Metsälehti 11/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KESÄKUUTA 2017 • NRO 11 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI KOKEILTUA: Raivaussahalla ei paljon tee ilman kunnollisia valjaita. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 8. Sivut 9–11 Kartelli jota ei ole Se pp o Sa m ul i. ›› 22–23 UUTISET Kantojennoston buumi oli ja meni ›› 2–3 Hiilinielusta välillä yksimielisyyskin ›› 4–5 "Kuutio ei korvaa yhdistysten työtä" ›› 6 Kuusitukin hinta ylitti haamurajan ›› 12–13 METSÄSTÄ Luontoa voi auttaa pienilläkin teoilla ›› 14–15 Pohjoisten jokien jäät lähtevät rytisten ›› 16–17 HENKILÖ Nuori metsänomistaja, vanha metsätila Antti-Jussi Räsäsen kotitilasta Perniössä löytyy maininta jo 1400-luvulta. Kilpailulaista ei kuitenkaan löydy apua. Testasimme kuudet sellaiset. ›› 18–19 Ojat kuntoon myös ilmaston vuoksi ›› 19 PILKKEITÄ Karhuseuranta tiivistyy kesällä ›› 24 Pölyttäjät tuovat pötyä pöytään ›› 26 Tuomen kukinta aloittaa kesän ›› 30 Kuitupuun hintojen mataminen on herättänyt epäilyjä jopa hintakartellista
Sivutuotteena syntyvistä puupolttoaineista merkittävin on nestemäinen mustalipeä. Lehtien ”kotisivut” olivat jo tuolloin yleisiä, mutta varsinkin aikakauslehdistä vain harvat päivittivät sivuilleen uutta luettavaa joka arkipäivä. Karsittu ranka arvokkain energiapuulaji KARSITTU ranka oli vuoden ensimmäisen neljänneksen arvokkain energiapuulaji. Hakkeen käyttö väheni viime vuonna sähkön ja lämmön yhteistuotannossa muun muassa sähkön halvan hinnan vuoksi, kun taas pelkässä lämmöntuotannossa hakkeen käyttö lisääntyi 14 prosenttia. Entistä enemmän syntyy myös esimerkiksi puunkuorta, jota paloi viime vuonna jo lähes sama määrä kuin metsähaketta: reilut seitsemän miljoonaa kuutiota kumpaakin. Latvusmassasta maksettiin pystykaupoissa keskimäärin 3,3 ja hankintakaupoissa 14,5 euroa. Samaan aikaan on romahtanut kantojen käyttö energiaksi. Metsäuutiset eli Metsälehden päivittäinen uutistoiminta käynnistyi 31. "Puunpolton nousu perustuu siihen, että metsäteollisuudella menee hyvin." Metsähakkeen suuren innostuksen siivittämä nousukäyrä näyttää juuttuneen paikoilleen, vaikka puuta poltettiin viime vuonna kaikkiaan ennätysmäärä. Sivustolla on nykyään lähes 50 000 kävijää kuukaudessa, ja keskustelupalsta on sen suosituin osa. Palvelu on tarkoitettu henkilöasiakkaille ja sinne kirjaudutaan pankkitunnuksilla, sähköisellä henkilökortilla tai mobiilivarmenteella. "Metsähakkeen käytön kannalta on hyvä, että Suomessa on paljon pieniä kunnallisia lämpölaitoksia, jotka polttavat haketta. Kantojen mukana kulkeva maa-aines hankaloittaa kantojen polttoa, ja kannonnosto on ollut ympäristösyistä kiistelty toimenpide. Siitä maksettiin Luonnonvarakeskuksen mukaan pystykaupoissa keskimäärin 5,6 euroa ja hankintakaupoissa 23,5 euroa kuutiometriltä. Maailman luonnonsäätiö WWF:n kiljuhanhityöryhmä laski Siikajoella ainakin 121 yksilöä jokakeväisessä kiljuhanhien tehotarkkailussa. Metsänkäsittely lisää maiseman kauneutta METSÄN maisema-arvoa voidaan lisätä metsänkäsittelyllä, etenkin jos se kohdistuu tiheään, hoitamattomaan puustoon, osoittaa maaja metsätaloustieteiden maisterin Harri Silvennoisen väitöstutkimus. Kannonnostoon, kuten muuhunkin energiapuunkorjuuseen, vaikuttaa kuitenkin eniten puuenergian käytön kaksijakoinen tilanne. Jyrkin pudotus on nähty kantojen nostossa. Suunta on ollut vähenemään päin jo muutaman vuoden", kertoo yliaktuaari Esa Ylitalo Lukesta. Lämpölaitokset hakkeen pelastajia Metsähakkeen viime vuoden polttomäärä säilyi jopa yllättävän tasaisena siihen nähden, että markkinat vetävät hakekäyttöä eri suuntiin. Viime vuonna puuta poltettiin sähkönja lämmöntuotannossa ennätysmäärä. Kiljuhanhia lepäili Suomessa ennätysmäärä OULUN seudulla on tavattu ennätysmäärä äärimmäisen uhanalaisia kiljuhanhia. Lämpölaitokset ovat korvanneet isojen sähköja lämpövoimaloiden hakekäytön vähenemistä", Ylitalo sanoo. Nousu taittui Lä hd e: Lu ke Metsähakkeen polttomäärät 2008 2016 (milj. Ylitalon mukaan voi olettaa, että metsähakkeen käyttö puhtaassa lämmöntuotannossa kasvaa jatkossa. Sen sijaan liian tiheä puusto ei miellytä silmää. Edelliseltä vuosineljännekseltä hinta nousi pystykaupoissa 22 ja hankintakaupoissa viisi prosenttia. Kantojen osto energiapuuksi on pudonnut Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan alle kolmannekseen muutamassa vuodessa. LYHYET UUTISET 8.6.2017 / AJASSA 2 VALTTERI SKYTTÄ, teksti EERO SALA, kuva K ymmenen vuotta sitten laman yhteydessä alkanut kannonnostoinnostus näyttää jääneen lyhyeksi. Lämpökäytön tuoma lisäys on kuitenkin suhteellista, sillä suuKantovillitys jäi lyhyeksi Kantojen ostomäärät ovat pudonneet alle kolmannekseen parissa vuodessa. Suoraan metsistä kerätyn energiapuun ja siitä valmistettavan metsähakkeen polttomäärä säilyi silti ennallaan. toukokuuta 1997. kuutiota) 4,0 4,5 5,0 5,5 6,0 6,5 7,0 7,5 8,0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kantojen ostomäärät Vuosi 2014 –71% vuosi 2016 Kantojen poltto Vuosi 2013 –36% vuosi 2016. Metsälehti.fi täytti 20 vuotta VIIME viikolla tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun osoite www.metsalehti.fi ilmestyi internetiin. Silvennoisen mukaan suomalaiset pitävät eniten järeästä ja suhteellisen harvapuustoisesta mäntytai koivumetsästä, jonka pohjaa elävöittää kuusialikasvos. Virallisen otteen ja todistuksen saa verkosta heti, kun sähköpostin tai puhelimen kautta tehdyn tilauksen käsittely on voinut viedä pari kolme arkipäivää. Viime vuosina kanta on ollut pitkään jatkuneen taantumisen jälkeen nousussa. Kiinteistötiedot maksutta verkossa MAANMITTAUSLAITOS on avannut kiinteistön omistajille verkkopalvelun, josta voi katsoa maksutta omien kiinteistöjen tiedot sekä ostaa otteita ja todistuksia. "Kantojen poltto on tullut jyrkimmin alas. "Puun polton nousu perustuu siihen, että metsäteollisuudella menee hyvin ja tuotannossa syntyy enemmän sivutuotteita, jotka käytetään energiaksi", Ylitalo kertoo
–2,49 . 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Westas 107,2 . –0,23 . Energiapuukauppa laski Metsähakkeen nousukäyrän pysähtyminen on jo muutaman vuoden ajan aiheuttanut oireita energiapuunkorjuuseen. Yhtiön omavaraisuusaste nousi yli kymmenellä prosentilla 39,5 prosenttiin, mikä on sahateollisuuden piirissä huomattavan korkea. Nopeita muutoksia energiapuun korjuumääriin ei ole Fredrikssonin mukaan odotettavissa. Pölkky 148,5 . Ha-Sa 47,44 . Kuhmo 84,4 . Lisäksi kahdessa kohteessa on hakattu arvokkaita elinympäristöjä. Suurempia uusia laitoksia on tulossa Naantaliin, Lahteen ja Vantaalle." Fakta MIKKO HÄYRYNEN ISOISTA, yli sadan miljoonan yrityksistä pärjäsi parhaiten Westas, joka paransi sekä liikevaihtoaan että tulostaan. Puupolttoaineet olivat viime vuonna Suomen tärkein yksittäinen energianlähde: 26 prosenttia energiasta tuotettiin puulla. Omavaraisuus laski merkittävästi, mutta pysyi kuitenkin sahayhtiölle kohtalaisella 28 prosentin tasolla. –0,1 . Keskisuurilla hyvin ja huonosti Keskisuurista, 20-100 miljoonan sahayhtiöistä Luvian Saha kasvatti liikevaihtoaan lähes 15 prosenttia ja teki vertailun selvästi parhaan, yli kolmen miljoonan euron tuloksen. Uusi järjestelmä paljasti ilmoittamattomia hakkuita Nousu taittui Lä hd e: Lu ke Metsähakkeen polttomäärät 2008 2016 (milj. 2,6 . 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. Energiapuun kauppamäärät putosivat viime vuonna, kertovat Luken tilastot. Suomen metsäkeskuksen uusi seurantajärjestelmä on paljastanut, että kaikista hakkuukohteista ei ole tehty metsänkäyttöilmoitusta. 2,38 . Heikosta kannattavuudesta huolimatta omavaraisuusaste on kohtuullisen hyvä 32,7 prosenttia. 0,9 . . 0,7. . 3,11 . –0,5 . Nuorehkon konsernin omavaraisuusaste on parantunut vuosi vuodelta, mutta on edelleen alhainen 15,3 prosenttia. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. Isojoen Saha 35 . Korjuumäärissä oli varauduttu hakkeen polton tasaiseen lisääntymiseen kohti kansallista tavoitetasoa, josta tullaan kuitenkin jäämään selvästi. 1,4 . . Energiapuuksi ja sitä kautta metsähakkeeksi ostetaan pääasiassa pienpuuta ja hakkuutähteitä. Yhtiö on tehnyt voittoa viimeksi vuonna 2013. 0,3 . Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. ER-Saha 42,4 – 0,59 . Metsähaketta poltetaan eniten Uudellamaalla, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Isojoen Sahan liikevaihto kasvoi, mutta tulos pieneni. Uudessa järjestelmässä hakkuita seurataan satelliittikuvien avulla, joista uudistushakkuut näkyvät varsin luotettavasti. Anaika Wood 60,3 . Vakavaraisuus on painunut heikoksi ja maksuhäiriöriski on merkittävä. Pölkky-konsernilla sekä liikevaihto että tulos laskivat. 2,2 . 1,8 . Kohteiden määrä voi tosin vähentyä, sillä osa niistä sijaitsee kaava-alueella, joiden hakkuista ei tarvitse tehdä ilmoitusta. "Uusien polttolaitosten määrä ratkaisee kysynnän kehityksen. Sahayhtiöillä kohtalaista kasvua Kovin vaihtelevaa Sahayhtiöiden vuoden 2016 tuloksia Yritys Liikevaihto, milj. . 0,57 . Toukokuussa ilmoitettiin yt-neuvotteluista ja muutosohjelmasta, johon kuuluu muun muassa koivusahauksen ja liimalevytuotannon lakkauttaminen Hirvensalmella. Anaika Wood kasvatti liikevaihtoaan, mutta sahasi silti tappiollisen vuoden. Luvian Saha 78,4 . Suurta nousua energiapuukaupassa ei ole tapahtunut tänäkään vuonna. "Energiapuunkorjuussa on pikkuhiljaa sopeuduttu olemassa olevaan (metsähakkeen) markkinatilanteeseen", sanoo Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson . Vertailussa on mukana ainoastaan niitä sahayhtiöitä, joiden tilikausi on kalenterivuosi. Kuvio on esimerkiksi erehdyksessä sijoitettu väärään paikkaan. . . Kaivospuu 17,3 . Kiinteistä puupolttoaineista eniten poltetaan metsähaketta ja metsäteollisuudessa sivutuotteena syntyvää puunkuorta. . Neljältä koealueelta löytyi yli 150 kohdetta, joista ei löytynyt hakkuita vastaavaa metsänkäyttöilmoitusta. Alustavien selvitysten mukaan taustalla on inhimillisiä ja teknisiä syitä. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 8.6.2017 Kantovillitys jäi lyhyeksi HAKETTA JA KUORTA . 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. –0,6 . 0,29 . Metsäkeskus selvittää kaikki epäselvät tapaukset maanomistajan, tämän edustajan tai puunostajan kanssa. 4,3 – Veljekset Vaara 16,4 . Paras tulosprosentti 4,3 löytyy tästä sarjasta – Kaivospuu teki sen sahaamalla pikkutukkia Joensuun lähellä. Lähde: Balance Consulting JUSSI COLLIN PARHAILLAAN testattavana oleva järjestelmä seuraa hakkuiden toteutumista satelliittikuvien avulla. Koskisen Oy:n liikevaihto kasvoi maltillisesti, mutta tulos painui edellisvuoden neljästä miljoonasta nollatasolle. Tappio oli kuitenkin huomattavasti aiempaa vuotta pienempi. . kuutiota) 4,0 4,5 5,0 5,5 6,0 6,5 7,0 7,5 8,0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kantojen ostomäärät Vuosi 2014 –71% vuosi 2016 Kantojen poltto Vuosi 2013 –36% vuosi 2016. –0,19 . 4,0 . Kuhmo Oy:n liikevaihto laski lievästi, mutta tulos heikkeni merkittävästi. 0,75 . Hakkuutähteitä ovat oksat ja latvukset. Yhtiö irtisanoi omistajasukuun kuuluvan toimitusjohtajansa lokakuussa ja uusi toimitusjohtaja nimitettiin maaliskuussa. Liikevaihdoltaan alle 20 miljoonan sarjassa liikevaihdot nousivat kauttaaltaan. Pienpuu on käytännössä nuorten metsien harvennuksista ja kunnostuksista kertyvää kuitupuuta. . Tulos on laskenut kahtena perättäisenä vuotena ilman, että liikevaihdossa on tapahtunut olennaista muutosta. e Tulosprosentti Koskisen 222,7 . –2,0 . e Tulos, milj. 2,2 . rissa sähköja lämpövoimaloissa tapahtuvat polttoainemuutokset vaikuttavat puhtaita lämpölaitoksia voimakkaammin metsähakkeen käyttömääriin. Metsähakkeesta lähes 90 prosenttia valmistetaan pienpuusta ja hakkuutähteistä. Tappiota tuli roimat 2,5 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin tulos oli vielä lievästi plussalla. Myös pilvet voivat vaikuttaa kuvien tulkintaa, joten kohteet tarkastetaan vielä maastossa. –0,35 . Tervolan Saha ja Höyläämö 12,9
e Tulos, milj. Liikevaihdoltaan alle 20 miljoonan sarjassa liikevaihdot nousivat kauttaaltaan. 0,29 . Paras tulosprosentti 4,3 löytyy tästä sarjasta – Kaivospuu teki sen sahaamalla pikkutukkia Joensuun lähellä. Westas 107,2 . Energiapuukauppa laski Metsähakkeen nousukäyrän pysähtyminen on jo muutaman vuoden ajan aiheuttanut oireita energiapuunkorjuuseen. Suurempia uusia laitoksia on tulossa Naantaliin, Lahteen ja Vantaalle." Fakta MIKKO HÄYRYNEN ISOISTA, yli sadan miljoonan yrityksistä pärjäsi parhaiten Westas, joka paransi sekä liikevaihtoaan että tulostaan. 1,4 . Tappio oli kuitenkin huomattavasti aiempaa vuotta pienempi. –0,23 . –0,6 . . Yhtiö on tehnyt voittoa viimeksi vuonna 2013. . 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. Kuhmo 84,4 . 0,57 . Uudessa järjestelmässä hakkuita seurataan satelliittikuvien avulla, joista uudistushakkuut näkyvät varsin luotettavasti. . Heikosta kannattavuudesta huolimatta omavaraisuusaste on kohtuullisen hyvä 32,7 prosenttia. e Tulosprosentti Koskisen 222,7 . 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. Metsäkeskus selvittää kaikki epäselvät tapaukset maanomistajan, tämän edustajan tai puunostajan kanssa. Pölkky 148,5 . . . Isojoen Sahan liikevaihto kasvoi, mutta tulos pieneni. "Energiapuunkorjuussa on pikkuhiljaa sopeuduttu olemassa olevaan (metsähakkeen) markkinatilanteeseen", sanoo Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson . 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. ER-Saha 42,4 – 0,59 . 2,2 . Lähde: Balance Consulting JUSSI COLLIN PARHAILLAAN testattavana oleva järjestelmä seuraa hakkuiden toteutumista satelliittikuvien avulla. Kuhmo Oy:n liikevaihto laski lievästi, mutta tulos heikkeni merkittävästi. –0,1 . Anaika Wood 60,3 . rissa sähköja lämpövoimaloissa tapahtuvat polttoainemuutokset vaikuttavat puhtaita lämpölaitoksia voimakkaammin metsähakkeen käyttömääriin. "Uusien polttolaitosten määrä ratkaisee kysynnän kehityksen. Nuorehkon konsernin omavaraisuusaste on parantunut vuosi vuodelta, mutta on edelleen alhainen 15,3 prosenttia. Hakkuutähteitä ovat oksat ja latvukset. Kaivospuu 17,3 . 2,2 . . Tulos on laskenut kahtena perättäisenä vuotena ilman, että liikevaihdossa on tapahtunut olennaista muutosta. kuutiota) 4,0 4,5 5,0 5,5 6,0 6,5 7,0 7,5 8,0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kantojen ostomäärät Vuosi 2014 –71% vuosi 2016 Kantojen poltto Vuosi 2013 –36% vuosi 2016. Kuvio on esimerkiksi erehdyksessä sijoitettu väärään paikkaan. Luvian Saha 78,4 . 0,75 . Vertailussa on mukana ainoastaan niitä sahayhtiöitä, joiden tilikausi on kalenterivuosi. 2,6 . Uusi järjestelmä paljasti ilmoittamattomia hakkuita Nousu taittui Lä hd e: Lu ke Metsähakkeen polttomäärät 2008 2016 (milj. Nopeita muutoksia energiapuun korjuumääriin ei ole Fredrikssonin mukaan odotettavissa. Myös pilvet voivat vaikuttaa kuvien tulkintaa, joten kohteet tarkastetaan vielä maastossa. Sahayhtiöillä kohtalaista kasvua Kovin vaihtelevaa Sahayhtiöiden vuoden 2016 tuloksia Yritys Liikevaihto, milj. Kiinteistä puupolttoaineista eniten poltetaan metsähaketta ja metsäteollisuudessa sivutuotteena syntyvää puunkuorta. . Kohteiden määrä voi tosin vähentyä, sillä osa niistä sijaitsee kaava-alueella, joiden hakkuista ei tarvitse tehdä ilmoitusta. Puupolttoaineet olivat viime vuonna Suomen tärkein yksittäinen energianlähde: 26 prosenttia energiasta tuotettiin puulla. –2,49 . Keskisuurilla hyvin ja huonosti Keskisuurista, 20-100 miljoonan sahayhtiöistä Luvian Saha kasvatti liikevaihtoaan lähes 15 prosenttia ja teki vertailun selvästi parhaan, yli kolmen miljoonan euron tuloksen. 0,9 . Pienpuu on käytännössä nuorten metsien harvennuksista ja kunnostuksista kertyvää kuitupuuta. –2,0 . –0,35 . Pölkky-konsernilla sekä liikevaihto että tulos laskivat. Yhtiö irtisanoi omistajasukuun kuuluvan toimitusjohtajansa lokakuussa ja uusi toimitusjohtaja nimitettiin maaliskuussa. Vakavaraisuus on painunut heikoksi ja maksuhäiriöriski on merkittävä. Tappiota tuli roimat 2,5 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin tulos oli vielä lievästi plussalla. 3,11 . –0,5 . Metsähakkeesta lähes 90 prosenttia valmistetaan pienpuusta ja hakkuutähteistä. Omavaraisuus laski merkittävästi, mutta pysyi kuitenkin sahayhtiölle kohtalaisella 28 prosentin tasolla. 0,7. Tervolan Saha ja Höyläämö 12,9 . Suomen metsäkeskuksen uusi seurantajärjestelmä on paljastanut, että kaikista hakkuukohteista ei ole tehty metsänkäyttöilmoitusta. 4,0 . Koskisen Oy:n liikevaihto kasvoi maltillisesti, mutta tulos painui edellisvuoden neljästä miljoonasta nollatasolle. 2,38 . 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 8.6.2017 Kantovillitys jäi lyhyeksi HAKETTA JA KUORTA . Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 4,3 – Veljekset Vaara 16,4 . Energiapuuksi ja sitä kautta metsähakkeeksi ostetaan pääasiassa pienpuuta ja hakkuutähteitä. 0,3 . Alustavien selvitysten mukaan taustalla on inhimillisiä ja teknisiä syitä. Isojoen Saha 35 . Lisäksi kahdessa kohteessa on hakattu arvokkaita elinympäristöjä. Yhtiön omavaraisuusaste nousi yli kymmenellä prosentilla 39,5 prosenttiin, mikä on sahateollisuuden piirissä huomattavan korkea. Toukokuussa ilmoitettiin yt-neuvotteluista ja muutosohjelmasta, johon kuuluu muun muassa koivusahauksen ja liimalevytuotannon lakkauttaminen Hirvensalmella. Ha-Sa 47,44 . Korjuumäärissä oli varauduttu hakkeen polton tasaiseen lisääntymiseen kohti kansallista tavoitetasoa, josta tullaan kuitenkin jäämään selvästi. Suurta nousua energiapuukaupassa ei ole tapahtunut tänäkään vuonna. Metsähaketta poltetaan eniten Uudellamaalla, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. . Neljältä koealueelta löytyi yli 150 kohdetta, joista ei löytynyt hakkuita vastaavaa metsänkäyttöilmoitusta. 1,8 . Energiapuun kauppamäärät putosivat viime vuonna, kertovat Luken tilastot. Anaika Wood kasvatti liikevaihtoaan, mutta sahasi silti tappiollisen vuoden. . –0,19
