ETÄMETSÄNOMISTAJAN PALVELUT PUUKAUPAN PIIKKI JÄÄ TORSOKSI ›› Helppokäyttöisten akkusahojen suosio kasvaa 10. KESÄKUUTA • NUMERO 4/2022 • 12.00 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 4/2 02 2 TE EM A : A KK U SA H AT 9393_.indd 1 9393_.indd 1 6.6.2022 10.51 6.6.2022 10.51. VAIVATON AKKUSAHA VAIKUTTAJA Sahat jääneet aputoimialaksi METSÄNOMISTAJA TUKALA TILANNE INARISSA Visasta kihlat Pikatestissä Stihl MSA 300 MITEN YHTYMÄ PURETAAN
Omistajajäsenenä voit saada bonusta jopa 2,80 euroa jokaista myymääsi puukuutiometriä kohti.* Tee metsästäsi nyt elinvoimainen harvennuksella ja pyydä tarjous puukaupasta metsäasiantuntijaltamme osoitteessa www.metsaforest.com/otayhteytta. Harvennuspuulle bonukset tuplana Puunhankintamme kasvaa ja haluamme ostaa lisääntyvät määrät omistajajäseniltämme Suomesta. * Lue lisää bonusten kertymisestä www.metsaforest.com/bonukset. Maksamme 1.5.–31.8.2022 välisenä aikana ostamillemme harvennusleimikoille tuplabonuksen. 9394_.indd 2 9394_.indd 2 6.6.2022 10.48 6.6.2022 10.48. Sopimusasiakkaat saavat tuplabonuksen takautuvasti kuluvan hintatakuukauden harvennuskaupoille
Tämän numeron kannen kuvasi Sami Karppinen. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Kaivokset osa vihreää siirtymää 6 METSÄNOMISTAJA : Inarin yhteismetsän vaikeat vuodet 12 UUSI LUONNONSUOJELULAKI TUO LISÄÄ SUOJELTAVAA 14 METSÄTYYPPI : Mihin luonnonhoitokorttia tarvitaan. 47 PIKATESTI : Akkusahojen uusi valtias 48 PERINTÖMETSÄ : Jatketaanko yhtymänä vai puretaanko. 18 18 S. Inarissa haetaan uusia konsteja puukaupan oheen. TALOUS 51 RAHAPUU : Olen huolestunut 52 PUUMARKKINAT : Nyt pelataan pokeria 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Kuitupuun kysyntä näkyy hinnoissa 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Sijoitusyhtiöltä paras tarjous 56 TILAMARKKINAT : Tuulivoiman hinnoittelu 57 ITSE TEHTY : Luomuäkeellä kunttaa kynsimään LUONNOSTA 60 ENNEN & NYT : Lupaavan alun jälkeen 61 KIRJANPAINAJAN PARVEILU KÄYNNISSÄ 62 LUHTA : Metsälammella 69 KOLUMNI : Muistetaan sanoa 70 KÄSIN TEHTY : Niittyvillasta tyyny 74 TUOTE & TEKIJÄ : Visaiset kihlat 76 RINNEHAKKUITA JA KASTANJAMETSIÄ 78 PILKKEET : Aapasoiden harmaa reunus 80 MAKASIINIKRYPTO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Metsäkämppä kutistui JU H A KA U PP IN EN SA M I K A RP PI N EN JO RM A L UH TA Raate kukkii lampien suoreunuksilla. 6 S. S. 15 REIPPAAT HARVENNUKSET VEROTTIVAT KASVUA 16 LUKIJAN KUVA : Uusiutuvaa fossiilisten tilalle TEEMA 18 AKKUSAHAT TUOVAT SÄHKÖÄ SAVOTALLE 28 VAIKUTTAJAT : Kai Merivuori on kutsumustyössä OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 10 kysymystä etämetsänomistamisesta 40 KASVUPAIKAT : Kuivahkot kankaat 42 TUTKIMUS : Palovartiointia linkkimastosta 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Vaurastuimme vahingossa 44 KYSY POIS : Kirjanpainajien tekosia. Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 9395_.indd 3 9395_.indd 3 3.6.2022 14.31 3.6.2022 14.31. 20 62 S. Akkusahat ovat ammattilaisten suosiossa
Fossiilisista polttoaineista on päästävä eroon, ensimmäisessä vaiheessa ne tulee korvata monipuolisella ja mahdollisimman kestävästi tuotetulla valikoimalla uusiutuvan energian lähteitä. Niitä piilee myös Suomen maaperässä, mikä kiinnostaa kansainvälisiä kaivosjättejä. Aurinkopaneelien asentajilla on kiirettä ja uusia tuulivoimaloita nousee maisemaan. Geologian asiantuntijat ovat jo pitkään varoitelleet kriittisten materiaalien rajallisesta määrästä ja sijainnista. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Kaivokset osa vihreää siirtymää 9396_.indd 4 9396_.indd 4 3.6.2022 14.40 3.6.2022 14.40. Oli kiinnostavaa saada tietää, että todellisia etämetsänomistajiakin Suomesta löytyy – jotkut jopa asuvat ulkomailla.” MIKKO HÄYRYNEN TALOUSTOIMITTAJA ”JOURNALISMISSA on sanonta, että pitää lentää lähellä valtaa, mutta siipiään ei saa polttaa. Nyt niiden teho riittää tukin sahaamiseen. Parlamentti äänestää syksyllä uusiutuvan energian direktiivistä. Samalla uusiutuvan energian vihreyteen on tullut tummia sävyjä. Joukko suomalaisia europarlamentaarikoita vaati viime viikolla, että puunpolton tuet tulisi ohjata aidosti uusiutuvan energian tukemiseen. Vaikka vaikuttajahaastatteluissa siipiä joskus kuumottaa ja tällä kertaa sahamaailmaan sukellettiin syvälle, eivät siivet savunneet.” Lehdessä julkaistut sahatestit pysyvät tallella Metsälehden digitaalisessa arkistossa, joka on kaikille tilaajille avoin osoitteessa metsalehti. Sähkö valloittaa myös moottorija raivaussahojen markkinoita. Suomessa puu on tärkein uusiutuvan energian lähde, mutta myös se on kyseenalaistettu. Energiamurroksen takia avataan myös paljon uusia kaivoksia, jotta mineraaleja riittää akkuihin ja tuulivoimaloiden turbiineihin. Se löytyy lehden takakannesta. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA VIHREÄ siirtymä on saanut Ukrainan sodan takia lisää vauhtia. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS MIKKO RIIKILÄ TOIMITTAJA ”KYMMENEN vuotta sitten akkusahoilla katkottiin kakkosnelosta. Ala kuitenkin kehittyy kovaa vauhtia. Täysin ongelmatonta voimanlähdettä ei ole vielä olemassa, joten varminta on säästää energiaa ja tehostaa sen tuotantoa. Jos rekisteröidyt ensimmäistä kertaa, tarvitset asiakasnumeron. Tuulipuistojen ja voimalinjojen tieltä joudutaan kaatamaan runsaasti metsää. fi/lehti. Suomessa siihen joukkoon kuuluvat yhtä luontevasti niin aurinko, tuuli kuin puukin. Olisi hauska tietää, millaisia akkusahoja meillä on kymmenen vuoden kuluttua.” MARIA KARUVUORI TOIMITTAJA ”MINULLA on ollut sellainen mielikuva, että metsän omistaminen vaatii ainakin jonkin verran sitoutumista ja taitoja. Kiinan ja Venäjän hallussa on huomattava osa muun muassa akkujen valmistuksessa tarvittavista mineraaleista. Sivulta 18 alkavasta Mikko Riikilän jutusta selviää, minkälaiseen työhön kannattaa harkita akkusahan hankkimista
Päivä oli aurinkoinen, kesään puhjennut metsä ja janoiset hyttyset tervehtivät kuvaajaa. Olen kuvannut metsässä lukuisia kertoja ja paikka puhuttelee minua aina. KUVAAJA: VESA RANTA 9396_.indd 5 9396_.indd 5 3.6.2022 14.40 3.6.2022 14.40. KÄVIN toukokuun viimeisenä päivänä Hailuodon Pöllän metsässä, jossa vanhat tuulenpieksämät ja sielukkaat puut ovat näyttävä näky. Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea
Vesa Väisänen (vas.) ja Yrjö Mattila tarkastelevat merkkejä jäkälästä aidatun jäkälänkasvatusalueen vieressä. Aidatulla alueella kasvoi ennen tiivis jäkäläpeitto, jonka toivotaan kasvavan takaisin. INARI 6 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9397_.indd 6 9397_.indd 6 3.6.2022 14.46 3.6.2022 14.46
Nyt tuloja haetaan jäkälästä ja vuokratonteista. ”SE OLI PAHA PAIKKA” Inarin yhteismetsän toimintaa ovat viimeisten vuosien aikana rajoittaneet niin porot kuin FSCsertifiointi. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT JUHA KAUPPINEN Metsälehti Makasiini 7 9397_.indd 7 9397_.indd 7 3.6.2022 14.46 3.6.2022 14.46
Alkuun Väisänen erehtyi luulemaan, ettei rajaus koske Inarin yhteismetsää, joka on PEFC-sertifioitu. 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9397_.indd 8 9397_.indd 8 3.6.2022 14.47 3.6.2022 14.47. Neuvottelut käytiin kaikessa hiljaisuudessa. Inarin yhteismetsälle kauppa oli helpotus. Kyllä siinä kaikki voittivat”, Väisänen toteaa. ”M ”M itä se miljonääri”, kuului tervehdys paikallisella huoltoasemalla Vesa Väisäsen astuttua ovesta. Hakkuut alueella olivat pysyvästi jäissä. ”Totesin, että pitää löytää joku muu ratkaisu”, Väisänen kertoo. Toisin kävi. Tulimme siihen tulokseen, että ei ollut muuta vaihtoehtoa”, toteaa Inarin yhteismetsän puheenjohtaja Yrjö Mattila. Alueelle oli suunniteltu 17 000 motin leimikkokeskittymä. Ministeriö kuitenkin katsoi, että Lapin metsien suojelutilanne oli kunnossa eikä valtiolta Yrjö Mattila on kulkenut ikänsä Inarin metsissä ja löytää kotiin vaikka silmät sidottuna. Kaivosyhtiön yksityiseksi suojelualueeksi ostamat metsät oli vuoden 2018 FSC-sertifioinnin riskiar vion yhteydessä merkitty niin sanotuksi IFL-alueeksi eli luonnolle arvokkaaksi hakkuilta säästettäväksi metsäerämaaksi. Inarin yhteismetsän asioista vastaava jokapaikanhöyläksikin tituleerattu Väisänen oli juuri saanut päätökseen kaupat AA Sakatti Mining -kaivosyhtiön kanssa. YRJÖ MATTILA 31 VUOTTA Inarin yhteismetsän puheenjohtajana, sitä ennen 4 vuotta hoitokunnassa ELÄKKEELLÄ , tehnyt tiepuolella töitä valtiolle ja yrittäjänä KOTOISIN ja asuu sukunsa synnyinsijoilla Inarissa PERINYT yhteismetsän osakkuuden vanhemmiltaan PERHEESEEN kuuluu vaimo, kaksi aikuista lasta sekä lapsenlapset HARRASTANUT ikänsä metsästystä, kalastusta ja metsissä samoilua. Kaikkiaan 10,4 miljoonan euron kaupalla kaivosyhtiö kompensoi Sodankylän kaivoshankkeen ympäristöhaittoja. Vaikea päätös Inarin yhteismetsä yritti tarjota aluetta ympäristöministeriölle. Sitten Väisänen huomasi kaivosyhtiön etsivän kompensaatioaluetta runsaan 120 kilometrin päässä sijaitsevalle kaivoshankkeelleen. ”Se oli todella win-win-tilanne. Helppoa alueen myynti ei silti ollut. Suojeltavan metsän hinnoittelu oli poikkeuksellinen: hinta laskettiin hiilidioksiditonnien mukaan. Tämän jälkeen paikallinen lämpölaitos ja Kemijärven saha lupasivat ostaa pienemmän 4 000 kuution leimikon. Alueen ostaja paljastettiin vasta, kun nimet olivat paperissa. herunut rahaa näin suuren alueen yksityiseen suojeluun. Sekin kauppa kariutui, sillä isot metsäfirmat eivät olisi huolineet sahalta tulevaa haketta. Kaivosyhtiö myöntyi myös yhteismetsän osakkaille tärkeään ehtoon: myytävän alueen metsästysoikeus säilyi yhteismetsällä. FSC-sertifiointiin sitoutuneille suurille metsäyhtiöille merkintä tarkoitti, ettei sinne ollut asiaa ja ne vetäytyivät hakkuista. ”Totesin, että pitää löytää joku muu ratkaisu.” Inarin yhteismetsän Pasaskankaalla sijaitsevan yli 200-vuotiaan männikön latvat ovat edelleen terävät ja kasvua luvassa. ”Se oli minulle ja osalle hoitokunnan jäsenistä paha paikka myydä esi-isien saamia alueita. Yhteismetsä myi toukokuun alussa yhteensä 2 900 hehtaaria maitaan suojeluun
Suojelu pakkoraossa mietityttää, vaikka Mattila on tyytyväinen lopputulemaan. Kävimme tutustumassa hirvien jälkiin siemenpuuasentoon hakatussa männikössä. Emme ole olleet niitä, jotka pätkivät kylmästi rahaksi.” Riskiarvio laukaisi kiistan Kaivosyhtiölle myyty alue kattaa noin 14 prosenttia yhteismetsän maista. Näidenkin alueiden puukauppojen ja metsien käytön kanssa on ollut ongelmia samaisen FSC-sertifioinnin riskiarvioinnin seurauksena. Porojen sorkillaan tekemän maanMATTILAN JA VÄISÄSEN VINKIT METSIEN HOITOON METSÄÄ pitää rakastaa ja siitä on pidettävä huolta ETENKIN Etelä-Suomessa, jossa kasvu kolminjopa viisinkertainen Lappiin verrattuna, metsänhoito saa tuloksen aikaan. tä metsätalous saattaa pohjoisessa olla riski poronhoidolle ja sitä kautta saamelaiskulttuurille. Siinä todettiin, etToukokuun puolvälissä Pasasjärvi on vielä osin jäässä. Hän on syntynyt ja varttunut Inarissa Hammaskairalla, ja suvun juuret paikkakunnalla ulottuvat 1600-luvulle asti. Myös Mattila on saamelainen. Raportin julkistamisesta alkanut puukauppajumi on kestänyt jo 3,5 vuotta. ”Ennen vuotta 2018 ei ollut yhtään kiistaa yksityismetsätalouden puolella metsätalouden ja porotalouden välillä. Joskus oli niin päin kiistaa, että porot tekivät yksityisten metsänomistajien mailla vahinkoa”, Väisänen muistelee. Paikalliset paliskunnat kokivat, että hakkuissa käytetään liian järeitä menetelmiä ja hakkuualat ovat liian suuria. Hoitokunnan kuudesta jäsenestä viisi on saamelaisrekisterissä. Metsälehti Makasiini 9 9397_.indd 9 9397_.indd 9 3.6.2022 14.47 3.6.2022 14.47. Kaupan jälkeen yhteismetsälle jäi runsaat 20 000 hehtaaria metsää. Keväällä 2019 paliskunnat katsoivat, että heillä ei ole vaateita yksityismetsänomistajia kohtaan, mutta yhteismetsien kanssa tilanne jatkuu. ”Me olemme aina tulleet luonnon kanssa toimeen. Suuret metsäyhtiöt eivät uskalla ostaa alueelta puuta. Mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, Inarin yhteismetsän on tarkoitus vuokrata sen rannoilta mökkija omakotitalotontteja
Moni taimista on vaihtanut latvaa, sillä porot ovat talvella koparoineet lumen alta jäkälää ja vahingoittaneet samalla taimia. Saadaan jopa euron pari kovempi hinta polttoon myymällä kuin myymällä teollisuudelle sellutavaraksi.” Tällä hetkellä energiapuulle olisi kysyntää, mutta ongelmana on, ettei tukkipuulle ole ostajaa. PERHEESEEN kuuluu vaimo ja kaksi aikuista lasta HARRASTAA matkailua, ruuanlaittoa sekä koiran kanssa lenkkeilyä säästetty tuleville polville. Ne ovat pohjoisen päätehakkuuta lähestyviä metsiä, joita on Vesa Väisänen vastaa yhteismetsien hoidon suunnittelusta yhdessä Yrjö Mattilan ja hoitokunnan kanssa. Ensimmäiset hakkuut tehtiin 1960-luvulla, kun yhteismetsä perustettiin. Puu kasvaa hitaasti ja yli 200-vuotiaassa männikössäkin on vielä terävät latvat ja kasvua luvassa. Jäkälää ja rantatontteja Puukaupan ongelmat ovat saaneet yhteismetsän hakemaan tuloja muualta. Jäkälästä ei näy jälkeäkään. Nyt puu menee paikalliselle lämpölaitokselle sekä piensahoille, joita FSC-sertifioinnin kriteerit eivät sido. Niinpä jopa polttopuun saanti on vaakalaudalla. Kartta on kuin ammuttu täyteen uhanalaisten lajien esiintymiä. Silloin jäkälän myynnistä voi saada jo tuloja. Hakkuita tehdään Ivalon paliskunnan alueella, jonka kanssa yhteistyö sujuu. Paikalliset piensahat ovat hankkineet varastonsa täyteen ja suuret sahayhtiöt eivät pysty auttamaan, sillä saamelaiskysymys odottaa edelleen ratkaisuaan. Runsaan 60-vuoden ikäinen metsä ei Ylä-Lapissa vielä ole edes ensiharvennusmitoissa. ”Joka leimikkoa joudutaan puolustamaan”, Väisänen ja Mattila summaavat. Etelästä katsottuna ne saattavat kuulostaa jo ikimetsiltä, mutta pohjoisessa todellisuus on toinen. muokkauksen ansiosta ala on taimettunut kiitettävästi, mutta myös ongelmat näkyvät. Siemenpuuhakkuun ohella päätehakkuukypsiä metsiä harvennetaan ja suositaan pienaukkoja. OSTI yhteismetsän osakkuuden 1980-luvun lopussa. ”Hinta on kilpailukykyinen. Pasaskankaalla taimikon takaa erottuu jykevä aita. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9397_.indd 10 9397_.indd 10 3.6.2022 14.47 3.6.2022 14.47. Ympäristöjärjestöt kiertävät läpi metsät, joihin aiotaan tehdä hakkuu, ja ilmoittavat löydöksensä. VESA VÄISÄNEN INARIN yhteismetsän asioiden hoitaja, aiemmin pitkään paikallisen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana SUKUJUURET Savossa, kasvanut Rovaniemellä, asunut lähes 40 vuotta Inarissa. Sen osoittaa kartta suunnitellusta leimikosta, jota Väisänen vertaa Ukrainan sotatantereeseen. Polttopuusta pulaa Aikaisemmin yhteismetsä on myynyt puustaan noin 50 –60 prosenttia suurille metsäyhtiöille. Se on aikaisemmin tullut näistä metsistä”, Mattila huokaisee. Kuitupuun myyminen polttoon on Väisäsen mukaan kannattavaa. Aitauksen sisäpuolella on viime vuonna perustettu 120 hehtaarin jäkälänkasvatusalue. Huomaa, että paikalla on laiduntanut porotokka jos toinenkin. Suurin osa yhteismetsän metsistä on 200 –250-vuotiaita. ”Inari on puurikkaimpia kuntia Suomessa ja meille pitää polttopuu tuoda tällä hetkellä pääsääntöisesti tunturin eteläpuolelta. Samalla ne ovat metsiä, joiden hakkuita poromiehet ja ympäristöjärjestöt vastustavat. Metsänhoitotyöt teetetään paikallisella metsänhoitoyhdistyksellä. ”Näistä meidän pitäisi alkaa puhua. Aitauksen sisäpuolelle sen kuitenkin toivotaan kasvavan takaisin seuraavan kymmenen vuoden aikana. ”Pari vastaavan kokoista aluetta jäkälän kasvatukselle on katsottu valmiiksi”, Väisänen paljastaa. Nuoria harvennuskelpoisia metsiä ei vielä ole. Uudistusalat tulisi säästää ja alue rauhoittaa 10 vuodeksi, kun se on alkanut taimettumaan”, Väisänen toteaa. Taistelu jokaisesta leimikosta Avohakkuita yhteismetsä ei ole tehnyt aikoihin
Hakkuun sijaan yhteismetsä yrittää yhdessä kunnan kanssa saada kaavoitettua omistamansa rantaviivan vuokrattaviksi mökkija omakotitalotonteiksi. Väisänen laskeskelee, että Pasasjärvelle 20 kilometrin rantaviivalle saisi sata tonttia ilman kaavoitustakin. Toimittajan silmiin metsä on komea, mutta ulkonäöltään se ei juuri eroa eteläisen Suomen päätehakkuun kynnyksellä olevasta metsästä, vaikka ikää on lähes triplasti enemmän. ”Ei kannata kaikkea rahaa jakaa pois. Entuudestaan yhteismetsällä on Rahajärvellä vuokrattavia mökkitontteja. Vaikka hakkuu olisi nyt mahdollista, kymmenen vuoden päästä tilanne voi olla toinen. Kauppasummasta kahdeksan miljoonaa jätettiin yhteismetsälle. ”Me emme halua enää lapsenlapsille tällaista show’ta järjestää”, Mattila painottaa. Alueen vuokraaminen luontomatkailuyrittäjälle on toinen vaihtoehto. Niistä saatu vuokratulo on paikannut heikosti käynyttä puukauppaa viime vuodet. Myös läheisen Pasasjärven rannoille on suunnitelmia. Yhdeltä tontilta saatava vuokra olisi yli tuhat euroa vuodessa. l INARIN YHTEISMETSÄ Perustettu 19.5.1960 Pinta-ala vesistöineen noin 22 900 hehtaaria Koostuu neljästä palstasta, joista suurin Pasasjärvi noin 16 600 hehtaaria Osakastiloja noin 1600 kappaletta Omistajista suuri osa poromiehiä, joista saamelaisia noin 25 –30 prosenttia Metsälehti Makasiini 11 9397_.indd 11 9397_.indd 11 3.6.2022 14.47 3.6.2022 14.47. Yksi asia on selvä: Lapista uutta metsää ei myydyn tilalle osteta. Rantoja rajaa 30 vuotta sitten harvennettu 220 –250 vuoden ikäinen männikkö. Millä tätä pyöritetään”, Mattila summaa. Mitä sitten, jos emme saa hakata emmekä saa vuokratuloja. ”Saadaan jopa euron pari kovempi hinta polttoon myymällä kuin myymällä teollisuudelle sellutavaraksi.” Porot ovat kalunneet jäkälän lähes olemattomiin, mutta aidatulla jäkälänkasvatusalueella sen toivotaan kasvavan takaisin. Ei enää metsää Ennen kuin jäkälän kasvatus ja tonttien vuokraus alkavat tuottaa tuloja, turvautuu yhteismetsä IFL-alueen myyntituloihin
Kaikki eivät ole tyytyväisiä. + LAIN rakennetta ja viittauksia muuhun lainsäädäntöön selkiytetty. 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9398_.indd 12 9398_.indd 12 3.6.2022 16.41 3.6.2022 16.41. Rajauspäätöksellä suojeltavat luontotyypit ovat tuttuja nykyisestä laista. – TALOUDELLISTEN vaikutusten arviointi jäänyt puuteelliseksi. Tiukasti suojeltuja ja uhanalaisia luontotyyppejä ei nykylaissa ole. Valitusmahdollisuutta ei olisi. Näiden suojelusta päättää ely-keskus. + METSOja Helmi-ohjelmille lakiperusta. Kritiikkiä saavat erityisesti erilaisten luontotyyppien suojelua koskevat ehdotukset. Suojelusta ei päättäisi viranomainen, vaan luontotyypin tunnistaminen olisi pitkälti maanomistajan vastuulla. – EKOLOGISEN kompensaation sisällyttäminen lakiin on turhaa, sillä se toimii markkinalähtöisesti ja on vielä kokeiluvaiheessa. Suojeltavan alueen rajat määritellään suojelupäätöksessä, ja maanomistaja voi valittaa päätöksestä. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA MIKKO SUONIO ESITYKSEN PLUSSIA JA MIINUKSIA + LUONNON monimuotoisuuden turvaaminen erilaisten toimenpiteiden avulla nostettu aiempaa vahvemmin perinteisen suojelun rinnalle. Lakiehdotuksessa listaan on lisätty esimerkiksi sisämaan tulvametsät ja harjumetsien valorinteet. TULVAMETSÄTKIN SUOJELULISTALLE Luonnonsuojelulakiesitys tuo uusia tapoja harvinaisten luontotyyppien suojeluun. Lakiesityksessä tiukasti suojelluiksi ehdotetaan serpentiinikallioita, -kivikoita ja -soraikoita sekä rannikon avoimia dyynejä. – ILMASTONMUUTOKSEEN sopeutumisen ei tulisi yksinään olla riittävä syy luonnonsuojelualueen perustamiselle. Luontotyypit jaetaan lakiehdotuksessa kolmeen ryhmään: rajauspäätöksellä suojeltaviin, tiukasti suojeltuihin ja uhanalaisiin. Niiden hävittäminen ja heikentäminen olisi kielletty suoraan lain nojalla. METSÄALALLA ollaan tyytymättömiä hallituksen luonnonsuojelulakiesitykseen
