta olisi noin 60 prosenttia käyvästä hinnasta. Vuoden 1973 öljykriisistä Huikari sai ajatuksen uuden tyyppisestä metsäenergiasta. Huikarin opin mukaan sen tulee näkyä myöhemmässä puun kasvussa. Pääasiallisia työtehtäviä ovat yhteydenpito metsänomistajiin, puunmyyntisuunnitelmien laadinta, puun myynti valtakirjoilla sekä metsänhoitopalveluiden markkinointi ja sopimusten tekeminen. maaliskuuta 1923. Lahjoituksen voidaan sisällyttää avioehto, joka ei ole mahdollista kaupassa. Palveluksessamme on 34 toimihenkilöä sekä 65 metsuria. Timo Kilpeläinen/Lus to Olemme luovuttamassa maatilaa seuraavalle sukupolvelle. toukokuuta. Saatat olla etsimämme henkilö, jos olet myyntihenkinen metsäammattilainen, tunnet yksityismetsätalouden toimintaympäristön ja osaat toimia sekä yksin että ryhmässä. Urakointimaksuja maksoimme viime vuonna n. Auran vaot pitävät veden liikkeessä vuosikymmeniä. Jos tänä päivänä ensiharvennushakkuulla metsurille maksetaan nykypäivän palkka, niin tienvarsihinta ei siihen riitä, ja pitäähän metsäkuljetuskin maksaa. Vuosisadan loppuun mennessä se tuli kohentamaan metsiemme kasvua useamman sellutehtaan tarpeen verran. PILKKEITÄ 28 4. Väitöskirjallaan Huikari osoitProfessori Olavi Huikari ti, että metsämme soistuvat jatkuvasti ja että puun kasvun heikkenemisen voi pysäyttää vain laajoilla metsäojituksilla. Maatilaan kuuluu useita rekisteritiloja, ja pinta-ala on noin 700 hehtaaria. Huhtikuussa 1954 hän haki patenttia keksimälleen metsäoja-auralle. Nuori metsäntutkija näki jo silloin metsäteollisuuden – sittemmin biotuotetehtaiden – tulevan raaka-aineen tarpeen. Olavi Huikari opiskeli sodasta palattuaan metsänhoitajaksi ja aloitti 1948 uransa Metsäntutkimuslaitoksessa. Myös Metsäkustannuksen kirjavalikoima on esillä Metsäkulttuuripäivillä. Kun Osaran aukon, eli ison avohakkuun alan, ensin metsäauraa, puuston saa sille helpommin syntymään. Metsätila sijaitsee maatilan yhteydessä. Toimihenkilömme siirtyessä muihin tehtäviin haemme vakituiseen työsuhteeseen METSÄNEUVOJAA vastaamaan palveluidemme markkinoinnista sekä tuottamisesta Keiteleellä. Tarjoamme YT/Meto TES:n mukaisen palkan, nykyaikaiset työvälineet, haasteellisen tehtävän kehittyvässä työyhteisössä sekä kannustavan palkkausjärjestelmän. Kysymykseen ei voi antaa varmaa vastausta. Asiasta on annettu toisistaan poikkeavia ennakkopäätöksiä. Ministeri Johannes Virolainen nimitti hänet johtamaan energiametsätoimikuntaa. Museoikäisiin sahoihin voi tutustua moottorisahakeräilijöiden tapahtumassa. Huikarin tavoitteensa oli kehittää ravinteita kierrättävästä tuhkasta biotalouden luomulannoite, mikä yhdessä juuriston liikkeeseen ojitetun veden kanssa varmistaa entistä kovemman metsäviljelmien puun kasvun. Esimerkiksi tuoreimmalla mittausjaksolla 1990–2010 Pohjois-Suomen metsien kasvu koheni 77 prosentilla. Lapiokaivuu ei ojitukseen enää riittänyt. Mutta kuitupuun kantohinta on sama kuin vuonna 1985, ja mitä se reaalisesti miPuuhinnat jäätyneet maksettiin sen päivän kohtuupalkka kuluineen. Huikarin metsäaurauksesta tuli osavarmistus siihen, että puuta riittää 2000-luvulla teollisuudelle, muun muassa Kemijärven uudelle biotuotetehtaalle. Sen työ käynnisti taloudessamme syvän energiamuutoksen. Luonnonvarakeskuksen mittaukset kertovat nyt, että juuri näin tapahtui. En kannatta pakkoa, sakkoa, enkä lakkoa. Metsänomistajat