8.6.2017 / AJASSA 4 METSIEN KASVU ON kohta parhaimmillaan. Ilmastopaneelin hiljan julkistama raportti metsien roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa tarjoaa hänen mielestään hyvät lähtökohdat viedä kiivaana käynyttä biotalouskeskustelua eteenpäin. Samaan aikaan puuta kuitenkin ostetaan ja myydään kasvavia määriä. Yhden omistajapolven aikana menetykset kohoavat summaltaan suuremmaksi kuin ilmavoimien tuleva hävittäjäkonehankinta. Sen sijaan esimerkiksi kiertoaikojen pidentäminen on hiilensidonnan kannalta tehokasta, mutta taloudellisesti hakkuiden lykkääminen ei kannata. "Enää ei voi sanoa, ettei tiedeyhteisöllä ole yhteistä näkemystä metsien käytön ilmastovaikutuksista", Kalliokoski sanoo. Raportti sisältää seitsemän ilmastonmuutokseen ja metsien käyttöön liittyvää väitettä, joista alan tutkijat ovat samaa mieltä. MIKKO RIIKILÄ 500 000 000 euroa Tehoa hiilensidontaan. Kesäöinä karttuu myös paljon puhuttu metsien hiilivarasto. Keskimääräisellä kantohinnalla metsänomistajilta jää saamatta puolen miljardin euron tulot vuodessa. kt "Vanhan maatalousmaan uudistaminen on työlästä. Toivon mukaan tähän vielä metsä syntyy, kun kahdesti kesässä heinää." METSÄKUPSA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. Kannattaa selvittää, voisiko sen kaltaista järjestelmää hyödyntää myös ilmastonmuutoksen hillinnässä. Samoin metsien lannoittaminen lisää hiilen sitoutumista, ja samalla se on metsänomistajalle tuottava investointi. Kaikkein kiihkeimpään aikaan uutta puuta kertyy parissa päivässä saman verran kuin Äänekosken biotuotetehdas käyttää vuodessa. MAAILMALLA ON JO joitakin esimerkkejä järjestelyistä, joilla metsänomistajille maksetaan korvaus hiilensidonnan aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Hyvä kasvu tuottaa hiilensidonnan ohella hyvän taloudellisen tuloksen. Raportissa todetaan muun muassa, että hakkuiden lisääminen pienentää Suomen metsien hiilinielua ja hiilivarastoa vuosikymmeniksi ja että talousmetsien puuntuotantoa voidaan lisätä metsänhoidon keinoin mutta merkittävä lisäys on odotettavissa vasta vuosisadan loppupuolella. Toistaiseksi käytössä ei ole keinoja, jotka houkuttelisivat metsänomistajia kasvattamaan hiilinieluja. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. YMPÄRISTÖTUTKIJAT OVAT YHDESSÄ luontoväen kanssa vaatineet metsänhakkuiden rajoittamista, koska lisähakkuut alentaisivat metsien hiilinielua. Metsäteollisuuden investoinnit ovat vilkastuttaneet puun kysyntää, ja hakkuut lisääntyvät jo nyt. Metsät voivat toimia paljon nykyistä tehokkaampina jarruina ilmastonmuutokselle, mutta vain jos todelliset päättäjät eli metsänomistajat niin haluavat. Panokset puurakentamiseen Raportin taustalla ovat hallituksen kaavailemat lisähakkuut ja niistä noussut keskustelu. Peruste on osin virheellinen, osin kyseenalainen, mutta ympäristöälymystön esittämänä se läpäisee kritiikittä valtamedian. Jos hakkuita rajoitetaan ympäristöväen vaatimusten mukaan, 15 miljoonaa kuutiota talousmetsissä olevaa – siis jo tuotettua – hakkuumahdollisuutta jää joka vuosi käyttämättä. Meneillään on vilkas keskustelu ilmastonmuutoksesta ja metsistä. Ylivoimaisesti järjenvastaisin on väite metsien hiilinielun kasvattamisen edullisuudesta. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Siinä suunnitelmat hakkuiden lisäämisestä on kyseenalaistettu, koska niiden pelätään pienentävän metsien hiilinielua. Suomessa hyvänä esimerkkinä toimii vapaaehtoisuuteen perustuva Metso-suojeluohjelma. Perinteinen kannustus hyvään metsänhoitoon auttaa jo pitkälle, sillä hoidetut metsät sitovat hiilidioksidia tehokkaammin kuin hoitamattomat. Valmista mallia ei kuitenkaan vielä ole. Hiilitukitai vuokrajärjestelmän tulisi olla yksinkertainen ja tehokas, eikä se saa haitata puumarkkinoita. METSIEN HIILINIELUN kasvattamiseen toivoisi myös samanlaista markkinameininkiä. METSÄLEHTI.FI Lukijakuva ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuva H elsingin yliopiston tutkijatohtori Tuomo Kalliokoski on tyytyväinen. Kalliokosken mukaan metsämme säilyisivät hiilinieluna kaavailluista lisähakkuista huolimatta, mutta ilmastonmuutosta puun käytön lisääminen ei torjuisi vuosikymmeniin. Tärkeää on myös, että metsänomistaja voi itse päättää haluaako hän kasvattaa hiilivarastoa metsissään. Sitä ei kukaan ole pitänyt edullisena. Kalliokoski on yksi raportin kirjoittajista. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Yksimielisesti metsien ilmastovaikutuksista Puun käytön lisääminen ei torju ilmastonmuutosta vuosikymmeniin, ellei metsäteollisuuden tuotejakauma muutu, sanoo Tuomo Kalliokoski
Nuo firmat ovat tarvinneet raaka-ainetta ja tarvitsevat sitä yhä. KYMENLAAKSON METSÄTEOLLISUUSKESKITTYMÄSSÄ ilmestyvässä Kouvolan Sanomat -lehdessä on käyty värikästä keskustelua metsien käytöstä. Molempiin kysymyksiin sain vastauksen: ei onnistu." OLLIKOLLI "Puusta ylitarjontaa. edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä . Läheskään kaikki alueen puunostajat eivät näytä olevan mukana, niin eipä tuosta vielä paljoa hyötyä ole." MOTO79 "On se vielä aika alussa, mutta aika näyttää, mitä siitä tulee." SIKARI RIITTA ALESTALO Kirjoittaja on iittiläläinen agronomi ja metsänomista-yrittäjä KOLUMNI Verkkokeskustelu Gallup Nouseeko kuitupuun hinta tänä vuonna. Jopa niin fanaattisia näkemyksiä on metsänhakkuiden vähentämiseksi esitetty, että tulisi käyttää enemmän fossiilisia polttoaineita, jotta metsien monimuotoisuus säilyisi. antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon . Mikäli Suomessa päästäisiin 75 prosentin poistumaan vuotuisesta kasvusta, lisäisi tämä huimat noin kahdeksan miljardia lisätuloa vuodessa kansantalouteemme. Ihmiset ovat saaneet elantonsa samoista firmoista jo sukupolvien ajan. Paperin ja kartongin hiilisisältö vapautuu Kalliokosken mukaan nopeasti takaisin ilmakehään, joten esimerkiksi puurakentamista pitäisi lisätä merkittävästi, jotta puun lisäkäytöstä olisi ilmaston kannalta hyötyä. Kyllä sinne kävijämäärälaskuri pitäisi saada tarjouspyynnön laatijalle ilman muuta." RÄME "Mitä järkeä on avata noin keskeneräistä järjestelmää käyttäjille?" VISAKALLIO "Nyt on puukaupassa aika hiljaista. Suomessa on jääty 65 prosenttiin. tuore raportti metsien käytön ilmastovaikutuksista luettavissa osoitteessa www.ilmastopaneeli.fi Taustalla on sekä lisähakkuiden aiheuttama metsien hiilinielun pieneneminen että suomalaisen metsäteollisuuden tuotejakauma. "Jos maapallon keskilämpötilan nousu halutaan pitää alle kahdessa asteessa, pitää hiilen päästöt ja nielut saada tasapainoon vuoteen 2070 mennessä. Uusi kysymys: Erotatko raudusja hieskoivun toisistaan. VIIME PÄIVINÄ YLEISÖN kommenteista on voinut lukea, että kaikki metsät on suojeltava,” vain tuohta on saatava virsuihin ottaa”. Viimeisin mieleeni jäänyt kommentti käsitteli puunpolttoa, jolle on ”määrättävä ylimääräinen 1 000–2 000 euron vero, koska maalaiset savuttavat ja nokeavat ympäristöä” ja häiritsevät muiden ihmisten elämää. Suoraan kontaktiin ostomies mahdollisesti reagoi, mutta Kuution tarjouksia voi jättää huomioimatta, koska ne häviävät massaan!" PIKKUTUKKI "Hyvinpä alkaa tämäkin markkinapaikka toimia. Ruotsalaisia lehtiä selaillessa siellä onkin hyvin hoidettuja satojen hehtaarien tiloja myynnissä kohtuuhintaan. Osalle tieto ei mennyt perille ja joistain tuli useampi yhteydenotto. MEIDÄN RAIKAS JA VIHREÄ kotimaamme yrittää seurata mukana suurten teollisuusmaiden vanavedessä ja pyrkiä mallioppilaaksi tietenkin. Syylliset on helppo löytää,” koska heidän pihansa ovat täynnä hassuja halkoläjiä”. . YMPÄRISTÖMINISTERI KIMMO TIILIKAINEN totesi hiljan kolumnissaan Kouvolan Sanomissa, että Ruotsin metsien hakkuut ovat 75–85 prosenttia metsien kasvusta. 5 AJASSA / 8.6.2017 "Onko kukaan tehnyt kauppaa Kuutio.fi-kauppapaikan kautta. Laitoin tarjouspyynnön ja kysyin asiakastuesta, onko mahdollista nähdä, onko ilmoitustani luettu ja kuinka monta kertaa. Ilmakuvissa metsät näyttävät terveiltä ja kasvavilta. Voisimme olla edelläkävijä myös siinä, miten metsiä käytetään ilmastoviisaasti. Talvi oli puunkorjuun kannalta hyvä ja sen yhtiöt hyödynsivät." TOLOPAINEN "Alkupäivinä ei metsävaratietojen siirto onnistunut, niin laitoin pelkän yhteydenottopyynnön. Varastot ovat piripinnassa, ennen syksyä ei kannata tarjota mitään. Kansantalouteen vaikutus on suuri. Ruotsissa tämäkin ymmärretään. Yhden oman mallinnuslaskelmani mukaan puun käytön lisääminen alkaa nykyisellä tuotejakaumalla tuottaa ilmastohyötyjä vasta 60 vuoden päästä." Metsien käytön lisääminen on Kalliokosken mukaan järkevää siinä tapauksessa, että tavoitteena on talouden tai työllisyyden parantaminen. Ilmastonmuutoksen torjunnan tehostamiseksi metsien käyttöä tulisikin Kalliokosken mukaan vähentää tai vaihtoehtoisesti muuttaa puun käyttöä niin, että hakattu puu varastoi sitomansa hiilen mahdollisimman pitkään. Pienen Suomen hakkuiden muutokset eivät tässä globaalissa ilmastopelissä paljoa paina. Lukuisia muita vastaavanlaisia järjettömyyksiä on esitetty kymmenien ihmisten kommenteissa lehdessä, joka ilmestyy alueella, joka kirjaimellisesti sijaitsee piippujen alla, Suomen metsäteollisuuden alkujuurilla. Ruotsissa on paremmin. Keskusteluun on osallistunut nyt kaksi ministeriä ja MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja sekä lukuisa joukko muita. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. . Paljon puuta on tullut junalla rajan takaa, mutta paljon saadaan hyvin kasvavista Etelä-Suomen talousmetsistä. Keskustellaan kiivaasti ja vailla asiantuntemusta siitä voidaanko hakkuita lisätä vai pitääkö metsät jättää vähemmälle hakkuulle. "Suomi on metsäalan johtavia maita ja suomalaista metsäntutkimusta arvostetaan maailmanlaajuisesti. Ruotsissa ei myöskään ole perintöveroa, lahjaveroa eikä kiinteistöveroa, joten metsätilojen liikevaihto voidaan ohjata yrityksen kasvattamiseen, lisämaan ostoon. Maailman mittakaavassa suomalaisten metsien sitoman hiilen merkitys on häviävän pieni, mutta sillä ei Kalliokosken mukaan ole merkitystä. EU-edustajamme Sirpa Pietikäinen tuomitsi hakkuiden lisäämisen Brysselistä käsin, kun muut mepit vasemmistoliittoa lukuun ottamatta olivat hakkuiden vähentämistä vastaan. . Ei ole ihme, jos kohta loppuu ja jää muutamien suurtilallisten markkinapaikaksi." METSURI MOTOKUSKI "Rekisteröity on. Keskustelu alkoi hakkuiden lisääntymisen vaikutuksista metsien monimuotoisuuteen, nyt on edetty maailmanlaajuiseen hiilitaseeseen ja jokaisessa vaiheessa on syyllistetty metsätalouden harjoittaja, joka on se kaiken pahan alku ja juuri. 53% Kyllä ILMASTOPANEELI
Sähköinen puukauppa ei korvaa metsänhoitoyhdistysten alueellista puukauppaosaamista. Omistukset sijaitsevat kotitilan ympärillä Puumalassa. ”Jokaisella on taskussa puhelin, jolla laittaa kuvia ja videoita. 8.6.2017 / AJASSA 6 jäsenmaksumuutos onkin sujunut ilman suurta dramatiikkaa ja jäsenkatoa. Tulopohjan kapeneminen on painostanut yhdistykset kehittämään toimintaansa, vaikka Yhdistyskenttä yhtenäiseksi Kuutio ei korvaa yhdistysten puukauppaosaamista, sanoo metsänhoitoyhdistysten kehittämisyhtiön uusi toimitusjohtaja Jouni Tiainen. MHYP vastaa liiketoiminnan kehittämisen ohella yhdistyskentän yhteisistä hankinnoista ja markkinoinnista. ”Jos joku keksii hyvän tavan toimia, sen voi monistaa muihin yhdistyksiin", Tiainen sanoo. ”Kuutio on apuväline puukaupan teknisessä toteutuksessa. Kaupungissa asuvaa metsänomistajaa kiinnostaa varmasti, missä vaiheessa metsurin tekemä taimikonhoitotyö etenee.” Jäsenmaksumuutoksesta huolimatta metsänhoitoyhdistykset korostavat valvovansa yhä metsänomistajien etua. Hän aloitti kesäkuun alussa Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:n eli MHYP:n toimitusjohtajana. Tyytyväisyyttä voi lisätä se, että metsäpalvelun tarjoaja on yhteydessä metsänomistajaan myös metsätöiden toteutusvaiheessa. ”Se on selvä, että kaikki yhdistykset eivät pysty kaikkia palveluita tuottamaan, joten silloin on tehtävä yhteistyötä." Metsänomistajien tyytyväisyys ratkaisee Metsänhoitoyhdistykseen kuuluminen on ollut 2,5 vuoden ajan vapaaehtoista metsänomistajille. Se on parasta metsänomistajien edunvalvontaa." Sähköinen järjestelmä ei hänen mukaansa huomioi kaikkia puukauppaan liittyviä tärkeitä yksityiskohtia: korjuun valvontaa, katkottavia puutavaralajeja, oikeita korjuuolosuhteita, tukin katkontatietoa tai erikoispuita ja niiden takuumääriä. MHYP:n tehtävänä on lyhyesti sanottuna kehittää metsänhoitoyhdistysten toimintaa. Tiainen on itse ollut metsänomistaja vuodesta 1990. Hän on kokenut metsänhoitoyhdistysmies, jolla on takanaan neljännesvuosisadan mittainen ura Etelä-Saimaan alueen yhdistyksissä, viimeksi Etelä-Karjalan yhdistyksen kehittämispäällikkönä. Yhdistysten on oltava entistä aktiivisempia metsänomistajien suuntaan senkin vuoksi, että kolme suurta puunostajaa – UPM, Stora Enso ja Metsä Group – tarjoavat metsänomistajille samoja palveluita kuin yhdistykset: puukaupan kilpailutusta lukuun ottamatta ”Metsänomistajien tyytyväisyys on se, millä edelleen kiristyvässä kilpailussa voi pärjätä”, Tiainen sanoo. Tiainen uskoo, että uudesta puukauppapaikasta huolimatta suuri osa metsänomistajista haluaa yhä tehdä puukauppoja asiantuntijan avustuksella. Uusilla metsänomistajilla ei ole tietoa ja kokemusta VALTTERI SKYTTÄ, teksti KIMMO METSÄLÄ, kuva S uomen metsänhoitoyhdistysten kehitystyötä ryhtyy johtamaan mies Saimaan rannoilta, Jouni Tiainen . "Jos uusista metsänomistajajäsenistä ei pidetä huolta, yhdistystoiminnan pohja rapautuu pikkuhiljaa. "Metsänomistajien tyytyväisyys on se, millä kilpailussa voi pärjätä." metsänomistamisesta, joten he saavat suurta hyötyä yhdistyksen jäsenyydestä." Alueellinen puukauppaosaaminen tärkeää Tänä kevään yhdistyskenttää on kuohuttanut uusi, kaikille yhteinen puukauppasivusto Kuutio. Uuden toimitusjohtajan tavoitteena on, että Suomen reilut 70 metsänhoitoyhdistystä ovat tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän toimintamallin mukaan toimiva joukko. ”Pellot ovat kasvaneet puuta jo kolmisenkymmentä vuotta.” HAASTATTELU