Ei ole metsänomistajien oikeusturvan mukaista muuttaa suojelutapaa täysin.” MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakol a Uhanalaiset luontotyypit määriteltäisiin erillisellä asetuksella. Maaja metsätalousministeriön hallitusneuvoksen Vilppu Talvitien mukaan riskinä on, että uhanalaiset luontotyypit jäisivät tulevaisuudessa metsätalouskäytön ulkopuolelle. Metsäalaa hiertää erityisesti lakiehdotuksen teksti, jonka mukaan ”viranomaisten on otettava uhanalaiset luontotyypit huomioon päätöksenteossaan”. Tässä se ei toteudu.” Maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) “On välttämätöntä, että suojelu perustuu viranomaispäätökseen. l Metsälehti Makasiini 13 9398_.indd 13 9398_.indd 13 3.6.2022 16.41 3.6.2022 16.41. Lainsäädännön pitäisi olla tarkkarajaista ja selkeää. ”Mitä uhanalaisten luontotyyppien huomioon ottaminen tarkoittaa ja tulkitsisivatko kaikki viranomaiset sen samalla tavalla?” Metsäteollisuus ry:n kestävän kehityksen päällikkö Tiina Vuoristo ”Omasta puolestani voin sanoa, että on tärkeää, että perustuslakivaliokunta katsoo tämän tarkasti. Esitys uudeksi luonnonsuojelulaiksi on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Niin käy, jos puunostajat eivät jatkossa uskalla enää ostaa näiltä alueilta puuta. Valmistelu on kesken, mutta luontotyyppejä arvioidaan olevan noin 80
Kuinka kauan tutkintoon valmistavat opinnot kestävät. Opintokokonaisuus on laaja. Oppilaitoksilla on oikeus valmistavan koulutuksen järjestämiseen, mutta Metsäkeskus järjestää tutkintopäivän. Tärkeintä on kuitenkin monimuotoisuusajattelun sisäistäminen osana metsien käsittelyä.. Myös säästöpuuryhmien merkitys ja sijoittelu ovat keskeisiä asioita. Luonnonhoidon osaamiskoe opettaa, miten monimuotoisuus otetaan metsänhoidossa huomioon, sanoo Tampereen seudun ammattiopiston opettaja Jari Syvälä. Mitkä ovat tärkeimmät asiat, jotka toivot oppilaiden muistavan luonnonhoidon opinnoista. Luonnonhoito ei ole muusta toiminnasta erillinen asia, vaan 2020-luvulla se on kiinteä osa hyvää metsänhoitoa ja tulee vastaan kaikissa metsätalouden toimenpiteissä. l TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN MIHIN LUONNONHOITOKORTTIA TARVITAAN. Mitä asioita luonnonhoitotutkinnossa pitää osata. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 9399_.indd 14 9399_.indd 14 3.6.2022 15.01 3.6.2022 15.01. MIKSI: Luonnonhoito on kiinteä osa metsänhoitoa. Esimerkiksi metsäalan työnantajat edellyttävät näiden asioiden osaamista, ja luonnonhoitokortilla voi osoittaa hallitsevansa luonnonhoidon kokonaisuuden. Siihen kuuluvat esimerkiksi erityisen tärkeät elinympäristöt, vesiensuojelu, metsäsertifiointi, kulttuuriperintökohteet sekä kasvilajien tunnistus. 1 2 3 4 Miten luonnonhoitokortin voi saada. Luonnonhoitokorttitutkintoja on järjestetty vuodesta 1997, kortteja on myönnetty runsaat 14 000 kappaletta. Esimerkiksi metsäkoneenkuljettajiksi opiskelevat käyvät kolmen päivän intensiivikurssin, jonka päätteeksi voi suorittaa tutkinnon. Metsänomistajien koulutuksessa käymme luonnonhoidon asioita läpi pala kerrallaan osana metsänhoidon opetusta muutaman kuukauden aikana. Kortin saa suorittamalla luonnonhoidon osaamiskokeen teoriaja maastokokeen hyväksytysti. MITÄ : Kouluttaa metsänomistajia metsuri/metsäpalvelujen tuottajan ammatillisessa koulutuksessa muun muassa luonnonhoitokorttia varten. Toivon, että oppilaat tunnistavat arvokkaat luontokohteet ja osaavat huomioida ne metsätalouden toimenpiteissä. JARI SYVÄLÄ KUKA : Lehtori Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa
Suuri osa metsistä on jo ohittanut vaiheen, jossa kasvu on nopeinta. METSIEN vuotuisen kasvun lasku valtakunnan metsien 13. Yksittäisen metsänomistajan ei kannata murehtia vuotuisen kasvun alenemaa. Kasvu taittui Milj. Epäselvää on, miksi tietynkokoiset puut eivät kasva parhaina vuosina odotusten mukaisesti, vaikka sääolosuhteet eivät ole lumituhoja lukuun ottamatta huonontuneet. Syynä reippaampiin harvennuksiin on useampi runsasluminen talvi ja niistä seuranneet lumituhot. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta. “Lumituhojen jälkiä on korjattu poimintahakkuina. m 3 / v Kasvu Poistuma Lu ke /V M I Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 9400_.indd 15 9400_.indd 15 3.6.2022 15.03 3.6.2022 15.03. Eivät kovin radikaalisti, mutta ovat kasvaneet”, kertoo valtakunnan metsien inventointeja johtava Kari T. Puuston vuotuiseksi kasvuksi arvioitiin 103,5 miljoonaa kuutiota eli 4,3 miljoonaa kuutiota vähemmän kuin edellisessä inventoinnissa. Vaikka kasvu on pienentynyt, vuosien 2014–2020 kokonaispoistuma oli keskimäärin 83 prosenttia kasvusta. “Lumituhot saattavat olla riesana jatkossakin, mutta muuten en metsänomistajana olisi kasvun alenemisesta huolissani. Männyn kasvun havaittiin alentuneen, mikä näkyi etenkin pohjoisessa. Puuston vuotuiseksi kasvuksi arvioitiin 103,5 miljoonaa kuutiota eli laskua kasvussa edellisiin inventointituloksiin verrattuna kertyi 4,3 miljoonaa kuutiota. “Näyttäisi, että jossain määrin myös hakkuutavoilla on voinut olla vaikutusta. Nyt tutkijat ovat löytäneet osasyyn metsien kasvun hidastumiseen. Harvennusvoimakkuudet ovat kasvaneet Pohjois-Suomessa. 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Metsien kasvuvauhti kääntyi VMI13:n tulosten (2019–2020) mukaan laskuun. . Pitääkö tästä esimerkiksi ilmastopolitiikassa olla huolissaan, niin kyllähän tämä vaikeuttaa metsien hiilinielutavoitteiden saavuttamista”, Korhonen summaa. Poliittisesti tilanne voi olla toinen. Tätä tullaan selvittämään Luonnonvarakeskuksen tutkimushankkeissa. TIIA PUUKILA REIPPAAMMAT HARVENNUKSET VEROTTIVAT KASVUA Voimakkaat harvennukset selittyvät Pohjois-Suomen runsaslumisilla talvilla ja niitä seuranneilla lumituhoilla. Todennäköisesti harvennusten voimistuminen liittyy näihin tuhoihin.” Haaste nielutavoitteelle Eniten pohjoisten mäntyjen aiempaa verkkaisempaan kasvuun vaikuttaa kuitenkin ikärakenteen muutos. inventoinnissa (VMI13) nousi otsikoihin viime syksynä
Itse en vielä edes peitä pariin kuukauteen.” Jees H-Valta ”Klapit viedään varaston seinustalle ja katon alle pinoon kuivumaan. Moni omatoiminen naapuri on niistä valmis maksamaan tai tarjoutuu tekemään vastineeksi pieniä metsänhoitotöitä.” Metsä-Masa SÄÄSTÖPUITA YHÄ ENEMMÄN HAKKUISSA jätettyjen säästöpuiden määrä on jatkanut kasvuaan, kertoo Suomen metsäkeskus. Lähde: Luonnonvarakeskus, VMI 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9401_.indd 16 9401_.indd 16 3.6.2022 15.07 3.6.2022 15.07. 1,5 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Vain eläkeläisillä on aikaa tehdä muuta kuin heittää tuulessa kuivuneet klapit liiveriin.” Hiihtoniilo ”Mikähän kiire klapeilla on liiteriin kesken parhaan kuivausolosuhteen. UUSIUTUVAA FOSSIILISTEN TILALLE Metsälehti.fi-keskustelussa ruodittiin klapien tekemisen saloja. Säästöpuiden määrä oli tuplasti yli PEFCja FSC-sertifiointien vähimmäisvaatimuksen 10 runkoa hehtaarilla. 15 kottikärryllistä pilkkeitä päivässä on eläkeläiselle sopiva urakka, toteaa nimimerkki Suorittava porras. Tilavuus nousi 5,7 kuutioon hehtaarilla. Ihan höpöhommia olisi lopettaa puun käyttö lämmitykseen.” Puuki ”Myös täälläpäin ovat tuoreet hakkuualueet alkaneet kiinnostaa polttopuun kerääjiä. Viime vuonna säästöpuustoa oli jätetty keskimäärin 20 runkoa hehtaarille, mikä on rungon verran enemmän kuin edellisvuonna. Luonnonhoidon kannalta arvokkaimpia säästöpuita ovat järeät lehtija havupuut. SE PP O SA M U LI Viime vuonna yleisin yksittäinen metsätuhojen aiheuttaja oli lumi. Aurinko ja järvituuli tekevät tehtävänsä. Kun kuivuvat, peitettä niskaan.” Suorittava porras ”Kyllä rankoja vuosi kannattaa kuivattaa ennen pienimistä klapeiksi.” Tolopainen ”Joko nyt on viimeiset polttopuut teossa Suomessa, kun EU:n komissio on tekemässä puusta fossiilista?” Visakallio ”Tulisijojen päästöjä saa paljon vähennettyä melko yksinkertaisin keinoin. Lumituhoja havaittiin yli 1,5 miljoonalla hehtaarilla. Metsäkeskuksesta muistutetaan, että säästöpuiksi tulisi valita monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia puulajeja, kuten haapoja, raitoja tai jaloja lehtipuita
TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » AKKUSAHAT 9403_.indd 18 9403_.indd 18 2.6.2022 14.30 2.6.2022 14.30. Akkusahojen kehittyessä itse asiassa aika harva. SÄHKÖÄ SAVOTALLE Kuka vielä tarvitsee bensasahoja
SÄHKÖÄ SAVOTALLE Arboristin arjessa akkusaha on tärkeä työkalu. Metsälehti Makasiini 19 9403_.indd 19 9403_.indd 19 2.6.2022 14.30 2.6.2022 14.30
20 Metsälehti Makasiini TEEMA » AKKUSAHAT 9403_.indd 20 9403_.indd 20 2.6.2022 14.30 2.6.2022 14.30. Akkusahojen valikoima kasvaa kysynnän myötä. Perinteiset metsään sopivien merkkien valmistajat ovat onnistuneet pysymään tuotekehityksen kärjessä
Tukkoisen bensasahan käyntiin nykiminen ei ole herkkua maassa, mutta vielä vähemmän se olisi sitä korkealla latvuksessa köysien varassa keikkuen. ”Hankin tämän oikeastaan sen vuoksi, että niin moni kollega kehui akkusahojen kätevyyttä. Husqvarnalla oli kymmenen vuotta sitten mallistossaan Metsälehti Makasiini 21 9403_.indd 21 9403_.indd 21 2.6.2022 14.30 2.6.2022 14.30. sella sahalla ei pärjäisi. Murdochin mukaan Husqvarna 540 -akkusahan leikkuuteho riittää mainiosti puiden latvustossa työskentelemiseen. Siitä alkoi akkusahojen voittokulku. Tässä on kapea 1,1 millin ketju-urallinen 325-jaollinen teräketju. Ei tarvitse putsailla ja vaihtaa ilmanputsareita, sytytystulppia tai polttoainesuotimia.” Kolmannes akkulaitteita Teimme Metsälehteen ensimmäisen akkusahavertailun vuonna 2011. Äänetön saha tuntui melkein yliluonnolliselta, mutta vielä silloin niistä ei ollut tosissaan haastamaan polttomoottorisahoja. ”Kunhan puhallan roskat sahan ulkopinnoilta ja viilaan ketjun. Sen jälkeen akkulaitteiden tarjonta on lisääntynyt vinhaan. Tosin jo tuolloin testijoukon heiveröisin laite – muistaakseni Black and Decker – päihitti kakkosnelosen katkaisussa raavasraamisen käsisahamiehen. Ylhäällä puunlatvassa keikkuessa on iso etu, kun saha lähtee aina napista painaen käyntiin. ”Erityisesti jalopuut, kuten tämä vaahtera, ovat kovaa puuta, joten huonotehoi”Toistaiseksi akkusahojen voimakkaasti kasvanut myynti ei ole vähentänyt polttomoottori sahojen kysyntää.” Akkusahan ostajan kannattaa hankkia vähintään kaksi akkua. ”Talvisin säilytän vara-akkuja työpäivän aikana kylmälaukuissa, jotka pitävät pakkasen loitolla. Se antaa parhaan leikkuutehon akkusahalle.” Talvikelissä akut tyhjenevät nopeammin kuin kesäkelillä, eikä niitä voi jättää yöksi ulos. Minulla on yhteensä kolme akkua ja niillä kyllä pärjää työpäivän ajan.” Murdoch kiittelee myös akkusahojen vähäistä huoltotarvetta. Eivätkä he liioitelleet.” Jyväskylän ja Jämsän tienoilla pihapuita kaatava arboristi osaa arvostaa sahan käytön vaivattomuutta. A A rboristi ja yrittäjä Tuomas Murdoch on käyttänyt akkusahaa jo pari vuotta kiipeilykaatoja tehdessään – eikä enää vaihtaisi bensasahaan
seitsemän akkulaitetta. Niiden myynti on vuodesta 2017 tuplaantunut kahden vuoden välein. Akkulaitteet vyöryttävät uusia voittoja ammattikäytössäkin. Teho riittää ammattikäyttöön Rankasavotan tekijälle ja kesämökin puuhommiin sahaa hankkivalle akkusahoista löytyy erinomaisia työvälineitä. Niiden tehoa ei ilmoiteta, mutta se lienee noin 1,6 kilowattia. Arboristien lisäksi myös rakentajat ovat jo ajat sitten luopuneet savuttavista bensasahoistaan. Nyt niitä on 46. ”Toistaiseksi akkusahojen voimakkaasti kasvanut myynti ei ole vähentänyt polttomoottorisahojen kysyntää”, toteaa Husqvarnan Suomen myyntipäällikkö Tuomas Kuivamäki. Se ei kuulosta paljolta, mutta leikkuutehossa tämän kokoluokan akkusahat pärjäävät monelle bensasahalle. Teholtaan uusimmat akkusahamallit haastava entistä vahvemmin metsurien suosimia ammattisahoja. Sattumalta myös Stihlin valikoimassa on sama määrä akkulaitteita. Tylsällä terällä sahaaminen leikkaa akkujen kestoa radikaalisti. Stihlin maajohtaja Timo Lindström kertoo, että Suomeen myydyistä kannettavista pienkoneista noin kolmannes on tällä hetkellä akkulaitteita. Monelle seniorisahurille myös helppo käynnistettävyys on valttia. 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » AKKUSAHAT 9403_.indd 22 9403_.indd 22 2.6.2022 14.30 2.6.2022 14.30. Husqvarna 540i XP, Makitan upouusi 40 voltin XGT-malli ja Stihl MSA 220 vetävät vertoja sylinteritilavuudeltaan 40 kuutiosenttimetrin polttomoottorisahoille. Teknisen kaupan tilasto todistaa akkusahojen voittokulun. Akkusahoilla sahattaessa terän kunto on ratkaisevan tärkeää
Raivaussahan lisäksi mies on hankkinut varrellisen ketjusahan, jolla voi pystykarsia ja ennakkoraivata tiheiköitä. ”Ainakin akkujen kuoret pitäisi avata ja oikosulkea kennot, jos itseään väkisin haluaisi vammauttaa.” MIKKO RIIKILÄ SÄHKÖMIES LUOTTAA AKKUVIRTAAN Mansikan oksasahakin toimii sähköllä. ”Ei näissä ikinä ole mitään vikoja ollut.” Hänen mukaansa sähköiskujen vaara on akkulaitteita käytettäessä olematon. Esimerkiksi tämä raivaussaha minulla on ollut niin kauan kuin näitä on ollut saatavana.” Hänellä on koko valikoima Husqvarnan akkulaitteita kotonaan. Kohta oman metsänsä hoitajan auto lipuu äänettömästi metsäautotiellä kohti raivauspalstaa. Niissä riittää virtaa neljän viiden tunnin raivaussahaukseen. ”Kaikki toimivat samoilla akuilla, mikä helpottaa käyttöä.” Akkuja hänellä on kaikkiaan neljä. Kannettavista pienkoneista noin kolmannes on tällä hetkellä akkulaitteita. ”Virta loppuu ennen miehestä kuin akuista.” Mansikka on mieltynyt akkusahojen hiljaisuuteen ja päästöttömyyteen. Vain terät on viilattu aika ajoin kuntoon. Metsälehti Makasiini 23 9403_.indd 23 9403_.indd 23 2.6.2022 14.30 2.6.2022 14.30. Mansikka työskentelee sähköasentajana, joten hänelle sähkö on luonteva käyttövoima niin autoon kuin pienkoneisiinkin. Mutta linnunlaulu alkaa kuulua heti, kun terä pysähtyy – siitä pidän erityisesti. Pihatöitä varten löytyy trimmeri ja pensasleikkuri. ”Kyllä sahatessa pitää käyttää kypärää ja kuulonsuojaimia, koska terä ääntää voimakkaasti. ”Akkukoneet ovat mukavia ja vaivattomia. KUN euralainen Tero Mansikka lähtee metsään, hän kallistaa Teslansa takapenkit nurin, avaa takaluukun ja pakkaa mukaan akkuraivaussahan sekä muutaman akun. Ja kyllä bensasahan katku tuntuu hengittäessä, kun sahaa tiheiköitä.” Mansikka kertoo, ettei hän ole huoltanut akkulaitteita mitenkään
BLi300-akkujen suositushinta on 419 euroa, kolme sellaista maksaisi siis 1 257 euroa. Luultavasti reppuakku toimisi hyvin esimerkiksi katujen siivoamisessa lehtipuhaltimilla. MIKKO RIIKILÄ REPPUAKKU EI VAKUUTTANUT Repussa on virtaa noin kolmen Husqvarnan Bli 300 akun verran. BLi 950X -reppuakun virta riitti 2 tunnin ja 45 minuutin yhtäjaksoiseen sahaukseen, rauhakseen sahaten varmasti puoleksi päiväksi, ehkä enempäänkin. Tosin lipsuvien solkien vuoksi niiden säädöt eivät pysy paikallaan ilman omia virityksiä. Päädyimme siihen, että parempi ratkaisu akkukapasiteetin kasvattamiseen olisi kolme tavallista, suoraan sahaan kiinnitettävää BLi 300 -akkua. Rahaakin säästyisi. Akun paino korostuu hankalakulkuisilla mailla, joita akkuraivureille sopivat varhaisperkaustyömaat usein ovat. Voisivatko selässä kannettavat reppuakut ratkaista pulman. Husqvarnan raivurin pohjaan on reppuakkua käytettäessä kiinnitettävä lisäpaino, joka tasapainottaa sahan. Sen kapasiteetti on 31,1 ampeerituntia ja ulostuloteho 1 119,6 wattituntia, eli suunnilleen saman verran kuin kolmessa tavallisessa BLi300-akussa. 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » AKKUSAHAT 9403_.indd 24 9403_.indd 24 2.6.2022 14.31 2.6.2022 14.31. Kokeilimme Husqvarnan BLi 950X -mallia. Kaikkien tärkeimpien sahavalmistajien mallistosta löytyy reppuakkuja. Valjaineen reppu painaa 9,4 kiloa ja sen suositushinta on runsaat 1 500 euroa. Reppuakun paino vie merkittävän osan akkusahan kenties suurimmasta valtista, keveydestä. Varauksella pluspuolelle menevät hyvät valjaat. AKKUJEN rajallisuus hidastaa akkuraivurien yleistymistä metsätöissä. Ne tuottavat suunnilleen saman verran sahausaikaa kuin reppuakku ja kerralla kannettavan akun paino jää alle kahden kilon
Kahdella akkuparilla pääsisi jo työn makuun mukavasti. Saha-akun lataus maksaa 5–6 senttiä, tankillinen pienkonebensaa noin 2 euroa. Akut kehittyvät hitaasti Useimpien metsänomistajien tarpeisiin sahojen akkujen kapasiteetti alkaa olla jo riittävä. Ainakin toistaiseksi paino ja hinta ovat rajoittaneet reppuakkujen käyttöä. Akkuteknologian kehityksestä ei tähän ole tulossa nopeaa apua. Koesahauksemme osoitti, että Stihl MSA 300 haastaa leikkuutehossa jopa 60 kuutiosentin bensasahat. Tästä sahasta enemmän Pikatestissä sivulla 47. Esimerkiksi akkuraivaussahan hankintahinta vara-akulla kohoaa 1 200–1 700 euroon. Kuuden seitsemän tunnin työpäivää varten tarvittaisiin iso kantamus painavia ja myös kalliita akkuja. Veden putouskorkeus vastaa jännitettä ja vesimäärä virtaa. Teholtaan se on samaa luokkaa kuin Stihlin bensakäyttöinen, sylinteritilavuudeltaan 50 kuutiosentin MS 261 -malli. Uuden näkymän akkulaitteiden käyttöön avaa se, että uusimpien sähköautojen, esimerkiksi Kia EV6:n akuista voi ladata akkulaitteita. Niinpä esimerkiksi pihatöissä tai metsätien laidassa sahan vara-akkuja voisi ladata omasta autosta. Kokopäiväisesti työskenteleville ammattiraivaajille akkuraivaussahat ovat vielä hankalia. 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 Lähde: Teknisen Kaupan Liitto ry polttomoottorisahat akkusahat ”Akkujen suorituskyky paranee noin viiden prosentin vuosi vauhdilla.” Akkusahan ostaja maksaa akkujen hinnassa käytännössä sahan koko elinkaaren aikana kuluvan polttoaineen. Lappeenrannan teknisen yliopiston energiavarastoinnin professori Pertti Kaurasen Bensasahat selvästi suositumpia Akkuja polttomoottorikäyttöisten moottorija raivaussahojen myynti vuosina 2010–2021, kpl mukaan teknologian kehityksessä ei ole odotettavissa mullistavia edistysaskeleita. ”Akkujen suorituskyky paranee noin viiden prosentin vuosivauhdilla. Sen sijaan keskikokoiset bensaraivaussahat maksavat hieman yli 1 000 euroa. Oletetaan vielä, että akullinen kestää yhtä kauan kuin puolen litran tankillinen. Jos joku sellaisia lupaa, hän ei puhu totta.” Osaatko voltit. Vuosittaisella sadan akullisen/tankillisen sahaamisella akkusahuri maksaa sähköstä 5–6 euroa, bensasahuri suunnilleen 200 euroa. ”Ajatellaan vesivoimalaa. Puolipäiväisen raivaussahurin kannattaa hankkia kolme neljäkin akkua, kuten haastattelemamme euralainen Tero Mansikka neuvoo. Akkuraivaussahaan virtaa tarvitaan enemmän. Viidessä vuodessa kapasiteetti voi siis lisääntyä neljänneksellä ja kymmenessä vuodessa 50 prosenttia. Litium-ioni-akut kehittyvät hitaasti. Suuria harppauksia akkuteknologiaan ei ole näköpiirissä. Niiden vertailu on unohtuneella koulusivistyksellä hankalaa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun sähkötekniikan yliopettaja Olli Väänänen havainnollistaa, mitä tärkeimmät sähköyksiköt – jännite ja virta – tarkoittavat. Hinta hirvittänee monia akkusahojen hankintaa harkitsevia. Esimerkiksi uudessa Makitan XGT-akkuraivaussahassa on kiinni 40 voltin akkupari, jolla voi sahata varhaisperkausta reilusti toista tuntia. Tarjolla on myös reppuakkuja, joista riittää virtaa jopa kokopäiväiseen työskentelyyn. Tällä työtahdilla akkusahuri säästäisi viidessä vuodessa noin 1 000 euroa. Akkusahojen esitteissä hehkutetaan voltteja, ampeereja ja wattitunteja. Niiden tulo on voimalan teho. Ammattimaiseen metsänraivaukseen akkujen kapasiteetti ei silti vielä riitä. Jos tehoa halutaan lisää, putouskorkeutta tai virtaamaa on lisättävä.” Metsälehti Makasiini 25 9403_.indd 25 9403_.indd 25 2.6.2022 14.31 2.6.2022 14.31. Akkusahaaja säästää Akkusahaan kannattaa hankkia ainakin kaksi akkua. Vielä järeämpää kalustoa on luvassa, jahka Stihl MSA 300 ehtii kauppoihin. Silloin työskentelyaika rauhakseen sahaten on pari kolme tuntia, mikä riittää useimmille
