sivut 2–3 METSÄSTÄ: Hammastettu kolmioterä on raisu peli varhaisperkaukseen . K uv a Jo ha nn a Ko kk ol a METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 9. sivu 25. sivu 21 PILKKEITÄ: Nousuluiska avuksi kanalinnuille . KESÄKUUTA 2016 • NRO 11 • PERUSTETTU 1933 Perinteinen aisaaminen torjuu kirjanpainajat, Arvo Rautiainen opastaa. Sivut 18–19 Isän opein WWW.METSALEHTI.FI AJASSA: Korjuujäljestä löytyi huomautettavaa
2 A J A S S A 9. ”Korjuujälki on pysynyt samalla tasolla viime vuodet. Se on nykyisin Euroopan suurin havuvanerin valmistaja. Kyseessä oli toinen perättäinen supistuva vuosineljännes. Jos korjuuvauriot ovat aiheutuneet puunostajan ja -korjaajan huolimattomuudesta, vahingot on korvattava. Pellos aloitti vuonna 1964 pienenä lastulevytehtaana, mistä se on laajentunut kolmen vaneritehtaan yksiköksi. Huomautuksen saavat hakkuukohteet ovat usein moniongelmaisia”, kertoo Metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka . Lisärahoitus perustuu vuonna 2015 käyttämättä jääneeseen määrärahaan ja pienpuun energiatuen vuodelta 2014 siirtyneeseen määrärahaan. Vienti Uzbekistaniin, Azerbaidžaniin ja Tadžikistaniin supistui eniten, mutta väheni myös Egyptiin ja Eurooppaan. Ennakkoraivausta tehdään merkittävästi, ja sitä suositellaan tarpeen vaatiessa metsänomistajille”, kertoo Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen johtaja Petri Pajunen . KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 LYHYET VALTTERI SKYTTÄ H arvennushakkuiden korjuujäljessä on selkeitä eroja eri puolilla Suomea. Kotimaan markkinahakkuiden Luke arvioi viime vuoden notkahduksen jälkeen kasvavan tänä vuonna pari prosenttia 55,4 miljoonaan kuutiometriin. Kun hakkuualue on ennakkoraivattu, se motivoi Pajusen mukaan metsäkoneenkuljettajiakin hyvään työjälkeen. Puustoja maastovaurioiden myötä puiden runkoihin ja katkenneisiin juuriin voi levitä lahottajasieniä, jotka huonontavat puiden kasvua ja tukkilaatua. Metsälain mukaan harvennushakkuussa jätettävistä puista korkeintaan 15 prosenttia on saanut kärsiä korjuuvaurioita. ”Harvennuksille valitaan oikea konekalusto, ja kohteiden korjuuta tehdään sääolosuhteiden mukaan.” Puustovaurioita ja liian harvoja metsiä Viime vuonna korjuujälki oli hyvää yli puolella kaikista Metsäkeskuksen tarkastamista harvennushakkuista. Lisäyksen jälkeen määräraha olisi kaikkiaan noin 64 miljoonaa euroa. Puustovauriot ovat vuodesta toiseen suurin murheenkryyni. Sen sijaan Aasian-vienti Kiinaan ja Japaniin kasvoi merkittävästi, mekaanisen metsäteollisuuden markkinoita seuraava Wood Resources International raportoi.. Luke: Vienti vetää, hakkuut kasvavat Suomen metsäteollistuotteiden markkinanäkymien odotetaan paranevan kuluvana vuonna. ”Hakkuualueen ennakkoraivauksella on keskeinen vaikutus korjuujälkeen. Selkeintä kasvu on kartongin, sellun ja sahatavaran viennissä, selviää Luonnonvarakeskuksen metsäsektorin suhdannetiedotteesta. Tuotantosaavutus on eurooppalaisittain ainutlaatuinen, yhtiö toteaa. Ongelmat kasautuvat samoille hakkuukohteille. Puut ovat kiittäneet tästä ja lähteneet parempaan kasvuun kuin kertaakaan aiemmin tällä vuosikymmenellä”, tutkija Pentti Niemistö Luonnonvarakeskuksesta kertoo. ”Virheellisestäkin harvennusEtelä-Savo osaa, Pohjois-Savo ei Harvennushakkuiden korjuuvaurioissa on suuret maakunnalliset erot. Etenkin kuuset ja koivut kärsivät kolhujen seurauksista. ”Hellepäiviä on ollut ympäri maata ja sadetta on ollut riittävästi. Luonnonvarakeskuksen kasvuseurannan mukaan kesäkuun kolmanteen päivään mennessä esimerkiksi rauduskoivu on kasvanut Punkaharjulla 2,3-kertaisesti verrattuna vastaavaan aikaan viime vuonna. Kemeralle lisäbudjetista reilut 8 miljoonaa euroa Valtion toisessa lisätalousarviossa esitetään kemeraan 8,4 miljoonaan euron lisäystä. Hieman alle puolet tarkastetuista kohteista sai huomautuksen ja pari prosenttia todettiin virheellisiksi. Venäjän sahatavaravienti supistui Venäjän sahatavaravienti supistui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lähes kymmenellä prosentilla. Pajunen uskoo, että Etelä-Savossa on onnistuttu korjuuvaurioiden ehkäisyssä myös hyvän hakkuusuunnittelun ansiosta. Raakapuun kantohinnat jäävät ennusteen mukaan lähelle viime vuoden tasoa. Viime vuonna yli puolet Metsäkeskuksen tarkastamista harvennuksista sai korjuujälkihuomautuksen Keski-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa. ”KUN ISOLLA KONEELLA LÄHDETÄÄN KORJAAMAAN PÖPELIKKÖÄ, OLLAAN MYÖHÄSSÄ JA VÄÄRÄSSÄ PAIKASSA.” M ik ko R iik ilä Puut hyvässä kasvussa Puiden kasvukausi on alkanut tänä vuonna vauhdikkaasti. Tammelassa kuusen kasvu on ollut lähes kaksinkertainen. Metsäkeskuksen mukaan tarkastuksia tehdään eri määrä eri maakunnissa ja tulokset ovat suuntaa antavia, mutta esimerkiksi Etelä-Savo on vuodesta toiseen korjuujälkitilaston parhaimmistoa. Pellokselle täyteen 10 miljoonaa kuutiota Metsäyhtiö UPM:n Pelloksen vaneritehtaiden kokonaistuotanto on noussut yli 10 miljoonan kuutiometrin
Velka muodostui, kun Metsäkeskuksen tase muutama vuosi sitten jaettiin julkisen puolen ja Otsoksi nimetyn liiketoimintayksikön kesken. Pitkällä aikavälillä taseen oheneminen saattaa kuitenkin heikentää toimintaedellytyksiä. Monella sahalla tilikausi päättyy kesällä, jolloin tase ja omavaraisuusaste on vahvempi.. Suomen metsäkeskuksen johtaja Ari Eini arvioi, että saatavan nollautuminen ei välittömästi aiheuta vaikeuksia julkisen palvelun yksikölle. Se pp o Sa m ul i Vaisuutta ja valopilkkuja Yksityisten sahojen tunnuslukuja 2015 Liikevaihto Tulos Omavaraisuusaste, % milj. Jos koko ketju ottaa korjuuvaurioiden välttämisen asiakseen, siinä yleensä onnistutaan.” MIKKO HÄYRYNEN YKSITYISET sahayritykset sahasivat viime vuonna enimmäkseen vaisua tulosta, mutta positiivisia poikkeuksiakin on. ”Kaikki lähtee jo puunmyyntitilanteesta. ”Monen pienen asian summa. ”Yksi syy liian voimakkaisiin harvennuksiin on todennäköisesti se, että pieniläpimittaisen ensiharvennuspuuston korjuu on vaikea saada kannattavaksi. Velan armahdus on osa Otson elvyttämistä niin, että se voitaisiin yhtiöittää ensi vuoden alussa. ”Oikeaan aikaan ja suositusten mukaan tehty taimikonhoito olisi ollut monella tarkastetulla ensiharvennuskohteella oikea lääke. Myös Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan markkinoilla hinnat painuivat. AJASSA 3 9. Japani on yhtiölle huomattavasti Kiinaa suurempi vientimaa ja sinne viedään myös jatkojalosteita. Ennakkoraivauksen lisäksi metsänomistaja voi ehkäistä tulevien korjuuvaurioiden syntyä taimikon oikea-aikaisilla raivauksilla. Muutaman vuoden ajan on kehitetty toimintaa joka alueella.” Huhtamaa painottaa, että jokainen kuutio pitää tehdä mahdollisimman edullisesti ja se koskee puunhankintaa, tuotantoa ja myyntiä. Toimitusjohtaja Markku Maukonen sanoo, että liikevaihtotavoitteesta jäätiin silti lähes kymmenen miljoonaa, koska täyteen tuotantoon ei päästy. Sivu 27 Britannia on myös siiderin valtakunta Sivu 30 FAKTA TÄSSÄ NUMEROSSA Korjuujälkitarkastukset » 2015 tarkastettu 304 harvennushakkuuta ja 1 017 hehtaaria, lähinnä ensiharvennuksia » Korjuujälki hyvää yli puolella hakkuista, vajaalle puolelle huomautus ja muutama prosentti oli virheellisiä » Virheellisillä kohteilla yli 15 prosenttia jääneestä puustosta vaurioitunut » Yleisimmät syyt huonoon korjuujälkeen puustoja maastovauriot sekä liian harvaksi harventaminen kohteesta kasvaa vielä metsä, mutta puuston tuotto jää huonommaksi kuin hyvin hoidetussa metsässä”, Hostikka sanoo. Puustovaurioiden lisäksi harvennushakkuiden toinen merkittävä ongelma on liian harvaksi hakkaaminen. Onko harvennuksen ajankohta oikea ja korjuu ajoitettu oikein. Metsäkeskuksen tarkastuksissa ilmeni myös, että metsäkonekuljettajien on syytä kiinnittää huomiota ajourien suunnitteluun. € tulos-% 2015 2014 Anaika Wood 52,5 5,3 -0,97 -1,8 7,9 9,9 Ha-Sa 14,9 3 -0,27 -1,8 22,6 25,3 Junnikkala 68 -1,6 0,47 0,7 29,9 33,8 Koskisen 208,9 2 4 1,9 29,1 25,7 Kuhmo 86 1,4 2,7 3,1 32,2 23,6 Luvian Saha 68,6 -1 2,8 4,1 22,9 16,8 Pölkky 153,5 -2,2 0,19 0,1 33,3 34,6 Veljekset Vaara 14,7 -3,6 -0,07 -0,5 -0,38 32,3 Westas 103,8 4,2 1,8 1,7 12,5 8,4 Taulukko ei ole kattava. Metsäkeskuksen tuhansien hehtaarien metsäomaisuuden ja tuotanto-omaisuuden, muun muassa taimitarhaomistukset, saanut Otso velvoitettiin maksamaan vähemmälle jaossa jääneelle julkisen palvelun yksikölle 6,4 miljoonaa euroa tasausta. MIKKO RIIKILÄ METSÄKESKUKSEN johtokunta on armahtanut äänestyspäätöksellä Otson 6,4 miljoonan euron tasevelalta Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikölle. Taulukossa on yksityiset sahat, joiden tilikausi on kalenterivuosi ja joiden tilinpäätösluvut olivat olleet Balance Consulting –palvelussa toukokuun lopussa. ”Kysymys on aina kantohinnan ja lopputuotehinnan erotuksesta.” Yksityisiltä sahoilta vaisuja tuloksia Myönteisiä poikkeuksiakin tulosjulkistuksista löytyy. Kun isolla koneella lähdetään korjaamaan pöpelikköä, ollaan myöhässä ja väärässä paikassa”, Aki Hostikka sanoo. Luvialla sahataan sekä kuusta että mäntyä. Yhtiö kasvatti liikevaihtoaan eniten, mutta näytti myös heikointa, miinusmerkkistä tulosprosenttia. Anaika kasvoi ja kynti miinuksella Huhtamaan mukaan nykyisen kantohintatason kanssa pystytään elämään, mutta se edellyttää, ettei sahatavaramarkkinoilla tapahdu pudotusta. Sivu 24 Vanha kesäurakka uudella tekniikalla Perinteinen kasvien kerääminen on pian taas koululaisille pakollista, nyt kameralla. Talousvaikeuksiin ajautunut Otso ei ole kyennyt lyhentämään velkaansa. Toimitusjohtaja Harri Huhtamaa ei pysty sanomaan taikaa onnistumisten takana. Porin lähellä sahaava Luvian Saha teki vertailun parhaan tulosprosentin kuten se on tehnyt aiemminkin. ”Vuoden lopulla Japanin markkina alkoi kohentua ja tänä vuonna on edellytykset parempaan.” Anaikan omavaraisuus on huomattavan matala, vaikkakin todellisuutta helpottaa, että osa lainarahasta on omistajien sijoittamaa pääomalainaa, joka kirjanpidossa merkitään velkarahaksi. Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola korostaa korjuuvaurioiden välttämisessä metsänomistajan, puunostajan ja korjuu-urakoitsijan yhteispeliä. Viidesosalla harvennuksista ajouria oli joko liikaa tai ne olivat liian leveitä. Kiinan-vienti kasvoi viime vuoden lopulla. Tällöin puusto ehtii järeytyä ensiharvennukseen mennessä hyviin mittoihin. Puuston reippaalla harvennuksella eli isolla hakkuukertymällä korjuuketju yrittää paikata työn huonoa tuottavuutta”, Hostikka arvelee. Otsolle armahdus miljoonavelasta Tappiota syntyi viime vuonna liikevaihdon verran. Taimikonhoito oikea lääke Taimikonhoitorästien vuoksi ylitiheitä, vaikeasti korjattavissa olevia nuoria metsiä tulee harvennusikään myös jatkossa. Itäsuomalaisen Anaika Woodin numerot ovat mielenkiintoiset. Sivu 20 PILKKEITÄ Mikä villitsi Lapin hirvet. Liikevaihdon kasvu tuli etenkin Aasiasta, jonne vietiin enemmän vaikkakaan hinnat eivät olleet mitenkään erikoiset. Joka tapauksessa Anaikan on syytä vahvistaa tasettaan ennen suurempia investointeja. Vientimaita on yli 30. Sivu 6 Verohuojennus jäämässä torsoksi Sivu 7 Myyriä riittää etelässä, pohjoisen huippu on romahtanut Sivu 8 Kemeralle haetaan uusia, selkeämpiä kannusteita Sivut 9–11 Pehmeälle maalle korjaamaan kesälläkin Sivut 12–13 METSÄSTÄ Ojituspäätöstä syytä odottaa kesään asti Sivut 14–15 Käenpoika on maineensa veroinen Sivut 18–19 Ilmasta näkee monta asiaa tarkemmin Kauko-ohjattavien kuvauskoptereiden hinnat eivät päätä huimaa. Hänen mukaansa metsänomistajan kannattaa sopia kirjallisesti puukaupan yhteydessä, että puita jätetään harvennuskohteelle vähintään metsänhoitosuositusten mukainen määrä. € muutos-% milj. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 AJASSA Sofia Savonen vie jamboreen metsään Sivu 5 ”Hullua, jos emme käyttäisi puuenergiaa” Harri Laurikan mielestä bioenergia on ok, kunhan käyttö on kestävää
Kun tukit on korjattu, metsässä voi taas kasvattaa kuusta. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Kyllä 65% EI 35% vas taa jia 30 4 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Olen mielestäni saanut itse hyvin istuttamalla hurjaa kasvua pukkaavaa männikköä.” Jees h-valta ”Kylvö sopii paremmin hirvialueille. Pienempi sarvijaakko kärsi tappion, mutta taistelun tauottua myös naaras oli kadonnut paikalta.” PENTTI KANNIAINEN Molemmat hävisivät Maaja metsätalousministeriö haluai si siirtää hirvenmetsästyskauden aloitusajankohtaa parilla viikolla eteenpäin. Neuvottelut käytiin sopimuskumppaneidemme kanssa hyvässä hengessä ja ratkaisut metsäteollisuuden päätoimialoilla syntyivät ripeästi. Se kasvaa nopeasti ja laadukasta puuta. Puukaupan rahavirtoihin verrattuna juurikäävän torjunta ei ole kallista, mutta yhteensä siitä koituu vuosittain yli seitsemän miljoonan euron uusi kulu. Puunkorjuussa totutellaan uuteen käytäntöön juurikäävän torjunnassa. Istuttamalla on onnistunut paremmin.” Korpituvan Taneli ”Olen ihmetellyt männyn istutuksen nahkeutta näillä palstoilla. Näillä mailla on onnistunut parhaiten, kun on kuokalla otettu niukasti kivennäismaata esiin ja siihen kylvö.” Tamperelainen ”Yleensä männyn uudistusaloille kannattaa jättää jättöpuiksi kelvollisia mäntyjä, jotka takaavat taimettumisen.” Jätkä ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi. Taimien neulaset kuivuivat ja toisissa neulasissa oli sienitai viruspesäkkeitä. AJASSA 4 9. Periaatteessa tarjolla on hyvä lääke: koivun istutus tai kylvö. Käytännössä koivua kuitenkin viljellään hirvien takia hyvin vähän. Samalla koivu puhdistaa kasvupaikan. Mihin unohtuivat metsänomistajat. Samalla vasasuojaa haluttaisiin lyhentää. Silloin se ei osuisi päällekkäin hirven kiimahuipun kanssa ja vasat syntyisivät normaaliin aikaan keväällä. Valitettavasti samaan aikaan myös hirvet ovat lisääntyneet. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. SITAATTI NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA ”Sarvijaakkourokset kävivät parin sekunnin ottelun naaraasta. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Siitä varmaan se nahkeus istuttamista kohtaan johtuu.” Puuki ”Jos talven jäljiltä isommissa taimissa on vain lumen alle jäänyt osa neulasista ruskettunut, syynä voi olla männyntalvihome.” A. Esimerkiksi eteläisessä Lapissa metsästysaika on vaarassa jäädä liian lyhyiksi lumentulon ja pimenevien päivien takia. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Maaja metsätalousministe riön ehdotukseen sisältyy myös riski siitä, että hirvien määrä kasvaa koko Suomessa. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Kiitos tästä kuuluu myös neuvottelukumppaneillemme.” Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Pesonen arvioi neuvotteluja kilpailukykysopimuksen mukaisista työehtosopimuksista. Monelle metsänomistajalle sopisi, että metsää hakataan vain talvella, mutta teollisuus tarvitsee puuta tasaisesti läpi vuoden. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Aiemmin valtio tuki kantokäsittelyä 70 eurolla hehtaarilta, mikä koneyrittäjien mielestä ei kattanut todellisia kustannuksia. MARIANNE MINKKINEN Metsänomistajat unohtuivat Metsäteollisuus avasi ensimmäisellä neuvottelutuloksellaan koko työmarkkinakierroksen. Nyt käsittelystä peritään isompi korvaus. fi/Metsalehti/Lukijoiden-kuvat. Kiima-ajan rauhoittamisella ja urosten osuuden kasvattamisella saataisiin hirvikannasta entistä elinvoimaisempi. Huhtikuussa voimaan tullut uusi kestävän metsätalouden rahoituslaki ei enää sisällä tukea kantojen käsittelylle, mutta samalla juurikäävän torjunta säädettiin pakolliseksi. Ajan mittaan hinnoittelu luultavasti hioutuu, sillä paine kesäkorjuuseen kasvaa. Uusi kysymys: Oletko metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Koivuun tauti ei juuri tartu. Routa nostelee pikkutaimet irti. Minulla on kylvöstä huonoja kokemuksia, kun on sellaista aluetta, joka on yrittänyt soistua joskus, vaikka vesitalous on nyt kunnossa. Myös kuolleita taimia löytyi.” Timppa ”Voi sitä mäntyä istuttaakin. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 Tarvitaanko enää kemeraa. Jalkanen ”Kylvöä olen kokeillut, myyrät söivät kaikki taimet.” Metsänvartija ”Hienojakoisilla mailla rouste nostaa kylvötaimet juurineen ylös jo seuraavana keväänä. Koivua tarvitaan lahontorjuntaan ”On muutama vuosi uudistettu mäntyä kylvämällä. Käytännössä puun myyjä on huomannut muutoksen hehtaaritai kuutiometrikohtaisena lisänä, jonka euromäärä vaihtelee eri ostajilla. Kuusentaimien ylivoimaisesta ykkösasemasta voi päätellä, että niitä istutetaan paljon myös juurikäävän valtaamille uudistusaloille. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Taudin levittyä entistä useampi metsänomistaja joutuu päättämään, mitä tehdä juurikäävän saastuttamalle uudistusalalle. Mitä enemmän metsissä liikkuu hirviä, sitä enemmän siellä ilmenee myös hirvituhoja. ??. Niitä on vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten, mutta hirvikannan kasvuun ei ole enää varaa – jo pelkästään metsien terveyden vuoksi. ??. Puuta lahottava juurikääpä on levinnyt huolestuttavalla tavalla, ja ilmaston lämpeneminen pahentaa ongelmaa. Viime vuosina koivun suosio on vähän parantunut. Tärkeintä on, että metsien terveydestä huolehditaan. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. Yleensä taimia on syntynyt kohtuullisesti, mutta vuonna 2011 tehdyllä kylvöllä taimettuminen on ollut heikkoa. Viime vuonna koivuntaimien osuus kaikista metsiin istutetuista taimista oli vain muutama prosentti
