Metsälehti 11/2018 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

7. Kohta puukauppaa käydään virtuaalimetsässä TIE METSÄNOMISTAJAKSI SUOSITUKSET JA LAIT TUTUIKSI VAIKUTTAJA MILJOONA MOTTIA HÄÄMÖTTÄÄ KEITELEELLÄ METSÄNHOIDOSTA 12 USKOMUSTA Jouni Nissinen vaalii metsässään monimuotoisuutta LUONNONHOITO PIKATESTI STIHLILTÄ KELPO VALJAAT Lisää lahoa M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 4/2 01 8 TE EM A : LU O N N O N H O IT O 5478_.indd 1 31.5.2018 15.22. KESÄKUUTA • NUMERO 4/2018 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Jatkuva kasvatus ei yksin riitä
Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi ja kysy lisää kesäkuun 2018 aikana käyttöön otettavasta Puukaupan ennakkorahoituspalvelusta. Puukaupan ennakkorahoituspalvelun ovat rakentaneet Metsä Group ja OP Yrityspankki Oyj. Rahoitusehdot näet verkkosivuillamme www.metsaforest.com/ennakkorahoitus. PUUKAUPAN ENNAKKORAHOITUS JOPA 80 % Suunnitteletko asunnon, traktorin tai uuden metsätilan ostoa. 5479_.indd 2 1.6.2018 15.12. Helpota isompien hankintojen rahoittamista sähköisen puukaupan ennakkorahoituksella. Saat jopa 80 prosenttia puukaupparahoista tilillesi kolmen pankkipäivän sisällä puukaupan teosta. Rahat puukaupasta voit saada tilillesi nopeimmillaan jopa päivässä
Kerkkien kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan vaatii aina maanomistajan luvan. KUVA: PETRI JAUHIAINEN 5779_.indd 3 1.6.2018 13.11. Herkullinen luonnontuote sisältää terveellisiä flavonoideja ja sopii mainiosti kokkaukseen. Kuopion Vehmersalmella. METSÄ NYT Helakan vihreät kuusenkerkät paistattelivat helteisessä auringonpaisteessa 28.5. Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
14 Juurikääpä työllistää jälleen 16 MARKKINAT: Virtuaalimetsä on melkein aito 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Tukkileimikko myytiin Ruotsiin 18 Keskimääräistä kalliimpi tilakauppa 19 VERKOSTA: Porinaa katkonnasta Teema Luonnonhoito 20 Loppu luonnon köyhtymiselle 32 RAHAPUU: Basaarikauppaa Oma metsä 34 METSÄNHOITO: 12 uskomusta metsänhoidosta 39 PIKATESTI: Stihliltä huippuvaljaat 40 TIE METSÄNOMISTAJAKSI: Tunnetko pykälät. SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 4 7.6.2018 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Luonnosta pidetään huolta 6 METSÄNOMISTAJA: Pertti Kauppinen aloitti vonkamiehenä 12 UUTISET: Jatkuva kasvatus ei yksin riitä 13 METSÄTYYPPI: Riittävätkö taimet. 42 TUTKITTUA: Helpotusta kuusen siemenpulaan 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Kuopista eroon 44 PERINTÖMETSÄ: Yhteismetsä lisää paperitöitä 46 KYSY POIS: Paljonko raivaus vie aikaa. 39 PE TT ER I KI VI M Ä KI M IK KO RI IK IL Ä s. 48 KOEAJOSSA: Subaru XV katumaasturi Luonnosta 50 ENNEN & NYT: Vesakontuholla vauhtia kasvuun 52 VAIKUTTAJA: Ilkka Kylävainion miljoonatavoite häämöttää s. 52 4 MAKASIINI 4 • 2018 4 MAKASIINI 4 • 2018 5786_.indd 4 1.6.2018 13.18
Pääpaino ohjelmassa oli kuitenkin uusissa tuotteissa, joita kehitellään varsinkin sellunvalmistuksen kylkeen. Haastattelusta käy ilmi, että uusien keksintöjen rinnalla myös sahatavara on hyvin ajankohtainen tuote. Sama kuluttaja, joka haluaa uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja tuotteita, saattaa kuitenkin suhtautua kriittisesti metsien hakkaamiseen. LUONNOSTA PIDETÄÄN HUOLTA 61 PAKINA: Havumaja 62 LUHTA: Näkemisen arvoista luontoa 66 TAPION PÖYTÄ: Trendimakuja saaristosta 69 LUKIJALTA: Kaivuri ainoa vaihtoehto 70 MAKASIINIKRYPTO 72 PILKKEET: Karvaisen sammaleen salaisuus 74 TUOTE & TEKIJÄ: Puuveistoksia tietokoneella s. Toimittaja Anne Helenius kävi katsomassa, miten Suomen Luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Jouni Nissinen hoitaa omaa metsäänsä. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi 7. HELPOIN TAPA MYYDÄ PUUTA PUUNOSTAJAT KILPAILEVAT KUUTIOISTASI SILLÄ ON NYT KYSYNTÄÄ 20180118_SP_Kuutio_Metsalehtimakasiini_taka_230x277_toPrint.indd 1 18.1.2018 14.08 kansi_4/18.indd 1 31.5.2018 14.34 Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli METSÄTEOLLISUUDEN neljän vuoden välein järjestettävä suurtapahtuma PulPaper kokosi taas viime viikolla alan asiantuntijoita Helsinkiin. Talousmetsien käsittelyssä luonto otetaan huomioon, ja kokemuksen sekä tutkimustiedon karttuessa se osataan tehdä entistä paremmin. Tämän numeron teemana on luonnonläheinen metsätalous. Siellä sinua odottavat todelliset myyjän markkinat, sillä palvelussa puunostajat kilpailevat kuutiosi hinnasta. KESÄKUUTA • NUMERO 4/2018 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Jatkuva kasvatus ei yksin riitä . Kun hakkuut lisääntyvät, kuluttajien on voitava luottaa siihen, että metsäluonnosta pidetään huolta. Nykyään laajat avohakkuut ovat käyneet harvinaisiksi ja suojellun metsän pinta-ala kasvaa. Muuta puusi rahaksi – kuutio.fi . Kritiikki kumpuaa paljolti menneestä maailmasta. Usein kyse on pienistä toimista, jotka eivät edes maksa paljon. Puu on hyvä, mutta varsinkin avohakkuu paha. Kasvun takana on kuluttajien toive ympäristöystävällisistä tuotteista. Kohta puukauppaa käydään virtuaalimetsässä TIE METSÄNOMISTAJAKSI SUOSITUKSET JA LAIT TUTUIKSI VAIKUTTAJA MILJOONA MOTTIA HÄÄMÖTTÄÄ KEITELEELLÄ METSÄNHOIDOSTA 12 USKOMUSTA Jouni Nissinen vaalii metsässään monimuotoisuutta LUONNONHOITO PIKATESTI STIHLILTÄ KELPO VALJAAT Lisää lahoa M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 4/2 01 8 TE EM A : LU O N N O N H O IT O Rouva Vilande rin HUIKE A HYBRID I 700 m³ Kuutio on käänteentekevä puun kauppapaikka verkossa. Vaikuttaja-palstalla esittelemme tällä kertaa toimitusjohtaja Ilkka Kylävainion. Yllättävän paljon oli esillä jo tuotekehittelyvaiheesta markkinoille edenneitä ideoita, joita ei vielä muutama vuosi sitten olisi osannut edes arvata. Yksi osoitus siitä on Euroopan komission esitys kertakäyttöisten muovituotteiden kieltämisestä. Käänteestä on puhuttu pitkään, mutta vasta nyt se on tapahtunut. Monet messut kokenut alan konkari totesikin, että koskaan ennen puunjalostuksen parissa ei ole eletty näin innostavaa aikaa. Tarvitaan kuitenkin myös suojelua, joka maksaa, ja siihen valtiolta on löydyttävä rahaa. 74 PE TT ER I KI VI M Ä KI SE PP O SA M U LI Pääkirjoitus 5 MAKASIINI 4 • 2018 5786_.indd 5 1.6.2018 13.18. Tapahtuman nimi viittaa paperiin ja selluun, mikä sopii hyvin, koska edelleen valtaosa vientituloista tulee niistä
METSÄNOMISTAJA TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVAT SAMI KARPPINEN VESURI VAIHTUI RAIVURIIN 6 MAKASIINI 4 • 2018 6 MAKASIINI 4 • 2018 5767_.indd 6 1.6.2018 14.14
Edelleen hän on myös valmis opiskelemaan lisää. Pertti Kauppinen on elänyt metsätalouden muutokset aina hevostöistä nykyaikaiseen etätyöskentelyyn. VESURI VAIHTUI RAIVURIIN 7 MAKASIINI 4 • 2018 5767_.indd 7 1.6.2018 14.15
Toisella kymmenellä työtehtävät vaihtuivat jakotöihin. ”Pinojen piti olla suoria hyvillä aluspuilla ja päätypuilla. Minä kirjasin luvut kosmoskynällä vanerille.” Vanhemmalla iällä Kauppinen pyöräili ympäri pitäjää ja teki kontrollimittauksia eri talojen paperipuupinoille. Eivät ne saaneet olla sellaisia läjiä kuin ne nykyisin ovat tuolla tien varressa.” K oko ukon taipaleen ajan on metsä kulkenut mukana”, toteaa metsänomistaja Pertti Kauppinen. Olin kosken mutkassa vonkamiehenä valvomassa, tuliko siihen ruuhkaa. Hän mittasi pinon pituuden Kauppiselle on asennettu sydämentahdistin, minkä takia ortopediteknikkona työskentelevä tuttava on muokannut raivaussahan valjaiden hihnaa tavallista leveämmäksi. ”Kaadetun puun runko piti jakaa tukeiksi. Parin kolmen talven ajan Kauppinen piti isän työmaalla tukkimiehen kirjanpitoa silloin, kun koulusta oli vapaata. Metsikön kasvupohja on kostea, sillä sammaleen alta paljastuu heti multaa. Raivaushommia tahdistin ei ole muutoin hidastanut. Jos tukit alkoivat kasautua, kipitin sanomaan siitä uittajille”, Kauppinen muistelee. Ensimmäinen tehtävä hänelle annettiin 7–8 vuoden iässä: ”Keväällä uitettiin puuta Pudasjärvestä Hilmonjokea ja Hilmonkoskea pitkin. Tampereella asuva Kauppinen on syntyjään Kannonkoskelta. Tavallisesti maassa olevissa isommissa kuopissa olisi tähän aikaan vuodesta vielä vettä, mutta viime viikkojen kuivat kelit ovat tehneet tähän sääntöön poikkeuksen. Isä mittasi rungon paksuuden tukkisaksilla ja laski, kuinka monta jalkaa se on pitkä. Siellä hän varttui nelilapsisessa perheessä, jonka isä teki oman uransa metsätyönjohtajana. Kauppinen kulki veljensä kanssa isän perässä milloin missäkin työmaalla. 8 MAKASIINI 4 • 2018 5767_.indd 8 1.6.2018 14.15
Saha laulaa vielä toistamiseen sen jälkeen, kun puut on kaadettu maahan. Raivauksen valmistuttua noin 60-vuotiasta kuviota odottaa harvennushakkuu. Yhtymän metsät sijaitsevat Kannonkoskella, noin 250 kilometrin päässä Kauppisen kodista Tampereelta. ”Siskojen kanssa kaikki on sujunut hyvässä järjestyksessä. Muutoin puut on myyty pystykauppana. Viime kesänä tuli raivattua puolitoista hehtaaria. Yli 40 vuoden uraan sairaalassa kuului myös opettamista alan opiskelijoille sekä työsuojeluvaltuutetun töitä. Noin viiden vuoden ajan metsiä hoidettiin kuolinpesänä, kunnes veli halusi myydä oman osuutensa Kauppiselle. ”Nykyinen metsäsuunnitelma on tehty Metsä Groupin kautta, ja hyvin se tuntuu pelaavan. Kauppinen kävi Tampereelta sen verran usein metsätöissä, että verottaja pyysi selvitystä siitä, onko ajokilometrejä tosiaan karttunut yli 7 000. Hän työskenteli Tampereen yliopistollisen sairaalan ensiapupoliklinikalla ja teki muun muassa kipsauksia potilaille. ja korkeuden, joita isä tai hänen esimiehensä vertasi vastaanottomittauksessa ilmoitettuihin kuutiomääriin. Metsä säilyi Kauppisen elämässä myös ruuhkavuosina, sillä kesäisin isä pyysi monesti mukaan raivuuhommiin. Viimeisin hankintakauppa Kauppisen ja hänen siskojensa metsätilalla tehtiin vuoden 2010 Asta-myrskyn kaatamien puiden jäljiltä. Tampereella Kauppisen ja hänen vaimonsa muodostama perhe kasvoi kahdella pojalla. Esimerkiksi raivaus on mieluista puuhaa. Samalla kertaa omistusmuoto muutettiin yhtymäksi. Inkerin mies Sakari Pasanen on tehnyt paljon metsänhoitotöitä meidän metsissämme.” Kilometrejä kertyy Kauppinen hoitaa yhtymän verotuksen ja puukaupat, mutta osallistuu myös metsätöihin. Viime vuonna metsänhoitotöihin liittyviä ajokilometrejä kertyi yli 7 000. Nyt Kauppinen omistaa vajaan 29 hehtaarin metsiköstä puolet, ja kummatkin siskot, Inkeri Pasanen ja Päivi Kauppinen-Ali, yhden neljänneksen. ”Minä ja velipoika raivattiin vesureilla, ja isä raivasi raivaussahalla. Vaikka moni on ”Ei ole viikkoa, ettei tulisi puhelua tai paria, joissa uudet metsänomistajat kysyvät meiltä neuvoa.” 9 MAKASIINI 4 • 2018 5767_.indd 9 1.6.2018 14.15. Hän aloitti työn varmin ottein vajaa kaksi viikkoa sitten. Eivät ne saaneet olla sellaisia läjiä kuin ne nykyisin ovat tuolla tien varressa.” Perintömetsästä yhtymä Metsästä ei tullut Kauppiselle ammattia, vaan hän kouluttautui 1960ja 1970-lukujen taitteessa lääkintävahtimestariksi, eli nykykielellä ensihoitajaksi. ”En jätä kuusia törröttämään, vaan katkon oksia vielä maassa.” Kauppinen ei raivaa kaikkia pienempiä puita pois, vaan jättää joukkoon alikasvoskuusia. ”Pinojen piti olla suoria hyvillä aluspuilla ja päätypuilla. Tänä kesänä Kauppinen tekee ennakkoraivausta puolen hehtaarin kuviolle, joka on pitkälti luontaisesti uudistunutta. Kilometrit kertyvät suhteellisen nopeasti, sillä kodin ja metsätilan välimatka on 250 kilometriä. Tuolloin puut myytiin yleensä hankintakauppana. Silloin meillä oli vain yksi raivaussaha.” Metsät siirtyivät perintönä lapsille, kun aika jätti vanhemmista
Ostamme mäntyja kuusitukkileimikoita Eteläja Keski-Suomesta. Lumikinokset olivat niin korkeat, etteivät kylän muut hevosmiehet suostuneet lähtemään ajamaan puita pois metsästä. Työmaalla oltiin monesti iltamyöhään, mutta käytettävät menetelmät olivat tehottomia. Me olimme innoissamme, että kyllä nyt tulee tiliä.” ”Sukupolvi jäänyt välistä” Kauppinen tuntee hyvin metsänomistajakentän, sillä hän on ollut Tampereen Seudun Metsänomistajat -yhdistyksessä kuuden vuoden ajan. ”Ei ole viikkoa, ettei tulisi puhelua tai paria, joissa uudet metsänomistajat kysyvät meiltä neuvoa. Pari vuotta hän toimi yhdistyksen puheenjohtajana. Kauppinen kuitenkin muistaa, ettei vanhoina aikoina saatu paljoa mitään aikaan. Esimerkiksi erään kerran korpimaalle oli kaadettu vanerikoivuja suon reunaan. ”Lähti se sitten kuitenkin. Ensimmäiset mallit olivat vielä painavia, eikä niiden tekniikka toiminut yhtä varmasti kuin nykyään. vostöissä on omanlaista hohtoa, joka nykyisistä metsätöistä puuttuu. Kylällä erään tilan seitsemän veljestä olivat ostaneet yhteisen moottorisahan, ja Kauppinen lähti ihmettelemään sitä veljensä ja isänsä kanssa. versowood.fi Ota yhteyttä: Soita 010 8425 100 tai löydä oman alueesi puunostaja versowood.fi Puukauppa Versowoodin metsäasiantuntijat Kysy uudesta Versotilistä 10 MAKASIINI 4 • 2018 5767_.indd 10 1.6.2018 14.15. Järjestön saamista yhteydenotoista kuvastuu metsänomistamisen muutos. ”Isä sanoi, että nyt haetaan Simppa tallista ja lähdetään hakemaan ne puut. Kun moottorisahan ostaneet veljekset yrittivät esitellä uutta hienoa laitettaan, se ei alkuun suostunut lähtemään käyntiin. Siellä me sitten yhdessä nujuttiin 5–6 metrin mittaisia puita kyytiin, minä veljen kanssa puun toisessa päässä ja isä toisessa.” Kauppinen muistaa elävästi, kun näki ensimmäistä kertaa moottorisahan 1950-luvulla. Metsänhoitotöitä tehdään yhteistyönä. Soittajat ovat saaneet metsää milloin Kiteeltä Tampere Kannonkoski Uusikaupunki Tehdäänkö tukkikaupat. sitä valitellut, ei meillä ole ollut mitään harmia suunnitelman kanssa.” Työtavat tehostuneet Vanhoissa työtavoissa ja etenkin heKauppisen sisko Inkeri Pasanen (vas.) asuu miehensä Sakari Pasasen (kesk.) kanssa metsätilan lähettyvillä Kannonkoskella
Syksyisin aika kuluu hirvijahdissa, kun taas talvella pyydetään verkoilla kuhaa Näsijärvestä. Tällä hetkellä hän on varajäsen. Me olemme sitten neuvoneet heitä oikeiden tahojen luokse.” Yhdistyksen omaan toimintaan kuuluu koulutuksia, kursseja ja matkojen järjestämistä ulkomaille asti. Tällä hetkellä hän suorittaa metsätalousyrittäjän ammattitutkintoa Hyvinkäällä Hyria koulutus -yhtiöllä. Opiskelemaan lisää Kauppinen jäi eläkkeelle vuonna 2010, minkä ansiosta hänelle on jäänyt aikaa opiskella lisää metsäasioita. Valmistuminen odottaa syksyllä sen jälkeen, kun hän saa loput etätehtävät valmiiksi. Kauppinen kertoo raivaamisen olevan hyvä liikuntamuoto kuntosaliharjoittelun ohella. ”Minä lähdin opiskelemaan ihan omasta kiinnostuksesta. ”Ja naisia on entistä enemmän”, Kauppinen sanoo. ”Niin kauan kuin kahdella jalalla kävellään, teen metsätöitä itse”, Kauppinen hymyilee. 11 MAKASIINI 4 • 2018 5767_.indd 11 1.6.2018 14.15. Määrän uskotaan vielä nousevan, sillä etämetsänomistajien osuus on ollut jo pitkään kasvussa. Iso osa kahden vuoden koulutuksesta tehdään etänä, joten Kauppinen on pystynyt käymään koulua Tampereelta. Minulla on sellainen tuntuma, ettei monikaan soittajista ole edes käynyt omissa metsissään, vaan välistä on jäänyt kokonainen sukupolvi. Nyt viimeisimpänä Kauppinen on osallistunut metsäalan luonnonhoitokortin kokeeseen, jonka Suomen metsäkeskus järjesti. Metsätalous pysyy mukana arjessa loppuun asti. Vaimo lepää nykyään kirkkomaalla, joten päiviin piti saada tekemistä.” Metsä ja luonto ovat tuoneet Kauppisen elämään monenlaista sisältöä. Etämetsänomistajien Liitossa on koko maassa noin 5 000 jäsentä. Kokeessa kysyttiin talousmetsien hakkuihin ja hoitoon koskevista ympäristöasioista, kuten eri laeista. Tampereen Seudun Metsänomistajat on Etämetsänomistajien Liiton jäsenyhdistys, ja Kauppinen on ollut myös sen hallituksessa jäsenenä. Suurin osa kokeen suorittajista oli alan opiskelijoita, mutta Metsäkeskuksen mukaan mukana on joka vuosi kymmenittäin tavallisia metsänomistajia. tai Ylitorniosta, ja kysyvät, mitä niille pitäisi nyt tehdä
12 MAKASIINI 4 • 2018 12 MAKASIINI 4 • 2018 5750_.indd 12 1.6.2018 13.17. Se sopii luontoarvoisille metsille ja tarjoaa levittäytymisteitä peitteisen metsän lajeille”, Mönkkönen toteaa. Hakkuut ohjattaisiin Mikko Mönkkösen mukaan jatkuvaa kasvatusta tulisi käyttää 30–70 prosentissa hakkuista. Mönkkönen korostaa, että metsälajiston monimuotoisuudelle tärkeä lahopuun määrä ei eroa tasaikäisesti tai jatkuvapeitteisinä kasvatettavissa metsissä. Lisäksi kiertoaikoja pitäisi pidentää 10–30 vuotta. Silloin metsien suojelua pitäisi kuitenkin lisätä merkittävästi. ”Tehokkainta olisi, että metsien käyttö suunniteltaisiin aluetasolla, vaikkapa maakunnittain. lensidontaa. ”Se ei olisi merkittävä kustannus metsänomistajalle, jatkettu kiertoaikahan lisäisi tukin määrää.” Suurhakkuille haetaan rajoja Mönkkönen ja hänen tutkijaryhmänsä selvittävät, miten metsänkäsittelyä pitäisi muuttaa, kun hakkuita lisätään ja samalla pitäisi optimoida metsäluonnon hoito sekä metsien ekosysteemipalvelut, esimerkiksi hiilensidonta. Monimuotoisuus voitaisiin Mönkkösen mukaan turvata, vaikka hakkuut nykyisestä kasvaisivat. ”Jatkuvaa kasvatusta tulisi käyttää 30–70 prosentissa kaikista hakkuista. AJASSA TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA SAMI KARPPINEN KAIKKIA metsiä ei pidä siirtää jatkuvaan kasvatukseen, Jyväskylän yliopiston soveltavan ekologian professori Mikko Mönkkönen arvioi. Vaikka jatkuvasta kasvatuksesta ei kaikenpelastavaksi yleismenetelmäksi ole, metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen vahvistaisi metsien monimuotoisuutta ja hiiJatkuva kasvatus ei yksin riitä Monimuotoisuudelle tärkeän lahopuun määrä ei eroa tasaikäisesti tai peitteisinä kasvatettavissa metsissä, professori Mikko Mönkkönen toteaa. Jatkuvaan siirtyminen ei välttämättä vähentäisi uhanalaisten lajien määrää, vaan niitä olisi todennäköisesti suunnilleen yhtä paljon kuin nyt, tosin ne olisivat eri lajeja