Varastoinnin ajaksi akku kannattaa irrottaa sahasta ja säilyttää viileässä, pakkaselta suojatussa paikassa. Se on aina valmiina vaikka polttopuiden tai sahatavaran pätkimiseen, ja sitä voi käyttää huoletta hallitiloissakin. Teho (P) on watteja, siis kuten koulussa opetettiin: P=U x I. Akkusahaa ei tarvitse nykiä käyntiin, ääni ei ole kova, eikä siitä tule pakokaasun käryjä.” Rakennustöissä akkusaha on omimmillaan. Echon DCS-3500 akkusahan jännite on 50 volttia – kumpi on parempi. Varastoinnin ajaksi akut on syytä ladata noin 50 prosentin varaukseen. Napista käyntiin. Kun pakokaasu ei ole ongelma, sahaa voi hyvin käyttää myös sisätiloissa. Korkeammalla jännitteellä sama teho saadaan pienemmällä virralla. Hän tekee puusta myös pieniä piharakennuksia. Niin klapikoneeseen kuin sirkkelisahaan syötettäviä puita on usein hieman karsittava tai lyhennettävä. ”Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. ”Akkusaha on osoittautunut minun tarpeisiini todella hyödylliseksi työkaluksi. Terän kunnostus entistä tärkeämpää Akkusahojen huolto on vaivatonta – riittää, että pitää sahan ulkopinnat ja tuuletusaukot puhtaina. Akkusahuri saa unohtaa käynnistinnarun nyhtämisen, mikä tuntuu yllättävän mukavalta. 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » AKKUSAHAT 9403_.indd 26 9403_.indd 26 2.6.2022 14.31 2.6.2022 14.31. Tiesitkö muuten, että akkusahoissa ei tuuleteta moottoreita vaan akkuja. Varsinkin tässä pihapiirissä sille on käyttöä joka päivä.” Jylhä tekee asiakkailleen muun muassa polttopuita sekä sahaa ja höylää puutavaraa. Suhteellisen pienitehoisia akkumoottorija raivaussahoja käytettäessä terän kunnostus on vieläkin tärkeämpää kuin tehokkailla bensasahoilla. ”Nyt olen huomannut, että toinen akku ei aina lähde heti latautumaan, kun sen laittaa laturiin. Jylhä tekee talvisin hakkuutöitä omalla hakkuukoneellaan, ja akkusaha toimii myös motomiehen satunnaisena apurina. Se on ainoa ongelma, mikä on vastaan tullut.” SAMI KARPPINEN YRITTÄJÄN LUOTETTAVA APURI Akkusaha on Janne Jylhän verstaalla päivittäisessä käytössä. ”Kun akkusaha on vieressä valmiina, niin sillä on nopeaa tehdä tällaiset hommat. Jännitteen (U) yksikkö on voltti (V) ja virran (I) yksikkö on ampeeri (A). Terän kunnostusta voit opiskella esimerkiksi Metsälehden YouTube-kanavalla julkaistuista videoista.. Husqvarnan ja Stihlin tehokkaimpien akkusahojen jännite on 36 volttia. Silloin laitteet eivät kuumene ja hukka on pieni. Toisaalta korkean sähköjännitteen käyttö voi nostaa valmistuskustannuksia”, Väänänen sanoo. Jylhän akkusaha on toiminut ensimmäiset viisi vuotta ongelmitta, eikä sitä ole tarvinnut käyttää huollossa. l ULLAVALAINEN metsäpalveluyrittäjä Janne Jylhä päätyi akkumoottorisahan käyttäjäksi osin sattumalta, kun tuttu sahakauppias toi Husqvarnan akkusahan kokeiltavaksi puolenkymmentä vuotta sitten. Varsinaisiin moottorisahahakkuisiin ja isojen pihapuiden kaatoon mukaan lähtee kuitenkin polttomoottorisaha
Metsälehti Makasiini 27 9403_.indd 27 9403_.indd 27 2.6.2022 14.31 2.6.2022 14.31. Valinnanvaraa riittää HUSQVARNA 540I XP Jännite: 36 V Terälaite: 0,325 jaollinen, 1,1 mm ketju-ura Paino: 5,61 kg (saha + akku) Hinta: saha 879 €, BLi300-akku 419 €, QC500-laturi 199 € Hinta yhteensä: 1 497 € + Paras käsiteltävyys – Korkein hinta Metsänomistajan yleissahaksi ja pieniin hankintasavotoihin Lue lisää Metsälehti 16/2020 ECHO DCS3500 Jännite: 56 V Terälaite: 3/8P, 1,1 mm ketju-ura Paino: 5,42 kg (saha + akku) Hinta: saha 605 €, 5 Ah -akku 240 €, laturi 102 € Hinta yhteensä: 947 € + Teho, keveys – Turvaliipaisimen sijainti Yllätti myönteisesti, rankametsään ja ensiharvennuksille Kokeilu lähiaikoina Metsälehdessä CRAMER 48CS18 Jännite: 48 V Teho: 1,8 kW Terälaite: 3/8, ketju-ura 1,1 mm Paino: 4,84 kg (saha + akku) Hinta: saha 249 €, akku ja laturi 199 € Hinta yhteensä: 448 € + Edullinen ja kevyt – Muovisen oloinen Mökkiläiselle ja metsäläisen satunnaisiin tarpeisiin Kokeilu lähiaikoina Metsälehdessä HUSQVARNA 535I FR Jännite: 36 V Paino: 7,33 kg (saha + akku) Hinta: saha 749 €, BLi300 -akku 419 €, QC 500 -laturi 199 € Hinta yhteensä: 1 367 € + Metsäkäyttöön paras – Valjaat, vara-akkujen hinta Pätevä laite taimikoiden raivaukseen Lue lisää Metsälehti 7/2020 STIHL FSA 135 Jännite: 36 V Paino: 7,70 kg (saha + akku) Hinta: saha 546 €, akku 308 €, pikalaturi 102 € Hinta yhteensä: 956 € + Mukava yleiskone pihaja metsätöihin + Kilpailijoitaan edullisempi – Valjaat Sopiva varhaisperkauksille Lue lisää Metsälehti 11/2021 MAKITA 80V XGT (UR012GZ02) Jännite: 80 V Teho: 2 kW Paino: 9,6 kg (kahdella akulla) Hinta yhteensä: 1 094 € (sisältää kaksi 5 Ah akkua) + Tehokkain akkuraivuri + Parhaat valjaat – Paino Voima riittää taimikonhoitoon ja ennakkoraivauksille Kokeilu lähiaikoina Metsälehdessä MOOTTORISAHAT RAIVAUSSAHAT STIHL MSA 220 Jännite: 36 V Terälaite: 3/8P, 1,3 mm ketju-ura Paino: 5,49 kg (saha+ akku) Hinta: saha 489 €, AP 300S -akku 339 €, AL 300 -pikalaturi 102 € Hinta yhteensä: 930 € + Tärkeintä kilpailijaansa halvempi + Sopii metsätöihin – Ketjuvarustus syö leikkuutehoa Metsänomistajan yleissahaksi ja pieniin hankintasavotoihin Lue lisää Metsälehti 1/2020 MAKITA XGT Jännite: 40 V Terälaite: ketjujako 3/8, 1,1 mm ketju-ura Teho: 1,6 kW Paino: 6,46 kg (5 Ah -akulla) Hinta: saha 519 €, 5 Ah -akku 279 € Hinta yhteensä: 869 € + Tehokas, edullinen – Paino Ammattilaisen ja metsänomistajan työkalu Kokeilu lähiaikoina Metsälehdessä STIHL MSA 300 Jännite: 36 V Teho: 3 kW Terälaite: 0,325 jaollinen, 1,3 mm ketju-ura Paino: 7,3 kg (saha + akku) Hinta: Saha 849 €, AP 500S -akku 439 €, AL 500 -pikalaturi 164 € Hinta yhteensä: 1 452 € + Tehokkain akkusaha + Hinta ominaisuuksiin nähden – Paino Teho riittää vaikka tukin kaatoon Pikatesti tässä Metsälehdessä Kokosimme oheen yhdeksän varteenotettavan akkukäyttöisen moottorija ravaisusahan perustiedot ja oman lyhyen luonnehdintamme sahasta. Tarkemmin näistä voit lukea sekä aiemmista että myös tulevista Metsälehdistä
TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 29 9404_.indd 29 9404_.indd 29 2.6.2022 14.34 2.6.2022 14.34. Vaikka Sahateollisuus ry:n toimitusjohtajan eläkepäivät koittavat vuoden lopulla, intoa ja huolta alan puolesta löytyy edelleen. KUTSUMUSTYÖSSÄ Kai Merivuori innostui sahoista jo lukiolaisena
”Kolme suurta ovat jättäneet sahateollisuuden aputoimialaksi, mutta samalla ja ehkä tahtomattaan ajaneet itsenäisen sahateollisuuden ongelmiin.” Tosin Metsä Groupilla alkaa olla sahauskapasiteettia pari miljoonaa kuutiometriä, mikä on kuudennes maan kokonaistuotannosta. Kolmen ison aputoimiala ”Sahateollisuus on äärimmäisen mielenkiintoinen toimiala ja tuotteilla on loistava tarina, joka vastaa tämän hetken markkinatrendeihin”, Merivuori aloittaa. Mutta jos tukin hinta nousee euron, niin kolme isoa maksavat laskusta vain 40 prosenttia ja saavat lisäksi vanhalla hinnalla sahoilta tulevan hakkeen ja päätehakkuiden mukana tulevat kuitupuut. Merivuori eläköityy vuoden lopussa, mutta toimittaja ei kehtaa kysyä, joko aamut on luettu. Työhuone on myös alan yhdistyksen kirjasto. Y Y KSITYISTEN sahayhtiöiden etujärjestön Sahateollisuus ry:n sijainti on keskeinen, huomaamaton ja mielenkiintoinenkin; Helsingin Hakaniemessä Ympyrätalon lähellä, Pitkänsillan punaisella puolella historiaa huokuvan työväentalon naapurissa. » VAIKUTTAJA 30 Metsälehti Makasiini 9404_.indd 30 9404_.indd 30 2.6.2022 14.34 2.6.2022 14.34. Kypsä toimiala on aina tiukassa kilpailutilanteessa. ”Raaka-aine on pitkäkiertoista ja uusiutuvaa, tuotteet sitovat hiiltä, tuotantoprosessit ovat vähäpäästöisiä, ala on energiaomavarainen ja jopa hiukan yli sen. Toimitusjohtaja Kai Merivuori esittelee työhuonettaan, jonne on saatu kalusteita porilaiselta Pihlavan sahalta. Rakenne on poikkeuksellinen. Tuskin kuitenkaan, sillä puhe sahateollisuuden vahvuuksista ja huoli sen poikapuolen asemasta metsäklusterissa alkaa kysymättä. Kolmen henkilön toimistolla ei ole lähdetty avokonttoritrendiin. ”Meissäkin voi olla syytä” Olosuhteiden moittiminen kuulostaa ris”Mikä muu toimiala vastaa samalla tavalla ilmastohaasteeseen.” KAI MERIVUORI 63-VUOTIAS metsänhoitaja, MMM, MBA TYÖURA: Suomen Sahanomistajayhdistys 1985–1989, Rakentajan Metsä-Serla / Starkjohann 1990–1993, Metsä-Serlan Vilppulan saha 1993–1995, Paloheimo Wood 1995–2004, Pöyry Management Consulting 2004–2010, Sahteollisuus ry 2011–2022 ASUU Helsingissä Eronnut, kolme lasta HARRASTAA valokuvausta ja mökkeilyä Sahateollisuus on suurta pk-teollisuutta tai pientä suurteollisuutta, Merivuori luonnehtii. Monissa teollisuuspolitiikan linjauksissa ala on ollut väliinputoaja. Myös Stora Ensolle puutuotteet on iso ja tärkeä kasvualue, vaikkakin lähinnä ulkomailla. Mikä muu toimiala vastaa samalla tavalla ilmastohaasteeseen.” Sahaaminen on myös vanhinta metsäteollisuutta. ”Ala on vaativa ja Suomessa se on tehty vaikeammaksi kuin kilpailijamaissa.” Merivuori tarkoittaa sitä, että kuiduttava teollisuus on keskittynyt kolmeen isoon yhtiöön, mutta teollisia sahayhtiöitä on kymmeniä. ”Pidän sahausta isojen integraattien aputoimialana niin kauan, kun ne eivät ole itsenäisiä tulosyksiköitä eikä niillä ole samoja tulostavoitteita kuin selluja paperiteollisuudella.” Merivuori vääntää rautalangasta: Jos kuitupuun hinta nousee euron, niin maksajina ovat kolme integraattia
Kansainvälisen toimintaympäristön muutokset ovat niin iso haaste, että yksittäisten sahojenkin tulisi entistä enemmän ajatella koko toimialan etua.” Muutoksilla hän tarkoittaa etenkin EU-sääntelyä, joka koskee paljoa muutakin kuin metsien käsittelyä. ”Sahat ovat perheyrityksiä, jotka keskittyvät omaan bisnekseen. tiriitaiselta, jos edustaa yrittäjiä, joiden eetokseen kuuluu mennä läpi harmaan kiven. ”Iso haaste on, että EU:ssa ei riittävästi huomioida sitä, miten erilaisia metsiä Euroopassa on. Metsälehti Makasiini 31 9404_.indd 31 9404_.indd 31 2.6.2022 14.34 2.6.2022 14.34. Naapurina on graniittinen työväentalo ja SAK:n taloon on pari korttelia. Myös yhdessä tekemisessä on parantamisen varaa. Merivuoren mukaan sahajärjestö on valmis yhteistyöhön nimenomaan EU-edunvalvonnan vuoksi. ”Eivät sahamiehet täydellisiä ole. Minun on vain vaikea arvostella, koska ymmärrän toimintaympäristön vaikeudet niin hyvin.” Kun nyhtää, niin Merivuori suostuu sanomaan, että sahojen sisäisenä haasteena on lyhytjänteisyys. Päätöksenteon kannalta merkittäviä metsätalousmaita on lukumääräisesti vähän.” Teollisuusneuvoksia kansakoulupohjalta Alalla on nähty, että voi olla huippujätkä ilman huippukoulutusta ja teollisuusneuvoksiksi on noustu kansakoulupohjalta. Sahateollisuus ry ja suurta metsäteollisuutta edustava Metsäteollisuus ry ovat ajoittain olleet eri linjoilla etenkin energiapolitiikkaan ja puumarkkinoihin liittyvissä asioissa. Sahateollisuus ry:n toimisto Helsingin Hakaniemessä on huomaamaton, mutta sijainniltaan keskeinen
Meillä on isoja hy”Pörssilistautumisia ei ole vielä nähty, mutta en pidä sitä mahdottomana.” Seppo Samuli Merivuori uskoo, että sahateollisuuden asema metsäklusterissa vahvistuu. Metsäteollisuuden kolme isoa integraattia ovat syntyneet monien fuusioitten ja yritysjärjestelyjen kautta. Mutta silloin on pantu peliin kaikki ominaisuudet, mitä ihmiselle on suotu, lahjakkuutta ja kovuutta unohtamatta. ”Sahayhtiöiden menestystekijöitä on tutkimuksellakin etsitty, mutta yksittäisiä tekijöitä on vaikea löytää. Paras seuraajakaan ei enää välttämättä löydy perhepiiristä. Mikään ei estä sahayhtiöitä tekemästä samaa, periaatteessa. Pohdinta jatkuu, että on muitakin vaihtoehtoja kuin sinnitellä perheyhtiöinä loppuun saakka. Kun jokaisen narun pää on ollut johtajan kädessä ja itsetekeminen verissä, niin narujen nykiminen on voinut olla tempoilevaa.” Kun toiminta laajenee yrittämisestä suuremmaksi liiketoiminnaksi, se tietää haastetta. Koulutustaso on joka tapauksessa nousemassa sukupolvenvaihdosten seurauksena. Sahayhtiöissä on täysin pörssikelpoisia firmoja, ja pörssissä on kautta aikain ollut pienempiäkin yhtiöitä.” Mahdollista on sekin, että omistajiksi tulee metsäteollisuuteen sijoittavia rahastoja. Koko ei kannattavuutta selitä. ”Mutta se ei tarkoita, että mitä on tapahtunut, olisi optimaalista. Strategisen johtamisen taso on perheyrityksiä laajemminkin koskeva kysymys. Keskittyäkö vaiko ei. » VAIKUTTAJA 32 Metsälehti Makasiini 9404_.indd 32 9404_.indd 32 2.6.2022 14.34 2.6.2022 14.34. ”Pörssilistautumisia ei ole vielä nähty, mutta en pidä sitä mahdottomana. Myös mielikuvan alasta tulisi vahvistua, jotta se näyttäytyy nuorille kiinnostavana vaihtoehtona
Merivuori pohtii, että heikon kannattavuuden vuoksi alalta ei ole noussut kärkiyrityksiä, jotka olisivat aktiivisesti lähteneet etsimään konsolidaatioita. Metsälehti Makasiini 33 9404_.indd 33 9404_.indd 33 2.6.2022 14.34 2.6.2022 14.34. Ostajat uskovat markkinan kasvuun ja suomalaisiin metsävaroihin.” Jos suomalaissahojen kannattavuus ei pysyvästi parane, niin tytäryhtiötaloutta kohti mennään, vähän kerrallaan. vin menestyviä ja pieniä huonommin menestyviä yrityksiä ja myös toisinpäin.” Selittäjäksi ei riitä myöskään sahureiden kokemuksia kuvaava lausahdus, että sahaus on vaikeaa ja jatkojalostus vielä vaikeampaa. ”Suomalaisen sahateollisuuden osaaminen ei ole niin heikkoa, vaan selitys löytyy etenkin korkeista raaka-ainekustannuksista ja logistiikasta.” Merivuori on huolissaan myös siitä, että Suomen sahojen vahvuutena ollut Toimitusjohtajan työhuoneessa on myös Sahateollisuusmiesten yhdistyksen kirjasto. Ulkomaalaisomisteisia sahayhtiöitä on puolentusinaa ja niiden osuus tuotannosta on jo kymmenisen prosenttia. Kai Merivuori uskoo, että ulkomaisten sahayhtiöiden ostot Suomesta eivät ole sattumaa. Karhun karjahteluissa, murinoissa ja vihellyksissä on jotain samaa kuin edunvalvontatyössä. Muutama yrityskauppa on kuitenkin tehty. ”Ulkomainen omistus kirittää rakennemuutosta. Tuorein kauppa on Luvian Sahan myynti itävaltalaiselle yhtiölle. ”Sahateollisuudesta on tullut kiinnostava toimiala kahden vuoden sisällä. Ei ole poissuljettua, että ulkomaisia omistajia tulee lisää, tai että nykyiset ulkomaisomisteiset yhtiöt laajentavat toimintaansa.” Koronasuhdanne pelastajasuhdanne Globaalisti sahateollisuus on ollut menestyvä toimiala usean vuoden ajan, mutta kannattavuusvertailussa Suomi on kaukana kärjestä. Karhuveistos on lahja Kuhmo Oy:ltä. ”Yksinkertaisesti niin, että ei ole ollut rahaa.” Tytäryhtiötalous uhkaa ja kirittää Mutta jossakin sitä rahaa on
Siksi koronasuhdanteen hyvät tulokset ovat sahateollisuudelle äärimmäisen tärkeitä.” Koronaa seurannut kysyntäpiikki ja hintojen nousu tulivat sahoille yllätyksenä. Mutta jotain muutakin ehtii.” Jos antaa kaunosieluisuudelle vallan, niin valokuvausharrastusta voi elvyttää.. ”Automatiikka, robotiikka ja keinoäly tuovat niin paljon mahdollisuuksia, että vanha mekaniikka ei pysy mukana. ”Koska ei ole pystytty investoimaan. Ennen koronasuhdannetta oli merkkejä, että tiukassa kilpailussa suomalaissahojen oli ensimmäisten joukossa rajoitettava tuotantoaan, mitä Merivuori piti huolestuttavana. Ehkä kipinäksi riitti, että setä kertoi metsäkävelyllä mitä tukeista tulee.” Ura on tarjonnut syrjäisiä sahakenttiä ja maailman kongressisaleja. ”Lukiopoikana keksin, että pitää päästä sahalle töihin ja jotta pääsee sahalle töihin, niin pitää lukea metsänhoitajaksi. ”Pidän itseäni onnekkaana, sillä olen tehnyt koko työurani haluamallani toimialalla mitä erilaisimmissa tehtävissä kotimaassa ja ulkomailla.” Kohtapuoliin koittava elämänmuutos – eläkkeelle siirtyminen – on iso. Ilman koronasuhdanteen piristysruisketta olisi ollut hankala tilanne edessä.” Kumma kutsumus vei Minkään todennäköisyyden perusteella Merivuoren ei olisi pitänyt päätyä saha-alalle. ”Tekemistä riittää ensi alkuun niin maalla kuin kaupungissa, paikkoja korjaillen ja lukien. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 34 Metsälehti Makasiini 9404_.indd 34 9404_.indd 34 2.6.2022 14.34 2.6.2022 14.34. Hän on kotoisin Kauniaisista, agraaritausta on kahden sukupolven takana Varsinais-Suomessa. tuottavuus eli tehdasaidan sisäpuolinen tehokkuus on alkanut rapautua. Heikkoja taseita on voitu vahvistaa ja pitkäjänteisempi investointiajattelu on viimein mahdollista. l » VAIKUTTAJA Maan kattavin markkinapaikka
OMA METSÄ METSÄNHOIT o S.36: 10 kysymystä etämetsänhoidosta ›› TUTKIMUS S.42: Telemastoista apua palovalvontaan ›› KYSY POIS S. 40 H A N N U N O U SI A N EN Metsälehti Makasiini 35 9406_.indd 35 9406_.indd 35 2.6.2022 16.19 2.6.2022 16.19. ›› ALLAKKA Vaurastuimme vahingossa SIVU 43 KASVUPAIKAT Kuivahkot kankaat s. 44 : Iskikö kirjanpainaja. ›› PIKATESTI S.47: Akkusahojen uusi valtias ›› PERINTÖMETSÄ S.48 : Jatketaanko vai puretaanko yhtymä. Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta
Voiko digiaikana kaiken hoitaa etänä. A N N A B AC K OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 9407_.indd 36 9407_.indd 36 2.6.2022 16.14 2.6.2022 16.14. 10 kysymystä ETÄMETSÄNOMISTAMISESTA Millaisia palveluita etämetsänomistajalle on tarjolla
Metsätilan omistuksen siirto edellyttää yhä läsnäoloa, mutta siihenkin voi valtuuttaa toisen henkilön. Jos teettää kaiken etänä, kustannukset ovat sadan hehtaarin tilalla esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten palveluita käyttävillä noin 3 000-5 000 euroa vuodessa. Kannattaa miettiä etukäteen, mitä metsältään haluaa, ja keskustella sitten toiveistaan eri palveluntarjoajien kanssa. Kuinka paljon etäpalvelut maksavat. Metsänhoitoyhdistykset myös tuntevat paikallisen markkinan, tästä on etua muun muassa puukauppojen kilpailuttamisessa. Se on perusta muun muassa hoitotoimien suunnittelulle ja ajoitukselle. Suuret metsäalan yritykset (Metsä Group, Stora Enso, UPM) tarjoavat yleensä palveMetsälehti Makasiini 37 9407_.indd 37 9407_.indd 37 2.6.2022 16.14 2.6.2022 16.14. Sopimukset voi nykyisin allekirjoittaa sähköisesti. Ainakin metsäsuunnitelma on hyvä teettää ammattilaisella. Myös pienemmät alueelliset yritykset ovat varteenotettava vaihtoehto. Jos toimenpiteet myöhästyvät, nousee hinta noin 10–15 prosenttia joka vuosi. Puun hintakin on vastaavasti etelässä korkeampi. Taimikonhoidossa olennaista on teettää toimenpiteet oikeaan aikaan. Valinnassa voi painottaa hinnan lisäksi sitä, kenen kanssa yhteistyö tuntuu luontevalta. Mitä kannattaa tehdä etänä. SA M I KA RP PI N EN 1 2 3 4 luita koko polku -periaatteella. Karkeasti arvioituna noin 10–15 prosenttia metsän tuotosta kuluu hoitotoimenpiteisiin. Kaiken voi teettää etänä. Metsästä saatavilla tuloilla voi kuitenkin ETÄMETSÄNOMISTAMISESTA Jos haluaa itse tehdä palstallaan metsätöitä, helpointa on aloittaa istutuksillta. Metsäsuunnitelmassa voi määritellä tavoitteet esimerkiksi puun tuotolle tai metsän luontoarvoille. Mitä eroa eri palveluntarjoajilla on. Kustannuksissa on alueellisia eroja, ja mitä etelämmäksi Suomea tullaan, sitä kalliimpaa metsän hoito on. TEKSTI MARIA KARUVUORI Mitä metsään liittyviä töitä voi tehdä etänä. Omasa metsässä ei välttämättä tarvitse edes koskaan käydä, jos ei halua. Kuvien ja videon välityksellä voi päästä lähelle omaa metsää, vaikkei paikan päällä kävisikään. Eri toimijat tarjoavat erilaisia keinoja seurata metsän kehitystä ja hoitotoimenpiteiden toteutusta. kattaa kulut, varsinkin jos haluaa painottaa metsän talouskäyttöä. Nekin tarjoavat yhä enemmän metsäomaisuuden hoitopalveluita. Esimerkiksi oikea-aikaisen varhaisperkauksen hinta ammattilaisella teetettynä on Etelä-Suomessa noin 300–400 euroa hehtaarilta. Jos etämetsänomistaja haluaa päästä helpolla, voi joku näistä olla hyvä yhteistyökumppani. Myös metsänhoitoyhdistykset tarjoavat palvelupaketteja. Niiden hyvä puoli on se, että yhdistysten tehtävänä on edistää puun myyjän eli metsänomistajan asiaa. Metsänhoitoyhdistykset ja metsäalan yritykset tarjoavat palvelupaketteja, jotka sisältävät kaiken metsäsuunnitelmasta ja metsäveroilmoituksesta oikea-aikaisten metsänhoitotoimenpiteiden teettämiseen, puukaupan kilpailuttamiseen sekä tukimahdollisuuksien selvittämiseen. Etämetsänomistajan kannattaa käyttää jonkin verran aikaa eri palveluntarjoajiin tutustumiseen