Nuori eversti hankki tuon hänelle rakkaan vanhan torpan jo 1930-luvulla Juuri ennen sotaa hän ryhtyi rakentamaan uutta päärakennusta lähimetsien hongista, jotka käsin veistettiin silloin vielä erämaamaisemaan kirkasvetisen Vähä-Valkjärven rannalle. Metsässä liikkuminen ei ole nykyään monelle suomalaislapsellekaan itsestäänselvyys. Siirryimme haudalle. Isäni vei minut suojaan kenraalin puuliiteriin, missä oli sahapukki, jonka jokaisessa jalassa oli vanha kumisaapas. Käsitöiden, sosiaalisten taitojen ja ongelmanratkaisun lisäksi se opettaa kunnioittamaan luontoa. Alkukesän vihreän eri sävyt ja kasvun tuoksut tulvivat vastaan monilajisessa puutarhassa. Tammenlehvät olivat juuri puhjenneet, kookas hemlokki, ojenteli oksiaan polun varressa. siten, että älypuhelimella otetaan kuva metsässä kasvavasta oikeasta puusta. Luonnossa on helpompi keksiä ohjelmaa, koska siellä on valmiiksi erilaisia materiaaleja, esimerkiksi puita kodan rakentamiseen.” Ajassa kiinni Roihu-leirin ensisijaisena tarkoituksena on saada nuoret ystävystymään keskenään ja ymmärtämään erilaisuutta. Sen jälkeen hän valmistaa raakamateriaalista tuotteita ja toimittaa niitä asiakkaille. Pysäköin tuohon nuoreen kuusikkoon ja siirryin pihapiiriin. Partiolaiset Sofia Savonen ja Jaakko Nippala testaavat uutta Mobi-Metsä-peliä, jossa kuvataan puita älypuhelimella. Kenraali vietti perheineen Lepänkannossa kesät ja eläkkeelle jäätyään talviajatkin. ”Partiossa opetetaan, että metsässä ollaan vieraana, eikä sinne voi jättää mitä tahansa. Kesä oli kukkeimmillaan, aamu oli tyyni ja kuikka huuteli järvellä. Tilaisuus oli arvokas ja kaunis, koruton. Sankarin haudalla Lepänkanto sijaitsee metsieni keskellä. Hänen hautansa, luonnonkivipaasi, muistuttaa isännästä tammen alla metsäisessä Lepänkannon puutarhassa. Metsitys onnistui hyvin, maa on äärimmäisen rehevä ja kasvu on hurja. Ensimmäiset muistot kuusenistutuksesta minulla on juuri Lepänkannon lähimetsistä. Miehiä oli kuokkien kanssa useita, talon ulkopuolisiakin Etelä-Iitistä asti. » Suunnattu vähintään 12-vuotiaille partiolaisille sekä partioon tutustujille. Sodat tulivat väliin, ja uhkea Lepänkannon päärakennus valmistui vuonna 1946. Muutama joutilas niitty istutettiin kuuselle 50-luvun lopulla. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 Roihu-leiri » Osa Suomen partiolaisten valtakunnallista Roihu 2016 -teemavuotta. Mukaan on tulossa 17?000 partiolaista, joista 3?000 on ulkomaalaisia. ??. ??. AJANKOHTAINEN KOLUMNI FAKTA MARIANNE MINKKINEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva P artiolaiset järjestävät heinäkuun lopulla Roihu-suurleirin Hämeenlinnassa Evon retkeilyalueen metsissä. Ajelin Lepänkantoon juhla-aamuna tuttuja teitä ja polkuja. ”Metsä on olennainen osa partiota. Samalla oppii ottamaan vastuuta, kun esimerkiksi lämmintä vettä ei välttämättä ole saatavilla”, sanoo Suomen partiolaisten metsäkoordinaattori Jaakko Nippala . Muistan, että meidät yllätti kova ukonilma ja rankkasade. Kohdalleni lankesi kunnia osallistua seppeleenlaskutilaisuuteen jääkärikenraali Väinö Vainion haudalla Iitin Lepänkannossa. Pohjoismaat ovat ainoat, joissa järjestetään metsäleirejä. Pirtti on luonnonkiviuuneineen ja karhuntaljoineen upea kulttuurikoti, joka on edelleen kenraalin jälkikasvun kesäkoti. Vierailijoita tulee muun muassa Yhdysvalloista, Australiasta, Thaimaasta, Uudesta-Seelannista, Hongkongista ja Britanniasta. Se houkuttaa ulkomaalaisia Suomeen”, kertoo Roihun kansainvälisen markkinoinnin päällikön Sofia Savonen . Pelin tavoitteena on aktivoida lapsia menemään metsään. Vastaanottamassa oli kenraalin perhettä ja upseereita. Reilun viikon mittainen Roihu on suurin Suomessa koskaan pidetty partioleiri. Kenraali oli tarkka mies, ei noussut kosteus maasta sahapukkia pehmentämään. Lepänkannon rakentamisen aikaan ei tuolla suunnalla ollut kuin kolme asumusta, monta ei ole vieläkään. Luonnonkivipaasi alppiruusun suojassa sai nojalleen havuseppeleen sinivalkoisin nauhoin. Isäni ja kenraali tulivat hyvin toimeen keskenään, olivathan he samaa ikäluokkaa ja sodat käyneitä miehiä. Mobiilipelissä pelaaja istuttaa ja kaataa puita omassa metsässä. AJASSA 5 9. Savosen mukaan metsä on hyvä ympäristö leirin pitämiselle, kun toimitaan jokamiehenoikeuksien puitteissa ja kysytään tarvittaessa maanomistajan lupa. Takimmaisella niityllä tuuli ja kaarnakuoriaset tekevät tihutöitään, mökkitie vaikeuttaa puunkorjuuta. Kenraalin haudan vieressä on 90-luvun puolivälissä metsittämäni pelto. » Toteutetaan pääsääntöisesti vapaaehtoisten voimin. Kunniavartio oli paikalla. 60 vuoden jälkeen nuo kuuset ovat salskeita tukkipuita, pariin kertaan harvennettuja. Suomalainen metsä, luonnon ja vesistöjen puhtaus sekä jokamiehenoikeudet näyttäytyvät eksoottisina kaukaa tuleville. Ohjelmaan kuuluu muun muassa linnunpönttöjen rakentamista, vaelluksia ja suppailua eli seisten melomista. Metsä on partiolaisille oppimisympäristö ja siellä tekeminen on meille myös kasvatuksellinen tehtävä”, Nippala kertoo. Partiossa yhdistyvät monet eri taidot. Lepänkannossa kohtaavat pysyvät arvot – luonto, metsä ja isänmaa. Kauniina kesäkuun aamuna valmistauduin tilaisuuteen liikuttunein mielin. ”Sekin, että viettää kahdeksan päivää metsässä, on jo iso elämys. ”Muissa maissa partioleirit pidetään ruohokentillä. Koivua tarvitaan lahontorjuntaan RIITTA ALESTALO Kirjoittaja on iittiläinen agronomi ja metsänomistaja-yrittäjä. Jääkärikenraali oli myös kirjailija ja kirjoittaja: hän kirjoitti kaikkiaan 11 kirjaa, joista suurimman osan Lepänkannossa. Leirillä myös pelataan älypuhelimille suunniteltua Mobi-Metsä-peliä, joka on kehitetty yhdessä metsäyhtiö UPM:n kanssa. Isän riesana pieni likka. » Pidetään 20.–28.7.2016 Hämeenlinnassa Evon retkeilyalueella. Lepänkannon pirtissä, joka samalla on kenraalin kotimuseo, oli käyttäjänsä jäljiltä monipuolinen viehekokoelma, puukot, kompassi, reppu ja kaksi pientä nokipannua. Runkojen kaataminen tapahtuu Metsä houkuttelee Suomeen Partiolaisten Roihu-suurleirille on tulossa 3 000 ulkomaalaista
Neuvottelut käytiin sopimuskumppaneidemme kanssa hyvässä hengessä ja ratkaisut metsäteollisuuden päätoimialoilla syntyivät ripeästi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Mitä enemmän metsissä liikkuu hirviä, sitä enemmän siellä ilmenee myös hirvituhoja. Tärkeintä on, että metsien terveydestä huolehditaan. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 Tarvitaanko enää kemeraa. Olen mielestäni saanut itse hyvin istuttamalla hurjaa kasvua pukkaavaa männikköä.” Jees h-valta ”Kylvö sopii paremmin hirvialueille. Monelle metsänomistajalle sopisi, että metsää hakataan vain talvella, mutta teollisuus tarvitsee puuta tasaisesti läpi vuoden. Huhtikuussa voimaan tullut uusi kestävän metsätalouden rahoituslaki ei enää sisällä tukea kantojen käsittelylle, mutta samalla juurikäävän torjunta säädettiin pakolliseksi. fi/Metsalehti/Lukijoiden-kuvat. Uusi kysymys: Oletko metsänhoitoyhdistyksen jäsen. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Istuttamalla on onnistunut paremmin.” Korpituvan Taneli ”Olen ihmetellyt männyn istutuksen nahkeutta näillä palstoilla. Esimerkiksi eteläisessä Lapissa metsästysaika on vaarassa jäädä liian lyhyiksi lumentulon ja pimenevien päivien takia. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Samalla koivu puhdistaa kasvupaikan. Valitettavasti samaan aikaan myös hirvet ovat lisääntyneet. Periaatteessa tarjolla on hyvä lääke: koivun istutus tai kylvö. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. Routa nostelee pikkutaimet irti. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi METSALEHTI.FI GALLUP VERKKOKESKUSTELU Kyllä 65% EI 35% vas taa jia 30 4 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. Puukaupan rahavirtoihin verrattuna juurikäävän torjunta ei ole kallista, mutta yhteensä siitä koituu vuosittain yli seitsemän miljoonan euron uusi kulu. Käytännössä puun myyjä on huomannut muutoksen hehtaaritai kuutiometrikohtaisena lisänä, jonka euromäärä vaihtelee eri ostajilla. AJASSA 4 9. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. Viime vuonna koivuntaimien osuus kaikista metsiin istutetuista taimista oli vain muutama prosentti. Niitä on vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten, mutta hirvikannan kasvuun ei ole enää varaa – jo pelkästään metsien terveyden vuoksi. Yleensä taimia on syntynyt kohtuullisesti, mutta vuonna 2011 tehdyllä kylvöllä taimettuminen on ollut heikkoa. MARIANNE MINKKINEN Metsänomistajat unohtuivat Metsäteollisuus avasi ensimmäisellä neuvottelutuloksellaan koko työmarkkinakierroksen. Pienempi sarvijaakko kärsi tappion, mutta taistelun tauottua myös naaras oli kadonnut paikalta.” PENTTI KANNIAINEN Molemmat hävisivät Maaja metsätalousministeriö haluai si siirtää hirvenmetsästyskauden aloitusajankohtaa parilla viikolla eteenpäin. Puunkorjuussa totutellaan uuteen käytäntöön juurikäävän torjunnassa. Kiitos tästä kuuluu myös neuvottelukumppaneillemme.” Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Pesonen arvioi neuvotteluja kilpailukykysopimuksen mukaisista työehtosopimuksista. ??. Käytännössä koivua kuitenkin viljellään hirvien takia hyvin vähän. Maaja metsätalousministe riön ehdotukseen sisältyy myös riski siitä, että hirvien määrä kasvaa koko Suomessa. Samalla vasasuojaa haluttaisiin lyhentää. Puuta lahottava juurikääpä on levinnyt huolestuttavalla tavalla, ja ilmaston lämpeneminen pahentaa ongelmaa. Silloin se ei osuisi päällekkäin hirven kiimahuipun kanssa ja vasat syntyisivät normaaliin aikaan keväällä. Kun tukit on korjattu, metsässä voi taas kasvattaa kuusta. SITAATTI NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA ”Sarvijaakkourokset kävivät parin sekunnin ottelun naaraasta. Ajan mittaan hinnoittelu luultavasti hioutuu, sillä paine kesäkorjuuseen kasvaa. Jalkanen ”Kylvöä olen kokeillut, myyrät söivät kaikki taimet.” Metsänvartija ”Hienojakoisilla mailla rouste nostaa kylvötaimet juurineen ylös jo seuraavana keväänä. Mihin unohtuivat metsänomistajat. Nyt käsittelystä peritään isompi korvaus. Taimien neulaset kuivuivat ja toisissa neulasissa oli sienitai viruspesäkkeitä. Siitä varmaan se nahkeus istuttamista kohtaan johtuu.” Puuki ”Jos talven jäljiltä isommissa taimissa on vain lumen alle jäänyt osa neulasista ruskettunut, syynä voi olla männyntalvihome.” A. Koivuun tauti ei juuri tartu. Viime vuosina koivun suosio on vähän parantunut. Kiima-ajan rauhoittamisella ja urosten osuuden kasvattamisella saataisiin hirvikannasta entistä elinvoimaisempi. Aiemmin valtio tuki kantokäsittelyä 70 eurolla hehtaarilta, mikä koneyrittäjien mielestä ei kattanut todellisia kustannuksia. Koivua tarvitaan lahontorjuntaan ”On muutama vuosi uudistettu mäntyä kylvämällä. Myös kuolleita taimia löytyi.” Timppa ”Voi sitä mäntyä istuttaakin. Kuusentaimien ylivoimaisesta ykkösasemasta voi päätellä, että niitä istutetaan paljon myös juurikäävän valtaamille uudistusaloille. ??. Se kasvaa nopeasti ja laadukasta puuta. Näillä mailla on onnistunut parhaiten, kun on kuokalla otettu niukasti kivennäismaata esiin ja siihen kylvö.” Tamperelainen ”Yleensä männyn uudistusaloille kannattaa jättää jättöpuiksi kelvollisia mäntyjä, jotka takaavat taimettumisen.” Jätkä ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi. Taudin levittyä entistä useampi metsänomistaja joutuu päättämään, mitä tehdä juurikäävän saastuttamalle uudistusalalle. Minulla on kylvöstä huonoja kokemuksia, kun on sellaista aluetta, joka on yrittänyt soistua joskus, vaikka vesitalous on nyt kunnossa
Kenraali oli tarkka mies, ei noussut kosteus maasta sahapukkia pehmentämään. ??. Sankarin haudalla Lepänkanto sijaitsee metsieni keskellä. Ensimmäiset muistot kuusenistutuksesta minulla on juuri Lepänkannon lähimetsistä. » Pidetään 20.–28.7.2016 Hämeenlinnassa Evon retkeilyalueella. Miehiä oli kuokkien kanssa useita, talon ulkopuolisiakin Etelä-Iitistä asti. Partiossa yhdistyvät monet eri taidot. Hänen hautansa, luonnonkivipaasi, muistuttaa isännästä tammen alla metsäisessä Lepänkannon puutarhassa. ??. Se houkuttaa ulkomaalaisia Suomeen”, kertoo Roihun kansainvälisen markkinoinnin päällikön Sofia Savonen . Isäni vei minut suojaan kenraalin puuliiteriin, missä oli sahapukki, jonka jokaisessa jalassa oli vanha kumisaapas. Partiolaiset Sofia Savonen ja Jaakko Nippala testaavat uutta Mobi-Metsä-peliä, jossa kuvataan puita älypuhelimella. Takimmaisella niityllä tuuli ja kaarnakuoriaset tekevät tihutöitään, mökkitie vaikeuttaa puunkorjuuta. Pohjoismaat ovat ainoat, joissa järjestetään metsäleirejä. Vierailijoita tulee muun muassa Yhdysvalloista, Australiasta, Thaimaasta, Uudesta-Seelannista, Hongkongista ja Britanniasta. ”Sekin, että viettää kahdeksan päivää metsässä, on jo iso elämys. Kunniavartio oli paikalla. Mobiilipelissä pelaaja istuttaa ja kaataa puita omassa metsässä. Tilaisuus oli arvokas ja kaunis, koruton. Metsitys onnistui hyvin, maa on äärimmäisen rehevä ja kasvu on hurja. Käsitöiden, sosiaalisten taitojen ja ongelmanratkaisun lisäksi se opettaa kunnioittamaan luontoa. Sen jälkeen hän valmistaa raakamateriaalista tuotteita ja toimittaa niitä asiakkaille. Suomalainen metsä, luonnon ja vesistöjen puhtaus sekä jokamiehenoikeudet näyttäytyvät eksoottisina kaukaa tuleville. Tammenlehvät olivat juuri puhjenneet, kookas hemlokki, ojenteli oksiaan polun varressa. Lepänkannon pirtissä, joka samalla on kenraalin kotimuseo, oli käyttäjänsä jäljiltä monipuolinen viehekokoelma, puukot, kompassi, reppu ja kaksi pientä nokipannua. Isän riesana pieni likka. Runkojen kaataminen tapahtuu Metsä houkuttelee Suomeen Partiolaisten Roihu-suurleirille on tulossa 3 000 ulkomaalaista. Muistan, että meidät yllätti kova ukonilma ja rankkasade. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 Roihu-leiri » Osa Suomen partiolaisten valtakunnallista Roihu 2016 -teemavuotta. Ajelin Lepänkantoon juhla-aamuna tuttuja teitä ja polkuja. AJASSA 5 9. Metsässä liikkuminen ei ole nykyään monelle suomalaislapsellekaan itsestäänselvyys. Leirillä myös pelataan älypuhelimille suunniteltua Mobi-Metsä-peliä, joka on kehitetty yhdessä metsäyhtiö UPM:n kanssa. Lepänkannossa kohtaavat pysyvät arvot – luonto, metsä ja isänmaa. ”Muissa maissa partioleirit pidetään ruohokentillä. Muutama joutilas niitty istutettiin kuuselle 50-luvun lopulla. Pirtti on luonnonkiviuuneineen ja karhuntaljoineen upea kulttuurikoti, joka on edelleen kenraalin jälkikasvun kesäkoti. Samalla oppii ottamaan vastuuta, kun esimerkiksi lämmintä vettä ei välttämättä ole saatavilla”, sanoo Suomen partiolaisten metsäkoordinaattori Jaakko Nippala . 60 vuoden jälkeen nuo kuuset ovat salskeita tukkipuita, pariin kertaan harvennettuja. Reilun viikon mittainen Roihu on suurin Suomessa koskaan pidetty partioleiri. Kenraali vietti perheineen Lepänkannossa kesät ja eläkkeelle jäätyään talviajatkin. Sodat tulivat väliin, ja uhkea Lepänkannon päärakennus valmistui vuonna 1946. Metsä on partiolaisille oppimisympäristö ja siellä tekeminen on meille myös kasvatuksellinen tehtävä”, Nippala kertoo. Lepänkannon rakentamisen aikaan ei tuolla suunnalla ollut kuin kolme asumusta, monta ei ole vieläkään. Alkukesän vihreän eri sävyt ja kasvun tuoksut tulvivat vastaan monilajisessa puutarhassa. Jääkärikenraali oli myös kirjailija ja kirjoittaja: hän kirjoitti kaikkiaan 11 kirjaa, joista suurimman osan Lepänkannossa. Nuori eversti hankki tuon hänelle rakkaan vanhan torpan jo 1930-luvulla Juuri ennen sotaa hän ryhtyi rakentamaan uutta päärakennusta lähimetsien hongista, jotka käsin veistettiin silloin vielä erämaamaisemaan kirkasvetisen Vähä-Valkjärven rannalle. » Suunnattu vähintään 12-vuotiaille partiolaisille sekä partioon tutustujille. Savosen mukaan metsä on hyvä ympäristö leirin pitämiselle, kun toimitaan jokamiehenoikeuksien puitteissa ja kysytään tarvittaessa maanomistajan lupa. Luonnonkivipaasi alppiruusun suojassa sai nojalleen havuseppeleen sinivalkoisin nauhoin. » Toteutetaan pääsääntöisesti vapaaehtoisten voimin. Koivua tarvitaan lahontorjuntaan RIITTA ALESTALO Kirjoittaja on iittiläinen agronomi ja metsänomistaja-yrittäjä. Pelin tavoitteena on aktivoida lapsia menemään metsään. Kohdalleni lankesi kunnia osallistua seppeleenlaskutilaisuuteen jääkärikenraali Väinö Vainion haudalla Iitin Lepänkannossa. siten, että älypuhelimella otetaan kuva metsässä kasvavasta oikeasta puusta. Luonnossa on helpompi keksiä ohjelmaa, koska siellä on valmiiksi erilaisia materiaaleja, esimerkiksi puita kodan rakentamiseen.” Ajassa kiinni Roihu-leirin ensisijaisena tarkoituksena on saada nuoret ystävystymään keskenään ja ymmärtämään erilaisuutta. AJANKOHTAINEN KOLUMNI FAKTA MARIANNE MINKKINEN, teksti SEPPO SAMULI, kuva P artiolaiset järjestävät heinäkuun lopulla Roihu-suurleirin Hämeenlinnassa Evon retkeilyalueen metsissä. Kauniina kesäkuun aamuna valmistauduin tilaisuuteen liikuttunein mielin. Vastaanottamassa oli kenraalin perhettä ja upseereita. Kenraalin haudan vieressä on 90-luvun puolivälissä metsittämäni pelto. Mukaan on tulossa 17?000 partiolaista, joista 3?000 on ulkomaalaisia. Isäni ja kenraali tulivat hyvin toimeen keskenään, olivathan he samaa ikäluokkaa ja sodat käyneitä miehiä. Siirryimme haudalle. Ohjelmaan kuuluu muun muassa linnunpönttöjen rakentamista, vaelluksia ja suppailua eli seisten melomista. ”Metsä on olennainen osa partiota. Pysäköin tuohon nuoreen kuusikkoon ja siirryin pihapiiriin. ”Partiossa opetetaan, että metsässä ollaan vieraana, eikä sinne voi jättää mitä tahansa. Kesä oli kukkeimmillaan, aamu oli tyyni ja kuikka huuteli järvellä
