TAIMEN PITKÄ MATKA PERINTÖMETSÄ Yhteismetsän valttina helppous METSÄNOMISTAJA NELJÄN SAHAN EMÄNTÄ Pikatestissä Stihl X-Forest -kypärä KUUSITUHO ETENEE SAKSASSA KUITUPUUMARKKINA KUUMENEE VINKIT KOIVUN KYLVÖÖN ›› Tuomo Kärpäsen taimet kiersivät pohjoisen kautta Pornaisiin 9. KESÄKUUTA • NUMERO 4/2023 • 12,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 4/2 02 3 TE EM A : TA IM EN TIE 10161_.indd 1 10161_.indd 1 3.6.2023 13.59 3.6.2023 13.59
Ottamalla Metsä Group Plus -hoitomallin käyttöön saat omistajajäsenenä lisäbonuksen. Näin metsäsi paitsi tuottaa, myös kasvaa entistä elinvoimaisemmin. Uudistushakkuut Kasvatushakkuut Taimikonhoito Toimenpide * Säästöpuiksi luetaan elävät säästöpuut ja kaikki puulajit, läpimitta > 15 cm ** Tekopökkelöiden latvat jätetään metsään *** Vesistöstä riippuen Säästöpuu Tekopökkelö Suojavyöhyke Tekopökkelö Suojavyöhyke Suojatiheikkö 30 kpl / ha; >15 cm* 10 kpl / ha** 10?30 m*** 10 kpl / ha** 10?30 m*** 1 per 1 ha Metsä Group Plus pitää metsäsi monimuotoisena yli sukupolvien Metsä Group Plus on tulevaisuuden metsänhoitomalli. Säästämällä enemmän puita ja suojatiheikköjä varmistat metsäsi säilyvän monimuotoisena myös jälkipolville. Lue lisää: metsagroup.com/ekologinenkestavyys 10162_.indd 2 10162_.indd 2 3.6.2023 14.09 3.6.2023 14.09
15 HELLEKESIEN KÄÄNTÖPUOLI 16 LUKIJAN KUVA : Kuka maalasi merkin. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Raakapuun hinta pitää 6 METSÄNOMISTAJA : Neljän sahan emäntä 12 KIRJANPAINAJATUHO ETENEE SAKSASSA 14 METSÄTYYPPI : Muuttuuko metsäpolitiikan suunta. KI M M O H A IM I SE PP O SA M U LI 36 S. Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 10163_.indd 3 10163_.indd 3 2.6.2023 14.46 2.6.2023 14.46. 47 PIKATESTI : Laatukypärä maksaa 48 PERINTÖMETSÄ : Yhteismetsän valttina helppous TALOUS 51 RAHAPUU : Maksetut miehet 52 PUUMARKKINAT : Kuitumarkkina kuumenee 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Mutkikkaampi tapaus 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Markkinat korjasivat arvioinnin virheet 56 TILAMARKKINAT : Instituutiot vähentäneet ostojaan 57 KOEAJO : Parilla tonnilla työjuhta metsään LUONTO 60 ENNEN & NYT : Kymmenen vuotta kuusikkona 62 TERO SEPPÄLÄ : ”Raivaus on hyvää harjoitusta” 63 KOLUMNI : Vankileirien saaristosta metsämosaiikkiin 64 LUHTA : Salaperäisiä hetkiä 70 KÄSIN TEHTY : Käpyleikkejä 72 TUOTE & TEKIJÄ : CLT-levyä käsityönä 74 METSÄLEHTI JUHLI 90-VUOTISPÄIVIÄÄN 76 LUKIJALTA : Hiilinielut laskettava uudestaan 78 PILKKEET : Puronvarren pikkupeto 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Viestikapuloista viranomaisradioon JO RM A LU HT A 64 S. TEEMA 18 TAIMEN TIE : Millainen taimi tuli istutettua 28 VAIKUTTAJA : ”Ihan senteissä ei vielä olla” OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 10 kysymystä koivun kylvöstä 40 NÄILLÄ PÄRJÄÄT : Kartta tarpeen metsähommissa 42 TUTKIMUS : Raudus sopeutuu muutoksiin 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Vihreintä energiaa 44 KYSY POIS : Mikä mäntyjä vaivaa. 18 18 s
Ettei todellisuudesta välity vääristynyt kuva, on tärkeätä kertoa myös onnistumisista. Metsämaan hintakin on pysytellyt lähellä ennätystasoa siitä huolimatta, että korot ovat nousseet jo 14 kuukautta ja pörssiosakkeiden sekä asuntojen arvo on sulanut. Onneksi joukoissamme on Riku Mantsisen kaltaisia tekijöitä, jotka toteuttavat vuosikausia päässä muhineet ideat.” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Ei ole metsänomistaminen aina helppoa. Samaan aikaan Metsä Fibre käynnistää suuren biotuotetehtaan Kemissä ja jättisaha Raumalla nostaa kierroksia. Metsänomistaja Tuomo Kärpäsen istutusintoa se ei toukokuun alussa kuitenkaan hillinnyt. Ei ihan helppoa, sillä monet isot tekijät ovat liikkeessä.” Metsäala on saanut viimeaikoina kohtuuttomasti kuraa niskaansa valtamedioissa. 4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS RAAKAPUUN hinta jatkaa nousuaan, vaikka talous jäähtyy, kaikki kolme metsäjättiä ovat antaneet tulosvaroituksen ja VR:kin varautuu metsäteollisuuden kuljetusten vähenemiseen (sivu 52). Samaan aikaan kirjanpainajatuhot leviävät Keski-Euroopassa ja yleistyvät myös Suomessa. Metsäjätit rajoittavatkin nyt tuotantoaan Suomessa. Ohjeet tähän sivulla 77. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Raakapuun hinta pitää 10164_.indd 4 10164_.indd 4 2.6.2023 12.12 2.6.2023 12.12. Taloudessa käänne tulee aina joskus ja tämän lehden jutuissa yritin tulkita ennusmerkkejä. Ensin kirjanpainaja vie kuusikon ja kun tilalle istuttaa männyntaimia, ovat uhkana hirvet. Ainakin itävaltalaiset ovat ostaneet suomalaisia sahoja ahkerasti (sivu 12). Suomalaisen metsänomistajan suhdanteen kestävyyttä selittää puun tuonnin katkeaminen Venäjältä ja EU-komission metsäpolitiikkaa, joka on saanut ruotsalaiset valtionyhtiöt vähentämään hakkuita Pohjois-Ruotsissa. PETRI KOSKINEN petri.koskinen@metsalehti.fi HEIKKI HAMUNEN TOIMITTAJA ”Hiljaa hyvä tulee, voi päätellä liimatonta CLT-levyä valmistavan puusepän tarinasta. Metsäliitto toteuttaa näin perimmäistä tarkoitustaan, joka on sen jäsenten tuottaman raakapuun kysynnän varmistaminen. Työn alla oli 7 000 männyntaimen urakka.” MIKKO HÄYRYNEN TALOUSTOIMITTAJA ”Sekä puuettä metsätilamarkkinat ovat ainakin lämmenneet. Keski-Euroopasta poikkeavat metsien harvennukset rajaavat toivottavasti tuhoja Suomessa. Teollisuudelle kallistuva raakapuun hinta ja sellun hinnan romahtaminen ovat huono yhdistelmä
Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Tuulisena päivänä 28.5. puut tarjoavat suojaa Tammiston lehtometsässä ja antavat rauhan nauttia kesään heräävän metsän kukkien tuoksusta ja puiden oksien välistä läikehtivästä valosta. ALKUKESÄN vihreys on kirkasta, miltei neonvihreää, myös metsän siimeksessä. KUVA: JOHANNA LEVOMÄKI 10164_.indd 5 10164_.indd 5 2.6.2023 12.13 2.6.2023 12.13
Pentinmäki vaihtoi kaukaisen peltopalan tilarakennuksen viereiseen metsään ja raivasi sieltä kuusia pois. Anneli Pentinmäki istui samaisella mättäällä äitienpäivänä ja ihaili hyvin kasvavaa metsää. Muutama kuusi jäi lapsenlapsille majapuiksi. 6 Metsälehti Makasiini METSÄNOMISTAJA » 10175_.indd 6 10175_.indd 6 2.6.2023 12.17 2.6.2023 12.17
TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT MARJAANA MALKAMÄKI Marjaana Malkamaki NELJÄN SAHAN EMÄNTÄ Metsälehti Makasiini 7 10175_.indd 7 10175_.indd 7 2.6.2023 12.17 2.6.2023 12.17. Anneli Pentinmäki ottaa metsään mukaan aina kaksi sahaa. Varmuutta metsänhoitoon on haettu kursseilta ja metsäalan perustutkinnosta
Osa polttopuista ei ole mahtunut kärryihin vaan on kasattu maahan korkeaksi keoksi. Polttopuiden teko jäi tänä vuonna myöhäiseksi, mutta nyt kaikki omasta metsästä kaadetut koivurangat on pilkottu polttopuiksi. Punaisten piharakennusten takana pellon laidalla on kolme suurta kärryä kukkuroillaan klapeja. Päivä venyi iltaan, mutta polttopuita saatiin kerralla vähintään vuoden tarpeiksi. Tilan keskuslämmitys toimii puulla, jota vielä muutama vuosi takaperin kului huomattavasti enemmän kuin nyt. ”Haaveilimme miehen kanssa, että kun ei ole karjaa, saadaan olla metsässä niin kauan kuin halutaan ja saunoa ja viettää iltaa sen jälkeen. 3. V V ALTAISAT polttopuukasat näkyvät tielle asti. Toukokuisen perjantain puhde tuntuu edelleen, mutta emännän askel ei näytä painavan. Kun oli lehmiä, pesuihin tarvittiin kuumaa vettä ja polttopuuta paloi lämmityskattilassa vallan eri tahtia kuin nykyään. Pentinmäki on istuttanut tilan pihapiiriin lehtikuusen taimia. 2. Nyt jalan piti toipua leikkauksesta, joten avuksi palkattiin paikallinen nuori metsuri, joka kaatoi ja toi rangat pihaan. Pentinmäeltä löytyy neljä moottorisahaa, joista aina kaksi vähintään lähtee metsään mukaan. Nyt punainen navettarakennus on tyhjä. Muistona lypsytilasta on pihalle johtavan ajotien varressa Valion lehmän kuvalla varustettu nimikyltti ”Pentinmäki”. NAUTI metsätyösi tuloksista. ”Se oli sellainen kolmentoista tunnin rupeama”, kuvailee metsänomistaja Anneli Pentinmäki parin päivän takaista urakkaa. Vuoteen 2020 asti tilalla pidettiin lypsykarjaa. Sitä aikaa ei kosPENTINMÄEN VINKIT METSIEN HOITOON 1. Paikalle avuksi tullut klapikoneurakoitsija oli luvannut, että rankakasan pilkkominen menee päivässä. JOKAINEN hoitaa metsiä tavallaan. ”Olen oppinut siihen, että mikä on polttopuuta, se kerätään.” Metsästä lypsylle Pentinmäen emännöimä tila, hänen miehensä kotitila, on Jalasjärvellä Etelä-Pohjanmaalla. ”Olen oppinut siihen, että mikä on polttopuuta, se kerätään.” JALASJÄRVI 8 Metsälehti Makasiini METSÄNOMISTAJA » 10175_.indd 8 10175_.indd 8 2.6.2023 12.18 2.6.2023 12.18. Yleensä Pentinmäki käy itse metsässä kaatamassa polttorangat. Pentinmäki oli mukana nostamassa rankoja koneeseen ja heittämässä koneen ohi sinkoamia klapeja kasaan. Tärkeintä on, että metsässä tekee jotakin. Silloin, kun karjaa vielä oli, piti metsätöissä muistaa säästää voimia illaksi navettaan. PARAS aika metsänhoidolle on silloin, kun sinne itse ehtii
”Yksi olennainen ja minusta kaikista tärkein oli se, että opin käyttämään ketjujarrua. Meillä oli yksi saha, joka vähän tyhjäkäynnilläkin pyöri. Tämän jälkeen sahoja on siunaantunut neljä kappaletta. Puolitoistavuotisessa tutkinnossa opittiin koko metsänomistamisen kaari metsien hoidosta tukien hakemiseen, verotukseen ja puukauppoihin. Tiesin, että se on jumalattoman vaarallinen enkä osannut käyttää ketjujarrua, mutta nyt osaan.” Tutkinto myös auttoi ymmärtämään paremmin, mitä metsässä kannattaa tehdä ja miksi. Metsälehti Makasiini 9 10175_.indd 9 10175_.indd 9 2.6.2023 12.18 2.6.2023 12.18. Kurssilta sahan kahvoihin Pentinmäki muutti miehensä kotitilalle vuonna 1987 parin mentyä naimisiin. Kauhajoella peltoja viljelee oma poika. He raivaisivat taimikoita, sahasivat polttorankaa ja harvensivat metsiä. kaan tullut”, Pentinmäki sanoo hiljaa. Puoliso sairastui vuotta ennen karjasta luopumista ja menehtyi vuonna 2021. Noin neljänkymmenen hehtaarin suuruisesta peltoalasta suurin osa on vuokralla. Nyt tässä on se ongelma, kun en ole niin paljon noita konehia käyttänyt. ”Ymmärsin, kuinka paljon enemmän metsä kasvaa, kun sitä hoidetaan aikaTurvasaapas on saanut osuman jo heti ensimmäisenä käyttöpäivänä, mikä harmittaa emäntää. Viimeisimpänä hän suoritti Seinäjoella koulutuskeskus Sedussa naisille suunnatun metsätalousyrittäjän perustutkinnon. ”Meillä oli miehen kanssa sellainen työnjako, että minä menin ja tein pinoja ja mies hoiti ne juontokouralla läjähän ja siitä kotia. Erityisen tykästynyt Pentinmäki on uusimpaan Stihlin käynnistysavusteiseen moottorisahaan. Erityisesti maastopäivät ja käytännön oppi ovat jääneet mieleen. Siitä Pentinmäki on edelleen kiitollinen. Sinne hän lähti puolison kuoltua ystävättärensä houkuttelema. Tuolloin tilalle ostettiin ensimmäinen raivaussaha, ja myöhemmin samana vuonna hän sai joululahjaksi puolisoltaan hartaasti toivomansa moottorisahan. Kun hallissa sisällä olevat polttopuut lasketaan mukaan, on puita reippaasti parin vuoden tarpeiksi. Aikaisemmin Pentinmäki teki miehensä kanssa paljon metsätöitä yhdessä. Tutkinnon ansioista ajatus metsien oikea-aikaisesta käsittelystä selkeytyi ja taimikonhoidon tärkeys korostui. Työt monipuolistuivat, kun Pentinmäki huomasi lehti-ilmoituksen Kauhajoella järjestettävästä naisten raivausja moottorisahakurssista ja päätti osallistua. Sitä ei tarvitse riuhtoa käyntiin, vaan kevyt vetäisy riittää. kurssille. Nyt Pentinmäki vastaa yksin miehen lapsuuden tilan sekä Kauhajoella sijaitsevan oman lapsuuden tilansa metsistä ja pelloista. Täytyy käyttää sitten ulkopuolista.” Lisäoppia metsäalan tutkinnosta Kauhajoella käydyn naisten sahakurssin jälkeen Pentinmäki on osallistunut useammalle metsänomistajille tarjotulle Kolmentoista tunnin klapiurakka tuli päätökseensä haastattelua edeltävänä perjantaina. Samalla hän pääsi puolisonsa matkaan metsätöihin ja oppi metsänhoitoa. Kaikkiaan metsiä on kahdeksan tilaa, yhteensä runsaat 60 hehtaaria. Kaksikymmentä vuotta sitten järjestetty kurssi rohkaisi Pentinmäkeä tarttumaan sahan kahvoihin. ”Olen ollut iloinen, että puoliso kannusti ja antoi minulle tilaa tehdä metsätöitä. Kun aloitin, yleinen asenne oli, että metsätyöt eivät ole naisten hommaa.” Alkuun nuori emäntä sai hakea miehensä kaatamia rankoja metsästä eli teki sitä ”tympiää hommaa”
naan. Saha on kuitenkin sellainen, mitä pitää vähän kunnioittaa.” Olemme lähdössä muutaman kilometrin päähän noin 70–80-vuotiaaseen männikköön. Kaveriksi kaksi sahaa Keskipäivän auringonsäteet luovat valokiilan avonaisesta ovesta pannuhuoneeseen. Uusi radiolla varustettu turvakypärä odottaa tuvassa. Pentinmäki haluaa esitellä meille hyvin kasvaneen metsän. Jos siellä menee joku rikki, ei tarvitse lähteä kotiin, vaan voi ottaa toisen sahan.” Mukaan lähtee Stihlin ja Jonseredin sahat. Kyllä se varmasti tulee metsissä näkymään”, Pentinmäki toteaa. Metsään lähtiessään hän laittaa aina viestin lapsilleen ja jakaa sijainnin. Anneli Pentinmäki vetää viiltosuojahousuja ja turvasaappaita jalkaan. Myös maalämpövaraus löytyisi, mutta Pentinmäki haluaa polttaa oman metsän puita. Työkaluhalliin jäävät odottamaan Jonseredin ja Husqvarnan sahat. Päivän päätteekPihahallissa on valmiina kuivia polttopuita vuoden tarpeiksi. ”Minulla on yleensä vähintään kaksi sahaa joukoissa. Monesti se vahinko tulee tutuissa pienissä hommissa. Aina metsään lähtiessään Pentinmäki viestittää lapsilleen sijaintinsa. Palatessaan metsätöistä hän kuittaa olevansa kotona. ”Vaikka vain vähän tuossa kotipihassa katkaisisin, kyllä minä vedän kamppeet ”Saha on kuitenkin sellainen, mitä pitää vähän kunnioittaa.” 10 Metsälehti Makasiini METSÄNOMISTAJA » 10175_.indd 10 10175_.indd 10 2.6.2023 12.19 2.6.2023 12.19. Näin lapset tietävät, missä äiti tekee metsätöistä. Kaadettavaa ei välttämättä tälle kertaa ole, mutta auton perälle pakataan totuttuun tapaan kaksi moottorisahaa. Sen hän osti itselleen äitienpäivälahjaksi. Lapsille sijainti Pentinmäki on tottunut työskentelemään metsässä yksin. päälle. Nyt metsään napataan vielä vanha hyvin palvellut kypärä
En tiedä, onko se varovaisuus sitten pahasta.” Parempana jälkipolville Auton moottori sammuu. Työn jälki näkyy. puneet männikköön, jonka Pentinmäki halusi meille näyttää. Pentinmäki päätti kaataa ja karsia puun. Jossain kaukana kukkuu käki. Kerran Pentimäelle sattui haaveri vanhan pihakuusen kanssa. Muutamien vuosien päästä metsää odottaa päätehakkuu. Etenkin Jalasjärven metsät ovat kivikkoisia ja kuoppaisia, joten vahinkoja voi sattua. Tämä on tärkeä turvatoimi, sillä Pentinmäki asuu nyt yksin tilalla. Metsälehti Makasiini 11 10175_.indd 11 10175_.indd 11 2.6.2023 12.20 2.6.2023 12.20. Kaato sujui mallikkaasti, mutta Pentinmäen karsiessa puuta oksa petti rungon alta ja puu kierähti emännän jalalle. ”Ensimmäiset kerrat onnettomuuden jälkeen pidin moottorisahaa kauhean kaukana. Kun kuivuus hieman hellittää, vuorossa on raivausta Kauhajoen tilalla. Rytäkässä murtui sääriluu. Pentinmäki on käynyt metsässä viimeksi äitienpäivänä, istunut mättäällä ja ihaillut kasvua. ”Aina sitä toivoo, että metsän jättäisi parempana kuin sen on itse saanut, mutta on se sellainen työmaa. Myrsky oli katkaissut siltä latvan ja raiskion näköinen puu häiritsi silmää. Pentinmäki kävi puolisonsa kanssa siivomassa metsän ja keräämässä puut polttopuiksi. Olemme saaAnneli Pentinmäki valmistui metsätalousyrittäjäksi jouluna 2022. Siellä havupuutaimikon ylle kasvaneet koivut saavat kyytiä.. Vaikka jokin paikka on hyvin hoidettu, aina pitää jonnekin keretä.” Leikattu jalka jaksaa jo hyvin metsätyöt. si hän kuittaa tulleensa kotiin. Alikasvoskoivuissa on hiirenkorvat, ja metsä on herännyt loistoonsa talven jäljiltä. l ANNELI PENTINMÄKI IKÄ 60 vuotta VUOTEEN 2020 Pentinmäen maitotilan emäntä HOITAA oman ja puolison kotitilan metsiä Kauhajoella ja Jalasjärvellä METSÄNHOITOyhdistys Lakeuden valtuuston jäsen LESKI , perheeseen kuuluu kolme lasta ja kolme lastenlasta HARRASTAA metsänhoitoa, puutarhanhoitoa, pyöräilyä, uimista sekä käsitöitä. Emännän katseesta näkee, että hän on tyytyväinen. Pyry-myrsky katkoi aikanaan puista latvoja. Paluu metsätöihin jännitti, mutta Pentinmäki pakotti itsensä uudelleen moottorisahan kahvoihin
”Loputkin kuusemme kuolevat lähivuosina”, sanoo Ala-Saksin maakunnan metsäviraston lehdistövastaava Michael Rudolph. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA SAMI KARPPINEN » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini 10166_.indd 12 10166_.indd 12 2.6.2023 12.29 2.6.2023 12.29. Puuta on ollut tarjolla runsaasti, joten ne ovat tehneet hyvää tulosta. Suomessa sahattiin viime vuonna 11 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa. Maan tärkeimpiin kuusialueisiin kuuluvassa Harz-vuoristossa 80 prosenttia kuusista on kuollut viidessä vuodessa. Heijasteita tuhosta on saatu myös Suomeen. Hän arvioi, että sahaostoksilla keskieurooppalaiset sahayritykset haluavat turvata toimintansa jatkumisen ja raaka-aineen saannin tulevaisuudessa. Viidessä vuodessa kirjanpainajat ovat tuhonneet yli viidenneksen Saksan miljardin kuution kuusivaroista. KIRJANPAINAJAT hävittävät kuusikoita Saksassa. Nyt tuho on etenemässä kohti maan arvokkaimpia kuusialueita Baijerissa. YLI VIIDENNES MENETETTY Saksalaiskuusikoiden tuhot voivat merkitä runsauden päiviä suomalaisille sahoille ja metsänomistajille – tai kurjuutta, jos tuhot leviävät meillekin. ”Lyhyellä aikavälillä tämä on ollut kilpailuetu Keski-Euroopan sahoille. Tuhopuun tulva on kasvattanut Saksan hakkuita 50 prosenttia vuoden 2018 jälkeen. Tämän vuoksi keskieurooppalaiset ovat ostaneet meikäläisiä sahayrityksiä, viimeisimpänä Pölkky Oy:n Kuusamosta”, sanoo Keitele Groupin toimitusjohtaja Matti Kylävainio. ”Ensin pitäisi tietää, mitä meidän metsillemme tapahtuu.” Saksa on ollut Euroopan suurin sahatavaran tuottaja 22 miljoonan kuution vuosituotannollaan. Pidemmän aikavälin vaikutuksia – esimerkiksi tuleeko suomalaisesta kuusesta kultaakin arvokkaampaa, jos kuusta ei enää Keski-Euroopasta saa – on Kylävainion mukaan vaikea ennustaa
”Lyhyellä aikavälillä tämä on ollut kilpailuetu KeskiEuroopan sahoille.” Matti Kylävainio, Keitele Group 80% Harz-vuoriston kuusista on kuollut viidessä vuodessa 2012 2014 2016 2018 2020 2022 Saksan hakkuumäärät nousseet tuhopuun imussa Milj. Harz-vuoristossa kuusikoiden kohtalo on ollut musertava. m 3 100 75 50 25 Lä hd e: St at ist isc he s Bu nd es am t (D es ta tis ), 20 23 Vuotuinen hakkuumäärä Tuhopuun hakkuut Metsälehti Makasiini 13 10166_.indd 13 10166_.indd 13 2.6.2023 12.29 2.6.2023 12.29. Nyt rannaton avohakkuualue oli vielä viisi vuotta sitten vihantaa kuusikkoa
Uusi hallitusohjelma tuonee heikennyksiä metsätalouden edistämiseen, metsäneuvos Erno Järvinen arvioi. Leikkauksilla on toteutuessaan negatiivisia vaikutuksia käytännön metsänhoitotoimien toteutukseen. Puuntuotannon tukien ja Suomen metsäkeskuksen valtionavun leikkaaminen ovat olleet esillä. Nämä ovat olleet metsäpolitiikan painopisteitä ja ovat myös tulevaisuudessa, mutta toki metsäpolitiikka on paljon muutakin.. Jatkossakin metsien kasvu, uusiutuminen, monimuotoisuus ja metsätuhojen torjunta ovat tärkeitä. Lisäksi puuntuotannon tukia on viime vuosina jäänyt merkittävästi käyttämättä. Muuttuuko metsäpolitiikassa ns. Onko yhtään aihetta iloon. Toisaalta on ollut ennakoitavissa, että valtiontalouden heikko tilanne johtaa leikkauksiin myös metsätalouden hallinnonalalla. ääni kellossa. Kuulemisista jäi myönteinen kuva, sillä niissä tunnistettiin metsäalan kasvumahdollisuudet ja kansallisen metsästrategian kärkihankkeet metsien kasvun lisäämisestä, talousmetsien elonkirjon parantamisesta sekä metsäalan uudistumisesta ja kilpailukyvystä. SE PP O SA M U LI ERNO JÄRVINEN KUKA: maaja metsätalousministeriössä metsäja bioenergiayksikön päällikkö, metsäneuvos MITÄ: päätehtäviä yksikön johtaminen sekä metsäpolitiikan valmistelusta vastaaminen MIKSI: osallistunut hallitusneuvotteluihin virkamiesasiantuntijana » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 10167_.indd 14 10167_.indd 14 2.6.2023 12.32 2.6.2023 12.32. l MIKKO HÄYRYNEN MUUTTUUKO METSÄPOLITIIKAN SUUNTA. Metsätalouden määrärahoihin on tulossa merkittäviä leikkauksia, mutta niiden kohdentumisesta ei ole vielä tarkempaa tietoa. 1 2 3 4 Mikä on valmisteilla olevan hallitusohjelman suurin yllätys. Romuttavatko leikkaukset metsätalouden edistämisen