Aloittelijan ja ammattilaisen istutustahdissa voi olla kymmenkertainenkin ero. Jos haluaa kilpailuttaa itse, kannattaa pyytää tarjous muutamalta toimijalta. Mitä voi tai kannattaa tehdä metsässä itse. Jos taimikonhoitotöiden takia joutuu olemaan poissa palkkatyöstä, niin kukaan amatööri ei saa niin suurta säästöä, että se olisi taloudellisesti kannattavaa. Urakoitsijan tekemä omavalvontailmoitus, esimerkiksi kemerailmoitusta varten, on myös hyvä väline sen seuraamiseen, että sovitut toimenpiteet on tehty. Jos on tilannut metsäomaisuudenhallinnan palvelupaketin, kannattaa selvittää, onko myös laadunvalvonta osa palvelua. Omaa jaksamista ja motivaatiota voi testata ensin pienellä alalla, etteivät Metsänhoitotyöt voi aloittaa myös taimikonhoidosta. Jos on tilannut palvelupaketin metsänhoitoyhdistykseltä tai yritykseltä, myös urakoiden kilpailutus hoidetaan metsänomistajan puolesta. Siinä säästää urakoitsijan palkkion, mutta kannattaa miettiä omia vaihtoehtokustannuksia. Puukaupan kilpailutus ei ole rakettitiedettä, ja sen voi pienellä perehtymisellä tehdä itse. Sekin kannattaa varmistaa, onko palveluntarjoajalla vakuutus virheiden varalta. Kyllä. Kuinka paljon aikaa metsänhoitotöihin tulee varata. Poikkeuksena on tilanne, jossa metsän hoitoon ei yksinkertaisesti ole varaa laittaa ollenkaan rahaa, mutta metsästä haluaa silti pitää huolta. Yleensä työt tehdään ja kannattaa teettää urakkaperustaisesti. Kilpailuttamalla on mahdollista saada niin merkittävä hintaero, että sillä voi kattaa metsänhoitokustannukset kokonaisuudessaan. Onko metsän hoito pois esimerkiksi perheen kanssa vietetystä ajasta. Hankalista kohteista metsurit voivat haluta tuntipalkan, jos työn määrää on vaikea arvioida. Metsänhoitotöissä helpointa on aloittaa istutuksista ja varhaisperkauksesta. Itse tehtyä työtä ei kannata perustella taloudellisilla syillä. Ensinnäkin urakkatarjoukset metsänhoitotöistä kannattaa pyytää niin, että tarjouksen tekijät ovat käyneet paikan päällä ja lähettävät kuvia perusteluiksi kohteeseen ehdotetuille toimenpiteille. Jos taas metsänhoitoa ajattelee vapaa-ajan viettona tai liikuntana, voi raivaussaha olla vaikkapa suksiin verrattava hankinta. Hyvä lähtökohta on miettiä, mitä osaa ja mitä haluaa tehdä itse. Työtahti on yksilöllinen, ja varsinkin tottumattoman on syytä varata runsaasti aikaa. Raivaussahan käsittelyyn on tarjolla koulutusta. Minkä arvoista oma aika on. Kannattaako kilpailuttaa. M IK KO RI IK IL Ä 5 6 7 8 OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 9407_.indd 38 9407_.indd 38 2.6.2022 16.14 2.6.2022 16.14. Miten etämetsänomistaja voi pitää puolensa ongelmatilanteissa
Jos ympäristökysymykset ovat metsänomistajalle tärkeitä, asiaa kannattaa painottaa alusta alkaen keskusteluissa palveluntarjoajien kanssa. Juttua varten on haastateltu Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen johtajaa Jari Yli-Talosta sekä Mikko Pohjolaa Rangunkorpi Oy:sta.. Muun muassa metsänhoitoyhdistykset tarjoavat metsänomistajille koulutusta raivaussahan käytössä. Metsästään voi tilata vaikka dronella otettuja ilmakuvia. 9 10 9407_.indd 39 9407_.indd 39 2.6.2022 16.14 2.6.2022 16.14. Oikealla tekniikalla voi nopeuttaa töitä ja varmistaa, ettei vahinkoja synny. työt jää kesken niin, että loput täytyy tilata kiireessä ammattilaisilta. Etämetsänomistajille on tarjolla myös helppokäyttöisiä mobiilisovelluksia, joissa löytyy esimerkiksi oman metsän kartat kuviokohtaisine tietoineen. Paljonkin. Myös sopimusten solmiminen ja neuvottelut hoituvat digiaikana etäyhteyksin. Mitä hyötyä digitalisoitumisesta on etämetsänomistajalle. Esimerkiksi metsäsuunnitelmat ovat nykyisin digitaalisia, olivat ne missä muodossa tai kenen tekemiä tahansa. Metsään.fi-palvelulla on jo runsaasti käyttäjiä, ja sen kautta onnistuu esimerkiksi tarjousten vertailu. Realistinen tavoite taimien istutukselle voi olla kahdesta neljään päivään hehtaarilta. Nykyisin monimuotoisuuskysymyksistä on myös saatavilla runsaasti luotettavaa tietoa, johon voi perehtyä itsenäisesti. Miten etämetsänomistaja voi huomioida ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden. l Metsä Groupin Metsäverkon mobiilisovelluksen kautta metsänomistaja pääsee esimerkiksi tutkimaan metsäsuunnitelmaansa. Metsänomistaja voi selvittää myös sertifiointia, esimerkiksi FSC-sertifikaattiin liittymistä. Taimikonhoitoon on hyvä varata vähintään kolme tai neljä päivää hehtaaria kohden
Varvut peittävät eteläisessä Suomessa kuivahkojen kankaiden maanpinnasta keskimäärin neljänneksen. ”Varpuja on kuivahkoilla kankailla älyttömästi. Männiköiden vuotuinen keskikasvu vaihtelee kuivahkoilla kankailla Etelä-Suomen noin viidestä kuutiosta hehtaarilla Peräpohjolan reiluun kahteen kuutioon hehtaarilla, kertoo Luken tutkija Juha-Pekka Hotanen. Näitä ovat muun muassa maitohorsma, oravanmarja, metsätähti, kielo ja metsäkastikka. Kuivahkojen kankaiden ruohoja heinälajeista monet kasvavat ravinteikkaammillakin kasvupaikoilla. Mäntyjen keskiVARVUISTAAN TUNNETTU Kuivahkoilla kankailla viihtyy parhaiten mänty, mutta kuusiakin näkyy. Kasvupaikkatyyppiä määrittävän tuleekin Tonterin mukaan kiinnittää huomiota kasvien vointiin. Jos maanpintaa peittää varpuvaltainen kasvillisuus, on kasvupaikkatyyppi hyvällä todennäköisyydellä kuivahko kangas. Eteläisessä Suomessa varvut peittävät kuivahkojen kankaiden maanpinnasta keskimäärin neljänneksen, pohjoisessa jopa 45 prosenttia. Puulajeista kuivahkolla kankaalla viihtyy parhaiten mänty, mutta kuusta ja rauduskoivua esiintyy varsinkin sekapuulajeina. Myös yksittäisiä haapoja, harmaaleppiä, pihlajia ja raitoja saattaa näkyä. Kanervaa esiintyy lähes aina, variksenmarja yleistyy pohjoista kohti”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tiina Tonteri. MUSTIKKAA, puolukkaa, kanervaa ja variksenmarjaa. Niiden osuus metsämaasta on suurin Pohjois-Suomessa ja länsirannikolla. ”Mitä kapealehtisempiä ja surkeamman näköisiä heinät ja ruohot ovat, sitä kuivempi tai karumpi kasvupaikkatyyppi on.” Männyn kylvö varminta Kuivahkot kankaat kattavat metsämaan kankaista vajaan kolmanneksen. H A N N U N O U SI A IN EN OSA 4 KUIVAHKOT KANKAAT OMA METSÄ » KASVUPAIKAT LIINA KJELLBERG 40 Metsälehti Makasiini 9408_.indd 40 9408_.indd 40 2.6.2022 14.45 2.6.2022 14.45. Mustikkaa ja puolukkaa on aina, ja puolukka on lähes aina mustikkaa peittävämpi
Artikkelissa on hyödynnetty Metsäkustannuksen kustantamaa kirjaa Metsätyypit – kasvupaikkaopas. Metsälehti ja Metsäkustannus ovat osa Tapio-konsernia.. Kuusi pärjää toistaiseksi kuivahkojen kankaiden rehevimmässä päässä, mutta tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen, varoittaa Luken erikoistutkija Jari Miina. Kangas vai suo. Muuten mäntyjen latvukset supistuvat liikaa.” Kuivahkojen kankaiden männiköt ovat perinteisesti olleet niitä kohteita, joilla päätehakkuusta saatavia tuloja on voinut kasvattaa lannoituksin. Suotyypit 8. Sen kokoisia taimia hirvi ei yleensä enää katko. Varsinkin hirvituhoalueilla Miina tekisi taimikonharvennuksen kuitenkin vasta sitten, kun taimikko on kasvanut viisimetriseksi. ”Uudistamistulos voi olla vaihteleva, hehtaarille voi tulla 2 000–5 000 männyntainta”, hän sanoo. l Puolukka ja mustikka ovat kuivahkon kankaan valtavarpuja. Ilmastonmuutosskenaariot ennakoivat kuivien kesien yleistyvän. Kangasmaitikka on yleinen kuivahkoilla kankailla. Ensiharvennuksen aika koittaa, kun männyt ovat noin 12 metrin mittaisia. 2. 1. Lehtomaiset kankaat 7. Pelkästään puuston pituuden mukaan harvennuksia ei Miinan mukaan kannata ajoittaa. Turvekankaat määräinen valtapituus sadan vuoden iässä on etelässä 23 metriä, pohjoisessa 16 metriä. ”Nämä ovat niitä kohteita, joihin kirjanpainajat iskevät. H A N N U N O U SI A IN EN H A N N U N O U SI A IN EN H A N N U N O U SI A IN EN Metsälehti Makasiini 41 9408_.indd 41 9408_.indd 41 2.6.2022 14.45 2.6.2022 14.45. Männikön alle herkästi syntyvää kuusialikasvosta ei sen sijaan kannata yrittää kasvattaa tukkimetsäksi asti. KUUSEN ISTUTUS RISKI HIRVITUHOJEN pelko on saanut metsänomistajat uudistamaan kuivahkoja kankaita männyn sijaan kuuselle. Kuivahkot kankaat uudistetaan yleensä kylvämällä ne männylle tai luontaisesti männyn siemenpuiden avulla. Luken erikoistutkija Sauli Valkonen kehottaa käyttämään männiköissä niin sanottua ylispuukasvatusta. Kohonneilla lannoitehinnoilla se ei ole enää kannattavaa, Miina arvioi. Kuivahkot kankaat 5. Taimikonharvennuksen ajankohta riippuu pitkälti uudistamistuloksesta. Tuoreet kankaat 6. ”Kuusesta ei saa kuivahkolla kankaalla tuottavaa puulajia”, Valkonen sanoo. Karukkokankaat, kuivat kankaat ja lehdot 4 . 40 % Kuivahkojen kankaiden osuus metsämaasta on suurin Keski-Pohjanmaalla, noin 40 prosenttia. Ylispuukasvatuksen lisäksi kuivahkon kankaan männiköihin voivat sopia pien– aukkohakkuut. Lähde: Luke KASVUPAIKKOJA KÄSITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. Ylispuukasvatuskin käy Kuivahkojen kankaiden männiköihin sopii myös jatkuva kasvatus. Luken erikoistutkijan Jari Miinan mukaan varmin yhdistelmä on äestys ja koneellinen kylvö. Varsinainen eri-ikäiskasvatus ei Valkosen mukaan sovi kuin pohjoisimman Suomen männiköihin. Kasvupaikkaja metsätyypit 3. Kuuset eivät pysty silloin estämään kirjanpainajan hyökkäyksiä pihkavuodollaan”, hän sanoo. Äesjälkeen tulee todennäköisesti myös siemensyntyistä lehtipuuta, joten varhaisperkaus on usein tarpeen. Kangaskynsisammal on tyypillinen kuivahkojen kankaiden sammal. Usein seassa on myös kanervaa ja variksenmarjaa. Jos männyntaimia on paljon, alkaa harvennustarvetta olla jo kolmen neljän metrin mittaisessa taimikossa. ”Mitä tiheämmäksi puusto on jäänyt taimikonharvennuksessa, sitä aiemmin ensiharvennus pitää tehdä. Kirjanpainaja on kuusen pahin tuhohyönteinen. Se tarkoittaa sitä, että metsässä kasvatetaan yhtä aikaa kahta puusukupolvea: vanhempia ylispuita ja niiden alla olevaa siemenpuuhakkuun kautta syntynyttä uutta puusukupolvea
Mastojen tiheys riittää ja tarvittaessa tekniikka voidaan asentaa muuallekin – rakennuksiin tai muihin korkeisiin paikkoihin, kunhan sähköä on saatavilla.”. LÖNNROTIN KASVIT NETISSÄ Maston huipulla kameroilla saa täyden 360-asteen näkymän ja alempanakin 270-asteisen. ”Teknologialla pystytään pitkälti korvaamaan valvontalennot, sillä Suomen tasaisessa maastossa palosavut näkyvät kaukanakin oleviin kameroihin. ”Telia ja Pelastusopisto ovat toteuttaneet pilottihankkeen, ja nyt on näytetty, että teknologia toimii”, liiketoimintapäällikkö Arttu Rantala Teliasta kertoo. l MIKKO HÄYRYNEN Metsäpalovalvontaa telemastoista Lämpökamera havaitsee palonalut jopa kymmeneen kilometriin. Palojen seuranta voi yltää kymmeneen kilometriin saakka. Kylmän vuodenajan myrskyt loka-maaliskuussa ovat voimakkaampia ja alueellisesti laajempia kuin lämpimän vuodenajan myrskyt huhti-syyskuussa. Se sisältää kaikkiaan 751 kasviarkkia ja löytyy osoitteesta collections. METSÄPALOJA voidaan valvoa automaattisesti videoja lämpökameroilla kännykkäverkon tukiasemaeli kansankielellä linkkimastoista. Lönnrot julkaisi vuonna 1860 ensimmäisen suomenkielisen kasvion. MYRSKYT JA TUULET ENNALLAAN Telia 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 9409_.indd 42 9409_.indd 42 2.6.2022 15.14 2.6.2022 15.14. Tuulen nopeudet ja myrskyjen määrä vaihtelevat vuosittain suuresti. Kokoelma julkaistaan kasvimuseon 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. utu.fi/etsi. Tekoäly havaitsee palot ja lähettää videokameran kuvaa hätäkeskukselle. Mastot voivat olla satametrisiä, videoja lämpökamerat sijoitetaan niin ylös kuin mahdollista. Droonin varmistuslennolla tuotetaan lisää videotai lämpökamerakuvaa havainnon vahvistamiseksi. TURUN yliopiston kasvimuseo on avannut Elias Lönnrotin kokoaman kasvikokoelman verkkoon. Mastot ovat tyypillisesti korkeissa paikoissa ja niistä näkee kauas. Tekniikka saatiin valmiiksi viime vuoden lopulla, ja pilottihanke on toiminnassa Telian mastossa lähellä Kuopiossa sijaitsevaa Pelastusopistoa. Valvonnan laajentaminen koko maahan olisi Rantalan mukaan teknisesti helppoa, mutta viranomaisrahoitusta siinä kysytään. JU H A KE LA , FI N W E MYRSKYT ja tuulisuus eivät ole lisääntyneet Pohjois-Euroopassa ja Suomessa, todetaan Ilmatieteen laitoksen tutkijan Terhi Laurilan väitöstyössä
Ne eivät ole kaupan. Yksityisen rahan käsitän: moni on kovalla työllä, ahkeruudella ja älyllä sitä hankkinut, ja metsään sijoitettuna siitä tulee näkyvää. Kyllä meidän kelpaa. Niin yksityishenkilöillä, mutta etenkin rahastoilla ja instituutionaalisilla sijoittajilla. Myynti-ilmoituksen loppulauseen ottaisin seuranhakupalstalta: tyhjätaskut älkööt vaivautuko.. Löysää rahaa tuntuu maailmalla olevan. Kirjallisen tarjouskilpailun jälkeen oli mahdollisesti vielä puhelinkilpailu, jossa Ville sai korottaa tarjoustaan ohi Kallen, ja edelleen Kalle pystyi korottamaan hiukan lisää, sitten Ville ja taas Kalle ja Ville ja Kalle ja Ville ja Kallelle viimeinen sana. Ostohalukkuutta näyttäisi olevan runsaasti. Jotakin kuplaa kuulemma on myös ollut, josta nyt tyhjät toiveet karkaavat. Kiinteistövälittäjä sai varmaan makeat naurut, kun luki tarjouksemme. Pusikot on hoidettu näyttävään kasvukuntoon, harvennuskohteet hakattu ajallaan ja kuljettavuus saatu miellyttäväksi. On avattu rajat ja merkitty kivipyykit. Kuulemma niinkin kävi, että Kalle ei sitten saanutkaan rahoitusta järjestymään… Nyt kaiketi enemmälti tarjoukset jätetään, ja peli on siinä. On eri kivaa potkia ikiomia sammalmättäitä. Samalla tietysti ahneissa aivoissani välähti, että hyvänen aika, kyllä nyt omistamiemme metsien arvo pomppasi korkeuksiin kuin itsestään, laittamatta tikkua ristiin. Toki olemme vuosien saatossa kohottaneet metsiemme pääoma-arvoa monin tavoin, hakkuutulojen lisäksi. METSÄKIINTEISTÖJEN KAUPPA taitaa olla selkiytymään päin. Näin tila on ikään kuin kauniisti esillä ja selvästi havaittavissa, kuten ruokakaupan eri myyntipakkaukset. Se raha, mikä on tien tekemiseen kulunut, on nostanut tilan arvoa vähintään hintansa verran, näin väitän. Tiedä en, mutta kateellinen kaverini tuumaili, että jotakin pesulajuttujakin niihin voi liittyä. Siellä hyväpalkkaiset henkilöt sitten puolestaan pohtivat, mihin raharöykkiöt tuuppaisi ja oman leipänsä ansaitsisi. Emme menestyneet. On kuitenkin herkullista teoriassa ajatella, että jospa ne laittaisi myyntiin. Nyt kun metsäomaisuuden arvo kohoaa, oma vaurastuminen lisääntyy myös suhteellisesti ajateltuna. Taitaa olla niin isoja poikia ja plikkoja ostoksilla, että pelurimaiset myyjät katoavat muihin hommiin pikavauhtia. Jälkikasvu saa joskus hyvät metsät. Johonkin ne on laitettava, maaomaisuus ei ainakaan itsestään katoa. UKRAINAN SODAN vuoksi naapurimaasta vetäytyvien yhtiöiden arvonalennusten ja monenlaisten epävarmuuksien takia useat pörssikurssit ovat vajonneet. Voittanut kilpakumppani maksoi kalliisti. Jonka viimeisen sanan mahdollisuuden jollakin perusteella antoi välittäjä. OSALLISTUIMME HILJAKKOIN erään metsäkiinteistön tarjouskilpaan. Koska emme tarjonneet kuin vain jonkin verran yli summamenetelmän käyvän arvon, taisimme sijoittua parinkymmenen tarjoajan joukossa häntäpäähän. OMIIN METSIIMME vielä. Eli osakerikkaat ovat köyhtymään päin. Nämä sijoitusrahastot ovat paikkoja, johon ihminen tai jonkin yhtiön tytäryhtiön tytäryhtiön tytäryhtiö voi rahansa laittaa, jollei muutakaan keksi. Ei jäänyt kaupan menettäminen harmittamaan. l Vaurastuimme vahingossa METSÄSI ON ARVOKAS » tutustu siihen hyvin » hoida vielä paremmin JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Niissä on liian paljon omaa hikeä ja tunnearvoa. Vaikka ne ovat hyvässä myyntikunnossa, ne ovat vielä paremmassa tuottokunnossa. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA 9410_.indd 43 9410_.indd 43 2.6.2022 15.16 2.6.2022 15.16. Vaikeakulkuiset tilukset on saatu hyvien kulkuyhteyksien varteen teitä tekemällä. Entisaikaan mukana saattoi olla jos jonkinlaista kiritystä ja vedätystä
Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Mökkitonttimme rajalla on kaistale kuusikkoa. Metsänreunasta kaatuu kuusia, joissa kirjanpainaja ja kuusentähtikirjaaja voivat lisääntyä. Pitääkö kuusille tehdä jotain. Kuusentähtikirjaajat voivat lisääntyä myös hakkuualalle jääneissä latvaosissa. Kysyjän kuuset ovat liian pieniä kirjanpainajan isäntäpuiksi. Rajan tuntumassa kasvavista kuusista osan kaarnaan on ilmestynyt reikiä, joista valuu pihkaa. KIRJANPAINAJAN TEKOSIA. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Kuusen kaarnaan on ilmestynyt reikiä, josta valuu pihkaa. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Jos epäilee kirjanpainajan tai kuusentähtikirjaajan onnistuneen valtaamaan puun, kannattaa tutkia puita kesäkuun alussa. Naapurin puolella on hiljan tehty avohakkuu. Puut eivät aiheuta tuhoriskiä, eikä mihinkään toimenpiteisiin tarvitse ryhtyä. Mikäli tyvelle ja kaarnankoloihin on kertynyt ruskeaa purua, joko kirjanpainaja tai kuusentähtikirjaaja on vallannut latvukseltaan vielä täysin vihreän kuusen ja puu kuolee kesän aikana. Kuusentähtikirjaaja iskeytyy ohutkuorisempiin kuusiin kuin kirjanpainaja tai isojen kuusten latvaosiin. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 9411_.indd 44 9411_.indd 44 2.6.2022 16.35 2.6.2022 16.35. TIINA YLIOJA Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen tutkija. Ovatko reiät kirjanpainajan tekemiä. Pihkavuoto kertoo, että puun puolustuskyky on tallella ja puu pystynyt huuhtomaan sisään yrittäviä kaarnakuoriaisia ulos kuoresta. Aikuiset kirjanpainajat saattavat harhautua pienempiin puihin, mutta niissä toukkien kehitys epäonnistuu. » AVOHAKKUIDEN etelään ja länteen päin avautuvien metsänreunojen kuuset ovat houkuttelevia valon ja lämpimyyden lisääntyessä. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Kannattaa kurkistaa tuolloin kuoren alle ja katsoa, millaisia syömäkuvioita kuoren alapinnalla näkyy. Kuuset ovat läpimitaltaan 10–15 senttiä
Olen itse hankkinut dieselautojen pakokaasujen puhdistamiseen tarkoitettua AdBlue-ureaa. Vesistöjen ja arvokkaiden kasvien läheisyydessä on syytä olla varovainen, koska kaupan urea on väkevyydeltään kymmenkertainen ihmispissaan verrattuna. Aine on samaa kuin kantokäsittelyyn tarkoitettu, vain värija korroosionestoaine puuttuvat. Käsittelyssä on muistettava muutama asia. Viheliäisintä tyvilahossa on kannoista juurten kautta tapahtuva saastunta. Vielä pari vuosikymmentä sitten uskottiin, ettei juurikääpä leviä alle kymmensenttisistä kannoista. Kerran metsään päästyään sieni kyttää puun maanalaisissa osissa vuosikymmenien ajan. » JUURIKÄÄPÄ on maamme ”kallisarvoisin” sieni. Kysyjän esittämä idea kesäaikaisessa taimikonhoidossa syntyvien kantojen käsittelystä on myös omalla työlistallani. Havupuuvaltaisten taimikoiden harvennus olisi tämän vuoksi turvallisinta tehdä talven pakkaskeleillä. ›› MITEN JUURIKÄÄPÄTORJUNNAN KANTOKÄSITTELY TEHDÄÄN OIKEIN. Kesähakkuissa tyvilahoa vastaan taistellaan biologisin ja kemiallisin asein. KARI MIELIKÄINEN METSÄKULTTUURIPÄIVÄT 17.–19.6.2022 Metsän ystävien legendaarinen kohtaamispaikka Punkaharjulla! Pe-la klo 10 – 16, su klo 10 – 15. Kuusen rungossa laho kiipeää sydänpuuta pitkin kahdessa vuosikymmenessä tyvitukin verran. Kemiallinen urea eli virtsa-aine alentaa puolestaan kantopinnan happamuutta estäen kääpäitiöiden itämisen kriittisten tuntien ajan. Uuden tiedon mukaan myös pienempien havupuiden kannot voivat levittää lahoa ja sitä paremmin, mitä tiheämpi taimikko on. Sen aiheuttama vuotuinen lovi metsänomistajien kukkaroon on vähintään 50 miljoonaa euroa eli yli sata euroa jokaista metsänomistajaa kohden. Olen tehnyt väkevän urealiuoksen ja käsitellyt sillä halkaisijaltaan yli viiden sentin havupuiden kannot aina tankillisen sahattuani. Työn määrä vaikuttaa ensi alkuun kohtuuttomalta, mutta kohtuutonta on myös juurikäävän päästäminen elämänsä alkutaipaleella olevaan taimikkoon. Onko tällaisesta torjuntatyöstä hyötyä. Varmin torjuntakeino on ”pakkasherra”, koska talvella itiöt eivät lennä eikä laho tartu. Koska urealla on tarkoitus käsitellä juurikäävän tartuntapinta, liuosta on levitettävä riittävästi muutaman tunnin kuluessa sahauksesta. Tuoreeseen kantoon siveltävä biologinen harmaaorvakka valloittaa ja lahottaa kannon juurikäävän nenän edestä. Tapahtumakentälle vapaa pääsy, tervetuloa! Lustontie 1, Punkaharju Lusto.fi/metku 14.–16.6.2019 Metsäkulttuuripäivät Metsälehti Makasiini 45 9411_.indd 45 9411_.indd 45 2.6.2022 16.35 2.6.2022 16.35. Varttuneen kuusikon ylimääräistä harvennusta suunnittelevan metsänomistajan on syytä ottaa tämä huomioon. Olen tehnyt palstallani taimikonharvennusta ja nuoren metsän kunnostusta kuusivaltaisilla kuvioilla