Monet isot yhteismetsät lunastavat osuuksiaan osakaskunnan päätöksellä. Niiden maksuvalmius riittää tarjolle tulleiden osuuksien ostamiseen. Harrastukset: kuntoliikunta, penkkiurheilu, metsänhoitotyöt Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistys säilyy Jouni Tiaisen työnantajana, mutta sen lisäksi hänen työnantajiaan ovat nyt kaikki muutkin Suomen metsänhoitoyhdistykset. Tästä syystä metsäorganisaatiot ovat edistäneet niiden muodostamista. Työ: Metsänhoitoyhdistysten toiminnan kehittämisestä vastaavan MHYP:n uusi toimitusjohtaja . MHYP:n toimitusjohtajan pesti tietää muuttoa pääkaupunkiseudulle. Näin pankki ei pystyisi turvaamaan saataviaan, jos osakas olisi pantannut yhteismetsäosuutensa lainansa vakuudeksi eikä suoriutuisi lainansa takaisinmaksusta.” Isojen yhteismetsien osuuksien vakuusarvo sen sijaan on vankka. . MHYP:n toimistolla Helsingin Maalaistentalolla istuu ainakin aluksi varsin kiireinen uusi toimitusjohtaja. Ennen vuotta 2003 perustetut yhteismetsät ovat tuhansien, jopa kymmenien tuhansien hehtaareiden kokonaisuuksia, joita hoidetaan ja hallitaan ammattimaisesti. ”Parhailla yhteismetsillä on esittää strategia, kuinka toimintaa aiotaan kehittää niin, että osakkaille vuosittain maksettavaa ylijäämää voitaisiin kasvattaa.” #bioaika Bioaika-tapahtumakiertue on käynnissä! Pyörillä halki Suomen kulkeva tiedekeskusnäyttely ja Bioaika-tori kutsuvat metsäalan toimijat mukaan esittelemään toimintaansa ja visioimaan yhteistä biotalouteen perustuvaa tulevaisuutta. – Taimikkojen ensiharvennus – Puutarhojen ja puistoalueiden hoidot. Pienet huolestuttavat Toisin kuin useimmat metsäihmiset, Osuuspankin metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärvi ei ole pelkästään innoissaan kehityksestä. Vielä ehdit mukaan! Kiertueohjelman ja ilmoittautumisohjeet löydät osoitteesta: www.bioaika.fi/kiertue BIOAIKA ALKAA NYT Myynti: rautamaatalouskaupat ja pienkonemyymälät. Ikä: 55 vuotta . ”Vakuutena metsätalousyhPankkimies varoittaa pienistä yhteismetsistä tymäkin on parempi vaihtoehto kuin pienet yhteismetsät. Pienten yhteismetsien rahkeetkaan eivät ehkä riittäisi osuuksien lunastamiseen, koska yhteismetsä ei voi pantata tilojaan lainojen vakuudeksi. Kortejärvi muistuttaa, ettei yhteismetsällä tai sen osakkailla ole velvollisuutta lunastaa myyntiin tulleita osuuksia. ”Esimerkiksi asuntoluototuksessa tarvitaan yhä useammin lisävakuuksia. 7 AJASSA / 8.6.2017 JOUNI TIAINEN . . Etäisyys metsiin kasvaa, mutta samalla lyhenee matka lasten ja lastenlasten luo. Oman pienen yhteismetsän perustamisen sijaan hän neuvoo perheitä liittämään maansa osaksi isoa, ammattimaisesti hoidettua yhteismetsää, jonka osuuksilla on kysyntää myös vapailla markkinoilla. Tehdään Bioaika yhdessä Kiertue pysähtyy kesän aikana erilaisissa tapahtumissa, kuten Seinäjoen Farmarissa, Porin SuomiAreenalla, Suomenniemen Metsätaitokisoissa ja Mikkelin Asuntomessuilla. . Metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja Suomen nuorille jatkuu elokuussa koulukiertueena, jolloin Bioaika-näyttely on avoinna myös muille vierailijoille iltaisin ja viikonloppuisin. Omat metsäomistukset synnyinseudulla Puumalassa . MIKKO RIIKILÄ Y hteismetsien perustaminen on nähty keinona estää isojen metsätilojen pilkkominen sukupolvenvaihdoksissa. ”En näe järkeväksi muutaman sadan hehtaarin ja yhden perheen hallitsemien yhteismetsien perustamista.” Hän varoittaa, että perheen tai suvun hallitsemiin muutaman sadan hehtaarin yhteismetsiin liitetyt metsät ja niitä hallinnoivat haamutilat eivät pankin näkökulmasta tarjoaa turvaavaa vakuutta lainoille, jos osakkaalla olisi tarve pantata omaisuuttaan. Perhe: 3 lasta ja 3 lastenlasta . Niiden keskikoko oli vain reilut 300 hehtaaria. . Yhtymän osakas voi vaatia osuutensa erottamista, mikä mahdollistaisi myös pantatun osuuden realisoinnin. Pienen yhteismetsän osuutta olisi realisointitilanteessa vaikea myydä ulkopuolisille. Työlistalla ovat muun muassa uudistustarpeet, kuten mahdollinen lisätyövoiman tarve kehitystoiminnassa. Työpiste vaihtuu Lappeenrannasta Helsinkiin. ”Jos jossain ehdin neuvoa suoraan metsänomistajia, niin sukupolvenvaihdosasioissa.” Kuka. Yhteismetsästä ei osuutta voi irrottaa.” Osaksi isoa Kortejärvi ei halua lannistaa yhteismetsistä kiinnostuneita. . Viime vuonna uusia yhteismetsiä perustettiin 43, määrä on kaikkien aikojen suurin
Tämä on varma merkki siitä, että peltomyyrien on ollut joko pakko turvautua vaihtoehtoisiin ravintokohteisiin tai kuolla. Luonnonvarakeskuksen seurannat osoittavat, että myyrien kannanvaihteluissa jatkuu epävakauden aika. Peltoja metsämyyräkannat ovat tällä hetkellä runsastumassa suurimmassa osassa Länsisekä Keski-Suomea. Nuorten taimikoiden omistajien on syytä viime talven runsasmyyräisillä alueilla käydä tarkastamassa taimikkonsa tuhojen varalta. Vasta keskikesällä alkaa nähdä, moniko taimi on lopullisesti menetetty. Forest Prossa saat isot ominaisuudet pienessä paketissa! Nähdään Farmarissa! Esillä myös juhlavuoden linko ja uusi kuormain! Metsänomistajan ykkösvalinta. Valtaosassa Keski-Suomea myyrien odotetaan saavuttavan huipputiheydet loppuvuoteen mennessä. Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoita. Kesämökillä siivous on järkevintä tehdä kosteita rättejä käyttäen, eikä imurilla tai harjalla. Myyrien populaatiokasvu on monin paikoin muuttunut vaikeasti ennustettavaksi, ja selvä monivuotinen syklisyys on korvautunut samankaltaisena vuodenaikaisvaihteluna. Itäja Etelä Suomessa myyräkannat ovat romahtaneet, Pohjois-Suomessa ne ovat ovat alhaiset, LänsiSuomessa melko alhaiset, mutta runsastumassa huippuun ensi vuonna. Taimikoissa parhaat tarjolla olevat vaihtoehtoiset ravintokasvit ovat puun taimet. mi, poislukien alueen eteläosat, vaikuttaa olevan vuoden verran läntisiä alueita edellä, ja näillä alueilla odotetaan myyrien kannanvaihtelun huippuvaiheen ajoittuvan loppuvuoteen. Keski-SuoKeski-Suomeen myyrähuippu syksyllä Valtaosassa maata myyräkannat ovat vielä alhaisia. Forest-peräkärry 799 € . Polaris-sähkövinssi 519 € POLARIS.FI Rekisteröity kahdelle Ota yhteyttä: 044 762 4500, nokka.fi Nokka Forest Pro mönkijän kuormainvaunu Hydraulisen 4-vedon ansiosta tuot puukuorman sieltä mistä mönkijänkin. Varsinkin pienet havupuun taimet toipuvat nimittäin yllättävän hyvin itsekseen merkittävästäkin myyrävioituksesta. Taimituhojen vaara Keski-Suomessa Keski-Suomeen ennakoitavissa oleva tämänsyksyinen myyrähuippu lisää taimituhoriskiä ensi talveksi. Luonnonvarakeskuksen seurantapyyntien mukaan etenkin peltomyyrämäärät ovat olleet viime talvena paikoin erittäin huomattavia Pohjois-Karjalassa ja Savossa. Tämä on suoraa seurausta viime talven runsaista metsämyyrämääristä, joiden jäljiltä ulkovarastoissa ja mökeillä on ollut paljon tartuntavaarallista myyrien ulostetta ja virtsaa. Loppusyksynä istutetut taimet ovat tarha-aikaisen ravinnetankkauksen jäljiltä hyvin houkuttelevia myyrille. Niiden toipumiskykykin on heikko alkukesällä istutettuihin taimiin verrattuna. Keski-Suomessa myyriä on paikoin runsaasti ja huippu ajoittuu loppuvuoteen 2017. 8.6.2017 / AJASSA 8 OTSO HUITU JUKKA NIEMIMAA HEIKKI HENTTONEN M yyräkannat ovat romahtaneet alhaisiksi Etelä-, Itäja Pohjois-Suomessa. Missä myyriä on ollut runsaasti, siellä niiden luontainen talviravinto, eli vihreinä talvehtivat heinäkasvit, ovat olleet laajalti loppuun syötyjä. Myös Länsi-Suomessa kannat ovat alkaneet kasvaa, mutta tiheydet ovat vielä vaatimattomat. SUMMER PACK ETUSI 1318 € . NYT ON KAUPAN PAIKKA! Sportsman 570 EFI 4x4 EUT sh. Kannattaa kuitenkin pitää jäitä hatussa mikäli tuhoja on tapahtunut, eikä tilata täydennystaimia heti kesäkuussa. Länsi-Suomessa kannat ovat vasta nousukiitonsa alussa, joten huippua ei todennäköisesti saavuteta ennen ensi vuoden loppua. Liitereissä kannattaa välttää pölyn nostattamista ilmaan. THL:n tilastojen mukaan myyräkuumetapauksia on rekisteröity huomattavan paljon alkuvuonna Itäja Etelä-Suomessa. 9290 € +tk. Metsänomistajan kannattaa harkita taimien istuttamisen siirtämistä kesään 2018, sillä tuolloin tuhoriski tullee olemaan olennaisesti pienempi. Mikäli istuttaminen on muutoin järkevintä tehdä tänä vuonna, suosittelemme välttämään istuttamista myöhään syksyllä. Talven jäljeltä voi paljastua taimituhoja, varsinkin Pohjois-Karjalassa ja Savossa
Ku va : M ar kk u O ja la MIKKO HÄYRYNEN uitupuun hinta on kroonisesti alhaalla, mikä on metsänomistajien keskuudessa herättänyt jopa kartelliepäilyjä. Harvestia on itäsuomalainen puunostaja, joka hankkii koivukuitua Kuopioon Powerfluten tehtaalle. 9 AJASSA / 8.6.2017 ”Kilpailu ei aina toimi muutaman ostajan markkinoilla parhaalla mahdollisella tavalla, mutta kilpailulaki ei voi ratkaista markkinoiden kaikkia ongelmia”, Kirsi Leivo Kilpailuja kuluttajavirastosta toteaa. UPM:n hankinta-alue ei yllä Pohjois-Suomeen, jossa onkin kahden loppukäyttäjän tilanne. Lisäksi kuitupuumittaista puuta menee energiakäyttöön, mutta huomattavasti halvemmalla. Vain uudet ostajat voivat rikkoa asetelman, mutta niitä odotellessa kuitupuun hinta mataa ja mataa.. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Kilpailuviranomainen ei kuitenkaan voi tehdä mitään, jos lakia ei ole rikottu. Syy on kuitenkin ilmeinen – loppukäyttäjiä on liian vähän, jotta todellista kilpailua syntyisi. Kuitupuumarkkinoiden väitetään muistuttavan kartellia. Kuiduttava teollisuus on fuusioitunut käytännössä kolmeksi: UPM, Stora Enso ja Metsä Group
Isojen metsäyhtiöiden sahauksen kannattavuustiedot eivät ole julkisia. Uusien toimijoiden helppo tulla puumarkkinoille. Leivo korostaa, että kilpailulaki ei voi ratkaista markkinoiden kaikkia ongelmia. 8.6.2017 / AJASSA 10 "Yrityksiä EI VOI PAKOTTAA toimimaan etuaan vastaan.” TOIMIIKO KILPAILU. Vastaan . Epäilyksistä voi tehdä myös toimenpidepyynnön. Kuiduttavan teollisuuden lisäksi energiakäyttö. Minkään kuitupuunostajan ei ole todettu olevan määräävässä markkina-asemassa edes alueellisesti, mutta alhaiset ostohinnat voivat olla markkinahäiriön merkki. Pahimmillaan voidaan puhua kartellista. Yritysten välistä puutavaranvaihtoa on vaikea käydä ilman, että puhutaan hinnoista ja määristä. Raakapuukauppa on kansainvälistä, kuitupuuta tuodaan ja viedään. Teoreettisesti EU:n komissio voi määrätä yrityksen pilkottavaksi, mutta soveltamiskynnys on erittäin korkealla ja asialla pitää olla vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.. Kuitupuun hinta ei reagoi kysynnän kasvuun, mikä ristiriidassa kysynnän ja tarjonnan lakien kanssa. . . Pieni määrä ostajia ja julkiset hintatiedot eivät automaattisesti tarkoita kartellia muistuttavaa tilannetta, sillä hintatietojen julkisuus palvelee myös puun myyjiä. . Viraston puuttuminen edellyttää todisteita siitä, että ostajilla on ollut kilpailulain vastaista yhteydenpitoa. Lainsäädännössä ei ole järeintä keinoa eli yrityksen hajottamismääräystä, jolla vaikutettaisiin tulevaan toimintaan. . KKV:llä on valvontaja seurantavastuu mahdollisesta kilpailulain vastaisesta toiminnasta, mutta virasto ei ota kantaa siihen, toimiiko kilpailu. . Puutavaravaihdot pulmallisia Kilpailuja kuluttajavirasto seuraa puumarkkinoita ja jos kilpailulain vastaista ilmenee, niin siihen puututaan. . ”Riippuu minkälaista ja kuinka tuoretta tietoa vaihdetaan. Oligopsonimarkkinat voivat toimia huonosti ilman, että virasto saa tarttumapintaa. Ostajille markkina globaali, myyjille paikallinen. Hintaja määrätieto liikkuu ostajien välillä puutavaravaihtojen kautta. Erityisen haitallista tietojenvaihto on silloin, jos yrityksen epävarmuus kilpailijoidensa tulevasta käyttäytymisestä poistuu tietojenvaihdon seurauksena.” Suomen lainsäädännön mukaan kilpailunvastaiseen toimintaan voidaan puuttua vain jälkikäteen. Puolesta . . ”Jos markkinat toimivat huonosti ilman yritysten keskinäistä yhteistyötä, niin se ei ole kilpailulain vastaista.” Näin voi tapahtua tilanteessa, jossa yritykset toimivat täysin itsenäisesti, mutta ottavat kuitenkin huomioon toistensa toiminnan. . . . Käsittelypaikkana on markkinaoikeus ja mahdollisena seurauksena seuraamusmaksu eli sakko. ”Oligopsonimarkkinoilla kilpailu ei aina toimi parhaalla mahdollisella tavalla, mutta yrityksiä ei voi pakottaa toimimaan etuaan vastaan.” Kilpailulaissa kielletyn raja menee yritysten välisessä yhteydenpidossa. Loppukäyttäjät fuusioituneet vain muutamaksi ostajaksi. Hinnat määräytyvät vapaasti markkinoilla. . . . . Laki ei kiellä kartellin kaltaista Kilpailuja kuluttajaviraston (KKV) kilpailurajoituksia selvittävän yksikön johtaja Kirsi Leivo sanoo, että muutaman ostajan niin sanotut oligopsonimarkkinat eivät sinällään ole kilpailulaissa kiellettyjä. .
Jos tarjontaa on enemmän kuin kysyntää, hinta painuu. Ylitarjontaa ja ostajien vähyyttä Metsänomistajien etujärjestölle kuitupuun hinta on tuttu ja vaikea kysymys. ”Jos kuitupuun käyttö olisi jäänyt finanssikriisin kuoppaan, hinta olisi vielä nykyistäkin alempi.” Etujärjestön keinot vähissä MTK on tutkituttanut puumarkkinoita monelta kantilta. Etujärjestön keinot ovat vähissä. Lähtökohtana on vuosi 1995 ja indeksikäyrät on in laatiokorjattu vuoden 2017 rahanarvoon. Kuitupuuta on helppo liikutella kiskoja pitkin idästä ja aluksilla pitkin poikin Itämeren allasta. Vaikka yksityisten sahojen piirissä potutus on kova, niin sahat eivät halua rikkoa välejään kuiduttavaan teollisuuteen, jolle pitää pystyä myymään sivutuotteena tuleva hake. Kolmantena tekijänä tulee vielä kansainvälinen markkinatilanne. Sahateollisuus ry edustaa itsenäisiä, isojen metsäyhtiöiden ulkopuolisia teollisen mittakaavan sahayrityksiä. Markkinoilla ei ole mitään, mikä olisi nykylainsäädännön vastaista. Sahateollisuus ry julkaisi toukokuussa julkilausuman, jossa se vaati kuiduttavia metsäteollisuuskonserneja julkistamaan sahateollisuutensa kannattavuuden. Ilman sitä hinta ei nouse.” Toinen tekijä on ostajien vähyys. Hakkarainen muistuttaa, että kakku on kuitenkin kasvanut finanssikriisin jälkeisen ajan. Edunvalvonnan kesto-ongelma 10 20 30 40 50 60 70 80 Kuusitukin ja kuusikuitupuun kantohintojen kehitys Reaalihinta, vuoden 2017 rahassa, euroa / m 1995 -95 -00 -05 -2010 -2016 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Kuusitukki Kuusitukki Kuusikuitu Kuusikuitu 50 100 150 200 Reaalihinnan indeksi Lähde: Luke, in laatiokorjaus Suomen Pankki Indeksikäyrät kuvaavat kuusitukin ja kuusikuitupuun suhteellista hinnanmuutosta. Uudet toimijat ja uudet investoinnit saattavat tuoda lievitystä tilanteeseen. Koska metsänomistaja tekee tilinsä tukkipuulla, niin puukauppakin ratkeaa tukin hinnan perusteella. Esimerkiksi UPM:llä samassa tulosyksikössä ovat sahat, sellutehtaat, biojalostamo ja Uruguayn puuviljelmät. Metsäteollisuus ry on nimensä mukaisesti kaikkien metsäteollisuutta harjoittavien yritysten etujärjestö. Kuitupuun hinta on vuosituhannen vaihteesta selvästi laskenut, mutta lasku on viime vuosina katkennut ja kauppamäärät ovat kasvaneet. Hakkarainen näkee kuitenkin ajassa positiivisia elementtejä. Hintatieto vuotaa ostajalta toiselle etenkin puunvaihtosopimusten kautta. ”Vastaus on, että pitää saada uutta käyttöä. Nykytilanne on, että konsernien talousraportoinnissa sahateollisuus on osa suurempia liiketoimintakokonaisuuksia. ”Mitä MTK aikoo tehdä, se on metsävaltuuskunnassa vakiokysymys”, metsäjohtaja Juha Hakkarainen sanoo. Jokainen metsänomistaja tietää, että jos puusta on pulaa, niin silloin joustaa tukin hinta.” Kuituja tukkipuun hintaero on jopa nelinkertainen. ”Ison teollisuuden miljardit ovat kiinni kuiduttavassa teollisuudessa ja sen raaka-ainetta suojellaan viimeiseen asti. -16 Is m o Pe kk ar in en. Metsäteollisuus ry:ssä on ohje, että markkinoita ja hintoja ei kommentoida. Kilpailulainsäädännön tiukentaminen olisi isompi kuin pelkästään metsäalan asia eikä sellaisia haluja ole ilmassa. 11 AJASSA / 8.6.2017 MIKKO HÄYRYNEN . Oligopsoni eli muutaman ostajan markkina näkyy hinnassa. Hakkarainen näkee kuitupuun hinnassa kaksi ongelmaa: ylitarjonnan ja ostajien vähyyden. Tukin ostajia on kymmeniä ja piensahat laskien jopa toista sataa. Yhteisiä jäseniä järjestöillä on kuitenkin vain neljä. ”Näin varmistettaisiin, ettei ylikorkealla tukin hinnalla pidetä kuitupuun hintaa matalalla oman sahateollisuuden tappiosta huolimatta. Kun mennään itään ja pohjoiseen, niin kuitupuulla ei ole riittävästi käyttöä. On tärkeää, että metsänomistajille muodostuu oikea kuva sahojen puustamaksukyvystä”, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori sanoo ja viittaa yksityisten sahojen heikkoon kannattavuuteen. Kuitupuun hintakehitys on vaikea asia sekä metsäteollisuuden että metsänomistajien etujärjestöille. Oikeustieteen opinnäytetyö osoitti markkinatilanteen hiljaiseksi kolluusioksi eli kartelliksi ilman yhteistä sopimusta