Viime vuonna tuhohakkuista ilmoitettiin lähes 4 000 hehtaarilla, samalla 2010-luvun alkuvuosien ennätykset rikkoutuivat. Entistä pahemmaksi tilanne kävisi, jos alkukesästä syntyneen kirjanpainajapolven tuottama niin sanottu toinen sukupolvi ehtisi sukukypsäksi ennen syksyä. Yliojan mukaan tilanne voisi tällä hetkellä olla nykyistäkin huonompi. ”Viime vuosina meillä ei ole kuusialueella ollut merkittäviä myrskyjä, vaan tuhojen lisääntyminen on johtunut pelkästään säistä. Tilanne voisi olla merkittävästi pahempi, jos pohjoisen mäntyalueilla suuria tuhoja tehnyt Paula-myrsky (2021) olisi iskenyt Etelä-Suomen kuusikoihin.” HELLEKESIEN KÄÄNTÖPUOLI Kuivat ja kuumat kesät ovat nostaneet kirjanpainajakannat ennätystasolle. Viileä kevät ei pysäytä Kuluvan kevään pitkään jatkunut viileys ei riitä pysäyttämään tuhojen leviämistä, Ylioja arvioi. Epidemia on vaarassa laajentua entisestään, jos kesäkuusta tulee lämmin ja kuiva.” Tällöin keväällä parveilun aloittanut kirjanpainajasukupolvi ehtii tuottaa kahdet jälkeläiset, mikä vahvistaa kantoja entisestään. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ 2002 2022 Hyönteistuhoista johtuvat metsänkäyttöilmoitukset, kohteet 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Kokkola Turku Pori Tampere Lahti Hämeenlinna Jyväskylä Joensuu Kuopio Seinäjoki Vaasa Kajaani Helsinki Kokkola Turku Helsinki Pori Tampere Lahti Hämeenlinna Jyväskylä Joensuu Kuopio Seinäjoki Vaasa Kajaani Hyönteistuhoista johtuvat metsänkäyttöilmoitukset, hehtaarit Lä hd e: Su om en m et sä ke sk us » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 10168_.indd 15 10168_.indd 15 2.6.2023 12.54 2.6.2023 12.54. Sellaisesta ei Suomessa vielä ole merkkejä. ”Aiempi epidemia johtui pääosin runsaista myrskytuhoista. Ilmoitettujen tuhohehtaarien määrä on kasvanut jo neljä vuotta. Viime vuoden ennätyksellisen kirjanpainajaesiintymän taustalla ovat kuumat ja kuivat kesät”, sanoo tutkija Tiina Ylioja Luonnonvarakeskuksesta. Yliojan mukaan metsänkäyttöilmoitusten hehtaarimäärä on yliarvio tuhoalan laajuudesta, koska tuhoalueiden ympäriltä korjataan myös tervettä puustoa kirjanpainajien pysäyttämiseksi. ”Kirjanpainajia talvehti viime kesän jäljiltä runsaasti. SUOMEN metsäkeskuksen metsänkäyttöilmoitusaineistot paljastavat, että kertaalleen laantunut kirjanpainajainvaasio on kääntynyt uuteen nousuun
Merkkaaja on ajellut laittomasti ajouraa ja peltoa pitkin paikalle.” Moriz ”Se on sitä nykypäivän laajennettua jokamiehenoikeutta Suomessa!” Visakallio ”Olen nähnyt, että pölliautokuskit merkkaavat kääntöpaikalla tms. MAANKÄYTTÖSEKTORI TAAS HIILINIELU W IK IM ED IA CO M M O N S Pitkäkuituisen valkaistun havusellun viitehinta on pudonnut Kiinassa 29 prosenttia viime vuoden lopulta. Metsälehti.fi:n kuvapalstalla pohdittiin punaisen maalitäplän syntyhistoriaa. Niissä kyllä yleensä joku fluoriväritys.” Kunttakerros ”VMI-mittauspisteen kohdistusmerkki. olevia varottavia kiviä tai kantoja maalilla. Niiden vuoksi metsämaan nettonielu kasvoi parilla miljoonalla tonnilla kymmeneen miljoonaan hiilidioksiditonniin. Mittauspisteen etsimisessä käytetään apuna tällaisia punaisia merkkejä, joita kiviin tai muihin kiinteisiin kohteisiin laitetaan. -29% HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Mikähän on kyseisen metsään ilmestyneen merkin tarkoitus. Lähde: FOEX » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 10169_.indd 16 10169_.indd 16 2.6.2023 12.59 2.6.2023 12.59. Maankäyttösektorin hiilinielu oli viime vuonna miljoona hiilidioksiditonnia, kun se vuosi aikaisemmin oli puolen miljoonan tonnin verran päästölähde. Inventoinnissa on käytössä kiinteitä sekä satunnaisia mittauspisteitä. Muutoksen taustalla ovat viime vuonna kahdella prosentilla vähentyneet hakkuut. KUKA MAALASI MERKIN. Mittauspisteen kohdalle on maahan upotettu muoviputken pätkä, jonka kohdalta mittaus tehdään. Nimimerkki Morizin metsässä oli kiveen ilmestynyt maalitäplä. ” VesaLeinonen ”Kanna se murkula naapurin ikimetsään, saadaan hyviä kasvulukuja.” Ola Pallonivel ”Olisiko motokuski testannut värimerkkauslaitteen toimivuutta?” Mehtäeläin ”Selvä laittomuus ja omaisuudensuojan rikkomus!” Petkeles UUTINEN maankäyttösektorin eli maankäytön ja metsätalouden muuttumisesta vuonna 2021 päästölähteeksi herätti paljon huomiota. Luonnonvarakeskuksen pikaennakkotietojen mukaan sektori on palannut jälleen hiilinieluksi, vaikkakin niukasti
Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. Ensin pohditaan kuusen tulevaisuutta. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. VERKOSSA » Metsälehti Makasiini 17 UUSI Muuttuvat metsät -podcast pohtii ilmastonmuutoksen vaikutusta metsiin. Lisäksi tarkastellaan, miten metsien avulla ilmastonmuutosta voidaan hillitä ja vähentää sen vaikutuksia esimerkiksi kaupungeissa. Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Uudet jaksot julkaistaan noin kahden viikon välein. Ensimmäisen, kesäkuun alussa ilmestyvän jakson teemana on kuusi ilmastonmuutoksen kourissa ja samaan aikaan julkaistavassa toisessa jaksossa perehdytään metsien avulla tuotettaviin päästökompensaatioihin. Haastattelujen parhaat palat kuullaan noin 20 minuutin mittaisissa jaksoissa. Muuttuvat metsät -podcast tulee kuunneltavaksi Metsälehden verkkosivulle (metsalehti.fi) kesäkuun aikana. Sarjan ovat Metsämiesten säätiön tuella tuottaneet toimittajat Aino Ässämäki ja Pi Mäkilä, jotka perehtyivät aiheeseen haastattelemalla useita tutkijoita ja asiantuntijoita. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. . Myöhemmin julkaistavissa jaksoissa käsitellään metsätuhoja, kaupunkimetsien merkitystä kuumenevassa ilmastossa, metsälainsäädäntöä sekä rahkasammalen ihmeellistä kykyä sitoa kasvihuonekaasuja. Ässämäki on jo vuosia metsäalan liemissä keitelty metsänomistaja ja Mäkilä taas kokenut toimittaja, joka on suhtautunut ilmastonmuutokseen vakavasti lähes koko elämänsä ajan. MITEN KUUSI PÄRJÄÄ. Sarjassa tekijät kommentoivat jaksojen teemoja omista näkökulmistaan. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. 09 315 49 840). Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Metsälehden verkkosivuilta löytyvässä podcast-sarjassa puhutaan metsistä ja ilmastonmuutoksesta. Muuttuvat metsät -sarjan ovat tuottaneet toimittajat Aino Ässämäki ja Pi Mäkilä. 10170_.indd 17 10170_.indd 17 2.6.2023 13.02 2.6.2023 13.02. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. Juttu avautuu uuteen näkymään
MITÄ TAIMIA TULIKAAN ISTUTETTUA. Taimierä N22109Z lähti Orimattilasta käpyinä Saarijärvelle ja koukkasi siemeninä Rovaniemen kautta Nurmijärvelle. Lopulta osa erän taimista päätyi taimivakkaan ja maahan Pornaisissa. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » TAIMEN TIE 10171_.indd 18 10171_.indd 18 3.6.2023 14.02 3.6.2023 14.02
Istutusala päätehakattiin vuonna 2022 ja laikutettiin tänä keväänä. Tuomo Kärpänen kastelee männyntaimet ennen istutusta. ”Nautin metsätöistä. Istutusten lisäksi metsissä on vuosien varrella tullut tehtyä niin taimikonraivauksia kuin hankintahakkuitakin. Taimet yhdistys tilasi Fin Forelialta, Mellanå Plantilta ja Pohjan Taimelta. Opas löytyy osoitteesta metsainfo.luke.fi/fi/vilpas. Suuri osa kuusista kelpasi hakkuuvaiheessa enää energiahakkeeksi. Sama toistuu seuraavassa laikussa. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » TAIMEN TIE 10171_.indd 20 10171_.indd 20 3.6.2023 14.02 3.6.2023 14.02. Kaikkiaan 7 000 männyntaimesta on pian istutettu 3 000. Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta löytyvästä Metsänviljelijän oppaasta voi käydä katsomassa, mistä siemenalkuperästä alkunsa saaneita männyntaimia omaan metsään kannattaa istuttaa. Kärpäsellä on meneillään kevään neljäs istutuspäivä. Se jäi kitukasvuiseksi.” Päätehakkuuseen Kärpänen päätyi kuusikossa vuonna 2021 alkaneen kirjanpainajatuhon takia. Uudistusalalla käymään tullut yhdistyksen operaatioesimies Paula Pusula kertoo, että yhdistys tilasi täksi kevääksi kaikkiaan 750 000 taimea. Istuttamansa taimet Kärpänen tilasi Metsänhoitoyhdistys Uudenmaan kautta. Tämä on tosin varmaan viimeinen istutus, jonka teen itse.” Männyn suosio kasvussa Toukokuun puolivälin aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Keväisin tarvittava taimimäärä riippuu pitkälti siitä, miten paljon päätehakkuita edellisvuonna on tehty. Uudistusalalla kasvoi ennen hakkuuta kuusikko, mutta Tuomo Kärpänen vaihtoi puulajin mäntyyn. Uudistusalalla on pienestä tuulenvireestä huolimatta lämmin. Paikalla kasvoi ennen hakkuita kuusikko, mutta Kärpänen päätti vaihtaa puulajin mäntyyn. Nyt meneillään oleva istutusurakka on Kärpäsen seitsemäs. ”Kuusi oli tällä paikalla väärä puulaji. Hankintahakkuista Kärpänen on luopunut, mutta istutustyön teettäminen ei tullut mieleenkään. Metsänhoitoyhdistys Uudenmaan täksi kevääksi tilaamien taimien määrä on Pusulan mukaan tavanomainen. Metsänviljelyssä käytettävät männyntaimet ovat käytännössä aina yksivuotiaita, mutta kuusentaimia on saatavilla TIESITKÖ. Hän arviTuomo Kärpänen istuttaa tänä keväänä 7 000 männyntaimea. Valtaosa taimista on kuusta, mutta männyn ja koivun istutusmäärät ovat Pusulan mukaan olleet viime vuosina nousussa. PP OTTIPUTKI kalahtaa muutaman kerran kiveen ennen kuin metsänomistaja Tuomo Kärpänen löytää laikusta sopivan istutuskohdan. Pornaisissa Uudellamaalla sijaitsevan neljän hehtaarin suuruisen uudistusalan maaperä on kivinen, mutta Kärpästä se ei lannista. Ilman hattua ja valkoista paitaa istuttamisesta ei Kärpäsen mukaan tulisi mitään. Tämän ikäisenä ei kannata enää yrittää tehdä ennätyksiä”, 78-vuotias Kärpänen toteaa. ”Istutan päivässä kahdeksan tuntia. oi, että taustalla ovat sekä kuusen pahin tuhohyönteinen kirjanpainaja että kuusen pahin lahottajasieni juurikääpä. Aamupäivän urakka, 500 männyntaimen istutus, on kohta valmis
KESKIja vähimmäispituus = Taimien keskija vähimmäispituus KASVATUSTIHEYS = Taimien kasvatustiheys taimitarhalla SISÄLTÖ käsitelty haitallisella… = Taimet on käsitelty tukkimiehentäin torjuntaaineella. TAIMIETIKETIN SISÄLTÖ A PINUS SYLVESTRIS = Kasvilajin tieteellinen nimi B FI-50898 = Maakoodi ja kasvipassin myöntäjän rekisterinumero C N22109Z = Taimierän tunnus N = Nurmijärvi, 22 = kylvövuosi 2022, 1 = mänty, 09 = mäntyerän numero, Z = tukkimiehentäikäsittely D FI = Alkuperämaan koodi PL81 = Taimikennon malli MV-AINEISTON luokka Testattu = Metsänviljelyaineisto eli taimien kylvössä käytetyt siemenet ovat 1,5. Metsälehti Makasiini 21 10171_.indd 21 10171_.indd 21 3.6.2023 14.02 3.6.2023 14.02. sukupolven siemenviljelyksiltä. Taimietiketti kertoo alkuperän Kärpäsen taimivakka on tyhjentynyt ja hän suuntaa istutusalalle pysäköidyn maataloustraktorin luo hakemaan aamupäivän viimeiset taimet. Kasvatuspaikaksi on merkitty Nurmijärven taimitarha. Kun ne on istutettu, on aika käydä kotona lounaalla ja tuoda uudistusalalle uudet taimet. Paula Pusula tutkii taimilaatikon taimietikettiä. Sen vuoksi tänä vuonna istutettavat taimet on tilattu jo vuonna 2021. Istuttamiensa taimien alkuperää Kärpänen ei ole pohtinut sen enempää. ”Eränumerosta on hyötyä, jos huomataan, että taimien kasvussa on ongelmia. PERUSAINEISTO = Taimien kylvössä käytetyt siemenet SV 407 = Siemenviljelyksen tunnus SIJAINTI = Siemenviljelyksen sijainti KÄYTTÖALUE (lämpösumma) 1150-1350 = Taimet sopivat alueelle, jolla lämpösumma on 1150-1350, eli eteläiseen Suomeen. ”Mutta kyllä tällaisia tuomojakin löytyy”, Pusula sanoo. Tilaamistaan taimista yhdistys istuttaa hänen mukaansa valtaosan, tänä vuonna noin 500 000 taimea. Silloin taimitarhalla voidaan selvittää, onko taimille tapahtunut jotain”, Pusula sanoo. sekä yksiettä kaksivuotiaina. Taimia tilataan sen mukaan, miten metsänomistajilta tulee ennakkotilauksia. Paula Pusulan mukaan metsänomistajat kyselevät harvoin taimien alkuperästä. Kaikkia tietoja ei maallikko osaa tulkita, mutta sen taimietiketistä huomaa heti, että laatikko sisältää männyntaimia. Taimierän numero on N22109Z. Hän kertoo luottaneensa siihen, että metsänhoitoyhdistys tilaa paikalle sopivat taimet. Koko päivän taimia ei kannata tuoda uudistusalalle kerralla, sillä ne ehtisivät kuivua auringonpaisteessa. Kasvinterveyslain mukaan kaikissa taimilaatikoissa on kuitenkin oltava niin sanottu taimietiketti, josta taimien alkuperä selviää. Jonkin verran tilataan ylimääräisiäkin”, Pusula kertoo. ”Lopullinen tarkastus taimimääriin tehdään istutusvuoden tammikuussa. Kärpäsen taimilaatikoiden taimietiketistä löytyy tietoa niin taimien paakkutyypistä, käyttöalueesta, keskija vähimmäispituudesta kuin kasvatustiheydestäkin
Kaksi päivää kylvöä ”Tämä oli sellainen sattumaerä”, muistelee taimiyhtiö Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen katsellessaan metsänomistaja Tuomo Kärpäselle toimitettujen taimilaatikoiden taimietikettiä. Taimierän N22109Z taimet kylvettiin kennoihin, joihin mahtuu kaikkiaan 81 taimea. Pienimmillään taimia on erässä 10 000, enimmillään useampi miljoona”, Salminen sanoo. Siemenet kylvetään taimitarhalla taimikennoihin. Taimitarhapäällikkö Fanni Palomäki kertoo, että taimierän kylväminen kesti kaksi päivää ja siemeniä kului lähes 1 240 000. Sattumalla hän tarkoittaa sitä, että kaikki ei mennyt taimierän tuotannossa ihan perinteisellä tavalla. Yleensä ongelmat taimien kasvussa johtuvat kuitenkin siitä, että taimet ovat päässeet kuivumaan ennen istutusta tai niitä ei ole istutettu riittävän syvälle. Männyntaimien kysyntä on viime vuosina kasvanut, kertoo Timo Salminen. ”Taimierien koko vaihtelee. Taimet kylvetään hallirakennuksessa sijaitsevalla kylvölinjastolla ja siirretään sitten kasvihuoneisiin kasvamaan. Taimien kylvö sujuu pitkälti koneellisesti. Sillä kasvaa vartteita 31 pluspuusta, ja sieltä kerättyä männynsiementä voidaan käyttää eteläisen Suomen alueella. Helsinki Lahti Hämeenlinna Käyttöalue Siemenviljelys Pluspuu Lä hd e: Ru ok av ira st o Siemenviljelys Sv407 sijaitsee Orimattilassa. Nurmijärven taimitarhan hallirakennuksessa sijaitsee kylvölinjasto, joka täyttää taimikennojen kolot ensin turpeella, painaa jokaiseen koloon siemenenmenevän kuopan, tiputtaa jokaiseen kuoppaan yhden siemenen ja peittää sieTaimien kylvö sujuu Fin Forelian Nurmijärven taimitarhalla pitkälti koneellisesti. Taimierä N22109Z – johon siis myös Kärpäsen istuttamat männyntaimet kuuluvat – kylvettiin 1. kesäkuuta vuonna 2022. 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » TAIMEN TIE 10171_.indd 22 10171_.indd 22 3.6.2023 14.02 3.6.2023 14.02. Salminen istuu kahvipöydässä yhtiön Nurmijärven taimitarhalla – samalla tarhalla, jolla Kärpäsen istuttamat männyntaimet on kasvatettu
Vuonna 2022, jolloin taimierää N22109Z oltiin siirtämässä hiekkakentältä pakkasvarastoon, sää kuitenkin yllätti. Sinä aikana taimia kasteltiin ja lannoitettiin. Kuusentaimet kattavat Fin Forelian taimituotannosta edelleen noin 70 prosenttia. Taimien kastelu ja lannoitus jatkuvat hiekkakentällä, mutta syyskuussa lannoitteet vaihdetaan typpipitoisista enemmän fosforia ja kaliumia sisältäviksi. Lokakuun puolivälin ja joulukuun alun välisenä aikana taimet kuljetetaan pois hiekkakentältä, käsitellään tukkimiehentäin torjunta-aineella, pakataan taimilaatikoihin ja siirretään pakkasvarastoon odottamaan seuraavan kevään istutusta. Se saa taimet valmistautumaan talveen. ”Ruotsissa mäntyä istutetaan jo enemmän kuin kuusta. menet lopulta sahanpurulla. Se heijastuu meidänkin tuotantoomme”, Salminen sanoo. Kasvihuoneista taimet siirretään hiekkakentälle karaistumaan. Kylvölinjaston alussa on turvepaalin menevä säiliö, josta turvetta annostellaan linjastolla kulkeviin taimikennoihin. Taimet istutetaan taimitarhalla turpeeseen, kertoo Timo Salminen. Siellä niitä kastellaan ja lannoitetaan. Ulkona sijaitsevalle hiekkakentälle taimet siirrettiin heinäkuun alussa karaistumaan ja kasvamaan pituutta. Taimet pakataan loppuvuodesta taimilaatikoihin ja siirretään pakkasvarastoon. Jos pahoja kirjanpainajatuhoja tulee lisää, heilahtaa männyn kysyntä kuitenkin ylöspäin.” Sää muutti suunnitelmat Taimierä N22109Z vietti kasvihuoneessa kuukauden. ”Aika marginaalista kuusen osuuden painuminen on. Kuusi yhä suosituin Toukokuun puolivälissä muutaman sentin mittaiset männyntaimet erottuvat kasvihuoneessa heleän vihreinä sahanpurun seasta. Lämpötila laski pakkasen puolelle ja pysyvä lumipeite satoi jo marraskuun puolivälissä. Vuosi sitten samassa kasvihuoneessa kasvoi taimierän N22109Z taimia, mutta nyt kasvatettavana on Ruotsiin meneviä taimia. Männyntaimien kysyntä on hänen mukaansa kasvanut viime vuosina myös Suomessa, samoin koivuntaimien kysyntä. ”Sahanpuru tasaa siementen kosteusolosuhteita, jolloin ne itävät paremmin”, Salminen kertoo. Viimeiset taimierän N22109Z taimikennot jäätyivät kiinni hiekkakenttään. ###Metsälehti Makasiini 23 10171_.indd 23 10171_.indd 23 3.6.2023 14.02 3.6.2023 14.02
. Taimien laatuun hieman poikkeukselliset tuotanto-olosuhteet eivät kuitenkaan vaikuttaneet. YHTÄ siemenkiloa varten tarvitaan 150–160 litraa männynkäpyjä. Vesi ja lannoitteet kulkevat hiekkakentälle radalla. Pakkasvarastoon ne siirrettiin heti, kun taimikennot saatiin irti maasta”, Salminen kertoo. 5. PORNAINEN Tuomi Kärpäsen uudistusala . Osa männyntaimista on viettänyt talven ulkona. 4. 2. 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » TAIMEN TIE 10171_.indd 24 10171_.indd 24 3.6.2023 14.03 3.6.2023 14.03. Kirjainja numeroyhdistelmä kertoo, miltä siemenviljelykseltä taimierän kylvössä käytetyt siemenet ovat peräisin. ”Taimierän häntäpään annettiin olla hiekkakentällä talven yli. Taimikennoon työnnetyssä pienessä kyltissä lukee Sv407 – sama kirjainja numeroyhdistelmä kuin Kärpäselle toimitettujen taimilaatikoiden taimietiketissä. SAARIJÄRVI Siemen Forelian karistamo Näin Tuomo Kärpäsen taimet matkasivat käpyinä, siemeninä ja taimina ennen kuin ne päätyivät istutusalalle Pornaisiin. ORIMATTILA Siemen Forelian siemenviljelys Sv407 . ROVANIEMI Siemen Forelian siemenvarasto 1. ”Ruotsiin menevät taimet kasvatetaan hieman eri tavalla kuin Suomeen kasvatettavat taimet. TIESITKÖ. Nyt toukokuun puolivälissä hiekkakenttä on melko tyhjä. Silmiin osuu kuitenkin erä Ruotsiin meneviä männyntaimia. . NURMI JÄRVI Fin Forelian taimitarha . Tämä siis teki taimierästä N22109Z sattumaerän. Aluskasvillisuuden kilpailu on kovaa varsinkin Etelä-Ruotsissa, joten siellä tarvitaan isompia taimia”, Salminen sanoo. Ne ovat viettäneet talven kentällä. . Pitkä matka Fanni Palomäki esittelee kasvihuoneessa kasvavia Ruotsiin meneviä männyntaimia
Pikkukävyt ovat kehittyneet vuoden 2022 emikukinnoista. ”Leikkaaminen vie osan sadosta, mutta siemenpuita on pakko leikata, jotta niiden latvus pysyy mahdollisimman terveenä ja tuottavana”, Pulkkinen sanoo. Rujo ulkomuoto kuuluu siemenviljelyksillä kuitenkin asiaan. Lisäksi mäntyjä on juuri leikattu, mikä pienentää satoa entisestään. Metsälehti Makasiini 25 10171_.indd 25 10171_.indd 25 3.6.2023 14.03 3.6.2023 14.03. Männynoksien päissä olevista pikkukävyistä kehittyy tänä vuonna varsinaisia käpyjä. Metsistämme valittiin jalostukseen tuhansia nopeakasvuisia ja laadukkaita puuyksilöitä eli pluspuita. Se on niin sanottu puolentoista sukupolven siemenviljelys eli edustaa metsänjalostuksen huippua. Viimeksi, kun kävin täällä, ne olivat vielä pieniä ja ruskeita”, sanoo Siemen Forelian toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen ja katsoo männynoksan päässä olevia noin puolen senttimetrin mittaisia pikkukäpyjä. Pluspuista liikkeelle Metsänjalostus alkoi Suomessa 1940-luvulla. Se on kulttimaineessa myös Ruotsissa.” Sato kypsymässä ”Nämä ovat jo hieman vihertyneet ja lähteneet turpoamaan. Mäntyjen oksilla näkyy yksittäisiä pikkukäpyjä, kun niitä hyvänä siemenvuonna saattaa olla vierekkäin kolme tai neljä. Päältäpäin sitä ei tosin uskoisi: latvastaan katkaistut männyt ovat mutkaisia ja paksuoksaisia. Täältä ovat peräisin siemenet, joista Tuomo Kärpäsen Pornaisiin istuttamat männyntaimet ovat saaneet alkunsa. Niiden juuristo ja rungon alaosa kuuluvat tavalliselle puulle, mutta rungon yläosa on saanut alkunsa hyväksi havaitun puuyksilön oksasta. Huippusatoa siemenviljelykseltä ei tänä vuonna ole tulossa. ”Sv407 eli Ruhala on Etelä-Suomen parhaita siemenalkuperiä. Tänä vuonna pikkukävyistä kehittyy varsinaisia käpyjä, jotka varistaisivat siemenensä kevätkesällä 2024, ellei niitä kerättäisi talteen jo tämän vuoden syksyllä. Orimattilan siemenviljelys perustettiin vuonna 1998. Näiden pluspuiden vartteista perustettiin 1960ja 1970-luvuilla niin sanotut ensimmäisen sukupolven siemenviljelykset. Viljelyksellä kasvavien mäntyjen latvuksia on juuri leikattu. Pulkkisen tarkkailemat pikkukävyt kuuluvat yhdelle siemenviljelyksellä kasvavista siemenpuista. Siemenviljelykselle istutetut männyt ovat syntyneet varttamalla. Nyt ollaan Siemen Forelian siemenviljelyksellä Sv407 Orimattilassa Päijät-Hämeessä. Siemen Forelian Orimattilan siemenviljelykseltä ei ole tänä vuonna tulossa huippusatoa, ennakoi Mikko Pulkkinen