Kuusi on Eteläja Keski-Suomessa suosikki ja sen taimista on pientä niukkuutta. Mitä: Metsätaimituottajat ry:ssä ovat jäseninä kaikki merkittävät suomalaiset metsätaimien tuottajat, joista Fin Forelia on suurin. Lisäksi moni perikunta ei eripuraisuutensa vuoksi pysty harjoittamaan metsätaloutta. Uudet investoinnit käyttävät suurelta osin harvennuspuuta, mikä ei suoraan vaikuta taimikysyntään. Suojelu keskitettäisiin arvokkaimmille alueille, jolloin suojeltu hehtaari antaa suurimman hyödyn.” Yksityismetsissä aluetason suunnittelu on helpommin sanottu kuin tehty. Mönkkösen mukaan arvokkaat vanhat metsät on suojeltava, mutta luonnontilaisia metsiä tulisi kehittää myös pitkällä aikajänteellä. Metsätyyppi Valtion infrarahat metsäluonnolle. Jos tietää tarvitsevansa taimia tulevana syksynä, niin suosittelen tilaamaan ne saman tien. Näillä näkymin kevään 2019 kylvöihin eli vuoden 2020 toimituksiin ei ole jalostettua siementä riittävästi, vaan joudutaan turvautumaan suurelta osin metsikkösiemeniin. 13 MAKASIINI 4 • 2018 13 MAKASIINI 4 • 2018 5750_.indd 13 1.6.2018 13.17. Kysymykseen, paljonko metsiämme voitaisiin hakata, ei Mönkkösen mukaan ole yhtä oikeaa vastausta. 2 Onko taimia tarpeeksi. Iso osa eteläisen Suomen kansallispuistoistakin on perustettu osin talousmetsiin. Riittävätkö taimet. Tarhat ovat kuitenkin joutuneet käyttämään viimeisiä, huonommin itäviä siemeneriä, mikä nostaa kasvatuskuluja. Kymmenen prosentin tavoitteesta 400 miljoonalla saataisiin toteutettua 10–20 prosenttia. Jalostettua siementä on ollut riittävästi vuosien 2017 ja 2018 kylvöihin niille tarhoille, jotka ovat halunneet sitä käyttää. Summalla parannettiin teitä ja siltoja. Samanlainen potti on alustavasti luvattu tulevillekin hankkeille. ”Etelä-Suomessa monimuotoisuuden turvaamiseen tarvitaan vähintään kymmenen prosenttia suojelupinta-alaa, siis moninkertaisesti Metso-ohjelmaan verrattuna. Vain lievästi. Kesä 2017 oli poikkeuksellisen viileä ja viime kesänä kasvatetut, tänä keväänä toimitettavat taimet ovat tavanomaista lyhyempiä, mutta lähtevät hyvin kasvuun. Varhain tilaava saa haluamansa taimet, kun taas juuri ennen istutuksia tilaava saa taimia, jos niitä sattuu olemaan jäljellä. Summa olisi merkityksellinen, mutta ei vielä riittävä.” sinne, missä niistä on vähiten haittaa luonnolle. ”Eliöt eivät piittaa, onko metsä suojeltu lain vai vapaaehtoisuuden vuoksi, mutta muodollinen suojelu tuo jatkuvuutta.” Laajoja kirveenkoskemia saloja ei riitä suojelualueiksi juuri nykyistä enempää. Entä jos vaikka Kuopion ja Kemijärven infrarahat sijoitettaisiin luonnonhoitoon – siis pyöreät 400 miljoonaa euroa. Mitä sillä saisi. Koivun ja männyn taimia saa vielä tämän kevään istutuksiin. Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho laskee, että summa riittäisi Metso-ohjelman 96 000 hehtaarin suojelutavoitteen toteuttamiseen kerralla. Taimet kannattaa tilata mahdollisimman varhain. Valtio antoi Äänekosken biotuotetehtaalle 200 miljoonan euroa niin sanottua infrarahaa. 3 Onko kuusen jalostettua siementä ollut riittävästi taimitarhakylvöihin. Eikö näistä olisi apua metsäluonnon monimuotoisuuden suojelussa. Mönkkösellä ei ole mitään sitä vastaan. 4 Milloin on aika tilata syysistutusten taimet. ”Se riippuu, kuinka tehokkaasti metsien käyttöä ja suojelua voidaan suunnitella ja keskittää alueellisesti. ”Yksinään se ei riitä, mutta luonnonhoidon taso ratkaisee, paljonko suojeltavaa alaa lisäksi tarvitaan.” Kymmenisen prosenttia metsänomistajista ei halua hakata metsiään. Suojelualaa saataisiin laajennettua vähimmin kustannuksin ja sadassa vuodessa hakkuuaukeille nousee luonnostaan monimuotoinen metsä.” 1 Näkyykö hakkuumäärien kasvu taimien kysynnässä. ”Avohakkuualojakin kannattaisi lunastaa suojeluun esimerkiksi nykyisten suojelualueiden tuntumassa. Tavoitteena on, että jatkossa monimuotoisuuden turvaamiseksi välttämättömät toimet voitaisiin käsitellä määrällisenä rajoitteena, kun suurinta kestävää hakkuumahdollisuutta lasketaan. Tänä keväänä istutetaan tavanomaista lyhyempiä taimia, Metsätaimituottajat ry:n uusi puheenjohtaja Timo Salminen kertoo. MIKKO HÄYRYNEN Kuka: Fin Forelia Oy:n toimitusjohtaja ja osakas, Metsätaimituottajat ry:n puheenjohtaja Timo Salminen. Miksi: Vuosittain kotimaassa tarvitaan noin 160 miljoonaa metsäpuun tainta. ”Ehkä tuntuvat kannustimet voisivat toimia, pakkotoimin suojelusta seuraa vain riitoja.” Mönkkönen työstää yhdessä ruotsalaiskollegoidensa kanssa mallia, jolla määritellään rajoitteita lisääntyville hakkuille. Mutta jos kaikki vireillä olevat tehdashankkeet toteutuvat, luonnon monimuotoisuus kapenee.” Talousmetsien luonnonhoito ei riitä Metsäväki suosisi talousmetsien luonnonhoitoa monimuotoisuuden turvaamisessa
Metsänomistaja huomaa tämän siitä, että havupuiden kannoissa näkyy vihertävää väriä. ”Iso kysymys on, miten juurikäävän valtaamalta kasvupaikalta saataisiin tervettä kuusen tyvitukkia”, hän sanoo. Tuhot etenevät Vaikka juurikääpää torjutaan, 14 MAKASIINI 4 • 2018 14 MAKASIINI 4 • 2018 5754_.indd 14 1.6.2018 14.08. Valkohäntäpeuraa ja metsäkaurista saa puolestaan metsästää ilman koiraa myös 1.2.–15.2. Kelvottomia kohteista oli vain reilu prosentti”, Koivusalo sanoo. Se, säätävätkö hakkuukoneenkuljettajat kantokäsitteJuurikääpä työllistää jälleen Metsänjalostus tuo toivoa lahottajasienen valtaamille alueille. Hänen mukaansa juurikäävän torjunnasta huolehdittiin hyvin. Paras tulos saadaan kuitenkin silloin, kun kannot ovat läpimitaltaan keskikokoisia eli 20–39 senttimetrin paksuisia. Hirvenmetsästys saa jatkoaikaa Ympäristöjärjestö WWF kehottaa metsänomistajia rajoittamaan hakkuita lintujen pesimäaikana. Väri on peräisin juurikäävän torjunta-aineesta ja helpottaa työjäljen seurantaa. Hirveä saa jatkossa metsästää ilman koiraa tammikuun 15. Lukessa on juuri käynnistetMonen riistalajin metsästysajat pitenevät. ”Metsästysaikoja pidennettiin erityisesti metsäja liikennevahinkojen estämiseksi. Juurikääpä on havumetsiemme haitallisimpia lahottajasieniä. Toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana hakatut havupuuvaltaiset leimikot pitää käsitellä torjunta-aineella, jos hakattavat puut ovat läpimitaltaan yli kymmenen senttimetrin paksuisia. Lainsäädäntö ei kuitenkaan aseta rajoitteita lintujen lisääntymisaikana tehtäville metsänhakkuille. Ensiharvennukseen säädetty laitteisto taas ei aina riitä peittämään yksittäisiä järeitä kantoja”, Koivusalo sanoo. Vahvistunut hirvieläinkanta näkyy esimerkiksi taimikkotuhoina, ja tähän puututaan nyt”, maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo. Sen torjunta tuli pakolliseksi vuonna 2016. Koivusalo seurasi viime vuonna valmistunutta opinnäytetyötään varten 46:n Stora Ensolle urakoivan hakkuukoneen työtä. Myös Tapio Oy:n metsänhoitosuositukset ja sertifiointijärjestelmä FSC kehottavat välttämään lintujen pesimäaikaisia hakkuita linnustolle tärkeissä elinympäristöissä. Kehitettävää riittää Juurikäävän torjunta onnistuu Koivusalon mukaan kaikenlaisissa leimikoissa. Esimerkiksi päätehakkuissa valtapuusto on järeää, joten säädöt eivät välttämättä ole optimaaliset pienille puille. WWF: Hakkuumalttia pesimäaikana lylaitteistot leimikon mukaan vai käyttävätkö he kaikissa leimikoissa samaa säätöä, vaihtelee. Lyhyesti AJASSA LIINA KJELLBERG JUURIKÄÄVÄN torjunta on käynnistynyt Eteläja Keski-Suomen hakkuutyömailla. VI LL E KO IV U SA LO W IK IM ED IA CO M M O N S leviää sieni Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessorin Jarkko Hantulan mukaan hiljalleen pohjoisemmaksi. Koivusalo patistaakin kuljettajia huolehtimaan siitä, että laitteisto toimii hyvin. ”Lain mukaan torjunta-aineen tulee peittää vähintään 85 prosenttia kannon pinnasta”, sanoo Stora Enson operaattori Ville Koivusalo. päivään asti. ”Torjunta-aineen levitys onnistui hyvin kolmella neljästä leimikosta ja tyydyttävästi joka neljännessä leimikossa. Juurikäävän torjunta-aineeseen lisätään väriainetta, jotta nähdään, miten hyvin se levittyy kannon pinnalle. Lähes kaikki Suomessa pesivät lintulajit ovat lailla rauhoitettuja. ”Kantokäsittelylaitteisto säädetään leimikon vallitsevan puuston mukaan
Tekopökkelöksi valitaan rinnankorkeusläpimitaltaan yli kymmensenttisiä, kaupallisesti vähäarvoisia puulajeja sekä jo vioittuneita tai kuolleita puita. ”Ei kuusista täysin juurikääpää kestäviä saada, mutta jalostuksen avulla sitä olisi mahdollista istuttaa myös juurikäävän saastuttamille paikoille”, Hantula sanoo. Siinä on syy metsänomistajien puumarkkinoilla kokemaan tyytymättömyyteen. Ruotsissa havaittiin hiljan, että kuusen kykyä vastustaa juurikääpää säätelee tietty geeni. ”Se, mitä jokainen metsänomistaja voi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, on varmistaa, että hakkuun jälkeen metsä uudistetaan nopeasti ja uusi metsä lähtee hyvin kasvuun.” Erikoistutkija Mikko Peltoniemi Luonnonvarakeskuksesta, Metsän henki 2/18. Kaavaluonnos lisäisi metsänomistajien velvollisuuksia, rajoittaisi oikeuksia ja kasvattaisi hyönteistuhojen riskiä. ”Suomalainen metsästyskulttuuri perustuu yhteiseen luottamukseen maanomistajien ja metsästäjien välillä, ja sitä on vaalittava yhä paremmin.” Maaja metsätalousministeri Jari Leppä, Metsästäjä 3/2018. Lupauksensa mukaisesti valtio tuplasi määrän ja suojeli yhteensä 3 358 hehtaaria. Metsäkeskus moittii Espoon kaavaa 15 MAKASIINI 4 • 2018 15 MAKASIINI 4 • 2018 5754_.indd 15 1.6.2018 14.08. Tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuudelle arvokasta lahopuuta vierimetsien hoidon yhteydessä. Valtaosa 94 uudesta valtion suojelualueesta on Metsähallituksen kohteita. Lähde: Luonnonvarakeskus EL SE KY H Ä LÄ Juurikäävän torjunta toukokuun alusta marraskuun loppuun kivennäismailla, joilla havupuuta yli 50 % puuston tilavuudesta turvemailla, joilla kuusta yli 50 % puuston tilavuudesta läpimitaltaan yli 10 sentin paksuiset havupuut ty hanke, jonka tavoitteena on kehittää juurikääpää paremmin kestäviä kuusentaimia. Toisaalta mäntykuitupuun hakkuut yksityismetsissä ovat lisääntyneet – ja näyttävät lisääntyvän jatkossakin, joten kuitupuusta saatavat tulot ovat kasvussa. Ne kuuset, joilla on tämän geenin harvinaisempi muoto, kestävät juurikääpää muita paremmin. Sanottua MIKKO RIIKILÄ EI IHME, että sahureita tympii. Sen voisi selvyyden vuoksi muuttaa miljooniksi kuutiometreiksi niin, että esim. Sen jälkeen sitä on mahdollista ryhtyä suosimaan jalostuksessa. X-akselin aikajana on sama kuin ylemmässä graa?ssa, y-akseli kuvaa ostettuja kuutiomääriä. 1990-luvun alku oli sahojen onnen aikaa, kun lama ja metsäveromuutos työnsivät ale-hintaista tukkia markkinoille. 16 Suomen metsien puista 16 prosenttia on istutettu tai kylvetty. Yli puolet niistä sijaitsee Etelä-Suomessa, 27 Pohjanmaan-Kainuun alueella ja 15 Lapissa. X-akseli kuvaa siis ajankohtaa ja alkaa muistaakseni vuoden 1989 alusta.Y-akselin yksikkö on prosenttia lopputuotteen hinnasta 2 4 6 8 10 12 Lähde: Luonnonvarakeskus, Teollisuuspuun hakkuut alueittain alempi graa. ”Juurikääpä kasvaa näissä puissa noin neljänneksen hitaammin”, Hantula sanoo. Sahatavarakuutioon tarvittavan tukin (2,2 m3) kantohinta nimittäin lohkaisee jo yli 65 prosenttia sahatavaran vientihinnasta (keltainen käyrä). Loput ovat syntyneet luontaisesti. 8 400 hehtaaria uusia suojelualueita Suomen metsäkeskus on huolissaan luonnoksesta Espoon pohjoisja keskiosien yleiskaavaksi. kuvaa mäntykuitupuun ostomääriä. Tukin hinta kirpaisee sahoja ”Avohakkuu on ainoa keino, jos kuusen lisäksi halutaan kasvattaa mäntyä ja koivua. Niistä ajoista kantohinnan osuus on kuitenkin kasvanut. Tekopökkelöitä vierimetsiin Suomen juhlavuoden Luontolahjani satavuotiaalle -kampanja keräsi yksityisten suojelualueita 3 064 hehtaaria. m Sahatavara Sellu MTK ja Energiateollisuus ovat päivittäneet suosituksensa sähköjohtoalueiden vierimetsien hoidosta. Metsämme olisivat kuusikoituneet, jos avohakkuita ei olisi käytetty.” Kasvitieteilijä ja luontokirjailija Seppo Vuokko, Terve Metsä -lehti 1/2018. 8000 on 8 miljoonaa ja 10000 on kymmenen miljoonaa Mäntykuitupuun ostomäärät 1989–2018 1989–2018 % lopputuotteen hinnasta milj. Jos luonnos toteutuisi, metsänomistajat joutuisivat jatkossa hankkimaan hakkuita varten maksullisen maisematyöluvan ja menettäisivät oikeutensa kemeratukeen. 10 20 30 40 50 60 70 80 Kantohinnan osuus lopputuotteen hinnasta keltainen käyrä kuvaa kuinka ison osan tukin kantohinta lohkaisee kuusisahatavarakuution keskimääräisestä vientihinnasta. Sen lisäksi kunnat suojelivat maitaan 1 980 hehtaarin verran. sininen käyrä kuvaa mäntykuidun ja havusellun vastaavaa suhdetta. Mäntykuitupuun (5 m3) kantohinnan osuus havusellutonnin markkinahinnasta on ollut sen sijaan lievässä laskussa (sininen käyrä). Lukessa selvitetään parhaillaan, miten yleinen kyseisen geenin harvinaisempi muoto on suomalaisessa metsänjalostusaineistossa. Tekopökkelöistä ja lahopuusta maksetaan maanomistajalle korvaus. Myöskään metsätuholain velvoitteet eivät olisi voimassa
50,64 ??. 55,05 ??. 64,42 ??. Animaationäkymässä on syyskesän puolipilvisen päivän tuntu. 17,68 ??. 14,12 ??. 38,72 ??. 63,44 ??. 16,85 ??. 17,92 ?. 19,49 ??. 12,66 ???. 13,16 ??. 54,75 ??. 66,52 ??. 12,96 Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ??. 13,32 Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ?. 19,04 ??. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA SEPPO SAMULI TULEVAISUUDESSA puunostajan kanssa mennään metsään omassa olohuoneessa eikä sellainen tulevaisuus ole edes kovin kaukana. Virtuaalimetsiä on kahdentasoisia. Virtuaalitodellisuudessa voi hypätä kuviolta toiselle ja toimenpide-ehdotuksista kuviolle voi valiRaakapuun kantohinnat viikolla 21 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ??. 53,19 ??. 15,63 Ensiharvennus ?. 19 Harvennushakkuu ??. Pelillisyys tuntuu esimerkiksi siten, että kun osoittaa puuta, niin näkee puun pituuden, tilavuuden ja hinnan. 16,58 Uudistushakkuu ??. 17,37 ??. 13,79 ??. 18,65 Harvennushakkuu ??. Tosin linnut laulavat kuin keväällä, mutta pörriäiset puuttuvat. 19,97 ?. 13,15 ?. Kuvausmenetelmän nimi on hyperspektri, mitä se sitten tarkoittaakaan, mutta joka tapauksessa metsä on mallinnettu jokaista puuta myöten. 54,25 ??. 20,83 ??. 64,42 ??. nousussa. 16,96 ?. 17,07 Uudistushakkuu Harvennushakkuu 50,26 * 49,84 * 16,14 * 15,38 * Ensiharvennus AJASSA Puumarkkinat Virtuaalimetsä on melkein aito Jos ei ole aikaa käydä palstalla, voi Metsä Groupin uusi palvelu tuoda metsän kotisohvalle. ta erilaisia hakkuutapoja. 60,57 ??. Ensikertaisena kokemuksena virtuaalimetsästä jää hiukan 16 MAKASIINI 4 • 2018 16 MAKASIINI 4 • 2018 5755_.indd 16 1.6.2018 13.27. 62,74 ??. 65,37 ??. Virtuaalimetsä on toisinto omasta metsätilasta. laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ??. 43,24 ??. 17,58 ??. 47,82 ??. 65,45 ??. 55,79 ??. 17,55 ?. 61,8 ?. 16,91 ?. 16,8 Ensiharvennus ??. Eksyä ei voi eikä tilaltaan kävellä pois, sillä silloin näkymässä nousee ristikko eteen. 66,11 ??. 41,16 ?. 61,72 ??. 38,87 ??. 19,6 ??. Ja kun painaa liipaisinta, puu katoaa ja moottorisaha soi. 16,23 ?. 16,32 Ensiharvennus ??. 19,1 ?. 16,94 ??. Jalostuneemmassa mallissa on Metsä Groupin metsäsuunnitelma, joka on terästetty pienoiskopterieli dronekuvauksella. 20,36 ??. 12,86 ??. 41,41 ??. 60,16 ?. 46,07 ??. 17,18 Uudistushakkuu ??. 48,74 ??. Virtuaalinäkymä näyttää, miten maisema oikeasti muuttuisi. 51,93 ??. ”Virtuaalimetsällä on huomattava merkitys viidessä vuodessa”, Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen uskoo. 43,46 ??. Pelimaailman metsäsovellus Ohjelma-alusta on kehitetty pelimaailmassa ja virtuaalimetsä on metsätalouteen tehty sovellus. Metsä Group avaa syksyllä palvelun, jossa omaan metsään mennään tietokoneella virtuaalilasit päässä. 65,46 ??. ??. 20,18 ??. 37,28 ??. Jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen (vas.) ja sähköisten palveluiden päällikkö Kalle Ikonen kokeilevat virtuaalimetsää. 17,87 ?. 16,88 Uudistushakkuu ??. 18,56 Harvennushakkuu ??. Virtuaalimetsä toimii myös verkkoselaimella ilman laseja. 62,74 ??. 44,44 ??. Karvalakkimalli yhdistää Maanmittauslaitoksen pinnanmuototiedot ja Metsään.fi-palvelun kuviotiedot
Leimikko on kauttaaltaan kangasmaata, mutta metsätie ei ole kelirikkokelpoinen koko matkalta. 50,54 ??. Käyttäjät kasvavatkin metsäalan ulkopuolella. 19,71 ??. 11,99 ??. 19,22 ?. 37,06 ??. 16,55 ?. 53,78 ??. 16,29 Uudistushakkuu ??. 66,08 ??. 53,21 ??. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. 18,27 Harvennushakkuu ??. 61,61 ??. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. 37,74 ??. 15,98 Uudistushakkuu ??. 16,3 ??. 49,98 ??. 56,69 ??. 12,56 Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ??. 18,3 ??. Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2018 2017 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,4 0,8 1,2 1,6 2,0 17 MAKASIINI 4 • 2018 17 MAKASIINI 4 • 2018 5755_.indd 17 1.6.2018 13.27. 44,19 ?. 14,7 ??. 14,86 ??. 64,2 ??. 46,59 ??. 15,05 Uudistushakkuu ?. 16,54 Uudistushakkuu ??. 18,42 Harvennushakkuu ??. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. 18,56 ?. 20,24 ??. 65,18 ??. Jumppanen näkee, että esimerkiksi matkailumarkkinointi ja virtuaalinen tutustuminen hotelleihin opettaa ihmisiä käyttämään muitakin virtuaalipalveluja. Tarjouksia tuli kolme, joista yksi kotimaiselta isolta yhtiöltä, toinen kotimaan sahayhtiöltä ja kolmas puuta Ruotsiin välittävältä yritykseltä. 16,34 ??. 18,62 Harvennushakkuu ??. Hintakisa oli tasainen. Länsirajalla pikkutukki on yleensä tärkeä, mutta tässä tapauksespöllämystynyt olo, mutta se on paljolti kokemuksen puutetta. 64,47 ??. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. 19,34 ??. 59,97 ??. Länsirajalta menee puuta Ruotsiin jatkuvasti ja tämäkin leimikko hakataan ennen syksyä. 58,11 ??. 15,98 Ensiharvennus Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ??. 15,06 ??. Leimikon ala on 14,5 hehtaaria ja puuta tulee arviolta 850 kuutiometriä. 62,34 ??. 43,64 ??. Leimikko myytiin metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppana. Tiedot kerätään viikoittain. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. 48,77 ?. Todennäköisesti isot toimijat ottavat kaulaa pienempiin, sillä kaikilla eivät rahkeet riitä virtuaalitodellisuuksien kehittämiseen. Komea tukkileimikko myytiin Ruotsiin HUIPPULEIMIKKO LÄNSI-LAPISSA Puutavaralaji m3 €/m3 Yhteensä, € Mäntytukki 600 53 31 800 Pikkutukki 50 25 1 250 Mäntykuitu 200 18,5 3 700 Yhteensä 850 m3, 36 750 euroa (arvio) sa se ei noussut merkittäväksi. 18,04 ??. Jumppasen mukaan virtuaalimetsän avulla halutaan tavoittaa nuorempi ja etäällä tiloistaan asuva metsänomistajakunta. Näköpiirissä on sekin, että metsänomistaja voi etänä lähteä metsäkävelylle yhdessä puunostajan tai metsäneuvojan kanssa. 15,24 Ensiharvennus ??. 50,4 ??. 59,38 ??. Vaikka kruunun ostovoima on nyt alhainen, niin Ruotsin omat puunhinnat ovat nousseet, mikä näkyy kysyntänä Suomen puolella. Koska puukauppa käy hyvin ja hinnat ovat nousussa, niin kaupantekoa hiukan viivytettiin. 19,41 ??. 11,09 Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ??. MIKKO HÄYRYNEN LÄNSI-LAPISSA tehtiin toukokuun puolivälissä kaupat poikkeuksellisen komeasta tukkimänniköstä. 46,32 ?. Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ??. Yhdistyksen mukaan kyseessä oli paras leimikko länsirajalla pitkään aikaan. 16,74 ?. 17,77 Harvennushakkuu ?. 46,03 ?. 59,18 ??. 15,67 ??. 20,28 ??. 12,69 ??. 37,92 ??. 63,08 ??. 41,82 ??. Tukit ja pikkutukit menevät yhdelle ostajalle ja kuitupuut toiselle. 12,08 ?. 48,52 ??. 16,37 ??. 37,72 ??. 13,77 Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. 48,64 ??. 13,99 Ensiharvennus ??. Esimerkiksi tarjouspyynnön lähettämismahdollisuus on tulossa myöhemmin. Myyjä oli tyytyväinen, sillä hinnat olivat parhaita vuosikausiin. 44,34 ?. Sähköisten palvelujen kehityksessä Metsä Group on ainakin hetkellisesti ottanut kaulaa kilpailijoihin. 48,92 ??. 51,22 ??. 18,84 ?. Yllättävää ei olisi, vaikka toinen käyttäjäkunta löytyisi vanhemmasta päästä. 16,31 ?. Etua etämetsänomistajille Vaikka virtuaalimetsä on kohta tätä päivää, se on ennen muuta tulevaisuuden lupaus. Ruotsalaistarjous tuli euromääräisenä ja Suomen tapaan tilavuus kuoren päältä mitattuna. Niistä, jotka eivät enää mene ojan yli loikkaamalla, mutta mieli palaa metsään alati. Kotimaisen ison yhtiön tukin hinta olisi ollut paras, mutta kauppa ratkesi Ruotsin hyväksi, koska tukkikertymä arvioitiin suuremmaksi paremman katkonnan ja väljempien laatuvaatimusten kautta. 17,02 ?. Päätehakkuuta on viisi hehtaaria, kahdeksan hehtaaria ylispuiden poistoa ja puolitoista hehtaaria harvennusta. 53,33 ??