Perunkirjassa on ilmoitettava lainan maksuaikataulu, jotta verottaja voi laskea lainalle isänne kuolinpäivän verotusarvon. Metsätalouden veromuistiinpanoihin on liitettävä ajotai käyttöpäiväkirja, jossa selvitetään auton tai vaunun käyttö metsätalouden töiden yhteydessä. Kodin ja metsän välisiä matkoja ei lasketa metsäkäytöksi. Ostin isältäni neljä vuotta sitten metsätilan. Onneksi kaasutinta ei ollut alettu purkaa. Asuntoauton tai -vaunun kulut voidaan laskea todellisten vuosikulujen perusteella. Olen maksanut vasta yhden erän kauppahinnasta ennen isäni kuolemaa. Saha ”lupaa” käynnistyä, mutta ei jää käyntiin. Maksuaikataulu ei muutu, koska vainajan tekemät sopimukset siirtyvät samassa muodossa kuolinpesälle. » KYSYMYKSESTÄ voisi päätellä, että ongelma on polttoainejärjestelmässä. Meitä perillisiä on neljä sisarusta. Ostin käytetyn asuntoauton, jota on tarkoitus käyttää metsätilalla kulkemisessa ja siellä yöpymisessä. HANNU JAUHIAINEN www.kesla.com UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 9411_.indd 46 9411_.indd 46 2.6.2022 16.35 2.6.2022 16.35. Ei lähde silti käyntiin. Kyseessä olevassa sahassa on sytytysyksikkö, joka säätää sytytyshetkeä aikaisemmaksi, kun koneen pyörimisnopeus saavuttaa joutokäynnin pyörimisnopeuden. » ASUNTOAUTOJA ja -vaunuja voidaan käyttää kulkemiseen, metsätöiden taukotupana ja varusteiden säilytyspaikkana. Yksityiskäytön osuus on tuloutettava. Metsätalouden kalustoon asuntoauto tai -vaunu voi kuulua, jos sen käyttö hankintavuonna ja seuraavina vuosina liittyy pysyvästi määrältään yli puolella metsätalouden harjoittamiseen. Niissä voidaan myös majoittua, kun tehdään metsätöitä kauempana asunnosta sijaitsevalla metsätilalla. Miten asuntoauton kulut vähennetään metsäverotuksessa. Kipinän tuleminen käynnistinnarusta vetämällä ei välttämättä ole koko totuus. Tällöin voidaan vähentää metsäkäytön osuus todellisista vuosikuluista, joihin otetaan mukaan vuosikulut ja laskennallinen poisto. Miten käy velalleni. » TÄSSÄ ON kysymyksessä koroton laina, josta isänne eläessä ei ole tarvinnut tehdä ilmoituksia verottajalle. Tilalla ei ole rakennuksia ja sinne on matkaa yli 100 kilometriä. Tässä vaiheessa kipinä häviää eikä kone käynnisty. Kodin ja metsän välisiä matkoja koskevan rajoituksen vuoksi kulut on yleensä järkevintä vähentää todellisten vuosikulujen perusteella. Husqvarna 435 X-Torq sammui yllättäen. Mutta jos auton kuluja ei haluta laskea, voi auton matkakulut vähentää normaalin metsätalouden kilometritaksan mukaisesti. Autojen ja vaunujen arvonlisäveroja ei voi vähentää, mutta kulut voidaan ottaa huomioon arvonlisäveroineen. LEO SAASTAMOINEN MITEN KÄY VELAN. Vika korjautuu, kun sytytysyksikön uusii. Isänne kuoleman jälkeen tämä velkanne isälle on ilmoitettava hänen perunkirjassaan. Kauppakirjassa on sovittu, että kauppahinta maksetaan kolmen vuoden välein tasasuuruisin erin, viimeistään 31.12. Autosta tai vaunusta tehdään silloin vuosipoisto ja vuosikulut kirjataan vähennykseksi. Te olette täysivaltainen perijä myös itse kuolinpesälle maksamaanne lainaan. MIKÄ SAHAA VAIVAA. VÄINÖ SIKANEN ASUNTOAUTO METSÄVEROTUKSESSA. Korottoman lainan arvo perintöverotuksessa pienenee maksuajan pidetessä. Auto tai vaunu voidaan myös liittää metsätalouden kalustoon, jolloin tehdään poistoja ja vuosikuluvähennyksiä. Olen vaihtanut bensiinin, polttoainesuodattimen, tulpan, puhdistanut kipinäverkon ja katsonut, että kipinä tulee. Polttoainejärjestelmässä oleva vika yleensä oireilee muun muassa joutokäynnillä ja kiihdytettäessä. Kun kulut vähennetään jommallakummalla tavalla, ei erillistä matkakuluvähennystä voi tehdä. 2030
Erityismaininta teräketjuöljyn vähenemisen varoitusvalosta. Pikatestimme kiekkosahauskokeessa se ei sanottavasti hävinnyt verrokkina olleelle Husqvarna 560:lle, jonka bensamoottorin sylinteritilavuus on 60 kuutiosenttimetriä. Käsiteltävyydeltään MSA 300 on aidosti ammattilaissarjaa. Stihl MSA 300 on markkinoiden väkevin akkusaha, mutta sitä on saatavilla vielä rajoitetusti. Stihlissä on tärinän vaimen nusjär jestelmä sekä elektroniikkaa suojaava ilman suodin. Käytännössä yhdellä akullisella pystyy työskentelemään 30–40 minuuttia, jopa pidempään. Aika on suunnilleen sama kuin AP 500S -akun latautumisaika AL 500 -laturilla. Turvaliipaisin on takakahvan yläpinnassa, joten sahaa on helppo käyttää eri asennoissa. STIHL MSA 300 Jännite: 36 V Teho: 3 kW Paino työkunnossa: 7,64 kg (40 cm terälaite) Terälaite: 325-jaolla, 1,3 mm ketju-ura Hinta: 849 euroa (ilman akkua ja laturia) AP 500S -AKKU Ulosottoteho: 337 Wh Kapasiteetti: 8,8 Ah Paino: 2 kg Hinta: 439 euroa AL 500 -LATURI Hinta: 164 euroa Hinta yhteensä: 1 452 euroa (saha, akku, laturi) PLUSSAT JA MIINUKSET + huikea leikkuuteho + hyvä käsiteltävyys + hinta suhteessa kilpaileviin malleihin – toistaiseksi huono saatavuus STIHL MSA 300 haastaa leikkuutehollaan 50 kuutiosenttimetrin ammattikäyttöön tarkoitetut bensasahat. Akun kanssa ei siis kannata nuukailla, jos MSA 300:n aikoo hankkia. Metsälehden kokeiltavana ollut saha on Vantaan Siemen ja Koneen esittelykone.. TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ Katso video osoitteesta metsälehti.fi Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 9412_.indd 47 9412_.indd 47 2.6.2022 15.26 2.6.2022 15.26. Tämä saattaisi kiinnostaa esimerkiksi pihapuiden kaatajia. Kolmen kilowatin teholukemaa kehtaa näyttää, se on ammattilaissarjaa millä tahansa mittapuulla. l AKKUSAHOJEN UUSI VALTIAS Stihlin uuden akkusahan teho riittää myös tukkipuiden sahaamiseen. Suurimman ketjunopeuden tuottavaa kolmostasoa suositellaan käytettävän esimerkiksi pyyhkäisykarsinnassa. Tehokas sähkömoottori kuluttaa ahnaasti akkuvirtaa, mutta akun säästämiseksi sahaa voi käyttää kolmella eri tehoalueella. Luvattu huipputeho saavutetaan vain uuden AP 500S -akun kanssa. Jos latausvirtaa on saatavilla, MSA 300:lla pystyisi työskentelemään tauotta yhden tai ainakin kahden vara-akun kanssa. Näitä ei muissa akku sahamalleissa ole. Virtakatkaisin ja tehoalueen valitsin ovat hyvin ulottuvissa. Uutuus-Stihl on myös ensimmäinen isojen valmistajien akkusaha, jonka tehon valmistaja ilmoittaa – eikä ihme. Toistaiseksi sahaa on saatavilla rajoitetusti eikä tilanne muuttune ennen loppuvuotta. Myös suurin ketjunopeus, 30 metriä sekunnissa, vetää vertoja äreimmille bensamoottorisahoille. Pykälää pienemmällä AP 300S -akulla huipputeho jää 2,1 kilowattiin ja ketjunopeus 20 sekuntimetriin
Yllä olevista – ja yhtymästä riippuen muistakin – asioista olisi hyvä aika ajoin käydä osakkaiden yhteinen keskustelu. Yhtymässä päätökset on tehtävä yksimielisesti. Melko usein yksi henkilö yhtymässä valikoituu kokonaisvastuun kantajaksi. Tässä yhteydessä näitä ovat: puun myyntien ajoittaminen, metsässä käytettävät hakkuutavat, metsänhoitoja uudistamistöiden toteutustavat ja ajankohdat, osakkaiden itsensä tekemät työt ja mahdolliset korvaukset niistä, suojeltavat tai erityistä huomiota edellyttävät kohteet metsässä, rakennusten käytön sekä hoidon periaatteet ja hallinnollisten asioiden hoito (esimerkiksi pankkija veroasiat). Yhtymän kannattava ja osakkaita tyydyttävä toiminta edellyttää yhteisiä päätöksiä ja yhteistä näkemystä metsien käsittelystä. Tärkeintä lienee, että hän nauttii kaikkien osakkaiden luottamusta, hänelle on annettu kirjallisena riittävät valtuudet ja hän raportoi sovitulla tavalla tekemisistään muilJatketaanko yhdessä vai erikseen. Yleisimmin osaomistajaksi tullaan kuolinpesän jaon tai sukupolvenvaihdoksen kautta. TEKSTI PIRJO HAVIA 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9413_.indd 48 9413_.indd 48 2.6.2022 15.30 2.6.2022 15.30. On tärkeää, että jokaisella osakkaalla on mahdollisuus tulla kuulluksi ja että porukalla on tahtoa kuunnella toisiaan ja tavoitella yhteisiä linjauksia. METSÄYHTYMÄ muodostuu, kun useammalla kuin yhdellä on lainhuuto samaan metsäkiinteistöön. Ennen kuin yhtymää ryhdytään jakamaan, kannattaa kokeilla, löytyykö mahdollisuuksia yhteiseen ryhtiliikkeeseen. Vastuut ja valtuutukset Kun toiminnan linjauksista on sovittu, on syytä sopia myös vastuuhenkilöistä. Toimimattomaan yhtymään ei kannata jäädä roikkumaan. Yhteiset tavoitteet tarpeen Jotta yhtymän osakkaat olisivat tyytyväisiä, pitäisi heillä olla melko samanlaiset näkemykset keskeisistä asioista. Yhtä lailla on tärkeää, että kun linjauksista on sovittu, ne kirjataan ylös ja toimitetaan kirjallisesti jokaiselle osakkaalle. Ajatuksia voidaan vaihtaa vaikka sähköpostitse tai tekstiviestein, mutta yleensä keskustelu sujuu parhaiten etätai lähikokouksessa. En tiedä. Onko se hyvä vain huono asia. Vaikka yhtymä olisi riitainen, voi yhteisen metsätalouden harjoittamiseen silti olla mahdollista rakentaa toimivat menettelytavat
Raha-asioiden hoitajan omaa rahaliikennettä ei koskaan pidä sekoittaa yhtymän rahaliikenteeseen. Esimerkiksi yksi hoitaa pankkija veroasiat ja osakkaiden yhteydenpidon, toinen puunmyynnit, metsän uudistamistyöt, tieja ojitusasiat, kolmas metsänhoitotyöt, neljäs suojeluja luonnonhoitoasiat. Tärkeää on myös, että hän saa sovitun korvauksen työstään ja kuluistaan. Siksi yhtymällä on syytä olla SH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 49 9413_.indd 49 9413_.indd 49 2.6.2022 15.30 2.6.2022 15.30. ›› Jatketaanko yhdessä vai erikseen. Kukin osakas vastaa menoista oman omistusosuutensa suhteessa. Onpa vastuut keskitetty tai hajautettu, on tärkeää tunnistaa hyvissä ajoin, minkä asioiden hoitoon tarvitaan kirjalliset valtakirjat tai sähköiset valtuutukset. Yhteisten varojen käytöstä on rauhan säilyttämiseksi myös raportoitava osakkaille. Ne on syytä laittaa kuntoon ensi tilassa. Tarkkana raha-asioissa Yhtymän raha-asiat kannattaa järjestää niin, että pankkitilillä on varantoa sovitun ajanjakson menoihin. Säästyy paljolta vaivalta ja ehkä eripuraltakin, jos ei joka menorisaukseen tarvitse kerjätä rahoitusosuutta osakkailta. KEINOJA YHTYMÄN PURKAMISEEN Yksittäinen osakas myy osuutensa yhtymästä Eroavalle osakkaalle erotetaan yhteisesti omistetusta tilasta oma alue Jaetaan yhtymän maat osakkaiden kesken Myydään tila ja jaetaan kauppasumma osakkaiden kesken Liitetään tila yhteismetsään osuuksia vastaan le yhtymän osakkaille. Verohallintokin jakaa yhtymän verotettavan tulon osakkaille omistusosuuksien suhteessa. Vastuita voidaan luonnollisesti myös hajauttaa. On hyvä sopia yhteiset maksuja raportointikäytännöt
Liittäminen yhteismetsään Helpoimman ratkaisun yhtymän hallinnollisiin ongelmiin voi tuoda tilan alueen liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan. Yhteismetsän osakkaina omistajien ei tarvitse enää tehdä itse metsää koskevia päätöksiä. Alueen jakaminen Jos yhteisomistuksen jatkaminen ei kiinnostaa enää osakkaita, kannattaa pyrkiä neuvottelemaan yhtymän jakosopimus. Tai he voivat ennen liittämistä tehdä yhtymän jakokirjan, jolloin liittämistoimituksessa jokainen saa oman, itsenäisen osakaskiinteistön.. On helppoa antaa yhdessä valtuus sopivalle metsäkiinteistöjen välittäjälle. Alueen voi liittää yhteismetsään niin, että osakkaat jäävät yhdessä osakastilan omistajiksi. Uskotun miehen hallinto on tarkoitettu yleensä lyhytaikaiseksi välivaiheeksi ennen lopullisia ratkaisuja. Jos yhteisen metsätilan myyminen on varteenotettava vaihtoehto, on edullisinta mennä suoraan tilamarkkinoille ja jättää uskotun miehen hakeminen pois laskuista. l 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9413_.indd 50 9413_.indd 50 2.6.2022 15.30 2.6.2022 15.30. Suosittelen lämpimästi, että jatkavat osakkaat motivoituisivat tarjoamaan kilpailukykyisen hinnan osuuksistaan luopuvalle. oma pankkitili. Siinä sitoudutaan jakamattomuuteen määräajaksi tai toistaiseksi ja sovitaan yhteisistä käytänteistä. Liittämistoimitus on maksuton. Jos yhtymän osakkaat pääsevät keskenään niin hyvään sopuun, että kaikki haluavat jatkaa yhteisomistusta, voivat osakkaat laatia yhteishallintosopimuksen. Sopimuksen laadintaan voi hakea neutraalin, ulkopuolisen asiantuntijan palvelua. Ensimmäinen askel on hahmottaa, riittääkö se, että yksi tai jokunen osakas jää pois. Kauppa on jatkajille merkittävä, jos sen avulla saadaan yhtymän toiminta sujuvaksi. Yhtymän osuuksia ei luonnollisesti ole helppo myydä avoimilla markkinoilla. Jos he osallistuvat yhteismetsän osakaskokouksiin, heillä on yhteisomistustilanteessakin mahdollisuus äänestää henkilökohtaisesti erimielisinä. Jos välittäjästä ei päästä sopuun, voidaan antaa arvan ratkaista alueella eniten käytettyjen välittäjien kesken. Ostaja löytynee helpommin lähipiiristä tai kanssaosakkaista. Jos uskottu mies on määrätty, hänen tehtävänsä on yleensä tehdä yhtymän osakkaille jakoesitys. Yhtymän pankkitilin tiliotteet muodostavat luotettavan perustan sekä raportoinnille että veromuistiinpanoille. Jos alueen rajoista ei päästä sopuun, voi eroava osakas hakea osuutensa erottamista Maanmittauslaitoksesta. Yhtymän osakas päättää omasta omistuksestaan. Keinoja on. Jos sopimukseen päästään, osakas voi hakea alueensa lohkomista Maanmittauslaitoksesta. Vai onko syytä purkaa koko yhtymä. Voidaan myös sopia yhtymän jakamisesta niin, että eroava osakas saa oman metsäalueen, joka vastaa arvoltaan osuuden arvoa. Jonkinmoinen siivu taloudellisesta tuloksesta tässä tapauksessa menee uskotun miehen palkkioon ja kuluihin. Sopimuksen allekirjoitusten jälkeen haetaan halkomista Maanmittauslaitoksesta. Riitaisen omistuksen ratkaisut Jos erimielisyydet tai epäilykset ovat yhtymässä sementoituneet niin syvälle, etteivät sovittelevat keskustelut enää auta, on syytä ryhtyä toimiin yhteisomistuksen purkamiseksi. Lopputulemana jokainen osakas saa sovitun, osuuttaan vastaavan alueen omaksi metsätilakseen. Alueen rajoista on sovittava yhteisesti jakosopimuksessa, mikä on tämän ratkaisun suurin haaste. Ensimmäinen askel on hahmottaa, riittääkö se, että yksi tai jokunen osakas jää pois. Tällöin rajojen määrittäminen jää toimituksessa tehtäväksi. Uskottu mies ottaa oikeuden valtuuttamana määrätyt asiat haltuunsa ja siten mahdollistaa taloudellisen toiminnan jatkumisen. Hän voi myydä osuutensa tai lahjoittaa sen. Jos osakkaiden päätöksentekokyky on täysin hyytynyt, eikä sitä onnistuta palauttamaan, on mahdollista hakea käräjäoikeudesta uskotun miehen määräystä. Jos yhteistä metsää ei pystytä jakamaan, voi uskottu mies oikeuden luvalla myydä sen ja jakaa myyntituoton osakkaille
En usko, että kovin paljon, mutta kuitenkin. Suurimpana Kemin monituotetehdas ja Rauman saha. Kun lähes kaikkialla rakennetaan paljon, sahatavaran kysyntä on vahvaa. . Jos teollisuus ei saa silloin järkevään hintaan puuta, se on vähänkin pidemmällä aikavälillä metsäomistajille iso vahinko. Odotan, että energian ja ruuan hinta nousee lyhyellä aikavälillä voimakkaasti ja sitten tulee lama. SAHATAVARAN KYSYNTÄÄ tukee keskuspankkien keveä talouspolitiikka. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kaikki päästökaupan piirissä olevat voimalaitokset lopettavat turpeen ja kivihiilen käytön. Käytännössä kaikki tuonti on korvattava kotimaisilla hakkuilla. Sahatavaraa, selluloosaa ja kartonkia tehdään käytännössä niin paljon kun koneista saa mitenkään irti. Selluloosan hinta on pysynyt korkealla tasolla ja jopa hiukan noussut. Minä varaudun siihen vaihtoehtoon. Historia ei anna mitään positiivista esimerkkiä siitä, että tällainen tilanne jatkuisi pitkään. Vaikka saan merkittävän osan tuloistani metsätaloudesta, olen huolestunut. PUUN ENERGIAKÄYTTÖ JATKAA nopeaa kasvua. Luonnollisesti myös hinnat ovat nousseet kysynnän mukana ennätyskorkeiksi. Myös Suomelle tärkeiden laadukkaiden kartonkilaatujen, tuoreesta puusta tehtävän kraftlinerin ja painokartongin, hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Lyhyellä aikavälillä merkittävä osa kivihiilestä ja turpeesta korvataan puulla. Siitä pääosa oli koivukuitua, selluteollisuuteen menevää haketta ja polttoon menevää haketta. Se on pelkkää markkinataloutta, siihen eivät kotimaisten politiikkojen mielipiteet vaikuta. KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C EN HALUAISI OLLA pahan ilman lintu, mutta olen huolestunut puumarkkinatilanteesta. Teollisuus ei silloin investoi uuteen teknologiaan. Käynnissä tai suunnitteluvaiheessa on samaan aikaan merkittäviä teollisuuden puun käyttöä lisääviä laajennushankkeita. Odotettavissa on puun hinnan kysyntäpiikki ja sen jälkeen puun hinnan putoaminen. Hiilensidonnasta metsänomistajalle maksetaan korvaus, lyhyellä aikavälillä sekin vähän vähentää puun tarjontaa. EU:n ”päästökaupassa” hiilidioksiditonnin hinta on hiukan alle 100 euroa. l Olen huolestunut JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Venäjältä tuotiin ennen Ukrainan sotaa puuta noin 9 miljoonaa kuutiometriä puuta, yli 10 prosenttia Suomen puunkäytöstä. Samaan suuntaan lyhyellä aikavälillä vaikuttaa metsien hiilensidontamarkkinoiden kehittyminen. Venäjän tuontia emme voi merkittävässä määrin korvata tuonnilla Baltian maista tai Ruotsista, sieltä ei ole saatavissa järkevällä hinnalla puuta. Tarkkaa puun tarpeen kasvun määrää on hankala arvioida, koska osa suunnittelupöydillä olevista hankkeista ei toteudu ja vanhoja tuotantolaitoksia suljetaan. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 9414_.indd 51 9414_.indd 51 3.6.2022 15.10 3.6.2022 15.10. Puun kysyntä on huippuluokkaa. EU:N BIODIVERSITEETTIOHJELMAT tulevat pienentämään hakkuita käytännössä varmasti. Odotettavissa on puun hinnan kysyntäpiikki ja sen jälkeen puun hinnan putoaminen. Kun hinta käy ylhäällä, osa metsänomistajista jää haikailemaan huippuhintoja ja lykkää puunmyyntejä. Halpaa rahaa on tarjolla kehittyneissä maissa paljon. Huippua on aina seurannut romahdus. Kun halpaa rahaa on tarjolla paljon, sitä virtaa myös kehittyviin maihin. Teollisuuden puun tarve tulee lisääntymään useita miljoonia kuutiometrejä vuodessa
Rintala kuvailee puumarkkinaa tällä hetkellä pokeripeliksi. 46,71 ?. 39,26 . 20,76 ?. Ensiharvennus VIIKKO 21 KOTIMAAN puukaupassa on useana vuonna nähty huima nousu touko-kesäkuussa. ”Ero puukaupan tahdissa ja hakkuuaikomuksissa viime vuoteen verrattuna on valtava. Keski-Suomessa koivukuitupuusta on tarjottu harvennusleimikolla parhaimmillaan jo 27 euron kantohintaa. 19,11 ?. Harvennushakkuu 58,97 ?. 19,42 . 42,99 ?. Kisa kuitupuusta kiihtyy, mikä alkaa näkyä myös hinnoissa. 27,03 . Toukokuun viimeisellä kokonaisella viikolla puukauppaa tehtiin vajaat 815 000 kuutiota, kun vuosi sitten kauppamäärä oli tuplaten suurempi, 1,6 miljoonaa kuutiota. 20,21 . 19,10 ?. 58,49 ?. 71,13 ?. Harvennushakkuu 56,71 ?. Uudistushakkuu 68,91 ?. 20,43 ?. 40,62 . Isojen metsäyhtiöiden sopimusasiakkaatkaan eivät ole nyt olleet aktiivisesti liikkeellä”, sanoo MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala. Harvennushakkuu 58,10 ?. 71,58 ?. ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 66,88 ?. Sitä ovat avittaneet etenkin metsäyhtiöiden puukaupoilleen myöntämät hintatakuut. 22,85 ?. 46,64 ?. 21,26 ?. KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 66,58 ?. 45,21 ?. 38,97 . 72,16 ?. 22,80 ?. Metsäkeskukseen saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten perusteella hakkuuaikomuksia oli toukokuun lopussa yksityismetsissä peräti 5,7 miljoonaa kuutiota vähemmän kuin vuotta aiemmin. 22,67 20,95 ?. 19,29 ?. 14,44 ?. 70,34 ?. 18,57 ?. 18,08 ?. 14,69 ?. Sellaista ei ole Suomen puumarkkinoilla kovin usein päästy pelaamaan. Tänä keväänä edellisvuoden kaltaista myyntipiikkiä ei nähdä. 21,33 ?. Ensiharvennus 42,77 ?. 18,68 . Kortit piilossa. 18,77 ?. 18,87 ?. 21,54 18,38 ?. 48,93 . 18,07 ?. Ensiharvennus 14,66 ?. 18,77 ?. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN 52 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 9415_.indd 52 9415_.indd 52 3.6.2022 15.17 3.6.2022 15.17. 60,47 ?. 19,10 ?. 59,36 ?. 44,52 ?. 15,04 ?. 14,46 ?. Se tarkoittaa noin neljän miljoonan kuution lovea ostajien varannoissa. 14,54 ?. 72,09 ?. Uudistushakkuu 69,09 ?. 20,69 . Hakkuuaikeet vähäisiä Koko maassa puukauppaa oli käyty kesäkuun alkuun mennessä 30 prosenttia viime vuotta vähemmän. 46,68 . 18,45 ?. NYT PELATAAN POKERIA Useana keväänä koettu puukauppapiikki jää tänä vuonna torsoksi. 70,97 ?. 18,55 . Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 65,83 ?. Uudistushakkuu 69,78 ?. 18,49 ?