Tänä vuonna valmisteltavassa uudessa energiaja ilmastostrategiassa pohditaan myös bioenergian roolia”, Laurikka sanoo. Esillä oli 13,5 miljoonan kuution kulutus vuonna 2020. Nyt Laurikka katsoo tilannetta etujärjestön näkökulmasta. Metsien sitoman hiilen määrä voi kasvaa, vaikka puuta jalostettaisiin ja käytettäisiin energiantuotantoon”, Bioenergia ry:n tuore toimitusjohtaja sanoo. ”Hiilinieluja on ilmastoneuvotteluissa käsitelty jo pitkään. Aihe on Laurikalle tuttu. ”EI METSÄ OLE PELKKÄ HIILIVARASTO.” Harri Laurikka » Bioenergia ry:n toimitusjohtaja » 45-vuotias » kotoisin Tampereelta, asuu Helsingissä » vaimo ja neljä lasta » tuotantotalouden diplomi-insinööri ja tekniikan tohtori » Suomen pääneuvottelija kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa 2013–2016 » ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies 2007–2013 » harrastaa lenkkeilyä HAASTATTELU Harri Laurikka on huolissaan metsähakkeen käytön laskusta. Sen käyttömäärät ovat kuitenkin jo toista vuotta laskussa. ”Vuosikymmenen vaihteessa linjattiin, että metsähakkeen käyttöä lisätään merkittävästi. Kestävyyskriteerien yhteydessä on ollut esillä niin sanottu kaskadiperiaate. EU:ssa tuntuu nyt kuitenkin syntyneen bioenergiavastaisuutta. Bioenergia ry edustaa kotimaisista polttoaineista, kuten puusta ja turpeesta, energiaa tuottavia tahoja. Suomessa käytetystä uusiutuvasta energiasta yli 80 prosenttia on puupohjaista, EU:ssa käytetystä yli 60 prosenttia”, Laurikka sanoo. Luonnonvarakeskuksen mukaan metsähaketta käytettiin viime vuonna kahdeksan miljoonaa kuutiometriä. ”Maailman energiankulutuksesta noin 80 prosenttia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Hallituksen tavoitteena on kuitenkin nostaa uusiutuvan energian osuus 2020-luvulla yli puoleen. Hän työskenteli ympäristöministeriössä yhdeksän vuotta, viime vuodet Suomen pääneuvottelijana kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. EU:n tasolla kehitetäänkin nyt bioenergian kestävyyskriteerejä. ”Ei olisi järkevää, että lainsäätäjä pyrkisi muuttuvien markkinahintojen maailmassa määrittämään käyttöjärjestyksen.” Metsähake huolena Suomessa metsähake on merkittävä biopolttoaine. Laurikkaa tämä huolettaa. Julkisuudessa on pohdittu, hillitseekö puun energiakäyttö ilmastonmuutosta vai ei: puun poltto vapauttaa ilmakehään hiilidioksidia, mutta toisaalta kasvava metsä sitoo ilmakehän hiilidioksidia. AJASSA 6 9. Hänen mielestään bioenergia soveltuu hyvin energianlähteeksi, kunhan huolehditaan siitä, että käyttö on kestävää. ”Ei metsä ole pelkkä hiilivarasto. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 FAKTA LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat A jatus tuntuu Harri Laurikasta hullulta. ”Tavoitteeseen ei päästä nykykeinoilla. Hänen mukaansa bioenergian puolesta puhuu se, että se tuo työllisyyttä haja-asutusalueille, parantaa omavaraisuutta ja on kustannustehokasta. Bioenergian puolesta Harri Laurikan mielestä puu on hyvä energianlähde, kunhan sen käyttö on kestävällä pohjalla. Hänen mukaansa bioenergian käytön puolesta puhuvat muun muassa työllisyysvaikutukset.. Puun osalta se tarkoittaisi sitä, että jatkojalostus, uudelleenkäyttö ja kierrätys tulisivat ennen energiakäyttöä. Laurikan mielestä puun käyttötarkoituksen tulee jatkossakin määräytyä markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Siihen ei hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan ole helppo päästä ilman bioenergiaa. Että Suomen kaltainen maa, jossa metsät peittävät lähes 80 prosenttia pinta-alasta, ei voisi käyttää puuta energianlähteenä. Pienetkin yritykset lähtivät rohkeasti investoimaan ja ovat nyt ongelmissa.” Metsähakkeen käytön laskun taustalla ovat leudot talvet, sähkön ja päästöoikeuksien alhainen hinta sekä kivihiilen, öljyn ja maakaasun alhaiset hinnat. Kestävyys tärkeää Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen selvästi alle kahteen asteeseen. Jotain uutta pitää keksiä. Puun rooli energiantuotannossa nousi viime joulukuussa Pariisissa pidetyn ilmastokokouksen jälkeen jälleen esiin. Se on seitsemän prosenttia vähemmän kuin huippuvuonna 2013. Luonnonsuojelualueet ovat oma lukunsa, mutta niiden lisäksi on paljon muutakin metsää. Se on Suomen ja EU:n kannalta huono asia. Niiden korvaamiseen seuraa vien vuosikymmenten aikana tarvitaan kaikkia uusiutuvan energian muotoja”, Laurikka sanoo. Esimerkiksi metsähaketta on myös helpompi varastoida kuin tuulitai aurinkoenergiaa
Täyden vähennyksen saamiseksi puuta on myytävä tuplasti vähennyspohjan verran. Sukupolvenvaihdoksessa voidaan soveltaa maatilojen perintöja lahjaverohuojennuksia, jos lapset jatkavat maanviljelyä. Vähennys on tarjolla tuottoarvoltaan yli 40 000 euron metsätiloille. ”Lisäksi sisarusten lapset pitäisi rinnastaa lähisukulaisiin. Tällöin he maksavat lahjaveroa reilut 9 000 euroa, siis reilun prosentin tilan käyvästä arvosta. Se ei tarjoa edes samoja etuuksia kuin nykyiset verosuunnittelun keinot. Tämä on täysin laillinen verosuunnittelun keino, ei mitään panamakeinottelua”, Sikanen huomauttaa. Tällöin sukupolvenvaihdokset voitaisiin tehdä hyvin edullisesti kaupoin ja verottaja saisi aina neljän prosentin lahjaveron. Korotonta maksuaikaa voi olla 15–20 vuotta. Huojennus koskee lahjaveroa, joka maksetaan metsästä 40 000 euron tuottoarvon ylittävältä osalta. Huojennuksen saisi aina sadan hehtaarin ylittävään tilan osaan kohdistuvasta lahjaverosta. Verohallinto määrittää metsien keskimääräisen vuotuisen tuoton kunnittain. Esimerkiksi Rantasalmelta 170 hehtaarin runsaspuustoisen tilan käypä arvo 820 000 euroa. Verohallinnon mukaan riittää, että tilakokonaisuuteen kuuluu parin hehtaaria peltoa. Jatkajan on omistettava tilaa 15 vuotta. Vekselivetoinen verohuojennus Jatkajan on maksettava koko lahjavero puolen vuoden kuluessa metsän saamisesta. Vähennykset on tehtävä 15 vuoden aikana. 7 9. ”Jos peltoa ei ole, sitä voi ostaa muutaman hehtaarin. Alennus edellyttää runsaita puun myyntituloja. Hämeenkoskella vähimmillä hehtaareilla tuotto, e/ha tuottoarvo 40 000 euroa Akaa 136,81 29,2 ha Eura 107,13 37,3 ha Hämeenkoski 188,54 21,2 ha Isokyrö 73,58 54,4 ha Kaustinen 53,58 74,7 ha Petäjävesi 130,81 30,6 ha Pyhäranta 85,36 46,9 ha Simo* 21,71 184,2 ha Sukupolvenvaihdoshuojennus on käytettävissä, kun lahjoitetun metsän tuottoarvo on yli 40 000 euroa. Siitä lasten pitäisi maksaa lahjaveroa 130 000 euroa. Muuten käytetyt vähennykset lisätään korotettuna 20 prosentilla metsätalouden pääomatuloihin. Muu osa lahjaverosta kirjattaisiin verovelaksi, jota lyhennetään tulevissa puukaupoissa.” Esimerkkitilalla täyden huojennuksen saisi noin 400 000 euron puukauppatuloilla. ”Tätä pitäisi muuttaa niin, että jatkaja maksaisi vain huojennuksen jälkeen jäävän osan lahjaveroa ja sille pitäisi antaa 3–5 vuoden maksuaika kuten maataloudessa. nuorilla perheillä ole moisia rahoja eikä ajatus veron maksamisesta velalla innosta. Lähisukulaisten kaupassa myyjä ei maksa luovutusvoittoveroa. Vähennys voidaan tehdä myös lahjan saajan muilta tiloilta saatavista puun myyntituloista. Metsälahjavähennys luokitellaan vähämerkitykselliseksi de minimis -tueksi, joten se läpäisee EU:n kilpailuseulan. Nykykeinoilla isompi hyöty Tilan myynti jatkajille on selvästi edullisempi tapa sukupolvenvaihdokseen. Houkuttimeksi se aikoo asettaa huojennuksen lahjaverosta: keskikokoisilla tiloilla lahjavero alenisi 30–50 prosenttia. Vähennyksen on oltava vähintään 1 500 euroa ja enintään 195 000 euroa vuodessa. Tämä nopeuttaisi lapsettomien metsänomistajien sukupolvenvaihdoksia.” Ehdotetun sukupolvenvaihdoshuojennuksen saamiseksi tilan jatkajan on hakkautettava metsiään säästelemättä. Luvut löytyvät verohallinnon syventävistä vero-ohjeista. Näin neljännes tilan arvosta menee aina täysin veroitta lapsille.” Esimerkkinä olleeseen Rantasalmen tilaan kuuluu muutama hehtaaria peltoa. M ik ko R iik ilä. Huojennuksen jälkeen lahjaveroa jäisi maksettavaksi 71 000 euroa. Tuottoarvo on metsän vuosituotto kertaa kymmenen. Ostajilta menisi varainsiirtoveroa 26 000 euroa, mutta kaupasta koituva metsävähennyksen alentaisi ostajien puunmyyntiveroja 115 000 eurolla. Jos tuottoarvo on 60 000 euroa, huojennus koskee kolmasosaa lahjaverosta. Vähennyspohja saadaan, kun tämä osa lahjaverosta kerrotaan 2,2:lla. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 AJASSA N äyttelyt : Sata vuotta – Sata kuvaa 29.4.–18.9.2016 Hyytiälän kesä 1936 29.4.2016–8.1.2017 Laaja perusnäyttely koko vuoden! Punkaharju 015 345100 www.lusto.fi Metsäsuomalaiset 23.2.2016–8.1.2017 Kaija Kiuru: Luontonäkymiä – Nature Views 29.4.–20.11.2016 MIKKO RIIKILÄ HALLITUS haluaa kannustaa metsänomistajia lahjoittamaan metsänsä nuoremmalle polvelle. Hallituksen esittämä mutkikas ja tehoton malli voitaisiin unohtaa. Verohallinto määrittää metsähehtaarin vuosituotot kunnittain. Huojennusten hyöty palautuu, kun puuta myöhemmin myydään. Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen tietää, ettei Hallituksen huojennus ei pahemmin kannusta Huojennusluonnos metsien sukupolvenvaihdosten edistämiseksi jäi tyngäksi. Näin metsä voitaisiin myydä heille ilman, että myyjä joutuisi maksamaan luovutusvoittoveroa. Hän ehdottaa, että metsävähennyksen enimmäismäärä korotettaisiin 90 prosenttiin metsätilan hinnasta. Metsätalouden vuotuisesta puhtaasta pääomatulosta voi vähentää 50 prosenttia. * huonotuottoisilla alueilla huojennuksen saa yli sadan hehtaarin ylittävältä osalta metsätilaa. ”Kauppa ei ole lahjanluontoinen, kun hinta on vähintään 75,1 prosenttia käyvästä arvosta
Siivotessa esimerkiksi metsämyyrien sotkemaa kesämökkiä talven jäljiltä on syytä välttää pölyä nostattavia siivousvälineitä kuten imuria. Metsänomistajien kannattaa tarkkailla tilannetta heinäkuun puolella. Ne ovat myös järsineet puutarhojen istutuksia ja nurmikoita. Siihen mennessä selviää, moniko vaurioitetuista taimista toipuu itsekseen. Runsaina esiintyneet peltoja lapinmyyrät myyrät ovat talvella silpunneet niittyjen ja peltojen heinäkasvillisuutta. Vaikka myyräkanta olisi romahtamassa, niin usein myyriä vielä näkyy lumen sulamisen jälkeen. Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa oli viime vuonna hyvin laaja-alainen myyrähuippu. Myyrien huiman lisääntymistehon vuoksi on hyvinkin odotettavissa, että kannat saavuttavat huipputiheydet ensi syksynä. Laajalla alueella eteläisellä Pohjanmaalla, Suomenselällä ja Keski-Suomessa myyräkannat ovat perin alhaiset. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 W ik im ed ia C om m on s OTSO HUITU JUKKA NIEMIMAA HEIKKI HENTTONEN ETELÄ ja Itä-Suomen myyräkannat ovat selvässä kasvussa, kun taas Keskija Länsi-Suomessa myyriä on niukasti. Pohjois-Suomessa on jälleen näköpiirissä pari hiljaista myyrävuotta. Kannoissa rytminmuutos Maan eteläpuoliskon myyräkannat ovat vaihdelleet samanaikaisesti viimeiset 15 vuotta, mutta nyt näyttää siltä, että länsi on alkamassa erota rytmissään etelästä ja idästä. Kainuussa ja PohjoisPohjanmaalla kannat ovat odotetusti romahtaneet, mutta pohjoisemmassa Suomessa tilanne on vielä vaihteleva. Tarkistuksen paikka Etenkin Pohjois-Suomessa talven jäljiltä törmää myyrien aikaansaamiin jälkiin, tuhoihin tai jätöksiin. Myyräkuume tarttuu vain metsämyyrien jätöksistä. Jätökset kannattaa mieluummin siivota desinfioivaan liuokseen kastetulla rätillä. Peltomyyrä (kuvassa) ei levitä myyräkuumetta, sen sijaan metsämyyrän jätöksiä on syytä varoa.. Pohjoisen viime syksyn myyrähuippu puolestaan on romahtanut tai laskussa, osoittavat Luonnonvarakeskuksen tutkimukset. ”ETENKIN PIENET KUUSENTAIMET TOIPUVAT YLLÄTTÄVÄN HYVIN.” Polku omaan metsään Met säki rja metsälehti.fi petojen ja tautien saattelemana jo alkukesällä. Lapissa myyriä vilisi vielä paikoin toukokuun viimeisellä viikolla, paikoin oli tyhjää. Kyseessä ovat yleensä romahtavan kannan rippeet, joiden odotetaan katoavan Myyräkanta kasvaa etelässä Pohjois-Suomen viime syksyn myyrähuippu on romahtanut. Etenkin pienet kuusentaimet toipuvat yllättävän hyvin myyrien järsimisestä ehjinä säilyneiden sivuoksien ja/tai taimen tyven leposilmujen turvin. Metsänomistajien on syytä poiketa tarkastuskäynnillä taimikoissa. Peltoja metsämyyrien kannat ovat jatkaneet viime vuonna alkanutta nousuaan Eteläja Itä-Suomessa. Tosin viimeisen viiden vuoden ajalta tiedetään Lapista yksi tapaus – vuosi 1983 – jolloin odotettu romahdus ei tapahtunutkaan, vaan tutkijoiden yllätykseksi tuli ylimääräinen runsas myyrävuosi. Runsaat myyräkannat ovat voineet aiheuttaa huomattaviakin vaurioita esimerkiksi kuusija mäntytaimikoissa. Kuusen istutusaloilla ei kuitenkaan pidä mennä tekemään hätiköityjä korjaustoimenpiteitä tuhot havaittuaan. Puutarhojen nurmikoilla lumen alta paljastuvat niin sanotut heinämakkarat eivät kieli myyräkuumeriskistä – kyseessä ovat peltoja lapinmyyrien aikaansaannokset eivätkä ne levitä myyräkuumevirusta. Joka tapauksessa tämän hetkinen tilanne eroaa selvästi nykyistä edeltävästä huipusta, jolloin myyrät ja sopulit romahtivat huipun jälkeen jo ennen vuodenvaihdetta, eikä keväällä näkynyt jyrsijöistä hännänpäätäkään. Seuraava myyrähuippu saavutettaisiin tällöin näillä aluella syksyllä 2017. AJASSA 8 9. Lähde: Luonnonvarakeskus Länsi-Suomessa oma tahti Myyrätilanne, kevät 2016 Metsämyyräkantojen nousu Eteläja Itä-Suomessa lisää myyräkuumeriskiä. Odotettavissa on, että myyrät alkavat osoittaa runsastumisen merkkejä alkaneen kesän aikana. Edellisen kerran tällainen rytminvaihdos tapahtui 1990-luvun lopulla, jolloin Länsija Keski-Suomen vuoden etuilu itään nähden hävisi ja koko maan eteläpuolisko siirtyi samaan rytmiin. Myyrät ovat kevään koepyyntien perusteella talvehtineet vähintään kohtalaisesti ja elossa säilyneet yksilöt ovat aloittaneet kesäisen lisääntymiskautensa vauhdilla. Kirjoittajat ovat metsäja eläinekologian tutkijoita Luonnonvarakeskuksessa. Myyrähuippu ajoittui näillä seuduilla viime syksyyn, minkä jälkeen kannat ovat huvenneet tähän päivään asti
Sekavan kemerajärjestelmän tilalle haetaan selkeämpiä metsänhoidon kannustimia. ”Tämä on hankalaa, koska kemeratukien on täytettävä EU:n pelisäännöt ja ne on laadittu suuruusluokaltaan aivan erilaisille hankkeille kuin hehtaarin varhaisperkaukselle”, toteaa metsäneuvos Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Pienistäkin hankkeista on tehtävä erinäisiä hakemuksia ja ilmoituksia, ja Metsäkeskuksen päätökset nielevät kymmeniä sivuja paperia. Kemerahimmeli vai veroporkkana. K uv at : M ik ko R iik ilä. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 MIKKO RIIKILÄ K estävän metsänhoidon tukijärjestelmästä eli kemerasta on tullut käyttäjilleen työläs. Kulujen kaksinkertainen verovähennysoikeus kiinnostaa metsänomistajia. AJASSA 9 9
Valtaosan kemeratöistä tekevät ammattilaiset. Nykyinen kemeralaki on voimassa vuoteen 2020. Samalla yritetään järkeillä, kuinka kemeran loppumetrit saataisiin sujumaan edes vähän jouhevammin. 1950ja 1960-luku Itä-Suomen lepikoituneita kaskimaita viljeltiin kuuselle. Pekka Sahlmanin mukaan taimikonhoitokulujen kaksinkertainen verovähennys olisi metsänomistajalle suunnilleen samanarvoinen kuin kemeratuki. Nyt mietitään, millaisia kannustimia sen tilalle voitaisiin luoda. Yksityismetsien vuotuisiin kantorahatuloihin – viime vuonna 1,6 miljardia euroa – verrattuna tuet ovat olemattomia. Metsänomistajat ovat sijoittaneet omaa rahaansa tuettuihin metsänhoitotöihin liki kolminkertaisesti kemeratukien verran. Nykymallin kannattajat alkavat kuitenkin olla harvassa. 10 9. ”Verotuksen kautta” Metsänhoitoyhdistysten toiveena on tuen kanavoiminen verotuksen kautta, mikä yksinkertaistaisi tukijärjestelmää ja sen hallinnointia. ”Neuvojan on helppo ehdottaa hoitotöitä muistuttamalla metsänomistajaa, että työhön saa valtion tukea”, arvelee vanhempi tutkija Harri Hänninen Luonnonvarakeskus Lukesta. 1960-luku Maailmanpankin lainaamaa rahaa ohjattiin metsien tuoton kohentamiseen metsänparannuslainoina. ”Tutkimukset osoittavat, että tuki ei syrjäytä metsänomistajan omaa rahaa. Ajatus on, että esimerkiksi taimikoiden hoitokulut voisi vähentää 1,5–2-kertaisina verotuksessa. Ilman tukea omarahoitus jäisi laihemmaksi. Luonnonhoidon tuista kukaan ei haluaisi luopua. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Pekka Sahlman laskee, että kulun kaksinkertainen verovähennys olisi metsänomistajalle jokseenkin samanarvoinen kuin kemeratuki. Tuki on reaaliarvoltaan pysynyt vakaana 1990-luvun alusta lukien. Ilman hakemusta ei tuettua taimikonhoitoa tai muita töitä voi aloittaa, joten moni aiottu risusavotta saa odottaa ensi vuoteen. ”Tämä voitaisiin toteuttaa ilman byrokratiaa, eikä järjestelmä jättäisi tilaa harmaalle taloudelle kuten nykysysteemi.” Tällainen verotuki suosisi palkkatyötä. 1953 Metsänparannusvarat rajattiin käytettäviksi vain yksityismetsissä. A ho la /L us to /M et sä ha lli tu ks en ko ko el m a M ik ko R iik ilä. Lain laati Väinö Tannerin sosiaalidemokraattinen vähemmistöhallitus. Metsäteollisuutta lukuun ottamatta ala näkee metsänhoidon kannustimet jatkossakin tarpeellisina. Tämän vuoden tukisummasta leikattiin kymmenisen miljoonaa euroa. Tannerin luomus ”TUTKIMUKSET OSOITTAVAT, ETTÄ TUKI EI SYRJÄYTÄ METSÄNOMISTAJAN OMAA RAHAA.” AJASSA 100 150 200 250 300 19841986 19891991 19941996 19951997 19961998 19971999 19982000 19992001 20002002 20012003 20022004 20032005 20042006 20052007 20062008 20072009 20082010 20092011 20102012 20112013 1993 Tuki loppui Naapurissa toivuttiin nopeasti 1000 hehtaaria Taimikonhoito, hehtaaria vuodessa Ruotsissa (kolmen vuoden liukuva keskiarvo) Lähde: Ruotsin metsien inventoinnit W ik im ed ia Co m m on s K. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 Marja Hilska-Aaltonen maaja metsätalousministeriöstä. Omaa rahaa kemeran jatkoksi Viime vuonna kemeratukea maksettiin 65 miljoonaa euroa. ”Jos viimeisimpien kemerauudistusten tarkoitus oli tasoittaa tietä järjestelmän alasajamiselle, niin siinä on, totta vieköön, onnistuttu”, lohkaisee professori ja puuntuottaja Matti Kärkkäinen . Metsänomistajat hoitavat kolmanneksen taimikoista ja kymmenisen prosenttia nuorista metsistä. Luken erikoistutkija Ville Ovaskainen ehdottaa, että metsänomistajien omatoimiselle työlle voitaisiin laskea ohjeellinen arvo, jonka voisi vähentää verotuksessa. Tutkijan mukaan niiden merkitys on kuitenkin summaansa suurempi. Lopullisesti metsäväki pillastui maaja metsätalousministeriön päätöksestä jäädyttää tämän vuoden tukien haku muutaman päivän varoitusajalla. 1928 Ensimmäinen metsänparannuslaki astui voimaan. Samalla rahoitus ajautui umpikujaan, kun työlajeista tai tukitasoista ei juuri tingitty. Toisin sanoen ilman tukea työtä ei olisi tehty”, Hänninen selvittää