MHY Pohjois-Savo 2x180mm_92mm 27.5.2015 13.06 Sivu 1 Suometsätieteen professori, Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja Ransa Olavi Huikari kuoli kotonaan Helsingissä 92 vuoden iässä 2. Mutta reaalikantohinta on todella huonompi nyt kuin silloin. Työssä menestyminen vaatii hyviä ammatillisia taitoja puukaupassa, sekä kustannustehokkaassa metsänhoidossa. KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJAKYSYMYS LUKIJALTA MUISTOKIRJOITUS POHJOIS-SAVO Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo palvelee metsänomistajia 8 kunnan alueella. Tilat, joihin kuuluu peltoja, luovutetaan lahjakirjalla. MATTI MYLLYKOSKI tattuna sitten on. Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Pekka Sahlman puh. Toimihenkilön toivomme aloittavan työnsä viimeistään elokuussa 2015. Hän syventyi metsän kiertokulkutalouteen, erityisesti puun tuhkaan. Tiedotamme valinnasta kotisivuillamme. Eläkekaudellaan hän tutki edelleen puun ja arktisten metsien kasvun ihmettä. Asiaa mutkistaa vielä viime vuonna saatu KHO:n päätös samanaikaisesti tehdyistä luovutuksista. Ylimääräisen puusähkön ja -lämmön ne myyvät osana tuotepalettiaan. Suosittelen, että nostatte kauppahinnan yli 75 prosentin ja teette kaupan vasta lahjoitusta seuraavana vuonna, niin ei synny verotettavaa lahjaa. Lauantaina mitellään moottorisahauksen SM-tittelistä. 0400-378286. Huikarin ajama uusiutuvan energian muutos pohjusti 2010-luvun biotalouden ajattelun. Elämyksiä Lustossa Moottorisahauksen SM-kisat pidetään Lustossa lauantaina 13.6. Liikevaihtomme on noin 11,0 milj. Ja kulut ovat tätä päivää. Hän oli syntynyt Haapavedellä 26. Pitkään vallinnut fossiilinen, ulkomainen öljy joutui lopulta, vuonna 2012, antamaan ykköspaikan uusiutuvalle, kotimaiselle puulle. Patenttia ei voinut silloin tutkijalle myöntää, mutta keksintö johti Lapin metsänviljelyn mullistukseen. euroa. Lisää puuta oli kasvatettava niin soistuvilla saloilla kuin kuivemmissa kangasmetsissä. Järjestelyllä turvataan, että varsinainen maatila säilyy suvussa ja luopujan eläkepäivät turvataan taloudellisesti. Huikarin syvällisimpiä oppeja oli saada vesi liikkumaan puiden juurikerroksessa, ei pelkästään soistuvilla mailla vaan myös paksun humuksen kangasmailla
Venevalkamaja autopaikka Saukonsaaressa, vesimatka n. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Haemme METSÄASIANTUNTIJAA Pöytyän alueelle. Määräala tilasta Kaitalehto. Rajoittuu pohjoisesta paikallistiehen, jolta talvitiepohja palstan eteläosaan. Haemme palvelukseemme TOIMINNANJOHTAJAA/ METSÄNEUVOJAA Edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta ja taloushallinnon osaamista. Runsaspuustoinen metsäpalsta. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Metsäautotie palstan läpi ja matkaa palstan rajalle valtion tieltä vain n. METSÄTILA, Ranua Metsäalueet ja pihapiiri kauniilla Ranuanjoen jokitörmällä. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Tienvarsisijaintinsa ansiosta palstalle on helppo poiketa. Taimikonhoitotöitä tulevina vuosina n. 0400 842582 ja puheenjohtaja Jarmo Sinisalo puh. 28.000€ / Tee tarjous! METSÄPALSTA, Rovaniemi 22,3 ha. Erittäin runsaspuustoinen , kattavalla tieverkostolla varustettu määräala tilasta Vinnilä. Helposti saavutettavissa. Saarikiinteistö Saimaan Pihlajavedellä, Pieni-Kontiainen -saaressa. Jämsän ammattiopisto ILMAJOKI Ilmajoen metsänhoitoyhdistys ry toimii Ilmajoen kunnan alueella. Keskipuusto on n. 1600 m3. Pääosin hyväkasvuista kivennäismaata. 