”Kuusitukin hyvä suhdanne ei näy pohjoisessa samalla tavalla kuin etelässä. ”Puukauppa on nyt rauhoittumaan päin. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan alueella valtaosa leimikoista menee yhdistyksen johtajan Markku Vaarion mukaan korjuuseen saman tien, metsänhoitoyhdistys Kuusamon alueella tukkileimikoista on metsäasiantuntija Anne Polojärven mukaan jopa pulaa. Metsänhoitoyhdistys Kuusamon alueella kuusitukista maksetaan metsäasiantuntija Anne Polojärven mukaan tällä hetkellä noin 45 euroa kuutiometriltä. Korjuu näillä näkymin kesällä. 8.6.2017 / AJASSA 12 LIINA KJELLBERG PUUKAUPASSA on kesän kynnyksellä edelleen hyvä vire, arvioidaan metsänhoitoyhdistyksistä. Sahapuuta kaupaksi Puutavaralaji määrä, hinta Yhteensä, m 3 €/m 3 € mäntysahapuu 891 40,00 35 640,00 mäntyraaki 28 20,00 560,00 mäntykuitu 532 13,00 6 916,00 kuusisahapuu 24 26,50*/36,50** 846,00 kuusikuitu 21 13,00 273,00 koivukuitu 23 11,30 260,00 yhteensä 1 519 44 495,00 *harvennus **avohakkuu TUORE PUUKAUPPA. ”Näyttää siltä, että Äänekosken biotuotetehtaan vaikutukset näkyvät vasta ensi vuonna”, sanoo metsänhoitoyhdistys Karhun toiminnanjohtaja Jouni Peltoniemi . Hinta kohoaa hänen mukaansa niihin lukemiin normaalikokoisissa kesäleimikoissa. Metsänhoitoyhdistys Karhun alueella korjaamatta on sen sijaan viime vuonnakin ostettuja leimikoita. Puolet korjattavissa kesäaikaan, puolet myös kelirikkoaikaan. ”Kesäkorjuukelpoisissa uudistushakattavissa leimikoissa kuusitukista maksetaan pääsääntöisesti yli 60 euroa kuutiometriltä. ”Viime talvena päästiin hyvin korjaamaan talvileimikoita, joten syksyllä on tilaa talvileimikoidenkin ostolle”, sanoo metsänhoitoyhdistys Savotan johtaja Rauno Karppinen . Kuivahkon ja kuivaan kankaan männiköitä, joissa paikoin aukkoisuutta. Kuitupuuta on sen sijaan vaikeampi saada kaupaksi. Pohjois-Savossa toimivan metsänhoitoyhdistys Savotan alueella 60 euron kuutiometrihinta ei sen sijaan ole vielä ylittynyt. Kaukana siitä ei yhdistyksen johtajan Rauno Karppisen mukaan kuitenkaan olla. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan alueella kuusitukista on maksettu yli 60 euroa kuutiometriltä jo useamman kuukauden ajan. Huippuhinta on ollut reilut 62 euroa kuutiometriltä”, kertoo yhdistyksen johtaja Markku Vaario . Satakunnassa toimivan metsänhoitoyhdistys Karhun alueella kuusitukin hinta on toiminnanjohtaja Jouni Peltoniemen mukaan noussut juuri ja juuri yli 60 euroon kuutiometriltä. 0,5 1,0 1,5 2,0 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 2015 2016 2017 Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 PUUKAUPPA LIINA KJELLBERG, teksti JANNE RUOTSALAINEN, kuva K uusitukista maksettava hinta on paikoin kohonnut jo yli 60 euroon kuutiometriltä. ”Puukauppa on nyt rauhoittumaan päin." Puukauppa vilkasta KOHDE: Harvennusja päätehakkuuleimikoita kahdella palstalla. Viime vuodesta kuusitukin hinta on metsänhoitoyhdistys KuusamonKuusitukki yli 60 euron Vuoden 2007 huippuhinnoista ollaan kuitenkin vielä kaukana. Kuusitukin käyttäjiä on täällä vähemmän”, Polojärvi sanoo. Parhaiten kaupaksi menee monin paikoin kuusitukki, mutta mäntytukillakin on kysyntää. Elokuu näyttää, mihin suuntaan kuusitukin hinta kehittyy”, hän ennakoi. ”Hakattavaa pitää olla yhteensä useampi sata mottia, ja kuusitukkia tulee olla noin pari sataa mottia”, Peltoniemi sanoo. SIJAINTI: Koillismaalla Pohjois-Pohjanmaalla OSTAJA: Suuri saha KAUPAN KOKO: 1 519 m 3 LEIMIKON KOKO: 34,6 ha MUUTA: Kyseessä sahapuukauppa eli kaikki sahalle menevä puu on myyty samalla hinnalla. Puukauppavuoden ennakoidaan metsänhoitoyhdistyksissä jatkuvan vilkkaana
25,52 Harvennushakkuu s 46,4 s 46,53 . 18,44 . 51,58 s 52,04 s 16,63 s 16,97 s 15,91 . 36,9 s 15,3 s 14,79 s 14,72 s 20,34 Ensiharvennus . 10,65 . 56,5 . 15,81 Uudistushakkuu . 23,66 . Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Vuoden 2007 huippuhinnoista ollaan kuitenkin vielä kaukana. 27,15 . 24,52 Uudistushakkuu s 53,22 s 52,98 s 19,15 s 18,16 . 45,48 . 58,35 . 49,33 s 37,51 s 16,05 s 15,92 s 15,09 s 21,58 . Vuonna 2011 kuusitukin hintaa nosti kuusitukin vientimäärien ja -hintojen kasvu, vuonna 2007 hintaa nostivat Venäjän puutullit ja sahatavaran hinnan nousu maailmanmarkkinoilla. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan Vaario ennakoi, että kuusitukin hinta jatkaa nousuaan, mutta vuoden 2007 kaltaisiin lukemiin ei hänen mukaansa näillä näkymin ole aineksia. 11,65 s 16,68 Hankintahinnat . Metsäkoneenkuljettaja Jani Sälliluoma hakkasi kesäkuun alkupuolella kuusitukkeja Lavialla Satakunnassa sijaitsevassa päätehakkuuleimikossa. laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Metsänhoitoyhdistys Savotan Karppisen mukaan hinnannousua selittää tosin osittain myös siirtyminen talvileimikoista kesäja kelirikkoleimikoihin. 58,22 . Se aiheuttaa keväisin pienen hintapiikin tilastoihin”, hän sanoo. 26 . 21,19 . 24,55 Uudistushakkuu s 56,78 s 58,75 s 44,17 s 18,18 s 18,89 s 17,57 . kin alueella kuitenkin vahvistunut. 58,1 s 59,74 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 53,11 s 56,64 s 41,87 s 15,83 s 16,45 s 15,03 s 21,34 . ”Kesäja kelirikkoleimikoista maksetaan paremmin kuin talvileimikoista. 12,23 . 34,44 s 15,96 s 15,82 s 14,85 s 21,83 s 21,39 Ensiharvennus s 40,99 s 12,99 s 11,89 s 12,13 Hankintahinnat . 11,96 . 45,41 . 43,78 s 14,21 s 13,83 s 13,29 . 24,64 Uudistushakkuu . 12,54 . 15,78 s 22,95 s 24,76 Uudistushakkuu s 57,96 s 59,61 . 28,49 s nousussa . 56,12 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. 31,19 s 29,09 s nousussa . 56,46 . 28,3 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 19–22 keskiarvo LAPPI puukaupan vähäisyyden vuoksi hintatiedot puuttuvat KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. 25,57 Harvennushakkuu . Puukauppa hiljenee lomien ja sahojen kesäseisokkien takia heinäkuuksi, ja syksyn puukauppojen teko alkaa elokuussa.. 27,53 s 34,12 s nousussa . 42,72 s 16,2 s 17,8 s 15,6 . 48,75 . 46,5 . 56,11 s 59,01 . 42,96 . 54,53 . 17,73 s 18,83 s 17,46 s 23,71 s 25,61 Harvennushakkuu . 41,56 s 50,08 s 12,15 . 17,4 Harvennushakkuu s 14,36 Ensiharvennus Hankintahinnat s 55,71 s 52,3 s 26,58 s 25,65 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 25,32 s 25,29 s nousussa . 11,63 . 21,7 Ensiharvennus s 43,54 s 54,41 . 54,4 . 44,04 . 21,93 . 28,17 . 29,69 . 53,3 s 53,68 s 43,07 s 27,7 s 29,79 s 27,81 s nousussa . 56,23 s 58,96 . 56,89 . Kuusisahatavaralla kysyntää Metsänhoitoyhdistyksistä arvioidaan, että kuusitukin hinnannousun taustalla on kuusisahatavaran hyvä menekki maailmanmarkkinoilla. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. 23,66 Uudistushakkuu s 55,4 s 57,56 s 43,59 s 18,08 s 18,2 s 17,19 s 24,35 . 56,9 s 45,96 . 17,14 s 19,28 s 17,73 s 24,34 s 25,14 Harvennushakkuu . Viime vuonna kuusitukista maksettiin yhdistyksen alueella keskimäärin 43 euroa kuutiometriltä. 18,7 . 36,63 s 15,62 s 15,75 s 14,73 . 20,95 . 55,05 . 56,79 . 11,41 Hankintahinnat . 11,81 Hankintahinnat s 57,91 . 44,55 . 48,84 . Hän huomauttaa, että uudistushakkuun viivästyttäminen voi altistaa kuusikot kirjanpainajan tuhoille. 15,97 s 17,71 s 15,4 . 59,06 . 16,56 . ”Kuusisahatavaran hinta ei ole noussut niin korkealle, että kuusitukista voisi maksaa sellaisia hintoja.” Vaikka Vaario ennakoi kuusitukin hinnan edelleen nousevan, ei metsänomistajien hänen mielestään kannata jäädä odottamaan hinnannousua. 49,47 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 17,63 . 22,31 s 24,61 Uudistushakkuu . 21,13 Ensiharvennus s 11,75 s 10,83 Hankintahinnat s 53,94 . Karppisen mukaan puukaupan siirtämisessä elokuulle voi tosin olla puolensa. 28,7 . 27,71 s 28,44 . Varsinkin Kiinan markkina vetää. 41,03 s 16,3 . ”Puukauppaa kannattaa tehdä silloin, kun on kysyntää. 51,35 s 37,19 s 16,31 s 16,54 s 15,37 s 21,62 s 23,01 Ensiharvennus s 45,03 s 12,81 s 12,82 s 12,09 Hankintahinnat s 60,98 s 61,3 . 13 AJASSA / 8.6.2017 s nousussa . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat s 54,92 s 57,98 . 25,58 s 25,64 Harvennushakkuu s 47,95 . 42,5 s 18,29 s 19,3 s 18,14 s 25,04 s 25,68 Harvennushakkuu s 48,32 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat . 56,52 s 48,31 . laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa . 21,03 Ensiharvennus . 30,12 . Vuonna 2007 kuusitukin hinnat kohosivat monin paikoin jopa yli 70 euroon kuutiometriltä. 16,42 s 18,47 s 16,27 . 23,13 . 49,7 . Luonnonvarakeskus Luken tilastojen mukaan kuusitukista on maksettu yli 60 euroa kuutiometriltä viimeksi vuonna 2011 ja sitä ennen vuosina 2007 ja 2008. Sitä, miten sahasuhdanteet syksyllä menevät, ei vielä tiedä.” Metsänhoitoyhdistys Karhun Peltoniemikin ryhtyisi puukaupoille heti – varsinkin, jos metsänomistajalla on paljon kuusitukkivaltaisia hakkuusäästöjä. 46,04
Vähäisetkin teot vaikuttavat, kunhan ne toistetaan riittävän monella hehtaarilla. Myös säästöpuuryhmät voi valita jo kasvatushakkuissa. Tällöin hakkuissa ei tarvitse jättää havutukkirunkoja säästöpuiksi”, Vesanto toteaa. Tästä kannattaisi luopua”, opastaa puolestaan Monimetsä-hankkeen projektipäällikkö Timo Vesanto Metsäkeskuksesta. ”Tavoitteena on lisätä lahopuun määrää kasvatusmetsissä, jossa sitä muuten on niukasti. Myös harvennusja päätehakkuumetsiin rajataan ennakkoraivaamatta jätettäviä riistatiheiköitä. Hankalasti hoidettavissa kohteissa kannattaa käyttää harkintaa. Ne kannattaa jättää esimerkiksi suon ja kankaan vaihtumisvyöhykkeelle. ”Metsälaki turvaa olemassa olevat luontokohteet, mutta ei tuota uusia luontoarvoja”, hän sanoo. Pajukotkin voi suosiolla kiertää, niiden seassa ei yleensä kasva taimia. Hankkeen asiantuntijana työskentelevä Lauri Saaristo Tapio Oy:stä korostaa, että tavoitteena on luoda uutta elintilaa metsälajeille, joiden olot kävisivät ahtaiksi hakkuiden lisääntyessä. Lahonneet puut on syytä jättää pystyyn kasvatushakkuilla. ”Riistatiheiköistä voi kehittyä säästöpuuryhmiä, kun taimikko varttuu kasvatusja päätehakkuumetsäksi. 14 8.6.2017 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat T alousmetsien luontoa voi hoitaa pienin ja edullisin keinoin. Tekopökkelöitä ja lahopuita voi jättää myös päätehakkuualoille. Monesti niille olisi järkevä jättää vaikkapa kymmenen metriä leveä raivaamaton vyöhyke”, Lauri Saaristo neuvoo Hän muistuttaa, että aktiivisen hoidon ulkopuolelle jääneiltäkin alueilta voidaan korjata tukkipuita esimerkiksi poimintahakkuin. Hakkualoille jätettyjen säästöpuuryhmien alikasvos jätetään raivaamatta, näin se antaa suojaa metsäkanalinnuille.. Rantametsät ja soiden reunat ovat otollisia laistokohteita ”laiskalle” raivaajalle. Alkuun pääsee ”laiskan” keinoin ”Moni huolellisuutta arvostava haluaa raivata ihan joka paikan. Katajat voi jättää pystyyn, samoin taimia haittaamattomat lehtipuut. Aikaisemmin uudistushakkuut ulottuivat purojen tai muiden vesien rantaan. ”Esimerkiksi purojen rehevät reunat ovat hankalasti hoidettavia. Taimikoihin voi lisäksi jättää lehtipuita joko taimien lomaan tai ryhmittäin. Säästöpuita ja tekopökkelöitä Kasvatushakkuille suositellaan tekopökkelöitä. Sellaisiksi sopivat Pieniä tekoja luonnon hyväksi Metsäluonnon hoito talousmetsässä ei vaadi paljon enempää kuin oikean asenteen. Sama pätee kasvatushakkuilla. Taimikon puulajivalikoimaa ei taimikonharvennuksessa supisteta. Sama koskee lampien ja järvien rantoja. Tarkistuslistalla kaikki konstit Osana Monimetsä-hanketta on laadittu tarkistuslista, jolla esimerkiksi taimikonhoidon tai hakkuun suunnittelija voi esitellä metsänomistajalle erilaisia luonnonhoitotoimia. Ne eivät nauti metsälain suojaa, mutta ajan myötä niihin kehittyy monimuotoinen ja arvokas eliöstö. ”Jyrkät rinteet sekä kallioiset maat voi jättää hoitamatta. Talousmetsien luonnonhoitokonstit on koottu yhteen metsäja ympäristöalan organisaatioiden sekä WWF:n yhteisessä Monimetsä-hankkeessa. Riistatiheiköitä voi jättää jo taimikoihin ja nuorten metsien hoitokohteille edellisen puusukupolven aikana syntyneistä alikasvoskuusiryhmistä, jotka jätetään raivaamatta. Tyngät lahoavat vuosikymmenessä ja tarjoavat muun muassa tiaisille paikkoja pesäkolojen kovertamiseen”, Saaristo kertoo. Ne ovat parin kolmen metrin korkeudelta katkaistuja koivuja tai muita lehtipuita, jotka jätetään lahoamaan. Niiden hoito ja korjuu voivat maksaa tulevia tuottoja enemmän”, Vesanto toteaa. Riistatiheikön sopiva koko on muutamasta puusta muutamaan aariin
Muista riista. Toki niistä vuosikymmeniä saatossa lieviä tuoton menetyksiä voi tulla”, Saaristo toteaa. Lauri Saaristo ei lupaa, että uhanalaiset metsälajit elpyisivät Monimetsä-hankkeenkaan keinoin, ainakaan nopeasti. Luovuta hankalissa paikoissa. Järkevässä maanmuokkauksessa maan pintaa paljastetaan mahdollisimman vähän. Saaristo uskoo, että enemmistö metsänomistajista ottaa Monimetsä-keinot omikseen. Säästöpuuryhmien ympärillä harvennusvoimakkuutta voi muunnella. Lisää lahoa. Älä hakkauta rantaan asti. Säästöpuuryhmien alikasvoksia ei ennakkoraivata eikä käsitellä taimikonhoitovaiheessa. Unohda turha siistiminen. Vinkit metsäluonnon hoitoon Tekopökkelöt tuottavat lisää lahopuuta kasvatusmetsiin. Matalat, tuuheaoksaiset kuusiryhmät tuovat suojaa kanalinnuille. Järkeä muokkaukseen Uudistushakkuilla jätetään riittävät suojavyöhykkeet rannoille sekä soiden ja pienvesien reunoille. 1. 15 METSÄSTÄ / 8.6.2017 ”Jyrkät rinteet sekä kallioiset maat voi jättää hoitamatta." MIKKO RIIKILÄ . Säästöpuuryhmän voi jättää esimerkiksi hankalasti korjattavaan maastokohtaan, vaikkapa jyrkälle rinteelle. ”Mitä vähemmän maanpintaa rikotaan, sitä vähemmän vesakkoa syntyy, ja se merkitsee säästöä taimikonhoidossa”, Vesanto muistuttaa. Katajat saavat jäädä pystyyn taimikonhoidossa ja ennakkoraivauksilla. Puron lähiympäristön voi jättää raivaamatta, vaikka kohde ei metsälain suojaa nauttisikaan. Mitä enemmän maanpintaa rikotaan, sitä enemmän kiintoaineita ja ravinteita kulkeutuu vesistöihin. Suojakaistoiltakin voidaan kaataa arvokkaita tukkipuita. Sa m i Ka rp pi ne n Ju kk a Ru ut ia in en , Su om en m et sä ke sk us Ti m o Ve sa nt o Lahot ja kuolleet sekä taimia haittaamattomat lehtipuut voi säästää hakkuussa. ”Lähes puolet uhanalaisista metsälajeista elää lehdoissa ja niiden uhanalaisuus on perua peltojen raivauksesta ja tammimetsien hakkuusta, ei nykyisestä metsätaloudesta.” Hänen mukaansa Monimetsän keinot estäisivät uusia lajeja muuttumasta uhanalaisiksi, kunhan metsiä samalla suojellaan riittävästi. 3. ?. Pyydä puunkorjaajaa tekemään tekopökkelöitä hakkuussa. Maanmuokkauksessa saa käyttää järkeä. Sitä parempi, mitä vähemmän maanpintaa paljastuu, kunhan istutuspaikkoja muodostuu tarpeeksi. Katajapensaat, taimia haittaamattomat lehtipuut, pajukot kannattaa jättää raivaamatta 2. Vaadi järkevää muokkausta. ”Esitellyt keinot eivät aiheuta kustannuksia vaan tuovat osin jopa säästöä muun muassa turhien raivauksien välttämisen myötä. 5. Monimetsä voi pysäyttää uhanalaistumisen ympäristöstään erottuvat lehtipuuryhmät. 4. Soiden, vesistöjen ja peltojen reunat voi jättää hakkaamatta. Myös metsänomistaja hyötyy varovaisesta maanmuokkauksesta. Jyrkät rinteet, kallioiset alueet ja suopainanteet voi rajata hoitoja hakkuutoimien ulkopuolelle 6
16 8.6.2017 / METSÄSTÄ Pohjoisen kevätnäytelmä Lapin suurten jokien jäidenlähtö on aina erilainen tapahtuma, Urpo Matero tietää.