Taimikonhoito on tukemattakin kannattavaa.” Edes maaja metsätalousministeriössä ei elätellä harhakuvia kemeran toimivuudesta, mutta ihan helppoa kemerasta veroporkkanoihin siirtyminen ei olisi. Näin kävi ainakin Ruotsissa, jossa metsänhoidon tuet lopetettiin 1990-luvun alussa. Ruotsissa keskityttiin tuista luopumisen jälkeen neuvontaan. Lähtötasolle palattiin kymmenen vuoden notkahduksen jälkeen. ”Neuvontaan panostaminen olisi järkevä toimintapa Suomessakin, jos muista kannustimista luovutaan”, Luken varttunut tutkija Jussi Leppänen toteaa. Siellä vuotuiset taimikonhoitomäärät romahtivat yli 200 000 hehtaarin tasolta 100 000 hehtaariin. Miettikääpä: Kovin kummoisille metsätuille tuskin löytyy puoltoa, kun pääministeri Antti Rinteen seurana talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa istuvat vaikkapa vihreiden Ville Niinistön seuraaja ja vasemmistoliiton Li Andersson. Hänen mukaansa myös Ruotsin yritysmäinen metsäveromalli kannustaa metsänhoitotöiden maksamiseen tulorahoituksella. ”Menettely olisi perustellumpi kuin meikäläinen menovaraus”, Leppänen sanoo. Sen jälkeen valvonta olisi verottajan vastuulla”, Hilska-Aaltonen pohtii. ”Tukien sijaan pitäisi luoda edellytykset metsätilojen koon kasvulle, mikä parantaisi puuntuotannon kannattavuutta ilman tukiakin. 1970-luku Talousmetsien laajamittaisia kasvatuslannoituksia metsänparannusvaroin. Mutta jos metsänhoitoa halutaan 2020-luvullakin tukea, uusi kannustinjärjestelmä kannattaisi säätää viipymättä – ihan puhtaasti poliittisista syistä johtuen. 1960ja 1970-luku Soiden ojittaminen kiivaimmillaan. 2016 Kemeravaroista leikattiin 10 prosenttia. Metsätaloudesta ei löydy vertailukohtaa, jonka perusteella voisi ennustaa tuettomaan aikaan siirtymisen seurauksia. Kemeratuki metsänhoitoon Taimikon varhaishoito Nuoren metsän hoito Terveyslannoitus Metsätien pp Uusi metsätie Suometsän hoito (ojitus) Ha-kustannus, euroa (tie km) 350 500 360 12 000 15 000 320 Kemeratuki, euroa 160 230 108 4 200 5 250 192 Verovähennyksen vaikutus, euroa 57 81 75,6 2 340 2 925 38,4 Maanomistajan maksettavaksi, euroa 133 189 176,4 5 460 5 825 89,6 Kaksinkertainen vähennysoikeus verotuksessa Verovähennyksen vaikutus 2 x toteutunut kustannus, euroa 210 300 216 7 200 9 000 192 Maanomistajan maksettavaksi, euroa 140 200 144 4 800 6 000 128 Metsänomistajalle erotus nykytilanteeseen, euroa/ha (km) -7 -11 32,4 660 825 -38,4 Lähde: Pekka Sahlman, Mhy Pohjois-Savo ”JOS VIIMEISIMPIEN KEMERAUUDISTUSTEN TARKOITUS OLI TASOITTAA TIETÄ JÄRJESTELMÄN ALASAJAMISELLE, NIIN SIINÄ ON ONNISTUTTU.” Pian uutta tilalle VUONNA 2020 päättyvää kemeralakia korvaavaa kannustinjärjestelmää on alettu ideoida hyvissä ajoin. Metsänomistajille korostetaan taimikonhoidon kannattavuutta. Sanotaanpa Sipilän hallituksesta mitä sanotaan, se mitä suurimmalla todennäköisyydellä suhtautuu yksityismetsätalouteen ymmärtäväisemmin kuin seuraajansa. 11 9. Ehkä se voitaisiin hyväksyä de minimis -tukena (vähämerkityksisenä tukena). Kemera vastaan verovähennys Metsänhoitokulujen kaksinkertainen verovähennysoikeus olisi taimikonhoidossa lähes samanarvoinen kuin nykyinen kemeratuki. 2015 Kemera uudistettiin EU-ehdot täyttäviksi. Viime vuosina määrät ovat olleet nousujohteisia. Tämä on hienoa kaukonäköisyyttä. Entä mitä tapahtuu, jos metsänhoidon tuet ylevistä biotalouspuheista huolimatta lopetetaan vuoden 2020 jälkeen. Uudisojitusten tuki loppui. ”Vaikka tuki kanavoitaisiinkin korotettuina verovähennyksiä, se olisi edelleen valtion tukea, joka vaatisi EU:n hyväksynnän. ”Tulojen jaksotusvaraus helpottaa hoitokulujen maksamista metsätuloilla.” Jaksotusvarauksessa puun myyntitulojen verotus voidaan jaksottaa jopa kymmenelle vuodelle. Jakson aikana lankeavat metsänhoitomenot vähentävät suoraan puun myyntituloista maksettavaa veroa. Juurikäävän torjunnan tuesta luovuttiin. Parhaimmillaan ehkä hentoinen huojennus talousmetsästä kannettavaan kiinteistöveroon… MIKKO RIIKILÄ KOMMENTTI AJASSA Lu st o/ Su om en M et sä yh di st yk se n ko ko el m a M ik ko H äy ry ne n. Metsänuudistamisen ja pystykarsinnan tuki loppui. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 ”Työn arvo on määritelty esimerkiksi kemeran maksuperusteissa, joten sitä voisi käyttää vähennyksen perusteena.” Metsäteollisuus ry:n kotimaan metsäasioiden päällikkö Jouni Väkevä suhtautuu epäilevästi perusmetsänhoidon tukemiseen. Lähes puolet, vajaa viisi miljoonaa hehtaaria, Suomen soista ojitettiin. Ensi vuosikymmenen kannustinjärjestelmän perusteita maaja metsätalousministeriö miettii yhdessä Luonnonvarakeskuksen, Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen ja Tapio Oy:n kanssa. 1997 Kestävän metsätalouden rahoituslaki, kemera, metsänparannuslain tilalle. Byrokratia lisääntyi. Notkahdus ja uusi nousu. Taimikoiden hoito veroetuuksin ja metsänparannuslainoin ennätystasolla. Esimerkiksi metsäteiden rakentamisessa tuplattu vähennysoikeus olisi metsänomistajalle edullinen. Tukea metsätalouden lisäksi myös luonnonhoitoon. Investoinnit metsien hoitoon ja metsäteihin varmastikin vähenisivät, mutta parhaimmillaan vaikutus jäisi tilapäiseksi
42,94 . 27,46 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,54 . 14,47 . Harvennushakkuu 48,19 . 21,23 . Maaperä oli mustaa mutaista turvetta, jonka kesäsade oli juuri kastellut. 61,16 . Se olisi myös puun myyjien etu. 18,50 . 17,71 . Uudistushakkuu 56,47 . 14,77 . 36,92 . ETELÄ-POHJANMAA . 15,24 . 20,38 . 16,74 . Ensiharvennus 12,11 . 12,66 . 23,42 . 16,02 . 46,17 . 18,49 . 11,53 . 25,08 . 56,04 . 54,34 . 17,19 . 23,77 . Uudistushakkuu Harvennushakkuu 45,43 . Myös koneyrityksille on tärkeää saada väkensä ja kalustonsa tasaisesti työllistetyksi.” Rantanen korostaa, että kesäkorjuun laajentaminen on myös metsänomistajien etu. 15,56 . 19,11 . Lähde: Luke. Hankintahinnat 58,93 . KYMI-SAVO . 17,89 . 15,24 . 15,64 . 10,74 . 24,99 . ”Tunnelma on optimistinen. 11,48 . ”Kaakkois-Suomen puolella kuusitukista tarjotaan vajaat 60 euroa. 10,57 . Mäntytukki ei ole yhtä kysyttyä kuin kuusi ja hinnatkin ovat alempana. 48,94 . Ensiharvennus Hankintahinnat 27,16 . Kuitupuukaupan ennakoidaan vilkastuvan syksyllä. 12,28 . 15,23 . 45,61 . 17,31 . 44,94 . 28,60 . Linna Forestin teloilla varustettua ajokonetta ohjastanut Mikko Korpela sai näyttää, mihin mies ja pehmeille maille suunnitellut koneet pystyvät. Kuusikymppiä näyttää rikkomattomalta. 16,15 . 23,47 . 56,85 . 28,49 . 54,72 . ”Talvileimikoiden kauppa on paikoin nahkeaa ja lisäksi niiden korjuu tahtoo viivästyä, kun kunnon talvikelejä on harvoin.” Leveitä teloja ja telakoneita Pehmeiden maiden puunkorjuun kehittämisestä on puhuttu vuosikymmeniä Kesäkelillä korpikuusikkoon Puunkorjaajat mielivät talvileimikoille kesälläkin. nousussa . Harvennushakkuu 48,05 . 28,67 . nousussa . Uudistushakkuu 55,14 . 23,99 . 55,39 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,64 . 45,79 . Ensiharvennus 35,04 . Metsäyhtiöt sulattelevat talvikorjuun saalista. PUUKAUPPA Kun ajoura on huolella havutettu, iso, teloilla varustettu kuormatraktori suoriutuu pehmeän maan korjuusta myös kesäkelillä. Suurimpien kuusitukkileimikoiden hinta on kohonnut 59,95 euroon. MIKKO RIIKILÄ TOUKOKUUN viimeisellä viikolla ostettiin puuta enemmän kuin vastaavaan aikaan milloinkaan, vajaat miljoona kuutiometriä. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva K orpikuusikon harvennustyömaa oli kuin oppikirjasta repäisty talvileimikko, mutta kalenteri näytti toukokuun 26:tta päivää. 36,83 . 29,15 . 15,07 . 15,32 . 16,43 . 12 9. Kuitupuun kysyntä on yhä kehnoa. 59,95 e/m 3 74,3 miljoonaa kuutiometriä Suomessa vuonna 2015 käytetyn raakapuun määrä. ”Kenelläkään ei oikein ole varaa yrittää tukin vähimmäismitan nostamista, kun puun kysyntä on hyvä”, Metsänhoitoyhdistys Lounais-Hämeen toiminnanjohtaja Kari Kantalainen kertoo. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 AJASSA Raakapuun hintatilastot, viikkojen 19–22 keskiarvo KOKO MAA . Kysyntä on sahavetoista. 20,25 . 23,78 . 44,76 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,28 . 14,63 . 35,84 . 46,98 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,09 . 21,50 . 55,97 . Maa oli miltei pelottavan pehmeää, mutta hakatut puut piti tuoda tien varteen. Kesäsavottaan mieli myös Stora Enson markkinointiasiantuntija Antti Rantanen . 31,94 . Hankintahinnat 55,86 . Kesällä korjattavat kuusitukkileimikot ovat kysyttyjä. 21,42 . 57,42 . 22,29 . 56,23 . 43,36 . 28,72 . 24,59 . 56,60 . Uudistushakkuu 56,35 . Harvennushakkuu 46,41 . 11,64 . 25,37 . 15,35 . ”Paperija myös sellutehtaat tarvitsevat tuoretta puuta, joten sitä pitää korjata ympärivuotisesti. 41,48 . Hankintahinnat 55,63 . 17,70 . 27,62 . 15,67 . nousussa . nousussa . 15,22 . 17,28 . 15,93 . 47,84 . Tukkien läpimittoihin ei ole yleisesti kajottu. 11,56 . Ensiharvennus 37,78 . 41,57 . 28,63 . Metsänomistajat tietävät, että parempaan päin ollaan menossa”, toiminnanjohtaja Rauno Karppinen Metsänhoitoyhdistys Savotasta kertoo. 17,34 . 42,76 . 15,67 . 17,24 . 29,71 . ETELÄ-SUOMI . Etelä-Savon puolella tarjoukset ovat hieman alempana”, selvittää Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan toiminnanjohtaja Suvi Kokkola . 21,91 . 41,75 . 15,46 . 25,54 . 21,04
35,14 . 18,68 . nousussa . 16,15 . Yrittäjien mieleen on, että samalla koneella voidaan toimia myös hyvin kantavilla mailla Toinen kehityslinja ovat tela-alustaiset hakkuuja ajonkoneet, joita on kehitellyt Ruovedellä toimiva Pro Silva. 11,72 . ”HELPPOJEN LEIMIKOIDEN PUUT EIVÄT ENÄÄ RIITÄ.”. 21,91 . Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,87 . 19,31 . 19,63 . 35,14 . 14,90 . 54,02 . 18,12 . Harvennushakkuu 43,86 . ”Kuormatilan alla telat kantavat raskaimman painon. Tämä lisää metsäyhtiöiden kiinnostusta suometsien puunkorjuuseen.” Kärkkäisen yritys korjaa talvileimikoiksi luokiteltuja kohteita ympäri vuoden. Ensiharvennus 10,99 . Stora Enson yrittäjillä on yksi täystela-alustainen varustettua koneketju ja lisäksi yksi ajokone koekäytössä. Näin on sanottu ennenkin, mutta teollisuus on saanut puunsa vähemmällä vaivalla kantavien kivennäismaiden leimikoilta, ja suometsien kohteet on voitu pitää korjuujonon hännillä. 17,37 . 11,61 . Havumatto parantaa kantavuutta ja suojaa uran reunapuiden juuristoa. laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,38 . 45,20 . 15,32 . 9,74 . 18,93 . 24,62 . Ensiharvennus 11,78 . Rantasen mukaan kuljettajan taidot ja työn valmistelu ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin tekniikka. 26,26 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 49,87 . Kuljettajan pelisilmä on kuitenkin tärkeintä. 15,31 . Harvennushakkuu 45,66 . 15,37 . 53,29 . KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 AJASSA KESKI-SUOMI . ”Esimerkiksi ennakkoraivaukset ovat tällaisilla kohteilla välttämättömiä.” Myös havutus, siis oksien kasaaminen ajourille, on kuusikoissa välttämätöntä. Toisaalta pinolle johtavien kokoojaurien on oltava kantavalla maalla.” Kuljettajan taito ratkaisee Korpikuusikon toukokuista harventamista esiteltiin Stora Enson työnäytöksessä Jaalan yhteismetsässä. Saarijärveläisen Linna Forestin omistaja Vesa Kärkkäinen arvelee, että jatkossa tilanne muuttuu. Harvennushakkuu 46,46 . 39,86 . 22,05 . 41,40 . 14,99 . 23,97 . nousussa . Uudistushakkuu 51,70 . Kaikkein pehmeimmät kohteet jätetään talveksi. 14,11 . 17,26 . 42,31 . 28,01 . 17,74 . 36,17 . Uudistushakkuu 48,56 . laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 46,81 . 39,53 . 18,57 . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 23,29 . 43,89 . 50,02 . 51,45 . Pro Silva -kuljettaja Korpela peruutti tyhjän koneen leimikon pehmeimmälle kulmalle ja poimi sieltä vajaat puoli kuormaa puuta kyytiin. nousussa . 29,28 . Seuraavalla ajokerralla sama toistui ja pehmeikkö tyhjeni puista. Etupään kumipyörät taas vähentävät koneet tärinää ajettaessa ja parantavat näin koneen ajomukavuutta”, Korpela havainnollistaa. 36,49 . 45,13 . 17,33 . 24,77 . 15,24 . 55,66 . 47,59 . Itse asiassa ei juuri ole päästy eteenpäin. nousevien suhdanteiden aikaan. 23,86 . 20,86 . Metsäkoneyrittäjät ovat suosineet tavallista leveämmillä teloilla varustettuja metsäkoneita. SAVO-KARJALA . ”Kun puun tarve kasvaa, helppojen leimikoiden puut eivät enää riitä. nousussa . 46,71 . 56,50 . Ostomäärät viikolla 22 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 28 453 Pohjanmaa 41 862 Lounais-Suomi 64 640 Häme-Uusimaa 100 734 Kaakkois-Suomi 103 570 Pirkanmaa 86 636 Etelä-Savo 197 393 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 67 320 Keski-Suomi 118 788 Pohjois-Savo 127 088 Pohjois-Karjala 128 240 Kainuu 39 312 Pohjois-Pohjanmaa 77 418 Lappi 31 164 1 212 622 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 22 Kantohintojen kehitys Savo–Karjalassa Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Euroa m³ viikot 1–22, 2016 2015 2014 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m³ 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 2012 2013 2014 2015 2016 10 20 30 40 50 60 ETELÄSUOMI KYMISAVO SAVOKARJALA KESKISUOMI ETELÄPOHJANMAA KAINUUPOHJANMAA LAPPI Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 33,44 . 17,81 . Ensiharvennus Hankintahinnat 54,24 . Näin painoa ei kertynyt niin paljon, että kone olisi painunut tantereen läpi. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Uudistushakkuu 54,94 . 13,98 . 14,48 . LAPPI . Yli metrin levyiset telat parantavatkin koneiden suoriutumiskykyä pehmeillä mailla melkoisesti. 21,69 . Harvennushakkuu 43,54 . Hankintahinnat 28,70 . ”Havut pitää kasata ajouran reunalla olevien kuusten juurten niskoille”, Rantanen opastaa. 11,48 . 54,92 . Sen uusien mallin koneiden etupäässä on pyörävarustus, kun taas kuormatilan alla ovat teräksiset täystelat – samanlaiset, joita kaivinkoneissa käytetään. Hankintahinnat 55,25 . 42,53 . 24,55 . 17,01 . 41,06 . 18,84 . 50,83 . 14,98 . ”Järjellä kun toimii, niin korjuu onnistuu. 13 9. Uudistushakkuu 55,77 . 14,02 . 11,08 . 17,01 . Ensiharvennus 36,14 . 10,45 . 17,66 . 27,69 . KAINUU-POHJANMAA . Runsaasti oksamassaa tuottavat korpikuusikot ovatkin kesäkelillä otollisempia korjuukohteita kuin rämeiden vähäoksaiset männiköt. 15,23 . 15,61 . 20,83 . 17,06 . Hankintahinnat 52,89 . Avainsana on Äänekoski. Yrittäjäesimies Jorma Rännälin mukaan niitä tarvitaan lisää, jotta pehmeiden maiden puu saadaan liikkeelle viiveittä. 15,33 . 12,93 . 14,64
Useamman ojan muodostamat ojaverkostot tarvitsevat suuret laskeutusaltaat. Käytännössä runsaspuustoisten kuvioiden rajaaminen kunnostusalueiden ulkopuolelle on hankalaa. Turvemössön ja ylipäätään samean veden pysäyttämisessä suodatus on avainsana. Kuivavaraksi riittää 30–50 senttimetriä, eli että veden pinta on sen verran ojan äyräitä syvemmällä. ”Pintavalutus on parasta torjuntaa, sillä laskeutusaltaat eivät pysäytä kaikkein hienojakeisinta ainesta.” Hieskoivu pärjää hyvin vedenseisoma-alueilla, mutta kuuset kuolevat pintavalutuskentällä ensimmäisenä. ”Ojat suunnitellaan vinosti kaltevuuden suuntaan nähden. Arkijärjelle saattaa olla outoa, että ojat eivät kuivata yläpuolista rinnettä, vaan alapuolista.” Lietekuopat kiintoaineelle Omatoiminenkaan ojittaja ei saa johtaa puhdistamattomia vesiä suoraan luonnonpuroihin. ”He olivat oikeassa sikäli, että jos vesi seisoo, ojat sammaloituvat nopeammin. Hän muistuttaa, että usein pienillä aloilla puuston haihdutus pitää pohjaveden pinnan riittävän alhaalla. Ojitusilmoitus ei vapauta vastuusta Ojitusilmoitus ely-keskukselle vaaditaan vaikutusalueeltaan vähintään viiden hehtaarin kunnostusojituksista, mutta sen voi tehdä ojan aukaisusta, joka ei ole muutamaa kymmentä metriä pitempi. Vesien hallittu viivyttäminen on kuitenkin hyvä vesiensuojelutoimi.” Veden seisominen ojanpohjalla ei aina tarkoita, että laskua olisi liian vähän. Jos malttia riittää, niin kuivatustarpeesta saa paremman kuvan myöhemmin kesällä. 9. Myöskään ojan perkaus orjallisesti vanhaa uomaa noudattaen ei aina ole paras ratkaisu, sillä etenkin turvemailla maasto on voinut painua epätasaisesti. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 M E T S Ä S T Ä 14 MIKKO HÄYRYNEN ”V anha nyrkkisääntö on, että juhannukseen saakka vesien padottaminen ei ole ongelma”, sanoo Tapion ojitusten asiantuntija Samuli Joensuu . Metsätaloudessa puhdistaminen tarkoittaa, että kiintoaineskuormaa on vähennetty esimerkiksi laskeutusaltailla ja pintavalunnalla. ”Ilmoitus ei ole lupa, vaan vastuun kantaa aina toteuttaja eli maanomistaja.” Käytännössä yksityiset maanomistajat eivät ilmoituksia juuri tee, mutta jos työ on tilattu palveluna, niin pääsääntöisesti ilmoitukset saa samassa paketissa. ”Jos silmä kestää katsoa kevätvesien seisomista, niin tekemättä jättäminen on vaihtoehto.” Tapion ohjeiden mukaan haihduntavoimaa on riittävästi, jos hehtaaripuustoa on harvennuksen jälkeen Etelä-Suomessa 125 ja Pohjois-Suomessa 150 kuutiometriä. ”Herkimmillä kohteilla ottaisin ammattilaisen apuun.” Virtaaman määrä tulisi osata arvioida nimenomaan kevään ja syksyn virtaamahuippujen aikaan, sillä 90 prosenttia haitoista tulee tulvajaksojen aikana. Parin kuutiometrin kokoisia lietekuoppia kaivetaan sarkaojiin, joiden virtaama on pieni. ”Se turvaa selustan, vaikka ei vapauta vastuusta”, Joensuu sanoo. Pintavalutus sameille vesille Maatuneilta turvemailta liettyy mustaa, humukseksi kutsuttua moskaa. ”Ja jos jättäydytään täysin puuston haihdunnan varaan, niin se olisi kunnostusojitusten loppu ainakin Etelä-Suomessa.” Vesien viivyttämistä Etenkin vanhan polven viljelijämetsänomistajilla on ollut halu ojittaa kaikki mahdollinen, eikä ojissa saanut olla seisovaa vettä. Vesi voi viedä mennessään paljonkin maita naapurin puolelle. Liettymisherkimpiä ovat routivat hiesuja hietamaat. Kunnostusojitusten kemeratuen minimiala on kaksi hehVasta kesä kertoo kuivatustarpeen Tulvivat kevätvedet innostavat avaamaan pieniäkin ojanpätkiä. Kuoppia ja altaita siis tarvitaan, vaikka vesi ei olisi sameaa. Ojat on yleensä ainakin jostakin kohdasta kaivettu kivennäismaahan saakka, ja pohjavirtaaman mukana kulkeva kivennäisaines täyttää kuoppia pikkuhiljaa. Ojitusilmoitus on myös kemeratuen edellytys. ”ILMOITUS EI OLE LUPA, VAAN VASTUUN KANTAA AINA TOTEUTTAJA ELI MAANOMISTAJA.” METSÄNHOITO