89.000 € METSÄPALSTA, Punkaharju 20,79 ha. Valtapuuna mänty, kasvupohjat pääosin tuoreita kivennäismaita. Hakemukset 26.6.2015 mennessä sähköpostilla veikko.kursi@mhy.fi. 633.000 € METSÄPALSTA, Kemijärvi 15,4 ha. Kokonaispuusto n. Kokonaispuusto n. 151 m3/ha. 2 km. Tarjoamme YT/Meto-sopimuksen mukaisen palkan, monipuoliset työtehtävät sekä kannustavan työilmapiirin. 1000 k-m3. 09 315?49?849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. www.bonvesta.fi. Lisätiedot: www.laprim.fi 46.000 €. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 701 (LT/14) Lukijoita 153?000 (KMT/14) Painopaikka Hämeen Paino Oy ..................................................................................... PILKKEITÄ 29 4. Tuotamme jäsenillemme monipuolisia puukauppa-, metsänhoito-, ja asiantuntijapalveluja. 580m2, josta osa heti hakattavissa. 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa. 09 315?49?809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Katja Raninen (perhevapaalla) Eeva Kurko p. 09 315?49?847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 2000 m3 metsäja kitumaalla, 17.6.2013 päivätyllä metsäsuunnitelmalla. Hakemukset liitteineen pyydetään toimittamaan 19.6.2015 klo 16.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen toimisto@ilmajoki.mhy.fi, tai postitse osoitteella Riihitie 3, 60800 Ilmajoki Tiedusteluihin vastaa Maija-Liisa Mäki-Ranta, 06-4246376, toimisto@ilmajoki.mhy.fi Metsänomistajat MHY Ilmajoki 2x120_92mm 12.5.2015 13.19 Sivu 1 AURANMAA Metsänhoitoyhdistys Auranmaa toimii Auran, Koski TL:n ja Pöytyän kuntien alueella. Kasvupaikat pääosin tuoreita, puusto havuvaltaista. Kohteella vanha hirsinen asuinrakennus, josta remonttitaitoinen voi tehdä vaikka kesäasunnon, lisäksi muita purkukuntoisia rakennuksia. 09 315?49?803 Eero Sala p. Varttunutta kasvatusmetsää noin puolet ja uudistuskypsää noin neljännes pinta-alasta. 09 315?49?805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315?49?870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Rntaviivaa n. Pikaisia hakkuumahdollisuuksia. Määräala tilasta Rantaoinas. Lisätiedot: www.laprim.fi 63.000 €. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 1260 m3, kuitu n. 09 315?49?848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 83. Varttunutta kasvatusmetsää, mäntyvaltaista puustoa n. Työ alkaa sopimuksen mukaan. 6 ha ja ensiharv.töitä 2015–2018 n. 38.200 €. Kokonaispuusto n. Edellytämme metsäalan koulutusta. Kokonaispuusto n. 100 m, joten saavutettavuus on erinomainen. METSÄTILA, Salla, Hautajärvi 40 ha. 1995, mökissä tupa ja keittiönurkkaus, alkovi, eteistila, sauna, tuvassa puuhella, keittiössä kaasuhella/uuni ja kellarimonttu. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Hautajärven rantaan rajoittuva metsäkiinteistö. 09 315?49?842 Ulla Ylikangas p. Kuusijoki virtaa palstan eteläpään läpi. Kesämökki rakennettu v. 400 m. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. 3 000 m³. Yhteismetsäosuudet eivät sisälly kauppaan. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Kuhmo, Saunajärvi 10,2 ha. Metsänomistajat MHY Auranmaa 2x120_92mm 28.5.2015 12.38 Sivu 1 Metsäpalsta, Punkaharju, Hiukkajoki 4,5 ha. 1650 m3. 