21,16 ?. 49,37 ?. Harvennushakkuu Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,07 ?. 19,85 . 14,77 ?. Ensiharvennus 38,42 . Uudistushakkuu 68,75 ?. Metsänomistajat puolestaan odottavat, että lopputuotemarkkinan huippusuhdanne siirtyy aidosti myös kantohintoihin.” Pokeripelin kuvioon sopii, että Metsäteollisuus ry:ssä väistetään kysymys siitä, huolettaako teollisuutta puukaupan alhainen volyymi. 60,39 ?. 15,05 ?. 17,65 . 46,58 ?. NOUSUSSA ?. 40,38 . 18,60 ?. 15,75 ?. 14,57 ?. 68,10 ?. 14,82 ?. 38,80 . LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Harvennusleimikolla tarjouksissa voi olla jopa kymmenen euron ero kuitupuun yksikköhinnoissa.” ”Teollisuus koittaa peitellä todellisia puutarpeitaan ja hintoja piilotellaan erilaisiin lisiin. Maailman tilanne on arvaamaton, joten hintapiikkiä odottavan on varauduttava myös siihen, että myynti ei osu huippuhintoihin. 19,31 ?. 66,93 . ”Harvennuksella eroa voi olla jopa kymmenen euroa kuitupuun yksikköhinnoissa. 17,59 ?. 18,71 ?. 18,32 ?. 22,30 . Uudistushakkuu 67,57 ?. 21,44 . 20,51 . 18,32 ?. 19,05 Uudistushakkuu 71,17 ?. Puunhinnat voivat edelleen nousta, vaikka maailmanmarkkinoilla tultaisiin hieman alaspäinkin”, Pauli Rintala arvioi.. 20,68 ?. Ensiharvennus 43,45 . 20,28 . 18,14 ?. 68,68 ?. 18,74 . 20,41 . 18,59 ?. 20,24 . Harvennushakkuu 56,54 ?. LASKUSSA . 56,47 ?. 19,46 . 23,19 . 18,99 ?. 61,47 ?. 18,78 ?. 37,01 . ”Toisaalta puustamaksukyky on nyt poikkeuksellisen kova. 58,20 ?. Harvennushakkuu 59,88 ?. 14,19 ?. Harvennushakkuu 56,55 ?. 65,78 ?. Hintahaitari leviää Korttipelissä joidenkin pelureiden hermot pettävät ennemmin kuin toisten. 20,73 ?. ?. 19,84 ?. Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,79 ?. Uudistushakkuu 64,37 ?. 12,31 . 70,10 ?. 19,45 22,28 ?. 14,79 . Toki pokeripelissä on riskinsä. 42,48 . 20,79 . 52,17 . Harvennushakkuu 53,14 ?. 40,95 ?. Teollisuuden katse on kotimaassa ja kaikelle puulle on nyt kysyntää. 23,98 ?. 68,27 . Puun tilastohinnat ovat nousseet vain maltillisesti, mutta eri ostajien tarjouksissa on poikkeuksellisen isoja hintaeroja. 18,28 ?. KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 69,03 ?. 17,99 . 13,61 ?. 21,47 . 71,78 ?. ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,39 ?. 52,89 ?. Puukaupan kilpailutuksen merkitys on nyt suuri”, sanoo Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Petri Takalo. Uudistushakkuu 67,92 . 21,86 ?. 16,38 ?. 19,02 ?. 72,83 ?. 49,67 . 55,62 ?. 19,58 ?. 19,20 ?. Esimerkiksi ensiharvennusten hoitamiseen on nyt hyvät mahdollisuudet”, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi. Ensiharvennus 15,47 ?. l Metsälehti Makasiini 53 9415_.indd 53 9415_.indd 53 3.6.2022 15.17 3.6.2022 15.17. ”Tasainen ja häiriötön puuvirta on tärkeää, jotta tehtaat voidaan pitää käynnissä ja siten turvata puun kysyntä myös tulevaisuudessa. SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 65,56 ?. 44,82
SAMI KARPPINEN Kuitupuun kysyntä näkyy harvennushinnoissa Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA KESKI-SUOMESSA tehtiin toukokuun lopussa kaupat reilun kuudensadan kuution harvennusleimikosta. Tiedot kerätään viikoittain. Paras tarjous oli kuitupuuta jalostavan yhtiön ja sahan yhteistarjous. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Koivukuidulle maksettiin selvästi korkeampaa hintaa kuin havukuitupuille. Myös koivukuitupuun kova kysyntä näkyi hinnoissa. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Metsänhoitoyhdistys kilpailutti leimikon, ja tarjouksia tuli kaikkiaan neljä kappaletta. 54 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 9415_.indd 54 9415_.indd 54 3.6.2022 15.17 3.6.2022 15.17. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Pinta-alaa leimikolla oli yhteensä noin kahdeksan hehtaaria, josta noin puolet on korjattavissa kesäkelillä. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. m 3 Viikko-ostot 2022 Viikko-ostot 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 HARVENNUSHAKKUU KESKI-SUOMESSA HARVENNUS PUUTAVARALAJI MÄÄRÄ M 3 €/M 3 YHT, € Mäntytukki 50 58,50 2 925 Mäntyparru 30 27,00 810 Mäntykuitu 120 23,00 2 760 Kuusitukki 80 58,50 4 680 Kuusiparru 40 27,50 1 100 Kuusikuitu 180 23,60 4 248 Koivutukki 10 49,80 498 Koivukuitu 90 24,70 2 223 Harvennus yhteensä 600 19 244 ENSIHARVENNUS Kuusikuitu 10 23,60 236 Koivukuitu 10 24,70 247 Ensiharvennus yhteensä 20 483 Koko leimikko yhteensä 19 727 . Muutama ostaja ilmoitti, etteivät he tee tarjousta, koska mukana on merkittävä määrä talvikorjuuta vaativia kuvioita. Myöhemmän harvennuksen lisäksi mukana oli pieni, noin puolen hehtaarin ensiharvennuskuvio. Kuitupuun kantohinnat olivat merkittävästi korkeammat kuin virallisten hintatilastojen hinnat kyseisenä ajankohtana
Avoimen metsävaratiedon mukaan puustoa oli 3 100 kuutiota ja summa-arvo 170 000 euroa. Pääpalsta 6 300 euroa hehtaarilta, 62 euroa kuutiolta. 400 kuutiota. Parhaan tarjouksen teki metsäsijoitusyhtiö. Tulokset erosivat melkoisesti avoimesta metsävaratiedosta: kokonaispuustoksi tuli 2 000 kuutiota ja summa-arvoksi 96 000 euroa. Uudistustoimista saatiin selvyys, kun välittäjä tavoitti taimet istuttaneen metsäpalveluyrittäjän. Pikkupalstat 2 500 euroa hehtaarilta ja 28 euroa kuutiolta. Ehtona oli, että ostajan asiantuntijan tulee ensin käydä kohteella. Muutaman kilometrin säteellä sijaitsevien pikkupalstojen puuma?a?ra?ksi arvioitiin kaikkiaan. KEHITYSLUOKAT Pääpalstalla vähän uudistuskypsiä metsiko?itä, kasvatusmetsiä noin puolet ja taimikoita kolmannes alasta. KUUKAUDEN TILAKAUPPA KESKI-SUOMESSA nuori henkilö oli saanut hyvin hoidetun 20 hehtaarin tilan lahjaksi isoisältään. Pikkupalstat pääosin nuoria kasvatusmetsiko?itä. Pääpalstalla, joka on 16 hehtaaria, puustoa oli 1 600 kuutiota ja metsänhoitotilanne hyvä. Hintataso oli maltillinen, kuten olivat tuotto-odotuksetkin. Avoimen metsä varatiedon ja maastoarvioinnin puustotiedot poikkesivat toisistaan huomattavasti. Tilalla oli tehty avohakkuu, mutta myyjä ei tiennyt uudistamisesta. Sijoitusyhtiö teki parhaan tarjouksen Keskisuomalaisesta metsäpalstasta maksettiin 63 euroa kuutiolta. TEKSTI JA KUVA JUSSI SALOMÄKI TILAKAUPPA KESKISUOMESSA PINTA-ALA 20,7 hehtaaria, joka jakautui 16 hehtaarin pääpalstaan ja kolmeen 1–2 hehtaarin pikkupalstaan. 14, joista kuusi kohdistui pääpalstaan. MYYNTIHINTA Yhteensä 113 000 euroa. Suopalstan ja vanhan peltoheiton lisäksi vain yhdellä kuviolla oli kasvamassa lupaava rauduskoivikko. PUUSTO Pääpalstalla 2 000 kuutiota ja pikkupalstoilla 400 kuutiota. Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 9415_.indd 55 9415_.indd 55 3.6.2022 15.17 3.6.2022 15.17. Pikkupalstoista eniten tarjosi rajanaapuri, 12 100 euroa. Välittäjä teetti maastoarvion kokeneella metsänarvioijalla. Kauppa toteutui 100 900 eurolla. Hän ei kuitenkaan kokenut metsänomistamista omakseen ja päätyi myymään tilan välittäjän kautta. Tarjouksia tuli yhteensa. Uudistustoimia ei myöskään voitu tarkistaa paksun hangen alta
Suoraviivainen laskentatapa on, että jos vuokratulot tarkoittavat viiden prosentin tuottoa pääomalle, niin vuokratulo tulee jakaa luvulla 0,05. Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % €/ha €/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 29 24 575 21 23 138 39 8159 59 1,37 Satakunta 22 14 341 32 24 107 44 5884 55 1,19 Häme-Uusimaa 37 35 768 27 19 125 42 7410 59 1,21 Etelä-Karjala 34 32 639 36 16 106 37 5257 49 1,04 Kymenlaakso 46 34 898 24 11 117 38 6088 52 1,12 Pirkanmaa 97 81 2428 21 14 125 39 6703 54 1,25 Etelä-Savo 61 57 1526 30 17 123 43 6858 56 1,05 Eja K-Pohjanmaa 175 134 3754 24 10 97 25 3609 37 1,09 Keski-Suomi 100 79 2502 24 14 115 36 5555 48 1,05 Pohjois-Savo 105 85 3467 22 12 117 33 5774 49 1,05 Pohjois-Karjala 125 113 3299 21 15 125 32 5275 42 1,04 Kainuu 93 86 3753 20 11 96 26 3113 32 1,03 Pohjois-Pohjanmaa 189 140 5129 20 11 87 20 2537 29 1,04 Lappi 123 88 4969 23 12 72 18 1837 25 1,04 Koko maa 1236 1002 34048 103 30 4307 42 Lisäys huhtikuu 176 79 3553 METSÄTILAKAUPAT 1.8.2021 30.4.2022 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Laskenta on vaikeampaa, jos vuokratulo ei ole kiinteä vaan sidottu voimalan tuotantoon ja vaihteleviin sähkönhintoihin. Vuokrat vaihtelevat tapauksittain ja tulevien tuottojen diskonttaaminen nykyhetkeen on laskennallista. Esimerkiksi perinnönjaossa arvo pitää kuitenkin määrittää ilman markkinoiden vertailuhintaa”, Rautio kertoo. Hänen mukaansa hintavaikutusta tulee jo sitä kautta, että alueelle rakennetaan hyvä tiestö. Epävarman tuulipuistohankkeen hinnoittelu on uhkapeliä, jossa voi voittaa tai hävitä. Sadan euron vuokratulo hehtaarille tarkoittaa hehtaarihinnan 2 000 euron nousua. l MIKKO HÄYRYNEN Miten hinnoitella tuulivoima. Käytettävä tuottoprosentti ei ole tiedettä, vaan millä prosentilla itse kukin haluaa laskea. Varmistuminen etenee vaiheittain – vuokrasopimuksen tekeminen, kaavoitus, rakennuslupa ja rakentaminen. Koko maan keskihintataso on säilynyt jokseenkin ennallaan vuoden 2021 tilastoon verrattuna Lounais-Suomessa on suhteellisesti eniten hakkuukypsiä puustoja Pohjois-Karjalassa hintataso on alhaisempi kuin Pohjois-Savossa Etelä-Karjalassa hintataso on Kymenlaaksoa alhaisempi 3 4 1 2 1 2 3 4 ”ILMAN MUUTA tuulivoiman vuokratulot nostavat tilan hintaa voimakkaasti”, sanoo Metsa?tilat.fi-ketjun Oulaisissa toimiva välittäjä Kaisa Rautio. ”Hinnanmääritys tiivistyy kauppahintamenetelmäksi eli hinta on oikea, kun kauppa tapahtuu. TILAKAUPPA 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 9415_.indd 56 9415_.indd 56 3.6.2022 15.17 3.6.2022 15.17. Tuulipuistojen vaikutusta metsätilojen hintoihin ei ole helppo laskea. Pienempi korko johtaa suurempiin hehtaarihintoihin, suurempi korko matalampiin
Ollaan Bromarvissa saaristometsässä, jonka traktoria ohjastava Mårten Nordlund on oppinut uudistamaan luontaisesti. Ota yhteyttä toimittaja Sami Karppiseen (sami. Vapaasti pyörivät muokkaimet on yhdistetty jämerällä ketjulla nostolaitteisiin kiinnitettyyn telineeseen. Silti meillä on edelleen paljon mäntyvaltaisia alueita, joita on helppo uudistaa luontaisesti, kun maa muokataan kevyesti”, Nordlund sanoo. Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » ITSE TEHTY 9415_.indd 57 9415_.indd 57 3.6.2022 15.17 3.6.2022 15.17. Nordlundin metsästä ei ole kuin muutama kilometri Hangon vuokra-alueelle, joka talvisodan jälkeen luovutettiin vena?la?isille. Moni suuri keksintö on yksinkertainen. Traktorin vetämien muokkainten runkoon kiinnitetyt kynnet rikkovat kivennäismaata ja luovat erinomaiset itämisja kasvuolosuhteet puun siemenille. Sylinterit voidaan täyttää hiekalla, jotta ne painautuvat tehokkaamKunttaa kynsimään KERRO KEKSINNÖSTÄ Tänä vuonna Metsälehti Makasiinissa esitellään metsänomistajien kehittämiä koneita ja muita keksintöjä. karppinen@metsalehti. Niin voi sanoa myös bromarvilaisen Mårten Nordlundin ideoimasta luomuäkeestä. ”Metsien kunttakerros paloi pois. fi) tai toimittaja Mikko Riikilään (mikko.riikila@ metsalehti.fi). Metsän taimettumista helpottaa maiden ohutkunttaisuus. Se on vähitellen elpynyt, ja samalla metsien tuotto paranee. ”Sylinterit ovat läpimitaltaan 40-senttisia. Kun he la?htiva?t vuoden 1941 lopulla, puna-armeija tyhjensi tykistönsä ammusvarastot ampumalla kranaatit Suomen puolelle. KESKIKOKOINEN Valtran maata– loustraktori etenee hitaasti ja kantoja väistellen pienellä uudistusalalla. ja pituudeltaan metrisia?, muokkauskynsien pituus on 30 senttiä. Se taas on seurausta alueen lähihistoriasta. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN Miten hinnoitella tuulivoima. Osoitteeton tulitus sytytti mittavia metsäpaloja. Ekoäkeen jäljillä Nordlundin metsä-äes koostuu kahdesta traktorin nostolaitteisiin kytkettävästä tynnyrinmuotoisesta muokkaimesta, johon on hitsattu teräväkärkisiä, kunttakerrosta haraavia kynsiä. Kerro meille, jos sinulla tai tutuillasi on kiinnostava keksintö, josta kannattaisi kertoa muillekin
Maanpinta rikkoutuu ja tuloksena on humuksen ja kivennäismaan seos. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » ITSE TEHTY 9415_.indd 58 9415_.indd 58 3.6.2022 15.17 3.6.2022 15.17. Se on otollinen itämisalusta joko luontaisesti tuleville tai kylvettäville siemenille. Hän kertoo saaneensa idean vuosikymmeniä sitten Metko-näyttelyssä, jossa esiteltiin silloisella Metsäntutkimuslaitoksella kehitettyä Ekoäestä. ”Tällä saa päivässä tehtyä pari hehtaaria. min maahan”, Nordlund selittää. ”Traktorin on painettava vähintään 3 500 kiloa. ”Tämä on siitä monin tavoin paranneltu. Muokkaimet on kytketty vetolaitteeseen niin, että ne voivat pyöriä vapaasti eivätkä takerru kiviin tai kantoihin. Oikean painotuksen ja vetokorkeuden avulla muokkaimet pyörähtävät kivien ja kantojen takaa, eikä muokattu maa näytä erityisen myllätyltä. Pienmetsäkoneilla voitaisiin vetää vain yhtä muokkausyksikköä, jolloin vastus olisi pienempi.” Traktorin nostolaitteiden työntövarren on oltava hydraulisesti säädettävä, jotta muokkaimen kulkukorkeutta ja asentoa voidaan säätää halutusti, muuta erityisvarustusta traktorissa ei tarvita. 30-senttiset teräskynnet raapivat maata ja sekoittavat kivennäismaata ja humusta. Keveän traktorin pyörät lipsuisivat. Hakkuutähteet on korjattava pois ennen muokkausta, muuten jäljestä ei tule yhtä hyvää. Muokkaus onnistuu sitä paremmin, mitä hitaammin traktorilla ajetaan.” Pari hehtaaria päivässä Traktorin teho ei ole ratkaiseva muokkaimen vetämisessä, mutta paino on, Nordlund korostaa. Kun traktoria käännetään, nostoLuomuäkeen vetäjäksi sopii keskikokoinen maataloustraktori, joka voi omin voimin siirtyä myös työmaalta toiselle. Teetin hitsaustyöt paikallisella Rasmet Steel -konepajalla, ja materiaalina on käytetty kulutusta hyvin kestävää Hardox-terästä.” Hinattaessa muokkaimet kieppuvat ja pomppivat vapaasti traktorin perässä. ”Tärkeää on, etteivät muokkauskynnet ole liiaksi eteenpäin käyristyviä, koska silloin ne tarttuisivat kantoihin ja kiviin, jolloin traktori pysähtyisi tai kanto pyörähtäisi ylös.” Nordlundin mukaan muokkausjälki on sitä parempaa, mitä hitaammin traktorimies malttaa ajaa
l Metsälehti Makasiini 59 9415_.indd 59 9415_.indd 59 3.6.2022 15.17 3.6.2022 15.17. Se on tarpeen, koska hakkuukoneen ulottuvuus on kahdeksan metriä ja Arbro-hakkuupää pystyy enimmillään käsittelemään paksuudeltaan 40-senttisia. Katso video osoitteesta metsälehti.fi ”Viime vuonna oli hyvä siemenvuosi. Maanviljelijä-metsänomistaja Mårten Nordlund ideoi metsä-äkeen Metsäntutkimuslaitoksen kehittämän Ekoäkeen pohjalta. Nordlund esittelee vuosi sitten äestettyä siemenpuualaa. Kevyt muokkauskone siirtyy traktorilla paikasta toiseen eikä lavettiautoja tarvita koneiden siirtämiseen. laite kohottaa muokkaimet ilmaan, jotta koneella voidaan peruuttaa. Saariston muokkausalat ovat usein pieniä. Sen jälkeen siemenpuut voi korjata pois.” Itse tehty hakkuukone Nordlund on rakentanut itselleen myös hakkuukoneen, jolla hän tekee harvennukset. Nordlundin luomuäes olisi omiaan myös pienaukkojen muokkaamiseen. Tällöin konetta pystytään liikuttamaan pehmeästi ja tarkasti eikä kytkin kulu.” Lisäksi traktorin takapyörien väliä on kasvatettu ja renkaat on täytetty suolanesteellä koneen vakauttamiseksi. ”Asensin traktorin keulaan hydraulipumpun, jonka teho on 90 litraa. Maa ei näytä lainkaan myllätyltä, mutta pieniä, vuoden vanhoja taimia sekä mäntyjä että kuusia on runsaasti. Harvennuksia Nordlund tekee kehittämällään hakkuukoneella. runkoja.. Se tuottaa öljyn harvesteripäälle, nosturille ja myös traktorille. Se tuo merkittävän säästön. Talousmetsää miehellä on runsaat 60 hehtaaria. Olen huomannut, että muokkausjälkeen syntyy lisää taimia kolmen vuoden ajan. Metsässä kone liikkuu asentamieni hydraulimoottorien voimalla. Hakkuupää on ruotsalaisvalmisteinen Arbro-sykeharvesteri, mutta alustakone, Valmetin vanha nelivetoinen 702, on tuunattu metsäajoon sopivaksi
Tämä eteläsuomalainen talousmetsä on käännekohdassa. Äestyksen ja männyn kylvön jäljiltä aukolle on noussut taimikko, joka on kiihkeässä pituuskasvun vaiheessa. Miten kävi. Kylvöllä tavoiteltiin mahdollisimman tiheää mäntytaimikkoa, joka kestäisi hirvien hampaita. Lähetä ne meille Metsälehteen. Liitä mukaan yhteystietosi. Alueen maaperä oli kylvölle turhan ravinteikasta ja hienojakoista: pintarouta tappoi pieniä männyntaimia. Hehtaarin aukko oli nimittäin jo lähtökohtaisesti visainen uudistettava. TEKSTI JA KUVAT VALTTERI SKYTTÄ Metsäkone äesti eteläsuomalaisen hakkuuaukon ja kylvi paikalle männynsiemeniä. l Lupaavan alun jälkeen Eteläsuomalaiselle hakkuuaukolle haettiin kylvöllä tiheää mäntytaimikkoa. Maisema näyttää kuusi vuotta myöhemmin yhä paljaalta, mutta aukolla kävellessä huomaa, että siellä kasvaa 1–1,5 metrin mittainen mäntysekataimikko. ONKO SINULLA VALOKUVA PAREJA METSÄKOHTEISTA, joista näkyy metsän kehitys. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4A, 00240 Helsinki tai makasiini@ metsalehti.fi. Pulmana on, miten sekapuuston saa kasvamaan tasaisesti, kun lehtipuut kasvavat alkuun havupuita nopeammin. Paljas maisema on syksyllä jo täydempi. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan, ja niistä maksetaan palkkio. Männynistutus olisi ollut vaihtoehto, mutta se olisi lisännyt syrjäisen taimikon tuhoriskiä. Metsälehti kertoi aukon uudistamisesta keväällä 2017 otsikolla Lupaava alku. Kuusenistutuksen sulki pois myös alueen puista löytynyt laho. Tulos ei ole täydellinen, mutta osaan aluetta on tulossa tiheästi mäntyjä ja joissakin kulmauksissa tulee kasvamaan lehtipuustoa. Osa alueesta olisi ollut riittävän ravinteikasta kuusen kasvulle, mutta kuuset eivät olisi viihtyneet kuivassa rinteessä. 2022 2016 60 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » ENNEN & NYT 9417_.indd 60 9417_.indd 60 3.6.2022 15.25 3.6.2022 15.25. KUUSI vuotta vanhassa valokuvassa näkyy hakkuuaukolla möyryävä punainen metsä-äes. Tänä keväänä samasta paikasta otetussa kuvassa maisema näyttää varsin samalta – paitsi että kuva valehtelee. . Alue on varhaisperattu tänä keväänä. Metsäkoneen kylvämistä siemenistä syntyneet männyntaimirykelmät ovat valitettavasti jakautuneet uudistusalalle epätasaisesti. Olosuhteisiin nähden tulos on silti tyydyttävä. Lisäksi männyt ovat lähivuodet pahimmassa hirvituhovaiheessa eli 1-3 metrin pituudessa