Jokitörmällä västäräkki keikuttaa pyrstöään. "Mummo parkui, että lopettakaa hyvät miehet tuo tappelu.” Telkkäpari ui rinnatusten Kemijoen kevätsulassa. ”Silmäni ovat avautuneet matkojen ansiosta näkemään suomalaisen ja erityisesti savukoskelaisen metsän voiman ja arvon.” Materolle metsän merkitys on arvo sinänsä, se on läsnä joka päivä. Lapin suurjokien jäidenlähtö ja sitä seuraavat tulvat ovat monesta muuttujasta riippuvainen, joka vuonna erilainen ja ainutlaatuinen tapahtuma. Tiukka tilanne Jäiden lipuessa Kemijoen vuossa Urpo Matero muistelee vuoden takaista kokemustaan, kun hän oli poikansa kanssa kevätjäillä pilkillä Värriöjärvellä. Jäät olivat jo haurastuneet ja paikoin tummuneetkin. Kemijoki on juuri purkamassa jäitään – kosken alapuoli on jo niistä vapaa, mutta vähän matkan päässä virran matkassa jäälauttoja ja pienempiä telejä kasautuu ryskyen kiinteän jään reunaan. ”Äkisti jää vain petti. Työnsä puolesta elämysten tuottajana hän on saanut ja joutunut matkustamaan maapallon eri kolkilla. Uitto Kemijoella kuitenkin loppui yllättäen vuonna 1991. Metsä antaa myös suuren osan elantoa. Se on pohjoisen talvessa kova juttu. Kitinenkin tuli nuorelle tukkilaiselle tutuksi. 17 METSÄSTÄ / 8.6.2017 ANTTI SARAJA, teksti ja kuvat K un eteläisessä Suomessa tuomi jo kukkii, pohjoisessa joet vasta luovat jäitään. Nyt hän odottaa innolla korvasieniaikaa. Veden pinta nousee silmin nähden. Taivaalta kuuluu siiven soitto. Koiras nakkelee niskojaan ja yrittää saada kumppaniaan paritteluvireeseen. Päivittäin pesästä otettiin vain yksi muna, ja lopulta linnun annettiin hautoa uutussaan täysi pesue. Kadun vastakkaiselta puolelta väliin tuli hädissään kemijärveläinen mummo joka parkui, että lopettakaa hyvät miehet tuo tappelu.” ”Väänänen oli tyytyväinen kohtaukseen”, Matero muistelee. Poika varoitteli heikoista jäistä, mutta minä luotin kokemukseeni. Näytteleminen on osa elämää Myös näytteleminen on Urpo Materolla verissä. Kari Väänäsen suositussa tv-sarjassa "Taivaan tulet" ohjaaja puolestaan antoi mahdollisuuden inspiroida kapakkatappelua: ”Taoin vastanäyttelijää penkillä päähän. Materon pihapiirin ruokintapaikka on valtakunnallisessa talvilintuseurannassa. Silloin jostakin tajuntaani kumpusi kuvia, näkymiä ja taantumia omasta elämästäni hyvinkin etäältä.” ”Tällaisista kokemuksista hädän hetkellä olen kuullut kerrottavan, mutta en uskonut että se olisi ollut mahdollista omalla kohdallani.” Uiton hännillä Urpo Matero on viimeisiä Kemijoen uittoon ennättäneitä nuorukaisia. Aikaisemmin telkkä, pohjoisessa paremmin sotkana tunnettu vesilintu, oli tärkeä keväisen aterian antaja. 1980-luvun puolivälissä, alle parikymppisenä, hän huhki keksinsä kanssa Kemijoen latvoilla uittaen häntiä ja viimeisiä tukkeja kohti valtavirtaa. Ennätys on 33 eri lajia yhden talvikauden aikana. Kelkka sukelsi mutta jäi suksiensa varaan uppoamatta pohjaan saakka. Urpo Matero seisoo vielä kuivin jaloin veden saartamalla rantakivellä Savukosken partaalla. Varsinkin ensikertalaiselle virrassa huilaavien jäiden katselu on mielenkiintoinen ja vangitseva kokemus. ”Korvasieni on ykkönen, syksyllä sitten tatit, rouskut ja marjat tietenkin.” Linnutkin ovat tärkeitä. Telkkää munitettiin varta vasten rantaan ripustetuissa pöntöissä eli uutuissa. Jäidenlähdön seuraaminen on vangitseva luonnonnäytös.. Telkkäpari laskeutuu sulaan vettä kohauttaen. ”Olen mettäverinen”, Matero sanoo. Vettä jään alla oli muutama metri”, Matero kertoo. Porojen hoitotyöt jaksottavat vuoden kiertoa. Paikkakunnan teatteri, Rösölänperän Ruppanat, on vienyt näytöksensä aina Floridaan asti. Tajusin olevani vedessä kaulaani myöten." "Poika kiikkui kelkan varassa, kurotti kättään ja hoki, että nouse isi, nouse. Kestävää luonnontaloutta parhaimmillaan. ”Edellisen päivän jäljet jäällä näkyivät vielä kuitenkin selvästi. Teatteriharrastus on tuonut töitä myös elokuva-alalla: Anssi Mänttärin elokuvassa Saunavieras Materolla oli yksi päärooleista
Uudella isännällä on vielä muutakin ja metsätalousasioihin perehtynyt tilitoimisto, joka teki laskelmat. Työvaiheet ovat tuttuja, metsissä ei ole ollut tauteja tai tuholaisia, ja hirvivahinkoja ei ole ollut kiusaksi asti. "Tietysti saan apua myös vanhemmiltani. Isä myös kokeili parikymmentä vuotta sitten lehtikuusta puolen hehtaarin alalla. 18 8.6.2017 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA ANNE HELENIUS, teksti SEPPO SAMULI, kuvat T uoreen perniöläisen metsänomistajan Antti-Jussi Räsäsen kotitilalla on pitkä ja värikäs historia. 1800-luvun loppupuolella punainen päärakennus puolestaan oli vallesmannin virkatalona. "Metsäkauriit kyllä kurittivat sitä aika vahvasti", Teuvo Räsänen pahoittelee. Esimerkiksi harvennuksessa haluaisin kehittää silmää, että näkisin, mitä puita kannattaa ottaa", agrologin koulutuksen. Kiitosta uudelta metsänomistajalta saa myös paikallinen pankinjohtaja, jolta herui hyviä neuvoja. Vanhoissa kuusikoissa oli 500 kiintoa hehtaarilla, lahoakin oli. "Häät pidetään heinäkuussa, joten siinäkin on tekemistä." Päätalo on peräisin 1700-luvulta, tila vähintään 1400-luvulta. Sukupolvenvaihdosta sujuvoitti maaIsänmaan parturi jätti sankan metsän Antti-Jussi Räsäsellä on hyväpuustoinen metsä ja runsaasti suunnitelmia. Siitä hän sai lisänimen Isänmaan parturi. Tammikuisessa sukupolvenvaihdoksessa maat ja metsät siirtyivät Räsäselle, mutta vanhemmat jättivät itselleen perheen maatilamatkailuyrityksen. Nyt 120 hehtaaria metsää on sukupolvenvaihdoksen myötä siirtymässä nuoremman Räsäsen velipojille. Nyt tätä isännöi historiasta ja perinteestä kiinnostunut Antti-Jussi Räsänen. Vajaat sata vuotta sitten varsinaissuomalaista taloa isännöi suojeluskuntapäällikkö, joka hakkautti lähes kaikki Leipyölin metsät sileiksi. Katseltiin yhdessä tarjouksia." Pikkupojasta lähtien peltoja metsähommissa mukana olleelle Räsäselle isännyys ei ole tuonut yllätyksiä. Arvion mukaan metsässä on edelleenkin 7 000 kiinnon puusto." Hyvät neuvot tarpeen Räsäsestä tuli metsänomistaja tammikuussa, mutta omistajuutta hän ehti jo harjoitella muutamien vuosien ajan metsäyhtymässä yhdessä isän ja äiti-Leilan kanssa. Isältä olen kysynyt neuvoa esimerkiksi puukaupan teossa. Aina uutta mielessä Tuoreella isännällä on monenlaisia suunnitelmia tulevan varalle. Esimerkkiä molemmista on antanut isä-Räsänen, joka näihin päiviin asti on omistanut oman kotitilansa Kaavilla Pohjois-Savossa. "Nyt vaan pitää hankkia lisää osaamista, kun kokemus on kuitenkin vielä aika pientä. "Keväällä tein puukaupat vanhasta kolmen hehtaarin kuusikosta." Isä Teuvo Räsänen vahvistaa sen, että puuta piisaa. Perniö perinteikkäästä Mustialan maanviljelysopistosta, nykyisestä ammattikorkeakoulusta hankkinut Räsänen sanoo. Rahapulaista suojeluskuntapäällikköä onkin osittain kiittäminen siitä, että Räsäsellä riittää vanhaa metsää kaadettavaksi. Räsäsen mielessä on käynyt myös visakoivun kokeileminen "sopivan tilanteen tullen". "Täältä ei kymmeniin vuosiin ollut hakattu mitään ennen kuin hankimme tilan vaimon tädiltä. Ensimmäisen kerran Leipyölin tila mainittiin kylähistoriikin mukaan jo 1400-luvulla. Metsää voisi hankkia jossain vaiheessa lisää, vaikkapa kauempaakin
Lisää syntyy jo kesäkuun puolessa välissä. Vanha ongelma. Hakkutähteen sijoittelu saran halkaisevalla uralla on ongelmallista. Vanhojen ojien reunoilla puu kasvaa hyvin, mutta sarkojen keskellä puusto on selvästi hidaskasvuisempaa. Toisaalta ojaa kaivava kone ei tällöin pysty tekemään siistiä jälkeä, vaan uutta ojaa reunustaa hakkuutähteitten rytö. Suuremmat vesimäärät otetaan huomioon laskeutumisaltaiden mitoituksessa, mutta myös ojaston kuntoonpano on usein aiheellista. fi. "Häät pidetään heinäkuussa, joten siinäkin on kaikenlaista tekemistä." Nuoren isännän tulevaisuus vaikuttaa siis valoisalta. tulevan varalle. Päivästä riippuen työt on tehty kahdeksaan yhdeksään mennessä." Räsäsellä on onnekseen joustava työnantaja, joka esimerkiksi kylvöja sadonkorjuuaikana antaa vapaata, kunhan tunnit tekee myöhemmin täyteen. Työ onnistuu hyvin koneen gps-laitteen ohjatessa suuntaa. Ojitusalueen puuntuotos ei juuri parane, mutta metsänomistaja on hyvillä mielin, kun myyntipuusta on saatu enemmän rahaa kuin mitä ojitus maksaa. Kiinnostaako puuntuottajaa enemmän välitön rahatulo poistamalla elpynyt puusto kokonaan vanhojen ojien reunoilta, vai ojitusalueen kasvun parantaminen halkaisemalla sarka. Pääasia on, että puuntuottaja saa itse valita strategiansa. "Tykkään tästä työstä, kun tässä on oma vapaus. Poissa on aika, jolloin tulevien ojien linjoille mitattiin mittanauhalla määrävälein paalut. Lumeton aika lisääntyy, aiempaa suurempi osa sateesta tulee vetenä lumen sijasta ja rankkasateet saattavat lisääntyä. Ajoura sijoitetaan vanhan ojan reunalle, ja vähäinen sarkojen keskiosasta tuleva puu hoidetaan haamu-urilla. "Kahdeksaksi ajan töihin Saloon ja neljän jälkeen tulen tänne. Aikoinaan valittu ojaväli on ilmeisen riittämätön. Nykyisin hakkuukoneiden gps-laitteet mahdollistavat suorien urien tekemisen ilman mitään linjakepitystä. Jos vanha oja päätetään perata, sen reunoilta saadaan runsaasti myyntipuuta ennen perkausta. Se oli semmoista vähän terapeuttista, kun ei ollut mikään hoppu ja välillä sai istua ja ihmetellä". Hakkuukoneen puomi ulottuu hyvin poimimaan poistettavat puut, ja jätettävät puut jatkavat hyvää kasvuaan. Kiitosta saa myös nykyinen avovaimo, tuleva aviosiippa, joka on maaseutuhenkinen ja jakaa miehensä kiinnostuksen kohteet. 19 METSÄSTÄ / 8.6.2017 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja PALSTALLA YKSI SYY LAITTAA METSIEN OJITUS kuntoon on ilmastonmuutos. Yhä harvemmin metsäammattilaiset selvittävät ojien kaltevuuksia vaaituskojeen avulla apulaisen juoksuttaessa lattaa paalulta toiselle. "Jos olisi jokin paikka, niin tekisin tänne museon." Työtä kahdessa vuorossa Tekemistä Leipyölin tilalla on riittämiin. "Talvella raivasin laitumia ja ojanpienMöö! Tällä hetkellä Leipyölin tilalla on 27 ylämaankarjan sarvipäätä. Linjakeppejä ei nykyisin tarvita. Kaiken hyvän lisäksi luonnonlaitumella käyskentelee 27-päinen ylämaankarja, joista jokaisen sarvekkaan Räsänen tuntee nimeltä. Antti-Jussi Räsänen on vuosien aikana ehtinyt tehdä jo kaikennäköistä: tuulenkaatoja, harvennushommia, kylvöä ja istutuksia. Historiasta ja perinteestä kiinnostuneella Räsäsellä on omasta takaa vanhoja maatalouskoneita, muun muassa hevosvetoisia kylvökoneita. Puimalan pihalla on talon ensimmäinen traktori, vuoden 1938 Fordson. Kantavuutta lisäävät hakkuutähteet vaikeuttavat siistin ojan tekoa. Oman vaivannäkönsä vaativat myös 31 hehtaarin pellot, joilla Räsänen viljelee sokerijuurikasta, syysvehnää ja rapsia. Kaukana ovat ne ajat, jolloin harjoittelijapojat ja -tytöt laittoivat linjakeppejä tulevien ojien paikalle viivasuoriin riveihin teodoliitin avulla. Kantavuutta lisää, jos oksat ja latvukset puidaan ajouralle lisäämään kantavuutta. Hakkuukone saa komennon tehdä suora aukko ojaa varten saran keskelle. tareita siistimmäksi. Nämä suorat ja oksattomat männyt Antti-Jussi Räsänen myisi mieluiten sahalle.. OJITUSPALVELUN KAUPPIAALLA voi olla toinen tulokulma. 38 hehtaarin metsä vaatii hakkuita, harventamista ja taimenistutusta. Nykyaikana ojituksen kunnostaminen alkaa siitä, että puuntuottaja saa varman käsityksen riittämättömästä ojituksesta Maanmittauslaitoksen ilmakuvista mennessään tietoverkossa palveluun karttapaikka. Jos keskitalven pakkasilla kantavuus riittää, parempi ojitustulos saadaan puimalla hakkuutähteet hajalleen lannoitteeksi. Jos laskelmissa käytetään korkeaa korkokantaa, välitön rahatulo painottuu. Pelkästään ojitusalueen puuntuotosta ajatellen sarka kannattaa halkaista uudella ojalla mieluummin kuin perata vanha oja. Sekin on hyvä, että Suomeen on tulossa uusia tehtaita ja puun hinta näyttäisi olevan nousussa." Antti-Jussi Räsäsen isä kokeili lehtikuusta 20 vuotta sitten, mutta osa kelpasi metsäkauriille. Ojat kuntoon Saran keskelle on tehty ura uutta ojaa varten. "Isä pitää huolen karjan ruokinnasta, ajaa vedet ja heinät." Maaja metsätyöt Räsänen hoitaa vapaa-ajallaan, sillä 35-vuotiaan isännän arkipäivät kuluvat Salossa maatalouskaupan viljanostajana. UUSI TEKNOLOGIA VÄHENTÄÄ IHMISTYÖTÄ. Hyvää kasvupotentiaalia ei tuhlata siihen, että koko elpynyt puusto poistetaan vanhan ojan reunoilta. Samoin tein harvennetaan hyvin elpynyttä ojien reunapuustoa käyttäen ajouria, jotka sijoitetaan noin seitsemän metrin päähän vanhasta ojasta
Tavoitteena eivät ole kantorahatulot, vaan paljon isommat asiat. Esimerkkinä muillekin ”Tiedämme faktat, mutta emme osaa sisäistää niitä. Eeva Furman jatkaa miehensä työtä. Tämä onnistuu perustamalla vapaaehtoisesti yksityinen luonnonsuojelualue ilman korvausta. Siellä on elänyt sukua useita sukupolvia ennen häntä.” Ilkka Hanski kuoli vaikeaan sairauteen 63-vuotiaana viime vuoden toukokuussa. Pienikin on kaunista. Emme ymmärrä, että asioille pitäisi tehdä jotakin, ja mitä se jotain voisi olla. 20 8.6.2017 / METSÄSTÄ MARTTI LINNA, teksti ja kuvat Y ksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista ekologeista, Ilkka Hanski, vietti lapsena kesiään isänsä synnyinseuduilla Virolahden Hanskin kylällä. Kertaluonteisen kampanjan tavoitteena on saada jokaiseen maakuntaan vähintään 100 hehtaaria uusia, pysyvästi yksityiseen omistukseen jääviä suojelualueita. Se on epärealistinen ja ihmisvihamielinen lähestymistapa. Tarkoituksemme on hankkia 100– 200 hehtaaria metsää ja hakea ne yksityisiksi suojelualueiksi. Metsät jäävät Eevalle ja hänen lapsilleen perheomistukseen, ja ne periytyvät aikanaan seuraaville sukupolville. ”Tällaisia laikkuja tarvitaan normaalien talousmetsien lomaan, jotta eliölajit menestyvät ja koko ekosysteemi voi toimia. ”Ostimme vuonna 2000 tämän satavuotiaan hirsitalon”, Eeva Furman kertoo upean, keltaiseksi maalatun maalaistalon pihamaalla. Ohjelmassa metsänomistajalla on mahdollisuus saada käypä korvaus omaisuudestaan. Hänet valittiin tammikuussa YK:n kestävän kehityksen raporttia valmistelevaan työryhmään. Tällä hetkellä metsänomistajalla on varsinkin Etelä-Suomessa erinomaiset edellytykset yksityisen suojelualueen perustamiseen. Elintapojen ja rutiinien muuttaminen on todella vaikeaa.” Hieman ennen poismenoaan Ilkka Hanski sai espanjalaiselta säätiöltä 400 000 euron palkinnon uraauurtavasta työstään. Se toteutetaan siirtämällä tämä pinta-ala Metsähallituksen nykyisiä monikäyttömetsiä jostakin päin Suomea pysyvän suojelun piiriin. Toinen tapa on antaa luontolahja satavuotiaalle Suomelle. Se on meidän kaikkien vastuulla”, Eeva Furman sanoo. Meillä Suomessakin tiedetään hyvin, mitä seurauksia luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä yhdistettynä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin voi olla. ”On olemassa ihmisiä, joiden mielestä puolet maapallon metsistä olisi rauhoitettava. "Elintapojen ja rutiinien muuttaminen on todella vaikeaa.” Professori Eeva Furman on Suomen ympäristökeskuksen ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja. Eeva Furmanin ja hänen lapsiensa hankkimat metsälaikut ovat mukana tässä Luontolahjani-kampanjassa.. ”Vanhin kolmesta lapsestamme pitää yllä kaimansa Katri-mummon paikkaa Hanskilla. Akateemikoksi nimitetty Hans ki kantoi eläessään huolta siitä, kuinka metsien käyttö ja rakentaminen pirstaloivat jatkuvasti eliölajien luontaisia, usein pieniäkin elinympäristöjä. Mar tti Lin na lualueita vastaavan hehtaarimäärän omia maitaan. Valtio osallistuu kampanjaan suojelemalla yksityisten perustamia suojeSuojele metsää, suojelet itseäsi Eeva Furman haluaa ostaa lisää metsää. Toivomme, että tämä toimii esimerkkinä muille metsänomistajille, ja samanlaisia verkostoja syntyy muuallekin.” Mukana luontolahjassa Suomelle Metsää hankitaan käypään markkinahintaan. Läheskään kaikki eliölajit eivät sopeudu elämään ihmisen muokkaamassa luonnossa. Pesämunan turvin Eeva Furman sekä hänen ja Ilkan lapset Katri , Matti ja Eveliina ovat ryhtyneet hankkimaan pienialaisia metsälaikkuja Virolahden rannikolta. Hänen tunnettu perhosharrastuksensa alkoi näissä maisemissa, ja vuonna 1991 Hanski palasi perhosten pariin ja Virolahdelle vaimonsa Eeva Furmanin kanssa. ”Ei se riitä, että tiedetään. Siitä meillä on koossa nyt noin 60 hehtaaria. Vapaaehtoisen metsien monimuotoisuuden suojeluohjelman eli Metson painopistealueita ovat erityisesti Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Hämeen, Pirkanmaan ja Kaakkois-Suomen alueet. Meidän pitää ymmärtää, että luonnonvarojen käytön tulee olla samanaikaisesti sekä luonnon että ihmisen hyvinvoinnin näkökulmasta kestävää.” Tutkijat puhuvat tällä hetkellä maailman eliölajien kuudennesta sukupuuttoaallosta