Ostaja oli metsärahasto. Eri-ikäisten kasvatusmetsien osuus oli 70 prosenttia pinta-alasta. Hieskoivu oli liki kymmenellä hehtaarilla pääpuulaji. ”Alikasvoskuusille ei yleensä anneta hinnoitteluissa mitään lisäarvoa, vaikka ne ovat hyvä lähtökohta etenkin eri-ikäiskasvatukselle.” Kauppahinta vertailun ylälaitaan Tila-arviossa kasvatusmetsien odotusarvolisät ja hehtaariarvot olivat maltilliset. ”On tavallista, että saan viljelymänniköistä myyntiarviota vähemmän tukkipuuta. Markkinat METSÄTILAKAUPAT TAMMI–HUHTIKUUSSA 2018 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto kpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% €/ha €/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 12 10 189 38 11 89 35 4 782 54 1,08 Satakunta 12 6 129 Häme-Uusimaa 12 10 169 37 9 119 38 5 568 47 1,08 Etelä-Karjala 15 9 238 Kymenlaakso 16 11 244 39 7 90 32 3 878 43 0,96 Pirkanmaa 17 14 384 22 16 130 39 4 892 38 0,99 Etelä-Savo 33 24 585 31 11 120 35 4 691 39 0,95 Eja K-Pohjanmaa 84 40 1 178 30 8 81 21 2 309 29 0,87 Keski-Suomi 33 32 989 36 10 92 32 3 492 38 0,87 Pohjois-Savo 27 19 573 28 9 103 25 3 167 31 0,73 Pohjois-Karjala 32 26 835 25 13 117 28 3 409 29 0,88 Kainuu 21 16 916 24 9 77 22 1 574 21 Pohjois-Pohjanmaa 77 45 1 735 21 11 89 19 1 945 22 0,9 Lappi 36 19 1 233 17 11 66 14 1 100 17 0,85 Koko maa 427 281 9 397 lisäys huhtikuu 115 62 2 118 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Kohteesta tehtiin kahdeksan tarjousta, joista paras (242 630 euroa) valittiin. Tilan kuviorakenne oli pienipiirteistä. Taimikoita oli viidesosa ja uudistettavia aloja Keskimääräistä kalliimpi kauppa Tällä kertaa esittelemme noin 50 hehtaarin metsätilan kaupan Viitasaarelta. Tämä asettui hintavertailussa vaihteluvälin ylälaitaan. Valtapuiden pituus oli 27–28 metriä ja keskipituus noin 25 metriä. Hintaa nosti yksi rantapaikka ja sillä oleva rakennus. Arviointi kannattaa aloittaa arvokkaimmista kuvioista. +Hyvä sijainti pikitien tuntumassa +Hyvä kehitysluokkajakauma +Hyvät maapohjat ja kasvut –Paljon kunnostushakkuutarpeita –Paljon soistuneita kankaita ja ojia –Hieskoivun suuri osuus Hintataso lähtenyt nousuun. Kokonaisuutena myyntiesitteen tiedot olivat oikeansuuntaisia. Myyntiesitteen mukaan puuta oli keskimäärin 109 kuutiometriä hehtaarilla eli kohde oli puustoltaan maakunnan myyntikohteiden keskitasoa. Jonkin verran kohteella oli myös soistuneita kankaita ja soita. Liljeroosin seurannassa on useita Viitasaarella tehtyjä tilakauppoja. Toiseksi arvokkaimmalla kuviolla kasvoi noin 55-vuotias, harvennettu viljelymännikkö. ”Arvioin kuvion puumäärän ja tukkipuun osuuden esitetietoja selvästi suuremmiksi. Uutta PohjoisKarjalan hintakerroin! Suuri taimikoiden osuus nostaa puustokerrointa 18 MAKASIINI 4 • 2018 18 MAKASIINI 4 • 2018 5756_.indd 18 1.6.2018 13.30. Tila oli aiemmin ollut asuttu, mutta rakennuksista ei ollut juuri mitään jäljellä ja pellot oli joko metsitetty tai jätetty metsittymään. Liljeroos arvioi, että tälläkin kuviolla puuta oli myyntiesitteen tietoja enemmän. Huonohkoja männiköitä on nykypuustoissa paljon, niissä tukkiosuus pysyy koko kiertoajan verrattain alhaisena.” Muilla kuvioilla esitteen puumäärät ja Liljeroosin arviot vaihtelivat eri suuntiin. Maapohjat olivat valtaosin kivennäismaiden tuoreita kankaita. Pääkuvio oli reilun kolmen hehtaarin suuruinen, liki satavuotias mänty-kuusisekametsä. Puuston laatu oli hyvä”, Liljeroos kertoo. kymmenisen prosenttia. Viljelymännikössä vähemmän tukkia Metsätilojen hintaseurantaa Metsälehdessä ylläpitävä Hannu Liljeroos kävi arvioimassa tilan maastossa. Kuvioiden keskikoko oli vain noin hehtaari. Soistuneille kankaille ja entisille pelloille oli syntynyt luontaisia koivikoita, joiden alla kasvoi paikoin kehityskelpoista kuusitaimikkoa. AJASSA MIKKO HÄYRYNEN KESKI-SUOMESSA Viitasaarella oli keväällä kaupan reilun 50 hehtaarin metsätila. Tosin tukkipuun osuus oli ilmoitettua pienempi. Metsämaan hehtaarihinnaksi ilman rantapaikkaa tuli noin 4 000 euroa ja kuutiometrin hinnaksi 33 euroa. Tilan hintapyyntö oli 208 000 euroa, mikä sisälsi rantapaikan ja rakennuksen, joiden arvoksi Liljeroos arvioi noin 40 000 euroa. Tilan erikoispiirre oli koivikoiden suuri määrä
20 40 60 80 100 Kyllä 17% Ei 83% Pitääkö avohakkuut lopettaa valtion metsissä. Ainoa hyöty on se, että voi vertailla tukkiprosentteja erilaisilla runkojen keskitilavuuksilla ja eri ostajien välillä. Jos runkokohtaiset katkontaja mittaustiedot olisivat nähtävänä, niin lähes kaikki pystyisivät niistä tarkistamaan, onko esimerkiksi kolmen tukin rungosta tehty vain kaksi tukkia + pikkutukki.” JÄTKÄ ”Ovathan nuo katkontalistat olleet saatavilla niin kauan kuin on motolla puita mitattu. Eipä niistä itselle ole koskaan hyötyä ollut, vaikka jäsen olen ollut vuosikymmenet.” APLI ”Kyllä sekin jotain katkonnasta kertoo, mikä on prosenttiosuus pienimmissä läpimittaluokissa. WWW.YOUTUBE.COM/WATCH?V=TRRURVR32S&FEATURE=YOUTU.BE Verkkosivusto tiedottaa vaarallisista sääolosuhteista, myös metsäpalovaaroista, 37:ssä Euroopan maassa. Onko tämä nyt se suuri salaisuus, jota kukaan ei ole ennen saanut nähdä?” NUAKKA ”Listassa pitäisi olla runkokohtaiset katkonnat. Juoksevassa metsässä pitäisi käytännössä olla yhtä monta 16–18 sentin luokan normitukkia kuin runkoakin.” KUUSESSA OLLAAN ”Mukava kuulla, että sellunjalostajatkin ovat siirtymässä tarkempaan tukin talteenottoon. Kova homma olisi tsekata jokaisen erillisen rungon apteeraus ja alkaa sitten purnata niistä ostajalle. Sekään ei liene vaikeaa, kun sen osaa. Kuusialuskasvoksen poistaminen palautti mustikan.” Suorittava porras Miten ensi vuonna valmistuva maailman korkein puurakennus välttää tulipalot. ”Tänään oli postissa tullut MG Viesti. JALKANEN ”Niinpä tietysti, ja numeroituna rungot ja kanto koneen värillä, että alkuperä löytyy. Siinä kerrottiin heidän kanssaan tehtyjen puukauppojen mittaustodistuksen liitteenä tulevan muun muassa katkontalistan, jossa näkyvät tehdyt tukit pituusja läpimittaluokittain. Kokorunkokaupoissa tosin vähän nihkeämmin.” VISAKALLIO ”Hyvä uudistus, mutta tuo lista ei vielä kerro sitä, miten tarkkaan laatuvaatimukset täyttävä tukkiosuus tuli hyödynnettyä tukiksi.” A. Katkonnan seuranta ja siitä tiedottaminen on tuonut tulosta, tässä mhy on avainasemassa.” METSÄ-MASA Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Porinaa katkonnasta Verkkokeskustelussa pohdittiin mittaustodistusten tarpeellisuutta. Gallup Uusi kysymys: Huomioitko lintujen pesimäajan metsätöissäsi. METEOALARM.EU/INDEX.PHP?LANG=SU_FI Livekameroiden valikoimasta löytyy nyt myös Suomen luontoon palannut metsäpeura. VERKOSSA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. LUONTOLIVE.WWF.FI/METSAPEURA 19 MAKASIINI 4 • 2018 19 MAKASIINI 4 • 2018 5781_.indd 19 1.6.2018 13.31. Luulisin, että saisin alkaa harjoittaa hankintahakkuuta pystypuuostajien loppuessa.” TIMPPA ”Mhy:n katkontatiedot… no joo, ylimainostettua hommaa. MUSTIKAN PALUU ”Nuorissa kasvatusmetsissä on valtava mahdollisuus tuottaa myös marjoja. Oliko muita iltasatuja pakissa nyt?” JEES H-VALTA ”Ainahan ne listat ovat tulleet
TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT SEPPO SAMULI 20 MAKASIINI 4 • 2018 20 MAKASIINI 4 • 2018 5752_.indd 20 1.6.2018 14.10. Aloittaa voi vaikka heti ja palkintona on metsäluonnon monimuotoisuuden koheneminen. TEEMA Talousmetsien luonnonhoitoa voi kokeilla joka metsässä. Jouni Nissinen aikoo lisätä metsässään lahopuuta, riistatiheikköjä ja siirtyä jatkuvaan kasvatukseen
21 MAKASIINI 4 • 2018 21 MAKASIINI 4 • 2018 5752_.indd 21 1.6.2018 14.10
Nyt hän pääsee käytännössä kokeilemaan, kuinka taloudellisen hyödyn tavoitteluun lisätään luontoarvot huomioiva näkökulma. Haapa on monimuotoisuuden arvopuu, joka kannattaa aina säästää. Ihmisen toiminta on kuitenkin kaventanut metsäelinympäristön monimuotoisuutta, ja tällä hetkellä maassamme on 2 350 uhanalaista metsälajia. Metsien monimuotoisuuden ja luontoarvojen säilyttämiseen onkin syytä kiinnittää juuri nyt huomiota, koska voimakkaasti kasvava biotuoteteollisuus tarvitsee yhä enemmän puuta, ja lisääntyvät hakkuut puolestaan ovat uhka luonnon monimuotoisuudelle. Yksinkertainen on monimuotoista Helsingin yliopistosta maatalousja metsätieteiden maisteriksi valmistuneen ja Suomen Luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkönä työskentelevän Jouni Nissisen metsässä on jo valmiiksi olemassa tärkeimpiä metJouni Nissinen otti ilomielin suvun perintömetsän itselleen, vaikka kiinteän omaisuuden ohella lisääntyi myös pankkilaina. ”Jonkinlainen metsätalous” tarkoittaa Nissisen tapauksessa sitä, että hän hoitaa talousmetsäänsä jatkuvan kasvatuksen mallin pohjalta samalla luontoarvot huomioiden. Puolitoista vuotta sitten metsänomistajaksi tullut Jouni Nissinen on hiostavasta kelistä huolimatta pakannut raivaussahan autoonsa ja ajellut kotoaan Helsingistä Salon Kiskoon. ”Tässä täytyy jonkinlaista metsätaloutta harjoittaa, että saan pankkilainat maksettua pois”, Nissinen veistelee. Erityisen arvokkaita ovat vanhat, järeät haavat. Talousmetsien luonnonhoidolla tarkoitetaan keinoja, jotka puuntuotannon ohella tukevat metsien monimuotoisuuden turvaamista, vesiensuojelua, virkistyskäyttöä ja maisemanhoitoa. 22 MAKASIINI 4 • 2018 5752_.indd 22 1.6.2018 14.10. Luonnonvarakeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista metsänomistajista on ainakin jossain määrin aiheesta kiinnostunut. Tarvetta ja kiinnostusta on Nissinen ei ole ainoa, jota talousmetsien luonnonmukainen hoito kiinnostaa. L ämpömittarin elohopea hivuttautuu koko ajan ylemmäs. Nissiselle 40-hehtaarinen metsätila tuli sukupolvenvaihdoksella, kun hän sai osan tilasta lahjaksi äidiltään ja loput hän lunasti rahalla enoltaan. Tästä esimerkkejä ovat sekapuustoisuus, säästöja lahopuut sekä erilaiset suojakaistat metsien ja vesistöjen välissä. Lähes puolet Suomen kasvi-, eläinja sienilajeista elää metsässä, ja suurin osa alkuperäisestä metsälajistosta pystyy elämään myös talousmetsässä. Viereinen sivu: Jouni Nissisen mukaan metsänomistajan on oltava aktiivinen ja osattava kertoa ammattilaisille, mitä haluaa, jos mielii saada metsänsä hoidettua tavanomaista luonnonmukaisemmin keinoin. Onneksi luonnonmukaisen, monimuotoisuuden säilyttämistä tukevan metsänhoidon tehokkaimmat keinot ovat yksinkertaisia ja ne voi ottaa käyttöön heti. Lukema on 27 ja kuumuuden lisäksi hyttyset pyrkivät metsässä liikkujien iholle
Nissinen kannustaa lehtipuiden ja yleensäkin sekapuuston suosimiseen jo sen takia, että etenevä ilmastonmuutos tulee jossain vaiheessa vaikuttamaan kotimaisten kuusipuiden terveyteen. Aionkin ryhtyä tekemään sitä itse puita kaatamalla”, hän suunnittelee. Komeat haavat Nissinen on merkinnyt nauhoin, etteivät suhisevalehtiset puolijalopuut joutuisi hakkuiden tullen vahingossa moton kouraan. Jos kaikki metsät ovat kuusta, niin silloin se ei näytä kivalta metsässä eikä metsänomistajan kukkarossa.” Ryteikkö odottaa Koska Jouni Nissinen on vasta luonnonmukaisen metsänhoitoprojektinsa alussa, osa talousmetsän tärkeistä luonnonhoitokeinoista on vasta suunnitteluasteella. Esimerkiksi säästöpuuryhmiä ei vielä ole, koska hakkuita ei ole tehty ja säästöpuille ei siten ole ollut tarvetta. sän luonnonhoitokeinojen alkuja. 23 MAKASIINI 4 • 2018 5752_.indd 23 1.6.2018 14.10. ”Oman metsäni ongelma on, että lahopuuta on edelleen liian vähän. Tasaikäisrakenteisesta männiköstä kehittyy vähitellen eriikäisrakenteinen sekametsä, kun lehtipuut ja ylispuut saavat kasvaa rauhassa. Metsäalueen koillisosassa on 120-vuotias kuusikko täynnä jylhiä puita erityisesti sienten, kääpien ja jäkälien elinpiiriksi. Kuusikon alarinteessä on useita tuulenkaatoja, jotka Nissinen on jättänyt paikoilleen lahoamaan. ”Kuusi tarvitsee lepovaiheen talvella, ja jos tulisi monta lämmintä talvea peräkkäin, se alkaisi haitata kuusten hyvinvointia. Sekapuustoa ja erilaisia lehtipuita metsästä löytyy paikoin runsaasti
SEKAPUUSTOISUUS JA LEHTIPUUT Lehtipuiden säilyttäminen havupuuvaltaisessa metsässä on tehokas tapa säilyttää metsän monimuotoisuutta. Ylispuustoa täällä on vähän ja ne jätetään kaikki.” Tänä kesänä Nissinen on ottanut tavoitteekseen raivata kuuden hehtaarin taimikon. alv 24% (OVH 15.490 €+ tk) NYT! 13.990 € www.kranman.fi Tiilitehtaankatu 45, 65100 Vaasa Ark. Asiassa on se hyvä puoli, että samalla Nissinen pääsee tekemään erilaisia riistatiheikköjä haluamiinsa kohtiin. LAHOPUUT Ovat kuollutta puunrunkoa tai rungon osaa, jolla voi elää lahottajaeliöstöä. RIISTATIHEIKÖT Riistatiheikkö on esimerkiksi alikasvoskuusten ja muun puuston muodostama tiheikkö, joka tarjoaa suojaa erityisesti kanalinnuille. Myös havupuusekoitus tuo metsään vaihtelua puhtaisiin kuusikoihin tai männiköihin verrattuna. Erinomaisia lahopuulajeja ovat haavat, raidat ja vanhat, vialliset lehtipuut. Säästöpuiksi kannattaa valita monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita (mm. Kranman T1750 4WD Tehokas hydraulimetsävaunu mönkijälle! Valosarja kaupan päälle! +tk sis. Ne turvaavat monimuotoisuutta, sillä niiden annetaan kasvaa, kuolla ja lahota metsään. ”Jätän riistatiheikköjä kaikkiin sellaisiin kohtiin, jotka ovat valmiikJouni Nissisen metsään mahtuu monenlaisia kuvioita ja valtavat mahdollisuudet harjoittaa luonnonmukaista metsänhoitoa. Esimerkiksi PEFC-sertifikaatti edellyttää, että leimikkotasolla jätetään vähintään 10 säästöpuuta hehtaarille. ”Lehtipuita tänne jätetään runsaasti, varsinkin jos on muuta kuin koivua. Esimerkiksi FSC-standardin mukaan pienmetsänomistajien lehtilahopuun säästövelvoite on 20 puuta hehtaarilla. Lähes puolet tilan pinta-alasta on 10–20-vuotiasta varttunutta havupuutaimikkoa, jota Nissinen hoitaa tähtäimenään sekapuustoisuus ja erirakenteisuus. Tai oikeastaan ryteikön, sillä kyseessä on myöhästynyt taimikonhoito. Alikasvoskuusten ja kasvatettavien puiden lisäksi tiheikössä voi olla erilaisia lehtipuita ja pensaita. Tiheikön voi perustaa säästöpuuryhmän yhteyteen ja sen koko vaihtelee muutaman alikasvoskuusen ryhmästä aarin kokoisiin alueisiin. Yksi on jo valmiina: niin tiheäoksainen kuusikko, ettei sekaan mahdu. 8.00 13.00 Puh: +358 (0)6 3577 859 simon.nygard@konenygard.fi 24 MAKASIINI 4 • 2018 5752_.indd 24 1.6.2018 14.10. SÄÄSTÖPUUT Säästöpuut ovat eläviä puita, jotka metsänomistaja säästää pysyvästi. Metsänkäsittelyssä suositellaan säästämään erityisesti järeärunkoiset lahopuut. 8.00 17.00, La. haapa, raita ja jalot lehtipuut) ja jättää puut ryhmiin. Lehtipuusekametsien eliöstön runsaus johtuu suuremmasta puulajimäärästä sekä lahoavasta lehtipuusta
”En koe, että olisin joutunut puskemaan ideoitani vastustuksen läpi. Alla: Raivaamattomaan kuusipöpelikköön syntyneestä riistatiheiköstä löytyi vanhojen linnunpesien lisäksi kevään herkkuja korvasieniä. Mutta toki se vaatii metsänomistajalta aktiivisuutta, että osaa sanoa, mitä haluaa.” Kantokääpä on yleinen havupuilla esiintyvä lahottaja. Jouni Nissinen jättää puut kasvamaan kosteikkouoman varrelle, jotta metsään muodostuisi alueen läpi kulkeva riistakäytävä. Sitä paitsi amatööriharventajana on mukava jättää tällaiset kohdat koskematta.” Aikoinaan Nissisen tilalla on tehty suuria avohakkuita, mutta uuden isännän komennossa puuta kaadetaan poimintahakkuilla. Sitä esiintyy kuolleissa puissa ja kannoissa. si tässä tilassa. ”Innofor on tehnyt minulle myös metsätaloussuunnitelman ja toistaiseksi olen tehnyt heidän ehdotustensa mukaan. Nissinen on jo sopinut ensi talvena tehtävästä poimintahakkuusta luonnonmukaisempaan ja avohakkuuttomaan talousmetsänhoitoon erikoistuneen Innofor Oy:n kanssa. 25 MAKASIINI 4 • 2018 5752_.indd 25 1.6.2018 14.10. Koen, ettei minulla vielä ole niin vahvaa näkemystä tässä asiassa.” Ovatko metsäammattilaiset kuunnelleet toivomuksiasi
LuontaiRapolan muinaislinna kivisine valleineen rakennettiin todennäköisesti viikinkiajalla 800–1000-luvuilla. Kaikki kuollut puu on hyvä jättää metsään, mitään ei ole järkevää kerätä pois.” Eikö edes kaatuneita kuusia kirjanpainajien pelossa. Vesanto ei kehu turhaan: Rapolan alueella kasvaa useita uhanalaisia lajeja, muun muassa ketoneilikoita, ahokissankäpäliä ja kynäjalavia. Myös raitoja pitäisi saada metsiin lisää”, Vesanto sanoo. ”Täällä kasvaa myös järeää haapaa, mikä on todella hyvä asia. Puhtaasti haavasta riippuvaisia lajeja on toistasataa. Pitkillä askelilla tuulenkaatojen yli harppova kokenut luonnonhoidon asiantuntija kertoo, että keinot parantaa metsäluonnon monimuotoisuutta ovat monesti hyvin yksinkertaisia, helppoja toteuttaa ja kaiken lisäksi ne eivät useinkaan maksa mitään. ”Lehtipuusekoitus ja sekapuusto yleensä ovat tärkeitä monimuotoisuudelle. Metsänomistajan täytyy toki muistaa pitää kiinni metsätuholaissa mainituista kuolleen puun enimmäisrajoista. Rapolan Linnavuorella, Suomen laajimman muinaismuistoalueen tuntumassa on Metsähallituksen luontopalvelujen hallinnassa oleva noin sadan hehtaarin metsäalue, josta osa on kuin kappale aarnimetsää. Ne ovat kuusella 10 kuutiota ja männyllä 20 kuutiota hehtaarilla. Siellä täällä näkyy kelottuneita puunkäkkyröitä. Hyväksi havaittuja keinoja voi käyttää jokaisessa metsässä ainakin joillain kuvioilla. Lisäksi sekametsät ovat vastustuskykyisempiä esimerkiksi kirjanpainajatuhoja vastaan.” Linnavuoren laelle mutkittelevan polun eteen on kaatunut lukuisia vanhoja havupuita. Haapa on monimuotoisuuden kannalta erityisen hyödyllinen, sillä sitä käyttää yli tuhat lajia elinympäristönään jossain vaiheessa. ”Tämä on monimuotoisuuden huippukohde”, kehuu projektipäällikkö Timo Vesanto Suomen metsäkeskuksesta. Koska ihmiskäsi ei ole vuosikymmeniin sekaantunut Linnavuoren metsän kehittymiseen, alueella on 150-vuotias valtapuusto, lahopuuta lähes 150 kuutiota hehtaarilla, lisäksi on sekapuustoa, lehtipuita ja pensaita. Säästöpuut on myös järkevää keskittää yhdeksi isoksi ryhmäksi eikä ripotella puita sinne tänne. Vesannon mukaan säästöpuuryhmien hyöty kasvaa suorassa suhteessa niiden määrään ja laatuun. Lehtipuusekoitus lisää havupuiden kasvua, ja vielä 10–20 prosenttia lehtipuuta ei pienennä metsäntuotosta. ”Lahopuu on äärimmäisen tärkeä metsälajistolle. Elintärkeät säästöpuut Timo Vesannolta kysytään usein talousmetsien luonnonhoidon keinoista: missä, miten, kuinka paljon ja mitä maksaa. Timo Vesannon mukaan joka metsässä voidaan tehdä jotain luonnon monimuotoisuuden hyväksi ilman että tuotoista tarvitsee tinkiä. 26 MAKASIINI 4 • 2018 5752_.indd 26 1.6.2018 14.10. Tässä asiassa on ollut hygienia vähän liikaa vallalla”, Vesanto opastaa. Haapa on arvopuu Noin 150 kilometrin päässä Kiskosta, Valkeakosken Sääksmäellä on nähtävillä se, miten monimuotoiseksi luonto haluaa metsän kasvattaa. Haapa on koko maata ajatellen tärkein metsään jätettävä lehtipuu. ”Kun kuusi on kuollut ja sen kuori alkaa irrota, niin kirjanpainajan suhteen se ei enää ole ongelma. Säästöpuita, myös muutamia vanhoja yksilöitä, on syytä jättää jokaiselle uudistushakkuukuviolle. Esimerkiksi hoitotöiden jälkeen metsään kannattaa jättää yhtä monta puulajia kuin siellä alun perin oli
Sinnekin on tarkoitus tehdä lahopuuta ja aikanaan poimintahakkuu. ”Tämä on pitkäjänteinen, kymmenien vuosien projekti.” Timo Kuuluvainen Alla: Seitsemän hehtaarin männikkö on perinteistä talousmetsää. Yhdeksän vuotta on lyhyt aika metsän monimuotoisuustutkimuksessa ja alustavia tutkimustuloksia saadaan vielä odotella. Käsitys ei nykytiedon valossa pidä paikkaansa. On pienten aukkojen ja poimintahakkuiden alue, suurempien ja monimutkaisempien aukkojen alue sekä avohakkuualue säästöpuineen. ”Hanke perustuu luonnonmetsissä tehtyyn tutkimukseen: millaisia luonnonmetsät ovat, miten ne kehittyvät ja millaista dynamiikkaa siellä on.” Tutkimuksen perusolettama on, että monimuotoisempi, metsän luontaiseen dynamiikkaan pohjautuva metsänkäsittely ylläpitäisi metsän lajistoa paremmin kuin perinteiset avohakkuukäsittelyt. Kutakin käsittelyä tutkitaan alueellisella tasolla, mikä on ainutlaatuista koko maailmassa.” Kuuluvainen haluaa heti korjata klassisen virhekäsityksen siitä, että avohakkuut olisivat luonnonmukainen tapa käsitellä metsää, koska metsäpalot ovat samalla tavalla polttaneet metsää 100 vuoden välein. ”Toisekseen metsäpalot eivät useinkaan ole avohakkuiden kaltaisia täystuhoja, vaan metsään jää aina palamatonta puustoa ja kilpikaarnamäntyjä henkiin”, Kuuluvainen muistuttaa. 27 MAKASIINI 4 • 2018 5752_.indd 27 1.6.2018 14.10. Metsäpalot ovat luontaisesti olleet aika harvinaisia, ennen kuin kaskikaudella ihmiset alkoivat sytyttää niitä tämän tästä. Näin kertoo yliopistonlehtori Timo Kuuluvainen Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta. Hän on mukana vuonna 2009 alkaneessa Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen sekä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen yhteishankkeessa, jossa tutkitaan metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvia käsittelymalleja. Jos talousmetsissä halutaan säilyttää metsän luontaista lajistoa ja ekosysteemiä, silloin täytyy myös jollain tavalla ylläpitää luonnonmetsän tiettyjä piirteitä. ”Olemme kiinnostuneita siitä, miten metsänkäsittelyn mittakaava vaikuttaa lajistoon ja millaisia eroja eri alojen välillä on. Asiaa tutkitaan Ruunaalla ja Isojärvellä siten, että tavalliseen Luonnonmetsä antaa suunnan talousmetsään on erotettu kolmenlaisia koealoja