050 5780373. 103.000 €. 09 315?49?806 (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. Tila 2 palstassa, ensimmäinen palsta Kallunginahossa ja toinen ylimmäisen Ahmalammen rannalla. Ahmalammen rannalle voi saada poikkeamisluvalla lomarak.paikan 35.000 €. 2800 m3 (tukki n. UPM Bonvestametsätila. UPM Bonvesta -metsätila, ks. Haemme kahta päätoimista Tuntiopettajaa metsäalalle Lisätietoja: www.jao.fi/tyopaikat Jämsän ammattiopisto on nuorten ja aikuisten monialainen ammatillinen oppilaitos, joka kehittää seutua tiiviissä yhteistyössä alueen elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa. METSÄPALSTA, Sotkamo 24,5 ha. METSÄTILA, Posio 52,3 ha. 24.400 €. 1410 m3). Mahdollisuus tehdä tarjous myös koko tilasta (72,76ha). n. Kokemus metsäsuunnittelusta katsotaan eduksi. KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315?49?800 Faksi 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Vajaa kaksi hehtaaria uudistuskypsää metsää. Metsämaasta n. 46 000 ha. 19 000€ / Tee tarjous. Metsistä taimikoita 25 %, nuorta kasvatusmetsää 30%, varttunutta kasvatusmetsää 30 % ja uudistuskypsää metsää 15 %. Rantaviivaa yht. Jäseniä on n. 127 m³/ha. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Kokonaispuusto n. UPM Bonvesta -metsätila. Työ alkaa sopimuksen mukaan. Kokonaispuusto n. Arvostamme sitoutumiskykyä, markkinointija asiakaspalvelutaitoja sekä kokemusta puukaupasta. Kokonaispuusto n. Lisätietoja tehtävästä antavat toiminnanjohtaja Veikko Kursi puh. 10 km kylätaajamasta. 1280 m3, keskipuusto 126 m³/ha. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Joensuu, Eno/Uimaharju 133,5 ha. 6 rantarak.paikkaa vapaa-ajanasunnoille 2 korttelissa, rakennusoikeus 130 m2/rak.paikka. Arvostamme markkinointihenkisyyttä sekä kykyä sitoutua tulosvastuulliseen ja muuttuvaan mhy-toimintaympäristöön. 197.000 €. 1300 m3. Palkkaus YT/METO -työehtosopimuksen mukaisesti. 11 ha. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Palveluksessamme on 4 toimihenkilöä. www .jao.fi ........................................ 09 315?49?802, 040 516 4000 AD Anna Back p. Rajoittuu Kaitajärveen ja siihen laskevaan puroon. Jämsän ammattiopisto on osa Jyväskylän koulutuskuntayhtymää. UPM Bonvesta-metsätila. Määräala 27 kilometriä Kuhmon keskustasta itään. Aikaisempi kokemus metsänhoitoyhdistyksestä tai vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. 09 315?49?844, 050 572 2165 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 700 m, havupuuvaltaista puustoa n. 050 464 6500. 1.020 m³. Noin 30 % pinta-alasta on päätehakkuuvaiheessa. 09 315?49?841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. Pahapuronpalsta on määräala 40 km kirkonkylältä etelään. 1 700 ja heidän metsäpinta-alansa on n. 20210 m3, eli n. METSÄPALSTA, Rautavaara, Rasimäki 34,11 ha. 80.500 € METSÄPALSTA, Kuhmo 10,7 ha. Metsät pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kokonaismäärä n. 09 315 49873, 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. Kokonaispuuston on arvioitu olevan n. 7 ha on varttunutta kasvatusmetsää, loput nuoria taimikoita. Metsä/vapaa-ajankiinteistö Iso-Hiukkajärvenrannalla, n