Karistamossa kävyt laitetaan karistuslaitteeseen, jonka lämpö saa käpysuomut aukeamaan ja siemenet irtoamaan kävyistä. Siemenet olivat painavia, eli sisälsivät runsaasti ravintoa, ja siementen itävyysprosentti oli lähellä sataa”, hän sanoo. Siemen Forelian männyn siemenviljelyksistä 840 hehtaaria on ensimmäisen ja 310 hehtaaria puolentoista sukupolven siemenviljelyksiä. Orimattilan siemenviljelyksellä kasvavat siemenpuut on vartettu Luonnonvarakeskuksen (Luke) Haapastensyrjän toimipaikassa vuonna 1996. Tuomo Kärpäselle toimitettujen taimilaatikoiden taimietiketistä selviää, että laatikoissa olevat männyntaimet ovat saaneet alkunsa vuoden 2021 siemensadosta. Jokaista pluspuuta edustaa 150 vartetta, eli kaikkiaan parinkymmenen hehtaarin alueella kasvaa 4 650 siemenpuuta. Puolentoista sukupolven siemenviljelysten perustaminen alkoi 1990-luvun lopulla. Lopuksi siemenistä poistetaan lenninsiivet. Siemenviljelykseltä kerätyt kävyt kuljetetaan karistettavaksi Siemen Forelian Saarijärvellä Keski-Suomessa sijaitsevaan karistamoon. ”Samasta pluspuusta vartetut siemenpuut on sijoitettu mahdollisimman kauas toisistaan, ettei itsepölytystä tapahtuisi”, Pulkkinen kertoo. sukupolven siemenviljelyksiltä Alustavasti testattu siemen, 1. 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » TAIMEN TIE 10171_.indd 26 10171_.indd 26 3.6.2023 14.03 3.6.2023 14.03. Jos kyseessä olisi ensimmäisen sukupolven siemenviljelykseltä saatu siemen, lukisi etiketissä ”alustavasti testattu”. Jos taas siemen olisi metsikkösiementä, eli kerätty luonnonmetsistä, lukisi etiketissä joko ”valikoitu” tai ”siemenlähde tunnettu”. Etiketissä lukee ”testattu”. Se oli Pulkkisen mukaan hyvä siemenvuosi. Siemenviljelyksellä kasvaa vartteita 31 pluspuusta. Pohjoiseen ja takaisin Fin Forelian Nurmijärven taimitarha ja Siemen Forelian Orimattilan siemenviljelys sijaitsevat noin tunnin ajomatkan päässä toisistaan, mutta siementen matka siemenviljelykseltä taimitarhalle ei ole aivan suoraviivainen. ”Orimattilassa siementä saatiin kaikkiaan 161 kilogrammaa. Niillä kasvaa parhaiksi todettujen pluspuiden vartteita. sukupolven siemenviljelyksiltä Metsikkösiemen Taimilaatikot kulkevat uudistusalalle tratorilla. Taimietiketistä näkee myös, että taimierän kylvössä on käytetty puolentoista sukupolven siemenviljelykseltä saatua siementä. 30000000 60000000 90000000 120000000 150000000 Kuusen ylivalta jatkuu Metsänviljelyyn toimitettujen taimien määrä vuosina 2006-2022 Eri siemenalkuperien osuudet metsänviljelyyn toimitettujen männyntaimien määrästä vuosina 2006-2022 Kpl Taimia, kpl Mänty Kuusi Rauduskoivu 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 5000000 10000000 15000000 20000000 25000000 30000000 35000000 Lähde: Ruokavirasto Lähde: Ruokavirasto Männyntaimien jalostusaste kasvaa Testattu siemen, 1,5
Siementä myytiin silloin aika lailla kädestä suuhun.” Hirvistä huolta Pornaisissa Tuomo Kärpäsen taimivakka on jälleen tyhjentynyt. Istutusten lisäksi metsissä on tullut tehtyä niin taimikonraivauksia kuin hankintahakkuitakin. Saarijärveltä siemenet matkaavat Siemen Forelian Rovaniemellä Lapissa sijaitsevaan siemenvarastoon. ”Ruhalan tuotosindeksi on Pornaisissa 120. Millaiselta vastaistutettujen männyntaimien tulevaisuus näyttää. Jos nyt lähdetään perustamaan uutta siemenviljelystä, ollaan pitkälti 2100-luvulla, kun siemenviljelyksen siemenistä alkunsa saaneet puut kasvavat vankkana metsänä”, Siemen Forelian Pulkkinen sanoo.. Onneksi kuusta ja koivua tulee luontaisesti”, hän sanoo. HäTyön alla oleva istutusurakka on Tuomo Kärpäsen seitsemäs. Se tarkoittaa 20 prosentin lisäystä puuntuotokseen paikalliseen metsikkösiemeneen verrattuna”, hän sanoo. Kärpänen on kuitenkin hieman huolissaan. Hän osoittaa uudistusalan takana näkyvää nuorta koivikkoa. Sen enempää Kärpänen ei ehdi jäädä harmittelemaan männyntaimien kohtaloa, sillä kotoa hoputetaan lounaalle. Orimattilan siemenviljelykseltä alkunsa saaneiden männyntaimien puuntuotos on Pornaisissa 20 prosenttia parempi kuin paikallisesta metsikkösiemenestä syntyneiden, arvioi Matti Haapanen. Kärpänen nousee traktoriin ja huristaa pian soratietä pitkin kotia kohti. ”Loputtomiin puiden kasvua ei voi nostaa, mutta potentiaalia on vielä. Vuoden 2021 siemensato – josta Kärpäsenkin istuttamat männyntaimet ovat saaneet alkunsa – myytiin nopeasti loppuun. LU KE Metsälehti Makasiini 27 10171_.indd 27 10171_.indd 27 3.6.2023 14.03 3.6.2023 14.03. Istutetaanko Pornaisissa sijaitsevalle uudistusalalle joskus vielä nykyistäkin paremmin kasvavia taimia. Siemenet säilyvät Pulkkisen mukaan käyttökelpoisina parikymmentäkin vuotta, mutta käytännössä ne pyritään myymään mahdollisimman nopeasti. Sinnekin istutettiin alun perin männyntaimet, mutta hirvet veivät ne. ”Vuodet 2018 ja 2019 olivat huonoja siemenvuosia, mutta vuosina 2020 ja 2021 siemensato oli hyvä. ”On hieman kyseenalaista, selviävätkö männyntaimet. ”Yli kymmenen vuotta varastossa olleet siemenet ovat jo harvinaisia”, Pulkkinen sanoo. Luken erikoistutkija Matti Haapanen arvioi, että täisen tekemistä metsänjalostus ei kuitenkaan ole. l Orimattilan siemenviljelykseltä alkunsa saaneet taimet ovat paras mahdollinen valinta Kärpäsen uudistusalalle. On aika lähteä lounaalle ja hakemaan lisää taimia. Entä metsänjalostus
VAIKUTTAJA » Kaukokartoitukselta toivotaan paitsi tietoa puuraaka-aineen määristä myös metsien monimuotoisuudesta, kertoo Tuomo Kauranne. 28 Metsälehti Makasiini 10172_.indd 28 10172_.indd 28 2.6.2023 15.13 2.6.2023 15.13
Kokonaan maastokäynneistä ei kuitenkaan voi luopua, sanoo Arbonautin toimitusjohtaja Tuomo Kauranne. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT JOHANNA KOKKOLA Metsälehti Makasiini 29 10172_.indd 29 10172_.indd 29 2.6.2023 15.13 2.6.2023 15.13. ”IHAN SENTEISSÄ EI VIELÄ OLLA” Kaukokartoitus tarjoaa metsistämme yhä tarkempaa tietoa, jo alle metrin tarkkuudella
Satelliittija ilmakuvien avulla voidaan esimerkiksi erotella eri puulajit toisistaan”, Kauranne kertoo. Taustalla on se, että metsien kaukokartoitus – eli esimerkiksi laserkeilauksen, ilmaja satelliittikuvien sekä droonien avulla tehtävä kartoitus – tuottaa yhä tarkempaa tietoa. ”Maastokäyntien määrä on vähentynyt dramaattisesti. Nyt miljoonan hehtaarin inventointihankkeeseen kerätään tuhat koealaa eli yksi koeala tuhatta hehtaaria kohti”, Kauranne kertoo. Laserkeilaus on lentokoneesta tehtävää mittausta. ”Vielä 30 vuotta sitten harvesterin keräämä tieto tukkija kuitupuun määristä oli ainoa metsästä kerättävä digitaalinen tieto. Alkuvuosina yhtiö panosti varsinkin gps-paikantimilla varustettujen matkapuhelinten kehittämiseen, mutta 2000-luvun alussa Kauranne päätti keskittyä metsien inventointiin ja metsäalan tietojärjestelmien kehittämiseen. Yhä harvemmin metsässä käynti kuitenkin on tarpeen. Mittakeilain lähettää maahan lasersäteitä, joiden avulla maastosta ja puustosta muodostuu kolmiulotteinen kuva. 30 Metsälehti Makasiini 10172_.indd 30 10172_.indd 30 2.6.2023 15.13 2.6.2023 15.13. Päätöstä vauhditti it-kuplan puhkeaminen 1990ja 2000-lukujen taitteessa. Tämän tiedon keräämiseen ja jalostamiseen on erikoistunut myös Arbonaut. Kauranne perusti Arbonautin vuonna 1994. Kerralla mitataan sivultaan 16 metrin mittainen ruutu, joiden kokonaisuutta kutsutaan hilaksi. Ilmakuvista laserkeilaukseen Arbonautin perustamisen aikoihin metsävarojen inventointi perustui maastossa tehtävien mittausten lisäksi lähinnä ilmakuviin. UPM:lle Arbonaut toteutti Suomen ensimmäisen verkkometsäsuunnitelman MetsäSopen ja Metsähallitukselle Suomen ensimmäisen maastotiedon keruuseen tarkoitetun MaastoGIS-mobiilisovelluksen. Vuonna 2003 Arbonautilla oli kaksi pientä tilausta, toinen Metsähallitukselta ja toinen metsäyhtiö UPM:ltä. Ennen jokaiselta metsikkökuviolta piti käydä mittaamassa muutama koeala, jolloin hehtaarille saattoi tulla jopa viisi koealaa. Nyt ilmakuvat on korvattu pitkälti laserkeilauksella. Nyt se tieto saadaan jo ennen hakkuita.” Laserkeilauksen lisäksi metsävaratietoa kerätään varsinkin satelliittikuvien, mutta edelleen myös ilmakuvien avulla. Sen jälkeen tilausmäärät ovat kasvaneet ja yhtiön liikevaihto on noussut noin viiteen miljoonaan euroon. Suurin metsien kartoituksessa tapahtunut muutos on Kauranteen mukaan se, että kun kaikki perustieto metsästä alkaa olla saatavilla digitaalisesti, voidaan maastokäynnit kohdentaa sellaisille kohVAIKUTTAJA » Maik Grabow tarkastelee metsätien tierungon kuntoa laserkeilausaineistosta. ”Satelliittija ilmakuvien avulla voidaan esimerkiksi erotella eri puulajit toisistaan.” TUOMO KAURANNE ARBONAUTIN toimitusjohtaja 65 -vuotias KOTOISIN Kuopiosta, asuu Joensuussa VÄITELLYT tohtoriksi soveltavan matematiikan alalta LUT-yliopistosta, maatalousja metsätieteiden kunniatohtori Itä-Suomen yliopistossa TYÖSKENNELLYT useissa yliopistoissa Suomessa ja ulkomailla ja ollut mukana tuomassa Suomeen ensimmäistä supertietokonetta PERHEESSÄ puoliso, kaksi lasta ja lapsenlapsia HARRASTAA maailmankaikkeuden teorioiden pohtimista SS ELLAISTA aikaa ei tulekaan, että metsävaratietoa voitaisiin kerätä käymättä kertaakaan metsässä, arvioi teknologiayritys Arbonautin toimitusjohtaja Tuomo Kauranne. ”Satelliittikuvien rooli on kasvanut sitä mukaa, kun niiden laatu ja peittävyys on parantunut. Kauranteen mukaan laserkeilaus on luotettava perusmittaväline, jolla saadaan tarkasti puuston kokonaistilavuus, runkojen läpimitat ja kohtuullinen arvio runkojen määrästä
Tällä hetkellä kaukokartoitukselta toivotaan paitsi tietoa puuraaka-aineen määristä myös metsien monimuotoisuudesta. Kauranteen mukaan niin tarkkaa, että tietoturva ja maanpuolustus edellyttävät, että sitä ei jaeta. Kuvassa yrityksen kahvihuoneessa oikealta vasemmalle Tuomo Kauranne, Pakistanista kotoisin oleva Nancy Fazal ja Kroatiasta kotoisin oleva Ana Basic. ”Luotettavaan monimuotoisuuden mittaamiseen on vielä pitkä matka, mutta sitä kohti ollaan menossa. Viime kädessä ekologin tai biologin on todennäköisesti käytävä paikan päällä, mutta maastotyötä saadaan nykyisin kohdennettua paljon aiempaa tarkemmin.” Tarkkuutta paikannukseen Kauranteen mukaan toinen tärkeä sivujuonne on veden käyttäytymisen ennakoiminen niin kangaskuin turvemaillakin. Samalla, kun kaukokartoitusaineiston laatu on parantunut, on metsien kartoituksen hinta pudonnut. ”Lisäksi laserkeilaus mittaa metsän tarkemmin kuin tarkinkaan maastomittaaja, ja laadun tasaisuus on helpompi varmistaa”, hän sanoo. Alle metrin tarkkuutta saa käyttää laskennassa, mutta jakaa sitä ei saa.” Tällainen tarkkuus tarkoittaa käytännössä sitä, että useamman metrin päässä toisistaan olevat puut saa erotettua toisistaan. Esimerkiksi pystyyn kuolleet puut pystytään jo erottelemaan elävien puiden seasta. VAIKUTTAJA » 32 Metsälehti Makasiini 10172_.indd 32 10172_.indd 32 2.6.2023 15.13 2.6.2023 15.13. Kaikkiaan kyse ei Kauranteen mukaan ole niinkään ekologisesti arvokkaiden kohteiden löytämisestä kuin siitä, että pyritään tunnistamaan, missä tällaisia kohteita voisi olla. Sama onnistuu myös maahan kaatuneiden puiden osalta, kunhan ne eivät ole lahonneet kovin pitkälle. Kun sellaisia löytyy, voidaan arvioida, millainen eliölajisto paikalla viihtyy. Sitä voidaan arvioida vertailemalla sademääriä ja maastonmuotoja toisiinsa. ”Veden käyttäytyminen vaikuttaa paitsi kasvillisuuteen myös metsän kulArbonautissa työskentelee ihmisiä 20 eri maasta. Kaikkea tietoa ei jaeta Miten tarkkaa tietoa kaukokartoitus tällä hetkellä tuottaa. kukelpoisuuteen eri vuodenaikoina ja metsälajistoonkin.” Viime aikoina keskusteluun on noussut myös se, millaisille maille jatkuva kasvatus sopii. Kun puulajit saadaan satelliittitai ilmakuvien avulla eroteltua toisistaan, voidaan metsistä etsiä esimerkiksi monimuotoisuudelle tärkeitä lehtipuuryhmiä. ”Ihan senttimetreissä ei vielä olla, mutta alle metrin tarkkuudella tietoa saa kerättyä. Yksi tärkeimmistä lähitulevaisuuden kehitysaskeleista on saada metsäkoneet paikantamaan, missä niiden koura liikkuu. Silloin hakkuukoneen tuottaman tiedon voi yhdistää riittävällä tarkkuuArbonaut on tuottanut merkittävän osan Suomen metsäkeskuksen avoimesta aineistosta. Vielä 15 vuotta sitten Suomen metsäkeskuksen toteuttama metsävaratiedon tuottaminen maksoi Kauranteen mukaan 15 euroa hehtaarilta, nykyisin enää kolme euroa hehtaarilta. teille, joilla kaukokartoitustiedon arvioidaan olevan vähiten luotettavaa. Nyrkkisääntö on, että mitä monipuolisempi metsä on ja mitä enemmän siellä on puulajeja, sitä enemmän maastomittauksia tarvitaan. Kauranteen mukaan kaukokartoituksen avulla voidaan sulkea pois ne alueet, joilla aluspuusto on liian pientä tai puuttuu kokonaan
Joensuu tunnetaan Euroopan metsäpääkaupunkina ja rakkaudellakin oli osansa paikanvalinnassa: Kauranteen puoliso on kotoisin Kolin kansallispuiston keskeltä. Suomalaisiin metsänomistajiin Arbonaut on kosketuksissa muun muassa Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelun kautta. della pystypuusta mitattuun laserkeilaustietoon. Lisäksi Arbonaut tekee Metsäkeskukselle droonien avulla korjuujäljen laadun seurantaa. Viime viikkoina julkisuuteen ovat nousseet varsinkin ongelmat ensiharvennusten korjuujäljen laadun seuMetsälehti Makasiini 33 10172_.indd 33 10172_.indd 33 2.6.2023 15.13 2.6.2023 15.13. ”Tämän suhteen ollaan vielä välivaiheessa. Pelkkä hakkuukoneen paikannus ei riitä, sillä kouran ulottuvuus on kymmenen metriä. Arbonaut toimii 40 maassa ja kaikilla kuudella mantereella, joilla puuta kasvaa. Sen jälkeen, kun puiden laatutieto voidaan runko rungolta yhdistää kaukokartoitustietoon, voidaan yksittäinen runko ajaa saman tien virtuaalisesti lankuiksi.” Asiakkaat ulkomailla Arbonautin toimitilat sijaitsevat Joensuussa Pohjois-Karjalassa. Pääosa sekä kotimaan että ulkomaan asiakkaista on julkisen sektorin toimijoita, joskin asiakkaiksi on viime vuosina tullut myös metsärahastoja. Yhtiö tuottaa suuren osan siitä metsävaratiedosta, jota Metsäkeskus jakaa ilmaiseksi metsänomistajille. ”Sen jälkeen, kun puiden laatutieto voidaan runko rungolta yhdistää kaukokartoitustietoon, voidaan yksittäinen runko ajaa saman tien virtuaalisesti lankuiksi.” Valtaosa yhtiön asiakkaista on ulkomailla
”Suomen metsävarojen arvo on yli 50 miljardia euroa, ja koko metsätaloutemme arvoketju perustuu nykyään digitaalisen metsävaratiedon varaan.” Metsäyhtiöt ja julkisen sektorin toimijat sijoittavat vuosittain kymmeniä miljoonia euroja metsätietojärjestelmien uudistamiseen pysyäkseen ajan tasalla. Esimerkiksi Tansaniassa on metsänja mehiläishoidon ministeriö.” Hiilikauppaa ja palontorjuntaa Suomalainen metsäsektori on Kauranteen mielestä hidas ottamaan uusia teknologioita käyttöön, joten Arbonautissa on päädytty kokeilemaan myös rinnakkaisia toimialoja. ”Tavoitteena on kerätä sellaista tietoa, joka auttaa palopäällikköä päättämään palon sytyttyä nopeasti, missä on veden lähteitä ja teitä, missä palo ei nouse latvuspaloksi ja missä ovat palon kannalta vaarallisimmat paikat”, Kauranne kertoo. Niissä yhtenä elementtinä on ilmastonmuutoksen ja lajikadon mittaaminen sekä toimenpiteiden suunnittelu. ”On huomattu, että huonoja päätöksiä tulee vähemmän, kun tieto on kohdillaan.”. l Arbonautin kahvihuoneen seinällä on tervehdyksiä monella eri kielellä. Se on tärkeä osa toimintaa, mutta nyt on tarpeen avartaa näkökulmaa. Vasta ulkomailla opitaan kuitenkin, millä tiedolla on väliä ja millä ei. Kauranteen mukaan äärimmäisen arvokasta. Eri maissa tarvitaan erilaista tietoa sen mukaan, millaista lainsäädäntöä ja tukimuotoja siellä on.” Arvokasta tietoa Kuinka arvokasta metsävaratieto on euroissa. Yksi työn alla olevista hankkeista on metsäpalojen torjunnan suunnittelu laserkeilausaineiston avulla. Metsät ovat eri puolilla maailmaa erilaisia ja niitä myös hyödynnetään monin eri tavoin, Kauranne muistuttaa. Muita työn alla olevia hankkeita ovat muun muassa metsäteiden kunnon automaattiseen luokitteluun ja hiilija monimuotoisuuskauppaan liittyvät hankkeet. Hänen mielestään Suomen vahvuus metsätietojärjestelmien kehityksessä on kyky kehittää kaukokartoituksen teknologiaa. Kauranne toteaa kuitenkin, että korjuujäljen laadusta saadaan koko ajan luotettavampaa tietoa, kun kaukokartoitustietoa yhdistetään maastomittauksiin. Metsävaratiedon keruun lisäksi Arbonaut toimittaa julkisen sektorin toimijoille erilaisia metsätietojärjestelmiä. ”Suomessa on talousrakenteestamme johtuen keskitytty liian pitkään siihen, meneekö kalikka sellukattilaan vai sahalle. rannassa. Tällä hetkellä työn alla ovat niin Metsähallituksen päätietojärjestelmä kuin Japanin Naganon prefektuurin metsätietojärjestelmä. Muualla maailmassa metsistä ollaan riippuvaisia hyvin eri tavalla. ”Hiilija monimuotoisuuskauppaan liittyviä hankkeita on käynnissä varsinkin Afrikan ja Kaakkois-Aasian maissa. VAIKUTTAJA » 34 Metsälehti Makasiini 10172_.indd 34 10172_.indd 34 2.6.2023 15.13 2.6.2023 15.13. Metsäpalojen ennakkotorjuntaan liittyviä hankkeita on käynnissä esimerkiksi Portugalissa
44 : Mikä mäntyjä vaivaa. 42 : Rauduskoivu sopeutuu muutoksiin ›› ALLAKKA S. ›› PERINTÖMETSÄ S. OMA METSÄ METSÄNHOITO S. PIKATESTI Laadukas kypärä maksaa SIVU 47 NÄILLÄ PÄRJÄÄT Metsähommissa kartta on tarpeen s. 36: 10 kysymystä koivun kylvöstä ›› TUTKIMUS S. 48 : Yhteismetsän valtti on helppous Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. 43 : Vihreintä energiaa ›› KYSY POIS S. 40 Metsälehti Makasiini 35 10235_.indd 35 10235_.indd 35 1.6.2023 14.34 1.6.2023 14.34
Kylvämällä tai luontaisesti uudistettu taimikko, tai sekataimikko, on syytä hoitaa ajoissa. SA M I KA RP PI N EN OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 10233_.indd 36 10233_.indd 36 1.6.2023 14.53 1.6.2023 14.53. Kylvötaimikko jopa hiukan tavallista aiemmin
Itse kerättyä siementä käytettäessä menetetään kuitenkin jalostushyöty. Jalostetun koivun kasvu on jopa kolmanneksen nopeampaa kuin jalostamattoman. Havupuiden siemeniä myydään vuosittain tuhansia kiloja, mutta koivun siemeniä vain joitakin kiloja. 3. Karkeilla mailla kosteus ei riitä ja hienojakoisilla mailla ongelmaksi muodostuvat rouste, märkyys ja heinä. Kylvämällä on mahdollista saada aikaan moninkertainen määrä taimia istutukseen verrattuna. Lämpötilan nousu tuo usein tullessaan kuitenkin KOIVUN KYLVÖSTÄ Moni asiantuntija suhtautuu epäilevästi koivun uudistamiseen kylvämällä. Luonnossa koivu ravistaa siemenet jo heinä-elokuusta alkaen ja ne talvehtivat hangen alla. Mistä syistä kannattaa valita kylvö istutuksen sijaan. Märkyys ja kuivuus tuhoavat siemenet. Rauduskoivun menestyminen edellyttää lisäksi tuhkalannoitusta. TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI 1. KU VA : KI M M O H A IM I Metsälehti Makasiini 37 10233_.indd 37 10233_.indd 37 1.6.2023 14.53 1.6.2023 14.53. Tästä voi olla etua, jos on vaarana, että lehtipuut päätyvät hirvieläinten suihin. Mistä saan koivun siemeniä. Se on kuitenkin mahdollinen menetelmä. Hyvin kosteille alueille sopii paremmin hieskoivu. Rauduskoivu menestyy hyvin myös turvetuotannosta vapautuneilla suoalueilla etenkin, jos alueen kuivatus on kunnossa eikä turvekerros ole erityisen paksu. Maanmuokkaus voi olla melko pinnallinen mutta tiheä laikutus tai äestys. Jalostettuja rauduskoivun siemeniä tuotetaan kasvihuoneolosuhteissa taimitarhoja varten. Koivun siemen alkaa itää heti, kun olosuhteet sen sallivat eli lämpöä ja kosteutta on riittävästi. Rauduskoivun siemeniä kannattaa kylvää paikalle, joka on ravinteisuudeltaan vähintään mustikkatyypin kangasmaa. Uudistamiskuluissa voi myös säästää satasia, jos valitsee kylvön istutuksen sijaan. Millainen maanmuokkaus tarvitaan. Koivun siementen menekki on vaatimatonta. Raakasiemenen painosta noin puolet on koivun siemeniä. 5. Milloin koivu kylvetään. Itämisen kannalta tärkeää on, että kylvökohta on tasainen, jotta siihen ei kerry liikaa vettä tai se ei kuivu jostain kohdasta liikaa. Koivun siemenet voi kerätä myös itse, kunhan huolehtii siementen säilyttämisestä ja kylmäkäsittelystä. 4. 10 kysymystä Millaiselle kasvupaikalle koivun kylvö sopii. Turvemaalla myös kääntömätäs sopii koivun kylvön alustaksi. 2. Kylvö kannattaa siis ajoittaa varhaiseen kevääseen. Maalajin on oltava keskikarkea, jotta kosteutta on sopivasti. Siementuottajat myyvät myös niin sanottua raakasiementä, jota ei ole puhdistettu roskista aivan yhtä tarkasti kuin taimitarhojen käyttöön tarkoitettuja siemeniä
Koivun siemenet voi kylvää myös syksyllä. Rauduskoivun uudistumiseen tähtäävässä siemenpuuhakkuussa riittää, että hakkuualalla Koivun siemeniä tuotetaan kasvihuoneissa. kuivuuden, mikä voi vaikeuttaa itämistä. Voiko samalla kertaa kylvää männyn ja koivun siemeniä. Seosta kannattaa tehdä vain yhtä kylvökertaa varten. Silloin pitää varmistua siitä, että ne eivät ala itää ennen lumen tuloa. Seoksen voi tehdä ämpäriin, josta sitä levitetään muokkausjälkeen vähän kerrallaan kolmen sormen otteella. Silloin alalle kannattaa jättää muutamia rauduskoivuja siemenpuiksi. Seokseen laitetaan noin viidennes koivun siemeniä ja loput painavampaa ainesta. 7. Toisaalta männyn kylvöön parhaiten soveltuvat kohteet voivat olla koivulle liian karuja tai maalaji voi olla liian karkea. Siksi koivu-mänty-sekametsä kannattaa ennemmin pyrkiä perustamaan siten, että kylvetyn männyn taimikon annetaan täydentyä luontaisesti koivulla. 8. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 10233_.indd 38 10233_.indd 38 1.6.2023 14.53 1.6.2023 14.53. Voi, mutta koivu todennäköisesti kasvaa selvästi mäntyä nopeammin. Koivu uudistuu luontaisesti hyvin, koska sen siemenmäärät ovat huononakin siemenvuonna selvästi havupuita suuremmat. Metsänhoidon suositusten mukaan koivun siemeniä pitää kylvää 150–300 grammaa hehtaarille, mutta jopa 50 grammaa voi riittää. Milloin koivu kannattaa uudistaa luontaisesti. Miten koivun kylvö tapahtuu. Koivun siemen on kevyttä, joten kylvämistä varten se on sekoitettava painavampaan ainekseen, esimerkiksi hiekkaan tai kosteaan sahanpuruun. LU O N N O N VA RA KE SK U S 6. Jalostetun koivun kasvu on jopa kolmanneksen nopeampaa kuin jalostamattoman. Siementen keveyden vuoksi 50 grammassa voi olla jopa 30 000–40 000 itävää koivun siementä. Siemenet alkavat nimittäin itää, jos niitä säilytetään pitkään seoksessa