”Tuoton menetykset tulevat pikemminkin siitä, että taimikonhoito tai harvennushakkuut myöhästyvät. Jos haluaa maksimoida tuoton, niin hoitotoimenpiteiden ajankohta on ratkaiseva. 28 MAKASIINI 4 • 2018 5752_.indd 28 1.6.2018 14.10. Mukana saa olla mielellään myös lehtipuita”, Vesanto neuvoo. Huomaavainen metsänomistaja voi myös varustaa turvapaikan, riistatiheikön tai suojakaistan, eläimille. Vuoren toisella puolella alkaa tavallisempi kaupunkipuistometsä. Perinteinen tapa ajatella asiaa on laskea hinta joka ikiselle metsään jätettävälle karahkalle ja miinustaa se puunmyyntituloista. Näppärä metsänomistaja suunnittelee riistatiheihöt niin, että ne toimivat samalla myös tulevina säästöpuuryhminä. Tällaisen ajattelun Timo Vesanto torppaa kerrassaan. ”Jos on mahdollista valita, säästöpuiksi kannattaa jättää haapaa, raitaa ja muuta lehtipuustoa, mutta havupuitakaan ei sieltä välistä pidä siivota pois.” Mutta: ”Kun katsoo metsiin jätettäviä säästöpuita, niin ne ovat usein mäntytukkiryhmiä. EhdotIso osa uhanalaisista lajeista ovat riippuvaisia kuolleesta puusta. Kuusi on metsän eläimille muodostettavan suojapaikan tärkein elementti. Siitä ei monimuotoisuus paljon kohene”, Vesanto toteaa. ”Metsänomistajan halun mukaan riistatiheikkö voi olla muutamasta puusta puoleen tai koko aariin saakka. Siksi tuulenkaatoja kannattaa jättää metsään. Riistatiheikön voi Vesannon mukaan muodostaa metsässä minne vain. Rapolan Linnavuoren kupeessa näkyvät metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen parhaat keinot: tuulenkaatoja, lahopuuta, sekapuustoa, lehtipuita ja ikivanhoja järeitä puita sekä tiheiköitä riistalle. sia paikkoja säästöpuuryhmille ovat kivikot, kosteikot ja muut hankalasti hoidettavat paikat. Jos kuusenoksat ulottuvat maahan saakka, silloin tiheiköksi riittää pari kolmekin kuusta. Moni kriitikko mieltää edelleen, että säästöpuuryhmien jättäminen, ja talousmetsien luonnonmukainen hoito yleensäkin, käy kukkaron päälle. Vaihettumisvyöhykkeen esimerkiksi pellon ja metsän väliin Vesanto suosittelee muodostamaan niin, että siinä on sekä avoimia että tiheitä alueita ja monilajinen puusto. Tiheiköistä suojaa Linnavuoren laelta avautuu upea näkymä suoraan Vanajavedelle. ”Silloin se tarjoaa hyönteisille, linnuille ja muille eläimille hyvän elinympäristön, ja pellonreunametsät ovat maisemankin kannalta tärkeitä.” Jotkut metsänomistajat haluavat kokeilla metsissään luontaista uudistamista, eri-ikäiskasvatusta ja poimintahakkuita, toiset eivät ryhtyisi siihen suin surminkaan. Runsas tuhat vuotta sitten alueen asukkaat varustivat Rapolanharjun suojaksi vihollisilta, Linnavuoreksi. Siitä ei monimuotoisuus paljon kohene.” eri suuruusluokan asiasta”, Vesanto kuvaa. Tässä on kyse ihan ”Kun katsoo metsiin jätettäviä säästöpuita, niin ne ovat usein mäntytukkiryhmiä
Pulmaa on pari vuotta sitten lähdetty taklaamaan Monimetsä-hankkeen avulla. Eräs ongelma talousmetsien luonnonhoidossa on ollut se, etteivät metsänomistajien luonnonhoitoon liittyvät toiveet kulkeudu metsäammattilaisten ja erityisesti metsätöiden tekijöiden tietoon. ”Tärkeää on, että lista niistä luonnonhoidon keinoista, joita metsänomistaja haluaa käyttää, menee myös metsäkoneenkuljettajalle”, sanoo Monimetsä-hankkeessa mukana oleva projektipäällikkö Lauri Saaristo Tapio Oy:stä. Joka kuviolta löytyy mahdollisuuksia luonnonmukaiseen metsänhoitoon.” Monimetsä vie viestiä Lauri Saaristo 29 MAKASIINI 4 • 2018 5752_.indd 29 1.6.2018 14.10. Sertifikaatti ohjeistaa lisäksi muun muassa lahopuiden ja säästöpuiden jättämisestä sekä aukkojen koosta. Sen eräänä keinona on esimerkiksi kallis, noin 1 500–2 000 euroa hehtaarilta maksava ja valtavat luonnonhoidolliset hyödyt antava kulotus. ”Kaikki tarkistuslistalla olevat luonnonhoitokeinot ovat sellaisia, että niitä voi käyttää ihan riippumatta siitä, millaista metsänkasvatusmallia soveltaa. Perustasosta ylimenevä osa on tavanomaista luonnonhoitoa, johon Monimetsä-hankkeen tarkistuslistalla olevilla menetelmillä pyritään. Avuksi on muun muassa kehitetty luonnonhoitotoimien tarkistuslista, johon on koottu keskeisimmät luonnonhoidon keinot. Ylimpänä tasona on luonnonhoitoa painottava puuntuotanto. Mutta jos hän haluaa, hän voi jättää niitä pikkuisen tai reilusti enemmän”, Saaristo sanoo. Jos tietoa ei saada motonhyttiin saakka, tuloksena on useimmiten se, että hakkuut toteutetaan pelkästään metsälain ja sertifikaattitason määrittämillä minimivaatimuksilla. Lista sisältää tehokkaaksi havaittuja talousmetsän luonnonhoitokeinoja: säästetään lahopuita ja riistatiheikköjä, jätetään säästöpuuryhmiä, säilytetään sekapuustoisuus ja ylläpidetään puulajimäärää. Laajan yhteisprojektin tarkoituksena on auttaa maanomistajia ja metsäammattilaisia käyttämään sellaisia luonnonhoidon keinoja, jotka tukevat monimuotoisuutta ja turvaavat metsänkäytön kestävyyttä. Useimmat luonnonhoidon keinot ovat Saariston mukaan sellaisia, että metsänomistaja voi halutessaan laajentaa niiden käyttöä. Tasolta toiselle Talousmetsien luonnonhoitoa voi Saariston mukaan kuvata jatkumona, jossa metsälaki sekä eri metsäsertifikaatit muodostavat luonnonhoidon perustason. Tätä listaa voidaan käydä läpi silloin, kun metsäammattilainen sopii puukaupasta tai hoitotyöstä metsänomistajan kanssa. Tällöin puhutaan metsänhoidon perusteista: uudistushakkuun jälkeen on puut on saatava uuteen kasvuun, korjuuvaurioita tulee välttää ja erityisen herkillä kohteilla hakkuu toteutetaan kohteen vaatimukset huomioon ottamalla. ”Jos metsänomistaja on mukana sertifikaatissa, hänen on jätettävä jonkin verran säästöpuita
Ja kun hän jossain vaiheessa saa finanssinsa parempaan kuntoon, niin kulotus olisi kiinnostavaa kokeiltavaa. Hän on päättänyt jäädä iltapäiväksi raivaamaan seitsenmetriseksi venähtänyttä taimikkoa. FSC puolestaan juontaa juurensa luontoja ympäristöjärjestöistä. Vaikka metsälajiston uhan”Jos mennään metsälain ja sertifikaattien minimitasossa, niin se ei riitä.” Vanajavedelle aukeava näkymä innoitti monia Suomen kultakauden taiteilijoita, muun muassa Akseli Gallen-Kallelaa. Maailmalla käytössä on kaksi suurta sertifiointijärjestelmää, joista yleisin on metsänomistajajärjestöjen ja metsäteollisuuden tukema PEFC. Jos kokenut raivaaja sahaa tankin 40 minuutissa, niin minulta siihen kuluu puolitoista tuntia”, Nissinen laskeskelee. Rahaa on onneksi tiedossa esimerkiksi 7,5-hehtaarisesta, isoäidin peruja olevasta männiköstä, jonka Nissinen on suunnitellut puuntuotantoon painottuvaksi kuvioksi. Tämä on merkittävä asia siihen nähden, etalaistumiskehitys on joillain lajeilla mennyt hyvään suuntaan, niin taantumista on ollut vielä enemmän. Kulotus kiinnostaa Jouni Nissinen ei ole moksiskaan helteen yltymisestä. Edes viereiseltä, 192 hehtaarin Natura-alueelta Pyysuolta sikiävät hyttyset eivät saa miehen mieltä muuttumaan. ”Hommassa on kyllä opettelemista, kun olen sellainen huolellisen työn tekijä. Kiskossa raivaushommiin valmistautuvalla Jouni Nissisellä on jo PEFC-sertifikaatti ja hän odottaa pian saavansa postia myös FSC:ltä. Sertifikaatilla alkuun Metsäsertifioinnin hankkimisella metsänomistaja voi osoittaa, että hänen metsiään hoidetaan ja käytetään kestävästi. ”Varsinkin lahopuukriteerit ovat laihoja kompromisseja. ”Jos joku kokee, ettei oikein tunne luontoa, niin ihan jo lehtipuiden säilyttämisellä ja lahopuiden lisäämisellä luonto tulee metsään. PECF-sertifikaatin saanut metsänomistaja sitoutuu esimerkiksi jättämään uudistushakkuualueille keskimäärin vähintään 5–10 säästöpuuta hehtaarille. Kyseessä ovat talousmetsäsertifikaatit, joten laajemmat luonnonhoidon kysymykset on ratkaistava toisella tavalla.” Linnavuoren laelta kuuluu samanlaisia äänenpainoja: ”Jos mennään metsälain ja sertifikaattien minimitasossa, niin se ei riitä. ”Tasaikäisessä vanhassa männikössä on rajallisempi mahdollisuus kikkailla erirakenteisuudella, mutta lahopuita on sinnekin lisättävä.” Mitä antaisit neuvoksi metsänomistajalle, joka ei vielä kovin paljon ole perehtynyt luonnonmukaiseen metsänhoitoon, mutta haluaisi silti sitä kokeilla. tomuutta kannattaa kuitenkin välttää, sillä: ”Tämä ei ole joko tai -hommaa. 30 MAKASIINI 4 • 2018 5752_.indd 30 1.6.2018 14.10. Jos se ei näytä toimivan, niin turha on hakata päätä seinään”, Vesanto huomauttaa. Pitäisi tarkkaan myös miettiä se alue, missä kulotuksen saisi hallittua ja missä se eniten hyödyttäisi”, Nissinen kaavailee. Se on merkki siitä, ettei sertifikaattitasokaan riitä”, Metsäkeskuksen Timo Vesanto kuvaa. Suomen metsistä 85 prosenttia on PEFC-sertifioituja ja vajaat 10 prosenttia FSC-sertifioituja. Sertifikaattikriteereissä määritellään muun muassa se, kuinka paljon säästöja lahopuita metsään on jätettävä. Sertifikaattien tarkoituksena on säilyttää metsien monimuotoisuus sekä kulttuurija virkistysarvot samalla kun harjoitetaan suunnitelmallista talousmetsänhoitoa. Metsän kasvattaminen omannäköisekseen on Nissiselle mieleinen projekti. Jossain kohtaa, missä eri-ikäiskasvatus näyttää olevan fiksuinta, tehdään niin. Jopa niin, että hän harkitsee jossain vaiheessa hankkivansa lisää metsää. Ei tämä mitään salatiedettä ole.” n tä maailmalla korjattavasta puusta vain 10 prosenttia on peräisin sertifioiduista metsistä. ”Pitää ensin saada tuloja metsästä, ettei tarvitse perheen ruokarahoilla kulottaa. Hänen mukaansa sertifikaatin vaatimukset eivät riitä monimuotoisuuden turvaamiseen. Taimikonhoitoon on tullut kemerarahaa ja aikataulussa on pysyttävä
5752_.indd 31 1.6.2018 14.10
KI M M O BR A N D T / CO M .P IC jänä ovat sekä teollisuus ja metsänomistajat. Puun ostajille se on helppoa. Heillä on luonnollisesti aina käsitys vallitsevasta puun hintatasosta. Puukaupan sujuvuudessa luottamus on täysin keskeistä. Opetellaan basaarikauppaa, tingitään ja kytätään. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Lisäehdoissa voidaan sopia, että niitä tulee yhteenlasketusta tukin määrästä tietty osuus, vaikka molemmat osapuolet tietävät, että erikoispuuta ei tule leimikosta niin paljon. Kuvittelin, että puukaupassa oli siirrytty vakaaseen, suhteellisen tasaiseen kaupankäyntiin. Kytätään sopivaa hetkeä tehdä kauppa. Valitettavasti Luonnonvarakeskuksen keräämä hintatilasto on muuttunut huonoksi viihteeksi, se ei anna luotettavaa tietoa todellisesta puukauppojen hintatasosta. Siihen lisätään bonuksia (osa niistä on julkisesti tiedossa, osa jotta saadaan kauppa sovittua), määrälisiä, sertifiointilisiä jne. Tilastoon tallennetaan puun ostajien kauppakirjoihin kirjoitetut puutavaralajeittaiset yksikköhinnat. Kuvaavaa tilanteelle on, että kuitupuun hinta Baltian ja Puolan satamissa on noin kaksinkertainen Suomen hankintahintoihin verrattuna. M ikäli markkinatalous toimii normaalisti, puun myyjät alkavat nyt odottaa puun hinnan nousua ja lisien paranemista. Puukaupan yhteydessä voidaan tehdä sopimus metsänuudistamisesta, jossa on mukana vaikkapa ilmaiset taimet taikka työ on muuten selvästi markkinahintaa halvempi. Siinä myyjä ja ostaja tinkivät ja tinkivät loputtomasti. Lähdetään pois basaarista ja palataan taas takaisin tinkimään. Se edellyttää, että puun hintatasosta on luotettava tieto puukaupan molemmilla osapuolilla. Puunostaja voi kaupan toteutumisen ollessa jo lähellä todeta, että metsätie tarvitsisi reunojen vesakon niiton ja pari kolme kuormaa mursketta huonoimpiin kohtiin. Puun myyjät saavat tietoa hintatasosta Luonnonvarakeskuksen (aiemmin Metsäntutkimuslaitoksen) keräämästä hintatilastosta. Laitetaan kauppaan vielä vähän ylimääräistä lisää, mutta tehdään se niin, etteivät muut näe sitä. B asaarikauppa on mitä hienointa markkinataloutta. Todennäköistä on, että puukauppaa tehdään turhan vähän ja siinä häviäO lin väärässä. Jotkut puunostajat tarjoavat puunmyyjille takuuhintoja, eli jos puun hinta nousee sovitulla ajanjaksolla, puun hintaa korotetaan jälkikäteen. Tärkeäksi on tullut kauppakirjan lopussa oleva kohta kaupan muut ehdot. Lopulta viimeinen tarjous, vain sinulle. Puun ostajayritysten johtajat käskevät toimihenkilöitä ottamaan aktiivisesti yhteyttä metsänomistajiin ja ostamaan puuta, ei kuitenkaan nousevilla puun hinnoilla. RAHAPUU 32 MAKASIINI 4 • 2018 32 MAKASIINI 4 • 2018 5783_.indd 32 1.6.2018 13.45. Mikään edellä mainituista ei näy Luonnonvarakeskuksen julkaisemassa puun hintatilastossa. Edellä mainitut erät eivät todennäköisesti näy takuuhinnoissa, eli puun myyjän pitää tinkiä ne erikseen omaan puukauppasopimukseen. Olemme siirtyneet puukaupassa nopeasti kohti basaarikauppaa. Basaarikauppaa Valitettavasti Luonnonvarakeskuksen keräämä hintatilasto on muuttunut huonoksi viihteeksi. Kaupassa on voitu sopia vaikkapa pylväälle tai sorvitukille selvästi muuta tukkia korkeampi hinta. Jos tehdään kauppa nyt, tehdään ne firman laskuun
Sivu 46 KOEAJOSSA Subaru kulkee kehnollakin tiellä Sivu 48 KU VA : VA LT TE RI SK YT TÄ 5782_.indd 33 1.6.2018 13.46. OMA METSÄ METSÄNHOITO Sekametsä kannattaa ja muita uskomuksia Sivu 34 PIKATESTI Stihliltä kelpo valjaat Sivu 39 TIE METSÄNOMISTAJAKSI Lait, suositukset ja hyvä tapa Sivu 40 TUTKIMUS Helpotusta siemenpulaan Sivu 42 ALLAKKA Kuopista eroon Sivu 43 PERINTÖMETSÄ Yhteismetsä lisää paperitöitä Sivu 44 KYSY POIS Paljonko raivaus vie aikaa
TEKSTI JA KUVAT VALTTERI SKYTTÄ METSÄNHOITO USKOMUSTA METSÄNHOIDOSTA 12 Jos taimikkoa kasvattaa suositustiheyden ylärajoilla, metsä tulee harventaa ajoissa. Samalla paikalla kasvavat peräkkäiset kuusisukupolvet happamoittavat ja köyhdyttävät maaperää pitkällä aikavälillä. Kuusentaimia istuttaessa ei tarvitse kuitenkaan suoranaisesti pelätä, että uusien puiden kasvu kärsii kuusijatkumosta. Kuusten sekaan kannattaa säästää jo taimikkovaiheessa esimerkiksi koivua ja leppää. Selvitimme jälleen, mikä on totta ja mikä tarua. 2 Kuusen kasvatus kuusen perään happamoittaa maaperää niin, että puiden kasvu kärsii. Sekapuuston eri puulajien optimaaliset osuudet riippuvat siitä, mitä metsältä halutaan. TOTTA JA TARUA. Lehtipuilla on jo vaikutusta maaperään, jos niiden Onko sekametsä paras metsä. Lehtipuut heikentävät myös puita lahottavan ja tappavan juurikäävän etenemismahdollisuuksia havupuiden juuristosta toiseen. Sekametsä on usein kokonaisuudessaan paras metsä, kun asiaa tarkastellaan niin puuntuotannon, monimuotoisuuden kuin metsien tuhoriskien näkökulmasta. Havupuu-lehtipuumetsän ohella kannattavan sekametsän kasvatus voi tarkoittaa myös havupuiden sekoitusta eli mänty-kuusisekametsää. 1 Sekametsän kasvatus kannattaa. Sekametsien merkityksestä metsien tuomille kokonaishyödyille, kuten puuntuotokselle, virkistykselle ja hiilen sidonnalle, tarvitaan lisää tutkimustietoa. Kuusikoissa lehtipuusekoitus voi parantaa puuntuotosta, männiköissä sekametsän tuomaa tuotosetua ei ole havaittu. Maaperän köyhtymisvaaraan auttaa lehtipuusekoitus tai puulajin vaihto välillä lehtipuuhun. 34 MAKASIINI 4 • 2018 34 MAKASIINI 4 • 2018 5778_.indd 34 31.5.2018 14.31. Päättyykö havupuun pituuskasvu juhannukseen. Lehtipuusekoitus vähentää esimerkiksi kuusikoiden kirjanpainajatuhoriskiä etenkin kuoriaisille alttiilla metsän reuna-alueella. TOTTA. Metsänhoitoon liittyy lukuisia myyttejä ja uskomuksia. Tässä koivikossa harvennus on jo myöhässä. Näin on etenkin, jos metsä kasvaa tuoreella kankaalla tai sitä rehevämmällä kasvupaikalla
Järeyskehityksen vuoksi rauduskoivun tukkiosuus voi olla puolet hieskoivua suurempi. Käsittely kannattaa aloittaa Etelä-Suomessa usein jo ennen toukokuun alkua ja juurikäävän torjunnan lakisääteistä aloitusta. Taimien laatu on myös parantunut ajasta, jolloin räkämäntymetsiä istutettiin. Kalenterin sijaan kannattaa katsoa lämpömittaria. Kuitenkin, jos juurikäävästä kärsivään kuusikkoon tai männikköön tekee hakkuun, nostaa kannot ja istuttaa tilalle koivua, tulevilla havupuilla on jo yhden Pääosa havupuiden pituuskasvusta tapahtuu alkukesällä, mutta latvat voivat venyä vielä heinäkuussakin. Riittävä tiheys varmistaa, ettei mäntyjen tuleva tukkipuulaatu kärsi esimerkiksi liian suurien oksien vuoksi. TOTTA JA TARUA. 4 Metsää voi hakata isänpäivästä (marraskuun alku) äitienpäivään (toukokuun alku) turvassa juurikäävältä. Hankalissa kantokäsittelyoloissa hakkuuta kannattaa siirtää muutamalla viikolla kohti alkutalven varmoja pakkaskelejä ja luonnon omaa juurikäävän torjuntaa, jos mahdollista. Lehtipuut parantavat maata monin tavoin, ja lehtipuukarikkeesta irtoaa ravinteita nopeammin kiertoon kuin havunneulasista. Istutusta edeltävänä syksynä tehty maanmuokkaus kannattaa etenkin hienojakoisilla mailla. 6 Maanmuokkaus on hyvä tehdä istutusta edeltävänä syksynä. Sormenpaksuisesta juurenpätkästä juurikääpä voi levitä uuden taimen juuristoon jopa seitsemän vuoden ajan. 8 Mustikkatyypille perustettu istutusmännikkö tuottaa nykyisinkin räkämäntyjä. Syksyllä ensimmäiset pakkaset vähentävät juurikääpäsienen itiömääriä, mutta päivälämpötila voi yhä nousta korkealle. Suomessa istutettiin menneinä vuosikymmeninä mäntyä liian ravinteikkaille kasvupaikoille, kuten entisille pelloille. Samoilla kasvupaikoilla tehdyissä vertailukokeissa rauduskoivun kasvu on peitonnut hieskoivun pituudessa 10 prosentilla, läpimitassa 20 prosentilla ja tilavuudessa 30 prosentilla. 3 Hieskoivu kasvaa rauduskoivua nopeammin. Haittoja syysmuokkauksella ei ole todettu olevan, kunhan muokkauksen ja istutuksen väliin ei päästetä kasvukautta, eli syksyllä tehtyihin mättäisiin on lyötävä taimet seuraavana keväänä. Syksyllä tehdyt mättäät painuvat myös lumen alla niin, että kevään istutustyö on helppoa. 35 MAKASIINI 4 • 2018 35 MAKASIINI 4 • 2018 5778_.indd 35 31.5.2018 14.31. 5 Kantojen nosto poistaa juurikäävän. Etenkin leppä, joka kykenee typensidontaan juuristobakteerin avulla, on hyvä lehtipuu havupuiden sekaan. Tosin nykyisiäkään jalostettuja männyntaimia ei ole tarkoitettu männylle sopimattomille reheville kasvupaikoille. Taimikko ei kuitenkaan tarvitse erityistä kasvatuslannoitusta, sillä metsämaassa riittää yleensä ravinteita taimikon kasvuvaiheeseen. Tulos näkyy nyt oksaisina ja käyrinä ”räkämännikköinä”. Lehtipuiden säästäminen kuusien sekaan auttaa. Tukkia hieskoivustakin tulee Etelä-Suomen kivennäismailla, mutta hiestukin laatua heikentävät usein muun muassa lahoviat ja puun mutkaisuus. Päinvastoin, rauduskoivu kasvaa hieskoivua nopeammin. Muilla kuin hienojakoisilla mailla maanmuokkauksen voi hyvin tehdä myös istutuskeväänä tai muutoin istutusajankohdan alla. Samaan aikaan yöpakkaset hankaloittavat kantokäsittelyaineen levitystä. Jos männyntaimia on istutettu hehtaarille noin 2 000 kappaletta, mäntyjen seassa tulee olla lehtipuita tai kuusentaimia niin paljon, että taimikon kokonaistiheys säilyy neljän metrin korkeuteen asti vähintään 4 000 puussa hehtaarilla. Kannon nosto ei poista juurikääpää täysin, sillä maahan jää aina sientä sisältäviä juurenpätkiä. 7 Maahan raivattu vesakko lannoittaa taimikon. Kasvupaikkaerot toki vaikuttavat, sillä rauduskoivu ei kasva märillä, paksuturpeisilla mailla, joilla hieskoivu pystyy kasvamaan. Avainsana ravinteikkaissa mustikkatyypin metsissä eli tuoreilla kankailla kasvavissa mäntytaimikoissa on puuston kasvatustiheys. Taimikko voi tarvita terveyslannoitusta, esimerkiksi boorinpuutoksesta kärsivät entisten kaskimaiden kuusitaimikot. Myllätyn metsämaan savikokkareet pehmenevät talvella. Ravinteiden niukkuus ja erillinen kasvatuslannoitus voi tulla ajankohtaiseksi vasta, kun metsä sulkeutuu eli taimet ovat kasvaneet puunrungoiksi. TARUA. Peräkkäiset kuusisukupolvet happamoittavat maaperää. TARUA. lehtipuusukupolven jälkeen paremmat mahdollisuudet säilyä terveinä. Talven pakkasaikaan juurikääpäriski on minimaalinen, mutta kun vuorokauden keskilämpötila ylittää viisi astetta, hakkuissa tulee aloittaa juurikäävän leviämistä ehkäisevä kantokäsittely. TARUA JA TOTTA. Juurikääpä säilyy kaadetun puun kannossa ja juuristossa vuosikausia. TARUA. TOTTA. osuus on 20 prosenttia kuusikon runkoluvusta. Taimikonhoidossa kaadetuista lehtipuurungoista ja etenkin lehdistä irtoaa ajan kanssa ravinteita pystyyn jääneiden puiden kasvuun
11 Jatkuvassa kasvatuksessa saadaan laadultaan parempaa tukkipuuta. TARUA. HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. Suositustiheyden ylärajalla kasvaneen koivikon paras ensiharvennusaika menee ohi 1–2 vuodessa, kun keskimääräisellä 1 600 taimen suositustiheydellä kasvatetussa koivikossa otollista ensiharvennusaikaa kestää 3–4 vuotta. 10 Havupuun pituuskasvu päättyy juhannukseen. Lisäpituutta kertyy kuitenkin loppukesästä enää hyvin vähän. Pääosa havupuiden pituuskasvusta tapahtuu alkukesästä, mutta pituuskasvu jatkuu juhannuksen jälkeenkin. Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. Metsänhoitotoimenpiteet, kuten puuston ensiharvennus, on tehtävä tiheässä metsässä riittävän ajoissa. Tiheyden kanssa taiteillessa tulee muistaa myös runsaan taimimäärän muut seuraukset. TOTTA JA TARUA. Havupuiden paksuuskasvu jatkuu sen sijaan tyypillisesti noin elokuun puoliväliin asti, joinain vuosina syyskuun puolellekin. Kuusitaimikon tiheydellä ei ole ainakaan tällä hetkellä niin suurta laatumerkitystä puiden tulevan jatkojalostuksen suhteen. 9 Taimikko kannattaa kasvattaa suositustiheyden ylärajalla puiden laadun parantamiseksi. Jatkuvan kasvatuksen männiköitä ja kuusikoita käsitellään eri tavoin, joten puun laatu eroaa puulajien välillä. Juuria puu kasvattaa vielä lokakuussa. Ylispuumetsänä hoidetussa jatkuvan kasvatuksen männikössä vanhojen ja järeiIstutusta edeltävänä syksynä tehty maanmuokkaus kannattaa etenkin hienojakoisilla mailla. 36 MAKASIINI 4 • 2018 36 MAKASIINI 4 • 2018 5778_.indd 36 31.5.2018 14.31. KASVAA TUOTTAVA METSÄ Kylvä hyvää! Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Silva Oy Siemenkeskus / puh. TOTTA JA TARUA. Koivutaimikon kasvatus keskimääräistä tiheämpänä voi olla tarpeen ainoastaan todella viljavilla, lehtomaisilla kasvupaikoilla. Puuston taimikkovaiheen tiheydellä on eniten vaikutusta mäntyjen laatuun. Tutustu nettisivuihimme: www.tapio
Haapa lisää mäntytaimikossa männynversoruosteen riskiä. Jatkuvassa kasvatuksessa kuusten kasvunopeus vaihtelee, joten puuaineksen tiheys vaihtelee myös. KASVAA TUOTTAVA METSÄ Kylvä hyvää! Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Silva Oy Siemenkeskus / puh. TARUA JA TOTTA. den ylispuumäntyjen tukkilaatu voi olla huippuluokkaa. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. 12 Säästöpuuksi jätettävä haapa kannattaa kaulata. Vaikka hakkuussa vapautuu lisätilaa säästöhaapojen ympärille, ne eivät useinkaan veso niin merkittävästi, että puiden tappaminen ja vesomisen estäminen kaulaamalla olisi välttämätöntä. Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. Myös tasaikäisten kuusikoiden tukkilaatu vaihtelee, sillä istutustyössä ja taimien laadussa oli takavuosina ongelmia. Ylispuumäntyjen alle syntyvällä tiheällä mäntytaimikolla on myös hyvät mahdollisuudet kehittyä laadukkaaksi, jos kasvupaikka on männylle sopiva ja harvennukset tehdään suositusten mukaan. Sekametsässä lehtipuut pienentävät kuusten hyönteistuhoriskiä etenkin tuhoille altteilla metsän reunaalueilla. Haavan kaulaaminen, eli puun tappaminen rungon ympäri tehtävällä kuoren ja nilakerroksen poistolla, ei maksa vaivaa kuusenistutusaloilla. Jatkuvan kasvatuksen kuusikoissa tukkipuiden laatu on keskimäärin samalla tasolla tai hieman heikompaa kuin tasaikäisenä kasvatetussa kuusikossa. Päätehakkuuseen tulee siis nyt istutuskuusikoita, joissa puun laatu ei välttämättä ole parhaimmasta päästä. Kaulaaminen tulee tehdä useampi vuosi ennen hakkuuta. Kaulaamalla haavasta tulee nopeammin luonnon kaipaamaa lahopuuta, mutta suuret, vanhat haavat ovat myös elävinä luonnon monimuotoisuuden superpuita. Juttua varten on haastateltu Luonnonvarakeskuksen tutkijoita Tuula Piriä, Timo Saksaa, Pekka Nöjdiä, Aino Smolanderia, Saija Huuskosta, Riikka Piispasta, Pentti Niemistöä sekä Tapion asiantuntijaa Lauri Saaristoa. HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. 5778_.indd 37 31.5.2018 14.31. Niiden järeytyminen entisestään on hyvä asia. Tutustu nettisivuihimme: www.tapio. Kuivanut kuusi hakkuuaukon reunassa. Säästöpuuhaavan kaulaamisesta voi olla hyötyä, jos paikalle on tarkoitus istuttaa tai kylvää hakkuun jälkeen mäntyä. Lylyä eli puun rungon toiselle puolelle keskittyvää huonolaatuista sahapuuta voi esiintyä jatkuvan kasvatuksen kuusikossa tasaikäistä enemmän