Heikki Lindroos, metsänhoitaja, Järvenpää (matkoilla, muistamiset: Järvenpään Sotaveteraanit ry FI0750920940416801) 70 VUOTTA 13.6. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Ryhmä vieraili myös Stora Enson saitilla Enossa, jossa saimme kuulla liukosellun valmistuksesta vaatekuiduksi, näimme kuinka moderni sahalaitos toimii ja kuinka puuhuolto hoidetaan. Britannian vaalien vastavalitut parlamentinjäsenet voivat halutessaan piipahtaa ”papupuiden” varjoon lounastauollaan. Arveluja siitä, miksi Westminsterin parlamentin puistossa kasvaa juuri kyseisiä puita, on monia. ja metsät. PILKKEITÄ 30 4. Puita KESLA OYJ Keslan toimitusjohtajaksi on nimitetty diplomi-insinööri Simo Saastamoinen. . Työryhmän tavoitteena on tuottaa ehdotuksia tutkimusteemoista, joiden avulla biomassojen kestävä käyttö ja saatavuus voitaisiin turvata kasvavan bioEdelläkävijät MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA NUORTEVA SILVADATA Jani Kaskinen on nimitetty Oy Silvadata Ab:n toimitusjohtajaksi. Osa kansalaisista taas linkittää puut Kolumbuksen tavoin Intiaan, olihan kuningatar Victorian arvonimi myös ”Intian keisarinna”. ”Intian papupuita” on istutettu myös ympäri Britanniaa kruunajaisten kunniaksi. . . Ehkä tästä syystä ja osin kuivuneiden palkojen ulkomuotoonkin perustuen puuta kutsutaan myös sikaripuuksi. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Pentti Johansson, metsänhoitaja, Jyväskylä 80 VUOTTA 15.6. pumaisten palkojen ja jättilehtien ohella. Halusimme olla metsäbiotalouden vastuullisia edelläkävijöitä. Vieraat olivat mykistyneitä, ja loppupuheenvuorossaan Kanadan metsähallinnon korkea-arvoinen virkamies Glenn Mason totesi olevansa hyvin vaikuttunut siitä, mitä Suomessa on saatu biotalouden alalla aikaan. 90 VUOTTA 20.6. Suomalaiset ovat kylläkin tehneet omat linjauksensa ja määritelleet ne prosessit, joilla EU:hun vaikutetaan. Suomalaiset nimittävät puuta alabamantrumpettipuuksi. Yksittäiset trumpettipuut eivät tosin ole kovin pitkäikäisiä ja niitä joudutaan aika ajoin uusimaan hallitsijoiden vaihtuessa. Sen nopeakasvuinen juuristo on myrkyllinen, mutta sitoo tuuheana tehokkaasti maamassoja eroosiorinteillä. Metsänomistaja kertoi tavoitteistaan ja metsänhoidon filosofiastaan, johon vieraat viittasivat vielä myöhemminkin moneen otteeseen. Sain kunnian esitellä Suomen biotaloutta työja elinkeinominisOn alkanut vaikuttaa yllättäen siltä, että Suomessa on sentään tehty jotakin oikein. Joensuun päässä tapahtumaa isännöivät Luonnonvarakeskuksen Jari Parviainen ja Tuula Packalen, joilla molemmilla on pitkä ja vaikuttava ansioluettelo metsien kestävän käytön ja vastaavan kriteeristön osalta. KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 NIMITYS Liisa Saarenmaa Kirjoittaja on metsäneuvos. Ruotsalaiset vohkivat kierrossa olleen Suomen biotalousstrategian kotiinviemisiksi. Piipuista parlamenttipuistoon Alabamantrumpettipuun palot eivät sovellu syötäviksi, mutta huhupuheiden mukaan intiaanit pössyttelivät niitä piipuissaan rauhoittaakseen mieltään tai kiistakumppaneitaan. Puun kuoriuutetta on hörpitty malariaa ja käärmeenpuremia hoidettaessa, murskatuilla siemenillä on helpotettu astmaa ja palkouutoksilla on paranneltu bakteerien aiheuttamia sairauksia kuten silmiä sokeuttavaa trakoomaa. Puiden on spekuloitu muistuttavan Britanniaa historiallisesta suhteestaan Yhdysvaltoihin. Viimeksi hän on toiminut Otsossa myyntija kehittämispäällikkönä.. HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuvat ”LUULEN , että ne ovat lehmuksia”, sanoi