Maanmuokkaus kannattaa tehdä samoin kuin kylvämällä uudistettaessa. Pieniä, alle hehtaarin aukkoja uudistettaessa riittää, että rauduskoivuja on aukon reunoilla, sillä koivun siemenet kulkeutuvat pidempiä matkoja kuin havupuiden siemenet. Luontaisesti tai kylvämällä uudistetun koivikon etu on valtava taimien määrä. Milloin ja miten kylvettyä tai luontaisesti syntynyttä koivun taimikkoa on hoidettava. Hienojakoisilla mailla rouste voi nostaa sirkkataimet maasta. Koivikko harvennetaan 1 600 rungon tiheyteen. Parin vuoden ikäisiä koivun taimia on vaikea havaita, mutta neljän vuoden jälkeen pisimmät voivat olla jo yli metrin mittaisia. Liika kuivuus tai kosteus voi aiheuttaa sen, että siemenet eivät idä. 2023 klo 9-17 Tarjoamme: * Yleisölle pääsymaksu?oman tapahtuman * Monipuoliset näy?elyosastot * Työnäytökset * Ajankohtaiset teemat ja paneelit * Karjalaisen iloisen ja rennon tunnelman * Perinteikkään metsätapahtuman Tulevaisuusrahasto Pohjois-Karjalan Maataloussää?ö Leila Laukkanen, näy?elypäällikkö paikkavaraukset, puh 0500 245 513 Anu Pesonen, näy?elyn johtaja vies?ntä, puh 040 301 2436 Yhteistyössä Silvan sähköpos?: silvametsanay?ely@gmail.com Järjestäjät Facebook ja Instagram: Silva Metsänäy?ely Kohdataan Silvassa! *************** *************** *************** *************** Metsälehti Makasiini 39 10233_.indd 39 10233_.indd 39 1.6.2023 14.53 1.6.2023 14.53. Jos elävää latvusta on alle puolet koivun pituudesta, koivikko on liian tiheä. SA M I KA RP PI N EN 9. Myös heinä voi muodostua koivun taimille ongelmaksi. jätetään 10–20 siemenpuuta hehtaarille. . Koivun kylvö voi epäonnistua monista syistä. Siksi taimikonhoito on tärkeä vaihe, joka kannattaa tehdä ajoissa. 10. Yleisesti viljellyt koivikot suositellaan harvennettavaksi 4–5 metrin pituudessa, mutta kylvetty taimikko voi olla hyvä harventaa jo reilun kolmen metrin pituisena. Taimikonhoidosta on huolehdittava ajoissa, sillä kylvötaimikko voi kasvaa hyvin tiheänä ja riukuuntumaan päässeissä koivikoissa lumituhot ovat yleisiä. Kylvökoivikossa taimikonhoito kannattaa tehdä hiukan tavallista aiemmin. Juttua varten on haastateltu tutkija Pekka Heleniusta Luonnonvarakeskuksesta, toimitusjohtaja Mikko Pulkkista Siemen Foreliasta ja johtavaa metsänhoidon asiantuntijaa Markku Remestä Suomen metsäkeskuksesta. Taimikon syntymistä kannattaa seurata tarkasti, koska koivun uudistuminen kylvämällä on epävarmempaa kuin istuttamalla. Riskien vuoksi moni asiantuntija on sitä mieltä, että koivun jalostettuja siemeniä ei kannata tuhlata kylvöön, vaan ennemmin suosia istutusta ja luontaista uudistamista. l Luontaisesti syntyneitä tai kylvettyjä koivun taimia voi olla ensimmäisinä vuosina vaikea havaita. Miksi koivun kylvö epäonnistuu. Silva Metsänäy?ely Joensuun Laulurinteellä pe 8.9.2023 klo 10-18 la 9.9
Kun menet metsään, ota matkaan myös kompassi, jos olet epävarma kartanlukutaidoistasi. Mittakaava tarkoittaa, että yksi senttimetri kartalla vastaa sadan metrin matkaa maastossa. Tarvitaan tieto, missä työkohde sijaitsee. Lähinnä ammattilaisille tarkoitetussa lisäpalvelussa Karttaselaimeen yhdistetään Suomen metsäkeskuksen ylläpitämä avoin metsävaratieto kuviokohtaisine metsätietoineen. Metsävaratietoja kaikilla mausteilla Asiaan harrastuneelle on tarjolla lukuisia digitaalisia metsävaratietopalveluja. Esimerkiksi metsäperinnön arvostamista ei välttämättä kannata tehdä yksin avoimen PYSY KARTALLA Metsähommissa paikkatieto on vähintään yhtä tärkeää kuin hyvät maastokengät. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ OSA 4 METSÄKARTTA PUHELIMEEN OMA METSÄ » NÄILLÄ PÄRJÄÄT NÄILLÄ PÄRJÄÄT – METSÄNOMISTAJAN KAHDEKSAN TÄRKEINTÄ -SARJA JATKUU KOKO VUODEN 1. Sen maksuttomalla versiolla saa peruskartan, jolla matkapuhelimen paikannin näyttää käyttäjän sijainnin. Avoimen metsävaratiedon tarkkuus vaihtelee. Ne ovat säänkestäviä ja eivätkä tärvelly, vaikka kartan tunkisi taskuun sen suuremmin viikkaamatta. Metsäkeskuksen ylläpitämä aineisto löytyy osoitteesta Metsään. Lisämaksusta Karttaselain näyttää muun muassa ilmakuvan, kiinteistöjen rajat ja rekisteritunnukset sekä mittaa pinta-aloja. Kuka neuvoisi – kenelle soittaisin – Metsäpalvelut 8. Paljonko metsästä voi saada rahaa – 13. Älypuhelin korvaa kartan Kartta-aineistoja pääsee selaamaan myös älypuhelimilla erilaisten sovellusten avulla. Sille on helppo luonnostella metsänhoitoja hakkuukohteita. Jokainen metsänomistaja voi kirjautua palveluun pankkitunnuksin, jolloin hänen yksin tai osin omistamiensa tilojen tiedot tulevat näkyviin muun muassa metsikkökuvioittain. fi. Vaelluskengät ja sadetakki – kunnon kamppeet metsässä liikkumiseen 3. KAIKKI metsässä havaittava ja suunniteltava liittyy aina paikkaan. Vapaa-aikaa, tilaa kalenteriin – paljonko aikaa pitää varata, että ehtii hoitaa metsiä 7. Metsätöiden suunnitteluun selkein on peruskartta, joka on tehty 1:10 000-mittakaavaan. Metsäalalla ehkä suosituin on AccelBit Oy:n Karttaselain. Paperisten karttojen ohella tarjolla on kernin kaltaiselle muovikankaalle painettuja maastokarttoja. kuukausipalkka KU VA : SH U TT ER ST O CK IM AG ES 40 Metsälehti Makasiini 10221_.indd 40 10221_.indd 40 1.6.2023 14.56 1.6.2023 14.56. Ne kaikki tukeutuvat Metsäkeskuksen ylläpitämään metsävaratietoon, joka kerätään lentokoneista tehtävällä laserkeilauksella ja varmistetaan maastokoealoilla tehdyin mittauksin. Ei riitä, että sanot metsurille tai hakkuukoneen kuljettajalle, että mene ja harvenna meidän metsäämme. Paikannus helpottuu, kun käännät kartan oikeiden ilmansuuntien mukaiseen asentoon. Taskulaskin ja Metsäkoulu – tiedä mitä teet, laske mikä kannattaa 2. Raivaussahalla pärjäät – Mitä työkaluja tarvitset, raivaussaha, moottorisaha pottiputki 6. Niiden sisältämä tieto päihittää monipuolisuudessaan paperikarttojen kaksiulotteisen maailman. Kernikarttoja valmistaa ja myy Karttakeskus. Turvahousut ja kypärä – turvakamppeet metsätöihin 4. Metsäkartta puhelimeen – Millaista tietoa tarvitset, kuka tarjoaa 5
Lisäksi Metsätietäjä nostaa esiin Metsälehden artikkeleita, jotka sivuavat tarkasteltavalle metsikkökuviolle ehdotettua hoitotoimenpidettä. l KU VA : SH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 41 10221_.indd 41 10221_.indd 41 1.6.2023 14.56 1.6.2023 14.56. Karttapaikan työkaluilla voi määrittää myös etäisyyksiä, pinta-aloja sekä kartalta osoitettujen pisteiden osoitteita. Paikkatietoikkunaa ei voi kehua helppokäyttöiseksi. Suuressa osassa eteläistä Suomea ilmakuvat ovat enintään viisi vuota vanhoja, joten niistä saa kohtalaisen ajantasaisen kuvan metsistä. Metsätietäjä on Metsälehden tuote.. metsävaratiedon perusteella. Sitä sen sijaan on niin ikään Maanmittauslaitoksen tuottama Karttapaikka, josta löytävät ajantasaiset peruskartat, ilmakuvat, kiinteistöjen rajat ja tilojen kiinteistörekisterinumerot. Metsätieto yhdistyy artikkeleihin Myös metsänhoitoyhdistyksen Omametsä sekä metsäyhtiöiden ja pankkien asiakkailleen räätälöimät metsäsovellukset perustuvat Metsäkeskuksen tuottamaan avoimeen metsävaratietoon. Keilaukset uusitaan nykyisin kuuden vuoden välein. Palvelussa pääsee selailemaan oman metsänsä tietoja sekä paikantamaan itsensä kartalle. Niitä ei ole metsässä varmistettu. Tietoa on tarjolla esimerkiksi eri lahopuuesiintymistä, metsien monimuotoisuutta kuvaavista karttatasoista ja toisaalta myös kaavoituksesta. Sama koskee myös juuri julkaistua Metsälehden digija kestotilaajille tarkoitettua Metsätietäjä-sovellusta. Karttakeskus kuuluu Metsälehteä julkaisevaan Tapio Palvelut Oy:hyn. Molemmat palvelut ovat maksuttomia. Sen paremmin Paikkatietoikkunaa kuin Karttapaikkaa ei voi käyttää yhdessä paikannuslaitteiden kanssa. Metsikkökuvioille tehdyt hakkuuja hoitosuositukset perustuvat laserkeilauksella saatuun tietoon. Digitaaliset metsävaratietopalvelut tukeutuvat Suomen metsäkeskuksen ylläpitämään metsävaratietoon, joka kerätään lentokoneista tehtävällä laserkeilauksella ja varmistetaan maastokoealoilla tehdyin mittauksin. Paikkatietoikkuna yhdistää tiedot Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna yhdistää satoja erilaisia asioita kuvaavia karttatasoja. MAANMITTAUSLAITOS JA METSÄKESKUS KARTOITTAVAT PERUSKARTAT kuten myös karttapalveluita tuottavien toimijoiden käyttämät ilmakuvat ovat Maanmittauslaitoksen tuottamia
TAPEILLA LISÄÄ LAHOTTAJASIENIÄ ETELÄISTEN ja pohjoisten rauduskoivujen välillä on selviä eroja kasvun ja biomassan jakautumiseen ja yhteyttämiseen liittyvissä ominaisuuksissa, tuoreesta Itä-Suomen yliopiston väitöstutkimuksesta selviää. Pohjoiset rauduskoivut myös keskittävät kasvunsa eteläisiä rauduksia enemmän juuristoon. Etelä-Suomen rauduskoivuilla on enemmän lehtiä kuin pohjoisen rauduksilla, mutta pohjoinen rauduskoivu on tehokkaampi yhteyttäjä. Tenkanen halusi selvittää, miten rauduskoivut eri leveysasteilla muutokseen sopeutuvat. “Yksi keskeinen tulos on menetelmä, jonka avulla voidaan havaita ja hyödyntää vanhoja ajouria harvennusja poimintahakkuissa. l TIIA PUUKILA RAUDUS SOPEUTUU MUUTOKSIIN Pohjoinen rauduskoivu peittoaa eteläisen sukulaisensa yhteyttämisessä. Puut tulevat siten altistumaan uusille lämpötilan ja valon yhdistelmille. Tapit on istutettu poraamalla reikiä puihin, joista osa on äskettäin kaadettu ja osa luontaisesti kaatunut”, kertoo Luken tutkija Reijo Penttilä. ”Olemme siirtäneet pieniin puutappeihin uhanalaisia lahottajasienilajeja. Siinä vaiheessa, kun tukkipuu on valmista, elämme jo ihan erilaisessa ilmastossa.”. Tämä vähentää metsään syntyviä uusia uria ja auttaa optimoimaan ajouraverkon tiheyttä”, professori Jori Uusitalo Helsingin yliopistosta kertoo. Pohjois-Suomen rauduskoivuilla on eteläisiä sukulaisiaan vähemmän lehtiä, mutta nettofotosynteesi, eli kyky tuottaa biomassaa, on lehden pinta-alaa kohden laskettuna korkeampi. Samaan aikaan eri leveysasteiden valojaksot pysyvät samoina. Selvisi, että rauduskoivut kykenevät mukautumaan muuttuviin olosuhteisiin hyvin. TI IA PU U KI LA OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini 10234_.indd 42 10234_.indd 42 1.6.2023 15.01 1.6.2023 15.01. Tutkimus on käynnissä UPM:n Janakkalassa sijaitsevissa metsissä. ”Kannattaa kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, minkä leveysasteen alkuperää taimimateriaali on ja mille leveysasteelle sitä istutetaan. VANHAT URAT KÄYTTÖÖN SA M I KA RP PI N EN LUONNONVARAKESKUS (Luke) ja Helsingin yliopisto etsivät uutta tapaa lisätä monimuotoisuudelle tärkeitä lahottajasienipopulaatioita. Pituutta pohjoiset rauduskoivut kuitenkin kerryttävät eteläisiä vähemmän, sillä pohjoisen lyhyen valojakson takia niiden kasvu pysähtyy eteläisiä aiemmin joka vuosi. Uusia istutuksia suunniteltaessa on syytä kuitenkin muistaa ilmaston muuttuvan. ”Pohjoisilla rauduskoivuilla suhteellinen kasvunopeus on joko yhtä hyvä tai jopa parempi kuin eteläisillä rauduskoivuilla”, kertoo väitöskirjatutkija Antti Tenkanen. Ilmasto lämpenee pohjoisessa nopeammin kuin muualla maailmassa. HAKKUUKONEEN ajoreitistön suunnittelua kehitetään osana Luomuhakkuu-tutkimushanketta
Elikkä hakkuita vaan lisää ja ilmastopanelistit klapintekoon.. Montaa lajia vempelettä, mittaria, putkea ja kaapelia tarvitaan, että edes jonkun kulmakunnan laitos saadaan toimivaksi. Joku ydinvoimalakin vielä tehdään, useimmat kuitenkin sammutetaan tai ne possahtavat muuten. Niistä muurataan erimoisia hormeja ja tulisijoja ja pistetään pökköä pesään. Maan alle suunnitellaan lämpösäiliöitä. OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA Metsälehti Makasiini 43 10178_.indd 43 10178_.indd 43 1.6.2023 15.03 1.6.2023 15.03. Kovasti paljon järkeä ja funteeraamista nuo vaativat, kauan kestää kehitys. KAIKKIA TARVITAAN . Pihan reunalle jos tekee pienen lautakopin, olkoon nimi vaikka liiteri, on vuotuinen lämpö taattu. Varastointi ei ole ongelma: taivasalla vaan ja joka kesä varasto kasvaa itsestään. Jospa vaikka muutama miljardi ihmistä tekisivät lämpönsä, ruokansa ja pesuvetensä puulla, ei montaakaan uutta energialaitosta tarvittaisi. Hetkittäin saatavaa ylimääräistä energiaa tai kaukana käyttöpaikasta olevaa meinataan käyttää veden hajottamiseen ja siitä vedyn tekoon. Otetaan hiekkaa, savea ja sahanpurua, sekoitetaan ja lyödään muottiin. No, sitten kun hieno energialaitos on valmis, tulee pulmaksi varastointi. Kyllä nyt viisaita naurattaa. Geoterminen lämpö imetään maan syvyyksistä, taivaalta porottavaa aurinkoa kesytetään laajoilla kennostoilla. Eikä täällä syvissä metsissä paljoa patteri lämpene, vaikka meren äärellä laineiden liplatus energiaa hieroo. Tuotos on tiili. OLEN TAAS TEHNYT loistavan keksinnön. Jotta niitä laitteita voitaisiin rakentaa, pitää niihin tarvittavat raaka-aineet kaivoksista kaivaa, rikastaa ja kuljettaa. Vanha juttu on keksitty uudestaan. Ja hiilidioksidin määrä pysyy samana riippumatta siitä, polttaako puun vai lahoaako se itsekseen. Paljon on tehtailla taottava ja sähköä käytettävä, että systeemit pelaavat. Akkuja kehitetään ja pikkuisen luonnonvarojakin siihen tarvitaan. Tuulen voimaa otetaan talteen, koskien pauhut kesytetään, vuorovesikin valjastetaan energiantuotantoon. Pari järveäkin siinä ohella värjätään. Ehkä olen pääsemäisilläni sen myötä suurten ilmastokeskustelijoiden joukkoon. Hamaan viimeiseen pisaraan ja hiilenkappaleeseen asti niiden kauppa on pitkälti ailahtelevaa ja epävarmaa kaiken maailman sotahullujen, koronkiskureiden ja pelureiden vallanja rahanhimon vuoksi. Jos tarvitaan lisää, myllätään asfalttipihat kynnökselle ja istutetaan taimet. Meren aallot heiluttavat generaattoreita, lämpöputkistoja kaivetaan maahan ja upotetaan vesiin. Sitten poltetaan tai paremminkin kuumennetaan. l Vihreintä energiaa VIELÄ EHTII PUUMETSÄÄN » kiireellä klapintekoon » heinäkuussa rasiinkaatoon JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Metsät tietysti poistetaan monen laitoksen paikalta, tiestöt rakennetaan vankoiksi ja sähkökaapeleille laajat linjat tai kaivannot. Ja vielä tehtävä taas uudet laitteet vedyn poltolle. Oli pakko se keksiä, kun meinattiin vallan unohtaa. Vaan jossakin se vetykin on säilöttävä ja kuljetettava. Vedyn teko vedestä on nyt in. Ja hyvä, että tutkitaan ja kokeillaan. JAAJUU, SE MINUN keksintöni. Jätteet mädätetään ja kaasutetaan, loput poltetaan sinällään lämmöksi. Raaka-ainetta on jo nyt paljon, ilman mitään kaivauksia. Ja tarvittaessa valaistuskin – kymmenet tuhannet vuodet tuli on ollut lamppumme. Ja taas kaatuu metsää kaivurin ja rekan reitiltä. Öljy, kivihiili ja maakaasu ovat fossiilisia energioita, jotka loppuvat joskus. Energiaa tarvitaan eri aikaan ja eri määriä kuin sitä syntyy tai tehdään. Vaan on niitä pulmiakin
MIKÄ MÄNTYJÄ VAIVAA. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Google Earth -palvelu näyttää Parkanon aseman lähellä olevat puutavaravarastot. Paljon suuremman uhkan aiheuttaa kuusikkoihin iskeytyvä kirjanpainaja, joka tappaa vauhtiin päästyään heikentyneitä, mutta myös terveitä kuusia ja kuusikoita. Pitkään ympärivuotisesti jatkunut kuorellisen mäntypuutavaran varastointi ratapihalla on antanut lisääntymisalustan ytimennävertäjälle, jonka tuhot näkyvät ympäristön kasvavissa männyissä. Tulos johti luonnollisesti laskun lähettämiseen tuhon aiheuttajalle eli uittajalle. Ytimennävertäjät tappavat erittäin harvoin puita, mutta ne aiheuttavat laatuja kasvutappiota syödessään rungon ja oksien tuoreita vuosikasvaimia ontoiksi. Kun netin ilmaiseen karttapalveluun (Google Earth) laittaa hakusanat ”Parkanon rautatieasema”, selviävät syy ja syyllinen hetkessä ilman maastokäyntiä. Itä-Suomessa tehdyn selvityksen mukaan tuhoalue ulottui satojen metrien päähän uittopuuvarastoista. Pisti silmään junassa etenkin Parkanon aseman kohdalla. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Suurimmat taloudelliset tappiot saa aikaan tyvilaho, joka leviää korjuuvaurioista ja kesäaikaisesta puunkorjuusta. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. Mikä mäntyjä vaivaa silloin, kun nuorissa (02) ja varttuneissa (03) metsissä näkee hyvin hinteliä, kapeita latvuksia. Metsäntutkimuslaitos teki 1980-luvulla tutkimuksen uitettavan mäntypuutavaran jokakesäisen varastoinnin vaikutuksista ympäröiviin metsiin. Sen aiheuttama vuotuinen tulonmenetys on valtakunnan tasolla yli viisikymmentä miljoonaa euroa. METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Melkein jopa teräviä latvoja. » PELKÄN sanallisen kuvauksen perusteella tuhon aiheuttajaa on vaikea arvata. Kymmenen vuoden kasvutappio oli Anttolan neljän hehtaarin alalla runsas 75 kuutiota eli noin kaksi kuutiota hehtaarilla vuodessa. Ympäri ratapihaa tällaisia heiveröisen näköisiä latvuksia männyillä. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 10179_.indd 44 10179_.indd 44 1.6.2023 16.55 1.6.2023 16.55. Metsätuholaki määrää, että talvella hakattu ja myrskyssä vaurioitunut kuorellinen havupuu on poistettava metsästä ja teiden varsilta Etelä-Suomessa kesä-heinäkuussa ennen kuin täysikasvuiset kuoriaiset poistuvat kuoren alta eläviin pystypuihin. Lyhytaikaisen nävertäjätuhon vaikutus männikössä on suhteellisen vähäinen ja ohimenevä. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki
Siellä syynä voi olla tuoreen rannan märkyyskin. Missä vika. Onko näin. Pieniltä äsken merestä nousseilta kareilta rauduskoivu puuttuu ja vaikuttaa siltä, että hieskoivu on raudusta vikkelämpi valtaamaan maankohoamisrannikkoakin. Ostin palstan 20 kilometrin päässä mereltä, siellä järeät koivikot ovat harvassa ja suurin osa koivuista on mutkaista hiestä. Koska rauduskoivu sietää mereistä ilmastoa, syynä hieksen parempaan menestykseen pienillä saarilla voi olla yksinkertaisesti sen parempi vesomiskyky: kun jänikset tai peltomyyrät syövät joinakin vuosina saarilta ”kaiken vihreän”, hies löytää vartensa tyveltä vielä yhden uinuvan silmun! Vanhat havainnot saariston välttelystä voivat selittyä laidunnuksellakin, koska silloin oli yleisesti tapana jättää lampaat ja vasikat kesäksi saariin oman onnensa nojaan. Kiihdytyspumpun toimimattomuus aiKasvua, laatua ja monipuolisuutta Siemen Forelia Oy • Puh. » KYSYJÄN Stihl MS 200 -sahassa on erikoisuutena kiihdytyspumppu, jos saha on valmistettu vuoden 2007 jälkeen. Tuntuu, että sitä ei meinaa saada säädettyä, että se pysyisi käynnissä ja pelaisi kuten ennen. ›› Tyvilahon torjunnan vaihtoehdot ovat hakkuu talvella tai kantojen käsittely urealla tai harmaaorvakalla. KARI MIELIKÄINEN RAUDUSKOIVU MENESTYY RANNIKOLLAKIN Rauduskoivusta sanotaan, ettei se viihdy rannikolla. Sillä on sahattu kohtuullisen paljon. Ongelmana on sahakalustossani oleva Stihl MS 200. Kasviatlas tai tuoreet paikalliskasviot (Juha Suomisen Satakunnan kasvit ja Hæggströmien Ålands flora) kertovat rauduskoivun menestyvän suurissa saarissa ja rannikolla erinomaisesti. 0206 39 6120 PL 6 (Kauppakatu 32) • 40101 Jyväskylä Kotimainen jalostettu siemen on hyvän metsän perusta! www.siemenforelia.fi Metsälehti Makasiini 45 10179_.indd 45 10179_.indd 45 1.6.2023 16.55 1.6.2023 16.55. » TIEDOT siitä, että rauduskoivu karttaisi saaristoa ja rannikkoa, ovat 1900-luvun alkupuolelta. SEPPO VUOKKO ONKO SAHA JO ENTINEN. Mistä tietää, että moottorisaha on entinen
Osakaskokouksen matkakuluja ei siten voi vähentää verotuksessa. Kuinka tilakaupan maksamaton kauppahinta otetaan huomioon. Se, milloin saha on entinen, on pitkälti mielipidekysymys. Olen osallistunut yhteismetsän osakaskokoukseen. Moottorisaha on entinen silloin, kun sen korjaaminen ei enää kannata. Me lapset olemme maksamassa ja perimässä saman velkasaatavan. Kysymyksestä esille tuleva toimintahäiriö voi johtua useista eri tekijöistä. Jos sahaa harrastuksena, voi vanhakin saha olla riittävän hyvä. Meillä metsätilakauppa käy! OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 10179_.indd 46 10179_.indd 46 1.6.2023 16.55 1.6.2023 16.55. Sahassa olevat vauriot, esimerkiksi rungon ja sylinterin rikkoutuminen, ovat kustannuksiltaan yleensä niin suuria, että on syytä harkita, kannattaako niiden korjaaminen. heuttaa esimerkiksi kiihdytysongelmia ja sitä kautta muun muassa sahan pysähtelyä ja säätöongelmia. Kaasuttimessa voi olla hapettumaa tai kalvot ovat venyneet. LEO SAASTAMOINEN MITEN VELKASAATAVAN KÄY. VÄINÖ SIKANEN KOKOUKSEN MATKAKULUISTA VÄHENNYSTÄ. Nyt isämme kuoli ja olemme laatimassa perunkirjaa. Voinko vähentää matkakulut verotuksessa. Sahan toiminnassa haavoittuvin vaihe on joutokäynti. Yksiselitteistä vastausta ei voi antaa, mutta koneen toiminnan tuntemus helpottaa vian etsintää. Sovittu maksuaikataulu ei muutu, vaan kaikki vainajan sopimukset jäävät voimaan. Jos tämän toiminnan aikaan polttonesteen tai ilman määrässä on hallitsematon vuoto tai tukos, kone ei toimi suunnitellulla tavalla eikä sitä saa säädettyä. HANNU JAUHIAINEN ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Tällainen vaurio voi tulla uuteenkin sahaan. » YHTEISMETSÄN maksama tuotto on osakkaalleen verovapaata, jonka vuoksi osakas ei voi vähentää tällaisen tuloon kohdistuvia menoja. Pakoputken kipinäverkon ja ilmansuodattimen tukkoisuus estää kaasujen vaihdon suunnitellulla tavalla. Tämän vaikutuksesta ilmaa ja polttonestettä virtaa kaasuläpän ohittavan suutinkanavan kautta kampikammioon ja höyrystyy. Männän liikkuessa ylöspäin kampikammioon muodostuu alipaine. Jäljellä olevan velkasaatavan verotettava nykyarvo kuolinpesälle saadaan diskonttaamalla velka kahdeksalla prosentilla keskimääräiselle jäljellä olevalle maksuajalle. Silloin moottori käyttää kaikkein vähiten ilmaa ja polttonestettä, myös kierrokset ovat pienimmillään. Teimme viisi vuotta sitten sukupolvenvaihdoksen kaupalla, jossa oli kauppahinnalle viidentoista vuoden koroton maksuaika. » KAUPPAHINTA, jota ei ole vielä maksettu, on ilmoitettava perunkirjassa vainajan varallisuudeksi. Vanhemmissa sahoissa tulevat vastaan lisäksi ergonomia, turvallisuus, paino, polttonesteen kulutus, toimintavarmuus ja teho. Entä mistä tietää, että saha on entinen. Vuoto voi olla esimerkiksi polttonesteputkessa, koneen kampikammion tiivistyksessä tai polttonestesuodatin voi olla tukkoinen