Elämässä mukana – Stora Enso www.storaensometsa.fi Hoidettu metsä tuottaa parhaiten 3,0 % Tähtitilin korko tarjous 30.9.2018 asti uusille sopimuksille 5766_.indd 38 31.5.2018 13.59. Vaihtoehtoisesti voit jättää rahat tutulle Tähtitilille ® kiinteällä 3 % korolla tuottoa kasvamaan. Stora Enson Puukaupparahoituksella saat puukauppatulot käyttöösi jopa 5 päivässä. Asiat sujuvat helposti ja työt hoidetaan jämptisti – juuri niin kuin on sovittu. Päätöksen voit tehdä samalla kun sovit täydenpalvelun puukaupasta metsäasiantuntijasi kanssa. Hän kertoo sinulle lisää vaihtoehdoista ja kulkee rinnallasi kaikissa metsäasioissa. Niin pientä metsää ei olekaan, ettei sitä kannattaisi aktiivisesti hoitaa! Meiltä saat kaikki palvelut, joita metsäsi tarvitsee, olipa sitten kyse vastuullisesta metsänhoidosta tai päätehakkuista
Advance X-Treem -valjaat haastavat kilpailijoiden parhaat valjaat. Kaikki raivaussahan ostajat, jotka hypistelevät niitä kaupassa, yrittävät varmasti tingata sellaiset uuden sahansa kylkiäiseksi. Toisaalta, Huskun ja Dolmarin ostajat saavat ainakin melkein yhtä hyvät valjaat sahan vakiovarusteena. Kun solki on alhaalla, saha lepää kokonaan lantiolla. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ ASIANTUNTIJA RISTO MYKKÄNEN . Saha siis riippuu kolmipistekiinnityksessä. Sitä ylös tai alas siirtämällä voidaan muuttaa sahan painon jakoa hartioiden ja lantion välillä. Se liukuu siirtyvällä soljella, joka asettuu sahurin rintakehän kohdalle. Selkäosa voidaan sovittaa käyttäjän pituuden mukaan. X-Treem-valjaiden hinta on yli 150 euroa, joten kauppias lienee myyntikatteineen ahtaassa välissä. Ensi alkuun valjaisiin sonnustautuminen tuntui hankalalta. Ristiselän ja lantion tuet ovat valjaiden runsaimmat, varsinkin kylmällä tuki lämmittää ja suojaa selkää. Sahaa kannatteleva lonkkasuoja liikkuu kannatinhihnassaan vapaasti. Jäin kaipaamaan selkälevyn ja lonkkasuojan välille kumiremmiä, joka rajoittaisi sahan eteenpäin suuntautuvaa liikettä kuten Husqvarnan Balance XT -valjaissa. Tästä plussia. Paino 1,8 kiloa . Testisahurin nyrkkien välissä näkyy harmaa solki. Tähän liittyy valjaiden hienoin ominaisuus. PIKATESTI V aljaat ovat tähän asti olleet Stihlin heikko lenkki. Muiden valmistajien valjaissa painon siirtäminen ei ole yhtä helppoa. Valjaiden pehmusteet voidaan irrottaa ja pestä. Lonkkasuojuksen ripustinkoukku on huomattavan iso. Haluttaessa saha voi levätä kokonaan lantiolla. Yhtä kaikki, Stihlin uudet valjaat ovat innovatiiviset ja vähintään yhtä hyvät kuin kilpailijoidenkin – luulen, että monien mielestä jopa paremmat. Kauppiaille päänvaivaa Veikkaan, että lisävarusteena myytävistä X-Treem-valjaista tulee Stihl-kauppiaille hankala tuote. Rintakehä ei rutistu valjaiden alle, mikä ilahduttanee raivaussahaavia naisia. Hinta 159 euroa . Säätömahdollisuudet ovat laajat. Sen raivaussahojen mukana tulevat valjaat eivät ole vetäneet vertoja Dolmarin tai Husqvarnan vastaaville. Myydään lisävarusteena Plussat ja miinukset + Sahan kolmipisteripustus + Selän ja lantion tuki + Helppo pestä – Hinta RA IN ER H ER ZO G Stihl AdvanceX-Treem -raivausvaljaat Selkäpuolella on vankka tuki sekä lantiolle että ristiselälle. Nyt yhtiöllä on tarjota ammattilaisluokan valjaat, tosin ainakin toistaiseksi lisämaksusta. Lantiovyö, kainalon alta tuleva hihna sekä olkaimet kiristetään erikseen. Paino siirtyy helposti Sahaa kannattelevan lonkkasuojan hihna kiinnittyy takaa selkälevyyn ja edestä olkahihnoja yhdistävään levyyn sekä kainalon alta tulevaan hihnaan. Koukun lukitsijana oleva muoviosa hajosi alle viikon sahauksella. Kun solki on yläasennossa, puolet sahan painosta on hartioilla. 39 MAKASIINI 4 • 2018 5763_.indd 39 31.5.2018 14.36. Vihdoinkin huippuvaljaat Stihlin uutuusvaljaissa sahan paino voidaan jakaa liukuvasti hartioille ja lantiolle. Soljen asemaa muuttaen sahan paino siirtyy hartioilta lantiolle tai toisinpäin
Torjuntavelvoite koskee riskialueen havupuuvaltaisten metsien kesähakkuita eli aikaväliä touko-marraskuu. Nämä kaikki on metsänomistajan hyvä tuntea. Suomessa käytössä on kaksi järjestelmää – PEFC ja FSC. Sertifiointiin ei ole velvoitetta liittyä, mutta PEFC-sertifiointiin liitytään metsänhoitoyhdistysten jäsenyyden mukana. UPM ja Stora Enso tarjoavat FSC-ryhmäsertifiointia, jota sanotaan vaivattomaksi. Kun on aihetta epäillä, että tässä on erityisen arvokas elinympäristö, niin sen huomaa kyllä. Lisäksi luonnonsuojelulain perusteella on rauhoitettu luontotyyppejä, joista metsäkohteita ovat lähinnä jalopuumetsiköt ja tervaleppäkorvet. Tunnetut muinaisjäännökset on merkitty paikkatietoikkunan maastokarttaan. Metsätalouden kannalta kyse on lähinnä siitä, että puita saa poistaa, mutta muinaisjäännöksen yli ei saa ajaa millään koneella. Torjuntavelvoite on korjaajalla. Riskialueen pohjoisraja kulkee Ii– Kuhmo-linjalla. FSC:n pohtiminen sopii edistyneelle asianharrastajalle. Jokamiehenoikeudet eivät ole laki vaan maan tapa. Näitä ovat esimerkiksi Tapion metsänhoidon suositukset ja metsäsertifiointi. Ikimuistoista käytäntöä on syytä kunnioittaa. Muinaisjäännökset Kiinteillä muinaisjäännöksillä on lain suoja. Lahopuusto on vanhan metsän tuntomerkki, mutta huomattavaa on, että vanha metsä sinänsä ei ole automaattisesti lain suojan piirissä. Alarajaa voimakkaammat harvennukset laukaisevat uudistamisvelvoitteen. Laissa luetellut elinympäristöt ovat ympäristöstään poikkeavia ja selvärajaisia. Lait ja erilaiset suositukset ohjaavat metsätaloutta. Metsätuholaki Laki metsätuhojen torjunnasta, arkikielessä metsätuholaki, määrää, että tuore havupuutavara pitää viedä pois metsästä määräaikoihin mennessä. Myös puulajin vaihto lehtipuuksi on hyväksytty torjuntatoimi. Se koostuu asioista, joita laki ei kiellä. Monesti lakien lisäksi on toinen taso, jolla on esimerkiksi lainmääräykset ylittävät suositukset tai eettinen koodi. Metsän voi uudistaa männylle, kuuselle, rauduskoivulle, haavalle, tervalepälle, kotimaisille jalopuulajeille sekä siperianlehtikuuselle ja hybridihaavalle. Hakkuukypsyysrajaa ei ole, vaikka historian kaikuna siitä voi kuulla puhuttavan. Tunnetko pykälät. Hieskoivu käy tietyille kasvupaikoille tai täydentävänä puulajina. XXXX Laissa on säävaraus, eli velvoitetta ei ole, jos sää on vielä tai on jo talvinen. Sertifiointi Metsäsertifiointi ei ole laki eikä säädös, vaan vapaaehtoista itsesäätelyä, jonka tarve on johdettu metsäteollisuustuotteiden markkinoilta. MIKKO HÄYRYNEN O mistamiseen liittyy oikeuksia ja velvoitteita, jotka määritellään laeissa. Tiedossa olevat lakikohteet löytyvät Metsään.fi-palvelusta, mutta tiedot eivät ole täydellisiä. Näkyvin merkitys metsätaloudelle on ollut, että uudistusalalle tulee jättää säästöpuita. Uudella metsänomistajalla on muutakin mietittävää. Sertifiointivaatimuksia muutetaan muutaman vuoden välein. Varjeltavat luontokohteet on määritetty metsälain kymppipykälässä, jossa on lueteltu erityisen arvokkaat elinympäristöt, arkikielellä lakikohteet. Yhtiöt ovat myös maksaneet FSC-sertifioidusta puusta lisähintaa. Jatkuva kasvatus eli toistuvat harvennukset ilman avohakkuuta on täysin sallittua, mutta harvennusvoimakkuudelle on alaraja. Metsänomistajan on hyvä tuntea niistä ainakin seuraavat asiat. FSC on ympäristöhenkisempi ja työläämpi, alun perin isoille alueille tarkoitettu sertifiointi. Metsänomistajaa koskevat metsälain ohella muun muassa metsätuholaki ja luonnonsuojelulaki. Istuttaen, kylväen tai luonnonsiemenistä. Toinen metsätuholain säätämä velvoite on juurikäävän torjunta. Vaarana on, että muuten kuoressa pesivät tuhohyönteiset leviävät pystypuustoon. TIE METSÄN OMISTAJAKSI OSA 4: LAIT, SUOSITUKSET JA HYVÄ TAPA 40 MAKASIINI 4 • 2018 5777_.indd 40 31.5.2018 13.30. Poisvientivelvoite koskee myös myrskypuita. Metsälaki Metsälainsäädäntö on historian aikana ollut varsin tiukka, mutta tänä päivänä metsälaissa on vain kaksi velvoitetta: avohakkuun jälkeen uusi metsä pitää saada kasvamaan ja luontoarvoja ei saa tärvellä. Ainoa ehto on, että alueesta riippuen 10–25 vuodessa pitää olla tasainen, keskipituudeltaan puolimetrinen taimikko. Tavallisesti kannot käsitellään torjunta-aineella, joka levitetään hakkuukoneen laitteella
Kemeralaki ja Metso Kemera on lyhenne sanoista kestävän metsätalouden rahoituslaki. Metso-rahoituksella voidaan turvata luontoarvoja joko pysyvästi tai määräaikaisesti. Tekemättä mitään Halutessaan metsänomistaja voi olla tekemättä mitään. Metso on vapaaehtoisuuteen perustuva metsiensuojeluohjelma. MIKKO HÄYRYNEN Metsänhoidon suositukset Tapion laatimat metsänhoidon suositukset ovat metsäalalla käsite. Suositukset eivät ole millään tavalla velvoittavia. Kaavoitus Kaavoitukseen metsänomistaja törmää harvoin, mutta rantakaava tai taajamien tuntumassa yleiskaavoitus saattavat aiheuttaa maanomistajalle päänvaivaa. Kaavaan merkityt erityiset ympäristöarvot tai ulkoilukäyttö saattavat kuitenkin edellyttää, että hakkuille haetaan kunnalta tai kaupungilta maisematyölupa. Ainoa velvoite tehdä jotain koskee tilannetta, jossa myrsky sattuu kohdalle. . SUOSITTAA Metsänhoitosuositukset Serti?ointi Sisältää parhaan edistää lopputuotteiden markkinointia asiantuntijatiedon ja kannustaa luonnonhoitoa; PEFC ja FSC Luonnonsuojelulaki Sivuaa metsätaloutta rauhoitettujen, puustoisten metsätyyppien osalta Metsälaki Uudistamisvelvoite Kymppipykälässä suojeltavat luontokohteet Metsätuholaki Tuoreen puutavaran poisviennin määräajat Muinaismuistolaki Kohdetta ei saa vahingoittaa, mutta puuston voi poistaa . MÄÄRÄÄ Juttusarja metsänomistajaksi tulemisesta jatkuu koko vuoden Makasiini 5: Välineet, varusteet, itsensä huoltaminen Makasiini 6: Hoitotyöt Makasiini 7: Ostopalvelut Makasiini 8: Puukauppa 5777_.indd 41 31.5.2018 13.30. fi-palveluun. Metsänomistajan kannalta tavallisin on taimikonhoidon tuki. KANNUSTAA Kemera Metso Tukirahaa hoitotöihin Tukee vapaaehtoista metsiensuojelua . Laki velvoittaa viemään myrskyn vaurioittamat puut pois, mikäli niitä on enemmälti. Kaavoitus ei muuta sitä tosiasiaa, että metsätalousmaa on talouskäytössä. Kemerasta saatava tuntipalkka on niin pieni, että arkijärjellä ajateltuna taimikonhoidon ei pitäisi olla tuesta kiinni, mutta teetetyn työn kustannusten kannalta tuella saattaa olla jokin merkitys. ASETTAA REUNAEHTOJA Kaava Jokamiehenoikeus Saattaa edellyttää Monikäytön perinne maisematyölupaa . Kenelläkään ei ole oikeutta vaatia niiden noudattamista. Niitä noudattamalla voi olla varma, että metsätalous tuottaa vähintäänkin kohtuullisesti. Mahdolliset Metso-kohteet on merkitty Metsään. Selkokielellä kemera on metsänhoitotoimien valtion tukia koskeva laki. Mikään laki ei velvoita hakkaamaan ja jos ei tee aukkoja, niin ei tule myöskään uudistamisvelvoitetta
Lisäksi portaalin kautta teollisuus voi esitellä uusia tutkimustarpeitaan ja tutkijat sekä tutkimuslaitokset voivat esittää uusia hankkeita ja etsiä niihin kumppaneita. Moilasen tärkeimmät työt ovat olleet maankäytön suunnittelumenetelmiä sekä näitä toteuttava ohjelmisto. Siemenviljelyksillä kasvaviin kuusivartteisiin on tänä keväänä ruiskutettu gibberelliini-hormonia, jonka pitäisi edistää kukkasilmujen muodostumista. Puutuoteteollisuus kokosi tutkimuksen Kansainvälinen luonnonsuojelun edistämisen seura on myöntänyt Ilkka Hanskin muistotunnustuksen Helsingin yliopistossa työskentelevälle tutkimusjohtaja Atte Moilaselle. Kukintaefekti voidaan saada aikaan stressaamalla puita, esimerkiksi leikkaamalla niiden juuria tai runkoa. PE KK A H EL EN IU S Kuusen ennakoidaan kukkivan ensi vuonna hyvin. Luonnossa siemenet varisevat maahan kukintaa seuraavan vuoden maalis-huhtikuussa, mutta siemenviljelyksillä kävyt kerätään talteen heti siementen kypsyttyä. Puutuoteteollisuus ry on perustanut hankeportaalin tehostamaan alan tutkimustulosten leviämistä. Ympäristötutkimuksen kehittäminen palkittiin YU N G EN CH EE 42 MAKASIINI 4 • 2018 42 MAKASIINI 4 • 2018 5758_.indd 42 31.5.2018 14.35. Haitat voivat olla hyötyjä suuremmat”, Helenius sanoo. ”Ne ottavat oman osansa siemensadosta ja voivat välillä olla hyvin tuhoisia”, Helenius sanoo. Lämmin ja kuiva kevät ja alkukesä edistävät kukkasilmujen syntymistä”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Pekka Helenius. ”Myös epävarmempia menetelmiä on kokeiltu. Sääolosuhteet ovat olleet otolliset kuusen kukkasilmujen muodostumiselle, joten jos hyvin käy, kuusen kukinta on ensi keväänä runsasta. Kuusella on paljon käpyja siementuhohyönteisiä sekä muutama haitallinen sienitauti. Tuholaiset kiusana Vaikka kulunut kevät on ollut otollinen kuusen kukkasilmujen muodostumiselle, se ei vielä takaa, että kuusen siementä saataisiin ensi vuoden syksynä runsaasti talteen. Kuusella on hyviä siemenvuosia neljän viiden vuoden välein. Hankeportaalin tarkoituksena on tuoda alan tutkimusten tulokset saataville niin, että ne ovat seuraavissa hankkeissa hyödynnettävissä. Kokeiltavana on myös, lisääkö vartteille tiettyyn aikaan annettu typpilannoitus kukkasilmujen määrää. ”Suomessa ympäristöhallinto on jo kohta 10 vuoden ajan hyödyntänyt näitä ekologisen päätösanalyysin menetelmiä metsienja soidensuojelun sekä elinympäristöjen ennallistamisen kohdentamisen tukena”, Moilanen kertoo. Portaaliin (www.hankeportaali.fi) kootaan linkit valmiiden tutkimushankkeiden tuloksiin ja meneillään oleviin tutkimuksiin. Moilanen on tuonut ekologian, matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen menetelmiä luonnonsuojelun ja kestävän ympäristönhoidon tutkimukseen. Tällaisiin menetelmiin liittyy kuitenkin riskitekijöitä. Tänä vuonna muodostuvista kukkasilmuista puhkeaa ensi vuoden toukokuussa hedeja emikukkia. Siemenviljelyksillä kukintaa on pyritty lisäämään muun muassa hormoniruiskein. Siemenpulaan helpotusta TUTKITTUA Siemenviljelyksillä kasvaviin kuusivartteisiin on tänä keväänä ruiskutettu gibberelliini-hormonia, jotta kukkasilmuja muodostuisi mahdollisimman paljon. Luke sekä siementuottajat Tapio Silva ja Siemen Forelia testaavat parhaillaan menetelmiä, joilla kuusen siementuotantoa voidaan lisätä. Tänä vuonna kuusen kukinta oli hyvin vaatimatonta, joten syksyllä kerättävä siemensato jää pieneksi. ”Siemensadon runsaus riippuu pitkälti kukintaa edeltävän vuoden lämpöoloista. Lisäksi sen kautta voi esitellä uusia tutkimustarpeita ja -ehdotuksia. Siemenet valmistuvat kesällä ja kypsyvät syksyksi. Poutainen ja tuulinen sää edesauttaa kukinnan onnistumista. LIINA KJELLBERG KULUNUT kevät lupaa ensi vuodeksi helpotusta kuusen siemenpulaan
Ymmärrät miksi, kun teet ruohontorjuntaa tai taimikonhoitoa kuoppaisella alueella – välillä jalka humahtaa monttuun, polveen sattuu ja raivurin terä heilahtaessaan katkaisee juuri sen säilytettävän puun. Tämä ei käytännössä maksa mitään, sillä tiealueelle ei kulu taimia eikä istutustyötä. Uolevi toki sai oivallisen vinkin kun valitti, että paikallistietä ei voi autolla ajaa, niin on pahassa kunnossa. Uudistushakkuun jälkeisessä muokkauksessa kaivuri painaa urakalla, mättäitä syntyy. Tärkeämmissä paikoissa pintamaa kuoritaan ja tilalle kaivuri nostelee jostakin läheltä moreenia tai savea. Saamme myös tasaisen, helposti kuljettavan metsäkuvion, jossa kaikki tulevat työtehtävät sujuvat sukkelampaan. karajalle saattaa olla satoja metrejä. Kun tullaan omalle tilustielle, näkyy päätöksentekijä peilistä. JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Vuosien kuluttua, kun risut ovat lahonneet, on entinen monttukin melko tasainen. Jos pintakiviä on paljon, niistä tehdään kivikasoja. Mättäisiin saadaan maa taloustien pintamaista, tien pinnoitusta varten kaivetusta isosta montusta, pienistä alaviin kohtiin tehtävistä lammikoista, kuivatusojien luiskista ja pienistä navero-ojista. E ntä kuljettavuus itse kuviolla. Tiemestari opasti, että osta mopo. Eikä tarvitse ostaa mönkijää, kun pääsee hurauttamaan lava-autolla melkein joka kuvion reunalle. Muutoin kuviolle kyllä tehdään mättäitä, mutta ei pikkukuoppia. Kuvion taKuopista eroon METSÄLÄISEN ALLAKKA Tasausmätästyksessä kaupanpäälle taloustie kuviolle loivareunaiset ojat 43 MAKASIINI 4 • 2018 43 MAKASIINI 4 • 2018 5747_.indd 43 31.5.2018 13.32. Joskus joku hourupää yrittää esittää, että tie on kulkemista varten ja sen pitäisi olla asiallisessa kunnossa. Mutta kun tien kunnossapito kuuluu vähennettäviin metsämenoihin ja alvinkin saa takaisin, niin meikäläinen ainakin yrittää hiljakseen kunnostella tiet kelvollisiksi. Vaan olemmepahan siitä paikasta sen verran saaneet hakkuutuloja, että muutaman satasen lisää voi uhrata. Siellä yksikin ääni kuuluu. Sehän unohtuu usein. Niin on nuuka, ettei joka päivä malta naamansakaan pestä. Vaakasuoraa ei tavoitella vaan maastonmukaista tasaisuutta, jossa on helppo kulkea. M itä maksaa. Koko alueen käsittely on meillä maksanut ehkä tuplaten tavalliseen mätästykseen verrattuna. Samalla ilmaantuu eri syvyisiä kuoppia, ja kiviä sekä kantoja nousee. Kaivuutyön hinta kuittaantuu tällä säästöllä. Ojituskin tulee kuntoon koko kiertoajaksi, ja pikku lammikoista on iloa luontokappaleille ja omalle sielulle pitkäksi aikaa. Vielä kun isot montut täytetään pintakivillä, kannoilla ja risuilla reilusti koholle asti, alkaa alue tasoittua. Onhan se tie tavallaan lisä palovakuutukseenkin: jos vahinko sattuu, pääsee paloauto äkkiä perille asti. S uurista väylähankkeista väännetään eduskunnassa, ja kuoppaisten paikallisteiden kunnossapitoa yrittää ely-keskus teettää urakoitsijoilla vähistä määrärahoistaan. Meillä tehdään joka kuviolle taloustie tai traktoriura. Kanna sinne sitten taimet risujen yli rämpien ja kompastellen. Yleisin puheenvuoro tietysti koskee sitä, että minulla on liikaa yksiköitä, kun en juurikaan tietä kulje. Noissa piireissä tavallisen matti meikäläisen ininä ei paljoa kuulu. Totta kai maksaa. Metsätien kunto sen sijaan on usein tiehoitokunnan hanskassa, samoin pienten yksityisteiden. Kokous sitten demokraattisesti päättää sorastetaanko, ojitetaanko tai lanataanko. TU U LI KK I SI RO LA Saamme sillä mukavan taloustien, jota pitkin kelpaa tallustella vuosikymmenet. Vähäarvoisemmilla kohteilla ajoreitti vain tasoitellaan
Aloittamisilmoituksella ilmoitetaan yhteismetsän tilikausi, niin kuin siitä on yhteismetsälle laaditussa ohjesäännössä määrätty, ja arvioidaan vuotuinen liikevaihto. Puuhakkaana miehenä Kauko ei ehtinyt kovin tarkkaan kuuntelemaan yksityiskohtia tai lukemaan taustoja. Yhteismetsän perustaminen sujui helposti valmiiden asiakirjapohjien avulla. Ainakin siinä säästää paljon veroja. Tarkastellaanpa, mikä muuttuu, kun yksityishenkilö perustaa omista metsistään yhteismetsän. Yhteismetsän perustamista ei kannata kuitenkaan kiirehtiä. PERINTÖMETSÄ PIRJO HAVIA 44 MAKASIINI 4 • 2018 5733_.indd 44 31.5.2018 13.33. Paperitöiden lisääntyminen ei kaikkia kuitenkaan ilahduta. Verottajalle ei kelpaakaan Kaukon tekemä metsäveroilmoitus. Hän on eräässä metsänomistajaillassa kuullut esitelmän yhteismetsästä ja innostunut asiasta. Hän on tottunut siihen, että asiat selviävät kyllä aikanaan. Kaukolla tulee nyt kiire teettää kuluneen vuoden kirjanpito ja tilinpäätös, sillä ei hän itse sitä osaa. Kauko ei saata mitenkään ymmärtää, miksei hän voi vapaasti käyttää omia rahojaan. Ja sitä paitsi karhuavat vielä myöhästyneitä arvonlisäveroilmoituksia, tilityksiä ja tilinpäätöstä. Kaukon olisi pitänyt tehdä Verohallinnolle yhteismetsän toiminnasta aloittamisilmoitus heti sen jälkeen, kun perustava kokous oli pidetty ja yhteismetsän ohjesääntö hyväksytty. Metsänomistaja itse ei enää ole metsässään verovelvollinen, vaan verovelvollinen on osakaskunta, jota verotetaan yhteisetuutena. Kauko on saanut kaksi tilaa perintönä ja ostanut yhden naapuritilan. Veroilmoitusvaiheessa tulee vastaan iso yllätys. Puolen vuoden kuluttua siitä, kun Kauko teki hakemuksen perustamisesta, hänellä oli jo yhteismetsä olemassa. Kaukon olisi myös pitänyt tehdä oma-aloitteisten verojen, kuten arvonlisäveron, ilmoitus kuukausittain heti yhteismetsän toiminnan käynnistymisestä alkaen. Puukauppa-asiat jatkuivat entisellään ja metsänhoitotöitä paiskittiin hiki hatussa. Metsänomistajasta osakaskunnaksi Niin se vaan on, että byrokratia kasvaa, jos omaa yhteismetsää mielii. Mikä muuttuu. Vaikka Kauko on yksin edelleen omistamassa metsiään, metsät kuuluvat nyt kiinteistöjen yhteiseen alueeseen eli yhteismetsään, jonka nimeksi tuli Kaukon yhteismetsä. Tuumasta toimeen. Kaksinkertainen kirjanpito Yhteismetsän osakaskunta on kirjanpitovelvollinen. Jos yhteismetsällä on pienet tulot, se voi hakea kuukautta pidempää ilmoituskautta. Kannattaa myös miettiä tulevaisuutta: miten metsänomistusta suvussa halutaan jatkaa. Metsää omistavalle luonnolliselle henkilölle riittää yksinkertaiset muistiinpanot, mutta yhteismetsässä on tehtävä kirjanpitolain mukainen kaksinkertainen kirjanpito ja tilinpäätös. Alveissa kuukausimenettelyyn Yhteismetsän perustavassa kokouksessa, jonka metsäkeskuksen edustaja oli Kaukon kanssa pitänyt, Kauko oli valinnut itsensä yhteismetsän toimitsijaksi ja siten vastuulliseksi hoitamaan osakaskunnan asioita. Eihän sellaisia ole koskaan ennen tarvittu. Osakaskunta on oikeushenkilö, samaan tapaan kuin osakeyhtiö. Se on hyväksyttävä. Kauko, yhteismetsän ainoana osakkaana, muodostaa itsensä kanssa osakaskunnan, joka hallinnoi yhteismetsään kuuluvia metsiä. Yhteismetsän rahat erilleen Myös se on Kaukolle yllätys, ettei hän voi nostaa tililtä omia metsärahojaan entiseen tapaan. Yhteismetsän veroilmoitus ja tilinpäätös on toimitettava Verohallinnolle neljän kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä. Hänen pankkitililtään tekemänsä nostot yhteismetsän perustamisen jälkeen tehtyjen puukauppojen tuloista ovat nyt hänen velkaansa osakaskunnalle. Hän omistaa siis kolme tilaa, joiden yhteispinta-ala on noin 170 hehtaaria. Kauko saa rahat käyttöönsä verottomina ja ilman nostosta syntyvää velkasuhdetÄLÄ HÄTÄILE! Yhteismetsän perustaminen voi tuntua houkuttelevalta ja edulliselta vaihtoehdolta. T untuu siltä, että suvun yhteismetsästä on tullut metsäomistuksen muotivirtaus. Ne vain eivät enää ole Kaukon hallinnassa olevia rahoja, vaan yhteismetsän osakaskunnan varoja. Ensin on järkevää selvittää, mitä perustaminen omassa tilanteessa merkitsee. Kaukon yhteismetsän osakaskuntaa koskevat erilaiset vaatimukset taloushallinnossa ja verotuksessa kuin luonnollista henkilöä
• Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. Lapsille tulee kuitenkin lahjaveroa maksettavaksi, mikäli haamutilasta maksettu kauppasumma on enintään 75 prosenttia haamutilan käyvästä arvosta. www.kesla.com TUTUSTU KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. Hän myy kummallekin lapselleen haamutilan sopuhintaan, niin sanottuna lahjanluonteisena kauppana. Kokous, jonka Kauko joutuu vuosittain itsensä kanssa pitämään, määrää, paljonko osakaskunta voi hänelle ylijäämää jakaa. • 35 000 metsäperävaunua. Kauko hoitaa Verohallinnon opastuksella ja asiantuntevan kirjanpitotoimiston avulla ensimmäisen tilikauden veroja tilinpäätösasiat kuntoon. Jos Kaukon lapsi maksaa tällaisesta haamutilasta enintään 112 500 euroa (75 prosenttia 150 000 eurosta), tukee hänelle lisäksi maksettavaksi lahjaveroa. • 50 000 kuormainta. Toimisto hoitaa jatkossa arvonlisäveroilmoitukset. Vahingoista viisastuneena Kauko avaa yhteismetsän osakaskunnalle oman, erillisen tilin ja ryhtyy toimittamaan kaikki tositteet kirjanpitotoimistolle kuukausittain. metsineen haltuunsa jo yli 10 vuotta sitten. Kiinteistörekisteriin on merkitty uusi yhteisalue Kaukon yhteismetsä, jolle on annettu oma kiinteistötunnus. Jos Kauko olisi myynyt tilat lapsilleen ennen yhteismetsän perustamista, olisi kaupasta syntynyt uutta metsävähennysoikeutta, mikä olisi siirtynyt myöhemmin perustettavalle yhteismetsälle. Perustamistoimituksessa hänelle on jäänyt omistukseensa samat tilat, samoin nimin ja kiinteistötunnuksin, mutta hehtaarit ovat tiloilta poistuneet. Pirjo Havia, Metsäkustannus 2017. Lapset tulevat näin yhteismetsän osakkaiksi Kaukon rinnalle haamutiloihinsa kuuluvilla yhteismetsäosuuksilla. Jos yhteismetsän omaisuus, velat huomioon ottaen, olisi arvoltaan 500 000 euroa, yhteismetsän kokonaisosuusluku 1 000 ja haamutilaan kuuluva yhteismetsän osuusluku 300, olisi haamutilan käypä arvo (300/1000) x 500 000 euroa eli 150 000 euroa. Hän ryhtyy siirtämään metsänomistustaan kahdelle lapselleen. ta ainoastaan osakaskunnan lakisääteisen kokouksen päätöksin. Tämä ylijäämä on osakkaalle verotonta tuloa. Kauko huokaisee helpotuksesta. Tarkoitettu yhteisomistukseen Pikkuhiljaa Kauko vakuuttuu, ettei yhteismetsän hallinto ole mitään yhden miehen hommaa. Hehtaarit vaihtuivat haamutilaan Kauko omistaa nyt kolme niin sanottua haamutilaa. Asia hoituu kätevästi. • Markkinoiden laajin valikoima. Sen sijaan Kaukon omistamien tilojen kiinteistörekisteriotteilla näkyvät osuudet yhteisiin eli tietyin desimaaliluvuin Kaukon yhteismetsän osuudet. Samalla sovitaan porukalla, että seuraavassa yhteismetsän vuosikokouksessa toinen lapsista nimitetään toimitsijaksi. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi 45 MAKASIINI 4 • 2018 5733_.indd 45 31.5.2018 13.33. Samalla tehdään velkakirja Kaukon tililtä nostoista ja pidetään asiantuntijan avustamana osakaskunnan vuosikokous. Yhteismetsässä kukaan osakkaista ei omista suoraan tiettyä yhteismetsän maa-aluetta, vaan osakas omistaa desimaaliluvulla ilmaistuja yhteismetsäosuuksia. Yhteismetsä perustettiin kolmesta Kaukon omistamasta tilasta. Kauko voi myydä haamutilan lapselleen ilman kaupasta koituvaa luovutusvoiton veroa, koska hän oli saanut alkuperäiset tilat LUE NÄMÄ Ennen yhteismetsän perustamista suosittelen tutustumaan ainakin seuraaviin lähteisiin: www.metsakeskus.fi/yhteismetsat www.metsakeskus.fi/yhteismetsan-materiaalipankki www.vero.fi > Henkilöasiakkaat > Omaisuus > Metsä > Yhteismetsä Yhteismetsä – perustaminen, hallinto, laajentuminen. Haamutilan käypä arvo määräytyy yhteismetsän arvon mukaan. Nyt tämä mahdollisuus oli menetetty. Tähän alueeseen ne 170 hehtaaria nyt kuuluvat
Valkovuokon turvana ovat maanalaiset rönsyt, jotka laajentavat kunkin yksilön vähitellen useiden neliömetrien laajuiseksi laikuksi, klooniksi. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Sinivuokon ja valkovuokon siemenet leviävät samaan tapaan: siemenessä on mehevä lisäke, joka maistuu muurahaisille. Aikaisemmin kukkien keräämistäkin pidettiin uhkana lajin menestykselle ja keruu myyntiin kiellettiin. 46 MAKASIINI 4 • 2018 46 MAKASIINI 4 • 2018 5746_.indd 46 31.5.2018 13.35. Pelkän rousteen kannalta muokkaamattomuus olisi paras menetelSH U TT ER ST O CK IM AG ES Sinivuokko häviää helposti maankäytön muuttuessa. Etumatka on syntynyt ensimmäisen vuosikymmenen aikana, jonka jälkeen kuusikot ovat kasvaneet samaa tahtia. Ihan kuin sinivuokko olisi nykyään yleisempi kuin ennen. LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. Suomalaisten tutkimusten mukaan kääntömätästys ei sovi veden vaivaamille eikä erityisen hienojakoisille maille. Istutuspaikaltaan ne ovat hävinneet, mutta alapuolisessa rinteessä on jo muutamia kymmeniä kauniisti kukkivia ruusukkeita, myös metsän puolella. Sinivuokolta rönsyt puuttuvat, sillä on vain pysty juurakko. Metsäverotus Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija Luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Niillä pintarouta eli rouste nostelee ja tappaa taimia syksyisin pahiten kääntömätästetyillä uudistusaloilla. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4a , 0020 Helsinki. Maan käytön muuttuessa sinivuokko helposti katoaa, mutta multakasaan joutunut valkovuokon rönsyn pätkä voi olla uuden kasvuston alku! Maanteiden luiskille valkovuokko voi saapua mullan mukana, mutta sinivuokko ei tällaisesta kyydistä selviä. SEPPO VUOKKO Kumpi on parempi. Miksi sinivuokko ei leviä kuten valkovuokko. Kuva sinivuokon menestyksestä vaihtelee siis seuduittain. Niiden mukaan kääntömätästys on ollut taimien eloonjäännin kannalta parempi vaihtoehto kuin muokkaamattomuus tai laikkumätästys. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. Pohjoisessa ja karummilla mailla ero on ollut suurempi. Muurahaisten matkassa siemenet pääsevät parhaimmillaan muutaman kymmenen metrin päähän emostaan, mutta kaukolevintä on sattuman varassa. Muokkauksella helpotetaan istutustyötä ja torjutaan taimia tuhoavia tukkimiehen täitä. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Ruotsalaisilla on mätästysmenetelmien paremmuudesta koko maan kattavat, parikymmentä vuotta seuratut koesarjat. Nykysuuntaus suosii pienempiä ja matalampia kohoumia tai kääntömätästystä, jossa maasta kaivettu paakku pudotetaan omaan kuoppaansa ylösalaisin. Ojitusmätästystä tarvitaan edelleen veden vaivaamilla kasvupaikoilla. Pienkoneiden asiantuntija. Myyntikielto kumottiin vuonna 2005. Sen vankimmalla esiintymisalueella lounaisessa Suomessa rakentaminen tuhoaa jatkuvasti kasvupaikkoja. Siinä taimille pyritään takaamaan lämpö-, valoja vesitaloudeltaan optimaaliset kasvuolosuhteet. Mätästysalojen taimikot ovat kirineet 18 vuodessa neljän vuoden kasvua vastaavan pituuseron muokkaamattoman maan taimikoihin. Kuusen kasvupaikoilla nämä vaatimukset täyttää yleensä vain mätästys. Itse toin viitisentoista vuotta sitten pihavaahteran juurelle kolme sinivuokkoa. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Onko kääntömätäs parempi kasvupaikka kuusentaimelle kuin laikkumätäs. Sinivuokkoa on pidetty vähentyvänä ja suojelua tarvitsevana kasvina. Mistä tämä johtuu. Sopivilla kasvupaikoilla se menestyy hyvin ja levittäytyy ympäristöönkin. Maanmuokkaus on tuloksellisen metsänviljelyn elinehto. Vai onko kyse samasta asiasta. Kasvutapaerosta johtuu, että valkovuokko on kasvupaikallaan näkyvämpi kuin sinivuokko. Alussa humuksen lahoamisesta saatavat lisäeväät on syöty näin ollen jo taimivaiheessa. Mätästys liittyi alkuaikoina yleensä ojitukseen, jossa ojamaista tehtiin suuria mättäitä. Toisaalta sinivuokkoa on siirretty paljon koristekasviksi pihoihin alkuperäisen esiintymisalueen ulkopuolelle. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Tupas voi elää vuosikymmeniä ja tuuhettuu vuosi vuodelta upeammin kukkivaksi, mutta ei levittäydy laajemmaksi. Se ei kuitenkaan näytä leviävän samanlaiseksi kukkamatoksi kuin valkovuokko
Tila on ostettu 27 186,4 eurolla vuonna 1996. Luovutusvoittoa kertyy 52 125,44 euroa (= 35 813,60 euroa + 16 311,84 euroa). Matkakorvausta voidaan maksaa tänä vuonna verovapaasti 0,42 euroa kilometriltä. Kun terä on kunnossa, voi sahaa pyörittää välillä puolella kaasulla pienempiä, harvemmassa olevia runkoja poistettaessa. Suurempiläpimittaisissa puissa työmenekin lisääntyminen on vieläkin suurempaa. Aloittelija käyttää samaan työhön vähintään kolme kertaa pidemmän ajan. Miten osakkaiden matkakulut vähennetään metsäverotuksessa ja mitä matkoja voi vähentää. Omistamme useita metsätiloja, joissa on vuosien varrella käytetty metsävähennystä. Nyt myyntihinta on noin 63 000 euroa. Ei myöskään voi unohtaa sahurin omaa kuntoa ja liikkuvuutta maastossa. Maasto: Tasaisessa maastossa työskentely on luonnollisesti nopeampaa kuin vaikkapa rinnemaastossa, puhumattakaan maanpinnan epätasaisuudesta ja kivisyydestä. Varsinaisesta kauppahinnasta teille muodostuu voittoa 35 813,60 euroa. Lisää kotimaista tutkimustietoa on tulossa aivan lähiaikoina. Kuolinpesän osakkaiden matkakulut vähennetään pääosin samalla tavalla kuin yksittäisenkin metsänomistajan matkakulut. Paljonko veroja tulee maksettavaksi tilan myynnistä. LEO SAASTAMOINEN Paljonko verottaja vie. Raivaussahauksen ajanmenekkiin vaikuttavat suorittajan työn nopeus, työkohteen sijainti ja maasto, poistettavien puiden tiheys ja kantoläpimitta, työn suorittamisajankohta sekä sahan ja terän kunto. mä, mikäli tukkimiehen täit saataisiin pysymään kurissa ja pottiputki uppoamaan maahan. Kantoläpimitan suurentuminen kahdella sentillä pienissä 1–2 sentin läpimittaisissa puissa lisää työmenekkiä neljäsosalla. Luovutusvoittoveroa määrättäessä ei tulouteta ainoastaan myydyn tilan käytettyä metsävähennystä. Syksyllä ajanmenekki on noin viidesosan suurempi kuin keväällä. Sahan ja terän kunto: Näillä on ratkaiseva merkitys työtulokseen. Luovutusvoittoveroa teiltä menee yhteensä 16 522,65 euroa. Sopivalla kasvupaikalla kääntömätästys on hyvä menetelmä taimien eloonjäännin, kasvun ja maaston kulkukelpoisuuden kannalta. Tilalla on tehty hakkuita kerran, metsävähennystä on käytetty 3 607,10 euroa. Olen myymässä metsätilaa, jonka omistan vaimoni kanssa. Sitä on vielä jäljelläkin. Vähennys lasketaan keskimääräisen, Verohallinnon vuosittain vahvistaman kilometrikorvauksen mukaan. Aloittelevien raivaajien kannattaa hakeutua paikkakunnalla järjestettäville taimikonhoitokursseille. Teidän tuloutettava metsävähennys muodostuu kauppahinnasta (27 186,40 euroa), josta metsävähennyspohjaa on 60 prosenttia (16 311,84 euroa). Bensiinin kulutus on noin 0,5–0,7 litraa tunnissa. HANNU JAUHIAINEN LAITA METSÄTULO TÖIHIN PIDENNÄ METSÄSI KASVUKAUTTA ja laita puukaupasta saamasi raha töihin. KARI MIELIKÄINEN Paljonko raivaus vie aikaa. Verovapaita korvauksia ei kuitenkaan voida maksaa osakkaan kodin ja kuolinpesän metsän välisiltä matkoilta, kaikista osakaan muista metsämatkoista kylläkin. Silloin voidaan korvaukset maksaa valtionhallinnon kilometrikorvauksia koskevan ohjeistuksen mukaisesti. Työn nopeus: Ammattimetsuri tekee olosuhteista riippuen 0,5–1,5 hehtaaria taimikonhoitoa päivässä. Metsävähennystä tuloutetaan kaikesta teidän käyttämästänne metsävähennyksestä, koko myydyn tilan metsävähennyspohjaa vastaava summa. Westas-Tukkitilillä pääoma kasvaa kuten metsäsikin: vakaasti ja varmasti. Entä paljonko bensaa pitäisi kulua hehtaarille. Kysy lisää Westas-Tukkitilistä omalta hankintaesimieheltäsi osoitteessa: westas.fi 5746_.indd 47 31.5.2018 13.35. Paljonko tehokasta työaikaa raivatessa menee hehtaarille erityyppisissä maastoissa. Oletan, että teidän kaikilta tiloilta käyttämänne metsävähennys on vähintään tuloutettava määrä. Jos määrä on pienempi, niin se tuloutetaan kokonaan. Pieni vesakko menee nätisti lakoon osakaasullakin, mutta pitääkö sahata kuitenkin aina täyskaasulla. VÄINÖ SIKANEN Miten matkakulut vähennetään. Vähennyskelpoisia ovat kaikki kuolinpesän osakkaan metsätalouteen liittyvät matkat. Työn suorittamisajankohta: Keväällä työn tekeminen on noin kolmasosan nopeampaa kuin kesällä. Metsiämme hoidetaan kuolinpesän nimissä ensimmäistä vuotta. Poistettavien puiden tiheys ja kantoläpimitta: Poistettavien puiden lukumäärän kasvu lisää työaikaa. Jos teille tulee myyntikuluja, niin ne vähentävät luovutusvoittoa. Kuolinpesä voi vaihtoehtoisesti vähentää matkakulut osakkaiden tekemien matkalaskujen perusteella. Seuraavassa omia kokemuksiani tekijöihin, jotka vaikuttavat työmenekkiin. Aivan yksiselitteistä vastausta ei pysty antamaan kysyjän esittämään kysymykseen, koska muuttujia on paljon. Viime vuonna korvaus oli 0,24 euroa kilometriltä
Lisäksi siihen on ladattu hämmästyttävä määrä elektroniikkaa. Elektroniikkavarustukseltaan se tuo mieleen viidennen polven suihkuhävittäjät. 48 MAKASIINI 4 • 2018 48 MAKASIINI 4 • 2018 5749_.indd 48 31.5.2018 13.37. Kelirikon murjomilla sivuteillä auto liikkui vaivatta eikä jämerän jousituksensa ja isojen pyöriensä ansiosta kärsi routamonttuihin ajamisesta. XV on saatavilla 1,6 tai 2,0 litran nelisylinterisellä, turbottomalla moottorilla. Silti sen maasto-ominaisuudet riittäisivät vaikka yrittäjämetsurille. T arkoituksemme on kokeilla metsänomistajaperheelle sopivia automalleja. Auto kääntyy ketterästi, mistä on iloa niin marketin parkkihallissa kuin metsätien pääsInsinööri-metsänomistajan UNELMA Subaru XV on katumaasturi ja samalla pystyvä maastoauto. Toisaalta se on ylellinen katumaasturi. Joka tien auto Subaru XV on mukava ajaa sekä huonolla metsätiellä että moottoritielläkin. Kiihdytettäessä auto on karkean äänekäs ja vähän puhditon. Autossa on jatkuva – valmistajan termein symmetrinen – neliveto. TEKSTI RISTO PÖNTINEN JA MIKKO RIIKILÄ KUVAT RISTO PÖNTINEN KOEAJOSSA Subaru XV:llä pääsee vaivatta tarkastamaan kelirikkoleimikon korjuujälkeä. Kahdeksanportainen automaattivaihteisto toimii eleettömän mainiosti, käsivaihteista versiota ei ole saatavilla. Auton olemus kiteytyy sanaan erikoinen. Siinä kun edellisen numeron Dacia Duster luontuu aidon puuntuottajan tarpeisiin, Subaru XV sopii ulkoilmaelämästä ja tekniikasta innostuneelle insinööri-metsänomistajalle. Subaru ei varusta uusia mallejaan dieselmoottorein, erikoista sekin. Yllättävän pieniruokaiseksi auto kahden litran moottorilla silti osoittautui. Joka pyörä vetää aina, ei vain etupyörien luistaessa
Takapenkki on korkea ja topakka. Istuinten ja ratin säätövara on laaja. Istuimet ovat tilavat ja jämäkät. Taakse näkyy huonosti, mutta autossa on hyvä peruutuskamera. Subaru XV sopii erinomaisesti etäällä tiluksistaan asuvalle metsänomistajalle. Ajamiselle tärkeät toiminnot löytyvät ilman ohjekirjaa, mutta auton kaikkien hienouksien kuvaamiseen on tarvittu tuhatkunta sivua käyttöohjeita. Järjestelmä ohjaa vakionopeussäädintä pitämään etäisyyden edellä ajavaan muuttumattomana. Valot seuraavat ratin kääntämistä, mikä helpottaa pimeäajoa mutkaisilla teillä. Se havainnoi liikennettä edessä ja sivuilla kahden kameran muodosSUBARU XV Moottorivaihtoehdot: 1,6 ja 2.0 litran vapaastihengittävät 4-sylinteriset bokserimoottorit Teho: 84/115 Kw Vaihteisto: automaattinen, manuaalisesti on valittavissa 7 välitystä Keskikulutus: 6,4/6,9 ltr/100 km CO2 päästöt keskikulutuksella: 145/155 g/km Huippunopeus: 181/197 km/h Omapaino: 1 497 kg Kokonaispaino: 1 940 kg Vetopaino, jarrullinen peräkärry: 1 400 kg Tavaratila: 385 l Peräkontin leveys lastausaukosta: 100–103 cm Peräkontin korkeus lastausaukosta: noin 64 cm Maavara: 22 cm Kesän 2018 tarjoushinta: 28 700–40 500 € Kuljettajaa avustavaa ja viihdyttävää elektroniikkaa on tarjolla vähintään riittävästi. Järjestelmän toimiminen edellyttää kirkkaita kaistamaalauksia. Istumakorkeus on riittävä ja jalkaterille on etuistuinten alla tilaa. Eyesight voi käyttää myös jarruja jonon äkkiä hidastaessa. sä. Tavaratila ei ole suuri, mutta kun takapenkin toisen puoliskon kääntää, mahtuu raivaussaha tai kaksi kyytiin. Subaru XV:n Eyesight-järjestelmä avustaa kuljettajaa. Sen ja kantavan jousituksen ansiosta autolla suoriutuu rouheistakin ajourista. Metsässä maastokelpoisuus riittää paljon pahempaan kuin keskiverto kuskin uskallus. Kuolleen kulman varoittimet ilmoittavat takasektorissa olevasta liikenteestä. Lähivalot valaisevat laajalti ja valokeilojen yläreuna on terävä. Peruutuskameran kuva on ällistyttävän selkeä ja helpottaa auton käsittelyä. Tämän pitäisi toimia 70 kilometrin tuntinopeuteen asti. Varoittimet toimivat hyvin sekä kaupunkiajossa että maantiellä. Suuntavakavuus on hyvä ja painopiste alhaalla matalarakenteisen bokserimoottorin ansiosta. Sadan sivun pikaohjeilla pääsee alkuun. Kyytiin nouseminen on vaivatonta. Samalla mukaan mahtuu kolme tai vähän tiivistäen neljä ihmistä. Kaistanpitoavustin varoittaa ja tarvittaessa ohjaa, jos auto on ylittämässä kaistaviivaa vilkuttamatta. Maavara on reilu, 22 senttiä. Pidempikin pikitietaival sujuu kepeästi. Törmäykset reitillä oleviin esteisiin estetään tarvittaessa hätäjarrutuksin. Sen kirkas kuva näkyy auringon valossakin ongelmitta. Xenon-ajovalot ovat kirkkaat ja valo tasaista. taman stereokuvan avulla. Bokserieli vastaiskumoottorissa sylinterit on sijoitettu vastakkain toisiinsa nähden, mikä mahdollistaa matalan rakenteen. 49 MAKASIINI 4 • 2018 49 MAKASIINI 4 • 2018 5749_.indd 49 31.5.2018 13.37. Maastoajoa helpottaa matalan konepellin tuoma katveeton näkyvyys. Tuhat sivua ohjeita Auto on laadukkaasti tehty. Tavaratila ei ole kovin tilava, mutta takapenkin puolikkaan kaataen raivausvarusteet mahtuvat mutkitta mukaan
Sen nitistämiseksi Laakso ruiskutti taimikkoon monisärmiövirusta. Päätehakkuu viisikymppisenä Vuoden 1994 ensiharvennus antoi ensimakua siitä, mitä oli tulossa. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A 21 b, 00240 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT VILHO LAAKSO A sikkalalainen Vilho Laakso metsitti Sysmässä sijainneen peltonsa vuonna 1975. ”Tukkiosuus kohonnee 70 prosenttiin, joten kyllä peltomännikkökin voi tuottaa laadukasta puuta.” 1977 2017 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys. Mäntykuitua kertyi 44 kuutiota hehtaarilta. ENNEN & NYT Peltomännikkö istutuksen jälkeen talvella 1977 ja 40 vuotta myöhemmin, kolmannen harvennuksen jälkeen kesällä 2017. Lähetä ne meille Metsälehteen. Seuraavina kesinä mies sai heilua sirpin kanssa taimikoissa, jotta heinät eivät kukistaneet mäntyjä. Vuonna 1979 luonto ja mäntyjen kasvattaja saivat vielä kerran ottaa mittaa toisisVesakontuholla vauhtia kasvuun Peltoon istutettu männikkö voi tuottaa kunnollisen tukkisadon. Luston paksuus on vajaat puoli senttiä. Lepikko tokeni kerrasta, tuomikasvustoa piti lääkitä toistamiseen. Harvennuksen jälkeen hehtaarille jäi 600 laadukkainta mäntyä kasvamaan. ”Sen ajan aineet olivat tehokkaita, nämä nykyisethän ovat kuin vettä niihin verrattuna”, metsäammattilaisena työskennellyt Laakso pohtii. Käsittely oli sen verran tehokas, että taimikonhoitoa tai ensiharvennusta edeltävää ennakkoraivausta ei tarvittu. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. taan, kun taimikkoon pesiytyi ilkeä mäntypistiäislauma. Muiden hoitotöiden ohella Laakso on myös pystykarsinut männiköitään. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Tällä hetkellä männikön vuosikasvu lienee 15 kuutiota hehtaarilla. Päätehakkuussa, jonka Laakso on suunnitellut vuodelle 2025, hehtaarilla on siis puustoa 350 kuutiota ja puiden keskiläpimitta 30 senttiä. Ei paha 19 vuotta istutuksesta kasvaneessa metsässä. Viime vuonna Laakso harvennutti männikön jo kolmannen kerran. Vesakko nitistettiin ajan tyyliin legendaarisella Vesakontuho DM:llä vuosina 1978 ja 1980. Liki neljän hehtaarin alalle istutettiin paljasjuurisia mäntyjä. Puut ovat 23–25-senttisiä rinnan tasalta. Pelto kynnettiin palteille ja ojanpielusten lehtipuut raivattiin. Nyt poistuma oli 50 kuutiota, siitä puolet tukkia. 50 MAKASIINI 4 • 2018 5734_.indd 50 31.5.2018 13.38. Kakkosharvennuksessa vuonna 2005 karttui mäntykuitupuuta pinolle jo 62 kuutiota hehtaarilta. 42 vuodessa puustoa on hehtaarille karttunut 396 kuutiota, siis 9,5 kuutiota hehtaarilla vuodessa istutuksesta
Kaikki CFMOTO -laitteet on varustettu modernilla vesijäähdytteisellä 4-tahti moottorilla. • 400 cc. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. Kun etsit laitetta vapaa-aajan vauhtiin tai luotettavaa ja monipuolista työkonetta on CFMOTO paras valinta – ja vielä 3-vuoden takuulla. SOHC, EFI • Teho 24 kW/32 HV • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona • Saatavana lyhyt ja 2 hlö rekisteröity pitkä malli • 495 cc. SOHC, EFI • Teho 29 kW/40 HV • Neliveto elektronisella tasauspyörän lukolla • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Kaasuiskunvaimentimet • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona Ajat sitten maantiellä tai maastossa, hiekkateillä tai kallioilla – CFMOTO on rakennettu kestämään ja viemään sinut aina määränpäähäsi. Katso lähin jälleenmyyjäsi: IRS EFI EPS IRS EFI EPS • Puskulevy • kahvanlämmittimet • tuulilasi KYSY TARJOUS TALVIPAKETISTA LÄHIMMÄLTÄ JÄLLEENMYYJÄLTÄSI 5770_.indd 51 31.5.2018 13.40. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl
52 MAKASIINI 4 • 2018 52 MAKASIINI 4 • 2018 5751_.indd 52 31.5.2018 14.16. Nyt sahayhtiö Keiteleen miljoonan kuution unelma on täyttymässä. VAIKUTTAJA Ilkka Kylävainio löysi neljä vuosikymmentä sitten sahalle sopivan paikan savolaiselta pikkupaikkakunnalta
TÄÄLTÄ SE ALKOI TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT PETTERI KIVIMÄKI 53 MAKASIINI 4 • 2018 53 MAKASIINI 4 • 2018 5751_.indd 53 31.5.2018 14.16
Reseptiin kuuluu ennen kaikkea kaksi pitkäjänteistä visiota: sahatavaran jalostaminen ja ostajan mittatoiveiden täyttäminen metsästä lähtien. Ympäriltä on sittemmin purettu yli 500 000 kuutiota sahauskapasiteettia. Sahalaitoksen mentävä aukko löytyi lopulta 1980-luvun alussa Keiteleeltä. ”Puun sisäisten laatuvikojen, kuten poikaoksien, kanssa tullaan toimeen, kun tukit osataan erotella sahalla ajoissa”, Keitele Groupin toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio toteaa ja katselee tukkipöytää tyytyväisenä. Kun kuusipölkyt ehtivät sahanterille asti, sahalla tiedetään jo tarkasti, millaista tavaraa tukkirekat ovat tuoneet ja mitä pölleille kannattaa tehdä. Mutta ennen yhdenkään pöllin sahausta, höyläystä tai liimausta sahurin tarvitsi löytää sopiva tontti jostain päin Suomea Jalostuksen nimeen Tukkikauppa on Ilkka Kylävainiolle verenperintöä, sillä hänen isänsä sahasi aikoinaan pöllejä Porissa. Meille on tullut tilaa.” Pelkkä fyysinen tila ja puuvarojen ”Perussahatavaraan verrattuna höyläpuusta saa puolitoista ja liimatavarasta kaksinkertaisen hinnan.” Ilkka Kylävainion mukaan laadukkaasta ja kalliista tukkipuusta kannattaa sahata kalliita tuotteita. Lajittelukoneisto on vielä uudenkarhea. ”Tontti oli pieni, ja aika ajoi silloisten käsityövaltaisten pikkusahojen ohi”, Kylävainio kertoo. ”Tässä oli luontainen paikka. Vanhan raamisahalaitoksen tarina tuli päätökseensä 1970-luvulla. Sahateollisuudessa erilaisia hommia tehneen pojan piti siis lähteä etsimään paikkaa omalle sahalleen muualta. Se tieto on olennainen osa menestyvän sahan reseptiä, jota Kylävainio on kohta jo neljän vuosikymmen ajan selvittänyt. J äreitä kuusipöllejä kolisee tasaista tahtia pitkin tukinlajittelulinjastoa Keiteleen sahalla Savossa. 54 MAKASIINI 4 • 2018 5751_.indd 54 31.5.2018 14.16. Siksi Keiteleellä satsataan sahatavaran jalostukseen. 3D-mittauksen, röntgenlaitteen ja metallintunnistimien läpi vievällä linjalla kulkee tukkeja 200 metrin minuuttivauhdilla
Omia puunkorjuuketjuja ja metsäkoneenkuljettajia koulutetaan jatkuvasti, jotta sahanterän äärellä voidaan olla tyytyväisiä. että sahatavaran ostajan erikoisiakin mittatoiveita ryhdytään täyttämään jo metsässä. ”Tukkipuuta pitää jalostaa pidemmälle, että saataisiin hyvälaatuisesta ja kalliista puuraaka-aineesta hyvää hintaa maailmalta”, Kylävainio tiivistää. Tulevaisuuden sahatavaratehtaat Sen lisäksi, että sahuri tuntee saatavilla olevan puuraaka-aineen ja asiakkaan toiveet, varsinaisen tuotannon pitää olla kilpailukykyistä. On siis ollut hyödyksi, että Kylävainiolla tuntuu energiaa riittävän niin, että nopealiikkeisen miehen perässä on sahan tiloissa pysymistä. . Jos sellufirma toimittaa tukkeja, se voi hakata pätkäyttää kahden kuukauden edestä puita toukokuun mitoilla, jotka eivät enää kesäkuun tuotannossa pädekään.” Keitele pyrkii hankkimaan 70 prosenttia käyttämästään tukista itse. Ilkka Kylävainio . Näin puu tulee joka kuukausi oikeanlaisena sahan pihaan. ”Sahalle on välttämättömyys, että tukkipuut katkotaan metsässä myytävää tuotetta vastaaviksi pituuksiksi. Hän kutsuu yhtiötään Euroopan johtavaksi määrämittaisen sahatavaran tuottajaksi. Hän luettelee pitkän litanian asioita, joilla sahatuotteisiin tehdään lisähintaa: erikoislaatuja, erikoiskuivauksia, tarkkuuskatkontaa, höyläystä ja liimausta. Turha varastointi ja kuljettaminen kumipyörillä on karsittu pois. Keiteleen sahan käyttämästä puusta kaksi kolmasosaa on kuusta ja loput mäntyä. Sahayhtiö Keitele Groupin perustaja ja toimitusjohtaja, teollisuusneuvos . koulutukseltaan puuteollisuusteknikko . Alajärvi on samanlainen.” rohmuaminen ei ole tietysti riittänyt, vaan saha on tarvinnut sopivan tilan myös markkinoilta. Kuitupuuksi päätyvien tukkien osuus on muutamia prosentteja”, Kylävainio kertoo. Laatu puustossa on varsin hyvä. ”Puulajisuhteet vastaavat hyvin alueen metsiä. Keiteleestä ei voikaan puhua sahayhtiönä ilman, että puhutaan suomalaisittain poikkeuksellisesta painotuksesta: sahatavaran jalostuksesta. ”Perussahatavaraan verrattuna höyläpuusta saa puolitoista ja liimatavarasta kaksinkertaisen hinnan.” Metsään ostajan toiveet mielessä Kylävainio mukaan Keiteleen ideana on jo 80-luvun alusta asti ollut tehdä aidosti sitä, mitä asiakas haluaa. Jalostuksen perustaksi tarvitaan toimivaa perustuotantoa eli raakalaudan ja lankkujen sahausta. Perusti Keiteleen Teollisuussaha Oy:n vuonna 1981 . Sahaustoiminta on laajentunut 2010-luvulla Kemijärvelle ja Alajärvelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, 55 MAKASIINI 4 • 2018 5751_.indd 55 31.5.2018 14.16. Kesän ykkösharrastuksiin kuuluu veneily muun muassa puisella purjeveneellä. Keitele on laajentanut sahaustoimintansa 2010-luvulla Kemijärvelle ja Alajärvelle . 72 vuotta . Pojat Matti ja Mikko ovat mukana perhesahan johdossa. Hän puhuu molemmista uusista sahalaitoksista ”tulevaisuuden sahatavaratehtaina”. ”Pitää sahata isoja sarjoja ja käyttää viimeisintä tekniikkaa.” Keitele on satsannut viiden vuoden aikana tuotannon kasvattamiseen ja uudistamiseen yli sata miljoonaa euroa. ”Esimerkiksi Kemijärvellä se tarkoittaa sitä, että kaikki toiminta sahauksesta kuivaukseen ja jalostukseen tapahtuu saman katon alla
”Japani on ehdoton ykkönen jatkojalosteiden eli liimapuiden ja höylätavaran ostajana. Itse olen ollut enemmän kauppamies, mutta tietysti on pitänyt opetella myös sahamiehen konejutut”, Ilkka Kylävainio kertoo. Aasia on vakaa markkina-alue. Suurimmat syyt tukin hylkäykseen ovat sahalla yhä puun lenkous tai mutkaisuus, Kylävainio kertoo. ”Mikko oli Tokion yliopistossa ja teki vuoden myyntityötä japanin kielellä. Kylävainion mukaan nuoren väestön maanosassa pitää rakentaa runsaasti, rahaa on entistä enemmän ja rakennuspuutavara tavataan ostaa alueen ulkopuolelta. Sellubuumin nostamien puunhintojen on villeimmissä arvioissa epäilty johtavan sykKeiteleen sahan uuden tukinlajittelulinjaston läpi kulkee puuta 200 metrin minuuttivauhdilla. Japanilainen omakotitalo voidaan tehdä alusta loppuun meidän puustamme.” Yli 25 vuoden ajan Japanin-kauppaa tehnyt yhtiö katsoi myyntisuunnan niin tärkeäksi, että nuorin Kylävainioista tutustui nousevan auringon maan kulttuuriin paikan päällä. Ilkka Kylävainion lisäksi sahan johtoon kuuluvat tämän kaksi poikaa, joille on jo siirtynyt sahaomistuksen enemmistöosuus. Japanilla iso osuus Keitele on perheyhtiö. ”Japanilainen omakotitalo voidaan tehdä alusta loppuun meidän puustamme.” Keiteleellä sahataan runsaasti lyhyttä, vähän päälle kolmemetristä tukkia. Japaninkaan myyntihistoriaan ei mahdu kuin muutama huono vuosi.” ”Kohta täytyy sahata kuitupuuta” Sahapomoa ei voi tällä hetkellä haastatella kysymättä kuumentuneesta puukauppatilanteesta. ”Kaikille riittää työtä kovasti. 56 MAKASIINI 4 • 2018 5751_.indd 56 31.5.2018 14.16. Lyhyet pöllit päätyvät muun muassa Japaniin rakennuspuuksi. Yli puolet Keiteleen tuotannosta myydään Aasiaan. Matti Kylävainio johtaa sahatavaratuotantoa ja -myyntiä, Mikko Kylävainio jalostetuotantoa ja -myyntiä
”Integraattien metsäpäälliköille terveisiä, että puukaupassa täytyy ajatella vähintään viiden vuoden sihdillä.” On selluinvestoinneilla ollut hyvätkin puolensa sahoille. hakkuissa kertyvän kuitupuun kuljetusmatkat lyhenivät tuntuvasti.” Vielä suurempi hyöty koittaisi Kemijärvellä, sillä sinne suunniteltu uusi tehdas ja Keitele Groupin nykyinen saha olisivat naapureita. Sitten on näitä investointeihin liittyviä asioita. ”Puunhinnoitteluun kaivataan muutosta. ”Kun markkinat kiristyvät, kilpailijamailla on varaa laskea hintoja ja suomalaissahat joutuvat ensimmäisenä vähentämään tuotantoaan.” Sahojen toivomaa selvitystä puuntarjonnasta ei ministeriöissä ole kuitenkaan saatu aikaan. ”No, normaali työpäivän mukaiset aamupalaverit. ”Kyllä Suomessa toimivat kolme isoa integraattia (sellu-, paperija kartonkitehtaita sekä sahoja omistavat UPM, Stora Enso ja Metsä Group) ovat määräävässä markkina-asemassa puukaupassa. Ratkaisu tilanteeseen on kuitupuun hinnannousu. Suomella on jäänyt maailmanmarkkinoilla suhdannesahurin rooli: tuloksenteko onnistuu vain sahauksen huippusuhdanteessa. ”Äänekosken uusi tehdas oli meille hyvä asia, sillä sahahakkeen ja tukkisyllä sahayhtiöiden pudotuspeliin. Puuveneen kyytiin Ilkka Kylävainio täytti tänä keväänä 72 vuotta. Mitä teollisuusneuvoksen päivään on kuulunut ennen haastattelua. Tällä hetkellä vaarana on, että tukin hinta nousee liian korkealle. Sahahaketta päätyy enemmän sellukattiloihin. Hän on aiemmin kertonut, ettäei eläkkeelle siirtymiselle ei ole tarkkaa aikaa, vaan töitä tehdään niin kauan kuin kiinnostusta ja kykyä riittää. Ne pyrkivät hinnoittelemaan tukin liian kalliiksi saadakseen halpaa kuitupuuta selluja paperiteollisuuteen.” Hintavääristymä on Kylävainion mukaan jatkunut erityisesti viimeisimmän kymmenen vuoden ajan. Jos vuoden tai kahden päästä tulee huono sahasuhdanne ja tukin hintaa pitää laskea merkittävästi, ei kuitupuutakaan tule niin paljon tarjolle. Kuitupuun kysyntä vastaa nyt paremmin runsasta puuntarjontaa, ja harvennushakkuiden lisääntyminen tuottaa sahoille tulevaisuudessa lisää järeää tukkipuuta. Sen jälkeen katselin, miten on tehty myyntiä. Tässä käy muuten kohta niin, että täytyy alkaa sahata halpaa kuitupuuta.” Kylävainio muistuttaa, että yksityinen sahateollisuus on useamman kerran vedonnut valtion apuun, jotta puukauppa saataisiin tasapainoon. Alajärven uudistus on nyt ehkä kiivaimmillaan.” Keiteleen tavoite on, että konsernin sahat tuottavat vuonna 2019 yh57 MAKASIINI 4 • 2018 5751_.indd 57 31.5.2018 14.16
”Olemme aikanaan päättäneet, että tuotannon pitää nousta miljoonaan sahatavarakuutioon. Kaksi jälkimmäistä ovat mäntysahoja, Keiteleellä tuotannosta kaksi kolmasosaa on kuusta. Löytyisikö suomalaissahurille tilaa esimerkiksi ulkomailta halvempien tuotantokustannusten parista. Lapsenlapset ovat tärkeitä ja heille riittää aikaa. . teensä miljoona kuutiota sahatavaraa. Ja jos ei kesällä tee kuin yhtä vuoroa, ehtii myös veneilemään, Kylävainio sanoo. Veneily yhdistää myös sukupolvia, sillä optimistijollat ovat tuttu harrastus perheen pienimmille. Keitele Group . Laidat lehtikuusta, kaaret saarnea, köli irokoa, kansi tiikkiä ja sisustus mahonkia”, Kylävainio luettelee. Pystymme tekemään kaikilla sahauspaikkakunnilla melkeinpä mitä vaan pienien puiden sahauksesta jalostukseen. Mutta oli suunta mikä tahansa, kotiläksyt on tehtävä huolella, Kylävainio korostaa. Konsernin sahatavaratuotannon odotetaan nousevan ensi vuonna miljoonaan kuutioon ja tukin tarpeen yli kahteen miljoonaan kuutioon. Liikevaihdolla mitattuna Suomen toiseksi suurin yksityinen sahayritys. Puolet sahatavaratuotannosta jatkojalostetaan. Kolme sahalaitosta: Keitele, Kemijärvi ja Alajärvi. . ”Minulla on Keiteleellä moottoriveneitä ja Kuopiossa Suomen kauneimmaksikin kutsuttu puinen purjevenemalli: Luvialla valmistettu 11,5-metrinen Scylla. . Liikevaihto viime elokuun loppuun päättyneellä tilikaudella oli 237 miljoonaa euroa. Kauttamme on saatavilla myös Panasonic -laitteet vaativaan maastotyöhön. 5751_.indd 58 31.5.2018 14.16. Maastosovellus kuviotietojen keruuseen ja päivitykseen Mahdollisuus kuviorajojen muokkaukseen Monipuoliset taustakarttaaineistot suunnittelun tukena Mahdollisuus offline-työskentelyyn UUTTA! Maastokaudelle 2018 täysin uusi ForestKIT Go kaikille mobiililaitteille. Kynnys lähteä on iso. Olemme varautuneet, jos ei nyt ihan sodan varalle, niin kaikkeen muuhun.” Sattumalta porilaisen retki Savoon ei kuulosta tähänkään mennessä. ”Pitää tietää, mille markkinoille mennään ja mitä tuotteita tehdään. Jalostetun sahatavaran osuus on tarkoitus nostaa nykyisestä 46 prosentista yli puoleen tuotannosta. . Silloin olemme riittävän isoja, että pystymme jalostamaan sahatavaratuotantoa merkittävästi.” Koska miljoonan kuution tavoite häämöttää jo näköpiirissä, teollisuusneuvoksella on myös varaa hengähtää. ”Suomalaiset yksityiset sahurit ovat pitkälti tiettyihin paikkakuntiin ja alueisiin sitoutuneita perheyhtiöitä. Kaikkeen on varauduttu On hieman vaikea kuvitella, ettei suunnitelmallisuudestaan tunnetulla sahayrityksellä olisi jo seuraava askel mietittynä. Esimerkiksi Kremlin porttien sisäpuolelle ei kuulu edes isojen tehdasintegraattien ääni.” Ja onhan Suomessa etuna muun muassa toimiva infrastruktuuri. Alajärvi Keitele Kemijärvi OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! Anssi Aalto: anssi.aalto@tapio.fi / 050 434 4802 tai Samuel Heinonen: samuel.heinonen@tapio.fi / 050 501 3463 tai Mikko Lumperoinen: mikko.lumperoinen@tapio.fi / 050 358 6020 HELPPOKÄYTTÖISET TYÖKALUT METSÄAMMATTILAISELLE www.tapio.fi/forestkit Katso uusi esittelyvideo! Lisäosista voit valita juuri sinun tarpeisiisi soveltuvat: • FORESTKIT GO maastotyöhön • FORESTKIT VALUE tila-arvioiden laadintaan • FORESTKIT WORKS metsätöiden ohjaukseen • FORESTKIT CONTRACT paikkatietoihin sidottujen sopimusten hallintaan • IPTIM laskentaohjelmisto metsien käsittelyn optimointiin • TAPIO METSÄNHOITOKORTISTO ajantasainen palvelu metsätiedon hakuun • KANTOON mobiilisovellus metsänomistajille METSÄAMMATTILAINEN Hanki markkinoiden monipuolisin verkko sovellus ammattimaiseen metsävarojen hallintaan ja metsä palve luiden tuottamiseen
040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TRAKTORIKÄYTTÖINEN KELAMURSKAIN EFGC145 Työleveys 145 cm Terien lukumäärä 24 kpl Paino 280 kg Nivelakseli mukana ITSEVETÄVÄ GREENSTAR RUOHONLEIKKURI M20V T Tehokas 4,75 HV OHV nelitahtimoottori Työleveys 51 cm Etupyöristä itsevetävä Allesilppuava bioleikkuri Kuulalaakeripyörät 10/7" Korkeussäätö yhdellä vivulla, 7 eri korkeutta GLANSPOWER LAZER 12,5HV AJOLEIKKURI Järeä Briggs & Stratton 344 CC OHV moottori 97 cm kaksiteräleikkuri, apupyörät leikkurin edessä Leikkuualustan pesuliitäntä 6 vaihdetta + pakki Sähköstartti Takarenkaat 18x8.50" , eturenkaat 15x6” RUOHONLEIKKURI SÄHKÖSTARTILLA GREENSTAR S531VHY W Moottori T575 173 cm OHV nelitahti, 5 HV Sähköstartti, litiumakku 1500 mAh Vedon nopeus säädettävissä Leikkuuleveys 53 cm Bioleikkaava, sivulle heittävä tai keräävä Kuulalaakeroidut isot pyörät 399 € TUKKIKÄRRY T005 Hyvälaatuiset ja isot renkaat 22x11-10 Laadukas galvanoitu pintakäsittely Säädettävät tukkipankot 590 € Itsevetävä bioleikkuri! 249 € Kaupan päälle kippaava peräkärry! 1490 € Varustettu kestävillä vasaraterillä! 1495 € TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV300 T3B Sähköinen 2/4-vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto, hidas-nopea+pakki Vääntävä 300 CC OHV nestejäähdytteinen moottori, 18 HV/6500 RPM Maavara 183 mm 24 kk takuu Suomen edullisin neliveto-traktorimönkijä TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Moottori yksisylinterinen nelitahti 493 cm Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto Sähköisesti kytkettävä neliveto Kytkettävä etutasauspyörästön lukko 24 kk takuu Sisältää vinssin ja alumiinivanteet 4990 € TRAKTORIHAKETIN BX42S Max oksan koko 100 mm Vauhtipyörässä 4 kpl leikkuuteriä Syöttöaukon suuaukon koko 50x50 cm Ulosheittotorvi säädettävissä 360 astetta Ulosheittotorven korkeus 152 cm Suositeltu traktorin teho väh. WWW.KONE-GLANS.FI 5769_.indd 59 31.5.2018 13.57. vuoden takuu Sisältää raivausterän, vesakkoterän ja siimapään! 399 € MOOTTORISAHA OLEO MAC GS410CX Moottori 39,0 cm Teho 2,5 HV / 1,8 kW Laipan pituus 16" Paino 4,2 kg 2. TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. vuoden takuu Kaupan päälle metsurikypärä ja kombikannu! 259 € Saatavana myös hydraulisella syötöllä hintaan 1290 € Valmistaja Husqvarna Outdoor Products 2290 € SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA. 18-30 HV Tehokas traktorihaketin isolla syöttöaukolla! 3990 € RAIVAUSSAHA OLEO MAC BC430T 44 cm kaksitahtimoottori, 2,5 HV teho Paino vain 8,5 kg Laadukas tärinänvaimennus Mukavuusvaljaat vakiona! 2
Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 5768_.indd 60 31.5.2018 13.58. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon
Mutta onneksi oli lapsen mielikuvitus. miskasvoin, oksankolo avautui suuksi ja oksantyvi nokaksi, hiusta vähän paksummat halkeamat viuruiksi silmiksi. L apsuuteni oli aika mukava, mutta yksi asia siinä jäi harmittamaan: En saanut koskaan rakentaa metsään kunnollista majaa. Virittelin kolmen lähekkäin kasvaneen kuusen alaoksien varaan ohuita leppärankoja tukipuiksi ja ladoin niitä vasten isompien kuusten oksia, jotka velipoika oli katkonut oksasahalla – ei tosin majanrakennusprojektiani varten vaan ihan metsänhoidollisista syistä. Mukavinta oli se, että sukellettuani sähköpaimenaidan alitse majametsikkööni tunsin olevani vähintään päivämatkan päässä kotoani. Sen ansiosta pieni kuusikorsuni muuttui milloin erakon kämpäksi, milloin sota-aikaiseksi korsuksi ja koska olin kurkkinut salaa Kahdeksaa surmanluotia, taisin leikkiä majassani pontikantiputustakin. Havumajan kyllä tein. Saattoihan kyseessä olla jonkinmoinen hätävarjelun liioittelukin, mutta yhtä kaikki, kunnollinen maja jäi rakentamatta. Perun puheeni. Majasta tuli ihan pätevä, mutta lyhytikäinen. Kyllä lapsuuteni oli oikein mukava. Se oli rakenteiltaan kaikkea muuta kuin tukeva, seinät kaatuilivat ja olivat pystyssäollessaankin niin liketysten, että neulaset pistelivät ilkeästi pientäkin majailijaa. PAKINA 61 MAKASIINI 4 • 2018 5760_.indd 61 31.5.2018 13.41. Ja kun aurinko suuntasi säteensä matalalle, teki se maisemasta satumaailman valaistessaan hämähäkinseitit, lahot kannot ja kuhisevat kusiaispesät. Pienet hetteikköpaikat, tuskin kymmentä senttiä syvät, muuttuivat mielessäni metsälammiksi tai pohjattomiksi suohaudoiksi, joiden pohjalla kimalsi kulta-aarre tai majaili kuninkaallisen kokoinen hauki. Kivet muuttuivat kaukaa katsoen kyykkysillään piilotteleviksi peikoiksi ja kevätaikaan parin päivän ajan sakeasti sulamisvesiä juossut rajaoja oli minulle maailman komein koskipaikka, jota pitkin uittamani kepit kolisivat toisiinsa kuin pölkyt Päätalo-filmin uittokohtauksissa. Lumien sulettua tein ekskursion ammoisille majamailleni. Säiden ja vuosien käsittelemä, osaksi sammaleeseen uppoutunut karahka katseli mielestäni maailmaa ilmiselvin ihHavumaja SE PP O SA M U LI ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailja ja teatterintekijä. Ja havumaja, se oli sittenkin varsin jees. Peikot olivat poissa, kuuset eivät enää heijanneet haltioina. Siihen oli toki ihan järkeenkäypä syy, koska lehmämme kuljeskelivat suviaikaan käytännöllisesti katsoen kaikissa pihanympärysmetsissämme, eivätkä vanhempani pitäneet hyvänä ajatuksena lautojen, naulojen tai naulaisten lautojen metsikköön kantamista. Isoimmat kivet, sellaiset joiden päälle pystyi nousemaan, vaikuttivat lapsen silmin eksoottisilta siirtolohkareilta, joiden vuoksi kannatti lontustella kumisaappaissa pitempikin matka. Oksat näyttivät oksilta, rajaoja tulva-aikaankin pikkuloikalla ylitettävältä puroselta. Matka kesti kaksi minuuttia, polvenkorkuisiksi pultereiksi paljastuneet siirtolohkareeni sijaitsivatkin parinkymmenen metrin päässä navetan päätyseinästä. Risut, kepit ja kivet näyttivät toistametrisen metsänkulkijan silmissä veistoksilta tai parhaassa tapauksessa eläviltä otuksilta. Kuuden pitkäksi hujahtaneen kuusen välistä löysin sammaloituneen, ranteenvahvuisen lepänpätkän, jonka tunnistin majani toiseksi tukipuuksi. Ja miltä näyttivät pystypuut, kuuset ennen kaikkea! Tuuheat, oksasahalta säästyneet puut näyttivät tietystä kulmasta katsottuina tuulessa käsiään heijaavilta jättiläisiltä, lempeiltä ja koko metsää siunaavilla koprillaan suojaavilta haltioilta
LUHTA 62 MAKASIINI 4 • 2018 5732_.indd 62 31.5.2018 13.46
Viereinen sivu: Tuikeana tuijottavan lapinpöllön rahallinen arvo luontomatkailussa on tähtitieteellinen. Karhunpentujen leikki on kuvattu kaupallisen karhunkatselupaikan mökistä Suomussalmella. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA NÄKEMISEN ARVOISTA Luontomatkailun rahavirtoja ja työpaikkoja ei aina oteta yhtä vakavasti kuin muita elinkeinoja. Itärajan petomatkailupaikat aiheuttavat toisaalta ongelmia, toisaalta luovat työpaikkoja ja viiden miljoonan euron vuosiliikevaihdon valtakunnan vaikeimmalle työttömyysalueelle. Vanhan mantereen lapinpöllöt pesivät Venäjällä ja Suomessa. Pöllön näkemistä tai valokuvaamista halajavat matkailijat tulevat meille kaikista Euroopan maista. 63 MAKASIINI 4 • 2018 5732_.indd 63 31.5.2018 13.46. Kainuun karhumetsissä voi retkeillä ihmisiän näkemättä mesikämmenestä vilaustakaan