Liettymisherkillä alueilla viivytä virtausta. Vapaus hyvä, suunnitelmallisuus parempi Joensuu on huolissaan siitä, että kun kaivetaan tai aukaistaan yksittäisiä ojanpätkiä, ei synny kelvollista kokonaisvaltaista suunnittelua. Mutta jos ilmoitukset on tehty kunnolla, niin ympäristöihmisetkin ymmärtävät, että harmaampi värivivahde on lyhytaikaista.” Yhdistykselle ei ole olemassa erikseen isoja ja pieniä kunnostusojituksia, sillä lupaja sertifiointivaatimukset ovat samat kaikenmittaisille ojille. Ei naveroa ojaan saakka.. Älä kunnosta turhaan Malta odottaa. MIKKO HÄYRYNEN JOS maanomistaja kaivaa tai kaivattaa ojan itse, hän kantaa myös vastuun vesiensuojelusta ja luvista. Äitienpäivän aikana vesi seisoo, mutta oja on kuiva juhannukseen mennessä. Maanomistajilla on taipumus nuukailla ojalinjan aukaisussa. Yhdistys tekee aina vesiensuojelusuunnitelman ja toimittaa sen ely-keskukseen. Joensuu korostaa, että vaikka ojitus olisi kuinka pieni, vesiensuojeluohjeita pitää noudattaa. Ojat voidaan johtaa rajalle, jolloin naapurin palsta on vesiensuojelun ratkaisu. Niin paljon kuin Suomen metsiä tilastoidaan, niin maanmuokkausten yhteydessä tehtävien pienten kunnostusojitusten määrästä ei ole tietoa. Arveluttavia ojia yhdistys ei suostu vetämään, ei edes isännän vastuulla. Telaketju saattaa painauttaa puun kumoon ja koneen päälle. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 METSÄSTÄ Vinkit ojitukseen Arvioi kuivatustarve juhannuksen jälkeen kun kevätvedet ovat kuivuneet. Kesämökkiläisillä on matala sietokyky Hieskoivut pärjäävät seisovan veden äärellä, mutta niiden haihdutuskyvyllä on rajansa. Pyri luomaan naapureiden kanssa isompia kokonaisuuksia. Ennakkotapauksia tuomioista ei ole.” Karun suon ojitus ei ole tuottanut puuta, eikä tuottaisi kunnostaminenkaan. Leveyden tulisi olla 5–7 metriä, jotta ojamaille on tilaa. taaria. ”Savimaalle kaivettu oja värjää veden herkästi, ja pikkiriikkistä kiintoainetta on vaikea ottaa kiinni millään laskeutusaltailla tai pintavalutuksella. Varttunut puusto haihduttaa, joten ojasta ei tällä kohtaa ole hyötyä jos ei haittaakaan. Uudistusalalla ota huomioon nopeasti nousevan hieskoivikon haihdutus. Vastuu konkretisoituu, jos joku tekee ilmoituksen. ”Omatoimisesta ojittamisesta tulee sillisalaatti, jota kukaan ei hallitse. ”Muistan tapauksen, että maanomistaja vaati vetämään ojan lähteestä, mutta urakoitsija kieltäytyi.” Rissasen mukaan korpinotkojen ojanpätkiä ei edes kannata kunnostaa ennen kuin uudistamismuokkauksen yhteydessä, sillä kasvava puusto pitää haihdutuksellaan vettymisen kurissa. Heikosti kasvavien soiden ojitukset kannattaa jättää kunnostamatta. Ojitusta voidaan täydentää, mutta pelkkää uudisojitusta ei tehdä.” Rissanen ei usko, että omatoiminen kunnostusojitus olisi kovin villiä. Kaivuriurakoitsijat eivät halua pilata mainettaan huonolla työnjäljellä. Mahdollinen hyöty on ojan yläjuoksulla. ”Sakoilla tai syytteillä ei uhata, mutta se on moraalinen velvollisuus. Aukaise tarpeeksi leveältä. Pohjoissavolaisen Metsänhoitoyhdistys Savotan ojahankkeiden asiantuntija Marko Rissanen tietää, että kesämökkiläisten ilmoituskynnys on matala. Kuusten alaosistaan kellahtava ilme kertoo, että juuret eivät saa hapekasta vettä. Ajoita uudistamisen kynnyksellä olevan kohteen kunnostusojitus uudistamisen ja maanmuokkauksen yhteyteen. Avaa riittävän leveät ojalinjat. ”Nykyisin toimitaan vain vanhoilla ojitusalueilla, joissa tehdään ojien perkausta. Tarkkaile väriä. Jos naveroita vedetään, niin ei kuitenkaan ojaan saakka, vaan viimeiset metrit jätetään pintavalunnaksi. Kone vaurioittaa liian lähellä olevien kuusten juuristoa ja ojalinjan järeät kuuset kaatuvat myrskyssä ensimmäisinä. Uudistusala on kevätvesien aikaan märkä, mutta ei välttämättä vaadi kuivatusta. Maanomistaja saa kaivaa uusia ojia mielin määrin, mutta uudisojituksille ei tukea myönnetä. Märkyys ei ollut ongelma aikaisemmalle kuusisukupolvelle, ja viriävä hieskoivikko haihduttaa sydänkesällä pohjaveden matalammalle. Parempi olisi kokoontua kyläkoululle miettimään, miten asia hoidetaan yhdessä, ja ottaa ammattilainen apuun.” Kukaan ei silti velvoita osallistumaan ojitushankkeisiin, paitsi riitatapauksessa raskaan ojitustoimituksen kautta. 15 9
Metsiemme pienimmät asukkaat pitävät yllä jättimäisten puiden hyvinvointia, koko metsän hyvinvointia. Vuosien saatossa myrskyjen runtelema, väljentynyt kolo alkaa olla matkansa päässä. Samaan aikaan leppälinnun kanssa myös käki on palaamassa muuttomatkaltaan kaukaa trooppisesta Afrikasta. Punarintakin, illan ja aamun virkku lepäilee vielä yöoksallaan. Se on valinnut pesäpaikakseen lähistöllä olevan, nyt jo parhaat päivänsä nähneen pökkelön, johon palokärki on vuosia aiemmin kovertanut oman kolonsa. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 METSÄSTÄ BENJAM PÖNTINEN teksti ja kuvat L eppälinnun mollivoittoinen, hento viserrys on aamuyöhön vaalenevan mäntykankaan ainoa ääni. Sen kerjuuäänikin on yhtä voimakas kuin koko poikueen äänet yhteensä.. Sittemmin sitä ovat käyttäneet oravat, helmipöllöt, talitiaiset ja telkät. 16 9. Jostain syystä leppälintu on mieltynyt juuri tällaisiin käen mentäviin koloihin. Luonnon ekosysteemissä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Leppälintukoiras laulaa komeimman männyn latvassa. Metsän pohjalla karikkeessa möyrivät pienen pienet, melkein läpinäkyvät, änkyrimatojen heimoon kuuluvat kunttamadot hajottavat eloperäisen aineksen ja ravinteet metsän kasvien käyttöön. Seuraava rajumpi myrsky saattaa sortaa kelon lopullisesti hyönteisten ja lahottajasienten ravinnoksi. Käkinaaras ei kuku koiraan tavoin, vaikka laulussa lauletaankin ”sulYksi käenpoikanen syö kokonaisen leppälintupoikueen verran. Laulullaan se houkuttelee myöhemmin muutoltaan palaavaa naarasta. Vasta nyt aletaan tajuta pienen olevan suurta. Se on juuri palannut pitkältä muuttomatkaltaan Afrikasta
Suosikkisijaisemon leppälinnun harvinaistuminen vaikuttaa myös käkeen. Leppälintukoiraan haikea sävel houkuttaa ennen pitkää paikalle naaraan, joka alkaa rakentaa pesää koiraan viihdyttäessä sitä laulullaan. Nykymetsissä pesäkolojen tarve on suuri. Haukkamainen lentäjä jähmettää pikkulinnut paikoilleen siksi aikaa, että käki ehtii munia munansa pahaa aavistamattoman kasvattivanhemman pesään. Sen muna on samanvärinen pesän muiden munien kanssa, kooltaan ehkä hiukan isompi. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 METSÄSTÄ OTTOPOIKA TULI PESÄÄN Käki on Suomen ainoa loislintu. Se onkin pohjolan ainoa loispesijä. Viemällä metsään helmipöllölle tarkoitettuja pönttöjä voi helpottaa samalla leppälintujen asuntopulaa. Todellisuudessa sen pesimäkausi päättyy ja heinä-elokuussa valmistautuminen muuttomatkaan alkaa. Kaikki lintuemot eivät hyväksy käen vierailua pesällään, ja saattavat hylätä koko pesän tai vierittää vieraan munan pois pesästään. Ehkä se on tarkoituksenmukaista. Käen olemus on kuin haukan, pitkät tuulihaukkamaiset siivet ja varpushaukkamainen pyrstö. Naaraan ääntelyä voisi kutsua hysteeriseksi hihitykseksi tai käkätykseksi. Sen kerjuuääni on kuin kokonaisen poikueen ääntely ja suu hehkuvan punainen, mikä saa leppälinnut ruokkimaan ”ottopoikaansa” kiihkeästi. Se saattaa vaikuttaa käen esiintyvyyteen. Käki ei rakenna omaa pesää vaan munii toisten lintujen pesiin. Käen sijaisvanhemmiksi kelpaavat monet pikkulinnut. Käki kasvaa nopeasti, ja jo juhannuksen aikaan Suomen kesässä lentää uusi käkisukupolvi. Tutkimuksissa on saatu selville käellä olevan nelisenkymmentä isäntälajia, joista leppälintu ehkä yleisin ja västäräkkikin yleinen. Pökkelö oli lähialueen ainut kolopuu. Leppälinnun tunnistaa parhaiten sen tavasta värisyttää punaruskeaa, sahatun leppätukin pään väristä pyrstöään. Käki on yleinen lintu kaikkialla Suomessa. Yllätys oli melkoinen, kun kuvittelin löytäväni asettamastani pöntöstä puolen tusinaa terhakkaa leppälintunuorukaista. Leppälintu on ihmisarka, mutta saattaa se pesiä pihoissakin. Sen harmaa päälaki ja selkä, mustat posket ja kurkku sekä ruosteenruskea rinta ja vatsa tekevät leppälintukoiraasta suorastaan eksoottisen näköisen. Näin kävi kerran minulle. Vanhan kansan tarinoissa käki saa keskikesällä ohranvihneen kurkkuunsa, lopettaa kukkumisen ja muuttuu haukaksi. Leppälintukannat ovat taantuneet. Niiden sijaan pöntössä istuikin yksinäinen iso käenpoikanen. Kuoriuduttuaan käen poika työntää emolinnun kuoriutumattomat munat ja poikaset ulos pesästä, saaden näin täyden huomion kasvatusvanhemmiltaan. Rinnan poikkiraidoitus on kuin suoraan varpushaukalta lainattu. Käen poika syö koko leppälintupoikueen verran. Jos leppälintua pääsee tarkkailemaan rauhassa, ei voi muuta kuin ihailla linnun komeaa olemusta. Käkinaaras munii saman lintulajin pesään, jossa se on itse Leppälintu on mieltynyt väljäaukkoisiin pönttöihin, esimerkiksi telkälle ja helmipöllölle tarkoitettuihin uuttuihin. Pesäpaikakseen leppälinnuilla ei tässä tapauksessa ollut vaihtoehtoja. Nämä ruokkivat vierasta kuin omaansa. Useimmin siitä näkee vain ruosteenruskean vilahduksen. 17 9. Koiras on naarasta huomattavasti värikkäämpi. ”YLLÄTYS OLI MELKOINEN, KUN KUVITTELIN LÖYTÄVÄNI PÖNTÖSTÄ PUOLEN TUSINAA LEPPÄLINTUNUORUKAISTA.” kasvanut. Tuon äänen kuullessaan koiraat menevät sekaisin ja kukkuvat entistä kiivaammin. honsa suloutta ylistää”. Naaraan väritys on huomattavasti haaleampi, ja pään kuviointi puuttuu kokonaan. Talousmetsien pöntöttäminen on myyräntorjuntaa parhaimmillaan.
Lisäksi kaatuneita puita oli niin vähän, etteivät ne kiinnostaneet metsäyhtiöitä. Rautiainen oppi taidon aikanaan isältään. Aisaamisen tarkoitus oli saada puut kuivumaan nopeammin.” Aisaamisen jälkeen tuulenkaadon voi jättää maahan lahoamaan. Maahan kaatuneet puut aisataan, eli niistä poistetaan kuori nilaa myöten. ”Aisaaminen on vanha tapa, mutta ei sitä ole ennen kirjanpainajien torjumiseksi tehty. Silloin muut metsän eläimet pääsevät hyödyntämään sitä. Sen jälkeen puusta irrotetaan Kirjanpainajat saa kuriin aisaamalla Jos tuulenkaatoja ei pääse keräämään pois metsistä, ne kannattaa kuoria, neuvoo Arvo Rautiainen. Rautiainen tietää keinon, miten metsiin jätettävät puut voi käsitellä niin, etteivät ne levitä tuhohyönteisiä. ”KIRJANPAINAJAT OVAT TABU METSÄNOMISTAJILLE, EIKÄ TUHOISTA USKALLETA KERTOA.” Aisaamiseen sopii parhaiten puolitylsä teräketju. Tällöin kirjanpainajalle ei jää syötävää, ja se kuolee. Puolitylsä ketju on hyvä. Sen jälkeen voidaan aisata myös puun alapuoli. Kiihtelysvaara METSÄNOMISTAJA. METSÄSTÄ 18 9. Täysin teMARIANNE MINKKINEN, teksti JOHANNA KOKKOLA, kuvat T rombi kaatoi kolme viikkoa sitten kymmenkunta puuta Arvo Rautiaisen metsätilalta Kiihtelysvaarasta. Kirjanpainaja syö itselleen reiän puun kuoren läpi ja elää kuoren alla olevassa nilassa. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 kuori ja nila kuljettamalla moottorisahaa lappeellaan puun pintaa pitkin. ”Tässä hommassa kannattaa käyttää vanhaa sahaa, sillä aisaaminen syö laippaa. Jos ajankohta olisi ollut syksy, Rautiainen olisi myynyt puut. Vanha saha paras Aisaaminen aloitetaan karsimalla puun oksat pois. Kuorimisen jälkeen puu sahataan ja käännetään tukkisaksilla ympäri. Arvo Rautiainen aisaa myrskyn kaatamat tuulenkaadot, jotteivat ne levittäisi kirjanpainajia ympärillä kasvaviin puihin. Toukokuun lopulla puiden hakeminen ei kuitenkaan onnistunut, koska kuviolle vievä hiekkatie ei kestänyt painavia koneita. Hakkuualueen reunalla makaavat tuulenkaadot ovat erityisen otollisia kirjanpainajatuhoille, sillä kuusten tuhohyönteinen viihtyy heikenneissä ja auringon lämmittämissä puissa. Puuta ei tarvitse aisata täysin puhtaaksi, sillä jäljelle jäävät pienet kuorialueet kuivuvat nopeasti, eikä niissä riitä kirjanpainajalle pitkään syötävää
Mikä parasta, puurivien väliin muodostuvaan varjopaikkaan ei tule paljon perattavaa roskapuuta. Sitä menee ulkomaille huonekaluteollisuuteen, etenkin Saksaan. Sinne halutaan laatupuuta.” Tilan metsiä uudistetaan istutustaimien lisäksi siemenpuilla. Pienellä harjoittelulla oppii arvaamaan, miten jääkauden aikaiset sulavesivirrat kuljettivat maa-ainesta, ja minne laskeutuivat hienoimmat ainekset. Kirjanpainajat syövät käytäviä kuoren alle nilaan ja voivat siten tappaa elävät puut. Perkauksien hyöty saattaa jäädä vähäiseksi, koska kasvava puusto haihduttaa vettä ja tekee ilman hiilidioksidista ja maaperän vedestä uutta puuainetta. Omalle puolelle ojan voi toki tehdä, mutta mitä järkeä siinä on. Ankara paino on sanalla ”molempien”. Viime syksynä omaan riistakameraan taltioitui karhu. Rautiainen on löytänyt tuulenkaadoista kirjanpainajia muutaman viime vuoden aikana, mutta elävissä puissa niitä ei ole vielä näkynyt. täneet mustikanvarpuihin varhain ilmestyneet raakileet. Kiinteät muinaisjäännökset avautuvat katsojalle. Toki on sallittua tehdä muutakin, vaikka korostaa kostean kohdan erityispiirteitä kiertämällä se kaukaa. Myös kasvillisuus heti avohakkuun jälkeen kielii, missä on se kohta, minne kannattaa sijoittaa ojitusmätästyksen valtaoja. ??. Sen sijaan hän on työskennellyt kädentaitoja vaativissa ammateissa hitsaajana, leipurina ja suutarina. ”Nykyään joka talvi ja joka kesä on jonkinlainen myrsky. Rahkasammalet kielivät, minne liiallinen vesi on kesällä keräytynyt, ja mistä se siis kannattaa maanmuokkauksessa poistaa. Nykyisin suhtaudutaan kriittisesti ojien perkauksiin hyvin kasvavassa keskenkasvuisessa metsässä. Sittemmin hän eläköityi ja myi yrityksen pojalleen. ??. ”Koivu on tulevaisuuden trendipuu. Yhdellä silmäyksellä saa mielikuvan, missä kohti kaskettiin, missä olivat nauriskuopat ja missä juotettiin karja. Kuivattamalla paikallinen alin maaperän kohta luodaan mahdollisuudet lisätä hyvin kasvavaa metsäalaa. Pisin työpaikka oli Joensuun suutariliikkeessä Mister Minitissä. Avohakkuut mahdollistavat peruskorjauksia PALSTALLA yksin päättää ojan kaivamisesta rajalle. Ne alkavat yhtäkkiä ja esiintyvät pienellä alueella”. ”Ennen vanhaan sanottiin, että luonnossa kasvaneista taimista tulee vahvempia kuin taimitarhojen taimista.”. Tarkoituksena on muuttaa kaikki metsät koivikoiksi, sillä Rautiaisen mukaan koivun kysyntä on kasvussa. Nykyään Rautiainen viettää joka vuosi viisi kuukautta kesämökillään, jonka hän on rakentanut metsätilalleen lähelle lapsuudenkotia. Tulevaa rajanetsintää helpottaa, jos rajakeppejä tulee niin tiheästi, että mätästäjä pystyy laittamaan istutusmättäät toivotulla tavalla rajan suhteen. Metsänomistajalla voi olla monenlaisia tarpeita. ”Kirjanpainajat ovat tabu metsänomistajille, eikä tuhoista uskalleta kertoa.” Lain mukaan metsänomistaja voi joutua korvaamaan aiheutuneet tappiot, mikäli metsistä leviää tuholaishyönteisiä naapurin puolelle. Tuholaiset ovat pysyneet kurissa aisaamisen ansiosta. Avohakkuualalla näkyy selvästi, missä ovat paikalliset painanteet ja kohoumat. Erityisesti jos rajanaapurit tekevät avohakkuun molemmin puolin yhteistä rajaa suunnilleen samaan aikaan, esimerkiksi viiden vuoden sisällä, on ainutlaatuinen mahdollisuus saada näkymä pyykistä pyykkiin. Kerrankin raja pystytään merkitsemään tarkasti tarvitsematta muistella, kummalle puolen rajaa piikkilanka laitettiinkaan joskus 1960-luvulla. Erityisesti hakkuiden reunoilla kasvavat kuuset kaatuvat herkästi kovassa tuulessa. Paikallinen korkeusvaihtelu myös kielii, missä avohakkuualan kohdassa löytyvät pahimmat savikot, ja mistä kannattaa etsiä moreenia ja jopa soraa. Luonto eli toukokuun lopulla jo kesäkuun puolta väliä.” Rautiainen on huomannut myös myrskyjen lisääntyvän. 19 9. Metsät koivikoiksi Rautiaisen parinkymmenen hehtaarin metsämailla kasvaa koivua ja kuusta. Ja paljaan maan ojitus on usein tarpeen: huomattava osa soista on syntynyt metsäpalon jälkeen haihduttavan puuston hävittyä. Metsän on annettu uudistua luontaisesti yhteensä yhdeksällä hehtaarilla. Paikkakunnittain vaihtelee se korkeus nykyisestä merenpinnasta, josta voi tehdä kiintoisia maa-aineslöytöjä. Karttojen korkeuskäyristä ei saa yhtä tarkkaa tietoa. Siemenpuiden avulla uudistetut koivikot näyttävät Rautiaisen silmään parempikasvuisilta kuin istutuskuusikot. Monesti kyseessä on se, että eri sammallajit erottuvat. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 METSÄSTÄ Kerran kiertoajan kuluessa on mahdollisuus panna kuntoon muutamia ärsyttäviä ja jopa rahanarvoisia seikkoja. Kuoriminen olisi hyvä tehdä ennen kesäkuun loppua, jotta siitä ehtii olla hyötyä kirjanpainajien torjunnassa. ”En muista toista näin aikaista kesää. Kirjanpainajia on esiintynyt Kiihtelysvaarassa muillakin metsätiloilla. Alueille jätettiin hehtaaria kohti reilut 30 siemenpuuta, ja niiden levittämistä siemenistä on jo ehtinyt kasvaa tiheitä metsiä. Rautiaisen korviin ei ole kantautunut tietoja merkittävistä tuhoista. Eikä tässä vielä kaikki. Tänä kesänä taas ovat hämmästytAvohakkuun ansiosta saa näkymän pyykistä pyykkiin ja pystyy merkitsemään rajan tarkan sijainnin. Avohakkuu on järkevä ajankohta huolehtia koko hakkuualan tarpeellisesta ojituksesta. rävä ketju ottaa puuhun liian ahnaasti kiinni”, Rautiainen kertoo. Viimeisimpinä vuosina Rautiainen osti liikkeen itselleen ja toimi siinä yksityisyrittäjänä. Käsillä tekijä Metsä ei ole ollut Rautiaiselle koskaan leipätyö. Metsässä liikkuminen ja luonnon seuraaminen on Rautiaiselle tärkeää. Paras aika selvittää aukon ominaisuudet on varhain keväällä lumien sulamisen jälkeen, jolloin ruohot ja heinät eivät peitä olennaisia seikkoja. Molempien naapureiden niin halutessa rajalle voidaan kaivaa oja tai ojanpätkiä, erityisesti jos ojista on hyötyä liikaveden poisjohtamisen kannalta. Esimerkiksi jos kumpikin naapuri laittaa mättään istutuskohdan, käytännössä mättään keskipisteen, tasan metrin päähän rajaviivasta, muodostuu kaksi puuriviä, joiden väliin jäävä kahden metrin aukko näkyy selkeänä rajana seuraavaan avohakkuuseen saakka. Se voi olla yksi syy siihen, miksi kirjanpainajatuhoista vaietaan. Sitä vastoin avohakkuun jälkeen tarkoituksenmukainen ojitus on yhdistettävissä istutusmättäiden tekoon. Kumpikaan rajanaapuri ei voi MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. Luonteva raja kulkee ojan pohjalla, ei reunalla