Stihl X-Forest -kypärä on perinteisiä metsurinkypäriä virtaviivaisempi. Myös kasvoja suojaava visiiri on Peltorin/3M:n tekoa. OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47 10224_.indd 47 10224_.indd 47 1.6.2023 15.15 1.6.2023 15.15. Tämän toteamiseksi X-Forestin niskapuolella on osoitinlätkä, jonka värin muuttuminen paljastaa materiaalin muutokset. Se on pari kymppiä enemmän kuin todennäköisimmän kilpailijan eli Husqvarnan Technical-kypärän hinta.. Lisäksi – ja tämä ei todellakaan ole moite – kuulonsuojat ovat 3M:ään kuuluvan Peltorin valmistamat. Kuulonsuojainten malli on X4P5, jota käytetään myös Peltorin omissa kypärissä. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT RISTO PÖNTINEN Kypärän yhteyttä 3M:ään ei peitellä. Lisäksi kuulonsuojaus on tehokas. Suomen olosuhteissa suojakypärät säilyttävät lujuutensa ainakin kymmenen vuotta. STIHL X-Forest sijoittuu metsäkypärien kalleimpaan hintaluokkaan. Toisaalta raivaussahan terän sinkoama puru tulee välillä suojaverkon läpi, mikä voi ärsyttää silmiä. Liki pari sataa euroa on kypärästä paljon – halpakaupasta jonkinlaisen metsurinkypärän saa reilulla parilla kympillä. Muoviset suojakypärät hapertuvat vähitellen auringon valolle altistuessaan. Kysymys kuuluu, saako lisähinnalle katetta. Stihl X-Forest -kypärän suositushinta on 182 euroa. Visiirin verkko on etsattua eli heijastamattomaksi käsiteltyä verkkomateriaalia. Firman tunnukset näkyvät kypärän sisäpuolella. l LAATU MAKSAA PLUSSAT JA MIINUKSET + Tehokas kuulonsuojaus + Hyvä säädettävyys Hinta STIHL X-FOREST -SUOJAKYPÄRÄ ›› Materiaali ABS-muovia ›› Sisäosa 4-pistesäädettävä ›› Pyörösäädin istuvuuden säätämiseksi ›› Äänenvaimennus 32 dB ›› Etsattu verkkovisiiri ›› Peltor X4P5 -kuulonsuojat ›› Suositushinta 182 euroa Stihlin uutta X-Forest-kypärää on mukava käyttää. X-Forest näyttää olevan kansainvälisen monialayritys 3M:n tekoa. Kypärän sisällä otsaa vasten tuleva hikinauha on selvästi tavallista leveämpi. Kypärää on mukava käyttää ja helppo säätää. Ilmanvaihtoa varten kypärän takaraivon puolella ja sivuilla on ilmaventtiilit, joissa on parin millin levyiset ilmaraot. Kohollaan oleva visiiri ei rajoita näkökenttää yläviistoon. Kesäkuumalla raivatessa hikoilua ei voi estää, mutta kaikki keinot sen lievittämiseksi ovat tervetulleita. Visiiri nousee ylös napakan mekanismin avustamana ja pysyy heilumatta ylhäällä. Hintakin on sen mukainen. Verkon silmäkoko harva, joten näkyvyys on hyvä eikä vastavalokaan sanottavasti haittaa. Emme vertailleet kypärää muihin, mutta erinäisten kokemusten perusteella arvioiden X-Forestiin käytetyllä rahalla saa laatua. Kokemukseni mukaan niiden äänenvaimennuskyky on hyvä
Jos metsänomistusta halutaan jatkaa yhtymänä tai kuolinpesänä, eli omistetaan yhdessä yhteismetsäosuudet sisältävä osakastila, ei päätöksenteossa edellytetä enää yksimielisyyttä. Niillä voidaan juoksevasti kattaa kaikki kulut ja vielä päästä jakamaan osakkaille ylijäämää. Toisaalta yhteismetsä ei voi saada metsänomistajille säädettyä yrittäjävähennystä, mikä pienentää yhteismetsästä saatavaa veroetua. Yhteismetsässä osakkaan ei välttämättä tarvitse tehdä muuta kuin ilmoittaa yhteismetsän hallinnolle ajantasaiset yhteystietonsa ja pankkitilinsä numero. Kun edellä korostin yhteismetsän helppoutta, tarkoitin nimenomaan muutosta, joka saavutetaan, kun omat metsät liitetään yhteismetsään osuuksia vastaan. Yhteisomistuksen osakkaat – ollessaan erimielisiä – voivat osakaskunnan kokouksissa äänestää oman omistustai perintöosuutensa mukaisilla äänimäärillä. Saadusta ylijäämästä ei tarvitse tehdä edes veroilmoitusta, koska se on osakkaalle verotonta tuloa. Verotus kevenee hieman (30–34 prosentista 26,5 prosentin veroasteeseen). Yhteismetsän voi myös perustaa omista metsistä omistajien yhteisin päätöksin, yksin omistettaessa omin päätöksin. Niiden avulla yhteismetsän hoitokunta tai toimitsija voi kutsua osakkaan osakaskunnan kokouksiin, lähettää tiedotteita ja maksaa vuotuisen ylijäämän. Hallinto ja toiminta on järjestettävä yhteismetsälain mukaisesti. SUURIN yhteismetsän tarjoama etu metsänomistajalle on mielestäni helppous. On siis laadittava oma ohjesääntö, nimitettävä joko hoitokunta tai toimitsija varajäsenineen sekä huolehdittava kaksinkertaisesta kirjanpidosta, vuosikokouksesta säädettyine asialistoineen, veroilmoituksista ja muista mahdollisista virallisluontoisista velvoitteista. Ei tarvitse pohtia rajojen paikkoja, koska jako voidaan hoitaa yhteismetsäosuuksilla. KäytänVALTTINA HELPPOUS Jos kaipaat helpotusta metsäasioiden hoitoon, tuskailet yhteisomistuksen päätöksentekoa tai pohdit sukupolvenvaihdosta, voi oman metsän liittäminen yhteismetsään olla hyvä vaihtoehto. Nykyisin on tapana opastaa, että yhteismetsää ei kannata perustaa, jollei metsä mahdollista vuosittaisia hakkuita. Liity tai perusta oma Yhteismetsässä sukupolvenvaihdos ja yhteisomistuksen purkaminen ovat yleensä yksinkertaisempia ja helpommin hoidettavia. PIRJO HAVIA 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 10226_.indd 48 10226_.indd 48 1.6.2023 15.18 1.6.2023 15.18. Toisaalta jos kiinnostusta löytyy, yhteismetsä tarjoaa aktiivisille ja osaaville metsänomistajille toiminnallisia haasteita ja hallinnollisia näköalapaikkoja hoitokunnan jäsenenä. Jos omista metsistä perustetaan yhteismetsä, hallinnolliset vaatimukset ennemminkin kasvavat aiempaan verrattuna
Osakkaan etuun vaikuttaa voimakkaimmin se, miten hyvin ja ammattitaitoisesti yhteismetsän hallinto toimii. Palvelu johdattaa myös kyseisten yhteismetsien verkkosivuille, joilta löytyy yhteystiedot liittämismahdollisuuden tiedusteluun. Yhteismetsän toimintakulttuuri heijastaa usein melko vahvasti sen omaa syntyhistoriaa. Haetaan Maanmittauslaitoksesta liittämistoimitusta 3. Etsi sopiva yhteismetsä Metsän liittäminen yhteismetsään tapahtuu muutaman virallisen vaiheen kautta: 1. Linkistä pääsee tarkastelemaan karttasovelluksessa, onko oman metsän lähellä laajenemishaluisten yhteismetsien maa-alueita. Laaditaan liittymissopimus metsänomistajan ja vastaanottavan yhteismetsän kesken 2. Tästä saa käsityksen, kun tutkii yhteismetsän toimintasuunnitelmia, toimintakertomuksia, tilinpäätöksiä ja viestintää. Liittämishalukkaita yhteismetsiä voi etsiä yhteismetsäportaalin (www.yhteismetsat.fi) linkistä ”Etsi laajeneva yhteismetsä”. Maanmittauslaitos järjestää toimituskokouksen Ennen kuin liitämissopimuksesta päästään neuvottelemaan, on liittämistä suunnittelevan metsänomistajan löydettävä sellainen yhteismetsä, jossa haluaa olla osakkaana ja joka on valmis ottamaan vastaan liitettävän metsän. Yleensä SH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 49 10226_.indd 49 10226_.indd 49 1.6.2023 15.18 1.6.2023 15.18. Yhteismetsät profiloituvat syntyhistoriansa ja ikänsä puolesta eri tavoin. nössä tämä tarkoittaa metsän sijainnista ja puustosta riippuen vähintään 100–400 hehtaarin vähimmäispinta-aloja
Myös niiden toimintatavoissa ja tulonmuodostuksessa on eroja. Kaikkea tuottoa ei mitata jaetun ylijäämän kautta, vaan osa muodostuu yhteismetsäosuuksien arvon noususta. Lähde: Maanmittauslaitos 10.1.2023 avoimuus ja läpinäkyvyys kertovat siitä, että yhteismetsä haluaa toimia luotettavasti ja osakkaiden edun mukaisesti. Laadukkaasti toimivien ja tuhansia hehtaareja kattavien yhteismetsien osuuksilla on paljon kysyntää. Yhteismetsät laskevat osuuksiensa arvoja eri menetelmin. JOKA VUOSI PERUSTETAAN UUSIA • Yhteismetsiä on noin 600. fi. Liittämistä valmisteltaessa voi asiantuntijan apu olla tarpeen esimerkiksi yhteismetsäosuuksien arvojen ja yhteismetsien jakamien tuottojen vertailussa ja vastaanottavan yhteismetsän toiminnan arvioinnissa. • Yhteismetsien mediaanipinta-ala (kokojärjestykseen laitettaessa jonossa keskimmäisenä olevan yhteismetsän pinta-ala) on noin 330 hehtaaria. Koska kyseessä ei ole luovutus, siirtyvät metsänomistajalla ollut metsävähennysoikeus ja mahdolliset tieja ojahankkeiden poistamattomat menojäännökset liitettävän alueen mukana vastaanottavalle yhteismetsälle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että liittämistoimituksen mukaisesta liittämisestä ei seuraa luovutusvoiton veroa eikä varainsiirtoveroa kummallekaan osapuolelle. Yhteismetsäosuudet ovat osakkaan henkilökohtaista, kiinteää omaisuutta. Liittämisessä metsänomistajan on saatava metsänsä arvoa vastaava määrä yhteismetsäosuuksia. Osuuksilla ei ole vielä vakiintuneita markkinoita eikä markkinapaikkoja, joitakin suurimpia yhteismetsiä lukuun ottamatta. Ei pikavoittoja Vaikka suosittelen metsien liittämistä yhteismetsään myös sijoittajille, en lupaa suuria tuottoja enkä missään nimessä pikavoittoja. Vuosittain perustetaan 30–40 uutta yhteismetsää. . Pääset tutustumaan yhteismetsäportaaliin verkko-osoitteessa www.yhteismetsat. Ei maksuja, ei veroseuraamuksia Jos sopiva yhteismetsä löytyy ja osapuolet haluavat edetä, tarvitaan sekä yhteismetsäosuuden arvo että liitettävän alueen arvo ennen sopimuksen laatimista. Yhteismetsää esittelevän tiedon lisäksi portaalista löytyy linkkejä verotusja maanmittaustietoihin sekä tulostettavia asiakirjapohjia, oppaita ja esitteitä. Yhteismetsien tuotot perustuvat pääsääntöisesti metsän tuottoon, joten osakkaille tulevissa tuotoissa liikutaan yleensä 2–5 prosentin tuntumassa. Ne voi luovuttaa omin päätöksin, tässä on toki otettava huomioon mahdollinen yhteismetsän ohjesäännössä säädetty pienin luovutettava osuus. l OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 50 Metsälehti Makasiini 10226_.indd 50 10226_.indd 50 1.6.2023 15.18 1.6.2023 15.18. Maanmittauslaitoksen suorittama liittämistoimitus on asianosaisille maksuton. • Yhteismetsiin liitettiin vuonna 2022 alueita noin 11 640 hehtaaria (vesialueet mukaan lukien). Vastaavasti uusi osaLISÄTIETOA VERKOSTA SUOMEN METSÄKESKUS ja Tapio Oy ovat viime vuoden lopulla päivittäneet laajan yhteismetsää käsittelevän verkkosisällön. kas pääsee välillisesti hyötymään yhteismetsällä jo olevista vastaavista verovähennysoikeuksista. • Yhteismetsien keskimääräinen pinta-ala on noin 1 270 hehtaaria. Liittäminen ei ole metsän luovuttamista eikä vaihtamista, kuten korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä vuodelta 2022 on todettu (KHO:2002:83). Hyvät metsästysmahdollisuudet ovat myös vahva houkutustekijä osalle yhteismetsäosuuksien ostajista. Katso myös www.suomenyhteismetsat.fi
Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 10293_.indd 51 10293_.indd 51 1.6.2023 15.22 1.6.2023 15.22. Lisäksi kasvatettavan puuston laatu ja kasvu hidastuvat. He ovat metsäpalveluyrittäjiä, metsänhoitoyhdistysten tai metsäyritysten asiantuntijoita. Olen koulutukseltani metsätalousinsinööri, mutta pitää rehellisesti tunnustaa, että aika ei riitä kaikkeen ja metsämatkat hotelliöineen tulevat kalliiksi. Tämä ei ole mainos, asiakaskuntani on täynnä.. Taimikko jää liian tiheäksi ja/tai liian isoja lehtipuita jätetään taimikkoon ”piiskaamaan” havupuiden latvat. Maa muokataan ja tehdään ympäristöä korkeampi ”penkki” ja kylvetään siemenet. VAIMONI SUOSIKKEJA OVAT maksetut miehet: ne hoitavat homman, eivät känise eivätkä huutele perään. Usein metsätalousyrittäjä aikoo tehdä taimikonhoidon itse, mutta aika tai viitseliäisyys eivät riitä. METSÄNHAKKUIDEN SUUNNITTELUSSA ja hoitotöiden suunnittelussa käytän paikallisia metsäasiantuntijoita. Taimien istutus on samanlaista kuin porkkanan kasvatus. Olennaista on tehdä työt ajallaan ja hyvin. Myöhemmin harvennetaan ylimääräiset porkkanat pois, jolloin kasvatettavista porkkanoista tulee isoja ja hyvälaatuisia. Kun teemme vaimoni kanssa yhdessä metsänhoitotöitä, löydän aina ongelmia. Metsänuudistamisessa sama menetelmä toimii hyvin. Mikäli porkkanan siemenet kylvää muokkaamattomaan maahan, jättää harvennuksen tekemättä, ei syötävää satoa tule. Harmittavan usein näkee taimikoita, jossa metsätalousyrittäjä todennäköisesti itse ja/tai perheineen on istuttanut taimet liian matalalle, ei mättään päälle, niin kuin pitäisi. TUNNUSTAN, ETTÄ MINULLEKIN vastaavia virheitä sattuu. Kulut helposti yli kaksinkertaistuvat viivästymisen takia. Eli hakkuut eivät ole mahdollisesti metsänomistajan kannalta optimaalisia. Todellisuudessa vahingot ovat marginaalisia. Myös metsänomistajan itse tekemissä taimikonhoidoissa näkee usein virheitä. Sama palveluiden ammattilaisten käytössä koskee sukupolvenvaihdoksia, perintöjä yms. Mikäli metsänuudistaminen tehdään tavoitteena kulujen säästäminen, hävitään kasvussa ja taimikonhoitokulut käytännössä aina kasvavat. Ja taas kontrolleri mukaan. Hän osaa opettaa raivaussahan terän teroituksen, terän hampaiden jaotuksen, terän vaihdon, kulmavaihteen voitelun ja ennen kaikkea oikean sahaustavan. Keskimäärin ajallaan tehtyjen metsänhoitotöiden kulut ovat alle 15 prosenttia puunmyyntituloista. Jos ei ole ihan varma omasta osaamisestaan, kannattaa käyttää kouluttajana maksettua miestä, eli pestata kokenut metsuri mukaan työmaalle vaikkapa vain yhdeksi päiväksi. Joku saattoi ymmärtää väärin, kyse on metsureista. Kannattaakin käyttää toista metsäasiantuntijaa avustajana ja kontrollerina, se maksaa hyvin vähän. Toinen virhe on taimikon perkauksen viivästyminen. He tuntevat toiveeni ja työt tehdään ajallaan. l Maksetut miehet Jos ei ole ihan varma omasta osaamisestaan, kannattaa käyttää kouluttajana maksettua miestä. Jaksan jutella aiheista lähes joka työtauolla. Kun kulut ovat keskimäärin alle 15 prosenttia hakkuutuloista, olennaista on tulojen lisääminen, ei kuluista nuukailu. Itsekin olen maksettu mies – sparraaja, kontrolleri ja isojen metsänomistajien luottohenkilö. Lähes aina palvelutuottajalla on omat tavoitteensa töiden hinnassa, puun hinnassa ja mahdollisesti vielä puun tarpeessa. Yhteistyö on yleensä pitkäaikaista, osa jopa sopimussuhteista. Vaikka luottamus palveluntuottajaan on hyvästä, kontrollia ei voita mikään. Ei maksa paljoa, mutta omasta työnteosta tulee kivaa. Yritän kuitenkin minimoida niiden määrän. KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Jostain puuttuu taimi, metsämyyrä on syönyt latvasilmun tai hirvi on einestänyt turhan monta männyn tai koivunlatvaa
27,34 ?. 28,77 ?. Rajoittaminen tarkoittaa ainakin sitä, että Rauman ja Äänekosken sellutehtaiden KUITUMARKKINA KUUMENEE Alkuvuonna kuitupuun hinnat ovat nousseet jopa 30 prosenttia. Energiakäytöstä tuleva kilpailu laittaa kuitupuun hinnalle lattian, mikä sekin johtuu samasta syystä. 23,83 . 30,27 ?. KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 77,21 ?. 80,83 ?. 30,50 ?. 56,90 ?. 58,06 ?. 80,18 ?. Ison teollisuuden metsäjohtajat tietävät jotain, mutta eivät kerro. VR perusteli tavaraliikenteen laajoja muutosneuvotteluja ja mahdollisia lomautuksia metsäteollisuuden heikentyneillä näkymillä. 20,24 ?. 27,70 ?. Jotain voi yrittää päätellä siitä, että Metsä Groupin selluyhtiö Metsä Fibre on ilmoittanut rajoittavansa sellun tuotantoaan tällä vuosineljänneksellä. 29,77 ?. 28,27 ?. Ensiharvennus 20,48 ?. 72,06 ?. 30,74 ?. 27,33 ?. 27,11 ?. Samalla suhdanne on kääntynyt. 69,48 ?. 60,74 ?. MIKKO HÄYRYNEN SAMI KARPPIN EN Kuitupuusta maksetaan huippuhintoja, vaikka kuiduttava teollisuus on antanut tulosvaroituksia. Tuotantorajoitusten tummat pilvet Kuitupuun hintoja puskee ylös yhä se, että Venäjältä tuodun puun korvaaminen kotimaasta jatkuu. 49,99 ?. 78,52 ?. 30,03 ?. VIIKKO 21 KUN kuitupuun hinta menee ylös, mutta sellun hinta alas, niin onko meno silloin liian hyvää ollakseen pysyvää. 28,28 ?. 79,40 ?. 72,39 ?. Uudistushakkuu 79,22 ?. 28,75 ?. 20,66 ?. Harvennushakkuu 71,02 ?. Harvennushakkuu 70,29 . 29,64 ?. 29,69 ?. Silti kuitupuun jyrkkä hinnannousu jatkuu. 38,10 ?. 79,76 ?. 28,17 ?. 49,46 . 21,02 ?. 54,31 ?. Uudistushakkuu 77,07 ?. Suhdannekäänne vaikuttaa myös välillisesti. 28,31 ?. Ensiharvennus 46,89 . 28,04 ?. 47,85 ?. 30,00 ?. Kakkosharvennusten kuitupuun hinta on tänä vuonna noussut kolmisenkymmentä prosenttia, ja nousu on ollut voimakasta myös päätehakkuiden ja ensiharvennusten kuitupuulla. Ensiharvennus 20,77 ?. Kuiduttavan teollisuuden suhdanne on taittunut jyrkästi ja tulosvaroitus on tullut niin Stora Ensolta, UPM:ltä kuin Metsä Groupiltakin pörssiyhtiö Metsä Boardin osalta. Uudistushakkuu 78,31 ?. 28,30 ?. 28,06 ?. 57,41 ?. 28,13 ?. 28,80 ?. 80,48 ?. Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 75,04 ?. 27,38 ?. Kuitupuun hinnannousu kertoo, että ahneus on ollut pelkoa suurempaa. 60,03 ?. 30,58 ?. Harvennushakkuu 67,95 ?. 20,66 . Puuta pitää saada hinnalla millä hyvänsä, kunnes tulee raja, että ennemmin tehdas kannattaa pysäyttää. 30,27 ?. 29,81 ?. 46,22 ?. TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 10183_.indd 52 10183_.indd 52 1.6.2023 16.57 1.6.2023 16.57. ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 76,65 ?. 22,47 ?
71,88 ?. 65,93 ?. 29,19 ?. Uudistushakkuu 71,37 ?. 18,71 ?. Ensiharvennus 44,21 . 26,91 . Uudistushakkuu 79,68 ?. 28,57 ?. 25,83 ?. 25,81 ?. 44,40 . 24,34 . Puuta konserni tarvitsee, sillä Kemin tehdas käynnistyy kolmoskvartaalilla. 63,45 ?. 63,77 . Harvennushakkuu 71,28 ?. Ensiharvennus 46,91 ?. Mahdolliset lomautukset ja seisokit kestäisivät enimmillään 90 päivää. 25,16 ?. 27,70 ?. ”Vaikka teollisuuden näkymät ovat heikentyneet, niin Venäjän-puun korvaaminen jatkuu ja kotimaan hankintatavoitteet ovat nousussa edelleen”, Partanen sanoo. 80,07 ?. 27,32 ?. 22,04 ?. ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 73,16 . Stora Ensolla on Suomessa seitsemän kuiduttavaa tehdasta. 22,09 ?. 38,62 ?. 29,62 ?. 19,83 . ”Metsänomistajan kannalta tilanne on erittäin hyvä. Uudistushakkuu 77,53 . 27,78 ?. NOUSUSSA ?. LASKUSSA . 66,65 . 24,37 . 53,67 ?. Uudistushakkuu 74,64 . 22,29 ?. Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi vuosihuoltoseisokit ajoitetaan tälle neljännekselle. 25,23 ?. 19,76 ?. 29,05 ?. 27,88 ?. 31,18 ?. 29,61 ?. SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 74,51 . 70,70 ?. Kartonkiyhtiö Metsä Boardilla on parhaillaan menossa muutosneuvottelut. 31,89 ?. KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 77,85 ?. 59,60 . 28,96 ?. ”Tällä hetkellä kysyttyjä ovat erityisesti kesäharvennukset, koivutukki ja hankintapuu”, Jumppanen toteaa.. 63,36 ?. 30,08 ?. 55,90 . 21,17 . 29,51 ?. 60,72 . 21,78 ?. 56,75 . 26,89 ?. Ensiharvennus 51,04 . Uudistushakkuu 68,32 ?. 29,81 ?. 78,36 ?. 19,45 . 19,20 ?. Harvennushakkuu 57,34 . 27,87 ?. 28,93 ?. ?. Uudistushakkuu 74,33 ?. 27,74 ?. 21,28 ?. KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 68,93 ?. 28,27 ?. 22,39 . 29,00 ?. 18,90 . Metsäjohtaja Janne Partanen varoo esittämästä hintanäkemyksiään, mutta muistuttaa, että tehtaat kokonaisuutena tarvitsevat puuta tasaisesti, suhdanteesta ja mahdollisista tuotannonrajoituksista riippumatta. 63,18 ?. 28,59 ?. Stora Enso on jo käynyt läpi vastaavat neuvottelut, jotka mahdollistavat niin ikään 90 päivän lomautukset ja tuotannon leikkaukset. 30,01 ?. 50,54 . 62,30 . 76,01 ?. POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 72,44 ?. 37,67 . 25,43 ?. 30,60 ?. Harvennushakkuu 63,47 ?. 28,75 ?. 45,74 . 31,05 ?. Ensiharvennus 20,21 ?. 72,54 ?. Metsäjohtajilla suu supussa Ison teollisuuden metsäjohtajat kertovat kuitupuun tarpeesta, mutta hintanäkymistä he ovat varovaistakin varovaisempia sanomaan mitään. 22,66 . 77,06 ?. Ensiharvennus LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 65,43 ?. 27,80 . 31,01 ?. 23,28 ?. Ostoslistan kärjessä ovat kesäharvennukset eli kuitupuu. Ensiharvennus 49,74 . 23,90 ?. 41,83 . 26,40 ?. Harvennushakkuu 63,86 ?. Harvennushakkuu 66,93 . Harvennushakkuu 61,62 ?. Vaikka hintataso laskisi, niin se olisi silti edelleen hyvä.” Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen on sanomisissaan yhtä varovainen. 30,77 ?. 46,77 . 23,72 . 27,23 ?. 47,63 . 29,74 ?. 21,22 . 20,57 ?. 75,30 ?. 30,20 ?. 70,99 ?. l SAMI KARPPIN EN Metsälehti Makasiini 53 10183_.indd 53 10183_.indd 53 1.6.2023 16.57 1.6.2023 16.57. 70,96 ?. 19,26 . 79,29 ?. 25,30 . 29,21 ?
KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Toinen kesäharvennuskuvio ja talviharvennuskuvio oli hinnoiteltu tavaralajihinnoilla. Leimikkoon kuului 3,1 hehtaarin päätehakkuu ja 18,1 hehtaaria harvennusta, joka koostui kahdesta kesäkorjuukuviosta ja yhdestä talven tai kuivan kesän kuviosta. kesäharvennuskuviolla, missä se määräytyy toteutuneen järeyden mukaan. Korkeimmassa tarjouksessa oli päätehakkuun kuusella ja männyllä kiinteä runkohinta, samoin toisella Mutkikkaampi tapaus NELJÄLLÄ TAVALLA SATAKUNNASSA Päätehakkuu ja kesäharvennus harvennus päätehakkuu PUUTAVARALAJI M 3 €/M 3 M 3 €/M 3 YHTEENSÄ, € Mänty kokorunko 717,5 51,3 470,2 62,3 66 101,21 Kuusi kokorunko 314,4 51,1 93,4 60,7 21 735,22 Koivutukki 11,1 48 10,4 55 1 104,6 Koivukuitu 78,9 28 12,9 29,5 2 589,75 Kuusilahokuitu 1 12 1 17 29 Energiapuu 1 12 1 17 29 Talvitai kuivan kesän harvennus ja kesäharvennus talviharvennus kesäharvennus M 3 €/M 3 M 3 €/M 3 YHTEENSÄ, € Mäntytukki 13,9 69 25 71 2 734,1 Kuusitukki 21,2 72 1 526,4 Koivutukki 101,3 47 1,1 48 4 813,9 Mäntykuitu 8,6 25 56,4 26 1 681,4 Kuusikuitu 11,8 25 26,4 26 981,4 Kuusilahokuitu 1 12 1 12 24 Koivukuitu 131,1 26 9,3 27 3 659,7 Energiapuu 1 12 1 12 24z Yhteensä 2 122,9 m 3 107 034 €. Haastavaksi kaupan teki se, että tarjouksissa kuviot oli hinnoiteltu eri tavoin. Korkeimman ja matalimman tarjouksen ero oli merkittävä, noin 10 000 euroa. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Tavaralajija runkohintatarjousten vertaamisessa asiantuntijankin piti pinnistellä. Ostaja oli integraatti. 2023 2022 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 500000 1000000 1500000 2000000 .. Tiedot kerätään viikoittain. Kaupan ratkaisi kuitenkin puhtaasti hinta. Päätehakkuu oli järeydeltään hieman tavallista pienempää, mutta harvennukset pääosin melko järeitä. Kauppa sai alkunsa metsänhoitoyhdistyksen yhteydenotosta, ja yhdistys myös kilpailutti leimikon valtakirjalla. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Kysyntää oli, ja tarjouksia tuli kuudelta ostajalta. Hakkuutähteitä ei korjata kasvupaikan karuuden takia. Kaikki kuviot olivat hyvien tieyhteyksien varressa ja kohtuullisella metsäkuljetusmatkalla. l MIKKO HÄYRYNEN TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 10183_.indd 54 10183_.indd 54 1.6.2023 16.57 1.6.2023 16.57. Leimikko oli isohko, mikä nosti yksikköhintoja. Leimikko vaati ennakkoraivauksen. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj.m 3 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. 0,5 1,0 1,5 2,0 Viikko ETELÄISESSÄ Satakunnassa kilpailutettiin toukokuun alussa isohko puukauppa. Tavaralajija runkohintatarjousten vertaaminen oli vaikeaa, mutta siinä hyödynnettiin yhdistyksen katkonta-aineistoa. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja
Myyntiesitteessä tilan summa-arvo oli noin 309 000 euroa. Puumääräksi oli arvioitu noin 5 000 kuutiometriä eli 78 kuutiota hehtaarilla. Kiinteistö on yhdessä palstassa ja kahden metsäautotien ansiosta metsäkuljetusmatkat ovat verrattain lyhyet. ”Markkinat korjasivat tila-arvion virheet ja kauppahinta vastasi kohteen käypää hintatasoa.”. Tilaa on hoidettu aktiivisesti ja puustot ovat hyviä tai tyydyttäviä. Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 10183_.indd 55 10183_.indd 55 1.6.2023 16.57 1.6.2023 16.57. Metsätilakauppoja seuraava Hannu Liljeroos kävi toimeksiannosta tarkastamassa kohteen. Maastot ovat loivapiirteisiä ja helppokulkuisia, vaihtelevasti lehtomaisista kuiviin kankaisiin, valtaosin kuivahkoja kankaita. Pääpuulajeina ovat mänty ja kuusi, lisäksi parilla pikkukuviolla koivu. Parhaan, 263 000 euron, tarjouksen teki yksityinen ostaja. ”Kuten arvelin, niin luotettavaa tila-arviota ei pysty tekemään ilman maastokäyntiä. Tukkipuun osuus oli 28 prosenttia. Kasvua alentavaa kallioisuutta on yleisesti, mutta suokuvioita ei ole. Kaikkiaan 68 hehtaarin tilalla on metsämaata 64 hehtaaria. Kauppahinnan ja summa-arvon suhdeluku eli hintakerroin oli vain 0,85, kun se Pirkanmaan kaupoissa on tänä vuonna ollut keskimäärin 1,18. l MIKKO HÄYRYNEN Markkinat korjasivat arvioinnin virheet Tila-arvio ilman maastokäyntiä voi johtaa pahasti harhaan. KUUKAUDEN TILAKAUPPA Mutkikkaampi tapaus H A N N U LI LJ ER O O S ÞOHJOIS-PIRKANMAALLA myytiin toukokuussa suurehko metsätila. TILAKAUPPA PIRKANMAALLA PINTA-ALA 68 hehtaaria, metsämaata 64 hehtaaria, josta aukeita ja taimikoita 27 hehtaaria, kasvatusmetsää 27 hehtaaria ja uudistuskypsää 10 hehtaaria PUUSTOARVIO 5 000 kuutiota MYYNTIHINTA 263 000 euroa, 4 109 euroa metsämaan hehtaari Pirkanmaalainen tila oli monella tapaa hyvä ja aktiivisesti hoidettu, mutta kiireellä tehdyssä tila-arviossa oli epätarkkuuksia etenkin uusimpien hakkuiden osalta. Tila sijaitsee hyvällä paikalla kantatien läheisyydessä. Kuviotiedoissa oli monenlaisia virheitä, esimerkiksi tuoreimpien harvennuskuvioiden puumääriä oli yliarvioitu”, Liljeroos sanoo. Omistaja kauppasi tilaansa omatoimisesti Etuovi-verkkopalvelussa tarjouskaupalla. Kohteesta oli ammattilaisen laatima tila-arvio, mutta se oli laadittu kirjoituspöydän äärellä metsänkäyttöilmoitusten ja kaukokartoitustietojen pohjalta ilman maastokäyntiä
Kun vertaillaan maakuntia, joissa on tehty vähintään 20 kauppaa, niin hintataso näyttää laskeneen hieman Eteläja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaan rannikolla, Keski-Suomessa ja selvimmin Kainuussa. Viime vuoteen verrattuna sekä myyntikohteita että kauppoja on vähemmän ja myyty metsämaan ala on kutistunut kymmenisen prosenttia”, Liljeroos kertoo. Tilakaupan ja etenkin instituutioiden ostojen hiljentyminen on kiistatonta. Viiden eteläisen maakunnan osuus 13 prosenttia koko myydystä alasta Lappi, Kainuu ja PohjoisPohjanmaa kattavat 38 prosenttia koko myydystä alasta Eniten euroja liikkunut KeskiSuomen sekä Eteläja PohjoisSavon kaupoissa 1 1 2 2 2 2 2 3 3 KORKOJEN vaikutusta kenties, mutta Hannu Liljeroosin tilakauppaseurannasta voi tehdä varovaisen päätelmän, että tänä vuonna metsätilojen hintataso on laskenut pari prosenttia. Eniten ostoksilla ovat olleet UB Metsä ja Tornator. Instituutiosijoittajien ostot ovat vähentyneet enemmän kuin yksityisten. ”S-Pankin metsärahasto, joka vuosi sitten oli hyvin aktiivinen, on tänä vuonna ostanut vain yhden seurantaani tulleen kohteen.”. Instituutioiden osuus seurantakaupoista on tänä vuonna euroilla mitattuna 53 prosenttia. ”Markkinat ovat hiljentyneet. Hintataso on säilynyt vakaana Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. MIKKO HÄYRYNEN 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 10183_.indd 56 10183_.indd 56 1.6.2023 16.57 1.6.2023 16.57. l INSTITUUTIOT VÄHENTÄNEET OSTOJAAN Tilakauppa on käynyt viime vuotta vaisummin. Pientä nousua on Pirkanmaalla, Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa. Vastaava luku oli vuosi sitten 73 ja kaksi vuotta sitten 60. ”Määrät ovat laskeneet selvästi vuodentakaisista luvuista ja ovat jokseenkin vuoden 2021 tasoa.” Kuluvan vuoden aikana instituutiot ovat ostaneet 166 kohdetta ja maksaneet niistä yhteensä 32 miljoonaa euroa. Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimikot, % Hakkuukypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 Kerroin * Varsinais-Suomi 11 9 224 Satakunta 17 13 352 23 24 123 42 5996 49 1,03 Häme-Uusimaa 24 15 353 27 8 114 34 6790 59 1,19 Etelä-Karjala 20 16 379 22 22 134 42 6696 50 0,99 Kymenlaakso 15 10 345 37 6 105 30 5393 51 1,09 Pirkanmaa 36 31 939 24 12 118 34 5917 50 1,15 Etelä-Savo 36 31 967 27 10 109 34 6177 56 1,03 Eja K-Pohjanmaa 48 47 1076 21 17 113 32 4429 39 1,03 Keski-Suomi 52 42 1398 24 12 117 35 5654 49 1,01 Pohjois-Savo 37 31 1003 25 14 130 39 6435 49 1,04 Pohjois-Karjala 49 35 869 22 14 125 36 6251 50 1,02 Kainuu 32 35 1285 16 9 103 26 3124 30 0,96 Pohjois-Pohjanmaa 66 53 1926 32 10 79 21 2691 34 1,03 Lappi 38 39 1722 20 10 77 17 2054 27 1,03 Koko maa 481 407 12838 105 31 4576 43 Lisäys toukokuu 90 74 2266 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–TOUKOKUUSSA 2023 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta
Vanhan liiton maasturi Kia on eteläkorealainen iso autonvalmistaja, joka sisaryhtiönsä Hyundain kanssa toimittaa markkinoille täyden kirjon henkilöautoja sähkö-, hybridi-, kaasu-, dieselja bensaversioina. En päässyt koeajamaan autoa, mutta huutokaupan aattona istuin siinä pitkään ja luin mukana olleet dokumentit. Huomasin, että auto oli viettänyt lähes koko ikänsä Pohjois-Pohjanmaalla aika kaukana rannikosta, mikä on hyvä korroosioympäristö. turbodiesel Vaihteisto: manuaali 5-v ”Jäykkä” jakolaatikko eteen ja taakse, jossa sähköisesti hallittavat hidas ja nopea neliveto ja nopea takaveto, takavetopyörästössä kitkalukko Teho: 103 kW Tankki: 80 l Kulutus: noin 9 l/100 km Omamassa: 2 056 kg Kokonaismassa: 2 600 kg Pituus: 4 630 mm Leveys: 1 860 mm Maavara: noin 280 mm Koeajoauton hinta huutokaupassa: 3 000 € Huutokaupasta ostettu vanhan liiton maasturi Kia Sorento palveli metsäkäytössä pienin kustannuksin. SuomekTYÖJUHTA METSÄÄN MUUTAMALLA TONNILLA KIA SORENTO 5D 2,5 CRDI 4X4 Vuosimalli: 2005 Moottori: 2,5 l, 4-syl. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN INSTITUUTIOT VÄHENTÄNEET OSTOJAAN Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 10183_.indd 57 10183_.indd 57 1.6.2023 16.57 1.6.2023 16.57. Autoa oli myös huollettu voimallisesti, melkein hullun lailla. Mieleen tuli hyviä aavistuksia: tällä käydään hirvimetsällä monta vuotta ja vedetään myös raskasta peräkärryä sujuvasti. Huutamani auto oli ykkösmallin Sorento, jota tehdas valmisti vuosina 2002–2009. Ensimmäinen Kia Sorento on monessa mielessä perinteinen maastoauto, vaikka tehdas antaa sille määritelmän ”SUV” (Sports Utility Vehicle). Kia Sorenton ykkösmalli on vanhan liiton maasturi, jossa on erillinen teräspalkkirunko, suuri maavara ja alennusvaihde hitaaseen ajoon. HUUSIN 12-vuotiaan Kia Sorenton 3 000 euron huudolla Suomen Huutokauppakeisarin pitämästä huutokaupasta keväällä 2017. Yli 300 000 kilometriä ajettu, päältäpäin siisti Sorento tuli perheen viidenneksi autoksi
Aivan uutuukseltaan ajoin ojan päälle auratun lumen läpi oikean etupyörän jyrkän reunan yli, jolloin auto jäi killumaan vasemman etupyörän ja takapyörien varaan. ”Four Banger” amerikaksi. itsekantavaan koriin toisen maailmansodan jälkeen. Kojelaudan napista voi valita nopean tai hitaan nelivedon tai nopean takavedon. Samalla auto muuttui paremmaksi työkaluksi myös metsätalouden kalujen ja materiaalien kuljetukseen. Mielessä kävi, etTässä Kia Sorento on muutettu pakettiautoksi. Autoon oli helppo rakentaa tasainen ja suora tavaratilan pohja. Takaistuimet korvaa 12 millin filmivanerilevy. Moottori ei ole yhteydessä koriin, vaan on rungon varassa puslien päällä kuten korikin. Hiljainen ja hyvä vetäjä En ikinä kuljettanut Sorenton takapenkillä ketään, vaan purin ne ja muutoskatsastin auton pakettiautoksi. Jäykkä taka-akseli on jämäköillä ripustusosilla kiinni tikapuurungossa, samoin kuin vahvasti tehty vetokoukku. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 10183_.indd 58 10183_.indd 58 1.6.2023 16.57 1.6.2023 16.57. Lokasuojan kaaressa näkyy jo hilseilevää pintaa. si tuo merkitsee jotakuinkin samaa kuin kaupunkimaasturi. Tilan pohjasta sai aivan tasaisen. Moottorin ääni ei pääse runkoäänenä koriin eivätkä myöskään rengasäänet. Ulkonäkö autossa on säilynyt tunnistettavana, mutta auton tekotapa ja rakenne muuttuivat radikaalisti 2009. Pakettija maastoautoissa käytettiin erillistä runkoa pitempään. Ykkösmallin Sorento jäi ainoaksi vanhalla tavalla toteutetuksi. Tosiasiassa ensimmäinen Sorento on kaukana nykyisistä kaupunkimaastureista. Sorento-ykkösessä on vielä erillinen tikapuurunko samaan tapaan kuin oli jo Fordin A-mallissa 1908. Rakenteen voi ajatella parantavan suuntavakavuutta maantieajossa. Myös tieliikennevakuutus halpeni. Hiljaisuus on suurelta osin erillisen rungon ansiota. Takapenkin paikalle kiinnitetyn vanerilevyn alle syntyi mainio tila hirvikiväärille, kun siihen asensi kiepin tukevaa petauspatjaa. Nopean ja hitaan välityksen välillä valitessa on auton oltava paikoillaan, muuten jakolaatikko sanoo hilirimpsis. Sorento oli hämmästyttävän hiljainen auto, vaikka siinä oli nelisylinterinen 2,5-litrainen dieselmoottori, ns. Lätkä mustaa kumimattoa estää tavaroita seilaamasta huopasisustuksen päällä. Painavassa dieselautossa oli suuri verotaakka, joka väheni ratkaisevasti pakettiautomuutoksen avulla. Henkilöautoissa siirryttiin ns. Autolla saa hinata 2 800 kilon jarrullista peräkärryä. Siispä runkoautossa ei siirry paljoa runkoääniä, mutta rungottomissa autoissa siirtyy! Tällä tavoin rakennettu auto on hyvä luontainen vetäjä. Muutostyön materiaalit ja muutoskatsastus maksoivat yhteensä alle 150 euroa. Näissä koripellit, pohjapelti, katto ja myöhemmin myös tuulilasi tekevät yhdessä kantavan rakenteen. Autossa oli oikealla jakolaatikolla varustettu voimansiirto. Maastokelpoiseksi todettu Usein vanhan tyylin maastureissa käytettiin takana puolielliptisiä lehtijousia, mutta Sorentossa oli kierrejouset ja hyvin toteutettu taka-akselin tuenta. Rakenne on oikeastaan sama kuin kuorma-autoissa. Nyt on Sorento edennyt jo neljänteen mallisukupolveen
l Metsälehti Makasiini 59 10183_.indd 59 10183_.indd 59 1.6.2023 16.57 1.6.2023 16.57. Korkea maavara antoi huolettomuutta ajoon jopa traktoriurilla. Kaikki valtiolle juoksevat maksut katkeavat tieliikennekäytöstä poistuessa, samaten vakuutusmaksut.. Etupyörällä saattoi koukata huoletta jalkakäytävän reunan yli ilman vaurioita. Vanhalla, kolhiintuneella on huoletonta ajella metsällä ja jopa venyttää saalispeura konepellin yli kotia vietäväksi. Trafin palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla ja tehdään muutokset. tä nyt tarvitaan apua. Sorento kulutti keskimäärin noin 9 litraa 100 kilometrillä. runestettä tihkunut kytkimen työsylinteri ja Taiwanista tilaamani uudet päävalot, yhteensä noin 500 euroa. Lähivaloille vaihtaessa tunsi jäävänsä pimeään. Näyttää siltä, että saksalainen metsästäjä tarvitsee kaksi maastoautoa. Toisella, uudella ja hienolla maasturilla mennään sitten kauden päätösjuhliin. Toimenpiteeseen menee muutama minuutti. Tämä ei onnistuisi ainakaan uudella kaupunkimaasturilla. Huoletonta menoa Kahden ja puolen litran diesel ei tee Sorentosta ripeää liikkujaa, 103 kilowattia joutuu kuljettamaan 2 600 kilon kokonaispainoa. Myöhemmin opin, että auton varusteisiin kuului myös taka-akselin tasauspyörästön lukko. Edellinen omistaja oli asentanut tosi vahvat kaukovalot keulalle. Kaikki rakenteet ovat vakuuttavan jämäköitä. Korjauskuluksi kirjautuivat jarNosturilla Sorenton peräpäästä paljastuu ylhäältä lukien tukevarakenteinen ja irrotettava vetokoukku, surkeasti käytettävissä oleva vararengas, vaakasuora Panhard-tanko, joka pitää taka-akselia paikoillaan sivusuunnassa sekä perinteinen jäykkä taka-akseli. Niin sanotulla avustavalla nelivedolla varustetut kaupunkimaasturit eivät tällaiseen pysty. Mielessä kävi, että nyt tarvitaan apua. Pääomakulut olivat siis noin 500 euroa vuodessa. Nykyaikaiset kaupunkimaasturit tyytyvät paljon vähempään. Toinen huolettomuutta lisäävä tekijä oli auton hinta. Kokeilin kuitenkin, vaihdoin hitaalle välitykselle ja pakille. Trafin sivuilla voi auton poistaa liikennekäytöstä ja palauttaa liikennekäyttöön kätevästi. Korkealle asemoidusta penkistä näki ympärille riittävän lähelle. Koska renkaat olivat kokoa 255/55R19 ja maavara iso (30 senttiä), oli kadunvarteen pysäköinti helppoa. Isoimman osan aikaa Sorento oli poissa liikennekäytöstä. Pienet pääomakulut Neljän vuoden ja 30 000 kilometrin jälkeen myin auton puoleen hintaan, 1 500 eurolla. Kova pakkanen varmaan auttoi myös pitoa parantamalla. Tunnen muutamia saksalaisia metsästäjiä. Hämmästyin, kun auton etupyörä nousi ojasta tyhjäkäynnillä ensiyrityksellä. Liikennekäyttöön otto on ilmaista. Liikennekäytöstä poisto maksaa 6 euroa. Tästä huolimatta oli auto mukava ajaa maantiellä ja kaupungissakin
Ravinneanalyysilläkin tilannetta tutkittiin”, Vesterinen kertoo. Metsälehti Makasiini 60 METSÄLEHTI kävi syksyllä 2012 Kannonkoskella tutustumassa Reijo Vesterisen männikköön, jolla oli käsillä kohtalon hetket. Kuusten kasvaessa vesitilanteen voi odottaa jälleen kohenevan, kun haihdutus lisääntyy. Yleensä kyseessä on vetinen kohta, josta taimi ei ole onnistunut ponnistamaan kasvuun. Talvella 2013 hehtaarin kuvio hakattiin, keväällä 2014 alue muokattiin ja istutettiin kuuselle. Kuviolla ei kuitenkaan kasvanut käytännössä ainoatakaan tukiksi kelpaavaa puuta. ”Vesakkoa perkaamalla olen koettanut Kymmenen vuotta kuusikkona Reijo Vesterisen turvemaapellolla kasvaa jo toinen puusukupolvi. Siellä täällä on pystyssä keppi, mutta ei taimea. Vanhoissa sarkaojissa ei veto riittänyt. Urakka alkaa olla jo voiton puolella. Vajaatuottoisen metsän uudistamiseen ei valtiolta tukea herunut, sillä noin 160 kuution puumäärästä kertynyt hakkuutulo ylitti tuen saamiseen oikeuttavan tason. Alussa hallakin vieraili palstalla. 10185_.indd 60 10185_.indd 60 1.6.2023 15.59 1.6.2023 15.59. Vesterinen oli päättänyt hakata pellolle istutetun heikkolaatuisen männikön aukoksi noin 40 vuoden iässä. Tyvilenkojen ja versosurman kurittamien puiden kanssa vaihtoehdot olivat vähissä. Muutama kesä istutuksen jälkeen kuviolle levitettiin boorilannoitetta. ”Alue mätästettiin, mutta jostain syystä vanhoja ojia ei aukaistu. Kolmas kerta raivaussahalla Vesterinen merkkasi taimet istutuksen yhteydessä jämäköillä merkkikepeillä. ”Kepit saatiin paikallisesta puualan yrityksestä ja ne olivat pyökkiä. Heinäämässä ei ole tarvinnut juuri käydä, mutta raivaussahaa Vesterinen näyttää taimikossa jo kolmatta kertaa. Painoivat niin paljon, että peräkärry oli koetuksella”, Vesterinen kertoo. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN LUONNOSSA » ENNEN & NYT Nyt kuviolla kasvaa kymmenvuotias istutuskuusikko, jota Vesterinen perkasi tänä keväänä kolmatta kertaa. ”Pelto oli metsitetty 1970-luvun alussa sen aikaisen tuen turvin. Kepit ovat kuitenkin tehtävänsä hoitaneet, sillä kymmenen vuoden jälkeen merkittävä osa niistä on edelleen pystyssä. Siihen olisin puuttunut, jos olisin ehtinyt paikalle.” Ensimmäisten vuosien aikana taimet kärsivät alavimmilla kohdilla märkyydestä, kun vanha suopelto vettyi hakkuun jälkeen
Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan, ja niistä maksetaan palkkio. l Joka palstalla ei ole pyökistä tehtyjä taimikeppejä. Tänä keväänä tilalla tehtiin myös sukupolvenvaihdos, jonka seurauksena metsät siirtyivät Vesterisen kahdelle lapselle. Metsälehti Makasiini 61 ”Vesakkoa perkaamalla olen koittanut varmistaa, että hitaammin kasvuun lähteneet taimet saisivat kasvutilaa ja pysyisivät kehityksessä mukana.” Tältä näytti Reijo Vesterisen vanhalla pellolla syksyllä 2012 ennen männikön avohakkuuta. Lähetä ne meille Metsälehteen. varmistaa, että hitaammin kasvuun lähteneet taimet saisivat kasvutilaa ja pysyisivät kehityksessä mukana.” Kokoerot puilla ovat huomattavia, sillä kuusten pituudet vaihtelevat puolen ja viiden metrin välillä. ”Tässä voisi vitsailla erään isännän tapaan, että metsät menivät, mutta työt jäivät. ONKO SINULLA VALOKUVA PAREJA METSÄKOHTEISTA, joista näkyy metsän kehitys. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4A, 00240 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Vaan mukavaahan tämä on, kun käy vähän kerrallaan sahailemassa.”. Liitä mukaan yhteystietosi. 10185_.indd 61 10185_.indd 61 1.6.2023 16.00 1.6.2023 16.00. Kuusitaimikossa suuretkin puiden väliset pituuserot tasoittuvat yleensä puuston varttuessa. Luonto on täydentänyt taimikkoa männyillä ja koivuilla, joista osa saa jäädä kasvamaan aukkopaikkoihin. ”Sinne tänne jätän vähän pajujakin, kun näin keväällä pörriäiset näkyvät viihtyvän niissä”, Vesterinen suunnittelee
Lisää Teron ajatuksia metsästä ja tulevista tavoitteista kilpaladuilla löytyy videoiltamme Metsälehden somekanavilta (Facebook ja Instagram). ”Täysi päivä raivuulla tuntuu urheilijankin kropassa. Metsä on urheilijalle vähän kuin eläkesijoitus.” Usein Seppälä suuntaa raivuutöihin yhdessä isänsä Timon kanssa. Kuormitus on otettava huomioon treeneissä, jotta palautumiselle jää aikaa. Kaikkein mukavinta on raivata kevään vii”RAIVAUS ON HYVÄÄ HARJOITUSTA” SEURAA SOMEKANAVIA METSÄLEHTI vieraili toukokuussa Tero Seppälän raivuupalstalla Pihtiputaalla. Ampumahiihtäjä Tero Seppälä suuntaa metsään keväällä heti, kun lumi kilpaladuilta on huvennut. Työ on huomattavasti tehokkaampaa keväisin. Työ tuottavinta keväällä Seppälä on sitä mieltä, että varhaisperkaukset on järkevää tehdä keväällä ennen kasvukauden alkua. ”Minua kiinnostavat tilat, joissa on nuorta metsää ja hoitotöitä. Olen 27-vuotias, joten uskon, että hoitamalla metsiä hyvin ehdin saada niistä itsekin taloudellista hyötyä. Raivaustyö on hyvää harjoitusta muun muassa tasapainon kannalta, kun sahan kanssa liikutaan epätasaisessa maastossa.”. TAIMIKON varhaisperkauksen ajoituksesta ollaan montaa mieltä. l LUONNOSSA » RAIVAAMAAN Muutama vuosi sitten Pihtiputaalta ostetulla tilalla kuusten istutuksesta on vastannut edellinen omistaja, mutta Tero Seppälä pääsee tekemään taimikkoon nyt varhaisperkauksen. Tärkeintä on, että taimikonhoitotyöt eivät viivästy sopivan hetken odottelun vuoksi”, sanoo Tero Seppälä. Toiset vannovat keskikesän kasvukaudella tehtävän perkuun nimiin. Normaalisti valmista jälkeä syntyy parivaljakolta yhteensä noin hehtaari päivässä. Kontiolahdella asuva Seppälä on Suomen ampumahiihtomaajoukkueen kantavia voimia, mutta myös metsänomistaja sekä metsätalousinsinööri. 10227_.indd 62 10227_.indd 62 1.6.2023 16.01 1.6.2023 16.01. ”Minun mielestäni oikea aika on raivata silloin, kun omasta kalenterista löytyy aikaa. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN meisillä hankikeleillä.” Seppälä tekee metsätöitä vanhempiensa metsissä ja on myös hankkinut itselleen pari pienehköä metsätilaa. Toiset tekevät perkauksen lehdettömään aikaan, jolloin näkyvyys metsässä on parempi. Silloin kantojen uskotaan vesovan vähemmän. Silloin suuntaan raivaussahan kanssa metsään ennen kotitilalla Haapajärvellä tehtäviä kevätkylvöjä”, Seppälä kertoo. ”Näkyvyys on hyvä, kun puissa ei ole vielä lehteä eikä heinikko ole noussut kasvuun. ”Keväällä kilpailukauden jälkeen minulla on parin kuukauden mittainen kevyempi jakso harjoittelusta