"Jokamiehenoikeuksista saa helposti riitoja aikaiseksi." Jokamiehenoikeus ei anna lupaa ottaa toisen metsästä tuohta, varpuja, juuria, kuoria, lehtiä, havuja, pihkaa, käpyjä, kuusenkerkkiä tai hakkuujätteitä. Niinpä pakurin poimimiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. 23.10. Älä kajoa kasvavaan puuhun ilman lupaa Jokamiehenoikeus ei kuitenkaan veny rajattomasti. Toisaalta se ei määrittele marjoja ja sieniä maanomistajan omaisuudeksi. Asiantuntijaoppaanamme on metsänhoitaja Jouko Lehtoviita. Yhteinenillanvietto(sovitaanmyöh.) 29.10. Saunavihdan ja pajunkissakimpun tekemiseen tarvitaan siis maanomistajan lupa. KE | Zaragoza, Soria Päivänaikana tutustutaanjokivarrenviljeltyihinpoppelimetsiköihinjavuoristonmäntymetsäalueellePinussilvestris.Lounas.Illaksi saavummeSoriaan,jossamajoittuminen. TI | Pamplona, Zaragoza Kaupunkikierroskävellenkuuluisanhärkäjuoksun reittiä.Lähtövuoristoontutustumaan alueenpyökkimetsiin.Lounas.Matka jatkuuZaragozaan,jossamajoittuminenja kävelykierros. Ainakin silloin on pois pihapiiristä", opastaa ympäristöministeriön erityisasiantuntija Miliza Malmelin . "Naapuruusriitoja on aina ja jokamiehenoikeuksista saa niitä hyvin helposti aikaiseksi. 25.10. Tiedä oikeutesi, tunnista rajasi Jokamiehenoikeudella saa poimia metsästä paljon, mutta ei kaikkea. Kättä pidempi ohje on pysytellä sellaisella etäisyydellä, ettei välttämättä näe taloa ja muita rakennuksia. Matka täynnä sisältöä VARAA PIAN! PAIKKOJA RAJOITETUSTI puh. Poikkeuksena ovat pihlajanmarjat ja käävät, jotka voi irrottaa puuta vahingoittamatta. Ei siis ihme, että ympäristöministeriöön tulee välillä jokamiehenoikeutta koskevia kysymyksiä, ja joskus neuvoa kysytään riidan ratkaisemiseksi. Kysymyksiä ja riidanpoikasia Jokamiehenoikeutta säädellään useissa eri laeissa. 24.10. TO | Rioja: Logroño VierailuSierra deCebollerankansallispuistoon.Matka jatkuukohtiLogroñoa.LounasjaviinitilavierailuRiojanviinialueella.Majoittuminen. 21 METSÄSTÄ / 8.6.2017 Mar tti Lin na ANNE HELENIUS J okamiehenoikeudet ihmetyttävät turisteja vuodesta toiseen: voiko ihan kuka vaan poimia suomalaisista metsistä marjoja, sieniä ja kukkia. Pääasia on, ettei tulla toisten pihapiiriin kyykistelemään. 28.10. 27.10. Tuntuma kuitenkin on, että harvemmin riidat ovat lähteneet esimerkiksi marjanpoiminnasta toisen maalla, vaan alun perin ihan muusta syystä", Malmelin kertoo. Pamplona Lentoklo13.50Frankfurtinkautta Bilbaoon,jonnesaavummeklo18.10. Esimerkiksi rikoslaissa kielletään oksien ja muiden puun osien kerääminen kasvavasta tai tuulen kaatamasta tuoreesta puusta ilman lupaa. MATKAOHJELMA MATKAKOHDE Pohjois-Espanja MATKAN AJANKOHTA 23.–29.10.(ma–su) MATKAN HINTA 1650€jaetussa2-hengenhuoneessa 1930€1-hengenhuoneessa Matkan hintaan sisältyyLufthansanlennotHki-Frankfurt-Bilbao-München-Hki• majoitushyvätasoisissakeskustahotelleissaaamiaisella•ohjelmassamainitut kuljetukset,ateriatjapääsymaksut•suomalaisenasiantuntijamatkanjohtajan palvelutkokomatkanajan•toimistokulutjaverot www.kontiki.fi Pidätämmeoikeudetmuutoksiin.VastuullinenmatkanjärjestäjäonkotimainenOyKon-TikiToursLtd. Samainen laki myös mahdollistaa pienimuotoisesti siirtää metsäkukkia juurineen omaan kukkapenkkiin. Kasvavasta tai tuulen kaatamasta tuoreesta puusta ei saa luvatta ottaa oksia. Käävät ovat luonnonvaraisia sieniä, joten ne kuuluvat jokamiehenoikeuden piiriin. Kuka tahansa kansalaisuuteen katsomatta saa niitä poimia omaksi ilokseen tai myyntiin, eikä maanomistajalta tarvitse kysyä erikseen lupaa. 09 466 300 tai ilmoittautumiset@ kontiki.fi. Marjojen, sienten, rauhoittamattomien kasvien sekä maahan pudonneiden kuivien risujen ja käpyjen lisäksi käytännössä mitään muuta ei saa poimia ilman maanomistajan lupaa. Sen irrottamiseen tarvitaan yleensä apuvälineitä, ja irrotusvaiheessa puu saattaa vahingoittua. Sama kielto koskee myös varpuja, juuria, tuohia, kuoria, lehtiä, havuja, pihkaa, mahlaa, terhoja, käpyjä, kuusenkerkkiä, pähkinöitä sekä hakkuujätteitä. Tervetuloa tutustumaan Baskimaan luontoon, metsäja maatalouteen sekä paikalliskulttuuriin. SU | Kotimatka Kuljetuslentoasemallajalentoklo11.45Müncheninkautta Helsinkiin,jonnesaavummeklo18.45. 26.10. PE | Bilbao Tutustumineneukalyptuksenkasvatukseenjamäntymetsiköidenhoitoon–Pinusradiata.Lounasja majoittuminenBilbaoon. LA | Bilbao Opastettukiertoajelu Bilbaossajaomakustanteinenvierailu Guggenheim-museossaYhteinenpäätöslounasjavapaaaikaaesim.ostoksiin. "Mitään metrimääräistä suositusta ei ole siihen, kuinka etäällä pihapiiristä pitäisi pysyä. MA | Matkustuspäivä. Sen sijaan pakurikääpä ei ole sieni, vaan sienen aiheuttama kasvannainen. BussikuljetusPamplonaan,jossamajoittuminen.Yhteinenillallinen. Kyllä. Saamme nauttia myös espanjalaisesta ruuasta ja juomasta. Jokamiehenoikeuksia ohjaavat ja rajoittavat lisäksi vesi-, vesiliikenne-, maastoliikenne-, pelastus-, jäteja luonnonsuojelulait. W ik im ed ia Co m m on s Metsäja luontomatka Baskimaalle 23.–29.10
Raivaajien remellit syynissä Raivausvaljaiden valikoima on runsaampi kuin metsäraivaussahojen. Stihl Advance 89 euroa . Husqvarna Balance XT 149 euroa . . Käyttökelpoisia raivausvaljaita valmistavat Husqvarnan ja Sthlin lisäksi Dolmar, Echo ja Oregon. Ne ovat kilpailijoidensa veroiset, mutta maksavat vain noin puolet Husqvarnan Balanceja Stihlin X-Fit-valjaiden hinnasta. Stihlin Advance-vakiovaljaista ei voi sanoa samaa. VALJAIDEN HINNAT . KOLMEN VUODEN TAKUU RUNGOLLE JA PUOMISTOLLE ! Fakta. • Kantavuus alkaa 1,5 tonnista päättyen 16 tonniin. • Kuormainten ulottuvuus alkaa 3,25 metristä ja päättyy 9,05 metriin. yrjotenkanen@yrjotenkanen.. . . Dolmarin, Husqvarnan ja Stihl X-Fit valjaat ovat vertailun kärkikolmikko. Oregon Pro 59 euroa . Vaihtoehdoksi Stihl tarjoaa pohjoismaisia X-Fit-valjaitaan, mutta ne pitää ostaa erikseen. . 22 8.6.2017 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat – RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija R aivaussahalla ei paljon tee ilman kunnollisia valjaita. Echo Ergo Pro 89,90 euroa . Husqvarnan raivaussahojen mukana tulevat Balance XT -valjaat ovat joukon parhaasta päästä, joten Huskulla sahaavilla ei ole tarvetta katsella vaihtoehtoja. . Ykköseksi nostamme Dolmarit. . Stihl X-Fit 139 euroa (mukana alv) KOKEILTUA YRJÖ TENKANEN OY JO YLI 30 VUODEN AJAN LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT Pauli Tenkanen 044-5211420 email. Dolmar 69 euroa
yksityismetsätalouden alalla voi jäädä sivustakatsojan asemaan", Metsälehti linjasi. Lonkkasuojus on kiinnitetty niin, että sahan paino jää pääosin olkahihnoihin, tästä miinus. "Kärsimättömyydellä, miltei katkeruudella katsottiin usein sitä, että hän oli niin pitkät ajat metsähallituksen johdosta poissa." Selvää kuitenkin oli, että seuraajalla oli suuret saappaat täytettävänä. Riesa ratkeaa, kun olkahihnojen väliin rintakehän yli sidotaan poikkihihna. Sahaa kannatteleva lonkkasuoja liikkuu rajoitetusti, mutta se ei haittaa työskentelyä. Cajander kuoli jatkosodan aikana tammikuussa 1943. Mukavuusvaljaita mainostettiinkin erityisesti naisille sopivina. Säätöhihnat ovat käden ulottuvilla, kun valjaat on puettu. Selkälevyn ja lonkkasuojan välinen kuminauha vaimentaa liikettä. "Hän loi tieteellisen pohjan, jolle voi rakentaa sen metsänhoitotieteen biologisen käsittelyn, joka oli tuleva hänen erikoisalakseen", Metsälehti kirjoitti 22. Pehmustettu selkälevy on säädettävissä käyttäjän mitoille. Sahan ripustamiseen tarkoitettu koukku on niin ahdas, ettei Husqvarnan raivurin ripustuslenkki mahdu koukun sisälle. Lonkkasuoja kiinnittyy lantiovyöhön ja selkälevyyn, joten paino jakautuu tehokkaasti lantiolle ja olkapäille. Käyttömukavuutta alentaa lonkkasuojan omituinen kiinnitystapa. Rintakehä jää vapaaksi. Sekä olkahihnat että lantiovyö on hyvin pehmustettu. Itse en kokenut sitä haitalliseksi. tammikuuta 1943. Lantiovyöhön liitetty lonkkasuojus ei liiku. Tästä iso plussa. 23 METSÄSTÄ / 8.6.2017 EERO SALA ITSENÄISYYDEN alkuvuosikymmeninä ei ollut harvinaista yhdistää niin tiedemiehen, virkamiehen kuin poliitikonkin ura. Valjaat sinällään ovat erinomaisen mukavat. Valjaiden lantiovyö ja lonkkasuojaa kannattelevat hihnat liittyvät suoraan toisiinsa samaan tapaan kuin 1990Stihlin 1990-luvun mukavuusvaljaissa. Stihln ja Dolmarin sahat koukkuun saa kiinni. Stihlin valjaiden valtteja ovat huomattavan laajakaarinen ripustinkoukku, johon saha on helppo ripustaa. Selkälevy on säädettävissä sahurin pituuden mukaan. Oregonin valjaiden olkahihnat tapaavat valua alas olkapäiltä. Selkälevyn muhkea pehmuste asettuu hyvin ristiselälle, mutta tuki alaselälle ei ole yhtä kattava kuin kilpailijoilla. Häneltä edellytetään laajakatseisuutta, eikä hän esim. Sahan paino jakautuu erinomaisesti olkapäille ja lantioille, sahaustuntuma on mukava. Lonkkasuoja liikkuu sahausliikettä mukaillen. Selkälevyltä vasemman kyljen yli alaviistoon lantiolle tuleva vyö jakoi mielipiteet. Repun sivutaskuun mahtuu viila ja esimerkiksi tulpanavain. X-fit-valjaat ovat erikseen myytävä varuste. K. Stihl Advance Stihlin raivaussahojen vakiovarusteena tulevien Advance-valjaiden ergonomia ei yllä parhaiden tasolle. Suomen suhteelliset puolustusmenot olivat sotaa edeltäneinä vuosina Euroopan kärkipäässä ja suuremmat kuin esimerkiksi Britannian. Metsähallitusta hän johti sen perustamisesta vuonna 1918 kuolemaansa saakka. "Siltä mieheltä, joka uskaltautuu hänen töitänsä jatkamaan, vaaditaan paljon muuta kuin viraston tyydyttävää hoitamista. Husqvarna Balance XT Ergonomialtaan alan huippua. Tästä plussaa. Olkahihnat yhdistetään rinnan päältä menevällä poikittaisella hihnalla. Valjaista on tarjolla XXL-malli yli 190-senttisille sahureille. Ratkaisu on kätevä, mutta ei sovi kovin mahakkaalle tai rintavalle sahurille. 100 vuoden varrelta Tuokiokuvia itsenäisen kansan historiasta Metsälehden sivuilla. Stihl X-Fit Stihlin pohjoismaissa suunnitellut X-Fit-sarjan valjaat vetävät vertoja Dolmarin ja Husqvarnan valjaille. Metsälehden seuraavassa numerossa Cajanderin kauden muistelussa on havaittavissa myös hienovaraista kritiikkiä. Dolmarin valjaat ovat oiva vaihtoehto esimerkiksi Stihlin vakiovaljaiden vaihtoehdoksi. Suuri yleisö muistaa A. Cajanderin parhaiten "malli Cajanderista" – talvisodan sotilaan perusvarustuksesta, johon kuuluivat kivääri, kokardi, sotilaspuvun housut ja miehistövyö. Stihlin raivaussahojen metallinen ripustinreikä kalvaa Balance-valjaiden pehmeää metallia olevan ripustinkoukun nopeasti poikki. Olkahihnojen toppaus on kohtalainen, selkälevy ja lantiosuoja ovat kapeat. Yksi parhaista esimerkeistä oli professori, metsähallituksen ylijohtaja ja kolminkertainen pääministeri Aimo Kaarlo Cajander (1879–1943). Professori, ylijohtaja, pääministeri Dolmar Dolmarin valjaiden lantiovyö ja olkahihnat lukitaan samalla pallean päälle tulevalla soljella. Ne tukevat selkää ja jakavat painon tasaisesti, myös hihnojen säätäminen on helppoa. Uudempi historiankirjoitus antaa kuitenkin Cajanderille ja myös muille 30-luvun poliittisille johtajillemme ainakin osittaisen synninpäästön. Suoja on ripustettu suorakulmaan taivutettun muovilevyn ulkonevaan osaan. Valjaat on varustettu juomarepulla. "Hänen aikanaan järjestettiin valtion metsätalous uudelleen ja onpa yksityinen metsätalous ja metsäkoululaitos ollut tilaisuudessa nauttimaan hänen huolenpitoaan", muistokirjoituksessa muotoiltiin. Ristiselän tuki on joukon muhkein, mikä koleassa hellii sahurin selkää. "Ykköseksi nostamme Dolmarit.". Leveä, kiristettävä lantiovyö tukee ristiselkää ja jakaa painoa tehokkaasti. Näin lonkkasuojassa riippuvan sahan paino vääntää momentin lailla muovilevyn alareunaa sahurin kylkeä vasten. Echo Ergo Pro Echon valjaat muistuttavat Husqvarnan Balance-valjaita. Tästä miinus, joka pudottaa Echon kärkikolmikosta. Selkätai juomareppua ei ole saatavilla, mistä miinus. Hihnojen kireyttä voidaan säätää valjaita riisumatta. Metsälehden muistokirjoituksessa nostettiin luonnollisesti esille hänen ansionsa metsäalan kehittämisessä. Tutkijana Cajander jäi historiaan erityisesti metsätyyppiteorian kehittäjänä. Sahaustuntuma oli silti hyvä eikä valjaiden käyttömukavuudessa ollut moittimista. Oregon Pro Joukon edullisimmat valjaat ovat lähes kopio Stihlin 1990-luvun mukavuusvaljaista. Valjaat kiinnitetään lantiolta ja rintakehän päältä tai pallean tasalta, jolloin puristus rintakehällä jää vähäiseksi. Valjaissa on tukeva selkälevy ja hyvin pehmustetut olkahihnat. Termillä kuvattiin Suomen heikkoa sotilaallista valmistautumista suursodan alla, ja syntipukiksi nimettiin talvisotaa edeltäneen hallituksen pääministeri Cajander
päivänä käynnistyvään jahtikauteen arviodaan osallistuvan 6 000– 8 000 metsästäjää. Erityistarkkailussa ovat kaurapellot, kulkupaikkojen hiekkatiet ja marjakankaat. Riivityt puut, myllätyt muurahaispesät ja käännetyt kannot ovat yhtä lailla metsästäjille varmoja merkkejä karhuista, vaikka itse otsoa ei pääsisikään näkemään. Silloin seurantaa tiukennetaan entisestään. Samalla tulee tehtyä myös riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilön työt. Karhu nimittäin käyttää ahdistettunakin oppimiaan kulkureittejä, joiden varrelle metsästys suunnitellaan. Tällöin ei ole aikaa arpomiseen, vaan kaiken on tapahduttava ennalta suunnitellusti. Karhunmetsästäjistä muutama tuhat avustaa riistantutkimusta toimimalla alueensa petoyhdysmiehenä. Karhut kulkevat tuttuja polkuja Karhujen kesäisiä kulkemisia katsastetaan riistakameroilla ja hiekkateihin painautuneista jäljistä, jotta metsästäjillä olisi jahdin alkaessa tarkka tieto ison riistan olinpaikasta. Siksi karhujen elämää on seurattava säännöllisesti. Silti kaikkia kortteja ei useinkaan paljasteta. Tällaisia tilanteita varten on luotu suurriistavirka-apujärjestelmä (SRVA). Heinäkuusta alkaen karhut jättävät merkkejä myös mustikkamaille ja vatturyteikköihin. Myös passipaikat, jälkipartioiden tarkastusreitit ja kyttäystornit suunnitellaan kaikki hyvissä ajoin ennen metsästyksen alkua. Olli Makkonen ja jämtlanninpystykorva Hippu harjoittelemassa karhun jäljittämistä.. Kesän etukäteissuunnittelun merkitys korostuu myös ongelmatilanteissa. Kesä kuluu metsässä ja ampumaradalla. Elokuun 20. Tietoja karhujen kesäkulkemisista vaihdetaan myös lähialueen muiden metsästäjien kesken. Myös ampumataito ja karhukoirat kaipaavat kesällä harjoitusta. Onneaan voi myös petrata. Jäljet ja lankojen katkeamiset tarkastetaan kesällä muutaman kerran viikossa, jahtikaudella joka aamu. Siinä nimetty joukko kokeneita metsästäjiä toimii viranomaisten apuna häätämässä pihakarhuja ja jäljittämässä loukkaantuneita yksilöitä. Yleistä on, että metsästyksessä vältettävistä pentuporukoista ilmoitetaan yleisesti, mutta pyydöksi sopivia karhuja pantataan omalle porukalle. Teknistymisestä huolimatta osa metsästäjistä luottaa seurannassa yhä tienvarsien langoitukseen ja hiekkateiden lanauksiin. Karhumailla otsojen olinpaikkojen ja liikkeiden seuraaminen alkaa heti eläinten noustessa talvipesistä. Tarkastus käy autolla ajaen. Metsästettävien karhujen ohella myös pentueiden liikkeet on tiedettävä, jotta metsästystä niillä alueilla pystytään välttämään. Suuren uroskarhun etutassun jälki. 24 8.6.2017 / PILKKEITÄ RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat K arhun metsästys on suurpedon yleistymisestä huolimatta yhä eränkäynnin kuninkuuslaji. Viimeistään viikko ennen jahtia pyynnin aloituspaikkojen olisi syytä olla tiedossa. Liikenteessä loukkaantunutta karhua voidaan joutua metsästämään miltei minä vuoden aikana hyvänsä vain muutaman tunnin varoitusajalla. Vaikka karhujen metsästäminen satoa korjaamattomilta pelloilta ja ravintohoukuttimilta on kielletty, eläinten seuraamisessa kypsyvät kaurahalmeet ovat tärkeitä. Se, joka tietää karhujen asuinja kulkupaikat, on metsästyksessä vahvoilla. "Pyydöksi sopivia karhuja pantataan omalle porukalle." Poliisia avustavat metsästäjät harjoittelavat kohtaamaan liikenteessä loukkaantuneen, aggressiivisen karhun. Metsästyksen kuninkuuslaji Karhujahtikausi käynnistyy elokuussa. Saalista on luvassa hieman yli sadalle metsästäjälle, joten vuosienkaan uutterasta yrityksestä huolimatta harvasta tulee karhunkaataja. Karhumiehet poliisin apuna Karhuseuranta tiivistyy kesän kuluessa
Kysyjän selvittämään sahan vikaryhmään voi olla useita syitä. Missä vika. KORSIKÄÄMIKÄLLÄ ON KUMPPANI , joka tekee sen elämästä kolmiodraaman. 