Sen jälkeen seuraa taas alipaine, jossa imetään ylimääräiset nesteet pois. Nykyiset kuparipohjaiset kyllästysaineet ovat varsin ympäristöystävällisiä. ”Aureskosken viime vuoden noin kymmenen miljoonan euron liikevaihdosta kyllästettyjen tuotteiden tuoma osuus oli noin viidennes.” Kolhon laitoksen kolmen kyllästyssylinterin vuosikapasiteetti on maksimissaan noin 80 000 kuutiometriä kyllästettyä puuta. ”Aloitimme kyllästetyn puun viennin vuonna 1993. Suomi ajaa käyttöluvan jatkamista ainakin vuoteen 2021 saakka. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 MARTTI LINNA, teksti ja kuvat S uomessa huokaillaan kyllästymiseen asti sahatavaran jatkojalostamisen vähäisyydestä kotimaassa. EU-direktiivi määrää, että kreosoottia saa käyttää puun käsittelyssä ainoastaan sähköja telelinjojen kaltaisissa ammattija teollisuuskohteissa. Rimpula, huonosti kyllästetty terassielementti kestää 10 vuotta, mutta hyvin tehty ja hoidettu elementti 20 vuotta. Toiminnanjohtaja Tommi Tähkälä Kestopuuteollisuus ry:stä näkee silti kreosootin alalle tärkeänä aineena. Tuotanto ei ole lähellekään vielä tapissa, mutta Heinonen näkee alalla hyviä kasvumahdollisuuksia. ”Pari isoa pylväskyllästämöä käyttää sitä edelleen, ja aine on hyvä vaihtoehto myös kotimaassa. Ruskeaa tai vihreää. Kyllästetyn puun tuotannossa tehdään Suomessa noin 100 miljoonan euron vuotuinen liikevaihto. Valintaoikeus on loppukäyttäjällä.” Kreosootti on EU:n käyttöön hyväksyttyjen biosidien listalla maaliskuun 2018 loppuun. Tammisto-yhtiöillä on tuotantoa Eurassa, Parkanossa, Kaskisissa, Kankaanpäässä ja Kuhmoisissa. tuotantolaitoksille pääosin lähiseudun sahoilta. Kyllästämällä suojattu vihreä puu miellyttää varsinkin aasialaisia ostajia. Tammisto-Yhtiöiden toimitusjohtaja Markku Heinonen tietää mitä puhuu, kun hän arvioi raakalankusta saatavan vientimarkkinoilla jopa kymmenen kertaa enemmän euroja valmiina tuotteena. Puisen ja kyllästetyn terassielementin hiilijalanjälki on vain neljännes muovikomposiitista tehdyn elementin jalanjäljestä.” Prosessina puunkyllästys kuulostaa yksinkertaiselta: ”Tuotteemme kyllästetään puuvalmiiksi tehtyinä. Puu laitetaan kyllästyssylinteriin, johon imetään ensin alipaine. Markku Heinosta harmittaa se, että hinta on liian määräävä tekijä kyllästetyn puun markkinoilla. Palkkalistoilla olevat noin 120 ammattilaista tekevät muun muassa lattialautoja, sisustuspaneeleja, saunatuotteita sekä terassinrakennustarvikkeita. Seuraavaksi kyllästysaine imeytyy ylipaineistetussa sylinterissä puuhun. Sen jälkeen kyllästysaine saa kiinnittyä rauhassa kolme vuorokautta.” Tammisto-Yhtiöillä ei ole omaa sahaustoimintaa. Työturvallisuuden ja ympäristöriskien takia osa sähköyhtiöistä ei käytä ollenkaan kreosootilla kyllästettyä puuta. Teemme edelleen samanlaisia terassija aitaelementtejä”, kertoo toimitusjohtaja Heinonen. Koko prosessi kestää puuerästä riippuen 4–8 tuntia. Raaka-aine tulee Kestopuu pitää pintansa Kyllästäminen antaa vientipuulle mukavasti lisäarvoa. Puolitoista vuotta sitten samaan konserniin kuuluvan Aureskosken Jalostetehdas Oy:n nimiin ostettiin Metsä Groupin Kolhon puunkyllästämö Mänttä-Vilppulassa. ”Puulajeilla on erilaisia ominaisuuksia eri puolilla Suomea”, Markku Heinonen sanoo. Euroopassa kilpailu on kovaa, mutta Aasiassa on saatu auki uusia markkinoita. Kolmen päivän prosessi ”Aasian suunnalla ja varsinkin Japanissa arvostetaan luonnonmateriaaleja ja sitä, miltä ne tuntuvat iholla. ”Pyrimme ostamaan pienija terveoksaisen mäntypuutavaran tietyltä alueelta.” Kreosoottiakin tarvitaan Kuparipohjaiset kyllästysaineet ovat lähestulkoon korvanneet myrkyllisiä PAH-yhdisteitä sisältävän kreosootin suomalaisessa kestopuuteollisuudessa. Tähkälä uskoo, että näin myös päätetään: monessa Euroopan maassa kreosootti on paljon yleisemmin käytössä kuin Suomessa.. METSÄSTÄ 20 9. Se takaa sen, että tavarasta tulee tasaväristä eikä kyllästettä mene hukkaan
Metsäpaikka.fi tarjoaa sinulle työkalut omatoimiseen metsäomaisuuden hallintaan. Tuottavuus riippuu ensisijaisesti sahurin kunnosta eli siitä, kuinka raivokkaasti jaksaa vesakkoa piestä. Kokemus on hulvaton. Terän leikkaaviin etureunoihin viilataan 5–6 koloa hammastukseksi. Kiveen sahaaminenkaan ei tuhoa terää, koska iskut kohdistuvat terälapojen kärkiin eivätkä leikkaaviin terälavan etureunoihin. Terällä katkoo helposti yksittäisiä, tyveltään viisisenttisiä mäntyjä ja koivuja. Emme huomanneet eroa 4,8 ja 6,3 millin viiloilla viilattujen terien välillä, vaan molemmat repivät vesakkoa aggressiivisesti. Viilaamista varten tarvitaan viilapenkki. www.mhgsystems.com OTA ILMAINEN PALVELU KÄYTTÖÖSI OSOITTEESSA Päivitä metsätietosi ajan tasalle ja säilytä sitä luotettavasti yhdessä paikassa. Tuunattu kolmioterä räjäyttää vesakon Kolmioterän hammastaminen ei heikennä terää eikä aiheuta kohtuutonta vaaraa, mutta näkyy tuloksessa. Toisen terälapoihin viilasimme kuusi koloa 6,3 millin viilalla. Ja lataa älylaitteellesi sovelluskaupastasi. Alle kolmisenttisillä vesoilla työntely tuskin rasittaa sahaa, mutta isommilla rungoilla terän lyöttäminen tyvelle voi rasittaa kulmavaihdetta. Pasanen arvioi, että hammastettu terä parantaa varhaisperkauksen tuottavuutta jopa 30 prosenttia. Näin tuunaat kolmioterän Kokeiltavamme oli kaksi terää. Pienemmällä viilalla hammastuksen saa tehtyä hieman nopeammin. ”MELKEIN PITÄISI OLLA MUNASUOJAT.” Hammastettu kolmioterä + repivän tehokas + tunnoton kiville – terä viskoo runsaasti puusilppua ilmaan – käytettävä isoa sektorisuojaa FAKTA Hammastetulla kolmioterällä pystyy vaivatta sahaamaan muutama sentin vahvuisia runkoja. Käytimme kolmioterää ison muovisen sektorisuojan kanssa. Läpimitaltaan enintään 2–3-senttistä vesakkoa voi raivata tunnottomasti, kuin viikatteella niittäen. Tuntumaa ei voi kehua pehmeän leppoisaksi, mutta vesat häviävät. Kulumiselle tunnoton terä on paikallaan myös tienvarsivesakoissa. Sen verran vinhasti terä viskoo rojua ympärilleen. Kokeilimme hammastettua kolmioterää keskikokoisella, sylinteritilavuudeltaan 45 kuutiosenttimetrin raivaussahalla. Kyseessä on metsäpalveluyrittäjä Kalle Pasasen oivallus, jolla tavallinen kolmioterä tuunataan varhaisperkauksen tehotyökaluksi. Toiseen terään työstettiin viisi koloa 4,8 millin viilalla. Tukevat kamppeet ”Melkein pitäisi olla munasuojat”, arvioi Metsälehden koesahuri Risto Mykkänen . Ilmankin pärjää, mutta vankat tamineet, mieluusti viiltosuojatut housut ja metsurinpusero ja käsineet ynnä kypärä silmikoineen, on pakko olla päällä. Auraus ja hiekan pölyäminen hiekoittavat vesojen tyvet, mikä tylsyttää tavallisen terän nopeasti. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 METSÄSTÄ metsapaikka@mhgsystems.com / puh. Kolojen viilaamisen jälkeen terää ei juuri tarvitse huoltaa. www.metsäpaikka.fi Metsänomistaja, hallitse metsätietoasi! Sinä päätät itse, miten metsiäsi hyödynnät! MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija H ammastettu kolmioterä on raisu peli varhaisperkaukseen. Kaupasta tällaista on turha mennä kyselemään. Työturvallisuusviranomaiset ovat yleensä suhtautuneet epäluuloisesti tämänkaltaisiin omatoimi-innovaatioihin. Kolot tulee viilata mahdollisimman symmetrisesti, jotta terä pysyy tasapainossa eikä kuormita kulmavaihdetta. Järkeilymme mukaan kolmioterän hammastamisen ei heikennä terää eikä muutenkaan aiheuttaa kohtuutonta vaaraa. KOKEILTUA. Ilmatila on täynnä puusilppua, pätkiä ja kaikenlaista roinaa, jonka terä viskoo hirmuvauhdilla matkaan – ihan läheltä ei kannata mennä katsomaan. Ne muuttavat kolmioterän ärhäkän purevaksi tai paremminkin repiväksi vesakkohakkuriksi. 010 400 6280 Metsäpaikka.fi on suomalaisen MHG Systems Oy:n tuottama palvelukokonaisuus. Voima riitti hyvin, mutta suuren ammattisahan tuomasta lisävoimasta olisi tällaisessa käytössä varmasti hyötyä. 21 9. Pihlajakin menee, mutta isot vesaryppäät tahtovat tökkiä teräsuojaan. Vesaryppäissä suoja tökki kantoihin, muutta muuta haittaa siitä ei ollut. Hammastus ei kulu käytössä. Työskentelytapa muistuttaa viikatteella niittämistä – mitä rivakammin heiluu, sen parempi. Hammastettu kolmioterä repii vesakkoa tunnottoman tehokkaasti
Kuvasta tai videosta kaatuneet rungot erottuvat selvästi ja niiden kappalemäärä voidaan laskea. Tekniikan nopea kehitys on tuonut kuluttaLintuperspektiiviä metsän omistamiseen Laadukasta stillja videokuvaa tuottavan kauko-ohjattavan kuvauskopterin saa jo raivaussahan hinnalla. Sen sijaan juuri hoidetusta taimikosta napattu ilmakuva voisi toimia esimerkiksi kemerahakemuksen liitteenä todisteena tehdystä työstä. 2. Varhaisperkaustai harvennustarve on nähtävissä ilmakuvista, mutta saman asian voi käydä tarkistamassa maan tasaltakin. Kirjan noin kolmensadan lajin tunnistamista helpottavat laadukkaat valokuvat. Metsään sopivat sovellukset puuttuvat Metsänomistajan näkökulmasta kuvauskopterin hyötykäyttömahdollisuudet ovat vielä rajalliset. 1. METSÄSTÄ 22 9. Näin vakuutusyhtiöön saa varsin hyvän arvion tuhojen suuruudesta. Hinta 42 € Metsäkasvio. ”KUVAUSKOPTERILLA EI SAA ILMAN ERILLISTÄ LUPAA LENTÄÄ 150:TÄ METRIÄ KORKEAMMALLA.” jien ulottuville helppokäyttöiset laitteet, joista muutama vuosi sitten voitiin vain uneksia. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuvat E rilaiset kauko-ohjattavat kuvauskopterit ovat yleistyneet niin harrastuskuin ammattikäytössä viime vuosina huimaa vauhtia. Lennättäjältä vaaditaan suora näköyhteys laitteeseen, joten parhaiten kuvauskopteri soveltuu taimikoiden yllä lentämiseen. Pienempien myrskyvahinkojen arvioinnissa kopterikuvasta on todellista hyötyä. Kasvilajeista kerrotaan tarkat tuntomerkit, kukkimisaika, elinympäristöt ja levinneisyys Suomessa. Lajien suomenkieliset ja tieteelliset nimet sekä sukujen nimet ovat kätevinä hakemistoina, ja kunkin kasvin kohdalla on mainittu myös sen ruotsinkielinen nimi. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi www.metsakustannus.fi Henry Väre ja Jukka Laine Kirja esittelee havainnollisesti niin tutut ja yleiset kuin harvinaisetkin metsiemme kasvit. Laitteilla voidaan tuottaa varsin laadukasta kuvaa metsän yltä, mutta markkinoilta puuttuvat sovellukset, joiden avulla kuvadataa voi hyödyntää. Esimerkiksi DJI:n valmistaman kameralla varustetun Phantom 3 -multikopterin perusmallin saa kotimaisista kaupoista alle kuudellasadalla eurolla. Vähintäänkin kuva 1
Artikkelin mukaan vuonna 1988 typpeä satoi taivaalta pahimmilla laskeuma-alueilla noin kymmenen kiloa hehtaarille vuoden aikana. Nykyään lannoitteiden käyttöä metsätaloudessa ei juuri kyseenalaisteta. Aikalaisbiologit varoittivat, että liiallinen typpi alentaa puiden kylmänkestävyyttä, lisää ravinneja vesitalouden häiriöitä sekä altistaa tuholaisille. Lisäksi lannoitteita levitetään nykyään vain lumettomaan maahan. Väärävärikuvista on puolestaan mahdollisuus arvioida vaikka metsän lannoitustarvetta. 1. Mikrobit saattavat hyötyä ravinnelisäyksestä ja marjasato kasvaa. käy lisätodisteena tapahtuneesta. Toivottavasti kuvia on tulevaisuudessa mahdollisuus linkittää myös suoraan eri toimijoiden tarjoamiin sähköisiin metsäsuunnitelmiin. Esimerkiksi Keski-Suomessa Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Suomen metsäkeskus selvittävät osana Maaseutu 2.0 -hanketta mahdollisuuksia myrskytuhojen ja laajojen taimikkoalueiden inventointiin. Tutkimushankkeita aiheen ympärillä on käynnissä ympäri Suomen. DJI Phantom 3 -kuvauskopterin Professional-versio on varustettu 12 megapikselin still-kuvia ja 4K-videokuvaa tallentavalla kameralla. Laskentamallien ja sovellusten avulla puulajisuhteiden ja tilavuuden määrittäminen latvusten värien ja peittävyyden perusteella lienee mahdollista. Jutussa kerrottiin uusista tutkimustuloksista, joiden mukaan ravinteita huuhtoutuu maaperään enemmän kuin aiemmin oli luultu. ??. Lisäksi lennättäjällä täytyy olla jatkuva näköyhteys laitteeseen. Tällä hetkellä kuvauskopterilla ei saa ilman erillistä lupaa lentää 150:tä metriä korkeammalla. 20 vuoden kuluttua typpeä voi olla selvästi liikaa” , jutussa haastateltu metsätutkija arveli. METSÄSTÄ 23 9. Puhe lannoitteiden haittavaikutuksista on kääntynyt niiden etuihin, kuten metsän parantuneeseen kykyyn sitoa hiilidioksidia. tävät käytännössä lentämisen. Puuston tilavuuden määrittäminen kuvauskopterin tuottaman kuvan avulla on kiinnostava mahdollisuus. ”Yksi ajankohtaisimmista kysymyksistä liittyy siihen, pitäisikö typpilannoitusta metsissämme rajoittaa taivaalta satavan typen takia. Vaikka laitteet ovat kehittyneet, voi multikopteri pudota möykkynä maahan tai häipyä omille teilleen. Esimerkiksi pankkien voisi kuvitella olevan kiinnostuneita metsätilan nopeasta vakuusarvon määrittelystä. Phantom tallentaa jokaiseen kuvaan tarkat koordinaatit, ja Googlen karttapalvelu yhdistää kuvat paikkatietoon. Ongelmana eivät olleet pelkästään puuston järeyden ja kasvunopeuden lisäämiseen käytetyt lannoitteet, vaan myös saasteiden mukanaan tuomat typpilaskeumat. Myös hakkuusuositusten antamiseen kuvat tarjonnevat vaihtoehtoja. Ammattikäytössä paljon potentiaalia Todennäköisesti monessa yrityksessä paiskitaan parhaillaan töitä miehittämättömien alusten tuottamaa ilmakuvaa hyödyntävien sovellusten parissa. Lannoitteiden vaikutuksista vesistöihin ei olla huolissaan, mutta ohjeistuksia on kuitenkin tiukennettu. Usein vika löytyy käyttäjästä, mutta myös tekniikka voi pettää. Miehittämättömät kuvauskopterit ja -lennokit tuovat todennäköisesti jatkossa uusia mahdollisuuksia tilakohtaiseen metsäsuunnitteluun. MARIANNE MINKKINEN Ympäristöongelmista käyty keskustelu voimistui 1980-luvulla, mikä heijastui myös metsätalouteen. Suomessa alan lait ja säädökset ovat vasta kehittymässä. Kuva voisi toimia esimerkiksi vakuutushakemuksen liitteenä ja apuna tuulenkaatojen määrän arvioinnissa. Maalaisjärki mukana Kuvauskopterit eivät sovellu käytettäväksi kaikissa olosuhteissa. Typpilannoituksen suositusmäärät ovat edelleen samaa luokkaa kuin parikymmentä vuotta sitten. Toisin kuin artikkelissa epäiltiin , typpeä ei ole maaperässä vielä niin paljon, että typpilannoitusta olisi lopetettu. Metsässä lennettäessä riskit ulkopuolisille sattuvien vahinkojen osalta ovat pienempiä kuin asutussa ympäristössä, mutta turvallisuus ja maalaisjärki on asetettava aina etusijalle. Sade tai voimakas tuuli esKameran tuottama kuva, kopterin lentoreitti sekä sijainti kartalla näkyvät älypuhelimen tai tabletin näytöltä. Lintuperspektiiviä metsän omistamiseen 2. Vuoden 1988 Metsälehdessä huolestuttiin siitä, kuormittavatko metsienhoitoon käytetyt lannoitteet liikaa ympäristöä. Hyvät, pahat lannoitteet. Kameran ja kopterin asetuksia voidaan säätää vaikka kesken lennon sovelluksen avulla. Esimerkiksi sertifioinnissa edellytetään, että pohjavesialueet on rajattu lannoitusalueen ulkopuolelle ja vesistöjen ympärille on jätetty suojakaistat. Laitteessa on myös gimbaali, joka pitää kameran vakaana kopterin liikkeistä huolimatta. Metsätalouteen liittyvään ammattikäyttöön on Trafille ilmoitettu noin 70 kuvauskopteria tai lennokkia. Lannoitteiden käyttö näytti muuttavan myös alueen sienilajistoa pitkällä aikavälillä. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 AIKAHYPPY Sarjassa palaamme vanhaan ja kerromme, mikä on tilanne nyt. Ruotsissa typpilannoitukset on lopetettu, eikä Keski-Euroopassakaan yleensä enää lannoiteta typellä” , Metsälehdessä kirjoitettiin. Viidenkymmenen metrin korkeudesta tuulenkaadot erottuvat hyvin. Täystiheä taimikko näyttää ylhäältä kuvattuna yllättävän harvalta. 3. Katso kopterin kuvaama video osoitteessa youtube.com/Metsakustannus 3. ”Emme myöskään tiedä, mitä vaikutuksia taivaalta tulevalla typen ilmaisannilla pitkän päälle on
Voisitteko sanoa jotain sellaisesta tilanteesta, että vanhemmilla on hallintaoikeus metsätilaan ja lapset sen omistavat ja ehkä myyvät lähivuosina. Jo muutaman sentin syvyydessä lämpötila pysyy siedettävänä ja kasvien juuret ja maavarret selviävät hengissä. METSÄN KÄTKÖISSÄ Itä-Lapin kalutut männynrungot kummastuttavat lukijaa. Toisaalta hirvet näyttävät jatkaneen alueella asumista lumipeitteen jo merkittävästi laskettua ja nila-ajan lähestyessä. Suurissa paloissa jää aina kokonaan tulelta säilyneitäkin kolkkia soiden keskelle, rannoille ja kallioiden katveeseen, usein hyvinkin oikullisesti. Ensimmäiset palanutta puuta hyväksi käyttävät kovakuoriaiset saapuvat paikalle jo savun opastamana, mutta vihreän paluu kestää muutamia päiviä tai viikkoja, vähän vuodenajasta ja sateista riippuen. Näin laadit lukijakirjoituksen Heti palon jälkeen metsä näyttää kuolleelta, mutta kun savu haihtuu ja tuhka jäähtyy, alkaa elämä palata metsään. Kaikki vihreä ei kuitenkaan tule kaukaa. Maitohorsma, jonka varsi tavallisesti on haaraton ja suora, voi paloalueella olla jo tyviosastaan haarova monivartinen kartiomainen pensas. Ne jäävät Metsälehden tietoon.Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Mitä siemeniä tuuli ensiksi tuo, riippuu sekin vuodenajasta. LUKIJAKYSYMYS LUKIJAKYSYMYS Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. RISTO JALKANEN erikoistutkija Luonnonvarakeskus Ja riPe kk a Ju m is ko. Kemijärvellä runkojen kuorinnan kohteeksi joutuneiden metsiköiden ympäristöissä mäntytaimikot, joissa hirvet oksia ja neulasia märehtien mieluiten makoilisivat pahimpaan ”kelirikkoaikaan”, ovat harvinaisia tai ne puuttuvat kokonaan. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Kosteissa painanteissa, joiden yli kulo kulkee humahtaen, nekin selviävät. Viime talvi oli poikkeuksellisen luminen. Etenkin Kemijärvellä on törmätty harvinaisen laajoihin, mutta poikkeuksellisiin hirvituhoihin: hirvet ovat talven aikana kalunneet varttuneiden mäntyjen jopa yli 20-senttiset rungot paljaiksi muun muassa 30 hehtaarin laajuisesta metsiköstä. Samoin kannattaa määritellä kauppahinnat erikseen omistus-ja hallintaoikeudelle. Itä-Lapissa näkyy kaluttuja järeitä männynrunkoja. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Laitatte kauppakirjaan erikseen omistusja hallintaoikeuden omistajat myyjiksi. Runkojen kuorinnassa voi olla kyse myös jonkun tai joidenkin hivenravinteiden tarpeesta, jolloin kuorinta täydentäisi yksipuolista ruokavaliota. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/ tai sähköpostiosoitteesi. Taitavat olla hirvien aikaansaannoksia. Kasvupaikkatyypin vaikutusta kuorintaan ei ole erityisemmin kartoitettu, mutta se tiedetään, että tuhon kohteeksi joutuneita metsiköitä ei ole lannoitettu. Metsälauha, metsätähti, oravanmarja, hiirenTurva maan alla Hento mustikan verso tunkee esiin palosta selviytyneestä maavarresta. Luovutusvoittoveroilmoituksen teette aivan normaalin käytännön mukaan. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Laaja-alaisista mäntytaimikoista ja niissä lihotetusta hirvikarjasta on jäljellä vain – suuri Miksi hirvi kaluaa. Rungon kuorintaan löytyy useita vaikuttimia. VÄINÖ SIKANEN Miten luovun hallintaoikeudesta. Jos olette omistanut hallintaoikeuden yli kymmenen vuotta, niin saatte käyttää hankintahintaolettamana 40 prosenttia. porras ja muut sellaiset kasvit, joiden juuristo ja maavarsi ovat sammalkerroksessa tai humuskerroksen ylimmässä osassa, menehtyvät. Siksi vastaisuudessakin runkojen kuorintaan tulee varautua, jos lunta on paljon ja hirvikanta säilyy nykyisellä korkealla tasolla. Haapa, mustikka, puolukka, metsäkastikka, hietakastikka, maitohorsma ja sananjalka nostavat mustasta tuhkasta pian vihreitä versoja. Rauhallinen sijainti mahdollistaa pitkäaikaisen oleskelun samalla kuviolla. Paljastuneella maalla kilpaillaan heti elintilasta ja valosta. Täytyykö ensin luopua hallintaoikeudesta ja sitten myydä, vai voiko molemmat operaatiot tehdä samalla kertaa. Alkukesän paloille ehtivät ensiksi pajut ja haapa, loppukesä on maitohorsman, mykerökukkaisten ja koivujen leviämisen aikaa. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Voitte luopua hallintaoikeudesta samalla kauppakirjalla kuin millä lapsenne myyvät omistusoikeuden. Palanut paljas maa on ihanteellista siementen itämiseen. Vaikka maa on musta, tuli on tappanut vain aivan maan pinnassa olleet kasvit ja siemenet. Taimikot ovat nyt kasvatusmetsiä. Paksu ja upottava lumi rajoittaa hirvien liikkumista merkittävästi energian kulutuksen minimoimiseksi. Tuho ulottuu kolmen metrin korkeudelle, mikä paljastuneen puun värin kirkkauden ohella viittaa syöntiin paksuimman lumipeitteen aikana maalis–huhtikuussa. Mikä saa hirvet kuorimaan mäntyjä. hirvikanta. P I L K K E I T Ä 24 9