Tätä voidaan toteuttaa käytännössä ns. Näistä luontotyypeistä löytyy hyviä ennallistamisja suojelukohteita. Metsäalan kannattaa toimia tässä muutoksessa omilla ehdoillaan, ennakoivasti ja vapaaehtoisesti. Peitteisinä voi hoitaa korvet, karuimmat kangasmetsät, maisemakohteet, vesistöjen suojakaistat, tärkeät elinympäristöt ja lakikohteet. Moni näistä on riippuvaisia lahopuusta tai palaneesta puusta sekä eri puulajien vanhoista ja suurista yksilöistä. LUONTOKADOLLA TARKOITETAAN eliölajien tai niiden yksilömäärän alenemista ja luontotyyppien laadun heikkenemistä. Päätehakkuu pitää kuitenkin tehdä, jos metsä ei uudistu luontaisesti. TALOUSMETSÄ ON ERILAINEN ympäristö kuin luonnonmetsä; metsänhoito muuttaa lajistoa ja runsaussuhteita. Metsämosaiikissa sekä metsien uhanalaiset että yleiset lajit voivat kukoistaa, eikä metsä ole toisistaan eristyneiden elinympäristölaikkujen ”vankileirien saaristoa”.. Eliölajeja pitää kuitenkin ottaa huomioon myös niiden ulkopuolella. SEPPO SAMULI 10227_.indd 63 10227_.indd 63 1.6.2023 16.01 1.6.2023 16.01. Metsäpalo, hyönteistuho tai myrsky voi tappaa kerralla laajan alueen puut. Siellä YK:n jäsenet sitoutuivat toimimaan luontokadon pysäyttämiseksi. Ympäristölle haitallinen yritystoiminta ei enää välttämättä pärjää vientimarkkinoilla, ja haittoja rajoitetaan lainsäädännöllä. osapuolikokous (COP15) Montrealissa Kanadassa. Sen syntyä auttaa, jos tehdään nykyistä useammin avohakkuutonta metsänkäsittelyä eli peitteisyyden säilyttävää poimintahakkuuta. Muutama sata uhanalaista lajia (erityisesti sieniä, jäkäliä ja sammalia) elää metsäisissä elinympäristöissä: vanhoissa metsissä, lehdoissa, harjuilla, paahderinteillä ja puustoisilla soilla. l ANNELI JALKANEN Kirjoittaja on tiedeviestintää harrastava metsänomistaja ja metsäntutkija. Eliölajit ovat pitkän lajinkehityksensä aikana sopeutuneet ympäristöön, josta löytyy paljon rakenteellista ja lajistollista vaihtelua. luonnonläheisellä metsänhoidolla, jossa maisemaan pyritään palauttamaan luonnonmetsän piirteitä. Ekologiset käytävät ja kytkeytyneisyys auttavat avoimia alueita kaihtavia lajeja, kuten metsoa, pyytä, kuukkelia, liito-oravaa ja näätää. Avohakkuun liian tiukka välttely voi johtaa kuusettumiseen, vajaatuottoisuuteen ja puiden geeniaineksen heikkenemiseen. Nuoria kilpailussa alle jääneitä ja yksittäisiä vanhojakin puita kuolee. LUONNOSSA » KOLUMNI Vankileirien saaristosta metsämosaiikkiin Peitteisinä voi hoitaa korvet, karuimmat kangasmetsät, maisemakohteet, vesistöjen suojakaistat, tärkeät elinympäristöt ja lakikohteet. Metsäsertifikaatit ja EU:n luonnonläheisen metsänhoidon ohjeet sallivat edelleen avohakkuut. Eliöillä on itseisarvonsa lisäksi hyötyarvoa yritystoiminnassa, ekosysteemipalvelujen tuottajina, ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja vakuutuksena metsätuhoja vastaan. Pohjoinen havumetsämme on luonnonprosessien tulos. Avonaiset ja peitteiset alueet vuorottelevat metsämosaiikkina. Tutkimusten mukaan luonnontilaisissa metsissä on keskimäärin 60–65 prosenttia enemmän lajeja kuin vanhassa talousmetsässä, joten myös tiukasti suojeltuja alueita tarvitaan. JOULUKUUSSA 2022 PIDETTIIN YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 15. Lisäksi tarvitaan talousmetsien luonnonhoitoa myös niillä alueilla, jotka eivät ole suojeltuja tai peitteisinä hoidettavia
Suomalaisten onneksi meillä on hämyisiä kesäöitä ja tummia kuusikoita, jotka herkistävät ymmärrystä. VINJETTI » XXX VINJETTI » XXX LUHTA » SALAPERÄISIÄ HETKIÄ Albert Einsteinin mukaan salaperäisyyden kokeminen tekee elämästä kauniin ja merkityksellisen. Tässä näkymässä syntyivät myytit virvatulista tai tanssivista usvaneidoista. 64 Metsälehti Makasiini 10231_.indd 64 10231_.indd 64 1.6.2023 16.34 1.6.2023 16.34. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Auringonpaisteessa suomaisema aukeaa arkisena, mutta kesäyön ja usvan hämärä loihtii salaperäisyyden
Katselin kiikareilla outoa surun tanssia, kurkiparia, jotka astelivat pesäpaikalle kuin hidastettuina korkein askelin. Tämä kasvoreliefi löytyy keskeltä Litokairaa. Sillä hetkellä tuntui kuin avaisin portin lintujen ja eläinten sisimpään. Vaikka kurjet kasasivat pesäänsä korkeammaksi, vesi nousi nopeammin ja molemmat munat kastuivat. Ne rikkoivat kylmettyneet munansa ja viskoivat pesäkeon saroja ympäriinsä. Tanssin katsojalle syntyy tunne, että elämä on paljon enemmän kuin olemme tienneet. Pystyin juuri ja juuri kuulemaan niiden kurinan. Viikon kestänyt sade nostatti kuin toisen kevättulvan. Kun surutyö oli tehty, pariskunta levitteli siipiään ja poistui perätysten nokat suunnattuina yläviistoon. LUHTA » SS EURASIN kurkiparin pesintää Rookkiaavan lahdekkeessa Sodank ylän Koitelaiskairassa. Tietäjän ja ymmärtäjän hetki lipui tavoittamattomiin saman tien, mutta tämän jälkeen suhteeni elämään, luontoon ja tietenkin kurkiin on ollut vähän erilainen. Silmänräpäyksen ajan koin ymmärtäväni elämän salaisuuden. Se on kaiverrettu yli sata vuotta sitten, eikä kukaan tiedä sen tarkoitusta. Kurjet ilmaisevat voimakkaat tunnetilat tanssina. 66 Metsälehti Makasiini 10231_.indd 66 10231_.indd 66 1.6.2023 16.34 1.6.2023 16.34. Ihmiskäden merkit salomailla havahduttavat pohtimaan aikaa ja mennyttä maailmaa. Silmänräpäyksen ajan koin ymmärtäväni elämän salaisuuden
Esimerkiksi jonkun vieraan uskonnon yhteydessä siinä voi tunnistaa myös itsepetoksen makua. Se on kaiken oikean taiteen ja tieteen lähde.” Mystinen kokemus jää harvinaiseksi ja vaikeaksi. Minulle tällainen kokemus on välittynyt vahvimmin Aaro Hellaakosken kahdessa runossa, Satakieli herää ja Satakieli laulaa. Olen soiva.” Salaperäistä Albert Einsteinin mukaan ”Salaperäisyys on kaunein asia, jonka voimme kokea. Jo nuorena halusin kätkeä maiseman tai eläinten selittämättömyyttä myös kuvii68 Metsälehti Makasiini 10231_.indd 68 10231_.indd 68 1.6.2023 16.35 1.6.2023 16.35. Runoilijan minuus suorastaan liukenee ympäröivään luontoon. Itselleni uteliaisuutta ja salaperäisyyden tajua herätti tietenkin luonto. LUHTA » Mystinen kokemus Psykologiassa ja uskontotieteessä mystinen kokemus kuvataan tilaksi, jossa ihminen kokee yhtyvänsä muuhun maailmaan, näkevänsä jollain tapaa perimmäisen totuuden. Vaikka salaperäisyyden ymmärtäminen on sille sukua, se on arkisempaa ja mahdollista likimain jokaiselle. Kuuluisassa teoksessaan Pikku prinssi Antoine de Saint-Exupéry kuvailee mystisen kokemuksen luonnetta: ”Todella tärkeitä asioita ei näe silmillä, vain sydämellä näkee hyvin.” Jos jotain ei tavoita logiikalla eikä näe silmin, aihe on kiistämättä hankala kuvantekijälle tai kirjoittajalle. Varpuspöllön pistävä katse lävistää kuusikon hämärää. Hellaakosken innoittajina toimivat hiljentyminen, kesäyö ja kesäyön äänet tai niiden puuttuminen. Tällaista tilaa ei voi kuvailla sanoilla eikä tavoitella loogisella älyllä. Olen vastaanottaja vain. Jos linnut pääsee näkemään, kummituslampi vaihtuu perheidylliksi. Kesäöiseltä kaakkurilammelta kantaa kamalia huutoja. Satakieli herää -runo loppuu näin: ”Olen olematon, jota sisältä kiirehditään
Puiden keskelle syntyneessä valopiirissä valo häilyy oksilla ja rungoilla, ylhäällä kimaltavat linnunradan tähdet. Kuusen juurella osui jalkaan sen verran outo karahka, että sytytin otsalampun. Lampun syttyminen sai metsän räjähtämään. Iso metsokukko rymysi kuusesta lentoon. Maasta kohosi yksinkertainen risti, puukolla kaiverrettua tekstiä, kuolinpaikan muistomerkki. Öistä metsää puolestaan monikin aidosti kavahtaa. Turtumista vastaan Kaikkeen tottuu ja luontoa valokuvaavan töissä esimerkiksi patikointi pilkkopimeässä käy varsin arkipäiväiseksi. Lapsuuden muistikuvissa polku pimeän metsän läpi tuntui hurjalta. Öinen leirinuotio palauttaa maailman salaperäisyyden.. Kaupallisella karhunkatseluja kuvauspaikalla en jaksanut makuupussissani silmäluomea lopsauttaa, kun sykkyräpimeässä kuulin kolmen metrin päässä kontion ahmivan koiranruokapatukoita. Suomaisemaan keskipäivän auringossa ei sisältynyt mitään salaperäistä. Ei tarvitse ihmetellä, miksi kaikki ikiaikaiset suon myytit, virvatulet, usvaneidot ja muut, yhdistyvät kesäyöhön. Metsän peitteisyys merkitsee sitä, että aivan lähelle voi kätkeytyä kaikenlaista, jota emme havaitse. l Metsälehti Makasiini 69 10231_.indd 69 10231_.indd 69 1.6.2023 16.35 1.6.2023 16.35. Suomalaiset Helsingistä Inariin ovat niin tottuneita metsään maisemana, ettei sitä yleensä ajatella eksyttävänä tai avointa ympäristöä pimeämpänä. Seuraako joku minua, onko tuolla sammalmätäs vai karhu. Heidelberginihmiset istuivat leirinuotiolla jo miljoona vuotta sitten. Usein kokemukset olivat huonoja. ni. Metsässä voi hiljentyä vaikka pohtimaan oksien linjoja ja muotoja. Myöhemmin olen yrittänyt tavoittaa lapsuuden herkkyyttä lisäämällä kuviteltua tai mahdollista vaaraa ja jännitystä. Loppumatkalla autolle minulla ei ollut mitään ongelmaa kokea lapsuusvuosien pimeän metsän kuvitelmia. Kompuroin yöpimeässä Syötteen kansallispuiston järeimmän aarniokuusikon poikki kohti autotietä ja kulkupeliäni. Myös aivan todelliset suon öiset äänet – kahlaajalintujen kimakat huudot tai kaakkurilammen ulvontakonsertti – saavat ihon kananlihalle. Se on vähän surullista. Silloin tällöin sopiva sattuma palauttaa tuon menettämäni kyvyn. Lampun syttyminen sai metsän räjähtämään. Kun sen löytää, vaihtuu koko metsän ilmapiiri. Nuotio ritisee, humisee ja poksahtelee ja kauempaa kiirii tuulen ja eläinten ääniä. Öiseen metsään viritetyn tulen loisteessa katselemme uskomattoman vanhaa kulttuurimaisemaa. Sitä vastoin yön ja usvan hämärtämänä maiseman henki vaihtui melkein vastakkaiseksi. Ajattelin uskomuksia, joiden mukaan menehtyneen henki jää asumaan kuolinpaikalle. Kyykin nykyään äärimmäisen harvoin nuotion ääressä, koska tämän päivän varusteilla tulistelua ei oikeasti tarvitse. Retkeilin tasapuolisesti aukeilla soilla ja peitteisessä metsässä. Kuusen juurelle on pystytetty kuolinpaikan muistomerkki
Ehkäpä käpyeläimet ovat säilyneet yksinkertaisuutensa vuoksi. Jos kuusenkävyt ovat lampaita, voivat männynkäKÄPYLEIKKEJÄ Kävyt ovat metsän leikkikaluja, jotka putoilevat puista yhä uusille leikkijöille. Käpyjä on helposti saatavilla ja käpysuomujen väliin jalkojen asettelu onnistuu ilman työvälineitä. Isoja ja pieniä käpyjä Kuusenja männynkävyt muodostavat käpyeläinleikkien perustan. Mutta mikä käpy on lehmä, mikä lammas tai hevonen. Niiden välinen kokoero luo vaikutelmaa eri eläinlajeista. Käpyeläinleikit ovat jättäneet jälkensä myös satuihin, lasten loruihin ja arkistoihin tallennettuihin leikkimismuistoihin. Useimmissa leikkimismuistoissa kuusenkävyt ovat lehmiä ja männynkävyt lampaita. Muistojen mukaan lepän urvut olivat useimmiten juuri lampaita. Vanhoista leikkikaluista käpyeläimet ovat säilyneet hyvin ja niitä tehdään yhä. LUONNOSSA » KÄSIN TEHTY KÄPYELÄIMET ovat laajalti tunnettuja leikkikaluja ympäri Suomen ja useissa muissakin maissa. Alli Nissisen lorussa ollaan talosilla männyn alla: ”Seinät havunoksista ja sammalista saumat, käpylehmät karjana ja urpulammaslaumat.” Mutta mitäpä ovat lorun urpulampaat. Käpyeläimet ovat vanhastaan olleet osa talosilla oloksi kutsuttua leikkiä, jossa lapset leikkivät talonpitoa ja erilaisia talon töitä. Pajunkissan mieltäminen lampaaksi nä70 Metsälehti Makasiini 10253_.indd 70 10253_.indd 70 2.6.2023 13.57 2.6.2023 13.57. Ja mistäpä saisi possun. Leikkimismuistojen mukaan havupuiden käpyjen ohella leikkieläiminä on pidetty myös lepän ”käpyjä” eli urpuja. Villavia vuonia Käpyjen lisäksi muutkin kukinnot käyvät leikkieläimistä. Keväisin pajunkissoja on kerätty lampaiksi, nehän ovat yhtä villavia kuin oikeat lampaat. Kuusenkäpy voi olla myös jokin muu isokokoinen eläin, kuten hevonen. Käpyjen kokoero voi kertoa myös siitä, mikä on aikuinen eläin ja mikä poikanen. TEKSTI JA PIIRROKSET MARKUS TUORMAA vyt olla niiden karitsoita
Aini Setälän sadussa Kevään kepponen kaksi tyttöä lähtee aamulla hangen kantaessa innoissaan keräämään pajunkissoja vuoniksi eli karitsoiksi. Pajun tavoin myös ulpukan nimeäminen kertoo mielleyhtymästä eläimeen: ulpukalla on useita kansanomaisia sikaan viittaavia nimiä, kuten jokisika, jokipossu, siankärsä, siankärsäkukka ja sianmollonen. Ulpukkapossun erityinen ominaisuus on, että se voi aivan oikeasti saada pikkupossuja. Alli Nissisen loru on julkaistu useissa koulujen lukukirjoissa. Tytöt ovat ottaneet äidiltään salaa mukaansa levevakan. Jokainen emo saa tyttöjen leikissä kaksi untuvaista vuonaa. Se löytyy esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta teoksesta Palleroisille iloksi, 1902. kyy myös siinä, että useissa suomen murteissa sen nimitys on pajulammas. Lasten ja aikuisten kokemus lampaan villasta tuntuu rinnastuvan rivien välissä. Tavallisesti vakassa säilytetään lepeitä, jotka ovat kehräämistä varten lampaanvillasta muokattuja tuppoja, mutta sadussa siihen poimitaankin leikkilampaita. Kärsäkkäitä possuja Kukinnoista löytyy myös toinen leikkieläin, jonka lajista ei ole epäselvyyttä – ulpukan siemenkodalla on aivan samanlainen kärsä kuin possulla. Kirjoituksen lähteenä on käytetty myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston perinteen ja nykykulttuurin kokoelman Kansanleikkien suuri kilpakeräys 1962 -aineistoa sekä Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sana-arkistoa.. Leikkiessä ajankulu kuitenkin unohtuu ja kevät tekee kepposen: tytöillä on melkoinen urakka rämpiä auringon pehmentämien lumikinosten läpi takaisin kotiin. Kukinnon kuori repeää kuivuttuaan helposti, jolloin ulpukan siemenet tursuavat ulos. Ne ovat sadun mukaan ”suloisen pehmeitä” ja ”untuvaisia”. Vanhat arkistotiedot kertovat, että lapset ovat varta vasten porsittaneet ulpukkapossuja hieromalla niitä käsissään. Leikkiessäni erään kerran ulpukkapossuilla lasteni kanssa rupesi yksi possuista synnyttämään. Siemenet ovat ulpukkapossun poikasia. Siemenkodalle on lisäksi helppo työntää tikut jaloiksi samaan tapaan kuin käpylehmille. Luonnosta suoraan saatujen eläinleikkikalujen yksi viehätys piileekin siinä, että leikkijöiden vaihtuessa jokin niissä pysyy samana: ne ikään kuin kertovat samoja tarinoita yhä uusille sukupolville. Samaan aikaan lasten leikkiessä lammasleikkejään äiti kehrää palvelustytön kanssa kotona. l Metsälehti Makasiini 71 10253_.indd 71 10253_.indd 71 2.6.2023 13.57 2.6.2023 13.57. Satu on julkaistu myös Setälän kirjassa Sininen satu, 1951. Kirjallisuutta: Aini Setälän satu Kevään kepponen on julkaistu Pääskynen-lehdessä 8/1931, joka löytyy Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista. Rengin kaatamien petäjien kävyistä tytöt saavat vuonilleen emot
» TUOTE & TEKIJÄ 72 Metsälehti Makasiini 10229_.indd 72 10229_.indd 72 2.6.2023 14.07 2.6.2023 14.07. Erikoisuus löytyy hiilletyn pinnan alta, seinärakenteista. Riku Mantsinen ei ollut koulussa lukumiehiä. Tämän vuoden kevät toi kuitenkin muutoksen, kun Mantsinen aloitti liimattomien CLT-levyjen tuotannon. KATSE nauliutuu taukotuvan kiiltävän mustaan ulkoseinään kontiolahtelaisen Karelia Puutecin hallissa. Seinät ovat CLT-levyä, jota Mantsinen valmistaa teollisesta tuotannosta poiketen ilman liimaa. Suomessakin liimattoman levyn tuotantoa on käynnistelty, mutta sitä ei ole tähän mennessä saatu kustannustehokkaaksi, Mantsinen sanoo. Liiman sijaan hän kiinnittää levyjen lautakerrokset toisiinsa mekaanisesti. Liimaton CLT voi olla myös puusepän, ei pelkästään teollisen prosessin tuote. ”Liimaton CLT-levy sopii erinomaisesti minitalo-trendiin. LIIMATON VAIHTOEHTO Käsintehty CLT-levy sopii hyvin minitalo-trendiin, sanoo puuseppä Riku Mantsinen. Hiilletty seinä ei kuitenkaan ole rakennuksen suurin juju, kertoo puuseppä ja yrittäjä Riku Mantsinen. Koska olen ollut käsityöläinen aina, liimaton vaihtoehto kiinnosti.” Euroopassa liimatonta CLT-levyä on valmistettu kymmeniä vuosia sekä käsityönä että teollisesti. Hän oppi käsin tekemällä ja valitsi teknisen työn aina, kun sitä sai oppiaineeksi valita. Kevyistä puulevyistä voi rakentaa tehokkaasti esimerkiksi saunoja, aittoja tai minimökkejä”, Mantsinen sanoo. Suomea lähimmät liimattomat levyt tehdään teollisuuslaitoksessa Virossa. Kustannukset alas Mantsisen syksy ja alkutalvi ovat perinteisesti täyttyneet puusepäntöillä. ”Liimaton CLT tuli vastaan ensimmäisen kerran parikymmentä vuotta sitten. Kevättalvella hän on työstänyt hirsirakenteita, ja kesä on mennyt rakennustyömailla. TEKSTI HEIKKI HAMUNEN KUVAT HARRI MÄENPÄÄ Käsityön huoliteltua laatua korostaakseen Riku Mantsinen on tehnyt pajaansa mallirakenteen massiivihirsien nurkkaliitoksista
Mantsisella ei ole valmiita tuotteita varastossa. ”Lähipuun ja liimattoman levyn käyttö on arvovalinta samaan tapaan kuin kysymys siitä, ostaako itselleen einestä vai tekeekö lähiruokaa paikallisista raaka-aineista. Metsälehti Makasiini 73 10229_.indd 73 10229_.indd 73 2.6.2023 14.08 2.6.2023 14.08. Ehkä on perustettava levytuotantoon toinen yhtiö.” Valinnanvaraa asiakkaalle Mantsinen ei halua virittää kilpailua puutuotteiden välille. Hän puhuukin modernista käsityöläisyydestä, johon kuuluvat talttojen ja piilukirveen ohella sähköiset työkalut sekä 3D-suunnittelumallit jokaisesta uudesta tuotteesta. Jotta käsityöläisperinne säilyy, pitää sen kehittyä ajan mukana. l CLT-levyssä (cross-laminated timber) on kerroksittain lautaa tai lankkua. Asiakas päättää omien arvojensa mukaan, valitseeko liimattoman vai liimatun levyn. Arvojen puolesta puhuu myös Mantsisen käyttämä Lähipuu-tavaramerkki. Näin varasto ja hukkamateriaalin määrä pysyvät pieninä. Kuvassa liimattua CLT-levyä. Tilausten valmistumista ei tarvitse odottaa vuoKarelia Puutec on vastikään saanut tuotesuojauksen omaan ratkaisuunsa siitä, kuinka betonin tai CLT-levyn kaltainen painumaton seinärakenne liitetään massiivihirrestä tehtyyn painuvaan rakenteeseen. ”Toivon, että jatkossa liikevaihdosta puolet tulisi liimattomasta CLT:stä. Joillekin taas liimattoman levyn kemikaalittomuus voi olla tärkeä juttu.” Mantsinen korostaa arvoja, jotka ohjaavat sekä hänen että asiakkaiden ajattelua. Puuseppä uskoo, että puurakentamisessa kysyntä kehittyy Suomessa samaan suuntaan kuin Keski-Euroopassa. ”Jos joku haluaa 350-neliöisen ja moni-ilmeisen talon, liimatonta levyä ei tässä vaiheessa kannata tarjota. Toive markkinoiden imusta elää. ”Siellä monet asiakkaista ovat jo pitempään ajatelleet, että enää ei ole tärkeää rakentaa mahdollisimman suuresti vaan mieluummin kompaktisti ja ekologisesti.” . Se takaa asiakkaalle, että tuotteessa on käytetty paikallista puuta. Nälkä lähtee kummallakin.” Puutavaraa Mantsinen tilaa paikalliselta sahalta työtilaustensa mukaan. ”Suurin työ ei ole ollut niinkään levyn teknisen ratkaisun vaan tuotantoprosessin kehittämisessä.” ”Suurin työ ei ole ollut niinkään levyn teknisen ratkaisun vaan tuotantoprosessin kehittämisessä, jotta hinta saadaan sellaiseksi, että kuluttajan on sitä helppo ostaa.” Mantsinen laskee käyttäneensä liimattoman levyn tuotekehitykseen kymmeniätuhansia euroa. Kumpaakin Mantsinen toimittaa. ”Meidän tuotteemme ovat puhtaasti mittatilaustuotteita.” Käsityön puolesta Mantsinen on myös Suomen Hirsitaito ry:n puheenjohtaja ja käsityökulttuurin ylläpitäminen on hänelle tärkeää. Kun päällekkäisten kerrosten laudat ovat vuoroin pysty-, vuoroin vaakasuunnassa, saadaan levystä jäykkä, seinään sopiva suurelementti. Saa tuotanto enemmänkin kasvaa. sia, mutta kuukausia kuitenkin. Jos niin käy, pitää miettiä, miten levytuotanto voidaan hallita yhdessä veistoja puusepäntöiden kanssa
METSÄLEHTI 90 VUOTTA » 74 Metsälehti Makasiini 10218_.indd 74 10218_.indd 74 3.6.2023 14.00 3.6.2023 14.00. On hienoa työskennellä sahateollisuuden kilpailukyvyn puolesta, sahat tuovat konkreettisesti vientieuroja sekä työtä ja toimeliaisuutta Suomeen”, sanoo Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto. Tukkipuun hinta on ennätystasolla, mutta rakentaminen on hiipunut kaikilla vientimarkkinoilla, mikä on laskenut sahatavaran hintaa. ”Pitkällä tähtäimellä sahateollisuus on osa ilmastonmuutoksen vastaista taistelua ja sitä kautta kyllä uskon, että kysyntää riittää. Sattumalta Metsälehti on ilmestynyt saman ajan”, sanoi vastikään aloittanut päätoimittaja Petri Koskinen. Hiili sitoutuu vuosikymmeniksi sahatavaraan.” Aallon kanssa juhlimassa Laania Oy:n toimitusjohtaja Tomi Vartiamäki ja Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson. Juhliin kokoontui Metsälehden tekijöitä, yhteistyökumppaneita ja usein Metsälehdessä esiintyviä henkilöitä. TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI KUVAT KIMMO BRANDT ”Suomen puustotilavuus on tuplaantunut 90 vuodessa. Sahateollisuuden tilanne juuri nyt on haastava. 90-VUOTIASTA JUHLITTIIN Riippumatonta tietoa tarvitaan enemmän kuin koskaan, totesi Metsälehden eläköitynyt päätoimittajana Eliisa Kallioniemi toukokuun lopulla järjestetyissä Metsälehden 90-vuotisjuhlissa. Vieressä lehden edellinen päätoimittaja Eliisa Kallioniemi