25 PILKKEITÄ / 8.6.2017 Käynnistelin Stihl FS480 -raivaussahaa talven jälkeen. Sieni antaa siis isännälleen pitkän ja turvallisen elämän, muttei suo jälkeläisiä. Ne jäävät Metsälehden tietoon. Kipinäverkon tukkeutuminen estää moottorissa normaalin kaasujen vaihdon. Kolmen kopla Heinänkorren värikkäät paksunnokset aiheuttaa korsikäämikkä. Jatkuvassa kasvatuksessa ongelmaa ei tunnusteta olevan, koska siinä ei oteta kaikkia isoja puita pois. Jos malttaa katsella katsella alkukesästä tuoretta käämikkää pitemmän aikaa, näkee ehkä pienen mustan kärpäsen touhuamassa pahkalla. Pakoputken kipinäverkko on puhdistettava. Koneen ollessa käyttämättömänä pidemmän aikaa, esimerkiksi yli talven, siinä voi ilmetä toimintahäiriöitä, kuten kysyjällä on käynyt. Edellytämme, että kirjoitusta ei ole lähetetty muille tiedotusvälineille. Metsälehti otsikoi, käsittelee ja tarvittaessa lyhentää kirjoituksia sekä päättää niiden julkaisuajankohdat. Niissä näkyvät urat taas ovat kärpästoukan syömäjälkiä. Korsikäämikkä elää useilla eri heinillä, kulttuurin piirissä useimmiten koiranheinällä ja timoteillä, metsäympäristössä kastikoilla. Niiden puoleen kannattaa kumartua, sillä niissä luonto paljastaa jälleen yhden kummallisen vuorovaikutussuhteen. Näin laadit lukijakirjoituksen SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. Kärpäsen toukat syövät alustapahkaan selvästi erottuvan käytävän, mutta itse toukkaa on vaikea havaita: se peittää selkänsä ulosteillaan ja alustapahkan murusilla. Pienet muutokset polttonesteen ja ilman saantiin sekä kaasujen vaihtoon aiheuttavat jo toimintamuutoksen. Todennäköisesti kahukärpästen heimoon kuuluva korsikäämikkäkärpänen myös levittää korsikäämikän itiöitä uusiin heiniin. Samalla puhallettiin henkeä uusiin myytteihin. Ryyppy päällä kävi, mutta sammui heti, kun ryypyn otti pois. Varoiteltiinhan kirjoituksessakin, eikä varmaankaan aiheetta, sekoittamasta jatkuvaa kasvatusta harsintaan. Silloinkin toki luovutaan mahdollisuudesta puuston perinnöllisen laadun parantamiseen metsänviljelyn avulla. Itse paksunnos on sienen, korsikäämikän, itiöitä tuottava alustapahka. Jos hakkuissa kuitenkin lipsutaan kaavamaisemman harsinnan suuntaan, on sillä varmasti kielteinen vaikutus geeniperimään. Genetiikan lainalaisuuksien mukaan näin tapahtuu väistämättä. Sieni itse tietysti hyötyy vielä enemmän siitä, etteivät hirvet ja muut eläimet syö sen asuttamaa kortta. Huoli voi olla aiheellinen, sillä käytännön arjessa uusia menetelmiä sovelletaan kirjavammin kuin oppikirjoissa. Saha alkoi reagoida kaasuun, mutta ei käy juuri yhtään tyhjäkäyntiä. Luontaisesti syntyneiden metsiköiden ja tasaikäisten viljelypuustojen geneettiset muuntelutunnukset ovat hyvin samanlaisia. Hivutuksen ja hävityksen ero saattaa poimintahakkuissa hämärtyä. Kastikoilla elävä sieni saattaa kyllä olla eri laji kuin koiranheinän ja timotein kumppani, sillä kastikalla alustapahka on tavallisesti valkoinen, niittyheinillä keltainen. Vaihdetaan polttonestesuodatin ja sytytystulppa. Terä ei saa lähteä pyörimään. Kun saha reagoi normaalisti kaasuun mutta ei pyöri joutokäyntiä, säädetään joutokäynnin kierrosnopeutta suuremmalle. Mitä tuolle voisi tehdä. Nämä molemmat voivat oireilla kyseisillä tavoilla. Jos nämä toimenpiteet eivät johda tulokseen, on harkittava joko kaasuttimen perusteellista huoltoa/korjausta tai kaasuttimen uusimista. Kyse ei siis ole myytistä. Liitä mukaan postiosoitteesi sekä puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Miksi saha sammuu. Ilmansuodatin on puhdistettava tai vaihdettava. MATTI HAAPANEN erikoistutkija Luonnonvarakeskus Uusia myyttejä jatkuvasta kasvatuksesta Ti m o To iv an en. Koneen joutokäynti on toiminnan kannalta herkin häiriöille. Oleellista on se, missä konetta säilytetään. LEO SAASTAMOINEN LUKIJALTA LUKIJAKYSYMYS METSÄPILA Metsälehti julkaisee enintään 3 000 merkin eli runsaan konekirjoitusliuskan mittaisia lukijoiden kirjoituksia. Niistä on syytä oikaista esimerkiksi väite, että eri-ikäinen metsä olisi geneettisesti monimuotoisempi kuin tasakokoinen metsä. Saha lähti käyntiin, mutta ei ensin reagoinut kaasuun ollenkaan ja sammui nopeasti. Lähetä lukijakirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla Metsälehti/Lukijoilta, Maistraatinporti 4 A, 00240 Hki. Entä seuraako metsikön kasvultaan parhaiden puiden poistamisesta poimintahakkuilla metsän kasvun heikkenemistä. Sieni on siis heinän loinen, joka estää yleensä heinän kukinnan. Metsikön puiden kokovaihtelu ei kerro perimän muuntelun laajuudesta. Tutkimukset eivät viittaa siihen, että eri-ikäisrakenne lisäisi, sen paremmin kuin vähentäisi perimän monimuotoisuutta. Jätin syksyllä tankkiin pienkonebensaa. Jos kone ei tällä toimenpiteellä toimi normaalisti, on lähdettävä poissulkemaan muita mahdollisia vikojen aiheuttajia. Se munii siihen kaksi kolme munaa ja vaihtaa sitten toiselle korrelle. Pienaukkohakkuut ovat geneettisessä mielessä turvallisempia kuin toistuvasti arvokkaimpiin yksittäisiin puihin kohdistuva poiminta. Metsälehden kainalojutussa ”Myytit kumoon” (8/2017) korjattiin eräitä jatkuvaa kasvatusta koskevia uskomuksia. Suosimme napakoita, omalla nimellä julkaistavia mielipiteitä. Heinä kuitenkin hyötyy sienestä, sillä kaikkialle heinän versoihin tunkeutunut rihmasto tekee heinästä pahanmakuisen tai suorastaan myrkyllisen niin, että kasvinsyöjät jättävät sienen asuttaman heinän rauhaan. METSÄN KÄTKÖISSÄ HEINÄN KORSISSA NÄKEE joskus muutaman sentin mittaisia valkeita tai keltaisia paksunnoksia. Varovaisten poimintahakkuiden vaikutus metsikön perimään onkin vähäinen. neutraalimuuntelua, johon puuston rakenteen ja hakkuissa poistettavien puiden valinnan vaikutus on vähäinen. Perimän monimuotoisuudesta suurin osa on ns. SE, ETTÄ LOISSIENI MUUTTAA isäntäkasvinsa ekologiaa ja menestymismahdollisuuksia, saattaa olla paljon yleisempää kuin toistaiseksi tiedetään. Suuren uroskarhun etutassun jälki. Esimerkiksi myrkkylusteen myrkyllisyys johtuu ilmeisesti siinä asustavasta sienestä
Puiden rungoista voit rakennella myös aitoja, penkkejä, lasten leikkipaikkoja ja muita rakenRaitoja ja lahopuita pölyttäjille Pölyttäjien työ kantaa hedelmää. Erityisesti peltojen reunoilla, pihoissa ja puutarhoissa kannattaa säästää raitoja ja muita pajuja sekä lahopuita. Kimalaisten ja erakkomehiläisten kannat ovat laskussa ja kehitys on huolestuttava. Fakta. Mehiläiset ja kimalaiset ovat pääroolissa pölytystyössä. Erakkomehiläisille ja muille koloissa pesiville pistiäisille voit askarrella myös hyönteishotellin puutarhaan ripustettavaksi. Ne suosivat paisteisissa ympäristöissä olevia kovia ja kuivia pystykuolleita puita. Lahopuutarhaopas: https://www. Raidat ovat varhaisina ja runsaina kevätkukkijoina elintärkeä ravinnonlähde lentoon herääville pölyttäjille. TIETOA NETISTÄ . Pölytyskausi alkaa raidasta ja päättyy kanervaan. Ne eivät myöskään ole aggressiivisia, joten niiden suosiminen pihapiirissä on harmitonta. Kimalaiskuningatar tarvitsee paljon mettä energianlähteeksi pesäpaikan etsintään, itsensä ja pesän lämmittämiseen sekä vahan tuottamisen raaka-aineeksi. Kolmas keino auttaa pölyttäjiä on suosia monilajisia kukkaniittyjä ja eri aikoina kukkivia istutuksia. Tärkeimpiä syitä pölyttäjäpulaan ovat kasvinsuojeluaineet ja pölyttäjien elinympäristöjen väheneminen. Suosi niitä helpoilla keinoilla metsässäsi ja puutarhassasi. Tämä laukaisee pesänrakentamisvietin. Maapuutkin kelpaavat, jos ne ovat kovia ja aurinkoisella paikalla, mutta pystypuut ovat suosituimpia. Pölyttäjien puuhia on hauska tarkkailla pihapiirissä. . Eri lajit pölyttävät eri kasveja ja erilaisissa olosuhteissa. sll.fi/mitasina-voit-tehda/ omalla-pihalla/slllahopuutarhaopas. . Erakkomehiläinen viihtyy raidan kukalla. 4–8 milimetrin läpimittaiset ja noin kymmenen kertaa syvemmät reiät ovat sopivia. Poistettavaa pihapuuta ei kannata kaataa kokonaan. Vain kuningattaret talvehtivat ja uusien yhdyskuntien perustaminen on täysin niiden varassa. Mustikan, puolukan, vadelman, hillan, mansikan, herukan, omenan, rypsin, avomaakurkun, apilan, tattarin, kurpitsan, härkäpavun ja monen muun herkun sato jäisi saamatta ilman luonnonpölyttäjien väsymätöntä aherrusta kukissa. Erityisen tärkeitä raidat ovat kimalaiskuningattarille. Mesipistiäislajeista peräti kolmannes, 71 lajia, on luokiteltu uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi. Niitä voi valmistaa joko korsista tai poraamalla reikiä koivupölkkyyn. Monet erakkomehiläiset ovat kolopesijöitä, jotka pesivät toisten hyönteisten, lähinnä jäärien ja jalokuoriaisten kuolleisiin puihin tekemiin käytäviin. Hyönteishotellin rakennusohjeet: www. Hyödyn korjaat hedelmäpuiden, marjapensaiden ja luonnonmarjojen parempina satoina. Kimalaiset pesivät pääasiassa maassa. Koko sen ajan pölyttäjät tarvitsevat ravinnokseen mettä ja siitepölyä kukista. Metsänomistajana voit tehdä paljon pölyttäjien hyväksi. Anna luomustesi lahota rauhassa ja rikastuttaa pihasi elämää. Pölyttäjillä ei mene hyvin. Niissä on useita tehokkaita pölyttäjiä, kuten apilanverhoilijamehiläinen ja rusomuurarimehiläinen. Pajujen siitepölystä ne saavat proteiinia munien kehittymiseen niiden ruumiissa. Etelä-Suomen tiiviisti viljellyillä alueilla hyönteispölytteisten kasvien sadot ovat pienentyneet jo 15 vuoden ajan. Puhumattakaan loputtomasta luonnonkasvien joukosta joiden lisääntyminen on täysin riippuvainen pölyttäjistä. Monet erakkomehiläislajit sen sijaan tarvitsevat kuollutta puuta pesäpaikakseen. Vanhat raidat ovat arvokkaimpia säästöpuita pölyttäjille. Jollei kuolleessa puussa ole kovakuoriaisten tekemiä reikiä, voit porata niitä siihen. Voit katkaista sen näyttäväksi torsoksi, josta tulee oiva erakkomehiläisten koti. Alkukeväästä niille on hyvin vähän muuta ravintoa tarjolla. Siksi on tärkeää turvata sekä pölyttäjien lajien monimuotoisuutta että niiden yksilömääriä. Pölytyksen riittämättömyys vaikuttaa jo negatiivisesti monien viljelykasvien satoihin. ymparisto.fi/ fi-FI/Luonto/Lajit/ Lajiensuojelutyo/ Keinopesaohjeet(11783) ASIANTUNTIJALTA teita omaan lahopuutarhaasi. 26 8.6.2017 / PILKKEITÄ Pölyttäjät tuovat pötyä pöytään. Nimensä mukaisesti erakkomehiläiset ovat yksineläjiä, eivätkä muodosta yhdyskuntaa. pdf . PETRI KETO-TOKOI Kirjoittaja on metsänhoitaja ja työskentelee metsäekologian lehtorina Tampereen ammattikorkeakoulussa. Niitä kannattaa säästää myös avohakkuualoille, jotka sijaitsevat lähellä haluttuja pölytyskohteita, kuten hyviä mustikkametsiä. Niiden lisäksi siihen osallistuu iso joukko kärpäsiä, perhosia ja kovakuoriaisia
Runsaus on myös teoksen heikkous. Mikola kävi metsässään vielä 99-vuotiaa na ja osoitti, ettei korkea ikä aina merkitse metsän jättämistä vaille huomiota. Mikolan tutkimuksiin puiden kasvusta ja metsien maaperän biologiasta viitataan edelleen. ”Mustassa” tulppaanissa antosyaaneja on jo yli kymmenen prosenttia terälehtien kuivapainosta. Yleisimpiä ovat juuri hempeän punaiset sinivuokot, muut värimuodot ovat paljon harvinaisempia. Esimerkiksi maailman ensimmäisen kouraEhkä liiankin suuri harvesterin keksijä, amerikansuomalainen Nestor Siiro olisi ansainnut isommin palstatilaa. Metsänhoitoa Mikola opetti yliopistossa ja oli myös Metsälehden avustaja. toukokuuta. Sinivuokon kukkien antosyaani on syanidiini, sama joka saa aikaan ruiskukan sinisen värin. Kirjan anti on hyvin runsas. 27 PILKKEITÄ / 8.6.2017 MUISTOKIRJOITUS KIRJAT LUKIJAKYSYMYS Helsingin yliopiston metsäbiologian professo ri emeritus Peitsa Mikola kuoli lyhyen sairauden jälkeen 101-vuotiaana 9. Mikä aiheuttaa värien vaihtelun. Perheen isänä Peitsa oli kannustava ja arvostava. Niitä on myös kasvien vihreissä lehdissä, mutta väri peittyy vihreän alle. Mikola toteutti luonnonsuojelua vaikuttamalla kansallispuistojen perustamiseen ja kirjoittamalla alan tutkimuksia ja oppimateriaalia. Värin voimakkuus riippuu soluissa olevan antosyaanin määrästä. Hän otti perheenjäseniä mielellään mukaan hiihto-, marjaja sieniretkille tai rankametsään. PEKKA KAUPPI CHRISTIAN KEIL ERKKI MIKOLA Kauppi ja Keil ovat Peitsa Mikolan entisiä oppilaita ja Erkki Mikola hänen poikansa. Se selittää suurimmaksi osaksi sinivuokon kukkien värin vaihtelun: valkoisissa kukissa ei antosyaaneja ole lainkaan tai hyvin vähän, vaaleanpunaisissa kukissa on hiukan enemmän ja tummansinisissä kukissa runsaasti. Tyylillisesti ärsyttää monien koneiden ja ihmisten luonnehtiminen legendaarisiksi. Kunkin aineen ominaisuudet riippuvat ketjuun eri tavoin liittyvistä hännistä. Erilaisia tekniikan historiaa käsitteleviä kirjoja tehnyt Arttu Käyh kö on koonnut muhkean paketin metsäkonehistoriaa. Mikola ei hyväksynyt luonnonsuojelun ja puunkorjuun asettamista toisiinsa nähden vastakkain. Myös ruskan punaiset ja sinipunaiset värit johtuvat antosyaaneista. Jonkun verran värin vaihtelua on kaikissa sinivuokkokasvustoissa. Tarina alkaa viime vuosisadalta ja ulottuu meidän päiviimme. Laaksonen, Keuruu 2017. Jäätyään eläkkeelle 1978 Mikola jatkoi työtään asiantuntijatehtävissä ulkoministeriön, kansainvälisten tiedejärjestöjen ja Professori Peitsa Mikola Le en a Lo uh iv aa ra Pöyry-yhtiön toimeksiannoista. Antosyaanin määrä voi vaihdella myös terälehtien eri osissa, useimmiten niin, että keskellä terälehteä sitä on vähän, mutta laidoilla enemmän. Eläkeharrastuksenaan hän ehti parissa vuosikymmenessä laittaa puuston hyvään kasvukuntoon. Sinivuokon kukkien värivaihtelu on herättänyt ihmisten mielenkiintoa ja minä olen nähnyt valokuvia kymmenistä erilaisista värimuodoista, mutta luonnossa vain muutamia. SEPPO VUOKKO ARTTU KÄYHKÖ: Suuri metsäkonekirja. Kemiallisesti niiden rakenteen pohjana on kolmen bentseenirenkaan ketju. Ikävä vain, että kuvien sijoittelu ei seuraa tekstiä, joten kuvia tekstissä mainituista koneista pitää etsiä toisaalta. Useimpien sinisten ja punaisten kukkien väriaineena on jokin antosyaani, jotka taas kuuluvat laajempaan flavonoidien ryhmään – ja flavonoidithan taas ovat nousseet keskusteluun ihmisen ravinnon tärkeinä suoja-aineina. Mikola hankki itsekin omistukseensa ylihakatun metsätilan 1970-luvulla Lohjalta. Ti in a Ri nt an en minen kasvattaa koristeiksi, punakaalit ja –sipulit tuovat väriä ja terveyttä ruokapöytään. Hän oli Suomen Tiedeseuran ja Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen. Hän oli vakuuttunut, että tarvitsemme molempia ja pystymme sovittamaan ne yhteen. Ansioistaan huolimatta Suuri metsäkonekirja ei nouse samalle tasolle kuin Ken Drushkan ja Hannu Konttisen Metsäkoneiden maailmanhistoria (1997). Monista konetyypeistä on myös lukuisia saman sisältöisiä kuvia eri sivuilla. Kuvia on runsaasti. Ne ovat pääosin laadukkaita ja kiinnostavia. Hän puhui ja kirjoitti erinomaista englantia, mikä oli tässä ikäluokassa harvinaista. Lukija kummastelee, miksi. Paikoin suuret linjat hämärtyvät lukuisien tarinanpätkien taakse. Hän piti kotiseutuunsa yhteyksiä muun muassa Keskisuomalaisen osakunnan kautta. 250 sivua, hinta 44 euroa. Mikola syntyi ja kävi koulunsa Jyväskylässä. Kuinka yleisiä ovat poikkeavan väriset sinivuokot. Kiitospuheessaan hän kuitenkin itse piti tärkeimpänä ansionaan rintamatehtävässä onnistumista nuorena vänrikkinä rannikkotykistössä. Kasvien violetinsävyisissä kevätversoissa ne suojaavat soluja ultravioletin valon vaikutuksilta. Eikö riittäisi, että Einari Vidgren ja Valmet 901 olisivat legendaarisia, muut jotain muuta. Näitä verivaahteroita ja punakoivuja ihSinistä ja punaista Kaksi sinivuokkoa, kaksi väriä. Tämä koskee sekä tekstisisältöä että erityisesti kuvitusta. Teoksesta löytyy uutta tietoa myös alaa paremmin tunteville. Joskus antosyaaneja on runsaammin, jolloin lehdet saavat punertavan sävyn. MIKKO RIIKILÄ Lustontie 1 58450 PUNKAHARJU www.lusto.fi lusto@lusto.fi 015 345 100 Kansallista identiteettiä rakentamassa – Suomalainen metsäsuhde UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelmassa 28.4.2017–7.1.2018 Ilona Rista – Puutaiteen uudistaja 28.4.2017–7.1.2018 Sanna Vatanen – Virkatut moottorisahat 28.4.–1.10.2017 Laaja perusnäyttely koko vuoden! Tervetuloa! Pekka Halonen: Syksyisiä haapoja 1920.. Antosyaanit ovat hyvin yleisiä väriaineita kasveissa. Alasta oikeasti kiinnostuneiden kannattaa etsiä kanadalaisen C. Sotien jälkeen Mikolan kansainväliset tieteelliset yhteydet suuntautuivat länteen, erityisesti Yhdysvaltoihin. Jos siitä ei ollut haittaa, hän otti lapsiaan mukaan jopa metsäylioppilaiden opetukseen ja leimauskilpailuihin. Mikola säilytti liikuntakykynsä, muistinsa ja henkisen vireytensä elämänsä viimeisiin vuosiin. Lokakuussa 2015 Peitsa Mikolan 100-vuotisjuhlassa Helsingin Säätytalossa kertasimme hänen saavutuksensa tutkijana, yliopistomiehenä ja opettajana. Kukissa ja hedelmissä niiden tehtävänä on houkutella eläimiä. Ross Silversidesin perinpohjainen Broadaxe to Flying Shear (1997)
Venevalk. Maasto loivasti rantaan viettävää, puusto rehevää lehti/havupuustoa, varttunutta kasvatusmetsää. UPM Bonvesta -metsäpalsta. 285.000 € METSÄPALSTA, Sotkamo 27,7 ha. Pohjoisosassa välittömiä harvennushakkuutarpeita. Tilalla sijaitsee Tihilänseudun Jahtimiehet ry:n kota. Pääpalstan lisäksi kolme pientä itsenäistä saarta. Metsätila n. Yläkerrassa: 2 h, oleskeluaula ja parv. Metsät hyvässä kasvukunnossa ja tuottavat polttopuun lisäksi myös puunmyyntituloja lähivuosina. Messukeskuksessa Helsingissä 15.-18. KAKSI MÄÄRÄALAA, Kitee, Kesälahti 0,33 ha:n kokoiset määräalat Pyhäjärven kaakkoisrannalla Lentteenniemessä. Kiuru voitti kilpailun pistemäärällä 86,55. 040 510 8085 ASUIN-/METSÄKIINTEISTÖ, Savonlinna, Kerimäki 6 ha. 4.650 m 3 , josta tukkipuuta on n. Puuston kokonaismäärä n. Hintapyyntö 62.500 € / tarjous 16.6.2017 klo 16 mennessä postitse osoitteella Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, PL 7, 58501 Punkaharju tai sähköpostilla veijo.laukkanen@metsat.fi. Puustoa n. Tasaiset ja kasvavat maat. 1,4 ha:n kokoinen suojeltu alue, jossa komeita tammia. Kiinteistö rajoittuu pohjoisosassa Ylä-Mutajärveen ja eteläosassa Säynejärveen. 1.700 m 3 . 050 464 6500 METSÄTILA, Kirkkonummi 14 ha. Vitträsk-järven maisemissa monipuolinen metsätila. Rakennuspaikat loma-asunnoille, molemmissa rak.oikeus 105 k-m 2 . Rajat ei enää hukassa, kun merkitset ne kestävällä ALUPANNALLA. Timolan Ulkopalsta on mainio metsäsijoitus, josta saat puunmyyntituottoja jo varsin pian. 75.700 €. Pohjois-Savossa, Tervossa metsätila, jossa äskettäin peruskunnostettu metsäautotie kulkee tilan läpi. 60.000 € / tarjous 21.6.2017 mennessä. Heti hakkuumahdollisuuksia. n. 126 000 € METSÄTILA, Kiuruvesi. 10 km:n päässä kaupungin keskustasta. Finaali koostui kuudesta metsäkoneenkuljettajan työtehtävästä, joista saattoi saada yhteensä sata pistettä. Kaikkiaan Taitaja 2017 -kilpailuun osallistui reilut 500 alle 21-vuotiasta nuorta yli 50 eri ammattialalta. Tilalla myös n. Metsämaata n. 3.100 m³. Palstan kokonaispuusto on n. määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 1.8.–31.12.2017. 168 m³/ha. Pohjois-Savossa Kiuruvedellä kasvatusmetsistä koostuva metsätila. Näytöt yksityisnäyttöinä sopimuksen mukaan, lisätietoja: Veijo Laukkanen, veijo.laukkanen@metsat.fi, puh. 17,5 hehtaaria. Palstalle ei ole tieyhteyttä. METSÄPALSTA, Savonlinna 55,31 ha. Hoidon taso hyvä. Aleksi Kiuru taitaa metsäkoneen Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, Savonlinna, Lötjölä 12,173 ha. Etsimme joukkoomme uutta edelläkävijää. V. 63.000 € / tarjous Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. Hp. Puustoa n. Mh. 50 m, ranta hiekkapohjainen. Tie perille, sähköliittymä määräalojen rajalla. 3.585 m 3 . Erinomainen saavutettavuus, tila rajoittuu n. Kohteen metsikkökuviot ovat varttuneita tai uudistuskypsiä metsiä, joissa keskipuusto on n. Kiinteistöön kuuluu Kiviapajan osayleiskaavaan merkityt 7 RA-lomarakennuspaikkaa. Pihapiirissä 1950-luvulla rakennetun asuintalon lisäksi mm. Puustoa n. toukokuuta käytyyn metsäkoneenkäytön finaaliin osallistui kaikkiaan kymmenen kilpailijaa. Hp. Kampuksena on koko maailma. Tilaa esite: alupanta@gmail.com 8.6.2017 / PILKKEITÄ 28 MYYDÄÄN MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN Aleksi Kiuru Etelä-Savon ammattiopistosta on metsäkoneenkäytön Taitaja 2017 -mestari. 89.000 €. 050 464 6500. 59.000 €/määräala. Puusto kehitysluokaltaan pääosin varttunutta kasvatusmetsää, puuston määrä Metsäkeskuksen metsävaratiedon mukaan on n. METSÄTILA, Tervo 40,38 ha. Hp. 400 m. 15 km päässä kaupungin keskustasta, hyvän tieyhteyden varrella, Ikoinniementieltä kiinteistön rajalle matkaa on n. 1994 valmistuneessa peltojen ympäröimässä puutalossa tilaa perheelle ja harrastuksille, tai yrittäjälle kodiksi ja työtiloiksi. Mh. 24,12 ha. MAATILA, Savonlinna, Tynkkylänmäki, Maaja metsätila n. Talouskeskuksen ja siihen liitettävän määräalan erilliskaupasta on mahdollisuus neuvotella. Löydät ne helposti vuosikymmentenkin päästä. Kokonaispuusto n. 450 m:n matkalta Kiuruvesi-Pyhäntä tiehen, ja tilaa palvelee myös hyväkuntoinen metsäautotie. Alakerrassa: oh, mh, tilava k, eteisaula, s, ph, khh, tekniset tilat sekä hyvät tilat vaatehuoltoon, erill. 650 m 3 . 64 % eli n. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. Kytösaari-niminen saarimetsätila Savonlinnan eteläosassa Piojärven ja Lohikosken välimaastossa Honkanen-nimisen sisäjärven keskellä. Rakennukset ikäisekseen erittäin hyvin hoidettuja. Kivijalkoina toimivat Kotka, Kouvola, Mikkeli ja Savonlinna. Pinta-alasta metsämaata on n. 2.148 m 3 . 11,5 ha. Kerimäen Rauvanniemessä asuin-/lomakiinteistö, jossa metsämaata noin 6 ha. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv XA MK .FI LOOKING FOR REAL XPERTS. Myynnissä Timolan kiinteistöstä määräala Sotkamossa. oikeus. Molemmille määräaloille omaa rantaviivaa n. Lisätietoja tehtävästä löydät osoitteesta: www.xamk.fi/rekry Hakuaika päättyy 16.6.2017.. 80 m 2 uutta vastaava konehalli, autotalli, aitta ja navetta. Toiseksi kilpailussa tuli Antti Mononen Tampereen ammattiopistosta ja kolmanneksi Antti Kokkonen Etelä-Savon ammattiopistosta. 19 ha, peltoa n. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. Haemme Mikkelin kampukselle TUNTIOPETTAJAA METSÄTALOUSINSINÖÖRIKOULUTUKSEEN Huomiseen katsova Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk, kulkee etujoukoissa kohti parempaa huomista. Mh. Täällä hieno mahdollisuus yhdistää metsätalous metsällisiin harrastuksiin! Hp. 20 %. sisäänkäynti kuraeteisen kautta. Pihapiirissä navettarak, konehalli, aitta, autotalli. 1300m 3