Toisena kriteerinä luiskille olivat luonnoneläinten polut. ”Eikä se lisännyt kaivutyön kustannuksia käytännössä ollenkaan”, Kaartinen iloitsee. Mhy Etelä-Savon erityisasiantuntija Kalle Kaartinen esitteli metsänomistajille kunnostusojaan kaivettua nousuluiskaa toukokuussa Punkaharjulla. Ennen se oli aikamoista rämpimistä”, Petteri Pulkkinen kehuu. Idean tiimoilta metsänhoitoyhdistys käynnisti keväällä Punkaharjun Vuoriniemessä kokeilun. Parin viikon iässä vaara väistyy. ”On niistä apua ihmisillekin. Ojan ylitys helpottuu Ojitusalueiden saostusaltaisiin on jo vanhastaan tehty loivat reunat, jotta eläimet eivät jäisi loukkuun. ”Kohteet arvioidaan aina tapauskohtaisesti metsänomistajan kanssa. Yksityisten metsänomistajien maille perattiin vanhoja ojia 17 kilometriä. JERE MALINEN, teksti ja kuvat K ymmenen miljoonaa metsäkanalinnun poikasta piipertää parhaillaan elämänsä ensimmäisiä askeleita. Tilastotieteellisesti arvioiden joka viidennen pesän läheisyydessä on oja kivenheiton päässä. Alku metsänomistajan aloitteesta Metsäalalla on pohdittu pitkään, mitä harmillisille eläinkuolemille voisi tehdä. ”On hienoa, jos metsäkanalinnutkin viihtyvät metsissäni.” Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo on vakain aikein suosittelemassa luiskien tekoa metsäojiin. Yhä useampi metsänomistaja ottaa nykyään luonnon huomioon vapaaehtoisesti”, Kalle Kaartinen uumoilee keksinnölle olevan kysyntää. Kanalinnunpoikanen pyrähtää sen ikäisenä jo kymmenien metrien pakolentoja ja elimistön lämmönsäätelyjärjestelmäkin on kehittynyt kestämään paremmin kylmyyttä. ”Siitä mistä hirvet ylittävät säännöllisesti ojan, kulkevat myös pienemmät eläimet. Aukaisun yhteydessä niihin kaivettiin Ojat kuntoon kanalinnuille Kanalintujen poikasia pelastavasta kunnostusojituksesta on iloa myös metsissä samoileville ihmisille. Lentokyvyttömien lintujen ohella ojiin menehtyy myös nisäkkäitä. RIISTA Lehtokurppa, kuten muutkin kahlaajasekä kanalinnut, on pesäjättöinen eli poikaset lähtevät pesästä kohta kuoriutumisen jälkeen.. Jatkossa se tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden metsäkanalinnut huomioivaan kunnostusojitukseen. Samalla ojat pysyvät paremmin auki, kun hirvet eivät sorra reunoja.” Etelä-Savossa kunnostusojitetaan vuosittain tuhat hehtaaria metsiä vuodessa. Metsänhoitoyhdistyksessä ojaluiskien kaivamista pidetään pienimuotoisena kädenojennuksena luonnolle. Hän itse ei harrasta pienriistan metsästystä, mutta oli heti hankkeessa mukana, kun sellaista yhdistyksestä ehdotettiin. Ne asettuvat usein kuvioiden reunavyöhykkeiseen. Luiskien ansiosta ojanylitys onnistuu nyt huomattavasti helpommin jalan tai vaikka metsätraktorilla tai moottorikelkalla liikuttaessa. PILKKEITÄ 25 9. Hukkuminen on ehkä sittenkin kylmettymistä harvinaisempaa. ”EIKÄ SE LISÄNNYT KAIVUTYÖN KUSTANNUKSIA KÄYTÄNNÖSSÄ OLLENKAAN.” Petteri Pulkkinen halusi auttaa luontoa ja kaivatti metsäojiinsa luiskat linnunpoikasille. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 loivia nousuluiskia noin sadan metrin välein sinne tänne. Punkaharjulainen Petteri Pulkkinen oli yksi metsänomistajista, jonka maille ojaluiskia kaivettiin. ”Ja hirvikin on helpompi vetää suolta pois”, mies nauraa. ”Eräs kokenut metsänomistaja ehdotti, josko kunnostusojitusten yhteydessä voisi kaivaa sinne tänne ojanvarteen nousuluiskia”, Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon asiakkuuspäällikkö Harri Huupponen paljastaa tuoreen luonnonsuojelukeksinnön syntytarinan. Parin ensimmäisen elinviikon aikana metson, teeren, pyyn sekä monen muun pesäjättöisen linnun poikasista kuolee arviolta kymmeniä tuhansia ojiin. Ojasta pelastunut, mutta vedessä minuutteja räpistellyt ja pahoin paleltunut poikanen menehtyy myöhemmin varvikkoon. Ojien tappavuudesta on vähän tutkimuksia, mutta enemmän kansalaishavaintoja sekä riistaväen huoli. Pilkuntarkkaa lukemaa ei tiedä kukaan, mutta se tiedetään, että syvä, vetinen ja jyrkkäreunainen kaivanto on kohtalokas vastakuoriutuneille kanalinnunpoikasille. Sellaiseen poikanen päätyy useimmiten petoa paetessaan tai muuten mulskahtaessaan. Ojiin luiskat syntyvät helposti ja halvalla ojien kaivun ja perkauksen yhteydessä. ”Sopivat paikat katsottiin sen mukaan, ettei ylimääräisiä puita jouduttu kaatamaan”, metsänhoitoyhdistyksen erityisasiantuntija Kalle Kaartinen sanoo
MUISTOKIRJOITUS Seitsemäsluokkalaiset Annika Vuori (oik.) ja Veikko Sinkkonen sekä biologian ja maantiedon opettaja Mari Wiiskanta kuvaavat mustakonnanmarjaa kasvioihinsa. Lapsesta asti Makkonen oli aktiivinen muusikko. Itse hän perusti Hyytiälän pelimannit ja oli yhtyeen kantava voima. Levyillä esiintyivät sellaiset nimet kuin Jorma Hynninen, Kuunkuiskaajat ja Erkki Liikanen. Wiiskanta kertoo olleensa aiemmin opettajana Pohjois-Suomessa, missä oppilaat tunnistivat kasveja paremmin kuin etelässä. Valokuva on monikäyttöinen, sillä yhteen kuvaan mahtuu kokonainen puu ja sen elinympäristö. Hän toimi myös Metsäradion avustajana. Opetussuunnitelmassa suositellaan sähköisiä kasvioita, jotta kasvien tunnistamiseen pystytään yhdistämään tietoja viestintätekniikkataitojen opettelua. Vuonna 2017 yläkouluissa otetaan porrastetusti käyttöön uusi opetussuunnitelma, jossa kasvioiden kokoamisesta tulee pakollista. joulukuuta 1955, kirjoittanut ylioppilaaksi Ruoveden yhteiskoulusta vuonna 1974, valmistunut metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta 1981 ja saanut ammattiopettajan pätevyyden vuonna 1998. Seitsemäsluokkalaisen Aaro Pentinsaaren mielestä kasvien valokuvaaminen on mielekkäämpää kuin niiden kerääminen ja kuivaaminen. Kasvio vaihtui valokuviin Verkkokasviota tekemällä voi opetella sekä uusia kasvilajeja että tietotekniikkataitoja. Kuvatessa oppii tuntemaan uusia kasveja eri tavalla kuin kirjoista lukemalla, kun lajit pitää selvittää itse”, Sinkkonen sanoo. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 METSÄNHOITAJA, yrittäjä ja pelimanni Jyri Makkonen kuoli äkillisesti 4. Jyri, kurssimme tapaamiset eivät enää ole entisellään. Oppilaat ottavat kasveista kuvia tableteilla tai älypuhelimilla ja lataavat kuvat omaan verkkokasvioonsa. Makkonen oli sosiaalisesti lahjakas, rakastettu, huumorintajuinen, sanavalmis ja sydämellinen metsämies. Metsäalalle Jyri Makkonen hakeutui Ruovedellä vaikuttaneiden metsäammattimiesten innoittamana. MARTTI ASUNTA EILA VALTANEN Kirjoittajat ovat Jyri Makkosen kurssitovereita. Metsäteollisuudessa Makkonen työskenteli vuosina 1993–1997, ensin Yhtyneitten Paperitehtaitten ja sittemmin Oy Metsä-Rauma Ab:n tiedotuspäällikkönä. Suomen liityttyä Euroopan unioniin käynnistyi kansainvälisten retkeilyjen buumi, ja Makkonen toimi kyvykkäänä järjestelijänä asiantuntijaretkikunnille. Metsäkulttuurin perinteen vaalijana ja välittäjänä Makkonen oli omaa luokkaansa. Kuvaaminen vahingoittaa luontoa vähemmän kuin harvinaisten lajien poimiminen. Monista ansiomerkeistä ja palkinnoista viimeiseksi jäi Einari Vidgrenin säätiön myöntämä elämäntyöpalkinto, jota Makkonen ei enää ollut itse vastaanottamassa. Makkonen työskenteli uransa aluksi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa, Suomen 4H-liitossa sekä Pirkka-Hämeen piirimetsälautakunnassa koulutuspäällikkönä ja piirimetsänhoitajana. Hän tuotti sekä kansanmusiikkia että metsäkulttuuriin liittyvää musiikkia. Metsänhoitaja Jyri Makkonen MARIANNE MINKKINEN teksti ja kuva TUUSULALAISEN Hyökkälän koulun biologiantuntia pidetään lehtometsässä. ”Kasvion tekeminen tabletilla on helpompaa, ja se tuo vaihtelua opetukseen.” Tietotekniikan ansiosta kasviot ehditään tekemään lähes valmiiksi koulutuntien aikana. Missä Jyri oli, siellä soi varmasti laulu, kitara, viulu tai haitari ja tunnelma oli lämmin ja mukaansatempaava. Makkonen kirjoitti satoja metsäja ympäristöaiheisia artikkeleita ja toimitti satoja tunteja suoria metsäaiheisia radiolähetyksiä. Sen jälkeen hän perusti oman, metsäviestintään keskittyneen konsulttiyrityksen, jonka kautta myös hänen puolisonsa maisema-arkkitehti Merja Makkonen markkinoi omia palvelujaan. Hän liittyi Ylioppilaskunnan laulajiin ja toimi kuoron isäntänä ja varapuheenjohtajana sekä kuoron viiden CD:n musiikillisena tuottajana. Hänen liian varhain tapahtunutta lähtöään jäävät suremaan puoliso ja viisi aikuista lasta, vanhemmat, veli ja sisar sekä koko metsäväki. Pelimanniuransa Makkonen aloitti isänsä Yrjön perustamassa Ruoveden Purppuripelimannit -yhtyeessä. Yksi selitys voi olla asuinpaikka. Hän toimi pidettynä kouluttajana ja tuottajana laatien mittavan määrän metsä-, luonto-, luontomatkailuja viestintäaiheisista materiaalia. Jyrin vetämät hevossavotat ja metsätyönäytökset ovat jääneet monille mieluisaksi muistoksi. Vielä tänä vuonna kasvioiden kokoaminen on ollut luokan opettajan päätettävissä. Hän opetteli vielä uroitten iässä laskemaan koskea tukilla, mihin harva pystyy. M et sä ha lli tu s. Makkonen erikoistui metsäviestintään, metsäkulttuurin välittämiseen ja luontomatkailun edistämiseen. PILKKEITÄ 26 9. Biologian ja maantiedon opettaja Mari Wiiskannan mukaan kasvien oppiminen ei ole kiinni välineestä vaan mielenkiinnosta. Pian pakollista Oppilaiden välillä on paljon hajontaa, mutta keskimäärin nuoret tunnistavat kasveja huonommin kuin takavuosina. Hänen metsäuransa ulottui koko Suomeen, Uudeltamaalta Lappiin. Seitsemäsluokkalaiselle Veikko Sinkkoselle kasvioon kerättävät kasvit ovat pääosin tuttuja. Hän oli syntynyt Urjalassa 17. ”Oudompia ovat metsämaitikka, vanamo ja eri sammalet. toukokuuta kotonaan Teiskossa
Uutuus Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. Opas on päivitetty vastaamaan uudistuneita Hyvän metsänhoidon suosituksia. Se kokoaa lisäksi metsätalouden ympäristöohjeistusta koskevan lainsäädännön ja PEFC™ja FSC®-sertifioinnin vaatimukset. Keskeisiä teemoja ovat luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, vesiensuojelu sekä metsien kulttuuriperinnön, maisema-arvojen ja virkistyskäytön edellytysten turvaaminen. Kaikista puulajeista on puuana tomisia kuvia. Hinta 48 €. Kirjassa kerrotaan puuaineen rakenteesta, ominaisuuksista ja käytöstä. Tuntomerkkejä ovat lehtien ja neulasten lisäksi kaarna, tuohi, silmut, kukat, kävyt ja marjat. Kirjan avulla puulajin tunnistaminen onnistuu sekä kesäettä talviasuisena. Puusta pintaa syvemmältä. värin, kuvioituksen ja kovuuden perusteella. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Hinta 42 € Talousmetsien luonnonhoito Lauri Saaristo & Kalle Vanhatalo (toim.) Oppaassa on kuvattu suositeltavat keinot talousmetsien luonnonhoitoon. Tunnista puu ja puuaine Kurt Fagerstedt, Kerttu Pellinen, Pekka Saranpää ja Tuuli Timonen Opas esittelee luonnonvaraiset puulajimme sekä Suomessa yleisesti kasvatettavia ja käytettäviä ulkomaisia lajeja. Teos on talousmetsien luonnonhoidon kattava tietolähde ja oppikirja. Siitä selviää, miten eri puulajien puuaineet eroavat toisistaan mm
Rak.luvan saa 0,5 ha (5000m 2 ) määräalalle joko ok-talolle tai vapaa-ajan asunnolle. Myydään 15.6. Hp. Kehitysluokkarakenne vaihteleva painottuen hyväkasvuisiin nuoriin kasvatusmetsiin. Säätiön päähuomionosoituk sena myönnettävä Einarin Pal kinto myönnettiin pitkän linjan puunkorjuuammattilaisille. Metsäala n. PILKKEITÄ 28 9. Nykyisen toimenhaltijamme siirtyessä toisiin tehtäviin haemme palvelukseemme Isojoki-Karijoki alueelle HANKINTAESIMIESTÄ Hankintaesimiehenä vastaat alueellasi puunhankinnasta, sekä korjuun ja kuljetuksen ohjauksesta. Kok.puusto n. Kokonaispuusto n. 39 ha, avo-ojissa vuokraviljelyssä olevaa peltoa n. Kokonaispuusto n.5000m 3 , joka hyvässä kasvussa. UPM Bonvesta metsäpalsta. Taimikot onnistuneet hyvin ja puustoa on n.3700m 3 . Metsätiimiimme kuuluu metsäpäällikkö ja 4 hankintaesimiestä. Määräala Kiistavaaran kiinteistöstä Ilomantsissa. Toisella kiinteistöllä (7,56 ha) rantaa n. METSÄPALSTA, Vaala 74,5 h. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Odotamme hakijalta soveltuvaa metsäalan koulutusta, aktiivista otetta sekä hyviä vuorovaikutustaitoja. METSÄPALSTA, Hämeenlinna, Renko Huippuhyvä metsätila Hämeenlinnan Rengossa. Se on vankka perusta luotettavalle ja turvalliselle asiakassuhteelle. 45 000 €. Maapohjat pääasiassa tuoreita tai lehtomaisia. Talon ikkunat ja katto remontoitu 2000-luvun alkupuolella. Tienhoito ympärivuoden, sähköliittymä ja kunnan käyttövesiliittymä vedettävissä. Mahdollisuus ostaa myös koko tila n. 120 000 €. Lisäksi tehtäviisi kuuluu raaka-ainehankinnan kuljetusten ohjaus kokonaisvaltaisesti. Ylimmäisen Ahmalammen rannalle voi anoa poikkeamisluvalla lomarakennuspaikkaa. Kohdetta myy: Turun seudun OPKK, Matti Sipilä, puh. Pal kinnot vastaanottivat viitasaa relainen Lahtinen Forest Oy ja suomussalmelainen Väinö Kela Metsäkone Kelat Oy:stä. Määräala Kuuksenvaaran kylässä Kannilantien varressa. Höntönvaarantiehen rajoittuva määräala tilasta Teppanala. 19 000 euroa. Säätiö haluaa kehittää ja lisätä koneelliseen puunkorjuuseen liittyvän yrit täjyyden tunnettuutta ja lisätä koneellisen puunkorjuun kiin nostavuutta työllistäjänä eri tyisesti nuorten keskuudessa. METSÄPALSTA, Parikkala, Saari 19,822 ha. Sauna ja pesutilat navettarakennuksessa. Tila rajoittuu laajoihin valtionmaihin. Metsät pääosin kasvatusmetsiä ja taimikoita. 180 000€ / Tarjous viim. Tila rajoittuu Suopajärveen, jonka rantaviivaa yli 1 km. Hp. Mäntyvaltaisen kok.puuston määräksi on arvioitu 4 740 m³. Pinta-ala 25,91ha, joka kokonaan mustikkatyyppiä. 15 000 euron tunnustuspal kinto myönnettiin Vieremälle rakennettavaan Einari Vidgré nin mukaan nimetylle puistolle. 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv METSÄTILA, Rovaniemi, Suopajärvi 130 ha. Aikaisempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Kuviot 50,51 ja 52 on tuhkalannoitettu ja kunnostusojitettu 2003. Ponsse Oyj:n perustaja ja teollisuusneuvos Einari Vid grén perusti vuonna 2005 Ei nari Vidgrénin Säätiön, jonka tavoitteena on nostaa koneelli sen puunkorjuun alalla tehtävän työn arvostusta. 7 km päässä Ilomantsin keskustasta. 12.6.2016 Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Uudistuskypsiä metsiä yli 4 ha. Kiinteistöllä 6 rantarak.paikkaa vapaaajanasunnoille, loput metsätalousmaata. Rantaviivaa n. Erinomainen saavutettavuus. aitta ja lato/varasto. Eina ri Vidgrénin elämäntyötä yllä pitävä Einari Vidgrén säätiö jakoi tunnustuksia 81 eri hen kilölle tai toimijalle yhteensä 166 500 eurolla. 82 000€ / tarjous viim. UPM Bonvesta -metsätila. Määräala Leväjoen kiinteistöstä Nurmeksentien varrella (valtatie n:o 6). 35 000€/tarjous Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. 84 000 €/tarjous. 350 m, rantarak.paikkoja 2 kpl. sekä varasto. Hyvässä kehitysvaiheessa, tuottaa puunmyyntituloja kohtalaisen nopeasti. Myytävä määräala rajoittuu Kivilahdentiehen (n:o 5200), joten se sijaitsee erinomaisen kulkuyhteyden varressa. 4 760 m³ ja keskipuusto n. METSÄPALSTA, Ilomantsi, Kivilahti 66,9 ha. 1600 m 3 . Metsätila, joka sijaitsee 2 palstassa. Metsämaan kokonaispuusto on n. 200 000 €. Kohteita myy: Metsävälitys Paattaukko LKV, puh. 150 000 € /tarjous. 20 km Savonrannalta pohjoiseen. METSÄTILA, Salla, Hautajärvi 40 ha. Säätiö palkitsi koneelliseen puunkorjuuseen liittyviä tutki mus ja tuotekehitystahoja, alan koulutuksen kehittäjiä sekä alan tunnettuutta ja arvostusta nos taneita tahoja Einarin Tunnus tuspalkinnoilla. Yleisja osayleiskaavassa TY-5, M-1 ja Maluetta. 050 464 6500 MAAJA METSÄTILA, Raisio, Somersoja 52,72 ha. 108 100 €. Metsätila vanhoine asuinja piharakennuksineen. 160 000 €. Lisätietoja tehtävästä antaa metsäpäällikkö Mikko Peltoniemi puhelin 0400-727 724 ja toimitusjohtaja Esa Hakamäki puhelin 06-220 4413 Isojoen saha 2x150_92mm 31.5.2016 10.40 Sivu 1 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa TONTTI, Ilomantsi, Kuuksenvaara 1,9 ha. METSÄPALSTA, Savonlinna, Savonranta 19,56 ha. 5 360 m 3 . 050 368 8769 METSÄPALSTA, Lieksa, Jaakonvaara 45,6 ha. Puustoarvio 5600 m³. Rauhallinen sijainti hoidetun latu/ lenkkeilyreitin varrella n. 189 000€ / tarjous viim. Kokonaispuusto n.2500m 3 . Tie palstan rajalle. Loistava sijainti kehittyvän Raision kupeessa. 5 000 euron Einarin Tunnus tuspalkinto myönnettiin Petros koin yliopiston professori Ilja Shegelmanille. 182.000 €. 12.6.2016 METSÄPALSTA, Kannonkoski Kannonkoskella Saarijärven rajaan rajoittuva n.73ha metsätila. Tuotantolinjamme ovat nykyaikaisia ja pitkälle automatisoituja, jotka soveltuvat hyvin sekä pienpuun että tukin sahaukseen. Rajoittuu Leivonjärveen, jonka rannalla yksi osoitettu rantarakennuspaikka. klo 16 jätettyjen tarjousten perusteella. 1000 m 3 . 13 ha. 2 kiinteistöä: suurempi kiinteistö (12 ha) on pääosin metsämaata. Hp. Korteojanpalsta on Ahmalan kiinteistön määräala Vaalan ja Utajärven rajalla. 0400 391 054 VIEREMÄLLÄ on palkittu ansioi tuneita metsäalan osaajia. Tilan muoto ja saavutettavuus on hyvät. METSÄPALSTA, Sotkamo, Alasotkamo 53,4 ha. Asiakkaitamme on 30 maassa ja viennin osuus sahatavaraliikevaihdosta 70 prosenttia. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Metsätila, as.rak.paikka, 2 rantarak.paikkaa n. v. 19,1 ha on metsämaata, loput talouskeskuksen aluetta. Yht. 12 ha. 23.6.2016 METSÄPALSTA, Hartola, Rautavesi Runsaspuustoinen saarimetsätila Hartolan Rautavedellä. Shegelman on voimakkaasti edistänyt tavara lajimenetelmän puunkorjuuta ja nykyaikaisen metsäopetuk sen kehittämistä erityisesti Kar jalan Tasavallan alueella, mut Einari Vidgrén -säätiö palkitsi metsäosaajia Tunnustuksia jaetiin yhteensä 166 500 euron edestä.. 20 000 euron Einarin Pal kinnot vastaanottavat Lahti nen Forest Oy:n Kari ja Esko Lahtinen ja Metsäkone Kelat Oy:n Väinö Kela. Palveluksessamme on tällä hetkellä noin 50 henkilöä. 8 000 euron Einarin Tun nustuspalkinto myönnetään German Foresty Ladies toi minnalle, joka kehittää naisten metsäkoneenkuljettajakoulu tusta Saksassa huomioiden erin omaisesti eri metsäalan toi mijoiden välisen yhteistyön tärkeyden. Taimikot hyvin onnistuneet ja hakkuumahdollisuuksiakin on heti. Tulevaisuuden arvokohde. Hakemuksia emme palauta. Päärak. Vanha hirsirunkoinen as.rak, piharak. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN Isojoen Saha Oy on pohjalainen perheyritys, jolla on yli puolen vuosisadan perinteet puun hankinnassa ja laadukkaan sahatavaran tuottamisessa. Metsät ovat pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kokonaismäärä n. Pinta-ala 14,508ha. 0400 97 17 18 METSÄTILA, Savonlinna, Punkaharju Saarikiinteistö Pihlajavedellä, Pieni-Kontiainen -saaressa. Hp. Tontilla kirkas lampi. Raaka-aineen ja logistiikan parissa toimii useita urakointiyrityksiä. Uimaharjun taajamasta palstalle matkaa vain noin 20 km. Monipuolinen kehitysluokkajakauma, välittömiä hakkuumahdollisuuksia. 7 km:n päässä taajamasta. Maa/metsätila Parikkalan Saarella, kauniissa maalaismaisemassa. 040 510 8085 METSÄPALSTA, Savonlinna, Savonranta 7 ha. Kiinteistö voidaan jakaa osiin, tarjouksia erikseen metsäalueista, rantarakennuspaikoista tai asuinrakennuspaikasta otetaan vastaan. Tie perille. Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja ansioluettelo palkkatoiveineen 23.06.2016 mennessä osoitteella:mikko.peltoniemi@isojoensaha.fi, tai kirjeitse osoitteeseen: Isojoen Saha Oy, Teollisuustie 8, 64900 Isojoki. 700 m, havupuuvaltainen puusto n. Vuosittain hankimme noin 400.000 kuutiometriä puuta. 1.650 m 3 . Kohteen kokonaispuusto noin 6 890 m³ ja keskipuusto noin 103 m³/ha. 1951 rakennettu 2-krs hirsitalo, pihapiirissä navetta, hirsirunk. 67 200 €. 92 m³/ha. UPM Bonvesta metsäpalsta. Rak.paikat 2 korttelissa, kullakin paikalla rak.oikeus 130 krsm 2