Risto Mykkänen on Metsälehden asiantuntija monissa laitekokeiluissa. Myytävää on viime vuoden tahtiin, hintataso on sama tai jopa aavistuksen noussut”, sanoo Länsi-Suomen metsätilat Oy:n toimitusjohtaja Jukka Pusa. Temmeksen kanssa juhlimassa Metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaa, Metsälehden asiantuntija Pirjo Havia ja metsäasiantuntija Anu Islander Metsäteollisuus ry:stä. Media on ärhäköitynyt ja kuplautunut, mutta Metsälehti on hyvä ja tasapuolinen. Mykkäsen seurassa Metsälehden vakiokuvaaja Seppo Samuli. Pusan mukaan voimakas puun hinnan nousu on tasapainottanut tilannetta, vaikka myös korot ovat nousseet voimakkaasti ja siten lainarahasta on tullut kalliimpaa metsätilojen ostajille. Noin neljännes harvennuksista on viime aikoina tehty suosituksia voimakkaampina. Puunhankinta on pyörinyt tänä keväänä todella kovalla vauhdilla ja toivottavasti pysyy virkeänä”, sanoo UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander. Metsälehti Makasiini 75 10218_.indd 75 10218_.indd 75 3.6.2023 14.00 3.6.2023 14.00. ”Metsissä on puuta enemmän kuin koskaan sinä aikana, kun niitä on kunnolla mitattu. Meidän pitää vielä paremmin kertoa, miten metsät ovat ratkaisu. Lahopuuta ja järeitä lehtipuita on enemmän kuin aikaisemmin”, sanoo kestävän kehityksen päällikkö Tiina Vuoristo Metsäteollisuus ry:stä. Myös Italian suurlähettiläälältä on tullut moitteet sahatestien vuoksi. ”Julkinen keskustelu velloo, mutta metsätalous on nyt kannattavaa. Mahdollisuudet ovat rajattomat.” Brander korostaa lisäksi, että riippumaton tieto ja tiede ovat metsäalalle todella tärkeitä. Voimme korvata fossiilisia tuotteita puulla. Metsälehtikin voisi tosin joskus tulla ulos metsäkuplasta, poimia vaikka pari ideaa jo lakkautetusta Vihreästä langasta”, sanoo Pääkaupunkiseudun Metsänomistajien hallituksen jäsen Jaakko Temmes. Viime vuosina on puhuttu kasvun notkahtamisesta, mutta kun pitkä aikasarja otetaan huomioon, kasvu on uskomattoman korkealla tasolla”, sanoo tutkimuspäällikkö Kari T. Sen arvo oli silloin 240 000 markkaa”, kertoo Mykkänen. ”Nyt aika paljon puhutaan metsistä. ”Monet metsäluonnon kannalta tärkeät rakennepiirteet kehittyvät hyvään suuntaan. Erityisen huomion kohteena ovat viime aikoina olleet lehdot ja paahde-elinympäristöt, joissa on runsaasti uhanalaisia lajeja. ”Metsätilamarkkina on nyt yllättävän tasapainoinen ja vakaa. ”Ensimmäinen testi jäi parhaiten mieleen. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta. Korhosen mukaan harvennushakkuissa olisi parantamisen varaa, vaikka tilanne ei olekaan niin lohduton kuin monissa uutisissa on annettu ymmärtää. Tuolloin moottorisahojen maahantuoja hermostui niin, että irtisanoi koko seuraavan vuoden mainossopimuksen. ” Hän kirjoitti kirjeessään, että emme ymmärrä sahojen päälle mitään”, sanoo Mykkänen. Vuoriston mukaan vielä on mahdollisuuksia parantaa metsien tilaa luonnonhoidolla
Esimerkiksi ylitiheässä metsikössä latvus typistyy ja kasvu pienenee tilan puutteen takia. Nyt kuitenkin tuota sata vuotta sitten tehtyä metsien inventointia käytetään hiilinielun mittarina. VARTTUNEISSA taimikoissa on valtava kasvu. Ytimennävertäjät ja muut tuholaiset voivat levitä ympäröiviin metsiin. Ei lueta alle 2,5 metrin havupuita tai alle 3,5 metrin lehtipuita eikä pensaita tai yli 45 asteen kulmaan kallistuneita puita. Taimikon perkauksen vaikutus on hiilitaseeseen vähäinen. Kokonaisvaltainen tarkastelu puuttuu kokonaan. Jatkuvassa kasvatuksessa uudistuva taimistoaines olisi erimittaista ja hajallaan metsikössä. Maatalous on muuttunut suurtilallisten viljelmiksi ja pienviljely on HIILINIELUT LASKETTAVA UUDESTAAN LUKIJALTA Toisin sanoen jatkuvalla kasvatuksella pienennettäisiin hiilinielun kasvua tuntuvasti. Jo luontaista uudistusta käytettäessä syntyy noin 5–7 vuoden kasvunviive verrattuna metsänviljelyyn, vaikka siinä käytetään maanmuokkausta taimettumisen tueksi. Kaikki pienemmät puut jäävät lukematta. Juuristovauriot ja metsäntuholaiset toisivat kasvutappiota. Toisin sanoen osa puustoa jää jo perusinventoinnin ulkopuolelle. Suomessa istutetaan noin 150 miljoonaa puuntainta vuosittain. Viihtyvyys paranisi niin eläimille kuin luonnossa liikkujille. Hakkuukerrat lisääntyisivät ja osa taimiaineksesta tuhoutuisi korjuuvaiheessa. Jatkuvan kasvatuksen metsässä kasvuviive oli vielä suurempi kuin luontaisesti uudistuvassa metsässä. Laskettavien taimien välinen minimietäisyys on metri ja laskettavien taimien pituuden tulee olla vähintään puolet taimikon keskipituudesta. Lehtipuuvesakko kasvaa uudelleen nopeasti ja kasvatettava taimikko kasvaa nopeammin saatuaan elintilaa. Metsikkö voisi hyvin elintilan parantuessa. METSIEN suojelussa tulisi huomioida myös suojelumetsien järkevä hoito. Avohakkuun jälkeen syntyy taimikko nopeasti. Toisin sanoen jatkuvalla kasvatuksella pienennettäisiin hiilinielun kasvua tuntuvasti. Monesti muokkauksen yhteydessä korjataan samalla myös alueen vesitaloutta, joka parantaa kasvuolosuhteita, tämä jäisi myös pois poimintahakkuussa, harsintahakkuussa eli jatkuvan kasvatuksen hakkuussa. Miksi tällaista tuhoajattelua kannatetaan. Runkoluvut nousevat helposti jopa 40 000–50 000 runkoon hehtaarilla. Monesti metsien hakkuuta syytetään lajien vähenemisestä. Korvasienisato menetettäisiin muutamassa vuodessa ja puolukkasato romahtaisi, koska paras sato on nuorissa taimikoissa. Havupuutaimikossa etukasvuisia lehtipuita ei lasketa. Kasvatettavia taimia voidaan lukea korkeintaan 13 kappaletta yhdelle runkokoealalle. Alle puolet lyhyempiä runkoja ei lueta. Metso, teeri ja muut kanalinnut eivät viihdy hoitamattomissa suojelumetsissä. Sellaisessa metsässä eivät viihdy eläimet, linnut eivätkä kasvit. ENTÄ mihin johtaisi jatkuvan kasvatuksen suosiminen hakkuumenetelmänä. Myös jo nyt varsin huono tieverkosto kärsisi lisääntyvästä liikenteestä. Puuston nettokasvu on huomattavasti suurempi kuin ilmoitetaan. Taimikko sitoo vuosi vuodelta enemmän hiiltä ja muuttuu hiilen lähteestä nieluksi. Kaikkein typerintä on sulkea rajat, ettei suojelualueella tehdä mitään hoitotoimenpiteitä. Nyt tulisi tehdä uudet laskelmat Suomen metsien osalta. Näyttäisi siltä, että hiilinielu on huomattavasti suurempi Suomen metsissä kuin nyt ilmoitetaan, koska jo Suomen metsien inventoinnissa koealoiltakin jää paljon puustoa mittauksen ulkopuolelle. Mikä sen parempi hiilinielumetsikkö kuin 15–20-taimikko. Jos mentäisiin jatkuvaan kasvatukseen, tällaista odotettavaa puuston kasvua ei syntyisi. Taimet ovat aloittaneet jo taimitarhalla kasvunsa ennen kuin puut kaadetaan. Talousmetsissä on syötävää, hyviä pesäpaikkoja ja sopivaa suojaa ja elintilaa. Ne viihtyvät aukkoisilla alueilla ja niiden reunamilla. Mallitusten mukaan metsikkö muuttuu hiilinieluksi vasta parikymmenvuotiaana. Taimiaines on jalostettua, joten jatkuvassa kasvatuksessa tätä hyötyä ei olisi. Pienet korjuuerät kasvattaisivat kuljetuskaluston lisääntyvää käyttöä ja siirtelyä. 76 Metsälehti Makasiini PILKKEET » KUN SATA VUOTTA sitten metsien inventointi aloitettiin, ei puhuttu hiilinielusta. Metsikön muutkin korjuuvauriot lisääntyisivät. Kun mallitus purettaisiin ja mentäisiin todellisiin määriin, sanktioarvot olisivat turhia nielujen ja kasvun vähyydestä. Jääkö jopa viidennes biomassasta nykyisen inventointitiedoston ulkopuolelle. Vielä 1980-luvulla jatkuva kasvatus oli lailla kielletty. Viittaan esimerkiksi laserkeilaukseen ja perinteiseen inventointiin. Korjuukaluston jatkuva siirtely ja laajemmilla alueilla operointi ei sekään olisi luonnon kannalta järkevää. Näyttäisi myös siltä, että hiilinielut on laskettu tietoisesti hyvin lähelle nykyistä vuotuista hakkuumäärää jättämällä taimistot ja aluskasvillisuus mallituksen ulkopuolelle. Suomen metsissä on myös paljon aluskasvillisuutta, niin varttuneissa metsissä kuin taimikoissa. Suojelualueiden sopiva saneeraushakkuu parantaisi puuston elintilaa ja jäävät rungot järeytyisivät. Hyönteistuhot voivat olla arvaamattomia, kun tulee tuulikaatoja ja puita ei korjata. Maapohja tulee aivan kuolleeksi. Kehitysluokissa 02–04 luetaan kaikki yli 5 cm puut. Aluskasvillisuuden määrä on suuri etenkin perkaamattomissa taimikoissa. Osa tietenkin jäisi käsittelyn ulkopuolelle, jos olosuhteet olisivat optimaaliset. Taimikoissa, joissa keskipituus on vähintään 5 metriä havupuilla ja 7 metriä lehtipuilla, ei käytetä läpimittaa. 10192_.indd 76 10192_.indd 76 3.6.2023 14.05 3.6.2023 14.05. Myös jos inventointimenetelmiä muutetaan kesken vertailtavien mittausten, eivät tuloksetkaan ole vertailukelpoisia aikaisempiin. Taimikosta pitäisi ottaa huomioon myös niiden tuleva kasvupommi, joka syntyy myöhemmin
Niiden joukosta arvotaan kilpailun voittaja, joka saa palkinnoksi reppujakkaran. Koivu on ilmastonmuutoksen voittaja. LUKIJAKILPAILU TÄSTÄ METSÄSTÄ OLEN YLPEÄ! LUKIJALTA 10192_.indd 77 10192_.indd 77 3.6.2023 14.05 3.6.2023 14.05. Metsälehti Makasiini 77 TALKOILLA KIRJANPAINAJA KURIIN lähes kokonaan loppunut. MARJA TOLONEN MITEN kasvun ihme näkyy sinun metsässäsi. Toivottavasti käytäntö ja järki näkyy Suomen metsien käsittelyssä. Jos tuho on vakava, niin ei auta muu kuin kuusikon päätehakkuu ja mahdollisesti koivun istutus tilalle. ESKO KERONEN KEVÄÄN koittaessa olisi hyvä vilkaista siihen vanhaan kuusikkoon. Ne eivät levitä enää mitään tauteja. Näillä alueilla myös hiilitasapaino pysyy hyvänä, kun on sekä kasvullista maata että vanhaa päätehakkuuikäistä metsää. Palkinnon arvo on 169 euroa. Päinvastoin näihin kuolleisiin runkoihin saattaa iskeytyä kirjanpainajan loinen. Yksi mahdollisuus kuusikon tuhojen torjunnassa on asettaa feromoniansoja. Miksi luonnonsuojelijat eivät ole muuttaneet maalle pitämään pihapiirejä elinkelpoisina. Tämä siksi, että jos kuusikossa on tuoreita tuulenkaatoja eli vielä vihreitä runkoja, niin ne olisi hyvä saada pois sieltä ennen heinäkuun loppua. Vanha metsä on taantuva. Toimitus valitsee kuvista ja kirjoituksista parhaat julkaistavaksi lehdessä. Voisimmeko aloittaa tal koot kirjanpainajan torjumiseksi Suomessa. Onko lumi tehnyt tuhojaan. Nämä ansapuut täytyy poistaa paikalta ennen kuin kirjanpainajat aikuistuvat ja lähtevät lentoon eli viimeistään heinäkuun loppuun mennessä. Talousmetsien vanhat metsät sijaitsevat ympäri maata ja osa niistä on hyvinkin vanhaa ja täysin rinnastettavissa suojeltuun metsään. Onko tuulenkaatoja. Tämän pitäisi muuttaa ja vähentää suojelullista tarvetta. Kirjanpainaja iskeytyy heikentyneeseen, järeämpään runkoon, esimerkiksi tuoreeseen tuulenkaatoon tai talven aikana kaadettuun kuusipuutavaraan. Vanhat pihapiirit ovat kuin suojelussa tilassa eli ei ole tehty mitään vuosikymmeniin, ne ovat heitteille jätetyssä tilassa. Ansapuut on myös kuorittava tai tehtävä polttopuuksi eli kuivattava, jotta toukat eivät ehtisi kehittyä aikuisiksi. Tätä ei ymmärretä vaan kuvitellaan, että metsät olisivat pysähtyneessä tilassa. Fauna Vråken Evo -reppujakkara on kevyt kuljettaa mukana, sillä se painaa vain 1,7 kiloa. Eli kaadetaan/tuodaan kuusikon läheisyyteen (noin 30 metrin läheisyyteen) tuoreita kuusirunkoja, johon kirjanpainajat iskeytyvät. Metsä kasvaa ja vanhenee joka vuosi. Täysin suojelluilla alueilla metsikön kasvu alenee vuosien myötä puuston vanhetessa. Tämä määrä tulisi myös laskea suojeluun verrattavaksi alueeksi. Pihapiirien kedot, rauniot, laidunmaat ja lehmien ja lampaiden syömät, tallaamat ja lannoittamat maat ovat kadonneet, niin myös pihapiirin linnut. Kaikki muut, joiden kirjoitus ja kuva päätyvät lehteen, palkitaan uunituoreella kirjalla Metsät ja ilmastonmuutos. Lähetä meille valokuva ja lyhyt teksti, jossa kerrot, miten olet saanut puut hyvään kasvuun. Vanhojen pihapiirien kunnostaminen olisi tärkein ennallistamiskohde, jos halutaan pihapiirien lintuja suojella. Näissä ansoissa on koiraan feromonia eli tuoksua. Hoidettu metsä on kasvava. Onko kuusikon läheisyydessä talven aikana kaadettuja kuusipinoja. ansapuut. Tämä tulee huomioida Suomen metsissä, eikä vain tuijottaa yksipuolisesti suojelualueisiin. Tämän täydentävänä konstina on ns. Onko siellä paikkoja, joista olet erityisen ylpeä. SUOMEN talousmetsissä on noin neljännes hakkukypsää metsää. Miten se voi ja mitä siellä on tapahtunut talven aikana. Ansoja ei saa laittaa sisälle kuusikkoon, vaan noin 30 metrin päähän kuusikon reunasta. Mitä metsänomistaja voi tehdä, jotta vältyttäisiin uusilta tuhoilta. Sen ovat kirjoittaneet metsätuhotutkija Markus Melin ja toimittajat Pi Mäkilä sekä Aino Ässämäki. Joka vuosi metsää hakataan osa avohakkuulla, mutta suunnilleen joka vuosi tulee saman verran hakkuukypsää metsää tilalle. Lähetä kilpailuvastauksesi kesäkuun 15. Nyt vanhat pihapiirit kasvavat koiranputkea, horsmaa ja läpipääsemättömiä pajukkoja. Nämä vanhat metsät sijaitsevat talousmetsien sisällä, joten ympäröivä talousmetsä antaa erilaista luonnon monimuotoisuutta koko alueelle. päivään mennessä sähköpostilla osoitteeseen palaute@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla osoitteeseen Kilpailu, Metsälehti, Maistraatinportti 4A, 00240 Helsinki. Jos olet epävarma siitä, onko metsässäsi kirjanpainajaa, niin kutsu oma metsäasiantuntijasi paikalle tutkimaan tilanne. Myöskin vioittuneet, heikot rungot olisi hyvä saada pois. Vanhat, jo kuolleet rungot voi sinne jättää hyvällä omalla tunnolla. Se selviää myös vaikeissa olosuhteissa
Voit vastata kyselyyn Metsälehden verkkosivuilla osoitteessa www. Jos menee muutama tunti, ettei einettä löydy, eläin kuolee nälkään. Siellä vesipäästäinen voi etsiä ravintoaan miltei kesäiseen tapaan. Ne olivat ainoat hetket, jolloin vilkas meno rauhoittui.. Toki lumi suojaa ja välillä lämpöä etsitään maakoloistakin. Päästäisten elämänrytmi on kiivas – sydän lyö jopa yli tuhat kertaa minuutissa. ARVONTA! » PILKKEET JO RM A PE IP O N EN MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli. MISTÄ PIDIT. Jos kotipuro kuivuu tai jäätyy kauttaaltaan, joutuu vesipäästäinen etsimään ravintonsa kuivalta maalta hangen alta muiden päästäisten tapaan. Puroon tai ojaan syntyy alkutalvesta jääkansi. Omituiselta kuulostaa päästäisten ja kontiaisen tapa säästää energiaa talvella: Pääkoppa ja aivot pienenevät, jolloin energiaakin kuluu vähemmän niiden ylläpitoon. l SEPPO VUOKKO Puronvarren pikkupeto Vesipäästäinen on hyvä uimari ja hakee ravintoaan myös vedestä. Palkinnoksi arvotut saunomispaketit voittivat Reima Järvinen Paneliasta, Pekka Niemelä Torniosta ja Kaisa Hongisto Limingasta. Laskuvarjonailonista valmistettu riippumatto painaa 700 grammaa mutta kestää jopa 200 kilon painon. Luulisi, että talven ankeat olot edellyttävät vähintään saman verran aivotyötä kuin leppeä kesäkin. Kuvan eläin pyörähteli edestakaisin kesän kuivuuden kutistamassa purossa, syöksähteli sinne tänne ja pyöri vinhaa vauhtia ympyrää pienessä poterossa. Kaikkien kesäkuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme palkinnoksi isokokoisen Ticket to the Moon King Size Hammock -riippumaton. Jos onni on myötä, vesipäästäisen elämää voi tarkkailla pitkäänkin, kunhan pysyttelee liikkumatta. TALVI on ankaraa aikaa pienille nisäkkäille. Välillä se nousi rantakiville syömään saalistaan. Ehkä se synnyttämällään pyörteellä puhdisti puron pohjaa, jotta syötäväksi kelpaavat pikkuotukset paljastuisivat. Entä mikä kiinnosti kaikkein vähinten. Vesipäästäinen on muita päästäisiä suurempi (8–25 grammaa), kaksi kertaa painavampi kuin runsain laji metsäpäästäinen ja melkein jätti pienimpään, kääpiöpäästäiseen (1,2–4 grammaa), verrattuna. metsälehti.fi/lukijakysely. Viime numeron suosituin juttu oli uudistamista käsitellyt ”Lehtikuusta vai jotain muuta”. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Moni vesipäästäinen selviää muita päästäisiä helpommalla talvesta. 78 Metsälehti Makasiini 10194_.indd 78 10194_.indd 78 2.6.2023 15.29 2.6.2023 15.29. Ruumiinlämmön ylläpito vaatii enemmän energiaa kuin kesällä, mutta ruokaa on vaikeampi löytää. Kun vesi talven mittaan laskee, syntyy jääkannen alle ”kasvihuone”, jossa lämpötila on nollan tienoilla ja vesi sulaa. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki
029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 09 315 49 800 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 91. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalveluvastaava Annika Andersson p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Jenny Rantanen, p.029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6114 Päivi Laipio, p. 09 315 49 844 Sari Enderle, p. 029 432 6991 Jussi Collin, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 050 438 2865 Anna Back, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6115 (perhevapaalla) Aino Ässämäki (ma) p. Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 5/23 ILMESTYY 18.8. 09 315 49 805 Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 31 718 (lt/22) PunaMusta 2023 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 ISSN Painopaikka Kansipaperi Sisäsivut Oma metsä-osuus TAIMIKKO KUTSUU 10195_.indd 79 10195_.indd 79 2.6.2023 15.57 2.6.2023 15.57. 050 410 4239 Mikko Häyrynen, p. Seuraava Metsälehti ilmestyy 22.6. SA M I K A RP PI N EN Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Petri Koskinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p
Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO 10196_.indd 80 10196_.indd 80 2.6.2023 15.34 2.6.2023 15.34. . Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840.
Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). . Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. PALKINNOT Makasiinikryptosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Mikko Ikonen, Rauha, Aatos Rönkkö, Espoo ja Oiva Touhunen, Pohja ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. . Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. MAKASIINIRISTIKKO 4 UUDENMAAN metsäneuvosto on myöntänyt vuoden 2023 Pro metsä -palkinnon Annikka Selanderille. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Pro metsä -palkinto on tapa kiittää ja kannustaa metsien ja metsäalan hyväksi tehdystä työstä maakunnissa. Palkinnon perustelujen mukaan Selanderilla on laaja kokemus työskentelystä metsien parissa. TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 22.6.2023 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys . Palkinto myönnetään henkilölle, työryhmälle, yritykselle tai muulle yhteisölle kiitoksena aktiivisesta, innovatiivisesta ja tuloksekkaasta työstä alueellisten metsäohjelmien tavoitteiden saavuttamiseksi. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Hän on toiminut metsäalalla muun muassa opettajana ja viime vuodet metsänhoidon asiantuntijana Suomen metsäkeskuksessa. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V PALKINNOT Leikkaa irti MAKASIINIKRYPTO 3, OIKEA RATKAISU PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 4”. Vuoden 2023 alusta paperilaskuihin on tullut 2,90 € laskutuslisä. PRO METSÄ -PALKINTO 10196_.indd 81 10196_.indd 81 2.6.2023 15.34 2.6.2023 15.34. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@metsalehti.fi)
Kuvassa palotähystyksessä käytetty rajavartiolaitoksen kone Lapissa Olkkajärvellä vuonna 1954. Silloin tällöin koneesta tiputettiin kirkkaankeltainen viestikapula, jonka sisälle sujautettu viesti kertoi esimerkiksi palon leviämissuunnan. Ensimmäiset metsäpalolennot lennettiin ilmavoimien koneilla Kemijärvellä vuonna 1927. Nykyään suurpalot ovat pahimmillaan muutaman sata hehtaaria, kun menneinä vuosikymmeninä metsää paloi jopa kymmeniä tuhansia hehtaareita. Pelastuslaitosta opastettiin palopaikalle lentämällä paloauton yli. l TIIA PUUKILA VIESTIKAPULOISTA VIRANOMAISRADIOON Metsäpaloja on tähystetty Suomessa lentokoneilla lähes sata vuotta. Vuodesta 2010 vastuu metsäpalolennoista siirrettiin Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. Viestikapulat jäivät historiaan kymmenisen vuotta sitten. Ohilennon suunta kertoi, missä paloi. ”Nykyään viestintä on nopeampaa ja jämptimpää”, Viljanen kertoo. ”Noin joka kolmannella tai neljännellä lennolla havaitaan jonkun asteinen palo”, kertoo pelastusylitarkastaja Mika Kurvinen Pohjois-Suomen Aluehallintovirastosta. LU ST O /M ET SÄ H A LL IT U KS EN KO KO EL M A 82 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ 10197_.indd 82 10197_.indd 82 2.6.2023 15.52 2.6.2023 15.52. Sen jälkeen lennoilla on ollut monta alueellista toteuttajaa Rajavartiolaitoksesta, Metsähallitukseen ja lääninhallituksiin. Tampereen Lentokerho ry lentää valtakunnallisista metsäpaloreiteistä kahta. HYVÄN metsien hoidon, tiheän paloasemaja metsätieverkoston lisäksi metsäpalolennoilla on ollut merkittävä rooli metsäpalojen hallinnassa. Lentokone opaskoirana Metsäpalolentoja toteuttavat aluehallintoviraston kilpailuttamat ilmailualan yritykset sekä yhdistykset. Nykyään metsäpaloja tähystetään kaikkiaan 22 valtakunnallisella reitillä. Lentokerhon lennonopettaja Risto Viljanen, eläkkeelle jäänyt ilmavoimien hävittäjälentäjä, on lentänyt metsäpalolentoja kolmisenkymmentä vuotta. Huhtikuun alusta syyskuun loppuun kestävällä tähystyskaudella lennetään vuosittain keskimäärin 600 lentoa. Näin sammutuskalusto pystytään mitoittamaan sammutustarpeen mukaan.. Niiden ansiosta monet palot huomataan ja sammutustyöt pystytään aloittamaan ajoissa. Hän muistaa, kuinka palot paikannettiin ruudutetun paperikartan avulla ja palolaitokselle viestittiin lennonjohdon kautta. Samalla toiminnasta tuli valtakunnallista. Metsäpalolentoja ovat toteuttaneet monet alueelliset toimijat. Nyt lennolta saa viranomaisradiolla yhteyden hätäkeskukseen ja ryhmävideopalvelu mahdollistaa kuvien välittämisen palopaikalta
SELAINPOHJAINEN METSÄTIETÄJÄ Palvelulla voit valita omalle metsällesi sopivimman metsänhoidollisen suunnitelman ja saat siihen liittyen personoidun Metsälehden sisällöt ja vinkit parempaan metsän tuottoon. METSÄLEHTI NÄKÖISLEHDEN Metsälehti digitaalisessa muodossa ja luettavissa kuin lehti. 4. SELAINPOHJAISEN METSÄLEHTI VERKKOLEHDEN rakenteeltaan ja sisällöltään vastaa Metsälehteä, mutta on mobiilioptimoitu. Luo tunnukset Metsälehti Digiin ja saat seuraavat sisällöt käyttöösi. 2. Luotuasi tunnukset voit kirjautuneena osallistua myös keskusteluihin, katsella lukijoiden kuvia ja Metsälehden YouTube -kanavan suosittuja testejä ja vinkkejä 5. 1. KAIKEN TILAAJALLE KUULUVAN VERKON MAKSULLISEN SISÄLLÖN, mukaan lukien laskurit (metsalehti.fi). OTA METSÄLEHDEN DIGITAALISET PALVELUT KÄYTTÖÖSI. DIGITAALISEN LEHTIARKISTON Pitää sisällään viimeisen kymmenen vuoden Metsälehdet digitaalisessa muodossa (näköislehti), missä laajat numeroja aihekohtaiset hakutoiminnot. 3. Luo tunnukset jo tänään metsalehti.fi/rekisteroidy POLKU OMAAN METSÄÄN 10198_.indd 83 10198_.indd 83 3.6.2023 14.10 3.6.2023 14.10
Se huomioi talouden, hiilitaseen ja luontoarvot juuri sinun tavoitteidesi mukaan. Tee itsestäsi MetsäTietäjä jo tänään osoitteessa metsälehti.fi. P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N 10199_.indd 84 10199_.indd 84 3.6.2023 14.11 3.6.2023 14.11. Ne toiset ovat myös MetsäTietäjiä. On kahdenlaisia metsänomistajia. Polku omaan metsään MetsäTietäjä on metsänomistajan tilakohtainen digitaalinen työkalu oman näköisen metsän hoidon ja tuoton suunnitteluun. Saat suunnitelmat, kartat ja sinua parhaiten palvelevat Metsälehden sisällöt suoraan ruudullesi vaikka metsäsi keskellä