bobby-kypäräinen poliisi minulle parlamenttitalon syksyisellä pihanurmikolla Lontoossa, kun kyselin, mitä ihmeen puita hänen takanaan kasvoi. Vierailuputki alkoi tiistaina, kun ryhmä ruotsalaisia metsäteollisuuden ja hallinnon edustajia ilmestyi Helsinkiin keskustelemaan kanssamme EU:n metsäasioihin vaikuttamisesta yhteisrintamassa. Suomen ilmasto on sille melko kolea, mutta puuhun voi kohtuukokoisena törmätä jo Tukholman katumaisemassa. Näyttää siltä, että olemme tavoitteen saavuttaneet! talouden tarpeisiin. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Viime viikolla viihdytimme ulkomaisia vieraita oikein urakalla ja heiltä saatiin pelkästään positiivista palautetta siitä, kuinka metsäbiotaloutta on täällä viety eteenpäin. Perjantaina Rovaniemellä osallistuin Suomen edustajana kokoukseen, jossa Kanada, Ruotsi ja Norja keskustelivat ”korkealla tasolla” pohjoisen havumetsävyöhykkeen merkityksestä ilmastonmuutoksessa mutta myös biotalouden raaka-ainelähteenä. . Sen nykyinen käyttötarkoitus on etupäässä maisemallinen koristepuu, mutta Amerikan mantereella puusta on veistelty lahonkestävien aidantolppien lisäksi myös ratakiskoja ja paneloitu seiniä. Alabamantrumpettipuita on kasvanut Big Benin vieressä 1800-luvun puolivälistä lähtien. Puun trumpetinmuotoiset vaaleat kukat ovat varsin koristeellisia, paBig Benin intiaanipuut on kasvanut Big Benin tyvellä jo kuningatar Victorian ajoilta, arviolta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Keskiviikko ja torstai kuluivat EU:n eri jäsenmaista koostuvan työryhmän parissa Pohjois-Karjalassa. . . Hän myös kehui, kuinka ajantasaista tietoa meillä on metsistämme. . . Henrik Selin, metsänhoitaja, Helsinki 85 VUOTTA 16.6. . Tapio Klen, maat. Maaja metsätalousministeriön ylitarkastaja Teemu Seppä teki naapurimaan edustajiin suuren vaikutuksen kuvaamalla meidän tapamme hoitaa asioita. ”Luulen, että olemme Intiassa”, tuumaili myös Kolumbus aikoinaan saapuessaan Amerikan-visiitilleen ensi kerran. Hänon toiminut yhtiön talousjohtajana kesäkuusta 2012. Huippuhetki retkellä oli makkaranpaisto nuotiolla. Seuraavan päivän tiukoissa kestävyyskeskusteluissa kukaan ei kyseenalaistanut suomalaisen metsänhoidon kestävyyttä, kuten takavuosina tapahtui. Puun eri osia on käytetty ja yhä edelleen käytetään lääkinnällisiin tarkoituksiin. 21 B, 00100 Helsinki. Puun latinankielinen nimi, Catalpa bignonioides , juontaa juurensa Etelä-Carolinan Catawba-intiaaniheimoon. tohtori, psykol. tohtori, dosentti, Pieksämäki (matkoilla) 50 VUOTTA 13.6. KONEYRITTÄJIEN LIITTO Koneyrittäjien liiton metsäja turvelinjan bioenergiaja metsäantuntijana on aloittanut metsänhoitaja Timo Makkonen. Kadulla ihmiset ottivat kamerakännyköillään itsestään selfieitä rauta-aitaa ja hassunkurisia puita vasten. Niinpä Big Benin juurella rehottavat periamerikkalaiset palkopuut ovat saaneet englanninkielisen nimensä, ”Intian papupuu”, samaan väärinkäsitykseen perustuen kuin Amerikan alkuperäisasukkaatkin intiaaninimensä. Teevadin kokoiset lehdet muistuttivat ehkä aavistuksen verran lehmuksen lehtiä. Suuri elämys oli vierailu hakkuutyömaalla, jossa Ponssen hakkuukone suorastaan nieli puuta, kuten saksalainen Alex asian ilmaisi. Viikon lopuksi tuli viesti suomalaiskollegalta Brysselistä komission korkea-arvoisen virkamiehen tunnelmista Suomen matkan jälkeen: Suomi voi näyttää esimerkkiä muille jäsenmaille monessa asiassa. Tähän mennessä pohjoisen ääntä on ollut vaikeaa saada kuuluville, mutta nyt asiaan on luvassa parannusta. Yhdysvaltojen kaakkoisosista kotoisin oleva puu tuotiin Eurooppaan kolmisensataa vuotta sitten. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. laipio@metsalehti.fi teriön Sixten Sunabackan laatiman hienon kalvopaketin avulla. Ilman epäpuhtauksia sietävänä trumpettipuu soveltuu hyvin myös kaupunkipuuksi. Hän on aiemmin toiminut ICT-alan kansainvälissä johtotehtävissä. Puiden oksista roikkui kissanhännän mittaisia vihreitä ja osin ruskeitakin palkoja. Sähköposti: paivi. Anssi Hyvönen, Metsänhoitoyhdistys Kiuruveden valtuuston jäsen, Kiuruvesi (Juhlii perhepiirissä matkoilla) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista
Kumpi on parempi – sininen vai punainen pottiputki. Vinkit visan karsintaan . Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Palkinnot metsäristikosta 8 on arvottu seuraaville kolmelle: Erja Harju, Kokkola, Stig Pehrsson-Koll, Pori ja Heini Tiainen, Uukuniemi. Miten tunnistat boorin puutteen. PILKKEITÄ 31 4. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. 09 315 49 840. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 11”. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. osoitteessa, Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2015 / 2015 / Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero . Suomen metsämatkailun huiput . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. . Hallituksen metsäpolitiikka puntarissa . ENSI NUMEROSSA Eliisa K allioniemi METSÄKRYPTO 11 METSÄRISTIKKO 8, OIKEA RATKAISU. Messu-uutuuksia Elmiasta Metsälehti ilmestyy 18. kesäkuuta Tämän metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 18.6. KESÄKUUTA 2015 u NRO 11 METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2015 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 119 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa.
Ruusunmarjat ja nokkoset ovat monille tuttuja, mutta kuinka moni tietää, miltä isomaksaruoho, peltokanankaali, pihatähtimö ja kaunokainen maistuvat. Suuressa osassa reseptejä on mukana luonnosta löytyneitä raaka-aineita, niin kotipihalta kuin syvältä metsästäkin. Herkutellen. Keittiö mökillä Sami ja Kasper Garam Sami ja Kasper Garam toteuttivat yhteisen haaveensa Lammin mökillään kokaten ja kuvaten ruoka-annoksia. Hinta 29 € Suomalainen rapukirja Juha Jormanainen Suomalainen rapukirja kertoo kaiken, mitä tulee tietää ravuista, ravustuksesta ja rapujen syömisestä. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Hinta 34 €. Niin pääsee osalliseksi makumaailmaan, jonka huippuravintoloiden kokit ovat jo pitkään tunteneet. Jokainen tämän kirjan ruokalaji sisältää oman koukkunsa, joko vanhan tutun tai aivan uuden. Sen selvittämiseksi ei tarvitse kuin pitää silmät auki ja ryhtyä keräilemään. Tämä kirja kertoo upeiden kuvien säestyksellä rapulajeista, rapujen levinneisyydestä ja fysiologiasta, ravustuksen taktiikoista ja tekniikoista, rapujen säilytyksestä, keittämisestä, tarjoilusta, rapujuhlien järjestämisestä, rapuruoista ja -juomista sekä rapujen syömisen etiketistä – rapulaulujakaan unohtamatta. Hinta 35 € Villi keittiö Rune Kalf-Hansen, Lisen Sundgren ja Charlotte Gawell Luonto tarjoaa meille syötävää vuoden ympäri