LAURA SALONEN teksti ja kuva VARKAUDEN Kuoppakankaan koulun kahdeksasluokkalaiset viettivät toukokuun lopussa metsäpäivää Pieksämäellä. 5 000 euron tunnustuspal kinto myönnettiin edesmen neelle toimittaja Jyri Makko selle, jota edusti tilaisuudessa Eedla Makkonen. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 asiakaspalvelu@ metsakustannus.fi Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p. asti) p. Tarjolla oli raivaussahakursseja, tietoa metsäomaisuuden hoidos Puunhalauksia ja raivauskursseja Etelä-Savon ammattiopisto Esedun opiskelija Jari Kinnunen kyyditsi Kuoppakankaan koulun kahdeksasluokkalaisia Cindy Kervistä ja Anni Virekoskea metsäkoneella. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Palkinnon vastaanotti rehto ri Matti Kuivamäki. Palkin not vastaanottivat metsäkonei den huollon ja kunnossapidon lehtori Arto Koivisto Länsiran nikon Koulutus Oy WinNova:s ta ja harvestereiden tietojärjes telmien opetuksen lehtori Jouni Kortetjärvi Oulun seudun am mattiopistosta Taivalkoskelta. Ete läSavon ammattiopisto Esedu järjesti koululaisille metsäpäi vän opetusmetsässään. Kaksi 5 000 euron Einarin Tunnustuspalkintoa myönnet tiin metsäkonealan opettajille omistautuneesta työstä nuor ten ja aikuisten ohjaamisessa ja motivoinnissa metsäalan opiske luun. Mehtonen toimi 30 vuotta Mhy Pihtipu taan toiminnanjohtajana, jonka jälkeen hän siirtyi Metsäkolmio Oy:n palvelukseen puunoston ja korjuun pariin. Pyrkimyksenä on antaa peruskoulujen oppilaille ja opettajille paremmat mah dollisuudet tutustua metsä ja maatalouden alan ammatteihin. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 378 (LT/15) Lukijoita 154 000 (KMT/15) Painopaikka Punamusta, Joensuu. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Lisäksi tavattiin puuta käyt täviä käsityöläisiä, järjestettiin metsäruokakursseja ja laadit tiin opas lasten kanssa retkei lyyn. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 84. ”Kampanjaan osallistuneet kuntoilivat ja rentoutuivat met sässä. 09 315 49 807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. Ta pahtumissa saatiin voimaa yhtei söllisyydestä”, järjestöpäällikkö Helena Velin Maa ja kotitalous naisten keskuksesta kertoo. 5 000 euron tunnustuspalkin to myönnettiin Jorma Mehto selle Pihtiputaalle 40vuotises ta urasta metsäalalla. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 ta myös laajemmin Venäjällä. Maaja kotitalousnaisten kaksivuotiseen Metsästä voimaa -kampanjaan osallistui lähes 20 000 henkilöä. 09 315 49 844 Katja Raninen (perhevapaalla) MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 5 000 euron tunnustuspalkin to myönnettiin Suomen Metsä museo Lustolle. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 0400 818 078 Marianne Minkkinen (31.8. ”Tämä on uusien opetus suunnitelmien mukaista toi mintaa parhaimmillaan”, Surk ka totesi. Vuosina 2014–2015 järjes tetyn kampanjan tavoitteena oli lisätä metsän ja metsän käytön arvostusta sekä tarjota yhteisöl listä toimintaa. Lusto kehittää aktiivisesti näyttely ja tapah tumatoimintaansa ja esittelee metsän merkitystä kaiken ikäi sille kävijöille. Tavoitteena on saada metsäalalle osaavaa työvoimaa. 5 000 euron Einari Tunnus tuspalkinto myönnettiin metsa opetus.fitiedotussivustolle, joka toimii metsäkoneoppilaitosten yhteisenä tiedotuskanavana lisä ten metsäalan koulutuksen tun nettuutta. 09 315 49873, 050 389 0590 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. ta ja taloudellisesta merkitykses tä, tutustumiskäyntejä sahoilla, energialaitoksilla sekä sellu ja paperitehtailla. Opetuksessa huomioidaan erin omaisesti asuinalueen yhteisölli syys ja yhteistyö eri toimijoiden ja oppilaiden vanhempien välil lä. 4 000 euron Einarin Tunnus tuspalkinto luovutettiin Maa seutuammattiin ry:lle, jonka tavoitteena on verkostoida Poh joisSavon metsä ja maatalou den yritykset, yhdistykset ja op pilaitokset. Molemmat opettajat ovat kehittäneet opetusmenetelmiä ja opetuksen korkeaa tasoa. Vierailijoita otetaan mielellään vastaan sekä Mikkelissä että Pieksämäellä. Ei na ri V id gr én Fo un da tio n METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. Metsä alan opettajat kiertävät bio logian ja opintoohjauksen tunneilla kertomassa metsän mahdollisuuksista. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. Yhteisten retkien ansiosta moni vieraili paikoissa, jonne ei tavallisesti tulisi lähdettyä. Päivän ohjelmassa oli kuusen taimien istutusta, metsäkoneella ajoa, puulajipuistoon tutustuminen sekä tietysti makkaran paistoa. Esedun metsäala tekee ak tiivista yhteistyötä lähikuntien peruskoulujen kanssa. PILKKEITÄ 29 9. 050 309 9717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 5 000 euron tunnustuspal kinto myönnettiin oululaiselle Pateniemen koululle perinteitä kunnioittavasta ja samalla uusia innovatiivisia oppimismenetel miä hyödyntävästä opetuksesta Pateniemen puunjalostusteol lisuuden historian ja metsäalan tuntemuksen kehittämiseksi. 09 315 49 803 Eero Sala p. Toukokuun alussa menehtynyt Makkonen oli metsäalan viestinnän ansi oitunut moniosaaja, jonka kai kessa työssä näkyi rakkaus suo malaiseen metsään. Metsä näkyi monella tapaa. 09 315 49 842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. Bilsantunti opetusmetsässä JUSSI COLLIN Maa ja kotitalousnaisten kaksi vuotinen Metsästä voimaa kam panja poiki tuhat tapahtumaa, joihin osallistui liki 20 000 hen kilöä. Einari Vidgrénin Säätiö pal kitsi ennätykselliset 37 ansioi tunutta metsäkoneenkuljettajaa 1 000 euron Einarin Kuljettaja palkinnolla. 09 315 49 849, 040 723 1613 Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. Mukaan mahtui myös kaksi tempausta – vuonna 2014 syntyi epävirallinen puun halauksen Suomen ennätys (yli 4 000 ha laajaa) ja viime kesänä kisattiin marjojen poiminnasta, saalis ta kertyi runsaat 250 000 litraa. Tapahtumatarjon nassa on mukana muun muassa metsäkonetyöpajoja. 3 000 euron Einarin Tun nustuspalkinto myönnettiin opiskelijastipendin muodos sa yhdysvaltalaiselle Finlandia Universitylle Michiganiin. Kasilaisten metsäpäivä oli osa biologian opetusta. Opis kelijastipendi mahdollistaa yh den opiskelijan tiiviin koulutus jakson tavaralajimenetelmän ja sen edistämisen alalla. 5 000 euron Einarin tunnus tuspalkinto myönnettiin yläsa volaiselle Radio Sandelsille, joka uutisoi ajankohtaisia paikallisia ja metsäisiäkin asioita suorasu kaisesti ja ripeästi lupsakkaalla savolaisella otteella. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. Einari Vidgrén -säätiö jakoi tunnustuksia 81 henkilölle tai toimijalle. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. ”On mukava välillä päästä pois koulun seinien sisäpuolel ta, ihan livenä metsään”, iloit si Kuoppakankaan koulun bio logian opettaja Merja Surkka . 09 315 49 805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p
Professoriksi nimitettiin maatalousja metsätieteiden tohtori Katja Lähtinen, joka aloittaa tehtävässä syyskuussa. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 NIMITYS LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. Me suomalaiset lähdimme Berliinin kokouksesta kotiin hyvillä mielin. ??. ??. PILKKEITÄ 30 9. Asiaa pohditaan innokkaasti paitsi Westminsterin parlamentissa myös monessa paikallisessa pubissa. Nähtäväksi jää, miten englantilaisen siiderin vientihinta ulkomaille määräytyy tulevaisuudessa. Yhdessä päätettiin vielä, että ennen varsinaisen tutkimusohjelman käynnistämistä teemme ennakoivia toimenpiteitä, kuten verkotamme maidemme metsäntutkijoita. Berliinin kokous pidettiin toukokuun puolivälissä, ja yhteinen asia nytkähti eteenpäin. Käymisprosessi kestää tyypillisesti kolmesta viikosta neljään kuukauteen. Vertailun vuoksi, Suomesta korjattiin viime vuonna omenoita kuutisen miljoonaa kiloa. Timo Piispanen, Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon metsäasiantuntija, Leppävirta 23.6. Saksan tiedeministeriö kutsui alkuvuodesta kolmen pohjoismaan – Suomen, Ruotsin ja Norjan – metsäntutkimuksesta vastaavat kollegansa kokoukseen, joka syystä tai toisesta pidettiin Oslossa. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Keijo Riekkinen, Metsänhoitoyhdistys Savotan metsuri, Sonkajärvi (ei juhli) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja Suomen metsäkeskuksesta. Tietoja voi lähettää kirjeitse viimeistään 2 kuukautta ennen merkkipäivää. Äärimmäisen kohtelias ja korrekti herra Stefan tiedusteli, millaisella summalla Suomi voisi olla yhteisessä ohjelmassa mukana. Tämä risBritanniassa tuotetaan yli puolet EU:n siideristä. Verkostoitumistilaisuus järjestetään vielä tämän vuoden puolella. He kertoivat päättäneensä sen, ja kysyivät oliko asia meille ok. Se ei kuitenkaan Stefania masentanut, vaan hän toivotti Suomen tervetulleeksi Berliiniin kokoukseen, jossa voitaisiin suunnitella tutkimusohjelmaa eteenpäin. Upporikkaiden norjalaisten, saksalaisten ja ruotsalaisten kanssa samassa pöydässä istuessani en kuitenkaan halunnut tunnustaa köyhyyttämme. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Mikäli britit lopulta päättävät kulkea omaa erillistä polkuaan, menettää EU myös suurimman siiderintuottajamaansa. Luku vastaa noin puolta koko Britannian omenantuotantomäärästä. 80 VUOTTA 24.6. 21 B, 00100 Helsinki. Lajikkeesta riip puen yksi puu voi tuottaa jopa parisataa kiloa hedelmiä. Erään Somersetin omenafarmin työntekijät pitävät tätä vaihetta tärkeänä taiteenlajina siiderinvalmistuksessa – ja erityisen olennaisena, sillä se antaa heille perustellun syyn juoda siideriä työaikana. Tarhaomenapuu (Malus domestica ) on tuttu viljelykasvi ympäri maailman sen lauhkeassa ilmastovyöhykkeessä. Saksa oli päättänyt pistää omia rahojaan viisi miljoonaa euroa. Tänä päivänä saarivaltakunnan siiderintuottajia on viitisensataa, ja he käyttävät noin 250 miljoonaa kiloa omenoita vuodessa. Onneksi hidasteita tuli myös muista maista: Norjassa on hirmuinen työvoimapula, joten mitkään pika-aikataulut eivät tule kysymykseen ja Ruotsissa pitää varmistaa, että kaikkia kohdellaan tasavertaisesti ja reilusti, mikä sekin ottaa oman aikansa. Omenapuita on tiettävästi kasvanut saarivaltakunnassa jo ennen roomalaisten tuloa. Siinä missä suomalaiset juovat eniten kahvia henkilöä kohti vuodessa, britit kulauttavat kurkkuunsa eniten siideriä koko maailmassa. METSÄSÄÄTIÖ on kerännyt Vaasan yliopiston uutta puurakentamisen professuuria varten Eteläja Keski-Pohjanmaalla yhteensä 100 000 euroa. Omenoita on pitkälti yli 7 000 lajiketta, Somersetin siideripuut ja osa niistä on kehitetty erityisesti siiderintuotantoa varten. Silloin oli pakko tunnustaa, ettei mistään miljoonasummasta kannattanut Suomen osalta haaveillakaan. Britit johtavatkin sekä Euroopan siiderinjuontiettä tuotantotilastoja. Hiivasolut putoavat käymistankkien pohjalle, tuote siirretään puhtaisiin säiliöihin tai puisiin tynnyreihin ja annetaan parhaimmillaan kehittyä jopa kaksi vuotta. Sen jälkeen tuote-eriä sekoitetaan kellareissa yhteen sopivan tasapainon saavuttamiseksi makeuden ja happamuuden välillä. Meille oli käynyt täysin selväksi, että saksalaiset haluavat tehdä metsäntutkimusyhteistyötä kanssamme. Norjalainen emäntämme Gudrun totesi hieman kysyvään sävyyn, että raha ei tämän pöydän ympärillä varmaankaan ole mikään ongelma. Unto Silvennoinen, metsänhoitaja, Rovaniemi 60 VUOTTA 16.6. EU:lla on, kuten tunnettua, mittava tutkimuksen puiteohjelma nimeltä Horisontti 2020, mutta saksalaiset kuten me pohjoismaat olivat havainneet, että Pohjois-Euroopan metsäntutkimukseen sieltä on vaikeaa saada rahoitusta. Tarkemmin sanottuna, voisivatko kyseiset maat yhdistää voimansa metsäbiotaloudessa ja perustaa yhteisen tutkimusohjelman, joka nimenomaan keskittyisi pohjoisen kannalta merkittäviin tutkimuskysymyksiin. Kaukana ovat ne ajat, jolloin Suomessa tutkimukseen ja kehitykseen panostettiin todella suuria summia ja tutkimusrahoituksen osuus BKT:sta nousi huikeaan neljään prosenttiin. Normannien valloituksen jälkeen vuonna 1066 into valmistaa omenasiideriä sai piristysruiskeen. kinotto tuottaa onnistuessaan kelpo lopputuloksen, mutta jos vääränlainen hiivakanta saa vallan, voi koko tuotantoerä mennä poskelleen. Perinteitä ja luvallista työmanautiskelua Englannissa perinteiset siiderit valmistetaan sataprosenttisesti omenoista ilman lisäaineita. Osa kansalaisista hakee pontta keskusteluihinsa brittien suosimasta hedelmäjuomasta: siideristä. Kaikeksi onneksi yhteiseksi päätökseksi tuli, että tutkimusohjelman rahoitus alkaisi vasta vuonna 2018, mihin mennessä pieni köyhä Suomikin saisi raavittua jonkinmoisen potin kasaan. Niin siitä sitten lähdimme kohti kotia, minä hiukkasen huolestuneena siitä, että mihinköhän sitä taas on tullut sotkeennuttua. Etelä-Eurooppaa kiinnostavat aivan toisenlaiset tutkimusaiheet, joista päällimmäisenä on syystäkin metsäpalojen torjunta. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. Käytössä ovat pelkät omenat, eivät lisäaineet. Meille suomalaisille tutkimusrahan puute alkaa nykyisin olla Hyvää pöhinää MERKKIPÄIVÄT RAKAS PÄIVÄKIRJA NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA teksti ja kuva BRITANNIASSA äänestetään näinä päivinä, tulisiko maan pysyä EU:n jäsenenä. Hyvää pöhinää on luvassa! aikamoinen ongelma. Oslon kokouksessa me pohjoisen havumetsävyöhykkeen edustajat olimme aivan samaa mieltä siitä, että oli aika ottaa ohjakset omiin käsiin. Kului muutama viikko , ja Saksan tiedeministeriöstä soitettiin. Metsänomistajista maksun maksoi reilu kolmannes.. Metsäsäätiö keräsi viime vuonna ”metsäsäätiömaksuja” 1,9 miljoonaa euroa. Kohtuullisen kokoisetkin siiderintuottajat voivat käyttää fermentoinnissa pelkkiä omenien omia ”villihiivoja”. Nyt neljä vaurasta pohjoiseurooppalaista maata suunnittelee tutkimusyhteistyötä, josta uskon niiden kaikkien hyötyvän. Englannissa omenanviljely painottuu saaren länsija lounaisosiin ja hedelmien luomutuotanto on kasvamassa. Kasvitieteilijät tosin käyttävät omenasta nimeä ”epähedelmä” tai ”pohjushedelmä”. Englannissa kahden litran muovipulloissa siiderin hinta voi olla tuplasti Suomessa myytävää omenamehua halvempi. Tuona aikana valmiste kypsyy ja ”saa luonnetta”. Heikki Perä, metsänhoitaja, Seinäjoki 26.6. Tarkoituksena oli selvittää, voisivatko mainitut neljä Pohjois-Euroopan maata tehdä metsäntutkimuksen alalla yhteistyötä. Britannian osuus EU:n koko siiderintuotannosta on yli puolet. Roomalaiset perustivat omenatarhoja, mutta nauttivat omenoita lähinnä ruuanlaitossa
ENSI NUMEROSSA METSÄRISTIKKO 11 METSÄRISTIKKO 8, RATKAISU H an nu Es ko ne n . Mitä kuuluu metsänhoitoyhdistyksille. Esittelyssä Finnbull, uusi pieni metsäkone . Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Näin istutat koivua kesällä . osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. PILKKEITÄ 31 9. kesäkuuta.. KESÄKUUTA 2016 u NRO 11 METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 138 euroa / 12 kk Metsälehti Mobiili älylaitteille printtikeston ohessa 10 €/ kk kesto Metsälehti Mobiili älylaitteille kestotilauksena 87 € / 12 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 73 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 38 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 11”. Linnunpoikasten aika . Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Liitteenä tuhti tietopaketti koivusta, vaikka huussin seinälle Seuraava Metsälehti ilmestyy 23. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315 49 840 Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Tämän metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 23.6. . Palkinnot metsäristikosta 8 on arvottu seuraaville kolmelle: Manu Honkanen, Joensuu, Eila Kalavainen, Hietama ja Juhani Lillberg, Petäjävesi. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille
Muistathan, että tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. Kestotilaajan Kaupan tarjoukset erikoishinnoin Metsälehti Makasiineissa. Voit tilata Metsälehden sisältäen Makasiinit -25% ja Metsälehti Makasiinin -50% alennuksella ystävällesi. Koska kestotilaajillemme haluamme tarjota aina pikkuisen enemmän, pikkuisen parempaa. Tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. Metsälehden kestotilaaminen kannattaa aivan erityisesti, koska kaiken hyvän päälle saat vielä paljon rahanarvoisia etuja. 87 euroa.) Erityisetuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Olipa kyseessä sitten kirjojen alennukset, lukijamatkat, tapahtumaliput tai lahjatilaukset, ne on aina mietitty juuri sinulle. Metsälehti Mobiili printtilehden kestotilaajille 10 eurolla/vuosi (Norm. Kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. Arvomme tänä vuonna seitsemän kappaletta iPad Air -tabletteja. Kaikki taatusti mukavan metsäisiä ja hyödyllisiä. Metsälehden tilaaminen kannattaa aina. Saat paljon rahan arvoisia vinkkejä ja metsäsi tuottaa paremmin. Kestotilaajan edut:. Käy rohkeasti etuilemaan! etuilemaan Käy Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 Vaihda kestoon! Osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. Maksuton lukuoikeus Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin näköislehteen verkkosivuilla