Maasola samoin kuin Suomen Puutalous –lehti rinnastavat kirjan ärsyttävyydessään Kiannon romaaniin Metsäherran herjaaja. Sarjan ensimmäinen osa ilmestyi Metsälehdessä 9/2017. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. Metsälehdessä Tapion Paavo Kotkasen mukaan kirjan perusasenne on Huovisen sanoin: ”Auta metsääsi julkisilla varoilla, niin metsä auttaa sinua maailman kohteliaimman lainvalvonnan alaisena aliverotuksen vallitessa.” Huovinen on oikeassa ainoastaan siinä, että metsänhoitoyhdistystoiminta on laantumassa. Arkistossa on useita kiitoskirjeitä Huoviselle. Helsingin Sanomat nostaa esiin alan itsesensuurin: ”Toimihenkilöt eivät oman turvallisuutensa takia uskalla kertoa julkisuudessa näistä asioista. Vielä harvempia on niitä, jotka uskaltavat julkisesti toimia parhaan tietämyksensä mukaisesti.” Ammattilehtien arviot jakaantuvat vahvasti. hyvillä syillä vaatineet metsäministeriön perustamista, ja kun näin ei näytä tapahtuvan, on esitetty metsähallinnon siirtämistä kauppaja teollisuusministeriön alaiseksi.” Metsäministeriötä ei saatu aikaiseksi. HEIKKI SMOLANDER PEKKA NIEMELÄ Kirjoittajista Smolander on dosentti ja Niemelä professori emeritus. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. Onko mikään muuttunut Tapion tarhojen jälkeen. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. Viime vaiheissa viranomaistoiminta. Nyt käymme läpi kirjan vastaanottoa ja eräitä kirjassa esiin nostettujen metsätalouden ongelmakohtien kohtaloa. Suomen metsäkeskus on nyt vapaa valtaosasta pamfletissa kuvatuista ongelmista. Metsä ja Puu -lehden nimimerkki IPS näkee pakinassaan ”Poliittinen huoruus” Tapion tarhat ”kirjallisena lehtolapsena, jonka synnyttäjä on sen nimellään vahvistanut, mutta isä taitaa pysytellä kauempana riemuiten aikaansaannoksestaan.” IPS näyttää myös uskovan, että pamfletilla oli taustavaikuttaja. Uusien metsälakien mukana meni myös itsehallintomalli. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315 49 844 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 050 436 9700 ilmoitukset@metsälehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 85. Sanomalehtien arvostelut näyttävät jakaantuvan niiden poliittisen taustan mukaan. 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. Veikko Huovinen haluaa tehdä sen nyt heidän puolestaan, eikä hän todellakaan ole säästänyt ruutia.” On merkillepantavaa, että molemmat metsäekonomian professorit Riihinen ja Saari suhtautuivat arvostavasti Huovisen pamflettiin. Kokoomuksen Uuden Suomessa metsäekonomian emeritusprofessori Eino Saari ei näe siinä virheitä vaikka joissakin asioissa olisikin päivittämisen tarvetta. Eikä metsähallinnon siirtämisestä kauppaja teollisuusministeriöön ”maatalousministeriön savisen, lantaisen saapasruojun alta” ole keskusteltu. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. Huovinen epäilee, ovatko metsäasiat väärässä ministeriössä: ”Metsäammattimiehet Yhden pamfletin vastaanotto Veikko Huovisen Tapion tarhoista kertovan sarjan toisessa osassa kerromme pamfletin synnyttämästä keskustelusta. Nämä näkemykset ovat edelleen relevantteja, kun katsoo metsäja kemeralakien jatkuvaa remontointia sekä nuorten metsien tilaa – näistä vain reilu viidennes on hyviä. Metsälautakuntien monien keskenään sopimattomien roolien osalta Huovinen vetoaa erityisesti Riihiseen, jonka mukaan metsälautakuntien neljästä tehtäväryhmästä; neuvonta, yksityismetsälain toimeenpano, yksityismetsälain toimeenpanon valvonta ja yhteiskunnan myöntämien metsänparannusvarojen jakaminen ja käyttö ainoastaan neuvonta on ”jotenkuten haitoitta sijoitettavissa itsehallinnolliseen elimeen”. Keskustapuolueen Savon Sanomat näkee ”Havukaisen harharetket” arviossaan kirjan yksipuolisena syytöskirjelmänä metsätaloutta kohtaan. Metsänhoitaja-lehti julkaisee ”nuorempaa polvea edustavien” Hellmanin, Maasolan, Rinkisen ja Pakkasen arvostelut. Vuodesta 2006 metsät ovat olleet myyntiverotuksessa. Tätä rakennelmaa on uudistettu moneen kertaan. Se on ainoa kirja, joka paljastaa metsähallintomme sekasotkun koko kansan pällisteltäväksi". 050 30 99 717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. Metsäekonomian professori Päiviö Riihinen kiittää kirjasta, ”jonka nimi palautti mieleen Berijan tarhat”, ja siviilirohkeudesta: ”Ei meitä ole monta, joilla on luonnetta olla liittymättä keskinäisen kehumisen kerhoon. 040 506 1162 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki (perhevapaalla) Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. Niiden tunnustaminen ja korjaaminen vaati lähes viisikymmentä vuotta! Huovinen kaipaa Riihiseen vedoten ”sellaista yksityismetsälakia, joka ei suo mahdollisuutta uuden vajaatuottoisuuden aiheuttamiseen. erotettiin muusta toiminnasta, liiketoiminta yhtiöitettiin ja myytiin. "Kirja, joka paljastaa metsähallintomme sekasotkun." Pamflettia mainostettiin näyttävästi ja räväkästi myös Metsälehdessä. Savo-lehti nostaa ”Rahajuonittelua ja huoruutta suomalaisessa metsätaloudessa” arvostelussa esiin yksityismetsien saamat tuet ja pienet panokset metsänhoitoon yhtiöiden metsiin verrattuna. Huovinen pitää myyntiverotusta silloista pinta-alaverotusta parempana: ”Metsiä ei Suomessa suinkaan veroteta sillä tavalla kuin luonnollisimmalta tavalta tuntuisi, nimittäin että jokaisesta metsäkaupasta perittäisiin vero kaupantekohetkellä.” Hän kuvaa pinta-alaverotuksen epäkohdat ja pohtii sitä, miltä metsäverotus näyttää palkansaajien näkökulmasta. Nämä ovat Rinkistä lukuun ottamatta varsin arvostavia. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. Rinkisen arvostelu on yhtä jyrkkä MTK:n edunvalvonnan puolustusta kuin Tapion tarhat on sen kritiikkiä. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. Muussa tapauksessa tarvitaan jatkuvia MERA-ohjelmia, mikä ei olisi eduksi metsänomistussuhteille etäisessä tulevaisuudessa". Suomen Sosialidemokraatti summaa ”Laput silmiltä” arviossaan, että ”Tapion tarhat on kriittinen jopa suorasukainen teos. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Tiina Rintanen p. Hän näkee, ”että etujärjestön tehtävä on pyrkiä toteuttamaan tavoitteitaan kaikkia lain puitteisiin mahtuvia keinoja käyttäen” ja arvioi MTK:n onnistuneen tässä tehtävässä. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 378 (LT/15) Lukijoita 154?000 (KMT/15) Painopaikka Punamusta, Joensuu 29 PILKKEITÄ / 8.6.2017 Edellisessä numerossa kerroimme Veikko Huovisen pamfletin ”Tapion tarhat” syntyvaiheista. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. MTK:n Maaseudun Tulevaisuus ei arvioi kirjaa, vaan lyttää Huovisen metsäosaamisen Suomen Kuvalehden jo ennakkoon julkaiseman Metsäomistamisesta-luvun perusteella. 09 315?49?803 Eero Sala p
Lehtiä ja kukkia on käytetty myös tuholaisten torjuntaan sellaisenaan tai poltettuna. Tuomenlehtien mausta pitävät myös tuomikirvat, jotka aikansa aterioituaan siirtyvät merkittäväksi kiusaksi heinäja viljakasvien kimppuun. Kalle Ankan suomennoksessa nimi kääntyi sitten ”Tuomenmarjoiksi”. Tuholaisten ja Aku Ankan suosikki Tuomen kuori ja puuaines sisältävät voimakashajuista amygdaliinia, joka suojaa niitä useimmilta oksia ja kuorta syöviltä nisäkkäiltä. Loimu on uusi akavalainen liitto, joka aloitti toimintansa vuoden alussa.. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin MMM J UKKA MATILAINEN Suomen metsäkeskuksesta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi FM JANI KORHONEN Orion Pharmalta. En ymmärtänyt Akun ajatuksenjuoksua. Onneksi hän oli kuitenkin islantilainen, joten ymmärsin kysymykset ja lopulta olimme yhtä mieltä siitä, että loppupeleissä kaikki hiili minkä esimerkiksi metsä sitoo, palautuu luonnon suureen kiertokulkuun. Myös monet tuhosienet viihtyvät tuomen tuoksuissa. Olin tullut sanoneeksi kokouspöydässä, ettei puun kaataminen tarkoita sitä, että sen tilalle kasvava puu olisi hiilinielu vasta sadan vuoden kuluttua. Metsätuomella ei käytännössä ole metsätaloudellista käyttöä, mutta on koristearvonsa vuoksi suosittu pihapuu. Kontisella on laaja käytännön kokemus metsätaloudesta ja siihen liittyvästä tutkimus-, kehittämisja koulutustoiminnasta. Näky voi olla ulospäin hurja, mutta sinnikäs puu toipuu syönnistä usein täysin kasvattaen loppukesällä uudet lehdet. Monia eliöitä haju tai maku ei kuitenkaan liiemmin karkoita. Jos joku luulee, että virkamatkailu olisi erityisen miellyttävää, hän erehtyy pahan kerran, ellei sitten satu pitämään hyvin varhaisista aamuherätyksistä, lentokentän turvatarkastuksista kopelointeineen, notkumisesta lähtöportilla odottelemassa ryhmän numero kaksi vuoroa siirtyä koneeseen, kassin änkeämisestä tavarahyllylle, jonka ryhmä numero yksi on jo ehtinyt täyttää, ahtautumisesta ikkunapaikalle siiven kohdalle, Finnairin ilmaisesta teekupillisesta mustikkamehun kera, kokouspapereiden lukemisesta pahimmillaan tanskaksi, sopivan juna-, metrotai bussiyhteyden etsimisestä, oikean pysäkin ja kokouspaikan etsimisestä ja samasta ohjelmasta illalla takaisin. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Toinen juju on ottaa kuuntelijan rooli, mutta riskinä on, että seurustelukumppani esittää kysymyksen. Ruotsalaiset käänsivät Carl Barksin 1951 piirtämässä sarjakuvassa Akun ”Little Booneheads”-partionimen ”Häggbäreiksi” mestaruusjuoksijansa Gunder Häggin mukaan. Vaatimattoman näköisen parisenttisen perhosen, tuomenkehrääjäkoin, toukat eivät ole myrkyistä moksiskaan ja voivat alkukesällä syödä tuomen täysin lehdettömäksi. Silloin ei auta myötäily tyyliin "just precis". Tuomen tuoksuissa kesään Tuomen kukinta merkitsee monille kesän alkua. "MISSÄ VIRKAMIES MATKUSTAA, siitä ei ole virkamatka kaukana", totesi ystäväni professori emeritus Kari Mielikäinen monesti reissatessamme ympäri pohjoismaita metsäntutkimusasioiden merkeissä. VIIMEKSI KIELITAITONI OLI kovalla koetuksella muutama viikko sitten Kööpenhaminassa pohjoismaisen biotalouspaneelin kokouksessa. Lapsuuteni sarjakuvista on yksityiskohtana jäänyt mieleen, kuinka Aku Ankka rehvasteli veljenpojilleen nuoruutensa partiotaustastaan. Paluulennolla kummastelin sitä, että biotalouden edistämisen nimissä jatkuvasti lennän ja pahennan hiilidioksidipäästöjä. Tiettävästi Suomen korkeimman metsätuomen pituus Järvenpäässä on lähes 20 metriä. Itselläni on kokemusta pohjoismaisesta yhteistyöstä kahdenkymmenen vuoden ajalta. Nimitysuutisia voi lähettää osoitteella tiedotteet@metsalehti.fi RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos NUORTEVA TAPIO OY Metsäbiotalouden kestävyysasiantuntijan tehtävään on nomitetty MML KATI KONTINEN . Loppukesästä kukista kehittyy pölyttyessään mustaviinimarjan näköisiä yksisiemenisiä marjoja. Laajalla levinneisyysalueellaan Irlannista Itä-Aasiaan kasvava puu viihtyy etenkin rehevillä kasvupaikoilla. Vierustoverini esitti tiukkoja kysymyksiä tanskaksi. Sireeniä muistuttavan tuomen valkoinen ja huumaavatuoksuinen kukinta merkitsee monille kesän alkua. LOIMU Ammattiliitto Loimun puheenjohtajaksi on valittu FM MERLI JUUSTILAN Helsingin yliopistosta. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Vuosien kokemuksen ja muutaman tanskan kielen kurssin jälkeen ymmärrän noin kahdeksankymmentä prosenttia. 30 8.6.2017 / PILKKEITÄ HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva On kesän kirkas huomen ja suvi-sunnuntai. Vasta aikuisena minulle selvisi ”Tuomenmarjojen” juoksutausta. Myös monet linnut ovat persoja tuomenmarjoille; maailmalla tuomea kutsutaankin lintukirsikaksi. Metsätuomi (Prunus padus ) kuuluu luumujen, kirsikoiden ja manteleiden kanssa samaan monisatalajiseen sukuun. Jouduin sanomisistani tilille ruokatauolla. Sen sijaan kivikauden ihmisasukeille tuomenmarjoilla on tiettävästi ollut sijansa ravintona. Hän on työskennellyt Stora Ensossa vuodesta 1995 lähtien useissa johtotehtävissä myynnissä, markkinoinnissa ja viestinnässä. Tanskalaispuheenvuoroista ymmärsin urani alkupuolella vähemmän kuin puolet. Ankronistit kiistelevät tosin edelleen, oliko Aku oikeasti koskaan partiossa. Norjalaiset maustavat sillä juomiaan ja idässäpäin se on paikoin kansanparannusrohtona. Ei liiku lehti tuomen…” sanaili rovasti Simo Korpela Hjalmar Backmanin säveltämässä Sunnuntaiaamuna-laulussa. Tuomea jäytävä kuusentuomiruoste vahingoittaa myös kuusen kasvaimia ja käpysatoa. Hän on viimeksi työskennellyt Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimuspäällikkönä. Jos ei halua tulla yllätytetyksi ymmärtämätömyydestään, kannattaa itse tuottaa puhetta niin paljon kuin pystyy. Härkönen on koulutukseltaan sekä maaja metsätieteiden sekä filosofian maisteri. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sireenitai pihlajapensasta hieman kookkaampi tuomi voi suotuisalla kasvupaikalla kasvaa kohtuullisen kokoiseksi yksitai monirunkoiseksi puuksi. Tuomen karvasmantelin makuiset marjat eivät nykyihmiselle maita – eikä niitä lievästi myrkyllisinä ylen määrin syötäviksi suositellakaan. NIMITYKSIÄ Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Työasioista kun puhutaan, mitä tahansa vierasta kieltä ymmärtää paremmin kuin niissä keskusteluissa, joita käydään kokoustauoilla. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Virkamatkalla STORA ENSO Stora Enso on nimittänyt SATU HÄRKÖSEN Suomen mediasuhteiden ja Suomen puunhankinnan viestintäjohtajaksi. ”Meitä sanottiin Tuomenmarjoiksi, koska juoksimme niin lujaa”. Tältä kiusalliselta tilanteelta välttyy valitsemalla pöytäseuransa niin, että siihen kuuluu mahdollisimman paljon ruotsalaisia. Ruttoakin niillä on yritetty keskiajalla häätää. Siinä missä ihminen on toisinaan punonut tuomenoksia koreiksi, punoo koiperhosen toukka-armeija oksat paksun seittikerroksen sisään ruokarauhan saadakseen. Kun kuitenkin samalla huomaa vastapuolen tyhjän katseen, tajuaa olevansa pulassa. KOKOUKSISSA PITÄÄ virkamiehen olla tietenkin uskaltaa sanoa, jollei esimerkiksi ymmärrä, mitä viisauksia tanskalainen kollega on juuri suustaan päästänyt
Metsäristikko 8, oikea ratkaisu • Uusi metsäministeri haastattelussa • Mitä kuuluu metsäkonemarkkinoille. Palkinnot metsäristikosta 8 on arvottu seuraaville kolmelle: Matti Antila, Pietarsaari, Leena Koivuniemi, Kyynärö ja Irmeli Uimari, Salla. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 11”. 31 PILKKEITÄ / 8.6.2017 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero METSÄKRYPTO 11 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 22. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti H an nu Es ko ne n Tämän metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 22.6.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. KESÄKUUTA. • Taas linnut laulujansa visertää kauniisti • Erkki Tantun tukkijätkät • Näin erotat raudusja hieskoivun • Omaan metsään tutustumassa. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys
42€) Etu voimassa 30.6.2017 saakka Metsän jatkuvasta kasvatuksesta Sauli Valkonen Kaikki, mitä olet aina halunnut tietää metsän jatkuvasta kasvatuksesta, on koottu kirjan sataan kysymykseen ja vastaukseen. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Koodia ei voi käyttää yhdessä muiden alennuskoodien kanssa. Kirjassa opastetaan sekä tasaikäisrakenteisen että eriikäis rakenteisen metsän kasvatuksen eri menetelmiin ja niiden perus teisiin viimeisimmän tutkimustiedon valossa. Kesäkuun kuukauden kirja Metsänkasvatus menetelmät ja kannattavuus Saija Huuskonen, Jari Hynynen, Sauli Valkonen (toim.) Kirja tarjoaa metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle kattavan tietopaketin metsien kasvattamiseksi taimikoista päätehakkuisiin. Hinta 34 € Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€.. Hinta 20€ (norm. Näkökulmana on puun tuottaminen taloudellisesti kannattavasti metsän muita tuotteita, hyötyjä ja ekologisen kestävyyden ylläpitoa unohtamatta. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele06 tai asiakaspalvelustamme, puh