Joskus takavuosina Inarin kunnanjohto moitti Lappiin tulevia retkeilijöitä rinkkasatiaisiksi. Ymmärsin, että tällä kertaa esitelmöijä kohtasi kuulijat yhteisellä kielellä, jossa tilaston europylväs päilyi aamu-usvaa kauniimpana. Itse painottaisin näkökulmaksi yhteiskunnan kokonaisetua. Olin itse paikalla, kun tuuli kääntyi. T ällä vuosikymmenellä Oulun kaupung in metsät Sanginjoella ovat herättäneet kiivastakin väittelyä. Paikalla oli ihan kohtuullisesti kaupungin edustajia, mutta havaitsin esitelmän vaikutuksen jokseenkin nollaksi. Tuhat tuhannen euron rinkkasatiaista synnyttää miljoonaliikevaihdon. Tällainen reppuotus ajelee syrjäiseen parkkiin, vaeltaa viikon syvällä korvessa ja huristelee tiehensä. Keskimäärin reppuretkeilijä laski käyttävänsä rahaa Lapissa sellaisen tuhat euroa, pääosan samalla paikkakunnalla, millä vaeltaa. Oulun päättäjät eivät osanneet kuvitellakaan, että alava rannikko houkuttelee luontoturisteja ympäri maailman ja että suurin kiinnostuksen kohde onkin metsä lintuineen. Vaikka rinkkasatiaisia on moitittu verovaroilla kustannettujen retkeilyrakenteiden ilmaiskäyttäjiksi, MetsäVaellusretkeilijä, joka pystyttää ikioman yksiönsä tunturille ja iltaviihteenä seuraa pilvien kulkua, koetaan hyödyttömäksi rinkkasatiaiseksi. Rahankäyttöään avanneet reppuretkeilijät kertovat löysänneensä kukkaronnyörejä jokseenkin niin paljon kuin pystyvät. Virkamiesten ja päättäjien suunnalta kuului hyväksyvää supinaa ja huokailuja. Arvaan, että hyväpäistä lukijaa kaihertaa epäilys. Kaupunginvaltuusto hylkäsi kertaalleen alueen suojelusuunnitelmat, mutta myöhemmin halukkuus suojeluun kasvoi yhtäkkisesti. Päinvastoin kävi, kun matkailuyrittäjä Jari Peltomäki pääsi vauhtiin. Eikä nykyisessä lapinmatkailussa tuhat turistia ole vielä oikein mitään. Käytännössä Sanginjoki on jo iät kaiket palvellut kaupunkilaisia retkeilyja virkistysalueena. Jokainen pörisevä moottorikapistus Enontekiön, Inarin tai Utsjoen viimeisten erämaiden taivaalla, hangilla tai poluilla vähentää maailmanlaajuisen matkailun tärkeintä houkutinta, luonnonrauhaa. Yleensä ostetaan tuliaisia ja palaudutaan muutama päivä rasituksista hotellissa tai vuokramökissä. Isolla osalla suomalaisista ei yksinkertaisesti olisi varaa helikopteriretkeilyyn Lapissa. Pääkaupunkilaisen vaellusreissu Lappiin maksaa saman verran kuin lomamatka Teneriffalle. Hyödyllinen rahaturisti viettää koko lomareissun vuokraamassaan kelomökissä tai kiiruhtaa erämaahan lentokonetai helikopteritaksilla. Lapinpöllön kaltaisia näyttäviä lajeja ei löydy muualta läntisestä Euroopasta. Rinkkasatiainen vai rahareppu. Sosiaalisessa mediassa lapinvaeltajat sekä kummastelivat että paheksuivat tahditonta nimittelyä. Tottahan moottorikelkkatai koiravaljakkosafarille osallistuja kuluttaa enemmän rahaa kuin omin päin patikoija. Valkokankaalle tupsahti pylväitä ja taulukkoja: näin paljon kulkee matkailijoita, tämän verran he asuvat paikallisissa hotelleissa, tämän verran firma työllistää luonto-oppaita, tällainen miljardipotentiaali Kiinasta tulevaa luontomatkailua on toistaiseksi hyödyntämättä. Matkailutuloja paikkakunta ei saa penniäkään. Muutama aktiiviretkeilijä suunnitteli ensin boikotoivansa Inaria, mutta päätteli myöhemmin paikkakunnan yrittäjät syyttömiksi kunnanjohdon hölmöilyihin. Kolme kuukautta myöhemmin kaupunginvaltuusto suojeli Sanginjoen suurella enemmistöllä. Kuitenkin viikon vaelluksen jälkeen maistuu sauna, päivällinen ja yö lakanoiden välissä ennen kotimatkaa. 64 MAKASIINI 4 • 2018 5732_.indd 64 31.5.2018 13.46. Vaikka rinkankantaja ei erämaassa vinguta pankkikorttia, ennen lähtöä vaeltamaan hän haluaa majapaikan ja palattuaan poikkeuksetta myös saunan. Kopterilla vai patikoiden. Näytin valokuvia Sanginjoen metsistä: lintuja, kastepisaroita ja aamu-usvaa
Pitkospuihin tai laavuun sijoitettu euro kilahtaa moninkertaisena paikkakunnan yrittäjille. Melkein kaikki suomalaiset viettävät työajan ja koko valveillaoloajan istumassa joko näyttöpäätteen ääressä tai jonkin kulkupelin ohjaimissa. Isolla osalla suomalaisista ei yksinkertaisesti olisi varaa helikopteriretkeilyyn Lapissa. Tarvitaan metsätaloutta, mutta myös retkeilyalueita ja suojeltua luonnonmetsää. Lomapäivien vietto moottorikelkassa, moottoriveneessä tai mönkkärin istuimella lienee huonointa mahdollista terveydenhoitoa. hallituksen tilastot osoittavat päinvastaista. Johtopäätökset järkevään maankäyttöönkään eivät ole vaikeita. 65 MAKASIINI 4 • 2018 5732_.indd 65 31.5.2018 13.46. Lihasvoimin tapahtuva retkeily vaikuttaa päinvastoin. Terveyttä liikkumalla Tärkeämpi näkökulma korostaa kansanterveyttä. Sosiologien mukaan eläkkeelle siirtyneitten suurten ikäluokkien terveydentila ratkaisee hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden. Käytännössä metsävaltion talousmetsien tuottoa siirretään kansallispuistoihin ja muille retkeilyalueille, joista se lepoa ja ruokaa tarvitsevan retkeilijän kautta hyödyttää kauppiasta ja majatalon pitäjää. Terveyden kannalta on melko samantekevää, patikoidaanko päiväretkiä vuokramökistä vai vaelletaanko halki kansallispuiston. Aivan pohjoisessa, missä matkailu on pääelinkeino, suojelualueet ovat välttämättömyys myös taloudelle
Trendimakuja SAARISTOSTA TAPION PÖYTÄ 66 MAKASIINI 4 • 2018 5753_.indd 66 31.5.2018 13.47
Laivojen mukana kasvi levisi saariin. Kapteenit jopa merkitsivät lokikirjaan käärmeenlaukan kasvupaikat, jotta tiedettiin, mistä tätä keripukkiyrttiä saattoi tarvittaessa hakea. Mausta keitto ja soseuta se. Lisää kattilaan pilkotut perunat ja käärmeenlaukat, keitä kunnes perunat ovat aivan pehmeitä. Hän käyttää kasvia muun muassa leivässä, keitoissa ja paistoksena parsan kanssa. Lisäksi selvisi, että kaikkien naapureidenkin pihoilla kasvoi käärmeenlaukkaa. Ne ovat nykyään huippukokkien raaka-aineina monissa maissa. Gotlannissa jokaisella emännällä on oma kajpsoppareseptinsä. Nina Söderlundin pihalla kasvava käärmeenlaukka maustaa sopat ja paljon muuta. Käärmeenlaukka kasvaa runsaana Gotlannin ja Öölannin saarilla, siellä sitä käytetään varsinkin soppamausteena. Nina Söderlund muistaa, miten hänen lapsuudessaan heinän niitto sai aina silmät kirvelemään. Se osoittautui käärmeenlaukaksi. Sitä on sanottu toisen villisipulin, karhunlaukan, puolisiskoksi. Se leviää kukkasilmujen avulla, jotka putoavat maahan ja kehittyvät uusiksi yksilöiksi. Käärmeenlaukka, niin kuin muutkin villisipulit, sisältää runsaasti C-vitamiinia, jonka puute aiheutti keripukkia. GOTLANNIN KAJPSOPPA 0,5 kg silavaa 0,75 l perunoita 0,5 l käärmeenlaukkaa 1,5l vettä maitoa suolaa valkopippuria sokeria Pilko silava ja keitä vedessä melkein kypsäksi. Ramsön sipulipihat Nina Söderlund ja Alarik Repo asuvat Paraisilla Nauvossa Ramsön saarella Plymsin talossa. Keitä vielä muutaman minuutin ajan. Kasvi kukkii kesäkuussa kauniin sinipunaisin kukin. 67 MAKASIINI 4 • 2018 5753_.indd 67 31.5.2018 13.47. Alla olevaan gotlantilaiseen käärmeenlaukkakeittoon on lisätty silavaa, joten se on vähän ruokaisampi. Käärmeenlaukka kasvaa Ahvenanmaalla ja lounaisessa saaristossa muinaisten merireittien varrella. Kasvupaikkoja ovat lehdot, rantaniityt ja vanhat pihapiirit. Merenkulkijat ovat jo viikinkiajoista lähtien kuljettaneet laivoissaan käärmeenlaukkaa, luultavasti merimiehillä esiintyvän keripukin ehkäisyyn. V illiyrtti-innostuksen myötä myös villisipulien suosio on kasvanut. Freesaa käärmeenlaukka kevyesti muutaman minuutin ajan öljy-voiseoksessa ja lisää kattilaan. Resepti on Alarik Revon käsialaa. Syytä ei silloin tiedetty, mutta sipulintuoksustahan se johtui. Heidän puutarhassaan kasvaa käärmeenlaukkaa joka puolella pitkin pihaa ja kukkapenkkejä. Käärmeenlaukka sopii erinomaisesti kesäisiin keittoihin. Se tekee lehdet toukokuussa ennen kukintaa ja voi kasvaa jopa metrin korkuiseksi. Lisää maitoa ja mausta soppa. Yksi meikäläinen villisipuli, käärmeenlaukka (Allium scorodoprasum), muistuttaa purjoa, mutta on tuoksultaan ja maultaan miedompi. Käärmeenlaukan maku on niin hieno, että se sopii parhaiten kasvisruokiin. Ruotsiksi käärmeenlaukka on joko skogslök tai kajplök tai pelkkä kajp. TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS KÄÄRMEENLAUKKAPERUNAKEITTO À LA PLYMS 300 mg käärmeenlaukkaa pilkottuna 60 g voita 3 rkl öljyä 6 isoa perunaa pilkottuna 1,5 l vettä 2 kasvisliemikuutiota puolikkaan limen mehu 1 rkl kuivattua lipstikkaa suolaa ja pippuria Laita perunat, vesi ja liemikuutiot kattilaan ja anna kiehua, kunnes perunat ovat kypsiä. Koristele yrteillä ja kerma-smetanakastikkeella. Pihasipulistaan innostunut Repo on perustanut Nauvoon Käärmeenlaukkayhdistyksen. Kymmenisen vuotta sitten Repo ryhtyi selvittämään, mikä tämä sipulin tuoksuinen kasvi oikein on
Hintaan sisältyvät majoitus, aamiaiset, 5 lounasta ja 4 illallista, kuljetukset, oppaan palvelut sekä ohjelmassa mainitut vierailut ja luennot. Lisätietoa matkasta www.kontiki.fi/matkatyypit/ metsa-ja-maatalousmatkat/ Matkan oppaana toimii toimittaja Hannu Jauhiainen. Päivän aikana nautitaan kenttälounas. Kuulemme myös suunnitteilla olevasta biojalostamosta. Lisämaksusta kahden hengen huone yhden käyttöön (260 euroa/henkilö), ruokajuomat, muut palvelut. MATKA MAKSAA Metsälehden kestotilaajille 880 euroa/henkilö ja muille 980 euroa/henkilö. Matka jatkuu kohti Itä-Lappia. Kuulemme myös Samperin savotasta ja läskikapinasta. Illallinen Kemijärvellä. Illallinen hotellilla. Lähde Lappiin Tule mukaan Metsälehden opintomatkalle Lappiin: pääset näkemään monipuolisesti metsätaloutta, metsäteollisuutta, luonnonsuojelua ja luontomatkailua. Päivän aikana lounas. Iltapäivällä saavumme Rovaniemelle, minne yhteinen lukijamatka päättyy. Päivän ajomatka on pitkä, yhteensä noin 400 kilometriä. Aamupäivän ohjelmassa on vierailu Kemijärven yhteismetsässä. Kokoontuminen on maanantaina kello 9.30 Metsähallituksen Pilke-talolla. MATKAOHJELMA 17.9. Saamme myös tietoa yhteismetsän perustamisesta. Matka alkaa ja päättyy Rovaniemellä, minne kukin järjestää matkansa itse. Metsälehden lukijamatka 17.9.–21.9.2018 Tampere Kannonkoski Uusikaupunki Rovaniemi Tulppio Kemijärvi 5735_.indd 68 1.6.2018 14.06. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Kon-Tiki Tours. Tiedustelut ja varaukset sähköpostilla ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puhelimitse 09 466 300. Lounaan jälkeen suuntaamme kohti Luostotunturia. Sen jälkeen vierailemme tilalla, joka on erikoistunut poromatkailuun. 18.9. Päivän aikana lounas. Vierailemme Keitele Timberin uudella sahaja puutuotetehtaalla Kemijärvellä. 21.9. ILMOITTAUTUMISET Ilmoittautumiset 15.6. mennessä. 19.9. Lounaan jälkeen kuulemme asiantuntijaluennon metsäsijoittamisesta ja metsätilakaupasta. Tutustumme UKK-puiston opastuskeskuksessa Lapin metsien suojeluun. Tutustumme näyttelyyn ja Metsähallituksen toimintaan Lapissa. Vierailemme yksityisellä metsätilalla. Iltapäivällä vierailemme legendaarisissa Tulppion maisemissa ja perehdymme Osaran aukeiden nykytilaan. Iltapäivällä jää aikaa joko patikoida oppaan johdolla tai rentoutua kylpylässä. 20.9. Aikaa jää myös kysymyksille ja keskustelulle. Käymme myös Tulppion maisemissa katsomassa, miltä kuuluisat Osaran aukeat nykyään näyttävät. Ryhmän minimikoko on 25 henkeä. Illallinen hotellilla. Majoitumme Kemijärvelle, missä syödään yhteinen päivällinen
Yksi veto-oja ja mätästysojat siihen laskevina varmistavat, että taimilla ei ole liian kosteaa, olivatpa ne tervaleppää tai kuusta. Ilo silmälle ja kasvu jää isännän tuloksi. ”ISTUTTAJA” Kosteilla aukoilla kaivuri ainoa vaihtoehto TEEMA SUJUU SE KONEELLAKIN Istutuskone on metsissämme edelleen harvinainen näky. M. Meillä on myös Keskuskauppakamarin auktorisoimat AKA-arvioitsijat. Teemme tiivistä yhteistyötä Metsänhoitoyhdistysten kanssa. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI 20 MAKASIINI 3 • 2018 20 MAKASIINI 3 • 2018 5647_.indd 20 19.4.2018 17.13 Ostamassa tai myymässä. Olemme palveluksessa. Ota yhteyttä! Metsän ammattilainen välittää. Suomi on metsien maa. VAINIKKA Matkamuistoja VIIME Metsälehti Makasiinin (3/2018) istutuskonejutussa (Sujuu se koneellakin) toki otettiin kantaa kivikkoisten alueiden sopimattomuudesta istutuskoneelle. Metsissä olisi työmaata. Silti yksi huomio tuli tehtyä. PILKKEET LUKIJALTA LUKIJALTA ISTUIN muutama aika sitten bussissa ja katselin ikkunasta näkyviä maisemia. Ymmärrän kyllä, ettei nykyinen sukupolvi osa käyttää vesuria ja lienee raivurinkin terä tylsynyt! Voisivatko paikalliset metsänhoitoyhdistykset opastaa metsänomistajia hoitamaan omaisuuttaan. Hyvin hoidettu metsä on kaikkien etu. Sellaisena se pysyykin, ellei tekniikan kehityksessä oteta reipasta loikkaa. Hallavahingotkin kuusella pienenevät. Tunnemme metsät, pellot, tontit, mökit ja talot. Tuli heti mieleen nämä kosteammat aukot, joissa kaivuri ojamätästyksineen on ainoa vaihtoehto mielestäni tehdä hyvät istutuspohjat pottiputki-istutukselle ja samalla kuivattaa vähän aukkoa. On pusikoita, hoitamattomia taimikoita ja harvennusta vaativia nuoria metsiä. www.metsään.fi 69 MAKASIINI 4 • 2018 5774_.indd 69 1.6.2018 13.47
Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINI KRYPTO Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 70 MAKASIINI 4 • 2018 5780_.indd 70 1.6.2018 13.48. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk)
Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 4”. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti Makasiiniristikko 3, oikea ratkaisu 80 VUOTTA 16.6. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Martti Savolainen, metsänhoitaja, Imatra (matkoilla) 19.6. Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 21.6.2018 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. MAKASIINIKRYPTO Palkinnot Makasiiniristikosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Seppo Lipponen, Porvoo, Seppo Manninen, Paukarlahti ja Anja Väyrynen, Kuivanto. Pahoittelemme. Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) . Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Heikki Kuoppala, Suomen metsäkeskuksen metsäneuvoja, Lappajärvi (ei juhli) 50 VUOTTA 23.6. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) . maisteri, Vantaa 20.6. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. Sampsa Sivonen, metsänhoitoja, Helsinki 60 VUOTTA 11.6. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) . OIKAISU 5780_.indd 71 1.6.2018 13.48. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. ja metsät. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. MERKKIPÄIVÄT Viime Metsälehden (10/2018) ”Rajan takana vihreämpää?” -jutussa haastatellulle Heikki Hyvöselle oli eksynyt väärä etunimi. Petri Kaipainen, maat. Taina Kokko, Suomen metsäkeskuksen henkilöstöasiantuntija, Rovaniemi Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta
Paakkujäkälikössä kasvaa siellä täällä yksittäisiä putkilokasveja, kuten maksaruohoja, ahosuolaheinää, kalliokohokkia ja kalliohatikkaa. Sen sijaan karvat pyydystävät vettä yöllisestä kosteudesta, kun ilma viilenee ja sen suhteellinen kosteus lähentelee sataa. Kerro samalla, mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Mitä ilman et metsässä pärjäisi. Paakut ovat irrallisia, eivätkä jäkälät ja sammalet siis ole kiinni kalliossa kuten kalliopinnan karpeet ja rupijäkälät. Mistä pidit. Rannikon avokallioilla ja myös sisämaassa korkeimpien mäkien laakeilla puuttomilla lakiosilla kasvaa suurina paakkuina poronjäkäliä, hirvenjäkäliä ja kalliotierasammalta. Harmosammal on yleinen kalliosammal, jonka väri ja nimi johtuvat lehden vaaleasta karvakärjestä. ELOKUUN Metsälehti Makasiinissa esittelemme metsänomistajan työkaluja. Minkä laitteen hankkiminen harmittaa. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan Nyt ajankohtaista Metsäkustannuksesta -osiosta tai osoitteesta www.metsalehti.fi/lukijakysely. PILKKEET malkasvustoon lehden vihreiden, yhteyttävien osien ulottuville. Karvakärki toimii jo ennen kuin ilmassa on sumua, siis leijuvia vesipisaroita. Joka tapauksessa ne voivat aamun tunteina imaista juurillaan sammalten paakkuun sitomaa kosteutta. Sammalilla ei juuri ole keinoja varastoida vettä, joten haihtumissuojana karvoilla ei ole merkitystä. Ne ovat kaikki tyypillisiä veden pihtaajia, jotka saavat vetensä sateista ja säätelevät haihtumista sulkemalla ilmarakonsa poutakausiksi. TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN MONILLA kuivien paikkojen sammalilla on lehden kärjessä pitkä väritön karva. Ilmeisesti jäkälätkin pyydystävät ilman kosteutta omilla keinoillaan samaan tapaan kuin tierasammal, koska molemmat näyttävät kasvavan samaan tahtiin ja tapaan. Karvan pinnan mikroskooppisen pienet harjanteet, uurteet ja odat toimivat tiivistymiskeskuksina, joissa lehteä koskettava vesihöyry tiivistyy nesteeksi. Sade tietysti kosteuttaa paakut pitemmäksi aikaa, mutta kesän poutakausien aikanakin ne sieppaavat ilmasta sen verran kosteutta, että pystyvät yhteyttämään muutaman varhaisaamun tunnin ajan. Se on Punkaharjulla avoinna 6.1.2019 saakka. Voit myös lähettää meille postia osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. fi. Ne keräävät veden pisaroiksi ja suuremmat uurteet ohjaavat pisaran alemmaksi samMiksi kalliosammalet ovat karvaisia. Ne eivät pysty ottamaan vettä lehdillään, mutta kenties niidenkin lehdissä on pisartumista edistäviä rakenteita. Mikä on sinun mieluisin metsätyövälineesi. Kaikki kesäkuun loppuun mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Niitä ja kymmeniä muiden ITE-taiteilijoiden töitä on nähtävänä Metsämuseo Luston uudessa näyttelyssä. Tierasammalen lehtien kärjessä on huomattavan pitkä karvakärki, joka antaa koko kasvustolle harmaan sävyn. Kuinka paljon arvioit käyttäväsi rahaa metsätyövälineisiin vuodessa. Valittavana ovat: Sahaamaan – metsään, taimikkoon ja pihapiiriin tai Metsäsijoittajan kirja. Palkinnoksi arvomme viisi kirjaa. Itse veisteltyä Risto Pelkonen veistää Tuohelan kylän asukkaita. Lähetä vastauksesi osoitteeseen www.metsalehti. Palkinnoksi arvotun puukärryn voitti Veli Heikkilä Oulusta. Jäkälät ja sammalet pystyvät yhteyttämään vain kosteana ollessaan. Viime numeron suosituin juttu oli 28 kysymystä metsänuudistamisesta. Voit valita, minkä kirjan haluaisit voittaa. PUU inspiroi itseoppineita taiteentekijöitä kuten arkkiatri Risto Pelkosta, joka rentoutuu kaarnahahmoja veistellen. VE LI G RA N Ö 72 MAKASIINI 4 • 2018 5759_.indd 72 1.6.2018 14.09
TIE METSÄNOMISTAJAKSI: Varusteet ja itsensä huoltaminen Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 5/18 ILMESTYY 16.8. vuosikerta, perustettu 1933. SA M I KA RP PI N EN TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?803 Eero Sala p. Metsänomistajan työkalut Mikä on tärkein työväline metsätöissä. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 21.6. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Anne Helenius 050 309 9717 (ma) Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 050 5114 525 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 09 315?49?873 050 389 0590 Sanna Nyman p. 09 315?49?802 040 516 4000 Ulkoasu Anna Back p. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 040 723 1613 Pasi Myllymaa p. 050 436 9700 (ilmoitukset@metsalehti.fi) ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 045 877 4740 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 86. 09 315 49 848 040 596 2200 Verkkotuottaja Levikkipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Yhteyspäällikkö Pasi Somari p. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 31 715 (lt/17) Painopaikka Paperit PunaMusta 2018 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 5785_.indd 73 1.6.2018 13.56. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 040 623 991 Toimitussihteerit Jussi Collin p
Suomesta en tarvitsemillani mitoilla koivuisia täyspuulevyjä enää saa, valitettavasti.” PUUTÖITÄ TIETOKONEELLA Taiteilija Ilona Rista hyödyntää teoksissaan puuta, ääntä, valoa ja tietotekniikkaa. Valmistelen parhaillaan viidestä osasta koostuvaa kaisla-aiheista paneeliseinää, jonka äänija valomaailma muuttuu liikkeen ja valon vaikutuksesta. Pidin käsin veistämisestä ja pohdin pitkään, miten tietokoneen tekemästä veistojäljestä saisi yhtä kiinnostavan kuin käsin tehdystä. Olen aina pitänyt ongelmanratkaisusta, ja paneeliseinien avulla pystyin ratkomaan erilaisten tilojen akustiikkaan liittyviä ongelmia ja piilottamaan johtohässäköitä. Puu on elävä materiaali, joten sen käyttöön liittyy omat haasteensa. 2000-luvun alussa kajahdin kuitenkin tietotekniikkaan. Tietoteknologian avulla pystyin tekemään isoja teoksia ja monistamaan ja kopioimaan erilaisia aiheita. Olin opiskellut Taideteollisessa korkeakoulussa kuvanveistoa, käynyt puuseppäkoulun ja tajunnut, miten vähän Suomessa käytetään puuta. Veistin pitkään käsin. 74 MAKASIINI 4 • 2018 74 MAKASIINI 4 • 2018 5784_.indd 74 1.6.2018 13.56. Rista on tehnyt seinästä 3D-luonnoksen, jota voi tarkastella virtuaalilasien avulla. Tajusin, että akustiikkalevyjen ei tarvitse olla perinteisiä reikälevyjä. Viime aikoina olen alkanut hyödyntää teoksissani valoja ääniohjausta. Koivu on tasavärinen puulaji ja riittävän kova kestämään kolhuja. Teokset ovat niin monitasoisia, että niitä on vaikea hahmottaa pelkästään paperilla. Teoksiani on esillä muun muassa OP Ryhmän ja Fennian pääkonttoreissa Helsingissä sekä Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus Cernissä Genevessä. Ensimmäisen verstaani perustin 1980-luvun alussa. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI ”PÄÄTIN jo varhain, että käytän teoksissani vain täyspuuta. Suunnittelen työni 3D-mallinnuksen avulla. Ajattelin, että siinä riittää yhdelle ihmiselle haastetta. Valtaosa työajasta kuluu tietokoneen ääressä. TUOTE JA TEKIJÄ Ilona Ristalla on työn alla kaisla-aiheinen paneeliseinä. Teosten työstön teetän Klaukkalassa sijaitsevassa puusepänverstaassa. Käytän teoksissani lähinnä koivuisia täyspuulevyjä. Isoille puusepänverstaille automaattisia cnc-jyrsimiä maahantuova yritys pyysi minulta tilausteosta. Kirveellä, veistoraudalla ja ties millä. Kun tilausteos valmistui, tuntui että kaikki oli mahdollista. Puulevyt tilaan Virosta. Kaisla-aiheinen paneeliseinä koostuu useista kerroksista. Ryhdyin tekemään akustisia paneeliseiniä. Olen kuitenkin työskennellyt puun kanssa jo niin pitkään, että itselleni sopivat toimintatavat ovat valikoituneet
Selkeiden valokuvien ja tuntomerkkien avulla alkuperäislajistoomme kuuluvat puut ja pensaat on helppo oppia tunnistamaan. 32€) Etu voimassa 30.6.2018 saakka Puut ja pensaat Opas esittelee havainnollisesti Suomen yleisimmät puuvartiset kasvit. Hinta 17€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. Kesäkuun kuukauden kirja Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi MELE0618 tai asiakaspalvelustamme, puh . Tämän rikkaan perinteen kartoittamiseksi Metsälehti on haastanut koko kansan mukaan keräämään kuulemiaan tai lukemiaan metsäaiheisia sanontoja. Kansamme metsäinen viisaus sekä upeat luontokuvat takaavat ajattoman elämyksen. Hinta 25€ (norm. Tukevasti laminoitu, taskuun taittuva ja vettä kestävä opas on helppo pitää mukana. Kirjaan on koottu vanhoja klassikoita ja aivan uusia fraaseja ja loruja. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Suomalaiset metsäsanonnat ”Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan.” Monissa suomalaisissa sanonnoissa metsää käytetään kielikuvana. 5769_.indd 59 1.6.2018 15.04
Muuta puusi rahaksi – kuutio.fi . HELPOIN TAPA MYYDÄ PUUTA PUUNOSTAJAT KILPAILEVAT KUUTIOISTASI SILLÄ ON NYT KYSYNTÄÄ 20180118_SP_Kuutio_Metsalehtimakasiini_taka_230x277_toPrint.indd 1 18.1.2018 14.08 5761_.indd 76 1.6.2018 15.02. Rouva Vilande rin HUIKE A HYBRID I 700 m³ Kuutio on käänteentekevä puun kauppapaikka verkossa. Siellä sinua odottavat todelliset myyjän markkinat, sillä palvelussa puunostajat kilpailevat kuutiosi hinnasta