Puiden tulee olla riittävän järeitä, sillä pienissä ohutkuorisissa kuusissa lisääntyminen ei yleensä onnistu. Kirjanpainajan toukat käyttävät sinistäjäsieniä ravintonaan. Koiras parittelee kerralla yhdestä kolmeen naaraan kanssa. Kuoriaiskoiraat lentävät metsissä ja etsivät lisääntymispaikoiksi sopivia kuusia: tuulenkaatoja, heikentyneitä pystypuita ja tuoretta kuorellista puuvaraa. Matkojen toteutuminen edellyttää ryhmän minimikokoa 20. ILMOITTAUTUMISET verkkokaupassa www.kontiki.fi tai ilmoittautumiset@kontiki.fi Islantiin 4.-8.10.2022 Slovakiaan 4.–9.10.2022 METSÄJA MAATALOUSPAINOTTEINEN OPINTOMATKA LUONTOJA METSÄMATKA Kirjanpainaja-sarja seuraa kuoriaisen eloa keväästä pakkasiin ###Metsälehti Makasiini *P 9418_.indd 61 9418_.indd 61 3.6.2022 15.28 3.6.2022 15.28. Alkukesällä ainoa selvä merkki kirjanpainajien läsnäolosta on puiden tyvelle variseva ruskea puru.. l LIINA KJELLBERG » LUONNOSSA Islanti kiehtoo monipuolisuudellaan ja mystiikallaan. Lisäksi ne tukkivat puun vedenkulkureittejä, mikä nopeuttaa puiden kuolemista. Tämän jälkeen naaraat kaivavat kaarnan alle emokäytävänsä – joko puun tyveä tai latvaa kohti – ja munivat niiden reunoille. Tutustumme matkamme aikana Slovakian metsiin ja niiden hoitoon paikallisen metsäalan ammattilaisen johdolla. Kirjanpainajakoiraat etsivät nyt lisääntymispaikoiksi sopivia järeitä kuusia. Puun kaarnan alle päässeet sinistäjäsienet aiheuttavat puuaineeseen värivikoja. Hän arvioi, että kirjanpainajan parveilu alkoi suuressa osassa maata kesäkuun alussa. Tutustumme myös käynnissä olevaan uudelleen metsitykseen ammattilaisen johdolla. Kuusten ulkonäöstä kirjanpainajien parveilun alkamista ei näe. Kuoriaisen valtaamat puut ruskettuvat yleensä vasta sitten, kun kuoriaiset ovat poistuneet niistä. Matka tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua saaren ystävällisiin ihmisiin, metsätalouteen sekä maukkaaseen ruokaan. Kirjanpainajat kuljettavat mukanaan sinistäjäsieniä. Munista kuoriutuvat toukat taas kaivavat aikanaan omat käytävänsä puun leveyssuuntaan. Koemme, näemme ja aistimme, Slovakia kaikessa kauneudessaan ja ainutlaatuisuudessaan luonto, kulttuuri, ihmiset ovat aivan käsiemme ulottuvilla. illallisen ruokajuomat) • Suomalainen opas mukana matkan • Mhy:n edustaja mukana matkalla matkanjohtajan roolissa • palveluja toimistomaksut Lisämaksusta yhden hengen huone 415 € • ruokajuomat, paitsi lauantain illallisella • ennakkoon varatut istumapaikat lennolla • muut palvelut www.kontiki.fi Pidätämme oikeuden muutoksiin. Parveilu alkanut TIESITKÖ. Feromonipyydyksiin, joiden avulla Luke ja Suomen metsäkeskus arvioivat kirjanpainajien määrää ja parveilun alkamista, oli silloin monin paikoin lentänyt kuoriaisia. Näemme Islannin villin luonnon kuuluisia ilmentymiä; mannerlaattojen repeämäalueen, vesiputouksia, tulivuoria, kasvihuoneviljelmiä ja hyvinvoivaa maataloutta. MATKAKOHDE Islanti MATKAN AJANKOHTA 4.–8.10.2022 (ti-la) MATKAN HINTA 1 680 € /hlö/2hh Matkan kokonaishintaan sisältyy suora lento Helsinki – Reykjavik –Helsinki lentoveroineen • majoitus jaetussa 2-hengen huoneessa aamiaisineen • ohjelman mukaiset kuljetukset • 1 x illallinen, 3 x lounas, ei juomia • retket ohjelman mukaisesti • paikallinen metsäammattilainen oppaana kohteessa • palveluja toimistomaksut Lisämaksusta yhden hengen huone 320 € • ennakkoon varatut istumapaikat lennolla • muut palvelut MATKAKOHDE Slovakia MATKAN AJANKOHTA 4.–9.10.2022 (ti-su) MATKAN HINTA 1 620 € /hlö/2hh Matkan kokonaishintaan sisältyy Finnairin lennot Helsinki – Wien – Helsinki lentoveroineen • majoitus jaetussa 2-hengen huoneessa • hotelliaamiaiset • ohjelman mukaiset kuljetukset • ohjelman mukaiset vierailut • 3 x lounas, 3 x illallinen, (8.10. KESÄKUU on kirjanpainajan parveilun aikaa. Kun sopiva lisääntymispaikka löytyy, kaivautuu koiras puun kaarnan alle, nakertaa sinne parittelukammion ja alkaa erittää feromoneja eli houkutinaineita, jotka houkuttelevat paikalle naaraita ja muita koiraita. ”Näin muodostuu kaunis ja selkeä syömäkuvio, josta kirjanpainajan tunnistaa”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tiina Ylioja. Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd. Pääsemme myös tutustumaan Tatra-vuoriston metsätuhoalueisiin, slovakialaiseen maaseutuun ja pääkaupungin Bratislavan nähtävyyksiin
TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA 62 Metsälehti Makasiini LUHTA » 9419_.indd 62 9419_.indd 62 3.6.2022 15.31 3.6.2022 15.31. METSÄLAMMELLA Metsälammessa päilyy tyyni veden kalvo, joka suosii hyönteisiä, lintuja ja muitakin eliöitä. Ihmissilmin tumma lammensilmä on runollinen
Tiedemiehenä hän selvitti jääkauden ja sen jälkeisen maankohoamisen vaikutuksia Puulan ja Saimaan vesistöihin. Hän on kuitenkin kävelyttänyt minua vähintäänkin viikkokausia ja satoja kilometrejä. Laakealla Pohjois-Pohjanmaalla käytännössä kaikkien pikkulampien rannat soistuvat. Myöhemmin asuin lukemattomien lampareitten ja pikkujärvien naapurina Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin rajamailla. Nämä olivat kuitenkin suoja aapalampia. Vedensilmät päilyivät joko ison aapasuon keskellä, tai vähintäänkin lammen rantoja kiersi satametrinen hyllyvä nevareunus. Jostain syystä lumouduin suurjärvien tutkijan kuvailuihin metsälammen – Hellaakosken lyriikassa salolammen – tunnelmista. Luin nuorena Hellaakosken koko runotuotannon, siihen tärkeä syyllinen oli lukioajan äidinkielen opettajani. Niinpä halusin kohdata ja katsella lampea, jonka pintaan puut kuvastuvat. 64 Metsälehti Makasiini LUHTA » 9419_.indd 64 9419_.indd 64 3.6.2022 15.31 3.6.2022 15.31. Alkuperäiseltä kotiseudultani puuttuivat yhtä lailla metsälammet kuin isot järvetkin. Aidot metsälammet metsän sisässä lisäävät valtavasti eliölajien moninaisuutta. A ARO Hellaakoski kuoli muutama kuukausi syntymäni jälkeen. Hellaakoski oli maantieteilijä, biologi ja ennen kaikkea runoilija, jota pidetään etevimpänä Suomen luonnon sanallisena kuvaajana
Toki Nuuksio on hieno salomaa. Ja kun kyseessä oli todellinen tarve eikä runollista haihattelua, se piti myös toteuttaa. Pohjois-Suomessa asuva erämaakuvaaja löysi itsensä syvään uurtuneelta retkipolulta marssimassa Nuuksion kansallispuistoon. Mustalintu on myöhäinen pesijä, jonka soidinrituaalit alkavat kesäkuussa. Myös aivan pieni Hellaakoski kulki jossain korvien välisessä komerossa: ”Salomaa on tehty, jotta siellä ei asuttais, jotta siellä jumala yksin olla sais, astuskellen sammalmattojansa, ympärillään koko luomisen kansa” Tämänkertainen ajankohta ei suosinut runoilijan näkyä. Metsälehti Makasiini 65 9419_.indd 65 9419_.indd 65 3.6.2022 15.31 3.6.2022 15.31. Kuvantarpeeni lopputulos oli joka tapauksessa epätodennäköinen. Pieni yllätys oli, että tällainen salomaan perinnenäkymä löytyi parhaiten aivan eteläisimmästä Suomesta. Oli viikonvaihde ja Uudellamaalla pandemian vuoksi kielletty niin kapakat kuin kokoontumisetkin. Puolentuhannen nuoren ahtautumista epävirallisille luontofestareille edistivät myös puiston säännöt, jotka sallivat leiriytymisen vain luvalliselle paikalle. Pohjois-Suomen suorantaisessa lammessa voi pesiä mustalintuja pienenä yhdyskuntana. Pääkaupunkiseudun nuoriso puolestaan keksi, ettei virkavalta valvonut kansallispuistoja. Kesäyön ääniä Tällä vuosikymmenellä kävi niin, että aivan oikeasti tarvitsin kuvia, joissa jylhä metsän seinä ulottuu lammenrantaan asti
Ihmissilmin tyyni ja tummakalvoinen metsälampi on ennen muuta kaunis – ja tietenkin runollinen. Etelä-Lapin syrjäisten haukilampien rannoilta löytää vielä tänä päivänä pyyntimiesten kopukoitten, kelopölleistä koottujen lauttojen, jäännöksiä. Rannoilta leviävän rahkasammalen lisäksi se suosii myös hyönteisiä ja hyönteiset suosivat lintuja. Melkein rasvaton ja sen vuoksi kuivattuna hyvin säilyvä hauki oli vielä sata vuotta sitten sisämaan arvokkain ruokakala. Pieni yllätys oli, että tällainen salomaan perinnenäkymä löytyi parhaiten aivan eteläisimmästä Suomesta. 66 Metsälehti Makasiini LUHTA » 9419_.indd 66 9419_.indd 66 3.6.2022 15.31 3.6.2022 15.31. Entisinä aikoina salolampia arvostettiin. Kolmenkymmenen linnun volyymi päihitti viisisataa juhlijaa. Lampirykelmän lukuisat kaakkurit kaakattivat ja ulisivat yöhuutoaan. Haukia ja karpaloita Kun mietin metsälammen erityisyyttä, ensimmäisenä tulee mieleen tyyni veden kalvo. Näin vilahdukselta nuolihaukan, korennon pahimman vihollisen. Istuin koko iltayön kuvankauniin lammen rannalla ja kuuntelin humalaista hoilotusta ja mölinää, joka nousi ja laski ja tuntui liikkuvan kevyen yötuulen mukana. Laineet käyvät paljon matalampina ja harvemmin kuin järvenselillä. Metsälammilla pesii lintuja, jotka puuttuvat tai ovat paljon harvinaisempia suorimmissä tai järvenselillä: tavit, telkät, mustalinnut, valkoviklot ja monet muut. Ne ovat samanaikaisesti sekä pienempiensä saalistajia että isompien saaliita. Puolen yön jälkeen ihmismelu alkoi hiipua ja luonto näytti voimaansa. l Telkkä on metsälammen näkyvin vesilintu. Vähän myöhemmin aurinko teki nousuaan, kaakkurit vaikenivat, teltoissa ja riippumatoissa nukuttiin ja Hellaakoski sai tilaisuutensa: ”Olen hohto männikön pilarikyljissä tuolla, olen pursujen väkevä huoku aavalla suolla, ja ruohikon autuus, perhosen siipi tuo, joka äsken katkesi lemmittynsä luo” Minun silmiini ei osunut perhosia, mutta suopursu tuoksui ja katselin komeitten siniukonkorentojen hienoisesti pärisevää lentelyä vedenkalvon yllä. . Myös suorantaiset Pohjois-Pohjanmaan pikkulammet rikastuttavat luonnon kirjoa. Jostain syystä noilla hyllyvillä soistuneilla lammenrannoilla karpalo marjoo moninkertaisesti runsaamman sadon kuin isoilla suoaukeilla
p o l k u o m a a n m e t s ä ä n 9420_.indd 68 9420_.indd 68 3.6.2022 15.33 3.6.2022 15.33. Tunnelma metsässä sähköistyy Kestotilaajan eDUT paranevat. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä)
Eivät lämmitä, oli hän kuka tahansa. Mutta hekin lähtivät tuon ilmaisiin traagisesti. Aion kirjoittaa omista töistäni. Ensimmäinen poikkeuksen muodostaja oli laskujeni mukaan Reijo Taipale. Tapio Rautavaara ja Kari Tapio elivät kuusikymppisiksi. Samaan joukkoon kuuluvat esimerkiksi Katri Helena, Marion Rung, Paula Koivuniemi, Eino Grön ja Vesa-Matti Loiri. Vasta nyt olen ymmärtänyt, kuinka suuri viisaus lauluun sisältyy. Muistetaan sanoa, että rakastetaan. LUONNOSSA » KOLUMNI Metsälehti Makasiini 69 9432_.indd 69 9432_.indd 69 3.6.2022 15.34 3.6.2022 15.34. SE PP O SA M U LI NYT HÄVETTÄÄ. Tai edes pidetään. Danny on yksi heistä. Kirjojakin hänestä on tehty enemmän kuin kenestäkään muusta saman ikäluokan artistista. OLEN PANEUTUNUT pari viime vuotta viihdeneuvos Ilkka Lipsasen eli Dannyn elämään. Metsurista tangokuninkaaksi noussut mies sai kokea kypsään ikään ehtineenä, että hänen elämäntyönsä eläisi hänen itsensä jälkeenkin. Ei niillä sanoilla tarvitse kenestäkään legendaa tehdä. Mutta melko monet niillä voi saada tuntemaan itsensä ihmiseksi.. Opus pullahtaa luettavaksi samoihin aikoihin, kun Danny täyttää 80 vuotta. Orastava elämä on puhjennut täydeksi elämäksi. Toisaalta olen rikkonut lupauksiani ennenkin. Mutta viime päivinä olen miettinyt paljon erästä Janne Rintalan Dannylle sanoittamaa laulua. Mutta tällä kertaa uskon, että pystyn perustelemaan rikkomukseni hyvin. Tartuin toimeen todetakseni, että kyllä löytyy. Sen tiedostaen arvoin pitkään, mahtaako herrasta enää uutta kerrottavaa löytyä. Kuinka usein meidän kannattaisikaan osoittaa kanssakulkijoillemme arvostusta ja kiitosta jo silloin, kun he ovat itse sen kuulemassa. Uusi kevät on eletty, edessä on uusi kesä. Rautavaara halkaisi päänsä liukastuttuaan uimahallin suihkussa ja taksin takapenkille kuollut Kari Tapio juhli itsenäisyyspäivää liian pitkään. ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailija ja teatterintekijä.. Kirjoitan hänestä kirjaa, joka ilmestyy ensi syksynä. Suurin osa totuttua sääntöä rikkoneista legendoista elelee keskuudessamme yhä. Niin on käynyt Laila Kinnuselle, Carolalle, Reino Helismaalle, Unto Monoselle, Olavi Virralle, Junnu Vainiolle, Baddingille, Irwin Goodmanille, Topi Sorsakoskelle, Juice Leskiselle, Kirkalle, Jamppa Tuomiselle ja ketä näitä nyt on. l Muistetaan sanoa Vasta nyt olen ymmärtänyt, kuinka suuri viisaus lauluun sisältyy. Tai kiitetään edes, jos vähänkin tunnemme jonkun kiitosta ansaitsevan. Nimenomaan toisteltu, ei toteutettu. KOIVU ALKAA olla täydessä lehdessään. Siinä hän laulaa päivästä, jona tulee tuntemaan kaikkien rakkauden. Ja minä poloinen olen luvannut, etten koskaan käytä tilattuja merkkimääriä omien tekosteni mainostamiseen. Nekrologit ja muistosanat eivät kohteen mieltä juuri lämmitä. Se on hatun noston arvoinen suoritus, sillä Suomessa legendat ovat olleet legendoja vain, jos heidän lentonsa katkeaa ennen kansaneläkevuosia. Eikä viisaus ole yksin suuri, vaan hirveän simppeli ja arjessa tympääntymiseen asti toisteltu. DANNYSTA ON kirjoitettu paljon ja monenlaista. Se on hänen kuolinpäivänsä. Tai tykätään. Sen enempää en tulevasta kirjasta kerro
Mutta onko suovilloille käyttöä tosielämässä. TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA Tupasvillan ja muiden suovillojen untuvat muodostuvat lenninhaivenellisista siemenistä. Tupsuja on helpointa kerätä silloin, kun haivenet pysyvät vielä kunnolla kiinni. NIITTYVILLAN UNTUVIA Sadussa suon yllä huojuvilla valkeilla villoilla pehmustetaan pesää ja niistä kudotaan peitto. 70 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 9433_.indd 70 9433_.indd 70 3.6.2022 15.39 3.6.2022 15.39
Pesä tuoksuu hyvältä. Metsälehti Makasiini 71 9433_.indd 71 9433_.indd 71 3.6.2022 15.39 3.6.2022 15.39. Sateenkaarella ei ole lainkaan yötä, joten Illusialle hämärän laskeutuminen metsään on ennen kokematonta. Siten heinänpäässä käynti merkitsee tupsujen keräämistä, aivan samoin kuten marjassa käynti merkitsee marjojen poimimista. Peitteen alta löytyy myös Pessin ja Illusian juuri syntynyt lapsi. Keijukainen kuitenkin löytyy niittyvillasta hänen itse kutomansa niittyvillapeitteen alta. Kertomuksen edetessä selviää, että niittyvilla kelpaa myös kutomiseen. Heinänpäässä käynti Vanhat kasvikirjat tuntevat niittyvilla-nimisen kasvisuvun, mutta nykyisessä kasvinimistössä samaa sukua kutsutaan suovilloiksi. Yrjö Kokko kutsuu näitä tupsuja niittyvillan ”untuviksi”. YRJÖ Kokon kirjoittama satu Pessi ja Illusia kertoo peikon ja sateenkaarelta metsään karanneen keijukaisen rakkaudesta. Ilmaus on varsin osuva, sillä ne näyttävät ja tuntuvat linnun untuvilta. Suovillojen keräämisestä tyynyntäytteeksi löytyi lukuisia tietoja laajalta alueelta Pohjois-Karjalasta Suomenlahdella sijaitsevalle Tytärsaarelle saakka. Illalla Pessi tekee pesän kannossa kasvavan käävän alle. Seinät hän tekee sammalista ja levittää lattialle niittyvillan untuvia. Suovillojen käytöstä langan kehräämiseen löytyi murresanakirjasta sen sijaan vain yksittäinen tieto. Niittyvillapeiton kutominen taitaa olla parasta jättää sadun keijukaisen tehtäväksi. Ja voisiko niitä nykyäänkin hyödyntää. Suovilloihin kuuluu useita soilla ja kosteikoilla eläviä lajeja, jotka kasvattavat kukinnan jälkeen vaaleita haiventupsuja. Sadun loppupuolella Pessi pelkää menettäneensä Illusian. Pesän pehmustamiseen ovat ihmisetkin niittyvillaa osanneet käyttää, Suolle saa tehdä usean retken ennen kuin untuvia on tarpeeksi tyynyä varten. Sadun mukaan suovillat käyvät sekä pesän pehmusteeksi että peiton valmistamiseen. Illusia tuntee ensi kertaa elämässään väsymystä ja nukahtaa pesään. Satua lukiessani tulin miettineeksi, ovatko ihmisetkin metsänpeikon ja keijukaisen lailla joskus hyödyntäneet suovillojen pehmeitä untuvia. Näin ollen niistä pitäisi myös voida kehrätä lankaa. Kartoittaakseni suovillojen vanhaa käyttöä poimin Suomen murteiden sanakirjasta niistä kertovia esimerkkilauseita. Vaikkapa Virolahdelta kerrotaan: ”Ennen kuh heinämpäässä käytiin tyynyjen täytteeksi.” Heinänpää tarkoittaa suovillan tupsua. Luultavasti villatupsujen kuidut ovat kehräämiseen liian lyhyitä ja hauraita
ni herkemmin. Untuvat keinahtelivat pienimmästäkin tuulesta. Näistä toisilla on varren päässä yksi haiventupsu ja toisilla useita tupsuja. 72 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY 9433_.indd 72 9433_.indd 72 3.6.2022 15.39 3.6.2022 15.39. Vanhat kasvinnimet eivät aina ole kasvitieteellisesti lajitarkkoja, mutta ne voivat kuitenkin olla hyvin kuvailevia. Tyynyyn tupsuja tarvitaan valtava määrä, joten riittävän määrän kerääminen oli useamman illan työ. Vaikka tupasvillan untuvia näyttää olevan suolla joten päätin kokeilla tyynyn täyttämistä suovillan untuvilla. Vasta silloin tunsin tuulen myös ihollani. Harvinaisempia taas lettovilla ja hoikkavilla. Monitupsuista lajeista yleisin on luhtavilla. Näitä ovat heinänpää, heinännukka ja luikunnukka. Sellaisia ovat esimerkiksi höyhenheinä, jäniksenvilla, jäniksenhäntä ja karvapää. Laajalle levinnyt ja murteissa useassa eri muodossa tunnettu suovillojen nimitys on luikka, joka kuitenkin kasvitieteessä tarkoittaa erästä toista kasvisukua. Murteissa on myös nimiä, jotka tarkoittavat koko kasvin sijasta erityisesti juuri suovillan tupsua. Untuvia kerätessäni sain myös omissa käsissäni huomata niiden keveyden: yksittäinen tupsu on suunnattoman kevyt. Keinahtelun yltyessä reippaaksi vilskeeksi ne näyttivät pyryttäviltä lumihiutaleilta. Valkeat untuvat ovat niin ohuiden varsien päässä, että kauempaa katsottuna ne näyttävät leijuvan suon yllä. Yksitupsuisia ovat myös himmeävilla, töppövilla ja rimpiruostevilla sekä edellisten risteymä aaparuostevilla. Sen siemenhaituvia sisältävät untuvat ovat valmiita kerättäviksi jo alkukesällä. Rämeellä huojuvat tupasvillat Suovillalajeista tupasvilla kukkii ensimmäisenä jo varhain keväällä. Yksitupsuisista lajeista yleisin on tupasvilla, joka kasvaa kimppuina eli tuppaina. Tyynyntäytettä kerätessäni ihailin tupasvillarämeen maisemaa. Keveydessään tupasvillan untuvat tuntuivat aistivan tuulen omaa ihoaSEITSEMÄN SUOVILLAA Suovillojen sukuun kuuluu seitsemän Suomessa kasvavaa lajia
Untuvia kannattaa pöyhiä päivittäin. Aivan yhtä untuvaiselta, kuin miltä suon yllä tuulessa huojuvat villatupsut näyttävät, tyyny ei kuitenkaan tunnu. Japanilainen vihreä sencha-teekin tuli mieleeni. Unta odotellessani tunsin voimakkaan tuoksun, joka toi mieleeni kuivan heinän navetan ylisillä. Enemmänkin nukkujasta tuntuu kuin pitäisi päätänsä pehmeällä mättäällä, mikä sekin on toki miellyttävää. Tyynyn ainekset jaksaa koota, mutta patjan täyttäminen olisi liian suuri urakka. Siinä niittyvilla hohtaa hopeisina pilvinä ja kietoo lopulta uneen: ”Villa vaalii lapsen unta, peittää pehmeällä peitolla...” l Kirjallisuutta: Yrjö Kokko: Pessi ja Illusia, 1944. Hannele Huovi: Salaperäinen rasia: pieniä runoja lapsille ja muille kasvaville, 1985 Suomen murteiden sanakirja. https://kaino.kotus.fi/sms/ Metsälehti Makasiini 73 9433_.indd 73 9433_.indd 73 3.6.2022 15.39 3.6.2022 15.39. Ne on parasta kuivata esimerkiksi avoimissa kangaspusseissa. Miltä tupasvillatyyny sitten tuntuu. Ensimmäisenä yönä tuoksu oli nukkumisen kannalta liiankin voimakas, mutta miedontui myöhemmin sopivaksi. Kotimaisten kielten keskus. Näin nukahtaessa voi tuntea suovillan tuoksun ja muun ominaislaadun. Runo tuntuu jatkavan Pessin ja Illusian perintöä. Niittyvillan viehätys lienee siinä, miten sadunomaiset mielikuvat yhdistyvät johonkin konkreettiseen. Kokon lisäksi niittyvilla on innoittanut useaa muuta satukirjailijaa ja runoilijaa. Taisin myös oivaltaa, miksi suovillojen untuvista on tavattu tehdä murre-esimerkkien mukaan juuri tyynyjä mutta ei patjoja. Vaikka suovillan untuvat tuntuisivat jo kerättäessä kuivilta, niissä voi olla kosteutta sisällä. Yrjö Kokon kertoman mukaan Pessin ja Illusian pesä tuoksui hyvälle – ehkäpä juuri tällaiselle. Suovillalla täytettävä tyyny kannattaa ommella ohuesta kankaasta. Keveät untuvat näyttävät lähes saavuttamattoman utuisilta, ja kuitenkin niistä voi koota aivan käyttökelpoisen tyynyn. valtavasti, täyttyy keruupussi hitaasti. Tupasvillatyynyllä unta odottelevalle lapselle tai aikuiselle voi lukea vaikkapa Hannele Huovin runon Niittyvilla tuudittaa. Patjojen yleisin vanha täytemateriaali on olki, jota on saatu maatalouden sivutuotteena. Tuoksuvalla tyynyllä Saatuani tarvittavan määrän untuvia kerättyä, kuivatin ne ja täytin tyynyn
IDEA syntyi oikeastaan vahingossa. Lotta on työskennellyt lastentarhanopettajana, ja hänellä on myös yrittäjätaustaa. ”Meillä oli sitten siinä niin sanottu neuvottelu, jollaisia avioliitossa joskus saattaa olla, ja Jari lähti tuulettamaan päätään verstaalle. Siinä alle millimetrin paksuinen viilu kiepitetään itsensä ympäri useita kertoja, jolloin saadaan aikaan vahva VISAISET KIHLAT Puusta valmistetuissa sormuksissa on luonnetta. Luonnetta ja lujuutta Sormukset tehdään puuviilusta bentwood-menetelmällä. Design by Paretskoi on Lotan nimissä. Jotakin uutta piti siis keksiä. Tuotevalikoimassa on nykyisin muitakin pieniä puuesineitä, kuten korvakoruja ja puupäällysteisiä mustekyniä. Ajattelin heti, että näitä me voisimme myydä”, Lotta Paretskoi kertoo. TEKSTI MARIA KARUVUORI KUVAT MATIAS HONKAMAA Design by Paretskoin sormuksissa näkyy puun luonne. Lotta ja Jari Paretskoi olivat muuttaneet lasten takia kaupungista maalle, Ylä-Savon Tervoon, ja työt jäivät entiselle asuinpaikalle. Jari on harrastanut puutöitä jo pienestä pitäen, mutta tehnyt uran myynnissä. Design by Paretskoi -yritys on valmistanut sormuksia kaksi ja puoli vuotta. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ 9423_.indd 74 9423_.indd 74 3.6.2022 15.42 3.6.2022 15.42. Idea puisista sormuksista syntyi, kun Lotta ja Jari Paretskoi olivat muuttaneet maalle ja entiset työt jäivät kaupunkiin. Kummallakaan Paretskoin pariskunnasta ei ole korualan koulutusta. Myöhemmin hän tuli sieltä ulos anteeksi pyydellen ja ojensi puusta tehdyn sormuksen. Työnjako toimii niin, että Lotta tekee alkuvalmistelut ja loppuviimeistelyt ja Jari vastaa varsinaisesta sormusten valmistamisesta
Metsälehti Makasiini 75 9423_.indd 75 9423_.indd 75 3.6.2022 15.42 3.6.2022 15.42. ”Olisi mukava tietää, kuinka sormukset jatkavat elämäänsä, mutta emme tietenkään voi laittaa asiakkaalle viestiä ja kysyä, kuinka juhlapäivä sujui.” Jotkut kuitenkin laittavat internetiin hääkuviaan, joissa näkyvät Design by Paretskoi -sormukset. Visakoivu ja koivu ovat olleet suosituimmat puulajit, ja varsinkin visakoivu sormuksissa puun luonne näkyy vahvasti. ”Viilut tilataan suomalaisilta toimittajilta. ”Sormusten mukana lähetämme asiakkaalle hoito-ohjeen, jossa kehotetaan välttämään esimerkiksi kynsilakanpoistoainetta.” Käsiä voi Paretskoin mukaan pestä ja käsidesiä käyttää sormus kädessäkin, mutta uimaan mennessä se kannattaa riisua. Se viimeistelee pinnan, kestää vettä ja kolhuja ja on ihoystävällinen. Sormusten pitkäaikaisesta kestävyydestä ei vielä ole tietoa, mutta toistaiseksi yksikään asiakas ei ole saanut runkoa rikki. Se ei välttämättä kestä voimakkaita iskuja tai voimakasta puristusta, kuten vaikka maastavetoa kuntosalilla. Toinen syy ostaa puusormus on ekologisuus. l Sormukset valmistetaan puuviilusta bentwood-menetelmällä, joka tekee rakenteesta lujan. Puusormus on tilaustuote, ja toimitus kestää muutaman viikon. Koska puun kuviointi vaihtelee, sormuksia ei voida valmistaa täysin identtisiksi. Puun viimeistelyyn käytetään syanoakrylaattia, suomeksi pikaliimaa. Myös puun kuviointi säilyy, ja jokainen sormus on omannäköisensä. ”Olemme kokeilleet upottaa sormuksia eri aineisiin, muun muassa bensiiniin. Visakoivu ja koivu ovat olleet suosituimmat puulajit, ja varsinkin visakoivusormuksissa puun luonne näkyy vahvasti. rakenne. Sormuksia tehdään kuitenkin asiakkaan toiveiden mukaan mistä tahansa viilusta: pähkinäpuusta, sapelimahongista, tammesta tai mitä vain on saatavilla. Lotta Paretskoi arvelee, että uniikkius on heidän asiakkailleen pelkästään myönteinen asia. Ainoa kemikaali, jota pintakäsittely ei vaikuta kestävän, on asetoni”, Lotta Paretskoi sanoo. Koivu ja visakoivu ovat varmasti kotimaista puuta, mutta muiden puulajien kotimaisuutta emme aina pysty takaamaan.” Sormuksen voi tilata joko täysin puisena tai erilaisin upotuksin koristeltuna. Paretskoit luottavat siihen, että asianmukaisella käytöllä sormus säilyy. Suurin osa tilauksista tehdään pareina, ja siitä päätellen eniten Paretskoi-tuotteita päätyy kihlaja vihkisormuksiksi. Eniten tilauksia pariskunnille Useimmiten sormukset halutaan pitkäaikaiseen käyttöön. Yrityksen verkkosivuilta löytyy malliksi monenlaisia sormuksia erilaisin upotuksin, mutta tuote voidaan tehdä alusta alkaen asiakkaan toiveiden mukaan. Metalleja säästyy, vaikka Design by Paretskoin tuotteisiin tehdäänkin pieniä metalliupotuksia.. Toki puu on materiaalina heikompaa kuin metalli
Alueen hakkuista noin puolet tehdään vinssin avulla. METSÄLEHDEN lukijamatka suuntautui tänä vuonna Sveitsiin. Koneen puikoissa Marlin Schuler. Rinnehakkuita ja kastanjametsiä Vinssi on tuttu näky sveitsiläismetsissä, Metsälehden lukijamatkalla opittiin. Puita pystytään korjaamaan kerralla 80 metrin levyiseltä alueelta. Vinssi on Appenzellin alueella tuttu näky metsissä, kertoi hakkuutyömaasta vastaava metsänhoitaja Alexander Plaschy. Vinssin avulla tehtävissä hakkuissa puiden kaadosta huolehtivat metsurit. Toukokuussa työn alla olleella hakkuutyömaalla puut oli kaulattu kuunkierron kannalta oikealla hetkellä, jolloin varsinainen puunkorjuu voitiin tehdä myöhemmin. Toukokuussa järjestetyllä matkalla tutustuttiin muun muassa hakkuutyömaahan Appenzellin alueella Koillis-Sveitsissä. TEKSTI JA KUVAT LIINA KJELLBERG Appenzellin alueen hakkuista noin puolet tehdään vinssin avulla, kertoo metsänhoitaja Alexander Plaschy (oik.). Puiden kaato ajoitetaan Plaschyn mukaan Sveitsissä yleensä tiettyyn kuunkierron vaiheeseen. Hakkuutyömaa sijaitsi rinteessä, ja alarinteestä kaadetut puut vedettiin vinssillä ylärinteessä sijaitsevan tien varteen. Alarinteestä kaadetut puut vedettiin vinssillä ylärinteessä sijaitsevan tien varteen. Helikopteria käytetään noin viidenneksellä hakkuualoista, ja toisella viidenneksellä käytetään harvesterin ja ajokoneen yhdistelmää. 76 Metsälehti Makasiini » PILKKEET 9424_.indd 76 9424_.indd 76 3.6.2022 16.21 3.6.2022 16.21
Kirjeen päälle maininta ”Metsänmyynti”. ”Metsiä on hakattu kuluneiden 15–20 vuoden aikana liian vähän. Noin 50 hehtaarin suuruisessa metMetsälehden lukijamatkalaiset jalokastanjaa kasvavassa metsikössä. Metsänomistajat säästävät niitä pahan päivän varalle”, Plaschy arvioi. Palokorpi (707–417-8:30) 78,4 ha 3. Rääkkylän kunta myyjänä pidättää itsellään oikeuden hyväksyä tai hylätä saamansa tarjoukset. Kastanja on perinteisesti mielletty Sveitsissä pula-ajan raaka-aineeksi, mutta sen suosio on viime vuosina kasvanut. Laudaksi sahattuna jalokastanja on herkkä halkeilemaan, mutta pyöreänä puuna se on vahva ja kestää hyvin sääolosuhteiden vaihteluja.. ”Esa Mikkonen on kuin tervaskanto. Konepalvelu Ramlin on oiva esimerkki siitä, kuinka pienikin yritys voi pärjätä kannattavasti, kun ymmärretään yrittämisen lainalaisuudet”, kertoo säätiön puheenjohtaja Juha Vidgren. Makkola (707–404-3:46), noin 30,7 ha, määräala Tutustu ladattaviin tiedostoihin kotisivuillamme www.raakkyla.fi. PALKITUT Metsäpalstat pieniä Metsät ovat Appenzellin alueella kuusivaltaisia. Nyt tavoitteena on kasvattaa hakkuumäärää, jotta alueelle saataisiin kuusen lisäksi muitakin puulajeja, esimerkiksi mäntyä, pyökkiä ja vaahteraa. l EINARI VIDGRÉNIN säätiö on jälleen palkinnut ansioituneita metsäalan osaajia. Elämäntyöpalkinnot osoitettiin Esa Mikkoselle ja Tuomas Ramlinille. Jalokastanjaa viljellään sekä ruuanettä puuntuotantoon. Yksi puuyksilö tuottaa satokauden aikana 40–50 kiloa kastanjoita. Saapuneita tarjouksia käsitellään vasta tarjousten jättöajan päättymisten jälkeen. Kohteet myydään tarjousten perusteella, jossa ostaja voi tarjota joko yhtä tai useampaa kohdetta erikseen. Säätiön päähuomionosoitus, Einarin palkinto, myönnettiin Koneteko Pitkäsen Kalle ja Hanna Pitkäselle. Tuohtaa (707–405-6:31) 26,5 ha 5. M Myyyyttäävväännää oovvaatt sseeuurraaaavvaatt kkoohhtteeeett:: 1. EINARIN PALKINTO KONETEKO PITKÄSELLE Jalokastanja kuuluu pyökkikasveihin. Piimäsuo (707–417-8:29) 29,7 ha 4. Kunnanhallitukselle osoitettujen sitovien tarjousten jättöaika päättyy perjantaina 17.6.2022 klo 15:00, mihin mennessä suljetussa kirjekuoressa olevien kirjallisten tarjousten on oltava perillä Rääkkylän kunnassa osoitteessa Kinnulantie 1, 82300 Rääkkylä. ”Koneteko Pitkänen on näyttänyt metsäkoneyrityksenä esimerkkiä olemalla eturintamassa oman toimintansa hiilijalanjäljen laskennassa. Appenzellin alueen metsistä noin 80 prosenttia on yksityisomistuksessa, ja yksittäisten metsäpalstojen keskikoko on 0,8 hehtaaria. Pitkäsen henkilöstö on halunnut ymmärtää sekä oppia, mistä yrityksen suurimmat ympäristövaikutukset muodostuvat”, todetaan palkinnon perusteluissa. Puuston vuotuinen keskikasvu on kymmenen kuutiometriä hehtaarilla, ja puustoa on keskimäärin 700 kuutiometriä hehtaarilla. Hän on työskennellyt koko uransa ja ikänsä metsäkoneiden parissa. Kiijes (707–408-4:25) 35,4 ha 2. Lisätietoja myytävistä kohteista ja myynnissä noudatettavista periaatteista antavat rakennustarkastaja Kalevi Harinen, puhelin 040 105 3201 ja kunnanjohtaja Esko Rautiainen, puhelin 040 105 3001 sekä molemmat sähköpostitse muotoa etunimi.sukunimi@raakkyla.fi Rääkkylän kunta kunnanhallitus Rääkkylä 2 x 120 mm_Taitto 1 30.5.2022 10.50 Sivu 1 Metsälehti Makasiini 77 » PILKKEET » PILKKEET 9424_.indd 77 9424_.indd 77 3.6.2022 16.22 3.6.2022 16.22. Plaschyn vastuulla olevan 4 500 hehtaarin alueelta hakataan vuosittain 30 000 –40 000 kuutiometriä puuta. Kastanja käy moneen Matkalla vierailtiin myös jalokastanjaa kasvavassa metsikössä Sankt Gallenin alueella Koillis-Sveitsissä. sikössä kasvaa kaikkiaan 1 850 jalokastanjaa sekä runsaasti muita lehtija havupuulajeja. Suomessakin koristekasvina kasvatettavalle hevoskastanjalle se ei ole sukua. Rääkkylän kunta myy neljä metsätilaa ja yhden määräalan Rääkkylässä
Lehtien tuuhea karvapeite tekee ne korostetun näkyviksi, se saa pajukot erottumaan vaihtelevan vihreästä kasvillisuudesta hopeanhohtoisina vöinä. Viime numeron suosituin artikkeli oli ”15 kysymystä raivaussahan keväthuollosta”. Tunturi-Lapissa lähes jokaisen aapasuon reunaa ja suon läpi kulkevan puron vartta koristavat yhtenäiset tunturipajukasvustot. Se kasvaa liikkuvan pohjaveden piirissä metsän sisälläkin esimerkiksi läh– teiköillä, mutta näyttävimmät kasvustot ovat aapasoilla. Kaikkien kesäkuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme Amazonas Adventuren riippumaton, joka painaa vain 180 grammaa. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. l SEPPO VUOKKO Aapasoiden harmaa reunus Hopeanharmaat tunturipajukasvustot reunaavat Lapin aapasoita. Itse en muista havainneeni tunturipajulla juurikaan hyönteisvieraita, mutta pajukoissa kulkiessani ovat kyllä muut asiat olleet ensisijaisen kiinnostuksen kohteina. Usein jo pystyssä pysyminen ja mulahtamisen välttely vievät kaiken huomion. . Varjeleeko karvoitus lehteä kylmyydeltä, ultravioletilta valolta vai syöjiltä. Sahapistiäisten osalta tätä on varmaan tutkittukin. Voisi olla kiintoisa selvittää lehtiä syövien hyönteisten merkitys Lapin eri pajulajeille. Villapaju on selvä tunturilaji, joka harvoin laskeutuu metsävyöhykkeeseen. Sitä kasvaa nevoilla siellä täällä Etelä-Suomessakin. 9426_.indd 78 9426_.indd 78 3.6.2022 16.32 3.6.2022 16.32. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten. JO RM A PE IP O N EN » PILKKEET ARVONTA! 78 Metsälehti Makasiini MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. Voit vastata kyselyyn verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Tunturipaju on yleinen tunturialueilla ja Metsä-Lapissa vielä Muoniosta Sallaan ulottuvalla vyöhykkeellä, mutta käy harvinaiseksi jo ennen napapiiriä. Palkinnoksi arvotun vesurin voitti Raija Kujansivu Kirkkonummelta. fi/lukijakysely. Pohjanpaju on hopealehtisistä pajuista ekologialtaan väljärajaisin. Meillä on kaksi muutakin harmaalehtistä pajua: pohjanpaju ja villapaju. JOKAISELLA lajilla on omat elinpaikkavaatimuksensa, mutta harvoin ne ovat niin näkyvät kuin tunturipajulla. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastaajille palautteesta! MISTÄ PIDIT. Mikä mahtaa olla syynä siihen, että kolmella arktisella pajulla on lehdissään paksu harmaa karvapeite, mutta toiset samojen seutujen pajut selviävät ilman turkkia. Seassa on usein muitakin pajuja kuten kiiltopaju, kalvaspaju ja pohjanpaju sekä vaivaiskoivu
Ensi numerossa SIEMENVILJELYKSILTÄ VAUHTIA METSÄNJALOSTUKSEEN METSÄLEHTI MAKASIINI 5/22 ILMESTYY 19.8. Seuraava Metsälehti ilmestyy 22.6. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 050 479 7923 Mikko Häyrynen, p. 050 435 936 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Jenny Rantanen, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 32 890 (lt/21) PunaMusta 2022 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka SE PP O SA M U LI 9427_.indd 79 9427_.indd 79 3.6.2022 16.25 3.6.2022 16.25. 040 1623991 Jussi Collin, p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 029 432 6115 Maria Karuvuori, (ma) p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 90. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 029 432 6100 Anna Back p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6114 Kauppak
Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIKRYPTO 9428_.indd 80 9428_.indd 80 3.6.2022 16.27 3.6.2022 16.27. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. . . Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk)
Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. MERKKIPÄIVÄT Leikkaa irti MAKASIINIRISTIKKO 3, OIKEA RATKAISU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kaksi kuukautta ennen merkkipäivää. . Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 4”. MAKASIINIKRYPTO 4 9428_.indd 81 9428_.indd 81 3.6.2022 16.27 3.6.2022 16.27. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palkinnot Makasiiniristikosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Tarja Lampèn, Eno, Timo Tella, Imatra ja Seppo Tikkanen, Pielavesi. . 60 VUOTTA 3.7. Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). net. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V TÄMÄN Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 22.6.2022 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Sari Juntunen, Suomen metsäkeskuksen asiakasneuvoja, yritykset, Kajaani (matkoilla). Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Merkkipäivät-palsta on avoin kaikille lukijoille. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki
Siten myös asumisen tarve työmailla väheni. 60-luvulle tultaessa kämpille tuli sähköä ja asumisolot alkoivat olla kohtalaiset. Siirrettävät metsäkämpät yleistyivät, kun metsätyömieskunta alkoi vakinaistua. ”Parakkeihin siirtyminen oli työntekijöille tavallaan myös huononnus, sillä ahtailla kahden miehen kämpillä ei oikein pystynyt muuta kuin nukkumaan ja syömään.” Muutos vaikutti myös kämppäkulttuuriin. H A KK A RA IN EN MARIA KARUVUORI 82 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ 9429_.indd 82 9429_.indd 82 3.6.2022 16.30 3.6.2022 16.30. Metsätyö oli pitkään maaseudun pienviljelijöiden sesonkityötä. Siksi alettiin siirtyä kiinteistä, kahdenkymmenen tai jopa neljänkymmenen miehen kämpistä kahden kolmen miehen parakkikämppiin”, kertoo Metsämuseo Luston amanuenssi Marko Rikala. Metsurin työstä alkoikin kehittyä ammatti muiden joukossa.. l KÄMPPÄ KUTISTUI Siirrettävät metsäparakit muuttivat kämppäkulttuuria ja samalla kortinpeluukin loppui. Parakeilta saattoi kuitenkin ajaa uusia teitä pitkin viikonlopuksi kotiin. 50-luku oli kiinteiden metsäkämppien kulta-aikaa. Tämä sarja kertoo metsäalaa mullistaneista keksinnöistä. Kun parikymmentä miestä asui viikkotolkulla samassa tilassa, olivat korttipelit ykkösajanviete. 60-luvulla ammattikunta alkoi vakinaistua, ja Metsähallitus sekä muutamat metsäyhtiöt palk kasivat ympärivuotisia metsureita. ”70-luvulla oli jo nähtävissä, että koneellistumisen myötä työvoimaa tarvittiin vähemmän. SU O M EN M ET SÄ M U SE O LU ST O / AU LI S E. SIIRRETTÄVÄT metsäkämpät yleistyivät 60ja 70-luvuilla, kun metsäteollisuus oli muutenkin suuressa murroksessa. Ne myös vähensivät firmojen kustannuksia. Metsätyö koneellistui vauhdilla, metsätyömieskunta alkoi ammattimaistua ja metsiin rakennettiin tieverkostoa. Parakeilla ei viitsinyt pelata, koska kunnon korttirinki ei mahtunut samaan tilaan. Siirrettäviä parakkeja oli helppo liikutella työmaalta toiselle
Laita tieto liikkeelle ja tilaa Metsälehti Makasiini lahjaksi tulevalle metsänomistajalle. 74 € Untuvikon on turha aloittaa umpimetsästä. Lukemalla hän saa tarvittavat perustiedot ja -taidot viisaaseen ja vastuulliseen metsänomistamiseen. tilaametsa.fi/konkari 9430_.indd 83 9430_.indd 83 6.6.2022 10.54 6.6.2022 10.54. Metsälehti Makasiini 8 numeroa 39 90 norm. V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Jaa vanhan konkarin viisaus eteenpäin tulevalle metsänomistajalle